8 – 2017 7,70 Parasta riistanhoitotyötä: Suden dnanäytteistä uutta tietoa Kaksiosainen hirvijahti ei innosta Lapissa Savossa nyt eniten ilveksiä Kuvaushaaskat tuovat petoja ja tyhjentävät Kainuun metsäpeuroista Ahmat syövät myös supikoiria!
Kylmiön saat myös pakastimena pidempiaikaiseen säilytykseen. * ) Ainostaan Pohjolan Luonto ja Kala Oy:n (Vakuumikauppa) maa hantuomia ja myymiä tai virallisten jälleenmyyjien myymiä koneita. kauppa Vakuumi Erä-leht i 1/2016 testivoit taja LAVA v.300 Premium line. Valmistettu Saksassa Valmistettu Saksassa Valmistettu Saksassa 10 vuoden takuu!. Vakuumi kau ppa myy vain laadukkaita Euroopassa valmistettuja välineitä elintarvikkeiden käsittelyyn ja säily tyk seen, esimerkiksi: LAVA-vakuumikoneet Huolehdi saaliisi asianmukaisesta säilytyksestä Vakumoi ja pakasta pidempiaikaiseen säilytykseen omaisia riiputuk seen ja väliaikaiseen säilytykseen. LAVA-vakuumikoneisiin saat 10 vuoden takuun* (valmistajan takuu 2 vuotta + Vakuumikaupan takuu 8 vuotta) . Kylmiöiden koko aina 36 m 2 saakka. luotettavasti pakastusta ja pidempää säilytystä varten. sisä tila antavat lisätilaa ja mukavuutta käyttöön! Pistotulppaliitännällä varus tet tuna kone ei aineella täytettynä se Kun tulee saalista..
32 Rahaa kuluu Monet metsästäjät käyttävät harrastukseensa vuosittain tuhansia euroja. Rahaa kuluu eniten matkustamiseen ja varusteisiin. 64 Kivääriuutuudet Amerikkalaiset erätoimittajat testasivat vuoden 2017 kivääriuutuuksia. 58 Hirvijahtiin Hämeenlinnan Rengossa käydään hirvijahdissa ilman koiria. 52 Metsästysmatkalle Metsästysmatka kannattaa suunnitella tarkoin. 26 Suden suuhun Sudet ovat tappaneet metsästyskoiria tänäkin syksynä tasaista tahtia. 74 Chiappan Double Badger Maailman asemarkkinoilla liikkuu paljon kummaakin tavaraa. 76 Minihaulikot Mihin pienireikäisten ”minihaulikoiden” suosio oikein perustuu. 16 Lapin hirvijahdit Lapin kaksiosainen hirvijahti jakaa mielipiteitä etenkin Eteläja Keski-Lapissa. Käytännössä maastosta poimitaan talteen susien jätöksiä. Chiappan Double Badger, kokoon taiteltava haulikkorihla, kuuluu näihin. Susi-iltaan osallistunut lampuri kertoi, että Raaseporin kunta on jakautunut kahtia susiasiassa.. 62 Uusi Glock Gen5 Glockin Gen5 on käsiasemarkkinoiden viimeisin uutuus. Hirven kiimarauhoitusta pidetään tarpeettomana. 42 Riistanhoitoyhdistys Jos riistanhoitoyhdistys ei nauti jäsentensä luottamusta, johtokunta ja hallitus menevät nopeasti vaihtoon. 49 Näätä rautoihin Jarmo Nevala on metsästänyt hetitappavilla raudoilla jo neljän vuosikymmenen ajan. Sappeen Eräveikot järjesti päivän kunniaksi kyläläisille hirvijahdin. Susi-illasta haettiin vastauksia. 69 B 15 Beauchamp Browning-keräilijät maksavat tehtaan luksusmalleista yli 20 000 dollaria. 28 Karjaan sudet Paikoin liki kestämättömäksi kuvailtu susitilanne sai ihmiset liikkeelle Karjaalla. Metsästysaluetta halkoo vilkasliikenteinen valtatie 10. 27 Ahma syö supeja! Ahma tekee riistanhoitotyötä pistelemällä poskeensa tuholaisen ja taudinlevittäjän maineessa olevia supikoiria. 4 Sisältö 8/2017 Nuutti Pieskä ampui elämänsä ensimmäisen hirven. 28 6 6 Suuret peijaiset Suomen suurimpia peijaisia vietettiin ympäri Suomea. Sitä ihmetellään jo Yhdysvalloissakin. 46 Ilvesjahti alkaa Jos kaikki kaatoluvat saadaan käytettyä, Suomen ilveskanta pienenee jahtikaudella runsaalla 400 yksilöllä. Kaupalliset haaskat koetaan monenlaisena harmina, eikä vähiten luontoa pilaavana haittana. 79 Pocket Ace Iver Johnsonin uusi eli Pocket Ace edustaa derringereiden parhaimpia ja pahimpia perinteitä. Näätä on mieluinen saalis. Riittävän hyvä varustus ja tiedot kohteesta tekevät matkasta onnistuneen. 36 Turkismuokkaukset Kurikan kupeessa Panttilassa muokataan vuosittain lähes 10 000 luonnonturkisnahkaa, jotka tulevat suoraan metsästäjiltä. 10 Susien dna-keruu Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla aletaan kerätä susien dna-näytteitä. Käsiaseiden myynti on yleisesti pudonnut hankalan lupamenettelyn takia. 38 Eläintentäyttäjä Elottoman tekeminen elävän näköiseksi vaatii eläintentäyttäjältä silmää, kokemusta ja taitoa. Yhteispelin on sujuttava. 20 Kuhmon haaskat Kuhmon haaskat puhuttavat alueen ihmisiä
Lisäksi aloitteessa vaaditaan, että suden kannanhoidolliset tavoitteet ja kannan säätely on päätettävä alueellisesti EU:n läheisyysperiaatteen mukaisesti. 09-413 97 375 eija.kiukkonen@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p. Päivien järjestelyistä vastaa Luonnonvarakeskus yhdessä julkisen riistakonsernin toimijoiden kanssa. 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. Kainuun käräjäoikeudessa kaksi miestä tuomittiin seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä metsästysrikoksesta. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 61 euroa/vuosi Määräaikainen 68 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Mutta mihin rahat kuluvat. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Toimitussihteeri: Maija Salmi Mediamyynti: Eija Kiukkonen p. Sen voidaan laskea vähentävän muuta ravinnon hankintaa – se on rahallisesti hieman yli sata euroa asukasta kohden. Tuoreimman Luonnonvarakeskuksen karhukanta-arvion mukaan Suomen karhukanta oli runsastunut edellisvuoteen verrattuna. Poronhoitoalueen alueellinen kiintiö oli yhteensä 85 karhua, joista 25 läntisellä poronhoitoalueella ja 60 itäisellä poronhoitoalueella. Me voimme Suomessa olla tyytyväisiä, että meillä on tasapainoinen riistakanta – metsästys on merkittävä harrastus ja luonnon tasapainon säilyttämiselle sopiva. Kannanhoidollista metsästystä suunnattiin itäiseen Suomeen ja metsäpeuraalueille. Metsästys tuottaa myös tuloja, jos saalis voidaan sellaiseksi laskea. Riistatalouden hyvinvointivaikutusta on tutkittu ja todettu sen olevan merkittävä. Hovioikeus kuitenkin alensi toisen tuomiota viiden kuukauden ehdolliseen, sillä piti toista miestä päätekijänä asiassa. Voimme vain kuvitella, mitä tapahtuisi, jos runsaasti lisääntyvä hirvikanta saisi vapaasti kasvaa. Ennen metsästystä Suomen karhukannaksi arvioitiin noin 1700 yli vuoden ikäistä yksilöä. Seuraavat riistapäivät järjestetään Rovaniemellä 17.–18. Tapauksessa karhu ammuttiin luonnonsuojelualueella Suomussalmella lokakuussa 2011. Aloitteella pyritään keräämään 50 000 nimeä, jotta se saadaan eduskunnan käsittelyyn. Lisäksi hovioikeus hylkäsi kolmannen miehen syytteen törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä tai avunannosta siihen. Vuosi on päättymässä – metsästys jatkuu. Itäisen alueen kiintiö käytettiin kokonaan. Metsästäjiä eli metsästyskortin lunastaneita on meillä reilusti yli 300 000, ja selvityksen mukaan metsästäjä käyttää keskimäärin 1100 euroa vuodessa harrastukseensa. Mies kertoi pitäneensä karhun käpälistä kiinni, kun muut nylkivät karhua, mutta hovioikeuden mukaan muuta näyttöä osallistumisesta nylkemiseen ei ollut. Eniten otsoja kaatui Pohjois-Karjalan (87), Kainuun (44) ja Etelä-Savon (25) alueilla. Karhusaalis ?. Esillä on myös alan kansainvälinen yhteistyö ja riistakantojen seurantaan liittyvät menetelmät. Tämän vuoden vilkkain metsästyskausi on jo miltei takana. Selvityksen mukaan aktiivisimmat metsästäjät käyttävät harrastukseen useita tuhansia euroja. Matkustaminen eri puolille Suomen eteläisimmästä maakunnasta kasvattaa harrastukseen käytettyä rahaa, mutta kaikki jää kotimaahan. Hänet oli käräjillä tuomittu kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Summaan ei ole laskettu ulkomaisia metsästysmatkoja. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2017 ISSN 0781-2124 Kansalaisaloite ?. Poronhoitoalueen ulkopuolisen Suomen lupamäärä oli 170 ja saalis 164 karhua. Elämme onnellisina suomalaisen luonnon ehdoilla ja voimme todeta ylimalkaan vanhan sanonnan mukaan: Kiskot kitisevät, mutta vankkurit vyöryvät.. Riistalihan eli saaliin arvoksi arvioidaan noin 60 miljoonaa euroa vuodessa. Uudellamaalla metsästetään suhteessa vähiten, vaikka harrastajia on lukumäärisesti eniten. Saalismäärä kasvoi 53 eläimellä edellisvuoteen verrattuna. Läntisellä poronhoitoalueella kaatui 8 karhua. Harrastajat ovat olleet aktiivisesti liikkeellä, ja merkittävä kansantaloudellinen panos, arviolta 300 miljoonaa euroa ja jopa ylikin, on kuluneen vuoden aikana käytetty perinteiseen harrastukseen. Tuomio muuttui ?. On aivan selvää, että metsästys on tarpeellista. Meillä pieni osa väestöstä vastustaa metsästystä. Erityisesti sen vuoksi, että rahan käyttö jää kotimaahan. Lokakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella saatiin saaliiksi koko maassa yhteensä 232 karhua. Siis valtaosa pelkästään kotimaiseen kulutukseen – ulkomaille matkustetaan vähän, sen sijaan monet varusteet ovat tuontitavaraa. Yksinään liikennöinti maanteillämme ei onnistuisi ja sille aiheutuisi merkittävästi nykyistä suuremmat vahingot, jos hirvikanta saisi vapaasti kasvaa. Päivien aikana käsitellään riista-alan tulevaisuuden kehityssuuntia ja vastuullisuutta useasta eri näkökulmasta. Päivien teemana on ”Riista-ala katsoo tulevaisuuteen”. Karhua metsästetään eteläisessä Suomessa kannanhoidollisilla poikkeusluvilla ja poronhoitoalueella alueellisen kiintiön nojalla. Metsästystä harrastavat suhteellisen tasaisesti eri puolilla Suomea asuvat henkilöt. Heidän kohdallaan suurimmat menoerät kohdistuvat varusteisiin, vaatetukseen ja matkustamiseen eli samoihin kuin vähemmän harrastukseensa uhraavillakin. Metsästysmaita on Uudellamaalla vähiten, ja sen vuoksi matkustaminen etäälle on tarpeen pääasiassa valtion metsästysmaille, jossa luvan lunastaminen on myös menoerä. Riistapäiville ?. Kanta on kasvanut erityisesti itäisessä Suomessa. Niitä tehdään jonkin verran jopa Kanadaan ja Afrikkaan saakka, joskin suosituimpia kohteita ovat Suomen lähiseudut idässä ja etelässä. Suomen Pystykorjajärjestön puheenjohtaja Pentti Isoviita ja Suomen Harmaahirvikoirajärjestön puheenjohtaja Esa Kukkonen ovat toimineet puuhamiehinä kansalaisaloitteelle, jonka tavoitteena on saada susi siirrettyä EU:n luontodirektiivin nelosliitteestä liitteeseen viisi koko maassa. Aloitteen alullepanevana voimana on ollut lukuisten metsästyskoirien joutuminen suden tappamaksi tai raatelemaksi sekä hirvenmetsästyksen oleellinen vaikeutuminen tiheän susikannan alueilla. Metsästysharrastus elää ja voi hyvin ?. Rovaniemen hovioikeus muutti osin tuomioita karhunpennun tappojutussa. tammikuuta. Suuri osa metsästysharrastuksessa kuluu varusteisiin ja matkustamiseen
– Hirvikanta ei ole aina ole ollut EteläHämeessäkään kovin runsas, vaikka kaikki eivät sitä enää ehkä muistakaan. Orava on metsässä kantanut aseen ohella kameraa ja harrastanut luontokuvausta erityisesti digikameroiden aikakaudella. Seurassa on aina tarjottu vuoden hirvijahdin saaliista valmistettua hirvikeittoa. Hirvikannan huippuhetket osuivat KantaHämeessä 1980-luvun alkuun. Hirviseurueilla oli lupia 1–2 hirveen ja niitä jahdattiin koko pyyntikausi. Peijaisissa Orava kertoi suurriistan vaihteluista kuuden vuosikymmenen aikana Lopella. Joskus menneinä vuosina jouduttiin turvautumaan edellisen kauden lihoihin, jopa ostolihaan. Peijaisia vietettiin muun muassa toreilla, joissa tarjoiltiin hirvitai peurakeittoa ja muutakin riistaruokaa. Orava aloitti metsästyksen 15-vuotiaana. Kormu-Launosten Metsäveikkojen kutsuvieraista useimmille kelpasi myös santsikierros.. Kanta-Hämeessä toimiva loppilainen Kormu-Launosten Metsäveikot järjestää joka toinen vuosi maanomistajille ja muille yhteistyökumppaneilleen tarkoitetut peijaiset. Suomen suurimmat peijaiset oli osa Syödään yhdessä -ilmiötä, jota koordinoi suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö, ELO-säätiö. Saalista ei välttämättä siltikään saatu. Hirvi aikanaan harvinaisuus Reijo Orava on syntynyt ja viettänyt nuoruutensa Hämeessä Lopella ja metsästänyt koko ikänsä lapsuusmaisemissaan. – Vuotta aikaisemmin päätetty peijaispäivä osui sattumalta liiton ehdottamalle peijaispäivälle ja päätimme ilmoittaa omat peijaisemme osaksi tuota valtakunnallista päivää, sanoo puheenjohtaja, eräneuvos Reijo Orava. Hirvikanta oli 1960-luvulla Etelä-Hämeessä hyvin alhainen, hirvi ei osunut kulkijan silmiin edes sattumalta. 6 Hirvikeitto maistui ja elämän ensimmäinen kaatokin elämys Suomen suurimmat peijaiset Suomen suurimpia peijaisia vietettiin herkutellen. – Näin ensimmäiset hirveni 16-vuotiaana, vaikka olin liikkunut metsässä paljon. S uomen Metsästäjäliiton aloitteesta liiton piirit sekä metsästysseurat saivat järjestää Pyhäinpäivänä 4. – Viime vuosina meillä on ollut tyypilliJuha Mäkinen verryttelee käsiään nostamalla aseen poskelle. Hauholainen Sappeen Eräveikot järjesti päivän kunniaksi kyläläisille myös hirvijahdin. marraskuuta kaikelle kansalle avoimen peijaistapahtuman
7 Suomen suurimmat peijaiset
Orava kohtasi ensimmäisen peuransa jo ennen hirveä. Vuonna 1963 metsästyslain uudistus selkeytti riistanhoitoyhdistysten roolia ja käynnisti paikallisen metsästysseurojen välisen yhteistyön. Kun riistanhoitoyhdistysten johdolla lisäksi syntyi yhteinen tahtotila hirvikannan hoitoon, hirvi alkoi runsastua voimakkaasti 1970-luvulla. 8 sesti lupa 10–15 hirven kaatoon. Kaatomäärät tuskin ovat pysyvästi näin korkeat, mutta leikkaamistarvetta saattaa jäädä vielä ensi vuodeksikin, Orava pohtii. Marraskuun alkupuolella noin neljännes tavoitteesta oli saavutettu. Vuosi oli muistaakseni 1963. Lupia on tuplaten viime vuoteen nähden, koska kannassa on nyt selvä leikkaamisen tarve. – Olimme koulumatkalla kun pellon saarekkeesta ponkaisi polkupyörien eteen komea peurapukki. – Riistanhoitoyhdistyksiä oli olemassa, mutta niiden rooli oli vielä varsin järjestäytymätön, koska metsästysseuroja ei ollut kattavasti. – Laskennallisesti meidän pitäisi kaataa peura joka arkipäivä. Samanaikaisesti metsätalouteen liittyvät uudistusmenetelmien muutokset takasivat hirville runsaan ravinnon. Luultavasti pukki oli ensimmäisiä peuroja, joita oli vaeltanut Lopelle Vesilahdelle 1930-luvulla istutetusta kannasta. Kun jo laillinen pyynti oli kantaan nähden merkittävä, salametsästys lisäsi entisestään hirvikannan ahdinkoa. Tänä vuonna tavoitellaan 20 hirven saalista. Oravan analyysi hirvikannan alhaisuuteen viime vuosisadan alkupuoliskolla on metsästyksen järjestäytymättömyys. 1950ja 1960-luville ajoittui kiivas metsästysseurojen perustamisbuumi. Peurassa tavoitetta ensi vuodeksikin Tänä vuonna peurojen kaatotavoite on noin 120 eläintä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Eräneuvos Reijo Oravan mukaan petotilanteessa on tapahtunut valtava muutos, mikä on vaikuttanut metsäkanalintukantoihin.. – Kun kaikille metsästäjille alkoi avautua hirvenmetsästysmahdollisuus metsästyseurojen kautta, salapyynti laantui. Ensimmäisen hirveni kohtasin vasta viisi vuotta myöhemmin
– Lopella 75 prosenttia pinta-alasta on metsää. Sen sijaan petotilanteessa on tapahtunut valtava muutos. Kun viime Valtakunnallisen peijaispäivän kunniaksi järjestetty jahti alkoi yhteisestä tilannekatsauksesta. Peijaispöydästä henki riista ja luonto. Suurpedoista karhu on aina ollut lähinnä läpikulkija. Metso on ollut rauhoitettu noista ajoista alkaen. Kun ilveksen kannanhoidollinen metsästys on saatu käytiin, näyttää kanta taas vähitellen vahvistuvan. Kettukanta on sen jälkeen ehkä hiukan taantunut ilvesten runsastumisen myötä. – Hirvikanta ei ole aina ole ollut Etelä-Hämeessäkään kovin runsas, vaikka kaikki eivät sitä enää ehkä muistakaan.. Orava ei usko kanalintujen vähentymisen syynä olevan yksin elinympäristöön liittyvät muutokset. Elinympäristöissä ei ole tapahtunut mitään dramaattisia tai äkkinäisiä muutoksia, mistä on pienten metsätilojen metsähoitomenetelmien monimuotoisuus pitänyt huolen. – Toki kannat olivat runsaammat 1960-luvulla ja edelleen pieniä teeriparvia näkee maastossa samoin kuin yksittäisiä metsojakin, mutta metsästyskelpoiseksi eivät alueen metsästäjät kantoja näe. Tänä syksynä kaadettu hirvi oli mukana peijaisissa herkullisena keittona. – Näätä palasi 1970-luvulta alkaen EteläHämeeseen, ensimmäiset supit ilmaantuivat samoihin aikoihin ja kettukanta vahvistui voimakkaasti 1960-luvulta 1990-luvulle. 9 Metsäkauris ilmaantui Etelä-Hämeen eläimistöön parikymmentä vuotta sitten. – Kanta runsastui aluksi nopeasti, mutta lähti sitten laskuun. – Susijahteja muistan järjestetyn 1960-luvulla, jolloin susi oli vapaata riistaa. Kanalintukadon takana petopaine Kanalinnuista teeri ja metso eivät olleet eteläisessä Hämeessä erityisen runsaat 1960-luvullakaan, mutta varsinainen romahdus – joka on vaikuttanut näihin päiviin saakka – tapahtui 1970-luvulla
– Petolinnut on nyt täysin rauhoitettu ja varislinnut ovat runsastuneet monikertaisesti. Suurikokoisten lintujen käyttäytyminen on muuttunut ja se johtuu metsästävän ihmisen asennemuutoksesta: Niitä ei enää vainota, sanoo Orava. Metsätalouden vaikutus lintukantoihin toteutuu Orava käsityksen mukaan välillisesti. 10 vuosisadan alkupuolella turkisten korkea hinta piti pienpetokannat alhaisina, ei pienpetojen kanta tänä päivänä ole ihmisen hallinnassa vaikka pienpetoja pyydetään jopa runsaasti riistanhoidon nimissä. Laulujoutsen oli 1960-luvulla luonnonsuojelullinen ikoni, mutta 2000-luvulla joutsenen pesä löytyy jopa pienistä maanja savenottokuoppiin muodostuneissa lammista. Riitta Ojala ja Päivi Hakala ottivat jahdin ulkoilun kannalta. Kurki, laulujoutsen ja hanhet ovat entistä näkyvämpi osa KantaHämeen luonnossa. Pienpedot käyttävät ravinnokseen myyriä ja myyräkantojen aika ajoin romahtaessa saalistuspaine kanalintuja kohtaan kasvaa isoksi. n Juhani Karvonen Nuutti Pieskä ampui elämänsä ensimmäisen hirven. Suuret linnut voivat hyvin Näkyvin muutos on Oravan mukaan isojen lintulajien runsastuminen. Myös saalistavien lintujen määrä on kasvanut. Lisäksi korppi on palannut Etelä-Suomeen runsaslukuiseksi kannaksi. – Metsäja tundrahanhet viipyvät muuttomatkoillaan pelloilla runsain määrin, mitä ilmiötä ei omassa nuoruudessani ollut. Korppi rosvoaa kanalintujen pesiä ja pystyy tappamaan aika isojakin poikasia. Suolistus on nopeasti tehty, kun homma on hallussa. – Heinittävät aukot tarjoavat elinympäristöjä myyrille. Kurki pesii lähes jokaisella peltoaukealla. Eero Hallamin johti jahtia ja määräsi muun muassa passipaikat
Jahtikokemusta saattoi saada ajomiehenä, jos ei ollut asetta ja metsästyskorttia. n Juhani Karvonen Ruho nousi kevyesti tielle. Hirvet tapaavat noudattaa tiettyjä reittejä maastossa, mikä helpottaa niiden liikkeiden arviointia. – Hirvi on värisokea, mutta kuuloja hajuaisti ovat sillä hyvät. Vasa oli kenties hieman harhaantunut emästään ja kävellyt pienen pusikon takaa suoraan vierailijana jahtiin tulleen Nuutti Pieskän eteen. – Tämä on ensimmäinen hirveni, sanoo Pieskä onnellisena. Hauholaiset Riitta Ojala ja Päivi Hakala saapuvat metsäautotielle märkinä mutta tyytyväisinä. Eero Hallamin johti jahtia ja määräsi muun muassa passipaikat – Sanoin passille, että mene tuohon ja odota. Jokaisella oli mahdollisuus tutustua hirvijahtiin käytännön tasolla. Siitä kohdasta se sitten tulikin.. Seura oli kutsunut kyläläisiä avoimeen hirvijahtiin. Jos täällä on hirvi se tulee juuri tuota uraa. Samalla ihmiset voivat tutustua metsästäjiin ja kokea millaista metsästys oikeasti on. Hyvästä lenkistä tämä kävi, tuumasivat naiset. – Sanoin passille, että mene tuohon ja odota. Sappeen Eräveikkojen hirvijahdissa oli tällä kertaa erityisteema. Meillä on joskus ennenkin ollut vastaava jahti ja se on aina kiinnostanut ihmisiä, sanoo Mäkinen. Jos passimies pysyy liikkumattomana voi hirvi suotuisissa oloissa tulla muutaman kymmenen metrin päähän, sanoo Mäkinen. Edellisenä viikonloppuna samasta maastosta oli ammuttu yksi hirvi. Ampuakin sai pienin rajoituksin Ensimmäisessä ajossa toiveet olivat korkealla. Jos täällä on hirvi se tulee juuri tuota uraa. – Ihanaa ulkoilua vaikka maasto oli aika vetistä. Ajomiehenä on hyvä tutustua hirvijahtiin, jollei muuten metsästä. Metsästyskokemusta ei tarvinnut olla, ajomiehen roolina on vain kävellä ketjussa ja pitää sopivasti meteliä. – Me päätimme toteuttaa peijaistapahtuman idean hieman eri tavalla. Hirvijahti kokosi parikymmentä ulkopuolista ajomiestä. Seuran ainoa koiramies Seppo Kastepohja ei ollut koko jahdin aikana laskenut koiraansa irti, mutta nyt koira pääsee repimään ruhoa. Vaikkei hirvijahdin kulkua voi koskaan ennustaa varmasti, vuosikymennen kokemus voi olla kuitenkin valttia. Passimiehillä oli lupa ampua niin naaras, vasa kuin uroskin. 11 H auholainen Sappeen Eräveikot järjesti teemapäivän kunniaksi kaikille avoimen hirvijahdin. Siitä kohdasta se sitten tulikin, naurahtaa Kastepohja. Lahtivajaan olemme varanneet pari ruhoa, jotta halukkaat pääsevät seuraamaan paloittelua, sanoo puheenjohtaja Juha Mäkinen. Toisaalta jahtiin sai osallistua vierailijana osallistua seuran ulkopuolinen metsästäjä, jos hänen lupansa ovat kunossa. Reilun tunnin odotuksen jälkeen pamahtaa Kyläläisten yhteinen hirvijahti metsäautotiellä olevan passimiehen kivääri kahdesti. – Joukossa oli kyläläisiä ja kesäasukkaita
12 L uonnonvarakeskus järjesti yhdessä riistakeskuksen kanssa Kauhajoella tiedotusja koulutustilaisuuden alueella aloitettavasta susien dnanäytteiden keruusta. Paikalla oli asiasta kertomassa riistakeskuksen Pohjanmaan alueen riistapäällikkö Mikael Luoma, ja varsinaisen koulutusosuuden piti Luken tutkimusteknikko Antti Härkälä. Käytännössä maastosta poimitaan talteen susien jätöksiä.. Luken Antti Härkälä: Dna kylmiä numeroita, tulkinnalle ei jää tilaa Dna kertoo lauman koon Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla aletaan kerätä susien dna-näytteitä
. Jotta tämä arviointi on aukoton, näytteitä tarvitaan sellainen määrä, että reviirillä ei enää pullahda esille uusia yksilöitä. Näytteitä keräävän on suositeltavaa jäljittää susia aina takajälkeen. Keruu lopetetaan ennen jahtikautta Näytteitä kerätään 1.11.2017 ja Härkälä kertoi, että susien dna-tutkimus on saanut alkunsa vuonna 2013, jolloin Turun yliopiston yksittäinen opiskelija teki opinnäytetyön susien yksilöinnistä dna-näytteiden avulla. Tuoreiden jälkien seuraaminen voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. – Liittyen tähän ulkopuolisen tekemään arviointiin lähdimme viime talvena kehittämään susien laskennan menetelmiä ja totesimme dna-näytteiden keruun tärkeäksi osaksi kanta-arviota. Toisaalta heikkoudeksi osoittautui, että havaintoaineisto ei ole tasalaatuista; susien havainnoinnissa on tulkinnanvaraa, eikä varmistamattomista kohteista aina voida olla varmoja onko kyseessä juuri susi. Dna on kylmiä numeroita, eikä tulkinnalle jää tilaa. Gpsseurannan ja havaintojen laittamisella päällekkäin nähdään reviirien tarkkoja rajoja. – Petoyhdyshenkilöiden tekemät havainnot ovat edelleen kanta-arvion perusjalka. kantahanke ja mukaan tuli uusia keräysalueita. Kauhajoen Erähoville oli kertynyt runsas joukko kuuntelemaan. Luonnovarakeskuksen Antti Härkälä opasti kuulijoita näytteen keruussa. Silloin on tiedossa otusten oikea määrä. Kuvat: Erja Pekkala . Lomakkeesta osa jää kerääjälle ja tulokset on katsottavissa netistä. Härkälä kertoo, että Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa keruuta tehdään palkallisten voimin ja muualla Suomessa vapaaehtoisten avulla. Kanta-arvion analysointia Seuraavana vuonna eli 2016 keruu aloitettiin Pohjanmaalla, ja Luke teetätti myös ulkopuolisen tahon avulla arvion siitä, kuinka susikannan arviointi Suomessa on onnistunut. Lisäämällä näihin aineistoihin vielä dna-näytteiden tulokset saadaan tarkempaa tietoa susien määrästä. Esimerkiksi Pöytyän-Mynämäen suunnalla suurpetoyhdyshenkilöiden tekemistä havainnoista on saatu Tassu-järjestelmään rypäs, joka osoittautui dna-näytteiden perusteella kahdeksi eri laumaksi. Sen perusteella oli todettu, että kanta-arvion tekeminen nykyisellään on kustannustehokasta, koska sen tekevät vapaaehtoiset. Suden uloste kerätään pussiin, jonka mukaan lähtee tarkat tiedot keräyspaikasta ja lisätiedot saaliista tai jälkien lukumäärästä. – Sen jälkeen keruuta on jatkettu edelleen vapaaehtoisten voimin. 13 . Tuolloin keruun suorittivat vapaaehtoiset henkilöt Lounais-Suomessa. Vuonna 2015 käynnistyi suomalaisten susien yksilötieto
Viime kaudella kaikista näytteistä onnistui 56 prosenttia. – Näytteet analysoi Turun yliopisto ja lopulliset tulokset on nähtävissä riistahavainnot. – Suurin osa havainnoista on pienempiä kuin koko lauman koko todellisuudessa on, sillä susia nähdään harvoin kaikkia kerralla. Osa näytteistä oli ollut koiran ja osa ketun tai supikoiran. Jos niillä on kaadettuna iso saalis, kuten hirvi, ne viettävät useita päiviä sen ympärillä. Esimerkiksi on todettu, että Pöytyän lauma on tuottanut näytekeräyksessä mukana olleista reviireistä kaikista eniten pentuja ja niitä on vaeltanut paljon juuri Suupohjan alueelle. Näytteitä keräävän on suositeltavaa jäljittää susia aina takajälkeen. Näistä paikoista löytyy myös paljon ulosteita. Alfa-yksilöt todetaan näytteistä joka vuosi ja muut lauman jäsenet vaihtuvat. Jotkut ihmiset haluavat nähdä asiasta vaivaa. Härkälä neuvoo, että jos maastossa näkyy samaan suuntaan menevät hirven ja suden jäljet ja vielä metsän yllä kaarteleva korppiparvi, on susilla todennäköisesti saalis kaadettuna. Härkälä kertoo, että sudet kulkevat usein metsäautoteitä, ajouria ja polkuja pitkin ja ulostavat myös niille näkyvälle paikalle. Härkälä kertoo myös, että dnayksilöinnillä on saatu joissakin tapauksissa suurempi määrä susia kuin mitä maastosta havainnoimalla on tehty. – Susi on sen verran lämmin puheenaihe, että jäljitys tuoreilla jäljillä voi aiheuttaa viranomaistutkinnan, jossa selvitellään kuka jälkiä on kulkenut ja millä asialla. – Määrä ja laatu vaihtelevat. Työryhmiä on kaksi ja ne koostuvat susireviireillä asuvista, eri sidosryhmiin kuuluvista henkilöistä. Pöytyän laumasta on tehty myös sukupuu. Mukana oli myös virtsanäytteet, ja niiden onnistumisprosentti vielä huonompi. Reviirityöryhmien tehtäväksi on asetettu muun muassa susitilanteesta tiedottaminen paikallisille asukkaille ja osallistuminen alueen susipolitiikkaan. Ulosteen tunnistaminen vaatii myös lajin tuntemusta. Pentuja voi olla noin viidestä yhdeksään. Sen vuoksi niitä ei enää kerätä vapaaehtoisvoimin. Tunnistaminen on tärkeää Näytteiden keruussa tarvitaan osaamista lajin tunnistuksessa ja eläinten käyttäytymisessä. fi –sivustolta. Antti Härkälä kertoo, että keruu täytyy lopettaa ennen metsästyskauden päättymistä, jotta kaikki analyysit ja johtopäätökset saadaan valmiiksi käytettäväksi kevään kanta-arviossa. Härkälän mukaan dna-näytteillä on saatu tarkennettua susilaumojen kokoja ja myös niiden käyttäytymistä. Suden näkökulmasta katsottuna on ihan sama mihin suuntaan sitä kakan toivossa jäljitetään, mutta susien liikkeelle ajaminen näytekeräyksen yhteydessä ei ole perusteltua. Uloste pitää aina tunnistaa maastossa eikä niin, että se kuljetetaan pussissa petoyhdyshenkilön katsottavaksi. Tuoreiden jälkien seuraaminen voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Syömättä ne eivät jätä, eli ne tappavat seuraavaan saaliin. – Kannattaa odottaa viikon verran ja mennä sitten vasta keräämään näytteet. Näytteen määrä ja laatu vaihtelevat Näytteiden analysoinnissa onKauhajoen tilaisuudessa oli mukana myös riistakeskuksen Mari Lyly, joka esitteli Suupohjan alueelle syksyn aikana perustetut reviirityöryhmät. Härkälä opastaa, että suden uloste on hyvin tummaa ja haisevaa. Myös jälkien määrän laskeminen lumesta, jossa sudet kulkevat samaa polkua, on vaikeaa. Läjä kerätään puhtaaseen pussiin suojahanskoja käyttäen, kokonaisena ja mahdollisimman rikkoutumattomana. Parhaimmillaan näytteet ovat talvikaudella pakkasilla. n Erja Pekkala Dna-näytteillä on saatu tarkennettua susien laumojen kokoja ja myös niiden käyttäytymistä.. 14 15.2.2018 välisenä aikana. Pennuista osa lähtee seuraavana keväänä ja joku jää pentuvahdiksi seuraavalle pentueelle ja lähtee laumasta vasta myöhemmin. nistumisprosentti ei Härkälän mukaan koskaan yllä sataan, sillä osa näytteistä epäonnistuu aina. Myös päivämakuun ja suuren saliin ympäriltä löytyy paljon jätöksiä. Mukaan havainnoidaan mahdollinen saalis ja jälkien määrä, Härkälä neuvoo. – Suden uloste on usein isokokoinen ja siinä on mukana myös saaliseläimen karvoja. – Susia ei kannata hätistellä pois saaliinsa ääreltä. – Pitkässä juoksussa lauman koko on vakio. Dna on ulosteen pinnalla ja säilyy vain hyvissä olosuhteissa, lämpö ja kosteus vähentävät dna:n määrää
Lapin kaksiosainen hirvijahti jakaa mielipiteitä etenkin Eteläja Keski-Lapissa. Lapin hirvijahdissa riittää puhuttavaa. 16 Menetettiinkö nyt kolme viikkoa parasta pyyntiaikaa. Hirven kiimarauhoitusta pidetään tarpeettomana
Joulun lämpimät lahjat! 199,00 € 4 lämmityselementtiä 3-portainen lämpötilan säätö, säätönappi rinnassa toiminta-aika 2–5 h, kahdella akulla 4–10 h tehokas 2600 mAh litiumioniakku, mukana verkkolaturi koot S50 – XXL58 Elektroninen NORVIK-lämpöliivi erinomainen väliasuste talviseen metsästykseen ja kalastukseen materiaali softshell (100 % polyesteri) joustavat stretch-kaistaleet molemmilla sivuilla lämmityselementit rinnassa, yläselässä ja ristiselässä Elektroniset KIRUNA-lämpökäsineet lämmityselementit sormien ympärillä 100 g Thinsulate-eriste materiaali polyesteri, kämmenpuoli nahkaa 3-portainen lämpötilan säätö, säätönappi ranteessa toiminta-aika 2–8 h 1800 mAh litiumioniakut, mukana verkkolaturi koot S8 – XXL12 www.nevercold.net Myynti: erä-, kalastusja työvaateliikkeet KÄDENJA VARPAANLÄMMITTIMET 1,90 € 199,00 €. L apin maakunnassa metsästettiin tänä syksynä hirviä syyskuun alussa kaksi viikkoa. Ylä-Lapissa sitä on jo kokeiltu muutama vuosi. 17 Rovaniemiläisen seurueen ensimmäinen pyyntijakso oli tulokseton. Kaatajat Kari Hyvönen (vas.) ja Tapio Puoskari etualalla. Pohjoisen lehdissä on jostain syystä puhuttu peltohirvijahdista, millä on tarkoitettu pyynnin ensimmäistä jaksoa. Riistakeskuksen riistasuunnittelija Urpo Kainulaisen mukaan alkujakson kaatoprosentti oli Keskija Ylä-Lapissa selkeästi korkeampi kuin Etelä-Lapissa. Kannattaakin miettiä, onko ylimalkaan järkevää kaataa vasoja täysin keskenkasvuisina, sillä hirvijahti ei ole mitään tuhoeläinLapin hirvijahdissa riittää puhuttavaa Paleleeko. Siellä olosuhteet koirille olivat suotuisammat jo alkujahdin aikana. Toinen jakso kesti vajaat kaksi tuntia, ja aikuisten kiintiö oli käytetty. Keskija Etelä-Lapissa mielipiteet sen sijaan jakautuvat. Syyskuu oli lämmin ja sateinen, mitä se toki oli koko Suomessa. Etelä-Lapissa hirvet olivatkin monin paikoin koirilta ”hukassa”. Osa kasvustosta oli kuitenkin jo lakastumisvaiheessa, jolloin metsän pohjalla oli runsaasti siitä johtuvia hajuja. Mistään sellaisesta ei kuitenkaan ole kysymys, vaan syyskuun alusta alkanut kahden viikon jakso oli aivan normaalia hirvenmetsästystä. Pyynti jatkui 14. Menettely toteutuu ensimmäistä kertaa koko Lapin maakunnassa. Kun samoilla alueilla aloiteltiin pyyntiä lokakuun puolivälissä, hirviä löytyi vaivatta lähes kaikista maastoista. Ne imevät tuolloin vielä emän maitoa, ja muutenkin niiden lihasmassan kasvattaminen on vasta edessä. Hirvet olivat alkusyksystä ainakin Etelä-Lapissa vielä rehevillä mailla, missä oli kesän jäljiltä korkeaa heinäkasvustoa ja vielä lehdessä olevaa puustoa. Keski-ja Ylä-Lapissa metsät ovat vähemmän peitteisiä, ja kenttäkerroksen kasvillisuus vähäisempää. lokakuuta. Kaatoprosentit vaihtelivat 25 ja 40 välillä. Osin asiaan vaikutti se, että Etelä-Lapissa monet seurueet eivät aloittaneet lainkaan pyyntiä ensimmäisellä jaksolla. Ylä-Lapissa alkujakson pyyntiin ollaan pääosin tyytyväisiä. Syyskuun alussa ammutut vasat olivat pieniä
