1 – 2021 8,50 Nyt panostetaan nuorisotyöhön 100-vuotias Metsästäjäliitto Soopelia saa pyytää vapaasti Idästä tuli jälleen uusi vieraslaji Osa erämessuista taas peruttu koronan takia Sudet yhä röyhkeämpiä Uuden aselain tulkinnat Voi menettää kaikki luvat. Mitta täynnä Tohmajärvellä usko oikeuteen hupenemassa
Talvi-iltojen nautinnollisiin lukuhetkiin Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa suoraan kotiisi! www.talomestari-lehti.. www.hevosmaailma.. www.kissafani.?
valtionavustuksen jakoperusteita siten, että alkaneen vuoden avustukset määräytyvätkin kahtena edeltävänä vuonna järjestetyn toiminnan perusteella. 3 R iistanhoitoyhdistyksen valtionavustuksesta suuri osa jaettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa sen mukaan, kuinka paljon kussakin paikallisessa yhdistyksessä oli järjestetty edeltävänä vuonna toimintaa. Koronaviruspandemia on kuitenkin rajoittanut myös riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja tapahtumia viime vuoden keväästä lähtien. Riistanhoitoyhdistysten saama valtionavustus oli vuonna 2020 yhteensä 2,588 miljoonaa euroa. – Aktiivinen DNA-näytteiden keräys on erittäin tärkeä osa mahdollisimman ajantasaisen suden kanta-arvion muodostamista, Leppä painottaa. Nyt korona haastaa yhdistykset entistä hanakammin hyödyntämään digitaalisuutta ja etsimään uusia tapoja toimia, toteaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Suomessa on yhteensä 282 riistanhoitoyhdistystä. Tavoitteena on palkita yhdistyksiä, jotka ovat olleet erityisen aktiivisia. Suurpetoyhdyshenkilöt tarjoavat muun muassa tietoa susista oman alueensa asukkaille ja välittävät alueeltaan tietoa kansallisen tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi. Päätöksellä haluttiin antaa riistanhoitoyhdistyksille aikaa sopeuttaa toimintaansa koronan tuomiin haasteisiin. Vuoden 2021 avustuksiin vaikuttaa siis vuosina 2019 ja 2020 järjestetty toiminta. Tämän vuoksi Suomen riistakeskus tarjoaa tukea riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoisiin yhdistymisiin ja maaja metsätalousministeriö myöntää erityisavustusta, kun uudet yhdistyneet yhdistykset käynnistävät toimintaansa. Riistanhoitoyhdistysten valtionavustus oli vuonna 2020 yhteensä 2,588 miljoonaa euroa. Valtionavustuksissa huomioidaan entistä tarkemmin myös muut riistalaskennat kuten YläLapin riekkojen laskentalinjat. Tämän vuoksi maaja metsätalousministeriö muutti asetuksella Riistanhoitoyhdistyksille tukea "Tärkeä osa suomalaista metsästyskulttuuria" Valtio tukee pienten riistanhoitoyhdistysten toimintaa rahallisesti. Valtio haluaa myös tukea pienten riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä. Suurpetoyhdyshenkilöiden rooli Asetuksessa vahvistettiin myös suurpetoyhdyshenkilöiden roolia. Asetuksen muutoksen toivotaan myös kannustavan riistanhoitoyhdistyksiä keräämään aktiivisesti DNA-näytteitä susista. Toivomme että ne pysyvät elinvoimaisina ja houkuttavat uusia jäseniä myös tulevaisuudessa. Paikallisten riistanhoitoyhdistysten osuus avustuksesta vaihtelee toiminnan aktiivisuuden ja jäsenmäärän perusteella noin 1600 euron ja 47 000 euron välillä.. – Riistanhoitoyhdistykset ovat tärkeä osa suomalaista metsästyskulttuuria
25 Metsästysonnettomuudet Vakavat metsästysonnettomuudet ovat puhuttaneet viime kuukausina. Kairikko (vasemmalla), Antti Muilu ja Helge Saarikoski jänisjahdissa Nurmossa vuonna 1990. 28 ”Ei varma saalis” Hämeenlinnalainen Seppo Kastepohja tietää vuosikymmenten kokemuksesta, ettei jänis ole koskaan varma saalis, vaikka tuoreita jälkiä on uudella lumella useassa kohdassa. Ne ovat Suomessa kuitenkin harvinaisia. 10 26 Uusi nokkamies Marraskuussa työnsä aloittanut Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piirin uusi toiminnanjohtaja Chris Karppinen sai alaisuuteensa myös Pohjois-Hämeen. Koirat ovat hyviä kavereita Ylä-Lappiin suuntautuvilla metsästysreissuilla. 22. Saaliiksi on tullut metsäjänis. Juha K. Sudet tappoivat ja söivät koiran viime vuoden lokakuussa, eikä jäljelle jäänyt kuin pätkä ohutsuolta. Kuusivuotias Miina oli Mika Piiroisen perheen tupakoira. 10 Järjestäytynyt toiminta Järjestäytyneen metsästysseuratoiminnan katsotaan yleisesti alkaneen Suomessa vuonna 1865, jolloin ensimmäiset metsästysseurat perustettiin. Messujärjestäjät odottavat koronapandemian hellittävän, jotta kävijät pääsevät kokemaan messutunnelmia. Alueella elää useampi susilauma. Kuva: Riihimäen Erämessut 20 22 Tohmajärven tilanne Susiin liittyvä lupapolitiikka ei saa kehuja Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa. Sen suosio on kuitenkin hiipunut 30 vuoden aikana neljäsosaan. Lumipeite paljastaa, että jälkiä riittää. 34 Korttikoulutus Metsästyskorttikoulutuksen voi järjestää vaikka maatalon pihapiirissä ja pelkästään naisille. 16 Ilvesjahdissa Hämeenlinnan länsirajalla Kalvolan Pirttikoskella ei ole puute ilveksistä. 20 Vuoden erämessut Kahdet erämessut on päätetty siirtää koronan takia ensi vuoteen. Suurimmat erämessut ovat tänä vuonna Riihimäellä ja Oulussa. 4 Sisältö 1/2021 6 Metsästäjäliitto 100 v Huhtikuussa tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen Metsästäjäliiton perustamisesta. 14 Nyt tuli soopeli Lappeenrannassa ja Punkaharjulla on tavattu näätää muistuttavia, mutta hyvin tummanpuhuvia nisäkkäitä, jotka osoittautuivat soopeliksi. Metsästäjien yhteisenä intohimona on ollut alusta alkaen metsästyskulttuurin edistäminen. 32 Lapin tuntureilla Anu Myyryläinen nauttii kulkea luonnossa lyhytkarvaisten saksanseisojiensa kanssa. 40 Suomenajokoira Suomenajokoira on maamme suosituin ajava metsästyskoira
Valmius kaikkeen sivistyksen ja kulttuurin nousuun oli kylvetty siemeniä jo vuosikymmenien ajan, mutta maamme itsenäistyessä elämä ikäänkuin lähti ryöpsähtäen uusille urille. Luonto ja sen rikas eläimistö yksinään on elänyt vuosituhansia tasapainoisesti, mutta tänään tuskin voisi niin tapahtua. 74 Aseiden suojukset Metsästysluodikolla tai -haulikolla on oltava tarpeen mukaan lain määräämä suojus.. DNA-näytekeräys yhdessä vapaaehtoisten kanssa jatkuu helmikuun loppuun. 56 Haulikon huolto Haulikkokin vaatii jatkuvaa huoltoa. 62 Pikapuhdistus Rullarevolverin pikapuhdistus on simppeliä. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2021 ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) Kunniakas satavuotias Metsästäjäliitto Suomen itsenäistyttyä sata vuotta sitten alkoi maassamme merkittävä kaikkinaisen kulttuurija talouselämän nousun aikakausi. Lumipeite mahdollistaa susihavaintojen teon Koko maassa on nyt lunta. Nyt on korkea aika päivittää asekaappi vaatimusten mukaisesti. Mikäli pitää tietoisesti luvatta hallussaan erittäin vaaralliseksi luokiteltuja aseita tai niiden lippaita, voi menettää kaikki aselupansa. Siksi Suomessa on sadan vuoden ajan toiminut ansiokkaasti metsästäjien yhteenliittymä. Simenius muistuttaa, että nyt on aika vaikuttaa keräämällä näytteitä ja havaintoja, jos kannanhoidollinen suden metsästys halutaan käyntiin ensi talvena. 52 Kaikille tuttu .22 LR .22 LR on survivalistin joka paikan ratkaisu ja aloittelevan ampujan pakkohankinta. Ase itsessään on likipitäen teknisesti yhtä yksinkertainen kuin haulikko. Näiden osuus voi olla neljä prosenttia maksettavan tuen suuruudesta. Liiton perustamisajatuksesta saatiin synnytetyksi vähitellen suomalaiseen luontoon tasapaino, joka on maailmanlaajuisesti arvostettu ja joka on meille suomalaisille oikeaksi havaittu – niin metsästystä harrastaville, metsänomistajille, kaupunkilaisille ja myös luonnonsuojelijoille. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 65 euroa/vuosi Määräaikainen 72 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Metsästäjäliiton toimintaa tulee arvostaa, koska se on meidän kaikkien etu – niin kaupunkien cityissä asuvien kuin myös maaseutulaisten ja myös mökin mummojenkin näkövinkkelistä tarkasteltuna. Metsästäjäliitto kannustaakin nyt metsästäjiä ilmoittamaan tuoreista susien jäljistä Tassu-järjestelmään ja keräämään DNA-näytteitä talteen. Kun valtakunnassa jaetaan rhy-tukea runsaat 2,5 miljoonaa euroa, suurpetoyhdyshenkilöiden ja DNA-keräämisen tuen osuus on siten noin 100 000 euroa. Se on muistettava jokaisen jahtikeikan jälkeen. 64 Huoltotarvikkeet Kemikaaleilla ja oikeilla apuvälineillä aseen tarkkuus säilyy vuosikymmeniä. Se myös säilyttää paremmin arvonsa. – Vain näiden avulla on mahdollista aloittaa suden kannanhoidollinen metsästys, sillä kanta-arviot pohjautuvat merkittävältä osalta vapaaehtoisten suurpetoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään tallentamiin havaintoihin ja DNA-näytteisiin, sanoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius. Halvemmissakin kaapeissa on laatueroja. 72 Halvat asekaapit Jo alle satasella pääsee asekaapin omistajaksi. 040 753 8555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p. Yksi näistä koko kansantaloudelle ja kansalaisille merkittävä oli aatteelliselle pohjalle syntynyt Metsästäjäliitto. 69 Päivitä asekaappi Turvakaapin hankkimiselle säädetty siirtymäaika umpeutui marraskuun lopussa. Voimme iloita siitä, että suomalainen luonto kukoistaa kaikkialla, niin etelän rintamailla kuin Lapin aavoilla soilla ja tuntureilla. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Toimitussihteeri: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com Mediamyynti: Sirpa Hornaeus p. Riistanhoitoyhdistysten valtionavustukseen on lisätty uudeksi tukielementiksi DNA-keräystoiminta suurpetoyhdyshenkilötoiminnan rinnalle. RHY saa maksaa kulukorvauspalkkiota halutessaan suurpetoyhdyshenkilöille ja DNA-näytekerääjille. 50 Aselaki puhuttaa Uuden aselain tulkinta on herättänyt kysymyksiä. 59 Pistoolin huolto Pistoolin purkaminen ei vaadi asesepän taitoja. Sen huolto lähtee piipusta. Pääsääntöisesti susi välttää ihmistä ja reviirialueilla yleisin havainto susista on niiden jättämät yölliset jäljet lumeen. 48 Riekko elpynyt Lapissa riekkokannat ovat hieman elpyneet taannoisesta aallonpohjasta, mutta mitään huippuvuosi ei 2020 riekolle ollut. 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p
Suomen Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtajan Tuomas Hallenbergin mukaan kansainvälistymisen myötä edunvalvontatyön hoitaminen edellyttää voimakasta asiantuntijaosaamista sekä oikeita kanavia, joihin aloitteet suunnataan ja joissa edunvalvontatöitä tehdään. Metsästäjäliiton satavuotisen matkan aikana se on näkynyt erityisesti metsästäjien ja metsästyskulttuurin edunvalvonnan kansainvälistymisenä. Se edellyttää valmiutta käydä keskusteluja, vaikka tietäisimme että tulokulmat asioihin ovat hieman erilaiset. Metsästäjäliiton yhtenä strategisena arvona on, että metsästys on osa yhteiskuntaa. Metsästäjien yhteisenä intohimona on ollut alusta alkaen metsästyskulttuurin edistäminen. Olemme jäsenenä Pohjoismaiden metsästäjäjärjestössä (Nordic Hunters Alliance), joka edustaa noin 700 000 metsästäjää. M aailma on muuttunut sadassa vuodessa todella vahvasti. – Metsästäjäliitolla ovat niin kanavat kuin osaaminenkin kunnossa. Euroopan tasolla kuulumme FACEen, eurooppalaisten metsästäjien kattojärjestöön, jonka takana on 6-7 miljoonaa metsästäjää. Se on meille hyvä työkalu, kun ajatellaan Euroopan unionin sisällä tapahtuvaa edunvalvontatyötä vaikkapa direktiiviasioissa Brysselissä. Kotimaiset sidosryhmät Myös kotimaiset sidosryhmät ovat Metsästäjäliitolle tärkeitä. 6 Juhlavuoden teemana ”Yhteisellä eräpolulla” 100-vuotias Metsästäjäliitto Huhtikuussa tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen Metsästäjäliiton perustamisesta. En pidä kovin perusteltuna poteroihin kaivautumista. Yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Maaja metsätaloustuottajien järjestöt MTK ja SLC sekä metsästyskoirajärjestöt, joiden kanssa yhteistyöhankkeena Metsästäjäliitto veti läpi suden kannanhoidollisen metsästyksen kansalaisaloitteen. – Järjestökentästä löytyy paljon tärkeitä sidosryhmiä, joiden kanssa käymme jatkuvaa dialogia. – Käymme muun muassa Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa jatkuvasti keskusteluja.. Näissä asiantuntijatöissä liittomme on aktiivisesti mukana
– Käytännössähän työryhmissä tapahtuva edunvalvontatyö on hyvin paljon lainsäädäntötyötä ja juridiikkaa, mutta onneksi rooliimme kuuluu myös runsaasti ihan kumikenkätoimintaa. Metsästäjät ovat siis myös maanomistajia, joten meillä on paljon yhteisiä jäseniä, joka tekee yhteistyöstä hyvin luontevaa, Hallenberg toteaa. Se edellyttää valmiutta käydä keskusteluja, vaikka tietäisimme, että tulokulmat asioihin ovat hieman erilaiset, toteaa Suomen Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg. 7 Toimintaa vuodesta 1921 • Perustettu 1921 • Juhlavuoden teema Yhteisellä eräpolulla. Siitä hyvänä osoituksena on Opetusja kulttuuriministeriön myöntämä reilun 100 000 euron avustus toissa vuodelta. Toisaalta erään selvityksen mukaan metsästyskortin haltijat omistavat 40 prosenttia Suomen yksityismetsistä. – Itse pidän tärkeänä, että olemme mukana työryhmissä, ei pelkästään lausumassa valmiisiin työryhmämietintöihin ja lakiesityksiin, vaikka toki nekin. Kuva: Pekka Rousi – Luonto, lainsäädäntö ja metsästyksen hyväksyttävyys määrittävät metsästyksen ja ammuntaharrastuksen tulevaisuutta. • Liittoon kuuluu 16 piiriä ja 2 700 metsästysseuraa • Jäsenyyksiä 160 000 • 100-vuotishistoriikki julkaistaan keväällä • Eräneuvos Juha K. Metsoleireillä opetellaan eränkäyntiin, riistanhoitoon, metsästykseen ja ampumiseen liittyviä asioita. Metsästäjäliitto on Hallenbergin mukaan saanut tunnustuksia lakeihin ja asetuksiin vaikuttamisesta sekä yhteiskunnallisesta työstä. Kuva: Metsästäjäliitto Metsästys liittyy Suomessa hyvin läheisesti maanomistukseen, jolloin MTK:N näkökulma on tärkeä. – Metsästäjäliiton yhtenä strategisena arvona on, että metsästys on osa yhteiskuntaa. Kenttätyössä tapahtuu aitoa aktivointia, parhaimmillaan riistakosteikkoja, nuorisoleirityötä sekä nuorille ja jäsenkunnalle suunnattua koulutusta kuten lihankäsittelyn hygieniakoulutuksia, riistaruokakursseja ja yleistä metsästyskoulutusta vaikkapa hylkeen pyynnistä. Kairikon kirjoittamasta Seitsemän vuosikymmentä metsästykselle -kirjasta otetaan rajoitettu uusintapainos • Loppukesästä avataan Metsästäjäliiton historiaan keskittyvä verkkosivusto yhteistyössä Suomen Metsästysmuseon kanssa • Liiton jäsenjulkaisun Jahti-lehden ja sen edeltäjät Urheilumetsästys ja Suomen Metsästäjä ja sitä edeltävät jäsenjulkaisut vuoteen 1921 asti digitoidaan kaikille jäsenille luettavaksi; ne löytyvät myöhemmin OmaMetsojäsenpalvelusta Juhlavuoden teemana ”Yhteisellä eräpolulla” 100-vuotias Metsästäjäliitto Metsästäjäliitto on edistänyt metsästystä sekä toiminut metsästäjien edunvalvojana jo sadan vuoden ajan. Asiantuntijarooli esille Metsästäjäliitto on pyrkinyt vuosien aikana systemaattisesti rakentamaan liiton asiantuntijaroolia
Tapahtumat toteutetaan, mikäli koronatilanne ne sallii.. 8 ovat tärkeitä. Voimakasta nuorisotyötä Metsästäjäliitto on panostanut voimakkaasti nuorisotyöhön. Tapahtumia järjestetään kaikissa liiton piireissä. Juhlavuoden peijaiset Metsästäjäliitto jalkautuu marraskuussa turuille ja toreille tarjoamaan yleisölle riistaruokia. On erinomaista, että voimme tarjota asiantuntijaosaamista työryhmiin ja se on kelvannutkin, kuten muun muassa lyijykysymyksessä sekä asedirektiivin tulkintakysymyksissä ja monissa muissa. Luonnonvara-asiat näkyvät Hallenbergin mukaan selkeästi nuorten valveutuneisuudessa ja kiinnostuksessa. Tämän vuoden aikana kaikki metsästysammunnan kilpailut ovat osa liiton 100-vuotisjuhlintaa. – Oikealla informaatiolla ja kontakteilla meillä on hyvä tilaisuus lisätä nuorten mielenkiintoa. SM-kilpailut kisataan heinäkuussa Lopella yhteistyössä toisen 100-vuotiaan, Sakon kanssa. Metsästäjäliitto ajaa ampumaratakoulutusta osaksi metsästäjätutkintoa. Tuomas Hallenberg on havainnut, että nuoret ovat kiinnostuneita luontoasioista. Sovimme kaikki ilman muuta samoille tonteille. Pitää vain muistaa tavoittaa heiPoikaa ja karjalankarhukoiraa on onnistanut metsometsällä 1950-luvulla. – Metsoleirit on valmis konsepti, jonka kautta toteutetaan tuhansia koulutuspäiviä nuorille. – Metsästys on yksi luontoharrastus muiden rinnalla kuten lintujen tarkkailun, retkeilyn tai suunnistuksen. Pandemian aiheuttaneen poikkeustilanteen vuoksi toivomme ja odotamme, että pääsemme toteuttamaan nuorisotyötä taas kasvotusten maastossa mahdollisimman pian
– Upea harrastus edellyttää vastuullisuutta. Käskynjako Metsästäjäliiton vierasjahdissa Korpilahdella 14.10.1998. Soili Kaivosoja Kuvat: Suomen Metsästysmuseo. – Luonto ja lainsäädäntö ja metsästyksen hyväksyttävyys määrittävät metsästyksen ja ammuntaharrastuksen tulevaisuutta. Viimeiset mielipidetutkimukset osoittavat, että metsästyksen hyväksyttävyys on huipussaan. En pidä hyvänä polarisaatiota. 9 – Susiasiassakin on mahdollisuus löytää ymmärrys niin, että saamme pidettyä homman hallinnassa. – Susiasiassakin on mahdollisuus löytää ymmärrys niin, että saamme pidettyä homman hallinnassa. Kairikko Uskon, että kun nämä asiat ovat kunnossa ja niitä vaalitaan, pärjäämme seuraavankin 100-vuotiskauden, Tuomas Hallenberg luottaa. Toki tälläkin hetkellä metsästäjätutkinnon luennoissa käsitellään aseturvallisuutta sekä asekäsittelyä. dät heidän omien kanavoidensa kautta, joissa he muutoinkin liikkuvat. Ampumaratakoulutus voisi olla samantyyppinen elementti osana metsästäjätutkintona. – Ihan ensimmäisenä tulee mieleen, että ne ovat inhimillisiä tragedioita niin uhrin kuin tuliasetta pitäneen henkilön kannalta. Meillä on esimerkiksi hyväksytty susikannan hoitosuunnitelma, johon kuuluu osana kannanhoidollinen metsästys. Kotimainen Marttiini on valmistanut kaksi erilaista juhlapuukkoa. Kohti seuraavaa sataa vuotta Viime aikojen keskustelu metsästyksestä on Hallenbergin mukaan polarisoitunut. – Keskusteluissa mennään ääripäihin, toisaalta äärisuojeluun, toisaalta äärivapaaseen metsästykseen joidenkin lajien kohdalla. Strategiamme lähtökohtia on, että jäsenistömme on vastuullinen ja osaava, joten uusi koulutus sopisi hyvin tukemaan sitä näkökulmaa. Haluankin välittää osanottoni kaikille niille osapuolille, jotka ovat olleet osallisina näissä tapahtumissa, Tuomas Hallenberg korostaa. Kävin itse kurssin ja vaikka luulin tämän ikäisenä miehenä ja armeijan käyneenä, että kaikki niksit olisivat hallussa, huomasin ettei niin ole. Mielestäni ratkaisu löytyy yhteensovittamisista sekä tietyistä kestävyyskriteereistä. Kansallisesti on pystyttävä päättämään asioista niin, että ne ovat direktiivien kanssa linjassa. Metsästäjäliitto on tehnyt tapahtumien pohjalta aloitteen, että metsästäjätutkintoon lisättäisiin ampumaratakoulutusta, johon ei kuitenkaan esitetä erillistä ampumakoetta. Metsästys on vastuullisuutta Syksyn ja loppuvuoden metsästysonnettomuudet ovat nousseet näkyvästi otsikoihin. Koen, että ampumaratakoulutus lisäisi turvallisuutta ja että siitä olisi metsästäjille suurta hyötyä. Kuva: Juha K. – Olemme luoneet yhdessä riistakeskuksen kanssa ABCkurssin ja koulutusjärjestelmän. Aseenkäsittely ja toiminta vaikutuksineen tehtäisiin havainnolliseksi
Ylimetsänhoitaja, pilapiirtäjä Aarno Liuksiala virittelee Suomen Metsästäjäliiton viiriä. Hän oli innokas puhelinlaitoksien perustaja, koiramies ja ennen kaikkea järjestäytyneen metsästyksen puolestapuhuja. Nykyinen Metsästäjäliitto oli siis merkittävässä roolissa luotaessa maahamme metsästykseen nykyisiä toimintamalleja. Yllätys olikin suuri, kun kävi ilmi hänen testamentanneen omaisuutensa rahaston kautta Svenska Kulturfondenin ja Suomen Metsästäjäliiton toimintaan. Sääntöjä ja valistusta Ajatus koko Suomen kattavasta yhteisestä järjestöstä, nykyisestä Metsästäjäliitosta, virisi 1900 alun metsästäjäkokouksissa. Tästä testamentista myös nykyisin saadaan varoja metsästyksen edistämiseen Suomessa. Lähellä esimerkiksi oli, ettei metsästysoikeus siirtynyt vain suuremmille maanomistajille. Waden nousi liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Metsästys oli tuolloin hyvin vapaata ja rajoittamatonta, laista ei aina. perustettiin 24.4.1921 Helsingin seurahuoneella 11 metsästysseuran toimesta. Suomen Yleinen Metsästäjäliitto – Finlands Allmänna Jägarförbund r.y. Maatamme kiersi metsästyksenhoidon neuvojia ja -tarkastajia, jotka veivät valistusta metsästäjien keskuuteen. Tuohon aikaan metsästysasetus 1868 jakoi muun muassa ”kesyttömät eläimet ja linnun-lajit” kolmeen luokkaan: hyödyllisiin otuksiin, wahinko-eläimiin ja ryöstölintuihin sekä muihin otuksiin. Kuvaava on tarkastaja Ax.Fr. Tähän aikaan Suomi kuului vielä vahvasti Venäjän keisarikunnan yhteyteen ja onkin mainittava silloisen Metsästyksen rahastonhoitajan, Eugen Schaumanin epätoivoinen teko, jolloin hän ensin erosi yhdistyksestä ja kaksi kuukautta myöhemmin 6.6.1904 ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin. Ne olivat nimeltään Finska Jagtförening (myöhemmin Suomen Metsästysyhdistys) ja Vasa Läns Jaktförening. 10 niin välitetty. Paikalla oli myös seitsemän yksityishenkilöä, joista Daniel Joh. Londenin raportti 22.7.1925 Juupajoella tapahtuvasta tilanMetsästäjäliiton menneet vuosikymmenet Wahinko-eläimiä ja ryöstölintuja Järjestäytyneen metsästysseuratoiminnan katsotaan yleisesti alkaneen Suomessa vuonna 1865, jolloin ensimmäiset metsästysseurat perustettiin. Kuva: Teppo Lampio V uoden 1880 puolivälissä pidettiin niin sanotut metsästäjäkokoukset, johon silloiset seurojen edustajat kokoontuivat käsittelemään metsästykseen liittyviä asioita
teesta: ”Metsästystä harjoitettiin vuodet läpeensä. Kairikko (vasemmalla), Antti Muilu ja Helge Saarikoski jänisjahdissa Nurmossa vuonna 1990. Juha K. Metsästysseuroille saatiin laadittua mallisääntöjä ja erilaisia riistanhoidon oppaita valistukseksi, ja jaettiin tietoa liiton pää-äänenkannattajan, Metsästys ja Kalastus -lehden välityksellä.. Saaliiksi on tullut metsäjänis. Heti kun sorsapoikueet ilmaantuivat vesille, ammuttiin ne, ja kauan ennen metsälintujen ja jäniksen metsästysajan alettua ryhdyttiin ahdistamaan metsän asukkaita, jota jatkui seuraavaan kevääseen saakka.” Tuloksia alkoi kuitenkin pikkuhiljaa syntyä. Keväisin ammuttiin soitimelta metsoja ja teeriä, ja niin pian kuin virrat, joita on täällä kaikissa vesistöissä, aukenevat, alkaa murhaava hävityssota sorsia vastaan. 11 Metsästysasetus jakoi vuonna 1868 muun muassa ”kesyttömät eläimet ja linnun-lajit” kolmeen luokkaan: hyödyllisiin otuksiin, wahinko-eläimiin ja ryöstölintuihin sekä muihin otuksiin
Kesäkuussa 1934 pari Minnesotan farmaria otti metsästä kiinni kolme urosvasaa ja neljä naarasvasaa, jotka tarhattiin aitaukseen Sarasen takapihalla ja joista Lester Ketola ja Eino Saranen huolehtivat. Raappana, jonka johdolla sotilaat rakensivat Repolan Lieksanjärven rannalle metsästysmajan, joka oli lahja 75 vuotta täyttävälle Mannerheimille. 1960-luvulla hirvimiesten asusteet olivat hieman erilaiset kuin nykypäivänä. Liiton nimestä Suomen Yleinen Metsästäjäliitto jäi sana ”Yleinen ” pois vuonna 1957 ja vastaavasti ruotsinkielisestä sana ”Allmänna”. Tälläkin hetkellä ajankohtainen turvallisuusasia oli esillä hirvenammuntakokeen järjestä. Suomen Riistanhoito-Säätiö perustettiin 14.12.1942 tukemaan sekä edistämään maamme riistanhoidon toimintaa. Kuva: A. Mannerheim lahjoitti metsästysmajan vuonna 1948 Metsästäjäliitolle. Liiton voima on kentässä Liitolle perustettiin lehti 1952 nimellä Metsästäjäliiton Tiedoitukset ja oma valistustoiminta pääsi käyntiin. Jo aikaisemmin oli Minnesotan osavaltion yliriistanvalvoja antanut luvan vasojen lähettämiseksi maahamme ja Suomen maatalousministeriö oli Metsästäjäliiton hakemuksesta antanut päätöksen, jossa suostuttiin peurojen maahantuontiin. Martti Kivilinnan kirjoittama Sotilaan Metsästysopas julkaistiin 1944. Liiton hallituksessa toimi 1946-1949 E.J. Sen tehtäviin kuului muun muassa Evon metsästysriistanhoidollinen koetoiminta. Säätiötä tuki tuolloin muun muassa Sako 50 000 markan toimintamäärärahalla. Liiton myöhempiä johtohahmoja oli mukana asekätkennässä, ja se menetti 163 metsästysseurastaan 21 luovutetun alueen taakse. J.W.Rangell joutui jättämään puheenjohtajuuden pääministeriyden vuoksi tammikuussa 1941. 12 Tanskalaiset metsästäjät lahjoittivat sodassa invalidisoituneille tai leskeksi jääneiden metsästäjien perheille 466 518 markkaa. Sodan aikana myös kansainvälinen yhteistyö näyttäytyi muun muassa siinä, että tanskalaiset metsästäjät lahjoittivat sodassa invalidisoituneille tai leskeksi jääneiden metsästäjien perheille 466 518 markkaa. (E.A.Aaltio) Mannerheim oli kunniapresidentti Liitolla on vahva kytkös myös sotaa edeltävään ja sen jälkeiseen aikaan, toimihan ylipäällikkönä Marsalkka Mannerheim, joka oli liittomme kunniapresidentti. Mäki Olavi Joensuu hirvipassissa Kalajoella 1992
Tuohon aikaan toimihenkilöitä ei toimistolla juuri liiemmin muita ollut. Se luo mahdollisuuden vaikuttaa yhä vahvemmin jokaisen metsästäjän asiassa oli kyse sitä lisäkäsipareista, metsästäjämääristä, riistakannoista tai edunvalvontatapauksissa. Kairikko: Seitsemän Vuosikymmentä Metsästykselle (1991). Sen ensimmäisen numeron kannessa silloin puheenjohtaja A.H. Joten jos jäsenmaksu ajateltiin vastineeksi hyvästä lehdestä, jäsenet todella saivat maksamilleen markoille vastinetta. Liiton täyttäessä 50 vuotta vuonna 1971 oli jälleen siintämässä kasvun aika. Viimeiset vuosikymmenet ovat olleet liitossa nimenomaan kolmen K:n aikaa; Kansainvälistyminen, Kilpailutoiminta sekä Kasvu kuvaavat hyvin suomalaista metsästystä mentäessä kohti seuraavaa vuosisataa. Aika oli taloudellisesti hyvin tiukkaa. Kuva: Erkki Pentinniemi misessä, jonka liitto sai puskettua käytäntöön ensin vapaaehtoisten harjoitusten ja myöhemmin pakon kautta vuonna 1959, jolloin myös punainen hattu otettiin käyttöön. Vuonna 1965 lehdessä oli 56 sivua. Virkkunen kirjoitti ”Voimamme on kentässä” kirjoituksessaan: ”...Tänään ei enää puhuta Suomen Metsästäjäliiton pelastamisesta tai kuiville vetämisestä, saati hautaamisesta. Metsästysmuseotoiminta käynnistyi liiton varapuheenjohtaja C.A. Kansainvälinen yhteistyö lisääntyi ja laajeni. Se on muuttuneissakin olosuhteissa osoittautunut voimakkaaksi ja tiiviiksi järjestöksi. Eräkontti perustettiin vuonna 1976 liiton taloudelliseksi tueksi ja kilpailutoiminta vilkastui. Kairikko. Näin ei kuitenkaan käynyt. Liiton kolme tärkeää Koota Metsästysmuseo vihittiin Riihimäellä kesäkuussa 1990. Maailma avautui myös metsästyksessä. Jäsenmäärät lähtivät jyrkkään nousuun, liiton julkaisutoiminta vilkastui jälleen ja liitolle saatiin ansiokkaasti liittoa luotsanneelle toiminnanjohtaja Lauri A. Kilpailutoiminta kehittyi edelleen ja pohjoismainen sekä keskieurooppalainen kilpailumuoto aloitti toimintansa. Jaska Salonen Lähde: Eräneuvos, Juha K. Urheilumetsästys lehti muuttui vuoden 1995 alusta Jahti-Jakt -nimiseksi, jollaisena se on edelleen. Metsästäjäliitto, joka oli hyvin merkittävästi ollut lakimuutoksessa mukana, uskoi viimeiseen asti olevansa se, joka jatkaa toimintaa perustettavana järjestönä. 13 Viimeiset vuosikymmenet ovat olleet liitossa kolmen K:n aikaa. Alkuvaiheessa se keskittyi vahvasti aseisiin. Karjalaiselle seuraajaksi Juha K. Viime vuosien suurin uudistus järjestökentässä oli Suomen Riistakeskuksen perustaminen vuonna 2011. Borgströmin aloitteesta 1966, mutta tilat löytyivät vasta 1972 alusta Porvoosta. Mentäessä kohti 1990 lukua tämäkin lehti perustettiin, ensiksi Ase ja Erä -lehteä julkaisi Sopuli-Kustannus, mutta pian sen kustantajaksi tuli Karprint Oy. Virkkusen kuvaamaan hyvin vahvaan perustaan ja hoitaa tehtäväänsä, jota varten se on perustettu. Kansainvälistyminen, Kilpailutoiminta sekä Kasvu kuvaavat hyvin suomalaista metsästystä mentäessä kohti seuraavaa vuosisataa. Seuranneessa vaiheessa siirtyi perustetulle järjestölle pääosa henkilöistä, lehden nimi ja julkaisuoikeudet, toimistovälineet ja osan aikaa jaettiin aluksi toimistotilatkin. Komea sorsasaalis Suomen Metsästäjäliiton erityisesti naisille järjestämällä leirillä vuonna 1998. Turvallisuuden kehittämiseksi liitto myötävaikutti merkittävästi myös 1960 sorsajahdin aloituksen siirtymiseen kello 12. Kilpailutoiminta tuo jälleen metsästäjät ampumaharrastuksen piiriin. Hyvin orastavan kehityskaaren katkaisi kuitenkin heinäkuussa 1962 säädetty uusi metsästyslaki, jolla perustettiin Metsästäjäin Keskusjärjestö, nykyinen Riistakeskus. Samaan aikaan liiton julkaisema UrheilumetsästysSportjakten vakiintui reilusti yli 250-sivuiseksi aviisiksi. 44-vuotiasta liittoa ei alkujankaan hiedalle rakennettu eikä sen piirissä vuosikymmenien aikana tehtyä työtä ja perustaa yht’äkkisen huonon sään tuulet niin vaan kyenneet eivätkä kykene puhaltamaan olemattomiin.” 1970-luvulla kasvun aika Vuonna 1962 tapahtuneen niiauksen jäsentaso saavutettiin vasta 1979, jolloin jäsenmäärä ylitti taas 71 000 jäsenen tason. Kasvu on myös tulevaisuutta. Toiminta hiipui kaksi pitkää vuotta ja jätti vuosikymmeneksi pitkän haavan järjestöjen välille. Se ei välttämättä ole tarkinta kympinpuhkontaa vaan toiminnallista harjoittelua, jossa turvallisuus, hyvä aseenkäsittelytaito sekä vastuullisuus ja eettisyys korostuvat. Liitto toipui kuitenkin ja aloitti vuonna 1965 julkaisemaan omaa Urheilumetsästys – Sportjakten -lehteä. Eurooppalainen päätöksenteko vaatii yhä asiantuntevampaa ja tarkempaa edunvalvontaa, aika Londenin tarkastusmatkoista on muuttunut täydellisesti. Liitolla on hienot edellytykset nojata A.H. Liiton jäsenmäärä oli jo saavuttanut 100 000 rajan vuonna 1987, kun liitto siirtyi Helsingistä Riihimäelle
