Metsäjänis jatkaa taantumistaan lähes koko Suomessa 1 – 2014 7,20 Asekaupan alamäki jatkui viime vuonna – käsiaseiden myynti edelleen lähes nollilla Lumeton alkutalvi herätti karhut ja pisti sorsat munimaan Ahman 30-vuotinen rauhoitus päättymässä Aseelle perushuolto jahtikauden päätteeksi Valkohäntäpeurajahti täydenkuun lumikeleillä Olympialaiset Katariina Laineen tähtäimessä
Kevätkin vielä tulee... + 3-9x40 kiik+ laser/valo yht Toz 78-04 22lr std malli + vaim + 3-9x40 kiikari jalat paketti yht 795,00 2460,00 230,00 550,00 650,00 950,00 550,00 800,00 650,590,380,450,330,- SafePower SS3492 hyväksytyt asekaapit. tukki Hogue 98000 Mauser 98/st synt tukki Hunters Specialties 00174 peuran houkutin Hunters Specialties 03015 Buck Lure 120ml Umarex liipaisinlukko Pocket Pro Timer CEI2800 (PP) Pro Timer IV Super CEI-2300 Pro Chrono Digital CEI-3800 luodinnopeusmittari UTG Bufferi AR15 RB-A005 UTG AR15 etutähtäimen säätötyökalu UTG Hylsypussi UTG Butt Pad AR15/M16 Carbine perään GLOCK purku/huolto alusta 2439 UTG 223 Puhd. Magtech AR750 5,5mm 230m/S (23,4J) ilmakiv. Kun valitset kaappia niin vertaa painoa ja hintaa, se kertoo kaapin rakenteen. SP66 Asekaappi 570,00€ 125x40x30 cm 93 kg SP88 Asekaappi 720,00€ 150x 55x40 cm 152 kg SP99 Asekaappi 990,00€ 150x65x55 cm 200 kg SP88 Asekaappi 890,00€ numerolukolla, mitat SP88 SP99 Asekaapp 1340,00€ numerolukolla, mitat SP99 Ilma-aseita harjoitteluun! Hämmerli AR20FT tarkkuusilmakivääri 4,5mm kertalaukaus, 300 bar ilmasäiliöllä, säätötukki, 7,5J, kokopituus 1009mm. Asekaappitarjous! Hyväksytty SS3492 kaappi! Safepower SP75, paino 110 kg. Norinco 56-1 7,62X39 taittoperä muu ase SKS 7,62X39 Venäläinen, ”Uusi” Steyr AUG .223 käyt.kiv muu ase MKE T43 (G33) .223 Rem, uusi MauserTampereen Asepaja 8,2X57 käyt,hyvä Sako TRG-41 338 lapua mag, käyt..kiv, hyvä Loukkurevolvereita mm: Taurus 970 Tracker, kal 22lr, 6,5” piippu, ruostumaton teräs, ventiloitu kisko Taurus M94, 22lr, 5” STS Taurus M94 4” , 22lr sinistetty, 9 ptr rulla Taurus M941 kal 22 mag, 4” sin Chiappa 1873SA yksitoiminen revolveri, kal 22lr 1000,00 850,00 2950,00 890,00 1190,00 1400,00 1850,00 1700,00 390,00 490,00 2300,00 1750,00 600,00 2600,00 580,00 650,00 590,00 590,00 295,00 Pentaflex kaukoputket, poistohinnoin! Lintujen ym tarkkailuun... G3A3 Bushmaster XM15-E2S .223 A3 16” M4 MOE TIKKA T3 308 win Tactical. (ei kiik) 630,00 NYT 550,00 SLR .177 alavipuviritteinen, kaasumäntä 7 ptr lipas 1016,00 NYT 900,00 TTR1 .177 paineilma, reguloitu, muovitukki, vaim. 1380,00 NYT 1200,00 .177 Rapid MFR FAC RH 0503 kiintovaimentimella 1480,00 NYT 1300,00 Eliminator 22 FAC + Vortex vaimentimella 1170,00 NYT 1050,00 Crusader .177 FAC + Vortex vaimennin 990,00 NYT 900,00 Duke pyyntiraudat: Duke 120 12,00 Duke 160 Duke 220-2 24,00 Duke 280 Duke 330 36,00 Minkkiloukku Ihjäl puinen Supiloukku 134x28x32 kahdella luukulla, metallia 19,00 30,00 55,00 150,00 KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys- ja urheiluaseita. Magtech AR N2 1000 4,5mm kaasumäntä! Magtech AR N2 Extreme 1000 kaasumäntä, 5,5mm 35J synt tukki Magtech AR N2 Extreme 1300 kaasumäntä, 4,5mm 30J synt tukki 790,790,790,245,295,149,195,235,255,399,399,- Theoben laatuilmakoiden kevättarjoukset varastoon tilaa... Glock M17 GEN-4 PRO 9mm pist (ei sis valoa) B&T TP9 pistooli 9mm BT-30105-A MakarovPM 9X18 käyt, pist hyvä FN HP 9.00X19 Vigilant FN Browning HP 35 9X19 erittäin hyvä STI Spartan 45 ACP uusi Husqvarna M40 9mm, + kotelo, hyvä Walther P38 9mm pist WWII Pienoiskivääreitä, uusia mm: Henry 22lr Golden Boy vipulukkokivääri Henry vipulukko Kal 22 Magnum, vipulukkokivääri, paketissa mukaan jalat + 3-9x40 kiik. Pentaflex 60/700AZ2 90,00 NYT 60,00 Pentaflex 60/700 AZ 275,00 NYT 210,00 Pentaflex 114/1000 GOTO 330,00 NYT 250,00 Pentaflex MAK90 GOTO 490,00 NYT 370,00 Tarvikkeita mm: B-Square T1864 SKS/AK etutäht säätötyökalu Hogue 22000 Ruger 10/22 STD synt. käyt + varust. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com.. Sekalaisia kivääreitä... Hintoihin lisätään rahti. Chiappa 1892 Take down 24 kal 44/40 WIN Chiappa 1892 Carbine kal 44.mag Springfield M1A National Match kal 308WIN Henry Big Boy kal 45LC vipulukkokivääri Dragunov SVD kal 7.62X53R , aito venäläinen, ”uusi” H&K G3 .308 käyt.. Älä luota peltikaappehin, valitse aseillesi kunnon turvakaappi. Evolution .177 kaasumäntä, 16J,vaim. Hämmerli AR20FT 4,5 mm 16J ilman kiikaria Hämmerli AR20FT 5,5mm /16J ilman kiikaria Hämmerli Hunter Force 900 lähtönopeus 228m/s + kiikari Hämmerli Hunter Force 1000 lähtönopeus 305m/s + kiikari Magtech AR600 4,5mm 160 m/s (9) ilmakiv sin. Henry 22lr vipulukkokivääri Toz 78-16 22lr raskaspiip,lipas+ vaim. Magtech AR1000 4,5mm 305m/s (23,4J) ilmakiv. Nyt vain 550,00 Mitat korkeus 150cm, leveys 38cm, syvyys 28cm. sarja AR15 TL-A041 UTG asehihna säädettävä PVC-GB505B UTG RB-T68747B-KT AK TELEPERÄ Geissele AR15 laukaisukoneisto , AR15,LR-308 Stag Arms Tactical teleperä (Milspecs) Flir lämpökamerat! Nyt löydät riistan vaikka puskan takaa, niin yöllä kuin päivälläkin! Ergonomiset, helppokäyttöiset! Flir PS24 lämpökamera Flir PS32 lämpökamera HELMIKUUN HUIPPUPATRUUNATARJOUKSET! HULL SOVEREIGN FITASCH 28g Sporting patruuna, haulikoot, 9, 8, 7,5, 7 ja 6,5 HULL COMP X 12/65 7,5 28G HULL COMP X 12/65 9 24G HULL SUPERFAST 12/70 27GR 7,5 MAGTECH 32 S&W LONG LWC 98G LEAD 35,00 120,00 185,00 30,00 25,00 18,00 185,00 290,00 185,00 7,50 15,00 25,00 9,00 15,00 20,00 39,00 75,00 390,00 195,00 1950,00 2650,00 225,00/1000 kpl 200,00/1000 kpl 190,00/1000 kpl 210,00/1000 kpl 350,00/1000 kpl Pistooleita..
20 RISTIJÄRVELLÄ TÄYTTYI MITTA 46 MENESTYS VAATII PITKÄJÄNTEISYYTTÄ 24 AHMA ASIALLA POROVAHINGOISSA 52 SUURPETOPOLITIIKKA EPÄONNISTUNUT PAHASTI Karhukanta on kasvanut koko Suomessa, joten tänä vuonna lupia toivotaan viimevuotista enemmän. Poikkeuslupahakemuksilla alkaa olla jo kiire. Rajusti kasvaneet porotuhot päättämässä ahman 30 vuotta kestäneen rauhoituksen. 16 KARHUNMETSÄSTYS PYKÄLÄVIIDAKKOJAHTIA 18 LUMETON ALKUTALVI SEKOITTI LUONNON Karhu hyökkäsi metsästäjän kimppuun Karstulassa. Etenkin eteläisessä Suomessa metsäjäniskanta on vähentynyt pitkään ja tasaisesti. 12 ASEMYYNNIN ALAMÄKI JATKUI Käsiaseiden myynti on edelleen lähes nollilla. Kauppojen hyllyille jää makaamaan myös hyväkuntoisia, käytettyjä metsästysaseita. 28 AMPUMAHARJOITTELU TUO TULOSTA 32 VARISJAHDIT ALKAVAT OLLA KÄSILLÄ 38 HERRASMIESSOPIMUKSIA: JÄNISTÄ EI AMMUTA 42 ASE HUOLTOON, KÄYTÖSSÄ TAI EI Jousimetsästäjän on syytä unohtaa pelkkä tavallinen tauluharjoittelu. Metsäjänis jatkaa taantumistaan lähes koko Suomessa 1 – 2014 7,20 Asekaupan alamäki jatkui viime vuonna – käsiaseiden myynti edelleen lähes nollilla Lumeton alkutalvi herätti karhut ja pisti sorsat munimaan Ahman 30-vuotinen rauhoitus päättymässä Aseelle perushuolto jahtikauden päätteeksi Valkohäntäpeurajahti täydenkuun lumikeleillä Olympialaiset Katariina Laineen tähtäimessä 30. sisältö 1-/2014 78 Riitta Kempe kertoo koirien ravintoteemassa, että erityisesti koirien nesteytys on yksi haastavimmista asioista saada onnistumaan etenkin pitkien ulkomaanmatkojen aikana. Myös oikea säilytys on tärkeää. Hyviä treenipaikkoja löytää hiekkakuopilta, metsistä ja niityiltä. Maa- ja metsätalousministeriössä myönnetään, että Suomen suurpetopolitiikassa on epäonnistuttu.. Poikkeuslupia ei heru vaaratilanteista huolimatta. Aseen puhdistaminen käytön jälkeen ja vuosittaishuolto tuo aseelle lisää käyttöikää. VUOSIKERTA 8 NUMEROA 2014 Päätoimittaja Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@karprint.fi Puh: 09-413 97 333 klo 8 -11 Toimitus Ase & Erä toimitus 03150 Huhmari asejaera.toimitus@karprint.fi Puh: 09-413 97 300 http://www.karprint.fi Fax 09-413 97 405 Toimittajat: Mari Ahola-Aalto Pentti Eerikäinen Juhani Karvonen Klaus Susiluoto Maija Salmi Vakituiset avustajat: Matti Ingman, Jouko Piirola Unto Tarkkonen Erkki Arovainio Jukka Saarinen Kustantaja Karprint Oy, Huhmari ISSN 0781-2124 Ilmoitusmyynti: Markku Ketonen Puh: 09-413 97 384 markku.ketonen@karprint.fi Tilaushinnat: määräaikainen 65,00€ kestona 58,00€ Lehden osoitteistossa olevia tietoja käytetään suoramarkkinointitarkoituksiin 4 I ASE & ERÄ 6 VALKOHÄNTÄPEURAJAHTI OMAA LUOKKAANSA Alastarossa on tapana, että peurajahti pidetään lumikeleillä täydenkuun aikaan. Säännöllinen harjoittelu kuuluu sekä nuoren että veteraaniampujan ohjelmaan
Maanviljelijät vihaavat niitä, koska ne nokkivat rikki heinäpaaleja, joita säilytetään peltojen reunamilla usein jopa yli talven. Ne eivät voi olla kovin vähäisiä. Sitä tavataan maaseudulla metsissä, pelloilla ja asumusten lähellä. pä ä k ir joi t us Runsas varisten määrä vähentää riistakantaa V 56 PUUKKOTEHDAS SIIRTYI AJASSA TAAKSEPÄIN Kauhavalla sijaitseva puukkotehdas Iisakki Järvenpää sai uudet omistajat viime kesänä. Parhaiten ne viihtyvät kaatopaikoilla, mutta niitä tapaa miltei kaikkialta. Vähättelevätkö metsästäjät varisjahteja. saakka. Tuskin on tehty virallista selvitystä varisten aiheuttamista riistakannan tuhoista. Onhan varisten hävittäminen ampumalla mitä parhainta taidon treenausta ja ylläpitoa. METSÄSTÄJIENKIN ÄÄNI KUULUVIIN Riistaeläinten rauhoitusajat säädetään ministeriössä. Näillä kaatopaikoilla variksia esiintyy jopa tuhansittain. Vaikka variksilla on runsaasti puolestapuhujia, niin se on todellinen vahinkolintua, jonka lisääntymistä tulisi vahvasti pyrkiä rajoittamaan. Lintu tekee suurta tuhoa riistamailla. 60 MARTTIININ PUUKOT SYNTYVÄT PERINTEELLÄ Marttiinin puukkoja ja veitsiä on valmistettu Rovaniemellä vuodesta 1928 lähtien. Niiden pesien hävittäminen on varisten mieluisaa puuhaa kevään koittaessa, sillä munat ja kuorituneet poikaset kelpaavat niiden kynsiin. Se on tuttu myös kaupunkimiljöössä. Perinteitä on kunnioitettu. Ja varisten metsästyskauteen myönnetään erivapauksia, erityisesti alueilla, joissa niitä on runsaasti, kuten muun muassa niillä kaatopaikoilla, joissa jätteitä on vielä avoimesti varisten saatavilla. Metsästäjiä kiinnostavat juuri ne vahingot, joita varikset aiheuttavat metsästettävälle riistalle. 65 ariksia saa hävittää eteläisessä Suomessa 10.3. Voidaan arvoida, että pienriistan määrä linnut mukaan lukien olisi kolmanneksen runsaampi, jos varis ei olisi meillä aiheuttamssa munien ja poikasten tuhoja. 85 PUSKARADIO 86 IRMAN RIISTAHERKUT 88 ERÄTARINA 73 KOLUMNI ASE & ERÄ I 5. Erityisesti rantapensaikoissa olevat vesilintujen pesät joutuvat varisten hyökkäysten kohteeksi, saaliiksi kelpaavat niin munat kuin poikaset. Miltei jokainen suomalainen tuntee tämän luonnossamme elävän yleisen lintulajin. EERO AHOLA 74 KARJALANKARHUKOIRA EDELLEEN HIRVIMIESTEN SUOSIOSSA Jalostuksellisesti koirasta on pyritty hakemaan karhulinjaisia sukuja. Ei pitäisi. Olisi tärkeää, että metsästysviranomaiset vähintään kehoittaisivat alan harrastajia käymään varismetsällä, vaikka se ei inspiroi harrastajaansa kuten hirvenmetsästys. 78 OIKEA RAVINTO OPTIMOI HARJOITTELUN VAIKUTUKSET Koiran ravitsemustarpeet vaihtelevat harjoituskauden mukaan. 68 ORAVALLE EI KÄYTTÖÄ 70 13 PROSENTTIA SUOMALAISISTA EI HYVÄKSY METSÄSTYSTÄ Oravasaalis on vain muutamia tuhansia kappaleita vuodessa. Varikset ovat kaikkiruokaisia. Luvun pienuus ilahduttaa Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtajaa Panu Hiidenmiestä. Väli-Suomessa rauhoitusaika alkaa huhtikuun alussa ja PohjoisSuomessa vappuna. Räkättirastaat eivät juurikaan ole ihmisten ystäviä. Sen jälkeen tämä suurin vahinkolintumme on rauhoitettu pesintäajaksi, joka jatkuu 10. maaliskuuta eteenpäin heinäkuun loppuun. Metsästäjät eivät voi tuntea tätä mustaa ja pahaäänistä vahinkolintuamme kohtaan minkäänlaista sympatiaa. Sen kynsiin jotuvat helposti esimerkiksi jäniksen pojat