Tämän jutun kuviin liittyvässä jahdissa kenraalipassit annettiin yhteisellä sopimuksella ensimmäisenä päivänä seurueen veteraaneille. Lämmin ilma ja kärpäset Syyskuun alussa kaadetut hirvet on käsiteltävä nopeasti tai saatava asianmukaiseen kylmiöön, mikäli lihoja halutaan raakakypsyttää pidempään. Ensimmäinen syksy kaksiosaista hirvijahtia koko Lapin maakunnassa on meneillään. Sellainenkin ihme koettiin, että eräs metsästäjä sai hirveä suolistaessaan sellaisen määrän polttiaisten pistoja, että joutui voimakkaan allergiareaktion vuoksi käymään lääkärissä. Yöpakkasten puuttuessa mäkäriä ja polttiaisia perinteisten verenimijöiden lisäksi oli riittävästi. Passimiehille kyllä riittää jännitettävää, sillä usein seuraava puolituntinen sen jälkeen kun koirapäässä on jotain tapahtunut, on passien kuuminta aikaa. 18 Tällä viisirattaisella, ”museomönkijäksikin” ristityllä, saadaan kaadetut hirvet edelleen tien varteen vaikeistakin paikoista ”suitsissa” on Raimo Saranpää. Polttiainen on tuskin silmin nähtävä loppukesän riesa, jonka purema aiheuttaa polttavan tunteen puremakohdassa. Koska Lapissa ei poronhoidosta johtuen – tai sen ansiosta – ole hirvikantaa kuormittavaa susiongelmaa, moni näkee, että kiimarauhoitus on tarpeeton. Asianmukainen lupapolitiikka riittäisi hirvikannan sääntelyyn. Ja nämä ”kenraalipassit” olisi hyvä aina arpoa, jolloin kaikilla passittajilla on yhdenvertainen mahdollisuus päästä niihin odottamaan tilaisuuttaan. Lapissa kuitenkin arvostetaan edelleen koiraa, joka saa hirven pysähtymään seisontahaukkuun, mikä taas edellyttää, että koiran ei tarvitse edetä suoraan hirven jälkeä. Hirvijahdista riittää keskustelua Vielä viime syksynä syyskuun viimeisenä viikonloppuna alkanut hirvijahti, mikä jatkui keskeytyksettä joulukuun loppuun, tullee herättämään keskustelua, missä se toivottaisiin takaisin. Valmiin rakennuksen sisään tehty asianmukainen kylmiö maksaa helposti vähintään 4000–5000 euroa. Paras passi onkin useimmin siinä, mistä hirvet perinteisesti kulkevat – ei siinä, mistä näkee mahdollisimman kauas. Lopputulos oli sen mukainen. Nyt riesana polttiaiset Huomiotta ei kannata jättää myöskään metsästäjien kokemuksia. Kenraalipassit kannattaa arpoa Kun koira joutuu syvässä lumessa hyppäämään hirven jälkeä, ei seisontahaukkua tahdo syntyä. Ja pelkkä koirapään liikkuminen maastossa saa hirvet usein liikehtimään niin, että passeissa paukkuu. Kaikkohirvet hiippailevat rauhallisesti passeihin, jolloin niihin voi tarvittaessa suunnata laukauksen kaikessa rauhassa. n Jouni Puoskari. Alkusyksystä normaalin metsävarustuksen lisäksi oli syytä ottaa mukaan sääskiöljyä tai muu itikankarkoitin. Mikäli seurueella on vain muutama kaatolupa, nostaa kylmiön rakentaminen harrastuksen kustannuksia. Hirvikantoja voitiin tuolloinkin ohjailla kaatolupien määrällä. Aikaisempaan hirvenmetsästyskokemukseen ne eivät kuuluneet. Ei lumettomia, jäätyneitä jänkiä Monen mielestä nykyisen metsästysajan myötä tänä syksynä Lapin maakunnassa menetettiin noin kolme viikkoa parasta hirvenpyyntiaikaa. Elämyksiin kuuluvat senhetkisten kokemusten lisäksi eränkäyntiin liittyvät odotukset, joiden taustalla ovat usein aikaisemmat kokemukset. pyyntiä, millaisen kommentin joku syyskuun alun vasankaatoihin kriittisesti suhtautuva esitti. Jängät, joita Lapissa riittää, ovat kulkijalle silloin kauhistus. Hirvi vain ajelehtii koiran edessä pysähdellen korkeintaan lyhyiksi ajoiksi. Varaukseton hyväksyntä asialle antaa vielä odottaa itseään. Nuoremmat metsästäjät saivat tilaisuutensa kuitenkin heitä ennen. Ajureita vieroksutaan. Lapissa kuvattu tilanne ei nykyisin ole mitenkään erikoinen. Veteraanit iloitsivat silti muiden mukana koko seurueen hyvästä menestyksestä. Vettä tulvehtivaan maahan satanut lumi tekee kävelyn jo viidentoista sentin lumipeitteessä raskaaksi. Kun luonto syksyn mittaan päättää paiskata muutaman korttelin lunta kertaheitolla, muuttuu metsästys niin miehille kuin koirilekin vaikeaksi. Kuulaat ja raikkaat syyspäivät metsässä, mihin jo lehtensä karistaneet puut toivat väljyyden tuntua, kangastelivat mielissä. Eränkäynnin merkittävä osio on sen tuottamat elämykset. Muutaman ruhon vuosittaiseen säilytykseen kustannus on merkittävä, joskaan metsästyksessä ei tunnetusti kuluja lasketa, ja arvokkaan saaliin asianmukainen säilytys on aina perusteltua. Kaikki syyskuun alussa jahdin aloittaneet seurueet eivät kuitenkaan olleet huomioineet lämpimän ilman ja kärpästen vaikutusta. Ilmasto on muuttunut! Kaiholla muistellaan syksyjä, jolloin lumettomia jäätyneitä jänkiä ja aapoja oli ilo astella
Kainuun kantaa Villien metsäpeurojen pyynnistä vastanneet Luonnonvarakeskuksen metsäpeura-asiantuntijat totesivat jokaisen luonnosta siirretyn metsäpeuran olevan hyväkuntoisia ja lisääntymisiässä. Aitaukseen siirrettiin neljä eläintarhoissa syntynyttä vaadinta eli naarasta sekä yhden vaatimen viime keväänä syntynyt vasa. Palautusistutukset ovat osa viime syksynä alkanutta, Metsähallituksen Eräpalvelujen RanuaZoosta tuotu metsäpeuravaadin päästetään Seitsemisen totutustarhaan. Sinne kuljetettiin Kuhmosta pyydystetyt kaksi villiä metsäpeuraa. Kuva: Milla Niemi/ MetsäpeuraLIFE, Metsähallitus Villiä metsäpeuraa siirretään kohti kuljetustraileria Kainuussa. Metsäpeurat nukutettiin eläinlääkärin valvonnassa ja kuljetettiin totutustarhoille villieläinten kuljetuksiin tarkoitetulla kalustolla. Siirto-operaatioon osallistui asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta, Metsähallituksen Eräpalveluista, Korkeasaaren eläintarhasta ja Ähtäri Zoosta. Eläimet olivat nukutettuna vain vaunuun siirron ja pannoituksen ajan. Tarhaan tuotiin vielä reilun viikon päästä yksi Kuhmosta pyydystetty villi uros. Myös Seitsemisen totutustarha Pirkanmaalla sai ensimmäiset asukkaansa. pyydystettiin Kainuusta, koska siellä elävä metsäpeurakanta on perinnöllisesti monimuotoisempi kuin Suomenselällä. Metsäpeurojen matka Lauhanvuoreen sujui kaikin puolin hyvin. Tavoitteena on, että ensimmäiset tarhoissa syntyneet ja alueeseen leimaantuneet eläimet päästään vapauttamaan luontoon vuoden 2019 aikana. n Erja Pekkala Metsäpeurahanketta seurataan seuraavissa numeroissa.. Seurakseen ne saivat marraskuun puolivälissä Ranuan eläintarhassa kasvaneita vaatimia. marraskuuta. 19 E nsimmäiset metsäpeurat on siirretty Lauhanvuoren totutusaitaukseen Isojoen ja Kauhajoen rajamaille 1. – Eläimet suhtautuivat kuljetukseen rauhallisesti, ja ryhtyivät tutustumaan uuteen kotiinsa heti totutustarhaan päästyään, kertoo siirrosta vastannut intendentti Mauno Seppäkoski Ähtäri Zoosta. Eläimet Metsäpeurat palasivat kotiin Metsäpeuran palautus sen entisille asuinsijoille Etelä-Pohjanmaalle on aloitettu. Tavoitteena on, että ensimmäiset tarhoissa syntyneet ja alueeseen leimaantuneet eläimet päästään vapauttamaan luontoon vuoden 2019 aikana. Kuva: Tiina Mäkelä Metsäpeurat kuljetettiin villieläinten kuljetuksiin tarkoitetulla vaunulla. Kuva: Milla Niemi/MetsäpeuraLIFE, Metsähallitus koordinoimaa EU-rahoitteista MetsäpeuraLIFE metsäpeuran kannanhoitoja suojeluhanketta
Näitä alueita ovat muun muassa Elimyssalo, Ulvinsalo ja muut isot Itä-Kuhmon suovaltaiset Natura-alueet sekä koko itäisen Kuhmon rajan seutu, jotka aikaisemmin ovat olleet metsäpeurojen vanhoja vasomisalueita. Tieteellistä tutkimustulosta asiasta ei vielä ole. Haaskaruokinta houkuttelee alueelle petoja. Uskon, että saamme lähivuosina tutkittua tietoa suurpetohaaskojen pitkäaikaisista ekologisista vaikutuksista saaliseläimiin, sanoo Paasivaara. – Varsinkin pitkään jatkunut haaskaruokinta saattaa olla riski metsäpeuroille. Paasivaara kertoo, että esimerkiksi Elimyssalon alue on aikoinaan perustettu nimenomaan metsäpeuran vasomisalueeksi. Kaupalliset haaskat koetaan monenlaisena harmina, eikä vähiten luontoa pilaavana ongelmana. Koppien rakentamisesta kuvaushaaskalle pitää neuvotella kunnan rakennusviranomaisen kanssa. Samoilla alueilla on tällä hetkellä runsaasti sekä kaupallisia suurpetojen kuvausja katseluhaaskoja että yksityisiä haaskoja. L uonnonvarakeskuksen tutkija Antti Paasivaara kertoi viime vuonna Riistapäivillä pitämässään esityksessä, että Suomen puolen itärajan tuntuma Kuhmossa on lähes tyhjentynyt vasovista metsäpeuroista. Nyt alueelta saadun tiedon mukaan sen ympärillä sijaitsee kolme pit. Petojen houkuttelusta uskotaan olevan haittaa myös metsäpeuralle. 20 Kuhmossa eniten kuvaushaaskoja ja kanta-arvion mukaan vain muutama susi Kuvausbisnes tuo petoja Kuhmon haaskat puhuttavat alueen ihmisiä. Eniten haaskaa käyttää karhu, mutta myös susi ja ahma
Iso osa haaskoista on kaupallisia, joissa asiakkaat käyvät kuvaamassa elämiä piilokojuista. Kuitenkin on havaittu useita viitteitä suurpedoista ja petokontakteista. Petoja houkutellaan paikalle haaskoilla Kuhmolaiset metsästäjät ovat jo pitkään seuranneet sivusta, kuinka seudun metsiin ja myös vesien äärelle pystytetään yhä enemmän suurpetoja houkuttelevia haaskoja. Siellä ei näytä olevan enää sellaista peurakantaa kuin mitä oli 15–20 vuotta sitten. Haaskoja on sekä yksityisten ja yritysten mailla että myös metsähallituksen mailla. – Lasku on pysähtynyt ja yhtenä syynä siihen on suurpetojen eli karhun, ilveksen ja suden määrien rajoittaminen. Suurimmaksi syyksi romahdukseen Paasivaara arvelee metsäpeuralle liian suuren petokannan. – Kuolinsyytutkimuksen mukaan vasat pääsääntöisesti katoavat jälkiä jättämättä. 21 käaikaista kaupallista haaskaa. Kun kuvaustoiminta alkoi, alkoi myös metsäpeuran alamäki, sanoo kuhmolainen metsästäjä Timo Klemetti. Täällä täytyy olla petoja bisnestä varten, kertoo kuhmolainen metsästäjä Timo Klemetti tuohtuneena. Metsäpeura romahtaa petojen vuoksi Paasivaara kertoo, että Kainuun metsäpeuralle on tehty elinkykyanalyysi, jonka mukaan kanta romahtaa 50 prosentin todennäköisyydellä alle sadan yksilön noin 25–30 vuoden kuluessa, jos kannan romahduksen aiheuttaneita tekijöitä ei saada muutettua. Petokannasta ei saada oikeaa tietoa, koska yrittäjillä ei ole velvollisuutta ilmoittaa havainnoistaan. Paasivaara kertoo, että metsäpeurakannan romahdus on viimeisen kolmen vuoden aikana kuitenkin jopa tasaantunut ja yhdeksi syyksi hän arvelee suurpetojen metsästyksen. Meillä ei ole sieltä juurikaan havaintoja muistakaan metsäpeuroista. Noin 86 prosenttia seurannassa olevista pantavaatimista vasoo keväällä, mutta vain 36 prosentilla oli vasa enää mukanaan elokuun lopussa. Toki viime talvi oli otollinen sääolosuhteiltaan metsäpeurojen laskemiseen ja löysimme jopa enemmän peuroja kuin edellisenä vuonna. Maita vuokrataan ammattikäyttöön haaskayrittäjille. – Elimyssalo on vanha vasomisalue ja nyt pantavaatimia ei alueella ole ollut pariin kolmeen vuoteen. Osa – Yhtälö on päivänselvä. – Tilanne on katastrofaalinen. Olemme myös vuosien aikana oppineet paremmin etsimään eläimiä ja saaneet hyvin havaintoja myös yleisöltä. Kuva: Erja Pekkala
– Ronkaisella näyttää olevan toiminimi, jonka mukaan hänen toimialanaan on luontokuvaus ja kuvien myyntipalvelu. Possusudet tottuvat ihmisiin Huolestuttavinta suurpetohaaskojen runsaassa määrässä on miesten mukaan kuitenkin suurpetojen ja varsinkin suden kesyyntyminen ja tottuminen ihmisen hajuun. Muun kuin luonnonvaraisen eläimen viemisestä haaskalle on tehtävä kuukausittain ilmoitus kunnaneläinlääkärille. Eräskin lampi on tiukkaan suojeltu metsälain 10 § nojalla. Jos karhu sattuu kaatumaan haaskan lähelle, joutuvat metsästäjät asiasta tutkintaan. Haaskat karhujahdinkin riesa Haaskat on koettu ongelmalliseksi myös karhujahdin aikana. Viime maaliskuussa valmistuneen kanta-arvion liitteessä Kuhmon alueelle asettuu kokonaan vain kolme reviiriä, joista Vartius-Korkana -rajareviirillä arvioitiin olevan kaksi sutta ja Viiksimo-Kivikiekki -rajareviirillä kolme sutta. Reviirillä on kanta-arvion mukaan nähty vuonna 2016 yhdeksän kertaa 3–7 sutta, sieltä on pannoitettu kaksi sutta 14.3.2017 ja nyt Ronkaisen mukaan siellä on vanha alfapari, joilla on pennut. 22 haaskoista on jopa rajavyöhykkeellä, jossa ne houkuttelevat petoja myös Venäjän puolelta. Viime vuoden karhukäräjätkin ovat vielä käymättä, hymähtää Klemetti. Kuhmon Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Tuomas Huotari puolestaan kertoo, että rajavyöhykkeellä on haaskoja metsähallituksen mailla. Karhua ei saa metsästystarkoituksessa houkutella ruoalla, mutta metsästäjät eivät voi tietää kaikkien haaskojen olemassaolosta. – Haaskalla pidetään ruokaa ympäri vuoden, vaikka talvella kuvausaikaa on vain lyhyt hetki. – Tuntuu ihmeelliseltä, että niin vähästä susimäärästä meillä on täällä nyt kolmekymmentä sutta. Evira ohjeistaa haaskanpitoa Haaskanpitoa säätelevät monet lait ja asetukset, kuten jätelaki, ympäristönsuojelulaki ja maankäyttöja rakennuslaki. Se on ihan varmaa, että viimekeväisiä pentuja nämä koirantappajat eivät ole, jyrähtää Timo Klemetti. Lainsäädännön mukaan haaskan perustamiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Niitä liikkuu ihmisten pihoissa ja ne tappavat metsästyskoiria. Lisäksi haaskojen ympäristöt ovat välillä kuin kaatopaikkoja, koska kaikki kuljetuslaatikot ja pakkausmateriaalit lojuvat maastossa pitkiä aikoja. – Haaskoilla on isoja määriä sikoja sekä hirven ja poron ruhoja. Kyseisellä reviirillä on ainakin yksi kaupallinen haaska sekä Seppo Ronkaisen kuvaushaaska. Eläimet kesyyntyvät tällä tavalla ruokittuna. Kanta-arvion mukaan osan aikaa Kuhmon puolella liikkuu viiden reviirin sudet, joissa on arvoitu olevan viisi sutta kolmessa laumassa ja kaksi tyhjää reviiriä. – Yksityiset, omaan tarkoitukseen perustetut haaskat tyhjennetään karhujahdin ajaksi, mutta kaupallista haaskaa ei tarvitse lopettaa ja perusteluna on, että se on elinkeino. Haaska ei saa aiheuttaa vesistöjen eikä maaperän pilaantumista. Kolmas reviiri on Saunajärven reviiri, josta ei ole saatu yhtään paritai laumahavaintoa vuoden 2017 aikana ennen kanta-arviota. Esimerkiksi yli vuoden ikäistä nautaeläintä ei haaskalle saa viedä. Talvella 2015 Saunajärvellä pannoitettuja nuoria susia lähti omille teilleen ja ne pyydettiin Pohjois-Karjalassa poliisin luvilla pihakäyntien vuoksi, sanoo Klemetti. Näkyipä siellä olevan myös villisian alaleukoja. Susia juoksee joka paikassa. Saimme pari viikkoa sitten lumilla laskettua tämän määrän. Koiran ottaessa karhun haukkuun passimiehet eivät voi tietää, onko sen lähellä haaskaa. Susien määrästä kuhmolaisilla on myös hyvin ristiriitaiset mietteet. Haaskaa ei myöskään saa perustaa asutuksen läheisyyteen ja kuvauskojujen rakentamisesta täytyy neuvotella kunnan rakennusviranomaisten kanssa. Miehet kertovat, että viime talvena hirvilaskennan yhteydessä Luke oli löytänyt vain kuusi sutta. Elimyssalon alue on aikoinaan perustettu nimenomaan metsäpeuran vasomisalueeksi. Joidenkin tuotantoeläinten ja niistä saatavien sivutuotteiden käyttö haaskalla on sallittua, mikäli se ei aiheuta terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista eikä eläintautien leviämisen vaaraa. Miehet näkevät hyvin ristiriitaisena sen, että Kuhmossa pitää omaa kuvaushaaskaa myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusmestari Seppo Ronkainen, joka työkseen tutkii, laskee ja pannoittaa susia. Ongelmasta kärsii erityisesti Pohjois-Karjala ja muut alueet, minne täältä vaeltaa ihmisen ruokintaan tottuneita pentuja. Nyt sen rannat on poljettu ja raadot ovat ihan vesirajassa. – Haaskoja on ihan lampien rannalla, olleet jo vuosia siellä. Nyt alueelta saadun tiedon mukaan sen ympärillä sijaitsee kolme pitkäaikaista kaupallista haaskaa.. On ristiriidassa, että sama henkilö tekee työkseen susien kanta-arviota ja kuitenkin haluaa itse omalle kuvauskopilleen paljon susia, ihmettelee Tuomas Huotari. Ojien kaivamiseen suolle tarvitaan Ely-keskuksen lupa
Asiasta kerrottiin tuolloin julkisuudessa, ja Luken johtaja Vesa Ruusila pahoitteli tapahtunutta. Miehiltä on mennyt luottamus myös Luken toimintaan. Kuitenkin on havaittu useita viitteitä suurpedoista ja petokontakteista. Kertoivat etteivät ole ehtineet laittaa pantaa nettiin näkyviin. Sitten pantoja ilmestyikin näkyviin kerralla useampia, Klemetti ihmettelee. – Kuolinsyytutkimuksen mukaan vasat pääsääntöisesti katoavat jälkiä jättämättä. Metsäpeurojen kantoja yritetään elvyttää ja siirtoistuttaa eläimiä niiden alkuperäisille asuinsijoilleen. Panta oli kaverin autossa ja hän lähti ajamaan etelään. Silloin Lukelta soitettiin meille ja kehotettiin palauttamaan panta. Alueella elää noin 750 metsäpeuraa. – Yhtälö on päivänselvä. Hän kertoi pantojen näkymättömyyden syyksi inhimillisen henkilöstön lomajärjestelyistä johtuneen tietokatkoksen. Siitä tehtiin ilmoitus luonnonsuojelurikoksesta ja rajavartiolaitos myös tutki rikoksena. Kun Seppo Ronkaiselta kysyttiin asiasta, hän ei ollut siitä tietoinen. – Useampi vuosi sitten yksi haaskayrittäjä vei keväällä sikoja lammen jäälle. n Erja Pekkala ”Kun kuvaustoiminta alkoi, alkoi myös metsäpeuran alamäki” n Suurta ihmetystä aiheuttaa välinpitämättömyys metsäpeurojen olemassaoloa kohtaan. 23 Luottamus on koetuksella Miehet kertovat, että alueen ihmisillä on mennyt kokonaan luottamus riistahallintoon ja Lukeen. Kun kuvaustoiminta alkoi, alkoi myös metsäpeuran alamäki. – Riistanhoitoyhdistys pyysi valvontaeläinlääkäriä tulemaan paikalle, mutta lääkäri sanoi, ettei voi tulla kun valvontamäärärahat juuri loppuivat, Huotari kertoo. Isot haaskayrittäjät ympäröivät metsäpeuran vasomisja suojelualueeksi perustetun Elimyssalon haaskoilla ja siellä ei ole ollut peuroja enää moneen vuoteen, Timo Klemetti toteaa ja jatkaa, että metsäpeuran elvyttämiseen ei olisi tarvittu monia miljoonia, jos alueelle olisi myönnetty enemmän susilupia. Mutta kun haimme susilupia, metsäpeurat unohdettiin kokonaan eikä vasomisalueesta ollut tietoakaan, ihmettelee Klemetti. Metsähallitus vaati tutkinnan siirtämisen erävalvojille ja asia jäi siihen. Kainuussa metsäpeuravaatimien kuolinsyistä 38 prosenttia on suden aiheuttamia. Kaavio esittää, kuinka metsäpeuran vasat eivät pysy hengissä samoissa metsissä haaskojen kanssa. Haaskayrittäjä velvoitettiin kuljettamaan raadot pois jäältä, Klemetti muistelee tapahtunutta. – Kevättalvella 2015 metsästysalueella ei riistahavainnot.fi -sivujen tietojen mukaan pitänyt olla pannoitettua sutta, mutta kun kaadoimme lupasuden kannanhoidollisessa metsästyksessä, sillä olikin panta kaulassa. – Kun haimme viime kaudelle ilvesja karhulupia, metsäpeurat otettiin huomioon lupia myönnettäessä. Eikä kyseistä sutta ollut koskaan edes laitettu näkyville riistahavainnot-sivulle. – Riistapäivät, Tampere Haaskanpitäjä vastaa siitä, ettei luonnonvarasten eläinten ravinnoksi päädy ainesta, joka aiheuttaa vaaran eläinten tai ihmisten terveydelle.. Heidän mielestään seudulla on tapahtunut useita ristiriitaisuuksia, eivätkä myöskään valvontaviranomaiset ole tulleet paikalle pyynnöistä huolimatta. Lähde: Paasivaara 2016: Minne menet metsäpeura
– Minulla on kuvaushaaska omissa nimissäni Saunajärvellä. – Tällä hetkellä ne saavat osan ravinnostaan haaskalta. – Varmaan ne jotain ovat saalistaneet, kuten jäniksiä. Alfauros on huonossa kunnossa Ronkainen kertoo, että hänen haaskallaan käy Saunajärven susilauma. Jos näitä haaskoja ei olisi, menisivät sudet etsimään ruokaa ihmisasutuksen läheltä. Ronkainen kuitenkin kiistää, että hänellä olisi Kuhmossa kaupallista haaskaa. Reilun neljän kilometrin päässä on myös kaupallinen haaska ja toinen sisämaassa noin parinkymmenen kilometrin päässä, jossa tämä sama lauma vierailee. Se antaa kuville oman mahdollisuuden silloin kun on usvaa. Jos haaskalle viedään luonnoneläimiä, niistä ei tarvitse tehdä ilmoitusta. – Alfauros on huonossa kunnossa, eikä lauma enää pysty saalistamaan normaalisti ja ne käyttävät hyväkseen ihmisen tuomaa ravintoa. Sitä on käytetty myös tutkimukseen oman tarpeeni lisäksi. Kuhmosta saatujen kuvien perusteella Ronkaisen haaska on lammen rannalla. Eihän se haaska siellä vedessä ole. Vuokrasopimus on voimassa tämän vuoden loppuun ja sen jälkeen haaska hävitetään pois. Ronkainen epäilee, että tällä hetkellä on sama tilanne monessa muussakin laumassa; lauman normaali liike alfojen vanhetessa vähenee ja se ei ole samanlaista mitä susi normaalisti vaatii. Tutkimusmestarin kohuttu haaska Haaskoille vietävistä tuotantoeläimistä täytyy tehdä kunnan eläinlääkärille ilmoitus kuukausittain. Nyt jostain syystä alfauroksella on luultavasti joku vika, se kulkee. Sudella on pääkopassa saalistamisen taito olemassa. Pennut eivät vielä osaa metsästää ja normaalisti vanhemmat opettavat niitä kaatamaan hirviä. Epäilyihin siitä, olisiko huonokuntoisilla vanhemmilla possunsyöjäpentuja ilman haaskaruokintaa, Ronkainen toteaa, että pennut olisivat syntyneet kuitenkin. Missään nimessä kuvaushaaskani ei ole perustettu tämän nimenomaisen lauman ruokkimiseksi. Seppo Ronkaisen kuvauskoppi sijaitsee Saunajärvellä. Ronkainen kertoo, että haaskan perustamista varten täytyy tehdä haaskapaikan rekisteröinti-ilmoitus haaskapaikkarekisteriin ja kunnaneläinlääkärille, ja haaskalla tulee olla maanomistajan lupa. – Suositus on, että haaska on kauempana maalla. – Minulla on vuokrasopimus metsähallituksen kanssa. – Kuvaajat käyttävät mielellään lampea tai muuta vettä. Minullakin se on vesistön lähellä. – Viime talvena pannoitimme molemmat alfat ja ne olivat silloin vielä hyvässä kunnossa. On kuitenkin olemassa riski, että nesteitä valuu veteen, jos eläimet kuljettavat haaskan osia lähemmäksi rantaa. Luonnoneläimiä voi viedä ilman lupaa. Ronkainen kertoo, että myös lauman alfanaaras on huonokuntoinen ja lauma liikkuu vähän, eikä ehkä pysty saalistamaan hirviä. Ne pyytivät myös hirviä. Kuvatessa toivotaan, että eläin tulee rantaan ja sen saa siinä kuvattua. Mutta kun pennut lähtevät laumasta, ne osaavat kyllä saalistaa. 24 K uhmolaiset ovat epäilleet, että myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Seppo Ronkainen pitää erämaassa kuvaushaaskaa kaupallisessa tarkoituksessa. Lisäksi pitää kuukausittain tehdä ilmoitus kunnaneläinlääkärille, jos haaskalle on viety tuotantoeläimiä tai niiden teurastamisesta syntyviä sivutuotteita. Hänen mielestään luonto hoitaa aikanaan vanhat ja sairaat sudet, ja tässä vaiheessa alfojen poistaminen aiheuttaisi ongelmia. Tällaiset laumat käyttävät haaskoja ravinnokseen. Hän selittää, että kuvaajille vesistö on tärkeä elementti suurpetoja ja lintuja kuvatessa. Ronkaisen mukaan alfauroksesta löytyi keväällä metallijäänteitä pannoittamisen yhteydessä
Siellä on talvisin hyvin vähän peuroja, eikä se ole mitään parasta vasomisaluetta. – Vaikka kaupallisten haaskayrittäjien ei tarvitse ilmoittaa näkemistään suurpedoista, on yhteistyö kuitenkin toiminut hyvin ja he ilmoittavat tutkimukselle määriä. Kerättyä tietoa tutkimuskäyttöön Ronkainen kertoo myös, että vaikka haaska on hänen omansa, eikä Luke ole millään tavalla yhteydessä haaskaan, hän antaa kuvauspaikalta kerättyä tietoa tutkimuksen käyttöön, esimerkiksi ahman dna-näytteitä. Haaskalla pidetään ruoka kuitenkin ympäri vuoden, että eläimet oppivat käymään siellä. Ne liikkuvat ravinnon mukaan ja siellä ei ilmeisesti ole jäkälää, mitä syödä. – Tosin nykyään haaskoja on pitkin metsiä ja kaupallisia haaskoja myös talojen lähellä. Tulevaisuus on sellainen, että susi pikkuhiljaa tottuu ihmiseen. Kaupallisten haaskojen ylläpitoa läpi vuoden Ronkainen perustelee yrittäjien tarpeella totuttaa eläimet käymään syömässä kuvauspaikalla. Roskia lojuu pitkin metsiä Kuhmon haaskoilta on julkisuudessa ollut esillä kuvia, joissa on röykkiöittäin pakkausmateriaaleja lojumassa maastossa. Tämä on määritelty Metsähallituksen kanssa tehdyssä vuokrasopimuksessa. – En näe, että Elimyssalo olisi metsäpeura-aluetta. Metsässä on ihmisiä enemmän kuin ennen, talousmetsien käyttö on kasvanut ja sen myötä tarvittavat toimenpiteet koneineen. Ronkainen kuitenkin myöntää, että ihmisen ei pitäisi puuttua suden tai muidenkaan suurpetojen ruokintaan. 25 ontuen ja ehkä siksi lauma jää jollekin alueelle pidemmäksi aikaa kuin normaalisti. Lisäksi että kyseessä voi olla ympäristörikos, roskat lisäävät luontoon myös ihmisen hajua. Eläinten raatoja vesirajassa.. Haaskaruokinta on hänen mukaansa kuitenkin ainoa vaihtoehto, suurpetojen kuvaaminen ei ole mahdollista ilman sitä. n Erja Pekkala Tutkimusmestarin kohuttu haaska Kuhmolaisten mukaan haaskoja on myös tiukkaan suojeltujen lampien rannoilla ja rannat ovat polkeutuneet pahoin. Joskus aikoinaan se on ollut, mutta peurat ovat siirtyneet sieltä pois. Itse lasken susia koko ajan. – Talvisaikaan ei kuvaajia juuri käy muuta kuin lintuja kuvaamassa. – Lopetan ruokinnan hyvissä ajoin ennen karhujahdin alkua, ja uudestaan saan aloittaa, kun karhut ovat siltä alueelta kaadettu. Missään tapauksessa metsäpeurat eivät ole siirtyneet susien vuoksi, vaikka Elimyssalon ympärillä liikkuu muutamia susia. Sudet tekivät äskettäin lenkin Venäjän puolella. Etelä-Suomessa on jo syntynyt pentueita ja ne joutuvat väkisin tekemiseen ihmisen kanssa, Ronkainen luettelee. Sitä on käytetty myös tutkimukseen oman tarpeeni lisäksi. – Pystyykö tänä päivänä olemaan missään erämaan susia, jotka eivät olisi tottuneet ihmiseen. – Se on niin kaukaa haettu, että en pysty edes ajattelemaan sellaista, Seppo Ronkainen toteaa. Kaupallisille petokuvausyrittäjille se on toiminnan kannalta välttämätöntä. – Minulla on kuvaushaaska omissa nimissäni Saunajärvellä. Tällaista yhteistyötä tutkimuksen kanssa tekevät useat muutkin haaskanpitäjät, tietoja lukumääristä voidaan käyttää esimerkiksi kanta-arvioita muodostettaessa. Edellisenä kesänä ei ollut Saunajärven susilla pantoja, mutta laskin silloinkin pennut. Karhunmetsästyksen ajaksi Ronkainen kertoo lopettavansa haaskaruokinnan. Voiko ihmisiin tottunut susi käydä niin rohkeaksi, että se hyökkäisi ihmisen kimppuun. Metsäpeurat ja haaskat Metsäpeurojen vähyydellä ja suurpetohaaskoilla Ronkainen ei näe mitään yhteyttä. Metsäautoteitä on joka paikassa ja talvisin moottorikelkkailu on lisääntynyt. Yhtenäinen metsäpinta-ala on myös vähentynyt. Niillä käyvät suurpedot saattavat oppia ihmisen läheisyyteen vielä paremmin
– Jos koiratappioiden todellisia määriä jää pimentoon, aiheuttaa se, että ongelmaa aliarvioidaan. Olisi kaikkien metsästyskoiraharrastajien etu, että kaikki koiravahingot saadaan virallisiin tilastoihin. Sosiaalisessa mediassa on esitetty suurempia lukuja koiravahinkojen osalta ja arvioita myös siitä, että kaikkia vahinkoja ei uskalleta ilmoittaa sudensuojeluväen uhkailujen pelossa. marraskuuta mennessä tullut maaseutusihteereille 34 korvaushakemusta. Edellisenä vuonna koko vuodelta määrä oli 45 koiraa. Grenfors perustelee toteamustaan sillä, että koiravahingot ovat korvattavia asioita ja niitä pystytään mittaamaan euroissa. Korvauksia vahingoista ei vielä ole maksettu. – Mitä isommat euromäärät sitä vankempi peruste saadaan susien kannan hallinnalle. n Erja Pekkala Valtio joutuu korvaamaan susien tappamista koirista jälleen kymmeniä tuhansia euroja Koiria susille tasaista tahtia Koiria jää suden suuhun eniten metsästyksessä. Kaikki susien aiheuttamat koiravahingot tulee ilmoittaa kuntien maaseutusihteereille, mikäli haluaa korvausta. Puhdasrotuisen koiran perusarvo on 1600 euroa ja puolitoistavuotiaan metsästyskäyttöön koulutetun koiran arvo jo 4100 euroa.. – Itse uskon kyllä, että kaikki vahingot ilmoitetaan. Koiravahingot vaikuttamisen ase Koulutuspäällikkö Ere Grenfors Suomen Metsästäjäliitosta epäilee, että kaikista koiravahingoista ei välttämättä tehdä virallista ilmoitusta. Lopuksi hän vielä muistuttaa kaikkien koiravahinkojen ilmoittamisen tärkeydestä. – Kaikki vahingot odotetaan helmikuun loppuun saakka, jolloin Maaseutuvirasto toimittaa vahinkoyhdistelmän ministeriölle ja korvauksia aletaan maksaa sen jälkeen. Painoarvoa on vain niillä lukemilla mitä koiravahingoista on kirjattu virallisiin tietoihin. Mitään ihmekonsteja ei Metsästäjäliitolla ole tilanteessa käytettäväksi, mutta Grenforsin mukaan he pyrkivät edistämään kaikin keinoin susiongelman haltuun saamista. Puhdasrotuisen koiran perusarvo on 1600 euroa ja puolitoistavuotiaan metsästyskäyttöön koulutetun koiran arvo jo 4100 euroa. Vakuutuksissa yleensä vaaditaan koiralle erikoisvakuutus, jotta korvaussumma olisi isompi kuin koiran pentuarvo. 26 S usien tappamista ja vahingoittamista koirista on 10. Valtiolta saatu korvaus on kuitenkin kohtuullisen hyvä ja usein parempi kuin mitä vakuutusyhtiöt korvaavat. – Hakemuksista viisi on summasta päätellen suden raatelemia koiria, jotka ovat jääneet henkiin ja korvausta haetaan eläinlääkärikuluista. Kolme hakemusta on hylätty, niissä syynä voi esimerkiksi olla se, että koira on kadonnut jälkiä jättämättä, kertoo maaja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari. – Metsästäjäliitto vastaa vuosittain susilupien määriin liittyviin lausuntopyyntöihin ja myös päättäjiin vaikuttaminen on edunvalvontajärjestön normaalia toimintaa. – Viralliset lukemat helpottavat liiton työtä
– Pentuhavaintoja ei kuitenkaan ole ollut, joten tuo on vain arvailua. Sen on todettu sillä tekevän erinomaisen hyvää riistanhoitotyötä.. Jos supikoira päätyy ahman saaliiksi, Kojola pitää sitä hyvänä asiana. Uudellamaalla sijaitsevassa Nummi-Pusulan riistanhoitoyhdistyksessä on tehty ahmahavaintoja lisääntyvässä määrin. Ilpo Kojola kertoo kuitenkin, että ahmat ovat pääkaupunkiseudulla hyvin harvinaisia. Ahmoista on havaintoja esimerkiksi Espoosta ja Vantaalta. A se ja Erän toimitukseen soitti metsästäjä PohjoisSavosta: mies ei ollut uskoa silmiään, kun näki riistakamerakuvassa ahman herkuttelevan supikoiran jäänteillä. Kun supikoira saa 8-10 poikasta ja niistä selviytyy syksyyn 6-8, niin sen tietää, miten paljon ne tekevät pahaa. Saukkola ei pidä mahdottomana, että alueella olisi pariskunta. Se osoittaa, että supikoiralla on saaliina vähän merkitystä. – Silloinhan ahma tekee erinomaista työtä! n Maija Salmi Ahma syö todistetusti myös supikoiria. – Yksi ahma hävittää varmasti vähemmän metsäkanalintuja ja jäniksenpoikasia kuin yksi supikoirapentue. – Varsinkin keväällä, kun supikoira alkaa tehdä jo isompaa lenkkiä talvimakuupesästä sillä on suurempi mahdollisuus törmätä ahmaan. Kojola ottaa esimerkin Norjasta, jossa ahma todistetusti kulki Tenojoen latvuksilta Jäämeren rannalta Oslon seudulle, eli pitkälti toista tuhatta kilometriä. Se osoittaa, että supikoiralla on saaliina vähän merkitystä. jola kertoo kuulleensa ahmojen syövän supeja. Nyt niitä on ollut poikkeuksellisen paljon. – Mitään tutkimusaineistoa tästä ei ole, mutta ahma liikkuu paljon ja varmasti törmää matkoillaan myös supikoiriin. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ville Saukkola kertoo, että kuluvalta vuodelta on jo viisi ahmahavaintoa. – Tutkimusten mukaan ilveksen ja suden mahalaukuista on löytynyt kuitenkin erittäin harvoin supikoiran karvoja. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola ei pidä sitä tavattomana; myös Ko– Tutkimusten mukaan ilveksen ja suden mahalaukuista on löytynyt kuitenkin erittäin harvoin supikoiran karvoja. 27 Ahmoja jo pääkaupunkiseudulla n Pohjois-Suomen erämaiden asukkaana tunnettu ahma on levittäytynyt viime vuosina yhä etelämmäs. Ilveksen ja suden osalta asiasta löytyy enemmän tietoa: nekin voivat napata supikoiran ravinnokseen. Talvihangilla ahma on hyvä liikkuja, kun taas supikoira huono; siksi supi voi hyvinkin jäädä ahman saaliiksi. – Muutamana aikaisempana vuonna on ollut 1-2 ahmahavaintoa. Saukkola ei myöskään ylläty tiedosta, että ahmat käyttävät supikoiria ravinnokseen. Ilpo Kojolan lailla myös Saukkola pitää ahman ”uutta” ruokavaliota pelkästään hyvänä asiana. – Ahmat kulkevat kuitenkin pitkiä matkoja, jolloin niitä voi nähdä myös Etelä-Suomessa. Oliko kyseessä yksittäinen sattuma, vai voisiko supi kuulua ahman ruokavalioon. Eteläänkin levittäytyneellä ahmalla laaja ruokavalio Ahma syö myös supikoiria! Ahma tekee riistanhoitotyötä pistelemällä poskeensa tuholaisen ja taudinlevittäjän maineessa olevia supikoiria
28 Riistakeskuksen susi-illasta haettiin vastauksia Sudet jakavat Raaseporin kahtia Susi-iltaan osallistunut lampuri kertoi, että Raaseporin kunta on jakautunut kahtia susiasiassa.