S oopeli on Venäjällä suuresti arvostettu turkiseläin, jonka luonnonkanta katosi turkisten kysynnän vuoksi lähes kokonaan. Kanta on sittemmin elpynyt, sillä soopelin tarhaus turkiskäyttöön on yleistynyt ja metsästyspaine vähentynyt. Soopeli risteytyy näädän kanssa Soopeli on kooltaan ja ruumiinrakenteeltaan hyvin lähellä näätää. Tarhan kokonaislukumäärä huomioiden karkulaisten määrä vuodessa on kuitenkin varmasti reilusti yli sata, nykyinen emeritusprofessori Henttonen toteaa. 14 Uusi vieraslaji itärajalla Soopeli tuli Suomeen Lappeenrannassa ja Punkaharjulla on tavattu näätää muistuttavia, mutta hyvin tummanpuhuvia nisäkkäitä, jotka osoittautuivat soopeliksi. – Tuolloin aiheesta kirjoitettiin mediassakin, mutta laji oli määritetty väärin. Mainittakoon, että jo vuonna 2016 on soopeliksi epäily otus pyydetty Lappeenrannan seudulla, mutta kyseinen havainto jäi varmistamattomaksi, Henttonen kertoo. Saveljev kiinnostui asiasta ja selvitti, että Venäjän rajan tuntumassa Karjalan kannaksella Viipurin ja Pietarin välillä Äyräpäänjärven maisemissa on jo vuosikymmeniä sijainnut suuri soopelitarha, jossa on noin 9000 emoa ja niiden lisäksi urokset sekä pentutuotanto. Saveljevin Kirovin yleisvenäläisestä turkiseläinstituutista, ja näytti tälle kuvia. Metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen kertoo, että Suomessa tammikuussa 2017 ensimmäisen kerran tavattua soopelia luultiin melanistiseksi näädäksi, eli yksilöksi, jonka pigmentti on mutaation seurauksena musta. – Saveljev naurahti ja totesi, että kyseessä on hyvin tyypillinen venäläinen tarhattu soopeli. Nykyisin luonnonvarainen soopeli ei ole uhanalainen, vaan kuuluu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) luokituksessa elinvoimaisten lajien ryhmään. Saman vuoden keväällä 2018 Henttonen oli Prahassa Euroopan Nisäkäsatlaksen kokouksessa tavannut vanha tuttunsa Alexander Määrä oli hänen mukaansa vain prosentin luokkaa. Vuotta myöhemmin Lappeenrannan seudulta saatiin toinenkin yksilö, ja sitä käsitellyt kokenut eläintentäyttäjä oli epäillyt, että hänelle täytettäväksi tuotu eläin ei ole näätä. Pyytäjä oli ottanut yhteyttä Metsästäjäliiton Jussi Partaseen, joka puolestaan otti yhteyttä Luonnonvarakeskuksen metsäeläintieteen professori Heikki Henttoseen. – Tarhan johtaja oli kertonut, että heiltä pääsee vuosittain hyvin vähän karkulaisia luontoon. Sittemmin professori Jouni Aspin työryhmä Oulun yliopistossa on tehnyt geneettiset analyysit kyseisistä eläimistä ja vahvistanut niiden olevan soopeleita. Sillä ei ole näädälle tyypillistä rintalaikkua ja lisäksi sen häntä ja jalat ovat lyhyemmät kuin. Henttosen mukaan sen erottaa parhaiten värin perusteella. Soopelin alkuperäinen levinneisyys on Siperian taigavyöhykkeellä ja ulottuu hieman Uralin länsipuolelta Hokkaidoon. – Tarhasoopeli on liki musta ja sillä on hopeisia peitinkarvoja, jotka välkehtivät sen turkissa. Valokuvien ja täytetyn eläimen perusteella jo epäiltiin soopelia. Suomeen saapuneet soopelit oletetaan olevan peräisin juuri venäläisistä tarhoista. – Tarhasoopeli on liki musta ja sillä on hopeisia peitinkarvoja, jotka välkehtivät sen turkissa
Risteämäurokset ovat mahoja, eli ne eivät jatka sukua ja risteämänaaraat ilmeisesti lisääntyvät näätäkoiraiden kanssa. Jos haluaa täyttää sen, niin nyljetyn ruhon kalloineen voi lähettää tutkittavaksi Oulun Yliopiston eläinmuseoon. Tulokaslajina sakaali meni suoraan rauhoitettujen eläinten pariin, koska lainsäätäjä ei ymmärtänyt neuvoista huolimatta, että sakaali olisi pitänyt siirtää metsästettäviin lajeihin, jolloin sen kantaa olisi voitu myöhemmin tarpeen mukaan säädellä, Henttonen selventää. On hyvä ottaa myös hyvät valokuvat. Esiintymistä halutaan seurata Haitallisena vieraslajina soopeli on vapaasti pyydettävissä, kunhan metsästysoikeus on kunnossa ja noudatetaan niitä sääntöjä, jotka koskevat muidenkin vieraslajien pyyntiä. Kyseessä on nimittäin lainsäädännöllisesti haitallinen vieraslaji, joka on Suomessa luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella.. Hän kertoo, että soopelista on aikoinaan virinnyt keskustelua, jonka mukaan sitä olisi joskus historiassa tavattu Suomessa myös luontaisesti, mutta näille väitteille ei nykykäsityksen mukaan ole löytynyt todisteita. Kuva: Heikki Henttonen näädällä. Karva kimaltelee kauniisti hopeisten peitinkarvojen ansiosta. Katukuvassa voi tavata tämän näätäeläimen talutushihnan päässä. Soopeli muistuttaa sukulaistaan näätää, mutta siltä puuttuu rintalaikku ja se on väriltään lähes musta. Soopelin tiedetään myös risteytyvän näädän kanssa, mutta tätä ei Henttosen mukaan koeta uhkaksi näädälle, ei Venäjällä eikä Suomessa. heikki.henttonen@luke.fi tai jussi.partanen@metsastajaliitto.fi. Eläin kuuluu pyytäjälle. Soopeli on näädän tavoin pikkupeto, joka pistelee suuhunsa kaikenlaiset itseään pienemmät. Näytteet voi ensiksi pakastaa ja lähettää ne myöhemmin tutkittavaksi. Jos se olisi tullut luontaiselta levinneisyysalueeltaan asti omin jaloin, se olisi silloin tulokaslaji, kuten on sakaalin laita. Alkuperäisellä levinneisyysalueellaan soopeleiden väri voi luonnossa vaihdella paljonkin. Ohjeet saa sähköpostilla ext. Metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen ja Jussi Partanen Metsästäjäliitosta toivovat, että mahdollisista soopeleista lähetettäisiin näytteitä, jotta lajinmääritys pystytään varmistamaan, ja näin voidaan seurata soopeleiden esiintymistä maassamme. 15 Haitallisena vieraslajina soopeli on vapaasti pyydettävissä, kunhan metsästysoikeus on kunnossa ja noudatetaan niitä sääntöjä, jotka koskevat muidenkin vieraslajien pyyntiä. Kuva: Heikki Henttonen Soopeli on Venäjällä erittäin suosittu turkiseläin. Ei jalansijaa Suomeen Vaikka soopeleita todennäköisesti lymyilee Suomessa vain muuta– Eläimestä puhuttaessa haitallinen vieraslaji on kyseessä silloin, kun eläin on ihmisen toimesta tuotu maahan tai rajojen läheisyyteen. – Soopelihavainnot olisi hyvä saada tietoon. – Soopeli on näädän lähisukulainen. Huomiota herätti vuosi sitten, että Irlantiin tuodussa lemmikkisoopelissa todettiin olleen rabies. Venäjällä soopeli ei ole pelkästään suosittu kauniin turkkinsa vuoksi, vaan siitä on tullut muotiilmiö lemmikkinä. Ainakin olisi hyvä saada pala maksaa ja lihasta geneettisiin tutkimuksiin. Erja Pekkala mia, ei sille ole aikomusta antaa pienintäkään jalansijaa omaan lajistoomme
Parinsadan metrin päässä samaan suuntaan tien yli on kulkenut yksi ilves. Vanhoja jälkiä on ympä. Yöllä satanut lumipeite paljastaa, että jälkiä riittää – liikenne on ollut vilkasta luultavasti myös monena aikaisempana yönä. 16 Iso kissa osaa kikat tutussa maastossa Ilves vei tämän erän Hämeenlinnan länsirajalla Kalvolan Pirttikoskella ei ole puute ilveksistä. M etsäautotiellä on 3-4 ilveksen jäljet
Supeja Aava ajaa aika hyvin ja menee kiinnikin. riinsä, yksi ilves on loikannut suuren kiven päälle tähystämään. Ensimmäisessä ajossa Aava sai ilveksen liikkeelle muutamassa minuutissa, mikä oli tietysti hyvä saavutus. Ilvestä oli yritetty kaataa jo pari kertaa aikaisemminkin. Tukkipinojenkin päälle johtaa useampia jälkiä. Aava ei juurikaan jäljeltä poikkea. Kohta jahti alkaa Aava odottaa irtipääsyä. Ensimmäisessä ajossa kilometrejä tuli kolme, mutta jälkimmäisessä noin 15. Aamulla jäljen löytänyt metsästäjä on merkinnyt hankeen todennäköisen määränkin.. Kaiskolla on useita metsästyskoiria, mutta Aava on ensimmäinen, joka ajaa ilvestä. Toisessakin ajossa ilves oli tehnyt joen rannassa melkoista siksakkia, mutta Aava teki samat kiemurat. – Jäljillä se on ollut monta kertaa ja päässyt lähellekin ilvestä, mutta yhtään ei ole jäljiltä onnistuttu ampumaan. Ketju jää väistämättä kovin harvaksi, mutta toisaalta ilvesten runsaus ja jälkien tuoreus antoivat Sillanpäälle aiheen kutsua metsästäjät koolle. Päivän kahdessa ajossa Aavalle kertyi yhteensä noin 18 kilometriä. Olen ajanut Aavalla kettuja, karhuja, supeja ja mäyriä. – Se pysyy jäljellä aika hyvin. – Hankin Aavan, kun pienpetojahtiin tuntui olevan tarvetta saada koiria. Aavan pettymys on ilmeinen, mutta luolastoon sillä ei ole menemistä. Ensimmäisessä ajossa se liikkui jäljistä päätellen 6070 metrin päässä passista ilves edessä, mutta ilves osasi välttää passin. Ehdin nostaa aseen, mutta liike säikäytti ilveksen ja se hyppäsi tien sivuun. Aava on iästään huolimatta osoittanut jo taitonsa. 17 Aavalle kertyi ajoa 18 kilometriä Juha Kaiskon 2,5-vuotias plottinajokoira Aava kaipaisi onnistumisia. Se pystyy uimaan hyvinkin 4-5 metriä leveän joen ylitse, vettä se ei pelkää. . – Ehdin olla tiellä muutaman hetken, kun komea ilveskolli tuli tietä pitkin kohden. Arkiaamusta huolimatta jahtipäällikkö Sami Sillanpää oli saanut kokoon reilun tunnin varoitusajalla kymmenkunta metsästäjää. Sami Sillanpää ei nähnyt ilvestä, vaikka se luultavasti käväisi hyvinkin lähellä passia
Siitä ei yleensä hyvä seuraa. Herättelyhaukku on selvää ja tahti kiihtyy koko ajan. Toivon kipinä siitä, että ilves pyrkisi tien yli elää, mutta äkkiä haukku alkaa loitontua. Sillanpää odottaa hiljaa ase valmiina. Mottiin jää auttamatta hieman aukkoja ja ilveksellä on edut puolellaan. – Ilves tai ilvekset saattoivat sittenkin vaistota jotakin. Viikonloppuisin saamme kasaan aika helposti 2030 miestä, mutta arkiaamuna aika moni ei pääse tulemaan ainakaan nopealla varoitusajalla. Puolen tunnin jälkeen haukku on kiivas, mutta tutkan mukaan Aava on hyvin paikoillaan. Jäljet johtavat maan sisään louhikkoon. Louhikossa on ollut ilveksen pesä tai ainakin niiden tukikohta. Kaisko lähtee selvittämään tilannetta. Yksi vasa oli vasta aivan bambi, jota ilves oli puraissut niskasta ja kyljessä oli naarmu ilmeisesti kynnestä. Jäljet aamulla havainnut metsästäjä on merkinnyt ne oranssilla spraymaalilla. Louhikkoon piiloutuneille il. Jäljetkin suuntautuvat tieltä kohti mäkeä. – Kymmenkunta vuotta sitten ajellessani tiellä ja taimikon ollessa pieni näin ilveksen loikoilevan lohkareen päällä. Sen sijaan sivuille, tien molempiin suuntiin ampumasektoria olisi jo satakunta metriä. Ne näyttävät suuntaavaan mäen päälRisto Alhainen on ollut ilvesjahdissa jo vuosikymmeniä. Edessä oleva maasto on hyvin peitteinen ja näkyvyys on muutama kymmenen metriä. – Kyseessä saattaa olla emä, poikanen ja ylivuotinen poikanen. Bambia ei oltu syöty ja muutoin se oli aivan ehjä. Sillanpään mukaan alueen kettukanta tuntuu aika pieneltä, mikä sekin saattaa olla ilveksen vaikutuksesta. Valkeakoskelaisen Juha Kaiskon plotti Aavalla on merkintöjen kohdalla hyvin selvä sävel: metsään on päästävä ja heti! Sillanpää asettuu passiin muutaman sadan metrin päähän jäljistä. Yhteisluvalla oli jahdattu ilvestä seudulla jo pari kertaa aikaisemmin, mutta tuloksetta. – Viimekin vuonna löytyi lähimaastosta useampia peuranraatoja. Taimikossa peräkkäin Aavan haukku kertoo, että se on päässyt jäljille. le louhikkoon. Jostain syystä ilves ei ollut sen enempää vasaan koskenut. – Supeja on tällä seudulla aivan riittävästi, ja jäniskantakin on aika hyvä, vaikka ilves ehkä jonkun jäniksen verottaakin. Juha Kaiskon ei tarvitse Aavaa kehottaa, kun jälki on löytynyt. Haukku lähestyy Sillanpään passipaikkaa ja matkaa on alle sata metriä. Louhikon ympärillä on jäljistä päätellen suorastaan remelletty, lumi on painunut paikoin tiiviiksi. Aava haukkuu luolan suulla, mutta sinne ei koiralla ole asiaa. Olen kuullut, että lohkareiden alla olisi luola, jossa mies voi seistä, sanoo vastakkaisella puolella passissa ollut Risto Alhainen. Taimikossa mäennyppylällä on ikiaikainen ilvesten tukikohta. Mitä ilmeisimmin jäljistä päätellen kivikkoisessa mäessä on ilveksen reviiri. 18 Ilves suuntaa kulkuaan kohden louhikkoa, josta eduskuntatalon kivet on louhittu. Luultavasti taimikossa mennään peräkkäin
Pirttikosken ilvesten lisäksi täällä on ainakin yksi samankokoinen keskittymä. Alhaisen passipaikka on auttamattomasti sivussa, ilves ei ole tulossa lähellekään passipaikkaa. veksille ei ole mitään tehtävissä. – Jätimme yhden passimiehen lohkareiden päälle kytikseen. Ne taitavat tietää tämän kuvion, miettii Alhainen. Muutama vuosi sitten jahdissa yhden passimiehen eteen ilmestyi 6-7 ilvestä laumassa. – Joskus meillä on ollut kaksi, jopa kolmekin lupaa. Aava saa jostakin hajusta kiinni varsin nopeasti. Alhainen on kehittänyt passia varten oman ”tuotteen”. Alhaisen kännykkä kertoo Aavan nopeudeksi paikoin noin 20 kilometriä tunnissa ja haukkukin on noin yli kahtakymppiä. Pari tuntia paikalleen seisonut passimies ei ehtinyt tehdä mitään, kun ilves oli jo haihtunut hämärään. – Yksi syy saattoi olla, että Kalvolassa miltei samalla kohdalla jäi autojen alle kaksi ilvestä. Aava lähtee paikalta hyvin vastahakoisesti. Ase on piippu maata vasten lapasten päällä ja pienen kolmijalan päässä on itse rakentamassani kiinnikkeessä älypuhelin, josta voin seurata ajoa. – Olkapäät ovat sen verran huonossa kunnossa, etten pysty kannattelemaan asetta pitkiä aikoja. Herättelyhaukku on selvää ja tahti kiihtyy koko ajan. Parin päivän päästä Sillanpää porukkoineen kävi uudessa jahdissa samoissa maisemissa. Yli kymmenen kilometriä ensimmäisestä paikasta aamulla oli havaittu kolmet jäljet, joista kahdet olivat poistuneet. Sekunneista kiinni Ilves suuntaa kulkuaan kohden louhikkoa, josta eduskuntatalon kivet on louhittu. Sillanpää keskeyttää jahdin. Alhainen muistaa kun ilvesjahdit alkoivat Kalvolassa jo 1980-luvun alkupuolella. Juhani Karvonen. – Vaikka se kaatuisi, ei sillä ole merkitystä paikalliseen kantaan. Ehdin nostaa aseen, mutta liike säikäytti ilveksen ja se hyppäsi tien sivuun, harmittelee Sami Koivula. – Kaatolupia ei riistahallinto ollut juurikaan myöntänyt, mutta saimme riistaviranomaiset vakuuttuneiksi, että meillä kanta kestää kaadon. Läheiseltä passilta mies lähtee ilvestä vastaan tielle. Viimeisetkin epäilykset siitä, että kyseessä olisi esimerkiksi peura, kaikkoavat kun Aavaa seuraava Kaisko havaitsee metsätiellä tuoreet koiran, ilveksen ja peuran jäljet peuran jäljet ovat vain eri suuntaan kuin kahden muun. Ilveksistä ei pulaa Kalvolassa ilveksiä on ollut aina. Luultavasti taimikossa mennään peräkkäin. Kaatoja kaivataan Sami Sillanpää toivoisi Kalvolaan useampia lupia. – Sinne on joskus ennenkin ilves hävinnyt. Poikueita voi olla laajemmalla alueella ainakin kolme, sanoo Alhainen. Hämärä alkaa painaa päälle ja kaiken lisäksi ilves suuntaa matkansa mäkeen, jonne ei maanomistaja ole antanut lupaa jahtiin. Passimies ampui tietysti vain yhden. Ilves löytyi taas nopeasti, mutta sekin osasi mennä kiven alle, tosin eri paikassa kuin edellisessä jahdissa. Sillanpää päättää ottaa vielä toisen ajon. Jälki on ainakin tuore. Ennen louhosta ilves muuttaakin suuntaansa ja lähtee paikallistietä kohden. Viime vuonna ei ollut yhtään, mutten osaa sanoa varmuudella syytä, miksei Luke meille lupia myöntänyt, Sillanpää pohtii. 19 Ilves tai ilvekset päätyivät ikiaikaiseen turvapaikkaansa, isoon louhikkoon. Ilves oli maan alla kaksi tuntia kunnes juuri ennen pimeän tuloa se ponkaisi muutamalla loikalla kivien alta kuusikkoon. Kädet jäävät täysin vapaiksi. Tälle jahtikaudelle lupia on ainoastaan yksi. – Luulisin, että sillä on ilves ajossa, liikehdintä ei oikein peuraltakaan vaikuta, miettii Alhainen omalla passipaikallaan. Seuraavana päivänä Sillanpään ensimmäisen ajon passipaikan läheisyydestä löytyy aikuisen peuran raato. Koira ja takaa-ajettava tekevät melkoista kiemuraa pari metriä leveän sulan puron varrella. Yhden ilveksen pitäisi olla kuitenkin edelleen motissa. Aavan haukku kertoo, että se on päässyt ilveksen jäljille. Toisaalta se, että ilveksiä jää autojen alle, kuvaa myös kannan runsautta. Passia ei päätetä jättää lohkareille, koska ilvekset saattavat piilotella maan alla hyvinkin pitkään. – Ehdin olla tiellä muutaman hetken, kun komea ilveskolli tuli tietä pitkin kohden
Kuva: Pohjois-Suomen Erämessut. Suurimmat erämessut ovat tänä vuonna Riihimäellä ja Oulussa. Haluamme onnistua niin hyvin, että lipun ostaneet asiakkaat ovat tarjontaan tyytyväisiä. S atakunnan Viikko järjestää tänä vuonna ensimmäistä kertaa Länsi-Suomen Erämessut. – Pyrimme saamaan paikalle kattavasti näytteilleasettajia. Teemme kuitenkin messuja ja kevään aikana katsomme sitten tilanteen. 20 Korona koettelee edelleen messujärjestäjiä Luvassa neljät erämessut Osa järjestäjistä suhtautuu varovaisen toiveikkaina kevään erämessujen toteutumisiin. Se on meille tärkeää, etenkin, kun järjestämme erämessut ensimmäisen kerran, Haanpää korostaa. Kahdet messut on päätetty siirtää seuraavaan vuoteen. Ravirata on myös sijainniltaan varsin keskeinen paikka, lähellä Porin keskustaa, mutta helppo tulla myös muualta päin Suomea, toteaa myyntijohtaja Jani Haanpää Satakunnan Viikosta. Viime keväältä ja kesältä muutamaan otteeseen siirtyneet messut pidetään Porin raviradalla. Länsi-Suomen Erämessut Oulussa sai toissa vuonna kokeilla osumatarkkuutta jousella. Porissa luotetaan tyypilliseen erämessutapahtumakonseptiin, jonka ympärille rakennetaan kolmepäiväisten messujen ohjelma. – Tilanne on odottava varmasti kaikilla tapahtumajärjestäjillä. Järjestämme normaalioloissa vuosittain viidestä kuuteen isoa messutapahtumaa ja olemme saaneet viestiä yrityskentältä, että tällaiselle tapahtumalle olisi tarvetta. – Ravirata on miljööltään oikea paikka tällaiselle messutapahtumalle. Porissa, kuten muuallakin, odotetaan koronarokotuksia sekä tietoa, hellittääkö pandemia niin, että messut saadaan toteutettua
– Messujen pääpäivä on lauantai, 7.8., Rannanjärvi muistuttaa. Messut ovat kuitenkin parasta livenä paikan päällä. Pirkanmaan Erämessut tuli samaan lopputulokseen ja teki tammikuun puolivälissä päätöksen, että Parkanossa messuillaan seuraavaksi todennäköisesti kesäkuussa 2022. Pohjois-Suomen Erämessut järjestetään Oulussa 28.-30. – Menemme toki terveys ja turvallisuus edellä, hän kuitenkin korostaa. Viime vuoden messut siirrettiin pandemian vuoksi tälle vuodelle. Pirkanmaan Erämessuilla on ensi vuodeksi selkeä tavoite. – Kun saimme rokoteuutiset, alkoi näkyä valoa tunnelin päässä. Luvassa on entistä laajemmat messut juuri sopivasti ennen metsästyskauden alkua. Tekemämme kyselyn mukaan niin näytteilleasettajat kuin kävijätkin kaipaavat messuja paikan päällä. Vuodesta 1972 lähtien järjestetyt messut rakennetaan hyväksi koetulla mallilla, hieman uusia mausteita käyttäen. – Näytteilleasettajilta on kantautunut selkeä viesti, että kentälle olisi jo päästävä. Jo viime vuonna vetonaulana piti olla maastopyöräily. Tuoksut ja tekeminen on erämessujen juttu, Manninen tietää. – Meiltä peruuntui lisäksi syksyltä Euroopan suurimmat Kelkkamessut, joten toiveissa on, että pääsisimme vihdoin lähemmäs normaaliaikoja, Vikström toteaa toiveikkaana. toukokuuta. – Myynti on ollut jo pitkään käynnissä, sillä näytteilleasettajat tarvitsevat messuvalmisteluihin oman aikansa. Messujärjestäjät odottavat koronapandemian hellittävän, jotta kävijät pääsevät kokemaan messutunnelmia. Se on liian suuri riski, kertoo messupäällikkö Erkki Kainulainen. – Messut on siirretty pidettäväksi keväällä 2022. Pohjois-Suomen Erämessut järjestetään toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Virtuaalimessuja pohjoisessa ei edes harkittu. Neljässä kuukaudessa ei ehditä messuja järjestämään. Luvassa on myös perinteisesti jousimetsästystä, koiraesittelyjä, kalastusta, metsästystä sekä retkeilyä ja eräilyä. Tapahtuma-alueelle on luvassa kymmenittäin metsästys-, kalastusja retkeilyaiheisia messuosastoja sekä oheistapahtumia koko viikonlopulle. Torstaista sunnuntaihin kestäneillä messuilla vieraili lähes 40 000 messukävijää. Panostamme erityisesti naismetsästäjiin sekä muun muassa retkeilyvarusteisiin, Myllymäki lupaa. Oulussa odottavina ja toiveikkaina Oulussa odotetaan kevättä toiveikkain mielin. Toistaiseksi on vielä epävarmaa, miten kansainväliset näytteilleasettajat saadaan paikalle, kertoo messuja järjestävä Lapin messujen toimitusjohtaja Mikko Vikström. – Sanon aina, että pyörää ei tarvitse uudelleen keksiä, joten erämessuilla tullaan jälleen näkemään tuttuja elementtejä, mutta jotain uuttakin on aina luvassa, kertoo messujen toimitusjohtaja Ninni Manninen. Riihimäen Erämessut ovat 10.-13. Edellisen kerran vuonna 2018 Riihimäen Urheilupuisto täyttyi lähes 600 näytteilleasettajalla yhteensä yli 300 messuosastolla. – Kauppa on käynyt kohtuullisesti. Soinin Luontoja erämessut järjestetään 7.-8. Otamme toki koronatilanteen huomioon ja tarvittaessa levitämme messualuetta laajemmalle, kertoo Soinin kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi. Normaalioloissa Oulussa on vieraillut kolmen, neljän päivän aikana 40 000 – 50 000 kävijää. Soili Kaivosoja. – Tänä vuonna helluntai ei osu messuviikonlopulle, joten messut tullaan järjestämään kolmepäiväisinä. Korona pyyhki messut kalenterista jo toisen kerran peräkkäin. 21 Kuopio ja Parkano peruttu Savon Erämessujen Erätaika on perunut tämän kevään messut, jotka oli tarkoitus järjestää Kuopiossa. Samanaikaisesti livetapahtuman kanssa järjestettävää hybriditapahtumaa selvitellään. Kuva: Riihimäen Erämessut pidetään Porissa 14.-16. kesäkuuta. – Harrastukset kasvavat ja aina tulee jotain uutta ja mielenkiintoista, mutta monet asiat pysyvät ennallaan, Ninni Manninen toteaa. – Kiinnostus lajia kohtaan on lisääntynyt samoin kuin harrastajamäärät, jotka ovat kasvaneet merkittävästi. elokuuta. – Meillä on tavoitteena olla Suomen suurin tapahtuma, jossa luonto, retkeily, kalastus ja metsästys ovat pääosissa. toukokuuta. Sen ymmärtää, sillä viime keväältä peruuntui Lapin Erämessut, jotka järjestetään vuorovuosina Pohjois-Suomen Erämessujen kanssa. Riihimäellä jo vuodesta 1972 Eräala esiintyy laajasti Riihimäen Kansainvälisillä Erämessuilla kesäkuussa. – Teimme tammikuun puolivälissä päätöksen, että messut toteutetaan. Sekä ajallisesti että taloudellisesti riski on liian suuri, toteaa messuja järjestävä Klaus Myllymäki. Soinissa tavataan nyt elokuussa Soinin Luontoja erämessut siirrettiin viime kesältä järjestettäväksi tämän vuoden elokuussa. – Näytteilleasettajilta tuli selkeä viesti, että heille selviää vasta maaliskuussa, kannattaako messuille lähteä vai ei. Messut ovat parasta livenä paikan päällä. Messuilla pääsee kokeilemaan erilaisia pyöriä ja keskustelemaan siitä, minkälainen pyörä kullekin harrastajalle sopii. Nyt se on näyttävässä roolissa messuilla. Viime vuoden tilanne on ollut todella haastava koko tapahtumateollisuudelle, mutta nyt katsomme positiivisesti eteenpäin
22 Kantelu Luken toiminnasta Susimäärän voimakas kasvu ei näy virallisissa Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioissa, ja se on saanut Tohmajärvellä asuvan Mika Piiroisen tekemään kantelun Luken toiminnasta. – Minä en tätä matematiikkaa ymmärrä enkä allekirjoita, ja sen vuoksi olen tehnyt Luken toiminnasta kantelun. Usko oikeuteen hupenemassa Tohmajärvellä mitta täynnä Susiin liittyvä lupapolitiikka ei saa kehuja Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa. Kiteen ja Tohmajärven välillä sekä Tohmajärvi-Värtsilä -alueilla on. Nähtäväksi jää, minkälaisen kanta-arvion Luonnonvarakeskus tänä vuonna alueelle tekee. Luvasta valitettiin jälleen ja toimeen– Ei voi olla niin, että viranomaisen tekemän päätöksen yli kävellään yksityisen yhdistyksen voimin ja me joudumme sietämään suden aiheuttamia vahinkoja. Hänen mittansa täyttyi lopullisesti, kun sudet hakivat Miina-koiran pihasta sen ollessa iltapissalla. Mika Piiroinen on tehnyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun hallinto-oikeuden väliratkaisusta ja Luken tavasta määritellä susikantaa. Yhdestä laumasta emme paskoja saaneet. Nyt DNAnäytteitä on kerätty analysoitavaksi väliaikatietojen mukaan tammikuun 8. Leikkuri kävi ja Luke totesi meillä olevan 2 + 3 sutta. Alueen metsästysseuroissa on tehty riistahallinnon ja -tutkimuksen määräämät kotiläksyt hyvin: havainnot on merkattu Tassuun ja susien jätöksiä kerätty pussi kaupalla. Susi oli tuolloin kaadettu. Paikallisten mukaan sudet olivat liikkuneet pihoissa ja niiden jälkiä pystyttiin seuraamaan niin, että luvallinen kaato voitiin toteuttaa viivytyksettä. Alueella elää useampi susilaumaa. – Saimme yksilöityä DNA-näytteiden avulla kahdeksan eri sutta. Haapajärvellä kyseinen susilauma on erikoistunut tappamaan metsästyskoiria ja Tohmajärvellä neljän suden lauma kulkee pelottomana pitkin pihoja ja kylänraitteja. On todella mielenkiintoista nähdä seuraava kanta-arvio, Piiroinen toteaa. Siltikään susien määristä ei ole yhteistä säveltä. panokielto saapui hakijalle 31. Lupapolitiikka ihmetyttää Luonnonvarakeskuksen viime kesänä julkaiseman suden kantaarvion mukaan alueella oli kaksi reviiriä, joista Värtsilän reviirillä asui todennäköisesti pari ja Möhkö-Mutalahti -rajareviirillä Tuupovaarassa todennäköisimmin kolmen lauma. Laumalle myönnetyn poikkeusluvan kumoamisen jälkeen tohmajärveläiset tekivät uuden hakemuksen ja tällä kertaa yhdelle sudelle. päivä yhteensä koko maasta 353, joista viidesosa eli 75 on löytynyt Pohjois-Karjalasta Tohmajärven ja Tuupovaaran reviireiltä. – Laumoja on kuitenkin kolme, joista kuuden suden lauma on Tuupovaaran suunnalla. Tilanne oli edelleen akuutti ja riistakeskus myönsi luvan 29.joulukuuta. Luvanhaltija on kuitenkin toiminut oikein, sillä lupa oli sutta kaadettaessa voimassa. Toimeenpanokiellot tarkoittavat poikkeuksetta sitä, että lupa jää käyttämättä, olipa hallinto-oikeuden päätös mikä tahansa. joulukuuta. – Nyt pitäisi meiltä löytyä toistakymmentä sutta, sillä näytteitä on varmasti saatu jo 80 prosentista alueen susista. Minä en tätä matematiikkaa ymmärrä enkä allekirjoita, ja sen vuoksi olen tehnyt Luken toiminnasta kantelun. Tohmajärvi-Värtsilän riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja ja SRVA-yhteyshenkilö Mika Susi kertoo, että seudulla uskotaan tällä hetkellä elävän noin 15 sutta. S uomen riistakeskus on myöntänyt kuluvana talvena kaksi poikkeuslupaa neljän suden laumoille Tohmajärvelle ja Haapajärvelle. Lupa on voimassa 21 vuorokautta ja siinä ajassa luvan oikeellisuutta ei ehditä tutkia, vaikka luvan kumoaminen valituksen jälkeen tapahtuu toisinaan jopa tunneissa. Leimat eivät tainneet ehtiä edes kuivua, kun jo Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen hallintooikeudet saivat molemmista poikkeusluvista valitukset luonnonsuojeluliitto Tapiolalta ja hallinto-oikeudet asettivat luvat toimeenpanokieltoon käsittelyn ajaksi. Nähtäväksi jää, katsooko hallinto-oikeus luvan oikeelliseksi. Siitä oli kuitenkin riistakamerakuvia ja havaintoja, mutta kantaarvioon näitä ei hyväksytty. Tohmajärvi-Värtsilän riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja ja SRVAyhteyshenkilö Mika Susi muistuttaa päättäjiä, ettei Pohjois-Karjalassa haeta turhaan susilupia, vaan niille on aina tarkkaan harkitut perusteet
Eihän tämä normaalia suden käytöstä ole. Susia on nähty pihoissa päiväsaikaan, koululaisille on jouduttu hakemaan kyydityksiä ja on jo törmätty tilanteeseen, jossa sudet lähtivät seuraamaan koiraansa ulkoiluttavaa henkilöä. 23 – Suden poikkeusluvissa kaikkein suurin ongelma on hallinto-oikeuden toiminta, painottaa Tohmajärven Värtsilässä asuva Mika Piiroinen. Mies kertoo, että paikalliset ovat ymmällään vallitsevasta susipolitiikasta, eikä ymmärrystä valittajille heru. Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja haluaakin lähettää Arkadianmäen päättäjille terveisiä, joiden mukaan asialle olisi nyt pian tehtävä jotakin. Lupia kumoon saavan yhdistyksen valittajat eivät asu täällä, eikä heillä ole täällä mitään toimintaa, Mika Susi toteaa. Jos muutamia häirik. Sudet ovat tappaneet myös kuusi koiraa. Mika Piiroinen saa tallennettua jatkuvasti kuvia susien jäljistä omalta pihamaaltaan. – Yleinen mielipide on se, että susia saa olla, mutta ihmiset haluavat päästä eroon pihayksilöistä. Paikalliset eivät ymmärrä vallitsevaa lupapolitiikkaa. – Ei täällä turhaan lupia haeta. Poliisille joudutaan usein soittamaan ja kattilankansia kalistelemaan. PohjoisKarjalassa on pitkät perinteet susien kanssa elämisestä ja niiden lisääntymiskyky tunnetaan. Kyllä niihin on aivan täydet perusteet. molemmissa nyt kolmen suden lauma, sillä yksi susi ammuttiin poikkeusluvalla Värtsilästä. Tällä kertaa sudet tutustuivat rehusiiloon. Hän muistuttaa myös, että pihakäynnit vähenivät heti, kun yksi susi ammuttiin vuodenvaihteessa. Lisäksi on yksittäisiä kulkijoita, luettelee Susi
deksan kertaa. Maatiloilla on aina jotakin, joka kiinnostaa. Poikkeusluvilla ei riskeerata Suomen susikantaa, vaan se on sellainen väline, jolla pystytään nopeasti puuttumaan poikkeuksellisesti käyttäytyvien susien vahingontekoihin. Hän on kokenut myös omakohtaisen tappion, sillä perheenjäsen lähti kotipihasta susien suuhun – jäljelle jäi vain ohutsuoli. Susi tallentui riistakameraan Mika Piiroisen naapurin navetan pihalta. Susia saatiin kaadettua vain yksi, mutta silläkin oli vaikutusta ja pihoissa kulkeminen on vähentynyt. Määrä jälleen nousi ja saimme kaudella 2015-2016 ampua neljä sutta kannanhoidollisilla luvilla. Ongelmana hallintooikeuden toiminta Tohmajärvellä on nyt mitta täysi ja siellä halutaan selvittää, onko tällainen kissanhännänveto hyvää hallintotapaa. Liiton sivuilla mainitaan myös: ”Yhdistys on juuri metsästyslain 90§ määritellyt edellytykset täyttävä. Niitä ei myöskään voi säilyttää korkealla traktorin kauhassa, koska ne koneet tarvitaan töihin. Hän harmittelee, että susien suojelijoiden piireissä maatilojen arkea ei ymmärretä tai edes haluta ymmärtää. Piiroinen kertoo valittajan olleen luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Karelia, joka on luonnonsuojeluliitto Tapiolan alueellinen piirijärjestö. Erja Pekkala. Tilallinen kertoo, ettei ole ainut paikkakuntalainen, joka on kyllästynyt tilanteeseen ja jonka usko suomalaiseen oikeusvaltiokäytäntöön alkaa murentua. Kuljetus saapuu 1–3 päivän kuluessa ja useimmiten keskellä yötä, Piiroinen painottaa. Postiosoitteella tai jäsenten valitsemien luottamushenkilöiden asuinpaikoilla ei ole asiassa merkitystä.” – Tiedän, että täältä ei ole ketään mukana valituksen allekirjoittajissa, sanoo Piiroinen. 24 kösusia poistetaan, ei se Suomen susikantaan vaikuta. – Sudet veivät meidän tupakoira Miinan iltapissiltä. Sudet etsivät helppoa evästä ja käyttäytymistä opetetaan eteenpäin. Kuusivuotias Miina oli Mika Piiroisen perheen tupakoira. Ja hämmästyttävintä on se, että hallinto-oikeudet lähtevät välipäätöksillään mukaan näiden valitusten hyväksyntään, sanoo poikkeusluvan hakija Mika Piiroinen, joka on Tohmajärven Värtsilässä asuva lypsytilallinen ja metsästäjä. Maatilojen arkea ei tunneta Piiroinen sanoo nähneensä viime vuoden puolella enemmän susia kuin koskaan aiemmin yhteensä. Poliisi ei anna sille lupaa, koska susi ei juuri sillä hetkellä uhkaa kenenkään henkeä tai terveyttä. 800-kiloisen ruhon piilottaminen ei ole aivan yksinkertaista. – Suden poikkeusluvissa kaikkein suurin ongelma on hallinto-oikeuden toiminta. – Ei voi olla niin, että viranomaisen tekemän päätöksen yli kävellään yksityisen yhdistyksen voimin ja me joudumme sietämään suden aiheuttamia vahinkoja ja odottamaan, milloin uhkatilanne muuttuu siksi kaikista isoimmaksi vahingoksi. Raatoja ei voi jättää navettaan odottamaan, eikä niitä voi kuljetella mihinkään välivarastoon. Tohmajärvellä toivottiin pihakäyntien loppuvan neljän suden kaatoon. Tapiolan kotisivujen mukaan LSY Tapiola-Karelia on rekisteröity 28.12.2015, sen kotipaikka on Joensuu, toimialue PohjoisKarjalan maakunta ja tarkoitus luonnonja ympäristön suojelu. Olin nähnyt aikaisemmin luonnossa susia ehkä kolme tai neljä kertaa, mutta nyt olen vuoden sisällä nähnyt niitä kahSusia on nähty pihoissa päiväsaikaan, koululaisille on jouduttu hakemaan kyydityksiä ja on jo törmätty tilanteeseen, jossa sudet lähtivät seuraamaan koiraansa ulkoiluttavaa henkilöä. Nautatiloilla on normaalia, että eläimiä kuolee tai niitä joudutaan lopettamaan joko sairauden, tapaturman tai poikimisen jälkeisten komplikaatioiden vuoksi. Mies on saanut kovaa kritiikkiä sosiaalisen median foorumeilla ja hänen on väitetty houkuttelevan haaskoilla tahallaan susia pihaansa. Ne eivät tulleet koskaan aikaisemmin aidan sisäpuolelle, mutta nyt ne tulivat. Niitä metsästettiin ja kanta laski. Susimäärä laski ja nyt se on jälleen noussut yli kipupisteen. Sudet tappoivat ja söivät koiran viime vuoden lokakuussa, eikä jäljelle jäänyt kuin pätkä ohutsuolta. Tapiolan toiminta on epäreilua ja epäeettistäkin, sillä siinä tähän ainoaan mekanismiin puuttuvat ihmiset, joita tämä asia ei kosketa millään tavalla. – Meillä voi olla akuutti tilanne, jossa susi pyörii kylällä. Metsästyslain mukaan Suomen riistakeskuksen päätöksistä on valitusoikeus paikallisilla ja alueellisilla rekisteröidyillä yhdistyksillä. Tämä on iso hallinnollinen ongelma, eikä se yksinkertaisesti voi näin olla! Piiroinen on tehnyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun hallinto-oikeuden väliratkaisusta. Jopa päiväsaikaan tuossa omilla pelloilla. – Kyllä ne tulevat pihaan houkuttelematta. Kotitilan ympärille on rakennettu jo 15 vuotta sitten petoaita, mutta sen sähköt oli sammutettu lokakuussa, jolloin naudat siirtyivät sisätiloihin. Susiluvat kuuluvat suomalaisen lainsäädännön perusteella riistakeskukselle. 2000-luvun alussa meillä oli yli 20 sutta. Tilanne kuuluu riistakeskuksen toimivaltaan, mutta emme ehdi puuttumaan siihen mitenkään, koska valitus poikkeusluvasta tulee kahdessa päivässä. Rusakoita, rottia, jälkeisten hajuja ja väistämättä myös kuolleita eläimiä odottamassa kuljetusta Honkajoelle
