2 – 2021 8,50 Jos metsästys kiellettäisiin Lisää petoja ja Lisää petoja ja hirvikolareita hirvikolareita Latvalinnustus Latvalinnustus käy kuntoilusta käy kuntoilusta Metsähallitus Metsähallitus jakaa pienriistajakaa pienriistalupia ilmaiseksi lupia ilmaiseksi Jousen tärkeä Jousen tärkeä vetojäykkyys vetojäykkyys Metsästyssimulaattorin avulla jahtiin Kekkonenkin käytti Sakon aseita 100-vuotias Sako 100-vuotias Sako
Aineistojen tuottamaa tietoa hyödynnetään mallinnuksessa ja lopulta kaikki aineistotiedot tuloksineen kirjataan raporttimuotoon. Osa edellisen vuoden pennuista jää reviirille avustamaan uusien pentujen hoidossa ja jättää reviirin myöhemmin kesällä tai syksyllä. Sudet eivät enää liiku säännöllisesti yhdessä laumana, ja nuoret sudet lähtevät vaeltamaan synnyinreviiriltään. Seuraavaksi suden DNAnäytteet analysoidaan Turun yliopiston evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa. massaan vajaasta vuodesta kahteen. Ulostenäytteitä keräsivät sadat vapaaehtoiset eri puolilla Suomea. Toimitettujen näytteiden määrästä julkaistaan maaliskuussa yhteenveto riistahavainnot.fi-sivulla. Lähtö koittaa tavallisesti noin vuoden iässä, kun emo valmistautuu seuraavien pentujen syntymään. Maaliskuusta eteenpäin suden DNA-näytteitä voi löytyä ties mistä. Lähtö koittaa tavallisesti noin vuoden iässä, kun emo valmistautuu seuraavien pentujen syntymään. Nuori susi elää synnyinlauNuori susi elää synnyinlaumassaan vajaasta vuodesta kahteen. Ensi talven DNA-näytteistä selviää, mihin nuoret sudet päätyvät perustamaan omat reviirinsä. Elämää pareina tai perhelaumoina Ennen nuorten susien lähtöä noin 85 prosenttia susista elää perhelaumoissa tai pareina. Kanta-arvio julkaistaan totuttuun tapaan kesäkuussa.. Eri aineistot täydentävät toisiaan ja muodostavat yhdessä laadukkaimman mahdollisen kantaarvion. Painavin syy keräyskauden päättymiseen on biologia. Maaliskuussa tilanne muuttuu. DNA-näytteiden ja muiden kanta-arvion aineistojen koostava analyysi on asiantuntijoiden mukaan aloitettava maaliskuussa, jotta tuore kanta-arvio pystytään julkaisemaan kesäkuussa. Nuoren suden tavoite löytää kumppani Talvella kerätyt DNA-näytteet antavat Luken mukaan hyvän kuvan reviirillä asuvista susista. DNA-näytteiden lisäksi kantaarvioon käytetään Tassu-järjestelmään kirjattuja suden parija laumahavaintoja, kuolleisuustilastoja ja suurpetotutkimuksen maastotyön tuottamaa aineistoa. Pitkät reitit ovat yleensä polveilevia. Synnyinreviiriltään lähteneen nuoren suden vaellusreitin pituus vaihtelee muutamasta kymmenestä tuhansiin kilometreihin. Siksi DNA-näytteistä on maaliskuusta alkaen hyvin hankalaa hahmottaa reviirien rajoja tai susilaumojen kokoa. Silloin reviirin jäljistä ja DNA-näytteistä osa on reviirillä vakituisesti asuvien ja osa kuljeskelevien susien jättämiä. Perhelaumojen määrä on tärkeä susikannan elinvoimaisuuden mitta. 3 Kanta-arvio julkaistaan kesäkuun aikana Suden DNA-näytekeräykset tehty S uden DNA-näytekeräys päättyi helmikuun lopussa, kun nuorten susien vaellus käynnistyy toden teolla. Susi saattaa pysähtyä välillä viikoiksi yhdelle alueelle ja jatkaa sitten mutkittelevaa kulkuaan. Kanta-arvion aineistojen käsittely käynnistyy maaliskuussa. Maaliskuussa Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen henkilöstö kerää täydentäviä näytteitä kohdennetusti, jos esimerkiksi alueella on susien laumahavaintoja, mutta ei vielä riittävästi DNAnäytteitä. DNA-tulosten saavuttua Luken tutkijat kokoavat reviirikohtaiset aineistot. Lisäksi aineiston analyysi on aloitettava maaliskuussa, jotta tuore kanta-arvio on valmis kesäkuussa. Läpikulkumatkalla oleva susi voi jättää jätöksiä muiden susien reviirille. Susien käytös muuttuu maaliskuussa. Lukesta kerrotaan, että DNAnäytteitä kertyy marras-helmikuun ajalta valtavasti. Luonnonvarakeskus (Luke) kehuu talven näytesaalista erinomaiseksi
31 13-vuotias metsämies Posiolainen Kalle Mourujärvi suoritti metsästystutkinnon yhdeksänvuotiaana. Suojelupiireissä esitetään pohdintoja, joiden mukaan suurempi petokanta pitäisi luonnossa tasapainoa syöjien ja syötävien suhteen, vaikka metsästyksellä ei riistakantoja enää säädeltäisikään. 12 Supikoira pois Lapista Yhteispohjoismainen hanke on onnistunut. Hirvikolareiden uhrimäärät kasvaisivat, eikä kasvavilta petomääriltäkään vältyttäisi. Itseladattu patruuna on yleensä tarkempi, koska se sopii parhaiten juuri tietyn aseen käyntiin. Vasa kaatui Kessun haukkuun. – Vaikka pulttilukkokivääri on vanha keksintö, ase ei ole koskaan valmis. Nyt 13-vuotias poika sai kaadettua viime syksynä jo kaksi hirvenvasaa. Aseita voi aina parantaa. Ja sitä ei tule helpolla: yhden lintusaaliin takia metsästäjä joutuu hiihtämään keskimäärin 100 kilometriä. Kuva: Mourujärven kotialbumi 31. 36 Naturalis-uutuuksia Lapua tuo vuosittain markkinoille uusia patruunoita. 40 Jälleenlataukset edut Jälleenlataus on monelle ampujalle eräänlainen harrastuksen jatke. Iso kysymys olisi se, kuinka paljon kasvava petomäärä tappaisi tuotantoja kotieläimiä. Mannosen tavoitteena on ampua Ruutisavun ampumaradalla ainakin 1000 laukausta kuukaudessa. 24 Yli 1000 laukausta Heikki Mannonen sai ensimmäisen aselupansa 55 vuotta sitten. 18 Vaikka omaa ampumalupaa ei tätä kuvaa otettaessa vielä ollut, Posiolla asuva Kalle Mourujärvi iloitsi jokaisesta isänsä tekemästä kaadosta. 15 Ilmaiset luvat Metsähallituksen Eräpalvelut myönsi viime vuonna noin 300 maksutonta pienriistalupaa. 34 Oravanmetsästys hiipui Aikoinaan Suomen tärkeimmäksi riistaeläimeksi koetun oravan metsästäminen on hiipunut. Valtaosa, 258 kappaletta, meni Metsähallituksen henkilöstön käyttöön ja loput eri sidosryhmille. Simulaattori tarjoaa harjoittelumahdollisuuden lintujen, hirven, villisian ja karhun metsästysammuntaan. Sako toimi ensin Suojeluskuntain Yliesikunnan alaisena aseiden korjauspajana. Supikoirakannan kasvu on saatu pysäytettyä Lapissa sekä niiden vaeltaminen Suomen kautta Ruotsiin ja Norjaan lähes loppumaan. 4 Sisältö 2/2021 6 Metsästyskielto Jos metsästys kiellettäisiin kokonaan, se tietäisi isoja ongelmia. 10 Rankka latvalinnustus Tammikuun lopulla pidetty latvalinnustus koetteli metsästäjiä – pakkasta ja lunta riitti! Saalista kertyi vähän. Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen sanoo kiväärien tuotekehityksen olevan jatkuvaa. Helmikuun lopussa päättyneellä jahtikaudella pyydettiin muutama tuhat oravaa. 28 Metsästyssimulaattori Tuusulassa olevalla metsästyssimulaattorilla pääsee aitoon jahtitunnelmaan. 6 18 100-vuotias Sako 100 vuotta täyttävä Sako panostaa aseiden ja patruunoiden tuotekehitykseen
09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 65 euroa/vuosi Määräaikainen 72 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. BB-aseilla jo nauttii ampumisesta! 54 Erilaiset nuolet Harjoitteluja metsästysnuolet poikkeavat toisistaan. Kannen kuva: Suomen Metsästysmuseon valokuva-arkisto – Sidosryhmäluvat on perusteltu tapa tutustuttaa erätalouden toimijoita Metsähallituksen alueisiin ja käytäntöihin, toteaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä. 66 Oikea vetojäykkyys Vetojäykkyyttä ja sen mukanaan tuomaa iskuenergiaa pitää olla ainakin lakipykälissä ilmoitettu vähimmäismäärä. 70 Kansallispuistot Luonnossa virkistäytyminen ja kotimaan matkailu ovat olleet vahvassa nosteessa koronapandemian aikana. Jälkilaskennassa tehtiin 74 susihavaintoa. 51 Ilmapistoolit Ilmapistooliampujaa hemmotellaan todellisella laiterunsaudella. Kansallispuistoissa oli viime vuonna ennätysvilkasta. Kuva: Valtioneuvosto 15 Jos laki kieltäisi metsästyksen?. Monia pohdintoja ja faktoja on kuitenkin olemassa. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Toimitussihteeri: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com Mediamyynti: Sirpa Hornaeus p. Metsästyksen totaalikiellosta ja sen seurauksista ei ole käytettävissä tutkimusaineistoa. 77 Hirvivahingot Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille tänä vuonna noin 1,3 miljoonalla eurolla. 57 Virtuaaliset messut Asemessuille virtuaalisesti. Vähäinen ei myöskään ole metsästyksen tarjoama sosiaalinen ja terveydellinen puoli jahtipäivänä voidaan parhaimmillaan liikkua kilometritolkulla ja samalla olla yhtä jahtikavereiden kanssa. 78 Lukijalta Lukijoiden omia kirjoituksia. Hirvijahdit lakkautettaisiin, supikoirat saisivat mellastaa rauhassa ja majavat rakennella patorakennelmiaan. Se vaikuttaisi suoraan liikennekolarien määrään: on laskettu, että esimerkkialueella, jolla tapahtuu 20 kolaria vuodessa, määrä nousisi yli kolmeenkymmeneen. Onneksi Suomessa saa jatkossakin metsästää! 48 Tehokkaat ilmakot Yhdysvalloissa metsästetään kauriita ja villisikoja tehokkailla ilmakoilla. Niistähän monet kritisoivat koko metsästyksen tarpeellisuutta, ja varmasti näkisivät mielellään Suomen, jossa metsästys olisi täysin laissa kielletty. 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. 62 Taljajousen mitat Oikeat mitat tuovat jousiampumiseen mukavuutta ja tarkkuutta. 59 Jousikalastamaan Jousikalastus on uusi mökkihupi, joten kalastusluvat kuntoon ja kohti avovesikautta. Esimerkiksi se tiedetään, että jos hirvijahdit jätettäisiin väliin 1-2 vuodeksi, hirvikanta kasvaisi ensimmäisen vuoden jälkeen 1,6-kertaiseksi. Suurpetoja näkyisi yhä useammin jolkottelemassa kylien raiteilla ja pihamailla. Vaikka ajatus voi tuntua vieraalta, se ei kuitenkaan ole kovin kaukana suojelujärjestöjen näkemyksistä. 040 753 8555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p. 74 Kolme parannusta Metsästäjäliitto esittää kolme parannusta metsästysturvallisuuteen 76 Suurpetolaskennat Pohjanmaan suurpetoja laskettiin tammikuussa. Jahtiin saa lähteä vain laillisilla varusteilla. Silloin kiellettyjen listalla olisi myös riistaliha, josta pelkästään hirven lihasaalisarvo on vuositasolla kymmeniä miljoonia euroja. Metsästyksen kieltäminen tekisi myös ison loven ravintopuoleen. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2021 ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) Mitä tapahtuisi, jos metsästykselle tulisi totaalikielto. Näin toimittiin esimerkiksi Shot Showssa Yhdysvalloissa. 72 Tärkeä turvallisuus Ympäristöministeriön tilaama selvitys kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden asiakasturvallisuudesta on valmistunut. Hirvien aiheuttamat onnettomuudet vaikuttavat pitkälti siihen, että miksi niin monet suomalaiset suhtautuvat metsästykseen hyväksyvästi, vaikka muuten sitä saattaisivatkin karsastaa
6
Mitä siitä seuraisi. Metsästysseuroissa tehdään runsaasti vapaaehtoistyötä, johon kuuluu myös suurriistavirka-apu. Vaikutukset olisivat todennäköisesti niin laajat, ettei yhdellä pohtimisella saada kysymykseen tyhjentävää vastausta. Mitäpä, jos tulevaisuudessa kaikki metsästys todella päätettäisiin kieltää kokonaan. Jos metsästys kiellettäisiin, olisi näiden tehtävien tekijöitä vaikeaa löytää.. 7 M onet suojelujärjestöt kritisoivat voimakkaasti metsästyksen tarpeellisuutta. Tuloksena saatiin, että jo ensimmäisen vuoden jälkeen kanta kasvaisi 1,6-kertaiseksi ja hirvikolareiden määrä nousisi runsaasti. Näissä yhteyksissä metsästyksestä käytetään usein myös juuri termiä ”tappaminen”. Lisää petoja ja hirvikolareita Jos metsästys kiellettäisiin kokonaan, se tietäisi isoja ongelmia. Sellaista on pohdittu, mitä tapahtuisi esimerkiksi liikenteen hirvivahingoille, jos hirvet jätettäisiin yhtenä tai kahtena vuonna ampumatta. Lisää uhreja hirvikolareista Metsästyksen totaalikiellosta ja sen seurauksista ei ole olemassa tutkimustietoa, mutta aihetta sivuavat sellaiset selvitykset, joissa käsitellään metsästyksen arvoa ja merkitystä sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Perusteluina esitetään muun muassa, että ihminen ei tänä päivänä tarvitse riistalihaa elääkseen, eikä metsästys siten täytä enää sen perinteisiä arvoja. Hirvikolareiden uhrimäärät kasvaisivat, eikä kasvavilta petomääriltäkään vältyttäisi. Tutkijat ovat tehneet laskelmia havainnollistamaan, mitä hirvikannalle tapahtuisi, jos hirvet jätettäisiin ampumatta esimerkiksi yhtenä tai kahtena vuonna. – Kysymys on mielenkiintoinen. Kanta kasvaisi vuoJos metsästykselle tulisi täyskielto.... On myös väitteitä, että metsästäjät tappavat huvikseen ja toiminta koetaan fiilistelynä
Sellainen tulevaisuus olisi todella ristiriitainen. Jos metsästys kiellettäisiin, menetettäisiin myös riistaliha, josta pelkästään hirven lihasaalisarvo oli Luken mukaan vuonna 2015 noin 40,5 miljoonaa euroa. Tutkija ei näe tällaisen tasapainon tavoittelua kovin realistisena nyky-yhteiskunnassa. Pellikan mukaan myös tässä tutkimuksessa ilmenee, että ihmiset hyväksyvät parhaiten juuri isojen eläinten kannansäätelyn vahinkojen torjumiseksi. Toisena merkityksellisenä tekijänä nähdään hirvieläimistä saatava ravinto. Ne karhu-, susija ilvesmäärät, joilla hirvieläinkantoja pidettäisiin jotenkin siedettävällä tasolla, olisivat niin suuria, että sitten jouduttaisiin pohtimaan, ovatko niin suuret petokannat enää monista siedettäviä. Tutkimus on tehty samoilla kysymyksillä vuodesta 1986 lähtien ja se paljastaa, että metsästyksen hyväksyntä on kasvussa. Silloin metsästyksen tarpeellisuus nähdään enemmänkin yhteiskunnan tarpeista nousevana eikä pelkästään metsästäjän omista lähtökohdista ja hänen oman hyvinvointinsa edistäjänä. Pedot olisivat liikenteen seassa Liikenneturvan koulutusohjaaja. – Kuinka paljon petoja tarvittaisiin, on laskettavissa tutkimuksen keinoin. Pellikka näkee juuri liikenneonnettomuuksien torjunnan yhtenä syynä, jonka vuoksi erityisen monet ihmiset hyväksyvät metsästämisen. Erilaisilla keskustelufoorumeilla ja myös suojelutahoilla on arvioitu, että ilman metsästystä luonnossa säilyisi tasapaino, sillä suurpetojen määrä kasvaisi ravinnon lisääntyessä ja pitäisi hirvieläinten kannan kurissa. – Jos riistan liha jäisi saamatta, mitä lihan syönnille tapah– Ihmisten kuoleminen hirvionnettomuuksissa on niin kova juttu, että onnettomuuksien torjunta metsästyksellä hyväksytään sellaisessakin maailmassa, jossa metsästystä muutoin karsastetaan. – Virkistyksellinen ja liikunnallinen toiminta korvautuisi jollakin muulla ja mitkä sijaistoiminnan kustannukset taas olisivat, Pellikka pohtii. Tämä laskelma on tehty havainnollistamaan, mikä arvo kannansäätelyllä on vahinkojen estäjänä, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jani Pellikka. – Ihmisten kuoleminen hirvionnettomuuksissa on niin kova juttu, että onnettomuuksien torjunta metsästyksellä hyväksytään sellaisessakin maailmassa, jossa metsästystä muutoin karsastetaan ja ajatellaan, että luonto voi hyvin ilman kantojen säätelyä ja että ihminen voi syödä muutakin ruokaa kuin riistaa. 8 den jälkeen 1,6-kertaiseksi ja kolarimääristä voidaan sanoa, että esimerkkialueella, jolla tapahtuu 20 kolaria vuodessa, määrä nousisi yli kolmeenkymmeneen. Riistan hyödyntäminen voisi vaihtua tuotantoeläinten hyödyntämiseen ja sitä kautta niiden kasvatuksen lisäämiseen. tuisi. Iso kysymys olisi se, kuinka paljon kasvava petomäärä tappaisi tuotantoja kotieläimiä. Kun ihmisiä kuolee liikenteessä, pitäisi olla todella kovasydäminen, että ajattelisi onnettomuuden johtuvan pelkästä autoilijan omasta riskinotosta liikenteeseen lähtiessään. Suomessa on ihmisiä, joiden mukaan sekä hirviettä suurpetokantoja tulee säädellä, eikä kumpiakaan saa olla liikaa. Materiaalisen puolen lisäksi isona kysymyksenä eteen tulisi myös se, että mitä metsästäjät tekisivät silloin, kun eivät pääsisi jahteihin. Miljoonat riistalihasta tehotuotantoon Taloustutkimus selvitti vuonna 2018 Suomen riistakeskuksen toimeksiannosta suomalaisten suhtautumista metsästykseen. Suojelupiireissä esitetään pohdintoja, joiden mukaan suurempi petokanta pitäisi luonnossa tasapainoa syöjien ja syötävien suhteen, vaikka metsästyksellä ei riistakantoja enää säädeltäisikään
Metsästyskoirien myötä kenneltoiminta on vahvasti mukana ja silläkin on vaikutusta erilaiseen yritystoimintaan. – Riistakannat tulee pitää järkevissä luvuissa ja balanssi pitää säilyä. Metsästyksen kieltämisellä olisi laajat vaikutukset eri aloilla. Riistapäällikkö muistuttaa, että metsästys ei rajoitu pelkästään metsästykseen, vaan siihen liittyy paljon muuta, kuten metsästysseuratoiminta ja sen vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan. – Tämä on sellaista pohdintaa, johon kenelläkään ei ole suoraa vastausta. – Metsästäjät tietävät kaikista parhaiten, missä eläimet liikkuvat. Esimerkiksi Oulun alueella on yli 43 000 metsästyskortin lunastanutta henkilöä ja metsästys on etenkin maaseutupaikkakunnilla monille tärkein harrastusmuoto. Hän toteaa, että ihanteellisinta olisi, jos risteävä liikehdintä saataisiin kokonaan pois erilaisilla eläimille tarkoitetuilla ylija alikuluilla, mutta toteaa myös, ettei niihin riitä rahoitusta. Kuka sen työn tekisi, jos metsästäjiä ei olisi. Kiellolla olisi vakavia seurauksia metsästyksen harrastajien sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja sitä kautta myös melkoiset kerrannaisvaikutukset. He tekevät jo nyt paljon vapaaehtoistyötä, josta yksi esimerkki on varoitusnauhojen veto hirvielämiä varten teiden varsille. Kentän ääntä pitäisi kaiken kaikkiaan kuunnella paljon enemmän ja toimia sen tiedon mukaisesti. 9 Riistaan liittyvä tutkimus ja riistahallinto ovat pitkälle riippuvaisia metsästäjistä ja heidän tekemästään vapaaehtoistyöstä sekä metsästäjien keräämistä riistakantatiedoista. Luontoihmisinä he esimerkiksi tekevät linnunpönttöjä siellä, missä lintujen pesintää halutaan lisätä ja ylläpitää, sekä huolehtivat ruokintapaikkoja, jotta eläimet pärjäävät kovankin talven yli. Metsästyskoirarotujen olemassaolokin voisi olla uhattuna. Tällä hetkellä meillä jo on liikenteessä erilaisia eläimistä johtuvia riskejä. Ari-Pekka Elovaara jatkaa visiointia siitä, mitä metsästyksen kieltämisestä aiheutuva ylisuuri eläinmäärä liikenteen seassa voisi aiheuttaa. Peurakanta on paikoin jo nyt todella suuri ja hirvieläinkantojen kasvaessa suurpedot lisääntyisivät. Myös taloudelliset vaikutukset olisivat merkittäviä, sillä metsästys pyörittää melkoisia euromääriä matkailussa, koiratoiminnassa, välineistössä, ammunnassa ja monessa muussa asiassa. Eläimiä pitää olla riittävästi, jotta niiden olemassaolo turvataan, mutta kuitenkin niin, että kanta pysyy liikenteen vuoksi aisoissa. Metsästyksen ympärillä pyörii suuri määrä euroja niin erilaisissa yrityksissä kuin kenneltoiminnassa. Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara uskoo, että metsästyksen totaalikiellon jälkeen liikenteessä olisi onnettomuuksia aiheuttamassa nykyisten sorkkaeläinten lisäksi runsaasti myös suurpetoja. Elovaara haluaa korostaa edelleen sitä, että metsästykseen liittyy paljon muutakin kuin pelkkä riistan kaataminen. Jos metsästys kiellettäisiin kokonaan, miten paljon eläimiä sitten olisi liikenteen seassa ja mitä eläimiä ne olisivat. – Kyllä varmasti metsästäjiltä menisi motivaatio muun muassa riistakantojen seurantaan ja riistalaskentatietojen saaminen päättyisi. – Metsästyksen täyskiellolla olisi dramaattisia vaikutuksia. ”Metsästys pyörittää melkoisia euromääriä” Riistapäällikkö Harri Hepo-oja Suomen riistakeskuksen Oulun alueelta toteaa, ettei oikein edes mielikuvitus riitä kertomaan, kuinka laajat vaikutukset metsästyksen täydellisellä kiellolla olisi yhteiskunnan eri toimintoihin. Liikenneturvan koulutusohjaaja näkee hyvänä asiana resurssien kohdentamisen nimenomaan ongelma-alueille, joissa tapahtuu eniten hirvieläinonnettomuuksia. Hänen mukaansa kannan rajoittaminen onkin liikenteen turvallisuuteen merkittävällä tavalla vaikuttava tekijä. Jouduttaisiinko teiden varsilta sitten keräämään myös onnettomuuksien seurauksena ilveksiä, susia ja karhuja, Elovaara kysyy. Hepo-oja nostaa esiin esimerkkinä muun muassa hirvikantojen ilman säätelyä tapahtuvan holtittoman kasvun, mutta erittäin tärkeänä myös metsästäjien hyvinvoinnin. Hän toivoisikin enemmän yhteistyötä eri tahojen välille, jotta kentältä tulevaa tietoa pystyttäisiin hyödyntämään esimerkiksi päätöksenteossa. Erja Pekkala. Pitää muistaa myös se, että metsästys ei ole pelkkää silmitöntä tappamista, vaan kannanhoidon lisäksi metsästäjät tekevät runsaasti suojelutyötä huolehtimalla eläimistä. Silloin kun mikä tahansa eläin tulee tielle, voi tapahtua mitä tahansa ihmisille, useille ihmisille, eläimelle itselleen tai ajoneuvoille. Myös riistaan liittyvä tutkimus ja riistahallinto ovat pitkälle riippuvaisia metsästäjistä ja heidän tekemästään vapaaehtoistyöstä sekä metsästäjien keräämistä riistakantatiedoista
Viime vuonna se oli sallittu muun muassa Kuhmossa, mutta tänä vuonna lupaa ei tullut. – Vuosittain erikseen määrätty asetus ei sallinut meille latvalinnustusta, mutta kielto ei. Tero Nikkinen sai metsonsa puolentoista päivän tarpomisen jälkeen. T alvilinnustus oli mahdollista Lapissa jo toista vuotta peräkkäin 20.–31. tammikuuta. 10 ”Latvalinnustus käy pikemminkin kuntoilusta” Muutaman päivän kokemus Tammikuun lopulla sallittu latvalinnustus koetteli metsästäjiä – pakkasta ja lunta riitti! Saalista kertyi vähän
Niitä ei kuitenkaan sen kummemmin analysoitu, kertoo Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Olavi Pääkkönen. Viime vuonna yhdistys ei ollut mukana kokeilussa. – Lintuja oli loppujen lopuksi puolenkymmentä. Pakkasta oli 15 astetta. Kokemus oli sen verran mukava, että saatan ensi vuonna lähteä vaikka Ruotsiin, jos latvalinnustus ei olisi täällä sallittu. Tänä vuonna sattui metsästysaikaan utuiset kelit. Juhani Karvonen. Tilaisuus ei ehkä toistu. Kulju pitää nykyistä kymmenen päivän metsästysaikaa riittävänä. Vierasluvat kiinnostavat Kittilän riistanhoitoyhdistyksen alueella latvalinnustus oli uutta. – Tiedän, että vannoutuneimmat lintumetsästäjät ovat latvalinnustaneet. Meillä on ollut muutamaan vuoden aika hyvät lintukannat. Harva tänne jänismetsällekään ajaa, sanoo toiminnanohjaaja Tero Heikkilä. Ehkä kova pakkanen ja lyhyt päivä laittaa linnut syömään viimeiseen hetkeen saakka. Kun latvalinnustus tuli tänä vuonna sallituksi Kittilässä, päätin ilman muuta kokeilla. – Minä selvisin noin 25 kilometrillä. Valkoista hankea vasten pienikin tumma täplä ja sen liikkuminen osuvat linnun silmiin. Kyse saattoi olla kovista helteistä, mutta jotain matojakin linnuissa ilmeisesti oli. – Kun siihen sisältyy kaksi viikonloppua, luultavasti kaikki halukkaat ehtivät kokeilemaan latvalinnustusta. Rovaniemellä latvalinnustus oli sallittua nyt ensimmäisen kerran. Sain ammuttua tuelta pienen näreen haarasta, mutta silti ensimmäinen laukaus oli huti. Poikueet supistuivat 1-2 poikaseen. Linnustajan pitäisi Pääkkösen mukaan päästä vähintään noin sadan metrin päähän linnuista ennen kuin hän voisi edes ajatella ampuvansa. Lunta oli paikoin 80 senttiä ja metsäsuksikin upposi ainakin parikymmentä senttiä. Puolentoista päivän lumessa tarpominen toi saaliiksi ukkometson. Varasin onneksi riittävästi evästä ja etenkin juotavaa. Poikueet ovat onnistuneet yllättävänkin hyvin kolmiolaskentojen perusteella, vaikka etenkin alueen pohjoisosissa ei kaikkia kolmioita ole laskettu. – Käsittääkseni lupia myytiin oikein hyvin, mutta luultavasti saalis jäi aika vähäiseksi. – Kymmenen kilometrin päivämatka umpihangessa on jo kova suoritus. Näreiden suojassa pääsin noin 100 metriin ja päätin ampua. Heikkilän mukaan latvalinnustusta saattoivat hillitä kovat pakkaset. Ruotsiin ei tarvinnut lähteä Rovaniemen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Ylijääsköllä on kokemusta latvalinnustuksesta vuosikymmenien takaa, jolloin se oli muutaman vuoden sallittua. Metsästysaika riittävä Kajaanin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Kulju pitää latvalinnustusta hyvänä lisänä suomalaiseen metsästyskulttuuriin. Sen piti olla helppo laukaus, koska lintu oli hyvin näkyvillä puun latvassa. Linnut eivät säikähtäneet hutiani, vaan jatkoivat ruokailuaan. Alkukesän poikimisvaihe tuntui onnistuneen aika hyvin, mutta sitten tapahtui jotain. He ovat käyneet tätä aikaisemmin Ruotsissa, mutta nyt sinne ei tarvinnut mennä. – Koulutan uusia metsästäjiä, ja olen sanonut heille, että nyt kannattaa käydä kokeilemassa. harmita. – Lumipuku on välttämättömyys ja mieluusti aseen kuin kasvojenkin pitäisi olla peitetty valkoisella. Hiihto oli saanut kehon jotenkin huteraksi, joten otin parin minuutin rauhoitustuokion. Saalis oli pyöreä nolla, vaikka lintuja tapasikin. – Kannatan ilman muuta kokeilun jatkamista tulevinakin vuosina. Paikallistuntemusta pitää metsästäjällä olla, sillä syvässä lumessa tarpominen vie aikaa. Metsästäjä voi vain toivoa pääsevänsä lähemmäksi. Neljä vuotta sitten meillä myytiin noin 1100 vieraslupaa, viime vuonna 1700 lupaa. Joukko on kymmenissä, suurta tunkua ei latvalinnustukseen ole. Jos yksikin lintu parvesta havaitsee liikettä, kaikki lähtevät. – Elohopea oli miinus parissakymmenessä asteessa miltei koko metsästysajan ja päiväkin on vielä aika lyhyt. Jostain syystä teerija metsokannat ovat nyt pienemmät kuin viime vuonna. 11 Tänä vuonna latvalinnustamaan pääsi 11 Lapin kunnassa. Luvissa ovat kaikki pienpetoja lintuluvat, mutta lintulupien osuus on varmaan kaksi kolmasosaa eli kolme neljäsosaakin. Nikkinen muistaa lukeneensa, että yhden linnun takia latvalinnustaja hiihtää keskimäärin 100 kilometriä. – Paksussa lumessa eteneminen mahdollisimman äänettömästi on hankalaa. Teerija metsokannat eivät tästä metsästysmuodosta ainakaan kärsi. Pääkkönen kävi viime talvena muutaman kerran latvalinnustamassa. Se oli suosittua, sillä ilmeisesti kaikki metsästäjät eivät enää lupia saaneet. Latvalinnustus käy pikemminkin kuntoilusta kuin metsästyksestä, ja lintu on hyvä lisä, jos sellaiseen metsästäjä osuu. Kun aika loppui, seuraavana päivänä sää kirkastui. En usko, että linnustus oli tänä vuonna ainakaan helpompaa, koska puissa oli paljon lunta ja oksat huurteessa. Metsot ovat vielä kaukana, mutta näkyvät näreen latvassa. Tarpominen kannatti Kittiläläinen Tero Nikkinen kokeili latvalinnustusta nyt ensimmäisen kerran. Minun ja lintujen välissä oli pieni aukko, mutta pääsin sen ylitse hiihtämällä varovaisesti. Huonolla suksikelillä saattaa metsästäjä upota syvällekin hankeen. Nikkinen näki pari metsoa rämeen laidalla 250 metrin päässä. Osa metsästäjistä teki yhden latulenkin, jota he sitten hiihtivät useana päivänä. – Minun piti jo viime vuonna lähteä latvalinnustukseen Sodankylään, mutta sain flunssan ja se reissu jäi tekemättä
– Gps-seurannassa olevat suTouko-kesäkuussa saaristossa tai kosteikon rannalla liikkuva supikoira tekee mittavaa tuhoa linnustolle.. pikoirat ovat liikkuneet ensimmäinen vuotensa aikana jopa 200-300 kilometriä. Harvan kannan alueella supikoirat voivat tehdä pitkänkin vaelluksen. Voi olla, että etelässä sillä ei ole tarvetta liikkua yhtä paljon, koska kumppani löytyy lähempää. Hankkeen rahoittavat Suomen riistakeskus, Metsähallitus sekä Norjan ja Ruotsin ympäristöhallinnot. Viime vuonna Lapin läänistä tavattiin vain kymmenkunta pentuetta. Sekin luulo on osoittautunut vääräksi ainakin Lapissa. Supikoira on osoittautunut ovelaksi, ja ennen kaikkea sopeutuvaiseksi eläimeksi. Pääpaino on nyt Perämeren pohjukassa ja saaristossa, jossa aina Merenkurkusta alkaen on viime vuosina päästy hyviin tuloksiin vieraslaji supikoiran hävittämisessä, sanoo Juha Mäkimartti. – Joskus alkuaikoina tulin antaneeksi lausuntoja, että supikoira olisi helpompi pyytää kuin esimerkiksi kettu. Aikanaan supin luultiin olevan hyvinkin paikkauskollinen otus. Supikoirakannan kasvu on saatu pysäytettyä Lapissa sekä supikoirien vaeltaminen Suomen kautta Ruotsiin ja Norjaan lähes loppumaan. 12 K ymmenen vuotta sitten alkanut hanke on vain kasvanut ja pyyntiä on keskitetty laajemmalle alueelle. Selviytyjälle erämaa ei ongelma Sopeutuvaisuudesta on yhtenä Pohjoismaiden yhteistä toimintamallia vieraspetojen leviämisen estämiseksi. Hän on ollut mukana Suomen riistakeskuksen koordinoimassa pohjoismaisessa supikoirahankkeessa toistakymmentä vuotta. Supikoiran tehopoistot ovat osa Juudakset paljastavat ja loukutkin laukeavat Supikoira pysynyt poissa Lapista Yhteispohjoismainen hanke on kiistatta onnistunut. Reilun kymmenen vuoden aikana Mäkimartti on oppinut supikoirasta paljon. Mäkimartti on Suomen harvoja ammattimetsästäjiä
Lapissa supikoira on nimetty raatokoiraksi, mikä on vieraslajille aika osuva nimi. Se on osoittautunut ovelaksi, ja ennen kaikkea sopeutuvaiseksi eläimeksi. Riistakameroilla saadaan näistä paikoista tehokkaasti havaintoja supikoirista. osoituksena se, että supikoirat selviävät hyvin erämaassakin. – Pakkanen ei ole ongelma ja horrostaminen on yksi sen parhaimpia selviytymiskeinoja. – Se haistaa esimerkiksi hirvien suolijätteet aika nopeasti. Supikoira tuntuu löytävän aivan erinomaisesti erämaassakin ruokansa. Supikoira ei säiky ihmisen hajua samassa määrin kuin esimerkiksi kettu ja ensimmäinen supikoira saattaa Mäkimartin kokemuksen mukaan ilmaantua haaskalle jo muutamassa tunnissa. Supikoira. Riistakameran käyttöön pitää kuitenkin olla aina maanomistajan lupa, Mäkimartti muistuttaa. 13 Suomen riistakeskuksen vetämässä hankkeessa metsästäjät reagoivat supikoirahavaintoihin nopeasti, jopa vain tuntien varoitusajalla. Ammattimetsästäjä Juha Mäkimartti (kuvassa oikealla) on oppinut paljon supikoirista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Marjoja löytyy metsästä lähes varmasti
