Koiralle kello kaulaan ja turvaliivi päälle Miska uusi riistakoiravoittonsa Pienpetoloukut kävivät kaupaksi huutokaupassa Houkutuspilleillä hupia ja hyötyä Yhä useampi nainen käy lintuja hirvimetsällä Ase-esittelyt: l Winchester Super X Pump Defender l Glock 17 Gen 4 l Savage 93 FSS .22WMR. 7 – 2016 7,50 6,90 Suden suojelulla metsästys alas
aito Gore-tex puku! 369,149 95 199 50 99,69 95 199,ylivoimaisen laajoista valikoimista www.HHsport.. pitkäikäinen viking Korkea, hyvin tukeva ja kaiken kestävä Viking Hunter on klassinen nahkainen metsästyssaapas, joka auttaa jaksamaan raskaimmankin kuorman kanssa pitkillä jahtikierroksilla. poistohintaan säästä 28% 49 95 vettähylkivä pintakangas
Markkinoiden kevyin paino vain 125g 699,169,ruotsalaista laatua 299,269,alensimme hintaa Weaver jalustaan. www.HHsport.. Piste 2MOA Paino: 137g 169,nopea 6,5x55, 308 ja 9,3x62 799,89 95 29 95 37 90 2190,ylivoimainen 7 vuoden takuu se halutuin TAKUU 5 VUOTTA, SISÄLTÄÄ MYÖS JALAT. Tarjoukset voimassa 31.10.2016 saakka Tilaa ostoksesi suoraan kotiovelle helposti verkkokaupastamme osoitteessa HHsport.
Tätä mieltä ovat metsästäjät. Sisältö 7/2016 24 Tavaraa kaupan Etenkin pienpetoloukut kiinnostivat huutokauppaväkeä Hollolassa. 30 Nopeat karhujahdit Karhujahdeissa ei metsästäjien aika käynyt pitkäksi. 38 Tarkkana pyymetsällä Pyytä on lupa metsästää myös pienikaliiperisella luodikolla. 66 Sota-ajan aseet Sota-ajan ase-esittelyssä tarkka-ampujakivääri m/28, kranaattikonekivääri ja hakaeli väkipyssy. 43 Käytetyt aseet Käytetyt aseet tekevät kauppansa. Poikueita ei näkynyt. 53 Aseuutuuksia Aseuutuuksista esittelyssä Savage 93 FSS, Glock 17 Pro Gen 4 ja Winchester Super X Pump Defender. 18 Metso jäi saamatta Padasjoen Vesijaolla metsokanta on voimistunut ja kestää metsästystä pienessä määrin. 10 Viikko Lapissa Viikon linnustus Lapissa toi yhden metson ja yhden riekon. 14 34 Mari Skogberg järjestää vuosittain hirvijahdin naisryhmälle.. Voiton vei saksanseisoja Miska. Myytävänä oli riistakeskuksen Laitilan toimipaikan irtainta. 12 Susi ja koira Moni metsästyskoira on päätynyt suden suuhun. 27 Metsäkauriskannat Metsäkauris vahvistaa kantaansa monin paikoin. Monin paikoin suurin osa kaatoluvista käytettiin heti jahdin alkupäivinä. 76 Metsästys alas. 58 Sotamuseo kiinni Valtakunnallinen sotahistorian keskusmuseo, Helsingissä sijaitseva Sotamuseo, joutui sulkemaan perusnäyttelytilansa ovet. Susikellot ja -liivit olivat tarkassa syynissä Salossa. Suden ja koiran suhde on arvoitus tutkijoille, mutta jotain sentään tiedetään. Se vaatii kuitenkin harjoittelua. 50 Pillin hyödyt Houkutuspilleillä oppii matkimaan riistaeläinten ääniä. 74 Sudet repivät koiran Koiransa susille menettänyt metsästäjä ei voi ymmärtää valtion salamyhkäistä korvauspolitiikkaa. Riistakoirassa sijoittunut koirakko FI KVA Gironin Telamiina ja ohjaaja Juha Peltonen oli mukana finaalissa iloisella asenteella. Lounaisimmassa Suomessa kaurisjahti käy jo työstä. Susia suojellaan metsästyksen kustannuksella. Kuva: Raimo Polvi 6 SusiAita-hankkeen koordinaattori Antti Rinne antoi rapsutuksia liivimannekiinina toimineelle koiralle. 4 6 Riistakoira 2016 Mannermaisten kanakoirien mestaruuksista kilpailtiin Pudasjärvellä. 14 Koirien suojaus Koirat halutaan suojata susien hyökkäyksiltä. 34 Naiset metsälle Naismetsästäjät ovat syksyllä lintuja hirvijahdeissa. Osuma-ala on niin pieni, että tarkkuus ei kaikilla ampujilla riitä
Samaan ovat päätyneet monet metsästäjät. Ja jos kansallisesti siihen olisi puututtu, kirjoittajat kirjoittaisivat mahdollisesti viestinsä naapurimaiden puolella, tuskin kuitenkaan Venäjällä, jossa sananvapaus lienee rajoitetumpaa kuin meillä länsimaissa. Sen tarkotuksena tulee olla samat säännökset kuin hyvin toimivalla suomalaisella painovapauslailla on ollut miltei koko Suomen itsenäisyyden ajan. – Suomalaisen tutkimuksen, muotoilun sekä yritysten osaamisen avulla voimme hyödyntää uusiutuvia luonnonvarojamme entistä kestävämmin ja ekologisemmin. Viranomaiset eivät kirjoitteluun puutu – kirjoittelu on laillista niin kauan kunnes se laissa laittomaksi todetaan. Susiasiamiesten verkoston luominen on Metsästäjäliiton mukaan tullut ajankohtaiseksi kasvaneen susikannan aiheuttamien ongelmien takia. Hämmästyttävää, että suomalainen lainsäädäntö ei ole kyennyt puuttumaan asiaan. Susiasiamiehen tehtävänä on tarkkailla alueen susitilannetta, koota tarkkoja tietoja susien määrästä ja susien tekemistä vahingoista, pitää yhteyttä susiasioissa viranomaisiin ja tutkimuslaitoksiin sekä avustaa metsästäjiä sudenkaatolupien hakemisessa. Esimerkiksi Facebookin Susi – suotta vihattu ja vainottu -ryhmälle esitettiin taannoin kysymys, että onko sivu susien suojeluvai metsästyksen vastustamisryhmä. Jos sosiaaliseen mediaan on uskominen, se on sitä. Suomen Metsästäjäliitto toteaa, että liian suureksi paisunut susikanta merkitsee haastetta susipolitiikalle. Pisin karkotusmatka oli yli 25 kilometriä, mutta lukuisista hätistelyyrityksistä huolimatta karhu on aina palannut mehiläispesille.. marraskuuta Helsingin Messukeskuksessa järjestettävien Metsämessujen biotalousosastolla, jonka muotoilijat rakentavat yhdessä maaja metsätalousministeriön sekä sen hallinnon alan organisaatioiden kanssa. Ryhmän pitäjien mukaan kyse on samasta asiasta. Mihin tilanne johtaa. Se ei täytä kunniallista ja avointa tiedonvälityksen muotoa. 5 ?. Internet-aika tuntuu panneen ihmiset suureen epätietoisuuteen. Sitä silti tarvitaan. Kansalaiset odottavat, että susikantaa säädellään kuten muitakin riistakantoja. Onko susien suojelu metsästyksen alasajoa. Syksyn aikana poikkeuksellisen pelottomasti liikkunut karhu on rikkonut alueella kymmenkunta mehiläispesää ja vahingot näyttävät jatkuvan. On tähdättävä siihen, että niin puusta kuin pelloilta saatavien raaka-aineiden jalostusarvo nousee ja kehitämme uusia innovatiivisia tuotteita. Sana on vapaa, mutta se ei voi olla loukkaavaa, toisen kansalaisen vapautta rajoittavaa tai toisen lainkuulaisen kansalaisen toimintaa rajoittava ja pahansuopaisuutta korostava. Kirjoittajat toimivat tunteen ja hengen palossa. Karhu voidaan metsästää Kiuruvedellä sijaitsevilla mehiläispesillä ja niiden välittömässä läheisyydessä. Ase&Erän-lehden lukijat, suomalaiset metsästäjät, saavat lukea internetin palstoilta mitä törkeimpiä kirjoituksia heidän laillisesta harrastuksestaan. Kuinka pitkään sitä joudutaan odottamaan – tuskin enää kauaa. Metsästäjien arvioiden mukaan Ilomantsin hirvikanta ei riitä laskennallisesti edes petojen ravinnoksi yhden vuoden ajaksi. Erityisen vahvasti joudutaan odottamaan painovapauslain laajentamista internetissä tapahtuvaan kirjoitteluun ja viestittämiseen yleensä. Kyseisen propagandasivuston tärkein sanoma on metsästyksen vastustaminen. Karhua on karkotettu useita kertoja mehiläistarhojen läheisyydestä koirien avulla. ”Mehiläiskarhu” aiotaan kaataa S uomen riistakeskus myönsi Pohjois-Savoon poikkeusluvan mehiläisvahinkoja aiheuttaneen karhun pyyntiin. Näillä palstoilla saa yleisesti lukea metsästäjien tappamisista. Pohjois-Savossa asuva metsästystä harrastava seuraa esimerkiksi Susi – suotta vihattu ja vainottu -sivuja. PohjoisKarjalassa hirvi on jouduttu rauhoittamaan kolmen riistanhoitoyhdistyksen alueella ylisuuren petokannan vuoksi. Vahinkoja on tapahtunut myös sähköaidoilla aidatuilla tarhoilla. Tämä selviää 11.–13. Susia saa suojella, mutta eikö sitä voisi tehdä fiksusti ja maltilla, kuten luonnonsuojelijoiden luulisi tekevän. Sananvapaus on saanut sähköisen viestinnän yleistyttyä muotoja, joissa ei perinteisellä painovapauslain noudattamisella ole enää sijaa. Susien suojelijoiden sanotaan ajavan metsästystä tietoisesti alas. Susien tekemät vahingot ovat lisääntyneet koko ajan. Toisten ihmisten kunnioittaminen on hukassa näillä palstoilla. Sitä on kysytty ja joudutaan edelleen kysymään siihen saakka, kunnes ei pelkästään Suomen viranomaiset vaan vähintään EU:n aluetta käsittävä julkisuuslaki saadaan aikaan. Mitä biotalous oikein tarkoittaa. Niitä tuodaan julkii faktatietoina. Suojelijat ja metsästäjät ovat eriarvoisessa asemassa lain edessä: suojelijoiden tappouhkauksia ei ryhdytä peräämään, kun taas metsästäjä olisi vastaavista saman tien tutkinnan kohteena. Suojeluyhdistysten nimissä kirjoitellaan metsästykseen liittyviä kommentteja. Ei ole enää mitään väliä, mitä sanoo ja kenestä, ihmettelee muuan lukijamme lehdelle lähettämässään viestissä. Sitä ne eivät ole eikä niitä oikaista, kun tieto usein on väärää. 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 8–16, p. B iotaloudesta puhutaan paljon, mutta mitä se oikein tarkoittaa ja miten se koskettaa jokaista. Kirjoitettuihin väittämiin on silti aina suhtauduttava vakavasti. Lupa on myönnetty mehiläistarhaukselle aiheutuvien erityisen merkittävien vahinkojen estämiseksi. Itä-Suomen susitilanne S usitilanne on erityisen vaikea itäisessä Suomessa. Viimeaikaiset kirjoittelut internetissä eri otsikoiden alla ovat pahansuopaisuutta, kansalaisten toimintaa rajoittavia ja suorastaan loukkaavia ja suomalaisille harmia tuottavaa. Sananvapaus ja sen käyttö edellyttää tiettyä sivistystä. Kun suojelupuolella paukutellaan mitä tahansa, ikävä kyllä siitä ei ole minkäänlaisia seuraamuksia, toteaa muuan lukijamme. PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. Kun internet on maailmanlaajuinen viestienvälitysjärjestelmä, on meillä pienessä Suomessa vaikeaa saada sen käytölle rajoituksia. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2016 ISSN 1456-7792 Metsästystä saa vastustaa seuraamuksista välittämättä Susiasiamiehet maakuntiin M etsästäjäliitto asettaa susiasiamiehen jokaiseen maakuntaan. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 60 euroa/vuosi Määräaikainen 67 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Metsämessujen biotalousosastolla konkretisoidaan, että biotalous on Suomelle suuri mahdollisuus, sanoo maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen p. Hirveä ravintonaan käyttävän suden ja karhun kannat ovat puolestaan niin vahvat, että hirvimäärä ei tule riittämään petojen ravinnoksi
Kukkonen listaa ominaisuuksia, joita vaaditaan hyvältä koiralta. Nyt mestaruudet ratkottiin metsässä, ja se asetti. Koiran tulee aistia, millainen lintu on vastassa, todella röyhkeä seisoja ei yleensä toimi havumetsälinnuilla. syyskuuta. Valtaosa oli lyhytkarvaisia ja karkeakarvaisia saksanseisojia, mukana oli myös jokunen brtetoni ja pitkäkarvainen saksanseisoja. – Koirat olivat hyviä, mutta myös koulutuksen taso oli korkea. Kilpailun päätuomarina toiminut Mervi Kukkonen pitää Miskan ja Martti Rissasen yhteistyötä saumattomana. 6 Saksanseisoja uusi viimevuotisen mestaruuteensa Riistakoiran voitto Miskalle Mannermaisten kanakoirien mestaruuksista kilpailtiin Pudasjärvellä. L yhytkarvainen saksanseisojanarttu Miska teki historiaa Riistakoira-kisassa. Koira toimi hyvin jokaisella osa-alueella, Kukkonen kehuu. Miska voitti toisen kerran peräkkäin nämä mannermaisten kanakoirien SM-kilpailut. – Kokonaisuus oli todella hyvä. – Koiralla pitää olla saumaton yhteistyö ohjaajan kanssa ja hyvä riistankäsittelytaito. Kisa pidettiin ensimmäisen kerran 65 vuotta sitten. Miska uusi viimevuotisen voittonsa Pudasjärvellä 16.–18. Voiton vei saksanseisoja Miska. Koulutuksen puuttuminen näkyy nopeasti. Korkea taso Mervi Kukkonen pitää tämänvuotisten koirien tasoa korkeana. Viimeksi sama koira on voittanut Riistakoiran peräkkäisinä vuosina 1970-luvulla. Pudasjärvellä kisaan starttasi runsaat 30 seisojaa. Riistakoira järjestetään vuorovuosina peltoja metsä/tunturimaastossa
kkssu Suppasuon Sulo ja Kari Karvonen, Riistakoira 1. Kuva: Raimo Polvi Suppasuon Sulo vesityössä; sorsa löytyi vastarannalta ja tämän jälkeen se tuli hyvällä otteella isännälle. M-15, M-16 FI KVA lkssn Miska ja Martti Rissanen sekä Riistakoira 3. Kuva: Merja Kaivorinne. Kuva: Merja Kaivorinne Riistakoira järjestetään vuorovuosina peltoja metsä/tunturimaastossa. FI KVA lkssu Charleswood Oliver ja Minna Loukusa. Riistakoirassa sijoittuneen FI KVA Charleswood Oliverin ohjaaja Minna Loukusa seuraa tarkkana koiran hakua etumaastossa. Nyt mestaruudet ratkottiin metsässä. 7 Voittajakolmikko: Riistakoira 2
Kuusi finaaliin Kolmantena kilpailupäivänä pidettyyn finaaliin pääsi kuusi koiraa. Miskan omistaja, nilsiäläinen Martti Rissanen sanoo, että voitto oli osoitus siitä, että työ on tehty koiran kanssa oikein. Rissanen kehuu Miskaa niin hyväksi koiraksi, ettei voitto päässyt yllättämään millään lailla. Liikaa painetta Maastoon lähti kaikkiaan 34 koiraa. Se ei hätkähdä minkäänlaisista olosuhteista, ja on erittäin sitkeä. 8 Normaalisuoritus riitti . Kun se tuli meille kahdeksanviikkoisena ja oli kotiutunut, tottelevaisuuskoulutus aloitettiin saman tien. Rissasen mukaan Miskassa ei ole huonoja puolia. – Miska on erittäin riistaintoinen, mutta tekee työtä isännän kanssa. Miskasta tuli Pudasjärven I-tuloksella käyttövalio. n Maija Salmi Finaaliaamuna sunnuntaina starttasi kuusi koirakkoa maastoon. Se astutettiin pian Riistakoiran jälkeen. Lyhytkarvainen saksanseisoja Miska vei jo toisen kerran Riistakoiran voiton. – Se jo kertoo, että Riistakoirassa mukana olevat koirat ovat hyviä. Ilmeisemmin koiriin oli laitettu liikaa painetta, tai kokeneiden koirien oletettiin suoriutuvan tehtävistä harjoittelematta, Kukkonen pohtii. Seuraavaksi Miska jää äitiyslomalle – jos onni suo. Ensimmäisen pentueensa nyt 5-vuotias Miska sai vuosi sitten niin ikään Riistakoiran voittonsa jälkeen. Nämä kaikki yhdessä ovat todiste siitä, että koulutustaso ja yhteistyö ohjaajan kanssa ovat Riistakoiralle kuuluvalla tasolla. – Ne olivat kaikki laadukkaita jahtikoiria. Myös vesityö tuotti vaikeuksia turhan monelle. Omaaloitteinen tiedotus, taitava riistankäsittely sekä rauhallisuus riistatilanteissa tekee metsästyksestä tuloksellista. – Pitäisi tietysti sanoa, että Miska on jalostuksellisesti helkkarin hyvä koira, mutta on sen kanssa tehty kovin töitäkin. – Metsälinnut ovat omanlaisiaan, ja niillä pärjäävät tietynlaiset koirat, Kukkonen summaa. Kisan voittaminen vaatii mukaan juuri oikeaa hetkeä, kuntoa ja myös sitä kuuluisaa tuuriakin, Kukkonen toteaa. Päästäkseen mukaan Riistakoiraan kullakin piti olla plakkarissa vähintään yksi VOI I -tulos. omat haasteensa. Myös kaikki koulutustakin vaativat osa-alueet eli vesi -ja jälkityösuoritukset ja pudotetun teeren noudon Miska suoritti viiden pisteen arvoisesti. Voittajaksi noussutta lk saksanseisoja Miskaa päätuomari kehuu harvinaislaatuiseksi koiraksi. Vaikka Kukkonen pitikin tasoa korkeana, silti turhan monelle nousi tie pystyyn. – Miskalla on tuloksellinen ja itsenäinen haku, jossa yhteys ohjaajan säilyy hyvin. – Ihan normaalin suorituksen se teki, ja se riitti voittoon. Kuva: Merja Kaivorinne. – Toisena päivänä liian monta koiraa köpsähti jälkikokeessa
Kari Vares, Sanna Kokko ja Mervi Kukkonen pääsivät seuraamaan kilpailua aitiopaikalta. Maastossa tehtiin myös 300 metriä pitkä jälkityökoe, jolla testataan koirien kykyä haavoittuneen riistan jäljestämisessä. Kilpailun järjestelyistä vastasivat Oulun kanakoirakerho ja Saksanseisojakerho. Kahden ensimmäisen koepäivän perusteella valikoitui kuusi parasta koiraa viimeisen kisapäivän finaaliin. Toisena kisapäivänä lauantaina oli metsäkokeen lisäksi vesityökoe, jossa koirien on itsenäisesti noudettava vesistön toiselle puolelle piilotettu saalis metsästäjän käteen. Kuva: Kalle Finnilä. 9 – Koiran tulee aistia, millainen lintu on vastassa, todella röyhkeä seisoja ei yleensä toimi havumetsälinnuilla. Kuva: Raimo Polvi Kilpailun kulku n Ensimmäisenä kilpailupäivänä ohjelmassa oli KAER-kokeen maasto-osuus, jossa koira etsivät vuorollaan riistaa osoittaen ne seisonnalla ohjaajajlle. Riistakoirassa sijoittunut koirakko FI KVA Gironin Telamiina ja ohjaaja Juha Peltonen oli mukana finaalissa iloisella asenteella
Erityisen hyvä se on. – Enzo on tosi hyvä lintujenkäsittelijä, eikä tee juurikaan virheitä. Joka syksy hän pakkaa koirat autoon ja lähtee pohjoiseen. Enzo ja Voitto Hännisellä on mukana reissuilla kaksi italialaista seisojaa, bracco italianot Enzo ja Voitto. – Ei tullut kenellekään hyviä saaliita, joitakin lintuja kaikkiaan. M elkoinen osa metsästäjistä kävi linnustamassa Lapin tuntureilla ja vaaroilla alkusyksystä. – Lokka-Porttipahdassa saaliiksi tuli metso ja Tsarmitunturilla riekko. Mukana on yleensä koko perhe; vaimo ja lapset käyvät vaeltamassa Kiilonpään lähellä. Kaikilla alueilla oli huonosti lintuja. Hänninen on käynyt Lapissa kuutena syksynä. Mänttä-Vilppulassa asuva Jani Hänninen on kokenut Lapin-kävijä. Poikueita ei näkynyt. Lokka-Porttipahdan alueella on tullut käytyä joka kerta. Hännisen kanssa oli metsästämässä muutama kaveri, jotka olivat tulleet paikalle asuntoautolla. Koirista vanhempi, 10-vuotias Enzo, on Hännisen luottokaveri metsällä. Monille Lapin-reissut ovat jokasyksyisiä. Sen kanssa metsästäminen on varmaa. Hänninen kävi linnuilla kahden kunnan alueella: Lokka-Porttipahdassa Sodankylässä sekä Kutturassa ja Tsarmitunturilla Inarissa. Muutamia tilanteita oli, mutta tällä kerralla tuli vain kaksi lintua. Kavereiden matkassa ollut pystykorvamies sai yhden metson. 10 Jahtikavereina italialaiset seisojat Viikko Lapin tuntureilla Viikon linnustus Lapissa toi yhden metson ja yhden riekon. Kaikki tavatut linnut olivat pääsääntöisesti vanhoja lintuja, eikä poikueita juurikaan näkynyt
– Se on tosi huono, lintuja ei ole. Hänninen kuuluu lisäksi peuraporukkaan, jossa metsästys tapahtuu pääsääntöisesti mäyräkoirilla. Puolet Hännisen Lapinreissun saaliista. Voitolla puolestaan on kaksi avo-kakkosta; nyt ollaan menossa kokeihin ykkönen tähtäimessä. n Maija Salmi Kuvat: Jani Hänninen. Pienpetopuolelle ja ajometsästykseen on kotona myös kaksi mäyräkoiraa. Tietty pitää hakea niin, että lintujakin löytyy! Lapissa Hänninen yritti saada koirille riistatilanteita. Enzolla on kaer-kokeista yksi voittajaluokan startti, mutta se lopetti tiedottamisen, kun Voitto tuli taloon. – Sen haku on tosi hyvää. Viikko tunturissa ei ole homma eikä mikään Voitolle, joka tunnetaan kovana menijänä. Turhaa täällä on metsään edes lähteä! Hännisellä on treenilintuina omia faasaaneja, joilla pääsee tekemään koirille 1-2 riistatyötä viikossa. Hänninen kävi sorsastuksen aloitusviikon lopulla koirineen sorsajahdissa. Jani Hänninen asuu Mänttä-Vilppulassa, jonka lintutilannetta manaa surkeaksi. – Koirat väsyvät joka tapauksessa loppuviikkoa kohden. 4-vuotias Voitto sen sijaan hakee avoimella kovaa ja laajasti. Nuorempi jaksoi kuitenkin paahtaa koko viikon, se on kova menijä. – Lokka-Porttipahdassa saaliiksi tuli metso ja Tsarmitunturilla riekko. 11 Bracco italiano Heinäaron Brutti Ma Buoni alias Voitto malttaa huilatakin. Myös mäyräkoiria Hänninen manaa kotipuolensa surkeaa lintutilannetta. Kyyhkyjä hän ei metsästä. peitteisessä maastossa, Hänninen kehuu. Kaikki tavatut linnut olivat pääsääntöisesti vanhoja lintuja, eikä poikueita juurikaan näkynyt
Kun ne aikanaan alkavat muodostaa omaa laumaa, ei uuden lauman käyttäytymistä voi ennustaa. Lisäksi koiria katoaa, eikä syy selviä koskaan. Lauma muuttuu Laumat pysyvät tiiviisti omalla alueellaan, mutta yksittäiset sudet saattavat aika ajoin käydä toisella reviirillä. Susi joko haluaa poistaa kilpailijaksi kokemansa koiran reviiriltään tai käyttää sitä ravinnokseen, Heikkinen sanoo. Etenkin hirvijahdeissa koiramies miettii kahdesti, uskaltaako hän laittaa koiransa metsään. Suden ja koiran suhde on arvoitus tutkijoille, mutta jotain sentään tiedetään. Ne saattavat käydä jonkin lauman reviirillä, mutta saavat aika nopeasti lähdön. Yksi laumoista ei ole välttämättä yhtä kiinnostunut koirista kuin toinen. – Meillä on metsästäjiltä tulleita havaintoja, joiden mukaan esimerkiksi hirvijahdissa on nähty susi tai susia, mutta silti koirat ovat saaneet olla rauhassa, sanoo Luken tutkija Samuli Heikkinen. Yksi selitys käytökselle voisi olla se, että vanhat sudet ovat kokeneempia saalistajia ja saavat hankittua ravintoa luonnosta. – Susipopulaatio koostuu omilla reviireillään asuvista laumoista ja yksittäisistä omaa reviiriä ja kumppania hakevista susista. – Jos laumoja on lähekkäin, yksittäiset, reviirittömät sudet sekoittavat pakkaa. Lisäksi on jonkinlaisia viitteitä, että lauman iällä olisi vaikutusta siihen, miten kiinnostuneita sudet ovat koirista. – Jos lauma hajoaa, voi tilanne muuttua. Osa susista kiinnostuu koirista, osa ei Koira kilpailija tai ruokaa Moni metsästyskoira on päätynyt suden suuhun. Arvioitaessa kahden vierekkäisen lauman yksilömäärää vaikeutena voi olla erottaa yksilöt ja laumat toisistaan. Samoin laumastaan lähteneet omaa reviiriä etsivät sudet ovat arvoitus. Kun jotkut yksilöt syystä tai toisesta tottuvat johonkin ravintoon, ne jäävät siihen koukkuun. Toisaalta joskus myös lauman yksittäiset jäsenet saattavat tehdä aika pitkiäkin kierroksia reviirinsä ulkopuolelle, mutta palaavat varsin nopeasti takasin. – Asiaa ei ole juurikaan tutkittu, mutta Suomessa on tietääkseni tehty yksi selvitys, jossa tekijät päätyivät johtopäätökseen, että osa susilaumoista olisi jollain tavoin kiinnostunut koirista, osa ei. – Suden kiinnostus koiriin voi johtua kahdesta tekijästä. 16 koiraa saaliiksi Riistakeskus Pohjois-Karjalan riistapäällikkö Juha Kuittisen mukaan voimistunut susikanta vaikuttaa metsästykseen. Sen sijaan nuorelle ja saalistustaidoiltaan kenties huonommalle sudelle koira olisi helppo ravinnonlähde. Laumat eivät kuitenkaan sekoitu keskenään. Susipari voi saada ensimmäiset pentueensa jo kaksivuotiaana, mutta varmemmin sitä myöhemmin. Susireviirin keskimääräinen koko on noin 1000 neliökilometriä. Tätä johtopäätöstä tukevat osin myös metsästäjien kokemukset. Jonkinasteisesta opitusta käyttäytymisestä saattaa olla kyse. Usein ensimmäinen pentue on pienempi kuin tulevat pentueet. Ulkomaisten tutkimusten mukaan yksittäisten, reviirittömien susien osuus koko kannasta on noin 15 prosenttia. Ilmeisesti susien laumakäyttäytymisessä on Kuittisen mukaan opittuja eroja. Näin voi tapahtua tai sitten ei. Jos alueella on susilaumalla reviiri, eikä koiria häviä, Heikkinen kehottaa olemaan hajottamatta laumaa. – Viime vuonna susien saaliiksi jäi Pohjois-Karjalassa varmuudella 16 koiraa, tänä syksynä on ilmoitettu toistaiseksi yhdestä ajokoirasta. Kyse on vain varmistetuista tapauksista. Susi vaikuttaisi olevan koiria kohtaan jossain määrin samanlainen taparikollinen kuin esimerkiksi karhu hunajan suhteen. 12 Nuori susi lähtee syntymälaumastaan yleensä vajaan vuoden ikäisenä, jolloin se alkaa etsiä kumppania ja omaa reviiriä. J outuuko koira suden saaliiksi, jos osuu sen tielle. Ne laumat, joissa yksilöt ovat nuoria, näyttäisivät olevan kiinnostuneempia koirista kuin vanhojen yksilöiden laumat
Ilomantsissa Lieksassa ja Nurmeksessa ei ole lainkaan hirvilupia tälle jahtikaudelle heikon kannan takia. n Juhani Karvonen. Susi pystyy kaivautumaan verkkoadan alta tai repimään verkon auki, jos aita on heikkotekoinen. – Myös motiivilla voi olla merkitystä. Koira on kohtuullisen hyvässä turvassa piha-aitauksessa, mutta suoja ei ole ehdottoman sataprosenttinen. Jos näin tapahtuu, tilanne voi muuttua. Meillä on metsästäjiltä tulleita havaintoja, joiden mukaan esimerkiksi hirvijahdissa on nähty susi tai susia, mutta silti koirat ovat saaneet olla rauhassa. lauma. Hirvijahti on joskus ennenkin jouduttu jättämään paikoin väliin, koska hirvikanta ei kestä metsästystä. Susi voi tappaa koiran ravintokilpailijana tai napata sen ravinnonhankintamielessä nälkäänsä. – Aivan uusi tämä tilanne ei ole. 13 Susi voi pitää kohtaamaansa koiraa joko ruokana tai reviirillään olevana kilpailijana. Jos alueella on susireviiri, mutta koiria ei häviä, Luken tutkija Samuli Heikkinen kehottaa olemaan hajottamatta laumaa. Osaltaan syynä on alueen susikanta
Myös se, miten ylipäätään voidaan välttää suden ja koiran kohtaaminen, oli vahvasti esillä. Sen aikana on jaettu Salon seudulla tietoa susista sekä etsitty uusia ideoita ja välineitä myös metsästysvahinkojen välttämiseksi ja koirien suojaamiseksi. Niin ikään Tammisaaren lähellä Tenholassa lokakuun alussa. S alossa syyskuun loppupuolella järjestetyssä susi-illassa keskityttiin erilaisiin meneteltiin, miten koirat voidaan suojata susien hyökkäyksiltä. Tapahtumassa esiteltiin erilaisia suojaliivejä ja susikelloa. Susikellot ja -liivit olivat tarkassa syynissä Salossa. Metsästäjiä heistä oli selvä vähemmistö, reilusti alle 20. – Täällä ei puhuta susien suojelusta eikä metsästyksestä eikä oteta kantaa siihen, onko susien määrä oikea vai väärä, painotti SusiAita-hankkeen koordinaattori Antti Rinne. Illan aluksi järjestäjät painottivat, ettei paikalla saa tehdä susipolitiikkaa. Paikalla kaupungintalon valtuustosalissa oli noin 50 ihmistä. 14 Kuinka metsästyskoiran voi suojata susilta. Hanke käynnistyi toukokuun alussa ja kestää vuoden loppuun. Susi-illan järjesti SusiAita-hanke, jossa ovat mukana Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys sekä Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi. Liivi päälle ja kello kaulaan Koirat halutaan suojata susien hyökkäyksiltä
Liivien teho nousee merkittäväksi, koska niillä saadaan arvokasta lisäaikaa, Laine korosti. Noin 15 prosentissa voitiin todeta, että susi ajoi koiraa takaa. – Suurimmassa osassa ei tiedetä, mitä tapahtui ennen hyökkäystä, Niemi painotti.. Syksyn lämpötilat voivat olla haaste, Laine pohti. Kaupungintalon pihalla Laineen koira sai toimia liivimannekiinina. 15 Suojaliivit päälle Susiliiviä pidetään kiinnostavana ja potentiaalisena keinona suojata koiraa susien hyökkäyksiltä. SusiAita-hankkeen koordinaattori Antti Rinne antoi rapsutuksia liivimannekiinina toimineelle koiralle. Ei edes tiedetä, että koira on ollut nokakkain suden kanssa! Pääosin Ruotsista peräisin olevista tiedoista on selvinnyt, että hyökkäyksistä on nähty vain noin kymmenen prosenttia. – Ensin koira katsoi siihen malliin, että tämänkö kanssa täytyy mennä metsään, mutta se tottui siihen pian. Hän oli saanut liivin muutamaa päivää ennen Salon susi-iltaa. Näitä ovat alueen tiedustelu etukäteen, verkostoraportointi eli tiedotus tehdyistä susihavainnoista sekä suojaliivit. pidetty susi-ilta kuului samaan hankkeeseen. Jos kohtaaminen ei pääty hyökkäykseen, sitä on äärimmäisen hankala todentaa. – On kolme merkittävää tapaa suojata koira susilta. Kuinka metsästyskoiran voi suojata susilta. Liivi päälle ja kello kaulaan Marko Laine esitteli susilta suojaavaa liiviä metsästäjät seurasivat tarkkana vieressä. Esimerkiksi ultrakevyeksi kehutulla liivillä on hintaa 175 euroa, selkäpiikein suojattulla liivillä 469 euroa ja sähköliivillä yli 900 euroa. – Se on erittäin hankalaa metsästystilanteissa, koska koira ei ole jatkuvan valvonnan alla. Liivejä on markkinoilla useampia malleja. Hän kertoi kuulleensa siellä paljon hyvää suojaliiveistä. Alunperin ne tehtiin villisikaliiveiksi. Laine käy paljon Ruotsin puolella metsästämässä. Liivi ei tunnu rajoittavan koiran liikuntaa. Suden ja koiran kohtaamiset Riistaeläintieteilijä Milla Niemi kertoi muun muassa suden ja koiran kohtaamisesta. Liiviä oli paikalla esittelemässä salolainen metsästäjä Marko Laine. Laineella on parhaillaan omalla koirallaan susiliivi testattavana
16 Susikello kiersi kädestä käteen. Toisaalta monet laumat eivät aiheuta lainkaan koiratai kotieläinvahinkoja, Niemi kertoi. – Se tiedetään, että kotikoirat ovat lähinnä ravintoa; hyökkääjänä ovat usein yksittäiset sudet. Metsästyskoiran kohdalla asialla on useimmin susilauma. Myös jämtlanninpystykorva ja harmaanorjanhirvikoira ovat usein mukana näissä tilastoissa. – Esimerkiksi pantasusi Jonna tappoi laumoineen 22 koiraa. – Jos susi näkee koiran kilpailijana, se on eliminoitava alueelta. Kohtaamisten lopputulos on yleensä aggressiivinen. Ruotsissa on todettu, että koirat koetaan lähinnä kilpailijoiksi, koska muuta ravintoa on ollut tarjolla runsaasti, Niemi selvittää. Vastaavaan on päädytty myös suomalaistutkimuksessa: metsästyskoirat ovat todennäköisesti enemmän reviirille tunkeutujia, joista on päästävä eroon. Suojauskeinoja Usein käytettyjä: susipuhelin/karttapalvelut jälkien katsominen tutkan käyttö susiliivi susikello Näitäkin voi kokeilla: parfyymi ihmisen virtsa sähköpannat susilla (USA) Kameravaljaiden yleistyessä tähän tullaan Niemen mukaan saamaan enemmän tietoa. – On tutkittu, että suomenajokoira joutuu herkimmin suden hyökkäyksen kohteeksi metsässä, kun taas suomenpystykorvan kimppuun käydään useimmin pihassa. Nykyisin oletetaan, että taiKoiran ja suden kohtaamisten lopputulos on yleensä aggressiivinen. Usein tapettu koira syödään, mutta siinäkin on eroja eri susilaumojen välillä. Ravintoa tai kilpailija Koirat ovat sudelle joko kilpailijoita tai ravintoa. Niemen mukaan suhteellisesti suurimmassa vaarassa ovat ajokoirat, jotka ovat kovaäänisiä ja työskentelevät itsenäisesti ja kaukana isännästä. Susilaumoissa isoja eroja Susilaumojen käyttäytymisessä on isojakin eroja. 71 prosenttia todennetuista kohtaamisista päättyi koiran kuolemaan. Onko rodulla väliä. Salolainen Kari Salonen ei ollut vakuuttunut susiliivien tehosta. Ongelmalaumat voivat käyttää koiria ravinnonlähteenä; Kuhmon laumahan erikoistui viemään koiria pihoilta. Onko koiran rodulla väliä. Koiran sukupuolella ei ole väliä, hyökkääkö susi. Yli 6-vuotiailla koirilla on hieman kohonnut susiriski. Mitkä koirat joutuvat todennäköisimmin suden uhriksi. 71 prosenttia todennetuista kohtaamisista päättyi koiran kuolemaan.
