6 – 2017 7,70 6,90 Luken laskentoja ei ymmärretä Enemmän havaintoja, silti vähemmän susia Linnustus alkoi, pystykorva hiottu iskuun Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja: Aikainen kyttäysjahti tuo haastetta peuranmetsästykseen Ammattimetsästäjä: Aloittelevat metsästäjät ABCkoulutukseen Supikoira vaarallinen tautipesäke Susiongelma räjähtää käsiin
92 cm Katon syv. 80 cm, lev. 64 cm, lev. 63 x 44 x 51 cm Jopa 200 metrin kantama Valmistusmaa: Ranska Takuu 2 vuotta alk. 49 cm, lev. Harjakattoinen koirankoppi Tasakattoinen koirankoppi Lämpöeristetty Ulkomitat: L1200 x S760 x K1100 Lämpöeristetty Ulkomitat: L1200 x S760 x K800 Verkkokauppa: www.petnap.fi Myymälä: Kuoppamäentie 10 33800 Tampere ( 0400 957705 Koiratarha 4x4m Korkeus 1,84 m Verkko tai kalteri Top Safe metallihäkit Jopa 800 metrin kantama Valmistusmaa: Ranska Takuu 2 vuotta Jopa 1500 metrin kantama Valmistusmaa: Ranska Takuu 2 vuotta esim. 37,70€ alk. 92 cm Häkin korkeus: 66 cm 95,05€ 227€ Koulutuspanta Numaxes Canicom 5.201 Koulutuspanta Numaxes Canicom 5.800 Koulutuspanta Numaxes Canicom 5.1500 269€ 329€. Rekisteröityneelle asiakkaalle verkkokaupassa. Pieni autohäkki mitat: Pohjan syv. 20 kg Kaksi ovea Rekisteröityneelle asiakkaalle verkkokaupassa. 97 cm x 61 cm Runko: alumiini, hopea Rukolevy: puolikova kuitulevy (MDF), harmaa Paino n. 369€ alk. 91 cm, lev. 66 cm Katto (LxS) n. 93 cm Katon syv. 318€ Top Safe tupla alumiinihäkki harmaa Top Safe teräs tuplahäkki väliseinällä 2-kokoa 169€ 666€ Rekisteröityneelle asiakkaalle verkkokaupassa. 97 x 92 cm Korkeus: n. Pohja: (LxS) n. 93 cm Häkin korkeus 67 cm 75,05€ Iso autohäkki mitat: Pohjan syv
15% PENTUALENNUS kun vakuutat koiranpentusi alle 4 kuukauden ikäisenä.* Miten elätkin – elä täysillä ja turvallisesti! Lue lisää www.agria.fi Seuraa meitä Facebookissa Agria on eläinvakuuttamisen asiantuntijayhtiö joka toimii kaikissa Pohjoismaissa. Kun vakuutat koirasi Agriassa, saat:. Vakuutus ei ole varovaisuutta, vaan vapaus elää täysillä turvallisesti. Valitse vakuutuksesi Agriasta; meille eläimet ovat pääasia
48 Patruunan iskuteho Riistaluokituksissa kaliiperi ei ratkaise luvallista asetta. 12 Jahtiin idässä Pohjoiskarjalaisia metsästäjiä kismittänyt hirven rauhoitus on osin purettu tänä syksynä. Tapio Malmi valmistelee Romeon ja Katriina Metsoila Ringo-koiran. Metsäjänistä on paikoin vähän, ja nyt nautitaan myös luonnosta ja hyvästä seurasta. 64 Lihaa vakuumiin Riistalihan oikeaoppinen pakkaaminen ja käsittely lisäävät merkittävästi lihan säilyvyyttä ja laadun pysyvyyttä. Toisessa maailmansodassa niistä kehitettiin panssarintorjuntaan sopivia malleja. Metsästäjäliiton uusi toiminnanjohtaja Heli Siitari kertoo, että Euroopassa on paikoin paha susiongelma. 16. 62 Tärkeä lahtivaja Etenkin suurissa seuroissa hirvilupien määrä voi olla hyvin iso, joten toimiva lahtivaja on suuressa roolissa. 42 Sako 9,3 x 62 Sako 85-sarjan 9,3 x 62 on tarkoitettu isolle riistalle. Parhaan saa tekemällä itse. Nyt Iivari Pääkkösen pajassa syntyy puukko poikineen. Kysyntää riittää. 30 Omat sähköt leiriin Pimeässä syysillassa metsäleirillä kaipaa muutakin kuin nuotion ja taskulampun valoa. 66 Jänisjahtiin Syyskuun alussa alkaneen jänisjahdin luonne on muuttunut vuosien saatossa. 44 Tikan karjupyssy Tikka T3X WILD BOAR .308 14X1 on kunnon karjupyssy isompaankin jahtiin. Silti kykyjen vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää. 74 Aseena käsikranaatit Käsikranaatit tunnettiin jo 1600-luvulla. Tähän saakka peuroja on käytännössä saattanut metsästää kyttäämällä vuodenvaihteen molemmin puolin. 27 Tehokkaat kanuloukut Nyt alkavassa juttusarjassa käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja, joilla pienpetoja pyydetään. 34 ABC-kurssille Hausjärven-Riihimäen riistanhoitoyhdistys on järjestänyt jo monena vuonna ABC-kursseja aloitteleville metsästäjille. 20 Haukkuja metsään Hyvän linnunhaukkujan kyvyt ovat pitkälti luontaiset. 38 Aikainen kytisjahti Tänä syksynä peltojahtiin pääsi jo syyskuun alussa. 10 ”Susiongelma räjähtää” Metsästäjäliiton uusi toiminnanjohtaja Heli Siitari sanoo, että Euroopan susiongelma tulee räjähtämään käsiin. Kuva: Minja Vitikka 10 Roikkalamppu kameran jalustaan kiinnitettynä tuo valoa syksyisen metsästysretken pimeydessä. Eräaggregaatti on osoittautunut perin käyttökelpoiseksi. Ne eroavat toisistaan pääosin materiaalien suhteen. 53 Puukko kyläsepältä Sepän ammatti alkoi kiinnostaa roolipelien kautta. Näin sanoo supit läpikotaisin tunteva ammattimetsästäjä Juha Mäkimartti. 56 Nöyrä palvelija Puukko kannattaa valita huolella, eikä vain napata ensimmäistä eteen osuvaa. 24 Paha raatokoira Raatokoiraksikin haukuttu supikoira on paha tautien levittäjä. 85 Susi jäi loukkuun Metsästäjälle on runsaasti kotimaisia venevaihtoehtoja. 30 Suomenajokoirat Romeo ja Ringo saavat ylleen ajokoiralle nykyään tarpeelliset tykötarpeet – tutkapannan ja turvaliivin. 4 Sisältö 6/2017 6 Luken susimäärät Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo, miten Luke päätyi susien kanta-arviossaan lukuihin, joiden perusteella Suomen susimäärä on vähentynyt
Avustushakemuksia saatiin 140, mikä on noin 23 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Metsästyslakien sääntely on alan osaajien hallussa, ja sen vuoksi voidaan odottaa, että nämä luonnon pienriistan suuret tuhoajat voitaisiin hävittää, supikoirahan on vieraslaji ja se ei kuuluu maamme riistaeläimiin. Idästä Suomeen reilu kaksi vuosikymmentä sitten saapunut supikoira menestyy luonnossa hyvin – se on raadonsyöjä, joka syö paremman puutteessa myös marjoja. syyskuuta kaadettua karhua epäillään alle yksivuotiaaksi asiantuntijalausunnon perusteella. Kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) perää aselupakäytänteiden järkeistämistä. Sen sijaan supia ei juurikaan tavata Norjassa, ja Ruotsissakin vain harvalukuisesti. Vaikka niitä on paljon, sitä ei juurikaan tunneta – parhaiten sen tuntevat metsästäjät. Aseluvan myöntämisen perusteet eivät kuitenkaan muutu. Suomessa niitä arvioidaan olevan satoja tuhansia. Jos supikanta saa vapaasti kasvaa, ovat metsäkanaja vesilintujen määrät vahvasti edelleen ehtymässä. Niiden kokonaismäärä on jatkuvasti lisääntynyt. Metsähallituksen erävalvojat tarkastivat viime vuonna lähes 10 000 luonnossa liikkujaa. Vähän rikkeitä ?. Se tiedetään, että supi on paha tautien levittäjä – on mahdollista, että se voisi levittää itärajan yli myös pelättyä afrikkalaista sikaruttoa, jota ei haluta Suomeen. Puolen millin potti ?. Kuusamolaisesta kaadetusta karhusta oli tehty asianmukainen ilmoitus viranomaisille. Suurpetoihin kohdistuvia laittomuuksia todettiin sama määrä kuin edellisvuonna eli neljä törkeää karhuihin kohdistunutta metsästysrikosta. Yli 60 prosenttia kaikista todetuista rikkeistä liittyi kalastukseen. Asiatuntijalausunnon perusteella käynnistettiin rikostutkinta. Kansanedustaja haluaa myös, että perusluottamus lainkuuliaisiin ihmisiin tulisi säilyttää nykyistä paremmin. Kolmesta Pohjoismaasta Suomessa on eniten supikoiria, jotka aiheuttavat muulle riistalle merkittävää vahinkoa. Aseluvan voi osin saada jatkossa ilman poliisiasemalla käyntiä. Ne ovat muun muassa taitavia uimareita, jotka pystyvät tyhjentämään lintujen pesät saarista ja luodoilta. Villiminkkien ja supien lisäksi pienpetoihin luetaan myös kettu ja mäyrä, mutta niiden aiheuttamat vahingot muulle riistalle ovat vähäisiä etenkin supiin verrattuna. Tästä on hyvänä osoituksena pohjoisen Supikoira Life -projekti, jolla on saatu estettyä supikoirien levittäytyminen Suomesta Ruotsiin ja Norjaan. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen p. Avustuksia maksettiin pääasiassa maataloudelle aiheutuneista vahingoista. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 61 euroa/vuosi Määräaikainen 68 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Suomen metsäkanalintujen määrä on tänään aallonpohjassa. Vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat muun muassa säätila, yksittäisten vahinkojen laajuus ja sijainti sekä viljelijöiden oma aktiivisuus avustusten hakemisessa. Suuri syy tähän löytyy villiminkeistä ja supikoirista. Sen takia asiassa on käynnistynyt rikostutkinta. Aselupakäytännöt ?. Se on vähiten 2000-luvulla.. Supikoirakannan kasvua voidaan rajoittaa, jos näin halutaan. ELY-keskukset maksoivat avustuksia rauhoitettujen eläinten vuonna 2016 aiheuttamista vahingoista yhteensä noin 500 000 euroa. Tarkastuksia tehtiin yli 2 000. Onkin syytä kysyä, miksi supien sallitaan jatkuvasti lisääntyvän. Kuusamossa 2. joulukuuta 2018, jolloin aselupahakemuksen voi jättää sähköisesti. Näin pitäisi toimia myös muualla Suomessa. Luvatonta metsästystä havaittiin vain kahdeksan kertaa, eli 0,4 prosentissa tarkastuksista. Erityisasiantuntija Hanne Lohilahti ympäristöministeriöstä kuitenkin korostaa, että tästä ei voida kuitenkaan vetää johtopäätöstä, että itse vahingot olisivat pidemmällä tarkastelulla vähentyneet. Poliisihallituksen asehallintopäällikkö Mika Lehtonen on kertonut, että lupaprosessia halutaan yksinkertaistaa, niin että hakija käy poliisilaitoksella vain kun hänen henkilökohtainen sopivuutensa halutaan arvioida. Uudistuksessa luovutaan soveltuvuustestistä, joka otettiin käyttöön Jokelan ja Kauhajoen kouluampumistapausten jälkeen vuonna 2011, jolloin aselupien hakemista kiristettiin. 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p. Supikoira on taitava luonnossa liikkuja. Supi on levinnyt Suomessa kuluneen kahden vuosikymmenen aikana koko maahan, sitä esiintyy tänään myös jo tunturi-Lapissa saakka. Joka kymmenes kaikista tarkistetuista oli tehnyt jonkin valvontarikkeen. Karhun ikä selville ?. Miksi Suomessa sallitaan näin runsas pienpetokanta siinä määrin, että kanaja vesilintukannat ovat jatkuvasti vähentyneet. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2017 ISSN 0781-2124 Pienpedot hävittävät metsäkanaja vesilintumme ?. Näin poliisilla on enemmän resursseja käytettävissä sellaiseen työhön, joka on aseturvallisuuden kannalta merkittävää. Paikalla käyneellä rajavartioston partiolla oli herännyt epäily karhun iästä. Lupauudistukset tulevat käyttöön kahdessa vaiheessa loppuvuodesta ja 1. Savolan mielestä ampumaaserikossyytteeseen asettaminen määräaikaisen luvan vanhenemisesta ilman ennakkovaroitusta on kohtuutonta. Aselupa uudistuu ?. Aseluvan hankkiminen yksinkertaistuu ja nopeutuu. Metsästäjien laillisuusja luvallisuusasioiden todettiin olevan hyvin kunnossa. Maksettujen avustusten yhteenlaskettu summa laski noin 12 prosenttia. Se on pahin raivotaudin levittäjä, mutta se on myös pahin kanaja vesilintujen poikastentuhoaja. Karhun ikä voidaan viranomaisten mukaan selvittää, ja on kerrottu, että se tehdään mahdollisesti ulkomailla. Rikkeiden osuus oli ennätysvähäinen, näin alhaalla se on ollut viimeksi vuonna 2000. 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. Niin ei saa tapahtua. Osa metsästäjistä toki tekee parhaansa supien pyytämisessä, mutta on aika tarttua härkää sarvista, ja metsästystä harrastavan suuren enemmistön on syytä tarttua epäkohtaan vahvasti ja ryhdyttävä vahvoihin toimii supikannan hävittämiseksi
Kuva: Ilpo Kojola. 6 Luonnonvarakeskus asetti seurantapannan 14 suden kaulaan vuonna 2017
Tästä voisi varovaisesti arvioida, että tällä hetkellä susia on 50-100 enemmän kuin mitä virallinen maaliskuun kanta-arvio kertoo. 7 . Susien määrän arviointi aiheuttaa edelleen voimakkaita ristiriitoja Enemmästä tuli vähemmän Ilpo Kojola on Luken tutkimusprofessori. Enemmän havaintoja, vähemmän susia Julkisuudessa on ihmetelty myös sitä, kuinka uusimmassa arviossa on edellisvuotta suuremmasta havaintomäärästä saatu kuitenkin lopputulemaksi vähemmän susia, kuin mitä niitä arvioitiin olevan edellisenä vuotena. Kojolan mukaan Suomessa on susille asetettu GPS-pantoja jo yli 30 vuoden ajan ja tällä seurannalla on saatu näyttöä siitä, kuinka suuria susien käyttämät reviirit ovat. Kojola kertoo tämän johtuvan kirjaajien tiheydestä. Metsähallituksen Suurpedot.fi –sivuston mukaan susipari saa kolmesta kuuteen, joskus jopa yli kymmenen pentua. Kaikissa keskusteluissa unohdetaan se oleellinen asia, että kanta-arvio on siltä ajalta, kun sudet eivät olleet vielä lisääntyneet tänä vuonna. Vuotta aiemman kanta-arvion pohjana oli yhteensä 6554 susihavaintoa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijaprofessori Ilpo Kojola kertoo, että susien määrän laskennan pohjana käytetään petoyhdyshenkilöiden tekemää havaintotaulukkoa Tassu-järjestelmästä. Sen todellisuutta ja paikkansapitävyyttä on arvosteltu erityisesti siellä, jossa kärsitään susien aiheuttamista vahingoista. – Tassu-aineistosta kaivetaan esiin parit ja laumat. Toisin sanoen jopa lähes 300. Luken arvion mukaan lisääntyviä pareja on 17. Lisäksi apuna käytettiin toisen kerran dna-aineistoa, ja huomioon otettiin lisäksi susien kuolleisuustilastointi. – Havaintojen lukumäärän kasvu johtuu siitä, että sudet ovat entistä enemmän painottuneet alueille, joissa aktiivisia havaintojen kirjaajia on tiheämmässä.. Tätä on hämmästelty. – Jos meillä ei ole käytössä mitään apuaineistoa, joudumme hahmottelemaan lopullisen arvion. Kuva: Jouni Hyvärinen K eväällä julkaistu susikanta-arvio on puhututtanut eri piireissä. Vuoden 2017 kanta-arviota varten oli käytettävissä yhteensä 8047 Tassu-tietojärjestelmään kirjattua susihavaintoa. Mukaan otetaan myös aineisto susien GPS-seurannasta. Miten susia voi olla Luken laskelmissa vähemmän, jos havaintoja on enemmän. Hänen tutkimusalaansa ovat erityisesti suurpedot. Kojola kuitenkin selventää, että ei voida olla täysin 100-prosenttisen varmoja siitä, johtuvatko tyhjät alueet aina reviirin päättymisestä vai siitä, että kyseiseltä alueelta ei vain ole tullut havaintoja. Jos nämä kaikki ovat onnistuneet tekemään edes jonkinlaisen pentueen, on tämänhetkinen susimäärä huomattavasti suurempi. Digitalisella kartalla erottuu reviiri silloin, kun runsaampien havaintoryppäiden väliin jää tyhjiä alueita
– Onnistumisprosentti 56 jäi tyydyttävälle tasolle. – Tiedetään, että osa jää viivyttelemään synnyinlaumaansa vartioimaan uusia pen. Tulokset osoittivat sen, että ne olivat vahvasti samassa linjassa Tassuun kirjattujen havaintojen kanssa. – Noin puolet reviireistä oli dna-seurannan piirissä. Tulevana talvena onkin tarkoitus keskittyä ulostenäytteiden keräämiseen. Näytteiden keruu kuuluu seurantojen kehittämishankkeeseen ja näin rahoitus työhön on jo olemassa. Näin on toimittu jo vuosikausia. – Jos susia on esimerkiksi kymmenen, ei näytteitä kannata kerätä satamäärin, vaan reviiriltä riittää kolminkertainen määrä susimäärään nähden. Kojola lupailee, että tulevana talvena dnanäytteiden keruuta jatketaan ja susikannan arviota kehitetään yhä enemmän siihen suuntaan, että arviot tehdään geneettisin perustein. Dna-tutkimus on kuitenkin kallista ja kannattaa panostaa sellaiseen tutkimukseen, josta saadaan luotettavaa tulosta. Eikö susi tee lainkaan pentuja. Ensin lasketaan, loput arvataan Kanta-arviossa lasketaan petoyhdyshenkilöiden tekemät varmat havainnot kaikista susipareista ja laumoista. Puheet salakaadoista saivat taas lisää vettä myllyyn. tuja. Laumoissa on yksilöllistä vaihtelua ja nuoret voivat lähteä laumasta 10-24 kuukauden ikäisinä. 8 Kun Luke oli julkaissut viimeisimmän arvionsa susikannan vähenemisestä, suojelijoiden leirissä osoitettiin syyttävää sormea metsästäjiä kohtaan. Niissä ei ollut riittävää määrää dna:ta analyysiä varten. Muutto vilkastuu maaliskuusta toukokuulle. Kojolan mukaan näytteitä ei kannata kerätä liikaa niiltä alueilta, joissa on jo vakiintunut lauma ja sen koosta ollaan hyvin perillä. Tänä vuonna oli toisen kerran käytössä dna-yksilöinti, joka erottaa varmuudella eri yksilöt toisistaan. Meillä kantaan lisätään yksinäisten osuus 15 prosentilla. Moni kummastelee, kuinka susi, joka on kuitenkin tunnetusti Viimeisintä kanta-arviota pidetään Lukessa hyvin paikkaansa pitävänä uusien menetelmien vuoksi. Ulostenäytteissä onnistuttiin hyvin. Näytteiden perusteella saadaan ihan eri tavalla varmuutta siihen, onko meidän hahmotelma kohdillaan. – Toiveeni on, että poronhoitoalueen ulkopuoliseen Suomeen saadaan dna-keruukäytäntö, jos vain resurssit sen sallivat. Vähäisen lumen aikaan jälkien havainnointi on vaikeaa. Kojolan mukaan laumat eivät aina liiku yhdessä, vaan sudet hajaantuvat reviirille. Kirjallisuuden perusteella susikannasta yksinäisiä susia on 6-20 prosenttia. Eri sidosryhmiä on hämmästyttänyt kantaarvion ilmestymisen jälkeen, kuinka määrä voi olla laskusuuntainen, vaikka havaintoja tulee koko ajan lisää. Kojola kertoo myös, että sulanmaan aikana riistakameroihin tallentuva tieto on tärkeää. Susien tiedetään käyttävän mielellään syrjäisiä metsäautoteitä ja ulostavan myös niille. Eteläja Länsi-Suomessa näytteitä keräsivät vapaaehtoiset ja Itä-Suomessa meidän omat ammattilaiset. Kojolan mukaan epäonnistuminen näin suuressa määrässä aiheutui lumelta kerättyjen virtsanäytteiden heikosta laadusta tutkimukseen nähden. – Yksinäiset sudet liikkuvat paljon, mutta niistä tulee myös paljon havaintoja. Havainnoissa otetaan huomioon vain parit ja laumat. Dna-näytteiden keräämisen ja luotettavan tiedon keruun perusteena käytetään kuitenkin tietoa siitä, että ne jättävät ulosteensa kulkureiteille ja myös ison saaliin ympärille, johon koko lauma kokoontuu syömään. Yksittäisten susien määrän arviointi perustuu puhtaasti matematiikkaan. Mikäli meille halutaan samanlainen käytäntö kuin Ruotsissa, jossa analysoidaan kaikki parit ja laumat joka vuosi, vaatii se sitten enemmän resursseja ja sitä en tiedä mistä niitä saataisiin. Siitä määrästä sudet tulevat jo hyvin profiloiduiksi. Kojolan mukaan pennut lähtevät laumasta liikkeelle noin vuoden iässä. – Vahvan lumen ja erityisesti pehmeän lumen aikaan sudet liikkuvat enemmän yhdessä, koska liikkuminen on helpompaa, kun joku tekee edellä polkua. Kanta-arvio tehdään kuitenkin maaliskuulla, jolloin pennut ovat emonsa reviirillä. Dna-näytteitä analysoitiin 964 kappaletta, joista kuitenkin vain 544 tuotti onnistuneesti yksilömäärityksen. Dna-määrityksiä tehtiin sekä ulosteettä virtsanäytteistä. Lauma merkitään silloin, kun susia on kerralla kolme tai enemmän
Eikö susi olekaan uhanalainen. Susi ei ole kansallisesti uhanalainen, jos kannassa on 500 lisääntymiskykyistä eläintä. Kojolan mukaan vuosina 2015 ja 2016 tehty kannanhoidollinen metsästys on vaikuttanut oleellisesti susien määrään. Kojola seisoo vahvasti laskennan oikeellisuuden takana. – Susia kuoli 79 kappaletta ja kaikki parit eivät aina lisäänny. Kaadetuista susista suurin osa oli aikuisia, mukana myös alfanaaraita sekä alfauroksia. Kuva: Luonnonvarakeskus. – Populaatio, mihin Suomen sudet kuuluvat, on noin 50 000-60 000 yksilöä. Osaan reviireistä jäljelle jäi vain nuoria yksilöitä, eikä niihin syntynyt pentuja. Spekuloinnilla susien määriä ei voi arvioida, meillä pitää olla varmaa tietoa havainnoista. Toivottavasti myös saamme resursseja riittävästi, jotta dna-pohjaista arviointia voidaan vahvistaa. Uhanalaisuusluokan yksi peruste on lisääntyvien yksilöiden määrä. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa poliittisuus korostuu, ja se juontuu siitä, että koirametsästyskulttuurilla on vahva asema. Naaras ei aina jää pesälle, vaikka pariskunta olisi ollut yhdessä jo pitkään. Kuva: Ilpo Kojola isoa reviiriä ja tappaa suurta saalista, tulee jossain vaiheessa näkyviin myös niin, että tieto tulee meille asti. Kojola kertoo myös, että Luonnonvarakeskuksen tehtävä on vain tuottaa teknistä tietoa susien määrästä – heidän tehtävänään ei ole päättää siitä, kuinka paljon susia meille halutaan. Uros ja naaras merkkaavat reviiriä, naaras kiimatiputtelulla. Eväiksi ristiriitojen vähenemiseen ja yhteisymmärryksen lisääntymiseen eri tahojen välillä Kojola toivoo yhteistyötä kannan seurannassa. Havaintojen väliin jää tyhjää, jolla reviirit erottuvat toisistaan. n Erja Pekkala – Susi on erittäin poliittinen, ja samoja sävyjä on muuallakin Europassa. Ilpo Kojolan mukaan maailmassa on susia noin 200 000 ja se ei ole uhanalainen laji maailmalaajuisesti katsottuna. Kansainvälisen Luonnonsuojeluliiton asettamien kriteereiden mukaan susi on kuitenkin Suomessa kansallisesti erittäin uhanalainen. Vaikka geneettisesti tapahtuu eriytymistä maantieteellisen etäisyyden kasvaessa, ei 60 000 yksilön populaatio ole millään tavalla uhanalainen. – Tarvitaan avoimuutta aineistojen läpikäymiseen. Sosiaalinen kantokyky on osoittanut, että tänne ei missään tapauksessa mahdu viittäsataa aikuista yksilöä, vaikka luonto sen kestäisi saaliseläinten muodossa. Viimeksi meillä jo oli yritystä siihen suuntaan ja kirjoitimme auki kannanhoidollisen prosessin, jossa reviirit käytiin läpi. Jos havaintojen välillä on useita viikkoja, voidaan pentueet erotella toisistaan vain dna-määrityksellä. Konflikti on luonteeltaan kuitenkin erilainen kuin muualla Euroopassa, jossa susi aiheuttaa lähinnä lammasvahinkoja. 9 Suden kiima-aika on helmi-maaliskuussa. hyvä lisääntymään, ei kuitenkaan saa pentutuotantoaan nousujohteiseksi. – Meillä on tiedossa, että kaikilta alueilta havaintoja ei haluta jostain syystä ilmoittaa. Kojola kuitenkin myöntää, että susi on hyvin vahvasti poliittinen eläin. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa poliittisuus korostuu, ja se juontuu siitä, että koirametsästyskulttuurilla on vahva asema. Kuvassa oikealta Karvia – Jalasjärvi reviiri, Karijoki – Teuva reviiri, sekä vasemmalla ylhäällä näkyy vielä Närvijoen – Pörtomin reviiri. Ilpo Kojola toivoo, että naaraan kiimatiputtelu kirjataan jatkossa systemaattisesti TASSUUN, koska se ennakoi lisääntymistä. Myös ihmisen toimesta susikantaa säädellään. Euroopan yhteisön alueella tällaisia maita ovat Romania ja Espanja sekä ehkä myös Italia. Uskomme kuitenkin, että susi, joka käyttää Kun susihavaintoja tulee runsaasti, ne muodostavat selkeät reviirialueet. Hän myöntää kuitenkin, että on alueita, joista ei tule havaintoja, mutta sen ei pitäisi vaikuttaa oleellisesti Tassujärjestelmän todenmukaisuuteen. Konflikteja ihmisen kanssa on niin paljon, ettei sellaisille määrille ole edellytyksiä. Jos pentueita on samaan aikaan eri puolilla jotain tiettyä aluetta, silloin tutkitaan mistä on kyse. – Susi on erittäin poliittinen, ja samoja sävyjä on muuallakin Europassa
– Esimerkiksi Saksassa syrjäseuduilla pelätään ihan samalla tavalla laittaa lapsia yksin koulutielle. Heillä on jo ainakin 50 laumaa ja entisen Itä-Saksan alueella sudet ovat aiheuttaneet myös koiravahinkoja. Siellä karhuja on Metsästäjäliiton uusi toiminnanjohtaja Heli Siitari on noutajakoiraharrastaja ja metsästää koiriensa kanssa kotimaassa ja ulkomailla. Romaniasta löytyvät Euroopan vahvimmat suurpetokannat ja monin paikoin ollaan vaikeuksissa lampaiden laidunnuksen vuoksi. Erään villieläinasiantuntijan mukaan ongelmaan joudutaan puuttumaan lähiaikoina. 10 Metsästäjäliiton uusi toiminnanjohtaja uskoo susipolitiikan muuttuvan ”Susitilanne rä jähtää käsiin” Metsästäjäliiton uusi toiminnanjohtaja haluaa päästä eroon siitä, että susiensuojelujärjestöt valittavat jokaisesta myönnetystä susiluvasta. Siitarin mukaan tämä ei pidä paikkaansa ja on hyvä, että asioista puhutaan, jotta susialueiden ihmiset saavat vertaistukea ja tietoa etteivät ole asian kanssa yksin. – Italian hybridiongelman on tunnustanut jo paikallinen eläinjärjestökin. Italian vuoristoalueella ongelmaksi on tullut runsas hybridien määrä. – Näyttää siltä, että ainakin EU:n suojelutukitoimet ovat tehonneet ja susikanta kasvaa reipasta vauhtia koko Euroopassa. Siitari luettelee myös muita valtioita, joissa susiongelmien kanssa painitaan. Kuva: Heli Siitari. Romaniassa oli jo vuoden kestänyt metsästyskielto sekä karhuille että susille, mutta konfliktien vuoksi juuri äskettäin on päätetty aloittaa poikkeuslupien myöntö uudelleen. M etsästäjäliiton uusi toiminnanjohtaja Heli Siitari kertoo, että susitilanne alkaa olla läpi koko Euroopan samankaltainen kuin Suomessa. Hänellä on myös noutajien taipumuskokeen sekä working testin ylituomarioikeudet. Suojelutahot ovat tuoneet sosiaalisessa mediassa julki, että susia pelätään ainoastaan Suomessa ja muualla niiden kanssa eletään sulassa sovussa
– Lautakunnan sivuille on kerätty tietoa parhaista käytännöistä ja tätä tietoa pitäisi levittää laajemmalle. Aineiston luotettavuutta pitää voida kasvattaa, sillä se syö pohjan koko hommalta, jos tulee liikaa näytteitä, joita ei voida analysoida. Siitari harmittelee, ettei meillä ole samalla tavalla resursseja kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa käytetään kymmenen kertaa enemmän rahaa kannan arviointiin. Sidosryhmien tulisi yhdessä pohtia kuinka saadaan mahdollisimman edustavia näytteitä ja kuinka asiasta tiedotetaan. n Erja Pekkala jopa lihotettu ja kesytetty ulkomaalaisia metsästäjiä varten. Pihasusiin puututtava Metsästäjäliitto toivoo, että jatkossa pihasusiin pystyttäisiin puuttumaan nopeammin. – Jos vapaaehtoistyö menetetään, niin emme jatkossa saa minkäänlaista kannanarviota. Siitari uskoo vahvasti, että lähitulevaisuudessa suden uhanalaisuusstatus tulee muuttumaan alati lisääntyvien ongelmien myötä. Yhtenäistä standardia on vaikea luoda, sillä olosuhteet eri maissa ovat hyvin erilaiset. – Susi on osa Suomenkin luontoa ja kaikkia susia emme voi hävittää, mutta ongelmia aiheuttaviin yksilöihin pitää pystyä puuttumaan nopeasti. – Kenttäväen kanssa pitäisi päättää yhdessä mitä lasketaan, milloin lasketaan ja kuinka näytteitä otetaan. Siitari kertoo olevansa melko varma, että susiongelma tulee räjähtämään käsiin lähivuosina ja hän uskoo vahvasti, että silloin muuttuu myös susipolitiikka. – Luken pitää osata myös katsoa omia tuloksia kriittisesti, sillä tieteen kannalta jokaisessa menetelmässä on heikkoutensa. – Kaikkien ihmisten susihavainnot ovat todella tärkeitä. Yhteistyön lisääminen tässäkin suhteessa lisäisi luottamusta. Espanjassa ja Ranskassa on totuttu laiduntamaan lampaita vapaasti vuoristoseuduilla, mutta nyt sudet aiheuttavat ongelmia. – Meidän tulee päästä pois myös sellaisesta käytännöstä, että eräät susiensuojelujärjestöt valittavat jokaisesta myönnetystä susiluvasta. Uudenlainen yhteistyö Metsästäjäliitto on toiminnanjohtajansa mukaan valmis rakentamaan uudenlaista yhteistyötä eri tahojen välillä. Paikallisten arvio susien määrästä poikkeaa yhtälailla meillä kuin muualla virallisesta määrästä. Kuva: Minja Vitikka Metsästäjäliiton uusi toiminnanjohtaja uskoo susipolitiikan muuttuvan ”Susitilanne rä jähtää käsiin” puutuessa, sillä he ovat valtava resurssi valtiolle tässä työssä. Dna-näytteiden kerääminen yhdistettynä muihin havaintoihin on oikea suunta, mutta se pitää organisoida kunnolla. Jos suojakeinot eivät auta, asiaan pitää pystyä puuttumaan. – On kohtuutonta, että tietyt ihmisryhmät joutuvat kärsimään kohtuuttomasti. 11 Heli Siitari on koulutukseltaan filosofian tohtori sekä dosentti Jyväskylän yliopistosta. Ongelmana hän kuitenkin pitää sitä, kuinka havaintoaineisto saadaan luotettavaksi. – Päätöksentekoon tarvitaan muutosta, jotta tulevaisuudessa voidaan tarvittaessa poistaa jopa kokonaisia laumoja, jotka aiheuttavat jatkuvasti ongelmia ihmisille ja kotieläimille. Susikonflikti ei myöskään saisi olla metsästäjien ja luonnonsuojelijoiden välinen vaan asiassa pitäisi ottaa huomioon ja kunnioittaa maaseudun ihmisiä Kanta-arvion ongelmat Siitarin mielestä kannan arviointi on myös ympäri Eurooppaa samanlainen ongelma. – Lukella on iso rooli luottamuksen lisäämisessä ja olisi suotavaa, että heillä toimisi viestijöitä, jotka tietävät kuinka asioista tiedotetaan suurelle yleisölle. Suomessa susikannan arvio perustuu lähes kokonaan vapaaehtoisena tehtävään työhön. Tutkijana tiedän, että tutkijat eivät välttämättä ole parhaita tässä työssä. – Se että kuunnellaan paikallisia ihmisiä ja otetaan heidät mukaan päätöksentekoon, vähentää tutkitusti pelkoja, myös turhia. Keneltäkään ei voida viedä elinkeinoa susien vuoksi. Osassa maata on jo nähtävissä, että havainnoista ei ilmoiteta ja tämä johtuu luottamuspulasta. Nyt tarvitaan kannustusta ja radikaaleja liikkeitä. Hän pitää tärkeänä, että motivoituneet vapaaehtoiset eivät joudu pettymään luottamuksen. Sosiaalinen kestävyys Siitari peräänkuuluttaa parempaa yhteistoimintaa sidosryhmien välille, jotta ongelmia opittaisiin paremmin ymmärtämään kaikkien näkökulmasta. Siitarin mukaan dna-tuloksia pitäisi verrata huolella kenttähavaintoihin, koska ongelmana on se, että kaikista yksilöistä harvoin saadaan näytteitä. Tavoitteena on myös vanhojen metsästystapojen säilyminen Suomessa. Siitari kertoo, että EU:n alainen suurpetolautakunta on perustettu pohtimaan keinoja konfliktien hallitsemiseen. – Tässä tarvitaan keskusteluyhteyttä osapuolten välillä. En voi muuta kuin kannustaa jokaista ilmoittamaan havainnoistaan, vain sillä keinoin voimme vaikuttaa aineiston laatuun ja määrään ja samalla siihen minkälaista susipolitiikka meillä tehdään. Lautakunta toimii eri sidosryhmien yhteenliittymänä ja lautakunnan suomalainen perustajajäsen on Paliskuntainyhdistys. Sosiaalisen kestävyyden rajaa susien sietämisessä tulisi saada nostettua ja tiedottaminen on tässä tärkeässä roolissa. Kannustamme toki myös metsästyskoirien suojaamiseen, vaikka olemassa ei ole kovin tehokkaita keinoja. Itsekin tutkijana Siitari luottaa, että tieteellinen tutkimus on ainoa oikea tapa selvittää susien todellinen määrä, koska tiede perustuu tutkittuun tietoon
Erikoista on, että Luken mukaan hirvikanta olisi vahvistunut ja suurpetokanta osin vähentynyt. – Aika moni käy jahdissa pohjoisessa, jossa hirviä saa ampua, sanoo Inkinen. Etenkin vasojen osalta metsästystä oli ehkä syytä hillitä. – Suurpetokanta ei ole mihinkään kadonnut vaan pikemminkin päinvastoin! Tätä taustaa vasten saamamme 286 kaatolupaa – mikä tarkoittaa 350 hirveä – tuntuu aika suurelta. – Toivottavasti metsästäjät käyttävät malttia jahdeissa. Riistaneuvoston asettama 2,5 hirveä 1000 hehtaarilla on suurin piirtein tuo 600 hirveä. 12 L ieksan riistanhoitoyhdistys pääsee jahtamaan hirviä vuoden tauon jälkeen. Pohjois-Karjalassa on perinne, ettei kaatolupia jää käyttämättä. Luke väittää, että Ilomantsissa olisi hirviä runsaasti, mutta väite ei voi pitää paikkaansa, vaikka tosin esimerkiksi karhujahdin yhteydessä jonkin verran havaintoja hirvistä kertyi. – Riistanhoitoyhdistys ei ole Lukelle mitään tietoja antanut. Tosin yhdistyksen toiminannohjaaja Matti Törrönen epäilee hieman metsästyksen mielekkyyttä. Karhukanta on Törrösen mukaan kasvanut viimeiset viisi vuotta, susikanta ei ole ainakaan mainittavasti vähentynyt, ilveskanta on vahva ja ahma levittäytyy alueelle. Hirven rauhoitus osittain purettu Pohjois-Karjalassa harvinaista se on. – Meillä oli 22 karhunkaatolupaa ja luvat tulivat käytetyiksi kuudessa päivässä. Muutamalla seuralla on lupapankkikäytäntö, mutta aika Suurpedot kurittaneet raskaasti hirvikantaa Pohjoiskarjalaisia metsästäjiä kismittänyt hirven rauhoitus on osin purettu tänä syksynä. Suurpedot ovat verottaneet Pohjois-Karjalan hirvikantaa niin raskaasti, että paikoin ei päästä vieläkään hirvimetsälle. – Yhdistyksen hallitus päätti kuitenkin yksimielisesti pitää hirven rauhoitettuna tämän kauden, sanoo toiminnanohjaaja Jari Inkinen. Inkisen mukaan jahti-into ei ole laantunut, vaikka jahtiin ei ole pariin vuoteen Ilomantsissa päästykään. Yksikin susipentue siis lisää kantaa, eikä 1-2 suden metsästyksellä ole olennaista vaikutusta kokonaiskantaan. Alkuvuodesta tehdyn maastolaskennan perusteella vasatuotto ja petohävikki huomioiden lupia tuli tuon verran ja sen tilanteen kanssa on nyt elettävä. Kun ruokinnalla on aluksi käynyt emä ja kaksi vasaa, on luku pudonnut hetken päästä yhteen vasaan ja loppujen lopuksi emä on tullut yksin. PohjoisKarjalassa kuitenkin kummastellaan yhtälöä, jonka mukaan hirvikanta olisi kasvussa ja suurpetokanta laskussa. Ruokinnoille jätetyt riistakamerat ovat osoittaneet, että vasahävikki on ilmeisen mittava. Yhden rauhoitusvuoden jälkeen Lieksassa on kova innostus hirvijahtiin. – Karhuilla on havaittu neljä, jopa viisi pentua, mikä kielii hyvästä ravintotilanteesta, ja täällä karhun ravintoa ovat nimenomaan hirvet. n Juhani Karvonen. Inkinen hämmästelee, mihin Luken arvio 600 hirven kannasta perustuu. Susiongelma on todellinen, sillä viime kaudelle saimme kaksi poikkeuslupaa. Aika näyttää mihin hirvikanta päätyy, mutta epävarmalta tilanne vaikuttaa. – Teemme vielä jälkilaskennan hirvien ja petojen osalta lumiaikaan ja päätämme sitten ensi syksystä. Vaikka olisimme laskeneet kannan 100-prosenttisesti väärin, ei tavoitetaso ole täyttynyt. Muutama vuosi sitten teimme lentolaskennan helikopterilla ja saimme luvuksi 77 hirveä 300 000 hehtarilla. Rauhoitukselle on vanhat perusteensa. Luke arvosteli laskentaamme. Ilomantsissa ei päästä jahtiin Ilomantsin riistanhoitoyhdistys anoi hirville kahden vuoden rauhoitusta, mutta ympäristöministeriö ei olisi enää tälle kaudelle jatkanut rauhoitusta
Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 52 771 pyyntilupaa hirvelle, 36 191 lupaa valkohäntäpeuralle, 169 kuusipeuralle ja 18 metsäpeuralle. Suomen riistakeskus voi myöntää maksimissaan haetun määrän, ei enempää, Kursula valistaa. Liikenteessä rytisee Suomen riistakeskus on myöntänyt hirvieläinten pyyntiluvat. Aivan yksinkertaiselta lupien määrittely ei kuullosta. R iistapäällikkö Olli Kursulan arvio Keski-Suomesta tiivistää tilannetta laajemmaltakin. syyskuuta.. Luvan hakijat kuitenkin päättävät, kuinka paljon he lupia hakevat. Kannan naarasvoittoisen rakenteen tasoittaminen edellyttää viime vuosien tapaan naarasvoittoista hirvisaalista. – Keski-Suomessa hirvikanta on kaikilla hirvitalousalueilla asetettuja tavoitteita korkeampi ja hirvionnettomuudet ovat lisääntyneet merkittävästi. Myönnetyillä luvilla on mahdollisuus kaataa lähes 5300 hirveä. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Määrä nousi 1040:llä edellisvuodesta. – Riistanhoitoyhdistykset vahvistavat oman alueensa verotussuunnitelmat. Luonnonvarakeskus tekee metsästäjien tuottamaan hirvihavaintoaineistoon perustuvan arvion kannoista ja niiden rakenteesta. Millainen prosessi on vuosittaisten kaatolupien määrittäminen. Verotussuunnitteluprosessissa kuullaan sidosryhmiä (maaja metsätalouden, liikenneturvallisuuden ja riistanhoitoyhdistysten) ja alueelliset riistaneuvostot asettavat vahvistetuille hirvitalousalueille tavoitteet kantojen hoidolle. Syksyn metsästyksen tavoitteena kaikilla Keski-Suomen hirvitalousalueilla on pienentää hirvikantaa eli kaataa alueiden tuottoa enemmän. Tilastot osoittavat, että hirven ja valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin tänä vuonna noin Kyttäysjahtiin pelloille päästiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa jo 1. Hirvikannan hoitosuunnitelmat muuallakin antavat viitteitä samanlaisesta kehityksestä. – Hirvikannan verotussuunnittelu käynnistyy keväällä, kun tiedot edellisen jahdinjälkeisestä tilanteesta on saatu. Tarve hirvikannan leikkaamiseen on selkeä, Olli Kursula Suomen riistakeskuksen Keski-Suomen piiristä vakuuttaa. – Suomen riistakeskus on myöntänyt syksyn hirvenmetsästykseen Keski-Suomen alueelle 3937 pyyntilupaa. Eniten leikkaustarvetta on pohjoisilla talousalueilla KS-PS ja KS 1. Pääsääntöisesti yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Tavoitteena on, että hirvisaaliissa aikuisista hirvistä reilusti yli puolet on naaraita. 14 Ennätysmäärä hirvenkaatolupia Hirvenkaatolupia myönnettiin paikoin reilusti enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vasojen osuus kokonaissaaliissa on tarpeen pitää lähellä 50 prosenttia
alkaen ja valkohäntäpeuraa vahtimalla niin ikään 1.9. Hirvieläinkannan verotussuunnittelu käynnistyy jo keväällä, kun tiedot edellisen jahdinjälkeisestä tilanteesta on saatu. 15 Ennätysmäärä hirvenkaatolupia – Riistanhoitoyhdistykset vahvistavat oman alueensa verotussuunnitelmat. Todellinen hirvikanta voi olla laskentamallin antamaa tulosta korkeampi. Muualla maassa hirveä voidaan metsästää 14.10.31.12. Merkittävimmät muutokset ovat hirvenmetsästyksen alun siirtäminen lokakuun toiseen lauantaihin. Niin kutsuttu vahtimismetsästys sallitaan ennen varsinaista metsästyskautta. ja 14.10.-30.11. Kemin, Kemijärven, Keminmaan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan, Savukosken, Simon, Sodankylän Tervolan, Tornion ja Ylitornion kuntien alueella 1.9.15.9. jalan ja Etelä-Hämeen alueilla. Luvan hakijat kuitenkin päättävät, kuinka paljon he lupia hakevat. Luken arvion mukaan hirvikanta oli viime metsästyskauden jälkeen 79 000 – 103 000 hirveä. Uudet metsästysajat n Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten uudet metsästysajat tulevat voimaan syksyn metsästyskaudella. n Pentti Eerikäinen neljännes enemmän kuin viime vuonna. Tämä koskee suurinta osaa maasta. Hirven kaatolupien määrät kasvoivat kaikilla riistakeskusalueilla viime vuoteen verrattuna. Tänä vuonna hirvijahdit alkavat lokakuun toisena viikonloppuna. Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet koko maassa tähtäävät 65 00-89 000 yksilön talvikantaan. Liikenneturvallisuudesta huolehtivat sanovat, että hirvieläimet ovat kasvavassa määrin mukana liikennevahingoissa. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueella hirveä voidaan metsästää 1.9.-15.9. Arvio perustuu oletukseen, että kannanarvio saattaa olla aliarvio. Valkohäntäpeurakanta keskittyy voimakkaasti Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Uudenmaan sekä Eteläja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueille. Syksyn metsästyksellä tavoitellaan kannan leikkausta etenkin lisääntyneiden peuraonnettomuuksien vähentämiseksi. Suomen riistakeskuksen ohjeistuksessa painotetaan, että alkavan syksyn metsästyksellä tähdätään hirvikannan säätelemiseen tavoitellulle tasolle. Viime syksyn metsästyksessä saatiin saaliiksi noin 49 700 hirveä ja noin 32 000 valkohäntäpeuraa. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan hirvikanta on monin paikoin runsastunut liian paljon. ja valkohäntäpeuraa 30.9.-31.1. Runsainta lisäys oli Lapin, Pohjanmaan, Pohjois-Kar. Edellä mainittujen aikojen lisäksi saa muualla kuin Lapin maakuntaan kuuluvissa kunnissa metsästää hirveä vahtimalla pellolta 1.9. ja 14.10.-31.12. lähtien
16 Puintien myöhästyminen hidastanut metsästystä Viljat olivat pääosin puimatta kyyhkykauden aloituksessa, eikä jahtiin ollut juuri asiaa. Kyyhkyjahdit kangerrelleet. Sepelkyyhkykannat ovat kuitenkin vahvat
Keski-Uudenmaan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Veikko Seunan mukaan lintuja on ollut hyvin, mutta metsästys kangerrellut. – Suuri osa metsästysseurojen jäsenistä on itsekin maanviljelijöitä. Pohjanmaalla ei aika riitä kyyhkyselle Lapuan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jarkko Postin mukaan jahtiin päästään paikoin 3-4 viikkoa myöhässä tavanomaiseen vuoteen verrattuna. Kyyhkyjä on näkynyt aika isojakin, 60-80 yksilön parvia, mutta puimattomien peltojen reunoille ei ole metsästäjillä oikein asiaa. Onnistunut jahti edellyttää metsästäjältä naamiointia ja yleensä jahdissa riittää toimintaa. Kun puinnit pääsevät alkuun, kyyhkytkin siirtyvät pelloille, joilta niitä on helpompi metsästää, sanoo Seuna. – Ilmeisesti moni pari on onnistunut tuplapesinnässään. S uomen Riistakeskuksen mukaan vuosittainen sepelkyyhkysaalis on jopa yli 200 000 lintua. Sepelkyyhkyt lähtevät muuttoon jo syyskuussa. – Ehkä kymmenisen prosenttia alueen seurojen jäsenistä metsästää kyyhkyjä. – Seuroissa on toki innokkaita kyyhkysen metsästäjiä, mutta sorsastuksen aloituspäivän kaltaista intoa ei kyyhkyjahdissa ole. Metsästyksen alussa linnut olivat aika hajallaan, mikä vaikeutti jahtia. Satakunnassa harva lähtee kyyhkyjahtiin Länsi-Satakunnan riistanhoitopiirin toiminnanohjaajaJari Toivonen on samoilla linjoilla Postin kanssa. Posti epäilee, että saalismäärissä ei ylletä tänä vuonna normaalivuosien tasolle. Sorsastuksen aloitus on aika monelle metsästäjälle suoranai– Viljat olivat pystyssä suurelta osin vielä elokuun lopussa, eikä kyyhkysjahdille ollut yksinkertaisesti paikkoja. Yhdistyksen alueella kyyhkyjä on määrällisesti näkynyt runsaasti. Keski-Uudellamaalla ei juurikaan ole kyyhkyille ruokintoja, mutta riistapelloilla lintuja vierailee. Lintuja on Länsi-Satakunnan alueella vähintään kohtuullisesti, mutta metsästäjiä on suhteellisen vähän. Tänä vuonna tuosta määrästä saatetaan jäädä. Kyyhkynmetsästys ei ole vielä saanut samanlaista “statusta” kuin sorsastus. Ruokintoja on harvassa ja linnut ovat olleet vaikeasti tavoitettavissa. Hyvät paikat olivat harvassa. Ennen elokuun lopun myrskyjä lakopeltoja ei juurikaan ollut ja kyyhkyt oleilivat metsissä mustikkaa napsimassa. – Lintu on nopea, joten ampumataito kehittyy varmasti. – Suuri osa metsästysseurojen jäsenistä on itsekin maanviljelijöitä.. – Noutavalla koiralla kyyhkyjahti yleensä onnistuu, vaikka viljat olisivatkin puimatta. – Uusille metsästäjille kyyhky on oikein hyvä riistalaji, sillä niissä jahdeissa yleensä tapahtuu. Kyyhkymetsästys vaatii paitsi ampumataitoa myös naamioitumista. Moni kyyhky välttänee haulit, koska suuri osa metsästäjistä pääsee jahtiin tavallista myöhemmin. Sepelkyyhkyn levinneisyysalue ulottuu aina Rovaniemen tasolle saakka, tosin eniten niitä on eteläisen Suomen suurilla viljelysmailla. Herne ja lakovilja, erityisesti vehnä, ovat sepelkyyhkyjen suosikkeja, mutta niitä herkkuja on ollut saatavilla vähän. Seuna pitää sepelkyyhkyä erittäin hyvänä riistana etenkin nuorelle metsästäjälle. – Pohjanmaalla ensimmäiset viljelijät pääsivät puinteihin vasta syyskuun alussa. Valtaosa kyyhkysaaliista saadaan kuitenkin heti kauden alussa. 17 Kun puinnit alkavat pahasti myöhässä, ei kyyhkyjahtiin enää kunnolla ehditä, kun jo hirvikausikin alkaa painaa päälle. Aika monessa seurassa nimenomaan nuoret tuntuvat innostuneen kyyhkystä, tuumii Posti. Kun puinnit alkavat pahasti myöhässä, ei kyyhkyjahtiin enää kunnolla ehditä, kun jo hirvikausikin alkaa painaa päälle. – Vaikuttaa siltä, että sepelkyyhky voi pesiä hyvässä paikassa useana vuonna. Sepelkyyhky on viime vuosina alkanut asettua taajamiin ja muuttunut vähitellen arasta metsälinnusta miltei puluksi. Toisin kuin vesilintuja metsästettäessä kyyhkysjahdissa ei ole lyijyhaulikieltoa. Kun hernettä on vähän, kyyhkytkin ovat paljolti muualla, sanoo Toivonen. Posti pitää Pohjanmaan kyyhkykantaa vahvana. n Juhani Karvonen nen “must”, mihin osallistutaan vaikka vähän kipeänäkin, naurahtaa Seuna. Vaikka peltoalaa on paljon, ei tällä seudulla viljellä kovin paljon hernettä. Jahti jatkuu lokakuulle n Sepelkyyhkyn metsästysaika jatkuu lokakuun loppuun asti. Itse näin, kun satojen lintujen parvi istuskeli voimalinjalla johtojen notkuessa. Kun linnulla on vielä aika hyvä poikastuotto, kanta varmaan vahvistuu
– Parhaimmilla sorsavesillä on saalista saatu, mutta esimerkiksi rannikon pienet luodot ja saaret ovat käytännössä tyhjiä sorsalinnuista. Jokunen vuosi sitten Perhojoen varresta vapautettiin minkkejä, jotka ovat nyt saavuttaneet rannikon. Rannikko-Pohjanmaalla metsästäjiä kuin myös mökkiläisiä kiusaa merimetsokannan kasvu. Seurat ovat asettaneet omaehtoisesti kiintiöitä esimerkiksi aloituspäivän saaliin määriin, mikä on tietysti pelkästään hyvä asia. Kesän aikana kuulin aika monelta metsästäjältä, miten vesilintupoikue oli kutistunut kutistumistaan kunnes jäljellä olivat enää emot. Etenkin minkki tekee pienillä luodoilla ja saarilla suurta tuhoa. Toinen sorsalintujen harventaja on runsas minkkija supikoirakanta. Sorsalinnuilla ei jää ravintoa eikä kasvisto enää anna suojapaikkojaan. Joillakin luodoilla asuu jopa 500 merimetsoa, joka likaavat luodon ja syövät kaiken mahdollisen ravinnon. Joissakin seuroissa on jo mietitty mahdollisuutta rauhoittaa sorsat vuodeksi tai pariksi. Kukaan metsästäjä ei ehdi soutaa päivittäin kilometrikaupalla kokemassa loukkuja. Metsästäjät reagoivat tilanteeseen kuten pitääkin, sanoo Bystedt. Se koettelee metsästäjien intoa. – Merimetsoja metsästetään – Moni lähtee perinteen mukaisesti aloituspäivänä jahtiin, mutta sorsastus menee osin makkaranpaistoksi ja jutusteluksi.. 18 Suuri urheilujuhla kateissa Sorsasaaliit paikoin hiipumassa ja metsästäjien into koetuksella Vesilintusaaliit ovat jääneet melko vähäisiksi. – Monen metsästäjän mielestä sorsien voisi antaa huilia, mutta merimetsoja pitäisi päästä harventamaan ennen kuin kanta karkaa kokonaan käsistä. Merimetsot uhkaavat karata käsistä Bystedtin mukaan merimetsokantaa on pohdittu vuosikausia, mutta mikään taho ei tunnu saavan aikaiseksi toimenpiteitä, joilla kantaa voitaisiin vähentää. K okkolan seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Håkan Bystedt on huolissaan nykytilanteesta. Lintujen vähyys ei innosta metsästäjiä enää sorsalle samassa mielessä kuin joskus takavuosina. Sorsastuksen alkupamauksessa ei ole ollut enää vuosiin suuren ”urheilujuhlan” tuntua. – Saimme pientä tukea loukkujen muodossa, mutta rannikon edustan luodoilla perinteinen loukkupyynti on hyvin työlästä. – Moni lähtee perinteen mukaisesti aloituspäivänä jahtiin, mutta sorsastus menee osin makkaranpaistoksi ja jutusteluksi
Nokikana on romahtanut Parikkalassa kuten monella muullakin seudulla Suomessa. Monin paikoin poikueet näyttävät tuhoutuneen. Syitä voi vain arvailla. Keuruun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajaTimo Pessisen mukaan vesilintukannat näyttävät viime vuosina hieman taantuneen. – Selitystä ilmiölle on vaikea sanoa, eikä yhtä syytä varmaan olekaan. – Meillä lintukannat ovat kohtuullisen hyvät ja saalistakin on sorsastuksessa saatu. Kun juotsenpari asettuu esimerkiksi pienelle lammelle, ei sille mahdu muita pesimään. – Onneksi sorsia on muissakin vesissä, mutta kieltämättä Siikalahti oli hyvä paikka. Yhdistyksen alueella on ruokintoja pienillä lammilla, mikä on osaltaan pitänyt kannat hyvinä. Taantuminen ei ole onneksi dramaattisissa mitoissa, mutta ongelmiin pitäisi puuttua, jottei tilanne kävisi kestämättömäksi. Sotkat tuntuvat jostain syystä menestyvän aika hyvin rannikolla. Sorsastusintokin on Keuruulla takavuosista laimentunut. Muistan itse ampuneeni joskus yhden nokikanan. Simpeleenjärvi on melko iso, mutta karu, Pieni-Rautjärvi on puolestaan umpeenkasvamassa. – Sorsastus keskittyy muutamaan aloituspäivään, sen jälkeen on yleensä aika hiljaista. Juhannuksen jälkeen vesilintupoikueita näkyi jonkin verran, mutta kesän mittaan poikueet hävisivät tai kutistuivat. – Harva viitsii lähteä metsälle yhden tai kahden linnun takia. Parikkalassa sorsasaalis koostuu heinäsorsasta, tavista ja haapanasta. – Nokikanaa ei enää ole vuosiin näkynyt. Aluksi metsästys voisi olla vaikka lupiin perustuvaa, mutta pääasia olisi, että jotain alkaisi tapahtua aika pian. Kokkolan seudulla saalis muodostuu lähinnä heinäsorsasta. Sitä koskeva asetus luonnonsuojelualueesta puuttuu edelleen, mutta metsästys on lahdella kielletty. Siikalahden ohella Parikkalassa on pari muutakin isompaa vettä. Toivomme kovasti, että tulevaisuudessa edes paikalliset saisivat lahdelle metsästysoikeuden. Keuruulla vettä, linnut harvassa Keuruulla Keski-Suomessa on suuria selkävesiä ja laajoja vesistöjä. Sorsastusinto on hiipunut jonkin verran. Tiainen näkee yhdeksi sorsalintujen pesimätulosta heikentäväksi tekijäksi joutsenten ja hanhien yleistymisen. Sorsasaaliit paikoin hiipumassa ja metsästäjien into koetuksella Ruotsissa, Tanskassa ja Ahvenanmaalla, mutta meillä lajia ei saada metsästyksen piiriin. – Yksi joutsenpari pitää aika ison vesialueen “puhtaana” muista vesilinnuista. Haapana vaikuttaa menestyneen kohtuullisesti. Telkkä ja heinäsorsa ovat ehkä hivenen jopa taantuneet. 19 Sorsastus on menettämässä hohtoaan, koska lintuja on vähän. – Telkkiä ampuu harva, itse olen ampunut koko metästysurallani yhden telkän. Aloituspäivä on oma lukunsa, mutta sen jälkeen sorsastajia on aika harvassa, sanoo Bystedt. Siikalahdesta vain kultaiset muistot Parikkalan Siikalahden moni sorsastaja muistaa 1990-luvun alusta, jolloin lintulahti kokosi sorsastajia matkojenkin takaa. Isoilla selkävesillä sorsastus on monesti aika hankalaa, matalat vedet ovat rehevöityneet ja lukuisia pieniä metsälampia harva sorsastaja viitsii kollata. Metsästys toisi lisää monimuotoisuutta, nyt lahden lintujen kiusana ovat pienpedot, sanoo Parikkalan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ilkka Tiainen. Metsästäjät kuitenkin valikoivat saaliinsa hyvin. – Yleisesti kaikki lajit ovat viime vuosina taantuneet ehkä heinäsorsaa lukuunottamatta. Tosin senkin metsästys oli aika marginaalista. n Juhani Karvonen
Koskela metsästää paljon Padasjoen Auttoisilla Päijät-Hämeessä, mutta käy vuosittain myös viikon reissulla Koilliskairassa. Se näyttäytyy miltei joka kerta kun liikun rämeellä. Ainakin Päijät-Hämeessä, Satakunnassa, Oulun seudulla, Pohjanmaalla ja Koilliskairassa lintuja tuntuu olevan vähintään kohtuullisesti. Kun koirien kiinnipitovelvollisuus loppuu, koiran kanssa kulkeminen lisääntyy. Voisin ottaa myös suomenpystykorvan, rodut ovat käytännössä ominaisuuksiltaan samanlaiset. Aivan eteläisimmästä Suomesta minulla ei ole kokemuksia, joten siellä kanalintukannat saattavat olla heikohkot. Lintutyöskentelyt Koskela sanoo, että hänen on lintukoiran isäntänä annettava koiralle mahdollisuuksia lintutyöskentelyyn. – Haukulle on mahdollisuuksia, kun jaksan olla itse aktiivinen. Koskela tähyää mäntyä ja äkkiä metso ponnahtaa siivilleen ja lentää matalalta suoraan Koskelaa kohden. Varsinaisista kanatarhoista ei voida puhua, mutta etsivä linnun löytää. Koskela on myös LINT-kokeiden palkintotuomari. Kukko löytyy rämeen laidalta ja Inari haukkuu metson vastatessa naksutuksella. Pohjanpystykorva Inari tapaa vanhan tutun metsokukon Lintumetsälle haukun takia Hyvän linnunhaukkujan kyvyt ovat pitkälti luontaiset. Kokenut linnustaja ei ammu, vaikka matka riittäisi hyvin. Rauhallisen luonteen ei kuitenkaan saa antaa hämätä. Kanalinnuista riekko ja pyy ovat ne linnut, mihin ei Inarilla oikein mielenkiinto riitä. Pystykorvametsästyksessä kaikki haukkutyöskentely perustuu kykyyn pysyttää lintu puussa ja merkitä se tarkasti. En ainakaan tänä vuonna allekirjoita täysin väitettä, etteikö kanalintuja olisi haukuttavaksi.. Metso on kiitollinen haukuttava senkin ansiosta, että lintu on varsin paikkauskollinen. Näin Inari oppii, että palkkio seuraa kun työ on tehty loppuun saakka eli lintu on pidetty haukussa puussa, kunnes olen sen pudottanut. Vajaan tunnin lenkki tuo Inarille jälleen tuon kokemuksen. 20 T amperelainen Jarkko Koskela ja kuusivuotias pohjanpystykorva Inari ovat kokeneita kanalinnustajia. Inari ei varmaan ymmärrä, että kyseessä on sama lintu ja saa joka kerta onnistumisen kokemuksen, naurahtaa Koskela. Tuolloin pohjanpystykorvia rekisteröitiin muutama sata vuodessa. Kukko otti siivet alleen, mutta Inari jäi hetkeksi vielä puun juurelle haukkuun. Kun palkkio mätkähtää taivaasta sen puun juurelle, jonka Inari on merkannut ja haukkunut, se mieltää, että palkkio on nimenomaan haukusta, joka on pitänyt Koskela hankki Inarin Kemijärveltä vuonna 2011. Esimerkiksi hirvestykseen e ole vuosiin ottanut osaa, mutta tänä syksynä taidan lähteä, sanoo Koskela. – Olen aina pitänyt linnustuksesta nimenomaan haukkuvalla koiralla. Teeri liikkuu yleensä parvissa, mikä jo sinänsä vaikuttaa haukkuun. Tänä päivänä rekisteröintimäärät ovat 400 paikkeilla vuosittain. Silti kykyjen vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Inari tapasi vanhan tutun metsokukon puusta. – En ole erityisesti pohjanpystykorvamies, vaan pystykorvamies. – Auttoisillakin on yksi metsokukko, joka on elellyt saman rämeen laidoilla viimeiset vuodet. En koskaan ammu lintua muualta kuin puusta. Pohjanpystykorva sopeutuu hyvin, oli isäntäperheen asumismuoto melkein millainen vain. Lyhyen pyyntikauden aikana olen miltei joka viikonloppu Auttoisilla. – Pystykorvamiehellä tulee olla etenkin malttia. Koira on ajanut ylös tai haukkunut samaa kukkoa kolmen vuoden aikana varmasti yli kymmenen kertaa. Koira vaatii aktiivista käyttöä metsällä, kyseessä on kuitenkin käyttörotu ja semmoisena sen toivomme säilyvän. Pääasiallinen haukun kohde on metso
21 . Lintumetsälle haukun takia Jarkko Koskela nauttii metsästä ja tunnelmasta koiran kera – saalis on sivuseikka.
Kokeissa ja myös käytännön metsästyksessä arvostetaan koiran kykyä saada uusintahaukkuja. Tätä lajia oppii vain yhdessä koiran kanssa kokemalla. Käytöstavat apuna Inarilla ei ole kisattu pariin vuoteen. – Jotkut kukot ryhtyvät naksuttelemaan koiralle, mikä vain lisää koiran intoa. Joskus putsasin jopa kivipiiraan, mutta nykyään jätän sen itselleni. – Se on hyvä metsästyskoira, mutta kisaamista ajatellen sillä on muutamia heikkouksia. Koskela koulutti Inarin itsenäiseksi pennusta alkaen. Teeri menee helposti loppukaudesta kaljuun koivuun, mistä koiran on helpompi merkata se. Kiirettä ei koiran koulutuksessa kuitenkaan saa olla. merkiksi rämeiden reunamilla supeja ei ole kuin korkeintaan ohikulkijoina. Kokenutkin koira voi hämääntyä, jos metso lentää tiheän kuusen läpi. – Hyvä koira seuraa lintua viisisataakin metriä, vaikka näköyhteys aika ajoin katkeaisi. Tuolloin haju jää kuuseen ja koira on kuullut ropsahduksen ja olettaa linnun jääneen puuhun. Sen opettelu on syytä aloittaa heti nuoresta lähtien. Jos lintu vaihtaa paikkaa, koira seuraa kohdetta paljolti kuulon perusteella. Parvessa teeri on rauhaton, mutta yksinäinen teerikukko pysyy paikoillaan vähän helpommin. Koiran on pystyttävä työskentelemään itsenäisesti. Pennun kanssa on saatava syntymään korkea luottamus. Esimerkiksi seuraamiset ovat välillä. Koppelo saattaa asettua tiheään kuuseen aivan rungon viereen, jolloin sitä on vaikea havaita, mutta se saattaa kestää hyvinkin pitkään haukkumista. Ei yhtä kaavaa Etelän maastossa ensihaukku voi alkaa niinkin läheltä kun 80 metrin päästä, mutta pohjoisessa matka on poikkeuksetta satoja metrejä, joskus jopa useita. – Inari on ensimmäinen koirani ja virheitä on tullut tehdyksi niin paljon, etten edes uskalla ajatella. Se oppi luottamaan minuun ja tiesi minun olevan paikalla, vaikka näköyhteys välillä häviäisikin. – Istuin kannon nokkaan hyvän kirjan ja termospullon kanssa ja annoin Inarin kulkea omia polkujaan. metson puussa. – Nämä edellyttävät pitkiä ja nopeita seuraamisia karkkoavan linnun perään. Se oppi luottamaan minuun ja tiesi minun olevan paikalla, vaikka näköyhteys välillä häviäisikin. Koira kuulee esimerkiksi metson rapsahduksen puuhun hyvissä olosuhteissa pitkienkin matkojen päästä, koska ihmiskorvakin kuulee ropsahduksen sadan metrin päähän. Pohjoisessa hyvin hakeva koira on edellytys onnistumiselle. Koira opettajana Koskela vei Inarin metsään ensimmäisen kerran parin kuukauden iässä. Yleensä annan sille keuhkot palkaksi. Etenkin metsokukko voi antaa koiran haukkua itseään pitkäänkin lähtemättä oksalta mihinkään. – Linnut käyttäytyvät hyvin eri tavoin. Koira kehittyy tilanteiden mukaan, minkä takia taito ei synny hetkessä. 22 Linnustajan on liikuttava varoen, jottei hän itse karkota lintua koiralta. Vanhat pystykorvamiehet sanovat, että linnustus on koiralla geeneissä, jos se opettaa isäntäänsä liikkumaan metsässä. – Vieraannutin Inarin supista kuljettamalla sitä paikoissa, joissa supien kohtaaminen olisi hyvin epätodennäköistä, esi– Istuin kannon nokkaan hyvän kirjan ja termospullon kanssa ja annoin Inarin kulkea omia polkujaan. Nuorempana supin haju veti Inaria puoleensa vastustamattomasti, jolloin lintujahti saattoi häiriintyä ja huonossa tapauksessa keskeytyä. Toisaalta hyvänkin koiran voi saada pilalle, jollei sille anna riittävästi mahdollisuuksia omien kykyjensä näyttämiseen
vähän mitä ovat. 0600 418 738 info@erakala.fi /25kpl 13,50€ Päähineitä, takkeja, liivejä... Koira lähtee seuraamaan sitä lintua, eikä koiranohjaaaja huomaa antaa koiralle aikaa tarkistaa samaa puuta uudestaan. Pohjanpystykorvalla haukun tiheys on tyypillisesti 8090 kertaa minuutissa, kun suomenpystykorvalla se on hieman yli sata. Rodut ovat hyvin samantyylisiä toimintatavoiltaan. Suoritustasaisuus on vähän liian vaihteleva. Osa koirista taas tarvitsee hieman enemmän aikaa etumaaston hakemiseen. Jos siinä sattuu toinen lintu olemaan niin pistepottia ei silloin kerry siitä löytömahdollisuudesta. Toinen aika yleinen koiranohjaajan virhe on erehtyä olettamaan, että puussa olisi vain yksi lintu. Soutajantie 12 39500 Ikaalinen Avoinna: Ma-To 9-17 Pe 9-18 La 9-14 Yli 150€ arvoisten tilausten toimituskulut veloituksetta! www.erakala.fi Pegoraro F1 35g Kaliiperi: .308win Luoti: Barnes TTSX Nopeus: 780m/s Lataus: 35g Haulikoot: 3-7 Kaliiperi: 12/70 /20kpl Sako Powerhead II Ragim Perinnejouset 209€ Black Bear Vastakaari 58" Varma suorittaja Wolf Custom 169€ Pitkäjousi 68" Vaalea pähkinäpuu Katso verkosta muut mallit! Kaliiperi: .308win Luoti: 8g FMJ Pakkauskoko: 50kpl Sellier & Bellot Harjoituspatruuna 38,90€ /50kpl puh. Minusta koira pitää opettaa edes kohtuullisille käytöstavoille, yhteiselämä on monin verroin helpompaa. Seuraavassa numerossa lähdemme Jarkko Koskelan ja Inarin kanssa jahtiin, jossa on tosi mielessä. Kuuluvuus ja yhtäjaksoisuus ovat samaa luokkaa. Joskus se saattaa seurata pitkällekin ja yhyttää linnun uudestaan, mutta toisella kerralla tahti on hidasta. Silloin on isännän syytä pysähdellä välillä hetkeksi ja näin varmistaa, että koiralla on aikaa löytää etumaastossa mahdollisesti lymyävän linnun. Osa koirista suhteuttaa oman vauhtinsa isäntänsä liikkeisiin, jolloin isäntä voi kulkea jatkuvasti eteenpäin. Eroja on lähinnä haukun tiheydessä. – Isännän täytyy tuntea koiransa. Isäntä kulkee turhan äänekkäästi ja karkottaa linnut liian aikaisin. Metsästäjän ja koiran yhteistyön harjoittelu on vuosien prosessi. 299€ Genzo Royal 66XT -Testivoittaja VHF Ka up an pä älle Ge nz o Ca mo lipp is! Vedenpitävä liivi hyvillä taskuilla Korpigear Premium 49,90€ Hirviliivi ?eece-vuorella Atemi Nordic 5520 130W Vakuumikone 119€ Koneen mukana aloituspakkaus vakuumitarvikkeita 55€. 23 Jarkko Koskela linnustaa kotitilan maisemissa Padasjoella, mutta mieli palaa usein Koillliskairan maisemiin. Kovin suurta merkitystä käytännön metsästykseen tällä seikalla ei ole. Pohjanpystykorva ja suomenpystykorva ovat ominaisuuksiltaan hyvin samanlaisia. Usein näinä päivinä ei oikein mikään muukaan onnistu. n Juhani Karvonen Metsästyskauden aluksi parivaljakko otti tuntumaa linnustukseen kotikonnuillaan. –Jokainen luultavasti tietää virheen, mutta lähes jokainen – itseni mukaan lukien – toistaa sen joka vuosi. Koskela haluaa murtaa vanhan myytin, ettei metsästyskoiraa tulisi opettaa. Hötkyily pahinta Tuomarina Koskela pitää suurimpana virheenä kokeissa metsästäjän liiallista hötkyilyä, mikä on oikeastaan liiallista itsevarmuutta. – Ehkä suomenpystykorvalla on kautta linjan tasalaatuisempi äänenanto kuin pohjanpystykorvalla. – Perustottelevaisuus olisi ainakin hyvä opettaa. – Jos niitä on useita, yhdellä hermo pettää ensimmäisenä ja se karkottuu puusta. Joskus olen kuullut, että kaikki lähtisi kurittomuudesta
ei olisi tehty mitään, tilanne olisi siellä aivan toinen, nyt sieltä jää saaliiksi ainoastaan muutamia kymmeniä supeja vuodessa. – Kun ensimmäinen supikoirapentue löytyi Ruotsista vuonna 2006, siellä herättiin. 24 Y hteispohjoismaisella Supikoira Life -hankkeella pyritään estämään supikoirien eteneminen Suomesta Ruotsin ja Norjan puolelle. Ammattimetsästäjä ihmettelee, miksi se ei ole saanut rottamaista statusta. Vieläkin meillä maksetaan vuoden 1989 rabieksen takia koirien mittavia rokotuskuluja. – Supikoira levittää rabiesta ja myyräekinokokkiloista. Ruotsilla ja Norjalla on ollut kova hätä pitää raatokoiraksikin kutsuttu supikoira pois mailtaan, eikä ihme: supikoira tunnetaan paitsi kosteikkolintujen pesien hävittäjänä myös tautien levittäjänä. Rottaakin pahempi tautipesäke Supikoira on rottaakin pahempi tautien levittäjä. Seitsemän vuotta sitten käynnistynyt projekti on onnistunut hyvin. Lisäksi supikoira on tuonut mahdollisesti myös trikiinin Suomen luonnonvaraisiin eläimiin, ja se tartuttaa myös kettukapia.. Etenkin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kemi-Ylitornio -akselilla tehdyt tehopyynnit ovat taanneet sen, ettei supikoirista ole ollut juurikaan riesaa naapurimaissa. Norjan puolella on ollut ainoastaan yksittäisiä havaintoja, eikä sieltä ole saatu saalistakaan pariin vuoteen, sanoo supikoirahankkeen vetäjä, ammattimetsästäjä Juha Mäkimartti. Jos asialle Voisiko supikoira tuoda Suomeen afrikkalaisen sikaruton
Supikoira on ainoa koiraeläin, joka horrostaa talvella. BSA 3-10x44 IR valoristikkomalli 206,00 BSA STS 4-6x44 IR valoristikkomalli 210,00 BSA DH 3,5-10x50IR valoristikkomalli 238,00 Vixen 1,5-6x42 30mm Duplex ristikko valopisteellä 780,00 Vixen 2,5-10x50 30mm Duplex ristikko valopisteellä 990,00 NYT 630,00 Vixen 2,5-10x56 30mm Duplex ristikko valopisteellä 750,00 Vixen 2,5-15x50 30mm German 4 ristikko valopisteellä 750,00 Vixen 5-20x50 30mm Duplex ristikko valopisteellä 1150,00 Vixen 5-30x56 34mm ED ristikko valopisteellä 1490,00 Taktiset asevalaisimet mm; 69110 TLR-1 valo 205,00 69217 TLR-1 HP valo 205,00 NYT 180,00 69260 TLR-1 HL valo 800 lumenea! 265,00 692228 TLR-1 Game spotter, SRVA vihreä valo 245,00 NYT 200,00 69120 TLR-1 valo/laser 510,00 NYT 400,00 69230 TLR-2S valo + laser strobo 480,00 NYT 380,00 69250 TLR-2G valo + vihreä laser 500,00 69261 TLR-2HL 800 lumenea UUTUUS! 530,00 69265 TLR-2HL Green vihreä laser + 800 lumenen valo UUTUUS 590,00 TARJOUS ITM3 tactical illuminator valo 195,00 NYT 135,00 Slip 2000 aseenpuhdistuskemikaalit! Suojaa aseesi syksyllä kunnon aineilla! Voitelee aseesi myös talvikeleissä! Slip 2000 SLI60367 haulikon puhdistusaineet, 3 pulloa 29,00 Slip 2000 SLI60374 AR puhdistussarja, 3 pulloa 29,00 Slip 2000 SLI60006 aseöljy 120ml 18,00 SLI60218 Copper/cutter/kuparinpoistoaine 120ml 18,00 SLI60104 Carbon Kiler/karstanpoistoaine 120ml 18,00 Slip 2000 SLI600001 Gun Lube synteettinen aseöljy 30ml 8,00 Slip 2000 SLI60317 EWL AR15/Ak47 aseöljy 30ml 14,00 Slip 2000 SLI60380 veitsiöljy 30ml, veitset huoltoon! 8.00. Hän pitääkin tiedottamista erittäin tärkeänä. Rottaakin pahempi tautipesäke Kun vuonna 2009 Luken saalistilastoihin kirjattiin koko Suomessa 170 000 supikoiraa, viime vuonna määrä oli jo 212 000. UUTUUS! Glock 17 9mm GEN-5! Tulossa maraskuun alussa varastoon. UUDET KOTISIVUMME WWW.ASETALO.COM! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästysja urheiluaseita. Keminmaalla asuva Juha Mäkimartti tunnetaan supikoiramiehenä, joka tietää niistä kaiken – hän muun muassa tietää, että supikoira on rottaakin pahempi tautien levittäjä, koska se liikkuu vuoden aikana satoja kilometrejä. Kun se tulee syötille, se on ihan sika! Se kävelee ja kylpee raadon päällä, joten ei ihme, että siinä sitten tauditkin pääsevät tarttumaan. Siihen Mäkimartti ei halua ottaa kantaa. Sitä on kuitenkin tavattu jo muutamia vuosia sitten TunturiLapissa. Supi kuitenkin levittäytyy salakavalasti, yöeläimenä se liikkuu huomaamattomasti. Ihmiset tiedostavat, kuinka vaka– Kun supikoira tulee syötille, se on ihan sika! Se kävelee ja kylpee raadon päällä, joten ei ihme, että siinä sitten tauditkin pääsevät tarttumaan. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com. Yhä pohjoisemmas Hankkeen aikana on pistetty yhä pohjoisemmaksi levittäytyvää supikoirakantaa kuriin. Aseessa mm uusi tarkkuuspiippu, molemminpuolinen luistinvapautinsalpa, kestävä nDLC-viimeistely piipussa/luistissa 745,00 G17 Gen-4 9mm pistooli FED-rungolla värirunko! UUTUUS! 710,00 Glock M17 Gen-4 FS karhennukset myös rungon etuosassa 730,00 Glock M17 9mm pist Gen-4 660,00 Glock M17 9mm pist Gen-3 605,00 Glock M17 tai M19 Gen-4 MOS Pro kierrepiipulla 1020,00 Glock M17 RTF-2 kahvalla Gen-3 SA INT malli 755,00 Glock M17 tai M19 Gen-4 Pro kierrepiipulla 845,00 Glock M17 tai M19 Gen-3 Pro kierrepiipulla 770,00 Colt AR15 kivääreitä... – Ennen luultiin, ettei supikoira kestäisi Lapin kovia pakkasia. Onnistuisiko paljon puhutun afrikkalaisen sikaruton levittäminen supikoirilta. Se kerää rasvavarannon syksyllä ja selviää sen turvin hyvin horroksessa koko talven. Tiedotus on kuitenkin alkanut purra koko ajan paremmin. Supikoiran jäljet sekoitetaan helposti alueen alkuperäisten pienpetojen ja kissojen jälkiin ja ajatellaan, ettei täällä ole supiongelmaa. – Lajituntemus on PohjoisSuomessa vielä paikoin heikko. . Ja hankkeen aikana on myös nähty, että mikään ei tunnu estävän supikoiran levittäytymistä yhä pohjoisemmaksi. 25 . – Kaikki luonnonystävät ilmoittavat supikoirahavainnoista, ovat he sitten lintuharrastajia, marjastajia ja poronhoitajia. – Onhan supikoira raadonsyöjänä kuitenkin kova levittämään tauteja. Mäkimartti on pitänyt supikoirakursseja muun muassa Sallassa ja Inarissa. Colt LE6920 AR15 kal 223 rem/5,56 piippu 16” 1650,00 Colt M4 Socom Expanse 16” LE6920-OEM 5,56/223 rem 1450,00 Colt AR15M4 20” HBAR 5,56/223 rem UUSI erä tulossa! 1850,00 Colt AR15-M4 lightweight ?attop carbine 5,56/223 rem AR6720 1520,00 Kyttäysjahtikiikareita joka lähtöön..