Neuvontaa ja ohjeistusta Vaikka onnettomuuksia sattuu harvoin, ovat ne etenkin aseella tapahtuessa usein hyvin vakavia ja asiaan suhtaudutaan harrastuksen parissa vakavasti. Yleensä onnettomuuksissa selvitään sairaalakäynnillä, jolloin vahingonkorvaukset jäävät suhteellisen pieneksi. E rityisesti lokakuu oli hyvin synkkä, sillä silloin tapahtui reilun viikon sisällä kolme onnettomuutta, joista kahdessa henkilö menehtyi. Vaikka loppuvuoden tapahtumat ovat olleet hyvin vakavia ja valitettavia, eivät metsästysVaikka metsästysonnettomuuksia sattuu harvoin, ne ovat usein hyvin vakavia. – Voin todeta yleisellä tasolla, että onnettomuuksia sattuu vuositasolla 5-20 ja ne ovat yleisimmin vesilintujen ja kanalintujen metsästyksessä tapahtuvia ja haulikolla tapahtuvia. Eli siinä mielessä viime vuosi oli poikkeuksellinen ja poikkeuksellinen myös siksi, että ulkopuolinen henkilö joutui kuolemantapauksen kohteeksi. Erja Pekkala. Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan vuonna 2019 riistanhoitomaksun maksoi noin 308 000 metsästäjää. onnettomuudet ole kuitenkaan kovin yleisiä verrattuna metsästäjien määrään. päivä Urho Kekkosen Kansallispuistossa Itä-Lapissa, jolloin ulkopuolinen henkilö kuoli metsästysonnettomuudessa. Myös Suomen riistakeskuksesta todettiin samaa. Ne ovat Suomessa kuitenkin harvinaisia. Heistä 204 000 kävi metsällä. Metsästäjäliitto esittää, että tulevaisuudessa metsästyskortin saamisen edellytyksenä on ampumaradalla toteutettu aseenkäsittelykoulutus. Lisäksi joulukuussa Suonenjoella tapahtui onnettomuus, jossa metsästäjä ampui toista henkilöä kiväärillä keskivartaloon luultuaan tätä riistaeläimeksi. Metsästyskivääri laukesi asetta käsiteltäessä ja luoti osui viereiseen henkilöön. Ikäviä, mutta ei yleisiä Tapaukset ovat olleet laajasti esillä mediassa ja etenkin metsästyksenvastaisilla foorumeilla asiaan on tartuttu. – Perusteluna koulutukselle on se, että nykyään hyvin moni metsästäjäksi haluava ei ole ollut kotonaan vanhempiensa kautta tekemisissä aseiden kanssa, eivätkä kaikki heistä ole käyneet armeijaa. Lintujahdissa ollut metsästäjä ampui vahingossa maastopyöräilijää, joka kuoli vammoihinsa paikan päällä. Kuusamossa mies menetti henkensä metsästysaseen lauettua vahingossa. Metsästyshistoriassakin harvinainen tapahtuma sattui lokakuun 18. 25 Neuvontaa ja ohjeistusta tarvitaan Viime vuoden metsästysonnettomuudet puhuttavat Vakavat metsästysonnettomuudet ovat puhuttaneet viime kuukausina. Kuolemantapauksia ei tapahdu joka vuosi. Alkukaudesta vielä naakkajahdissa Satakunnassa metsästäjä loukkaantui toisen metsästäjän laukauksesta. – Voin todeta yleisellä tasolla, että onnettomuuksia sattuu vuositasolla 5-20 ja ne ovat yleisimmin vesilintujen ja kanalintujen metsästyksessä tapahtuvia ja haulikolla tapahtuvia. Tapauksessa teerijahdissa ollut metsästäjä ampui vahingossa noin 45 metrin päässä maakuopassa ollutta metsästäjää, joka kuului toiseen seurueeseen. Tyypillisimmillään ne ovat muutamasta sadasta eurosta muutamaan tuhanteen euroon, sanoo julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen . Lisäksi metsästyksen turvallisuuteen halutaan liiton taholta vaikuttaa suosittelemalla, että seuruemetsästyksessä käydään läpi yhtenäiset valtakunnalliset turvaohjeistukset ennen jahdin aloitusta. Esimerkiksi vakuutusyhtiö Ifistä kerrottiin, että heillä metsästysonnettomuuksia ei tilastoida erikseen ja heidän käsityksen mukaan yksittäisiä vahinkoja sattuu harvoin. Pari päivää myöhemmin henkilö loukkaantui Multialla saatuaan haulisuihkusta osuman. Lisäksi annamme vahvan suosituksen huomiovärin käyttöön kaikessa metsästyksessä ja selvitämme erilaisten ulkoilmaharrasteyhdistysten kanssa ulkoilun kokonaisturvallisuuden parantamista, kertoo liiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola . Tällaista ei ole ollut aiemmin nykyhistoriassa. Metsästäjäliitossa aiheeseen on otettu myös kantaa ja liiton hallitus on päättänyt esittää riistasektorille ja kaikille metsästäjille kolmea kehityskohdetta metsästysturvallisuuden parantamiseksi
– Evon kansallispuisto lopettaisi Etelä-Suomen merkittävimmän lupametsästysalueen. Hämeessä ajankohtaisina teemoina tällä hetkellä on muun muassa Evon kansallispuiston perustaminen ja siihen liittyvät metsästyskysymykset sekä valkohäntäpeurojen kannan nopea kasvu. M etsästäjäliiton EteläHämeen piirin uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu biologi Chris Karppinen. Maattomille metsästäjille pienriistapyynnin loppuminen olisi suuri huoli. Nykyiselle Evon retkeilyalueelle Hämeenlinnan Lammilla myydään vuosittain 800-900 lupaa pienriistan pyynnille. 26 Uusi toiminnanjohtaja aikoo paneutua metsästysturvallisuuteen Hämeessä ajankohtaista Evo ja valkohäntäpeurakannan kasvu Marraskuussa työnsä aloittanut Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piirin uusi toiminnanjohtaja sai alaisuuteensa myös Pohjois-Hämeen. Aikaisemmin piirin toiminnanjohtaja on ollut vapaaehtoinen, mutta nyt molemmat piirit palkkasivat yhteisen toiminnanjohtajan, jolla on aikaa keskittyä molempien piirien ja liiton tarpeiden huomioimiseen. Karppinen toimii samalla myös Metsästäjäliiton PohjoisHämeen toiminnanjohtajana. Kansallispuistoja voi. Meidän näkemyksemme mukaan Evon pitäminen nykyisessä muodossaan olisi niin metsästäjille kuin retkeilijöillekin paras vaihtoehto
Näin varmaa kävisi Evollakin. Lisäksi on ollut vähäisempiä tapahtumia. Etelä-Hämeessä piirin huolena on Hämeenlinnan Evolle suunniteltu kansallispuisto, joka hävittäsi EteläSuomen suurimman lupametsästysalueen. Villisika tuntuu levittäytyvän vähitellen uusille asuinseuduille. Koko Evon alueella hirvitiheys on ennen vasomiskautta ollut 2,5 eläintä 1000 hehtaarilla. Karppinen on tyytyväinen siihen, että metsästäjäkunnan ikäjakauma on viime vuosina ollut nuortumaan päin. – Kannan pitäminen aisoissa vaatii metsästäjiltä paljon työtä. Susien osalta Karppinen toivoo, että ensi vuonna kannanhoidollinen metsästys sallittaisiin. Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen ja Pohjois-Hämeen piirien toiminnanjohtaja Chris Karppinen näkee yhdeksi painopistealueeksi metsästysturvallisuuden parantamisen. Karppisen mukaan Etelä-Suomessa 5000 hehtaarin pienriistan pyyntialue on ainutlaatuinen ja korvaamaton. – Ennen korona-aikaa mietin joko yrittäjyyden laajentamista tai vähentämistä siinä määrin, että se mahdollistaisi toisen työn. Riista-alan opetuksessa olin ollut suunnittelemassa riistamestaritutkintoa. – Viime vuonna sattui kaksi kuolemaan johtanutta metsästysonnettomuutta, mikä on hyvin harvinaista. Aika monella koiraharrastus yhdistyy metsästykseen. Karppinen on aiemmin toiminut muun muassa riistaja kalataloustutkimuksessa, riistaopetuksessa, kalatalousneuvonnassa sekä osakkaana metsästysmatkailuyrityksessä. – Toisaalta pitää muistaa, että meille on hiljalleen tulossa myös uusia riistalajeja. Juhani Karvonen. Sitä ei missään tapauksessa Suomeen haluta, mutta villisika sinänsä on hyvä lisä Suomen riistalajistoon. Sakaalista on kertynyt yksi varma ja yksi epävarma havainto ja soopeli on itärajan toiselta puolen hiljalleen levittäytymässä länttä kohden. Metsästäjäliitossa on jo olemassa ABC-ammunnan koulutus. En usko, että olisi mahdollista saada jo pidempään metsästäneet koulutuksen piiriin. Hän on harrastanut metsästystä yli 35 vuotta. – Etenkin naiset ovat innostuneet metsästyksestä. 27 Chris Karppinen on 50-vuotias biologi Sauvosta VarsinaisSuomesta. Kanta on erittäin vahva paikoin Pirkanmaalla ja Etelä-Hämeessä ja osa seuroista joutuu tekemään aika paljon töitä satojenkin lupien myötä. – Idea on, että joku vastaavaa koulutus tulisi osaksi metsästäjätutkintoa kaikille uusille metsästäjille. Toinen iso kokonaisuus on koordinoida ja kehittämää myös Suomen Metsästäjäliiton koulutustoimintaa. Kannanhoidollista metsästystä testattiin pari vuotta joitakin vuosia sitten, nyt sitä voisi jälleen yrittää. daan aina laajentaa, jolloin vaikutusalue kasvaisi tulevaisuudessa entisestään, Karppinen toteaa. Turvallisuutta ei voi korostaa liikaa Metsästysturvallisuudessa on Karppisen mukaan edelleen parantamisen varaa, vaikka se on Suomessa tänä päivänä hyvässä mallissa. Yrittäjyyttä ja koulutusta – Toiminnanjohtajana tehtäväni on johtaa ja koordinoida molempien piirien toimintaa piirihallitusten ohjauksessa. Sitä ei välttämättä haluta täysin poistaa, mutta afrikkalainen sikarutto on riski. Suurin osa Evon lupametsästyksesä on linnustusta. Koulutus ei enää jatku ja se on tähän mennessä suorittanut alle kaksikymmentä henkilöä. Tapaturmat ovat joka tapauksessa selvä signaali sitä, että parantamisen varaa turvallisuudessa on, sanoo Karppinen. Valkohäntäpeuroissa riittää työtä Karppinen näkee valkohäntäpeurakannan kasvussa suuria haasteita metsästäjille. Nuo lajit eivät vielä pitkään aikaan Suomessa riistalajeja tule olemaan, mutta niidenkin olemassaolo on hyvä tiedostaa. Kuolemaan johtaneiden tapaturmien osuminen samalle vuodelle on sattumaa, mutta turvallisuutta ei voi koskaan liikaa korostaa. Valkohänpeurojen tiheys on ollut kolme eläintä tuhannella hehtaarilla – Metsästämättömyys kasvattaa yleensä hirvikantoja liikaa. Korona teki päätöksen puolestani ikään kuin luonnostaan. – Asiaa tukemaan kerättiin 50 000 nimeä lyhyessä ajassa, mikä osoittaa asian tärkeyttä
”Tätä jänistä taidettu jahdata joskus ennenkin” Jänikset pitivät liikkeessä Hämeenlinnalainen Seppo Kastepohja tietää vuosikymmenten kokemuksesta, ettei jänis ole koskaan varma saalis, vaikka tuoreita jälkiä on uudella lumella useassa kohdassa.. Öiset jäljet ovat kiistattomat. Muuta varmaa ei tässä sitten olekaan, naurahtaa Seppo Kastepohja. Velhon haukku kuuluu siihen malliin, että jotain kiinnostavaa kuonon alla on. Kolmen tien risteyksessä passissa seisova Antti Karttunen oli ampunut jäniksen edellisen kerran pari päivää aikaisemmin. Velho pääsee jäljestä kiinni nopeasti. Sappeen Eräveikkojen puolen tusinaa metsästäjää sekä beagle Velho ovat aamu yhdeksältä valmiit ensimmäiseen ajoon. 28 V ain yksi asia on varma jänisjahdissa: hyvät tulet. – Nuotio syttyy varmuudella, kahvit juodaan ja makkarat paistetaan. Jänis on yön aikana touhunnut läheisen talon liepeillä edestakaisin. Ilmeisesti rusakko on juossut läheiseltä järveltä jäätä pitkin talon pihapiiriin
Paikannus näyttää etäisyydeksi noin 60 metriä ja koira juoksee tien suuntaisesti. Vaikka jälkiä on aika paljon, on keli koiralle hankala. – Tila on aika lähellä tietä, ja riskinä on ajavan koiran päätyminen tielle ja kenties auton alle. Passiketju on kuitenkin aika harva. Parivaljakko tekee melkoista syheröä metsässä, mutta yhdenkään passimiehen kohdalle jänis ei ilmaannu. Haukusta päätellen Velholla on hyvä ajo meneillään. Ajo oli keskeytettävä näiden jälkien osalta, sanoo Velhon isäntä Reima Oksanen. Ilmeisesti Kastepohja on ollut lähimpänä kaatoa, muilla passeilla ei haukkuhavaintoja lukuun ottamatta ole ollut kosketusta jänikseen. – Valkoinen jänis on lumisessa metsässä todella huomaamaton. Vaikka jää koiraa kestäisikin ei se kestä välttämättä miestä. – Rusakko suosii tunnetusti teitä, joten tästä on hyvätkin mahdollisuudet päästä ampumaan. Jäniksiä seudulla ainakin riittää, sillä tiellä koiriaan ulkoiluttavan ohikulkijan mukaan läheisellä hevostilalla pyörii rusakoita runsaasti. Vaikka näkyvyys on tieltä haukun suuntaan hyvä, haukku suuntautuu pieneen tien suunnassa kulkevaan painanteeseen. Pekka Kolehmainen hakee suomenajokoiransa Tukin jahtiin. – Velho saattoi pudota jäljiltä tai jänis luikahti jostakin karkuun. Oksanen laskee Velhon jäljelle läheltä edellistä kaatoa ja Kolehmainen Tukin hieman kauempaa. Pekka Kolehmainen laittoi Tukin matkaan. Se huomasi minut ja loikkasi sivuun. Haukku lähestyy Kastepohjan metsäautotiellä olevaa passipaikkaa. –Jänis on palannut sittenkin takasin tuloreittiään ja mennyt Seppo Kastepohja ja Antti Karttunen miettivät, mitä jänis saattaisi tehdä. Tiellä on jälkiä; tosin ne ovat osin edellisyöltä, mutta tuoreempiakin on joukossa. Jäniksestä ei ole näkynyt vilaustakaan. Seuraava ajo siirtyy muutaman kilometrin itään, josta on ammuttu jänis pari päivää aikaisemmin. Tukkikin onnistui ajossaan, mutta rusakko säilytti henkensä viime hetkellä. Hankala keli haittaa koiraa Puolen tunnin kuluttua Velho ilmestyy Karttusen eteen. Haukku etenee painanteessa passin ohitse ja hetkessä passipaikka on ohitettu. Velhonkin haukku hiljenee. 29 Karttunen odottaa hyvällä paikalla keskellä risteystä, josta näkyvyyttä on kolmeen suuntaan vajaat sata metriä. Leveä jälki kertoo ainakin metsäjäniksiä olleen liikenteessä. Se taitaa olla nuotion paikka. – Uutta lunta on satanut aamun aikana. Kun se osaa käyttää hyväkseen painannetta, ei passissa ole paljon mahdollisuuksia päästä ampumaan. Lumi on hieman kosteaa eikä öinen jälki enää haise ja lisäksi maastossa on aika paljonkin eri-ikäistä jälkeä, Kastepohja kertoo. Kumpikin saa hajun eri jäniksistä. – Jänis tuli äkkiä tietä pitkin aivan kohti. En ehtinyt ampua varmaa laukausta, joten jänis pääsi viilettämään karkuun,. Velhon haukku on pysynyt tiiviisti reilun sadan metrin päässä Kastepohjan passista. järven jäälle
Jänis juosta jolkuttaa tietä pitkin suoraan kohden nuotiota. ”Jänis aika oppivainen eläin” Kastepohja päättää yrittää vielä kerran ja lähtee Karttusen kanssa tarkastamaan tietä, jolla tämä oli ollut aikaisemmin passissa. Oksanenkin saapuu tulille, mutta kehottaa olemaan tarkkana. 30 sanoo passissa ollut Petri Mäkinen. Velho tuntuu tekevän maastossa edelleen töitä. Kun porukka pääosin istuu jo tulilla, sattuu Oksanen vilkaisemaan tielle, jolla Kastepohja oli hieman aikaisemmin ollut. Nuotiolla keskustelu on siirtynyt autoihin, eikä kukaan tulee kiinnittäneeksi huomiota Oksaseen, joka viittoo olemaan hiljaa. Jänis yllätti jahtaajat Kastepohjan johdolla ryhmä kokoontuu päivän toiseen makkaranpaistoon. Reima Oksasen Velho pääsi jäljille, mutta pupu veti pitemmän korren.. Kenties sinä aikana kun metsästäjät olivat nauttineet makkaraa, koira ja jänis olivat haastaneet tiellä toisiaan. Velho jatkaa kuitenkin sinnikkäästi maastossa, jossa edestakaisia jälkiä on ilmeisen runsaasti. Hän ehtii nostaa nostaa jo aseen poskelleen, mutta nuotiolla katseet ovat aivan muualla, eikä kukaan ehdi reagoida. Ampumamatka on liian pitkä, eikä Oksanen laukaise, joten jänis loikkaa sivuun. Sen alkuperäisen ajon karattua mitään varmaa havaintoa ei uudesta jäniksestä ole. Tukki saapuu samalle nuotiolle mutta eri suunnasta. Ne vain sotkevat toisiaan. Jänis se sijaan ehtii reagoida puheensorinaan ja ymmärtää, että tie vie lopulliseen tuhoon. Jäljistä päätellen otus – mitä ilmeisimSeppo Kastepohja ei päässyt tähtäystä lähemmäksi jänistä. Kastepohja päättää laittaa nuotion pystyyn kolmen tien risteykseen, ja suurin osa miehistä kerääntyy tulille. – Kahta koiraa ei kannata pienellä alueella pyörittää. Oksanen vetää Velhon pois ajosta ja antaa tilaa Tukille
– Tätä jänistä on taidettu jahdata joskus ennenkin. – Metsäjänis tekee yleensä säännöllistä rinkiä, mutta rusakko ja etenkin sekuli, metsäjäniksen ja rusakon risteymä, käyttää teitä ja saattaa liikkua kilometrikaupalla suoraa linjaa esimerkiksi järven jäällä. Se on osannut käyttää hyväkseen kovaa tien pintaa, juossut auton renkaiden jälkiä, palannut omia jälkiään takaisin ja luultavasti hypännyt metrien loikan tien sivuun. Valssattu kaura tarkoittaa kauraa, jossa jyvä on rikottu.Valssattu vilja on hinnaltaan jonkin verran kalliimpaa, mutta se sulaa paremmin eläinten suolistossa. Kauris taas lehtipuiden oksia. Valssaamattomasta kaurasta jopa kolmasosa menee hukkaan. – Metsäjänis ja rusakko risteytyvät keskenään. Luultavasti ainakin yksi valkoturkki ja yksi rusakko pääsi tekemään ylimääräistä juoksulenkkiä. Tänä vuonna se jää koronan takia järjestämättä. Saarakkeissa lepäilevät rusakot saisi ajolla irti ja pellon reunoilla olevat passit pääsisivät ampumaan. – Jos haluaisimme ryöstösaalistaa, saisimme alueelta jäniksiä moninverroin enemmän, kertoo Seppo Kastepohja. On sovittu, että jäniksiä verotetaan kohtuudella. – Heinäkin käy, jollei kauraa olisi tarjolla. Seuralla on pari ruokintaa jolla käy jäniksiä. Tukilla riittäisi virtaa, mutta isäntä vetää senkin takaisin jahdista. Seurassa on puolen tusinaa jänismiestä. Jänis on loppujen lopuksi aika oppivainen eläin. Tammikuinen päivä on lyhyt ja kolmen jälkeen alkaa kuusimetsässä olla hämärää. – Uskon, että nimenomaan pitkäkestoinen ja säännöllinen ruokinta on pitänyt jäniskannan vahvana. Tukki on työnsä tehnyt ja Pekka Kolehmainen ottaa koiran autoon. Joskus rusakoita on jahdattu miesajossa, mutta Jänistä pyydetään kohtuudella Sappeen Eräveikot järjestää vuodessa 2-3 jänisjahtia, joista yksi on ollut perinteisesti isompi jahti. Juhani Karvonen. Kolmen ruokinnan piirissä jänisjahteja järjestetään vuosittain neljä ja saalis on maksimissaan 5-6 jänistä. Ruokintojen hoito vaatii viitseliäisyyttä, mutta myös palkitsee ruokkijat. Elimistö pystyy hyödyntämään ravinteet paremmin. 31 min kokenut rusakko – on käyttänyt kaikki kikkansa. Tulet tehdään, oli jahdin tulos mikä tahansa. Pieneksi arvoitukseksi jää, montako jänistä ringissä loppujen lopuksi oli. Kerran jahdista selvinnyt jänis oppii varomaan, Kastepohja tietää. – Keväällä kiima-aikana näin pellossa yhtä aikaa toistakymmentä jänistä. Porkkana ja valssattu kaura ovat hyväksi koettuja ruokia myös jänikselle. – Rusakoita voisi yrittää jahdata peltomaisemassa, jossa peltojen keskellä olisi metsäsaarakkeita. Syksyisin olen kaatanut jäniksille muutaman haavan, joiden kuori tekee kauppansa talvella. Metsästysseuran mailla on myös vahva metsäjäniskanta osin tehokkaan ruokinnan ansiosta. onnistuminen vaatii aika paljon porukkaa ja oikean maaston. Meillä ei oikein sellaisia maastoja ole. Hirvikin saattaa syödä lehtipuiden kuorta. Koirat ovat lähes pakollisia jänisjahdissa. Jänikset käyttäytyvät ajossa eri tavoin. Jänijahdeissa jää silloin tällöin saaliiksi yksilöitä, joissa on selvästi sekä rusakon että metsäjäniksen piirteitä. Ruokinnan ansiosta jänikset ovat kesyjä. Vaikka Tukki ja miehet tienvartta tarkastelevatkin, ei loikkaa pystytä paikallistamaan
Metsästyskortin Myyryläinen hankki seuraavana vuonna parikymppisenä. – Hankin ensimmäisen lyhytkarvaisen saksanseisojani ihan muilla perustein, mutta sen myötä innostuin metsästyksestä. Vanhin on 10,5-vuotias narttu, Luna, viralliselta nimeltään Sorsalammen Nata. Kaikki piti kokeilla itse, sillä siihen aikaan ei juurikaan ollut kouluttajia. 32 Pohjoisen tuntureilla rauhoittavaa liikkua Lintumetsällä seisojien kanssa Anu Myyryläinen nauttii kulkea luonnossa lyhytkarvaisten saksanseisojiensa kanssa. M ikkeliläisen Anu Myyryläisen innostus kanalintumetsästykseen syttyi ensimmäisen koiran myötä vuonna 1994. Riistaintoiset ja kestävät koirat ovat hyviä kavereita Ylä-Lappiin suuntautuvilla metsästysreissuilla. Alkuaikoina Myyryläinen. kävi harjoittelemassa ampuradalla, mutta sittemmin harjoittelu on vähentynyt työkiireiden vuoksi. Neljä omaa metsäkaveria Tällä hetkellä Myyryläisen metsästyskavereita on kotona neljä. Myyryläinen kouluttaa koiransa itse. Pentueita on syntynyt Sorsalammen kennelin nimellä tähän mennessä neljä. Sitä ennen ei ollut edes ajatusta, että alkaisin metsästämään, Myyryläinen kertoo. Luna on kaksoisvalio sekä näyttelypuolelta että KAER-kokeista. Nykyisinhän metsästyskoirille on olemassa jo ammattikouluttajat. – Alkuaikoina se oli sellaista kantapään kautta opettelemista. Sen kavereina ovat 4-vuotiaat serkukset. Myyryläinen kasvattaa pienimuotoisesti lyhytkarvaisia saksanseisojia. – Radalla pitäisi toki käydä useamminkin. Nuorin, metsästyksen saloihin vasta opettelemassa oleva koira on hieman alle kaksivuotias. Pöyrisjärven erämaassa tauolla
– Minä vain metsästän, Myyryläinen nauraa. Pienpetojakin poistetaan, mikäli niitä sattuu kohdille Lunan saaliina supi. Soili Kaivosoja Kuvat: Anu Myyryläinen. 33 – Parasta on kulkea kahdestaan koiran kanssa vapaasti metsissä ja tuntureissa. Pienpetojakin poistetaan, mikäli niitä sattuu kohdille. Anu Myyryläinen Hetan kanssa Enontekiöllä. Lyhytkarvainen saksanseisoja on oiva metsästyskaveri. – Parasta on kulkea kahdestaan koiran kanssa vapaasti metsissä ja tuntureissa. Hirvijahdeissa Myyryläinen ei viihdy. – Jokainen koirahan on erilainen, mutta yhteistyökykyisyytensä vuoksi saksanseisoja sopii monenlaiseen metsästykseen. – Jokainen koirahan on erilainen, mutta yhteistyökykyisyytensä vuoksi saksanseisoja sopii monenlaiseen metsästykseen. Häntävauriot ovat aika yleisiä, sillä rodun häntiä ei saa nykyisin enää typistää, Myyryläinen kertoo. Lunan riekot Enontekiöllä. Se on riistaintoinen, kestävä ja hyvällä vainulla varustettu koira. Vauhdikkaan luonteensa johdosta metsällä voi sattua haavereitakin. Käyn myös keväisin riekkojahdissa. Riistaruuan valmistuksen Myyryläinen jättää miehensä tehtäväksi. Ei ole edes väliä, tuleeko saalista vai ei. – Mikkelin seudulla on tullut vähemmän metsästeltyä lintuja. Lintumetsällä Lapissa Pääsääntöisesti Anu Myyryläinen käy lintumetsällä Ylä-Lapin alueilla. Joka syksy tulee käytyä hieman pitempi aika kerallaan Lapissa. – Niitä on todella vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen, mutta hieno reissu oli muun muassa se, kun sain näiden nykyisten koirieni mummolle ammuttua metson, Anu Myyryläinen toteaa. Sorsametsällä sorsan noutoon kuin yhtä lailla pienpetopyydystyksessä. – Välillä tulee murtumia ja hännät ovat usein verillä. Yhteistyökykyinen saksanseisoja Myyryläinen käy päänsääntöisesti ainoastaan lintumetsällä. Pariskunta vuorottelee metsästysreissunsa, koska perheen poika on vielä kouluikäinen. Lintuja riittää ruokapöytään Metsästysreissut ovat kuitenkin olleet antoisia, sillä vuodenvaihteessa pakastimesta löytyy edelleen riistalintuja syötäväksi. – Koiran terve rakenne on tärkeä, että se kestää hyvin metsästystä. Reiska onnistui saamaan metson Pokka-Puljun erämaamaastossa. Myyryläisen puolisokin käy metsäreissuilla Lapissa. Entä mikä on se mieleenpainuvin metsästyskokemus. Ei ole edes väliä, tuleeko saalista vai ei
Holma on itse maatalon emäntä ja halusi tarjota myös muille emännille mahdollisuutta päästä lajin pariin. Etelä-Pohjanmaalla Teuvan Norinkylässä asuva Sabine Holma organisoi viime syksynä naisille suunnatun viikonlopun kestävän metsästystutkintokoulutuksen kokeineen omassa pihapiirissään. Naiset majoittuivat pihassa asuntoautoissaan sekä Holman vanhassa tyhjäksi jääneessä tuvassa. Halusin tarjota heille mahdollisuuden tutkintoon ja samalla pieneen lomaan arjen keskellä. Pelkästään naisille suunnattuja metsästystapahtumia järjestetään eri puolilla maata ja näihin on matala kynnys osallistua myös niillä, jotka vasta haaveilevat metsästysharrastuksesta. 34 N aisten kiinnostus metsästykseen ja riistanhoitoon kasvaa kohinalla. Koiranohjaajista metsästäjiksi Korttikoulutus vain naisille Metsästyskorttikoulutuksen voi järjestää vaikka maatalon pihapiirissä ja pelkästään naisille.. Niihin ei monikaan tilallinen pysty osallistumaan. – Yleensä metsästyskorttikoulutukset järjestetään iltaisin ja sellaiseen aikaan vuodesta, jolloin maatiloilla on kaikista kiireisintä aikaa. Merkillepantavaa on, että naiset hyödyntävät sosiaalisen median voimaa ja kokoontuvat sen kautta yhteen opettelemaan uutta ja tekemään yhdessä
Monella osallistujalla yksi tavoite aseluvan saamiseen olikin omien tiluksien suojaaminen. Idea lähti siitä, että oli useita naisia, jotka halusivat suorittaa metsästyskortin, mutta he eivät halunneet lähteä samaan koulutukseen miesten kanssa. – Olen järjestänyt ystäväni kanssa Pirkanmaalla kaksi vastaavaa tapahtumaa. 35 – Tiettyjen suuntien edustajille voisi tehdä hyvää lähteä katsomaan, mitä metsästäjät oikeasti tekevät. Erkki Siljamäki Norin metsästysseurasta koulutti ja vastaanotti tutkinnon. Oletuksena kuitenkin on usein se, että miehet ovat jo jollakin tavalla päässeet enemmän tutustumaan aiheeseen ja tietävät jo luonnostaan enemmän aseista ja käytännöistä. Veera Anttila (toinen vasemmalta) innostui metsästyksestä poikakaverinsa vanavedessä. . . Etenkin niitä naisia, jotka lähtevät mukaan ihan kylmiltään ilman mitään kosketuspintaa metsästykseen, voi ujostuttaa kysyä kaikkea mieltä askarruttavaa, jos paikalla on miehiä. Kynnystä matalaksi Idea tällaisen tapahtuman järjestämiseen heräsi muutamia vuosia sitten, kun Holma ystävineen pohti, että naisille pitäisi madaltaa kynnystä jahtiin lähtemiseen. Linnustus kiinnostaa ja erityisesti latvalinnustus. – Itse keskityn nykyään. Sabine Holma (oik.) organisoi maatalon emännille suunnatun metsästäjätutkintokoulutuksen. Se avaisi varmasti näkemystä ja heidän olisi helpompaa tehdä maamme ympäristöön liittyvää politiikkaa. Vaikka ihan kaikki naiset eivät emäntiä olleetkaan, nousivat maatilojen ongelmaeläimet voimakkaasti esille viikonlopun keskusteluissa. – Ja täytyy sanoa, että näin innokasta porukkaa ei aikaisemmin ole ollutkaan. Hän hoiti viikonlopun organisoinnin, mutta kävi kuitenkin tekemässä navetta-askareet tapahtuman lomassa. Se vaan on niin, että naisseurassa näistä asioista uskaltaa paremmin kysyä, Holma toteaa. Vaikka tasa-arvo on yleisesti tunnustettua, ovat silti monet piintyneet ajatukset edelleen voimissaan ja metsästys koetaan usein miehiseksi lajiksi. Koulutukseen osallistui kymmenen naista, joista jokainen sai taskuunsa metsästäjäkortin. Innokkaita olisi nyt jonossa asti vaikka toiseen viikonloppuun, Holma kertoo. Keskustelua syntyi tosi paljon ja kaikki ovat aikeissa hakea heti myös aselupaa! Holma itse hankki metsästyskortin vuonna 1988
