3 – 2016 7,50 6,50 Loppukeväästä metsäkaurisjahtiin Jahtitilanteet saa talteen asekameralla Suosituimmat haulikot 1000-2000 euroa Koiralle gps: Pannat kevenevät, yhteydet paranevat Majavasta saa lihat, rukkaset ja komean lakin Pihasusia yhä enemmän Susi katseli ikkunasta sisään
NYT vain 370,00 Vixen, japanilaiset huippukiikarit! 10-30 vuotta takuuta mallista riippuen! Duplex ristikolla! 2-8x32 Duplex 1” 370,00 3-12x40 Duplex 1” 430,00 4-16x44 Duplex 1” 470,00 1-6x24 30mm,valop. perusilmakko 13J 165,-NYT 100,00 Magtech AR1000 4,5mm 305 m/s 195,-NYT 155,00 Magtech YAR400 4,5mm 120m/s 3,7J nuorisomalli 175,NYT 150,00 Theoben 177 Evolution 4,5mm 630,NYT 580,00 Magtech AR N2 Adventure taittopiipp. KEVÄÄN ERÄMESSUTARJOUKSET ASETALOSTA! Haulikkotarjouksia mm: Webley & Scott 900 Game 28” 12/76 vaihtosuip. 990,NYT 695,00 Webley & Scott 900 Sporting/Game 12/76 30”v-sup. 1090,NYT 765,00 Stefano Fausti Albion 12/76 28” vaihtosup. 295,00 Henry vipulukko 22 Magnum, vipulukko, paketissa jalat + 3-9x40 variaabeli. Kaasumäntä 5,5mm 255,00 Magtech AR N2 Extreme kaasumäntä 4,5 mm tehopaketti! 399,00 Magtech AR N2 Extreme kaasumäntä 5,5mm tehopaketti! 399,00 Huippuase edullisesti! FAS 6004ST kilpailmapistooli. 990,00 1-4x24 Duplex 30 valop 780,00 1,5-6x42 30 valop. HUOM! Meillä on uusi paikka valkoisessa teltassa B86! KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästysja urheiluaseita. puoliautom. 1290,00 Stefano Fausti Inertia Progress 12/76 vaihtosup. 4,5mm 125,00 Beretta M92 pistooli 4,5mm 225,00 Smith & Wesson M586 4” revolveri 225,00 REDDING LATAUSVÄLINETARJOUKSIA! Kaikille Redding tuotteita yli 300 eurolla ostaneille mukaan Esa Paanasen Kiväärinpatruunoiden latausarvoja vihkonen. kal 4,5 mm kertalaukaus 560,00 Umarex Co 2 ilmapistooleita/revolvereita; Colt SAA 45 revolveri sinistetty tai niklattu 4,5mm 195,00 Colt 1911 A1 4,5mm pistooli 220,00 Walther PPQ 4,5mm poliisin virka-aseen kopio 160,00 Walther P38, kal 4,5mm 185,00 P.08 Legends, Parabellumin kopio 98,00 P.08 Legends Parabellum, metallia, toimiva nivellukko 195,00 C96 Legends, 4,5mm Ukko-Mauserin kopio 110,00 C96 Legends Ukko-mauser, UUTUUS! metallia 195,00 Makarov PM pist. 45000 BIG BOSS PROPAK DELUXE lataussarja, kaikki mitä kotilataaja tarvitsee sis mm Master #3br annostelija, Trimmeri,#2 ruutivaaka, ruutisirotin, hylsyöljy+ hoitosarja, ruutisuppilo, viistin, latauskirja ym 790,nyt 700,00 Redding 35000 Versa-Pak Basic lataussarja 480,00 72100 BOSS latauspuristin 170,00 97000 BIG BOSS II Latauspuristin 235,00 70000 Ultramag 700 latauspuristin 350,00 22000 jumiutuneen hylsynirroitussarja #22 29,00 21000 hylsyöljy 12,00 18000 hylsyn korjaussarja 35,00 14000 M1400 hylsytrimmeri 130,00 12012 hylsynöljyämisalusta sarja 26,00 09000 Deburring tool 30,00 02000 Master 2 ruutivaaka 115,00 03000 Master 3 ruutiannostelija 170,00 03500 Match Grade 3BR ruutiannostelija 190,00 Lee 90050 latauspaketti 245,00. 780,00 2,5-10x56 30mm, valop 850,00 2,5-15x50 German 4 30mm 795,00 2,5-190x50 Duplex 30mm 990,00 5-20x50 30mm,valop 1150,00 6-24x58 runkoputki 30mm, valopiste 1150,00 8x42 WP New Foresta katselukiikari ovh 390,TARJOUS 290,00 8x56 WP New Foresta katselukiikari ovh 590,TARJOUS 450,00 Kiikaritarjouksia mm: BSA PAN 2,5-10x44 ovh 178,00 nyt 150,00 BSA PAN 3,5-10x50 ovh 204,00 nyt 175,00 BSA DH3-10-44 IR valoristikko ovh 206,00 nyt 185,00 BSA DH 3,5-10x50IR valorist. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com. kiik 650,00 Ilmakivääreitä mm; Umarex Dominator 1250 ilmakivääripaketti sis kiikari, etujalat ym. ovh 238,00 nyt 200,00 BSA STS 4-16x44 IR valolla Tactical Range ovh 210,00 nyt 170,00 Flir lämpökamera! Nyt löydät riistan vaikka puskan takaa, niin yöllä kuin päivälläkin! Ergonomiset, helppokäyttöiset! Flir PS24 lämpökamera 2450,00 Tarvikkeita Ruger 10/22 (GSG) valmistama 110 ptr 22 lr rumpu 119,00 BSA TM 10X42 katselukiikari ovh 156,NYT 120,00 TARJOUS! 5x Thermold AR-15 223/5,56 30 PTR lipas = 100,00 TARJOUS! 5x Thermold AK47 30 ptr lipas = 100,00 Sabre Gatekeeper ovihälytin 21,00 Sabre Personal Alarm PA-01 henkilöhälytin 110 db 18,00 Sabre S-did lupavapaa turvasumutin 25,00 Topshot competition digitaalinen ruutivaaka ovh 90,NYT 80,00 Topshot piippukamera 4,5mm 1 m 155,00 Pro Chrono Digital CEI-3800 luodinnopeusmittari 185,00 Pocket Pro CEI2800 ajanottolaite/Timer 230,00 Shooting tester/Kollimaattori 80,00 UTG etujalat/Bipod TL-BP88 75,00 UTG Universal ?rearms chamber safety ?ag/oarnge 6 kpl/set 15,00 BT-22296 Bipod/etujalat polymeeri UIT adapterilla 195,00 Norconia 18-36x50 ratakaukoputki 165,00 Olemme Riihimäen Erämessuilla 9-12.6.2016 B86. NYT vain 295,00 Armed 12/89 Supermag 28” synt tukki 4x vaihtosup. saatavissa 4,5mm, tai 5,5 mm(40J) tai 6,35 mm(.25/ 50J) 850,00 Magtech AR750 4,5mm taittopiip. Kivääritarjouksia mm; UUTUUS! Henry 45-70 vipulukkokivääritarjous 695,00 Marlin M1895SS kal 45-70 vipulukkokivääri ovh 820,Tarjous 720,00 Tikka T3 Hunter 308 win + jalatt + 3-9x40 kiik 895,00 Tikka T3 Lite 308 win + jalat + 3-9x40 kiik 895,00 TOZ 78-16 pienoiskiv.paketti 22LR paksupiippuinen, sis 4x32 kiik+ jalat, 2xlipas, vaimennin 450,00 Magtech M7022 22lr puoliautom + 4x32 kiikari jalk + vaim. 1390,00 Armed TS870TM 12/76 pumppu 28” tai 22” piipulla, synteettinen tukki, vaihtosup
16 43 Supi on Rokin palkinto. Sitkeä terrieri on pyytänyt 753 pienpetoa. 36 Jahtitilanteet videolle Metsästäjät käyttävät aseja kypäräkameroita elämysten tallentamiseen. 82 Taitava koira isona apuna Suurriistan ajoon erikoistuvalta koiralta vaaditaan lujaa luonnetta. 16 Koirat petotestiin Moni koiranomistaja haluaa testata parhaan kaverinsa petokäyttäytymistä konepedolla. Syykin tiedetään: mitä enemmän susia, sitä vähemmän metsäpeuroja. Vinski liikkuu myös Sallassa, joten petokontakti on mahdollinen. Viitasaaren karhunmetsästystä johtanut Pertti Hokkanen on saanut saaliikseen myös Suomen kaikkien aikojen isokalloisimman karhun Kannonkoskella vuonna 2013. Väärä kuvauskohde voi tuoda tuomion. 40 Sikarutto haittana Afrikkalainen sikarutto vähentää edelleen Viroon suuntautuvaa metsästysmatkailua. 54 Riistakamera valvonta-apuna Riistakamerat ovat suosittuja valvontalaitteina. 18 Metsäpeura voi huonosti Metsäpeuran tilanne on huono. Markkinoille on tullut myös uusia merkkejä ja malleja. Kaneja pyydetään loukuilla, verkoilla ja hillereillä. 10 Lehtien uutisoinnit Vihreät ovat päivälehtien lemmikkejä, kun metsästäjistä tehdään tappajia. 26. Onko näin. 64 Jahtijakt Geronimo Pro Nyt testataan Jahtijakt Geronimo pro -puku. 12 Majava on kova duunari Kovan duunarin maineessa oleva kanadanmajava kaataa metsää Keski-Suomessa. 74 Jahtikohteena citykanit Citykanit ovat levittäytyneet Helsingistä Espooseen ja Vantaalle. Sotien jälkeen ilves hävitettiin lähes sukupuuttoon. 18 Susi katsoi ikkunasta Susi katseli talon ikkunasta sisään Virolahdella. 72 Boys tasoitti puntteja Boys-panssarintorjuntakivääri antoi Suomelle tasoitusta talvisodassa. 48 Käytetyt pistoolit Hankintaan käytetyt Colt Cadet/Target ja Browning Buckmark. 58 Haulikoihin päivityksiä Haulikoihin on tullut useita päivityksiä. 4 Sisältö 3/2016 6 Sudet pyörivät pihoissa Susien pihakäynnit ovat lisääntyneet Tohmajärvellä viime vuosina räjähdysmäisesti. 68 Grafton-Vetterli Vetterlin jalkaväkikivääri tunnettiin myös Suomessa 1900-luvun alkupuolella. 43 Viitasaaren karhujahti Viitasaarella näytettiin viime elokuussa, kuinka häirikkökarhu kaadettiin. Nuori koira päätti pysytellä suden lähestyessä emäntänsä lähituntumassa. Siuntiolaisen Minna Pöckermanin paimensukuinen lapinkoira Vinski osallistui sekä susiettä karhutestiin. 61 Itselataus ja volframi Itselataus ja volframi ovat kasvattaneet suosiota haulikonpatruunoissa. 24 Ilveksellä menee hyvin Ilveksellä menee nyt hyvin. 70 Liikuteltava kenttätykistö ”Rykmentintykki” eli kevyt ja liikuteltava kenttätykistö oli mukana 30-vuotisessa sodassa. 26 Pienpetojen kauhu Luolakoira Rokin saalistilasto karttui Lopella. 34 Koirien gps-laitteet Koiralaitteiden valmistajat panostavat käytännöllisyyteen. 30 Loppukevään kaurisjahtiin Kun tietää metsäkauriiden ravintokäyttäytymistä, jahti onnistuu toukokuussa ja kesäkuun alkuviikkoina
Leirillä tutustutaan alueen luontoon, saamelaiskulttuuriin, riistanhoitoon sekä kuvataan eräaiheisia lyhytelokuvia. Naisen ja suden väliä oli kaksi metriä. Saamenkielinen eräleiri M etsähallitus järjestää elokuussa Enontekiöllä saamenkielisen eräleirin. Onko Suomessa syntymässä kapina, kun sudet saavat elää ihmisten asuinsijoilla aihettamassa pelkoa ja kotieläimille tuhoa. Petoaidat eivät edes anna kovinkaan hyvää suojaa petoja vastaan. Monet eivät voi ymmärtää, että tällaista elämää voi olla enää vuonna 2016. Oikeudentunto nousee vahvasti esiin maaseutuväestön keskuudessa. Kanadanmajavien määrä on siten hieman pienentynyt vuoden 2010 jälkeen. Tilaushinnat: Kestotilaus 60 euroa/vuosi Määräaikainen 67 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Tehoaineiden (bromadioloni, difenakumi, brodifakumi, okumafeeni, kloorifasinoni, difetialoni ja kumatetralyyli) esiintyvyys ja pitoisuudet määritettiin eläinten maksanäytteistä. Itärajalla susia riittää – susia tulee ja menee rajan yli. Leiri on tarkoitettu 7–12-vuotiaille saamenkielentaitoisille lapsille. Leirin aikana työpajoissa tutustutaan muun muassa riistanhoitoon, jousiammuntaan sekä kestävään luonnon hyödyntämiseen.. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 8–16, p. Ensimmäinen MegaMetso on Nurmeksen Sotinpurolla 29.6–3.7. Hämeessä majavien esiintyminen on vielä laikuittaista. Kasvavat susimäärät tuovat susia myös pihoihin. Pohjanmaalla ollaan kyllästyneitä ja vihaisia, kun viranomaiset eivät tee monen mielestä mitään koko ajan kasvavan susiongelman johdosta. Ilman vapaaehtoisten apua viranomaisten asettamia sääntöjä ei kyetä noudattamaan. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2016 ISSN 1456-7792 Petoeläimissä jyrsijämyrkkyjä J yrsijämyrkkyjen sisältämille tehoaineille altistuu 87 prosenttia jyrsijöitä tai niiden raatoja syövistä eläimistä. 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint. Itärajalla lammasja karjatilalliset joutuvat puolestaan elämään valtion kustantamien petoaitojen sisäpuolella. Sinne kutsutaan kolmekymmentä 14–17-vuotiasta nuorta kaikista Metsästäjäliiton 16 piiristä. Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. 119 näytteestä löydettiin joko yhtä tai useampaa jyrsijämyrkyissä käytettävää tehoainetta. Kanta on tihein Pohjois-Karjalassa sekä Eteläja Pohjois-Savossa. Virolahdella iso susi oli hypähtänyt ikkunaan pääsiäisviikolla ja katsellut sisään taloon. Susimäärien sanotaan kasvavan Venäjällä, koska siellä ei niistä enää makseta tapporahaa – sudenmetsästys ei siellä kiinnosta entiseen malliin, ja se näkyy Suomen tilanteessa kasvavina susimäärinä. Suomen historia kertoo, kuinka maan lait on otettu omiin käsiin ensimmäisenä juuri tässä maakunnassa. On valitettavaa, että harjoitettu susipolitiikka repii kansan kahtia. Päätoimittaja: Juha Ahola Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen p. On myös todettu, että EU ei ole koskaan määrännyt tai vaatinut, että Pohjanmaalla pitäisi olla ainoatakaan sutta. Ensimmäiset merkit näkyvät nyt jo Pohjanmaalla. 5 . päivinä. 09-413 97 300, tilaukset@karprint. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint. Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes), Turun yliopiston, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen tutkimuksessa etsittiin jyrsijämyrkkyjä yhteensä 136 nisäkkäästä ja linnusta Suomessa. Pohjanmaan alueella metsien sanotaan olevan niin pieniä, että sudet ja ihmiset eivät mahdu sinne samaan aikaan. Hankkeen myötä Metsästäjäliitto aikoo helpottaa nuorten pääsyä metsästyksen pariin. Synnyttävätkö sudet Pohjanmaalla kapinan. Aidat toimivat lähinnä hidasteena, sudet ovat vieneet niiden sisäpuolelta muun muassa lampaita. Pihasusista on havaintoja lähes päivittäin. Ovatko metsästäjät ryhtymässä kapinaan. Tehoaineet siirtyvät myrkkyä syöneistä jyrsijöistä niitä syöviin petoeläimiin. Viimeisin osoitus tästä on susiesiintymisalueilla, jossa suunnitellaan kieltoa antaa viranomaisille apua riistanhoitotoimenpiteissä. Tutkitut eläimet olivat joko kuolleina löytyneitä tai ne ammuttiin tai pyydystettiin toista tarkoitusta varten. Samalla lisätään nuorten osaamista ja aktivointia. Hirvet on ammuttu Venäjän puolella vähiin. Heille tarjotaan mahdollisuus säännölliseen toimintaan lapsuudesta aikuisiän kynnykselle asti. PÄÄKIRJOITUS Kanadanmajavia nyt vähemmän M ajavalaskennat suoritetaan kolmen vuoden välein, ja niiden perusteella Luonnonvarakeskus tuottaa arvion majavakantojen koosta. Leirillä majoitutaan teltoissa ja laavuissa sekä laitetaan ulkona ruokaa, joten lapset pääsevät samalla oppimaan hyödyllisiä erätaitoja. Ensimmäinen MegaMetso M etsästäjäliiton nuorisotoiminnan kehittämishankkeelle 2015–2018 on myönnetty yli 140 000 euroa Leader-rahoitusta. Kanta olisi tämän perusteella vähintään 3900 ja enintään 7200 kanadanmajavaa. Etupäässä niitä tulee, koska Etelä-Karjalassa Venäjän puolella ei riitä enää ruokaa susille. Vuoden 2013 laskennoissa laskettiin yhteensä 1376 kanadanmajavan pesää. Eräleiri järjestetään elokuun puolivälissä 15.-17. Kaakkois-Suomessa ja Kainuussa kanta on kohtalainen, kun taas Keski-Suomessa ja Oulussa harva. Esimerkiksi Tohmajärvellä on jatkuvaa riesaa pihalla oleilevista susista
Kulunut alkuvuosi ei lupaa tilanteeseen helpotusta. – Toivottiin, että metsästystilanne olisi stressanut naarasta niin paljon, että se olisi häipynyt pois ihmisasumusten läheltä. Pihasudet ovat arkipäivää Tohmajärvellä itärajan pinnassa. – Laumoja on vähintään kaksi, jotka molemmat ovat rajalaumoja. Yksinäisiä kulkijoita on useita, joten karkea lukumäärä tällä hetkellä on noin kymmenen sutta. Kun sinne ei enää mahdu, raja täyttyy etelän suuntaan. Seuraavana vuonna 2013 havaintoja oli jo 50, ja näistä 18 pihoilta. – 1980-luvulla susia sai vielä metsästää vapaasti. Alkuvuodesta Tohmajärven alueella liikkui noin 15-18 sutta. Muutama vuosi sitten oli toisin. – Ne muistivat tosi pitkään, että ihmisistä on pysyttävä kaukana, ja niiden pennutkin oppivat sen. 6 P ihasusia on ollut todella järkyttävän paljon, sanoo tohmajärveläinen metsästäjä ja maidontuottaja Mika Piiroinen. Yksi susista jäi auton alle. Piiroisen kotitilalta on matkaa rajalle kahdeksan kilometKun Tohmajärveltä katsoo pohjoiseen päin, koko itäraja on tulpattu täyteen susireviirejä poronhoitoalueelle saakka. Vuoden aikana tehtiin kaikkiaan 18 susihavaintoa, ja niistä oli yksi pihalta. – Vuosi 2012 oli vielä rauhallinen. Susia on ollut alueella niin kauan kuin Piiroinen muistaa, mutta haitaksi asti vasta viime vuosina. Vuonna 2014 havaintojen määrä oli 150, ja niistä 50 tehtiin pihoilta. – Jokaisena päivänä on saatu sudesta havainto, Piiroinen summaa. Vielä 90-luvulla sudet olivat olleet hyvin arkoja. Pihakäynnit ovat lisääntyneet viime vuosina räjähdysmäisesti: kun vuonna 2012 susia nähtiin pihoilla tasan yksi, viime vuonna havaintoja oli jo 115. Vähitellen ne taidot kuitenkin unohtuivat, ja viimeisen viiden vuoden aikana ihmisten kunnioitus on ollut jo kokonaan poissa. Kun susi rauhoitettiin 1990-luvulla, siitä se lähti; havainnot ovat lisääntyneet koko ajan. Luken viimeisimmän kantaarvion mukaan Tohmajärvellä on yksi lauma, jossa on 6-7 sutta. Ennen 23. Kymmenkunta sutta Metsästys kesti vajaan kuukauden, eikä sen vaikutusta pihasusiongelmaan tiedetä. Poliisiluvalla saatiin ammuttua pihoilla öisin pyörineestä parista uros. Syömään Suomeen Mika Piiroinen on asunut koko ikänsä samalla kylällä. Kannanhoidollisen metsästyksen vaikutusta ei tiedetä Pihasudet jo iso ongelma itärajalla. Viime vuonna päästiin jo aivan toisenlaisiin lukuihin: Tohmajärvellä saatiin susihavaintoja keskiarvolla mitattuna joka päivälle vähintään yksi, eli kaikkiaan 350. tammikuuta alkanutta suden kannanhoidollista metsästystä pihakäyntejä ehti olla 75. – Tuntuma on, että ennen lisääntymiskautta havainnot pihoilta on vähentyneet. Mutta se tekee edelleen pihakäyntejä. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana on kirjattu jo 90 susihavaintoa. Tosin näin on ollut ennenkin, havaintoja alkaa tulla taas kun pennut ovat riittävän isoja liikkumaan laajemmalla alueella eli heinäkuun paikkeilla, Piiroinen uskoo. Piiroisen oman metsästysseuran eli Värtsilän Riistamiesten alueella käytettiin toinen kannanhoidollisista luvista. Piiroinen sanoo pitävänsä sitä kohtalaisen oikean suuntaisena. Niistä ammuttiin poliisiluvilla kaksi ja kannanhoidollisilla luvilla toiset kaksi
Rajan susitiheys Kun Tohmajärveltä katsoo pohjoiseen päin, koko itäraja on tulpattu täyteen susireviirejä poronhoitoalueelle saakka. Jos asia ei muutu, eikä hallinto sitä muuta, muuttuvat metsästäjät rikollisiksi, kun susia aletaan kaataa salaa. Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana Tohmajärvellä kirjattiin 90 susihavaintoa.. Ei siis mikään ihme, että sudet puhuttavat täällä todella paljon. – Lapset ovat nähneet itsekin susia, eivät ne ole täällä mitään mysteereitä. Piiroisen mukaan rajan yli on jatkuvaa liikennöintiä; sudet menevät maasta toiseen sujuvasti etenkin kun järvet ovat jäässä. Venäjällä ei myöskään enää makseta susista tapporahaa, mikä entisestään lisää niiden määrää. Kaikki tämä on lähes suoraan kannanhoitosuunnitelmasta. Värtsilän kylä on aivan rajassa kiinni. Ja tallin ja navetan pihassa ne ovat käyneet. 7 riä. Mutta koulutaipaleelle ei lapsia yksin laiteta. Piiroinen nostaa esiin myös suden geenipoolin, jota hän kuvaa Suomessa onnettoman kapeaksi. Kun sinne ei enää mahdu, raja täyttyy etelän suuntaan. Onhan meillä tietysti aika hyvä tilanne vielä verrattuna Ilomantsiin ja siitä pohjoiseen, mutta se on vain ajan kysymys, koska tilanne pääsee täällä yhtä pahaksi. Tilanne pahenee Piiroisella itsellään on viisi 9-15-vuotiasta lasta. Piiroinen painottaakin, että rajan susitiheyteen on puututtava pikaisesti. Taksikyydit ovat pyörineet koko talven myös Piiroisten ja koulun väliä. Kukaan ei tiedä niiden tarkkaa määrää, mutta se tiedetään, ettei Venäjällä ole susille ruokaa. – Tällä korkeudella ei susille riitä ruokaa Venäjän puolella. – Geenipooliin ei saada lisäystä Venäjältä rajaseudun reviiritulpan ansiosta. – Maaseutuelinkeino on tosi tärkeää täällä, on karjataloutta ja maanviljelystä. Ja mikä tärkeintä, suden luontaisten saaliseläinten kannat saadaan nousuun, jolloin – Onhan meillä tietysti aika hyvä tilanne vielä verrattuna Ilomantsiin ja siitä pohjoiseen, mutta se on vain ajan kysymys, koska tilanne pääsee täällä yhtä pahjaksi. Harventamalla rajusti rajaseudun susikantaa saadaan aukkoja reviiritulppaan. Kannanhoidolliset luvat käytettiin kolmessa päivässä. – Se on kyllä jo niin rankkaa faktaa, että susia tosiaan on. Hirvet on ammuttu sieltä kun metsästyskulttuuri on löyhempää. Maija Salmi jo isosta osasta Karjalan ja Kainuun itäosia, mikä takuulla lisää pihakäyntejä ja aiheuttaa painetta metsästysporukoissa, kun ei ole enää mahdollisuutta jokasyksyiseen hirvijahtiin. – Viime syksynä näin ainakin kymmenen kertaa tiellä sudenjälkiä parinsadan metrin päässä talosta. Ilomantsi, Lieksan, Nurmeksen sekä ilmeisesti Kuhmonkin itäosat eivät saa yhtään kaatolupaa. Kaikilla on susiaidat, ja silti tapahtuu vahinkoja. Tämä ei ole kenenkään etu. Siitä on pitänyt ihminen huolen. Nautoja ja lampaita on mennyt suden suuhun, samoin metsästyskoiria ja mummoilta kissoja. Eli susi ei voi olla syrjäyttämässä metsästysharrastusta alueilla, jotka ovat perinteisesti nimenomaan sitä osaa Suomesta, jossa eränkäynti on aina ollut tärkeä osa ihmisten hyvinvointia, ja näin on edelleen. Piiroisella on lypsykarjaa, ja niiden takia tilaa kiertää petoaita. – Sorkkariista on hävinnyt sekä ravintotilanne kohenee, että sosiaalinen hyväksyntä kasvaa. Ja kun siellä ei ole ruokaa sudet tulevat tänne. Piiroinen ei ole Tohmajärvellä yksin susiongelman kanssa
Välissä oli pelkkä ikkuna. Maanantaina 21.3. Keskiviikkona metsästäjät kävivät tutkimassa jälkiä. Välissä oli ollut vain ikkuna. Ryynäsen kaveri oli soittanut runsaan kahden kilometrin päästä, että vanhustentalon pihalla oli nähty kaksi sutta. – Itse katselin susia keittiön ikkunan takana ja puhuin puhelimeen; susi ei piitannut mitään äänestäni eikä taskulampun valosta, jolla mieheni seurasi niitä. susi oli tullut terassin portaita ulko-ovelle, ja kahta päivää myöhemmin susi ja sisällä talossa ollut Ryynänen olivat tuijottaneet toisiaan parin metrin päästä. – Olin ajatellut, että voisin nähdä suden metsässä tai pellolla, mutta omalla pihalla! Kieltä– Tuijotin sitä suoraan silmiin monta sekuntia, kunnes aloin huutaa ja löin ikkunaan, että pois mun pihalta, häivy! Sudet olivat kierrelleet Ryynäsen pihalla todistettavasti ainakin kahtena päivänä. Ryynänen oli soittanut asiasta tutulle ulkona terassilla ja palannut sisään jatkamaan juttelua. Sudet kiertelivät pihalla useita minuutteja. Sudet olivat myös vieneet yön aikana roskapussin rivitaloasunnon edestä ja levittäneet sen pihalle. – Käytin koiran pissalla, jonka jälkeen kaveri soitti. juoksevan naapurin pihaan. Virolahdella sudet tutustuivat talon pihaan perusteellisesti Ikkunasta katsoi susi Elina Ryynänen ja susi katselivat toisiaan Virolahdella. Puhuin puhelimessa ja menin samalla keittiön ikkunaan. Sillä välin sudet olivat lähteneet takaisin keskustaan, koska ei aikaakaan, kun Ryynäsen kaveri soitti, että nyt ne ovat täällä! Toinen susista oli mennyt parvekkeen alle ja napannut sieltä koiran järsimän luun. Isompi susi oli haistellut terassin rappuja, nousi niitä pitkin terassille ja nuuski hajujälkiä ulko-ovelle asti. Ryynänen kertoo tulleensa kaupasta kello 19 maissa. Paikalle tullut metsästäjä oli yrittänyt seurata susien jälkiä. Sitä siinä ihmeteltiin, ja mielessä kävi, että onneksi olin ehtinyt käyttää jo koiran pihalla. Pois mun pihalta! Seuraavana päivänä tiistaina Ryynäselle kerrottiin, että yksi susi oli jälleen nähty heidän pihansa lähellä. – Heidän mukaansa ei näyttänyt yhtään hyvältä, että kaksi sutta pyörii nurkissa ilman pelkoa! Jo päivää aikaisemmin tiistaina oli otettu poliisiin yhteyttä, että sudet voitaisiin karkottaa. Ylös terassille Koko tapahtumasarja oli alkanut maanantai-iltana pääsiäisviikolla. Sudet olivat kierrelleet pihalla olleiden autojen sekä rakennusten ympärillä. Keskiviikkona illalla alkoi tapahtua. – Ja ei hitto, nythän ne olivat meidän pihalla! Pian pihalla näkyi kaksi sutta. – Vanhustentalolta on matkaa viereiseen kauppaan noin 50 metriä, ja ihmisiä ja autoja liikkui vielä siihen aikaan. Ja ikkunasta katseli sisään susi! Se oli noussut etutassuilla seisomaan ja tuijotti minua parin, kolmen mättä sitä joutui paniikkiin, tuntui että sydän pysähtyy. Muutaman minuutin päästä Ryynänen oli katsonut ikkunasta ulos – ja näki ensimmäisen suden nuuhkimassa rappusia. 8 V irolahdella Klamilan kylässä asuva Elina Ryynänen näki pääsiäisviikolla susia kahdesti omalla kotipihallaan. Ryynänen soitti hätäkeskukseen ja tutulle metsästäjälle. – Kun metsästäjän autonvalot näkyivät, näin yhden suden
– Eihän sitä tiedä mitä tapahtuu, kun hevonen yllättäen pelästyy ja ottaa jalat alle! Virolahdella Klamilan kylässä asuva Elina Ryynänen kotitalonsa terassilla. Susia oli yritetty karkottaa useaan otteeseen, mutta toinen kaksikosta oli jatkanut pihakäyntejä Klamilassa ja Ravijoella. Sudet olivat tutkineet terassia tarkoin pääsiäisviikolla. Metsässä kettupassissa olleet miehet kertoivat, että ratsastit juuri suden ohi sadan metrin päästä. Sen jälkeen Ryynänen ei ole uskaltanut lähteä yksin maastoon. Mutta nyt saa olla koko ajan valppaana ja katsella ympärilleen. Ryynänen sanoo olleensa aina kiinnostunut susista, eikä häntä oltu niistä peloteltu lapsena, vaikka Lieksan mökillä oli sekä susia että karhuja. Isoimman uskotaan olleen susi ja kahta muuta epäillään koirasusiksi. Ryynäsen mukaan epäiltiin, että sudet olivat tulleet jäitä pitkin Venäjän puolelta. Monia jännittää, ja naapurissakin on pieniä lapsia, koiria, kissoja ja hevosia. Venäjän puolelta. Ei ole yhtään ihme, että ihmiset ovat varovaisia alueilla, joissa liikkuu susia päivästä toiseen. Elina Ryynänen oli ollut tietämättään jo paria päivää ennen ”susiepisodia” lähellä sutta. Tuijotin sitä suoraan silmiin monta sekuntia, kunnes aloin huutaa ja löin ikkunaan, että pois mun pihalta, häivy! Susi teki kierreloikan ympäri taaksepäin. – Kolmesta sudesta on ollut havaintoja. 9 Susi hevoslenkillä . Susi oli kaadettu päivää myöhemmin perjantaina. – Olin ratsastamassa maastossa, ja muuten niin varma hevonen käyttäytyi oudosti. Niistä yksi on pyörinyt täällä on pidempään, eli se, joka kävi keskiviikkona meidän pihalla. Ryynänen oli soittanut samantien taas tutulle metsästäjälle, joka oli tullut paikalle muutamassa minuutissa. Maija Salmi Kuvat: Elina Ryynänen. – Kyllä tästä on paljon riittänyt täällä juttua. – Aina on luotettu, että susi karttaa jo ihmisen hajua ja ääntä. Ihmisen läheisyydessä elämään tottunut susi voi muuttua arvaamattomaksi. Susista saatiin useita näköhavaintoja Klamilassa. – Saman viikon torstaina poliisilta tuli kaatolupa Ravijoelle, jonne on täältä matkaa noin kuusi kilometriä. Kauaa se ei kuitenkaan pitänyt kiirettä kun vauhti jo tasoittui kymmenen metrin jälkeen. metrin päästä lasin takana
Sen sijaan Savon Sanomissa on Väisäsen mukaan ollut välillä hyvinkin metsästyksenvastaista tekstiä. – Kyllä ne ajavat luonnonsuojelijoiden agendaa, ei siitä mihinkään pääse. Rautavaaralla Pohjois-Savossa asuva Tommi Väisänen lukee Savon Sanomia, Iisalmen Sanomia, Maaseudun Tulevaisuutta ja jonkun verran myös Karjalaista. Puhdasta p****a Savonlinnalainen Sami Lipsanen pitää Etelä-Savossa ilmestyvien lehtien metsästykseen liittyviä juttuja pitkälti suojelupainotteisina. Niissä pitäisi kuitenkin olla enemmän neutraalia näkökulmaa. Kannanhoidollista metsästystä ei nähty millään lailla hyvänä asiana, ja meistä metsästäjistä tehtiin tietenkin syntipukkeja. – Juttujen käsitteet ovat aika hurjia. Ylä-Savon paikallislehteä Iisalmen Sanomia Väisänen pitää suhteellisen neutraalina metsästysasioissa. Erityisen asenteellisina pidetään päivälehtiä, joissa vihreiden sanotaan saavan palstametreittäin tilaa omille mielipiteilleen. Neiti hymähteli ja kirjoitti jotain lehtiöönsä. PohjoisKarjalasta työn perässä parikymmentä vuotta sitten pääkaupunkiin muuttanut Helenius suomii erityisesti Helsingin Sanomia, jonka sanoo olevan täysin vihreiden talutusnuorassa. – Myös juttujen käsitteet ovat aika hurjia; viranomaiset puhuvat poistoista ja suojelijat tappamisesta tai murhaamisesta. Kehuja saa myös Maaseudun Tulevaisuus. Sanaakaan ei supiasiasta ollut itse jutussa, joutavaa höpinää vaan. Väisänen oli mukana suden kannanhoidollisessa metsästyksessä, ja sen tiimoilta olisi kaivannut enemmän neutraalia uutisointia. – Maaseudun Tulevaisuudessa sentään suhtaudutaan näihin asioihin suht neutraalisti ja aika myönteisesti. – Puheenjohtaja Ville Niinistö pääsee jokaisella teollaan ja lauseellaan taatusti Hesariin, ja millaisella suitsutuksella! Itse odottaisin näin suurelta lehdeltä enemmän tasapuolisuutta, mutta kaupunkilaisuus näkyy niin voimakkaasti sen kaikissa otteissa. Pääasiassa pienpetopyyntiä harrastava Heinonen kaipaa metsästäjiltä vastaiskua. – Kyllähän me metsästäjät olimme sen jälkeen pahoja ihmisiä. Oulussa opiskeleva Arto Heinonen ei ihmettele isojen päiväja maakuntalehtien suojelumyönteisyyttä. – Siinä meikäläisiä ei sentään ruoskita; asiallisesti kerrotaan, että metsässä voi tehdä muutakin kuin kerätä puolukoita. – Esimerkkinä voi mainita Sunnuntaisuomalaisen jutun, mikä liittyi haaskojen pitoon ja pihakäyntien tehtailuun. Muita lehtiä ei Helenius juurikaan lue, ”mitä nyt satunnaisesti kaverin luona Maaseudun Tulevaisuutta”. Vaikka metsästys ei tutkimusten mukaan koe Suomessa suurtakaan vastustusta tällä hetkellä, lehtijutut kertovat muuta. Lipsanen lukee lähinnä alueen omaa lehteä Itä-Savoa sekä Maaseudun Tulevaisuutta. Vihreät ovat päivälehtien lemmikkejä, kun metsästäjistä tehdään tappajia. Barrikadeille. Viranomaiset puhuvat susien poistoista ja suojelijat tappamisesta tai murhaamisesta.. Metsästystä pidetään monesti huonona asiana, ja se näkyy usein niissä vähäisissäkin jutuissa, joita on paikallisissa lehdissä. Varsinkin susien pihakäynneistä aiheutuneet poliisin poistomääräykset uutisoitiin Iisalmen Sanomissa neutraalisti. Ymmärretäänkö metsästäjiä paremmin Kehä III:n ulkopuolella. Kun tuollaisia juttuja päästetään lehtiin, ei se vie kenenkään asiaa eteenmpäin. Kannattaisi sielläkin toimituksessa muistaa, että kaikki lukijat eivät pureskele pelkkiä ituja! Helenius ei kuitenkaan koe, että Helsingin Sanomat näkyisi kirjoituksillaan varsinaisena metsästyksen vastustajana. – Tietysti voi jättää omaan arvoonsa kaikenlaisen jauhannan, mutta kyllä kannattaisi nousta sopivasti barrikadeille ja kertoa vähän kovempaan ääneen, että miksi susia joudutaan metsästämään ja miksi hirvikantojen kasvua on pakko rajoittaa. Mustamaalaamista Mikä on tilanne muualla Suomessa. Juttu kirvoittaa Lipsaselta lyhyen ja ytimekkään kommentin: – Se oli kyllä melkein puhdasta paskaa. Silloin kyllä syletti. Kaikki muu unohdetaan, mitä metsästäjät tekevät; esimerkiksi SRVA ja petoyhdyshenkilöiden talkootyönä tekemä suurpetohavainnointi ja kirjaaminen Tassu-järjestelmään jää täysin unohduksiin keskusteluista ja lehtijutuista. Maija Salmi Vihreille paljon palstatilaa, metsästyksestä kielteisiä asioita Asenteellista uutisointia. – Siinä ei ole ollut mitään ylilyöntejä, kun taas muissa lehdissä näköjään voidaan puhua totena mitä tahansa palturia. Todella ikävää mustamaalaamista. Se oli kaukana etenkin sudenmetsästyksen aikana, lähes kaikki siihen liittyvistä uutisista olivat päin persettä. – Yhdellekin toimittajalle väänsin taannoin rautalangasta, mitä kaikkea supikoirat saavat aikaan. Ja kukaan ei väitä, etteivätkö suojelijat olisi aktiivisia. Heinonen kertoo joutuneensa perustelemaan kerran jos toisenkin, minkä takia pienpetopyynti on välttämätönsä. – Suojeluporukat pitävät kovaa meteliä kaikesta ja kaikkialla, joten siihen on helppoa lähteä mukaan. Sunnuntaisuomalaisesta –mikä on Etelä-Suomen Sanomien, Karjalaisen, Keskisuomalaisen ja Savon Sanomien yhteinen sunnuntaisivusto – Lipsanen oli lukenut pihasusiartikkelin. Toimittajat pääsevät helpommalla kun laittavat lehtiin kaikkea mitä aamuksi on ilmaantunut sähköpostiin. Tätä mieltä on vajaat 30 vuotta metsästystä harrastanut helsinkiläinen Hannu Helenius. Onko näin. 10 M etsästäjät kokevat saavansa kohtuuttomasti sapiskaa niskaan eri tiedotusvälineissä. – Koko harrastuksesta on siinä lehdessä niin vähän juttuja, että sehän on jo selvä kannanotto: teistä emme kirjoita