Koira on koira, eikä mikään haittaeläin. Liian söpö naama ja kiva nimi. – Pahin supikoiraongelma on Etelä-Suomen tiheään asuttujen kaupunkien ympärillä. n Mäkimartti kertoo pohtineensa, miksi supikoiran haitallisuutta ei ymmärretä. – Kun katsoo sen naamaan, sehän näyttää niin söpöltä! Jos Lahden moottoritiellä lojuisi auton alle jääneitä rottia, terveystarkastajat soitettaisiin heti paikalle. Suomessa projektia koordinoi Riistakeskus. Kun saaliit ovat tuota luokkaa, se kertoo, että supikoiria täytyy olla todella paljon, MäkiMartti sanoo. Life-hankkeen vuotuinen kustannus on 150 000–200 000 euroa. Supikoiran ulkonäkö on Mäkimartin mukaan pettävä. – Jos Lahden moottoritiellä lojuisi auton alle jääneitä rottia, terveystarkastajat soitettaisiin heti paikalle. Mäkimartti tietää, että ihmiset näkevät supikoiran helposti siilin kaltaisena lyllertäjänä – eikä suinkaan rottaa pahempana tautipesänä. Kun pantasupin huomataan saaneen kumppanin, kumppani poistetaan. Suomessa supi on ainakin toistaiseksi vielä riistaeläin. Todellinen vaeltaja Projektin aikana supikoirasta on saatu paljon uutta tietoa. 26 Kun Juudaksen pannoitustiedot kertovat, että se on saanut seuraa, metsästäjät iskevät. Suurin maksaja on Norja, jonka osuus hankkeen kustannuksista on noin puolet.. – Kun siellä on supikoiria, niihin ei reagoida samalla tavalla, vaikka pitäisi. Sen jälkeen Suomessa olisi sama tilanne kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Mäkimartti näkee supiongelman sitä pahempana, mitä etelämmäs mennään. Ei ole ihme, että sitä kutsutaankin täällä raatokoiraksi. Voi tulla eteen esimerkiksi tilanne, että marjojen ja sienien hyödyntäminen tuoreena vaikeutuu merkittävästi. Ensin vaeltavia supeja pidettiin yksittäistapauksina, mutta sittemmin se osoittautui vääräksi. Jo saalismäärät kertovat omaa kieltään: kun vuonna 2009 Luken saalistilastoihin kirjattiin koko Suomessa 170 000 supikoiraa, viime vuonna määrä oli jo 212000. – Ainoastaan supikoiran osalta päästiin noin isoihin saalislukuihin. Sillä ei ole luontaisia vihollisia, ja se on kuin rotta: se pärjää kaikkialla ja syö mitä vain; sille maistuvat hyvin esimerkiksi marjat. ”On tahdosta kiinni” Supikoiraa ei suotta pidetä selviytymisen maailmanmestarina. Ne vetävät puoleensa vaeltajia. Miksi se ei ole saanut rottamaista statusta, vaikka olisi pitänyt. Kun siellä on supikoiria, niihin ei reagoida samalla tavalla, vaikka pitäisi. Suomessa ja Ruotsissa on merkitty GPS-lähettimillä yhteensä noin sata supia. Seurantalaitteiden avulla on selvinnut, että supikoira ei ole samoissa nurkissa könyävä, vaan todellinen vaeltaja. Mäkimartti ei ymmärrä, miksi niin helposti sanotaan, ”ettei niille mahda mitään, kun niitä on niin paljon”. – Pisimmillään supi on vaeltanut 700-800 kilometrin matkan, Makimartti tietää. – Täällä Lapissa onneksi on ymmärretty, millaisesta elukasta on kyse. – Kun nimessä on mukana koira, eläin saa helposti kokonaan toisenlaisen merkityksen. – Johan sen näkee Helsingin ja Lahden välillä moottoritiellä auton alle jääneiden supikoirien määrästä. Ei siis ihme, että Suomessakin arvioidaan olevan satoja tuhansia supikoiria. Tänä vuonna hanke ulkoistettiin, ja Mäkimartti jatkaa työtä oman toiminimensä kautta. – Siellä supi on luokiteltu vahinkoeläimeksi, jonka voi tappaa koska tahansa. Nyt tiedetään, että supikoirat voivat vaeltaa jopa satoja kilometrejä vuodessa. – Kohta 20 vuotta se on saanut tehdä tuhoja Suomessa. n Maija Salmi Supikoira Life n Keminmaalla asuva Juha Mäkimartti oli Suomen riistakeskuksen palkkalistoilla Supikoira Life -hankkeen alusta lähtien. Sopimus on nelivuotinen. Syitä hän löytää ainakin lajin nimestä. – Ruotsissa ja Suomessa on pannoitettuja Juudaksia ja radioseurannassa olevia supeja. Se on niin Lapin kuin koko Suomen puhtaalle luonnolle iso tahra. – Se on vain tahdosta kiinni, saadaanko ne hävitettyä! Mäkimartti on tyytyväinen, jos supi saa EU:n kaavaileman haittaeläinstatuksen. vasta asiasta on
Nyt alkavassa juttusarjassa käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja, joilla pienpetoja on luvallista pyytää. Yhä kasvavaa pienpetokantaa pidetään kurissa monin keinoin. Värikosken tekemät kanuloukut ovat suuria, kooltaan reilu kaksi metriä sivu, ja yhdellä sivulla on saranat. Sekaruokaiselle kelpaavat kaikenlaiset riistan teurasjätteet sekä kolarieläimet. Syöttinä supikoirille käy lähes mikä tahansa. 27 . Loukkuun jäänyt eläin ei siis vahingoitu ja se jää henkiin. – Sorsan perkeet ovat erittäin toimivia. Supien nahasta maksetaan kuitenkin vähän, ja vain noin 15 prosenttia nahoista on hyvälaatuisia. Loukun pohja on maassa ja loukku laukeaa pudottaen häkin alas. – Kanuloukuilla pyydetään pääasiassa supikoiraa, sinne menee satunnaisesti kettuja sekä myös mäyriä. Loukkupyyntiä Värikoski on harrastanut jo todella pitkään aloittaen perinteisillä supikoirien laatikkoloukuilla ja nyt viitisen vuotta hän on pyytänyt omatekoisilla kanuloukuilla. Nyt laitetaan piepetokannat kuriin! – osa 1 – Tehokas loukkupyynti S astamalassa asuva Tero Värikoski pyytää aktiivisesti pienpetoja kaikilla mahdollisilla tavoilla. Loukun pohjalle olen ripotellut myös koiranruokaa ja näin on loukkuun mennyt kerralla useampia supikoiria.. Ahkera loukkupyytäjä voi saada kauden aikana useita kymmeniä supikoiria saaliiksi
Tarkistus täytyy tehdä etäämmältä, jotta ihmisen hajua ei tule loukun lähelle tarpeettomasti.. Pohjalla on verkkoa ja sinne on aseteltu pesä. Tynnyri täyttyy sadevedestä ja houkuttaa aromeillaan petoja, jotka eivät kuitenkaan saa tynnyristä toivomaansa saalista. Puihin voi ripustaa liikenteessä kuolleita eläimiä tai tehdä verkosta hajupalloja, joihin näädät eivät kuitenkaan pääse käsiksi. Näädän loukku asennetaan niin, että pohja on noin parin Näätäloukun voi naamioida näyttämään lintujen pöntöltä. Iso loukku vaatii ison alueen tasaista maata. Värikoski on kehitellyt näädälle telkän pönttöä esittävän loukun. Pohjatyöt pitää tehdä kunnolla, jotta pienpedot eivät huomaa loukun pohjaa. Hyvässä paikassa on vieressä kivi tai kanto, jonka päältä ylettyy vaihtamaan syötin sitä varten tehdyn syöttiluukun kautta. Pohja naamioidaan ympäröivän maaston mukaan. Näädän loukkuja koetaan vähintään kerran viikossa ja minkin rautoja useammin. Loukkuja on tärkeää pitää paikoillaan myös metsästyskauden ulkopuolella. metrin korkeudella. Yleisesti näädät liikkuvat vanhoissa kuusikoissa. Värikoski neuvoo, että loukun läheisyyteen voi tuoda myös tynnyrin, jonka pohjalle pudotetaan raatoja. Näädälle hyviä syöttejä ovat myös esimerkiksi liikenteessä kuolleet oravat sekä rusakkojen osat. Värikosken mukaan hyviä paikkoja ovat peltojen reunat, kuusija sekametsät sekä ojien reunat ja vesistöjen rannat. Raudat ovat suuaukon lovessa. Minkin pyynti alkaa näätää aikaisemmin, jolloin vielä lämmintä ja tiheällä tarkistuksella vältytään saaliin pilaantumiselta rautoihin. 28 Loukut reiteille Kanuloukku sijoitetaan supikoirien kulkureitille. – Näädän loukkujen ympärillä pidetään yllä hajuhaaskaa, jotta eläinten mielenkiinto säilyy ja ne tottuvat loukkuihin. – Minulla on kanuja kolmessa eri paikassa. Silloin itse raudat eivät kuitenkaan ole viritettynä. – Pönttö kiinnitetään puuhun ja se näyttää ihan samalta kuin telkän pönttö. – Hetitappava rauta katkaisee näädän niskan. – Nykysinä talvina ei ole kovin hyvin päässyt jälkimään näätää, koska lunta on ollut niin huonosti. – Elävänä pyytävät loukut pitää tarkistaa joka päivä, itse katson välillä kahdesti, kun ne sijaitsevat työmatkan varrella. Säännöllinen tarkistus Loukkuja tulee tarkistaa säännöllisesti ja vaihtaa myös syöttejä tarvittaessa. Myös kanujen luona pidetään haaskaa kesäkaudella. Näädille ja erityisesti minkeille ojien ja muiden vesistöjen varret ovat myös oivallisia paikkoja loukuttaa. Myös näädän loukut pitää asettaa niiden kulkureiteille puihin. Metsähakkuut ohjaavat niiden, kuten muidenkin petojen liikkumista ja hakkuiden väliin jäävät tiheät metsät ovat hyviä reittejä. Raudat kannattaa olla mieluummin ylikuin alimitoitettuja, jotta ne ovat riittävän tehokkaita, Värikoski neuvoo. Näätää ja minkkiä Värikoski pyytää pienemmillä hetitappavilla laatikkoraudoilla. Raudassa on vielä kettinki mikä estää eläimen putoamisen maahan ja rautojen hukkaan menon. Pesässä on linnunsulkia ja kananmunia
Parasta on pitää tarkoitusta varten aivan omat käsineet. Hän kertoo myös, että omassa Salokunnan metsästysseurassa on vain muutama aktiivinen pienpetopyytäjä heidän oman porukan lisäksi. Minkille ei oikein ole osoitetta löytynyt. – Näädän nahat menevät myyntiin. 29 Minkin loukun voi virittää lintujen ruokintapaikalle. Pienpetojen pyynnillä on suuri merkitys muun pienriistan, kuten metsäkanalintujen ja jänisten kannan hyvinvointiin. Supikoirissa on jo alueella saatu pyyntipaineesta johtuen kantaa laskemaan, mutta ympäröiviltä alueilta eläimiä tulee lisää. Supikoirien nahat olemme antaneet nuorille, jotka ovat opetelleet nylkemistä ja myyneet hyvät nahat isommissa erissä nahkurille. n Erja Pekkala Kuvat: Tero Värikoski – Nuoria tulisi kannustaa ja opettaa pienpetopyyntiin ja heille pitäisi antaa loukkuja seurojen toimesta.. Myös kettu erehtyy välillä kanuloukkuun, vaikka se on paljon varovaisempi kuin supikoira. Värikosken mielestä metsästysseuroissa pitäisi kannustaa enemmän pienpetojen pyyntiin. Värikoski on itse aktiivinen monenlaisen pienriistan pyytäjä ja katsoo, että muidenkin pienriistaa pyytävien pitäisi osallistua pienpetokannan kurissapitoon. Loukun ääreen voi virittää myös riistakameran tarkkailemaan kulkijoita. – Vaikka omalla alueella saadaan kantaa pidettyä kurissa, ne lisääntyvät niillä seuduilla, joissa ei pyydetä yhtä aktiivisesti. Värikosken mukaan loukuilla saadaan kaudesta riippuen 20-60 pienpetoa vuosittain. – Nykyään tuntuu, että seuroissa arvostetaan vain sorkkaeläinten pyyntiä. Nuoria tulisi kannustaa ja opettaa pienpetopyyntiin ja heille pitäisi antaa loukkuja seurojen toimesta. Tero Värikosken mielestä pienpetojen pyynti on kaikkien pienriistaa metsästävien vastuulla. Loukkuja ei kannata käsitellä paljain käsin, eikä varsinkaan öljyisillä hanskoilla. Minkkejä saaliista on alle parikymmentä
Näin raskas laite saa kesämökillä jäädä paikoilleen ehkä vuosikausiksi. Syksyn laavuille Eräaggregaatti sopii Suomessa esimerkiksi syysiltoihin laavuille, joita metsähallitus on tehnyt eräilijöille eri puolille valtakuntaa. Eräretkeä varten ei osteta 30-50 kiloa painavaa generaattoria, jollainen saatetaan rahdata kesämökille kestokäyttöä varten. Laite tuottaa polttoaineen avulla sähkövirtaa siellä missä valtakunnallista sähkövirtaa ei ole saatavilla. Bensiinimoottorin tuottama liike-energia muuttuu tässä laitteessa sähköksi. Myös dieseliä käytetään polttoaineena, mutta sitä ei voi panna bensiinikäyttöisen polttoainesäiliöön. E räaggregaatti, jota kutsutaan myös safariaggregaatiksi, antaa sähkövirtaa sinne missä ei ole töpseliä seinässä, kuten telttaleireille, yöpymislaavuille ja etäisille kämpille. Täyttämisessä pitää olla yhtä tarkkana kuin bensiiniauton tai dieselauton kanssa. Laitteet on jo alun perin valmistettu toiselle tai toiselle sopivaksi. Eräaggregaatti on osoittautunut perin käyttökelpoiseksi. Eräaggregaatti on päinvastoin niin kevyt, että sitä voi tarpeen mukaan nostella ja siirrellä. Ostaessa pitää tietää ja tehdä myös myyjälle selväksi, millaiseen käyttöön aggregaatti tulee. Autolla pääsee pitkin metsätietä useinkin niin lähelle, että kanto. 30 Aggregaatti antaa valoa ja lataa kännykät Omat sähköt eräleirille Pimeässä syysillassa metsäleirillä kaipaa muutakin kuin nuotion ja taskulampun valoa
. Laitteet olivat toiminnassa aamuisin ja iltaisin. Australiassa nämä laitteet ovat tavallisia automatkoilla, jotka suunnataan mantereen luonnonläheisiin syrjäosiin, seuduille joista käytetään nimitystä outbacks . Töpseliin sopivat saman kokoiset pistokkeet kuin tavalliseen verkkovirtatöpseliin kotona. Afrikassa tutustuin monilla safariretkillä generaattoreiden hyrinään tai sytkytykseen tukikohdissa, joista käytettiin nimityksiä safari camp , savanna camp tai safari lodge . Päivisin oltiin savanniretkillä eikä valoja tarvittu. Valoa tuottaessaan aggregaatti hurisee melkoisesti. Siinä käsiteltiin asiantuntevasti malleja, käyttöominaisuuksia ja . Eräretki voi alkaa eräaggregaatissa on kantamista varten kunnon kahva. matka on siedettävä. Sain vihjeen oman aggregaattini hankkimiseen tästä lehdestä. . Valot sammutettiin yöksi. Australialaisessa Overlander-lehdessä kuvataan säännöllisesti retkiä, joilla aggregaatit käynnistetään omilla eräleireillä, usein telttailun yhteydessä. 31 . Kännykän pistoke sopii tähän töpseliin eräoloissa.. Käynnistys kiskaisemalla, ”vetokäynnistyksellä”. Ääntä voi vaimentaa nostamalla hurisijan puunrungon taakse, kämpän ulkopuolelle tai suojakojuun muutamien metrien päähän teltasta
Roikassa on viiden tai kymmenen metrin mittaisen kaapelin toisessa päässä töpseliin työnnettävä pistoke, toisessa päässä valaisin, lamppu, jota suojaa metallinen tai muovinen kehikko. Lataa kännykän Omassa aggregaatissani on vain yksi töpseli. n Jouko Piirola Kuvat: Irma ja Jouko Piirola. Hinnat vaihtelevat muutamista sadoista euroista pariin tuhanteen. Kannattaa olla tarkkana, ettei osta halvalla vempainta, joka ei sitten metsässä tai kämpällä täytä tehtäväänsä! Jos aggregaattia käytetään tukikohtaleirissä useiden vuorokausien ajan, polttoainetta pitää ottaa erillisessä kanisterissa mukaan useita litroja. Startti tapahtuu vertokäynnistysperiaatteella. Kumipäällysteinen kaapeli ei aivan vähästä vahingoitu. Omilla retkilläni olen valoroikan lisäksi tarvinnut sähköä kännykän ja kameran akkujen lataamiseen. Raskaita työkoneita käyttävät suuret generaattorit tuottavat sähkövirtaa, joka ei ole kyllin tasaista eräilijän tarpeisiin. Virran pitää olla sellaista, että se lataa hienomekaaniset ”taskuvempaimet” ja vastaavat. 32 Eräretkeä varten ei osteta 30-50 kiloa painavaa generaattoria, jollainen saatetaan rahdata kesämökille kestokäyttöä varten. Viimeistään myyntiliikkeessä pitää tehdä selväksi, että aggregaatilla tullaan lataamaan myös taskussa kuljetettavia ja muita pieniä tarve-esineitä. Roikkavalaisimet on valmistettu erityisesti ulkokäyttöön. Päälle voi astua esimerkiksi saappaalla, Kanisterista valutetaan bensiiniä polttoainesäiliöön. Lampun voi kiinnittää ripustuskoukulla sopivalle korkeudelle puun oksaan tai telttakeppiin. Parranajo sähkökoneella sujuu eräleirissä yhtä sujuvasti kuin kotonakin. Kannon päähänkin sen voi laskea. Jos roikkavalaisimen yhdistää pistotulppaliitännällä aggregaattiin, saa yhtä hyvän valon kuin tavallisella 60 watin kattolampulla oman kodin sisätiloihin. Sähkövirta tulee käsivalaisimeen kaapelia pitkin. Ääntä voi vaimentaa nostamalla hurisijan puunrungon taakse, kämpän ulkopuolelle tai suojakojuun muutamien metrien päähän teltasta. Vähän painoa Oma aggregaattini painaa saman verran kuin tilava ämpärillinen vettä. hintoja. Leirit on varustettu kamiinoilla. Ulkoilma on välttämätön, koska se jäähdyttää moottoria. Valoa tuottaessaan aggregaatti hurisee melkoisesti. Polttoainesäiliö täytettynä painoa on muutamia kiloja enemmän. Olen käyttänyt bensiiniä 95E, samaa kuin autossa, ja hyvin pelaa! Eräisiin kelpaa myös 98E. Eri kokoisia pikku sähkötehtaita esitteleviin mainosluonteisiin kuviin voi tutustua netin avulla. Myyjäliikkeitä on useita ja malleja paljon. ja laahata maassa paikasta toiseen jos käyttää lamppua käsivalaisimena. Siitä saa ulos valovirtaa roikkapistokkeen avulla, ja samaan töpseliin voi liittää muidenkin laitteiden pistokkeita. Kamtsatkaan karhunmetsästysretkiä järjestävä firma tiedottaa esitteessään, että vierailijametsästäjät majoitetaan telttoihin tai mökkeihin, joihin tarvittava sähkövirta tuotetaan aggregaateilla. Sisälle telttaan tai kämppään ei moottoria voi tuoda hurisemaan, koska pakoputki lykkää katkua ja hengitykselle sopimattomia pakokaasuja. Sadesuoja voi syyssäässä olla tarpeen. Roikalla valoa Syyspimeässä eräleirissä saaliin nylkeminen ja kahvinkeitto sujuvat helpommin, jos käytettävissä on kohtuutehokas valaisin. Muutamissa mainosesitteissä vakuutetaan, että laite on roiskevesitiivis. Niin ikään monet ammatikseen luontoa kuvaavat kuljettavat aggregaatteja mukanaan, jos kohteet ovat syrjäseudu i l la verk kovi r ra n ulottumattomissa. Ostin laitteen Suomesta ja huomasin tämän erävarusteen piankin erinomaiseksi kotimaan oloissa. Useat liikkeet vakuuttavat, että heidän arvogeneraattoreissaan on ”digitaaliset invertterit”, jotka muuntavat sähkön kelvolliseksi myös hienomekaanisiin tarve-esineisiin
M etsästäjätutkinto lisää metsästäjän tietoa metsästyslaeista ja asetuksista, lajeista, saaliin käsittelystä ja monesta muusta asiasta, mutta varsinainen asetuntemus ja käytännön harjoittelu jäävät taustalle. Metsästystä aloittelevalle tai harrastusta harkitsevalle aseen käsittely sekä aseiden ja patruunoiden tuntemus on tärkeä askel. Hausjärven-Riihimäen riistanhoitoyhdistys on jo useana vuonna järjestänyt aloittevalle metsästäjälle tarkoitetun ABC-kurssin. – Noudatamme kurssilla Metsästäjäliiton ABC-koulutuksen mukaista materiaalia. Kysyntää riittää. 34 Kahteen aselajiin neljä päivää, kivääri ja haulikko eriytetty ABC-kurssi aloittelijoille Hausjärven-Riihimäen riistanhoitoyhdistys on järjestänyt jo monena vuonna ABC-kursseja aloitteleville metsästäjille. Olemme modifioineet liiton ABC-kurssista Hausjärvi-Riihimäki riistanhoitoyhdistyksen järjestämällä kurssilla haulikko ja kivääri on eriytetty omaksi kokonaisuudekseen.
– Käytännön harjoittelu on myös siinä mielessä merkityksellistä, että aloitteleva metsästäjä ei turhaan pelkää ampumaradoil– Kurssin kautta metsästyksestä saa varmasti enemmän irti. oman pidennetyn versiomme. Tietomäärä on sama kuin liiton ABC-koulutuksen käsikirjoituksessa, mutta aikaa käytämme tuplasti enemmän, sanoo Hausjärvi-Riihimäen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Sankala. – Kumpaakin aselajia harjoitellaan kaksi päivää sekä teoriassa että lähinnä käytännössä. Siellä metsästäjät ampuvat yleensä montaa riistaa. Yhdistyksen järjestämällä kurssilla haulikko ja kivääri on eriytetty omaksi kokonaisuudekseen. Huomasimme tuolloin, että eriytetylle kurssille on tilausta. Kari Sankala näkee kurssin yhdeksi suureksi anniksi sen, että kurssilaiset uskaltautuvat ampumaradalle omaehtoiseen harjoitteluun. Testasimme aikanaan liiton kurssia niin sanottuna pilottihankkeena, jossa kumpikin aselaji vedetään läpi parissa illassa. Varsinkaan aloittelevalla metsästäjällä ei monesti ole kahta asetta, vaan joko kivääri tai haulikko. – Hänellä ei ole välttämättä edes intoa toiseen aselajiin. Aikataulu kävi vähän liian kireäksi etenkin käytännön harjoittelun osalta.Yksi päivä aselajia kohden ei oikein riittänyt. Etenkin linnustus vaatii tarkkuutta, ja kovin monet ohilaukaukset vievät innon sorsastuksesta.. 35 . Jossain metsäisemmällä alueella tilanne saattaa olla toinen. Sankala korostaa käytännön ampumataidon merkitystä. Lisäksi osa etenkin eteläsuomalaisista metsästäjistä metsästää joko kiväärillä tai haulikolla
Aloittelijan on tärkeää on saada tuntumaa tähtäykseen. – Jollei metsästäjä ole sinut aseensa ja patruunoiden kanssa, hän voi olla jopa vaaraksi itselleen tai muille. – Aika monelle oikean ampumasennon löytyminen ja aseen pitäminen oikein vaatii tottuttelua. le menoa ja oppii käyttämään niitä omaan harjoitteluunsa. Sankala on havainnut aloittelevan metsästäjän haasteeksi muun muassa tähtäämisen ja aseen käsittelyn. Kurssin toinen vetäjä Hannu Laine on joutunut opettelemaan ammuntatekniikkaa loukkaannuttuaan tapaturmassa, joka vei liikuntakyvyn alaraajoista. – Kun aseen nostaa poskelle, syntyy ampujalle monesti tuntuma aseesta. Aika moni kurssilainen on sanonut olleensa aseen kanssa edellisen kerran tekemisessä armeijassa, joten asetuntuma on aika vähäinen. Kaksi kesäkurssia Kurssin ensimmäinen ilta niin haulikkokuin kiväärikurssilla on teoriaa, jossa tutustutaan turvalliseen aseenkäsittelyyn ja ampumaratakäyttäytymseen sekä aseteknisiin asioihin. Suurin osa kurssilaisista on ollut pääkaupunkiseudulta, Riihimäeltä ja Hyvinkäältä. Sen jälkeen kurssilaiset siirtyvät radalle ampumaan ensin osumakuvioita, harjoittelemaan tähtäystä sekä paikallaan olevia muita maaleja. Jos päällekkäispiippuisella haulikkolla ampuu ase vinossa, osuma ei välttämättä olekaan juuri siellä, missä sen pitäisi olla. – Metsästäjätutkinnossa käydään läpi varsin ylimalkaisesti kiväärin ja haulikon valinta, niiden ominaisuudet sekä panokset ja niiden ominaisuudet. Kun aloitteleva metsästäjä lähtee kylmiltään metsällä, hän huomaa nopeasti, ettei metsästys niin helppoa olekaan kuin on kenties luullut. Ampujan on hyvä oppia tetämään mistä mahdollinen huono laukaus johtuu ja miten hän lähtee virhettään korjaamaan. Monella aloittelijalla ase nykii edestakaisin. Tutkinnon suorittaneelle kurssi on ikään kuin syventävä jatkurssi ja vielä tutkintoa vaille olevalle preppauskurssi. Pääpaino aseessa Kurssille voi osallistua ikään tai sukupuoleen katsomatta jokainen metsästystä aloitteleva ja sen aloittamista suunnitteleva riippumatta siitä, onko suorittanut metsästäjätutkinnon vai ei. Tutkinnon pääpaino on muun muassa tunnistuksessa, riistanhoidossa ja riistan käsittelyssä, mutta ase jää sivuun. Iso osa kurssilaisista ei ole ollut metsällä. 36 Sankala on havainnut aloittelevan metsästäjän haasteeksi muun muassa tähtäämisen ja aseen käsittelyn. Suurin osa ABC-kurssilaisista on metsästäjätutkinnon suorittanut. Aloittelijan on hyvä tietää miten eri panoslaadut ja -merkit käyttäytyvät eri aseissa. – Aseen vienti eteen ja sen pitäminen kohteen edessä on haasteellista. Toinen klassinen virhe on nykäisy haulikkoa laukaistaessa. Kun tahtoa riittää, oppii jokainen ampumaan kohtuullisesti. Aseen valinta on henkilökohtainen mieltymys, mutta kurssi antaa vinkkejä, miten itselle sopiva ase löytyy ja miten sellaista asetta kannattaa hakea. Tänä vuonna ABC-kurssi järjestettiin kahdesti kesäja elokuussa.