Maja keskellä taustalla. Presidentille valittiin jokseenkin varma passi, missä ampumamatka olisi todennäköisesti sopivan lyhyt. 6 I ASE & ERÄ Teuvo Niinikoskella on erikoinen muisto vuodelta 1971. Eteläsuomen talvet ovat myöhästyneet kuitenkin siinä määrin, että takavuosien marraskuut ovat siirtyneet tammikuulle. Koska jahti on kuitenkin päämotiivi, on sääntönä ollut, että se ajoittuu lumikelille täydenkuun aikaan. Monenlaisten edustusjahtien järjestämisestä metsästysseuralla on pitkä kokemus. Makasin Heinisuolla olkipaalien päällä Manun rehusiilossa kelkkahaalareihin sonnustautuneena, ja kuutamo oli niin kirkas, että melkein aurinkolaseja kaipasi. Päädyin Alastarolle Varsinais-Suomeen valkohäntäpeurajahtiin, ja sittemmin minusta on tullut alastarolaisen Teuvo Niinikosken privaattivieras, ja niinpä vuosittaiset peurajahdit ovat muuttuneet luonteeltaan paitsi metsästykseksi myös kylästelymatkaksi. Ja silloinkin ovat joskus Hanna Niinikosken ryytimaassa viheriöineet persiljat, ja jäätynyt orvokin kukka värjötellyt seinustalla. Talviruokintaa ja metsästystä Alastaron metsästysseuralla on monen vuosikymmenen kokemus valkohäntäpeurojen talviruokinnasta, kannanhoidosta ja metsästyksestä. Metsästäjät ovat oivaltaneet, kuinka arvokkaasta ja runsaastakin riistasta on kysymys, kun yhteistoimin jokainen tekee parhaansa ruokinnan ja valikoivan metsästyksen toteuttamisessa. Valkohäntäpeurajahdissa lumikeleillä kuutamossa Tammikuinen valkohäntäpeurajahti on omaa luokkaansa. Lämmitettävät vahtikojut ja maapassit on suunniteltu tarkoin turvallisia laukauksia silmälläpitäen. Monen viime vuoden jahti on täytynyt toteuttaa vasta viimeisen lupakuukauden, tammikuun täysikuun aikana. Presidentti Urho Kekkonen seurueineen oli saapunut peurajahtiin, mikä toteutettiin ajan tavan mukaan ajometsästyksenä. T utustumisenivalkohäntäpeuraan ja sen metsästykseen tapahtui vuonna 1989. Siinä on onnistuttu niin hyvin, että jo vuosikymmeniä on voitu tarjota metsästystilaisuuksia muillekin. Nykyisinkin järjestetään myös ajojahteja, missä muutama mies tai mäyräkoira hätistelee peuroja niiden päivämakuuksista liikkeelle, ja ampujat sijoittuvat tunnetuille kulkupaikoille. Presidenttipassi siis!. Sittemmin tulivat aluksi kylmät, myöhemmin pääsääntöisesti lämmitettävät vahtikojut. Herra Presidentti, peura edessä Alastaron Metsästysseuran majan pihapiiri: oikealla nylkyvaja, vasemmalla aitauksessa ampumarata. Muistan yhden kylmän passin, missä kaadoin peuran marraskuun kahdennenkymmenennen päivän paikkeilla yli kahdenkymmenen asteen pakkasessa. Presidentti oli nimittäin ilmaissut, että hän ei ollut halukas ampumaan epävarmoja holleja. Metsästys oli alkujaan ajometsästystä hirvijahdin tapaan, tai väijyntää orasmaiden laidoilla. Alastarossa on tapana, että se pidetään lumikeleillä täydenkuun aikaan
ASE & ERÄ I 7. Pakaston peura tuotti hiukan päänvaivaa. Lopulta se kuitenkin löytyi melko läheltä
Presidentti havahtui pian hakemaan ampumahollia, mutta peura ei sitä jäänyt odottamaan, vaan pinkaisi laukkaan. 8 I ASE & ERÄ Metsästyksenjohtaja oli valinnut Teuvon presidentin ”takapassiksi”, mikäli ylimääräistä tulitukea tarvittaisiin . Vasa Tammisesta kaatui paikalleen .308:n CDP 165 grainin luodilla. Laatikko on jalopuuviilua, kannessa presidentin vaakuna ”sitä kuusta kuuleminen”, ja sikaareissa Kekkosen kuvalla varustettu panta. Presidentti kirjoitti sikaarilaatikon kanteen: ”Tarkka-ampuja Teuvo Niinikoskelle 28.11.1971 Urho Kekkonen”.. Metsästyksenjohtaja sanoi Teuvolle nopeasti: ”Ammu, jos vain voit”! Teuvo otti laukkaavan peuran putkelle, laukaisi, ja peura kierähti nurin. Presidentti oli aidosti hämmästynyt suorituksesta. Paltanmäen juureskasalla; oikealla riistakamera, ampumakoju takana vasemmalla. Ajon oltua jonkin aikaa liikkeellä presidenttipassin metsästyksenjohtaja kuiskasi: ”Herra presidentti, peura edessä”. Jahdin päätyttyä Kekkonen antoi Teuvolle palkkioksi ja muistoksi presidentillisen sikaarilaatikon sikaareineen
Metsästyksen ja liikenteen poistuma tunnetaan, mutta petojen aiheuttamaa poistumaa ei tarkalleen tiedä ”vanha Erkkikään”. Varttuneiden metsästäjien tuumailussa esiin tuli arvio, että metsästys verottaa nykyisin peurakantaa noin kolmanneksella poistumasta, liikenne kolmanneksella ja pedot kolmanneksella. Kuokkavieraat ovat tulleet paikalle Useilla ruokintapaikoilla on nykyisin kamerat, joiden kuvista voidaan muun havainnoinnin lisäksi päätellä peurakannan ikä- ja sukupuolijakaumaa, ja tarvittaessa ohjata metsästystä kannanhoidon näkökulmasta toivottuihin yksilöihin. Parinkymmenen hajajaloin ponnistetun pitkän loikan päässä makaa kuusikossa saalis. Kieltämättä esiin nousee kysymys, onko ”luonnonmukaisilla” petolaumoilla sijaa alueilla, mihin ruoka- pöytä on katettu ihmisen toimesta. Joitain rajoitteita yrittäjille lienee sovittu, mutta yhteistoiminta tuntuu sujuvan kitkattomasti. Alueelle on tullut kuitenkin viime vuosina kuokkavieraita, joita ei erityisesti ole sinne toivottu. Susilaumalla ei ole verotus- eikä kannanhoitosuunnitelmaa peuroille, vaan syödään mikä kiinni saadaan. ASE & ERÄ I 9. Ruokintapaikkoja tarkkaillaan kuitenkin säännöllisesti, ja sinne toimitetaan sitä purtavaa, mistä tulee puutetta. Vuosien mittaan paikat ovat tulleet tutuiksi. Jari perheineen asuu pihapiirissä tilan päärakennusta. He kunnostivat Jarin äidin sukutilan vanhan päärakennuksen soveltuvaksi vieraiden kestitykseen ja jahtien järjestelyyn, sekä rakensivat ajanmukaisen teurastamon saaliiden käsittelemiseksi. Metsästysvieraita tulisi enemmänkin kuin mahdollisuuksia voidaan tarjota, joten metsästysseuran taholta asiaa ei mitenkään erityisesti haluta mainostaa. Jari ja Martti hoitavat omia ruo- kinta- ja vahtikojujaan, mitkä pääosin ovat heidän omilla tiluksillaan. Ase Tammisen kopin ampumaluukussa. Kysyntä ylittää tarjonnan Alastaron metsästysseura on seurana järjestänyt vierasjahteja vuoteen 2005, jolloin Jari Jääskeläinen ja Martti Tytykoski perustivat lisäksi oman vierasjahteja järjestävän yrityksen. Näitä peura tottelee: vasemmalla .308 luotina CDP 165 grain, oikealla .338 luotina Norma Oryx 230 grain. Hylsyjä Vesikallion kopin pöydällä. Juureksissa on runsaasti vettä, ja jäädyttyään ne eivät ole helposti peurojen syötävissä. Ensin ilvekset oivalsivat helpot ruokamaat, ja nyttemmin alueella liikkuu myös muutama susilauma. Toiminta tapahtuu yhteisymmärryksessä metsästysseuran kanssa, mikä sekin edelleen järjestää vierasjahteja. Yleensäkin koko seuran ruokinta- ja vahtipaikkojen hoito ja kunnossapito on hyvin järjestetty, ja asianosaiset kantavat tunnollisesti vastuunsa ja velvollisuutensa. Nyt lähdetään kuutamokytikseen Ruokinta- ja vahtipaikoilla on omat nimensä; Vesikallio, Paltanmäki, Suopelto, Haka, Takkutöykkä, Tamminen, Ahtiainen, Pakasto, Varesmäki... Ei tarvitse olla mikään ennustaja todetessaan, että on vain ajan kysymys, milloin susikeskustelua aletaan Varsinais-Suomessakin käydä isoin kirjaimin. Luonnonmukaisten eläimienhän pitäisi elää siellä, missä luonto itse järjestää niille suotuisat olot -ja toisinaan myös ei sitä tee, vaan karsii tarvittaessa yksilöitä vähemmäksi omilla konsteillaan. Kuluvan talven aikana juureksia toimitetaan ruokintapaikoille noin 35 tonnia ja viljaa ja hernettä 15 tonnia. Hyviä siitoseläimiä pyritään aina säilyttämään riittävästi. Suurin panostuksin ja vastuullisesti metsästäen vuosikymmenten aikana luotu arvokas peurakanta alkaa enenevässä määrin kadota ahnaisiin kitoihin
En juuri puukkoineni ehdi mukaan, kun peura roikkuu jo kinnerkoukussa jäähtymässä. Koppiin noustuamme panemme kaasupolttimeen tulen, otamme mukavan istuma-asennon, ja alamme tarkkailla maisemaa, missä päivänvalo vähenee ja sininen kuun valo lisääntyy. Siihen voi mennä joskus pitkäänkin, eikä mitään tilannetta yritetä käyttää väkisin. taan, missä taustana on valkoinen lumi. Jarikin tulee katsomaan toimitusta, ja kun toteamme, että pojilla on huomenna koulupäivä, ja ilta on jo pitkällä, kiittelen nylkymiehiä oivasta suorituksesta ja saamistani kuvista. He olivat kytistäneet rusakkoa läheisessä kopissa, ja kun tunnistivat autoni, rynnistivät oitis katsomaan, mitä tällä kertaa oli kyydissä. Kun pääsemme pihapiiriin, olen tuskin ehtinyt vetää saalista autosta pois, kun paikalle tuiskahtaa kaksi nuorta metsästäjää, Tuomas Jääskeläinen ja Ville Tattinen. Teuvo soittaa kotiin kertoen onnistumisestamme, jotta siellä tiedetään, ettemme ole koko yötä kytiksessä. Nuoret ja tehokkaat nylkymiehet Meille Teuvon kanssa oli alkupassitukseen tarjottu Tammista, minkä tietysti mielihyvin hyväksyimme. Saalis löytyy kuusikosta Pimeässä kopissa on istuttu jo neljä tuntia, kun Teuvo pukkaa varovasti kylkeen ja sanoo, että peura tuli metsän reunaan. Nuoret nylkymiehet Tuomas Jääskeläinen (vas.) ja Mika Tattinen. Olen työntänyt kolmenollakasin Sakolaisen ampumaluukusta ulos ja kuulen Teuvon kuiskaavan: ”Nyt se olisi hyvin poikittain”. Minun tuurillani saamme istua yleensä tuntikausia, niin nytkin. Hän näkee sen katselukiikarilla, mutta minä en paljain silmin näe mitään. Ja kun viimein ammutaan, tarkoitus on kaataa, eikä yrittää kaatoa. Peura on tullut koh- Ajelemme peuroinemme illan kuutamossa Vännilään Jarin ja Martin lahtivajalle. Jätämme aseen lukko avattuna ampumapöydälle ja lähdemme tutkimaan tilannetta. Pian