Se olisi tehtävä mitä olisi tehtävissä, ja asiaa ruodittaisiin jälkeenpäin. Susi-illasta haettiin ongelmaan vastauksia. Eniten susihavaintoja on tehty Snappertunan kylän lähiympäristössä, mutta myös Inkoon ja Siuntion puolelta. On mietittävä tarkkaan mitä siellä voi kirjoittaa, eli pientä harkintaa näissä asioissa! Sainion mukaan kunnianloukkaussyytteet ovat aina mahdollisia, joten hän peräsi senkin takia malttia. Uudellemaalle on muodostunut uusi susireviiri, ja eniten susia on havaittu juuri Raaseporissa, johon Karjaakin kuuluu. – Somessa uhkaillaan ilmeisen paljon, ja nyt aletaan olla jo aika rajoilla, että onko kyse rikoksista. 29 Riistakeskuksen susi-illasta haettiin vastauksia Sudet jakavat Raaseporin kahtia Paikoin liki kestämättömäksi kuvailtu susitilanne sai ihmiset liikkeelle Karjaalla läntisellä Uudellamaalla. . Puheenvuoroista päätellen paikalla oli niin sudensuojelijoita, metsästäjiä kuin lampureita ja myös paljon muita, sillä sudet ovat puhuttaneet alueen ihmisiä jo pidemmän aikaa. R iistakeskuksen järjestämässä infotilaisuudessa kansalaisopiston 160-paikkaisessa auditoriossa oli väkeä viimeistä istumapaikkaa myöden. Raaseporilaiset ovat olleet susion– Jos susi kävisi esimerkiksi koiraan kiinni, soitanko 112 vai teenkö jotain muuta. Susi-illaksi ristitty tapahtuma veti Karjaan kansalaisopiston auditorion täyteen väkeä.. Malttia somekeskusteluun! n Komisario Maria Sainio puhui sosiaalisessa mediassa vellovasta keskustelusta
Kävimme katsomassa niitä joka viikko. Illan aikana kuultiin useampiakin – Kun tulee joku soitto tuntemattomasta numerosta aamuviideltä, sydän hakkaa, että voi ei! kuvaili lampuri Ia Ase. Lisäksi osa on vuokramaata, eikä kukaan maanomistaja halua mailleen kiinteitä aitoja, jollaisia petoaidat ovat. ”Ei uskalla vastata puhelimeen” n Joukko lampureita istui illan päätteeksi auditorion eteisaulassa. 30 – Minulla on laitumia runsaat 300 hehtaaria. Raaseporin Luonto ry Paikallinen luonnonsuojeluyhdistys Raaseporin Luonto ry loisti poissaolollaan, vaikka sen piti olla mukana keskusteluillassa. tuntemuksiaan.. Lammastilaa pitävä Ia Ase. Susi oli ollut peloton ja oli päästänyt ihmisen poikkeusluvan edellyttämälle 30 metrin etäisyydelle. – Emme saaneet niitä kuutta raukkaa millään pois siinä veneessä, saimme kyydin vasta seuraavalle päivälle. Ilmoituksen mukaan yhdistys ei halua profiloitua, joten se ei tullut paikalle. – Niiden suojaaminen petoaidoilla on mahdotonta. Kaikkiaan 16 lammasta oli kuollut. – Poliisi ryhtyy tutkimaan kaatamista vain, jos on syytä epäillä rikosta. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola oli etäyhteydellä susi-illan yhtenä asiantuntijana. Lauma on muodostunut viimeisten parin vuoden aikana. Lampaita ei ollut näkynyt ensin missään. Yleisön joukosta tivattiin kiivaasti, miksi poliisi ei ollut käynnistänyt tutkimusta. Hän halusi esiintyä nimettömänä, koska ei halua uhkailuja. Saa äkkiä kaikenlaista lokaa niskaansa, niin on käynyt parille kaverillekin. – Eihän täällä kohta uskalla liikkua, kun ei tiedä koska saa suden kimppuunsa, manasi susi-iltaan tullut kuntalainen. Kaadettu uros nosti kysymyksiä Susi-ilta oli perusteltua pitää juuri Karjaalla, jossa on ollut riesaa susista jo pidemmän aikaa. Siihen hän ei ollut saanut selvää vastausta. Sudet ovat harrastaneet myös pihakäyntejä, ja sen seurauksena Karjaalla kaadettiin lokakuun loppupuolella poikkeusluvalla aikuinen urossusi. Miksi susi tulee lähelle asutusta. ei ollut saanut lammasvahingoista mitään korvauksia, koska ei ollut saanut maaseutusihteeriä paikalle. – 22 lammasta olivat eräässä saaressa. Se on kuitenkin varmaa, että sudet ovat jakaneet koko kunnan kahtia, puolesta ja vastaan. – Ei oikein uskalla vastata enää puhelimeen. Kun tulee joku soitto tuntemattomasta numerosta aamuviideltä, sydän hakkaa, että voi ei! gelman keskellä parisen vuotta. Kaadettu susi osoittautui myöhemmin lauman alfaurokseksi, ja myös se puhutti susi-illan väkeä. Ase. Ase. sanoo muistavansa aina, kun jäljellä olevat kuusi lammasta seurasivat heidän perässään rantaan huutaen. Raaseporissa sijaitsevalla Karjaan-Snappertunan alueella on uusi, pysyvä susilauma. – Sitten tuli ensimmäinen ruumis vastaan, sitten seuraava. Härkälältä kysyttiin, että tarkoittaako tämä sitten sitä, että susi voisi hyökätä ihmisen kimppuun. Nainen kertoi hakeneensa tietoa, voiko suden käytöstä ennakoida etukäteen. Ase?illakin on omakohtaista kokemusta susista. Länsi-Uudenmaan poliisin komisario Maria Sainio sai perustella moneen kertaan, että poliisilla ei ollut mitään syytä epäillä, että kaadossa olisi tapahtunut jotain laitonta. Kojolan mukaan on todennäköisesti, että ammutun suden tilalle tulee joku toinen aikuinen uros. Härkälä vastasi, ettei voi antaa mitään takeita, etteikö näin voisi tapahtua. Lammastapot ovat jättäneet muitakin jälkiä. – Luonnonvarakeskuksen Antti Härkälä kertoi, ettei ole yhtä muottia, miten susi käyttäytyy. kertoi, että hänellä on lampaat 70-80 hehtaarin alueella, joka ei ole yhtenäinen. Yhtenä viikkona puuttui yksi, ja kun seuraavan kerran menimme paikalle, nähtiin kuinka korpit kaartelivat taivaalla. Jälkikasvuakin on tullut todistetusti: Snappertunassa tallentui viime kesänä videolle kuusi pentua, jotka jolkottelivat metsäisellä tienpätkällä. – Susi on sen verran herkkä aihe, ettei omia mielipiteitään kannata paljon julkisuudessa huudella. Nyt siitä ei ole herännyt mitään epäilyä, Sainio korosti. Haluaisin nähdä ne ihmiset jotka tekevät ne petoaidat ja jotka sitten hoitavat niitä! Metsästäjä Tomas Landers (kuvassa vas.) oli mukana susi-illassa
– Kyllä tälle susihommalle on nyt tehtävä jotain! Kun sudet käyttäytyvät väärässä paikassa väärällä tavalla, sitä ei voi hyväksyä. 31 – Kyse on muun muassa tottumisesta ja sopeutumisesta, mutta aina on myös yksilöllisiä eroja; ei ole yhtä muottia, miten susi käyttäytyy. – Jos susi kävisi esimerkiksi koiraan kiinni, soitanko 112 vai teenkö jotain muuta. Vuonna 2015 syntyi ensimmäinen pentue Salon ja Raaseporin rajamaille. – Kun nuori susi jättää synnyinreviirinsä, sen reitit ovat täysin ennustamattomia, kaikki ilmansuunnat ovat käytössä. – Meitä on kuusi ihmistä, jotka näkivät sudet. – Etelä-Suomessa asutus on kuitenkin tiheää, ja on lähes väistämätöntä, että sudet liikkuvat lähellä ihmistä. Viime keväänä se sai pentueen Snappertunan alueella. – Kyse on muun muassa tottumisesta ja sopeutumisesta, mutta aina on myös yksilöllisiä eroja; ei ole yhtä muottia, miten susi käyttäytyy. Riistakeskus on ohjeistanut metsästysseuroja, että nämä ilmoittaisivat viranomaisille laittomuuksista. n Maija Salmi. Nurmi korosti, että susia saa olla olemassa, mutta ihmisellä on oltava oikeus harjoittaa elinkeinoaan. Luken Antti Härkälä kertoi suden elintavoista ja käyttäytymisestä sekä Etelä-Suomen susikannan kehityksestä. – Siuntiossa oli susi seurannut viime helmikuussa kävelijää. Nurmi puhui muun muassa petoaidoista, joiden rakentamiseen saa valtiolta tukea. Se olisi tehtävä mitä olisi tehtävissä, ja asiaa ruodittaisiin jälkeenpäin. Jokainen tutkitaan aina tapauskohtaisesti. – Tammisaaren, Karjaan, Inkoon sekä läntisen Siuntion alueilla on ollut runsaasti susihavaintoja; on ollut toistasataa näköja jälkihavaintoa, videokuvaa, äänija saalistushavaintoja. Köyliön reviirillä on vuodesta 2011 lähtien ollut joka kevät uudet pennut. Riistakeskus kampanjoi parhaillaan suden salametsästystä vastaan. Vuotta myöhemmin susipari liikkui Karjaan, Inkoon, Tammisaaren ja Snappertunan alueella. Härkälä kertasi myös LounaisSuomen susien lähihistoriaa. Paikalle oli kutsuttu poliisi, joka antoi paikalle tulleille metsästäjille luvan ampua karkotuslaukauksia. Länsi-Uudenmaan poliisin komisario Maria Sainio (eturivissä toinen oikealta) joutui moneen kertaan painottamaan, että poliisilla ei ollut mitään syytä epäillä rikosta taannoisessa susikaadossa. Tämä oli pitänyt tilannetta uhkaavana ja soittanut 112:een. Näimme sitten, että sudet olivat ihan siinä kentällä, eivätkä pelänneet yhtään ihmisiä, nainen kertoi Länsi-Uusimaa -lehdelle. Härkälä selvitti lisäksi, miksi susi liikkuu lähellä asutusta. Karjaalaisnainen oli ollut vetämässä ratsastusta neljän hevosen ja neljän lapsen kanssa. Susi seurasi kävelijää tiellä Uudenmaan riistakeskuksen riistapäällikkö Visa Eronen kertoi viimeaikaisista susihavainnoista. – Tuttu ilmoitti susien olevan lähellä, joten vein hevoset ja lapset heti talliin. Sudet voivat vain tottua ihmisasutukseen, jos ne eivät muusta tiedäkään. Poliisi löysi niiden jäljet, nainen kertoi. Sudet ratsastuskentälle n Pian susi-illan jälkeen Karjaalla tapahtui taas: kaksi sutta oli ilmestynyt pihapiiriin kesken ratsastustunnin. ”Hemmot varastivat valvontakamerat” Susi-illassa oli joukko lampureita, joiden huolen toi esiin snappertunalainen Sebastian Nurmi. alustuksia susista. Ensimmäinen susireviiri tuli Mynämäen Yläneelle vuonna 2005 ja kahta vuotta myöhemmin Köyliöön. – Nämä ovat täältä reilun sadan kilometrin päässä, joten ei ole kauhean suuri yllätys, että susia on alkanut liikkua täälläkin. Reviirialueilla onkin tehostettua valvontaa, Eronen korosti. Nurmi kertoi myös kuinka ”jotkut hemmot” olivat varastaneet valvontakamerat, ettei kukaan saisi tietää susien todellista lukumäärää. Lammasvahinkoja on tapahtunut, ja kevättalveilla susi tappoi pihalle tarpeilleen lasketun koiran. – Verotus on ollut verrattain voimakasta ja haittaa koko metsästyksen imagoa. Haluaisin nähdä ne ihmiset jotka tekevät ne petoaidat ja jotka sitten hoitavat niitä! En myöskään voi tuoda lampaita joka ilta kotiin, kuten joku täällä ehdotti. Samalla tuli esille, millaisissa tilanteissa suden saisi tappaa. Erosen mukaan reviirialueelta ei tiedetä, että susi olisi käyttäytynyt aggressiivisesti ihmistä kohtaan. – Minulla on laitumia runsaat 300 hehtaaria. Susien ulosteista kerättyjen dna-tietojen perusteella Snappertunan lauman uros oli peräisin Satakunnan susireviiriltä ja naaras Raaseporin ja Salon rajaseudulta. Erosen mukaan Suomessa saa suojata omaisuuttaan, mutta se pyritään tekemään ensisijaisesti niin, ettei rauhoitettua eläintä tarvitsisi tappaa
– Tällä hetkellä ei tiedetä tarkasti, kuinka paljon metsästäjät kuluttavat vuosittain rahaa harrastukseensa. Erityisesti Uudeltamaalta metsästäjät matkustavat usein kauas riistan perässä. Selvityksestä käy kuitenkin ilmi se, että metsästäjien rahan käytöllä on merkittävä kokonaistaloudellinen vaikutus ja laskelmien mukaan vaikutus on ollut viime vuosikymmeninä kasvava. Vapaaehtoistyö merkittävää Metsästäjät vievät rahaa myös oman asuinpaikkakuntansa ulkopuolelle. Suurimpia yksittäisiä kustannuksia metsästäjäkunnassa syntyy matkustamisesta sekä vaatetusja varustehankinnoista.. Kyselytulosten mukaan etenkin monipuolisesti riistaa pyydystävät ja paljon matkustavat metsästäjät käyttävät useita tuhansia euroja vuodessa toimintaansa. 32 V iime vuonna Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jani Pellikka, professori Artti Juutinen ja tutkija Päivi Eskelinen tekivät selvityksen riistatalouden hyvinvointivaikutuksista Suomessa. – Suurimpia yksittäisiä kustannuksia metsästäjäkunnassa syntyy matkustamisesta sekä vaatetusja varustehankinnoista. He toivat esille, että nykyinen riistajärjestelmä luo monin tavoin hyvinvointia, vaikka tutkimustietoa vaikutuskohteista, vaikutusmekanismeista sekä vaikutusten merkittävyydestä vielä puuttuu. Vuonna 2008 vuotuinen keskikulutus oli noin 950 euroa, kun metsästyskoiriin ja elintarvikkeisiin kohdistuvaa kulutusta ei lueta mukaan. Hintaja ansiotason muutokset huomioiden tämä tarkoittaisi nykytasolla runsasta 1 100 euroa vuodessa, Pellikka kertoo. Syitä tähän on esimerkiksi metsästysmahdollisuuden puuttuminen läheltä asuinpaikkaa, jolloin ei ole ehkä mahdollista päästä metsästysseuran jäseneksi ja ainoa ”Metsästäjät käyttävät rahaa satojen uusien yritysten verran” Metsästäjät luovat hyvinvointia Monet metsästäjät käyttävät harrastukseensa vuosittain tuhansia euroja. Rahaa kuluu eniten matkustamiseen ja varusteisiin. Rahankäytössä ja sen kohdistumisessa on suurta vaihtelua metsästäjien välillä, toteaa Juutinen
Matkustaminen on yksi isommista menoeristä. Metsästäjät tekevät myös paljon vapaaehtoistyötä, josta koituu valtiolle säästöjä, mikäli oletetaan, että valtio joutuisi muutoin teettämään työn palkallisena. Tätä matkustamista olemme takavuosina myös tutkineet, kertoo Pellikka. Tämän lisäksi päivystyksiin SRVA-toiminnassa (suurriistavirka-apu) kului noin 1 800 henkilötyövuotta, Juutinen sanoo. – Esimerkiksi vastaavien työllisyysvaikutusten aikaansaamiseksi tarvittaisiin satoja uusia pieniä yrityksiä tai jokin suurinvestointi, kuten uusi biotuotetehdas. Vuoden 2008 kyselyn lukuihin perustuen esimerkiksi työllisyysvaikutukset ovat 2245–2986 henkilötyövuotta. Jos mielii villisikajahtiin maan rajojen ulkopuolelle, puhutaan vähintäänkin sadoista euroista. – Selvityksen mukaan vuonna 2008 tähän toimintaan osallistui noin 13 prosenttia metsästäjistä. n Erja Pekkala Metsästäjät luovat hyvinvointia Rahankäyttöön voidaan ottaa mukaan myös riistalihan arvo, joka vuonna 2016 on ollut 66 miljoonaa euroa. Samalla on Juutisen mukaan kuitenkin pidettävä mielessä, että rahankäytön vaikutukset ovat laskennallisia ja käytännössä rahankäyttö on eräänlaista nollasummapeliä. 33 mahdollisuus on lähteä jahtiin valtion maille. Perustellusti voidaan siten todeta, että metsästäjien rahankäytön kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat huomattavat. 040 581 3124 www.asekorjaamogotsch.com e-mail: gotsch@phnet.fi MAKugel Sakoa varten: Hinta 165 € Metsästysja urheiluaseiden huolto ja korjaukset, muutokset, sinistykset sekä kiikarinasennukset.. Rahankäyttöön voidaan ottaa mukaan myös riistalihan arvo, joka vuonna 2016 on ollut 66 miljoonaa euroa. Kainuu ja Pohjois-Suomi ovat usein metsästysmatkalaisen kohteena, jolloin rahaa viedään sitä kipeästi tarvitseville syrjäseuduille. Myös parempien riistamaiden toivossa matkustetaan muualle. – Jos metsästäjät eivät olisi käyttäneet rahaa metsästysharrastukseen, he luultavasti olisivat käyttäneet rahan ainakin suurelta osin johonkin toiseen tarkoitukseen, josta olisi aiheutunut taloudellisia vaikutuksia vastaavasti. Rahaa kulutetaan tehtaan verran Tutkijat kertovat, että metsästäjien rahankäytön kokonaistaloudelliset kerrannaisvaikutukset ovat huomattavat. – Alueellisen kohdistumisen kannalta on väliä sillä, missä metsästäjät asuvat, missä käyvät metsällä ja mihin rahaa käyttävät. Vuonna 2010 silloisen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvityksessä todettiin, että vapaaehtoista riistanhoitotyötä tehtiin metsästäjien toimesta noin 300 henkilötyövuoden edestä ja vapaaehtoistyön rahallinen arvo oli noin seitsemän miljoonaa euroa. Tuloksia voidaan verrata myös esimerkiksi kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön vaikutuksiin. Eniten rahaa käyttävät eteläisessä ja lounaisessa Suomessa asuvat metsästäjät. Asekorjaamo Klaus Götsch Mallusjoentie 224, 16450 Mallusjoki puh. Vuonna 2015 kaikkien 39 kansallispuiston kävijöiden työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 1 400 henkilötyövuotta eli tähän nähden metsästäjien rahankäytön vaikutukset ovat 1,6–2,1-kertaiset. Etenkin Uudellamaalla asuvat metsästäjät levittäytyvät metsästämään suurelta osin muihin maakuntiin
Rusakko ja ilmastonmuutos Luonnonvarakeskuksessa ei ole tutkittu syitä jäniskatoon, mutta vahvat epäilyt kohdistuvat muut. Riistalajien seurantojen asiantuntija Katja Ikonen Luonnonvarakeskuksesta toteaa, että kolmiolaskennoissa on havaittu jäniksen olevan paikoin pahassa ahdingossa. Pohjoisja Itä-Suomessa jälkitiheydet aleMetsäjäniksiä vähemmän kuin vuosi sitten Paikoin pahassa ahdingossa Rusakko ja huonontunut lumitilalle ovat todennäköisesti pääsyyllisiä metsäjäniksen ahdinkoon. Jäniskannat ovat menossa koko ajan huonompaan suuntaan. Syiksi on epäilty rusakkoja, sairauksia ja ilmastoa. nivat laajalla alueella, kun taas lievää runsastumista todettiin etelässä. 34 V arsinkin ajokoiraharrastajat ovat huolissaan metsäjänisen tilasta. – Kolmiolaskennoissa todettiin, että metsäjäniksen koko maan keskiarvo oli hieman alhaisempi kuin vuosi sitten ja samoin pienempi kuin 2010-luvulla keskimäärin
Vastuu on siellä omalla alueella, ja vaikka metsästysrajoitusta ei laiteta, kuuluu vastuullisen metsästäjän päättää itse. Suomen riistakeskuksen asia on päättää mahdollisista rauhoituksista. Rusakko myös sopeutuu paremmin elämään ihmisen lähellä ja viihtyy myös aukeilla, kuten pelloilla. Etelän vähälumisina talvina kamppailu päätyy toisinpäin. – Metsäjänis tarvitsee metsää asuinsijakseen. Metsäjänis on myös helppo saalis, mikäli lunta ei ole. 35 tuneeseen lumitilanteeseen sekä rusakkoon. Lumipeite antaa etua myös pakomatkalle: jänis liikkuu yleensä saalistajaa ketterämmin lumessa, eikä uppoa siihen. – Viime talvena teimme hirvien lentolaskentaa pohjoisessa ja samalla huomasimme, että alueella oli todella paljon kettuja. metsäjänikselle harmia. Vain nuorille koirille ammutaan opetusvaiheessa. Ketut ja muut pienpedot sekä myös susi käyttävät jäniksiä ravintonaan. Marja Isomursu Eviralta toteaa, että kauriiden loiset eivät tartu jänikseen, eikä metsäjäniksellä ole todettu mitään uusia tauteja, jotka vähentäisivät eläinten määrää. Jänis silmälläpidettävä laji Ikonen myöntää, että jäniksen tilanne on paikoin jo huolestuttava ja metsäjänis onkin uhanalaisuustarkastelussa luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi. Ei todettu uusia tauteja Paikoin on epäilty myös alati kasvavan kauriskannan aiheuttavan Luonnonvarakeskuksessa ei ole tutkittu syitä jäniskatoon, mutta vahvat epäilyt kohdistuvat muuttuneeseen lumitilanteeseen sekä rusakkoon. Molemmat alkavat monin paikoin olla harvinaisuuksia. On ollut vuosia jolloin meille asti ei ole tullut jänisruttojäniksiä, mutta ei tauti silti luonnosta ole hävinnyt, Isomursu kertoo. n Erja Pekkala. – Jänis on rusakkoon nähden selkeästi talvilaji. Se on vahvempi ja isompi selviytymään reviirikamppailuista. – Myös petotilanne vaikuttaa oleellisesti metsäjänisten määrään. Se on sopeutunut elämään hangella ja päihittää silloin myös rusakon. Etelän vähälumisina talvina kamppailu päätyy toisinpäin. Monesti metsäjänis karttaa enemmän ihmistä ja joutuu siirtymään hakkuiden ja tehokkaan metsänhoidon, avosoiden sekä asutuksen tieltä. Metsästäjien ja metsästysseurojen toivotaan huolehtivan oma-aloitteisesti jäniksen kannanhoidosta. Ilmaston muuttumisella epäillään myös olevan syytä jäniksen heikkoon tilaan. Susi on myös uhka alueilla, jossa ei ole muuta ravintoa. Ikonen kuitenkin luottaa siihen, että vastuulliset metsästäjät ja metsästysseurat huolehtivat oma-aloitteisesti jäniksen kannanhoidosta. Ajokoiraihmiset luultavasti enemmän ajattavat jäniksiä kuin metsästävät niitä. . Jänisruttoa on Suomessa ollut jo vuosikymmeniä ja sitä esiintyy vuosittain, enemmän tai vähemmän. Se erottuu selvästi valkean talviturkin ansiosta. Metsäjäniksen on todettu myös risteytyvän rusakon kanssa. Kuolleita jäniksiä on toimitettu myös Eviraan tutkittavaksi ja niissä on todettu esimerkiksi suolistoloisia. – Jänis on rusakkoon nähden selkeästi talvilaji. Ikonen kertoo, että myös petotilanne vaikuttaa oleellisesti metsäjänisten määrään. – Metsästäjien on hyvä kiinnittää alueellisesti itse huomiota lajin olemassaoloon ja päättää kannattaako metsäjäniksiä ampua. Yksittäiselle sudelle metsäjänis on helppo saalis ja se syö jäniksen tavatessaan. Ketut ja muut pienpedot sekä myös susi käyttävät jäniksiä ravintonaan, kertoo Katja Ikonen Luonnonvarakeskuksesta. Rusakko eroaa jäniksestä myös ravinnoltaan; se käyttää enemmän heinäkasveja kun taas jänis puuvartisia. Luonnonvarakeskuksella ei loisten syystä ja alkuperästä ole tutkimustuloksia olemassa. Jäniksenjäljet hangella. – Rusakko on syrjäyttänyt metsäjänistä varsinkin etelässä. Se on sopeutunut elämään hangella ja päihittää silloin myös rusakon. Erityisesti alueilla, missä on heikko hirvikanta, sudet käyttävät pienriistaa ravinnokseen. – Mitään uutta tutkituista jäniksistä ei ole tullut vastaan, vaan niitä samoja sairauksia, mitä niillä on ennenkin ollut
Kaikista pyydetyistä nahoista ei ole jatkojalostukseen Turkismuokkaamo tallentaa monet metsästysmuistot Kurikan kupeessa Panttilassa muokataan vuosittain lähes 10 000 luonnonturkisnahkaa, jotka tulevat suoraan metsästäjiltä. Ammevaiheeseen kuuluvat muun muassa pesu, pikkeli, kypsytys, kaavinta ja ohennus. Eri työvaiheita jokaisessa on kuitenkin 25–35. Suuret turkistarhat sijaitsevat naapurikunnissa, joten tarhaturkiksien muokkaus ja värjäys ovat iso osa yrityksen liikevaihdosta. Hyvin pitkälle turkisten muokkaamisesta on käsityötä. Leimaamisella varmistetaan, että asiakas saa juuri omat turkisnahkansa takaisin. Turkisten muokkaamiselle on eläinlajista riippuen eri muokkausreseptit. Muita työvaiheita ovat muun muassa rasvaukset, kuivaukset, kemialliset pesut, rummutukset ja viimeistelytyövaiheet. 36 P erheyrityksenä toimiva Modifur Oy sijaitsee paikalla, jossa on harjoitettu turkisten muokkaustoimintaa yli 100 vuotta. Turkismuokkaamolla muokataan myös luonnonturkisnahkoja. – Punaketulla on oma reseptinsä ja minkillä omansa. Muokkaamme myös karhuja ja jonkin verran käsittelyyn tulee myös safareilla pyydystettyjä eläimiä kuten vaikkapa leijonia ja seeproja, kertoo yrityksen omistajiin kuuluva Seija Halkola. Modifur muokkaa vuosittain lähes 10 000 luonnonturkisten nahkaa.. Vastaanotossa nahat lasketaan, laatutarkastetaan ja leimataan. – Vuositasolla muokkaamme metsästäjiltä tulevia supia noin 5 000, punakettuja noin 3 000 ja näätiä noin 1 500 kappaletta