Kanadanmajava haasteellinen metsästettävä Puuta nurin ja pato pystyyn Kovan duunarin maineessa oleva kanadanmajava kaataa metsää Keski-Suomessa. Pyyntiaikana se pysyy visusti piilossa.. 12 Miehet kokeilevat pyydysrautojen toimivuutta – sitten ne päätyvät ojaan majavan reitille. Majava osaa tunnetusti jallittaa metsästäjiä. Korpilahden alueella majavakanta on pistetty kuriin
Hannu Kukkonen on istunut passissa kymmeniä tunteja, usein tuloksettakin. Sitten se tulee naljailemaan siihen, kun se tietää, ettei ole metsästysaika. Tuossa oli ennen joki, nyt siinä on neljän hehtaarin järvi. Majava on niin viisas, että se tietää mistä tuuli puhaltaa ja siitä se kaataa puun siten, että sen latva tulee aina vesistöön päin, ihastelee Järvinen. Se aiheuttaa päänvaivaa maanviljelijöille, joiden pellot tulvivat, metsänomistajien puut kuolevat pystyyn ja onpa jopa joidenkin talojen lattioille kerääntynyt vettä harmiksi asti. Jos vesi alkaa laskemaan ja pato alkaa vuotaa, kyllä majava sen seuraavan vuorokauden aikana korjaa, Järvinen tietää. Nämä ihmiset ovat enemmän kuin kiitollisia miehille, jotka metsästävät majavia. Vuodesta 2014 olen saanut kolme majavaa raudoilla ja seitsemän ampunut, ja Risto on saanut raudoilla yhden ja ampunut neljä. – Sammakot, kalat ja linnut tykkäävät. – Majavat ovat kaataneet halkaisijaltaan jopa puoli metriä paksuja haapoja. Tällaisia miehiä ovat Hannu Kukkonen ja Risto Järvinen. Ei muuta kuin suoraan uuniin vain! kehaisee Kukkonen. – Olimme kesällä virvelöimässä ja majava tuli läimäyttämään häntää ihan siihen viereen. – Tuossa oli kasvatusmetsää hehtaarin verran. Kuuset ja männyt kuolevat ensimmäisenä ja viimeksi koivut ja muut lehtipuut. Miehet kertovat kun kohtasivat majavan kalareissulla. Ihmisen kannalta majavan puuhilla on negatiivisia vaikutuksia, kun taas monet eliöt hyötyvät niistä. – Kyllä ajattelin, ettei tästä mitään tule, kun majavat pistivät ensin keppiä rautoihin, jotta ne voivat turvallisesti liikkua. Ei muuta kuin suoraan uuniin vain! kehaisee Kukkonen.. Oli se melkoista vinoilua, sillä olemme istuneet satoja tunteja kyttäämässä sitä talvipakkasilla. – Puu on kuin sorvista tullut, kun majava on ottanut nilan pois, lisäksi puu on usein valmiiksi kuivaa. Metsää on monin paikoin kuollut pystyyn tai voineeko sanoa että kuollut, sillä majavan muokkaama ympäristö hyödyttää useita eliölajeja. 13 H arva tulee ajatelleeksi, minkälainen merkitys majavalla ja sen rakennelmilla on Suomen luonnon ekosysteemiin. Kuva: Hannu Kukkonen niin ovat saaneet naapuritkin. Majava muokkaa luontoa nopeasti ja tehokkaasti. Vesilinnut ovat mielissään ja ahvenet lihovat, kun kuolleista puista tippuu toukkia lähes suoraan niiden suihin, Kukkonen kertoo. Majavan padot nostivat veden pinnan, ja satoja runkoja koivua ja närettä meni hukkaan. Älykäs majava Kumpikin miehistä kehuu majavaa älykkääksi ja ovelaksi. Majavalla on suuret talttamaiset hampaat. – Olen maanomistajilta saanut luvan ryskää niiden metsässä. Koskenpään puolella tuhoutui paljon metsää, kun isot haavat kaatuivat toisten puiden päälle. – Majava on niin viisas, ettei se jätä mitään yhden padon varaan. Korpijärven lähiseudulla riittää majavia. Kaikki viisi pyydettyä majavaa on jo syöty. Siinä on pirusti vesilintuja. Sieltä olen tosiaan saanut muutamaksi vuodeksi polttopuita ja Puuta nurin ja pato pystyyn Risto Järvinen kehaisee, että majavapaisti on herkullista. Majava on haastava saaliseläin. Puu on kuin sorvista tullut, kun majava on ottanut nilan pois, lisäksi puu on usein valmiiksi kuivaa. päivä niin eipä sitten talttahammasta näy missään, miehet nauravat. Puut kuolevat Alueen maanja metsänomistajat ovat pyytäneet tai oikeastaan vaatineet majavakannan harvennusta. Jos yksi pato häviää, sillä on toinen. Niillä se rouskuttaa puun poikki vartissa. Majava on tehnyt paljon polttopuuta ja Hanski on niitä kerännytkin, Järvinen kertoo. Kun sellainen haapa kaatuu, siinä menee mukana muutakin metsää. Se on monta kertaa voittanut väsytyspelin, kun miehet ovat istuneet passissa tunti toisensa jälkeen. Kyllä ne näyttäytyvät kesäaikaan ja tulevat ihan viereenkin, mutta annas olla, kun tulee elokuun 20. Silloin niitä aloitettiin metsästämään
Kanadaneli amerikanmajava ja euroopanmajava eivät risteydy keskenään, eivätkä ne sovi samaan vesistöön. Tällä pienellä alueella, kilometrin ringissä, oli 13-14 patoa. Huhtikuussa se rakentaa pesää. Nyt majava on tehnyt neljä päivää patoa lähistöllä. Nopeasti majava kuitenkin lisääntyy. Muutamasta yksilöstä Suomessa 1930-lu. LänsiSuomessa on myös euroopanmajavaa. Nyt meininki on rauhoittunut. Amerikanmajava on tehokkaampi lisääntymään kuin euroopanmajava, joka tekee vain kahdesta kolmeen poikasta, Kukkonen tietää. 14 Majavien talttahampaat muokkaavat näkyvästi luontoa. – Jos tästä nyt pyöräyttäisi harpilla karttaan 600 metriä, tällä alueella olisi toistakymmentä majavaa. Kun on rauhalliset olosuhteet, se puuhastelee päiväsaikaankin. Kuva: Hannu Kukkonen Majavia riittää Kukkonen on ollut edellisenä iltana kalayhdistyksen kokouksessa. Keväällä majava ei enää ole välttämättä niin yöeläin, sillä yö on lyhyt. Siellä oli ollut puhetta, että majavia on alueella, vaikka onhan niitä tehokkaasti myös saatu pois päiviltä. Kyseinen majava piti noutaa mönkijällä. Hannu Kukkonen on metsästänyt kuusi majavaa ampumalla ja neljä raudoilla. Se tekee keskimäärin kolmesta neljään poikasta kerrallaan. Tämä pesä on tehty peltisen siltarummun alle. Vedet ovat laskeneet ja kaikki on taas ennallaan
Laastiksi sopii parhaiten multa ja muta. – Tuossa hangella olen istunut passissa kymmeniä tunteja. – En meinannut saada nostettua ikivanhoja, painavia ja vettyneitä liekoja, kun purin patoa. Läiskäys veteen Miehet ovat nähneet, kuinka majava sukeltaa 300 metriä jään alla ja pysyy pinnan alla vartin verran. Siellä oli sellainen parin hehtaarin lampi, jossa majavat terrorisoivat parin vuoden ajan. Majava on vienyt voiton 100-0. On se majava vahva eläin! Täytyy vain ihmetellä ja ihailla, kuinka se on ne sinne saanut, Uuttana päivittelee. Majava on putsannut alueen haavoista kahdeksan vuotta sitten, ja nyt sen on tyydyttävä pihlajaan. Pääpesä on siinä lähellä. Olen pyydystänyt kymmenen majavaa ja kaikki on syöty. Sen turkista saa lämpimiä rukkasia, tossuja ja hattuja. – Majavan liha on erinomaista. Uuttana on käynyt purkamassa patoa jo muutamaa päivää aikaisemmin, mutta majava oli sitkeästi jatkanut rakennustöitä. Pyydetystä majavasta käytetään lähes kaikki. Suomessa elävän toisen majavan, euroopanmajavan, metsästys on luvanvaraista vulla liikkeelle lähtenyt kanadanmajavakanta oli vuonna 1985 noin 3000 yksilöä ja nyt jo noin 10 000 yksilöä, kun taas euroopanmajavaa on vain viidennes siitä, eli noin 2000 yksilöä. Ei vastustajia Kukkonen ja Järvinen eivät ole kumpikaan törmänneet majavanmetsästyksen vastustajiin. Kaksikerroksisen asunnon alakerrassa majavat syövät, kun taas yläkerrassa koisitaan, jotta jaksetaan taas ahertaa. 15 Hannu Kukkonen on kerännyt monen vuoden polttopuut metsästä. Kameroiden perusteella alkaa sitten väijytys ja pihviä paistetaan parin päivän päästä, miehet veistelevät. Metsänomistajien kiitoksen lisäksi miehet hyötyvät toki itsekin saaliista. Katseessa ja äänessä on kunnioitusta. Sanoin että siellähän se on. Kun se läimäyttää pyrstönsä veteen, on se varma merkki siitä, että nyt kannattaisi vierailijan poistua. Tielaitokselta soittivat minulle ja kysyivät, onko se totta, että kantatien sillan alla on majavan pesä. – Tiesin aika lailla minuuttiaikataululla missä majavat ovat. Lisäksi kasvit ja kivet tilkitsevät rakennusta. Sellainen peli ei vetele, ja miehet lähtevät virittelemään vorolle rautoja. Kanadanmajava Kanadaneli amerikanmajava (Castor canadensis) Suomen suurin jyrsijä Pituus 65-105 cm, paino 12-33 kg Istutettu Suomeen 1930-luvulla Synnyttää keväällä 1-8 poikasta Ravintona haavan ja koivun kuori, verso ja lehdet, myös muut lehtipuut ja pensaat, joskus männyn kuori Metsästykseen ei tarvita pyyntilupaa Metsästysaika 20.8.-30.4. Tuollaisesta isosta majavasta tulee 15 kiloa lihaa ja lisäksi mahtava turkki, josta tehdään rukkasia, tossuja ja päähineitä, Kukkonen kertoo. Virpi Piippo – Tuossa hangella olen istunut passissa kymmeniä tunteja. Superrakentaja – Tällainen padon rakentaminen ei ihmiseltä onnistuisi, ihastelee Järvinen ja osoittaa padon suuntaan. – Viimeksi oltiin viime vuonna Jämsänkosken suunnalla. Pertti Uuttana kertoo, että majava on vienyt hänen rankakasastaan tarvikkeita rakennelmiaan varten. Kun majavalla on poikasia, se sähisee säikäyttääkseen pois kutsumattomat tunkeilijat. Isoin pyytämäni majava on noin 25-kiloinen, pienin on painanut kuusi kiloa. Raudat käyttöön Kukkonen ja Järvinen menevät auttamaan tuttua miestä. Sen sijaan maanomistajat ovat pyytäneet miesten apua omaisuutensa pelastamiseksi. Kukkosella on käytössään kolme riistakameraa. Kun majava alkaa tehdä uidessaan sellaisia mutkia, sen tietää, että nyt on ukko paljastunut, sanoo Kukkonen. Syötiksi he vievät hiukan tuoretta, kuorittua haapaa. Majava on vienyt voiton 100-0. – Tuosta läheltä on purettu pato neljästä eri kohtaa. Rakennusaineiksi ne keräävät puun runkoja ja oksia. Pesän lähettyvillä majavilla on ruokalautta, josta ne etenkin talvisaikaan hakevat purtavaa. Majavat rakentavat pesänsä talkoovoimin loppukesällä. Yksi padoista oli 60 metriä leveä. Kun majava alkaa tehdä uidessaan sellaisia mutkia, sen tietää, että nyt on ukko paljastunut.. Totuus on, että majavanmetsästys on hyvin haastavaa puuhaa. – Jos olet veneilemässä ja majava tulee siihen viereen ja alkaa uhittelemaan, kyllä siinä melkein vaipat pitää olla, Kukkonen pyörittää päätään
Väistöliikkeetkin olivat kohdallaan.. Niinpä moni koiranomistaja haluaa testata parhaan kaverinsa petokäyttäytymistä konepedolla. 16 Koiran petotaidot testissä Suurpedon ja koiran kohtaaminen on mahdollista missäpäin Suomea tahansa. Sillä oli voimakas reaktio hajujälkeen ja se osoitti selvää taistelutahtoa ja -kestävyyttä. Mervi Lehto Espoosta toi walesinterrieri Ekin karhutestiin
Nuori koira päätti pysytellä suden lähestyessä emäntänsä lähituntumassa. – Otuksesta tulee koiralle erinomainen vastustaja silloin, kun siihen saadaan aidot hajut. Kaikkien suurpetojen kohtaaminen aiheuttaa koiralle jonkinasteista stressiä. Metsästäjää saattaa hymyilyttää neljän pyörän päällä pyörähtelevä konekarhu, mutta koiralle se menee täydestä. Täytetty karhu, susi tai ilves on sijoitettu alustalle, jonka alla pyörii kauko-ohjattava sähkömoottori. Koira saa liikkua vapaasti pitkässä juoksutusliinassa. Sorvo kertoo arvioineensa tuhansia koiria ja 250 eri rotua, joten hänellä on vaikuttava kokemusmäärä. Mikäli koira menee lamaannuksiin pelosta tai yrittää karata paikalta, testi lopetetaan. Päivän aikana koira voi osallistua vain yhteen testiin. Tuhansia koiria ja satoja rotuja arvioinut petotestaaja Asko Sorvo antaa palautetta.. Testiin tulevat ovat saattaneet selvästi ajatella, että koska oma koira on rohkea, se on sitä myös suden tai karhun kanssa. Tahdoton koira päätyy suden suuhun. 17 K evään aikana on ollut parikin petotestiviikonloppua Vantaan ShowHau Centerillä, jossa testaajana on ollut Asko Sorvo Orimattilasta. Johanna Heikkilä Siuntiolaisen Minna Pöckermanin paimensukuinen lapinkoira Vinski osallistui sekä susiettä karhutestiin. Suurpetojen, kuten karhun haukkumisesta ei takavuosina Suomessa saatu kunnon näyttöjä, ja rotumääritelmän mukaiset ominaisuudet jäivät siltä osin monelta rodulta syrjään. Esimerkki vihaisen koiran ja karhun kohtaamisesta saatiin, kun lemmikki tempoi liinassa kohti konekarhua. Tositilanne on usein jotain muuta. Jokaisen koira saa tuoreet hajujäljet kiven alle ja kenttä rauhoitetaan muulta toiminnalta. Olen perehtynyt aiheeseen suurpedot tuntevien, kuten Kuusamon Suurpetokeskuksen Sulo Karjalaisen avustuksella, kertoo Sorvo. Näin sille jää aikaa palautua tilanteesta. Koiran näkökenttään ilmestyy seuraavaksi pyöräpeto, karhu, susi tai ilves. Testistä saa sekä suullisen palautteen että diplomin. Karkuun lähteminenkin on näitä vaihtoehtoja parempi. – Yritän tehdä testitilanteesta mahdollisimman aidon. – Ne koirat, joilla rohkeus riittää menevät luonnossa aina eteenpäin siitä tilanteesta, mihin tämä testi lopetettiin, kuvaa Sorvo. Osalle on jo saattanut tulla kokemusta jahdista selviytymiseen tai joku puolustaa pentujaan, joten ne ovat kaikki erilaisia vastuksia koiralle, listaa Sorvo. Käytössäni on petojen jätöksiä, kuten ulosteita ja karvoja, avaa Sorvo. Arvioitavia kohtia ovat se mikä on koiran reaktio hajujälkeen, miten koira reagoi nähdessään pedon, millainen toimintakyky koiralla on pedon liikkuessa, onko koiralla taistelutahtoa ja rohkeutta sekä miten nopeasti koira pystyy väistelemään kohti tulevaa petoa. Karhujahdissa sellaisen koiran loru loppuu äkkiä, ja toisaalta ei ole järkevää antaa koiran repiä konekarhun turkkia. Petokoe soveltuu kaikille roduille, eikä testiin osallistumiselle ole ikärajaa. Testillä sinänsä ei ole virallista asemaa, vaan se toimii koiranomistajan tai jalostajan omana apuvälineenä. Osa koirista näyttää kaipaavan aluksi miettimisaikaa, jotkut lähtevät tiiviisti kohti hajujälkeä. Vantaallakin näin kävi. Se tulee antamaan hieman vastustakin koiralle. Nuorimmat testatut ovat olleet kahdeksanviikkoisia. Hyvä hirvihaukkuja ei toimi välttämättä karhun kanssa lainkaan. Testin päätteeksi osallistuja saa arvion kirjallisena. – Koiran käyttäytyminen suurpedon kohtaamisessa ei riipu sen rodusta, tietää Sorvo. – Luonnossa elävissä karhuissa on monenlaisia luonteita. Koira ei saa mennä ilveksenkään kynsien ulottuviin, mainitsee Sorvo. Nykyisen mallinen konekarhu on vaihtumassa tänä keväänä uuteen versioon. Koiran käytös testitilanteessa on parhaimmillaan, kun se on pedosta alle kymmenen metrin päässä ja on riittävän tosissaan. Tietoa kasvattajille sekä metsästäjille Kasvattajille testi toimii kätevänä työkaluna jalostuksen suunnitteluun, ja metsästäjät saavat tietoa koiransa vietistä metsästystä ajatellen. Vinski liikkuu myös Sallassa, joten petokontakti on mahdollinen. Nyt pyritään lisäämään käyttölinjaisia karhukoiriakin. – Karhulla varoetäisyys on suunnilleen viidestä kymmeneen metriä,sudella puolet vähemmän. Kymmenen kohtaa kertovat koiran toiminnasta jo paljon. Asko Sorvo pitää näköetäisyyden koko ajan testattavaan koiraan ja ohjaajaan. Metsästyskoirille tärkeää on se miten koira haukkuu, ottaako se petoon katsekontaktin ja haukkuu kohti, vai meneekö haukku katkonaiseksi ja ohi suurpedosta. Metsästäjää saattaa hymyilyttää neljän pyörän päällä pyörähtelevä konekarhu, mutta koiralle se menee täydestä. Pahimmillaan koira alistuu pedon nähdessään tai menee tekemään lähempää tuttavuutta. Koiralla ja karhulla oma luonne Jokaisella koiralla näyttää petotestissä olevan luonteelleen tyypillisiä käyttäytymismalleja
Metsäpeuran tilanne on huono. Niinpä hirvi siirtyy alueelta peurojen reitin reuna-alueille. Ainutlaatuinen metsäpeura – Arvotonko suden rinnalla. Hirvi häiriintyy siellä mihin iso peuratokka tulee. Syykin tiedetään: mitä enemmän susia, sitä vähemmän metsäpeuroja.. 18 Hirvi ottaa metsässä ruokansa päänsä korkeudelta, metsäpeura maasta
Hän myös parhaansa mukaan tuki metsäpeuran kotiutumista Perhoon. Suomen metsäpeura on kuolemassa. – Kansalliset ja ylikansalliset suojelutahot työntävät tietoisesti tai ymmärtämättään metsäpeuran petojen pääravinnoksi.. Kaikki suurpetomme syövät metsäpeuroja. 19 Metsäpeuran ja hirven vuorokausirytmi on erilainen. Lisääntymiskykyiset naaraat vähenevät ja laumojen vasaprosentti on romahtanut. Susi oli siellä missä metsäpeurakin. Saarenmaan riistapäällikkö Jaan Ärmus pääsi muutama vuosi sitten kaatamaan komean metsäpeuran Perhossa. Hoitosuunnitelma pohjautui havaintoihin ja laskentoihin, joiden mukaan eläinkanta vahvistui ja kasvoi. Sudenhoitosuunnitelmaan kirjattiin tyhjäksi jäänyt lause: ”Suomen susikannan tavoitettua pienimmän elinvoimaisen kannan tavoitteen, voidaan myös kokonaisia laumoja poistaa tarvittaessa. Asiaa voi vaikka perätä Perhon jo eläkkeellä olevalta kunnanjohtajalta, Pekka Lindholmilta, joka on aina nähnyt metsäpeurassa erinomaisia mahdollisuuksia Suomenselän alueella. Pakollinen kysymys Metsäpeuran kohtaloa miettiessä pitää kysyä, kuka uskoo enää metsäpeuraan. Kuva: Oskari Pitkäaho Arvotonko suden rinnalla. Maaja metsätalousministeriön hyväksymässä Suomen metsäpeurakannan hoitosuunnitelmassa (2007) tavoitteena on säilyttää metsäpeurakanta elinvoimaisena ja rotupuhtaana, sillä uhkana on risteytyminen poron kanssa. Metsäpeuralla meni siihen aikaan hyvin. Juuri sinnehän metsäpeuroja siirrettiin pedoilta turvaan idästä. Hoitosuunnitelman tarkoitus on ollut huolehtia siitä, että Suomelle asettu kansainvälinen vastuu metsäpeurakannan hoitamisesta toteutuu. Tätä tulee harkita erityisesti metsäpeura-alueilla.” Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) saapui Suomeen jääkauden jälkeen ennen ihmistä, ja se oli aina 1700-luvulle saakka tärkein riistaeläimemme. – Suden, karhun, ahman ja ilveksen kokonaisvaikutus Suomenselän ja Länsi-Suomen alueella kotieläinvahinkoihin ja metsäpeuran ja hirvikannan kehitykseen on niin merkittävä, että maa-ja metsätalousministerillä ja ympäristöministerillä on ja olisi ollut perustuslain mukainen velvollisuus korjata lainsäädännölliset esteet petovahinkojen torjumisessa, Lindholm korostaa. Näin siihen kirjattiin. M etsäpeuran hoitosuunnitelman valmistumisesta on jo yhdeksän vuotta aikaa. Metsäpeura on valoisana aikana liikkeessä jatkuvasti ja ruokailee samalla. Mutta nyt on toisin. Syyllisistä ei ole epäselvyyttä: metsäpeuran elinalueella on kasvatettu erittäin voimakkaasti suurpetokantaa. – Me perholaiset olemme kokeneet, että ei ole vaadittu Suomen viranomaisten yhteistoimintasuunnitelmia, kun suden koskemattomuutta suojelemaan voidaan koota hetkessä koko viranomaisarsenaali. Tälläiseen tuskin päästään muussa rikoksentorjunnassa ja selvittämisessä, napauttaa Lindholm. Mutta mitä on tapahtunut
– Seurasin aivan alusta alkaen mielenkiinnosta näitä eläimiä. Venäjän Karjalan osakannan on ennustettu vähenevän edelleen hyvin rajua vauhtia. – Pedot ovat se suurin syy metsäpeuran heikkoon tilaan. Heikoin lenkki Kainuulaisen metsäpeuran eteen on tehty valtavasti työtä. Tuon jälkeen on kanta erittäin huolestuttavasti pienentynyt, vuosina 2001-2008 keskimäärin yhdeksän prosenttia vuodessa. 20 Huhtikuussa ollaan jo vasomisalueilla . Metsäpeurojen määrä lisääntyi Kainuussa vuoteen 2001 saakka, jolloin saavutettiin 1 700 yksilön taso. Suden tappamasta metsäpeurasta ei paljon jälkiä jää maastoon havainnoitavaksi. Metsäpeuralle on tyypillistä selkeästi eriytyneet talvija kesälaitumet sekä niiden välillä tapahtuvat kevätja syysvaellukset. Mukana ovat olleet niin paikalliset metsästysseurat kuin vapaaehtoiset ja Metsähallitus. Silti Kainuun kanta on voimakkaasti taantunut. Hyvin reittiuskollisia Eläinten elämänrytmiin on vuosikymmenten aikana perehtynyt Perhossa asuva Jouko Anttila. Metsäpeura vaihtaa laitumiaan ajoittain. Vaatimet vasovat pääasiassa soilla ja niiden reunojen metsätiheiköissä. Vaatimet palaavat vuodesta toiseen vasomaan samoille alueille. Se on itsestään selvää, että susi on peto joka syö lihaa koko ajan ja jostain se sen ottaa. Salamanperän peuratarhalle tuodut kaksi vaadinta vuonna 1979 ja kaksi hirvasta vuonna 1980 olivat ensimmäiset siirretyt yksilöt ja osakannan perusta. Ähtärin, Karstulan, Pylkönmäen, Multian ja Saarijärven alueella elää pieni osakanta, joka on peräisin Ähtärin eläinpuistosta. Metsäpeuran rotupuhtautta on tuettu monin erilaisin keinoin, kuten pystyttämällä korkea aita poronhoitoalueen ja metsäpeurapopulaation väliin. Suomenselän kanta syntyi siirroksina, takaisinistutuksina Kuhmosta. Hoitosuunnitelmassa esitetään, että Kainuun osakannan taantuma pysäytetään. Viime vuosina Suomenselän metsäpeurojen talvilaitumien ydin on sijainnut Lappajärven itäja pohjoispuolella. Parin talven kuluttua sieltä tavataan jo koko lauma. Suomenselän metsäpeurat elävät kesäkauden laajalla alueella Eteläja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan suoalueilla, pohjoisimmat yksilöt aina Pyhännän, Vaalan ja Rantsilan välisellä alueella. Suurimmat hirvaat nauttivat jäkäliköistä erillään laumoista. Uusia talvilaitumia etsii ensin muutama yksilö. – Minua ja montaa muuta paikallista luonnonystävää ihmetyttää, että kansallisesti ja ylikansallisesti suojelutahot työntävät tietoisesti tai ymmärtämättään metsäpeuran petojen pääravinnoksi. – Ne ovat niin uskollisia reiteilleen, että liikkuvat vuosittain liki samoina päivinä samojen puiden väleistä, tietää Anttila. Talvikaudeksi metsäpeurat kerääntyvät pinta-alaltaan suppeammille talvilaitumille. Salamajärven kansallispuistoon Perhon ja Kivijärven rajalle siirrettiin kymmenen metsäpeuraa vuosina 1979-1980 erillisen kannan muodostamiseksi siltä varalta, että Kuhmossa metsäpeurakantaa kohtaisi odottamaton tuho. Suomenselän ja Kainuun osakannat ovat liki ainoita tämän peuralajin esiintymiä maailmassa. Metsäpeurojen keskeisiä esiintymisja vasomisalueita on rauhoitettu hakkuilta Elimyssalossa ja Lentuassa. Seutu on osa vaellusreittiä, josta eläimiä siirtyy Rantsilaan ja Pyhäntään. Toimenpiteisiin ei ole ryhdytty, koska kanta vain laskee. Metsäpeura on poroa suurempi, pitkäjalkaisempi ja -kuonoisempi. Tämän maaliskuun luku oli enää 700 yksilöä.. Vasan raatelupaikkaa ei edes huomaa parin päivän päästä. Paino uroksilla eli hirvailla 70–150 kg, naarailla eli vaatimilla 40–100 kg. Suurin osa Suomenselän metsäpeuroista talvehtii Pohjanmaan puolella Perhossa, Alaja Lappajärvellä, Vimpelissä sekä Halsualla. Metsäpeuraa on maapallolla pieni populaatio, vaikka se ei ole Perhossa harvinaisuus. Avustin Oulun yliopiston Kalevi Heikuraa keräämällä hänelle tietoja metsäpeurasta. Keski-Suomen alueella liikkuvat metsäpeurat elävät puolestaan vasomisaikaan ja kesälaitumella arviolta muutaman sadan yksilön kantana Pihtiputaan ympäristössä
Elokuun lopussa on vasa enää alle puolella. Viime syksyltä on hirvimetsältä näköhavainto, miten suolla yksittäinen susi seuraa metsäpeuran vasaa ja hetkessä kaataa sen ja tappaa. Vaikka sudet käyttävät ravinnokseen pääosin hirveä, ne saalistavat metsäpeuran vasoja ja nuoria yksilöitä keväällä, kesällä ja alkusyksyllä. Toissa syksynä oli lähistöllä kaksi sutta kaksi päivää. Johanna Heikkilä MAROCCHI FIRST 12/76 Keveyttä ja toimintavarmuutta. Syötetään susille Metsäpeurakanta on romahtanut Kainuussa susien vuoksi. Eläin on kuitenkin arvoriistaa ja sellaisena halutaan säilyttää. Tässä tilanteessa, kun petoja on laumoina, ne puhdistavat peurakannan minimiin. Asia selviää seurantajaksolta 2011-2015. Se on itsestään selvää, että susi on peto joka syö lihaa koko ajan ja jostain se sen ottaa. Susien saalistus kohdistuu myös aikuisiin metsäpeuroihin. Suomenselän peurojen laskenta tehdään ilmeisesti vasta ensi vuonna. Pantapeuroista tehtyjen havaintojen ja rajavalvontaviranomaisten ilmoitusten perusteella arvioitiin, että joitakin metsäpeuroja jäi talvehtimaan Venäjän Karjalan puolelle rajan läheisyyteen. Joitakin eläimiä joudutaan lopettamaan liikenteessä vammautumisen vuoksi. Suomenselän osakanta on parhaimmillaan ollut 1 400 yksilöä (2006). Vasat pääsääntöisesti häviävät jälkiä jättämättä, mutta näyttöä on siitä, että asialla ovat suurpedot. 21 Kultamitallisarvet. Kuva: Oskari Pitkäaho Kanta-arviot kertovat Metsäpeuran Kainuun osakannasta valmistui arvio Luontovarakeskuksessa helmi-maaliskuun vaihteessa tehdyn helikopterilaskennan perusteella. Seurantatutkimuksen mukaan pennullisen lauman naarassusi saalistaa keskimäärin 2,5 vasaa viikossa. Vasoiksi voitiin tulkita 169 yksilöä, jolloin vasaosuus on noin 14 prosenttia koko kannasta. Kainuun osakantaan ei ole myönnetty pyyntilupia vuoden 2002 jälkeen. Arvostettu riistaeläin Suomenselän metsäpeuraa metsästettiin ensimmäisen kerran 1998. 999,MAROCCHI FINN 612SC 1459,EUROOPPALAISIN LAATUMERKEIN Radalle ja metsälle Muista myös ja metsästysja ratapatruunat! VIHIKARI 3, 90440 KEMPELE 08 520 99 99 / INFO@REMES.FI WWW.REMES.FI. Suomenselän peurakannaksi arvioitiin vuonna 2015 kaikkiaan 1 250 yksilöä. – Pedot ovat se suurin syy metsäpeuran heikkoon tilaan. Porukan jäljiltä löytyi heti kolme peuranraatoa, kertoo metsäpeurojen elinoloja hyvin tunteva perholainen Jouko Anttila. Metsäpeuran sarvien trofeearvostelussa kiinnitetään huomiota piikkiluvun lisäksi esimerkiksi sarvipuoliskojen symmetriaan, silmäja kakkoslapioiden sekä ahmapiikin pituuteen sekä kärkilapion leveyteen. Luonnonvarakeskuksen selvitykset kertovat, että noin 86 prosenttia pantanaaraista vasoo. Kanta on siten nopeasti taantuva. Lupia on ollut vain hyvin rajoitetusti. Sotkamon alueella talvehtineen Kainuun metsäpeurakannassa oli viime syksynä ollut vasoja 13 prosenttia, nyt enää 11 prosenttia. Harvinaisia uroshirvaan pyyntilupia on ollut enää joitakin hankittavissa metsäpeuraalueella
Nyt myydään kauden edullisimmat tikka-paketit 799,1390,Sisältää Burris 2-7x35 kiikarin, Optilock jalat ja Tikka asepussin Tikka T3 Lite SS Cal. 6,5X55 ja 308 Win Musta tai Camo, Piipunpituudet 26, 28 ja 30” Kysy myös vasurina 1090,26, 28 ja 30” piipulla 1995,TIKKA T3X UUTUUSMALLIT SAAPUVAT MYYMÄLÄÄMME 308, 222, 6,5X55, 9,6 X 62 Tikka kivääripussi kaupan päälle! 995,Piipunpituudet 28 ja 30”
Tarjoukset voimassa 14.5.2016 saakka Tilaa ostoksesi suoraan kotiovelle helposti verkkokaupastamme osoitteessa HHsport.. Kotimainen vaihtoehto 1090,Se varmin vaihtoehto! 49 95 1995,vähittäin 4,95/ras 39 90 10 ras 10 ras Ei aseita enää sängyn alle! 49 95 35,17 90 18 90 39 95. pienoiskiväärin kanssa radalle! 1390,699,649,www.HHsport.
