Ase & Erä 01/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1 – 2022 8,80 Isä innosti olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummelan metsästämään Lyijyluodit Lyijyluodit katoamassa katoamassa metsästyksestä metsästyksestä Ilvesjahdissa kysytään kärsivällisyyttä Trofeet kertovat arvokasta tietoa riistasta SAKO SAFARI – kromattu – kromattu kiväärikivääriharvinaisuus harvinaisuus
Koodilla: ASEJAERABERETTA Voimassa 25.2.2022 asti osoitteessa WWW.RUOTO.FI Erikoiserä Beretta A400 Xplor Lite 28” Puoliautomaattihaulikkoja -Kick Off Plus -rekyylinvaimennin -GUNPOD 2 Bluetooth -Paino 3,2 kg 999€ Norm. Ruoto Mega Store Tampere Sellukatu 8, 33400 Tampere 020 779 0970 tampere@ruoto.. 1289€ RUOTO MEGA STORE KAARINA AVAJAISET 26.2.2022 Tule tutustumaan myymälään ja avajaistarjouksiimme paikan päällä tai verkkokaupassamme osoitteessa WWW.RUOTO.FI SUOMEN SUURIN KALASTUSJA METSÄSTYSLIIKE Ruoto Mega Store Tuusula Pakkasraitti 2, 04360 Tuusula 020 779 0971 shop@ruoto.. Ruoto Mega Store Kaarina Laasmäenkatu 6, 20780 Kaarina 020 779 0978 kaarina@ruoto.?
Ruoto Mega Store Kaarina Laasmäenkatu 6, 20780 Kaarina 020 779 0978 kaarina@ruoto.?. Ruoto Mega Store Tampere Sellukatu 8, 33400 Tampere 020 779 0970 tampere@ruoto.. Koodilla: ASEJAERABERETTA Voimassa 25.2.2022 asti osoitteessa WWW.RUOTO.FI Erikoiserä Beretta A400 Xplor Lite 28” Puoliautomaattihaulikkoja -Kick Off Plus -rekyylinvaimennin -GUNPOD 2 Bluetooth -Paino 3,2 kg 999€ Norm. 1289€ RUOTO MEGA STORE KAARINA AVAJAISET 26.2.2022 Tule tutustumaan myymälään ja avajaistarjouksiimme paikan päällä tai verkkokaupassamme osoitteessa WWW.RUOTO.FI SUOMEN SUURIN KALASTUSJA METSÄSTYSLIIKE Ruoto Mega Store Tuusula Pakkasraitti 2, 04360 Tuusula 020 779 0971 shop@ruoto.
66 ASEEN KULJETUS VAATII LUPIA Monet suomalaiset käyvät metsästämässä ulkomailla. Kuva: Ampumaurheiluliitto/Lassi Palo. Metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin. 40 BERETTAN ENSIMMÄINEN SUORAVETOINEN Perinteikäs italialainen asevalmistaja Beretta toi markkinoille BRX1 -mallin. 36 PIAN 60-VUOTIAS SEURA SAVOSSA Savossa Rautalammilla toimii Rastuonsuon Erämiehet. Se on Berettan ensimmäinen suoravetoinen metsästyskivääri. Porilainen Aki Hohkuri on täyttänyt metsästäjille eläimiä vuosikymmenten ajan. Ase on ainoa laatuaan koko maailmassa. Myös vanhan, käytössä nuhraantuneen tukin voi saada takaisin vanhaan loistoonsa. 10 SUSIJAHTI HELMIKUUSSA Suden kannanhoidollinen metsästys toteutetaan helmikuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Euroopan kemikaalivirasto Echa julkaisee kuluvan vuoden alkupuolella uusitun esityksensä lyijyn täyskiellosta metsästyksessä ja kalastuksessa. 52 PYSYVÄ MUISTO JAHDISTA Metsästettyjä eläimiä halutaan täyttää koristamaan kotia. Hän pääsi jo lapsena jahteihin mukaan isänsä kanssa. Kiintiö on 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Tähtääminen yhdistelmäaseella vaatii totuttelua. 4 I Ase & Erä Sisältö 1/2022 12 12 Henna Suhonen ja Harri Korhonen liikkuvat talvisin jahdeissa liukulumikenkien avulla. 72 TUKKI ASEEN TAIDETEOS Aseen tukki on parhaimmillaan käsityönä valmistettu taideteos. Trapin olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummela on myös innokas metsästäjä. 78 UNIIKKI ASE KROMATULLA PIIPULLA Juha Kortessalmella on ainutlaatuinen ase, Sako Safari kromatulla piipulla. Tammelassa kolmen jahdin tuloksena onnistuttiin metsästämään kaksi ilvestä. Jahdeissa mäyräkoirat ovat monipuolisia metsästyskavereita. 32 YHDISTELMÄASEESTA ON MONEKSI Yhdistelmäase on monipuolinen, se mahdollistaa tavoitellun riistan vaihtamisen kesken jahdin. Trofeiden avulla voidaan havannoida esimerkiksi kauriskannan ikärakannetta. Ison huollon aika on kerran vuodessa. 68 MÄYRÄKOIRASTA ON MONEKSI Mäyräkoirat ovat luonteeltaan sitkeitä, jääräpäisiäkin. Millaisilla ehdoilla aseita saa kuljettaa esimerkiksi laivoilla ja lentokoneissa. 26 AMPUMAKESKUS KITEELLE Yksi Suomen suurimmista ampumaurheilukeskittymistä rakennetaan PohjoisKarjalaan Kiteelle. Heidän mukaansa niillä lumisessa metsässä liikkuminen on näppärämpää kuin eräsuksilla. Keskukseen valmistuu kaksi hirvirataa, radat pienoiskiväärille ja pienoispistoolille, kivääriradat ja myöhemmin myös haulikkoradat. 46 ARVOKASTA RIISTATIETOA Trofeet ovat muistoja metsästysreissuilta, mutta niiden avulla saadaan myös arvokasta tietoa riistasta. 58 HAULIKKO KAIPAA HUOLENPITOA Haulikolle tulisi tehdä kevyt huolto jokaisen käyttökerran jälkeen. Pian 60 vuotta täyttävän seuran jäsenet metsästävät yli 5 000 hehtaarin alueella. Hänen mukaansa varsinkin ensimmäinen kaato tai harvinainen saalis ovat sellaisia kokemuksia, joista halutaan pysyvä muisto. 42 ILVESJAHTI VAATII KÄRSIVÄLLISYYTTÄ Ilveksen jahtaaminen kysyy kärsivällisyyttä. 22 22 6 LYIJYTTÖMYYS METSÄSTYKSEEN Suomessa metsästetään 2030-luvulta lähtien todennäköisesti pelkästään lyijyttömillä luodeilla, koska lyijyn käyttö metsästyksessä saatetaan kieltää kokonaan siirtymäaikojen jälkeen Euroopan unionin jäsenmaissa
Erämessut tullaan järjestämään jatkossa jokavuotisena tapahtumana. Koronapandemia on tuonut tapahtuma-alalle paljon hankaluuksia. Eräalan harrastajamäärät ja tuotteiden myynti ovat koronan aikana nousseet reippaasti. Riihimäen kaupungilla, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:llä ja Riihimäen messuilla oli yhteinen tahtotila siitä, että Kansainväliset erämessut pystytään jatkossakin järjestämään Riihimäellä. Koronan vuoksi tapahtumaa on jouduttu siirtämään jo kolme kertaa. Erämessut on perinteisesti järjestetty Riihimäellä joka toinen vuosi. VUOSIKERTA 8 numeroa 2022 Toimitus: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari asejaera.toimitus@karprint.. 50-vuotisjuhlavuotta lisää vielä se, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautunut messujen suojelijaksi. Ensimmäisten erämessujen suojelija vuonna 1972 oli silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Toimituspäällikkö: Eero Wihuri p. Tilaajapalvelu: Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.. Erämessut Riihimäellä on Suomen vanhin eräalan tapahtuma. Erämessut on tärkeä osa Riihimäen tapahtumatoimintaa. Kanadassa hän pääsi jahtiin Sakon kanadalaisen myyntiyhtiön toimitusjohtajan John Mockin kanssa (kuvassa vasemmalla). 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus 68 euroa/vuosi Määräaikainen 75 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Toimittajat: Juhani Karvonen, Antti Kauranne, Lauri Lehtinen, Ari Pakarinen, Jouko Piirola Mediamyynti: Sirpa Hornaeus p. Asiakkaat ovat toivoneet erämessujen järjestämistä joka vuosi. Riihimäen Messut Oy sulautui vuoden alussa emoyhtiöönsä Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:hyn. 040 753 8555 sirpa.hornaeus@karprint.. Päätoimittaja: Juha Ahola p. Kuva: Asmo Talvikunnas 38. 50 50. Juhlavuotena messujen teema on vastuullisuus metsästyksessä, kalastuksessa ja retkeilyssä. Tämä fuusio, josta Riihimäen kaupunginhallitus päätti syyskuussa, takaa erämessujen toiminnan. 09-413 97 357 eero.wihuri@karprint.. Fuusiolla halutaan turvata erämessujen jatko, joka on hieno asia. Ase & Erä I 5 PÄÄKIRJOITUS Erämessut jatkuvat nyt fuusion turvin Riihimäellä M essutoiminta toimialana on ylipäänsä uuden edessä, samaan aikaan Riihimäen kansainväliset erämessut täyttää kesäkuussa 50 vuotta. Puhelinpalvelu ma-pe klo 9.00-11.30, p. Kannen kuva: Trapin olympiavoittaja Satu MäkeläNummela viihtyy metsällä koirien kanssa. Kustantaja: Karprint Oy Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2022 Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) Työ Sakossa, metsästysharrastus sekä erilaiset kontaktit ovat antaneet Kari Kupariselle mahdollisuuden metsästää myöhemmällä iällä Euroopan eri laidoilla, Venäjällä, Pohjois-Amerikassa ja Afrikassa. Messut järjestetään 9.–12. kesäkuuta
Ramsar -sopimuksessa oleva kosteikkojen määritelmä on siis varsin laaja ja kattaa suuren osan Suomen pinta-alasta. Kansallisesti jäsenmaat saattoivat valita joko täydellisen lyijyhaulikiellon tai niin sanotun Ramsar-rajoituksen, jonka Suomi valitsi. Lyijyhaulien kielto kosteikoilla hyväksyttiin EU:ssa vuonna 2020, nyt on menossa siirtymäaika. Avoinna on myös se, mikä taho ryhtyy Suomessa valvomaan metsästäjiä tässä asiassa. 6 I Ase & Erä Metsästys tapahtunee lyijyttömillä ammuksilla 2030-luvulla Lyijytön tulevaisuus Lyijyn käyttö metsästyksessä saatetaan kieltää kokonaan siirtymäaikojen jälkeen Euroopan unionin jäsenmaissa. – Suurriistan metsästyksessä teräs on lyijyn korvaava materiaali. Sen mukaan lyijyhaulien kantaminen kosteikkoalueilla olisi rangaistava teko. – Echa tekee saamansa palautteen pohjalta muutoksia esitykseensä. Virasto sai runsaasti palautetta kuuden kuukauden kuulemisjakson aikana. Lyijykielto kosteikoille Suomessa lyijyä saa tällä hetkellä käyttää metsästyksessä lukuun ottamatta haulikolla tapahtuvaa vesilinnustusta. Teksti: Eero Wihuri Suomalaismetsästäjien aseissa on suurella todennäköisyydellä 2030-luvulla pelkästään lyijyttömiä luoteja, koska EU:ssa paine lyijyn kieltämiseen kasvaa. Euroopan unionissa on samanaikaisesti käynnissä kaksi lyijyrajoitushanketta. Tällä hetkellä kuitenkaan kaikki maanomistajat eivät salli maillaan teräshaulien käyttöä, koska teräksen pelätään aiheuttavan vaurioita puihin ja siten vaikeuttavan puun hyödyntämistä. Kuva: Nammo Lapua E uroopan kemikaalivirasto Echa julkaisee kuluvan vuoden alkupuolella uusitun esityksensä lyijyn täyskiellosta metsästyksessä ja kalastuksessa. Metsästysseuroille lyijyhaulien käyttökielto kosteikkoalueilla voi tuoda maanvuokrasopimusten uusimistarvetta. Niiden valmistuminen mennee ensi vuoteen, sanoo neuvotteleva virkamies Hanna Korhonen sosiaalija terveysministeriöstä. Rajoitus koskee myös ampumaratoja, joilla on Ramsar-sopimuksen mukaisia kosteikoita, jotka käytännössä ovat kuitenkin vaikeasti tulkittavissa ja käsitteenä epämääräisiä. – Toivottavasti avoimiin kysymyksiin saadaan viranomaisilta vastauksia mahdollisimman nopeasti eikä vasta silloin, kun asetus helmikuun puolivälissä vuonna 2023 astuu voimaan, toteaa Jussi Partanen. Päätös tarkoittaa sitä, että lyijyhaulien käytön rajoittaminen kosteikkoalueilla astuu voimaan Suomessa 15.2.2023. Kosteikoksi katsotaan kaikki suoja vesialueet, jotka ovat luonnon tai ihmisen tekemiä, pysyviä tai väliaikaisia, seisovaa tai virtaavaa vettä, makeaa, suolaista tai murtovettä ja merialueita, joiden syvyys on laskuveden aikaan enintään kuusi metriä. Uusi esitys on tulossa alkuvuoden aikana, sen jälkeen EU:n komissio ryhtyy esityksen pohjalta tekemään asetusehdotuksia. Suomessa sosiaalija terveysministeriö vastaa asetuksen toimeenpanosta. Lyijyhaulirajoitus on osa REACH-asetusta ja eurooppalaista kemikaalilainsääntöä. – Valtavasti avoimia kysymyksiä on olemassa. Lyijykieltoa tullaan Suomessa soveltamaan Ramsar-sopimuksen määrittelemillä kosteikkoalueilla. Echa julkaisi ensimmäisen esityksensä viime vuoden maaliskuussa. Metsästäjäliitto on pitänyt lyijyn kieltämistä varsinaisilla kosteikkoalueilla perusteltuna, koska vesilinnut nielevät haulin kokoisen hiekan mukana hauleja lihasmahaansa, ja näin lyijyä joutuu paitsi lintuihin, myös niitä syöviin petoeläimiin. Monilla seuroilla on edessään maanvuokrasopimusten päivittäminen niin, että te. On todennäköistä, että mahdollisia pieniä poikkeuksia lukuunottamatta metsästys Suomessa 2030-luvulla tapahtuu lyijyttömilla ammuksilla, jatkaa Korhonen. On syytä huomioida, että Suomessa on valtavasti suoalueita, sanoo Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen. – Signaali on selvä. Ensimmäisessä ehdotuksessa Echa esitti lyijyn täydellistä kieltämistä metsästyksessä niin luodeissa kuin hauleissa. Ampumaradoilla lyijyn käyttö olisi sallittua erittäin rajatusti. Hankala asia on myös kosteikkoalueiden lyijykieltoasetuksessa oleva niin sanottu syyllisyysolettama. Todennäköistä on, että 2030-luvulla suomalaiset metsästävät pääosin lyijyttömillä ammuksilla. Jollakin aikataululla lyijy halutaan kieltää metsästyksessä ja kalastuksessa. Tärkein ja merkittävin kysymys on, miten kosteikkoalueet Suomessa määritellään. Tämä rajoitus on ollut voimassa vuodesta 1996. Määrittely on vielä kesken
Echan mukaan EU:n jäsenmaissa leviää ympäristöön vuosittain noin 100 000 tonnia lyijyä. Jos näin syntyvät lyijypäästöt pysyvät nykyisellään, ympäristöön päätyy noin 1,9 miljoonaa tonnia lyijyä seuraavien 20 vuoden aikana, todetaan Echan asetusmateriaaleissa. – Vain hyvin pieni osa ammutuista lyijyhauleista osuu maaliinsa. Se laajenee osumasta. Echan mukaan lyijy on myös merkittävä terveysriski ihmisille. Mutta EU:n alueella on vireillä siis myös ammuslyijyn ja kalastuspainojentäyskielto. Kuva: Sako räksen käyttö olisi mahdollista, sanoo Jussi Partanen. Loput käytetyistä lyijyhauleista leviävät ympäristöön, jossa linnut saattavat syödä niitä luullessaan niitä ruoaksi tai pikkukiviksi, joita ne syövät helpottamaan ravinnon hienontamista kivipiirassa. Lyijy on erityisen haitallista lasten neurologiselle kehitykselle. Kemikaalivirasto arvioi, että vuosittain noin miljoona lasta altistuu lyijyn myrkyllisille vaikutuksille riistalihan syömisen vuoksi. Euroopan kemikaalivirasto Echa on painottanut sitä, ettei lyijyn käytön rajoittaminen ole uutta. n. Lisäksi ihmisten terveyteen voivat vaikuttaa lyijyammuksilla tapetussa riistassa olevat lyijyjäämät sekä lyijyä sisältävien ammusten, kalastuspainojen tai vieheiden valmistaminen kotona. Kemikaaliviraston arvion mukaan vähintään 135 miljoonalla linnulla on lyijymyrkytyksen riski EU:ssa. Kokemukset näistä maista ovat osoittaneet, että metsästäjät ja urheiluampujat ovat kyenneet mukautumaan korvaavien tuotteiden käyttöön ilman merkittäviä kimpoamiseen tai turvallisuuteen liittyviä ongelmia, todetaan Echan asetusmateriaaleissa. Euroopan kemikaalivirasto Echa perustelee täyskieltoa ympäristösyillä. Tästä määrästä 79 prosenttia on peräisin urheiluammunnasta, 14 prosenttia metsästyksestä ja seitsemän prosenttia kalastuksesta. Ase & Erä I 7 > Sako toi markkinoille vuonna 2020 lyijyttömän Blade-luodin. – Lyijyä sisältävien ammusten tai kalastustarvikkeiden käytön tiedetään aiheuttavan lyijymyrkytystä luonnonvaraisilla eläimillä, kuten linnuilla. – Tietyt ammukset on jo kielletty monissa EU:n jäsenvaltioissa tai niiden tietyillä alueilla. Näitä ovat esimerkiksi hedelmällisyyden heikkeneminen, sydänja verisuonitaudit, vauvojen ja lasten kehitykseen kohdistuvat vaikutukset, pitkittyneen tai toistuvan altistumisen aiheuttamat elinvauriot ja syöpä. Monia riskejä Se on siis selvää, että parin vuoden kuluttua lyijyhaulien käyttö on kiellettyä kosteikkoalueilla
Yhtä tehokkaita Euroopan kemikaalivirasto Echa kertoo materiaaleissaan tutkimusten osoittavan, että suurikaliiperiset lyijyttömät luodit ovat yhtä tehokkaita kuin lyijyluodit, ja että metsästyksen eettisyys voidaan taata lyijyttömillä vaihtoehdoilla. Hanhien ja vastaavankokoisten tai suurempien lintujen metsästys edellyttää enemmän energiaa kuulaa kohden, mikä voi vaatia korkeapaineisten teräspatruunoiden käyttöä. Tämä takaa pysäytysvoiman metsästettävään riistaan ja puhtaan riistalihan lautaselle saakka, toteaa Seikkula. Niitä voidaan käyttää missä tahansa haulikossa, myös vintagehaulukoissa, joissa ei välttämättä voida käyttää teräshauleja. Echan mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että kimpoamista ilmenee sekä teräsettä lyijyammuksilla. Ainakin 13 suurta eurooppalaista yritystä valmistaa lyijyttömiä luoteja eri kiväärikaliipereja varten. Ne luultavasti myöskin pysyvät lyijyja teräshaulipatruunoita kalliimpina, sillä niitä valmistetaan, myydään ja käytetään paljon vähemmän, toteaa Echa. Nammo Lapua ja muut patruunavalmistajat kehittävät jatkuvasti entistä parempia lyijyttömiä patruunoita. – Saksassa vuosittain metsästetään muun muassa 1,2 miljoonaa kaurista ja 800 000 villisikaa. – Teräshaulien teho on parantunut merkittävästi niiden käyttöönoton jälkeen. Lyijyttömiä kiväärin ammuksia on saatavilla Euroopan markkinoilla useina kaliipereina, jotka soveltuvat useimpiin metsästystilanteisiin Euroopassa. Saksa on niin iso ja merkittävä metsästysmaa, että maassa tehtävät päätökset vaikuttavat patruunamarkkinoihin. – Ranskanliljamerkinnän puuttuessa suositellaan tarkistamaan aseen valmistajalta, voidaanko haulikossa käyttää korkeapaineisia teräspatruunoita. n Lyijyttömien luotien tuotekehityksessä huomio pitkän matkan ominaisuuksien parantamisessa Kuparin rinnalle muitakin materiaaleja?. Uusia materiaaleja. Nykyinen pienoiskiväärin luoti on valmistettu lyijystä, eikä siinä ole vaippaa päällä. Vaikka lyijyttömiä luoteja on kehitetty pidemmän aikaa, ongelmia on vielä pienoiskivääripuolella. Mahdollista on, että sen rinnalle tulee muitakin materiaaleja. Kenttätutkimuksissa on osoitettu, että metsästäjät voivat saavuttaa teräshauleilla saman tuloksen kuin lyijyhauleilla. Uudet kupariluodit ovat kehittyneet erittäin hyväksi terminaaliballistiikaltaan. – Pienoiskivääripatruunaan ei ole tällä hetkellä olemassa teknistä ratkaisua lyijyttömän luodin suhteen. Nykyinen näyttö ja suurilta haulikkovalmistajilta saadut tiedot viittaavat siihen, että tavanomaisia teräshauleja voidaan käyttää useimmissa vakiohaulikoissa. Selvää kuitenkin on, materiaaleja tutkitaan edelleen, lyijyttömiä patruunoita kehitetään ja tulevaisuudessa pienoiskiväärinpatruunaongelmaan saadaan tavalla tai toisella ratkaisu, pohtii Erkki Seikkula. Joitakin suuria vesilintulajeja, kuten hanhia, varten voidaan kuitenkin tarvita teräshaulikelpoinen haulikko, jossa voidaan käyttää korkeapaineisia teräspatruunoita, kerrotaan Echan lyijyttömiä patruunoita koskevilla kotisivuilla. Lyijyttömien tuotteiden kehitystyössä huomio on pitkän matkan ominaisuuksien kehittämisessä. Valmistajilta saadut tiedot ja metsästysseurojen ohjeet ovat osoittaneet, että metsästäjien ei tarvitse hankkia uutta asetta halutessaan vaihtaa suurikaliiperisiin lyijyttömiin kiväärin ammuksiin, painottaa Echa kotisivuillaan. Lyijyttömiä patruunoita on valmistettu kuparista. Lyijy on luokiteltu vaaralliseksi aineeksi, ja esimerkiksi Saksassa lyijy tullaan kieltämään joka tapauksessa. – Tämä on valistunut veikkaus, joka perustuu tämän hetken tilanteeseen. Aseen vaihto. Tanskassa saatujen kokemusten ja Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan kimpoamisen aiheuttamien onnettomuuksien tai loukkaantumisten riski ei lisäänny käytettäessä teräshauleja lyijyhaulien sijaan. – Lyijyttömien tuotteiden kehitystyössä huomio on pitkän matkan ominaisuuksien kehittämisessä niin, että ne saadaan lähemmäksi lyijyllisten patruunoiden ominaisuuksia, hän jatkaa. – Lyijyttömiä luoteja voi siis ostaa hieman kalliimpaan hintaan, mutta hintaeron ei odoteta rajoittavan metsästystai urheiluammuntatoimintaa, painottaa Echa. Lyijyhaulit voidaan korvata myös vismuttija volframihauleilla. – Nykyaikaisten teräshaulien tehokas ampumaetäisyys vastaa metsästyksessä tavanomaisesti käytettyä etäisyyttä. Kuva: Nammo Lapua P atruunavalmistajat varautuvat lyijykieltoon. – Lyijyttömiä tuotteita on kehitetty noin 20 vuoden ajan. Lapuan Naturalis -luotien kärjessä oleva venttiilin käynnistää hallitun luodin laajenemisen symmetrisesti ja luoti säilyy aina rikkoontumattomana. – Tämä ei ole kuitenkaan ongelma esimerkiksi hirvenmetsästyksessä, Suomessa hirvet ammutaan keskimäärin 56 metrin etäisyydeltä. Hän painottaa, että tämän päivän umpinaiset patruunat ovat terminaaliballistiselta suorituskyvyltään monin kerroin parempia kuin perinteiset lyijysydämiset metsästysluodit. Vismuttija volframipatruunoita voidaan käyttää missä tahansa haulikossa. Nammo Lapuan myyntija markkinointipäällikkö Erkki Seikkula arvioi, että viiden-kuuden vuoden kuluttua kaikki metsästyksessä käytettävät kivääriluodit ovat lyijyttömiä. Echan mukaan teräshauleja käyttävien metsästäjien on valittava kaksi kokoa suurempi haulikoko, jotta energian määrä vastaisi lyijyä. Kupariluodit hidastuvat nopeammin kuin lyijysydämisetluodit, lisäksi kupariluodit eivät ole aivan yhtä tarkkoja kuin perinteiset lyijyluodit. – Vismuttija volframipohjaiset haulipatruunat ovat tällä hetkellä noin neljä tai viisi kertaa kalliimpia kuin lyijyhaulipatruunat. 8 I Ase & Erä Nammo Lapua on noin 20 vuoden ajan kehitellyt lyijytöntä Naturalis -patruunaa
Miten ihmisen ja koiran suhteesta on tullut niin syvä, että puhumme ihmisen parhaasta ystävästä. Näitä kysymyksiä käsittelee Tuula Nyströmin tietokirja Miten sudesta tuli koira . Alueet sijaitsevat Kuusamon, Pudasjärven, Suomussalmen ja Taivalkosken kunnissa. Kielto ei koske koirien tai ajomiesten avulla tapahtuvaa hirvenajoa. Trofeiden arvostelu Urjalassa U rjalassa järjestetään 6.3. Yleisavustusta käytetään ensi vuonna erityisesti riistanhoidon edistämiseen käytännön tasolla. -verkkopalvelussa julkaistaan DNA-analyyseista saatuja tietoja. Metsästykseen rajoituksia Koilismaalla ja Kainuussa P ohjois-Suomen aluehallintovirasto on kieltänyt ampuma-aseilla harjoitettavan metsästyksen Syötteen, Taivalvaaran, Ruka-Valtavaara-Pyhävaaran, Juuman sekä Hossan alueilla viiden vuoden määräajaksi 14.1.2022 – 13.1.2027. Ase & Erä I 9 PUSKARADIO Sudesta koiraksi M iten erämaiden hurjasta pedosta on kehittynyt lapsirakas luppakorva tai luotettava työkoira. ma hyöty. trofeiden arvostelu. Merkittävimmät metsästyskieltoalueen laajennukset 2022 ovat PikkuSyötteen alue (noin 120 hehtaaria), Hossan luontokeskuksen alue lähiympäristöineen (noin 397 hehtaaria) sekä Ruka-ValtavaaraPyhävaara alueeseen esitetty laajennus (noin 939 hehtaaria). Asetta voi käyttää myös suurpetojen vahinkoperusteisen poikkeuslupapyynnin yhteydessä Suomen Riistakeskuksen myöntämän poikkeusluvan perusteella. Aluehallintoviraston mukaan alueet ovat suosittuja virkistysja matkailukohteita, joten metsästyksen rajoittaminen on tarpeen alueella liikkuvien ihmisten turvallisuuden vuoksi. Rahoilla kehitetään myös eettiseen ja kestävään metsästykseen liittyvää viestintää ja metsästäjien koulutusta. Kirjassa kuvataan koiraeläinten esi-isiä, sutta ja koiran kehittymistä omaksi lajikseen ja ihmisen lemmikiksi. Suden DNA-näytekeräyskausi käynnissä S uden jätöksiä etsitään DNA-näytteiksi helmikuun loppuun saakka. Arvosteluun otetaan 60 trofeeta ja arvostelun hinta 30 e. Kirjassa tarkastellaan koiran merkitystä sekä yksittäisen ihmisen kumppanina että palveluja työtehtävissä. Kirja vie lukijan matkalle, joka alkaa miljoonien vuosien takaa petoeläinten kehityksen alkuajoista. Osassa päätöksen piiriin kuuluvista alueista on ollut metsästyskielto voimassa 31.3.2021 asti. Ilmoittautumiset Ari Anttilalle p. Näytteitä kerätään Suomen riistakeskuksen kanssa koordinoidulla vapaaehtoiskeräyksellä sekä Luken henkilökunnan omana työnä. Tapahtuma järjestetään Vahosten Metsästysseura -82 -majalla. Koiran arvoa ei kuitenkaan määritä sen ihmiselle tuottaMiten sudesta tuli koira -kirja kertoo, miten koirista tuli ihmisten parhaimpia ystäviä. Riistahavainnot. 040 738 5510 tai ari.t.anttila@ gmail.com. Vastuullisen metsästyksen kautta luonnonvarojen kestävä käyttö toteutuu ympäristöä palvelevalla tavalla. Uutta yksilöintitietoa palveluun päivitetään noin kolme kertaa vuodessa. Mietinnön mukaan järjestö tekee merkittävää ja arvokasta työtä osana kansalaisyhteiskuntaa ympäristötietoisuuden lisäämiseksi, sekä erilaisten luontoja ympäristöarvojen toteuttamiseksi. Luonnonvarakeskus (Luke) hyödyntää DNA-tietoa eri alueiden susiyksilöistä susikannan seurannassa ja vuosittaisessa kanta-arviossa. Avustuksella edistetään vastuullista metsästystä ja monimuotoisuutta tukevaa riistanhoitotyötä. Teoksessa esitellään myös paariakoirat eli erilaiset alkukantaiset rodut, jotka ovat säilyneet vuosituhansien ajan melko muuttumattomina. Lisäksi DNA määritetään metsästetyistä susista, poliisin luvilla ammutuista, kuolleena löydetyistä sekä pannoitetuista susista. Nyström hyödyntää kirjassaan viimeisintä tutkimustietoa. Kieltoalueella voi käyttää asetta pienpetojen loukkuja rautapyyntiin liittyen saaliin lopetuksen, tai alueella olevan haavoittuneen riistaeläimen jäljittämisen ja lopettamisen yhteydessä metsästyslain 84 pykälän mukaisesti. DNA analysoidaan susien ulostenäytteistä, joita kerätään susien laumaja parireviireiltä. Liitto on nyt myös tunnustettu ja keskeinen asiantuntijavaikuttaja ympäristökysymyksissä, kuten esimerkiksi lyijyyn liittyvässä valtakunnallisessa keskustelussa, Metsästäjäliiton luonnon ja riistanhoidon päällikkö Ere Grenfors sanoo. – Avustus on yksi osoitus siitä, että Metsästäjäliitto tunnustetaan nykyään virallisesti valtakunnallisesti merkittävänä sekä luonnonhoitoettä nuorisotyötä tekevänä asiantuntijajärjestönä. DNAnäytteillä on tärkeä rooli suden kannanarvioinnissa. Metsästäjäliitolle valtionavustusta 100 000 euroa V altiovarainvaliokunta myönsi lisätalousarviokäsittelyssä viime vuoden loppupuolella Suomen Metsästäjäliitolle tukea 100 000 euroa. Luonnon kunnioittaminen on yksi Metsästäjäliiton keskeisistä arvoista ja pitää sisällään luonnon kestävän käytön, monimuotoisuuden vaalimisen sekä riistanja luonnonhoidon tukemisen ja edistämisen. Kirja herättää pohtimaan, miten olemme palkinneet koiran sen palveluksista ja millainen maailma olisi ilman koiraa.