löydämme kuitenkin kuurasta pakolaukasta kertovat jäljet, mitkä kertovat meille olevamme etsimämme jäljillä. Jatkuva tuijottaminen saa silmäluo- 10 I ASE & ERÄ Suurin panostuksin luotu arvokas peurakanta alkaa kadota susien ahnaisiin kitoihin. Parinkymmenen hajajaloin ponnistetun pitkän loikan päässä makaa kuusikossa saalis, puolitoistavuotias mullikka. Onnittelemme toisiamme, ajatuksissa lähtee sanaton kiitos Metsälle, ja tartun peuraa sorkista vetääkseni sen ampumakopin luokse. Mikäli peura ei laukauksen jälkeen kaadu paikalleen, se usein pinkaisee oitis metsään, mistä syystä lumi on välttämätön, että sitä voisi seurata. Ja silloinkin seuranta, vaikka vain muutaman metrikymmenen matkan, on joskus salapoliisityötä. Olen toki seurannut peuraa hetken aseen päällä olevan Kahlesin läpi, mutta Teuvon toteamus menee suoraan etusormelle. met välillä lupsahtamaan kiinni, pieniä torkkujakin otetaan istuallaan, mutta kahdesta silmäparista aina toinen tarkkailee maastoa. Tamminen on metsän sisällä oleva melko ahdas aukio, mihin peurat tulevat yleensä kapeasta sektorista. Kun peura saadaan sisälle, ovat pojat jo molemmat puukot käsissään valmiina nylkytouhuun. Koska luvissa on varaa, päätämme, että isoa pukkia, hyvää siitoseläintä, ei ammuta, mutta muuten tarjoutuva hyvä tilanne käytetään. Laukaus lähtee, ja peura pinkaisee pää pystyssä kuusikkoon. Meillä on tapana, että ampumaluukku avataan ja ase työnnetään ulos vasta kun eläin on tunnistettu, se on rauhoittunut, ja tehty päätös, että se kaadetaan. Totean Teuvolle, että laukaus lähti hyvin. Paikalla on runsaasti jälkiä, eikä pisaraakaan verta merkkinä osumasta. Kiirettä pitää, että ehditään nostaa mullikka nylkypukille, ja lopun hoitavat pojat kaksistaan. Päätämme onnistu-. Kuluu ainakin kymmenen minuuttia, ennen kuin peura varovasti askeltaen tulee paikkaan, missä viimein voin sen nähdä
Ehdin jo mainita, että pitäisikö soittaa Jari koiran kanssa avuksi, kun Teuvo tokaisee: - Katos mikä tossa on! Se on kaksi- ja puolivuotias naaraspeura. Olen optimisti, ja uskon sinnikkäällä vahtimisella sopivan vasan tulevan tarjolle. Peura jää paikoilleen kuten useimmin Teuvon itse lataamilla CDP:n 165 grainin .308 –luodeilla. Kun olen saanut Sakolaisen luukusta ulos, kuulen vain: ”Nyt se olisi aika hyvin poikittain”, ja laukaus lähtee. Himmeä kuunvalo kuvastuu sen auki jääneestä silmästä. Presidentti Kekkoselta saadun sikarilaatikon sisältöä: presidentilliset sikarit ja tulitikut sekä kuva presidenttipassista kaadetusta peurasta. Ja sekös haettaa. Työnnän nollakasin luukusta ulos, ristikko hakeutuu hiukan lavan taakse ja laukaus lähtee. Emä kuuntelee taakseen. Pukkaamme pimeässä kopissa toisiamme kylkeen tyytyväisinä onnistumisesta, ja valmistaudumme saaliin korjuuseen. Tällä kertaa saamme vahtia liki viisi tuntia, ennen kuin metsän reunaan samaan kohtaan kuin eilenkin ilmaantuu peura. Meillä on varalta myös Teuvon .338 sakolainen, minkä päällä olevalla valoristikolla varustetulla Docterilla ristikon liimaisi peuran kylkeen huonommassakin valossa. Runsas tunti myöhemmin yksinäinen peura tulee kuusikosta, kävelee määrätietoisesti ruokintapaikalle ja jää varjoon seisomaan. Vielä oli yksi mieluisa yllätys Edessä oli vielä mieluisa yllätys: Sepolta oli jäänyt yksi vieraslupa käyttämättä, ja sitä tarjottiin minulle. Ja se tulee. Lupani on nyt käytetty. Kuusikossa on niin vähän kuuraa, että kun peura on muuttanut jyrkästi kulkusuuntaansa, haemme sitä ainakin varttitunnin, vaikka se on miltei näkösällä. Teuvon peurat vielä pystyssä Lupani oli taas käytetty, mutta Teuvon peurat olivat yhä pystyssä. Liekö muutama päivä sitten nähty hukka liikkeellä. Runsaan tunnin vahtimisen jälkeen peltoaukealle tulee kolme vasaa emänsä kanssa. Välillä joku vasoista on ollut mukavasti poikittain paikallaan, mutta toisia seuraillessani sekin taas kohta pirahtaa kirmaamaan. Teuvo Niinikoski kädessään presidentti Kekkoselta saatu sikarilaatikko. Vasat ovat perin eloisia ja kirmailevat sinne tänne keskittymättä kunnolla syömään. Miksipä kiirehtiä takaisin napapiirille, kun on mahdollisuus nauttia hienosta kuutamosta ja jahdista. Lopulta sellaista tilannetta, millaisen olemme tottuneet käyttämään, ei tule, ja peurat poistuvat läheiseen kuusikkomäkeen. Nyt menemme Pakastoon, missä Martti kertoi kameran kuvien perusteella käyvän ainakin vasoja. Katson aseen kiikarilla, miten ristikko näkyisi varjossa olevalle ruokintapaikalle toivottavasti ilmaantuvaan peuraan. Kuuluu osuman tupsahdus, peura pyörähtää ympäri ja laukkaa peltoaukealta läheiseen metsään. Istumme illan hämärtyessä taas Tammisessa. Koska peura kuin peura isoa pukkia lukuun ottamatta on tarkoitus kaataa, kuiskaa Teuvo, että kun se on sopivasti kyljittäin, ammu pois. Tänään ilta on ehtinyt niin pitkälle, että nylkymiehemme ovat jo iltalevolla, mutta asianmukaisissa tiloissa peura on pian taas orressa, ja meitä odottaa sauna ja perinteiset rituaalit onnistuneen jahdin päätteeksi. Se on varovainen ja kuulostelee pitkään, ennen kuin pienin askelin tulee parem- min näkyviin. Mikä tuuri, metsästämäänhän tänne oli tultu, ja ajettukin asian vuoksi yli 800 kilometsriä. Seuraavana iltana, kun olen tuskin kotiin ehtinyt, oli Teuvo saanut puolen tunnin passituksesta vasansa, ja niin hänenkin jahtinsa oli onnellisesti päätöksessä. Jouni Puoskari ASE & ERÄ I 11. Kuu nousee metsän yläpuolelle ja paistaa suoraan kopin etuseinään jättäen ruokintapaikan varjoon. Olen valmistautunut takapi- ruksi, mutta Teuvo istuttaa minut ampujan paikalle sanoen ottavansa itse tulenjohtajan roolin. Mikäli heikkokaan tuuli käy kopilta peurojen tulosuuntaan on vahtiminen yleensä turhaa. Eilinen toistuu. Muutama peura voi jostain metsän reunasta kurkistaa, mutta pienenkään vainun saatuaan taatusti pinkaisee karkuun. Ilmavirtaus on meille suotuisa. neen jahti-illan kukin tahoillamme. Koska meillä on edelleen lupa kaataa minulle vasa tai Teuvolle aikuinen, toteaa Teuvo, että heti kun hyvä holli tulee, niin ammu pois
Aselupien määrät pudonneet viidessä vuodessa 40 prosentilla Asemyynnin alamäki jatkui viime vuonna 12 I ASE & ERÄ
Kuulakärkikynän pituinen äänenvaimennin on halkaisijaltaan 42 milliä. – Esimerkiksi äänenvaimentimet ovat viime vuosina keventyneet. Luodikoista japanilais-amerikkalainen Howa on suosittu pakettina, johon voi sisältyä esimerkiksi äänenvaimennin ja kiikari jalustoineen. – Alan otaksuma on, että lasku jatkui myös viime vuonna. Kuulakärkikynän pituinen äänenvaimennin on halkaisijaltaan 42 milliä. – Oma veikkaukseni on, että viime vuoden myynti ei ole edellisvuodesta juurikaan parantu- Aimzonicin äänenvaimennin painaa 260 grammaa. – Toki pidämme yllä perusvarastoa, mutta esimerkiksi amerikkalaisten erityisaseiden toimitusaika voi venyä hyvinkin pitkäksi, jopa vuoteen. man kalliimpia aseita. Tukin voi vaihtaa ja runkoa voi muokata jälkikäteen varusteilla ja esimerkiksi kiinteän lippaan voi vaihtaa irtolippaaseen. Nuo kiristykset vaikuttavat edelleen asekaupassa. Hinnoissa viime vuosien selkeä trendi on ollut, että harrastajat suosivat laadukkaita ja hie- Hjorthin maahantuomista haulikoista suosituin on italialainen Guerini. Lupamenettelyn hankaluudet ovat merkinneet, etteivät aseharrastajat enää viitsi lähteä luvanhakuprosessiin sen hitauden, kalleuden ja monimutkaisuuden takia. Toivottavasti pohja olisi nyt nähty ja kauppa kääntyisi nousuun lupakäytännön vakiintumisen myötä. Hinnat ovat 2000 eurosta ylöspäin. Kun lupamäärät ovat pudonneet viidessä vuodessa 40 prosentilla, näkyy se suoraan myyntimäärissä. Asekaupan alamäki jatkuu. Mika Hjorth pitää aseen hintalaatusuhdetta markkinoiden parhaana. Guerini alkoi valmistaa haulikoita kymmenisen vuotta sitten. Muun muassa äänenvaimentimet ovat metsästyksessä kasvattaneet suosiotaan. Suosituin Hjorthin haulikko Italiasta Vaikka Suomen asekauppa on vaikeuksissa, Sakolla menee hyvin: asevienti veti etenkin PohjoisAmerikassa, Oseaniassa ja Etelä-Afrikassa. – Tarvikemyynti ei ole pudonnut yhtä paljon kuin asemyynti, sanoo Hjorth. V uosi 2008 oli käännekohta asekaupassa monessa mielessä. Se on saatavilla useimpiin kaliipereihin. Sen sijaan tarvikkeissa ja optiikassa on jonkun verran uusia innovaatioita. Käsiaseiden myynti on edelleen lähes nollilla. Aseiden kehitystyö on Hjortin mukaan maltillista, eikä merkittäviä aseuutuuksia ole ilmaantunut. Käsiasekauppa on romahtanut, erityisesti .22 käsiaseiden kauppa on käytännössä miltei nollassa koko maassa. Hyviä, käytettyjä aseita jää liikkeiden varastoihin makaamaan, mutta toisaalta aseiden ostajat panostavat nyt entistä laadukkaampiin aseisiin. Alalla liikevaihdot jopa puolittuneet Virroilla toimivan Asetalo Oy:n toimitusjohtaja ja Asekauppiaiden liiton varapuheenjohtaja Timo Huikkala ei usko asealan myynnin mainittavasti ainakaan kasvavan tänä vuonna viime vuodesta. Hjorthin mukaan käsiaseiden kauppa on käytännössä tällä hetkellä nollan luokkaa. Tarvikkeiden osalta tilanne vaikuttaa valoisammalta kuin asemyynnin osalta. Sporting-ampujille Guerini on käytetty malli. – Esimerkiksi metalliosilla on 15 vuoden takuu. Myös metsästysaseiden kysyntä on laskenut. Meillä on nyt tarjolla ruotsalainen alumiinirakenteinen Aimzonicin äänenvaimennin, joka painaa 260 grammaa. Guerini kilpailee Berettan kanssa Suomen markkinoilla. Jokelan koulusurmien takia aselainsäädäntöä ryhdyttiin kiristämään. Uusien aseiden myynti on pudonnut luultavasti toistakymmentä prosenttia. Tässä suhteessa pitää olla kuitenkin hyvin varovainen, sanoo markkinointipäällikkö Mika Hjorth Hjorth Urheilutukusta. Uusien haulikkojen ja luodikkojen hinnat ovat yleisesti yli 1000 euroa, suosituin hintaluokka on 1500-2500 euroa. – Koska luvansaanti koetaan hankalaksi, harrastajat haluavat ostaa hyvän aseen, joka kestää heillä pitkään. ASE & ERÄ I 13. Ratamalleihin maahantuoja tarjoaa ensimmäisen huollon. Kauppojen hyllyille jää makaamaan myös hyväkuntoisia, käytettyjä metsästysaseita. Aseen hinta-laatusuhde on hyvä ja aseeseen on tarjolla runsaasti tarvikkeita