– Yksi syy saattaa olla, että mereen laskevat joet ovat tuossa suunnassa. – Olemme saaneet pentueet pyydystettyä tehokkaasti. Supikoirat levittäytyisivät siis jokien suuntaisesti. Joskus olen maakotkan nähnyt tappavan supikoiran, mutta muuten se saa olla aika rauhassa vihollisilta. löytää pesiä ja hautovia naaraita. On erityisen ilahduttavaa, että into supikoirien hävittämiseen on levinnyt laajasti koko maahan. Saaristossa tulee tuhoja Mäkimartin mukaan Ruotsissa ja Suomessa on supikoiran torjunta otettu hyvin tosissaan. Määrä on pysynyt viimeiset 3-4 vuotta samana. Supikoira ehtii tonkimaan saarten kaikki sopukat ja sattumaltakin Hankkeen merkittävä osa on loukkupyynti. Hankkeen puitteissa tehdään vuosittain viitisenkymmentä pienpetoloukkua. – Norjassa supeja ei ole ja koko Ruotsissa jäi viime vuonna saaliiksi parikymmentä supia. Ruotsin puolen saarissa tehdyssä tutkimuksessa 90 prosenttia vesilintujen pesistä selviäisi, jos supikoiraa ei ollut ja vain kymmenen prosenttia selvisi jos supikoiria oli saaressa. Ruotsissa on puolentusinaa ammattimetsästäjää, jotka pitävät huolta muun muassa supien pyynnistä. Tiedonkulku parantunut Havainnot supikoirista tulevat nykyisin ilman viivettä. Pannoitamme supikoiria niin sanotuiksi Juudaksiksi, joiden avulla löydämme supikoiria ja mahdollisia populaation alkuja Lapin erämaista. Merenrannassa riittää aina syötävää. Supikoirahavainnosta ilmoittaa metsästäjien lisäksi iso joukko ammattilaisia, jotka liikkuvat Lapin laajoissa erämaissa. Loukkuja on Tornionjoen ja Kemijoen molemmin puolin satoja. – Koko hankkeen kannalta olennaista on verkostoituminen ja hyvä tiedonkulku. Supikoira ei ole enää riistalaji, minkä ansiosta olemme saaneet uusia työkaluja supikoirakannan kurissa pitämiseksi. Pohjoisessa supikoira suuntaa mielellään pohjoiseen päin. Tässä on menty Mäkimartin mukaan eteenpäin alkuajoista, jolloin ilmoitukset saattoivat tulla pitkälläkin viiveellä. Mäkimartti korostaa, että vaikka supikoira syö loppukesällä ja syksyllä pääosin marjoja ja haaskoja, se on kevätkesällä aikamoinen peto linnuille. Loukut myös pyytävät paremmin kun niiden läheisyyteen ei tule ihmisen hajuja. – Ilveksetkään eivät tunnu supikoiria ottavan, ilmeisesti se haisee riittävän pahalle. Loukut voidaan valvoa sähköpostien ja viestien välityksellä, ja näin säästetään kustannuksia. Vuosien varrella on syntynyt luottamus metsästäjien keskuudessa, mikä on ollut ensiarvoisen tärkeää. Tällä tavoin saamme pentueet kartoitettua. Loukut toimivat hyvin, ja yhtenä loukkupyynnin onnistumisen edellytyksenä on loukkuvahtien ja riistakamerajärjestelmien käyttö. – Perämeren linnustollisesti arvokkaista saarista poistetaan vuosittain supikoiria. Loukkuja on Tornionjoen ja Kemijoen molemmin puolin satoja. Perinteinen koirametsästys näillä alueilla on vaikeaa ja vaarallista vilkkaan liikenteen vuoksi, joten loukkupyynti on tehokas keino näillä alueilla. Mäkimartin mukaan mielenkiintoinen havainto on, että supikoirat suuntaavat Perämeren pohjukasta luoteeseen sekä koilliseen, vaikka luulisi eläinten pyrkivän etelän suuntaan kohden lämpimämpiä olosuhteita. 14 valitsee talvehtimispaikakseen haaskan läheisyyden, koska se voi keväällä käydä haaskalla tankkaamassa. Juhani Karvonen. Usein supi on saatu tunneissa pyyntiin ensimmäisestä ilmoituksesta. Supikoiralla ei ole Lapissa juurikaan luontaisia vihollisia. – Jokien rannoilla on noin kilometrin levyinen kaistale, joka rajoittuu valtateihin tai rautatiehen. – Itselläni oli alun perin se olettamus, että supikoirat viihtyvät vesistöjen äärellä. Judakset toimivat mallikkaasti Viime vuonna Lapista paljastui toistakymmentä pentuetta. Hankkeen merkittävä osa on loukkupyynti. Yksittäisiä supikoiria löytyy aina Inarin seutua myöten. – Se saattaa johtua siitä, ettei pesimäaikaan ole vielä marjoja ja haaskatkin on vähissä. Mäkimartti kiittelee vuolaasti vapaaehtoisia metsästäjiä sekä metsästysseuroja avusta supikoirakannan vähentämisessä. Touko-kesäkuussa saaristossa tai kosteikon rannalla liikkuva supikoira tekee mittavaa tuhoa linnustolle. Toinen leviämissuunta on länteen Perämeren saarille ja Ruotsia kohti. Loukkupyynnin onnistumisen edellytyksenä on loukkuvahtien sekä riistakamerajärjestelmien käyttö. Hankkeen puitteissa tehdään vuosittain viitisenkymmentä pienpetoloukkua. Keväällä etelärinteet sulavat aika nopeasti ja ensimmäiset marjat paljastuvat hangen alta. Loukkupyynnin tehokkuus on suoraan verrannollinen pyydysyksiköiden määrään, Mäkimartti vertaa. Toki vesistöt niitä houkuttavatkin, mutta olemme löytäneet talvehtimispaikkoja tunturien ja vaarojen päältä, vaikka olot ovat talvella karut
Pohjois-Karjalassa asuva Antti Kuivalainen sanoo, että virkamiesten on oltava erittäin tarkkana erilaisista kytköksistä, että luottamus säilyy kansalaisten silmissä. – Lupia on näköjään jaettu erityisesti eräalalle laajasti. Kyllä riistahallinnon valmistelijoiden ja päättäjien on oltava neutraaleja ja pidättäydyttävä tämmöisestä suhmuroinnista. Lupapolitiikkaa ihmettelee myös Polvijärvellä asuva metsästäjä Antti Kuivalainen, joka on toiminut muun muassa Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtajana. 15 P itkään ”vaiettuna salaisuutena” olleet Metsähallituksen ilmaisluvat aiheuttavat ihmetystä. Kyllä työtehtävät pystyy hoitamaan työaikana. Tässähän ei ole kyse pikkujutusta, vaan tuhansien eurojen arvoisesta vuosittain toistuvasta edusta.. – Olisi hyvä, että vastuutahot selvittäisivät näiden lainmukaisuuden. Henkilöstölle ja eri sidosryhmille Metsähallitus jakaa ilmaislupia Metsähallituksen Eräpalvelut myönsi viime vuonna noin 300 maksutonta pienriistalupaa. Etenkin erilaisille sidosryhmille jaettavat luvat herättävät kysymyksiä eturistiriidoista. Valtaosa, 258 kappaletta, meni Metsähallituksen henkilöstön käyttöön ja loput eri sidosryhmille
Miten tarkkana tässä on oltu. Ministeri muistuttaa, että sidosryhmäluvilla on lainsäädännöllinen pohja; ne ovat avoimia hallintopäätöksiä ja ne myöntää erätalousjohtaja. Leppä ei kuitenkaan näe eturistiriitaa siinä, että ministeriön Metsähallituksen asioita valmistelevat virkamiehet voivat saada ilmaislupia. Ministeri ei ole käyttänyt lupaansa Maaja metsätalousministeri Jari Leppä kertoo tietävänsä Metsähallituksen jakamista ilmaisluvista myös ministeriönsä suuntaan. Sidosryhmäluvat ovat yksi tapa luoda mahdollisuus käytännössä tutustua Metsähallituksen Eräpalveluiden toimintaan ja metsästyksen käytäntöihin valtion lupa-alueilla. On herättänyt ihmetystä, kun ministeriön virkamiehiä itseään koskeva taloudellinen etuus valmistellaan ja päätetään samassa ministeriössä. Tässähän ei ole kyse pikkujutusta, vaan tuhansien eurojen arvoisesta vuosittain toistuvasta edusta. – Lupien myöntämisen taustalla ei ole etuuden myöntäminen vaan pikemminkin velvoite perehtyä. – Sidosryhmäluvat on perusteltu tapa tutustuttaa erätalouden toimijoita Metsähallituksen alueisiin ja käytäntöihin, toteaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä. ”Luvilla selkeä lainsäädäntöpohja” Maksuttomilla luvilla on selkeä lainsäädäntöpohja ja sen käyttöä ohjataan erätalousjohtajan linjauksilla. Luvat mietitään etukäteen siten, että siitä ei aiheudu eturistiriitaa Metsähallituksen toiminnan suhteen. Nämä luvat ovat julkisia hallintopäätöksiä. Yli 30 vuotta virkamiehenä sekä rajamiehenä että sotilaana työskennellyt Kuivalainen sanoo, että virkamiesten on oltava erittäin tarkkana erilaisista kytköksistä, että luottamus säilyy kansalaisten silmissä. – Maaja metsätalousministeriö vastaa Metsähallituksen tulosohjauksesta ja Metsähallitusta koskevasta lainsäädännöstä. Kaiken kaikkiaan Kuivalainen pitää ilmaislupia pahoina yleisen uskottavuuden ja luottamuksen kannalta. Erätalousjohtajan myöntämiä sidosryhmälupia myönnettiin vuonna 2020 kaikkiaan 41 kappaletta. Olisi hyvä, että vastuutahot selvittäisivät näiden lainmukaisuuden. Metsähallituksen ohjauksesta vastaavat henkilöt toimivat lisäksi virkavastuulla, jossa puolueettomuus on yksi peruspilareista. Heillä on erätalousjohtajan delegoima oikeus kirjoittaa sidosryhmälupa, mikäli heidän isännöimäänsä vierailuun liittyy metsästystä tai kalastusta. – Vuosittain on järjestetty ainakin yksi iso sidosryhmähirvijahti, joiden osallistujat ovat – Joskus käy niin, että joku kieltäytyy luvasta, jos itse kokee syntyvän eturistiiriidan, mutta tähän liittyvää harkintaa tehdään luonnollisesti myös Metsähallituksessa. Bisin mukaan yleisimmin ilmaislupia kysyvät toimittajat, jotka tarvitsevat lupaa eräaiheisten juttujen tai kuvausten tekemiseksi. Erätalousjohtaja on lisäksi delegoinut sidosryhmälupien myöntövaltuudet yhteensä 22 Metsähallituksen johtajistoon tai Eräpalveluiden ylimpiin toimihenkilöihin kuuluville. Muiden kuin erätalousjohtajan kirjoittamia sidosryhmälupia on lyhytaikaisina metsästystai kalastuslupina vuonna 2020 myönnetty 81 kappaletta. Kuva: Valtioneuvosto Sidosryhmäluvat Valtakunnallisten sidosryhmien eräluvat myöntää erätalousjohtaja ja ne toimitetaan pääjohtajan saatekirjeellä saajalle. Kiinnitin jo silloin huomiota, että virastojen päälliköillä ja myös Metsästäjäliiton eräillä henkilöillä oli ilmaislupia. – Metsähallituksen asioita valmistelevien henkilöiden tulee olla hyvin perillä Metsähallituksen toiminnasta. – Minulla on tällainen lupa, jota en ole kertaakaan käyttänyt, sanoo ministeri Leppä. Lähde: Metsähallitus. Tässä ryhmässä on Metsähallituksen vieraita, esimerkiksi tutkijoita, toimittajia tai kuvaajia. – Lisäksi kalastuksen tai metsästyksen sidosryhmälupia voidaan tarjota henkilöille, joiden tulee työssään tuntea Metsähallituksen alueita tai erätoimialaa. Sidosryhmälupia myönnetään laajemmin myös muille kuin MMM:n virkamiehille, ministeri korostaa. Lupa on kiintiöinniltään kausilupaa vastaava. – Näissä järjestettiin muun muassa metsästysretkiä. – Sidosryhmäluvat on perusteltu tapa tutustuttaa erätalouden toimijoita Metsähallituksen alueisiin ja käytäntöihin. – Se on tietoisesti rakennettu epämääräinen käytäntö, joka on pikkuhiljaa kasvanut nykyisiin määriinsä. Lähde: Metsähallitus Pienriistaluvat Metsähallituksen henkilöstön pienriistan metsästysluvat vuonna 2020 (yhteensä 258 kappaletta): • Metsähallituksen johtajatehtävissä olevien luvat (koko maa): 25 kpl • Metsätalouden toimihenkilöiden luvat (metsäsuunnittelu ja riistaelinympäristöt, oma toimialue): 209 kpl • Metsästyksen eräsuunnittelijoiden luvat (koko maa): 12 kpl • Erätarkastajien luvat (koko maa): 12 kpl Lupaa voi käyttää myös vapaa-aikana, mutta siihen liittyy valvontavelvoite: lupien tarkistaminen muilta metsästäjiltä/kalastajilta. Onko itsellänne vapaa metsästysoikeus Metsähallituksen lupa-alueilla. Saajat ovat pääasiassa riistaja kalatalouden valtakunnan tason tehtävissä toimivia, valvontaviranomaisten ja maanpuolustuksen edustajia sekä Metsähallituksen tulosohjauksesta vastaavia virkamiehiä, jotka työssään kohtaavat ja ratkovat riistatai kalatalouden kysymyksiä. Ne henkilöt, jotka työssään ratkovat joko metsästyksen tai kalastuksen kysymyksiä tai vastaavat riistatai kalalajien hoidosta tai niiden elinympäristöjen hoidosta pitää tuntea myös metsästystä ja kalastusta, miten se tapahtuu ja miten elinympäristöillä on vaikutusta lajien käyttäytymiseen ja selviytymiseen. Näin painottaa Metsähallituksen Eräpalveluiden erätalousjohtaja Jukka Bisi. Maksuttomia lupia ei Bisin mukaan anneta liikekumppaneille, joista voisi syntyä eturistiriitaa paitsi tilanteessa, jossa heidät on kutsuttu tapahtumaan, jossa on ohjelmassa metsästystä tai kalastusta. Se oli ja on edelleen vastoin oikeustajuani, että voiko tämä asia tosiaan olla näin. Onko mahdollisesti eturistiriitoja, jos lupia annetaan tietyille sidosryhmille. 16 Kuivalainen oli työuransa aikana pitkään mukana järjestötoiminnassa, ja se myös osaltaan avasi silmät lupakäytännön laajuuteen
kuluja, mutta he saavat riistanhoitotyötä vastaan maksuttoman metsästysluvan. Valvontaa vastaan on vuonna 2020 myönnetty 75 erälupaa. Lähde: Metsähallitus Riistalaskentaa ja valvontaa vastaan myönnettävät maksuttomat luvat Metsähallituksen vieraana ja he saavat maksuttoman luvan. Maija Salmi. Näin toteaa rikosoikeuden professori Matti Tolvanen. Metsähallituksen laskentavastuulla oleville riistakolmioiden vapaaehtoisille laskijoille on vuonna 2020 myönnetty laskentaa vastaan 75 kanalintulupaa, kukin lupa on seitsemän vuorokauden mittainen yhdelle Metsähallituksen lupa-alueelle. Jos kyse olisi viranomaisesta, tilanne olisi vielä hankalampi. Kuva: Metsähallitus/ Mikael Ahlfors Metsähallituksen organisoimaan riistalaskentaan osallistuville voidaan metsästyslain ja maksuasetuksen mukaisesti myöntää maksuton metsästyslupa vastineeksi riistanhoitoon ja -tutkimukseen osallistumisesta. – Tässäkin on tavoitteena, että tiedetään millaisista asioista päätetään. – Verohallinto ottanee tai on ehkä jo ottanut kantaa siihen, olisiko kyseessä verotettava etuus. Siitä kuitenkin jo 1980-luvun alkupuolella luovuttiin, kun ei katsottu sopivaksi, että virkamies matkustaa ilmaiseksi linjavuorolla, jonka luvan myöntämistä hän on ehkä lupaharkinnassa puoltanut. Bisi korostaa, että lupia ei pääsääntöisesti myönnetä poliittiselle päättäjille. Osa laskijoista on paikkakuntalaisia kanakoiraharrastajia, jotka ensisijaisesti metsästävät oman kuntansa alueella kuntalaisen vapaaseen metsästysoikeuteen perustuen, jolloin he eivät oman kotikuntansa alueella edes tarvitse Metsähallituksen lupaa. Lain mukainen toiminta ei voi olla lahjontaa. – Kyseessä on henkilökohtainen etu, jossa toiminnan yleishyödyllisyydellä sinänsä ei ole merkitystä verokohteluun. yleishyödyllinen riistakantojen tai kalavesien hoitoon liittyvä tausta, niitä ei ole tulkittu henkilökohtaiseksi etuisuudeksi eikä niistä ole katsottu syntyvän myöskään verotettavaa etua. Lupia voidaan Jukka Bisin mukaan myöntää muille metsästyksestä ja kalastuksesta sekä erävalvonnasta ja sen viranomaisyhteistyöstä päättäville henkilöille ei vain Metsähallituksen asioista päättäville. Luvan saaneen tulee myös jättää muiden tavoin saalisilmoitus. Luvat ovat pääosin lyhytaikaisia kalastusja metsästyslupia. Metsähallituksen palveluksessa oleville annettu etuus on helpommin katsottavissa verotettavaksi tuloksi verrattuna niihin, jotka eivät saa metsähallitukselta palkkaa riistanhoidosta tai valvonnasta. Laskijoille ei korvata laskentaan osallistumisesta koituvia matka-, majoitustms. Verottaja ei silloin näihin etuihin puuttunut, nykyään varmaan puuttuisi. Kysymys on Tolvasen mukaan siitä, onko etuus katsottava korvaukseksi työstä. – Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa heitä perehdytetään esimerkiksi heidän toivomuksestaan metsästykseen tai kalastukseen. Metsähallitus organisoi ja koordinoi Ylä-Lapin tunturialueiden koira-avusteiset riekkolaskennat. Bisi korostaa, että Metsähallitus myöntää yhteensä yli 200 000 erälupaa valtion maille vuosittain, joista maksuttomien osuus on varsin vähäinen. Hyvin monilla on joko poliisitai rajavartijatausta. Perehtyneisyys alaan on hyvän hallinnon ja hyvän ohjauksen perusta. Valtion maiden eräluvituksen linjaukset ja viranomaisharkinta ovat erätalousjohtajan virkavastuulla. 17 ”Kyse on todella harmaasta alueesta” Sidosryhmiä ei metsästyslain pykälä koske, ja kyse on todella harmaasta alueesta. Tekevätkö he riistanhoitoa tai metsästyksen valvontaa. Koska maksuttomat eräluvat ovat viranomaisharkintaan perustuvia, tehtävänhoitoon kytkeytyviä ja niiden myöntämisessä on ns. Luvan perusteella metsästäminen ei ole yleishyödyllistä, vaikka valvonta ja riistanhoito ehkä sitä ovat. Lupien saajat toimivat vapaa-ajallaan erätarkastajien avustajina ja raportoivat valvonnasta erätarkastajille. Joskus käy niin, että joku kieltäytyy luvasta, jos itse kokee syntyvän eturistiriidan, mutta tähän liittyvää harkintaa tehdään luonnollisesti myös Metsähallituksessa. Se oli silloin lailliseksi katsottu järjestelmä. Myös Metsähallituksen työntekijöillä oli aikoinaan laajat eränautintaoikeudet, sanoo Metsähallituksen Eräpalveluiden erätalousjohtaja Jukka Bisi. Erävalvontaa ja riistanhoitoa suorittavien osalta maksuttomuus tai alennettu hinta perustuu metsästyslakiin. Kaikki luvat tallennetaan sähköiseen järjestelmään, ja sen seurannasta vastaa Julkisten hallintotehtävien yksikössä viime kädessä erätalousjohtaja. Maaja metsätalousministerille lupa on kuitenkin toimitettu, koska eräasiat kuuluvat hänen toimialaansa. Menneinä aikoina monilla valtion virkamiehillä oli ilmainen metsästysja kalastusoikeus valtion maille ja näitä lupia on ollut sadoittain. Nykyisin niitä myönnetään merkittävästi aiempaa vähemmän ja tarkemmin rajatuille alueille. Vuonna 2020 näitä lupia myönnettiin 88 kappaletta yhden lupa-alueen kattavana kausilupana. Tolvanen nostaa vastaavanlaisen tapauksen esimerkiksi: – Tämä asia on hieman sukua sille, kun nuorena nimismiehenä sain ilmaismatkat alueen linja-autoissa sillä perusteella, että samalla muka valvoin liikenteen lupia. – Metsähallitus on liikelaitos, ei viranomainen, ja siinä mielessä sidosryhmätoiminta voi olla perusteltua eikä ainakaan lainvastaista. Metsähallituksen johtotehtävissä oleville annetut maksuvapautukset vaativat jo luovaa laintulkintaa. Kaikkien maksuttomien erälupien ehdot ja saaliskiintiöt ovat samat kuin luvan ostaneilla. – Maksuttomia lupia on myönnetty valtion maille niin kauan kuin Metsähallitus on ollut olemassa. Periaatteessa voisi olla, jos edun antaminen liittyy työtehtäviin
Kiikarit kehittyvät, samoin aseisiin tuleva kameratekniikka. 18 S ata vuotta täyttävä Sako on koko historiansa ajan panostanut tuotekehitykseen, jonka tuloksena Riihimäen tehtaassa on valmistettu laadukkaita, ympäri maailmaa käytössä olevia aseita. Metsästäjä kuitenkin haluaa jatkossakin vetää itse liipaisimesta, tehdä itse päätöksen ammuntahetkestä ja tuntea, kun laukaisu tapahtuu, sanoo Sakon tuotekehityspäällikkö Kari Kuparinen.. Tuotekehitykseen Sako panostaa jatkossakin. – Tuotekehitys on jatkuvaa toimintaa. Lisäksi aseiden paikannintekniikka kehittyy. Vaikka pulttilukkokivääri 100 vuotta täyttävä Sako panostaa aseiden ja patruunoiden tuotekehitykseen Tarkka ja turvallinen ase – Elektroniikka tulee yhä enemmän mukaan aseisiin
Raimo Karjalainen sanoo maailman vanhimman perheyhtiön, italialaisen Berettan, olevan Sakolle erinomainen omistaja. Sakon valmistamat aseet, Sako ja Tikka, ovat monia kilpailijamerkkejä kalliimpia, mutta metsästäjät ovat valmiit maksamaan suomalaisesta laadusta. Pinnoitemateriaalit kestävät yhä enemmän säätilojen vaihtelua, pienikaliberisissa – Berettan tulo omistajaksi oli onnenpotku Sakolle. Hintahaarukka tavallisille metsästyskivääreille on tuhannesta eurosta viiteen tuhanteen. Kun Beretta tuli omistajaksemme vuonna 2000, valmistimme vuodessa 20 000 asetta, kuvailee 20 viimeisen vuoden kasvua Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen. – Valmistimme viime vuonna 113 000 kivääriä, se on ennätys. Patruunoiden myynti on Sakon liiketoiminnassa kymmenen prosentin luokkaa. – Tänä vuonna meillä on tilauksia niin paljon sisällä, että tiedämme tekevämme tänä vuonna uudet tuotantoennätykset niin kiväärien kuin patruunoidenkin valmistuksessa, toteaa Karjalainen. on vanha keksintö, ase ei ole koskaan valmis. 19 Sako teki uuden myyntiennätyksen Sakon valmistamien aseiden kysyntä kasvaa. – Hyvä ase on laadukkaasti Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen sanoo kiväärien tuotekehityksen olevan jatkuvaa. Vuotta kohden laskettuna laadukastaan ase ei ole niin kallis, korostaa Karjalainen. Viime vuonna Sako teki uuden myyntiennätyksen. Hyvän aseen ominaisuudet Millainen on hyvä ase. Viime vuonna Sako teki 11 miljoonaa patruunaa, tänä vuonna määrä kasvaa 15 miljoonaan. Valtaosa vientiin Sakon valmistamista kivääreistä valtaosa menee vientiin, muun muassa Pohjois-Amerikkaan, Australiaan, UuteenSeelantiin, Skandinaviaan ja eri Euroopan maihin. On myös muistettava, että kiväärin elinikä on pitkä, sata vuotta. Beretta on panostanut Sakon toiminnan kehittämiseen, tiloja Riihimäellä on laajennettu ja tuotantoa monipuolistettu.. Beretta on panostanut Sakon toiminnan kehittämiseen, tiloja Riihimäellä on laajennettu ja tuotantoa monipuolistettu. Aseita voi aina parantaa, sanoo Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen. Aseita voi aina parantaa. Tänä vuonna työntekijämäärämme kasvaa ja tavoitteena on rikkoa 100 miljoonan euron raja liikevaihdossa. Beretta oli onnenpotku Vuodesta 2000 Sako Oy on kuulunut italialaisen Berettakonsernin omistukseen. – Berettan tulo omistajaksi oli onnenpotku Sakolle. – Me emme tule koskaan olemaan edullisimpien aseiden valmistaja. Berettan tulo omistajaksi myös toi uutta potkua markkinointiin. – Metsästystuotteet on meillä valtaosa myynnistä. Myös patruunoiden tuotantomäärät ovat kasvaneet. Teemme tarkkuuskivääreitä niin viranomaisille kuin urheiluampujille, mutta metsästystuotteet ovat ylivoimaisesti suurin kategoria, kertoo Karjalainen. toimiva, tarkka ja turvallinen, luonnehtii hyvän aseen kolme ominaisuutta Sakon tuotekehityspäällikkö Kari Kuparinen. – Vaikka pulttilukkokivääri on vanha keksintö, ase ei ole koskaan valmis. – Aseiden pinnoitteet kehittyvät koko ajan. Me panostamme laatuun, metsästäjät ovat halukkaita panostamaan asehankinnoissaan laadukkaaseen tuotteeseen. Aseissa tapahtuu kehittymistä monissa eri asioissa. – Investoinnit ovat mahdollistaneet kasvun. Kun vuonna 2010 liikevaihtomme oli 51 miljoonaa euroa ja työllistimme 196 työntekijää, viime vuonna liikevaihtomme oli 98 miljoonaa euroa ja työllistimme 320 ihmistä
Kuva: Sako Oy. Paikannintekniikka mahdollistaa esimerkiksi jahtien tarkemman suunnittelun ja toteutuksen. Kuparinen kertoo aseiden räätälöinnin suosion kasvavan. Aseita voidaan räätälöidä eri tukkimalleilla eri puulajeista, aseisiin halutaan myös erilaisia kaiverruksia ja värejä, sanoo Sakon tuotekehityspäällikkö Kari Kuparinen. Laadusta huolehditaan tinkimättömästi tuotannossa. Aseisiin enemmän elektroniikkaa Elektroniikka yleistyy koko ajan eri laitteissa. Aseiden valmistuksen keskeinen kulmakivi on laatu. • Tuotantolaitokset: Riihimäellä tuotekehitys ja aseiden valmistus, Hausjärvellä patruunalataamo. Muunneltavuutta kehitetään lisää Kari Kuparinen sanoo aseiden muunneltavuuden olevan yksi tärkeä asia, johon tuotekehityksessä panostetaan. – Kameratekniikan kehittyminen avaa huikeita mahdollisuuksia. Sako esitteli viime vuonna S20 mallinsa. • Työpaikat: 320 (vuosi 2020). Ampumaratojen meluvaatimukset kiristyvät, siksi meidän tulee kyetä tekemään yhä hiljaisempia aseita. – S20-mallin rakenne on sellainen, että kivääri voidaan erilaisilla etuja takatukeilla säätää ampujan mieltymysten mukaiseksi. Esimerkiksi aseiden paikannintekniikka on yksi mahdollisuus. – Ääniä ja rekyyliä halutaan vaimentaa yhä enemmän. Sako Oy • Perustettu: 1919 Suojeluskuntain Yliesikunnan alaiseksi aseiden korjauspajaksi, omaksi yhtiökseen 1.4.1921. Lisäksi kehittyvät optiset tähtäimet, samoin aseisiin tuleva kameratekniikka, sanoo Kari Kuparinen. Tukholmassa Ruotsissa myyntikonttori, toinen myyntikonttori Kanadan Torontossa. Kivääri voidaan erilaisilla takaja etutukeilla räätälöidä ampujan mieltymysten mukaiseksi. – Aseen liipaisimia voidaan siirtää sekä taakseettä eteenpäin koon mukaan, ja helposti säädettävä poskikappale ja välilevyt auttavat löytämään mahdollisimman hyvän ampuma-asennon. Esimerkiksi Kuparinen nostaa Sakon viime vuonna esittelemän S20 -mallin. Aseet eivät ole poikkeus, vaan elektroniikka yleistyy niissäkin. • Omistaja: Vuodesta 2000 lähtien italialainen perheyhtiö Beretta. Kuparinen sanoo valovoimaisten kiikaritähtäimien kehittyvän niin, että esimerkiksi eläinten tunnistaminen onnistuu yhä paremmin myös pimeällä. Kuva: Sako Oy Sakon työllistää yli 300 työntekijää. Tulevaisuudessa kivääreissä voi olla kiikariin integroitu kamera, jolla metsästäjä voi taltioida jahdin huippuhetket ja katsoa ne myöhemmin läheistensä kanssa, jatkaa Raimo Karjalainen. • Tuotteet: Sakoja Tikkakiväärit, Sako-patruunat. Aseita voidaan räätälöidä eri tukkimalleilla eri puulajeista, aseisiin halutaan myös erilaisia kaiverruksia ja värejä. Aseen käyttötarkoituksen vaihtaminen metsästyksestä rataammuntaan onnistuu helposti erilaisten tukkien ja kahvojen ansiosta. – Elektroniikka tulee yhä enemmän mukaan aseisiin. Sako S20 on hybridikivääri. 20 aseissa korostuu myös keveys, kertoo Raimo Karjalainen. Se on hybridikivääri, joka soveltuu sekä metsästäjille että tarkkuusampujille. – Aivan kuten moni haluaa tuunata, räätälöidä itselleen sopivan auton lisävarusteilla, yhä useampi haluaa tuunata kiväärinsä juuri omien mieltymysten mukaiseksi. • Liikevaihto: 98 miljoonaa euroa (vuosi 2020). – Aivan kuten moni haluaa tuunata, räätälöidä itselleen sopivan auton lisävarusteilla, yhä useampi haluaa tuunata kiväärinsä juuri omien mieltymysten mukaiseksi. Toimitusjohtaja nostaa tärkeäksi tuotekehityskohteeksi myös äänenvaimennuksen
Sakon luodikkomallisto uusittiin vuoteen 1961 mennessä, ja uudet mallit oli suunnattu ennen kaikkea Pohjois-Amerikan markkinoille. Vuoden 2000 alussa tapahtuneessa yrityskaupassa Sako Oy siirtyi italialaisen Beretta-yhtiön omistukseen. Toki sähköinen varmistus voi yleistyä, mutta liipaisinjärjestelmä säilyy nykyisen kaltaisena, sanoo Kuparinen. Vuoden 1989 alusta yhtiön nimeksi tuli jälleen Sako Oy. Patruunoiden tuotekehityksessä Sako huomioi EU:ssa vireillä olevan hankkeen lyijyn käytön kiellosta metsästyksessä, kalastuksessa ja urheiluammunnassa. Asevalmistus ei kuitenkaan katkennut kokonaan, vaan vuosina 1945–1950 Sakolla tehtiin muun muassa sotilaskivääristä muunnettua hirvikivääriä sekä jatkettiin kevyen metsästysluodikko L46:n jo vuonna 1941 alkanutta suunnittelutyötä. Tämä tapahtuu erilaisilla etäisyyksillä ammuttaessa ja myös riistasta riippumatta. Vuoden 2000 alussa tapahtuneessa yrityskaupassa Sako Oy siirtyi italialaisen Beretta-yhtiön omistukseen. – Kolmiteräinen kärki ja reaktioviiste aloittavat välittömän laajenemisen ja optimoivat luodin avautumisen se osuessa kohteeseen. Vuosina 1962–1969 Sako valmisti metsästysaseiden ohella noin 20 000 kappaletta Valmetin Tourulan tehtaalla kehitettyä rynnäkkökivääriä 7,62 RK 62. – Lyijyluodin korvaaminen on vaikeampaa, mutta asian ratkaisemiseksi tehdään työtä koko ajan. Lempinimensä ”Pystykorva” malli sai jyvän sivuilla olevista korvakkeista. Nimenmuutokset ja fuusioiden aika Vuonna 1983 yhdistettiin Sako ja niin ikään Nokian omistuksessa ollut Tikkakosken asetehdas Oy Sako-Tikka Ab:ksi. Lähteet: Sako Oy ja Suomen Metsästysmuseo – Ääniä ja rekyyliä halutaan vaimentaa yhä enemmän. Svinhufvudin lempinimen mukaan, keskeinen osa Suomen puolustusta talvija jatkosodissa. Sota-aikana Sako valmisti myös noin 300 miljoonaa konepistoolinpatruunaa. Ampumaratojen meluvaatimukset kiristyvät, siksi meidän tulee kyetä tekemään yhä hiljaisempia aseita. Sako on panostanut kuparipatruunoiden tuotekehitykseen vastauksena lyijyttömyyden vaatimukseen. Tehtaan työntekijämäärä kohosi 1960-luvun lopulla lähes 800:aan. Vuonna 1950 tehtaan työntekijämäärä oli 230 henkeä. Luodikkotuotanto laajeni uuden L57-mallin myötä, ja pian Sakon aseita vietiin jo 50:een maahan. Toimintansa alkuvuosina asepaja kunnosti pääasiassa venäläisiä sotilaskivääreitä m/91 suojeluskunnille. Kyseinen kivääri ja sen jatkokehitelmä, m/39 eli ”Ukko-Pekka” presidentti P. Sakon ensimmäinen oma asemalli oli sotilaskivääri m/28. Tuolloin vuonna 1919 toimintansa aloittanut Suojeluskuntain Yliesikunnan alainen aseiden korjauspaja järjestettiin omaksi yhtiökseen. Vuonna 1997 Sakon patruunatehdas siirtyi Hausjärvelle. Luodikon sarjavalmistus saatiin käyntiin vuonna 1946, jolloin valmistuivat ensimmäiset 800 asetta. Myös metsästysja pistoolinpatruunoiden valmistus jatkui, samoin aseiden korjaustyöt. Nimenmuutokset jatkuivat vuoden 1987 alussa, jolloin Nokia ja Valmet yhdistivät aseliiketoimintansa, minkä jälkeen yhtiön nimeksi tuli Sako-Valmet Oy. – Viime vuonna valmistimme hieman yli 11 miljoonaa patruunaa, tänä vuonna tulemme valmistamaan yli 15 miljoonaa patruunaa, kertoo Raimo Karjalainen. Suomen Punainen Risti luopui Sakon osakkeista vuonna 1962, ja uudeksi omistajaksi tuli Suomen Kaapelitehdas Oy, josta tuli osa Nokia-konsernia vuonna 1967. Panostusta patruunoihin Sako on viime vuosina määrätietoisesti lisännyt tuotekehityspanostusta patruunoihin. Vuonna 1986 Oy Sako-Tikka Ab fuusioitiin osaksi Nokia Koneteollisuutta. – Metsästäjä haluaa jatkossakin vetää itse liipaisimesta, tehdä itse päätöksen ammuntahetkestä ja tuntea, kun laukaisu tapahtuu. Pienestä asepajasta isoksi asevalmistajaksi – Tähtäimissä kehitys tapahtuu lainsäädännön sallimissa puitteissa, muistuttaa Kuparinen. Sakon kehitys pienestä asepajasta nykyaikaiseksi asevalmistajaksi heijastaa monin tavoin itsenäisen Suomen historiaa. Sakon metsästysja urheiluaseista meni 2010-luvun alussa vientiin noin 95 prosenttia. Tikkakosken tehtaan asetuotanto siirrettiin Riihimäelle ja kesällä 1993 siirrettiin Jyväskylän Tourulan tehtaalta Valmetin rynnäkkökiväärituotanto. Vaikka elektroniikka kehittyy ja yleistyy aseissa, perusydin säilyy ennallaan. Sakon syntymäpäivä on 1.4.1921. Patruunaosastolla valmistettiin lisäksi karbidilampun polttimoita, kaapelikenkiä, rakennusheloja, matkalaukun lukkoja, tupakansytyttimiä ja huulipunapuikkojen hylsyjä. Eero Wihuri. Tehdas joutui etsimään sotatarviketuotantoa korvaavia tuotteita ja alkoi valmistaa muun muassa kelloja kultasepän työvälineitä ja koneita, harppilaatikoita sekä hiomaja tekstiilikoneita. Vuonna 1927 Sako muutettiin osakeyhtiöksi ja yhtiö osti Oy Suomen Ampumatarviketehdas Ab:n tontin kiinteistöineen Riihimäeltä, jossa toiminta on jatkunut siitä lähtien. Suuri tekijä vientimarkkinoilla on ollut vuonna 2002 lanseerattu Tikka T3 -kiväärisarja, jonka miljoonas yksilö valmistui maaliskuussa 2020. Olemme kehittäneet ainutlaatuisen reaktiivisen laajenemismallin, joka poistaa tämän ongelman, sanoo Kari Kuparinen. Tärkein vientimaa oli Yhdysvallat, jonka osuus viennistä oli noin 60 prosenttia. Samalla patruunoiden valmistusmäärät ovat lisääntyneet. Vuonna 2000 alkoi Berettan aika Vuonna 1999 Sakon omistajaksi tuli yksin Valmet Oy, joka muodosti yhdessä Rauma Oy:n kanssa Metso Oyj:n. Uusia materiaaleja kehitetään, koska EU:n alueelle ollaan tuomassa lyijykieltoa, sanoo Raimo Karjalainen. Tekstiilikoneiden valmistus muodosti 1950-luvun alussa yli puolet Sakon liikevaihdosta, mutta vähitellen patruunoiden, luotien ja metsästysaseiden myynti alkoi kasvaa ja Sakosta alkoi jälleen tulla pääasiassa aseiden valmistaja. 21 Sako Oy täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Tehtaan tuotantoa vietiin yli 50:een maahan. Muun muassa haulikoita ja pistooleita valmistava, vuonna 1526 perustettu Beretta on maailman vanhin teollinen perheyhtymä, jonka palveluksessa on noin 3 100työntekijää. Luodin muotoilu on sellainen, että sen ballistinen kerroin on suuri ja lentorata mahdollisimman tasainen. Lyijyttömien luotien haasteena on saada ne avautumaan kohteeseen osuessaan kohteen ollessa kauempana. – Kehitämme koko ajan lyijyttömiä patruunoita. Suomen Punainen Risti omistajaksi Sodan jälkeen Sakon osakekanta siirtyi Suomen Punaiselle Ristille. E