– Kyllä ilvekselle kelpaavat valkohäntäpeurat ja erityisesti metsäkauriit, veteraanimetsästäjä Reijo Sundqvist vakuuttaa. 1970-luvulta lähtien kanta on selvästi vahvistunut. Kannan tiheydestä on alkanut esiintyä yhä enemmän kritiikkiä. Lempeältä vaikuttava tupsuhäntä rinnastetaan melkein pirtissä kehräävään kotikissaan. S uomen ilveskanta oli kohtuullisen runsas aina 1880-luvulle saakka, mutta jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä ilves oli lähes hävitetty Suomesta järjestelmällisen vainon seurauksena, selvittää Sauli Härkönen Suomen Riistakeskuksesta. – Vuonna 1962 lopetettiin tapporahojen maksaminen, jolloin ilveskanta alkoi hiljalleen elpyä. Mitä silloin tapahtui. 24 Ilveksellä ei ole aina mennyt hyvin Vaino vei lähes sukupuuttoon Suomen ilveskannan sanotaan olevan koko esiintymisalueen tihein. Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa oli noin 2700-2795 yli vuoden ikäistä ilvestä ennen syksyn 2015 metsästyskautta. – Ilveksen ravintoa ovat myös. Tänä päivänä ilveskanta kasvaa kohisten. Tappaa supikoiria Ilves on lihansyöjä, mutta se ei syö kovin monen päivän ikäisiä raatoja. Mutta myös vastustajia löytyy, koska ilves vie pihakoiria ja tappaa lampaita sekä muita hyötyeläimiä. Sotien jälkeen ilves kuitenkin hävitettiin Suomessa lähes sukupuuttoon. Lajiin suhtaudutaan Suomessa pitkälti myönteisesti. Ilveksellä menee nyt hyvin
Silloin maakunnasta löytyi varmuudella 38 pentuetta. Ilveksen tassunjälki on selvästi suurempi kuin koiran. Yhden yön kuluessa ilves voi saalista etsiessään taittaa taivalta pisimmillään yli 20 kilometriä. Pohjois-Satakunnassa oli paikoin yli 30 senttimetriä lunta, mikä vaikeutti laskennan suorittamista. Laskijat ilmoittivat havaintonsa jälkien tarkastajille, jotka tarkastivat ja motittivat kaikki ilmoitetut pentueet. Luonnonvarakeskus antaa uuden arvion Suomen ilveskansasta tulevien viikkojen aikana. Pohjoisessa ilves tappaa poroja. Olosuhteet olivat laskennalle otolliset. Se oli tärkeä tieto, kun 1200 vapaaehtoista etsi yhden päivän ajan talvella 2015 ilveksen jälkiä Satakunnassa. Suomen riistakeskus myöntää poikkeuslupia ilveksen metsästykseen. Vaikka ilves viihtyy parhaiten syrjäisillä metsäalueilla, se on ravinnon perässä hivuttautunut lähemmäksi ihmisasutusta. Ilves rauhoitettiin vuonna 1962. Suunnitelmassa on neljä selkeää päätavoitetta: Suomen ilveskannan tulee säilyä elinvoimaisena, elinvoimaisen ilveskannan läsnäolosta koituvat haitat tulee minimoida, kansalaisten ilvestietämystä on lisättävä ja ilveskannan tulee säilyä ihmisarkana. Tänäkin keväänä valmistuu tulos, joka on petoyhdyshenkilöverkoston tietojen perusteella saatu arvio nykyisen ilveskannan koosta Ison kissan iso reviiri . Laskentaa tehtiin autoilla, traktoreilla, moottorikelkoilla, suksilla ja jalan. Ilveksen reviiri vaihtelee sadasta tuhanteen neliökilometriin. Ilveksellä ei ole aina mennyt hyvin Vaino vei lähes sukupuuttoon – Vuonna 1962 lopetettiin tapporahojen maksaminen, jolloin ilveskanta alkoi hiljalleen elpyä. – Suunnitelmassa toteutetaan linjauksia, joilla ilveskannan hoitoa jatketaan osana Suomen luontoa. Kissaeläinten tavoin se näkee lähes pimeässä hyvin. Pentti Eerikäinen. 1970-luvulta lähtien kanta on selvästi vahvistunut. Uroksen reviiri on suurempi ja sen elinalueella voi elää useampia naaraita. Millaisia asioita ilveskannan hoitosuunnitelma pitää sisällään. Sauli Härkönen muistuttaa yhdestä asiasta. Kantasäätelyllä pyritään pitämään ilveskanta vakaana, säilyttämään eläinten ihmisarkuus ja vähentämään ilveksen aiheuttamia vahinkoja. Etenkin pentuehavainnot ovat tärkeitä. jänikset ja pikkujyrsijät. Sittemmin on havaittu, että saalistus voi olla paikallisesti merkittävää, mutta kokonaisuutena niin metsäkauriskuin valkohäntäpeurakin ovat runsastuneet. Riistakeskus suosittelee, että petohavainnot ilmoitetaan edelleen petoyhdyshenkilöille. Lisäksi alueelta oli ennen laskentaa metsästetty kaksi pentuetta. Lumisateen jäljiltä näkyivät kahden yön jäljet. Riistakeskuksen mukaan on todennäköistä, että alueelle jäi havaittujen lisäksi pentueita, joiden jälkiä ei tavattu laskentareiteiltä. 25 Laskentaa Satakunnassa . Poikkeuslupia suunnattiin ilveksistä kertyneiden havaintojen ja Luonnonvarakeskuksen pentuearvioiden perusteella tiheimmille ilvesalueille ja niille alueille, joilla kanta on voimakkaasti kasvanut. Sauli Härkönen on hoitosuunnitelmaan tyytyväinen. Luvista 497 myönnettiin poronhoitoalueen ulkopuolelle. Aiemmin puhuttiin Sundqvistin mukaan paljon siitä, miten suuri uhka ilves on metsäkauriille ja jopa valkohäntäpeuroille. – Taaksepäin katsottuna tässä on onnistuttu erittäin hyvin. Hoitosuunnitelma Viime metsästyskaudella Suomen riistakeskus myönsi yhteensä 508 poikkeuslupaa ilveksen kaatamiseen. Ilveskannan kasvu on nähty myös kettujen vähenemisenä. Ilves liikkuu useimmiten hämärän aikaan ja öisin. – Ilveksen on todettu tappavan supikoiria, eli siinä mielessä se toimii pienpetopyytäjien apuna
men hampaisiinsa. Runsaan tunnin rallin jälkeen Roki saa vihdoin 753:nnen eläiTerrieri näytti taitonsa Lopen pienpetopyynnissä Supisaaliit jo arkipäivää Luolakoira Rokin saalistilasto karttui Lopella. Tällä kertaa Pulliainen on paikalla loppilaisen KormuLaunonen Metsäveikkojen tilaamana. – Jos se jää alakynteen, se tulee ulos kertoakseen kovasta vastuksesta. Pienpetopyytäjä Ismo Pulliainen kuuntelee koiransa haukuntaa maan alla. Silloin todennäköisesti on mäyrä vastassa, supin kanssa niin ei käy. Ainakin 20 vuotta vanhassa luolastossa meno jatkuu, kun Pulliainen laittaa Rokin uudestaan luolaan. Pulliainen joukkoineen kaivaa hiekkamaata useastakin kohdasta katkaistaakseen maanalaisen rallin. Roki ei saa ahdistettua supia umpiperään, mutta eläin on voinut vaihtua vaikka mäyrään.. 26 M aan alta kuuluu kiivasta patterdalenterrierin haukuntaa ja matalaa murinaa. Sitkeä terrieri on pyytänyt kaikkiaan 753 pienpetoa. Jahtikaverina on Roki, jolla on kunnioitusta herättävä saalislista: noin 500 supia, 218 mäyrää ja puolensataa kettua. Kun Roki on saatu luolasta ulos, Pulliainen lopettaa supin pistoolilla. Roki raahaa supin kaivuuaukolle ja Pulliainen ottaa supin luolasta. Kivikkoisessa mäessa suurten lohkareiden alla olevan luolaston pituutta tai syvyyttä ei tiedä kukaan
Joka tapauksessa naarassupin saaminen tietää, että tältä keväältä on 5-7 poikasta vähemmän. – Tiedän koiria, jotka ovat olleet luolassa 36 tuntiakin. Liika kovapäisyys ei aina eduksi Rokilla on monta luolakoiralle sopivaa ominaisuutta. Sen päässä näkyy jyrkkä käänne ja Turon takajalat. Rokin kyvyt ovat paljolti luontaisia. Jos supi pääsee juoksemaan luolastossa, ralli voi jatkua tuntikausia. Jahdin jälkeen selviää, että kyse ei ollutkaan välttämättä hankalasta luolasta. Rokin apuna oleva mäyräkoira Turo tutkii luolan kymmenessä minuutissa.. Pulliainen pitää Rokin parhaana ominaisuutena, että se tulee käskystä ulos. – Rokin kanssa on ollut tuuria ja taitoa. Sen jälkeen kuluu kaksi viikkoa toipilaana ja pois pyyntihommista. Pulliainen ryhmineen kaivautuu yli kahden metrin syvyyteen ja tekee vielä vaakatunnelin. Rokille tunneli on melko ahdas, mutta koira painuu innolla sisään. Ahtaassa luolassa Roki osaa antaa saaliille siimaa. – Minusta se on hyvä ominaisuus. – Turolla on parin sentin vekki päässään, mikä oli ilmeisesti hillinnyt sen intoa. Turon isäntä Hannu Koukkunen ja Pulliainen päättävät vaihtaa koiraa. Jos tilaa on, Roki menee päälle. Roki on kohdannut parisataa mäyrää, mutta ollut vain neljästi tikattavana. Koira oppii vain sen kautta, että sen kanssa ollaan metsällä. Turo ilmaisee nopeasti, että luolassa on ainakin yksi supi. Muutamat kovat ottelut nuoruudessa opettivat sen varovaiseksi Ari Hulanmäki on virittänyt vaijeriansan luolan suuaukolle. Seuraavalla luolalla, vanhalla ketunpesällä, ei ole ketään kotona. Turo jahtaa supia, ja takaa-ajo tuntuu jatkuvan melko laajalla alueella. Jos koira on kovin aggressiivinen, se saa helposti mäyrältä nenilleen. Luolassa on ilmeisesti jonkinlainen kynnys, johon Turo ei pääse. Roki ja sen hampaissa oleva supi tulevat aika nopeasti ulos. Ismo Pulliainen ja Hannu Kannisto vaihtavat lapiovuoroja, Hannu Koukkunen valaisee kuoppaa. 27 Supi on Rokin palkinto. Supi sen sijaan vaikuttaa päässeen turvaan hyllylle. Se ei ole liian kovapäinen ja aggressiivinen. Supikin paljastaa itsensä näyttäytymällä yhden luolan suulla. Vanhoissa luolastoissa tunneleita voi olla neljässäkin kerroksessa. Osa urossupeista voi olla hyvinkin ärhäköitä. Supisaaliit jo arkipäivää Turo sai parin sentin vekin päähänsä Seuraava hiekkaisella taimikossa oleva luolasto osoittautuu haasteeksi. Luolakoirapyynnissä ei tarvitse palella
Kun mäyrä tulppaa itsensä hiekkavallin taakse, Roki jää odottamaan vallin eteen, että saan kaivettua itseni tulpan kohdalle. 28 Kansi helpottaa seuraavaa kertaa. mäyrien kanssa. Tänä keväänä kaivoimme ensiksi pari metriä syvään ja sen jälkeen neljä metriä vaakaan. Ismo Pulliainen kaivautuu jo kolmatta metriä maan alle. Luola. Luolakoirapyynti kaikkein tehokkainta Pulliaiselle luolapyynti on jo miltei toinen ammatti. Joskus mäyrä saattaa tehdä useita tulppia muutaman metrin välein ja kaivaa koko ajan eteenpäin. Vasta sen jälkeen Roki alkaa kaivaa tulppaa. Ismo Pulliainen mittaa maatutkalla, miten syvällä Roki ja supi ovat. Rautakanki kirveenterällä on luokakoirapyynnin uusin ase. Mäyräkoira Turo lähdössä töihin. Ismo Pulliainen, Roki ja päivän saalis
Supien runsautta osoittaa, että hyvät luolat ovat miltei jatkuvasti asuttuja. Hannu Koukkunen pitää välillä taukoa. Pulliainen ei usko, että supikanta olisi olennaisesti edes vähennettävissä muuten kuin kaikkien seurojen laajamittaisella yhteistyöllä. Seurassa yksi kaveri on erikoistunut kyttäykseen, ja hän on ampunut useita kymmeniä supeja. Todennäköisesti tuonne kalliolouhikkoon ilmaantuu uusi supipari parissa kuukaudessa. pyynti on myös mitä suurimmassa määrin sosiaalista toimintaa. Suurin puute on seurojen haluttomuus järjestää luolakoirapyyntiä, vaikka koiria ja miehiä olisi tarjolla. Pyyntiin saa nopeasti 4-6 koiraa. Kansi on tehtävä huolella, että luolan ilmanvaihto säilyy samana. Pesät kierretään kerran kahdessa kuukaudessa. Noin sata pesää kotitilan lähellä Ismo Pulliaisella on pesiä tiedossa noin sata kymmenen kilometrin säteellä janakkalaisen kotitilansa ympäristössä. Loukkupyynnissä olemme pitäneet tietyllä ryhmällä loukkuja siten, että jokainen käy vuoroviikoin tarkistamassa loukut, sanoo Kannisto. Monet hirvijahditkin alkavat ensin supijahdeilla kun hirvikoirat jahtaavat ensin supit pois metsästä. Ismo Pulliainen käyttää rautakankea. – Aukon suun peitoksi asetetaan vinosti tukevia puita ja ne peitetään havuilla ja maalla. Kaivantoihin Pulliainen rakentaa kannet, jotka nopeuttavat pyyntiä. Juhani Karvonen. Noin sadasta pesästä kolmannes on niin hyviä, että ne pysyvät asuttuina jatkuvasti. Pertti Forsman odottaa luolan suulla. Niin ikään saalista voi saada parissa minuutissa. Pisimmillään luolastot ovat 100 metriä pitkiä ja 100 metriä leveitä, ja syvyyttä niissä on vaikka kuinka paljon. Hyvät luolastot aina asuttuja 95 prosenttia saalista Pulliainen on saanut ”omista” pesistään. Pulliainen pitää luolakoirapyyntiä tehokkaimpana keinona supikoirien hävittämiseen. Pesät ovat miltei poikkeuksetta mäkien ja harjujen eteläja länsirinteillä. Olemme pyytäneet supeja loukuilla ja kyttämällä. Yhden luolan tarkistamiseen menee usein vain pari minuuttia. Näin se houkuttelee uudet eläimet, eivätkä niiden epäluulot herää. Keväinen luolapyynti vie kannasta sukukypsiä yksilöitä. Jos kaikki tahot tekisivät yhteistyötä, tulostakin saattaisi tulla. Olen joskus sanonut, että jahti on supijahtia jonka sivutuotteena tulee hirviä. – Seurojen tulisi järjestää pienpetopäiviä ja pyytää luolakoiramiehiä ja koiria jahtiin. – Jos porukka on innokas ja hyvä, luolapyynti on hauskaa touhua. – Olemme pyrkineet ottamaan luolakoiran kerran vuodessa, ja joskus olemme järjestäneet pienpetopäivän, jolloin olemme saaneet tänne useamman luolakoiran pesille. Riukujen päät jätetään hieman maanpinnan yläpuolelle, jolloin niihin on helppo seuraavan kerran tarttua. 29 Pienpetopyynti on pitkälti myös odottelua – Hannu Kannisto tarkkana, koska alkaa tapahtua. – Olemme käyneet pyynnöstä muuallakin. Eteläisessä Hämeessä toimivan Kormu-Launonen Metsäveikkojen sihteeri Hannu Kannisto pyysi Pulliaista apuun, koska seuralla ei ole omaa luolakoiraa. – Esimerkiksi kyttäyspyynti tulee auttamatta liian myöhään kesällä, jollon supipari on jo pentunsa tehnyt
Reviiri on alue, jota pukki puolustaa muita saman lajin samaa sukupuolta edustavia vastaan. Hiivintämetsästäjälle lupaavia tähyilypaikkoja ovat metsänreunat ruokailupaikkojen reunamilla. Saksassa hyvin tunnettu riistanhoitoalan suosikkiteos tietää kertoa, että siellä juurimukuloita nostetaan – niin kuin perunoita Suomessa – maanpinnalle. Reviirimerkit Kaurispukit valtaavat keväällä itselleen reviirejä, joiden ravinto, ja myös kaurisnaaraat, kuuluvat hallitseville pukeille. Kauriilla on tarkka kuuloja hajuaisti. Kiima-aika ei ole toukokuussa vielä alkanut, vaan naaraat ovat vasta kantavia tai juuri synnyttäneet. Vastasyntyneitä vasoja syövät ahnaasti pedot, joista kettu ja ilves aiheuttavat suurimmat lovet kauriskantoihin. Koiras on aggressiivinen alueelle tunkeutuvia muita koiraita kohtaan. Lyhyille ampumaetäisyyksille on vaikea päästä. Pukki kaapii reviirillään puiden kuorta sarvillaan merkiksi muille koiraille. apilaja heinäkasvit, tarjoavat laadukasta ravintoa keväällä. Viljapelloilta löytyy ohran, kauran ja rukiin oraita. Reviirit ovat halkaisijoiltaan 500-900 metrin suuruisia. Syksyn elonkorjuuvaiheesta jääneelle sängelle ilmaantuu keväällä apilaa, ja ojien penkoille sellaisia ruohovartisia kasveja kuin timoteita. Eri jahtitavat Ennen kuin lähtee kaurismetsälle, on hyvä tietää etukäteen jotain eläinten päivälepoja ruokailupaikoista sekä kulkureiteistä. Tämän vuoksi normaali varuste hiivintämetNaarasta ei saa ampua toukokesäkuussa. Vähäinen risahtelukin voi olla liikaa. 30 K eväällä ja alkukesästä metsäkauriit ovat vilkkaasti liikkeellä, kun ruohovartisia kasveja tarjoutuu syötäviksi. Mukuloita syövät muun muassa metsäkauriit. Vähäinenkin risahtelu ajaa metsäkauriit pakosalle. Rymistelevä kävely ajaa eläimet pakosalle. Pukki myös tekee kuoppia ja merkkailee omia jälkiään hajurauhaseritteillä. Varovainen metsästäjä löytää eläimet joskus myös päivälepopaikoilta. Kauriiden lähelle pääsee jos tietää niiden suosimat herkuttelupaikat. Hakkuuaukeilta eläimet löytävät maitohorsmia, joiden versot ovat herkullisimmillaan ennen lehtien puhkeamista. Riistapelloille syksyllä kylvetyt syysviljan ja öljykasvien seokset, sekä monivuotiset Loppukevään kaurisjahtiin Toukokuussa ja kesäkuun alkuviikkoina metsäkauriit löytävät luonnosta ravintoa myös muualta kuin talvisilta ruokintapaikoilta ja varvikkolaitumilta
Keväällä ja alkukesästä vihreää heinää ja ruohoa on muuallakin kuin lavojen lähellä. Molemmissa tapauksissa pitää luodin lähteä lentoradalleen yhtä tarkasti. Osumaenergian on oltava 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea.. Suomessa hyväksytään metsäkaurisjahtiin niinkin pieni kaliiperi kuin .222 Rem, jos luoti painaa vähintään 3.2 grammaa. Vaaniminen metsässä ja peltojen vaiheilla voi tähän aikaan vuodesta antaa paremman tuloksen. Ampumaetäisyydet Kaurisjahdissa tehollinen osuma-ala, johon osuessaan luoti kaataa eläimen, on korkeudeltaan 19 sentin mittainen. 31 Haulikko sallitaan metsäkaurisjahdissa, mutta käyttely edellyttää viisasta pidättyväisyyttä. Tukea saa käyttää. Komea torni tai lava ei eläimiä houkuttele. Suhteellisesti katsoen osuminen 75 metriltä 23-senttiseen vastaa osumista 62 metrin päästä osumaa 19-senttiseen. Kokenut brittimetsästäjä ja metsästyskirjailija MarshallBall tosin esittää ponnekkaasti kirjassaan The Sporting Ri e , että metsästäjät pyrkivät saamaan myös Englannissa kaliiperin .222 Rem luvalliseksi metsäkaurisjahdissa, koska .243 on tässä hommassa järeänlainen. Loppukevään kaurisjahtiin sästyksessä on ampumakeppi eli tähtäyskeppi. Tuulen suunta voidaan ottaa huomioon silloinkin kun mennään lavapiiloon. Matti Meikäläinen, joka on harjoitellut sen verran että uskaltautuu kokeeseen ja pääsee läpi, ei ehkä ensimmäisellä kerralla, mutta uudella yrityksellä pystyy osumaan 19-senttiseen jonkin verran lähempää. Näin pienikaliiperista ei ole lupa käyttää Englannissa, missä minimit ovat olleet .243 Win ja 6 mm Remington. Kun hiipii metsässä, pitää liikkua vastatuuleen. Kaliiperit Suomessa hyväksytään metsäkaurisjahtiin niinkin pieni kaliiperi kuin .222 Rem, jos vain luoti painaa vähintään 3.2 grammaa ja jos osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna on vähintään 800 joulea. Metsästäjä liikkuu hyvin hitaasti ja pysähtelee välillä muutamiksi minuuteiksi tarkkailemaan. Skotlannissa .222 Rem on sallittu. Odottelu lavalla on turhaa, jos eläimiä kiinnostavat ruokapaikat ovat muualla. Tähän metsästyksen lajiin vakavammin hurahtaneilla henkilöillä on kuitenkin useita vahtilavoja. Nykyisessä metsästäjän ampumakokeessa, hirvieläinkokeessa, ammutaan 75 metriltä 23 sentin osuma-alaan. Ampumalavalta tai -tornista käsin tuulen suunta ei ole aivan yhtä tärkeä tekijä, sillä muutamien metrien korkeudelta metsästäjän haju ei leviä sieraimiin yhtä herkästi. Niitä kiinnostaa ruoka
Yleisase erikokoisten kauriiden jahtiin .243. 32 Matti Meikäläinen saisi luodikolla 75 metrin päästä osumaan pystystä vapaalta kädeltä kuvaan piirretyn ympyrän kehän sisälle. Sininen: maksa. Jousellakin on lupa kaataa metsäkauriita. Punainen: sydän. Kauris ei ole pyyn kokoinen. Nuolukivi kuuluu ruokintapaikkojen ja riistapeltojen perusvarustukseen. Järeillä hauleilla ladattu patruuna. Metsäkauriin tehollisesta osuma-alueesta hän ampuisi useimmat laukaukset ohi. Kellertävä: keuhkot. Se vaatii taitoa ja kunnolliset välineet.. Pukin tuntee sarvista
Tällainen olisi tarkkuus, jos vain tähtäämisen tarkkuus ja luodin lentoradalle lähettämisen tarkkuus otettaisiin huomioon. Ampumahiihtäjät kansallisen ja myös kansainvälisen tason kilpailuissa ampuvat makuuasennosta 50 metriltä 4.5 sentin maaliin. Pystystä, vapaalta kädeltä, Matti Meikäläisen tarkkuudesta sai hyvän kuvan vanhanmallisessa metsästäjän ampumakokeessa, jossa ammuttiin pystystä 65 sentin ampuma-alaan 75 metrin päästä. Vasemmalta oikealle .30-06, .243, .222 Jousimies tai -nainen saavuttaa riittävän tarkkuuden säännöllisellä harjoittelulla. Kahdeksikot (36 senttiä läpimitaltaan) ovat jo ”lipsahduksia” tai ”huonoja”. Tämän perusteella 70 metriä on hiukan liian pitkä kaurismatka huipuillekin. Jouko Piirola. Useimmat pääsivät läpi, mutta eivät aina ensimmäisellä yrityksellä. Maali, jonka läpimitta on 4.5 senttiä 50 metriltä, vastaa 19 sentin maalia 227 metrin päässä. 33 Lavalta tai tornista käsin ampuessaan metsästäjä saa hyvän tuen ja ampuu tarkasti. Matti Meikäläinen pystyy vastaavaan tarkkuuteen kaurismaaliin vapaalta kädeltä 21.5 metrin päästä. Jousiampujat osuvat maailmanmestaruuskilpailuissa 70 metrin matkalta vuoroin kymppiin (12.2-senttiseen), vuoroin yhdeksikköön (24.4-senttiseen). Tuuli, ilmanvastus ja luodin lento-ominaisuudet vähentävät kuitenkin tuntuvasti matkaa. Seuran ampujista ne, jotka osallistuvat kilpailuihin, ampuvat tähän tauluun 18 metriltä melkein kaikki laukaukset. Seuran valioampujien, jotka osallistuvat kilpailuihin ja harjoittelevat säännöllisesti, ampumamatkat olisivat hiukan alle 62 metristä selvästi alle 227 metriin. Tämäkin olisi jo hiukan liikaa, sillä huteja (haavoittavia laukauksia) tulisi liikaa. Kaurisjahdissa vastaavaan 19 sentin tarkkuuteen tämä ampuja pääsisi 82.6 metrin etäisyydeltä. Jousiampujat käyttävät Suomessa kilpailuissa 18 metrin matkalla läpimitaltaan 20 sentin taulua. Kansallisen (ja kansainvälisen) tason ampumahiihtäjä osuu 50 metrin päästä pystyasennosta useimmat laukauksensa 11.5 sentin tauluun. Seuran valioampujien ampumamatkat kaurisjahdissa asettuvat jonnekin näiden kahden, 21.5 metrin ja 82.6 metrin välille. Tarkkuus riittää 17 metrin päästä metsäkaurisjahtiin. Pyörillä kuljetettava piilokoju. Huteja tulee silloin tällöin
T5minipannan akku kestää 25-30 tuntia yhdellä latauksella ja T5 pannan 20-40 tuntia Garminin etuna on edelleen sen VHF-pohjaisuus. Alpha-käsilaitteeseen ei ole tälle keväälle uutta päivitystä. Koiran näkyvyyttä voi parantaa sytyttämällä T5-koiralaitteen kirkkaat merkkivalot etäältä. A merikkalaisen Garminin GPS-laitteet ovat olleet Suomen markkinoilla jo kymmenkunta vuotta. Minipanta on kevyempi versio T5koiralaitteesta. Ne toimivat T5-lähetinkaulapantojen kanssa erikseen. – Laitteen voi myös määrittää pelastustilaan, jossa radio pidentää päivitysväliä automaattisesti, kun akussa on virtaa jäljellä alle 25 prosenttia virtaa. – Minipannalle on kysyntää osin sen takia, että pienten koirarotujen käyttö metsästyksessä on kasvanut. Sen ansiosta metsästäjällä on 12 tuntia aikaa löytää eksynyt koira. Akun kesto ja kantomatka ovat hieman lyhempiä kuin normaaliversiossa, mutta käytännössä erolla ei ole mainittavaa merkitystä, sanoo Ville Laakso Garmin Nordic Finland Oy:stä. Valo on hyödyllinen kytkeä päälle, jos koira lähestyy tietä, sanoo Laakso. Yhtiö tuo maahan myös Alpha 100 ja Astro 320 -koiralaitteita. Minipanta on 25 prosenttia kevyempi ja 30 prosenttia pienempi kuin normaali T5-panta. Garmin on valmistettu puhtaasti metsästyskäyttöön. – T5-koiralaite on päälle kiinnitettävä, erittäin herkkä GPSja GLONASS-vastaanotin, jonka LED-huomiovalot aktivoidaan Astro 320ja Alpha 100 -laitteesta. Ominaisuuksiltaan minipanta vastaa täysin normaalipantaa. 34 Koiralaitteiden valmistajat panostavat käytännöllisyyteen Pannat kevenevät ja yhteydet paranevat Kotimaisista valmistajista Tracker ja Ultracom hallitsevat koiralaitemarkkinoita. Garminilla on valikoimissaan Alphaja Astro-koiralaitteet, joissa tutka on yhdistetty pantaan. Garminin GPS toimii niin amerikkalaisten GPSkuin venäläistenkin GLONASS-satelliittien kautta. Garminin uutuus on minipanta pienille koirille, kuten mäyräkoirille tai beagleille. Koiralaite ottaa signaalin enintään 14,48 kilometrin päähän vakioantenneilla, lisätarvikeantenneilla pidemmälle. Pannassa on säätövaraa, joten se soveltuu aika monelle rodulle. Garmin on markkinoiden vahva ulkomainen valmistaja. – Mitä enemmän satelliitteja on, sen nopeampi ja tarkempi on. Garmin on markkinoiden ainoa VHFpohjainen laite
Hyvät akut maksavat parikymmentä euroa. Trackerin uusin malli on G1000 Maximal, joka on maailman ensimmäinen 2G:n lisäksi myös 3G-verkkoja hyödyntävä koirapanta. Koiralaitteet eivät ole lyöneet itseään läpi yhtä vahvasti Keski-Euroopassa kuin Pohjoismaissa. – Mitä huonompi verkko on, sen enemmän laite tarvitsee virtaa. Kantomatka voi olla pitempi mobiililaitteissa, mutta mobiiliverkon loppuessa myös kantomatka loppuu. integroitu vilkkuvalla teholedillä toteutettu kirkas huomiovalo. VHF:n ansiosta lupamaksut ovat noin 20 euroa vuodessa. Tämä parantaa toimintaa koiran liikkuessa huonossa kentässä. Yhdenkään valmistajan koiralaitteissa ei ole 4G-ominaisuutta. VHF-järjestelmä ei vaadi puhelinverkon olemassaoloa, minkä vuoksi katvealueita on hyvin vähän. Lisäksi VHF:n suorityskykyä voi parantaa antenneilla jopa useita kymmeniä prosentteja. Pannan perustekniikka ja toimintaperiaate eivät eroa merkittävästi edeltäjistään. – Kun operaattorit uudistavat tukiasemiaan, osa 2G-verkon taajuuksista siirretään 3G:n käyttöön, koska taajuudet ovat päällekkäisiä ja 3G on 2G:tä parempi useilla mittareilla. Metsästys-, kalastusja alan liikkeet UUTUUS! Kolmitoiminen Dianova Cook, suojakahvalla Huipputehokkaat FSL100 teroitustimanttilaikat Suomalaiset aseja eräkirjat Katso www.armafennica.fi puh. Ominaisuuksiltaan minipanta vastaa täysin normaalipantaa. Trackerin Hannu Lohen mukaan 4G ei ole tällä hetkellä ajankohtainen, mutta esimerkiksi kymmenen vuoden päästä tilanne voi olla aivan toinen. Virtaa riittää vuorokaudeksi, vaikka ledi olisi koko ajan päällä. Novus-panta on fyysiseltä kooltaan edeltäjiään pienempi ja laitteen muotoilu on uudistunut. – Viime vuosina markkinat ovat olleet tasaiset eikä suuria muutoksia markkinoilla ole ollut. 3Gverkossa kuuluvuus on parempi ja ruuhkassa se pystyy ottamaan samanaikaisesti enemmän yhteyksiä yhdellä taajuudella ja data kulkee verkossa nopemmin. Kehitys kulkee yleensä niin, että ominaisuudet ovat vuosia käytössä puhelinverkossa, minkä jälkeen kypsää ja toimintavarmaksi koettua teknologiaa voidaan alkaa käyttää esimerkiksi koiralaitteissa. Suomessa 3G-peitto on jatkuvasti parantunut. Yksi tähän vaikuttava tekijä on se, että koirametsästyskulttuuri on muualla erilainen kuin meillä, sanoo Lasse Väyrynen Ultracom Oy:stä. Juhani Karvonen – VHF-järjestelmä ei vaadi puhelinverkon olemassaoloa, minkä vuoksi katvealueita on hyvin vähän. 35 paikannus. Uusi malli toimii samalla ohjelmalla kuin edeltäjänsäkin. Ultracom Oy toi pari vuotta markkinoille uuden Novus-koirapannan. Paino on samaa luokkaa kuin vanhoissa malleissakin, akut ja kestävä rakenne määräävät pannan painoa. – Täysin uuden muotoilun ja elektroniikan lisäksi yksi toiminnallinen uutuus on pantaan – Minipannalle on kysyntää osin sen takia, että pienten koirarotujen käyttö metsästyksessä on kasvanut. Akun käyttöaika on 60–90 tuntia olosuhteista riippuen. 3G:stä ei ole hyötyä kaikilla metsästysalueilla, koska verkkoa ei ole joka paikassa. Ei 4G-ominaisuuksia Tällä hetkellä Suomeen rakennetaan 4G-verkkoa sitä mukaan kuin uusia tukiasemia syntyy. Novus-panta kaikille Ultracomin yhtenä suunnittelun lähtökohtana on laitteiden helppokäyttöisyys. – Sama panta sopii niin pienille kuin isoille koirillekin. Lisäksi 3G-verkon tukiasemissa on sama taajuus, jolloin panta voi olla yhteydessä moneen tukiasemaan yhtä aikaa, ja vaikka vastaanotto tapahtuu palasissa eri tukiasemiin, yhdistellään se kokonaiseksi verkossa. Hyvien akkujen merkitys korostuu huonoissa olosuhteissa. 0407677038 1985 -2015. – Pyrimme siihen, että Tracker voisi olla entistä enemmän keskitetty työkalu metsästäjän ja metsästysporukan käytössä. Väyrynen kehottaa panostamaan laadukkaisiin akkuihin. – Syksyllä toiminta keskittyy tulevien vuosien asioiden kehittämiseen ja palvelutuotannon varmistamiseen kuluvalla jahtikaudella, sanoo johtaja Hannu Lohi. Lohen mukaan Tracker tiivistää kuluvan vuoden aikana yhteistyötään eri riistaorganisaatioiden kanssa, jotta Trackerin ohjelmilla voitasiin välittää etistä paremmin tietoja. – Tärkeintä on tuottaa sellainen palvelu, josta kullakin ajanhetkellä on paras mahdollinen hyöty metsästäjälle. – Muutamin paikoin 2G-peitto on jo kadonnut, koska tehokkaampi 3G on vallannut alueen. Lisäksi VHF:n suorityskykyä voi parantaa antenneilla kymmeniä prosentteja. G1000 Maximal Trackerilta ei ole syyskuun jälkeen tullut päivityksiä koiralaitteeseen
Zoomia ja isoa muistikorttia haikaillaan Keveiden videokameroiden kohdalla metsästäjät haikailevat kovasti zoomin eli kuva-alan rajaamisen mahdollisuutta. Sa. Varusteisiin tai päähineeseen asennettavan keveän ja HD-kuvalaatua tallentavan videokameran käyttäminen on helppoa. Actioneli toimintakameroita on tarjolla lähinnä kahta ratkaisua: toinen laitetyyppi on isokokoisempi ja toimii myös muissa lajeissa, esimerkiksi moottoripyöräilyssä tai laskuvarjohypyssä kypäräkamerana. Myös hinnat ovat kavunneet alaspäin. 36 Metsästäjät käyttävät aseja kypäräkameroita elämysten tallentamiseen Jahtitilanteet videolle entistä edullisemmin Jo muutaman vuoden ajan on jahtitilanteet voinut kuvata livenä mukana kulkevien kypäräkameroiden tai aseen piippuun asennettavien pienikokoisten kameroiden ansiosta. Kuvakulma mahdollistaa laajemman näkymän tallentamisen, sillä osassa kuvapinta-alaa näkyy myös osa metsästäjää, useimmiten ainakin osa käsistä ja aseen piippu. P arin viime vuoden sisällä metsästäjien asekameraharrastus on noussut jo sen verran laajaksi, että markkinoille on tullut uusia merkkejä. Toinen on pienempi ja on yleensä asennettavissa aseen piippuun. Samalla metsästäjät ja muutkin kuluttajat ovat oppineet arvioimaan oman kamerankäyttönsä vaatimuksia: kaikki eivät tarvitse tai vaadi samoja ominaisuuksia kameraltaan ja sen antamalta kuvalta. Toki koiran pyöriminen edessä tallentuu hyvin muistikortille, samoin riistaeläin jopa 35-40 metriin pienimpienkin kohdalla, ja aseen laukaisu etenkin iltatai aamuhämärässä on komea näky. Aseen piippukamerassa ei metsästäjää näy, sillä se tallentaa näkymän aseen piipusta eteenpäin