Niiden kohtalona on ollut usein loppuminen 1-2 vuodessa. – Maailmalla ei ole vapaana sellaisia edustuksia, joita Suomeen kannattaisi tuoda, sanoo Timo Huikkala. Vuoteen 2008 liikevaihto kasvoi joka vuosi. Tilanne on erilainen kuin 1990-luvun lamassa, joka iski asekauppaan jälkijättöisesti. Huikkalan mukaan kaikkia aseita menee edelleen kaupaksi, mutta vähemmän kuin ennen vuotta 2008. Uusia edustuksia ei juurikaan jaossa Aseiden edustukset on Suomessa käytännössä jaettu, vaikka kilpailua edustuksista käydään etenkin vanhojen alan yritysten kesken. Huikkalan mukaan asekaupan pitkään jatkuneelle alamäelle on selkeä syy. – Pelkkä asekauppa elättää enää heikosti, minkä takia osa liikkeistä on ottanut myyntiin täysin muita tuotteita, kuten vaikkapa suksia. Vuoden 2010 jyrkkä pudotus johtui vi- 14 I ASE & ERÄ Sako valmisti ensimmäistä kertaa historiansa aikana yli 100 000 asetta.. Nyt asiakas saattaa ostaa öljypullon ja sata patruunaa. Nyt tätä ilmiötä ei ole, koska aselain muutos teki lupamenettelyn hankalaksi ja kalliiksi. – Aseen ohella asiakas yleensä osti esimerkiksi patruunat, kuulosuojaimet, suojalasit ja puhdistuspuikot. Luvanhakijan tie on pitkä, eivätkä siihen etenkään kaikki vanhan polven metsästäjät viitsi ryhtyä. Yhdeksänmillisiä pistooleja melko harva harrastaja saa ostaa, mutta aika moni SRA-ampuja voi todistaa harrastaneensa lajia usei- ta vuosia, minkä ansiosta luvan saanti yleensä onnistuu. – Luvan toki saa, mutta poliisilaitoksilla lupaviranomaiset vaihtuvat ja toimipisteverkko muuttuu jatkuvasti. nut. Toivottavasti uusi sukupolvi ennen pitkää tottuu uuteen lupamenette- lyyn, eikä koe sitä raskaaksi. Harrastajalla on nyt muitakin rahanreikiä kuin aseen vaihto. Huikkala päättää itse maaliskuun IWA-messujen jälkeen, mitä Suomeen kannattaa mahdollisesti tuoda. Esimerkiksi tyypillisen ensiaseen, pienoiskiväärin, myynti laski voimakkaasti. ranomaisten puheista, joiden mukaan aseet kerättäisiin pois. Glockin suosio perustuu osaltaan myös siihen, että poliisi, rajavartiolaitos ja puolustusvoimat käyttävät sitä palvelusaseenaan. – Käsiaseista kaupaksi menee Glockia, joka on monen SRA- ja practical-ampujan suosikki. Uuden yrittäjän riskit ovat melkoiset, sanoo Huikkala. Parina seuraavana vuotena liikevaihto on pysynyt tasaisena. Monelle metsästäjälle ase on väline, jolla hän hoitaa rakasta harrastustaan. Sitä kautta asekauppa saattaa pitkässä juoksussa piristyä. En pelkää kilpailua, mutta kehotan uusia yrittäjiä miettimään kaksi kertaa, kannattaako alalla nykytilanteessa lähteä. Monilla alan yrityksillä liikevaihdot ovat jopa puolittuneet viime vuosina ja etenkin pienet yritykset ovat joutuneet lopettamaan tai ottamaan valikoimiinsa muitakin tuotteita. Vanhaan, toimivaan systeemiin ei ole paluuta ja aselain uudistus saattaa haitata kauppaa vielä pitkään. Luvanhaku koetaan liian hankalaksi Timo Huikkala perusti Asetalo Oy:n vuonna 1985. Rahat oli, rahat meni ja pari vuoden kuluttua yrittäjällä on ainoastaan velkaa. Aika erikoinen ilmiö alalla on, että uusia asekauppoja perustetaan jatkuvasti. – Vaikka asekaupan alamäen väitettäisiin johtuvan yleistä taloustaantumasta tai muusta seikasta, on totuus ampuma-aselain muutoksessa. Moni työttömäksi jäänyt metsästyksen harrastaja vaihtoi asetta, kun äkkiä ilmaantui aikaa rakkaalle harrastukselle. Osa liikkeistä on ottanut myyntiin täysin muita tuotteita, kuten suksia. Juhani Karvonen Luodikoista japanilais-amerikkalainen Howa on suosittu pakettina, johon voi sisältyä esimerkiksi äänenvaimennin ja kiikari jalustoineen. Vaikka keskustelu on noista vuosista hieman lientynyt, aseluvan hankinnan monimutkaisuus vaikuttaa ostopäätösten tekoon. Aseiden heikentynyt myynti vaikuttaa myös tarvikkeiden myyntiin. – Pelkkä asekauppa elättää enää heikosti. – Vuonna 2009 liikevaihto laski kymmenisen prosenttia ja 2010 peräti 40 prosenttia. Ase on pitkäaikainen hankinta, eikä sitä ole välttämättä tarvis kovin usein vaihtaa. Kauppiaalla tulisi myös olla riittävä varasto, minkä ylläpito tuo omat kustannuksensa. – Tietysti maailmalla tulee uutuuksia, mutta läheskään kaikilla ei ole merkitystä Suomen markkinoilla
Vaikka kotimarkkinoiden prosentuaalinen osuus on varsin pieni, Karjalainen näkee kotimaan myynnin olevan erittäin tärkeän Sakolle. Nykyisillä tuotantomäärillä Sako on Karjalaisen mukaan nyt Euroopan suurin varsinaisten metsästyskiväärien valmistaja. Aseiden tarkkuus, toimintavarmuus ja kestävyys ovat niitä ominaisuuksia, joita metsästäjät työkaluiltaan vaativat. Sako maahantuo Suomeen Berettan aseita, varusteita ja vaatteita. – Asevienti veti etenkin Pohjois-Amerikassa, Oseaniassa ja Etelä-Afrikassa. PohjoisAmerikka on haastava markkina-alue jokaiselle valmistajalle, eikä eurooppalaisuus ainakaan helpota vientiä, toteaa Raimo Karjalainen. Myös Venäjän vienti on hieman kasvanut. Maahantuojien kanssa käytyjen keskusteluiden ja ennakkotilauksien perusteella pieni volyymin kasvu näyttäisi olevan mahdollinen niin kivääreissä kuin myös patruunoissa, sanoo toimitusjohtaja Raimo Karjalainen. Henkilökunnan määrä on nyt 250. Tosin vuosi 2012 oli kotimaan myynnissäkin ennätysvuosi. Toisaalta uutta henkilökuntaa oli varsin helppo palkata, sanoo Karjalainen. – Henkilölisäys on huomattava, kun ottaa huomioon yhtiön koon. Sakon vienti veti sekä kiväärien että patruunoiden valmistuksessa. Patruunoiden valmistajana Sako lähenteli viime vuonna kymmenen miljoonan kappaleen määrää. Kotimaan myynti tärkeää Sakollekin Asetuotannon kasvu perustuu vientiin. Patruunoiden viennissä meitä on auttanut huomattavasti Sakon maailmalla tunnettu brändi. Juhani Karvonen ASE & ERÄ I 15. – Aloitimme patruunoiden viennin Yhdysvaltoihin ja Australiaan, seuraavaksi ovat vuorossa Kanada ja Uusi-Seelanti. Saamme heiltä arvokasta palautetta. Sakon tuotteita myydään kaikkiaan noin 50 maassa eli lähes kaikkialla missä metsästystä harjoitetaan ja minne asevientilupia myönnetään. – Uudistunut aselaki vaikuttaa kotimaassa, aselupien saanti mielletään ehkä vaikeammaksi kuin mitä se todellisuudessa on, Karjalainen miettii. Esimerkiksi tsekkiläinen CZyhtiö valmistanee Euroopassa lukumääräisesti enemmän luotiaseita, mutta yhtiön tuotannosta suuri osa on pienoiskivääreitä. – Alkaneen vuoden 2014 osalta olemme varovaisen optimistia. Edellisvuodesta nousua oli useita miljoonia kappaleita. Edellisvuonna aseita valmistui noin 75 000 kappaletta. Kansainvälinen yhtiö valmisti ensimmäistä kertaa historiansa aikana yli 100 000 asetta. He ovat sijoittuneet muun muassa tuotantoon, myyntiin ja tuotekehitykseen. Sakon asevienti veti toimitusjohtaja Raimo Karjalaisen mukaan etenkin PohjoisAmerikassa, Oseaniassa ja Etelä-Afrikassa. Erityiskiitoksen menestyksestä Karjalainen antaa osaavalle henkilökunnalleen, joka kasvoi viime vuonna 50 uudella työnteki- jällä. Venäjän haasteena ovat jakelukanavat, joiden luominen suureen maahan vaatii aikaa. – Kotipesän tulee olla kunnossa, koska täällä olemme lähellä tuotteidemme loppukäyttäjää. Sako 85 tuntuu olevan Pohjois-Amerikassa nyt suosittu malli, tosin muutkin aseemme ovat kysyttyjä. – Olemme saaneet luoduksi toimivat jakelukanavat. Karjalainen lupaa tälle vuodelle uusia malleja, jotka julkistetaan Las Vegasin Shot show -messujen jälkeen. Kotimaan myynti laski hieman viime vuonna edellisvuodesta. Tuotekehityksessä painopisteemme on lyijyttömissä luodeissa. – Suomessa mallit lanseerataan Riihimäen Erämessuilla, mutta tietysti ne tulevat tietoisuuteen jo Las Vegasin jälkeen, sanoo Raimo Karjalainen. Sako rikkoi tuotannossaan tavoittelemansa haamurajan 100 000 asetta vuonna 2013 S ako ylitti viime vuonna pitkään unelmoidun haamurajan
–Osa Etelä-Karjalan maakunnastakin kuuluu vakiintuneen kannan hoitoalueeseen ja osa levittäytymisvyöhykkeeseen. Lisälupia ei kuitenkaan herunut Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti koko Suomen alueelle myönnettiin 132 poikkeuslupaa karhun kaatoon. Poikkeuslupamäärä lisääntyi levittäytymisvyöhykkeellä, mutta väheni vakiintuneen kannan hoitoalueella. Hänen mukaansa edellä mainituilla alueilla oli runsaasti karhukohtaamisia koko kesän ajan. Kaakkois-Suomesta Vuoksen yläpuolinen alue kuuluu karhukannan vakiintuneeseen kannanhoitoalueeseen ja muu osa levittäytymisvyöhykkeeseen. Etelä-Karjala taas kuuluu KaakkoisSuomen alueeseen, johon sen lisäksi kuuluu myös Kymenlaakso ja Etelä-Savosta Suomenniemi. – Tämän uskon johtuvan siitä, että näillä alueilla ei olemassa olevaa karhukantaa ole aiemmin verotettu riittävästi, vaan sitä on pyritty tietoisesti kasvattamaan. – Karhunmetsästys on todellista pykäläviidakkojahtia Karhujen hoitosuunnitelmaan toivotaan pikaista päivitystä Pohjois-Pohjanmaa ja Etelä-Karjala päätyivät viime vuonna otsikoihin, koska Suomen Metsästäjäliitto esitti karhunkaatoon annettujen poikkeuslupien lisäämistä. Levittäytymisvyöhykkeellä kanta on kasvanut reilusti. Viimeisimmän RKTL:n kanta-arvion mukaan Kaakkois-Suomen alueella oli 145-165 yli vuoden ikäistä karhua. Suomen riistakeskuksen Kaakkois-Suomen riistapäällikkö Erkki Kiukas kertoo, että Etelä-Karjalassa karhukantaa on verotettu 90-luvulta lähtien, mutta ei kuitenkaan koko maakunnan alueella. – On selvää, että karhukantaa ei voi kuitenkaan nopealla kertarysäyksellä pienentääkään, koska muun muassa emo ja pennut ovat aina rauhoitettuja, Kiukas pohtii. – Luvista viisi oli ohjattu Vuoksen yläpuoliselle alueelle vakiintuneen kannan hoitoalueelle ja kahdeksan poikkeuslupaa Vuoksen alapuoliselle alueelle levittäytymisvyöhykkeelle. Hänen mukaansa KaakkoisSuomen alueellinen tavoite karhukannalle on ollut 40-60 karhua koko alueella. Tilanne osoittautui sellaiseksi, 16 I ASE & ERÄ että karhuista saatiin havaintoja ja ne tulivat lähelle ihmistä aiheuttaen myös vahinkoja. Erkki Kiukas kertoo, että viime vuonna Etelä-Karjalaan sekä osaan Kymenlaaksoa myönnettiin kaikkiaan 13 poikkeuslupaa. Karhukanta on kasvanut koko Suomessa, joten tänä vuonna lupia toivotaan viimevuotista enemmän. Kaikki karhut kaadettiin. Suomen Metsästäjäliiton toiveista huolimatta ministeriö ei sallinut poikkeuslupien myöntämistä Pohjois-Pohjanmaalle, joka kuuluu riistakeskuksen jaottelun mukaan Oulun alueeseen. – Tätä taustaa vasten ymmärrettävää, että lupia ei alueelle saanut myöntää. Tämän vuoksi oli aivan oikein vaatia näille alueille lisää lupia, Kejonen sanoo. Se ei kuitenkaan sinällään olisi estänyt poikkeuslupien myöntämisen sallimista tällekin alueelle. Suomen riistakeskuksen Oulun alueen riistapäällikkö Keijo Kapiaisen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla kyseessä on karhun kannanhoitosuunnitelman mukaan kehittyvän kannan hoitoalue. S uomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Markku Kejosen mukaan Metsästäjäliitto halusi viime vuonna lisätä poikkeuslupia Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Karjalan alueille metsästäjien tekemien havaintojen perusteella. Lupamääriin toivotaan kasvua Alkaneen vuoden lupamääriä ei juurikaan uskalleta kommentoida.