Suolaukseen käy sekä meri-, vuoritai vakuumisuola. Toivottavaa olisi, että taito siirtyisi myös nuoremmille sukupolville. Jos turkis nyljetään vasta parin päivän päästä, on käsillä jo katastrofin ainekset. Reijo ja Seija Halkolan perheyritys toimii paikalla, jossa on harjoitettu turkisten muokkaustoimintaa yli 100 vuotta.. Kuivaamisessa on tärkeää poistaa rasva todella tarkkaan nahasta. Suolaaminen on nylkijän kannalta helpompi, nopeampi ja vaivattomampi. – Suurin osa luonnonturkiksista tulee muokkaukseen suolattuna. Kuivattu nahka kannattaa pakastaa, jos näyttää siltä, ettei sitä ei ole aikomusta laittaa kuivuttuaan muokkaukseen. n Soili Kaivosoja Kuvat: Modifur Oy Tarhaturkisten muokkaus ja värjäys on suuri osa yrityksen liikevaihdosta. Kuivausta käytetäänkin nykyisin yhä vähemmän. Meille ei myöskään kannata lähettää pakastamalla säilöttyä nahkaa, koska nahka ehtii yleensä sulaa matkan varrella. Toisinaan meille tulee myös nahkoja, jotka on suolattu ja sitten vielä pakastettu. Kaikista pyydetyistä eläinten nahoista ei ole jatkojalostukseen, Seija Halkola toteaa. Ympäristöystävällisyyteen olemme satsanneet todella paljon. Seija Halkola korostaa, että lopputuloksen kannalta nahka tulee nylkeä mahdollisimman pian pyytämisen jälkeen, jäähdytettävä ja suolattava runsaalla suolalla tai kuivattava vähintään vuorokauden kuluessa. – Monet tekevät siinä virheen, etteivät pidä kiirettä nylkemisen kanssa. Karvaa ja nahkaa kannattaa siis katsoa kriittisin silmin tehdessä päätöstä talteenotosta. – Muokkaamossa emme voi korjata kovinkaan paljon virheitä, jotka ovat tapahtuneet jo ennen muokkausta. Turkista voi verrata lihaan, se kerää bakteereita ja pilaantuminen lähtee käyntiin pian. Rasva pois huolella Metsästäjiltä tulevien turkiksien mukana on harvoin tietoa, mihin käyttötarkoitukseen turkis tulee. Seija Halkola muistuttaa, että laadukkaaseen lopputulokseen vaikuttaa koko ketju, aina oikean aikaisesta pyytämisestä, nylkemiseen, säilömiseen ja muokkauk seen. Jos seassa on pilaantuneita nahkoja, joissa on jo bakteerikantaa, voivat ne tarttua muihinkin erän nahkoihin. Suolauksessa suolan tehtävä on pitää karva kiinni nahassa. Sitä ei pidä tehdä, koska suolaus pelkästään riittää säilömään nahan. Siitä olisi kuitenkin hyötyä. Meillä muokkauserä on esimerkiksi supeilla 270 kappaletta. – Mikäli nahassa on joku esteettinen asia, esimerkiksi viilto, niin tiedämme, voiko turkkuri esimerkiksi korjata sen. Suolattu nahka säilyy paremmin kuin kuivattu nahka. Parasta lääkettä muokatulle turkikselle on käyttö ja kulutus. Jos turkis on saapuessaan huonolaatuinen, on se sitä yleensä myös käsittelyn jälkeen. Eläimen oma rasva ”polttaa” nahkaa ja haurastaa sitä. – Metsästäjät osaavat pääsääntöisesti käsitellä hienosti luonnoneläimien nahkoja. Usein esimerkiksi supeissa on karvan takkuisuutta ja kulumaa, kun ne mönkivät luolissa. 37 – Työmenetelmiä hiotaan jatkuvasti, että työstä saadaan tehokkaampaa. – Jos pyydetty nahka säilötään kuivaamalla, tärkeää on saada nylkemisvaiheessa nahasta kaikki eläimen oma rasva pois. Koko ketju tärkeä Sekä suolaus että kuivaus ovat molemmat yhtä hyviä tapoja säilöä nahkaa. Yleensä pienikin viilto suurenee muokkausta tehdessä, Halkola muistuttaa. Sen vuoksi on tärkeää, että suolaa on riittävästi. Kaikki kemikaalit ovat EU:n hyväksymiä muokkauskemikaaleja
Esimerkiksi ilveksen silmäluomeen pitää saada millilleen oikea asento. kin metsästystä ja liikun luonnossa. Verstaassa on kanalintuja, karhu, susi, kettu, ilves sekä runsaasti lintuja. – Toissavuonna sain laaturuusukkeen mestariluokassa, mihin olin todella tyytyväinen. Riista vaihtelee vuodenajan mukaan Kemppainen täyttää kaikkia nisäkkäitä, lintuja ja kaloja. 38 J anakkalalainen Esa Kemppainen luo eläimelle ilmeen ja asennon, jotka olisivat sille luonteenomaisia elävänäkin. Kemppainen on täyttänyt eläimiä ammatikseen yli 20 vuotta. Harrastan itseEsa Kemppainen tekee elottomasta elävän oloista Oikea ilme milleistä kiinni Elottoman tekeminen elävän näköiseksi vaatii eläintentäyttäjältä silmää, kokemusta ja taitoa. Suomalaisista täyttäjistä ehkä 10–15 kilpailee. – Täyttäjänä minun täytyy tuntea eläimen anatomiaa ja käyttäytymistä. Kemppainen on osallistunut eläintentäyttökilpailuihin, muun muassa pariin EM-kisaan. Lisäksi hän tekee sarvi-, kalloja hammastrofeita. Työssä on tietty rytmi. Tietyssä asennossa eläimen tietyt lihakset esimerkiksi pullistuvat, mikä on otettava huomioon myös täytettäessä eläintä. Jos luomi painuu liian alas, ilme muuttuu vihaisesta ystävälliseksi. Ilveksellä Kemppainen voitti pari vuotta sitten hopeaa Riihimäen kansanvälisillä erämessuilla pidetyssä kisoissa. Elokuun lopulla Kemppaista työl
Ammun itse variksia ja harakoita, joita on varastomyynnissä. Luonnontieteellisen alan konservaattorin ammattitutkinnon hän suoritti vuonna 2006. Viime vuosina on alkanut tulla susia, mikä oli ennen hyvin harvinaista. – Pakasteesta löytyy nahkoja, joista voidaan tehdä jokaiselle sopiva täytetty eläin. Ilves sai hopeaa Riihimäen Erämessuilla järjestetyssä eläinten täyttökisassa. Ammattitutkinto on nyt lopetettu, mutta olin ensimmäiEsa Kemppainen kampaa hirven karvat ojennukseen. – Olen opiskellut itsenäisesti eläintentäyttöä vuodesta 1980 alkaen ja opiskelu jatkuu aina vaan. Samalla hänen kannattaa miettiä, missä mielentilassa eläin on. – Asiakas saa suunnitella paikan minne hän haluaa täytetyn eläimen. Keskitalvella tuodaan näätiä. – Pölyn saa pyyhityksi, silmän uusituksi ja irronneita pyrstöjä tai siipiä korjatuksi. – Ilveksen silmäluomeen pitää saada millilleen oikea asento. Suoraa auringonvaloa eläin ei kestä, vaan se haalistuu. – Vesilintuja saan täyttävikseni muutaman vuodessa, kanalintuja on aika vähän, koska kannanvaihtelut ovat suuret. Toimitusajat ovat 2–6 kuukautta. Arviontikäynti on ilmainen. – Euroopassa kaadettuja eläimiä täytän jonkin verran, Afrikasta pyydettyjä en juurikaan täytä, koska kotimaisetkin työt työllistävät riittävästi. Karhuja tulee täytettäviksi vuosittain. Muottitekniikka hyvin hallussa Kemppainen hallitsee muottitekniikan, eikä ole sidottu valmiisiin kaupallisiin asentoihin. Yritän toteuttaa toiveen. Kemppainen kunnostaa myös vanhoja kokoelmia, joita tulee työn alle esimerkiksi koulujen saneerausten kautta. Itseopiskelulla konservaattoriksi Kemppainen on itseoppinut täyttäjä. Jos luomi painuu liian alas, ilme muuttuu vihaisesta ystävälliseksi.. 39 listävät karhut. Näin syksyllä tulee hirvenpäitä ja hirvikauden loputtua peurojen täyttö alkaa vilkastua. Kemppainen myy myös taustalevyjä sarvitrofeille sekä vaihtelevaa varastoa valmiiksi täytettyjä eläimiä
– Tiukassa muovissa eläin ei kuivu, mikä helpottaa täyttämistä. – Tuohon aikaan ei ollut nettiä, vaan kaikki tieto oli hankittava kirjoista ja muista lähteistä. Aikanaan täytettäviksi tarkoitetut eläimet suositeltiin pakastettavaksi ja käärittäväksi sanomalehteen. – Sovittaessa voin ottaa eläimestä tai kalasta nahan ja asiakas saa lihan. Joskus pariskunta on tullut noutamaan päätä ja vaimon ilmeistä on voinut aavistaa, että koko on hänet yllättänyt. Pakastus on edelleen tarpeen, mutta Kemppainen kehottaa käärimään eläimen tiukasti muoviin. 40 nen itseoppinut yksityisyrittäjä, joka on sen suorittanut. Katselin, ettei tuosta tule mitään ja päätin kokeilla itse. Nykyisin Eläintieteellinen keskusmuseo järjestää eläintentäyttökursseja aika ajoin. – Veli innostui jostakin alan lehdestä saamillaan ohjeilla täyttämään ensimmäistä lintuaan. Mitä paksumpi muovi, sen paremmin se pitää kosteutta. Kemppainen kuvaa tietä pitkäksi ja kiviseksi. Petolinnuille ja ylipäätään rauhoitetuille lajeille yksityinen henkilö saa hyvin harvoin lupaa täyttämiselle. – Muutenkin ammatin opetteleminen on tullut helpommaksi, koska netin kautta voi opetella tekniikoita ja muita taitoja. – Hirven pää on aika iso. Hirvenpää saa kuivua useita viikkoja seinällä.. Hyrynsalmelta kotoisin oleva Kemppainen aloitti täyttäjänä 14-vuotiaana. Puusepän työn ohella täytin sivutoimena eläimiä. Oma jälki ei varmaan ollut sen kummempaa, mutta kipinä täyttämiseen jäi. Susia on viime vuosina päätynyt täyttäjien käsiin entistä useammin. Hirvija peuratrofeiden suhteen Kemppainen kehottaa jätKettu on valmiina lähtemään asiakkaalle. Muovi on paras pakkausmateriaali Eläimiä tuovat täytettäväksi niin metsästäjät kuin joskus myös tavalliset kulkijat. Ensimmäiset työni olivat jälkikäteen ajatellen suorastaan hirveitä, jossain vaiheessa ne menivät keskuslämmityskattilaan. Kun puusepäntyöt alkoivat loppua, ryhdyin tekemään tätä yrittäjänä. Kemppainen ohjeistaa, että eläin tulisi lähettää kokonaisena eikä sitä tarvitse suolistaa. – Monesti kyseessä on auton kanssa kolaroinut eläin tai vaikkapa ikkunaan törmännyt lintu. Ensimmäinen eläin oli närhi. Nuoria on onneksi hakeutunut alalle viime vuosina
Hallussapitolupa tulee olla, koska täyttäjät eivät ilman sitä suostu täyttämään eläimiä. Joskus pariskunta on tullut noutamaan päätä ja vaimon ilmeistä on voinut aavistaa, että koko on hänet yllättänyt. – Esimerkiksi hirven pää on aika iso. asejaera-lehti.. senioriterveys.. kiinteistojaenergia.. Luonnonsuojelulain piiriin kuuluvat lähes kaikki maan linnut riistalajeja ja joitakin muita lintulajeja lukuunottamatta. Jos nahkaa on liian vähän trofee jää lyhyeksi, eikä sille täyttäjä voi oikein mitään. Jos kaulaan tehdään viilto se näkyy yleensä saumana. luontaisterveys-lehti.. – Etenkin peuran kaulassa kaikki viillot näkyvät, koska karva on monivärinen. meidankoira.. Nahka pitäisi katkaista reilusti etujalkojen takaa ja jättää mielummin liikaa nahkaa kuin liian vähän. Säännöt ja tilaaminen: lahjan saat kun olet ollut Ase ja Erälehden kestotilaaja vähintään 2 vuotta. ekoelo.. Lain mukaan kuollutta, rauhoitettua lajia ei saa ottaa haltuun ilman ympäristökeskuksen lupaa. 41 Rauhoitetulle lajille lupa ympäristökeskukselta n Luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitettujen kasvitai eläinlajien tuonnin, viennin, myymisen ja vaihtamisen. Joskus täytetty eläin saattaa hieman yllättää asiakkaan koollaan. Täytetyn, rauhoitetun eläimen hallussapitoon tulee hankkia lupa Suomen ympäristökeskukselta. kissafani.. tilaus tulee tehdä 18.12.2017 mennessä. Näitä niin sanottuja vahinkolintuja ovat harakka, varis, korppi, kesykyyhky, räkättirastas sekä harmaaja merilokki. n Juhani Karvonen Esa Kemppainen puhdistaa sarvet kudosmassasta. tilaus alkaa vuoden 2018 alusta ja sisältää valitsemasi lehden 3 numeroa. Ase ja Erä toivottaa lukijoilleen Hyvää joulua ja ilahduttavia lukuhetkiä! Joululahja sinulle kestotilaaja! Jouluiloa uudesta lukupaketista! Saat valitsemastasi lehdestä 3 numeroa lahjaksi! Voit tilata lahjalehdet itsellesi tai ilahduttaa ystävääsi mukavilla lukuhetkillä. tämään pelivaraa. sielunpeili-lehti.. hevosmaailma.. talomestari-lehti.?. Näin teet lahjatilauksen: valitse haluamasi lehti ja tarkista asiakasnumerosi (löytyy lehden osoitetarrasta) tee tilaus valitsemasi lehden verkkosivujen tilauspalvelusta -> valitse kampanjatilaus ja käytä koodia JOULU2017 antiikkijataide.
Riistanhoitoyhdistyksen toimintaa hoitaa toiminnanohjaaja yleensä oman toimensa ohella. Riistanhoitoyhdistyksen päätösvaltaa käyttää riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous. Yhdistykseen kuuluu yhteensä 11 metsästysyhdistystä: Päijät-Hämeessä sijaitsevalta Artjärveltä kolme ja Uudenmaan puolelta Myrskylästä kahdeksan. Myrskylä-Artjärven riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajana toimii kolmatta kautta Markku Fabritius. 42 Riistanhoitoyhdistyksellä pitkä tehtävälista Maakunnan ääni jää usein kuulematta päätöksenteossa Myrskylän pohjoisen metsästysseuran jäseniä kaadon jälkeen. Myrskylä-Artjärven riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Markku Fabritius on kuvassa kolmas vasemmalta. Vuosikokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. – Maapinta-alaltaan ja jäsenistöltään ne ovat suunnilleen saman kokoisia. Kuva: Markku Fabritius Jos riistanhoitoyhdistys ei nauti jäsentensä luottamusta, johtokunta ja hallitus menevät nopeasti vaihtoon. Julkisiin hallintotehtäviin kuuluu muun muassa metsästyslaissa tarkoitettujen ampumakokeiden sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa tarkoitettujen metsästäjätutkintojen järjestäminen.. Kipinä sytytettävä jo nuorena Riistanhoitoyhdistys vastaa toiminta-alueellaan kestävän riistatalouden edistämisestä, huolehtii metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä ja organisoinnista sekä hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Riistanhoitoyhdistys on riistahallinnon paikallistason yksikkö, jonka toimintaalue on yhden tai useamman kunnan alue tai kylärajoihin rajoittuen osa suurkuntaa. Yhdistyksen toiminta rahoitetaan pääasiassa metsästäjiltä kerättävillä riistanhoitomaksuvaroilla. S uomessa on 295 riistanhoitoyhdistystä. Yhteispelin on sujuttava. Yhteensä riistanhoitoyhdistykseemme kuuluu noin 300 metsästäjää, Fabritius kertoo
Peura-, hirvija kauriskanta kuten myös suurpetopuolen suositukset tulevat riistakeskukselta. Nuorilla ei tunnu oikein riittävän intoa kirjan lukemiseen. Mikäli niiden ampuminen olisi sallittu pienimuotoisesti, säästyttäisiin monilta kahnauksilta. – Yhdistyksessämme on melko mukavasti alle 45-vuotiaita. Tullaan vain yrittämään ja mikäli ei onnistuta, menetetään aina se 20 euroa. Sen lisäksi järjestämme kolme metsästäjätutkintoa, joihin on ollut osallistuja myös pääkaupunkiseudulta. pykälässä tarkoitettuihin maastotarkastuksiin osallistuminen sekä metsästyslain noudattamisen avustaminen valvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa. Näinä päivinä tosin metsästyslakia ja säädöksiä noudatetaan hyvin. – Tässäkin pelloilla oli arviolta 10 000 hanhen parvi. Kävijöitä riittää ympäri Etelä-Suomea, sillä tilaisuudet ovat avoimia. Fabritius pitää Oma riista -palvelua hyvänä välineenä tiedottamisessa. – Meillä järjestetään muun muassa kahdeksat merkkiammunnat. Hirvija peurakannat ovat Myrskylä-Artjärvi riistanhoitoyhdistyksen alueella tällä hetkellä huipussaan. Uusimaakin on jaettu useampaan hirvitalousalueeseen, joiden harteille kestävän kehityksen tarkkailu on siirretty. Vaikka kyllä näitä skeptisiäkin henkilöitä on joukossa. Miksi tehdä julkishallinnolle ilmaista työtä, kun sitä siirretään vielä kolmannelle. Silloin se kipinä on sytytettävä, että he olisivat käytettävissä myöhemminkin yhdistyksen tehtävissä. Fabritius kaipaisi toimintaan mukaan myös nuoria. Kun kyselyjä on tullut, ohjaamme heidät Metsästäjäliiton Metsoleireille. – Yhdistyksessämme on viisi metsästyksenvalvojaa. – Meillä on ihan selvät säännöt sonni/naaras-suhteesta, jossa on oltava täytettynä myös vasaosuus. Ohjeet tulevat ylhäältäpäin ja me riistanhoitoyhdistyksen puolelta tiedotamme niistä metsästäjille. Vaikka siellä on metsästäjiäkin, niin vihreys ja pääkaupunkiseudun paineet painavat päälle ja maakunnan ääni jää usein kuulematta. Valmentavia kursseja emme järjestä. Väärinkäytökset ovat vähissä Riistanhoitoyhdistyksen tehtäviin kuuluu myös riistavahinkolain 25. Tosin asioilla on aina toinenkin puolensa. Lokakuun puolivälissä naapurikunnan puolella tavattiin 300 000 valkoposkihanhen parvi, josta osa pysähtyi myös Myrskylässä ja Artjärvellä. 43 . – Toiset osaavat teoria-asiat hyvin ja toiset eivät. – Riistakeskuksen ja Luken henkilöstö on vähän vihertävää. Nuoret olisi kuitenkin otettava mukaan yhdistystoimintaan jo siinä vaiheessa, kun järjestetään metsästystai muu tutkinto. Siksi ihmetyttääkin, miten laji voi olla Riistakeskuksen, Luken ja ELY-keskusten kannan mukaan uhanalainen. – Metsästäjät ovat liittyneet siihen aika hyvin. Väärinkäytöksissä on oma harrastus vaakalaudalla, aseet lähtevät valtiolle ja saattaa saada elinikäisen metsästyskiellon, jos törppöilee metsällä, Fabritius muistuttaa. Ohjeet tulevat ylhäältä päin Riistanhoitoyhdistysten muihin tehtäviin kuuluu kestävän riistatalouden edistäminen. Valvomme lähinnä koirakuria. Tämän vuoden aikana metsästäjätutkinnon suorittajia on ollut neljä
Mikäli riistakolmiolaskennoissa ei ole ollut tarpeeksi havaintoja, on se mielestämme ollut tarpeellista rauhoittaa. osapuolelle, joka käyttää tietoja metsästystä vastaan, Fabritius kyseenalaistaa. Näin kahnaukset lisääntyvät ja vastustus näihin julkishallinnon tehtävien suorittamiseen nousee.. Oma seurani, Myrskylän pohjoinen metsästysseura on esimerkiksi rauhoittanut metson, Fabritius kertoo. Metsästäjäliitolle annetaan lausuntoja, joita ne voisivat viedä eteenpäin. – Sitä varten on Metsästäjäliitto, jonka jäseninä metsästysseurat ovat. Entä miten riistanhoitoyhdistys voi pitää metsästäjien puolta. 44 Myös Myrskylän ja Artjärven alueella kaivataan enemmän nuoria mukaan toimintaan. Kaikki ei suju yhteisymmärryksessä Riistanhoitoyhdistyksien harteilla on siis niin maaja metsätalousministeriön sekä Suomen riistakeskuksen määräämien tehtävien suorittaminen. Rauhoituksia havaintojen mukaan Tiedotus, viestintä sekä koulutusja neuvontapalveluiden tuottaminen kuuluvat niin ikään riistanhoitoyhdistysten tehtäviin. – Viimeksi tuli metsäja merihanhien metsästysrajoitukset sekä paikallisista lajeista metson rajoitukset. Toinen reitti on – Itsepuolustustilanteessa suden ampuminen tai oman omaisuuden puolustaminen viedään ensimmäisenä käräjille. Myrskylä-Artjärven alueella metsoa sai pyydystää, mutta me olemme sanoneet suosituksena metsästysseuroille, että metso rauhoitettaisiin. Tosin niitä hyväksytään aika huonolla marginaalilla. Esimerkiksi metsästysrajoitukset tulevat riistakeskuksesta riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajille, jotka tiedottavat niistä eteenpäin seuroille. – Tietojen kerääminen on metsästäjille täysin talkootyötä
Colt Expanse M4 carbine UUTUUS CE2000S 5,56/223 1350,00 Colt AR6951 Flat top carbine kal 9x19 1950,00 Colt LE6940 Law Enforcement carbine 5,56/223 rem 2250,00 Colt LE6920 AR15 kal 223 rem/5,56 piippu 16” 1650,00 Colt AR15M4 20” HBAR 5,56/223 rem 1850,00 Colt AR15-M4 lightweight ?attop carbine 5,56/223 rem AR6720 1520,00 Käytetty Colt M4 Socom Expanse 16” kivääri 5,56/223 rem 1000,00 Harjoitteluun! FAS 6004ST 4,5mm tarkkuusilmapist. Naakkapopulaation kasvu sekä sen tekemät vahingot ovat huolestuttaneet alueen metsästäjiä. Ei nyt ihan lakkauttamista ole vaadittu, mutta aikarajoitukset ja säännöt ovat aika tiukat. Kaikki ei aina mene käsikädessä hyvässä yhteisymmärryksessä. Kauriskantaa olemme yrittäneet lisätä. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com. UUSI ERÄ TULOSSA JOULUKUUSSA. Palveluun ilmoitetaan havainnot ja kaadot, joista järjestelmä tekee kaatoja välilaskentaluettelot. Hirvija peurakannat ovat Myrskylä-Artjärvi riistanhoitoyhdistyksen alueella tällä hetkellä huipussaan. Hyvät välit peruspilari Tehtävälistalta löytyy edelleen kestävän, turvallisen ja eettisesti hyväksyttävän metsästyksen edistäminen, sekä riistanhoidon ja riistaeläinkantojen kestävyyden edistäminen kuten myös riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäiseminen. Niillä ei tehdä muuta kuin kaverit vihaisiksi, Fabritius kommentoi. 45 Oma riista -palvelulle kiitosta n Muutama vuosi sitten tullut Oma riista -palvelu saa Markku Fabritiukselta kiitosta. – Ympäristölupapaineet ovat olleet aika kovat. Esimerkiksi itsepuolustustilanteessa suden ampuminen tai oman omaisuuden puolustaminen viedään ensimmäisenä käräjille. – Etenkin peurakanta on meillä kova. Fabritius pitää tärkeänä, että tapahtumat kirjataan palveluun välittömästi saman päivän aikana eikä viikkojen viiveellä. Näin kahnaukset lisääntyvät ja vastustus näihin julkishallinnon tehtävien suorittamiseen nousee. – Lupamäärät, joilla naakkoja on saanut poistaa, ovat olleet naurettavan alhaisia. Täysin tyytyväinen Fabritius ei käytäntöön ole. n Soili Kaivosoja – Näinä päivinä metsästyslakia ja säädöksiä noudatetaan hyvin. Evolution 177 (4,5) piippuviritteinen kaasumäntä 16J 630,NYT 500,00 SLR 177 (4,5) piippuviritteinen kaasumäntä 16J 1016,NYT 850,00 TLR 177 (4,5) reguloitu paineilma 16 J 1380,NYT 1100,00 Rapid 177 (4,5) reguloitu paineilma 12 luodin lipas 1480,NYT 1200,00 Eliminator FAC .22 (6,35) reguloitu paineilma + vaim 1170,NYT 1100,00 Crusader FAC .177 (4,5) reguloitu paineilma + vaim 950,NYT 800,00 Shield sights punapistetähtäimet Shield RMS punapistetähtäin 4 MOA tai 8 MOA 375,00 Shield Glock MOS jalka levy 105,00 Shield Glock takatähätimen tilalle tuleva jalka (Gen3) 110,00 Pukin konttiin! Tarvikkeita Ruger 10/22 (GSG) valmistama 110 ptr 22 lr rumpu 119,00 TARJOUS! 5x Thermold AR-15 223/5,56 30 PTR lipas = 100,00 TARJOUS! 5x Thermold AK47 30 ptr lipas = 100,00 Sabre Gatekeeper ovihälytin 21,00 Sabre Personal Alarm PA-01 henkilöhälytin 110 db 18,00 Sabre Defence turvasumu, LUPAVAPAA!!!! 20,00 Glock pipo, musta 15,00 Glock muki, musta logolla 15,00 Glock veitset erinomainen kestävä joululahja! M78 veitsi, musta, ilman yläpuolista sahaterää 38,00 M81 veitsi yläpuolisella sahanterällä,beige, harmaa,vihreä, musta 42,50 Topshot digitaali vaaka C30 70,00 Pro Chrono CEI 3800 luodinnopeusmittari 195,00 Pocket Pro CEI 2800 timer tai Pro II CEI-4700 timer 230,00. Myrskylä-Artjärvi riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajana kolmatta kolmivuotiskauttaan jatkava Markku Fabritius korostaa, että hyvät välit kaikkiin metsästysseuroihin ja jäseniin ovat toiminnan peruspilari. Palvelu helpottaa niin luvansaajien kuin riistanhoitoyhdistysten töitä. Väärinkäytöksissä on oma harrastus vaakalaudalla, aseet lähtevät valtiolle ja saattaa saada elinikäisen metsästyskiellon, jos törppöilee metsällä. – Alueellamme palvelu on otettu käyttöön pääsääntöisesti tänä syksynä. Paikalla tehdään myös muun muassa pohjavesija melututkimuksia. JOULUKSI KOTIIN! SRA/IPSC tarjontaa mm... – Olen joskus verrannut sitä, että riistakeskuksen ja Luken henkilöstö on vähän vihertävää. Yhdistyksen vahvuutena Fabritius pitää omaa ampumarataa, jonka säilyminen on yhdistykselle tärkeä. – Metsästysseurojen Oma riista -vastaavien tulee olla koko ajan ajan tasalla, Fabritius muistuttaa. Vaikka siellä on metsästäjiäkin, niin vihreys ja pääkaupunkiseudun paineet painavat päälle ja maakunnan ääni jää usein kuulematta. metsästysseurojen riistanhoitoyhdistykselle tekemät esitykset, joista riistanhoitoyhdistys tekee esityksen alueelliselle riistaneuvostolle, joka puolestaan vie ne eteenpäin riistakeskukselle. 590,00 FAS AR611 ilmakivääri, paineilma 20” piippu kal 4,5 tai 5,5 1150,00 Laadukkaita Theoben Ilmakivääreitä nyt talvihinnoin Esim. Yhdistyksen kasvot ovat oikeastaan puheenjohtajan ja toiminnanohjaajan toiminnat. Mitään ei tarvitse enää lähetellä erikseen. – Jos riistanhoitoyhdistys ei nauti jäsentensä luottamusta, niin johtokunta ja hallitus menevät nopeasti vaihtoon. VARAA HETI! Suosittuja Arsenal SAR-M1 kal 7,62x39 kivääreitä Uusia malleja Colt kivääreitä... Tosin paikoissa, missä on puutarhaviljelyä, kannat kasvavat, mutta muualla ilvekset ja ketut verottavat kantaa. UUDET KOTISIVUMME WWW.ASETALO.COM! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästysja urheiluaseita
46 – Osalla alueen asukkaista on näkemys, että ilveksiä on liikaa ja ne syövät kaikki kauriit ja valkohäntäpeurat.