Jonkun pitää vain harjoitella enemmän kuin toisen. 040 581 3124 www.asekorjaamogotsch.com e-mail: gotsch@phnet.fi Apel XS kääntöjalka cal. Yhdellä kurssilla oli aika hyväkin naisampuja, joka oli käynyt armeijassa ja ampunut kiväärillä jonkin verran. En itsekään ammu juurikaan yli sadasta metristä, vaikka kokemusta on muutama vuosikymmen, sanoo Laine. Ne järjestään kesällä, koska tuolloin on mahdollista ampua ulkoradalla. Järjestämme Riihimäellä todennäköisesti villisikaampumakoulutuksen simulaattorissa, koska aika moni suomalainen metsästäjä suuntaa Viroon tai Ruotsiin villisikajahtiin, sanoo Sankala. Luotettavaa laatua. Etenkin linnustus vaatii tarkkuutta ja kovin monet ohilaukaukset vievät innon sorsastuksesta. Laine muistuttaa, että tarkkuus alkaa parantua vain kokemuksen myötä. Simulaattori antaa varsin hyvän mahdollisuuden harjoitella erilaisia ampumatilanteita ennen radalle siirtymistä. Likikään kaikki aloittelevat metsästäjät eivät ABC-kursseilla hakeudu. n Juhani Karvonen Asekorjaamo Klaus Götsch Mallusjoentie 224, 16450 Mallusjoki. – Huonoa ampujaa ei olekaan, vaan jokainen oppii ampumaan riittävän hyvin. Etenkin naismetsästäjät hakeutuvat kurssille. Hän ei osunut haulikolla millään kiekkoon. – Aloittelijan kynnys lähteä radalle voi olla korkea, jos tietää olevansa muita huonompi ampuja, eivätkä radan käytännötkään ole tuttuja. Tällä määrällä voimme antaa myös henkilökohtaista ohjausta. Kivääri helpompi Kurssin toinen kouluttaja Hannu Laine pitää kivääriä helpompana aseena ampumiseen kuin haulikkoa, koska kiväärillä useimmiten ammutaan paikallaan olevaa kohdetta. Kun haulikolla on ampunut 5000 laukausta, alkaa osumiakin tulla. – Kurssin kautta metsästyksestä saa varmasti enemmän irti. Puh. 37 – Ensi vuonna on suunnitteilla kaksi kurssia. Monella aloittelijalla ase nykii edestakaisin. Koska meillä on kaksi kouluttajaa, voimme ottaa kurssille maksimissaan kymmenen henkilöä. Naiset tuntuvat olevan miehiä valmiimpia tutustumaan aseisiin ja ammunnan perusteisiin. Kysyntää riittää Laineen mukaan kysyntää ABC-kursseilla näyttää olevan. – Huonoa ampujaa ei olekaan, vaan jokainen oppii ampumaan riittävän hyvin. Jokainen metsästäjä yltää helposti 15 pudotettuun kiekkoon kahdestakymmenestäviidestä kohtuullisella harjoittelulla. Kiekkoihin alkoi tulla osumia, kun ampuja ymmärsi roiskaista kiekon eteen. Jalka irroitettu kolme kertaa. – Aseen vienti eteen ja sen pitäminen kohteen edessä on haasteellista. Kiväärillä ampuminen on sikäli helpompaa, että kohde on liikkumaton tai liikkuu yleensä hitaasti. Haulien osuma-alue on halkaisijaltaan tuolta etäisyydeltä metrin luokkaa. Kun haulikolla on ampunut 5000 laukausta, alkaa osumiakin tulla. 375 H & H. Riihimäellä meillä on tosin mahdollista harjoitella sisätiloissa simulaattorissa, mutta se harjoittelu ei tietenkään vastaa ulkoradan olosuhteita. Kohtuullinen ampumataito kiväärillä on osua 75 metristä riistaan. Aloittelijan ei tarvitse tuntea itseään huonoksi, koska harjoittelulla tulos paranee. – Jos metsästyskorttia hakevista 20 prosenttia on naisia ja 80 prosenttia miehiä, meidän kursseillamme naisosanottajia on suhteessa enemmän. – Piilevää kysyntää voi olla aika paljon, koska kursseja järjestetään aika harvoin. Toinen klassinen virhe, mikä sattuu edelleen itsellenikin, on nykäisy haulikkoa laukaistaessa. Radalla aktiiviharrastajat pudottelevat helposti 25 kiekosta 20. Viimeisintä kurssia mainostimme Eräverkko.fi:ssä kerran ja kurssi tuli sillä ilmoituksella täyteen. Laine pitää ABC-kurssin yhtenä suurena hyötynä sitä, että kurssilainen tottuu oppii käymään ampumaradalla. Ampumavälimatka 100 m. Hyvä ampuja voi olla mies tai nainen, sukupuolella ei ole merkitystä, mikä on nähty monta kertaa kursseilla. Tajusin, että hän yritti tähdätä tarkasti kuten kiväärillä ampuessa tuleekin tehdä
Metsästäjä ei laske minuutteja, kun odottaa hirviä ja peuroja porkkana-aterian ääreen. Hirviä ei ole tällä tavoin metsästetty, joten niiden käytös on paljolti arvoitus. Eläinten liikkuminen voi olla erilaista. Peurat ovat tehneet tuhojaan tammelalaisella porkkanaviljelmällä. Kyttäysmetsästys on yksinäistä puuhaa.. Tähän saakka peuroja on käytännössä saattanut metsästää kyttäämällä vuodenvaihteen molemmin puolin. Hirven ja peuran kytisjahti yksinäisen metsästäjän puuhaa Aikaisen ajankohdat haasteet – Isäntä on koettanut karkottaa peuroja ja ilmeisesti myös hirviä kaasutykillä. – Lumisessa metsässä ruokinnan läheisyydestä ampuminen on olosuhteiltaan erilainen tilanne kuin pellolta metsästys syyskuussa. Peurat ovat tottuneet kaasutykin jysähdyksiin, eivätkä enää jaksa välittää mokomasta laitteesta. Riistanhoitoyhdistys oli saanut viljelijältä pyynnön tulla poistamaan viljelmälle vahinkoja aiheuttaneita otuksia. Olen vuosikymmenten aikana ampunut peuroja kytikseltä ja minusta tämä on hienoa hommaa! Kokemus uusi kokeneellekin Vaikka Nummisella on kokemusta, ei hänellä sen enempää kuin kellään muullakaan ole tuntumaa siitä, miten peurat ja hirvet suhtautuvat metsästykseen tähän vuodenaikaan. Eläimet ovat nostelleet porkkanat penkeistä ja pistäneet niitä suihinsa. – Kun esitin asian seuran kokoontumisessa, jossa seuran 17 hirvimiehestä kymmenen oli paikalla, ei kukaan muu ilmoittautunut tähän hommaan. Hirvi on peuraa varovaisempi, mutta sekin tottuu ennen pitkää esimerkiksi ääniin, jos ne toistuvat säännöllisesti. Ravintoa on runsaasti niin pelloilla kuin ruokinnoillakin, joten eläimet saattavat liikkua aika suurella säteellä, Numminen pohtii. Tänä syksynä olosuhteet ovat kuitenkin poikkeukselliset, sillä Numminen pääsi peltojahtiin jo syyskuun alussa. Kun koppiin kerran astuu, ei paluuta ole. 38 H ämeenlinnalainen Tapani Numminen on noin puolen vuosisadan mittaisella metsästäjän urallaan kaatanut kyttäämällä kymmeniä peuroja. Syksyinen ilta Hämeessä tammelalaisen porkkanaviljelmän laidalla on hiljainen ja tumma
Aivan kopin nurkalta kulkee metsän puolelle vahva peurapolku. Se häipyy paikalta heti, jos ilmassa on jotakin outoa. Hirvi on varovaisempi kun peura, ja etenkin uroshirven kaataminen pellolta on puhdasta onnenkauppaa. Kirkkaana syysiltana hirven tai peuran ampuminen on pimeyden takia mahdollista noin iltakymmeneen saakka. Aikaisen ajankohdat haasteet taprosenttisen varmaa, että se kruunupää astelee viimeisenä pienen välimatkan päässä emästä ja vasoista. – Ne liikkuvat yksin ja ovat vielä monta astetta varovaisempia kuin vasat ja lehmät. Ihannetilanteessa koppi olisi pitänyt tuoda tänne viikkoja aikaisemmin, mutta viljelijän piti päästä myrkyttämään porkkanoita eikä koppia voinut kovin paljon etuajassa tuoda paikalle. Yksi keino olisi laittaa riistakamera pellon laitaan ennen jahtikauden alkua, jotta kokonaiskuva liikehdinnästä syntyisi. Koiraa ei saa metsästyksessä käyttää kuin korkeintaan haavoittuneen riistan jäljittämisessä.. Säädösten mukaan hirvi tai peura on kaadettava pellolle. Outouteen pitää ensin totuttaa Numminen on tuonut viljelmän laidalle pari päivää aikaisemmin pyörillä liikkuvan kyttäyskopin. Viljelijän harmia ei tarvitse ihmetellä – porkkanat ovat nousseet maasta tehokkaasti. 39 . – Kaikki uusi ja outo herättää eläimissä epäilyksiä. Kopin ilmestyminen pellon laitaan saa eläimet varmasti varovaisiksi, vaikka koppi on tässä tyhjillään jo muutaman päivän seisonutkin. Vuodenvaihteen tienoilla peurat saattavat tulla ruokinnoille aivan sydänyöllä. – Koiran saan paikalle tarvittaessa. Tapani Numminen pysyy valppaana, vaikka pelto on autio. Koiraa ei saa metsästyksessä käyttää kuin korkeintaan haavoittuneen riistan jäljittämisessä. Tähän aikaan vuodesta emällä saattaa olla varsin pieniäkin vasoja, joten metsästäjän on tarkkaan katsottava mitä hän voi pellolle ampua. – Syksyllä peurat saapuvat ruokinnoille jo alkuillasta, mutta syyskuun liikehdinnästä ei ole kokemuksia. Ilmeisesti peurat syövät joka tapauksessa porkkanoita enemmän kuin mitä tappio olisi. Jos liikkeellä on hirviperhe, on miltei saSäädösten mukaan hirvi tai peura on kaadettava pellolle. Jos kaato tulee pellolle, porkkanoita ilman muuta sotkeentuu, mutta tappio on viljelijän murhe
kun metsästäjä pysyy paikallaan. Kun hämärä laskeutuu kopissa ei voi katsoa kelloa esimerkiksi kännykästä, koska ruudun valo saattaa vilahtaa lasin läpi peuran silmiin. Numminen sulkeutuu koppiin jo kuuden aikaan illalla, vaikka eläimet tuskin näin aikaisin pellolle edes ilmaantuvat. Jos peuroja tulee laumana, on yksi aina vartiossa ja pitää silmällä ympäristöä. Viljelmällä on ollut elämää edellisenä yönä. Ampumasektori on rajattu, koska pellon vastakkaisella puolella on maatila. Kopissa ei tehdä turhia liikkeitä Porkkanviljelmän reunamilla näkyy peuran, mäyrän ja supikoiran jälkiä. Toisaalta metsästäjän tarkkaavaisuus ei saa lopahtaa, koska niin peura kuin hirvikin saapuvat aina näyttämölle kuin varjo. Nummisen taktiikka on selvä. Nummisen asettuessa koppiin kuudelta illalla aurinko on vielä varsin korkealla. Ne saattavat lymytä pellon läheisyydessä ja metsästäjän on päästävä koppiin muutamaa tuntia ennen niitä. –Ympäristön pitää rauhoittua niiden kannalta riittävän aikaisin. Kun keksin tilkitä kopin seinämät, jottei hajuni leviä, sain ammuttua pukin, joka oli haistanut minut monen metrin korkeudelta. – Jos eläin tulee pellolle, pitää sen antaa rauhoittua ja alkaa syödä rauhassa. Eväiden syöminen saa aikaan rapinaa ja lisää myös outoa hajuja. Päivänvalossa vaalea puun runko muuttuu hämärässä äkkiä eläimeksi. Kopissa voi liikahtaa aina kun peuran pää on penkissä, mutta heti pään kohotessa on kopissakin liikkeen lakattava. – Aikanaan rakensin omaan pihapiiriin kyttäyskopin monen metrin korkeuteen katkaistujen puunrunkojen päälle. Hajut paljastavat ihmisen helposti Peurat ja hirvet ovat elävät hajumaailmansa varassa. Aukea on hiljainen kolmisen tuntia, hiljaisuuden ja liikkumattomuuden rikkoo vain parin kurjen lentely. – Olen joskus itse seurannut aikaa taivaalla lentävien vuorokoneiden perusteella. Numminen testaa kopin pienten lasi-ikkunoiden toimivuuden. Numminen on valoisan aikana painanut mieleensä metsänreunan puita, kiviä ja kantoja. – Olen joskus itse seurannut aikaa taivaalla lentävien vuorokoneiden perusteella. 40 Kylmäharjoittelua voi tehdä hetken kopin hämärässä, ennen kuin lasiluukut on laitettava kiinni. – Kun hämärä tulee, ihminen näkee yleensä mitä hän uskoo näkevänsä. Eväiden syöminen saa aikaan rapinaa ja lisää myös outoa hajuja.. Ilta kuuden jälkeen kopista ei ole ulospääsyä, muuten koko metsästys keskeytyy. Peurapukki kävi jatkuvasti syömässä pihan kasveja. Jokainen liike on harkittava tarkkaan. Ihmisen hajukin vähenee. Pukkipari ilmestyy kuin varjo Kolmisen tuntia kuluu kopissa ilman mitään tapahtumia. Kyttäsin pukkia yökausia kopissa, mutta se ei koskaan ilmestynyt, vaikka joka aamu jäljet näkyivät pihalla. Numminen tietää, ettei peuran kaataminen ole kyttäykseltä helppoa. Lasien on liu’uttava sivuun tarpeen vaatiessa äänettömästi
Yhdeksän jälkeen näytelmä on ohitse. Muutaman kymmenen sekuntia pukit tarkkailevat peltoa, mutta kumpikaan ei uskaltaudu astumaan pellon puolelle. Hetken päästä pukit pyörtävät takaisin metsään. Ensimmäinen ilta jäi porkkanamaalla viimeiseksi. Peurat vaikuttavat edelleen hyvin epäröiviltä. Korvat ovat luimussa ja eläin vaikuttaa äärimmäisen valppaalta. 41 Jäljet eivät valehtele, syyllinen tiedetään. Kaasutykki ei ole tehnyt vaikutusta eläimiin. – Talvisaikaan ja myöhään syksyllä voi kytätä joskus hyvinkin myöhään, jos on kuutamo ja maa ohuessa valkoisessa härmäkerroksessa. Luonnonvalo on niin vähissä, ettei ampuminen enää käytännössä onnistu. Se pysähtyy ojan eteen, tuijottaa suoraa koppia noin 200 metrin päästä. Mitä ilmeisimmin kyseessä ovat samat eläimet, jotka ovat kokeneet kopin ympäristön turhan arveluttavaksi ja siirtyneet kiväärin kantaman ulkopuolelle. Kopissakin vallitsee täysi hiljaisuus ja liikkumattomuus. Numminen kumartuu vähitellen kivääri kohden, mutta parinkymmenen sekunnin tarkkailun jälkeen peurat jälleen katoavat metsä varjoihin – nyt lopullisesti. Perästä seuraa toinen samakokoinen pukki. Kaksi tummaa hahmoa ilmaantuu noin puolen kilometrin päähän viljelmän toiseen kulmaan. Korvat ovat luimussa ja eläin vaikuttaa äärimmäisen valppaalta. n Juhani Karvonen. Porkkanaviljelmällä on vierailtu taajaan polusta päätellen. Puoli kymmeneltä Numminen luovuttaa. Sama näytelmä toistuu muutaman minuutin päästä uudestaan. Nummiselle se tietää lisää kyttäystunteja, peurat on totutettava uudestaan koppiin eri paikassa. Peurapukki pysähtyy ojan eteen, tuijottaa suoraa koppia noin 200 metrin päästä. Auringon viimeisten säteiden tuodessa valoa peltomaisemaan noin puolitoistavuotias peurapukki astelee varovaisesti metsän laitaan. Parin päivän päästä viljelijä toivoi, että koppi siirrettäisiin samalle aukealla kuuluvalle heinäpellolle, jolla oli kierrellyt seitsemän peuran lauma. Hämäryys ei salli enää kuin noin sadan metrin etäisyyden. Kyseessä saattavat olla veljekset
Aseen Sako 85 9,3 x 62 Black Bear. timen edessä olevaa painonappia, joka vapauttaa lukon kammen, mutta lukkolaite pysyy varmistettuna. Ulosheittäjä on mekaaninen ja sijoitettu aseen kehyksen takasiltaan. Tämä on varmatoiminen ja itsepuhdistuva. Sako 84 9,3 x 62 Hunter. Aseen varmistin on kaksiasentoinen. Lukon etupään kolme sulkuolaketta tekevät siitä lujan ja hyvin ohjatun. Aseesta voi kuitenkin poistaa patruunat, tai syöttää lippaaseen lisää patruunoita, kun käytetään varmisSako 85-sarjan 9,3 x 62 tarkoitettu isolle riistalle. Sako 85 9,3 x 62 Wild Boar. Erikokoisia lukonkehyksiä Sako 85-aseita on lukkokehykseltään kuusi erikokoista, jolloin saadaan räätälöity sopivuus ja toimintavarmuus eri patruunakoolle. T urvallinen aseen käsittely on kaikessa jahdissa A ja O. Aseen lukko ohjaa patruunan syöttöä yhdessä lippaan huulten kanssa siten, että ulosvetäjän kynsi tarttuu patruunan kannan uraan jo ennen lukon sulkemista. Tämä toiminto estää tehokkaasti patruunoiden kaksoissyöttöä. Sako 85 9,3 x 62 Bavarian. 42 ASEET Isokaliiperinen luodikko taipuu tehokkaasti moneksi Sakon 85-sarjassa löytyy luodikkoa jokaisen tarpeisiin – tai unelmiin. 9,3 x 62 on tarkoitettu kookkaammalle riistalle, ja tästäkin mahtikaliiperista on mahdollisuus hakea useita eri malleja. Tämä lisää käsittelyn turvallisuutta. Lukon ollessa vireessä ja varmistin takaasennossa ovat laukaisulaite ja lukon kampi lukittuna
Black Bear on mustaa lasikuituvahvisteista polymeeria, otepinnat pehmeää, kumimaista pitävän otteen antavaa materiaalia. Metalliseen lippaaseen mahtuu viisi patruunaa. 43 Sako 85 9,3x62 Kivääri Kaliiperi 9,3x62 Paino n. Aseen tukki on öljytty ja valikoitua pähkinäpuuta. Käyttönopeutta ja turvallisuutta Turvallisuutta ja helppokäyttöisyyttä on ajateltu myös lippaan ja lukon viimeistelyssä. Hunter-mallia valmistetaan viidellä erikokoisella lukkokehyksellä oikeankätisenä ja yhtä, eli M-kokoista täysin vasenkätisenä. Tämä tekee mahdolliseksi nopean ja tarkan ampumisen siten, että ase on koko ajan ampuma-asennossa olkapäällä, kun lukon latausliike tehdään. Piipussa ei ole avotähtäimiä. TULE TUTUSTUMAAN TAI KATSO LISÄTIEDOT NETTISIVUILTAMME! VICTOR VICTOR L TEHOKAS Vaimennus 26 dBc (kal. Sako 85 Black Bearin piippu on uritettu, lukkolaite, lippaanpohja ja liipasinkaari ovat mattamustat. Black Bear, Hunter, Wild Boar, Bavarian Sako 85:n kylmätakomalla valmistettu piippu on vapaasti värähtelevä ja hyväkäyntinen, koeammuttu tehtaalla. Sakon 85 Wild Boar 9,3x62 M15x1 on suunniteltu etenkin ajoja kyttäysjahtiin. Toiminnat estävät lippaan putoamisen aseesta vahingossa. Sako 85 Bavarian Carbine on perinteistä baijerilaista muotoilua. Lippaan irrottamiseksi tarvitaan kaksi yhtäaikaista liikettä; lippaan etupäätä on painettava sisään ja salpaa vedettävä. Kompaktin koon ansiosta se on helppo käsitellä ja soveltuu myös hyvin erikokoisille ampujille. n Antti Kauranne ® PAREMPIEN METSÄSTYSVARUSTEIDEN MAAHANTUOJA www.nordhunter.com MYYNTI: ASEJA ERÄLIIKKEET UUTUUS USKOMATTOMAN TEHOKKAAT, TYYLIKKÄÄT JA KEVYET KIVÄÄRIVAIMENTIMET NYT KAUPOISSA. Sako 85 -lipas on risuvarmennettu. Tukkien pidon takaavat soft touch -otepinnat. Hunterin tukki on öljytty ja valikoitua pähkinäpuuta. Tukki on hyvän otteen antava ja antaa aseelle luonnollisen hyvän suunnattavuuden. Sako 85-sarjan 9,3 x 62 tarkoitettu isolle riistalle lukko on helppo puhdistaa ilman erityistyökaluja. Lukkorunko on heijastamaton ja sinistetty. Lippaaseen mahtuu viisi patruunaa. Safarija Deluxe-mallissa on kiinteä saranalipas. Ase on kätevän kokoinen, mukava käsitellä ja jopa kaunis. 308) ERITTÄIN TEHOKAS Vaimennus 32.5 dBc (kal. Sako 85 -lukon kammen asema on liipaisimen suhteen oikeassa paikassa, kun lukko suljetaan. 2900-3500g mallista riippuen Pituus 1065-1145mm mallista riippuen Irtolipas ja hihnalenkit Valmistaja Sako Aseen lukko ohjaa patruunan syöttöä yhdessä lippaan huulten kanssa siten, että ulosvetäjän kynsi tarttuu patruunan kannan uraan jo ennen lukon sulkemista. Sirossa kokotukkisessa metsästysluodikossa yhdistyvät tekniikka ja tyyli. Oikea muoto edesauttaa tarkkaa ampumista. Laukaisuvastuksen herkkyys/ jäykkyys on säädettävissä 1-2 kp asetta purkamatta. Aseessa on uritettu piippu, jossa on M15x1 -vaimenninkierre. Valmistetaan kahta eri lukkokokoa ja kuutta eri kaliiperia. 308) ERITTÄIN KEVYT Paino 290 g KEVYT Paino 325 g ERITTÄIN LYHYT Jatkaa asetta 127 mm LYHYT Jatkaa asetta 163 mm HOIKKA Halkaisija 41 mm HOIKKA Halkaisija 41 mm Kaliiberit .243, 6.5 mm ja .308 Kierteet M14-M18x1 sekä 5/8-24UNEF nordhunter_a&e_no_6_stalon_victor-l_092017.indd 1 12.9.2017 11.22
Takatukissa on kiinteä poskipakka, ja säädettävä tukki antaa valmiudet vaativampaakin suurriistan metsästykseen. Laajennettava villikarjukivääri Mainekas T3X Compact Tactical Rifle on saanut uuden erityisesti villisian metsästykseen suunnitellun version. Aseen silmiinpistävä ominaisuus on sen puuosien värjääminen punaiseksi, joka tekee siitä helposti havaittavan. Kahvoja ja etutukin levennyskappaleita on erikseen saatavilla myös muun värisinä. Tikka T3X Wild Boar on varustettu kevyemmällä piipulla, picatinny-kiskolla, kahdella 10-patruunan lippaalla. Tikka T3X Wild Boar jatkaa samalla ennakkoluulottomalla linjalla: aseen perusväri on kirkkaan oranssi! K otimaisen aseosaamisen huippuna on ollut jo pitkään Tikka T3, jota armeijan ja poliisin edustajat useissa eri maissa ovat hankkineet taktiseksi pitkäksi aseekseen. Aseen piipussa 14x1 Sako-vaimenninkierre. Viimeisin virstanpaalu riihimäkeläisen Sakon maineen polulla oli jättimäinen kauppa, jolla Kanadan Ranger-erämaajoukot valitsivat aseekseen Tikka T3:n. Kiväärissä on teflonoitu, liukkaasti liikkuva lukko ja suurempi lukon nuppi. 44 Tikka T3x Wild Boar .308 Kaliiperi: .308 win Aseen tyyppi: kivääri Aseen paino ilman varusteita: 3 kg Kokonaispituus: 102,5 cm, piipun pituus: 51 cm/20” Tukkimateriaali ja pinnoitus: synteettinen Paketissa mukana hihnanlenkit Kiikarinkiinnityskiskon malli: Picatinny Levennetty etutukki 2 kpl lipasta, 10 ptr peltilipas Toimittaja: Sako Oy Valmistaja: Sako, Tikka Hinta 1 290,00 € ASEET Karjupyssy isompaankin jahtiin Suomalainen asesuunnittelu sai ison kunnianosoituksen, kun Kanadan rangerit valitsivat Tikka 3 –kiväärin uudeksi henkilökohtaiseksi aseekseen. Eräs huomiota herättävä piirre oli aseessa sen puuosien väri – kirkkaan punainen. Tikan villikarjukivääri on iloisen oranssi. Mikäli alkuperäisväri ei miellytä, ”puuosat” voi vaihtaa hillitympiin sävyihin. Mikäli mukana tulevat oranssi kahva ja etutukki eivät ostajaa miellytä, Tikka valmistaa niitä myös vihreinä, ruskeina, harmaina ja mustina. Pitkien ja rankkojen testien jälkeen valituksi tuli suomalaisesta .308 Tikka T3 CTR (Compact Tactical Rifle)-mallista muokattu erikoisversio. TilausehViimeisin virstanpaalu riihimäkeläisen Sakon maineen polulla oli jättimäinen kauppa, jolla Kanadan Ranger-erämaajoukot valitsivat aseekseen Tikka T3:n. Picatinny-kiskon voi halutessaan poistaa, jolloin alta paljastuu Tikan 17mm kisko. Suuri patruunalipas ja sulavasti liikkuva lukko mahdollistavat nopeatkin paikkolaukaukset, jotka saattavat tulla eteen ajojahtitilanteissa. Aseesta löytyvään picatinny-kiskoon pystyy kiinnittämään lähes minkä tahansa tähtäimen, oli tarve sitten punapisteelle tai kyttäyskiikarille. Jenkkilähteiden mukaan kaikki kiväärit olisi saatu toimitetuiksi vuoden 2019 aikana. Aseessa on myös oivasti maastosta erottuva synteettinen, oranssinvärinen pistoolikahva sekä etutukki. Kanadan Ranger-joukoissa on noin viisi tuhatta miestä ja naista palveluksessa 200 eri asemapaikalla pohjoisimmissa provinsseissa, joissa olosuhteet ovat erittäin ankarat – samaa luokkaa kuin Suomen Lapissa talvisaikaan. tojen mukaan ase valmistetaan Kanadassa paikallisilla Coltin tehtailla. n Antti Kauranne Tikka T3X WILD BOAR .308 14X1. Ranger-kiväärikaupan koko oli 6280 kivääriä ja niiden toimitukset alkavat tänä vuonna
Kuten arvata saattaa, heijastuu se myös ampumatarvikkeen hintaan, mutta jos optimaalinen iskukyky ja tarkkuus ovat tavoitteina, kannattaa patruunoita ainakin kokeilla. Ja monta sattuikin. 45 Perinteisten haastajat Fuusioitu FTX-luoti on havaittu tarkaksi ja tehokkaaksi. Kopinpehmikkeen lämmöneristyskyky on erinomainen. Pehmeällä luodin kärjellä voi vaikka piirtää kytishetkinä, jolloin ei tapahdu mitään. n Antti Kauranne. Ongelmia jouduttiin ratkomaan yksi kerrallaan, kunnes uudistuva teknologia ja uudet materiaalimahdollisuudet toivat peliin keinoaineiden yhdistämisen perinteisiin, yksinomaan metalliseoksista valmistettuihin patruunoin. Hornadyn LEVERevolution, pehmeäkärkinen mutta lujaa iskevä luoti on tämän pitkän kehitystyön tulosta. Fuusioitu FTX-luoti on havaittu jo ainakin vuosikymmenen olevan tarkka ja tehokas. A ikanaan, kun amerikkalaiset kehittivät Winchesteriin putkimakasiinin, oli se melkoinen yllätys etelävaltioiden sotilaille. Poistaa tehokkaasti kosteutta. Metsästäjien lisäksi myös viranomaiset ja sotilashenkilöstö olivat kiinnostuneita luodista, joka pudottaisi pahikset tai vihut aikaisempaa tehokkaammin, yhdellä osumalla. Sen lento-ominaisuudet ja tarkkuus havaittiin kuitenkin aika paljon nolommiksi kuin teräväpäisen bulletin, ja taas oltiin askel edempänä luotien kehitystyössä. Seuraavaksi kehiteltiin pyöreäpäinen luoti, joka ei aiheuttanut moisia ongelmia. Joku keksi istuttaa reikäpäämetalliluodin nokalle koemielessä muovisekoitteisen kärjen, ilmeisesti hakiessaan turvallisempaa luodin kärkeä putkimakasiinilatauksille. Kehitetty koiran hyvinvointia ajatellen. Käytössä hyväksi havaittu. 044 043 7472 epira@epira.fi www.epira.fi Myynti: Osumatehoa ja turvallisuutta Seuraavaksi muun muassa Hornady-patruunatehdas alkoi tutkia mahdollisuuksia, kuinka hyödyntää luodin pehmeämpi ja siksi turvallinen kärki myös parempana osumaja iskutehona, mukaan lukien luodin lentorata, leviäminen ja tunkeutumiskyky haavakanavassa sekä luodin jäämäpaino, joka vaikuttaa sen iskukykyyn. Valmistajan mukaan tässä luodissa on jopa yli 40 prosenttia enemmän tehoa kuin perinteisessä tasakärkiluodissa. Muovisekoitekärki on turvallisempi terävänä kuin metallista tehty. Pehmeä Elastomer Flex-kärki mahdollistaa patruunoiden lataamisen putkilippaaseen. Riittoisa ja puuntuoksuinen. Merkin patruunat ja luoti on suunniteltu erityisesti metsästyskäyttöön vipulukko/makasiiniluodikoissa, mutta sopivat toki hmuihinkin aseisiin. Joku keksi istuttaa reikäpää-metalliluodin nokalle koemielessä muovisekoitteisen kärjen, ilmeisesti hakiessaan turvallisempaa luodin kärkeä putkimakasiinilatauksille. Epira Oy, Puulaaksontie 25 A FIN-43500 Karstula puh. Tulivat onttokärkiset patruunat ja monta muutakin kehitelmää, joilla havaittiin kaikilla olevan hyviä ja huonoja ominaisuuksia. ”Perhanan jenkit, lataavat kivääriään viikonlopun ja ammuskelevat sillä koko seuraavan viikon!” Teräväpäinen luoti ei ollut kuitenkaan vallan ongelmaton uudessa makasiiniratkaisussa, sillä taemman patruunan nojatessa tiukassa puristuksessa edessä olevan patruunan nalliin onnettomuus saattoi olla lähellä
Seremonioissa käytetyt koristekukrit saattavat olla jopa 70-senttisiä. Kukria ei ole tarkoitettu pistoihin tai viiltoihin, vaan sillä lyödään vihollisen ruumiinosia irti. S yyskuussa 2011 sotamies Bishnu Shestra oli nukkumassa intialaisessa junassa, kun se pysäytettiin ja 40 maantierosvoa astui vaunuun sisään. 46 ASEET Kukri on gurkhan kunnia Kukrin tarkkaa alkuperää ei tunneta, mutta se on sukua paimentolaisten raskaille lyömäveitsille. Ikiaikainen yleisveitsi käy myös tappotyökalusta Raskas terä Erikoiseen malliin muotoiltu kukri on yleensä 40-45 senttiä pitkä, raskaalla terällä varustettu lyömäase. Kukri on suhteellisen painava, jopa 900 grammaa, mutta se on niin hyvin tasapainotettu pystysuunnassa, että sen sanotaan pysyvän pystyssä vaivatta yhden sormen varassa. Perinnease Kukriveitsien materiaalina on usein kuorma-autojen lehtijousituksesta otettu jousiteräs. Shestra, joka oli palvellut Intian toisessa gurkha-rykmentissä, heräsi meteliin ja tarttui perinteiseen lähitaisteluveitseensä kukriin. Väkivallanteolta pelastunut tyttö nyyhkytti kiitollisena 35-vuotiaalle sotilaalle, joka sai itsekin pahoja vammoja kahakassa. Ryöstäminen ja pahoinpitelyt alkoivat välittömästi. Aseen kaareva, hieman banaanin mallinen terä on etupäästään leveämpi, joka takaa painopisteen asettumisen aseen kärkeen ja terän kaarevuus antaa lyöntikulman ansiosta ylimääräistä painoa iskuun. Veitset tasapainotetaan pysymään pystysuorassa tukipisteeseen nähden.. Terän taittokulma on noin 20° tai enemmän, sillä on paksu hamara ja yksi leikkaava terä; tämän ansiosta terän isku osuu iskukohtaan kohtisuoraan, mikä lisää huomattavasti iskun tehokkuutta. Leikkuuterä on karkaistu, hamara taas ei, tämän ansiosta veitsi pysyy terävänä, mutta joustavana kestää myös lyöntiiskuja. Veitsen terän kara on useimmiten koko kahvan mittainen ja sen kahvan ulkopuolelle ulottuva pää taotaan litteäksi kahvan kiinnittämiseksi paikalleen. Muuta pakenivat hylättyään ryöstösaaliinsa. Lopputulemana kolme ryöstäjistä makasi vaunun lattialla kuolleena ja kahdeksan valitti vammojaan, jotka johtivat sairaalahoitoon
Kukrin tuppi on perinteisesti nahkaa, mutta se voi olla myös metallia ja usein se koristellaan. Toisen maailmansodan jälkeen Englannin armeijalla on käytössään yhteen prikaatiin yhdistettynä viisi gurkha-rykmenttiä, Intian armeijassa samoin. Kukrin teroittaminen kannattaa antaa ammattimiehelle, ja kustannus on muutaman euron. 1760-luvun lopussa gurkhat alistivat Nepalin keskiosista käsin valtaansa koko maan. Gorkhan piirikunta on yksi nyky-Nepalin 75 piirikunnasta. 1800-luvulla perustettiin jopa viisi erillistä gurkharykmenttiä, ja toisen maailmansodan aikana niitä oli jopa parikymmentä. Englannin imperiumi ulotti 1800-luvulla lonkeroitaan ympäri maailman, myös Intian seudulle. Kukrin tarkkaa alkuperää ei tunneta, mutta sen lähisukulaisia ovat Intiaa ympäröivän arjalaisja Intian alueen paimentolaisheimojen käyttämät raskaat lyömäveitset, jotka sopivat metsätöihin, puiden pilkkomiseen ja muihin vastaaviin töihin. Kukrin tuppeen kuuluu vielä kaksi pienempää veistä; chakmak, joka on teroittamaton ja jolla hiotaan itse kukrin terä teräväksi, ja karda, joka on pienempi teroitettu veitsi hienompiin askareisiin. Puutai luukahvan kiinnityksessä terän kara saatetaan kuumentaa ja polttaa kahvaan tiukan kiinnityksen varmistamiseksi. Pienet veitset, chakmak ja karda ovat pikkunäpertelyä ja kukrin huoltoa eli hiomista varten. 1814–1816 Iso-Britannia kukisti gurkhat sodassa. Akselivaltojen sotilaat; saksalaiset, italialaiset ja japanilaiset tulivat tuntemaan kukrejaan heiluttavat, villisti hyökkäävät pienikokoiset heimosoturit, joiden hyökkäysuraa reunusti irti hakattujen käsien ja päiden verinen vana. Gurkhat ovat soturikansaa n Gurkhat ovat mongoleihin kuuluva, mutta pitkälti indoarjalainen kansa, joka elää Nepalissa ja PohjoisIntiassa. Imperialistisen politiikan toteuttajana alueelle perustettiin Itä-Intian Kauppakomppania, joka komenteli alueelle nimettyä kuvernööriä ja tämän alaisia sotilasjoukkoja miten tahtoi, omien etujensa mukaan. Jotkin nyky-kukrit, esimerkiksi Intian armeijan käyttämät, valmistetaan kahvan levyisellä karalla, johon kahvalevyt niitataan kiinni kahdella tai useammalla niitillä. Historian aikana gurkhille on myönnetty kaikkiaan 13 Viktorian ristiä, brittiarmeijan korkeinta kunniamerkkiä, ja perusteena on poikkeuksetta ”poikkeuksellinen rohkeus taistelutilanteessa”. Gurkha-sotilaat ase-tarkastuksessa. Kauppakomppanian ja alueen heimojen edut joutuivat usein ristiriitaisuuksiin, ja voimatoimiin jouduttiin useasti. Kuvassa Assam Rifles -kukri. Nykyaikaisissa kukreissa kahva on usein alumiinitai messinkivalua, joka valssataan terään kuumana ja jäähtyessään supistuu ja kiinnittyy paikalleen. Gurkhien pelottomuus ja taistelunhalu tekivät kuitenkin suuren vaikutuksen brittisotilaisiin, ja rauhanteon jälkeen nimenomaan gurkhia maaniteltiin Union Jackin palvelukseen sotilaina. n Antti Kauranne. Suomessa esimerkiksi verkkokauppa Rautaportti myy kahtakin Windlass-tehtaan kukria, jotka ovat samanlaisia kuin ammattisotilasgurkhien käyttämät. Sotilaan ammatti on arvostettu ja haluttu Nepalissa, ja on syntynyt erikoisia sotilassukuja, joissa on palveltu jopa seitsemässä sukupolvessa sotilaana. Perinteisten kukrien kahvat valmistetaan kovapuusta tai vesipuhvelin sarvesta. Vain kovakuntoisimmat kelpuutetaan koulutukseen, ja kamppailu paikoista on ankaraa. Gurkhat olivat maan hallitseva kansanosa vuodesta 1559. Kahvat kiinnitetään puun pihkalla. 47 Kukrin terän kaarevuus on jopa yli 20 astetta
Patruunoilla on eroja, jotka syntyvät pääasiassa ruutityypin, sen määrän eli latauksen, luodin painon ja tyypin sekä nallin eroavaisuuksista. Koska metsästysetiikkaan kuuluu saaliseläimen lopettaminen mahdollisimman nopealla ja kivuttomalla tavalla, on kukin metsästäjä vastuussa aseensa oikeasta käytöstä ja tarkoituksenmukaisista latingeista. Kun markkinoilla on tarjolla käytettyjä aseita viljalti, on ensikertalaisella positiivinen ongelma: mistä saada se paras hirviase, mielellään hyvä ja halpa ja jonka patruunakustannukset eivät nousisi kohtuuttomaksi. Yksi on tarkoitettu taulun puhkomiseen, toinen vaativiin jahtiolosuhteisiin eläimen tappamiseen ja kolmas pitkän matkan tarkka-ammuntaan. 48 ASEET L yhenteet E0 ja E100 tarkoittavat energian määrää jouleina joko aseen piipun suulla (E0) tai 100 metrin päässä (E100). ”Emmä tiennyt” ei ole oikea vastaus eikä suinkaan vapauta vastuusta, jos havaitaan, että aseessa on virheellinen patruuna, joka saattaa olla joko alitehoinen tietyn eläimen pyyntiin tai luodiltaan väärä. On merkillepantavaa, ettei laki mainitse aseen kaliiperista mitään, vaan puhuu aseen tehosta jouleina, siis luodin iskuenergiasta saaliiseen osuessaan. Kaikki eivät tiedä sitä, että pelkkä suuri kaliiperi ei tee aseesta vielä hirvitai peruslaillista, vaan aseessa käytettävä patruuna. On huomattava, että ampuja on vastuussa aseeseen ladatun patruunan oikeasta tehosta eikä valmistaja, jos tarkastaja sattuu ratsaamaan jahtihenkilön patruunakokoelman. Eri patruunat on tehty eri tarkoituksiin, jolloin ne poikkeavat toisistaan lentoradan, iskuenergian ja luodin hajoamiskäyttäytymisen suhteen. Metsästyslain 16 § asettaa hirvija muissa sorkkaeläinjahdeissa hyvin selkeät määreet aseen teholle. Luvuissa on huikeita eroja ja paketin kyljessä oleva pieni tuoteseloste kannattaa lukea tarkkaan tai käväistä valmistajan kotisivuilla tutkimassa, mihin tietty patruuna on tarkoitettu. Esimerkiksi hirveä tai karhua saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin painon on oltava vähintään 9 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 700 joulea (E 100 > 2 700 J), tai luodin painon on ollessa 10 grammaa tai enemmän, osumaenergian on vastaavalla tavalla mitattuna oltava vähintään 2 000 joulea (E 100 > 2 000 J).. Patruunoita valmistetaan erilaisia useisiin tarkoituksiin. Kaikki patruunat eivät ole metsästyspatruunoita, vaikka aseen kaliiperi periaatteessa riittääkin tietyn tyyppisen riistan metsästykseen. Patruunoiden tehoissa eroja Hirvitai kaurismetsälle mielii monikin, usea myös ensi kertaa eläissään. Patruunan iskuteho määrittää ”kauris-, hirvija karhulailliset” Riistaluokituksissa kaliiperi ei ratkaise luvallista asetta Metsästyslaissa ja –asetuksissa määritellään eri riistalajien pyyntiin soveltuvien patruunoiden teho ammuksen osumaenergian ja luotityypin mukaan. Aseen kaliiperi ei sitä ratkaise