Runsaasti hakemuksia Suden kannanhoidolliseen metsästykseen saapui määräaikaan mennessä 33 hakemusta yhteensä 168 sudelle. Tästä johtuen Suomen riistakeskus myönsi poikkeuslupia laumoihin sen määrän, mitä laumoissa arvioitiin tällä hetkellä olevan yksilöitä. Poikkeusluvilla voidaan metsästää kahdeksan sutta Kuhmon Saunajärven laumasta, kaksi sutta Liminka-Lumijoen alueelta Revonlahden parista, viisi sutta KauhajokiKarvian alueelta Lauhanvuoren laumasta ja kolme sutta Someron, Nummi-Pusulan ja Tammelan alueelta Somerniemen laumasta. Tavoitteena on säädellä susikannan kasvua, ehkäistä vahinkoja ja edistää suden hyväksyttävyyttä, sanoo maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk). Suomen riistakeskuksen mukaan kannanhoidollinen metsästys tuo käytännöllisempia keinoja susivahinkojen torjumiseksi. Oulun riistakeskuksen alueella Siikalatvassa kesän ja syksyn aikana sudet tappoivat kymmeniä nautoja. Eniten hakemuksia tuli Oulun riistakeskuksen alueelle, jossa yhdeksässä hakemuksessa haettiin lupaa yhteensä 40 suden metsästykseen. Suomen riistakeskus on määritellyt Suomesta neljä suuraluetta, joissa susitiheys on tavanomaista suurempi. P itkään pohdittu suden kannanhoidollinen metsästys toteutuu helmikuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Lisäksi poikkeuslupia oli mahdollisuus kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin. – Ratkaisulla vaikutus Suomen susikan. Suomen riistakeskus teki jokaiselle suuralueelle vain yhteen hakemukseen myönteisen päätöksen. Vaikutus susikantaan mahdollisimman vähäinen Suomen susikannan demogra sesti määritelty suotuisan suojelutason viitearvo on 28 perhelaumaa Suomen rajojen sisäpuolella ja poronhoitoalueen ulkopuolella. Kainuun kolmessa hakemuksessa haettiin lupaa metsästää 25 sutta. Tarkastelussa ei oteta huomioon rajalaumoja ja vakiintuneita pareja. Metsästys on yksi osa susikannan hoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata elinvoimainen susikanta ja samalla vastata susialueilla asuvien ihmisten tarpeisiin. Suomen riistakeskus katsoi päätösharkinnassaan, että 1–2 suden poistaminen laumasta saattaisi vaikuttaa haitallisesti laumasta jäljelle jääneiden yksilöiden käyttäytymiseen etenkin, jos saaliiksi tulisi lauman alfayksilö. – Metsästyksen avulla varmistetaan, että ihmiset voivat tuntea olonsa turvallisiksi kaikkialla Suomessa, myös susialueilla. Riistakeskus myönsi Pohjois-Pohjanmaalle pelkästään joulukuun aikana seitsemän suden kaatolupaa, yksi Pudasjärvelle ja loput Kuusamoon, jossa sudet ovat tappoivat viime vuonna satoja poroja. Maaja metsätalousministeriön antaman asetuksen mukaan enimmäismäärä oli poronhoitoalueen ulkopuolella 20 sutta, josta on vähennettävä tietoon tullut kuolleisuus asetuksen voimaantulon jälkeen. Kiintiö ei koske poliisin määräyksellä lopetettuja susia eikä riistakeskuksen myöntämiä vahinkoja turvallisuusperusteisia poikkeuslupia. Suomen riistakeskus teki viime vuoden viimeisinä päivinä neljä myönteistä poikkeuslupapäätöstä, joilla voidaan metsästää 18 sutta kannanhoidollisessa metsästyksessä. Muilla suuralueilla ei haettu poikkeuslupia susipareille, joten poikkeusluvat myönnettiin suuralueiden laumoihin, joiden arvioitu yksilömäärä oli tällä hetkellä pienin, kertoo julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta. Alueet ovat Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon muodostama alue, Oulun alue, Pohjanmaan, Rannikko-Pohjanmaan ja Satakunnasta Pohjois-Satakunnan muodostama alue sekä Varsinais-Suomen, Satakunnasta EteläSatakunnan, Uudenmaan ja Etelä-Hämeen muodostama alue. Varsinais-Suomessa tehtiin kahdeksan hakemusta yhteensä 43 suden metsästämiseen. – Tästä johtuen Itä-Suomessa poikkeuslupa myönnettiin rajalaumaan ja Suomen riistakeskus Oulun alueella susiparille. 10 I Ase & Erä Suden kannanhoidollinen metsästys toteutetaan helmikuun kahden ensimmäisen viikon aikana 18 sudelle metsästyslupa Helmikuun kahden ensimmäisen viikon aikana eri puolilla Suomessa voidaan metsästää kannanhoidollisessa metsästyksessä 18 sutta. Susi on rauhoitettu eläin, jota on aiemmin saanut Suomessa metsästää vain vahinkoperusteisella poikkeusluvalla. Asetuksen voimaantulon jälkeen yksi susi on kuollut törmättyään junaan, joten enimmäismäärä oli 19 sutta
Suurin 100 vuoteen Suomen susikanta on kasvanut viime vuosina. Kyseessä on Suomen suurin susikanta sataan vuoteen. Susien tunnettu kokonaiskuolleisuus 1.8.2020–31.3.2021 välisenä aikana oli 35 yksilöä. Metsästys on johdettua ja siihen saa osallistua kerrallaan enintään 50 metsästäjää susireviiriä kohti. Kannanhoidollinen metsästys on mahdollista aloittaa 1. Luken kanta-arvion mukaan kaksi sutta kaadettiin pakkotilan nojalla ja yksi tapettiin laittomasti. Maaja metsästalousministeriön mukaan suden metsästyksen sallimassa asetuksessa esitetty kiintiö ja sen rajaus neljään laumaan ei heikennä susikannan suotuisan suojelutason säilyttämistä. Luken ennustemallin mukaan Suomessa on tällä hetkellä 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa. Susikannan runsastumisen taustalla on hyvä pentutuotto erityisesti siellä, missä susille on ollut saatavilla hyvin ravintoa. Suden pennut syntyvät huhti–toukokuussa, joten kanta oli loppuvuodesta huomattavasti suurempi kuin maaliskuussa. n. 28 susilauman lisäksi viime maaliskuussa oli 20 reviirin merkannutta susiparia. Vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla kaadettiin 19 yksilöä, joista 17 kaadettiin poronhoitoalueella. helmikuuta ja poikkeusluvat ovat voimassa 15 vuorokautta. Kuva: Pexels taan on mahdollisimman vähäinen eikä vaaranna pitemmällä tähtäimellä suotuisan suojelun tason säilyttämisen tai sen saavuttamisen tavoitetta, toteaa Sauli Härkönen. Ase & Erä I 11 Helmikuun kahden viikon aikana toteutetaan suden kannanhoidollinen metsästys, jonka aikana saa metsästää 18 sutta. Kahden yksilön kohdalla epäillään metsästysrikosta. Metsästyksen aloitusajankohdan viiveen osalta on huomioitu päätöksiin liittyvä 30 vuorokauden valitusaika. Poliisin päätöksellä lopetettiin kahdeksan ja liikenteessä kuoli kolme sutta. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan maaliskuussa 2021 susia oli 279?321, toissa vuonna vastaava luku oli 216?246. Kanta on kasvanut 30 prosenttia
Mäkelä-Nummela kertoo isänsä erikoistuneen vasojen ampumiseen. Lapsuuden jahtireissut ovat jääneet hyvin hänen mieleensä. – Isäni ampui ensimmäisen sonninsa vasta 2000-luvulla. Teksti: Eero Wihuri – Meidän kotitilallamme oli lehmiä. Trapin olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummela toimi veljensä kanssa ”ajokoirina” Isän mukana jahteihin Trapin olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummela on viihtynyt jahdeissa lapsuudestaan asti. 12 I Ase & Erä P ekingin vuoden 2008 olympialaisissa trap-ammunnan kultamitalin voittanut Satu Mäkelä-Nummela (51) syntyi metsästävään perheeseen. – Viikonloput menivät usein isän mukana jahdeissa, kertoo Satu Mäkelä-Nummela hymyillen. Orimattilan Mallusjoella asunut Mäkelä-Nummela lähti isänsä mukaan hirvipassiin jo kuusivuotiaana. Hänen intonsa johti jopa metsästysseuran sääntöjen muuttamiseen. – Jahtireissut olivat vähän jännittäviäkin.. Isä nousi viikonloppuisinkin viiden jälkeen lypsämään lehmät, seitsemän aikoihin aamulla lähdettiin passiin
Olin isäni kanssa jahdissa, kun hänen piti lähteä takaisin tilalle töihin. Pian metsästä kuului rytinää, ja hirvi tuli näkyviin. – Halusimme kokeilla kaksoisveljen kanssa haulikkoa, kun meille oli kerrottu, että se potkaisee niin lujaa, että lentää takapuolelleen, Satu muistelee. – Metsästys vei minut ja veljeni mennessään. – Seurassa oli tuolloin hirviporukan säännöissä, että piti olla armeijakin käytynä, mikäli aikoi hirviporukkaan kiväärin kanssa. Joskus minua ärsytti se jatkuva hiljaisuus, varsinkin jos oli kylmä päivä. Isää rupesi väsyttämään ja hän nukahti. – Mallusjoen jahdeissa oli siinä mielessä rento tunnelma, että passipaikalle sai tehdä tulet, ja eväitä sai syödä. Satu Mäkelä-Nummela osallistui viime heinäkuussa neljännen kerran olympialaisiin. Säännöt muuttuivat Satu Mäkelä-Nummelan innostus ampumiseen syntyi, kun hän ensimmäistä kertaa kokeili haulikolla ampumista yhdeksänkymmenen ikäisenä. Minä yritin pitää isää hereillä heittämällä häntä kävyillä. Ensimmäisen hirvensä Satu MäkeläNummela ampui samalla viikolla, kun hän täytti 18 vuotta. Riistapolkukisojen ”puskatrapista” alkoi primattilalaisen tie metsästykseen ja sitä kautta urheiluampumiseen. – Sydän pamppaili, kun mulli tuli näkySatu Mäkelä-Nummela painottaa haulikon kohdistamisen tärkeyttä ennen metsälle lähtöä. – Oli pakko ampua, muuten se olisi kävellyt päälle, nainen muistelee. Kuva: Asmo Talvikunnas. Toki passissa piti olla hiljaa, mutta sentään tulet olivat sallittu. Ase & Erä I 13 > Kotona tehtiin eväät mukaan ja passissa oltiin koko päivä. Isä oli jahdeissa usein noin kello 15 saakka, sitten piti lähteä kotiin lypsämään lehmät. Monesti naapurin setä oli kisoissa kyytimiehenä, kun oma isän maatalon isäntänä ei aina erälle ehtinyt töidensä vuoksi. – Yhtenäkin aurinkoisena päivänä isä oli taas herännyt varhain hoitamaan lehmiä ennen passiin lähtöä. Sijoitus Tokion olympialaisissa oli 24:s. Sorsapassissa oltiin jo kello 11, kun jahtipäivä koitti. Huomasin jääneeni passiin yksikseni kiväärin kanssa. Kuva: Lassi Palo/Ampumaurheiluliitto Joskus Satu Mäkelä-Nummelan piti herätellä passissa torkahdellutta isäänsä. Satu Mäkelä-Nummela suoritti kaksoisveljensä kanssa metsästäjäntutkinnon jo kymmenvuotiaana
– Siihen aikaan naiset eivät edes vapaaehtoisina päässeet armeijaan. Sääntö sulki naisilta mahdollisuudet osallistua hirvijahteihin kivääreiden kanssa. Kuva: Lassi Palo/Ampumaurheiluliitto. Yhden sorsan sain ammuttua, mutta se vaati kolme pum-pumia. Kiekko lähtee välittömästi ampujan kutSatu Mäkelä-Nummela ampuu vuosittain lähemmäs 20 000 kiekkoa. 14 I Ase & Erä viin. Mutta olen kuitenkin ehtinyt seuratyötäkin tekemään. Laukaus on osuma, kun kiekosta irtoaa silmin havaittava pala. – Olen veljeäni yhdeksän minuuttia vanhempi, ja olen tehnyt kaikki asiat ensimmäisenä, Satu Mäkelä-Nummela nauraa. Olin ihan ihmeissäni, miten yhden linnun ampuminen vaati kolme laukausta, hän nauraa. Mäkelä-Nummela sanoo kilpa-ammunnan auttavan tiettyyn rajaan saakka riistalaukauksissa. Jokainen ampuja menee omalle ampumapaikalleen. Näin kierretään, kunnes koko sarja on ammuttu. 17 000-19 000 kiekkoa Kotipitäjäänsä Orimattilaa Satu MäkeläNummela kehuu hyväksi metsästyspaikkakunnaksi. Veljensä kanssa Satu Mäkelä-Nummela toimi lapsena myös ”jäniskoirina”. On kyllä hauska juttu, että hän ampui ensimmäisen hirvensä 20 minuuttia myöhemmin. Kukin ampuu kerran vuorollaan, jonka jälkeen kaikki siirtyvät yhden aseman eteenpäin. Yhteen kilpailu/harjoitussarjaan kuuluu 25 kiekkoa. Viisi ampumapaikkaa sijaitsevat rinnakkain noin kolmen metrin välein 15 metrin päässä heitinhaudasta. Satu Mäkelä-Nummelan tyttärellä on kaksi saksanseisojaa, joiden kanssa hän käy sorsajahdeissa. Meidän tehtävänämme oli ajaa lumikasoihin pesiä tehneitä jäniksiä liikkeelle, jotka sitten vaari ampui. Metelin nostamisen jälkeen sääntöä muutettiin niin, että hirviporukkaan sai tulla kiväärin kanssa kun oli täyttänyt 18. Onnistuin kuitenkin riistalaukauksessa, ja mulli kaatui passipaikalleni. Vaarini oli innokas jänisten jahtaaja, mutta tuolloin meillä ei ollut omia jäniskoiria. Ammun vuosittain 17 000-19 000 trap -kiekkoa. Myöhemmin Satu Mäkelä-Nummela on toiminut Mallusjoen metsästysseuran sihteerinäkin. Toiminkin veljeni kanssa jäniskoirina. – Isovanhempamme asuivat meidän perheemme kanssa samassa talossa, heillä oli päädyssä oma asunto. Heitinhauta on ampumatason alapuolella, kukin ampuja ampuu oman ampumapaikkansa edestä lähtevää kiekkoa, jonka lentosuuntaa ja korkeutta hän ei tiedä etukäteen. – Täällä on hyviä yhtenäisiä alueita jahteihin, tiet eivät katkaise juurikaan alueita. Jokaista ampumapaikkaa kohti on heitinhaudassa kolme heitintä. Trap on vaativa ammunnan laji, jossa ammutaan ampujan edestä poispäin lentäviä kiekkoja. – Orimattilassa on hyvin riistaa, varsinkin peuroja on paljon. – Siitä hommasta piti luopua, kun ammuntakiireet lisääntyivät. Satu Mäkelä-Nummela kertoo nostaneensa ”metelin” metsästysseuran säännöistä. – Lähdin tyttäreni toisen koiran kanssa jahtiin. – Oli siis luonnollista, että ammuin hirvenkin ennen veljeäni. – Toki aseen käsittely, tähtääminen ja laukaiseminen ovat minulla selkäytimessä. Omalla vuorollaan ase ladataan, nostetaan olkapäälle piippu suunnattuna ampumasuuntaan ja kutsutaan kiekko ammuttavaksi ”huutamalla” laukaisulaitteen äänisignaalilla mikrofoniin. – Koirien kanssa on helppoa käydä metsällä, noutava koira on mahdottoman hyvä apu. Hirvijahteihin Mäkelä-Nummela ei nykyisin ehdi, mutta viime syksynä hän ehti sorsajahtiin. Velikin onnistui Arvokas sattumus oli sekin, että myös kaksoisveli ampui samassa jahdissa hirven, ensimmäisensä hänkin
– Tekniikan säätämiseen tottuu. Olen jo vuosien ajan harjoitellut talvisin ulkomailla. Trapradan elektroniikka huolehtii siitä, että sarjan loputtua jokaiselle ampujalle on heitetty satunnaisessa järjestyksessä kaksikymmentäviisi lentoradaltaan samanlaista kiekkoa. Hän on myös voittanut maailmancupin osakilpailun kahdeksan kertaa ja maailmancupin naalin kertaalleen vuonna 2012. Kokeneen ampujan ura jatkuu. Tähtäysasentoni parani muutoksilla. Jokaista ampumapaikkaa kohden ampuja saa kaksi oikeaa kiekkoa ja kaksi vasenta kiekkoa ja yhden suoran. Aiemmin hän tähtäsi vain toisella silmällä, sillä tarra peitti ampumalasien vasemman silmän puolta. Kiekon korkeus voi vaihdella puolentoista ja kolmen metrin välillä. Ulkomailla leireillä Talvisin Satu Mäkelä-Nummela viettää paljon aikaa Etelä-Euroopassa harjoitusleireillä. Trapissa pystyy kilpailemaan maailman huipputasolla, vaikka ikää onkin yli 50. – Ase pitää kohdistaa aina, kun on uudet patruunat. Hän työskentelee Kärkkäisen Lahden tavaratalossa urheilutekstiiliosaston myyjänä. Laukaus on aina jännittävä suoritus. Ilman kunnollista kohdistamista hyvistä riistalaukauksista voi vain haaveilla. Onnistuin kuitenkin riistalaukauksessa, ja mulli kaatui passipaikalleni. Vaikka käyttäisi saman valmistajan samanlaisia patruunoita, kohdistus pitää tehdä uudelleen. Kohdistaminen muistettava Satu Mäkelä-Nummela kannustaa metsästäjiä kohdistamaan huolellisesti aseensa. Lentomatka on 76 metriä. Ura jatkuu Pekingissä 2008 Satu Mäkelä-Nummelasta tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen ammunnan olympiavoittaja. – Ammunta-asentoa olen muuttanut, koska enää en pääse sellaisiin asentoihin kuin ennen. – En osaa laskea ampumisesta irti, hän nauraa. Ase & Erä I 15 susta jostain näistä kolmesta heittimistä, ja se voi lentää ampumasuuntaan nähden 0-45 asteen kulmassa, joko oikealle tai vasemmalle. Toinen iän myötä tullut muutos koskee tähtäämistä. Koskaan laukaushetkellä ei voi olla täysin varma, miten laukaus onnistuu. Satu MäkeläNummela ampui trapin olympiakultaa Pekingin olympialaisissa vuonna 2008. Lisäksi Suomen Ampumaurheiluliitto on valinnut MäkeläNummelan vuoden ampujaksi kaksi kertaa peräkkäin. Ja hyvin on homma hoitunut, ampumarouva kiittää työnantajaansa. – Menossa on tärkeä harjoituskausi, keväällä ohjelmassa on useampia maailmancupin kilpailuita. • Seurat: Mallusjoen metsästysseura/ Orimattilan Seudun Urheiluampujat. – Sydän pamppaili, kun mulli tuli näkyviin. n. Neljä kertaa olympialaisissa kilpaillut ampuja on myös saavuttanut urallaan yhden EM-pronssin sekä kaksi EM-pronssia joukkuekilpailussa. Kahdeksan maailmancupin kilpailuvoittoa. Vaikka muutokset aiheuttavat paljon työtä, halusin tehdä muutoksia parantaakseni tulostasoani. – Kun pyysivät minua töihin Kärkkäiselle, niin sanoin, että urheilun ja kilpailujen vuoksi tulee paljon poissaoloja. • Ase: Perazzi • Patruunat: Clever KUKA. – Suomessa pääsee ampumaan vasta toukokuussa, kun ilmat ovat riittävän lämpimät. Satu Mäkelä-Nummela • Ikä: 51 • Asuinpaikka: Orimattila • Perhe: Mies ja kaksi aikuista lasta. Kaksi MM-pronssia, kaksi MM-hopeaa joukkuekilpailuista. Sanoivat, että saa tulla. Viime kesänä ennen olympialaisia lyhensin haulikkoni perää puolellatoista sentillä, ja se kannatti. – Hyvä riistalaukaus vaatii paljon harjoittelua. • Koulutus ja ammatti: Lastenhoitaja, myyjä. Osumasta saa yhden pisteen. Mäkelä-Nummela on lisäksi valittu vuoden urheilijaksi sekä vuoden naisurheilijaksi, molemmat vuonna 2009. Mutta mukavaa metsälle meneminen on, saalis ei ole pääasia vaan luonnossa liikkuminen. Vain kohdistamalla saa tähtäimet oikeisiin säätöihin, ja oikeilla säädöillä tietää, mihin ase osuu, muistuttaa Satu Mäkelä-Nummela. Ohilaukauksia voi tulla, koska olosuhteet ja tilanteet vaihtuvat. – Harjoittelun, kilpailemisen, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa on tekemistä. Kiekolla on lähtönopeutta noin 150 kilometriä tunnissa Ampujalla on kaksi patruunaa jokaista kiekkoa kohden, naalissa yksi. – Minulla on intoa ja motivaatiota jatkaa harjoittelemista sekä kilpailemista. Korkeus mitataan kaikilla traplajeilla kymmenen metriä heitinhaudan edestä. Nykyään MäkeläNummela tähtää kahdella silmällä ja sulkee suorituksen aikana toisen. • Parhaimmat saavutukset: Trapin olympiavoittaja 2008, osallistunut neljä kertaa olympialaisiin. Kuva: Asmo Talvikunnas Satu Mäkelä-Nummela oli vuodenvaihteen molemmin puolin leireillä ensin manner-Espanjassa ja sitten Kanarian saarilla. Hänen uransa on muutenkin ollut menestyksekäs, palkintokaapissa on muun muassa kaksi trapin MM-pronssia sekä kaksi MM-hopeaa joukkuekilpailuista. Lisäksi yksi EMpronssi, kaksi EM-joukkuepronssia. Metsästäjän pitää hyväksyä se tosiasia, että välillä laukaus menee ohi. Siksi en ole juurikaan viime vuosina ehtinyt metsälle
Tätä mieltä on ilomantsilainen keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen. – Tämä metsästyksen kieltämistä haluava asenne näkyy muun muassa siinä, että metsästys on pääsääntöisesti kiellettyä lisääntyvillä suojelualueilla, esimerkiksi Natura-alueilla. – Asenneilmapiiri metsästystä kohtaan on kielteinen myös muun muassa tilanteessa, jossa laittomalla aseella tehdään vakava rikos. Siksi metsästäjien pitää puhua harrastuksensa hyvistä puolista sekä valvoa etujaan. Silloin eduskunnasta löytyy joukko kansanedustajia, jotka haluavat vaikeuttaa metsästäjien luvallisten aseiden lupaehtoja. Hoskonen muistuttaa suomalaisten metsästäneen ja kalastaneen vuosisatojen ajan ravinnon saamiseksi. Maakuntien kansanedustajat ymmärtävät metsästyksen arvot, mutta Hoskosen mukaan eduskunnassa on yhä enemmän kaupunkilaisia kansanedustajia, jotka eivät hyväksy metsästystä. 16 I Ase & Erä Metsästyksen arvoa ja merkitystä ei täysin ymmärretä eduskunnassa. Ilomantsilaisen kansanedustajan Hannu Hoskosen mukaan osa kansanedustajista suhtautuu metsästykseen erittäin kielteisesti Metsästyksen puolustaja. Teksti: Eero Wihuri M etsästyksen arvostus ja ymmärrys on kaksijakoisessa tilanteessa kansanedustaja Hannu Hoskosen (kesk) mukaan
Ase & Erä I 17 > Ilomantsilainen kansanedustaja Hannu Hoskonen näkee, ettei eduskunnassa esitettävissä metsästyskriittisissä näkökulmissa huomioida metsästyksen laajaalaisuutta. Kuva: Matti Kallio – Metsästysseuroissa tehdään myös arvokasta nuorisotyötä, lapsia ja nuoria kasvatetaan huolehtimaan riistasta.. – Metsästys on luonnossa olemista ja arvokasta riistanhoitotyötä
Metsien suojelun lisäksi samalla halutaan rajoittaa tai estää kokonaan metsästys suojelluilla alueilla. Hannu Hoskonen on tyytyväinen suden kannanhoidollisen metsästyksen alkamiseen. Lapsille ja nuorille metsälle pääsy on valtava elämys. Valtion maksamat korvaukset nippa nappa vastaavat puolta aiheutuneista tuhoista. Erityisen tyytyväinen Hoskonen on siihen, että kuluvan vuoden alkupuolella sallitaan suden kannanhoidollinen metsästys. Susilaumojen lisäksi maaliskuussa oli 20 reviirin merkannutta susiparia. – Ruotsissa valkoposkihanhien suojametsästys on sallittu, vaikka Ruotsi on Suomen tavoin EU-maa ja samat direktiivit koskevat kumpaakin maata. Kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Asenne metsästykseen heillä on kielteinen, vaikka metsästäjät tekevät arvokasta talkootyötä. Hoskosella on pitkäaikainen suhde luontoon, erityisesti metsiin. Liikun itse paljon Ilomantsin ja Helsingin välillä, olen viimeisen vuoden aikana ollut itse seitsemässä läheltä piti -hirvikolaritilanteessa. – Viimeinkin susiasiassa tapahtui edistystä. Oikeuksia loukataan Suomen itäisimmässä kunnassa Ilomantsissa asuva Hannu Hoskonen valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuoden 2003 vaaleissa. – Hirvieläimiä metsästämällä parannetaan liikenneturvallisuutta. Metsästämällä ja kalastamalla saatiin särvintä pöytään. – Jotta ihmisille syntyy oikeanlainen kuva metsästyksestä, toivon metsästäjien kirjoittavan esimerkiksi mielipidekirjoituksia lehtiin. – Valkoposkihanhet aiheuttavat suuria tuhoja vuosittain muun muassa Kiteellä ja Tohmajärvellä sekä muissa itärajan kunnisHannu Hoskonen • Ammatti: Kansanedustaja • Ikä: 64 • Kotipaikka: Ilomantsi • Perhe: Vaimo, kaksi aikuista lasta KUKA. Sudet ja hanhet Vaikka eduskunnassa on lisääntynyt metsästyskielteinen ilmapiiri, on Hannu Hoskosen mukaan positiivisiakin asioita tapahtunut. Luonnossa liikkuminen on suuri nautinto. Tämän totuuden hyväksymisessä on ollut vaikeuksia. Karja on vaarassa ja metsästäjät pelkäävät koiriensa puolesta, korostaa Hoskonen. Kerhotoimintaa parhaasta päästä Hannu Hoskonen kehuu metsästyksen olevan kerhotoimintaa parhaasta päästä. Metsästyksen lisääntyvillä kielloilla olisi kohtalokas vaikutus liikenneturvallisuuteen. – Viime vuosina eduskunnassa on lisääntynyt into suojella metsiä. Kyseessä on Suomen suurin susikanta sataan vuoteen. n. Jos metsästäjät eivät vieraslajeja metsästä, miten käy pidemmällä aikajänteellä meidän luonnollemme, kysyy Hoskonen. Etelä-Suomen kaupungeissa asuvat kokevat, että heillä on ylimaallinen oikeus rajoittaa maaseudun ihmisten elämää, niitä ikimuistoisia nautinto-oikeuksia, mitä sillä seudulla on aina ollut, hän jatkaa. – Metsästäjien oikeuksia rajoitetaan jatkuvasti. Hannu Hoskosen mielestä eduskunnan metsästyskriittisissä näkökulmissa ei huomioida metsästyksen laaja-alaisuutta. Metsästäjät hoitavat riistaa, metsästäjien arvokas työ riistaeläinkantojen vaalimisessa jää täysin syrjään. Vuosina 1981–2003 hän työskenteli Ilomantsin metsänhoitoyhdistyksen metsänhoidonneuvojana. Suomessa kuitenkin ympäristöministeriö haluaa pitää kiinni valkoposkihanhien suojelusta. – Metsästysseuroissa tehdään myös arvokasta nuorisotyötä, lapsia ja nuoria kasvatetaan huolehtimaan riistasta. Hoskonen huomauttaa metsästäjien huolehtivan osaltaan myös kanssaihmisten turvallisuudesta. Metsätalousinsinööriksi Hoskonen valmistui Joensuun metsäja puutalousopistosta. – Valitettavasti osa kansanedustajista vastustaa metsästystä periaatteellisista syistä. – Luvat olen kuitenkin pitänyt voimassa. Hänen mukaansa susikanta on merkittävästi Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioita suurempi. sa. Lisäksi toivon, että metsästäjät entistä enemmän järjestäisivät lapsille ja nuorille tapahtumia, joissa esiteltäisiin harrastusta. Hänen toiveissa on myös valkoposkihanhien metsästyksen salliminen. 18 I Ase & Erä – Metsästyksellä ja kalastuksella on ollut suuri merkitys kansakuntamme kehityksessä. Metsästyksessä riistalaukauksen ampuminen on vain hyvin pieni osa harrastusta. Silloin Hoskosen mukaan eduskunnassa metsästyksestä ei juurikaan puhuttu. – Toivon todella, että yhä laajemmin ymmärrettäisiin metsästyksen laaja-alaisuus. Luvat voimassa Hannu Hoskonen metsästää nykyisin satunnaisesti, miten muilta kiireiltään ehtii. Fakta on, että susikanta maassamme on paljon Luonnonvarakeskuksen arviota suurempi. – Susi aiheuttaa liikaa ongelmia, kun maaseudun ihmiset ovat joutuneet tilanteeseen, jossa heidän oma pihamaakaan ei ole enää turvallista aluetta. Yli 30 vuoden ajan olen metsästänyt, mutta viime vuosina olen valitettavan harvoin etsinyt jahteihin. Nyt metsästys on arvokas ja merkittävä harrastus, metsästys on monille myös tärkeä elinkeino. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Ilomantsin lukiosta hän meni opiskelemaan metsäopistoon, josta hän valmistui metsäteknikoksi. Hirvieläinkolareita, varsinkin peuraja kauriskolareita, tapahtuu vuosittain paljon. Hoskonen painottaa metsästäjillä olevan suuri merkitys Suomen luontoon kuulumattomien supikoirien ja villiminkkien hävittämisessä. Kiintiö on 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Viimeisen viiden vuoden aikana Suomen susikanta on kasvanut keskimäärin noin 16 prosentin vuosivauhtia. Hän kannustaa metsästäjiä tuomaan avoimesti esille harrastuksen hyviä puolia. – Olen erähenkinen ihminen. Luken kanta-arvion mukaan Suomessa oli viime vuoden maaliskuussa 28 susilaumaa. Metsästys tarjoaa monille nuorille mielekkään harrastuksen. Eduskunnan asenneilmapiirissä on tapahtunut tässä asiassa iso muutos vajaan 20 vuoden aikana, kuvailee Hoskonen. – Ne ovat luonnolle haitallisia vieraslajeja
– Pienpetopyyntiin liittyy tällä hetkellä paljon tietämättömyyttä julkisessa keskustelussa. Suomen näätäkanta on elinvoimainen ja kannan nousu ja levittäytyminen on ollut nopeaa. Rautojen kieltäminen olisi suuri luonnonsuojelun vastainen teko. Monet eivät tiedä esimerkiksi sitä, että Suomessa ei ole vuosikymmeniin saanut pyytää pienpetoja avonaisilla raudoilla eikä jalkaraudoilla. Lepän mukaan rautoja tarvitaan minkkikannan hallintaan. Luonnossa harva näkee näätää, mutta esimerkiksi kesämökillä näädät voivat ottaa tilan haltuun ja asettua taloksi jättäen käynnistään erilaisia jälkiä; rakenneja eristevikoja, virtsaja ulostejätöksiä sekä mätänevien ravintoraatojen hajuja. Metsästäjäliitto suosittelee aloittamaan näädän rautapyynnin maastossa vasta marraskuussa. Myös Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii pienpetorautojen poistamista luonnosta. Vasta marraskuussa Näädän metsästysaika alkaa 1.8. Metsästäjäliitolla Metsästysrautojen käyttö halutaan kieltää Metsästäjäliitto kannustaa mökkiläisiä minkkijahtiin. Hilleri on erittäin uhanalainen laji Suomessa. Kaikki raudat tulee aina suojata kokonaan kotelolla, jonka suuaukosta vain kohdelaji mahtuu sisään. Tällöin karhut ovat talviunilla ja näädän turkis parhaimmillaan. Raudat oikein Karhun tassuihin kiinni jääneet raudat ovat Metsästäjäliiton arvion mukaan luultavasti olleet näädänpyynnissä käytetyt vanhanmalliset tai huonosti koteloidut raudat. Ase & Erä I 19 Y li 50 000 suomalaista allekirjoitti metsästysrautojen kieltämistä vaativan kansalaisaloitteen. Ymmärryksen ja tiedon levitys on tärkeää, jotta pienpetoja kuten minkkiä, supikoiraa ja näätää saadaan vähennettyä, sanoo Metsästäjäliiton luonnonja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors. Paljon tietämättömyyttä Kansalaisaloite metsästysrautojen käytön kieltämisestä lailla huolestuttaa Metsästäjäliittoa. Perustelujen mukaan rautoihin astuu myös muita eläimiä, kuten karhuja. Ainoa laillinen rautatyyppi on hetitappavat raudat, jotka tulee olla suojattu laatikolla niin, että muiden lajien pääsy niihin on estetty. Tehokkaalla rautapyynnillä pystytään tarjoamaan paremmat edellytykset onnistuneeseen pesintään eri lintulajeille. Rautoihin voi mennä esimerkiksi lintuja ja hillereitä. Suomessa lopetettiin tiettävästi viime vuonna kolme pienpetorautaan astunutta karhua. Samalla minimoidaan näätäpyynnissä karhuille aiheutuvat pienetkin riskit ja pyyntiaika on tarkoituksenmukainen. Esimerkiksi minkkien pyytäminen hetitappavilla rautaloukuilla on tehokas keino vähentää minkkikantaa ja suojata vesilintuja. – Nykyisten lakien noudattaminen estää karhuvahinkojen tapahtumisen, eikä rautapyynnin täyskielto ole näin tarpeen, Ere Grenfors korostaa. Koska aloitteen allekirjoittajia on yli 50 000, etenee aloite eduskunnan käsittelyyn. Pienpetorautoihin liittyy luonnonsuojeluliiton mukaan vakavia ongelmia. Kuva: Metsästäjäliitto/Iita Ala-Ikkelä on parhaillaan käynnissä Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanke, joka ohjeistaa myös kesämökkiläisiä minkin pyyntiin. Aloitteessa vaaditaan kaikkien metsästysrautojen, esimerkiksi pienpetorautojen kieltämistä lailla. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) sanoi viime vuonna, ettei Suomessa luovuta pienpetoraudoista. n. Lintujen pesintäaikaan näätä käyttää ravinnokseen laajasti munia ja lintupoikueita. Jos asetuksen mukainen suojakotelo joutuu esimerkiksi karhun käsittelyyn, raudat laukeavat itsekseen ja muuttuvat vaarattomiksi. Villiminkkiä saa nykyään pyytää ilman metsästyskorttia hetitappavilla raudoilla maanomistajan luvalla. Avokotelossa olevat raudat eivät vastaa lain vaatimuksia. Minkkejä pyydetään loukuilla. ja päättyy 31.3. Pyyntirautoja asetellessa tulee varmistaa, että laatikko on tukeva ja kansi on hyvin suljettu. Varmistuslangalla voidaan varmistaa rautojen laukeaminen koteloa liikuteltaessa
Tällä hetkellä olemme hyvin toiveikkaita, että tapahtuma todella toteutuu kesäkuussa, toteaa messujohtaja Ninni Manninen. Kesäkuussa on syytä juhlaan, sillä kansainväliset erämessut täyttää 50 vuotta. K oronaviruspandemia on siirtänyt peräti kolme kertaa Riihimäen kansainvälisiä erämessuja. Juhlavuutta lisää vielä se, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautunut Erämessujen suojelijaksi. Koronan vuoksi tapahtumaa on jouduttu siirtämään jo kolme kertaa. Erämessut on perinteisesti järjestetty Riihimäellä joka toinen vuosi. Rokotekattavuus on Suomessa hyvä ja koronapassi on otettu käyttöön. Juhlavuoden tapahtuman suojelijaksi on lupautunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Vuoden 2018 messuilla pääsikokeilemaan muun muassa ampumista jousipyssyllä. 20 I Ase & Erä Riihimäen juhlavuoden erämessujen suojelijaksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö Erämessut Riihimäellä jatkossa vuosittain Riihimäen kansainväliset erämessut järjestetään 9.–12.6.2022, jolloin Erämessut täyttää 50 vuotta. Vaikka koronatilanne on hankala, aiotaan messut järjestää ensi kesäkuussa. – Syksyllä saatiin järjestettyä useita isoja messuja, kuten Helsingin Kirjamessut ja Tampereen Kädentaidot-messut. Ensimmäisten erämessujen suojelija vuonna 1972 oli silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen . Kuva: Riihimäen erämessut. Jatko turvattu Erämessut tullaan järjestämään jatkossa jokavuotisena tapahtumana. Eräalan harrastaErämessuilla on paljon erilaista toimintaa. Harva tapahtuma saavuttaa näin korkean iän, messut onkin Suomen vanhin eräalantapahtuma
kesäkuuta. Tämä fuusio, josta Riihimäen kaupungin hallitus päätti syyskuussa, takaa Erämessujen toiminnan. Koronapandemia on aiheuttanut tapahtuma-alalle paljon hankaluuksia. – Messuille on tarvetta. – Messut uudistuvat vuosittain. Korona ei ole vienyt tarvetta ihmisten kohtaamisilta, päinvastoin. Haluamme fuusiolla turvata Erämessujen jatkon ja kehityksen, kertoo Riihimäen kaupungin elinvoimajohtaja Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Mika Herpiö. – Viime marraskuussa järjestimme moottorikelkkojen Kelekkamessut Rovaniemellä. Oulussa järjestettiin edellisen kerran Pohjois-Suomen erämessut vuonna 2019. Messut järjestää Kuopio-hallissa Erämessut Oy, jonka omistaa kaksi pohjoissavolaista koirajärjestöä: PohjoisSavon ajokoirayhdistys ja Pohjois-Savon Pystykorvakerho. Asiakkaat ovat toivoneet erämessujen järjestämistä joka vuosi. Ase & Erä I 21 Erämessujen vilkas vuosi Koronaviruspandemian vuoksi monia erämessuja on jouduttu siirtämään kahden viimeisen vuoden aikana. Kuva: Pohjois-Suomen erämessut Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii Riihimäen erämessujen suojelijana. Oulun messuille odotetaan noin 500 näytteilleasettajaa ja noin 40 000 kävijää. Juhlavuotena teemamme on vastuullisuus metsästyksessä, kalastuksessa ja retkeilyssä, kertoo Ninni Manninen. Lapin Messut järjestää myös yhteistyössä lentopalloseura Ettan kanssa Oulussa Pohjois-Suomen erämessut 17.-19. kerran. Kuopion Erätaika -messuja on järjestetty joka toinen vuosi vuodesta 1995 lähtien. Messupaikkavarauksia on tehty, perinteisesti messuilla on ollut noin 200 näytteilleasettajaa, kertoo messupäällikkö Tapio Multasuo. Messuja odotetaan innokkaasti. Kuoksa huomauttaa, etteivät koronaviruspandemian vuoksi pariin vuoteen metsästystuotteiden myyjät, maahantuojat ja valmistajat ole päässeet esittelemään uutuuksiaan metsästäjille. Riihimäen Messut Oy sulautui vuoden alussa emoyhtiöönsä Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:hyn. Kuva: Riihimäen erämessut jamäärät ja tuotteiden myynti ovat koronan aikana nousseet hurjasti. – Näytteilleasettajat ja messuvieraat odottavat tapahtumaa. Sen vuoksi kuluvasta vuodesta on tulossa erittäin vilkas messuvuosi. n. Riihimäen kansainvälisten erämessujen lisäksi messutapahtumia järjestetään muun muassa Kuopiossa, Kontiolahdella, Oulussa ja Rovaniemellä. – Asiakkaille päin fuusio ei juuri näy, täydentää Manninen. Kuopiossa Erätaika-messut on määrä järjestää äitienpäiväviikonloppuna 6.-8. – Koronatilanne luo epävarmuutta, mutta uskomme tilanteen helpottavan toukokuuhun mennessä. Oulun tapahtuma järjestetään 14. – Erämessut on tärkeä osa Riihimäen tapahtumatoimintaa. Hänen mukaansa messuja odottavat innokkaasti niin näytteilleasettajat kuin messuvieraatkin. Hän toimi myös pitkään Riihimäen Messujen hallituksen puheenjohtajana. Jatkossa tulemme toteuttamaan vuosittaisia teemoja ja uusia teema-alueita. Kyseessä on kymmenes messutapahtuma. – Messutiimi on pysynyt samana, kuten myös yhteinen tavoitteemme, tehdä edelleen Suomen parhaat erämessut kävijöille ja näytteilleasettajille. toukokuuta. – Molemmat messut aiotaan järjestää. Seuraavat messut on tarkoitus järjestää 13.-15. toukokuuta Lappiareenalla. Lapin erämessut jouduttiin siirtämään vuodelta 2020. Riihimäen kaupungilla, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:llä ja Riihimäen Messuilla oli yhteinen tahtotila siitä, että kansainväliset erämessut pystytään jatkossakin järjestämään Riihimäellä. Koronatilanne tulee helpottamaan kesään mennessä, sanoo Lapin Messut Oy:n tiedottaja Erkki Kuoksa. Messuilla vieraili yli 38 000 ihmistä tutustumassa muun muassa aseuutuuksiin. Messuilla kävi paljon ihmisiä, messuilla näki ja koki, kuinka kohtaamisia on odotettu
– Pitkä, hyvän kantavuuden eräsuksi sopii hyvin esimerkiksi Lappiin, jossa on tilaa. Vaikka liukulumikengät näyttävät suksilta, ovat ne luonteeltaan enemmän lumikenkien tyyliset. Sauvoilla, tai ilman Liukulumikengillä voi liikkua metsissä joko sauvojen kanssa tai ilman. – Liukulumikenkien suurin valtti on näppäryys. – Liukuominaisuuksien ansiosta liu. Pidempi suksi toki kantaa paremmin. Toisaalta lumikenkään verrattuna suksen mallinen liukulumikenkä mahdollistaa hiihtävän etenemisen ja jopa mäkien laskemisen. 22 I Ase & Erä Liukulumikengissä yhdistyy eräsuksien kantavuus ja lumikenkien helppous Verraton apu talven jahteihin Jahtiin tekisi mieli, mutta metsässä on lunta kymmeniä senttejä. Lumiliukukengät mitoitetaan painon mukaan. Harri Korhosen mukaan liukulumikenkien kantavuus upottavassa lumessa on hämmentävän hyvä. Itse liikun jahdeissa 145 senttiä pitkillä liukulumikengissä, jatkaa Korhonen. – Käytän sauvoja liikkumisen apuna. Järkevintä on valita painoluokan mukaan. Mikä avuksi. Lumikenkäilyä ja erähiihtoa yhdistävä liukulumikenkä on monelle metsästäjälle näppärä apuväline talven jahteihin. Kuva: Jyri Tuovinen L iukulumikenkien suosio kasvanut merkittävästi parin viimeisen vuoden aikana, eikä ihme. Yli 100-kiloisille suositellaan 160 senttisiä menopelejä. Eteläisemmässä Suomessa metsissä on paljon enemmän aluskasvillisuutta, siksi eräsuksien käyttö on hankalampaa. Teksti: Eero Wihuri kulumikengät mahdollistavat nopeammat paikasta toiseen liikkumiseen verrattuna tavallisiin lumikenkiin, toteaa Korhonen. Ne ovat osoittautuneet erinomaiseksi tavaksi liikkua hangilla maastosta riippumatta. Niiden avulla metsässä liikkuminen on helpompaa kuin eräsuksilla, koska liukulumikengät ovat lyhyempiä. – Kantavuudeltaan ne ovat eräsuksien – Liukulumikenkien suurin valtti on näppäryys. Naisille ja lapsille suositellaan 120 -senttisiä, 80-kiloisisille miehille suositellaan 145 senttimetriä pitkiä liukumikengiä. – Liukulumikengissä pätee viisaus, mitä lyhyempi suksi sitä helpompaa on liikkua. Parhaimmillaan liukulumikengät ovat jyrkissä rinteissä ja tiheäkasvuisissa metsissä. Jos maastossa on ojia tai paljon pehmeää lunta, sauvoista on apua liikkumisessa, kertoo Harri Korhonen. Käytän niitä esimerkiksi näätäja ilvesjahdeissa, kertoo pieksämäkeläinen metsästyksen harrastaja Harri Korhonen. Liukulumikengät ovat perinteisiä eräsuksia leveämmät ja lyhyemmät, ja niiden pohjassa keskialueella on lisäpitoa tuomassa kiinteä nousukarva. Hänellä on puolisonsa Henna Suhosen kanssa Youtubessa HK Hunting -metsästyskanava. – Liukulumikengät ovat todella kätevät lumisessa metsässä. Lumiliukukengät ovat merkittävästi lyhyemmät, siksi niillä on helpompi liikkua eteläisemmän Suomen metsissä, toteaa Korhonen. Henna Suhonen ja Harri Korhonen liikkuvat talvella jahdeissa liukulumikenkien avulla