Burrellin pakettiin kuuluu myös USBkaapeli tietokoneeseen yhdistämistä varten. Suositeltavaa on käyttää niin sanottuja nopeita Micro SD. Markkinoilla uusia tulokkaita CamPark Paparazzi on markkinoiden tulokkaita. Kameralla kuvaa 1080ja 720-p HD-kuvaa 8-12 tuntia, tietenkin muistikortin koosta riippuen. GoPro-kamerat ovat monikäyttöisempiä ja siksi hinnakkaampia kuin perusasekamerat. Still-kuvien koko on 5 MB. HD (720 p)-videokuva saa kehuja, samoin pitkillä etäisyyksillä 60° kuvasuhde näyttää riistakohteen aikaisempaa suurempana videolla. Laite on näppärän pitkänomainen ja siksi helppoa kiinnittää aseen piippuun samaan linjaan sen kanssa. 37 CamParkin Paparazzi on huokea ja näppärä uutuus. TD2:n mitat ovat painon osalta 64 grammaa ja ulkoisilta mitoiltaan 95 x 28 mm. Paparazzi-actionkamera tallentaa tilanteet suoraan suorittajan näkökulmasta. Akun kesto ja muistikortin tilan riittävyys ovat useimmiten tarkasteltavien kriittisten ominaisuuksien listalla. Laite on pieni (64 grammaa) ja kompakti kooltaan (95mm x Ø 26mm), mutta suuri ominaisuuksiltaan. Kameran paino on 147 grammaa, mitat korkeus 5,80, leveys 3,40 ja syvyys 9,50 senttiä. Videoiden tallennus tapahtuu 2-32GB Micro SD -muistikortille, jotka on hankittava erikseen. Midlandin uusi malli tarjoaa jopa roiskevesisuojan. Contourin hyvä ja huono puoli on 170 asteen kuvakulma, eli paljon laajempi kuvakulma; varsinainen kohde näkyy pienempänä, mutta kaikki – ja varmasti hiukan ylimääräistäkin – tarttuu kuvanauhalle. Burrellin laite sopii kaikkiin aseisiin, metsästystilanteisiin ja rata-ammuntaan. Contourin ROAM mainitaan myös usein jahtivideoinnin yhteydessä. Kameran hinta on ollut 200-250 euroa, joistain paikoista saa perusmallia jopa noin 150 euron hintaa saman merkin edistyneempien mallien tullessa markkinoille. Laite on vesitiivis metriin saakka. Keväällä 2016 Contour Roam 2 –kameraa, joka kuvaa myös veden alla, saa esimerkiksi Kodin Anttilasta jopa alle 80 euron hinnan. moin akun kesto ja muistikortin tilan riittävyys ovat useimmiten tarkasteltavien kriittisten ominaisuuksien listalla. Kamera on rekyylinkestävä ja roiskevesitiivis. Pieni a c t i o n k a m e r a kuvaa videot täydellä 1280x720P HD -teräväpiirtoresoluutiolla äänen kanssa. Burrellin HD Gun Cam -asekamera nousee esille nettikeskusteluissa haluttuna vaihtoehtona. Laite on helppo ja nopea kiinnittää ja käyttää, sillä siinä on pikakiinnike kiväärille tai puoliautomaatille sekä sen lisäksi tarrakiinnike päällekkäispiippuiseen haulikkoon
Kamera on vesitiivis jopa 40 metrin syvyyteen saakka. Kamera on monikäyttöisempi, sitä näkee paljon laskettelijoilla, vesiurheilun ystävillä, laskuvarjohyppääjillä ja motoristeilla ja sillä kuvaa jopa 1080 p HD-kuvaa. Laitteessa on myös Auto Low Light -toiminto, joka mahdollistaa kuvaamisen myös hämäräolosuhteissa 1,4 luxiin saakka. Laitteen mitat ovat korkeus 3,97, leveys 5,72 ja syvyys 2,86 senttiä. Kameran hinta Gigantissa on 429 euroa. Laite kuvaa tilanteet 120° laajakulmalla, jolloin näet enemmän tapahtumia myös kohteen sivuilta. Toinen kiintoisa asekamerauutuus on Retkitukun 179,90 euron hintaan kaupittelema Midlandin XTC270, joka korvaa aikaisemman saman merkin XTC285-mallin. muistikortteja (Class6-Class10). Kameralla saa still-kuvia 12 MP koossa, siinä on ladattava Li-Ion -tehoakku ja HDMIsekä WiFi-liitännät. Akunkesto on jopa kolme tuntia. Kameran mukana tulee monipuolinen kiinnityspaketti, jonka avulla se voidaan kiinnittää mukaan moneen menoon, kuten esimerkiksi metsästykseen, kalastukseen, hiihtolajeihin ja moottoriurheiluun. Se on täysin käyttövalmis, ei monimutkaisia asetusvalikkoja ja nopea käynnistys liukukytkimestä. Paparazzi actionkamera tallentaa maksimissaan 20 minuutin pituisia yhtäjaksoisia videoleikkeitä. Contour ROAM saa kehuja aseystävällisen muotoilunsa vuoksi; kamera on helppoa kiinnitää piippulinjan mukaisesti aseen alle. Laatu maksaa vaan on monikäyttöistä Action-kuvaamiseen vakavammin satsaavat saattavat hankkia GoPro-sarjan tuotteita, joista esimerkiksi GoPro Hero 3 + Black Edition sopii aseen piippuun tai muihin varusteisiin kiinnitettäväksi. 38 Action-videokuvaaminen on tullut mukaan myös metsästykseen kiväärija asekameroiden osalta. Myös käyttömukavuutta on ajateltu. Eränetti myy laitetta 109 euron hintaan. Burrellin Target HD2 on suosittu ja edullinen vaihtoehto. Videoita voi katsella asettamalla muistikortti suoraan tietokoneeseen tai yhdistämällä kamera mukana tulevalla USBkaapelilla tietokoneeseen. Midland XTC285 camo action -kameran tärkeimmät ominaisuudet ovat joko 720 tai 1080p FullHD videokuva, MossyOak–camokuvio kameran pinnalla ja siihen sopiva roiskevesisuoja, pieni koko 42 x 85 x 30 mm ja paino 93 grammaa. Kuvanvakain poistaa turhan tärinän ja tehokas mikrofoni tallentaa kaikki tilanteen äänet selkeinä. Aseen pieni rekyyli tai mahdollinen muu kameran heilunta eivät vaikuta häiritsevästi kuvaushetkellä. Antti Kauranne. Piippukamerassa ei metsästäjää näy, sillä se tallentaa näkymän aseen piipusta eteenpäin
Lisätietoja: kolineramessut. Kainuun 2016 Erämessut pidetään Kaajanihallissa ja sen läheisyydessä olevalla puistoalueella 21.-22.5. Luvassa on laaja messukattaus niin metsästäjille, kalastajille, retkeilijöille, ulkoilijoille kuin luontoharrastajillekin. Lisätietoja: www.eramessut. Riihimäkeen Riihimäen joka toinen vuosi järjestettävät Kansainväliset Erämessut ovat 9.-12. M essukausi käynnistyy Lapin Erämessuilla 13.-15. . Kolmannessa eli 1500 neliömetrin kokoisessa hallissa on perhokalastuksen heittonäytöksiä. Kajaaniin Toukokuussa messuillaan jo myös Kajaanissa. Kolille 30-vuotisjuhliaan viettävät Kolin Erämessut pidetään Kolin Merilänrannassa 8.-10. blogspot.com/ Lappi-Areenalla on nyt käytössä messuväelle ensimmäistä kertaa kolme hallia. – Missään muualla ei tätä lajia pääse näkemään sisätiloissa, Kuoksa vinkkaa. Messuilla on muun muassa eläinten täyttämisen suomenmestaruuskilpailut, trofeenäyttely ja luonnonturkishuutokauppa. – Jäät ovat vielä jäässä eivätkä kannattele enää kalastajia, eikä täällä päin rapsutella siihen aikaan vielä puutarhojakaan, joten ihmisillä on hyvin aikaa.. – Messuille saapuu paikalle noin 200 esillepanijaa, jotka ovat sekä yhdistyksiä että yrityksiä, kertoo messujen järjestelypäällikkö Eki Lintunen. Järjestäjät pitävät uutta aikaa hyvänä, koska siitä on tasan kuukausi metsästyskauden alkuun. – Kävijäämärä on pysynyt vakiona, ja se näkyy myös näyttelilleasettajien innokkuudessa, kertoo Riihimäen Messut Oy:n toimitusjohtaja Ninni Pulli. Messut tarjoavat totuttuun tapaan kaikkea mahdollista metsästyksestä, kalastuksesta, retkeilystä ja luonnosta. 39 Kesä monine messuineen on jo lähellä. Lisätietoja: www.kainuuneramessut. Messut ovat järjestyksessä toiset. Viimeksi eräkansa tapasi Riihimäellä vuonna 2014. Kävijöitä oli yli 40 000 ja näytteilleasettajioa useita satoja. Tarjontaa riittää ympäri Suomea. – Jäät ovat vielä jäässä eivätkä kannattele enää kalastajia, eikä täällä päin rapsutella siihen aikaan vielä puutarhojakaan, joten ihmisillä on hyvin aikaa, perustelee tiedotuksesta ja markkinoinnista vastaava Erkki Kuoksa. . . Rovaniemellä luotetaan siihen, että toukokuu on Pohjois-Suomen suurimmalle tapahtumalle hyvä aika. heinäkuuta. Lisätietoja: www.lapinmessut. kesäkuuta. toukokuuta. Lapin Erämessut vetävät väkeä lähinnä koko PohjoisKalotin alueelta sekä Oulusta ja Kainuusta. Tänä vuonna messut ovat ensimmäisen kerran heinäkuussa, aikaisemmin ne on pidetty ennen juhannusta. Kainuun kaikkien aikojen ensimmäiset erämessut järjestettiin vuonna 2014. Kesän messukausi lähestyy Lapin Erämessut vetävät väkeä koko pohjoisen kalotin alueelta, myös Ruotsista ja Norjasta
40 Afrikkalainen sikarutto pelottanut metsästäjiä pois Baltiasta Virossa tarjolla muutakin riistaa kuin villisikoja Afrikkalainen sikarutto vaikuttaa edelleen Viron villisian pyyntiin ja koko Baltian metsästysmatkailuun.
Ne koskevat lähinnä ruokintaa ja kaadettavien villisikojen sukupuolijakaumaa.. Metsästämme kolmen eri seuran alueilla sen mukaan missä hanhet ruokailevat. Pukkijahtiin jo ennen juhannusta Kaurispukin metsästys on sallittu Virossa kesäkuussa, mutta käytännössä pukkia kannattaa jahdata ennen juhannusta. Hirviä on runsaasti, mutta Virossa koiramies ampuu kymmenestä hirvestä kolme ja passi seitsemän. Viime syksynä Karvon järjestämillä matkoilla ammuttiin yli 700 hanhea. “Liikennettä” ei ole välttämättä edes paikallisten seurojen kesken. Sikarutto on karkottanut suomalaismetsästäjiä. Kaurista metsästetään kesäisin kyttäysja hiipimisjahdilla, joka on hyvin mielenkiintoinen jahtimuoto. – Viron sisällä villisianlihaa voi kuljettaa ulos tartuntaalueilta puhtaille alueille, jos se on testeissä osoittautunut puhtaaksi. Sen sijaan peltopyykanta on runsas. – Osin kyse on metsästäjien omasta varovaisuudesta ja osin siitä, etteivät virolaisetkaan metsästysseurat halua ylimääräistä liikennettä. Viime jahtikaudella yrityksen kautta vieraili maassa noin 200 metsästäjää. – Lehtokurppa on vaikea ammuttava, eikä lihaakaan ole kovin paljon yhdessä linnussa, Karvo sanoo. – Juhannuksen jälkeen pelloilla oleva vilja ja heinä on niin korkeaa, että eläimiä ei tahdo nähdä. Sianlihan ja niistä saatavien tuotteiden maastavienti on kielletty EU:n suoja-asetuksella. Valkoposkihanhia saa metsästää syysmuutolla Hiidenmaalla, Saarenmaalla, Pärnumaalla ja Läänemaalla syyskuun 10. Sellaiset suomalaiset metsästäjät, jotka ovat tekemisissä karjatai sikatalouden kanssa, ovat saaneet viranomaisilta ukaasit, ettei heillä ole käytännössä asiaa Viroon niin kauan kun sikarutto vaivaa. Paras keino puhdistaa välineet on pitää ne saunassa 60 asteesssa tunnin. Yhden prosentin VirkonS-seos on kuitenkin hyvä pöpön torjuntaaine, jota voi suihkuttaa autoon ja vaatteisiin, Karvo vinkkaa. päivästä alkaen lokakuun loppuun. Villisiat tuhoavat aika paljon Jorma Vainikainen vie metsästäjiä hanhijahtiin, jossa on mahdollisuus ampua myös valkoposkihanhia. Teeret elpymässä, metso harvinainen Virossa käydään metsästämässä muutakin kuin villisikoja. Virosta lähtiessä jokaisen metsästäjän on puhdistettava ja desi oitava varusteensa. Tuolloin kaikki lihat on toimitettava samaan paikkaan, sanoo Kari Karvo Vironjahdit Oy:stä. Teerikannat ovat kasvaneet Viron eteläja länsiosissa. Kaurisjahti on kokonaisuudessaan monipuolinen kokemus. Valkoposkihanhia ei saa ampua merellä eikä rannalta. Metso on Virossa harvinainen, vaikka naapurimaassa Latviassa on Euroopan runsain metsokanta. 41 A frikkalainen sikarutto on levinnyt Virossa niin villisikoihin kuin sikaloihin. Karvon arvon mukaan Virossa vierailevien metsästäjien määrä on pudonnut noin 2500-3000:sta noin tuhanteen. Gore-Tex -vaatteet eivät tuota käsittelyä kestä. Lisäksi kaksi opasta etsivät sekä seuraavat aamuisin ja iltaisin hanhien ruokailupaikkoja. Lehtokurppa on suosittu riistalintu, mutta suomalaiselle se on hieman outo saalis. Muutokset villisian metsästyksessä ovat voimassa vuoteen 2018 saakka. – Hanhijahtiin otamme yhteen ryhmään maksimissaan 12 metsästäjää. kanalintujen pesiä ja poikueita, sanoo Karvo. Alueen kanalintukannat ovat vahvistumassa, mutta metsästystä ne eivät kestä. Suomessa suhde tuppaa Karvon mukaan olemaan toisinpäin. – Teerikanta on vahvistumassa, mutta se on vielä rauhoitettuna. – Se onnistuu VirkonS:llä. Jaamme metsästäjät kolmeen osaan ja kaikilla ryhmillä on käytössään pillimies, kuvat, blindit tai muut suojat. Villifasaania ei ole kuin muutamilla alueilla, lähinnä ne ovat karanneita kasvatusfasaaneja
– Alkuhuumassa etenkin kauriskannat romahtivat liikametsästyksen, petojen runsastumisen ja muutaman kovan talven takia. – Riistanhoitoa on opittu nyt aika hyvin. Valkoposkihanhien metsästys on sallittu 80 kilometrin päässä, mutta meillä samojen lintujen ampuminen on täysin kielletty. Virossa myös suurpetojahteihin Kuopiolainen Joren Luontomatkat on järjestänyt metsästysmatkoja eri puolille maailmaa, muun muassa Baltiaan. Viime vuosina sorkkaeläinkantoja on hoidettu ja kauriskannat ovat lähteneet kasvuun ja kestävät jo metsästyksen. – Hinnat riippuvat paketin kestosta, metsästettävistä lajeista ja siitä, missä päin maata metsästystä harjoitetaan. – Suurpetojakin metsästäjä saattaa Virossa päästä ampumaan. Hanhijahtiin vien omat pillimiehet. – Vuosien varrella kokemus on osoittanut, että matkanjärjestäjissä on kirjoa. – Muuttohanhet kiinnostavat syksyisin. Itsenäistymisen myötä markkinat piristyivät ja matkojen järjestely muuttui ammattimaisemmaksi. Viroon metsästysmatkoja yrittäjä Jorma Vainikainen on järjestänyt jo runsaat 20 vuotta. Juhani Karvonen. Muuhun riistaan rutto ei vaikuta. Viron riistakannat laskivat 2000-luvun vaihteessa rankasti liiallisen metsästyksen takia. – Pakettien hinnat eivät ole Vainikaisen mukaan viime vuosina mainittavasti nousseet. Hinnat riippuvat kokonaispaketista Baltian metsästysmatkan hintahaarukka on suuri. – Järjestin matkoja jo ennen kun maa itsenäistyi. Virossa on rusaasti metsästysmatkailuun erikoistuneita yrityksiä. – Suurpetojahdeissa on jokus mahdollista ampua esimerkiksi sutta, jos jahtipäällikkö sellaiseen antaa luvan. 42 Viron kauriskanta kestää nykyisin jo metsästyksen. Viimeksi tänä syksynä yksi tuttu ampui kaksi sutta. Paperisota oli järkyttävän suuri ja paikallisten aseet mitä sattui. Latviassa on mahdollista myös metsästää saksanhirviä ja kuusipeuroja. Maan riistakanta on monipuolinen ja runsas, sanoo Kari Karvo. – Metsät ovat tiheitä, maastopohja erittäin rikkonaista ja mutaista, sekä suurilta osin myös vetistä. Villisikojen metsästykseen on Baltiassa vaikuttanut sikarutto, minkä takia sianlihan maasta vienti on kielletty. Hirvenmetsästykselle olosuhteet ovat aika erilaiset kuin Suomessa. Itse en vie ketään asiakasta sellaiseen paikkaan, jota en olisi itse testannut, sanoo Jorma Vainikainen
Viitasaarelainen Kimmo Vauhkonen oli mukana viimevuotisessa jahdissa. Kesäkuun alkuun mennessä lupahakemukset on lähetettävä. Viitasaarella muisteltiin, kuinka viime vuonna jahdattiin pihoilla viihtynyttä ongelmakarhua. Yli 30 vuotta metsästystä harrastanut mies ei muista, että kotiseudulla olisi koskaan aiemmin kaadettu karhu näin järjestelmällisesti.. K arhut heräilevät talviuniltaan, ja tulevan metsästyskauden valmistelu alkaa. Viitasaarella näytettiin viime vuonna, kuinka karhujahti sujui Ongelmakarhu kaadettiin paahtavassa kuumuudessa Viitasaaren karhunmetsästystä johtanut Pertti Hokkanen on saanut saaliikseen myös Suomen kaikkien aikojen isokalloisimman karhun Kannonkoskella vuonna 2013. 43 Karhunmetsästykseen on vielä aikaa. Jälkiä kerätään ja yritetään hahmottaa alueen karhukantaa. Esimerkiksi viime vuoden ongelmakarhun metsästys tehtiin tehokkaasti. Pertti Hokkanen ja Marko Paananen suunnittelivat passipaikkoja. Kaatolupia haettaessa havainnoilla on suuri merkitys. Keski-Suomessa Viitasaarella on kokemusta karhunkaadosta. Alkaa kädenvääntö siitä, montako lupaa haetaan
44 Viitasaarella kaadettiin ihmisten pihoilla vieraillut karhu. Havaintoja oli tehty kolmesta asutusten lähellä viihtyneestä karhusta.
Ei havaintoja Kimmo Vauhkonen muistelee viime elokuun tapahtumia, jotka ovat hyvin mielessä. Hokkasen mukaan karhunmetsästykseen on perinteisesti ilmoittautunut noin 100 henkilöä, mutta itse metsästykseen osallistuu arviolta 30-50 henkilöä. Kaadettu krhu oli nuori, noin 80-kiloinen naaras.. Kimmo Vauhkonen on huomannut, kuinka kaikenlaiset huhut lähtevät helposti liikkeelle. – Metsästämälläni karhulla oli kaikkien aikojen suurin kallo, mitä nyt Suomessa karhuja on kaadettu. Hokkanen pitää myös tärkeänä, että mahdollisimman moni pääsee metsälle. Palaverissa mukana oli kaikkien metsästysseurojen edustajat. Moni mukaan Pertti Hokkasen johtoajatus on, että kaikki halukkaat pääsevät mukaan karhunmetsästykseen. Hän ei ollut itse passissa, vaan seurasi koko ajan mitä missäkin tapahtui. 45 Päällimmäisenä metsästyksestä jäi mieleen sen hyvä johtaminen. Huhut paisuvat kuin pullataikina . Karhun kaatuessa kyläläisten pelko tuntui hälvenevän. Harjoitella toki voi ja koiriakin voi kouluttaa ennen metsästystä. Hän oli todella hyvä johtaja, Vauhkonen kiittelee. Ideana on, että kokemusta saataisiin mahdollisimman monelle. Ongelmakarhu Viitasaaren häirikkökarhusta oli tullut pitkin viime kesää paljon havaintoja. – Meillä on 50 seuraa pohjoisen Keski-Suomen alueella. – On tärkeää, ettei kenellekään jäisi hampaankoloon mitään ja saataisiin sujuva, mukava ja leppoisa ilmapiiri aikaiseksi. Suurin kallo Hokkanen itse oli jo kaatanut karhun Kannonkoskella vuonna 2013. – Touhu oli hyvin organisoitu. Niitä ei enää sen kummemmin noteerata ei niistä aina ilmoitella petoyhdysmiehille. Tiedossa oli, että meillä on ongelmayksilö, johon keskitytään. Hän pysyi koko ajan kartalla: tiesi missä koirat menevät ja missä on passitus. Seurat ilmoittavat halukkaiden karhunmetsästäjien määrän. Yhtään havaintoa karhusta ei yön aikana tullut. – Kun pidimme karhupalaverin elokuun alkupuolella, päätimme painottaa metsästyksen Viitasaarelle Ilmolahdelle, koska siellä oli pyörinyt karhu ihmisten ilmoilla ja pihoissa. Tällaiset päätökset aiheuttavat nurinaa, mutta siihenkin hän on tottunut. Noin kymmenen metsästäjän poppoo muodostaa aktiiviporukan, joka tekee metsästyksen esivalmistelut. Porukka kootaan yhteen ennen ja jälkeen metsästyksen, jotta jokainen saa puhua suunsa puhtaaksi. Oikeasti pitäisi poistaa ainakin kahdesta kolmeen karhua, eikä sekään tuntuisi juuri missään, mutta se mitä tänne myönnetään, on ihan eri asia, Hokkanen pohtii. – Karhumetsästys alkoi viime vuonna torstaina. Monesti on käynyt niin. Pohjoisen Keski-Suomen lupaalue – pääkunnat Saarijärvi, Kannonkoski, Viitasaari ja Äänekoski – sai ainoastaan yhden karhuluvan. – Lupia tälle alueelle pitäisi olla paljon enemmän. Metsästyksen ylijohtaja Pertti Hokkanen piti todella hyvin homman hanskassaan. Edelleen oli kuitenkin vielä kaksi karhua, jotka vierailivat ihmisten läheisyydessä. Hokkanen on joutunut metsästyksen ylijohtajana hiukan jarruttamaan metsästäjien intoa otson perään. – Kun jutut lähtevät kylillä liikkeelle, ne edetessään paisuvat kuin pullataikina. Viitasaarella porukkaa oli paljon, koska poistettiin vahinkoa aiheuttava karhu, Hokkanen perustelee. Monilla olisi ollut halukkuutta metsälle juuri silloin, mutta päätin, että metsästys aloitetaan vasta viikonloppuna. Se innostui myös repimään heinäpaaleja, ja oli jopa lompsinut pitkin nelostietä. – Karhuja on tällä alueella paljon, ja kanta kestää varmasti niiden metsästämisen. Kun Hokkanen viime syksynä ohjasi porukkaa, hän tietoisesti pysyi itse poissa passipaikoilta, sillä hän on jo karhunsa ampunut. Päätimme kokouksessa metsästyksen aloitusajankohdan ja -paikan. Kello kolme perjantain ja lauantain välisenä yönä ensimmäisenä paikalle tuli kymmenkunta koiramiestä. Ilmoittautuneita on enemmän kuin todellisia osallistujia, koska on oltava tietty valmius metsästettäessä poikkeusluvan piirissä olevia eläimiä. Karhu tuli liian lähelle ihmistä ja vieraili pihoissa. Lupia voisi siis olla enemmänkin. – Halusin antaa muille tilanteita, sillä jos minun kohdalleni olisi karhu tullut, varmasti olisin sen ampunut, siksi oli parasta pysyä poissa, Hokkanen summaa. Havaintojen ilmoittaminen on kuitenkin karhukannan koon arvioimisessa ensiarvoisen tärkeää. Ei saa lähteä vöyhkäämään metsään summittaisesti. Karhu otettiin metsästäjien tähtäimeen, sillä se aiheutti pelkoa alueen ihmisissä. Karhunjälkien runsaus on Viitasaarella arkipäivää. Metsästyksenjohtaja Pertti Hokkanen ja Ilmolahden hirviporukan johtaja Marko Paananen jakoivat kartasta reitit koiramiehille, jotka lähtivät liinaamaan koirien kanssa teitä
Ilmoitin Hokkaselle, että nyt on haukku päällä. Passipaikkoja jaettiin kartan avulla. Matti lähti haukulle, hän epäili, että koira haukkuu karhua puuhun, koska haukku tuntui pysyvän paikallaan. Pelloilla olevia heinäpaaleja piti tutkailla valon avulla aamuhämärässä. Pian Paananen tuli paikalle ja miehet ihmettelivät, kun koira haukkui tien varressa; harvoin hirvikään sellaisella aukiolla haukuttaa. Koira nauliintui ihan paikalleen haukkumaan. Seurasimme varovasti haukkua, mutta ison puukasan takaa paljastui valtavan kokoinen hirvi. 46 Marko Paananen tuli Kimmo Vauhkosen avuksi seuraamaan koiran haukkua. Metsästysalue oli pituudeltaan vajaan kymmenen kilometrin mittainen ja leveydeltään noin viiden, kuuden kilometrin luokkaa. Jahti alkoi yöllä kahden aikaan. Alueet jaettiin Aamun valjetessa kello viiden, kuuden maissa passimiehet saapuivat sovittuun paikkaan, jolloin taas jaettiin tietyt alueet koiramiehille. Se saattaa istua kaurapellossa ja kahmii siinä kauraa. Sovittiin että minä menen Matin luokse. – Kun päästin norjanharmaan irti, meni kaksikymmentä minuuttia, kun se aloitti haukun. – Jännitimme onko karhu jossakin vattupusikossa. Hän lupasi laittaa jonkun kaverikseni, sillä itsestään haukun perään ei saanut mennä. Kumpulan Matti soitti, että hänen koiransa haukkuvat karhua. Kaveri tuli, ja samaan aikaan puhelimeni soi. Lähdin liinaamaan Mustalahden alueella. Pellolla jälkiä Tuoreita karhunjälkiä ei näkynyt, mutta pellolla oli iso laakea jälki painunutta viljaa. Toisaalta jäljet saattoivat olla hirven, mitään selvää merkkiä ei ollut ja porukka meni lepäämään kotiinsa kahdeksan aikaan aamulla, Vauhkonen muistelee. Paikalla oli kaksi koiraa.. Sovittiin, että koiramiehet ajavat suoraan tietyille teille, mistä sitten lähtevät liinaamaan jälkiä. Seurasimme varovasti haukkua, mutta ison puukasan takaa paljastui valtavan kokoinen hirvi. – Odottelin, että joku paikallinen lähtee minulle automieheksi. Päätimme palata kokoontumispaikalle, missä jaettiin uudet passipaikat. Keli alkoi lämmetä ja jäljet haihtuisivat joka tapauksessa päivän valjetessa. Iltapäivällä lämpömittari kipusi hellelukemiin. – Olisiko karhu käynyt lahnaamassa siinä. Jahti alkoi. Koira alkoi haukkua melkein heti, kun miehet tapasivat kolmen aikaan yöllä. Metsästysporukka päätti tavata seuraavana yönä samassa paikassa samaan aikaan. – Jännitimme onko karhu jossakin vattupusikossa. Myös passipaikat jaettiin
Päästin kuitenkin, ja koira haukkui karhun melkein heti puuhun. Metsästäjät menivät nukkumaan. 47 Koirat kovilla hellepäivänä . Karhu kiersi aina passissa olevan miehen ja meni aina tuulen alta. Siinä vaiheessa Matti meni haukulle karkoittamaan petoa passiin. – En ihan ehtinyt passiin sinne tielle, mistä karhu ja koirat menivät yli. Kello oli kaksi iltapäivällä. Se haukkui myös suomenmestaruuden. Koirat väsähtivät. Se meni taas passiketjusta läpi, mutta se jäi hyvin pieneen mottiin rannalle. Se kysyi voimia ja kestävyyttä etenkin koirilta. Samalla tavalla se passitetaan kuten hirvikin. Aikaisintaan 20. Eroa on siinä, että koiran kanssa liinataan yöllä teitä. Karhu oli vajaa 80-kiloinen erauspentu. – Kyllähän se jännää oli. Matti vei sinne toisen koiran kaveriksi. Tällä kertaa Kumpulan Matin koira haukkui karhun. Ne olivat vain muutaman metrin päässä. Matti Kumpula sai viisi vuotta sitten yli 250 kiloa painavan karhun. Tästä seurasi 18 tunnin vivahteikas jahti, jonka tuloksena karhu ammuttiin. Elokuinen yö oli lämmin. – Keitto oli mahtavan makuista. elokuuta olisi ensimmäinen mahdollisuus. Emme ensin uskaltaneet ottaa sitä kovin paljoa, mutta kaikki hakivat lopulta keittoa lisää, Vauhkonen lipoo huuliaan. Kumpulan koirat ovat taitavia karhunhaukkujia, mutta työtä niiden kouluttaminen on vaatinut. Periaatteessa ensimmäinen se minua opetti. Koirat väsyivät Vauhkonen ei pystynyt seuraamaan Matin koiria, mutta hän kuuli kuinka tilanne eteni. – Koirat tekivät tosi kovan työn, sillä lämpöasteita oli paljon sinä päivänä, sanoo Matti Kumpula, jolla on nuoresta iästä huolimatta takana jo viisi karhunkaatoa. Persuus kastuu Kimmo Vauhkonen tunnustaa, että karhujahdissa oli omanlaisensa tunnelma. Kumpulalla on kaikkiaan kahdeksan harmaanorjanhirvikoiraa. Hän on kaatanut kaikkiaan viisi karhua. Pohdin hiukan, päästänkö ollenkaan koiria vielä irti, koska oli niin kuuma. Muuten jahti ei eronnut hirvenmetsästyksestä. Vauhkonen aikoo osallistua myös ktänä vuonna karhujahtiin jos se on mahdollista. – Näköhavainto karhusta oli illalla kahdeksan aikaan. Pian haukku kuitenkin taas kiinteytyi. Karhu pääsi passiketjusta läpi. Matti meni haukulle ja huomasi, että karhu oli pyörinyt tiheässä pusikossa. Sille on ammuttu 124 hirveä ja kuusi karhua. Se nyljettiin, pistettiin lihoiksi ja pidettiin peijaiset. Virpi Piippo Kuvat: Kimmo Vauhkonen ja Virpi Piippo. Karhu suuntasi pellolle suoraan passimiehen eteen, mistä mies pääsi ampumaan sen. – Vuonna 2005 hommasin ensimmäisen koiran. – Nyt karhujen persus alkaa pesässä kastua ja ne alkavat heräilemään, Vauhkonen katselee ulos ikkunasta. Itsellä kun oli vielä kaksi koiraa mukana, odotukset olivat kovia, ja toivoinkin, että olisi saanut tilanteen päälle. Gepsistä kuului kohinaa ja kuhinaa, kuinka koira ja karhu etenivät. Jahti oli kestänyt kuitenkin jo 18 tuntia. Viitasaaren elokuinen karhujahti käytiin kovassa helteessä. – Totta kai olisi mukavaa, jos karhu osuisi omalle kohdalle, turhahan sitä on kiistää! Mutta vielä on odotettava. Nyt se on 11-vuotias, ja jätin sen eläkkeelle viime syksynä
Iver Johnsonilla oli ollut tuotannossa kaksikin .22-kaliiperista Cadet-merkkistä revolveria muutama vuosikymmen aikaisemmin. Pienoispistooleissa Colt ei ole koskaan huono vaihtoehto, sillä asetehtaalla on pitkät perinteet .22-kaliiperisten valmistamisessa. ASEET Aloittelijan käytetyt laatupistoolit – Osa 2 – 48 T oisen maailmansodan jälkeen amerikkalaisilla pienoispistoolimarkkinoilla käytiin pitkä ja uuvuttava sota voittajan paikasta. Usea iso ja pieni asetehdas ilmoitti hakeneensa mallisuojaa Cadet-nimelle tai että heillä oli jo samanmerkkinen malli tuotannossa. Jälkimmäisin oli kohtalokkain isku perinteiselle asetehtaalle, joka oli liian kauan luottanut kuluttajien merkkiuskollisuuteen. .22-kaliiperisissa pistooleissa halvat patruunat olivat selkeä kilpailuvaltti, mutta merkkejä ja malleja oli liikaa tarjolla. Jenkkilässä mallija patenttiasiat ovat iso juttu tuotteen tyypistä riippumatta, koska markkinat ovat niin valtavat. Coltin Cadet/Targetin lyhyt taru Perinteinen asevalmistaja heräsi liian myöhään kilpailuun. Kun Colt-tehdas lähti vuonna 1994 jo hyvin kilpailluille .22-pistoolimarkkinoille uudella Cadet-mallillaan, soppa oli valmis. Colt Cadet –tuotenimi eli vuoden verran lähinnä tuotesuojakiistasta johtuen.. Hi Standard oli ollut Coltin kilpailija jo alusta alkaen, ja mukaan liittyivät myös Browning ja hieman myöhemmin Ruger. Laadukkaiden mutta kohtuuhintaisten .22-pistoolien kohdalla nimenomaan Ruger (Standard 1948, MK I 1950, Mk II 1982 ja MK III 2005) vei markkinoilta Coltilta. . Cadet/Target kaatui Viimeisin ja surullisin tarina markkinoiden tuntemattomuudesta Colt-tehtaalla liittyy Coltin Cadet/Target –malliin. Asenero John Moses Browningin suunnittelema Colt Woodsman oli nähnyt päivänvalon jo vuonna 1915, ja malli oli antanut perinteiselle asetehtaalle hyvän nimen ja aseman. Coonan, Maadi, Iver Johnson ja jopa CZ-tehdas (Kadet) halusivat kiistää uuden mallinimen käytön. Coltin Cadet/Targetin tarina jäi lyhyeksi Woodsmania valmistettiin kolmessa eri mallissa aina vuoteen 1977 saakka, mutta kilpailutilanne markkinoilla kiristyi koko ajan. Kysyntää siis riitti. Sodista – myös Koreasta ja Vietnamista – palanneet veteraanit halusivat jatkaa ampumaharrastuksen ylläpitoa rauhallisemmissa olosuhteissa palattuaan siviiliin. Niinpä brändejä suojataan vahvasti ja niiden oletetuista rikkomuksista käydään oikeudessa kiistoja, joissa on miljoonien tappioita tai voittoja vaakakupissa
Molemmissa aseissa on rosteriyläkerta ja Pachmayr-seosta . Colt .22 Cadet/Target Kaliiperi .22 LR cal Toimintatapa: Itselataava kertatuli Lipas: 10 patruunaa Piipun pituus: 4 1/2/6 tuumaa Tähtäimet: kiinteät/säädettävät Ruostumaton teräs, Pachmayr-kumikahvat Paino: 935 g/1130 g Pituus: 20,32-25,4 cm Valmistusvuodet: 1994-1999 Käytetyn hinta Suomessa 250-400 € 49 Coltin Cadet/Targetin lyhyt taru Laadultaan ja erityisesti säädettävillä tähtäimillään Colt on tarkoitettu myös vakavahenkiseen ampumaharjoitteluun eikä kaljatölkkien kurittamiseen. Antti Kauranne –mallia molemmilla nimillä tarjolla. Kun Ruger kuitenkin myös samaan aikaan kauppasi ominaisuuksiltaan ja laadultaan samankaltaista MK II –asettaan huomattavasti huokeammalla, ei Coltin sinänsä laadukas ase saanut riittävästi kaupallista menestystä. Myös, koska tehdas on perinteinen – joskin nykyään vaikeuksissa oleva – varaosien ja tuunausosien saanti on varmistettu pitkäksi aikaa, vaikka itse asemerkin valmistaminen onkin lopetettu. Coltin pistooleissa on kymmenen patruuna lipas. Oikeakätisille ampujille aseessa on varsin kiusallinen suunnitteluja toteutusvirhe: lippaan vapautin on kahvan oikealla puolella, joka saattaa aiheuttaa lippaan putoamisen kesken ampumasuorituksen, kun liipaisinsormi ei ole liipaisinrenkaan sisällä. Laadultaan ja erityisesti säädettävillä tähtäimillä se on tarkoitettu myös vakavahenkiseen ampumaharjoitteluun eikä kaljatölkkien kurittamiseen. Ase on vankan näköinen ja siinä on suuremman kaliiperin tuntua. Kuvassa ylempi ase on Targetja alempi Cadet-malli.. Hyvä ja tukeva ase Suomenkin markkinoilla näkee aika ajoin Coltin Cadet/Target alakerrassa. Koska ase on alkuperäinen Colt, on se myös hyvää ja kestävää tekoa. Ase on laadukas, tukeva kädessä ja muistuttaa varsin paljon pahan kilpailijansa Rugerin luomuksia. Coltin Target–mallin taru loppui vuonna 1999 eikä tehdas ole ilmoittanut mitään virallista syytä aseen lyhyelle kaupalliselle elinkaarelle. Coltin markkinointiosasto teki riitatilanteessa nopean ja ilmeisen mielikuvituksettoman ratkaisun ristiessään aseuutukaisen uudelleen vuonna 1995 .22 Targetiksi, jonka rinnalla oli myös .22 Automatic Pistol samassa 400-500 dollarin hintaluokassa. Vuosista 1994-1998 alkuperäisessä aseessa oli kiinteät tähtäimet sekä 4,5 tuuman ( 11,43 cm) piipulla ja vuosina 1995-1999 sen rinnalle tuli säädettävillä tähtäimillä ja 6” ( 15,24 cm) piipulla varustettu rinnakkaismalli. Colt Targetia valmistettiin myös kuuden tuuman piipulla
ASEET Aloittelijan käytetyt laatupistoolit – Osa 2 – 50 Browning Buckmark tuli jäädäkseen Browning Buckmarkista on tänä päivänä myynnissä kaikkiaan 35 erilaista mallia. Buckmarkin erilaisia variaatioita on myynnissä tällä haavaa yli 35 erilaista – myös fuksianpunaisina.. . Laadukkaita käytettyjä Buckmarkeja on Suomessa viljalti tarjolla, ja niihin kannattaa aina tutustua. Useilla suomalaisilla aseradoilla ja ampumaseuroissa aloittelijan käteen sovitellaan Browningin Buckmarkia. Vuonna 1985 Browningin Buckmark tuli jäädäkseen.