Patruunan oli suunnitellut näille tuolloisille unionivaltioille norjalainen kapteeni Krag. Eri luoteja, eri tehoja Markkinoilla onkin tarjolla hirvilaillisia aseita useita eri kaliipereja alkaen pienimmillään ”kuuspuolikkaista” eli 6,5-millistä aina 9,3-millisiin kivääreihin. Hirviluodin ollessa 10-grammainen tai yli, on sen saavutettava vastaavalla matkalla 2 000 joulen iskuenergia. Hirvijahdissa luodin on oltava vähintään 9-grammainen ja sen on saavutettava 100 metrin päässä 2 700 joulen iskuenergia. 49 . .416 Rigby on tarkoitettu suurriistalle yli 10-millinen luoti kaataa vesipuhveleita ja norsujakin. Aluksi ruotsalaiset hankkivat 45 000 kiväärin erän Saksan Mauser-tehtaalta, mutta heti 1900-luvun alussa siirryttiin omaan tuotantoon. Hinta Metsästyskeskuksessa on 50 kappaleen hivakalle 79 euroa, jota voi pitää huokeana tälle kaliiperille. Suomalaiset hankkivat ensimmäiset kokemuksensa Ruotsin Mausereista jo vuoden 1918 sodan aikana ja sen jälkeen talvija jatkosodissa ruotsalaisten vapaaehtoisjoukkojen kautta. Laissa on määritelty myös luodin eroja suhteessa painoja ja niillä saavutettavia iskuenergioita. Aseet valmistettiin huolellisesti ja laadukkaista materiaaleista, mikä osaltaan vaikutti asetyypillä saatuihin erittäin hyviin ampumatuloksiin. Ruotsin Mauser m/96kiväärin valmistus aloitettiin lisenssillä Carl Gustafsin tehtaalla. Ase on tarkkakäyntisen kiväärin maineessa ja suosittu metsästyskäytössä kaikissa pohjoismaissa. Ruotsin valtion asetehtaat valmistivat kivääriä aina vuoteen 1930 asti, kaikkiaan noin 450 000 kappaletta. Toisen maailmansodan jälkeen metsästäjät tutustuivat laajemmin tähän yleiskäyttöön sopivaan 6,5-milliseen pyöreäluotiseen patruunaan, joka myöhemmin kehitettiin teräväkärkiseksi. Luoti ei saa myöskään olla kokovaippainen, joten on käytettävä joko puolivaippaista luotia (esim. Eri kaliiperisille aseille saa sovitussarjoja, joilla patruunaa voi tilapäisesti vaihtaa toiseen. n 6.5x55 SE -patruuna, joka tunnetaan myös tyyppimerkinnällä 6.5 mm Swedish Mauser, valittiin jo vuonna 1895 Ruotsin ja Norjan puolustusvoimien palveluspatruunaksi. Eri patruunoiden ominaisuu. Riistaluokituksissa kaliiperi Ruotsin mauseri tarkka ja kevyt ”Ruotsin mauseri” on tarkka, mutta kaikki patruunat eivät ole hirvilaillisia. Patruunoilla on eroja, jotka syntyvät pääasiassa ruutityypin, sen määrän eli latauksen, luodin painon ja tyypin sekä nallin eroavaisuuksista. Carl Gustafsin lisäksi myös Husqvarnan tehdas aloitti laadukkaan aseen valmistamisen. Sako Hammerhead) tai suurriistalle suunniteltua kokokuparista luotia (esimerkiksi Barnes TSX). Peuraluotien on painettava vähintään se kuusi (6) grammaa ja kauriille riittää jopa 3,2-grammainen luoti, eli mitä pienempi saaliseläin, sen kepoisemmalla paukulla ollaan liikkeellä. Kaikista sodan jälkeen tarjolla olleista ylijäämäaseista huolimatta varsinkin 1950ja 60-luvuilla ruotsalainen jalkaväen kivääri oli se, jonka hyvin moni metsästäjä itselleen halusi. Mauser m/96 on valmistettu huolellisesti, korkealuokkaisista raaka-aineista. Vielä tänäkin päivänä 6.5 x 55 mm on hyvin suosittu metsästäjien keskuudessa ja sen tiedetään käyvän kaikkeen riistan metsästykseen aina hirveen asti. Lintujahtiin käy tehdasvalmisteisista esimerkiksi sakolaisista 6,5g / 100grs Speedhead FMJ. Työn laadulle ja aseen tarkkuudelle ei vetänyt vertoja yksikään muu sotilasase, jotka oli valmistettu kiireessä enemmänkin tappotyökaluiksi kuin laatukriteerejä silmällä pitäen
Spitzer-luoti eli teräväkärkinen luoti on 1800-1900 lukujen vaihteessa kehitetty pienikaliberisiin aseisiin tarkoitettu luoti. Kotimaista riistakantaa tarkastellessa valinnan kohteeksi nousee mahdollisesti kolme, vaan todennäköisimmin vain kaksi hyvää yleiskaliiperia, jolla voi pyytää kaikkea riistaa linnusta hirveen. see mielenkiintoinen ongelma: minkä väljyinen ase olisi paras ja sopisi mahdollisimman moneen käyttöön. Se on edelleen suosituin suurriistapatruuna Pohjois-Amerikassa, ja yksi suosituimmista maailmanlaajuisesti. .30-06:sta lähemmin tarkastellessa syyt tähän jenkkilän ratkaisun suosioon alkavat tuntua selviltä. Teräväkärkisen luodin havattiin olevan lentoradaltaan vakaampi kuin pyöreäpäisen. Jos aseen hintaluokka on jo päätetty, eteen nou. “Keskiverto yleisase on hyvä moneen tarkoitukseen, mutta ei erinomainen yhteenkään” on tokaisu, jonka kuulee tai näkee kirjoitettavan asepalstoilla, kun keskustellaan parhaasta kaliiperista kuhunkin jahtityyppiin. Tehdasvalmisteisten patruunoiden saatavuus ja hinta on tässäkin jenkkikaliiperissa erinomaista luokkaa, joskin .308 on yleensä himpun verran huokeampi. Jos haluaa käydä useamman tyyppisessä jahdissa ja etenkin harjoitella kasaammuntaa radalla kokematta sitä epämukavaksi patruunan rekyylin kovuuden takia tai patruunoiden hinnan vuoksi niin sekä .308 ja .30-06 tarjoavat edullisen ja mukavan mahdollisuuden ja tietyin varauksin myös 6,5 x 55. Sen kehittelyssä lähdettiin tarpeesta tehdä ammus, jolla olisi lento-ominaisuuksiensa takia hyvä tarkkuus sekä kineettinen tehokkuus, erityisesti pitemmillä ampumismatkoilla. Internetmaailmassa hyviä ja kattavia sivuja on esimerkiksi SAKOlla ja Lapualla, ulkomaisista Hornady, Remington ja Winchester antavat kattavaa tietoa ja muutamat näistä jopa eurooppalaisessa, siis metrisessä mittajärjestelmässä eikä anglojen tuumissa ja jaloissa. .30-06 Springfield -patruuna tai metrijärjestelmässä 7,62*63 mm, standardisoitiin ja otettiin käyttöön Yhdysvaltojen armeijassa vuonna 1906 ja tästä on peräisin hupaisahko tyyppimerkinnän osa ”06”. Hintakatsannossa ja patruunan valinnanvarassa suomalaisilla markkinoilla .308 lienee ehdoton voittaja myös kanalintujahdissa. det ilmoitetaan yleensä ottaen myyntipakkauksen kyljessä, mutta myös patruunavalmistajat esittelevät omilla sivuillaan latinkiensa voimaa, lentorataa ja muita oleellisia tietoja. Patruuna oli käytössä 1970-luvun alkuun asti. Patruunaa saa suunnilleen euron kappale sekä 20 että 50 patruunan rasioissa Kärkkäiseltä. Tämän jutun tarkoituksena ei ole ratkaista kaliiperien paremmuutta vaan auttaa aloittelevaa metsästäjää tekemään oikean valinnan, jos ei ole mahdollisuus hankkia kuin yksi ase, jolla olisi mahdollista lähteä yhtä hyvin linYhdellä luodikolla useampaan jahtiin Aloittelevan metsästäjän ensimmäisiä ongelmia on ensimmäisen luodikon valinta. .30-06 pysyi Yhdysvaltojen armeijan pääasiallisena patruunana lähes 50 vuotta, kunnes se lopulta korvattiin jo aiemmin mainitulla 7,62*51 mm natolaisella patruunalla. Lintuluodiksi sopii sakolaisista Speedhead 120 8.-grammaisella luodilla. 50 Kaliiperi ei ole ratkaiseva riistalajin liallisuudessa, vaan patruunan teho ja iskuvoima. Patruunan kehittelyyn vaikutti niin sanottu spitzerluodin tuleminen. Amerikasta kajahtaa – 30-06 Springfield! n Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan Springfield .30-06 olisi edelleen maailman suosituin yleisja suurriistakaliberi. .30-06:n on tehokas kaliiperi, jota keskivertometsästäjä ja jopa kasa-ampuja pystyy käyttämään kärsimättä aseen iskurekyylin aiheuttamasta epämukavuudesta
51 .22-kaliiperisen piippu on pieni, mutta eipä aseella saa metsästää kuin kyyhkyä, ja silloinkin LR-patruunalla. Tullitie 7 G 53500 Lappeenranta Nettikauppa puukot.. siitä ei jää pataan laitettavaa lainkaan, ja toisaalta varmistetaan se, että patruuna on riittävän tehokas esimerkiksi kauriille tai hirvelle, jolloin sillä on tappava vaikutus. Uusi kaliiperi kehitettiin alunperin korvaamaan vanhempi pitkähylsyinen .30-06, säilyttäen kuitenkin vuonna 1906 luodun patruunavanhuksen hyvät ballistiset ominaisuudet. Kukaan tervepäinen metsästäjä ei halua jättää haavakoita yleensäkään, mutta karkkoavan haavakon jäljestys on aikaavievää ja osaamista vaativaa puuhaa, joka ei kaikilta onnistu. Oikean patruunan valinnalla varmistetaan myös se, ettei syyllistytä eläinrääkkäykseen tahi metsästysrikokseen, jotka ovat jahtietiikan ja metsästyslain vastaisia harhaumuksia, joista on myös lakiin kirjattu sanktiot. Näin saadaan valittua kullekin riistatyypille oikea patruuna ja luoti. Pidemmällä hylsyllä varustettu 30-06 pystyy tuottamaan voimakkaampia latauksia kuin .308, mutta periaatteessa kaikki Suomessa esiintyvä riista saa riittävän tehokasta kyytiä molemmilla kaliipereilla. PUUKON OSAT JA TARVIKKEET SUORAAN NETTIKAUPASTA TAI PUHELINMYYNTINÄ www.dianovalapstone.fi Metsästys-, kalastusja alan liikkeet UUTUUS! Kolmitoiminen Dianova Cook, suojakahvalla Huipputehokkaat FSL100 teroitustimanttilaikat 1-os 310,2-os 390,(kuvassa) 2-os maxi 460,Kuljetus järjestyy! Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 06-4534 333 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi Jos aseen hintaluokka on jo päätetty, eteen nousee mielenkiintoinen ongelma: minkä väljyinen ase olisi paras ja sopisi mahdollisimman moneen käyttöön. Patruunoiden hankinnassa on avuksi metsästäjäkavereiden kokemus, mutta myös patruunatehtaiden riistakaliiperisuosituksiin kannattaa tutustua. 308 kelpaa linnulle kuin hirvellekin Yhdysvalloissa ja myös Suomessa käydään ajoittain kiivastakin keskustelua siitä, mikä on paras yleiskaliiperi tai sopii kaikelle juuri tälle maantieteellisellä alueella asuvalle riistalle. Kaliiperi .308 Winchester (.308 Win.) kehitettiin vuonna 1952 Winchester-Olin yhtiön tuotekehitelmänä. 0400 550 915 parhaiten iltaisin Jorma Simolin myynti@puukot.. .308 on edullisin ja yleisin metsästyskaliiperi.. tu-, pukkikuin hirvijahtiinkin. Yleisimmin mainitaan väljyydet .308 ja 30-06. Luotsiaseiden patruunoita valmistetaan kaikelle riistalle vahinkoeläimistä lintuun, peuraan, ihmiseen ja hirveen saakka. Puh. Pitkällisten testien Puukot.. Kaliiperin kehitystyö aloitettiin jo vuonna 1944. Luonnollisesti patruunoiden saatavuus ja hinta muodostuvat merkittäviksi hankintapäätöksen tekijöiksi, jos ei ole osaamista tai mahdollisuutta aloittaa itselataajan kiinnostava ja palkitseva ura. Tärkeätä on se, ettei paukku riko pienempää saalista, esimerkiksi teertä, liian pahasti jolloin
52 .308 ja 30-06 Springfield lienevät yleisimmät metsästyspatruunat, ja ovat hinnaltaan huokeimpia juuri sen vuoksi. Patruunoiden hankinnassa on avuksi metsästäjäkavereiden kokemus, mutta myös nettimaailmasta löytyvien – ja aseliikeiden tiskeillä olevien – patruunatehtaiden riistakaliiperisuosituksiin kannattaa tutustua. Tärkeätä on se, ettei paukku riko pienempää saalista, esimerkiksi teertä, liian pahasti jolloin siitä ei jää enää ruokapöytään laitettavaa. n Antti Kauranne. Näin saadaan valittua omalle aseelle myös lintujahtiin oikea patruuna ja luoti. Jos aloittelevalla metsästäjällä ei ole kuin yksi ase käytössään, niin se on monesti joku ”yleiskaliiperinen” ase, jolla voi metsästää liki kaikkea linnusta kauriiseen ja jopa hirveen. Lähtönopeus aseen suulla on 760 metriä sekunnissa, mutta iskuvoima 100 metrin päässä on kunnioitettavat 3466 joulea. Patruunan pienin metsästysluoti painaa 6,6 grammaa ja maksimi luodin paino on noin 13 grammaa. Kaliiperi soveltuu hyvin tarkkuusammuntaan ja sekä pienen että myös suurriistan metsästykseen. Siitä tuli pian erittäin suosittu, ensin Yhdysvalloissa ja pian ympäri maailmaa. Luonnollisesti patruunoiden saatavuus ja hinta muodostuvat merkittäviksi aseen hankintapäätöksen ja jopa jahtireissuun lähtemisen tekijöiksi, jos ei ole osaamista tai mahdollisuutta aloittaa itselataajan kiinnostavaa ja palkitsevaa uraa. Eroja nopeudessa ja iskuvoimassa Jos malttaa puolisen tuntia kyttäillä eri patruunavalmistajien sivuja ja vertailla tehdasvalSuomessakin käydään ajoittain kiivastakin keskustelua siitä, mikä on paras yleiskaliiperi. Oikea vastaus on, että kyllä vain. Isolla luodikolla lintujahtiin. Itselataajat voivat toki tehdä väkevämpiä tai miedompia paukkuja kuhunkin jahtitarpeeseen, sillä metsästyslaki ja riistaluokitus sallivat pienimpien riistalajien, esimerkiksi kyyhkyjen metsästyksen tapahtuvan jo tehoilla 100 joulea. jälkeen päädyttiin vuonna 1949 FA-T1E3 messinkihylsyllä varustettuun T65E3 nimeä kantavaan patruunaan. Patruunan latinki ratkaisee, onko ase sopiva vai liian järeä kanalintujahtiin. Metsäkanalintukauden alkaessa moni käytetyn aseen hankkinut tuumii, onko vanhemmista, sotilasväljyisistä aseista lintumetsälle lainkaan. Se riittää Suomessa jopa karhun metsästykseen (riistaluokka 4; tehovaatimus E 100 > 2700 J, luoti vähintään 9 g tai E 100 > 2000 J, luoti vähintään 10 g.) Miedoimmillaan patruuna antaa SAKOn tehtaan Cutheadpatruunassa, jossa 6,6-grammaista luotia kyydittää 102-graininen ruutipanos. Hitaimmillaan .308 lähtee lapualaisena FMJBT-versiona, jossa latauksena on 12-grammainen luoti. Lähtönopeus aseen suulla on huimat 950 metriä sekunnissa ja iskuenergia 100 metrin päässä 2195joulea, joka riittää kauristyypeille ja tätä pienemmille riistalajeille. misteisten ptruunoiden eroja niin hämmästyy, kuinka moneen jahtikäyttöön esimeriksi juuri .308 taipuu
Nyt Iivari Pääkkösen pajassa syntyy puukko poikineen. 53 Sepän ammatti alkoi kiinnostaa roolipelien kautta. – Sepän ammatissa oppii uutta joka päivä, ja jopa iäkkäät sepät kertovat oppivansa uutta päivittäin, sanoo Pääkkönen. Iivari Pääkkösen yliopistohaaveet kariutuivat, kun käsiä syyhytti tekemään jotakin hyödyllistä.. ”Kun puukon ostaa kyläsepältä, saa millilleen sellaisen kuin haluaa” Käsityönä metsästyspuukko
– Eräälle lintumetsästäjälle piirsin äskettäin puukon. Ihmiset eivät välttämättä tule ajatelleeksi, että seppä voi tehdä puukon tilaustyönä. Seppä ja asiakas pohtivat yhdessä, minkälainen puukko tehdään. Iivari Pääkkösen käsityönä tekemän metsästyspuukon saa mukaansa noin 200 eurolla, kun tavallisen käsintehdyn puukon hinta on noin 175 euroa. Aika iso osa puukoista myydään erilaisilla markkinoilla, joita etenkin kesäaikaan kierrellään ahkerasti, Pääkkönen kertoo. Metsästyspuukon täytyy olla tukeva, ja etenkin hirvenmetsästyksessä terän tulee olla kunnossa. – Kun puukon ostaa kyläsepältä, saa millilleen sellaisen kuin haluaa. Yhtään puukkoa minulle ei onneksi ole palautettu ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Se on erilainen kuin vaikkapa hirven metsästäjän nylkypuukko, koska niille asetetut vaatimukset ovat erilaisia. – Metsästyspuukko on hiukan työläämpi valmistaa kuin tavallinen puukko, joten se on myös hiukan hintavampi. Terä on kovilla. Yhdessä voidaan päättää, mitä ainetta esimerkiksi terä on. Suunnittelun jälkeen sitä lähdetään takomaan, Pääkkönen kertoo. Kahvan lisäksi puukon pään tulee olla hyvin muotoiltu, sillä se ei saa lipsahtaa eläimen sisällä. Sepän leipä ei ole leveä, kuten ei niin monella muullakaan käsityöläisellä, mutta intohimo tekemiseen kantaa. 54 S aarijärveltä löytyvän Palsanpuron pajan kyläseppä Iivari Pääkkönen, 28, on pitänyt omaa sepän pajaa kolme vuotta. Toiset haluavat tavallisen yleispuukon metsästyskäyttöön. Lintujen tai pienten eläinten metsästäjän puukon on oltava sellainen, ettei se puhko sisäelimiä tai muuta, mihin ei ole tarkoitus koskea, Pääkkönen opastaa. Kestävää kotimaista Iivarin sepänpajassa metsästyspuukkoja menee vähemmän kuin yleispuukkoja. kaa ja muuta roskaa. Puukon päähän saa valita. Työ tekijäänsä opastaa, ja Pääkkönen on oppinut puukkojen tilaajilta paljon hyvän metsästyspuukon ominaisuuksista. Pääkkönen toivoo, että ihmiset tukisivat enemmän paikallisia käsityöläisiä, näin saadaan vanhoille perinneammateille jatkuvuutta. Hyvä metsästyspuukko syntyy asiakkaan kanssa yhteistyössä. – Heillä on käytännön kokemus ja sitä kautta tulleet vaatimustasot hyvästä metsästyspuukosta. – Kun hirven ruhoa vedetään metsässä, nahan alle menee hiekMustapäinen puukko on laakeriterästä ja eebenpuuta
Puukon takuu on varma, sillä jos puukko ei jostain syystä toimi, sen tilalle saa halutessaan jopa uuden. Puukko on valmistettu laakeriteräksestä ja sen pää on värjättyä visakoivua. – Joka päivä tulee pieniä oivalluksia, että ahaa, tämä kannattikin tehdä näin. Olen välillä kehittänyt itselleni jonkun uuden työkalunkin. Nämä ovat aika pieniä mukavia asioita, joista kuitenkin kehittyy pikkuhiljaa isompi kokonaisuus. Tekemisen lumo Sepän ammatissa oppii uutta joka päivä, ja jopa iäkkäät sepät kertovat oppivansa uutta päivittäin. Sitten vaan hommia tekemään. Siellä halutaan rakkaaseen harrastukseen laatua. Iivari Pääkkönen näkee usein väärään kulmaan teroitettuja puukkoja tai ylipäätään tylsiä puukkoja. – Joku saattaa pelätä puukon häviämistä, sen särkymistä tai sitä että se unohtuu metsään. – Puukon öljyäminen ja puhdistus käytön jälkeen on tärkeää. voi olla helpompi sujauttaa metsästysreppuun. Tämä on kuitenkin niin rakas ammatti, että en vaihtaisi tätä pois. Jos täytyy käydä ostamassa tarvikkeita, niin sitten kauppaan. Niinpä muutaman euron Mora. Joskus on mukavaa, kun keksii uuden tavan tehdä jonkun hankalan työvaiheen. Parhaiten teroitus sujuu kivellä tai puuhun kiinnitetyllä hiekkapaperilla. Syitä siihen, miksi puukkoon ei haluta satsata, voi olla monia. Suomessa ajatellaan näin, mutta esimerkiksi Amerikassa puukkokulttuuri on pidemmällä. – Leipä ei ole kovin leveä tällä alalla. Onhan tässä huonojakin päiviä. Kyläsepän aamu alkaa tarkistamalla tilatut työt. Kirves on taottu yhdestä kappaleesta vanhaa rautakankea, sen varsi on tervattua saarnia. Paja lämpiää puukiukaalla. Puukon päätä täytyy myös öljytä säännöllisesti. n Virpi Piippo Kuvat: Virpi Piippo ja Iivari Pääkkönen haluamansa materiaalin vaikka tuohesta mammutin luuhun asti. 55 Teroita puukkoasi! n Puukon huollossa tärkeintä on sen säännöllinen teroitus. Tikari on valmistettu jousiteräksestä ja visakoivusta. Ahjoa päälle
Puukko on parhaimmillaan kuin taideteos, luotettava ystävä ja tarpeellinen käyttöesine. Kun metsämiehen voimat viimein vaipuvat, uskollinen ystävä jatkaa kerrontaa isännän taidoista, luonteesta ja hänen kanssa tehdyistä reissuista – hienoista hetkistä – myös lapsille ja lastenlapsille, Jorma Simolin hymyilee. – Jokaisen nyrkkiin löytyy taatusti oma malli. Toimivassa puukossa täytyy tämä kolminaisuus olla kunnossa. – Puukon terät saattavat olla pitkiä, lyhyitä, paksuja, suoria, käyriä, tylppiä, teräviä tai koukkumallisia. Tärkeä kolminaisuus: terä, kahva ja tuppi Puukko on nöyrä palvelija puukkotarvikkeiden myynnissä selvästi. Joskus joutuu tekemään useamman puukon, kunnes se oikea löytyy. 56 P uukko on aina ollut monimuotoinen väline olemalla välttämätön työkalu, ihmisen puolustaja, pelastaja ja ruuan jakaja. – Varmasti saat tehtyä mieleisen puukon, juuri sen oikean. Useasti isäntä kopaisee vyötäröä ja tuntee kaverin olevan matkassa mukana matka voi jatkua. Kätensä voi asettaa niin roikkuperäiseen, pallopäiseen, lyhyeen, paksuun, pitkään kuin pätkäänkin puukon kahvaan, opastaa Jorma Simolin, joka työskentelee www.puukot.fi -nimisessä puukkotarvikkeiden erikoisliikkeessä Lappeenrannassa. Nykyään monessa peruskoulussa on tullut valinnaisena työnä puukon rakentaminen. Jorma Simolin taitaa puukkoasiat. Kärsivällisesti neuvoin, että pienet lapset eivät saa koskea puukkoon, siitä tulee pipi. Se kruunaa puukon, niin kuin morsiusneidon puku, Simolin runoilee. Siihen vaikuttaa eniten käyttötarkoitus: onko se taidon näyte, koriste-esine, työkalu, kertakäyttöesine vai metsämiehen kaveri. Luomuksen säilyttäjä, suojaaja ja kantaja on puukontuppi. – Mainiota, tämä tietää mukavaa jatkumoa hyvälle puukkoharrastukselle. Tarkoituksen mukaan Millaisen puukon valitset. Parhaan saa tekemällä itse. Puolen tunnin kuluttua pojalta pääsi itku ja huuto: Isä on ihan tyhmä! Puukosta tuli pipi, joka parani laastarin ja puhalluksen voimalla. Jos niihin aikoo päästä mukaan, kannattaa ilmoittautua hyvissä ajoin. Se rakentuu kolmesta pääosasta eli terästä, kahvasta ja tupesta. – Lopulta hellyin ja annoin pojan vuolla niin, että pidin yhdessä pojan kanssa puupalikasta ja puukosta kiinni. Nuorena sinuiksi Puukon käsittely on hyvä aloittaa nuorena vanhemman valvonnassa ja opetuksessa. Homma toimi niin taitavasti ja vakaasti, että annoin hänen lopulta itsekseen vuoleskella. – Vuoleskelin veneretkellä pientä puista venettä. Valvonta on siis tärkeää ja ihan niin pienen kanssa on oltava silmä tarkkana koko ajan. – Asiakkaat ovat kertoneet ostaneensa kaupasta puukon, mutta lopulta ottaneet siitä terän ja heittäneet tupen sekä kahvan roskiin, taisi olla turha vaiva, hän ihmettelee. Tästä Simolinille muistuu oma kokemus opettajana onnistumisesta. Sitä katsoessa metsämiehelle tulee turvallinen ja hyvä olo – jopa haikea. Nykyään saa korkealaatuisia valmiita teriä ja muita puukon rakennustarvikkeita runsaasti edullisesti. Uskollinen ystävä Metsämiehen tai -naisen vyötäröllä uskollinen ystävä heilahtelee reissussa, kantajaansa mukaillen. Neljän vanha poikani seurasi isän puuhia siinä sivussa pyytäen useasti omaa vuoroa puukon käsittelyssä. Jos terä on huono, ei auta, vaikka kahva ja tuppi ovat kuinka hyvät ja toimivat. Myös puukkokurssit ympäri maata ovat hyvässä suosiossa. Puukon katsomisen pitää tuoda mielihyvää ja mukavia muistoja. Simolinin mukaan puukon pitää pystyä osoittamaan palvelualttiutta ja toimivuutta isännälle joka tilanteessa, muuten se saattaa tulla hylätyksi. – Oma tekemä puukko voi kertoa monet yhdessä tehdyt retket ja matkat. Onnistuneen puukon tunnistaa siitä, että sitä katsoo ja räplää päivittäin enemmän kuin nuoret kännykkää, Simolin naurahtaa. Se näkyy Puukko kannattaa valita huolella, eikä vain napata ensimmäistä eteen osuvaa. Puukon rakentamiseen on varattava yhtä paljon aikaa kuin uskollisen ystävän löytämiseen. Puukon kahvassa eli päässä muotoa vasta löytyykin. – Mielestäni puukon pitää ehdottomasti olla oma tekemä ja isännän näköinen, sekä huolella suunniteltu ja valmistettu. n Virpi Piippo Kuvat: Jorma Simolin
Voittaja tuli Mongoliasta asti: Lkhavadorj Dorsjuren vei voiton Varastettu lehmä -nimisellä teoksella. n. Yli 3 000 festarikävijää näki Ilomantsissa, kuinka 26 puunveiston taituria viidestä eri maasta loihti puusta metsän kuninkaan. Tapahtuman pääjärjestäjinä olivat Maaseudun Sivistysliitto ja Ilomantsin kunta. Karhunveiston MM-kulta meni mongolialaiselle Lkhavadorj Dorsjurenille Varastettu lehmä -nimisellä teoksella. Festareillakin oli paljon karhuasiaa, muun muassa karhusatujen ja luontokuvien esityksiä, Karhurastit, Koko Suomi kiittää -tilaisuus karhulauluineen sekä koko perheen teatteriesitys. Yleisön suosikki kilvassa oli Juha Käkelän teos Kauriin kääntöpiiri. S uomi 100 -juhlavuoden tapahtumiin kuulunut Karhufestivaali veti elokuun lopulla väkeä Pohjois-Karjalaan. 57 Neljännet karhufestivaalit Ilomantsissa Voitto meni Mongoliaan Ilomantsissa syntyi karhuja puusta. Virolainen Tanel Pirk näytti mallia, kuinka karhu syntyy pöllistä! Hetkeä ennen kilpailua. Asialla oli puunveiston taitureita Kanadaa ja Mongoliaa myöden. kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaan. Ilomantsi alkaa profiloitua jo hyvää vauhtia karhukunnaksi, muun muassa useiden vuosien aikana syntyneitä karhuveistoksia riittää ympäri kirkonkylän keskustaa ”Tuhannen karhun maa” -veistospuistoksi. Festivaali kuului tällä kertaa Euroopan Karhufestivaali järjestettiin nyt neljättä kertaa. Pikaveistokisan maailmanmestaruuden voitti yleisön äänin Timo Nevalainen. Karhufestivaali järjestettiin nyt neljättä kertaa
Huonoina lintuvuosina senkin jälkeen metsästysaikaa on lyhennetty tai tiettyjen lajien kohdalla tehty alueellisia rauhoituksia. tumiseen 1970-luvulla reagoitiin lyhentämällä metsästysaikoja. Huhtikuun keskilämpötila ennustaa aika hyvin sitä milloin pesimään ryhdytään.. Kanalinnuilla talven jälkipuolen lämpöolot määräävät sen, milloin lisääntyminen alkaa. Myös tulokaspetolajien kantojen nousu karkuun päässeiden tai päästettyjen supikoirien ja minkkien vuoksi on ollut omiaan verottamaan yhtä lailla vesikuin metsäkanalintukantojenkin poikimisonnistumisia. Myös lupien hankkijoiden määrä on vähentynyt; huippuvuodelle 2013 hankkijoita oli yli 42 000, tälle vuodelle vain hieman päälle 27 000 henkilöä. Teeren kokonaismäärä on pudonnut Suomessa noin kolmannekseen. Se on tiedetty aina, että vuodenaikojen lämpötilojen vaihtelu, etenkin talvisen lumipeitteen vahvuus ja sen sulaminen ovat vaikuttaneet metsäkanalintujen pesimäpuuhiin. Metsäkanalintujen kannat olivat niukentuneet merkittävästi 1960-luvulta 1980-luvun lopulle tultaessa. Metsoista on jäljellä vain neljännes, Etelä-Suomessa vielä sitäkin vähemmän. Kiirunan Suomen pesimäkannaksi on arvioitu 4 000–9 000 paria. Riekon kannat ovat Oulun läänin eteläpuolella romahtaneet olemattomiin. Vastuullinen metsästäjä odottaa alueellisen metsäkanalintukannan elpymistä Yhä harvempi lähtee linnuille Riekon kannat ovat Oulun läänin eteläpuolella romahtaneet olemattomiin. Kanalintukantojen taanTänä syksynä haulikot paukkuvat enemmän jalallisten kuin siivekkäiden lajien perään, sillä metsäkanalintujahtia on rauhoitettu. Kiiruna on luokiteltu silmälläpidettäväksi, ja se on Suomessa rauhoitettu laji. Lupien myyntiin vaikuttaa myös niiden aikaisempaa rajoitetumpi tarjonta, mutta toisaalta myös vastuullinen metsästäjä tekee oman päätöksen olla lähtemättä jahtiin niille alueille, joilla metsäkanalintukanta on vähentynyt. Tuntureiden kanalinnut riekko ja kiiruna ovat menettäneet peräti kolme neljäsosaa kannoistaan vain reilussa kymmenessä vuodessa, kertoo yhteispohjoismainen laaja tutkimus. 58 L intukantojen pesiminen ja poikastuotanto onnistui vaihtelevasti alueittain, ja se vaikuttaa tämän vuoden metsäkanajahdin laajuuteen. Metsästysaika on asetusten mukaan päättynyt pääsääntöisesti lokakuun lopussa 1970-luvulta lähtien. Vanhimpien laskentatulosten pohjalta kanalinnuistamme ainoana pyyn kanta on säilynyt vakaana eikä maan kokonaiskanta ole vähentynyt olennaisesti. Metsäkanalintujen metsästysajat olivat pitkiä 1960-luvulla. Metsien hakkuut ja pienpedot Jo ammoisista ajoista on tutkittu ja todistettu, että suurten metsien pirstoutuminen laajojen hakkuiden myötä ja metsäautoteiden verkoston tihentyessä lintukannat ovat pienentyneet, kun kaikille yksilöille ei ole ollut tilaa asua, pelehtiä ja pesiä. Lintukantoja rassaavat monet tekijät Suomessa riistakantaa ja etenkin metsäkanalintukantoja on tutkittu aktiivisesti 1940-luvulta lähtien. Kuvaavaa on, että ennakkoon tälle vuodelle on vuorokausiluvan lunastanut 85 000 metsästäjää, kun vielä vuonna neljä vuotta sitten pyyntilupia oli myyty jopa 131 000 kappaletta
Yhä harvempi lähtee linnuille Teeren kokonaismäärä on pudonnut Suomessa noin kolmannekseen.. 59
Tämän perusteella pesintä olisi tänä vuonna alkanut Suomessa ainakin pari viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Viime vuonna, jolloin metsäkanalintujen pesiminen onnistui paremmin, huhtikuu oli sen sijaan keskimääräistä lämpimämpi. Metsästysseurat rajoittavat myös kanalintujen metsästystä lintutilanteen mukaan. Huolimatta metsästäjien vapaaehtoisesta metsästyksen säätelystä, metsästysajan rajoittaminen on nähty tarpeelliseksi.. Säiden vaihteluita on esiintynyt aina, mutta nyt niidenkin vaihteluun on astunut uusi tekijä, jota kaikkialla ei haluta edes tosiasiaksi myöntää – ilmastonmuutos. Runsaita rajoituksia tälle vuodelle Omariista-palvelussa alkavan kanalintukauden rajoituksia määritellään ja perustellaan seuraavasti: Heikkoina lintuvuosina moni pitää välivuoden linnun metsästyksessä tai vähentää muutoin pyyntiään. Muutoksella, jossa talvet ja keväät ovat lämmenneet arktisen kesän pysyessä ennallaan, on ollut kielteisiä vaikutuksia ainakin teeren pesimätulokseen. Metsäkanalintujen hiipuminen tyystin harvalukuisilta alueilta halutaan ehkäistä mieluummin ennakolta liian tiukoilla rajoilla. Hänen mukaansa tutkimuksista tiedetään, että ilmastonmuutos on aikaistanut kanalintujen pesintää. 60 Ilmastonmuutoksen vaikutus pysyvää Kuluvan vuoden huhtikuun keskilämpötila oli Suomessa noin kaksi astetta kylmempi kuin viime vuosikymmeninä keskimäärin. Metsoista on jäljellä vain neljännes, Etelä-Suomessa vielä sitäkin vähemmän. Tänä vuonna, kun huhtikuu oli tavanomaista kylmempi, kanalintujen pesimispuuhat ovat siirtyneet myöhemmäksi, mikä sekin on osaltaan vähentänyt eri kantoja alueellisesti. Kanalintuja kymmeniä vuosia työkseen tutkinut Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pekka Helle kuitenkin arvioi, ettei ilmastonmuutoksen pysyvyyttä ja sen vaikutuksia Suomen kanalintukantojen vaihteluihin voi kiistää
Tämä on mahdollista, sillä maaja metsätalousministeriö antaa asetuksen metsästyksen kieltämisestä tai rajoittamisesta elokuussa valmistuvien riistakolmiolaskentojen tulosten perusteella. Nuorten lintujen mahdollisuudet selvitä hengissä seuraavaan kevääseen ovat heikommat kuin aikuisten. Metsästysajan lyhennyksiä on tehty laajalla alueella lajikohtaisesti. Eli metsäkanalintujen hiipuminen tyystin harvalukuisilta alueilta halutaan ehkäistä mieluummin ennakolta liian tiukoilla kuin sallia liian löysillä rajoilla. Toisinaan kuulee muristavan siitä, etteivät MMM:n riistapomot tiedä lainkaan alueellista tilannetta ja rauhoitusaikoja arvotaan mielivaltaisesti. Metsästysrajoitus tai -kielto voi uuden säännöksen mukaan tulla voimaan aikaisintaan kahden viikon kuluttua asetuksen antamisesta. Sekin saattaa ärsyttää, jos vapaapäiviä ei saa sallitun alueellisen metsästyskauden aikaraameihin. 61 ti saaliiksi onnistuu, kun pyynnissä on malttia. Riistakolmiolaskennoista saadaan alustavat tulokset elokuun alussa, ja ministeriö antoi omat rajoituksensa juuri ennen kanalintujahtikauden alkua. Myös muissa pyyntimuodoissa saaliin valikointi on mahdollista. Aikuiset linnut edustavat lintukannan tuottavinta osaa, jota tulisi verottaa säästeliäästi. Tunturilintukannat ovat romahtaneet jopa kymmenesosaan mahtivuosistaan.. Pyyntiä kohdistettava nuoriin yksilöihin Suomen riistakeskus suosittelee kohdistamaan pyyntiä nuoriin eli saman vuoden poikaslintuihin. Metsästäjien on syytä tarkistaa metsästysalueensa metsästysajat ennen metsälle lähtöä. Vanhan sanonnan mukaan vara on viisautta eikä vahingon enne. Toinen seikka, joka pitää rauhoituksissa ja rajoituksissa ottaa huomioon, on varovaisuusperiaate. Pyytä ja teertä ei saa metsästää Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa. Esimerkiksi teerien soidinsoilla vanhojen kukkojen säästäminen on tärkeää. Jokaista metsästäjää kirpaisee, mikäli omille tutuille jahtimaille ei pääsekään enää tavoittelemaan metsoa tai koppeloa kuten aiempina hyvinä vuosina. Siksi kantojen runsaudenvaihteluun pitää reagoida metsästyksen säätelyllä aiempaa nopeammin, mikä merkitsee, että tuoreiden laskentatietojen pitäisi olla käytettävissä säätelypäätöksiä tehtäessä. n Antti Kauranne Kuluvan metsästysvuoden aikana riekko on rauhoitettu Suomen kolmea pohjoisinta kuntaa lukuun ottamatta. lokakuuta. Tuolloinhan oltaisiin pian tilanteessa, jossa siivekkäät olisi ammuttu yhdettömiin, ja siitäkös sitten poru nousisi. Metson metsästys on kiellettyä VarsinaisSuomessa ja suurimmassa osassa Uudenmaan maakuntaa. Koska metsästyksen vaikutusta metsäkanalintujen kantoihin ei tunneta täysin, metsästyksessä on noudatettava varovaisuusperiaatetta, jotta aallonpohjaa ei pitkitetä liian voimakkaalla verotuksella. Nuoren teeren valikoinKiiruna on Suomessa uhanalainen, ja siksi rauhoitettu laji. No, näin ei kuitenkaan ole, sillä MMM:n rajoitukset saadaan tuoreimpien luotettavien ja alueellisten tutkimusten valmistuttua. Lyhennetty metsästysaika päättyy 10. Voivatko rajoitukset olla liian tiukkoja
– Tilan pitää olla myös riittävän korkea, jotta isonkin uroshirven saa riippumaan kunnolla ja ei tarvitse työskennellä lattian rajassa. Tasot ovat rosteria. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki kertoo, että lahtivajan rakentamisen suunnittelulla on iso merkitys onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. – Vajan seinät ovat peltiä ja lattiassa on epoksipinnoitus. Hirveä tulisi ampua lavan kohdalle, jolloin keuhko-osuma on heti Kaikki pinnat ovat helposti puhdistettavia ja tilassa ei säilytetä mitään ylimääräistä. Maastossa hirveä avataan mahdollisimman vähän ja poistetaan vain suolet. Pöydät on tehty huonekaluputkesta ja rungot on pulverimaalattu. Seuralla on kausittain noin 40-50 hirvilupaa ja jahtiporukkaan kuuluu noin 60 henkilöä. Välimäki kertoo, että heidän vajassaan suurin paino tulee kylmiön kattoon. Rakenteiden tulee kestää jopa usean tuhannen kilon paino kerralla. Lahtivaja pidetään sulana pakkasella lattialämmityksellä. Kylmiössä voi kerralla olla kymmenenkin ruohoa ja paino kohdistuu suhteellisen pienelle alueelle. – Ennen rakennustöiden aloittamista täytyy tietää tarkasti, minkälaisia määriä hirviä lahtivajassa tullaan riiputtamaan kerralla ja mihin kohtaan kattorakenteita suurin vetopaine kohdistuu. kiinnittää huomiota. – Kattotuolien väliin on laitettu liimapuupalkkeja vahvistamaan rakenteita juuri kiskojen kohdalle. Raskaiden ruhojen ollessa kyseessä myös ergonomiaan tulee Ergonomia ja rakenteiden kestävyys suunnittelussa huomioon Laadukasta lihaa lahtivajasta Etenkin suurissa seuroissa hirvilupien määrä voi olla hyvin iso, joten toimiva lahtivaja on suuressa roolissa. Neljän ja puolen metrin korkeus ei ole ollenkaan liikaa. Sisäelimet jäävät sisään ja rintakehä avataan vasta lahtivajalla. Tärkeät materiaalit Hyvin merkittävänä asiana suunnittelussa Välimäki pitää myös materiaalien valintaa. Hyvän hygienian ylläpitämiseksi kaikki pinnat tulee olla hyvin helposti pestäviä ja sellaisia, joihin veri ja lika eivät pinty. 62 J alasjärven Alapään Eränkävijöiden lahtivaja rakennettiin vuonna 2015. Välimäki kertoo, että vajassa on otettu huomioon ruhojen siirtely niin, että ruhon saa jo ovelta nostettua sähkövinssillä ylös ja kuljetettua kiskoilla sekä kylmiöön että leikkaustilaan. Ruhot metsästä Hyvään hygieniaan vaikuttaa myös työskentelyvaiheiden suunnittelu ja toteutus oikeassa järjestyksessä sekä oikeassa paikassa. Välimäki kertoo, että he pyrkivät saamaan ruhot metsästä mahdollisimman puhtaana. Ruhot kulkevat kiskoilla koko matkan kylmiöön ja leikkuupöytien ääreen.