Ase & Erä I 23 >
Tiheissä pusikoissa liukulumikengät ovat ylivertaiset suksiin verrattuna. Toki ne helpottavat laskuissa, kantit tuovat ohjattavuutta. Karvapohja estää ylämäissä lipsumisen potkaisuvaiheessa, pehmeässä lumessa karva ei ota kiinni, hän jatkaa. – Sinänsä vastoin yleistä luuloa kyseessä ei ole mikään uusi keksintö. Ero on suuri eräsuksiin verrattuna. Osassa lumiliukukengistä on varustettu teräskanteilla. Liukulumikenkä näyttää sukselta, mutta ilis on kuin lumikengillä kävelisi, jatkaa Talvikunnas. Jos keli on sellainen, että ilman mitään apuvälineitä lunta on kainaloon saakka ja lumikengillä liikuttaessa upottaa polveen saakka, niin liukulumikengillä upottaa vain 5-15 senttiä. Kuva: Eränetti Harri Korhonen käyttää neopreenikenkiä. Tärkeintä on, että jalat pysyvät kuivina ja lämpiminä. 160 senttiä pitkä malli sopii yli 100 -kiloisille, lapsille sekä naisille sopii 120 senttiä pitkä lumiliukukenkä. n. – Toinen tärkeä asia valinnassa on se, että jalkine tukee nilkkaa. Liukulumikenkien hinnat vaihtelevat noin 200 eurosta aina 500 euroon. Mutta loivassa maastossa kanteilla ei kuitenkaan ole suurta vaikutusta. Tero Talvikunnas Eränetistä kertoo liukulumikenkien suosion kasvaneen nopeasti. Kantavuutta ei meinaa uskoa, ennen kuin itse pääsee kokeilemaan. Koska sukset ovat kevyet, on niitä helppo nostella risujen, kantojen ja puunrunkojen yli. – Liukulumikengät kiinnostavat metsästäjien helpon hallittavuuden vuoksi. 1950-luvulla Alpeilla ihmiset laittoivat jäniksen karvoja suksien pohjaan, jotta he pystyivät liikkumaan lumisessa maastossa. – Suosituin pituus on 145 senttiä, se sopii erinomaisesti 80-100 -kiloisille metsästäjille. veroiset. Se helpottaa kulkemista myös laskuvaiheessa. Periaatteessa tavalliset lenkkaritkin käyvät, mutta niissä kastuvat jalat. Itse suksea ei tarvitse juuri hoitaa, mutta välillä luistopintoja voi vahata luiston parantamiseksi. Kengät kuin kengät Liukulumikenkiin ei myöskään vaadita erillisiä monoja, vaan yleissiteisiin käyvät lumikenkien tapaan kengät kuin kengät. 24 I Ase & Erä Suosio kasvaa nopeasti Metsästäjät ovat huomanneet liukulumikenkien hyvät ominaisuudet. Hän sanoo liukulumikengän valinnan menevän ”nappiin”, kun valinnan tekee painotaulukon mukaan. Tällaisissa olosuhteissa menoa helpottaa merkittävästi myös se, että sukset ovat lyhyet, jolloin kärjet eivät eksy esimerkiksi risujen alle. Harri Korhosen mukaan liukulumikengillä voi hiihtää perinteiseen tapaan, kun lunta on vähemmän ja maasto tasaista. – Lumisessa ryteikössä liikkuminen on vaivatonta. Liukulumikengän kantavuus pehmeässä lumessa on eräsuksen luokkaa. – Liukulumikengillä pystyy kävelemään ja hiihtämään. – Metsästäjä ei jahdeissa juurikaan kantteja tarvitse. – Saappaat ja vaelluskengät sopivat parhaiten jalkineiksi. Liukulumikengät mahdollistavat metsästäjälle liikkumisen vaihtelevassa maastossa, summaa Korhonen lumiliukukengien hyödyt. Harri Korhonen suosittelee niiden hankintaa talvella metsästäville. – Laadukkaat liukulumikengät ovat hyvin kohtuuhintaisia, ja niitä voi käyttää vuosien ajan. Kuva: Jyri Tuovinen Liukulumikengät näyttävät suksilta, mutta niillä liikkuminen muistuttaa lumikengillä kävelyä
Suuret valkohäntäpeuraja kauriskannat aiheuttavat nimittäin koko ajan yhä enemmän keskustelua, ja myös äänekästäkin keskustelua. Kannattaa kaksi kertaa miettiä, että onko kielto tässäkään se oikea ratkaisu, vai löytyisikö ratkaisu toista kautta. Tilanne oli siis ajautunut aikamoiseen konkeloon ja vaikea uskoa, että tilanteessa oli juurikaan voittajia. Heinonen on itsekin metsästäjä. Sieltä voisi yhden opin tänne meidän metsästyksenkin puolelle tuoda. Kyllä maanomistajalla pitäisi olla oikeus metsästää maillaan peuroja, jos paikallisen metsästysseuran kanssa yhteistyö ei onnistu. Silloin voisimme välttää tällaiset tilanteet, mistä tuossakin Maaseudun Tulevaisuudessa viime huhtikuussa julkaistussa uutisessa kerrottiin. Itse olen työni puolesta eduskunnassa saanut toimia myös ulkoja turvallisuuspolitiikan parissa. n Timo Heinonen. Maanomistajat olivat turhautuneet tilanteeseen ja se johti siihen, että metsästysvuokrasopimuksia oli irtisanottu yhteensä paikalliselta seuralta 700 hehtaaria. Viime keväänä maaja metsätalousministeriössä jo valmisteltiin asetusluonnos sorsavesien ruokintakiellolle. Ja samaan aikaan käydään vilkastuvaa keskustelua myös vesilintujahdin uudistamisesta. kymmenen vuoden ajan. Kirjoitin viime vuonna tällä palstallanikin siitä, että meidän metsästäjien tulisi käydä aktiivisempaa keskustelua maanomistajien kanssa riistanhoidosta ja -kannoista. Ehkä tässäkin se kultainen keskitie olisi paras löytää yhdessä. Kaikista huonoin tilanne meille metsästäjille on kuitenkin tilanteiden ajautuminen sellaisiksi, että metsästyssopimuksia ryhdytään irtisanomaan. Harvan peuraja kauriskannan alueilla riistanhoidollisella tukiruokinnalla on kuitenkin edelleenkin paikkansa. Vuoropuhelua toivoen... Maanomistajat suunnittelivat hakevansa poikkeuslupia valkohäntäpeurojen metsästykseen. Syynä tähän olisi se, että muun muassa haapanan, jouhisorsan, lapasorsan, tukkasotkan, heinätavin ja nokikanan kannat ovat taantuneet yli Kansanedustaja ja valtion liikuntaneuvoston jäsen loppilainen Timo Heinonen kertoo Ase&Erän lukijoille ajankohtaisista metsästysasioista lainsäätäjän näkökulmasta. Pelloista nimittäin yhä isompi osa tarjoaa ruokaa yli talvenkin, ja jos kyttäysjahdit loppuisivat tai merkittäDialogi monologia parempi vaihtoehto västi edes vähenisivät, niin tokkopa tällaisia saalismääriä olisi mahdollista verottaa. Monilla alueilla seuratoiminta on toki hoidettu mallikkaasti, mutta ei kaikkialla.” Näin kommentoi Maaseudun Tulevaisuudessa maanviljelijä Jari Yli-Heikkilä peuratilannetta ja tuskastumistaan sorkkaeläinten aiheuttamiin ongelmiin viljelyksilleen viime keväänä. Samaisessa jutussa maanomistajat edellyttivät jo pienten hirvieläinten ruokinnan kieltämistä ja ilveksen rauhoittamista metsästykseltä. Näiden kantojen vahvistamiseksi kaikkien vesilintujen metsästys haluttaisiin nyt kieltää ravintohoukuttimella kolmen vuoden määräaikaisen kokeilun ajaksi. Itse en ole lainkaan varma, että esimerkiksi peurojen ruokinnan kielto olisi ratkaisu kantojen suuriin määriin. Tukiruokinnalle ei siis Etelä-Suomessa ole suurtakaan tarvetta, jos lainkaan, mutta myös mahdollinen houkutteluruokinnankin kieltäminen veisi tilannetta ehkä vain huonompaan suuntaan. Tarkkoja laukauksia vielä jahtikauden lopulle. Se kuuluu näin: parempi on aina edes laimeampi dialogi, vuoropuhelu, kuin äänekäs yhden äänen monologi. Mutta nyt ei muuta kuin hyvää uutta vuotta. Ase & Erä I 25 METSÄSTYSKUULUMISIA ARKADIANMÄELTÄ K aikilla muilla paitsi maanomistajilla tuntuu olevan päätösvalta peura-asioissa. Ohjata ruokinnalla eläimiä pois pihoista ja teiden varsilta houkuttelemalla ne paikoille, mistä niitä olisi helppo ja hyvä verottaa. Itse peräänkuulutan jälleen istumista samaan pöytään ja maanomistajien sekä maanviljelijöidenkin kuuntelemista
– Aimon alue on luonteva paikka ampumaradoille, sillä alueella on monen meteliä tuottavan harrastuslajin harrastajat ja infraa jo valmiina. Tavoitteena on, että ensimmäiset laukaukset päästään ampumaan vuonna 2023. 26 I Ase & Erä Kiteelle yksi Suomen suurimmista ampumaurheilukeskuksista Kaksi vuotta ensimmäisiin laukauksiin Kiteelle rakennetaan yksi Suomen suurimmista ampumaurheilukeskittymistä. Eero Wihuri K iteelle valmistuu lähivuosina uusi ampumaurheilukeskus. Alueelle on tulossa radat hirvi-, pienoiskiväärija pistooliammuntaan sekä myöhemmässä vaiheessa myös kivääriammuntaan. Eri. – Kymmenen vuotta tätä on suunniteltu ja viimein on päästy tositoimiin, kiittelee puheenjohtaja Toni Suomalainen KeskiKarjalan Ampumaratayhdistyksestä. Hän pitää ampumakeskuksen sijaintia valtatie kuuden ja Kiteen lentokentän läheisyydessä erinomaisena. Kiteen kaupunki rakentaa ampumaratojen vaatimaa perusinfraa harrastusja matkailukeskus Aimon alueella Kiteen Tolosenmäessä. Ampujat liittyvät lentäjien, autoilijoiden, moottoripyöräilijöiden sekä hevosja koiraharrastajien joukkoon. Ensimmäinen vaihe valmistuu syksyllä 2023
– Kun perusinfra on saatu valmiiksi kesän loppuun mennessä, alkaa ratarakenteiden valmistelu hirvi-, pienoiskiväärija pistooliammuntaan, sanoo Toni Suomalainen. Kiteen ampumakeskuksen rakennustyöt alkoivat maansiirtotöillä. Ase & Erä I 27 > Kiteelle yksi Suomen suurimmista ampumaurheilukeskuksista Kaksi vuotta ensimmäisiin laukauksiin Alueelle on suunniteltu kaksi hirvirataa, radat pienoiskiväärille ja pienoispistoolille, kivääriradat ja myöhemmin myös haulikkoradat. Monipuolisen ampumaurheilukeskuksen ensimmäinen vaihe on määrä valmistua syksyllä 2023. – Meillä ampujilla on lähes 2 000 jäsentä, joten vilkastutamme Aimon alueen toimintoja entisestään, jatkaa Suomalainen. Suomalaisen mukaan radan perusharrastajajoukko tulee Pohjois-Karjalan alueelta Joensuuta myöten, lisäksi harrastajia tulee. Alueelle on suunniteltu kaksi hirvirataa, radat pienoiskiväärille ja pienoispistoolille, kivääriradat ja myöhemmin myös haulikkoradat. Piirroskartta: Tupu Vuorinen alojen harrastajat ovat tehneet vuosikausia tiivistä yhteistyötä ja Osuuskunta Kiteen Aimossa ovat kaikki alueen toimijat mukana. Kuva: Hannu Putkuri / RS Ilmakuvaus Kiteen Aimon alueelle rakentuvan ampumakeskuksen vieressä on myös muuta melua aiheuttavaa toimintaa, esimerkiksi moottoriurheilua. – Myöhemmässä vaiheessa rakennetaan 100 ja 300 metrin radat kivääriammuntaan. Radat vaiheittain Ampumaratojen suunnittelu ja rakentaminen on vaiheistettu, sillä resurssit eivät riitä koko keskuksen rakentamiseen kerralla
28 I Ase & Erä keskukseen Etelä-Savosta ja Etelä-Karjalasta. Talon läheisyydessä on useita hotelleja ja ravintoloita. Tule mukaan tähän maamme laajimpaan ase-ja militariaharrastajien kokoontumiseen! Tampere-talosta löytyvät kaikki tarvittavat palvelut ravintoloineen. Infrahankkeen taustalla oli ampumarata-alueelle aiemmin laadittu suunnitelma, jossa määriteltiin ampumaurheilukeskuksen tarpeet. helmikuuta 2022, nyt jo 30. Myyntipaik an varanneet pääsevät sisään sunnuntain a klo 7.00. Haemme myös hankerahoitusta ratainvestointeihin. Maata ajetaan ensimmäisessä vaiheessa noin 7 000 kuutiota ja lisää tarvitaan, hän jatkaa. n Tampereen Asehistoriallinen Seura Tamarms ry järjestää asekeräilijöille ja militariaharrastajille hienon myyntija ostotapahtuman. Nyt on aika rakentaa rahoitusta ampumaratojen rakentamiseen, hän jatkaa. pysäköintitalo. Rahoituksessa on menty marssijärjestyksen mukaan, ensin rakennetaan alueen infraa. Alustavien arvioiden mukaan alueella voisi käydä jopa 16 000 ampumaurheilun harrastajaa vuosittain.. Kaupunki hallinnoi EAKRrahoitteista hanketta, jolla alueelle rakennetaan sisäinen tiestö, pysäköintialueet, tietoliikenneyhteydet, valaistus, sähköt sekä vesija viemärilinjat. – Se sopii hyvin ampumaratapenkkoihin, sillä ELY-keskus näkee tällaisen hyötykäytön hyvänä tapana kierrättää pilaantunutta maa-ainesta. Ensimmäiset laukaukset uusilla radoilla on tarkoitus laukaista syksyllä 2023. Vaarallisten aineiden pitoisuudet ovat vain nanogrammoja, joten maa-ainesta voidaan kapseloituna käyttää. Pöydän hintaan sisältyy myös yhden avustajan sisään pääsy. Infrahankkeen budjetti on lähes 500 000 euroa. kerran Tampere talossa! Myyntipöyt iä on kahta eri kokoa, 50x150 cm kokoisten pöytien hinta on 60 € ja 80x180 pöytien hinta on 65 €. Ilmoittautum inen ja lisätiedot: Antti Rantanen 0400-626 079 (ilt.) tai gunshow@ tamarms. TAMARMS 2022 Kansainvälinen ase-ja militariamateriaalin myyntitapahtuma 20. Myyntitava raa voi tuoda tiloihin myös jo lauantaina ilta päivällä. Lähistöllä on runsaasti pysäköintitilaa, mm. Ampumaurheilukeskuksen perusinfra -hanketta toteuttaa ja hallinnoi Kiteen kaupunki. Aukioloaika on yleisölle klo 10.00-16.00 ja sisäänpääsymaksu on 15 euroa (vain käteismaksu). Alustavien arvioiden mukaan alueella voisi käydä jopa 16 000 ampumaurheilun harrastajaa vuosittain. Euroopan aluekehitysrahaston ja valtion osuus puolet ja toisesta puolesta vastaa Kiteen kaupunki. – Rata tukee suuren metsästäjäjoukon ampumaharjoittelua, rata tukee myös ammunharrastajien, urheilijoiden ja reserviläisten harjoittelumahdollisuuksia koko maakunnan alueella Tavoitteena on myös järjestää eritasoisia kilpailuja perinteisen harrastusammunnan ja lakisääteisten ammuntojen lisäksi. – Infrahankkeen lisäksi kaupunki ajattaa omana työnään maata penkkoihin, sillä kaivamme parhaillaan Kiteen Meijerinrannan alueelta vanhan sahan jäljiltä pilaantunutta maa-ainesta, kertoo kuntatekniikan päällikkö Mika Niskanen. – Etsimme sijoittajia ja toimijoita, jotka voisivat osallistua ampumaurheilukeskuksen rahoitukseen. Lähes 500 000 euroa Kiteen kaupunki omistaa maa-alueet, joten kaupungin rooli on ollut ampumaurheilukeskuksen suunnittelussa ja valmistelussa erittäin tärkeä. – Aikataulu riippuu paljolti rahoituksen järjestymisestä, kertoo Suomalainen. Perinteisesti mukana on myös alaan liittyvä erikoisnäyttely: Suomen armeijan sotakoiramateriaali, jossa on esillä ennen näkemätöntä esineistöä. Rahoittajana on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Paikkana on edellisvuosien tapaan Tampere-talon näyttelytilat ja ajankohta sunnuntai 20.2.2022. Alueella on järjestetty kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja eri lajeissa autourheilusta lentämiseen ja tapahtumia halutaan alueelle lisää. Myös koko Kiteen Aimon alueelle ollaan hakemassa kehittämisja investointirahoitusta, jotta alueen infra ja toiminnot saataisiin sellaiseen kuntoon, että matkailijat, tapahtumissa kävijät ja harrastajat alueella viihtyvät
0400 550 915 parhaiten iltaisin Jorma Simolin myynti@puukot.. Apua metsästäjiltä tarvitaan, koska supikoiraa ei saa pyytää heti tappavilla loukuilla, eikä kaikilla mökkiläisillä ei ole mahdollisuuksia supikoiran eettiseen lopettamiseen. Mikäli joka kymmenes Suomen mökkiläinen pyydystäisi yhden minkin vuodessa, vuotuinen minkkisaalis tuplaantuisi. Ase & Erä I 29 M etsästäjäliitto aloitti viime kesänä maaja metsätalousministeriön rahoituksella kaksivuotisen hankkeen, jonka tarkoituksena oli aktivoida mökkiläisiä pyytämään pienpetoja joko itse tai pyytämään apua alueen metsästäjiltä. – Suurin osa mukaan lähteneistä metsästysseuroista on suhtautunut hankkeeseen myönteisesti, vaikka pienpetopyynti viekin vapaaehtoisilta paljon aikaa, Petri Passila sanoo. Kesämökkejä on Suomessa yli 500 000. Hanke on saanut mökkiläisiltä ja metsästäjiltä innostuneen vastaanoton ensimmäisen vuoden aikana. Hankkeessa on ollut tavoitteena saada mökkiläisiä pyytämään minkkejä itse omalla kesämökillään. Minkkiin on kohdistettu esimerkiksi pienpetokampanjoita. Alueen mökkiläisille on luotu kontakteja paikallisiin metsästysseuroihin. Metsästäjäliiton piirihallituksille voi ilmoittaa halukkuudesta osallistua hankkeeseen ja kertoo alueensa vesistöstä ja mökkiläisten määrästä alueella. Pääasiassa metsästys tapahtuu loukkujen avulla. Valituilla hankealueella on luotu myös verkostoja pyynnin järjestämiseksi myös tulevaisuudessa. Hankkeessa kesäaikainen pyynti 1.531.7 tehdään pelkästään elävinä pyytävillä loukuilla, välttäen kesäaikana rauhoitettujen lajien kuolema heti tappavissa raudoissa. n Puukot.. Jokainen pyydetty vieraspeto on tärkeä, sillä on tapauksia, joissa esimerkiksi yksittäinen minkki on tuhonnut kokonaisen alueen vesilintujen poikastuotannon. Mukaan haluavien metsästysseurojen ei tarvitse olla metsästäjäliiton jäseniä. PUUKON OSAT JA TARVIKKEET SUORAAN NETTIKAUPASTA TAI PUHELINMYYNTINÄ • Puukot ja tarvikkeet • Puukon terät ja helat • Tupen nahkat ja ompelutarvikkeet • Tupen nahkavärit ja vahat • Erilaiset muotoraudat ja punsselit • Kiillotuslaikat ja hiontavahat terien viimeistelyyn • Erikoisviilat ja teroittimet • Metallit: messinki, uushopea, pronssi • Kuitulevyt • Teräkset terien taontaan • Ym. Puh. Kauppakeskus IsoKristiina Kaivokatu 5, 53100 Lappeenranta Nettikauppa puukot.. Vaikka hanke pääsi alkamaan myöhemmin keväällä kuin alun perin oli suunniteltu, hankkeessa on tähän mennessä saatu saaliiksi 85 minkkiä ja 83 supikoiraa. Hankkeen uskotaan auttavaan mökkiläiset ymmärtämään vieraspetokantojen kurissapitämisen merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Minkki on myös Suomen toiseksi suosituin tarhaeläin ja joskus niitä pääsee tarhoilta luontoon karkuun. Metsästyslainsäädäntö muuttui ja vieraslajilaki sekä -asetus säädettiin vuonna 2019 niin, että minkin ja supikoiran pyynti ei enää edellytä suoritettua metsästäjätutkintoa eikä maksettua riistanhoitomaksua. Minkin poistaminen taas on näkynyt selvästi alueen lintukannan elpymisenä. – Eri puolille Suomea on viety kevään ja kesän aikana yhteensä 400 minkkiloukkua ja 80 supiloukkua, kertoo hankevastaava Petri Passila. Tätä varten erilaisia käyttäjäturvallisia ja eettisesti toimivia loukkuja on annettu mökkiläisille ja paikallisille metsästysseuroille kymmenen Metsästäjäliiton piirin alueella. Saalismäärät kasvavat Ensi vuonna tulee jokaiseen piiriin kaksi uutta hankealuetta, jolloin saaliin odotetaan ensi vuodelle tuplaantuvan, koska pyynti jatkuu vanhoillakin alueilla. Mitä Metsästäjät innolla mukana minkin pyynnissä Minkki on haitallinen vieraslaji ja sitä metsästetäänkin runsaasti. tarvikkeet. Pyyntiin tulee kuitenkin olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa, ja pyynti tulee tapahtua eettisesti. Kuva: Maaja metsätalousministeriö tärkeämpi vesilintujen lisääntymisalue, jossa on runsaasti ranta-asutusta, sen tärkeämpi alue on hankkeelle
– Kaskinuotion ajatuksena on hyödyntää risuja ja oksia, joita yleensä pidetään ylijäämämateriaalina. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen K askinuotioksi ristitty hiilettävä nuotio yhdistää nykytekniikan ja toisaalta satoja vuosia vanhan lämmittämiskäytännön. Retkeilijän kannalta parasta on se, että ruokaa tehdessä voi samalla tuottaa maanparannusainetta, biohiiltä. Kaskinuotio syntyi puolivahingossa järvenpääläisen innovaattori Pekka Koivukunnaksen ideoinnissa. – Veden keittoon, makkaranpaistoon tai ruuan lämmittämiseen ei vaadita klapeja vaan voidaan käyttää oksia, jolloin puunkulutuskin pysyy vähäisenä. Laavun edessä ei ole enää perinteistä tulipaikkaa, vaan paikalla on hiilettävä nuotio. 30 I Ase & Erä Kaskinuotio yhdistää nykytekniikan ja ikiaikaisen tiedon Keittotulet risuilla Evon retkeilyalueella uusittiin viime syksynä laavu ja nuotiopaikka. Biohiili on hiilinielu, joka parantaa ravinteiden ja. Kaskinuotiota on hiilettävä nuotiopaikka, joka pitää yllä hiillosta ja liekkiä samaan aikaan. Kaskinuotion Pekka Koivukunnaksen mukaan Kaskinuotio säästää klapeja, risut tulevat hyödynnetyiksi. voi jättää odottamaan lämpimänä toista retkeilijää, sanoo Kaskinuotion keksinyt Koivukunnas
Pekka Koivukunnas uskoo että Kaskinuotio säästää puutta, vaikkei säästöstä vielä selvää näyttöä suhteellisen lyhyen käyttökokemuksen takia olekaan. Nuotio palaa pyramidin muotoisessa tulipesässä. Alunperin Kaskinuotio on suunniteltu yksityiskäyttöön. Arina keksittiin kuitenkin vasta 1800-luvulla. Palokaasut pyrkivät ylös ja törmäävät paloilmaan, jolloin syntyy pyörteilyä. Pohjalla kannattaa pitää aina ainakin ohut kerros hiiltä ja tuhkaa, koska ne suojaavat pohjaa korroosiolta. Nuotio soveltuu esimerkiksi metsästysmajoille ja -laavuille. Normaalisti nuotioon jää aina osittain palanutta puuta, kun se sammutetaan väkisin mutta Kaskinuotio sammuu itsekseen kannen alla. Jos klapi on liian iso, ei Kaskinuotio pysty polttamaan kaikkea savua. Kaskinuotiossa on jäähdyttävä palopesä ja osa lämpösäteilystä heijastuu takaisin palopesän reunoilta, jolloin normaalia piippuefektiä ei pääse muodostumaan. Sitä ennen on poltettu hiiltä maakuopissa, siinä mielessä tämä ei ole mikään uusi keksintö. Nuotio palaa pyramidin muotoisessa tulipesässä. – Aika usein on jo tullut vastaan toteamus, että nuotion pohja tulisi olla rei’itetty, jotta ilma kiertäisi. Klapit pitää pilkkoa ohuiksi ja laittaa hajalleen hiilloksen päälle. Nuotio sammuu ilman vettä Nuotion sammuttamiseen ei tarvita vettä. Pyörteet ovat edellytys puhtaalle palamiselle. – Puu palaa puhtaasti ja tulipesän rakenteen ansiosta myös savukaasut palavat tehokkaasti. Palopesä on riittävän syvä potero, eivätkä palokaasut haihdu suoraan ilmaan ylöspäin, vaan kiertävät poteron reunoja synnyttäen pyörteitä. – Normaalisti grillissä tai avotulella liekit saavat happea keskeltä tai sivulta ja lämpöä karkaa väkisin ilmaan. Koivukunnas sai idean kaskinuotioon biohiiltä tehdessään. – Puuta pitää polttaa oikealla tavalla ja puunkin pitää olla kuivaa. Tuolloin puhutaan piippuefektistä. kosteuden sitoutumista maahan, edistää kasvien kasvamista ja vähentää ravinteiden valumista vesistöihin ja pohjaveteen. Ensimmäinen julkinen kaskinuotio on perustettu Hämeenlinnan Evon retkeilyalueelle Musta Valkeajärven laavulle. Savukaasut eivät pääse karkaamaan ylös, koska reunat estävät sen. Tämä on ensimmäinen nuotio, jossa on risukeitin valmiina. Reikiä ei tarvita Kaskinuotio koostuu neliönmuotoisesta kehikosta, jonka sisällä on katkaistun pyramidin muotoinen palopesä. Hiillos myös kuivattaa puuta, kertoo Koivukunnas Jotta puu palaa puhtaasti, on se monen tekijän summa. Tulipesä on paksuudeltaan parimillistä terästä ja kehykset myös terästä. Reiät ja arina ovat loppujen lopuksi melko uusi keksintö. – Monesti eväiden lämmittämiseen ei tarvita nuotiota, vaan ruoka valmistuu pienemmälläkin lämmöllä. Klapeja on turha käyttää, jos ruuan valmistus onnistuu risuillakin. – Kaskinuotio perustuu kartiohiilettimeen, jolla tehdään oksista biohiiltä maanparannuskäyttöön. Niitä ei tarvitse asetella pystyyn kuten yleensä nuotiossa tehdään Pienet klapit palavat tehokkaimmin, mikä pätee tavalliseenkin nuotioon. Ase & Erä I 31 Kaskinuotio koostuu neliönmuotoisesta kehikosta, jonka sisällä on katkaistun pyramidin muotoinen palopesä. Sen muoto on optimoitu siten, että hiillosta syntyy mahdollisimman paljon ja tuhkaa mahdollisimman vähän. Yhdessä kulmassa on metallilevyillä eristetty risukeitin. Pieni klapi lisää palopintaa-alaa ja polttaa savukaasut tehokkaasti, mikä säästää myös polttopuuta Kaskinuotiossa poltetaan puuta päältä näin syntyy vähemmän savua ja nuotiolla istuskelukin on miellyttävämpää. Nuotion käyttö vaatii hieman perehtymistä, jotta siitä saadaan kaikki hyödyt irti. Paloilma tulee vain yläkautta, alhaalla ei ole ilma-aukkoja. Varhaisissa uuneissa ei ollut mitään ilma-aukkoja tulipesän alla, koska tällä tavoin hiilet pysyivät lämpiminä pitempään kuin avotulessa ja hiilet paloivat loppuun saakka, jatkaa Koivukunnas. Nuotiossa on umpipohja eikä nuotiossa ole siis arinaa tai ilma-aukkoja. n – Puu palaa puhtaasti ja tulipesän rakenteen ansiosta myös savukaasut palavat tehokkaasti.. – Pyörteilyn ansiosta palaminen on täydellisempää ja savua syntyy vähemmän. Palaminen on sitä täydellisempää ja savua syntyy sitä vähemmän mitä korkeampi on lämpötila, selvittää Pekka Koivukangas. Nuotiossa ei tarvitse käyttää klapeja, muutoin kuin lämmittelytarkoituksessa. Meillä elää sitkeästi käsitys, että palo on tehokkaimmillaan kun tuli saa alta ilmaa. Varusteluun kuuluu myös kansi, sanoo Pekka Koivukunnas. – Itse asiassa reikiä ei tarvita, jos palaminen on puhdasta. Tulipesän yllä jalassa on ritilä, jolla voi paistaa esimerkiksi makkaraa. Kun paloilma ei virtaa hiilloksen läpi, hiili ei pala tuhkaksi eikä jäähdy. Jos hiillosta on vähänkin elossa, ei nuotiota tarvitse sytyttää uudestaan vaan se syttyy kantta avaamalla ja happea saadessaan. – Evolla voimme testata, miten kaskinuotio oikeasti toimii, ja osataanko sitä käyttää oikein. Kun kansi on kiinni, nuotio pysyy kuivana, eikä tulen leviämisestä ole vaaraa
Omassa käytössä minulla on ollut kymmenien vuosien ajan haulikkorihlakko, yläpiippu 12 kaliperinen, alapiippu .22 kaliperinen. Mutta kun haulipiippuparin tilalle muutetaan luotipiippupari, tai päinvastoin, tähtääminen vaatii totuttelua. Riistalintuja ja muuta pienriistaa varten on haulipiippu tai pienikaliperinen luotipiippu. Läheltä ja kaukaa Tavallisin saaliksi ammuttu, loppusyksyn ja alkutalven, eläin, on minulla itsellä ollut lähietäisyydeltä, haulipiipulla ammuttu, paikallaan oleva nisäkäs tai rauhoittamaton lintu. Haulipiipulla olen ampunut oravia, jäniksiä, rusakoita ja rauhoittamattomia lintuja. Tilanne tulee päälle kun jänis kyyhöttää parinkymmenen metrin päässä, orava kurkistaa kuusen oksien välistä, tai luvalinen riistalintu, ilmaantuu näkyville. Etäämpää luodikolla (esimerkiksi .22 kaliperisella Vaihtopiippuparit ( 2 x 30-06 ja 12/22Rem) sopivat yhdessä tukin kanssa samaan koteloon.. Teksti ja kuvat: Jouko Piirola Y hdistelmäase on alunperin kehitelty tilanteisiin joissa saman metsästysretken kuluessa haluttiin ampua hirvieläinlajien lisäksi pienempää riistaa. Vaihtopiippuparia (2 x 30-06-kaliperista) olen käyttänyt muun muassa kaurislajien metsästämiseen ja hirviampumakokeen suorittamiseen. Tavallinen on haulikkorihlakko, jossa ylempi on 12 kaliperinen haulipiippu, tämän alla luotipiippu. Niinpä nykyäänkin hirveä, valkohäntäkaurista tai kuusipeuraa varten on vaihtopiippuna 30 06, .308, tai vastaava, luotipiippu. 32 I Ase & Erä Yhdistelmäase mahdollistaa tavoitellun riistan vaihtamisen kesken jahdin Monikäyttöinen yhdistelmäase Yhdistelmäaseella pystyy metsästämään hyvinkin monenlaisissa tilanteissa. Tällainen ase, joka kelpasi joka lähtöön, havaittiin hyväksi
Olin meren takana Kanadassa, kun eräällä retkellä kaksoisluodikko (2 x 30-06) pelasti tilanteen. 31.1. Haulikkorihlan varjopuolena pidetään sitä että haulipiippuja on vain yksi. Seuraavia haulikokoja suositellaan luotettavissa oppikirjoissa: Riekko, lyijyhaulit numero 7, teräshaulit 5, vismuttija volframihaulit 6. Ensimmäinen laukaus ammutaan useinkin vedessä kelluvaan lintuun, toinen ehkä lentoon lähtevään tai lähteneeseen lintuun. Teertä saa tietyillä alueilla metsästää myöhäissyksyllä 10.12. Kaadoin karhun parinkymmenen metrin päästä, päähän suunnatulla toisella laukauksella, muutamia minuutteja ensimmäisen jälkeen. Ase & Erä I 33 > tai hiukan järeämmällä), kiikarisihdillä, voi päästä ampumaan ketun tai metsäkauriin. Tarkista lupa-alueet! Haulikkorihlan varjopuolena pidetään sitä että haulipiippuja on vain yksi.. Tällaiseen käyttöön haulipiippuparia tarvitaan esimerkiksi Perämerellä, missä vesilintuja ammutaan ainakin jääpeitteen muodostumiseen saakka. Samalla kohdistuksella osui tällä aseella teereen sadan metrin päästä, ja oravaan 20 metriltä. saakkka, sitten vielä latvalintuna 10.1. Karhua ei Suomen oloissa nykyään herätellä talviunesta. Vesilinnustuksessa lyijyhauleja ei saa käyttää. Se alempi nousee automaattisesti sopivalle kohdalle, löytyy siitä kun toinen kuti pitää ampua hopusti!” Toinen laukaus voi olla saman tien tarpeen, kun hirveä metsästetään pysäyttävien koirien avulla, tai kun villisikaa ammutaan koirien ajosta. Vaihtopiippupari reppuun Kaksipiippuinen haulikko on tarpeen vesilintujen, myöhäissyksyllä sinisorsan, telkän, kanadanhanhen metsästyksessä. Alempaa luotipiippua tarvittiin tuossa tilanteessa. Metsäkauris, lyijyhaulit 3 4, teräshaulit 2, vismuttitai volframihaulit 2 3. Liikkeen myyjä vastasi: ”ei ne ole pyyjahtiin tarkoitettu! Ne on isolle riistalle! Ammut yllemmän piipun, ja alempi on heti valmiina uuteen laukaukseen. Myös valkohäntäkaurisjahdissa, kun kytätään viljelykseltä, toinen luoti voi olla tarpeen. Mukisin myyjälle, kun olin ostanut vaihtopiippuparin 2 x 30-06 Valmetin yhdistelmäaseeseen, ja ampunut koelaukaukset: ”näissähän on yli kymmenen sentin ero osumapisteissä!”. Tämän takia on hyvä pitää mukana varapatruuna toisen kutin laukaisemiseen. 2022. Muuttosorsia lasHaulikkorihlakko supikoiran nahan vierellä. Myös tavoiteltava riistalaji voi kesken metsästysretken muuttua. Riekkohaulit sopivat huonosti kettujahtiin. Kiikaritähtäin haulikkorihlakossa. Haavoittunut karhu oli ensimmäisen laukauksen jälkeen jäänyt makaamaan maahan metsikköön, kuono kohti tulojälkiään, valmiina hyökkäämään
Kokeneet metsästäjät tosin neuvovat niinkin, että jos piippupari vaihdetaan eri piippupariin, myös kiikaritähtäin vaihdetaan saman tien. Valkohäntäkaurista on lupa metsästää sekä haulipiipulla että luotipiipulla. Kanadanhanhen pystyy kiikarisihdillä kaatamaan luotipiipulla hyvinkin yli 50 metrin päästä.. Ainakin tarkoitus on hyvä. Yhteen juotetut on yleensä kohdistettu ampumaan samaan pisteeseen 60-80 metrin etäisyydeltä, siis yleisimmältä hirvenammuntamatkalta. Kanadanhanhen pystyy kiikarisihdillä kaatamaan luotipiipulla hyvinkin yli 50 metrin päästä. Osui niin hyvin kohdalle 20 30 metrin etäisyyksiltä, että sain vuosien mittaan saaliksi useita kymmeni pienriistaeläimiä. n Haulikkorihlakon patruunat: 12 kaliperin haulikuti ja .22 kaliperin luotikuti. Tämä voidaan kuljettaa lisävarusteena repussakin. Ammuin tällä kohdistuksella sadalta metriltä esimerkiksi teeren. Jos ase ei ole drillinki, joka jo kalliin hintansa vuoksi on harvoin vesilinnustajan käytössä, luotipiippu voidaan ottaa erillisenä, joko piippuparina, tai haulipiipun yhteydessä esimerkiksi yhdistelmässä 12/22Rem mukaan. Kettua ammutaan pikatilanteessa haulipiipulla, etäältä luotipiipullakin. Tietyt kaliperit ja joulemäärät edellytetään. Rauhoittamattomia lintuja joutuu useinkin haulikkoetäisyydelle. Kanadanhea voi metsästää vielä loppusyksyllä, jos luvat muuten ovat kunnossa. Molemmat on kohdistettu erillään, eri tähtäinkiikareilla. Yhdistelmän, esimerkiksi haulikkorihlakon, piiput asetellaan ja suunnataan jo asetehtaalla, valmistajan koeammunnoissa, niin että parin memmilla piipuilla osuu samaan maaliin. Perusaseen, haulikon, kantomatka ei aina riitä. Kuvan muovivarista käytetään houkuttimena. Heloja hienosäätämällä metsästäjä itse voi kohdistaa muillekin matkoille. Minulla on hyviä kokemuksia omasta haulikkorihlakosta sellaisessa metsästyskäytössä, että kohdistin kiikarisihdillä luotipiipun sadan metrin matkalle. Ammuin vapaalta kädeltä, kiikarisihdlllä. Piiput joko juotetaan yhteen, tai, jos kyseessä on kaksoisluodikon piiput, hienosäätää voidaan myös piippujen väliin asetettujen helojen avulla. Haulipiipulla metsästelin, kiikaritähtäin asetettuna täsmälleen samoin kuin luodikkoammunnassa. Fasaania saa metsästää, paikalliset olot huomioon ottaen, loppusyksyllä ja alkutalvesta. Minkkijahtiin sopii kuvassa näkyvän aseen yläpiippu. 34 I Ase & Erä keutuu myös sisämaassa vielä alkutalvesta virtapaikkoihin
– Sää voi muuttua nopeasti, joten laskentaan kannattaa varautua heti otollisten kelien sattuessa, Andreas Lindén toteaa. Pysyviä laskentareittejä Riistakolmiot ovat metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja pysyviä laskentareittejä. Lumen puute tai liian kova rakenne, mutta myös liian syvä lumipeite voivat estää laskennan toteuttamisen. Myös peltokolmiot ovat muodoltaan tasasivuisia, mutta niiden sivut ovat pituudeltaan lyhyemmät, kaksi kilometriä. Hänen mukaansa riistaja peltokolmioiden laskenta on usean lajin kohdalla ainoa kattava kannanmuutosten seurantamenetelmä Suomessa. – Käynnissä oleva lumijälkilaskenta on järjestyksessä 34. Peltokolmioilla laskenta-aika on koko maassa 1.1.–28.2. n Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa talvilaskentojen avulla riistanisäkkäiden määrien vuosittaisia ja pitkän aikavälin vaihteluja.. Lisäksi kirjataan ja merkitään kartalle linjalta tehdyt näköhavainnot metsosta, teerestä, pyystä, riekosta, peltopyystä, fasaanista, kanahaukasta ja korpista riippumatta siitä, kuinka kaukana laskentalinjasta ne on nähty. Laskentoja koordinoi Luke Suomen riistakeskuksen tuella. Kuva: Pexels R iistanisäkkäiden lumijälkiä lasketaan riistakolmioilla Eteläja KeskiSuomessa 15.1.– 28.2.2022 ja Pohjois-Suomessa 15.1.–15.3. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivut ovat neljän kilometrin pituisia, ja siten laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä. Ase & Erä I 35 Laskenta kertoo riistanisäkkäiden määrän Riistakolmiolaskennassa lasketaan muun muassa peurojen jäljet. Peltokolmiolaskenta on kehitetty riistakolmiolaskennasta maatalousympäristön, metsän ja asutuksen muodostaman rikkonaisen ja pienipiirteisen eteläja länsisuomalaisen maisemamosaiikin riistakantojen seurantaan. peltokolmiolaskenta, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Lukesta. Sieltä löytyy ohjeita ja opastusta, oma kolmiokohtainen raportti koko historiasta sekä perustietoa laskettavista lajeista ja niiden lumijälkien tunnistamisesta. Kolmioita laskevat vapaaehtoiset metsästäjät ja luontoharrastajat. Lumijälkien laskijat voivat palauttaa tulokset Luken sähköisen Riistakolmiot. Laskenta vaatii onnistuakseen yhtenäisen lumipeitteen ja riittävästi pehmeää lunta, jotta pienienkin nisäkkäiden jäljet havaitaan. Talvella riistakolmioilla lasketaan seuraavien lajien lumijäljet: metsäjänis, rusakko, orava, liito-orava, majava, piisami, susi, kettu, naali, supikoira, karhu, kärppä, lumikko, minkki/hilleri, näätä, ahma, mäyrä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris. -palvelun kautta. Kesälaskennassa kirjataan havainnot metsäkanalinnuista (metso, teeri, pyy ja riekko) sekä lehtokurpasta, karhusta ja metsäjäniksestä. talvinen riistakolmiolaskenta ja 24. Lumiolot vaikuttavat Jälkilaskennan onnistuminen edellyttää tuoretta lumikerrosta
Seura perustettiin vuonna 1963 Rautalammilla. – Nuoria jäseniä on, jotka tulevat esimerkiksi vanhemman mukana seuraan ja nuorisojäsenyyden kautta. Pian 60 vuotta täyttävällä seuralla on jahtimaita yli 5 000 hehtaaria, ja metsästysmahdollisuudet ovat monipuoliset. Tarve seurojen perustamisille syntyi alueen ulkopuolta lisääntyneen metsästyksen ja riistakantojen pienenemisen vuoksi. Riistanhoito on kulkenut vahvasti mukana seuran toiminnassa. Teksti: Ari Pakarinen Kuvat: Rastunsuon Erämiehet liittyvä uusi jäsen maksaa liittymismaksun ja vuotuisen talvikokouksen hyväksymän jäsenmaksun. Ensimmäisenä synty Vihtajärven Erämiehet 1960, Koipiniemen Erä 1961 ja Kerkonkosken Metsästysseura sekä Rastunsuon Erämiehet molemmat 1963. Puheenjohtaja Mikko Vauhkosen mukaan seurassa on tällä hetkellä jäseniä 121, joista naisjäseniä on 10. Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnan seuran sääntöjä ja päätöksiä.. RiistanhoiJorma Korhonen kaatoi seuran ensimmäisen karhun. Seuran perustamisen lähtökohtina olivat riistakantojen säätely, riistanhoitotyö ja paikallisväestön metsästysmahdollisuuksien turvaaminen. Sarjassa on aiemmin esitelty Sajaniemen Hirviveikkojen, Pyhäselän Metsästäjien, Kankaanpään Metsästysyhdistyksen, Pollarin Erämiesten ja Kurikan Metsästysseuran toimintaa. Silloin perustettiin paikkakunnan ensimmäiset metsästysseurat. Metsästäjien järjestäytyminen alkoi 1960-luvun alussa Rautalammilla Savossa. Jäseneksi seuraan Seuran sääntöjen mukaan voidaan seuran kokouksessa hyväksyä sellainen henkilö, joka asuu seuran alueella tai on maanvuokraaja, ja joka sitoutuu noudattamaan seuran ja Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piiri ry:n sääntöjä. Mukana jahdissa Colly ja Saku. Talviruokinnalla on aikoinaan luotu Rautalammin paras teerikankanta. Monipuolisuuden merkitys Perustamisen aikoihin alettiin ymmärtämään myös riistanhoidon merkitys riistakannan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Nykyisin seuraan kuuluu yli 100 jäsentä ja metsästysmahdollisuudet ovat tuho-, pienja suurriistan osalta suotuisat. Seuraan SUOMEN METSÄSTYSSEURAT Sarja metsästysseuroista Ase&Erän juttusarja esittelee suomalaisia metsästysseuroja ja niiden toimintaa. Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Vasta 13.10.1963 perustettu Rastunsuon Erämiehet liittyi heti Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piirin jäseneksi. Rastunsuon Erämiehet perustettiin tarpeeseen Metsästystä Savon sydämessä Savossa Rautalammilla toimii Rastunsuon Erämiehet. Heidän aktivoimisensa itse toimintaan on tosin haasteellista, mutta iän ja ajan myötä aktiivisuus lisääntyy, kertoo Vauhkonen. 36 I Ase & Erä R astunsuon Erämiehet lähestyy vauhdilla 60-vuotisjuhliaan puheenjohtaja Mikko Vauhkosen johdolla
Ase & Erä I 37 > Matti Ylönen kaadolla Mantan kanssa. Komea sarvipää on kaadettu.