Kuva: Suomen Metsästysmuseo/Taru Liukkonen harppilaatikoita sekä hiomaja tekstiilikoneita. – Metsästysaseiden valmistus tuli oikeastaan kuvaan vasta sotien jälkeen, kun Neuvostoliitto suhtautui sotilasaseiden valmistukseen nuivasti. Eero Wihuri. – Näyttely kertoo Sakon tuotteista, tuotannosta ja yrityksen vaiheista. Laadukkuudesta kertoo Sakon menestyminen Pohjois-Amerikan kilpailuilla markkinoilla, sanoo Partanen. Tarvittiin omaa asetuotantoa, jotta puolustusvoimien puolustuskyvystä voitiin huolehtia. Metsästysmuseon kokoelmissa on hyvin Sakon valmistamia aseita eri aikakausilta, näitä aseita esitellään luonnollisesti näyttelyssä. – Sodan jälkeen Sakon osakekanta siirtyi Suomen Punaiselle Ristille. Presidentti Urho Kekkonen luotti jahtireissuillaan Sakon valmistamiin aseisiin. – Sako on aina ollut myös laadukas aseiden valmistaja. Tehdas joutui etsimään sotatarviketuotantoa korvaavia tuotteita ja alkoi valmistaa muun muassa kelloja kultasepän työvälineitä ja koneita, Suomen Metsästysmuseossa on esillä runsaasti Sakon valmistamia aseita. Harva muistaa Sakon tehneen paljon muutakin kuin aseita, Partanen kertoo. Juhlanäyttely kuvailee muutoksen, jossa aseiden korjauspaja kehittyi sotavuosien ja jälleenrakennuksen kautta vientiteollisuuden valtiksi. Partanen kuvailee Sakon toimintaa joustavaksi ja laadukkaaksi. Tekstiilikoneiden valmistus muodosti 1950-luvun alussa yli puolet Sakon liikevaihdosta, mutta vähitellen patruunoiden, luotien ja metsästysaseiden myynti alkoi kasvaa ja Sakosta alkoi jälleen tulla pääasiassa aseiden valmistaja. Lisäksi näyttelyssä hyödynnetään Sakosta tehtyä audiovisuaalista materiaalia, näyttelyä varten on myös haastateltu Sakon työntekijöitä. Koronaviruksen vuoksi muutokset ovat mahdollisia. 22 Korjauspajasta vientivaltiksi Näyttely kertoo Sakon tarinan Juhlanäyttely kertoo Sakon tarinan sadan vuoden ajalta. Suojeluskuntain Aseja Konepajan Osakeyhtiön, tutummin Sako Oy:n, tarinaa Metsästysmuseon vuoden päänäyttelyssä ei kerrota niinkään aikajanan avulla. Kuva: Suomen Metsästysmuseon valokuva-arkisto Joustava ja laadukas Sako perustettiin vuonna 1921 tekemään aseita itsenäistyneen Suomen puolustuksen tarpeisiin. – Kun yhtiö lähti viemään Amerikkaan metsästysaseita 1950-luvulla, tuli palautetta. – Sakon historiaa kerrotaan teemoittain, eri teemoista on poimittu mielenkiintoisia asioita Sakon historiasta, kertoo Suomen Metsästysmuseon viestintäsuunnittelija Jouni Partanen. Tarvittiin omaa asetuotantoa, jotta puolustusvoimien puolustuskyvystä voitiin huolehtia, kertoo Jouni Partanen. Sen vuoksi Sako vaihtoi tukkien raakaaineeksi pähkinäpuun. Samana päivänä avautuu Suomen Metsästysmuseossa Riihimäellä juhlanäyttely, joka kuvin, sanoin ja erilaisten esineiden avulla kertoo Sakon tarinan. Amerikassa haluttiin tummempia tukkeja. Sako 100 -vuotta juhlanäyttelyyn esille tuodaan lisää historiallisia asemalleja. Sakon historia on myös kattava poikkileikkaus suomalaiseen teollisuushistoriaan viimeisten sadan vuoden ajalta piirustuspöydän, sorvin ja laskukoneen äärellä, juoksupojista johtajiin. Tekstiilikoneiden valmistaja Juhla näyttely kertoo myös Sakon kekseliäisyydestä. Talvija jatkosodan jälkeen Sakon toiminnan luonne muuttui, olosuhteiden pakostakin. S ako Oy täyttää 100 vuotta 1. huhtikuuta. Sako-näyttely on esillä Suomen Metsästysmuseossa Riihimäellä 1.4.-26.9.2021. Esillä on valokuvia ja esineistöä. Amerikkalaisten mielestä suomalaisesta koivusta valmistettujen metsästyskivääreiden tukit olivat liian vaaleita. – Sakon toiminnan näkökulmana oli ensin maanpuolustus. Sako oli joustava, tuotteita, aseita, muutettiin asiakkaiden eli ostajien mieltymysten mukaisiksi. – Sakon toiminnan näkökulmana oli ensin maanpuolustus
Tekniikka metsästyksen apuna. 6/2021, ilmestyy viikolla 38 HIRVIJAHTI Naismetsästäjän aseet, asut ja varusteet. Riistanhoito. Talvimetsästäjän varusteet. MESSUNUMERO. Riistan säilöntä ja pakkaus. www.asejaera-lehti.. Turkisten käsittely. Asut ja jalkineet. Koirapannat ja tutkat. Metsämajoituksen varusteet. 8/2021, ilmestyy viikolla 49 PIENRIISTA Pienaseet. Puukot ja teräaseet. MESSUNUMERO. Peuraja kaurisjahti. Tähtäimet ja optiikka. Metsästyskoiran syksy. Loukkupyynti. Riistakamerat, GPS. 4/2021, ilmestyy viikolla 22 MAASTOAJONEUVOT JA METSÄSTYSVARUSTEET Mönkijät, veneet ja kanootit. Metsästysretket ja jahtisafarit. Kyttäys ja naamiointi. 5/2021, ilmestyy viikolla 33 METSÄSTYSKAUDEN AVAUSNUMERO Kotimaan metsästys. 7/2021, ilmestyy viikolla 43 METSÄSTYSMATKAILU Ulkomaiset metsästyskohteet. Ase & Erä teemat vuonna 2021 Mediamyynti: Sirpa Hornaeus sirpa.hornaeus@karprint.. puh. Vesilintujen metsästys. @asejaeralehti. 040 753 8555 3/2021, ilmestyy viikolla 16 ASE JA ELEKTRONIIKKAUUTUUDET Metsästysaseiden katsaus. Metsästyskoiran jahtikauden ravinto ja lisäravinteet
Nämä jutut osaltaan ovat nostaneet esimerkiksi vanhempien kynnystä tuoda lapsia ja nuoria ampumaharrastuksen pariin. A mmunta on koukuttava harrastus. Tärkein asia on kuitenkin kehittyminen, ampujana voi aina kehittyä paremmaksi, sanoo helsinkiläinen ampumaharrastaja Heikki Mannonen. – Vähintään kaksi kertaa viikossa käyn täällä ampumassa pistoolilla. Heikki Mannonen innostui kolmisenkymmentä vuotta sitten siluettija practical -ammunnasta. Tavoitteena on, että kuukaudessa saan ammuttua 1 000 laukausta. Ampumaharrastuksen yksi ongelma on, varsinkin pääkaupunkiseu– Joissakin uutisjutuissa ampumaharrastuksesta on tehty lähes rikollista toimintaa. Ampuessa ei voi koheltaa miten sattuu, vaan toiminnan pitää olla rauhallista, turvallista ja kurinalaista. – On erittäin tärkeää, että ampujille on tarjolla tällaisia Ruutisavun kaltaisia ratoja. dulla, pula hyvistä suorituspaikoista, Mannonen kiittelee. 24 ”Pää aktivoituu ammunnassa” Kuukaudessa yli 1000 laukausta Heikki Mannonen sai ensimmäisen aselupansa 55 vuotta sitten. Hänen harrastuksiinsa kuuluu myös metsästys. Hän harjoittelee ampumista ahkerasti, talvisin hän käy pari kertaa viikossa Ruutisavun Vantaan sisäampumaradalla hiomassa taitojaan. Mannonen harrastaa ammuntaa pistoolilla, kiväärillä ja haulikolla. Hän on yksi Vantaan Veromiehessä, aivan lentokentän kupeessa, sijaitsevan Ruutisavun ampumaradan vakiokävijöistä. Hän toivoo ampumaseurojen ja yksityisten ampumaratojen tarjoavan kokeilumahdollisuuksia aloittelijoille. Ensimmäinen aselupa 55 vuotta sitten Eläkkeellä olevan Heikki Mannosen ampumaharrastus ulottuu vuosikymmenten taakse.. Toiminnallisessa lajissa, kuten ammunnassa, aktivoituu myös pää
25
– Metsästystutkinnon suorittaminen ei takaa riittävää aseen – On erittäin tärkeää, että ampujille on tarjolla tällaisia Ruutisavun kaltaisia ratoja. – Lupabyrokratian lisäksi toinen tärkeä asia on ratatilanne. Lupabyrokratia lisääntynyt Heikki Mannonen harmittelee ammunnan aloituskynnyksen nousemista. Vuodenvaihteessa päättyi 25 vuotta kestänyt pesti seuran puheenjohtajana. Suorituspaikkoja tarvitaan niin sisälle kuin uloskin, nyt varsinkin Etelä-Suomessa, ja aivan erityisesti pääkaupunkiseudulla, on pulaa ampumaradoista. Mannonen innostui ensin siluettiammunnasta ja sen jälkeen practical-ammunnasta. 26 – Hyväksi ampujaksi kehittyy vain ampumalla. Uuden vaihteen harrastukseen Heikki Mannonen sai 1980-luvun ja 1990-luvun taitteessa. Aseluvan sai, jos oli ”täyspäinen” ja toimi seurassa. Tämä vaikeuttaa uusien harrastajien saamista. – Hyväksi ampujaksi kehittyy vain ampumalla. hallinta-taitoa. Mannosen mukaan yleinen ilmapiiri aseita ja ampumista kohtaan on muuttunut. On tärkeää, että aloittelijoille tarjotaan vaivaton, helppo tapa päästä kokeilemaan ampumista. Mutta valitettavasti kaikilla ampumaseuroilla ei ole aloittelijoille sopivaa toimintaa. Eero Wihuri. Ammunta on kokonainen suoritus, jossa yhdistyy fyysisyys ja järjen käyttö. Pohjalla on keskittyminen, ammunta vaatii hyvää keskittymistä. Aloittamiskynnys pidettävä matalana Mannonen toivoo, että ampumaseurat ja yksityiset ampumaradat kykenevät pitämään ampumaharrastuksen aloittamiskynnyksen matalana. Mannonen kehottaa myös metsästäjiä säännölliseen ampumaharjoitteluun. Harjoittelua, harjoittelua Heikki Mannonen kannustaa ammunnan harrastajia harjoittelemaan paljon. Oikotietä ei ole olemassa, ampumataitoa voi kehittää vain ampumaharjoittelulla. Geeneistä tuleva lahjakkuus auttaa, mutta laukauksia pitää saada riittävästi. Siinä Järvenpään Urheiluampujat kertoi järjestettävästä tutustumistilaisuudesta. – Ammunnassa ei haeta vain äärimmäistä tarkkuutta. – 1980-luvulla aseluvan saaminen oli huomattavasti helpompaa kuin mitä se on nyt. On vaikea harrastaa, jos ei saa rata-aikoja. Pienestä pitäen aseet ovat kiinnostaneet. Nämä jutut osaltaan ovat nostaneet esimerkiksi vanhempien kynnystä tuoda lapsia ja nuoria ampumaharrastuksen pariin. – Ensimmäisten aselupani sain 55 vuotta sitten, vuonna 1966 sain luvan omaan aseeseen. Ampumaharrastuksen yksi ongelma on, varsinkin pääkaupunkiseudulla, pula hyvistä suorituspaikoista, kiittelee Heikki Mannonen. Ammunta on kokonainen suoritus, jossa yhdistyy fyysisyys ja järjen käyttö. – Monilla seuroilla on onneksi toimintaa tarjolla aloittelijoille, samoin yksityisillä radoilla. – Joissakin uutisjutuissa ampumaharrastuksesta on tehty lähes rikollista toimintaa. Geeneistä tuleva lahjakkuus auttaa, mutta laukauksia pitää saada riittävästi. Vain sitä kautta voidaan saada uusia harrastajia. Ammuin ensimmäisen kerran aseella varmaankin noin kymmenen vuoden ikäisenä. – Lainsäädäntö on kiristynyt jatkuvasti ja aseluvan saaminen on melkoisen byrokratian takana. Pohjalla on keskittyminen, ammunta vaatii hyvää keskittymistä, sanoo Heikki Mannonen. Ampumaharrastukseen mukaan pääseminen oli vaivatonta. – Ammunnassa ei haeta vain äärimmäistä tarkkuutta. Hän ryhtyi harrastamaan näitä ammunnan muotoja ja meni mukaan Järvenpään Urheiluampujien toimintaan. – Olin ampunut epäsäännöllisen säännöllisesti Helsingissä Malmin ja Viikin nyttemmin lakkautetuilla radoilla, kun näin lehdessä ilmoituksen. Ampumisessa Heikki Mannosta kiehtoo monipuolisuus. Monilla metsästystutkinnon suorittaneilla on puutteita tiedoissa ja taidoissa. Innostus ammuntaan vahvistui. Isäni työskenteli Suomenlinnan merivartiostossa, ja hänen mukanaan pääsin merivartioston ammuntaharjoituksiin Santahaminaan
Opetamme ampuma-asennon, tähtäämisen ja laukaisun. Sekä Vantaalla että Tampereella ampujille on tarjolla 25 metrin rata ja kahvio sekä tiloja niin kokouksille, illanvietoille kuin saunomisellekin. Sopivia paikkoja katselin jonkin aikaan, kunnes Tampereen Messukylästä löytyi sopiva paikka ampumaradalle. – Ensin perehdytään turvallisuuteen, ja sen jälkeen opetetaan ammunnan perusteita. Latvalan mukaan matalan kynnyksen tutustumistilaisuudet on paras keino saada uusia ammunnan harrastajia. – Sisäilman tulee olla laadukasta, turvallista ja raikasta, jotta ampumiskokemus on miellyttävä. Monia eri paikkoja tutkin Vantaalta, kunnes tämä entinen linja-autokorien valmistuspaja löytyi. Ampumaharrastus ei tarvitse voimaa tai äärimmäistä rohkeutta. – Puolisentoista vuotta suunnittelin laajennusta. Tilaa lähes 1000 neliötä Tila, jossa on lähes 1 000 neliötä, osoittautui sopivaksi ampumaradalle. 25 metrin pituisen ampumaradan yllä onkin mittavan kokoinen ilmanvaihtojärjestelmä. Latvala halusi panostaa turvallisuuden lisäksi erityisesti ilmanvaihtoon ja äänieristykseen. – Ilahduttavasti viime aikoina naiset ovat innostuneet ampumisesta. Tutustumisammuntojen lopuksi kokeillaan ampumista ysimillisellä pistoolilla. Suomeen palattuani jatkoin harrastamista. Niihin tullessa ei tarvitse mukaan kuin uteliaan mielen ja henkilöturvatunnuksen. – Tampereella meillä on 9+1 -paikkainen 25 metrin rata sekä erillinen rata toiminnalliseen ammuntaan. Sitten tuli mieleen, että jotakin uutta voisin vielä työurallani kokeilla. – Oma kiinnostukseni ampumiseen ja toisaalta varsinkin pääkaupunkiseutua vaivaava pula ampumaradoista sai minut perustamaan radan. – Kun tulin tähän tilaan, näin heti että tuohon sopii rata erinomaisesti, kertoo Simo Latvala. Pirkanmaalla ei ollut kaupallista rataa ja meiltä kyseltiin kiinnostusta toiminnan laajentamiseen. Ruutisavulla on tällä hetkellä kaksi sisäampumarataa: vuonna 2015 Vantaan Veromieheen aivan lentokentän kupeeseen avattu rata sekä helmikuun alussa Tampereelle avattu rata. Laajentuminen Tampereelle Helmikuun alussa Ruutisavu avasi toisen sisäampumaradan, uusi rata avautui Tampereelle. Suoritin vuonna 2013 poliisin vaatimaan ase-elinkeinokokeen ja rupesin etsimään sopivaa paikkaa ampumaradalle. Tutustumisammunnoissa ampuminen aloitetaan 22-kaliiperin Rugerilla. Olin YK:n rauhanturvajoukoissa ensin Kosovossa ja sen jälkeen Eritreassa. Ruutisavun Vantaan radalle on rakennettu myös kokousja saunatilat. – Vantaan sijainti pääkaupunkiseudulla on keskeinen ja eri puolille kaupunkia on hyvät liikenneyhteydet. Latvalan ja ammunnan harrastajien iloksi kiinteistönomistaja suostui vuokraamaan tilan ampumaratakäyttöön. – Viikottain olemme järjestäneet tutustumisammuntoja. 27 Ruutisavulla kaksi sisäampumarataa Olin töissä Helsingin kasinon turvallisuuspuolella. Kyseessä on puhtaasti tekniikkalaji, jossa kuka tahansa voi kehittyä mestariksi. Tämä mahdollistaa esimerkiksi erilaisten kilpailuiden järjestämisen, kertoo Simo Latvala. – Kun käsittelee asetta niin kuin se olisi ladattu eikä osoittele mihinkään mihin ei aio ampua, pärjää pitkälle, sanoo Ruutisavun perustaja Simo Latvala.. Kaikki varusteet löytyvät radalta ja radan henkilökunta antaa kaiken tarvittavan opastuksen sekä radan turvallisuuteen, että aseisiin liittyen, kertoo Simo Latvala. Latvalan erityisenä kiinnostuksen kohteena oli nimenomaan Vantaa. Varsinkin Kosovossa pääsin harrastamaan ammuntaa ja kipinä syttyi. – Ammuntaa olen harrastanut vuosien ajan. Syntyi ajatus sisäampumaradan perustamisesta, kertoo Ruutisavun perustaja ja toimitusjohtaja Simo Latvala. Ruutisavun toiminnassa painotetaan neljää sääntöä turvallisuuden takaamiseksi. Mukaan uusia harrastajia Yksi Ruutisavun toiminnan keskeisistä ajatuksista on innostaa uusia harrastajia ammunnan pariin. Tutustumistilaisuuksissa on ollut koko ajan enemmän naisia. Ruutisavun ampumarata avattiin heinäkuun ensimmäisenä päivänä vuona 2015. YK:n rauhanturvajoukoissa Kasinolla työskennellessään Simo Latvala kävi ampumassa Helsingin keskustassa sijaitsevalla radalla. Se on hyvä puoliautomaattinen pienoispistooli, erittäin vähän ”potkaiseva” ase, joten aloittaminen on todella helppoa ja mukavaa. – Kaikki kiinteistönomistajat eivät halua vuokrata tilojaan ampumaradoiksi, koska radan rakentaminen vaatii usein mittavia muutostöitä kiinteistössä
S imulaattorilla pääsee aitoon jahtitunnelmaan. Tässäkin pitää ottaa ennakko ammuttaessa. Tarkka laukaus ja lintu putoaa. 28 Metsästyssimulaattorilla aitoon tunnelmaan Riekkojahdissa Tuusulassa Koira tarkkailee tunturin rinnettä. Simulaattori toimii tietokoneella, jahtimaisema heijastetaan isoille valkokankaille. Pian se lähtee liikkeelle, riekkoparvi nousee lentoon. Kinnunen vastaa metsästysja kalastusliike Ruodon metsästyspuolesta. Ruodolla on Tuusulan myymälässään myös metsästyssimulaattori, jossa kokeneet metsästäjät voivat pitää yllä tuntumaa ammuntaan ja testailla uusia aseita. Grafiikat. Ja kun osut, se tuntuu samalta kuin ampuisit ja osuisit oikeasti, sanoo Jesse Kinnunen. Aloittelijoille simulaattori tarjoaa oivan mahdollisuuden harjoitella metsästyksen saloja. Tämä on tuttua toimintaa Lapissa riekkojahdissa käyville, mutta nyt oltiin metsästyssimulaattorissa
ovat korkeatasoisia, hetkessä tuusulalaisen yritysalueen miljöö vaihtuu Lapin tunturiin. Omien laukauksien analysointi on opettavaista. Aloituskynnys madaltuu Ruoto Oy hankki Tuusulan liikkeeseen metsästyssimulaattorin loppuvuodesta 2018. Simulaattorissa voi harjoittelun avulla kartuttaa taitojaan turvallisesti esimerkiksi jahtikauden ulkopuolella. Metsästykseen liittyy paljon vaadittavia taitoja, joita on tähän asti saanut kartutettua vain vuosien käytännön harjoittelulla. Yhä useampi on käynyt kokeilemassa ja harjoittelemassa simulaattorissa metsästystä. Hän sanoo simulaattorin madaltavan aloittelijoiden kynnystä ryhtyä metsästämään. 29 – Olen itse hyödyntänyt simulaattorin antamaa palautetta ammunnan parantamisessa. Hän on menestynyt hyvin trap-ammunnassa edustaen muun muassa Suomea arvokisoissa nuorten sarjoissa. – Olen itse hyödyntänyt simulaattorin antamaa palautetta ammunnan parantamisessa. – On ihan eri asia harjoitella metsästyksen eri vaiheita simulaattorissa, kun lähteä oikeaan jahtiin kylmiltään. – Ilahduttavasti nuoret ovat löytäneet simulaattorin. Ammunnan motoriikkaa voidaan harjoitella simulaattorissa lihasmuistiin, kertoo Kinnunen. Omien laukauksien analysointi on opettavaista, sanoo Jesse Kinnunen. Hirvi juoksee metsästä niitylle, Lauri Tuovinen tähtää ja ampuu ruudulla oikealla olevan hirven. Näin on valmiimpi varsinaiseen jahtikauteen.. Simulaattorissa metsästyksen aloittava voi turvallisessa ympäristössä harjoitella aseen käyttöä ampuma-asennon rakentamisesta tähtäämiseen ja laukaisemiseen. Metsästyssimulaattori tarjoaa aidon tuntuisen jahtikokemuksen
– Kokeneelle metsästäjälle simulaattori tarjoaa hyvän työkalun ammunnan analysointiin, miten ampuja seuraa liikkuvaa kohdetta ja miten tasaisesti laukaiseminen onnistuu. Sinä aikana pystyy ampumaan satoja laukauksia. Silloin vältetään turhia laukauksia eikä haavoiteta eläintä. Omien laukauksien analysointi on opettavaista, sanoo Kinnunen. – Esimerkiksi villisikaa voi jahdata 15 eri maisemassa, eri passipaikkoja on viisi. Eero Wihuri Metsästyssimulaattorissa on erilaisia maisemia, joissa voi jahdata esimerkiksi hirviä. Toden totta, grafiikka kertoo armottomasti miten laukaus onnistui, kun ruudulle tulee esimerkiksi hirvi, johon on merkitty nuoli ja numero. Rekyyli laukauksesta puuttuu, mutta muuten metsästäjien mukaan kokemus on luonnollinen. Aseen nallipiikki iskee klikkipatruunan katkaisemiseen, joka lähettää lasersäteen ruudulle. Ennen kauden ensimmäistä peurajahtia kävin harjoittelemassa simulaattorissa. – Ampumatuntuman ylläpitäminen ympäri vuoden on tärkeää. Virheet ja onnistumiset paljastuvat grafiikassa, selvittää Kinnunen. Monenlaisia riistaeläimiä Simulaattori tarjoaa harjoittelumahdollisuuden lintujen, hirven, villisian ja karhun metsästysammuntaan. Olin paljon luottavaisempi, varmempi olo peurajahdin alkaessa, kun olin juuri saanut tuntumaa ammuntaan, sanoo Ruoto Oy:n toimitusjohtaja Joonas Oksanen. Jesse Kinnunen onnistui ensimmäisellä laukauksella ampumaan kohti lentäneen pyyn.. Myös metsästysmiljöötä voidaan vaihtaa. – Simulaattorin iso hyöty kokeneille metsästäjille tulee esille nimenomaan tilanteessa, jossa ase on vaihtunut. Oma ase tulee hyvin tutuksi, kun sillä ampuu simulaattorissa laukauksia, jatkaa Jesse Kinnunen. Eläin tulee ruutuun täysin sattumanvaraisesti, eikä eläinten liikkeitä voi opetella ulkoa. Pyyt lähtevät lentoon simulaattorissa kuin oikeassa elämässä. Aseen nallipiikki iskee klikkipatruunan katkaisemiseen, joka lähettää lasersäteen ruudulle. – Olen itse hyödyntänyt simulaattorin antamaa palautetta ammunnan parantamisessa. Uuden aseen kokeilu Yksi tärkeä ulottuvuus metsästyssimulaattorin käytössä on mahdollisuus aseiden testaukseen. Ampumataidon kehittämistä Simulaattori antaa myös kokeneemmille metsästäjille mahdollisuuden ampumataitojen ylläpitoon ja parantamiseen. – Tunti simulaattorissa maksaa 40 euroa. Tuntuman ylläpitoa Metsästyssimulaattori hyödyttää metsästäjiä myös tuntuman ylläpitämisessä. Radalla oikeilla patruunoilla ammuttaessa vastaavan laukausmäärän ampuminen maksaa paljon enemmän. Lisäksi simulaattorissa voi myös harjoitella esimerkiksi haulikolle skeetja trapammuntaa sekä kiväärille muun muassa tarkkuusammuntaa. Metsästyskauden viimeisen ja seuraavan kauden ensimmäisen laukauksen välissä on pitkä aika, jonka aikana tuntuma ampumiseen katoaa, jos harjoittelu on jäänyt vähäiseksi. Simulaattori tarjoaa hyvin autenttisen metsästyskokemuksen, Koskinen korostaa. Ne kertovat, mihin ja missä järjestyksessä laukaukset osuivat. Hän on menestynyt hyvin trapammunnassa edustaen muun muassa Suomea arvokisoissa nuorten sarjoissa. Metsästyssimulaattori kertoo ampujalle, mihin esimerkiksi villisikaan ammutut luodit osuivat. 30 – Simulaattori toimii niin sanotulla klikkipaukulla. Eläin tulee ruutuun täysin sattumanvaraisesti, eikä eläinten liikkeitä voi opetella ulkoa. Jesse Kinnunen nostaa esille myös simulaattoriharjoittelun edullisuuden. Simulaattorissa jäljitellään metsästystapahtumaa mahdollisimman luontevasti. Kinnunen myös korostaa simulaattoriharjoittelun opettavan, mihin kohtaan eläintä ammutaan. Radalla oikeilla patruunoilla ammuttaessa vastaavan laukausmäärän ampuminen maksaa paljon enemmän. Riistan liikettä voidaan nopeuttaa ja ammuttavaa matkaa pidentää. – Simulaattori toimii niin sanotulla klikkipaukulla. Sinä aikana pystyy ampumaan satoja laukauksia. – Ampumataidon kehittäminen on oltava jatkuvaa. Klikkipaukkuja voi käyttää kaikissa perusaseissa, tämän ansiosta uuden aseen ostamista pohtiva voi kokeilla asetta käytännössä, sanoo Joonas Oksanen. – Tunti simulaattorissa maksaa 40 euroa. Kaikkia voi ampua yksin tai kaverin kanssa kisaten
Vasa kaatui Kessun haukkuun. S uomen riistakeskuksen tilaston mukaan viime vuonna metsästäjätutkinnon suoritti 7326 henkilöä, joista miehiä oli 5172 ja naisia 2154. Kuva: Mourujärven kotialbumi. Vastoin kaikkia harmaantumisen uhkakuvia nuoret ovat tulossa mukaan vahvasti, sillä uusien metsästäjien keski-ikä oli ilahduttavan alhainen: miehillä 28,3 vuotta ja naisilla 30,9 vuotta. Eniten tutkintoja suoritettiin Oulun alueella, 1095 kappaletta ja heti toisena oli Uusimaa 1040 uudella metsästäjällä. 31 Yhä nuoremmat suorittavat metsästäjätutkinnon Kalle viihtyy luonnossa Alle 25-vuotiaiden osuus kaikista metsästäjätutkinnon suorittaneista oli viime vuonna 44 prosenttia. Alle 25-vuotiaita kaikista tutkinnon suorittaneista oli 44 prosenttia. Vaikka omaa ampumalupaa ei tätä kuvaa otettaessa vielä ollut, Posiolla asuva Kalle Mourujärvi iloitsi jokaisesta isänsä tekemästä kaadosta. Heistä miehiä oli 2456 ja naisia 746
Viime kaudella koiralle ei vielä kaatoa tullut, mutta hyviä haukkuja kylläkin. Hirven ampui kuusamolainen Päivi Koivisto, jolle kaato oli ensimmäinen. Vasaporukka siirtyi jälleen kauemmas ja jäätiin odottelemaan Kallen kanssa ojan varteen, Janne Mourujärvi aloittaa kertomuksen poikansa ensimmäisestä kaadosta. Parasta on luonnossa olo Oulun alueen varhaisteinien ryhmä on todella suuri, sillä jopa 33 prosenttia, 356 kappaletta, uusista metsästyskorteista myönnettiin 10–14-vuotiaille. Muissa ero oli pieni, mutta Uudellamaalla selkeästi suurempi, eli siellä metsästystä aloitellaan enenemän aikuisella iällä. Kalle paljastaa, että koiraa saa odotella ainakin viisi tuntia, kun se on päästetty hirville ja kertoo menevänsä Karpon kanssa peräkonttiin nukkumaan, jos aika käy pitkäksi. Kysyttäessä, miksi Kalle alkoi metsästämään, vastaus tulee miettimättä, eikä se liity saaliiseen. Kuva: Erja Pekkala Metsästykseen liittyy muutakin kuin pelkästään onnistuneita riistalaukauksia ja sen tietää myös Kalle Mourujärvi. Isä Janne Mourujärvi kulki pienenä poikana oman isänsä matkassa metsästysreissuilla ja myös Kalle oli hirvijahdissa isänsä mukana jo vaippaiässä. Kyseessä on vajaan vuoden ikäinen jämtlanninpystykorva Kaakkurin Cessu. Metsästys on koko perheen yhteinen harrastus, sillä äiti Marika Mourujärvi suoritti Kallen kanssa yhtä aikaa metsästyskortin ja sisaret, 10-vuotias Kerttu ja 4-vuotias Riitu ovat reissuissa myös mukana. Heti tuli nappilaukaus Viime syksynä Kalle onnistui ampumaan hirven Posiolla ensimmäisellä mahdollisella kerralla ampumakokeen suorittamisen jälkeen. Metsästyksessä kaikista parasta on se, kun saan olla luonnossa ja touhuta koirien kanssa. Suhde omaan koiraan on tiivis. – Kessu alkoi haukkua parin kilometrin päässä ja mentiin autolla vähän lähemmäs. Posion Karjalaisennimellä on tilaa juoksennella luonnossa kodin lähimetsissä. 32 Merkillepantavaa on, että lähes kaikkien riistakeskuksen aluetoimistojen alueilla suurin ikäryhmä uusissa metsästäjissä oli 10–14-vuotiaat, joiden osuus kaikista uutukaisen kortin haltijoista on 21 prosenttia. Karpo on Kallen oma koira, jonka liikunnasta hän huolehtii itse ja joka on myös mukana metsällä. Haukku siirtyi hiljalleen kohti ja katseltiin siinä Kallelle ampumapaikkaa. – Metsästys kuulosti hauskalta. Kallen äiti paljastaa, että toisinaan kesällä poika löytyy lukemasta myös Karpon kopista. Ensimmäinen tilanne kuivui kasaan, kun koira hyppäsikin Lumihangessa telmiminen on mukavaa puuhaa. – Meillä on niin mukava metsästysporukka, että Kalle tykkää olla mukana ja autiotuvalla yöpyminen on mieluisaa. Isä käy karhujahdissakin, mutta Uusien metsästäjien keski-ikä oli alhainen: miehillä 28,3 vuotta ja naisilla 30,9 vuotta. Siellä näkee myös muita eläimiä, poika tuumaa. Kessu on perheen vanhempi jämtlanninpystykorva Väkkäräsalon Geisari. Posiolainen Kalle Mourujärvi suoritti metsästystutkinnon jo yhdeksänvuotiaana. Toisen onnistuneen riistalaukauksen hän ampui Sallassa ja molemmilla kerroilla koiran virkaa suoritti Kessu. Melkein kaikki lähisukulaiset metsästävät ja samalla saan viettää aikaa heidän kanssaan. Siellä on aika tylsää, kun ei tapahdu mitään. Ainoastaan Uusimaa, Eteläja Pohjois-Häme sekä Kaakkois-Suomi erottuivat sillä, että niiden alueilla uudet metsästäjät tulivat hieman varttuneemmista ikäluokista. Kuva: Mourujärven kotialbumi. Kaverina nylkemässä kummisetä Aki Mourujärvi. Kessulle on kyllä kaadettu karhu, Kalle pohtii. Reissussa oman koiran kanssa Vanhemmat kertovat, että pojalle erityisen mieluisaa on viettää aikaa pohjoisen metsästysreissulla, jolloin he yöpyvät Riutukan autiotuvalla Raakkujoen varressa. Nyt 13-vuotias poika sai kaadettua viime syksynä jo kaksi hirvenvasaa, ja hän kulkee metsästämässä perheen mukana sekä Mourujärven Metsästäjien mailla Posiolla että Sallan yhteismetsän alueella ja valtion mailla. sinne Kallella ei vielä ole hinkua lähteä mukaan, koska suurpedon pyyntiin hänellä ei vielä ole lupaa. Hän osaa tehdä jo itse nuotionkin ja alkuun meillä piti olla aina kahdet tulet, kun Kalle halusi sytyttää oman, äiti kertoo. – Karhujahdista en oikein tykkää
Näin, että Kalle tähtää koko ajan ja mietin mielessäni, että älä vain ammu, isä muistelee tapahtumia. Kallelle on tärkeää, että riista hyödynnetään hyvin, kun se otetaan luonnosta. Matkaa oli noin 70 metriä ja koira huomasi meidät ja tuli ilmoittautumaan. Äiti kertoo, että poika on alusta asti ollut hyvin kiinnostunut hirvenlihan käsittelystä ja on ahkerasti opetellut nylkemään riistaa. Kallen mukaan toinen riistalaukaus ei enää edes jännittänyt. Vähän jännitti, mutta hyvin meni. Mitään vahinkoja tai tapaturmia reissuilla ei ole sattunut, eikä yöllinenkään metsä pelota. – Vettä on mennyt saappaaseen monta kertaa ja olen pudonnut vesiojaan. Kalat perkaan itse ja paistan pannulla lautaselle asti. Erja Pekkala. Silloin emä tuli vauhdilla kohti ja jäi kolmen metrin päähän uhoamaan. Kertaalleen virveliin tarttui niin suuri hauki, ettei se pysynyt edes pyörän kyydissä kotiin mennessä. – Osaan nylkeä hirven jo aika hyvin, mutta ruokaa en lihasta vielä osaa tehdä. 33 – Metsästyksessä kaikista parasta on se, kun saan olla luonnossa ja touhuta koirien kanssa. Kuva: Mourujärven kotialbumi Kalle Mourujärven ensimmäinen kaato viime syksynä. Vähän jännitti, mutta hyvin meni, Kalle kertoi. En minä niitä turhaan tappamaan ala; joko ne tehdään ruoaksi tai sitten päästetään takaisin uimaan, painottaa nuori eränkävijä. Liha ruoaksi ja kalat pannuun Nuoresta iästään huolimatta Kalle ajattelee metsästyksestä hyvin kypsästi. Luonnossa samoiluun kuluu paljon aikaa ja haaveena on kaverusten välinen telttaretki yön yli lähimaastossa kalaveden äärellä. Poika piti hermonsa, tähtäsi tarkasti ja sai vasan nurin. Nuori, mutta kokenut erämies Myös seuraava kaato oli ollut vasa. Yhtäkkiä muistin, että oho, puhelin on taskussa. – En nähnyt edes sitä emää, kun se tuli niin lähelle ja katsoin kiikarista vasaa koko ajan. Poika on jo kokenut eränkävijä ja viihtyy hyvin luonnossa ilman pelikonsoleita ja kännykkäpelejä. Kertaalleen saaliiksi tarttui niin suuri hauki, että äidin piti noutaa poika autolla kotiin, koska petokalan rötkäle ei pyörän kyydissä pysynyt. Myös kalastus on mieluisaa, ja serkkupojan kanssa kaverukset kiertävät lähivesiä polkupyörillä virvelit kainalossa. Kalle esittelee joululahjaksi saamaansa puukkoa. Ja juuri samalla, kun emä oli hieman siirtynyt, oli myös kiväärin laukaus kajahtanut. – Juostiin sinne katsomaan ja siellähän se vasa pötkötti silmien väliin ammuttuna, isä paljastaa selkeästi ylpeyttä äänessään. Kalle kertoo tähdänneensä vasaa koko ajan ja odottaneensa sopivaa hetkeä laukaisuun. – Koira saavutti hirvet uudelleen ja kierrettiin etupuolelle. Hän myös tarttuu ripeästi kaikkiin hommiin, joita jahtitilanteeseen liittyy. Isä kertoo ehtineensä jo säikähtää, että mitähän se poika ampui, kun sivussa vilahti jotain. – En nähnyt edes sitä emää, kun se tuli niin lähelle ja katsoin kiikarista vasaa koko ajan. Ainut vähän jännempi tilanne oli, kun hirvilehmä meinasi tulla päälle ensimmäistä kaatoa tähdätessä. Kerran uistin jäi risukkoon kiinni ja menin kahlaamaan sitä irti. Tilanne oli aika jännittävä, kun hirvilehmä tuli vauhdilla kohti. Kuva: Mourujärven kotialbumi on jo nyt aikamoiset riistakokin elkeet. Eipä se enää lähtenyt käyntiin ja nyt se on kaapissa, poika virnistää. ojan yli isosta pusikosta ja hirvien todettiin mennen jo menojaan. 13-vuotiaalla Kalle on myös innokas kalamies. Kun emä peruutti pois, ammuin. Hirvijahdin lisäksi suunnitelmissa on syksyllä pienriistan pyynti, sillä varreltaan poika on kasvanut jo sellaiseen mittaan, että hän voi alkaa harjoitella haulikon käyttöä isänsä opastuksella. Kun emä peruutti pois, ammuin
H elmikuun lopussa päättyneellä, kolme kuukautta kestäneellä jahtikaudella pyydettiin oravia muutama tuhat kappaletta. Oravat aiheuttavat ongelmia kaivautumalla esimerkiksi kiin. Oravaa saa nyt metsästää joulukuun alusta helmikuun loppuun saakka ulottuvalla jahtikaudella. Vuonna 2007 pyydettiin 10 200 oravaa, kertoo Leena Forsman Luonnonvarakeskuksen tietopalvelusta. 34 Ei koeta enää arvokkaaksi riistaeläimeksi Oravanmetsästys hiipui Aikoinaan Suomen tärkeimmäksi riistaeläimeksi koetun oravan metsästäminen on hiipunut. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Suomessa 1920-luvulla saatettiin vuosittain pyytää jopa 2,5 miljoonaa oravaa. – Vuosien 1996-2019 välisenä aikana oravia on pyydetty vuosittain 2 400 yksilöstä reiluun 7 000 yksilöön. Orava oli arvossaan myös jatkosodan aikana, talvella 1943-1944 Suomessa leimattiin hieman yli kaksi miljoonaa oravannahkaa. Oravaa pyydetäänkin lähinnä sen aiheuttamien haittojen takia. Viimeisen 25 vuoden aikana on vain yksi vuosi, jolloin metsästettiin yli 10 000 oravaa. Oravametsälle lähtee enää aniharva, vaikka oravan jahtikautta pidennettiin kahdella kuukaudella talvikaudelle 2018-2019