Nopea skannaus varaosaja huoltopalvelujen maailmaan kertoo, että sekä varaosia että huoltoa on tarjolla koko Suomen alueella. Browning Buckmark Valmistusmaa: USA Kaliiperi: .22LR Aseen tyyppi: Pienoispistooli Toimintatapakoodi: 3 itselataava kertatuli Lipaskapasiteetti: 1+10 Aseen paino varusteineen: 1kg Kokonaispituus: 24cm Piipun pituus: 13cm Mukana kova muovilaukku Käytettyjen hintataso Suomessa 200-600 euroa! V uonna 1985 Browning– asetehdas Yhdysvalloissa Utahin Morganissa osui jälleen kerran kultasuoneen. Pieni nuukailu halpispaukkujen kanssa tuntui kuuluvan Buckmarkin luonteeseen, josta johtuikin mieleen tarkistaa aseen puhtaus, kun sattui olemaan myös sopivat kuusiokoloavaimet mukana. Vuonna 1878 John Moses – ja Matthew Sandifer –veljesten perustama asetehdas toi suosituille markkinoille uuden .22-kaliiperisen itselataavan pistoon, joka kantoi nimeä Browning Buckmark. Vaikka ase ei vallan vakavahenkisen kilpasarjan ase olekaan, on siinä paljon enemmän pistoolia kuin monessa huokeammalla tehdyssä. Jenkkipistooleissa on aina se mainio puoli, että kuluttajatyytyväisyys on taattu ja aseen käyttöikää pystyy jatkamaan vaihtamalla vaikka kukin kuluva osa kerrallaan. Buckmarkin blowback-laukaisukoneistosta tuli sellainen, että se kelpasi myös Buckmarkin kiväärimalleihin. Asetehdas haastoi kovia merkkejä, kuten Smith & Wessonin (Model 41), rahoitusongelmissa painivan Hi Standardin (Suprematic) ja markkinoilla edelleen vahvan, mutta vanhahtavan Coltin (Woodsman). Pääinsinööri Joe Badali otti Challenger-aihion uudestaan käsittelyyn ja alkoi jalostaa siitä tulokasta, joka tunnettiin myöhemmin Buckmarkina. Vuoden 2016 SHOT Showssa esiteltiin saman tuotemerkin ympärille rakennettuja malleja kaikkiaan 35 erilaista. Hyvä harjoitusase Useilla suomalaisilla aseradoilla ja ampumaseuroissa aloittelijan käteen sovitellaan Browningin Buckmarkia. Lippaassa käytettiin kaikkia edellisreissuilta jääneitä paukkuja Lapua Trainereihin ja CCI Stardardeihin. Aseen painoksi jäi niukka naukka alle kilo, eli 34 unssia. Badali lainasi alumiinirunkoiseen aseeseen Lugerin kahvaratkaisun, pidensi kokonaismitan 9 tuumaan (22,86 cm) ja määritteli piipun 5,5 tuumaan (13,97 cm). Toisena voittajana voi pitää Rugeria ja kohtalaisesti ovat pärjänneet myös CZ Sport ja Walther P22, mutta Buckmarkin menestys on ollut ylivertaista esimerkiksi Colttehtaaseen verrattuna, joka luo51 pui kilpailusta jo ennen vuosituhannen vaihdetta. Onneksi aseessa sattui olemaan myös manuaali laukussa, sillä purkaminen kyllä onnistui, mutta kokoaminen olisi saattanut jäädä tekemättä ilman ohjekirjaa. Osia ja huoltoa löytyy Omassa kädessä laina-Buckmark toimi mainiosti, joskin kahva tuntui hiukan liukkaalta ja lippaanvapauttimen salpa jäi lyhytnäppisen ampujan sormiin, kun ampui kääntyviä tauluja. Antti Kauranne. Myös kotimaisissa aseliikkeissä tarjoillaan käytettyjä Buckmarkeja ampumaharrastajan aloitusaseeksi, ja hintahaitari käytetyissäkin on valtaisa – aina 200 eurosta jopa 600 euroon saakka! Buckmarkin tullessa markkinoille Browning lopetti aikaisempien piekkarikaliiperisten malliensa Challengerin, Medalistin ja Internationalin valmistuksen. Mukana olivat myös pinkki camo ja fuksianpunainen malli! Luotettava ja pitkäikäinen jenkkitehdas jäi selkeästi voittajaluokkaan, kun amerikkalaisia pienoispistoolimarkkinoita jaettiin uudestaan
Tämä kyseinen jousi viritettiin erityisellä siihen valmistetulla avainlaitteella. Luntusta kohosi myös savua, joka saattoi paljastaa ampujan sijainnin viholliselle tai metsästäjän riistalle. Katolisessa osassa Saksaa esiintyy edelleen perinnerukouksissa kirkkokansan hurskas toive: Varjele meitä kauheilta hakkapeliitoilta, Herra. 52 ASEET V uosina 1618-1648 taisteltu 30-vuotinen sota oli sotaja aseteknisesti mielenkiintoinen aikakausi. Myös linjataktiikkaa alettiin kokeilla, ja ruotsalaissuomalainen ratsuväki kehitti uudenlaisen massiivisen rynnäkkötekniikan, joka korvasi aikaisemman vuororynnäköinnin, karakoloinnin. Ensimmäiset, lunttulukkoiset tuliaseet, olivat vielä pääosin jalkaväen käytössä, ja niiden rinnalla taisteli myös keihäsmiehiä suljetuissa neliömuodostelmissa, terciossa. Rataslukkopistoolit olivat karkeatekoisia, painoltaan jopa kolmikiloisia ja pituudeltaan 50-60-senttisiä aseita. Hakkapeliitat käyttivät uudenlaista taktiikkaa rynnäkössään: hevosella kiinni vastustajan muodostelmaan, rataslukkopistoolien yhteislaukaus lähietäisyydeltä ja sen jälkeen sapeleilla hutkimaan vielä pystyssä toikkaroivia vastustajia. Rataslukkoaseet olivat suhteellisen kalliita ja myöhemmin Euroopassa keksitty piilukko syrjäytti vähitellen rataslukon käytön halvempana ratkaisuna. 1500-luvun alussa kehitetty rataslukko muodostui jousitoimisesta hammaslaitaisesta metallirattaasta ja hanasta, jonka metallileuoissa on kipinää lyövä aine. Hakkapeliittojen rataslukkopistoolit levittivät kuolemaa ja kauhua 30-vuotisessa sodassa ruotsalaissuomalainen ratsuväki, hakkapeliitat, oli pelätty vastustaja. Sadekeleillä aseen toiminta oli epävarmaa ja musketti saattoi nopeasti muuttua ampuma-aseesta lyömäastaloksi sadekuuron yllättäessä sotijat kesken verileikin. Rataslukko, sieppolukko ja piilukko seurasivat lunttulukkoa ja olivat tätä teknisesti jo huomattavasti kehittyneempiä ja toimintavarmempia eri keleillä, jopa vesisateessa. Periaate oli yksinkertainen: iskurina metallinen pieni ratas ja vastakappaleena rikkikiisun palanen. Liipasinta vedettäessä ratas pyörähtää ja iskee hanaan, jolloin hanassa oleva rikkikiisupala saa aikaan kipinät, jotka sytyttävät tämän aseen sankkipannussa olevan ruudin ja laukaisevat aseen. epävarmuus ja epäkäytännöllisyys. Toimintaperiaate on todennäköisesti keksitty tuon ajan tulussytyttimistä. Liipaisimen painalluksesta ratas pyörähti iskien rikkikiisusta kipinäsuihkun, joka lennähti sankkipannuun sytyttäen sankkiruudin. Eri lukkotyyppejä Lunttulukkoinen ase oli helppo ja edullinen valmistaa, mutta siinä oli runsaasti erilaisia haittapuolia, kuten sen toiminnan
Rataslukkoaseiden replikoita, jopa ampumakelpoisia, valmistavat monet asetehtaat rakennussarjoina ja valmiina tuotteina. Rataslukkoaseita ei ole säilynyt kovinkaan paljoa liki neljänsadan vuoden takaa, ja jäljellä olevista harvinaisuuksista on alkuperäisiä sotilasaseita hyvin harva. Rikkaiden sukujen perintöaseet, monesti jalometallein koristellut yksittäiskappaleet, eivät anna oikeata kuvaa sotakentille tehdyistä, huomattavasti yksinkertaisemmista tappotyökaluista. Antti Kauranne 1600-luvulla, mutta suurissa sodissa rataslukkokin oli armeijan erikoisaselajin, ratsuväen käytössä vielä pitkään. Monesti perää oli vahvistettu vielä metallilla, joten laukaistu pistooli toimi myös lähitaisteluaseena. Aseet olivat isokokoisia, niiden pituus vaihteli 50-60 senttimetrin välillä ja paino saattoi olla jopa 2,5-3 kiloa. Sen jälkeen vetäistiin sapelit huotristaan ja karautettiin täydellä vauhdilla kiinteässä, hevoset rinta rinnan kiinni toisissaan suoraan vihollisrintamaan ja jatkettiin tappotyötä kylmin asein. Vielä jäljellä olevia, yleensä 1600-lukulaisia rataslukkopistooleja myydään arvohuutokaupoissa, joissa niiden hinnat kohoavat helposti yli 5000 euron. Rataslukko viritettiin ennen taistelun alkua avaimella, ja kerran lauettuaan siitä tuli lyömäase. Suomalaisten käytössä kahdella jälkimmäisellä seikalla ei ollut paljoa merkitystä, sillä ohjeen mukaan pistoolit laukaistiin vasta sitten, kun vastustajan jalkaväen silmänvalkuaiset näkyivät – usein vasta noin 20 askeleen päästä. . Suuria kaliipereita Suomalaisen ratsusotilaan, hakkapeliitan, asevarustukseen kuului ohjesäännön mukaan kaksi pistoolia, sapeli, hevonen, kypärä ja joko nahkainen tai metallinen rintasuoja. Liipaisimen suojana oleva liipaisinrengas oli isokokoinen, jotta aseita saatettiin käsitellä myös hansikkaat kädessä. Ratsuin liikkuvia vastustajia hätyytellessä suotavampaa oli tähdätä hevoseen kuin mieheen, sillä ampuma-aseiden vaihteleva teho ei välttämättä suistanut panssaria kantavaa vihuliaista satulasta. Lunttulukko oli kuitenkin ensimmäisiä piilukkoaseita toimintavarmempi, josta syystä muun muassa Ruotsin armeija käytti sitä musketeissaan läpi 30-vuotisen sodan. Ampumakelpoisina ne toki vaativat aseenkantoluvan, ja rakennussarjojen hinnat liikkuvat muutaman sadan euron haitarissa. Perät olivat suhteellisen suoria ja niiden päissä oli paksunnos, jotta aseet eivät putoaisi, sillä niitä jouduttiin poikkeuksetta käsittelemään yhdellä kädellä toisen käden ohjatessa hevosta tai pitäessä miekkaa. Isot ja kömpelöt aseet Rataslukkoase oli ratsain liikkuvalle sotilaalle koko ajan käryävää lunttulukkoa kätevämpi hevosen ja liikkumisen kannalta. Kotikylä joutui maksamaan taistelukentille pakkovärvätyn sotilaan varustukset, joten pyrittiin mahdollisimman huokeisiin esineisiin. Ratas. Asetekniikka ja –tehtaat olivat tuolloin vielä varsin kehittymättömiä eikä yhteishankintoja vielä tunnettu, joten pistoolivarustus oli hyvin kirjavaa. Ennen taistelua aseet viritettiin ratasavaimella, sitten pistooli tai kaksi koteloihin ja liikkeelle. 53 Ohjeen mukaan pistoolit laukaistiin vasta sitten, kun vastustajan jalkaväen silmänvalkuaiset näkyivät – usein vasta noin 20 askeleen päästä. lukkoaseiden kaliiperi saattoi vaihdella 13-30 millimetrin välillä, niiden kantomatka ja teho poikkesivat paljon toisistaan
Selkeä ohjeistus puuttuu valvonnan määritelmästä. Full HD (1080 p) –ominaisuus löytyy jo keskihintaisistakin kameroista, ja se tarkoittaa sitä, että henkilöt ja esineet kykenee tunnistamaan kuvasta tai kuvanauhalta. 54 Riistakameroiden tekniikka on kehittynyt jättiaskelin. Riistakameroiden suosio johtuu myös niiden monikäyttöisyydestä. Väärä kuvauskohde voi tuoda tuomion salakatselusta. Riistakamerat ovat suosittuja valvontalaitteina. Esimerkiksi muistikortin kapasiteetin moninkertaistuminen, langaton tiedonsiirto GSM-verkossa sekä kameran mahdollisuudet etäsäätöön ovat osaltaan edesauttaneet riistakameran yleistymistä. Tekniikka on kehittynyt jättiharppauksin, ja pelkästään esimerkiksi muistikortin kapasiteetin mo. Ja tämä ei tarkoita sitä, että teknisistä ominaisuuksista olisi tingitty. Omaa pihaa ja tiluksia saa kuvata – ei naapureita Riistakamera valvonta-apuna R iistakameroiden käyttö on kasvanut mittaviin määriin, ja pääasiallisena syynä tähän on niiden suosio valvontalaitteina. Kameroiden yleistyminen on vaikuttanut myös hintakehitykseen: huokeimmillaan perusmallin saa noin sadalla eurolla ja kalleimmistakin laitteista joutuu maksamaan noin kolmin-, maksimissaan viisinkertaisen summan. Hukkareissuja ei kameran luokse enää tule, ja parhaimmillaan datan saa mukavasti kotikoneeseen tai matkapuhelimeen. Kameraa pystyy säätämään etänä matkapuhelimen tai tietokoneen apuohjelmalla, GSM-lähetin mahdollistaa kuvien siirron kamerasta langattomasti matkapuhelinverkkoa pitkin. ninkertaistuminen, langaton tiedonsiirto GSM-verkossa, kameran mahdollisuudet etäsäätöön ja moni muu edistysaskel on edesauttanut riistakameran yleistymistä. Laadukas HD-kuva ei enää kallista Jos ajattelemme riistakameraa valvontalaitteena, osana omaisuuden turvajärjestelmää, ominaisuuksista tärkein lienee kuvan laatu. Hinnat ovat myös tulleet alaspäin; alan ammattilehtien testivoittajina menestyvät keskihintaiset, noin 250-300 euron kamerat. Viime vuosina on myös ilmennyt tietämättömyydestä johtuvia väärinkäytöksiä
Hämärässä ja pimeässä nykyaikainen riistakamera valottaa kuvattavan alueen näkymättömällä infrapunasalamalla siinä, missä ensimmäisen polven laitteet käyttivät tavallista ashia. . Ensimmäisen polven laitteissa ongelmina oli usein virtalähteen riittävyys. Parhaimpiin malleihin saa jopa suomenkieliset käyttöohjeet, jotka ovat niin helppolukuisia, että yksi opiskelukerta riittää. Syytteitä on nostettu ja tuomioita langetettu salakatselusta. Tämä ei ole enää tänä päivänä ongelma, sillä virtapiheimmissä malleissa kameran oma akusto saattaa kestää valmiustilassa jopa 180 vuorokautta, tosin tietenkin kuvaustyypistä ja kuvattavasta määrästä riippuen. Lopullisia eroja tekevät kuvan saaminen käsiteltäviksi; joko niiden tallentaminen kameran kovalevylle tai liki reaaliaikainen siirtäminen kameran omistajan tietokoneelle tai puhelimeen, eli onko MMS/ Riistakamera valvonta-apuna. Tekniikka kehittyy koko ajan. Jokin kameramalli tallentaa myös HD-teräväpiirtovideot neljällä valinnaisella resoluutiolla: 1080P, 720P, VGA tai QVGA. Liiketunnistimen herkkyyttä on myös mahdollista säätää tarpeen mukaan. Uuden salaman lisäksi kameran liiketunnistin on entistä herkempi ja parhaimmillaan se reagoi vielä jopa 20 metrin päässä tapahtuvaan liikkeeseen. Etu on myös se, etteivät uuden polven riistakamerat tarvitse erillistä virtalähdettä. Kamera saattaa kuvata jopa neljällä eri valinnaisella resoluutiolla: 12MP, 8.0MP, 5.0MP ja 3.0MP. Kameraa on siis mahdoton huomata pimeässä kun se kuvaa kohdettaan. Myös kuvamateriaalin tallentaminen – montako still-kuvaa tai kuinka monta minuuttia/tuntia videokuvaa saadaan talteen – on muuttunut edullisemmaksi, sillä myös kameran sisäisten muistikorttien kapasiteetti on kasvanut ja muistikortit ovat muuttuneet huokeammiksi. 55 Herkkä liiketunnistin, näkymätön salama Kameraa ei saa asentaa siten, että se kuvaisi esimerkiksi naapurin tonttia. Uusimmissa riistakameramalleissa salamat ovat tehokkaita inframustatyyppisiä, joka on ihmissilmälle täysin näkymätön. Myös laitteiden elektroniikka on saatu säänkestäväksi, eli ne toimivat hyvin myös suomalaisissa pakkaslukemissa. Tämän päivän laadukas riistakamera sisältää täysin näkymättömän inframustasalaman. Älykäs riistakamera tallentaa kuvat ja videot tavalliselle SD-muistikortille. Kylmässä ja märässä Nykyiset riistakamerat ovat erittäin säänkestäviä, joskin laitteen sijoittaminen esimerkiksi sellaiseen paikkaan, ettei lumitai räntätuisku saa sen objektiivia tai liiketunnistinta sokeaksi, vaatii hiukan pelisilmää ja ennakkosuunnittelua. Useisiin malleihin on tarjolla hyödyllisiä lisävarusteita kuten seinäkiinnike, suojakotelo, verkkovirtalähde ja jopa vaijerilukko laiteen ankkuroimiseksi paikoilleen
Laitteen pieni koko tekee sen myös helpoksi naamioida, joskin tarjolla on jo valmiiksi camo-kuvioituja laitteita, joita ei helpostikaan erota esimerkiksi puunrungosta. Laittomaksi kameravalvonta muuttuu silloin, kun kamera kuvaa ilman lupaa naapurin kotirauhan piiriin kuuluvia tiloja. Pieni koko ja etäohjattavuus etuja Nykyiset riistakamerat ovat kooltaan yleisimmin noin 13x8x5–senttisiä laitteita korkeus, leveys, ja syvyys – mutta toki markkinoilla on isokokoisempiakin toteutuksia. Tällöin kameran etäohjaus mahdollistaa tilanteen tarkistamisen, seuraamisen ja mahdollisen tallentamisen ilman, että tarvitsee nousta kotisohvalta tai toimistotuolilta. Niiden suuri koko tekee ne helposti havaittaviksi ja eliminoitaviksi. Mökille tunkeutuneen rosvon toki voi saada kiikkiin myöhemminkin, jos kameran muistikortilla on riittävän tehokasta dataa, mutta reaaliaikaiset toimenpiteet, eli kuvien antama hälytyssignaali juuri silloin, kun rosvot vielä mellastavat kohteessa, takaa toki enemmän mahdollisuuksia pahisten pidättämiseen verekseltään. On huomattava, ettei kameraa saa asentaa siten, että se kuvaisi esimerkiksi naapurin tonttia. Antti Kauranne. Aikaisemmin kameran etäohjaus oli kallista luksusta, mutta tänä päivänä se onnistuu hyvin kännykältä tai tietokoneelta. Syytteitä on nostettu ja tuomioita langetettu salakatselusta. Omakotiasukas voi laillisesti asentaa nauhoittavan kameran omaan kiinteistöönsä. 56 Burrel S10 HD+SMS kuvapyynnöllä Android -älypuhelinsovelluksen kanssa camokuvio lähetystoiminto operaattoreilla (1080p) tai verkkovirta Uovision UV595 korkearesoluutio kuvaus salama 12MP, 8MP, 5MP, 3MP teräväpiirtovideot äänellä videot värillisinä SD muistikorttipaikka (ilman paristoja) kameran pohjassa kiinnitysrenkaat kuoressa Moultrie Panoramic 150i riistakamera peittoalue 150° 150-asteinen panoraamakuvaus, yhdistetty time lapse ja liiketunnistimen avulla tapahtuva kuvaus sekä HD-tasoinen (720p) videotallennus kohdistukseen salasanalla muistikortti, 12V ulkoinen virtalähde (virtalähde ei mukana) GPRS-ominaisuutta vai ei. – Jos kamera kuvaa keittiön ikkunasta pysäköintialuetta, lupa kuvaamiseen tarvitaan lähtökohtaisesti taloyhtiöltä, Kiinteistöliiton lakimies Kristel Pynnönen selvittää. Myös on huomattava ilmoittaa tallentavasta kameravalvonnasta omalla tontillaan sinne saapuville. Aina tähän ei tietenkään ole tarvetta, mutta jos kamera hälyttää, sen omistajaa saattaa alkaa kiinnostaa, mitä siellä mökillä tai venerannassa oikein tapahtuu. Asuntoyhtiössäkin omaan asuntoon voi asentaa kameravalvonnan, mutta yhteisiä tiloja ei voi kuvata ilman lupaa
Talven aikana on tullut havaintoja pienestä villisikalaumasta muutaman kilometrin päässä ruokinnalta. Sokerijuurikas olisi myös riistan suosima ravinnonlähde, mutta sitä viljellään tällä hetkellä aika vähän ja saatavuus on rajoitettu. Jäisen juureksen nieleminen voi olla jopa kohtalokasta eläimelle. – Ruhoa en tiedä ruokinnan lähistöltä löydetyn, mutta sellainen voi olla jossakin lähettyvillä. Kastepohja on perustanut kuusitaimikkoon metsäjäniksille ja rusakoille ruokinnan tuomalla paikalle voljaa. Kastepohja vie ruokintapaikoille valssattua kauran ja ohran sekoitusta. – Ruokinta pysyy tyhjänä ehkä muutaman viikon ja ilves siirtyy muualle. Ruokintaa ei ole vähennetty vaikka talvi olisikin leuto ja luonnossa periaatteessa ravintoa olisikin. Vaikka ilves vierailisi ruokinnalla, ei ruokintaa voi keskeyttää. Jalostusjätettä on harvoin saatavilla. – Meillä on muutama ruokinta, joilla käy hirviä, peuroja ja kauriita. Näin myös Hauholla. Seuralla on kolme ruokintaa noin kilometrin välein. Suositeltavaa olisi, ettei ruokinta olisi aivan metsässä, koska silloin ilveksille tarjoutuu piilopaikkoja. Jos eläin syö runsaasti jäistä juuresta, alentaa se se eläimen lämpöä ja voi aiheuttaa ruuansulatusongelmia. Vllisiat eivät ole vielä ruokinnan olemassaoloa keksineet, mutta luultavasti jossakin vaiheessa sen löytävät, sanoo hauholaisen Sappeen Eräveikkojen hallituksen jäsen Seppo Kastepohja . Jäljistä päätellen taimikossa on käynyt kuhina. Juhani Karvonen. Sappeen Eräveikot tarjoilee riistalle valssattua viljaa Hyvä ja laadukas ruokinta pitää riistakannat runsaina ja monipuolisina. Peltoruokinta on peuroilla ja kauriille turvallisempi. Valssaamattomasta kaurasta jopa kolmasosa menee hukkaan. Vahva jäniskanta Metsästysseuran mailla on myös vahva metsäjäniskanta osin tehokkaan ruokinnan ansiosta. Syksyisin olen kaatanut jäniksille muutaman haavan, joiden kuori tekee kauppansa talvella. Juurekset pitäisi pilkkoa. Heinää jossa on apilaa joukossa on myös sopivaa apetta. – Valssattu vilja on hinnaltaan jonkin verran kalliimpaa kuin valssaamaton, mutta se sulaa paremmin eläinten suolistossa. Myös jänikset suosivat ruokintoja. – Porkkanat alkavat käymään muutamassa päivässä, kun sää on lämmin. Peuran luu löytyi porkkanatähteiden seasta. Ryhmä kantaa maastoon vuosittain puolenkymmentä kuormaa porkkanaa ja noin 2000 kiloa kauraa. Jos matkaa metsänreunasta ruokinnalle on 30-50 metriä, on ilveksen huomattavasti hankalampi päästä yllättämään ruokailijoita. Supikin on saattanut kuljettaa luun jostakin. – Vuodessa meiltä kuluu noin 40 kappaletta 80 litran vetoista pöntöllistä kauraa. Harva ilves enää saavuttaa etumatkaa. – Peruna ja punajuuret ovat myös hyvää ravintoa, mutta varsinkaan punajuurta ei ole tiloilta aivan helppo saada. Hauholla, kuten monin paikoin maassa, ruokintapaikkoja hyödyntävät myös ilvekset. Kastepohjan lisäksi seurassa on useita muita riistaruokintaa harjoittavia jäseniä. Kauris taas lehtipuiden oksia. Peurat ja kauriit ovat täysin riippuvaisia ruokinnoista. 57 Juurekset pilkottava Viljan ohella Kastepohja vie ruokinnoille juureksia lähinnä porkkanaa. Seppo Kastepohja lisää viljaa jäniksille. Elimistö pystyy hyödyntämään ravinteet paremmin. Niitä on turha enää ruokinnalle tuoda. Hirvikin saattaa syödä lehtipuiden kuorta. H ämeenlinnan Hauholla Sappeen Eräveikot on ylläpitämiensä ruokintojen turvin saaneet säilytetyksi kaurisja peurakannan, vaikka ilvesten runsaus joka tapauksessa vaikuttaa pienten sorkkaeläinten kantoihin. Kastepohja huomaa porkkanan tähteiden seasta pilkistävän luun, joka vaikuttaa peuran luulta. – Heinäkin käy, jollei kauraa olisi tarjolla
– Aseen tasapainottaminen on entistä optimaalisempaa ja tasapainon saa säädettyä tarkasti kullekin ampujalle sopivaksi. Black edition -aseissa on Sakon toimialajohtajan Claes Björksten mukaan mobiililaitteeseen yhteensopiva laukauslaskuri ja ampumapäiväkirja Gun Pod 2 on kasvattanut suosiotaan. B erettan haulikoissa merkittävimmät muutokset ovat urheiluaseissa. Normaaleista rata-aseista puhuttaessa DT11:ta on saatavilla sporting-, trapja skeetmalleina sekä raakaperällä. Lisäksi 692:ssa ja DT11:ssa on painopisteenhallintajärjestelmä. Urheiluasemallisena Beretta 690 on saatavilla sportingja trap-malleina. DT11:ssa on myös uudet Lja EELL-versiot, joissa on erikoiskaiverrukset. Beretta on tuonut markkinoille 690-, 692 ja DT11-malleihinsa Black Edition -versiot. 58 ASEET Suosituin hintaluokka 1000-2000 euroa Haulikoihin tehty monia päivityksiä Haulikoihin on tullut useita päivityksiä. Tietopankki Gun Pod Puoliautomaattihaulikko A400 Xplor -sarjaan on tullut puutukkinen light-versio, joka on noin 300 grammaa normaaliversiota kevyempi.. Etukaaren alla on painoja, joilla voi säätää aseen tasapainoa. Niiden erona normaaleihin malleihin ovat hiilikuitukiskot 692:ssa ja DT11:ssa ja –liipasinkaari DT11:ssa. Säädettävä takatukki tuo hintaa lisää 400 euroa. Kiinteällä takatukilla hinta on 2990 ja säädettävällä 3390 euroa. DT11 maksaa mallista riippuen 7790 eurosta 8990 euroon kiinteällä takatukilla. myös mattapintainen Anti-Glare viimeistely. Beretta 692:ssa on Steelium plus -piiput ja leveä lukkokehys, joka parantaa painonjakaumaa ja pehmentää rekyylituntumaa. Uniikit yksityiskohdat nostavat Black Edition mallien hintaa noin 20 prosentilla perusmalleihin verrattuna, sanoo Sakon toimialajohtaja Claes Björksten. Maahantuojat ovat ottaneet valikoimiinsa myös uusia merkkejä ja malleja. Aseessa on vaihdettava laukaisukoneisto ja Steelum pro-piiput. Kiinteällä takatukilla hinnat vaihtelevat 3790 eurosta 4190 euroon. Asetta on saatavilla sporting-, trapja skeetversioina. EELL-mallissa sivulevyt ovat pidemmät ja koristellut, mikä lisää näyttävyyttä
. Erityisesti linnunmetsästykseen soveltuvaa rinnakkaispiippuista Beretta 486 Paralleloa on nyt myös saatavana 20-kaliiperisena. Ominaisuus on vakiona A400 Lite-mallissa. Syren Lady -haulikko on hieman kevyempi kuin normaali Ceasar Guerini -malli. Webley & Scott Asetalo Oy on tuonut markkinoille englantilaisen Webley & Scott -haulikon, jota löytyy sekä päällekkäisettä rinnakkaispiippuisina. . Siinä on korkeampi poskipakka ja lyhempi tukki sekä kukkakaiverruksia. Se on eräänlainen metsästäjän tietopankki. Gun Pod 2 on mobiililaitteeseen yhteensopiva laukauslaskuri ja ampumapäiväkirja. Hinta lyhyt 73€ koot 37-47 Maihari, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju. Franchin päällekäispiippuisten Instinct-sarjaan on tulossa uusi Catalyst-malli, jossa on naisille ja nuorelle sopiva lyhyt tukki. Berettan puoliautomaattiaseisiin on myös saatavana Gun Pod 2 -lisävaruste. Hinta 69€ koot 36-48 TILAA Hinta pitkä 75€ missä on ammuttu. Aseessa on ai– Gun Pod laskee laukaukset ja kertoo mitä ja missä on ammuttu. . Browning trap -mallin haulikko on puhdasverinen 12-70 kaliiperin urheiluase. Hinta 72€ koot 37-48 Saapas, "custom" tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla. Gun Pod on saatavilla A400 Xplor Actioniin, Lite:een ja Xtreme:een. Haulikoista italialainen Guerini on tuonut markkinoille uuden Syren Lady -malliston, joka on tarkoitettu erityisesti naisille. – Tähän mennessä kaliiperi on ollut 12/76. – Se sopii erityisesti paljon metsässä liikkuvalle, joka arvostaa aseessa keveyttä. – Gun Pod laskee muun muassa laukaukset ja kertoo mitä ja Nahkasaapas, vuorittomia tai teddyvuorilla, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla Hinta 67€ koot 37-48, sama saapas myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä. Claes Björkstenin mukaan Gun Pod -ominaisuus kiinnostaa etenkin nuoria metsästäjä. Se on eräänlainen metsästäjän tietopankki.. Korkealaatuinen, vahvarakenteinen Boots, tylppäkärkinen, musta. 59 nutlaatuinen turvamekanismi, joka estää aseen laukeamisen mikäli ase on väärässä asennossa, Björksten sanoo
– Toisaalta practical-tyyliset puoliautomaatit voivat olla liipasimella, jos EU:n hurjimmat suunnitelmat käyvät toteen. Vahingonkorvausta voisi kauppia tietysti valtiolta vaatia, mutta sellaista tuskin kukaan saa. Tuolla hinnalla aloittelija saa jo kohtuullisen aseen. – Aloitimme maahantuonnin 900-sarjalla, jossa metsästysmalli on 28-tuumainen ja rataversio 30-tuumainen. Hinta asettuu 4540 euroon. Lisävarusteena on haulikkoon ostettavissa myös kymmenen patruunan lippaita. Tätä kysyntää vastaamaan Huikkala on tuonut markkinoille turkkilaisen Uzkan-puoliautomaattihaulikon irtolippaalla. – Lisäksi Benellin viime vuonna tulleeseen päällekkäispiippuiseen haulikkoon, 828Umalliin, saa vielä tämän kevään aikana uutuutena lyhyempää tukkia, ja vielä kevään aikana saadaan 828U Silver lyhyemmällä vetopituudella. Koska aseluvat ovat kallistuneet, moni ostaa hieman arvokkaamman aseen. Hinnaltaan 700-800 euron ase on Huikkalan mukaan toimintavarma ja hallintalaitteiltaan yksinkertainen. Siinä on korkeampi poskipakka ja lyhempi tukki sekä kukkakaiverruksia, sanoo Mika Hjorth tamperelaisesta Hjorth Urheilutukusta. jälkeen. Naisille Syren Lady Haulikoista italialainen Guerini on tuonut markinoille uuden Syren Lady -malliston, joka on tarkoitettu erityisesti naisille. Haulikoiden osalta suosituin hintaluokka on reilusti alle tuhannen euron aseet sekä toisaalta 1000-2000 euron aseet, Huikkala kertoo. – Syren Lady -haulikko on hieman kevyempi kuin normaali Ceasar Guerini -malli. Hinnaltaan edullisimpien 600-800 euron haulikoiden, kuten turkkilaisen Hatsanin myynti on pysynyt viime vuodet samoissa määrissä. Uutta Montefeltro-sarjassa tässä aseessa tuo Progressive Comfort -tukki. Kalliita yli 5000 euron haulikoita menee kaupaksi aivan yksittäiskappaleita. Timo Huikkalan mukaan dekoaseet ovat huhtikuun alun jälkeen ongelma, olipa kyseessä haulikko tai mikä tahansa muu ase. Kaksipiippuisessa aseessa on aina käsityötä, mikä väistämättä maksaa. Guerinin hinnat alkavat yli 2000 eurosta. Niitä ei ole saanut myydä, välittää, antaa perintönä tai vaihtaa 8. Browning trap Gyttorp Finland aloitti uuden Browning trap -mallin maahantuonnin huhtikuussa. Tuo 900-sarja ei ole valmistajan halvin, mutta hinta-laatu -suhde on hyvä. Aloittelijan haulikko on yleensä 600-800 euron ase. – Niitä ei ole saanut myydä, välittää, antaa perintönä tai vaihtaa 8.4. – Siinä on viiden patruunan irtolipas, joten ase soveltuu hyvin esimerkiksi SRAja practical-ammuntaan. – Esimerkiksi Stefano Faustin haulikkojen hintataso on karannut osalta ostajista, koska halvimmat haulikot ovat yli 1000 euroa. Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu ja milloin, mutta asekauppias ei voi lopettaa maahantuontia päätöksiä odotellessaan. . Kauppiaalle dekoaseet ovat ongelma, jos niitä sattuu olemaan varastossa satamäärin. Dekoaseet ongelma EU:n säännökset eivät vaikuta haulikoihin samassa määrin kuin kivääreihin. Ominaisuuksiltaan haulikko sopii myös esimerkiksi junioreille, mutta aivan aloittelijan ase se ei välttämättä ole. Benelliltäkin uusia Benelli Colombo Montefeltro -sarjaan on tullut 12-kaliiperinen uutuus. – Tällä hetkellä haulikojen suosituin hintaluokka on 15002000 euron välissä. Se ikään kuin sopii paremmin käteen niille ampujille, jotka ovat kenties tottuneet enemmän kivääreihin. Browningin ultra trap-sarja jäi pois viime vuonna. Hinnaltaan edullisimpien 600-800 euron haulikoiden kuten Baikalin ja turkkilaisen Hatsanin myynti on pysynyt viime vuodet samoissa määrissä. – Niillä on aina oma ostajakuntansa, niiden hinnat eivät hinnat suuresti heilahtele, sanoo Hjort. Uzkan-puoliautomaatti Haulikoille riittää kysyntää myös sovellettujen ammuntojen, kuten SRAja IPSC-harrastajien piiristä. Raffaello Ethos 20 on Raffaellosarjan 20 kaliiperinen uutuus. Dekoaseet jäävät siis lojumaan kauppiaan varastoon, koska niitä ei sieltä voi liikuttaa mihinkään suuntaan. – Asiakkaat alkoivat kysellä Uzkonia, koska venäläistä Saigan SRA-versioita ei boikotin takia ole enää juuri saanut. Huikkalan mukaan hyvin pidetyllä haulikolla on jälleenmyyntiarvoa, mutta huonokuntoinen ase on käytännössä arvoton. – Mustaan versioon tulee malli lyhyemmällä vetopituudella tulee vasta kesän korvalla, sanoo Nina Holmberg Teuvo Louhisola Oy:stä. Se on rakenteeltaan matalampi, B725-lukkorungolla ja Invector-Ds EXT -supistajalla varustettu, sanoo Kennet Dalgren Gyttorp Finlandista. Haulikko on puhdasverinen 12-70 kaliiperin urheiluase. Ceasar Guerinin Figura -uutuushaulikko maksaa alle 2000 euroa. Webley & Scott on laadultaan Stefano Faustin luokkaa, mutta hinta edullisempi. – Olen aikeissa laittaa Webley & Scottista tarjouksen ainakin Erämessuille. Tosin Ceasar Guerinin Figura-uutuushaulikko maksaa alle alle 2000 euroa. – Uusi malli korvaa ultrasarjaa. 60 . huhtikuuta jälkeen.. Juhani Karvone – Dekoaseet ovat ongelma. Valikoimaa on markkinoilla runsaasti ja jokainen uusi merkki ja malli on harkittava tarkkaan, sanoo toimitusjohtaja Timo Huikkala. – Yleisesti ottaen haulikkojen myynti on laskenut kuten muidenkin aseiden. Englantilaismerkki on Suomessa melko tuntematon, vaikka Webley & Scott on valmistanut haulikoita kymmeniä vuosia
Toinen suosittu haulikoko on 2,50. Nämä soveltuvat esimerkiksi ketulle, kauriille, ilvekselle ja sudelle. – Volframipatruuna on hinnaltaan sellainen, ettei niitä välttämättä tuhlata tavien iltalentoon, vaan ammutaan arvokkaampaa riistaa. Kuparihaulien valmistajia on Hjorthin tietämän mukaan maailmalla kolme. ominaispaino on kuitenkin aika lähellä lyijyä, joten sen läpäisykyky on hyvä. Hjorth Urheilutukku tuo maahan ranskalaisen FOB:n ja italialaisen Bascheri & Pellagrin patruunoita. Volframilla ei ammuta iltalennolla Volframipatruunat ovat muutaman viime vuoden aikana kasvattaneet suosiotaan etenkin paukkuja itselataavien harrastajien keskuudessa, mutta myös tehdaspatruunoina. 61 ASEET K uparihauli on ominaispainoltaan lähellä lyijyä, mutta hinnaltaan selvästi edullisempi kuin tungsten. Kupari on teholtaan verrannollinen lyijyyn, Hjort selventää. Volframi maksaa 129 euroa kilolta, millä määrällä pystyy lataamaan 25-28 patruunaa latauksen määrästä riippuen. Tehdasladattuna viiden 2,75-millisen patruunan laatikko maksaa 69 euroa. Kuparihauli muuttaa muotoaan, muttei murennu samalla tavoin kuin lyijyhauli. Patruuna on tarkastuslaitoksen hyväksymä CIP merkinnällä varustettu. Suuria haulikokoja saa erikoistilauksesta, sanoo Raimo Olkkonen haapajärveläisestä Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy:stä. Valmistamme 2,75 millin paukkuja ehkä noin 10 000 kappaletta ja 3,25 millin paukkuja muutamia tuhansia. Kuparihaulin etuna on myös sen sitkeys. Itseladattuna volframipatruuna maksaa 6-8 euroa tarvikkeineen. Vaihtoehtohauleista tungsten on kallein, sanoo Mika Hjorth tamperelaisesta Hjorth Urheilutukusta. Kuparin Haulikonpatruunoissa harvakseltaan uutuuksia Itselataus ja volframi kasvattavat suosiotaan Haulikonpatruunoissa tuotekehitys ei ole kovin nopeaa. Haulikonpatruunoiden itselataus on kasvattanut suosiotaan ja lataustarpeiden myynti kasvanut. Tälle jahtikaudelle muutamat patruunanvalmistajat ovat kuitenkin tuoneet markkinoille kuparihaulin. Teräshauli on edelleen se kaikkein edullisin. Kuparihauli on neljä kertaa kalliimpi kuin lyijy, mutta tungsten on kymmenen kertaa lyijyä kalliimpi. – Se muuttaa muotoaan, mutta ei murennu samalla tavoin kuin lyijyhauli. – Tällä hetkellä suosittu lataus on joko 2,75 tai 3,25 millin haulikoolla tehty 40 gramman lataus. Tästä syystä keskivertometsästäjällä 10-15 – Volframipatruuna on hinnaltaan sellainen, ettei niitä välttämättä tuhlata tavien iltalentoon, vaan ammutaan arvokkaampaa riistaa.