– Tänä päivänäkin tehdään riistanhoitotyötä muun muassa ylläpitämällä riistapeltoja ja tarkkailemalla riistakantoja, kuvailee Mikko Vauhkonen. Pienpetoeläimiä pyydetään kaikilla sallituilla metsästystavoilla. Rastunsuon vanha turpeenottoalue on seuran alueella ja sijaitsee lintujen muuttoreitille. Mikko Vauhkosen mukaan seurassa jahdataan muun muassa hirveä ja kaurista. – Varsinaista omaa ohjattua kenneltoimintaa seuralla ei ole, vaikka monella jäsenellä onkin eri rotuisia ja eri metsästystarkoitukseen soveltuvia koiria, jotka ovat mukana jahdeissa, toteaa Mikko Vauhkonen. Vuoden 1984 kesäkokouksessa perustettiin majatoimikunta. Maja tukikohtana 1980-luvulle tultaessa seuran jäsenten keskuudessa oli pohdittu oman majan rakentamista. Metsästyksellä pyritään vähentämään muun muassa maaja metsätaloudelle aiheuttamia haittoja, summaa Mikko Vauhkonen. – Petoeläinten osalta ollaan mukana karhun ja ilveksen yhteisluvissa. Ajoja haukkukokeita Seurassa on kenneltoiminta koettu aina merkittäväksi ja seura onkin voinut järjestää alueita ajoja haukkukokeita varten. Rastunsuon Erämiehet • Kotipaikka: Rautalampi • Perustettu: 1963 • Jäseniä: noin 121 • Metsästysalue: 5 200 hehtaaria • Kotirata: Rautalammin riistanhoitoyhdistyksen ampumarata Tervaharju Valtteri Vauhkonen pääsi kaatamaan ensimmäisen hirvensä syksyllä 2021. Rastunsuolla metsästäjät voivat metsästää yli 5 000 hehtaarin alueella. Saaliiksi on saatu myös villisika ja ensimmäisen karhu viime syksynä. Johtokunta oli aiemmin saman vuonna ostanut puret. Manta mukana tarkastelemassa saalista. 38 I Ase & Erä toa parhaimmillaan on ollut pienpetojen ja tuhoeläinten metsästäminen sallituilla menetelmillä. Alue on mahdollinen myös metsästyspaikkana seuran lintumetsästäjille. Monenlaista riistaa Seuralla on metsästysaluetta 5 200 hehtaaria. Tällä tavalla seurassa tarkkaillaan ja seurataan hirvikannan tilannetta. Myös alueen pellot tarjoavat muuttolinnuille levähdyspaikan, joka harrastaa lintuharrastamisen. Lintukosteikoita on seuran alueella neljä, joista yksi oma ja muut yksityisiä eli sorsastajille riittää linturiistaa myös niiden läheisyydessä. Tällä metsästyskaudella oli kuusi hirvilupaa, joista käytettiin viisi. Seuran 30-vuotishistoriikistä on luettavissa, kuinka aktiivisesti seurattiin riistakantoja ja havaintoihin reagoitiin myös niin, että mahdolliset rajoituksen metsästämiseen tehtiin riistankannan suojelemiseksi tai elvyttämiseksi
Talkoita ja yhteistyötä Talkooväkeä on seurassa riittänyt. Yhteydet maanomistajiin on pidetty yllä perinteisillä tavoilla muun muassa riistan muodossa. Seuran kesäkokous kokoaa jäsenet majalle. tavan hirsirakennuksen, josta tulisi uuden majan runko. Riistanhoitoa parhaimmillaan on ollut pienpetojen ja tuhoeläinten metsästäminen sallituilla menetelmillä. Maja rahoitettiin jäsenten lahjoituksilla ja talkoista saaduilla varoilla. Seuran alueella sijaitsee Rautalammin riistanhoitoyhdistyksen ampumarata Tervaharju. Siellä on hirvirata ja mahdollisuus muun muassa kohdistaa aseet ja suorittaa ampumakokeet. Saaduilla varoilla rahoitettiin muun muassa oman metsästysmajan rahoittamista. Jäsenillä on mahdollista käyttää majaa vapaasti ja sitä vuokrataan myös muille käyttäjille. Majan tupaantuliaiset pidettiin heinäkuussa 1985 ja sähköt majalle saatiin 1988. – Maja on aktiivikäytössä aika vähän. Hirsirakennus purettiin paikaltaan huhtikuussa ja majan pohjan talkoot uudella rakennuspaikalla pidettiin kesäkuussa. Majassa on tilat kokoontumiseen ja saunomismahdollisuus, kuvailee Vauhkonen majan käyttöä tänä päivänä. Lähin haulikkorata on Suonenjoella sijaitsevalla Oittilan ampuradalla. Passilinja syksyn 2021 hirvijahdissa. Ase & Erä I 39 Seuran maja on valmistunut 1985 ja on vapaasti jäsenten käytössä. Yhteistyötä tehdään naapuriseurojen kanssa tilanteen mukaan. n. Suonenjoen Onkilammen ampumaradalla on myös radat luotiaseille. Alkuaikoina tehtiin muun muassa silloiselle tielaitokselle 5 000–10 000 aurausviittaa vuosittain
Herra kävi toimiin, ja laadukkaat sekä tarkat suustaladattavat olivat mukana muun muassa Venetsialle voittoisassa Lepanton meritaistelussa. Sen jälkeen siirryttiin urheiluja sotilasmusketteihin, niiden jälkeen oli vuorossa pistoolien valmistus ja ehkäpä maailman ensimmäinen eurooppalainen konekivääri, ensimmäisessä maailmansodassa palvellut Berettan M18. Aseen kyljessä on suoravetolukon kampi. Suoravetoisuuden ergonomiaa BRX1 takaa äärimmäisen nopeuden, tarkkuuden, turvallisuuden ja helppokäyttöisyyden sekä ladattaessa että ensimmäisen laukauksen jälkeen ammuttuina. Tämä menetelmä parantaa aseen tarkkuutta ja varmistaa piipun sekä patruunapesän täydellisen linjautumisen. Piiput toimitetaan valmiilla vaimenninkierteellä ja aseen päällä on tehdasasenteinen Picatinny-kisko monipuolisten tähtäinvaihtoehtojen takaamiseksi. Vapaasti kelluva piippu on tehty kylmätaontamenetelmällä ja myös patruunapesä on valmistettu kylmätakomalla. Lippaaseen menee viisi paukkua myös magnumkaliipereilla. 40 I Ase & Erä Beretta BRX1 • Aseen tyyppi: Kivääri, suoravetolukkoinen • Kaliiperi: .308 Winchester • Vaimenninkierre: On, 14x1 • Kiikarinkiinnityskisko: Picatinny • Paino: 3,3 kg (57 cm piipulla) • Kokonaispituus: 109,5 cm (57 cm piipulla) • Piipunpituus: 51 cm (saatavilla myös 57 cm) • Rihlannousu: 1-11’’ • Vetopituus: 365 mm • Lipas: Muovinen, 5 patruunaa (myös magnumkaliiperit) • Tukkimateriaali: Polymeerikomposiitti • Toimintatapakoodi: Lippaallinen kertatuli • Tähtäimen kiinnitys: Picatinny/ Weaver • Suositushinta: 1590 € BRX1 Berettan ensimmäinen suoravetoinen metsästyskivääri Suoravetoista säädettävyyttä Laadukkaiden pistoolien ja haulikoiden valmistajana tunnettu Beretta astuu metsästyskiväärien maailmaan. BRX1:stä tekee erittäin monipuolisen metsästysaseen vaihdettava piippu ja kaliiperi. Nämä ominaisuudet, mukaan lukien useat kaliiperit ja piiput tekevät BRX1: stä monipuolisen, modernin ja modulaarisen aseen, joka sopii kaikille metsästäjille. Se mahdollistaa nopeat kaliiberin vaihdot, Beretta BRX1 on perinteikkään italialaisen asevalmistajan ensimmäinen suoravetoinen metsästyskivääri. Aseen lataamiseksi ei tarvitse tehdä kiertoliikettä, vain edestakainen vetoliike lataa aseen silmänräpäyksessä. Teksti: Antti Kauranne Kuvat: Beretta V uonna 1526 Bartolomeo Beretta sai tehtäväkseen valmistaa arkebuuseja Venetsian laivaston tarpeisiin. BRX1-piiput valmistetaan Beretan suunnittelemasta erikoisteräksestä. Mag.,sekä tietenkin 6.5 Creedmoor ja lisää väljyyksiä on tulossa. Se on ensimmäinen Beretan suoravetoinen metsästyskivääri. Suoravetoisen latausjärjestelmän etu on nopeus. Lukon kampi on sijoitettu 45 asteen kulmaan, liipaisimen viereen, joka takaa täydellisen ergonomian nopeaan lataukseen.. Piipun vaihtamisen yhteydessä kiikaria ei tarvitse irroittaa, vaan kohdistus pysyy samana, taaten aseelle 3 SUB MOAn tarkkuuden. kolme erikseen pikasäädettävää laukaisuvastetta ja hyviä uutisia riittää myös vääräkätisille: aseen kätisyyden vaihto onnistuu ilman erikoistyökaluja. Perinteikäs italialaisvalmistaja toi hiljattain markkinoille BRX1 -aseen, valmistajan ensimmäinen suoravetoinen metsästyskivääri. Vaihtopiippuinen ase Beretta BRX1 on vaihtopiippuinen ase. Nopeus, tarkkuus ja luotettavuus ovat vakiovarusteina tässä kiväärissä. Viime vuosikymmenet tehdas on tunnettu laadukkaista pistooleista ja haulikoista, mutta nyt kuuluu uutta: myyntiin on ilmestynyt BRX1. Kaliiperivalikoimassa on tällä haavaa .308 Win, .30-06, .300 WIn
Etutukista löytyy kaksi ruuvia, jotka löysäämällä saat piipun rungosta irti. n TALVITARJOUKSIA KYTTÄYSJAHTIOPTIIKKAA Vixen 2.8-15X56 G4 kiikari UUTUUS! Valopisteellä 990,00 Vixen 5-30X56 ED Artes valopisteellä 1490,00 Schmidt & Bender 2.5-10X50 Polar T96 valopisteellä 2130,00 Schmidt & Bender 3-12X54 Polar T96 valopisteellä 2040,00 BSA 3,5-10X50IR valoristikolla 238,00 PIMEÄNÄKÖLAITTEET HÄMÄRÄÄN Hikmicro Thunder TH35C lämpötähtäin 2340,00 Hikmicro LC06 lämpökamera 450,00 Hikmicro LE10 lämpökamera 650,00 FLIR Scout II 240 lämpökamera 2450,00 Pulsar Axion XM 30S lämpökamera 1690,00 Pulsar Axion LRF XQ38 lämpökamera 2290,00 Pulsar Thermion XP50 lämpötähtäin 4690,00 Pulsar Forward F455S kiikarin digitaalinen pimeänäkölisäosa 1250,00 Pulsar FN50 50MM adapteri kiikarin pimeänäkölisäosaan 120,00 Pulsar FN56 56MM adapteri kiikarin pimeänäkölisäosaan 120,00 UUSI ERÄ ARSKOJA CMMG MK9/MKG´S Glock Resolute 300 9mm 2650,00 CMMG MK9 Colt Resolute 100 9mm 1850,00 CMMG Banshee 200 9mm 2190,00 STAG ARMS 15 14,5” .223 Rem Magpul CTR perä 1850,00 STAG ARMS Tactical .223 Rem 1750,00 JP CTR-02 .223 4400,00 JP JP-15 Ready .223 Rem PRO 3600,00 REDDING JÄLLEENLATAUSTARVIKKEET Redding Shellholder hylsynpitimet 15,00 Redding Bushingit 36,50 Redding Boss Pro-Pak lataussarja 390,00 Redding Big Boss II latauspuristin 290,00 Redding 2400 Match hylsytrimmeri 245,00 Redding T7 Turret latauspuristin 440,00 Redding Ultramag 700 latauspuristin 440,00 Redding Versa-Pak Basic lataussarja 550,00 HOIDAMME MYÖS PERIKUNTIEN ASEIDEN MYYNTEJÄ SEKÄ OSTAMME ASEITA! Tutustu verkkokauppaamme www.asetalo.. Beretassa ruuvit ovat tukin sisällä piilossa eivätkä pääse putoamaan ja hukkumaan piipunvaihdon yhteydessä. Tämän muuttamiseksi ei tarvita mitään työkaluja. Lisäksi aseen polymeerikomposiittitukki on säädettävissä pituutensa puolesta Beretan peränsäätöpaloilla. Ase & Erä I 41 Aseen sisälle piiloon jääviltä pinnoiltaan kirkkaan oranssin värinen lipas ei huku iltahämärässäkään. Aseen lukko irti, vapautat lukon alta kammen lukituksesta ja työnnät sen toiselta puolelta takaisin. Helposti irroitettavassa laukaisukoneistossa on mahdollista säätää laukaisuvastus kolmiportaisesti 900g, 1 200g tai 1 500g. Pykälää alempana valkoinen merkkiväri ilmaisee aseen olevan vaaraton ja samaan aikaan lukko kykenee vielä liikkumaan taakse ja voit esimerkiksi tyhjentää aseen patruunapesän turvallisesti. Mekanismi on tuttu Blaser R8 -kivääreistä. Aivan ala-asennossa ase on täysin varmistettu ja myös lukko on lukittuna etuasentoon. Myös aseen kätisyyden vaihto on tehty helposti ja nopeasti toteutettavaksi. Sen jälkeen käännetään vielä lukon päätä 180 astetta ja ase on vasuri. Varastossamme lisäksi runsaasti käytettyjä metsästysja urheiluaseita. Kysy tuotteista kauppiaaltasi, suoraan meiltä tai vieraile sivuillamme: www.asetalo.?. Kolmeasentoinen varmistinjärjestelmä Beretta BRX1:n varmistin on kolmeasentoinen. Sen jälkeen laitat vain toisen piipun paikoilleen ja kiristät samat ruuvit kiinni. Tukissa on lisäksi pitävät otepinnat sekä valmiit hihnalenkit. Yläasennossa ase on vireessä ja punainen merkkiväri kertoo aseen olevan ammuntavalmis. Säädöt ja vaihdot tehty helpoiksi Beretta BRX1:n piipun irroittaa helposti, ja vaikkapa kenttäolosuhteissa
Jos ilves onnistuu pakenemaan luoliin, on jahti yleensä ohitse. Jahdin onnistuminen ei ole kiinni aina miesmäärästä, sanoo Hannu Hytti. Yleensä tällä seudulla ei sopivia kelejä tule ennen joulua. – Odotamme, että lunta tulee riittävästi. Tuoreet jäljet ovat löytyneet hakkuuaukealta, josta ilves on kuljeskellut kohden pellon laidalla olevaa latoa. Meillä on on tiivis seuranta jälkien suhteen, ja tiedämme aika hyvin alueemme ilvekset sekä niiden liikkumiset. Juha Mäntyvaaralle tuli hiki, kun Hilla vei häntä ilveksen jäljillä läpi tiheiden pusikoiden. – Meiltä jäi varmistamatta ehkä noin 400 metrin pätkä, eikä passiketjuakaan saada täysin aukottomaksi. Hytti alkaa soitella metsästäjiä paikalle. Nämä jäljet ovat ainoat motitettavat. Aamuisten jälkien perusteella muutaman sadan hehtaarin alueelta paljastuu varmuudella puolenkymmenen eri ilveksen jäljet. Luolastot ovat sellaisia, ettei niihin voi koiria laittaa. Eteläisessä Hämeessä talvet tulevat vaihtelevasti eikä Tammelassa liikaa hötkyillä jahdin aloituksen suhteen. Hytti ja Juha Mäntyvaara sekä suomenajokoira Hilla lähtevät jäljille. Uskoisin, että ilves on edelleen alueella ja on asettunut. lentusinaa miestä, mutta silloinkin ilves on kaatunut. Kun ilvesjahdissa oli toistakymmentä vuotta sitten vielä uutuuden viehätystä, saimme paikalle kolmisenkymmentä miestä, mutta viime vuosina määrä on ollut aika usein parikymmentä. Yöllä sataneeseen lumeen on jäänyt muutaman kymmenen hehtaarin alueelle jälkiä viidestä eri yksilöstä. Se ei kivikosta ennen pimeää ilmaannu takaisin. Se ei kivikosta ennen pimeää ilmaannu takaisin. Usean tunnin metsäja peltoteitä tarkistuksen jälkeen yhden pienikoisen ilveksen uskotaan jääneen mottiin. Tammelassa 20 metsästäjää pääsi reilun tunnin varoitusajalla ilvesjahtiin. Pienen hakkuuaukean kupeesta metsätien pielestä paljastuneet jäljet ovat varmuudella edellisyöltä. – Meillä on ollut jo vuosia käytäntönä, että kokoonnumme yhden-kahden tunnin kuluessa siitä soitosta, kun jahdista on päätetty. – Varmistamme, että paikalle pääsisi myös mahdollisimman moni. Jäljet ylittävät paikallistien, mutta paluujälkiä ei löydy muilta aluetta risteäviltä teiltä. Matkat ovat täällä monella aika pitkät, eivätkä kaikki voi aivan siltä istumalta lähteä tunnin tai parin varoajalla. – Lähiseudulla on louhikkoja, joissa ilvekset voivat hyvinkin pesiä. Motitettavaa aluetta on parisataa hehtaaria. Jälkiä riittää Tällä kertaa Hannu Hytin kutsuun vastaa 20 miestä. Ilvesjahtiin osuus sopivia päiviä loppujen lopuksi aika harvoin, ja ne on yritettävä käyttää hyväksi, vaikkei onnistumisesta ole mitään takeita. 42 I Ase & Erä T ammelan takamailla Kanta-Hämeessä Hannu Hytti ja puolenkymmentä muuta metsästäjää ovat olleet liikkeessä aamuhämärästä saakka. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen – Jos ilves onnistuu pakenemaan luoliin, on jahti yleensä ohitse. Joskus kokoon on saatu vain puoIlvesjahti vaati kärsivällisyyttä Tammelassa Kaksi ilvestä kolmessa jahdissa Ilvesjahti vaatii ripeyttä, mutta myös kärsivällisyyttä
Kuva: Aleksi Yli-Herttua. Ase & Erä I 43 > Aleksi Yli-Herttua kaatoi toisessa jahdissaan parikymmenkiloisen ilveksen
Kun koira pääsi jäljille, jahti jatkui useita kilometrejä, kunnes emo käski pentua kiipeämään puuhun. Ilves oli siis käväissyt tekemässä kolmen kilometrin lenkin tien toisella puolella ja palasi takaisin tien toiselle puolelle. Tahti pysyy tasaisesti noin kolmen kilometrin tuntivauhdissa eikä haukkukaan kerro, että koira olisi päässyt aivan kuumille jäljille. miltei samalta kohta kuin mistä lähdimme jälkeä seuraamaan. Vuosia sitten seurasimme emoa ja sen seurassa ollutta ylivuotista pentua. Jos ilves on jäljen päässä sen pitäisi ponkaista matkaan näillä minuuteilla. Välillä meidän oli lähes ryömittävä, jotta pysyisimme jäljillä ja muutamaan kertaan jäljen jatkumista piti hakea vitikossa. GPS:ään koira piirtää eräänlaisen silmukan. – Ilves näyttää tuleen peltotielle ja kulkeneen sitä pitkin vähän matkaa, minkä jälkeen se on ylittänyt paikallistien uudestaan Hannu Hytti, Valto Mattila ja Eero Pura miettivät passipaikat kuntoon. Jari Mäntyvaara on passissa hyvin harvaan liikennöidyn paikallistien varrella. – Ilves ei lähde mielellään päivämakuulta, minkä vuoksi se usein pomppaa liikkeelle vasta, kun koira on lähellä. Välillä ilves astellut hirven jälkiin, sanoo Mäntyvaara. Äkkiä koira tekee lähes 90 asteen käännöksen suota kohden. Vauhti ei muutu ja vajaa tunnin jahdin jälkeen koira on tehnyt silmukan ja suuntaa kohden peltotiellä olevaa passia lähellä paikkaa, josta jäljen seuranta alkoi. Jälkien seuraaminen osoittautuu hankalaksi, vaikkei lunta ole kymmentäkään senttiä. Toisilla hiki, toisilla vilu Jari Mäntyvaara seuraa GPS:stä koiran kulkua. Jossain vaiheessa emäntä sanoi, ettei kissoja enää tontilla ollut. Mitä tiheämpi ja matalampi pusikko oli, sitä varmemmin ilves oli siitä kulkenut. Kuva: Kimmo Uusitalo päivälevolle, josta koira saa sen liikkeelle, kertoo Hannu Hytti. Vuosittain maastosta löytyy ilvesten tappamia peuroja. Tiheästä kuusesta ilvestä olisi voinut joutua etsimään pitkään. Alkuun koira kulkee lähes suoraan Mäntyvaaran passia kohden ja välimatkaakin on lyhimmillään muutama sata metriä. Mäntyvaaralla on kokemusta ilveksen ampumisesta. – Ilves oli kiertänyt kaikki mahdolliset ryteiköt, ojanpohjat ja tiheiköt. Puu sattui olemaan koivu, josta eläin oli helppo pudottaa. Passimiesten pitäessä itseään lämpiminä pikkupakkasessa Hytti ja Mäntyvaara hikoilevat. Mäntyvaara on samaa mieltä Hytin kanssa ilveksen runsaudesta. – Ilvekset tulevat pihoihin. – Erehdyimme väärille jäljille, meidän olisi pitänyt seurata niitä jälkiä, jotka ylittivät tien vastakkaiselle puolelle. Yhdestä ryteiköstä ilves oli yrittänyt napata jäniksen pitkällä loikalla, mutta jänis oli ollut tällä kertaa vikkelämpi. Ilves oli. – Jos koira saa vainun, vauhti kasvaa helposti 20-30 kilometriin tunnissa ja haukkutiheyskin nousee 50-60 haukkuun minuutissa. Useimmilla jahtimiehillä on yksi onnistunut ilveskaato, muttei kellään kahta. En keksi muuta selitystä kuin ilveksen. 44 I Ase & Erä Kimmo Uusitalon metsästämä ilves oli komea uros. Aivan tämän jahtimaaston rajalla on maalaistalo, jonka pihapiiristä kävin monet vuodet poistamassa villiintyneitä kissoja. Näkyvyttä on satoja metrejä tien suunnasta ja edessäkin on harvahkoa metsää. Koira saavuttaa tien eikä ilveksestä näy vilaustakaan
Rapina lähestyi, ja äkkiä ilves oli kuusen juurella. Riistakamerat paljastavat ilveksien käyneen peurojen haaskoilla vain muutamien satojen metrin päässä asutuksesta. Viereisessä passissa seissyt oma poika pääsi ampumaan. Koira sai verinaarmuja ja muutaman isomman vekin selä puolentusinaa tikkejä. Kuusen juurella Muutama päivä myöhemmin kaatui toinen ilves. Aleksi Iso-Herttua otti osaa elämänsä toiseen ilvesjahtiin ja heti tärppäsi. Ammuin sen 15 metrin päähän. Ilmeisesti poika oli jo hieman osunut, koska hangella oli verta, sanoo Uusitalo. Ilves oli tehnyt silmukan palannut takaisin lähes omille jäljilleen Aleksi Yli-Herttuan metsästämä ilves saattoi pyrkiä piiloon louhikkoon. Omasta mielestäni kuusi lupaa olisi leikannut tehokkaasti ilveskantaa 33 000 hehtaarin yhteislupa-alueella, koska samanaikaisesti myös peurakantaa harvennetaan, kertoo Hannu Hytti. Jari Mäntyvaara odotti passissa kun jäljittäjät olivat lähimmillään muutaman sadan metrin päässä. Ilvestä vastaan tuli sula joki, josta se ei päässyt ylitse, joten ilmeisesti se päätti tapella ja antoi koiralle kyytiä. Hannu Hytti korostaa jäljittäjien työn merkitystä – Seuroissa on tietyt miehet, jotka kiertävät jälkiä heti, kun keli on sopiva. – Ajomiesten huutoja kuului aika pitkään, samoin kuin koiran haukuntaa. Pääsin ampumaan 23,5-kiloisen uroksen noin 30 metristä. Hän uskoo, että otus lymyilee tien vastakkaisella puolella kenties kilometrin päässä, jossa olisi sopivan kivikkoinen mäki päivälepoa varten. Yksi mies lähti jäljille, mutta ilves kulki tiheässä taimikossa toista tuntia, eikä hän saanut näköyhteyttä ilvekseen. Oli vaikea uskoa, että ilves olisi niin pienellä alueella, mutta poismenojälkiä ei saarekkeesta ollut. Loppujen lopuksi sen perässä oli kolme ajomiestä, jotka ampuivat ilmaan ja huutelivat toisilleen, sanoo Hytti Kimmo Uusitalo seisoi puolitoista tuntia hiljaa paikallaan. – Paikallinen opas vei minut passipaikalle isoon louhikkoon. Pohjois-Tammelaan ei tullut yhtään lupaa. Luvissa toivoisimme kiinnitettävän huomiota myös yksittäisiin ilveksiin, eikä vain pentueisiin, toteaa Hytti, Tammelassa ilveksiä oli liikkeellä samanaikaisesti monen seuran alueella. Seuraavana päivänä eräs seuran jäsen lähtee kouluttamaan koiraan ilveksen jäljille. Kuva: Aleksi Yli-Herttua. – Nyt ajattelimme anoa kuutta lupaa, jotta saisimme kolme. Lisäluville olisi käyttöä Edelliselle jahtikaudella Etelä-Tammelaan anottiin neljää lupaa ja saatiin kaksi. Samana aamuna jäljittäjät olivat havainneet ainakin kolme eri ilveksen jäljet. Se luultavasti yritti kivien alle siltä kohdalta, missä olin passissa. Ensimmäinen laukaus kippasi ilveksen, mutta se nosti vielä päätään, minkä takia ammuin vielä pari kertaa. – Ilves tulo aivan äänettömästi muutaman metrin aukkoon ja jatkoi siitä aukon toiselle puolelle. Paikka oli sellainen, jossa ilvekset ovat ennenkin paenneet maan alle. Olin varmaan viisi minuuttia passissa, kun edestä alkoi kuulua haukuntaa. Lisäksi ilvekset tuntuvat mielellään käyttävän esimerkiksi peuranpolkuja, jolloin jäljitys voi olla mahdotonta Toiseen jahtiin ilves oli majoittunut muutaman kymmenen hehtaarin peltosaarakkeeseen, jossa oli tiheää taimikkoa, mutta useampikin asuinja piharakennus. – Koira yhytti luultavasti saman ilveksen ja ajoi sitä pitkään. Ase & Erä I 45 kuljeskellut tien poikki ilmeisesti moneen kertaan, summaa Hannu Hytti. Ilves ei suostunut lähtemään aukealla, jossa passiketju odotti. n – Ilvesjahtiin osuus sopivia päiviä loppujen lopuksi aika harvoin, ja ne on yritettävä käyttää hyväksi, vaikkei onnistumisesta ole mitään takeita. – Ilves katosi hetkeksi näkyvistä, kunnes äkkiä alko kuulua rapinaa. Ilves kierteli saarekkeessa ja palasi ajomiehen jäljille. Ilves oli saalistanut saarekkeesta rusakon yö aikana ja jäänyt sinne ilmeisesti makuulle. Isoja uroksia Kolmesta jahdista kahdessa kaatui ilves, kumpikin isoja uroksia. – Ennen tätä jahtia olimme jo lähdössä jahtaamaan toista eläintä, mutta sen todettiin livahtaneen motista. Poika lähti ilveksen perään ja aika pian niiden kolmen laukauksen jälkeen näin sivusilmällä nopean häivähdyksen. Seurauksena voi olla, että ilvekset siirtyvät entistä enemmän asutuksen lähelle. Näky oli kuin elokuvissa, sanoo Iso-Herttua. – Oman yhdistyksen alueella on havaintoja kolmesta-neljästä ilveksestä, ja myös kolmospennuista on havaintoja lähiseudulta. Kuulin laukauksen ja sen jälkeen toiselta puolelta kuului kolme laukausta. Louhikkoa ei olisi voitu kaivaa edes kaivinkoneella auki. Jälkien tuoreutta on joskus hankalaa arvioida. – Koiraa emme voineet laittaa, koska kakkostie oli aivan alueen kupeessa. Joulukuinen päivä on kuitenkin lyhyt, ja hämärä tekee tuloaan. Äkkiä näin ilveksen kulkevan kallion harjannetta noin 100 metrin päässä
Trofeella metsästäjälle henkilökohtainen merkitys – trofeet auttavat myös riistanhoidossa Muistoja ja tietoja Jokainen trofee on omanlaisensa, ja jokaisen trofeen merkitys on ampujalle henkilökohtainen. Toinen liiton trofeearvostelun poikkeuk. Ari Anttila on myös mukana järjestämässä trofeearvostelutapahtumia. Eräs vaikuttava seikka Anttilalle on, jos trofeeseen liittyy jotain muuta merkittävää, kuten esimerkiksi viime syksynä otettiin talteen 500. Sarvet olivat väriltään harvinaisen tummat, lähes pikimustat. – Minulla metsästys ei ole alkanut tyypillisesti isän perintönä, vaan harrastus on alkanut kavereiden innostuksesta, kertoo Anttila. Samoin 100. Suomen trofeetuomarit arvostelivat Sarvista ja hampaista voidaan havainnoida muun muassa riistakantojen tilaa ja niiden kehittymistä. supin kallo. Pisteitä trofee saavutti 199,75 ja edellinen ennätys rikkoutui 14,8 pisteellä. kettu on tallessa menneiltä vuosilta. – Jokainen trofee on omanlaisensa ja jokaisen trofeen merkitys on ampujalle henkilökohtainen, summaa Anttila. Yksi tärkeä osa hänen metsästysharrastustaan ovat trofeet. Kalloja hän ottaa talteen harvakseltaan, paitsi jos kallo vaikuttaa niin sanotulta mitalikallolta. Arvostelutapahtumassa rikottiin myös ennätyksiä, sillä uudeksi Suomen ennätykseksi mitattiin muun muassa Lohjalla 10.12.2019 kaadetun metsäkauriin sarvet. 100-vuotis trofeearvostelutapahtumassa yli sata trofeeta. Teksti ja kuvat: Ari Pakarinen Hänellä on visusti tallessa kaikki metsästämänsä sarvitrofeet. Viimeisin ja vuoden 2021 ainoa trofeearvostelu järjestettiin Suomen Metsästäjäliiton Riihimäen Erämessujen, Suomen Metsästysmuseon sekä Suomen Trofeetuomarit ry:n yhteistyönä Trofeearvostelun oli osa liiton 100-vuotisjuhlavuotta viime vuoden heinäkuussa. Riistanhoitajan työn ja erilaisten jahtien järjestäjänä monenlainen riista on tullut hänelle tutuksi. 46 I Ase & Erä U rjalalainen Ari Anttila on aktiivinen metsästäjä ja luonnossa kulkija
Trofeen nimi juontaa kreikan kielen sanasta tropaion, joka tarkoitti voitonmerkkiä. Trofeemittausten tilastollinen vaihtelu voi myös antaa vihjeitä riistakannan perimässä tapahtuvasta kehityksestä tai ympäristössä tapahtuvista muutoksista tai siitä, että valikoiva metsästys on onnistunut. Mikä trofee. Ari Anttilan mukaan tietoja riistakantojen tilasta tarvitaan myös metsästyksessä. Ase & Erä I 47 > Ari Anttilalla on trofeina kaikki sarvet tallessa. Niitä arvostellaan ja pisteet virallisissa trofeenäyttelyissä. Trofeet ovat ennen kaikkea henkilökohtaisia metsästysmuistoja, mutta trofeiden avulla voidaan havainnoida riistakantojen ja ympäristön tilaa. Tänä päivänä trofee sanana liitetään lähinnä metsästysharrastukseen. sellinen trofee olivat valkohäntäpeuran jättösarvet, joita arvostellaan vain Suomessa. Trofee on metsästäjän muistokseen ottama saaliseläimen osa, jotka ovat tyypillisesti esimerkiksi sarvet, talja, pää, kallo tai hampaat. Hän kerää myös jättösarvia talteen metsästä. Toistaiseksi sekä tyypilliset että epätyypilliset sarvet mitataan samoin säännöin ja pisterajoin. Trofeille annettaan niiden kokoon ja laatuun perustuvia pisteitä ja annetuista pisteistä pidetään tilastoja