Isä metsästi oravia haulikolla ja myi oravannahkoja turkiskäyttöön, muistelee Sohlman. Miksi ennen niin suosittu orava on menettänyt kiinnostuksensa metsästäjien silmissä. – Ajat ovat muuttuneet täysin. – Oravaa ei koeta enää arvokkaaksi riistaeläimeksi, sanoo aktiivinen metsästäjä, VihdinKarkkilan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Sohlman. Mitä oravannahoilla sitten sai. Ilmastonmuutos vaikuttaa käpysatoihin, kuusen käpysato on ollut pitkään alamaissa. Oravannahkojen merkityksestä kertoo jo sekin, että eri määrille oli omat sanansa. – Oravien vähentyminen metsissä voi johtua naavan vähäisyydestä. Oravannahkoja myytiin varsinkin Länsi-Saksaan ja Iso-Britanniaan. – Oravannahasta ei saa enää rahaa, eikä oravaa enää haluta syödä. Riistakolmiolaskentojen perusteella oravan väheneminen on selvästi jyrkempää pohjoisessa kuin etelässä. Oravia pyydettiin vuosittain yli kaksi miljoonaa yksilöä. Oravia näkee paljon taajamissa, mutta metsissä oravien määrä on vähentynyt pidemmän aikaa, sanoo vuosittain erilaisissa riistalaskennoissa mukana oleva Vihdin-Karkkilan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Sohlman. 1900-luvulla tilanne muuttui. Kaikki nahat, jotka sain pyydettyä, menivät kaupaksi eikä hinnasta tingitty, hän jatkaa. Se on karvaltaan tuuheampi kuin suomalainen orava. Sohlmanin mukaan oravan metsästys hiipui vähitellen. Oravan asema vaihdellut Oravan asema metsästyskulttuurissa on vaihdellut. Oravakanta on metsissä vähentynyt, mutta Turun yliopiston viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan kaupunkialueilla ei näy merkkejä oravien vähenemisestä. Pohjois-Suomessa kanta on tippunut jopa seitsemänkymmentä prosenttia Suomen oravakanta määritellään yhä elinvoimaiseksi, mutta tupsukorvat vähenevät huomattavasti, nimenomaan metsissä. Nyt lyhytkarvaisissa tuotteissa arvostetaan näätää ja minkkiä, pitkäkarvaisissa supikoiraa ja kettua. Muoti voi muuttua muuallakin, kaikki on aina mahdollista. – Muistan, kun oma isäni lähti varta vasten metsään pyytämään oravia. Oravan karva on myös karuhko ja lyhyt. Oravannahalla ei enää arvoa Vielä 1960-luvulla oravannahka oli arvoturkis, joka piti leimata viralliseksi kauppatavaraksi nimismiehen kansliassa. Lvallisena metsästysaikana moni metsästää oravia ongelmapaikoista ilman erityislupaa. Toki tuolloin oli jo käytössä myös perinteisiä metallirahoja ja seteleitä. Oravannahka oli Suomessa aikoinaan myös tärkeä maksuväline ennen markka-ajan alkua. Venäjällä arvostetaan siperianoravaa Kaarlo Nygrénin mukaan orava ei ollut paras mahdollinen turkistuotteiden raaka-aine. Rahoitin omia opintojani 1960-luvulla myymällä pyytämieni oravien nahkoja. Oravannahkoja ei enää käytetä turkisvaatteissa, sanoo Luonnonturkisyhdistyksen puheenjohtaja Kaarlo Nygrén. – Elintaso nousi ja turkiksissa alettiin arvostamaan muiden eläinten nahkoja sekä karvoja. Eero Wihuri. Tutkimuksen mukaan oravat tulevat toimeen monissa ympäristöissä. Kansallismuseon keräämien tietojen mukaan oravannahkoja käytettiin varsinkin keskiajalla yleisesti valuuttana kaupankäynnissä ja verojen maksussa. Oravat hakevat nyt suojaa talojen vinteillä villojen välistä. Orava oli tärkein riistaeläin, sen turkki oli kauppaja vientituote. Miksi oravanmetsästys hiipui. Vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että metsäoravien väheneminen liittyy leudontuneisiin talviin. – Oravia näkee metsissä yhä enemmän. Metsissä on naavaa paljon vähemmän kuin aiemmin. Nygrénin mukaan silti voi vielä tulla aika, jolloin oravia taas halutaan käyttää turkiksissa. teistöjen eristeisiin. Kun 1700-luvulla oravannahka oli tärkeä maksuväline, 1800-luvun Suomessa siitä maksettiin jopa tapporahaa. Erityisen mielellään ne mutustavat kuusen siemeniä. Oravia metsissä yhä vähemmän Oravakanta elpyi, mutta nyt oravat ovat vähentyneet alle puoleen kolmenkymmenen viime vuoden aikana, kertovat Luonnonvarakeskuksen riistakolmiolaskennat. Oravat koettiin tuolloin haittaeläimiksi, jotka surmaavat lintuja ja tuhoavat metsiä. – Oravannahan kestävyys ei ole kovinkaan hyvä, kuitenkin kestävyys on tärkeä arvo turkiksissa. Käpysadot vaikuttavat Turun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet syitä hupenemisen taustalla. Metsissä ne ovat kuitenkin riippuvaisia käpysadoista. Taajamissa Turun yliopiston tutkimuksen mukaan oravat ovat kaupungistuneet, kaupunkialueilla ei nimittäin näy merkkejä oravien vähenemisestä. Tasan 40 oravannahkaa oli kiihtelys, kymmenen nahkaa puolestaan tikkuri. Tämän seurauksena oravakanta romahti, ja laji rauhoitettiin vuonna 1929. – Venäjällä turkiksissa käytetään siperianoravaa. 1920-luvulla turkisten kysyntä kasvoi ja oravannahkoja hyödynnettiin turkisten valmistamisessa. Pula-aikana syötiin oravakeittoa, mutta nykyihminen ei sitä lautaselleen halua. Esimerkiksi 1750-luvulla viidellä oravannahalla sai kevyesti vaikkapa 30 litraa olutta ja 320 grammaa sokeria, ”rahaa” jäi vielä muuhunkin. Omankin talon vintiltä löytyy ajoittain oravia, jotka menehtyvät hengitettyään mineraalivillan pölyä, toteaa Luonnonturkisyhdistyksen puheenjohtaja Kaarlo Nygrén. 35 Oravat vähentyneet metsissä alle puoleen 30 vuodessa Oravan merkitys suomalaiselle metsästyskulttuurille on merkittävä. – Oravannahalla ei ole enää maailmanmarkkinoilla minkäänlaista arvoa. Nygrénin mukaan 1970-luvulla oravannahkojen kysyntä laski. Mutta nyt oravaa ei juurikaan metsästetä, pitkä perinne on katkennut
Päämarkkinat ovat Pohjois-Amerikassa, Pohjoismaissa ja Euroopassa.. Tälle vuodelle olemme tuoneet Naturalis-sarjaan kaksikin uutuuspatruunaa ja lisäksi laajentaneet paljon kysyttyä 6,5 Creedmoor -tarjontaa 6.5 Creedmoor GB546 8,8 g / 136 gr OTM ScenarL ja 6.5 Creedmoor E471 10,1 g / 156 gr SP MEGA -patruunoilla, sanoo myyntija markkinointipäällikkö Erkki Seikkula Nammo Lapua Oy:stä. – Etenkin pohjoisamerikkalaisessa ampumaurheiluja metsästyskentässä 6,5 Creedmoor -patruuna on viime vuosina kasvattanut rajusti suosiotaan. Patruunaa suosivat urheiluampujat tarkkuutta vaativissa lajeissa ja se on haluttu patruuna myös viranomaiskäytössä. – Mainitsemisen arvoinen tuote tässä perheessä on 9,1 gramman Naturalis-luodilla ladattu 6,5 Creedmoor -patruuna, joka kiinnostaa suorituskykynsä, mutta myös lyijyttömyytensä takia Lapua tuo vuosittain markkinoille uusia patruunoita Uutuuksia Naturalis-sarjaan Lapua toi markkinoille muutama vuosi sitten Naturalis-sarjaan kuuluvan .224 luodin, .222 Rem. Patruuna toimii monenlaisessa käyttötarkoituksessa ja se palvelee monia käyttäjäryhmiä. 6.5 Creedmoor -hylsyyn ladattujen patruunoiden valikoima on laajentunut ja .300 Win Mag -patruunaperhe on tuotu markkinoille. 36 M eillä on ollut linjana tuoda vuosittain markkinoille vähintään yksi uusi luoti, patruuna ja hylsy. Lapuan patruunoita menee 60 maahan. 6,5 Creedmoor -patruunavalikoima on Seikkulan mukaan toimiva ja laaja. patruunan sekä uuden 6,5 Creedmoor -hylsyn. Lapuan 8,8 gramman ScenarL -luodilla ladattu 6.5 Creedmoor osuu luotettavasti jopa yli 800 metrin matkoilla maaliinsa. Pikku Naturalis on menestynyt maailmalla, ja nyt Lapua on tuonut sen saataville myös .223 Rem -patruunan ladattuna
Haulilataukset ovat saattaneet mennä niin sanottuna täyteisenä kohteesta läpi vielä 90 metrissäkin. Haulisuihkun nopeus on suurempi kuin lyijyllä, mikä antaa hieman anteeksi ennakon arviointia lentoonammunnassa. – Kupari on teholtaan verrattavissa lyijyyn ja ominaispainoltaan kuparihauli on lähellä lyijyä. Tällä hetkellä suosittu lataus 12/76 patruunassa on joko 2,75 tai 3,25 millin haulikolla tehty 40 gramman lataus. Volframihaulit valmistetaan pääsääntöisesti Kiinassa, jossa on useita valmistajia ja tilauksesta saa haulikokoja 2 mm-8 mm väliltä. Teräshauli ei muuta muotoaan, eikä kadota suuntaansa lyijyhaulin tapaan. Lyijyllä vastaava luku on 11,3 kiloa, mutta haulien paino on 10,5-11,0 kiloa. Teräshaulien rasitteena on ennakkoluuloinen suhtautuminen, varsinkin metsänomistajat ja sahateollisuus ovat suhtautuneet kielteisesti teräksen käyttöön, Olkkonen tietää. Luoti ei tuhoa arvokasta riistalihaa, vaan säästää sitä ruokapöytään.. – Teräshauleilla lähtönopeus on yleensä korkea ja kuvio pysyy hyvin kasassa. Muutama vuosi sitten markkinoilla olleet niin sanotut pitkän matkan eli 75100 metrin patruunat olivat suosiossa, mutta kaikkien kokemukset niistä eivät ole olleet hyvät. Normaali patruuna jää tehossa jälkeen moninkertaisesti. – Uuden sukupolven ja uuden teknologian kupariluodeilla terminaaliballistiikka on metsästäjälle parempi. Creedmoor-hylsyn päämarkkinat ovat suurelta osin Yhdysvalloissa. Toisaalta se on hinnaltaan hieman edullisempi kuin tungsten. – Metsästäjien kokemusten mukaan tällaiset patruunat eivät aina avaudu riittävästi etenkään pakkasessa. Patruuna oli ladattu lyijyhauleilla lennon aikana kääntyväksi suunniteltuun haulikuppiin, joka ei aina toiminut halutulla tavalla. Joka tapauksessa haulissakin volframin ominaispaino on yli 18. – Volframin tiheys on 19,3 grammaa kuutiosentiltä, toisin sanoen yksi litra volframia painaa 19,3 kilogrammaa. – Volframihauleissa valmistaja käyttää joitakin sidosaineita, joita se ei ilmoita. Hylsyt on testattu ja verrattu tuotekehitysprojektin aikana kilpailijoiden tuotteiden kanssa, ja ne ovat läpäisseet kaikki LAPUA-hylsyille asetetut laatuja jälleenlatausvaatimukset, Seikkula selvittää. Kuparin ominaispaino on kuitenkin aika lähellä lyijyä, joten sen läpäisykyky on hyvä. Jopa kaikkein raskaimmille 6,5 millin luodeille hylsy tarjoaa lähtöalustan, jonka hyötyjä pääsee käyttämään sekä pitkillä matkoilla että kaiken keskikokoisen ja suuren riistan metsästyksessä. Raskaan haulin läpäisykyky on myös hyvä, eikä karvaa jää kovapintaiseen hauliin. Volframihauli on lyönyt itsensä läpi parissa vuodessa, vaikka patruunoiden hinnoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. – Tehdasladattujen patruunoiden lisäksi uutta ovat myös .300 PRC, 6,5 PRC ja .284 Win -hylsyt. Metsästäjällä pitää olla taito ampua riittävän kauas, patruuna ei sinänsä tee osumaa. Kaliiperin suunnittelussa on huomioitu pitkien ja raskaiden luotien asettamat vaatimukset itse latauksen mutta myös käytön suhteen. Kuparihauli viime vuosien merkittävä innovaatio – Teräshaulien rasitteena on ennakkoluuloinen suhtautuminen, varsinkin metsänomistajat ja sahateollisuus ovat suhtautuneet kielteisesti teräksen käyttöön. Kun teho on suuri, se voi houkuttaa ampujaa hänelle ylipitkiin ampumamatkoihin. 6,5 Creedmoor on kehitetty urheiluammuntaan, mutta viime vuosina se on ottanut jalansijaa myös metsästyksen parissa. – Nämä soveltuvat esimerkiksi ketulle, kauriille, ilvekselle ja sudelle. Jos lyijyhauleilla maksimimatka on 35 metriä, voi volframipaukulla ampua jopa 60 metriin. Volframipatruunat ovat muutaman viime vuoden aikana kasvattaneet suosiotaan etenkin itselataavien harrastajien keskuudessa, mutta myös tehdaspatruunoina. Kuparihaulin etuna on myös materiaalin sitkeys. niitä metsästäjiä, jotka arvostavat arvokasta riistalihaa. 12/70 kaliiperissa on suosittu haulikoko on 2,25 ja 2,50. PRC soveltuu pitkälle matkalle – Vaikka 6,5 PRC onkin alunperin suunniteltu pitkän matkan metsästykseen, niin se on erittäin toimiva valinta myös pitkän matkan urheiluammuntaan. – Yhteistyökumppanimme Limingan Jahtipaukku Oy valmistaa patruunoita teräksestä ja volframista sekä jatkossa tulevat myös kuparihaulilataukset ohjelmaan samoin erilaiset erikoispatruunat 20, 16 ja 12 kaliperin aseisiin, kertoo Raimo Olkkonen. Volframipatruunan merkittävin ominaisuus on sen teho. Kuparihauli muuttaa muotoaan, muttei murennu samalla tavoin kuin lyijyhauli. Teräs saanut osakseen ennakkoluuloja Suomessa teräshauliin on liittynyt paljon ennakkoluuloja. – Volframin hintaan vaikuttaa dollarin kurssi, mutta itse komponentit ovat varsin halpoja. Seikkulan mukaan 6,5 PRC toimii suhteellisen hidaspaloisten ruutien ja raskaiden luotien kanssa. Volframi on myös kovaa metallia, eivätkä haulit menetä pyöreyttään piippumatkan aikana kuten pehmeämmät materiaalit muotoutuvat. Viime vuosien kenties suurin innovaatio on ollut kuparihauli. Nykyiset teräshaulipatruunat ovat kuitenkin teholtaan hyviä. Noiden kaikkien kolmen hylsyn päämarkkinat ovat siellä ison veden takana, mutta myös Suomesta löytyy vankkumattomia harrastajia, jotka odottelevat pääsevänsä lataamaan patruunansa meidän uusiin hylsyihimme. Jokainen hylsy tarjoaa luokassaan pitkän matkan ammuntaan suorituskykyä, oli sitten kyseessä metsästystai urheiluammuntatilanne. – Volframipatruunan teho on yleensä suurempi kuin metsästäjän ampumataito. 37 Metsästysliike Olkkonen valmistuttaa haulikon patruunoita UNA-tuotemerkillä. Haulikonpatruunoissa tuotekehitys ei ole ollut perinteisesti kovin nopeaa. Kuparihauli on neljä kertaa kalliimpi kuin lyijy, mutta tungsten on kymmenen kertaa lyijyä kalliimpi. Kupari on teholtaan verrannollinen lyijyyn, Olkkonen vertaa. Osa metsästäjistä harrastaa myös pitkän matkan metsästystä, jolloin tämä patruuna puolustaa hyvinkin paikkaansa
– Valinta oin hyvä, jos metsästettävä riista on kaukana ja sen metsästykseen tarvitaan paljon voimaa ja energiaa. 6,5 Creedmoor -patruuna kiinnostaa suorituskykynsä, mutta myös lyijyttömyytensä takia niitä metsästäjiä, jotka arvostavat arvokasta riistalihaa. .284 Win hylsy kehitettiin jo 1960-luvun alkupuolella ja sillä pyrittiin vastaamaan .270 Winchesterin ja .280 Remingtonin suorituskykyyn. Kuva: Juhani Karvonen 6,5 PRC toimii suhteellisen hidaspaloisten ruutien ja raskaiden luotien kanssa. – Tuotamme myös uuden Vihtavuori-jälleenlatausdatan 6,5 Creedmoor on kehitetty urheiluammuntaan, mutta viime vuosina se on ottanut jalansijaa myös metsästyksen parissa. Lisäksi kaliiperi tarjoaa mukanaan laajan luotivalikoiman ja korkean tarkkuuspotentiaalin.. 6,5 Creedmoorin etuja ovat helppo ammuttavuus ja vähintäänkin riittävä asetarjonta. Nyttemmin .284 Win tekee uutta tuloaan keskipitkänja pitkien matkojen ammuntaan, jota edustaa esimerkiksi F-Class ja kasa-ammunta. Hylsyn huippuunsa viritetyt ballistiset ominaisuudet yhdessä vyökannattoman rakenteen kanssa edustavat nykyaikaista hylsyn suunnittelua, joka mahdollistaa korkean BC:n omaavien luotien käytön, mutta myös voittaa suorituskyvyltään perinteisen .300 Win Mag –patruunan ja monet muut markkinoilla olevat .30 kaliiperin magnumpatruunat. .300 PRC on Seikkulan mukaan järkevä valinta myös silloin, kun metsästys tapahtuu laajoilla ja avonaisilla alueilla. – Hylsyn kavennettu kanta mahdollistaa osaltaan suuren tilavuuden ja sitä kautta korkeat lähtönopeudet luodeille, mutta joka myös tarkoittaa patruunan tarkkaa ja helppoa syöttämistä patruunapesään. 38 – .300 PRC -hylsyn suunnittelu on alusta alkaen noudattanut sitä linjaa, että se tarjoaa parhaan mahdollisen lähtökohdan ammuttaessa pitkiä, raskaita ja korkean ballistisen kertoimen omaavia luoteja. Nämä ominaisuudet on havaittu myös metsästäjien keskuudessa, jossa kaliiperia käytetään erittäin monimuotoisesti. .284 Win omaa myös korkean tarkkuuspotentiaalin suhteellisen korkean lähtönopeuden lisäksi
Lapua on valmistanut Naturalis-luoteja vuodesta 2002 lähtien. Tällä hetkellä tuotannossa oleva Naturalis-sarja edustaa kolmatta sukupolvea. Kupariluoti ei sirpaloidu lihaan, mitä kautta riistaliha säilyy puhtaana. Patruunoita menee 60 maahan ja päämarkkinat ovat Pohjois-Amerikassa, Pohjoismaissa ja Euroopassa. Creedmoor kisaan ja metsälle 6,5 Creedmoorin etuja ovat helppo ammuttavuus ja vähintäänkin riittävä asetarjonta. – Kauriiden metsästys kiinnostaa yhä enenevässä määrin metsästäjiä ja niitä metsästetään Euroopassa lukumääräisesti kaikkein eniten. – Uuden sukupolven ja uuden teknologian kupariluodeilla terminaaliballistiikka on metsästäjälle parempi. – Ominaisuuksiensa ansiosta meidän Naturalis-luodeilla on markkinoiden paras suorituskyky matalilla iskemänopeuksilla, mutta ne ovat myös erittäin suorituskykyisiä ja säilyvät rikkoontumatta jopa yli 900 metrisekunnin nopeuksilla, sanoo Seikkula. Naturalis-luoti lähtee avautumaan välittömästi osumasta ja se sienettyy aina samaan tuttuun muotoon. Materiaalin ja valmistusteknologian johdosta luoti laajenee symmetrisesti ja säilyy rikkoontumattomana. – Käytännössä kaikki amerikkalaiset asevalmistajat pesittävät aseitaan tälle kaliiperille ja myös heidän eurooppalaiset virkaveljensä ovat huomanneet selkeän markkinaraon tämän kaliiperin suhteen. Luoti lähtee avautumaan välittömästi osumasta ja se sienettyy aina samaan tuttuun muotoon. Se säilyttää alkuperäisen painonsa käytännössä sataproLapua tuo markkinoille vuosittain patruunauutuutuksia. Datan valmistuttua julkaisemme sen välittömästi Vihtavuori Reload-apissa sekä nettisivuillamme, Seikkula vinkkaa. Juhani Karvonen Kuvat: Lapua. Luoti ei tuhoa arvokasta riistalihaa, vaan säästää sitä ruokapöytään. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä uusien tuotteiden listalle ovat tulleet myös 8 mm G573 7,8 g / 120 gr OT ja 9,3 mm G574 12,0 g / 185 gr OT luodit sekä niistä ladatut 8x57 IS ja 9,3x62 patruunat harjoitteluun ja metsästyslajien kilpa-ammuntaan. Uusia tuotteita tasaisesti myyntiin Lapuan pari vuotta sitten markkinoille tuoma .224-kaliiperinen luoti on osoittautunut maailmalla menestykseksi. Molemmat kaliiperit, .222 Rem. senttisesti, jolloin jäämäpaino on jopa rajujen luuosumien jälkeen aina käytännössä 100 prosenttia luodin alkuperäisestä painosta. – Emme siis ole vain pyöritelleet peukaloitamme Lapualla, vaan olemme tuoneet kuluttajien tarjolle koko joukon uutuuksia, joista jokainen tuo maailmanluokan suorituskyvyn jokaisen ampujan ja metsästäjän käyttöön. Lapua on valmistanut Naturalis-luoteja vuodesta 2002 lähtien. Tällä hetkellä tuotannossa oleva Naturalis-sarja edustaa kolmatta sukupolvea. Luoti sopii käytettäväksi kaikelle riistalle, eikä sitä saa ampumalla rikki. – Uusimmassa sukupolvessa niin sanottu luodin toimintaikkuna on entisestään laajentunut. 39 noille PRC-hylsyille sekä täydennämme olemassa olevaa dataa .284 Win -hylsylle. Luonnollisesti tämän kaltaiset uutuudet aika-ajoin ruokkivat ampumaurheiluja metsästyskulttuuriamme voimakkaasti ja antavat siihen oman hienon ja pikantin sävyn, Seikkula kehaisee. Myymme jo käytännössä kevättä 2022. Seikkulan mukaan pienikaliiperisen luodin menekin taustalla on luodin korkea laatu ja huippuunsa viritetty suorituskyky, jotka markkinat ottivat heti omakseen. – Sillä pystyy ampumaan menestyksekkäästi kilpaa useita eri lajeja ja lisäksi se ylittää myös lainsäädännön asettamat vaatimukset jopa hirvenmetsästykselle. ja .223 Rem ovat suosittuja kaliipereita tähän metsästykseen niin Suomessa, Pohjoismassa kuin myös keskisessä Euroopassa. Lisäksi kaliiperi tarjoaa valmistajan mukaan erittäin laajan luotivalikoiman ja korkean tarkkuuspotentiaalin. 6,5 Creedmoor soveltuu suomalaisessa ampumaja metsästyskulttuurissa vähän kaikkeen. Saksassa lainsäädäntö edellyttää jo nyt valtion omistamilla mailla vain lyijyttömillä luodeilla metsästyksen. .224 N566 3,2 g / 50 gr Naturalis -luoti on valmistettu puhtaasta kuparista, mutta muista Naturalis-luodeista tuttu elintarvikemuovista valmistettu kärkiventtiili puuttuu tästä konstruktiosta
Esimerkiksi 30 kaliiperin harjoitusluoti maksaa noin 24 senttiä ja nalli seitsemän senttiä. – Esimerkiksi useat kokokupariluodilla ladatut patruunat voivat maksaa noin kolme euroa kappaleelta. – Itselataamalla ratapatruunan hinnaksi tulee kaliiperista riippuen 50-70 senttiä. Jotkut erikoispatruunat maksavat jopa 6-7 euroa kappaleelta. Itselataamalla vastaavan patruunan hinta on noin puolet edullisempi. Jälleenlataus ei välttämättä tuo suurta säästöä Itse ladatulla patruunalla lisää tarkkuutta ammuntaan Jälleenlataus on monelle ampujalle eräänlainen harrastuksen jatke. Yleisimmin käytetyt ratapatruunat maksavat pyöreästi noin euron kappaleelta. Itseladattu patruuna on yleensä tarkempi, koska se sopii parhaiten juuri tietyn aseen käyntiin. Ruudin osuus kustannuksista on suurin, joten hinta laskee sen mukaan, mitä vähemmän ruutia lataus vaatii. Kuva: Urheilutukku Hjort. Ruutia tarvitaan 2-3 grammaa, jolloin ruudin hinnaksi tulee 20-30 senttiä. 40 I tseladatun patruunan ja tehdasladatun patruunan hintaero korostuu suurriistalle tarkoitetuissa erikoispatruunoissa. Kenties tuhansia laukauksia vuodessa ampuvalle harrastajalle patruunakuluista kertyy merkittäviä kustannuksia, sanoo Raimo Olkkonen haapajärveläisestä Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy:stä. Supreme Kit RCBS -latauslaitesarja soveltuu kaikille kiväärija käsiasepatruunoille. Tuolloin lataajan saama taloudellinen etu ei ole yhtä merkittävä
Haulikon patruunoissa itselataajat suosivat erikoishauleja, lähinnä terästä ja tungstenia. Myös vasta-alkajat ovat onnistuneet tekemään oivia latauksia pienellä opastuksella. Itseladattuna volframipatruuna maksaa 6-8 euroa tarvikkeineen. Volframi maksaa noin 120 euroa kilolta, millä määrällä pystyy lataamaan 25-28 patruunaa latauksen määrästä riippuen. Kuva: Urheilutukku Hjort Kun ampuja hakee aseeltaan erityistä tarkkuutta, oikean latauksen merkitys kasvaa. Patruunoiden jälleenlataus säästää hieman ampujan kukkaroa, mutta säästö voi jäädä aika pieneksi yleisten tehdaskaliiperien latauksessa. – Haulikonpatruunoissa säästökin voi olla huomattava, sillä viiden kappaleen UNA-patruunapakkaus maksaa 69 euroa, jolloin patruunan hinnaksi tulee toistakymppiä kappaleelta. – Välineistö on erilainen, vain ruutivaaka on yhteinen kiväärin ja haulikon patruunoiden latauksessa.. 41 Haulikon patruunan lataamiseen tarvitaan eri välineistö Haulikon patruunan itselataaminen ei ole sen vaikeampaa kuin kiväärin patruunankaan. Iron Press Kit on Hornadyn tuote, joka soveltuu kaikille kiväärija käsiasepatruunoille. Itseladattuna hinta on noin 6-7 euroa kappaleelta. Lyijypatruunoiden osalta itselataus ei tuo samaa taloudellista etua, mutta kun laitteet on kerran hankittu niin harva lataaja palaa tehdaspatruunan käyttäjäksi, olipa kyseessä lyijy, teräs tai muu hyväksi havaittu materiaali. – Välineistö on kuitenkin erilainen, vain ruutivaaka on yhteinen kiväärin ja haulikon patruunoiden latauksessa, Raimo Olkkonen muistuttaa
– Lataajalle mielenkiintoiseksi harrastuksen tekee se, että jonkin aseen käynnille soveltuu parhaiten vain yksi lataus, osalla aseista saattaa olla montakin tasavertaista hyvää latausta. Olkkonen ei ole innostunut progressiivisista puristimista. Välineistöllä satoja tuhansia latauksia Peruslatausvälineistö maksaa Raimo Olkkosen mukaan 700800 euroa. – Joka tapauksessa välineistö kestää hyvin huollettuna satoja tuhansia latauksia, joten se on käytännössä tavalliselle metsästäjälle kertahankinta. Itselataaja säästää hylsykuluissa, koska voi käyttää saman hylsyn uudestaan kymmenkuntakin kertaa. Progressiivista puristinta käytettäessä jokaisen työvaiheen tarkkailu on hankalampaa ja asetusten muuttaminen toiseen kaliperiin vaati enemmän aikaa. – Kotimaiset hylsyt kestävät 5-10 uudelleenlatausta, mutta markkinoilla on myös hylsyjä, joita ei ole tarkoitettu lainkaan jälleenlataukseen, Olkkonen tietää. 42 Hylsy on tehdasvalmisteisen patruunan kallein osa. Suomessa myydään käytännössä kolmea valtamerkkiä ja yleensä kaikissa on standardimitoitukset, jolloin esimerkiksi latausholkit sopivat kaikkien valmistajien puristimiin merkistä riippumatta. Kuva: Urheilutukku Hjort. Latauksen onnistuminen on kiinni hyvin monesta pienestä asiasta, mutta ruudin palonopeudella on iso merkitys. Kuva: Urheilutukku Hjort Mittakello tuo tarkkuutta jälleenlataukseen. Monesti paras tulos saadaan sellaisella ruudilla, joka mahdollistaa annostella hylsyn lähes täyteen, jolloin ruudin syttyminen on tasaista. Juuri sen aseen käyntiin sopii tietty patruuna parhaiten. Tästäkin on kokemusta. Yksi itselatauksen viehätys onkin Olkkosen mukaan juuri onnistumisen tunne, kun omalle aseelle täydellinen patruuna on löytynyt. Välineistö kestää hyvinkin isältä pojalle. Lataajan kannattaa käyttää vain omasta aseesta peräisin olevia hylsyjä. Jälleenlataus lisää tarkkuutta Kun ampuja hakee aseeltaan erityistä tarkkuutta, oikean latauksen merkitys kasvaa. Jos metsästäjä sen sijaan harrastaa pitkille etäisyyksille ampumista esimerkiksi linnustuksessa, on aseen oikea käynti osuman kannalta erityisen tärkeää. Tehdaspatruuna toimii toisessa aseessa paremmin kuin toisessa ja yleensä jokaiselle aseelle löytyy varmasti oikea lataus, joskus sen löytäminen voi vain vaatia aika monta kokeilua. – Aseen käynnissä voi olla eroja, vaikka kyse olisi samanmerkkisistä ja jopa -mallisista aseista. Jolleivät kaikki asiat tule tehtyä oikein, kokonaisuus kärsii. Käytetyt latausvälineet ovat arvossaan. Aseiden patruunapesät eroavat toisistaan ja väärä hylsy voi jopa räjäyttää aseen. Auto Charge automaattinen ruutivaaka kuuluu monen lataajaan välineistöön. Hinta puolittuu, jos lataaja on valmis tekemään hieman enemmän käsityötä. – Mikään yksittäinen asia ei välttämättä tuota tarkkuutta, mutta silti jokainen seikka pitää ottaa lataamisessa huomioon. – Ne toimivat hyvin esimerkiksi pistoolin patruunoiden latauksessa sekä silloin, kun ladattavia patruunoita on erittäin runsaasti tai ladataan vain yhtä patruunatyyppiä. Eri valmistajien latausvälineistöissä ei ole suuria eroja. Jokainen ase on yksilönsä Olkkonen muistuttaa, että jokainen ase on siinä mielessä yksilö, että sillä on oma käyntinsä. – Radalta ei välttämättä kannata kerätä irtohylsyjä, vaikka ne vaikuttaisivat sopivilta omaan aseeseen. – Ne eivät jää hyllyille pyörimään! Olkkonen summaa. – Jos metsästäjä tyytyy siihen, että hirvitai karhumerkki tulee ammutuksi, ei hänellä ole välttämättä tarvettakaan äärimmäiseen tarkkuuteen. Esimerkiksi Tikan 308 voi käydä eri tavoin eri patruunayhdistelmillä. Itselataaja säästää hylsykuluissa, koska voi käyttää saman hylsyn uudestaan kymmenkuntakin kertaa. Latauslaitteisto maksaa itsensä takaisin muutaman sadan paukun jälkeen. Esimerkiksi latvalinnustaja voi pudottaa kanalinnun jopa yli 300 metrin päästä, jos ase ja Hylsy on tehdasvalmisteisen patruunan kallein osa. Paras lataus valitaan käyttötarkoituksen mukaan
– Mitään mutu-tuntumaa ei pidä harrastaa, vaan reseptiä on noudatettava pilkulleen, eikä maksimiannoksia saa missään tapauksessa ylittää. Nyt ammuntaa aktiivisesti harrastavat hakevat jälleenlatauksella täydellistä patruunaa. – Käytännössä se on kertainvestointi, sillä varaosiakin saa valtamerkkeihin mukavasti. Erilaiset safarikaliiperit ovat sitten asia erikseen. Myös ampumaseurat ovat jonkin verran ostaneet latauslaitteita jäsentensä yhteiskäyttöön. Käsinallittajaa tarvitaan uusien nallien asentamiseen. Nalli maksaa noin kymmenen senttiä hylsy, ehkä euron, ja ruutiannos joitakin senttejä. Uusinta ovat jälleenlatauksessa erilaiset elektroniset ja digitaaliset mitat ja vaa’at ja erikoistyökalut. Ne ovat hinnaltaan jo edullisia tehdaspatruunoinakin ja mahdollistavat näin edullisen harjoittelun, Olkkonen kertoo. – Nykyisin aseet on valmistettu niin kestäviksi ja ampujaa suojaaviksi. – Ennen jälleenlataaja harrasti lataamista lähinnä edullisempien patruunoiden toivossa. Meidän sivuillamme on perusohjeet lataamisesta ja netistäkin saa runsaasti ohjeita. Ruudin oikean määrän lisäksi erittäin tärkeää on sen oikea laatu. Jälleenlatausta harrastavat etsivät entistä suurempia tarkkuuksia. patruunayhdistelmä toimivat ihanteellisella tavalla. Kupariluoteihin ei ole saatavilla kaikki kaliipereja, minkä vuoksi jälleenlataus on ehkä hieman lisääntynyt. On paljon harvinaisia kaliipereja, ja vie aikansa ennen kuin patruunatehtaat ovat kiinnostuneet valmistamaan luoteja, Hjort kertoo. 43 – Mitään mututuntumaa ei pidä harrastaa, vaan reseptiä on noudatettava pilkulleen, eikä maksimiannoksia saa missään tapauksessa ylittää. – Tällä hetkellä lataus ja harjoitteluinto on hieman hiipunut, kun kisojakaan ei koronan takia ole voitu järjestää. –Korona on pitänyt ihmiset kotona ja patruunoiden jälleenlatauksesta on tullut toinen harrastus, kun radoille ei ole päässyt harjoittelemaan. Yleisimmät virheet koskevat ruutimääriä. – Välineistöön saa halutessaan kulumaan euroja, mutta bisneksenä latausvälinekauppa ei ole viime vuosina kasvanut, muttei toisaalta vähentynytkään. Kilpa-ampujat lataavat kaikkein eniten. Toinen syy latausinnon vähentymiseen on, että Metsästäjäliitto kelpuutti viime vuonna myös pienoiskiväärikaliiperit kisakäyttöön. Peruslatausvälineistö maksaa 500-600 euroa. Jälleenlataajien joukko ei ole kovin iso, selkeä vähemmistö harrastajista, mutta sitäkin paneutuneempi asiaan, sanoo toimitusjohtaja Mika Hjorth Urheilutukku Hjorthista. Juhani Karvonen. Kuva: Urheilutukku Hjort – Ennen jälleenlataaja harrasti lataamista lähinnä edullisempien patruunoiden toivossa. – Käytettävä luotija ruutiyhdistelmä täytyy valita kunkin aseen ja piipun ja käyttötarkoituksen mukaan, mutta patruunan sekä aseen yhteensopivuus on olennaista; voi joutua ensin testaamaan useita yhdistelmiä jotta paras lataus löytyy. Hjorthin mukaan jälleenlataus on muuttanut muotoaan viimeisen noin kymmenen vuoden aikana. Perusratapatruunat ja yleisimmät kaliiperit on tänä päivänä edullisia, eikä jälleenlatauksella saavuteta kovin suurta säästöä. Reseptistä pidettävä kiinni Raimo Olkkonen korostaa sen tärkeyttä, että lataaja pysyy aina tarkassa ja oikeassa reseptissä latauksen suhteen. Yleisimmmät virheet ruutimäärissä Hjorth ei näe jälleenlatauksella merkittäviä riskejä. Nyt ammuntaa aktiivisesti harrastavat hakevat jälleenlatauksella täydellistä patruunaa. Lataustarvikkeet tekevät nyt hyvin kauppansa Lataustarvikkeet ovat viimeisen vuoden mittaan tehneet kauppansa, mihin on osaltaan vaikuttanut korona