– Susilauma saalistaa usein muutaman lauman ”parteissa”. Ruotsalaisten mukaan tällä on varsin suoraviivainen yhteys. Suden uskotaan kuulevan kellon paljon kauempaa, joten sillä on aikaa ja mahdollisuus väistää kellollista koiraa myös silloin, kun koira lähestyy sitä tuulen alta. – Salon alueellakin on susia, ja se todella puhuttaa Salossa. n Maija Salmi – Pantasusi Jonna tappoi laumoineen 22 koiraa. – Kyllä kahvipöytäkeskusteluissa otetaan susiin lujaa ja kovaa kantaa, mutta mielipiteitä ei tuoda julkisuuteen. Salon riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Kari Salonen oli tyytyväinen susi-illan antiin. Kellojen mahdollisen suojaustehon oletetaan perustuvan karkotusvaiheeseen: metallinen ääni ei kuulu metsän äänimaailmaan ja kertoo sudelle myös ihmisen läsnäolosta. pumus koirien tappamiseen voisi olla perittyä käyttäytymistä. Susikellon mahdollisia vaikutuksia esimerkiksi koiran kuuloon ei tunneta. 17 Susikellot kilkattamaan Kello kaulaan ja pohjoiseen Messinkiset susikellot kiinnitetään koiran pantaan tai liiviin. Ruotsissa jossa on jaettu yli 6000 kelloa ainakin neljä kellokoiraa on joutunut susien hyökkäysten kohteeksi. SusiAita-hanke jakoi Salon susi-illassa kelloja: kaksi meni testattavaksi lemmikeille, kaksi metsästyskoirille. Niemen mukaan todennäköisesti taustalla on parempi ravintotilanne. Susikello on tarkoitettu erityisesti ajaville roduille. Kun susi ottaa koiraa takajalasta kiinni, ei siinä liivi paljoa auta. Salonen sai käyttöönsä yhden jaossa olleista susikelloista. Susikellojen tehosta ei ole tutkimustuloksia. Siitä on havaintoja, että nuorten alfaurosten laumat tappavat suhteellisesti enemmän koiria. Siellä sitten katsotaan, miten se pelittää! Susiliiveihin Salonen suhtautuu epäillen. – Aion laittaa sen saksanseisojalle, kun lähden pohjoiseen. – Olen nähnyt Pohjois-Karjalassa susien tappaman ajokoiran, vaikka sillä oli susiliivi. Myös urossuden iällä on oma merkityksensä. Susimäärä saisi kyllä jo riittää, niitä on täällä ihan tarpeeksi. Koiran pantaan oli kiinnitetty susikellon lisäksi myös vilkkuvalo. Salonen pitää susi-iltoja tarpeellisina, mutta kohderyhmä pitäisi saada isommaksi. Se kuitenkin tiedetään, että täyttä suojaa eivät nekään koirille anna. Kellon ääni kuuluu ihmisen korvaan muutamasta kymmenestä metristä yli sataan metriin riippuen muun muassa tuulesta sekä maaston peitteisyydestä ja muodosta. Mitä useampi porukka, sen todennäköisemmin joku niistä törmää koiraan. Yksi tapaus tiedetään myös Suomesta: sudet tappoivat vuosi sitten susikellollisen ajokoiran jänistyöstä. Toisaalta monet laumat eivät aiheuta lainkaan koiratai kotieläinvahinkoja.. Kellon kilkatuksesta ei uskota olevan haittaa haukkuvalle koiralle. – Nyt puhuttiin asiaa, mutta oletin, että olisi tullut enemmän vastakaikua. Myös lauman koolla on merkitystä. Salonen painottaa, että kyseisissä tapahtumissa ei lietsota mitään kauhua, vaan jaetaan tietoa. Suomessa tapettujen koirien määrä on voimakkaammin riippuvainen susipentueiden vuosittaisesta määrästä kuin Ruotsissa
Kaksikon edessä maastoa haravoi saksanseisoja Friidu, joka linnun havaitessaan jää sitä seisomaan – Koiraa on osattava lukea. – Minusta ne ovat aina yhtä arkoja, naurahtaa Köttö. Paikoin metsästys on kokonaan kielletty. Viime kerralla lintu lähti puusta aika läheltä. Koskinen on yhyttänyt metson miltei joka kerta samoilta paikoilta. Olemus paljastaa käryn.. Ulkopuolisen voi olla vaikea erottaa, mikä innokkaan koiran käytöksessä on Kötön silmissä poikkeavaa. – Tihkusade ja lehdettömät puut olisivat hyväksi. 18 Kanalinnustus alkaa olla harvojen herkkua Metso jäi ”sekunnin päähän” Kanalinnustus on eteläisessä Suomessa harvinaista herkkua. Lehti on edelleen puussa ja ilmakin on poutainen, tosin hieman pilvinen. – Se on saanut käryn, sanoo Köttö. – Häntä alkaa vispata ja innokkuus kasvaa. Kumparetta lähestyttäessä Friidun haku muuttuu määrätietoiseksi, mikä kielii sen saaneen vainun linnusta. Padasjoen Vesijaolla metsokanta on voimistunut ja kestää metsästystä pienessä määrin. V esiajon Erämiesten Heikki Koskinen ja Ari Köttö lähestyvät parinkymmenen metrin välein ketjussa mäennyppylää, jolla kasvaa vanhahkoa sekametsää Padasjoen Vesijaolla. – Metsoja saattaa alla kaksikin. Kumpareelle eivät Friidu ja metsästäjät ole osuneet sattumalta. Olen huomannut, että itselläni syntyy aavistus seisonnasta, vaikken koko lintua näkisikään, Koskinen sanoo. Olosuhteet eivät ole optimaaliset. Kanalintujen sanotaan olevan erityisen arkoja, kun lehdet putoilevat puista. Koskinen oli nähnyt viikkoa aikaisemmin kumpareella ukkometson, jolla lienee pysyvä reviiri alueella
Olen tavannut metson kymmeniä kertoja, mutta vain kerran lintu on lähtenyt sellaiseen suuntaan, että sain sen pudotettua lennosta, Koskinen kertoo. – Sieltä se lähti. Nyt jäätiin ilman saalista. Metsästäjä tuskin metsoa kohtaa kuin erittäin hyvällä onnella, jos metsään lähtee ilman mitään ennakkotietoja, sanoo Koskinen. Köttö kiertää vasemmalta ja Koskinen oikealta. Metson lymypaikka oli tuore. Koskinen pääsee kumpareen etureunalle. Ari Köttö päästää Friidun maastoon.. Jos lintu olisi noussut maasta lentoon aukean suuntaan, olisimme ehkä saaneet sen ammutuksi, tuumii Koskinen. Se saattaa jäädä puuhun istumaan ja päästää metsästäjän ohitseen. 19 Metso jäi ”sekunnin päähän” Iso lintu osaa olla hiljaa Friidu suuntaa kumpareen yli kohden vastakkaista rinnettä. Sen sijaan kymmenen metrin päässä rinteessä on kaksikin aluskavillisuudesta paljaaksi kaivettua Heikki Koskinen, Ari Köttö ja Friidu pääsivät lähelle metsoa. Metsästäjät seuraavat Friidun menoa. Metson jahtaaminen yksin on Koskisen kokemusten mukaan melkoista onnenkauppaa. Metson olinpaikoista pitää olla jotakin vihjettä. Koskinen odottaa Kötön laukausta, mutta sitä ei kuulu. Metso osaa lähteä puusta hyvin hiljaa ja aina pois päin metsästäjästä. Isoksi linnuksi se voi olla aika huomaamaton rungon vieressä kököttäessään. – Yksin kulkiessa on se etu, että lintu päästää monesti hieman lähemmäksi, koska yksi mies saa aikaan vähemmän ääntä, Köttö lisää. Puissa ei ole merkkiäkään yhdestäkään linnusta, mutta hetken päästä kuuluu suhaukseomainen ääni Kötön suunnalta ehkä noin sadan metrin päästä. – Metso voi käyttäytyä tässä tilanteessa aika yllättävästikin. Kahden metsästäjän taktiikka on parempi, koska lintu saattaa toista paetessaan osua toisen tähtäimeen
– Aikaa ampua oli sekunti, mutta Friidu seisoi metso takana aivan ampumalinjalla. Metson reviiriin kuuluu vanhaa metsää ja mieluusti kumparekin. Pakoetäisyys vain kasvaa, sanoo Koskinen. Kankaalla Fiidu saa vainun, mutta lintua ei näy. – Samasta paikasta on ennenkin nousut pyy ilmaan. Ukkometso oli lymynnyt kuopissa, ja sivusta kiertänyt Köttö oli aluksi nähnyt vilahduksen maata pitkin juosseesta metsosta. Kanalinnut ovat monesti melkoisen paikkauskollisia, sanoo Koskinen. – Metso on ollut tässä aamulla, mutta luultavasti lähtenyt matkoihinsa ennen meidän tuloamme, sanoo Köttö. Kumpareista vanhaa metsää ja sopivia soiden reunoja on tarpeeksi eli potentiaalisia reviireitä on runsaasti. Parisataa metriä ennen nuotiopaikkaa tien vieressä kahahtaa ja Koskinen ehtii nostaa haulikon poskelleen. Friidu seuraa ilmavainulla metsoa jonkin matkaa. Friidulle on parissa tunnissa kertynyt noin kymmenen kilometriä, joten tauko on paikallaan. Sen sijaan mättään kupeelta paljastuu jälleen metson rymykuoppa, jossa on höyheniä ja yksi sulkakin. Köttö seurasi Friidua, joka sai metson seisontaan. Metsästäjät ovat kulkeneet noin puolet siitä. Metso käyttäytyi juuri kuten kanalinnut tyypillisesti tekevät. n Juhani Karvonen Vaikka saalis jäisi metsään, makkarat eivät unohdu kunnon jahdista. Mitä ilmeisimmin metso on ottanut hiekkakylpyjä kuopissa Friidun vainutessa sen. Metsä ei ole erityisen vanhaa, mutta Köttö on havainnut metson aikaisemmin alueella. Metsoista ei näy vilahdustakaan eikä oikeastaan mistään muustakaan elävästä närheä lukuunottamatta. Köttö tulee paikalle hetken päästä. Pyykin ehtii kadota paikalta Vesijaolla riittää sopivaa metsomaastoa. 20 kuoppaa. Aika usein kanalinnut pakenevat helposti satoja metrejä juoksemalla. Teeriä ei näy, vaikka Friidu ilmeisesti jonkinasteisen käryn saikin.. – Saalis oli näin lähellä, näyttää Köttö sormillaan noin kahden millin mittaa. Pyy ehtii häipyä tiheikköön ilman kunnollista näköhavaintoa. Tauon jälkeen Koskinen ja Köttö hakevat metsoa mäntykankaalta. – Toisaalta kerran säikäytettyä metsoa on aika turha alkaa ajaa takaa. En tietenkään voinut heti ampua, eikä metso antanut aikaa minulle tai Friidulle siirtyä mihinkään, vaan ampaisi hiljaa siivilleen. Neljän tunnin samoilun jälkeen Friidulla on noin 16 kilometriä takana
– Pintapyyntinä käymme lampun valossa öisin kylän pelloilla ampumassa supia. Teeri ei ole Vesijaolla rauhoitettu, mutta sitäkin seura suosittelee metsästettävän harkitusti. Vielä muutama vuosi sitten kanta oli runsas, eivätkä muutaman kymmenen linnun parvetkaan olleet harvinaisia. Kanahaukoillakin on mitä luultavimmin osansa teerikannan vähentymisessä, tosin kanahaukkojenkaan piikkiin ei voi kaikkea laittaa. Vesipyytäjien saaliiksi on kertynyt vähintään sata pienpetoa. Meillä on miltei joka viikonloppu joku pyytämässä supeja, Koskinen tietää. Vesijaolla kanta on sen verran runsas, että Vesijaon Erämiehet on sallinut ukkometsojen metsästyksen. n Friidulla riitti virtaa, mutta taukokin oli paikallaan. – Alkukesien säät ovat olleet parina viime vuotena sateiset ja kylmät, mikä on saattanut vaikuttaa poikastuottoon ja pesintään. Pääosa pienpedoista on supeja ja enin osa jää loukkuihin. Jos teeriä on, ne eivät ainakaan näyttäydy, sanoo Koskinen. SISÄLTÄÄ glukosamiinia, kondroitiinia & MSM:ää. Jos koira pääsee hyvin haukulle, olisi toisaalta metsästäjän ja koiran mielenrauhan takia ikävää jättää ampumatta. Sellaista tilannetta tuskin tulee, sanoo Heikki Koskinen. Minkkejä jää loukkuihin vuodessa kymmenkunta. Koko tuon ajan pienpetopyynti on ollut aktiivista. Vuosittain seuran M etson löytäminen eteläisen Suomen metsästä ei ole helppoa. Apteekeista ja eläinlääkäreiltä. – Ilman pienpetopyyntiä kanalintukannat eivät ainakaan kasva. Kanalintukantojen ylläpitämisessä kaikkein tärkeintä on tehokas pienpetopyynti. Jos joku alkaisi työkseen kanalintuja ampua, silloin seuran pitäisi siihen puuttua. – Tänä syksynä näin kolme kanahaukkaa yhtä aikaa kaartelemassa saman pellon päällä. – Itse pidän huonoja säitä suurempana syyllisenä heikkoihin lintukantoihin kuin esimerkiksi pienpetojen vaikutusta, uskoo Koskinen. Jos metsästäjä ampuu yhden linnun kaudessa ei se paljon kokonaiskantaan vaikuta. Kannan jyrkkää vähentymistä säätkään eivät täysin selitä, koska aikuisetkn linnut ovat vähentyneet. 21 Pienpetoja, kanahaukkoja, loisia, kylmyyttä... Niitä tulee saaliiksi vuodessa tätä kautta 20– 25 yksilöä. Olemme epäilleet jonkin taudin tai loisen mahdollisuutta, sanoo Köttö. Nivelten hyvinvointiin Ravintolisä nivelongelmaisille ja kovassa valmennuksessa oleville koirille. Kanta on miesten mukaan niin pohjissa, ettei hyvä kesäkään välttämättä riitä nostamaan kantaa merkittävästi. Pakkaukset: 250 ml ja 500 ml oraalisuspensio, 90 tablettia, 400 g jauhe. Arthrofl ex ravintolisävalmisteet sisältävät nivelten aineenvaihdunnalle tärkeitä aineita, jotka auttavat ylläpitämään nivelten hyvinvointia. Luolakoirapyyntiä koetamme nyt elvyttää nuorella koiralla. 03 630 3100 vetmedic@vetmedic.. VET MEDIC ANIMAL HEALTH OY PL 27, 13721 PAROLA Puh. – Emme ole halunneet kokonaan kanalintujahtia kieltääkään, koska meillä on hyviä koiria. jaon Erämiehet on vuosikausia pyytänyt pienpetoja hyvin aktiivisesti niin loukku-, pintakuin luolapyyntinäkin. Metsokanta on viime vuosina vahvistunut ja kestää pienimuotoisen metsästyksen. vetmedic.. Kattavan valikoiman ansiosta jokaiselle koiralle löytyy sopiva valmistemuoto. Koskinen on ollut seurassa viitisentoista vuotta. Tuoteperheeseen kuuluu kolme valmistemuotoa, oraalisuspensio, purutabletti ja jauhe
Meillä on menossa toista vuotta kolmivuotinen metsästysampumakoulutusjärjestelmä eli Metsästysammunnan ABC-koulutus, jota Metsästäjäliitto rakentaa Suomen riistakeskuksen rahoituksella. Kouluttajaksi soveltuu tehtävästä kiinnostunut, metsästyskortin omaava täysi-ikäinen henkilö, jolla on riittävät tiedot ja taidot metsästysammunnasta haulikolla ja kiväärillä sekä halu ja kyvyt uusien metsästäjien kouluttamiseen. Ekman ei usko, että onnettomuuksien määrää voidaan nykyisestä juurikaan painaa alemmaksi. Ekmanin mukaan metsästysturvallisuus on Suomessa ja ylipäätään Pohjoismaissa erittäin hyvällä tasolla. Tyypillisessä onnettomuudessa metsästäjä ampuu itseään varpaaseen. Puolet onnettomuuksista tapahtuu metsästäjälle itselleen, puolessa jollekin ulkopuoliselle taholle. Valtakunnallinen vapaaehtoinen ampumakoulutus on tarkoitettu erityisesti kaikille metsästäjätutkinnon juuri suorittaneille, mutta myös jo aikaisemmin harrastuksensa aloittaneille. Määrä on ollut pitkään vakio. Kuolemaan johtaneita turmia sattuu vuosittain 0–2. S uomessa tehdään vuosittain 5,5 miljoonaa metsästystyötuntia. Koulutuksen käyneet saavat Metsästysammunnan ABC-kouluttajan statuksen, heidät kirjataan kouluttajarekisteriin ja he ovat oikeutettuja järjestämään jatkossa itsenäisesti koulutuksia noudattaen valtakunnallisesti vahvistettua Metsästysammunnan ABC-formaattia. Oranssi päähine tietysti loistaa vaaleana kaukaa linnun silmiin, mutta toisaalta värillä ei ole merkitystä, jos metsästäjä liikkuu itsekin. Valtakunnallisen järjestelmän rakentaminen on aloitettu nyt kouluttamalla jokaiseen piiriin Metsästysammunnan ABC-kouluttajia. Jos niissä sattuu parikymmentä onnettomuutta, on määrä vaikkapa Etelä-Europpaan verrattuna todella vähäinen, sanoo tiedotuspäällikkö Klaus Ekman Metsästäjäliitosta. Tietysti esimerkki hanhipassissa, jossa metsästäjän tulee pysyä liikkumattomattomana, oranssinen päähine ei ole paras vaihtoehto. – Näkyvyydellä on vähennetty turmia hieman. – Olemme järjestäneet kouluttajakoulutusta, ja ensi vuonna koulutus siirtyy osin jo seuratasolle. Lintu näkee joka tapauksessa liikkeen. Koulutus ja valistus auttaa Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Ere Grenforsin mukaan turmat ovat laskeneet 1960-luvulta saakka. – Niin kauan kuin ihminen liikkuu maastossa aseen kanssa, vahinkoja sattuu. n Juhani Karvonen Sorsastuksessa tulee turmia vaakalaukauksista, jolloin vastarannalla oleva toinen metsästäjä tai ulkopuolinen henkilö voi saada hauleja.. Sorsastuksessa tulee turmia vaakalaukauksista, jolloin vastarannalla oleva toinen metsästäjä tai ulkopuolinen henkilö voi saada hauleja. – Euroopassa ja etenkin Etelä-Euroopassa tilanne on aivan toinen. Linnustuksessa ja sorsastuksessa on viime vuosina alettu käyttää oranssisia päähineitä hirvijahdin tapaan erilaisten maastokuvioisten sijasta. – Koulutuksella on ollut oma vaikutuksensa alenevaan käyrään. 22 Metsästysturmia sattuu Suomessa eurooppalaisittain hyvin vähän Parikymmentä vahinkoa vuodessa Metsästysonnettomuuksia sattuu Suomessa vuosittain parikymmentä
Katso koko mallisto netistä! HUIPPUUUTUUS HIRVIMIEHILLE! BLAZE 3D™ PRO 2.0 HIRVIMIEHEN PUKU UUDISTETTU SUPERSUOSIKKI! Vaativien hirvimiesten jakamattoman suosion saavuttanut puku on päivitetty tälle kaudelle. 152 kg. Ylähyllyllä ja ovessa tilaa patruunoille ja tarvikkeille. 229€ 499,PUKUTARJOUS! vain tai alk. Turvacamo täyttää lain sille asettamat vaatimukset. Paino n. 44€/kk 799,tai alk. OVH 799,SUOMI R20 Erittäin tilava, jopa 20 aseen kaappi. 629,00€ TÄYTTÄÄ ASELAIN VAATIMUKSET SUOSITUT UUDEN ASELAIN MUKAISET ASEKAAPIT KOTIOVELLE TOIMITETTUNA! 199 90 RAJOITETTU 500 KPL ERÄ! vain ETU 29,10€ tai alk. 29€/kk TUNING GTX METSÄSTYSPUKU Kevytrakenteinen Tuning -puku on erinomainen valinta liikkuvalle metsästäjälle. SUOMI R8 Säilytystilaa 5-8 aseelle. Ulkomitat 1500 x 500 x 300 mm, paino tyhjänä noin 130 kg. 35€/kk norm. OVH 899,KAUPAN PÄÄLLE Asekaapin ostajalle Nitecore HC30 otsalamppu + MossyOak asesukka (erikoistarjous) € Arvo 114,80€ OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN! KORKO 0% TILAUKSET www.retkitukku.. 479,SUOMI R8 MAXI Tilaa jopa 8 aseelle. 13€/kk norm. Ovessa ja ylähyllyllä on tilaa patruunoille ja tarvikkeille. 47€/kk 599,50 KPL ERÄ NOPEILLE! vain ETU 30€ tai alk. Ulkomitat 1500 x 650 x 550 mm, paino tyhjänä noin 200 kg. Tilaa myös pitkille aseille, patruunoille ja tarvikkeille. Hyvät tilat tarvikkeille. 429,tai alk. Ulkomitat 1500 x 550 x 400. 25€/kk 499,tai alk. OVH. Ulkomitat 1250 x 500 x 300 mm, paino tyhjänä noin 90 kg. OVH 878,00. Blaze 3D Pro 2.0 on hiottu edeltäjäänsä yksityiskohtaisemmaksi ja toimivammaksi. Ulkomitat 1500 x 550 x 400 mm, paino tyhjänä noin 152 kg. Sisämitat 1490 x 540 x 330. klo 9–18 SUOMI R16 ASEKAAPPI Uuden aselain mukainen, jämerä SIS-hyväksytty asekaappi 16 aseelle. OVH. Katso tarkemmat tiedot verkkokaupasta. 529,SUOMI R16 ELECTRO Elektronisella koodilukolla varustettu 16 aseen kaappi. Erinomainen keveys, Gore-Tex -kalvo ja hyvät säätömahdollisuudet. tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. 29€/kk 749,tai alk
K äyttämätön pienoishirvirata, pohjahinta tuhat euroa ja viidenkympin nousuilla mennään. Ensimmäisenä kohteena ollut hirvirata jää tälläkin kertaa myymättä. Syyskuun huutokauppaan oli paikalle tullut noin 50 henkeä. Pienpetoloukut kiinnostivat Tämän vuoden kahdessa ensimmäisessä huutokaupassa oli ostajia ollut noin sata. Oikea tapa on Ala-Ajoksen mukaan huutokauppa, jolloin tavarasta pääsee eroon avoimuusperiaattella. Myynnissä on Suomen riistakeskuksen Laitialan toimipisteen irtainta laidasta laitaan. – Uteliaisuuttani tulin tänne, mutta ainahan sitä voi katsoa, jos Käyttämätön pienoishirvirata laitteineen jäi myytäväksi seuraavaan huutokauppaan. Ketun tai supin pyydystämiseen tarkoitetut loukut on valmistettu Laitialan toimipisteessä.. Lisääkin on luvassa, sillä Laitialaan on kertynyt 34 vuoden aikana huomattava määrä käyttökelpoista tavaraa, josta riistakeskus haluaa luopua ennen Laitialan toiminnan päättymistä. – Se on laitettava myyntiin nettisivustolle, kun ei se tässä tunnu menevän, toteaa Suomen riistakeskuksen Laitialan jälkihoitohankkeen projektipäällikkö Ilkka Ala-Ajos. – Emme hyväksy ennakkotarjouksia ja vähintään ennalta määrätty tavoitehinta on maksettava. Myytävänä oli riistakeskuksen Laitialan toimipaikan irtainta. 24 Riistakeskuksen Laitialan alasajo on käynnissä Tavarat pois huutokaupalla Etenkin pienpetoloukut kiinnostivat huutokauppaväkeä Hollolassa. Mikäli tavaralla ei ole pohjahintaa on meillä oikeus hyväksyä tai hylätä vasarahinta. Syyskuun puolivälissä järjestetty huutokauppa oli järjestyksessään jo kolmas. Ja sitten huutoja, houkuttelee meklari Veikko Seuna huutokauppayleisöä Hollolan Manskivessä. Isossa hallissa on hiiren hiljaista eikä kukaan uskalla oikein liikkuakaan, ettei huutokauppameklari tulkitsisi hihan heilahdusta korotukseksi. – Meillä on paljon erilaista metsästyksen ja riistanhoidon tehtävissä käytettäviä koneita ja laitteita sekä riistan ruokintaja pyyntilaitteita, joista on aika päästä eroon
– Jonkin verran olen meklannut huutokauppoja, lähinnä kolarihirvien huutokauppoja, Seuna kertoo. Tarjolla oli erilaisia kippilautaloukkuja, yleisloukkuja ja muun muassa puusta ja betonista valmistettuKuhmoisista huutokauppaan tulleet Tapani ja Riikka Korvenranta tulivat loukkuostoksille. Määrärahoissa syytä pysytellä Hollolalainen Markku Nummela oli varautunut huutokauppaan hyvin. Pienpetoloukut vaihtoivat omistajaa nopeaan tahtiin.. Toki käyn aina muutamana päivänä sorsajahdissa, mutta nykyisin sekin tahtoo olla enemmän ohiammuttua sorsaa, mies nauraa. Ainakin pienkoneet kiinnostavat. Huutokauppameklarina toimi Keski-Uusimaan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana yli 30 vuotta toiminut Veikko Seuna. – Niistä voisi itse valmistaa loukkuja. Myös myynnissä ollut verkkotavara kiinnosti. – Jatkossakin aiomme järjestää näitä huutokauppoja. Seuraava on suunniteltu pidettäväksi todennäköisesti lokakuun loppupuolella, Ala-Ajos kertoo. – Tällä kertaa otin mukaan vain ennalta miettimäni määrärahan. Niihin oli lastattu ainakin loukkuja, Huutokaupoissa alan ihmisiä Kuhmoisen Harjunsalmelta kotoisin olevat Henriikka ja Tapani Korvenranta olivat tulleet varta vasten ostamaan pienpetoloukkuja. 25 jotain sopivaa löytyy. Olimme keväälläkin täällä huutokaupassa, mutta hinnat nousivat silloin liian korkeiksi, metsästystä aktiivisesti harrastava Henriikka Korvenranta kertoo. Metsästykseen liittyvät tavarat eivät Nordströmiä tällä kertaa kiinnostaneet. Viime kerralla sattui niin, että lähdin täältä kahden täyden peräkärrykuorman kanssa. Täällä valmistetut ruokinta-automaatit menevät metsästysseuroille ja miehiähän kiinnostavat aina työkalut. Minkille tarkoitettu rumpuloukku on läpijuoksuloukku siima-rotanloukkulaukaisulla. Niitä on hyvä olla, kun jotain värkkää, kertoo Lahdesta huutokauppaan tullut Hannu Nordström. Tällaiset huutokaupat kiinnostavat alan ihmisiä. – Paikalla on selvästi paljon samaa väkeä kuin viime kerrallakin. – Metsästys on nykyisin jäänyt vähemmälle. Osasta tuotteita käytiin kiivastakin huutokilpailua. ja siima-rotanloukkulaukaisulla varustettuja läpijuoksuloukkuja. Korvenrannat parkkeerasivat heti huutokaupan alussa mahdollisimman lähelle myynnissä olevia loukkuja. Pienpetoloukut kiinnostivat useampaakin ostajaa
Pohjahinnat ovat vain vähän turhan kovia, Nummela arvostelee. Tällä kertaa tosin määrärahat eivät ylittyneet. PUUKON OSAT JA TARVIKKEET SUORAAN NETTIKAUPASTA TAI PUHELINMYYNTINÄ. – Loukut kiinnostavat. n Soili Kaivosoja Hollolalaisen Markku Nummelan suu venyi hymyyn, kun huuto tuotti onnistuneen kaupan. Meklarina toiminut Veikko Seuna sai parhaimmillaan pyöriä kiireellä vastaanot taessaan huutoja. Piipun puhdistukseen Tukin ja nahan puhdistukseen Neutralisoi palamisjäänteet Erityisen ihoystävällinen ja biologisesti hajoava Nyt uudessa suomenkielisessä pakkauksessa (200 ml ja 50 ml) BALLISTOL puhdistaa, voitelee, suojaa, desin. Puhdista ja suojaa laatuöljyllä Puukot.. Tullitie 7 G 53500 Lappeenranta Nettikauppa puukot.. Ei muodosta haitallista kalvoa, liuottaa rasvan, tervan, noen, lian ja muut epäpuhtaat öljyt. 0400 550 915 parhaiten iltaisin Jorma Simolin myynti@puukot.. Huutokaupan alettua Markku Nummela ja Henriikka Korvenranta huusivat samaa minkinja näädänpyydystä. Laitialan toimipisteen iso halli oli täynnä myytävää tavaraa. Nyt Nummelan suunnitelmissa oli katsastaa sopivia ruokintaja pyyntilaitteita paitsi omalle riistatilalleen, myös Uskilan metsästysseuralle, johon kuuluu. Kuhmoisiin matkasi lisäksi myös muutaman kympin arvoinen kippilautaloukku. Nummela luovutti, kun hinta nousi 35 euroon. Mutta ei Markku Nummelankaan tarvinnut tyhjin käsin lähteä huutokaupasta. 26 lehtipuhallin sekä paimenpoika, mies nauraa. MAAHANTUONTI: Hjorth Urheilutukku www.hjorth.. oi ja estää ruosteen muodostumista. Puh. ja www.ase.