Suomalaisiin metsästäjiin eniten vaikuttava muutos oli valkohäntäpeuran mitaliluokkien pisterajojen korottuminen. Arvosteluiden avulla saadaan arvokasta dataa siitä, miten riistakannat alueellisesti kehittyvät, miten verotus on onnistunut alueella ja miten metsästystä tulisi suunnata jatkossa. Tuomarit pyrkivät työsAri Anttilan kotona on hienot kokoelmat trofeita. CIC on vahvistanut myös majavankallojen mittausperusteet ja käytettävät mitalirajat. Nyt jo voidaan havaita muutaman vuoden jakson ajalta ohjeistuksen vaikutusta urospeurojen sarviaineiston paranemiseen Kansainväliset mittarit Trofeiden pisteytys on erilainen eri eläinlajeilla. – Kannustan trofeista kiinnostuneita vierailemaan ja hankkimaan tietoa trofee-info -kotisivuilla osoitteessa: https://trofeeinfo. Mittausjärjestelmä tarkentuu ja kehittyy koko ajan. Suomessa T?ekissä, on päädytty alhaisempiin mitaliluokkien pistemääriin, joiden perusteena on täällä olevien kantojen perintötekijät. – Tuomareita pitäisi olla ehdottomasti enemmän, jotta arvosteluja voitaisiin järjestää enemmän, ja että metsästäjiä kannustettaisiin tuomaan trofeita arvosteltavaksi, pohtii Ari Anttila. Huomattavaa on, että arvosteltavana ei ole metsästäjän kaatosaavutus, vaan eläinyksilö, joka edustaa elävää eläinkantaa. Kansainvälisen riistaneuvosto CIC on määritellyt 328 eri trofeelajia ja niille pistearvot, jotka oikeuttavat johonkin mitaliluokkaan. – Trofeiden avulla voidaan havainnoida esimerkiksi kauriskannan ikärakennetta ja tilaa sarvien ja hampaiden avulla. Trofee on kuitenkin monelle metsästäjälle itselleen suurin mahdollinen arvostuksen osoitus metsästetylle riistalle. CIC uudisti syksyllä 2014 trofeiden TESmittausjärjestelmän. Anttila korostaa, että kyse ei kuitenkaan ole kilpailusta ja samassa arvostelussa useampikin trofee voi yltää kultamitaliin, kun kriteerit täyttyvät. Trofeetuomareilla on käytössään arvosteluperusteet yli 300 trofeelajille. 48 I Ase & Erä silloin, kun on päätettävä, mikä yksilö kaadetaan ja mikä päästetään jatkamaan sukua. Kauriidenkin osalta on todettavissa, että ikää saisi kertyä kauriille enemmän, pohtii Anttila. Tämän allekirjoittaa myös Anttila. Kallojen perusteella voidaan erottaa toisistaan kanadanja euroopanmajava sekä seurata näiden lajien esiintymistä ja levinneisyyttä maassamme. kotisivukone.com, suosittelee Anttila. Metsästysmuistoon voi liittyä monenlaisia kyseiseen tapahtumaan liittyviä muistoja, kuten esimerkiksi tilanne tai ensimmäinen laatuaan metsästäjän kaatama riistaeläin. Arvostuksen taso Kriteerit Suomessa arvioitaville eläimille antaa CIC ja arvostelun tekevät koulutuksen käyneet trofeetuomarit, joita Suomessa on tällä hetkellä kuusi. Hieman harvinaisempi trofee, hilleri ItäSuomesta. – Trofeetiedot ovatkin tärkeitä käytännön riistanhoidon apuvälineitä, tähdentää Anttila. Riittävän tiedon perusteella metsästystä voidaan ohjata kestävämpään suuntaan. n. Valkohäntäpeuran kotimaassa USA:ssa trofeiden mitaliluokkien pisterajat ovat huomattavasti korkeammat, koska siellä sarviaines on huomattavasti näyttävämpää. Trofeenäyttely tai arvostelu voidaan koota esimerkiksi tietyn alueen parhaista viimeaikaisista trofeista. Trofeeaineistojen avulla voidaan myös seurata luonnonvaraisten riistakantojen tilaa. Yleisimpiä trofeita ovat sarvet, kallot, hampaat ja nahat. Trofee-info -kotisivujen mukaan trofeiden mittaus on osa niin sanottua perustutkimusta. Trofeet ovat kiistanalainen ilmiö ja trofeemetsästys on saanut paljon negatiivista huomioita julkisuudessa aika ajoin. Trofee voi ansaita virallisessa arvostelussa kansallisen kulta-, hopeatai pronssimitalin. Suomessa trofeiden arvostus on toistaiseksi aivan eri tasolla kuin muualla Euroopassa, jossa trofeenäyttelyt keräävät paljon trofeita arvioitaviksi. sään mahdollisimman oikeaan ja tarkkaan mittaussuoritukseen
mennessä 1788, ja vahinkojen laskennallinen arvo on noin 3,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 Suomessa kirjattiin 3 434 ahman tappamaa poroa, ja vahinkojen laskennallinen arvo oli noin 5,9 miljoonaa euroa. Suomen ahmakanta on kasvanut noin kymmenkertaiseksi siitä, mitä se oli 1990-luvun alussa. Tilanne muuttui metsästysvuonna 20162017, jolloin metsästys aloitettiin kahdeksan ahman kiintiöllä. Kuva: Maaja metsätalousministeriö dyttäviä ratkaisuja ahmojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi, sillä vapaasti laiduntavien porojen suojaaminen on käytännössä mahdotonta, ja vahinkoja syntyy porojen valvonnasta ja laitumilla läsnäolosta huolimatta. Suomen riistakeskus valvoo, että tämä arviointi tehdään ja pyytää lisäksi arvioinnista lausunnon ELY-keskukselta sekä luonnonsuojelualueen haltijalta. Pohjois-Suomessa on paljon kansallispuistoja sekä laajoja luonnonsuojeluja Natura-alueita, joissa on luvallista metsästää suurpetoja. Kiintiö itsessään ei johda yhdenkään ahman tappamiseen, vaan se asettaa ylärajan Suomen riistakeskuksen myöntämien poikkeuslupien määrälle. Miljoonien vahingot Ahma on useana vuonna aiheuttanut poroelinkeinolle enemmän vahinkoa kuin muut suurpedot yhteensä. n Suomen ahmakanta on kasvanut noin kymmenkertaiseksi siitä, mitä se oli 1990-luvun alussa.. Arvio ahmakannasta ja sen kehityksestä pohjautuu riistakolmiolaskentoihin ja kolmen pohjoisimman kunnan, Enontekiö, Inari ja Utsjoki, osalta Metsähallituksen koordinoimiin ja yhdessä paliskuntien kanssa suorittamiin aluelaskentoihin vuosina 2020–2021. Tänä vuonna ahman tappamia poroja on ilmoitettu 23.12. Ilman asetusta lupien määrää rajoittaisi ainoastaan luontodirektiivi ja kansallinen lainsäädäntö. Kiintiö on ollut sama myös seuraavina metsästysvuosina. Jos ahmaa metsästetään sellaisella Natura 2000 –alueella, jonka yhtenä suojeluperusteena on ahma, pyynnin vaikutukset alueen ahmakantaan on arvioitava luonnonsuojelulain mukaisesti. Ahmojen metsästys on tarkoitus toteuttaa ennen helmikuuta, jolloin alkaa ahmojen lisääntymisaika. Luonnonvarakeskus arvioi, että ahmoja oli Suomessa vuoden 2021 helmikuussa 390–400, joista, liikkui poronhoitoalueella 160–170 ahmaa ja poronhoitoalueen ulkopuolella todennäköisimmin 231 yksilöä. Ministeriön arvion mukaan kahdeksan ahman poistaminen ei heikennä ahman suojelutasoa eikä hidasta kannan kasvua. Ahman pienen kannan ja hitaan lisääntymisen takia ahman rauhoituksesta ei myönnetty yli 30 vuoteen poikkeuksia, eikä sille ole muista suurpedoista poiketen ollut aiemmin voimassa maaja metsätalousministeriön asetusta suurimmista sallituista saalismääristä. Ase & Erä I 49 Kahdeksalle ahmalle metsästyslupa K uluvalla talvikaudella voidaan metsästää enintään kahdeksan ahmaa. Maaja metsätalousministeriö vahvisti viime vuoden loppupuolella asetuksen, joka sallii ahmojen metsästämisen. Suomen kanta on osa Skandinavian elinvoimaista, yli tuhannen ahman populaatiota sekä Venäjän noin 1 500 yksilön populaatiota. Silloin metsästettiin lopulta neljä ahmaa, jonka lisäksi kolme ahmaa kuoli liikenteessä. Maaja metsätalousministeriön mukaan poronhoitoalueella ei ole metsästyksen ohella käytännössä toteutettavissa muita tyySuomessa elää noin 400 ahmaa ahmaa. Ahmakiintiö on sama kuin viime vuonna. Tavoitteena on suojata poroelinkeinoa, jolle ahmat aiheuttavat merkittäviä vahinkoja. Ahma rauhoitettiin koko maassa vuonna 1982 ja voimassa olevan metsästyslain mukaan ahma on aina rauhoitettu
Riistan arvostusta Työ Sakossa, metsästysharrastus sekä erilaiset kontaktit ovat antaneet Kari Kupariselle mahdollisuuden metsästää myöhemmällä iällä Euroopan eri laidoilla, Venäjällä, Pohjois-Amerikassa ja Afrikassa. Trofeet muistuttavat loppilaista Kari Kuparista riistan kunnioittamisesta. Kari Kuparinen metsästi isokudun Namibiassa.. – Isäni ei metsästänyt, mutta isäni serkun Teuvo Kuparisen kanssa kävin poikasena ensimmäisessä jänisjahdissa. Työtehtävissä Kuparinen asioi usein kanadalaisen Sakon myyntiyhtiön toimitusjohtajan John Mockin kanssa. Kiitän metsää ja riistaa saaliista. 1973 alkanut metsästäjän ura näkyy kotona ja mökillä huomattavana kokoelmana trofeita lähimetsistä ja kauempaa. Hän kokee, että myös trofeet kertovat paljon luonnon tilanteesta ja riistan hyvinvoinnista sekä riistakannoista. 50 I Ase & Erä Kari Kuparisella metsästysmuistoja eri mantereilta Tilanteita ja tunnetta Muistoja, arvokkaita kokemuksia. Kuparisen mukaan trofeet ovat hänelle muistoja jahdeista, luonnon parissa liikkumisessa ja muistuttavat häntä riistan kunnioittamisesta. – Arvostan riistaa, seuratoimintaa ja riistanhoitotyötä erittäin paljon. Innostusta metsästykseen lisäsi se, että kavereissa oli metsästäjiä, kuten kesätyökaverit Rauno Laakso ja Raimo Salminen. Jo 1973 kaatui ensimmäinen kahdeksanpiikkinen peurapukki ja seuraavana vuonna 1974 lokakuussa ensimmäinen hirvi, kertoo Kuparinen ensimmäisistä saaliista ja trofeiden hankkimisesta. Näiltä matkoilta on trofeina tullut kotiin hieman eksoottisempia eläimiäkin. Topenon Erästä tuli kotiseura, jossa olen ollut useissa tehtävissa, toteaa Kuparinen. – On tietysti selvää, että kotimetsissä kaadetut ensimmäiset riistaeläimet ovat minulle metsästäjänä huomionarvoisia. Teksti: Ari Pakarinen Kuvat: Kari Kuparisen kotialbumi S akon palveluksessa pitkän uran tehnyt Kari Kuparinen on kotiseudullaan Lopella elänyt hyvien riistamaiden keskellä. – Metsästäjätutkinnon suoritin 1973 ja saman tien liityin Topenon Erään jäseneksi
Alkoikin tuntua, että suunnitelmat jäävät vain suunnitelmiksi, kunnes sain häneltä yllättävän viestin, jossa hän kertoi, että nyt on mentävä yhdessä jahtiin, jos vielä meinataan. Metsästys ja hirvijahti Kanadassa ovat piirtyneet muistiin loppuelämän ajaksi. n Isokudu-trofee on kunniapaikalla mökin seinällä. Isokudu painaa 250–327 kiloa, joskin naaraat ovat hieman pienempiä ja kevyempiä. – Namibiassa sain metsästää yhden Suomen arvostetuimman metsästäjän, eräneuvos Jaakko Ojanperän kanssa, joka sekin oli hieno kokemus, kertoo Kuparinen. – Se trofee on minulle henkilökohtaisesti tärkeä, niin ystävän muistamisen kuin mahtavan trofeen muodossa. 040 581 3124 www.asekorjaamogotsch.com e-mail: gotsch@phnet. Hän oli sairastunut vakavasti ja oletti jo silloin, että metsästysreissut olisivat vähissä, kertoo Kuparinen. Ase & Erä I 51 – Mock kävi Suomessa ja aina puhuttiin, että kyllä pitäisi päästä yhteiseen jahtiin oikeita hirviä Kanadan erämaihin metsästämään. Trofeessa huomiota herättävät eläimen erikoiset korkkiruuvimaiset sarvet. – John menehtyi valitettavasti sairauteen muutama kuukausi metsästysreissun jälkeen. Puh. Aimpoint Micro ja kääntöjalka Kääntöjalat myös punapistetähtäintä varten. Mantereet erilaisia Eksotiikkaa Kari Kuparisen kesämökin seinällä edustaa trofeessa vartioiva isokudu, joka on afrikkalainen nautaeläin. Liukulumikenkä KARSKI XL 120cm ja siteet 229€ Dovrefjell ?eecetakki 59,90€ MEC 600JR MARK V latauspuristin 12cal 345€ LUMONITE Compass R 1200 lm 149€ Kauko-ohjattava LED-hakuvalo 329€. Kuva: Ari Pakarinen Asekorjaamo Klaus Götsch Mallusjoentie 224, 16450 Mallusjoki. Jahti toteutui ja Kuparisen saaliina oli iso hirvisonni, jonka sarvet olivat todella suuret, leveys 130 senttiä. Jokenkuja 4, 63700 Ähtäri 040 5388 827 www.ahtarineravaruste.. Aseet, patruunat, koiratutkat, puhelimet, vaatteet ym. Ja niin ne ovat edelleenkin ja niille etsitään edelleen sopivaa paikkaa, johon ne mahtuvat esille. metsästystarvikkeet liikkeestämme Ähtäristä sekä verkkokaupasta. Sen ruumis on luonnossa 225–250 sentin pituinen ja säkäkorkeudeltaan 1–1,5 metriä
52 I Ase & Erä L uonnontieteellisen alan konservaattori, porilainen eläintentäyttäjä Aki Hohkuri on ollut aktiivinen luonnossa kulkija nuoresta pojasta alkaen. Ammatissa tarvitaan tietoa eläinten anatomiasta ja myös käsisekä puusepän taitoja. Oma kiinnostus täyttämiseen ja osaaminen vain lisääntyivät ja ryhdyin kokopäiväiseksi eläintentäyttäjäkAki Hohkuri täyttää eläimiä reilun 40 vuoden kokemuksella Riistasaaliista muistoja Ensimmäinen kaato tai harvinainen saalis ovat sellaisia kokemuksia, joista metsästäjät usein haluavat pysyvän muiston. Metsästettyjä eläimiä halutaan täyttää koristamaan kotia. Täyttäjän on tunnettava eläinten ominaispiirteitä ja käyttäytymistä ja asentoja luonnossa, jotta täytetyn eläimen lopputulos on luonnollinen. Eläinten täyttämisessä omat niksinsä. Tein vartiointialan töitä muun muassa yrittäjänä aina vuoteen 1992 asti ja sen jälkeen muissa tehtävissä. Teksti ja kuvat: Ari Pakarinen – Kun kaikki valmistelut on tehty, alkaa valmistaminen erityisessä työpenkissä, jossa täytettävää eläintä voidaan käsitellä eri asennoissa, kertoo Aki Hohkuri.. Metsästys, kalastaminen, koirien kouluttaminen, luonnon tarkkailu ja valokuvaaminen kuuluvat hänellä oleellisena osana elämäntapa. – Täyttötyön opiskelu tapahtui alussa itsenäisesti opiskellen, ja myös kantapään kautta. Kiinnostus eläinten täyttämiseen hänellä heräsi jo 15-vuotiaana, jolloin hän teki ensimmäisen täytön isänsä opastuksella ja neuvoilla
Tässä on Aki Hohkurin käsittelyssä majavan nahka. Materiaalit ovat kehittyneet, kuten esimerkiksi täyttämisessä tarvittavat eläinten silmät ovat hyvin luonnollisen näköisiä. – Olen käynyt Suomen eläintentäyttäjät ry:n järjestämissä koulutuksissa ja seminaareissa, sekä olen suorittanut luonnontieteellisen alan konservoinnin ammattitutkinnon 2008. Hohkurin työpajalla on useita itse suunniteltuja ja rakennettuja laitteita, joilla vuotia käsitellään. – Täyttötyö on käsityötä ja siinä oltava tarkka, koska lopputuote tulee aina asiak– Eläimen nahkaa ei voi vääristellä, vaan eläin on täytettävä luonnolliseen kokoonsa. Väärin otetut mitat kertautuvat työn edetessä ja johtavat vaikeuksiin. Tekeminen kehittynyt Aki Hohkuri kertoo, että ala on kehittynyt monella tapaa tämän reilun 40 vuoden aikana, jotka hän on ollut mukana. Ase & Erä I 53 > si vuonna 1998, kuvailee Hohkurin uransa alkuvaiheita. Riistasaaliista asiakkaat haluavat, kuten esimerkiksi ensimmäisistä kaadoista ja harvinaisesta saaliista, edelleen metsästysmuistoja, toteaa Hohkuri. – Rautalanka on pysynyt samana ja eläimen nahkaa ei voi vääristellä, vaan eläin on täytettävä luonnolliseen kokoonsa. Korostan sitä, että mitä siistimpiä nahkat, päät ja sarvet ovat, niin sitä parempi on lopputulos. – Nahkoja ohennetaan tarpeen mukaan, ja erityisesti kaikki rasva pitää saada tarkasti pois. – Varsinkin nisäkkäät ovat tarkkoja tehtäviä, eikä liian suurta vartaloa saa tehdä. Aki Hohkurin mukaan täyttötyö alkaa millimetrin tarkkojen mittojen ottamisella, jotta työn edetessä ei törmätä vaikeuksiin.. Työkoneita on toteutettu yhteistyössä koneiden rakennustekniikkaa osaavien kumppaneiden kanssa. Toinen asia on se, että asiakkaiden tulisi noudattaa esikäsittelyohjeita aina kaatotilanteen lopetuslaukauksesta alkaen, jotta esimerkiksi nylkeminen tehdään oikein ja katkaisulinjat tekisivät täyttämisestä onnistuneen, kuvailee Hohkuri täyttöprosessin alkua. Hänen mukaansa kaikki täyttäminen alkaa millimetrin tarkalla mittauksella, ja mittaus onkin ratkaisevaa lopputuloksen kannalta. Eläimen nahka pitää mitata tarkasti ja valmistella täyttöä varten. – Mitä tuoreempi ja siistimpi eläin on tuotaessa eläintentäyttäjälle, sitä parempi on lopputulos, sillä huonosta ei kukaan saa hyvää. Siinä kohtaa tulee esiin se, että mitat on otettu tarkasti, kertoo Hohkuri. Kun nämä vaiheet on tehty, niin alkaa eläimen täyttötyö sitä varten suunnitellussa työpenkissä
– On selvää, että asiakas ei saa joutua odottamaan liian pitkään eläimen täyttämistä ja olen pystynyt jakamaan töitä muille tekijöille. Kanalintujen kuningas on metso, jonka täyttäminen maksaa 440 euroa ja riekko 290 euroa. Vaikka töitä eläintentäyttäjillä on jonoksi asti, niin nuoria saadaan alalle vähän. Keskusmuseon mukaan luonnontieteellisen alan konservoinnin ammattilaisina työskentelee Suomessa nykyään noin 30 henkilöä. Luonnontieteellisen keskusmuseon konservointipaja järjestää oppisopimuskoulutusta, joka kestää kaksikolme vuotta. Huuhkaja täyttäminen on listahinnaltaan 440 euroa. Tällä hetkellä suosituimpia ovat peurojen ja kauriiden päät, ilvekset ja metsot. Yhdistyksessä on noin 150 jäsentää, joista 10–15 ovat ammattimaisia täyttäjiä, summaa Hohkuri. Työpajassa on komeita sarvia ja eri eläinten nahkoja. – Olen toiminut useassa yhdistyksen tehtävässä, kuten hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana ja yhdistyksen jäsenlehden, Topparin aputoimittajana. Porin seudulla olisi töitä useammallekin täyttäjälle tällä hetkellä. Konservaattorilla vaaditaan myös hyviä asiakaspalvelutaitoja. Karhun lattiatalja asettuu 1 400 euroon. – Olen osallistunut lukuisiin eläintentäyttökilpailuihin mukavalla menestyksellä saaden hyvää palautetta täytöksistäni. Trofeet vaihtelevat hirven hieman alle 200 eurosta kauriin 80 euroon. Aki Hohkurilla on itse rakennettu laite, jolla voida ohentaa nahkaa. Käsityö on aikaa vievää, jolla on vaikutusta hinnoitteluun. Tätä selittää varmasti alan vaativuus, kun kyseessä on käsityö ja luonnon sekä anatomian tuntemus täytyy olla hyvä. n. Puusepän taitoa tarvitsen, koska teen esimerkiksi taustalevyt itse omana työnä. Huoli koulutuksesta Alalla on huoli uusien eläintentäyttäjien koulutuksesta. Koulutus johtaa ammattitutkintoon, joka toteutetaan yhteistyössä Helsingin maalariammattikoulun kanssa. Palautteen myötä olen pystynyt edelleen kehittämään itseäni täyttäjänä ja parantamaan töideni laatua. Olen pitänyt useita koulutuspäiviä eläinten täyttämisestä ja nylkemisestä sekä opastanut alalle aikovia täyttäjiä. – Tätä ei vuodessa, kahdessa opita, vaan tämä on pitkä prosessi ennen kuin tulee ammattilaiseksi, selittää Hohkuri. Lintujen koon mukaan täyttöhinnat vaihtelevat vesilintujen joutsenen 1 400 eurosta alaspäin 200 euron taviin. Aki Hohkurilla on työtiloissaan monia itse valmistettuja laitteita nahkan käsittelyyn ja viimeistelyyn. 54 I Ase & Erä kaan ja yleisön arvioitavaksi. He työskentelevät luonnontieteellisten museoiden tehtävissä ja osa toimii yksityisinä ammatinharjoittajina, joiden pääasiallisia asiakkaita ovat metsästäjät ja vapaa-ajan kalastajat. Koulutettavat osallistuvat konservointipajan työhön ja ovat mukana näyttelyiden rakentamisessa. Työtilanne hyvä Aki Hohkuri kertoo, että työtilanne on tällä hetkellä hyvä. Aki Hohkuri toimii tällä hetkellä Suomen eläintentäyttäjät ry:n puheenjohtaja. Kokonaisten nisäkkäiden hintahaarukka karhun 3 1005 600 eurosta on pieneen lumikon 200 euroon
Ase & Erä I 55 JAHTIPAIKALLA Fasaanijahti toteutetaan luontoa ja riistaa kunnioittaen Fasaanijahtia Länsi-Suomessa Toni Yrjänne pääsi fasaanijahtiin Länsi-Suomeen. >. Hän pitää jahtimuotoa eettisenä
Tasaisin väliajoin kuului pauketta ja onnistumisen ääniä, kun lähes jokainen porukassa pääsi tyhjentämään haulipiippunsa. Kun kuviot olivat selvät, siirryimme jalkaisin passeihin lähellä olleiden metsäsaarekkeiden reunoille. Teksti ja kuvat: Toni Yrjänne. Taisi olla se hyvin nukuttu yö tai muuten rauhallinen olotila, joka tuon mahdollisti. Iso osa porukasta oli itselleni uusia tuttavuuksia, mutta amputaitoa tuossa porukassa riitti. Mukana ajohenkilöiden lisäksi jahdissa oli tietysti myös koiraporukat, joiden noutajat hoitivat hommat erittäin tyylikkäästi ja taitavasti. Näin päivän aikana useita hienoja laukauksia ja taitavaa ammuntaa. Minun ja vieruskavereiden passin yli lensi tasaisesti fasaaneja koko ajon ajan, ja muutamia niistä päätyi eräksikin. Tässä ajossa en ampunut yhdestäkään linnusta ohi. Viidessä ajossa saatiin saaliiksi useita fasaaneja. Aamulla kuitenkin herätys kahdeksalta, ja lähdimme kohti jahtialueita. Metsäpassiin kolmannessa ajossa Kolmannessa ajossa pääsin metsäpassiin, jossa oli korkeita kuusia ja mäntyjä. Muutamia korkeita lintuja tulikin, ja muutama komea hutilaukauskin. Herkullisen hirvikeittolounaan jälkeen oli aika siirtyä takaisin jahtiin. Tiesin heti, että tässä passissa saa todella olla hereillä, sillä linnut tulevat yllättäen ja korkealta. Hän kertoi päivän kulun ja ohjeisti turvallisen ampumisen ja metsästyksen edellytykset. Muutama ajohenkilö koirineen siirtyivät metsään ja alkoivat ajaa fasaaneja ilmaan. Siirryimme joka paikkaan jalan, joten päivän aikana tuli myös liikuntaakin, vaikka itse ampuminen tapahtuikin ennalta määrätyissä passipaikoissa seisten. Kolmannen ajon jälkeen aikaa oli kulunut jo useampi tunti ja oli aika siirtyä lounaalle. Toisessa ajossa tapahtumia oli samaan tapaan kuin ensimmäisessäkin, toki sillä erolla, että allekirjoittanut pääsi kuumaan passiin. Herkullisen aamiaisen jälkeen paikallinen jahtivoutimme otti viisitoistahenkisen porukan haltuun isännän ottein. Ennakkoon saapuminenhan on aina ksua, kun ajellaan lähemmäs ja yövytään, sen sijaan, että lähdettäisi kotoa aamuyöllä ajamaan huonosti nukutun yön jäljiltä. Ehkäpä siihen saattoi avittaa myös Haulikkokoulun Villen kanssa käydyt ratasessiotkin, mene ja tiedä, mutta ohi en ampunut. 56 I Ase & Erä P erjantaina olisi tarkoitus ajaa lähemmäs pelipaikkoja, yöpyä siellä ja aamulla sitten raikkaana jahtiin. Noh, tarvitsee varmaan myöntää, kun hyvässä porukassa istuu iltaa ja saunoo, niin ei se olo aamulla niin raikas välttämättä olekaan kuin luulisi. Viidennen ajon jälkeen päivä alkoi paiMinulle avautui tammikuun puolivälin tienoilla yllättäen sopiva mahdollisuus osallistua fasaanijahtiin ja minähän käytin tuon mahdollisuuden hyväkseni, tottakai. Päästessämme paikan päälle oli runsas aamupala odottamassa metsästäjiä. Seuraavaan paikkaan Ensimmäisen setin jälkeen nautimme hieman virvokkeita siirtyessämme seuraavaan paikkaan. Yhden hienon korkean linnun kuitenkin sain eräksi ja se yksittäinen hieno sekä kaikin puolin onnistunut laukaus viimeistään takasi omalta osaltani onnistuneen jahdin. En usko, että yhtään lintua jäi noutamatta, sen verran ahkerasti koirat hakivat ja toteuttivat ohjaajiensa käskyjä
Kaikille asiasta mielipiteen omaavien suosittelisin lukemaan Aleksi Lumpeen kirjoittaman Metsästä -kirjan. Riistaparaatissa jahtivouti ja isäntä kiittävät vuorollaan ajohenkilöitä, koirahenkilöitä sekä metsästäjiä onnistuneesta ja turvallisesta jahdista. Fasaanijahdeista voidaan olla montaa mieltä, ja se usein jakaa mielipiteet. Metsästyksen yksi ydin on nimenomaan porukan saman henkisyys. Kokoonnuimme vielä koko porukalla ulkotulien ääreen, jossa pidettiin pienimuotoinen riistaparaati. Minulle tärkeintä näissä jahdeissa on hyvä porukka ja ystävällinen tunnelma. n. Syy, miksi otin tuon Metsästä -kirjan ja siinä olleet ajatukset fasaanijahdeista esiin, oli rehellisyyden nimissä hieman itsekäs, en halua jälkikäteen selitellä tai perustella hauskaa viikonloppua hyvässä porukassa, joten selittelin etukäteen. Ase & Erä I 57 Toni Yrjänne on aktiivinen metsästäjä Päijät-Hämeestä. Pidän jahtimuotoa eettisenä ja mukavana tapahtumana, joka toteutetaan luontoa ja riistaa kunnioittaen. Iso kiitos isännälle, jahtivoudille sekä kanssametsästäjille mukavasta ja rattoisasta jahtitapahtumasta. Aleksi kertoo muun muassa: ”ymmärrän hyvin miksi eksklusiivinen ja kiistämättä tavallista metsästystä helpompi fasaanijahti voi vaikuttaa vastenmieliseltä. Kaikki oli samaa porukkaa, kaikki oli metsästäjiä. nua ehtoon puolelle, joten oli hyvä aika lopetella. Siinä käsitellään aihetta todella analyyttisesti ja monipuolisesti, ja se avaa aivan uusia kulmia aiheesta. Paikalla oli porukkaa laidasta laitaan, oli toimitusjohtajaa, baarimikkoa, myyjää ja rakennusmiestä, kuitenkin kun jahdissa oltiin, ei titteleistä puhuttu eikä eriarvoisuutta tunnettu. Sisäpuolelle kurkistaminen kuitenkin paljasti laajemman totuuden, joka oli aivan toisenlainen kuin tunnepohjainen selitys, jonka itselleni ulkokuorta katsellen muodostin.” Hän toteaa myös: ”Tässä muodossa harjoitettu riistatalous on ilmiselvästi luonnon kokonaisuuden kannalta positiivisempaa kuin mikään mitä minun resursseillani olisi mahdollista saada aikaan”. Jahtipaikalla on Ase&Erän kolumnisarja, jossa metsästäjä Toni Yrjänne kertoo kokemuksistaan ja mietteistään. Toni Yrjänne onnistui saamaan eräksi yhden hienon, korkean linnun. Seuraavaan kertaan. Kirjan luettuani fasaaninmetsästys sai eettisestikin täysin uudet raamit omassa ajattelussa. Ystävällinen tunnelma Olen käynyt aikaisemminkin fasaanijahdeissa, joskus seisojilla ja joskus ajettuna
Ase asetetaan pyssykaappiin alassuin, eli piippu lattiaa kohti makaamaan, ettei mahdollinen liika öljy valu lukkoon, liipaisinkoneistoon tai iskurin nallipiikkeihin. Jos piippu vaikuttaa ensimmäisen hoonauksen jälkeen puhtaammalta, jopa tasaisen himmeästi kiiltävältä, hommasta selvitään vain kemikaalien ja kevyen jynssäyksen kautta. Mikäli et vaihda supistajia kovin usein, levitä kierteisiin hiukan gra ittirasvaa, etteivät ne jämähdä kiinni, jolloin aseestasi tulee Perusputsaus jahtikeikan jälkeen, iso huolto kerran vuodessa Haulikko vaatii jatkuvaa huoltoa Haulikko aseena on simppeli peli, oli se sitten rinnakkais-, tai päällekkäispiippuinen, pumpattava tai puolari. Mikäli aseessa on vaihtosupistajat, kierrä ne irti ja puhdista niiden kierteet sekä supistajasta, että piipun puolelta huolellisesti. Sitten haulikko jätetään alassuin seisoPintalika pyyhitään pois ennen aseen purkamista.. Suurin työ kemikaaleilla Haulikon piiput ja patruunapesät keräävät ruutijäämiä, ja piiput vielä erikseen metallija muovijäämiä patruunan kärjestä. Ensin tarkistetaan silmämääräisesti patruunapesän ja piipun tai piippujen yleiskunto. Vetämällä piippujen lävitse kertaallinen tuppo, lukosta piipunsuuhun päin, etteivät jäämät mene lukkokoneistoon tai patruunapesään, voidaan päätellä, kuinka raskasta jynssäystä on edessä. Aloita puhdistus aina varmistamalla, että ase on lataamaton, ja, mikäli aseessa on makasiini, tarkista että myös makasiini on tyhjä. Kerran vuodessa, joko jahtikauden lopuksi tai sen alussa, haulipyssy on kuitenkin syytä purkaa osiin ja puhdistaa niin huolellisesti kuin osaa, tai sitten viedä ase sepälle huollettavaksi. Latausliike ja ”tyhjä” laukaus varmistavat, ettei aseeseen ole jäänyt patruunoita. Kosteus, joka saattaa tulla pelkästään muutaman tunnin ulkoilusta pakkasella tai kylmissä varastotiloissa niin sanottuna kondenssikosteutena, on pyyhittävä pois. Teksti ja kuvat: Antti Kauranne kiinteästi supistava vaihtosupistajien sijasta. Ase osiin Kaksipiippuista haulikkoa puhdistettaessa ase kannattaa ennen puhdistusurakkaa purkaa kolmeen pääosaansa: takatukkiin, piippupariin/piippuun ja etutukkiin. Piiput, jotka ovat aseen kallein osa, tulisi ensin puhdistaa ainakin pintapuolisesti ruutijäämistä ja metallijäämistä, jälleen riittää piipun hoonaaminen boresnakella tai kangastupoilla. 58 I Ase & Erä H aulikolle tulisi suorittaa kevyt jokaisen kerran jälkeen, kun sitä on käytetty ulkosalla, tuli sitten ammuttua tai ei. Aseen pääosista poistetaan rätillä ja harjalla kosteus sekä mahdollinen pöly tai muu irtolika. Monesti haulikon tähtäyskisko kerää helposti ruostetta, ja se hangataan ensin pois pehmeällä materiaalilla niin, ettei aiheuteta lisää ruostetta kerääviä paljaita metallinaarmuja. Toiset ratkaisevat tämän lotraamalla reilummin öljyä huopatulppaan tai sillamöykkyyn ja työntämällä kiertävällä liikkeellä tulpan piipun lävitse. Pikaisen huollon yhteydessä toimitaan yksinkertaisesti: piipuista tulisi vetää läpi boresnake tai sillatai huopatulppa ja piippuihin tulisi suihkauttaa kevyesti öljyä. Tähtäyskiskon voi suojata tavallista aseöljyä paksummalla asevaseliinilla tai värittömällä autovahalla, muudankin kaveri jopa suihkutti sprayliimaa kiskoonsa suojaksi. Piipunsuun alle varataan huokoista kangasta tai muuta materiaalia, ettei piipusta mahdollisesti tihkuva liika öljy tuhri asekaapin lattiaa. Hanki laadukasta liuottavaa aseöljyä, suihkauta sitä piippuihin patruunapesän suunnasta ja pyörittele haulikkoa hitaasti käsissäsi piippu alaspäin pituusakselinsa ympäri. Jos ase on ollut kylmissä tiloissa, sen kannattaa antaa maata sisätiloissa muutaman tunnin, jopa vuorokauden verran, ennen kuin hommiin ryhdytään. Näin varmistutaan siitä, että öljy leviää kokonaan piipun sisäpinnoille