I lveksenmetsästys alkoi joulukuun alussa. Etelä-Savon riistanhoitoyhdistysten 23 alueelle myönnettiin täksi vuodeksi yhteensä 38 kannanhoidollista poikkeuslupaa. Nykyisen pyynnin tarkoituksena on ilveskannan pitäminen suurin piirtein tällä nykyisellä tasolla. Aikanaan, kun ilveskanta oli vahvassa kasvussa, lisättiin pyyntiä tavoitteena kannankasvun pysäyttäminen. – Onneksi tilanne on rauhallinen sen suhteen, Vartiainen toteaa. Etelä-Savossa kirjattiin riistavahinkorekisteriin viime vuodelta muutama yksittäinen lammasvahinko, joka on samaa tasoa edellisten vuosien kanssa. – Tässä on kuitenkin kysymys tietynlaisesta kompromissista. Etelä-Savon osalta kanta on kuitenkin pienoisessa kasvussa. Talvet ovat olleet helppoja ja vähälumisia kauriille ja peuroille, joka on auttanut kantojen vahvistumisessa. – Ilves on täällä Etelä-Savossa kaikkialla esiintyvä laji, joten poikkeuslupia myönnettiin jokaiselle Etelä-Savon riistanhoitoyhdistyksen alueelle. – Toki on huomioitava, että kotieläinten lisäksi ilves käy myös jänis-, kaurisja valkohäntäpeura-apajilla. – Vahingot kuvaavat parhaiten ihmisten sietokykyä ilveskannan suhteen. Kasvua oli vain kolmen kaatoluvan verran. Luvat kasvoivat Suomen riistakeskus myönsi Pohjois-Savoon poikkeusluvat Ilves käy myös jänisapajilla. Viime vuodelle oli arvio, että täällä oli vajaat 50 pentuetta, josta pystyy päättelemään, kuinka paljon tänne suurin piirtein tuolla aikuismäärän lisääntymisellä syntyy pentuja. Ennen tämän vuoden metsästyskauden alkua Luonnonvarakeskuksen tekemä ilveksen kanta-arvio pieneni koko maassa. Etelä-Savossa kuten muuallakin on myös ihmisiä, jotka ajattelevat yhdenkin metsästetyn ilveksen olevan liikaa. Vahingot kurissa Kotieläinvahingot eivät ole lisääntyneet viime vuosina. Edellisestä vuodesta kasvua on muutama kymmenen yksilöä. Tiheimmät ilveskannat ovat Savossa. Vartiainen arvioi kuitenkin, että osalla alueen asukkaista on näkemys, että ilveksiä on liikaa ja ne syövät kaikki kauriit ja valkohäntäpeurat. Alueen yleistä ilmapiiri on hankala arvioida, sillä ääripäiden mielipiteet kuuluvat yleensä parhaiten. Vuosien välillä saattaa olla jonkin verran eroja, mutta kyllä ilves on kaikkialla havaittava laji näissä Etelä-Savon maisemissa, kertoo Suomen riistakeskuksen EteläSavon alueen riistapäällikkö Petri Vartiainen. Kuten luvan nimikin kertoo oleellisen, kyse on kannanhoidollisesta poikkeusmetsästyksestä, jolla pyritään pitämään kanta sen kokoisena, että vahinkoja ei syntyisi enempää. – Toisaalta molempien kannat ovat olleet viime vuosina kasvusuunnassa. Kysehän on nimenomaan poikkeuspyynnistä tietyn tavoitteen saavuttamiseksi, Vartiainen muistuttaa. Puolesta ja vastaan Petri Vartiainen pitää poikkeuslupien määrää määrällisesti riittävänä. – Luken arvio oli 235-245 aikuista yksilöä ennen pyyntikautta. Poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen myönnettiin poikkeusluvat yhteensä 404 ilveksen pyytämiseen. ?. Ilveksellä olisi Etelä-Savossa mahdollisuuksia tehdä enemmänkin tuhoja, sillä alueella on paljon suuriakin lammastiloja. Lupamäärä on sama kuin edellisvuonna. Edellisvuoteen nähden määrä oli suurin piirtein samalla tasolla. 47 Poikkeuslupia myönnetty yhteensä yli 400 Moni ilves pääsee talvella hengestään Jos kaikki kaatoluvat saadaan käytettyä, Suomen ilveskanta pienenee alkaneella jahtikaudella runsaalla 400 yksilöllä
Lupien kohdentamisessa on painotettu alueita, joilla ilveskanta on tihein ja kanta-arvio kasvanut. Suomen riistakeskus myönsi ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat poronhoitoalueelle jo aiemmin syksyllä. Pohjois-Savon alueella pienten hirvieläinten kannat ovat selvästi harvemmat kuin mitä Eteläja Länsi-Suomessa. Näin ollen ilveksen pääasiallinen ravinto on metsäjänis ja rusakko. – Jänisten kannat ovat pudonneet lähes puoleen viiden vuoden keskiarvosta. Pohjois-Savo on ainoita riistakeskusalueita, joissa ilveskantaarvio kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna merkittävästi. Suomen riistakeskus myönsi ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat joulukuun alussa alkaneelle metsästyskaudelle. Ilveksen metsästysaika päättyy 28. Kirjattujen pentuehavaintojen vähäisyydestä ja hakemusalueiden pienestä koosta johtuen neljälle hakijalle tuli kielteinen päätös. Ongelmallisia pihahavaintoja tehtiin erityisesti Iisalmen, Sonkajärven ja Rautavaaran alueilla. Siinä mielessä ilvespopulaation harventaminen on ilveksenkin näkökulmasta tarpeellista. Siinä vaiheessa, kun ne alkavat liikkua talojen pihoissa, aiheuttavat ne alueen asukkaissa kuitenkin turvattomuutta ja epävarmuutta. n Soili Kaivosoja 47 ilveksen metsästämiseen. Näihin yksilöihin haettiin poliisilta karkotuspäätöksiä, kertoo Suomen riistakeskuksen Pohjois-Savon alueen riistapäällikkö Jouni Tanskanen. – Viime talvena ongelmaksi muodostuivat useammalla alueella Ylä-Savossa talojen pihoissa pyörineet ilvekset. Metsästyksen suuntaamisen Kainuun peuraalueelle odotetaan myös vähentävän poronhoitoalueelle vaeltavien ilvesten määrää ja porovahinkoja. Metsästyksen tavoitteena on katkaista ilveskannan kasvu. Erityishuomion lupien kohdentamisessa saivat metsäpeurojen vasonta-alueet sekä MetsäpeuraLife-hankkeen siirtoalue. Kokonaisuudessaan ilveskannan kasvu on Luken mukaan taittunut ja kanta pieneni edellisvuodesta. helmikuuta. Vuonna 2016 arvioitiin pohjoissavolaisissa metsissä liikkuneen 53 -56 ilvespentuetta. Ongelmayksilöt Ilves on arvokas luonnonvara ja arvokas riistasaalis, jota myös arvostetaan. Luke arvioi, että Suomessa elää 2 355-2 495 yli vuoden ikäistä ilvestä. Ihmiset olivat huolissaan kotieläimistään, sillä ilvekset liikkuivat taajamissa ja talojen pihoilla jopa päiväsaikaan. Pihahavaintoja Pohjois-Savon alueella kirjattiin viime talvelta kolme vahinkotapausta. – Vaikka poikkeusluvat ovat kannanhoidollisia lupia, on luvansaajien kanssa sovittu, että luvat kohdennetaan ensisijaisesti pihoissa liikkuviin, ongelmia aiheuttaviin yksilöihin. Tällä perusteella lupamäärät kasvoivat Pohjoisja Etelä-Savon alueilla. Mikäli lupia riittää, ilvesjahdeissa saa käydä helmikuun loppuun.. Tanskanen muistuttaa vielä, että ongelmaksi koetuista tai pelottomasti käyttäytyvistä ilvesyksilöistä kannattaa ilmoittaa alueen metsästäjille. Tällä tavoin helpotetaan suuren yleisön ja pihakäyntien kohteeksi joutuneiden ihmisten tilannetta, Jouni Tanskanen kertoo. 48 Tiheimmät kannat Savossa n Ilveksen kannanhoidollinen metsästys käynnistyi joulukuun alussa paitsi poronhoitoalueella, jossa metsästys alkoi jo lokakuun alussa. Se tietää vaikeaa talvea ilveksille. Luonnonvarakeskus on arvioinut Pohjois-Savon aikuisilveskannaksi ennen alkavaa metsästyskautta 260-275 vuotta vanhempaa yksilöä, kun vuotta aiemmin vastaava arvio oli 230235. Lupamäärä on kymmenen yksilöä suurempi kuin viime vuonna. Ongelmallisia pihahavaintoja tehtiin erityisesti Iisalmen, Sonkajärven ja Rautavaaran alueilla
Nyt laitetaan pienpetokannat kuriin! osa 3 Minkki ja näätä rautoihin – Oikein asetettu rauta tappaa pienpedon heti. Jarmo Nevala tietää rautojen virityksen olevan tarkkaa puuhaa, etteivät omat sormet jää saaliiksi.. Sen selkäranka katkeaa kahdesta tai kolmesta kohtaa. Tämän vuoksi rautoja ei tarvitse käydä katsomassa joka päivä. 49
Myös minkin pyydys naamioidaan ympäröivän luonnon mukaan ja suuaukkoon jätetään vain minkin mentävä aukko. Minkin rauta aina maahan Virtaavan veden ääreltä näätä löytää hyvin ravintoa myös talvella. Se harvoin liikkuu harjanteilla. – Näädälle kerään luonnosta kuolleita eläimiä, enimmäkseen auton alle jääneitä, oravia ja lintuja. Minkille kelpaa kaikista parhaiten kala, mutta myös kananmunat ja niiden kuoret. Nevala kuitenkin hyödyntää turkit myymällä ne turkismuokkaamoon, joten hän virittää pyydykset vasta joulukuulla. Jarmo Nevala on metsästänyt hetitappavilla raudoilla jo neljän vuosikymmenen ajan. Nevala neuvoo seuraamaan lumella näädän jälkiä ja näin oppimaan missä ne kulkevat. Hyviä paikkoja pyydyksille ovat esimerkiksi rauhoitettujen alueiden reunat, joissa ei koiran kanssa voi pyytää. Luonnonmukainen pyydys paras Nevala kertoo, että näädän ja minkin rautapyynti poikkeaa lähinnä syötin ja pyydyksen paikan valinnassa. Jarmo Nevala Kauhajoelta on metsästänyt lähes koko ikänsä ja raudoillakin noin 40 vuotta. Syötiksi Nevala neuvoo laittamaan sitä, mitä eläin luonnossakin käyttää ravinnokseen. Laatikkoa voi suihkuttaa myös hirven verellä. Metsästyslain mukaan näätää saa pyytää marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Itse rauta ja sille tarvittava laatikko on samanlainen. Niiden oma haju kiinnostaa lajitovereita. Nevalan mukaan kaikkein paras on puusta tehty ja mahdollisimman luonnonmukainen pyydys. Pyydys kannattaa myös naamioida havuilla ja pohjalle laittaa sammalta, jotta se ei erotu luonnosta. Hän neuvoo laittamaan laatikon jo varhain ulos, jotta ihmisen haju häviää. Kaikista paras oli– Lämpimällä turkki pilaantuu raudoissa, jos se on siellä pitkään. – Raudat laitetaan puiseen laatikkoon, joka on noin puoli metriä pitkä. Hän on esiintynyt myös eräohjelmassa televisiossa ja näädänpyyntiin on neuvoja kyselty laajalti. Minkille taas vesi on tärkein elinehto ja se ei liiku niin kaukana kuivalla maalla kuin näätä. Minkin rauta tulee asettaa sen vuoksi ihan vesirajaan. Se nousee hyvin harvoin puuhun, mutta joskus olen saanut sen näädän loukusta. Myös hiiret iskevät raadon kimppuun nopeasti silloin, kun pyydys on maassa ja tuhoavat nahan. Oikein asetettu rauta tappaa eksyi myös minkkejä. – Muutaman sata näätää olen raudoilla saanut ja sivutuotteena myös minkkejä. Nevala asustelee koiransa kanssa ja eräily on hänelle lähes elämäntapa. 50 P ienpetojen pyyntiä käsittelevässä sarjassa on päästy jo hetitappaviin rautoihin. Turkin laatuun eivät vaikuta syksyn kelit, vaan se valmistuu ajallaan. Pyydyksen suuaukkoon laitetaan oksia, niin että sinne mahtuu vain näätä sujahtamaan. Hyviä syöttejä ovat myös hirven ja muun riistan teurastusjätteet. Alkuun minulla oli näädän rautoja maassa ja niihin si pyöreä puu, joka on sorvattu ontoksi, näin se näyttää luonnolliselta onkalolta. Nevala kertoo, että kansallispuistoissa pienpedot saavat rauhassa lisääntyä ja sieltä ne levittäytyvät joka vuosi ympäröivään maastoon. – Marraskuussa näädällä ei vielä ole turkki kunnossa ja peitinkarva ei vielä ole valmis. – Olen metsästänyt lähes kaikkea riistaa, muta näätä on kyllä haastavin ja sen vuoksi myös mielenkiintoinen. Näätä on mieluinen saalis.. – Minkin rauta on aina maassa. – Näätä kulkee ojan ja puron varsia, notkelmissa ja tiheissä kohdissa. Raudoilla metsästetään pääasiassa näätää, mutta myös pienriistalle hyvin vahingollista vieraslajia minkkiä varsinkin siellä, missä sitä esiintyy runsaasti. Koiran kanssa pyydän paljon, mutta myös raudoilla. Laitan pyydyksen puuhun noin puolentoista metrin korkeuteen, joko pystyyn tai vaakatasoon. Jarmo Nevala rakentaa itse puusta pyydysraudoille laatikoita. Minkki menee helposti sellaiseen pyydykseen, jolla on jo saatu minkkiä
Ihmisen haju saatava pois Pyydyksiä kannattaa rakentaa jo keväällä ja haihduttaa niistä kesän aikana ihmisen haju pois. Nevala neuvoo, että ihmisen tuoksun poistoon voi tehdä myös omatekoista hajunpoistajaa. Tule mukaan tähän maamme laajimpaan ase-ja militariaharrastajien kokoontumiseen! Tampere-talosta löytyvät kaikki tarvittavat palvelut ravintoloineen. – Rakennan laatikoita jo keväällä ja laitan ne luontoon koko kesäksi. Tämän vuoksi rautoja ei tarvitse käydä katsomassa joka päivä. Nevala on pitänyt kirjaa reilun 20 vuoden ajan saalismääristään ja vuosittainen keskiarvo näädän kohdalla on ollut vähän yli kymmenen. Myös hiiret iskevät raadon kimppuun nopeasti silloin, kun pyydys on maassa ja tuhoavat nahan. Pyydyksiin kannatta viedä haaskaa jo elokuulla ja totuttaa eläimet syömään niistä. Vaikka ne pyytäisi ihan yhdettömiin, silti luonnonpuistoista tulee joka vuosi uusia yksilöitä. Perinteisesti mukana on myös alaan liittyvä erikoisnäyttely, jossa on esillä ennen näkemätöntä materiaalia. Ilmoittautu minen ja lisätiedot: Antti Rantanen 0400-626 079 (ilt.), Eero Peltonen 03-2655 343 (ilt.).. Paikkana on edellisvuosien tapaan Tampere-talon näyttelytilat ja ajankohta sunnuntai Aukioloaika on yleisölle klo 10.00-16.00 ja sisäänpääsymaksu on 14 euroa (vain käteismaksu). Pyydysten lähelle ei kannata Nevalan mukaan levittää turhaan ihmisen hajua, jotta pedot eivät karta pyydykseen menoa. Lähistöllä on runsaasti pysäköintitilaa, mm. Talon läheisyydessä on useita hotelleja ja ravintoloita. n Erja Pekkala Tampereen Asehistoriallinen Seura Tamarms ry järjestää asekeräilijöille ja militariaharrastajille hienon myyntija ostotapahtuman. Pöydän hintaan sisältyy myös yhden avustajan sisäänpääsy. Nuoria kuusenoksia voi laittaa likoamaan kuumaan veteen ja siitä tulevan liemen kaataa suihkepulloon. Sen selkäranka katkeaa kahdesta tai kolmesta kohtaa. Kansainvälinen ase-ja militariamateriaalin nyt jo 25. Myyntipaik an varanneet pääsevät sisään sunnuntain a klo 7.00. – Jätän aina johonkin kulmaan naaraan; sen tunnistaa helposti pienemmästä jäljestä. Raudat viritän vasta joulukuun alussa. kerran Tampere talossa! Myyntipöyt iä on kahta eri kokoa, 50x150 cm kokoisten pöytien hinta on 55 € ja 80x180 pöytien hinta on 60 €. Hän pitää tärkeänä, että varsinkin pyydyksen sisäänmenon puolelle ei turhaan kannata mennä. Oikein viritetty rauta tappaa saaliin välittömästi. pysäköintitalo. Myyntitava raa voi tuoda tiloihin myös jo lauantaina iltapäivällä. pienpedon heti. – Lämpimällä turkki pilaantuu raudoissa, jos se on siellä pitkään. Pari kertaa viikossa on hyvä käydä katsomassa pyydykset ja virittää ne sitten uudestaan, jos saalista on tullut. Minkkiä ei täällä kovin paljoa ole, mutta nekin pitäisi luonnosta pois saada. Näin saa suihkutettua omat vaatteet tuoksumaan metsälle. 51 – Olen metsästänyt lähes kaikkea riistaa, muta näätä on kyllä haastavin ja sen vuoksi myös mielenkiintoinen. – Minun pyydyksissä on verkon sijaan umpinainen takaosa. Siinä on lauta, jonka siirrän syrjään ja sieltä saa lisättyä myös syöttiä
Yleensä parhaat kohteet varataan aina ensimmäisenä täyteen. Haaveet pyritään toteuttamaan – Haaveita on yhtä paljon kuin on ihmisiä ja pyrimme auttamaan kaikkia niiden toteuttamisessa. Harjoittelu ei pahitteeksi Vähäkallio kehottaa metsästäjää käväisemään harjoittelemassa villisikaa simulaattorissa. Erikoisempiin jahteihin tai hyvin rajallisen lisenssimäärän omaavien lajien metsästykseen pitää varaus tehdä usein jo vähintään vuosi etukäteen, jotta varmistetaan kaatolupien saatavuus. Pyrimme järjestämään matkoillemme lähteville henkilöille Kauriin kevätjahdissa – saalis on saatu.. Monelle suomalaiselle on vierasta ampua nopeissa tilanteissa vauhdilla liikkuvia eläimiä. Tuolloin asiakas saa Vähäkallion mukaan varmuuden, että matkalla kaikki sujuu tarjouksen mukaisesti, metsästys on eettistä ja kaikki turvallisuusnäkökohdat on huomioitu. 52 Parhaat kohteet myydään loppuun vuodeksi eteenpäin Saaliiksi vaikka komea mufloni! Metsästysmatka kannattaa suunnitella tarkoin. Se on 30 prosenttia matkan hinnasta. Riittävän hyvä varustus ja tiedot kohteesta tekevät matkasta onnistuneen. Loput matkasta maksetaan 45 vuorokautta ennen matkan alkua. – Suunnittelemme yhdessä asiakkaan kanssa mikä kohde olisi lähinnä asiakkaan toiveita. – Lisäksi pitää huomioida lentolippujen hinnannousu aina mitä lähempänä toivottua lähtöajankohtaa varaus tehdään. Harjoittelun kautta varmuus lisääntyy, joka tuo aina lisää turvallisuutta metsästykseen ja avaa lisää mahdollisia tilanteita tehdä turvallinen riistalaukaus. Kun sopiva on löytynyt teemme varauksen, joka vahvistuu maksamalla varausmaksun. Kun metsästäjällä on voimassaoleva passi, EU-asepassi ja metsästyskortti, ulkomaille suuntautuva metsästysmatka voi alkaa. – Varsinkin liikkuvaan kohteeseen ampumista on syytä käydä harjoittelemassa ennen villisikojen ajometsästystä. – Esimerkiksi ajometsästys Puolassa on hyvin suosittua ja parhaat kohteet marrasjoulukuulle varataan usein täyteen jo edeltävän kevään helmi–maaliskuussa, sanoo Erkki Vähäkallio Finnhunting Oy:stä. Rahat kannattaa ehdottomasti ennemmin sijoittaa hyvään metsästykseen kuin ylikalliisiin lentolippuihin. N ormaaleille metsästysmatkolle, joihin voidaan lukea kauriin, saksanhirven, kuusipeuran ja muflonin hiivintäjahdit sekä villisikojen ajometsästys, varaukset kannattaa tehdä viimeistään puoli vuotta ennen suunniteltua ajankohtaa. Samalla varaamme ja laskutamme myös lennot ja mahdolliset aseiden kuljetukset. Tärkeätä on toimia matkaa varattaessa kilpailuja kuluttajaviraston hyväksymän kokeneen matkanjärjestäjän kanssa
Kaikissa maissa on omat tapansa ja kulttuurinsa, joihin useimmiten vaikuttavat metsästettävät riistaeläimet sekä maasto ja ilmasto. Metsäkaurispukkeja komeassa paraatissa Puolassa. Muntjakkijahdissa Englannissa, opas kiikaroi ympäristöä. 53 kesäkaudella yhteisiä harjoittelutilaisuuksia ja varsinkin ajometsästykseen lähteville ryhmille lähempänä matkan ajankohtaa Simway -ampumasimulaattorissa. Pakollista tämä ei tietenkään ole, perillä metsästettäessä asiat selitetään ja tärkeintä on aina pitää mielessä turvallisuusnäkökohdat. Hiivintäjahdeissa käytetään usein ampumakeppejä.. – Suomalaisen metsästäjän on kuitenkin yleensä helppo omaksua paikallisia toimintatapoja, sillä loppupelissä metsästäjät ovat metsästäjiä menitpä sitten minne päin maailmaa tahansa.Yleensä etukäteen on mielenkiintoista mahdollisuuksien mukaan tutustua odotettavissa oleviin käytäntöihin esimerkiksi YouTuben avulla ja näin jo etukäteen päästä odotettavissa olevan jahdin tunnelmaan
Yleensä aseen saa kuitenkin myös vuokrattua paikallisilta järjestäjiltä. – Vaatetuksen tulee olla sateenpitävää mutta hyvin hengittävää, koska kelit vuoristossa voivat vaihdella hyvinkin nopeasti. – Pyrimme kuitenkin aina ajoittamaan vuoristossa tapahtuvat metsästysmatkat siten, että oletettavissa olevat sääolosuhteet ovat mahdollisimman hyvät. – Hiukan enemmän matkustaville suosittelemme niin sanotun Take down -aseen hankintaa, sillä ne tulevat aina paremmin ja siistimpänä perille kuin pitkässä laukussa kuljetettavat aseet. Vuoristossa kelit voivat vaihdella hyvinkin nopeasti. Repussa on hyvä olla aina kuivia, lämpimiä vaatteita. Kaikki vuoristokohteet eivät vaadi huippu-urheilijan fysiikkaa, vaan niistä pääsee nauttimaan myös normaalin kunnon omaavat metsästäjät. – Etäisyysmittari tai mieluiten etäisyysmittarilla varustettu kiikari ovat tärkeitä välineitä. Yläja alamäkeen kävely jää huomattavasti vähäisemmäksi kuin monissa muissa vuoristojahdeissa. – Hintaeroa ei näillä vaihtoehdoilla juurikaan ole, sillä aseen vuokra vastaa lähestulkoon aseen lentokuljetuksista perittäviä maksuja. Käytössämme on aina kokeneita vuoristo-oppaita, jotka osaavat mahdollisuuksien mukaan ennakoida muuttuvaa säätä ja tuoda metsästäjät ajoissa turvallisesti pois vuorilta olosuhteiden niin vaatiessa. Mikäli kohteeseen on jostakin syystä hankala viedä omia aseita, informoimme siitä aina asiakasta ja tarjoamme vaihtoehtoisia vaihtoehtoja. Vuoristojahdin olosuhteet Vuoristojahdeissa tärkeimpiä varusteita ovat tukevat vuoristo-olosuhteisiin suunnitellut jalkineet, jotka on hyvin sisäänajettu. Vähäkallio tähdentää, että riippuen matkan kohteesta ja ajankohdasta matkallelähtijät ohjeistetaan aina varustehankinnoissa ja matkalle pakattavissa tarvikkeissa. Vuoristossa peruskunnon on oltava vähintään kohtuullinen. Gemssijahdin varusteita: Kivääri Blaser K95, Leica Magnus 2,4-16x56 -tähtäinkiikari, Leica Geovid 8x42 BDC -katselukiikarit ja Sasta Ventile -anorakki. Tärkeätä on olla rehellinen itselleen jo matkaa suunniteltaessa, sillä vuorella oltaessa apu on aina kaukana. 54 Useimmiten oman aseen mukaanotto on paras vaihtoehto. Vähäkallio muistuttaa, että asesalkun tulee olla kestävä, sillä lentoyhtiöillä on joskus tapana kohdella asesalkkuja hiukan epäystävällisellä tavalla. – Tästä ovat hyvänä esimerkkinä Espanjassa tapahtuvat ibex-jahdit, joissa päästään usein autolla samoille korkeuskäyrille kuin missä metsästetään. Vuoristo-olosuhteet asettavat erittäin korkeita vaatimuksia myös aseelle ja optiikalle. – Suomalaisen metsästäjän on yleensä helppo omaksua paikallisia toimintatapoja, sillä loppupelissä metsästäjät ovat metsästäjiä menitpä sitten minne päin maailmaa tahansa.
– Varsinkin liikkuvaan kohteeseen ampumista on syytä käydä harjoittelemassa ennen villisikojen ajometsästystä.. Perusmaksun lisäksi tulee varsinkin hiivintäjahdeissa erilliset kaatomaksut kaadetun riistan mukaan. Useimpiin jahteihin on myös mahdollista valmiiksi paketoida tietty määrä kaatoja, jolloin matkan budjetointi tulee vielä helVuoristomaisema, jossa kiikaroidaan vuorikauriita Espanjasta. – Kaikki mahdolliset kaatomaksuhinnastot käydään aina kuitenkin läpi jo matkaa varattaessa, jotta näiden suhteen vältyttäisiin yllätyksiltä. Blaser BBF97 tuplakivääri kuusipeuran sarvia vasten kuusipeuraja villisika-ajojahdista. Saksanhirven kiima-ajan jahdissa saalis voi olla näin komea. Nämä maksut voivat vaihdella muutamista kymmenistä euroista useisiin tuhansiin. – Tästä tulee pieniä kuljetuskustannuksia, jotka riippuvat paketin koosta ja lähtömaasta. – Mikäli perillä pitää varautua esimerkiksi oppaiden tippeihin, informoimme siitä aina jo matkaa varattaessa. n Juhani Karvonen Perushinnan päälle lisäeuroja Eurooppaan suuntautuvien metsästysmatkojen perushinta pitkältä viikonlopulta alkaa noin 1150 eurosta. Kyse on kuitenkin yleensä päivätasolla muutamista kymmenistä euroista. 55 pommaksi. Matkanjärjestäjä toimittaa matkalla kaadettujen eläinten trofeet toimitetaan jälkikäteen Suomeen. Lisäksi pitää varautua maksamaan lennoista ja aseidenkuljetusmaksuista alkaen noin 300 euroa. – Mikäli matkalla kaadetaan eläimiä, joista tulee erillinen kaatomaksu, laskutamme kaikki tällaiset kulut matkan päätyttyä eikä asiakkaan juurikaan tarvitse varautua matkalla käsittelemään käteistä
Tämän vuoksi olemme siirtäneet jahteja Länsi-Puolaan. Kauriskanta on runsas, mutta ajojahdeissa sallittua riistaa ovat naaras ja vasat. Tuolloin kymmenen vuotta sitten metsästysmatka ulkomaille tuntui olevan enemmän haave, nyt metsästäjät osaavat yksilöidä, mitä he tahtovat saaliikseen. Kauris-, saksanhirvi-, kuusipeura-, muflonija villisikakannat ovat vahvat. Tänä päivänä asiakkaat tietävät tarkkaan, mitä matkaltaan odottavat ja haluavat. – Euroopassa kysytyimpiä kohdemaita ovat ne, joissa harjoitetaan ajojahtimetsästystä, mutta yksilöjahtien osuus on koko ajan kasvussa. – Kymmenen vuotta sitten oli tyypillistä, että porukat soittelivat ja kyselivät, minne mennä ja mitä siellä tapahtuu. Puola kuuluu Euroopan helmiin Puola on riistan monipuolisuudessa ja runsaudessa yksi Suomen lähialueiden parhaimpia metsästysmatkailukohteita. Viitanen kertoo, että metsästäjäkunnan tietämys matkailusta on kasvanut. Viime vuodelle kohdemaita tuli kolme uutta, muun muassa Ranska. Viitanen tietää, että metsästäjien mielenkiinto Puolaa kohtaan on viime vuosina kasvanut. Viime vuosina afrikkalainen sikarutto on tehnyt villisianmetsästyksen vähintään hankalaksi lähinnä Baltiassa, mutta Viitasen mukaan alueittainen rutto-ongelma ei ole esteenä sikajahdeille suuressa osassa Eurooppaa. – Yksi kysytyimmistä kohteistamme on Puola. – Ajojahtien tuloksena on tyypillisesti 10–20 villisikaa päivässä ja hirvieläimet siihen päälle. Uroksen ja naaraan erottaminen toisistaan tuo tilanteisiin oman haasteensa. Puolassa villisikaa metsästetään suurelta osin aivan normaalisti, rutto on riesana maan itäosissa. 56 A ina ei tarvitse lähteä Afrikkaan tai valtamerten taakse, Euroopassakin on eksotiikkaa, vakuuttaa Henri Viitanen riihimäkeläisestä B&R Hunting Oy:stä. Yksi Aina ei tarvitse lähteä metsästämään kaukomaille Hienoja hetkiä jo Euroopassa Jo Euroopassa voi harrastaa monipuolisesti metsästysmatkailua. Puola on yksi suosituimmista kohteista. Emme järjestä jahteja alueille, jossa ruttoa esiintyy, emmekä tuo riistanlihaa Suomeen. Villisika on monen suomalaisen metsästäjän toivelistalla. Ranskasta metsästäjälle kertyy saaliiksi muun muassa hirvieläimiä.. Yhtiö tekee matkoja säännöllisesti 18 eri maahan. Aika usein metsästäjät päätyvät onnistuneen ajojahtikokemuksen jälkeen kokeilemaan myös muita jahtimuotoja. Ajojahdeissa ajoja voidaan Viitasen mukaan järjestää päivässä 6–8, mikä on poikkeuksellista verrattuna muihin Euroopan maihin. Asianmukaiset varotoimenpiteet huomioidaan toiminnassa ja seuranta on päällä
Viime vuonna veimme Puolaan jo satoja metsästäjiä. – Vielä vajaat kymmenen vuotta sitten maassa kävi muutamia suomalaisia metsästysseurueita. Yksilöjahteja järjestetään kaikille suurriistalajeille. 57 syy on lyhyt lentomatka ja hyvät yhteydet. Yksilöjahdit ovat kestoltaan 3–5 metsästyspäivään ja ryhmäkoko on 2–5 metsästäjää. n Juhani Karvonen Kuvat: B&R Hunting Oy Villisika on monen metsästäjän kohde Keski-Euroopassa. Espanjan ohella Viitanen pitää mielenkiintoisena eurooppalaisena kohteena Unkaria ja Kroatiaa. Jokaisella vieraalla on jahdissa apunaan paikallinen opas. Suomessa vastaavaa näytelmää ei pääse kokemaan. Yksilöjahdeissa metsästetään neljää ibexin alalajia, gemssejä, saksanhirveä, kuusipeuraa, metsäkaurista, villisikaa ja muflonia. Kultamitaliluokan saksanhirviä, kuusipeuroja, mufloneita ja kauriita etsiville on tarjolla useita eri metsästyskohteita. – Vuoristoalueen jahdit ovat olleet poikkeuksetta onnistuneita, ja monet alueelta kaadetuista yksilöistä ylittävät kultamitalirajan. – Suosituimpia ovat kauriin kevätjahdit sekä saksanhirven ja kuusipeuran kiimajahdit. – Ajomiesten lähtiessä liikkeelle maastoon saatetaan vapauttaa jopa satoja koiria. Kultamitaliluokan saksanhirviä voi ampua Unkarissa.. Puolassa ajojahdit ovat hyvin organisoituja. Espanjaan ajojahtimetsästykseen Espanjan ajojahdeissa tyypillisiä riistalajeja ovat saksanhirvi ja villisika, mutta niiden lisäksi metsästetään myös mufloneita ja kuusipeuroja. – Unkari on tunnettu suurista trofeista ja saalisrikkaista ajojahdeista. B&R Huntingin kohteista Kroatian rannikolla sijaitsevan muflonin metsästysalueen on SCI Safari Club International nimennyt maailman parhaaksi
Metsästysaluetta halkoo valtatie 10. Pekka Behm odottaa passissa suolla.. 58 Sotkan Erässä joskus kaadettu seitsemän hirveä puolessa tunnissa Kadonneet vasat herättivät ihmetystä Hämeenlinnan Rengossa käydään hirvijahdissa ilman koiria
Vakiopaikat apuna Pienten maakaistaleiden ansiosta ajomiehiksi riittää 4–5 metsästäjää ajoa kohden. Neljässä ajossa passimiehen kulkemaksi matkaksi tulee vajaat 20 kilometriä, mutta soinen maasto tekee kävelystä raskaan. Marraskuun lopulla oli neljästä vasasta kolme kaatamatta. – Vasojen vähyys tuntuu hieman kummalliselta, sillä jo edellisviikon jahdissa emme niitä nähneet. Viime vuosina metsästysmailla ovat alkaneet vierailla sudet. Tarvittaessa osa passimiehistä on vuorotellen ajomiehinä. – Hirven tai peuranruhoja ei ole löytynyt, mutta niitä varmaan maastossa on. Sarvirajoituksia ei ole tälle jahtikaudelle asetettu. Moni seuran jäsen on kohdannut susia, mutta suoranaista näyttöä niiden saalistuksesta ei ole. Jahtipäällikkö Behmin torvi kuului kauas ajossa.. Ajomiehet näkevät yhden lehmän ja muutama peurakin liikkuu passien ohitse. Koirat tuppaavat jossain vaiheessa ylittämään tien tai karkaamaan naapurin puolelle, sanoo jahtipäällikkö Pekka Behm. Neljällä ajolla ei mailta paljastu ainuttakaan vasaa. Tietty osa lehmistä on luonnostaan mahoja, miettii varapuheenjohtaja Antero Niemelä. Nämä on tyypillisesti hirvien talvilaitumia, joille suurin osa hirvistä saapuu vasta hieman myöhemmin syksyllä. Vasoja vain vähän Vuonna 1936 perustetulla Sotkan Erällä oli tälle kaudelle luvat kuudelle aikuisille ja neljälle vasalle. Samat paikat helpottavat jahdin johtamista. Jahtipaikat on sovittu yhteisellä päätöksellä pidettäviksi samoina joka jahdissa. Toisaalta on aika vaikea sanoa syytä ilmiölle. Aika usein hirviä on jahtikauden alussa, minkä jälkeen ne katoavat ja ilmaantuvat taas kauden lopulla. Mukana on kolme vakioajomiestä, jotka eivät metsästä. Vaikka peura on jo ristikossakin, ei passimies sitä ammu. Jäseniä on seurassa runsaat 20, mutta hirvestykseen on jo vuosia sitten vakiintunut 16 metsästäjän joukko. Metsästysalueemme on aika pieni, vain vajaat 4000 hehtaaria, ja sitä halkoo vilkkaasti liikennöity valtatie 10. – Lisäksi metsästysmaamme sijaitsevat korkealla, maihin kuuluu esimerkiksi eteläisen Suomen korkein maastokohta. Antero Niemelä odottaa tutulla passipaikalla, jolta on ammuttu monta hirveä vuosien mittaan. Näimme sen sijaan neljä lehmää ilman vasoja. 59 Sotkan Erässä joskus kaadettu seitsemän hirveä puolessa tunnissa Kadonneet vasat herättivät ihmetystä M uutaman kerran koiria on ollut mukana jahdissa, ja riski tapaturmaan on ollut aika iso. Etelä-Hämeen susireviirit ovat aivan lähimaastoissa. Ilmeisesti jonkinlaista vaellusta on talvilaidunten ja kesälaidunten välillä, sanoo Behm
Yksi vakiopaikka on Niemelän kummuksi nimetty mätäs suon laidassa. Antero Niemelä laittaa nuotion valmiiksi. Nuotiosta ei tingitä yhdessäkään jahdissa. Näimme sen sijaan neljä lehmää ilman vasoja.. 60 – Tämä porukka tuntee toisensa vuosien takaa samoin kuin maaston. – Olen ampunut tästä paikalta 3–4 hirveä. Passipaikat ovat monessa kohdin sellaisia että niillä on seisty jahdeissa kymmenien vuosien ajan, sanoo Niemelä. – Vasojen vähyys tuntuu hieman kummalliselta, sillä jo edellisviikon jahdissa emme niitä nähneet. Ne tulevat aika usein samoja reittejä, mutta esimerkiksi hakkuut vaikuttavat niiden liikkumiseen ja tuntuvat muuttavan omia polkujaan, sanoo Niemelä. Niemelä on kaatanut noin 70 hirveä