Erja Pekkala. Aseen ohjattu käsittely oli hyvä juttu ja se kyllä innosti hankkimaan oman haulikon, tuumaa Karppanen. Nälkä kasvaa syödessä ja metsästyskortin hankkiminen on kytenyt naisen mielessä jo nelisen vuotta. Jos salmonellatartunta iskee tilalle, aiheutuu sen kitkemisestä isoja kustannuksia ja ansionmenetyksiä. Toiveena on nyt myös päästä itse metsästysseuraan ja sitä kautta metsästämään, Karppanen kertoo. – Kaikista mielenkiintoisinta on mielestäni latvalinnustus, johon olen päässyt jo tutustumaan. Kaikki eivät välttämättä halua paljastaa olevansa metsästäjiä, jos he eivät voi olla varmoja kaveripiirin hyväksynnästä. Karppanen oli todella tyytyväinen viikonlopun antiin ja kertoi saaneensa vastaukset kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Anttila myöntää, että päästyään tutustumaan poikakaverinsa kautta metsästäjien maailmaan, ovat hänen mielipiteensä aiheesta muuttuneet. Siljamäelle jäi viikonlopusta käsitys, että kohdennetuilla metsästyskursseilla olisi kysyntää. Kokemus oli positiivinen, mutta haastoi myös kouluttajaa. Kaikki osallistujat olivat samalla viivalla, eikä kenelläkään ollut juurikaan kokemusta jahdista tai metsästykseen liittyvästä lainsäädännöstä. Metsästämiseen kuuluu isona osana ympäristön ja luonnon hoito sekä riistanhoito. Latvalinnustus kiinnostaa Naisväelle hyvin yleinen polku metsästyksen pariin kulkee joko puolison kautta tai metsästysrotuisen koiran mukana. Aikaisemmin olen aina ollut koiran kanssa jonkun toisen mukana, jolla on ase ja metsästysoikeus maihin. Kaikki oli uutta ja myös minulle koulutus oli haastava, sillä yleensä koulutuksissa kysymyksiä ei tule näin paljoa. Viikonlopun ohjelmassa oli perjantai-iltana ampumaharjoittelua Kauhajoen Erähovin simulaattorissa ja lauantaina naiset pääsivät Norinkylän metsästysseuran ampumaradalle kokeilemaan ruutiaseita. 36 loukkupyynnillä vähentämään supikoiria ja kettuja tilan ympäristöstä sekä pitämään naakkamäärää kurissa, Holma toteaa. man avaamista hän suosittelee muillekin. Sosiaalisen median koirakuvien kautta löytyy myös helposti samanhenkisyyttä ja yhteinen harrastus paljastuu. – Kun metsästys tuli kaveripiirissä puheeksi, paljastui useita, joilla on jo metsästyskortti ja pari, jotka halusivat myös lähteä kortin hankkimaan. Erkki Siljamäki oli tyytyväinen naisten aktiiviseen osallistumiseen ja keskustelun vilkkauteen. – Naakka puhutti erityisesti ja on ymmärrettävää, että sen aiheuttama salmonellariski huolestuttaa eläintilojen pitäjiä. Sabine Holma on itsekin maatalon emäntä ja kävi koulutuksen lomassa hoitamassa lehmät. Keskustelun vilkkaus oli kuitenkin ehdottomasti hyvä asia, Siljamäki painottaa. – Kuulosti siltä, että kenelläkään ei ollut pelkoa aseella ampumista kohtaan. Se avaisi varmasti näkemystä ja heidän olisi helpompaa tehdä maamme ympäristöön liittyvää politiikkaa. Samaa ajatusmaailPia Karppanen on käynyt metsällä ajokoiran ohjaajana, mutta nyt hän on päättänyt hankkia aseen ja pyrkiä metsästysseuraan, jotta voi harrastaa itsenäisesti. Ajatusta voisi laajentaa ja järjestää esimerkiksi myös nuorille omat koulutukset ja tapahtumat. Koiranohjaajasta metsästäjäksi Ajokoiria harrastava Pia Karppanen Ylöjärveltä on kulkenut metsällä koiranohjaajana metsästävän puolisonsa mukana. Näitä asioita eivät monet tiedä ja ennakkoasenteet voivat olla sen vuoksi negatiivisia. Haastetta kouluttajalle Saman tavoitteen havaitsi koulutuksesta vastannut Norin metsästysseuran puheenjohtaja Erkki Siljamäki. Vuosi sitten pariskunta jakoi lusikat ja Karppaselta lähti niin sanotusti metsästysmaat alta. Anttila on kulkenut metsillä yhdessä poikakaverinsa kanssa. – Kun olen kulkenut mukana metsällä, on minulla jo olemassa jonkin verran tietoa, mutta halusin hankkia sitä lisää. – Maitotilan emännillä arki on hektistä, eikä heillä ole mahdollisuutta sitoutua neljän illan koulutuksiin. Siljamäki on kokenut metsästystutkinnon kouluttaja, mutta nyt hän oli ensimmäistä kertaa avaamassa metsästyksen ja riistanhoidon saloja pelkästään naisista koostuvalle oppilasporukalle. Nainen ei jäänyt asiaa surkuttelemaan, vaan päätti hankkia itselleen metsästyskortin ja suunnata myös aseen ostoon ja jatkaa metsästelyä itsekseen. Näin kävi myös Tuusulassa asuvalle Veera Anttilalle. Yleensäkin lintumetsällä käynti on varmasti se, mitä ensiksi itse harrastan, vesilinnuista lähtien. – Kysymyksiä tuli todella paljon ja meillä oli hyvää keskustelua. Tiettyjen suuntien edustajille voisi tehdä hyvää lähteä katsomaan, mitä metsästäjät oikeasti tekevät. Vaikka Anttila on syntynyt pienessä kylässä Etelä-Pohjanmaalla, hänellä ei ole mitään aiempaa kosketuspintaa metsästysasioihin. Rotuna taloudessa on saksanseisoja, joten mahdollisuudet monipuoliseen harrastukseen ovat olemassa. – Metsästäjäthän ovat Suomen kovimpia ympäristöasioiden edistäjiä. Kymmenestä kokelaasta jokainen suoritti tutkinnon hyväksytysti. Välttämättä tehtävä ei kuulu vain riistanhoitoyhdistyksille ja olisi hyvä, että innokkaita puuhamiehiä ja -naisia löytyisi lisää organisoimaan asiaa, mies pohtii. Moni osallistujista halusikin hankkia aseluvan juuri naakkojen torjuntaan. Nainen pohtii, että urbaanissa ympäristössä kaveripiirissä voi olla jopa korkea kynnys paljastaa omaa metsästystaustaa, joka aiheena voi herättää kiivasta keskustelua. Kaveripiirissä hän tietää olleen pari, jotka ovat käyneet kyyhkymetsällä, mutta aihe ei ole millään tavalla puhuttanut
Molemmat juuttuivat aitaan sarvistaan. Kyseiseen koiranpitoon ovat viranomaiset joutuMetsäpeuroja alettiin tarhata Seitsemisessä ja Lauhanvuoressa vuonna 2017. Mikäli syyllinen on petoeläin, niin aika hyvä vaihtoehto ovat irtokoirat, joista siellä on ollut ongelmaa. – Seisemisessä metsäpeurat kuuluvat käyneen valkohäntäpeuroille ja kauriille tarkoitetuilla ruokinnoilla. Sen varmaa kuolinsyytä ei ole tiedossa. Korvaan asennettavalla paikantimella voidaan vastedes merkitä myös hirvaita. Varsinaiseen tutkimukseen korvapaikannin ei sovellu, mutta vapautettavien metsäpeurojen luonnossa selviämisen seurantaan se tulee todennäköisesti olemaan varsin sovelias, MykräPohja kertoo. Lauhanvuoressa kaksi vapautettua yksilöä on menehtynyt tarhan sähköpaimeneen. Tämä tekniikka on käytössä poroilla ja se on kokeilussa nyt tarhassa olevilla tulokkailla. Paikalliset ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita peurojen elämästä ja niistä napsittuja kuvia lähetetään ahkerasti hanketyöryhmälle. – Vielä ei ole suunniteltu tarkkaa ajankohtaa. Periaatteessa kaikki selitykset ovat mahdollisia. – Lauhan totutustarhaan syntyi viime vuonna neljä vasaa, joista kolme on nyt vapaana. – Korva-GPS paikantaa liikkuvaa eläintä vain viikon välein, mutta hälyttää mahdollisesta kuolemasta noin vuorokauden kuluessa. Kummallakin alueella vapautetut aiheuttivat pientä kiusaa hirvijahdissa, koska koirat kiinnostuivat niistä, mutta ilmeisesti haitta ei ole ollut merkittävää, projektipäällikkö toteaa. Vapautetuista hyvin havaintoja Lauhassa vapautetuista 22 yksilöstä on Mykrä-Pohjan mukaan saatu havaintoja tuoreeltaan yli puolesta. Lisäksi peurat vierailevat edelleen molempien tarhojen lähistöllä ja filmaavat itseään aidan valvontakameroihin, joita on viritelty suurpetojen tarhaan osoittaman kiinnostuksen seuraamiseksi. Laite hälyttää, mikäli eläin jää paikalleen, jolloin sen oletetaan kuolleen. Lisäksi sieltä on löytynyt yhden hirvaan luut maastosta. Toisen tapaturman jälkeen sähköpaimenesta poistettiin ongelmalliseksi osoittautunut paimenlanka pysyvästi. Uroksen haaveri tapahtui reilu vuosi sitten ja se vapautettiin vielä hengissä olevana hirviporukan toimesta, mutta hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja Metsähallituksesta epäilee uroksen kuolleen joko stressiin tai saamiinsa vammoihin. Näistä ainakin kahdesta olemme saaneet hiljattain havainnon. 37 Metsäpeuroilla kokeillaan porojen paikantimia Korvanappi hälyttää kuolemasta Ase ja Erä on seurannut tiiviisti MetsäpeuraLIFEhanketta ja sen näkyvintä osaa eli metsäpeurojen palautusistutusta Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Myös kaikki kolme pantavaadinta liikkuvat edelleen. Vuosi 2022 on tarhauksen viimeinen, joten vuodet 2021 ja 2022 tulee pohtia kokonaisuutena, jotta tarhauksesta saadaan paras mahdollinen hyöty loppuun asti. Aikaisemmin tarhoihin tulleista vaatimista poiketen uusille tulokkaille on asennettu seurantapannan sijaan tavallisen korvamerkin tapaan korvalehteen kiinnitettävä GPS-paikannin. Näistä toisen jäänteet löydettiin kuluneena syksynä ja toinen menehtynyt oli kantava vaadin keväällä. Korkeasaaresta neljä uutta vaadinta Molempiin tarhoihin tuli Korkeasaaren eläintarhasta marraskuussa kaksi uutta vaadinta. Mykrä-Pohjan mukaan metsäpeurojen uusia vapautuksia on tiedossa ensi vuodelle. Seitsemisessä on hyvin vastaava tilanne metsäpeurojen säilymisen suhteen. – Hirvas kuoli loppukesällä, ja jäänteet löytyivät suhteellisen läheltä tietä. Vuosi 2022 on tarhauksen viimeinen. Seitsemisessä yksi hirvas jouduttiin lopettamaan, koska se oli loukannut sarvensa pahoin. Niiden siirtoa pyrittiin ajoittamaan rykimäaikaan, mutta lähtöpaikassa naapuriaitauksen myskihärkätarhassa olleen tautiepäilyn selvittäminen viivästytti siirtoa. Kuva: Erja Pekkala neet puuttumaan, Mykrä-Pohja kertoo. E nsimmäiset metsäpeurat saapuivat Lauhanvuoren totutustarhaan marraskuussa 2017 ja heti sen jälkeen uudet asukkaat muuttivat opettelemaan elämää luonnon keskelle myös Seitsemiseen. Luonnossa elävien metsäpeurojen ei tiedetä aiheuttaneen suurempaa konfliktia paikallisten ihmisten suhteen. Erja Pekkala. – Vaatimet saatiin totutustarhoihin vasta parhaan kiima-ajan jälkeen, mutta toivottavasti nekin ovat tiinehtyneet, Mykrä-Pohja toivoo. Ensivaikutelma on lupaava ja ainakin ne ovat huomattavasti huokeampia kuin mitä seurantapantojen käyttö olisi. Ensimmäiset vapautukset tehtiin loppuvuodesta 2019 ja nyt molemmista tarhoista yhteensä on vapaana lähes 40 yksilöä. Niille nimittäin ei voi asentaa pantoja, koska niiden niska turpoaa hormonien vaikutuksesta kiimaaikana
Metsästys ei vaikuta suojelualueisiin, joita suojellaan elinympäristön tai luontotyypin säilyttämiseksi. Siksi suojelualueille on mahdollistettava joustavan ja sopeutuvan metsästyslain sallima metsästys luonnonsuojelulain suojelualuemääräyksiä muuttamalla. Liitosta korostetaan, että metsästys ei ole uhka luonnon monimuotoisuudelle, sillä metsästyksen kestävyyttä säädellään tarkoin metsästysajoilla, saaliskiintiöillä ja alueellisilla rajoituksilla, jotka perustuvat vuosittaisiin riistalaskentoihin ja tutkimukseen. Metsästäjäliiton mielestä esitettyjen suojelualueiden valmistelu tulee tämän takia keskeyttää ja luonnonsuojelulakia muuttaa metsästyksen huomioivaksi ennen hankkeiden jatkovalmistelua. Metsästäjäliitto muistuttaa, että yleiset vesialueet saarineen ovat kaikkien kansalaisten kansallisomaisuutta. Metsästys kohdistuu näillä alueilla säädellysti ja kestävästi riistalajeihin kulloistenkin kannankehitykseen mukautuvien sääntelyiden mukaisesti. Metsähallitus ja ympäristöministeriö valmistelevat maakunnittain uusia suojelualueita valtion maille. Nämä lajit saattavat yllättäen alkaa viemään elintilaa muilta lajeilta tai muodostaa muita vahinkoja tai ris”Metsästys ei uhka merialueiden luonnon monimuotoisuudelle” Lisää suojelualueita valtion maille. Kymenlaaksoon liittyy Uudenmaan tavoin suuria yleisiä merialueita luotoineen ja saarineen. Metsästäjäliitto muistuttaa, että erityisen tärkeässä roolissa on vieraslajien poisto lintukantojen suojelun näkökulmasta, motivaattorinaan muu metsästys. Metsästäjäliitto toteaa, ettei se voi hyväksyä suunniteltavia luonnonsuojelualueita, jos ne rajoittavat metsästystä summittain ja perusteluitta. Liiton mielestä luonnonsuojelulaki nykyjäykkyydessään vastaa tällaisiin yllättäviin haasteisiin huonosti. Jos suojelualueet perustetaan esityksen mukaan, tulee Kymenlaaksoon laajoille alueille voimaan merkittäviä uusia metsästysrajoituksia. Muutaman riistalajin ajon mahdollistaminen alueelta ei ole metsästyksen sallimista, vaan metsästyksen mittavaa rajoittamista. Esimerkiksi merenpohjan, vanhan metsän, suon tai maisemakallion säilyttämisen vuoksi tehty metsästysrajoitus aiheuttaa perusteettomana vain luonnonsuojelun vastustamista ihmisissä, jotka arvostavat ja parantavat elinympäristöjä. Meriympäristössä metsästäminen on ainutlaatuinen helmi suomalaisessa metsästyksessä, ja tämä perinne on uhattuna jo lähes koko Suomenlahdella. Ei uhkaa luonnon monimuotoisuutta Metsästäjäliitto toteaa, että yleiset vesialueet saarineen ovat kaikkien kansalaisten kansallisomaisuutta, jotka tarjoavat mahdollisuuksia kestäviin tapoihin nauttia luonnosta ja luonnonantimista metsästyksen, kalastuksen ja luonnossa liikkumisen merkeissä. Nyt valmisteluvuorossa on Kymenlaakso. 38 M etsästäjäliiton näkemyksen mukaan tulee lainsäädännöllisesti varmistaa, että suojelualueilla voidaan harjoittaa jatkossa kestävää metsästystä erityisesti silloin, kun suojelualueen tarkoituksena on elinympäristön säilyttäminen. – Yleisellä vesialueella on aiempien suojelualuehankkeiden jäljiltä jäljellä enää hyvin vähän sellaisia saaria ja luotoja, joille voi rantautua. Yleisillä vesialueilla tapahtuvat rajoitukset koetaan erityisen huolestuttavina. Näistä lopuistakin kaikille kulkijoille avoimista saarista valtaosaa uhkaa rantautumisja metsästysrajoitukset. Teemu Simenius muistuttaa, että luonnonsuojelun hyväksyttävyyden parantaminen ja kestävä vapaa-ajankalastuksen, metsästyksen sekä luonnontuotteiden keräilyn ja jokamiehenoikeuksien turvaaminen ovat hallitusohjelman tavoitteita.. – Tulee muistaa, että tällä hetkellä emme tiedä mikä riistalaji, tulokaslaji tai uusi vieraslaji muodostuu menestyjäksi ilmastonmuutoksen edetessä. kejä, kuten joidenkin suojeltujen lajien kohdalla on käynyt, toteaa Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius. Metsästys antaa turvaa vieraslajeilta Metsästys merilinnustuksineen ja hylkeenpyynteineen on tärkeää paitsi saariston kulttuurille, myös kalastuselinkeinon turvaamiselle. – Meriympäristössä metsästäminen on ainutlaatuinen helmi suomalaisessa metsästyksessä, ja tämä perinne on uhattuna jo lähes koko Suomenlahdella. – Sisämaahan suunnitellut suojelualueet ovat olleet metsästyskäytössä pitkään vaarantamatta niiden luontoarvoja
Peltokolmioilla laskenta-aika on koko maassa 1.1.–28.2. Lindénin mukaan riistaja Lumitilanne ei suosinut viime talvena pienriistan lumijälkilaskentoja. Mikä on riistakolmio. Myös peltokolmiot ovat muodoltaan tasasivuisia, mutta niiden sivut ovat pituudeltaan lyhyemmät, kaksi kilometriä.. Lumijälkilaskenta on järjestyksessä 33. Talvella riistakolmioilla lasketaan seuraavien lajien lumijäljet: metsäjänis, rusakko, orava, liito-orava, majava, piisami, susi, kettu, naali, supikoira, karhu, kärppä, lumikko, minkki/hilleri, näätä, ahma, mäyrä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris. Jälkilaskennan onnistuminen edellyttää tuoretta lumikerrosta. Jäniksen jäljet ovat tuttu näky hangilla. Kesälaskennassa kirjataan havainnot metsäkanalinnuista sekä lehtokurpasta ja metsäjäniksestä. Laskenta vaatii onnistuakseen yhtenäisen lumipeitteen ja riittävästi pehmeää lunta, jotta pienienkin nisäkkäiden jäljet havaitaan. Peltokolmiolaskenta on kehitetty riistakolmiolaskennasta maatalousympäristön, metsän ja asutuksen muodostaman rikkonaisen ja pienipiirteisen eteläja länsisuomalaisen maisemamosaiikin riistakantojen seurantaan. ja Pohjois-Suomessa 15.1.–15.3. talvinen riistakolmiolaskenta ja 23. Edellinen talvi oli ennätyksellisen lämmin koko maassa, eikä lumitilanne suosinut pienriistan lumijälkilaskentoja, Lindén toteaa. peltokolmiolaskenta, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Lukesta. 39 Riistanisäkkäiden määrät selville Lumijälkilaskennat käynnistyivät Riistanisäkkäiden lumijälkiä lasketaan riistakolmioilla Eteläja Keski-Suomessa 15.1.–28.2. – Sää voi muuttua nopeasti, joten laskentaan kannattaa varautua heti otollisten kelien sattuessa. Lisäksi kirjataan ja merkitään kartalle linjalta tehdyt näköhavainnot metsosta, teerestä, pyystä, riekosta, peltopyystä, fasaanista, kanahaukasta ja korpista riippumatta siitä, kuinka kaukana laskentalinjasta ne on nähty. Riistakolmiot ovat metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja pysyviä laskentareittejä. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivut ovat neljän kilometrin pituisia, ja siten laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä. Lumen puute tai liian kova rakenne, mutta myös liian syvä lumipeite voivat estää laskennan toteuttamisen. L uonnonvarakeskus (Luke) seuraa talvilaskentojen avulla riistanisäkkäiden määrien vuosittaisia ja pitkän aikavälin vaihteluja. peltokolmioiden laskenta on usean lajin kohdalla ainoa kattava kannanmuutosten seurantamenetelmä Suomessa
Pystykorvan tai seisojan kanssa. Rotumääritelmän mukaan suomenajokoira on jäniksen ja ketun ajometsästykseen käytettävä. ajokoira. Hentilän mukaan suomenajokoiran suurin valtti on siinä, että se on koira, joka vie metsäretkelle koko perheen ja lisäksi vuodesta sen käyttökausi on pitkä. Kotiin tullessaan poika tarkisti aina ensimmäisenä, montako pitkäkorvaa roikkuu tikapuiden pielessä vai onko saalista tullut ollenkaan. Nuotiolla päivä, illalla jänis Kuusamossa asuva Ali Hentilä muistelee, kuinka pikkupoikana kavereiden kanssa menivät välitunnilla pihalle kuuntelemaan, ajaako isän suomenajokoira jänistä. Juha Korhonen arvostaa erityisesti petolinjaisessa suomenajokoirassa sen kykyä jäljittää ajettavaa sitkeästi, vaikka kettu ja itsensä mestarillisesti hukkaava karhu ovat kulkeneet useita kertoja muiden riistaeläinten jälkien seassa. Puolitoistavuotias Daglegans Tiger on jo osoittanut hyviä merkkejä kettujahdissa, ja seuraavana syksynä se pääsee isäntänsä mukaan testaamaan, haiseeko karhu mielenkiintoiselle. Sitkeä jäljittäjä, taitava ajuri ja perheen lemmikki Monipuolinen suomenajokoira Suomenajokoiran suosio on hiipunut 30 vuoden aikana neljäsosaan. Välillä jänis käy näyttäytymässä nuotiolla ja näin voidaan nauttia luonnon tapahtumista vaikka koko päivä. Lasten kanssa jännitetään tutkasta koiran hakua ja kuunnellaan sen ajoa. 40 S uomenajokoira on maamme suosituin ajava metsästyskoira. Ajokoiran uudet rotumerkit vahvistettiin vuonna 1932. Kuva: Erja Pekkala – Rotuna suomenajokoira on mitä hienoin käyttökoira: se on monipuolinen metsästyskoira, mutta myös samalla seurakoira. Pienpetopyynnin lisäksi kotimaista ajokoiraa käytetään nykyään hyvin yleisesti suurpetojen eli karhun ja ilveksen pyynnissä. Suomenajokoiran ensimmäiset rotumerkit on kirjattu vuonna 1893 ja ne uusittiin vuonna 1908, jolloin aikakirjoihin merkittiin, että kyseessä on koirarotu, jonka päävärit ovat musta, punainen, ruskea tai keltainen. Suomenajokoiralla metsästys on juurtunut mieheen verenperintönä jo 1960-luvun puolessavälissä. Ne määrittivät yleisvaikutuksen sekä värityksen, kolmivärinen musta mantteli, jolla värillä suomenajokoira nykyäänkin tunnetaan. Voin ottaa lastenlapset mukaan luontoretkelle ja istua heidän kanssaan nuotiolla seuraamassa tilanteita. Nykyään tätä keskikokoista ajuria rekisteröidään reilu tuhat ja syinä sen suosion laskuun voisi arvella olevan metsästyskulttuurin muutos, innostus uusiin ajokoirarotuihin sekä perinteisen jäniksenmetsästyksen jääminen vauhdikkaampien metsästysmuotojen jalkoihin. Rodun määrätietoinen kehitys on lähtenyt liikkeelle jo 1800-luvun lopulla. Ajokoiramiespiireissä haluttiin tuolloin kehittää sopiva ajokoirarotu, sillä lähinnä sotilashenkilöiden tuomat monen rotuiset koirat sekä niiden sekoitukset eivät vastanneet tarkoitustaan Suomen oloissa
Hentilä toteaa myös, että ajokoiran kanssa päästään kyllä luonnonantimista nauttimaan ja jäniksiä ammutaan silloin, kun kanta verotuksen kestää. 41 metsästys on yksinäisen miehen puuhaa ja hankalaa hirvijahtiinkaan on pienintä jälkikasvua mukaan ottaa, Hentilä kertoo. Salonkikelpoinen perhekoira Varsinkin entisaikaan on ollut tapana, että metsästysharrastus ja koiran rotuvalinta kulkivat isältä pojalle ja vuosien ajan jo myös tyttärille. Syksyllä aloitetaan jänisja kettujahti, välillä käydään karhujahdissa ja jatketaan kautta lähes koko maassa helmikuun loppuun asti. Kuva: Erja Pekkala. Suomenajokoiran käyttökausi on pitkä. Ainoastaan kova pakkanen ja tassuja vahingoittava hanki estävät koiran metsästyskäytön. – Sanoisin jopa, että suomenajokoira on mitä parhain rotuvalinta myös ikäihmisille: koiran perässä ei tarvitse metsissä juosta vaan saa nauttia tervastulilla ja käydä päivän päätteeksi viheltämässä koira autoon. Luntakin saa olla melkoisesti, ennen kuin ajokoiran meno hyytyy. – Sanoisin jopa, että suomenajokoira on mitä parhain rotuvalinta myös ikäihmisille: koiran perässä ei tarvitse metsissä juosta vaan saa nauttia tervastulilla ja käydä päivän päätteeksi viheltämässä koira autoon, mies nauraa. Hentilä on kantanut kortta kekoon viemällä omat lapsensa ajokoiraharrastukseen mukaan
Se oppii nopeasti sisäsiistiksi, se osaa olla kauniisti sisällä eikä se hauku turhia. Näinhän se menee, kun valitaan parhaita yksiöitä jalostukseen, niin aina se rotu vähän nitkahtaa eteenpäin. Tämä vaatii kärsivällisyyttä. Sen kanssa voi asua ihan missä vaan, ei suomenajokoira ympärillensä metsästysmaita tarvitse vaan isännän, joka kuljettaa lenkillä ja vie metsälle, sijaitsivatpa maastot lähellä tai kaukana. Terveys ja luonteet ovat kunnossa eli jalostuksessa on tehty hyvä työtä. Kuva: Erja Pekkala Ajokokeet ovat suomenajokoiran jalostuksen tukipilareita. Arialin kenneliin odotellaan juuri parahiksi syntyvän uusia jänisajureita. – Ajokoiran kanssa koulutus aloitetaan pennun ollessa noin parin kuukauden ikäinen. Se pärjää tarhassa, mutta on myös mitä parhain sisäkoira. Pennun kanssa kannolla istuen Ali Hentilä on kasvattanut rotua vuodesta 1990 kennelnimellä Arialin. Hentilä ei pysty vertailemaan suomenajokoiran metsästysominaisuuksia muihin ajokoirarotuihin, sillä hän ei ole koskaan omistanut mitään muuta ajavaa rotua. Pentuja on tehty maltillisesti noin joka toinen vuosi ja aina nartun käyttöominaisuudet tarkkaan harkiten sekä sopivan uroksen valintaa puntaroiden. Ali Hentilä ja Arialin Peni. Hentilä taas pitää koulutusta hyvinkin helppona, sillä kannon nokassa istumista hän ei raskaaksi miellä. Tätä mielikuvaa Hentilä haluaa erityisesti muuttaa. Pentu oppii irtaantumaan, kunhan se palatessaan takaisin löytää isännän samasta paikasta. Metsästyskulttuuri on muuttunut ja ihmiset asuvat nykyään kaupungeissa ja lähiöissä. Ja he ovat myös kurssit käyneet. Monet ehkäpä uskovat suomenajokoiran olevan edelleen se navetan takana häkissä huhtova maatiaisrotu, joka ei ole riittävän salonkikelpoinen nykykoteihin. Heillä käsissään on kahdeksan käyttövalioa Arielin kennelistä. Kuva: Hentilän kotialbumi. Mies on kuitenkin hieman huolissaan siitä, että ajokoiraharrastajien rivistöt alkavat harmaantumaan, eikä harrastajia saada mukaan riittävästi ja samalla kiinnostus suomenajokoiraan on hiipunut parhaimmista vuosistaan. Pentu on helppo panna pilalle, mutta vaikeaa koulia takaisin, mies neuvoo. Alkuun luodaan luottamusta, jolloin istutaan kannolla ja annetaan pennun touhuta. Hentilä kertoo, että hänen mielestä kaikista kivointa on olla metsässä juuri nuoren koiran – Petoveristen koirien yhteinen kanta on meillä aika pieni ja mitä useammalle rodulle se jakaantuu, sitä pienempiä yksittäisten rotujen populaatiot ovat. Metsäreissut alkavat vasta sitten, kun pentu pystyy isäntäänsä metsässä seuraamaan. Hän kertoo jänisajurin olevan usein hyvinkin varhaiskypsän ja toteaa metsästäjän pääsevän nauttimaan nuoren koiran mieleenpainuvista edesottamuksista jo varhain. Vaihe on tärkeä, koska silloin koira oppii itse hakemaan, eikä isännän tarvitse jänistä etsiä. – Olen tämän suomalaisen rodun hienoksi todennut, enkä ole mitään sellaista puutetta havainnut, että olisi ollut tarvetta muihin lähteä vaihtamaan. Ali Hentilä kertoo, että kokeista saatava tieto on erittäin tärkeää jalostuskoirien valinnalle. – Suomenajokoira on erittäin sosiaalinen rotu, jonka kanssa koko perhe voi harrastaa. Hentilä on ollut tyytyväinen rotuvalintaansa, eikä hänellä ole ollut tarvetta kokeilla muita ajavia rotuja. Lisäksi hän pitää kokeiden sosiaalista merkitystä harrastajille hyvin arvokkaana. 42 Saamaan kyytiin ovat päässeet myös tyttärien vävyt, joille mies kertoo pilke silmäkulmassa laittaneensa ehdoksi palkintotuomarikurssin käynnin ennen kuin ovat tyttäristä puolisoita saaneet. Vasemmalla Henri Hentilä, joka on Ali Hentilän poika, sekä veljekset Mikko Hentilä, Ari Hentilä, Ali Hentilä ja Arto Hentilä. Ajokoiran koulutusta pidetään usein hyvin haasteellisena ja aikaa vievänä verrattuna esimerkiksi hirvikoiraan
Hän muistaa rodun kotoaan jo hyvin pienestä pojasta lähtien. Ajokoiran kylmänkestävyyteen vaikuttaa myös karvapeite ja sen suhteen mies on omaan koiraansa tyytyväinen ja näyttää uroksen selän pitkää, karheaa ja paksua karvapeitettä. Suomenajokoira on rauhallinen ja levollinen. Aimpoint Micro ja kääntöjalka Kääntöjalat myös punapistetähtäintä varten. Kuva: Erja Pekkala joka on Suomen Kennelliiton ylläpitämä rotukohtaisten perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma. 040 581 3124 www.asekorjaamogotsch.com e-mail: gotsch@phnet. Kuva: Erja Pekkala Juha Korhonen muistuttaa, että myös ajokoiran voi opettaa kulkemaan vapaana. Vannoutuneena kotimaisen ajurin puolestapuhujana hän toivoo, että rotu lähtisi uuteen nousuun ja rekisteröintien määrän lasku pysähtyisi. – On mahtavaa huomata nuoresta koirasta, kuinka se tänään selvitti tilanteen, jota se ei vielä eilen osannut. Asekorjaamo Klaus Götsch Mallusjoentie 224, 16450 Mallusjoki. Hän päästää koiransa tarhasta ja se pyrähtelee pihapiirissä mutta palaa isäntänsä luokse kutsusta. – Suomenajokoira on monipuolinen koira, mikä ei tarkoita pelkästään sen edessä juoksevan riistan kirjoa, vaan myös sen arkiolemusta. Se nauttii ihmisten seurasta ja on silti työssään erittäin metsästysintoinen. Sen lempeät silmät ovat tummat ja korvat kiertyvät pään sivuilla. Toivoisin, että kestävyyteen ääriolosuhteissa kiinnitetään jalostuksessa yhä enemmän huomiota. Hän on todennut, että noin puolivuotiaana jäniskoirasta näkee, tuleeko siitä isännälleen mieluista metsästyskaveria. Se on koko perheen lemmikki, suuri persoona, joka voi maata rojottaa yöt sohvalla. Tai kuinka se tällä kerta eteni kauemmas, kuin mitä edellisellä kerralla vielä rohkeus riitti. Karvapeitteet ovat pääosin kunnossa, mutta käpälien rakenteen, kulmausten ja liikkeiden kanssa pitää olla entistäkin tarkempi. Myös Korhoselle suomenajokoira edustaa monipuolista metsästyskoiraa, joka on samalla ihanteellinen perhekoira. Puh. Koiran työkaluja pitäisi tarkastella huolellisemmin myös näyttelykehissä ja puutteet pitäisi näkyä arvostelussa. Olen pannut merkille, että ajokoira, joka ajaa neljän kuukauden iässä jänistä, ajaa hyvin vielä kymmenvuotiaana. Korhonen painottaa, että koiran metsästysinto ei kärsi, vaikka se olisikin tottelevainen ja nukkuisi yönsä sohvalla. Nykyiset sääilmiöt haastavat rakennetta Korhonen on tyytyväinen rodun tämänhetkiseen terveyteen ja muistuttaa, että nykyiset sääilmiöt pakottavat kasvattajat olemaan entistäkin tarkempia siinä, että koirien työkalut, eli etenkin tassut ja pitkäkestoiseen työskentelyyn vaadittava vahva rakenne ovat kunnossa. Suomenajokoiran kohdalla tämä tarkoittaa, että pentujen vanhemmista tulee olla ennen toista astutusta annettu lonkkakuvauslausunto ja koiralla ei saa olla pentujen. Nyt jäisestä karstasta on tullut uusi normaali ja nykyään taistellaan koirien tassuilla kovan hangen kanssa. Korhosen kotona on tällä hetkellä yksi petolinjainen uros ja haluja olisi useammankin koiran pitoon sekä jänisettä petolinjoista, mutta työ sanelee harrastukseen jäävää aikaa. Rotu kuuluu PEVISAAN, – Näinhän se menee, kun valitaan parhaita yksiöitä jalostukseen, niin aina se rotu vähän nitkahtaa eteenpäin. 43 kanssa ja seurata sen oppimista. Ennen täällä pohjoisessa lopetettiin metsästys, kun tuli kovat pakkaset tai lunta niin paljon, ettei metsässä päässyt mihinkään. Kun taas koira, joka ajaa jotenkuten kolmevuotiaana ei aja sen kummemmin kuusivuotiaanakaan. – Terveyden suhteen meillä ei ole mitään isompia ongelmia. Monipuolinen metsästyskoira Kuusamolainen Juha Korhonen on ollut oikeastaan koko ikänsä suomenajokoiraharrastaja
Sillä on hyvä kylmänkestävyys ja hyvä sitkeys. – Jos suvussa on tiedossa huonoja lonkkia, kannattaa kyllä miettiä yhdenkään pentueen tekemistä ilman lonkkakuvausta. Keväinen pentu on syksyllä valmis lähtemään jo tutustumaan työmaahansa. Kuva: Hentilän kotialbumi Pentujen sosiaalistaminen on oleellista olipa kyseessä rotu kuin rotu. – Petoveristen koirien yhteinen kanta on meillä aika pieni, ja mitä useammalle rodulle se – Suomenajokoira on suomalaisiin oloihin kehitetty ja jalostettu ja se pärjää niissä olosuhteissa kaikista parhaiten, kun katsotaan koko kautta. 44 rekisteröintihetkellä yli 150 rekisteröityä jälkeläistä Suomessa. Leo Hentilä opettelemassa ajokoirametsästyksen alkeita. Kun lähdetään jänisjahtiin, pitää varusteet olla kunnossa jo pienestä pitäen. – Suomenajokoira on suomalaisiin oloihin kehitetty ja jalostettu ja se pärjää niissä olosuhteissa kaikista parhaiten, kun katsotaan koko kautta. Silloin vaadittaisiin erittäin hyvää kansainvälistä yhteistyötä, että saataisiin myös riittävästi laadukasta jalostusmateriaalia pitämään kaikki rodut toimivina ja vieläpä niin, etteivät kaikki yksilöt ole toisilleen sukulaisia. Reipas pentu kulkee mukana kaikenlaisissa kulkuvälineissä. Erja Pekkala. Korhonen ymmärtää hyvin, että ihmisillä on kiinnostusta erilaisiin metsästyskoirarotuihin ja niiden keskinäinen vertailu on myös hänen omasta mielestään mielenkiintoista, mutta hän näkee asiassa kauaskantoisen ongelman. Sillä on hyvä kylmänkestävyys ja hyvä sitkeys. Kuva: Hentilän kotialbumi Suomenajokoiran terveydestä kertoo myös se, että nartut synnyttävät usein isoja pentueita ja ne harvoin tarvitsevat synnytysapua. Minulla on tietynlainen ajatusmaailma, että jos harrastaa ajavia ja meillä on kotimainen rotu, joka ei häviä ominaisuuksissaan muille, niin miksipä silloin harrastaisi muilla roduilla. Mies toteaakin, että miksipä lähteä rodunvalinnassa merta edemmäs kalaan. Kuva: Hentilän kotialbumi jakaantuu, sitä pienempiä yksittäisten rotujen populaatiot ovat. Internetin myötä maailma on pienentynyt ja uusiin rotuihin on helppoa törmätä, sekä löytää kasvattajien ja harrastajien yhteystietoja ympäri maailman. Ali ja Leo Hentilä viettämässä päivän leikkihetkeä pentujen kanssa. Suomalaisiin oloihin jalostettu Korhonen on kokeillut metsästykseen pystykorvaa, terrieriä, sekarotuisia ja hyvin vakavissaan myös amerikankettukoiraa, mutta palannut aina kotimaiseen ajokoiraan. Kyllähän koira toimii vaikka kymmenen vuotta huonoilla lonkilla, jos sen muu rakenne ja lihasvoima on kunnossa, eikä sille tule nivelrikkoa, mutta ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista lisätä huonolonkkaisia koiria, Korhonen painottaa
www.asejaera-lehti.. 6/2021, ilmestyy viikolla 38 HIRVIJAHTI Naismetsästäjän aseet, asut ja varusteet. Asut ja jalkineet. 7/2021, ilmestyy viikolla 43 METSÄSTYSMATKAILU Ulkomaiset metsästyskohteet. Riistan säilöntä ja pakkaus. 5/2021, ilmestyy viikolla 33 METSÄSTYSKAUDEN AVAUSNUMERO Kotimaan metsästys. Patruunat ja luotityypit. Nuoret metsästäjät. Loukkupyynti. Metsästysretket ja jahtisafarit. Tähtäimet ja optiikka. Vesilintujen metsästys. Lataustarvikkeet. 3/2021, ilmestyy viikolla 16 ASE JA ELEKTRONIIKKAUUTUUDET Metsästysaseiden katsaus. Koirapannat ja tutkat. Metsästyskoiran syksy. Metsämajoituksen varusteet. Riistakamerat, GPS. Talvimetsästäjän varusteet. puh. Puukot ja teräaseet. MESSUNUMERO. Tekniikka metsästyksen apuna. Ase & Erä teemat vuonna 2021 Mediamyynti: Sirpa Hornaeus sirpa.hornaeus@karprint.. Riistanhoito. 8/2021, ilmestyy viikolla 49 PIENRIISTA Pienaseet. Kyttäys ja naamiointi. Turkisten käsittely. Peuraja kaurisjahti. @asejaeralehti. Jousija ilma-aseet. 4/2021, ilmestyy viikolla 22 MAASTOAJONEUVOT JA METSÄSTYSVARUSTEET Mönkijät, veneet ja kanootit. 040 753 8555 2/2021, ilmestyy viikolla 10 HARJOITUSAMMUNTA Ampumaradat ja simulaattorit. Metsästyskoiran jahtikauden ravinto ja lisäravinteet. MESSUNUMERO