Erkki Kiukas arvio, että todennäköisesti karhukanta kasvaa, sillä pentutuotto on selvästi suurempi kuin metsästettyjen karhujen määrä. Mikäli ruokaa ei ensi elokuusta alkaen löydy metsästä joudumme monella alueella tilanteeseen, jossa ihmisten ja karhujen kohtaamisia syntyy taajamissa ja pihapiireissä. Karhukanta kasvaa koko Suomessa Markku Kejosen mukaan niin kutsutun vakiintuneen kannan alueella karhukanta on kasvamassa koko Suomessa. Kiukaksen mukaan karhukannan hoitosuunnitelma kaipaisi pikaista päivitystä, koska aika on jo ajanut suunnitelman ohi. Poikkeuslupien myöntö on säädelty valtioneuvoston asetuksella. Myös Metsästäjäliiton Markku Kejosen mielestä koko valtakunnan karhukantaa tulisi verottaa jonkin verran viimevuotista 132 lupaa enemmän. – Pyyntilupien määrää voisi kasvattaa koko maan osalta niin, että se olisi 150-170 karhun verran. Käytännön metsästykseen vaikuttavat tietysti myös metsästyslaki ja –asetus lukuisine pykälineen. Ruokatilanne oli viime syksynä hyvä ja karhut saivat kerrytettyä tarvitsemansa rasvavarat hyvissä ajoin. Susanna Shearman – Pyyntilupien määrää voisi kasvattaa koko maan osalta niin, että se olisi 150–170 karhun verran. Viime vuonna myönnettiin koko Suomen alueelle 132 poikkeuslupaa karhun kaatoon. Tulevina vuosina seuraa varmaan karhu ja ilves. – Odotetaan arvio karhukannan kehityksestä, sinällään karhu ei ole aiheuttanut alueella juuri minkäänlaista vahinkoa ja meillähän on näiden osalta mahdollisuus myöntää vahinkoperusteisia poikkeuslupia ympäri vuoden, Keijo Kapiainen Suomen riistakeskuksesta painottaa. Karhun- metsästys tapahtuu poikkeusluvilla, jotka Suomen riistakeskus myöntää. – Esimerkiksi Etelä-Savon alueella on varsin hyvin kasvava karhukanta, riippuen tietysti siitä, miten naaraskarhut onnistuivat pitämään syntyvät pennut kuivina ja lämpimänä kostean alkutalven ajan. Hänen mukaansa lupamäärään tarvitaan lisäystä. Asetuksen anto tapahtuu muun muassa RKTL:n vuosittain antaman kanta-arvion ja karhukannan hoitosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden perusteella. Erkki Kiukas Suomen riistakeskuksesta sanoo, että karhun metsästys on kokonaisuudessaan todellista pykäläviidakkojahtia. Kejonen sanoo, että kevät ja alkukesä osoittavat, miten ravintoa riittää tankattavaksi tulevaa talvea varten. ASE & ERÄ I 17. – Poikkeuslupien kokonaismäärän valtakunnassa määrittelee Maa- ja metsätalousministeriö antamallaan asetuksella. – Karhukanta kasvaa lisääntyvän kannanhoidon alueella juuri sen takia, koska siellä ei ole pyydetty riittävästi karhuja. – Muun muassa nykyisen karhukannan hoitoaluejako kaipaa päivitystä. – Etelä-Karjalassa karhukantaa on verotettu 90-luvulta lähtien, mutta ei kuitenkaan koko maakunnan alueella. Hoitosuunnitelmien tekeminen kuuluu nykyisin Suomen riistakeskukselle ja nyt on alkanut susikannan hoitosuunnitelman päivitys. Arviot karhukannan koosta saadaan keväällä, kun RKTL on tehnyt yhteenvedon koko Suomen karhukannasta
Karhu ilmeisesti häiriintyi ilvesjahdista. Esimerkiksi peurat eivät ennen lumentuloa paikoin edes käyneet ruokinnoilla. Haulien sisäänmenoaukko oli niskassa, Tero Lahtinen kertoo. – Kummallisinta oli, että karhu lähti seuraamaan ja kävi kiinni takaapäin, mitä ei ainakaan minun tietojeni mukaan ole ennen sattunut, kertoo Karstula-Kyyjärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Tero Lahtinen . L euto alkutalvi näkyi luonnossa: pääkaupunkiseudulla sinisorsa intoutui pesimään, etelärannikolla on sienestetty keltavahveroita ja karhut ovat heräilleet talviuniltaan. Karhut heräilivät ja sorsat intoutuivat munimaan. – Päätimme lopettaa jahdin siltä päivältä. Lumettomuus myös herätteli karhuja kesken unien monin paikoin. Ilvestä oli jahdattu tietyn kuusikon ympärillä jo pitempään ja metsästäjä oli kul- kenut karhunpesän ohitse. Karhu puolestaan sai silpaistua metsästäjää kasvoihin ja lantioon. Noin 30 metsästäjää ja viranomaiset pääsivät ensimmäisen päivän iltana karhun perään, mutta se ylitti yhden joen. Kun metsästäjä kääntyi, karhu teki valehyökkäyksen noin viiden metrin päähän. Jos maa olisi ollut sula, olisi jahti todennäköisesti venynyt päiväkausiin. Valkoisena maali- tauluina loistavat metsäjänis ja riekko lienevät lumettoman talven suurimmat häviäjät. Melkein joka jäljessä oli veritippoja. Haulit aiheuttivat karhulle vakavat vammat, mutta silti eläin ehti paeta metsästäjiä seuraavaan päivään noin 20 kilometrin matkan Kivijärven puolelle. Karhu hyökkäsi metsästäjän kimppuun Karstulassa Lumeton alkutalvi pisti luontoa sekaisin Myöhäinen talventulo sai luonnon paikoin sekaisin. Pesä löytyi korpikuusen alla Tero Lahtisen mukaan yhdistyksen alueella on havaittu myös kahdet muut karhun jäljet. Silti haavoittunut karhu oli ehtinut kulkea noin 15 kilometriä edellisillasta. Kun metsästäjä ei kaiketi karhun mielestä perääntynyt tarpeeksi rivakasti, karhu kääntyi ja uudisti hyökkäyksensä - nyt tosissaan. Esimerkiksi peurat eivät ennen lumen tuloa juuri edes käyneet ruokinnoilla. Tiheän kuusikon ohitettuaan metsästäjä kuuli äkkiä selkänsä takaa urinaa. Saimme saarretuksi sen teiden väliin. Ilmeisesti myös koira oli ennen miestä ohittanut karhun noin 30 metrin päästä. En usko, että se olisi selvinnyt hengissä luonnossa enää pitkään. Metsästäjien onni oli, että ensilumi satoi muutamaa päivää aikaisemmin. Metsästäjä ehti ampua 306-kiloista uroskarhua niskaan. 18 I ASE & ERÄ – Lunta ei ollut kuin sentti, mutta se riitti paljastamaan karhun jäljet. Samana iltana ja seuraavana aamuna tarkkailimme alueen tiestöä ja huomasimme, ettei karhu ollut ylittänyt tiettyjä teitä. Metsästysseurat ovat päässet monin paikoin vähällä talviruokinnassaan. Ammuttu karhu makoili Lahtisen mukaan suuren kuusen alla.. Ihmisen ja karhun kohtasivat ainakin Karstulassa, jossa isokokoinen uroskarhu hyökkäsi metsästäjän kimppuun. Lintumaailmassa myöhäinen talvi on ollut siunaus. – Yleensä karhu herää talviuniltaan metsätyökoneiden aiheuttamiin häiriöihin. Ammutun karhun ympäristössä ei metsätöitä oltu tehty. Ilmeisesti karhun uni oli herkässä olosuhteiden takia ja se heräsi koiran ja metsästäjien ääniin. Riistaruokinnoilla apetta on kulunut nyt vähemmän kuin monena aikaisempana talvena. Kuolettavan laukauksen ampunut metsästäjä kertoi karhun liikkuneen kankeahkosti. Lumettomana talvena karhu näyttää painuvan hyvinkin vaatimattomaan pesään talviunilleen
Lajia ei esiinny Etelä-Suomessa, ja Keski-Suomessakin riekko on harvalukuinen. Etelä-Suomen muutenkin vähäinen metsäjäniskanta saattaa paikoin jopa hävitä kokonaan. Valkoturkkinen jänis mustassa maassa on kuin valonheitin petojen silmissä. Kaadettu uroskarhu painoi yli 300 kiloa. Lumijälki on metsästyksessä tärkeä, että siitä metsästäjät erottavat, onko liikkeellä ilvespentue vai yksinäinen eläin. – Ilvesjahdit olivat käytännössä poikki joulu-tammikuun vaihteessa muutaman viikon, sanoo Kaakkois-Suomen riistanhoitopiirin riistapäällikkö Erkki Kiukas . Routainen maa ja lumi hankaloittavat huomattavasti eläimen ravinnonsaantia. – Villisiat turvautuvat Suomen puolella ruokintoihin. Leuto alkutalvi helpotti villisian ravinnonsaantia. Melkein joka jäljessä oli veritippoja. Läntisimmät havainnot ovat Pyhtäältä Itä-Uudeltamaalta. Villisikoja nähty nyt laumoittain Kaakkois-Suomen riistaerikoisuus on villisika. Pääsimme kuitenkin vähällä, kiitos lumisateen, sanoo Lahtinen. Se saattoi olla karhun varapesä, sillä kymmenen metrin päässä oli parinkymmenen sentin syvyinen painauma, johon karhu oli tuonut oksia ja havuja. Toinen valkoisuudesta kärsinyt laji on riekko. – Lunta ei ollut kuin sentti, mutta se riitti paljastamaan karhun jäljet. Uskoisin kaikkien lupien tulevan käytetyiksi helmikuun loppuun mennessä, arvelee Kiukas. – Kuoppaa ei kuusen alla ollut lainkaan, vain jonkin verran heinää pehmikkeenä. Kaakkois-Suomessa kaatolupia on tälle jahtikaudelle 37. Laumat ovat olleet enimmillään 20-40 villisikaa. Juhani Karvonen ASE & ERÄ I 19. Näimme kaukaa kaverin kanssa harvahkossa männikössä, puolimetristen kuusten välistä näreen alla valkoisen läiskän, jota luulimme muovipussiksi. Harvalukuisen kannan alueella menetykset voivat olla kuitenkin suhteellisesti ottaen suuret. Karjala kannaksen vahvaa kantaa vaeltaa aika ajoin länteen. Mitä enemmän lumipeite vahvistuu, sen paremmin pyynti sujuu. Tammikuun puoliväliin mennessä ilveksiä oli kaatunut kymmenen. Tänä talvena villisikahavaintoja on Erkki Kiukaksen korviin kantautunut jopa poikkeuksellisen runsaasti. – Joulukuussa oli hetken ohut lumipeite, jona aikana metsästäjät onnistuivat kaadoissa. – Kaikista rajapitäjistä Virolahdelta Parikkalaan on tullut havaintoja villisioista viikoittain, jopa päivittäin. Jos ihmisisilmä näki valkoisen jäniksen vaivatta kaukaa, täytyy se loistaa pedonkin silmiin, muistelee Hausjärven-Riihimäen riistanhoitoyhdistyksen toiminnaohjaaja Kari Sankala . Painauman vetisyys oli kenties ajanut karhun ensimmäiseltä kuusen alle, mutta varmaksihan tätä ei voi sanoa. Heti kun uusi lumipeite tammikuun puolivälissä satoi, metsästysinto virisi uudelleen. Jos leutoja talvia olisi useita, saattaisi villisikakanta alkaa lisääntyä myös Suomen puolella. Kuva: Pirkka Punkanen Metsästäjä ehti ampua 306-kiloista uroskarhua niskaan. Muistan, miten kerran olin kaverini kanssa metsällä keskellä lumetonta talvea. Kaakkois-Suomen riistanhoitopiiriin kuuluu parikymmentä yhdistystä, joissa kaikissa Kiukas arvioi olevan keskimäärin kymmenkunta ilvesjahtiin innostunutta metsästäjää. Lumettomuus oli haitaksi ilvesjahdissa Ilveksen metsästys on monin paikoin ollut hankalaa lumettomuuden takia. Valkoinen väri loistaa kuin ledi Kenties raskaimmin lumettomuudesta on kärsinyt metsäjänis. Silti näinkin ison karhun havaitseminen kuusikossa on yllättävän vaikeaa. Lähempänä pussi paljastuikin metsäjänikseksi. Karhujahti teetti metsästäjille täydet talkoot: – Laskin, että talkootyötunteja kertyi noin 150. – Vastaaavia myöhäisiä talventuloja oli joskus 1970-luvulla. Kolikon toinen puoli ovat sitten mahdolliset viljelyksille ja liikenteelle aiheutetut haitat, miettii Kiukas
Usko järjestelmään on nyt mennyt. Poikkeuslupia ei heru vaaratilanteista huolimatta Kainuun Ristijärvellä mitta täynnä susipolitiikkaa Ristijärven kylässä Kainuussa ei riitä ymmärrystä valtion susipolitiikalle. Ristijärvellä liikkuu useita susilaumoja. 20 I ASE & ERÄ H iisijärven kylä sijaitsee Sotkamosta noin 30 kilometriä pohjoiseen Ristijärven kunnan puolella. Susikanta jatkaa kaiken aikaa kasvamistaan, sanoo Hiisijärven Met- sästysseuran puheenjohtaja Eero Pyykkönen. – Tilanne on kyllä paha. Nykyinen susipolitiikka ei saa Hiisijärvellä minkäänlaista ymmärrystä. Susihavaintoja oli kesällä ja syksyllä päivittäin, ja talvisin sudet esimerkiksi kulkevat kylän raittia pitkin, kun metsissä on paksua ja pehmeää lunta. Viimeisen vuoden aikana kylän ympärillä on jolkotellut arvion mukaan kymmenkunta sutta. Susia jolkottelee kylän raitilla, eikä vaaratilanteiltakaan ole vältytty. Seudulla on liikkunut useita susilaumoja. – Se vaikeuttaa kyläläisten elämää merkittävästi. Moni ei uskalla liikkua hämärissä, ja koululaisia kuskataan kouluun. Myös metsäs-