Hirviä ei näy, ja parinkymmenen minuutin kuluttua ajomiehen oranssiliivi vilkkuu suomäntyjen lomasta. Nuo ajat ovat menneet todennäköisesti lopullisesti. Myös kolmannessa ajossa ei näköhavainnot jäävät pyöreän nollaan, mutta sen sijaan jonkilainen kuulohavainto saadaan. – Seesteisellä ilmalla hirvet eivät yleensä tuota meteliä kovin kauan siedä, vaan lähtevät pyrkimään ketjun edellä pakoon. Passipaikat ovat monessa kohdin sellaisia, että niillä on seisty jahdeissa kymmenien vuosien ajan.. – Jätin ampumatta vaikka matkaa vasaan oli viitsenkymmentä metriä. Kun kävelin pois passista vastaan juoksi hirvilehmä. Tietysti viranomaisetkin reagoivat siihen, että tieosuudella rytisi harva se viikko. Seuraavassa ajossa ei eläimistä ole näkövaintoja. Vasa ja lehmä Viimeisessä ajossa suo on hiljainen. Vajaat parisataakiloista eläintä sai 5–6 miestä kiskoa tosissaan. – Kerran laitoin aseen pussiin jo passipaikalla, koska ajomiehet olivat jo saavuttaneet ketjun. – Hirvet saattoivat päästä ketjun laidalta luikahtamaan taakse ja menivät valtatielle, arvelee Niemelä. Korpit tuntuvat tietävän, että jahti on meneillään ja syötävää saattaa olla tiedossa. Muistan yhden jahdin, jossa olimme aamuyhdeksään mennessä kaataneet seitsemän hirveä runsaassa 20 minuutissa. Sunnuntain jahdissa metsästäjät saavat näköhavainnon vasasta ja lehmästä. Taimikkotuhot kertovat omaa kieltään hirvien olemassaolosta – Tämä porukka tuntee toisensa vuosien takaa samoin kuin maaston. n Juhani Karvonen Ritva Häggman nauttii luonnossa liikkumisesta hirviajon muodossa. Vaikka väkeä oli aika vähän, saimme tavoitteen täytetyksi, tosin joskus jahti alkoi tuntua jo muultakin kuin metsästykseltä. 61 Kolinaa ja huutoa Ensimmäisessä ajossa ainoa havainto sorkista ovat suhteellisen tuoreet jäljet ja isohkon peuran pako ketjun läpi. Hän muistaa vajaan kymmenen vuoden takaiset ”ruuhkavuodet”. Valtatiellä tuuttaavat rekat juuri kun ajoketju on astelemassa kohden passeja. Se painui ohitseni kymmenen metrin päästä. Behm on kaatanut puolensataa hirveä samoilta mailta. – Kun korppi tai närhi kaartelee ilmassa, tarkoittaa se yleensä, että maastossa on jotain syötävää. Jos sää on sateinen, eläimet saattavat olla paikoillaan tiiviimmiin ja päästää ajomiehet ohitse, sanoo Niemelä. Jollei ase olisi ollut pussissa olisin ehtinyt varmasti ampua. – Taisin katsoa jotain kännykästä, kun sonni äkkiarvaamatta seisoi muutaman kymmenen metrin päässä suoraan edessäni. Hirvi saattaa tulla hiljaa mutta linnut ovat hyviä varoittajia, sanoo Behm. Muutama vuosi sitten samalla paikalla eteen ilmestyi iso sonni. Loppupäivä menikin sitten lihojen käsittelyssä. Ruhoa hakemaan kutsuttu traktori upposi suohon ja jouduimme irrottamaan sekä traktorin että vetämään ruhon laudalla vajaan kilometrin matkan suota pitkin. Ammuin sen mutta ruhon hakeminen veikin sitten loppupäivän. Vasan pää näkyi korkean kasvuston takaa, eikä osuma olisi ollut varma. Behm ei laita asettaan pussiin, vaikka lähteekin astelemaan kohden autoa. Behm seisoo ketju laitimmaisena passissa. – Valtatie 10 oli tuolloin juuri meidän maidemme kohdalla tieosuus, jolla sattui eniten hirvikolareita koko maassa. – Meillä oli enimmillään 30 kaatolupaa. Hirviä oli laumoittain ja ne tulivat ajomiesten edestä passimiesten eteen kuin ketjussa Kun yksi passi ampui, seuraava tähtäsi jo omaansa. Ajomiehet hihkuvat ja kolistelevat kalistajiaan kiitettävästi
nDLC finish – Uusi pintakäsittely piipussa. Armorian toimitusjohtaja Timo Turusen mukaan Gen5:ssä on useita muutoksia: Glock Marksman piippu – Tämä on mainosten mukaan uusi tarkkuuspiippu. 62 ASEET Käsiasekauppaan tulee harvakseltaan uutuuksia Glock toi uuden sukupolven pistoolin Glockin Gen5 on käsiasemarkkinoiden viimeisin uutuus. Nähtäväksi jää, onko se tarkempi kuin aiemmissa Glockeissa, Turunen sanoo. G lock Gen5 on uusi sukupolvi, joka tällä hetkellä on olemassa malleista Glock 17 ja 19. Käsiaseiden myynti on yleisesti pudonnut hankalan lupamenettelyn takia
töön tarkoitettu ase, jota suosivat muun muassa practicalin harrastajat. Harrastus pitää osoittaa Turusen mukaan asekaupan myynti on pysynyt tasaisena. . Glockin 1 ja 2 sukupolvissa niitä ei ollut ja tästä syytä nämä sukupolvet ovat olleet joidenkin ampujien suosiossa. Viranomaiset ostavat aseensa julkisten kilpailutusten myötä maahantuojien kautta. Glockin Gen4 ja Gen 5 eivät päältäpäin suuresti eroa toisistaan, mutta pintakäsittely on erilainen uudessa Gen5:ssä (ylhäällä). Uuden sukupolven aseessa laukaisukoneisto eroaa edellisestä mallista ja piippu on rihlapiippu, mikä antaa mahdollisuuden lyijyluotien käyttöön. Lupavapaat sumutteet ovat alkaneet kiinnostaa monia kansalaisia. Maali säilyy muutaman vuorokauden esimerkiksi vaatteella. Ase on aika arvokas ja kysyntä on melko pientä, mutta halukkaille sellainen saadaan toimitetuksi Reserviläisja urheiluampujat Käsiaseiden kauppa on vähentynyt selvästi. – Olemme saaneet radalle ihmisiä kokeilemaan ammuntaa ja osa on kiinnostunut lajista niin, että on myöhemmmin hankkinut oman aseen. n Juhani Karvonen Lupavapaat sumuttimet kiinnostavat entistä useampia.. Käsiaseita myydään enimmäkseen practicalja reserviläisammuntoihin. Molemminpuoleinen luistinvapautinsalpa – Tästä hyötyvät vasenkätiset. 63 Käsiasekauppaan tulee harvakseltaan uutuuksia Glock toi uuden sukupolven pistoolin Neljäs sukupolvi tuli markkinoille pari vuotta sitten, mutta esimerkiksi kolmannen sukupolven Glockia myydään edelleen paljon. ja luistissa. Urheiluammuntaan lupia saa, kun edellytykset täyttyvät. Laukaisukoneiston muutokset eivät näy päällepäin merkittävästi. – Gen5:n käsittelyn suhteen ehkä suurin ero on, että luistivapauttaja on molemmin puolin, mikä helpottaa vasenkätisiä ampujia. – Se on lähinnä kilpailukäyt. Käytännössä luvan saa kun perusteet ovat kunnossa, mutta hakuprosessi tuntuu monesta turhan hankalalta. Jossakin on mukana äänihälytin ja joissakin on myös maali. Myös Waltherin PPQ:sta on tullut uusi versio. Edellisetkin mallit myyvät Glockin uusi Gen5 eroaa aikaisemman sukupolven aseista jonkun verran. Parantaa kulutuksen ja korroosion kestoa. Suuria eroavaisuuksia ei mallien kesken ole ollut. Purettuna mallien erot ovat pienet. Luistikulmat on pyöristetty ja muotoilu on hieman muuttunut,sanoo Jari Into helsinkiläisestä West Shooters Storesta Ulkonäöllisesti ero on, että perän sormipalat on poistettu, minkä ansiosta ase sopii entistä paremmin pienempään käteen. Metsästäjät käyttävät lopetusaseinaan yksitoimisia revolvereita ja niiden myynti on lähes tyrehtynyt, sanoo Into. – Ne ovat useimmiten mentholipohjaisia ja lamauttavat hetkeksi niin eläimen kuin ihmisenkin. Lupien saannin vaikeutuminen on osin silkkaa mielikuvaa. Neljäs sukupolvi tuli markkinoille pari vuotta sitten, mutta esimerkiksi kolmannen sukupolven Glockia myydään edelleen paljon. Sumute sopii myös metsästäjälle. – Etenkin kahden vuoden harrastuneisuuden osoittaminen luvan haussa tuntuu olevan ainakin hankala edellytys täyttää. Kahva ilman sormilovia – Viimeinkin Glock ymmärsi, että niitä ei tarvita. Yhdeksän millin pistooleita myydään eniten, koska etenkin practicalja SRA-ampujat suosivat niitä. Sumutetta voi käyttää vaaratta myös iholle. – Jo edellisestä neljännen sukupolven aseesta saakka Glockissa on ollut neljä palikkaa kahvasovitteita. Sisärata innostaa ampumaan Sisäampumaratoja on aika vähän pääkaupunkiseudun ulkopuolella. – Jos ampuja pystyy osoittamaan käyttötarkoituksen oikeaksi ja on harrastanut ammuntaa käsiaseella kaksi vuotta, lupa yleensä myönnetään aika kivuttomasti. – Myymme viikoittain 1-2 käsiasetta lähinnä reserviläisja urheiluampujille. Suuria eroavaisuuksia ei mallien kesken ole ollut. Ampumaseurat eivät hänen mukaansa hae aktiivisesti harrastajia, ja ilman omaa asetta ammuntaa on aika vaikea harrastaa. Tuntuu että lupien hakemista kartetaan koska menettely koetaan hankalaksi, vaikka sinässä lupa oisi aivan mahdollista saada. Metsästyskäyttöön käsiaselupia myönnetään vain pienoisrevolvereille loukkuja luolametsästykseen. Luistissa on myös karhennukset. – Jyväskylässä meillä on asiakkaiden käytössä sisäampumarata, josta kuka vaan voi vuokrata aseen kokeillaakseen, miltä ammunta tuntuu, Turunen kertoo. Gen5:ssä ei ole sormilovia kuten oli Gen4:ssä. Flared mag-well – Avarrettu lipaskuilu helpottaa nopeiden lippaanvaihtojen tekemistä
Sitten aseet pantiin erilaisiin kokeisiin niiden käyttötarkoituksen mukaan mainitussa kolmessa eri luokassaan. Vuosittain yhteisön kivääriasiantuntijat ensin tutustuvat aseisiin erämessuila, sitten koeampuvat ne, ja lopulta ”vuoden parhaiden kisaan” kutsutaan valikoidut aseet koeammuttaviksi erilaisissa olosuhteissa. ASEET Erikoinen mutta hyvä laskentatapa Myös aseiden ulkoasua ja viimeistelyä arvioitiin ja pisteytettiin oman osanaan koesarjaa, samoin aseen toimivuutta latauksen helppouden, liipaisinkoneiston sujuvan toimivuuden ja yleisen käsiteltävyyden suhteen. Kokeneet kiväärispesialistit arvioivat aseita myös siltä kannalta, mitkä toiminnot tai osat saattaisivat ensimmäisiksi aiheuttaa ongelmia. Liipaisinkoneisto joutui omaan syyniinsä; vetovastus mitattiin tarkalla digitaalivaa´alla. Tämän vuoden testiin, joka pidettiin jo toukokuulla 2017 Virginiassa, kutsuttiin 18 eri kivääriä koeammuttaviksi. Kokeneet kiväärispesialistit arvioivat aseita myös siltä kannalta, mitkä toiminnot tai osat saattaisivat ensimmäisiksi aiheuttaa ongelmia. Tällä pyrittiin simuloimaan metsästystilannetta. Miljoonien metsästäjien seuraama yhteisö on arvostettu, ja sen lukuisten asiantuntijoiden sana painaa paljon kuluttajamarkkinoilla. Kaikki aseet oli testisarjassa varustettu omissa luokissaan samanlaisella lisäoptiikalla: urheilu/metsästysaseissa oli testissä Bushnell Elite 500 2.5– 10x40mm, sotilasaseissa Bushnell 1–4x24mm AR ja taktisissa pitkän matkan torrakoissa Bushnell 3–12x44mm Elite Tactical Hunter. Moniosaiset testit kaikille aseille Testeissä kivääreillä ammuttiin etäisyyksiltä 10–1000 metriä. n Antti Kauranne Testin kärkikolmikko esitellään sivuilla 66, 67 ja 68.. Taktiset, pitkän matkan tarkkuuskiväärit jatkoivat koesarjaa siten, että niillä ammuttiin 500 metrin päähän, sotilasmallisilla ammuttiin sarjaja pursketulta useiden kohteiden maaliryhmiin ja metsästys/urheilukivääreillä ammuttiin useista erilaisista asennoista vaihtuvilla etäisyyksillä oleviin riistamaaleihin. 64 A merikkalainen erälehti Field&Stream testaa vuosittain erilaisia aseita ja eräkamppeita sadoin kappalein. Ensin kaikki aseet ammuttiin sadan metrin etäisyydeltä penkistä. Kiinnityksinä olivat Weaverin jalat ja renkaat. saskin tapa selvittää eri aseiden keskinäinen hinta/laatu –suhde oli jakaa aseen hinta vähittäismarkkinoilla sen saamien pisteiden keskiarvolla. Hupaisa ja tavallaan viiKaikkiaan 18 uutta kivääriä tarkassa syynissä Kivääriuutuudet testissä Remington Custom Shop M7 Scout, Bergara B-14 HMR ja Bushmaster Minimalist-SD selvisivät omissa luokissaan parhaimmiksi moniosaisessa testisarjassa. Kiväärit oli jaettu kolmeen luokkaan: urheiluaseet, taktiset pitkän matkan aseet ja sotilasmalliset, armeijakäyttöön alun perin valmistetut siviiliversiot. Testin lopuksi kaikki kokeisiin osallistuneet arvioivat jokaisen aseen jokaiselta osa-alueeltaan asteikolla 0–100, tulokset laskettiin yhteen ja parhaat saatiin selville. Urheiluja metsästysaseissa lisäoptiikkana oli Bushnell Elite 500 2.5–10x40mm. Snaipperiaseiden päälle aseteltiin Bushnell 3–12x44mm Elite Tactical Hunter. Amerikkalaiset erätoimittajat testasivat vuoden 2017 kivääriuutuuksia
Eläintentäyttäjät ja trofeet. 2/2018, ilmestyy viikolla 11 Haulikkoja kivääriammunnan harjoittelu. Patruuna ja luotityypit. 8/2018, ilmestyy viikolla 48 METSÄSTYSMATKAILU. Tekniset apuvälineet mm. Metsästysasut ja jalkineet. Tähtäimet ja optiikka. Kyttäys ja naamiointi. 6/2018, ilmestyy viikolla 38 Hirvijahti. Teltat, laavut, makuupussit ja -alustat. Riistaruoat. 7/2018, ilmestyy viikolla 43 Metsästyskoiran syksy. puh. Ulkomaiset metsästyskohteet: Eurooppa, Afrikka, Aasia ja Kanada. Riista ja sen jatkokäsittely. Metsästyskoiran jahtikauden vahva ravinto ja nesteytys. Pakastimet, kylmiöt, säilöntä, pakkaus. 5/2018, ilmestyy viikolla 32 Metsästyskauden avausnumero Aseet. Metsästys varusteet ja jalkineet. MESSUNUMERO. 09-413 97 390. Tähtäimet, riistakamerat, GPS, koirapannat ja tutkat. metsästyspuhelimet, koiratutkat, GPS. Eläinten täyttäminen ja turkisten jatkokäsittely. Veneet ja kanootit. Metsästyskoiran ravinto ja hoito. Aseja erätapahtumat 2018. Loukkupyynti. 4/2018, ilmestyy viikolla 22 Maastoajoneuvot ja Mönkijäuutuudet. Talven alusasut, metsästysasut ja varusteet. Ota yhteyttä: Eija Kiukkonen eija.kiukkonen@karprint.. Pienaseet esittelyssä. Ase&Erä – metsästäjän ja aseharrastajan asialla vuosikymmenten kokemuksella! www.asejaera-lehti.. Käytetyt aseet. Jousija ilma-aseet ja jousimetsästäminen. Valaisimet. Aseuutuudet. Puukot ja teräaseet. Aseiden kunnossapito ja huoltaminen. Asusteet ja jalkineet. Reput, laukut, pussit ja hihnat. Laitteet, kaupalliset ampumaradat, simulaattorit. Ase&Erä -lehden vuoden 2018 teemat 1/2018, ilmestyy viikolla 4 Asekaapit ja aseen kuljettaminen. Naismetsästäjän aseet ja varusteet. Peuraja kaurisjahti. Täydennysravinto, vitamiinit, antioksidantit. Lataustarvikkeet, jälleenlataus. 3/2018, ilmestyy viikolla 17 Aseja elektroniikka uutuudet
n Antti Kauranne Kiitosta ase sai käytettävyydestään: käsiteltävyyden sujuvuus ja nopeus olivat omaa luokkaansa. Kiitosta ase sai käytettävyydestään: käsiteltävyyden sujuvuus ja nopeus olivat omaa luokkaansa. ASEET. Aseen ainoaksi huonoksi puoleksi todettiin sen hinta: Remington kun oli Custom Shopin jäljiltä myös testin kallein ase hinnaltaan 3450 dollaria. Aseen paino oli 2,9 kiloa. Kuvassa Model 7 Laminated. 66 Field & Streamin testin ylivoimainen voittaja Remington Custom Shop M7 Scout Kivääritestin voittajasta ei jäänyt epäselvyyttä. Testatuista aseista Remingtonin M7 Scout oli tarkin metsästyskivääri ja toiseksi tarkin kaikista koeammutuista kivääreistä. Ase oli kaliiperissa .308 Win ja siinä oli mukana lisäoptiikkana muiden testikiväärien sijaan juuri tähän aseeseen valittu Burris 2–7x32mm Scout Scope. Aseessa oli Mannersin synteettinen camotukki ja etutukki. Koeampujien testissä ase sai kaikkiaan 96 pistettä, eli liki täydet arvosanat. Lisävarusteiden mahdollisuus, kuten XStai punapistetähtäimet ja valmiiksi kierteinen piippu äänenvaimentimelle tai liekinsammuttimelle antavat mahdollisuuksia muokata asetta todella monipuolisesti. Aseen viimeistely oli Remington M7-sarjaa saa toki useina erilaisina versioina, myös ihan normaali hyllytavarana, jolloin hinta jää kolmasosaan kustomoidusta. Remington Custom Shop M7 Scout oli kiistaton ykkönen. Remingtonin M7 oli varustettu omalla optiikallaan; Burris 2–7x32mm Scout Scopella. F ield & Streamin ylivoimaiseksi kivääritestin ykköseksi nousi Remingtonin M7 Scout, joka tosin oli tehtaan omassa Custom Shopissa hiottu huippuunsa normaaliin hyllytavaraan verraten. Aseen viimeistely oli ensiluokkaista ja Timney-liipaisimen tuntuma oli täydellinen. ensiluokkaista ja Timney-liipaisimen tuntuma oli täydellinen. Aseen kokonaispituus oli 98,4 cm, josta piipun mittaa 48,2 senttiä
Bergaran omistajille ja mahdollisille ostajille hyvä uutinen on se, että jenkkien suuren kivääritestin pitkän matkan/taktiBergara B-14 HMR on espanjalais-amerikkalainen ase, jota on hankala käytellä, mutta osaavan ampujan käsissä se on tarkka peli. Bergara todettiin kyllä erittäin tarkaksi ampua; muuankin testaaja oli paukuttanut sadan metrin päästä 20 patruunalla kolmen sentin kasaa. sen kiväärin voittajaksi sukeutui Bergara B-14 HMR –ase. Snaipperiluokan ja hinta-laatu –kilpailun voittaja Bergara B-14 HMR Bergara B-14 HMR sai suitsutusta Field & Streamin kivääritestissä. Testiampujat valittelivat säädettävän perän jäykkyyttä, samoin silmän sijoittumista aseen lukon taakse moitittiin. Tuossa kisassa verrattiin aseen testien eri osioissa saamia pisteitä sen hintaan, ja vain 1150 taalaa maksanut Bergara voitti tämänkin sarjan saatuaan keskiarvoksi 93 kokonaispistettä. Jenkeissä brändi ei ole suinkaan tuntematon ja sillä on ammattimiesten silmissä merkittävä arvo: Bergara-asemerkillä on myös oma customointipajansa USA:n Georgiassa, jossa ammattimiehet tuunaavat merijalkaväen tarkka-ampujien kiväärit näiden haluamien toiveiden mukaan. Ase todettiin hankalaksi käsitellä, mutta myös havaittiin, että varmakätisen ja hyvän ampujan käsissä se on todellinen aarre. n Antti Kauranne. Ase valittiin myös koko testin hinta-laatu –kilpailun voittajaksi. Pajan aseet ovat kalliita, mutta tavallinen hyllyase, kuten testissä käytetty, on noin neljäsosan erikoisrakennetun tarkkuusaseen hinnasta. E spanjalais-amerikkalainen asevalmistaja Bergara on suomalaisille melko tuntematon. Melko uudella asemerkillä on kuitenkin useita suomalaisia myyjiä erityyppisille kivääriaseille, ja yhteistä niille on ainakin huokea hinta. Myös Suomeen tuodaan Bergaran kivääreitä, ja tarkkuuden lisäksi niiden hinta ilahduttaa. 67 ASEET Bergara todettiin erittäin tarkaksi ampua; muuankin testaaja oli paukuttanut sadan metrin päästä 20 patruunalla kolmen sentin kasaa. Kivääri oli myös melko painava 4,2 kilollaan. Aseen kaliiperi oli 6.5 Creedmoor ja sen kokonaispituus 105 senttiä, josta piippua 61
Tämän sarjan voittajaksi kisassa nousi Bushmaster Minimalist SD Rifle, joka sai testissä 87 pistettä. AR-15 on itselataava kertatai sarjatulta ampuva kiväärimalli, jonka yhdysvaltalaisen ArmaLiten pääsuunnittelija Eugene Stoner kehitti suunnittelemastaan 7,62x51mm NATO-kaliiperisesta AR-10 -kivääristä. Matala, suoraviivainen muotoilu on hyvin militantin näköinen, ja 30 patruunan lipas tukee mielikuvaa. Bushmaster Minimalist SD oli paras ”nykyaikaisista urheilukivääreistä.” Aseen piipussa on valmiiksi liekinsammutin. Mittojensa puolesta asetta kehuttiin ketteräksi ja näppäräksi käyttää, osasyynsä tästä tietenkin keveydellä. Y hdysvalloissa sotilasaseita muistuttavia kivääreitä kutsutaan kiertoilmailulla Modern Sporting Rifle ( MSR), joka vapaasti suomennettuna on ”nykyaikainen urheilukivääri”. Aseen käytettävyys sai kiitosta omassa sarjassaan, sen sijaan liipaisinta moitittiin hiukan raskaanpuoleiseksi. Koska kaikki eivät tunne AR15 –etymologiaa, on sitä syytä avata hiukan. Ase todettiin keveyden lisäksi myös tarkaksi, 1:8-kierteinen rihlaus antaa luodille erittäin suoran ja tarkan lentoradan ja aseen piippuun oli asennettu AAC-liekinsammutin, jossa oli myös äänenvaimenninmahdollisuus. Kiväärit ovat kaikki AR-15 –perhettä, eli Coltin nykyisin omistamalle asetyypille. Aseen edelleenkehittelyn jälkeen AR-15 valittiin vuonna 1967 Yhdysvaltain uudeksi jalkaväkikivääriksi M16A1 -mallinimellä. Tämän sarjan voittajaksi kisassa nousi Bushmaster Minimalist SD Rifle, joka sai testissä pisteikseen 87 ja jonka hinta on 1 169 taalaa. Aseen kaliiperi oli .223 Rem./5.56 NATO, sen kokonaismitta oli 88,7 – 93,2 senttiä, josta piipun 40,6 cm ja paino 2,81 kiloa. 1:8-kierteinen rihlaus antaa luodille erittäin suoran ja tarkan lentoradan ja aseen piippuun oli asennettu AAC-liekinsammutin, jossa oli myös äänenvaimenninmahdollisuus. Myös aseen kuuteen eri asentoon säädettävä Mission First Tactical -tukki keräsi mairittelevia mainesanoja, samoin kuin etukäden tuki, josta saa hyvän otteen myös märissä ja kylmissä oloissa. n Antti Kauranne. 68 ASEET Sotilasaseiden voittajaksi nousi pienikokoinen ihme Bushmaster Minimalist SD Rifle Field & Streamin kivääritestissä sotilasaseiden parhaaksi rankattiin Bushmaster Minimalist SD Rifle. ArmaLite myi vuonna 1959 AR-10:n ja AR-15:n valmistusoikeudet Colt’s Manufacturing Companylle
Luksusuutuudella on historiallinen taustansa, sillä vuonna 1931 samainen tehdas toi markkinoille maailman ensimmäisen päällekkäispiippuisen haulikon. Kyseessä oli John Moses Browningin suunnittelema ja hänen poikansa Val Browningin loppuun saattama, aikanaan siis rinnakkaispiippuisten valtakaudella aivan uudentyyppinen ase. Aseen laukaisukoneiston perusratkaisu on sama kuin alkuperäisessä B25-mallissa, joskin lukko-osan korkeutta on madallettu ja liipaisinkoneistoa paranneltu herkemmäksi. Asetta valmistettiin ja myytiin sekä Browningin että FN:n (Fabrique Nationale) nimellä markkinaBeauchampin hinnat alkavat ”perusmallissa” vaatimattomasta runsaasta 12 000 dollarista B-viimeistelyasteessa ja nousevat ainakin noin 22 500 taalaan Grade E:ssä. Myös tukin ja perälevyn saa haluamanaan, kaiverruksia ja koristeita myöden. Browningin B25:tta sai aikanaan myös erikoisilla kaiverruksilla erikoiseen hintaan. alueesta riippuen. Browning B25 oli aikanaan maailman ensimmäinen päällekkäispiippuinen ja näki päivänvalon vuonna 1931. B25:ttä valmistettiin Belgian Herstalissa, joka sijaitsee Liègen liepeillä. B 15 Beauchamp –ranskankielinen mallinimi kääntyy suomeksi beau = kaunis ja champ = kenttä, pelto. V uonna 2015 John M. Kuvassa B25 Dianan lukkokoneisto. Asetta saa neljässä eri jalostusasteessa, jotka vaihtelevat haulikon puuosissa käytetyn jalopuun sekä metalliosine kaiverrusten suhteen. Se on Ranskassa varsin yleinen paikanja sukunimi. Browning –asetehdas toi markkinoille keräilijöille tarkoitetun aseuutuuden, joka kantaa mallinimeä B 15 Beauchamp. Nykyisin FN-tehtaan custom shop sijaitsee Belgiassa ja kaikki keräilijöille tarkoitetut uniikkihaulikot kootaan siellä. Matala lukkorunko edesauttaa aseen nostamista poskelle ja nopeampaa tähtäämistä silmän siirtyessä jyvälle vaivattomammin. Myös aseen perä metallilevyineen ja etutukkeineen on valittavissa mallin ja koristelun mukaan. n Antti Kauranne. Englanninkielisessä kirjallisuudessa ase tunnetaan nimellä Browning Superposed, muualla Browning model B25:nä. 69 ASEET Browningin luksusmalleista mahdollisuus teettää mieleisensä B 15 Beauchamp maksaa! Browning-keräilijät maksavat tehtaan luksusmalleista yli 20 000 dollaria. Ase on tarkoitettu Browningkeräilijöille, joilla ei ole pienen tai ison rahan puutetta, sillä oman maun mukaan valmistetun aseen hinta nousee helposti 20 000 dollariin, jopa ylikin
AK-47 on Sturmgewehr 44:n edelleen kehitetty versio. Toimintaperiaate on kuitenkin pääosin sama. Perivenäläinen Kala Š nikovasetehdas on rynnistänyt jenkkien asemarkkinoille, ja vastaanotto on ollut myönteinen. Haluttiin lyhyempää patruunaa, koska pitkällä patruunalla aseen rekyyli pilasi tarkan sarjatulen mahdollisuuden. T aisi olla niitä iloisen 1960-luvun kohelluskomedoita elokuva Venäläiset tulevat . Joka paikkaan tulipaloja sammuttelemaan pakotettu jenkkiarmeijakin sai ensi tuntumaa uusista ihmeaseista, jotka toimivat vaikka mutavellissä – ja yleensä vastaanottopuolelta. Se ei kuitenkaan ole tarkka kopio, koska aseiden ulkoisesta samankaltaisuudesta huolimatta niiden kaliiperissa, mekanismissa ja mitoissa on eroja. 70 ASEET Venäläiset tulevat, venäläiset tulevat! Kalašnikov valtaa Amerikkaa Saigan .223-väljyinen pumppuluodikko tehtiin alun perin Venäjän IPSC-kiväärijoukkueen toiveiden mukaan, mutta sen jälkeen kehitystyö on jatkunut ja markkinatkin laajentuneet. Suursodan loppumelskeissä saksalainen aseteollisuus kehitteli rynnäkkökiväärin, joka sai nimen Sturmgewehr. AK-47 ja sen erilaiset kopiot ja kloonit yleistyivät maailmalla, kun entinen Neuvostoliitto jakoi niitä ikään kuin kehitysapuna itsenäistyvien siirtomaiden vallankumousarmeijoille. Siinä kylmän sodan jännittynyttä ilmapiiriä koetettiin lieventää jenkkilässä kohelluksen voimin: venäläinen sukellusvene kun muka uhkasi maailman mahtavinta asemahtia. Mantereen valtaus alkoi jo 1960-luvulla. Venäläinen Kalašnikovasetehdas on rynnistänyt Yhdysvaltojen asemarkkinoille. AK-47-tyyppisten aseiden suosio perustuu niiden rakenteelliseen varmatoimisuuteen, helppoon huollettavuuteen ja edullisuuteen. Harvoin brändin rakentaminen on näin. Se ja merkki todettiin hyviksi ja maine kiiri jokaisen kahakan jälkeen eteenpäin. Voimakas, tarkkakäyntinen sarjatuliase, mutta lyhyemmällä patruunalla oli aseseppien yhteinen märkä uni rintamalinjojen molemmilla puolilla. Neuvostojoukot saivat niitä sotasaaliiksi, ja tietenkin ne kiikutettiin pikapikaa Izhmaskin pyssynoitien tutkittaviksi. Venäläinen asesuunnittelija Mihail Kala Š nikov nousi lopullisesti maineeseen kehiteltyään ensimmäisen massatuotantoon sopivan Avtomat Kala Š nikovan obraztsa 1947 goda -rynnäkkökiväärin eli Kala Š nikovin vuosimallia 1947. Tosielämässä kuitenkin on nykyisin toisin: vaikka USA:n ja Venäjän välit heittelehtivät säätilasta toiseen, kauppa on se, joka kantaa
Pistoolikahvaiseen aseeseen saa 10 ja 30 patruunan lippaita. Erityisesti asehullussa jenkkilässä taktisen haulikon militantti ulkonäkö ja käyttötarkoitus takasivat sille suuren suosion, ja suosiota lisäsivät pitkät, lisävarusteina saatavat lippaat. Se myös helpottaa aseen virittämistä makuuasennosta ammuttaessa. Puoliautomaattinen, 18 tai 16 tkuuman piipulla varustettu musta ja 10 patruunan vakiolippaalla tuunattu KS 12 oli myyntimenestys. Aseen etutukkina on leveä pumppukahva, josta saa mainion otteen. Aseeseen saa erikokoisia ja –muotoisia lippaita, myös 20 patruunan rumpulippaan lisävarusteina. Kaikki Saiga-haulikot valmistettiin Izhmasin tehtaalla Venäjällä. n Antti Kauranne Voimakas, tarkkakäyntinen sarjatuliase lyhyemmällä patruunalla oli aseseppien yhteinen märkä uni rintamalinjojen molemmilla puolilla. Saiga-haulikoissa tehdas joutui pähkäilemään pidempään, mutta niiden suosion pysyessä tasaisesti pilvissä oli aikaa taas parannella rihlapiippuista lipasasetta. Asesarja kantoi Saiganimeä. Haulikosta on myynnissä useita erilaisia versioita, joskin osa on kielletty siviilimarkkinoille. Suomen armeijan kehittelemä Rk-62 oli omanlaisensa klooni AK-47:stä. Ne tunnetaan nimillä ”taittuva” Saiga-12S, ”lyhyt” Saiga-12K, Saiga-12S EXP-01, Saiga-12K-030 ja viimein Saiga12K-040 Taktika. Mantereen valtaus alkoi jo 1990-luvun puolella, kun Kalašnikov esitteli legendaariseksi muodostuneen taktisen haulikon. 12-kaliiperista rynnäkköhaulikkoa saa sekä 16 että 18 tuuman piipuilla, siinä on picatinny-kiinnitysjärjestelmä lisävarusteita ja optiikkaa varten – ja taittoperän lisäksi vielä komea hintalappu, noin tuhat taalaa! Pumpputoiminen luodikko Viime kesän korvalla Kala Š nikov USA yllätti taas jenkkimarkkinat. AK-sarjan aseet ovat yleisesti tunnettuja luotettavuudestaan. Myös käyttövarmuus laadittiin perinteisten taistelukentän vaatimusten mukaan, ja siellä harvoin on ihan parhaat olosuhteet. KS 12 –malli jatkaa valloitusta Seuraavan kerran itämaiden haulikot kohahduttivat, kun KS-12 –malli tuli kauppoihin – ja loppui tietenkin kesken. Alun perin Saiga-puoliautomaattikiväärit kehitettiin siviilimarkkinoille Ak-47:n pohjalta, joten niiden tuominen ensimmäiseksi myös ulkomaan myyntiin oli suhteellisen helppo asia. Saiga-12 haulikko oli suunniteltu AK-aseiden ”perinteisen kaavan” mukaan. Asemedioiden otsikoihin nousi tehtaan uutuuskivääri KSZ-223. Mantereen valtaus alkoi jo 1990-luvun puolella, kun Kala Š nikov esitteli legendaariseksi muodostuneen taktisen haulikon. Asemedioiden otsikoihin nousi tehtaan uutuuskivääri KSZ-223.. Viime kesän korvalla Kalašnikov USA yllätti taas jenkkimarkkinat. Myös rumpulippaita on myyty tuhansia kappaleita. KSZ-223 painaa vain 9,25 paunaa ja siinä on peräti 16,3 tuumaa pitkä piippu. voimakasta ja ruudinkäryistä, mutta ”Banana gun” – nimi johtui kaarevasta lippaasta – ja sen valmistaja tuli tutuksi. Täten Saiga-sarja onkin ulkonäöllisestikin hyvin lähellä AKaseperheen rynnäkkökivääreitä. Sa iga -12 on ve n ä l ä isen Kala Š nikov-konsernin I Ž evskissa valmistama itselataava taisteluhaulikko, joka esiteltiin 1990-luvun alkupuolella. Ensimmäinen sotilaskäyttöön kehitetty malli kantoi nimeä Saiga-12, mutta haulikon suosion kasvaessa siitä ryhdyttiin modaamaan useita erilaisia versioita. 71 Saiga-rynnäkkökiväärit tehtiin siviilimarkkinoille, ja niistä tuli valtaisan suosittuja. Kaliiperi on monelle riistalle, myös kaksijalkaiselle käyvä .223. Saigasta kaikki alkoi Kala Š nikovilla on ollut tytäryhtiö, Kala Š nikov USA, Yhdysvalloissa vuodesta 2014. Asesarja kantaa Saiga-nimeä. Aseen kantaisä Mihail Kala Š nikov on tutustunut aseeseen ja todennut, että se on yksi parhaita kopioita hänen luomuksestaan. Kivääri kehitettiin alun perin Venäjän IPSC-kiväärimaajoukkueelle, mutta senkin jälkeen kehitys on jatkanut kulkuaan tuon lähtökohdan jälkeen, ja aseesta povataan uutta tulijaa myös taktisiin voimakeinoihin. Myös kotimainen ”rynkky” on kokenut useita sukupolvenmuutoksia omasta ensitulemisestaan eli jatkanut kehitystään rinnakkain venäläisen djedushkansa, isoisänsä rinnalla. Haulikkoon on mahdollista asentaa myös erilaisia suujarruja
Niin myös kodinpuolustusrintamalla. Ase on mitoiltaan pieni; sen kokonaismitta on vain 66,5 senttiä, josta piipun osuus on 30,5. Remington-asetehdas toi markkinoille kodinpuolustusaseen ja siihen sopivat patruunat. Piippu on täyssuppea sylinteri, joka mahdollistaa useiden erilaisten patruunatyyppien käytön aina 00-Buckshoteista slugeihin eli täyteisiin. Eräs asetta testannut ame. Shockwave Pistol Grip sekä minimalistisen lyhyen perän päässä oleva pyöreä otenuppi takaavat sen, että synteettisesti aineesta valmistettu tukki pysyy käsissä, samoin aseen etutukkina oleva Magpulin M-Lok –virityskahva. Jenkkilässä myydään nyt kodinpuolustajalle kokonaisratkaisua. Myös aseen ulkoinen muotoilu herättää kiinnostusta. NRA:n suositukset, jotka ovat tunnetusti hyvin väljiä, eivät salli enää tämän aseen hankkimista ilman erillistä ilmoitusta viranomaisille ja asiaankuuluvan leiman saamista aseeseen ja todistukseen. Y hdysvalloissa osataan markkinointi ja asiakaskeskeiset ratkaisut. Lyhyt kokonaismitta puolestaan varmistaa, että ”swingi” on lyhyt ja mahdollistaa useiden, esimerkiksi samassa huoneessa sijaitsevien maalien eliminoimisen minimaalisin liikkein. 72 ASEET Remington 870 Tac-14 ja pienirekyyliset patruunat Murtovarkaan painajainen Lyhyt kokonaismitta, Raptor-pistoolikahva ja pyöreä nuppi synteettisen tukin päässä tekevät aseesta hyvin käsissä pysyvän ja pienessäkin tilassa nopeasti hallittavan. On luultavaa, että useissa osavaltioissa 870 Tac 14 tulee olemaan ostoja myyntikiellossa. Uusi haulikko on jo niin ankara ratkaisu, ettei se mahdu edes liberaaleista asenäkemyksistään tutun kansallisen kiväärijärjestön NRA:n direktiiveihin. Ase kantaa nimeä Remington 870 Tac 14, ja se on yksinkertaisesti murtovarkaan painajainen. Aseen pumppulippaaseen menee neljä patruunaa ja piippuun yksi. Remington mainostaa, että haulikko ja patruuna –yhdistelmä on saatu pysäytysvoimaltaan kiväärin kanssa samalle tasolle. Aseen runko on terästä ja viimeistelty mattamustaksi. Pienikokoinen ase on helppoa käsitellä myös ahtaissa paikoissa kodin seinien sisällä tai muissakin sisätiloissa. Ostoja myyntikieltoon. Remington 870 Tac 14 on jo niin huima kodinturvaratkaisu, ettei se mahdu edes NRA:n suosittelemiin aseiden luokituksiin. Haulikkoa saa sekä 12että 20-kaliiperisena ja sen vähittäismyyntihinta on alle 450 dollaria
rikkalainen aselehti otsikoikin juttunsa ”Nyt veti murtovaras lyhyemmän korren”. Jos ajattelee, kuinka nopeasti 4+1 patruunaa saa menemään, niin yhteisvaikutukseltaan esimerkiksi ahtaassa portaikossa 40 kappaletta 8,38-millisiä hauleja on kyllä pysäyttävä latinki parin sekunnin ajan. 0400 550 915 parhaiten iltaisin Jorma Simolin myynti@puukot.. 1-os 310,2-os 390,(kuvassa) 2-os maxi 460,Kuljetus järjestyy! Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 06-4534 333 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi 69 69 Nahkasaapas, vuorittomia tai teddyvuorilla , vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla Hinta € koot 37-48 , sama saapas myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä . 40 prosenttia pienempi rekyyli ja pudotusvoima vielä noin 40 metrin päästä on todellista pysäytysvoimaa. 0400-623960 aimo.luoto@pp1.inet.. Niitä myydään yhdessä 870 Tac 14 –haulikon kanssa. ASEET ASE-AMILTA NYT EDULLISESTI! Katso netistä. Hinta 69€ koot 36-48 Maihari, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju. www.ase-ami.. Tehdas mainostaakin, että nyt on haulikko ja patruuna –yhdistelmä saatu pysäytysvoimaltaan vihdoin kiväärin kanssa samalle tasolle. Tullitie 7 G 53500 Lappeenranta Nettikauppa puukot.. Korkealaatuinen, vahvarakenteinen Boots, tylppäkärkinen, musta. Hinta € koot 37-48 Puukot.. PUUKON OSAT JA TARVIKKEET SUORAAN NETTIKAUPASTA TAI PUHELINMYYNTINÄ Se u raa m e i t ä. Tehtaan testien mukaan sillä on 40 prosenttia pienempi potkuenergia kuin tavallisella 00-peurapaukulla. Puh. 73 Remingtonin uusi Express Managed-Recoil Buckshot pitää jokaisessa patruunassa sisällään kahdeksan kappaletta 8,38 millin läpimittaisia lyijykuulia. Sen tuotenimi on Express Managed-Recoil Buckshot, eli vapaasti suomennettuna ”nopea hallitun rekyylin pukkipaukku”. Tac 14 ja siihen suositettu patruuna kaatavat maalihenkilön jopa 40 yardin, eli liki 40 metrin päästä. koot 37-47 Hinta lyhyt 73€ Hinta pitkä 75€ Saapas, "custom" tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla. Hylsyn sisällä on kahdeksan kappaletta liki 9-millisiä hauleja, joissa on kohdehenkilöllä melkoinen väisteleminen pienessä huonetilassa tai käytävässä. Kokonaisvaltainen ratkaisu Samalla sivulla, jossa Remington kaupitsee 870 Tac 14 –kodinturvaajaa, se suosittelee juuri tähän haulipyssyyn soveltuvaa patruunaa. n Antti Kauranne ASE-AMI 34600 Ruovesi P