Jos kanta on riittävän tiheä, ei Wikströmin mukaan ole ongelmallista, vaikka vähäisempi määrä pukkeja poistetaankin keväällä. Vielä 10–15 vuotta sitten kauris oli levittäytymässä vauhdikkaasti koko maahan, mutta luultavasti useiden eri syiden takia levittäytymiskehitys alkoi hiipua viime vuosikymmenellä, kunnes alkoi elpyä vuoden 2012 jälkeen, sanoo erikoissuunnittelija Mikael Wikström Suomen riistakeskuksesta. Kaurista esiintyy kuitenkin koko maassa, mutta kannat voivat olla hyvin paikalliset. – Silloin on olemassa riski, että kiimaa ajatellen sopivia pukkeja poistetaan, eikä uusia heti löydä paikalle, sanoo Wikström. Eniten kaurista on Rannikko-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Paikoin kauriita on riesaksi asti. Kakskerrassa kaurisjahti käy työstä Maan lounaisin kolkka Turun eteläpuolella on niitä maan harvoja – ellei ainoa kolkka – jossa kaurisjahti käy vuosittain työstä. Keväällä ei yleensä kaadeta kovin paljon pukkeja, mikä toisaalta on ihan järkevää. 27 Metsäkauris vahvistaa kantaansa Suuret metsäkaurissaaliit kertovat vahvasta kauriskannasta. Koska pyyntilupakäytäntö poistettiin, tiedämme vuosittaiset pyyntimäärät ilmoitusvelvollisuuden avulla, mutta jäävää kantaa ei arvioida järjestelmällisesti. – Venäjältä levittäytyneet kauriit eivät muodostaneet pysyvää kantaa, mutta Ruotsista Suomeen vaeltaneista eläimistä alkoi syntyä pysyvä kanta. Muutamalla saarella Hirvensalossa Kakskerrassa ja Satavassa ja Kulhossa ammuttiin viime vuonna 90 kaurista. Lajia tavataan lähes koko Suomessa, pohjoisimmat esiintymät on tavattu aina Utsjoen korkeudella asti. Lounais-Suomessa kaurisjahti alkaa käydä työstä. Wikströmin mukaan suurpetojen – etenkin ilveksen – samanaikainen levittäytyminen on vaikuttanut kauriskannan kehitykseen. Uudellamaalla kanta on paikoin melko tiheä, mutta keskimääräinen tiheys on vielä melko pieni. Kauris kuuluu Suomen alkuperäiseen lajistoon.Se ehti kuolla sukupuuttoon, mutta alkoi myöhemmin levitä uudestaan. Kauris on tehokas lisääntyjä, mutta kannan nettokasvu on pienempi kuin esimerkiksi hirvellä, vaikka bruttokasvu saattaa olla suurempikin. Wikströmin mukaan kanta ei ole vieläkään valtakunnan tasolla kovin suuri. – Meillä kauriskanta on tiheä eikä luontaisia vihollisia, esimerkiksi ilvestä juurikaan esiinny Kannan kehitys on vaihdellut kovasti. Kannan suuruutta voi arvioida käytännössä vain peltokolmioja riistakolmiolaskentojen perusteella. – Poistettujen pukkien määrää mukaan täytyy joka tapauksessa ottaa keväällä syksyn verotuksen laskelmiin, jotta vuotuinen urosja naarasverotus olisi sopiva. M etsäkauris on hyötynyt viime vuosien leudoista ja vähälumisista talvista, ja kanta on monin paikoin vahvistunut. Kaurisvasan teurastuspaino on usein noin kymmenen kiloa ja aikuisen teuraspaino luineen noin 15 kiloa. Se on levittäytynyt Suomeen Ruotsista Torniojokilaaksosta satakunta vuotta sitten sekä toisaalta Venäjältä Karjalan kannasta pitkin 1950-luvulla. Myös metsästys on saattanut paikoin vaikuttaa kantaan. – Kannan kehitys on vaihdellut kovasti. Kannanarvio on kuitenkin vaikea tehdä. Kaurista istutettiin eri puolelle maata muun muassa 1980-luvulla, mutta istutusten onnistumisista ei ole tarkkaa tietoa. Pukkien kevätmetsästys järkevää Pukkien kevätmetsästys saattaa vaikuttaa heinä–elokuun kiimakäyttäytymiseen, jos kannan tiheys on harva. Nuoret yksilöt ja osittain myös aikuiset ovat kovia vaeltamaan, minkä ansiosta kauris laajentaa aluettaan. Näyttää kuitenkin siltä, ettei kauriskanta olisi erityisen hyvä kaikilla niillä alueilla, joille eläimiä istutettiin. – Kauris on tehokas lisääntyjä, mutta kannan nettokasvu on pienempi kuin esimerkiksi hirvellä, vaikka bruttokasvu saattaa olla suurempikin. Metsäkauriin yleistyminen on tuonut mielenkiintoisen lisän riistaeläinlajistoon monilla alueilla. Vielä 10–15 vuotta sitten kauris oli levittäytymässä vauhdikkaasti koko maahan, mutta luultavasti useiden eri syiden takia levittäytymiskehitys alkoi hiipua viime vuosikymmenellä, kunnes alkoi elpyä vuoden 2012 jälkeen. Jos keväällä kaadetaan paljon pukkeja ja sama toistuu syksyllä, on olemassa riski, että kannan sukupuolijakauma vinoutuu. – Metsäkauris oli aluksi pyyntiluvanvarainen, mutta kannan kasvaessa lupamenetelmä poistettiin vuonna 2005
Saarissa mäyräkoirajahti on osoittautunut hyväksi, vaikka saalismäärät saattavat koirilla jäädä hieman pienemmiksi. 28 kuin korkeintaan läpikulkijoina. Joku saattaa kerätä naapureiltaan kirjalliset luvat, jotta pääsemme kyttäysjahtiin hänen tontillaan. Kaupassa joku saattaa tulla nykäisemään hihasta, että jahdille olisi taas tarvetta. Kauriit tekevät tuhojaan pihamailla ja syövät lähes kaikea. Varsinais-Suomessa on ammuttu tuohon mennessä 950 yksilöä. syyskuuta mennessä yhteensä 2607 kaurista. Kakskerran alueella kanta kasvaa hyvien ravintolähteiden ansiosta nopeasti. – Emä tekee tyypillisesti kaksi vasaa, mutta joskus 3–4. Näiden jälkeen tilastot näyttävät selvästi vähäisempiä kaatomääriä. Tulppaanit ovat niiden suurinta herkkua, mutta paremman puutteessa käy jopa tuija-aita. Etelä-Hämeessä on kaatunut 89 yksilöä, joista suurin osa piirin läntisimmässä osassa Forssa-Tammelan riistanhoitoyhdistyksen alueella. Etelä-Savossa kauriita on ammuttu 30, Keski-Suomessa 66, Kaakkois-Suomessa 95, Lapissa 17, Oulussa 101, Pohjois-Hämeessä 101, PohjoisKarjalassa 31, Pohjois-Savossa 26 ja Kainuussa viisi. Viime. – Suurin osa suhtautuu kaurismetsästykseen myötämielisesti. Pohjanmaalla on kaadettu 336, Satakunnassa 336 ja Uudenmaalla 252 sek Rannikko-Pohjanmaalla 172. Mäki uskoo, että 90 kauriin saalis melko pieneltä alueelta tekee kantaan loven, mutta määrä ei välttämättä riitä vielä kantaa pienentämään ainakaan merkittävästi. – Koirajahdissa on omat riskinsä muun muassa liikenteen takia, mutta olemme tehneet jahdista varoittavia merkkejä, joita ainakin paikalliset kunnioittavat. Kaurisjahti suhteelliseen taajaan asutulla alueella vaatii myötämielisyyttä asukkailta. Olen rakentanut siirrettävän kyttäyskopin Koko maassa kaadettu yli 2600 kaurista n Tänä vuonna on kaadettu 25. Vuorenkilvet ja muutkin istutukset tuntuvat kelpaavan oikein hyvin, sanoo Kakskerran Erän puheenjohtaja Jussi Mäki. nimenomaan taajamametsästystä varten
Peura on alkanut levitä Pohjanmaalle 2000-luvulla, minkä ansiosta seurat ovat alkaneet harrastaa riistaruokintaa enenevässä määrin. – Meillä on aika hyviä mäyräkoiria muun muassa kaurisjahtiin. Ilman vahvaa talviruokintakulttuuria kauris ei selviäisi nykyisessäkään määrin. – Vuonna 2011 oli erityisen ankara talvi, jolloin muutamia kauriita hoippui nääntyneinä pihamaille. Vielä 2000-luvun alussa kanta oli muutamissa sadoissa, nyt se on 4500.. Parhaana iltana olen saaret kiertämällä 40–50 kilometrin lenkillä nähnyt 50 kaurista. Yhdeksi syyksi kauriin levittäytymiselle Luoma näkee myös riistaruokintakuttuurin muutoksen. Viime jahtikaudella saaliiksi tuli Satakunnassa noin 500 kaurista. – Kauriit ovat paikkauskollisia ja eri metsäsaarakkeissa saattaa olla oma laumansa. Kannanarvio on aika hankala tehdä, mutta saalismärät ovat viime vuonna kasvaneet, mistä voisi päätellä kannankin kasvaneen. – Kauriin ei ole mainittavasti havaittu levittäyneen, muttei myöskään suuremmin taantuneen viime vuosina. – Täsmällistä arviota kannasta ei voida antaa, mutta havainnot ovat tavallisia. Uudet riistalajit ovat innostaneet perustamaan ruokintoja, peurakantakin on kasvanut 2000-luvun alkupuolen paristasadasta yksilöstä nykyiseen noin 1500 yksilöön. – Pohjanmaalla ei ole samanlaisia perinteitä riistaruokinnassa kuin niillä alueilla, joilla peurakanta on ollut pitkään vahva. n Juhani Karvonen – Pohjanmaalla kauriskannan kasvu on ollut nopeinta koko valtakunnassa. Jäävän kannan arvio on hyvä etenkin rannikolla. Kaurissaalis on kasvanut tasaisesti Pohjanmaalla 2000-luvulla. – Melko harvalla ilveskannalla on ollut ilman muuta suotuisa merkitys kauriille. Viime kaudella saaliiksi kertyi vajaat tuhat kaurista, kun 2000-luvun alussa saalismäärä oli muutama yksilö. Sanoisin että kauris on tulossa, mutta määrä on vielä kaukana peurojen määristä, sanoo riistapäällikkö Jyri Rauhala. Kakskerran Erän metsästysalueen suuruus on noin 2500 hehtaaria. Kauris valtaa myös Pohjanmaata Suomen riistakeskuksen Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luoman mukaan kauriskanta on viime vuosina vahvistunut Pohjanmaalla kovaa tahtia. – Kauris on ilvekselle optimikokoinen saalis. Luoman mukaan kauris ja peura ovat lisänneet myös pienten koirarotujen käyttöä metsästyksessä. 29 Pohjanmaalla kauriskanta on vahvistunut viime vuosina. Kasvu on ollut erityisen nopeaa viime vuosina, jolloin talvet ovat olleet leutoja. vuotinen vasa voi tehdä jo yhden vasan. Olemme suositelleet, että useita ruokintoja sijoitettaisiin melko lähekkäin, jotta kauriit voisivat vaihtaa paikkaa. Saaristossa kauris leviää nopeasti senkin takia, että se on erinomianen uimari. Metsäkauris selviää talvista ruokinnan avulla. Ruokinnat tietysti hyödyttävät myös kauriita. Pohjanmaan ilvestiheys on eteläisen Suomen alhaisimpia. – Pohjanmaalla kauriskannan kasvu on ollut nopeinta koko valtakunnassa. Satakunnassa vaihtelu suurta Suomen riistakeskuksen Satakunnan riistapäällikkö Antti Impolan mukaan kauristakanta vaihtelee voimakkaasti eri puolilla piiriä. Rauhala muistuttaa, että yksikin kova talvi voi kääntää tilanteen toiseen suuntaan. Etelä-Hämeessä kauris tavallinen Etelä-Hämeessä kauriin kaatomäärät ovat viime vuosina pysyneet tasaisina. Kauris tulee ruokintapaikalla usein laumassa ja hyvän paikan keksineelle ilvekselle ruokapöytä on katettu kenties pitkäksikin aikaa. Vielä 2000-luvun alussa kanta oli muutamissa sadoissa, nyt se on 4500
Kaatoluvat käytettiin pääosin jahdin alkupäivinä.. Pentuehavainnot olivat myös perusteena Luonnonvarakeskuksen tekemälle kanta-arviolle. M aaja metsätalousministeriö esitti alkavalle metsästysvuodelle 183 karhun kaatokiintiötä, mikä oli 50 karhua suurempi kuin vuotta aiemmin. – Ensimmäisen viikonlopun aikana kaaSuomen metsissä riittää karhuja. Suurin painoarvo harkinnassa oli ollut kahden edellisen kauden kirjatuilla pentuehavainnoilla, jotka kuvaavat karhukannan kehityksen vaihetta. Riistakeskus Pohjois-Karjalan riistapäällikkö Juha Kuittisen mukaan lähes kaikki kannanhoidolliset 47 poikkeuslupaa tulivat käytetyiksi viikossa. Monin paikoin suurin osa kaatoluvista käytettiin heti jahdin alkupäivinä. Asetuksen perusteella Suomen riistakeskus myönsi 113 poikkeuslupaa karhun metsästykseen. 30 Pääosa kaatoluvista käytettiin nopeassa tahdissa Karhukannat kuriin Karhujahdeissa ei metsästäjien aika käynyt pitkäksi
Tällä alueella karhukanta on vahvistunut, ja alueella todettiin kolme Luonnonvarakeskuksen vahvistamaa karhupentuetta vuonna 2015. – Karhunmetsästyksen nopea tahti selittyy aktiivisella metsästäjäkunnalla, runsaalla karhukannalla sekä toimivilla koirilla. Tosin sielläkin kanta on vahvistumassa. – Yleensä kyseessä on ollut yksilö, joka on ravinnon perässä eksynyt liian lähelle asutusta. Itärajan kunnissa kanta on vahva, mutta suurten vesistöjen Pielisen ja Höytiäisen länsipuolen kunnissa Juuassa, Polvijärvellä, Liperissä kanta on selvästi harvempi. Pohjois-Karjalan länsiosan neljä kuntaa kuuluvat karhukannan levittäytymisvyöhykkeeseen, kertoo Juha Kuittinen. Niitä ei ylipäätäänkään myönnetä vuosittain kuin 1–2. Karhukannan levittäytymisvyöhykkeellä tavoitteena on että karhukanta kasvaa maltillisesti, jotta alueelta siirtyisi yksilöitä harvemman kannan alueille. Nykyisellä kaatokiintiöllä kannan lasketaan pysyvän ennallaan. Pohjois-Karjalassa karhukanta jakaantuu melko epätaisesti. Juuan ja Polvijärven lupa-alueel la oli luvat kahden karhun metsästämiseen. Usein riittää, että ravinnonlähde poistetaan, mikä jälkeen karhukin katoaa Karhut aiheuttavat vuosittain vahinkoja mehiläistarhoilla ja viljelyksillä repimällä rehupaaleja ja tallomalla kaurapeltoja.. Luvat oli käytetty 2. Saalistilastoissa on aika paljon nuoria uroskarhuja, joista ainakin osan voisi päätellä saapuneen rajan takaa uusia reviireitä etsisessään. Vakiintuneen karhukannan hoitoalueella poikkeuslupia oli painotettu alueille, joissa karhukanta on tiheämpi kuin muualla hoitoalueella. Keski-Karjalan lupa-alueella lupia oli yhdeksän, Joensuun lupa-alueella kuusi, Tuupovaarassa neljä sekä Nurmeksessa ja Valtimolla molemmissa kaksi. – Noista 47 luvasta vain kaksi oli maakunnan länsiosiin. – Kannanhoidollinen poikkeuslupa oli haettu myös Liperin ja Outokummun muodostamalle lupa-alueelle, mutta luvan myöntämiselle ei ollut perusteita, koska hakemusalueella ei ollut edellisvuonna yhtään Luken vahvistamaa karhupentuetta. Vesistöt jakavat karhukantoja Pohjois-Karjalan maakunnasta pääosa kuuluu vakiintuneen karhukannan hoitoalueeseen. Muita kuin kannanhoidollisia poikkeuslupia ei Pohjois-Karjalaan ole tänä vuonna myönnetty. Tavoitteena on pienentää tihentymäalueiden karhukantaa. Täsmällinen kannanarviointi on aika hankalaa, koska emme tarkkaan tiedä karhujen ikäjakaumaa ja tuottavuutta. syyskuuta. Pohjois-Karjalassa lupamäärä nousi edellisvuodesta, jolloin lupia oli myönnetty 30 karhun metsästämiseen. 31 tui 37 karhua ja sitä seuranneella viikolla vielä yhdeksän lisää. Myös itärajan takaa saapuu jonkin verran karhuja Suomeen, mutta nettokannanlisäystä on aika mahdoton sanoa. Karkotus toimii yksilöllisesti Muutamassa tapauksessa poikkeusluvan sijasta on käytetty karkotusta. – Toisaalta korjaustoimenpiteet ovat mahdollisia, jos karhukanta alkaisi kasvaa. Itärajan kunnissa Ilomantsissa ja Lieksassa oli kummassakin 11 lupaa
– Viime vuosina on parhaimmillaan saatu näköhavainnot 11 pentueesta. Levittäytymisvyöhykkeen määrä on kahdeksan yksilöä suurempi kuin edellisvuonna. Viime vuonna Keski-Suomeen myönnettiin seitsemän karhun poikkeuslupaa ja niillä saatiin saaliiksi kuusi karhua. Tämä poikkeuslupa on myönnetty riistakeskus Etelä-Savon alueelta. Lisäksi meillä on ollut yksi vahinkoperusteinen poikkeuslupa, joka oli voimassa kolme viikkoa. Luonnonvarakeskus on arvioinut riistakeskus Keski-Suomen alueen karhukannaksi ennen metsästyskautta 105–120 yli vuoden ikäistä karhua. Laskimme pentueissa olevan aika usein kolme pentua,. riistasuunnittelija Teemu Lamberg. – Syyskuun puolivälissä jäljellä oli enää yksi lupa. Keski-Suomessa tihein kanta on keskittynyt Pohjanmaan vastaisen rajan tuntumaan sekä maakunnan länsiosiin. Karhut aiheuttavat vuosittain vahinkoja mehiläistarhoilla ja viljelyksillä repimällä rehupaaleja ja tallomalla kaurapeltoja. Kuhmoon oli myönnetty tälle syksylle 14 lupaa. Takavuosilta on tapauksia, joissa karhua on pitänyt karkottaa useaankin kertaan. Vyöhykkeeltä saatiin saaliiksi viime metsästyskaudella 12 karhua. – Lupia olisi saanut olla enemmänkin. Yksitoista lupaa käytettiin ensimmäisellä viikolla ja loput kolme syyskuun 19. Taparikollinen pois päiviltä Keski-Suomeen myönnettiin seitsemän poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästämiseen. Saalistilastoissa on aika paljon nuoria uroskarhuja, joista ainakin osan voisi päätellä saapuneen rajan takaa uusia reviireitä etsisessään. Tavoitteena on pienentää tihentymäalueiden karhukantaa. Kuhmossa 14 lupaa ei riitä Itä-Suomen vakiintuneen karhukannan hoitoalueella Suomen riistakeskus myönsi poikkeusluvat 77 karhun metsästämiseen. päivään mennessä, sanoo Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Olavi Pääkkönen. Karhu on taparikollinen, kerran hunajan makuun päässyt karhu vierailee mehiläistarhoilla useamminkin, sanoo vs. Lisäksi Hankasalmella on mahdollisuus pyytää yhtä karhua yhteisluvassa Kangasniemen kanssa. – Viime vuosina vahingot ovat pysyneet samalla tasolla. Pentuja arvioidaan syntyneen tänä vuonna 25. Määrä nousi kahdella viime vuodesta. Karhuista tehdään havaintoja koko Keski-Suomen alueella. Tuolloin karhu ei kaatunut eikä ymmärtääkseni myöskään seuraavan kolmen viikon luvalla. Kannanhoidolliset poikkeusluvat myönnettiin alueille, joilta on kirjattu viime vuosina eniten pentuehavaintoja ja joilla on myös muiden havaintojen perusteella tihein karhukanta. Viimeiset hetket ennen talviunia. 32 maisemista. Karkotus toimii kuitenkin hyvin yksilöllisesti. Maaja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesta 183 yksilön enimmäismäärästä 23 voidaan pyytää karhukannan levittäytymisvyöhykkeellä, joka käsittää Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakunnat kokonaisuudessaan sekä EteläSavon, Kymen ja Pohjois-Karjalan maakuntien läntiset osat. Kuhmon karhukannasta esiintyy monensuuntaisia arvioita, mutta Pääkkönen arvioi kannaksi yli 200 yksilöä. Poikkeuslupia on painotettu muun muassa Kainuun metsäpeura-alueelle
Pääkkösen arvion mukaan niitä on Kuhmossa satakunta. Karkotettu vaihtaa paikkaa Pääkkösen mukaan karhun karkottaminen koiralla onnistuu toisinaan. Karjanomistaja on ihmeissään, mistä hän saa karjalle riittävästi rehua. Koko 3000 miehen sotaharjoitus keskeytettiin karhun takia. Jos karhukanta pelkän syntyvyyden ansiosta kasvaa 30 yksilöä vuodessa, ei 14 lupaa sitä ainakaan kantaa vähennä. Haaskat hankaloittavat pyyntiä lähistöllä, mutta onneksi ne eivät olleet kiinnostuneita sotilaiden ruokarepuista. Näitä ongelmakarhuja ja niiden tekemisiä on kuitenkin aika vaikea ennakoida. Karhu kävi syömässä sotilaiden eväitä Vuosangin ampuma-alueella viime kesänä. Rajaviivaa paperilla siirtämällä olisi karhu todennäköisesti kaadettu, mutta viranomaiset eivät suostuneet muuttamaan rajaa. Tätä yksilöä jahdatassamme saimme havainnot neljästä muusta karhusta, jotka pyörivät jopa neljäkin. Maanomistajan itsensä ei tarvitse ilmoittaa mihinkään omalle maalle perustamastaan haaskasta. Se tulkitaan siten, ettei myöskään koiran ajamana haaskalta lähtenyttä, sille saapunutta tai haaskalla käynyttä karhua ole lupa ampua. Olemme antaneet ongelmakarhun kohtalon poliisin päätettäväksi. – Lisäksi koirilla karkotetaan susia ja ahmoja, mikä on haastavaa hommaa. Metsästyksessä runsas haaskojen olemassaolo on suuri haitta. – Keväällä saimme yhden roskiksen ja tunkioiden tonkimiseen erikoistuneen karhun karkotetuksi koirilla, mutta se oli muutaman päivän päästä tekemässä tuhojaan muualla. – Haaskojen paikoista ei ole kenelläkään tarkkaa tietoa, koska kuka tahansa voi maanomistajan luvalla perustaa haaskan. Tarvetta olisi parillekin vahinkoperustaiselle poikkeusluvalle. – Lain mukaan karhua ei saa ampua haaskalta. Viranomaiset varmaan vastaavat, miksi emme käyttäneet tuohon karhuun yhtä kannanhoidollista lupaa. 33 n Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Olavi Pääkkönen pitää karhukannan kurissa pitämisen yhtenä suurena ongelmana haaskoja. – Viime kesänä puolustusvoimien Vuosangan ampuma-alueella sotaharjoitusten aikana nuori uroskarhu kävi syömässä eväitä kahdessakin teltassa. Useimmiten karhu vaihtaa maisemaa, mutta on pian toisessa paikassa riesana. Koko 3000 miehen sotaharjoitus keskeytettiin karhun takia. Itselläni on käynyt mielessä, että onko näitä haaskoja laitettu niin runsaasti, ettei karhua voisi laillisesti metsästää. Koiralla karkottamisia tulee vuosittain 2–3 karhulle. Haaskaruokinta tekee osasta karhuista myös hyvin pelottomia. Karhut ovat menossa talviunille ja herättyään ongelmakarhu jatkaa taas heinäpaalien hajoittamista.. Nuoret karhut etsivät vain pihoilta komposteja ja roskiksia. Saimme sen ammutuksi poliisin luvalla. – Karhujahdin yhteydessä jäi yksi rehupaaleja hajotellut karhu ampumatta, koska se osasi pysytellä lohkorajan väärällä puolella, minne metsästäjillä ei ollut asiaa. Veikkaan, että karhu oli emonsa kautta oppinut vain haaskaruokinnalle ja se käytti tilaisuutta hyväkseen harjoituksissa. Se on hajottanut yli 100 rehupaalia. Niiden luontainen arkuus vähenee, osalle on emo jo pentuna opettanut ihmisen järjestämän ruuan helppouden. n Juhani Karvonen Lentiiran paalikarhu on kuvattu itse teossa. Pääkkönen toivoo, etteivät Kuhmon 14 kaatoa jäisi tähän. Pentueiden määrän voi kertoa vajaalla kolmella, mikä kertoo pentujen määrän. – Tällä hetkellä meillä on toinen ongelmakarhu Lentiirassa
Tänäkin vuonna mukaan tulee aikaisemminkin jahdissa mukana ollut rouva, joka tuo tänä vuonna äitinsä ajonaiseksi. Omilla aseilla ampuessa pitää olla paljon tietoa aseen ja kiikarin ominaisuuksista sekä rajoitteista. Naisille on tärkeää metsästää eettisesti oikein. – Ajoon pääsee kuka tahansa ilman metsästyskorttiakin. Onhan se hienoa päästä kokeiEllit hirvijahtiin Lohjalle lemaan aseilla, jotka ovat huippuoptiikalla varustettuja. Osa osallistujista on 15 vuotta hirvijahteja järjestäneelle Mari Skogbergille tuttuja jo vuosien takaa. Tänä vuonna heitä on seitsemän: kuusi ajoon ja yksi passiin. Tänä vuonna meitä kävi noin kymmenen hengen ryhmä kiikarivalmistaja Zeissin maahantuojan vieraana. E llit erätulilla -tapahtumat keräävät vuosittain yhteen innokkaita naismetsästäjiä. – Aika ajoin jahdissa on mukana äiti ja tytär, jotka tulevat viettämään yhteistä laatuaikaa. Näin pääsee matalalla kynnyksellä kokeilemaan, tuntuuko hirvenmetsästys omalta lajilta. Joka vuosi mukaan mahtuu myös uusia osallistujia. Tämä on loistava mahdollisuus varsinkin niille naisille, joilla ei ole metsästysmahdollisuutta muualla. Tämän vuoden hirvijahti suuntautuu Lohjalle Nummi-Pusulan maisemiin. – Aseiden kohdistaminen ja muutama ratalaukaus ennen kauden alku varmistaa ja vahvistaa jahtiin lähtöä. He järjestivät naisille tarkoitetun pitkän matkan ampumakoulutuksen. 34 Ajoon pääsee mukaan ilman metsästyskorttiakin Naisten hirvijahteja järjestävä Mari Skogberg tietää, että naismetsästäjät noudattavat ohjeita ja sääntöjä todella hyvin. Nuorin ajonaisena mukana ollut on ollut 10-vuotias tyttö ja passinaisena 16-vuotias. – Sanoisinkin, että omaan aseen tuntemus sekä luottamus ovat tärkeimmät asiat metsälle lähdettäessä. Ainahan on toki mahdollisuus myös lähteä valtion lupaalueelle. Luonto valtava voimavara Mari Skogberg painottaa, että saalis ei ole jahdin pääasia, vaikka sen odottaminen luokin Mari Skogberg järjestää vuosittain hirvijahdin naisryhmälle.. Voisi sanoa, että on äitien tuomia tyttäriä, mutta myös tyttärien tuomia äitejä. Vuosittain ajonaisista aina joku nousee passiin, näin saamme uusia metsästäjiä hienon harrastuksen pariin. Saimme ampua omilla aseilla tai heidän aseillaan. Tämän vuoden hirvijahtiin ilmoittautui mukaan 42 naista ympäri Suomea. – Pääsemme siellä vaikuttavan seurueen vieraiksi. Ikähaarukan toisessa päässä on ollut noin 65-vuotiaita osallistujia. Oman aseen tuntemus tärkeää Koska osanottajat ovat eri puolilta Suomea, jahtikauteen valmistauduttiin itsenäisesti
n Soili Kaivosoja Kuvat: Mari Skogberg Oikeat varusteet ja hyvä yhteishenki ovat tärkeitä metsässä. – Metsästystä voi suositella harrastukseksi. Suomen luonto on valtava voimavara. – Itselläni on käynyt hyvä tuuri. On pienriistan metsästystä, pienpetopyyntiä, koiratoimintaa tai vain luonnossa liikkumista. – Ajoon pääsee kuka tahansa ilman metsästyskorttiakin. Se on äärimmäisen monipuolista ja sieltä löytyy joka lähtöön tekemistä. Muina vuosina on saatu aina jotain. Tärkeintä on kuitenkin sosiaalisten suhteiden ylläpito. Yleensä jahdista ei tarvitse poistua ilman saalista. Mari Skogberg patistaa ihmisiä luontoon ja metsästysharrastuksen pariin. – Kahtena vuotena olemme jääneet ilman saalista. 35 oman, pienen jännityksensä jahtipäivään. Tietysti se on kiinni myös omasta käytöksestä ja suhtautumisesta. Kun tulin omaan seuraan jäseneksi yli 20 vuotta sitten, niin minut otettiin hyvin vastaan. Naisporukassa saadaan ja annetaan vertaistukea, jota kaipaavat varsinkin sellaiset naismetsästäjät, jotka ovat seuroissaan yksin miehisessä sakissa. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Parhaana vuonna useampikin hirvi. Näin pääsee matalalla kynnyksellä kokeilemaan, tuntuuko hirvenmetsästys omalta lajilta.
Vanhemmat kuljettivat Sannaa jo pikkutytöstä lähtien metsässä. – Olen ollut keväästä lähtien Tuusniemen hirvimiehet ry:ssä koejäsenenä. Perheen kanssa poimittiin aina sienet ja marjat, joten luonto tuli tutuksi ja luonnolliseksi paikaksi olla. – Mieheni kuuluu samaan seuraan, ja hänen seurassa lähden ensimmäiseen hirvijahtiinikin. Sanna Leppänen ja haukkuun ammuttu teeri.. Paljastimme heille asian vasta, kun metsästyskortit oli saatu. Mielenkiinnolla odottelen metsästystilanteita, kun pääsen ensimmäiseen jahtiini. Vuonna 2003 suoritettuun metsästyskorttiin liittyy mukava muisto. – Sovimme ystäväni kanssa, että emme kerro puolisoillemme etukäteen mitään. Riistaa ruokapöydässä Alussa Leppänen metsästi enimmäkseen puolisonsa kanssa, mutta on viime vuosina rohkaistunut käymään metsällä myös yksin. Seuran talkoisiin osallistunut Leppänen ei ole tuntenut itseään kuitenkaan ulkopuoliseksi miesten joukossa. Opiskeluaikanaan Leppänen tapasi tulevan miehensä, joka harrasti metsästystä. – Isän mukana pääsin metsälle ja luontoon nuotiomakkaran paistoon. – Kun olin kulkenut muutaman vuoden hänen mukana metsässä, aloin ajatella, että voisinhan alkaa itsekin metsästää, Leppänen kertoo. Pienestä lähtien luonnossa Sanna Leppäsen matka metsästäjäksi on melko perinteinen. Leppänen on kautta aikojen ensimmäinen nainen Tuusniemen hirvimiehissä. 36 Ensimmäiseen hirvijahtiin odottavin mielin Metsään haluan mennä nyt Sanna Leppänen osallistuu ensimmäistä kertaa hirvijahtiin metsästysseuran koejäsenenä. Kyllä minulla on kivääri mukana, mutta katsotaan sitten, miten tilanteet kehittyvät, Leppänen suunnitteli ennen hirvikauden alkua. P ikkutytöstä lähtien metsiä kolunnut Sanna Leppänen ottaa vuonna 2003 alkaneessa metsästysharrastuksessaan tänä syksynä aimo harppauksen
– Koko harrastus tahtoo olla monessa paikassa vaarassa susien vuoksi. Itsellenikin metsästys on nimenomaan toimintaa koiran kanssa. – Kyllä kaikki liha tulee omasta takaa metsästä. Tähän asti metsäkanalinnut ja jänikset ovat kuitenkin olleet pääroolissa. – Hankin vasta tänä syksynä rinnakkaisluvan mieheni kivääriin. 37 Metsään haluan mennä nyt – Olen kasvanut metsästäjänä, joten uskallan myös yksin lähteä metsään yhdessä kahden pohjanpystykorviemme ja suomenajokoiriemme kanssa. Haulikkonaisesta kivääriin Juuan Metsä-Villeihin sekä Pohjois-Karjalan Jahtinaisiin kuuluva Leppänen on tyytyväinen Tuusniemen hirvimiesten koejäsenyydestä, sillä Jahtinaisten hirviporukka joutuu jättämään tänä syksynä hirvijahdin väliin Lieksan suuren susikannan vuoksi. Parasta on, kun koira on mukana ja sille tulee tilanteita. Ja vielä mahdollisesti saa riistankin palkkioksi koiralle. Ja onhan se tietynlainen jännitys ja odottava mieli, kun siirtyy isompaan riistaan. Sanna Leppäsen ampuma jänis yhdeksän kuukauden ikäiselle suomenajokoira Velmulle.. Leppäsellä on kokemusta luolametsästyksestä saksanmetsästysterrierien kanssa. En osaisi ajatella kulkevani metsällä yksin pelkästään pyssyn kanssa. Ehkä muutaman kerran vuodessa ostamme kaupasta kanaa, Sanna Leppänen nauraa. Tähän asti olen ollut enemmän haulikkonaisia, joten tulevassa jahdissa on uutuudenviehätystäkin mukana. Sanna Leppänen ampui haukkuun elämänsä ensimmäisen teeren pohjanpystykorva Mimmille. Syyskuun alussa karhukokeen suorittanut Leppänen oli valmis uuteen aluevaltaukseen odottavin mielin. n Soili Kaivosoja Kuvat: Sanna Leppänen Sanna Leppänen ja pohjanpystykorva Tervashatelon Rose sekä suomenajokoira Hanski viettämässä ansaittua laatuaikaa. Se kruunaa jahtireissun. Leppäsen ruokapöydässä riista näytteleekin suurta osaa
38 Tarkkana pyymetsällä Pyytä on lupa metsästää myös pienikaliiperisella luodikolla. Tänä vuonna kun kannat ovat alamaissa, yksi pyy on jo arvokas saalis.. Tämän linnun tehollinen osuma-ala on kuitenkin niin pieni, että tarkkuus ei kaikilla ampujilla riitä. Tulos paranee kun vaihtaa asetta. Jotta pyy putoaisi varmasti, luodin pitää osua alaan, jonka halkaisija on vain seitsemän senttiä. Tarkkuutta tämä on vaatinut. Edustusampuja (ampujahiihtäjä) osuu pystystä, vapaalta kädeltä, 10.5 sentin maaliin 50 metriltä, mutta ei aivan joka laukauksella. Jos edustusampuja olisi pyyjahdissa suhteelNäinkin kepeä, 36-kaliiperinen, haulikko riittää pyyjahtiin. P yitä on ammuttu kyläseppien tekemillä ”lintuniuhoilla” ja ”oravaniuhoilla”, siis pienikaliiperisilla rihlatuilla luodikoilla, jo kauan ennen kuin haulikoita edes oli vielä olemassa