Koko kieltoprosessi kesti vuodesta 2015 aina vuoteen 2020. Prosessi tullee kestämään vuosia Siirtymäajan laskeminen alkaa siitä, kun rajoitukset on hyväksytty kaikissa EU:n toimielimissä.. Seuraava vaihe on se, että rajoitusehdotus tarkastetaan riskinarviointikomiteassa (RAC) sekä sosioekonomisesta analyysista vastaavassa komiteassa (SEAC). Lyijy olisi ehdotuksen mukaan sallittua myös esimerkiksi olympiaurheilussa tiukkaan rajatuissa olosuhteissa ja urheiluammunnassa, jossa on mahdollista käyttää luotiloukkuja. Kyselyyn voi osallistua osoitteessa face.eu/survey, valitse kielivalikosta suomi. Kysely on käännetty myös suomeksi. Ehdotus on kaikkiaan 900-sivuinen. Eurooppalaisten metsästäjien kattojärjestöllä FACElla on parhaillaan auki EU-jäsenmaiden metsästäjille osoitettu lyijyn käyttöä ammuksissa koskeva sosioekonominen kysely. Euroopan komissio hyväksyi aiemmin viime vuonna esityksen lyijyhaulien käytön kieltämisestä kosteikoilla. osittaisia kieltoja myös markkinoille saattamiseen. Kyselyn tuloksia tullaan käyttämään asiaa koskevassa metsästäjien edunvalvonnassa. Lyijyhaulien käyttökielto kosteikoilla astuu voimaan Suomessa joko 15.2.2023 tai 15.2.2024 riippuen Suomen kansallisesta päätöksestä. Rajoitusehdotuksessa on Jos kemikaaliviraston ehdotus menee läpi, lyijyhaulit kielletään kokonaan viiden vuoden siirtymäajalla, isot luotikaliiperit 18 kuukauden ja pienet luotikaliiperit viiden vuoden siirtymäajalla. Ehdotuksen mukaan vaikutukset ovat jotakin 260 miljoonan ja 10,5 miljardin euron väliltä seuraavien 20 vuoden aikana. 44 Julkinen kuuleminen alkaa maaliskuussa Lyijyrajoitusehdotus etenee Euroopan unionin kemikaalivirasto on julkaissut lyijystä valmistettujen luotien, haulien sekä kalastuspainojen rajoitusehdotuksen. Monimutkainen rajoitusehdotus Rajoitusehdotuksen monimutkaisuudesta ja mahdollisista arvioinnin puutteista kertoo Metsästäjäliiton mukaan muun muassa se, että kemikaalivirasto on arvioinut ehdotuksen sosioekonomiset vaikutukset lavealla haarukalla. Rajoitusprosessi kestänee vuosia. Tämän jälkeen maaliskuun lopussa alkaa kuusi kuukautta kestävä julkinen kuuleminen. Kemikaaliviraston uutisen mukaan rajoitusehdotuksen sisältö menee pääpiirteittäin näin: lyijyhaulit kielletään kokonaan viiden vuoden siirtymäajalla, isot luotikaliiperit kielletään 18 kuukauden siirtymäajalla ja pienet luotikaliiperit kielletään viiden vuoden siirtymäajalla Rajoitusehdotuksesta on rajattu tällä hetkellä pois ainoastaan lyijyn käyttö viranomaistoiminnassa sekä sisäampumaradoilla. E U:n kemikaalivirasto (ECHA) julkaisi helmikuun alussa oman ehdotuksensa komissiolle lyijystä valmistettujen luotien, haulien ja kalastuspainojen käytön rajoittamiseksi. Ehdotuksessa esitetään totaalikieltoja ja rajoituksia lyijystä valmistettujen luotien ja haulien käyttöön niin metsästyksessä kuin urheiluammunnassa. Ehdotuksessa rajoitetaan myös lyijystä valmistettujen kalastuspainojen käyttöä. Nyt alkava rajoitusprosessi on siis oma erillinen prosessinsa ja koskee lyijyn käyttöä kaikissa ammuksissa
Viittauksia ilmakkometsästykseen ja aseen vaarallisuuteen ihmisten sosiaalisten suhteiden Girardon-kivääreistä tehdään nykyisin hinnakkaita replikoita.. Ilmakivääriin ei tarvita aseen hallussapitolupaa, mutta ostajan on oltava täyttänyt 18 vuotta. Alaikäiselle ilma-ase voidaan myydä huoltajan suostumuksella. I lmakivääri on ilmantai kaasunpaineella toimiva, yleensä pienikaliiperinen kilpailuja harjoitusase, jota käytetään myös olympialaisten tarkkuuslajeissa. 45 Girardoni-ilmakivääreillä käytiin sotia Ilma-aseessa jopa tappotehoja Juniori-ikäiset ja ruutiasekelvottomat nokittelevat keskenään internetin keskustelupalstoilla ilmaaseiden tehokkuudesta. Kiistaa käydään siitä, ovatko voimakkaimmat ilmakot tehokkaampia aseita kuin miedoimmat pienoiskiväärin patruunaa ampuvat aseet
Lähes kaikki paineilma-aseella ampuvat käyttävät äänenvaimenninta voimakkaan laukausmelun vähentämiseksi. Ja tietenkin pelkoa siitä, koska viranomaiset ovat muuttaneet tehokkaimmat ilma-aseet luvanvaraisiksi. Ilmakiväärit olivat kantomatkaltaan jopa tehokkaampia kuin tuon ajan ruutiaseet, mus. Menneen vuosikymmenen aikana paineilma-aseet ovat yleistyneet voimakkaasti Suomessa ja sitä kautta äänenvaimentimien yleistyminen ilma-aseharrastajien keskuudessa on ollut nopeaa. Niitä on useita. Metsästykseen kehitetyissä ilma-hirvikivääreissä oli 1700-luvun jälkipuoliskolla jo aseesta irtiruuvattavat paineilmasäiliöt; joko pallomainen, käsitukenakin toimiva säiliö etutukin alla, liipaisinkaaren edessä, tai venytetyn pisaran muotoinen, aseen peränä toimiva ”ilmapullo” sulkuventtiileineen. Perinteisesti ilmakko, ilkkari tai ilmari on kuulunut kesämökkivarustukseen. Ilma-aseita ja niiden osia olisi hallituksen esityksen HE 106/2009 mukaisesti luvanvaraistumassa varovaisesti arvioiden yli viisi miljoonaa kappaletta. Varovaisesti arvioiden viimeisen 50 vuoden aikana Suomeen on myyty yli miljoona ilma-asetta. Mikäli ampumaharrastus lähtee kasvamaan tätä kautta, miltei joka paikkakunnalla on ampumaseura tai –kerho, jossa pääsee kehittämään taitojaan kunnon aseilla. Muutaman kympin tai reilun satasen laitteella pääsee kyllä ammuskelemaan, mutta varsinaiseen tarkka-ammuntaan tarkoitettujen laitteiden hinnat ovat jo yleensä vähintään kahta sataa euroa. 46 Ilma-aseen käyttäjiä oli hankalampi myös havaita; ääni oli pienempi kuin ruutiaseissa ja savunmuodostus täysin olematonta. Tässä yhteydessä on todettava, että onpa ilmareilla ollut militäärikäyttöäkin. Ilma-aseiden tappotehoon vaikuttaa paitsi paineen määrä, myös luodin tyyppi. Laite saattoi olla yhtä vaarallinen käyttäjälleen kuin viholliselle; nopeat säätilan kylmä/kuuma -muutokset ja virheliikkeet asetta paineistaessa saattoivat aiheuttaa painesäiliön räjähtämisen. välisenä selvitystyökaluna ilmenee keskusteluissa aika ajoin. Giradon-kiväärejä käytettiin Ranskan sodissa 1800-luvulla. Kesämökkilajista vakavampaan harrastukseen Ilma-aseiden kokonaismäärä Suomessa on tuntematon, sillä niitä ei ole millään lailla tilastoitu. Itävallan armeija käytti pieniä määriä ilmakivääreitä Itävallan ja Turkin välisessä sodassa vuosina 1788–1789 ja Ranskan vallankumoushallitusta vastaan 1793–1796 sotiessaan. Girardoni-aseilla kyettiin tappamaan vastustajan sotilaita 80-100 metrin etäisyydeltä
Valmistajien kehumat yliääniset lähtönopeudet on tuotettu erittäin kevyellä luodilla, joka yleisimmin käytössä olevien diabolo-luotien aerodynaamisten ja paino-ominaisuuksien vuoksi hidastuu erittäin nopeasti aliääniseksi arkioloissa ammuttaesssa. Girardoni-ilmapyssyllä voitiin ampua samassa ajassa makasiiniputkellinen, 20 luotia, ehtien jopa tähtäämään riittävällä tarkkuudella niille etäisyyksille, jotka olivat tuonaikaiselle sodankäynnille ominaisia. ketit. Rihlaamattoman musketin tarkka kantomatka oli 30-50 metriä, Girardonilla jopa tuplat. SIHRY ry vaalii alan harrastajien etua Suomen Ilma-aseharrastajien SIHRYn kotisivuilla seurataan ansiokkaasti tekniikan kehitystä ja markkinoiden tarjontaa. Yhdistys paheksuu sivuillaan sitä, että alan harrastajat joutuvat toimimaan teknisinä asiantuntijoina lain valmisteluissa; teknisten yksityiskohtien selvittäminen olisi tehtävä sellaisten asiantuntijoiden osaamisella, jotka saavat palveluksistaan korvausta, ei asian harrastajien manaamisella mukaan valmistelutyön täydentämiseksi. Ilma-aseen käyttäjiä oli hankalampi myös havaita; ääni oli pienempi kuin ruutiaseissa ja savunmuodostus täysin olematonta. Yhdistys pitää lakiesityksiä huonosti valmisteltuina ja niiden teknisiä väittämiä osin virheellisinä. Tosiasia on kuitenkin se, että jousitoimiset aseet jäävät tehottomammiksi paineilma-aseiden rinnalla ja siksi ne ovat menettäneet asemiaan tulokkaiden kasvattaessa markkinaosuuttaan. Jousitoimiset aseet jäävät tehottomiksi Ilma-aseita on kaksi päätyyppiä: perinteiset jousiviritteiset eli siis mekaanisella voimalla toimivat ja uuden polven paineistetulla kaasulla toimivat ilmakiväärit. Yksi syy tehokkaampien aseiden suosion nousuun ovat uudet ilma-aseiden lajimahdollisuudet pidemmälle kantavien ja tarkempien kaasuaseiden yleistyessä. Teollisesti valmistettuina ilma-aseita löytyy kaliipereista 4.5, 5, 5.5, 6.35, 9, 11.5 ja 12.7 mm. 47 Ilma-aseita on kaksi päätyyppiä: perinteiset jousiviritteiset eli mekaanisella voimalla toimivat ja uuden polven paineistetulla kaasulla toimivat ilmakiväärit. Suomessa ilma-aseilla harrastetaan perinteisten kymmenen Girardon purettuna. SIHRYn tietojen mukaan teollisesti valmistettuina ilmaaseita löytyy kaliipereista 4.5, 5, 5.5, 6.35, 9, 11.5 ja 12.7 mm. Uusia ilma-aseharrastuslajeja ovat lisäksi airsoft, jolla tarkoitetaan 6-millisillä muovikuulaaseilla pelattavia maastopelejä sekä suomalaisillekin jo tutumpi paintti, paintball, joka on värikuula-aseilla harrastettavaa ammuskelutai merkkauspelaamista maastossa. Ensin mainitussa tarkoitetaan kaatuviin metallitauluihin tehtävää tarkkuusammuntaa ja jälkimmäisessä kaatuviin maalilaitteisiin maastossa tehtävää tarkkuusammuntaa. Ensimmäiset tehokkaat ilmakiväärit valmistettiin jo 1700-luvun lopussa. Antti Kauranne. Jousiaseita valmistetaan teollisesti nykyisin vain 4,5 6,35 mm kaliipereissa. Paineilma-aseet ovat tyypillisimmin ovat 4,5 6,35 mm kaliiperissa. metrin lajien lisäksi nykyisin muun muassa kansainvälisesti suosittuja 25 ja 50 metrin kasaammuntaa, ilma-ase-siluettiammuntaa ja Field target -lajeja. Girardoni-aseilla kyettiin tappamaan vastustajan sotilaita 80-100 metrin etäisyydeltä. Ilma-aseseppien tekemänä ilma-aseita löytyy tänä päivänä 22 mm kaliiperiin asti. Myös tulinopeudwssa oli eroja; musketilla saattoi ampua 2-3 tähdättyä laukaustaminuutissa, Girardonilla jopa 10-kertaisesti. Kasa-ammunta, kuula-aseet... Nykyisin yleisin paineilma-aseiden kaliiperi on 5,5mm. Kaliiperit eroavat mitoitukseltaan ja piiput rihlaukseltaan ampuma-aseiden kaliipereista ja piipuista. SIHRY on joutunut ottamaan myös kantaa viime vuosien aselakiuudistuksiin. Aseille ilmoitetaan huimia lähtönopeuksia, puhutaan jopa yliäänen nopeuksista. Jousiaseissa yleisin kaliiperi on 4,5 mm
Sen rinnalle on tullut runsaasti parin viime vuoden aikana .22-kaliiperista ilmakivääriä eli 5,56-millistä lyijymöttiä ampumaa tehoilmakivääriä. .308, .357, .45, .50, 9 mm Para, ja 12 cal sanovat kaikki jotain aseen väljyydestä, ja nämä luokitellaan jo järeiksi. Suomessa on perinteisesti ammuttu 4,5-millisellä (.177 cal) ilmakolla, joka on tuttu väljyys jo 1800-luvulta. Jos lupaa ei kevennetystä menettelystä huolimatta anneta, voi aseen myydä sellaisen hallussapitoon oikeutetulle tai vaihtoehtoisesti luovuttaa korvauksetta valtiolle, jolloin välttää mahdolliset jälkiseuraamukset. Ilmoitusten niukoista määristä johtuen on syytä arvella, ettei ilmoitusvelvollisuus ole levinnyt yleiseen tietouteen, joskin tehokkaiden ilma-aseiden markkinat ovat Suomessa pienet. Ilmoittamisvelvollisuus kohdistuu ilma-aseisiin, joiden piipun pienin sisähalkaisija on yli 6,35mm. Kaksijakoinen lupamenettely Tehokkaiden ilma-aseiden lupamenettely on kaksijakoinen. Joulukuun 2016 alussa luvanvaraisiksi muuttuneita tehokkaita ilma-aseita on poliisin aserekisteriin kirjattu harvakseltaan. Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa ei lähdetty säätämään luvanvaraisuutta luodin osumaenergian perusteella, vaan päädyttiin piipun väljyyteen liittyvään rajaan. Jos taas ruutiaselupaa ei ole, on haettava ensin ilmakolle hankkimislupa, minkä jälkeen ase on niin ikään käytävä näyttämässä poliisille. Se myös ”suosii” aseharrastajaa, jolla on aikaisemmin aseenkantolupa mihin tahansa ruutiaseeseen. Suomessa tehokkaaksi ilmaaseeksi on määritelty yli 6,35 Ilma-aseet kulkevat kohti raskaampia kaliipereja Kaksijakoinen lupamenettely Yhdysvalloissa metsästetään kauriita ja villisikoja tehokkailla ilmakoilla. Hämmästyttävintä on se, että ne ovat kaikki myös ilma-aseiden kaliipereja. Kaliiperit kasvusuunnassa Aseharrastajalle kaliiperin kirjo on loppumaton. Hintavat järeät ilma-aseet jäävät tosin harvojen harrastajien huviksi, sillä esimerkiksi Eräliike Riistamaan myymä FX Maverick Sniper -ilmakko eri vaihtokaliipereissa maksaa jo huikeat 1390 euroa. Tämän lisäksi ase on käytävä ruutiaseiden lupamenettelyn tapaan esittämässä poliisille. 48 S uomessa yleisimmät ilmaaseet eivät edellytä minkäänlaista hankkimistai ostolupaa, mutta niiden myyminen edellyttää ostajalta 18 vuoden ikää ja käyttäminen tapahtuu alaikäisillä täysi-ikäisen valvonnassa. Tällainen ase täytyy käydä poliisille esittämässä/ilmoittamassa kuukauden sisällä hankinnasta. Tällöin iskuenergiaan perustuva ilmoitusvelvollisuus saattaisi olla ajankohtainen kesällä, mutta talvella taas ei. .22tai 6,35-kaliiperisia ilmakkoja saa esimerkiksi eräliike Sissokselta hintahaarukkaan 400-800 euroa ja valittavana on useita kymmeniä eri malleja! Benjamin Mayhemin ominaisuudet: kaliiperi: 4,5mm/.177cal, lähtönopeus: 427 m/s (kevytmetalliluodilla) ja 350m/s (lyijyluodilla), toimintapa: paineilma/kaasumäntä/jousiviritteinen/puristeilma, kiikarinkiinnityskisko: Picatinny. Jos yli 6,35 millisen ilma-aseen haltijalla on hallussapitolupa mihin tahansa ruutiaseeseen, riittää että hän tekee aseesta ilmoituksen poliisille. Tavallisin Suomessa myyty ilmakivääri on kaliiperiltaan 4,5 millimetriä. Ilma-aseiden lupamenettely ”suosii” aseharrastajaa, jolla on aikaisemmin aseenkantolupa mihin tahansa ruutiaseeseen. millin metalliluoteja käyttävät, kokoon puristetun ilman tai muun kaasun voimalla toimivat aseet, jotka on valmistettu vuonna 1950 tai sen jälkeen. Erikoinen ratkaisu perustuu osin siihen, että Suomessa on syysja talvisaikaan ajoittain melkoisen kylmä, ja pakkaskelit puraisevat suuren osan tehokkaankin ilma-aseen iskuvoimasta. Myös 6,35 milliä ruutiaseessa 6,35 mm Browning tai .25 ACP ja sitäkin tuhdimpia ilmakkoja on alkanut näkyä kotimaisilla markkinoilla. Sen sijaan teho-ilmakiväärit, monsteri-ilmakoiksikin mainitut, vaativat ilmoituksen tekemisen ja aseen esittelyn poliisiviranomaiselle. Aseella on painoa 3,3 kg ja pituutta 118 cm.
Kaliiperi .50 (12,7mm). Dragon Slayer tekee kertapumppauksella temput jopa viidelle ammukselle peräkkäin, ja osumatarkkuus on kohtalaisessa nipussa vielä 50 metrin matkalla. FX tekee 6,35-millistä (.25) ja Evanix jopa 9-millistä (.357) paineilmalla toimivaa asetta. Aseen lähtöenergiaksi luvataan 311,8 joulea ja vauhdiksi 207 metriä sekunnissa. Yhdysvalloissa suurta suosiota nimenomaan jahtikäytössä on saavuttanut kaliiperi 12,7 mm eli .50. On muistettava, että Suomessa ilmakiväärillä metsästäminen tai elävän maalin ampuminen on kiellettyä, oli ilmatai kaasuase kuinka tehokas tahansa. Lisäksi ensimmäinen laukaus antaa suurimman tehon, tämän jälkeen teho laskee jokaisella laukauksella. Lähtönopeus on 207 m/s ja lähtöenergia 311,8 J. Iskuenergiat, joulet, ovat ruutipiekkarissa aivan eri luokkaa kuin tehokkaimmissa ilmakoissa. Kiikarissa on mildot-tyyppinen punaiseksi tai vihreäksi valaistava ristikko ja se on valmiiksi kiinni aseessa. FX Maverick on täysin uusi asemalli, jonka tehoreservi riittää hyvin painavienkin luotien ja slugien ampumiseen. Aseella on pituutta 105 cm ja painoa 3,99 kg. Myyntipakettiin kuuluu Amerikoissa tukijalka eli bipodi sekä kohtuullinen kiikari, 3-12x44mm Leapers 30-millisellä putkella. Kaliiperia voidaan vaihtaa piippusarjalla samaan tapaan kuin Impactissa. Pitää nyt kuitenkin muistaa, että ilma-aseiden luodit ovat kuitenkin niin kevyitä, lyhyitä ja huonosti muotoiltuja, ettei niiden tappotehoa ja iskuvoimaa voi verrata lainkaan ruutiaseisiin. Antti Kauranne FX Maverick Sniper paineilmakivääri. on-ilmakivääristä, joka yhdellä latauksella pukkaa matkaan yli viisikymmentä 5,5,-millistä eli piekkariväljyistä kutia. Pituutta sillä on 1,05 metriä. Tarvitsee toimiakseen korkeapainepumpun. Kaksivaiheinen regulointi takaa erittäin tasaisen lähtönopeuden, plenum-tilavuus peräti 89 cm 3 . Maverickissa on kiikaritähtäimelle Picatinny-kisko, joka on kallistettu 20 MOA:n verran erityisesti pitkän matkan ammuntaa silmällä pitäen. Nyt markkinoilla on puolisen tusinaa tehokasta puoliautomaatti-ilmakkoa, joiden myötä kasa-ammuntakisojen suosio on kasvanut – ja kilpailtava ampumamatka on kasvanut jopa 75 yardiin (jaardi on 0,94 metriä). Standardi 11mm tähtäinkisko. Niiden ostamiseen ei tarvitse aseenkantolupaa, mutta alle 18-vuotiaille niitä ei Suomessa myydä. Kyllähän tuo kaliiperi, ysimillinen tai .50, kuulostaa pahalta. Paineilmapyssy tarvitsee toimiakseen korkeapainepumpun, jotta maksimipaine 210 baaria eli 3000 psi saavutettaisiin. Puoliautomaatilla 20 kutia lippaseen Ruotsin Hovassa toimiva ilmaasetehdas FX on oivaltanut puoliautomaattisten ilmakiväärien markkinaraon ja puskee asiakkaille yhtä uusia pitkälle kehitettyjä tuoteinnovaatioita. Aseella voi ampua muutamia laukauksia, jonka jälkeen se on täytettävä uudelleen. Jo muutama vuosi sitten tehdas tuotti mallin .22-kaliiperisesta puoliautomaattisesta RevolutiDragon Slayer .50. 49 Jahtikelpoinen puoliautomaatti Eräs virstanpylväs saavutettiin, kun markkinoille on tuotu .50-kaliiperinen Sam Yangin/ Shin Sungin Career Dragon Slayer (Lohikäärmeentappaja), joka tunnetaan myös tuotenimellä Dragon Claw, lohikäärmeen käpälä. Yhdysvalloissa suurta suosiota nimenomaan jahtikäytössä on saavuttanut kaliiperi 12,7 mm eli .50. Ase on sivusta viritettävä ja ulkoasultaan perin kulmikas. Sniper-versiossa on 580 cc komposiitti-ilmasäiliö ja 700 mm piippu.. Maksimi pumpattava paine 210 bar (3000 p.s.i.). Jos otamme hyllystä meidän tehokkaimman ilmakiväärimme ja vaikka surkeimman pienoiskiväärin, iskueli tappotehojen ero on edelleen kuin yöllä ja päivällä. Pumppuadapterit mukana. Se on korealainen kertalaukauskivääri, jolla on painoa ilman tähtäimiä neljä kiloa. Pneumaattinen esitäytettävä ilma-ase, kertalaukaistava. Amerikan markinoilla samassa paketissa on vielä ollut jopa laser-tähtäin lähietäisyydellä tapahtuvaa metsästystä varten. Puolarien hinnat pyörivät alle 1500 euron luokassa
Asukkaat huolissaan Paikalliset asukkaat seuraavat hyvinkin suurella mielenkiinnolla peurojen elämää, ja niitä on tallennettu myös valokuviin. Metsäpeuran lihalle laskettiin kovaa kilohintaa etenkin, jos ne päätyisivät susien suihin. Ensimmäiset metsäpeurat saapuivat Lauhanvuoren totutustarhaan marraskuussa 2017 ja heti sen jälkeen uudet asukkaat muuttivat opettelemaan elämää luonnon keskelle myös Seitsemiseen. Ähtäri-Soini-Karstula -seudulla elää aikoinaan Ähtärin eläinpuistosta vapautettujen metsäpeurojen jälkeläisten muodostama pieni osakanta, mutta tiedot sen nykyisestä koosta sekä kanssakäymisestä Suomenselän pääkannan kanssa ovat olleet hataria jokusen vuoden. Nyt lumitilanne on otollinen ja lentolaskenta on jo aloitettu helmikuun puolessa väissä, projektipäällikkö kertoo. Kokonaiskustannukset hankkeelle ovat 5,16 miljoonaa euroa ja rahoituksesta 60 prosenttia tulee Euroopan Unionilta. Varoitusalue on kahden kilometrin mittainen. – Meillä oli juuri aloitettu prosessi varoitusmerkkien hankkimiseksi kyseiselle tielle, kun saimme palautetta asiasta. Palautusistutukset ovat kuitenkin vain osa kokonaisbudjettia, vaikkakin se on varmasti hankkeen näkyvin osa. Rahaa käytetään moniin muihinkin metsäpeuran elinolosuhteisiin vaikuttaviin toimiin, kuten esimerkiksi gps-seurantaan ja sen kehittämiseen, peurojen elinympäristöjen hoitoon, palautusistutusten sosiaalisten vaikutusten arviointiin, aitojen ja teiden ylityssiltojen kunnostukseen Lapissa porojen ja metsäpeurojen erillään pitämiseksi, metsäpeuran kannanhoitosuunnitelman päivitykseen sekä luonnonkannan tehostettuun seurantaan hankkeen alussa ja lopussa. – Suunnitelmissa on vaihtaa molempien tarhojen villit siitoshirvaat vielä kertaalleen, jotta tarhoissa syntyvien ja luontoon vapautettavien yksilöiden perimä olisi mahdollisimman laveaa. Laskennan onnistuminen riippuu paljolti lumitilanteesta. Seuraavaksi lasketaan Suomenselän kanta sekä lopuksi Kainuun metsäpeurat, Sakari Mykrä-Pohja summaa. Ensimmäiset vapautukset tehtiin loppuvuodesta 2019 ja nyt molemmista tarhoista yhteensä on vapaana lähes 40 yksilöä. – Normaalisti riistahallinto pyrkii laskemaan luonnonvaraisen metsäpeurakannan joka toinen vuosi. Vapaana olevat metsäpeurat liikkuvat totutustarhojen ympäristössä. Hanketyöryhmä sai kansalaisilta huolestuneita yhteydenottoja, sillä Lauhanvuoren peurat nähtiin toistuvasti kansallispuiston läpi kulkevalla tiellä ja niiden pelättiin jäävän autojen alle. Miljoonista moneen tarpeeseen Hankkeen budjetti on puhututtanut etenkin sosiaalisen median kanavilla lähes koko ajan siitä lähtien, kun metsäpeurat astuivat totutustarhojen maaperälle vuonna 2017. Tämän vuoden lentolaskenta on tuottanut asiasta jo hiukan lisätietoa. Kuva: Sakari Mykrä-Pohja/MetsäpeuraLIFE roitus. Molempiin tarhoihin tuli Korkeasaaren eläintarhasta marraskuussa kaksi uutta vaadinta ja joitakin vapautuksia on tälle vuodelle suunnitteilla, mutta aikataulut ovat vielä avoimia. Kuvien kautta saadaan tietoa myös niistä yksilöistä, joilla ei ole seurantalaitetta, sillä tällä hetkellä vain vaatimet kantavat pantoja. Vuosi 2022 on tarhauksen viimeinen. Niitä havaitaan ajoittain kilometrienkin päässä, mutta ne käyvät edelleen vierailemassa tarhoilla ja näin kuvauttavat itseään alueelle petojen vuoksi asetettuihin valvontakameroihin. Erja Pekkala. – Laskenta aloitettiin kyseiseltä seudulta ja sieltä löytyikin kolmisenkymmentä eläintä. MetsäpeuraLIFEhankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja kertoo, että Lauhanvuorentielle on nyt asennettu peuroista kertovat, poromerkin kaltaiset varoitusmerkit, joiden lisäkilpi kertoo kyseessä olevan metsäpeuravaMetsäpeurat osaksi Lauhanvuoren luontoa Varoituskylteille tarvetta Varoituskyltit kertovat Lauhanvuorentien reunamilla: Tiellä liikkuu metsäpeuroja! Lauhanvuorentien varteen on pystytetty varoituskyltit, jotka muistuttavat autoilijoita alueen metsäpeuroista. Talvikuukaudet hiljaista aikaa Talvi on palautusistutusten suhteen hiljaista aikaa: rykimäaika on ohi ja projektiryhmä odottelee kevään vasomisaikaa. Peurat ovat viettäneet aikaa tiellä ja sen läheisyydessä huolestuttavan paljon. Hirvaat on vaihdettu kertaalleen vuonna 2019, jolloin ensimmäiset siirrettiin jatkamaan virkaansa eläintarhoihin, sanoo MykräPohja. 50 A se & Erä on seurannut tiiviisti MetsäpeuraLIFEhanketta ja sen näkyvintä osaa eli metsäpeurojen palautusistutusta Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Peuroja liikkuu tiellä kahta kilometriä pidemmällä matkalla, mutta ELY-keskuksen mukaan lyhyet varoitusalueet purevat autoilijoihin tehokkaammin
Ilmapistooleja on tänä päivänä niin moneen lähtöön, että valinnan tekeminen on vaikeata. Ensimmäisen ilma-aseensa ostajalle ensimmäinen valintaperuste on toki miltei aina Ruutiaseampujalla on omat ongelmansa asevalinnoissa. Ilmapistooli ei kuitenkaan ole lelu. Sen rekyyli on lähes olematon ja tarjoaa täten hyvän pohjan opetella ampumatekniikka tai harrastaa ihan vain hupitai toiminta-ammuntaa. Mutta niinpä on sellaisellakin harrastajalla, joka ei vielä pääse käsiksi ruutiaseeseen. 51 Ilmapistooliampujaa hemmotellaan laiterunsaudella BB-aseilla nauttii ampumisesta E nsimmäinen ongelma on 18 vuoden ikäraja, jota luvalla sanoen monikaan ilma-aseella ampuva ei näytä vielä oikein täyttäneen. Ilmapistooli on etenkin harrastelijapiireissä suosittu ensiase. Ammuttavia materiaaleja ja latausmekanismeja on jopa liikaa: muovivai metallikuula vai lyijyluoti, kertalaukaus vai puoliautomaatti, säiliön vaihto vai pumppaaminen... Sen rekyyli on lähes olematon ja tarjoaa siten hyvän pohjan opetella ampumatekniikka.. Monet harrastajat käyttävät ilmapistoolia ruutiaseiden rinnalla harjoitusaseena. Suomen aselaki ei edellytä ilma-aseiden hallussapitoon hallussapitolupaa, mutta ostajalta edellytetään 18 vuoden ikää. Ilmapistoolilla hyvä aloittaa Ilmapistooli on etenkin harrastelijapiireissä suosittu ensiase
Se perinteisin materiaali oli lyijyinen .177-kaliiperinen eli 4,5 millinen ilma-aseen luoti joita niitäkin on tusinaa eri lajia eri käyttötarkoituksiin. Kaliiperi: 4,5 mm (.177 cal). Kertalaukauksisessa jousiviritteisessä tätä ongelmaa ei tule eteen, koska mekanismi on aina sama: laukaisu ja viritys, mutta kaasutoimisilla ja pumpattavilla ilmanpaineaseilla uudelleenlataus on aina väistämätöntä, mikäli aikoo jatkaa järkevää ampumasuoritusta. Energia: max. Niitä ei sovi käyttää airsoftisssa, jossa merkkaamiseen riittää kevyempikin impakti; raskaampi ammus saattaa vahingoittaa kanssapelaajaa. Lyijyluoteja, hauleja, muovisia. Toimintaperiaate: Co2 Ei-Blowback. 1,7 joulea. Tuima tuulenpyörre heittää pyöreää kuulaa huimasti, mutta airsoftin pelaaIlmapistooleissa käytetään voimanlähteenä joko taittuvalla piipulla tai vivulla viritettävää jousikuormitteista kaasumäntää, pumpulla täytettävää paineilmasäiliötä tai vaihdettavia hiilidioksidikaasukapseleita. Ammunnan mukavuus montako kutia saat liikkeelle piipusta ennen seuraavaa pakollista viritystä ja teho saattavat olla ristiriidassa keskenään sen n+1 -laukauksen ollessa edessä. Täysmetalliase, lipaskoko 20, pituus 21,9cm ja paino 900g.. Ilma-aseeseen saa ammusmateriaaliksi liki mitä vain. Piippua tai vipua taitettaessa pistoolin jousi virittyy ja laukaistaessa jousi pakottaa sylinterissä olevan paineen virtaamaan aseen piipun kautta, jolloin piipussa oleva luoti lähtee liikkeelle. Lipaskapasiteetti: 6 kierrosta. Ja sen jälkeenkin on useita muita valintoja/ongelmia, joihin joutuu päättämään ratkaisun itse. Lähtönopeutta on 137 m/s. Kuppiluodin rinnalle ovat nousseet 6tai 8-milliset BBmuovitai metallikuulat, joita käytetään airsoft-pelaamisessa ja niiden lisäksi eri materiaaleista valmistetut, kaliiperimittaan valetut haulit. Crosman GI 1911BBb CO2 ilmapistooli 4,5mm. Muovikuulien keveys aiheuttaa sen, että vakavasti otettavaa tarkkuusammuntaa niillä ei oikein saata harrastaa muualla kuin sisätiloissa. Revolverimalli Dan Wesson 2,5’’ piipulla 4,5 mm BB. No, kukkaron paksuus on ratkaisu, joka on helpoin selvittää. Kokonaispituus: 210 mm ja paino: 870 g. Niin uskomatonta kuin se onkin, ilmapistoolista saa maksaa kaikkea 25 euron ja 1500 euron väliltä. Lähtönopeus 97 m/s. 52 aseen hinta. Jousivoimalla tai kaasupatruunalla Ilmapistooleissa käytetään voimanlähteenä joko taittuvalla piipulla tai vivulla viritettävää jousikuormitteista kaasumäntää, pumpulla täytettävää paineilmasäiliötä tai vaihdettavia hiilidioksidikaasukapseleita
Piipun pituus on 108mm. Gamo PT-85 Blowback Tactical. Onko se kaverien väijymistä BBmuovikuulilla, suhteellisen tarkkaa osumista ja taistelun kiihkoa vai peltitölkkien rei´ittämistä pidemmän tai lyhyemmän matkan päästä. 30mm RGB kiikari, 80 lumenin taktinen valaisin. Ilma-aseurheilussa kun se ampuminen on kuitenkin nastempaa kuin lataaminen. Tarkkuutta vai osumavarmuutta. Kirjoittaja on tehnyt omasta ilma-asearsenaalistaan sellaisen havainnon, että metallisia BBaseita on tullut hankittua useammin ja enemmän kuin klassisia jousitoimisia viritykseltään ja lyijyisisä diabolo-ammuksia ampuvia lyhyitä ilma-aseita. Lähtönopeus noin 134 m/s. Riittää, jos osuu vastustajaa johonkin, ei tarvitse porata niitä kaikkia kuutta osumaa suoraan siihen suojalasien nenäsankaan. Tarkka kopio Coltin Colt Defender Compact 1911 -pistoolista, kokometallinen versio. 53 mismalleissa ”merkkaaminen” on huomattavasti ensisijaisempaa kuin kasa-ammunta. Samoin itsepohdiskelu siitä, millaiseen käyttöön ja millaisiin olosuhteisiin ase tulee, on syytä setviä. Lähtönopeus on 170m/s. Tässä jälkimmäisessä vaiheessa ase on siirtynyt jo ”kalliin” puolelle ruutiampujan mielestä, joka saa halpisruutipistoolinsa jo 300 euron hintaan. Sisäammuskeluissa ja airsoft-peleissä riittää vähempikin teho, vaan vakavahenkinen tarkkatai harjoitusammunta vaatii kalliimmat vehkeet, joista ei juuri ole airsoft-peleihin ole, ovat huomattavasti kalliimpia. Kokopituus 177mm. Perinteiset ilma-aseen luodit ja metalliset haulit sopivat jo myös siluettitai hupiammuntaan, kun projektiilin paino suhteutettuna kohtuulliseen lähtönopeuteen ja iskuvoimaan on sellainen, että se kaataa maaliesineen tai rei´ittää sen usein maalina olevan energiajuomatai limonaaditölkin läpi/ läpi vähintään kymmenen, jos ei jopa 25 metrin päästä. Antti Kauranne. Lipas 16BB kuulaa. Hupiampujat pääsevät huokeammalla, vaan itse kukin määrittelee, mitä se hupi on. Tässä kohtaa tekstiä on hyvä ja välttämätöntä sanoa, että pikkulintujen, oravien, rottien ja myyrien ammuskelu suhteellisen tehottomilla ilma-aseilla on eläinrääkkäystä eikä hupia. Jos sen sijaan haluaa harrastaa klassista tarkkuusammuntaa ilmapistoolilla, ja oikeasti uskoa siihen, että ase vie sinne minne sen suuntaa, niin vaihtoehdoksi jää todella kallis kertalaukauksinen ilmapistooli, joka sylkee perinteistä .177-kuppiluotia. Kaliiperi 4,5 mm, pituus 38cm ja paino 1,05 kg. Markkinoilla liikkuu co2tyyppisesti toimivia aseita, joiden lähtönopeus on 75-170 metriä sekunnissa. Aseen hintaluokka on useissa sadoissa, helposti jopa yli tuhannessa eurossa. Varsin paljon riippuu projektiilista, millaiseen käyttöön ase on tarkoitettu. Ja jälleen kerran ilma-ampuja joutuu pohtimaan vielä sitä, haluaako räiskiä kuusi tai kahdeksan paukkuaan yhteen menoon vai tyytyykö lataamaan asettaan joka laukauksen jälkeen tai vaihtamaan CO2-hiilihappopatruunansa kuinka usein. Kaksitoiminen, BB-kuulia ampuva ilmapistooli. Paino on noin 700g. Onko hupi kaverien väijymistä BB-muovikuulilla, suhteellisen tarkkaa osumista ja taistelun kiihkoa vai peltitölkkien rei´ittämistä pidemmän tai lyhyemmän matkan päästä. Ensiaseen ostajalle on syytä myös huomauttaa, että valmistajan ilmoitus aseen tehosta tai lähtönopeudesta on aina syytä tarkistaa: monasti tehot on saavutettu tavallisesta ammuksesta huomattavasti kalliimmalla erikoisammuksella, joita Suomesta on vaikea jos ei mahdotonta saada
Kun leveähkö, joskin Harjoitteluja metsästysnuolet poikkeavat toisistaan Jahtiin laillisilla varusteilla Jousiammunnassa suurin aika tulee vietettyä joko aukealla ampumaradalla tai metsästysja maastojousiradalla. 54 J ousiammunnan harjoittelussa suositaan terävään muotoon prässättyjä taulukärkiä, mutta niillä metsästäminen on ehdottomasti kielletty. Harjoitusvälineillä metsästäminen on ehdottomasti kielletty, ja siitä saa kiinni jäädessään vähintään kovat sakot. Harjoitteluvälineistö poikkeaa metsästyskäyttöön tarkoitetusta kalustosta. Vaikka jousen laatu ja teho riittäisivät mesästykseen, myös nuolten täytyy olla metsästyslaillisia. Taulukärjet ovat yleiseen jousiammuntaharjoitteluun kelvollisia, mutta ennen jahtikautta on syytä harjoitella myös metsästysnuolilla. Kuvan PSE Archeryn paketissa nuolet ovat niin sanottuja taulukärkiä, eivätkä siksi sovellu metsästykseen.