Metsästäjällä pitää olla taito ampua riittävän kauas, patruuna ei sinänsä tee osumaa. Joka tapauksessa haulissakin volframin ominaispaino on yli 18. – Jos lyijyhauleilla maksimimatka on 35 metriä, voi volframipaukulla ampua jopa 60 metriin. Lyijyllä vastaava luku on 11,5 kiloa. Raskaan haulin läpäisykyky on myös hyvä, eikä karvaa jää kovapintaiseen hauliin. – Metsästäjien kokemusten mukaan patruunat eivät aina avaudu riittävästi etenkään pakkasessa. – Volframipatruunaa käytettäessä pitää muistaa, ettei haulikko korvaa kivääriä. Volframin tiheys on 18,5 grammaa kuutiosentiltä, toisin sanoen yksi litra volframia painaa 18,5 kilogrammaa. Itselataus on kasvanut Olkkosen mukaan räjähdysmäisesti. Volframipatruunaa käytettäessä pitää muistaa, et. Teho aina suurempi kuin taito Volframipatruunan teho on moninkertaisesti enemmän kuin normaalin patruunan teho. Tehtaat ostavat suuret määrät komponentteja, joiden laatu voi vaihdella. – Volframihauleissa valmistaja käyttää joitakin sidosaineita, joita se ei ilmoita. Ruotsissa teräs on kiinnostanut jo pitkään metsästäjiä, mutta Suomessa teräkseen on liittynyt ennakkoluuloja. Volframipatruunalla on haulikkoampujalle monta etua. Volframipatruunan käyttö ei saa johtaa siihen, että metsästäjä pidentää ampumamatkaansa kohtuuttomuuksiin. Raimo Olkkosen mukaan volframipatruunan teho on aina suurempi kuin metsästäjän ampumataito. Teräshauleilla lähtönopeus on korkea ja kuvio pysyy kasassa. Lyijyhauli menettää suuntaansa, koska se muuttaa muotoaan, mitä kovempi teräshauli ei tee. Teräshauli on nostanut suosiotaan Myös teräshaulipatruunoiden itselataus on kasvattanut suosiotaan. Kupari on teholtaan verrannollinen lyijyyn. – Itselatauksesta kertyy eniten myyntirivejä. Haulisuihkun nopeus on suurempi kuin lyijyllä, mikä antaa hieman anteeksi ennakon arviointia lentoonammunnassa. Itselataaja ostaa kerralla riittävästi hyväksi havaitsemiaan komponentteja ja sen jälken hänellä on tasalaatuisia patruunoita pitkäksi aikaa. Volframi on myös kovaa metallia, eivätkä haulit menetä pyöreyttään piippumatkan aikana kuten pehmeämmät materiaalit muotoutuvat. Volframihauli on lyönyt itsensä läpi parissa vuodessa, vaikkei patruunana hinanssa ole tapahtunut suuria muutoksia. Haulit ovat saattaneet mennä täyteisenä läpi vielä 90 metrissäkin, sanoo Raimo Olkkonen. 62 patruunaa voivat kestää kaksikin jahtikautta, eikä hinta tätä taustaa vastaan nouse kovin korkeaksi. Teräshaulien rasitteena on entinen maine, vaikka nykyisin teräshaulipatruunat ovat teholtaan hyviä. Kuparin ominaispaino on aika lähellä lyijyä, joten sen läpäisykyky on hyvä. – Volframin hintaan vaikuttaa dollarin kurssi, mutta itse komponentit ovat varsin halpoja, sanoo Raimo Olkkonen. Tehdaspatruuna ei välttämättä ole vuodesta toiseen sama, vaikka paketissa olisivat samat tiedot. Lataus on yksi osa harrastusta, sen kautta metsästäjä voi löytää itselleen täydellisen patruunan. Muutama vuosi sitten niin sanotut pitkän matkan 75-100 metrin patruunat olivat suosiossa, mutta kaikkien kokemukset eivät ole olleet hyvät
Esimerkiksi välitulpan vaihtaminen suositellusta koosta voi johtaa paineen lisääntymiseen. Olkkonen tarjoaa haulikon patruunoiden itselataajille paketin ja reseptejä. Latauslaitteisto maksaa itsensä takaisin noin sadan paukun jälkeen. Metsästäjällä pitää olla taito ampua riittävän kauas, patruuna ei sinänsä tee osumaa. Volframipatruunalla ammuttaessa pitää myös muistaa turvallisuus. Volframi on kovempaa metallia kuin piipun metalli on, joten ilman kunnollista suojaa piippuun jää varmasti jäljet. 63 tei haulikko korvaa kivääriä. Haulikon paukun itselataus ei edellytä lataajalta mitään erityistä taitoa, kun hän vain pitäytyy reseptiikassa ja annetuissa komponenteissa. – Jokainen resepti on kokemuksen kautta testattu, mutta emme ota vastuuta paukun toimivuudesta, koska jokainen ase on yksilö ja vaatii juuri siihen soveltuvan latauksen. Vasta-alkajat ovat onnistuneet tekemään oivia latauksia pienellä avustuksella. PIAN PÄÄSEE RADALLE! PAREMPIEN METSÄSTYSVARUSTEIDEN MAAHANTUOJA www.nordhunter.com MYYNTI: ASEJA ERÄLIIKKEET VALOKUITUTÄHTÄIMET HAULIKKOON Carlson’s SPORTING CLAYS 8 eri supistusastetta tarkkuuskoneistettu 17-4-teräksestä pitkä sylinterimäinen suuosa tasaiset osumakuviot elinikäinen takuu VAIHTOSUPISTAJAT LÄHES KAIKKIIN HAULIKKOMERKKEIHIN Carlson’s CREMATOR uutuussupistaja pitkille matkoille 3-portainen Triple Shot Technology -supistuskartio pitää hauliparven yhtenäisenä ja tiiviinä elinikäinen takuu UUTUUS 59,00 € 79,00 €. Tehdaspaukkumme hinta on 14 euroa, mutta itselatauksessa hinnaksi tulee noin seitsemän euroa. – Volframipaukkujen itselataus tulee edulliseksi metsästäjälle. – Ehkä tärkein asia volframihauleja käytettäessä on huolehtia piipputurvallisuudesta esimerkiksi laittamalla välitulpan lisäksi paukkuun 0,2 milliä ohut muovilista, wrapperi, antamaan lisäsuojaa. Lyijypatruunoiden itselataus ei tuo samaa taloudellista etua, mutta kun laitteet on kerran hankittu niin harva lataaja palaa tehdaspatruunan käyttäjäksi olipa kyseessä lyijy, teräs tai volframipatruunat, koska omaan aseeseen testattu lataus antaa aina parhaan lopputuloksen. Joka tapauksessa oma kokemuksemme on osoittanut paukun turvalliseksi ja painemäärät ovat tiedossa. Juhani Karvonen Haulikonpatruunoiden itselataus on kasvattanut suosiotaan. Olkkosen mukaan haulikon paukun itselataaminen ei ole sen vaikeampaa kuin kiväärin patruunankaan itselataaminen
JahtiJakt Geronimo Pro on metsästyspuku uudenlaisella rakenteella. Myös puvun metsästyshousujen lahkeiden alaosissa ja housujen takaosassa on teipattu Air-Texkalvo, joka pitää vedelle erityisen alttiit alueet kuivina. Ensimmäisenä on vuorossa Jahtijakt Geronimo Pro –puku. E rätukun uusi, kotimaan markkinoiden lisäksi myös ulkomaiden vientimalli, Jahtijakt Geronimo Pro –puku, hämmästyttää ensimmäiseksi keveydellään. Geronimo Pro -puvussa yhdistyvät Air-Tex -erikoiskalvon vedenpitävyys puuvillan keveyteen, hengittävyyteen ja käyttömukavuuteen. 64 Kevyt Jahti Geronimo Pro Välikausien jahtipuku vaatii käyttökouluttautumista Ase ja Erä aloittaa sarjan, jossa testataan eri valmistajien tuotteita. Kun on tottunut siihen, että metsästyskamppeet aina painavat jonkin verran, ensikokemus liikkumisesta on hiukan sama kuin olisi liikkeellä topatussa tuulipuvussa positiivisessa mielessä. Muuten nämä uuden polven metsästysvaatteet ovat jo kaikki sellaisia käyttöjärjestelmiä, että hyötyäkseen niistä eniten on käyttöön totuteltava ajan kanssa. Kahdenlaista vuorausta JahtiJakt Geronimo Pro –puvussa on metsästystakin hupussa, olkapäissä ja hihoissa teipattu AIR-TEX –kalvo, joka pitää vedelle erityisen alttiit alueet kuivina. Muut alueet ovat te onkäsiteltyä puuvilla-polyesteri -sekoitetta, joka hengittää niillä
Puvussa ei ole ”joustovaraa”, jos 181-senttinen ja 86-kiloinen hoikkavartaloinen mies joutuu pohtimaan, ottaisiko Lvai XLkoon puvun – etenkin, jos aikoo pukea sinne välivaatteita. Vaikka jutun kirjoittaja on suorittanut metsästäjäkorttinsa jo vuosikymmeniä sitten ja maastossa ollaan eri keleillä tallattu ties minkälaisessa varustuksessa, ei sellaista vaatetta vielä ole löytynytkään, joka toimisi täysin hengittävänä ja täysin vedenpitävänä kaikissa olosuhteissa. Jos aikoo käyttää pukua ympärivuotisesti, sen alle joutuu kuitenkin pukemaan muita vaatekappaleita. Myös kalvollinen, kiristettävä huppu sekä kiristysmekanismi takin helmassa auttavat säätämään varusteen käyttäjän koolle sopivaksi. Tässä kohdassa on syytä huomauttaa, että puku kannattaa sovittaa liikkeessä huolella ja jättää päälle ainakin tavalliset päällyshousut, paita ja college tai huppari. Toisaalta nyt on myös kokemuksia siitä, että muovinenkin vetoketju saattaa kestää, kunhan sitä malttaa käsitellä rauhallisesti. Käyttömukavuutta ja hikoilua vähentäviä ratkaisuja ovat samettinen kauluksen sisäpinta ja verkkosisävuori. Päävetoketjuna takissa on kaksisuuntainen YKK-ketju, jossa on sitä suojaava etulista. Käyttömukavuutta ja hikoilua vähentäviä ratkaisuja ovat samettinen kauluksen sisäpinta ja verkkosisävuori. Monia hyviä yksityiskohtia Puvun vetoketjut ovat kaikki muovisia, joka vanhan polven jahtimiestä aina askarruttaa. Kannattaa siis sovittaa, sillä kainaloista, käsivarsista kiristävä puku ei anna täyttä vapautta asekäsien käyttelyyn. perinteisillä hikoilualueilla ja kuitenkin hylkii vettä. 65 Kevyt Jahti Geronimo Pro tech hopeaioni -käsittelyn, joka ehkäisee ihmiskehon tuoksun välittymisen ympäristöön, vaan sen tehoa ei tässä testivaiheessa ehtinyt koettelemaan. Valmistaja lupaa puvussa olevan myös niin sanotun Scen
HENGITTÄVÄT OSAT . VEDENPITÄVÄT OSAT Varusteille omat paikat Mukavaa on, että suunnittelussa on huomioitu metsästäjän tarvitsemat varusteet ja niille on mietitty omat paikkansa kokonaisuudessa. Jos älyää valita puvun koon siten, että sen kanssa on mahdollista toteuttaa kerrospukeutumista, puvun järkevä käyttökausi pitenee merkittävästi. Lehti käsittelee monipuolisesti terveyttä, liikuntaa, kuntoilua ja ravitsemusta sekä kehonhuoltoa. Uudistunut Bodytreeni on jokaisen omatoimisesta terveyden vaalimisesta kiinnostuneen suomalaisen ikioma lehti. Sateenaroissa paikoissa vesisuojaus on hyvä, ja erityistä kiitosta saa housujen suojaus. Jahtihommissa joutuu liikSuunnittelussa on huomioitu metsästäjän tarvitsemat varusteet ja niille on mietitty omat paikkansa kokonaisuudessa. Myös vasenkätiset metsästäjät, kuten jutun kirjoittaja, ilahtuisivat patruunain säilytysmahdollisuudesta myös vasemmanpuoleisessa taskussa. Jonkin verran kiinnitti huomiota puvun kahina liikkuessa, mutta se saattaa olla myös alkukankeutta, joka poistuu käytön ja mahdollisten pesujen myötä. Tilaa Bodytreeni www.bodytreeni.fi tilaukset@karprint.fi puh. Metsästäjän tarpeiden huomioiminen taskuja muissa säilytysratkaisuissa on erittäin hyvää. Antti Kauranne Puvun hupussa, olkapäissä, kyynärvarsissa, lahkeiden alaosissa ja housujen takaosissa on teipattuna Air-Tex-kalvo, joka pitää vedelle erityisen alttiit alueet kuivina. Jos ruskeanvihreä väri ei miellytä silmää, tarjolla on myös D-hide camona ja vihreänä. 09 413 97 300 Bodytreeni on kehonrakentajien, kuntosalikävijöiden ja kuntoilijoiden tietopaketti. Siksi on mukava, että housujen vyötärön takaosa on korotettu ja housujen lahkeensuissa on tarrakiristykset metsästyskenkien päälle tai varren sisään sovittamiseksi. 66 kumaan aika ajoin oudoissa ruumiinasennoissa, esimerkiksi passissa istuessa tai polviasennossa. . Mukana ovat aina ajankohtaiset kauneus, varusteet ja tekstiilit.. Tilavat reisitaskut ja polvien pehmustetaskut edistävät käyttömukavuutta ja logistiikkaa. Palkkatyössä oleva ja euroistaan tarkka metsästäjä osaa arvostaa myös puvun kohtuullista hankintahintaa. Hyvin toimiva välikausipuku Kirjoittajan arvio JahtiJakt Geronimo Pro –puvusta on seuraava: keveys on yllättävän positiivinen asia ja kokonaisuus on järkiperäisesti mietitty ja toteutettu. Saattaa olla, että jahtikauden ihan alussa kyyhkyja sorsajahtiin loppukesän lämpiminä keskija iltapäivinä puku saattaa olla hengittävyydestään huolimatta kuuma, mutta ilta-aikaan ja syksyn edetessä puku osoittautuu varmasti mainioksi ratkaisuksi. Näihin kuuluvat esimerkiksi radiopuhelintasku antennipidikkeellä sekä patruunatasku patruunapidikkeellä oikeanpuoleisessa sivutaskussa
Ase&Erä – metsästäjän ja aseharrastajan asialla vuosikymmenten kokemuksella! www.asejaera-lehti.. puh. 09-413 97 390. Ase&Erä -lehden vuoden 2016 teemat 4/16 Esitellään aseuutuuksia Erämessut -erikoisnumero 5/16 Metsästyskauden avausnumero Mönkijäuutuudet Koiratutkien ja GPS-paikantimien uutuudet sekä metsästyspuhelimet Metsästyskoiran jahtikauden vahva ravinto ja lisäravinteet Valmiina linnustukseen Turvallisuus ja vakuutukset 6/16 Hirvijahti Riista ja sen jatkokäsittely Pakastimet, kylmiöt, säilöntä, pakkaus Puukot ja teräaseet Hirvija metsästyskirjallisuus Riistaruoat 7/16 Metsästyskoiran syksy Metsästyskoiran ravinto ja hoito täydennysravinto, vitamiinit, antioksidantit Peuraja kaurisjahti Talven alusasut, metsästysasut ja varusteet 8/16 Pienaseet esittelyssä Ulkomaiset metsästyskohteet: Eurooppa, Afrikka, Aasia ja Kanada Riistaruoat Loukkupyynti Eläinten täyttäminen ja turkisten jatkokäsittely Aseja erätapahtumat 2017 Ota yhteyttä: Eija Kiukkonen eija.kiukkonen@karprint.
Aikanaan Vetterli oli merkittävä ase; se oli ensimmäinen makasiinikivääri, joka koskaan hyväksyttiin minkään maan armeijan pääaseeksi. Aktivisti Konni Zilliacus Tukholmassa ja ja Japanin suurlähettiläs Akashi pääsivät aloittamaan aseiden salakuljetusvalmistelut sen jälkeen kun Japani oli suostunut rahoittamaan aseiden hankinnan ja Venäjältä tuli tieto, että Pietarissa oltiin valmiita aseelliseen kapinaan. 10,4-millinen eli varsin isoreikäinen oli Vetterlin kiväärin kaliiperi. Suomen vapauspyrkimykset 1900-luvun alussa olivat herättäneet vastakaikua ulkomailla, muiden muassa eksoottisessa Japanissa, joka kävi menestyksellisen sodan Venäjää vastaan vuonna 1905. Mielenkiintoista, että ensimmäisessä hankkeessa olivat mukana yhtä lailla suomalaiset punakaartit kuin suojeluskunnatkin. Aseen suunnittelija oli kiertänyt eri puolilla maailmaa tutkimassa asesuunnittelun uusia tuotteita, ja Vetterlissä nähdään paljon amerikkalaisen Henrykiväärin ratkaisuja. senin – nykyisen SIG-tehtaan – asetehtaalla Sveitsissä, myöhemmin osa valmistuksesta siirtyi myös Italiaan. Vetterli-kiväärissä oli Winchesteriltä kopioitu putkimakasiini ja sen lukko oli lainattu Dreysenin neulalukkokivääristä. Itsenäisyysmiehet eli aktivistit joutuivat hakeutumaan ulkomaille tsaarin santarmien päästyä heidän jäljilleen, ja ulkomailta alettiinkin sitten hakea kotimaan toimijoille aseita Venäjänvastaista kapinaa varten. Suomalaisilla kansallisaktivisteilla oli vireä verkosto ympäri Eurooppaa, ja tämä johti aseiden salakuljetusoperaatioon laivalla Suomeen. Vuoden 1918 sodan jälkeen Vetterlejä annettiin tuhansittain vapautensa puolesta taistelevalle Virolle. Yhdysvaltain nopeasti kehittyvä asetuotanto oli tullut myös suunnittelija Friedrich Vetterlille tutuksi, ja hän ihastui erityisesti Henry-kiväärin makasiiniratkaisuun. Vetterlin makasiiniin mahtui peräti 13 patruunaa ja asetta pidettiin tarkkana; olipa sen tähtäimet säädettävissä jo alusta tuhanteen ”askeleeseen”, myöhemmin 1000 ja lopulta jopa 1600 metriin saakka. Aseet salakuljetettiin 1900-luvun alussa Suomessa eli itsenäisyysajatuksia koko puoluekentällä. Sveitsin nuori armeija oli tullut vuonna 1866 siihen tulokseen, että armeijalle tuli hankkia moderneja makasiiniaseita kertalaukauksisten sijaan. Kiväärejä valmistettiin ensin NeuhauSveitsiläinen makasiinikivääri päätyi Suomeen Edistykselliset Grafton-Vetterlit Vetterlin jalkaväkikivääri tunnettiin myös Suomessa. Reunasytytteiseen patruunaan päädyttiin, koska sitä oli valmiiksi jo olemassa miljoonittain aikaisemman sotaväen aseen, Milbanks-Amslerin Federal-kivääriin tehtynä varastoissa. . 68 SOTA-ASEET V etterli M 1869 on sveitsiläisen Friedrich Vetterlin suunnittelema putkimakasiinilla varustettu jalkaväkikivääri. Kivääristä on olemassa myös myöhempiä muunnoksia, kuten Vetterli M1881. ”Krauhton” eli Vetterli m/1869 kaliiperissa 10,4 milliä oli sveitsiläinen luomus, jota käytettiin Suomessa vielä vuoden 1918 sodassa.