Jotta pyy putoaisi varmasti, luodin pitää osua alaan, jonka halkaisija on vain seitsemän senttiä.. Tavalliselle luodikkometsästäjälle 15 metriä on pyyjahdissa jo liikaa. Näissä tilanteissa, jotka kirjasin muistiin, Matti Meikäläinen ei olisi luodikolla saanut yhtään pyytä lähtemällä seuraamaan lentoon pyrähtänyttä lintua. 39 lisesti katsoen yhtä tarkka, lintu putoaisi 33 metrin päästä, mutta ei aivan joka laukauksella. Matkat olivat 10–35 metriä, keskiarvo 19 metriä. Pyistä 33, jotka pudotin haulikolla, olisivat Matti Meikäläiseltä jääneet luodikolla saamatta. Edustusampuja tosin olisi pystynyt ampumaan pääosan näistä 36 linnusta myös luodikolla, pystystä, vapaalta kädeltä. Haulikkorihla on osoittautunut hyväksi aseeksi, sekin. Pillihoukuttelun yhteydessä ampumahollille tulleita pyitä ammuin 27 kappaletta. Näistä linnuista kolme ammuin tilanteissa, joissa samotessani metsässä lintu nousi edestäni ilman ennakkovaroitusta lentoon, ja läksin seuraamaan sitä. Kuvassa näkyvät pyyt ammuttiin sellaisena syksynä, kun kannat olivat vahvat. Valkea ympyrä osoittaa osuma-alan, johon luodikkometsästäjän pitää osua. Lintu laskeutui joko oksalle tai maahan. Tämä senteissä ilmoitettu mitta perustuu kokemuksiini museometsästäjänä. Pillittämällä hän olisi saanut yhden kahdeksan metrin päästä ja mahdollisesti toisen 15 metrin päästä. Yläpiipussa voi olla 5–7-numeroisilla hauleilla ladattu patruuna, alapiipussa 1–3-numeroisilla hauleilla ladattu, vaikka metsolle. Maastossa kävellessä vastaan tulevista pyistä hän olisi saanut yhden kymmenen metrin päästä. Teeren voi pudottaa lintuluodilla. Olen kirjannut ampumieni 36 pyyn osalta ampumamatkat ja -tilanteet muistiin. Hänen tarkkuutensa riittäisi oikeastaan vain 25–30 metrin matkoille. Ampumamatkat olivat näiden kolmen pyyn osalta 30–35 metriä, keskiarvo 31 metriä. Metso vetäisi viimeisen henkäyksensä 15 metrin päässä siitä paikasta missä istuin ja odottelin pyyn saapumista. Kaksipiippuinen haulikko sopii aseeksi sen vuoksi, että toinen patruuna on valmiina laukaistavaksi yllätystilanteissa. Korppiparvi riehaantui kerran syöksähtelemään kuusikossa niin lähellä minua, että sain hosua käsillä lintuja etäämmälle. Vuonna 2016 ei samasta purolaaksosta pidä ampua kolmea pyytä. Kuvan paketissa on Long Rifle -patruunoita, joita käytetään pyyjahdissa. Nämä pyyt ammuin saman tien, houkuttelematta pillillä tai lähtemättä seuraamaan lintua. On tarkistettava jo aseliikkeessä patruunoita ostaessa, että pienoiskiväärin patruunoissa on vaadittava 150 joulen teho. Matkat olivat 8–35 metriä, keskiarvo 25 metriä. Pyypillimetsästyksen yhteydessä on minulla ampumaetäisyydelle ilmaantunut seuraavien lajien edustajia. Muutakin riistaa Pyyn suosimat rehevät kuusikot ja sekametsät sopivat muillekin riistalajeille kuin pyylle. Tällä putoavat vain västäräkin kokoiset linnut kymmenen metrin päästä. Pyy on yleensä paikoillaan ampumatilanteessa, joten se putoaa yhdellä haulipatruunalla. Pyyjahdissa tarvitaan seitsensenttiset. Metsäjänis poukkasi 15 metrin päässä varvikosta jaloilleen ja kaatui haulisuihkuun kymmenen metriä etäämmällä. Matti Meikäläinen, joka osui vanhanmallisessa metsästäjän ampumakokeessa 65-senttiseen maaliin 75 metriltä, osuisi vastaavalla tarkkuudella, pystystä vapaalta kädeltä ampues saan, seitsemän sentin maaliin kahdeksan metrin päästä. Teeren näin eräällä retkellä koivussa sopivan ampumamatkan päässä juuri kun olin valmiina pudottamaan pyyn. Linnuista kuusi ammuin tilanteissa, joissa maastossa kävellessäni pyyt paljastivat itsensä puiden oksilla sirinällä, liikehtimällä tai jäämällä liikkumattomina näkyville. Minihaulikon patruunaksi ei riitä kaksituumainen museometsästäjän patruuna. Tuelta ampuminen on tässä jahdissa harvoin mahdollista. Kepeällä haulikolla Pyitä saa metsästää myös 36-kaliiperin haulikolla
Uusi metsälainsäädäntö ja uudet ohjeet Metsäkeskukselta, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta sekä Riistakeskukseltakin parantavat vähitellen tilannetta. Lisätietoja saat osoitteista ?nland@backontrack.?, www.backontrack.. Koiran ja omistajan hyvinvointiin 151012_FI_Back on Track_Ase & Erä_195x62.indd 1 2015-09-03 09:20. Toivotaan, että myös pyykantojen valtakunnallinen kokonaiskuva muuttuu lohdullisemmaksi. n Jouko Piirola Kuvat: Jouko ja Irma Piirola Kun pyytä pillittäessä näkyviin tuleekin metso, ampumaan pääsee alemmalla, numero kolmen patruunalla – ainakin jos metso on lähellä. Nyt säästeliäästi Pyykannat ovat useiden vuosikymmenien kuluessa pienentyneet. Tästä juuri saattaa osittain olla kysymys nyt vuonna 2016, kun pikkujyrsijöitä on monissa Suomen osissa niukasti. Tämä puolestaan on suhteessa pikkujyrsijöiden määriin: sellaisena vuonna jolloin pikkujyrsijöitä on vähän, pedot siirtyvät entistä enemmän rosvoamaan maapesiä ja syömään poikasia. Kuitenkin hyvin tärkeä syy syksyn heikkoihin pyykantoihin ovat Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan myös kesän 2016 kylmät säät, jotka heikensivät poikasten selviämistä. Welltex heijastaa kehon oman lämmön takaisin lihaksistoon lisäten verenkiertoa. Kuutoshauleilla (2.75-millisillä) ladattuja patruunoita pyyjahtiin. Tämä pitkän aikavälin kehitys tulee näkyviin kantojen luonnollisen syklisyyden alta ja takaa. Reviireiksi kelpaavat metsämaat, joissa riittäisi suojaisia tiheikköjä, kuusen lisäksi leppää ja koivua sekä mustikkavarvikkoa, ovat vuosikymmenien kuluessa vähentyneet. Avohakkuut muuttivat aikaisempina vuosina monia pyylle sopivia metsiä niin pirstaleisiksi että pyyt ovat paikoin hävinneet. Welltex-tuotteet estävät lihasvaurioiden syntyä lämmittämällä lihaksia ennen ja jälkeen suorituksen. Alempaa haulikkorihlan piippua, .222, on tarvittu kun ampumahollille ilmaantunut teeri on keskeyttänyt pillitystilanteen. 40 Kannat alamaissa Pyykantojen luonnolliseen vaihteluun vuodesta toiseen vaikuttaa muun muassa maapesiä rosvoavien ja poikasia syövien petojen määrän vaihtelu. Welltex on ainutlaatuinen tekstiili jolla on suotuisa vaikutus lihasja nivelvaivoihin
Ekinokokit saattavat muodostaa hirven keuhkoihin tai maksaan toukkia sisältäviä nesteen täyttämiä suurikokoisia rakkuloita, jotka syrjäyttävät toimivaa kudosta. Tauti voidaan määrittää vain kuolleesta eläimestä. E lintarviketurvallisuusvirasto Evira toivoo metsästäjien tarkkailevan Pohjois-Suomessa epänormaalisti käyttäytyviä hirvieläimiä mahdollisen näivetystaudin toteamiseksi. Metsästäjiä pyydetään tarkkailemaan myös Itä-Suomessa hirvien keuhkoja ja maksaa ekinokokin aiheuttamien nesterakkuloiden varalta Itäisessä Suomessa tavataan hirvissä vuosittain hirviekinokokin aiheuttamia tartuntoja, ekinokokkoositautia. 42. Nyt tarkkana, jos näkee omituisesti käyttäytyviä hirvieläimiä. Lopetettujen, metsästettyjen, liikenteessä kuolleiden tai kuolleina löydettyjen epänormaalisti käyttäytyneiden tai kuihtuneiden hirvieläinten päät tulisi lähettää Eviralle tutkittavaksi. Tänä vuonna tautia on esiintynyt jo Norjassa. Tauti etenee hitaasti, eikä sitä ole todettu alle vuoden ikäisillä eläimillä. Ekinokokkoosin leviämisen ehkäisyksi tulisi hirvien keuhkot hävittää Eviran mukaan niin, etteivät luonnoneläimet ja koirat pääse niitä syömään. n Näivetystaudin loppuvaiheessa alkaa ilmentyä aivoperäisiä oireita: eläin vetäytyy muista, on haluton, painaa päätä alas, toistaa tiettyjä liikkeitä, vaikuttaa hermostuneelta. Taudin loppuvaiheessa alkaa ilmentyä aivoperäisiä oireita: eläin vetäytyy muista, on haluton, painaa päätä alas, toistaa tiettyjä liikkeitä, vaikuttaa hermostuneelta. Suomessa koirille ei pidä syöttää raakoja hirven sisäelimiä, etenkään keuhkoja. Lähimmät tautitapaukset Norjassa Hirvieläinten näivetystauti Suomessa ei ole ainakaan toistaiseksi tavattu näivetystautia hirvieläimistä. Sen munat erittyvät ulosteeseen, josta loistartunta voi levitä myös ihmiseen. Suomessa taudin esiintymistä on seurattu jo usean vuoden ajan, eikä sitä ole koskaan todettu. Mikäli nesteen täyttämiä rakkuloita havaitsee hirven keuhkoissa tai maksassa, ne tulee lähettää Eviralle tutkittaviksi. Koiraeläimillä toukista kehittyy suolessa heisimato. Tautia esiintyy Pohjois-Amerikan hirvieläimissä ja kuluvan vuoden aikana sitä on todettu hirvissä Norjassa. Eläin laihtuu ja kuihtuu, vaikka se söisi. Eläin voi juoda ja kuolata epänormaalin paljon. Hirvieläinten näivetystauti (CWD, chronic wasting disease) kuuluu samaan aivotautiryhmään kuin hullun lehmän tauti. Sairaita eläimiä ei saa käyttää ihmisravinnoksi. Kyse voi olla hullun lehmän taudin kaltaisesta näivetystaudista. Nestarakkuloita
– Vaikka moni metsästäjä tai tulla sorsajahdista reppu tyhjänä, meillä kyllä on syöty riistaruokaa entiseen malliin, Hannu kehaisee. ASEET Heinon Hannun suosikkiaseet Hyvän aseen voi ostaa käytettynäkin – Tämä Tikka on ollut minulle kahdeksan vuotta. Hannun mielestä jokaisen metsästäjän tulee ampua radalla riittävästi harjoituslaukauksia. – Minulle tämä Tikka on ollut riittävä siihen metsästykseen, jota tällä Satakunnan seudulla harrastan. Tämänkin aseen olen ostanut uutena, mutta myös haulikon voi hankkia käytettynä. Hannu Heinon mieleinen haulikko on Remington 12/76. – Tikka T3 308 on ase, jota käytän hirvijahdissa, samoin peurojen ja kauriiden pyynnissä. Tämä ase on kahdeksan vuotta vanha. Hannu Heino halusi esitellä kaksi metsästysasettaan. Tässä tullaan siihen, että yksi ase yhdelle, toinen toiselle. Esimerkiksi sorsastuksessa itselataava ase on vallan verraton. Harjoitukseksi eivät riitä seuran korttien suorittamiset ja valtion kokeiden läpäisemiset. Silloin kannattaa hankkia laadukkaampi ase. – En ole milloinkaan elvistellyt aseillani. Lintumiehen haulikko Hannun asekaapissa on erilaisia aseita. Hannun aseessa on kiikari ja äänenvaimennin. – Tämä on Remington puoliautomaatti 12/76. Puoliautomaatti aseisiin Brysselin byrokraatit ovat iskemässä kyntensä seuraavaksi. Hänelle aseessa tärkeää on se, että ase on sopiva käyttötarkoitukseensa. Niissä ratkaisee sopivuus kulloiseenkin käyttötarkoitukseen ja kulloisellekin käyttäjälle. Haulikoistaan lintumiehenä tunnettu kokenut metsästäjä esittelee mieluisimman. Joskus väitetään, että tämä malli muuttuu näin varusteltuna kömpelöksi ja etupainoiseksi. Tämä ase on riittävä hirvijahtiinkin, Hannu esittelee. S atakuntalainen metsästäjä Hannu Heino on ollut aseiden kanssa tekemisissä koko ikänsä. Jos olisin vaihtamassa kivääriä, tästä saisi joku hyvän aseen. Aseen tulee kuhunkin käyttötarkoitukseensa sopiva. Se vaatii kuitenkin ostajalta hyvää silmää ja aseiden tuntemusta. Se riittää hyvin hirvimetsälle, Hannu esittelee kivääriään. – Olen tottunut käyttämään asetta näin. Haulikon hankinnassa on Hannun mukaan erityisen tärkeää, että aseesta tulee omistajalleen käteen ja poskelle istuva. – Olen harrastanut sekä kilpaammuntaa että erilaista metsästystä. Minun aseeni käy minulle käteen. – Usein korostetaan, että haulikon tulisi olla sopivan kevyt, koska sitä kuljetetaan paljon mukana metsässä. Hyvin tuntuvat Hannun aseet olevan hallinnassa. – Kun ase nousee poskelle, laukaus lähtee nopeasti ja tarkasti. – Olen sitä mieltä, että hyvä aseen voi löytää käytettynäkin. Tämä ase on minulle sopiva ja toimii näillä säädöillä minun käsissäni. Käytän asetta kyyhkyja sorsajahdissa, samoin pienriistan pyynnissä. – Minä en ole sellaisista suunnitelmista tietoinen. Silloin on oltava ammattitaitoa aseen ostamiseen. Se on edullinen kivääri, joka on hyvin täyttänyt odotukset. Tänä syksynä kyyhkysaalista tuli yli 400 kappaletta. n Pentti Eerikäinen Hyvän metsästysaseen voi löytää käytetyistäkin aseista. Yhtä tärkeää on, että ase on juuri minulle ”käteen käypä”. Edelleen on otettava huomioon, millaiseen käyttöön ase tulee. Mikä on riittävästi. 43. EU: n taholta saattaa olla tulossa terveisiä, jotka eivät miellytä suomalaisia metsästäjiä. Kannattaako asetta hankkia käytettynä. Eivätkö ne aseen painavaksi. Se onkin sitten toinen juttu. Riistaruokaa on Heinon pöydässä riittänyt tänäkin syksynä
7,65 mm patruuna Suomalaisissa aseissa oli pääosin 7,65 millimetrin patruuna, joka johtui saksalaisten asetehtaiden saamasta määräyksestä hävityn ensimmäisen maailmansodan Versaillesin rauhansopimuksessa nimettyjen ehtojen mukaan. Ase pärjäsi hienosti ja pääsi vihdoin sarjatuotantoon, jota kohta alkava talvisota kuitenkin jarrutti suuresti. Suomeen näitä pistooleja hankittiin ensimmäisen kerran vuonna 1922 kaikkiaan noin 2000 kappaleen erä. Aseessa on pistoolille poikkeuksellinen lukon kiihdytin. Armeijan virallinen nimitys pistoolille oli 7,65 pist/23 ja 7,65 PIST 23. Parabellumeihin tottuneet ammattisotilaat valittelivat lahtelaisen huonoiksi puoliksi aseen suurta kokoa ja painoa, liipaisimen jäykkyyttä ja vedon tunnottomuutta sekä ikävää ominaisuutta, että ase saattoi rapsahtaa sarjatulelle, joka ei ollut tarkoitus. Sitä valmistettiin vuosien 1900–1945 välillä liki kaksi ja puoli miljoonaa kappaletta. Aseeseen tehtiin kaikkiaan 23 erilaista muutosta tai parannusta, ja vasta kesällä 1939 aseet pääsivät uudelleen testiin verrokkeinaan Parabellum, Ruotsin-FN/07 Husqvarnasta, Colt 1911A1 ja FN High Power. Mallissa 1935 lukkoa ja luistia muokattiin kulmikkaammaksi ja uusi varmistussalpa lisättiin runkoon. Asetta suunniteltiin jo vuodesta 1929 alkaen, mutta tuotantoon se pääsi huomattavasti myöhemmin. Käyttökokemusten perusteella aseesta tehtiin parannettu versio vuonna 1931, joka kuitenkin hajosi testeissä. Monia muutoksia Heinäkuussa 1938 alkujaan 2500 kappaleen tilaus peruutettiin ja muutettiin kooltaan runsaaseen 7600:aan. Lahden ”ylitöinään” suunnittelema pistooli. Tämä malli oli Suomen armeijan eniten käyttämä malli, joka pysyi palveluskäytössä aina 1980-luvulle saakka. ASEET Käytettyjen SA-aseiden aateli tulee Saksasta Parabellumia edelleen kaupan Yleisin suomalaisten kansalaissodassa sekä myöhemmissä kahdessa itsenäisyysodassa 1939-1944 käyttämä pistooliase oli Parabellum P08, joka nykyisin tunnetaan USA:ssa suunnittelijansa mukaan nimellä Luger. Ase oli myös kallis valmistaa, ja sodan aikana siirryttiinkin tarpeen alati kasvaessa huokeampiin malleihin. Ase pääsi pitkän testivaiheen jälkeen tuotantoon ja sitä valmistettiin vuosina 1935–1952 neljänä eri valmistussarjana noin 9 000 kappaletta. P arabellum on saksalainen itselataava pistooli, joka on ollut palveluskäytössä useissa maissa 1900-luvun alusta lähtien monena eri variaatioina. Niiden rinnalle nousivat merkittäviksi tekijöiksi venäläiset sotasaalisaseet sekä kotimainen Lahti-pistooli. Ase oli hyvän ja tarkan maineessa, mutta vaati säännöllistä puhdistusta ja huoltoa toimiakseen varmasti. Parabellumin korvaaja ei päässyt edeltäjänsä rinnalle Lahti-pistooli asekeksijän ylitöitä Käytettyjen aseiden markkinoilla näkee aika ajoin myös kotimaista Lahti-pistoolia. Parabellumin monimutkainen ja helposti likaisena jumiutuva sulkumekanismi perustuu lyhyeen piippurekyyliin ja sen lukkomekanismina toimii Maxim-konekivääristä periytyvä polvilukko. Myöhemmin pistoolia hankittiin vuosien saatossa lisää noin 6000 kappaletta. Sen hintataso on Parabellum-Lugeriin verrattuna joskus käsittämätön, mutta sillekin on syynsä: Lahti-pistooleja on valmistettu huomattavasti vähemmän kuin Parabellumeja. 9-milliset olivat pannassa, jolloin tuttu ase pesitettiin ja piiputettiin pienemmälle patruunalle. Sotavuosina 19391944 Suomen armeijalla oli jo hankittu yhtenäistä lyhyttä asetta, pääosin saksalaisia Parabellumeja. n Antti Kauranne Markkinoilla myynnissä olevien käytettyjen hinnat vaihtelevat viidestä sadasta pariin tuhanteen, numerotarkasta ja hyväkuntoisesta tykistömallista saattaa joutua maksamaan jopa useammankin tuhannen euroa. L ahti L-35 on suomalaisen asesuunnitteluneron Aimo J. Lukkomekanismin perusidea oli Parabellumista, mutta Lahti-pistoolissa salpa vetäytyy suoraan taaksepäin koko pituudeltaan. Ensimmäinen tuotantosarja valmistui vasta 1938. Sen avulla aseen suunnittelija halusi vähentää häiriöalttiutta jäätyneenä tai likaisena. Ensimmäiset tu44. Aseeseen kuului nahkakotelo sekä monissa aseissa oli puinen kahvaan kiinnitettävä perälauta, joka toimi aseen jatkotukkina. Painoa ja kokoa Aimo Lahti alkoi piirtää ja laskeskella, ja ensimmäinen malli ja prototyyppi näkivät päivänvalon jo loppuvuodesta 1929
U pseerimalli, myöhemmin komissaarien sivuaseena tutuksi tullut oli kaksitoiminen eli revolveri virittyi ja laukesi liipaisimesta vetämällä. Se mahdollistaa myös aseen äänenvaimentamisen tehokkaammin kuin muissa revolvereissa, joissa tämä ei käytännössä onnistu. 12/70 ..................................................... Käytettyjen laarista tämän suositun sota-aseen ja sian kehtolauluksi mainitun revolverin voi saada jopa 150 eurolla. Suomen armeija on käyttänyt sotasaaliiksi saamiaan Naganteja hyvin vähäisessä määrin, lähinnä kotijoukkojen upseerien aseena jatkosodan aikana nimikkeellä ”7,62 rev/Nagant”. Nagantin patruuna on erikoinen: luoti on ”piilotettu” hylsyn sisään. Nagant-revolveria oli kahta mallia Komissaarin tujumpi sivuase Nagantista valmistettiin monia eri malleja. n Antti Kauranne Nagantia oli kahta mallia; ruotusotilaalle yksija komissaareille kaksitoiminen. Seitsemäs panos edusti siis melkein kahdenkymmenen prosenttiin tulivoimaetua verrattuna muihin revolvereihin. 250,Husqvarna 300 sporting hyvä ........................................................... Nagantin rullaan sopii seitsemän patruunaa, kun revolverit ovat yleensä olleet perinteisesti kuudesti laukeavia. Ase oli aikanaan varsin vallankumouksellinen revolverina, koska se käytti savutonta ruutia ja luoti oli vaippaluoti lyijyluodin asemasta. 520,TAP-673 Caribou 222 rem. Kaikkiaan Naganteja lienee valmistettu noin kaksi miljoonaa kappaletta. Vapaussodassa ne olivat käytössä punaisella puolella ja näihin liittyneillä venäläisillä sotilailla. Suomalaisten tuttu Suomalaiset tutustuivat Nagantiin heti tuoreeltaan. 230,Remington 11-87 puoliaut. 390,sauer 16/70 rinnak. 750,Sako 222 rem. 650,Valmet leijona 12/70 virheetön .......................................................... Jo alkujaan tehtiin erikseen upseerija miehistömallit. 020 7850 212 Aukioloajat: ma-pe 8:30-17:00, la 8:30-13:00 kauppa@eraloppi.com www.eraloppi.com KÄYTETYT ASEET Krieghoff ultra tupla 9,3x74r apel kääntöjalat kahles 1,5x6-42 valolla kuin uusi ........................ Lahti-pistoolia valmistettiin myös lisenssillä Ruotsissa Husqvarnan asetehtailla. Asetta valmistettiin ensin vain Belgian Liegessä Nagantin omalla asetehtaalla ja sitä toimitettiin Venäjälle kaikkiaan 20 000 kappaletta ennen valmistuksen siirtämistä Tulaan. 410,Sako l 579 308 ratatukki varmintpiippu vaimennin ja kiikari ............. harvinainen ja hyvä ................................ 280,Valmet 312 hyvä ............................................................................... 540,Sako 579 kal. Aikalaisekseen ase oli yksinkertainen ja sutjakka ollen melkein puoli kiloa edeltäjäänsä Smith & Wessonin palvelusrevolveria keveämpi. 890,Valmet tuplapiiput 308 ampumaton pari ........................................... 5600,Sako 579 forest 308 hyvä ................................................................. Lopullinen piste m/1895 Nagantrevolverin viralliselle olemiselle Suomessa pantiin vuonna 1960. 590,Lisää aseita: www.eraloppi.com 45. Puna-armeijan organisaatiokiistoissa poliittisella kurinpitokoneistolla oli siis käytössään tämäkin etu miehistöön verrattuna monen muun edun lisäksi. 850,Valmet 412 308 tupla +docter sight .................................................. 290,Remington 870 express .................................................................... Suomen armeija käytti L35:ttä talvija jatkosodassa ja sitä valmistettiin kaikkiaan noin 7600 kappaletta neljässä eri sarjassa, joista noin 5600 toimitettiin puolustusvoimille. 243 virheetön .............................................................. .................................................................................. Silloin ne puolustusvoimien toimesta muun asemateriaalin ohessa myytiin ulkomaille Interarmco-yrityksen toimin. Sotien jälkeen Nagant-revolvereita oli kaiken kaikkiaan varikoissa 1 402 kappaletta, joista 1 134 upseerija 268 miehistömallista. 210,TAP -573 Wildboar 22lr harvinainen ja hyvä ..................................... hat valmistuivat juuri talvisodan lopulle maaliskuussa 1940. hyvä ................................................................... Niitä oli maassamme Venäjän armeijan sotilailla ja santarmeilla. Miehistömalli oli aina viritettävä peukalolla iskurista ennen laukausta. Ase oli virallinen palveluspistoolimalli 1980-luvulle asti, jolloin se korvattiin FN HP DA –pistoolilla, joka tunnetaan armeijan asetyypityksessä nimillä 9.00 PIST 80/9.00 PIST 80-91. Kauppatie 11, 12700 LOPPI p. n Antti Kauranne Lahti-pistooli oli hyvä ase, mutta ei noussut koskaan sellaiseen suosioon kuin sitä edeltänyt Parabellum. 350,Whisco imperator trap ...................................................................... Venäläisten upseerien yleinen sivuase toisen maailmansodan loppuun saakka oli Nagant-revolveri, jonka belgialainen Leon Nagant kauppasi vuonna 1892 Venäjän tsaari Nikolai II:lle vuonna 1895
Myöhemmin, kun Husqvarnan tehdas ehti ottaa tuotannon omakseen, aseiden laatu parani ja pistoolia alettiin modata pikku hiljaa paremmaksi. Ase on Lahti M-35:n ruotsalainen klooni. 040 410 8890 info@erakala.fi Avoinna: Ma-To 9-17 Pe 9-18 La 9-14 Yli 150€ arvoisten tilausten toimituskulut veloituksetta! www.erakala.fi 439€ Saga Magnum 12/76 50g No. Asetta lisenssivalmistettiin myös Ruotsissa Husqvarna m/40 -nimikkeellä kaikkiaan noin 82 000 kappaletta vuosina 1940–1946, eli liki kymmenen kertaa enemmän kuin alkuperäismalliaan. Tuotanto siirrettiin Rosenborgin ruukkiin, jolla ei ollut mitään kokemusta asetehtailusta eikä edes tuotantolaitteita. Ensimmäisen 80 kappaleen sarjasta 78 palautettiin tehtaalle kelpaamattomina ja kaksi museoitiin. B-Bark Maxi -koiratutka + 12kk lisenssi 629€ 679€ Harvinainen Husqvarna M-40-lisenssiase joskus saatavilla Lahti-pistoolin klooni Harvalla aseella on niin mielenkiintoinen ja hauska historia kuin ruotsalaisella Husqvarna M-40pistoolilla. 9,50€ Hirviliivit 19,90€ alk. Mainittu tehdas oli kiinni muiden sota-aseiden tuotannossa ja Carl Gustaf –asetehdas omissa hankkeissaan. Seuraava 150 kappaleen sarja myytiin rautatieyhtiön turvamiesten käyttöön. Ohuempi liipaisimen suojarengas korvattiin myöhemmin paksummalla, ja ensimmäiset onnistuneet aseet olivatkin Lahti-pistoolin täydellisiä klooneja. Kun talvisota osoitti, että Pohjolassakin saatetaan joutua aseotteluun itänaapurin kanssa, haluttiin aloittaa edes jonkinlainen varustautuminen, ettei sota yllättäisi housut kintuissa. 46 ASEET Remington 870 12/76 Soutajantie 12 39500 Ikaalinen puh. Lahden suunnittelema pistooli, jota valmistettiin Suomessa vuosina 1935–1952 noin 9 000 kappaletta. Yhtä lailla vuosina 1918, 1939-40 ja 1941-44. Ruotsalaisen Husqvarnan tarina alkaa Suomen talvisodasta, jossa pohjoisen rintamalla taistelevat ruotsalaisupseerit saivat käyttöönsä Lahti M-35 –pistooleita. Katseet kääntyivät Suomeen ja mieliin muistui Lahti-pistooli. Myös norjalaiset hankkivat aseita viranomaiskäyttöön. n Antti Kauranne Myös suomalainen Lahti-pistooli pääsi Husqvarnan lisenssituotteisiin.. He havaitsivat toisin kuin Parabellumin hemmottelevat suomalaiset että asehan on näppärä käyttää ja riittävän voimakas. Aseen kulkeutuminen Ruotsiin on hupaisa tarina sekin: sanottakoon ruotsalaisista mitä muuten tahansa, niin aina on länsinaapurista virrannut miehiä ja materiaalia Suomen sodissa Venäjää vastaan. 2 3,75mm / 25kpl 19,90€ 16€ Haulikot: Synteettinen tukki Franchi Fast Black 12/76 Puutukki 749€ Mossberg 835 12/89 Puutukki Benelli Nova 12/89 Synteettinen tukki 199€ 549€ Sako P54 .22LR 170€ Puutukki Remington 770 .30-06 UUSI ASE + Kiikari 499€ Valmet Erä .22LR Puutukki Norinco MPS 7,62x39 Kahdella lippaalla 199€ 495€ Glock 17 9mm 475€ Kahdella lippaalla Ruger MKII .22LR Ohut piippu 195€ Kahdella lippaalla Smith & Wesson 28-2 .357 magnum 175€ 295€ Tutustu uusien & käytettyjen aseiden valikoimaamme verkkokaupassa! Kiväärit: Käsiaseet: Walther P22 Target .22LR Vakuumiputket 89€ 69€ Atemi Nordic 2260 -vakuumikone 120W alk. Ongelmaksi ilmaantui heikko pistoolin runko ja yksityiskohtana myös panoksenilmaisimen paikka, jota siirreltiin luistin yläpuolelta sivulle ja takaisin, jotta saataisiin palautinjousi toimimaan luotettavasti ja huoltovarmaksi. L ahti L-35 on suomalaisen Aimo J. Ruotsin-kloonin tunnistaa hyvin kahvan vaakunakuviosta, siinä missä suomalaisen perusmallin kahvassa seisoo komeasti VKT eli valtion kivääritehdas. Hussen pistooleista hintahaitari on melko laaja, mutta perikuntien kuolinhuutokaupoissa huokeimmillaan on tätä ysimillistä nähty kaupiteltava parinkin sadan euron lähtöhintaan. Kuinka ollakaan, kuningaskunnassa oltiin uskottu, että maassa vallitsee ikuinen rauha, ja niinpä sota-aseiden kehittely oli jäänyt sivuraiteelle. Lisenssisopimus syntyi, ja Husqvarnan asetehtaan sorvit alkoivat laulaa – melkein
– Vuosien mittaan olen harrastanut kilpailuissakin niin trap-ammuntaa kuin IPSC:täkin. Aseen valinta Kun tarjolla on aseita laidasta laitaan, miten tapahtuu henkilökohtaisen aseen valinta. – Jos kuuntelet liikaa kavereita tai kauppiaita niin ja aseessa on pienikin ominaisuus, mistä et pidä, mietit omaa valintaasi, miksi et ostanut sitä toista. Tuohon väliin sitten ammun hieman kaikkia lajeja. Timon suosikit Millainen on kokeneen asekauppiaan suosikkiase. – Valinta ei ole helppo, koska omista aseista löytyy monta suosikkia. Tuo vanha Sako on erittäin tarkka ja hyvä hirviase.. Tietysti pitää miettiä esimerkiksi hirviaseeksi sellainen lainsäädännön mukainen kaliiperi, tyyppi ja hintaluokka sopivaksi. Sieltä lienee jotain rajoituksia tulossa, mutta mitä, sitä ei vielä tiedä. Millaisin neuvoin kokematonta ostajaa opastetaan. Tuo vanha Sako on erittäin tarkka ja hyvä hirviase, Huikkala kehaisee. Muuten se oma ajatus on tärkein. Tuolloin se oli täysin sallittua eikä kukaan pitänyt sitä minään. n Pentti Eerikäinen – Sako 300 win mag pulttilukkokivääri on käytössä edelleen. Timo haluaa korostaa yhtä keskeistä seikkaa. Jälkipolven suoritettua IPSC-koulutuksen toivotaan, että siihen lajiin löytyisi enemmän. – Antaisin sellaisen ohjeen, että jokaisen kannattaa kuunnella sitä sisäistä ääntään. Jos joku kaliiperi ja ase miellyttää, se on ehkä se tärkein ajatus siihen aseen hankintaan. Aseen toimintavarmuus on pistoolin valtti. – Käytännön syistä on viime vuosina keskitytty pääosin haulikkoammunnan eri lajeihin sekä liikkuvan hirven ammuntaan eli metsästyslajeihin. – Nykyisistä aseista suosikikseni nousee Glock M17 9mm pistooli sen toimintavarmuuden vuoksi. A sevalikoimaani kuuluu aseita järeistä pistooleista ja revolvereista ilma-aseisiin. Ase on edelleen käytössä. – Näyttää siltä, että puoliautomaattien hankinta voi metsästäjien osalta olla ohi. Sen Reckin revoverin ammuin kyllä romuksi. Ehkä lajeista lähimpänä ovat IPSC/SRA ja Trap. EU uhkana Timo Huikkala, joka on Suomen asekauppiaiden liiton varapuheenjohtaja, haluaa sanoa muutaman sanan uusista aseita koskevista säädöksistä. Sama voi olla isojen lippaiden kanssa. Kiväärikaliipereista ehkä käytetyimmät ovat tällä hetkellä 223, 308, 300 win mag ja 375 H&H. Pistooleista on tietysti käytetyin 9mm ja aseena Glock M17 SA versio, kertoo Virroilla toimivan Asetalo Oy:n toimitusjohtaja Timo Huikkala. – Suomessa viranomaiset ovat ymmärtäneet ongelmat ja hakevat järkeviä ratkaisuja. Uhkaksi on noussut EU. Nykyisistä aseistaan Timo Huikkala sanoo suosikkiaseekseen Glock M17 mm:n pistoolin. Niitä kannattaa hommata nyt, ettei myöhemmin jää ilman. Netistä voi hakea tietoa, mutta yleensä siellä keskustelevat ääripäät, eli pettyneet tai ylistäjät. Ajatuksia sieltä saa, mutta tee aina lopullinen päätös itse. – Luvan vaatineista aseista alkupäähän kuului Sarriugarte 12/7 päällekkäispiippuinen haulikko, jota käytin vuoteen 2013. – Lämmöllä muistan myös Reck 22lr revolveria, jolla ammuin 1970-luvulla varmaan 20 000 laukausta mummolan perunakellarin kumpuun. ASEET Asekauppias Timo Huikkala aseistaan: Löytyy monta suosikkia 47 Yksi Timo Huikkalan suosikkiaseista on kuvan aseen kaltainen Sako 300 win mag pulttilukkokivääri. Sako 300 win mag pulttilukkokivääri on käytössä edelleen. Jos joku tulevaisuudessa sellaista haluaa, kannattaa varmuuden vuoksi toimia ripeästi. – Ostat aseen itsellesi, et sille neuvovalle kaverillesi. Kaiken alku oli 1970-luvulla omilla rahoilla ostettu Shanghai ilmakivääri. Sitä muistelen edelleen lämmöllä ja se ilmakivääri minulla vieläkin. Asekauppias Timo Huikkalalla on käytössään useita erilaisia aseita, koska harrastuksiin kuuluu melkein kaikki ammunta ja metsästys laidasta laitaan
Minimagnumeilla ampumista harva iäkkäämpi haulikko kestää pidemmän päälle, vaikka paukku pesään mittojen mukaan sopiikin. Kotimaiselle haulikolle oli tilaus ja Valmetin Leijona-sarja muutama vuosi sotien jälkeen vastasi kuluttajien huutoon. Hellää käsittelyä Valmetin Leijona-haulikoita kuin sen perillisiäkin on edelleen myynnissä. Iäkäs haulikko Miksi sitten hankkia iäkäs haulikko. Minimagnumeilla vanhempia haulikoita on pilattu melkoinen määrä. Sen sijaan jo keski-ikäisille jäärille vanha laadukas ja etenkin kotimainen haulikko saattaa tuoda rakkaita muistikuvia siitä, kuinka vanhan isän tai jo manan majoille siirtyneen vaarin kanssa käytiin ensimmäisiä kertoja yhdessä metsällä – ja useimmitenhan sieltä se saalis tuotiin kotiin. Tuhannet suomalaiset omistavat Valmetin haulikon, joskaan monella se tuskin lienee enää ainoana aseena tai jatkuvassa käytössä. VKT muutti nimensä Valtion Metallitehtaiksi kaksi vuosikymmentä myöhemmin ja Valmetiksi vuonna 1951. Etenkin tehtaan myöhemmät asemallit 212, 312 ja 412 eri muunnoksineen olivat Valmetin haulikoiden kulta-aikaa vuosina 1967-1989. Valmet Leijona aloitti kotimaisen haulikon valtakauden vuonna 1948, ja sen perilliset 200-, 300ja 400-sarjat jatkoivat sitä. Petrik liittoutui trikolorimaan St. Harvempi tietää, että Valmetin päällekkäispiippuisilla haulikoilla on ranskalainen isä. Aseita on moitittu myös väljiksi, mutta 70-80 –vuotiailla käyttöaseilla tätä vikaa on tavattu enemmänkin – etenkin, jos ase on ollut ahkerassa käytössä. Hinta on huokeimmillaan vain muutaman kympin, eli aseen hankintalupakin saattaa maksaa enemmän kuin itse ase. Tehtaan tarina loppui vuonna 1992. Tehdas löi portit kiinni jo 1960-luvulla. Tehtaan suosituin päällekkäispiippuinen haulikko kantoi nimeä Leijona ja se tuli markkinoille vuonna 1948. Leijonan tekniset ratkaisut perustuivat ranskalaiseen Damon Petrik –haulikkoon. Tuolloisen haulikkosarjan lippulaivan 412-kaksoiskiväärimallin tuotanto siirrettiin Italiaan Armi Marocchin tehtaalle ja aseen nimeksi muutettiin Tikka 412 S. Kansan suussa kiertää sitkeitä huhuja siitä, kuinka Leijonat saattoivat hajota ammuttaessa. Myös molempien piippujen laukeaminen yht´aikaa on ollut moitesijalla, mutta siinäkin saattaa taustalla olla käyttövirhe, kun aseöljyä tai CRC:tä tai muuta vastaavaa on lotrattu liikaa liipaisinkoneistoon ja lukkoon tai ase on jätetty kuivaamatta märän jahtimatkan tiimoilta. 48 ASEET Valmetia löytyy pilkkahinnalla netistä ja aseliikkeiden takahuoneista Tuttu haulikko vuosien takaa Valmetia myytiin Suomen lisäksi manner-Eurooppaan ja Yhdysvaltoin, paikoin tuotemerkillä Savage. Kun patruunoiden koko pysyi samana mutta niiden lataukset muuttuivat tujummiksi, saattaa olla, että vanhemman haulikon baarirajat tulivat vastaan, ja se oli yleensä aseen, joskus myös metsästäjän menoa. Ruokaa kaivattiin sodan nälkävuosien jälkeen, ja sotilasaseista modattujen rinnalle kaivattiin uusia, turvallisia, laadukkaita ja kohtuuhintaisia haulikoita. V almetin tarina alkaa vuodesta 1926, jolloin valtion Kivääritehdas VKT perustettiin Jyväskylän liepeille Tourulaan. Toki valmistusvikojakin aseissa on saattanut olla, mutta kyseessä on enemmänkin käyttövika; pienemmät kaliiperit 16 ja 20 oli koeponnistettu sen ajan patruunoille. n Antti Kauranne. Leijona-haulikko Sodan jälkeisessä Suomessa tilanne metsästykselle oli hyvä. Haulikot tekivät kauppansa ja Valmet tuotti tavaraa markkinoille. Tuotantolaitosten ja valtio-omisteisen teollisuuden erilaisten, usein onnettomien yhdistämisten, siirtojen ja pilkkomisten jälkeen oltiin tilanteessa, jossa Valmetin haulikkotuotanto päätettiin lopettaa. Etiennessä toimineen Damon-asetehtailijan kanssa ja laadukkaiden tuotteiden nimeksi saatiin Damon Petrik – päällekkäispiippuiset haulikot. Jos uudelle jahtiheimon alulle hankkii sen ensimmäisen haulikon, se saisi mielellään olla helppokäyttöinen ja ennen kaikkea turvallinen. Haulikon teknisten ratkaisujen isä oli Boniface Petrik, joka alkoi patentoida ratkaisujaan jo 1920-luvulla. Leijona-sarja oli kantaisä suomalaisille haulikkoklassikoille, joita kaikkia komisti tehtaan upea leijona. Muutenkin kannattaa varoa, ettei ammu nostalgiahaulikolla teräshaulitai muita korkeampipaineisia 12/70 -paukkuja. Useinkin Leijonalla tai sen perillisillä ammuttuna