Vaikka jäkkäräkansa on innokkaasti yrittänyt saada uusia saaliseläimiä myös jousimetsästäjien ulottuville Suomessa, virkamiehet ovat olleet penseitä ja hitaita niitä lupaamaan lakeja ja asetuksia muuttelemalla. Vaikka moni haaveilee rakentavansa itse parhaan nuoliyhdistelmänsä ja pettyy unelmissaan, nuolien rakentaminen tarjoaa sen sijaan muuta puuhastelua, järjellistä ajankulua ja pitkäjänteistä harrastustoimintaa. Vaan eipä hätää – valmiiksi tehdyt ja kaupasta sellaisinaan ostettavat metsästysnuolet ovat kelpoinen kompromissi, joilla niilläkin oppii ampumaan ja saamaan saalista. Metsästyskärkien määrä on leegio: on partaveitsenterävää leikkaavaa kärkeä, on auki kääntyvää ja haavaan jumittuvaa kärkeä, on rautalankahässäkästä tehtyä tyrmäävää, on tylppäpäistä murskaavaa kolkkaa... On nimittäin noloa kun voimakkaan taljajousen nuoli suhahtaa taulun taustasta lävitse tai halkaisee maalitaulun kehyksenä olevan kakkosnelosen. Niille kannattaa ostaa omat erikoiset suojansa. käyttötarkoituksen ja maalin mukaan. Rage-metsästyspäässä kärjet avautuvat iskun voimasta ja lisäävät leikkaavan terän tehoa. Laki määrittelee metsästyskärjen Eläimen ampumiseen käytettävän metsästysnuolen kärjen on oltava sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava. Lisäksi alusta alkaen itse tehtynä nuolista löytyvät juuri ne ominaisuudet; lentoja iskukomponentit, jopa yksilölliset, jahtikauden maaston mukaan valittavat värit ja henkilökohtaiset mitat, jotka metsästysvälineisiinsä haluaa. Mieluummin kysyy kuin nolaa itsensä ja rikkoo harjoitusmaalit. Metsästysnuolen omakohtainen valmistaminen alusta loppuun tarjoaa sopivaa välikauden puuhastelua jousimetsästäjälle ja toisaalta antaa hyvän ja mielekkään keinon perehtyä syvemmin harrastukseensa, siinä käytettävään kalustoon ja sen erikoisiin ominaisuuksiin. Jousiammuntataulujen ja -taustojen rakentaminen on välttämätöntä, joskaan ei niin mukavaa puuhaa. 55 aerodynaaminen metsästyskärki ruuvataan kiinni tuttuun alumiinitai epoksinuolenvarteen, projektiilin lento-ominaisuudet muuttuvat jonkin verran. Jahtinuolien valmistamista voi harrasteena verrata vaikkapa kalastuksen puolelta tutunomaiseen perhonsidontaan. Tai sitten niitä ei ole ja taljajousella ampuminen saattaa joillakin radoilla olla jopa kiellettyä. Valmiina tai tee se itse Metsästysnuolen voi ostaa liikkeestä valmiiksi tehtynä, kuten useimmat sen tekevätkin. Valinnanvaraa riittävästi Ilahduttavasti eräliikkeissä on tarjolla useita erilaisia kelvollisia metsästyskärkiä; alle kahdenkymmenen euron saa kolme-neljä kappaletta kiinni ruuvattavia vaihtokelpoisia metsästyskärkiä, jotka englanniksi tuntevat nimen broadhead . Metsästysnuolen iskussa oleellista on se, että terävät kärjet leikkaavat saaliseläimeen massiivisen reiän, josta tapahtuva verenvuoto on nopea ja siitä seuraava shokki, verenpaineen lasku ja kuolema nopea ja tuskaton. Nuolihan on se laite, joka riistaeläimen lopettaa, eli sen on oltava kelpoinen ominaisuuksiltaan nimenomaan suomalaiseen maastoon. Nykynuolissa yleisimpiä vetopituuksia saa valmiina, ja kierreholkkiin voi vaihtaa mieleisensä kärjen Browningin taljajousi on tehokas; laki määrittää metsästykseen sopivan minimitehon 40 paunaan. Jos rakennan itse jahtinuoleni. Kärkien terät myös vahingoittuvat ja kuluvat helposti, jos niitä kanniskelee vailla suojia – ja mikä pahinta, vaurioitunut kärki saattaa jopa vaikuttaa nuolen lento-ominaisuuksiin, jolloin ase ei lennä sinne minne pitäisi vaan sinne minne se itse haluaa. Nuolilla ja kärjillä eroa Paljon pohdiskelua ja teoretisointia esiintyy itse jousen ominaisuuksista jopa niin paljon, että itse saalistusase eli nuoli terineen jää yleensä vähemmälle huomiolle. Tarvitaan vain harjoitusta, harjoitusta ja aina lisää harjoitusta, kun jokin osa yhdistelmässä jousi ja nuoli muuttuu. Kun tausta on rikki, on maali kelvoton ampumakohteena aina siihen saakkaa, kunnes se kojataan – ja siitä urakasta ei selvitä roudarinteipillä tai sinitarralla. Yli 40-paunaisella (180 Newtonia) jousella saa metsästää, jos metsästäjällä on suoritettuna metsästystutkinto ja säädetty riistanhoitomaksu maksettuna. Lisäksi tulee metsästää laillisilla ja luvallisilla mailla maanomistajan luvalla ja riittävän kaukana taajamista, asutuista kohteista ja liikenneväylistä. Valmiisiin ratkaisuihin tyytyvät voivat helpottaa omaatuntoaan myös sillä, ettei ole olemassa ihanteellista metsästysnuolta, joka kelpaisi kaikkiin jousiin ja samoilla kärjillä. Tähän on kuin onkin vallan järkevät perusteet. Partaveitsenterävä metsästyskärki tekee ikävän reiän istumalihakseen, sormeen, kämmenpohjaan tai jopa reppuun, jos sitä kanniskelee paljaaltaan. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan, kanadanmajavan tai metsäkauriin ampumiseen, nuolessa on käytettävä leikkaavaa kärkeä, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä. Neuvon sana taljajousten ampumaharjoitelussa on myös paikallaan: yli 60-paunaisten taljajousten iskuvoima on niin kova verrattuna vastakaarija pitkäjousiin, että monin paikoin jousiampumaseuroilla on taljajousille omat harjoittelualueensa. Taitojen kehittyessä itse tehdystä nuolesta voi valmistella yksilöllisen, juuri omaan jouseen, Yli 60-paunaisten taljajousten iskuvoima on niin kova verrattuna vastakaarija pitkäjousiin, että monin paikoin jousiampumaseuroilla on taljajousille omat harjoittelualueensa.. Nuolen etsiskely saattaa olla työlästä ja pitkän päälle nuolien hukkaaminen käy kalliiksi. Laki määrittää jousen tehon Metsästysjousen tyypittely metsästystä koskevassa laissa on pelkistetty mutta riittävä
Tarvikkeita ja eri komponentteja on saatavilla valittavaksi asti. Kaikki vaikuttaa kaikkeen Kuten jo aikaisemmin mainittiin, jousiammunta ja -metsästys on herkkä laji. Hiilikuituja alumiininuolten hyvä saatavuus jopa Suomen markkinoilla, nykyisin kohtuullistunut hinta sekä tarjolla olevien yksilöiden tasalaatuisuus ja ennustettavuus ampumakäytössä tekevät niistä useimmille helpoimman vaihtoehdon. Lentorata ja sivuttaisliike poikkeavat toisistaan eri matkoille ammuttaessa. Hiilikuituja alumiininuolten hyvä saatavuus, nykyisin kohtuullistunut hinta sekä tarjolla olevien yksilöiden tasalaatuisuus ja ennustettavuus ampumakäytössä tekevät niistä useimmille helpoimman vaihtoehdon. Nuolen paino ja sen tasapainoisuus, jossa sulituksen laatu, korkeus ja sijoittaminen ovat myös oleellisia, ovat niin ikään lentorataan ja osumapisteeseen vaikuttavia tekijöitä. Kaikkien teho perustuu kuitenkin iskun lisäksi myös kudoksia leikkaavaan vaikutukseen ja massiiviseen verenvuodatukseen. Mainittujen nuolimateriaalien lisäksi markkinoilla on myös tarjolla lasikuituisia nuoliaihioita lähinnä kalastusnuolia varten sekä alumiinin ja hiilikuidun erilaisia yhdistelmiä. Sulituksella, sen asettelulla ja muodolla, nuolirungon paksuudella ja etenkin metsästyskärjen painolla ja muodolla on kaikilla oma vaikutuksensa aseen käyttäytymiseen. Metsästyskärkiä eli broadheadeja on lukematon määrä. Materiaalin paino ja seinämän paksuus lennättävät eri jousilla ammuttua nuolta eri tavoin. Ja saattaahan olla, että perinnevärkeillä jahtiin lähtevä ei juuri samaa lajia enää harrastakaan, vaikka aseiden ulkoiset tunnukset ovat edelleen samanlaisia – jousi ja nuoli. Nuolirungoissa esiintyvät erot ovat yksi tekijä: materiaalin paino ja seinämän paksuus lennättävät eri jousilla ammuttua nuolta eri tavoin. Puinen nuoliaihio, johon kohdistetaan samat lujuusja muut vaatimukset kuin uudempiin materiaaleihin, on niukalti saatavissa ja saattaa käydä kukkarollekin. Nuolihyllyn materiaali ja tyyppi vaikuttaa lentorataan. Harjoitusnuolet taulukärkineen kelpaavat radalle vaan eivät jahtiin. 56 sen vetoja heittovoimaan sovitetun tasapainoisen aseen, joka tietyllä matkalla ammuttuna lennättää nuolen juuri siihen kohtaan mihin sen itse haluaa. Hard core -jousiampujat sen sijaan tekevät itse nuolensa ja vieläpä puusta kuten kunnon puristit ainakin. Jälkimmäiset ovat kuitenkin lähinnä kokeiluluontoisia ja saattavat olla kalliita. Alumiinisen nuoliputken taivutteleminen on riskialtista puuhaa, jossa tuntipalkoille ei juuri pääse. Yleensä kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä kokeneeseen aseiden myyjään tai harrastajaan, joka toppuuttelee vääriä näkemyksiä. Perinteinen aitopuinen nuoliaihio on tätä nykyä enää vain verrattain pienen, mutta sekin asemaansa kasvattavan perinnejousimetsästyksen harrastajien valinta. Täydellisyyden tavoittelija pyrkii maksimoimaan kaikki nämä ominaisuudet rakentamalla nuolensa itse. Keinoaineet ovat kestävämpiä ja joustavampia kuin alumiini, joka saattaa menettää muotonsa tai ainakin suoruutensa hyvin helposti kovaan esineeseen törmätessään. Antti Kauranne. Hiilikuitu korvaa alumiinin Hiilikuituiset tai muovisekoitteiset nuoliputkiaihiot ovat vallanneet markkinoita viime vuosina aiemmin yleisimmin käytössä olleilta alumiinisilta nuoliputkilta. Saattaa olla, että teoriassa kaksinkertainen sulitus takaisi paremmat aerodynaamiset ominaisuudet. Lasikuidullakin on käyttönsä Vaikka kaikki edellä mainitut nuolityypit ovat osaavissa käsissä täysin toimivia nuolimateriaaleja, keinomateriaalien helppous houkuttaa. Mutta saattaa myös olla, että käytännössä nuolihyllyn aiheuttama riipaisukitka pudottaa ohjuksen lentonopeutta dramaattisesti, jolloin ohjautuvuus käytännössä katoaa..
En ole esimerkiksi Shot Shown posteihin paneutunut sen enempää kuin muidenkaan alan tulevien tapahtumien aineistoon. Messuja tulee jatkossa olemaan, mutta moni näytteilleasettaja Huikkalan mukaan varmaan miettii entistä tarkemmin, minne osallistuu ja millä tavoin. Kauppiaan olisi hyvä myös tavata uusi asiakas tai päämies henkilökohtaisesti. Virtuaalikokoukset ovat säästäneet ainakin omaa aikaani valtavasti. Tänä vuonna hän ei paikan päälle luonnollisestikaan mennyt, mutta ei osallistunut tapahtumaan virtuaalisestikaan. Huikkala uskoo, että jotkut koronan myötä otetut käytännöt jäänevät pysyviksi. – Osallistuminen olisi varmaan sinänsä helppoa, koska periaatteessa voisi seurata messuja kotisohvalta. IWA-messuilta on sieltäkin sähköposteja lähetetty, mutta en ole niihin tutustunut. Korona muokannut käytäntöjä pysyvästi Kauppiaat saavat pitkin vuotta sähköposteja ja tiedotteita messujärjestäjiltä. Toisaalta olen itsekin kiertänyt pitkään erilaisia messuja ja tietysti nykyinen tilanne laittaa pohtimaan, onko kaikki todella vaivan arvoista. Sitä ei kuitenkaan voi tehdä virtuaalisesti. Käytännössä aikaa kuluisi tavallaan turhaan, koska en voisi olla siellä, missä minun olisi parasta olla, vaan siellä, missä streemaus minut tavallaan pakottaa olemaan. – Päämiesten kanssa voi olla yhteydessä ilman messujakin ja saada tietoa heidän tuotteistaan. Yhdysvalloissa vuosittain pidettävät Shot Show -asemessut järjestettiin tammikuussa virtuaalisesti. 57 Asetalon toimitusjohtaja Timo Huikkala uskoo virtuaalisuuden muuttavan esimerkiksi asemessujen luonnetta kenties pysyvästikin. Kauppiaalle ehkä hankalinta ovat uutuudet, joita hän pääsee näkemään ja kenties testaamaankin messuilla. Tapahtumien peruuntuminen on kuitenkin ilman muuta menetys koko alalle. M oni asealan toimija joutuu tänä vuonna uuteen tilanteeseen, kun kaikki alan suuret messut on peruttu koronapandemian vuoksi. Juhani Karvonen. Shot Show tarjoaa asekauppiaalle tilaisuuden tavata päämiehiään ja mahdollisia uusia asiakkaita sekä tutustua uutuuksiin. – Erilaiset kokoukset ovat vieneet aikaa etenkin, kun Virroilta on pitkä matka melkein mihin tahansa. Suuret messut ja tapahtumat peruttu maailmalla Asemessuilla virtuaalisesti Asemessuille virtuaalisesti. Tapahtumia järjestetään kuitenkin virtuaalisesti, eli messuilla voi olla tietokoneyhteyden välityksellä. Jos kuulen virtuaalisesti uuden ihmisen äänen ja kenties näen hänet vilaukselta, en saa millään muodostettua hänestä kuvaa. – Koronan myötä on löytynyt keinoja, joilla tuotteiden markkinointia voidaan hoitaa eri tavalla kuin ennen. Kun sähköposteja tulee lähes päivittäin tai viikoittain useita, on riski, että jotakin kenties mielenkiintoistakin jää huomaamatta. Virroilla toimivan Asetalon toimitusjohtaja Timo Huikkala on vuosittain vieraillut Shot Showssa Yhdysvalloissa. Näin toimittiin esimerkiksi Shot Showssa Yhdysvalloissa. – Kaikkea ei jaksa eikä pysty lukemaan
Vaikka esimerkiksi pyy on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi, on se riistakolmiolaskentojen mukaan ollut koko 2000-luvun alun ajan maassamme varsin elinvoimainen laji. Ilman metsästäjien panosta vesilintujen nykytilanne olisi vielä nykyistä huonompi, muistuttaa Metsästäjäliiton luonnonja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors. Lisäksi uhanalaisista lajeista merilokki ja harmaalokki ovat meillä rauhoittamattomia. Lajin uhanalaisuus voi johtua aivan muista syistä kuin metsästyksestä. Metsästyksen rajoitettu salliminen ja siihen liittyvä riistanhoito voivat olla kannan elpymisen kannalta hyödyllisiä. Suurpetojen metsästys perustuu lajien kannanhoitosuunnitelmiin. Kansalaisaloitteen väitteen mukaan lajin uhanalaisuusstatuksella ei nykyisin ole suoria vaikutuksia niiden metsästykseen. Kansalaisaloite koskee myös Suomessa rauhoittamattomia merija harmaalokkia. 58 K ansalaisaloite uhanalaisten lajien metsästyksestä on saavuttanut 50 000 kannattajan merkkipaalun. Riistalaskentojen pohjalta toteutetaan metsästysaikojen rajauksia tai tilapäisiä metsästyskieltoja. Liiton mukaan tämän takia suden kannanhoidollinen metsästys tulee voida aloittaa, kun susikanta ylittää suotuisan suojelun tason.. Kansalaisaloitteen kirjaus ei koske sutta, karhua, saukkoa, ahmaa, ilvestä ja kirjohyljettä, jotka ovat jo nyt Suomessa metsästyslain 37 §:n mukaan aina rauhoitettuja ja niiden pyynti tapahtuu sen vuoksi ainoastaan poikkeuslupamenettelyllä. Riistalajien taantumisen syihin tulee pyrkiä vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti – ei automaattisin kielloin. Pyy lähestyi Punaisen kirjan uusimman version julkaisuaikaan vuonna 2019 paikoin jopa laskentahistoriansa huipputiheyksiä. Metsästäjät ovat siis merkittäviä luonnonhoidon käytännön suorittajia. Näin ei Metsästäjäliiton mukaan kuitenkaan ole. Metsästyksen rajoituskeinoja lisättiin metsästyslakiin vuonna 2017. Metsästyksen säätely toimii hyvin Riistalajien nykyinen rauhoitussäätely toimii hyvin. – Metsäisten elinympäristöjen riistalajien, kuten pyyn ja riekon osalta vuosittain toteutettavien riistakolmiolaskentojen perusteella muodostetut arviot kannan tilasta kunakin metsästysvuonna johtavat meillä kansainvälisestikin arvioituna erittäin nopeisiin metsästyksen säätelytoimiin. Kansalaisaloitteen väitteen mukaan lajin uhanalaisuusstatuksella ei nykyisin ole suoria vaikutuksia niiden metsästykseen. Kansalaisaloitteen mukaan rauhoituksen tulee koskea myös lajeja, jotka ovat vaarantuneet Euroopan tasolla tai maailmanlaajuisesti, käsittää se meillä myös elinvoimaisiksi luokiteltuja lajeja: Suomessa rauhoittamaton ja elinvoimainen laji räkättirastas on EU-tasolla vaarantunut, kuten Ylä-Lapin riistalintumme kiiruna. Suomi on ollut IUCN:n jäsenvaltio vuodesta 1968. Uhanalaisista lajeista muun muassa punasotkan ja tukkakoskelon metsästys on jo kielletty, liitosta muistutetaan. Suurin osa uhanalaisista lajeista on vesilintuja, joiden taantumisen pääsyy liittyy keskeisesti elinympäristöjen huonontumiseen sekä muun muassa vieraspetojen aiheuttamaan heikentyneeseen pesimämenestykseen. Liiton mukaan nykyinen kymmenen vuoden tarkasteluväli on kohtuuton. kuin niiden mahdollisena lisääntymisaikaisena rauhoitusaikana. Riistaja rauhoittamattomiin lajeihin kuuluu Suomessa 17 uhanalaiseksi luokiteltua eläinlajia. Punaisen kirjan mukaan uhanalaisia riistalajeja ovat muun muassa metsähanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, tukkaja punasotka, haahka, nokikana, riekko (kuvassa) ja pyy. Metsästyslain 37 §:n mukaan riistaeläinlaji on rauhoitettava valtioneuvoston asetuksella, jos lajin kannan säilyminen sitä edellyttää. Uhanalaisuuden määritelmä Uhanalaisten lajien määrittelymenetelmiä tulisi Metsästäjäliiton mielestä tarkastella uudelleen. Metsästyslain 5 §:ssä luetellaan riistalajit, joita saa metsästää niiden metsästysaikana, sekä rauhoittamattomat lajit, joiden tappaminen on sallittua muulloin Kansalaisaloite saavutti tavoitteensa Uhanalaiset hankala määritellä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton ohjeet kieltävät automaattiset metsästyskiellot uhanalaisille eläimille. – Metsästysmahdollisuus motivoi metsästäjiä kehittämään ja ylläpitämään riistalajin elinympäristöjä ja pyrkimään aktiivisilla toimilla kantaa heikentävien tekijöiden minimoimiseen. Uhanalaisten lajien metsästämisen automaattisesti kieltävä metsästyslaki on kuitenkin vastoin kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n ohjeita
Jousikalastus onnistuu myös rannalta tai laiturilta, venettä ei ole pakko hommata sitä varten. Rajoitus koskee määritettyjä vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueita, jotka löytyvät palvelusta kalastusrajoitus.fi. päivän ja huhtikuun 14. Luvat kuntoon ennen kokeiluja Jousella metsästäminen vaatii suoritettavaksi metsästystutkinnon ja riittävän tehokkaan, 40-paunaisen jousen. 59 Kalastusluvat kuntoon ja kohti avovesikautta Jousikalastus uusi mökkihupi Jousella kalastaminen rinnastetaan laissa atraimella ja harppuunalla kalastamiseen. J ousikalastusta on rajattu alueittain. päivän välisenä aikana. Luvallisen ajan ja kieltoalueiSuomessa, jossa vedet ovat yleensä aika sameita, näkyvys sanelee saaliin havaitsemisen ja ampumamatkan. Idea lienee itse asiassa syntynyt aikojen aamunkoitossa jo ennen jousen keksimistä, sillä primitiivikulttuureissa tunnetaan edelleen keihäskalastus yhtenä varteenotettavana tapana hankia savumajaan syötävää. Pitää nimittäin olla valtion ka. Karttaan on merkitty kaikki rajoitukset, joilla on omat symbolinsa. Jousikalastus lienee yhtä vanha keksintö kuin kaaripyssy itsessään. Se on sallittua kesäkuun 1. den tarkistamisen lisäksi on myös muistettava maksaa kalastonhoitomaksu sekä hankkia tarpeen mukaan osakaskuntakohtainen lupa. Jousikalastus sen sijaan ei vaadi metsästystutkintoa eikä aseen tehoa ole säädetty lain tai asetuksin, mutta omat lupansa sekin vaatii
Siimakonstruktio ei välttämätön Laki sanoo jousella metsästämisestä, että majavaa veteen ammuttaessa nuolessa tulee olla siima. Suomessa, jossa vedet ovat yleensä aika sameita, näkyvys sanelee saaliin havaitsemisen ja ampumamatkan. Taljajousella toki pääsee nopeammin ja syvemmälle, ja onpa Suomessakin nykyään tarjolla esimerkiksi kuululla PSE-merkillä erityinen jousikalastuspaketti, joka on on kuitenkin alkukokeiluihin melko hinnakas ratkaisu. Nuolen isku, jos se osuu kalaan suomalaisilla aluevesillä, on sen verran kova tälli, että kala menee välittömästi shokkiin eikä karkaa vaan jää paikoilleen värisemään. Suurin osa kalastusnuolista on ilman sulkia, jotta ne etenisivät vedessä joutuisammin, mutta Suomen jousikalastuksessa toteutuvilla ampumaetäisyyksillä sulituksella ei liene niin suurta merkitystä. Jos nuolen tai edes sen nokin valitsee värikkääksi niin ammuksen löytyminen on helpompaa kirkkaiden vesikasvien joukosta. Jos nuolessa sattusi vielä olemaan jopa leikkaavilla terillä varustettu metsästyskärki, joka Suomen kalakannan suhteen on ylimitoitettua, takaiskun aiheuttamat vahingot ampujalle saattavat olla vähintään ikäviä jos ei jopa vakavia. Jousikalastuksen nuolija siimapaketteja saa myös valmiina setteinä alkaen kolmestakympistä ylöspäin, kalleimmat tähän tarkoitukseen rakennetut valmiit pullokelapaketit maksavat 150200 euroa. Sekaantuva siima, jos ei mene poikki, saattaa aiheuttaa ikävän yllätyksen ponnauttaessaan nuolen takaisin. Alas putoava hylly ei alaspäin ammuttaessa toimi parhaalla mahdollisella tavalla, alaspäin joustava sen sijaan toimii mainiosti. Viritelmä ei ole tarkoitettu kalan vahingoittamiseen ja tappotehon maksimointiin vaan saaliin korjaamisen helpottamiseen – sutjakka nuoli vailla liikettä hidastavia elementtejä saattaa sujahtaa fisun lävitse kuin tyhjää vaan. Taulunuolesta virittää kelpoisen lahnanmurhaajan poraamalla sen runkoon heti kärjen taakse pienen reiän, josta pujottaa rautalangan tai parikin peräkkäin lävitse. 60 lastuksenhoitomaksu maksettuna ja lisäksi vesialueen omistajan lupa, vaikka onkipeleillä ei meren viljaa ollakaan korjaamassa. Tavallisesta virvelikalastuksesta kierrätetty kela kannattaa muistaa vapauttaa ennen kalanuolen laukaisua, ettei käy ohraisesti. Jos lähtee itse rakentamaan jouseensa siimaja kelapakettia, joka onnistuu joko tavallisen kalastuksen avotai umpikelasta vallan mainiosti, kannattaa olla tarkkana, mihin kelan sijoittaa ja miten sen nuoleen kiinnittää. Puoleentoista metriin ammuttaessa sulitus kyllä taittaa ammuksen liikettä jo varsin toisella tavalla kuin kalju nuolirunko. Suomesta saa nykyisin laadukkaita jousikalastuspaketteja sopivine nuolineen, siimapulloineen ja muine härpäkkeineen alle 150 euron. Kalajousen vaatimukset Kuten mainittua, kaikki nuolimateriaalit käyvät kalastusnuoleksi, jos sellaista ei nyt malta erikseen ostaa. Aseen ei tarvitse olla voimakas, esimerkiksi taljajousi, mutta toki voimakkaammasta aseesta on hyötyä. Kalastuksessa tällaista pakkoa ei ole, mutta ohi menneen nuolen etsiskelystä katoaa nopeasti sen viihteellinen arvo ja saattaapa homma käydä kukkarollekin. lihan nousee kellumaan, jos ei ole jämähtänyt pohjaan kiinni. Puunuolta käyttävät selviävät tästäkin vähemmällä, sillä nuoSyksymmällä tai ilta-aikaan vahva LED-valaisin otsalla tai päähineeseen kiinnitettynä antaa lisävalaistusta. Nuoleksi käy tavallinen taulunuoli, joka on muussa metsästyksessä toki kielletty, mutta markkinoilla on myös lasikuituisia ja alumiinisia kalastusnuolia, joiden hinta vaihtelee kympistä kahteen. Kiinteä nuolihylly on havaittu hyväksi niin sanotuista tavallisista jousivarusteista, mutta myös harjaksilla nuolen paikallaan pitävä on toimiva ratkaisu, jos ei halua ostaa lajin erikoisnippeleitä. Kun ne tyypillisimmillään ovat puolesta metristä puoleentoista, vastakaarijousenkin teho riittää mainiosti. Kun ampumasuunta on jousikalastuksessa yleensä ylhäältä alaspäin, nuolihyllyn vaatimukset ovat hieman erilaiset. Se tuo jousikalastukseen perinteisen tuulastuksen kaihoisaa tunnelmaa. Siimaa ei vaadita tolkut. Sieltä se on helppo poimia joko käsin tai haavilla talteen, jos siimaa ei ole käytössä. Itse perusteisiin pääsee kiinni helposti, jos sattuu olemaan edes kohtuullisen kaaripyssyn omistaja. Lasikuituinen kestää aika hyvin ohi mennessään vielä pohjakiviäkin, ja moni on valittanut, etteivät vallan kevyet alumiinitai hiilikuitunuolet tavallisella vastakaarijousella “uppoa” tarpeeksi nopeasti – onhan veden muodostama vastus sentään aika kohtuullinen. Sen lisäksi majavaa jousella pyydettäessä on suoritettava metsästykseen ja etenkin jousimetsästykseen liitetyt tutkinnot ja luvat ja jousen on oltava jahtikelpoinen, eli yli 40-paunainen vetovastukseltaan. Taulukärkinen nuoli riistakauluksella on huomattu hyväksi innovaatioksi
61 Suurin osa kalastusnuolista on ilman sulkia, jotta ne etenisivät vedessä joutuisammin. Pitkälippainen kalastushattu sekä hyvät, mielellään oranssit tai keltasävyiset ampujanlasit tai laadukkaat aurinkolasit antavat jousikalastajalle edun havaita mahdollinen saalis normaalinäköistä paremmin. tomasti, sillä osuman saanut kala ei Suomen lajeissa tuppaa karkkoamaan. Suomen jousikalastuksessa toteutuvilla ampumaetäisyyksillä sulituksella ei liene kovin suurta merkitystä. AMSin jousikalastuspaketissa nuoli on kärjestään tuunattu sellaiseksi, ettei se sujahda saaliista lävitse. Jos kalastaa laiturilta tai rantakiviltä, korkeavartiset saappaat ovat mainio apu. On havaittu, että paksumpi siima on siinä mielessä parempi, että se toisaalta kestää kymppikerholaisenkin, mutta ei myöskään lepata tuulessa hervottomasti, joka kyttäysja odottelutilaneessa saattaa aiheuttaa siiman kiertymisen jousen ulokkeisiin ja lisälaitteisiin. AHS-jousikalastuksen kelapaketti käy sellaisenaan liki millaiseen jousirunkoon vain. Lisävarusteita tarvitaan Kalan saa kuivalle maalle ihan käsipelilläkin, mutta haavin käyttö tekee hommasta helpompaa. Kun Suomessa vesistöt ovat melko sameita, niin näkökyvyn keinotekoinen parantaminen on avuksi killottaahan se aurinko samean veden pinnasta samalla tavalla kuin kirkkaammastakin. Syksymmällä tai ilta-aikaan vahva LED-valaisin otsalla tai päähneeseen kiinnitettynä antaa lisävalaistusta ja tuo jousikalastukseen perinteisen tuulastuksen kaihoisaa tunnelmaa. Antti Kauranne
Oikeakätisen jousen jännittäminen tehdään oikealla kädellä. Yleensä, kun ihminen ensim. Useimmiten se on ihmisen vahvempi käsi, sillä jännettä vetävä käsi joutuu kovemmalle kuin jousta pitelevä käsi, tukikäsi. On totta, etteivät kaikki pysty tujuimpia jousiaseita jännittämäänkään. 62 Oikeat mitat tuovat ampumiseen mukavuutta ja tarkkuutta Taljajousi kasvaa mukana ”Voi kauhea, miten raskas! Miten pystyt edes jännittämään tätä?” K ysymys lienee tuttu kaikille taljajousta harrastaville, kun lajia tuntematon tuttu haluaa kokeilla kaaripyssyn jännittämistä. Kätisyys valitaan sen mukaisesti kumpi käsi vetää jännettä taaksepäin. Siksi erilaisille ikäja vartalotyypeille valmistetaan eri tehoisia jousipyssyjä. Jollain tavalla on ristiriitaista, mutta silti totta, että oikeakätistä jousta pidellään vasemmalla kädellä. Vastaavasti vasenkätinen jousi pidetään ammuttaessa oikeassa kädessä ja jänne vedetään taakse vasemmalla kädellä. Ensimmäinen asia, joka tulee ratkaista ensimmäistä taljajousta hankittaessa, on kätisyys: oikeavai vasenkätinen
Tuloksena on henkilökohtainen vetomittasi, joka vaikuttaa hankittavien nuolten pituuteen. 63 Jousen vetojäykkyys Jousen vetojäykkyyden määrittäminen: • 65-75# Suurikokoinen mies (+ 80 kg) • 55-65# Normaalivartaloinen mies (70-80kg) • 45-55# Kookas nainen (+70 kg) • 40-50# Urheilullinen teinipoika (60-70 kg) • 30-40# Normaalivartaloinen nainen (60-75 kg) • 25-35# Pienikokoinen nainen (45-60 kg) • 25-35# Varttunut lapsi (45-60 kg) • 15-25# Lapsi (30-45 kg) Kätisyydellä on merkitystä erityisesti taljajousen kohdalla, sillä lavat ja runko eivät ole symmetrisiä. Tavallisella vastakaarijousella, jossa runko on suora, voi ampua ainakin jossain määrin tyydyttävästi kumpikätinen tahansa, mutta taljajousen kanssa kätisyydellä on totisesti merkitystä. Kun jousi jännitetään oikein, tarkoittaa se sitä, että tukikäsi pitää aseen runkoa suoraan edessä ja vetokäsi venytetään äärimmäiseen mittaansa siten, että jänteen keskikohta on taakse vedetyn vetokäden keskimmäisten sormenpäiden varassa. Mitta otetaan keskisormen päiden välisestä välimatkasta, joka on henkilökohtainen sylimittasi. On kaksikin tapaa mitata oma vetomitta. Ihmiset ovat erilaisia, ja myös yksilöiden käsivarsien mitat poikkeavat toisistaan. mäistä kertaa yrittää virittää jousta, hän tekee sen vaistomaisesti oikein päin. Mitattava ojentaa molemmat kätensä rennosti suoraan sivuilleen hartioiden korkeudelle. Matka muutetaan sitten tuumiksi (2,54 cm) ja tulos jaetaan 2,5:llä. Matematiikalla päästään samaan tai ainakin likelle samaa vetomittaa; sopusuhtaisen henkilön mittasuhteet korreloivat. Vetopituudella on merkitystä Ihmiset ovat erilaisia, ja myös yksilöiden käsivarsien mitat poikkeavat toisistaan. Jousen tarkalla vetopituudella, eli jänne täysille viritettynä, on merkitystä etenkin jousimetsästyksessä. Käsiä ei tarvitse venyttää mahdollisimman pitkiksi, vaan rento käsivarsien kohottaminen suoriksi riittää. Ensin jumppaversio: mittaaminen on kätevintä tehdä seisoen vasten seinää. Toinen on silkkaa matematiikkaa, toinen vaatii hiukan voimisteluliikkeitä. Kätisyydellä on merkitystä erityisesti taljajousen kohdalla, sillä lavat ja runko eivät ole symmetrisiä