Susia on pannoitettu viimeksi kevättalvella 2019. Susia ei pannoitettu myöskään kevättalvella 2020. DNA-seurannan avulla saadaan Luken mukaan tietää susista asioita, jotka eivät paljastu millään muulla menetelmällä. DNA-analytiikka on niin kehittynyttä, että se pitkälti korvaa pannoituksista saatavaa tietoa. jääminen ei heikennä suden kanta-arvion luotettavuutta. Vaikka pannoitukset ovat kattaneet noin 25 prosenttia Suomen susireviireistä, metsästäjät ovat katsoneet, että käytössä olevista menetelmistä pantaseuranta on tehokkain tapa pienentää metsästyskoiriin kohdistuvia riskejä. Pannoituksia on tehty pääasiassa valtion mailla Itä-Suomessa ja Kainuussa. Sen avulla tunnistetaan susiyksilöitä ja saadaan tietoa reviirien rajoista. Pantaseurantaa on Luken mukaan vaikea laajentaa koko maan kattavaksi, sillä Länsija Etelä-Suomessa maanomistus on pirstaloitunutta ja lupia on vaikea saada riittävän isoille yhtenäisille maa-alueille.. Siihen ei Luken mukaan ole riittäviä edellytyksiä. DNA voi kertoa myös siitä, kuinka monta sutta yksittäisellä reviirillä elää ja onko reviirillä vanhempien lisäksi uudet jälkeläiset. Metsästyksen näkökulmasta tilanne on hankala. Luke saa koe-eläinluvan mukaan pannoittaa eläimiä vain tutkimustarkoituksiin. Tulevana talvena DNAnäytekeräys laajenee kaikille susien laumaja parireviireille. DNA-analyyseillä seurantamenetelmä Luke on kehittänyt viime vuosina DNA-menetelmän käyttöä kannanarvioinnissa ja tutkimuksessa. Pannoituksiin liittyvä lupahallinto on hyvin kuormittavaa, eikä siinä ole vuoden aikana tapahtunut muutosta parempaan. L uonnonvarakeskus (Luke) sanoo kehittävänsä aktiivisesti suden kannanarviointia ja siihen liittyviä menetelmiä. Näistä pannoista viisi lähettää (tarkistettu 15.11.) edelleen tietoa suden liikkeistä. Arvio pohjautuu yhä vahvemmin DNA-näytteistä saataviin tietoihin, Tassu-tietojärjestelmään kirjattuihin susihavaintoihin ja tutkimustietoon suden biologiasta. – Susien pannoittamiselle ei ole nykyisellään riittäviä edellytyksiä. Taustalla oli Luken mukaan työntekijöiden työturvallisuuteen liittyneet kysymykset, pannoitusten raskas lupabyrokratia ja susien sijaintitiedot näyttävän pantapalvelun laajat tekniset toimintahäiriöt. Ohjelmajohtaja Sirpa Thesslerin mukaan pannoitusten poisPantaseurantaa on vaikea laajentaa koko maan kattavaksi, sillä Länsija EteläSuomessa maanomistus on pirstaloitunutta ja lupia on vaikea saada riittävän isoille yhtenäisille maa-alueille. 46 ”Ei nykyisellään riittäviä edellytyksiä” Susia ei pannoiteta kevättalvella Luke ei aio pannoittaa susia alkavana kevättalvena. Tämän lisäksi pannoituksia tekevien työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden takaamiseen ei ole vielä riittävän toimivia ratkaisuja, kertovat tutkimuspäällikkö Katja Holmala ja ryhmäpäällikkö Otso Huitu Lukesta
47 Metsästäjäliitto tyrmistynyt Luken päätöksestä Metsästäjäliitto pitää erityisen valitettavana LUKEn viime vuoden loppupuolella antamaa päätöstä olla pannoittamatta susia. Sutta koskevassa kansalaisaloitteessa edellytetään, että Luonnonvarakeskuksen tulee aloittaa susien pannoitukset uudelleen kevättalvella 2021 sekä kehittää pantojen laitteistoa ja ohjelmistoa siten, että paikannustarkkuus ja paikkatiedon ajantasaisuus palvelee tutkimustarpeiden lisäksi mahdollisimman hyvin myös metsästyskoirien ja tuotantoeläinten suojaamista. luopuvansa pannoituksesta jatkossa tutkimukselle vähämerkityksellisenä tiedon tuotamismallina, Metsästäjäliitto toteaa yllättyneenä. Taustalla oli Luken mukaan työntekijöiden työturvallisuuteen liittyneet kysymykset, pannoitusten raskas lupabyrokratia ja susien sijaintitiedot näyttävän pantapalvelun laajat tekniset toimintahäiriöt.. Susia ei pannoitettu kevättalvella 2020. Tämä on ollut tärkeätä riskien välttämisessä metsästyskoirien suojaamiseksi ja susivahinkojen välttämiseksi. Liitto katsoo, että susien GPS-pantatieto on ollut metsästäjille arvokasta susien liikkeiden seuraamisessa. – Kansalaisaloitteen yli 61 000 henkilön allekirjoituksesta huolimatta Luonnonvarakeskus ilmoitti 16.11
Juhani Karvonen Riekon osalta vuotuinen saalismäärä on ollut viime vuosina 30 000-120 000 yksilöä.. Odotettua kovaa kannannousua ei kuitenkaan ole tapahtunut. Ammattipyynti on historiaa Inarin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pertti Vikeväkorvan mukaan riekkokanta on kohtalainen, mutta melko isoja tyhjiäkin alueita edelleen on. Inarin Riistanhoitoyhdistyksen alueella teeri elää äärirajoilla, mutta metso ja pyy voivat kohtuullisen hyvin. 48 Riekkokanta näyttää hieman elpyneen Poikueet jäivät aika pieniksi Lapissa riekkokannat ovat hieman elpyneet taannoisesta aallonpohjasta, mutta mitään huippuvuosi ei 2020 riekolle ollut. – Joku paikallinen asukas saattaa pyytää muutaman riekon kaudessa ansoilla, mutta sekin on kotitarvemetsästystä. Muoniossa ilahdutti vaellus Muonion riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Juha Niemelä on ilahtunut riekkojen runsaudesta. – Aika usein ne olivat olleet sellaisia 4-5 poikasen poikueita, mutta 12 poikasen poikueistakin olen kuullut puhuttavan. Kesällä oli jonkin verran poikueita, mutta säät olivat hieman viileät. Minkki ei ole viime vuosina ainakaan merkittävästi kasvanut, kettukanta on vakaa ja näätääkin on etenkin myyrävuosina. Suuria, esimerkiksi kymmenen poikasen poikueita ei viime kesänä juurikaan havaittu. Niemelä on sen sijaan huolissaan etenkin pyystä. Vikeväkorvan mukaan ammattipyytäjien ammattikunta on kadonnut jo vuosia sitten. Juhannuksen tienoille osunut kausi varmasti vaikutti osaan kanalinnuista ja poikueita saattoi tuhoutua. Poikueita tuli Niemelän tietoon kesän mittaan mukavasti. – Minkkiä, kettua ja näätää esiintyy. – Kanta on noussut, mutta takavuosien määriin ei ole päästy enää aikoihin. – Pyy oli joskus runsas, mutta kanta on pudonnut roimasti. – Niitä on esiintynyt tänä talvena ihan mukavasti. Toisaalta täydet metsästysajat saattavat verottaa kantaa jonkin verran. Juhannuksen jälkeen oli kylmä ja märkä jakso, mikä saattoi karsia poikasia, sanoo Enontekiön riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jouko Ala-Poikela. Arvioiden mukaan vajaa neljännes syksyisestä kannasta tulee metsästetyksi, mutta riekkokannan uskotaan kestävän metsästyspainetta suuren poikastuottonsa ansiosta. R iekon osalta vuotuinen saalismäärä on ollut viime vuosina 30 000120 000 yksilöä. Poikasia ilmeisesti menehtyi juhannuksen tienoilla vallinneen kylmän sadekauden takia. – Poikueet olivat aika pieniä, useimmiten oli 1-3 poikasta. – Poikimisvaihe osui ehkä juuri tuohon jaksoon ja poikaset jäivät aika pieniksi märän ja kylmän kauden osuessa kohdalle. Teeriä on kohtuullisesti, samoin metsoja. Kevät oli myöhäinen ja jäitä oli vielä kesäkuun puolella järvissä. Niitä ilmestyi syksyllä jostakin, kun ne vaeltavat tätä kautta pohjoisen tuntureille ja Ruotsiin. Meillä oli kylmä sadekausi juhannuksen tienoilla, mutta ilmeisesti osa riekoista onnistui saamaan poikasensa riittävän suureksi ennen sitä. Ensimmäiset elinviikot ovat poikasille hyvin tärkeitä, ja etenkin tuo kosteus voi olla tuhoisaa
Puistonäyttely, Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmä • SM-palkintopuukot 2021, Suomen Puukkoseura ry (ajankohta tarkentuu) • 17.6. Loppuvuoden taidenäyttelyssä tarjoillaan Maritta Meckelborgin luontoaiheista taidetta. Akvarelleissä, puupiirroksissa ja laajasti monipuolisilla tekniikoilla tehdyissä töissä tarkastellaan usein arkisia, jopa merkityksettömiltä tuntuvia kokemuksia. Teroituspäivä • 11.9. 49 Näyttelyt 2021 • 26.1.–21.3.Eloa eläimen hahmossa, konservaattori ja kuvanveistäjä Jussi Mäntynen • 1.4.–26.9. Museoiden yö • 29.5. Vuoden luontokuvat 2020 Suomen Metsästysmuseossa tänä vuonna Taidetta ja asetuotantoa Metsästysmuseossa keskitytään tänä vuonna taiteeseen ja kotimaiseen asetuotantoon. Vuoden päänäyttelynä nähdään Suojeluskuntain Aseja Konepajan Osakeyhtiön, tutummin Sako Oy:n tarina sadan vuoden ajalta. Hänen tunnetuimpia töitään ovat muun muassa Hirvipatsaat Luonnontieteellisen keskusmuseon edessä Helsingissä Kuvanveistäjä-konservaattori Jussi Mäntysen tekemä pronssinen hirvi on Viipurin kaupunginkirjaston edessä. Oravan päivä. Riihimäki-päivä • 15.10. tammikuuta, jolloin koko museo avautui jälleen yleisölle. Joulutori sekä Viipurin kaupunginkirjaston edessä. V uoden 2021 aikana Suomen Metsästysmuseossa Riihimäellä on esillä seitsemän näyttelyä. Itsenäistyneen Suomen puolustuksen tarpeiseen aseita tuottaneesta riihimäkeläisestä konepajasta on kehittynyt luodikoiden valmistaja, joka toimii menestyksellä globaalilla tasolla ja on saanut vuosien varrella paljon tunnustusta Pohjois-Amerikankin kilpailluilla asemarkkinoilla. Sako 100 vuotta • 18.5.–30.9. Kuva: Suomen Metsästysmuseo/Vesa Anttila Tapahtumat 2021 • 22.5. Museon vuosipäivä • 27.11. Uuden näyttelykauden avaa monista julkisista teoksistaan tunnetun kuvanveistäjä-konservaattori Jussi Mäntysen näyttely. Mäntysen näyttely ”Eloa eläimen muodossa” avautui 26. alkaen Kymmenen parasta, Erämessujen palkitut trofeet • 7.10.–9.1.2022 Pohjolan Salo, Maritta Meckelborg • 12.10.–31.12. Meckelborgin keskeinen innoittaja on Suomen luonto ja maisema, jossa myös eläimet ovat usein keskeisessä osassa.. Mäntysen tuotanto tunnetaan realistisista eläinaiheisista pronssiveistoksista
Turvakaappia ei kuitenkaan edellytetä, jos aseiden säilytyspaikan poliisilaitos on hyväksynyt säilytystilat. Turvakaappivaatimus koski heti kaikkia pykälässä mainittuja uusia luvanhakijoita. A-luokkaan kuuluvat vastedes myös: 1. Missä reserviläiskivääri, sen lippaat ja mahdollisesti muunnellut aseet ovat nyt, ja missä niitä säilytetään. Myös muutostyön pysyvyys aiheuttaa luvanvaraisuuden muutostöissä. Aseiden ja erityisten vaarallisten aseiden, myös niiden osien omistaminen ja säilyttäminen vaatisi murtovarman turvakaapin tämän vuoden alusta lähtien. 2020, jonka jälkeen esimerkiksi kaikkien yli viisi ampuma-asetta säilyttävien tulee pitää aseitaan murtoturvallisessa turvakaapissa tai aseiden säilytyspaikan poliisilaitoksen hyväksymissä säilytystiloissa. Vielä muutama vuosi sitten luvanvaraisia aseita sai muunnella melko vapaasti. Tiukennettu aselaki asettaa rajat kuitenkin aseen mittojen ja määritelmien kautta. Murtoturvallinen turvakaappi 1.12.2015 astui voimaan ampuma-aselain muutos (106 § 3 mom), jonka mukaisesti esimerkiksi erityisen vaarallinen ampuma-ase tai useampi kuin viisi ampumaasetta (tai aseen osat useampaan kuin viiden ampuma-aseen kokoamiseen) on säilytettävä murtoturvallisessa ja lukitussa turvakaapissa. toimintaperiaatteen ja ulkoisten mittojen mukaan erilaisiin aseluokkiin. Erityisen vaaralliset Lainmuutoksen myötä erityisen vaarallisten ampuma-aseiden luokka (niin sanottu A-luokka) laajenee. lyhyet (kokonaispituus on enintään 600 mm tai piipun pituus on enintään 300 mm), keskisytytteiset itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan O nko reserviläistai maanpuolustusharrastuksen peruina huusholliin jäänyt niin sanottuja pitkiä rynkyn lippaita. Pistoolin muuntaminen jatkolippaalla ja -perällä kasvattaa sen mittoja, jolloin aseen luokka muuttuu. Pitkät lippaat ja reserviläiskiväärit muuttuivat ongelmiksi. Pistoolikarbiini on ”muu ase” Aselaissa eri tyyppiset aseet luokitellaan käyttötarkoituksen,. ampuma-aseet, jotka on valmistettu toimimaan sarjatulella, mutta on muunnettu toimimaan kertatulella, lippaallisella kertatulella tai itselataavalla kertatulella 2. Niiden osalta, joilla oli lain voimaan tullessa esimerkiksi yli viisi ampuma-asetta, säädettiin viiden vuoden siirtymäaika turvakaapin hankkimiseksi. Perustelu tähän on varsin yksinkertainen: haulikko, kivääri ja pienoiskivääri ovat kahdella kädellä olkapäätä vasten tuettavaksi valmistettuja aseita, joiden täytyy lisäksi täyttää kumpikin mitta, eli aseen pituuden tulee olla vähintään 840 mm ja piipun pituuden vähintään 400 mm. Siirtymäaika päättyi 30.11. Jos jompikumpi noista mitoista alittuu, ase on ”muu ase”. Esimerkiksi 9 millin palveluspistooleista rakennettiin reserviläispiireissä ”karbiineja”, konepistoolin näköisiä aseita jatkolippain ja jatkoperin. 50 Uuden aselain tulkinta herättää paljon kysymyksiä Uhkana jopa kaikkien aselupien menetys Siirtymäaika yli viiden aseen säilyttämiseksi muulla tavoin kuin turvakaapissa päättyi marraskuun lopussa. Onko aktiivivuosina tullut muunneltua 9-millinen SRA-pistooli ns pistoolikarbiiniksi
Isot lippaat ongelmaksi Lakimuutoksen taustalla on Euroopan unionin uusi asedirektiivi, jota kiristettiin Euroopassa sarjatuliaseilla tehtyjen terrori-iskujen jälkeen. Monen keräilijän kaapista löytyvät Suomi-konepistoolien ja Emma-pikakiväärien latauslaitteet jäävät näin ollen uuden lain ulkopuolelle. , YLE Suomessa on myyty tuhansia reserviläiskiväärejä, kuten kuvan Sakon 7,62 x 39. Direktiivin sanktio on järeä: mikäli harrastaja pitää tietoisesti luvatta hallussaan erittäin vaaralliseksi luokiteltuja aseita tai niiden lippaita, hän voi menettää kaikki aselupansa. lyhyet itselataavat kertatuliaseet, jotka on suunniteltu ja valmistettu ammuttavaksi kahdella kädellä ja olkapäätä vasten tuettavaksi taikka muuten kahden käden otteella ammuttavaksi Jos tällainen ampuma-ase on hankittu viimeistään 12.6.2017, lupa säilyy sen voimassaoloajan ennallaan ilman mitään toimenpiteitä. Antti Kauranne Lähteet: riista. ”Tietoisesti” jää sitten poliisitutkinnassa ja mahdollisesti käräjäoikeudessa pääteltäväksi. Muutos koskee esimerkiksi Puolustusvoimien rynnäkkökivääreitä muistuttavia puoliautomaattikivääreitä, joita kutsutaan kansankielellä reserviläiskivääreiksi. Erilaisia reserviläiskiväärejä on myyty yksityishenkilöille vuosien varrella tuhansin. Myös pelkkä tällaisen aseen latauslaitteen eli lippaan hallussapito ilman asianmukaista aselupaa on kielletty. Lakimuutoksen taustalla on Euroopan unionin uusi asedirektiivi, jota kiristettiin Euroopassa sarjatuliaseilla tehtyjen terrori-iskujen jälkeen. Näitä molempia aseita ja lipastyyppejä käytetään erilaisissa reserviläisammunnoissa. , poliisi. pitkät (mitat yli yllä mainitun lyhyen ampuma-aseen määritelmän) keskisytytteiset itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 11 patruunaa ilman uudelleenlatausta tai joissa käytetään latauslaitetta (kiinteä tai irrotettava), jonka kapasiteetti on yli 10 patruunaa 4. Aina ei ole tarvittu edes todistusta sodan ajan sijoituksesta, IPSCtai SRAharrastuksesta. Lakimuutos ei koske niitä latauslaitteita, jotka kuuluvat ennen vuotta 1946 valmistettuihin sarjatuliaseisiin ja joita ei voi asentaa itselataavaan kertatuliaseeseen. laukaista yli 21 patruunaa ilman uudelleenlatausta tai joissa käytetään latauslaitetta (kiinteä tai irrotettava), jonka kapasiteetti on yli 20 patruunaa 3. 51 Direktiivin sanktio on järeä: mikäli harrastaja pitää tietoisesti luvatta hallussaan erittäin vaaralliseksi luokiteltuja aseita tai niiden lippaita, hän voi menettää kaikki aselupansa. Kuvan Glockista rakenneltu pistoolikarbiini muuttui aselakien tiukennusten yhteydessä luokkaan ”muu ase”. Luvalla saa pitää hallussa ja hankkia edellä mainittuja latauslaitteita (ns. Lain tulkinta herättää kysymyksiä Uuden lain tulkinta on herättänyt paljon kysymyksiä aseharrastajien keskuudessa. Pitkiin yli kymmenen patruunan lippaan puoliautomaattiaseisiin ja lyhyisiin yli 20 patruunan lippaan puoliautomaattiaseisiin on haettava erillinen lupa poliisihallitukselta. isoja lippaita). Rynkkyjen pitkien lippaiden hallussapito-oikeus muuttui, ja tälle vuodelle myös säilytystapa.
Harva kuitenkin tietää, että patruunaratkaisu on todella vanha – ”keksitty” jo vuonna 1880 – eikä mikään viittaa siihen, että sen asema harjoituspatruunana olisi tulevaisuudessa uhattuna. Survivalistin tehtävänä on enemmänkin yhteiskuntajärjestelmän, turvan ja elintarvikkeiden jakelun lakattua hankkia selviytyäkseen ruokaa kuin ”metsästää” klassisten ja eettisten näkemysten mukaan. Kun tänä päivänä menee radalle tarkkuuttamaan kättä ja silmää, kokee jonkinlaista tyydytystä, kun tietää, että .22 LRkaliiperisen pistoolin laukauksen hinta on kahdeksan senttiä – verrattuna vaikkapa SRA-CZ:ään, jossa ysimillisen laaki maksaa halvimmillaan 25 senttiä. na mihin tahansa muuhun patruunaan: koko, keveys ja ennen kaikkea hinta. Joukoon mahtuu aivan foliohattuisia maailmanlopunodottajia, mutta myös eteviä vaeltajia ja eränkävijöitä. Survivalistin must-hankinta Mielenkiintoinen ryhmä, johon jutun kirjoittaja ei kuulu, ovat ”survivalistit” eli maailmanlopusta selviytymistä suunnittelevat ja siihen varautuvat henkilöt, joita tapaa erityisesti Yhdysvalloissa. Tiukassa paikassa kelpaa muonaksi yhtä hyvin käärme, rotta tai piisami siinä missä kyyhkykin. Tosiasia on, että kyllä kakskakkosella saa hengen lähtemään ihmistä isommaltakin otukselta, Laadukkaita piekkariväljyisiä pistooleja, kuten Hi Standard, saa käytettyinä ravintolaillan hintaan.. On toki selvää, ettei kakskakkosesta kaikkiin hommiin ole, mutta harjoituspatruunana se on ylivertainen. 52 K aikkien tuttu .22 Long Rifle (LR) lienee se yleisin ”oikea” patruuna, johon jokainen ampumaurheilua tai metsästystä harjoittava tutustuu lajin alkumetreillä. Patruunapienokaisen edut ovat selkeät ja ylivertaiset verrattuEdullista ja lähes rekyylitöntä ampumaharrastusta Kaikille tuttu .22 LR .22 LR on survivalistin joka paikan ratkaisu ja aloittelevan ampujan pakkohankinta. Ja toisaalta, survivalisti tarvitsee aseen luonnossa väijyviä petoja tai vihamielisiä ihmisiä varten. Survivalistit eli ”selviytyjät” eivät hekään ole yhdenlaatuinen, kiinteä ihmisryhmä. Suomen ulkopuolella piekkarin paukku on survivalistien vastaus liki jokaiseen ampumahaasteeseen
Kuvan Reck oli takavuosien yleisimpiä ja huokeimpia malleja. Hankala, jos ei jopa mahdotonta saada tällaiseen enää lupaa Suomessa. Italialainen Armi –asetehdas on tuottanut mm Ak 47 –Kalashnikovin näköistä .22 LR-kaliiperista lippaallisella kertatulella ampuvaa rynkkykloonia. Tämän päivän markkinatilanteessa saa jenkkija tsekkibrändejä huomattavasti huokeammalla. Monipuolisuus ja hinta etuina Selviytyjien keskusteluryhmissä nostetaan esiin kahta asetyyppiä paljon enemmän kuin muita: .22 LR ja juurikin .410. Patruunoissa samat ominaisuudet osoittautuvat kiittelyn kohteiksi: suhteellisen pieni rekyyli, useita erilaisia patruunatyyppejä maalin/kohteen mukaan ja patruunoiden erinomainen keveys verrattuna väljempiin haulikoihin tai muihin luotiaseisiin. 53 Edullisin valmispatruuna on perinteisesti .22-kaliiperinen LR eli Long Rifle. Jos jaksaa harrastaa pakolliset kaksi vuotta säännöllistä rataammuntaa, niin kannattaa palkita itsensä käytetyllä laatuaseella. Perinteisiä lännenreukkuja on tehty .22 LR-kaliiperissa iät ja ajat. Smith & Wessonin .22 LR M17 Masterpiece on sellainen. On selvää, että survivalistien. Keskilaadukas patruuna kustantaa 500 kappaleen rasialta noin 35 euroa, yhden patruunan hinnaksi tulee 6-7 senttiä. Niiden eduiksi mainitaan aseiden keveys ja helppo kätevyys, monta kertaa myös pieni koko. mutta kotimainen aseja metsästyslainsäädäntö on paljon tiukempi kuin jenkkilässä, eli piekkarin mahdollisuudet ja kokonaiskäsite on erilainen Suomessa kuin Amerikoissa. Takavuosina venäläinen TOZ-piekkari oli monen ensihankinta
Survival Rifle. 50 kappaleen rasia ”kakskakkosia” on suurin piirtein yhden ainoan 12/89-kaliiperisen haulikon patruunan kokoinen, joten tilan säästö ja tappotehon maksimointi ovat hyvässä suhteessa. Ja jos kohteena on nälkään nääntyvällä pilotilla jänis tai kriisitilanteessa vaikkapa vihollisen vartiomies, olisi syytä osua ensimmäisellä laakilla. Jänis ei ammu takaisin, mutta erivärisellä kokardilla somistettu naapurinmies aivan takuuvarmasti. Mikäli aseharrastaja haluaa ampua pilkkaa ja hupia myös pienarillaan, kaksi ensin mainittua ovat oivallisia pelejä tähän tarkoitukseen, mutta varsinaisia selviytymiskivääreitä ovat kaksi jäljempänä mainittua. Siispä suunnittelemaan selviytymisasetta, jolla tappaisi vielä matkan päästä, mutta joka olisi kevyt kantaa ja jonka saisi koottua pieneen tilaan. Yllättävän moni iso asetehdas valitsee selviytymiskiväärinsä väljyydeksi juuri .22 LR:n. Jenkkisurvivalistien suosikki on purettava ja koottava Henry-kivääri.. Vaikka paukussa sinänsä voima riittäisikin tappamaan vaikka kilometrin päästä, on lyhytpiippuisella aseella tarkkuusammunta hiukan Jahven käsissä. Kun vertaa, kuinka monta .22 -patruunaa painaa saman verran kuin yksi lippaallinen tai kammallinen .308-kaliiperisia, Hawksin perusteet on varsin helppo hyväksyä. Pieni pyssy moneen käyttöön Amerikkalainen ammattimainen luonto-opas, metsästäjä ja luontovalokuvaaja Chuck Hawks vannoo .22-kaliiperisiin kivääreihin selviämisaseina. Näitä ovat esimerkiksi Grade I Browning Semi-Auto .22 (SA22), sekä kertalaukauksisen Stevens Favorite Model 30 -kiväärin purettava versio. Näiden lisäksi tarjolla on myös aivan varta vasten selviytymisaseiksi suunniteltuja ja valmisteltuja malleja, kuten esimerkiksi Marlin Model 70PSS Papoose sekä perinteisen asetehtaan Henry U.S. Aina edullinen hankinta Suomessa Suomalainen asekauppa ei käy kovin vilkkaana, kiitos alati Kakskakkosesta ei ole kaikkiin hommiin, mutta harjoituspatruunana se on ylivertainen. Markkinoilla on muutamia .22-kaliiperisia, purettavaksi tehtyjä pienoiskivääreitä, jotka kelpaavat Hawksin määritelmien mukaan selviytymisaseiksi. Hawksin ideologian mukaan metsästäjä ei tällaista tarvitse, mutta muut luonnossa liikkujat, joille esimerkiksi vaeltaminen ja valokuvaaminen ovat se ”ykkösjuttu” metsästämisen sijaan, saattavat tarvita tällaista kapinetta. Kimber Kit on yksi markkinoilla olevista muunnossarjoista, joilla tuunataan ysimillinen pistooli ampumaan kakskakkosia. 54 tilanteissa ja valmiuksissa on paljonkin eroja: toiset sopivat paremminkin liikkuviksi metsästäjiksi, nomadeiksi ja toiset taas pyrkivät löytämään pysyvän paikan, jossa saa suojaa ja voi odottaa apua. CienerKit tekee myös isorunkoisella pistoolilla ampumisesta huokeampaa ja rekyylittömämpää. Hawksin mukaan myös aseeseen riittävä kaliiperi on nimenomaan .22, jolla pystyy ampumaan henkensä pitimiksi pienriistaa, on riittävä – ja onhan ammusten etuna riittävän tappovoiman lisäksi suhteellisen pieni paino. Survival gun eli selviytymispyssy on keksitty eri puolilla maailmaa nykyaikana: ase, joka menee pieneen tilaan, on mielellään koottava ja purettava ja jolla kuitenkin on parempi iskuvoima ja kantomatka kuin revolverilla tai pistoolilla, jonka tehokas ja tarkka tappomatka on parhaimmillaankin vain noin 50 metriä
Harrastukselle tulee hintaa, mutta sen kalleuteen voi itse vaikuttaa. Mukana vaihtoon tarvittavat työkalut. Keskilaadukas patruuna kustantaa 500 kappaleen rasialta noin 35 euroa, yhden patruunan hinnaksi tulee 6-7 senttiä. Kyse on muuntosarjan (conversion kit) hankkimisesta. Suomeenkin on tuotu jo vuosikausia alan pioneeria eli Kimbersarjaa. Muuntosarjoja on ollut markkinoilla jo useita vuosia, ja niitä kehutaan hyviksi, edullisiksi ja helpoiksi vaihtaa. Monet ovat tämän harrastuksen kautta hakeneet myös itselleen ja aseelle sopivimman patruunan. Lyhyet käsiaseet saattaa saada ravintolaillan hinnalla, mutta lupien kanssa on sitten nihkeämpää. Rekyylissä on toki aina eroa, sillä tottahan .44 paukahtaa hiukan eri voimalla kuin .22-kaliiperinen. Suosituimmat ja yleisimmät asemallit, kuten esimerkiksi Coltin 1911-sarja, Sig Sauer P220, P226, P228 tai P229, Glockin -17 ja -22, -19, -23 ovat saaneet muuntosarjansa omista alkuperäiskaliipereistaan .22-väljyisiksi. Jos pistoolin purkaminen osiin ei onnistu itseltä, niin kokeneempi ampumakaveri tai sitten aseseppä tekee sen käden käänteessä. Jo aseet, ainakin laadukkaammat, ovat hinnakkaita. Patruunoiden kulutus on siis jatkuvaa. Yksi vaihtoehto, jota monet kokeneet ampuja suosivat, on itselataaminen. Antti Kauranne Joensuun SAR Täyden palvelun aseliike ja sisäampumarata. Monissa kilpailulajeissa vaaditaan tietyn väljyinen ase, ja toisaalta ampujat ovat kuten muutkin ihmiset – yksi tykkää väljemmästä, toinen tiukemmasta. Ihan vinkiksi, että samalla rahalla saa brändi-merkkejä, joissa takuut, huollot ja jopa varaosatkin pelittävät varmemmin. Nyt suosittuja luotikaliiperisia reserviläisaseita, kuten esimerkiksi AR 15 –sarjaa, saa joko pienemmissä kaliipereissa ja/tai muuntosarjoilla. Patruunat tulevat huomattavasti huokeammiksi, kun hankkii nallit, luodit, hylsyt ja ruudit. Pitää sitoutua kahden vuoden säännölliseen ja erikseen kirjaa pidettävään ja raportoitavaan harrastamiseen. 1911, Glock, SIG Sauer... Aseen paino saattaa muuttua jonkin verran, mutta laukaisukoneisto ja aseen koko pysyvät samoina antaen ampujalle saman käsittelytuntuman kuin isommallakin piipulla ja yläkerralla eli ”upperilla”. Itselataaminen ei kuitenkaan ole tämän jutun aihe, sillä on toinenkin tapa, jolla ampumaharrastuksen kuluja voi pienentää ja säädellä. Muuntosarjoja on erilaisia Aseeseen on mahdollista hankkia muuntosarja, ja Suomeenkin on jo tuotu alan pioneeria, Kimbersarjaa, jo vuosikausia. 55 kiristyvän lainsäädäntömme. Kimberin Rimfire Target Conversion Kitin maahantuojan tietojen mukaan setin lippaaseen menee kymmenen patruunaa ja siinä on säädettävä takatähtäin. Muuntosarjan ostamiseen, oli se sitten pitkään tai lyhyeen pyssyyn, tarvitaan tietenkin luvallinen, toimiva ja turvallinen perusase. Miksi sitten hankkia isokaliiperinen ja kalliiksi käyvä ase, jos pienemmälläkin pärjäisi ja kustannukset jäisivät murto-osaan isoreikäisen aiheuttamista. Sillä aseen kaliiperia muutetaan tilapäisesti pienemmäksi, yleensä suuremmasta pienempään. Tällöin aivan peruskenttäpurkamalla saadaan yhden ja saman pistoolin runkoon vaihdettua pienempi piippu laukaisukoneistoineen. Jenkkija tsekkimerkit ovat suositeltavia. Malli on yhteensopiva lähes kaikkien yksirivisten 1911-pistooleiden kanssa. Ampumataidon ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii jatkuvaa harjoittelua. vaihdetaan, samoin lipas vaihdetaan sovitettuun malliin. Nyt myös verkkokauppa auki 24/7.. .22 LR –patruuna on kehitetty alun perin vuonna 1880. Muuntosarjan hyvinä puolina mainostetaan nykyisin tiukkaa sopivuutta; ase ei hölsky tai klikkaa toisenkaan kaliiperin kanssa. Sitten tulevat patruunakulut. Jos kuitenkin uskoo harrastuksen kantavan ja luvan heltiävän, kannattaa valinta kohdistaa brändiaseeseen, jenkkilän tuttuihin .22 LR-merkkeihin. Mainioita .22 LR-kaliiperisia pienoiskivääreitä on tarjolla muutamalla satasella. Hankalampaa sitten on, jos haluaa lyhyen käsiaseen, revolverin tai pistoolin, tai jopa ”puoliautomaattisen” rynnärimallisen .22 LR-aseen. Perusideana on, että aseen ”yläkerta”, eli piippu ja luisti Aseeseen on mahdollista hankkia muuntosarja. Muuntosarjalla ampuu edullisemmin Ampumaharrastusta on aina moitiskeltu kalliiksi. Aukioloajat ma-pe 9-17 ja la 10-13. Jos 9-millinen patruuna maksaa 30 senttiä kappaleelta tai .44 Magnum-kaliiperisen yksi haukahdus maksaa kohta euron, puhutaan jo merkittävistä hinnaneroista. Myös muuntosarjat ovat luvanvaraista tavaraa, ovathan ne ampuma-aseen toimiva osia. Panosten hinnoissa huikeita eroja Edullisin valmispatruuna on perinteisesti .22-kaliiperinen LR eli Long Rifle. Nykyisessä markkinatilanteessa jutun kirjoittaja ei menisi ostamaan huokeampia venäläisiä perinteisiä merkkejä, vaikka itse aseina niissä ei mitään vikaa olekaan. Pitkissä aseissa sama tilanne Lyhyissä aseissa tilanne vaikuttaa lupaavalta, mutta pitkissä pyssyissä aseiden vaihtopiiput on tunnettu jo iät ja ajat haulikoista alkaen. Harrastukset yleensä maksavat, ja moni isoreikäisen hankkiva tietää jo ostovaiheessa, että kustannuksia syntyy. Ne pitävät hintansa vuosikymmenet ja niistä pääsee aikanaan helposti eroon, jos mielenkiinnon kohteet muuttuvat ja harrastus laantuu
Jos ase on ollut kylmissä tiloissa, sen kannattaa antaa maata sisätiloissa muutaman tunnin, jopa vuorokauden verran, ennen kuin hommiin ryhdytään. Pura ase osiin perushuollossa Kaksipiippuista haulikkoa puhdistettaessa ase kannattaa ennen puhdistusurakkaa purkaa kolmeen pääosaansa: takatukkiin, piippupariin/piippuun ja etutukkiin. Se on muistettava jokaisen jahtikeikan jälkeen. Piipunsuun alle varataan huokoista kangasta tai muuta materiaalia, ettei piipusta mahdollisesti tihkuva liika öljy tuhri asekaapin lattiaa. Kosteus, joka saattaa tulla pelkästään muutaman tunnin ulkoilusta pakkasella tai kylmissä varastotiloissa niin sanottuna kondenssikosteutena, on pyyhittävä pois. 56 Haulikon peruspuhdistus jahtikeikan jälkeen Iso huolto kerran vuodessa Haulikkokin vaatii jatkuvaa huoltoa. Mikäli et vaihda supistajia kovin usein, levitä kierteisiin hiukan grafiittirasvaa, etteivät ne jämähdä kiinni, jolloin aseestasi tulee kiinteästi supistava vaihtosupistajien sijasta. Aseen pääosista poistetaan rätillä ja harjalla kosteus ja mahdollinen pöly tai muu irtolika. H aulikko on aseena simppeli peli, oli se sitten rinnakkaistai päällekkäispiippuinen, pumpattava tai puolari. Pintalika pyyhitään pois ennen aseen purkamista.. Aloita puhdistus aina varmistamalla, että ase on lataamaton, ja mikäli aseessa on makasiini, tarkista että myös makasiini on tyhjä. Haulikolle tulisi suorittaa kevyt puhdistus jokaisen kerran jälkeen, kun sitä on käytetty ulkosalla, tuli sitten ammuttua tai ei. Ase asetetaan pyssykaappiin alassuin, eli piippu lattiaa kohti makaamaan, ettei mahdollinen liika öljy valu lukkoon, liipaisinkoneistoon tai iskurin nallipiikkeihin. Pikaisen huollon yhteydessä toimitaan näin: piipuista tulisi vetää läpi boresnake tai sillatai huopatulppa ja piippuihin tulisi suihkauttaa kevyesti öljyä. Mikäli aseessa on vaihtosupistajat, kierrä ne irti ja puhdista niiden kierteet sekä supistajasta että piipun puolelta huolellisesti. Latausliike ja ”tyhjä” laukaus varmistavat, ettei aseeseen ole jäänyt patruunoita. Kerran vuodessa, joko jahtikauden lopuksi tai sen alussa, haulipyssy on kuitenkin syytä purkaa osiin ja puhdistaa niin huolellisesti kuin osaa – tai sitten viedä ase sepälle huollettavaksi