Yleisesti luontoaiheiset kalenterit muodostavat näyttelyssä oman osionsa, samoin kuin lintuaiheiset kalenterit. n S uomen Metsästysmuseossa katsellaan loppuvuonna kalentereita museon kokoelmista. 49 Museon monet kalenterit Ilveksen metsästys poronhoitoalueella Lupia etenkin Kainuuseen Poikkeuslupia on annettu poronhoitoalueen eteläosiin ja erityisesti Kainuuseen, koska ilvesten aiheuttamat vahingot porotaloudelle ovat alueella suuret. Poikkeuslupia on painotettu poronhoitoalueen eteläosiin ja erityisesti Kainuuseen, koska ilvesten aiheuttamat vahingot porotaloudelle ovat alueella suuret. 2000-luvulle tultaessa myös yksityiset ihmiset saattoivat teettää kalentereita omista digikuvistaan nettifirmojen kautta. Nykyään yhä useamman kalenteri kulkee puhelimen muistissa, samoin kuin valokuvat. Seinäkalentereiden suosio kasvoi etenkin värivalokuvien myötä. Ilveksistä neljätoista voidaan pyydystää Kainuussa, yksi Koillismaalla ja yksi Lapissa. Metsästys on ollut vuodenkierron puuhia esitelleissä kalentereissa aikanaan varsin yleinen kuva-aihe. Suomen riistakeskus päättää poronhoitoalueen ulkopuolisista poikkeusluvista lokakuun lopulla. Myös ulkomailta Metsästysmuseon näyttelyssä on esillä myös jahtiaiheisia kalentereita ulkomailta, esimerkiksi tunnettujen aseja patruunavalmistajien julkaisemina. Maaja metsätalousministeriö ei ole rajoittanut poronhoitoalueella poikkeuslupien nojalla saaliiksi saatavien ilvesten määrää. Poronhoitoalueen ulkopuolella ilveksen kannanhoidollinen metsästys alkaa joulukuun alussa ja kestää helmikuun loppuun asti. Luonnonvarakeskus on arvioinut, että ennen metsästyskautta poronhoitoalueella on 100-115 ilvestä, jotka ovat yli vuoden vanhoja. I lvestä voi poronhoitoalueella metsästää kannanhoidollisilla poikkeusluvilla lokakuun 1. 1900-luvulla eränkävijöille suunnatut taskukalenterit olivat monipuolisia tietopaketteja, joita ovat kustantaneet muun muassa Metsästäjäin Keskusjärjestö ja Suomen Metsästäjäliitto. Vuodet muuttivat Vuoteen 1995 asti Helsingin yliopistolla oli yksinoikeus kalenterien julkaisuun. Useiden lehtien julkaisemien metsästysja kalastusaiheisten kalenterien ohella luontokuvat ovat hallinneet seinäkalentereiden kuvitusta kustantajasta riippumatta. n. Metsästysmuseoon on vapaa pääsy voimassa olevalla metsästyskortilla. Suomen riistakeskus suosittaa, että pyynti kohdistetaan kannanhoidollisessa pyynnissä mahdollisuuksien mukaan poroja tappaviin yksilöihin. Euroopassa suositaan kuvituksessa piirrosja maalaustaidetta valokuvien rinnalla. Julkaisun vapauduttua entistä pienemmät toimijatkin alkoivat laatia omia kalentereitaan. Suomen riistakeskus myönsi tänä vuonna yhteensä kuusitoista poikkeuslupaa. Tietoa metsästysajoista, lakisäädöksistä ja riistanhoidosta on valistushengessä juurrutettu kansaan vuoden 1868 niin sanotusta Hisingerin taulukosta lähtien. Viime metsästyskaudella poronhoitoalueella pyydystettiin kannanhoidollisilla poikkeusluvilla yksitoista ilvestä. päivästä alkaen helmikuun loppuun saakka
Myös Youtube tarjoaa osaava soittomalleja, ja onpa kotimaisilla liikkeillä nykyisin kiertäviä kouluttajia, jotka saavat pilleistä esiin juuri ne oikeat äänet, joilla riistaan saa lankeamaan saaliiksi asti. 50 Houkutuspillien käytön oppii matkimalla Pillillä hupia ja tehoa Houkutuspilleillä oppii matkimaan riistaeläinten ääniä. M arkkinakatsaus osoittaa, että houkutuspillien käyttöohjeita, opaskirjoja, äänilevyjä ja jopa liki online-opetusta saa internetistä. Se vaatii kuitenkin harjoittelua. Jo vuonna 2009 metsästysvarusteita maahan tuova kempeleläinen Kartanokuva Oy lähetti laatikollisen houkutuspillejä kokeiltavaksi, ja siitä se ensimmäinen testi aikanaan lähti. Saattaapa olla, Kyllä houkutuspilleillä saalista tulee!. Nettikaupat myyvät Ameriikan mantereen parhaiden metsästäjien soittamia ja äänittämiä cdja dvd-levyjä. Tämä lähtee ajatuksesta, että pyy on reviirilintu ja pillin äänen kuullessaan se tulee katsomaan, millainen tunkeilija sen omalle alueelle on ilmestynyt. Eipä liene myöskään sellaista metsästäjää, joka ei olisi aamuisella teerisuolla päästellyt suhinoita ja naksutuksia saalista ampumahollille houkuttaakseen, joten jotain tuttua houkutuspillien käyttöajatuksessa on. Ajatus sinänsä on ymmärrettävä ja täysipäinen: idea riistalle sopivan houkutusäänten käytöstä jahdissa on melkein yhtä vanhaa kuin metsästys, ja monelle vanhemmalle lienee pyyn pillitys tuttua. Tosiasia on se, että kyllä pilleillä oppii riistaeläinten ääniä matkimaan, kun vain ottaa ja kuuntelee ”oikeita ääniä” ja harjoittelee tarpeeksi
Pilliä pihautellessaan ihminen vaikuttaa jotenkin asiallisemmalta, vaikka lopputulos eli ääni olisi yhtä hupaisa. 51 että äänet oppisi tuottamaan ihan omalla turpavärkilläkin, mutta se vain vaatii paljon aikaa ja kovasti pokerinaamaa. Pillejä matkaan, koira mukaan harjoittelemaan ja kohti kaislikkorantaa. Lutkutin muistuttaa erehdyttävästi niin sanotuissa aikuisten lelukaupoissa myytäviä tietyn toiminnan harjoittamiseen suunniteltuja tuotteita, joten helposti häkeltyvä metsästäjä älköön sellaiseen kappaleeseen tarttuko. Eipä liene sellaista metsästäjää, joka ei olisi aamuisella teerisuolla päästellyt suhinoita ja naksutuksia saalista ampumahollille houkuttaakseen. Pillin säilytyspaikka ja kielen kosteus vaikuttavat siihen, millaisena se toistaa soittajan suukappaleesta lähettämät hönkäykset. On todettava, että hanhipillien, erityisesti sormella soitettavien ja ravistettavan käyttäminen vaatii jo huomattavasti enemmän harjoittelua. Pokeria ja vikkelää rannetta Oma elämyksensä on kanadanja muiden hanhien houkuttelu. Naismetsästäjältä erityisesti lutkuttimen ravistelu julkisessa tilanteessa vaatii erityistä pokerinaamaa, sillä ainahan on olemassa vaara, että houkutuspillikäytäntöä tuntematon jahtisiko saattaa eksyä samaan kaislatuppaaseen ihmettelemään, että ”mikä siinä on vikana, onko paristot päässeet loppumaan?” Käyttöön tottuu helposti Yhteenvetona houkutuspilleistä on helppo todeta seuraavaa: niiden käyttöön tottuu helposti, äänet ovat luonnollisen kuuloisia tovin harjoittelun jälkeen ja pillejä on todella hauskaa soitella. Varsinaisia uutuuksia ei ole markkinoille tullut ja hintataso on pysynyt varsin vakaana. Oma taiteen lajinsa on kaksikielisen sorsapillin töräyttely, ja sorminäppäryyttä vaaditaan erityisesti hanhija sorsalutkuttimen soittamisessa. Uteliaimmat kävelevät kohti ääntä, eli myös hanhipillien ja erityisesti hanhilutkuttimen voi sanoa toimivan. Vasta-alkaja ei malta puhaltaa tarpeeksi hiljaa pilliin, jolloin ääni on kuin sotatorven töräys. Goose flute, hanhihuilu, on hauska peli: se toimii samalla periaatteella kuin takavuosien pakollinen koulusoitin nokkahuilu ja sen lisäksi kädessä pidettävä, ravistettava lutkutin vaatii aivan omia taitojaan. Kokeilemalla löytyy oikea puhalluksen voimakkuus, ja hetken piipittelyn jälkeen äänet alkavat muistuttaa sorsan kaakatusta. Jahtikauden 2016 tarjonnasta on todettava, että pillien perusmallit ja -ratkaisut ovat edelleen samoja. Quackmastereissa on jopa säädettävät kielet, eli äänet voi tuunata haluamikseen. Toinen vaihtoehto on, että ulkopuoliset saattaisivat ynnätä havaintonsa väärin ja soittaisivat testaajan luokse joko sinitai valkotakkiset sedät. Jos on valmis sijoittamaan sinisen tai ruskean setelin, pitäisi hyvin alalle sijoittuneen jahtipuodin hyllystä löytyä omaan makuun ja tarkoitukseen sopiva houkutin. Viisas harjoittelee oikeat puhallustekniikat ennen metsälle lähtöä, sillä liian kovilla äänillä vain karkotetaan saalis. Perushoukutinpillien hinnat alkavat kympin paikkeilta, laadukkaampien kolmesta kympistä ja päätyvät viidenkympin tietämiin. Muovija puuosien määrää on vähän muutettu, samoin pillien kokoa on hieman pienennetty ja muotoa muutettu ehkä hivenen aerodynaamisemmaksi tai silmää hivelevämmäksi. Verrokkina pidän vuosikymmenten aikana hioutunutta omalla turpavärkillä tuotettua sorsan ränkätyksen matkintaa, jolla on useakin sinikko saatu petettyä vuosien varrella. Kannattaa siis hankkia ensin tavallinen peruspilli ja opetella sillä tekniikkaa ennen kuin alkaa ostaa joka riistalintulajille omaa soitintaan. Vartijahanhien huomio on herätetty hetkessä, ja pian koko lauma on hereillä. Turha mainitakaan, että testi on paras suorittaa myöhään illalla tai yöllä, jotta sivulliset eivät pääse häiritsemään houkuttelua. Niitä ei rannasta löydy, joten on pakko ajaa taajaman keskuspuistoon, jonka hoidetuilla niityillä kanukkeja ja erittäinkin valkoposkihanhia pesii luvuttomia laumoja. Happea säätelemällä saa aikaan myös matalampia desibelitasoja. Jotain tuttua houkutuspillien käyttöajatuksessa siis on.. Houkuttimien ääni saadaan tuotettua puhaltamisen lisäksi myös ravistamalla tai hankaamalla. Mallia luonnosta tai netistä Puhallinsoittimesta, joka sorsaja hanhipillikin on, saa hyvinkin erilaisia ääniä aikaan. Harvalla näitä Suomessa vielä on, joten jos omalle kohdalle sattuu, niin kannattaa ostaa pois – ja onhan sorsapilli ja erityisesti hanhihuilu näyttävä ja erikoinen lahjaesine. Myös ketulle ja supille, jopa peuralle ja hirvelle on omat houkutinsoittimensa. Ja luontoon kokeilemaan Vuoden 2009 totuuksista hyvin harva on muuttunut. Peruspillissä on vain yksi kieli (reed) ja se on viritetty tietylle äänen korkeudelle. Riistapillejä on moneen lähtöön; peruspillillä on hintaa alle kympin. Kyllä ne senkin tekevät, kun vain tarpeeksi lujaa puhaltaa ja erityisesti kaksikielisistä pilleistä saa aikaan sellaisia rääkäisyjä, että parvessa syntyy räpinää ja nopeata liikettä poispäin äänilähteestä. Kun laitteen toimivuus on tullut todistettua, pitää tietenkin kokeilla, miten pillit toimivat karkoittimina. Se toimii edelleen, mutta kas – sopivan vaimeina puhalluksina myös Flextonen Camo Hunter houkuttaa parven katsomaan, kukas se kaislikossa oikein puhaltelee. Kun homma alkaa olla hanskassa, saaliistakin alkaa tulla. n Antti Kauranne Pillien oikean soittotekniikan voi opetella vaikka internetistä mallia kuuntelemalla
Tälläkin kertaa toinen saajista on yli 2 200 hehtaarin Åminne gods eli Joensuun kartano Salossa. 52 Arvostettu Wildlife Estates -tunnus kahdelle suomalaistilalle Riistatiloilla edistetty luonnon monimuotoisuutta Kahdelle suomalaiselle tilalle on myönnetty eurooppalainen Wildlife Estates -tunnus. Suomen riistakeskuksessa erikoissuunnittelijana työskentelevä metsänhoitaja MMM Mikko Alhainen kertoo hakeneensa Wildlife Estates -tunnusta kotitilalleen Hämeenlinnassa pilke silmäkulmassa mutta luottavaisena. Tarvitaan vain näkemystä, omaa ympäristöä pitää osata katsoa riistan silmin, vakuuttaa Mikko Alhainen. Tunnus jaetaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Tunnuksen saajat ovat tähän saakka olleet lähinnä yhteisöjen kuten Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen mallitiloja tai suuria riistakartanoita. En halua vain antaa ohjeita kaupungista kirjoituspöydän takaa, vaan kokeilla eri toimenpiteitä itsekin omilla maillani, hän kertoo. Tila saikin arvioinnissa erittäin hyvät pisteet. Elän niin kuin opetan. Kyllä täällä on mukavaa seurata pitkin vuotta kaikenlaisia eläimiä ihan pihapiirissäkin. Kymmenen tilaa Wildlife Estates -tunnuksia on jaettu 18 eurooppalaisessa maassa yli 220 tilalle. Riista huomioitu Alhainen on huomioinut riistaeläinten elinympäristöt omalla tilallaan monipuolisesti esimerkiksi perustamalla riistapeltoja, jättämällä riistakaistoja ojanvarsille sekä peltojen ja metsien rajavyöhykkeille, rakentamalla kosteikkoja, jättämällä talousmetsiin suojapaikkoja metsäriistalle ja suojelemalla vanhaa metsää. Ehkä seuraavalle sukupolvelle tämä olisi sitten jo luonnollinen tapa ajatella. Tämä on tunnustus luonnon monimuotoisuuden eteen tehdystä pitkäjänteisestä työstä. Olemme erityisesti kannustaneet pieniäkin tiloja hakemaan tätä WE-tunnusta. n Olemme erityisesti kannustaneet pieniäkin tiloja hakemaan tätä WE-tunnusta. Hyvä lopputulos edellyttää usein tiivistä yhteistyötä useamman tilan välillä, Heli Siitari toteaa. Jos pienillä tiloilla tehtäisiin yleisesti toimia riistaelinympäristöjen hyväksi, sillä olisi todella kauaskantoisia vaikutuksia. Mikko Alhainen kiitteleekin sinisorsapoikuetta, joka pinkaisi peltotien yli kohti kosteikkoa juuri sopivasti evaluoijan silmien alta. Mikko Alhaisen 80 hehtaarin tilalla riistanhoidolliset alueet ovat kuitenkin suuret suhteessa tilan kokonaispinta-alaan. Suomessa tunnuksen on nyt uusimpien myötä saanut yhteensä kymmenen tilaa. Mikään yksittäinen toimenpide ei vielä riittäisi tunnuksen saamiseen. Hän on työnsä puolesta ollut mukana edistämässä riistakosteikkojen, -peltojen ja -metsien yleistymistä Suomessa. Kannattava maaja metsätalous ja riistanhoito sopivat hyvin yhteen. Maanomistaja pystyy tekemään paljon biodiversiteetin eteen, sanoo Luonnonja riistanhoitosäätiön asiamies Heli Siitari. Työn tulokset näkyvät, ja se pistää hymyilyttämään, hän kertoo. E urooppalainen maanomistajien liitto ELO (European Landowners´ Organisation) jakaa Wildlife Estates -tunnuksia riistatiloille, joilla on pitkäjänteisesti edistetty luonnon monimuotoisuuden hoitoa. Hyvä lopputulos edellyttää usein tiivistä yhteistyötä useamman tilan välillä. Wildlife Estates -tunnusta haetaan täyttämällä yksityiskohtainen hakemus, jonka todenmukaisuuden evaluoija käy maastokierroksella tarkistamassa. Kuitenkin erityisesti kosteikot lisäävät riistalle suotuisia piirteitä ympäristöön, Alhainen sanoo. Suomessa toimintaa koordinoi Luonnonja riistanhoitosäätiö. Hyvällä riistatilalla jätetään muun muassa talousmetsiin suojapaikkoja metsäriistalle ja suojellaan vanhaa metsää.. Toinen tunnuksen saajista on Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelijan Mikko Alhaisen maaja metsätila Hämeenlinnan Pirttikoskella. Alhainen toivoo, että yhä useampi maaja metsätilallinen uskaltaisi näyttää esimerkkiä, tehdä riistanhoidollisia ratkaisuja ja myös kertoa niistä avoimesti
Jos aseella ampuu täyteisiä, tehdas suosittaa siihen Foster-slugeja. Tämä tarkoittaa sitä, että haulipanoksia ammuttaessa hajonta on kohtuullisen laaja ja osumia maaliin tulee melkoisella varmuudella – juuri sopiva siis kodinsuojelemistilanteissa. Liipaisinkaaren etuosassa oleva tukeva varmistinnasta on niin muodokas, että sen käyttely onnistuu myös hansikkaat kädessä. 53 ASEET Winsulta uusi kodinpuolustusase markkinoille XP 18 action-haulikko Winchester Super X Pump Defender Kaliiperi: 12/76 Aseen tyyppi: Haulikko Toimintatapakoodi: 2 = Lippaallinen kertatuli Lipaskapasiteetti: 5 Aseen paino ilman varusteita: 2,9 kg Kokonaispituus: 100 cm Piipun pituus: 46 cm/18” Tukkimateriaali ja pinnoitus: Synteettinen Paketissa ei ole mukana hihnanlenkkejä Kiinteä supistus: CYL Hinta: 480 € (Sissos) Winchesterin XP 18 on jenkkiläinen peruspyssy ja laadukas sellainen. Metalliosat on käsitelty kiillottomiksi ja panoskammio kromattu kosteutta vastaan. Myös optiikkaa Metalliseoksesta työstettyyn lukkokehykseen saa halutessaan onnistuu myös hansikkaat kädessä. Sen kaliiperi on 12/76, eli ase ahmii halvimpia peruspatruunoita. Tehdas suosittelee täyteisiksi Foster-paukkuja. Etutähtäin on kursailematon metallinasta. Summa summarum: Winchesterin uusi super pump on luotettava peruspyssy ja Suomessa ehkä suositeltavin action – ja reserviläisammuntoihin. Home defense eli kodinturvatai kodinpuolustushaulikot ovat joka kodin perustyökaluja, joita myydään Yhdysvalloissa joka vuosi kymmenin tuhansin. Fostertäyteinen tunnetaan jo 1930-luvulta, jolloin saksalaissyntyinen Karl Foster kehitti sen haulikolla tehtävään peuranmetsästykseen. Aseen metalliosat ovat mustaksi käsiteltyä kromia tai terästä ja perä sekä etutukki synteettistä muovia, jossa käsien kohdalla karhennukset, jolloin käyttely kylmässä tai märässä kelissä on varmempaa. Tuki perässä on kiinteä vaimenninlevy, joka ottaa vastaan suurimman osan aseen rekyylistä – jos nyt 12/76-kaliiperisessa sellaista onkaan. Konstailematon peruspyssy mahduttaa putkilippaaseen viisi patruunaa ja piippuun yhden. Liipaisinkoneiston saa helposti irrotettua, joka helpottaa koko aseen perusteellista puhdistamista. n Antti Kauranne www.dianovalapstone.fi Metsästys-, kalastusja alan liikkeet UUTUUS! Kolmitoiminen Dianova Cook, suojakahvalla Huipputehokkaat FSL100 teroitustimanttilaikat kiinni myös kiikaritähtäimen tai muuta optiikkaa. Lukossa on peräti neljä kynttä varmistamassa nopeaa ja nitkumatonta käyntiä, jota voidaan pitää edistyksellisenä ratkaisuna, kun perinteisesti useat pumpputehtaat ovat tyytyneet kahteen. Piipun pituus on 18 tuumaa eli 46 senttiä. Haulikon piipussa on kiinteä supistus CYL, eli ei supistusta lainkaan. Winchesterin Super X Pump Defender 18 on tämän lajityypin puhdas edustaja. W inchesterin Super X Pump Defender 18:n kokonaispituus on tasan metrin, joka tekee siitä helposti käsiteltävän ja nopean käyttää. Foster-täyteinen tunnetaan myös nimellä ”American slug”, jolla se halutaan erottaa ”European slugista” eli Brenneke-täyteisestä. Liipaisinkaaren etuosassa oleva tukeva varmistinnasta on niin muodokas, että sen käyttely. Aseen suositushinta jenkkilän markkinoilla on noin 350 dollaria ja Suomessakaan se ei kipua yli 500 euron
Itävallan armeija otti sen vuonna 1983 palveluspistoolikseen P80-nimikkeellä. Pistoolissa ei ole iskuvasaraa, vaan muulloin kuin liipaisinta vedettäessä aina puolivireasennossa oleva iskuripiikki. Uusin juttu on neljännen sukupolven Glock, Gen 4, jossa on ampujan käteen säädettävä kahva. Glockin uusimmassa versiossa on karhennettu, liukumaton peräosa, joka varmistaa seen pysymisen tiukassa otteessa myös kosteana ja kylmänä. Uudessa Glockissa on ampujan käteen säädettävä kahva. Se on myös hyväksytty yhdeksi Naton Glockin uusimmassa versiossa on karhennettu, liukumaton peräosa, joka varmistaa seen pysymisen tiukassa otteessa myös kosteana ja kylmänä.. Glock on lyhytrekyyliperiaatteella toimiva itselataava pistooli, jossa jäykkäyhteys perustuu luistin hylsynpoistoaukkoon lukittuvaan, auetessaan peräpäästään alaspäin keinahtavaan piippuun. Aseen suosituimmuusasema on pysynyt vakaana, ja tehdas on varmistanut sen tuottamalla kymmeniä eri versioita ja uudistuksia jokaiseen pistooliin kokoja ja kaliipereita myöden. I tävaltalainen Glock-asetehdas valloitti viranomaisasemarkkinat kertaheitolla, kun se lanseerasi aseuutuuden liki kolme vuosikymmentä sitten. 54 ASEET Kun hyvää vain jatkuvasti parannetaan, syntyi Glock 17 Pro Gen 4 Glock 17 Gen 4 Kaliiperi: 9x19mm Aseen tyyppi: Pistooli Aseen paino ilman varusteita: 0,62 kg Piipun pituus: 11,4 cm Materiaali ja pinnoitus: Polymeerirunko Patruunakapasiteetti: 17, paketissa mukana 2 lipasta Toimitetaan muovisessa säilytyslaukussa Toimintatapakoodi: 3 = itselataava kertatuli Piipun kierre M13,5x1 Vaihdettavat kahvan takaosat Kahvan pinnoite parantaa otetta Uusi kaksiosainen rekyylijousi Lippaanvapautin vaihdettavissa kummallekin puolelle Hinta alkaen 660 € (Asetalo Oy) Glock on valmistettu siten, että siihen voi kiinnittää tukevasti runsaasti erilaisia lisälaitteita. Uusi kaksiosainen rekyylijousi lisää laukaisukoneiston kestävyyttä ja sen sanotaan myös vaimentavan rekyyliä, joskaan paatuneet palveluskaliiperien ampujat tuskin huomaavat oleellista eroa aikaisempaan. Lippaanvapautin on vaihdettavissa kummalle puolelle tahansa, joka tekee Glockista molempikätisen (ambidextrous) pistoolin. Gen 4 –aseeseen ei ole mahdollista hankkia perän lisäosia tai tuunaustarvikkeita samalla tavalla kuin edellisien sukupolvien aseeseen, sillä säädettävän kahvan katsotaan tekevän tuunaukset tarpeettomiksi. Pistooli käytössä myös Suomessa Asehistoriansa osaaville seuraava on tuttua juttua, mutta noviiseille kerattakoon itävaltalais-amerikkalaisen polymeeripyssyn etymologia: Glock 17 on ensimmäinen itävaltalaisen Glock-yhtiön suunnittelema ja valmistama pistoolimalli. Glock 15 Gen 4 eli neljännen sukupolven Glock tarjoaa mahdollisuuden kahvan säätöön juuri omaan käteen sopivaksi. Aseessa ei tämän vuoksi ole erillistä varmistusvipua, vaan siinä on liipaisinvarmistin, automaattinen iskuripiikin lukitus ja automaattinen laukaisutangon varmistin, jotka estävät pistoolin laukeamisen muulloin kuin liipaisinta asianmukaisesti painettaessa
Glock-pistoolien runko on tehty polymeerista, jonka vuoksi aseen tullessa markkinoille varsinkin Yhdysvalloissa esitettiin väitteitä ettei asetta voisi havaita metallinpaljastimella; todellisuudessa noin 80 prosenttia aseen painosta muodostuu metallista. Ase toimitetaan puolustusvoimien merkinnöillä, perusmallista eroavalla karhennetulla RTF2-kahvalla, kahden kilogramman laukaisulla, tritium-tähtäimillä ja 17+2 patruunan lippailla. Glock on rajavartijoiden ja vanginvartijoiden virka-aseena Glock 17-, 19ja 26-malleina. Lisätietoa saat osoitteessa www.pedigree.fi Tiesitkö, että 8 kymmenestä aikuisesta koirasta kärsii iensairauksi sta?. Pistoolia tulevat käyttämään ainakin laskuvarjoja erikoisjääkärit, kansainvälisiin tehtäviin koulutettavat kriisinhallintajoukot ja sotilaspoliisit. Glock on hyvin suosittu myös harrastuskäytössä, etenkin practicalja SRA-ampujien keskuudessa. Aseen lisävarusteita puolustusvoimien käytössä ovat taktinen valo sekä visuaalinen ja infrapunalaser. Pedigree ® DentaStix ® ominaisuudet: • Ainutlaatuinen x-muoto • Hankaava rakenne • Aktiiviset ainesosat • Aktiiviset ainesosat vaikuttavat koirasi syljessä vielä senkin jälkeen, kun koirasi on jo syönyt purupalan. Kolme vinkkiä hammassairauksien ennaltaehkäisyyn: 1: Varaa aika eläinlääkärille hammastarkastukseen vähintään kerran vuodessa 2: Harjaa hampaat pehmeällä hammasharjalla 3: Ehkäise plakin ja hammaskiven muodostumista käyttämällä päivittäin Pedigree ® DentaStix ® -purutankoja Large (25+ kg) Large Medium Small Medium (10-25 kg) Small (5-10 kg) Pedigree ® DentaStix ® -sarja sopii kaiken kokoisille koirille. Glock oli myös Suomen poliisin virka-ase ennen sen korvaamista Walther P99Q:lla. Pedigree® DentaStix®-purapalat maistuvat lisäksi herkulliselta ja niitä on mukava pureskella. 55 Tällä hetkellä Glockia valmistetaan runsaasti yli 30 eri mallia kuudessa eri kaliiperissa. virallisista pistoolimalleista. Myös Suomen puolustusvoimat ottivat Glock 17 -pistoolin palveluskäyttöön vuoden 2009 aikana mallimerkinnällä 9.00 PIST 2008. Tällä hetkellä Glockia valmistetaan runsaasti yli 30 eri mallia kuudessa eri kaliiperissa. n Antti Kauranne Pedigree ® DentaStix ® auttaa vähentämään hammaskiven muodostumista jopa 80% päivittäin käytettynä
Magnum-piekkarinpaukku tarjoaa metsästysmahdollisuuden isommillekin riistaeläimille kuin kyyhkysille ja sorsille. Magnumpiekkarin panosten hinta on huokea verrattuna esim .17 – tai .222 –patruunoihin. Lähes kaikki .22 WMR-patruunat täyttävät Suomen 1-luokan vaatimukset. Patruunan lentorata on kuitenkin sen verran kaareva, ettei sillä suositella ampumaan yli sadan metrin matkalta. Piekkarikaliiperiset vasemmalta Short, LR Long Rifle, .22 WMR eli magnum ja .22 Hornet. Tehdas on palvellut varsinkin nuorempia aseharrastajia valmistamalla pienoiskivääreitä, jotka ovat rungoltaan enemmänkin isomman aseen luokkaa. Metsätyskelpoisuus ei ole määritelty siis aseen kaliiperin vaan patruunan tehon mukaan. Eli jos pienoiskivääriin .22 saa hankittua tehokkaampia kuin 150 joulea niin sillä saa metsästää, tosin saaliiksi haettavilla eläimillä on omat luokituksensa. Kun täyttää aselupahakemusta, poliisiviranomaiset huomauttelevat ystävällisesti, että .22 WMR-kaliiperia ei pidä erikseen mainita; riittää kun hakee lupaa pienoiskiväärille .22 cal. Silti piekkari Savagen 93 FSS .22 WMR ase/ patruunayhdistelmä on metsästyslaillinen 1-luokkaan, mutta on silti lain silmissä pienoiskivääri. Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei ole, sillä Suomen metsästyslaissa tai -asetuksessa ei mainita koko pienoiskivääristä mitään. Tuotemerkkiin liitetään hyvä hinta/laatusuhde. 56 ASEET Savagen 93 FSS:llä lintujahtiin Ei mikään pulupyssy! .22 WMR on jo patruuna verrattuna .22 LR:een. Alle >150 joulen tehoisesta patruunasta käytetään joskus epävirallista nimitystä nollaluokka. Yksi tulokkaista on Savage 93 FSS kaliiperissa .22 WMR, joka on jo käypä ase linnustukseen. Usein kysytään, saako pienoiskiväärillä metsästää. eikä suotta. Y hdysvaltalainen asetehdas Savage valmistaa aseita kaikilla pituuksilla ja kaliipereilla. Puhutaan vain rihlatusta luotiaseesta vastapainona rihlaamattomalle aseelle. Savage 93 FSS .22WMR on pienoiskivääri isomman aseen rungossa. Metsästysasetuksen 16 §:ssä sanotaan, että ”Riistaeläimen ampumiseen käytettävän rihlatun luotiaseen luodin osumaenergian on piipun suusta mitattuna oltava vähintään 150 joulea (E0 > 150 J)”. Tähän 1-luokkaan sisältyvät Suomen yleiset riistaeläimet kuten sorsalinnut, metsäkanalinnuista metso, teeri, ja niiden lisäksi muiden muassa hanhi, metsäjänis, rusakko, kettu, supikoira, mäyrä mutta ei esimerkiksi majava.. Saaliseläinten 1-luokassa vaaditaan luodin painoa vähintään 2.5 grammaa ja osumaenergiaa sadan metrin päässä piipunsuulta vähintään 200 joulea (E100 > 200 J). Pienempitehoisella patruunalla ei saa metsästää
Urat kiikarin asennusta varten ja säädettävät kuituoptiset avotähtäimet. Magwell Gen3/4 120,00 Extended slide lock, titanium 23,00 Zev tähtäin sarjat alk. Henry kivääreitä mm; Henry WI45-70 Steel All weather H010AW 1290,00 Henry 45-70 Brass Octago 22” with large loop H010B 1220,00 Henry 45-70 Lever Action vipulukkokivääri 850,00 Henry Big Boy kivääri kal 38/357, 44 mag tai 45 LC 990,00 Henry 30-30 H009 peuravipulukko! 930,00 Miniri?es mm; Chiappa 22lr M-four pro 795,00 Chiappa 22lr M-four 745,00 Chiappa M1-22 carbine 590,00 Walther Colt M4OPS carbine 22lr 860,00 Smith & Wesson M&P15-22 22lr 1050,00 Ruger 10/22 VLEH tactical 750,00 Romak AKEF1 22lr (AK kopio) 450,00 GSG STG44 RDW 650,00 GSG AK47 –22 490,00 Chiappa M4 upper receiver/yläkerta 22lr 480,00 JP-Upper assy/yläkerta 22lr 1400,00 Stag 22lr vaihtosarja 480,00 ZEV Tech Glock parts! Match Grade piippu G17 9mm 310,00 Match Grade kierrepiippu G17 9mm 1/2x28” 340,00 Match Grade G34 9mm kierrepiippu 1/2x28” 360,00 Race Connector v4 19,00 Professional Fulcrum Ultimate laukaisukoneisto Gen3/Gen 4 9mm 310,00 Stainless Steel guide rod 40,00 Extended lipp. Käteen sopiva Savagen magnum-piekkari 93 FSS on joka sään kivääri, joka kestää kovaakin käyttöä. 113,00 Kyttäysjahtikiikareita joka lähtöön... Käsiin sopivaksi karhennettu musta grafiitti-/polymeeritukki pysyy lapasissa myös epämukavissa oloissa. vapautin 1-3 Gen small frame 49,00 Mag Release lipp vapautin 4 gen small frame 49,00 Small frame (G17/G19) slin alum. n Antti Kauranne Savagen 93 FSS .22 WMR ase/patruunayhdistelmä on metsästyslaillinen 1-luokkaan, mutta on silti lain silmissä pienoiskivääri.. Säädettävällä AccuTrigger™liipaisinkoneistolla varustetussa mallissa on ruostumaton piippu, lukonkehys sekä lukko. Accu Trigger tuo haluttua herkkyyttä laukaisuun. Savagessa on peukalovarmistin, ja jo mainitut karhennukset pistooliperässä ja etutukissa. BSA DH3-10x44 IR valoristikkomalli 206,00 BSA STS 4-6x44 IR valoristikkomalli 210,00 BSA DH 3,5-10x50IR valoristikkomalli 238,00 Nikon L700 4-12x42 laser etäisyysmittarilla 750,00 Steiner Ranger 3-12x56 4A1 valoristikko 990,00 Trijicon Accupoint 2,5-10x56 1150,00 Vixen 1,5-6x42 30mm Duplex ristikko valopisteellä 780,00 Vixen 2,5-10x56 30mm Duplex ristikko valopisteellä 780,00 Vixen 2,5-15x50 30mm valoristikko German 4 795,00 Vixen 5-20x50 30mm Duplex ristikko valopisteellä 1150,00 Taktiset asevalaisimet mm; 69100 TLR-1 valo 300 lumenea 205,00 69217 TLR-1 HP valo 205,00 NYT 160,00 69260 TLR-1 HL valo 800 lumenea! 265,00 692228 TLR-1 Game spotter, SRVA vihreä valo 245,00 NYT 200,00 69120 TLR-2 valo/laser 510,00 NYT 440,00 69230 TLR-2S valo + laser strobo 480,00 NYT 440,00 69250 TLR-2G valo + vihreä laser 480,00 TARJOUS ITM3 tactical illuminator valo 195,00 NYT 135,00 Flir lämpökamerat! Nyt löydät riistan vaikka puskan takaa, niin yöllä kuin päivälläkin! Ergonomiset, helppokäyttöiset! Flir Ocean Scout Mariner UUTUUS! vain 650,00 Flir Scout II 240 lämpökamera 2450,00 Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys– ja urheiluaseita. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com. 57 Savage 93 FSS .22WMR Kaliiperi: .22WMR Aseen tyyppi: Pienoiskivääri Toimintatapakoodi: 2-lippaallinen kertatuli Lipaskapasiteetti: 5 ptr Aseen paino ilman varusteita: 2,27 kg Kokonaispituus: 100 cm Piipun pituus: 53,3 cm Tukkimateriaali: Synteettinen Paketissa ei ole mukana hihnalenkkejä Kiikarin kiinnitys pohjapaloilla, ei sisälly hintaan Hinta 429 € (Eräkala Oy) Savagen 93 FSS:llä lintujahtiin Ei mikään pulupyssy! VARASTOTUOTTEITA MM..