Molemmille piipuille on omat erillisliipaisimensa ja hylsyille ulosheittäjä. Kokonaan taiteltavat aseet on ymmärrettävä ja näppärä ratkaisu erityisesti pitkän kuljetusja näkyvyysongelmiin. korihla. Kyseessä on Chiappan Double Badger, kokoon taiteltava haulikYhdistelmäase .410 + .22LR. 12.7.1993 annettu metsästysasetus puhuu haulikon kaliiperista 17 §:ssä seuraavasti: ”Haulikon kaliiperi. Aseessa on mukana Williamsin kuituoptinen Ghost ring –tähtäin ja piipussa dovetail-kiinnityspiste lisäoptiikan asentamista varten. Ase on melko hinnakas jenkkimarkkinoilla, 400-500 taalaa saa pulittaa kyllä kauniisti tehdystä, puuperäisestä yksipiippuisluikusta. Monipuoliseksi kehuttu ase Valmistaja itse kehuu asetta päällekkäispiippuisen haulikon tuntuiseksi, mutta huomattavasti monipuolisemmaksi aseeksi. Pienempikaliiperista haulikkoa saa kuitenkin käyttää villikanin, piisamin, oravan, kärpän, riekon, kiirunan, pyyn, peltopyyn, lehtokurpan ja sepelkyyhkyn ampumiseen, ei kuitenkaan haulikkoa, jonka kaliiperi on pienempi kuin 36.” Kaliiperi 36 metsästyksessä Mikä on tuo metsästysasetuksessa mainittu kaliiperi 36. Maailman asemarkkinoilla liikkuu paljon kummaakin tavaraa. No tässä astuu vastaan esimerkiksi Suomen laki metsästyksen osalta, sillä juuri .410ja .22 LR eivät juuri laillisia kaliipereja ole paljon minkään metsästyksessä. Totuuden nimessä on mainittava, että mallia saa myös 20-kaliiperisella hauliputkella ja .22 WMR –luotipiipulla, mutta juuri ensimmäiseksi silmiin osunut yhdistelmä saattoi hämmennyksen valtaan. Riistaeläimen ampumiseen käytettävän haulikon kaliiperin on oltava 10 20. Chiappan Double Badger, kokoon taiteltava haulikkorihla, kuuluu näihin. Chiappan mukaan ase kelpaa hyvin hupiammuntaan sekä survivaleli selviytymisaseeksi – ja myös metsästykseen. Ase puretaan kahteen osaan liipaisinkoneiston kaarta painamalla. 74 ASEET Pieni voi olla kaunista, mutta ainakin tehotonta! Chiappaan menee yksi skote molempiin piippuihin ja ase ladataan manuaalisesti. Törmätään jälleen kansainvälisten ja yhteismitallisten stanK un vastaan tulee kertalaukauksinen haulikkorihla, jonka hauliputken väljyys on .410 ja luotipiipun .22 LR, niin kyllä siinä silmät leviävät! Mitä tällaisella aseella voi oikein tehdä kuin paukutella hupia. Yhdistelmän kokonaismitta on 36 tuumaa, josta piippujen osuus 19 tuumaa
Ongelmaksi saattaa muodostua kuitenkin aseen paino, kolmisen kiloa eli ihan oikean haulikon massa. 75 Ensin heräsi epäilys, löytyykö Chiappan Double Badgerille mitään laillista metsästettävää, kun piippujen väljyys on pienimmillään .410 ja .LR. Vielä jutun kirjoittajaakin vanhemmat äijät ovat muistelleet ampuneensa oravia tuolla kaliiperilla, ja pieniä eläimiä trofeetai muihin kokoelmiinsa haalineet sanoivat pienen haulipatruunan olevan siitä mukava, kun täyttämisen aihiota ei tarvitse kovasti parsia. Chiappan mukaan ase kelpaa hyvin hupiammuntaan sekä survivaleli selviytymisaseeksi – ja myös metsästykseen. dardien puutteeseen aseiden väljyyksien ilmoittamisessa. n Antti Kauranne Yhdistelmäase .410 + .22LR. Saako silläkin jotain metsästää. Niillekin on sallittua riistaa, nimittäin kyyhky, pyy, vesilinnut ja villikani ei kuitenkaan hanhi vesilinnuista. Kun Suomessakin saa metsästystutkinnon suorittaa jo alaikäisenä ja vanhempien kanssa pääsee laillisesti jahtiin, saattaisi Chiappan pikkuihme toimia jonkinlaisena ratkaisuna. Kokoon taittuvaa Chiappaa mainostetaan myös selviytymiseli survival-pyssynä. Tähän luokkaan kuuluvat luotikaliiperit 22 LR, 17 Rem, 17 HMR ja 17 Mach 2. Kyllä vain, kaliiperi tunnetaan riistakansan joukossa ”nollaluokkana”, jonka energian/tehon perusvaatimus on 100 joulea. Haulikon väljyyden tai kaliiperin määritteleminen on ikivanha juttu, eli kuinka monta pyöreää palloa saadaan naulasta lyijyä ja tämä määrittelee sitten haulikon kaliiperin. Kun asian laskee tätä kautta, päästään samaan tilanteeseen, eli jenkkien käyttämä kaliiperi .410 on sama kuin meikäläisten metsästysasetuksessa mainittu kaliiperi 36, eli alkaahan sieltä tulla jo vastaan eläimiä, joita saa ampua haulipiipulla tällä aseella. Suomessakin myytävät kapoisimmat haulikonpatruunat kantavat myyntipakkauksen kyljessä useammin numeron .410 kuin 36. Vaan löytyihän sitä. .22 LR-väljyinen luotipiippu Entäpä sitten aseen toinen mahdollisuus, eli .22 LR-väljyinen luotipiippu
Sanaleikki kääntyy suomeksi hieman vaikeaksi, mutta anglokulttuurissa haulikkojen kokoeroja esitellään joko termeillä ”bore” tai ”gauge”, kun taas luotiaseissa käytetään kaliiperi-termiä. jonka kotimainen metsästysasetuksemmekin tuntee mainitun .410:n sijasta. Hawksin mukaan suurimmat erot kokeneiden skteettajien välille syntyvät juuri .410:llä ammuttaessa, koska panos on heikko ja osuman tulee olla täydellinen. Hawks arvelee olleensa viisivuotias aseen saadessaan, ja se on hänellä edelleenkin. Field&Stream -erälehti kyseli lukijoiltaan, mihin he ovat käyttäneet asetta ja mihin se heidän mielestään kelpaa. 76 ASEET Useat survivalistikiväärit on pesitetty .410-patruunalle. Kuten Air Force M6 Scout, Savage M42 ja Henry AR7. – Tiedän, että monet taksidermistit (eläintentäyttäjät) käyttävät sitä, koska pieni mieto haulipaukku ei riko saaliseläintä niin paljon, että siitä ei saisi enää trofeeta, asiantuntija selittää. Hawks ei suosittelisi enää .410:ää pienen ampujan ensiaseeksi. Ja jokusen naapurin kissan, kolmas muistelee.. Ei suositella ensiaseeksi Hawks, kuten miljoonat muutkin amerikkalaiset aseharrastajat, ovat saaneet ensiaseekseen juuri .410-väljyisen haulikon. Todettakoon kuitenkin, että .410 olisi haulikkokaliipereissa 36. – Kyyhkyjä, oravia, jopa metsäkanan (viiriäinen) ja pesukarhun, joka yritti varastaa saaliini, tunnustaa toinen. ”Boren” suomenkielinen vastine on kirjaimellisesti ”poranreikä”, joten sanaleikkiä on turha edes yrittää kääntää. – Rottia, käärmeitä ja muita vahinkoeläimiä. Jenkkilässä myös ammutaan skeetiä kaikkiaan neljässä eri kaliiperissa, myös .410:ssä. Yhä useammat valmistajat panostavat pienireikäisiin haulikoihin Minihaulikoiden esiinmarssi Mihin pienireikäisten ”minihaulikoiden” suosio oikein perustuu. Aseita tulee niin taajaan, että jenkkilässä ollaan itsekin alettu kummeksua, mihin asekummajaisen suosio oikein perustuu. Ase ja Erä keräili asiantuntijoiden näkemyksiä rapakon takaa suuntaan jos toiseenkin. Sitä käytettiin kyyhkyn tai kanin metsästykseen. – Toisaalta, aseen käyttäjän on osattava ampua ja tuntea myös patruunan rajoitukset, tai muuten aiheutetaan kauheita tuskia eläimille, hän muistuttaa. .410-patruunat ovat hänen mielestään suhteettoman kalliita. Sitä ihmetellään jo Yhdysvalloissakin. Maukkaimman kommentin heitti metsästysja haulikkoasiantuntija Chuck Hawks omassa blogissaan, jossa pohdiskeli omia kokemuksiaan minihaulikosta. – It is not a gauge, it´s a caliber, Hawks hirnui. Syinä hän pitää 28ja 20-kaliiperisten haulikoiden hyvää ja edullista panoskantaa, joista löytyy myös mietoja jytkyjä. Y hdysvalloissa yhä uudet valmistajat lähtevät panostamaan pienireikäisen haulikon, .410:n uusiin mallisarjoihin joka vuosi. – Ensimmäinen aseeni, olen ja ampunut sillä kymmeniä oravia, tunnustaa eräskin tilaaja
FBI edellyttää palvelusaseiltaan sellaista tehoa, että ne uppoavat noin 12 tuuman ( tuuma = 2,54 cm) syvyyteen. Tiukassa paikassa kelpaa muonaksi yhtä hyvin käärme, rotta tai piisami siinä missä kyyhkykin. Joukoon mahtuu aivan foliohattuisia maailmanlopunodottajia, mutta myös eteviä vaeltajia ja eränkävijöitä. Eli kyllä rottapyssyn täyteisellä saadaan pahaakin jälkeä aikaan, jos oikein tahdotaan. Selviytyjien ihannekivääri Survivalistit eli ”selviytyjät” eivät hekään ole yhdenlaatuinen, kiinteä ihmisryhmä. Selviytyjien keskusteluryhmissä nostetaan esiin kahta asetyyppiä paljon enemmän kuin muita: .22 LR ja juurikin .410. Niiden eduiksi mainitaan aseiden keveys ja helppo kätevyys, monta kertaa myös pieni koko. Patruunoissa samat ominaisuudet osoittautuvat kiittelyn kohteiksi: suhteellisen pieni rekyyli, useita erilaisia patruunatyyppejä maalin/kohteen mukaan ja patruunoiden erinomainen keveys verrattuna väljempiin haulikoihin tai muihin luotiaseisiin. Survivalistin tehtävänä on enemmänkin yhteiskuntajärjestelmän, turvan ja elintarvikkeiden jakelun lakattua hankkia selviytyäkseen ruokaa kuin ”metsästää” klassisten ja eettisten näkemysten mukaan. .410 –patruunaa saa hauleina jopa buckshottiin ja täyteisiin saakka. Ja toisaalta, survivalisti tarvitsee aseen luonnossa väijyviä petoja tai vihamielisiä ihmisiä varten. Esmerkiksi hyvin myyviä malleja, survivalisteille suunnattuja ovat Air Force M6 Scout, Savage M42, ja vaikkapa Henry AR7. Yksikään ei uponnut täyttä 12:ta tuumaa, mutta useimmat 11 ja jotkut vielä hiukan runsaamminkin. – Monet eläintentäyttäjät käyttävät sitä, koska pieni mieto haulipaukku ei riko saaliseläintä niin paljon, että siitä ei saisi enää trofeeta.. Hyvänä puolena taas keveys. Yllättävän moni iso asetehdas valitsee selvitymiskiväärinsä väljyydeksi juuri .410:n. Guns Digestin testiryhmä koetteli Brenneken, Winchesterin, Berneulin, Fosterin ja Remingtonin täyteisiä FBI-testissä tarkoin määriteltyyn maalimateriaaliin. 77 Paljon riippuu ammustyypistä .410-patruunoita saa useita erilaisia erilaisilla latauksilla ja erilaisilla ammuksilla. Jos siirrytään täyteisten (slug) käyttöön, keskustelualue laajenee heti. On selvää, että survivalistien tilanteissa ja valmiuksissa on paljonkin eroja: toiset sopivat paremminkin liikkuviksi metsästäjiksi, nomadeiksi ja toiset taas pyrkivät löytämään pysyvän paikan, jossa saa suojaa ja voi odottaa apua. n Antti Kauranne Pikkupatruunan suurin vika on sen heikko saatavuus ja kallis hinta. Guns Digestin testiryhmä ei kiellä kaliiperin tappotehoa slugeilla, mutta antaa melkoisia varauksia aseen käyttöön: kiväärin tavoin lähietäisyydeltä, aseessa pitää olla ehdottomasti tähtäimet ja ampujan on oltava hyvä aseenkäsittelijä, jos mielii saada saalista ja välttää turhan tuskan aiheuttamista. Pitää kuitenkin muistaa, että joka vuosi ammutaan kymmeniä peuroja jopa .22 LR-patruunalla, mutta se ei kuulunut testiryhmän alkuperäisagendalle, vaikka joku vieraista sitä taajaan muistuttelikin
Kenraali vaati, kenraali tunnusti Kenttäsotilaiden aiheelliset valitukset kaikuivat aikanaan myös Kaliiperi 7,62x51 mm NATO oli iskuvoimaltaan huomattavasti tehokkaampi; 10-grammainen luoti lähti aseen suusta noin 833 metrin sekuntinopeudella, mutta mäjähti kohteeseen 3304 joulen voimalla. Luodin lähtönopeus on täysmetallivaippaisella 3.5 gramman luodilla noin 993 metriä sekunnissa ja iskuenergia 1758 joulea. Patruuna otettiin palveluskäyttöön Yhdysvalloissa vuonna 1957 M14-automaattikiväärissä ja M60-konekiväärissä. Luoti on tehokas 550 metriin saakka. Tällöin vihollinen joko jatkaa taistelua tai korkeintaan haavoittuu, ja seuraukset saattavat olla ohraiset jenkkikiväärin eli M4 karbiinin käyttelijälle. Pirstoutuva luoti vastaan iskuteho 5,56*45mm luoti ”kaatuu” ja pirstoutuu osuessaan kohteeseen aiheuttaen vaikean ampumahaavan. NATO:n 5,56*45 mm:ää edeltävä standardipatruuna oli .308 Winchesteristä 1940–1950-lukujen taitteessa kehitetty 7,62*51 mm NATO. Sotilaiden toiveet haudattiin. Joskus kenttäolosuhteiden uudet vaatimukset johtavat kehitystoimiin, tällä kerralla kuitenkaan ei. Euroopassa menestynein 7,62*51 mm patruunaa käyttävä kivääri oli Fabrique Nationale de Herstal -tehtaan FN FAL. ASEET Jenkkiarmeijan 7,62-millisen kuume kesti vain runsaan kuukauden Jenkkiarmeijan standardikaliiperi 5,56 x 45 mm NATO –luoti pysähtyy kiusallisen usein vastustajan liiveihin. Jalkaväkisotilaalle kivääriaseen luodin läpäisykyky on oleellinen turvallisuuteen ja kamppailujen voittamiseen liittyvä tekijä. Yhdysvaltain armeijasta kuuluu aina välillä monenlaisia uutisia, mutta viimeisin asekehittelyyn liittyvä episodi lienee yksi oudoimmista. Kun luotija sirpaleliivit alkavat olla melkein kaikkien armeijoiden vakiovaruste, sotilaat törmäsivät ikävään ilmiöön: jenkkiarmeijan standardikaliiperi 5,56 x 45 mm NATO –luoti pysähtyy kiusallisen usein vastustajan liiveihin. Patruuna toimi tehokkaasti jopa kilometriin saakka. Myös patruunoiden paino rajoitti niiden mukana kannettavaa määrää., sillä karkeasti ottaen jalkaväkimies jaksaa kantaa kaksinkertaisen määrän pienempiä 5,56*45 mm patruunoita verrattuna 7,62*51 mm:n. 78 K un Yhdysvaltojen asevoimat käyvät sotaa useassa eri maailmankolkassa, niiden edustajat törmäävät erilaisiin tilanteisiin ja erilaisiin varusteisiin. 7,62 mm patruuna sai osakseen arvostelua johtuen sen tarpeettoman suuresta tehosta uusiin jalkaväenaseisiin. Tämä johtuu luodin kärjen ja perän painoerosta. Edeltäjä, eli kaliiperi 7,62x51 mm NATO oli iskuvoimaltaan huomattavasti tehokkaampi; 10-grammainen luoti lähti aseen suusta noin 833 metrin sekuntinopeudella, mutta mäjähti kohteeseen 3304 joulen voimalla. Parempi iskuvoima aiheutti myös ongelmia: erittäinkin sarjatulella ammuttaessa aseesta tuli vaikeammin hallittava
Virallisia kieltoja ei ole esitetty, ja kilpailuun lähteneille asetehtaille on annettu niukkoja ja vältteleviä selityksiä. Käynnistettiin ”Väliaikaisen jalkaväen taistelukiväärin” (Interim Combat Service Rifle ) kehittely, joka virallisesti esitettiin asetehtaille kilpailukutsuna elokuulla 2017. n Antti Kauranne Ehdokkaiksi, joilta tosin osalta puuttui sarjatulimahdollisuus, olivat muun muassa FN SCAR Heavy, Heckler & Koch’s 417, samoin Knight’s Armament tehtaan M110, ja edelleen H&K:n M110A1 sekä Lewis Machine and Tool –tuotemerkin LM308MWS. Aseesta ei välttämättä tulisi jokaisen taistelijan rynnäkkökivääriä, vaan ehkä jalkaväkiryhmän tukiase, jolla voitaisiin eliminoida vihollisen tarkka-ampujat nykyistä kauempaa. Afganistanissa taistelevat jenkkijoukot olivat havainneet, että tavallisilla jalkaväenkivääreillä ei välttämättä ulotuta kauempaa ampuvien vihollisten tarkka-ampujien eliminointiin. Pentagoniin saakka. Uudelle kiväärille myös esitettiin vaatimuksena, että siihen piti saada taitettavan perän lisäksi aikaisempaa tehokkaampi patruuna ja että sen tulisi kestää myös panssaroinnin läpäisevien luotien ampuminen. Aseen ”väliaikaisuutta” perusteltiin sillä, että armeijalle aseita valmistavat patruunatehtaat ovat myös testanneet ja kehittäneet 6,5-millistä (6.5mm/.260 ) patruunaa armeijan johdolla. Kilpailuun lähtevien tehtailijoiden oli myös toimitettava aseelle 30 patruunan lipas. Kilpailun säännöt ja aseille esitetyt vaatimukset olivat kuulemma epämääräisiä, aikarajat mahdottomia ja niin edelleen. 79 Jenkkiarmeijan 7,62-millisen kuume kesti vain runsaan kuukauden 7,62 x 51 NATO-patruuna ja nykyinen jalkaväen patruuna vertailussa AA-kokoisen pariston kanssa. Venäjäkin on suunnitellut 6.5 Grendelin ja 7x62x39:n pohjalta 6,5x39:n. Jo huhtikuussa 2017 kenraali Daniel Allyn julisti, että armeijan sotilaat ansaitsevat tehokkaamman kiväärin. Izhmashin/Kalashnikov-konserni oli jo muutama vuosi sitten sitä mieltä, että Venäjä tulee tulevaisuudessa siirtymään johonkin 6,5 mm kaliiperiin perusaseissaan. Jotain outoa kuitenkin tapahtui jenkkilässä, sillä vain kuuM4-karbiini jää heikon patruunansa vuoksi pidemmillä matkoilla kakkoseksi, mutta lähietäisyyksiltä se on tulinopeutensa ja pirstoutuvan luodin ansiosta ylivertainen ase. Väliaikaisia kiväärejä arveltiin kuitenkin tarvittavan ainakin 50 000 kappaletta maailman eri taistelukentille. Kun vielä kenraali Mark Milley joutui myöntämään kongressin kuulustelussa, että armeijan käyttämä uusi M855A1 Enhanced Performance Round, eli paremman suorituskyvyn patruuna ei ehkä tulevaisuudessa lävistäisi vihollisten luotiliivejä, tilanne kiihtyi. Kiväärin vaatimuksina esitettiin täysja puoliautomaattitulitus, aseen piti pystyä ampumaan tarkasti 600 metrin päähän, siinä tuli olla vaimenninmahdollisuus sekä kiskot lisälaitteiden ja –optiikan kiinnittämiseen. Tehtaat toki innostuivat aiheesta, koska vanhempi NATO-patruuna on tehokas ja useita aseita on pesitetty sille. 6,5-millinen patruuna nähdään muuallakin kiinnostavana sotilaspatruunana. Armeijan eri edustajat ovat kuitenkin kiistäneet, etteikö paluuta takaisin vanhaan NATOkaliiperiin oltaisi edelleenkin hankkimassa, mutta ainakin virallisesti ollaan esitetty, että jo aikaisemmin käynnistetyt tutkimukset 6,5-millisen patruunan mahdollisuuksista ja koko jenkkijalkaväen kevytasestrategian tutkimus eri vaihtoehtoineen on ensiksi saatettava loppuun. Aseen tuli tyhjänä painaa alle 12 paunaa. Samoin koko jenkkiarmeijan jalkaväkiaseohjelman tutkimus ja jatkokehitys oli jo aloitettu. kauden kilpailun julkistuksen jälkeen alkoi armeijan piiristä kuulua huhuja, että koko ICRShanke olisi pantu hyllylle. Pahat kielet tietenkin väittävät, että nykyisiä markkinoita hallitsevat asetehtaat olisivat lobbareiden kautta nojanneet kongressiedustajiin, ja saaneet nämä vetämään maton kenraalien alta. Pahat kielet väittävät, että nykyisiä markkinoita hallitsevat asetehtaat olisivat lobbareiden kautta nojanneet kongressiedustajiin, ja saaneet nämä vetämään maton kenraalien alta.
Pieni, helposti piilotettava ja hallittava, todellinen murhaajan työkalu. Nelipiippuinen ase on tehty perinteisessä pepperpoteli pippuripurkkihengessä. Iver Johnsonin uusi eli Pocket Ace edustaa ”derringereiden” parhaimpia ja pahimpia perinteitä. n Antti Kauranne Iver Johnsonin Pocket Ace edustaa ”derringereiden” parhaimpia ja pahimpia perinteitä. Vaikka pienikokoiset ja heikkotehoiset aseet eivät toimi muuta kuin juuri itsepuolustuksessa, niiden pieni koko on innoittanut myös asesuunnittelijoita ja –valmistajia. ”Lapsiturvallista asetta” mainostettiin aikanaan myös näin: ”Isi sanoo, että se ei satuta minua”, toteaa piltti sängyssä uninallelleen. Iver Johnsonin varmistettua iskuvasaraa sai takoa myös vasaralla, eikä turvallinen ase koskaan lauennut. Kokonaispainoksi valmistaja ilmoittaa noin 200 grammaa ja hinnaksi hieman yli 300 taalaa. Suomeen näitä aseita ei laillisesti saada ikinä tuotua. Tuotenimi on edelleen hengissä ja keskittyy tällä haavaa lähinnä aseisiin. Aseen korkeus on noin seitsemän senttiä ja leveys sentin. Liipaisin on yksitoiminen. Kuitenkin hänen nimellään ja aikoinaan luomallaan brändillä on kaupiteltu erilaisia aseita, moottorija jopa polkupyöriä. Varmistettuna asetta ei voi virittää. Aikoinaan, kun rullarevolveri ei ollut vielä nykyisellä teknisellä tasollaan, taskuaseiden useampi laukaus ratkaistiin sijoittamalla aseeseen useampi piippu. Pocket Acen kokonaispituus on vain kymmenen senttiä, josta piipun viisi. Tuotenimi on kaupiteltu moneen kertaan, ollut välillä jopa toiminnasta sivussa, mutta jatkaa taas edelleen. Iver Johnson –brändin historia on värikäs; aseiden lisäksi on valmistettu polkuja moottoripyöriä. Tehdas esitteli aseen jo viime vuoden SHOT Show –messuilla Las Vegasissa, mutta tiettävästi aseen tuotanto on aloitettu vasta kuluvan vuoden elokuussa. Tehtaan uusin ja kiinnostavin tuote on Pocket Ace eli Taskuässä, nelipiippuinen .22 LR-patruunaa käyttävä ase. Iver Johnson Armsin Pocket Ace on teräsrunkoon valettu taskuase, jossa pyörivä iskuripiikki siirtyy aina seuraavan piipun/ panoskammion kodalle, kun aseen hana viritetään. 80 ASEET Norjalaisen asesuunnitelijan nimi elää, henkinen perintö ei Iver Johnson -brändi ei kuole Derringerit eli miniaseet ovat taas kovassa nousussa jenkkilässä. Aseilla on hieman karmea, joskin tehokas maine: vuonna 1968 presidenttiehdokas Robert Kennedy ammuttiin 8-paukkuisella .22-kaliiperisella Iver Johnson Kadet –aseella kuoliaaksi. N orjasta Yhdysvaltoihin emigroitunut Iver Johnson (1841–1895) eli varsin lyhyen elämän, vain viisikymppiseksi. Kun revolverin haluttiin myös olevan keveä, kaliiperit pidettiin pieninä, jolloin usean piipun sijoittaminen vierekkäin kiinni toisiinsa saattoi aiheuttaa sen, että ase näytti myös maustepurkilta. Derringerejä pukkaa Yhdysvalloissa ”pelurien tai prostituoitujen aseiksi” kutsutut minirevolverit ja -pistoolit, joita kutsutaan myös yhden valmistajan mukaan derringereiksi, ovat suuressa suosiossa. Nelipiippuisessa ratkaisussa on myös hiven asenostalgiaa vanhojen kunnon pepperboxien eli pippuripurkkien hengessä.. Murheelliseksi tapahtuman tekee erityisesti se, että Kennedyn isoveli John Kennedy ammuttiin jo tuota aiemmin omaan autoonsa Dallasissa, tosin Marlin-kiväärillä. Iver Johnson on tehnyt aiemmin haulikoita, kiväärejä, pistooleja ja revolvereita – ja tietenkin myös derringereitä. Aseessa on molempikätisille sopiva varmistinja purkusalpa. Aseeseen saa joko pähkinäpuutai polymeerikahvat. Ei taitaisi mennä enää läpi edes jenkkilässä. Surmatyön toteutti muuan Sirhan Bishara Sirhan
100-prosenttisissa polyester-asuissa on ideana, että alusasun kuitu ei ime kosteutta itseensä vaan siirtää sen seuraavaan pukeutumiskerrokseen. Puuvillainen on miellyttävä päällä, mutta puuvilla imee luonnonkuituna itseensä kosteutta, jolloin se ei ole paras valinta etenkin, jos liikutaan reippaasti ja hikoillaan. Pasi Luumi antaa lopuksi käyttökelpoisen vinkin. – Alusasun lisäksi pohtisin, mitä laittaa alimmaisen kerroksen päälle. – Ilman lämpötilakin ratkaisee. – Silloin hiertäviä kohtia on vähemmän ja kerrastot ovat miellyttäviä pitää päällä. Päällä voisi olla vähän ohuempi ja kevyempi vaatetus, mutta kun joutuu pitkäksi ajaksi paikalleen esimerkiksi passiin, voisi repusta kaivaa vaikka merinovillaisen hieman paksumman paidan päälle. Tärkeintä on saada ihoa vasten kerros, joka siirtää kosteuden seuraaviin kerroksiin. Kerrospukeutumisessa on itua, kun lähdetään metsälle. Kuitu hengittää paremmin ja kosteuden siirto on puhtaana parempi. n Soili Kaivosoja Kuvat: L-Fashion Group Oy. Markkinoilla on tällä hetkellä erittäin monipuolinen valikoima teknisiä alusasuja. Valikoimissa laaja kattaus Alusasuista on tullut myös entistä näyttävämpiä. Päällimmäisen kerroksen hengittävyyden onkin oltava riittävä. Onneksi tarjolla on nykyisin laaja valikoima tuotteita, joista jokainen löytää sen itselleen parhaiten sopivan. Kunnon pukeutuminen takaa täydellisen metsästysnautinnon. Erityisesti naisten puolella värivalikoima on laaja. Kerrasto tulee pestä joka käyttökerran jälkeen hikoilusta aiheutuvan hajuhaitan vuoksi. Värien lisäksi kerrastoihin on tullut leikkauksia ja saumattomuuksia. Mikäli päälikangas ei hengitä, hikoilee itsensä liikkuessa liian märäksi. Kuvassa Rukka CoolMax -alusasu. Kun päällimmäinen puku on riittävän hengittävä, on käyttömukavuus paras mahdollinen. – Esteettisyys on kasvanut, vaikka asuja suunnitellaankin toiminnallisuus edellä. – Materiaalit ovat helppohoitoisia. Erityisesti yläosassa on hyvä olla myös teknistä laatua oleva välikerros, joka ottaa alusasusta kosteutta. On tietysti mukava ottaa päällystakki pois päältä, kun aluspaita ei näytä selkeästi aluspaidalta, Luumi toteaa. Luumin mukaan parhaaseen lopputulokseen ei vaikutakaan ainoastaan alusasu. Erityisesti naisten puolella arvostetaan ulkonäkökysymyksiä voimakkaammin kuin miesten alusasuissa. Pukeutuminen on hyvin henkilökohtainen asia, joka lähtee muun muassa siitä, kuinka paljon hikoilee, kertoo Luhdan myyntipäällikkö Pasi Luumi. Jos päällimmäinen kerros on hyvin huonosti hengittävää kangasta, kasvaa niin alusasun rooli kuin myös hikoilu. Välillä seistään pitkiä aikoja paikallaan, jolloin märkä alusasu päällä alkaa paleltaa. Tärkeintä keinokuitumateriaaleista valmistettujen alusasujen hoidossa on säännöllinen pesu. Puhdas kerrasto lisää käyttömukavuutta ja toimivuutta. Hyvä hoito lisää ikää Nykyiset materiaalit ovat hyvin kulutuksenja pesunkestäviä. Sen vuoksi onkin tärkeää, mitä päälleen pukee. Kun aluskerrastosta huolehtii hyvin, ovat ne pitkäikäisiä. Merinovillan kuitu on materiaaleista lämpimin, mutta varsinkin nollakeleillä merinovilla on useimmille todennäköisesti liian lämmin. Edullisimmassa päässä puhutaan peruskerrastosta. Oikeanlaisen päälikerroksen kanssa saadaan aikaiseksi hyvä kombinaatio, jossa kokonaispukeutuminen toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Markkinoilla on laaja valikoima myös metsästykseen sopivia teknisiä alusasuja. – Myös kokonaisvaatetuksella on merkitystä. Siinäkin on ihmisissä eroja, toinen voi kokea ilman viileänä, kun toinen kokee sen lämpimäksi, Luumi muistuttaa. – Haluaisin korostaa, että toisille käy toisenlainen ratkaisumalli kuin toisille. M etsällä mennään välillä ripeästi, jolloin pukkaa hikeä. Ajan henki tuntuu olevan se, että tuotteet ovat kohtuullisen saumattomia. Tuttu tilanne. – Siellä metsällä on kuitenkin aina reppu mukana, joten sinne voisi sujauttaa vaihtopaidan mukaan. Oikeanlainen pukeutuminen Pääsääntönä voi pitää, että hinta kertoo aika paljon tuotteen ominaisuuksista. Aktiivikäyttäjällä tulisikin olla kaksi kerrastoa, joista toinen on pesussa ja toinen käytössä, Pasi Luumi ehdottaa. 81 Metsälle mennään oikealla pukeutumisella Alusasulla on aina väliä Erityisesti naiset haluavat teknisiltä alusasuilta näkyvyyttä ja väriä. Kuvassa Rukka Base Layer -malliston alusvaatekerrasto. Kokonaispukeutuminen pitää olla omaan käyttötarkoitukseen soveltuva
82 Korvesta kylille ja kaupunkiin V aatteet remppaantuvat erällä joskus niin että tarvitaan ”parempaa päälle” kun palataan ihmisten ilmoille. Liivit eivät peitä vihreitä, khakinvärisiä tai beige-värisiä paidanhihoja, joissa on kyynärpäiden vaiheilla nepparit tai. Retkiguru Kullervo Kemppinen ilmaisee saman asian Eräretkeily -kirjassaan seuraavasti: ”Kun on kerrankin liikuskellut Rovaniemellä retkihousuissa, jotka on takamuksista paikattu hakaneulalla, tahi nokisissa verryttelyhousuissa, päättää taatusti varata seuraavalla kerralla varsinaista matkaa varten oman asunsa”. Mainituissa tapauksissa oli retkeilty erämaaympäristöissä, etäällä kotipaikkakunnilta. Metsästä ei aina pääse suoraan kotiin, vaan ennen paluumatkaa, joka tehdään ”ihmisten ilmoille päästyä ” bussilla, junalla, lentokoneella tai omalla autolla, tarvitaan vaihtovaatteita. Kirjailija T. Valkoisiin puetut kesävieraat kääntyivät katsomaan jopa taakseen”. Metsäreissun jälkeen alusvaatteet ovat usein hikoilusta kosteat, ja kuiva paita vaihdetaan päälle jo terveyssyistä. . Kylille sopivia kuteita löytyy omasta repusta, matkailumajan säilytyksestä tai omasta autosta. Tyylikäs metsästyspaita, jossa näkyy oman lajityypin tuntomerkkejä, soveltuu yhdessä liivien kanssa päällä pidettäväksi, kun matkan varrella käydään tapaamassa tuttavia, tai käydään luontomuseolla tutustumassa seudun lintulajeihin ja riistaeläimiin (lasikaappeihin näytteille asetettuina). Onneksi tarjolla on sekä ajattomia että nykymuodin mukaisia asusteita, jotka ovat sporttisia, tarpeen tullen salonkikelpoisia. . Rautapalo Rapp kuvaa ajattomassa eräkirjassaan Villissä Lapissa paluuta Lapin korpimailta, savuisten nuotioiden ääriltä, kylille Ivaloon, näin: ”Herätimme huomiota omalaatuisen likaisilla vaatteillamme. Metsäreissut kestivät useita päiviä, ja vaikutukset vaateparteen olivat silmin havaittavat
Kaupungin kaduilla ne eivät naamioi. Väriläiskät ja oksakuviot hihoissa ja selkämyksessä kuuluvat paremmin metsän puolelle. n Jouko Piirola napit. . Bleisereitä käytetään Suomen oloissa jahtien jälkeen illanvietoissa ja muissa tilaisuuksissa, joissa halutaan panna parempaa päälle. Sotilasarvoja ilmaisevia jämiä ja natsoja on kiinnitetty epoletteihin. Paita-liiviyhdistelmä on kätevämpi kuin paita-takkiyhdistelmä nimenomaan pyykkäysvaiheessa. . Kauppaliikkeet tuntevat myös tweed-kankaisen klubitakin, mutta tämä materiaali ei Suomessa ole yhtä käytetty kuin Britanniassa, missä tweedillä on pitkät, arvoväritteiset perinteet. Toisaalta epoletteja on käytetty upseereiden paraatipuvuissa. Ne on tarkoitettu erähenkilöille, mutta eivät metsässä riepoteltaviksi, vaan kylillä ja ”arvokkaammissa” tapahtumissa ja tilaisuuksissa käytettäviksi. Kun sen purkaa päältä, alta voi löytyä visiittikelpoinen metsästyspaita rintataskuineen ja epoletteineen. Bleiseri on ehdoton sisätiloissa.. . Bleisereiden luonteenomainen materiaali vaihtelee täysvillaisesta (kalliista) kankaasta sellaiseen, joissa puolet on villaa ja puolet polyesteriä. Liivit voi sen sijaan lykätä omaan pesukoneeseen. Yksivärinen vihertävä tai ruskehtava ”tuulitakki” on eri puolilla Suomea, kylillä ja kaupungeissa, tavallinen vaatekappale. Villapaita on vakiovaruste ulkosalla ja kelpaa vierailuasuksikin, mutta voi sisätiloissa hiostaa. Juhlistaakseen eräitä tilanteita hän kuitenkin saattoi vaihtaa khakitai beige-väriset liivit mustiin ja panna alle vitivalkoisen paidan. Näiden tehtävänä on aiemmin ollut, ja voi olla vieläkin, suojata paitakangasta, kun kannetaan olalla nuotiopuita tai olkahihnoilla varustettuja laukkuja, tai kun armeijan puolella ase ”viedään olalle”. Kun kysyn myyjältä, ovatko nämä erämiehille ja -naisille tarkoitettuja, myyjä vastaa: nämähän ovat juuri meidän alaamme. . . Näiden avulla kiinnitetään ”käärityt hihat”, jotta hihat eivät kiperissä tilanteissa kesken kaiken purkautuisi ja häiritsisi käsien käyttöä esimerkiksi ampuessa. Metsästyspaidoissa on useinkin olkaimet eli epoletit. 83 Korvesta kylille ja kaupunkiin siin. Puvun takki, tai vastaava, rypistyisi tällaisessa käsittelyssä pahemmin. Liivit yhdessä metsästyspaidan kanssa ovat kelvanneet sellaiselle erämiehelle kuin Nobel-palkinnon saaneelle kirjailijalle Ernest Hemingwaylle virallisluonteisiinkin tilaisuukKun metsältä lähdetään ihmisten ilmoille, saa siistiä ilmettä ulkoilutakeilla ja villapaidoilla. Suomessa saatavilla olevien leikkaus ja tyyli ovat yleensä kohtuullisen elegantteja, vaikka materiaalissa ei olisikaan villaa, ja hinta olisi halvempi. . Nimenomaan sen vuoksi, että puseron voi helposti taitella kassiin tai matkalaukkuun. Hintahaarukka vaihtelee sadasta eurosta viiteensataan euroon. Näistä vaatekappaleista käytetään myös nimitystä klubitakki. Kun pyrin pikahaastatteluilla selvittämään mikä on eniten käytetty vaatekappale kylille ja kaupunkeihin tultua henkilöillä, jotka joutuvat pitämään eri vaatteita maastossa kuin ihmisten ilmoilla, selvisi että tämä asuste on edestä avattava, siisti pusero. Laadukkaissa eräalan liikkeissä on pukeutumispuolella oma paikkansa bleiserityyppisille irtotakeille. Varsinkin jos takissa on olkatoppaukset pukimen joutuu viemään pesulaan, mikä maksaa