– Erään kerran sattui niin, että laukaus osui vasaa jalkaan. Lahtivajan rakennuskustannukset riippuvat hyvin paljon siitä, kuinka paljon seuralla riittää osaavaa ja ehtivää talkooporukkaa. Eränkävijöissä leikkuu on jätetty ammattilaisen huoleksi ja ruhot leikkaa lihamestari. Lihaa leikkaavan tulee myös tunnistaa ruhon eri osat, sekä erottaa mikä liha menee jauhelihaksi ja mikä irrotetaan kokolihaksi. n Erja Pekkala Kuvat: Vesa Välimäki Kylmiön kattoon kohdistuu suurin vetopaine pienelle alalle, joka täytyy ottaa huomioon rakennusta suunniteltaessa. Hänen mukaansa ei ole kovin suositeltavaa ampua sellaista hirveä, joka on juossut pitkään, ellei kyseessä ole haavoittunut eläin. – Pisto pitää tehdä heti kaadon jälkeen. Kaikki likainen työ tehdään siinä ja sisään menee vain puhdas liha. – Lahtivajan edessä on katos, jossa hirvi nyljetään ja teurastetaan loppuun asti. Hirven saa nostettua suoraan kärrystä vinssillä ylös kiskoille.. Samassa lihaerässä oli pussitettuna pelkästään vasojen lihaa ja tämä vasa erottui niistä aivan kuin se olisi ollut vanhan sonnin lihaa. Ovet on valmistettu mittatilaustyönä, sillä riittävän korkeita, mutta samalla kapeita ei löydy valmiina. – Talkootöihin kuluu jo muutenkin seurassa paljon aikaa. – Riippuu hieman kunnasta, minkälaiset jätevesijärjestelmät vajalle vaaditaan. 63 Laadukasta lihaa lahtivajasta tappava ja lihaa menee vähiten hukkaan. Lihojen leikkaaminen irti luista sekä myös lihojen erottelu toisistaan niin, että esimerkiksi paistit ja fileet ovat kokonaisia ja ehjiä, vaatii ammattitaitoa. Seurassa on muodostunut jo perinteeksi, että kaikki hirvet jaetaan tasan kauden kuluessa. Lupa-asiat kuntoon Silloin kun lahtivajaa käytetään oman seuran metsästystarpeisiin, eikä vajalta myydä lihaa ulkopuolelle, ei laki aseta vajalle mitään vaatimuksia. Keuhko-osumassa suurin osa verestä jää kuitenkin keuhkoihin ja rintaonteloon. Jätevesiasiat täytyy kuitenkin tarkistaa kaupungilta tai kunnalta, kuten myös rakennuslupa-asiat. Se jatkoi matkaansa koiran edessä vielä kymmenen kilometriä, ennen kuin se saatiin kaadettua. Lahtivajoihin voi hakea EU-rahoitusta paikallisen Leader-ryhmän kautta. Meille riitti perinteiset sakokaivot, mutta jossain alueilla voidaan vaatia umpikaivot. Lahtivajan edessä on katos, jossa terastus suoritetaan loppuun. Välimäki muistuttaa, että mikäli hirvi juoksee koiran edessä hyvin pitkään, eläin menee maitohapoille ja se vaikuttaa oleellisesti lihan laatuun ja makuun. Alapään Eränkävijöiden lahtivaja tuli maksamaan noin 50 000 euroa ilman työkustannuksia. Lihojen leikkuu, punnitus ja pussittaminen vievät myös paljon aikaa. Korkeat ovet teetettiin paikallisella pajalla ja ovella ei ole kynnyksiä. Jäihin pudonnut hirvi on myös hyvin stressaantunut ja jäissä meuhkaaminen vie lihan niin maitohapoille, että yleensä sellaisen hirven liha ei kelpaa enää ihmisravinnoksi vaan se syötetään koirille. Toki olemme apuna lihan punnituksessa ja pussituksessa, kertoo seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki. Kylmiön lämpötilaa säädellään jäähdytyslaitteilla
Juvosen mukaan vakuumi soveltuu myös lihan raakakypsytykseen, joka korvaa tai täydentää hirvieläinten ruhon riiputuksen. Paketit käsitellään ohjeiden mukaisesti, jolloin lihasta tulee mureaa ja maukasta. Raakakypsytys vaatii oikeat lämpötilat ja ison lihamäärän ollessa kyseessä, myös tilavan jääkaapin. Siihen ei pääse pakasteessa hajuja ja makuja muista tuotteista eikä myöskään toisinpäin. – Riista nyljetään, liha jäähdytetään ja paloitellaan vakuumiin. Etuna Juvonen kertoo, että kokonaisena riiputettu ruho menettää runsaasti kosteutta ja liha kuivuu pinnasta. Vakuumissa kosteus säilyy ja lihasta tulee mureaa. – Erityisesti Etelä-Suomessa syksyt ovat niin lämpimiä, että ruohoja ei voida riiputtaa lahtivajoilla tarpeeksi pitkään, ellei siellä ole tehokasta kylmiötä. – Hygieniasta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Uutuutena riistakylmäkaappi Vakuumikaupan Jarno Räsänen pitää myös vakuumiin pakkaamista parhaana keinona säilöä lihaa sekä myös hoitaa raakakypsytys. Kuva: Vakuumikauppa Riistaliha mureutuu ja säilyy hyvin vakuumissa Riistalihan oikeaoppinen pakkaaminen ja käsittely lisäävät merkittävästi lihan säilyvyyttä ja laadun pysyvyyttä. Keski-Euroopasta on rantautunut Suomeen myös riistakylmäkaappeja, joissa Räsäsen mukaan pystyy riiputtamaan pienempää sorkkaeläintä myös kokonaisena. Sen vuoksi olemme kannustaneet ihmisiä käyttämään vakuumia raakakypsytykseen. Pakkaukset menevät pakasteessa myös hyvin pieneen tilaan. Juvonen kertoo, että vakuumipakattuun tuotteeseen ei muodostu jääpoltetta, mikä heikentäisi lihan laatua. Räsänen suosittelee, että lihaa kannattaa pakata yksittäiseen vakuumipussiin sellai. Juvonen muistuttaa, että va ikka vakuumissa liha säilyy paremmin, on kuitenkin erityisen oleellista, kuinka liha on käsitelty ennen pakkausta. Riiputtamisen sijaan lihan voi raakakypsyttää vakuumissa. Liha täytyy saada mahdollisimman puhtaana pois metsästä ja käsitellä puhtailla työvälineillä ja puhtailla pinnoilla. – Esimerkiksi jauhelihapaketti on ohut lituska, vahvuus maksimissaan 3-3,5 cm, joka sekä jäätyy että sulaa nopeasti. – Liha säilyy hyvin pitkiäkin aikoja. Myös hanskojen käyttö lihan käsittelyssä on perusteltua, jotta lihaan ei pääse epäpuhtauksia. 64 R iistalihan vakuumiin pakkaamisessa on useita hyötyjä, kertoo Jari Juvonen Finnvacum Oy:stä
Markkinoille on tullut myös uusia myllyjä, joiden pinnat ovat rosteria ja kestävät myös konepesun. 65 Lihanleikkaajan esiliina suojaa veitsen viilloilta. Väärillä välineillä tuhlataan lihaa ja aikaa. – Veitset ovat yleensä henkilökohtaisia ja on tärkeää että käytetään oikeaan tarkoitukseen olevaa veistä. Räsäsen mukaan kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, että lihaa käsitellään joka vaiheessa työhön sopivilla välineillä. Perinteiset lihamyllyt ovat valurautaa ja hyvin hankalasti puhdistettavia. Kuva: Finnvacum Taulukossa ohjeellisia aikoja tuotteiden säilyvyyteen vakuumissa ja ilman. Meiltä löytyvät myös lihakirveet ja luusahat. Lähde: vakuumi Riistakylmäkaapissa mahtuu riiputtamaan pientä riistaa. Kuva: Finnvacum nen määrä, joka tulee sulattamisen jälkeen käytettyä kerralla. n Erja Pekkala. Kuva: Vakuumikauppa Pöytämallin vakuumikone, jossa tuote laitetaan vakuumipussiin koneen sisälle. Lihan erotteluun luista on oma, kuten myös lihan leikkaamiseen oma veitsi. Lihamyllyä valitessa Räsänen suosittelee kiinnittämään huomiota myllyn tehoon ja siihen kuinka paljon lihaa se pystyy jauhamaan tunnissa. Osa riistan lihasta menee aina jauhelihaksi. Myllyyn jäävä rasva alkaa mädäntyä nopeasti ja mylly tuleekin puhdistaa heti käytön jälkeen. – Lihamyllyssä voi piillä iso riski seuraavan lihasatsin pilaantumiseen, mikäli myllyä ei ole puhdistettu huolellisesti. Jotta vakuumiin saadaan hyvälaatuinen ja tarkoitukseensa sopiva liha, tulee koko ketjun teurastuksesta pakasteeseen olla toimiva. – Tehot ilmoitetaan yleensä aivan maksimina, joten kannattaa mieluummin ylimitoittaa mylly omaan tarpeeseen nähden, kuin valita pienempi mylly ja jauhaa sitten lihoja yömyöhään
Metsäjänis paikoin hiipumassa, jahti painottuu luonnosta nauttimiseen Jänisjahtia parhaimmillaan aikaa vain sen verran, että takaisin tultiin jo kahdeksan kieppeillä ja jänis oli tarakalla. Eräskin kylänmies kertoman mukaan hurautti mopollaan päivän valjetessa metsään ja ajokoira juoksi irrallaan mopon rinnalla ojan reunassa. 66 . Jäniskannat ovat paikoin romahtaneet. Metsäjänistä on paikoin vähän, ja nyt nautitaan myös luonnosta ja hyvästä seurasta. Syyskuun alussa alkaneen jänisjahdin luonne on muuttunut vuosien saatossa. Osasyyllisenä ajoittain on. Koira palasi samalla tavalla rinnalla juosten. A ikoinaan jänis oli tärkeä osa ruokapöydän antimia ja pääasia jahdissa oli saada saalista. Metsässä käytiin enemmänkin tarpeesta kuin huvin vuoksi. Tämä tarina kertoo myös siitä, että metsäjänistä oli tarjolla aivan eri tavalla kuin nykyään. Tapio Malmi valmistelee Romeon ja Katriina Metsoila Ringo-koiran. Metsässä kului Suomenajokoirat Romeo ja Ringo saavat ylleen ajokoiralle nykyään tarpeelliset tykötarpeet – tutkapannan ja turvaliivin
67 Nuotiolla on mukavaa muistella edellisiä jahtipäiviä, mutta myös keskustella ajankohtaisista aiheista. Vasemmalta Tapio Malmi, Katriina Metsoila ja Anne Kotalmpi.
Laukaus. Romeo on hieman ihmeissään sille entuudestaan tuntemattomista ihmisistä, ja mukana oleva Pertti Savian neljän kuukauden ikäinen pentu kiinnostaa sitä myös kovasti. – Nuorena ammuttiin päivässä jopa 26 jänistä, eivätkä ne siitä mihinkään vähentyneet, kertoo Rauno Ung. 68 Nokipannukahvit on tämän päivän kiireiselle ihmiselle suuri nautinto. Koira ei kuitenkaan malta seurustella kuin pienen hetken ja se lähtee innokkaasti tutkimaan maastoa, löytyisikö sieltä pitkäkorva juoksukaveriksi. Malmi kertoo myös yhden hyvin mieleen painuneen metsästysmuiston. Hämmästys oli suuri, kun samaan kasaan olikin kaatunut molemmat vasat. Hän on perinteinen suomalainen monen riistan metsästäjä. – Me menemme molemmat eri paikkaan, sen verran etäälle toisistamme, että koirat hakisivat molemmat omaa jänistä. Mukana ovat Tapio Malmi ja Katriina Metsoila Nokialta, Pertti Savia Tampereelta, Rauno Ung Hämeenkyröstä ja Anne Kotalampi Tampereelta. – Olimme hirvijahdissa ja tarkoituksena oli ampua vasa. Varsinaisesta jahdista ei voida puhua, vaan päätarkoituksena on antaa ajokoirien juosta, kuunnella mahdollisesti ajoa ja tärkeimpänä viettää mukavaa metsäpäivää hyvässä seurassa. Mukana on neljä suomenajokoiraa, kaikki eri-ikäisiä uroksia. Ennen jäniksiä riitti pataan ja myyntiin Ikaalisten Juhtimäkeen on kokoontunut joukko metsästäjiä jäniksen porukkajahtiin. Metsästyksestä tuli yhteinen harrastus Metsästys on pariskunnan yhteinen harrastus. Rotu on pitänyt vahvasti asemansa suomalaisessa metsästyskulttuurissa, vaikka maahan on tuotu nykyään yhä enemmän erilaisia ajokoiria ulkomailta. Hän jättää kuitenkin linnut lentämään, syyksi hän kertoo metsäkanalintujen vähyyden ja kyyhkysten pienuuden. Ringo, eli Länsi-Lokan Ringo, jää vielä odottamaan vuoroaan. Näin emän tulevan kahden vasan kanssa, tähtäsin toiseen vasaan ja näin että laukaus on onnistunut. – Jahdissa olen käynyt noin 35 vuotta. Tänäkin vuonna syksy alkoi karhujahdilla, jossa oli onnistuneesti saatu myös saalista. Syyksi epäillään myös petojen tiukkaa suojelua. Ungin oma koira on muutaman kilometrin päässä hirvenhaukulla ja sen menoa hän tarkkailee gps-paikantimella. Tutkan seuraaminen luo omaa jännitystä päivään, on mukavampaa nähdä mitä koira maastossa tekee, kuin pelkästään arvailla sen edesottamuksia esimerkiksi haulla. Aikoinaan oli tavallista, että myös jäniksiä tappavia haukkoja ammuttiin. Toki ne joskus ajautuvat sitten samalle ajolle, kertoo Metsoila, joka innostui metsästysharrastuksesta 20 vuotta sitten tavattuaan metsästävän miehensä Tapion. Ensimmäisenä metsään pääsee kaksivuotias Romeo, joka on viralliselta nimeltään Piernamäen Romeo. jänisrutto, mutta se ei selitä kannan jatkuvaa hiipumista. Jänisten vähyydestä muut ovat samaa mieltä. Rusakoita nykyisessä maaseutumaisemassa on runsaasti ja ne kykenevät mukautumaan myös kaupunkielämään ja taajamiin. He laittavat koirille gps-pannat, sekä myös oranssit liivit lisäämään näkyvyyttä ja turvaamaan tilanteessa, jossa koira tulee mahdollisesti tielle. Anne Kotalampi, Pertti Savia, Tapio Malmi ja Katriina Metsoila seuraavat, kuinka neljän kuukauden ikäinen Äi-jä tutustuu aikuiseen metsäsätyskoiraan. Myös Tapio Malmi on kaiken riistan miehiä. Tapio Malmi ja Katriina Metsoila omistavat molemmat koirat. He käyttävät paljon koiria ajattamassa, kuten ajokoira piireissä tavataan asia ilmaista. Pertti Savia ja Tapio Malmi seuraavat tutkista koiriensa tekemisiä. Alkuun jäniksiä pyydettiin kavereiden koirilla, mutta pian hankin myös ensimmäisen ajokoirani, Malmi kertoo. Hän on metsästänyt jo pitkään ja nähnyt muutokset riistakannoissa
Koirat olivat oikein toimivia ja sain niiltä monta jänistä. Aikoinaan koiran oli turvallista jättää ajamaan yksinään. Gps-paikantimet ovat tuoneet suurta apua koiralla metsästykseen. Nykyään tieverkosto on niin tiheä, että yksin metsässä oleva koira on suuressa varassa ajon kulkeutuessa tielle. Romeo tekee lenkkejä metsässä ja käy välillä ilmoit. Sain mennä niiden kanssa metsälle itsekseni. Tutkat muuttavat myös koiria Pariskunta tarkkailee välillä puhelimien näytöltä koiran menoa. Niiden avulla moni koira on pelastunut auton alle jäämiseltä tai muusta vaaranpaikasta omistajan nähdessä reaaliajassa missä koira liikkuu. – Sain mennä presidentti Kekkosen suomenajokoiran kanssa metsälle, kun presidentti oli jo niin huonossa kunnossa, ettei itse jaksanut enää käydä jahdissa. Jo 75-vuotias Pertti Savia muistelee kuinka aikoinaan ei tutkien kanssa pelattu, koska niitä ei ollut edes olemassa. Edellisenä päivänä ja yönä on satanut vettä ja myös aamusta tihuuttaa ajoittain. Paikalle jätettiin joku viltti ja kyllä se koira oli siihen samaan paikkaan palannut, kun aamulla sitä menin hakemaan. Eikä niitä aina saatu illalla kiinni, vaan ne jäivät metsään ajamaan. Harvoin yhdellä laukauksella katuu kaksi isoa eläintä. Myös tihentynyt susikanta aiheuttaa suuren riskin ja koiria ei mielellään jätetä yksin metsään. Rölli-koira tutkii maastoa innokkaana. – Erään kerran ihmettelin, kun Riina ajoi jänistä ihan mahdottoman hitaasti, syykin selvisi parin päivän päästä kun se teki yllättäen pennut. Aikoinaan koirat olivat pihassa kettingissä ja kylillä liikkui myös paljon irtokoiria. – Koirat olivat myös siinä mielessä erilaisia, että ne varmasti ajoivat pimeästä pimeään. Niissä sitten oli johtajauros, joka kävi astumassa pihoissa kiimassa olevia narttuja. – Kempeleen kaapelitehtaalta tuli meille Riina-niminen ajokoira. Rauno Ung kertoo, kuinka hän pääsi jänisjahtiin presidentti Kekkosen ajokoirilla. oli lävistänyt ensimmäisen ja toinen olikin ollut takana piilossa. – Koirat eivät enää osaa tulla samalla tavalla takaisin irtilaskupaikalleen, koska ne ovat tottuneet siihen, että niitä tullaan noutamaan jostakin, Malmi toteaa. Tutkien on todettu kuitenkin myös muuttaneen koirien käyttäytymistä metsässä. 69 n Rauno Ung kertoo mieleen jäävän tarinan lapsuudestaan, jolloin hän oli ottopoikana Pohjanmaalla eräässä maatalossa. Se oli ollut mukana herrajahdeissa, joihin osallistui myös presidentti Kekkonen, liekö koira ollut jopa itse presidentin. Sieltä saakka ovat ajokoirat kuuluneet Ungin jahtikaverihin. Meillä oli myös Jehu–niminen ajokoira. Koirille on eri merkkisiä ja hieman eri tavoin toimivia tutkapantoja. Suolistin ja nyljin itse jänikset ja myinkin ne mitä ei itse tarvittu. Myös talon isäntä osti minulta jäniksiä ja vei niitä naisystävälleen lahjaksi. Presidentin Riina-koiran kanssa jänismetsällä . Ung muistelee, että koiria oli isoina laumoina ja niitä sai aivan pelätä. Keli on harmaan sateinen
Ringo lähtee innokkaana matkaan tervehdittyään ensin kaikki paikallaolijat. n Erja Pekkala Saalista kunnioitetaan, ja olipa se sitten jänis tai hirvi, sen liha käytetään hyödyksi ja metsän antamaa lahjaa arvostetaan.. Jänikset istuvat tiukasti aloillaan. Anne Kotalampi on harrastanut ajokoiria ja eräilyä vasta parisen vuotta. Jälkiä ei ole syntynyt makuupaikan ympärille ja koiran on vaikea havaita täysin liikkumattomana makaavaa jänistä. Koskaan ei selvinnyt mitä koiralle oli tapahtunut, Malmi kertoo. Katriina Metsoila keittelee nuotiolla nokipannukahvit ja tarjoilee jahtivieraille makoisaa ja tuoretta nisua. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että metsästyksen paras anti on yhdessä vietetty laatuaika, saalis on jäänyt toisarvoiseksi. Juttua riittää ja kahvia kuluu Koirat hakevat, jänistä ei vaan löydy, mutta nuotiolla juttua riittää ja kahvia kuluu. Sietä palattuaan sillä puuttui hännästä pitkä pala. Mietin, että siitä saa varmasti hyvää energiaa ja vitamiineja. Savia on kilpaillut koiriensa kanssa paljon ja muistelee erästä tapahtumaa, joka nyt nauratti jo kovasti, mutta tapahtumaaikaan sai hymyn hyytymään. No toisin kävi, koiralle tuli kauhea ripuli. Romeo saa nousta autoon kuivattelemaan itseään ja vuoron saa Ringo. Nuotiolla kerrotaan tarinoita menneistä jahdeista ja pohditaan myös päivän polttavia asioita. Aikuisten koirien ollessa metsässä myös nuoremmat pääsevät haistelemaan luonnon hajuja. Keli vaikuttaa suuresti, yön aikana pupujussit eivät välttämättä ole liikkuneet, vaan ovat ehkä juuri jalkojaan venytelleet ja rouskutelleet viereisiä mustikanvarpuja evääkseen. Koira on vasta 11 kuukautta vanha Kuutarhan Syysmyrsky eli Rölli. –Eräänä uudenvuoden päivänä olimme ajattamassa sillä jänistä. Vaikka koira on vasta pentu ja sen retket metsään ovat hyvin lyhyitä, koskaan ei voi tietää milloin jänis ponkaisee matkaan pennun edestä ja sen vuoksi on hyvä olla tutkapanta valmiina. Jänisjahdissa meno on rauhallista ja saalis luonteensa mukaan juoksee yleensä pientä rinkiä makuupaikkansa lähistöllä. Mutta saalista myös kunnioitetaan, ja olipa se sitten jänis tai hirvi, sen liha käytetään hyödyksi ja metsän antamaa lahjaa arvostetaan. Nyt on tosin hankittu jo toinen koira, metsästyskortti, aseenkantolupa ja haulikko, Kotalampi nauraa. Monia muistoja kahvin tuoksussa Ketään seurueesta ei harmita, vaikka ajoa ei ole saatu. tautumassa isännilleen. Koiralla on hännästä jäljellä vain pätkä. Siellä ne oppivat ajamaan. Savia myhäilee tyytyväisenä ja kertoo kouluttaneensa useita käyttövalioita. Ajattelin siinä edellisenä päivänä, että annan koiralle yhden kananmunan ruoan matkassa. Aika kuluu leppoisasti ja pienet sadekuurotkaan eivät latista tunnelmaa. Siitä ajatus sitten lähti. Nyt on havaintoja jäniksistä ja Ringo saa kuin saakin jotain liikkeelle. Mitään erikoisia kikkoja koiran kouluttamiseen ei ole, ne tarvitsevat vain metsää ja metsää. Reippaasti pentu tekee jo lenkkiä, se juoksee aikuisen koiran perään ja viipyilee jo haistelemassa, ennen kuin palaa isäntänsä luokse. Märkä koira saa herkkupalaa ja pääsee lämpimään kuivattelemaan. Koira ajoi hyvin ja hukkasi ajon mökkialueelle. – Papalla oli aina ajokoiria ja olen pikkutytöstä asti halunnut sellaisen myös itselle. Niin se aika on muuttunut. 70 Koira saa aina kiitosta tullessaan omistajansa luokse hyvin tehdyn työn jälkeen. On vietetty upea päivä ja koettu pala suomalaista jahtiperinnettä, aika lähteä kotiin yhtä muistoa ja kokemusta rikkaampana. Kerran sanoin tämän asian ääneen Helsingin Messukeskuksen koiranäyttelyssä, jossa vierailin Suomen Ajokoirajärjestön ständillä. Lopulta koirat otetaan kiinni ja vaihdetaan vielä toiseen paikkaan. Neljäs uros pääsee myös jaloittelemaan. Nuotion teko kuuluu oleellisena osana kunnon jahtipäivään. – Pääsin Sytkykorven Saku -nimisen ajokoiran kanssa Lännen lohkon valintakokeeseen Kokemäelle. Savian pentu Syysaamun Äi-jä saa myös tutkapannan kaulaansa kaiken varalta. Ja lisäksi se vielä piereskeli niin kauheita pieruja, että koko iso yöpymispaikka käytävineen haisi ihan kauhealle. Ajo vesisateessa ei ole kovin sujuvaa ja hukkakin tulee, mutta saamme kuunnella kuitenkin haukkua. Ojanpenkalta löytyy tervaskanto ja sen tuoksuvissa tulissa paistetaan lopuksi makkarat. Sieltä sain heti vastauksen, ettei koiralle tarvitse välttämättä jänistä ampua, sillä voi pelkästään ajattaa. Olimme yötä kilpailupaikalla ja jouduin ramppaamaan koko yön kuljettamassa koiraa ripuloimassa ulkona. Ajattelin aina, etten voi ajokoiraa hankkia, koska perheessä ei kukaan metsästä. – Itse en kasvata rotua, mutta kouluttanut olen monta koiraa
luotettavasti pakastusta ja pidempää säilytystä varten. kauppa Vakuumi Erä-leht i 1/2016 testivoit taja LAVA v.300 Premium line. Valmistettu Saksassa Valmistettu Saksassa Valmistettu Saksassa 10 vuoden takuu!. Kylmiön saat myös pakastimena pidempiaikaiseen säilytykseen. LAVA-vakuumikoneisiin saat 10 vuoden takuun* (valmistajan takuu 2 vuotta + Vakuumikaupan takuu 8 vuotta) . * ) Ainostaan Pohjolan Luonto ja Kala Oy:n (Vakuumikauppa) maa hantuomia ja myymiä tai virallisten jälleenmyyjien myymiä koneita. sisä tila antavat lisätilaa ja mukavuutta käyttöön! Pistotulppaliitännällä varus tet tuna kone ei aineella täytettynä se Kun tulee saalista... Kylmiöiden koko aina 36 m 2 saakka. Vakuumi kau ppa myy vain laadukkaita Euroopassa valmistettuja välineitä elintarvikkeiden käsittelyyn ja säily tyk seen, esimerkiksi: LAVA-vakuumikoneet Huolehdi saaliisi asianmukaisesta säilytyksestä Vakumoi ja pakasta pidempiaikaiseen säilytykseen omaisia riiputuk seen ja väliaikaiseen säilytykseen
Hankkeessa on edetty ja eläinten aitauksiin siirtäminen alkaa olla käsillä. Metsäpeurat pian uusiin tarhoihin Hanke metsäpeurojen palauttamiseksi alkuperäisille asuinsijoilleen etenee. Molempiin tarhoihin tuodaan myös yksi villi hirvas luonnosta. – Hirvaiden pyydystäminen on helpompaa silloin kun eläimiä on iso määrä koolla. Hirvaat pyydetään Kainuun osakannasta. Luonnonvarakeskus ajoittaa hirvaiden kiinnioton loka-marraskuulle, jolloin metsäpeurat alkavat kokoontua vaelluslaumoihin. Liikenneviraston kontolla on ennaltaehkäistä peurojen ja liikenteen Metsäpeurahirvaalla on komeat, samettipintaiset sarvet. Riistakeskus myös päättää kaikista villien metsäpeurojen pyytämiseen tarvittavista luvista. Hankkeessa on monta toimijaa Metsäpeura Life -hankkeeseen kuuluu useita toimijoita ja näistä Suomen riistakeskuksella on hyvin keskeinen rooli. Eläimet myös löytyvät helpommin mahdollisen lumipeitteen ja vaatimien pantojen avulla, uroksia on syksyllä siellä missä on naaraitakin. Metsäpeurat siirretään kuluvan syksyn aikana molempiin tarhoihin.. Hirvas on kuvattu Ähtärissä. Osa lähtevistä vaatimista on myös vasonut. Kuva: Erja Pekkala Mitä kuuluu metsäpeurojen palautushankkeelle. Nämä eläimet ovat siirrettävissä tarhoihin ihan milloin vaan. 72 A se&Erä on seurannut tiiviisti metsäpeurojen palautusistutusta Etelä-Pohjanmaalle Suupohjan seudulle Lauhanvuoren kansallispuistoon sekä Pirkanmaalle Seitsemisen kansallispuistoon. – Riistakeskus tekee metsäpeurakannan hoitosuunnitelman päivityksen hyvissä ajoin ennen hankkeen päättymistä vuonna 2023. Päivitys ajoittuu puoleenväliin hanketta. Pienempiä toimijoita ovat esimerkiksi Liikennevirasto sekä Paliskuntain yhdistys, joilla kuitenkin on merkittäviä tehtäviä. – Eläintarhoista tulevat peurat ovat olleen valmiina Ähtärissä jo keväästä lähtien. Sarvet ovat edestä katsottuna kapeammat kuin porolla. Hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä Metsähallituksesta kertoo, että suunnitelmien mukaan aita on piakkoin valmis ja eläimiä päästään siirtämään tarhoihin
Eläimet eivät mielellään kävele tuollaisen rakenteen päällä. – Pohdintaa susitilanteen arvioimiseksi on jo viritetty. Kainuun kannasta kesäksi Venäjälle vaeltaneet metsäpeurat palaavat usein näiden järven jäätä pitkin ja päätyvät Suomen puolella poronhoitoalueelle. Hirvaille ei voi asentaa seurantapantoja, koska niiden niskan vahvuus vaihtelee kiimakierron mukaan. Ensimmäiset keskustelunavaukset on jo tehty ja petoriski on myös tiedostettu hankkeen alusta asti. Luken maaliskuisen kanta-arvion liitteessä todetaan alueelta löytyvän kaksi reviiriä ja lähes 900 susihavaintoa. Kuva: Erja Pekkala Metsäpeurauros eli hirvas on kookkaampi kuin naaras. Näin ollen vaikka aidassa on tien kohdalla aukko, eivät metsäpeurat mene tuon sillan takia aukosta läpi. Paikallisten metsästäjien varovaisen arvion mukaan lähialueella pentueita voisi olla jopa viisi. Viimekädessä paikalliset tekevät lupa-anomukset ja Riistakeskus käsittelee ne, sekä myöntää lupia parhaaksi katsomallaan tavalla. Riistakeskuksen Pohjanmaan alueen riistapäällikkö Mikael Luoma totesi juuri pidetyssä susireviirityöryhmän perustamiskokouksessa, että alueella on kolme pentuetta. Kuva: Erja Pekkala kohtaamisia. – Itärajalla poroaidassa on aukot kahden järven kohdalla. Poromiehillä on korkea motivaatio jo oman elinkeinonsa vuoksi pitää metsäpeurat ja porot erillään risteytymien ehkäisemisen vuoksi. Riistakeskus, Luke ja hankkeen muut edustajat vievät asiaa eteenpäin. n Erja Pekkala Metsäpeurahanketta seurataan seuraavissa numeroissa. Karjasilta on teräksinen rakenne, jossa sillankansi on tehty putkista, joiden välissä on raot. Peurat ja porot erillään pitävä aita on yli 90 kilometriä pitkä poronhoitoalueen rajaa pitkin itärajalta Hyrynsalmelle. Liikennevirasto pohtii myös yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa metsäpeurojen liikennekuolemia ja ratkaisuja niiden ehkäisemiseksi. Poromiehillä on korkea motivaatio jo oman elinkeinonsa vuoksi pitää metsäpeurat ja porot erillään risteytymien ehkäisemisen vuoksi.. – Liikenneviraston tehtävänä hankkeessa on korjata Kainuussa metsäpeuran esiintymisalueen ja poronhoitoalueen välisen aidan karjasillat. Paliskuntain yhdistys on mukana hankkeessa. Suupohjan paha susitilanne Metsäpeurat siirretään kuluvan syksyn aikana molempiin tarhoihin, ja ensimmäiset luontoon vapautukset tapahtuvat syksyllä 2019. Se painaa noin 150-200 kiloa. Paliskuntain yhdistyksen tavoite taas on pitää porot ja peurat erillään toisistaan. Sekä viranomaisten että paikallisten asukkaiden huolena metsäpeurojen selviämiselle etenkin Lauhanvuoressa on Suupohjan alueen yhä paheneva susitilanne. 73 Sakari Mykrä Metsähallituksesta oli esittelemässä metsäpeurahanketta Isojoella viime keväänä. Paliskuntainyhdistys tekee parhaillaan töitä ja tukkii näitä aukkoja. Sen läpi menee teitä, ja ne ovat aidan kohdalla varustettu ”karjasilloilla”. Paikalle oli kutsuttu eri sidosryhmien edustajia Lauhanvuoren lähiympäristöstä. Paliskuntain yhdistys on myös mukana hankkeessa. Projektin vastuuhenkilönä katson, että tämä riski pitää saada hallintaan, toteaa Sakari Mykrä
Erillisiä krenatööriosastoja perustettiin 1600-luvun puolenvälin jälkeen Ranskassa, ja pian muuallakin Euroopassa. Taistelu alkoi rohkealla ruotsalaisella atakilla, joka löi tanskalaiset hämmennyksiin. Kuuluisia käsikranaatteja ovat muun muassa yhdysvaltalainen Mk 2 ja saksalainen Stielhandgranate 24.. Hidastuspanos syttyy yleensä, kun iskurijousi pääsee vapautumaan kahvan irrotessa, jolloin iskuri lyö iskunalliin. Vaikka von Burghausenin yli 700-miehinen rykmentti oli rakuunoita, eli ratsain liikkuvia mutta jalkaisin taistelevia sotilaita, oli heidät koulutettu myös käsikranaattien käyttöön. Mustan rykmentin karjalaissotilaat, jotka ostivat aikaa muualla pakeneville ruotsalaisille, murskasivat tanskalaisten paineen räjähtävillä heittoaseilla, käsikranaateilla. Jalkaväen käyttämä räjähdystarvike Karjalaisten ”Musta rykmentti” ratkaisi voiton kranaateilla vuonna 1676 teja. Krenatööri oli jalkaväen eliittisotilas. Kuvassa hannoverilainen krenatööri etualalla ja muskettimiehiä taustalla. Keltainen väri paljastaa kyseessä olevan harjoitusheitteen. Krenatööreille tyypillinen, korkea hiippamainen päähine, karpuusi, oli kapea verrattuna muihin ajalle tyypillisiin sotilaspäähineisiin. Uritettu runko edesauttoi sirpalevaikutuksessa. Tavallisesti kranaatteja nakkelivat erikoissotilaat, krenatöörit (grenadieur, ransk. Epätoivoisen taistelun ratkaisee ruotsalaisille Herman von Burghausenin Musta rykmentti, jonka rakuunat taistelivat jalkaisin. Leveä hattu olisi vaikeuttanut kranaatin heittoa. Ruotsalaisia oli kaikkiaan noin 6000 miestä. Kun heität, kahva lentää irti ja räjäytyspanos aktivoituu viiveellä – ja kolmen sekunnin kuluttua jossain poksahtaa. Käsikranaattien yleinen viive on 3,5 (±0,5) sekuntia kuluttua varmistinkahvan irroittamisesta ja esineen heittämisestä, joissakin malleissa räjähdysviivettä voi säätää. ”kranaattimies). Lundin verilöyly Tanskalaisilla oli nelinkertainen ylivoima Lundin taistelussa, ja heitä johti jopa itse kuningas Kristian, jota myös ”Veriseksi” kutsuttiin. Käyttöohje: vedä rengassokka irti ja paina kämmenpohjalla varmistinkahvaa runkoa vasten. Erityisiä krenatöörejä käytettiin Euroopassa aluksi piiritysten loppurynnäköissä 1600-luvulla heittämään kranaatKrenatööreille oli tyypillistä vyötäröllä roikkuva laukku, jonne räjähteet pakattiin ennen taistelua, ja kapea, korkea lakki, joka ei haitannut heittosuoritusta. Tähän tehtävään valittujen sotilaiden piti olla voimakkaita ja rohkeita, jotta he pystyivät suoriutumaan henkisesti ja fyysisesti vaativasta tehtävästään etulinjassa. Toisessa maailmansodassa niistä kehitettiin panssarintorjuntaan sopivia malleja. Suurvalta Ruotsi lyö Lundin taistelussa tanskalaiset, jotka olivat hyökänneet Ruotsiin tavoitellakseen aikaisemmin menettäneensä Skoonen ja muut Etelä-Ruotsin maat. Se räjähtää yleensä siinä olevan pyroteknisen hidastuspanoksen sytyttäessä räjähdysnallin. 74 SOTA-ASEET Heittoaseena käsikranaatti Käsikranaatit tunnettiin jo 1600-luvulla. päivä vuonna 1676. J oulukuun 6. Legendaarinen ”krokotiili”, sirpalekäsikranaatti Mk 2. Käsikranaattia käytetään pääsääntöisesti vihollisen henkilöstön ja pesäkkeiden tuhoamiseen, ja joitain malleja käytetään myös panssarintorjuntaan. Siitä toivuttuaan lukumääräisesti ylivoimaiset tanskalaiset, mukanaan myös 1300 miestä hollantilaisia merisotilaita, alkoivat n Nykyisin käsikranaatti on jalkaväen käyttämä, mukana kulkeva, käsin heitettävä räjähtävä räjäytystarvike
75 . Antiikin ajan käsikranaatti Syyrian museossa. Valettu keraaminen runko, reikä sytytyslangalle ja sisällä joko naftaa tai ruutia.