Myös museon toimisto jouduttiin siirtämään pois Helsingistä vuoden 1944 pommitusten aikana. Näyttelyiden lisäksi museo tuottaa suurelle yleisölle ja asiantuntijoille kuva-, kokoelmaja tietopalveluja. Metallikuorisena, terävin kulmin ja pitkällä hihnalla se kävi jopa lähitaisteluaseesta. Suomenlinnan Maneesi ja samalla saarella sijaitseva museoi tu sukellusvene Vesikko ovat auki normaalisti. S otamuseon johtajan Harri Huuskon mukaan Liisankadun tilojen sulkemiseen johtaneet sisäilmaongelmat olivat olleet jo pitkään tiedossa, mutta niiden korjaamiseen ei ole ollut rahoitusta. Sotamuseon näyttelytoimintaa laajennettiin 1990-luvun puolivälissä jälleen myös Liisankadulle, jossa viimeisimpänä oli esillä Hakkapeliitoista rauhanturvaajiin -näyttely. Taustalla häämöttää tarkka-ampuja Simo Häyhän vänrikki-univormu mitalein somistettuna. Taistelijan käsissä on Suomi-konepistooli 70 patruunan rumpulippaalla ja kädessä Suunto-kompassi. Sotamuseo avasi ovensa vuonna 1929 Sotamuseo perustettiin 25. Helsingin Liisankadulla sijaitsevalle museon näyttelytilalle joudutaan nyt etsimään korvaavaa tilaa. Sotien jälkeisinä vuosina Sotamuseo oli hetkellisesti ilman näyttelytiloja, mutta tilanne muuttui, kun se sai käyttöönsä tilat Kruununhaasta. Vuosien mittaan Sotamuseolle on soviteltu erilaisia uusia tiloja, mutta sopivaa ei ole löytynyt. Suomalaista sotateknologiaa. Kaartilaisen somisteina on mitaleita, punaisen tähden kunniamerkki ja PPShkonepistooli.. marraskuuta 1929. Syksyllä 1939 Sotamuseo Suomenlinnassa suljettiin, henkilöstö siirrettiin sotilastehtäviin, ja museon esineistöä varastoitiin ympäri Suomea. Veli venäläinen on kunnostautunut kesän 1944 suurhyökkäyksissä. Sotamuseo on Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistoriallinen erikoismuseo. Sen näyttelyissä vierailee vuosittain noin 60 000 kävijää. Sotamuseo sijaitsi tuolloin Evert Lagerspetzin vuonna 1883 suunnittelemassa tiilikasarmissa Maurinkatu 1:ssä. Tammikuussa vuonna 1933 Sotamuseo muutti puolustusministeriön määräyksellä Liisankadun tiloista Suomenlinnaan bastioni Carpelaniin, jossa se oli aina talvisodan alkuun saakka. Huhutaan, että lokakuun aikana kerrottaisiin tietoja uusista mahdollisista museotiloista. 58 Kruununhaan Sotamuseo suljettiin pysyvästi toukokuussa Militariaa esillä ympäri maata Valtakunnallinen sotahistorian keskusmuseo, Helsingissä sijaitseva Sotamuseo, joutui sulkemaan perusnäyttelytilansa ovet. Talvija jatkosodan aikana Sotamuseo järjesti kuitenkin Messuhallissa näyttelyitä, joista ensimmäinen oli Sotasaalisnäyttely helmikuussa 1940. Sotamuseon päänäyttelytilan ongelmat eivät vaikuta Sotamuseon muiden näyttelyiden auki oloon
Alikersantti on lähdössä pyörämarssille. Museon tehtäviin kuului esitellä itsenäisyyden ajan meripuolustusta. Matkatavarana on Sten-konepistooli. Kohta palaa ukkoloijen perskarvat! Venäläisten panssarivyöry pysäytettiin kesällä 1944 panssarinkauhuilla ja panssarinyrkeillä. Vuoden 1918 sota Suomessa oli esitelty molempien osapuolien hahmoilla; kuvassa venäläinen punamatruusi ja punakaartin taistelija.. Laivastomuseo jäi kuitenkin lyhytikäiseksi, kun se jouduttiin kosteusongelman vuoksi sulkemaan jo vuonna 1963, eikä se saanut hankittua uusia näyttelytiloja. Rannikkotykistömuseo suljettiin vuonna 2007 tilojen huonon kunnon vuoksi. Sotamuseon Laivasto-osasto avattiin Suomenlinnassa 6. 59 Myös tulevaisuus Suomenlinnassa Suomenlinnassa toimivat myös sekä Rannikkotykistömuseo että lyhytikäiseksi jäänyt Laivastomuseo. marraskuuta 1948. Venäläinen piiskatykki, 45-millinen kurkistelee Raatteen tien varrella
Vesikko avattiin heinäkuussa 1973 museona yleisölle ja siitä on tämän jälkeen tullut Sotamuseon suosituin vierailukohde. Sotamuseon esinekokoelmiin. Autonomiasta Atalantaan -näyttely Suomen sotahistorias ta avattiin toukokuussa 2012. n Antti Kauranne ”Molotovin leipäkorin” sisältöä. Kajaanin sisseihin kuului muun muassa edesmennyt presidentti Urho Kekkonen, joka poikasena oli johtamassa punakaartilaisten teloituksia. Sotamuseon kanssa yhteistyössä toimii kahdeksan aselajimuseota. 1940. Kuularuiskun takana istuvalla sotilaalla oli pieksut jalassa saappaiden sijaan. Museoita ovat Panssarimuseo, Ilmatorjuntamuseo, Suomen Ilmailumuseo, Jalkaväkimuseo, Sotilaslääketieteellinen museo, Mobilia, Forum Marinum ja Museo Militaria, joka koostuu Pioneerimuseosta, Tykistömuseosta ja Viestimuseosta. kuuluu esimerkiksi kunniamerkkejä, aseita, univormuja, sota-aiheista taidetta ja lippuja sekä sota-aluksia, ajoneuvoja ja lentokoneita. Erikoismuseoiden syntyyn vaikutti kuitenkin erityisesti eri joukko-osastojen omien kokoelmien kasvu. Erikoismuseot toimivat usein säätiöiden ylläpitäminä ja niitä on perustettu vuodesta 1945 lähtien, erityisesti 1960–70-lukujen aikana. Suomenlinnan venäläiskaudelta peräisin oleva Maneesi on alun perin rakennettu 1880-luvulla tykkivarastoksi. Merkittävä osa näiden yhteistyömuseoiden esineistöstä kuuluu Sotamuseon kokoelmiin. Sen peruskorjaus aloitettiin 1986 ja avajaisia vietettiin kolme vuotta myöhemmin vuonna 1989. Tilassa on järjestetty useita erikoisnäyttelyitä, kuten Suomalaiset sukellusveneet -näyttely, joka oli esillä vuosina 2003 ja 2004, sekä toukokuusta elokuuhun 2011 nähtävillä ollut Vesikko-näyttely. Ajallisesti kokoelmat ulottuvat Ruotsin vallan ajasta nykypäivään, mutta painopiste on itsenäisyyden ajassa. Sukellusvene Vesikko avattiin kuitenkin museotilana Tykistölahdella 1973. 60 Sotamuseon siirtämisestä Suomenlinnaan käytiin keskusteluja 1970-luvun ensimmäisellä puoliskolla, mutta ehdotuksista huolimatta sen pääsy linnoitetulle saarelle evättiin. Rättivyöt olivat talvella kurjia kostuessaan, jäätyessään ja venyessään. Sotamuseon rajallisten resurssien ja näyttelytilojen vuoksi sotahistoriallisia kokoelmia on hajautettu alueellisesti ja aselajeittain. Maneesin perusnäyttely ja Autonomiasta Atalantaan on avoinna edelleen. Kuva-arkisto palvelee näyttely-, tutkimusja julkaisutoimintaa. Vuonna 1975 valtioneuvosto teki päätöksen Suomenlinnan menneisyyttä esittelevästä museotoiminnasta. Puolustusvoimien esityksestä ja Suomenlinnan Hoitokunnan sekä Museoviraston kannattaessa ehdotusta luvat näyttelytiloille saatiin elokuun lopussa 1980. Valtaosa esineistöstä on tutkimuskokoelmissa tai varastoituna. Syöttöhäiriöt olivat yleisiä. Maximin 7.62-millinen konekivääri Sokolov-jalustalla ja kankaisella panosvyöllä. Valokuvakokoelmat koostuvat yli 200 000 valokuvasta. Sukellusvene Vesikon myymistä harkittiin sodan jälkeen muiden tultua jo romutetuiksi, mutta se onnistuttiin lopulta säästämään ja siirrettiin 1960-luvun alussa Suomenlinnaan Tykistölahdelle. Tätä ennen Maneesissa oli talvi-, jatkoja Lapin sotia esittelevä ja pääasiassa raskaampaa materiaalia sisältänyt näyttely, joka avattiin rakennuksen näyttelytilaksi avaamisen yhteydessä kesäkuussa 1989. Mittaamattoman arvokkaat kokoelmat Sotamuseon kokoelmat käsittävät yli 200 000 esinettä, joista vain pieni osa on pysyvästi näytteillä. Ruotsalaiset vapaaehtoiset taistelivat suomalaisten rinnalla venäläishyökkääjiä vastaan sekä talviettä jatkosodassa. Näyttelytilaksi saatiin Maneesi, joka oli ollut vuodesta 1974 lähtien Sotamuseon varastotilana. Miinanheitin oli kranaatinheittimen esi-isä. Vuoden 1918 hallituksen joukkoja edusti muiden muassa Kajaanin Sissien hahmo. Varhainen rypälepommi, venäläinen RRAB-3 piti sisällään 60 pientä RRAB-palopommia, joiden kärjessä oleva potkuri viritti pommin sytyttimen. Tällaisilla tuhottiin mm Viipurin keskusta tuholauantaina 11.2
LUOTUJA KULKEMAAN LUOTUJA KULKEMAAN www.ultracom.. Verkkokauppa: store.ultracom.fi Kotimaiset korkealuokkaiset Ultracom-koiratutkat ja Ultrapoint-ohjelmistot Tutustu internetsivuillamme tai lähimmällä jälleenmyyjälläsi
Hetken päästä parin metrin päähän näköetäisydelle ui noin kolmikiloinen hauki, jolla oli telkänpoika poikittain suussaan. – Korteikko on niin vahvaa, etteivät sorsat pääse enää nousemaan taajasta kasvustosta lentoon. 62 Kylmä alkukesä ja pienpedot verottaneet vesilintuja Sorsasaaliit näyttävät jääneen laihoiksi monin paikoin. Kirkkojärvellä on myös ongelmana, että merenpinnan vaihtelut vaikuttavat järvenkin pinnan vaihteluihin. Tynin mukaan vesilinnuista ainoa menestyjä on telkkä, joka on pystynyt pitämään kantansa kohtuullisena. – Käymme perinteisesti sorsastuksen aloituspäivänä Kirkkojärvellä. – Sielläkin tuntuu olevan paljon minkkejä. Toiseksi suureksi syyksi Tyni näkee pienpedot, etenkin minkin. Kehitys huolestuttaa metsästäjiä, riskinä on koko sorsastusinnon hiipuminen tulevaisuudessa. Epävirallisissa pienpetopyynnin SM-kisoissa meidän ryhmä Rämämme sijoittui hyvin. – Hyväksi osoittautunut keino on laittaa telkän pesäpuun runkoon muoviämpäri. Vesilintujen olosuhteet saattavat parantua tulevaisuudessa. Parhaina vuosina saalis saattoi olla satoja sorsia ja yksi metsästäjä saattoi helposti ampua kymmenkuntakin lintua, sanoo Haminan-Vehkalahden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kauko Tyni. Pienpetoihin on panostettava Merenlahdilla vesilintujen tilanne on hieman parempi kuin Kirkkojärvellä. – Olemme saaneet metsähallitukselta luvan pyytää pienpetoja itäisen Suomenlahden kansallispuistosta. Luonnonsuojelualueet ovat varsinaisia pienpetojen reservaatteja, joissa maassa pesivän vesilinnun on vaikea saada aikaiseksi onnistunutta pesintää. Tänä vuonna näin yhden sorsan kaukaa. Umpeenkasvua voi hillitä niittämällä, mutta pienpetojen vähentäminen puhumattakaan niiden poistaminen on vähintään suuri urakka Kirkkojärven kaltaisella sorsavedellä. – Näin itse tänä kesänä telkkäpoikueen, josta yksi poikanen katosi kymmenen metrin päässä silmistäni veden alle. H aminan Kirkkojärvi oli vielä muutama vuosikymmenen sitten valtakunnallisestikin huomattava sorsavesi. Sorsasaaliit paikoin pieniä Vesien umpeenkasvu on hävittänyt hyviä sorsavesiä ympäri Suomea.. Lisäksi näin yhden sorsan putoavan toisen metsästäjän ampumana. – Minusta jokaisen metsästäjän pitäisi herätä huomaamaan pienpetopyynnin merkitys. Yksi syy perinteisen sorsastusveden tilan huononemiselle on ollut umpeenkasvu. Olemme tosissamme yrittäneet vähentää pienpetoja. Minkin kynnet eivät pidä muovissa, eikä se pääse käsiksi poikueeseen eikä emoon. Järvellä viihtyvät kaulushaikarat ja ruokokerttuset, mutta sorsalinnuille ei ole enää avovettä riittävästi. Sorsastukseen on innokkuutta, mutta into väistämättä alkaa laskea, jolleivät metsästäjät pääse ampumaan laukaustakaan. Vesilintupoikueilla on kuitenkin saalistajansa, jopa iso hauki voi viedä poikasen
Merikarvialainen linnustaja Jari-Pekka Huhtanen on myös havainnut vesilintujen olleen ainakin alkusyksystä vähissä. Puh. Huhtasen mukaan viimeisin hyvä lintuvuosi ainakin Merikarvialla oli 2013. Huhtanen on huolissaan, ettei nuori metsästäjäsukupolvi enää kiinnostu pienpetopyynnistä. – Suojelualueilta ovat vesilintukannat huvenneet, mikä ei ole kenenkään etu. Vesilintupoikueet poissa Päijäthämäläisessä Asikkalan kunnassa on runsaasti vesistöjä. Tänä vuonna paikalle saapui minun lisäkseni vain toinen metsästäjä. Tuolloin oli ollut erittäin hyvin sorsia. Toisaalta sinisorsatkin saattavat kokoontua ulkomeren matalikoille, kun merenpinta on riittävän matalalla. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Harri Kolilan mukaan sorsia on kuitenkin esiintynyt vähän. – Kesäkuussa oli kylmä ja sateinen jakso, mikä saattoi karsia poikueita. Omassa mökkirannassani on ollut yleensä kesän mittaan useita vesilintupoikueita, mutta tänä kesänä en ole nähnyt yhtään. – Viime aikoina kertynyt havaintoja minkeistä, jotka pyörivät mökkien ympärillä. Ristikko: 4C RGD (puna-/vihervalopiste) Runkoputki: 30mm Etulinssi: 56mm & zoom: 3x 12x Säätöalue: 116cm Näkökenttä: 11m-3,4m Pinnoitteet: MeoBright ja MeoShield Hämäriin valaistus olosuhteisiin suunniteltu Meostar R1r 3-12x56 RGD tarjoaa näkyvyyttä syksyn pimeneviin iltoihin. Linnustuksen ohessa hoidettiin myös pienpetopyyntiä. 08 520 9999 • www.remes.fi Tykkää meistä myös Facebookissa. Sorsasaalis on monin paikoin jäänyt laihanlaiseksi. – Joskus 1990-luvulla saattoi saaristosta ajaa viikonloppuisin mantereelle toistakymmentä venettä metsästäjineen ja koirineen. 1194€) VALOA PIMEAAN. – Meillä oli vielä 10–15 vuotta sitten muutama hyvä pieni sisävesi ja jokisuisto. Sinisorsia tuntuu olevan tänä syksynä hieman vähemmän kuin tavallisesti. Myös Asikkalassa on runsaasti pienpetoja. Katso kampanjaan osallistuvat myyntipisteet sivuiltamme: www.remes.fi/ valoapimeaan (kampanja voimassa 31.1.2017 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää). Tuolloin sinisorsia voi olla vaikea havaita vedestä. – Haapanat ja tavit kokoontuvat sisävesiltä merenlahdille yleensä vasta lokakuussa. MEOPTA MEOSTAR R1 r 3 12 X 56 RGD KAMPANJAHINTAAN 899,(ovh. Huhtala on sorsastanut vuosikymmeniä Merikarvian vesillä. Tuskin säät silti sorsien vähyyttä yksin selittävät. – Kaikki poikueet eivät kuitenkaan kuoridu saman päivänä. Hyvin organisoituna ja riittävällä metsästäjien määrällä hoidettuna pienpetopyynti on tehokasta ja vaikuttaa lintukantoihin. Sorsastuksen aloitus oli suurta juhlaa, autoja oli parkkipaikoilla satoja ja ensimmäiset metsästäjät tulivat leiriytymään jo edellisenä päivänä. 63 Vaikka sorsapoikueiden kuoriutumisaikaan osui kylmä ja sateinen jakso, ei Tyni usko sen olleen pääsyy lintujen vähäisyyteen. Sekä punaisella että vihreällä valopisteellä varustettu tähtäinkiikari on nyt saatavana todella kilpailukykyiseen hintaan. Tietenkin Remes -jälleenmyyjiltä. Huhtanen toivoisi, että Selkämeren kansallispuistossa sallittaisiin pienpetojen pyynti isossa mittakaavassa. Juhani Karvonen Monella lintuvedellä on huomattu supien ja minkkien kantojen kasvaneen ja toisaalta vesilintujen kantojen vähentyneen
Ensimmäinen kerran sain saalista 8-vuotiaana. Kun metsästän monipuolisesti läpi vuoden, minulla on myös kaksi koulutettua ajokoiraa. – Koira tarvitsee harjoitusta. L abradorinnoutaja on yksi Suomen suosituimmista koirista. Sen pitää jaksaa uida veneen perässä ja liikkua vaikeissa olosuhteissa. Lintukoiran ominaisuudet voi Heinon mukaan jakaa karkeasti kahteen osaan. Vaikka kyseessä noutava metsästyskoira, se on kaupunkilaiskotien suosittu lemmikki. Se tuo saaliin isännälle, vaikka tämä istuisi pirttinsä rappusilla. – Koiralla on oma tehtävänsä ennen laukausta, kun se työskentelee saaliin löytämiseksi. 7-vuotias Lootus on rauhallinen noutaja, joka jaksaa vaikeissakin maastoissa.. Heino sanoo oppineensa kokemuksen kautta, miten erilaisia koirat ovat. Saalis löydettävä ja saatava talteen Hannu kuvailee koiransa hyviä ominaisuuksia. – Minä olen aina opettanut ensin laukauksen jälkeisen toiminnan. Koiran kouluttaminen ja sen oppiminen ovat elinikäisiä. Kun koirien koulutuksessa tuo laukaus on tapahtuman lakipiste, opetetaanko koiralle ensin toiminta ennen laukausta voi toiminta laukauksen jälkeen. Niiden metsästysvietti vaihtelee ja se myös ratkaisee, millaisia koiria niistä voi kouluttaa. Sen on luovutettava saalis vahingoittamatta sitä. 64 Hannu Heino: Koulutan koirat omiin tarpeisiini Korvaamaton jahtikaveri Hannu Heinon mielestä koulutettu noutaja on korvaamaton apu lintujahdissa. Metsästäjän tulee oppia kouluttamaan koirat omiin tarpeisiinsa. Lintukoira on ollut isäntänsä ohjauksessa läheisellä joella treenaamassa. – Labradorinnoutaja on minulle metsästyskoira. Koirilla on viettinsä Hannu Heino kouluttaa omat metsästyskoiransa. Koiran on toteltava käskyjä. Se on ominaisuuksiltaan sopiva noutavaksi lintukoiraksi, toteaa satakuntalainen Hannu Heino. Koiran on toimittava rauhallisesti, mutta määrätietoisesti. – Koulutan aina koirat omiin tarpeisiini. Saalis on aina löydettävä ja saatava talteen. Labradorinnoutaja Lootus on näyttänyt taitonsa. – Lootus on hyvä noutaja. Toinen vaihe on toiminta laukauksen jälkeen, se varsinainen saaliin noutaminen. Tällä hetkellä minulla on 7-vuotias labradorinnoutaja Lootus, joka on ollut ohjauksessani pienestä pitäen. Hyvin koulutettu metsästyskoira on korvaamaton jahtikaveri. – Olen harrastanut metsästystä isäni mukana pikkupojasta lähtien. Hyvin pian ymmärsin, miksi meillä on aina ollut kotona koiria
Sekin on yksilöllistä, mutta täydellä vatsalla mikään koira ei ole parhaimmillaan. Saaliiksi noin 400 kyyhkyä Tänä vuonna Heinon Hannun ”ensimmäinen lento” alkoi kyyhkyillä elokuun 10. päivä. Kun pyyntipäivä koitti, linnut olivat poissa. Koira vaati harjoitusta. Silloin hän oli perinteisillä metsästyspaikoillaan. Lintuja on kuitenkin pellot pullollaan, tuollaista kieltoa minä en ymmärrä! Metsästyskielto on määräaikainen, jonka on antanut asetuksella maaja metsätalousministeriö. Ministeriön mielestä määräaikainen metsästyskielto estää Suomen pesimiskantaan sekä Suomen kautta muuttavaan Luoteisja Koillis-Euroopan metsähanhikantaan kohdistuvan metsästyspaineen. Se toimii määrätietoisesti ja löytää linnut.. Suolet minä piilotan, niitä en koiralle anna. Metsähanhen metsästyskielto Heinon Hannua ihmetyttää, miksi Suomessa ei saa metsästää metsähanhea. – Ainakin tällä alueella lintuja on esiintynyt runsaasti. Jahtipäivänä kannattaa katsoa, miten koiransa ruokkii. Miten Hannu palkitsee jahtiapulaisensa. 65 Korvaamaton jahtikaveri ja geeniperintönsä, mutta se kaipaa jatkuvaa harjoitusta. – Lootus saa suolistuksen yhteydessä sydämen ja maksan. – Täällä eteläisessä Satakunnassa kyyhkyjahti sujui normaaliin tapaan. On mielenkiintoista kuulla, löytyykö ilmiölle esimerkiksi sääolosuhteista johtuvaa selitystä. Minä ammuin tuollaiset 400 lintua. Ennen pyyntikautta hiottiin myös koiran peruskunto kohdalleen. Minä ammuin tuollaiset 400 lintua. Sorsajahtia odotettiin innolla, sillä lintuja näytti olevan runsaasti. n Pentti Eerikäinen – Täällä eteläisessä Satakunnassa kyyhkyjahti sujui normaaliin tapaan. – Ensimmäisen kerran hanhen pyynti kiellettiin kokonaan jo 2014. Kieltoa perustellaan metsähanhikannan pienentymisellä. Kaipa ne alueelliset kannanheilahdukset ovat sitten pakottaneet kieltoratkaisuihin. Ei se enää vanhemmiten niihin koskisikaan. Hyvä lintukoira on hyvä uimari. – Ruotsissa ja Norjassa sitä saa pyytää. Vastaavaa ilmiöitä en ole aikaisemmin täällä havainnut. Kymmenen päivää myöhemmin alkoi sorsajahti. Ainakin omien havaintojeni lintuja on täällä runsaasti, Hannu perustelee. Sen jälkeen sitä kieltoa on jatkettu vuosi kerrallaan. Niin kuin ne olisivat tienneet tarkasti, milloin sorsajahti alkaa. Ministeriöllä on perustelu valmiina: ”Metsähanhen metsästyskiellon jatkaminen on tarpeen, jotta ehditään tehdä kiireelliset kestävän metsästyksen varmistavat toimenpiteet.” Tiettävästi metsähanhen kohdalla on tekeillä metsästäjäkohtainen saaliskiintiö sekä saalisilmoittamisvelvollisuus
Niinpä vuonna 1929 varastosta otettiin yksi kivääri, joka lähetettiin Saksaan tuunattavaksi. Siellä se muutettaisiin tarkkaampujakivääriksi, eli aseeseen Tarkka-ampujakivääri m/28 Kaliiperi: 7,62 mm X53 R Pituus: 1190 mm Piipun pituus: 685 mm Paino: 4,2 kg Lipas: kiinteä 5 patruunaa. Kiikarikiväärillä aseistettujen tarkka-ampujien käyttö yleistyi jo ensimmäisessä maailmansodassa. S uomalaisilla asevoimilla ei ollut talvija jatkosotien aikana varsinaista tarkka-ampujakoulutusta eikä siihen tarkoitettua erikoiskalustoa. Suomalaiset eivät sotien aikana harrastaneet varsinaista tarkka-ampujakoulutusta. Puna-armeijan tehokkain snaipperi oli Vasili Zaitsev, joka jäi propagandahypetyksestä huolimatta Häyhän perään selkein kaatolukemin. Kun todettiin, ettei japanilainen kivääri soveltunut tarkka-ampujakivääriksi, huomio kääntyi 7,62-milliseen m/28-kivääriin. Kalustoksi heille päätyi usein venäläiseltä kuolleelta kollegalta takavarikoitu, erikoisvalmistettu MosinNagant PU-optiikalla. Se, kuten niin paljon moni muukin, oli jäänyt suojeluskuntien ampumakoulutuksen varaan. 66 Suomalaiset oppivat tarkka-ammunnan venäläisiltä SOTA-ASEET Sota-ajan hyvät snaipperit Maailman tehokkaimmaksi tarkkaampujaksi nostettu Simo Häyhä ampui sotavuosina satoja vihollissotilaita. Myös Neuvostoliitolla oli omat hyvät snaipperinsa. Haluttiin selvittää, kuinka kauas vakioaseilla oikein voitaisiin ampua tarkasti. Suojeluskunnissa tosin oli laatuluokat ampujille, ja parhaista tuli myös tarkka-ampujia, tosin kuitenkin enemmän omasta kuin esimiesten aloitteesta. Saksalaiset ymmärsivät jo varhain yksilökoulutuksen merkityksen, ja tämä näkyi keskusvaltioilla esimerkiksi rynnäkköjoukkojen ja tarkka-ampujien koulutuksena. Varsinkin toisessa maailmansodassa sekä saksalaiset että erityisesti neuvostoliittolaiset tuottivat kiikarikivääreitä laajamittaista tarkka-ampujien rintamakäyttöä varten. Saksalaisten jääkärijoukkojen sekä venäläisten tarkka-ampujapataljoonien maine hyvinä ampujina herätti sekä ihastusta että pelkoa riippuen siitä, kummalla puolella rintamaa satuttiin olemaan. Tarkka-ampujakivääri m/28 Ammuntakoulutusta puolustusvoimissa toki harjoitettiin, ja miesten välinen paremmuus haluttiin mitata käytännössä. Venäläisillä sen sijaan tarkkaampujakoulutus oli jo ohjelmassa sotavuosina, ja olipa heillä erityisesti myös tehokkaita tarkka-ampujia. Toki suomalaisilla oli hyviä ampujia, ja maailman tappavimmaksi arvioitu maanviljelijä Simo Häyhä nitisti tavallisella avotähtäinja kiikarikiväärillä tehokkaimmin vihollisia. Tarkka-ampujakiväärit olivat yleensä jalkaväen kivääreistä muunnettuja tai ainakin erikseen testatuista ja kootuista osista malleja
Näissä ammunnoissa käytettiin kaikissa aseissa samaa kiinnitysjalkaa ja tähtäintä. Kiskoon asetettiin kiikaritähtäin ja se kiinnitettiin ruuvilla paikoilleen. Tilausta ei kuitenkaan ehditty tekemään, kun m/28-30 kivääri tuli tuotantoon. Kiikari oli Carl Zeissin valmistama. Näihin tähtäimiin tilattiin yksilölliset m/28 kiikarikivääriin sopivat kiinnitysjalat. Lisäksi kiväärin lukkotappi taivutettiin alaspäin. Simo Häyhä kaatoi vihollisia mieluummin omalla M-39suojeluskuntakiväärillään. Optiikalla on merkitystä Kiikarikiväärissä optiikan laadulla ja sen kiinnityksellä on aina ollut merkitystä. Suojeluskuntajärjestön ”kiikarikiväärikomitea” alkoi testata näitä tähtäimiä vuoden 1931 huhtikuussa. Lisäksi tilattiin sopivilla kiinnitysjaloilla varustettuja kiikaritähtäimiä. Suomessa lukkotappia pidennettiin latauksen helpottamiseksi. Optiikan tulee olla laadukasta tarkkuudeltaan ja valovoimaltaan, mutta sen tulee olla myös teknisesti sellainen, että siihen saa mahdollisimman tukevan kiinnityksen itse aseeseen. Tähtäinten kiinnitystelineet valmisti saksalainen Gustav Genschow & Co (Geco). Tarkka-ampujakiväärit olivat yleensä jalkaväen kivääreistä muunnettuja tai ainakin erikseen testatuista ja kootuista osista malleja. Koeammunnat suoritettiin Huopalahdessa keväällä 1930. Suomeen kivääri saapui syksyllä. Tuolloisen yliesikunnan taisteluvälineosastolla oli erilaisia kiikaritähtäimiä. Koeammunnat suoritettiin Riihimäellä lokakuussa 1929. Asekohtaiset tähtäimet ja kiinnitysjalat tilattiin myöhemmin. 67 Sota-ajan hyvät snaipperit liitettäisiin kiikaritähtäin, joka olisi tuettava paikoilleen kunnollisilla ja kolhuja kestävillä kiinnityslaitteilla. PU-kiikaritähtäin oli luja ja suhteellisen tarkka optinen apuväline.. Aseen osoittauduttua hyväksi kymmenen kivääriä muutettaisiin saksalaisen mallin mukaan mutta kotimaisin konstein kiikarikivääreiksi. Näihin tulisi yksi muutos: kiikarin kiinnitysistukka upotettiin lukonkehykseen ruuvikiinnityksen sijaan. Saksassa kiväärin lukonkehyksen vasempaan sivuun kiinnitettiin kartiomainen kisko. Testien jälkeen komitea suositteli Buschin versiota, joka oli varustettu sekä sivuettä korkeussäädöllä
Kiväärit olivat rintamakäytössä sotien ajan. säädä perän korkeus sopivaksi isollekin kiikarille helppo asentaa myös itse, mukana ”tarrajigi” reikien poraamista varten saatavana seuraaviin aseja tukkimerkkeihin: Tikka, Sako, CZ, Remington, Ruger, Sauer, Blaser, Merkel, Thompson Center, Röwa, Howa, Hogue, Mauser, Winchester SÄÄDETTÄVÄ POSKIPAKKA SYNTEETTISIIN TUKKEIHIN RUOTSALAISET LAATUTUOTTEET MADE IN SWEDEN MADE IN SWEDEN 369,00 € 169,00 € ® ÄÄNENVAIMENTIMET KIVÄÄREIHIN PAREMPIEN METSÄSTYSVARUSTEIDEN MAAHANTUOJA www.nordhunter.com MYYNTI: ASEJA ERÄLIIKKEET KATSO ASENNUSVIDEO NETTISIVUILTAMME! JAKTJOURNALEN-LEHDEN TESTIVOITTAJA 6/2015! Stalon W110 vaimennus 22 – 31 dB kaliiperista riippuen optimoitu kaliiperille .30 paino vain 380 g, ulkohalkaisija 50 mm jatkaa asetta 110 mm vaihdettava kaliiperikohtainen etuosa materiaali: alumiini ja teräs saatavana kierteillä: M14x1, M15x1, M16x1, M17x1, M18x1 ja 5/8-24 UNEF. Aseessa oli muun muassa muutetut takatähtäimet. Venäläisten surmatuilla tarkka-ampujilla oli sama testattu ja koeponnistettu ase kuin Zaitsevilla, Mosin-Nagantin M91/30 varustettuna 3,5 kertaa suurentavalla PU-kiikaritähtäimellä. Neuvostoliiton 20-luvun jälkipuoliskon aikana oli tarkempaan ammuntaan kehitetty kivääri, jonka pohjana toimi ratsuväenkivääri m/91. Suomalaiset saivat talvija jatkosodan aikana sotasaaliina tätä kivääriä noin 100 000 kappaletta. Legendoja oli monta, mutta kaksi ylitse muiden: paimenpoika ja metsästäjä Vasili Zaitsev ja naistarkka-ampujista valkovenäläinen Ludmila Pavlitsenko. Palkinnoksi saatu laadukas ruotsalainen kiikarikivääri jouti sekin kaappiin, sillä Simuna oli tottunut omaan aseeseensa ja kaatoi mieluummin sillä. Häyhä ei saalistaessaan käyttänyt kiikaritähtäintä tai äänenvaimenninta. Siksi m/91-30 oli yksi jalkaväen eniten käyttämistä kivääreistä. Venäläisillä tarkka-ampujakoulutus oli järjestelmällistä ja tehokasta. n Antti Kauranne Tarkkuuskivääri m/28 kehitettiin alunperin Saksassa. Ensi alkuun Häyhä ei ilmoitellut kaadoistaan, sana kulki omasta porukasta esimiehille. Ennen sairaalakiertueelle joutumistaan hän oli yhteensä rintamalla vain 100 päivää. Häyhän Simunaa ei voi ohittaa Ei sellaista snaipperikirjoitusta, jossa ei mainittaisi menestyneitä vihollisen kaatajia. Häyhä haavoittui snaipperien keskinäisessä kaksintaistelussa aivan talvisodan loppuvaiheissa vaikeasti kasvoihinsa. Häyhä ei saalistaessaan käyttänyt tavallisessa UkkoPekassaan tai Pystykorvassaan (7,62x53R) kiikaritähtäintä tai äänenvaimenninta. Jos aseella osasi kaukaa viholliseen niin hirvimetsällähän moinen sotamuisto olisi enemmän kuin onnen omiaan. Zaitsev myös koulutti tarkka-ampujia, ja eräiden arvioiden mukaan hänen kouluttamansa 28 ampujaa tappoivat yli 3 000 vihollissotilasta. Hänen apukeinonsa, kuten esimerkiksi tapa jäädyttää lumi ampumapaikkansa edessä vedellä olivat yksinkertaisen tehokkaita: näin ei esimerkiksi pölyävä pakkaslumi paljastanut hänen sijaintiaan aseen lauetessa. 68 Kyseinen kivääri otettiin sitten uuden kiikarikiväärin pohjaksi. Hänen tarkka-ampujana surmaamien vihollissotilaiden määrä vaihtelee eri lähteiden mukaan 200 ja 542 välillä. Maailman tehokkain tarkkaampuja lienee suomalainen Simo Häyhä, ”Simuna”. Aseita saatiin toki talteen ja niitä käytettiin innokkaasti, vaan suurin osa niistä lienee kuljetettu salateitse koti-Suomeen. Talvisodassa menestyksensä tehnyt Häyhä oli hiljainen, mutta pelottava hahmo. Kaiken kaikkiaan vain 11 kappaletta m/28 kiikarikivääriä valmistettiin. Jatkosodan jälkeen kiväärit varastoitiin, ja muutama kappale oli vielä 70-luvulla merkittynä sotavaltion taisteluvälinekirjoihin. Zaitsev tappoi yhteensä 235 sotilasta ja upseeria, joista 11 oli tarkka-ampujia, naiskollegansa nitisti 309 akselivaltojen sotilasta
Niitä käytetään jalkaväen tukiaseena konekiväärin lailla. Yksi näistä oli Aerojet Ordnance Manufacturing Company, jonka johtoajatuksena oli yhdistää .30-kaliiperisen M1919 A4 -vesijäähdytteisen konekiväärin tulinopeus ja 40-millimetrisen kranaatin iskuvoima. Suomessa kahtakin mallia käytössä Nykyaikainen kranaattikonekivääri on kertaja sarjatulta ampuva ase, joka ampuu luotien sijasta räjähtäviä kranaatteja. Sen verran 12-paukkuinenkin ehti tositoimiin, että se ansaitsi oman lempinimensä ”Thumper”, joka tarkoittaa rumpalia tai tömistelijää. Kranaattikonekivääri on tavallaan pienikaliiperinen konetykki. Ne ovat Saksan liittotasavallan myymiä entisen Saksan demokraattisen tasavallan kansanarmeijan aseita. Kranaattikonekivääriä kutsutaan monissa maissa automaattikranaatinheittimeksi suuren tulinopeuden ja sirpaloituvien kranaattien tai panssaria läpäisevien ammusten vuoksi. Laboratorio-oloissa luvattiin jopa huimaa 350 laukauksen minuuttinopeutta, mutta kehitystyö lopahti sodan päätyttyä. Nykyään Suomen puolustusvoimilla on käytössään Heckler & Koch GMG -nimikkeellä 40 KRKK 2005 kaupunki-, erikoisja rannikkojääkärikomppanioissa. Myös asutuskeskustaisteluissa kranaattikonekivääri on osoittautunut hyödylliseksi. Kuva: Wikipedia Sen verran 12-paukkuinenkin ehti tositoimiin, että se ansaitsi oman lempinimensä ”Thumper”, joka tarkoittaa rumpalia tai tömistelijää.. n Antti Kauranne V ietnamin sota tarjosi mainion koelaboratorion tosiolosuhteissa useille amerikkalaisille asetehtaille. Saksalaisvalmisteinen, Suomessa asenimikkeellä 40 KRKK 2005 tunnettu ase on kertaja sarjatulta ampuva vyösyöttöinen suorasuuntaus tulitukiase. 69 Kranaattikonekivääri tunnetaan asutuskeskustaisteluista Kadun ja talojen puhdistaja Kranaattikonekiväärissä yhdistyvät suuri tulinopeus ja sirpaloituvien kranaattien tai panssaria läpäisevien ammusten vaikutus. Vietnamin sodassa käytettiin 12-ammuksisella laatikolla varustettua XM-174 -kranaattikonekivääriä kokeilumielessä eri aselajeissa, useissa ajoneuvoja alustyypeissä. Suomessa ensimmäiset mallit, eli alun perin neuvostoliittolaiset 30 mm AGS-17-kranaattikonekiväärit on otettu käyttöön jo vuonna 1993. Pääosin Vietnamissa USA:n asevoimat käyttivät kertalaukauksista M79kiväärikranaatinheitintä, mutta ajatus jäi elämään nopeammasta ja tehokkaammasta aseesta, joka ampuisi kranaatteja. Sekä Tshetshenian että Afganistanin sodissa kaikki osapuolet ovat hyödyntäneet suhteellisen keveän, nopeasti osiin purettavan ja siirrettävän tulitukiaseen hyötyjä kaupunkitaajamissa, sillä sen suorasuuntausja kaarituliominaisuudet tekevät siitä monikäyttöisemmän kuin esimerkiksi tavallisesta kranaatinheittimestä, joka ampuu kaaritulta vain yläkulmilla. SOTA-ASEET Kranaattikonekivääri sopii mainiosti avoimeen maastoon suuren tulinopeutensa vuoksi, mutta peitteisessä maastossa, esimerkiksi metsäisellä alueella sen hyöty on rajallisempi. Heckler & Kochin 40-millinen GMG on suomalaisten erikoisjoukkojen käytössä ja tehokas ase asutuskeskustaisteluissa. Eri ammustyyppejä käytettäessä se sopii niin panssaroituja, panssaroimattomia maaleja ja elävää voimaa vastaan. Vietnamin sotaan onnistuttiin kehittelemään koekäyttöön XM 174 -kranaattikonekivääri, jossa oli tosin vain 12 kranaatin lipas. Aseeseen voidaan kiinnittää sekä infrapunaettä yötähtäin, joiden avulla se on tarkka jopa 1,5 kilometrin päähän ammuttaessa. Vuonna 1968 asepienokainen näki päivänvalon, ja sen jälkeen sen menestys oli taattu. Jenkkiupseerit ihmettelevät asetta. Suunniteltu puhdistustöihin Suomessa kranaattikonekivääriä on suunniteltu käytettäväksi asutuskeskustaistelussa sen suuren tulivoiman vuoksi