Mallikohtaisia eroavaisuuksia tosin on reilusti, mutta piipun alta putkimakasiinin saa helposti irti sitä isoa pyöreätä pulttia kääntämällä. Kaliberi 12/76, lippaat 2, 5, 10 ja 20 patruunaa. Saatavilla useissa eri väreissä. Yksinkertainen asia Puoliautomaattija pumppuhaulikon puhdistaminen tulisi sekin aloittaa purkamalla ase muutamaan isoimpaan osaan. Koska kangas tuhriintuu varsin nopeasti, vaihda isoimmat jäämät pois saatuasi talouspaperiin. Anna sen jälkeen öljyn vaikuttaa vartin verran. Öljyä suihkiessasi varo, ettei sitä joudu nallipiikin reiästä sisään. Jos ennen seuraavaa käyttökertaa näkyy, että asekaapin pohjalla piippujen alla huokoisessa materiaalissa on öljyä, puhdista piippu öljystä aina ennen ampumista. Kun harjauskuuri on tuottanut tulosta, puhdista kaikki siitä jäänyt metallipöly ja –hiukkaset vielä viimeisellä öljyja huopa/ sillakierroksella ja jätä piiput rauhaan. Ennen aseen laittamista säilytykseen, kokoa se uudelleen ja huomioi aseen osien liitoskohdat. Mikäli kyseessä on pumpputoiminen ase, pääsee puhdistuksessa hiukan helpommalla. Valtaosasta haulikoita irtoavat piippu, lukko, etutukki ja laukaisukoneisto suhteellisen helposti. Harja pakon edessä Mikäli piippu ei ole tullut tasaisen kiiltäväksi pelkällä kemikaalihuuhtelulla ja hellällä puhdistuksella, on aika ottaa krouvimmat konstit käyttöön. Tarkista, tehosiko tämä käsittely, puhdista piipusta harjaksista irronneet metallihiukkaset uudella öljy-huopatulppa –jynssäyksellä. Laita hiukan öljyä etutukin ja piipun lukitusmekanismiin ja lukkorungon liittymäkohtiin puutai synteettisiin osiin. Siinä on enemmän kitkaa ja karkeampi pinta, jolloin isoimmat karstat tarttuvat siihen. Haulikon patruunapesä on suhteellisen yksinkertainen laitos ja sen puhdistaminen sujuu Piiput, jotka ovat aseen kallein osa, tulisi ensin puhdistaa ainakin pintapuolisesti ruutijäämistä ja metallijäämistä. Voit varovasti laittaa pisaran öljyä myös aseen varmistimeen. Tämän jälkeen liikuttele varmistinta edestakaisin, siten että öljy leviää varmistimen pinnoille tasaisesti. Toimii ilman kikkailuja 24 g latuksilla. yleensä ihan vain liuottavalla aseöljyllä, kohtuullisella vaikutusajalla ja kevyesti huokoisella materiaalilla hankaamalla. Ase & Erä I 59 > maan ja annetaan öljyn vaikuttaa noin 15-30 minuuttia. Tutustu www.aseliikerantanen.?. Mäntään ja putkeen jääneeseen ruutikarstaan Typhoon F12 Gen 2 Markkoinoiden varmatoimisin AR15-pohjainen toimintahaulikko. Mikäli tummentumia näkyy edelleen, voit käyttää teräksistä spiraaliharjaa tai viimeisenä keinona tulpaksi kierrettyä hienoa teräsvillaa. Irrota osat toisistaan ja puhdista aseen laukaisukoneisto suihkuttaen sinne ensin ohutta liuottavaa aseöljyä. Mikäli ase menee huollon jälkeen pidempiaikaiseen säilytykseen, käsittele metalliosat kevyesti suojaöljyllä. Kaasumäntätoimisen haulikon kaasumäntä ja makasiiniputken ulkopuoli ovat usein varsin siivottomassa kunnossa. Tämän jälkeen taas sillahuopajynssäys, jota toistetaan siihen saakka, että tuppo on puhdas ja piippu sisältä tasaisen kiiltävä. Teräsharjaa tai -villaa tulisi käyttää vain, kun aikaisemmat keinot eivät enää ole toimineet. Kun alat puhdistuksen, käytä ensin kangaspalaa. Piippuun tai piippuihin suihkautetaan annos lisää öljyä ja hetken sen vaikutettua puhdista piippu käyttäen fosfori-pronssiharjaa
Jotta öljy pääsisi kunnolla vaikuttamaan, on aseen tukki ensin puhdistettava pölystä, liasta ja mudasta esimerkiksi puuvillakangasta tai talouspaperia apuna käyttäen. Tukin öljyäminen Mikäli aseessa on synteettinen eli keinoaineista tehty tukki, sen huoltoa ei juuri vaadita. Mikä tahansa ompelukonetai polkupyörän ketjuöljy ei sovi tähän tarkoitukseen, saatat jopa vahingoittaa aseen arkaa puuperää. Tämän jälkeen osia voi alkaa putsaamaan jälleen ensin kangasrievulla ja sen jälkeen talouspaperilla. Synteettiset tukit on kehitetty juuri siksi, että aseeseen jäisi mahdollisimman vähän muuta huollettavaa. Jos entisen ja uuden tukkiöljyn muodostama yhteinen uusi sävy miellyttää silmää, voit laajentaa käsittelyn koko tukin ja mahdollisesti myös etutukin alueelle. Puutukki sen sijaan vaatii jonkin verran huolenpitoa. Kun tukki on puhdas ja kuivunut, levitä siihen erikseen valmistettua tukkiöljyä tarkasti valmistajan ohjeiden mukaisesti. Teräsharjaa tai –villaa käytetään vain ääritapauksessa. Synteettisen tukin voi pyyhkiä puhtaaksi liasta tai mudasta esimerkiksi kostealla tekstiilillä tai talouspaperilla. Sen irroittamiseen auttaa lisäsuihkaus öljyä, sen jälkeen pronssiharjalla ja kankaalla hinkkaamaan. Käytä mielellään huokoista kangasta, niin öljy leviää tasaisimmin. Suorita toimenpide huoneenlämmössä. Ase puhdistetaan patruunapesästä piipun suulle päin, ettei karstaa pääse lukkoon. Keinoainetukki on yleensä myös lujempaa materiaalia kuin iskuille, kolhuille ja naarmuille alttiimpi puutukki. Anna öljylle aikaa imeytyä ja lisää uusi kerros vasta, kun edellinen on varmasti imeytynyt. Kokeile ensin tummentamissävyä huomaamattomaan paikkaan pienelle alueelle ja anna tukin kuivua se vuorokausi. Aseiden tukit tehdään tiheäsyisestä, hyvin kulutusta kestävästä ja yleensä sitkeästä, vanhasta puuraaka-aineesta. Puutukki tulisi kuitenkin öljytä vähintään kerran vuodessa. Öljyn tulisi antaa kuivua vähintään vuorokauden, mieluummin jopa pidempään. n Puutukki tulisi öljytä vähintään kerran vuodessa.. Jos taitosi riittävät, laajemman perushuollon yhteydessä voit irrottaa puuosat raudoista, niin niiden käsittely on kepoisempaa. Öljy imeytyy puuhun, joskin hitaasti, joten toimenpiteen voi joutua suorittamaan parikin kertaa. Muista oikean kaliiperin puhdistuslaitteet. 60 I Ase & Erä Boresnake-narulla saat piipun helposti puhtaaksi. Tukin öljyämisen yhteydessä aseelle voi alkaa meikata uudempaa ilmettä. Pumppuhaulikon purkaminen on vielä yksinkertaisempaa kuin over/under – tai sivuparipiippuisen haulikon. Tarkkaile, imeytyykö öljy toisissa kohdissa nopeammin ja jääkö tukin pinnalle kuivempia läikkiä. kannattaa suihkuttaa reilusti liuottavaa aseöljyä, ja antaa sen vaikuttaa vartti, jopa puoli tuntia. Pura ase ennen puhdistusta osiin: piippu tai piippupari, etutukki ja takatukki. Kun olet saanut pois suurimmat palojäämät, jäljellä saattaa olla vielä makasiiniputkeen kiinnipalanut osa. Öljyjä on nimittäin saatavilla eri väreissä, joten tukkia on mahdollista tummentaa öljyämisen yhteydessä
kesäkuuta 2019-2021 erikseen määritellyllä alueella ulkosaaristossa. n – Merikotkien, supikoirien ja minkkien saalistus vaikuttaa haahkan pesintään yhä voimakkaammin.. Lajin pesiä tuhoutuu paljon jo haudontavaiheessa ja poikasia joutuu saaliiksi ennennäkemättömän runsaasti, kertoo 30 vuotta haahkatutkimusta tehnyt yliopistonlehtori Markus Öst Åbo Akademin ympäristöja meribiologian laitokselta. Haahkoja voidaan metsästää. Aikaisempien tutkimusten valossa haahkan pesintä onnistui paremmin lämpimämpien talvien jälkeen, jolloin pesivät emot olivat paremmassa kunnossa. Tiedot käyvät ilmi pitkään Hangossa jatkuneesta haahkan pesimäbiologisesta tutkimuksesta. Merikotkakanta on kasvanut onnistuneiden suojelutoimien ansiosta. Osa haahkoista aloittaa pesinnän kuitenkin aikaisin, ja vaihtelu pesinnän ajoituksessa on lisääntynyt. Useilla lajeilla kylmyys rajoittaa pesinnän onnistumista. Ase & Erä I 61 H aahka ei enää hyödy ilmaston lämpenemisestä, sillä lisääntyneet petomäärät vaikuttavat lajin pesintään entistä voimakkaammin. Petojen saalistus ei pelkästään vaikuta haahkan pesintämenestykseen, vaan myös haahkojen käyttäytyminen on muuttunut saalistuspaineen myötä. Monilla suomalaisilla lintulajeilla pesintä onnistuukin paremmin lämpimillä säillä. Myös muutolta saapumisen ja pesinnän aloittamisen välinen ajanjakso on pidentynyt. Haahkan pesintämenestys kasvoikin Hangon Tvärminnen tutkimusalueella 1990-luvulta 2000-luvun alkuun saakka, mutta kymmenen viime vuoden aikana poikastuotto on täysin romahtanut lämpenevästä ilmastosta huolimatta. – Haahkojen keskimääräinen pesinnän ajoitus on selkeästi viivästynyt, kun ilmastonmuutoksen myötä lajin pesinnän pitäisi sen sijaan aikaistua, kertoo lintujen ilmastovaikutuksia tutkinut yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta. – Merikotkien, supikoirien ja minkkien saalistus vaikuttaa haahkan pesintään yhä voimakkaammin. Merikotkat käyttävät ravinnokseen myös haahkoja. Kuva: Bertille Mohring sempien pesimäpaikkojen etsimiseen. Tämä on vaikuttanut myönteisesti Suomenlahden haahkakantaan, kertoo toimitusjohtaja Kim Jaatinen Luonnonja riistanhoitosäätiöstä. Tutkijat arvelevat, että aika näyttää, onko pesinnän viivästyttäminen ja petojen välttelyyn panostaminen ajan mittaan parempi vaihtoehto haahkoille. Tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset voivat peittyä lajien välisten vuorovaikutussuhteiden alle. – Torjumalla supikoiria ja minkkejä vähennetään pesiviin naaraisiin kohdistuvaa saalistusta. Tutkijoiden mukaan romahduksen takana on petojen lisääntynyt saalistus. Kun aikaisimpien pesijöiden poikaset ovat kuoriutumassa, myöhäiset pesijät ovat vasta harkitsemassa munintaa. Uroshaahkan, kalkas, metsästys oli sallittu 1.–15. Tämä selittää haahkakannan viimeaikaista dramaattista vähenemistä. Merikotka on osa Suomen luontoa, mutta samoin haahkoja saalistavat vieraslajit supikoira ja minkki eivät kuulu Suomen alkuperäislajistoon. Viivästyminen johtuu siitä, että haahkat käyttävät entistä enemmän aikaa turvalliHaahkakanta vähentynyt dramaattisesti viime vuosina Haahkojen metsästystä on viime vuosina rajoitettu kannan dramaattisen vähentymisen vuoksi. Ihminen voi myös auttaa haahkoja vaikuttamalla vieraspetoihin. Ahvenanmaalla naarashaahka on kokonaan rauhoitettu eikä sitä saa metsästää. Tutkijoiden mukaan myös saalistajat ovat saattaneet hyötyä ilmaston lämpenemisestä alentuneen kuolleisuuden seurauksena. Metsästys sijoittuu naarashaahkojen osalta syksyyn, mutta vuosina 2019-2021 haahkojen syysmetsästys on ollut kiellettyä erillisasetuksella
Arvioidaan piipussa olevien ruutijäämien määrä. Ensin piippu Kiväärin tai haulikon ehdottomasti tärkein osa käyntitarkkuuden kannalta on aseen piippu, joten huoltaminen kannattaa aloittaa piipusta. Puhdistuspuikon varren pitää olla laadultaan sellainen, että se ei vaurioita aseen piipun suuta tai rihloja piipussa. Teksti: Antti Kauranne ta. Toista toimenpidettä sinnikkäästi niin kauan, kunnes puhdistavaan apuvälineeseen, esimerkiksi sillatukkoon, ei jää enää palojäämiä. Suihkuta harjaan liuottavaa aseöljyä, ja vetele puhdistussarjaa piipun lävitse, edelleen patruunapesästä piipun suuta kohden. Tekstiilillä tai harjalla hankaamalla saat irtoroskat, kuivuneen mudan ja hiekanmurut irtoamaan, suuremmista roskista puhumattakaan. Ne ovat yleensä fosforia ja pronssia. Nyt on sitten piippu puhdas. Tosiasia on se, että tarkat laukaukset saa hyvin huolletulla aseella, ja jatkuvan, eri mittakaavassa toteutetun huoltoketjun ansiosta metsästysase säilyttää arvonsa vuosikausia, jos ei jopa vuosikymmeniä huolettomasti hoideltuun verrattuna. Ja ennen kaikkea, on tiedettävä, että hankkii ja käyttää aseidensa huoltamisessa vain oikeita, aseiden huoltamiseen tarkoitettuja voiteluja suoja-aineita sekä tarkoituksenmukaisia mekaaniseen puhdistukseen suunniteltuja ja valmistettuja tekstiilejä, harjoja, puhdistusnaruja ja muita erikoisvälineitä. Tutki asetta silmämääräisesti: onko hihnan kiinnikkeisiin, tukin kiinnityskohtiin tai muualle jäänyt irtoroskia. Tämän jälkeen aloitetaan palojäämien poisto: poistetaan ruutituhrut käyttäen apuna tarpeen mukaan joko harjalla ja öljyllä, mutta sen jälkeen sillaa, mielellään aseen kaliiperin mukaan oikean kokoisia huopatulppia tai aseen puhdistamiseen tarkoitettua kangasta tai puhdistusnyöriä käyttäen. Tarkastellaan silmämääräisesti, valoa vasten aseen piipun sisäpintaa. Aseen piippu ja lukko tarkistetaan, ettei siellä ole patruunoiKemikaaleilla ja oikeilla apuvälineillä aseen tarkkuus säilyy vuosikymmeniä Panostus laatuun palkitsee Metsästyskivääri tai – haulikko on suhteellisen helppohuoltoinen kapistus autoon verrattuna, sillä koko ja monimutkaisten järjestelmien ero on kulkuneuvoon verrattuna viheliäisen pieni. Ensimmäisen hoonauksen jälkeen kannattaa arvioida puhdistussarjaan jääneen karstan määrää ja sitten verrata tulosta siihen, kuinka maisema on muuttunut aseen piipun sisäpinnoilla. 62 I Ase & Erä K un asetta käytetään koettelemassa ampumaradalla, on pieni vaiva tehdä siihen ennakkohuolto ennen jahtikauden alkua. Näin harjakset pysyvät ehjinä ja niiden puhdistusteho säilyy pidempään. Kun saat sen kokonaan läpi piipusta niin vedä varovasti ja tasaisesti takaisin patruunapesän suuntaan. Jos asetta on säilytetty kylmissä, mahdollisesti myös kosteissa tiloissa, ota huomioon lämpötilan kohotessa aiheutuva kondensoituminen, metalliosien ”hikoilu”. Karstaa irtoaa kuitenkin, ja mieluummin meistä itse kukin työntää sen ulkoilmaan aseen piipusta kuin kohti lukkoa ja patruunapesää. Sen jälkeen irrotetaan aseen lipas sekä makasiini ja tarkistetaan, ettei sinnekään ole jäänyt ampumatarvikkeita. Kostuta ennen piippuun sujauttamista puhdistava väline laadukkalla aseöljyllä tai liuottavalla aseöljyllä ja työnnä se sen jälkeen piipun läpi tarpeellista apuvälinettä, esimerkiksi jäykkää muovitai puupuikkoa tai metallista puhdistuspuikkoa apuvälineenä, mutta aina aseen patruunapesän suunnasta piipun suun suuntaan. Huolehdi turvallisuudesta Olennaista on muistaa, kuten aina aseen käsittelyssä, turvallisuus. Selvitäänkö pelkästään hankaavilla tekstiileillä, vai olisiko syytä ottaa krouvimmat keinot, kuten harjaaminen käyttöön jo ensimmäisessä vaiheessa. Jahtikauden lopussa, kun aseet viedään kesäteloille asekaappiin, onkin sitten suuremman huollon, kausihuollon aika. Jos ase on kastunut, anna aseen ensin kuivahtaa tasaisessa huoneen lämmössä vuorokauden verran. Kun karstan määrä niukkenee, on taas aika vaihtaa pehmeämpiin materiaaleihin, vaikkapa siihen sillaan tai puuvillakaistaleeseen. Työnnellään pehmeämpiä puhdistavia elementtejä piipun lävitse ja aina välillä vilkaistaan, miten maisema aseen piipun sisäpuolella alkaa muuttua. Teräsharjoja ei kannata käyttää kuin äärimmäisessä tilanteessa, ja harjasta irronneet metallihiukkaset on syytä poistaa öljyllä ja sillalla ennen jatkotoimenpiteitä. Jos piippu näyttää edelleen yhtä harmaalla, saattaa olla krouvimpien konstien aika ja vaihtaa puhdistusharjoihin
Paljonko metallijäämiä on aineessa, tarvitaanko uusintakäsittely. Sen jälkeen lasketaan ase turvalliseen paikkaan piippu alassuin ja jätetään kemia töihin. Ase & Erä I 63 > Aseen huoltaminen kannattaa aloittaa piipusta. Vedä satsi hitaasti piipun läpi tasaisesti pyöritellen, niin kemikaali leviää tasaisimmin koko huollettavalle metallipinnalle. Kemikaali levitetään tasaisesti piipun sisäpinnoille käyttämällä apuna esimerkiksi puhdistuspuikkoa ja huopatulppaa. Riittävän tovin odoteltuasi työnnä puhdas sillatuppo tai huopatulppa piipun läpi patruunapesästä piipun suun suuntaan. Kannattaa hankkia sopivan kokoinen ja sellaista mallia, ettei harjan varsi tai päät runtele piipun sisäpintoja tai rihlausta. palokarstasta, mutta hommassa ollaan vasta puolivälissä. Luotien vaippojen metallijäämiä ei kannata alkaa jynssätä pois, vaan annetaan kemikaalien vaikuttaa ja liuottaa kuparia, lyijyä, nikkeliä tai mitä lieneekään ja sitten vain poistetaan liuennut karsta. Piippu on aseen käyntitarkkuuden kannalta tärkein osa. Kullekin vaippamateriaalille on nimittäin jopa oma erikoinen kemikaalinsa, joka auttaa metallihiukkasten liuottamisessa. Tarkastele puhdistusmateriaalia sen jälkeen, kun saat sen piipun lävitse. Pahimmissa. Varmimpaan ja tasaisimpaan tulokseen pääsee, kun käyttää pullotavaraa. Metallihippusten poisto Toisin kuin ruutijäämien poisto, luotien vaippamateriaalien aiheuttamien metallijäämien poistaminen aseen piipusta ja rihloista on liki herrasväen hommaa. Puhdistusharjoja myydään kaikille kaliipereille. Aineen valmistaja on yleensä toimittanut käyttöohjeen nesteen mukana, tutustu ohjeisiin. Anna kemikaalin vaikuttaa aseen piipun sisäpinnoilla ohjeen mukaisesti. Yleensä se vaatii puolesta tunnista muutamiin tunteihin, jopa vuorokauden. Kemikaaleja on sekä sprayettä nestemäisessä muodossa annospulloissa
Näin varmistetaan öljyn tasainen levittyminen metallipinnoille sekä samalla se, ettei öljyä laiteta vahingossa liikaa. Jahdissa aseen piippu altistuu lähes aina edes jonkinlaiselle kosteudelle. BoreSnake on yksinkertainen, mutta nerokas puhdistusnaru jolla harjaat, öljyät ja puhdistat aseesi piipun yhdellä vedolla. Synteettisen tukin voi pyyhkiä puhtaaksi liasta tai mudasta esimerkiksi kostealla tekstiilillä tai talouspaperilla. Puutukki tulisi kuitenkin öljytä vähintään kerran vuodessa. Jos öljyä on valeltu aseeseen vallan ylettömästi, ei se pysähdy metalliosiin, vaan jatkaa kulkuaan alaspäin osuen aseen puuosiin, tukkiin. BoreSnake-puhdistusnauhassa on ohjainpaino, esipuhdistustyyny, messinkiharja ja viimeistelypuhdistaja, kaikki samassa nauhassa. Pelkkä suojaava suihkutus riittää, ja tähän ne spray-levitteiset kevyet aseöljyt lienevätkin onnen omiaan. n. Jotta öljy pääsisi kunnolla vaikuttamaan, on aseen tukki ensin puhdistettava pölystä, liasta ja mudasta esimerkiksi puuvillakangasta tai talouspaperia apuna käyttäen. 64 I Ase & Erä tapauksissa kemikaali pitää jättää vaikuttamaan uudestaan saman verran. Aseiden tukit tehdään tiheäsyisestä, hyvin kulutusta kestävästä ja yleensä sitkeästä, vanhasta puuraaka-aineesta. Kaikki suojaöljyt tulee, notkeudesta tai paksuudesta huolimatta, levittää aina joko öljyharjaa tai huopatulppaa tai muuta paksumpaa tekstiiliä apuna käyttäen. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että piipun sisäpinta suojataan jonkinlaisella öljyllä heti jahdista tultua. Tukin öljyämisen yhteydessä aseelle voi alkaa meikata uudempaa ilmettä. Laitetta on kaikille kaliipereille. Tarkkaile, imeytyykö öljy toisissa kohdissa nopeammin ja jääkö tukin pinnalle kuivempia läikkiä. Kosteuden poisto Jos ase on rataja kilpailukäyttöön tarkoitettu, on syytä ampua niin sanotut rasvalaukaukset ennen kilpailuja. Omantunnontarkkaan jynssäämiseen ei tarvitse joka kerralla lähteä. Aseen tukin väriä voi tummentaa, sillä laadukkaissa tukkiöljyissä erilaisia sävyjä vaaleammasta tummempaan riittää varsin taajaan. Mikä tahansa ompelukonetai polkupyörän ketjuöljy ei sovi tähän tarkoitukseen – saatat jopa vahingoittaa aseen arkaa puuperää. Piipun suojaus Kun varsinainen metsäkanalintuja sorkkaeläinkausi on vasta alkamassa, aseen piippu tarvitsee vain kevyemmän suojaöljyn. Suorita toimenpide huoneenlämmössä. Kun tukki on puhdas ja kuivunut, levitä siihen erikseen valmistettua tukkiöljyä tarkasti valmistajan ohjeiden mukaisesti. Keinoainetukki on yleensä myös lujempaa materiaalia kuin iskuille, kolhuille ja naarmuille alttiimpi puutukki. Puutukki sen sijaan vaatii jonkin verran huolenpitoa. Liika öljy tottelee painovoimaa ja valuu hiljalleen alaspäin, kun asetta säilytetään yleensä pystyssä ja useimmin piippu ylöspäin asekaapissa. Kun ensikertalainen alkaa huoltaa omaa asettaan, ei ole häpeäksi hakeutua kokeneemman jahtikaverin, asekauppiaan tai jopa asesepän pakeille huoltoa tekemään. Toimenpide toistetaan kunnes vaippamateriaalia ei enää tartu puhdistusmateriaaliin. Kokeile ensin tummentamissävyä huomaamattomaan paikkaan pienelle alueelle ja anna tukin kuivua se vuorokausi. Ase kannattaakin säilyttää piipun suu alaspäin, jos mahdollista. Käytä mielellään huokoista kangasta, niin öljy leviää tasaisimmin. vua vähintään vuorokauden, mieluummin jopa pidempään. Öljyn tulisi antaa kuiAseille saa myös laajoja puhdistussarjoja, niin puikkokuin kemikaalipuolellakin. Niiden ottaminen pois kaapista vaatii toki tuossa asennossa huolellisempia käsiä, ettei piipun suulla oleva tähtäin osu muihin aseisiin tai koviin esineisiin ja siirry pois paikaltaan. Kauden loputtua, perushuollon jälkeen, aseen piippu ja metalliosat suojataan paksummalla aseöljyllä, joka antaa paremman suojan korroosiota vastaan. Öljyn joutuminen tukkiin saattaen aiheuttaa myöhemmin hitaasti ilmeneviä harmeja, kuten tukkimateriaalin turpoamista ja pehmenemistä, etenkin saumapinnoissa ja ruuvien kohdalla. Jos entisen ja uuden tukkiöljyn muodostama yhteinen uusi sävy miellyttää silmää, voit laajentaa käsittelyn koko tukin ja mahdollisesti myös etutukin alueelle. Tukin huolto Mikäli aseessa on synteettinen eli keinoaineista tehty tukki, sen huoltoa ei juuri vaadita. Silloin oppii hyville tavoille kerralla, ja aseen elinkaari alkaa piirtyä pidemmäksi jo ensihuollosta lähtien. Synteettiset tukit on kehitetty juuri siksi, että aseeseen jäisi mahdollisimman vähän muuta huollettavaa. Liukas öljy saattaa vaikuttaa aseen normaalin käyntiin muutaman ensimmäisen laukauksen verran. Anna öljylle aikaa imeytyä ja lisää uusi kerros vasta, kun edellinen on varmasti imeytynyt. Öljyjä on nimittäin saatavilla eri väreissä, joten tukkia on mahdollista tummentaa öljyämisen yhteydessä. Ensimmäiset kaksi, kolme laukausta ennen kilpailusarjan ampumista ovat tarpeen, sillä ne polttavat piipusta puhdistusöljyn jäämät pois ja kivääri rupeaa sen jälkeen tikkaamaan tasaista, totuttua kasaansa. Puhdistuksen jälkeen aseen piipun sisäpinnalle jää aina jonkin verran öljyä. Öljy imeytyy puuhun, joskin hitaasti, joten toimenpiteen voi joutua suorittamaan parikin kertaa. Liiallinen öljy valuu tässä aseessa aseen lukkoon, laukaisulaitteeseen ja saattaa aiheuttaa harmia laukaisutilanteissa. Sen jälkeen taas uusi sillaveto, ja uusi tarkistus. Metsästysaseissa tilanne on toinen
Ase & Erä I 65 Valmiiksi kootuissa huoltopaketeissa eroja Asehuollossa monikin aloitteleva aseen omistaja työlääntyy helposti, kun ei oikein tiedä, mitä kaikkea aseen kunnolliseen puhdistukseen tarvitsisi. Bircwoodin Casey on useammalle pistoolikaliiperille tarkoitettu aseenpuhdistussarja. On ihan eri asia lähteä puhdistamaan .22 LR – piekkarisarjan putsauspuikolla 9.3-millistä suurriistaluodikkoa kuin jos olisi tarjolla juuri se oikea kaliiperin rassisarja. Hinta noin 30 euroa. Kaikki suomalaiset aseliikkeet eivät näe sitä vaivaa, että viitsisivät käännättää varustelaatikon sisällön ja eri komponenttien määrät suomen kielelle yleisen englannin sijaan. Kannattaa suosia perinteisten asemerkkien omia sarjoja, vaikka ne saattavat olla hiukan hinnakkaampia. Tässä paketissa on kerralla kaikki, mitä haulikkosi tarvitsee täydelliseen huoltoon. Ase ja Erä –liikkeen maahntuoma Alces –piekkarinhuoltopaketti. Puhumattakaan sitten tukinhoitotuotteista. Väljyydet .22 LR, .357/9mm, .40/10 mm. Puhdistussarja toimitetaan kestävällä muovisella kotelolla, jossa sarjan osat pysyvät tallessa. Paketti sisältää Birchwoodin rasvan, Tetra Gunin Action öljyn, Anti corrol aseöljyn, Tetra Gunin Action Blaster puhdistusaineen, Scherellin tukkiöljyn, teräsvillan, Boresnaken ja laatikossa olevan koottavan puhdistussarjan. Haulikon täyshuoltosarja selkeällä tuotekuvauksella ja jopa asesepän huolto-ohjein. Hinta 29 €. Hinta 79 euroa. Aseen väljyys on merkittävä tekijä. Huom! Kuvasta poiketen Tetra Gun Action öljy joudutaan korvaamaan vastaavalla Anti Corrolin öljyllä toimitusvaikeuksien takia. Sama pätee lyhyisiin käsiaseisiin; oikea kaliiperi vähentää rassaamista ja takaa, että piippu tulee puhtaaksi koko matkaltaan. Winchester universal on erilaisten, jos ei kaikkien kiväärikaliiperisten aseiden puhdistussarja eri väljyisin ja materiaalisin harjoin ja puhdistuspaloin, mukana myös aseöljyä, mutta ei muita kemikaaleja. Kemikaaleista on runsauden pulaa, erilaisista liuottimista ja puhdistusaineista. Haulikoille, kivääreille ja lyhyille käsiaseille saa kaikille omia valmiiksi koottuja huoltopaketteja, jotka yleensä sisältävät eri paksuisia puhdistuspuikkoja ja –harjoja, joissa on erilaisia harjasmateriaaleja messingistä ja kuparista muoviin ja nailoniin. Harjasetti on lupaavan runsas ja mukana on hiukan kemikaalejakin. Kannattaa hakea netistä juuri se tietty loota ja kopioida koko sisällön teksti joko muistitikulle, sähköpostiin tai paperille ja sitten käännöshommiin. Samoin Tetra Gunin Action Blaster korvataan CRC -brakleenillä. Samoin kannattaa tutustua kemikaalivalikoimaan; toiset aineet liuottavat lyijyä ja kuparia toisia paremmin. Alces Aseenpuhdistussarja on hyvin varusteltu puhdistussarja, joka sisältää laajan valikoiman puhdistusvälineitä. Harjojen materiaaleja saa mieluummin olla liikaa kuin liian vähän. Sarjoja on luvuton määrä, poimimme juttuun mukaan vain muutaman esimerkin hintatasosta ja sarjan koostumuksesta.. Setissä ei ole mukana minkäänlaisia kemikaaleja tai erilaisia harjasmateriaaleja. Liuotinta, aseöljyä, puhdistuslappua, oikean kokoinen harja ja puhdistuspää, kuivausja puhdistuslappua. Kotimaisen toimijan mallisuoritus, Jahti-aitta -paketti. Yksi puhdistustikun varsi, neljä erikaliiperista harjaa. Hinta noin 25 euroa. Aseen puhdistussarja on saatavana useissa kaliipereissa. Noin nyrkkisääntönä voisi sanoa, että kolmenkympin valmispaketilla voi saada pyssyn puhtaaksi, mutta se vaatii sitten kovempaa jynssäystä ja puunausta kuin kemikaalivaikutteisempi satasen paketti, joka todennäköisesti riittää vuosikymmenen siivousoperaatioihin. Myös kaikenlaista piippunarua ja erilaisia puhdistustuppoja ja –lappuja sillasta puuvillaan on tarjolla. Hinta noin 20 euroa. Turhasta ei kannata maksaa ja toisaalta, jos esimerkiksi lyijyliuotin uupuu paketista, niin onhan se kiusallista. Outer shotgun cleaner on 12-kaliiperisen haulikon peruspuhdistussetti. Jos menee ostamaan kaiken markkinoilla asehuoltotarvikkeiksi nimetyn materiaalin, törmää helposti käyttö-, osaamis-, varastointija budjettiongelmiin
Niihin kuuluvat myös projektiiliaseet, jotka toimivat ilmanpaineella tai kaasulla. Reittimatkalla on kuitenkin erityistapauksissa sallittua kuljettaa laivalla mukana laillisia ampuma-aseita, jos matkustaja on reittimatkaa varatessaan ilmoittanut niistä. Ilmootusmenettelyä noudattaen voidaan esimerkiksi harrastusaseiden, kuten paintball-aseiden ja ilmakiväärien, jotka eivät tarvitse aselupaa, kuljetus sallia edellyttäen, Aseiden kuljetus onnistuu säännöt selvittämällä Luvat ja ilmoitukset kuntoon ajoissa Moni aseen omistaja on joutunut pohtimaan pidemmän reissun alla, voiko ylipäänsä ottaa omistamansa aseen mukaan ja kuinka sen kanssa tulisi toimia. Ampuma-aseilla tarkoitetaan aseita, aseiden osia tai jäljitelmäaseita, deaktivoituja aseita tai muita aseita muistuttavia esineitä. Laillisilla ampuma-aseilla tarkoitetaan ampuma-aseita, jotka on tarkoitettu metsästykseen tai urheiluammuntaan ja joihin on aselupa, ohjeistaa Viking Line. – Matkustajat eivät saa tuoda ampumaaseita mukanaan laivalle. – Risteilymatkalla ei ole mahdollista kuljettaa ampuma-aseita. Pääperiaatteina voidaan pitää sitä, että aseen on oltava lataamaton ja lukittavassa kovassa kuljetuslaatikossa, sen kuljettamisesta on ilmoitettava etukäteen ja patruunat on aina pakattava erikseen. Myöskin suositellaan sitä, että aseen kuljetussuojus eli asekotelo olisi hyvä naamioida sen näköiseksi, ettei ulkopuolinen hoksaa, että pakkauksessa on sisällä ase tai useampi. Suomalainen varustamo Viking Line ohjeistaa aseiden omistajaa ja niitä kuljettavaa ilahduttavan seikkaperäisesti. 66 I Ase & Erä E i syytä huoleen, sillä kotimaisilla liikenneyhtiöillä on tarkat ohjeet aseiden kuljettamisesta, jotka selviävät joko internetin taikamaailmaa selaamalla tai soittamalla kyseisen liikenneyhtiön asiakaspalveluun. Teksti: Antti Kauranne Aseen kuljettaminen julkisissa liikennevälineissä onnistuu hoitamalla lupa-asiat kuntoon. Pitäisikö aseesta ilmoittaa ennakolta, kuinka se tulisi pakata ja pitäisikö sitä kantaa käsimatkatavarana vai pakata kuljetusvälineen ruumaan. Aseet pitää kuljettaa asianmukaisissa laukuissa.