Eli: jaa pituutesi sentteinä 2,54:llä ja saamasi lukema sen jälkeen 2,5:llä. Jos hankit ensimmäisen aseesi liikkeestä, jossa ymmärretään jousiammuntaa, henkilökunta opastaa mielellään. Pienimmät jäykkyydet alkavat lasten 15-25 paunasta ja vaihtuvat kymmenen paunan välein aina 65-75 paunaan, joka on tarkoitettu isokokoiselle miehelle. Jos taas aiot hankkia pyssysi verkkokaupasta, noudata edellä olevia ohjeita, niin sinulla on suurempi mahdollisuus saada juuri sinulle sopivat harrastusvälineet. • Säädettävä vetopituus 24-26” PSE Stinger Max SS 2020 taljajousipaketti • Uudelleen suunniteltu versio Stinger-taljajousesta. Sylimitta mitataan suoriksi ojennettujen käsivarsien keskisormista toisiinsa. • Akseliväli: 30” • Jänneväli: 7” • Paunat: 55lbs • Vetopituus: 21,5”-30,5” • Lähtönopeus: 312-304fps • Let-off: 80% • Paketti sisältää: Gemini tähtäimen Whisker Biscuit hyllyn FX4 vakaajan Hunter nuolitelineen Takatähtäimen D-loopin yksikkönä paunoja (1 pauna = 0,45 kg). Lisäksi jänteen iskun mahdollisuus jousta pitävän käden ranteeseen kasvaa, ja se on oikeasti kivuliasta. Sopivaa jäykkyyttä valittaessa tulee aina ottaa huomioon henkilökohtaiset fyysiset ominaisuudet, kokemus ja ikä.. Mikäli joudut puntaroimaan kahden vetopituuden välillä, valitse ensin se pienempi lukema. • Paketin mukana nuolet ja tähtäin. Mikäli joudut ampumaan jousella, jonka vetopituus on sinulle liian pitkä, se vaikuttaa heikentäen ampumaasentoasi. Esimerkiksi 40 – 50 # tai 50 – 60#. Luokan 50 – 60# sisällä paunoja voidaan säätää jäykkyydeksi esimerkiksi 51#, 55# tai 59#. Yleisin jako eri jäykkyysluokkien välillä on kymmenen paunaa, joka lyhennetään ”risuaidalla” (#). Lyhyempi vetopituus mahdollistaa luonnollisen ampumaasennon ja voit säädättää jousesi tarkasti myöhemmin. Vetopituuden määrittämisellä on merkitystä ampumasuorituksen kannalta. Samalla osumatarkkuutesi kärsii. Eri luokille on omat jousilapansa. Mikäli et voi mitata syltäsi, voit jakaa pituutesi tuumina kahdella ja puolella. Jousiammunnassa tätä mitataan ja ilmoitetaan käyttäen mittaVidalXL • Tämä taljajousi, jonka kaaripituus on 27 tuumaa ja vetopaino yhdeksän kiloa, on erityisesti suunniteltu nuorille. Ampuja valitsee jousimerkin ja -mallin sekä sen jäykkyyden eli vedon paunamäärän omien tarpeidensa ja ominaisuuksiensa perusteella. Vedon jäykkyyttä voidaan erikseen säätää lavoista luokan sisällä. sylen ja oman pituuden kanssa. Mikäli haluat säätää jousesi sen alkuperäisen lapaluokan ulkopuolelle, sinun tulee hankkia ja asentaa jouseen tarvittavat uudet, haluamaasi luokkaan sopivat lavat. Vetojäykkyysluokan valinta Jousen vetojäykkyydellä tarkoitetaan jousen virittämiseen tarvittavan vetovoiman suuruutta. 64 Pienimmät jäykkyydet alkavat lasten 15-25 paunasta ja vaihtuvat kymmenen paunan välein aina 65-75 paunaan, joka on tarkoitettu isokokoiselle miehelle. Suuntaa antava jaottelu sopivan vetojäykkyyden valitsemiseksi menee henkilön koon mukaan. • Näppärä metsästysjousi puustandille tai piilokojuun. • Materiaali: nylonjousi + alumiininuolet • Kaaripituus: 27” (noin 68 cm) • Vetopaino: 9 kg • Vetopituus: 46 cm • Jousen paino: Noin 1,3 kg • Vain yli 14-vuotiaille • Pakkauksessa nuoliviini • Toimituksessa myös 4 x 25” alumiininuolta Perfect Line Fire Star • Tehokas harjoitustaljajousi 30 lbs vetovastuksella. Stinger Max SS lavat ovat lyhyemmät ja SS cam on suurempi kuin edellisessä mallissa. Ihmisen levitettyjen käsivarsien ja pituuden mitta on yleisesti lähes sama
Nor-Lyx -asekaappi kannattaa hankkia nyt! Tarjoamme edullisempien hintojen lisäksi rahdin pihaan Suomessa veloituksetta. Metsästysjousen vetojäykkyyden tulee olla Suomessa yli 180 newtonia. Antti Kauranne. Mukana ei tule siis mitään muuta kuin jousi. • Centershot-taljajousessa on kiinteä nuolipidike, joka tasapainottaa ja pitää nuolen paikoillaan. • Oikean käden jousi RH, vasen pitää jousta, oikea virittää • Nuolen lähtönopeus: +300 FPS • Vetovastus: säädettävä 30-70lbs • Vetopituus: säädettävä 23.25”-32” • Säätöihin ei tarvita jousiprässiä • Paino: 1.87kg • Kokonaispituus: 32” / 81cm • Vaimentimet jänteessä • Jännestoppari • Kaapelinohjain Ruotsalainen Nor-Lyx on kehittänyt korkealuokkaisia asekaappeja yhteistyössä metsästäjien kanssa vuodesta 1979. Laadukas, uuden aselain vaatimukset täyttävä asekaappimallisto HL 12 Nor-Lyx:n suosituin malli • sisustus 14 tai 8 aseelle ja sisähylly (kuvassa) • paino 150 kg • tilavuus 285 l • mitat 151x45x42 cm • saatavana myös koodilukollinen malli • ovessa 3 siirrettävää tarvikelokeroa ja puhdistuspuikkojen pidin • sisustuksellisia puisia kattolevyvaihtoehtoja (lisävaruste) HL 2000 • tilaa 20 aseelle • paino 195 kg • tilavuus 536 l • mitat 165x65x50 cm • ovessa 3 siirrettävää tarvike lokeroa ja puhdistuspuikkojen pidin • saatavana myös koodilukollinen malli Reilunkokoinen asekaappi laajemmallekin asekokoelmalle Hinnat voimassa 30.9.2021 asti. • Jousessa kierteet ja paikat kaikille tavanomaisille lisävarusteille, joita voit laittaa jouseen oman maun mukaan. Taitojen karttuessa tehot jopa 70 paunaa. • Vetopituus: 45–55 cm • Pituus: 93 cm • Vetopaino: 7,2 kg • Sormisuojus • Säädettävä tähtäin • Kaksi nuolta EK Archery Axis 2.0 • Kovan luokan tehojousi, jolla osuu tehokkaasti ja tarkasti. Käsivarret ja kädet joutuvat koville, samoin vetokäden sormenpäät. Katso koko valikoima, laajempi tuotetieto ja lähin jälleenmyyjäsi osoitteessa ase.fi. 65 Barnett Compund Centershot • Kamokuvioitu taljajousi. Säädöt ovat helppoja tehdä, eikä niihin tarvita jousiprässiä. Nor-Lyx -asekaapit täyttävät ampumaaselain 106 §:ssä tarkoitetun turvakaapin vaatimukset. Sopii oikeaja vasenkätisille ampujille. • Jousi tulee paketista vetopituudella 27.5” ja vetovastuksella 55lbs. Se, missä kohdassa lapojen jäykkyydellä on varsinaisesti merkitystä, on silloin, kun alkaa harkita jousella metsästämistä. 2021 Ase&Erä 218x145mm+ 3mm bleed 729 € 1149 € maahantuoja: Kun henkilö vasta aloittelee jousiammuntaa, kannattaa hankkia mieluummin hiukan liian löysä kuin liian jäykkä jousi. Siirtymäaika päättyy Aselakimuutoksen myötä, 30.11.2020 alkaen, tulee kaikkien yli 5 asetta omistavien säilyttää aseitaan turvakaapissa. Hyvä lasten aloitusjousi. Tarjoukset voimassa rajoitetun ajan. Yli 300fps lähdöt ja säätövaraa niin, että aloittelevatkin pääsevät alkuun. Kipeillä käsillä ei ole kivaa ampua ja oppiminen saattaa pysähtyä. • Käyttövalmis jousi, joka ei vaadi sen suurempia säätöjä. Tämä tarkoittaa, että minimitehoisessa mutta metsästyslaillisessa jousessa on 40 vähintään paunan vetojäykkyys
Suuremmalla energiamäärällä singottu nuoli läpäisee paremmin. Jousimetsästyksen suurena asiantuntijana pidetty Chuck Adams neuvoo kirjassaan Bowhunting ohjejäykkyydeksi valkohäntäkaurisjahdissa vähintään 50 paunaa, eli saman verran kuin mustakarhujahdissa. Valkohäntäkaurisjahdissa kokeneet asiantuntijat suosittelevat käyttämään järeämpää kuin Suomessa tavallista pienriistajousta. Afrikassa, Etelä-Afrikan tasavallassa, voi aivan laillisesti. Vetojäykkyyttä ja sen mukanaan tuomaa iskuenergiaa pitää olla ainakin lakipykälissä ilmoitettu vähimmäismäärä. Pitkä ja perusteellinen kokemus on Pohjois-Amerikassa opettanut käyttämään iskuenergioiltaan voimakkaampia jousia. 66 Leveäharteisen vetopituus suurempi Jousen oikea vetojäykkyys Oravaakaan ei saa ampua liian heiveröisellä jousella. Villisika on ryntäillessään sen verran hurja eläin, että järeämpi kuin 40.5-paunainen ei ole turha. V iime aikoina jousimetsästyksessä luvallisiksi tulleet riistaeläimet, kuten valkohäntäkauris, ovat aiheuttaneet sen, ettei tuttu minimijäykkyys eli 40.5 paunaa (180 Newtonia) enää riitä kaikissa tilanteissa
En ilman muuta suosittele lähtemään tällaisiin kaukomaajahteihin, sillä riistatiloilla voi joutua maksamaan kirahvista Kuvan 50-paunainen, yhdessä leikkurinuolen kanssa, on riittävän järeä metsäkauriin metsästykseen. Pysäytyspiste tulee vastaan.. Afrikan tunnetuin erälehti Magnum antaa seuraavat vetojäykkyydet: keskikokoinen riista (impala-antilooppi) 50 paunaa, seepra kudu 60 paunaa, puhveli 80 paunaa ja kirahvi 90 paunaa. Jännettä kevyesti vetelemällä voi kipeytyneelle hartialle antaa terapialiikuntaa. Tämä mustakarhu oli kaatotilanteessa vain 11 metrin päässä, kun reilusti 60-paunaisen taljajousen nuoli kaatoi karhun. Vetopituus pysyy taljajousella ammuttaessa vakiona, kunhan vetää jousen vireeseen loppuun saakka. Tämä jousi on niin kepeä vetojäykkyydeltään, ettei sillä saa metsästää pienriistaakaan. Puhvelinuolen pitää painaa vähintään 48,6 grammaa. Mittarilla voi tarkistaa paunamäärän. 67 kaataa jousella vielä suurempia eläimiä
Pysäytyspiste tulee vastaan. Jos esimerkiksi vetopituutesi on 29 paunaa, laskennallinen paunamääräsi on 53, eikä 50, mikä on merkitty jousen selkään. Poikkeuksena voi olla erikseen kokeiltu leikkurinuoli. Vetokäsi voi olla ankkurointivaiheessa rentoutuneempi kuin vastaavassa vaiheessa pitkätai vastakaarijousella. Kevennys (let-off) on jopa 65-70 prosenttia. Taljajousen paunamäärät voivat olla parikymmentä prosenttia suuremmat kuin pitkäjousen tai vastakaarijousen, vaikka ampujat olisivat lihasvoimiltaan tasavahvat. 68 Jänteen kiskominen, pingottunut puristelu ja pakolla tähtääminen eivät anna oikeita alkutahteja jalolle harrastukselle. Taljajousella jänteen vetämiseen tarvitaan vedon loppuvaiheessa huomattavasti vähemmän voimaa kuin vedon alkuvaiheessa. Jo 40.5-paunainen on ensimmäisenä jousena liian jäykkä. Tähtäimen vaakasäädössä asetellut langat on kokeilemalla aseteltu tiettyjä ampumisetäisyyksiä vastaaviksi. . Tähtääminen edellyttää, että vetojäykkyys (iskuenergia) pysyy vakiona.. Leveäharteiselle suurempi vetopituus Vetojäykkyydet on eräkaupoissa myytävinä oleviin jousiin merkitty tavallisesti paunoissa kansainvälisen tavan mukaan niin, että merkitty jäykkyysarvo saavutetaan kun vetopituus on 28 tuumaa. Jänteen kiskominen, pingottunut puristelu ja pakolla tähtääminen eivät anna oikeita alkutahteja jalolle harrastukselle. Kovin suuri ei kevennys kuitenkaan voi olla, sillä liika lisää laukaisuääntä sekä herkistää laukaisu suoritusta sivuttaisille väännöille. Jäykkyyttä voi säätää Taljajouset ovat suosittuja esimerkiksi sen vuoksi, että jäykkyyttä voi jossain määrin säätää. Toki halvempaakin suurta riistaa jousijahteihin on. Näitä voi ostaa eräkaupoista kohtuuhinnoilla. 3000 euroa, leijonanaaraasta 7000 euroa ja leijonauroksesta 15000-25000 euroa. Kepeällä jousella harjoittelee ilokseen, ja oppii vireeseen vetämisen, ankkuroinnin ja nuolen suuntaamisen rauhallisesti. Nuolen suuntaaminen esimerkiksi tähtäimen avulla helpottuu. Leveäharteisen henkilön vetopituus on suurempi kuin kaljapullohartiaisen. Ei heti liian jäykällä jousella Aloittelija rampauttaa olkapäänsä, jos ampuu liian jäykällä jousella. Monista kokeiluista ja mittauksista, joita on tehty eri puolilla maailmaa, on selvinnyt, että yhden tuuman ero vetopituudessa merkitsee normaalijousella kolmen paunan eroa vetojäykkyydessä. Metsälle lähtiessä pyritään siihen, että nuolet ovat saman pituisia ja painoisia. Maksoin itse karhusta Kanadassa parisataa euroa. . Pitkäjousi ja vastakaarijousi edellyttävät hiukan enemmän Jänisjahdissa pitää olla vähintään 40.5-paunainen. Samana pysyvä vetojäykkyys takaa, että iskuenergia pysyy samana laukauksesta toiseen. Jos tekee jousensa itse, vetojäykkyyden voi mitata paunamittarin avulla. Säätömahdollisuutta on rajoitettu eräissä jousissa esimerkiksi vain välille 40-50 paunaa, toisissa välille 50-60 paunaa. Tähän voi mennä vuosi tai kaksi. Matkat kokeiltu jo etukäteen Vetopituus pysyy taljajousella ammuttaessa vakiona, kunhan vetää jousen vireeseen loppuun saakka. Parasta on harjoitella esimerkiksi 17-20-paunaisella, kunnes lihakset vahvistuvat niin paljon, että voi siirtyä varsinaiseen metsästysjouseen
Nuolen pitää silti olla heti tappava. Oppii suuntaamaan nuolensa juuri sillä jousella, käyttääpä tähtäintä tai nuolen kärkeä, osuakseen kohteeseen. Pitää vain arvioida. 69 Aloittelija rampauttaa olkapäänsä, jos ampuu liian jäykällä jousella. Nuoliputki on pidempi kuin se metsästäjän oma vetopituus jolta vetojäykkyys määritetään. Vasun sisälle tungetut vuodehuovat pysäyttivät 65-paunaisen taljajousen nuolet hyvin. Tuttu ja koettu on luotettavampi sitten kun on aika ampua varsinainen riistalaukaus. Sama jousi jo harjoitellessa Harjoitellessa tottuu oman jousen vetojäykkyyteen. Metsästystähtäin (jossa on vaaka-langat eri etäisyyksille tähtäämisiä varten), edellyttää, että lähtöenergia pysyy samana tähtäyskerrasta toiseen. Lentorata ja osumapiste voivat muuttua. Leikkurikärki ja tylppäkärki (bluntti) jäävät vedon loppuvaiheessa nuolihyllyn tai vastaavan ulkopuolelle. 65-paunainen riitti kaatamaan karhun. Erot vetopituuksissa aiheuttaisivat eroja osumapisteissä, vaikka nuolet olisivatkin saman pituisia ja painoisia. Jouko Piirola Kuvat: Jouko ja Irma Piirola Kirjallisuutta: Adams Chuck: Bowhunting, Hyytinen Timo: Suuri Jousikirja ja Kylmä Juha: Jousimetsästys Maastoradalle asetellut eläinmaalit ovat ampumatilanteissa tavallisesti etäisyyksillä, joita ei tiedetä etukäteen. Kokemuksen myötä oppii tuntemaan, milloin veto on täysi. taitoa, sillä itse jousessa ei ole samanlaista pysäytyspistettä kuin taljajousessa. Muuten tähtäimeen kokeiluvaiheessa asetellut vaaka-langat eivät kelpaa käytettäviksi tietyiltä, ennalta määritetyiltä matkoilta. Jos vaihtaa jousta kun lähtee metsästystilanteeseen, muuttuvat tavallisesti nuolen lähtöenergia, tähtäimen hienosäätöasettelu ja nuolen lähtökulma suhteessa kädensijan ja jousen lapojen suuntiin. Vakio vetojäykkyys parantaa tarkkuutta. Näiden mukana tähtäyspiste muuttuu. Villisika on ryntäillessään sen verran hurja eläin, että järeämpi kuin 40.5-paunainen ei ole turha.. Katkennut nuoli maassa välittömästi sen jälkeen kun nuoli oli iskenyt kuolettavasti mustakarhuun Kanadassa. Vakioitu vetopituus takaa jokaiselle laukaukselle saman lähtöenergian. Nuolet upposivat vasuun toinen toisensa jälkeen. Vetopituus mitataan nokin pohjasta kädensijaan. Leikkurikärki jää jousenselän ulkopuolelle. Rauhoittamattomien eläinten ampumiselle jousella ei ole säädetty tiettyjä paunamääriä samalla tavalla kuin riistaeläimille
Luontokohteiden palvelurakenteiden parantaminen ja kehittäminen Metsähallituksen Luontopalvelujen lisärahoituksella mahdollisti sen, että kansallispuistoihin ja luontokohteisiin voitiin vuonna 2020 vastaanottaa huomattavasti kasvaneet kävijämäärät.. Myös perinteisesti syrjäisten tai rauhallisten kohteiden suosio on kasvanut. Koronapandemia vauhditti niistä monia, mutta ei aiheuttanut niitä. M etsähallituksen hoitamien kaikkien valtion suojelualueiden ja asiakaspalvelupisteiden kokonaiskäyntimäärä viime vuoden aikana oli 9,2 miljoonaa käyntiä. Kaikkien maastokohteiden käyntimäärä kasvoi edellisestä vuodesta 17 prosenttia, ja kansallispuistojen 23 prosenttia. Kansallispuistoissa oli viime vuonna ennätysvilkasta. 70 Kansallispuistoissa ennätysvilkasta Koronapandemia vahvistanut eräretkeilyn suosiota Luonnossa virkistäytyminen ja kotimaan matkailu ovat olleet vahvassa nosteessa koronapandemian aikana. Lasten kanssa retkeilevien määrä on kasvanut, ja luonnossa yövytään yhä useammin. Metsähallitus on seurannut kävijätrendejä vuodesta 2001 lähtien. Esimerkiksi ensikertalaisten retkeilijöiden ja luonnosta monin eri tavoin nauttivien asiakasryhmien, kuten maastopyöräilijöiden ja nuorten määrät ovat kasvaneet. Yhteistä kaikille kävijöille on luonnonrauhan hakeminen ja kauniista luonnosta nauttiminen. Tästä kansallispuistojen käyntimäärä oli lähes neljä miljoonaa
ja lyhyitä aikoja paikoitellen myös syksyllä. Rahallinen panostus tuo tulosta Panostukset luonnossa viihtymiseen tuovat asiantuntijoiden mukaan tulosta. Retkeilyneuvonnalle on kuitenkin ollut kova kysyntä. Myös luonnossa liikkujia palvelevissa verkkopalveluissa oli iso kasvu: Verrattuna edelliseen vuoteen Luontoon.fi-palvelun yksittäisten käyttäjien määrä kasvoi 49 prosenttia ollen 3,2 miljoonaa yksittäistä käyttäjää. Myös valtion retkeilyalueiden käyntimäärät kasvoivat selvästi edellisvuodesta, noin 16 prosenttia ollen yhteensä yli 300 000. Olen iloinen, että tyytyväisyys kansallispuistoihimme ja muihin luontokohteisiimme pysyi samalla korkeana. Kaikkien kohteiden käyntimäärä kasvoi edellisestä vuodesta 17 prosenttia. Tasokorotusten jatkuminen tulevina vuosina on välttämätöntä, jotta voimme jatkuvasti kehittää maastopalveluja, niin että ne vastaavat kysyntää, tukevat luontoon tukeutuvaa matkailua, edistävät luontoarvojen turvaamista suosituimmillakin kohteilla ja varmistavat yhdenvertaisuuden ja asiakasturvallisuuden, sanoo luontopalvelujohtaja Timo Tanninen.. Kansallispuistojen osalta kasvua oli 23 prosenttia. Käyntimäärien ennustetaan pysyvän korkeana koronapandemian jälkeenkin, koska niiden kasvu on pitkän kehityksen tulos. Olemme lisänneet rahoitusta luontokohteiden palvelurakenteiden parantamiseen, mikä todella tuli tarpeeseen. Myös hotellija ravintola-ala kärsi. – Ympäristöministeriöltä sekä maaja metsätalousministeriöltä saamiemme tärkeiden kertaluontoisten investointirahoitusten lisäksi Metsähallituksen Luontopalveluilla oli vuonna 2020 käytössään 7,5 miljoonan euron tasokorotus luonnonsuojelualueverkoston hoitoon, ja tänä vuonna tuo tasokorotus on 9,5 miljoonaa euroa. – Olemme lisänneet rahoitusta luontokohteiden palvelurakenteiden parantamiseen, mikä todella tuli tarpeeseen. Käyntejä oli kaikkiaan 890 000. Kysyntä laski ennen kaikkea luontokeskuksissa, joissa sulku osui merkittävän sesongin aikaan. 71 Luontokeskukset osittain kiinni Luontokeskusten ja muiden asiakaspalvelupisteiden käyntimäärät laskivat viime vuoden aikana kokonaisuudessaan 23 prosenttia, koska olivat pandemian takia suljettuina 16.3.–31.5. Vuonna 2020 se oli 4,4 asteikolla 1–5, sanoo ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Sen sijaan mökkimajoituspalveluja tarjoavilla yrityksillä oli monilla ennätysvuosi, ja esimerkiksi luontokohteiden lähistön ruokakaupat ja polttoaineen jakelupisteet saivat paljon uusia asiakkaita. Ympäristöministeriöltä sekä maaja metsätalousministeriöltä saamiemme tärkeiden kertaluontoisten investointirahoitusten lisäksi Metsähallituksen Luontopalveluilla oli vuonna 2020 käytössään 7,5 miljoonan euron tasokorotus luonnonsuojelualueverkoston hoitoon, ja tänä vuonna tuo tasokorotus on 9,5 miljoonaa euroa, kertoo luontopalvelujohtaja Timo Tanninen. Viime vuonna luonnossa virkistäytymisen hyödyt vielä korostuivat, kun suomalaiset löysivät luontoon uudella innolla. Retkikartta.fi-palvelun käynnit puolestaan kasvoivat 44 prosenttia kaikkiaan 3,8 miljoonaan käyntiin. Koronapandemia esti näiden toteuttamisen kahta kohdetta lukuun ottamatta, koska kävijätutkimusten aineistonkeruu toteutetaan maastossa kävijöitä haastatellen. Kansallispuistoissa ennätysvilkasta Koronapandemia vahvistanut eräretkeilyn suosiota – Panostukset luonnossa viihtymiseen tuovat tulosta. Metsähallitus lisäsikin asiakkaiden neuvontaa maastossa, ja tätä kehitystä halutaan jatkaa. Hyvät retkeilyrakenteet houkuttelevat luontoon ja suojaavat sitä kulutukselta. Kävijöiden rahankäytössä muutoksia Pandemia vaikutti siihen, miten suojelualueiden asiakkaat käyttivät viime vuonna rahaa matkailuyrityksissä. Koska käyntimäärät ovat kasvaneet paljon, valtakunnallisella tasolla myös paikallistaloudelliset vaikutukset ovat Metsähallituksen mukaan todennäköisesti kasvaneet, joillain alueilla melko vahvastikin. Esimerkiksi ohjelmapalveluyrittäjien tilanne oli pääsääntöisesti hyvin hankala, koska ulkomaalaiset kävijät puuttuivat. Paikallistaloudellisten vaikutusten laskentaan tarvitaan maastoon asennetuista kävijälaskureista saatavat käyntimäärätiedot mutta myös kävijöiden rahankäyttötiedot, jotka saadaan kävijätutkimuksista. Kohdekohtaisia paikallistaloudellisia vaikutuksia, jotka pohjautuvat tietoihin suojelualueiden kävijöiden rahankäytöstä, ei laskettu vuodelle 2020 toisin kuin aiemmille vuosille. Kun pandemia hellittää, myös ulkomaalaisten matkailijoiden uskotaan palaavan
Muutamille erityisen vilkkaassa retkeilykäytössä oleville alueille on haettu metsästyskielto metsästyslain 23 § nojalla metsästyksen yleisen turvallisuuden vuoksi. Alueellinen ja paikallinen riistahallinto on syytä ottaa mukaan rajoitusten tarkasteluun heti määrittelyn alkuvaiheessa. On ilmennyt, että pohjoisessa ei tunnisteta alueiden laajuutta tai reittien vaatimustasoja, ja talviretkeilyn vaatimuksia ei aina ymmärretä. Selvityksen perusteella riskien hallinta ja asiakasturvallisuus ovat hyvällä tasolla. Esimerkiksi Luontoon.fi-verkkopalvelusta löytyy paljon tietoa retkeilyn tueksi, mutta se ei tavoita kaikkia asiakkaita. Näkyvyyteen on hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi asusteissa.. Lisää vuorovaikutusta Uusien luonnon virkistyskäytön aktiviteettien kasvu asettaa uudenlaisia haasteita. Metsähallitus on jo panostanut verkkopalvelujen saavutettavuuteen ja maastopalvelujen esteettömyyteen. Tässä olemme päässeet hyvin vauhtiin. Asiakaspalautteeseen ja yleensäkin asiakkaiden kanssa käytävän vuorovaikutuksen parantamiseen on hyvä miettiä myös uusia ratkaisuja Luontoon.fi-palvelun sekä eri somekanavien rinnalle. – Asiakastyytyväisyys ja turvallisuudentunne luontokohteillamme on kehittynyt jatkuvasti myönteisemmäksi. Moottorikelkkailijoille suunnatussa viestinnässä on selvityksen mukaan tarpeellista korostaa muiden käyttäjäryhmien huomioimista. Kansallispuistojen palvelut ovat houkutelleet viime aikoina entistä enemmän ensikertalaisia ja kokemattomia retkeilijöitä. 72 Toimenpiteitä täytäntöön Metsähallitus laittaa täytäntöön ensisijassa seuraavia parannuksia: • Pysäköintialueiden ruuhkautumisen ongelmiin pureudutaan • Terveysturvallisuutta ja hygieniaa parantavia käymäläja jätehuoltoratkaisuja kehitetään • Maastoliikenneväyliä kunnostetaan • Digitaalista asiakaspalvelua kehitetään muun muassa palvelumuotoilun keinoin ja niin että tavoitetaan uusi asiakasryhmiä • Maasto-opasteita uudistetaan • Historiakohteiden käyttöä ja palveluvarustusta kehitetään turvallisemmiksi ”Riskien hallinta ja tyytyväisyys hyvällä tasolla” Luontokohteiden asiakasturvallisuus selvitetty Ympäristöministeriön tilaama selvitys kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden asiakasturvallisuudesta on valmistunut. Toistaiseksi ei ongelmia ole juuri ilmaantunut, mutta sellaisiin on syytä ennakoiden varautua. Selvityksessä tutkittiin vaativatko asiakasmäärien huomattava kasvu ja käyttömuotojen monipuolistuminen muutoksia käytön ohjaukseen tai palveluihin. Ratkaisuja haetaan tehostamalla viestintää ja vuorovaikutteisuutta kävijöiden kanssa, ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. Eri käyttäjäryhmille on hyvä lisätä viestintää monipuolisista käyttömuodoista ja retkietiketistä. Tiedonkulun varmistamista voidaan parantaa yhteistyöllä Metsähallituksen, riistahallinnon, metsästäjäjärjestöjen sekä metsästäjille kaupallisia paikkatietojärjestelmiä kehittävien tahojen kesken. Metsästäjien käytössä olevia metsästysaluekarttoja pitää täydentää sisältämään tieto retkeilyreiteistä ja muista retkeilykäytön painopistealueista. Haasteita aiheuttaa tällä hetkellä erityisesti se, että reiteillä on hyvin erilaisia käyttäjiä samaan aikaan. Yksi ratkaisu on maastopalautejärjestelmä, joka olisi paremmin alueeseen sidoksissa. Lisäksi turvallisuutta voidaan parantaa niin, että metsästäjillä ja muilla luonnossa liikkujilla on mahdollisimman hyvä mahdollisuus havaita toisensa maastossa: metsästäjiä ohjeistetaan informoimaan tienvarsiopasteilla käynnissä olevasta seuruejahdista ja luonnossa liikkujia ohjeistetaan pukeutumaan näkyvästi. Konfliktien ja onnettomuusriksin vähentämiseksi suosituilla moottorikelkkailukohteilla on tarpeellista osoittaa eri käyttäjäryhmät mahdollisuuksien mukaan omille reiteille ja urille. Selvityksessä todetaan, että tarkastelu vastaavan kiellon tarpeellisuudesta on syytä tehdä erityisesti taajamien ja matkailukeskusten läheisyydessä koko maassa. Y mpäristöministeriö tilasi marraskuussa Metsähallituksen Luontopalveluilta selvityksen kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden virkistyskäytön asiakasturvallisuudesta. Metsähallitus jatkaa tämän selvittämistä Maaja metsätalousministeriön johdolla erillisellä selvityksellä, joka valmistuu kevään aikana. Uusia ja erilaisia käyttötapoja on aiempaa enemmän samoilla poluilla. Moottorikelkkaurilla selvästi lisääntyvä käyttäjäryhmä ovat maastopyöräilijät ja erityisesti sähköavusteisilla maastopyörillä liikkujat. Metsästyksen turvallisuus Selvityksessä painotetaan, että metsästäjät vastaavat aina metsästyksensä turvallisuudesta. Metsästysoikeuden rajoitus on ollut kerrallaan voimassa viisi vuotta. Myös retkietiketin tuntemisessa on puutteita, mikä näkyy muun muassa roskaamisena ja luvattomina nuotioina. Asiakasturvallisuuden varmistamisessa on myös palveluvarustuksen kunnon parantamiseen suunnatulla lisärahoituksella sekä Luontopalveluiden perusrahoituksen tasokorotuksella selkeä merkitys. Tämä korostuu soveltavan luontoliikunnan palveluja tarvitsevilla, joita arvioidaan olevan noin viidennes Suomen väestöstä. Selvitys painottaa, että luontopalvelujen on hyvä entisestään tiivistää yhteistyötä erilaisten harrastajaryhmien kanssa, jotta käytön kestävyys saadaan varmistettua ja eri käyttäjäryhmien välisiä konflikteja vähennettyä. Digitaalisen asiakaspalvelun kehittäminen edesauttaa asiakasturvallisuuden varmistamisessa, mutta ei tavoita kaikkia. Luontoon.fi-verkkopalvelussa oli vuonna 2020 yli 3,2 miljoonaa yksittäistä käyttäjää, mikä vahvistaa palvelun asemaa myös asiakasturvallisuuden näkökulmasta
73 On ilmennyt, että pohjoisessa ei tunnisteta alueiden laajuutta tai reittien vaatimustasoja, ja talviretkeilyn vaatimuksia ei aina ymmärretä. Kansallispuistojen palvelut ovat houkutelleet viime aikoina entistä enemmän ensikertalaisia ja kokemattomia retkeilijöitä.