– Sudet tulivat tänne peurojen mukana. Koiria on käytössä yli 30. Pyykkönen sanoo, että Kainuussa tunnetuksi tullut Vuosangin lauma on erikoistunut koiriin. Tilanne kuohuttaa alueen asukkaita. Yhtenäkin aamuna ulvonta kuului jo seuran majan rappusille, kun piti lähteä metsään. Lokakuun lopussa Hiisijärven kylätalossa järjestetty, laajaa huomiota saanut susiilta keräsi paikalle 250 ihmistä. Erityisen pettyneitä Hiisijärvellä ollaan, kun Suomen Riistakeskus ei myöntänyt marraskuussa poikkeuslupaa kymmenen suden pyyntiin Hiisijärven, Kuhmon länsiosan ja Sotkamon koillisosan muodostamalle alueelle. Pyykkönen sanoo, että usko järjestelmään on nyt mennyt. Susimäärät näkyvät hirvikannassa. – Syksyllä metsästys piti lopettaa kesken monena päivänä, kun sudet tulivat alueelle. Lupia on haettu monta kertaa ennenkin, viimeksi poikkeuslupa myönnettiin vuonna 2007 kahden suden pyyntiin. joka päivä susihavaintoja. Kuva: Eero Jäppinen ASE & ERÄ I 21. Kuva: Eero Jäppinen Hiisijärven Metsästysseuran puheenjohtaja Eero Pyykkönen tietää tarkkaan keskisen Kainuun petotilanteen, koska hän toimii alueen petoyhdyshenkilönä ja petometsästyksen johtajana. – Se oli meille iso pettymys. Kuva: Eero Jäppinen tys- ja koiraharrastus kärsivät ja elinolot muutenkin kaventuvat. Koirat ja metsäpeurat vaarassa Eero Pyykkönen tietää tarkkaan keskisen Kainuun petotilanteen, koska hän toimii alueen petoyhdyshenkilönä ja petometsästyksen johtajana. Sitä ennen alue oli jo tarkistettu, että näkyisikö jälkiä. – Naapurikunnissa ollaan samassa liemessä, Pyykkönen korostaa. Etenkin vasoja on vähemmän kuin ennen. Lisäksi koiria on hävinnyt myös naapurikylissä, eikä kaikkien kohtalosta ole tietoa. Sudet ovat vähentäneet myös alueen metsäpeurakantaa. Hiisijärvellä Kainuussa lokakuussa järjestetyn susi-illan paneelissa oli paikalla koko joukko asiantuntijoita: oikealta Marko Paasimaa Riistakeskus Kainuu, tutkimusmestari Sanna Kokko RKTL, tutkimusmestari Seppo Ronkainen RKTL, Urho Tervonen Alueellinen riistaneuvosto Kainuu, toiminnanohjaaja Juhani Voutilainen Suomen metsästäjäliiton Kainuun piiri, Tapani Pääkkönen Suomen Metsäpeurayhdistys ry, Erkki Turtinen Metsähallitus eräpalvelut sekä Timo Halonen Kainuun Kennelpiiri ry. Näin siinä käy, kun etäältä määrätään asioita. – Kuluneena hirvestysaikana metsästysalueella tehtiin lähes Sotkamon Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Kemppainen oli yksi susi-illan osallistujista. Alueen asukkaat olivat toivoneet, että susien metsästykseen irtoaisi lupa, ennen kuin tulee taas lisää vahinkoja. – Lupia ei saa, vaikka olisi minkälaiset näytöt. – Yhtenäkin aamuna ulvonta kuului jo seuran majan rappusille, kun piti lähteä metsään. Se tie on kuljettu jo aika pitkälti loppuun. Kahtena viime hirvestyskautena Hiisijärven alueella on suden suuhun joutunut ainakin neljä koiraa. Vuosia sitten peuroja oli 1900, nyt enää 800. Hiisijärven Metsästysseurassa on noin 70 jäsentä, joista hirviporukkaan kuuluu noin 40. On täysin selvää, että tällä menolla metsäpeurat katoavat näistä metsistä tulevaisuudessa
Lisäksi pennut yksinään eivät ole kovinkaan hyviä saalistamaan ravintoa, mikä saattaisi johtaa niiden nälkiintymiseen ja ongelmien pahenemiseen, todettiin kielteisessä päätöksessä. – Kyllä oli näyttöä, hakemuksessa oli mukana pitkä lista vaaratilanteista. 6. – Lainsäädännön mukaan poikkeuslupa voidaan myöntää tarkoin yksilöidylle eläimelle, joka aiheuttaa esimerkiksi vahinkoa. Lokakuun lopussa Hiisijärven kylätalossa järjestetty, laajaa huomiota saanut susi-ilta keräsi paikalle 250 ihmistä. 3. Tässä tapauksessa mahdollinen poikkeuslupa olisi tullut kohdistaa alfaurokseen. Ryhdytään toimenpiteisiin RKTL:n ja metsästäjien välisten ristiriitojen poistamiseksi ja luottamuksen parantamiseksi. – Poistamiset tulee tehdä jo edellisellä talvikaudella, koska seuraavan sulan aikana tapahtuu vahinkoja ja petoja on vaikea poistaa.. Pitää olla mahdollisuus ainakin 20 poikkeuslupaan, Eero Pyykkönen painottaa. Kuva: Eero Jäppinen 22 I ASE & ERÄ erikoistuneet tappamaan koiria. Lupaa ei muun muassa myönnetty, koska ”selvitysten perusteella ei tullut ilmi seikkoja, että käsillä olisi välitön tai sellaiseksi muodostumassa oleva tilanne, jossa ihmisten turvallisuus olisi konkreettisesti vaarantumassa”. On ollut esimerkiksi uhkatilanteita, kun susia on ollut talojen pihoissa, Eero Pyykkönen täsmentää. 2. Lupaa haettiin metsäpeurojen suojelun, yleisen turvallisuuden vaarantumisen ja erityisen merkittävien vahinkojen, kuten koiravahinkojen estämiseksi. Susitihentymät on poistettava sekä suden ihmisarkuus palautettava metsästämällä taajamissa ja pihoilla liikkuvat sudet. Kuva: Eero Jäppinen Susitihentymät on poistettava Hiisijärven susi-illassa tehtiin oma esitys menetelmistä, joilla saataisiin tilanne kuriin: 1. Riistakeskus katsoi, että tässä vaiheessa ei lupaa voida myöntää, koska alfanaaraan kuoleman jälkeen ei ole syntynyt uusia vahinkoja. Metsäpeuran osalta Riistakeskus totesi, että viime vuosien laskentojen perusteella näyttää siltä, että sudet eivät ole hävittämässä metsäpeurakantaa, vaikka ovatkin haittaamassa peurakannan hoitoa ja kannan kasvattamista Kainuussa. Näyttöä löytyy vaaratilanteista Viime syksynä Hiisijärven ja naapurikylien metsästäjät hakivat Suomen Riistakeskukselta poikkeuslupaa kymmenen suden pyyntiin Hiisijärven, Kuhmon länsiosan ja Sotkamon koillisosan muodostamalle hakemusalueelle. Lupaa ei myönnetty myöskään sen takia, että pantatietojen perusteella koiravahinkoja aiheuttaneen alfaparin naaras löytyi kuolleena lokakuun lopulla. Kuhmolainen entinen metsahallituksen erätarkastaja Aimo Tervamäki painottaa, että hänen oma, henkilökohtainen ja kiihkoton kantansa susiasioihin perustuu elämänkokemukseen. Ennaltaehkäisevästi, satunnaisesti valittuun susiyksilöön poikkeuslupaa ei voida myöntää. Aito ja ihmisarka erämaasusi tulee säilyttää. Vuosangan lauma, alfauros Hessu ja alfanaaras Rilla sekä edellisvuosien pentueet poistettava välittömästi, koska ne ovat Tilanne kuohuttaa kainuulaisia. Maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnokseen esitetään poikkeusluvilla metsästettävien susien määräksi 20/metsästysvuosi. – Maa- ja metsätalousministeriön kiintiö kymmenestä poikkeusluvasta on täysin riittämätön määrä, jos tulee uhkatilanteita. 4. Näin löytyy erämaasusi. Kansalaisten yhdenvertaisuus ja turvallisuus on taattava kaikkialla Suomessa, lupakäytäntö häirikkösusien poistamiseksi ei ole kaikkialla maassa samanlainen. 5
– Päätökset pitää tehdä Suo- messa, ei EU:ssa. Kuva: Eero Jäppinen si silloin tullut hillumaan tänne torille, olisi saanut nopeasti kyydin Sotkamon rajalle! Ministeriön pitäisi Tervamäen mukaan tarttua susikysymykseen topakasti. Yleinen turvallisuus puhuttaa Tervamäen mukaan kuhmolaisia. Nykyisin on tullut monenlaisten järjestöjen ja ryhmittymien mielenilmauksia, joita ei ennen ollut. Etukäteen tulee susista kyselyjä, ja eihän sitä voi mennä sanomaan, ettei täällä olisi susia! Tervamäki painottaa, että hänen oma, henkilökohtainen ja kiihkoton kantansa susiasioihin perustuu elämänkokemukseen. Jos joku oli- Sudet eivät ole riseana vain Ristijärvellä. Niistä on ollut haittaa monin tavoin. Nyt kaivataan myös tekoja. Ei niistä siihen aikaan pidetty mitään jumalatonta helinää ja suunsoittoa. Vuosia sitten peuroja oli 1900, nyt enää 800. Tasosaumattu asu ei hierrä kovassakaan käytössä ja kaksikerrosrakenteen ansiosta iho pysyy kuivana. – Tilanne on kovin muuttunut 1960-luvulta, jolloin susista vielä maksettiin 500 markan tapporahaa, ja silti niitä riitti. Sudet näkyvät ja tuntuvat myös Kuhmon matkailuyritysten arjessa. valmistettu Suomessa EXTREME lämpokerraston sisäpinta on kosteutta siirtävää polypropyleeniä ja ulkopinta lämmittävää Merinovillaa. FINNSVALA Ky Rannantie 13 86710 KÄRSÄMÄKI Puhelin 08 – 770 080 ASE & ERÄ I 23. Naapurikunnan Kuhmon Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Olavi Pääkkösellä on oma, pitkäaikainen kokemuksensa alueella liikkuvasta Vuosangin laumasta. – Kuhmossa elelee tällä hetkellä kuusi laumaa. – Moni yrittäjä ei saa mökkejään vuokralle edes sesonkiaikana, mikä on ollut suuri pettymys. Susikanta pidettävä kohtuullisena Kuhmossa asuva metsähallituksen eläkkeellä oleva erätarkastaja Aimo Tervamäki muistuttaa, että metsästäjät eivät suinkaan halua hävittää susia, vaan susikanta tulee pitää metsästyksellä kohtuullisena ja terveenä. Toivon todella, että ministeriö ottaisi susiasiassa pikaisesti kepin käteen, eikä antaisi vain pelkkiä lupauksia. – Sudet tulivat tänne peurojen mukana. Koululaisia kuskataan kouluun, etenkään pieniä alakoululaisia ei uskalleta päästää odottelemaan koulukyytiä. Elinolot kaventuvat entisestään itärajan pinnassa. Maija Salmi EXTREME STRETCH MESH verkkoasun materiaali on kosteutta siirtävää polypropyleeniä, joka muodostaa tuulettavan ilmakerroksen ihon ja seuraavan vaatekerroksen väliin. Täällä on kyliä, joissa on useiden susien laumoja. Ilmakerros lämmittää kylmällä säällä pitäen kuoriasun ihosta irti. – On tässä paljon mietittävää, että onko lasten turvallista liikkua yksin hämärissä
Syynä ovat voimakkaasti kasvaneet porovahingot. 24 I ASE & ERÄ. Ahman tekemien porovahinkojen määrä kasvaa koko ajan. Yksi ahma voi tappaa yhden yön aikana toistakymmentä poroa. Tänä vuonna ahman tappamia poroja voi löytyä jo 4000. Rajusti kasvaneet porotuhot päättämässä ahman 30 vuotta kestäneen rauhoituksen Ahma tekee suurimman osan porovahingoista Ahman 30 vuotta kestänyt rauhoitusaika saattaa päättyä
Kuva: Aarne Aatsinki ASE & ERÄ I 25. Niistä ahman osuus oli 68 porosenttia eli 5,4 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi suden aiheuttamat porovahingot olivat puoli miljoonaa euroa. Muiden suurpetojen aiheuttamia vahinkoja on pystytty vähentämään metsästyksen avulla, joten samaa keinoa ehdotetaan kokeiltavaksi nyt myös ahmaan. – Tästä on puhuttu jo useampi vuosi, eikä ahmakannan voida antaa kasvaa loputtomiin. Jatkossa Suomi jaettaisiin kolmeen kannanhoitoalueeseen, jotka ovat pohjoinen ja itäinen poronhoitoalue, muu poronhoitoalue sekä metsä-Suomi. Ahmakannan kooksi on virallisesti arvioitu 150, mutta niitä uskotaan olevan ainakin 300. Kun on laskettu vahinkokertymiä, 150 ahmaa ei mitenkään riitä! Ahmoja siirretään metsä-Suomeen. M aa- ja metsätalousministeriö ehdottaa ahman metsästyksen aloittamista porovahinkojen vähentämiseksi. Yksi lupa ei heilauta tilannetta mihinkään suuntaan, sanoo Ollila. Poronhoitoalueella suhtaudutaan kriittisesti myös esitettyihin ahman kanta-arvioihin. Tosin olemme asian suhteen skeptisiä, koska lupia on saatava nopeasti riittävä määrä. Ahmakanta voi tänä päivänä hyvin. – Viime vuonna tilanne paheni entisestään. Pohjois-Sallan poromiehet Petri Kunnari ja Juha Kellokumpu Tuntsalta löydetyn vaatimen ja syntymättömän vasan raadolla. Metsästyspaineet johtuvat alati kasvavista porotuhoista: vuonna 2012 löydettiin ahman tappamia poroja 2800, kun määrä oli vuotta aikaisemmin alle 1300. MMM:n neuvotteleva virka- Ahma saamassa oman kannanhoitosuunnitelman Maa- ja metsätalousministeriön luonnos ahmakannan hoitosuunnitelmaksi lähti lausuntokierrokselle ennen joulua. Poronhoitajien kattojärjestö Paliskuntain yhdistys pitää maa- ja metsätalousministeriön suunnitelmia tervetulleena avauksena. Lain mukaan poikkeuslupia voidaan myöntää, mutta linja on ollut niin tiukka, ettei lupia ole edes haettu. Mistään nopeasta toimenpiteestä ei kuitenkaan olisi kyse. – Alkuvuosi ei näytä yhtään helpommalta, tilanne jatkuu samanlaisena. Anne Ollila kuvaa tilannetta katastrofaaliseksi. Ahma luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Ahma aiheuttaa enemmän tuhoja kuin muut pedot yhteensä. Lupia riittävästi ja nopeasti Suunnitelmat metsästyksestä liittyvät parhaillaan lausuntokierroksella olevaan ahman kannanhoitosuunnitelmaan. Ministeriössä on kaavailtu, että ahmoja voitaisiin siirtää poronhoitoalueelta metsä-Suomeen valtion maille. – Esimerkiksi etsintöihin ja poistolupahakemusprosesseihin menee saman verran rahaa mitä saadaan korvauksia. Uskon, että takautuvasti maksettavat korvaussummat menevät nyt jo yli kahdeksan miljoonan euron, ja niistä kuusi, ellei seitsemän miljoona johdu ahmasta. Ahma on tähän mennessä ollut ainoa suurpeto, jolla ei ole kannanhoitosuunnitelmaa. – Kannan kehitystä ei ole tutkittu, koska ahma on rauhoitettu. Vahinkoja aiheuttaneiden ahmojen metsästys sallittaisiin ainoastaan pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella. Viime vuonna maksettiin vuodelta 2012 olevia suurpetojen aiheuttamia porovahinkoja noin kahdeksalla miljoonalla eurolla. Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu ahma on ollut Suomessa täysin rauhoitettu yli 30 vuotta. Niiden määrä on kasvanut, ja se näkyy rajusti kasvaneissa porovahingoissa. Valtion maksamat korvaukset eivät juurikaan helpota poromiesten tilannetta. – Pohjoisen ihmisillä on omanlaisensa mentaliteetti, jolloin oikeudet voidaan ottaa myös omiin käsiin. Ahmat aiheuttavat ainakin 70 prosenttia porovahingoista. – Kasvu jatkuu koko ajan. Ahmakanta on kuitenkin kasvussa, viimeisimmän arvion mukaan Suomessa elää 180–220 ahmaa. Tänä vuonna ahman tappamia poroja voi löytyä jo 4000, sanoo Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila
Ollilan mukaan ongelma on ensin ratkaistava petomäärän kontrolloinnilla. Mutta emme halua siirtää ongelmaa muualle, ja kuka haluaisi ahmoja alueelleen. – Ahman ravintotilanne on ollut hyvä, vuosina 2011-2012 riitti sopuleita. Vastaava järjestelmä on käytössä maakotkan aiheuttamien vahinkojen korvaamiselle. kysyy toiminnanjohtaja Anne Ollila. – Ratkaisevaa on, että ahmakantaa saataisiin vähennettyä, olkoonkin tapa sitten mikä tahansa. Lain mukaan poikkeuslupia voidaan myöntää, mutta linja on ollut niin tiukka, ettei lupia ole edes haettu. Korvauksia ahmojen lukumäärän mukaan. Ahmoja on aiemminkin siirretty, vuonna 1997 Lestijärvelle ja vuotta myöhemmin Kivijärvelle. Palojärvi 26 I ASE & ERÄ mies Sami Niemi painottaa, että nyt ollaan vasta kartoittamassa tilannetta. Poronhoitoalueella ei reviirikorvauksien toimivuuteen uskota ahman osalta. Paliskuntain yhdistyksessä sen sijaan suhtaudutaan epäillen mahdollisiin siirtoistutuksiin. Paikallisten ihmisten suhtautuminen on kolmas tärkeä tekijä mahdollisissa siirtoistutuksissa. – Ahmalla ei ole reviiriä, eikä niiden määrää tiedetä. Korvauksia maksettaisiin sen mukaan, paljonko alueella on ahmoja - eli mitä enemmän ahmoja, sitä suuremmat korvaukset. Kannanhoitosuunnitelmassa esitetään myös siirtymistä reviiripohjaiseen korvausjärjestelmään. Selvitykset siirtoistutuksista liittyvät ahman tekeillä olevaan kannanhoitosuunnitelmaan. – Ensin selvitetään, löytyykö ylipäätään sellaisia alueita, jotka olisivat ekologisesti potentiaalisia ahmalle. Ahmalle riittänyt hyvin ravintoa Siitä, miksi ahmakanta on kasvanut viime vuosina ei ole tutkittua tietoa. – 2000-luvulla on tehty taustaselvityksiä, miten ihmiset suhtautuvat suurpetoihin. Niemi sanoo, että pelkästään ei voi kuitenkaan ajatella asiaa ekologisesti; on otettava huomioon myös taloudellinen puoli, olisiko ekologisesti sopivalla alueella esimerkiksi karjankasvatusta. – Kannan kehitystä ei ole tutkittu, koska ahma on rauhoitettu. Ahmaan suhtaudutaan positiivisesti, sitä pidetään hiljaisena ja yksinäisenä kulkijana. Kuva: Tuomas S. Anne Ollilan mukaan siihen vaikuttaa monta liikkuvaa tekijää. Ahman repimä halvaantunut poro - ainoastaan silmät liikkuivat. Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu ahma on ollut Suomessa täysin rauhoitettu yli 30 vuotta. Helppoa ravintoa oli tarjolla valtavat määrät,. Kotkien kohdalla tilanne on aivan toinen, koska niiden pesät tiedetään tarkasti, Anne Ollila painottaa
Palojärvi – Turhautuminen ja viha kohdistetaan valtionhallintoon. Ahmaa on pidetty raadonsyöjänä, ja kyllähän se niitäkin syö, mutta ensin se tekee niitä raatoja. Etenkin eteläisellä poronhoitoalueella on jo pulaa jatkajista; monet nuoremmat poromiehet ovat sitä mieltä, että alalla ei ole tulevaisuutta. 045 112 8622 Myymälä: ma-pe klo 12-17, myynti@digimesta.com www.digimesta.com ASE & ERÄ I 27. Eri ahmojen erilaiset tavat ovat osaltaan vaikuttaneet kannan kasvuun. Tosin pohjoisen ihmisillä on omanlaisensa mentaliteetti, jolloin oikeudet voidaan ottaa myös omiin käsiin. Kuva: Tuomas S. – Poromiehet ovat kuitenkin jalat maassa olevaa porukkaa. Ollila ottaa esiin myös Ruotsin ja Norjan, joissa ahman metsästys on paikoin epäonnistunut, jolloin lupia on jäänyt käyttämättä. Yksi ahma voi tappaa yön aikana toistakymmentä poroa - kuvassa ahma oli murtanut porolta niska. Yksi ahma voi tappaa yhden yön aikana toistakymmentä poroa. Unohtaa ei Ollilan mukaan saa myöskään peruskysymystä eli sitä, että ahma on ollut Suomessa täysin rauhoitettu jo 30 vuoden ajan. Nyt meiltä! Riista- ja valvontakamera koossa! 135e DigiMesta.com Turuntie 33, HUITTINEN Asiakaspalvelu: ma-pe klo 10-17 puh. – On esimerkiksi olemassa niin sanottuja tappaja-ahmoja, jotka vaanivat tokkien lähettyvillä. Elektroniikan & metsästyksen erikoiskauppa verkossa G9 TALVISAAPPAITA ja pentueet jäivät sen takia paremmin henkiin. varustus Värit: vihreä/ musta 115e Poromiehet eivät syytä petoja Anne Ollila sanoo, etteivät poromiehet syytä ahdingosta petoja. – Alueet sijaitsivat lähellä käsivarren Lappia, ja se tiesi sitä, että Ruotsin ja Norjan puolelta on tullut ahmoja myös tänne puolelle. Koko porotalous on kärsinyt kasvaneista vahingoista. Maija Salmi 219e G9 kahden varustus 389e Tutustu tarkemmin verkkosivuillamme digimesta.com Testatut elektroniset ovat tyylikkäitä ja Pihavahdit alk. – Sillä on ollut hyvää aikaa lisääntyä, ja se on saanut mellastaa rauhassa. 199e hyytävimmässäkin viimassa. Kyllä turhautuminen ja viha kohdistetaan valtionhallintoon. – Peto-ongelma on yksinkertaisesti jatkunut jo liian pitkään, Ollila summaa
Toki harjoittelunuoli voi kulua niin, että uusi tuliteränuoli pitää ottaa tositilanteessa käyttöön, mutta harjoittelunuolten paino, pituus ja sulitus eivät saisi olla erilaiset. Harjoituspaikkoina hiekkakuopat, niityt ja metsät Jousimetsästäjän ampumaharjoittelu tuo tulosta Jousimetsästäjän on syytä unohtaa pelkkä tavallinen tauluharjoittelu. 28 I ASE & ERÄ P itää harjoitella, jos aikoo metsästää jousella. Jos kuitenkin treenaa nuolilla, joita ei voi käyttää tositilanteissa, tuloksena voi olla paljon huteja ja vähän osumia. Kauriin anatomiaan on syytä perehtyä paremmin kuin kuvassa näkyvien maalitauluviitteiden avulla. Jos aikoo kaataa metsäkauriin, on hyvä tietää etukäteen miten etäältä osuu oikeaan paikkaan. Tavallisessa tauluammunnassa käytettävät ohuet ja heikot nuolet, joita ammutaan vakiomatkoilta niin. Parempi on totutella käyttämään kunnon metsästysnuolia jo ennen metsälle lähtöä. Hyviä treenipaikkoja löytää hiekkakuopilta, metsistä ja niityiltä. Jos aikoo kaataa metsäkauriin, on hyvä tietää etukäteen miten etäältä osuu oikeaan paikkaan. Kokeneet metsästäjät, esimerkiksi alan guru Chuck Adams (kirjassa The Complete Book of Bowhunting), tietävät, että pitää harjoitella juuri niillä samoilla nuolilla, joilla aikoo metsästääkin. Kauriin anatomiaan on syytä perehtyä paremmin kuin kuvassa näkyvien maalitauluviitteiden avulla
Olen itse ampunut tilla pienriistaa oravasta kyyhkyyn ja varikseen. Metsästyskäytössä tunnettu on vain vankempi ja painavampi kuin ei-metsästäjien tavallisilla jousiammuntaradoilla käyttämä taulukärki. Heiveröinen nuoli ei tähän pystyisi. Kuitenkin aivan saman muotoinen, tyvestään nuolen varren paksuinen, suipponeva kärkinen on jousimetsästyksen emämaassa USA:ssa aivan yleisesti käytetty metsästyskärki. Tällaisista nuolenpäistä on ruvettu käyttämään nimitystä ”taulukärki”. Harjoittelemaan metsiin ja kuopille Harjoittelu metsissä, rannoilla, niityillä ja hiekkakuopilla antaa valmiuksia todellisiin metsästystilanteisiin paremmin kuin tavallinen tauluharjoittelu. Rataampujien miekan mittaiset vakaajat olisivat metsästä liian kömpelöitä. Sekaannusta on aiheuttanut se, että aivan kaikki, sekä metsästäjät että ei-metsästäjät, ampuvat normaa- litauluihin suippokärkisiä nuolia. Jousimetsästäjä treenailee myös normaaliradoilla ja halleillakin, mutta hän käyttää vankkoja metsästysnuolia, joiden paino on suurempi ja sulatkin kookkaammat kuin tavallisten tauluammuntanuolten. sanotuilla olympiajousilla, eivät ole jousimetsästäjän nuolia edes harjoitellessa. Chuck Adamsin ja muiden asiantuntijoiden mukaan point on erinomainen kärki paitsi tauluharjoittelussa, myös pienten eli alle 900 grammaisten riistaeläinten metsästyksessä. Metsästysjousen vakaaja ei voi olla pidempi kuin kuvassa näkyvä. Olen käyttänyt 33-tuumaisia nuolia, jotka ovat ”siepanneet linnun var- taaseen”. Kun maastossa käytetään kapeata metallikolkkakärkeä (steal ASE & ERÄ I 29
Tämä treenaus onnistuu hangen kantaessa sen verran, että pystyy kävelemään ja välillä pysähtymään matkan arvioimista varten. Myös oravan nahan saattaa saada ehyempänä kuin muilla kärjillä. Vasemmalla puolella on suurriistakärki, jota on käytetty harjoitellessa. Leveitä kolkkakärkiä olen käyttänyt harjoitteluun keväthangilla. Vain kärkeä vaihdetaan. blunt), nuoli kestää tärskäyttelyä hiekkakuoppien seinämiin, lahokantoihin, maamättäisiin ja maatuneisiin muurahaispesiin. Nämä nuolet pystyy myös vetämään irti sitten kun ne ovat iskeneet kohteisiin. Hietaan tai heinäpaaliin ammuttaessa suurriistakärki menee tylsäksi. Kolkkakärkiä on kautta aikojen käytetty senkin vuoksi että nuolet kestäisivät paremmin tärskyjä. Harjoitella voi hietakuoppien rinteisiin, heinäpaaleihin ja jopa sahanpurulla täytettyihin säkkeihin. Kun puru rupeaa pursuilemaan säkistä, uusia paperitauluja liimaillaan leveän teipin avulla entisten päälle. Näitä tai vastaavia on käytetty iät ja ajat sen vuoksi, että niillä on hiukan helpompi osua pieneen saaliseläimeen, esimerkiksi lintuun. Kannattaa ampua lyhyiltä matkoilta Jos on talvella hallilla tottunut ampumaan vain 18 metriltä, ja Tämä kärki (field point) – tai vastaava – on hyvin tavallinen metsästysnuoli. Nuolet eivät myöskään mene rikki, ellei hanki ole jäänkova. Harjoitella voi hietakuoppien rinteisiin, heinäpaaleihin ja jopa sahanpurulla täytettyihin säkkeihin. Tämä järjestely edellyttää, että laatikon etuseinä on tarkoituksella tehty matalammaksi kuin takaseinä. Se soveltuu sekä tauluharjoitteluun että aivan pienen riistan metsästykseen, jos vain nuolen varsi ja sulitus on valittu oikein. Leveä (ei metallinen) kolkkakärki. Leveällä kolkalla pystyy ampumaan tällaisissa olosuhteissa lumimättäisiin ja ruohotupsuihin ilman että nuoli häviää lumen alle. Tällaisella ei voi metsästää, koska leikkurin pi- 30 I ASE & ERÄ tää olla terävä kuin partaveitsi. Oikealla puolella kapea kolkka (steal point). Tässä tapauksessa pitää paikkansa (poikkeuksellisesti), että harjoitusnuolta ei voi käyttää metsästyksessä. Ja tämäkin pitää paikkansa vain sen verran, että nuolta ja sulitusta ei ole tarpeen vaihtaa. Hietataustoja voi käyttää myös talvella, esimerkiksi lapioimalla hietaa päältä avoimeen laatikkoon niin että syntyy laatikon etureunaa kohti viettävä, sileäksi taputeltu hietapinta. Jänis, rusakko, supikoira, mäyrä, metsäkauris, hanhi, teeri ja metso ammutaan suurriistakärjellä.. Suurriistakärjellä saadaan pienriistaa Jänis, rusakko, supikoira, mäyrä, metsäkauris, hanhi, teeri ja metso ammutaan suurriistakärjellä (leikkurikärjellä)