Ensimmäisen kosketuksensa riistaan Erkki sai jo pikkupoikana 1940-luvun lopulla, kun Porin torilta kotiin ostettiin sunnuntailounaille teeriä ja metsoja. Riistanmaku taisi jo silloin pienen kaupunkilaispojan hurmata, sillä myöhemmin aseet ja metsästys muodostuivat Erkille rakkaimmaksi harrastukseksi ja myös elämäntyöksi. Ase oli tulevaa enteillen sakolainen pienoiskivääri Sako P54T. 84 Yksi tärkeä oli jahtikauden avauksessa passista poissa Erkki Kauppi muistoissa T ieto Erkki Kaupin äkillisestä kuolemasta 1.10.2017 pysäytti meidät kaikki. Tämä päätös muodostui Erkin elämässä käänteentekeväksi. Vuori) Erkki tapasi vuonna 1963. Erkki empi ja epäili mahdollisuuksiaan, mutta Tuulan toteamus, että ”et sitten myöhemmin harmittele, ettet hakenut” sai Erkin laittamaan paperit sisään. Naimisiin nuoripari meni 1965 ja ensimmäinen lapsi Kristiina syntyi samana vuonna. Nuoruutensa poika asui perheensä kanssa Porin kaupungin keskustassa torin laidalla. Erkin patruunakokoelmasta kasvoi yksi Suomen suurimmista ja myös erittäin merkittävä maailmanlaaTyöura Sakolla alkoi 2.2.1970 ja laatukoulutus avasi tien Erkille elämänmittaiselle uralle Sakolla. Ensimmäisen peuran Viljami ampui yksitoistavuotiaana ja yhteinen jahtielämä vaarin, isän ja koko perheen kanssa huipentui metsästysretkelle Afrikkaan. . Ja oman osansa saivat myös vävyt ja lastenlastenkin rakkaat. Patruunat, luotien ballistiikka ja kaikki alaan liittyvä kiinnostivat Erkkiä ja patruunoiden kehityksestä ja valmistuksesta tuli Erkille elämäntyö.. Viimeisellä viikolla metsästäen niin Unkarissa kuin koti Lopellakin ja eläen onnellista elämää Tuula-puolisonsa ja lasten ja lastenlastensa kanssa. Patruunoiden keräily oli alkanut jo 5-vuotiaana pikkupoikana ja jatkui näin läpi elämän. . Osana työtään Erkki edusti myös suomalaista aseteollisuutta kansainvälisessä aseiden ja patruunoiden laatuja turvallisuusjärjestö C.I.P.:ssä. Vanhemmat olivat tavanneet Syvärillä ja sieltä pullossa matkaan otetulla vedellä poika kastettiin saaden nimekseen Erkki. Tämä matka tuntui jollain tavalla täyttäneen yhden haaveen Erkin elämässä. Sakon toimitusjohtaja Juhani Koivula luottikin nuoreen mieheen. Insinööriksi Erkki oli valmistunut vuonna 1968, mutta diplomityö jäi tekemättä kun nuoren miehen piti huolehtia perheestä ja suorittaa varusmiespalveluksensa Keuruun 2. Armeijan jälkeen ensimmäinen työpaikka löytyi tuotekehitystöistä Outokummulta. Puolisonsa Tuulan (os. Perheen ensimmäinen poikavauva Viljami sai jo kastelahjakseen Sakon pienoiskiväärin ja suoritti metsästäjätutkinnon jo 10-vuotiaana. Myöhemmin muutto työn perässä kauas ei houkutellut nuorta perhettä ja kun samaan aikaan Riihimäelle Sakolle haettiin kokenutta insinööriä kannusti puoliso Tuula paikkaa hakemaan. Patruunat, luotien ballistiikka ja kaikki alaan liittyvä kiinnostivat Erkkiä ja patruunoiden kehityksestä ja valmistuksesta tuli Erkille elämäntyö. Erkki syntyi Porissa 9.8.1945 rykmentin hammaslääkärin Kai Kaupin ja Toini (os. Myöhemmin perhe täydentyi Marialla ”Minnillä”, Erikalla ja iltatähtenä syntyneellä Emmalla. Ensimmäisen aseen hankinta ei ollut kuitenkaan Erkille helppoa, koska isä ei harrastanut metsästystä. Lohduttavaa on kuitenkin ajatella, että Erkki eli täyttä elämää loppuun asti, rakastamallaan tavalla. Me ketkä Erkin saimme oppia tuntemaan tiesimme, että hän tykkäsi aseista, patruunoista ja metsästyksestä, mutta rakasti Tuulaa, neljää lastaan ja yhdeksää lastenlastaan. Aseen Erkki kuitenkin sai hankittua 21-vuotiaana käyttäen siihen ensimmäisen työharjoittelunsa palkan. Pylvänäisen) toisena lapsena. pioneerikomppaniassa. Näin työura Sakolla alkoi 2.2.1970 ja laatukoulutus avasi tien Erkille elämänmittaiselle uralle Sakolla
Metsästysharrastus vei Erkkiä myös useille jahtimatkoille ympäri maailmaa. Patruunaguruksikin tituleeratun Erkin muisto elää tänäänkin Sakon patruunoissa. Erkkiä kaipaamaan jäivät läheisten lisäksi lukuisat metsästyskaverit ja ampujat, ystävät ja tuttavat. Hän metsästi lukuisia kertoja mm. Viimeiseksi saaliiksi jäi 27.9.2017 Unkarissa ammuttu saksanhirvi.. Ampumalajeina olivat reserviläisammunnat ja kenttäammunnassa Erkki voitti myös suomenmestaruuden. Viimeisen viikkonsakin Erkki vietti jahtimatkalla Unkarissa vävynsä ja metsästyskaverinsa Arttu Nykäsen kanssa. Esimerkiksi Erkin kehittämästä kaliiperi 9.3x66 EK:stä kehittyi myöhemmin 9.3x66 Sako ja tätä samaa kaliiperiä Yhdysvaltain markkinoille valmistaa patruunavalmistaja Federal kaliiperimerkinnällä 370 Sako Mag. Keski-Lopen Eräveikkojen hallituksessa ja jahtipäällikkönä, reserviläistoiminnassa hallituksen jäsenenä ja ampumaupseerina, Keräilijäyhdistys Kara-Armsin perustajajäsenenä ja hallituksen jäsenenä, Ala-Hämeen Ampumaseuran perustajajäsenenä ja Suomen Metsästäjäliiton ja Metsästäjäin Keskusjärjestön, nykyisen Riistakeskuksen EteläHämeen aluehallituksissa. Merkittävimmän panoksen Erkki antoi kuitenkin Lopen Riistanhoitoyhdistykselle ja Lopen Ampumaratayhdistykselle. . n Kari Kuparinen ja Timo Heinonen Jahtiretkistä keskustellessa Erkki nosti mieliinpainuvimmaksi kokemukseksi matkan Tansaniaan 1996 ja siellä ammutun kafferpuhvelin. 85 juisestikin ja osaan kokoelmasta pääsevät nyt ja tulevaisuudessakin tutustumaan Suomen Metsästysmuseolla vierailevat alan harrastajat. Erinomaisia Erkin mukaan olivat myös jahdit Namibiaan yhdessä hyvän ystävänsä Jaakko Ojanperän kanssa ja eniten aikaa ja vaivaa vaatinut Elandin metsästys Etelä-Afrikassa. Jahtiin kului kaksi matkaa ja yhteensä viisi päivää kävelyä ja etsimistä. Metsästyspatruunoista Sakon Hammerhead on yksi Sakon eniten myytyjä luotityyppejä eri kaliipereissa. Metsästysmuseon haastattelussa Erkki kertoikin ”parasta olleen juuri hyvä yhteishenki, nuotiohetket makkaranpaistoineen ja jahtien muistelot”. Virossa ja Unkarissa ja myös mm. Rakkainta Erkille oli kuitenkin lukuisat metsästyspäivät oman seuran Keski-Lopen Eräveikkojen jahtikavereiden kanssa kotikunnan Lopen metsissä. Yksi tärkeä oli passista poissa. Erkin omalla metsästysja ampumaharrastuksella olikin ratkaisevan tärkeä vaikutus Sakon patruunoiden ja aseiden kehitystyössä, laadussa ja toimivuudessa. Erkin kehittämissä patruunoissa ja aseissa näkyi aina syvä uteliaisuus ja pyrkimys parempaan. Viimeiset vuodet Erkki toimi Lopen Ampumaurheilukeskuksen ratamestarina hoitaen radan varaukset, laskutukset ja toiminnan juoksevia asioita. Hirviä elämänsä aikana Erkki ehti kaataa lähes 100 ja peuroja reilusti yli 100. Viimeiseksi saaliiksi jäi 27.9.2017 Unkarissa ammuttu saksanhirvi. Viimeisen viikkonsakin Erkki vietti jahtimatkalla Unkarissa vävynsä ja metsästyskaverinsa Arttu Nykäsen kanssa. Joskus näin metsä, ja joskus savanni, antoi joskus ei. Tähän toteamukseen on meidänkin helppo yhtyä. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana Erkki toimi 28 vuotta hoitaen mm. Metsästysampumalajeista tärkeimpiä olivat Suomen Metsästäjäliiton kiväärilajit niin Suomessa kuin Euroopassakin. Erkin panosta järjestötoiminnasta arvostettiin suuresti ja hänet oli palkittu mm. Erkki totesi, että riistanhoitotyö ja metsästys olivat hänelle niin tärkeitä, että ilman niitä hän ei voinut elää. Elämänsä aikana Erkki Kauppi toimi myös lukuisissa yhdistystoimissa. Erkki olikin aktiivisesti rakentamassa rataa ja toimitsijana niin ampumakilpailuissa kuin harjoitusammunnoissakin. Pääpaino metsästyksessä oli tämän jälkeen läpi elämän hirvissä ja valkohäntäpeuroissa. Näin ollen elämänsä toiseksi viimeisen päivän Erkki käyttikin, kuin ehkä aavistaen, peurajahtiin. Lopen Ampumaratayhdistyksen hallituksessa Erkki toimi sen perustamisesta lähtien ja hänen panoksensa uuden radan aikaansaamiseksi Lopelle oli merkittävä. Metsästysharrastus oli alkanut jo nuorukaisena sorsajahdeissa Paraisilla, mutta muutto Lopelle Viertolaan 1974 ja liittyminen Keski-Lopen Eräveikkoihin laittoi harrastuksen uusiin mittoihin. Sakolaisista kehittyikin näin maailman tarkimpia ja arvostetuimpia patruunoita. Kasa-ammunta oli myös patruunakehittäjälle oivallinen laji kehittää aina tarkempia ja tarkempia patruunoita. Erkin ja silloisen Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajan Leo Aallon ajatuksesta lähti liikkeelle myös hirvieläinten yhteislupakäytäntö ja lähes 30 vuoden ajan hirvieläinten luvat on 12 loppilaista metsästysseuraa hakeneet yhdessä. Metsästyksen rinnalla myös ampumaurheilu oli tärkeä osa Erkin uraa. riistakeskuksen, Suomen Metsästäjaliiton ja Suomen Metsästysmuseon kultaisilla ansiomerkeillä. kahdeksan kertaa Afrikassa. Jahtiretkistä keskustellessa Erkki nosti mieliinpainuvimmaksi kokemukseksi matkan Tansaniaan 1996 ja siellä ammutun kafferpuhvelin. Erkin patruunoiden latauskoulutukset olivat myös suosittuja tapahtumia ja latausoppaat, kirjat ja lehtiartikkelit jäävät historiaan merkittävinä alan lähdeteoksina. metsästäjätutkinnot, lupa-anomuksen, SRVA-toiminnan ja RHY:n ampumatoiminnan. . Hän oli mm. Erkin pitkään tuntenut Heikki Haapavaara totesi, että Erkki oli ihminen, josta piti sitä enemmän, mitä paremmin hänet oppi tuntemaan. . Jahtikaverit muistivatkin Erkkiä, monessa paikassa hirvikauden alkajaisiksi, hiljaisella hetkellä
Tällä hetkellä muutosten tekeminen on vaikeaa, vaikka kanta kasvaisi kuinka suureksi ja aiheuttaisi mittavia ongelmia. – Luotettava kanta-arvio on kaiken perusta, ja sen tuottamiseksi olemme aloittaneet tiiviin yhteistyön Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg sanoo. Vielä on kuitenkin monta porrasta kuljettavana, Hallenberg toteaa. Toteutuessaan tämä voisi tuoda aikaisempaa enemmän vapausasteita poikkeuslupia myöntäville viranomaisille sekä lupien hakijoille. – Nämä ovat erinomaisia signaaleja siitä, että parlamentti viimein kuuntelee paikallisten näkemyksiä, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari toteaa. – Nykyinen direktiivin tulkinta ei anna mahdollisuutta huomioida paikallisia oloja riittävän hyvin. Metsästäjien susihavainnot ovat erittäin tärkeitä, sillä ajantasaiset havainnot ovat perusta myös haittaa aiheuttavien yksilöiden poistoon liittyvässä lupaprosessissa. marraskuuta aiempaa joustavamman luontodirektiivin puolesta. Tavoitteena muun muassa on, että yhteiselo suden kanssa on nykyistä helpompaa ja haitat ovat hallinnassa. Mahdollinen liitemuutos tulevaisuudessa ei kuitenkaan poista Suomelta velvoitetta suden suotuisan suojelutason turvaamisesta myöskään jatkossa. Metsästäjäliitto toivoo asian tuovan joustoa myös petopolitiikkaan. Komission vastauksen aikataulusta ei ole vielä tietoa.. EUparlamentti äänesti 15.11. Metsästäjäliiton mukaan tavoitteena on, että yhteiselo suden kanssa on nykyistä helpompaa, haitat ovat hallinnassa ja että Enemmän joustoa petopolitiikkaan EU-parlamentti äänesti 15. Suomessa on elinvoimainen susikanta, jota voidaan hallita aktiivisilla kannanhoitosuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä. Toimenpiteisiin kuuluvat yhteistyön kehittäminen Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen kanssa osapuolia tyydyttävän suden kannanarvion saavuttamiseksi, rakentavan ja vastuullisen kannanhoitosuunnitelman mukaisten toimien kehittäminen valtakunnallisen susifoorumin kautta sekä kansainvälinen vaikuttaminen. Liiton mukaan yksi tärkeä välitavoite on saavutettu. EU-parlamentti vaatii toimia Metsästäjäliitto on tehnyt aktiivista työtä EU-tasolla eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. – Mahdollinen liitetarkistus saattaisi parhaimmillaan mahdollistaa esimerkiksi suden siirtämistä liitteestä IV liitteeseen V koko Suomessa. sen puolesta, että luontodirektiiviä muutettaisiin joustavammaksi. Päätöslauselma velvoittaa komission tutkimaan joustojen toteuttamista. Se muistuttaa, että etenkin sudet voivat alueellisesti vaarantaa ekosysteemien kestävän kehityksen sekä maaseudun elinkeinot. Kannanarvio ja yhteistyö Metsästäjäliitto on kehittänyt suden kannanarvioyhteistyötä viime kuukausien aikana. Ja luotettava kanta-arvio on lupapolitiikan peruskivi. Tahtotila on, että lajien suojelun statusta voitaisiin muuttaa heti, kun toivottu suojelun taso on saavutettu. Tällä haetaan joustoa lupapolitiikkaan ja paikallisten olojen huomiointiin. Tavoitteeksi liitto asetti suden siirtämisen luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V. 86 M etsästäjäliitto käynnisti keväällä toimenpiteet aktiivisen susikannan hallinnan mallin luomiseksi. Lopullinen esitys sai parlamentissa huomattavan äänienemmistön, mikä on vahva viesti komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille. Parlamentti vaatii komissiolta toimia maaseudun ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiseloon liittyvien ongelmien vähentämiseksi
Liitto toteaa, että näistä syistä nykyisin tehdään ainoastaan keväinen arvio, jossa hyödynnetään pääasiassa metsästäjien TASSUhavaintoja. H a n ke t ot eut et a a n 1.11.2017–28.2.2018. Tarkka arvio on edellytys parhaiden kannanhoidollisten toimenpiteiden määrittelyssä. Toisessa osiossa keskusteltiin sosiaalisesta kestävyydestä ja toimenpiteistä sen varmistamiseksi; alustuksen piti susireviiriyhteistyöryhmiä koordinoiva Mari Lyly Suomen riistakeskuksesta. Susifoorumista päätettiin muodostaa säännöllisesti kokoontuva yhteistyöryhmä, joka etsii toimivia ratkaisuja ongelmakohtiin. Villisian aitauspyynti n Metsästyslain ja -asetuksen muutos mahdollisti elävänä pyytävän aitauksen käytön villisian metsästyksessä 7. Loka–joulukuun aikana sattuu lähes puolet kaikista eläinkolareista. Luvat myönnetään sosiaalisin tai vahinkoperustein, eikä tällä hetkellä ole tulossa uusia pelkästään kannanhoidollisia lupia. Metsästäjäliitto tukee Luken pilottiprojektia, jossa selvitetään yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa, kuinka kannanarviointia voidaan kehittää edelleen. elokuuta lähtien. Vähennä aina nopeutta hirvivaara-alueella. Nykyinen asetus säädettiin kahdeksi vuodeksi syksyllä 2016, joten se on voimassa vielä tämän vuoden. Ifin vahinkotilastojen mukaan lähes viidesosa eläinkolareista tapahtuu marraskuussa. Ensimmäisenä keskusteltiin Suomen susikannan statuksesta ja seurannasta. Liitto sanoo myös kannustaneensa jäsenistöään susien tehostettuun lumijälkihavainnointiin. Metsästäjäliiton mukaan tilaisuuden tärkein anti oli, että ensimmäistä kertaa saatiin näin kattava joukko toimijoita saman pöydän ääreen. – Suden kannanhoito ei etene toisia syyttelemällä tai kiusanteolla, Metsästäjäliiton suurpetotyöryhmän puheenjohtaja Antti Kuivalainen sanoo. Metsästäjäliiton toimet tarkemman kanta-arvion saavuttamiseksi ovat herättäneet viime aikoina vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Kohdealueena toimii Metsästäjäliiton Kymen piirin alue. DNA-tutkimuksesta on hyviä kokemuksia Ruotsissa, ja Metsästäjäliitto pitää sitä tärkeänä askeleena kohti luotettavaa kantaarviota. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari. Viranomais-ja tutkijapuolta tilaisuudessa edustivat maaja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus sekä poliisi. Viime vuonna Suomen teiltä tilastoitiin yhteensä 1 881 hirvionnettomuutta, kun viisi vuotta aiemmin onnettomuuksia sattui yli 600 vähemmän. Kolmas asiakokonaisuus käsitteli median roolia susikonfliktissa, asiaa alusti Helsingin Sanomien toimittaja Heli Saavalainen. Viime vuonna hirvionnettomuuksien määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna eniten Etelä-Pohjanmaalla, jossa niiden määrä nousi yli 40 prosenttia. Lumettomana aikana jälkihavaintoja tulee huomattavasti vähemmän kuin lumella, mikä tuo arvioon liikaa epävarmuustekijöitä. – Foorumissa käyty keskustelu ja sovitut jatkotoimenpiteet antavat uskoa positiiviseen jatkoon, Kuivalainen totesi. Pyrkimyksenä on kehittää aitaus, jolla villisianmetsästys onnistuu tarpeen vaatiessa tehokkaasti mutta eettiset periaatteet huomioiden. – Sosiaalinen kestävyys paranee vain toimivalla kannanhoidolla, jossa vahingot ja ongelmat ovat hallinnassa. Loppuvuoden hirvikolarit n Loppuvuodesta saa olla erityisen tarkkana eläinkolareiden varalta. Paikalla olleiden yhteisenä tahtotilana oli, että keskusteluja tulee jatkaa. Syksyn välikanta-arviosta luovuttiin, koska se antoi vääristyneen kuvan susikannasta. Sen alusti Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola. Yli 70 prosenttia hirvionnettomuuksista tapahtuu hämärässä tai pimeässä. Päivä jakaantui kolmeen kokonaisuuteen, joita kutakin edelsi asiantuntija-alustus. Keskustelu suden ympärillä on pitkään ollut tulehtunutta ja konkreettisia ratkaisuja ei ole pystytty löytämään. Ajatuksena oli koota keskeiset toimijat keskustelemaan sudesta ja sen kannanhoidosta. Liitto korostaa, että toisin kuin sosiaalisessa mediassa on epäilty, kerättyä aineistoa ei ole tarkoitus verrata niin sanottuun Aspin geenipankkiin eli erottamaan risteymiä aidoista susista, vaan tieto hyödynnetään laadukkaan arvion tuottamiseksi. Tähän tarvitaan keskeisten toimijoiden vastuullista ja rakentavaa yhteistyötä. Aiempina vuosina syksyinen kanta-arvio haluttiin kannanhoidollista sudenmetsästystä koskevaa asetusta varten. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa villisikojen GPS-pannoitus tutkimustarkoituksiin, mikäli sellaiseen on tulevaisuudessa tarvetta. Tämä on myös suden etu. Metsästäjäliitto aloitti marraskuun alussa Suomen riistakeskuksen rahoituksella aitauspyyntihankkeen, jonka vetäjäksi valittiin Niko Teikari. ”Mahdollisimman tarkkaa suden kanta-arviota”. Hirvionnettomuuksien määrä on lähtenyt Liikenneturvan mukaan kasvuun jo vuonna 2011. Aitaus asennetaan pyyntiin runsaan villisikakannan alueella tarkoitukseen sopivalle ruokintapaikalle. Metsästäjäliitto tähdentää, että Suomessa susikanta-arvion laatii Luonnonvarakeskus. – Tieosuuksilla, joissa metsä alkaa aivan tien reunasta, jää hyvin vähän reagointiaikaa, kun hirvi astuu metsästä tielle. Tietyillä alueilla kokeillaan myös vapaaehtoisvoimin TASSUhavaintoja täydentävää DNA-keräystä, joka auttaa tarkentamaan laumojen rakennetta, yksilömääriä ja siten koko kannanarviota. Etenkin hirvivaara-alueella kannattaa käyttää mahdollisimman paljon kaukovaloja, ajaa ehdottomasti nopeusrajoitusten mukaan ja tarkkailla tien pientareita tavallista enemmän. Tarkka kannanarvio edellyttää tiivistä yhteistyötä metsästäjien ja tutkijoiden välillä. n Metsästäjäliitto sanoo ajavansa mahdollisimman tarkkaa suden kannanarviota ja pyrkivänsä edistämään tätä aktiivisesti. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tuottaa prototyyppi Suomen olosuhteisiin soveltuvasta villisianmetsästykseen käytettävästä aitauksesta metsästysasetuksen muistion vaatimusten mukaisesti. 87 PUSKARADIO Valtakunnallinen susifoorumi n Metsästäjäliitto kutsui ensimmäisen valtakunnallisen susifoorumin koolle Riihimäen Erätalolle torstaina 9.11. Taustalla on huoli afrikkalaisen sikaruton leviämisestä Suomeen luonnonvaraisen villisikakannan runsastuessa. Järjestöistä paikalla olivat Metsästäjäliitto, Suomen Luonnonsuojeluliitto, LuontoLiitto ja MTK. Metsästäjäliitto antoi syksyllä tämän ohjeistuksen jäsenistölle syksyn ja talven kenttätöitä varten. Riski loukkaantua hirvikolarissa kasvaa jyrkästi ajonopeuden noustessa, muistuttaa Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela. Ja monin paikoin Suomea pysyvä lumi tulee nykyisin hyvin myöhään, joten yhtenäistä lumijälkilaskentaa on erittäin vaikea toteuttaa
Ruokintapaikka tulee valita eläinten luontaisten elinalueiden mukaan ja välttää vilkasliikenteisien teiden läheisyyttä. Maanomistaja voi itsekin ennalta määrittää korvaussumman suuruutta ja korvauskelpoisuutta Tapio Oy:n ja Metsäkeskuksen uuden hirvivahinkolaskurin avulla. Suomen metsäkeskukseen on tullut vahinkoarviointipyyntöjä marraskuun puoliväliin mennessä yli kaksinkertainen määrä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kyseenalaista on myös tarjota esimerkiksi vanhaa leipää tai pullaa, jotka sisältävät muun muassa hiivoja. Metsäkeskuksessa on odottamassa noin 140 hirvivahinkoarviointipyyntöä, joista valtaosa ehditään hoitaa kuluvan vuoden puolella. – Vaikka monet kotieläinten Brucella-bakteerit tunnetaan myös ihmisten sairauden aiheuttajina, on maailmalla raportoitu vain muutamia nimenomaan Brucella pinnipedialis -bakteerin aiheuttamia ihmisten sairastumisia. Homeista tai muutoinkaan pilaantunutta ravintoa ei eläimille tule tarjota. Osa maastoarvioinneista siirtyy vuoteen 2018. Korvausta tuhoista voi hakea, kun vahinkokriteerit täyttyvät ja tuhojen laajuus ylittää 170 euron korvauskynnyksen. Eniten tuhoja Pohjois-Suomessa Hirvituhoarvioinnit painottuvat Pohjois-Suomeen. Korvaushakemusten määrän voimakasta kasvua selittävät pääosin hirvivahinkoarviointiin ja korvauslaskentatapaan keväällä tehdyt muutokset, joiden on arvioitu nostavan tuhojen korvaustasoa noin neljänneksellä edellisvuosista. Aloitettua talviruokintaa tulee jatkaa läpi talven, aina lumien sulamiseen saakka. Korvaussummassa huomioidaan kolmen viime vuoden aikana aiheutuneet vahingot. PUSKARADIO n Metsänomistajat ovat hakeneet korvauksia hirvien aiheuttamista metsätuhoista huomattavasti edellisvuotta enemmän. Oikein sijoitetulla ruokintapaikalla voidaan myös vähentää maaja metsätaloudelle sekä liikenteelle aiheutuvia vahinkoja. Todennäköisesti bakteeria esiintyy halleissa koko rannikkoalueella. Bakteeri saattaa tarttua myös ihmiseen. Pienet hirvieläimet kuten kuusipeura, valkohäntäpeura sekä metsäkauris ovat tyypillisiä talviruokinnan kohteita. Lisäksi metsäjänis ja rusakko sekä riistalinnuista fasaani ja peltopyy tulevat halukkaasti tarjotulle ruokinnalle. Nämä saattavat aiheuttaa vakavia ruoansulatushäiriöitä ja eläimen menehtymisen. Ruokintapaikan puhtaudella on merkitystä eläinten hyvinvointiin ja maahan ruokittaessa paikkaa tulisikin aina hieman vaihtaa. Riistan talviruokinta jatkuu talvikuukausien yli. Metsänomistajan korvaussumma saattaa myös kasvaa, jos hirvet aiheuttavat arvioitavaksi tulevalla alueella lisää tuhoja tulevana talvikautena, Hostikka sanoo. Lisäksi tarjotaan viljaa, kuten kauraa sekä mieluiten apilapitoista heinää. Brucella pinnipedialis -bakteeria on tavallisesti eristetty sivulöydöksenä terveistä hylkeistä. Loppusyksyn omenasadosta hyödynnetään ylijäämätavara riistanruokinnassa, samoin juurekset, peruna ja rehujuurikkaat kelpaavat hyvin nisäkkäille. Brucella pinnipedialis -lajia on todettu hylkeillä Pohjois-Atlantilta, Pohjois-Irlannin ja Kanadan vesiltä, Pohjanmereltä Skotlannin ja Saksan vesialueilta sekä Tyynestä valtamerestä Kaliforniasta. Pihapiirissä toteutettu ruokinta johtaa eläinten kesyyntymiseen ja voi aiheuttaa muun muassa liikennevahinkoja. Itämeren alueelta näistä bakteereista ei ole yhtään aiempaa raporttia. Metsänomistajat voivat siis jatkossa saada aiempaa suurempia korvauksia hirvieläinten aiheuttamista metsätuhoista. – Tämä uudistus on vaikuttanut merkittävästi vahinkokorvausten hakemiseen kuluvana vuonna, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta. – Vahinkoarvioinnin siirtyminen ensi vuoteen ei vaaranna korvauksen saamista. Riistanruokintapaikoista hyötyvät myös pikkulinnut. Eniten vahinkojen maastoarviointeja on tehty Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Suomalaisten hallien bakteerilöydökset tehtiin maksoista, joissa oli samanaikainen maksamatotartunta. Marraskuun puoliväliin mennessä Suomen metsäkeskus on tehnyt vahinkoarviointeja noin 2 640 hehtaarilla, kun edellisvuonna vastaavaan aikaan arvioitu määrä oli 1 204 hehtaaria. Osa hirvivahinkojen maastoarvioinneista siirtyy ensi vuoteen. Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti 1-3 metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Ruokintapaikan ylläpitämiselle tulee olla aina maanomistajan lupa. Brucella ceti -lajia esiintyy delfiineillä ja valailla. – Tuotantoeläinten bruselloosista, joka saattaa myös tarttua ihmiseen, Suomi on ollut jo vuosikymmeniä vapaa”, sanoo erikoistutkija, ELT Varpu Hirvelä-Koski Eviran eläintautibakteriologian ja -patologian tutkimusyksikön Oulun laboratoriosta. Lintujen ruokintapaikan läheisyydessä tulee sijaita pensaikkoa tai muuta suojakasvillisuutta mihin linnut voivat paeta vaaran uhatessa. Vähiten korvauksia on haettu Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja EteläKarjalassa. Noin 50 maastoarviointia siirtyy ensi vuodelle, ja niistä ilmoitetaan suoraan maanomistajille. Paikan valinnassa on hyvä huomioida myös etteivät eläimet joudu kulkemaan tällaisten teiden ylitse päivälepopaikoiltaan. Suomalaisten hallien bruselloosi löytyi Itämeren suojelukomission (HELCOM) hylkeiden seurantaohjelman puitteissa. Itämeren halleissa ensimmäistä kertaa Brucella-bakteeria n Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksissa on Itämeren halleissa eli harmaahylkeissä todettu ensimmäistä kertaa Brucella pinnipedialis -bakteeri. Merieläinten omat Brucellalajit poikkeavat kotieläimillä esiintyvistä. Suomen metsäkeskus jatkaa hirvivahinkoarviointeja tänä vuonna niin kauan, kun se on Hirvivahinkoarviointien määrä kaksinkertaistui maastossa mahdollista. Tutkitut hallit olivat peräisin Raahen edustalta ja Lounais-Suomen rannikolta. Eviran eläintautibakteriologian ja patologian tutkimusyksikössä tutkitaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa vuosittain useita kymmeniä Suomen rannikolta metsästettyjen tai kuolleina löytyneiden hallien elinnäytteitä. Riistalinnuille tarjotaan viljaa sekä soraa jauhinkiviksi. Eläinten talviruokinta on hyvä aloittaa ennen lumen tuloa, jotta eläimet löytävät ruokintapaikat ja eläinten elimistöllä on aikaa sopeutua tarjottavaan ravintoon. Metsänomistajat voivat hakea hirvituhoista korvausta Metsäkeskuksesta. 88 n Talven lähestyessä luonto lakastuu ja eläinten ravinnonsaanti vaikeutuu
Ilmoita ILMAISEKSI! Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 61€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. 89 SAVO-SET OY Palveluhakemisto Tilaa ASE&ERÄ www.asejaera-lehti.. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy AS E & ER Ä Info AE So pim us 50 03 50 5 Van ha tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun. Määräaikaistilaus 68€ www.lehtiluukku.. 09-413 97 300 A&E Pörssi Ase&Erä -lehden PÖRSSI-ilmoituspalsta on lehden tilaajille maksuton. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. tilaukset@karprint.. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. p. Palstalla julkaistaan vain lehden aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Näin ilmoitat pörssissä: Laadi lyhyt ilmoitusteksti ja lähetä se joko postitse Ase & Erä / Pörssi, 03150 Huhmari tai sähköpostilla aseera@karprint.?
Yrityksen edustamia tuotemerkkejä ovat muun muassa Swedteam, Tenson, Salming, Seger, Weather Report, Auclair, Kettler, AKU, Pilla, Walther, Hämmerli, Clever, Fiocchi, Tunet ja Antonio Zoli. Myyntikonttorit sijaitsevat Oulussa ja Kuopiossa sekä Vantaalla Fashion Center -kauppakeskuksessa. Eihän se ole laitaa, että ihmiset joutuvat pelkäämään elinkeinonsa, harrastuksensa ja henkensä puolesta. Tuntuu vaan ihan järjettömältä laittaa sellaisia rahasummia, aikaa ja vaivaa, kun loppupeleissä metsäpeurat syötetään kuitenkin susille. Leena P. Oli riistakeskuksen edustajan mukaan jättäytynyt pois paikalta. Kun ollaan niin jumalattoman sinisilmäisiä. Tietysti siellä nyt huuteluja oli, mutta nehän kuuluvat asiaan, säilyypä kaikilla mielenkiinto vireillä. Olin tyytyväinen, kun ilta meni suhteellisen asiallisissa merkeissä. Siinä oli haastateltu maaja metsätalousministeri Jari Leppää. Yrityksen pääkonttori ja logistiikkakeskus on Kokkolassa. Mutta ahma se oli, joka juoksi pellolla Lohjalla marraskuun alkupuolella. Metsästäjien ääntä olisin kaivannut esille enemmän etenkin siinä vaiheessa, kun eräs kiivaan oloinen rouva haukkui metsästäjiä, että miksi metsästyskoiria viedään ylipäätään metsään. Kuluvan tilikauden arvioitu liikevaihto on noin 5 miljoonaa euroa ja yritys omaa AAA-luottoluokituksen. Äly hoi! Jotain on tehtävä! n Luin Ase ja Erästä 7-2017 jutun ”Metsästyskoirien karu kausi”. Toivottavasti niin pitkälle ei tarvitse koskaan mennä. Oy HW-Company Oy:n palveluksessa olevat 12 henkilöä jatkavat kaikki vanhoina työntekijöinä.. Nainen vertasi ko tapahtumia mäyräkoirien elämyspuistoiksi eli koirat metsään pitämään hauskaa. Metsäpeurahanke n Olen seurannut Ase ja Erä -lehdestä metsäpeurojen palautushanketta alkuperäisille synnyinsijoilleen Pohjanmaalle. Pitääkö ensin tapahtua jotain peruuttamatonta, ennen kuin ongelma myönnetään ylemmillä tahoilla. Pitkä häntä, turkki, koko olemus ahmahan se siinä, vaikka ensin arvuuttelimme, että voisiko se olla susi, koirat tai jopa supi. Miksi ihmeessä, jos saan kysyä. Kyllä vastauksista huomasi, ettei Lepällä ole antaa mitään konkreettista tähän ongelmaan. Niin ne pohjoisen asukkaat haluavat tänne etelään ja täältä etelästä halutaan pohjoiseen: lapsuudenystävä muutti juuri Vantaalta käsivarren Lappiin. Oy HW-Company Ltd on vuonna 1989 perustettu tukkukaupan palveluyritys, joka tuo maahan asusteita, kenkiä ja varusteita urheiluun-, ulkoiluun-, metsästykseen ja ampumaurheiluun. oli nähnyt ahman Etelä-Suomessa, eikä ollut uskonut silmiään! Kuvituskuva. Joka tapauksessa Raaseporin ja naapurikuntien yhä paisuvaan susiongelmaan pitää saada joku järkevä ratkaisu. Kukaan ei vaan myönnä tätä. Sain sieltä soiton oman ahmahavaintoni jälkeen: ”Et ikinä usko, mutta näimme ahman!” Kieltämättä silloin hymyilytti. Eikös heidän jos kenen olisi pitänyt olla siellä perustelemassa näkökantojaan. Eihän tämä voi näin jatkua??!! Kyllästynyt Mäyräkoirien elämyspuisto Ahmahan se siinä! PUSKARADIO Oy HW-Company Ltd:n yritysjärjestely n 24.marraskuuta tehdyssä yrityskaupassa Oy HW-Company Ltd:n koko osakekanta siirtyi yhtiön perustajalta Jan Störlingiltä ja hänen perheeltään Esko Erkkilälle ja Kai Helistenille. Etukäteen oli monin paikoin puhetta, kuinka räävittömiksi kommentit siellä varmasti paisuvat, mutta sitä pelättiin turhaan. Karjaalainen Leena P. n Ei sitä ihan helposti tunnista pellolla juoksevaa eläintä ahmaksi etenkin kun asutaan EteläSuomessa ja ahmat mielletään Tunturi-Lapin asukkiksi. Sudet tappavat koiria myös jatkossa, jos asialle ei tehdä oikeasti jotain! Mitä asialle pitäisi sitten tehdä, jotta suomalainen metsästysharrastus saisi jatkua, eikä loppuisi yltiösuojeltujen valtion rakkien takia. Meni niin perhanan lujaa, vaikka äkkiseltään sen luulisi olevan joku lyllertäjä. 90 LUKIJAPOSTI Kerro kokemuksista! Ota kantaa! Lähetä kirjoitukset: toimittajasalmi @gmail.com n Olin marraskuun alkupuolella Karjaalla Raaseporissa järjestetyssä Suomen riistakeskuksen illassa, jossa puhuttiin susista. Kun peurat sitten vapautetaan, pitäisikö silloin laittaa vedonlyönti pystyyn, että kauanko ne kestävät hengissä. Mutta ahma se oli, ja oli kuulemma jo aika mones ahmahavainto samoilta seuduilta tämän vuoden aikana. Sikäläinen luonnonsuojeluyhdistys ei sitten uskaltanut näyttää siellä naamaansa. Tosin kuulin heidän olevat vihreiksi järkeviä, joten toivoa sopii jatkossa, että heidän kanssaan pystytään olemaan rakentavassa yhteistyössä
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti Sako 85 Black Wolf on monipuolinen kivääri, joka mukautuu metsästäjän yksilöllisten vaatimusten mukaan. 85 BLACK WOLF SAKO OY | PL 149 | 11101 Riihimäki | Puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.?. Moderni 85 Black Wolf -kivääri on nopeasti säädettävissä eri metsästystilanteita tai ampumarataa varten. Lisää tietoa sekä tekniset yksityiskohdat: wwww.sako.. Etutukin kaksoiskiinnikkeet mahdollistavat aseen kantamisen kätevästi myös bipodin kanssa. Kiväärin ergonominen pistoolikahva ja säädettävä tukki takaavat ainutlaatuisen käyttömukavuuden sekä tarkkuuden