Muista oikean kaliiperin puhdistuslaitteet. Puukot.. 0400 550 915 parhaiten iltaisin Jorma Simolin myynti@puukot.. Ensin tarkistetaan silmämääräisesti patruunapesän ja piipun/ piippujen yleiskunto. Hanki laadukasta liuottavaa aseöljyä, suihkauta sitä piippuihin patruuPura ase ennen puhdistusta osiin: piippu tai piippupari, etutukki ja takatukki. napesän suunnasta ja pyörittele haulikkoa hitaasti käsissäsi piippu alaspäin pituusakselinsa ympäri. Tähtäyskiskon voi suojata tavallista aseöljyä paksummalla asevaseliinilla tai värittömällä autovahalla, muuankin kaveri jopa suihkutti spray-liimaa kiskoonsa suojaksi. Jälleen riittää piipun hoonaaminen boresnakella tai kangastupoilla. 57 Piiput, jotka ovat aseen kallein osa, tulisi ensin puhdistaa ainakin pintapuolisesti ruutijäämistä ja metallijäämistä. Sitten haulikko jätetään alassuin seisomaan ja annetaan öljyn vaikuttaa noin 15-30 minuuttia. Anna kemikaalien tehdä suurin työ Haulikon piiput ja patruunapesät keräävät ruutijäämiä, ja piiput vielä erikseen metallija muovijäämiä patruunan kärjestä. Vetämällä piippujen lävitse kertaallinen tuppo lukosta piipunsuuhun päin, etteivät jäämät mene lukkokoneistoon tai patruunapesään, voidaan päätellä, kuinka raskasta jynssäystä on edessä. PUUKON OSAT JA TARVIKKEET SUORAAN NETTIKAUPASTA TAI PUHELINMYYNTINÄ • Puukot ja tarvikkeet • Puukon terät ja helat • Tupen nahkat ja ompelutarvikkeet • Tupen nahkavärit ja vahat • Erilaiset muotoraudat ja punsselit • Kiillotuslaikat ja hiontavahat terien viimeistelyyn • Erikoisviilat ja teroittimet • Metallit: messinki, uushopea, pronssi • Kuitulevyt • Teräkset terien taontaan • Ym. Näin varmistutaan siitä, että öljy leviää kokonaan piipun sisäpinnoille. Kaksipiippuista haulikkoa puhdistettaessa ase kannattaa ennen puhdistusurakkaa purkaa kolmeen pääosaansa: takatukkiin, piippupariin/piippuun ja etutukkiin. Puh. Kauppakeskus IsoKristiina Kaivokatu 5, 53100 Lappeenranta Nettikauppa puukot.. Jos piippu vaikuttaa ensimmäisen hoonauksen jälkeen puhtaammalta, jopa tasaisen himmeästi kiiltävältä, hommasta selvitään vain kemikaalien ja kevyen jynssäyksen kautta. Monesti haulikon tähtäyskisko kerää helposti ruostetta, ja se hangataan ensin pois pehmeällä materiaalilla niin, ettei aiheuteta lisää ruostetta kerääviä paljaita metallinaarmuja. Toiset ratkaisevat tämän lotraamalla reilummin öljyä huopatulppaan tai sillamöykkyyn ja työntämällä kiertävällä liikkeellä tulpan piipun lävitse. Boresnake-narulla saat piipun helposti puhtaaksi. tarvikkeet
Mikäli kyseessä on pumpputoiminen ase, pääsee puhdistuksessa hiukan helpommalla. Anna sen jälkeen öljyn vaikuttaa vartin verran. Hetken sen vaikutettua puhdista piippu käyttäen fosfori-pronssiharjaa. Tämän jälkeen osia voi alkaa putsaamaan jälleen ensin kangasrievulla ja sen jälkeen talouspaperilla. Harjahommiin vasta pakon edessä Mikäli piippu ei ole tullut tasaisen kiiltäväksi pelkällä kemikaalihuuhtelulla ja hellällä puhdistuksella, on aika ottaa krouvimmat konstit käyttöön. Tämän jälkeen taas silla-huopajynssäys, jota toistetaan siihen saakka, että tuppo on puhdas ja piippu sisältä tasaisen kiiltävä. Laita hiukan öljyä etutukin ja piipun lukitusmekanismiin ja lukkorungon liittymäkohtiin puutai synteettisiin osiin. Irrota osat toisistaan ja puhdista aseen laukaisukoneisto suihkuttaen sinne ensin ohutta liuottavaa aseöljyä. Kun harjauskuuri on tuottanut tulosta, puhdista kaikki siitä jäänyt metallipöly ja –hiukkaset vielä viimeisellä öljyja huopa/ sillakierroksella ja jätä piiput rauhaan. Teräsharjaa tai -villaa tulisi käyttää vain, kun aikaisemmat keinot eivät ole enää toimineet. Sen irroittamiseen auttaa lisäsuihkaus öljyä, sen jälkeen pronssiharjalla ja kankaalla hinkkaamaan. Mallikohtaisia eroavaisuuksia tosin on reilusti, mutta piipun alta putkimakasiinin saa helposti irti sitä isoa pyöreätä pulttia kääntämällä. Tämän jälkeen liikuttele varmistinta edestakaisin, siten että öljy leviää varmistimen pinnoille tasaisesti. Tarkista, tehosiko tämä käsittely ja puhdista piipusta harjaksista irronneet metallihiukkaset uudella öljy-huopatulppa –jynssäyksellä. Mäntään ja putkeen jääneeseen ruutikarstaan kannattaa suihkuttaa reilusti liuottavaa aseöljyä, ja antaa sen vaikuttaa vartti, jopa puoli tuntia. Teräsharjaa tai –villaa käytetään vain ääritapauksessa. Kun aloitat puhdistuksen, käytä ensin kangaspalaa. Öljyä suihkiessasi varo, ettei sitä joudu nallipiikin reiästä sisään. Kun olet saanut pois suurimmat palojäämät, jäljellä saattaa olla vielä makasiiniputkeen kiinnipalanut osa. Pumppuhaulikon purkaminen on vielä yksinkertaisempaa kuin over/under – tai sivuparipiippuisen haulikon. 58 Mikäli piippu ei ole tullut tasaisen kiiltäväksi pelkällä kemikaalihuuhtelulla ja hellällä puhdistuksella, on aika ottaa krouvimmat konstit käyttöön. Voit varovasti laittaa pisaran öljyä myös aseen varmistimeen. Antti Kauranne Pumppuhaulikon purkaminen kenttähuoltoa varten ei vaadi näin kokonaisvaltaista purkamista, mutta kaikki osat saa pumpusta myös hyvin helposti erilleen. Pumppuhaulikon puhdistus helppoa Puoliautomaattija pumppuhaulikon puhdistaminen tulisi sekin aloittaa purkamalla ase muutamaan isoimpaan osaan. Mallina on yksi yleisimmistä, kirjoittajan Mossberg 500.. Ennen aseen laittamista säilytykseen kokoa se uudelleen ja huomioi aseen osien liitoskohdat. Mikäli tummentumia näkyy edelleen, voit käyttää teräksistä spiraaliharjaa tai viimeisenä keinona tulpaksi kierrettyä hienoa teräsvillaa. Mikäli ase menee huollon jälkeen pidempiaikaiseen säilytykseen, käsittele metalliosat kevyesti suojaöljyllä. Piippuun/piippuihin suihkautetaan lisää öljyä. Siinä on enemmän kitkaa ja karkeampi pinta, jolloin isoimmat karstat tarttuvat siihen. Jos ennen seuraavaa käyttökertaa näkyy, että asekaapin pohjalla piippujen alla huokoisessa materiaalissa on öljyä, puhdista piippu öljystä aina ennen ampumista. Haulikon patruunapesä on suhteellisen yksinkertainen, ja sen puhdistaminen sujuu yleensä ihan vain liuottavalla aseöljyllä, kohtuullisella vaikutusajalla ja kevyesti huokoisella materiaalilla hankaamalla. Ase puhdistetaan patruunapesästä piipun suulle päin, ettei karstaa pääse lukkoon. Koska kangas tuhriintuu varsin nopeasti, vaihda isoimmat jäämät pois saatuasi talouspaperiin. Valtaosasta haulikoita irtoavat piippu, lukko, etutukki ja laukaisukoneisto suhteellisen helposti. Älä unohda kaasuputken suojusta! Kaasumäntätoimisen haulikon kaasumäntä ja makasiiniputken ulkopuoli ovat usein varsin siivottomassa kunnossa
Jos ase on kenttäolosuhteissa kastunut, anna aseen ensin kuivahtaa tasaisessa huoneen lämmössä vuorokauden verran. Vaikka pistoolissa on keskimäärin noin 50 erilaista osaa, huoltopurku vaatii noin viiden palikan erottamista toisistaan. Samalla olettamuksella menevät osaamisen olettamiseen aseen lippaan irroittaminen sekä varmistimen poisto tai päälle asettaminen. Pääperiaatteissaan samat nuotit pätevät kaikkiin nykyaikaisiin pistooleihin. U seallakin tuntemallani ampumaharrastajalla tai asesiskolla tai –veikolla on lyhyt käsiase, pistooli, jota he eivät ole kuunaan purkaneet ja koonneet uudestaan. Varmista, että ase on tyhjä! Jutun tähti eli malliase on SIG Sauer P227. Vaikka pistoolissa on keskimäärin noin 50 erilaista osaa, huoltopurku vaatii noin viiden palikan erottamista toisistaan. Jos asetta on säilytetty kylmissä, mahdollisesti myös kosteissa varastotiloissa, ota huomioon lämpötilan kohotessa aiheutuva kondensoituminen, metalliosien ”hikoilu”. 59 Aseen purkaminen, puhdistaminen ja kokoaminen tulisi osata vaikka unissaan. Purkaminen ei vaadi asesepän taitoja Pistoolin huolto lähtee piipusta. Kuvat ja ohjeet perustuvat siihen. SIG Sauer on varsin yleinen ja huoltoa ajatellen perin simppeli pistooli. Tämä ilmiö perustuu käsitykseen, että pistooli olisi monimutkainen laite, jonka purkaminen vaatii asesepän taitoja. Näin se ei kuitenkaan ole. Sen lisäksi pitää osata liikuttaa luistia, mutta jokainen pistoolilla ampunut osannee sen taidon, koska aseen virittämiseksi pitää luisti vetää taakse ja päästää eteen. Alkuun pääsee, kun etsii aseestaan varmistimet, lippaan irroitussalvan ja luistin irroittamissalvan. Huolto aloitetaan lippaan irrottamisella
Lopuksi päästetään pistoolin iskuvasara vireestä käyttämällä aseen vireestäpäästövipua. 60 Ensinnä poistetaan aseesta lipas ja varmistetaan, ettei piippuun ole jäänyt patruunaa. Saattaa olla uudessa aseessa hiukan jäykkä, mutta kestää vääntelyä. Jousi ja kara irti luistista.. Nostetaan luistissa olevaa piippua ylöspäin ja vedetään noin sentin verran eteenpäin. Vedetään luisti taakse, samalla nostaen oikean käden peukalolla luistinsalpaa ylöspäin, jolloin se lukkiutuu takaasentoon luistin salvan varaan. Seuraavaksi vedetään aseen luisti taakse, jolloin patruunapesässä mahdollisesti oleva patruuna lentää luistissa olevan hylsynpoistoaukon kautta ulos. Laitetaan aseesta poistettu lipas alustalle. Myös huoltajan tottumattomuus saattaa aiheuttaa tunteen, ettei kaikki mene ihan kuin oli toivottu. Tarkastellaan silmämääräisesti valoa vasten aseen piipun sisäpintaa. Jos palikoita ei saa itsekseen irti toisistaan, kannattaa homma pistää tauolle, pakata pyssy kuljetuskuntoon ja reissata tapaamaan lähintä harrastustai aseveljeä/ siskoa tai jopa aseseppää, jotta homma saadaan vauhtiin. Selvitäänkö pelkästään hankaavilla tekstiileillä, vai olisiko syytä ottaa krouvimmat keinot, kuten harjaaminen käyttöön ensimmäisessä vaiheessa. Luistin purkaminen osiin Seuraavaksi erotetaan luistin osat erilleen puhdistamista varten. Silloin oppii hyville tavoille kerralla. Seuraavaksi tarkastetaan aseen patruunapesä, ettei piippuun ole jäänyt patruunaa. Jos asetta ei ole koskaan aiemmin purettu, osat saattavat olla jo jumiutumassa ja siksi kankeita. Luistin irrotussalpa löytyy aseen vasemmalta sivulta. Käännetään lukitussalpa alaspäin ja otetaan tukevalla otteella vasemmalla kädellä kiinni aseen luistista. Karstaa irtoaa kuitenkin, ja mieluummin meistä itse kukin työntää sen ulkoilmaan aseen piipusta kuin kohti lukkoa ja patruunapesää. Kostuta ennen piippuun sujauttamista puhdistava väline laadukkaalla aseöljyllä tai liuottavalla aseöljyllä ja työnnä se sen jälkeen piipun läpi tarpeellista apuvälinettä, esimerkiksi jäykkää muovitai puupuikkoa tai metallista puhdistuspuikkoa apuvälineenä, mutta aina aseen patruunapesän suunnasta piipun suun suuntaan. Painetaan liipaisinkaaren takaosassa olevaa lippaan vapautinsalpaa asetta pitelevällä kädellä ja otetaan lipas pois. On kuitenkin syytä muistaa, että juurikin nämä pistoolin osat on tehty kestämään, joten rikki niitä ei käsivoimin saa, joten voimaa – ja CRC:tä – kannattaa käyttää ennakkoluulottomasti. Arvioidaan piipussa olevien ruutijäämien määrä. Nostetaan piippu patruunapesän kohdalta ylöspäin ja poistetaan piippu luistista taaksepäin vetämällä. Tämän jälkeen aloitetaan palojäämien poisto: poistetaan ruutituhrut käyttäen apuna tarpeen mukaan joko harjaa ja öljyä, mutta sen jälkeen sillaa, mielellään aseen kaliiperin mukaan oikean kokoisia huopatulppia tai aseenpuhdistamiseen tarkoitettua kangasta tai puhdistusnyöriä. Asetetaan piippu ja luisti alustalle huoltotoimenpiteitä varten. Ensimmäisen hoonauksen jälkeen kannattaa arvioida puhdistussarjaan jääneen karstan määrää ja sitten verrata tulosta siihen, kuinka maisema on muuttunut aseen piipun sisäpinnoilla. Näin on tehtävä, että päästään puhdistamaan aseen piippu, patruunapesä sekä laukaisukoneiston yläosa. Piippu on tärkein – aloita siitä Minkä tahansa aseen ehdottomasti tärkein osa käyntitarkkuuden kannalta on aseen piippu. Huoltaminen kannattaakin aloittaa piipusta etenkin, jos käytettävissä oleva aika tai oma kärsivällisyys ei kestä tuntikausien ”jynssäämistä”. Painetaan luistinsalpaa oikean käden peukalolla ja lasketaan luisti vasemmalla kädellä saattaen eteen. Jos piippu näyttää edelleen yhtä harmaalta, saattaa olla Kun ensikertalainen alkaa huoltaa omaa asettaan, ei ole häpeäksi hakeutua kokeneemman jahtikaverin, asekauppiaan tai jopa asesepän pakeille huoltoa tekemään. Piippu irti luistista. Otetaan luisti vasempaan käteen etutähtäin kämmentä vasten. Luisti irti ja piippu pois luistista Seuraavaksi aseen luistiosa, joka pitää sisällään piipun, jousen ja palauttimen karan, irroitetaan muun pistoolin rungosta. Oli kuinka tahansa, pistooli pitää saada osiin ennen kuin huolto ja puhdistaminen voidaan aloittaa. Otetaan tukevasti peukalo-etusormiotteella kiinni palauttimen karasta ja nostetaan ylöspäin, jolloin kara ja jousi irtoavat piipusta. Vedetään luisti piippuineen eteenpäin irti rungosta ja asetetaan aseen runko alustalle odottamaan taas kokoamista. Otetaan pistooli oikeaan käteen
Kun luisti vedetään taakse, tarkistetaan, ettei piippuun ole jäänyt patruunaa. Metallihippuset pois kemikaaleilla Toisin kuin ruutijäämien poisto, luotien vaippamateriaalien aiheuttamien metallijäämien poistaminen aseen piipusta ja rihloista on liki herrasväen hommaa. Puhdistuspuikon varren pitää olla laadultaan sellainen, että se ei vaurioita aseen piipun suuta tai rihloja piipussa. Sen jälkeen taas uusi sillaveto, ja uusi tarkistus. Jos ase on rataja kilpailukäyttöön tarkoitettu, on syytä ampua niin sanotut rasvalaukaukset ennen kilpailuja. Tarkastele puhdistusmateriaalia sen jälkeen, kun saat sen piipun lävitse. Riittävän tovin odoteltuasi työnnä puhdas sillatuppo tai huopatulppa piipun läpi patruunapesästä piipun suun suuntaan. Poista kosteus aina ulkokeikan jälkeen Kun ase on puhdistettu, se öljytään vielä varastointija käyttötilanteen mukaan. Teräsharjoja ei kannata käyttää kuin äärimmäisessä tilanteessa, ja harjasta irronneet metallihiukkaset on syytä poistaa öljyllä ja sillalla ennen jatkotoimenpiteitä. Kokoa ase päinvastaisessa järjestyksessä verrattuna purkuun. Liukas öljy saattaa vaikuttaa aseen normaaliin käyntiin muutaman ensimmäisen laukauksen verran. Kun saat sen kokonaan läpi piipusta niin vedä varovasti ja tasaisesti takaisin patruunapesän suuntaan. 61 krouvimpien konstien aika ja vaihtaa puhdistusharjoihin. Antti Kauranne Kun ase on puhdistettu, se öljytään vielä varastointija käyttötilanteen mukaan. Työnnellään pehmeämpiä puhdistavia elementtejä piipun lävitse ja aina välillä vilkaistaan, miten maisema aseen piipun sisäpuolella alkaa muuttua. Anna kemikaalin vaikuttaa aseen piipun sisäpinnoilla ohjeen mukaisesti. Aineen valmistaja on yleensä toimittanut käyttöohjeen nesteen mukana, tutustu ohjeisiin. Toimenpide toistetaan kunnes vaippamateriaalia ei enää tartu puhdistusmateriaaliin. Nyt on sitten piippu puhdas palokarstasta, mutta hommassa ollaan vasta puolivälissä. Pidempi tauko vaatii paksummat rasvat, lyhyempi kevyet. Lyhytpiippuisella aseella kuten pistoolilla ei homma kestä kovin kauaa. Kemikaali levitetään tasaisesti piipun sisäpinnoille käyttämällä apuna esimerkiksi puhdistuspuikkoa ja huopatulppaa. Ensimmäiset kaksi, kolme laukausta ennen kilpailusarjan ampumista ovat tarpeen, sillä ne polttavat piipusta puhdistusöljyn jäämät pois ja pistooli alkaa sen jälkeen tikkaamaan tasaista, totuttua kasaansa. Varmimpaan ja tasaisimpaan tulokseen pääsee, kun käyttää pullotavaraa. Luisti paketissa; piippu, jousi ja kara ylhäältä katsottuna. Kun ensikertalainen alkaa huoltaa omaa asettaan, ei ole häpeäksi hakeutua kokeneemman jahtikaverin, asekauppiaan tai jopa asesepän pakeille huoltoa tekemään. Pidempi tauko vaatii paksummat rasvat, lyhyempi kevyet. Kemikaaleja on sekä sprayettä nestemäisessä muodossa annospulloissa. Näin harjakset pysyvät ehjinä ja niiden puhdistusteho säilyy pidempään. Kullekin vaippamateriaalille on nimittäin jopa oma erikoinen kemikaalinsa, joka auttaa metallihiukkasten liuottamisessa. Laukaisukoneiston yläpää puhdistetaan samalla. Huoltoa varten tarvitset hiukan kemikaaleja; liuottavaa ja tavallista aseöljyä, erilaisia harjoja ja kankaanpalasia pieniksi leikattuina sekä vanhan hammasharjan.. Toista toimenpidettä sinnikkäästi niin kauan, kunnes puhdistavaan apuvälineeseen, esimerkiksi sillatukkoon, ei jää enää palojäämiä. Piippu, jousi ja kara luistiin ja luisti kiinni aseen runkoon. Vedä satsi hitaasti piipun läpi tasaisesti pyöritellen, niin kemikaali leviää tasaisimmin koko huollettavalle metallipinnalle. Silla, puhdistuslaput ja jopa vanha hammasharjakin saavat käyttöä, kun patruunapesästä poistetaan ruutijäämät. Pahimmissa tapauksissa kemikaali pitää jättää vaikuttamaan uudestaan saman verran. Ne ovat yleensä fosforia ja pronssia. Paljonko metallijäämiä on aineessa, tarvitaanko uusintakäsittely. Silloin oppii hyville tavoille kerralla – ja aseen elinkaari alkaa piirtyä pidemmäksi jo ensihuollosta lähtien. Kun karstan määrä niukkenee, on taas aika vaihtaa pehmeämpiin materiaaleihin, vaikkapa sillaan tai puuvillakaistaleeseen. Puhdistuksen jälkeen aseen piipun sisäpinnalle jää aina jonkin verran öljyä. Suihkuta harjaan liuottavaa aseöljyä, ja vetele puhdistussarjaa piipun lävitse, edelleen patruunapesästä piipun suuta kohden. Yleensä se vaatii puolesta tunnista muutamiin tunteihin. Seuraavaksi puhdistetaan aseen rungossa oleva patruunapesä
Joissakin malleissa tämä ulosvetotappi (extractor rod) on varustettu yksinkertaisella salvalla, joka tarvitsee työntää sivuun, ennen kuin tappia pääsee vetämään piipun suuntaan ulospäin. A ina mennään turvallisuus edellä. Myös sivulle kääntyvän patruunarullan saa venkoiltua irti, ja se on syytä tehdä, kun ase puhdistetaan kunnolla. Yleensä piipun suulta sisäänpäin Rullarevolveri on siitä poikkeuksellinen ase, että sitä on yleensä. Patruunarulla kääntyy joko sivulle tai irtoaa kokonaan, jolloin sen sisältö on helppo tarkistaa. Tapin reikään on syytä ruiskauttaa tippa öljyä, jotta rulla liikkuu sutjakkaasti. 62 Pikapuhdistus muutamassa minuutissa Revolverin puhdistaa nopeasti Rullarevolverin pikapuhdistus on simppeliä. Rullan etupuolella, piipun alapuolelta löytyy metallinen tappi, joka pitää patruunarullan paikoillaan, kun aseella ammutaan. Eräs kirjoittajan suosikkiaseista oli venäläinen kaksitoiminen komissaari-Nagant –revolveri. Ei muuta kuin ase kenttäpurkuun, noet pois, hiukan öljyä perään ja taas paukuttamaan. Pitää tarkistaa, ettei patruunarullassa ole amisuunia. Vanhemmissa revolvereissa ei ole niinkään tavatonta, että koko tappi irtoaa, joka tietenkin helpottaa puhdistusta. Ase itsessään on likipitäen teknisesti yhtä yksinkertainen kuin haulikko. Paitsi, että pyssy oli tarkka, siinä oli vallan ihana ominaisuus: muutaman rullallisen ampumisen jälkeen reukku oli niin juntturassa, että rulla ei liikkunut liipaisimesta vetämällä, ei millään. Patruunarulla puhdistetaan muun aseen puhdistuksen jälkeen, kaikki patruunakammiot erikseen
Mieti, mitä teet puiselle kahvalle! Jos revolverissa on keinoainekahvat, on liki sama, antaako niiden olla paikallaan puhdistusoperaation aikana vai ei. Jutun kirjoittaja tuntee joitakin puristeja, jotka ovat hankkineet sellaiset varusteet, että revolveri puhdistetaan aina perästä piippuun päin. Patruunarullan kammiot on syytä puhdistaa aseen muun puhdistuksen yhteydessä. Aseen perä, iskuripaketti ynnä muut aiheuttavat sen verran massiivista ja korkeaa estettä, että rullapyssy joudutaan puhdistamaan piipun suun kautta. Iskuripiikin reikä ja iskurin tappi, rullan liikuttaja liipaisinkoneiston päällä ovat yleensä hankalia paikkoja tavoittaa. Jos aseen puhdistuksesta on kulunut kovin paljon aikaa, kevyemmät menetelmät eivät välttämättä riitä aseen täydelliseen puhdistamiseen. Se saattaa turvota ja ruuvinreiät löystyvät, joten puukahvat saattaisi olla järkevää irrottaa revolverista ennen kuin alkaa hölvätä aserungon metalliosiin kaikkia mahdollisia kemikaaleja. Joustavavartisilla polypropeenitupoilla toteutettu swabits-puhdistusjärjestelmä mahdollistaa myös revolverin puhdistamisen ”tavalliseen tapaan” eli perästä piipun suuhun päin. Revolverin puhdistaa ampumareissun jälkeen pikaisesti viidessä minuutissa ja kunnolla muutaman kerran koko ampumakauden aikana varttitunnissa. Tarvitaan ehkä krouvempeja menetelmiä, metalliharjoja ja ”jynssäämistä”. Markkinoiden uutuus on niin sanottu swab-lts –puhdistusjärjestelmä, jossa polypropyleenistä valmistettu tuppo tungetaan piipun läpi. Eräälläkin oli hammaslääkärin pikkupeili, jolla tarkisteli piipun kuntoa; samaisella tyypillä oli myös taipuvavartisia metalliharjoja, joilla suti aseen piippua hiukan hankalasti takaa eteenpäin, mutta puhdasta tuli näilläkin konsteilla. Revolverin patruunakammio on kääntynyt sivulle ja patruunat on poistettu patruunakammioista. Mikäli aseen puhdistuksesta on kulunut pitkään, on syytä olettaa, että pelkkä pehmeä keinoainetulppa, parhaillakaan kemikaaleilla autettuna, ei poista kaikkia paloja metallijäämiä piipusta. Perin nopeata ja kiitollista puuhaa siis. Toistaiseksi paras apuväline niiden puhdistamiseen on ollut korvapuikot, joiden pumpulipäähän sivellään haluttua kemikaaleja ja sitten törkkimään niihin pieniin reikiin. Sopivalla kemikaalilla käsiteltynä laitos poistaa aseen piipusta tuoreet palojäämät. 63 Pikapuhdistus muutamassa minuutissa Revolverin puhdistaa nopeasti Jos revolverissa on keinoainekahvat, on liki sama, antaako niiden olla paikallaan puhdistusoperaation aikana vai ei. Puukahvojen kohdalla juttu on erilainen; kaikki puhdistuksessa käytettävät kemikaalit ja öljyt eivät välttämättä ole eduksi puiselle kahvalle. Antti Kauranne. hankala puhdistaa patruunakammiosta piipun suulle päin. Puhdistus voidaan aloittaa. Vanhemmissa revolvereissa rulla ja sen tappi saattavat lähteä kokonaan irti, joka helpottaa puhdistamista. Pumpulipuikoilla pääsee puhdistamaan ja huoltamaan pienimpiäkin reikiä ja koloja. Tämän lehden muissa asehuoltoa käsittelevissä jutuissa on kerrottu yksityiskohtaisesti ennen purkamista tehtävästä pintapuhdistuksesta, kuivaamisesta, huoneenlämpöön saattamisesta sekä kemikaalisesta ja mekaanisesta puhdistamisesta, joten asiaa ei ryhdytä tässä kertaamaan
Jos asetta on säilytetty kylmissä, mahdollisesti myös kosteissa tiloissa, ota huomioon lämpötilan kohotessa aiheutuva kondensoituminen, metalliosien ”hikoilu”. K un asetta käydään kokeilemalla ampumaradalla, on pieni vaiva tehdä siihen ennakkohuolto ennen jahtikauden alkua. Sen jälkeen irrotetaan aseen lipas ja makasiini ja tarkistetaan, ettei sinnekään ole jäänyt ampumatarvikkeita. Tarkista, että ase on lataamaton Olennaista on muistaa, kuten aina aseen käsittelyssä, turvallisuus. Jahtikauden lopussa, kun aseet viedään kesäteloille asekaappiin, onkin sitten suuremman kunnostamisen eli kausihuollon aika. 64 Kemikaaleilla ja oikeilla apuvälineillä aseen tarkkuus säilyy vuosikymmeniä Puhdistusvälineiden laadussa ei kannata pihistellä Hyvin huollettu ase antaa tarkkoja laukauksia. Selvitäänkö pelkästään hankaavilla tekstiileillä, vai olisiko syytä ottaa krouvimmat keinot, kuten harjaaminen käyttöön jo ensimmäisessä vaiheessa. Tekstiilillä tai harjalla hankaamalla saat irtoroskat, kuivuneen mudan ja hiekanmurut irtoamaan, suuremmista roskista puhumattakaan. Ja ennen kaikkea on tiedettävä, että hankkii ja käyttää aseidensa huoltamisessa vain oikeita, aseiden huoltamiseen tarkoitettuja voiteluja suoja-aineita sekä tarkoituksenmukaisia mekaaniseen puhdistukseen suunniteltuja ja valmistettuja tekstiilejä, harjoja, puhdistusnaruja ja muita erikoisvälineitä. Lisäksi jatkuvan, eri mittakaavassa toteutetun huoltoketjun ansiosta metsästysase säilyttää arvonsa vuosikausia, jos ei jopa vuosikymmeniä huolettomasti hoideltuun verrattuna. Tosiasia on, että tarkat laukaukset saa hyvin huolletulla aseella. Tutki asetta silmämääräisesti: onko hihnan kiinnikkeisiin, tukin kiinnityskohtiin tai muualle jäänyt irtoroskia. Piippu on tärkein – aloita siitä Kiväärin tai haulikon ehdottomasti tärkein osa käyntitarkkuuden kannalta on aseen piippu, joten huoltaminen kannattaa aloittaa piipusta. Se myös säilyttää paremmin arvonsa. Jos ase on kastunut, anna aseen ensin kuivahtaa tasaisessa huoneen lämmössä vuorokauden verran. Tarkastellaan silmämääräisesti, valoa vasten aseen piipun sisäpintaa. Arvioidaan piipussa olevien ruutijäämien määrä. Tämän jälkeen aloitetaan pa. Aseen piippu ja lukko tarkistetaan, ettei siellä ole patruunoita
Aseen puutukki tulisi öljytä ainakin kerran vuodessa Mikäli aseessa on synteettinen eli keinoaineista tehty tukki, sen huoltoa ei juuri vaadita. Öljyjä on nimittäin saatavilla eri väreissä, joten tukkia on mahdollista tummentaa öljyämisen yhteydessä. Aseen tukin väriä voi tummentaa, sillä laadukkaissa tukkiöljyissä riittää erilaisia sävyjä vaaleammasta tummempaan. Sen jälkeen lasketaan ase turvalliseen paikkaan piippu alassuin ja jätetään kemia töihin.. Puutukki sen sijaan vaatii jonkin verran huolenpitoa. Kun tukki on puhdas ja kuivunut, levitä siihen erikseen valmistettua tukkiöljyä tarkasti valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kokeile ensin tummentamissävyä huomaamattomaan paikkaan pienelle alueelle ja anna tukin kuivua se vuorokausi. Suorita toimenpide huoneenlämmössä. Työnnä se sen jälkeen piipun läpi käyttäen tarpeellista apuvälinettä, esimerkiksi jäykkää muovitai puupuikkoa tai metallista puhdistuspuikkoa, mutta aina aseen patruunapesän suunnasta piipun suun suuntaan. Kostuta ennen piippuun sujauttamista puhdistava väline laadukkalla aseöljyllä tai liuottavalla aseöljyllä. 65 Ensimmäisen hoonauksen jälkeen kannattaa arvioida puhdistussarjaan jääneen karstan määrää ja sitten verrata tulosta siihen, kuinka maisema on muuttunut aseen piipun sisäpinnoilla. lojäämien poisto: poistetaan ruutituhrut käyttäen apuna tarpeen mukaan joko harjaa ja öljyä, mutta sen jälkeen sillaa, mielellään aseen kaliiperin mukaan oikean kokoisia huopatulppia tai aseen puhdistamiseen tarkoitettua kangasta tai puhdistusnyöriä. Karstaa irtoaa kuitenkin, ja mieluummin meistä itse kukin työntää sen ulkoilmaan aseen piipusta kuin kohti lukkoa ja patruunapesää. Ensimmäisen hoonauksen jälkeen kannattaa arvioida puhdistussarjaan jääneen karstan määrää ja sitten verrata tulosta siihen, kuinka maisema on muutVedä satsi hitaasti piipun läpi tasaisesti pyöritellen, niin kemikaali leviää tasaisimmin koko huollettavalle metallipinnalle. Keinoainetukki on yleensä myös lujempaa materiaalia kuin iskuille, kolhuille ja naarmuille alttiimpi puutukki. Tarkkaile, imeytyykö öljy toisissa kohdissa nopeammin ja jääkö tukin pinnalle kuivempia läikkiä. Synteettiset tukit on kehitetty juuri siksi, että aseeseen jäisi mahdollisimman vähän muuta huollettavaa. Puutukki tulisi kuitenkin öljytä vähintään kerran vuodessa. Anna öljylle aikaa imeytyä ja lisää uusi kerros vasta, kun edellinen on varmasti imeytynyt. Aseiden tukit tehdään tiheäsyisestä, hyvin kulutusta kestävästä ja yleensä sitkeästä, vanhasta puuraaka-aineesta. On tiedettävä, että hankkii ja käyttää aseidensa huoltamisessa vain oikeita, aseiden huoltamiseen tarkoitettuja voiteluja suoja-aineita sekä tarkoituksenmukaisia mekaaniseen puhdistukseen suunniteltuja ja valmistettuja tekstiilejä, harjoja, puhdistusnaruja ja muita erikoisvälineitä. Öljy imeytyy puuhun, joskin hitaasti, joten toimenpiteen voi joutua suorittamaan parikin kertaa. Käytä mielellään huokoista kangasta, niin öljy leviää tasaisimmin. Jos taidot riittävät, laajemman perushuollon yhteydessä voi irrottaa puuosat raudoista, niin niiden käsittely on kepoisempaa. Synteettisen tukin voi pyyhkiä puhtaaksi liasta tai mudasta esimerkiksi kostealla tekstiilillä tai talouspaperilla. Jos entisen ja uuden tukkiöljyn muodostama yhteinen uusi sävy miellyttää silmää, voit laajentaa käsittelyn koko tukin ja mahdollisesti myös etutukin alueelle. Mikä tahansa ompelukonetai polkupyörän ketjuöljy ei sovi tähän tarkoitukseen – saatat jopa vahingoittaa aseen arkaa puuperää. Öljyn tulisi antaa kuivua vähintään vuorokauden, mieluummin jopa pidempään. Jotta öljy pääsisi kunnolla vaikuttamaan, on aseen tukki ensin puhdistettava muun muassa pölystä, liasta ja mudasta esimerkiksi puuvillakangasta tai talouspaperia apuna käyttäen. Tukin öljyämisen yhteydessä aseelle voi alkaa meikata uudempaa ilmettä. Synteettisen tukin voi pyyhkiä puhtaaksi liasta tai mudasta esimerkiksi kostealla tekstiilillä tai talouspaperilla
Aineen valmistaja on yleensä toimittanut käyttöohjeen nesteen mukana, joten tutustu ohjeisiin. Tarkastele puhdistusmateriaalia sen jälkeen, kun saat sen piipun lävitse. Yleensä se vaatii puolesta tunnista muutamiin tunteihin, jopa vuorokauden. Pahimmissa tapauksissa kemikaali pitää jättää vaikuttamaan uudestaan saman verran. 66 Kun ensikertalainen alkaa huoltaa omaa asettaan, ei ole häpeäksi hakeutua kokeneemman jahtikaverin, asekauppiaan tai jopa asesepän pakeille huoltoa tekemään. Suihkuta harjaan liuottavaa aseöljyä, ja vetele puhdistussarjaa piipun lävitse, edelleen patruunapesästä piipun suuta kohden. Varmimpaan ja tasaisimpaan tulokseen pääsee, kun käyttää pullotavaraa. Työnnellään pehmeämpiä puhdistavia elementtejä piipun lävitse ja aina välillä vilkaistaan, miten maisema aseen piipun sisäpuolella alkaa muuttua. Näin harjakset pysyvät ehjinä ja niiden puhdistusteho säilyy pidempään. Toimenpide toistetaan kunnes vaippamateriaalia ei enää tartu puhdistusmateriaaliin. Aseille saa myös laajoja puhdistussarjoja niin puikkokuin kemikaalipuolellakin. Riittävän tovin odoteltuasi työnnä puhdas sillatuppo tai huopatulppa piipun läpi patruunapesästä piipun suun suuntaan. Vedä satsi hitaasti piipun läpi tasaisesti pyöritellen, niin kemikaali leviää tasaisimmin koko huollettavalle metallipinnalle. Sen jälkeen taas uusi sillaveto, ja uusi tarkistus. Puhdistuspuikon varren pitää olla laadultaan sellainen, että se ei vaurioita aseen piipun suuta tai rihloja piipussa. tunut aseen piipun sisäpinnoilla. Kaikki suojaöljyt tulee, notkeudesta tai paksuudesta huolimatta, levittää aina joko öljyharjaa tai huopatulppaa tai muuta pak. Paljonko metallijäämiä on aineessa, tarvitaanko uusintakäsittely. Toista toimenpidettä sinnikkäästi niin kauan, kunnes puhdistavaan apuvälineeseen, esimerkiksi sillatukkoon, ei jää enää palojäämiä. Ne ovat yleensä fosforia ja pronssia. Luotien vaippojen metallijäämiä ei kannata alkaa jynssätä pois, vaan annetaan kemikaalien vaikuttaa ja liuottaa ja sitten vain poistetaan liuennut karsta. Kun karstan määrä niukkenee, on taas aika vaihtaa pehmeämpiin materiaaleihin, vaikkapa sillaan tai puuvillakaistaleeseen. Sen jälkeen lasketaan ase turvalliseen paikkaan piippu alassuin ja jätetään kemia töihin. Kullekin vaippamateriaalille on nimittäin jopa oma erikoinen kemikaalinsa, joka auttaa metallihiukkasten liuottamisessa. Kauden loputtua, perushuollon jälkeen, aseen piippu ja metalliosat suojataan paksummalla aseöljyllä, joka antaa paremman suojan korroosiota vastaan. Kun saat sen kokonaan läpi piipusta niin vedä varovasti ja tasaisesti takaisin patruunapesän suuntaan. Nyt on sitten piippu puhdas palokarstasta, mutta hommassa ollaan vasta puolivälissä. Kemikaali levitetään tasaisesti piipun sisäpinnoille käyttämällä apuna esimerkiksi puhdistuspuikkoa ja huopatulppaa. Metallihippuset pois kemikaaleilla Toisin kuin ruutijäämien poisto, luotien vaippamateriaalien aiheuttamien metallijäämien poistaminen aseen piipusta ja rihloista on liki herrasväen hommaa. Jos piippu näyttää edelleen yhtä harmaalta, saattaa olla krouvimpien konstien aika ja vaihtaa puhdistusharjoihin. Suojaa piippu ennen ulkokeikkaa Kun varsinainen metsäkanalintuja sorkkaeläinkausi on vasta alkamassa, aseen piippu tarvitsee vain kevyemmän suojaöljyn. Kemikaaleja on sekä sprayettä nestemäisessä muodossa annospulloissa. Anna kemikaalin vaikuttaa aseen piipun sisäpinnoilla ohjeen mukaisesti. Teräsharjoja ei kannata käyttää kuin äärimmäisessä tilanteessa, ja harjasta irronneet metallihiukkaset on syytä poistaa öljyllä ja sillalla ennen jatkotoimenpiteitä