Musta rykmentti menetti taistelussa liki kaikki sotilaansa, myös komentajansa Hermanin. Lisäksi asevoimien ja erityisesti erikoisjoukkojen sekä poliisin käytössä on muita erilaisia käsiheitteitä: Savuheite, jota käytetään vastustajien sokaisuun ja oman toiminnan suojaamiseen/peittämiseen. Pian kääntyivät ruotsalaiset pakoon. 76 Saksalainen varsikäsikranaatti, Stielhandgranate. Fosforikäsikranaatti sytyttää kohteensa ja muodostaa savua. Sokaisukranaatti eli niin sanottu Flashbang. Ensimmäisessä maailmansodassa käsikranaatit yleistyivät jälleen, sillä ne olivat tehokkaita aseita taistellessa kapeissa ja mutkittelevissa juoksuhaudoissa ja suojattujen tilojen raivaamisessa. Heitteet voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin: Sirpalekäsikranaatti. Karjalaiset rakuunat ryntäsivät tulppaamaan rintamaan syntynyttä aukkoa, ja pitivät sen kiinni kovin tappioin siihen saakka, kunnes ruotsalaiset onnistuivat kokoamaan joukkonsa taas ja rynnistivät paikalle. Kyynelkaasukranaatti on poliisien käyttämä malli, jota käytetään muun muassa rynnäköissä ja mellakoissa henkilöiden lamauttamiseen tai ihmismassan hajaannuttamiseen. Tilanteen pelasti Virossa tiluksiaan pitänyt ratsumestari Herman von Burghausen, joka johti yli 700-miehistä Suomen Karjalasta koottua Mustaa Rykmenttiään taistelussa. Etuna edelliseen on huomattavasti halvempi hinta. Myös pakoon kääntyneet tanskalaiset kärsivät menetyksiä, kun läheisen Käsikranaatista on moneksi n Näppärä ja halpa käsikranaatti on nykyisin modattu useaan eri käyttötarkoitukseen. Sen muovinen kuori ei aiheuta sirpaleita, ja esimerkiksi Suomen puolustusvoimien käyttämä painekäsikranaatti aiheuttaa räjähtäessään jopa 140 kilopascalin paineen 1,5 metrin etäisyydellä 0,5 metrin korkeudella suljetussa tilassa. Sitä käytetään ajoneuvoja sekä materiaalia tuhottaessa. Ymmärrettävästi liika viivyttely johti käsikranaatin räjähtämiseen kädessä, mutta myös liian nopeasti heittämällä viholliselle jäi enemmän aikaa suojautua tai nakata jopa kranaatti takaisin. Sitä käytetään muun muassa rynnäköissä tai panttivankitilanteiden loppuratkaisuissa vastustajien sokaisuun/harhauttamiseen räjähdysvälähdyksellä ja lamauttamiseen voimakkaalla räjähdysäänellä. Lisäksi on merkkisavuheite, joita on eri värisiä ja joiden tarkoituksena voi olla esimerkiksi maalin osoitus, viestintä, esimerkiksi perääntymiskäsky, laskeutumispaikan ilmoittaminen helikoptereille . Termiittikäsikranaatti, joka sytyttää kohteensa mutta ei muodosta savua käytetään kuten edellistä. Sen toiminta perustuu räjähtäessä tapahtuvaan metallisen kuoren sirpaloitumiseen ja painevaikutukseen, joka tuhoaa tai vahingoittaa vihollisen elävää voimaa. Varsi helpotti heittosuoritusta, mutta varsinainen räjähde oli melko vaatimaton. n Antti Kauranne. Päälle ryntäävää ylivoimaista vihollista, joka tunki kohti tiheinä riveinä, karjalaiset torjuivat heitettävin räjähtein – käsikranaatein. Samaan tarkoitukseen käytetään myös paprikasumutekranaatteja. Toisessa maailmansodassa käsikranaatit sopivat hyökkäykseen ja nopeaan sodankäyntiin ja niistä kehitettiin muun muassa panssarintorjuntaan sopivia malleja. Ensimmäisten nykyaikaisten käsikranaattien paloajastin käynnistyi jo heitteen varmistinsokan irti vetämisen jälkeen ja sotilaan oli pakko tänä aikana heittää kranaatti. Suomen puolustusvoimien käyttämä sirpalekranaatti hajoaa räjähtäessään noin 2 500 sirpaleeksi. Kun tuon aikaisissa taisteluissa vastapuolet menettivät yleensä noin kymmensosan miehistöstään, Lundin taistelu oli todella verinen. Painekäsikranaatteja käytetään suljetuissa tiloissa kuten korsuissa ja rakennuksissa. Perän suojalevy on irrotettu ja laukaisimen nauha on esillä. järven jää petti heidän allaan ja kylmä vesi nielaisi merkittävän osan hyökkääjistä. Tunnettu historia Käsikranaattien historia tunnetaan varsin hyvin. Kranaatin varhaismuotoja olivat heitettävät metallitai nahkakuoriset pommit, joiden sytytyslanka sytytettiin ennen niiden heittämistä. Kun tarvittiin pienempiä, yhden miehen käytettäviä räjähteitä, pienennettiin heitteen kokoa ja saatiin aikaan erityisesti rynnäköissä ja meritaisteluissa laivanvaltaamistilanteissa soveliaita kranaatteja. Käskyn mukaan samanaikaisesti heitetyt kranaatit tekivät ammottavia aukkoja hyökkääjien riveihin. Usein esimerkiksi haavoittuneen noutamiseen tai asemista irtautuessa toiminta pyritään naamioimaan savukranaateilla. Painekäsikranaatti, jonka toiminta perustuu painevaikutukseen. Jo antiikin aikana käytettiin valtaisia heittolaitteita, katapultteja ja ballistoja, jotka linkosivat erityisesti piiritystilanteissa vastustajien niskaan kaikkia ikäviä esineitä aina palavista naftasäiliöistä, kreikkalaisesta tulesta, kiviin ja lehmänraatoihin, joiden toivottiin tartuttavan pahoja tauteja vastustajiin. höyhentää taktisesti huonommassa asemassa olevia vähälukuisia ruotsalaisia. Panssarin tuhoamiseen kehitettiin malli, jossa oli jopa kuusi räjähdettä yhden puuvarren ympärillä. Veren makuun päässeet hyökkääjät kuvittelivat nitistävänsä helposti alivoimaisen puolustajajoukon, mutta kranaatit kylvivät tuhoa ja kuolemaa hyökkääjien riveihin, joiden joukossa olleet kranaattien räjähdysääniä ja leimahduksia pelästyneet, vauhkoontuvat hevoset myös aiheuttivat sekasortoa. Sirpaloituvat kranaatit ovat muodoltaan yleensä hyvin pyöreitä tai soikeita mahdollisimman tasaisen sirpaloitumisen takaamiseksi. Tanskalaisten tappiot nousivat yli kolmasosaan joukoista, ja ruotsalaisetkin menettivät huomattavan osan sotureistaan. Pakoreissustaan sisuuntuneet ruotsalaiset surmasivat kaikki taistelukentälle jääneet haavoittuneet vastustajansa ja kaikki tapaamansa hollantilaiset
Kissafani välittää tietoa kissan hyvästä hoidosta monipuolisesti ja kattavasti. Ihmisen läheisimmästä ystävästä koirasta esittelemme jokaisessa numerossa rotuja, kasvatusta ja hoitoa. Rakkaus kissaan on monen kohdalla sammumaton, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan kissaan. Tilaushinnat: Kestotilaus 40€, määräaikainen tilaus 46€ Tilaa lehti www.kissafani.?, tilaukset@karprint.. tai puh. tai puh. Meidän Koira on niin kotikuin harrastuskoiriensa hyvinvoinnista huolehtivien omistajien lehti. 09-413 97 300 Helli, elä ja harrasta! 20v juhlavuosi!. Meidän Koiraa lukevat mielellään kaikki korista pitävät! Lehti on laaja-alainen, täysin nelivärinen ja lähes satasivuinen aikakaus-lehti, joka ilmestyy 6 kertaa vuodessa! Meidän Koira ilmestyy neljättä vuottaan. Keskiössä ovat kotoilu ja kotona toteutettavat arvovalinnat ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. 09-413 97 300 Hevosmaailma Hevosmaailma on hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti, jossa aina on runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa kaikille hevosista kiinnostuneille. Tilaushinnat: Kestotilaus 40€, määräaikainen tilaus 46€ Tilaa lehti www.hevosmaailma.?, tilaukset@karprint.. Tilaushinnat: Kestotilaus 39€, määräaikainen tilaus 41€ Tilaa lehti www.meidankoira.?, tilaukset@karprint.. tai puh. Hevosmaailma ilmestyy 6 kertaa vuodessa tuhtina lukupakettina. Hevosten ruokinta ja terveydenhoito ovat keskeisiä teemoja ja ne kiinnostavat aina lukijoita. Kissafani on siihen pieni korvike. Kissafani on kissanomistajien äänenkannattaja. 09-413 97 300 Kissafani Kissafani on kissan ystävien ikioma lehti. 09-413 97 300 Ekoelo Uutuuslehti Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa: Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. Tilaushinnat: Kestotilaus 42€, määräaikainen tilaus 48€ Tilaa lehti www.ekoelo.?, tilaukset@karprint.. varusteiden hankinnasta ja talliturvallisuudesta. Ekoelo jalkautuu harrastus-, kurssija koulutustoiminnan pariin sekä kertoo ekologisista ja luontoa lähellä olevista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. Lisäksi lehti antaa neuvoja mm. Hevos-maailma kertoo kuulumisia raviradoilta, ratsastuskisoista ja hevostaloudesta. tai puh. Lehti esittelee myös erilaisia kissoja ja kissarotuja ja on mukana kissanäyttelyissä. Tilaa ja nauti! Meidän Koira Meidän Koira on erinomainen asiaja viihdelehti koko perheelle. Kissafani ilmestyy 6 kertaa vuodessa aina yhtä odotettuna lukijoidensa iloksi
Kuivattua evästä Läheisestä retkikaupasta löytyy yleensä useammankin eri valmistajan kuivattua pussievästä: perinteikästä ruotsalaista Blå Bandia, uudempaa saksalaista Reiteriä ja monelle vielä tuntematonta norjalaista ”Real Turmatia” eli aitoa retkiruokaa. Näin on parhaimmillaan syntynyt optimaalisesti ravitseva pika-ateria, jonka voi vieläpä nauttia suoraan myyntipakkauksesta. Tänään asiat ovat toisin: kuivamuonia, joihin ei tarvitse lisätä kuin vesi, on tarjolla huimaavia määriä. Toista oli ennen. Kuivaruokaan lisätään vain vettä. Mitä pidempi retki on kyseessä, sitä enemmän ruoka vaatii etukäteissuunnittelua ja valmisteluja. 78 Tämän päivän reissumuonat Retkimuonia riittää jokaiseen reissuun ja makuun. Kun kulutus on suurta, kuten vaellusja samoilumetsästyksessä, täytyy kaloreita saada reilusti. Pasta on myös hyvä energianlähde. Reissusta voi laatia itselleen todellisen gourmet-seikkailun. Retkellä ei tarvitse tyytyä pelkkiin nuudeleihin ja eineksiin, mutta helpollakin pääsee halutessaan. Pitkää keittelyä ei tarvita. Valmiit, kuivatut pastapohjaiset retkiruoat ovat hyvin käteviä valmistaakin: annospussi avataan, sinne lisätään loraus kuumaa vettä, annos sekoitetaan huolellisesti ja odotetaan viisi-kahdeksan minuuttia, jolloin ruoka tekeytyy. Pidemmillä retkillä kaivataan vaihtelua makuhermoille ja rinkkaan tai reppuun kevyttä painoa. Paketit olivat lisäksi huonoja, ja sateen jälkeen minestronesopassa marinoidut vaihtosukat eivät kovin paljoa naurattaneet muita kuin reissukavereita. Näissä valinnan kirjo on jo uskomaton, ja asiakas voi päättää, millaisia energiamääriä ja toisaalta makuelämyksiä haluaa reissunsa aikana nauttia. Jos laskeskelee eräreissun vastaavan raskasta ruumiillista työtä, on päivän energiatarve ehkä noin 35004000 kilokaloria. Kahdesta pasta-ateriasta laatii itselleen passelin retkiruoan vuorokaudeksi. Reissuunsa huolellisesti valmistautuva voi hakea kuivattua ruokaa myös ulkomaisista nettikaupoista, ja tarjonta on sielläkin päätä huimaava. Pasta valmistuu suhteellisen nopeasti ja siihen on helppoa keksiä lisämausteita oman maun mukaan. Pastaruoat ovat eräs kiitollisimpia retkiruokia silloin, kun kokataan raaka-aineista lähtien. I loisella 1970-luvulla retkeilijän peruspakkauksiin kuului muonitusosastolla kaikenlaisia keittoja, joista moni vielä muistaa kanasuuruskeiton ja minestronesopan. Valtaosa retkiruoista valmistetaan kaatamalla kiehautettua vettä pussiin, sekoittamalla ja antamalla hautua. Talvella voi syödä melkeinpä mitä tahansa, koska ruuat säilyvät hyvin kylmässä eikä paino tunnu pahalta ahkiossa vedettynä. Ja mitä pidempi retki on, sitä suuremman merkityksen ruoka saa. Päivän, parin reissuilla tai kyttäysjahdissa voi keskittyä painon sijaan makuihin ja voi loihtia tulilla mitä upeampia ateriakokonaisuuksia. Pakastekuivatut retkiruoat ovat kevyitä ja ne vievät vähän tilaa rinkassa. Niitä saattoi syödä viikon ajan pahimpaan nälkäänsä, eikä moinen ateria kovin kauaa nälkää pitänyt. Hakunimikkeissä on hiukan eroja, mutta ainakin ”sissimuona, retkiruoka, expedition food, trekking meal, camp food ” ja ”military rations” tuottavat jo sellaisen määrän tuloksia, että valinnan vaikeus iskee eteen seuraavaksi. Suunnittelemalla marssireittinsä etukäteen säästää turhan kantamisen, jos matkan varrelle sijoittuu tulentekoja jopa ruokailupaikkoja
Kun hakee termillä ”sissimuona” päästään muun muassa kotimaisen valmistajan sivuille, joilla tarjonta on laajaa ja hyvää. n Antti Kauranne Pakastekuivatut retkiruoat ovat kevyitä ja ne vievät vähän tilaa rinkassa.. Yhtä usein omia polkujaan kulkeva eräkansalainen joutuu raahaamaan trangiansa mukanaan tai turvautumaan hetken tarpeesta ja paikallisilla varusteilla kyhättyyn retkinuotioon, jolla valmistaa eineensä. Kunnon maasto-keittosarja vie tilaa ja lisää rinkan painoa vaan takaa lämpimän ruoan ajallaan. Jos haluaa päästä helpolla, tutkailee vain kotimaisten eräalan liikkeiden ketjujen ruokatarjontaa – ja tulee hämmästymään, millainen määrä ”lisää vain vesi”– paketteja on markkinoilla valittavina. ”Dry rations” vastaa hakuterminä kuivamuona-annoksia, mutta edistyksellisemmissä tutkiskeluissa, kuten ”ranger dry rations” tai ”trekking daily meal” eli vaeltamisen päivän ruoka päästään jo hyviin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi työikäisen toimistotyötä tekevän 60-kiloisen naisen energiankulutus on 1750–1900 kcal vuorokaudessa. Joissakin asioissa armeija marssii edellä ja siviilit perässä. Parhaissa retkiruokapaketeissa on ilmoitettuna n Retkeilijä-metsästäjä tarvitsee vuorokaudessa ruokamäärän, joka sisältää energiaa 2000–4000 kcal tai jopa enemmän. Trangiallle on halpisvaihtoehtojakin, mutta aito kestää vuodesta toiseen. 79 Tämän päivän reissumuonat Energiantarpeen määrittely jahtireissulle Retkisapuskoita saa mihin tahansa makuun. Militääriorganisaatiot ovat tarkkaan laskeneet sen, mihin keskivertokansalainen pystyy tietyillä energiamäärillä tyypillisissä alueellisissa olosuhteissa. 80-kiloisella miehellä energiantarve voi nousta 2500-3000 kcalista jopa 5000:een. Vaelluksella energiantarve voi jopa kaksinkertaistua normaalipäivään verrattuna. Vaativissa olosuhteissa energiankulutus on suurempi. Energiankulutuksen kokonaisuus muodostuu perusaineenvaihdunnasta ja aktiivisuuden mukaan kulutettavasta energiasta. Pitkällä vaelluksella rinkan kanssa se voi nousta jopa yli 4000 kcal:iin vuorokaudessa. Kylmällä ilmalla pelkkä ulkona oleminen ja yöpyminen aktivoi kehoa lämmittämään itseään, jolloin energiankulutus nousee normaalia suuremmaksi. Muonaa saa joko valmiiksi pakattuna tai kuivattuna. Ennen kaikkea on kuitenkin aina syytä varmistaa veden saanti. niiden energiamäärät, painot ja jopa e-lisäaineet ja muu olennainen tieto. Tärkeä suunnittelu Ennakkosuunnittelu kannattaa tässäkin asiassa: jos lähtee kansallispuistoon tai sellaisen liepeille, maastoon on useimmiten laadittu ruokailupaikkoja, joilla saattaa olla parhaimmillaan pilkotut nuotiopuut, tulentekopaikka halstereineen ja patoineen valmiina
Tutustu paketin sisältöön ennalta Ensiapulaukku ja sinne pakatut varusteet on tarkoitettu sellaiseen käyttöön, että niitä pystyy käyttämään muukin kuin terveydenhuoltoalan ammattilainen. Ja ennen kaikkea – osaatko sinä antaa ensiapua. Reissun pituus päivinä ja kilometreinä sekä valaistusja Opettele hätäensiavun perusteet ja tutustu laukun sisältöön maasto-olosuhteet vaikuttavat riskien realisoitumiseen, samoin väsymyksen aiheuttama huolimattomuus ja varomattomuus. Suomalaisissa pakkauksissa, jotka ovat yleensä hiukan hinnakkaampia, on mukana myös suomalaiset käyttöohjeet. Se, että jos SPR:n ykköstaso on jäänyt suorittamatta, ei ole kohtalokasta: voit myös antaa kunnollisen tai ainakin riittävän kokoisen ensiapupaketin muiden, mahdollisesti osaavampien auttajien käyttöön. Saat laukkusi sisällöstä enemmän irti kun perehdyt pakkauksen tuotteisiin etukäteen. E nsiapukoulutus on Suomessa tehty maksulliseksi. Perussiistin haavan osaa sitoa kuka tahansa, mutta jos haava suihkuaa verta, osataanko silloin tehdä paineside. Haavapyyhe tai desinfiointiainetta puhdistamiseen Eri kokoisia laastareita Pelkkä ensiapulaukku ei riitä Ensiapulaukkuja on tarjolla noin kymmenen euroa maksavasta monen sadan euron hintaiseen kannettavaan ensiapupakkauk-seen. Tee reissun riskikartoitus! Metsästämiseen liittyy suurin piirtein samanlaisia riskejä kuin muuhunkin ulkoilmaliikuntaan, esimerkiksi vaeltamiseen. Mikä näistä on jahtikansalle sopivin. Painesiteitä, kiristyssiteitä, desinfiointiainetta, laastaria. On muistettava, ettei pelkkä ensiapulaukku vielä riitä, vaan sen mahdollisella instant-käyttäjällä tulee olla tieto sekä laukun sisällöstä että sen vaatimista käyttötavoista. Avaamalla ja purkamalla pakkauksen saat myös selville, missä on mitäkin, joten sitten niin sanotussa kovassa tilanteessa koko paketin sisältö ei lentele pitkin mättäitä auttajan etsiskellessä sideharsoa, painesidettä ja laastaria suihkuavaan viiltohaavaan. Pidemmän retken aikana saattaa esiintyä hiertymiä, nyrjähdyksiä, sijoiltaan menoja, murtumia, lieviä palovammoja, ja lisäksi tietenkin terävän esineen aiheuttamat viiltoja pistohaavat sekä ampuma-aseen tapaturmaisesti aiheuttamat vammat. 80 Nämä mukaan ea-laukkuun Kolmioliina yläraajan murtumien tukemiseen Joustoside sidetaitosten kiinnittämiseen Haavateippiä pikkuhaavojen paikkaamiseen Joustoside venähdyksiin, tukemiseen Alumiinipeite lämmönhukan torjumiseen Rasvataitos – estää sideharson kiinnijääminen Sideharsoa tai valmissiteitä – haavojen suojaksi Painesidepakkaus – estää runsasta verenvuotoa. Muista: pienempikin ensiapupaketti, jossa on haavalaastareita ja siteitä on parempi kuin ei mi. Jos ihminen saa vaikkapa vahingonlaukauksesta ampumahaavan vitaalialueelle tai on vaarassa vuotaa kuiviin veitsen lipsahdettua, on hätäensiapu paikallaan. On myös syytä muistaa jahtikaverin mahdolliset tapaturmat; koira voi saada käärmeen piston, punkin, jopa hypotermian. Niitä pitäisi olla metsästäjän ensiapupaketissa. Tarjoushallien halpispaketeissa saattaa olla myös ulkomailla pakattua tavaraa mukana. On eroteltava hiukan termistöä: ensiapu on loukkaantuneelle tai sairastuneelle tapahtumapaikalla annettavaa apua. Tätä kansalaisen perustaitoa, ensiapua, ei juuri opeteta kouluissa tai sitten se mennään terveystiedon tunneilla hutaisten lävitse. Voit olla suureksi avuksi tapaturmatilanteessa, mikäli voit välittömästi vahingon satuttua aloittaa ensiavun. Sen sijaan hätäensiavulla eli hengen pelastavalla avulla tai välittömän kuoleman vaaran torjumisella pyritään turvaamaan uhrin peruselintoiminnot ja estämään hänen tilansa paheneminen. Niin, ja tietenkin tamponeja; luodinreikään tökättynä se pysäyttää verenvuodonnopeasti
Eli millaisia onnettomuuksia tai tapaturmia saattaa erilaisissa tilanteissa sattua. Tämä on viisain tapa myös laatia lista siitä, mitä ensiapupakkauksen tulisi pitää sisällään, eli millaisten vammojen hoitoon metsästäjän olisi syytä varautua. 81 Metsästäjän ensiapulaukusta pitää löytyä ainakin painesiteitä, kiristyssiteitä, desinfiointiainetta ja laastaria. Paketin sisältöä voi täydentää pikku hiljaa ostamalla sinne yhden hoitotuotteen kerrallaan. Osa ”ensiapupakkauksina” myytävistä tuotteista sopii lähinnä rakkojen hoitoon ja oksan aiheuttamien nirhamien laastarointiin, osa on taas niin jumalattoman isoja ja täydellisiä, että niiden lisäksi reissulla ei jaksaisi muuta kantaakaan. Tuunaa sidepaketista tarpeisiisi sopiva Etenkin jos jahtimatka kestää kestää useita päiviä, olisi hyvä tutkia riskikartoituksen kautta. Ensiapupakkauksia saa nykyisin ostaa jopa kioskeista ja halpahalleista. Näistäkin hyötyä Punkkipihdit Desinfiointiaine Kyypakkaus Pinsetit Palovammavoide Hyttyskarkote Särkylääkkeitä Urheiluteippiä tään. Näin saattaa säästää jopa rahaa, sillä erilaisten järjestöjen nimissä myytävät paketit saattavat olla kalliita ja liian laajoja sisällöltään juuri sinun käyttöösi. Myös pilaantuvien aineiden ja nesteiden parasta ennen –päivämäärät tulee käytyä lävitse, jos pakettia uusii vuosittain. Hyvä niin, mutta pakkausten sisällöissä on isoja eroja. Jahtiretkellä ei kannata kantaa liikaa painoa mukana; siksi ensiapupakkaukseenkin olisi hyvä valita tarkoituksenmukaisimmat välineet. n Antti Kauranne
Savotta 360 istuinrepun runko on teräsputkea ja materiaali polyuretan-pinnoitettua polyesteria. Kuinka paljon kantolaite haittaa nopeata tähtäystä ja laukaisua, jos ase on käsissä. 82 Kotimaisuus valttia istuinrepuissa ja reppujakkaroissa Tämän päivän reppujakkarat ovat monikäyttölaitteita, joissa yhdistyvät kantokyky, käyttöominaisuudet sekä mukavuus. Kävely ei tässä vaiheessa ole enää rentoa ja mukavaa. Toisaalta taas – jos ase on kiinni repussa, kuinka nopeasti sen saa sieltä käsiinsä, viritettyä, tähdättyä ja laukaistua. Aseelle saisi mielellään olla oma kantolaitteensa repun sivussa ja sekin pehmustettuna, etteivät metallitai puuosat pääse kolhiintumaan tai toisaalta hakkaamaan kantajaa. Kun jahdissa yleensä on ase mukana, on syytä kokeilla, kuinka reppu käyttäytyy pikatilanteessa – jos esimerkiksi teeri tai jänis pomppaa edessä ylös ja yrittää pakosalle. Esimerkiksi mukava istumapaikka kytiksessä, passissa tai tauoilla on merkittävä hienous verrattuna muhkuraiseen ja kosteaan mättääseen, kovaan kantoon tai kylmään kiveen. Hinta on 65 euroa. Savotta on tehnyt suomalaisia erävarusteita vuosikymmeniä sekä armeijan että siviilien tarpeisiin. Kuinka reppu käyttäytyy, jos siinä on aseen kantomahdollisuus. J ahtiretkillä pienikin arkinen mukavuus tuntuu luksukselta. Koko päivän jahtiretken ensimmäinen vaatimus kantolaitteen kannalta on, että se on mukava kantaa. Ase reppuun vai käsiin. Aseen paino on helpostikin 3-4 kiloa. Säilytyskyky ja monet taskut Reppujen kokoluokitus on hyvin suuri alkaen lasten alle 10-litraisesta päätyen aikuisten jopa 60-litraisiin reppuihin.. Selkää vasten tulevat metallitai muoviosat pitää olla kunnolla pyöristetty ja pehmustettu ja repun kantoteline tulee olla säädettävä. Tuleeko repusta toispuoleinen – ja pahimmillaan jopa niin pahasti, että se alkaa liukua toista olkapäätä pitkin Koko päivän jahtiretken ensimmäinen vaatimus kantolaitteen kannalta on, että se on mukava kantaa. Kovat osat eivät saisi osua selkään ja pehmusteiden laatuun, paksuuteen ja sijoitteluun kannattaa kiinnittää suurta huomiota. Tukeva istua, mukava kantaa alas. Repun istuinkorkeus 53 cm ja tilavuus 45 litraa. Ei siis ihme, että ensimmäiset reppujakkarat ilmestyivät markkinoille jo 20-30 vuotta sitten
Kansi kiinnitetään etuosaan nahkaremmeillä. Kun repusta hakee jotain, ei tarvitse purkaa kaikkea sisältöä kankaalle juuri sen oikean kapistuksen löytääkseen. Savotta istuinreppu jo klassikko Savotan istuinreppu 360 sopii yhtä hyvin pilkille, metsälle tai nuotiolle. Tukeva istua, mukava kantaa Fjällräven Stubben n Päiväreppu, jossa on sisäänrakennettu kehys. Tilavuus 45 litraa. Repussa useita taskuja ja jakkara on ruostesuojattua terästä. Mitat 56x38x42 cm, tilavuus 20 litraa. Halti Icefisher n Jääkalastukseen, metsästykseen ja luonnossa ulkoiluun sopiva jakkarareppu. Vedenpitävä pohja, kiinteä jakkara, topatut olkahihnat, rintaremmi. Hinta 199 euroa. Hillman Chairpack n Hillman Chairpack istuinreppu soveltuu esimerkiksi metsästyskäyttöön ja pilkille. Runko on repun sisällä eikä kolise aseeseen, ja se on erittäin äänetön kannettava. Päälokero avataan päältä ja siinä on lumilukko. Pohjassa on kumivahvistus. Repussa on useita eri taskuja. Kaksi sivutaskua, edessä erillinen ammustasku. Pelkkä vetoluokka ei ole oleellinen tekijä, vaan taskujen määrä ja sijoittelu merkitsee paljon käyttömukavuudessa. Parhaimmissa malleissa repun kantohihnat on myös valjastettu hyötykäyttöön; niissä saattaa olla pikkuruiset taskut esimerkiksi kännykälle, radiopuhelimelle tai navigaattorille. Istuinrepun kehikossa on jahtimiehen kannalta hyvä ratkaisu: kaksi irrotettavaa pehmustetta. Jos repun etupuolella on yksi tai pari pientä taskua, saattaa niihin pakata panokset tai energiapatukoita, sivutaskuihin – jotka mielellään ovat verkkokangasta – saa sijoitetuksi juomapulloa tai muuta useammin ja nopeammin tarvittavaa. Abu Garcia Basic n Reppujakkara vettä hylkivää nailonia. Runsaasti taskuja. 83 . Hinta 129,90 euroa. Pinewood n Repun kangas on vettähylkivää mikroa. Repussa on ulkopuolinen ammustasku, kaksi sivutaskua ja lämpöeristetty istuin. Vesitiiviys ja osien lisäarvot Repun kangasmateriaalin vedenpitävyys on mukavuustekijä sekin; on ikävää, jos vaihtovaatteet osoittautuvat märiksi kun sadevesi on kastellut ne suojakankaan lävitse ja toisaalta ruokatarvikkeet pysyvät yleensä parempina, jos ne eivät joudu kosteudelle alttiiksi. Kuinka sen materiaalit toimivat yhdessä oman jahtiasun kanssa; onko eteneminen metsässä äänetöntä vai kuuluuko kahina kovin kauas. Hinta 67,90 euroa. Hinta 24,90 euroa. Repussa on säädettävä ja irrotettava rintaremmi, jonka pikalukossa on pilli. Istuinosan päällä on 5 cm paksu irrotettava pehmuste. Tilavuus 42 litraa. Haglöfs Combi n Tukeva tuolireppu muotoilluilla kantohihnoilla. Jo se, että kokonaisuustilavuus on jaettu kahteen osaan, siis erilliseen osastoon, on järkevää. Kansiläpän alla on lumilukko ettei reppuun pääsisi lunta eikä vettä. Repussa on myös rintaremmi ja kiinnike lantiovyötä varten. Osastointi helpottaa pakkaamista ja purkamista. Pohjassa on vahvikekangas ja istuinosa on neopreenia. Hinta 89,99 euroa. Olisi hyvä, jos repussa olisi ylimääräisiä kiinnikemahdollisuuksia muiden retkeilyvarusteiden, kuten esimerkiksi kirveen ripustamiseksi laitteen ulkopuolelle. Repun istumakorkeus on 50 cm. Pelkkä vetoluokka ei ole oleellinen tekijä, vaan taskujen määrä ja sijoittelu merkitsee paljon käyttömukavuudessa. Eräs seikka, johon ei aina tule kiinnitettyä huomiota, on repun äänettömyys. Hyvin taskutilaa, topatut olkahihnat. Istuin on pehmustettu vaahtomuovilevyllä ja siinä on piilotettu istuinsuojus. Ilahduttavaa on todeta, että kotimaisuus on valttia istuinreppumarkkinoilla; tarjolla on useampikin merkki, joka tuottaa laadukkaita tuotteita ja asiakasystävälliseen hintaan. Kansiläpässä myös tasku. Hinta 69 euroa
Tatonka 35 n Tukeva, mutta kevyt istuinreppu. aseen perän kolhiintumisen estämiseksi. Paljon monipuolisia taskuja muun muassa pilkkivavoille, retkikirveelle ja eväille. Hinta 49,99 euroa. Katso paikkakunnat ja lähin jälleenmyyjäsi www.trappermotors.fi tai soita 010-6664100 Master 470pro ja Tohatsu 50hv Nyt pakettihintaan 15.590,5 Vuoden takuu Testi Kippari 9/2016 www.masterboats.fi www.trappermotors.fi Mestarin valinta on Vaeltaja n Reppujakkara retkeilyyn, metsästykseen ja kalareissuille. Testeissä erinomaisesti pärjänneessä Classic-tuotteessa on hengittävä ja tukeva selkäosa, pehmustettu ja vahvistettu istuin, lämpöeristetty pullotasku, kännykkäkotelo olkaviilekkeessä ja paljon monipuolisia taskuja muun muassa pilkkivavoille, retkikirveelle, eväille ja muulle tarpeelliselle. Hengittävä ja tukeva selkäosa. n Antti Kauranne. Mitat 29x18x47 cm. Savotan paino on noin kaksi kiloa, joka oli samaa luokkaa kuin muiden aikuisten istuinreppujen paino. Mitä kunnon istuinreppu sitten maksaa. Repun erikoisuus on sen istumakorkeus; 53 senttiä on jo sitä luokkaa, että siinä normaalimittainen metsästäjä on heti ampumakorkeudessa passissa istuessaan. Etutasku irrotettavissa. Sopii esimerkiksi retkille ja passituoliksi metsästykseen. Hinta 139 euroa. Pehmustettu ja vahvistettu istuin, istumakorkeus 45 cm. Materiaali vedenkestävää polyesteria. Molle/Palsmatriisit lisälaukkujen kiinnittämistä varten. Repussa kuusi tilavaa taskua sekä tasku termospullolle. Hinta 39,95 euroa. UUTUUS! MASTER! Trapper Chaser 550 alkaen 6.690,Tervetuloa tutustumaan ja koeajamaan Trapper-mönkijät syyskiertueelle. Kännykkätasku olkaviilekkeessä. Tilavuus 40 litraa. Panoksille paikka vyöllä. Huokeimmillaan saa jopa kolmella kympillä kunnon istuinrepun, joka oikeasti toimii niin kantokuin istuinlaitteenakin. 84 Retki Finland Classic n Finland reppujakkaran päivitetty versio. Toinen vahva kotimainen merkki on Retki Finland, jota valmistaja kehuu maailman vahvimmaksi reppujakkaraksi. Vettä pitävä pohja. Mitat 54x32x20 cm ja tilavuus 35 litraa. Pehmustetut kantokahvat. Thermo System-lämpöeristetty pullotasku. Keskihinta aikuisten kokoisista malleista on viidenkuudenkympin luokkaa ja kalleimmillaan alle kahden sadan. Etutasku suunniteltu Trangiakeittimelle sopivaksi