Jos matkustajalta löydetään aseita ja ammuksia, joita ei ole ilmoitettu etukäteen, siitä ilmoitetaan merenkulun turvallisuudesta vastaaville työntekijöille, minkä jälkeen ne otetaan talteen. Erillinen suojakotelo Surullisten ennakkotapausten vuoksi on paljon kyselty, miten aseita saa tai pitää kuljettaa omassa ajoneuvossa, kun ollaan menossa jahtiin. Ilman ajoneuvoa liikkuva matkustaja ei saa tuoda laivalle mukanaan aseita, painottaa Viking Line. Kuljetuksesta ilmoitetaan aina sisäisesti meriturvallisuudesta vastaaville työntekijöille satamassa ja laivalla. Patruunoita saa kuljettaa ruumaan menevässä matkatavarassa omaan käyttöön enintään viiden kilon pakkauksen paino mukaan lukien matkustajaa kohden lujasti pakattuina. Ampumaaseen tulee tällöin olla lukitussa paikassa tai muuten lukittuna ja säilytettynä siten, että ase ei ole havaittavissa kulkuneuvon ulkopuolelta. Ammusten kuljettaminen on sallittua vain pienissä ja kohtuullisissa määrissä ja ne on säilytettävä erillään ampuma-aseista. Ase on säilytettävä lataamattomana kotelossa, se ei saa näkyä ajoneuvon ulkopuolelle ja ajoneuvon on oltava lukittu matkan aikana. Kiskoilla käsimatkatavarana Kotimaan junaliikenteessä aseita voi kuljettaa käsimatkatavarana ampuma-aselain mukaisesti, lataamattomana ja suojuksessa. Jos ampuma-asetta säilytetään väliaikaisesti muutoin kuin miten metsästyslaissa edellytetään, ampuma-ase tai muu sen osa kuin äänenvaimennin tulee säilyttää lukitussa paikassa, muuten lukittuna taikka siten, että ampuma-ase tai sen osa on luvanhaltijan tai muun kyseisen ampuma-aseen hallussapitoon oikeutetun henkilön välittömässä valvonnassa. Aseiden kuljetuksesta ajoneuvossa on ilmoitettava varauksen yhteydessä, ja varauksen vastaanottaja kirjaa ilmoituksen ylös. Venäjälle suuntaavissa junissa aseita ei saa kuljettaa lainkaan. Ampuma-aseita voi kuljettaa laivalla vain ajoneuvossa. – Matkustajalla on velvollisuus ottaa itse selvää voimassa olevista säännöksistä. Varmista, että sinulla on kaikki vaadittavat luvat ja asiakirjat esimerkiksi ottamalla yhteyttä kohdemaasi suurlähetystöön. Näiden asiakirjojen on oltava saatavilla, jos merenkulun turvallisuudesta vastaavat työntekijät haluavat tarkastaa ne satamassa sekä matkan aikana. Aseen tulee olla lataamaton ja pakattu lujaan pakkaukseen. Omalla autolla aseen kuljettaminen oli helppoa hoitaa oikein, kun ase suljettiin auton tavaratilaan. Tällaisissa tapauksissa varaus tehdään aina asiakaspalvelusta puhelimitse. Aselaukku lasketaan yhdeksi matkatavaraksi ja siinä saa olla kaksi kivääriä tai haulikkoa tai viisi käsiasetta (lyhytpiippuista). Jos haluaa ottaa mukaansa kummatkin, veloitetaan toisesta lisämaksu. Maksu koskee yhdensuuntaisia lentoja. Ampuma-aseet on kuljetettava ajoneuvossa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Patruunat eivät saa sisältää räjähtäviä tai sytyttäviä luoteja, ja niiden luokituksen on oltava 1.4S ja YK-numeron UN 0012 tai UN0014. Aseiden kuljetuksesta on ilmoitettava etukäteen Finnairille. Mutta sitten on niitä, jotka reissaavat jahtimailleen joko mönkijällä tai moottorikelkalla, joissa ei ole erillistä tavaratilaa. Vaarallisten aineiden kuljetukseen sovelletaan lakia ja asetusta vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautateillä. Käsimatkatavarana saa kuljettaa pieniä määriä vaarallisia aineita, jos ne on pakattu vähittäismyyntiä varten ja tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön tai vapaa-ajanja urheiluharrastuksiin, eivätkä ne aiheuta haittaa tai vahinkoa muille matkustajille tai VR:lle. Nämä säännöt koskevat myös replikaaseita, deaktivoituja aseita sekä erilaisia pelitarkoituksiin käytettäviä aseita, kuten airsoftja paintball-aseita. Paikalliset lentokenttäviranomaiset voivat lisäksi periä aseiden käsittelystä lisämaksun lähtöselvityksen yhteydessä. Laivan autokansi on lukittu matkan aikana. Asiakas voi maksaa käsittelymaksun etukäteen Finnair Plus voucherilla tai olemalla puhelimitse yhteydessä asiakaspalveluumme. Jos sinulla on aseita mukanasi, et voi kirjata matkatavaroitasi sisään lähtöä edeltävänä iltana. n – Kaikkia aseluvan vaativia ampumaaseita varten on oltava voimassa olevat asiakirjat ja niiden on noudatettava lähtöja saapumispaikan voimassa olevia lakeja.. Jos lipussa on merkintä 1 PC, voi kuljettaa veloituksetta joko aselaukun tai matkalaukun. Matkustaja on lisäksi velvollinen ilmoittamaan aseiden kuljettamisesta ja mukana tuoduista ammuksista lähtöselvityksessä. Ase & Erä I 67 että ne ilmoitetaan etukäteen varauksen yhteydessä. – Kaikkia aseluvan vaativia ampumaaseita varten on oltava voimassa olevat asiakirjat ja niiden on noudatettava lähtöja saapumispaikan voimassa olevia lakeja. Kulkuneuvossa ampuma-asetta saa säilyttää vain väliaikaisesti aseen käyttötai kuljetustapahtumaan liittyen. Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ampuma-asetta saa kuljettaa vain lataamattomana suojuksessa tai sijoitettuna suojattuun tilaan sekä kantaa vain silloin, kun siihen on hyväksyttävä syy. Kun sakkoja ja takavarikkoja oli tehty tarpeeksi, alettiin pohtia kuljetusmääräysten täsmentämistä uudelleen. Aselaukun kuljetuksesta perittävä maksu riippuu lipun matkatavarakiintiöstä ja matkustajan muusta matkatavarasta. Huomioithan, että aseen kanssa ei voi matkustaa Lontoon Heathrow’n lentokentälle tai sen kautta. Lisäksi aseiden kuljetuksesta veloitetaan aina 25 euron käsittelymaksu/aselaukku, koska sen käsittely vaatii erityistoimenpiteitä. Lentolupa etukäteen Urheiluja metsästysaseita saa kuljettaa ruumaan menevässä matkatavarassa lentoyhtiön luvalla
Kuusi mäyräkoiraa Johanna Miettisen kotona on nyt viisi karkeakarvaista mäyräkoiraa: Reino, Irmeli, Orvokki, Petunia ja Arvi. – Liityin myös paikalliseen mäyräkoirakerhoon ja pääsin sitä kautta tutustumaan muihinkin mäyräkoirien harrastuslajeihin. 12-vuotiaan Reinon kanssa Miettinen harrasti näyttelyitä ja metsästyskoirien verijälkikokeita sekä ihan vain koiran koulutuksen alkeita. Kerhotoiminnan kautta pääsin tutustumaan muihin mäyräkoiraharrastajiin, jotka opastivat harrastuksessa eteen päin sekä tutustuttivat minut eri harrastusja koemuotoihin, kuvailee Miettinen mäyräkoiraharrastuksensa syvenemistä. Myös hänen vanhempansa olivat muuttaneet Lopelle Viipurista 1940-luvulla. – Pari vuotta ennen maalle muuttoa ehdotin silloiselle miehelleni, että otetaanko koira. – Reino oli niin sanottu hankala tapaus ja sen koulutuksessa tehtiin alkuun kaikki mahdolliset virheet, joita sitten korjailtiin vuosia ammattilaisten avustuksella. Silloin perheessä olleet kaksi mäyräkoiraa tarvitsivat kipeästi pihaa, jossa touhuta ja kaivella kuoppia. Jo aiemmin mainittu kesällä 14 vuotta täyttävä Esko asuu entisen puolison luona. – Reinoa ei voitu juurikaan viedä metsälle, mutta aina, kun se onnistui livahtamaan omatoimilenkille, se oli hirveällä metelillä ajohommissa tai painimassa supin kanssa. Koirien kasvattaja oli innokas näyttelyharrastaja ja houkutteli Miettisenkin harrastuksen pariin. 68 I Ase & Erä tuli harrastettua paljon ja kokeissakin käytiin, tosin ilman suurempaa menestystä. Koiria on koulutettu jopa noutaviksi, johon on oma koemuotonsakin, vesiriistakoe. – Meille tuli sitten 2008 karkeakarvainen mäyräkoira Esko ja pari vuotta myöhemmin Reino. Teksti: Ari Pakarinen Kuvat: Johanna Miettinen M äyräkoira valikoi Johanna Miettisen koiraroduksi luonnollisella tavalla. Reino opetti minulle paljon koirista ja niiden koulutuksesta. Miettisellä oli kyllä ennestäänkin kytkös Loppeen. Muun muassa metsästyskoirien verijälkeä Johanna Miettisellä riittää puuhaa koiriensa kanssa päivätyön ohessa.. Kolme ja puolivuotiaiden Irmelin ja Orvokin kanssa Miettinen kiersi juniorivuodet pitkin Miettisen perheen mäyräkoirat elävät täyttä elämää Mäyräkoira on sitkeä ja jääräpäinen Mäyräkoira on monipuolinen metsästyskaveri. Johanna Miettisen puolison enolla oli ollut aikoinaan mäyräkoira, jonka kanssa hän kävi nuorempana paljon metsällä. Henkilökohtaisena haaveena ollut omakotitalo toteutui samalla. Hän muutti Vantaalta Lopelle ja Kormun kylään 12 vuotta sitten juurikin koirien tarpeiden mukaan. – Loppi tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Ja sen jälkeen kaikki muut koirat ovat tuntuneet sangen helpoilta tapauksilta, toteaa Miettinen. Ajattelen itseäni vähän kuin paluumuuttajana, kertoo Miettinen. Hän vastasi, että se on sitten karkeakarvainen mäyräkoira tai ei mikään, toteaa Miettinen. Hän vietti lapsuuden kesät Loppijärven rannalla Sajaniemessä, jossa hänen mummillaan oli kesämökki
Kolme meni entuudestaan tutuille ja kaksi muutakin jäivät tähän suhteellisen lähelle ja olen myös toivotettu tervetulleeksi seuraamaan pentujen elämää jatkossakin. Metsästyskäytössä se on monipuolinen. Luopumisessa oli surua, vaikka aivan ihanat kodit kaikki saivatkin. Kokeissa ei ole menestystä saavutettu. Metsästyskoirien verijälkeä harrastetaan myös molempien kanssa, mutta enemmän omaksi iloksi ja ajanvietteeksi. Ajo ja luola varmastikin kärkipäässä. – Työnteko häiritsee harrastustoimintaa. Agility, toko, nose work, rallytoko, kaikki mukavia ja myös mäyräkoirille sopivia harrastuksia. Lisäksi perheessä on vielä kultainennoutaja yhdeksänvuotias Doris. Miettisen koirat ovat metsästyskorina edustaneet äärilaitoja, toiset ovat toimineet ja toiset eivät. Tämän kauden olen ollut koejäsenenä. Se on valmis mittaviinkin ponnisteluihin saadakseen haluamansa palkinnon, oli se sitten herkku, pallo tai joku muu sille tärkeä asia, luonnehtii Miettinen. Näyttelyt ovat tietenkin olleet pandemian takia vähissä, joten aika näyttää, miten siellä tullaan pärjäämään, pohtii Miettinen. Mäyräkoirasta moneen Johanna Miettinen kokee, että mäyräkoirassa on parasta sen monipuolisuus, ja että en kanssa voi harrastaa melkein mitä vaan. Alkuun Miettinen oli ystävien avun varassa, että sain koiriaan metsälle, koska ei kuulunut mihinkään seuraan. – Pennut menivät ensisijaisesti lemmikeiksi ja perheenjäseniksi, mutta kaikilla on kuitenkin metsästystaustaa ja mahdollisuus sekä kiinnostusta viedä koiraa metsälle ja harrastuksiin. Odotan innolla, että minkälaisia ajureita niistä vielä kehkeytyy, pohtii Miettinen. – Irmeli ei ole ajohommista innostunut, mutta Orvokin kanssa on käyty peurajahdeissa ja ajokokeissa. Miettinen on pyöritellyt mielessään kaikenlaisia mahdollisia yhdistelmiä, mutta suunnitelmat ovat vielä harkinta asteella. Nyt olen kuitenkin käynyt Orvokin kanssa jahdeissa ja nyt odotellaan nuorempien kasvua. Ase & Erä I 69 > Baltiaa näyttelyissä keräämässä rusetteja ja juniorivaliotitteleitä. Ensimmäisen pentueenkin hoidossa eläkkeellä oleva äitini oli korvaamaton apu ja välillä jouduin turvautumaan naapuriapuunkin, kertoo Miettinen. Välillä on mennyt erinomaisesti, välillä erittäin huonosti ja yleensä jossain siltä väliltä. Jotkut ovat kouluttaneet niistä jopa noutavavia koiria, johon on oma koemuotonsakin, vesiriistakoe. Niitä käytetään myös paljon haavakkoja kolarieläinten haussa. Hän on teettänyt kaikille koirilleen terveystutkimukset, kuten silmätarkastukset ja selkäkuvaukset sekä luonnetestit riippumatta siitä ovatko ne jalostuskäytössä tai eivät. Kuuden kuukauden ikäinen Arvi on Miettisen tulevaisuuden toivo ja metsästysja harrastuskaveriksi sille on suuria odotuksia. Pihavahtina ja jyrsijöiden pyytäjänä ne ovat korvaamattomia, mutta tosin aiheuttavat myös enemmän vahinkoa pihalla, kuin mikään jyrsijäyhdyskunta ikinä, summaa Miettinen. Miettinen kuvailee Dorista luottopakikseen ja ainoaksi järjen pilkahdukseksi perheen mäyräkoirakaaoksessa. Molemmat ovat myös käyttövaliota luolakoirien taipumuskokeista. Olen ollut todella onnellinen ja kiitollinen, miten hyvin ja kärsivällisesti kaikki ovat opastaneet ja neuvoneet aloittelijaa. Itsellä ei oikein vatsa kestä luolapyyntiä. ne, että koirat viedään, niin pitkälle kuin vain rahkeet riittävät. Pentujen hoito on kuitenkin varsin aikaa vievää, eikä töistä ole aina mahdollista ottaa vapaata. Verijälkeä on harjoiteltu ja tavoitteena on vielä mennä kokeisiin. Kaksivuotias Petunia otettiin ihan vain näyttelyharrastusta ajatellen. – Yleensä ahneen ja opportunistisen mäyräkoiran motivointi on kuitenkin suhteellisen helppoa. – Kotioloissa mäyräkoira on sitten ihan täysverinen sylikoira. – Toissa kautena pääsin paikallisen seuran toimintaan mukaan ja ajojahteihin koirani kanssa vieraskortilla. – Lopulta hankin metsästyskortin, luvat ja aseet ihan vain saadakseni koirani metsälle. – Doris pitää porukan kurissa ja nuhteessa. – Ensimmäinen metsästyskäyttöön päässyt koirani, Kyllikki, kuoli valitettavasti jo kolmevuotiaana metsästysonnettomuudessa, joka oli todella kova paikka ja mietin jo koko touhun lopettamista. n. Orvokki, Reino ja Petunia etenevät lumessa määrätietoisesti. Näyttelyitä kierretty Johanna Miettinen koirineen käy näyttelyissä jonkin verran niin Suomessa kuin Baltiassa. Aika näyttää mihin kaikkeen saan heidät houkuteltua mukaan, kertoo Johanna Miettinen. Mäyräkoirissa Miettistä miellyttää niiden sitkeys ja itsepäisyys. Ne voidaan lukea sen parhaimpiin ja tai pahimpiin ominaisuuksiin sen mukaan mihin se ominaisuuksiaan sillä hetkellä käyttää. Ystäväni ja kokenut metsästäjä Janne Laine on käyttänyt sitä myös luolajahdeissa ihan hyvillä näytöillä. Koirat viihtyvät sylissä ja nukkuvat peiton alla. 10 viikon ikäinen Ilona on Miettisen ensimmäinen oma kasvatti, joka on Orvokin tytär ja Laineen Simon jälkeläinen. Koen, että tänä päivänä näyttelyt ovat enemmän harrastus ja kilpailutoimintaa, kuvailee Miettinen näyttelytoimintaa. Kaverikuvassa Irmeli, Orvokki, Janne Laineen Maire, Reino ja Petunia. Niin mukanaan vievää tämä harrastus on, naureskelee Miettinen. Menestys on ollut vaihtelevaa tähän mennessä. Pennut uusiin koteihin Ensimmäiset pennut lähtivät omiin koteihinsa vuoden alussa. – Olen tuntenut myös Simon pennusta pitäen. Arvin sukutaulu vilisee ajoja luolavalioita ja tarkoituksena on viedä Arvia niin pitkälle kuin vaan sen ja omat rahkeet riittävät. – Metsästyshommiin sillä ei ole kiinnostusta. Orvokin kausihan meni tällä kertaa pentulaatikolla. Toimivillakin koirilla on hyvät ja huonot päivänsä. Esimerkiksi yhteistyöhön ohjaajan kanssa vai ohjaajaa vastaan kapinoimiseen. – En voisi olla tyytyväisempi pentujen uusiin koteihin. – Olen sen verran kilpailuhenkinen luonKolme ja puolivuotias Irmeli tähystää metsässä. Kaikkea tietenkin kokeiltiin ja annettiin koiralle mahdollisuus näyttää mihin siitä on. Olisin rehellisesti sanoen pulassa ilman sitä, kiittää Miettinen
Pahainen supi on hoidettu. Ensimmäisen mäyräkoiransa Laine hankki jo 90-luvulla, mutta totisempi metsästys mäyräkoiralla alkoi 2000-luvun alkupuolella. Hän kertoo, että toisena houkuttimena olivat hyvät riistamaat ja riistakannat. Hän kertoo tekevänsä koirien kanssa paljon asioita. Laine toteaa, että mäyräkoirassa viehättää sen olemus ja energia. – Metsästyksen lisäksi on käyty muun muassa jälkikokeessa. Simo jäljesti Riihimäen Arolammilla hieman harvinaisemman SRVA-eläimen, kuusipeuran. n. Tavoitteena Laineella on vielä saada ylituomarin oikeudet mäyräkoirien ajokokeeseen ja vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskokeeseen (vahi). – Kotiseurani on Kormu-Launosten Metsäveikot Lopella. Se on hyvää harjoittelua, koska osallistun Simon kanssa SRVA-päivystykseen. Tuomarointia ja kilpailutoimintaa Janne Laine on aktiivinen kokeissa kävijä ja niiden järjestäjä. Koirani eivät ole koskaan olleet aggressiivisia, vaan tulevat toimeen ihmisten ja muiden koirien kanssa. Kotikoirana se on äärettömän helppo ja kun ollaan metsällä ja tilanne on päällä, niin se on tulta ja tappuraa. Hänellä on palkintotuomarikortti mäyräkoirien ajokokeeseen (mäaj), hirvenhaukkukokeeseen (hirv), hirvikoirien jäljestämiskokeeseen (hirv-j) ja karhunhaukkumiskokeeseen (karh). 70 I Ase & Erä Metsästyksen moniosaaja M etsästysharrastukseen Janne Laine tutustui jo ”polvenkorkuisena” Elimäellä. Se on hyvä asia, summaa Laine. Mäyräkoira on monipuolinen metsästyskoira niin maan päällä kuin maan alla. päästä Helsingistä. Hirvenhaukkukokeet ovat jääneet selkeästi vähemmälle en välttämättä edes joka vuosi. Ja lisäksi Koetoimitsijan oikeudet seuraaviin lajeihin: mäyräkoirien ajokoe, metsästyskoirien jäljestämiskoe (mejä) ja luolakoirien taipumuskokeeseen (LUT). kuvailee Laine. Seura koiran avulla Kun Janne Laine arpoi asuinpaikkaa sopivan etäisyyden päästä pääkaupunkiseudulta, niin paikaksi valikoitui Loppi tunnin ajomatkan Janne Laineen ja Simon yhteinen työ on päättynyt kaatoon. Tällä hetkellä hänellä on kaksi mäyräkoiraa, viisivuotias Simo ja kohta kaksivuotias Maire. Hänellä on lisäksi karjalankarhukoira Kosselon Raisa, jonka kanssa käydään hirvimetsällä. Olen siis innokas koeja metsästyskoiramies. Janne Laineen toinen mäyräkoirakoira, Maire tyytyväisenä saaliilla. Vuonna 2008 Laine hankki Viljon, jonka jälkeen ei ole ollut vaihtoehtoja, vaan se mäyräkoira. – Näiden kanssa touhutessa ja metsästäessä menee kyllä kaikki vapaa-aika. Simo belgialaisen metsästysvieraan ampumaa saalista varmistamassa. Simo on hyvä jäljellä ja löytää loukkaantuneen eläimen metsästä toteaa Laine. Valkohäntäpeuran tihentymäalueella riittää jahdattavaa. – Mäyräkoira osaa näyttää kyllä ”tunteensa”. Ulkopaikkakunnalta tulleena ainoa näyttöni oli toimiva metsästyskoira ja siksi minut varmaan hyväksyttiin seuraankin, tuumailee Laine. – Tuomaroin mäyräkoirien ajokokeissa tusinan verran kaudessa. Simo osaa hommansa. Harrastukseen tuli jossain kohtaa pieni tauko, mutta armeijan jälkeen 190-luvulla hän palasi harrastuksen pariin
Metsästykseen liittyvien harrastusten ulkopuolella mäyräkoirien kanssa voi tietenkin käydä myös näyttelyissä. Saksassa rotumääritelmä laadittiin vuonna 1879 ja rotuyhdistys perustettiin vuonna 1888. Keskieurooppalaisista ajokoiraroduista jalostettiin edelleen koiria, jotka soveltuivat erityisesti metsästykseen maan alla. kennelliitto. Karkeakarvaisen mäyräkoiran turkki tulee nyppiä kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Turkista on useita eri värimuunnoksia. Turkin nyppiminen kannattaa jättää kokeneelle ammattilaiselle, ellei kasvattaja sitten opeta tekniikkaa pennunostajalle. Lyhyistä sääristään huolimatta se jaksaa liikkua siinä missä omistajansakin. Pienen vatsalaukkunsa vuoksi niiden täytyy kuitenkin syödä pieniä määriä pienikokoisia nappuloita usein. Mäyräkoira (Dackel, Teckel) tunnettiin jo keskiajalla. Mäyräkoiran tyyppisiä koiria on kuitenkin esiintynyt muun muassa jo historiallisen Egyptin taiteessa. Näistä lyhytraajaisista koirista kehittyi mäyräkoira, joka tunnetaan yhtenä monipuolisimmista metsästyskoiraroduista. Karkeakarvainen mäyräkoira on luonteeltaan hyvin itsenäinen ja tarvitsee ystävällistä, jatkuvaa ja kärsivällistä koulutusta. Turkki pitää ehdottomasti nyppiä sormin tai veitsellä, ei leikata, sillä leikkaaminen pilaa turkin rakenteen. Suomessakin mäyräkoira merkittiin rotukirjaan jo 1890-luvulla. Mäyräkoira on kuitenkin aktiivinen rotu, joten sen kanssa kannattaa harrastaa jotakin aktiivisesti. Pienet nappulat myös lisäävät pureskelemista ja parantavat ruoansulatusta. Lisäksi perinnöllisiä silmäsairauksia esiintyy, kuten monilla roduilla, ja jalostuskoirien silmien tutkiminen onkin rutiinitoimenpide. ja Suomen Mäyräkoiraliitto ry.. Mäyräkoiran tulee olla yhteistyöhaluinen ohjaajansa kanssa. Mäyräkoiria pidetään nykyään paljon pelkästään myös kotikoirina. Luokitus ja yleisvaikutelma Mäyräkoirat ovat maan päällä ja alla työskenteleviä metsästyskoiria, (FCI:N LUOKITUS: Ryhmä 4 mäyräkoirat). Ennen kuin koiran päästää vapaaksi hihnasta, täytyy varmistaa, että sen palaa ohjaajan luokse luotettavasti, koska koira saattaa riistaviettinsä innoittamana lähteä hajun tai saaliin perään. jotta mäyräkoira tottuu lapsiin, vieraisiin ja muihin eläimiin. Arasta ja hermostuneesta sekä vaikeasti käsiteltävästä koirasta voi olla todella vaikea kouluttaa luolakoiraa. Normaalikokoisen, täysikasvuisen mäyräkoiran rinnanympärys on yli 35 senttiä ja paino korkeintaan noin yhdeksän kiloa. Hyväluonteinen koira Mäyräkoira on monipuolinen harrastuskoira. Ajavat koirat etsivät riistaeläimen, ajavat sen liikkeelle ja ajavat sitä haukkuen. Lähde: Suomen Kennelliitto ry. Koiralla on lyhytkarvainen, karkeakarvainen turkki, tuuheat kulmakarvat ja parta. Ajoharrastuksessa mäyräkoirista suosituin on normaalikokoinen karkeakarvainen mäyräkoira. Mäyräkoirat on jalostettu toimimaan maanalaisissa kaivannoissa ja luolissa, ja ne pystyvät kaivautumaan monenlaisten aitojen alitse. Kaikista mäyräkoirista ei kuitenkaan ole ajureiksi, sillä joiltakin yksilöiltä uupuu kyky ajaa riistaa haukkuen. Mäyräkoiraa pidetään vahvasti metsästävänä rotuna ja siihen se onkin luotu. Mäyräkoiria käytettiin alun perin ennen kaikkea mäyränmetsästykseen, mutta sittemmin myös muun riistan metsästyksessä. Mäyräkoiran täytyy olla metsästystilanteessa hallitsevainen, sisukas ja rohkea, mutta ei kuitenkaan tyhmänrohkea. Hyvällä ajavalla mäyräkoiralla on fyysistä voimakkuutta sekä sitkeyttä ja sillä on kuuluva, sointuva ääni. Mäyräkoira voi ajaa jäniksiä, kettuja, metsäkauriita ja hirviä. Koiran pään alueen karvat tulee kammata vähintään kerran viikossa ja niitä täytyy toisinaan myös leikata. Pienten koirien aineenvaihdunta on nopea, joten ne kuluttavat energiaa nopeasti. Rakenteensa vuoksi hyvin liikkuvainen ja ketterä sekä maan päällä että alla. Pihan turvallisuuden kanssa on oltava tarkkana. Sukupuolileima on selvä. Varhainen sosiaalistaminen on tarpeen, Johanna Miettisen Reino on hyvin tyypillinen karkeakarvainen mäyräkoira luonteeltaan. Mäyräkoira soveltuu esimerkiksi myös agilityharrastukseen. Mäyräkoira on vanha rotu ja karkeakarvainen mäyräkoira on kulkenut pitkän jalostustien, mutta säilyttäen kuitenkin metsästysviettinsä. Muunnoksia on kaikkiaan yhdeksän. Yleisvaikutelmaltaan koira on matala, lyhytraajainen ja pitkänomainen, kuitenkin tiivisrakenteinen ja hyvin lihaksikas. ja www.mayrakoiraliitto. Mäyräkoirien historia voidaan jäljittää 1400-luvun Saksaan. Rotu tarvitsee paljon liikuntaa, vähintään puoli tuntia liikuntaa päivittäin. Hyvä luolakoira on iloinen sekä itsevarma ja samalla myös mitä mahtavin seurakoira. . Ase & Erä I 71 Mäyräkoiran historia ulottuu 1400-luvulle M äyräkoira on pitkäselkäinen, lyhytjalkainen ja matala koira. Rotu kiintyy voimakkaasti perheenjäseniin ja usein yhteen henkilöön erityisesti, mutta vieraisiin ne saattavat suhtautua varauksella. Pään asento on ryhdikäs ja ylväs, ilme tarkkaavainen. Sydänsairauksia esiintyy rodulla melko yleisesti. Alttius selkärangan ongelmille Karkeakarvaisen mäyräkoiran yleisimmät terveysongelmat liittyvät rodun rakenteeseen, jonka vuoksi ne ovat alttiita selkärangan ongelmille. n Lisätietoja mäyräkoirista: www. Mäyräkoiria on jo vuosikymmenien ajan kasvatettu kolmena eri kokomuunnoksena (normaalikokoinen, kääpiöja kaniinimäyräkoira) sekä kolmena karvanlaatumuunnoksena (lyhyt-, karkeaja pitkäkarvainen). Normaalikokoisia mäyräkoiria voi käyttää ajavana, jäljestävänä, noutavana ja hakevana koirana sekä luolakoirana. Pienestä koostaan huolimatta karkeakarvainen mäyräkoira on lihaksikas ja voimakasrakenteinen ja sillä on leveä rinta ja hyvin kehittyneet etujalat
– Kun nettiä ei tunnettu, kaiken tiedon keräämiseen meni valtavasti aikaa. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Katariina Rasinkangas-Tervonen Mittojen ylösottaminen on tarkkuutta vaativaa työtä. Tuo tavoite toteutui 15 vuotta myöhemmin. – Tuolloin 1970ja 1980-luvuilla ammattimaisia tukintekijöitä lisäkseni oli vain muutama ja osa heistä teki myös asesepän töitä. – Työtilauksia tulee edelleen. 72 I Ase & Erä > N ykyisin Inarin Nellimössä asuva Markku Tervonen aloitti asepuuseppänä 1980-luvulla. Markku Tervonen aloittaa tukin muutostyön ja uuden tukin valmistamisen aina tarkalla mittauksella, koska sopivat mitat vaihtelevat hieman ammuntalajista riippuen. Toisaalta myös metsästysammuntalajit ovat taantuneet, esimerkiksi hirvenhiihtokisat eivät osallistujia entiseen malliin vedä, pohtii Tervonen. Oppi piti hankki erehdysten ja onnistumisten kautta, koska mitään varsinaista koulutusta ei alalle ollut eikä ole oikein vieläkään. Pari vuotta virallisesti eläkkeellä ollut Tervonen ei ole tukkien teosta luopunut. Hän asetti tavoitteekseen päästä veistämään englantilaisten huippuaseiden tukkeja. Tänä päivänä tämä on hiipuva taito, sillä komposiittija muovitukit ovat vallanneet alaa. Osa aseen omistajista pitää aitoa puutukkia ainoana oikeana tukkina, eikä minun tietääkseni Suomessa ole muita ammattimaisia tukin Markku Tervonen opetteli asepuusepän työt kantapään kautta Aseen tukista käsityön taideteos Aseen tukki on parhaimmassa tapauksessa käsityönä valmistettu taideteos, jonka valmistuminen on asiantuntevan asepuusepän käsissä kestänyt parikin kuukautta. Taidan olla tällä hetkellä heistä ainoa, joka enää tukkeja korjaa ja valmistaa, kertoo Markku Tervonen
Suomessa on paljon vanhoja aseita, joista tulee tukkitöitä esimerkiksi katkeamisen johdosta. Murtuneen tukin voi tapauksesta riippuen korjata epox-liimalla. Drillinki hankalin Vuonna 1984 Markku Tervonen jätti laitosasentajan työnsä ja ryhtyi yrittäjäksi. – Osa ihmisistä arvostaa puutukkeja. Niissä on erilainen tuntuma verrattuna komposiittitukkeihin, mikä on tietyssä määrin henkimaailman juttuja. – Asetin tavoitteekseni että pääsisin vielä joskus tekemään tukkeja englantilaisiin arvoaseisiin muun muassa Purdeihin ja Holland &Hollandiin, mikä vei 15 vuotta. Yksi tukin huonokuntoisuuteen vaikuttava tekijä on aseöljy. En ole töitäni juurikaan markkinoinut sitten 2000-luvun. – Tein myös aikoinaan Sakolle alihankintana Sakon ja Tikan tukkeja. Ennen sotia aseet olivat paljolti käsityötä ja monesti aika vaatimatonkin torppariase oli muodoltaan kaunis, saatikka rinnakkaispiippuisista Sauereista ylöspäin. – Ellei asiaa havaita tai siihen reagoida, on edessä ennemmin tai myöhemmin, yleensä ennemmin, uuden tukin hankkiminen, jonka kustannus verrattuna ajoissa tehtyyn pikku korjaukseen on moninkertainen, kertoo Markku Tervonen. Niitä tulee edelleen muutama vuodessa.Vaativimmat tukit ovat sivulukkoisissa haulikoissa ja drillingeissä. – Mikäli asia havaitaan ja siihen puututaan ajoissa, kyseiset pikku vauriot ovat yleensä suhteellisen helposti korjattavissa, jonka jälkeen ase on puuosiltaan vähintään alkuperäisessä kunnossa. Suunnittelimme Karjaluodon kanssa Ah-kiväärin tukkimallin, joita valmistin 1980ja 1990-luvulla suomalaisille ampumahiihtäjille. Syillä on suuri merkitys tukin kestävyyteen. – Se pehmentää pähkinäpuuta, joka alkaa aikaa myöten halkeilla. Yksinkertaisin tukki on pumppuhaulikossa, selvittää Tervonen. Näillä sain solmituksi asiakassuhteita Metsästäjäliiton ampujiin. Hän oli tuttavani ja kiinnostui asiasta kuultuaan, että olin omaan aseeseeni tukin valmistanut. Ase & Erä I 73 veistolla leipänsä ansaitseva asepuuseppiä. Silmien. Tervonen tekee myös mitoitusja muutostöitä asiakkaille ja aseliikkeille. Tietysti laitoin syyn huonon tuki niskoille, vaikka mitä luultavimmin syy oli ampujassa itsessään. Laitteella voi mitata perän pituuden, sivuvääryyden ja perän pudotuksen. Aseöljy voi vaurioittaa Ajan ja käytön myötä erityisesti metsästysaseiden tukkeihin tulee kovasta käytöstä, huonoista raaka-aineista ja virheellisistä sovituksista johtuvia vaurioita, kuten alkavia halkeamia tai rakoja tukkipuun ja teräksen sovituksessa. Tukkityön hinta vaihtelee 500-5000 euron välillä. – Mitat voidaan ottaa toisesta käyttäjälle sopivasta aseesta tai erityisestä mitoitusta varten rakennetusta aseesta, jonka tukki on täysin säädettävissä. Ensimmäinen sivulukkoinen haulikko tuli työn alle messujen kautta. Päätin tehdä aseeseen uuden tukin ja sen myötä osumatarkkuuskin tuntui parantuvan. – Minulla oli vanha 7x54 Sakon kivääri. – Aseöljyä ei tulisi käyttää liikaa, jos asetta säilytetään pystyssä. Metsästysammunta oli tuohon aikaan suosittua urheilua ja kysyntää tukeille oli. Tervonen ei aikaisemmin ollut tukkeja tehnyt, mutta omaan aseeseen valmistettu tukki onnistui hyvin. Aseita säilytetään yleensä pystyssä jolloin öljyä voi valua muun muassa tukkiin ja rekyylipintoihin. Jonkun näitä hommia pitää edelleen tehdä, naurahtaa Tervonen. Liimattu kohta voi olla jopa kovempi kuin sen ympäristö. Tukkityöt alkoivat sattumalta 1980-luvun alussa Pohjois-Pohjanmaalla Kestilässä. Tervonen oli vakityössä talotehtaalla laitosasentajana ja harrasti metsästystä. Ampujan henkilökohtainen tapaaminen on aina paikallaan. Mitoitus vaatii tarkkuutta Kun Markku Tervonen ryhtyy tukin muuKun kiväärin tukki on sahattu aihiosta, pääsee Markku Tervonen viimeistelyvaiheisiin. Markku Tervosen mukaan tukkipuun syiden on suuntauduttava pistoolikahvaa kohden. – Mitoitusaseen valmistin aikanaan itse, koska sellaisia ei ollut mistään saatavissa. Vähitellen myös skeet-haulikot alkoi tulla vahvasti kuvaan ja lisäksi oli metsästysaseiden tukituksia. Myös Lynxille olen tukkeja suunnitellut ja valmistanut, samoin kuin Kongsbergille Norjaan. – Kävin yrittäjäkurssin ja aloin kiertää alan messuja sekä muita tapahtumia. Kävin lintumetsällä, mutten ainakaan omasta mielestäni osunut lintuihin riittävän hyvin. tostyöhön tai valmistamaan uutta tukkia, hän ensiksi määrittää aseen käyttäjälle kyseiseen käyttötarkoitukseen sopivan tukin mitat, jotka hieman vaihtelevat ammuntalajista riippuen. – Kestilässä asui kansallisen tason ampumahiihtäjä Veli Karjaluoto
– Ominaispaino voi vaihdella 0,4:stä 0,8:aan, mikä merkitsee koko skaalaa männystä tiikkiin. ampumalla kalkkivellitauluun, jonka jälkeen voidaan tehdä vielä tarvittavat muutokset. Sekä uuden että vanhan tukin pitkäikäisyyden kannalta olennaista on puun pinnoitus. Arvoaseisiin valitaan yleensä aseen tyyliin sopiva juuripähkinä. Tervonen ostaa turkkilaista pähkinäpuun juuripuuta. 74 I Ase & Erä välinen mitta vaikuttaa aika merkittävästikin tukin harjan sivupoikkeamaan. Puun valinta vaatii jo ammatti-ihmisen silmää. Yleensä vikaa etsitään kiikaritähtäimestä, kiikarijaloista tai patruunoista. – Tukinkaulan päältä katsottuna eivät syyt saa olla vinossa ja sivulta katsottuna syiden pitäisi olla kaulansuuntaiset. täyteaineilla ja välillä teen hiontoja, joiden jälkeen tehdään lopullinen pinnoitus mattana, puolikiiltävänä tai kiiltävänä asiakkaan toiveiden mukaan. Hyvän puun lastu ei muserru nyrkissä niin kuin huonomman puun lastu tekee. Sen sijaan arvoaseen tukin työstäminen voi viedä parikin kuukautta. Syillä on suuri merkitys tukin kestävyyteen. Teollisesti valmistettujen aseiden tukit on tehty keskikokoisille ja normaalivartaloisille ihmisille, joille ne yleensä sopivatkin melko hyvin. Pähkinäpuu ainoa vaihtoehto Markku Tervonen suosii pähkinäpuuta. – Kuluneet karhennukset voidaan avata, lommot ja naarmut kohottaa ja hioa, mutta tärkeintä tukin kunnossa pysymisen kannalta on kunnollinen pintakäsittely. Tervonen valitsee aihioista oikeat syiden perusteella. – Se maksaa aihion laatuluokasta riippuen, esimerkiksi haulikon aihio, 400-1 600 euroa kappaleelta ja standardilankkuna noin 7 000 euroa kiintokuutiolta. Kertaalleen kuivunut pähkinäpuu ei juuri elä ja sitä on helppo työstää. Tehtaan tukit evät välttämättä sovi. Öljytukki säilyy hyvänä, kun sen öljyää vähintään kerran vuodessa. Osassa tehdashaulikosta voi vääryyksiä muuttaa lämpökäsittelyllä. Pähkinäpuulankuilla on eronsa. Puuta ei ole aina kovin helppoa saada. Hienossa pähkinäpuussa väri on luonnostaan kaunis. Pintakäsittely tietysti vaihtelee myös sen mukaan, onko kyseessä uusi vai vanha tukki. Ominaispainoltaan pehmeään puuhun jää jälki kynnestä, ominaispainoltaan tiikkiä vastaavassa puussa kolhut eivät näy niin helpolla. – Hionnat ja pinnoitus vievät sen pari kuukautta. Lakkapinta on kiiltävä, mutta arka naarmuille. Asiakkaan mitat saatuan Tervonen muotoilee kopiojyrsimellä aihiosta raakatukin. Viimeistely on sitten puhtaasti käsityötä. Hän antaa aihoidensa kuivua pari vuotta. Mitat säilyvät yleensä samoina ellei aseen käyttäjä laihdu tai liho erityisen paljon. Kiinnitysruuvien kireys pitäisi tarkistaa muutaman kerran vuodessa. Sen jälkeen täytän huokosia llereillä ns. Puun elämistä ei voida kokonaan poistaa, mutta yleensä apu löytyy kunnollisesta pintakäsittelystä, jolloin tukki ei enää ime vettä sekä lukkorungon alle tehdystä massapetauksesta. Sarjatuotannossa näitä seikkoja ei huomioida, mutta käsityöläisenä voin vaikuttaa tukin kestävyyteen. Sen jälkeen puu on valmis tukiksi. Lankun ulossahaus vaikuttaa pintakuvioon ja jonkin verran lujuuteen, toteaa Tervonen. Markku Tervosen mukaan syiden on suuntauduttava pistoolikahvaa kohden. Hyvän puun lastu joustaa ja on sitkeä. Normaalin haulikon tukin tekoon Tervosella kuluu pari päivää. – Mitoitus ja tukin sopivuus rautaosiin on hyvin tärkeää. Prosessia ei voi nopeuttaa. Haulikossa mitoitukset ovat kivääriä oleellisemmat. Tukit haalistuvat, imevät vettä, karhennukset kuluvat, tukkeihin tulee naarmuja ja lommoja jopa sovitukset saattavat rakoilla. Kestävyydestä pitää maksaa, koska öljytty pinta kestää kolhuja. – Ensimmäisenä työvaiheena uudessa tukissa on tukin käsittely peruspohjaöljyillä. – Tuolloin mittasuhteet muuttuvat. – Tukin pinnoitus voi viedä parikin kuukautta, kertoo Markku Tervonen.. Jokainen tukki on tarkan mitoituksen tuote. Tekemieni tukkien pituus on vaihdellut 320-450 millin välissä. Pyökki elää liikaa ja tammi on turhan kovaa. Vanhankin tukin saa kuntoon Runsas käyttö ja sää vaikuttavat tukkien alkuperäiseen asuun ja sään kestävyyteen. Mitoituksessa ratkaisevat ampujan harrastama ammunnan laji sekä tietysti omat mieltymykset. – Lisäaika tulee pinnoituksesta ja sävytyksestä, tosin oikein laadukasta pähkinäpuuta ei tarvitse sävyttää, koske puun luonnollinen väri on jo sinällään kaunis. Kyse on millien osista, sillä rekyyli voi rikkoa tukkia, jollei tuki sovi täysin rautoihin. Lakkoja ja öljyjä on erilaisia ja osin ne ovat omia sekoituksia. Kuitenkin aseenkäyttäjien koko ja ruumiinrakenne vaihtelevat melkoisesti, myös aseenkäsittelytavoissa on yksilöllisiä eroja. – Sääolosuhteiden vaikutuksesta varsinkin heikosti pintakäsitellyt ja heikompilaatuiset tukkipuut elävät ja vääntyilevät, joka kivääreissä johtaa osumapisteen siirtymiseen ja käynnin huonontumiseen aiheuttaen aseen käyttäjälle runsaasti harmia ja päänvaivaa. – Yleisin vika on kuitenkin aseen löystyneiden kiinnitysruuvien ja liian ahtaan piippukourun ohella puun eläminen sääolosuhteiden vaikutuksesta. Tosin joskus teen tukin koivustakin, jos sellainen on aseessa alunperin ollut. Tukin mittojen lopullinen sopivuus haetaan esim. – Maaperällä on merkitystä puun laatuun ja hyvälaatuinen puu tuoksuu hyvälle. – Aseen tukkien valmistukseen käytetään perinteisesti eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta pähkinäpuuta. – Pähkinäpuun toimittajat sahaavat kyseisen puulaadun valmiiksi aihioiksi, jotka lajitellaan useisiin laatuja hintaluokkiin. Hyvällä pintakäsittelyllä tukista saadaan säänkestävä, sanoo Markku Tervonen. Laatuaseissa hyvän öljypinnan aikaansaamiseksi öljyämisten välillä on tehtävä välihiontoja ja jokaisen käsittelyn jälkeen pinnan on annettava kuivua ja käsittelyaineen imeytyä. n Vanha tukki on ollut mallina tulevan tukin aihiossa