Valitse ASPEN, kun • takissasi ei ole tuulenpitävää kalvoa eikä suojaavaa kaulusta • haluat paksumman ja hyvin eristävän liivin Koot S50-XXL58 (ASPEN) ja S36-XL46 (ASPEN LADY) 159,00 € www.nevercold. Kun ensikertalainen alkaa huoltaa omaa asettaan, ei ole häpeäksi hakeutua kokeneemman jahtikaverin, asekauppiaan tai jopa asesepän pakeille huoltoa tekemään. Silloin oppii hyville tavoille kerralla – ja aseen elinkaari alkaa piirtyä pidemmäksi jo ensihuollosta lähtien. Liika öljy tottelee painovoimaa ja valuu hiljalleen alaspäin, kun asetta säilytetään yleensä pystyssä ja useimmin piippu ylöspäin asekaapissa. Jos öljyä on valeltu aseeseen vallan ylettömästi, ei se pysähdy metalliosiin, vaan jatkaa kulkuaan alaspäin osuen aseen puuosiin, tukkiin. Pelkkä suojaava suihkutus riittää, ja tähän ne spray-levitteiset kevyet aseöljyt lienevätkin onnen omiaan. Liukas öljy saattaa vaikuttaa aseen normaalin käyntiin muutaman ensimmäisen laukauksen verran. Ase kannattaakin säilyttää piipun suu alaspäin, jos mahdollista. sumpaa tekstiiliä apuna käyttäen. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että piipun sisäpinta suojataan jonkinlaisella öljyllä heti jahdista tultua. Myynti: erä-, kalastusja työvaateliikkeet. Antti Kauranne Elektroniset lämpöliivit 4 lämmityselementtiä Molemmissa liiveissä on • 4 lämmityselementtiä, myös ristiselän lämmitin • tehokas 7.4 V lämmitysjärjestelmä • kevyt ja kompakti 2600 mAh akku • 3-portainen lämpötilan säätö • 2–5 h toiminta-aika, kahdella akulla 4–10 h NORVIK Kevyt ja joustava softshell-liivi ilman kalvoa ja kaulusta. BoreSnakepuhdistusnauhassa on ohjainpaino, esipuhdistustyyny, messinkiharja ja viimeistelypuhdistaja, kaikki samassa nauhassa. Poista kosteus ulkokeikan jälkeen Jos ase on rataja kilpailukäyttöön tarkoitettu, on syytä ampua niin sanotut rasvalaukaukset ennen kilpailuja. Metsästysaseissa tilanne on toinen. Valitse NORVIK, kun • takissasi on tuulenpitävä kalvo ja suojaava kaulus • haluat mahdollisimman kevyen ja hyvin istuvan liivin Koot S50-XXL58 159,00 € ASPEN & ASPEN LADY Reilu kauluksellinen eece-liivi, jossa tuulenpitävä kalvo. Jahdissa aseen piippu altistuu lähes aina edes jonkinlaiselle kosteudelle. Ensimmäiset kaksi, kolme laukausta ennen kilpailusarjan ampumista ovat tarpeen, sillä ne polttavat piipusta puhdistusöljyn jäämät pois ja kivääri rupeaa sen jälkeen tikkaamaan tasaista, totuttua kasaansa. Puhdistusharjoja myydään kaikille kaliipereille. Puhdistuksen jälkeen aseen piipun sisäpinnalle jää aina jonkin verran öljyä. Niiden ottaminen pois kaapista vaatii toki tuossa asennossa huolellisempia käsiä, ettei piipun suulla oleva tähtäin osu muihin aseisiin tai koviin esineisiin ja siirry pois paikaltaan. Näin varmistetaan öljyn tasainen levittyminen metallipinnoille sekä samalla se, ettei öljyä laiteta vahingossa liikaa. Laitetta on kaikille kaliipereille. Öljyn joutuminen tukkiin saattaen aiheuttaa myöhemmin hitaasti ilmeneviä harmeja, kuten tukkimateriaalin turpoamista ja pehmenemistä etenkin saumapinnoissa ja ruuvien kohdalla. 67 BoreSnake on yksinkertainen, mutta nerokas puhdistusnaru, jolla harjaat, öljyät ja puhdistat aseesi piipun yhdellä vedolla. Kannattaa hankkia sopivan kokoinen ja sellaista mallia, ettei harjan varsi tai päät runtele piipun sisäpintoja tai rihlausta. Liiallinen öljy valuu tässä aseessa aseen lukkoon, laukaisulaitteeseen ja saattaa aiheuttaa harmia laukaisutilanteissa. Omantunnontarkkaan jynssäämiseen ei tarvitse joka kerralla lähteä
Myös Suomen Metsästäjäliitto uutisoi asiasta ja oli yhteydessä Suomen NADEG ja REACH -virkamiehiin sekä kirjoitti asiasta myös kotimaisille kansanedustajille sekä europarlamentaarikoille. Koronaviruspandemia on kuitenkin rajoittanut myös riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja tapahtumia viime vuoden keväästä lähtien. Valtionavustuksissa huomioidaan entistä tarkemmin myös muut riistalaskennat kuten YläLapin riekkojen laskentalinjat. – Riistanhoitoyhdistykset ovat tärkeä osa suomalaista metsästyskulttuuria. Tämän vuoksi Suomen riistakeskus tarjoaa tukea riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoisiin yhdistymisiin ja maaja metsätalousministeriö myöntää erityisavustusta, kun uudet yhdistyneet yhdistykset käynnistävät toimintaansa. Komissio on rikkonut menettelysääntöjä ja asianmukaista käytäntöä. ”EU:n demokratia pettänyt miljoonat Euroopan kansalaiset” EU-komissiolle moitteita Euroopan komissio sai nuhteita oikeusasiamieheltä lyijyhaulien rajoitusasiassa. Joulukuussa oikeusasiamies linjasi seuraavasti: ”...oikeusasiamies katsoo, että komission pyyntö ei ollut asianmukainen, kun se nimenomaisesti pyysi NADEGin jäseniä ottamaan yhteyttä kansallisiin viranomaisiinsa, jotta nämä edistäisivät myönteistä tulosta komission asetusehdotukseen. Väitettiin, että ympäristönsuojelun pääosaston luonnonsuojeluyksikkö rikkoi sääntöjä rohkaisemalla Lintuja luontodirektiivien asiantuntijaryhmän (NADEG) kansallisia edustajia varmistamaan myönteinen äänestystulos REACHkomiteassa.. Suurpetoyhdyshenkilöiden rooli Asetuksessa vahvistettiin myös suurpetoyhdyshenkilöiden roolia. Riistanhoitoyhdistysten valtionavustus oli vuonna 2020 yhteensä 2,588 miljoonaa euroa. Torbjörn Larsson sanoi, että Euroopan parlamentin jäsenet reagoivat, mutta heidän tulisi olla paljon tiukempia tulevaisuudessa, kun esitetään näin vakavia väitteitä hallintoa kohtaan. Riistanhoitoyhdistysten valtionavustus oli vuonna 2020 yhteensä 2,588 miljoonaa euroa. Asetuksen muutoksen toivotaan myös kannustavan riistanhoitoyhdistyksiä keräämään aktiivisesti DNA-näytteitä susista. Valtio haluaa myös tukea pienten riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä. – Eurooppa on saanut selkeän vastauksen näihin väitteisiin ja luotan siihen, että tästä merkittävästä oikeusasiamiehen tuomiosta otetaan opiksi ja sillä on seurauksensa. Päätöksellä haluttiin antaa riistanhoitoyhdistyksille aikaa sopeuttaa toimintaansa koronan tuomiin haasteisiin. Vuoden 2021 avustuksiin vaikuttaa siis vuosina 2019 ja 2020 järjestetty toiminta. Tämän vuoksi maaja metsätalousministeriö muutti asetuksella valtionavustuksen jakoperusteita siten, että alkaneen vuoden avusL oppukeväästä moni poliitikko ilmaisi huolensa siitä, miten Euroopan komission Ympäristöasioiden pääosasto (DG Enviroment) käsitteli lyijyhaulien käytön rajoittamista kosteikoilla. Euroopan metsästäjien edunvalvontajärjestön (FACE) puheenjohtaja Torbjörn Larsson tapasi viime keväänä ympäristöstä, valtameristä ja kalastuksesta vastaavan komissaarin Virginijus Sinkevi iusin ja otti esiin Euroopan metsästysyhteisön huolen. Suomessa on yhteensä 282 riistanhoitoyhdistystä. Asiantuntijaryhmiä koskevien sääntöjen mukaisesti niiden tehtävänä on antaa neuvoja ja asiantuntemusta komissiolle, mutta heidän roolinsa ei ulotu komiteoiden äänestystulokseen vaikuttamiseen.” FACEn puheenjohtajan näkemys tästä on selkeä: EU:n demokratia on pettänyt miljoonat Euroopan kansalaiset. Toivomme että ne pysyvät elinvoimaisina ja houkuttavat uusia jäseniä myös tulevaisuudessa. – Aktiivinen DNA-näytteiden keräys on erittäin tärkeä osa mahdollisimman ajantasaisen suden kanta-arvion muodostamista, Leppä painottaa. R iistanhoitoyhdistyksen valtionavustuksesta suuri osa jaettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa sen mukaan, kuinka paljon kussakin paikallisessa yhdistyksessä oli järjestetty edeltävänä vuonna toimintaa. 68 tukset määräytyvätkin kahtena edeltävänä vuonna järjestetyn toiminnan perusteella. Euroopan oikeusasiamiehelle tehty kantelu tuotti kuitenkin täysin erilaisen tuloksen. MMM: Valtionavustus kannustaa riistanhoitoyhdistyksiä aktiiviseen toimintaan ”Korona haastaa etsimään uusia toimintatapoja” Valtio tukee pienten riistanhoitoyhdistysten tukemista. Tavoitteena on palkita yhdistyksiä, jotka ovat olleet erityisen aktiivisia. Myös monet Euroopan parlamentin jäsenet ilmaisivat huolensa, mutta komissio kielsi väärinkäytökset. Nyt korona haastaa yhdistykset entistä hanakammin hyödyntämään digitaalisuutta ja etsimään uusia tapoja toimia, toteaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Paikallisten riistanhoitoyhdistysten osuus avustuksesta vaihtelee toiminnan aktiivisuuden ja jäsenmäärän perusteella noin 1600 euron ja 47 000 euron välillä. Suurpetoyhdyshenkilöt tarjoavat muun muassa tietoa susista oman alueensa asukkaille ja välittävät alueeltaan tietoa kansallisen tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi. – Eurooppa on saanut selkeän vastauksen näihin väitteisiin ja luotan siihen, että tästä merkittävästä oikeusasiamiehen tuomiosta otetaan opiksi ja sillä on seurauksensa
Hinta: 499 € (Ase ja Erä Oy). Ampuma-aseiden säilyttämiseen tarkoitetuista turvakaapeista annetun sisäministeriön asetuksen muutos astui voimaan 1.3.2018. Hyväksytyksi asekaapiksi on määritelty jo aiemmin suomalaisen standardin SFS5870 tai vastaavan turvallisuustason täyttävät asekaapit. Kahdeksan asetuen lisäksi kaapista löytyy lukittava ylähylly esimerkiksi patruunoiden säilytykseen, sekä ovesta neljä avohyllyä muiden tarvikkeiden säilyttämiselle. Asetus viittaa nyt turvakaappien vaatimusten osalta kansallisen standardin sijaan eurooppalaisiin standardeihin. Kaappi on valmistettu 3mm paksuisesta teräksestä ja kaapin lukituksessa käytetään murtovarmaa pulttilukitusta sekä Kaba Mauer 71111 -turvalukkoa. Nyt on korkea aika päivittää asekaappi vaatimusten mukaisesti. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on tästä syystä kumonnut turvakaappien kansallisen standardin. Suomessa sellaisia markkinoilla olevia asekaappeja ovat ruotsalaisen SS 3492-standardin sekä eurooppalaisen EN 1143 -standardin mukaan tehdyt. Jos aseen omistajalla on enemmän kuin viisi asetta, ne täytyy lain mukaan säilyttää hyväksytyssä asekaapissa. T urvakaappivaatimus koskee yli viiden aseen, yli viiden aseen osien tai yhdenkin erityisen vaaralliseksi luokitellun aseen säilytystä. Kun EU-byrokratia vaikuttaa laintulkintaan myös Suomessa, aiempi kansallinen asekaappien luokitusstandardi kumottiin ja sen tilalle asetettiin yleiseurooppalainen standardi. 69 Standardien erot hämmentävät Yli viidelle aseelle hankittava asekaappi Turvakaapin hankkimiselle säädetty siirtymäaika umpeutui marraskuun lopussa. Suomi RS8 on Suomi-asekaappien valmistama EN 14450:2006 S1 -standardin mukaisesti testattu ja hyväksytty asekaappi enimmillään kahdeksalle aseelle. Jos kotoisessa arsenaalissa aseiden laatu tai määrä täyttää lain tulkinnat, on hankittava raskaat asekaapit , jotka ovat hyväksyttyjä turvakaappeja, jotka täyttävät uuden aselain vaatimukset (EN-14450:2006 S1)
Kokouksen aiheena oli standardin kehittäminen tai kumoaminen ottaen huomioon, että EN-standardin kanssa ei saa olla samalla soveltamisalalla kansallista standardia. Tämän lisäksi tiukemmassa SFS 5870 -standardissa on määritelty materiaalivahvuuksien testausmenettely, jolla mitataan asekaapin iskunkestävyyttä. 70 Varma V8 on korkeampi kaappi, johon sopivat myös erityisen pitkät aseet. Eurooppalaisten standardien käyttö lisää tavaroiden vapaata liikkuvuutta EU:n sisämarkkinoilla. Vuonna 2018 voimaan tulleen lainsäädännön mukaisesti hyväksytyn asekaapin vaatimukset on nykyisin siis täyttää EN 14450 -standardi. Väitteelle on jopa vakavasti otettavaa perustaa, sillä ruotsalaisen testauslaitoksen, RISEN, Kuluttajia ja asealan asiantuntijoita hämmentää poliisihallituksen antama lausunto, että eurooppalainen EN 14450 -standardi vastaisi turvallisuustasoltaan SF S5870 -standardin vaatimuksia. Kotimainen hylättiin Suomen Standardisoimisliitto SFS ry kutsui jo lokakuussa 2015 sisäministeriön, Poliisihallituksen asehallinnon, harrastajajärjestöjen sekä asekaappivalmistajien edustajat kokoukseen. lausunnon mukaan normin SSF 3492 vaatimukset ovat huomattavasti kovemmat kuin mitä asetuksessa olevan minimivaatimuksen standardin EN 14450 S1. Eurooppalaisten standardien käyttö lisää tavaroiden vapaata liikkuvuutta EU:n sisämarkkinoilla. Tämän lausunnon vuoksi moni asiakas päätyy ostamaan halvemman EN 14450 -standardin mukaisen turvakaapin, joka ei kuitenkaan täytä lainsäätäjän edellyttämiä vaatimuksia. Eurooppalaisten standardien mukaiset turvakaapit ovat jo aiemmin olleet Suomessa sallittuja, koska Poliisihallitus on hyväksynyt niiden vaatimukset täyttävät turvakaapit. Nämä tosiseikat asettavat eurostandardin hieman outoon valoon, kun sitä vertaa aiempaan kansalliseen standardiin. Kokouksessa todettiin, että Ruotsi oli jo kumonnut kansallisen standardinsa SS 3492, mutta laatinut sen tilalle teknisesti täysin vastaavan nor. Kuluttajia ja asealan asiantuntijoita hämmentää poliisihallituksen antama lausunto, että eurooppalainen EN 14450 -standardi vastaisi turvallisuustasoltaan SF S5870 -standardin vaatimuksia. SFS 5870 -standardissa on lukkolaitteen suhteen esitetty vaatimus 3§:ssä. Luokittelu tapahtuu aikavasteen mukaan seuraavasti: 1 Tähti: Lukon murtamiseen kuluu vähintään 5 minuuttia 2 Tähteä: Lukon murtamiseen kuluu vähintään 10 minuuttia 3 Tähteä: Lukon murtamiseen kuluu vähintään 15 minuuttia Suomessa alan asiantuntijat ovat testanneet eurostandardien mukaisia asekaappeja ja dokumentoineet prosessin. Hinta: 699 € (Varma-asekaappi) Uusitussa asetuksessa viitataan eurooppalaisiin, ja Suomessa vahvistettuihin standardeihin SFS-EN 14450 taso S1 ja SFS-EN 1143-1 taso aiemman kansallisen standardin SFS 5870 sijaan. Standardeja annettaessa vaatimuksissa on tarkkaan kuvattu asekaapin rakennetta ja sitä, minkälaisia murtautumisyrityksiä ja kuinka pitkään ajallisesti asekaapin täytyy kestää, jotta se voidaan hyväksyä standardiin. Standardivaatimuksissa todetaan, että asekaapin ulkoseinämän teräspellin vahvuus on oltava vähintään 4 mm. Parhaimmillaan lukon murtamiseen ja oven avaamiseen meni vain hiukan yli kaksi minuuttia. Tällaista sulkumekanismia ei löyhemmäksi mielletyn EN 14450 -standardin mukaisissa kaapeissa ole. EN 1300 -standardi mahdollistaa lukkojen luokittelun sen mukaisesti, miten kauan ne kestävät murtoyrityksiä yleisimpiä murtovälineitä käyttämällä. Jotta asekaappi täyttää EN 14450 -standardin, on siinä oltava EN 1300 -standardin mukainen lukko. Kaapilla on kokoa 1500 x 400 x 425 mm ja painoa 121 kg. Sen mukaan kaapin oven salpakoneistossa on oltava erillinen sulkumekanismi, joka aktivoituu, kun lukko yritetään lyödä sisään tai räjäyttää. EN 14450 -standardin mukaisissa asekaapeissa on yleisesti käytössä 3mm:n teräspelti. Kaappi on syvempi, ja siihen mahtuu esimerkiksi palolipas 0500 ylähyllylle. Löyhempi eurostandardi. Vakiovarustuksena on asepidike kahdessa rivissä (4 + 4 asetta), neljä ovilaatikkoa, pohjamatto ja ylähylly. Huomio lukkolaitteeseen Asekaapin vaatimukset päättää Suomessa sisäministeriön poliisiosasto
Poliisihallitus ja sisäministeriö lausuivat hyväksyvänsä kansallisen standardin SFS 5870 kumoamisen. 71 Pelkässä asevarustuksessa Corrosafe 16K -kaappiin sopii maksimissaan 16 asetta riippuen tukkien ja kiikareiden mitoista. Niin ikään todettiin, että Suomessa ei ole laitosta, joka pystyisi antamaan standardia koskevan hyväksynnän. Lisävarusteilla kaapista saa monipuolisen turvakaapin koko perheen arvotavaroiden säilytykseen. Takariviin on hyvä laittaa pienemmät tai harvemmin käytettävät aseet ja eturiviin isommat sekä usein käytettävät aseet. Asetuet ovat kahdessa rivissä. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com.. Lopputulemana voidaan todeta, että on vähintäänkin erikoista, jos korkeamman turvaluokituksen taannut kansallinen kaappistandardi korvattiin eurooppalaisen löyhemmällä tulkinnalla. Vireillä olevassa turvakaappiasetuksen muuttamista koskevassa hankkeessa ei tulla alentamaan ampuma-aseiden säilyttämiseen tarkoitettujen turvakaappien turvallisuustasoa tämän hetkisen asetuksen ja sen nojalla annettujen standardien vastaavuutta koskevien lausuntojen määrittelemästä turvallisuustasosta. LIPAS 750,SAIGA 12/76 IPSC KISAHAULIKKO 2490,SAIGA 12/76 KCC TIA KC-C2 475 PIIPULLA 1890,MOSSBERG 600 AT 12/76 C 20” KÄYTETTY 240,MAGTECH / CBC M586 12/76 20” KÄYTETTY 280,WINCHESTER BLACK SHADOW M1300 12/76 22” 430,UMAREX ILMAPISTOOLEITA HARJOITTELUUN; WALTHER PPQ 4,5MM BLACK 5.8160 160,WALTHER P38 4,5MM BB 5.8089 165,WALTHER CO 2 PPK/S 5.8315 BB 135,Parabellum P.08 LEGEND 4,5MM TOIMIVA NIVELLUKKO! BLOWBACK! 165,GLOCK 19X BLOWBACK 4,5MM (.177) FDE 5.8367 175,COLT M45 CQBP CAL 4,5MM BLACK 5.8176 240,COLT SAA 45 NICKEL 4,5MM ILMA-ASE #5.8309 195,BERETTA 92 CO2 ILMAPISTOOLI 419.00.00 225,BERETTA M9A3 4,5MM (.177) 5.8347 165,GLOCK 17 4,5MM (.177) 5.8361 BB 170,GLOCK 17 GEN5 4,5MM (.177) ILMAPISTOOLI 5.8369 165,IWI Mini UZI 4,5 Co2 139,KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! HOIDAMME MYÖS PERIKUNTIEN ASEIDEN MYYNTEJÄ SEKÄ OSTAMME ASEITA! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästysja urheiluaseita. Pitkäpiippuisia aseita varten ylähyllyyn on leikattu reikä, missä on irti napsautettava peitelevy. Perusvarustukseen kuuluu yksi hylly, asetuet 16 aseelle ja kolme 235mm leveää laatikkoa. Standardisoimisliitto on todennut, että standardia ei kumota niin pitkään, kuin siihen viitataan sisäministeriön asetuksessa. Kokouksessa päädyttiin siihen, että Standardisoimisliitto pyytää muun muassa sisäministeriöltä ja Poliisihallitukselta lausuntoa siitä, tulisiko SFS 5870 -standardi kumota. Hinta: alkaen 980 € (+toimituskulu 46 €) (Corrotech) min (SSF 3492). Siten markkinoilla ei myöskään ole yhtään standardin mukaan hyväksyttyä turvakaappia. Antti Kauranne VALMISTAUDU KAUTEEN... Standardisoimisliitto lähetti lausuntopyynnön 26.11.2015, johon Poliisihallitus vastasi muun muassa toteamalla, että Poliisihallituksen asehallinnon käsityksen mukaan kansallinen standardi SFS 5870 on samalla soveltamisalalla kuin EN-standardi EN 14450 ja ristiriidassa sen kanssa. Hyllyn ja asetukien paikat ovat vapaasti säädettävissä. Glock ! G44 22 lr pienoispistooli GLOCK M44 22LR PIENOISPISTOOLI M9X0,75 KIERREPIIPULLA5 (50507) 690,GLOCK M44 22LR PIENOISPISTOOLI, TASKUASE (39684) 595,MINIRIFLES MM; CMMG MK4T AR15 RESOLUTE 100 1490,JP ENTERPRISES JP-JP15-22LR-C 18” kompilla 18-22840 2690,CHIAPPA 22LR MFOUR RIFLE PRO OVH 795,NYT 650,CHIAPPA M-FOUR 22 OVH 745,NYT 590,CHIAPPA M1-22 CARBINE 22LR 18” 500.082 590,GSG 15 22LR MUSTA PIENOISKIVÄÄRI 415.00.03 520,ROMAK AKEF1 .22LR 1/2-AUT PIENOISKIVÄÄRI 450,SMITH & WESSON M&P15-22 GEN 2 SW-10208 1050,GSG AK47 .22 1X24PTR LIPAS 407.00.11 490,GSG 16 KAL 22 PIENOISKIVÄÄRI, MUSTA 416.00.01 475,CHIAPPA M4 UPPER 22 YLÄKERTA AR15 480,NYT 395,JP ENTERPRISES UPPER VAIHTOSARJA 22LR 1400,CMMG AR 22LR vaihtosarja 315,TAKTISTA HAULIKKOA…mm; UZKON TR100-CL13 12/76 20” piippu lipashaulikko 645,BENELLI M2 12/76 SP 26” INTERCHOKE 1640,REMINGTON 870 DM 12/76 18,5” PUMPPU6-PATR. Kuluttaja, joka tietenkin äänestää useimmiten lompakollaan, on tyytyväinen saadessaan huokeammalla aseilleen laillisen säilytystilan, ja jo aiemmin kansallisen standardin voimassa olleet, jotka maksoivat aikanaan enemmän asekaapeistaan, voivat huokaista helpotuksesta tietäessään, että heidän aseensa ovat varmasti turvallisessa paikassa
Nykyiselläänkin asekaappeja on tarjolla karvan alle satasesta yli 1500 euroon saakka, ja niissä on huikeita eroja myös laadun suhteen. Myöskin alle 150 kiloa painava turvakaappi on ankkuroitava seinään tai lattiaan, ettei voro veisi sitä mennessään. Aseita ja patruunoita ei Asekaappi DE-500:n hyllyn alle mahtuvat enimmillään 117 cm pituiset aseet. Eikä niiden tarvitsekaan, sillä kaikki eivät tarvitse asekaappia – ellei laki sitten taas tulevaisuudessa kiristy. Periaatteena on kuitenkin se, että kaapin on oltava tehty vähintään 4 millimetrin teräksestä; markkinoilla olevat 2-milliset peltihalpiskaapit eivät tätä vaatimusta täytä. Kyseessä ei ole virallinen turvakaappi, vaan enimmillään viiden aseen/aseenosan säilytykseen tarkoitettu lukittava asekaappi. Kaapin tulee nykyisin täyttää uuden eurooppalaisen, aiemmin kotimaisen standardin SFS 5870 vaatimukset, ja standardia sinällään on hankalaa löytää internetistä. Kaapissa on irrotettava ylähylly. On kuitenkin todettava, että mikä tahansa lukittava metallikaappi on hyvä hankinta, vaikka kotona ei yli viittä asetta olisikaan. Hinta: 119 € (Tokmanni). Halvimmat nykyisillä markkinoilla olevat kaapit painavat noin 20 kiloa, ja ne olisi siis aina pultattava joko seinään tai lattiaan, ettei Alfred iskisi. Halvemmissakin kaapeissa on laatueroja. 72 Asekaappien halpisluokka alkaa satasesta Halpakin kaappi komeroa parempi Jo alle satasella pääsee asekaapin omistajaksi. Painoa tällä viiden aseen kaapilla on 44 kiloa. 2 000-luvun alussa, kun aselain uudistuksessa mainittiin sana asekaappi, markkinoille alkoi virrata kaikenkarvaisia tuotteita asekaappi-nimikkeen alla. Hyllyn voi tarvittaessa irrottaa pois, mikäli aseet ovat yli 117 cm, mutta alle 139,5 cm pitkiä. Asekaapeille on asetettu teknisiä laatuvaatimuksia, standardeja, joita kaikki markkinoilla olevat tuotteet eivät täytä. Toisekseen: vaikka ”asekaappi” ei olisi muuta kuin vanha työmaan metallinen yksiosainen vaatekaappi, ja jos se on lukittavissa ja metallia, aseen säilytysturvallisuuus kasvaa merkittävästi, jos vaihtoehtona on vaatehuoneen takanurkkaan pussiin piilotettu pyssy. Hinta: 179 € (Puuilo.fi) Vaeltaja-asekaapissa on paikat viidelle kiväärille sekä erilaisille tarvikkeille. Aseita voi säilyttää myös, jos ne on purettu ampumakelvottomiksi ja mikäli aseen osat säilytetään toisistaan erillisissä tiloissa. Seinien ja oven paksuus on 2 mm. Kaapin voi kiinnittää seinään neljällä pultilla
Asekaapeille on asetettu teknisiä laatuvaatimuksia, standardeja, joita kaikki markkinoilla olevat tuotteet eivät täytä. Kaapilla on painoa 22 kiloa. Toisissa todetaan, että halpiskaappi ”sopii aseiden säilytykseen lukituissa sisätiloissa”, toisissa todetaan suoraan, että kaappi ei täytä turvastandardeja. Hinta: 89,99 € (Preeco.fi) Asekaappi Arctic 3 on lukittava ja kestävä asekaappi kolmelle aseelle. Ylähyllyn takana on tilaa myös pidempien aseiden säilyttämiseen. Pultattavissa seinään, reiät valmiina. Mahtuu pieneenkin tilaan. Pultit kuuluvat toimitukseen. Erillinen autotallirakennus tai -katos eivät ole hyväksyttäviä säilytyspaikkoja, eivät myöskään kerrostai rivitalojen erilliset niin sanotut häkkivarastotilat ullakolla tai kellarissa. Laki sallii säilytyksen myös vakituiseen asuntoon ”kiinteästi liittyvässä tilassa”, joka on turvatasoltaan ja valvottavuudeltaan vastaavanlainen. Ovessa on kaksi lukkoa, sisällä erillinen lukittava ammuslokero. Huomattava on kuitenkin, ettei laissa mainittu viiden aseen maksimi ylity. Jos taloudessa säilytetään enintään viittä asetta, niitä voidaan laillisesti säilyttää esimerkiksi lukitussa vaatehuoneessa tai -kaapissa ja patruunat vielä erikseen lukitussa laatikossa tai kaapissa. Kun tutkii asekaappeja myyvien yritysten tarjontaa, joka on kiitettävän runsasta, ei voi olla huomaamatta erästä seikkaa: esiteja markkinointiteksteissä on isoja laatueroja. 73 Jos aseet ja patruunat eivät mahdu turvakaappiin, patruunoille voidaan esimerkiksi hankkia erillinen, edullisempi peltikaappi. Aseen voi säilyttää myös niin, että joku muu aseen osa kuin äänenvaimennin säilytetään erillään lukittuna, ja aseen muut osat piilotetaan. Jos aseet ja patruunat eivät mahdu turvakaappiin, patruunoille voidaan esimerkiksi hankkia erillinen, edullisempi peltikaappi. Antti Kauranne. Kaappi on myös halutessaan mahdollista pultata seinään valmiiden kiinnitysreikien kautta. Mitä laki sitten sanoo. Lukittavassa kaapissa voidaan myös säilyttää kokonaista asetta. Ampuma-aselain mukaan ampuma-aseet, aseen osat, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset tulee säilyttää luvanhaltijan kotona, nimenomaan samassa asuinhuoneistossa, joissa aseiden haltija asuu. Hinta: 99 € (Bauhaus.fi) sa hankkia, voi huudella apuun jahtikaveria. Toinen vaihtoehto on esimerksi erilliset kaapit aseille ja patruunoille. Teräksen paksuus on 2,0 mm. Hinta: 169,90 € (Kärkkäinen.com) Preeco-asekaappi on tarkoitettu enintään kolmen aseen säilytykseen. Kaappi on valmistettu kestävästä teräksestä ja siinä on vahva pulttilukitus Euro Lock -lukolla. Ja onpa meillä myös laatutavaraa valmistavia ja myyvä yrityksiä, jotka eivät ymmärrä kertoa tuotteistaan, että ne täyttävät varmasti tiukimmatkin standardit. Jos asekaappia ei ole olemassa mutta sellainen on suunnitelmisSuomi4-asekaapit täyttävät uuden aselain vaatimukset ja soveltuvat maksimissaan neljän pitkän aseen säilytykseen. Laki sanoo: ampuma-aselain mukaan aseet ja niiden osat on säilytettävä siten, ettei ole vaaraa niiden joutumisesta asiattomien haltuun. Tällainen paikka voi tietyin edellytyksin olla esimerkiksi omakotitalon yhteyteen rakennettu autotalli tai asunnon yhteydessä kiinteästi sijaitseva ulkovarasto. Jos taloudessa on turvakaappi, niin aseita ja patruunoita voidaan säilyttää sellaisessa. ole suotavaa säilyttää irrallaan, sillä kuka takaa, että asunnossa käyvät vieraat tai alaikäiset eivät alkaisi niitä käpälöidä, jos osuvat silmiin. Kuluttajia hämmentävä seikka, johon paneudutaan toisessa tämän lehden jutussa, on Poliisihallituksen siunaama päätös uudesta eurooppalaisesta asekaappistandardista, joka korvasi aiemman kotimaisen luokituksen. Asettaan voi laillisesti säilyttää myös toisen henkilön kotona vastaavissa tiloissa, jos tällä on oikeus kyseisen tai samanlaisen aseen hallussapitoon
Tämä pannaan reppuun, minkä vuoksi suojuksen pitää olla kokoon taitettava ja kevyt. Tällainen voi olla käyttövalmiina esimerkiksi autolla, kun kävelytaipaleen jälkeen kevyt suojus poistetaan. Laki määrää, että patruunoiden väliaikainenkin säilyttäminen tulee järjestää niin, etteivät ne sekä ampumaaseet ole yhdessä ja siten saatavilla. Väljään sopii kiikaritähtäinkin Asepussi voi olla myös muotoiltu ja mitoitettu niin että luodikkoon liitetty kiikaritähtäin sopii saman tien sisälle. Kankainen asepussi riittää eräissä tilanteissa, toisissa tarvitaan kepeä kotelo tai peräti kolhuja kestävä, pehmustettu metallilaukku. Aseen pitää olla lataamaton, eikä patruunaa saa olla patruunapesässä. J os metsästysluodikko tai -haulikko viedään – kun tähän on selvä ja asiallinen syy – yleiselle paikalle tai tiloihin, joihin yleisöllä on pääsy, aseen pitää olla lataamattomana suojuksessa. Kun on päästy omalle metsästysalueelle, ase otetaan ulos suojuksesta. Ilma-ase solumuovipehmustuksen päällä alumiinisessa laukussa. Pehmustetut, vankat suojukset on tehty toisenlaiseen tarkoitukseen. Kotimaiset asiantuntijat, esimerkiksi Timo Hyytinen kirjassaan Metsästäjän käsikirja , ja myös ulkomaiset, kuten Mike Swan Rough Shooting -kirjassa, varottavat jättämästä haulikkoa tai luodikkoa asepussiin märkänä autokuljetuksen ajaksi. Parempi panna luodikko ja tähtäinkiikari ilman näpelöintiä suojukseen, ja ottaa sellaisenaan ulos suojuksesta ja käyttöön. Voi olla sellaisia tilanteitakin, että aikaa ruuvien kiertelyyn ei ole.. Kevyet, kankaiset tai keinonahkaiset asepussit maksavat eräkaupasta ostettuina halvimmillaan muutamia kymmeniä euroja, kalliimmat 100-200 euroa. Edes aseen näköistä esinettä ei saa viedä julkiselle paikalle. Kun ase on kohdistettu, kiikaritähtäin kiinteästi paikallaan liitettynä, moni metsästäjä uskoo, että kiikaritähtäimen irrottaminen ja uudelleen kiinnittäminen eivät tee hyvää tarkkuudelle. Haulikkorihla mahtuu taitettuna lyhyeenkin laukkuun. Alan lehti kuitenkin opastaa, että patruunoita voi tällaisessa tilanteessa kuitenkin olla lippaassa. 74 Kun laki määrää Aselaukut ja muut suojukset Metsästysluodikolla tai -haulikolla on oltava tarpeen mukaan lain määräämä suojus. Ruostuminen on isona riskinä. Tämä tieto tulee lehden toimittajan mukaan esimerkiksi sisäministeriön poliisiosaston virkamieheltä. Kepeitä asepusseja tarvitaan, kun pitää kantaa haulikkoa tai luodikkoa kävellessä omalle metsästyslupa-alueelle maastossa, johon ei ole jahtilupaa. Ase ei silloin saa olla sellaisenaan kädessä tai olalla, vaan suojuksessa. Paikoilleen kiinnitetty kiikaritähtäin sopii väljään asepussiin
Tähtäinkiikarin voi myös kuljettaa erillään, kotelossa jonka hinta on 50-100 euroa, tai enemmänkin. Yleisiä paikkoja ovat joukkoliikenteen kulkuneuvot, tiet, kadut, jalkakäytävät, eräät vesialueet, urheilukentät ja ravintolat Suomessa on tehokkaaksi ilma-aseeksi, joka vaatii hallussapitoluvan, määritelty 6.25-millisiä, ja suurempia, metalliluoteja käyttävä ase. Halvimmat maksavat 30-50 euroa, kalliit 100-200 euroa. Ilma-asekin suojuksessa Yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi on säädetty pykälä, jonka mukaan ampuma-aseen näköisen esineen hallussapito julkisella paikalla on kielletty. Tämä on säilytetSuurriista-ase .458 kestää kolhujakin tässä suojauksessa. Nahkainen kiikaritähtäimen kotelo.. 75 Useat eri valmistajat toimittavat väljiä asepusseja, joihin luodikot sopivat kiikaritähtäimet paikoilleen kiinnitettyinä. Pienikaliiperinenkin (alle 25-kaliiperinen) ilma-ase on niin selvästi aseen näköinen, että se on parasta pitää julkisella paikalla suojuksessa, asepussissa tai -kotelossa