Myös merisodankäynnissä raskaat kanuunat koettiin hankaliksi ja jopa vaarallisiksi, sillä tykkikannella kiinnikkeiden pettäes sä aluksen painopiste saattoi muuttua kohtalokkaan nopeasti. Kuvan aseet ovat jo piilukkoisia eivätkä lunttulukkoisia kuin varhaisimmat väkipyssyt.. Varhaisia musketteja kutsuttiin myös hakapyssyiksi. Siinä oli myös lunttulukko ja ase oli pitkäpiippuinen SOTA-ASEET Ratsuväen lyhyt väkipyssy tunnettiin myös nimellä dragoon, rakuuna eli lohikäärme. T iettävästi ensimmäisen kerran Euroopassa käytettiin tykkejä Crecyn taistelussa vuonna 1353, ja sen jälkeen ison ja tehokkaan aseen kehittelytyö alkoi tosissaan. Ase oli, vaikkakin keveämpi kuin tuon aikuiset tykit, edelleen suhteellisen painava. Lunttulukko kehitettiin 1400-luvun puolessa välissä. Tykin teho oivallettiin oitis, mutta asetyypin ongelma oli sen raskas paino, josta johtui heikko liikuteltavuus. 70 Hakapyssy eli väkipyssy Pieneksi kehitetty tykki 1600–1800-luvun lähitaisteluasetta suosivat niin postinkantajat, rikolliset kuin ratsuväkikin. Ensimmäisenä syntyi hakapyssy, saksaksi hachenbuchse ja hollanniksi haakbus , joka oli varhainen eurooppalainen suustaladattava käsituliase. Sen tunnusomainen piirre on piipunsuun lähellä oleva vankka koukku tai haka, jota käytettiin tukiessa asetta kiinteään esineeseen. Taistelukentällä ase laukaistiin tukemalla se asehaarukkaan. Lunttulukkoinen tuettava ase Hakapyssy oli varustettu lunttulukolla. Hakapyssyn väljyys oli yleensä siitä edelleen kehitettyä jalkaväen seuraavaa asetyyppiä muskettia suurempi, ja suurimmat saattoivat olla 4-väljyyksisiä (26,72 mm). Myöhemmin samantapaisia jalkaväelle jaettuja aseita kutsuttiin myös musketeiksi, vaikka termit eivät olekaan täysin toisiaan vastaavia. Melkein joka maassa sillä on oma nimensä – Suomessa väkipyssy, joka tunnettiin myös hakapyssynä. Varhaisimmat musketit olivat pitkiä ja raskaita, joten ampuja joutui kantamaan mukanaan asehaarukkaa, jonka varaan ase tuettiin ennen ampumista. Myös tulinopeus oli hidas. Tämän vuoksi sitä käytettiin 1520-luvulle saakka ainoastaan piirityssodankäynnissä. Arkebuusi-termi tulee puolestaan Ranskasta, jossa (h)arquebus oli 1400-luvulla kehitetty käsituliase. Niinpä alettiin kokeilla ja valmistaa tuliluikkuja, joilla olisi pienempi koko ja kaliiperi, ja jotka olisivat näppärämmin liikuteltavia ja nopeammin ladattavia. Esimerkiksi 6-väljyyksinen hakapyssy ampui 1/6 paunan lyijykuulaa (75,6 g), ja sen putken sisähalkaisija oli 23,35 mm. Muskettitermi tulee puolestaan Italiasta (moschette, moschettone ), jossa asetyyppi kehittyi hakapyssystä 1520-luvulla. Ase tuli käyttöön viimeistään 1400-luvun alussa ja se oli käytössä 1600-luvun alkupuolelle saakka
Varhaiset ratsuväen lyhytpiippuiset väkipyssyaseet koristeltiin yleisesti lohikäärmeen päällä, joka sijoitettiin aseen piippuun. Tuliaseen tuli olla pieni jotta sitä kykeni kovassa kiireessä ja keikkuvassa hevosen selässä käyttämään tehokkaasti. Pienen kokonsa vuoksi väkipyssyt olivat helppoja käsitellä jopa ahtaissa paikoissa ja suuren hajontansa vuoksi osuma vastustajaan oli lähes varma. Laajasuiseen torveen oli helpompi tukkia ruutipusseja ja ammuksia kuin kapeasuiseen, ja tämä tietenkin näkyi tulinopeuden kasvuna. Ranskalainen versio väkipyssystä oli arkebuusi. Kun ratsujoukkoja alettiin muodostaa ja aseistaa yhtenäisesti näillä aseilla, niiden nimeksi tuli pian dragooneli lohikäärmejoukot, rakuunajoukot. Laiva saatettiin saada ehjänä haltuun ja olihan se arvokas esine ryöstösaaliin lisäksi. Väkipyssyn piippu laajenee usein trumpettimaiseksi suppiloksi, ja tähän liittyy hyvin yleinen on väärä uskomus, että näin panos saadaan leviämään laajemmalle alueelle. Hakapyssy oli musketin esi-isä 1630-luvulla musketista kehitettiin kevyempiä versioita, joiden laukaisuun ei tarvittu enää asehaarukkaa. Tällä annettiin kuva tulta syöksevästä lohikäärmeestä, dragoonista. Myöhempinä aikoina ne käyttivät varhaisia haulikonpatruunoiden esi-isiä tulivoimanaan. Väkipyssyt olivat erityisen suosittuja 1600-luvulta 1800luvulle vaununajajien ja postimiesten itsepuolustusaseina maantierosvoja ja petoeläimiä vastaan. Ratsumiehen oli toisella kädellä kyettävä ohjastamaan hevosta ja toinen käsi jäi vapaaksi aseelle, oli se sitten miekka, sapeli tai tuliase. Musketiksi laskettiin myöhemmin aseet, joiden piipun pituus oli 90 senttiä tai enemmän. Väkipyssyt olivat mustaruutiaseita ja alkuaikoina aina suustaladattavia aseita. Samaan aikaan termi musketti laajeni käsittämään kaikki jalkaväen pitkäpiippuiset aseet. Arkebuusi jäi elämään myös terminä, ja vielä Suomessakin vuoden 1918 sodan jälkeen osa teloitetuista punaisista sai kuolintodistukseensa lopetustavakseen sanan ”arkebusoitu” eli teloitettu ampumalla. Rakuunapyssyn piipun mitaksi määriteltiin jossain vaiheessa 28 senttiä, kun väkipyssy oli vähintään 41 senttiä, yleisimmin 50–60 senttinen ja musketti siis vähintään 90-senttinen piipun pituudeltaan. Rakuunoiden lohikäärmease Yksi väkipyssyn muodoista sai pian nimen dragoon eli lohikäärme. Myöhemmin 1600-luvulla arkebuusi erkaantui tarkoittamaan nimenomaan lunttulukkoista pitkäpiippuista asetta, joka oli muskettia kevyempi, eikä siten vaatinut kömpelön asehaarukan käyttöä. Väkipyssy on hakapyssyn perusideasta edelleen kehitetty lyhytpiippuinen (alle 500 mm) sileäputkinen ja suurikaliiperinen tuliase. Kyse on kuitenkin siitä, että laajasuinen suustaladattava pyssy on suorasuista huomattavasti helpompi ladata. 1400-luvulta 1600-luvun alkuun arkebuusi saattoi tarkoittaa mitä tahansa pitkäpiippuista käsiasetta. On muistettava, että tuon ajan keskimittainen mies oli vain 145 senttiä pitkä, joten heiveröiset sotilaat ja merimiehet eivät kyenneet kovin jouheasti käyttämään raskaita rautaesineitä. Myös merirosvot ja toisaalta merisotilaat käyttivät väkipyssyjä, koska ne olivat pienikokoisia tehokkaita lähitaistelussa laivoihin hyökätessä. Kyseessä oli pienikokoinen, yhden miehen ja erityisesti ratsumiehen käyttöön suunniteltu väkipyssy. Asetyyppi tuli nopeasti suosituksi laivastossa, jossa keikkuvalla, vinolla ja usein joko meriveden tai veren luikastamalla kannella aseen lataaminen osoittautui todelliseksi haasteeksi. Ammukset olivat lyijy-, terästai messinkikuulia, mutta myös korvaavia materiaaleja käytettiin, kuten nauloja ja mitä tahansa kovaa metalliromua. Väkipyssyjen etu oli myös se, että ne eivät vahingoittaneet laivan rakenteita tai köysistöä yhtä paljon kuin tykin ammukset. Aseiden pituus ja paino huolestuttivat edelleen armeijan ja laivaston komentajia. Kuvan ase on edustanut aikansa huipputekniikkaa. Harvan aseen historiaan liittyy niin paljon olettamuksia ja väärintulkintoja kuin väkipyssyn.. Hauleja oli 10–20 kappaletta latinkia kohden. 71 Pieneksi kehitetty tykki ja suustaladattava. n Antti Kauranne Lähde: Malkki, Marjomaa, Raitasalo, Karasjärvi, Sipilä: Sodan historia Lyhytpiippuinen väkipyssy oli suosittu postinkantajien yksinäisillä ja vaarallisilla taipaleilla metsärosvojen ja petojen karkottimena. Sillä ammutaan haulitai rautaromupanoksia
Viime vuonna keskiarvo koiravahingoissa oli noin 3 500 euroa. n Soili Kaivosoja Koiravahingoista suurin osa on susien aiheuttamia. Summa on 200 000 euroa pienempi kuin edellisvuonna. Vuoden 2016 vahingot tulevat kasvamaan 33 prosenttia, jos vahingot pysyvät samalla tasolla kuin viime vuonna. Sen aiheuttamat vahingot olivat viime vuonna 3,6 miljoonaa euroa. – Porovahingot olivat viime vuonna euroissa mitattuna 6,8 miljoonaa, kun edellisvuoden vahingot nousivat 7,1 miljoonaan. Koirilla on yleensä vakuutus, joka ensisijaisesti korvaa koiralle sattuneet vahingot. Sillä on suora vaikutus tuleviin vahingonkorvauksiin, kertoo maaja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari. Susi, ilves sekä karhu aiheuttivat vahinkoja kukin noin miljoonalla eurolla. – Korvauskynnys on alle 170 euroa, mutta jos vahinkoja sattuu vuoden aikana useampia ja ne nousevat yhteissummaltaan yli 170 euron, korvataan vahingot kokonaisuudessa. – Mikäli koiralla on vakuutus, korvataan petovahinko ensisijaisesti sen kautta. Jussi Laanikari korostaa, että petovahinkokorvaukset on tähän asti maksettu täysimääräisinä, eikä niitä ole tarvittu leikata. Viime vuonna vahinkotapahtumia oli 21, joissa oli 158 lammasta ja korvaussumma nousi 45 000 euroon. – Niin meidän tavoitteemme maaja metsätalousministeriössä kuin eduskunnan tahtokin on ollut, että petovahingot maksetaan täysimääräisinä. P etovahinkokorvauksia on maksettu tänä vuonna kaikkiaan 7,4 miljoonaa euroa. Vuodesta 2013 lähtien määrissä on ollut aleneva trendi, mutta tänä vuonna korvaussummiin tulee todennäköisesti nousua. Viime vuoteen nähden lammasvahingot nousivat selkeästi. Karhujen aiheuttamat vahingot olivat hieman nousussa edelliseen vuoteen nähden. – Sudet tappoivat tai haavoittivat viime vuonna 50 koiraa. Vuonna 2013 sudet tappoivat tai haavoittivat 26 koiraa ja korvaussumma oli tuolloin 79 000 euroa. Tuotantoeläimistä lammas on herkin susien aiheuttamille vahingoille. Korvaussumma oli 28 000 euroa. Petovahinkokorvaukset maksettu Viljelys-, eläin-, irtaimistoja porovahingot korvataan valtion talousarvion rajoissa, jos korvauk sen hakijalle on aiheutunut kalenterivuotta kohti 170 euroa suuremmat vahingot. Koirakorvauksia yli120 000 eurolla Koiravahingoista suurin osa on susien aiheuttamia. Aiemmin ne on saatettu maksaa useammassa erässä, mikäli on jouduttu turvautumaan lisätalousarvioon. Karhujen aiheuttamat porovahingot ovat hienoisessa nousussa.. Tänä vuonna teimme budjetoinnin muutoksen, jolla saimme maksetuksi kaikki korvaukset täysimääräisinä, Jussi Laanikari kertoo. Nousu johtuu poron käyvän arvon hinnan tarkistamisesta, jonka Maaseutuvirasto teki tänä vuonna. Vuonna 2014 sudet aiheuttivat 17 vahinkotapahtumaa, joissa oli mukana 78 lammasta. Vuoden 2014 tilastoissa vastaavat luvut olivat 39 ja 124 000. 72 Suurpetovahingot nousevat tänä vuonna 33 prosentilla Ahma poron pahin vihollinen Porovahinkojen osuus kaikista suurpetovahingoista oli viime vuonna 93 prosenttia. Ilveksen ja karhun aiheuttamia vahinkoja on vuosittain vain muutamia. Määrät ovat laskeneet huippuvuodesta 2013, jolloin esimerkiksi ahman aiheuttamat vahingot olivat yli viisi miljoonaa euroa ja ilveksen aiheuttamat lähes 1,3 miljoonaa euroa. Ahma on edelleen poron suurin vihollinen. Mikäli maaja metsätalousministeriön asetuksessa eläinten käyvistä arvoista koiran arvon on kuitenkin suurempi kuin vakuutuksen kautta saatu korvaus, loppu maksetaan petovahinkokorvauksesta. Korvaussumma oli yhteensä reilut 128 000 euroa. Korvaukset nousevat tänä vuonna 33 prosentilla, joka johtuu poronlihan hinnan päivityksestä. Ilveksen ja karhun aiheuttamia vahinkoja on vuosittain vain muutamia. Porovahinkojen osuus maksetuista korvauksista on 93 prosenttia. Petovahinkokorvaukset ovat jo korvauksia hakeneiden tileillä, sillä viimeiset korvaukset maksettiin syyskuun puolivälissä
Ulkoillessasi voit huoletta nauttia harrastuksestasi ja unohtaa paikannusja navigointihuolet. Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store b-bark on loistavilla karttaominaisuuksilla varustettu mobiilisovellus metsästykseen, koirien seurantaan, kalastukseen, vaellukseen, geokätköilyyn ja muihin ulkoiluaktiviteetteihin. Katso lisää: www.b-bark.com ERITTÄIN PITKÄ TOIMINTA-AIKA TARKKA GPS+GLONASS PAIKANNUS MONIPUOLISET KARTTAOMINAISUUDET ...JA PYSYT KARTALLA Tutustu myös uuteen metsästysseuroille tarkoitettuun Reviiri-ohjelmistoon osoitteessa www.reviiri.org
elokuuta. Murinaa ja rähinää Impola oli lähtenut koiran kanssa metsälle 20. – Kun rahat tulivat tilille, maksaja selvisi vasta soittelemalla. Valtio oli korvannut Topista runsaat 2000 euroa. Sittemmin selvisi, että päätöstä ei lähetetty sen takia, että korvaussummaa oli pienennetty melkein puoleen. Pitäisi olla ryhdikkyyttä näissäkin asioissa. Impola sanoo hämmästelevänsä suuresti valtion käytäntöä korvausasiassa. Selkärangassa oli pahimmat vauriot, sudet olivat purreet selkärangan päältä niin syvälle, että mahalaukku oli puhki.. 74 Omistaja ei hyväksy valtion korvauspolitiikkaa Sudet repivät karhukoiran Koiransa susille menettänyt metsästäjä ei voi ymmärtää valtion salamyhkäistä korvauspolitiikkaa. Koirien Näin päättyi Topin elämä. Mitään päätöstä ei koskaan tullut postitse. Valtio oli vedonnut huonoon taloustilanteeseen ja maksanut vain 51 prosenttia korvaussummasta niin Impolalle kuin kaikille muillekin viime vuonna valtiolta vastaavaa korvausta hakeneille. S udet tappoivat Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla asuvan Risto Impolan 1,5-vuotiaan karjalankarhukoirauros Topin viime vuoden elokuussa. Eniten Impolaa ihmetytti valtion tapa hoitaa asia. – Valtio ja tietyt tahot pimittävät tietoja, muusta ei ole kyse. Impola pitää tätä perustetta aivan järjettömänä
– Oli se kauhea paikka. Paikantimen kuvaa hetkistä, jolloin Topi taisteli tosissaan hengestään. Impola oli lähtenyt koiran luo, autolla matka oli 4-5 kilometriä. Hän varoitti, että korvauksen tulo voi kestää, ja sen varaan ei kannata laskea jos aikoo hankkia uutta Karjalankarhukoira Topi osoittautui nuoresta iästään huolimatta pistämättömäksi hirvikoiraksi kuvassa Topi ja isäntä Risto Impola saaliin äärellä. Siikajoelta oli saanut eläinlääkärin kiinni. ”Voi voi sentään” Risto Impola ei voi ymmärtää, että Suomen valtio voi tehdä näin. Viikon kuluttua Impola oli soittanut maaseutuvirastoon. Henkihievärissä Kun miehet pääsivät koiran luokse, koko alue oli ollut kuin taistelutanner. – Sihteeri katsoi koneelta ja sanoi, että raha on tullut meiltä. syyskuuta. Se oli läpimärkä ja verinen. Mitään päätöstä tästäkään korvauksesta ei ole tullut. – Olin koirasta noin 700-800 metrin päässä, kun se löysi hirven ja alkoi haukkua. – Ihmettelin, että mikä ihmeen raha se oikein on. – Menin sinne pian tapahtuneen jälkeen. – Pyysin tuomaan aseita ja taskulamput, ilman niitä ei olisi ollut mitään järkeä lähtemään paikalle pilkkopimeässä. Menin sen luokse ja puhuttelin sitä, oli sokea. Se oli läpimärkä ja verinen. – Valtiolta oli kuulemma rahat loppu. Menin sen luokse ja puhuttelin sitä, oli sokea. – Olin ajatellut vakuuttaa sen, kun kilpailukausi alkaisi. Aika kului eikä rahoja kuulunut. Korvat roikkuivat purtuina. – Kysyin heiltä, että miten on mahdollista, että valtion maksamista korvauksista ei tule asianomaisille mitään tietoa ja mitä asialle voi tehdä. – Selvisi, että päätöstä ei lähetetty sen takia, koska korvaussummaa oli pienennetty melkein puoleen.. Kyllähän sitä heti tajusi, että nyt ei ole kaikki hyvin. Impola oli kantanut koiran autoon ja soittanut matkalla eläinlääkäreitä läpi. Pankin sivuilta ei löytynyt tietoa maksajasta. Onhan hyvän koiran arvo joka tapauksessa tuhansia euroja. Korvat roikkuivat purtuina. Kuuntelin haukkua autosta, kun yhtäkkiä ei kuulunut enää mitään. Kun soitin koiralle, sieltä kuului hirveää murinaa ja rähinää. – Isossa metsäojassa oli taisteltu ankarasti 30-40 metrin matkalta; korkeaa kanervaa oli tallattu aivan maahan. Tutka kuitenkin näytti, että koira oli edelleen siellä. – Pääsin koirasta 300 metrin päähän, ja huudatin auton törröä ja soitin koiralle. Impola soitti pari kaveria apuun. Impola oli tivannut, että mihin sellainen päätös perustuu. Yritti purra, kun otin sen syliin. Valtio oli sihteerin mukaan maksanut 51 prosenttia korvausmäärästä. Maataloussihteeri suhtautui asiaan asiallisesti, ja laittoi anomukset eteenpäin. koiraa. Impola tiesi, että jos susi tappaa koiran, siitä on tehtävä ilmoitus kunnan maataloussihteerille. Ei ole sanoja, joilla sitä tuskaa kuvailisi. Impolan tilille oli ilmestynyt runsaat 2000 euroa. Niihin en saanut mitään vastausta, vastaukset olivat lähinnä voi voi sentään -luokkaa. – Eläinlääkäri tutki koiran ja sanoi, että pääja niskavammojen puolesta se selviäisi. 75 vaiheessa sudet olivat jo tehneet tehtävänsä. – Sanoin sihteerille, että jos saan mätkyjä tai sakkoja, minäkin siis voin maksaa niistä vain 51 prosenttia! Sihteeri kuunteli, ja lopulta sanoi, että olin ollut ainoa, joka oli kysynyt asiasta. Impola ei ollut tyytynyt selitykseen. Mutta selkärangassa olikin sitten pahemmat vauriot, sudet olivat purreet selkärangan päältä niin syvälle, että mahalaukku oli puhki. Vaimo sanoi, että jos nyt oli maksettu Topista, ja varmaan kohta tulee päätös postin mukana. Oli ihan hiljaista. Topi oli lopetettava. irtipitoaika alkoi, ja Impola vei Topin metsään aamuyöllä kolmen maissa. No siinä – Menin katsomaan ja sanoin, että tuo ei ole mun koira. Minkäänlaista postia ei kuitenkaan tullut. Koira hengitti vielä. Kaveri oli näyttänyt taskulampulla kuusen juurelle: siellä istui koira. Hän oli laittanut kyselyä asiasta muun muassa kansanedustajille, mutta vain pari oli vastannut. Kaikille oli maksettu samalla perusteella. n Maija Salmi Kuvat: Risto Impola Korvaussumman puuttuva 49 prosenttia oli maksettu Impolan tilille 28. – Menin katsomaan ja sanoin, että tuo ei ole mun koira. Mitään ei ollut tehtävissä. Koira hengitti vielä. Hakemus vetämään Impola ei ollut vielä vakuuttanut Topia sen nuoren iän takia. Tilille rahaa Tuli seuraavan eli kuluvan vuoden toukokuu
Tätä mieltä ovat metsästäjät. Sitä ei kyseisen ryhmän ylläpito ole oikaissut, vaikka totuus julkisesti on aivan toinen! Väisänen on pistänyt merkille, että pahimpia kirjoittajia ovat tietyt, samat henkilöt. Väisänen kertoo puhuneensa kesästä lähtien, että suojeluyhdistykset, kuten Suomen Susi ry ja Tapiola, väittävät, etteivät ne ole metsästyksen vastustajia. Esimerkkinä väittämä, että Sonkajärvellä ei ole susia. Vielä parikymmentä vuotta sitten luonnonsuojelijat ajoivat tarkkaan omia mielipiteitään, mutta silti sielläkin puolella kunnioitettiin toisia ihmisiä ja heidän harrastuksiaan, vaikka ne olisivatkin edustaneet muita mielipiteitä, sanoo espoolainen Tiina Forsström. Suomalainen susi suotta vainottu ja vihattu. – Kyseinen propagandasivusto on erittäin tuttu. – Ajatuksiaan saa toki tuoda esille, mutta en ymmärrä aggressiivistä käytöstä en suojelijoiden kuin metsästäjienkään taholla. Ja jos niissä esitetään asioita niin sanottuna faktatietona, koskaan ei laiteta oikaisuja, että tieto olikin väärää. Propagandasivusto erittäin tuttu Rautavaaralla Pohjois-Savossa asuva Tommi Väisänen sanoo seuraavansa säännöllisen epäsäännöllisesti esimerkiksi Susi suotta vihattu ja vainottu -sivuja, kuten muitakin susiin liittyviä Facebook-ryhmiä. Forsström kertoo seuraavansa eri keskustelupalstoja aika huonosti, mutta pysyy silti ajan hermolla metsästävän aviomiehen ja kahden kaverin avulla. Asioista pitäisi pystyä puhumaan maltilla, jatkuva suunsoitto ei johda mihinkään. Miksi niitä ei sitten poisteta. Susien suojelijoiden sanotaan ajavan metsästystä tietoisesti alas. – Sosiaalinen media on suoraan perkeleestä. Vastaus tuli nopeasti: asia on täysin sama. Samaan ovat päätyneet monet metsästäjät ympäri Suomea. O nko susien suojelu metsästyksen vastustamista. Susia suojellaan metsästyksen kustannuksella. Niissä oleviin väittämiin on aina suhtauduttava vakavasti. 76 Sudensuojelijat äänekkäinä sosiaalisessa mediassa Suojelulla metsästys alas. Väisänen sanoo, että toisten ihmisten kunnioittaminen on hukassa näillä palstoilla. Kannattaa aina muistaa, että vaikka asioita heitettäisiin vitseinäkin, totta toinen puoli. Ne foorumit, – Sosiaalinen media on suoraan perkeleestä. Jos sosiaaliseen mediaan on uskominen, se on sitä. Esimerkiksi Facebookin Susi suotta vihattu ja vainottu -ryhmään esitettiin kysymys, että onko sivusto susien suojeluvai metsästyksen vastustamisryhmä. – Susia saa suojella, mutta eikö sitä voisi tehdä fiksusti ja maltilla, kuten luonnonsuojelijoiden luulisi tekevän. Asia ei siellä muutu, vaikka se esitettäisiin eri tavoilla; sutta käytetään keppihevosena metsästyksen vastustamisessa. – Siellä pyörii kuitenkin porukkaa, joilta tulee kaikenlaisia metsästyksen vastustamiseen liittyviä kommentteja. Niissä liikkuu tietynlaista wannabe-porukkaa, jotka toimivat tunteen ja hengen palossa; haluavat olla muun porukan kanssa samaa mieltä. Ne foorumit, joissa ties mitä asioita puhutaan totuutena, ovat vastuussa.. – Kun siellä kirjoitetaan esimerkiksi metsästäjien tappamisista tai toivotaan metsästäjien ampuvan toisensa, ei kyllä yhtään ajatella, mitä kirjoittavat
Susi suotta vihattu ja vainottu -Facebookryhmästä poimittua. Ja kaikki nämä tapot tehdään huvikseen oman sairaan egon pönkittämiseksi. Osa mukana olleista on kyllästynyt tähän, ja nyt halutaan olla metsästäjienkin kanssa tekemisissä. n Maija Salmi – Kun susimäärä ylittää 300 rajan, sudenmetsästys aiotaan väkisin kieltää ajokoirilla. LOL. Mä vihaan metsästäjiä ihan niin suoraan, että ne vois ampua. – Kun susimäärä ylittää 300 rajan, sudenmetsästys aiotaan väkisin kieltää ajokoirilla. Se tietää susikannan kasvua, mikä on suojelijoiden tarkoitus. Toivottavasti mahdollisimman moni metsästäjä ampuu toisensa tai itsensä. 77 Siistiä ja kaunista riistalaukausta ei ole. Turusen mukaan suojelijoilla on pieni mutta voimakas ydinryhmä. – Suojelijoiden julkisesti sosiaalisessa mediassa esittämiä tappouhkauksia ei oteta todesta, kun taas metsästäjä olisi saman tien tutkinnan alla. Samanlainen laki oltava kaikilla Väisänen näkee suojelijat ja metsästäjät eriarvoisessa asemassa esimerkiksi virkavaltaan nähden. Se tietää susikannan kasvua, mikä on suojelijoiden tarkoitus.. joissa ties mitä asioita puhutaan totuutena, ovat vastuussa. – Äärirajoille mennyt toiminta kolahtaa omaan nilkkaan, siitä on jo selvät merkit näkyvissä. Suojelijat ovat myös tehneet tutkintapyyntöjä metsästäjistä. Turunen sanoo, että Riistakeskuksen henkilökunta on muokattu pelottelulla. Joensuulainen Alpo Turunen antaa jämptin vastauksen: susien suojelu on yhtä kuin metsästyksen alasajo. Virkamieskoneisto pelkää EU:n tuomioistuinvalituksia. Olipa kyseessä suojelija/metsästyksen vastustaja tai metsästäjä, lain kuuluisi olla molemmille osapuolille sama. – Lupia ei uskalleta myöntää, ollaan vaan hiljaa pienen aktiivin suojeluporukan takia. – Kun suojelupuolella paukutellaan mitä tahansa, ikävä kyllä siitä ei ole minkäänlaisia seuraamuksia. Väisänen tietää tapauksen, jossa metsästäjän kirjoituksia oli kaivamalla kaivettu esiin ja tekstejä yhdistelty. On vain tappavia ja haavoittavia laukauksia tarkoituksena tappaa. Poliisin puolelta asia oli kuitenkin kuivunut kasaan ilman näyttöjä. Metsästäjä on luonnon suuri ystävä
Se haistoi oudon hajun, niskakarvat nousivat pystyyn. Teri kuuli rapinaa eestäpäin. Naapuritkin koiraa kehuivat. Yhteys koiran ja isännän välillä oli voimakas, kauppareissulla Teri istui ylhäänä auton etupenkillä. Myös Teri huomasi ne, lentoon Kalle ei ollut milloinkaan ampunut pystykorvalle kanalintuja, mitä sitä haukkuvaa pystykorvaa kuljettaa mukanaan jos niin tekee. n n n Teri päätti lähteä tutustumaan lähimaastoihin, kulki pitkin suonreunaa syvemmälle erämaahan. Terikin näytti hymyilevän, kyllä koiranomistaja aina koiransa tuntee. n Riku Sormunen. Kun haukku kuulosti tulevan läheltä, hän vaihtoi nelivetoon, Teri jo näkyi kuusen alla, mutta missä metso. Metsästyskauden lähestyessä koiran ulkoilutuslenkit pitenivät. Kalaankin piti aina päästä veneeseen. Edellisenä iltana Kalle oli jo pakannut metsästyskamppeet, tarkistanut rihlakon kunnon, eväätkin oli jo hankittu useammaksi päiväksi. Kalle oli vielä tyyväisenä nuotiolla, ei ollut huolissaan koirasta. Kun metso yhtäkkiä rysähti lentoon sen edestä, jopa Terikin vähän säikähti, mutta kohta se painoi metson perään. Suojelijat olivat sitä mieltä, että koirilla ei metsässä ole arvoa. Paistetusta makkarasta antoi puolet koiralle. n n n Ensimmäisen kilometrin kuljettuaan Kalle törmäsi teeripoikueeseen. Hauli piipulla rihlakko oli, hän tarkisti. Vaikka Teri teki kaikkensa, teerien perässä se ei pysynyt. Tämä oli oikeata pystykorvametsää, isoa puuta, kuusia ja mäntyjä, ja hieman myös korkeuseroja. Melkein kaikissa harrastuksissa Teri kulki mukana. Aina urospentu, ei narttua, jotenkin se sopi hänelle paremmin. Matka oli pitkä ja askel raskas autolle. Terikin oli jo huomannut että jotain oli tapahtumassa, isännän sängyn vieressä oli maannut koko yön toinen silmä avoinna. Teri peuhasi sen kanssa, kunnes Kalle ehti paikalle. Maa oli hiekkaista, ja parempaakaan paikkaa ei hän keksinyt Terille, kaivoi sinne haudan. Voiko olla mukavampaa kuin seurata pörröisestä pennusta kasvavaa linnunhaukkujaa! Ei niitä hankittu kokeita varten, vain metsästystä varten; seurakoirana sopi pystykorva myös hyvin, vaikka sitä ei siihen ole jalostettu. Kuului uikutusta, Kallen hattukin oli lentänyt ties minne. Nosti hiljalleen sen ampuma asentoon, ja painoi liipasinta. Jotain isoa ja harmaata vilahti puiden välistä. Ja siihen Teri kuoli. Pienet lapset nukkuivat Terin lämmintä kylkeä vasten, taisi koirakin siitä nauttia. Ja lähti juoksemaan siihen suuntaan mistä oli ääniä kuulunut. Talvella oli susipolitiikan kokous kaupungissa, tuli tunne että sudet ovat tärkeämpiä kuin metsästyskulttuuri. Siinä tulen piirissä oli kaksi erittäin onnellista metsästäjää. Ja oli kuin ei tietäisi missä ne ovat, sai isäntä itse etsiä kaivannot! n n n Vihdoin koitti ensimmäinen kanalintujahdin viikko. Ei taida pitkältä pystyä ampumaan, Kalle tuumasi. Tulet piti viritellä, kahvipannu nokeentumaan. Sekin luovutti. Näki keltaista varvikossa, TERI! Koira oli verissään, oli revitty maha auki, niskassa syvä haava. Sitten kuului Terin hätähuudot, ensimmäisenä tekonaan vaistomaisesti ampui laukauksen ilmaan. Nosti Terin pään syliinsä. Pienen suon yli taivallettuaan parivaljakko saapui isoon kuusikkoon. Teri katsoi Kallea viimeisillä voimillaan, auta, se tuntui ajattelevan. Teri näki sen, ja kohta alkoi tapaileva haukku vahvistuen koko ajan. Kalle istui pitkään ruumiin äärellä, ajatteli kaikenlaista, miten kertoa lapsillekin. Kalle kuuli Terin kiivaat haukahdukset, nousi heti pystyyn, hamuili asetta. Piti tiirata oikein tarkkaan, kunnes Kalle huomasi sen. Tosin ei Terikään mikään pyhimys ollut, kepposia teki: kun oli vapaana se yleensä hautasi Kallen crocsit pihamaalle. Tiistai oli ensimmäinen jahtipäivä, joten sinä aamuna alkoi aikaisin autonpakkaus. Teri vilahti etupenkille, koira keskusteli välillä pystykorvan tapaan. Metso istahti ison kuusen keskivaiheille. Matkaa oli valtion maille 50 kilometriä. Kun auto pysähtyi Teri äännähti innoissaan, näköjään vihdoin pääsee metsään juoksemaan. Vähän aikaa ihailtuaan naavapartaisia oksia Kalle jatkoi matkaa. Hän odotti viisi minuuttia, kunnes lähti hiipimään eteenpäin. Metso tippui kuin kivi oksalta. Muutama lampi parin kilometrin päässä. Honkavaaraan saavuttiin reilun tunnin päästä, maantiellä auto kulki nopeasti, mutta hiekkatiellä kuljettiin hitaammin. Kallelta tuli kyyneleitä silmiin kun kumartui Terin puoleen, ei tämä ole mahdollista, hän ajatteli. Kummallakin oli toiveena rauhallinen päivä koskemattomassa luonnossa metsästäen. 78 Suden suuhun T eri oli kolmas pystykorva Kallelle. Teeret taisivat lentää tosiaan pitkälle, koska haukkua ei kuulunut. Kello löi 5.30, kun auto lähti pihasta. Kalle sotki pyörällä koiran juostessa vierellä. Kertaakaan eivät koirat olleet purreet ketään, pärjäsivät pikkulastenkin kanssa. Kalle hymyili, metsohaukulta kuulostaa. Kalle lähtee päätä pudistellen paikalta, ikinä eivät sudensuojelijat ymmärrä metsämiehen ja koiran yhteyttä. Juoksi takaisin Kallen luokse näyttäytymään. Teripä sai hajua linnuista, juoksi nenä pystyssä pientä kuusitiheikköä kohti. Osa hänestä kuoli sinne metsään
8 nroa vuodessa 58€ Talomestari Talomestari-lehti on pientalorakentajan, taloissaan asuvien ja niitä korjaavien lehti. 6 nroa vuodessa 36€ Antiikki ja taide Lehti kuvaa laaja-alaisesti koko antiikin ja taiteen kenttän. 8 nroa vuodessa 60€. 8 nroa vuodessa 57€ Senioriterveys Aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laaja alue: ihmisen koko keho suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä tai sosiaalista terveyttä sekä seksualisuutta. 6 nroa vuodessa 39€ Sielunpeili Tarjoaa työkaluja juuri Sinun sisäisen kasvusi tueksi. www.sielunpeili-lehti.. 6 nroa vuodessa 38€ Hevosmaailma Sinulle hevosen omistaja, kasvattaja, raviharrastaja, ratsastaja tai omasta hevosesta haaveileva. 4 nroa vuodessa 29€ Tilaa omaksi iloksesi tai lahjaksi korkeatasoinen aikakauslehti! Tilaa ja nauti! Lehden internetosoitteessa tai tilaukset@karprint.. Aihealueina ovat yksilön sisäinen kasvu, ajatuksenvoima, myönteinen ajattelu, tunteiden kohtaaminen, antautuminen rakkaudelle. www.crosstrainer.. Keräily arjen historia entisöinti kädentaito suomalaiset taidearteet. 6 nroa vuodessa 39€ Ekoelo Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. ( 09 413 97 300 Kiinteistö ja Isännöinti Asiantunteva ammattilehti joka käsittelee kiinteistöhoitoa monipuolisesti. Kertoo metsästyskoiraroduista ja niiden hoidosta sekä metsästysmatkoista. 8 nroa vuodessa 60€ Crosstrainer CrossTrainer on nykyaikaisen monipuolisesti kuntoilevan ja urheilevan miehen ja naisen erikoislehti. www.kiinteistojaisannointi.. 8 nroa vuodessa 51€ Ase&Erä Esittelee uusimmat aseet, jouset ja ampumatarvikkeet. www.ekoelo.. Koira ja ihminen Hyvä pentu on iloinen pentu Koiran hoito, rakenne, sairaudet, koulutus, koiraongelmat. 6 nroa vuodessa 35€ Luontaisterveys Kertoo asiantuntevasti nykyaikaisista ja vanhan ajan luontaishoidoista ja luonnon vitamiineista. www.asejaera-lehti.. www.meidankoira.. Luontaisterveydestä saat tietää, miten pysyä luonnollisesti terveenä fyysisesti ja henkisesti. Uudet tekniset välineet, teräaseet ja tekstiilit. www.senioriterveys.. Löydät uusimmat asiat kissan terveydestä ja kasvatuksesta, rotuesittelyjä, sekä upeita värikuvia julisteineen. www.luontaisterveys-lehti.. www.antiikkijataide.. Peruskorjaus energia kiinteistöhallinnan tietotekniikka katot julkisivut pihat – asuinympäristö. CrossTrainerin lukijan oma liikuntaohjelma koostuu monista eri lajeista ja niiden variaatioista. www.hevosmaailma.. www.kissafani.. www.talomestari-lehti.. Meidän Koira Lehti jossa asiaja viihdettä koko perheelle. 6 nroa vuodessa 41€ Kissafani Kissafani on asiantunteva harrastelehti kaikenikäisille kissaihmisille
80 Vilunväristykset vatkaavat asekättä Kylmä pois kerrospukeutumisella Oikea kerrospukeutuminen on kolmikerroksista: alle mukavaa ja pehmeää, väliin lämpöä varaavaa ja kosteutta eteenpäin siirtävää ja päälle lopulta sateen ja kylmän pitävää. Alilämpöisyys kehittyy hitaasti Palelemisen taustalla saattaa myös olla niin pieni ulkoinen kylmä-ärsytys, ettei ihminen itse tiedosta sitä. Kun metsästäjä haluaa pysyä jahtipäivänä lämpimänä, kerrospukeutuminen nousee arvoonsa. Tämä ei ole eduksi ainakaan ampumatilanteessa ja tuskin muutenkaan. Minuuttitolkulla samassa asennossa kyhjöttäminen altistaa jahtihenkilön kuitenkin alilämmölle, hypotermialle. Pitkään jatkunut palelu saattaa johtaa kehon alilämpöön, hypotermiaan, jolloin paleltumisen jatkuessa vilunväristykset lakkaavat, ihminen käy sekavaksi, uneliaaksi tai menettää paikantajun ja lopulta seuraa tajuttomuus. Tätä olotilaa voi torjua liikkumalla, esimerkiksi pomppimalla paikallaan tai jännittämällä kehon eri lihaksia ja jäseniä vuorotellen, mutta myös muita keinoja on tarjolla. Kytiksessä istuttaessa paikallaan olo, liikkumattomuus on eduksi, jotta saaliseläin ei havaitse liikettä ja karkkoa paikalta. Hypotermian ensioireita ovat vilunpuistatukset, lihasvärinä ja palelu. Jos kylmä-ärsytys on voimakas niin elimistö käynnistää lihasvapinan ja hormonituotannon lämmittääkseen kehoa. Näitä kokee liki jokainen suomalainen kylmänä vuodenaikana, mutta metsästysharrastuksessa ja erityisesti suoritushetkellä niistä on haittaa. K un Etelä-Suomeenkin vihdoin saapuu kylmä vuodenaika, kokevat passissa kyttäävät metsästäjät sen eri tavalla kuin kadulla tallaavat kaupunkilaiset. Elimistö kuitenkin reagoi viileyden tunteeseen alkavassa kylmässä supistamalla pintaverenkiertoa. Siltä suojautuminen on terveysteko, ja toisaalta lämpimänä passissa oleminen parantaa myös tähtäysja laukausvarmuutta silloin, kun sen hetki on