Vetterlistä ”Grafton” Ensimmäinen aselaivaus tehtiin jo vuonna 1905, jolloin SS John Grafton toi 1905 Suomeen aselastin, josta osa purettiin Kemin edustalla olevalle Möylyn saarelle. Aseita sekä sukellettiin merestä että takavarikoitiin lähiseuduilta. Kaikkia aseita ja tarvikkeita ei saatu maihin, kun purkaminen epäonnistui haverin myötä ja laivamiehistö räjäytti aluksen, etteivät aseet joutuisi venäläisten käsiin. Näitä aseita meni sitten muun muassa Voimaliiton käyttöön ja niitä väitetään menneen myös Venäjälle käytettäväksi Moskovan katutaisteluissa joulukuussa 1905. Laiva räjäytettiin, ettei aseiden kuljetushanke paljastuisi, mutta venäläiset saivat kuitenkin tapahtuneen tietoonsa. Kesäkuussa 1905 tehtiin sopimus 15 560 Vetterli M 1869-kiväärin ja 2,5 miljoonan patruunan ostamisesta Sveitsistä. Englannista hankittiin lisäksi 2 500 Webleyrevolveria ja 3 tonnia räjähdysaineita. Antti Kauranne 1867 Vetterli Piipun pituus: 33.5” (85 cm) Pituus: 52.0” (132 cm) Paino: 10.38 lbs (4,7 kg) tyhjänä Kaliiperi: 10.4x38 (.41) reunasytytteinen Lähtönopeus suulta: 1425 fps / 434 m/s) Lipas: 13 (12 pyöreä putkimakasiini+ 1 piipussa) Vaikka kiväärin nimi oli Vetterli, alettiin sitä nopeasti kutsua Grafton-kivääriksi sen maahantuontitavan eli salakujetusaluksen nimen vuoksi.. Sotaonnen alkaessa keväällä 1918 kääntyä valkoisille Vetterlit kulkeutuivat eturintamalta takalinjoille vartiointija paikallisjoukoille, kun antautuneilta venäläisiltä ja punaisilta alettiin saada ajanmukaista Mosin&Nagantin 7,62-millistä ”kolmilinjalaista’’ m/1891 jalkaväenkivääriä etulinjassa taisteleville hallituksen rintamajoukoille. Lähtiessään ankkuripaikaltaan John Grafton ajoi karille ja upposi 8. Sveitsin armeija oli käyttänyt Vetterli-kivääriä 1870ja 1880-luvuilla ja näitä käytöstä poistettuja kivääreitä myytiin sekä Euroopan että Yhdysvaltojen markkinoille. 69 Edistykselliset Grafton-Vetterlit . Vaikka kiväärin nimi oli Vetterli, alettiin sitä nopeasti kutsua Grafton-kivääriksi sen maahantuontitavan eli salakujetusaluksen nimen vuoksi, ja suomalaisessa suussa aseen nimi muovautui nopeasti ”Krauhtoniksi”. Viimeisetkin Vetterlit hävitettiin puolustusvoimain asevarastoista jo 1950-luvulla. Aluksen kuljettamat aseet oli tarkoitettu sekä Venäjän vallankumouksellisille että suomalaisille aktivisteille. Vetterlin 1881 –malli oli jo hivenen teknisemmän näköinen kuin alkuperäinen ratkaisu. syyskuuta 1905. Vapaussodasta Viroon Suomessa Vetterliä esiintyi huomattavasti enemmän senaatin joukoilla kuin punakaarteilla, kiitos laivan maihinnousuja lastausalueen Pohjanmaan ja länsirannikon. Vuoden 1918 sodan jälkeen Vetterlejä annettiin tuhansin muun muassa vapautensa puolesta taistelevalle Virolle Suomenlahden eteläpuolelle. Aseita siirrettiin laivasta proomuun. Alus jatkoi tämän jälkeen Pietarsaari-Kokkola -seudulla olevaan Luodon saaristoon, jossa se ankkuroitui Kallskärin lahteen. Suomen osalle tästä lastista varattiin 5 500 kivääriä, 500 revolveria ja kaksi tonnia räjähdysaineita
Kenttätykistön merkitys oli tukea jalkaja ratsuväkeä taistelukentällä. Tällaisia tykkejä alettiin valmistaa vuodesta 1632 lähtien Ruotsin armeijan käyttöön.. Ensimmäinen yritys oli niin sanottu nahkakanuuna: se valmistettiin ohuesta kupariputkesta, jota vahvistettiin joko rautavanteilla, tai kiertämällä putken ympärille monta kerrosta köyttä. Se painoi vain 40 kiloa ja oli siten kahden sotilaan kannettavissa taistelukentällä. Piiritystilanteessa siviilimiehet olivat vielä suhteellisen suojattuja vihollisen uhilta, mutta taistelukentällä tilanne oli toinen. Hamilton johti aseen kehitystä, mutta ruotsalainen kenraali, myöhemmin marsalkka Lennart Torstensson kehitti kevyen tykistön käyttöä taistelukentän olosuhteissa sen jälUusi malli ampui raskaampaa kuuden naulan ammusta ja sen liikuttamiseen tarvittiin jo kaksi hevosta. 70 J o 1600-luvun alkuun mennessä tykistöase oli jakautunut raskaaseen piiritystykistöön ja keveämpään kenttätykistöön. Niiden käyttöä kuitenkin komensivat armeijan upseerit. Koska tykkejä käyttelevillä palkallisilla miehillä ei sopimuksessaan ollut pykälää, ei SOTA-ASEET ”Rykmentintykki” syntyi keskiajan ammattiyhdistyskiistoista Liikuteltava kenttätykistö Ruotsi-Suomi osallistui 30-vuotiseen sotaan manner-Euroopassa vuoteen 1648 saakka. Sodan tuloksena syntyi käsite ”rykmentintykki” eli kevyt ja liikuteltava kenttätykistö. Nahkakanuuna osoittautui nopeasti kuitenkin huonoksi: sen putki kuumeni liikaa ammuttaessa, ja jo muutaman laukauksen jälkeen sen laukaiseminen tuli vaaralliseksi, koska ruuti saattoi syttyä ennen aikojaan kuumassa piipussa. Uloimmaksi kerrokseksi venytettiin paksu, kostea nahka, joka vahvisti kuivuessaan vielä lisää tykkiä. Hamiltonin nahkakanuunat ampuivat 1,5 naulan, eli 600-700 gramman painoisia ammuksia. Niinpä Kustaa II Adolf antoi Puolan sodan (1626-1629) jälkeen keveän tykistön käyttelemisen ja liikuttamisen armeijansa asiaksi, koska palvelussopimuksen tehnyt sotilas ei saattanut kieltäytyä niistäkään tehtävistä, joista siviili voi. Nopeissa tilanteissa saattoi avuton ja aseistamaton tykkimies joutua hyvinkin nopeasti vihollisen piikkimiehen seivästämäksi tai rakuunan sapelin silpomaksi. Ne painoivat 5001500 naulaa eli 200-700 kiloa ja ampuivat 1-3 naulan eli 0,4-1,2 kilon ammuksia, mutta niidenkin liikkuvuus taistelukentällä oli heikko. Kustaa II Adolf antoi keveämmän tykistöaseen kehittelyn skotlantilaiselle tykistöasiantuntijalleen Sandy Hamiltonille. Eurooppalaisen tavan mukaan piiritystykkejä käyttelivät aikansa pyrotekniset ammattimiehet, jotka olivat pääosin siviilejä. heitä voitu pakottaa seuraamaan sotilaita taistelukentälle. Keveät kanuunat Jo 1500-luvun loppupuolella kehittyi kevyempiä tykkejä, falkon tai falkonetti
Tällaisia tykkejä alettiin valmistaa vuodesta 1632 lähtien Ruotsin armeijan käyttöön. 71 keen, kun nahkakanuuna oli jo hylätty. Sen liikutteluun taistelukentällä tarvittiin vain kolme miestä tai yksi hevonen. Kustaa II Adol n mukaan tykkien järeyttä ja kaliiperia säänneltiin siten, että käyttöön tulivat lyhennetyt ja kevennetyt 6-, 12ja 24-naulaiset tykit, joista keveimpiä käytettiin jalkaväen liikkuvana tulitukena. . Sillä pystyttiin ampumaan parhaimmillaan kymmenen laukausta tunnissa, kun lataamisessa otettiin käyttöön etukäteen yhteen pakattu ammus ja ruutipanos. . Tällaisia tykkejä Ruotsin armeijalla oli 80 kappaletta muun kenttäja piiritystykistön lisäksi, kun se nousi maihin Saksaan vuonna 1630. Kolmikymmenvuotisessa sodassa ruotsalaisten syytellessä saksalaisia huonosta tykistötuesta nämä puolustautuivat muun muassa väittämällä, että nälkiintyneet ruotsalaissotilaat olivat syöneet heidän nahkakanuunoistaan suojanahat! Liikkuva tykistö Lennart Torstensson kehitti uudehkoa rykmentintykkiä vielä lisää. Vuonna 1629 jokaiselle puolirykmentille annettiin muutama, yleensä kaksi tai neljä rykmentintykkiä, joita se saattoi taistelukentällä käyttää muskettiosastojen yhteydessä liikkuvana tulitukena edetessään kohti vihollista. Rykmenttiin kuului tykistöja pioneerikomppania kiinteänä osana jalkatai ratsuväen lisäksi. Ruotsalaisten tykistö valmistettiin alusta alkaen Boforsin tykkija asetehtaalla. Uusi malli ampui raskaampaa kuuden naulan ammusta ja sen liikuttamiseen tarvittiin jo kaksi hevosta. Suuret pyörät helpottivat tykin liikuttelua maastossa. Muiden maiden tykistö pysyi edelleen siviilimiesten hoidossa ja aseet olivat heikompaa tekoa kuin ruotsalaisten. Tykin raskas tuli Seuraava vaihtoehto syntyi Ruotsi-Suomen ja Puolan välisen sodan jälkeen 1620-luvun lopulla ja siitä kehittyi varsinainen rykmentintykki. Tykistön uudistus meni vielä pidemmälle sodan kestäessä ja ensimmäisenä armeijana tuolloisessa maailmassa Ruotsi-Suomella oli esittää kiinteä organisaatiomalli. Kun kiinteinä osastoina ja muodossa taistelevan jalkaväen pääaseina olivat tuolloin kertalaukauksiset musketit, rykmentinkanuunan kartussipanos, joka syöksi vihollisen silmille monisataisen haulisuihkun lähietäisyydeltä merkitsi melkoista voimanlisää taistelukentällä. Se oli kevyt, noin 500 naulaa eli 200 kiloa painava ja pyörillä varustetulla lavetilla oleva pronssitykki, jonka kaliiperiksi vakiintui kokeilujen jälkeen kolme naulaa eli 1200-1500 grammaa. Antti Kauranne . 30-vuotisessa sodassa ruotsalaisten liikuteltava kenttätykistö oli ylivoimainen verrattuna vastustajiin: jokaisella prikaatilla oli käytössään 12 tykkiä. Historia kertoo, että Breitenfedin taistelussa vuonna 1631 Leipzigin pohjoispuolella Ruotsi-Suomi lähti taisteluun alun perin 12 rykmentinkanuunalla, mutta taistelun päätyttyä aseita olisi ollut jo 42 kappaletta. Linnoitusja laivaolosuhteissa pienet pyörät olivat parempia kuin suuret tykin rekyylin kannalta ja koska suuntaaminen oli helpompaa kuin maastossa. Sen tehokas kantama oli 300–400 metriä ja sillä ammuttiin sekä etukäteen valmistettuja kartesseja että kiinteitä kuulia. Siitä tuli painavampi, mutta se säilytti silti liikkuvuutensa taistelukentällä. Rakennepiirros osoittaa Kustaa II Adolfin rykmentintykkien rakenteen.. Rykmentintykit syntyivät 1600-luvun keveistä, nahkavahvisteista kanuunoista
Taistelutilanne etenkin keveiden venäläisten T-26 (Vickers) –vaunujen kohdalla alkoi tasoittua. Suomalaiset PST-tykit olivat tehneet rumaa jälkeä venäläisissä tankkirivistöissä, mutta kovalla hinnalla. Niistä 30 meni ruotsalaisille vapaaehtoisille Pohjois-Suomessa ja loput 70 jaettiin etelämpänä suomalaisille rintamajoukoille. Aseita tehtiin kaikkiaan kolmea tyyppiä, joista MK I ja MK II tulivat tutuiksi suomalaisille. Boys toi helpotusta jalkaväen panssarikauhuun. Nimi vaihtui Boys´iksi, kun yksi aseen alkuperäisistä suunnittelijoista kuoli heti aseen käyttöönoton jälkeen. Englannissa Tullessaan palveluskäyttöön Boys oli suhteellisen tehokas aikansa kevyttä panssarikalustoa vastaan. Boys oli kehitetty ensimmäisen maailmansodankokemusten pohjalta. T alvisodan alkaessa Suomen armeija joutui kohtaamaan Neuvostoliiton panssariaseen liki paljain käsin. 72 Englantilaisista panssarintorjuntakivääreistä ei menetetty juuri yhtään Boys tasoitti sodan puntteja Boys-panssarintorjuntakivääri antoi Suomelle tasoitusta talvisodassa. Uusi panssarintorjuntakivääri, vaikka ei raskaampiin neuvostovaunuihin enää pys. Boys-panssarintorjuntakivääri eli suomalaiselta mallinimeltään ”14 mm pst kiv/37” oli aikanaan hyvä ase. Boysissa oli etutuki ja suujarru. Suomalaisista PSTkanuunoista menetettiin noin kaksi kolmasosaa tuhottuina tai hylättyinä paon seurauksena. Sekä saarivaltio että Ranska uhittelivat antavansa Suomelle aseita, ja brittien puheet toteutuivatkin: kaikkiaan sata Boyskivääriä toimitettiin talvisodan aikana Suomeen. Kolmas, lyhennetty versio, joka oli tarkoitettu laskuvarjojääkäreille, oli jo syntyessään sellainen susi, että sotilaat kieltäytyivät käyttämästä sitä. SOTA-ASEET valmistettu, alun perin Stanchion-nimellä kehitetty 13,9 millin kaliiperinen panssarintorjunta-ase oli suunniteltu lähinnä ensimmäisen maailmansodan panssarivaunukokemusten pohjalta. Ruotsilta oltiin saatu Boforsin 37-millisiä pst-kanuunoita 48 kappaletta, kotimaisia versioita oli ehditty saada valmiiksi liki saman verran. Jatkosodassa sen korvasi kotimainen Aimo Lahden suunnittelema Lahti-39 ”Norsupyssy”.. Lähitorjunta-aseet puuttuivat lähes kokonaan, ja kun kasapanosten, polttopullojen ja koivupöllien lisäksi etulinjoille vihdoin saatiin englantilainen aseuutuus, Boys-panssarintorjuntakivääri, suomalaisen jalkaväen panssarikauhua alettiin saada kuriin. Aseita Suomelle Toisen maailmansodan alkaessa Englanti suhtautui varsin penseästi Neuvostoliittoon
Suomalaisille saksalaiset toimittivat noin 300 sotasaalisasetta. Sen 20-millinen ammus oli huomattavasti tehokkaampi kuin Boysin pienempi. Boysin korvasi kuitenkin jatkosodassa etuklinjoilla kotimainen Lahti-39-pst -kivääri eli norsupyssy. 73 . 5 patruunan lipas Aseen kokonaispituus oli 161 senttiä, josta piipun mitta 91 senttiä. Asetta käytteli ampuja, jolla oli myös suojamiehenä toimiva apulainen. Aseen rakenteessa oli myös paljon pieniä ruuveja, jotka tekivät Boysin huoltamisesta erityisesti talviolosuhteissa vaikeaa. Aseen lähtönopeus oli 745-760 m/sekunnissa Mk I –ampumatarpeella. Vaikka aseet eivät olleet aivan sitä, mitä toivottiin, niiden arvostusta kuvaa kuitenkin se, että talvisodassa niitä menetettiin kaikkiaan vain kuusi kappaletta. Tyhjänä ase painoi 15 kiloa ja täydellä viiden patruunan lippaalla ladattuna 16,6 kiloa. Boysin 13,9 –millinen luoti painoi 150 grammaa. PST-kiväärejä käytettiin sen myötä ilmatorjuntaja rannikkolinnakeaseina. Se pystyi läpäisemään 16 mm paksun panssarin vielä 91 metrin päästä, tietenkin 150-grammaisen uodin tulokulmasta riippuen. Englantilaiset lahjoittivat talvisodan alle suomalaisille kaikkiaan sata Boys-pst-kivääriä. Ampujan solisluu ja olkanivel olivat jatkuvassa vaarassa. Antti Kauranne Boys-pst-kivääri Suomalainen mallinimi: 14 mm pst kiv/37 Aseen tyyppi: panssarintorjuntakivääri Alkuperämaa: Yhdistynyt kuningaskunta Palvelusvuodet: 1937–1943 Valmistaja: Royal Small Arms Factory Valmistettu: noin 62 000 kpl Eri versiot: MK I, MK II. Rintamajoukot käyttivät niitä vielä bunkkerien ja muiden täsmämaalien tuhoamiseen, vaikka panssareille ei aseista enää ollutkaan vaaraa. Tullessaan palveluskäyttöön Boys oli suhteellisen tehokas aikansa kevyttä panssarikalustoa vastaan. Saksalaiset saivat haltuunsa huomattavia määriä aseen MK I -versiota Dunkerquen jälkeen 1940 ja nimesivät aseen PzB 782(e):ksi. Aseen huonoja puolia olivat sen suuri paino ja 13,9 mm kaliiperin patruunan aiheuttama raju rekyyli. Boysissä oli pulttilukko-sulkumekanismi ja ase oli varustettu viiden patruunan lippaalla. tynytkään, tasoitti kuitenkin peliä paljon nopeammin ja kevyemmin panssaroitujen taisteluvaunujen kohdalla. Tekniset tiedot Paino: 16 kg Pituus: 1 575 mm Piipun pituus: 910 mm (MK I), 762 mm (maahanlaskujoukoille tehty malli) Patruuna: Kynoch & RG .55 Boys Kaliiperi: 13,9 mm Lippaan kapasiteetti: viisi Tulinopeus: noin kymmenen laukausta minuutissa Lähtönopeus: 747 m/s (MK I), 884 m/s (MK II) Tehokas kantama: 91 m . Venäläisten panssarikaluston kuitenkin kehittyessä vahvemmaksi pst-kiväärien merkitys niiden toprjunta-aseina väheni jatkuvasti
Tämä on kovaa työtä. 74 C itykanien pyytäjänä tunnettu Hannu Luoto köröttelee autollaan Espoon Tapiolan pikkuteitä. Luoto harrastaa citykanien pyynnin lisäksi muutenkin paljon metsästystä. Hän on viimeiset kahdeksan vuotta pyydystänyt citykaneja Helsingissä ja Espoossa. Auton takapenkillä kulkee mukana kaksi hirvikoiraa. – Vuosien myötä tästä on kaikki glamour hävinnyt. Hänellä on kymmeniä loukkuja ympäri Espoota. Hillerit koloihin kanien perässä Luoto ajaa autonsa rivitalon takapihalle. – Tuolla on kanin pesä, he tuumaavat. Koskinen nostaa hillerin laatikosta ja lähettää sen kanin koloon. Koskinen ottaa autonsa takakontista laatikon, jossa on kaksi hilleriä. Kun öisin pimeässä ja vesisateessa pyytää kaneja, niin siinä on kaikki hohdokkuus kaukana. He alkavat virittää verkkoa varastorakennuksen ympäri. Tarkoitus on, että hilleri ajaa kanin kolostaan. Apuna loukkuja, verkkoja ja koulutettuja hillereitä Jahtikohteena citykanit Citykanit ovat levittäytyneet Helsingistä Espooseen ja Vantaalle. Hannu Luoto saa parhaimpina päivinä noin 20 kania kiinni. Luoto aloitti citykanien pyynnin vuonna 2008 ja hän oli innoissaan uudesta ammatistaan. Luoto ja Koskinen kiertävät piharakennusta ja näyttävät rakennuksen alla olevia koloja. He ovat toistensa kilpailijoita, mutta kaksikko tekee runsaasti myös yhteistyötä. Kaneja pyydetään loukuilla, verkoilla ja hillerien avulla. Paikalle saapuu myös Jari Koskinen, joka on erikoistunut kanien pyyntiin hillerien avulla. – Tuosta loukusta olen saanut 47 kania, Luoto viittoilee erään rakennuksen pihaan. Lähdimme metsästäjien matkaan katsomaan, löytyykö kaneja
Kanit hyötyivät alueen maankaatopaikasta ja kompostointilaitoksesta. Ne eivät viihdy metsässä, joten ne eivät ole päässeet suurien metsäalueiden yli. Ikinä ei tiedä, miten isot käytävät rakennuksen alla on, Koskinen toteaa. Kaikki alkoi Kyläsaaresta Citykanit eli villikanit ovat olleet todellinen riesa pääkaupunkiseudulla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Apuna loukkuja, verkkoja ja koulutettuja hillereitä Jahtikohteena citykanit ja kani jää kiinni rakennuksen ympärillä olevaan verkkoon. – Suunnilleen Kehä III on rajana, sen yli kanit eivät juuri ole vielä levittäytyneet. Ne olivat päässeet luontoon, kun omistajat olivat ne hylänneet. Edelliset kaksi talvea ovat olleet leutoja ja se on edesauttanut kanien lisääntymistä. Luoto arvioi, että kuluvana talvena kaneja olisi pääkaupunkiseudulla noin 6000 kappaletta. – Joskus voi mennä kymmeniä minuutteja, ennen kuin kani tulee ulos pesästään. – Suunnilleen Kehä III on rajana, sen yli kanit eivät juuri ole vielä levittäytyneet. – Lisäksi kanit tekevät vahinkoja autoihin. Ne tekevät pesiään terassien alle ja piharakennusten koloihin, joissa on lämpöä ja suojaa. Siellä nähtiin ensimmäiset citykanit jo 1980-luvulla. Koskisen mukaan kaninpyynti on asiakaspalvelutyötä. Luodon ja Koskisen asiakkaita ovat niin taloyhtiöt, yritykset kuin kaupunkikin. Ne eivät viihdy metsässä, joten ne eivät ole päässeet suurien metsäalueiden yli. Citykanien alkuperä on paikannettu Vanhankaupunginlahden rannalle Kyläsaareen. Kanit viihtyvät parhaiten rakennusten pihapiirissä. Ne selvisivät talvien yli ja alkoivat hiljalleen lisääntyä. 75 Jari Koskinen ja Hannu Luoto tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Pikku hiljaa populaatio levisi ympäri Helsinkiä, ja pian niitä tavattiin Espoossa ja Vantaallakin. – Kun katsoo tuohon metsään, niin siellä ei ole yhtään ainoata kaninkoloa, Luoto näyttää. Ne ovat ehkä kalleimmat yksittäiset kanien tekemät vahingot, Luoto pohtii. – Kyllä tämä on enemmän tuhoeläintorjuntaa kuin metsästystä, Koskinen täsmentää. Kanit tuhoavat kasveja ja puita. Autojen sähköjohdot on tehty biomateriaalista, joten kanit käyvät niihin käsiksi. Työssä näkee ja tutustuu erilaisiin ihmisiin, ja kaikkien kanssa pitää tulla toimeen. Leudot talvet kanien turvana Suurimmillaan citykanipopulaation on arveltu olevan noin 12 000 yksilön paikkeilla. Kukaan ei tiedä täsmällistä määrää. Kanien loukuissa on syöttinä omenoita ja porkkania.. Hyvinkää ja Kirkkonummi olisivat periaatteessa ihan potentiaalista seutua villikaneille, mutta niiden täytyy jotenkin päästä niihin ensin, Luoto sanoo. Vuosituhannen vaihteessa kanit alkoivat levittäytyä Kyläsaaren ja Arabian ulkopuolelle
Jari Koskinen (vas.) ja Hannu Luoto virittävät verkkoa piharakennuksen ympärille. Onpa Luoto joskus maistanut itsekin kaninlihaa. Koskinen on koulutKoulutetut hillerit ajavat kanit ulos koloistaan. Luoto ottaa kanin ulos ja lopettaa sen. Hänellä on neljä hilleriä työkäytössä. – Usein käytän kahta kerrallaan. Riistanhoitopiiri ei aluksi lämmennyt ajatukselle.. Kevättä kohden pyynti hiljenee Hilleri tulee ulos kaninkolosta ja tällä kertaa sieltä ei löytynyt saalista. Taistelua citykaneista on vaikea voittaa. – Hyvää se on. – Loukut pitää tarkistaa päivittäin. Syksyllä kuvia tulee enemmän, kun populaatio on suurimmillaan. selle. Kesällä metsästetään vain poikkeusluvalla. – Kaikkia ei saada koskaan pyydettyä. Töitä on viikon jokaiselle päivälle. 76 Koskinen osoittaa talon ikkunassa olevaa pikkutyttöä. Parhaimpina päivinä kuvia tulee parisenkymmentä, huonoimpina päivinä vain muutama. Hän ottaa kännykällään kuvan jokaisesta kiinni jääneestä kanista. tanut hillerit kaninpyyntiin. Mutta sitä pitäisi syödä kesällä, jolloin kaneilla on vihreää ravintoa. – Kaupunki on täynnä louhikoita, jotka ovat kaneille hyviä piilopaikkoja. Koskinen laittaa hillerit takaisin koppaan ja kerää verkon pois. – Neljä kania on ennätys, jotka olen saanut samasta loukosta kiinni kerralla, Luoto sanoo. Syötteinä toimii omenat ja porkkanat. Täytyy olla hieman kieli keskellä suuta, hän sanoo. Kovilla pakkasilla parikin kertaa päivässä, etteivät kanit jäädy. Silloin liha on parhaimmillaan. Ne ovat hyvin vaikeita ja aikaa vieviä kohteita, Koskinen kertoo. Luoto hyppää autoon ja matka jatkuu kohti Espoon Westendiä, jossa hänellä on paljon asiakkaita. Westendissä erään talon takana on loukku, jossa kani kyyhöttää. Kuolleita kaneja käytetään esimerkiksi metsästyksessä syöttinä. Pauli Jokinen – Helsingin kaupunki halusi kokeilla kaninpyyntiä hillereillä ja sitä kautta alkoi tulla tilauksia yhä enemmän eri tilaajilta. Jos laittaa kaikki neljä kerralla jahtaamaan kaneja, niin sitä orkesteria on vaikea johtaa. Jos laittaa kaikki neljä kerralla jahtaamaan kaneja, niin sitä orkesteria on vaikea johtaa. Kevättä kohti kiinni jää yhä vähemmän kaneja. Luoto kertoo, että hän ajaa päivässä noin sata kilometriä, kun hän kiertää loukulta toi– Usein käytän kahta kerrallaan. Joskus kaneja on metsästetty ampumalla, mutta se tapa toimii huonosti asutusten läheisyydessä. Luoto kertoo, että vastaavia kaneja on muuallakin maailmassa, ja kaikkialle minne ne ovat kotiutuneet, ne ovat myös jääneet pysyvästi. Ainoa keino on pitää kantaa kurissa. Koskinen otti kymmenen vuotta sitten yhteyttä riistanhoitopiiriin ja tarjosi palveluksiaan. Hillereitä täytyy osata käsitellä, ettei ole kädet paketissa, Koskinen sanoo. Luoto on keskittynyt loukkupyyntiin. Jari Koskisella ja Hannu Luodolla on vuosien kokemus kanijahdista. – Jos nyt saisin kanin kiinni, niin en ihan tässä ikkunan alla sitä viitsisi lopettaa. Neljä hilleriä työkäytössä Koskisella ja Luodolla on yhteensä yli 16 vuoden kokemus kanijahdista. Hillereitä täytyy osata käsitellä, ettei ole kädet paketissa. Toimeksiantoja tulee välillä niin hankaliin paikkoihin, että siellä voi mennä tuntikausia, jos ei jopa koko päivä
– Kaikki äänet eivät kulkeudu ihmisen päähän korvakäytävää pitkin, vaan etenkin kovat äänet kulkeutuvat myös pään luiden ja ihon läpi. Silentan elektroninen suojain päästää kuulokkeeseen esimerkiksi puheen ja katkaisee kovat äänet. 77 K otimainen kuulosuojainvalmistaja Silenta on nimennyt Hjorth Urheilutukun vastaamaan aseja metsästyspuolen jakelusta Suomessa. Täydellä latauksella akun kesto on noin 200 tuntia. Yksilölliset sisäiset suojaimen ovat hinnaltaan noin 900 euroa. Entistä useampi metsästäjä on alkanut suosia elektronisia suojaimia, joka päästävät läpi ”oikeat” äänet ja vaimentavat ”väärät” äänet. Passiivisuojat sulkevat kaikki äänet, eivätkä sisällä elektroniikkaa. Kuppisuojain ei ole kuitenkaan yksilöllinen kuten korvan sisäinen laite. Silenta MIL II elektroninen kuulonsuojain sisältäen akun, laturin sekä AUXliittimen maksaa 259 euroa. Elektroniikka on suojaimen sisällä ja sen voi irrottaa esimerkiksi runko-osan pesun ajaksi. Laajasti korvan seutua peittävä kuppisuojain on suuremman vaimentavan pinta-alansa takia paremmin kovaa ääntä hiljentävä kuin korvan sisään muotoiltu suojain. Silenta MIL II passiivinen kuulonsuojain maksaa 34,90 euroa. Pariston käyttöikä 100-150 tuntia. – Molemmissa on sama kompaktimuotoilu ja laadukkaat geelitiivisteet. – Häiriöäänet suojain vaimentaa. Suojain ottaa äänet sähköisesti mikrofonilla ulkopuolelta, sanoo toimitusjohtaja Pekka Huhtinen Oticon Oy:stä. – Aktiivikuulosuojaimet ovat ihanteelliset ampumaharrastuksiin, erityisesti metsästykseen, sanoo yrittäjä Pirjo Lumilehto Kuuloxi Oy:stä. – Kuppisuojain sulkee tehokkaasti korvan ääniltä ja vaimentaa erityisen hyvin suurikaliiperisten aseiden äänen. Aktiiviset suojaimet jaetaan kuppisuojaimiin ja korvan sisäisiin suojaimiin. Kuppisuojain maksaa noin 200 euroa. Molemmat tuotteet ovat saatavilla vihreän tai oranssin värisenä. Elektroninen suojain päästää kuulokkeeseen esimerkiksi puheen ja katkaisee kovat äänet. Passiivinen Elacin-kuulosuojain on tulppatyyppinen suojan, jonka suojauskyky on rajallinen. Aktiivisissa kuulonsuojaimissa on AUX–liitäntä metsästysradion, musiikkisoittimen tai vastaavan liittämiseksi. Kuppisuojain vaimentaa suurkaliiperisten äänet Aktiivinen kuulosuojain on ampujalle ja metsästäjälle hyvä vaihtoehto, koska hän voi samalla myös kuulla ulkopuolisia ääniä. Kuppisuojain kuitenkin vaimentaa ääntä tehokkaasti nimenoaan kokonsa takia. Suojaimet toimivat kuulokojeparistolla. Moni tuntuu kokevan kupit jotenkin hankaliksi. – Käytössä nämä suojaimet ovat huomattavasti mukavampia kuin kuppisuojaimet. Passiiviset Elacin-kuulosuojaimet maksavat 160– 250 euroa pari, kun elektroniset yksilöllisesti muotoillut suojaimet maksavat 800–1400 euroa pari. Juhani Karvonen Elektronisuus ei tee metsästäjästä kuuroa Kuulosuojaimissa valinnanvaraa Kuulosuojaimet voidaan jakaa passiivisiin ja aktiivisiin, jotka ovat elektronisia. – Kaikki äänet eivät kulkeudu ihmisen päähän korvakäytävää pitkin, vaan etenkin kovat äänet kulkeutuvat myös pään luiden ja ihon läpi.. Suojain on materiaaliltaan pehmeää silikonia. Shooter on kuulolaitteen kokoinen Jyväskyläläinen Kuuloxi Oy:n aktiivikuulosuojain Shooter on kooltaan kuulolaitteen kokoinen. Sisäinen kuulosuojain toimii myös kuulolaitteena, koska siihen on mahdollista ohjelmoida jokaisen oma kuulokäyrä, jolloin suojaimella voi kompensoda omaa kuulonalenemaa. – Valikoimissamme on saatavilla kahta Silentan kuulonsuojainmallia: perinteistä passiivista kuulosuojainta ja elektronista eli aktiivista niin sanottua kuulevaa kuulonsuojainta, sanoo Mika Hjorth. Aktiiviset kuulonsuojaimet toimitetaan kiinteillä Li-ion-akuilla ja verkkovirtalaturilla. Henkilökohtainen elektroninen suojain maksaa 535 euroa parilta. Laitteessa on indutiosilmukka, johon voi liittää esimerkiksi metsästysradion
78 U rheilutukku Hjorth tuo maahan ruotsalaista Nor-Lyx-turvakaappia. Laki vaatii hyväksytyn kaapin, ja kaikki uudet ja vanhat Nor-Lyx-kaapit ovat hyväksyttyjä. – Uusi aselaki on hivenen lisännyt myyntiä, mutta ei paljon. – FAB-avaimia eivät kaikki lukkosepät voi monistaa, joten avainten monistaminen on hyvin valvottua. Nor-Lyxkaappien saranat on suojattu, mikä myös suojaa aseita, niin että kaapin ovi ei kovin helpos. Nor-Lyx-kaapeissa on saatavana huipputurvallisella FABavaimella varustettuja kaappeja ja koodilukollisia kaappeja. Ongelma on lähinnä se, etteivät kuluttajat tiedä, onko kotona oleva kaappi lain mukaiCorrotechin valmistaman Corrosafe CS16R -asekaapin erityisyytenä on pyörivä aseteline. Lisäksi Suomessa myydään ruotsalaista Nor-Lyxin ja Euroopassa valmistettuja Leijonaja Otso-kaappeja sekä Gyttorpin kaappia. Standardit sanelevat asekaappikauppaa Uusi aselaki lisännyt myyntiä jonkin verran Asekaappien ainoa kotimainen valmistaja on Corrotech. nen vai ei, sanoo Mika Hjorth
Aikaisemmin aseiden säilytys riippui jonkin verran aseiden toimintatavasta, mutta nyt ratkaisee vain lukumäärä poislukien ERVA-aseet. – Kaappikauppa on selkeytynyt. Erätukun Poliisihallinnolta saaman tulkinnan mukaan kaikki talouden aseet lasketaan yhteen. Mallissa on irrotettava väliseinä ja hyllyjä. Asekaappeja koskeva lakimuutos on Hyryn mukaan lisännyt kaappikauppaa. Kokoja on kuudesta aseesta 14 aseeseen. – Aseet ovat eri kokoisia, eikä esimerkiksi kiikaritähtämillä varustettuja aseita välttämättä kaappiin mahdu maksimimäärää. Gyttorpin oma turvakaappi, jonka standardi on EN 14450:2006. Kaikki Nor-Lyx kaappien hinnat sisältävät rahdin kotimaassa asiakkaan tontille. ti pääse naarmuttamaan aseita. Jos aseita on kuusi tai enemmän tarvitaan turvakaappi. – Esimerkiksi soluasunnossa asuvilta edellytetään turvakaappi, jos yhteistaloudessa asuvien henkilöiden yhteenlaskettu aseiden määrä ylittää viisi. 79 Nor-Lyx-kaapeissa on saatavana huipputurvallisella FAB-avaimella varustettuja kaappeja ja koodilukollisia kaappeja. Eurooppalaisen EN14500 standardin mukaan valmistettu Leijonakaappi on edullisempi. – Leijona-kaapeissa on holvilukitus tapeilla, kun taas Otsoissa on kampalukitus, mikä helpottaa Ruotsissa käytetyn tiukemman standardin saavuttamista, Hyry selvittää. Kaappikauppa on selkeytynyt Erätukun Otsoja Leijona-asekaapit valmistetaan Euroopassa. Hyväksytty turvakaappi maksaa 400-800 euroa. Apel ja MAK Saksan parhaat kiikarinjalat ASEKORJAAMO KLAUS GÖTSCH MAKuick löytyy seuraville malleille: Blaser, CZ 550, Merkel Helix, Sako 85 S, Sako 85 M, Sako 75 M, Sauer 303, Tikka T 3 Valmet 412 / FinnClassic / Zoli MAKuick pikajalat ovat edullisia, luotetavia ja kestäviä. Jos henkilö omistaa viisi asetta, tavallinen asekaappi riittää. Otso-kaappeja on useita kokoja. Pienimpään mahtuu 5-7 asetta, seuraavaan kokoon 8-15 ja maksimalliin 16. 040 581 3124 www.asekorjaamogotsch.com e-mail: gotsch@phnet. Otso-asekaapit valmistetaan ruotsalaisen SS 3492 -standardin vaatimusten mukaisesti. – Myymme kaappeja myös Ruotsiin, jossa ei hyväksytä muuta kuin omat, eurooppalaista standardia tiukemmat vaatimukset, sanoo tuotepäällikkö Pentti Hyry Erätukusta. Tavallisia ilman hyväksyntää olevia asekaappeja menee Hyryn mukaan myös hyvin kauAsekorjaamo Klaus Götsch Mallusjoentie 224, 16450 Mallusjoki puh. Leijana-kaapit eivät ole yhtä syviä kuin Otsot