Kookkaaseen laatikkoon sopii muutakin tavaraa kuin ase, kuten retkimuonaa ja varavaatteita. Kuljetusfirmojen ohjeistuksia Moni metsästäjä matkaa riistamailleen bussilla. Kolhujen vaimentamiseksi laukuissa on pehmusteina esimerkiksi solumuovia. Oma auto puuttuu, tai sitä ei haluta tuoda pakkaseen seisomaan. Kantokahva salkkumaisen kotelon kyljessä. Kun sen panee pahvilaatikkoon, se ei erotu muista matkatavaroista. Asetta viedään esimerkiksi kilpailupaikalle. Tähän sopii muutakin kuin haulikko tai luodikko, kuten puhdistuspuikko, aseöljyä, klikkipatruunoita ja kuivaamisriepuja. Haulikko sopii kahtena osana. Haulikko tai luodikko pitää ilmoittaa firmalle, jos panee laatikon lentoyhtiön rahtitai matkatavaraksi tai laivakuljetukseen. Mittojen mukaan tehdystä saa maksaa 500 euroa, ja ylikin. Kantokädensijat ovat normaalisti molemmissa päissä, ja usein lisäksi vielä toisessa sivussa, jolloin yksi henkilö voi kantaa sitä kapsekin tapaan. Kepeä laukku on niin helposti siirrettävissä, ettei siitä varsinaisesti ole säilytystilaksi. Pitää katsoa, että laukku ei joudu asiattomiin käsiin! Halvimmat aselaukut maksavat 50-100 euroa, kalliit 400 euroa, ja ylikin. Tavallisia hintoja ovat 200-300 euroa/laatikko. Sellaiseenkin ohjeistukseen olen törmännyt, että aseen saa ensin lykätä suojapussiin, mutta tämä pitää vielä panna pahvilaatikkoon. Myös vanerisia valmistetaan. Laatikon voi myös teettää eräissä firmoissa tilaustyönä, solumuovilla pehmustettuna. Patruunat erilleen Laki määrää, että patruunoiden väliaikainenkin säilyttäminen tulee järjestää niin, etteivät ne ja ampuma-aseet ole suoraan yhdessä saatavilla, eikä vaaraa niiden joutumisesta asiattomiin käsiin ole. Olkahihnalla varustettu pehmustettu asepussi.. Materiaali voi olla lujaa alumiinia, nahkaa tai kovamuovia. Kun laukku ei ole todellisessa, lukittavassa säilytystilassa, laukun pitää olla valvonnan alaisena. Jos patruunat lykätään suojapussin kyljessä olevaan taskuun, ja ase on pussissa käyttövalmiina, voidaan tulkita että ne ovat suoraan yhdessä saatavilla. Tässä on se järki, että aseen näköinen esine ei saa olla joukkoliikenteen kulkuneuvossa näkyvillä. Lisäksi voi olla lukitussalpoja. Avaimella suljettava lukko kuuluu asiaan. Pehmusteisiin on usein leikattu syvennyksiä haulikoille tai luodikoille. Vasta sitten saattoi pakkauksen panna linja-auton tavaratilaan. Aseen saa kyllä jättää esimerkiksi laukussa auton sisälle, kun menee huoltoaseman kuppilaan, mutta tällaisessa tilanteessa auto on lukittava, eikä ase saa jäädä niin, että se näkyy auton ikkunasta. Ilma-aseenkin mukana pitämiselle pitää olla hyväksyttävä käyttötarkoitus. Bussifirman ohjeen mukaan asepussi työnnettiin vielä pahvilaatikkoon. Se suojaa kolhuilta ja tärskyiltä. Vaihtoehtona kuljetuslaatikot Kuljetuslaatikoita on sekä yhden että kahden henkilön kannettaviksi. 76 tävä säädösten mukaisesti lukon takana tai standardin mukaisessa turvakaapissa; sitä ei saa suojukseenkaan pantuna tuoda yleiselle paikalle ilman hallussapitolupaa. Pehmustetut aselaukut Aselaukuissa ja -salkuissa kantokädensijat ovat sivussa, niin kuin tavallisissa salkuissa. Jouko Piirola Kuvat: Jouko ja Irma Piirola Pehmustettu asepussi. Aseen voi ensin työntää pussiin, ja tämän sitten vielä laatikkoon
Lisäksi hirvenmetsästystä halutaan tehostaa siten, että koiran käyttäminen olisi sallittua tammikuun metsästyksessä 1.1.-15.1. Lentokorkeus on noin 100 metriä ja laskentalinjojen väli on kaksi kilometriä. Niissä he ovat asianosaisia, eivät Tohmajärven susissa. Laskennat tehdään LänsiLapin (Hirvitalousalue Lappi 5), Oulun (Hirvitalousalue Oulu 4) ja Kainuun alueilla (Hirvitalousalue Kainuu 4). Maaja metsätalousministeriön asetuksessa on suurimmaksi sallituksi saalismääräksi metsästysvuodelle 2020–2021 asetettu kahdeksan ahmaa. EU:n päätöksenteon läheisyysperiaatteen mukaisesti kaikki päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä joita ne koskettavat. Ei kenenkään etelähelsinkiläisen susifanin mielipiteellä tulisi olla mitään painoarvoa kun puhutaan muun maan susista. Tohmajärven ja Haapajärven susilaumojen poistoluvista ovat valittaneet henkilöt, jotka eivät itse asu alueella eivätkä siis joudu elämään susien aiheuttamien ongelmien keskellä. Myönnetyillä poikkeusluvilla on tarkoitus ehkäistä porotaloudelle aiheutuvia erityisen merkittäviä vahinkoja. Mahdollistettu valikoiva ja rajoitettu pyynti toteuttaa ahmakannan hoitosuunnitelmaa. Saman periaatteen tulisi myös koskea valitusoikeutta, eli valittaa voisivat ainoastaan ne tahot, joita tehty päätös tosiasiallisesti koskettaa. Asianosaisuus on puolestaan rajattava kuntalaisuuden lisäksi vain sellaisiin henkilöihin, joilla voi olla sidos petojen mahdolliseen toimintaan alueella. Yhtenä ehdotuksena on, että jokaisesta kaadetusta hirvieläimestä tulisi jatkossa ilmoittaa Suomen riistakeskukselle seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun eläin on tullut pyydetyksi. Maaja metsätalousministeriö esittää muutoksia metsästysasetukseen. 77 PUSKARADIO Ahmojen aiheuttamia vahinkoja syntyy eniten talvija kevätkuukausien aikana. Myös saaliiksi saadusta merihanhesta tulisi jatkossa ilmoittaa Suomen riistakeskukselle. Ohje löytyy osoitteesta: https://jahtimedia.fi/luonnossa/ metsastajaliiton-100v-villasukka MMM: Tavoitteena saalistiedon ajantasaisuus ”Susilupien valitusoikeudet rajattava” Kainuuseen ja Lappiin ahmapoikkeuslupia Hirvien lentolaskennat alkoivat Juhlavuodelle villasukkamalli. Lentolaskenta kestää arviolta kuukauden riippuen laskentaolosuhteista. Lausuntoja asetusmuutoksista voi toimittaa 9. Lausuntoa ei pyydetä hirven metsästysajan aikaistuksesta eikä koiran käyttämisestä valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästyksessä 1.2.-15.2., koska näistä asioista pyydettiin lausunnot jo tämän vuoden heinä-elokuussa. Ahmalle suotuisien lumiolosuhteiden myötä vahinkoja syntyy aiempien vuosien kokemusten perusteella paljon talvija kevätkuukausien aikana. Tarkoituksena on helpottaa kalastukselle ja pyydyksille vahinkoja aiheuttavien norppayksilöiden poistamista sekä vähentää metsästyksen järjestämiseen liittyvää hallinnollista taakkaa. helmikuuta asti. Tarkemman saalistiedon perusteella voidaan arvioida aiempaa paremmin merihanhen metsästyksen kestävyyttä ja siten välttää turhia rajoituksia ja toisaalta kohdentaa tarpeelliset metsästysrajoitukset oikein. Olen ollut asiasta yhteydessä maaja metsätalousministeriöön ja toivon, että ministeriö selvittää mahdollisuudet valitusoikeuden rajaamiseksi nopeasti. tammikuuta. Vahinkoperusteiset poikkeusluvat on myönnetty Kainuuseen Hallan ja Näljängän paliskuntiin sekä Lappiin Käsivarren paliskunnan alueelle. Kärnä ehdottaakin, että valitusoikeus poikkeuslupapäätöksissä rajataan samaan tapaan kuin kunnallisvalituksissa. – Pidän aivan käsittämättömänä, että nykyisellään käytännössä kuka tahansa voi tehdä valituksen riistakeskuksen tekemästä poikkeuslupapäätöksestä. Muutokset ovat parhaillaan lausunnoilla. Itämerennorpan metsästykseen ei jatkossa vaadittaisi pyyntilupaa, vaan norppaa voitaisiin metsästää metsästysaikana erikseen säädettävän alueellisen kiintiön puitteissa. Saman tulisi koskea suurpetojen poikkeuslupapäätöksiä. – Kunnallisvalituksen voi laatia henkilö, joka on suoraan asianosainen tai kuntalainen. Poikkeuslupia voidaan asetuksen mukaisesti myöntää vain ahmakannan hoitosuunnitelmassa määritellylle pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueelle, jossa ahman aiheuttamat porovahingot ovat suurimmat. Kaikkien alueiden lentolinjat ovat itä-länsi-suuntaisia. Juhlavillasukan pohjaväri on tummanvihreä. Metsästäjäliitolle on suunniteltu oma villasukkamalli 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Keskittyisivät valittamaan vihreiden kuntapoliitikkojen siunaamista Helsingin keskuspuiston hakkuista tai Malmin liito-oravien joukkotuhonnasta. Näin saataisiin ajantasainen saalistieto riistahallinnon käyttöön nykyistä nopeammin, mikä helpottaisi verotuksen kohdentamista pyyntikauden aikana ja tehostaisi metsästyksen valvontaa. Sukan varressa on kuvio, jossa on Metsästäjäliiton juhlavuoden logo. Laskennat lennetään Lapissa kaksipaikkaisella Robinson R22 -helikopterilla ja Oulu-Kainuualueella nelipaikkaisella R44helikopterilla. Luonnonvarakeskus (Luke) aloitti hirvien lentolaskennat Pohjois-Suomessa ja Kainuussa 11. Esityksen taustalla on Perämeren norppakannan pitkään jatkunut kasvu. Laskentalentoja tehdään myös viikonloppuisin. Keskustan kansanedustaja, maaja metsätalousvaliokunnan jäsen Mikko Kärnä vaatii, että suurpetojen poistamiseen myönnettävien poikkeuslupien valitusoikeutta rajataan. Kansalliset tai alueelliset ympäristöjärjestöt, joiden vastuuhenkilöt asuvat muualla, eivät ole tällaisia tahoja. Tavoitteena on saada ajantasaisempaa tietoa riistahallinnon käyttöön sekä keventää hallinnollista taakkaa. Suomen riistakeskus on myöntänyt poikkeusluvat kolmen ahman tappamiseksi. Kunhan eduskunta aloittaa istuntokautensa tulen laatimaan asiasta myös toimenpidetai lakialoitteen
– Meillä on periaatteessa kaksi mallia; yksija kaksiosainen malli, josta kummastakin on saatavilla maxi-versio toisin sanoen laajennettu versio, sanoo yrittäjä Raimo Kivineva. Verhoilujen välissä on villaa pohjassa kymmenen senttiä, seinissä ja katossa viisi senttiä. Ulkoja sisäverhouslauta on pontattu. Kummassakin mallissa oviaukko on suorakaiteen muotoisen Lämmin, kuiva ja tilava koppi Laatua koirankin elämään Koirankopin koossa ei kannata tinkiä. Lämmöllä ja tiloilla on koiralle iso merkitys.. – Kaksiosainen on ilman muuta lämpimämpi. – Pontattu lauta on samalla tuulensuoja, tavallinen lauta päästää tuulta lävitseen. Ulkolaudoituksena on hienosahattu ulkoverhouslauta ja sisällä höylätty hirsimäinen lauta. 78 K urikkalainen Tmi Raimo Kivineva on valmistanut koirankoppeja niin yksityisille kuin Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle jo 30 vuotta. Kumpikin malli on eristetty lattiasta, seinistä ja katosta. Kaksiosaisessa kopissa on eteinen, josta on oma kulkunsa varsinaiseen koppiin
Ajokoira tai pystykorva mahtuu koppiin hyvin, mutta saksanpaimenkoira saattaa tarvita jo maxi-version. Kuiva koppi on lämmin Kuiva koppi on myös lämmin koppi, koska kosteus luo aina kylmyyttä. – Veljeni valmisti yhden kopin tuttavalle tämän pyynnöstä. Sen jälkeen muutkin kiinnostuivat kopeista ja aloimme valmistaa niitä. Koppien valmistus alkoi hyvän sattuman kautta vuonna 1988. Yksinkertaisinta on asentaa koppi neljän lekaharkon päälle irti maasta. – Lämmittimen tarkoitus on pitää koppi kuivana, mikä on koirallekin miellyttävää. Tiiviiseen vaneriin tiivistyy aina kosteutta, mutta puu elää, eikä kosteus jää pintaan. – Esimerkiksi Rajavartiolaitokselle olemme valmistaneet yli 30 erikoiskoppia. Jotkut koirat haluavat vartioida aluettaan kopin katolta, joten sellaisille koirille koppi on parempi sijoittaa häkin sisään. Kaikissa kopeissa on avattava katto ja kaikissa kaksiosaisissa kopeissa on ikkuna. Keskellä oleva oviaukko päästäisi sisään vetoa ja vettä, mutta näissä kopeissa koira pääsee nurkan taakse suojaan. Raimo Kivineva muistuttaa, että koppien asennuksen tärkein asia on pitää koppi irti maasta. Kopeissa on avattavat katot, jolloin niiden huoltaminen on helppoa. – Jokaisen katolla olevan laudan väliin jää pieni kolmiomainen rako, josta kopin ilmanvaihto tapahtuu tasaisesti, eikä vetoa synny. – Jokaisen katolla olevan laudan väliin jää pieni kolmiomainen rako, josta kopin ilmanvaihto tapahtuu tasaisesti, eikä vetoa synny. Kivineva tietää kokemuksesta, että lauta on kopissa paras materiaali, esimerkiksi tiivis levy ei toimi. Kopit ovat pääosin pysyneet samanlaisia koko ajan, Raimo Kivineva kertoo. 79 kopissa reunassa. Lisävarusteena koppiin saa sähkölämmityksen. – Muutoin kylmyys lyö lattiasta läpi. Myös oviläpän saa lisävarusteena. Juhani Karvonen. Hyvästä koirankopista riittää iloa kaikille. Teholtaan lämmitin on 200 wattia. Koppi on aina valmis, eikä asiakkaan tarvitse sitä koota. Koirankopit soveltuvat hieman isokokoisemmallekin asukkaalle. Jos se tulee rahtina, voi toimitus hieman Tmi Raimo Kivineva on valmistanut koirankoppeja niin yksityisille kuin Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle jo 30 vuotta. Toimitus on puuvalmis. Koppi myös häkin ulkopuolella Kopin asennus jää asiakkaalle. Reunalla oleva oviaukko nostaa kopin sisälämpötilaa merkittävästi. Tilauksesta ikkunan paikkaa voi vaihtaa, Kivineva selvittää. – Meillä on Kurikassa koppeja varastossa, joten hakemalla sen itse kopin saa nopeasti. Kopin kattolaudan profiili on niin sanottu viistetty lauta. Maxi-versiot ovat tarkoitettu kahdelle koiralle. Toisaalta monet kokeneet koiranomistajat ovat huomanneet, että koira toimii paremmin maastossa kuin sillä riittävät koppitilat. Moni metsästäjä pitää koiriaan ulkona verkkohäkissä. Keskikoinen koppi on mitoiltaan 75x90 senttiä, jolloin tilaa on vajaa neliö. Yleensä omistajat haluavat koiralleen liian pientä kuin suurta koppia. Kopin voi toki sijoittaa häkin sisälle, mutta Kivineva vinkkaa, että kannattaa myös miettiä mahdollisuutta sijoittaa koppi verkon ulkopuolelle. – Meillä on ovikaulus, jonka avulla koppi voidaan laittaa verkon ulkopuolelle. Koppeja sattuman kautta 80-luvulta Myös kopin pintakäsittely jää asiakkaalle. – Elementeistä emme ole koppeja koskaan rakentaneet, koska kuljetuksissa elementit saattaisivat vahingoittua. – Erittäin tärkeää on, että materiaalit ovat sellaiset, joihin ei kosteus tiivisty. – Kun koppi on verkkohäkin ulkopuolelle, ei huoltoa varten tarvitse mennä itse häkkiin. Riittävän korkeat kynnykset takaavat Kivinevan mukaan sen, ettei veto lattiatasossa olisi kovaa. Pohja ei missään tapauksessa tule olla betonia tai kiveä, koska ne johtavat lämpöä ja etenkin kylmää. kestää, koska kokoamme rahtiin useamman kopin samalla suunnalle
Tutkimuksen mukaan petokantojen tila on parantunut Pohjois-Suomessa verrattuna 1990-luvun ja sitä aiempaan tilanteeseen. Myös Venäjän ja Skandinavian petokantojen yhteys on parantunut. Kuten aiemmin, terä on valmistettu ruotsalaisen Sandvikin 12C27 teräksestä. EKA G4 toimitetaan lahjapakkauksessa. Lisätietoja: Magnus Paul Ky info@magnuspaul.fi. Saatavilla väreissä: oranssi, musta ja keltainen (lime). Suomen poronhoitoalueen merkitys petolajien elinympäristönä ja susien läpikulkureittinä on kiistaton. joulukuuta Eränetille Esa Paanasen jälleenlatauskirjaa koskevan teoksen omistus ja hallintaoikeuden. Jatkossa kirjaa löytyy hyvin varustetuilta jälleenmyyjiltä. Käytännössä ratkaisut rinnakkaiselon edistämiseksi eivät ole riittävästi tukeneet myöskään porotaloutta. Petokantojen vahvistuminen ja esiintymiskuvan muutokset ovat luoneet esimerkiksi 1990-lukuun verrattuna parempia edellytyksiä Suomen ja Skandinavian petokantojen yhteyksille, mutta samaan aikaan petovahinkojen määrä on moninkertaistunut, toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola. – Kannattavaa poronhoitoa ja petokantojen elinvoimaisuutta on usein pidetty lähes mahdottomina sovittaa yhteen. Kasvavat petojen aiheuttamat porovahingot vaarantavat tietyillä alueilla kuitenkin elinkeinon kestävyyden, toteaa Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkija Sirpa Rasmus. Kirja on jälleenlatauksen kulmakivi Paukatti Oy myi 3. Näin puhdistus onnistuu myös veitsen sisäpuolelta. EKA G4:n ulkonäkö, muotoilu ja laatu on pidetty muuttumattomana: napin painalluksella veistä voi käyttää joko avauspuukkona tai normaalina leikkausveitsenä. Tutkijoiden mukaan monet Suomessa tehdyt, nykymuotoisen porotalouden ja petokantojen rinnakkaiseloon tähtäävät ratkaisut on tehty erityisesti poroelinkeinon turvaamista ajatellen. Myös vyökotelo on uudistettu käytännöllisempään ja vähemmän tilaa vievään malliin. – Porotaloudella on merkittävää sosio-kulttuurista ja aluetaloudellista arvoa, ja porolla on oma paikkansa pohjoisissa ekosysteemeissä. 80 PUSKARADIO Jälleenlatausmanuaali siirtyy Eränetin Asmo Talvikunnaalle Matti Paanasen (Paukatti Oy) toimesta. – Porotalouden taloudellisesta kestävyydestä ja poronhoitajien hyvinvoinnista on tingitty etenkin poronhoitoalueen kaakkoisosassa ja joissakin pohjoisissa paliskunnissa. TUOTEUUTISET Ratkaisut suurpetojen ja porojen rinnakkaiselon edistämiseksi eivät ole tutkimuksen mukaan riittävästi tukeneet porotaloutta. EKA G4 metsästysveitsi EKA tuo markkinoille uuden Swingblade G4 Swedblade metsästysveitsen. EKA G4 on päivitetty versio ison suosion saaneelle EKA swingblade -veitsisarjalle, jossa samaan veitseen on laitettu normaali metsästysveitsi sekä avauspuukko. Virallisille petokanta-arvioille ei aina löydy luottamusta eikä petojen suojelulle hyväksyntää siellä, missä poroelinkeino jakaa maiseman petojen kanssa. Uutuustoimintona EKA G4 veitsen saa purettua kokonaan auki yhdellä klikkauksella ilman työkaluja, joka mahdollistaa veitsen täydellisen puhdistuksen jokaisen käytön jälkeen. Tutkimuksessa pohdittiin myös niitä keinoja, jotka tekisivät kestävän porotalouden ja elinvoimaisten petokantojen rinnakkaiselon mahdolliseksi. Kaupan kohteena siirtyi jälleenlataajien perusteoksena hyvin tunnettu kirja Messinkihylsyisten keskisytytyspatruunoiden jälleenlataus. Toisaalta myös petokantojen elinvoimaisuudesta on edelleen syytä huolehtia. Maasuurpetojen ja maakotkien kantojen elpyminen ja petojen elinalueiden levittäytyminen ovat kuitenkin lisänneet porovahinkoja ja vaikuttaneet monin tavoin poronhoitoon. Tulemme kehittämään kirjan sisältöä myös jatkossa harrastajien tarpeita tarkalla korvalla kuunnellen, toteaa Eränetin toimitusjohtaja Olavi Murros. Nykyiset keinot eivät ole riittäviä, mikäli aidosti tavoitellaan elinvoimaisia petokantoja siellä missä porotaloutta harjoitetaan, Rasmus toteaa. Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelijan Harri Norbergin mielestä tulee pohtia, miten paikallisia asukkaita ja ammatinharjoittajia saataisiin motivoitua havaintojen välittämiseen ja siten osallistumaan petokantojen arviointiin. Petokantojen ja porotalouden rinnakkaiselo Lapin yliopiston Arktisen keskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen Luontopalvelujen tutkimuksessa selvitettiin Suomen petopolitiikan toteutumista poronhoitoalueella sekä luonnonsuojelun että porotalouden näkökulmista. Ne eivät siten ole tukeneet kovin vahvasti petokantojen suojelua. – Kirja on suomalaisen jälleenlatauksen kulmakivi, jonka tulevaisuuden halusimme turvata alan harrastajien parissa
Puhelin: ............................................................................................................................. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Nimi: .................................................................................................................................... 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.asejaera-lehti.. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. tilaukset@karprint.. ASE & ERÄ myös retkeilee ja vaeltaa kanssasi esitellen metsästys-, retkeilyja vaellusasusteita sekä -varusteita ja antaa tietoa kiinnostavimmista eräja vaellusreiteistä. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Sähköposti: ..................................................................................................................... Lehden saajan nimi: ................................................................................................. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. ASE & ERÄ metsästää kanssasi testaten aseita ja patruunoita, mukana uusien aseiden esittelyjä unohtamatta ampumatarvikkeita ja riistakohteita. Puh. Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. 1) Tilaus Tilaan itselleni lahjaksi Ase&Erä -lehden (8 nroa/vuosi) kestotilauksena 65€/v määräaikaisena 72€/v. Puhelinnumero: .......................................................................................................... 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. 09-413 97 300 Metsästäjän, eränkävijän ja aseharrastajan asialla Karprint Oy Ase&Erä Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 202___. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.asejaera-lehti.. Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Lähiosoite: ...................................................................................................................... Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. TILAA ASE & ERÄ Vuosikerta (8 nroa) 72€ Kestotilaus (8 nroa/vuosi) 65€ www.asejaera-lehti.. Allekirjoitus: ..................................................................................................................
Kun on istunut neljän seinän sisällä kuukausitolkulla paitsi mitä nyt liikkunut koiran kanssa tuolla selkosilla, niin johan on alkanut innolla seuraamaan lehtiä ja nettiä, että onkos niitä erämessuja tulossa kuluvan vuoden kesäkuukausina. Korhosen Heksa. Olen täysin samaa mieltä Westerholmin kanssa siitä, että nykyisen kanahaukkakannan vähentäminen on välttämätöntä. Nyt on viimeistään otettava järki käteen ja painettava ituhippiajattelu unohduksiin! Setteriharrastaja Kiitos hätähuudosta! Kiitos nimimerkille ”Nuorison hätähuuto”, jonka kirjoituksen saimme lukea Ase ja Erän viime numerosta. Elo on juuri sitä kuten nimimerkki ”Heinäsen sukua Karjalasta” kirjoitti: jos täällä ammut suden, joka repii koirasi hengiltä, sinua kohdellaan oikeuslaitoksessa kuin pahintakin murhamiestä. Pitäisiköhän kohta muuttaa sinne toiselle puolelle rajaa. Vielä iso kiitos! P.R. Hienoa toimintaa! Toista tosiaan täällä lännempänä tällä puolella rajaa. 82 LUKIJALTA Kerro kokemuksista! Ota kantaa! Lähetä kirjoitukset: toimittajasalmi@gmail.com ”Setteriharrastaja” kertoo luulleensa, että kanalintuja suojellaan kaikin mahdollisin keinoin, ja tilanne onkin täysin päinvastainen. Jos näin ei tehdä, kanalintukannat hupenevat entisestään. Venäläiset ymmärtävät hyvin, että susien ei anneta mellastaa turuilla ja toreilla, vaan niistä haittaelikoista on päästävä eroon ja mikäs sen tehokkaampi tapa on kuin luvata kaatopalkkio. Kanahaukkoja suojelu riistää kanalintuja Riistanhoitaja Arno Westerholm kirjoitti Ase ja Erän numerossa 7-2020 täyttä asiaa kanahaukoista. En väitä olevani mikään neukkufani, mutta suurpetokysymyksissä siellä ollaan kaukana meistä edellä. Westerholm painottaa, että kanahaukkojen määrä ei suinkaan ole viime vuosina vähentynyt: ”Ainoa muuttuja 30 vuodessa on viherradikalistien pääsy korkeisiin asemiin kaikissa luontoon liittyvissä viranomaisinstansseissa.” Miten ihmeessä tilanteen on annettu mennä tällaiseksi. Toivottavasti niin messujärjestäjiä kuin meitä messukävijöitä ei rangaista enää tänä vuonna. Olen aina luullut, että kanalintuja suojellaan kaikin mahdollisin keinoin, ja tilanne onkin täysin päinvastainen! Mitä viherradikaalit oikein ajattelevat, kun sallivat tämän tapahtua. Westerholm kertoi asiantuntevasti, millaista tuhoa kanahaukat tekevät kanalinnuille; hän muun muassa kuvailee vuotuisia tappioita massiivisiksi. Menolippu koronalle! Kirsti haluaa kesällä messuille oheinen kuva parin vuoden takaisilta Riihimäen Erämessuilta. Siellä on susiasiat mallillaan, ja sudensuojelijat eivät ainakaan hypi silmille kuten Suomessa. Toivokaamme siis menolippua tuolle pahuksen koronalle, painukoot sinne missä pippuri kasvaa! Ja meille muille: hyvää messukesää! Kirsi Sudensuojelijat eivät hypi Venäjällä silmille ”Heinästen sukua Karjalasta” kertoi taannoin Ase ja Erän tällä palstalla olevansa ylpeä siitä, että ehkäpä ne evakkojen karjalaiset sukujuuret vielä vaikuttavat itärajan takana Karjalassa tänä päivänä, kun siellä toimitaan, eikä pelätä. On tämä korona-aika koetellut meitä suomalaisiakin, vaikka toki ollaan päästy vähemmällä kuin monissa muissa maissa. Siellä sudenkaataja on sankari, joka palkitaan kaadosta rahallisesti. Kirjoituksessa pureuduttiin perusteellisesti susien asemaan nykypäivän Suomessa, ja mitä ne aiheuttavat esimerkiksi suomalaiselle metsästyskulttuurille
Keraaminen pinta kestää kulutusta erittäin hyvin ja suojaa ruosteelta ja kosteudelta. Piippu säilytti tarkkuutensa erinomaisesti koko käytön ajan, josta esimerkkinä ammuin sillä viime kesänä lähes Suomen ennätyksen, 40 laukauksen tulos 395 (sarja Y60). Lisäksi RVS Gun Spray irrottaa ja ehkäisee kaikenlaisten vaippametallien, kuten lyijyn, kuparin, nikkelin, tombacin ja ruutijäämien muodostumista. jossa voit tutustua myös muihin laatutuotteisiimme. Toimii kuumassa ja kylmässä. Ammuin sillä vielä viime syksynä lähes maailman ennätyksen, 60 laukauksen tulos 599 (EM kilpailut Tolmezzo, Italia). Pulttitie 2, 00880 Helsinki, Finland Puh. RVS Technology® Gun Treatment Spray Monipuolinen testi suoritettiin Saksassa. Käsittelyn jälkeen luodin vaippametalli ei tarttunut juuri lainkaan piippuun ja puhdistettaessa se vähäkin irtosi helposti. Pulttitie 2, 00880 Helsinki, Finland Puh. TESTIMONIAL Juho Autio Urheilulaji: Ammunta Suomen ampumaurheiluliiton 300m kiväärin maajoukkue. RVS Technology® Gun Treatment Spray on RVS Technology -yhdisteen ja aseöljyn sekoitus, jolla on myönteinen vaikutus aseen piipun ja lukkomekanismin kuntoon ja toimintaan sekä aseen käyntiin. Valmistus ja markkinointi: Oy RVS Technology Ltd. Rovaniemi 29.10.2020 Juho Autio TESTIMONIAL Jukka Salonen Urheilulaji: Ammunta Valmentaa kolmea maajoukkuetason ampujaa, mm. Saavutukset: MM • Henkilökohtainen Kultamitali, 1994, Vakio kivääri 3 x 20 laukausta 300 m • 1 kpl Joukkue-Kulta • 2 kpl Joukkue-Hopea • 1 kpl Joukkue-Pronssi • 2 kpl Maailman ennätystä joukkueen jäsenenä EM • Henkilökohtainen Hopeamitali, Vapaakivääri 60 laukausta makuu 300 m • 1 kpl Joukkue-Kulta • 1 kpl Joukkue-Hopea • 2 kpl Joukkue-Pronssi Aseeseeni laitettiin uuteen piippuun (6mmBR Kriger) RVS-käsittely, jonka jälkeen ammuin n. Tuottaa keraamipinnan, jonka ansiosta ase käy paremmin, tarkemmin ja pidempään. Pulttitie 2, 00880 Helsinki, Finland Puh. RVS Technology® Gun Treatment Spray on riittoisaa, eikä se sisällä luonnolle tai iholle haitallisia aineita kuten PTFE:tä, silikonia tai grafiittia. Pulttitie 2, 00880 Helsinki, Finland Puh. Piippu säilytti tarkkuutensa erinomaisesti koko käytön ajan. (09) 7599 010 • rvs@rvs.fi Valmistus ja markkinointi: Oy RVS Technology Ltd. Lue tulokset ja koko testiraportti, sekä asetestimme nettisivuilta www.rvs. Keraami ei ruostu lainkaan. 4000 laukausta. (09) 7599 010 • rvs@rvs.fi Valmistus ja markkinointi: Oy RVS Technology Ltd. Keuruu, 15.4.2019 Jukka Salonen Euroopan ja Suomen mestari Juho Autio suorittamassa aseelleen, Euroopan ja Suomen mestari Juho Autio suorittamassa aseelleen, GRÜNIG&ELMINGER, RVS Technology-käsittelyä (ampumisvaihetta). Piippu ”kävi” vielä 50 mm kasaa 300 metrille. Piipun käynti 300m metrille oli tuolloin vielä n. Käsittelyn jälkeen luodin vaippametatallin tarttuminen piippuihin oli vähäistä ja puhdistettaessa se loppukin lähti vaivattomasti. tribokeraamisen pintarakenteen, joka täyttää epätasaisuudet ja vähentää kitkaa. RVS-tuotteet eivät ole öljyn lisäaineita eivätkä perinteisiä pinnoitteita, vaan ne tuottavat metallin kitkapinnoille pysyvän keraamisen pintarakenteen, eräänlaisen ”kovavoiteluaineen”. (09) 7599 010 • rvs@rvs.fi Valmistus ja markkinointi: Oy RVS Technology Ltd. RVS kunnostaa kulunutta piippua ja palauttaa aseen kaliiberia, jolloin aseen tarkkuus paranee. 3500 laukausta. Approved by TÜV TÜV SÜD Automotive Report Nr: 10-00053-UA-GBM-00 RVS Technology® on kotimainen patentoitu ja laajalti testattu ja tutkittu autoreaktiivinen (aktiivinen) suojausja kunnostusteknologia. Juho Autio. sijoja joukkueena Eurooppa-cup • 3 osakilpailu voittoa, 300m kivääri 60ls makuu • Useita joukkuevoittoja • Useita henkilökohtaisia mitalisijoja SM • 5 kertaa putkeen suomenmestaruus 300m kivääri 60ls makuu • Useita suomenmestaruuksia ja mitaleja eri kivääri lajeista Vakiokivääriini ja vapaakivääriini laitettiin uusiin piippuihin (6mmBR Grunig&Elmiger ja Border) RVS-käsittely, jonka jälkeen ammuin molemmilla piipuilla n. 40mm. Saavutukset: MM • 2018 CISM joukkuehopea, 300m vakiokivääri 3x20ls • 2019 MWG joukkuehopea, 300m pika-ammunta 3x20ls EM • Henkilökohtainen 7. GRÜNIG&ELMINGER, RVS Technology-käsittelyä (ampumisvaihetta). RVS-teknologia on yhdiste, jonka toiminta perustuu siihen, että se synnyttää kitkalämmön avulla uusille ja kuluneille metallin kitkapinnoille erittäin sileän ja lujan ns. sija, 300m kivääri 60ls makuu • Useita 4. (09) 7599 010 • rvs@rvs.fi
+tk Rahoituksella alk. ISO UUTUUS! 2021 Takuu 2 v. Jousitus on pehmeä ja antaa mukavat kyydit myös päällystämättömillä teillä. 8990 . 179?/kk. +tk Rahoituksella alk. 600 LTX EPS LED OHJAUSTEHOSTIMELLA MAX PITKÄRUNKOINEN! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! 4x4 Finman V-aura Hydrauliikalla 1 sylinterillä 1990 . EDUN ARVO 2990. Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! Otamme vaihdossa autoja. 169?/kk. Kattava vakiovarustelista nahkaverhoilun lisäksi kattoluukku, radio, lämmityslaite, keskuslukko, sähköikkunat, peruutuskamera, automaattisesti syttyvät LED ajovalot edessä ja takana. 199?/kk. +tk . Tilausnro 11009 Kaikki mallit 2-paikkaisia. 2 sylinterillä 2490 . +tk SH.11490?+tk Tilausnro 11018 Rahoituksella alk. 179?/kk. 169?/kk. 8990. Jaloilla ei ole mitään toimintoa! Täysautomaatti, pakki Autoissakin käytetyt HUIPPULithium LiFePO 100 Ah AKUT, teho 6,4 Kw, 64 V Max. 179?/kk. Alumiinivanteet! 4x4 Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26" Testivoittajarenkaat ym. 8990?+tk 4x4 SPECIAL 550 EFI EDITION FULL LED ERIKOISVARUSTELTU 7790 . 4x4 11990 . Tilausnro 11007 Tilausnro 11006 1000 BLADE EDUN ARVO 2490. 9490. EDUN ARVO 3050. 9790?+tk Tilausnro 11017 Rahoituksella alk. Lisävarusteet: nastarenkaat, vetokoukku, peräkärry, akkulämmitin, suojapeite. EFI EPS LED 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Finman V-aura + 800. nopeus: 40 km/h Rekisteröity: 2 hengelle Paino: 320 kg Kantavuus: 190 kg Värit: Metallipunainen ja sininen 9-ERI ASENTOA Tilausnro 15110 550 EFI EDUN ARVO 2990. Tilausnro 11008 600 8290 . +tk Rahoituksella alk. SH.13990. SH. ajomatka jopa 150 km latauksella! Pikalataus 2,5h 16A sulake Lataus 10A sulake (normaali pistorasia) Max. Tehokas 3Kw moottorl Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus, ym. Rally USA 3000 sähkömopossa on markkinoiden isoimmat sisätilat kuskille ja matkustajalle sekä laajin toimintasäde 150km / latauksella. 169?/kk. +tk Tilausnro 11011 OHJAUSTEHOSTIN EPS SH. +tk 5990 Tilausnro 11010 Rahoituksella alk. +tk 4x4 +tk 6790 . TGB+FINMAN V-AURA PARASTA LUMITÖIHIN! MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17, la 10-13 MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA -VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. +tk TASAUSPYÖRÄSTÖ! LTX EPS LED (10490?) Tilausnro 11019 +tk 7490 . TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOKO MAAHAN KOTIIN ASTI! Tilaukset ja tiedustelut puh. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2021-09 177519-2101 Kaikkiin VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE KAUPANPÄÄLLE! SAA AJAA TIELLÄ! Rahoituksella alk. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta TILAA ESITE!. SH. +tk Ohjaustehostimella 550 EFI+EPS SH. 149?/kk. Rahoituksella alk. +tk 8990 . Rahoituksella alk. 159?/kk. EFI SH. Ohjaustehostimella EPS LED Rahoituksella alk. MAX KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. 8490. Kaasukahva oikealla kädellä ja jarrut sarvien kahvoissa. 149?/kk. Black Edition MAX 550 4x4 +tk 6990 . 7290