Altistuminen kylmälle nostaa verenpainetta, muuttaa veren koostumusta sekä lisää virtsaneritystä. Värinä ja kylmänpuistattelu ovat merkki siitä, ettei elimistössä ole riittävästi lämpöä. Jos kosteus ei läpäise niitä, välikerroksen vaatteet jäävät märiksi ja alkavat piankin tuntua kylmiltä. Myöskään asekäsi ei tykkää vilunpuistatuksista, jotka saattavat pilata saalislaukauksen.. Vaatekerran tulisi olla myös kohtuullisen äänetön, sillä vaikka jäniksen näköaisti ei maailman parhaita olekaan, on sillä tarkka Pohjak erros Väliker ros Kuorik erros kuulo ja pienikin kahaus saattaa laukaista suunnanvaihdon tai pakoloikan. Vaatetuksella kylmää torjumaan Talvella kerrospukeutumisella on suuri merkitys metsästäjän pysymiselle lämpimänä. Palelu ei ole suoraan verrannollinen ilman lämpötilaan ja vaatetuksen määrään, sillä tuulenpuuskat voivat moninkertaistaa kylmettymisriskin. Liian tiukka ja tyköistuva kuorikerros ei jätä kehoa lämmittävälle ilmalle ja saattaa muuttua epämukavaksi liikkumisen myötä. Toimiva vaatetus kolmikerroksinen Lähimpänä metsästäjää on mukava ja pehmeä aluskerros. Päälliseli kuorikerros Suomen oloissa syksyn ja talven sääolosuhteet saattavat olla hyvinkin ankaria. Perinteiset pitkät kalsarit ja aluspaidat ovat saaneet rinnalleen tekniset alusasut, villainen tikkuri ja sarkahousut on korvattu goretexmetsästysasulla tai kalvopuvulla. Toimivat aluskerroksen vaatteet tehdään nykyisin joko keinokuiduista tai erittäin hienosta, joskin kalliihkosta merinovillasta. Sen ensisijainen tehtävä on siirtää ihosta erittyvää kosteutta eli hikeä kohti uloimpia vaatekerroksia. Välikerros pitää passimiehen lämpimänä Välikerroksen vaatteilla säädellään metsästäjän keholle tuntuvaa lämpötilaa. Sen ensisijainen tehtävä on siirtää ihosta erittyvää kosteutta eli hikeä kohti uloimpia vaatekerroksia. Kun alin vaatekerros ja iho pysyvät kuivana, metsästäjän olo on mukava. Nykyiset fleece-tekstiilit ovat keveitä, erinomaisen lämpimiä ja menevät pienehköön tilaan, kun ne vain malttaa pakata oikein. Kosteus sen sijaan tuntuu kylmältä ja aiheuttaa epämieluisan tunteen, vilunpuistatuksia ja värinää. 81 Veden ja tuulen pitävä kuorikerros Eristävä välikerros Mukava ja lämmin aluskerros Lähimpänä metsästäjää on mukava ja pehmeä aluskerros. Välikerroksen asusteen valinta riippuu ulkoilman lämpötilasta ja käyttäjän jahtimuodosta; liikkeellä oleva pysyy lämpimänä kuin passissa paikallaan kyttäävä. Vaikka ne tuntuvat aluksi mukavilta päällä, liikkeelle lähdettäessä ne kostuvat nopeasti eivätkä kuivu helposti. kovin mukavaa. Kosteudensiirto on tärkeää myös välikerroksen pukimissa. Moni kokee syyssateessa tai talven tuiskuissa vaatteiden vähentämisen tai lisäämisen hankalaksi, mutta muutaman minuutin rättisulkeisilla voi pelastaa jahtipäivään useita tunteja lisää, kun ei tule liian kuuma tai kylmä. Puuvillaisia vaatteita ja sukkia kannattaisi välttää. Vähintäänkin vaihtovaatekerta olisi syytä varata mukaan, mikäli iho ei kestä muita tekstiilejä kuin puuvillaa. Etenkin liikkuessa märät vaatteet myös hiertävät herkän ihon hankauskohdista rikki kuivia vaatteita nopeammin. Myös kosteudelta suojaaminen ovat kuorikerroksen tehtäviä. Palelussa on kyse elimistön käynnistämistä suojautumismekanismeista, jotka vähentävät lämpöhukkaa ja parantavat elimistön kylmänsietoa. Oleellista olisi, että puvussa pysyisi lämpimänä ja että siinä olisi helppo liikkua. Päällisja kuorikerroksen vaatteita valitessa on syytä varata sen verran kookkaat tamineet, että välikerrokseen mahtuu riittävästi niitä lämpimiä vaatekerroksia. n Antti Kauranne Kylmänä vuodenaikana kolmikerrospukeutuminen antaa jahtipäivälle lisää pituutta ja mukavuutta. Tuulta, sadetta ja lunta saattaa tulla melko nopeasti muuttuvissa olosuhteissa, ja on tärkeää, että nimenomaan päällimmäisin vaatekerros suojaa näiltä elementeiltä. Sorkkaeläimet ovat vieläkin arempia ja niillä on myös tarkka näkö hyvän kuulon lisäksi
– Tärkeää on se, että nykyaikaisten kuoriasujen kanssa ei käytetä perinteistä puuvillaa, koska se kerää itseensä ihosta haihtuvan kosteuden, eikä lämmitä märkänä, yritysmyyntipäällikkö Pete Lohi Erätukusta toteaa. Hyvä alusasu tuntuu kuivalta ja miellyttävältä ihoa vasten. Almira pinkki on camo-kuosinen, miellyttävää materiaalia oleva fleeceväliasu. Lisäksi on Lohen mukaan syytä ottaa huomioon reissun kesto, sekä kyseisen ajan sääennuste. Jos taas reissussa ollaan yötä ja useampia päiviä, kannattaa miettiä merinovillaista alusasua. – Jos kyseessä on lyhyt, muutaman tunnin tai päivän reissu, eikä sää ole kovin kylmä, käy hyvin tekninen keinomateriaalista valmistettu alusasu. 82 Jahdin kesto ja laji vaikuttaa alusasun valintaan Riittävän lämmintä alle Kunnon alusasu on tärkeä hyvän olon ja jahdissa viihtymisen kannalta. Miten alusasu eroaa eri jahdeissa. NorthSky Vertti tekninen alusasu pitää ihon kuivana ja lämpimänä. Passissa istuessa lämmöneristävyys on tärkein ominaisuus, Lohi opastaa. – Se on erittäin lämmin kylmällä, mutta ei kuitenkaan ahdistavan kuuma lämpimällä säällä. Alusasun valintaan vaikuttaa muun muassa jahdin kesto ja laji. JahtiJakt Jake tekninen alusasu siirtää kosteuden iholta tehokkaasti ja kuivuu nopeasti. – Liikkuvaan jahtiin kannattaa valita mahdollisimman hyvin kehon kosteutta siirtävä alusasu. Onko siinä eroa. M iten valitaan oikeanlainen alusasu jahtireissulle. Merinovilla luonnonmateriaalina on myös antibakteerinen, eikä siihen pitkässäkään käytössä muodostu hajuhaittoja yhtä helposti kuin keinokuituun. Se myös eristää hyvin lämpöä ja istuu tiiviisti ihoa vasten.. Lämpötilan mukaan valitaan joko lyhyttai pitkälahkeinen/-hihainen alusasu, Lohi opastaa. Villaisille vaatteille riittää usein kunnon tuuletus pesun sijaan, Lohi kertoo. JahtiJakt Myra alusasu poistaa tehokkaasti kosteuden iholta ja kuivuu nopeasti
Eniten myydään keinokuituisia Mikä on alusasujen hintahaarukka. Deerhunter merinovillaalushousut pitävät hyvin lämpöä ja ovat miellyttävät päällä. Jos haluaa mahdollisimman lämpimän merinokerraston, materiaalin painon on syytä olla yli 200g/m2, Lohi korostaa. Toimivimmat alusasut nykyaikaiseen kerrospukeutumiseen on Lohen mukaan tehty useimmin polyesterista, bambusta tai merinovillasta. Hyvä alusasu tuntuu kuivalta Hyvä alusasu tuntuu kuivalta ja miellyttävältä ihoa vasten. Hyvä alusasu niin ikään pysyy paikoillaan aktiivisesti liikuttaessa, eikä housuja tarvitse koko ajan nostella tai paitaa sulloa takaisin housuihin. n Jouni Suolanen Kuvat: Erätukku – Liikkuvaan jahtiin kannattaa valita mahdollisimman hyvin kehon kosteutta siirtävä alusasu. – Edullisimmillaan teknisiä, kohtuullisen hyvin toimivia alusasuja saa jo parilla kympillä. Se myös eristää hyvin lämpöä ja istuu tiiviisti ihoa vasten. Kalleimmat laadukkaasta merinovillasta tehdyt vahvat kerrastot maksavat jopa kolmilukuisia summia, Lohi kertoo. Erätukun valikoimassa on vuositasolla noin 20-30 erilaista alusasua, jotka sopivat ulkoilmaaktiviteetteihin. 83 Sitka Gear Traverse Zip-T fleece-puseroa voidaan käyttää ulommaisena kerroksena kuivilla keleillä tai eristävänä välikerroksena kylmällä säällä. Passissa istuessa lämmöneristävyys on tärkein ominaisuus.. Joustava kuminauha vyötäröllä takaa parhaan istuvuuden. Tekniset JahtiJakt bokserit ovat hengittävää ja kosteutta siirtävää Coolmaxfreshmateriaalia. – Merinovillaista kerrastoa ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota materiaalin merinovillapitoisuuteen ja painoon. Usein näkee merinoalusasuina kaupattavan tuotteita, joissa merinovillaa saattaa olla vain pari-kolmekymmentä prosenttia. Materiaali toimivuus riippuu kulloisistakin olosuhteista. Yrityksen keskeiset tuotemerkit alusasuissa ovat tällä hetkellä JahtiJakt, Deerhunter, NorthSky ja Woodlander – Kappalemääräisesti eniten myydään keinokuituisia, teknisiä alle neljänkympin alusasuja, mutta viime vuosina kalliiden merinokerrastojen myynti on kasvanut, kun käyttäjät ovat huomanneet kyseiset asut mukaviksi ja toimiviksi, Lohi kertoo
Esimerkiksi Nordhunterin Onkamometsästyspuku on tähän ryhmään kuuluva yleispuku. Jahtireissun vaatetuksen valinnassa on huomioitava monia asioita: mitä metsästetään ja minkälaisessa maastossa, kuinka hyvin vaatteiden pitää sulauttaa metsästäjä maastoon, kävelläänkö vai ollaanko paikallaan passissa, ja millaiset ovat jahtipäivän sääolosuhteet. Kevyttä Neverfind-lumicamo -kuoripukua käytetään varsinaisen metsästyspuvun päällä. Kalvollisessa Onkamo-metsästyspuvussa on Nordic Grouse –hybridicamokuosi. – Passija houkuttelujahdissa, jossa metsästäjän sulautuminen maastoon on tärkeää, voidaan käyttää perinteisen yksivärisen tai camo-kuvioidun metsästyspuvun sijasta myös muotoa rikkovia 3D-asuja ja -asusteita. Kalvollinen, mutta hyvin hengittävä metsästyspuku on käyttökelpoinen yleisvaate useimpiin metsästysmuotoihin läpi kauden, lukuunottamatta metsästyskauden alun lämpimien päivien kävelyjahteja, jolloin kalvopuku saattaa olla hiostava. 3D-vaatteiden ulkopinta muodostuu puiden lehtiä tai ruohoa muistuttavista, osittain irrallisista kankaanpaloista, ja niiden ansiosta metsästäjä sulautuu ympäröivään maastoon erittäin tehokkaasti, Riikola kertoo. Metsästäjän monet puvut. Camo-kuviointia, lumipukuja, 3D-asusteita... Sekä erilaisten pukujen että niissä käytettyjen camo-kuvioiden tarjonta on nykyään hyvin monipuolinen, Matti Riikola Nordhunterilta kertoo. A ktiivisella metsästäjällä on nykyään usein käytössään erilaisia pukuja eri metsästysmuotoja ja sääolosuhteita varten. 84 Kaikkien kalvopukujen keskeinen ominaisuus on hyvä vedenpitävyys, minkä vuoksi ne on alunperin kehitettykin
– Markkinoilla on kuitenkin myös kaupan laadukkaita metsästysasuja, jotka soveltuvat hyvin kaikenlaiseen metsästykseen ja luonnossa liikkumiseen, Nurmi korostaa. Passiin kannattaa Nurmen mukaan valita hyvin maasta eristävät kengät, jotka pitävät jalat mahdollisimman lämpiminä ja vaatetukseksi esimerkiksi kevyesti topattu tai muuten astetta paksumpi takki/housut. Live Decoys Gear –lippalakki/ kasvosuojus-yhdistelmä sekä ohuet camokuvioidut metsästyskäsineet. Talvella metsästettäessä kannattaa Riikolan mukaan käyttää. Tunnettuja vaatemerkkejä HH-Sporteissa on kattava ja monipuolinen valikoima metsästystekstiiliä useassa eri hintaluokassa ja usealta eri valmistajalta. Tilavat ja lämpöiset vanttuut ovat erinomainen valinta esimerkiksi passimiehelle. Hanskoihin, päähineisiin ja huomioliiveihin kannattaa varata noin 150 euroa. Lämmön pitää päästä haihtumaan puvun läpi, jotta liikkuminen olisi miellyttävää. Hyvä ja istuva reppu on myös osa jahtimiehen varustusta ja sellaisen hankintaan kannattaa varata noin 100 euroa, Nurmi luettelee. Esimerkiksi lierihattu suojaa myös niskaa sateelta tai puista tippuvalta lumelta. – Pääpaino tekstiilikaupassa on ollut pitkään kalvopuvuissa, mutta viime aikoina ovat asiakkaat olleet selvästi enemmän kiinnostuneita laadukkaista ja keveämmistä kalvottomista puvuista. – Yleensä kompromissit maksavat luonnossa liikkujalle eniten ja kannattaakin satsata enemmän laatuun kuin määrään. Suosi tunnettuja merkkejä, kuten esimerkiksi Fjällräven, Sasta ja Swedteam, vaikkakin hintaa voi kertyä edullisempia merkkejä enemmän, Nurmi vinkkaa. Esimerkiksi hirvijahdissa metsästäjän tulee käyttää huomioväristä yläosaa ja päähinettä, millä pyritään estämään vahinkojen syntymistä. Pienellä käden heilautuksella saa vanttuun lentämään kädestä, ja nopean riistalaukuksen ammuttua ilman liipaisintuntumaa haittaavaa sormikasta. Hieman kylmempään säähän sopivia vastaavia tuotteita ovat kasvoja suojaava ja maastouttava Onkamonaamiohuppu ja putkihuivi. – Toimialueemme kattaa rannikon, sisämaan, etelän ja pohjoisen joten valikoimamme on muokkautunut asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti. Lähtökohta jahtivaatetuksen ja kenkien valintaan on, miten riistaa aikoo metsästää ja millaisessa maastossa jahti tapahtuu, Ville Nurmi HH-Sportista korostaa. Jahtikamppeitaan pitää huoltaa, puhdistaa ja tarvittaessa korjata. Näiden pukujen hyötyinä ovat hinta, keveys ja hengittävyys. 3D-asusteita kevyempänä vaihtoehtona voidaan käyttää ohuita camokuvioituja huppuja, kasvosuojia ja käsineitä. Hyvät ja kestävät vaatteet maksavat itsensä nopeasti takaisin käytössä ja kestävyydessä. Myös lakeissa on tarjolla kalvollisia versioita, jotka suojaavat vedeltä pitäen pään kuivana. Live Decoys Gear -3D-metsästyspuku piilottaa metsästäjän maastoon erittäin tehokkaasti. Tuote maksaa itsensä takaisin Hyvän puvun (takki ja housut) hankintaan kannattaa varata noin 450 euroa, alusasuihin (merinovilla), kerrospukeutumiseen (tekniset väliasut) ja sukkiin (merinovilla) noin 120 euroa. – Vedeneristävyys korostuu myös näissä vaatteissa ja esimerkiksi Gore-Tex -merkintä vaatteissa on tae korkealaatuisesta kalvoasusta. Liikkuvassa jahdissa korostuu enemmän vaatetuksen hengittävyys ja hyvin jaloille tukea antavat ja istuvat kengät. 85 Riista ja maasto vaikuttaa valintaan Nordhunterin suosituimmat 3D-metsästysvaatteet ovat Live Decoys Gear –metsästyspuku ja naamiohuppu. Myös metsästyslaki ottaa Nurmen mukaan kantaa jahdissa käytettävien vaatteiden ominaisuuksista. Erilaiset flanellipaidat, liivit, takit ja housut löytävät paikkansa myös arkivaatetukseen, Nurmi sanoo. Laadukas tuote on myös edullisempi hankinta elinkaarensa aikana. – Moni metsästäjä pitää harrastustaan osana itseään eikä häpeile sen julki tuomista. Kalvollisia päähineitä – Uutta metsästystakkia ja -housuja hankkiessa kannattaa miettiä tarkoin millaiset ominaisuudet uuteen pukuun haluaa ja tarvitsee. – Jokainen ostaja löytää varmasti omia tarpeita vastaavan päähineen, ja vaikka päähineen malli ei ensin omaa silmää miellyttäisikään, kannattaa päähine valita käyttötarkoitusta ajatellen, Nurmi sanoo. – Olemme keskittyneet tunnettujen ja arvostettujen vaatemerkkien myymiseen – kuten esimerkiksi Sasta ja Fällräven mutta tarjoamme myös huokeampia vaihtoehtoja kuluttajille. – Kalvoasuille tarkoitetut pesuaineet elvyttävät ja parantavat pitkään käytössä olleen puvun teknisiä ominaisuuksia, samalla puhdistaen ne. – Laadukkaat kengät saa noin 200 eurolla ja kumisaappaat 70 eurolla. Lue kuitenkin tarkasti pesuohjeet ja toimi näiden ohjeiden mukaisesti, Nurmi kehottaa. – Lämpimät hanskat kylmille keleille ja ohuemmat lämpöisemmille ilmoille. Normaalikäytöllä tällaiset vaatteet kulkevat päällä useita vuosia, joskus jopa vuosikymmenen, ja tehtaan antama takuu kattaa materiaalivirheet pitkänkin aikaa. Myynnillisesti HH-Sportissa on nostanut päätään myös niin sanottu life stylepukeutuminen. Lakkia hankittaessa oma maku ja tarve ohjaa ostajaa. Nordhunterin valikoimasta löytyy kyyhkysjahtiin mm. Pientä vaihtelua valikoimassa voi esiintyä esimerkiksi Kokkolan ja Iisalmen myymälän välillä, mutta 90 -prosenttisesti valikoimamme on sama, Nurmi kertoo. n Jouni Suolanen Kyyhkysjahdissa naamiointi tärkeää Erityisesti kyyhkysjahdissa on Riikolan mukaan tärkeää naamioida myös kasvot ja kädet sopivilla asusteilla, jotta linnut eivät havaitse metsästäjää
Korkealaatuinen, vahvarakenteinen Boots, tylppäkärkinen, musta. Hinta lyhyt 73€ koot 37-47 Maihari, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju. Epira Oy, Puulaaksontie 25 A FIN-43500 Karstula puh. Pääpaino pienasusteissa Nordhunterin metsästysvaatevalikoiman pääpaino on erilaisissa pienasusteissa, joita ovat muun muassa camokuvioidut päähineet, naamiohuput, käsineet ja paidat, 3D-naamioasuissa, oranssinvärisissä hirvenmetsästysasusteissa sekä valkoisissa talvimetsästysasuissa. Käytössä hyväksi havaittu. Riittoisa ja puuntuoksuinen. Poistaa tehokkaasti kosteutta. Perusvarustukseen kalvollinen puku, käsineet, päähine, kengät kuluu Riikolan mukaan yhteensä joitakin satoja euroja. Lumipukuja on kahta päätyyppiä: varsinaisen metsästyspuvun päälle puettava ohut kuoripuku ja paksumpi yksinään käytettävä kalvollinen lumipuku. – Tyypillisiä lumipuvun käyttötilanteita ovat muun muassa kanalintujen talvipyynti ja ketun houkuttelupyynti. Elektroninen lämpöliivi toimii käytännössä lämmityspatterin tavoin, Riikola toteaa. Nordhunterin elektroniset Nevercold-lämpöliivit vievät kerrospukeutumisen ideaa vielä pidemmälle: kun välikerroksessa on elektroninen fleece-liivi, joka itsessään tuottaa lämpöä, voi muuta vaatetusta vähentää. Jahdissa pätee kerrospukeutuminen Jahtipukeutumisessakin pätee hyvin nykyaikaisen kerrospukeutumisen periaate, jonka mukaan alimpaan kerrokseen puetaan kosteutta siirtävä alusasu, välikerrokseen sääolojen vaatimaa lämmöneristystä, ja uloimmaksi varsinainen metsästysasu. – Teknisesti laadukkaan puvun voi saada edullisestikin, mutta tyypillisesti metsästyspuvun HH-Sportin myymälästä löytyy monenlaista asustetta erilaisiin jahteihin.. Takeissa tulee Riikolan mukaan huomioida käyttötarkoitus ja olosuhteet (lämpötila), tarvitaanko kalvollinen (vedenpitävyys) vai riittääkö kalvoton, kankaan kahisemattomuus, tarvitaanko huppu (kiinteä/irrotettava), sopiiko takin mahdollinen camo-kuosi suunniteltuun käyttöympäristöön sekä vaatteen istuvuus/sopivuus omalle vartalolle. Hinta 69€ koot 36-48 TILAA Hinta pitkä 75€ Kopinpehmikkeen lämmöneristyskyky on erinomainen. Hinta 72€ koot 37-48 Saapas, "custom" tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla. 044 043 7472 epira@epira.fi www.epira.fi Myynti: 1-os 310,2-os 390,(kuvassa) 2-os maxi 460,Kuljetus järjestyy! Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 06-4534 333 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi valkosävyistä lumipukua aina, kun metsästäjän pitää sulautua lumiseen maisemaan mahdollisimman tehokkaasti. 86 Nahkasaapas, vuorittomia tai teddyvuorilla, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla Hinta 67€ koot 37-48, sama saapas myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä. Kehitetty koiran hyvinvointia ajatellen. – Tämä parantaa sekä metsästäjän mukavuutta että liikkuvuutta, kun turhan paksut vaatekerrokset voi jättää pois
n Jouni Suolanen Suosittu Fjällräven -asu sopii myös kaikenlaiseen metsästykseen. Riikola muistuttaa, että metsästyspukujen lisäksi nykyään on tarjolla runsaasti erilaisia pienasusteita, joiden avulla metsästäjä voi täydentää metsästyspukuaan ja parantaa erityisesti sulautumistaan maastoon. – Passija houkuttelujahdissa, jossa metsästäjän sulautuminen maastoon on tärkeää, voidaan käyttää perinteisen yksivärisen tai camo-kuvioidun metsästyspuvun sijasta myös muotoa rikkovia 3D-asuja ja -asusteita.. 87 Asekorjaamo Klaus Götsch Mallusjoentie 224, 16450 Mallusjoki puh. runsaat yksityiskohdat (taskut, läpiviennit, irtovuoret) nostavat myös sen hintaa. 040 581 3124 www.asekorjaamogotsch.com e-mail: gotsch@phnet.fi Sauer 303 MAKnetik pikajalka! Elektroninen Nevercold Alaska -lämpöliivi pitää metsästäjän tehokkaasti lämpimänä kylminä jahtipäivinä. – Elektronisten lämpöasusteiden avulla metsästäjä voi olennaisesti lisätä mukavuuttaan erityisesti loppusyksyn ja talven kyttäysja houkuttelupyynnissä. Koiranohjaajan Neverfindliivi on Nordhunterin tämän syksyn uutuus
Ruokakin oli maittanut hyvin. Riistapäällikkö Visa Erosen mukaan lammasvahinkoja on kirjattu kolme ja yksi koira on joutunut suden kanssa tekemisiin saaden vammoja. SRVA ilmoitti lopettaneensa huonosti liikkuneen naarassuden Riihivaaran maastoon noin kilometrin päässä onnettomuuspaikalta. Maaja metsätalousministeriö ilmoittaa kuluvan kuukauden aikana, jatketaanko kannanhoidollista metsästystä. Näkemyksen mukaan määrä on pienentynyt äskettäin vielä yhdellä, kun nuori susi menehtyi auton alle jäätyään. Lähde: Kaleva 5.10. 88 Henkilöjunan ja suden törmäys n Henkilöjuna törmäsi taannoin suteen Lieksa-Nurmes välillä. Koiran omistaja oli havainnut paikantimen avulla, että koira ei ollut liikkunut tuntikausiin mihinkään eikä vastannut kutsuihin. Paikalle hälytetty SRVA:n eli suurriistavirka-avun ryhmä aloitti suden jäljestämisen. Metsästyksen arvoa ei kuitenkaan voi mitata pelkästään rahassa. Mtv.fi 6.10. Ruhosta 1600 euroa n Sastamalassa poliisi myi luvallisessa jahdissa kaadetun hirven tarjoushuutokaupalla. On myös huomioitava metsästäjien laajamittainen vapaaehtoistyö eläinkantojen ja elinympäristöjen hyväksi, liian tiheistä kannoista johtuvien vahinkojen väheneminen, riistantutkimuksen edistäminen havaintotietojen keruulla sekä metsästyksen työllistämisvaikutukset. Tilaisuuden järjestivät Suomen riistakeskus ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin SusiAita-hanke. Salo-Raaseporissa 6 sutta n Salo ja Raasepori -alueen susien määräksi voidaan arvioida kuusi yksilöä. Lähde: Kokemäenjokilaakson Uutiset 7.10.. PUSKARADIO Metsästyksen rahallinen arvo 16 miljardia n Euroopan parlamentissa järjestettiin 27. Pelastuslaitoksen mukaan koiralla ei ollut hengenhätää. On alfoina Lounais-Suomessa syntyneitä susia, jotka eivät tiedä muusta. Härkälä puhui täpötäydelle salille Tenholan Bygdegårdenissa. Euroopassa on kaiken kaikkiaan seitsemän miljoonaa metsästäjää, jotka käyttävät tämän summan metsästyslupiin ja -vuokriin, aseisiin, ammuksiin, metsästysvarusteisiin ja jahtimatkoihin. Kasan molemmin puolin oli ruohikko lakoontunut poluille. Talon omistaja uskoo, että kontio oli tullut talon pihalle kompostissa olleiden muikunperkeiden houkuttelemana. Tätä mieltä on Luonnovarakeskuksen tutkimusmestari Antti Härkälä. Tarkempi tapahtumapaikka on Nurmeksen Höljäkässä Konnanlammen eteläpuolella. Susi toimitettiin Eviralle Ouluun tutkittavaksi. Karhu kävi kylässä n Nurmaan kylällä Mäntyharjulla liikuskelee ainakin yksi karhu: siitä löytyi todiste talon pihamaalta. Viime vuonna susia oli alueella 8–10. Konferenssiin osallistui Euroopan parlamentin jäseniä ja virkamiehiä, teollisuuden edustajia sekä metsästysjärjestöjen edustajia. Lähde: Pitäjänuutiset 5.10. Koira oli loukannut maastossa jalkaansa sen verran pahoin, että tarvittiin pelastuslaitoksen apua: koira kuljetettiin maastosta mönkijällä. –Täällä on verraten paljon asutusta, se on tavallaan vääjäämätöntä. Euroopan metsästäjäjärjestö FACE totesi siellä, että metsästyksen vaikutus Euroopan taloudelle on 16 miljardia euroa. Onnettomuuspaikalla kävi selville, että susi oli loukkaantunut ja vuotanut runsaasti verta. syyskuuta metsästyksen taloudellisia vaikutuksia käsittelevä konferenssi. Härkälä ei pidä ihmeenä sitä, että susihavaintoja on tehty. Ruhosta tuli yhdeksän eri tarjousta, joista korkein oli hieman yli 1 600 euroa. Karhulle oli tullut hätä Jaalantien varrella olevan talon pihassa. Lähde: Perniönseudun Lehti 6.10. Ne olivat yön aikana kadonneet parempiin suihin. Ruho painoi arviolta 160–180 kiloa. Koiralle mönkijäkyyti n Hirvikoira oli loukaantunut hirvimetsällä Kemijärvellä
7 kiloa, dioptertähtäimet takana, Anchutz in iiris, säädettävä, itse tehty tukki, Hakko-kiikari 3-12x40, japanilainen, sivusta, jalat. 09-413 97 300 A&E Pörssi Myydään Ase&Erä -lehden PÖRSSI-ilmoituspalsta on lehden tilaajille maksuton. p. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Hinta: 400 euroa. 12-70 rinnakkaispiippuinen haulikko Baikal IJ. Näin ilmoitat pörssissä: Laadi lyhyt ilmoitusteksti ja lähetä se joko postitse Ase & Erä / Pörssi, 03150 Huhmari tai sähköpostilla aseera@karprint.?. Hinta: 120 euroa. 12-76 haulikko, Baikalin pumppu, kuin uusi. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. tilaukset@karprint.. 90 Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 60€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Määräaikaistilaus 67€ www.lehtiluukku.. Puhelin: 050 321 4242. MP-133. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Pienoiskivääri Vostok CM2, 22 LR, vapaapienoiskivääri, paino n. Ilmoita ILMAISEKSI! Pienoiskivääri 22LR tähti venäläinen, hyvä kiikari 6-25x50, kiinalainen tukki, Vostok CM2. Kivääri Tikka M65, 308Win, Hakko-kiikari 3-9x40, rosterirunkoinen. 020 720 9699 SAVIKIEKOT, HEITTIMET www.nastatrap.com SAVO-SET OY Palveluhakemisto Tilaa ASE&ERÄ www.asejaera-lehti.. Hinta: 100 euroa. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy AS E & ER Ä Info AE So pim us 50 03 50 5 Van ha tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun r r r r r r NASTAKIEKKO Oy Uudenkyläntie 450, 05510 HYVINKÄÄ Puh. Palstalla julkaistaan vain lehden aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Hinta: 250 euroa. Hinta: 500 euroa. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari
välisenä aikana kaakkosrajalle. Syötit pudotettiin lentokoneesta 60–70 metrin välein, lentolinpudotettu pihoille, asutuskeskuksiin eikä vesistöihin. Syöttirokotteet ovat noin 5 x 4,5 x 1,5 sentin kokoisia ja noin kaasti kalauutteelta haisevia ruskeita paloja. Jos rokotetta saa suun, nenän tai silmien limakalvoille, tulee kohtia huuhdella heti runsaalla vedellä 15 minuutin ajan. Seminaarin pääpuhuja on varapääjohtaja Evgeni Nepoklonov vinterveyslaitokselta. Tämän jälkeen tulee ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Mitä uutta Burrel Edge Pro -kamerasta löytyy. – Jos syötti on pudonnut asutuksen lähelle, sen voi siirtää suojakäsineitä käyttäen metsän reunaan tai muuhun suojaisaan paikkaan. n Seminaari sikarutosta n junnassa isketään nyt hanskat minaari Säätytalolla Helsingissä Tilaisuus toimii myös lähtölaukauksena Suomen Sikayrittä– vakava uhka suomalaiselle sikataloudelle. Evira haluaa estää vuosittaisilla lentolevityksillä luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvän metsäraivotaudin leviämisen Suomeen. 90 PUSKARADIO TUOTEUUTISET Burrel Edle -riistakamera n Uusi Burrel Edge -mallisto vie riistakamerat uudelle tasolle. Paikalla on myös Euroopan komission eläinten terveysja eläintautikriisinhallintayksikön johtaja Fransisco Reviriego Gordejo. Myös koirat kannattaa pitää erossa rokotteista, sillä rokotekapselien syöminen on aiheuttanut joillekin koirille oksentelua ja huonovointisuutta. Edge Pro -riistakameran erona Edge-malliin on nopeampi kuvien ja videoiden lähetys. Rokotusalueella ja sen läheisyydessä metsästettyjä tai muuten kuolleita kettuja, supikoiria ja muita pienpetoja on tärkeää lähettää Eviraan seurantatutkimuksiin. Heikennettyjä raivotautiviruksia sisältävät roselissa syöttien sisällä. Seminaarin tarkoituksena on luoda yhteinen tilannekuva Suomen ja lähialueiden kesken tamisesta. Seminaarissa käsitellään muun muassa metsästäjien ja maanomistajien työtä riistaluonnon hyväksi. Edge-sarja on kehitetty Burrel S12 HD+SMS -kameran pohjalta. Syötit tulee jättää maastossa rauhaan, jotta pienpedot eivät jätä niitä syömättä ihmisen hajun vuoksi. Jos syöttejä löytyy runsaasti hyvin pieneltä alueelta tai asuintalojen pihapiiristä, asiasta on hyvä ilmoittaa Eviraan, ohjeistaa erikoistutkija Tiina Nokireki Evirasta. veluun – jopa 10MB kokoisten HD-videoiden lähetys, maksimipituus 10s matiikka takaa lähetyksen toiminnan myös verkon vaihtuessa lähettää nopeasti jopa 12MP kokoisia kuvia – tarkemmat päiväjä yökuvat sekä parannettu valkotasapaino mera reagoi liikkeeseen entistä nopeammin la voi tallentaa tiedostoja vanhojen kuvien ja videoiden päälle ta uusia etäohjaustoimintoja, kuten muistikortin tyhjentäminen etänä voi ajastaa valvomaan vain tiettyinä viikonpäivinä Pienpedoille rabiesrokotteita itärajalla n pedoille tarkoitettua raivotautirokotetta on pudotettu 15.9. Luonnonhoitoa yhdessä n Turussa marraskuussa järjestettävän usean tahon yhteisen seminaarin tavoitteena on tarjota luonnonhoidon tekijöille ja asiantuntijoille kiinnostavia ratkaisuja työn tehostamiseksi ja inspiraatioksi. Mahdollisista haitoista tulee tehdä haittavaikutusilmoitus hittämiskeskus Fimeaan. Se sisältää helppokäyttöisen käyttövalikon ja helpon käytettävyyden, mutta muilta ominaisuuksiltaan kamera edustaa uusinta riistakameratekniikkaa. Ma ksuttoma n tapa htumaisemayhdistys ry, Suomen Suomen piiri, Suomen riistakeskus, ympäristöministeriö, maaja metsätalousministeriö,. Jos rokotetta saa avohaavoihin tai rikkinäiselle iholle, tulee haavoja pestä runsaalla vedellä ja saippualla 15 minuutin ajan ja puhdistaa ne 70 prosentin alkoholilla. Toinen päivä on suomenkielinen, ja silloin haetaan yhdessä uusia ideoita ja ratkaisuja luonnonhoitotyön lisäämiseksi Suomessa. Ensimmäinen päivä on englanninkielinen, ja silloin keskitytään ulkomaisten esimerkkien esittelyyn. ja 15.10. Evira seuraa eläinnäytteistä rokotesuojan kattavuutta ja raivotaudin mahdollista esiintymistä. Puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maaja metsätalousministeriöstä. Rokotteet levitettiin noin 40 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka ulottuu Ilomantsista levyiselle vyöhykkeelle, joka kulkee etelärannikkoa pitkin itärakokonaispinta-ala on noin 10 000 neliökilometriä. Tästä esimerkkinä HDtasoisten videoiden lähetystoiminto, parannettu kuvanlaatu ja salamannopea reagointiaika. Muuten kameroissa on samat ominaisuudet
kalalle, sisäja ulkofileille sekä makkaralle. TECLA TYHJIÖPAKKAUSLAITE Mini Jumbo Jumbo 30 Jumbo 35 Jumbo 42 LIHAMYLLY LEONARDI hinnat sisältävät alv. Sivusta sulkeva tyhjiöpakkaaja on kammiokonetta edullisempi sekä ketterämpi. Saumausleveys 300 mm Säädettävä saumausaika, sauman jäähdytys sekä painemittari.15°C. SANELLI AMBROGIO-veitset Kahva polypropeenia ja lämpömuovattua kumia. 1 550,00 € NOTKEA FILEVEITSI 22 CM KAPEA PALOITTELUVEITSI 14 CM NOTKEA/KÄYRÄ PALOITTELUVEITSI 13 CM 32,00 € 24,00 € 24,00 € TCL 330 Hinta 490,00 € TCL 3302 Hinta 549,00 € UUTUUS Uritetut pussit vahvuus 100 my 15x 30 cm 25,00 €/100kpl 20x 30 cm 30,00 €/100kpl 25x 35 cm 35,00 €/100kpl 20x 40 cm 35,00 €/100kpl 20x 50 cm 40,00 €/100kpl 28x 40 cm 40,00 €/100kpl 30x 50 cm 45,00 €/100kpl Uritetettu letku (2 rl/pkt) vahvuus 100 my 20x 600 cm 12,00 €/pkt 28x 600 cm 15,00 €/pkt -lehden toimituksen testissä viisi tähteä 12/2009. Kaikki materiaalit ovat steriloitavissa ja kestävät hyvin iskuja, syövyttäviä aineita ja korkeita lämpötiloja. 330,00 € TCL JUMBO Hinta 349,00 € UUTUUS TCL 300 Hinta 360,00 € Hinta alk. Nyt leikkaa... Terä ruostumatonta terästä. Teclan laiteilla onnistuvat myös pitkät tyhjiöpakkaukset esim. Myllyposti, Lallin teollisuusalue Yrittäjäntie 9 21870 RIIHIKOSKI puh. Testattu ja sertifioitu (NSF International). Saatavilla monipuolinen valikoima VAKUUMIPUSSEJA suoraan valmistajalta NOPEA TOIMITUS HENKELMAN VAKUUMIKONEET Nyt leikkaa... (02) 242 2123 www.myllyposti.fi myynti@myllyposti.fi Leonardin lihamyllyt metsästäjille ja poromiehille sekä kotikäyttöön hyvän ruoan ystäville. Täydellinen terän ja kahvan yhteensopivuus – hygieeninen. Laserilla painettu logo ja tuotekoodilla merkitty terä. Sisältää reikälevyn 4,5mm + terä RST. Hinta alk
NiteSite Eagle NiteSite Wolf Viper R-TEK Wolf R-TEK NiteSite Viper NiteSite Spotter Xtreme tunnistusetäisyys max. pimeänäkölaitteet. Katso lähin jälleenmyyjä osoitteesta hjorth.. . 1 2 1 2 3 3 tarjoushinta Tallentavat R-TEK -mallit nuksen UUTUUS! tarjoushinta tarjoushinta tarjoushinta 1269 € 1499 € 979 € 649 € 999 € 1299 € Myynti hyvin varustetuissa aseja urheiluliikkeissä. BAS2 Posti Oy Posti Green Your night vision Muunna tähtäinkiikarisi tehokkaaksi yökiikariksi ja näe pimeässä jopa 500 metriin