Teksti: Antti Kauranne Suomi RS8 on uuden aselain vaatimukset täyttävä raskas asekaappi enintään kahdeksan aseen säilyttämiseen. Lukitukseen kaapissa käytetään murtovarmaa pulttilukitusta sekä Kaba Mauer 71111 -turvalukkoa. Hinta: 550 euroa (Kärkkäinen). Kaapin tulee nykyisin täyttää uuden eurooppalaisen, aiemmin kotimaisen standarAsekaappien hinnat alkavat satasesta, vaan kuinka moni täyttää standardivaatimukset. Aseita voi säilyttää myös, jos ne on purettu ampumakelvottomiksi ja mikäli aseen osat säilytetään toisistaan erillisissä tiloissa. Kaappi on mahdollista pultata lattiaan tai seinään valmiiden kiinnitysreikien kautta. Eikä niiden tarvitsekaan, sillä kaikki eivät tarvitse asekaappia, ellei laki sitten taas tulevaisuudessa kiristy. Lukittava ylähylly ja ovessa 4 tilavaa avohyllyä. Ase & Erä I 75 > A sekaapeille on asetettu teknisiä laatuvaatimuksia, standardeja, joita kaikki markkinoilla olevat tuotteet eivät täytä. Nykyiselläänkin asekaappeja on tarjolla satasesta yli tuhanteen euroon saakka, ja niillä on huikeita eroja myös laadun suhteen. Komeroa parempi säilytyspaikka 2000-luvun alussa, kun aselain uudistuksessa mainittiin sana asekaappi, markkinoille alkoi virrata kaikenkarvaisia tuotteita asekaappi-nimikkeen alla. Kaappi on valmistettu kolmen millin paksuisesta teräksestä. Toisekseen, vaikka ”asekaappi” ei olisi muuta kuin vanha työmaan metallinen yksiosainen vaatekaappi, ja jos se on lukittavissa ja metallia, aseen säilytysturvallisuuus kasvaa merkittävästi, jos vaihtoehtona on vaatehuoneen takanurkkaan pussiin piilotettu pyssy
Vuonna 2018 voimaan tulleen uuden lainsäädännön mukaisesti hyväksytyn asekaapin vaatimukset on nykyisin siis .täyttää EN 14450 standardi. Asetus viittaa nyt turvakaappien vaatimusten osalta kansallisen standardin sijaan eurooppalaisiin standardeihin. Myöskin alle 150 kiloa painava kaappi on ankkuroitava seinään tai lattiaan, ettei voro veisi sitä mennessään. Parhaimmillaan lukon murtamiseen ja oven avaamiseen meni vain hiukan yli kaksi minuuttia. Hinta: 319 euroa. Kuluttajia ja asealan asiantuntijoita hämmentää poliisihallituksen antama lausunto, Suomi 6 on lukittava, peltinen asekaappi viidelle aseelle. EN 1300 -standardi mahdollistaa lukkojen luokittelun sen mukaisesti, miten kauan ne kestävät murtoyrityksiä yleisimpiä murtovälineitä käyttämällä. Jotta asekaappi täyttää EN 14450 -standardin, on siinä oltava EN 1300 -standardin mukainen lukko. Periaatteena on kuitenkin se, että kaapin on oltava tehty vähintään neljän millimetrin teräksestä, markkinoilla olevat kaksimilliset peltihalpiskaapit eivät tätä vaatimusta täytä. Hinta: 759 euroa. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on tästä syystä kumonnut turvakaappien kansallisen standardin. Kaappi täyttää aselain vaatimukset kun kaapissa säilytetään maksimissaan kolme asetta. Aseita ja patruunoita ei ole suotavaa säilyttää irrallaan, sillä kuka takaa, että asunnossa käyvät vieraat tai alaikäiset eivät alkaisi niitä käpälöidä, jos osuvat silmiin. Löyhempi eurostandardi. Kuluttajia hämmentävä seikka, johon paneudutaan toisessa tämän lehden jutussa, on Poliisihallituksen siunaama päätös uudesta eurooppalaisesta asekaappistandardista, joka korvasi aiemman kotimaisen luokituksen. Halvimmat nykyisillä markkinoilla olevat kaapit painavat noin 20 kiloa, ja ne olisi siis aina pultattava joko seinään tai lattiaan. 2 Tähteä: Lukon murtamiseen kuluu vähintään 10 minuuttia3 Tähteä: Lukon murtamiseen kuluu vähintään 15 minuuttia. Vaikutuksia laintulkintaan Kun EU-byrokratia vaikuttaa laintulkintaan myös Suomessa, aiempi kansallinen asekaappien luokitusstandardi kumottiin ja sen tilalle asetettiin yleiseurooppalainen standardi. Eurooppalaisten standardien mukaiset turvakaapit ovat jo aiemmin olleet Suomessa sallittuja, koska Poliisihallitus hyväksynyt niiden vaatimukset täyttävät turvakaapit. Ylähyllyn takana on tilaa myös pidempien aseiden säilyttämiseen. Uusitussa asetuksessa viitataan eurooppalaisiin, ja Suomessa vahvistettuihin, standardeihin SFS-EN 14450 taso S1 ja SFSEN 1143-1 taso aiemman kansallisen standardin SFS 5870 sijaan. Kiinnitysreiät kaapin takana sekä pohjassa mahdollistavat asekaapin kiinteän asennuksen lattiaan tai seinään. Tämä CE-hyväksytty asekaappi on mahdollista kiinnittää myös seinään. Toisissa todetaan, että halpiskaappi ”sopii aseiden säilytykseen lukituissa sisätiloissa”, toisissa todetaan suoraan, että kaappi ei täytä turvastandardeja. Sisäovessa on säilytyslokeroita sekä puhdistuspuikkoteline ja kaapin sisällä on erillinen sivuhyllykkö. Hyväksytyksi asekaapiksi on määritelty jo aiemmin suomalaisen standardin SFS5870 tai vastavan turvallisuustason täyttävät asekaapit. Tooltechin 14 aseen kaappi on teräksestä valmistettu hyväksytty turvakaappi, jossa on oma lukollinen lokero patruunoille. Kaappi on myös halutessaan mahdollista pultata seinään valmiiden kiinnitysreikien kautta. Suomessa alan asiantuntijat ovat testanneet eurostandardien mukaisia asekaappeja ja dokumentoineet prosessin. Hinta: 129 euroa.. 76 I Ase & Erä din SFS 5870 vaatimukset, ja standardia sinällään on hankalaa löytää internetistä. On kuitenkin todettava, että mikä tahansa lukittava metallikaappi on hyvä hankinta, vaikka kotona ei yli viittä asetta olisikaan. Ampuma-aseiden säilyttämiseen tarkoitetuista turvakaapeista annetun sisäministeriön asetuksen muutos astui voimaan 1.3.2018. Kun tutkii asekaappeja myyvien yritysten tarjontaa, joka on kiitettävän runsasta, ei voi olla huomaamatta erästä seikkaa: esiteja markkinointiteksteissä on isoja laatueroja. Kaapissa on kaksi mekaanista lukkoa sekä erillinen ylähylly muun muassa patruunoiden säilyttämistä varten. Tämä on vielä selkeätä: jos aseen omistajalla on enemmän kuin viisi asetta, ne täytyy lain mukaan säilyttää hyväksytyssä asekaapissa. Luokittelu tapahtuu aikavasteen mukaan seuraavasti: 1 Tähti: Lukon murtamiseen kuluu vähintään 5 minuuttia. Kaapin varaavaimellinen turvalukko on ENV 1300 -hyväksytty. Trekker -asekaappi tarjoaa turvallisen ja tuetun säilytyspaikan kolmelle aseelle. Kaapissa on ylähylly tavaroiden ja patruunoiden säilyttämiseen. Eurooppalaisten standardien käyttö lisää tavaroiden vapaata liikkuvuutta EU:n sisämarkkinoilla. Ja onpa meillä myös laatutavaraa valmistavia ja myyvä yrityksiä, jotka eivät ymmärrä kertoa tuotteistaan, että ne täyttävät varmasti tiukimmatkin standardit. Asekaapin vaatimukset päättää Suomessa sisäministeriön Poliisiosasto. Suomessa sellaisia markkinoilla olevia asekaappeja ovat ruotsalaisen SS3492standardin sekä eurooppalaisen EN-1143standardin mukaan tehdyt. Kaappu painaa 155 kiloa. Se on valmistettu erittäin kestävästä teräksestä ja niissä on vahva kampalukitus Euro Lock-lukolla
Se täyttää EN 14450:2006 -aselain vaatimukset. Standardivaatimuksissa todetaan, että asekaapin ulkoseinämän teräspellin vahvuus on oltava vähintään 4 mm. Sen mukaan kaapin oven salpakoneistossa on oltava erillinen sulkumekanismi, joka aktivoituu, kun lukko yritetään lyödä sisään tai räjäyttää. Tämän lausunnon vuoksi moni asiakas päätyy ostamaan halvemman EN14450standardin mukaisen turvakaapin, joka ei kuitenkaan täytä lainsäätäjän edellyttämiä vaatimuksia. Kaapit on testattu kevyeen murtoluokkaan S1 (ECB-S:n hyväksymillä lukoilla) sekä paloluokkaan 120 PAPER (2 tuntia). Kokouksessa todettiin, että Ruotsi oli jo kumonnut kansallisen standardinsa SS 3492, mutta laatinut sen tilalle teknisesti täysin vastaavan normin (SSF 3492). n Gyttorp G3 on kahdeksan aseen asekaappi. Hinta: 645 euroa. Lopputulemana voidaan todeta, että on vähintäänkin erikoista, jos korkeamman turvaluokituksen taannut kansallinen kaappistandardi korvattiin eurooppalaisen löyhemmällä tulkinnalla. Kokouksessa päädyttiin siihen, että Standardisoimisliitto pyytää muun muassa sisäministeriöltä ja Poliisihallitukselta lausuntoa siitä, tulisiko SFS 5870 -standardi kumota. Standardeja annettaessa vaatimuksissa on tarkkaan kuvattu asekaapin rakennetta ja sitä, minkälaisia murtautumisyrityksiä ja kuinka pitkään ajallisesti asekaapin täytyy kestää, jotta se voidaan hyväksyä standardiin. Tällaista sulkumekanismia ei ole löyhemmäksi mielletyn EN14450-standardin mukaisissa kaapeissa. Jokainen asekaappi toimitetaan tilaajan haluamin tarvikkein ja värein. Nämä tosiseikat asettavat eurostandardin hieman outoon valoon, kun sitä vertaa aiempaan kansalliseen standardiin. Vireillä olevassa turvakaappiasetuksen muuttamista koskevassa hankkeessa ei tulla alentamaan ampuma-aseiden säilyttämiseen tarkoitettujen turvakaappien turvallisuustasoa tämän hetkisen asetuksen ja sen nojalla annettujen standardien vastaavuutta koskevien lausuntojen määrittelemästä turvallisuustasosta. Ase & Erä I 77 että eurooppalainen EN-14450standardi vastaisi turvallisuustasoltaan SFS5870standardin vaatimuksia. Tämän lisäksi tiukemmassa SFS5870standardissa on määritelty materiaalivahvuuksien testausmenettely, jolla mitataan asekaapin iskunkestävyyttä. Standardisoimisliitto on todennut, että standardia ei kumota niin pitkään, kuin siihen viitataan sisäministeriön asetuksessa. SFS5870-standardissa on lukkolaitteen suhteen esitetty vaatimus laissa. Kaapissa on vakiovarusteena Mauer -avainlukko kahdella avaimella. Hinta: 605 euroa + alv.. 97 kiloa painavassa kaapissa on kiinnitysreiät sekä pohjassa että takaseinässä. Väitteelle on jopa vakavasti otettavaa perustaa, sillä ruotsalaisen testauslaitoksen, RISEN, lausunnon mukaan normin SSF-3492 vaatimukset ovat huomattavasti kovemmat kuin mitä asetuksessa olevan minimivaatimuksen standardin EN14450 S1. Kaappi painaa 260 kiloa. EN14450-standardin mukaisissa asekaapeissa on yleisesti käytössä 3mm:n teräspelti. Kokouksen aiheena oli standardin kehittäminen tai kumoaminen ottaen huomioon, että EN-standardin kanssa ei saa olla samalla soveltamisalalla kansallista standardia. Suomalaisen Kason PK-430 -kaappimalliin on saatavissa kiväärituki viidelle pitkälle aseelle sekä 7-lokeroinen sivulokerikko. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry kutsui jo lokakuussa 2015 sisäministeriön, Poliisihallituksen asehallinnon, harrastajajärjestöjen sekä asekaappivalmistajien edustajat kokoukseen. Kaapissa on myös lukollinen patruunasäilytys lokero ja puhdistuspuikkojen pidike. Seifuva SG-S1-149D S1 on asekaappi 22 aseelle. Kokouksessa todettiin lisäksi, että Suomessa ei ole laitosta, joka pystyisi antamaan standardia koskevan hyväksynnän. Poliisihallitus ja sisäministeriö lausuivat hyväksyvänsä kansallisen standardin SFS 5870 kumoamisen. Hintatiedot Kasolta. Kaappi täyttää uuden aselain vaatimukset.Vakiovarusteina yksi ylähylly, kaksi sivuhyllyä, neljä ovilokeroa ja avainlukko, oveen voi valita optiona koodilukon. Sisäministeriö ryhtyi toimiin ja pisti pystyyn hankkeen, jossa kuultiin poliisiviranomaisia, turva-alan ammattilaisia ja asekaappien maahantuojia. Löyhempi tulkinta Vuonna 2016 eduskunnassa keskustalainen keskustalainen kansanedustaja Katri Kulmuni esitti kirjallisen kysymyksen standardiuudistuksista. Siten markkinoilla ei myöskään ole yhtään standardin mukaan hyväksyttyä turvakaappia. Kuluttaja, joka tietenkin äänestää useimmiten lompakollaan, on tyytyväinen saadessaan huokeammalla aseilleen laillisen säilytystilan, ja jo aiemmin kansallisen standardin voimassa olleet, jotka maksoivat aikanaan enemmän asekaapeistaan, voivat huokaista helpotuksesta tietäessään, että heidän aseensa ovat varmasti turvallisessa paikassa. Kaappi on valmistettu vahvasta ja kestävästä 3 milliä paksusta teräksestä. Kaappi painaa 158 kiloa. Standardisoimisliitto lähetti lausuntopyynnön 26.11.2015, johon Poliisihallitus vastasi muun muassa toteamalla, että Poliisihallituksen asehallinnon käsityksen mukaan kansallinen standardi SFS 5870 on samalla soveltamisalalla kuin EN-standardi EN 14450 ja ristiriidassa sen kanssa. Kaappi valmistettu järeästä teräksestä ja se on serti oitu EN14450 standardin mukaisesti S1 murtoturvaluokkaan
Varttikisko on Safarin mukainen ja aseessa on piipun ympäri menevä jyväjalka. Aseessa on classic-mallinen Safarin tukki, hän jatkaa. Olennaisin ero normaaliin Sako Safariin on kovakromattu piippu ja kaliiperi, joka on 300 Wby Magnum. – Liipasinkaari, lukkokampi ja niin sanottu pudotettu lippaanpohja ovat muotoiltu Safarin henkeen. Olen toki öljynnyt piipun vanhasta tottumuksesta ampumisen jälkeen, jolloin olen asetta käyttänyt. 78 I Ase & Erä MINUN ASEENI Juha Kortessalmi osti ainutlaatuisen aseen perikunnalta Sako Safari kromatulla piipulla Espoolaisen Juha Kortessalmen kivääri näyttää äkkiseltään perinteiseltä Sakon L61R Safari -kivääriltä. Patruunat, luotien ballistiikka ja kaikki alaan liittyvä Juha Kortessalmen ase on sananmukaisesti ainutlaatuinen, sillä niitä on valmistettu vain yksi kappale.. Ympäri maailmaa Erkki Kauppi vastasi Sakolla patruunoiden kehityksestä ja valmistuksesta. Vanhemmissa Sakoissa, joissa ei vielä ollut irtolipasta, on liipasinkaaren etupuolella on pieni nasta, jota painamalla pohja avautuu, kertoo Juha Kortessalmi. Hihnalenkin panta kiertää piipun ympäri. Tämä on tehty Sakon AIV:sen lukkokehykseen. Kromatun piipun etuna on sen liukkaus ja kromaus samalla tiukentaa piippua, mikä tuo hieman lisää lähtönopeutta luodille. Kromin ansiosta piippu kestää korroosiota eikä kuparoidu. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen U lkoisesti Juha Kortessalmen ase ei eroa Sako Safarista. – Toisaalta tätä voisi kutsua laiskan miehen aseeksi. Aseen historiaan liittyy erottamattomastiErkki Kauppi , joka teki mittavan työuran Sakon palveluksessa – Tässä aseessa liipasinkaaren sisäpuolella on lippaan pohjan avaussalpa. Todellisuudessa vastaavia aseita on ainoastaan tasan tämä yksi kappale. Tätä piippua ei käytännössä tarvitsi puhdistaa juuri lainkaan
Hän oli varmaan yksi Sako Safarin ideoista, mutta tämä ase on valmistettu vain Erkille. – Ostin aseen Kaupin perikunnalta vuonna 2017. Erkki oli rakennuttanut kiväärin itselleen vuonna 1993 peurapyssyksi. Kuva: Erkki Kaupin perikunta Aseessa on piipun ympäri menevä jyväjalka. Tällä hetkellä perinnettä jatkaa Sako 85 Safari, joita valmistetaan vain tilauksesta. Kaupin patruunakokoelmasta kasvoi yksi Suomen suurimmista ja myös erittäin merkittävä maailmanlaajuisestikin. – Erkki puhui kerran minulle, että hän oli jossain yhteyksissä Sakolla 1980-luvun alussa maininnut, että Sakon Safarimallisella suurriistakiväärillä saattaisi olla kysyntää maailmalla. pudotettu lippaanpohja ovat muotoiltu Safarin henkeen.. Ystäviensä mukaan Kauppi kaatoi elämänsä aikana lähes 100 hirveä ja pitkälle yli sata peuraa. Kaupin omalla metsästysja ampumaharrastuksella olikin ratkaisevan tärkeä vaikutus Sakon patruunoiden ja aseiden kehitystyössä, laadussa ja toimivuudessa. – Ensi kesänä on tarkoitus tehdä testejä kupariluodeilla, miten ne saa käymään tässä aseessa. – Muistan nähneeni Erkin jäsenanomuksen metsästysseuraamme ja siinä hän perusteli hakemustaan sillä, että pääsisi testaamaan patruunoita ja luoteja käytännössä, eikä vain kehittelisi niitä suunnittelupöydällä. Patruunoista ei pulaa Aseen mukana tuli myös runsaasti patruunoita ja vielä ei ole ollut tarvetta ladata itse patruunoita varsinkin, kun suurin osa jäljellä olevista patruunoista on Scirocolla ladattuja, mitkä soveltuvat hyvin suomalaiseen hirvieläinten metsästykseen. Ase & Erä I 79 oli Kaupin suuren mielenkiinnon kohteena. Minulle on jäänyt sellainen käsitys, että hän käytti tätä paljolti ulkomaan matkoillaan. Liipasinkaari, lukkokampi ja ns. Hän edusti myös suomalaista aseteollisuutta kansainvälisessä aseiden ja patruunoiden laatuja turvallisuusjärjestö C.I.P.:ssä. Luodin lähtönopeus on noin 950 metriä sekunnissa, mikä asettaa omat vaatimuksensa käytettävälle luodille. Juha Kortessalmen omistama ase on saattanut matkata varsin laajastikin maailmalla. – Olen pari peuraa aseella ampunut ja sanoisin, että ase on parhaimmillaan peltojahdissa, jossa ilman etäisyysmittaria tarkan ampumamatkan arviointi on vaikeaa. Kaliperin lähtönopeuspotentiaali ainakin takaa sen, että nämä uudet riistaluodit toimivat tarkoituksen mukaisesti, sanoo Juha Kortessalmi. Hän joka tapauksessa ampui viimeisen hirvieläimensä saksanhirven Unkarissa vain viikkoa ennen menehtymistään sydänkohtaukseen, kertoo Juha Kortessalmi. Jahtimatkat veivät hänet ympäri maailmaa. – Hän arveli silloin, että sille on jo uusi osoite tiedossa, eikä hän sitä minulle luvannut. Hän sanoi Erkki Kaupille haluavansa ostaa aseen, jos se on kaupan. Edellisvuosien 375 H&H kaliiperin lisäksi uusi suurempi 85/XL-lukkolaite mahdollistaa aseen valmistamisen myös suurriistakaliipereilla: 416 Rigby, 450 Rigby ja 500 Jeffrey. Ase sopii hirvieläinjahteihin, mutta lähisetäisyydeltä varsin tuhti lataus tekee varsin ”vakuuttavaa” jälkeä. n Erkki Kauppi ampui viimeisen saksanhirvensä tällä aseella Unkarissa vain hieman ennen kuolemaansa. Erkin kuoltua sain hankittua sen kuolinpesältä ja samalla ostin muu muassa Sakon pulttilukkoisen lippaattoman 6 PPC USA -siluettipistoolin, joita ei varmaan kovin montaa Suomessa ole. Sako suunnitteli alkujaan oman customtasoisen Safari-mallin suurriistan metsästykseen kaliipereissa 300 Win Mag, 338 Win Mag ja 375 H&H mag
Samalla saatiin kokemuksia, elämämyksiä ja muistoja. Torsti saa voimaa ihmisten kanssa keskustelkemisesta ja kohtaamisesta.. Pitkä tie kirjailijaksi Kirjailija Torsti Lehtinen on ollut koko ikänsä toimelias mies. Linjoilla niitä vilisi ja pojankoltiaisten huviksi tuli niiden hengiltä ottaminen. Kirjailijan kutsumukseen Lehtinen heräsi asuessaan aikoinaan Tukholmassa. Torsti Lehtinen on nyt jo 40 vuotta elättänyt itsensä akateemisilla töillä joihin kuuluvat luennot, kirjoittaminen, tutkiminen, kääntäminen ja opettaminen. Kun Torsti sai ilmakiväärin, rottajahti tehostui. Emme olleet sivustaseuraajia, vaan elimme täysillä, Torsti muistelee. Puoliso kävi töissä, ja Torsti hoiti kotona pariskunKirjailija Torsti Lehtinen metsästi rottia tupsuluodeilla Rottajahtia kantakaupungin sydämessä Kirjailija Torsti Lehtinen vietti lapsuutensa Helsingin Kalliossa. Tyttö pyrki saamaan kyydin ja yritti pysäyttää auton huitomalla keskellä tietä, mutta auto ajoi hänen ylitseen ja hän menehtyi, Torsti kertoo allapäin. Asuinpaikkakuntia on kertynyt yli 40 ulkomaita myöden, ammatteja liki 50, ja kirjallinen tuotanto on mittava: noin 40 teosta, ja osallistuminen erilaisiin kokoomateoksiin lisää määrää liki 80:llä. Jälkipolveakin Torsti on ehtinyt maailmaan toimittaa, lapsia on seitsemän ja lapsenlapsia 16. Rottajahti oli pojille mieluisaa ajanvietettä. Ristimme rotan Sulttaaniksi, sen päälakea koristavan sulttaanin tupsun vuoksi, Torsti nauraa. Vastapainoksi yksinäiselle kirjoittamistyölle hän vetää kulttuurimatkoja Eurooppaan ja kirjoituskursseja Valamossa. – Saimme sen lopulta hengiltä, hän jatkaa. Likanviemärin kannelta niitä löytyi tukuttain. – Tupsuluoti osui rottaan, mutta sen kallo oli niin kova, että tupsu jäi törröttämään sen kalloon ja rotta jäi henkiin. 80 I Ase & Erä ELÄMÄNKOKEMUKSIA – Jo kahden viikon paikallaanolo aiheutti minulle nuorempana tarpeen vaihtaa maisemaa, mutta nyt olen asettunut tähän synnyinseudulleni, Helsinkiin, Kallion linjoille, Torsti Lehtinen kertoo. Kaupunkia harva mieltää metsästykseen sopivaksi alueeksi, mutta 1950-luvulla pojat metsästivät Kallion kaduilla rottia. – Televisiota ei tarvittu tuohon aikaan, tekemistä Sörkan katupojilla riitti enemmän kuin tarpeeksi. – Olin tarkkailuluokan opettajana Vihdissä 1980-luvun alussa ja eräs oppilaani oli lähdössä illalla nuorten rientoihin. Kirjailija Torsti Lehtinen on yksi niistä Kalliossa asuneista pojista, jotka metsästivät kaduilla rottia. Teksti ja kuvat: Juha Ahola R otat tulivat tutuiksi Helsingin Kallion kaupunginosassa asuneille lapsille 1950-luvulla
Torsti oli neljävuotias, kun isä sai verensyöksyn ja kaatui lattialle. Yhteiskunnallista korkeakoulua kutsuttiin joskus ”kirjailijoiden korkeakouluksi”, koska yli 70 suomalaisen kirjailijan on laskettu opiskelleen siellä. • Torsti on toiminut kolumnistina Keskisuomalaisessa, Aamulehdessä, TV1:ssä ja useissa muissa medioissa sekä työskennellyt sanataiteen ja luovan kirjoittamisen opettajana mm. Samalla hän opiskeli kirjallisuustiedettä sekä loso aa ja valmistui lopulta maisteriksi. Elämä kotona ei kuitenkaan rauhoittunut isän kuoleman jälkeenkään. – Vaikka olin niin pieni, aavistin, että en enää ikinä näe isääni. Olen kiitollinen, kun olen saanut elää värikkään ja kokemuksista rikkaan elämän, Torsti sanoo. Kun minut valittiin Nokialle koulutettavaksi tietojenkäsittelyn asiantuntijaksi, päätin sallia itselleni oppiaineita, jotka olivat ammatillisesti hyödyttömiä, mutta kiinnostavia. Tukholmassa syntyi ensimmäinen romaani Kun päättyy Pitkäsilta (1982). – Jos jotain olen elämässä oppinut, niin kiitollisuuden. Myös asuinpaikkoja kertyi vaellusvuosien aikana kymmeniä; useimmat niistä sijaitsivat Suomessa, jotkut Tanskassa ja Ruotsissa ja vähän muuallakin. Ase & Erä I 81 Torsti Lehtinen • Torsti Lehtinen syntyi 1942. Torstin isä kuoli keuhkotautiin, joka oli tuolloin varsin yleinen sairaus. On mistä ammentaa aineksia, kun sisältöä ja oivalluksia kirjoitustyöhön tarvitaan, Torsti toteaa. Kirjan julkaiseminen on hieno hetki kirjailijalle. Myös yksinäisyyttä ja yksinoloa tasapainottaa kirjoittaminen. – Kirjoittajakouluni kurssilaiset ovat julkaisseet kymmenkunta kirjaa, muun muassa näyttelijä Hannu Lauri taiteilijaelämäkertansa Toinen elämä. – Toimimme niin, että kokoontumisen aiheena on yhden kirjoittajan tuotos, johon keskitymme, kommentoimme ja keskustelemme. Takana on vuosia kuudessa eri maassa. – Minua kiinnostaa elämä kaikkine vivahteineen ja myös sen varjoisempi puoli. – Kirjasto on yhä nykyisinkin lempipaikkojani, varsinkin kun työhuoneeni Viidennellä linjalla Kalliossa sijaitsee vastapäätä kirjastoa, eli jos tarvitsen jotain tietoa, kipaisen kadun yli ja tieto löytyy! Tanskan vuosina Torsti alkoi ajatella, että kirjat ja opiskelu voisivat olla tie pois niin sanotuista hanttihommista. Ambulanssi vei hänet sairaalaan. Varsinkin silloin kun vaihdoin asuinpaikkakuntaa, ympäristö oli aluksi vieraampi ja kun kirjoitin ja dokumentoin asioita, se helpotti. • Filoso n koulutuksen hän on hankkinut Helsingin yliopistosta ja Kallion kaduilta. Topelius-akatemiassa, Päätalo-instituutissa, Jyväskylän yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Teatterikorkeakoulussa sekä loso an opettajana Turun yliopistossa, Nordiska Konstskolanissa, Vapaassa taidekoulussa ja Valamon opistossa. – Minulla on ollut värikäs elämä. Me kaikki muut olemme ennalta tutustuneet illan tähden tekstiin. Torsti sai pian tarpeekseen ja päätti lähti kotoa, ensin irtolaiseksi kaduille, sitten Eurooppaan. Se kertoo lapsuudesta Kallion slummissa. Hämmästyksekseni niistä tuli kaikessa turhuudessaan sittemmin nykyisen ammattini kulmakivet, Torsti tiivistää. – Aluksi opiskelin sosiologiaa, sosiaalipsykologiaa ja kansantaloustiedettä. Isä oli saanut mor inia vaivoihinsa ja se oli narkomanisoinut hänet. Erityisesti näin oli koulun alkuaikoina 1920ja 1930-luvuilla. Näitä asioita Torsti halusi selvittää vaihtaessaan yliopistossa valtiotieteet loso aan ja sitä täydentävään systemaattiseen teologiaan. Torsti kävi myöhemmin iltakoulussa ylioppilaaksi ja jatkoi opintojaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Søren Kierkegaardin tuotantoa, sekä osallistunut kymmenien kirjallisuutta ja loso aa käsittelevien radioja tv-ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Torsti näki päivänvalon Helsingissä, Kallion Kolmannella linjalla vuonna 1942. Äidin uusi aviomies alkoholisoitui nopeasti ja oli lisäksi väkivaltainen. Filoso an laitoksella Torsti Lehtinen muisti, että oli Kööpenhaminan vuosinaan lukenut paljon Kierkegaardin teoksia. Kuuntelin ambulanssin sireenien ulinaa ja näin, kuinka ohi ajavien autojen valot viistivät katossa. – Toiselta linjalta löytyi myös Ellin boksi, eli myös maksullisia naisia oli tarjolla, Torsti kertoo. Hänellä oli tekeillä väitöskirjakin Kierkegaardista, mutta aineisto tuhoutui kotitalon homevauriossa. Kirjoittajakoulu kokoontuu Torsti Lehtisen kirjoittajakoulu kokoontuu säännöllisesti Torstin työhuoneessa, jossa toimintaa varten on hyvät tilat. Torstista tuli yksi Suomen merkittävimmistä Kierkegaardin tuntijoista. n – Tupsuluoti osui rottaan, mutta sen kallo oli niin kova, että tupsu jäi törröttämään sen kalloon ja rotta jäi henkiin.. Torstin myöhemmässä lapsuudessa Kallion kirjasto nousi tärkeään rooliin. Hän luuli, ettei Torsti ollut lukenut lainaamiansa kirjoja, mutta totuus oli, että hän oli ne jo lukenut ja halusi lainata uutta luettavaa. – Nykyisessä elämänmuodossani toteudun ihmisenä. Hän on myös suomentanut lukuisia kirjoja monesta kielestä, mm. Elämän merkityksellisyys, olemassaolon merkitys, kaiken tarkoitus. • Kirjailijana hän on julkaissut runsaat 30 teosta: romaaneja, runoja aforismikokoelmia, esseekokoelmia, näytelmiä ja loso sia teoksia sekä osallistunut noin 80 kokooomateoksen tuottamiseen joko kirjoittajana tai toimittajana. Vieläkin kun autojen valot heijastuvat hämärässä huoneeni katossa, muistan, kuinka jäin yksin kotiin. Lapsuus oli enimmäkseen hurjaa aikaa, elettiin Kallion niin sanotuissa pimeissä slummeissa, myytiin viinaa, oli rikollisuutta, sairauksia ja villiä menoa. Aloin opiskella lo aa ja kirjallisuustiedettä. nan lasta. Yhteiskunnallinen korkeakoulu sai vuonna 1933 oman talon Helsingin Kallioon Franzéninkadulle ja se liitettiin yliopistoon. – Kun kirjoitin ensimmäisen kirjani Kun päättyy Pitkäsilta, huomasin, että nyt olin uloshengittänyt, ja se teki hyvää. Olen siihen tyytyväinen erityisesti sen vuoksi, että monenkirjavasta kokemusmaailmasta on kirjailijalle suuri hyöty. Hän ehdotti tutkimusalakseen tätä tanskalaista loso a. Joku on voinut haaveilla julkaisemisesta pitkän ajan. Olin aikeissa ryhtyä maailmanparantajaksi. Kirjoittaminen on ikään kuin uloshengitystä ja ihmisten kuunteleminen, tapaaminen, keskustelu, matkustaminen ja lukeminen ovat ikään kuin sisään hengittämistä. Sitä ennen hän ehti kokeilla 50 muuta ammattia laivan kansimiehestä viinikellarin hoitajaan ja tarkkailuluokan opettajasta tietokoneiden ohjelmistojen suunnittelijaan. Erilaiset semimaarit, kirjoituskurssit, kirjoittaminen, puhuminen, ihmisten tapaaminen sopivat minulle, Torsti iloitsee. Hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi kohta 40 vuotta sitten. KUKA. Kirjastovirkailija ehti joskus toruakin, kun Torsti palautti lainaamansa kirjat niin nopeasti
.... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... PULSAR Digex C50 on saatavana kolmena eri mallina: Digex C50 -kiikaritähtäin ilman infrapunavalaisinta (1 100 €), Digex C50 -kiikaritähtäin Pulsar Digex-X940S -infrapunavalaisimella (1250 €) ja Digex C50 -kiikaritähtäin Pulsar Digex-X850S -infrapunavalaisimella (1250 €). .... .... .... .... Yön tultua paina vain painiketta uudestaan ja vaihda yötilaan, Digex C50:n herkkyys kasvaa ja kuva muuttuu mustavalkoiseksi. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... La hj at ila uk se n sa aj a: .... .... .... .... .... Kun tilaat Ase&Erä -lehden kestotilauksena 28.2.2022 mennessä, saat kaksi numeroa kaupan päälle. .... .... Lä hi os oi te : .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... SEURAAVASSA NUMEROSSA Ammunnan harjoittelu Ampumaradat ja simulaattorit Ammuntakoulutukset Jousija ilma-aseet Patruunat ja luotityypit Lataustarvikkeet Nuoret metsästäjät Ilmestyy maaliskuussa 2022 viikolla 10 Ilmoitusvaraukset 17.2.2022 mennessä sirpa.hornaeus@karprint. Voit tehdä tilauksen myös sähköpostitse tilaukset@karprint.. .... .... Se on kolme kertaa edeltäjiään tehokkaampi. .... klo 9.00-11.30). .. Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a: .... .... .... .... .... .... M ak sa n til au ks en i 1 er äs sä 2 er äs sä N im i: .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Kestotilauksen hinta 68,00 € /12 kk, vain uusille tilaajille. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Pulsar Digex C50 on uusi digitaalinen kiikaritähtäin päiväja yökäyttöön. .... .... tai puhelimitse 09-41397300 (ark. , 040 753 8555. .... .... .... .... .... .... .... Sä hk öp os ti: .... .... .... .... .... .... Lisätiedot: www.teleskooppi. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .. .... .... .... .... .... .... .... Muista mainita koodi AE2022. .... .... .... .... .... .... .... .... .... Digex-X -infrapunavalaisin maksaa erikseen ostettuna 159 euroa. .... Auringonlaskun jälkeen voit vaihtaa linssin tilan valoisammaksi ja jatkaa täysvärikatselua vielä pitkälle iltahämäriin. .... .... .... .... Pu he lin : .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a: .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .. Lä hi os oi te : .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Villisian tai valkohäntäpeuran nähdä jopa 500 metrin päästä. .... .... .... TUOTEUUTISIA 82 I Ase & Erä Tilaa nyt Ase&Erä – saat kaksi numeroa kaupan päälle! TI LA U SK O RT TI K ar pr in t O y So pi m us 50 03 50 5 00 00 3 VA ST AU SL ÄH ET YS Va st aa not ta ja m ak sa a po st im ak su n Ky ll ä ki it os ! Ti la an As e& Er ä -le hd en ke st ot ila uk se na hi nt aa n 68 ,0 eu ro a ja sa an ka ks i nu m er oa ka up an pä äl le . .... .... .... Kkiikaritähtäimessä näkyy luonnollinen, täysvärinen Full HD -teräväpiirtokuva. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Yöllä voi metsästää myös ilman kuunvaloa Pulsarin Digex-XS -sarjan infrapunavalaisimen avulla. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Pulsar Digex C50 kiikaritähtäin n Pulsar Digex C50 on digitaalinen kiikaritähtäin päiväja yökäyttöön. .... .... .. .... .... .... .... .... .... .... .... .... ...
HANKI CFMOTO 4X4-MÖNKIJÄ! UUTUUS! UFORCE 600 EFI EPS alk. 6 390€ www.cfmoto.fi. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2022-09 177519-2201 Oletko kyllästynyt käsin vetämiseen. 13 490€ • Kattava varustelu • 3 vuoden takuu • Monipuolinen ja suorituskykyinen Vakiovarusteltu korkealaatuisilla ja kirkkailla LED-valoilla Tehokas vinssi, jonka vetokyky on jopa 3500 LBS 270 mm maavara Koorrosionkestävästä teräksestä valmistetut puskurit Jämerät 25” maastorenkaat mustilla alumiinivanteilla Kookas hytti ja mukavat istuimet Kallistettava kippilava 250 kg lastauskapasiteetilla 1 2 3 6 7 4 5 EUROOPAN SUOSITUIN MÖNKIJÄMERKKI Tutustu myös laajaan CFORCE-mallistoomme, alk