Mauno Itäluoma meni tarkistamaan loukkuaan ja hämmästys oli suuri, kun loukusta katseli rauhallinen nuori susi. Luken tutkimusteknikko Antti Härkälä totesi kuvien perusteella suden olevan keväällisiä pentuja, joita ei tähän aikaan vuodesta vielä voida pannoittaa. Susi jäi loukkuun Kauhajoella Sudenpentu käyttäytyy sille tyypillisesti, eli se alistuu ja mielistelee, kun Jarmo Itäluoma sille juttelee. Kuva: Mauno Itäluoma Susi oli loukussa hyvin rauhallinen. Sitä ei häirinnyt, vaikka häkin viereen tuli useampi henkilö sitä ihmettelemään. Auton alle jäänyt susi oli tämän vuoden urospentu. syyskuuta auton alle ja kuoli. Metsästäjät tarjosivat sille myös vettä odottaessaan Lukelta ohjeita, pannoitetaanko susi vai ei. Kuva: Mauno Itäluoma Loukkuun oli jäänyt keväällinen sudenpentu. Kaksi sutta oli juossut tielle hakevaraston vierestä lapsiperheen asuttaman talon pihasta. Alueella liikkuu pentue, jossa havaintojen mukaan on viisi tai kuusi pentua. Sutta pidettiin loukussa sen aikaa, että Itäluoma sai varmistuksen Luonnonvarakeskukselta, haluavatko he tulla asettamaan sudelle gps-pantaa. Se ei edes yrittänyt olla aggressiivinen, vaikka loukussa oli syötävää. Pihalta tullut susi auton alle n Susi jäi Pöytyällä 10. 85 K auhajoella törmättiin varsin harvinaiseen tapaukseen, sillä kanuloukkuun oli supikoiran sijasta mennyt susi. Päinvastoin se haisteli ja nuoleskeli miesten sormia. Susi oli syönyt osittain syötiksi laitetun majavan. Jos se olisi pannoitettu nyt, panta olisi jäänyt pian liian pieneksi. n Erja Pekkala Toinen susista oli jäänyt auton alle – toinen oli jatkanut matkaansa. Kuva: Mauno Itäluoma
Nämä ovat suunniteltu siten, ettei esim. neltava kokonaisuus. Päällimmäisessä sääsukka, alempaa avataan sivuilta vetoketjua ja neppareita käyttäen. Savotta lienee tunnetuin putkirunkorinkoista, teltoista ja armeijan M85ja M05-taisteluvarusteista. Jääkäririnkka Jääkäri-rinkka on parannettu malli alkujaan puolustusvoimille suunnitellusta Modulaari-LJK (laskuvarjojääkäri) rinkasta. Rinkassa on käyttäjän mukaan säädettävä pituus ja leveys. Suomessa LJK-rinkka on ollut laskuvarjojääkäreiden lisäksi kaikkien erikoisjoukkojen käytössä. Kapean muotonsa ansiosta rinkan käyttäjä selviää vaivatta hiihtämisestä sekä vaeltamisesta myös metsämaastoissa. – Ulkoisen alataskun yläpuolella litteä vetoketjusulkuinen karttatasku, jonka suu jää läpän alle piiloon. Uusi Jääkäririnkka on tullut markkinoille vuonna 2015. Rinkan suunnittelussa on jo lähtökohtaisesti kuunneltu aitoja käyttäjäkokemuksia ja kehitystyötä tehty niitä huomioon ottaen. – LJK:n suositushinta Varustelekassa on noin 370 euroa. Läpän sisällä vielä velcro-sulkuinen litteä tasku. Ylempää käsitellään normaalisti läpän alta, alempi aukeaa kummaltakin sivulta vetoketjuilla ja neppareilla. Rinkan lantiovyö on irroitettava. Kaikki, joka altistuu kovemmalle kulutukselle, on tehty metallista. – Toinen sivutaskuista on yhtenäinen putkilo, toinen jaettu Käsin hitsatun alumiinirungon ja uudistetun liivikannon ansiosta Jääkäri-rinkka on tukeva kantaa. LJK-rinkka LJK-rinkassa on iso, kahteen päällekkäiseen osaan jaettu päälokero. . Suuaukko on kiristettävissä ja kiristettävä ”sääsuoja” löytyy. Sen kattava ”molle”-kujasto tekee rinkasta modulaarisen ja monipuolisen työvälineen, joka on muokattavissa käyttäjän tarpeen mukaan. Sääsuoja löytyy tästäkin. Rinkan kokonaistilavuus on 80 litraa. Tämä on toteutettu käyttämällä DUR-alumiinirunkoa, PUR-pinnoitettua infrapunasuojattua corduraa ja tukevia vetoketjuja. Savot a n Jä ä käri-tuoteperheen XL-kokoinen kantolaite on muunKun hyvästä rinkasta tehdään vielä parempi Savotta LJK ja Savotta Jääkäri Savotta LJK-rinkka on saanut rinnalleen parannetun Savotta Jääkäri -mallin. Kummatkin sivutaskut ovat takaa avonaisia, jotta läpi saisi sukset tai pitkulaiset työkalut. LJK:n ominaisuuksia: – Ulkopuolella alemman osion päällä on isohko tasku, joka avataan kahdella metallisoljella. 86 kahteen päällekkäiseen taskuun. LJK-rinkka on rakennettu kestämään pudotuksia ja käyttöä kovissa olosuhteissa. Tarkka työn jälki, kangasosissa vahvat ompeleet ja runsas varmistusniittien käyttö tekevät LJK-rinkasta liki ikuisen. – Sivutaskujen yläja alapuolella irtoremmit, jolla tavaran kiinnityksen voi varmistaa. V uonna 1955 perustettu Savotta on vuosikymmenten ajan tuottanut varusteita niin retkeilijöille kuin puolustusvoimillekin. Tukirunko pitää Jääkärin hyvässä ryhdissä ja jakaa taakan anatomisesti lantiolle siten, että selkä ja hartiat eivät rasitu liikaa painavastakaan kuormasta. – Rinkassa ei ole alempia sivutaskuja, jottei ne tulisi tielle hiihdettäessäkään. kunnolla kiinnitetty makuupussi heilu rinkan päällä. Jääkäri-rinkka tuli markkinoille vuonna 2015. – Läpän yläja alapinnassa on metallisia renkaita joilla voi kiinnittää tavaran irtoremmeillä. – Jämäkkä, pehmustettu lantiovyö, ja nopeasti säädettävät olkahihnat
Ennätysvähän metsästysrikkeitä n Metsähallituksen erävalvojat tarkastivat viime vuonna lähes 10 000 luonnossa liikkujaa. Irroitettava Vanhempi LJK-rinkka on tuttu jo 1980-luvulta puolustusvoimien erikoisjoukkojen käytöstä. Rikkeiden osuus oli ennätysvähäinen, näin alhaalla se on ollut viimeksi vuonna 2000. Aseita ei saa säilyttää esimerkiksi taloyhtiön varastokopeissa, vaan ainoastaan asunnossa, Pynnönen kertoo. 0400-623960 aimo.luoto@pp1.inet.. Jääkäri on paranneltu ja kehitetty versio yli 30 vuotta vanhemmasta LJK-rinkasta. Metsästäjien laillisuusrikkeitä saatiin selville 42 kappaletta. Ampuma-aselain perusteella ampuma-asetta tulee säilyttää lukitussa paikassa tai muuten lukittuna. – Jääkäri-rinkan hinta vaihtelee kotimaisisssa myyntipisteissä 520-600 euron välillä. Se on vähiten 2000-luvulla. Metsästäjien laillisuusja luvallisuusasioiden todettiin olevan hyvin kunnossa. Asetta voi säilyttää myös aseen osat erillään. Hirvien salakaatoja saatiin selville 20. – Ampuma-aselain mukaan ampuma-aseen väärään säilytykseen syyllistynyt on tuomittava ampuma-aserikkomuksesta sakkoon. Häirintää tai epäilyjä törkeästä metsästysrikoksesta todettiin yhdeksän kertaa. 87 . – Sivuilla alhaalla on avoimet kuminauhakiristeiset taskut, joihin voi laittaa pientarvikkeita. Jos aseita on viisi tai enemmän, niitä tulee ampuma-aselain mukaan säilyttää lukitussa turvakaapissa. Jääkärin ominaisuuksia: – Reppupussi on kapea mutta tilava – Rinkan kyljistä löytyvillä neljällä kiristyshihnalla reppupussin voi kiristää tiiviiksi myös vajaalla pakkauksella. Kotimainen Savotta on pukannut varusteita kuluttajille ja viranomaisille jo 1950-luvulta lähtien. Ampuma-asetta ja aseen osia ei näinkään säilytettynä saa pitää paikassa, josta ase tai sen osat ovat helposti anastettavissa. Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 8.9.2017 Aseet taloyhtiöissä n Taloyhtiössä asuvan metsästäjän on mietittävä huolella sopiva säilytyspaikka aseelleen. Osa työstä on tehty alihankintana omalla tehtaalla Virossa. Jos näin ei tapahdu, taloyhtiön johdon on syytä ottaa yhteyttä poliisiin. – Ampuma-aseen haltijalla on velvollisuus huolehtia aseestaan niin, ettei synny vaaraa aseen joutumisesta asiattomien haltuun, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Näiden kohteena oli useimmiten susi, mutta myös ahmaa ja karhua häirittiin. Savotan rinkat ovat suomalaisia Avainlippu-tuotteita ja Jääkärin kotimaisuusaste on yli 50 prosenttia. Suurpetojen lailliseen metsästykseen ja laittomaan pyyntiin liittyviä tarkastuksia tehtiin ennätyksellisen paljon, lähes 400 kappaletta. www.ase-ami.. Luvatonta metsästystä havaittiin vain kahdeksan kertaa, eli 0,4 prosentissa tarkastuksista. – Jos taloyhtiön asukas haluaa säilyttää vaikkapa haulikkoaan asuinhuoneistossa, tulee asetta säilyttää esimerkiksi lukollisessa vaatekaapissa. – Pitkät kiinnityshihnat juoksevat yläläpän yli ja etupuolelta alas rinkan puoliväliin saakka. ja toimii tarvittaessa erillisenä taistelu-, varustetai ahkionvetovyönä. Suurpetoihin kohdistuvia laittomuuksia todettiin sama määrä kuin edellisvuonna eli neljä törkeää karhuihin kohdistunutta metsästysrikosta. Tämä mahdollistaa kantolaitteen säätämisen niin, että putkirinkan ja rungon väliin saa laitettua muun muassa asepussin. – Yksi Jääkäririnkan mollelenkki kestää yli 100 kg vetoa. n Antti Kaurenne Lähteet: Varusteleka, Finn-Savotta PUSKARADIO ASE-AMI 34600 Ruovesi P. lantiovyö on kiinnitetty mollella kiinni reppupussiin. Yli 60 prosenttia kaikista todetuista rikkeistä liittyi kalastukseen. Tarkastuksia tehtiin yli 2 000. – Olkaviilekkeiden säädöt hoidetaan tikapuusoljilla, jotka on valmistettu Delrin-erikoismuoviseoksesta. Kiristyshihnat on varustettu pikalukoilla ja ne ovat irrotettavat, sekä vapaasti säädettävät lyhentäjäsolkien avulla. Jos taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä saa tietoonsa, että aseita säilytetään taloyhtiössä vastoin ampuma-aselain säännöksiä, heidän kannattaa Pynnösen mukaan kehottaa asukasta siirtämään aseensa välittömästi lain mukaiseen säilytyspaikkaan. Lisäksi ase voidaan takavarikoida, tuomita valtiolle menetetyksi ja jopa hävittää välittömästi poliisin toimesta, Pynnönen sanoo.. – Jääkäri-rinkassa on uusi kantojärjestelmä. Yleisin laillisuusrike on aseen kuljetus ilman suojusta tai puutteellisesti suojattuna ajoneuvossa. ASEET ASE-AMILTA NYT EDULLISESTI! Katso netistä. Soljet kestävät rankkoja olosuhteita, iskua ja jopa pakkasta. Rinkan käsinhitsatun DUR-alumiinisen tukirangan kiinnitys liivikantoon tapahtuu molle-lenkeillä. Joka kymmenes kaikista tarkistetuista oli tehnyt jonkin valvontarikkeen. Metsähallituksen 12 erätarkastajan lisäksi valvontaa tekivät Metsähallituksen 14 määräaikaista valvojaa
Palvelussa esitetään, missä ruudussa pannoitettu susi on ollut viimeisimmän paikannuksen mukaan. Tänäkin syksynä metsästäjien tuoma hyöty vähittäiskauppoihin on toistasataa työpaikkaa, samoin majoitusliikkeisiin. Aluetalouslaskelmat perustuvat Metsähallituksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksiin eränkävijöiden rahankäytöstä. Retkellä oppilaat tutustuivat talousmetsään opetussuunnitelman mukaisesti. 88 PUSKARADIO Vuorokausilupia 85 000 Koululaiset metsässä n Metsäja ympäristöalan ammattilaiset ja opiskelijat järjestivät jälleen koululaisten metsäviikon pääkaupunkiseudun alakouluille. Se järjestettiin nyt 16. Pantasusien paikannustietojen avaamisella pyritään vähentämään erityisesti susien aiheuttamia koiravahinkoja metsästyskauden aikana. Samalla tutustutaan riistanhoitoon ja luonnonsuojeluun, nähdään vuodenaikojen vaihtuminen sekä suomalaisen luonnon monimuotoisuus. Tienkäyttäjät osaavat kertoa riskipaikkoja ja saavat metsästäjiltä viime käden tietoa metsästyksestä. Suomen Motoristit toivoo, että metsästyksestä varoitetaan teiden varsilla näkyvästi ”metsästys käynnissä” -kyltein. Palvelusta löytyy myös kesän pantaseurantojen perusteella tehty kartta susien reviireistä. SMOTO näkee selväksi parannukseksi sen, että metsästyskausi on aikaistettu alkamaan vahtimalla 1.9. Sen toivotaan kasvattavan peurasaalista alkusyksyllä ja pienentävän peurojen määrää ennen loppusyksyn kolarisumaa. Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 8.9.2017 Pantasusien paikannukset n Luonnonvarakeskuksen (Luke) Riistahavainnot.fi-palvelussa näkyvät jälleen pantasusien paikannustiedot. Metsähallituksen metsästysalueiden merkitys alueiden talouteen oli viime vuonna 29 miljoonaa euroa. Metsästäjät ovat hankkineet valtion maille 85 000 vuorokausilupaa kanalintujen metsästykseen tälle syksylle. Maaliskuun ja elokuuhun välisellä ajalla paikannustietoja ei esitetä suden lisääntymisajan vuoksi. Kartan avulla metsästäjät voivat hahmottaa alueet, joissa on mahdollista kohdata susia. Koululaisten metsäviikko oli osa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa. 09-413 97 300 Ase&Erä -lehden syksyn 2017 teemat 7/2017 VHF:t, PMR:t ja muut viestintäjärjestelmät Maastoajoneuvot ja mönkijät Puukot, veitset ja riistan käsittelylaitteet Riistaruokien käsittely, säilytys, valmistus, reseptit jne Valaisimet, ruoanvalmistuslaitteet, termokset 8/2017 Kovan kelin jahtivarusteet Käytetyt aseet ja varusteet Aseiden ja varusteiden huolto ja säilytys Joulunajan lahjatavarat; mm. Eränkävijät myyty maailmalle n Ylen Eränkävijät-sarjan ensimmäinen tuotantokausi on myyty 30 maahan. Lisäksi eläimen tulee olla GSM-kuuluvuusalueella, jotta panta pystyy lähettämään paikannustiedot. Metsässä tavattiin asiantuntijoita, nähtiin hakkuukone työssään ja tutustuttiin metsästä saataviin tuotteisiin. Myydään. Hirvieläinkolarien vähentämisessä auttavat myös tienpitäjän keinot, kuten varoitusalueet, nopeuden rajoittaminen, tienvarsien raivaaminen näkyvyyden parantamiseksi sekä riista-aidat suurimmilla teillä. Tämä edellyttää, että eläin on paikannushetkellä riittävän avoimessa maastossa, jossa paikannus onnistuu. Suomeen se saapui Minnesotasta. Palvelussa kerrotaan, mikäli paikannus on yli kaksi viikkoa vanha. Ensin vain muutama peura n Suomen 70 000 valkohäntäpeuran kanta polveutuu vain muutamasta, lahjana saadusta yksilöstä Laji esiintyy luontaisesti vain Pohjoisja Etelä-Amerikassa, mutta sitä on siirretty Karibian saarille, Uuteen-Seelantiin ja T?ekkiin. tilaukset@karprint.. Reitillä oli erilaisia tehtäviä, kuten taimien istutusta ja metsän monimuotoisuuden määritystä. Vaikka lupamäärä voi kuulostaa suurelta, siinä on pientä laskua viime vuosiin nähden. p. kerran. Lahjoituksen tekivät Yhdysvaltoihin muuttaneet suomalaiset siirtolaiset. Sen järjestivät yhdessä noin 20 pääkaupunkiseudulla toimivaa metsäja ympäristöalan organisaatiota. n Syyskuun 10. kirjat, hatut, torvet, taskumatit A&E Pörssi Ase&Erä -lehden PÖRSSI-ilmoituspalsta on lehden tilaajille maksuton. – Monet eläimet liikkuvat usein ryhmissä, joten vaikka yksi olisi jo mennyt tien yli, muita saattaa olla vielä tulossa. Sarjassa seurataan neljän eri puolilta Suomea kotoisin olevan eränkävijän tarinaa metsästyksen ja kalastuksen parissa. Peuroja suositellaan metsästettäväksi erityisesti kolarialttiiden tieosuuksien läheisyydestä. Talousmetsän kierto -teemalla järjestetty tapahtuma oli suomenkielinen kolmen päivän ajan. Kyltit ovat tehokkaita varoituskeinoja, koska ne nähdessään tienkäyttäjä osaa olla erityisen varovainen. Vaikka havaintojen päivittyminen on automatisoitua, Luke muistuttaa, että ajoittain ilmenee myös palvelimen tekniseen toimintaan liittyviä ennakoimattomia viiveitä havaintojen päivittymisessä Motoristit huolissaan n Suomen Motoristit ry (SMOTO) on huolissaan peuraonnettomuuksien määrästä ja toivoo, että yhteistyössä metsästäjien kanssa onnettomuuksia voidaan vähentää. Vaikka metsästäjät liikkuvatkin tänä syksynä vähemmän, eränkävijöille myytävät luvat hyödyttävät monia elinkeinoja. Neljäntenä päivänä kieleksi vaihtui ruotsi ja otsikoksi Ekonomiskogens kretslopp. Pantasusien paikannustietoa esitetään palvelussa helmikuun loppuun asti. Näin ilmoitat pörssissä: Laadi lyhyt ilmoitusteksti ja lähetä se joko postitse Ase & Erä / Pörssi, 03150 Huhmari tai sähköpostilla aseera@karprint.?. SAVO-SET OY Palveluhakemisto Tilaa ASE&ERÄ www.asejaera-lehti.. Peuralajin historia Suomessa merkitään alkavaksi päivälleen 83 vuotta sitten, jolloin yksi uros ja neljä naarasta sijoitettiin Laukon kartanon tiluksille Vesilahteen. Palstalla julkaistaan vain lehden aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Seurannassa on yhdeksän sutta. Verkkopalvelussa ei esitetä eläimen tarkkaa sijaintia, vaan Suomi on jaettu 5 x 5 kilometrin ruutuihin. Myöhemmin kantaa täydennettiin toisella pienellä peuralaumalla. Tavoitteena on, että kunkin suden paikannushavainnot päivittyvät palveluun seitsemän tunnin välein. Metsästysasiakkaiden merkitys alueille oli 182 työpaikkaa. Vielä neljä vuotta sitten – lintukantojen ollessa paremmat – Metsähallitus myi 131 000 vuorokausilupaa kanalintujen metsästykseen valtion metsästysmaille. – Metsästäjät tuovat työtä kauppoihin ja majoitusliikkeisiin, jotka sijaitsevat kohdemaakunnassa eli siellä, minne metsästäjät hankkivat Metsähallituksen luvan, erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen sanoo. Suomalaista luontoa ja eräkulttuuria esittelevä sarja on ostettu muun muassa Ranskaan, Sveitsiin, Venäjälle, Turkkiin, Marokkoon ja Tunisiaan. päivänä käynnistynyt kanalinnustuskausi on tärkeä etenkin syrjäseuduille: metsästäjät tuovat alueille 180 työpaikkaa, selviää Metsähallituksen teettämässä tutkimuksessa. Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi syyskuun alkupuolella järjestetty tapahtuma oli yhteinen Helsingin, Espoon ja Vantaan 5.-6.-luokkalaisille. Myytyjen lupavuorokausien määrä tulee vielä hieman nousemaan. Vaikka suosituimmille alueille metsästysluvat voivat loppua pian myynnin alettua, edelleen on paljon alueita, joissa lintukannat ovat kohtuulliset ja joihin lupia on vielä jäljellä. Suomessa on tällä hetkellä 70 000 peuraa. Ohjelma leviää ulkomaille nimellä Love of the Wild. – Meillä kestävyys on kaikki kaikessa. Metsästyksen vaikutus on merkittävä, vaikka tänä syksynä kanalintulupia on myyty viime vuotta vähemmän. Silti valtion maille riittää kohtuullisesti lupia tänäkin vuonna innokkaimmille pyytäjille, ylitarkastaja Ahti Putaala Metsähallituksesta sanoo. Mukana metsällä on pudasjärveläinen pariskunta Antti ja Sanna Kokko sekä lyhytkarvaiset saksanseisojat Navajo ja Suokukka. Lupakiintiöt asetetaan vuosittain tuoreiden riistalaskentojen edellyttämälle tasolle. Pannoitetut sudet asustavat Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja PohjoisPohjanmaalla. Kolme urosta kuoli matkan ja sen valmistelun aikana. SMOTO toivoo, että metsästysseurat ja moottoripyöräkerhot tapaisivat toisiaan paikallistasolla, jolloin molemmin puolisesta paikallistuntemuksesta on hyötyä
tilaukset@karprint.. 89 Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 61€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. 09-413 97 300 Ase&Erä -lehden syksyn 2017 teemat 7/2017 VHF:t, PMR:t ja muut viestintäjärjestelmät Maastoajoneuvot ja mönkijät Puukot, veitset ja riistan käsittelylaitteet Riistaruokien käsittely, säilytys, valmistus, reseptit jne Valaisimet, ruoanvalmistuslaitteet, termokset 8/2017 Kovan kelin jahtivarusteet Käytetyt aseet ja varusteet Aseiden ja varusteiden huolto ja säilytys Joulunajan lahjatavarat; mm. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Määräaikaistilaus 68€ www.lehtiluukku.. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Näin ilmoitat pörssissä: Laadi lyhyt ilmoitusteksti ja lähetä se joko postitse Ase & Erä / Pörssi, 03150 Huhmari tai sähköpostilla aseera@karprint.?. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy AS E & ER Ä Info AE So pim us 50 03 50 5 Van ha tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun SAVO-SET OY Palveluhakemisto Tilaa ASE&ERÄ www.asejaera-lehti.. Palstalla julkaistaan vain lehden aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. p. Myydään. kirjat, hatut, torvet, taskumatit A&E Pörssi Ase&Erä -lehden PÖRSSI-ilmoituspalsta on lehden tilaajille maksuton. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen)
Ehkä taas ensi syksynä, ehkäpä. O n havaittu, ettei vuoden tai kahden paremmin onnistunut metsäkanalinnun poikastuotto vielä kerro kannan pitkäaikaisesta elpymisestä mitään. Telkkää ei enää näy. Tehdään niitä vastuullisia ja kestävän riistanhoidon kannalta oikeita päätöksi. Tietenkään ne eivät ole eksaktia tiedettä ainakaan siihen saakka, kunnes jokainen metsäkanalinnun poikanen saa niskaansa mikrosirun, mutta ne perustuvat luonnonystävien ja riistanhoidon harrastajien parhaaseen tutkimukseen. 90 L ammen pinta on aivan tyyni. M onin paikoin muualla Suomessa taatan perinnehaulikon lahjaksi saanut nuori poika tai tyttö joutuu näkemään vain unta siitä, koska – tai josko milloinkaan – pääsee pudottamaan riistalintujen kuningasta papan hyväksi kehumalla haulikolla. Nokan naksahdus ja kurkku on huuhdottu. Lajin on saatava olla rauhassa, aivan luonnon ehdoilla vuosikausia, jos huonoksi mennyt suunta halutaan saada kääntymään pysyvästi. Kostaakseenko. Katsojan sisimmässä ailahtaa lämpimästi jotain menneestä, repeytyneistä housunpolvista, kananmunasodista, naapurintytön leteistä. Tunturilintukannat ovat romahtaneet jopa kymmenesosaan mahtivuosistaan: riekon kannat ovat Oulun läänin eteläpuolella romahtaneet olemattomiin ja pohjoisen lintu kiiruna on Suomessa uhanalainen, ja siksi rauhoitettu laji. Siellä tehtiin jo 2000-luvun alussa porukalla päätöksiä, että annetaan homenokkien rauhassa pesiä ja lisääntyä. Jotain yhtä kevyttä ja huoletonta kuin lammessa olevan telkän kisailu. K oko 2000-luvun aikana alueelliset metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset ovat vapaaehtoisesti rajoittaneet esimerkiksi Etelä-Suomessa aina vain harvinaisemman metson metsästystä saaliskiintiöillä ja muilla rajoittavilla menetelmillä. Ah, mitä vapautta. Katsoja nousee välittämättä risujen katkeavista äänistä kuin pelästyttääkseen linnun tahallaan. Valkoiset vaahtopäät ympärillään lintu hiljalleen lipuu veden pintaa. Vanhimpien laskentatulosten pohjalta kanalinnuistamme ainoana pyyn kanta on säilynyt vakaana eikä maan kokonaiskanta ole vähentynyt olennaisesti. Lähestyvä ”kränkätys” kertoo myöskin telkän tulleen ihailemaan lammen pinnalla liikkuvaa ”keijua”. Mitä nyt! Salamannopea liike, ja tupsu on linnun nokassa. Rannan kaislikosta irronnut tupsu keinahtelee uneliaasti kohti telkän jättämää kuplavanaa. ”Pul, pul”, ja jälleen on musta päälaki näkyvissä. Teeren kokonaismäärä on pudonnut Suomessa noin kolmannekseen, metsoista on jäljellä vain neljännes, EteläSuomessa vielä sitäkin vähemmän. Tästä metsästäjäsukupolvesta on kiinni se, mitä lapsenlapsemme voivat ja saavat tulevaisuudessa metsästää – vai saavatko mitään. Siksi, että perintö siirtyisi ja toisekseen, ettei suvun perinnekalu jäisi seinännurkkaan tai unohtuisi kokonaan. Nokkaansa naksautellen ja päätään heitellen telkkä yrittää sada selkoa tunkeutajasta. Ei ole sattumaa, että eräissä pohjoisen ja itäisen Uudenmaan kunnissa metson metsästys on jälleen sallittua. Katsoja ihmettelee, hän olisi voinut vaikka vannoa, että noina hiljaisina hetkinä lammella hän oli ”keskustellut” telkän kanssa. On hiljaista, rauhallista, katsojalla tunne suuresta yhtenäisyydestä kaiken ympärillään olevan kanssa. Aah....tuoksuupa hyvälle. Elokuun illan lämpö huokailee rantakaislikossa. Suo levittää tuoksuaan ja rannan kasvillisuus aivan kuin kurottaa kohti järven kosteutta. Jäikö joku kutittamaan. miltä ihmeen laineelta . Pirulainen ei kai se sitä nyt syö. Hetken kuuluu siipien räpinää ja vastustelevaa ääntelyä veden muuttuessa hetkellisesti myrskyn silmäksi. Kuinka vaivattomasti se siirtyy laineelta toiselle... Olisihan tuo joskus itsellekin hyvä, siirtyä kevyesti laineesta toiseen, asiasta toiseen ilman huolen häivää. sästäjät itse, vailla viranomaisten määräyksiä tai painostusta. Se, mitä vaarin perintökalulla tulevaisuudessa tehdään, riippuu pitkälti riistanhoidon asiantuntijoiden, lainlaatijoiden sekä maaja metsätalousministeriön ratkaisuista – mutta yhtä paljon myös meistä metsästäjistä itsestämme. Ei sentään. Taivaalta kaartaa telkkä laskeutuen kohahtaen lammen mustaan syliin. Ei sentään, kukinnon jäänteet hailahtelevat pinnalla revittyinä. Kentällä on herännyt huoli, kun metson törähdyksiä ei ole enää kuultu, tai homenokkia ei ole kukaan nähnyt ja siksi kannan on päätetty antaa elpyä vailla metsästykseen perustuvaa harvennusta. Telkkä kääntyy kohti katselijaa ja päästää voitonriemuisen ”kränkätyksen”, siittäs sait, siittäs sait. Katsoja vilkaisee vielä kerran haikeana telkän perään. Telkkä on pysähtynyt tuijottamaan keskittyneesti ruskeaa ”kukintokeijua”. Siinä, missä pappa aikanaan siirsi ensimmäisen haulikkonsa tai luodikkonsa pojanpoikansa ensimmäiseksi jahtityökaluksi, nykyisin jo – ja tulevaisuudessa enenevässä määrin – myös pojantai tyttärentytär saattaa saada vaarin vanhan aseen jahtiaseekseen. Kohti taivasta kaartaa veden ja taivaan yhdyskappale. Katsojan otsa rypistyy, onkohan alkanut tuulemaan. Naispuolisten metsästäjien määrä kasvaa nopeammin kuin miespuolisten harrastajien, ja ilmiö on ollut vallalla jo vuosikymmenen. n Irma Mikkola Eräänä elokuisena iltana KOLUMNI K uten olemme huomanneet, metsästyksen kuva on muuttumassa naisvaltaisemmaksi, ehkäpä jopa naisellisemmaksi – ja tämä ei ole vähättelevä lausunto. n Antti Kauranne PAKINA. Siksi metsästäjien tekemät vapaaehtoiset päätökset jonkun harvinaiseksi huvenneen metsäkanalintulajin jahdin rajoittamisesta ovat hienoja päätöksiä ja kertovat hyvää suomalaisista metsästäjistä, niin naisista kuin miehistäkin. Katsoja unohtaa hetkiseksi telkän ja keskittyy mietteineen ruskeaan kukintoon ja sen keinahteluun. Katsojan silmä lepää linnussa joka lienee luotu veden ja taivaan yhdyssiteeksi, lentäväksi vapauden unelmaksi. Päätöksen ovat tehneet metHaulikko taatalta tyttärelle Tänä syksynä haulikot paukkuvat enemmän jalallisten kuin siivekkäiden lajien perään, sillä lintujahtia on – aiheellisesti – rauhoitettu. Olla vain kohtalon tuulien keinuttama. Tämä vaatii luonnon tuntemusta ja metsästyksen riistanhoidollisen luonteen kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja hyväksymistä. Iloisesti pulputtaen nousevat vesirenkaat pintaan. Mutta jos tämä ei olekaan ollut riittävää. He olivat ymmärtäneet toisiaan, jopa taistelleet keskensä, kuinka inhimillistä. M inisteriö asettaa joka vuosi tuoreimpiin ja parhaimpiin havaintoihin perustuvat, asiantuntijoiden tekemät metsäkanalintujen metsästysrajoitukset ja rauhoitusajat eräihmisten, eli itsekin metsästystä harrastavien riistakolmiolaskijoiden tekemien alueellisten havaintojen mukaan. Koska pystymme niihin. Vilkaisee hetkeksi rantaan päin, kuin vaatien katsojalta selitystä oudosta tunkeutujasta. Sitten hiljaisuus
(02) 242 2123 www.myllyposti.fi myynti@myllyposti.fi Leonardin lihamyllyt metsästäjille ja poromiehille sekä kotikäyttöön hyvän ruoan ystäville. hinnat sisältävät alv. Teclan laiteilla onnistuvat myös pitkät tyhjiöpakkaukset esim. Testattu ja sertifioitu (NSF International). Myllyposti, Lallin teollisuusalue Yrittäjäntie 9 21870 RIIHIKOSKI puh. kalalle, sisäja ulkofileille sekä makkaralle. Sisältää reikälevyn 4,5mm + terä RST. Sivusta sulkeva tyhjiöpakkaaja on kammiokonetta edullisempi sekä ketterämpi. Kaikki materiaalit ovat steriloitavissa ja kestävät hyvin iskuja, syövyttäviä aineita ja korkeita lämpötiloja. 330,00 € NOTKEA FILEVEITSI 22 CM KAPEA PALOITTELUVEITSI 14 CM NOTKEA/KÄYRÄ PALOITTELUVEITSI 13 CM 32,00 € 24,00 € 24,00 € TCL JUMBO Hinta 349,00 € UUTUUS TCL 300 Hinta 360,00 € TCL 330 Hinta 490,00 € TCL 3302 Hinta 549,00 € UUTUUS Uritetut pussit vahvuus 100 my 15x 30 cm 25,00 €/100kpl 20x 30 cm 30,00 €/100kpl 25x 35 cm 35,00 €/100kpl 20x 40 cm 35,00 €/100kpl 20x 50 cm 40,00 €/100kpl 28x 40 cm 40,00 €/100kpl 30x 50 cm 45,00 €/100kpl Uritetettu letku (2 rl/pkt) vahvuus 100 my 20x 600 cm 12,00 €/12 metriä/pkt 28x 600 cm 15,00 €/12 metriä/pkt. Täydellinen terän ja kahvan yhteensopivuus – hygieeninen. Saumausleveys 300 mm Säädettävä saumausaika. TECLA TYHJIÖPAKKAUSLAITTEET Hinta alk. Terä ruostumatonta terästä. LIHAMYLLY LEONARDI Saatavilla monipuolinen valikoima VAKUUMIPUSSEJA suoraan valmistajalta NOPEA TOIMITUS -veitset Kahva polypropeenia ja lämpömuovattua kumia. Laserilla painettu logo ja tuotekoodilla merkitty terä