Metsästäjäliitto on yhteydessä eri ulkoilmaharrastejärjestöihin selvittääkseen yhteistyömahdollisuudet ulkoilun kokonaisturvallisuuden parantamiseen sairauskohtausten ja loukkaantumisten sekä liikenneja metsästysturvallisuuden parantamiseksi. Metsästäjäliitto esittää, että tulevaisuudessa metsästyskortin saamisen edellytys on ampumaradalla toteutettava kuuden tunnin aseenkäsittelykoulutus. Metsästäjäliiton hallitus on päättänyt esittää riistasektorille ja kaikille metsästäjille kolmea kehityskohdetta metsästysturvallisuuden parantamiseksi. Järjestöt voivat halutessaan suositella jäsenilleen esimerkiksi huomiovärien käyttämistä, kuten Metsästäjäliitto suosittelee omille jäsenilleen. Metsästäjäliitto esittää, että ohje laadittaisiin yhteistyössä riistasektorin eri toimijoiden kesken. Kun metsästyksen johtaja on tarkistanut voimassa olevat metsästyskortin ja ampumakoetodistuksen, turvallisuusohjeistuksen vastaanotosta olisi mahdollista ottaa kuittaus kaikilta seurueen metsästäjältä. 74 Metsästäjäliitto esittää kolme parannusta metsästysturvallisuuteen Koulutusta, huomiovärejä ja turvallisuusohjeita S uomalaisista 90 prosenttia suhtautuu metsästykseen myönteisesti tai neutraalisti. Ohjeistuksen antaminen ja vastaanottaminen on kätevää dokumentoida allekirjoituksin. Huomiovärin käyttämistä suositellaan riippumatta muusta pukeutumisesta. Liiton mukaan on luonnollista, että esitetty uudistus edellyttää tarkkaa suunnittelua, eikä muutos tapahdu hetkessä. Luonnossa on kulkijoita vuosi vuodelta enemmän, eikä kenelläkään saa olla epäilystä omasta turvallisuudestaan. Jotta metsästys olisi jatkossakin näin hyväksyttyä, Metsästäjäliitto painottaa, että metsästysturvallisuus on varmistettava. Turvallisuusohjeet metsästyksen johdolle Metsästyksen turvallisuuden li. Aseen käsittelyrutii– Mikäli on olemassa yksimielisyys kouluttaa tulevat metsästäjäpolvet entistä systemaattisemmin, keinot ovat varmasti löydettävissä. Myös kiinteä kyttäyspaikka esimerkiksi naakka-, kyyhkyja sorsajahdissa suositellaan merkittäväksi huomiovärillä. Sama ohje suositellaan samalla jaettavaksi kirjallisesti tai sähköisesti esimerkiksi WhatsApp-palvelulla kaikille metsästäjille. nit sekä onnistuneen, eettisen ja turvallisen riistalaukauksen suorittaminen ovat parhaiten opittavissa käytännön koulutuksen avulla. – Mikäli on olemassa yksimielisyys kouluttaa tulevat metsästäjäpolvet entistä systemaattisemmin, keinot ovat varmasti löydettävissä. Suosituksen mukaan metsästyksen johtajat käyvät ohjeistuksen läpi suullisesti ennen metsästyksen aloitusta. Liiton mielestä olisi toivottavaa, että järjestöt yhteistyössä voivat kartoittaa riskit ja miettiä keinot turvallisuuden parantamiseen. Aseenkäsittelykoulutus voi olla esimerkiksi Metsästysammunnan ABC-koulutus, mutta yhtä hyvin jokin muu vastaava koulutus. Suositus huomiovärin käytöstä Metsästäjäliitto antaa jäsenilleen vahvan suosituksen käyttää kaikessa metsästyksessä huomioväriä, joka on minimissään kolmen senttimetrin levyinen oranssi hikinauha tai vastaava. Tämä menettely parantaa liiton mukaan metsästysturvallisuutta ja turvaa niin metsästyksen johtajan kuin varajohtajien asemaa mahdollisissa vahinkotilanteissa. Tavoitteena on, että metsästäjät voivat havaita toisensa maastossa mahdollisimman luotettavasti. säämiseksi seuruemetsästyksessä sekä metsästyksen johtajan ja varajohtajien aseman turvaamiseksi suositellaan, että ennen metsästyksen aloittamista metsästyksen johtaja käy seurueensa kanssa läpi yhtenäisen valtakunnallisen turvallisuusohjeistuksen. Koulutustodistus on edellytys metsästyskortin saamiselle Liitto perustelee esitystä sillä, että metsästäjiksi haluaa yhä enemmän kansalaisia, jotka eivät ole olleet tekemisissä aseiden kanssa kotona vanhempiensa kanssa tai eivät ole käyneet armeijaa. Ohjeistukseen sisältyy muun muassa aseturvallisuus, turvallinen riistalaukaus ja toiminta passissa. Sen sisältö on tarkoin määritelty. Monissa seurueissa kyseinen toimintamalli onkin jo käytössä. Systematisoidulla menettelyllä varmistetaan, että kaikki seurueen metsästäjät tuntevat turvallisuusohjeet. Koulutuksen voi tarjota mikä tahansa taho, jonka kouluttajat ovat suorittaneet kyseisen koulutuksen kouluttajakoulutuksen. Pakollinen aseenkäsittelykoulutus Metsästäjäliitto esittää, että tulevaisuudessa metsästyskortin saamisen edellytys on ampumaradalla toteutettava kuuden tunnin aseenkäsittelykoulutus
Metsähallituksen Luontopalvelut lisää yhdessä WWF Suomen kanssa naaleille ruokinta-automaatteja Suomessakin. Naali on sopeutunut erittäin hyvin kylmään arktiseen ilmastoon eikä viihdy lämpimässä. Ruokintapaikkojen ympäristöstä myös kerätään näytteitä naalien DNA-analyysejä varten. Automaatteja on erilaisia – sinisiä muovitynnyreitä sekä vesivanerista tehtyjä. Metsähallituksen Luontopalvelut on toimittanut Suomen tuntureille yhdessä WWF Suomen kanssa ruokinta-automaatteja jo useita vuosia. Aiemmin naaleja on vapautettu Keski-Norjaan vuonna 2018 ja Varangin niemimaalle vuonna 2020. Lisäruokintaa myös Suomen puolella Naaleja vapauteen Norjassa Norjassa vapautettiin naaleja Suomen rajan läheisyyteen. vahvempien pohjoisempien ja eteläisempien naalipopulaatioiden väliselle alueelle. Näiden lisäksi etsitään uusia pesiä. N orjassa kasvatetaan naaleja tarhassa vahvistamaan uhanalaisen lajin kantaa. Vapautettujen naalien on tarkoitus saada laji pesimään Pohjoismaiden naalien määräksi arvioidaan noin 350 yksilöä. Suomen, Ruotsin ja Norjan tuntureilla on noin 250 ruokintaautomaattia, joissa naaleille on tarjolla koiranruokaa. Vuosittain naalien keskeisiltä esiintymisalueilta pyydetään 150–500 kettua. Kettu kilpailee naalin kanssa sekä ravinnosta että pesäpaikoista. Vapautetut naalit ovat syntyneet viime vuonna Norjassa Oppdalissa sijaitsevalla tarhalla. Suomen ja pohjoismaiden naalikanta pieneni jo sata vuotta sitten metsästyksen takia. Suomessa tavataan vuosittain 5–10 naalia. Kaikkien pohjoisten naalien ja myös nyt vapautettujen selviämistä tuetaan lisäruokinnalla Norjan, Suomen ja Ruotsin tuntureilla. Nyt Norjassa vapautettiin 12 naalia Suomen rajan läheisyyteen. Naalit liikkuvat valtakuntien rajoista välittämättä, joten naalinsuojelu vaatii yhteistyötä naapurimaiden kanssa. Lähde: www.metsa.fi. Ruotsin ja Norjan naalikanta on vahvistunut suojelutoimien ansiosta ja hyvänä myyräja sopulivuonna pesintöjä voi olla jopa lähemmäs sata. Kaikkien toivotaan kiertävän ruokinta-automaatit riittävän kaukaa, jotta arat eläimet eivät ala välttämään niitä. Suomen viimeisin varmistettu naalinpesintä on todettu vuonna 1996, ja nykyisin Suomessa liikkuu vuosittain 5–10 naalia. Norja vapautti 12 naalia lähelle Suomen rajaa Käsivarren tuntumaan. Niitä autetaan lisäruokinnalla myös Suomessa. Yhteistyön tuloksena on yhtenäistetty sekä seurantaettä suojelumenetelmiä. Heinäkuussa tarkastetaan toiseen kertaan sellaiset pesät, joilla on havaittu merkkejä joko naalin tai ketun asumisesta. Vapautettujen naalien selviämistä tuetaan lisäruokinnalla. Viimeinen varmistettu pesintä on todettu vuonna 1996. Naali rauhoitettiin Suomessa vuonna 1940. 75 Uhanalainen laji Naali (Vulpes lagopus) on äärimmäisen uhanalainen (CR), erityisesti suojeltava, rauhoitettu luontodirektiivin liitteen II priorisoitu sekä liitteen IV laji. Myös Pohjoismainen yhteistyö yhteisen naalikantamme suojelemiseksi on tiivistä, ja sitä on tuettu esimerkiksi Felles Fellrev Nord interreg -hankkeilla. Automaateilla on riistakameroja, joilla voidaan seurata naalien esiintymistä. Naalin esiintymisalueelle on viety ruokintaautomaatteja, joissa naali voi ruokailla ketun häiritsemättä. Yhteistyön avulla seurantamenetelmiä ja raportointia on yhtenäistetty ja tiedonkulku naalien liikkeistä on sujuvaa. Automaatit syytä jättää rauhaan Automaattien yhteydessä olevien riistakameroiden avulla saadaan tärkeää tietoa naalien sekä niiden kilpailijalajien liikkumisesta. Pesäkolot tarkastetaan huhtikuussa Vuosittain Metsähallitus tarkastaa huhtikuussa yli 200 vanhaa pesäkoloa. Naalin elinympäristöä ovat korkeimmat tunturit pohjoisimmassa Lapissa. Metsähallituksella on ollut Ruotsin ja Norjan kanssa yhteiset LIFE-hankkeet vuosina 2003–2008 ja 2010–2015 sekä myöhemmin InteregNord-hankkeet vuosina 2017–2019 ja 2020–2022. Naalit eivät valtakunnan rajoja tunne, joten Suomessakin lisätään ruokintaautomaattien määrää erityisesti Käsivarren erämaa-alueelle Norjan rajan läheisyyteen tukemaan vapautettuja naaleja
päivä Pohjanmaalta Pohjois-Satakuntaan yltävältä alueelta. Lukesta muistutetaan, että suden kanta-arvio ei pohjaudu yksinään lumijälkilaskennoissa arvioituihin yksilömääriin. Metsästäjäliiton piireistä saat tietoa paikallisista riistanhoitoyhdistysten suurpetoyhdyshenkilöistä ja suden dna-näytekeräyksen keräysvastaavista, mikäli esimerkiksi haluat ilmoittaa susihavainnoista, Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg sanoo.. Laskennassa kirjattiin 66 ilveshavaintoa. Vapaaehtoisten paikallisten osallistuminen susiyksilöiden havainnointiin ja näytekeräykseen on tärkeää monipuolisen aineistopohjan saamiseksi vuosittaisiin kantaarvioihin. Suomen Metsästäjäliitto kannustaakin kaikkia metsästäjiä jälkilaskentojen lisäksi myös muiden suurpetohavaintojen ilmoittamiseen ja DNA-näytteiden keräämiseen. Lisäksi alueella on Laihian kanssa 3–5 suden lauma, Hautala kertoo. aikana kahdesti ennen laskentaa, kertoo Metsästäjäliiton Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jukka Hautala tyytyväisenä ja kiittelee metsästäjiä aktiivisesta osallistumisesta laskentaan. Ahmahavaintoja saatiin yhdeksästä yksilöstä. – Mukana oli peräti 600 jälkien laskijaa ja olosuhteet olivat hyvät, koska uutta lunta satoi viikon Pohjanmaan suurpetoja laskettiin tammikuussa Jälkilaskennassa 74 susihavaintoa, ilveksiä 66 Pohjanmaalta Pohjois-Satakuntaan yltävällä alueella ilveksen ja susien havainnot lisääntyivät edellisvuotisiin verrattuna. Riistanhoitoyhdistysten suurpetoyhdyshenkilöt varmistivat kaikki jälkilöydöt ja kappalemäärät. Samalla jäljet tallennettiin Tassu-tietokantaan. Ilveshavaintoja oli 66, joista pentueita oli kahdeksan. Alueella elää varsin runsas kaurisja peurakanta, mikä selittää petojen määrää. Toinen lauma on seitsemän suden suuruinen. Alueelta kerättiin myös suden DNA-näytteitä. Tässä suurpetojen jälkilaskennassa kirjattiin yhteensä 74 susihavaintoa, 66 ilveshavaintoa ja yhdeksän ahmahavaintoa. – Laskenta kertoo sen, että Pohjanmaalta Pohjois-Satakuntaan yltävällä alueella ilveksen ja susien havainnot lisääntyivät edellisvuotisiin verrattuna. 76 M etsästäjäliiton Pohjanmaan piiri ja paikalliset riistanhoitoyhdistykset keräsivät tietoa suurpedoista tammikuun 16. Siellä elää havaintojen perusteella 10–14 yksilöä yhdessä laumassa. Susitiheyttä kuvaillaan erityisesti Kurikkaan kuuluvassa Jurvassa tänä keväänä ennätykselliseksi. – Metsästäjäliiton piirit tukevat susihavaintotyön organisointia yhdessä alueellisten riistakeskusten ja paikallisten riistanhoitoyhdistysten kanssa. Vuosi sitten vastaavissa laskennoissa havaintoja tehtiin samalla alueella 50. Susitiheys on erityisesti Kurikkaan kuuluvassa Jurvassa tänä keväänä ennätyksellinen
Hirvivahinkoarvioinnista, vahinkokriteereistä ja korvauskäytännöistä on tietoa Metsäkeskuksen verkkosivuilla.. Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Vahinkoja taimikoissa aiheuttavat hirvien lisäksi esimerkiksi valkohäntäkauriit. tarvikkeet H irvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille tänä vuonna noin 1,3 miljoonalla eurolla. Kauppakeskus IsoKristiina Kaivokatu 5, 53100 Lappeenranta Nettikauppa puukot.. Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa hirvituhot ovat lisääntyneet myös taimikkovaihetta varttuneemmissa männiköissä. Vahinkoja myös vasta istutetuissa Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Yksittäisiä valkohäntäkauristuhoja arvioitiin myös Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Korvaushakemusten käsittely alkoi heti vuodenvaihteen jälkeen. Suomen metsäkeskus maksoi hirvieläinvahinkokorvaukset metsänomistajille helmikuun aikana. Lumi ei ole suojannut puuntaimia hirviltä, sanoo kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala Suomen metsäkeskuksesta. 77 Puukot.. Korvausten määrä on ollut nyt pari vuotta laskussa. Metsänomistajat voivat hakea Metsäkeskuksesta korvausta hirvieläinvahingoista. Puh. Vähälumiset talvet ovat todennäköisesti syynä näihin tuhoihin. Valkohäntäkauriiden aiheuttamien vahinkojen osuus koko maan korvauspinta-alasta oli vain 0,6 prosenttia. Näitä tuhoja esiintyy varsinkin karuilla mailla, missä mäntyjen paksu kaarna ei yllä kovin korkealle ja hirvet ylettyvät talvihangilla syömään männyn ohuempaa hilsekaarnaa. PUUKON OSAT JA TARVIKKEET SUORAAN NETTIKAUPASTA TAI PUHELINMYYNTINÄ • Puukot ja tarvikkeet • Puukon terät ja helat • Tupen nahkat ja ompelutarvikkeet • Tupen nahkavärit ja vahat • Erilaiset muotoraudat ja punsselit • Kiillotuslaikat ja hiontavahat terien viimeistelyyn • Erikoisviilat ja teroittimet • Metallit: messinki, uushopea, pronssi • Kuitulevyt • Teräkset terien taontaan • Ym. Selvästi eniten metsävahinkoja aiheuttivat hirvet. 0400 550 915 parhaiten iltaisin Jorma Simolin myynti@puukot.. Korvaukset vähenivät eniten Pohjois-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla. Lähes kaikki arvioidut valkohäntäkauriiden tuhot sijaitsivat Pirkanmaalla. – Kolmen viime vuoden aikana vahinkoarvioita on tehty myös lukuisissa taimikoissa, joissa taimet on istutettu samana tai edellisenä vuonna. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua. Edellisvuoteen verrattuna korvausmäärä kasvoi eniten Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Hirvivahinkokorvausten määrä laskussa Vahinkosumma nyt 1,3 miljoonaa Metsänomistajat hakivat vuonna 2020 korvauksia hirvieläinten aiheuttamista vahingoista edellisvuotta vähemmän. Hirvivahinkokorvauksia maksetaan tänä vuonna kaikkiaan 1,3 miljoonaa euroa. Viime vuonna korvauksia maksettiin 1,4 miljoonaa euroa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja. Viime vuodelta hirvieläinvahingoista on ensimmäistä kertaa saatu lajikohtaista tietoa. Eniten korvauksia maksetaan Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun maakuntiin. Tietyillä alueilla kauristuhojen osuus oli kuitenkin merkittävä
Siksi ne ovat myös vaarallisia, ja se meidän kaikkien ihmisten on syytä muistaa. Nyt on tähyiltävä samaan suuntaan, millaisia susilaumoja sieltä on tulossa.” Entinen vantaalainen "Sudet syövät myös kommunisteja" Korhosen Heksa toi mielenkiintoisia mielipiteitä julki tällä palstalla AE:n viime numerossa. Ja kuten Heksakin totesi mikäs tosiaan sen tehokkaampi tapa on kuin maksaa kaatopalkkiota. ”Hus, menkäähän muualle!” Kovasti hämmästyttää tämä nykyinen viherihmisten lyhytnäköinen ajattelumalli. Jokainen vähänkin asiaa tunteva tietää vallan hyvin, että kanalintukannat tarvitsevat tukitoimia, eivätkä suinkaan kanahaukkojen hyökkäyksiä. Toivon mukaan tilanteeseen saadaan korjaus mahdollisimman pikaisesti, ennen kuin on liian myöhäistä. Heksa kehui itäisen naapurin petopolitiikkaa, eikä ihme. Muutimme tänne ruuhka-Suomesta 4,5 vuotta sitten, koska halusimme kolmelle lapsellemme mahdollisimman turvallisen kasvuympäristön. Näin kertoi ammattiriistanhoitaja Arno Westerholm viime vuoden loppupuolella Ase & Erän haastattelussa. Tämän luulisi olevan täysin selvää, mutta ei me olemme pahoja tappajia, jos haluamme pedot pois nurkista. Josko aikuisten läsnäolo pitäisi sudet pois meidän pihalta. Kyllä ne sudet yhtä lailla kommunisteja syövät, jos sille päälle tulevat. Mutta ne ovat joka tapauksessa petoeläimiä, jotka noudattavat luontaisia pedoille kuuluvia taipumuksia. Toista on muualla asuvien kanssa. Kyllä minäkin näistä eläimistä tykkään. Kanalinnuille enemmän tukitoimia, ei enää haukkojen hyökkäyksiä Tuulikki sanoo rakastavansa luontoa ja eläimiä, mutta ei silti halua suurpetoja omaan pihipiiriinsä. En voi ymmärtää, että kanalintujen tuhoa edistetään tällä tavalla! Missä oikein on päättäjien järki. Heidän mielestään suurpetoja pitää suojella viimeiseen asti. Ne juoksentelevat välillä myös pihoilla, meidänkin portaiden pielessä on susi käynyt tutkimassa paikkoja sen paljastivat isot jäljet, jotka tuttu metsästäjä kävi varmistamassa suden tekemiksi. Olen näistä kommenteista ollut aika ihmeissäni, koska eihän kommunisteilla ja susilla kai ole mitään tekemistä keskenään. Minä en kuitenkaan koe itseäni pahaksi ihmiseksi, jos haluan sudet ja muut pedot pois minun pihaltani. Kylä, jossa asumme, on mukavan pieni, naapurit auttavat ja tuntevat toisensa. Olemme viihtyneet täällä miehen tädin vanhassa kotitalossa enemmän kuin hyvin. Omaa perhettäni. Kun olen tuonut ääneen näitä asioita julki, olen saanut kuulla olevani kommunisti ja ties mitä. Meidän on suojeltava lapsiamme ja tuotantoja kotieläimiämme. Kuka ottaa vastuu, jos historia toistaa itseään. Tämä olisi maailman paras paikka, jos ei olisi tätä nykyistä uhkakuvaa. Täti totesi osuvasti, kun viimeksi kävimme häntä katsomassa hoivakodissa: ”Ennen piti kattoa itään päin, tuleeko sieltä jo vihollisen sotamiehiä. Läheisen talon vanha rouvakin saa monelta kauppa-apua, ja sen turvin pystyy toivottavasti asumaan kotitalossaan vielä monta vuotta. Puhumme asioista samaa kieltä. Tätä ainakin toivon. Purmonen Nykyisen kanahaukkakannan vähentäminen on välttämätöntä kanalintujen takia. Täällä itärajan läheisyydessä ihmisten huoli on yhteinen. Kun olen puhunut susipelosta etelän tutuille ja sukulaisille, yllättävän paljon saan vähättelevää naurua tyyliin, että heh heh, eihän susi ole tappanut Suomessa ihmistä yli sataan vuoteen. Olemme Pohjois-Karjalassa asuva perhe. Kun peto tulee liian lähelle ihmisasutusta, asialle on tehtävä jotain. Äly hoi! K. Olemme jo vuoden päivät olleet lasten kanssa pihamaalla etenkin näin pimeänä vuodenaikana. Olen Heksan kanssa täysin samaa mieltä siinä, että venäläiset ymmärtävät meitä paremmin, ettei susien anneta mellastaa turuilla ja toreilla, vaan näistä haittaelikoista halutaan päästä eroon. Viis lapsista, tuotantoeläimistä tai kotieläimistä. Mutta. Parina viime vuotena on noussut uhka, jollaista me emme aikaisemmin olisi edes ymmärtäneet kuvitella: lähimetsässä ja teillä nähdään säännöllisesti susia. Tuulikki. Sitä jaksetaan toistaan ihan kyllästymiseen asti. En kuulemma muista, mitä pahaa Neuvostoliitto teki Suomelle sotien aikana. Ne ovat komeita ja kauniita. 78 LUKIJALTA Kerro kokemuksista! Ota kantaa! Lähetä kirjoitukset: toimittajasalmi@gmail.com ”Ennen piti kattoa itään päin, tuleeko sieltä jo vihollisen sotamiehiä. Olemme samaa mieltä asioista. Nyt on tähyiltävä samaan suuntaan, millaisia susilaumoja sieltä on tulossa.” Kuka ottaa vastuun. Ja blaa blaa. P.L. Miksi susi ei tappaisi Suomessa, kun se tappaa muuallakin. Kattilankansia saa kalistella vastakkain ja korkeintaan vähän huudella, että hus, menkäähän nyt muualle täältä. Tuntuuhan tämä aika hurjalta: vuonna 2021 pitää pelätä, että uskaltaako lapsia päästää pihalle, vai onko siellä susia väijymässä nurkan takana. Rakastan luontoa ja eläimiä, mutta erityisesti rakastan lapsiani. Susi tai vaikkapa karhu ei kuulu navettojen nurkille tai pihapiirien laitamille. Olen samoilla linjoilla. Kunhan sudella, ahmalla, ilveksellä ja karhulla menee hyvin, se on pääasia
Tämä ei ole mukavaa kenellekään, mutta ei etenkään niille lukuisille yrittäjille, joita korona kurittaa pahasti. Merja Kuka oli Shot Showssa. Oli se kertakaikkisen komeaa koettavaa ja katseltavaa! Innostuin tästä niin kovin, että aion suorittaa metsästyskortin kuluvana keväänä. Metsä auttaa jaksamaan On hienoa, että saamme tällaisena tautisena aikana asua Suomessa, jossa riittää tilaa ja paikkoja liikkua. Jutun otsikko ”Usko oikeuteen hupenemassa Tohmajärvellä mitta täynnä” kertoi hyvin tohmajärveläisten ajatuksista. Marja Marja aikoo hankkia karkeakarvaisen saksanseisojan ja lähteä lintujahteisin.. Ensi vuonna mukana. Mutta: minä vedän kohta lenkkivaatteet päälleni ja lähden luontoon. Nykänen R. Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia. Siksi meidän kaikkien pitäisi suosia esimerkiksi eräja asealan yrityksiä, jotta ne pääsisivät pahimman yli mahdollisimman kivuttomasti. No hyvä sentään ettei peruttu kokonaan, kuten on niin monelle tapahtumalle tänä vuonna käynyt. Niissä maisemissa ja tuoksuissa saa häivytettyä jatkuvia koronauutisia, jotka alkavat kieltämättä jo puuduttaa niin vakavasta asiasta kuin onkin kyse. Rotu on jo katsottu valmiiksi: saksanseisoja. Itse en valitettavasti päässyt osallistumaan tapahtumaan työkiireiden takia, mutta koska messuja tullaan jatkossakin varmasti järjestämään samalla tavalla, haluaisin kuulla, että miten ne onnistuivat. ”Karkkari sen olla pitää” Pääsin viime syksynä ensimmäistä kertaa sukulaisteni mukaan Pohjanmaalle linnustamaan. Ja karkkarihan sen olla pitää! Tulevaisuus näyttää, millainen metsästäjä tällaisesta melkein stadin akasta vielä kehkeytyy. Pääsen taas sukulaisteni matkassa jahtiin syksyllä, ja omaa koiraakin on jo mietitty. Koko maahan povataan uusia tiukkoja rajoituksia. Valtaosalla on lyhyt matka lähimpään metsään ellei sitten jo asu metsän keskellä. Asukkaat ovat ymmällään vallitsevasta tilanteesta: susia on, mutta poistolupia ei heru, kun aina on joku niistä valittamassa. Tämän viikonlopun aikana sain kunnolla tutustua saksanseisojien työskentelyyn fasaanijahdissa. ”Mihin tämä vielä johtaa?” Luin viime Ase ja Erästä Tohmajärven susitilanteesta. Nytkin kuuntelen parhaillani aamu-uutisia, kun ministeri Tytti Tuppurainen selostaa Euroopan rokotetilannetta. Jaksamista kaikille! Pienyrittäjä itsekin Riihimäessä erämessuillaan elokuussa, ellei korona tuo uusia muutoksia. Juuri kuulin, että Riihimäen kesäkuiset Erämessutkin on jouduttu siirtämään elokuulle. Kuinka moni mahtoi käydä Shot Show -messuilla Los Angelesissa virtuaalisesti. Vettä vihmoo, mutta siitä viis; metsän keskellä tunnen olevani vapaa kaikesta. Koska etätyöt taitavat tulla jatkumoksi omalla alallani, pennun hankintakin sopisi hyvin. Susia on nähty pihoissa päiväsaikaan, koululaisille on jouduttu hakemaan kyydityksiä ja on jo kuulemma törmätty tilanteeseen, jossa sudet olivat seuranneet koiraansa ulkoiluttanutta ihmistä. Ei siis ihme, kun jutussa kerrottiin, että valittajille ei heru ymmärrystä. Alueella liikkuu useampiakin susilaumoja, mutta lupapolitiikka ihmetyttää. Kenties vietän jatkossa kaikki kesälomani vasta syksyisin ja lähden Lapin tuntureille kokemusten ja saaliin toivossa. Mihin tämä vielä johtaa. Voiko herra tai rouva Piiperö kertoa sen vaikka seuraavassa numerossa. Jo pari tuntia riittää, se auttaa taas kummasti jaksamaan. 79 Voi tätä korona-aikaa! Ei tämä korona-aika hellitä
Päivän tulos oli yksi ulosteja kolme virtsanäytettä. Silti peurakolareiden määrät kasvoivat 11 prosenttia. Kaadetuista aikuisista hirvistä 53 prosenttia oli uroksia ja 47 prosenttia naaraita. – Tämä oli todella onnistunut päivä ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Pohjoisessa saalismäärä sen sijaan kasvoi. Syksyn linnustuksen verrattuna saaliin saanti vaatii talvella kolminkertaisen ponnistuksen. Tätä selittää runsas peurakanta, mutta myös vuoden 2020 lumeton kevättalvi runsaasti liikkuvine peuroineen sekä osittain liikennekäyttäytymisen muutos: rattijuopumusten määrä kasvoi 17 prosenttia ja ylinopeuksien 37 prosenttia. Iso kiitos kaikille metsästäjille ja vapaaehtoisille, jotka keräävät näytteitä! Yhdessä tekeminen vahvistaa luottamusta ja avoimuutta. Mukana ei ole vielä kausiluvan lunastaneiden metsästäjien tietoja, eikä myöskään kuntalaisen oikeudella metsästävien pohjoissuomalaisten saalistietoja. Tänä talvena ilmoitettu saalis oli 140 koirasteertä ja viime talvena yli 200 koirasteertä. Susien jäljillä Tohmajärvellä Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen riistakeskuksen ja maaja metsätalousministeriön johtajat osallistuivat susien DNA-näytteiden keräämiseen 13. Laskenta vaatii onnistuakseen yhtenäisen lumipeitteen ja riittävästi pehmeää lunta, jotta pienienkin nisäkkäiden jäljet havaitaan. – Hirvisaalis väheni edellisvuodesta useimmilla riistakeskusalueilla, suhteellisesti eniten etelässä Uudenmaan, KaakkoisSuomen ja Etelä-Hämeen alueilla. Syyskuussa kanalinnustuksen alkaessa metsästät saavat yhden saaliin keskimäärin neljän lupavuorokauden ja 34 kävellyn kilometrin jälkeen. Kauden 2020–2021 hirvisaalis oli 18 prosenttia pienempi kuin 2000-luvun keskimääräinen saalis. Tämänhetkisestä hirvikannasta Luonnonvarakeskus antaa arvion maaliskuussa. Näytteet löytyivät susilauman jäljiltä. Sadan kilometrin hiihtoreissu 20.-21. Saaliista noin 44 prosenttia oli vasoja ja 56 prosenttia aikuisia hirviä. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin noin 80 prosenttia. Hirven pyyntilupia myönnettiin viime metsästyskaudelle noin kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Osallistuimme työhön, jota tehdään ympäri Suomen mahdollisimman tarkan suden kanta-arvion laatimiseksi. Peltokolmioiden laskenta-aika päättyi helmikuun lopussa. Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain arviot kannan koosta ja rakenteesta. Viime keväänä julkaistussa kanta-arviossa kannan arvioitiin pienentyneen 8,5 prosenttia ja olevan metsästyskauden jälkeen noin 87 000 hirveä. Lunta on ollut koko maassa, ja jälkilaskennan onnistuminen edellyttääkin tuoretta lumikerrosta. DNA-näytteiden lisäksi tärkeitä ovat myös Tassujärjestelmään kirjatut havainnot ja riistakolmiolaskennot, toteaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä.. Viime kauden hirvijahdeissa saatiin saaliiksi runsaat 49 000 hirveä, mikä on noin kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän. DNA-keräysvastaava Pekka Kunnas luonnehtii päivän näytemäärää normaaliksi ja kerääjiä innostuneiksi. Pyyntilupamäärä väheni eniten alueilla, joilla hirvikannan arvioitiin pienentyneen selvästi tai saavuttaneen tavoitetiheyden. Riistanisäkkäiden lumijälkilaskennat Riistaja peltokolmiolaskentoja päästiin tekemään lumisissa olosuhteissa. 80 PUSKARADIO Viime kauden hirvisaalis pieneni Hirvisaalis pieneni edellisvuodesta useimmilla riistakeskusalueilla, suhteellisesti eniten etelässä Uudenmaan, Kaakkois-Suomen ja Etelä-Hämeen alueilla. asti, ja Pohjois-Suomessa aikaa on maaliskuun puoliväliin. Noin puolella hirvitalousalueista metsästyksen tavoitteena oli edelleen kannan pienentäminen. Teerisaalis sen sijaan väheni viime vuoteen verrattuna. Viime vuosina hirvikantaa on pienennetty asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tiedot on kerätty niiltä 43 lupa-alueelta, joilla sai metsästää tammikuussa sekä koirasteertä että -metsoa. Hirvenmetsästykseen arvioidaan vuosittain osallistuvan runsaat 100 000 metsästäjää. tammikuuta järjestetty talvilinnustus laittoi metsästäjät hiihtämään. helmikuuta Tohmajärvellä. Riistanisäkkäiden lumijälkiä laskettiin riistakolmioilla Eteläja Keski-Suomessa 28.2. Pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Peurakolarit lisääntyivät Autoilijoiden ajamat kilometrit vähenivät viime vuoden aikana noin kymmenen prosenttia koronaviruksesta johtuen. Metsähallitus on laskenut, että yhden linnun eteen metsästäjät hiihtivät keskimäärin 12 päivää ja 100 kilometriä. Päättyneellä kaudella hirvenmetsästykseen käytettiin noin 830 000 henkilötyöpäivää. Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 68 000–85 000 yksilön talvikantaan. Hirvisaalis pieneni suuressa osassa maata, eniten aivan eteläisimmässä Suomessa. Lumen puute tai liian kova rakenne, mutta myös liian syvä lumipeite voivat estää laskennan toteuttamisen. Metsähallituksen seurannan mukaan tammikuussa pyydettiin suurin piirtein saman verran metsoja kuin viime vuonna, jolloin metson talvipyynti oli ensimmäistä kertaa mahdollista yli 50 vuoteen. Tänä talvena metsoja pudotettiin 197 kappaletta, ja viime talvena 190 kappaletta. Saaliissa oli kasvua Kainuun ja Lapin alueilla, kertoo riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta. Toteutuneen pyyntimäärän ja runsaan lumen ansiosta peurakolareiden määrän uskotaan vähenevän tänä keväänä
Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Puhelinnumero: .......................................................................................................... Lähiosoite: ...................................................................................................................... Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 202___. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ ASE & ERÄ myös retkeilee ja vaeltaa kanssasi esitellen metsästys-, retkeilyja vaellusasusteita sekä -varusteita ja antaa tietoa kiinnostavimmista eräja vaellusreiteistä. Sähköposti: ..................................................................................................................... Puhelin: ............................................................................................................................. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. tilaukset@karprint.. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.asejaera-lehti.. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Allekirjoitus: ................................................................................................................... Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.asejaera-lehti.. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Lähiosoite: ...................................................................................................................... 1) Tilaus Tilaan itselleni lahjaksi Ase&Erä -lehden (8 nroa/vuosi) kestotilauksena 65€/v määräaikaisena 72€/v. Puh. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. 09-413 97 300 Metsästäjän, eränkävijän ja aseharrastajan asialla Karprint Oy Ase&Erä Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. TILAA ASE & ERÄ Vuosikerta (8 nroa) 72€ Kestotilaus (8 nroa/vuosi) 65€ www.asejaera-lehti.. ASE & ERÄ metsästää kanssasi testaten aseita ja patruunoita, mukana uusien aseiden esittelyjä unohtamatta ampumatarvikkeita ja riistakohteita. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Nimi: .................................................................................................................................... Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”
Korkeapatogeenista H5N8tyypin lintuinfluenssaa on aiemmin todettu Helsingin Eläintarhanlahdelta löytyneestä kyhmyjoutsenesta sekä fasaanitarhalta ja luonnonvaraisista fasaaneista Kanta-Hämeessä Janakkalassa. Lintujen joukkokuolemista on ilmoitettava viipymättä kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille. Erämessuille rakentuu myös lähes 2500 m 2 maastopyörien testausrata. Tuttuja juontajia, vauhtia ja tietoa Erämessujen suunnittelu on sujunut Mannisen mukaan koronasta huolimatta hyvin. Myös kuolleena löytyneistä, yksittäisistä isoista petolinnuista kannattaa ilmoittaa. Huonokuntoinen kanahaukka toimitettiin 7. Meillä on heidän kanssaan jo toimiva yhteistyö lippukauppapuolella, kertoo Manninen. Wadénista elämäkerta Daniel Johannes Wadén (1850–1930) oli Suomen riistanhoidon, metsästyksen ja kenneltoiminnan uranuurtajia. 82 PUSKARADIO Lintuinfluenssaa liikkeellä Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin. Wadén oli myös Metsästäjäliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Yhdessä virtuaalistaja live-tapahtumaa kutsutaan hybridi Erämessuiksi. Lintuinfluenssatilanteen vuoksi siipikarjan ulkonapitokielto aikaistui kolmella viikolla ja astui voimaan 8. Tarkoituksemme on luoda Riimäen Erämessut elokuussa uudentyyppinen tapahtuma, jossa kävijät ja näytteilleasettajat voivat kohdata toisensa. Live-tapahtumaan lipunostaneet kävijät pääsevät virtuaalipuolelle veloituksetta. Kävijöiden tulee rekisteröityä palveluun, jonka pääsymaksu on viisi euroa. Manninen kertoo, että mielenkiintoista sisältöä on luvassa trofee-näyttelystä ajankohtaisiin haastatteluihin, kalastusuutuuksista jousimetsästyksen saloihin sekä vauhdikkaisiin koiraohjelmiin. Erämessuista hybriditapahtuma Riihimäen Messut järjestää samaan aikaan perinteisen livetapahtuman kanssa virtuaaliset Erämessut. Jatkossa Erämessut on tarkoitus pitää vakiintuneella paikallaan kesäkuun alussa. Meillä mennään ihmiset edellä. Erämessut oli tarkoitus järjestää kesäkuun toisella viikolla, mutta koronan vuoksi Riihimäen Messujen hallitus päätti siirtää tapahtuman elokuulle. Tulemme huomioimaan terveysturvallisuuden erityisen hyvin. Ärhäkkää lintuinfluenssaa on asiantuntijoiden mukaan luultavasti luonnonlinnuissa muuallakin Suomessa. Riihimäen Kansainväliset Erämessut pidetään tänä vuonna 5.–8. helmikuuta hoitoon Villieläinsairaalaan, missä lintu lopetettiin. Professori Martti Häikiö kirjoittaa parhaillaan kirjaa Daniel Johannes Wadénista. Wadénia pidetään myös Suomen puhelintoiminnan isänä. Virtuaalitapahtuma tarkoittaa sitä, että kävijät kohtaavat näytteilleasettajat verkossa omalta tietokoneeltaan, tabletiltaan tai puhelimeltaan. Virtuaalimessuilla kävijät voivat tutustua näytteilleasettajien tarjontaan virtuaalihuoneissa, he voivat seurata nauhoitettua sisältöä ja live-striimausta sekä keskustella chatin välityksellä. – Messuja ei voi kopioida verkkoon. Helsingistä löytyneellä ja Korkeasaaren Villieläinsairaalaan hoitoon viedyllä kanahaukalla on varmistunut lintuinfluenssatartunta. Lintuinfluenssaan viittaavana joukkokuolemana voidaan pitää tilannetta, jossa samalta alueelta löytyy kuolleena useampi kuin yksi joutsen, viisi tai useampi muu vesilintu tai yli kymmenen muihin lajeihin kuuluvaa lintua. Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin. Toivomme, että myös kävijät löytävät uuden ajankohdan ja tulevat päivittämään metsästyksen, kalastuksen ja retkeilyn varusteita, toteaa Riihimäen Messujen toimitusjohtaja Ninni Manninen. Hän oli monipuolinen organisaattori, liikemies ja suurlahjoittaja. Elokuussa olemme metsästyskauden kynnyksellä ja asiakkaat ovat olleet sitä mieltä, että tämä on hyvä hetki järjestää Erämessut. Messuilla tullaan näkemään elokuussa tutut juontajat: eräja kalastusintoilija-toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola sekä lähimetsien Livingstone eli retkeilytoimittaja Joppe Ranta. Erämessujen teemoja metsästystä, kalastusta ja retkeilyä käsitellään tänä vuonna vastuullisuuden näkökulmasta. helmikuuta. Nyt leviävän H5N8-tyypin lintuinfluenssan ei tiedetä koskaan tarttuneen ihmiseen. Valtioneuvosto on linjannut, että ravintoloiden aukioloaikoja rajoitetaan sekä etätyösuosituksia jatketaan kesäkuun loppuun asti. elokuuta. Lintuinfluenssatartunnan hävittämiseksi kaikki Villieläinsairaalassa samaan aikaan hoidossa olleet luonnonvaraiset linnut lopetettiin varotoimenpiteenä. Elinkeinoelämän rokoteskenaarion mukaan suurin osa kansalaisista olisi rokotettu heinäkuun loppuun mennessä. Teemme yhteistyötä virtuaalipuolen ammattilaisen Liveto Oy:n kanssa. – Haluamme järjestää Erämessut niin, että kaikkien olisi sinne turvallista tulla. Wadén oli monessa mukana ja Häikiö kuvaileekin miestä ”ihmemieheksi.” Kirja ilmestyy loppukesästä ja juhlistaa osaltaan Metsästäjäliiton 100-vuotisjuhlia. Ruokavirastoon toimitetusta, lopetetusta haukasta todettiin korkeapatogeeninen eli linnuille korkeaa kuolleisuutta aiheuttava H5N8-tyypin lintuinfluenssa. Eräja kalastusintoilija-toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola (kuvassa vasemmalla) on nähty Riihimäen Erämessuilla aiemminkin.. Erämessujen siirto elokuulle tehdään järjestäjän mukaan hyvissä ajoin, jotta näytteilleasettajilla ja yhteistyökumppaneilla on myös aikaa tehdä omat messujärjestelynsä rauhassa
Talvi-iltojen nautinnollisiin lukuhetkiin Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa suoraan kotiisi! www.talomestari-lehti.. www.senioriterveys.?. www.hevosmaailma.
780,00 5-20x50 30mm,valop 1150,00 2,5-10x56 30mm, valop. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com OSTAMME ASEITA! OSTAMME ASEITA ! OSTAMME ASEITA! VALMISTAUDU KAUTEEN AJOISSA KUNNON VÄLINEILLÄ!!! COLT KIVÄÄREITÄ MM; CM7 Sentry 308 win 2850,00 AR15A4 kal 5,56 20” 1850,00 Expanse 2000 5,56 1290,00 LE6920 Carbine 5,56 1750,00 LE6940 Carbine 5,56 2250,00 LE6920 SOCOM M4A1 Carbine . tilalle tuleva jalka (Gen3), polymer 99,00 Cz Shadow 1 tai 2 jalka 80,00 VIHDOINKIN! EOTECH LÄHETYS TULI!!! Eotech 502.0 HOLOSIGHT UUTUUS! 475,00 Eotech 512.A65 valopiste AA 68 MOA 540,00 Eotech EXPS2-0 tähtäin 690,00 Eotech EXPS3-2 tähtäin NV malli 855,00 Eotech EXPS3-0 TAN tähtäin NV malli 855,00 Eotech 552A65 Military NV AA 68 MOA piste/rinki 690,00 Vixen, japanilaiset huippukiikarit! UUTUUS 2.8-15x56 German 4 valopisteellä, 30 vuoden takuu! 990,00 1-8x28 German 4 34” runko, valop., myös muita ristikoita 890.00 1-6x24 valop. Kal 5,56 /223 rem 2350,00 AR-15A4 FLATTOP TACTICAL CARBINE AR6720 1520,00 AR15 9MM (AR6951) KIVÄÄRI 1950,00 M4 CARBINE 16” 5,56/223 KIVÄÄRI LE6920MPS-B 1990,00 Punapistetähtäimiä; Aimpoint PRO (Patrol Optics) tähtäin 2 MOA jalalla 631,00 Aimpoint Comp M5S 1030,00 Aimpoint micro T2 2 MOA 944,00 Aimpoint Acro P-1 3,5 MOA 714,00 Aimpoint Acro C-1 3,5 MOA 596,00 Shield tähtäimet, UUSI ERÄ! Shield SMS 4 tai 8 MOA 265,00 Shield SMS2 4 tai 8 MOA lasilinssillä 420,00 Shield SMSc Compact malli 8 MOA lasilinssillä 450,00 Shield CQS 4 tai 8 MOA tai 1 MOA+ ring 395,00 Shield RMS Re?ex Mini sight lasilinssillä 4 tai 8 MOA 540,00 Shield RMSc RMS compact lasilinssillä 4 tai 8 MOA 540,00 Shield Glock MOS jalka levy 115,00 Shield Glock takatäht. Varaa omasi! NYT YÖT VALOISAKSI, SRVA, SUPITÄHTÄIMET! YÖTÄHTÄIMET/VALOVAHVISTIMET: Yukon Sightline N475 kiikari, ilman jalkaa 890,00 Pulsar Forward F455 kiikarin etuosaan kiinnitettävä digitaalinen pimeänäkölaite. Ilman adapteria, mukana käsikahva 1350,00 Pulsar Thermion XP50 lämpö kiikaritähtäin, Huippulaite!!! 4690,00 Pulsar FN50 50 mm tai 56 mm adapteri 120,00 Pulsar Axion XM 30S Lämpökamera katseluun 1690,00 Pulsar Axion XQ 38 Lämpökamera katseluun 1990,00 Pulsar Axion LRF XQ38 Lämpökamera katseluun 2250,00 SLIP 2000 aseenhoitokemikaalit: Gun Lube synteettinen aseöljy 30 ml 8,00 Gun Lube synteettinen aseöljy 120 ml 18,00 EWL AR15/AK47 aseöljy 30 ml 18,00 EWL Heavy AR15/AK47 aseöljy 118 ml 32,00 725 rasvanpoisto/puhdistusaine 118 ml 18,00 Carbon Killer/karstanpoistoaine 118 ml 18,00 EWG Syringe rasvaruisku 30 ml 18,00 EWG aserasvapurkki 44 ml 18,00 AR15/M16 puhdistusaine setti, 3 pulloa 33,00 60367 haulikon puhdistusainesetti, 3 pulloa 33,00 Veitsiöljy 30 ml, talven jälkeen veitset kuntoon! 8,00 SafePower SS3492 hyväksytyt ase-/turvakaapit SP66 Asekaappi 570,00€ 125x40x30 cm 93 kg SP88 Asekaapp 820,00€ 150x 55x40 cm 152 kg SP99 Asekaappi 990,00€ 150x65x55 cm 200 kg SP88 Asekaappi 950,00€ numerolukolla, mitat SP88 SP99 Asekaappi 1340,00€ numerolukolla, mitat SP99. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2021-15 177519-2102 Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys– ja urheiluaseita. Ilman adapteria 1250,00 Pulsar Forward FN455 kiikarin etuosaan kiinnitettävä digitaalinen pimeänäkölaite. 750,00 2,5-15x50 30mm, valop 750,00 5-30x56 ED 34 mm runkoputkella ELD20 ristikko 1490,00 Vixen 1” runkoputkella, 5 vuoden takuu! 2-8x32 Duplex 1” 349,00 3-12x40 Duplex 369,00 4-16x44 Duplex 1” 450,00 SAIGA KIVÄÄREITÄ MM! MK-105 5,45X39 kivääri 1250,00 MKK-105 5,45X39 Short kivääri 1250,00 MK-103 7,62X39 kivääri 1090,00 MKK-102 223 REM short kivääri 1250,00 MK-102 223 rem kivääri 1250,00 TR3-5 5,45X39 kivääri (AK15 kopio) 2150,00 TIGR SVD 02 VER 01 7,62X54R (Dragunov) kivääri 1990,00 Tulossa myös 7,62x39 malleista MKK-104 karbiini ja TR3-7. TARJ 750,00 6-24x58 30mm, valopiste 990,00 1,5-6x42 30 valop