Pyörivä teline helpottaa käsittelyä Asekaapeissa suoranaiset uutuudet ovat harvinaisia. – Jos kaapin kyljessä on merkintä “malli 16” ei se tarkoita, että kaappiin mahtuisi 16 asetta. Samaan kaappiin mahtuu 30 asetta, kun siinä on kiinteä teline. Jos kaappi vielä pultataan lattiaan tai seinään, ei sitä saa edes siirtämällä pois. Juhani Karvonen – Koodilukkoa ei ulkopuolinen saa auki, koska kuusinumeroista lukua ei voi kukaan arvata. – SFS5870-standardin vaatimusten mukaan salpakoneistossa on oltava erillinen sulkumekanismi, joka aktivoituu, kun lukko yritetään lyödä sisään tai räjäyttää. Suomessa sellaisia markkinoilla olevia asekaappeja ovat ruotsalaisen SS3492-standardin sekä eurooppalaisen EN-1143-standardin mukaan tehdyt. 80 paksi niille, joilla on viisi asetta tai vähemmän. Koodilukollinen malli on 150 euroa kalliimpi. Suomessa joka viides myyty kaappi on Hurtigin mukaan ollut pyörivää mallia. Suurin kaappimalli maksaa 720 euroa. Ruotsissa on yksiselitteisesti todettu, ettei EN 14450 täytä vaatimuksia. Sen sijaan eurooppalainen standardi EN 14450 ei Hurtigin mukaan täytä asetuksen vaatimuksia, vaikka poliisihallitus on vuonna 2010 antamassaan lausunnossa hyväksynyt tuon standardin. – Jos metsästäjällä on lukuisia aseita, joissa kohdistusammuttu kiikaritähtäin on paikallaan, on pyörivä aseteline vastaus säilytysongelmaan. Corrotechin valmistaman Corrosafe CS16R -asekaapin erityisyytenä on pyörivä aseteline. Kun kaappiin laitetaan pyörivä aseteline, siihen mahtuu 16 asetta. Näiden isojen ei-hyväksyttyjen kaappien hinnalla saa pienehkön turvakaapin, sanoo Hyry. Kokoja on neljälle, kuudelle, kahdeksalle ja 14 aseelle. Otso-mallistossa niitä löytyy, mutta Leijona-mallistossa ei. – Koodilukkoa ei ulkopuolinen saa auki, koska kuusinumeroista lukua ei voi kukaan arvata. – On kuitenkin syytä muistaa, että ei-hyväksytyssä kaapissa ei saa säilyttää yli viittä asetta, vaikka tilaa olisikin. Hurtigin mukaan koodilukko on osoittautunut suosituksi. – Jos aseiden omistaja hankkii nämä kaapit, on hän varmalla pohjalla asetuksen mukaan. Lisäksi SFS5870standardissa on muun muassa määritelty tarkka testausmenettely, jolla mitataan asekaapin iskunkestävyyttä. Esimerkiksi Otso 5 largemallissa on säilytystilaa muillekin tarvikkeille kuin aseille, samoin kuin Otson kulmakaapissa. Aseen laittaminen perinteiseen pystytelineeseen ja sen pois ottaminen telineestä voi olla hyvinkin stressaavaa, koska takimmaisen rivin ase kolhiintuu helposti täyteen ahdetussa kaapissa. – Hyväksytyksi asekaapiksi on määritelty jo aiemmin suomalaisen standardin SFS5870 tai vastaavan turvallisuustason täyttävät asekaapit. Tällä hetkellä oikeuskansleirinvirasto on pyytämässä sisäaisianministeriöltä selvitystä asiasta. Meidän kaappimme on poliisihallinnon hyväksymiä turvakaappeja. Gyttorp tuo maahan omaa kaappia Gyttorp Finland Oy tuo maahan Gyttorpin omaa turvakaappia, jonka standardi on EN 14450:2006. pilta ei ole tullut uusia malleja markkinoille. Jos kaappi vielä pultataan lattiaan tai seinään, ei sitä saa edes siirtämällä pois.. Asekaapeissa on vaihtoehtoja, mutta Hurtigin oman kokemuksen mukaan metsästäjää harmittaa eniten liian pieni kaappi. Kevein kaappi on Metso 4, johon nimensä mukaisesti mahtuu neljä asetta. – Käyttämämme kaapin mitat ovat 1700x750x650 milliä. Kennet Dalgrenin mukaan GyttorLeijona 14 R -asekaapista löytyy paikka kahdeksalle aseelle ja lukittavassa yläkaapissa sekä ovessa on paikat kahdelle aseenpuhdistuspuikolle. Testivaatimuksista seuraa, että asekaapin ulkovaipan seinämän teräspellin vahvuus on oltava vähintään neljä milliä. Pyörivää telinettä ei kannata tehdä pienempiin kaappeihin, koska niihin ei mahtuisi pyörimään kuin 2-3 asetta . – Uusi laki on vilkastuttanut kaappikauppaa. Painoa kaapilla on 250 kiloa. Pyörivällä telineellä varustettu kaappi tulee olla kooltaan riittävän suuri. – Pääsääntönä voisi sanoa, että ei-hyväksytyn kaapin hinta loppuu siihen mistä turvakaapin alkaa. Muutama vuosi sitten markkinoille tuotu malli on puolustanut paikkaansa, eikä vastaavaa sovellusta markkinoilta löydy. Epätietoisuus vaikuttaa kauppaan Asekaappien ainoan kotimaisen valmistajan, torniolaisen Corrotechin markkinoija Erkki Hurtigin mukaan asekaappien myyntiin vaikuttaa tällä hetkellä suuresti ostajakunnan epätietoisuus siitä, mikä on standardien mukainen asekaappi. Suomalainen standardi on kopio ruotsalaisesta. Otso 5-7 R PRO -turvakaappi on sertifioitu asekaappi noin viidelle aseelle
Juhani Karvonen Poliisilla ei tarkastusoikeutta kotirauhan suojan takia § Asekaappeja ei valvota Uuden aselain velvoittamia asekaappeja ei pystytä valvomaan. Standardimuutoksia Hyväksytyksi asekaapiksi on määritelty suomalaisen standardin SFS5870 tai vastaavan turvallisuustason täyttävät asekaapit. OSUVIA VALINTOJA CZ 557 SYNTHETIC .308WIN -KIVÄÄRIPAKETTI 989,599,CZ 455 AMERICAN .22LR -PIENOISKIVÄÄRIPAKETTI VIHIKARI 3, 90440 KEMPELE / 08 520 99 99 / INFO@REMES.FI / WWW.REMES.FI. Asekaappien valvonta jää käytännössä kuitenkin välilliseksi. Suomessa tuo suoja on aika tiukka. Aseen oston yhteydessä näytettävä kuitti laillisesta asekaapista ei olisi kovin vahva todiste, koska kuitteja voidaan aina myös väärentää. Suomessa sellaisia markkinoilla olevia asekaappeja ovat ruotsalaisen SS3492-standardin sekä eurooppalaisen EN1143-standardin mukaan tehdyt. Sen sijaan Ruotsissa poliisilla on oikeus käydä tekemässä tarkastus, mutta siitä tulee ilmoittaa etukäteen. Seurauksena voi tulla tuolloin aselupien peruustusharkinta ja kenties sakkokin. – Kyse ei ole niinkään siitä että poliisi haluaisi saada metsästäjiä kiinni laittomasta aseiden säilytyksestä vaan pikemminkin siitä, että asiat olisivat kunnossa. – Lakiesitys oli olemassa, mutta eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti, että valvonta olisi pitänyt tehdä toisella tavoin, koska tarkastusoikeus olisi rikkonut kotirauhan suojaa. 81 V iime vuoden joulukuun alusta voimaan astunut aselain toinen vaihe määrää, että aseenomistajan, jolla on enemmän kuin viisi asetta, on säilytettävä aseet hyväksytyssä asekaapissa tai poliisiviranomaisen hyväksymässä tilassa. Lehtosen mukaan Suomessakin aikanaan harkittiin samaa käytäntöä, mutta ajatus pistokoemaisesta tarkastuksista kaatui omaan mahdottomuuteensa. Poliisihallitus on vuonna 2010 antamassaan lausunnossa hyväksynyt eurooppalaisen EN 14450-standardin. Niillä harrastajilla, joilla on enemmän kuin viisi asetta joulukuun alussa, siirtymäaika turvakaappiin on viisi vuotta. Säännösten vastainen kaappi tulee ilmi niiden tilanteiden kautta, jos poliisi joutuu jollain tavoin puuttumaan talon asukkaiden elämään. – Poliisiviranomaiselle ei ole tarkastusoikeutta yksityisen henkilön kotiin eli poliisi ei siis voi tulla tarkistamaan onko asekkaappi laillinen vai ei. Jos harrastaja hankkii itselleen kuudennen aseen joulukuun alun jälkeen on hänen hankittava myös turvakaappi välittömästi. Esimerkiksi murto tai kotihälytys voisivat olla sellaisia tilanteita, jotka paljastavat säännösten vastaisen kaapin, sanoo asehallintapäällikkö Mika Lehtonen Poliisihallituksesta. Poliisi ei saa tehdä tarkastuskäyntejä yksityiskoteihin. Asia käynee sisäasianministeriössä lausunnolla ja on todennäköistä, että kotimainen standardi jää pois ja jokin eurooppalainen standardi tulee turvakaapille, sanoo asehallintapäällikkö Lehtonen. – Asia on oikeuskanslerin virastossa, koska yksi asekaappivalmistaja on eri mieltä EN 14450-standardin sopivuudesta. Suomalainen ja ruotsalainen standardit ovat yksi yhteen, sillä suomalainen standardi on kopio ruotsalaisesta
Tärkeää on saada kartutetuksi koiran kokemusta, jonKOIRAT. 82 Matti Myllysen koirilla kaadettu satamäärin suurriistaa Räyhäri ei kuulu karhu metsälle Suurriistan ajoon erikoistuvalta koiralta vaaditaan lujaa luonnetta. Raikun onnistumisprosentti oli kovaa luokkaa. Yhdessä oli haukussa emä ja pennut ja yksi karkasi. – Koiralta vaaditaan sitkeyden, hyvän kunnon ja jälkivarmuuden lisäksi aimo annos rohkeutta. Myllysen kennelissä on nyt neljä aikuista jämtlanninpystykorvaa, ”jämptiä”, ja yksi kasvava pentu. – Jälkivarmuus, sitkeys ja löytötehokkuus ovat niitä ominaisuuksia, jotka tekivät Raikusta kenties maan parhaan karhukoiran. Parhaana vuotenaan Raiku laskettiin yölliselle karhun jäljelle 12 kertaa, joista kymmenen päättyi kaatoon. Jokaisesta koirasta ei ole karhumetsälle, mutta asiansa osaava pätevä koira on ehdoton jahdissa. Rohkeus on koiralle luonteenominaisuus. Jotkut koirat eivät rohkene edes lähteä karhu perään. L appeenrantalaisen Matti Myllysen Karhunkaatajan kennelin koirilla on kaadettu satoja yksilöitä suurriistaa. Koira ei vaihda kesken karhunmetsästyksen hirven jäljille. Karhuja aktiivisesti jäljittäviä koiria on Suomessa vain muutama kymmenen. Jos Raiku pääsi jäljille, tiesi se karhulle varmasti suurta päänvaivaa. Jämtlanninpystykorva Ukkoteeren Raiku oli Suomen parhaimpia, ellei paras karhunmetsästyskoira. Sen haukusta kaadettiin 69 karhua, kaksi ilvestä ja lukemattomia villisikoja ja hirviä. Jälkivarma koira ei eksy jäljiltä ja pysyy niillä
Ihanteellisissa olosuhteissakin karhun tapaaminen edellyttää onnea taidon lisäksi. Koiralle villisian käyttäytyminen voi olla ennalta-arvaamatonta. – Loukkaantunut villisika on kaikkein vaarallisin. Villisika saattaa ampua koiran kimppuun ja raadella sen kuoliaaksi torahampaillaan. Karhu on älykäs eläin ja se tietää paluuperät, jälkitarhat ja ketunlenkit. Keski-Euroopassa moni metsästäjä on kuollut haavakkovillisian uhrina. Kun karhu kerran oppii kikan, jolla se on pudottanut koiran jäljiltä, se käyttää sitä usein. Karhu osaa kätkeä jälkiään hirvenjälkiin, teihin, ojiin, kivilouhoksiin ja vesistöihin. 83 Räyhäri ei kuulu karhu metsälle Karhu on älykäs eläin ja se tietää paluuperät, jälkitarhat ja ketunlenkit. Stressin alla fyysisesti hyväkuntoinenkin koira väsähtää nopeasti. Karhun kaatoi Seppo Näveri (oik.) ja jäljen löysi Juha Lifländer (vas). – Sen pisimmät työskentelymatkat ja -ajat olivat runsaat 50 kilometriä ja yli 12 tuntia. Huono näkyvyys tekee ampumisen vaikeaksi. Etenkin karjua Myllynen pitää karhuakin huomattavasti pahempana vastustajana. Jälkitarhat, paluuperät ja ketunlenkit Karhunmetsästys vaatii taitoa ja sitkeyttä niin koiralta kuin sen isännältäkin. Se osaa etsiytyä koiran haukussa metsän tiheimpään kohtaan. Karhuakin vaarallisempi . Karhun uhittelu saa aikaan kokemattomassa tai arassa koirassa kovaa stressiä. Villisika piiloutuu ja ampaisee piilostaan koiran kimppuun kuin höyryjuna. Kun karhu kerran oppii kikan, jolla se on pudottanut koiran jäljiltä, se käyttää kikkaa usein. Matti Myllysen koirilla on kaadettu myös villisikoja. Koira ei välttämättä osaa hyökkäykseen varautua lainkaan. Piisin jäljittämä Ruokolahden karhu oli aikanaan Suomen suurin naaras, 226 kiloa. Metsästäjän on silti pyrittävä mahdollisimman lähelle karhua.. Raikun sitkeys koettelivat metsästäjänkin sitkeyttä. Pelkkä jäljen löytäminenkin voi olla vaikeaa. ka kautta myös taidot kasvavat. Kennelin kantanarttu Palavarin Donna karhujahdissa Matti Myllysen, Kari Kemppisen ja Matti Sikiön kanssa
Haukun etäisyys vaihtelee karhun luonteesta ja maastosta riippuen. Viettiensä varassa toimiva aggressiivinen koira väsyy haukkuun nopeasti. Pidän koiran kiinni mahdollisimman pitkään ja päästän se irti vasta lähellä karhun oletettua makuupaikkaa. Myös pimeässä ja peitteisessä maastossa koira osaa pysyä riittävän välimatkan päässä. Isännän tulee olla karhun kohtaamisessa varma ja rohkea, isännän epävarmuus heijastuu koiraan. – Yksi tapa on tehdä ylisitkeä hirvikoira, minkä jälkeen sitä ryhdytään koulimaan karhulle. Pelosta voi nousta sitkeä karhukammo Myllynen suosii jälkivainuisia sitkeitä haukkujia, mutta parasta rotua ei ole. Toinen tapa on kouluttaa koira pennusta saakka vain karhulle. Sen kova touhuaminen antaa metsästäjälle mahdollisuudet päästä karhun lähelle. Tuolloin edessä on pitkä ja turhauttavakin työsarka. – Teen koirille harjoitusjälkiä, mutta hirvelle en koiria totuta. Haavoittunut karhu käyttää kaikki osaamansa keinot jäljittäjien eksyttämiseksi. Suomessa ongelmana on karhujen vähäisyys ja tietysti talvi. Jälkiä ei kovin helposti maastosta löydy. Koiran pelkäämättömyys karhua kohtaan ei takaa, että koira olisi mestari itse pyynnissä. – Karhun ampumaetäisyydet koiran haukussa loppuvat siihen, missä hirven vasta alkavat. Raiku ja Matti Myllynen metsällä hieman muissa maisemissa. Pelosta voi helposti tulla sairaalloinen kammo, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä rohkeuden, pyyntiverisyyden tai muun vastaavan kanssa. Jäljen päähän laitan herkkupalan ja alan pidentää jälkeä vähitellen. Parivaljakko oli Saksassa ja Itävallassa etsimässä Bruno-häirikkökarhua, joka oli tarkoitus ainoastaan nukuttaa. Raikun tapainen järkevä koira ja aggressiivinen koira voivat olla hyvä taistelupari metsällä. Rauhallista karhua koira voi haukkua muutaman metrin päästä. Toinen tapa on kouluttaa koira pennusta saakka vain karhulle. 84 – Yksi tapa on tehdä ylisitkeä hirvikoira, minkä jälkeen sitä ryhdytään koulimaan karhulle. – Isännän pitää liikkua paljon metsässä, jotta hän saisi tuntemusta alueen karhuista – Koiralla on oltava niin sanotusti päätä. Ensikosketus karhuun ratkaisee paljolti sen, miten koira mesikämmeneen suhtautuu. Kolarikarhujen tai muuten haavoittuneiden karhujen jäljitys on työlästä ja aikaa vievää. – Karhukammo on vältettävissä, kun koira saa pentuna tutustua hajuun turvallisissa olosuhteissa. – Järkevä puolisko etsii karhun ja toinen pitää sen mielenkiinnon itsessään. Jos karhu uhittelee koiralle, hyvä koira pitää välimatkan kymmenissä metreissä. Karhupelko voi koiralla olla luontaista tai ylikorostunuttakin varovaisuutta, koska koirat reagoivat hajuun voimakkaasti. metrin jäljellä. Aloitan koulutuksen kahdeksanviikkoisena muutaman
Hyvä ja sitkeä hirvikoira ei karhulta väisty, mutta karhu ei ehkä pysykään koiralla. Haavoittuneita eläimiä Myllynen on koirineen jahdannut niin kotimassa kuin ulkomaillakin muun muassa Virossa ja Saksassa. – Kiitolaukassa karhun nopeus voi olla 60 kilometriä tunnissa. Ilmavainuiset koirat jäävät helposti kyydistä, ja jälkivarmoilla ja sitkeillä seuraajilla työskentelyistä tulee pitkiä ja antavat paremman mahdollisuuden kaatoon. Karhun käytös on aina arvoitus. Se reagoi yleensä ottamalla jalat alleen, eikä koira enää pysty seuraamaan. 85 Ruotsin karhujahdissa Raikun 10-vuotissynttäripäivänä jälki katosi juuri tuohon jokeen. – Sama yksilö voi käyttäytyä eri tavoin eri olosuhteissa ja eri vuodenaikoina. Raiku ja Matti Myllynen juhlivat Suomen Metsästysjäljestäjät ry:n VAHI-kokeen mestaruutta. ja niiden liikkeistä. Karhun käytöstä vaikea ennakoida Koira kohtaa maastossa varmimmin nuoren karhun. Myllynen on koirineen käynyt karhumetsällä Kanadassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Joskus vanha karhu saattaa ryhtyä metsästämään koiraa. Joka tapauksessa koiran intoa luonteviin kohteisiin joutuu jatkuvasti sammuttelemaan ja sekoittelemaan. Jos karhu päättää mennä, niin se menee, vaikka sitä haukkuva yksinäinen koira olisi miten aggressiivinen ja rohkea tahansa. Vanhat karhut pyrkivät vesistön äärelle, jolloin koira menettää ensin tuntuman. Juhani Karvonen Kuvat: Matti Myllynen – Rauhallinen ja paimentava haukku saattaa pitää niin aran kuin vihaisenkin karhun paikoillaan.. Kun koira ei saa vainua, sen kiinnostus ennen pitkään hiipuu ja se saattaa ryhtyä ajamaan esimerkiksi hirveä. Tuo tuntemus on pohjaa mielekkäälle koulutukselle. Jos karhu vielä karkaa myötätuuleen, sen tassuista jää maahan hajumerkkejä. – Rauhallinen ja paimentava haukku saattaa pitää niin aran kuin vihaisenkin karhun paikoillaan
Koiran elimistön tulee saada palautua rauhassa. – Erittäin paljon. – Aina kun tehdään rehellistä koirakauppaa, kyse on myös kuluttajansuojasta, Pekka muistuttaa.. – En yksinkertaisesti saata tajuta, miksi ihmiset haluavat jonkun tietyn koirarodun, mutta eivät ole valmiita tukemaan rodunjalostusta. Kasvattaja kyllä tietää tilanteen, joten hän rahastaa häikäilemättömästi myymällä pennut ”vain metsästyskoiriksi”. Asiaan liittyy toinenkin eläinsuojelullinen näkökulma. P itkänlinjan koiraihminen, pystykorvakasvattaja ja tuomari Pekka Teini Harjavallasta ”murisee” vihaisesti paperittomien koirien kaupalle. Minultakin joku tietämätön kyselee silloin tällöin koiraa halvalla ja läheltä. Kuinka paljon Suomessa käydään kauppaa paperittomilla koirilla. Tunnettu koiratuomari Pekka Teini on tuohtunut paperittomien koirien kaupasta. Yhtenä syynä Teini pitää pentujen rekisteröimättömyyteen sitä, että Kennelliiton ohjeiden ja eläinsuojelullisten syiden takia narttua ei saa pennuttaa liian usein. – Jokaisella rodulla on omat sairautensa. Ostaessaan rekisteröimättömän koiran ei voi olla varma vanhempien terveydestä tai sukulaissuhteista. Vikkelimmät ehtivät selittää, ettei tarvitse olla terveyspapereita, yleensä ei mitään papereita, ”se tulee vain metsästyskoiraksi, pääasia, että ajaa jänistä”. 86 KOIRAT Pekkas Teini: Murisen vihaisesti paperittomien koirien kauppiaille Rekisteröimättömillä ei edistetä rodunjalostusta Tällä puhdasrotuisella nuorella seisojalla on elämä edessä isäntänsä eräkaverina. Ilman rodunjalostusta meillä ei olisi näitä nykyisiä koirarotujamme. Teinin mielestä kasvattajan ei koskaan pitäisi myydä pentua sellaiselle, joka ensimmäiseksi kysyy hintaa. – Liian lähellä toisiansa syntyneitä pentueita ei rekisteröidä, minkä vuoksi niitä ”tehtaillaan” ilman papereita emästä välittämättä
Yhtä suuri haitta on se, että pennuista voi sukurutsauksen tai resessiivisen periytymisen vuoksi tulla sairaita koiria, jotka syntyvät kärsimään. – Suomenajokoira ja suomenpystykorva ovat nykyään jo niin hyviä koiria kuin ne yleensä voivat olla, Pekka Teini vakuuttaa. Teini pitää valistusta parhaana lääkkeenä tähänkin ongelmaan. Tuollaisen henkilön tarkoitusperät koiraharrastuksellensa saattavat olla kyseenalaiset. Mitä koirilla on tarkoitus harrastaa. – Vikkelimmät ehtivät selittää, ettei tarvitse olla terveyspapereita, yleensä ei mitään papereita, ”se tulee vain metsästyskoiraksi, pääasia, että ajaa jänistä”. Rekisteritodistus on todistus koiran alkuperästä. – Valitettavasti asia niin, että ellemme saa nuorista miehistä ja naisista uusia harrastajia, näiden hienojen rotujen tulevaisuus ei näytä hyvältä. – Rotujen terveys on asia, minkä takia pitää olla koko ajan tarkkana kaikissa roduissa. Millaista haittaa paperittomista koirista voi olla. – Kyllä se on kohtuullisen hyvä. Muutama satanen sinne tänne on pieni kustannus verrattuna siihen, mitä koira elämänsä aikana omistajalleen tulee maksamaan. Pekka Teinillä on vankka periaate koirakaupassa. Tällaiselta näyttää terveen ja onnellisen koiran kirmaisu talvisella metsäpolulla. Ulkomaisessa rekisterissä olevan, Suomeen tuodun koiran rekisteröi Kennelliittoon sen omistaja. Pentueen rekisteröi sen kasvattaja. – En myy koskaan pentua sellaiselle ostajalle, joka ensimmäiseksi kysyy hintaa. Teini muistuttaa, että älä koskaan myy pentua sellaiselle kyselijälle, joka ensimmäisenä kysyy, paljonko pentu maksaa. – Ensimmäisenä tulee mieleen pentujen emän terveys. Terveyteen, ulkomuotoon ja käyttöominaisuuksiin panostaminen vaatii tietenkin hieman rahaa, joten hyvät pennut maksavat muutaman satasen enemmän. Todistus sisältää koiran tiedot sekä sukutaulun ja toimii vakuutena siitä, että pentue täyttää Kennelliiton rekisteröintimääräykset. Mihin olosuhteisiin. Pentti Eerikäinen. Terveyteen ja käyttöominaisuuksiin kiinnitetään rotujärjestöissä koko ajan huomiota Kennelliiton ohjauksessa. Millaista haittaa. Tuolloin ostaja myös tietää, mitä saa. – Kasvattajien tulisi tarkemmin katsoa, kenelle he myyvät pentuja. Hyvät metsästyskoirat Millainen on suomalaisten metsästyskoirien nykytila. Tulevaisuudessa näiden suomalaisten metsästyskoirien suurimpana uhkana on ilman muuta harrastajakunnan ikääntyminen. Millaisiin koteihin. Siihen ei tahdo nykynuorten aika ja kärsivällisyys riittää. Rotuja näin ajatellen menee hukkaan suuria määriä koirayksilöitä, jotka oikein jalostettuina olisivat ilona kaikille rodun harrastajille. Suomenpystykorva on Unelma. 87 Todistus alkuperästä . Puhdasrotuisella koiralla kuuluu aina olla rekisteritodistus. Metsästäjiä meillä vielä riittää, mutta koiran ottaminen ja sen kouluttaminen metsästyskaveriksi vie paljon aikaa
Kylän venevalkamassa oli puolenkymmentä venettä, joista kaikkia ei kesän aikana ollut montakaan kertaa uitettu. Nyt hän huomasi tehneensä virheen. Nyt oli kohta joulu tulossa, eikä Aapelilla ollut ketään, jolta voisi lahjan saada ja myös antaa. – Etpä tuota ole ennemmin kysynyt, sanoi Satu. Sauvoissa kun oli terävät piikit, niin ne tarttuisivat jäähän ja hän voisi itse matkustaa veneessä ja työnnellä sauvoilla kuin airoilla kahtapuolin venettä. Katiska oli noin viidenkymmenen metrin päässä rannasta. Sitten hän työnsi veneen jäälle ja nousi siihen sauvojen kanssa. Se oli tuskallista työtä, mutta eteenpäin päästiin. Ei ollut tähteenä kuin yksi konsti, piti hakata sillä paalulla jää rikki veneen edestä ja koettaa sitten työntää sauvoilla venettä eteenpäin. Satu ei ollut käynyt Aapelin talossa varsin viiteen vuoteen, joten Aapeli nyt hänelle vähän esitteli ”makuupaikkaansa”, kuten hän sitä nimitti. Sitten matka kotiin, mutta Sadun piti tulla mukaan, että hän toisi Aapelin vaihtamat vaatteet takaisin. – Sittenhän tässä ollaankin kihlapari. – Minulle se käy ensi lauantaina. Mutta mies oli märkä päätä myöten. Aapeli hiljentyi miettimään asiaa. Paja Kihloihin avannon kautta. Aapeli kysyi. Katiska ja vene rantaan, ahvenkontti mukaan ja sitten matkaan. Nyt oli sitten talvi tekemässä tuloaan ja jäätänyt järvenlahden niin, ettei Aapeli päässyt katiskalleen. Antti O. Aapeli nosti sen soututeljolle, mutta ei se siinä kestänyt muutoin, kuin piti se paksu puu olla toisen laidan alla. Avanto oli laajentunut niin paljon, että vene oli nyt kokonaan veden varassa. Aapelia kiusasi se, että hän Sadun nähden oli yltynyt huolimattomaksi ja pudonnut järveen. Kuppi oli jäätynyt jäähän kiinni, ja se oli irrotettava ensin jäästä ja tehtävä avanto katiskan nostoa varten. Sauvoilla piti työntää voimalla, että pääsi eteenpäin. – Kuinkas sinä siellä vielä olet. Kotiin tultuaan Aapeli kävi laittamassa ensimmäisenä saunan lämpiämään. Tultiin lähimpään taloon ja Aapeli heitti varusteitaan Sadun hakiessa hänelle kuivaa päälle. Nyt eivät auttaneet enää suksisauvat, olisi ollut turvauduttava airoihin, mutta ne olivat rannalla. Oli ollut jo pakkasöitäkin niin, ettei enää päässyt veneellä liikkumaan tavalliseen tapaan, vaan sitä piti työntää pitkin jäätä, jos halusi sen olla turvana hukkumiselta. Hän haki asunnon puolelta kuivat vaatteensa, sillä päällyshousut saunan seinällä naulassa eivät vielä olleet kuivat. Avanto oli kasvanut niin suureksi, ettei sauvoille ollut enää paikkaa mistä olisi voinut työntää. Aapelilla oli katiska lähellä kyläseudun venevalkamaa, ja siitä hän oli saanut koko kesän ajan kalakeittotarpeet. – Tyhmyyttäni täällä parantelen. Aapeli tuli takaisin rantaan ja etsi metsästä käsivarren paksuisen puun, josta katkaisi sahalla pari metriä pitkän pätkän, jonka vei veneeseensä. Lähitalossa olisi ollut Aapelille sopiva tyttö emännäksikin, mutta ei Aapeli ollut häntä vielä ehtinyt kosimaan, jos ei liene muutkaan. 88 J oulukuinen päivä valkeni hitaasti. Aapelin jouduttua saunasta juotiin sitten ”katiskanhakukahvit”, kuten morsian sanoi. Siinä saunankiukaan lämpenemistä odotellessa oli aikaa vaikka tarinoida, vaikka Aapeli ei niitä varsinaisia tarinamiehiä ollutkaan. Mutta mistä ja millä työnnät. Katiskassa oli pari kookasta ahventa ja mateenpurri, jonka Aapeli heitti kasvamaan. Hän oli pitänyt Satua vain lapsuusaikaisena leikkikaverina, eikä ollut huomannut, että Sadusta oli jo ajat sitten kehittynyt aikuinen nainen. Aapeli oli vielä poikamies, tosin jo ensimmäinen sata puolivälissä, mutta vielä emännättä. Milloinkas me ostetaan sormukset. Kahdeksan aikaan oli vielä hämärää, eikä se siitä pilvisenä päivänä paljon enää kirkastunut puolipäivänkään aikaan. Sauvat olivat kotona, joten piti käydä ne sieltä hakemassa. Sitten kotiinpäin. hän huusi Aapelille. Veneen paino ei jäätä rikkonut vaikka mies oli veneessä. Eikös ole tullut nukkumaan käydessä naista ikävä vierelle, kun tuota tilaa näyttää olevan. Aapeli oli jättänyt ne pois veneestä kun näytti siltä, ettei niillä voinut mitenkään kulkua avittaa. Kastuneet vaatteensa hän ripustaisi saunaan, seinänauloihin kuivumaan. Aapeli koetteli jään vahvuutta. – Sopii. Ja sitten aivan ajattelemattomuuttaan lisäsi siihen: – Vai olisitko Sinä tullut siihen kaveriksi. Häneltä nuo naisasiat olivat jääneet jotenkin nuorempana ollessa unholaan, ja nyt alkoi olla kohta jo särvessä, saisiko vielä mistä naisen kainaloonsa. Se oli rannasta vahvempaa kuin syvemmältä, mutta ei niin vahvaa, että olisi miehen kantanut. Tyttö ainakin oli talossa. – Ei tuota ole tullut semmoista ajateltua, sanoi Aapeli. Mitäpä muuta, vastasi Aapeli ja hutkaisi sillä jäänsärkyporallaan jäähän niin huolimattomasti, että lipesi märällä teljolla seisoessaan, vene keikahti eikä Aapeli saanut mistään kiinni vaan hujahti järveen. Eipä olisi arvannut, että tämä täksi muuttuu. Aapeli vilkaisi nyt Satua tarkemmin ja huomasi oikeastaan vasta nyt tämän naisellisuuden. Ei sekään konsti auttanut asiaan. Aapeli eleli yksin. Kylpy ei joutunut kuitenkaan hetkessä. Pitkällisen pohdiskelun tuloksena Aapeli päätti yrittää päästä katiskan luo työntämällä venettä suksisauvoilla, kun hän itse istuisi veneessä. Kiukaan lämpeneminen vei reilun tunnin, vaikka ei ollutkaan vielä aivan kylmäksi ehtinyt jäähtyä eilisiltaisen kylvyn jäljeltä. No ne hommat selvisivät sillä parimetrisellä petkeleellä, jonka Aapeli oli sahannut rannalla. Hän oli vanhempiensa kuoltua jäänyt talon ainoaksi asukkaaksi, vuokrannut pellot naapureille ja itse käynyt läheisellä autokorjaamolla töissä remonttimiehenä. Eikä suksista ollut apua, sillä ilman venettä ei jäälle uskaltanut mennä. Vene alkoi olla jo lähellä rantaa, kun lähitalon Satu tuli katsomaan kalastajaa. hän sitten sai kysyttyä. Oli lähdettävä ja kiireesti lähitaloon vaihtamaan kuivaa ylle. Sänkykamaria katsellessaan, ja nähdessään siinä kahden hengen nukuttavan sängyn Satu sanoi Aapelille: – Sinulla on tuota sänkyalaa nukkua pitkin tai poikin. Aapeli lähti katsomaan saunan lämmitystään, ja näki, että siellä oli lämpöä seinällä olevan mittarin mukaan jo 80 astetta. Sopiiko se Sinulle. Aapeli pani juoksuksi, sillä ei ole hauska olla märissä vaatteissa vaikkakin vielä pienessä pakkasessa. Reikä jäähän oli kuitenkin saatava, että saisi katiskansa pois. Aapeli mietti konstia, millä pääsisi katiskansa luo ja takaisin. Ahvenet hän laittoi soututeljon alta ottamaansa konttiin. – Olisitko Sinä tullut, jos olisin kysynyt. – Olisin, vastasi Satu. Onneksi siinä ei ollut enää vettä kuin puolitoista metriä, joten Aapeli särki jään ja veti veneen perässään rantaan. Katiska keskellä venettä piti paikkaansa, eikä laskenut ohi kulkemaan. Hän vaihtaisi vaatteensa vasta saunan pukuhuoneessa, josta Satu saisi ne korjata matkaansa. Mutta nyt sitten halataan, sanoi Satu, ja sitten halattiin, ja lämpimästi. Airoilla ei pystynyt jäätä särkemään, joten se oli tehtävä muilla tavoin. Hän meni saunomaan ja vielä rengastamaton morsian kävi laittamaan sulhaselleen kahvia. Sinne voi mennä jo saunomaan. Vene ei päässyt jään päälle kun sauvoilla ei voinut mistään saada työntöpohjaa
Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. tilaukset@karprint.. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Van ha Tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I 2 – 2016 7,50 Arvosteli susipolitiikkaa, sai potkut luottamustoimista Suomalaisvalmistajia IWA-messuille Orimattilassa kaksi isoa villisikalaumaa Vaistot ja nopeus valttia jousimetsästyksessä Käytetty pistooli hyvä hankinta Metsästäjille yhä enemmän tappouhkauksia liikettä ja Käytä palvelukorttia, kun NASTAKIEKKO Oy Uudenkyläntie 450, 05510 HYVINKÄÄ Puh. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. 020 720 9699 SAVIKIEKOT, HEITTIMET www.nastatrap.com SAVO-SET OY Palveluhakemisto Tilaa ASE&ERÄ www.asejaera-lehti.. 89 Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 60€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). p. Määräaikaistilaus 67€ www.lehtiluukku.. 09-413 97 300 Ase&Erä -lehden kevään 2016 teemat 4/2016 Esitellään aseuutuuksia Erämessut -erikoisnumero 5/16 Metsästyskauden avausnumero Mönkijäuutuudet Koiratutkien ja GPS-paikantimien uutuudet sekä metsästyspuhelimet Metsästyskoiran jahtikauden vahva ravinto ja lisäravinteet Valmiina linnustukseen Turvallisuus ja vakuutukset
Tämän jälkeen muutoksia ei voi tehdä. Metsästäjät haluavat ottaa riistanhoidollista vastuuta entistä enemmän, mikä sekin on lisännyt riistapeltojen suosiota.. Samalla voi viljelijälle ehdottaa uutta kerääjäkasvi riistapeltoa. Riistapellot ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan sekä viljelijöiden että metsästäjien keskuudessa. Koetoimintaa tehdään myös paljon jotta maistuvuus ja seoksien toimivuus sadaan varmistettua. Jos metsästäjä tarjoutuu ostamaan kyseistä seosta viljelijälle, hyöty on molemminpuolinen. Osa kasveista tulee olla riittävän korkeita, sanoo toimitusjohtaja Sebastian Sohlberg Riistasiemen Oy:stä. Viljelijä säästää kustannuksia ja metsästäjä saa hyvän riistapellon. – Moni riistaeläin tuntuu viihtyvän hyvin hirvidianassa, muun muassa jänikset suosivat riistapeltoja. Viljeljät laativat viljelysuunnitelmansa viimeistään huhtikuussa. 90 Riistapellot kasvattavat suosiota Yksivuotiseen monimuotoisuuspeltoon on muun muassa koristekukkadianaa. Juhani Karvonen käytännössä kaksivuotiseen, on pari vaihtoehtoa, jotka ovat niittyja lintudianat. R iistapellon viljelyllä on muutama vaihtoehto tukirahoituksen puitteissa. Yksivuotiseen monimuotoisuuspeltoon on kuusi eri seostuotetta, muun muassa hirvi-, peuraja kaurisdianat, sekä maisemaja koristekukkadianat. Monivuotiseen monimuotoisuuspeltoon, Riistapelto on myös hyvä maisemallinen toimenpide. Siemenseokset ovat Sohlbergin mukaan tasalaatuisia. – Aika moni viljelijä on perustanut riistapellon, koska riistapellon viljely ei juuri voi mennä tappiolle päinvastoin kuin esimerkiksi viljanviljely nykyoloissa helposti menee. Fasaaneille ja peltopyille tarkoitetuissa pelloissa on tärkeää, että pelto tarjoaa ravinnon lisäksi suojaa. Viimeiset muutokset voi viljelijäsuunnitelmaan tehdä vielä 15.6. Fasaaneille ja peltopyille tarkoitetuissa pelloissa on tärkeää, että pelto tarjoaa ravinnon lisäksi suojaa. – Jo siemenkauppalaki velvoittaa siementen hyvälaatuisuuteen esimerkiksi itävyyden ja puhtauden suhteen. Sekoittamalla tai lopuksi lisäämällä kerääjäkasvidiana-seosta kerääjäkasvia kylvätessä saa oivan riistapellon syksylle parhaille peltoaukeille. Monimuotoisuuspellolle se on kahdessa vuodessa 300 euroa hehtaarilta. Riistapellon lannoiteja kasvinsuojeluainekulut ovat huomattavasti vähäisemmät kuin viljanpellossa, eikä esimerkiksi kuivatuksesta synny kustannuksia. Yksivuotiseen monimuotoisuuspeltoon tuki on 300 euroa hehtaarilta. – Metsästäjien kannattaa olla yhteydessä viljelijään heti, koska suunnitelmaa on työlästä jälkikäteen muuttaa
420m/s Kanta: 16mm Lataus: 24-28g Haulikoot: 7-9 Nopeus: max. 040 410 8890 info@erakala.fi www.erakala.fi Avoinna: Ma-To 9-17 Pe 9-18 La 9-14 Burrel S10HD + SMS Lähettävä riistakamera + 8GB muistikortti 289€ 255€ Yli 150€ arvoisten tilausten toimituskulut veloituksetta! 149€ 129€ 209€ Peltor Sporttac Aktiivikuulosuojaimet Vaihtokuoret: Vihreä, oranssi Laadukkaat matalarekyylipatruunat radalle! Isommissa erissä kysy tarjous! Haulikonpatruunoita joka lähtöön! Training Lataus: 24-28g Haulikoot: 7,5-9,5 Nopeus: max. Soutajantie 12 39500 Ikaalinen puh. 415m/s Kanta: 8mm Lataus: 24-28g Haulikoot: 7,5-9,5 Nopeus: max. 430m/s Kanta: 12mm Speed Elite Steel CP Pegoraro kiekkopatruunat Myös metsästyspatruunoita! Vaihtosupistajat yleisimpiin asemerkkeihin Piippua jatkavia supistajia portattuna ja tavallisena jopa 170mm pituuteen asti Rihlattuja supistajia täyteisille ja muita erikoissupistajia eri käyttötarkoituksiin ”Lontoon 2012 Olympialaisissa voitettu kultaa Gemini-supistajilla” Supistajat ovat valmistettu laadukkaasta kromatusta teräksestä CNC-koneistamalla Gemini-supistajat soveltuvat kaikille haulimateriaaleille 53€ 56€ 62,50€ 58€ /250kpl /250kpl /250kpl /250kpl Sporttac ostajalle Walker’s ampujan lasit kaupanp äälle! (arvo 14,90€) Black Bear & Brown Bear -vastakaarijouset 249€ Valikoimastamme myös valmiiksi räätälöityjä taljajousipaketteja! -taljajouset. 418m/s Kanta: 12mm Lataus: 24-28g Haulikoot: 7,5-9 Nopeus: max