Jos ilmaantuu huomattavia kipuja, pitää lopettaa siltä päivältä. Aloittelijan perehtymisjousi on parikymmenpaunainen. Kolmiulotteisten riistaeläinmaalien avulla perehtyy vaihtuviin ampumakulmiin. Jouko Piirola Kuvat: Jouko ja Irma Piirola Tämän silmukkakärjen käyttely edellyttää, että on harjoitellut myös aivan lyhyiltä matkoilta. Jos nyt tähtää ylimmällä tähtäinlangalla, nuoli lentää roimasti yli. Alla: Kaikki kuvassa näkyvät nuolenvarret ja sulat soveltuvat sekä harjoitteluun että metsästykseen. Silmukka- eli luuppikärjet ovat sellaisia, että niillä voi kokemukseni mukaan ampua vain aivan lyhyiltä matkoilta, joko edestä tai etuviistosta. Samoin käy, jos ensikertalainen aloittaa 60-70-paunaisella suurriistajousella. Takaa tai takaviistosta ei pidä yrittää. Jos huteja ja pahoja virheitä alkaa tulla jatkuvasti ilman, että parannusta saamaan aikaan parannusta. Moni ampujan ura on loppunut tällä menolla kättelyssä ennen kuin on päässyt alulle. Lievässä normaalita- pauksessa asia hoituu kokemukseni mukaan niin, että pidetään parin kuukauden täyspaussi. ASE & ERÄ I 31. Hartioiden nivelrustot ja nivelsiteet ovat kuitenkin arkoja kipeytymään, jos harjoittelu on liian rajua. Jousiammunta on terveysliikuntaa, joka vahvistaa käsivarsien, hartiain ja selän lihaksia. Kohtuuton rasitus kipeyttää hartian joskus niin, että enää ei voi ampua. Nuolta ei pidä viritysvedon ensi vaiheessa suunnata ylös taivasta kohti ja sitten voimalla painaa kiertoliikkeellä alas. Kuvassa näkyvä villisika on tehty styroxista kotikonstein. pitää lopettaa siltä harjoituskerralta. Olen silmukkanuolilla ampunut muistiinpanojeni mukaan kymmenen pienriistaeläintä, mutta vain 4-12 metrin etäisyyksiltä. asetellut ylimmän tähtäyslangan tai -nupin 18 metriin, ällistyy kun joutuu oravajahdissa kuuden metrin päähän saaliista. Hartianivel ei kestä pahaa kiertämistä. Muutamien kuukausien kevytharjoittelun jälkeen treenaaminen onnistuu jälleen 40-paunaisella, mutta 70-paunainen pitää jättää toistaiseksi. Mitään sellaisia esteitä, esimerkiksi oksia, joihin luupit voisivat tarttua, ei saa olla. Suuresta säilytyskotelosta nuolia siirretään pieneen viiniin, joka kulkee metsästystilanteissa mukana ampujan vyöhön ripustettuna. Kohtuus oltava harjoittelussakin Jousiammunta on terveysliikuntaa, joka vahvistaa käsivarsien, hartiain ja selän lihaksia. Tällaisia neuvoja antavat paljon kokeneet asiantuntijat: metsästysjousella ei saa harjoitella useammin kuin joka toinen päivä. Kun 40-paunainen metsästysjousi on jo tuttu, eräitä realiteetteja pitää ottaa huomioon. Sen jälkeen tunnustellaan 16-20 paunaisella pitkäjousella, voisiko harjoittelun aloittaa esimerkiksi niin, että ampuu pari kertaa viikossa kymmenkunta laukausta/ harjoituskerta
Poikkeuslupahakemuksilla alkaa olla jo kiire Kevään varisjahdit alkavat olla käsillä 32 I ASE & ERÄ
Lisähelpotuksiakin vahinkolintujahteihin Kesäkuussa 2013 voimaanastuneiden säännösmuutosten myötä tuli taas uusia lisärajoituksia, mutta toisaalta myös muutamia lisähelpotuksia vahinkolintujahteihin. Taivaanrannasta häämöttää jo orastava päivä. Nekin ovat varhaisia muuttajia. Kääntyivät hyvin kohti. Laitan lisää vaakuntaa ceedeeltäni. Kylmänkestäviä karaistuneita yksilöitä. Toinen on arempi, toinen ottaa alas kierros kierrokselta. Kojussani on kaikki ollut valmiina jo hyvän hetken. Enää vajaat neljäkymmentä metriä. Auringonnousuun on vielä tovi aikaa. Päivän saalis tarkastuksessa. Näkevät huuhkajan ja alkaa vihainen kraakunta. Uusien pykälien mukaan voidaan lupa myöntää jopa viideksi vuotta kerrallaan. Katseeni etsii taivaalta mustia pisteitä. Tums ... Viimeistään nyt on syytä jättää poikkeuslupahakemukset, jos mielii keväisiin vahinkolintujahteihin. Kyseistä mahdollisuutta voidaan harkita myös eläimistön suojelemisen, tutkimusperusteen ja luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Varisjahdin alkuhetket ovat lähellä. Huuhkajani on oikeaoppisesti pitkän tolpan nokassa kiiluvat silmät kohti nousevaa aurinkoa. Kello ei ole viittäkään. Jyvä edelle PUM – alas tulee sukkana. Tosin riistakeskuksilla on syntynyt jo hyvä peruskäsite siitä, milloin he haluavat alueellansa lupien loppuvan toukukuussa ja taas alkavan heinäkuussa. Jännitys oli toisenlaista. Ennen lupien täytäntöönpanoa on pääsääntöisesti reilun kuukauden valitusaika, joten syytä on olla liikkeellä ajoissa. Ymmärtääkseni tällöin on usein kyseessä kohde, jossa on jo harrastettu varisten poikkeuslupapyyntiä useiden vuosien ajan. Tekevät laajaa kaarrosta ylläni. Nyt on kypsän miehen kokemusta, mutta yhä edelleen keväisin jokin vaatiin heräämään aamupimeällä ja lähtemään varisjahteihin. Sitten erotan aamun ensimmäisen pariskunnan. Lakia ja pykäliä rukkailtiin muutaman vuoden ajan lähinnä uuden riistakeskuslain porsaanreikien täyttämiseksi näin varisja lokkivinkkelistä ajatellen. L upakäytännöt muuttuivat viime kesänä. Jostain kaukaa kuuluu ensimmäisen harmaatakin aamukutsu. Laitan vastineeksi äänilaitteestani variksen kutsuääntä. Se jää vielä yksinäiseksi yritykseksi. Ennen vain oli vähemmän byrokratiaa mukana. Jo lähes kolmisenkymmentä vuotta olen viettänyt keväät samalla tavalla. Istun tuolissani ja mietin aikaa taaksepäin. Anomuksessa on siis syytä katsoa tarkkaan päivät, milloin esimerkiksi oman lupansa vuonna 2018 haluaa alkavan ja loppuvan. Samassa ilmassa näkyy kevään ensimmäisiä uuttukyyhkyjä. Tarve monivuotiselle luvalle on syytä aina tarkastella erittäin hyvin. Perusteina saattavat olla käytännön ASE & ERÄ I 33. Siihen vastaa toinen lintu lähempää. Vielä kaukana, mutta oikea suunta ja korkeus. Olen nopeampi ja PUM – alas tulee sekin. Olen liikkumatta, pyssyn piippu kuitenkin jo ylös suunnattuna. Sitten kuuluu kaupungin suunnalta raakuntaa. Harmaatakki lentää suoraan kohti levitetyin siivin, rauhallisessa liussa. Toki piti uusi laki paljon muutakin sisällään kuin nämä vahinkolintumuutokset. Kun liukuvat poispäin ja ennen uutta kieppaisua kohti huuhkajaa nousen ylös. Keväinen jahti on taas käynnistynyt. Toinen räpiköi ilmassa paikoillaan ja koettaa tehdä äkkikäännöksen. tums kuuluvat putousäänet. Välittömästi saan siihen vastauksen; lähestyvät kovaa vauhtia jostain suunnalta. Silloin oli kuvassa nuoren pojan intoa ja malttamattomuutta. Tulevat siivet leviettyinä. Ikäjakaumat on tarkistettava
Näitä vaatimuksia pidän itse aivan perusteettomina ja tarkoituksenhakuisina ! Äänilaitteen kanssa riittää haasteita Elävänä pyytävä loukku ja ääntä synnyttävä koneellinen laite ovat riistalintujen ja rauhoittamattominen lintujen pyynnissä nykyisin kiellettyjä. Koska mukaan mahtuu niin kaatopaikkoja, kalanviljelyaltaita, satamaterminaaleja, golfkenttiä, vesilintualueita, hei- näpaalipeltoja, turkistarhoja, teurastamoja ja elintarviketehtaita, luvan perusteet saattavat olla usein moninaisia. Niihin on kuitenkin mahdollista hakea poikkeuslupa.. Elävänä pyytävä loukku ja ääntä synnyttävä koneellinen laite ovat riistalintujen ja rauhoittamattominen lintujen pyynnissä nykyisin kiellettyjä. Lupia ei siis haeta ja myönnetä samoilla perusteilla läpi koko Suomen. Rauhoitusajoissa ei onneksi enää ole tullut valtakunnallisia muutoksia, vaikka eräät luontojärjestöt haluaisivat rauhoittaa esimerkiksi variksen jo 1. Luvat tarkkaan määriteltyjä Tyypillistä kaikille luville on, että ne ovat tarkkaan määriteltyjä. helmikuuta alkaen. Sukupuolikin käskettiin merkitä luvan raportoinnin yhteydessä. Luvan hakijan on mainittava erikseen tapettavat lintumäärät lajeittain (varis, harakka, harmaalokkia, merilokki ja korppi poronhoitoalueella). Myös vahinkokohteet vaihtelevat runsaasti. Ja vielä heti seuraavana päivänä! Mutta onneksi näistä vaatimuksista on luovuttu ja hakija selviää hivenen lievennetyillä ehdoilla ihan jo käytännön syistä. Etelä- ja Lounais-Suomessa luvat yleensä päättyvät toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Heinäkuussa alkamisajat ovat yleensä kuun puolivälin tienoilla. 34 I ASE & ERÄ ja lounaiskolkassa jahdit alkavat olla ohitse, kun ne vasta Tornio-Kuusamolinjalla pääsevät alkuun. On kuitenkin muistettavat, että Suomi on pitkä maa Eikö Suomen kaatopaikoilla ole lokkiongelmaa. kokemukset tai alioikeuksien eli maaseutuelinkeinojen valituslautakuntien aikaisemmin tekemät linjaukset ja päätökset
Hyvä koju on onnistuneen jahdin perusta Variksen tarkoilta silmiltä on suojauduttava kunnolla – kuvassa yhden ihmisen mentävä varispotero. ASE & ERÄ I 35. Vahinkolintujahdissa saa käyttää kuten ennenkin ihan normaalia kaksi lippaassa ja yksi piipussa -menetelmää. Riistanhoidollisten perusteiden lisäksi täyttyvät muun muassa hygieniset ja taloudelliset vahingot, mikäli harmaalokkikantojen hoitoon ei muuta tyydyttävää ratkaisua ole olemassa. Pumppuhaulikoissa saa käyttää vaikka kymmentä panosta jos niin haluaa. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi riistanhoidollisilla perusteilla yleensä vain kevätkautta. Mutta jos ajatellaan vaikka kaatopaikkoja, niin siellä ovat lintuongelmat lähes ympärivuotisia. Nyt uusien alustavien linjausvaihtoehtojen mukaan poikkeuslupa myönnetään usein vain sille osalle vuotta, joka on välttämätön poikkeuksien perusteena olevien edellytysten näkökulmasta. Sitkeän huhun seurauksena minullekin soitettiin muutaman kerran ja väitettiin, että puoliautomaateissa on sallittu enää 1+1 -menetelmä. Viime vuonna linkitettiin jostain kumman syystä puoliautomaattiaseilla tapahtuva varisjahti 2+1 -panoksella laittomaksi. Juttu lähti jostain väärinkäsityksestä lipas-piippu-makasiini -linjalta liikkeelle. Samaten lehdissä oli muutamaan otteeseen kommentoitu väärin äänilaitteen käyttöä Saaliina iso merilokki
Näiden lintujen suhteen riistakeskukset ovat voimattomia ja tappolupia myöntävät ainoastaan ELY-keskukset. Varishäkeille voi nyt myös hakea poikeuslupia entiseen malliin. Pääosin todistamisvelvollisuus lupaa haettaessa on entisestään hivenen tiukentunut, mutta pysynyt senkään järkevissä raameissa. Tässäkin oli taustalla joku väärinkäsitys. Samaten allekirjoittaneen korviin on jo tullut suojelujärjestöjen paheksuvia kannaottoja tapettavien lintujen suurista määristä nykyisten ehtojen vallitessa. Terveysriskit kasvavat myös, kun samat linnut etsivät ravintoa myös toreilta. Ensiksi mainituissa paikoissa linnut levittävät kalohin loisia, jotka sokeuttavat ne. Koska häkkien käyttö on nyt kielletty pyyntiväline, haetaan lupamääriä koko vuodelle eli myös elo-syyskuun pyynnille. Tiukemmaksi säädökset ovat menneet, mikäli aikoo käyttää äänilaitetta myös poikkeusajan ulkopuolella eli niin sanotulla normaalilla varisten ja harmaalokkien metsästysajalla. Jo pelkkä salmonellaepidemiariski on riittävä syy rajoittaa näiden lintukantojen määriä kaatopaikoilla. Näistä taloudellisista seikoista käydään usein kiivastakin keskustelua. Lupien myöntämiskriteerit ovat jonkin verran muuttuneet. Näitä asioita voi kukin tahollaan kääntää ja vääntää halumaansa suuntaan. Ei auttanut näiden paalien vieminen sisälle halliinkaan, vaan sinnekin viekkaat harmaatakit löysivät tiensä. Toisaalta jokavuotinen anomusrumba saattaa hivenen hellittää sekä hakijan että viranomaisten puolelta. Yleisimmät lienevät etenkin vesilinnuille aiheutuvat muna- ja poikasvaiheen tappiot. Homma loppui luvan saamisen jälkeen aika äkkiä. Ampuminen haulikolla tapahtui niin lähellä keskustaa, että asia piti varmistaa vielä poliisien kanssa ennen ampumisen aloittamista. Eli siis pelkkä epäilys täyttää jo riittävän kynnyksen, jotta asiaan tulisi puuttua. Samantapaiset riskit ovat kalanviljelylaitoksilla ja elintarviketeollisuuden raaka-aineiden tuotannossa. Tosiasia on, että näitä erikoislupia tarvitaan yhä edelleen monestakin eri syystä. Joskus ongelmia aiheuttavat myös luonnonsuojelulakien mukaan rauhoitetut linnut. 36 I ASE & ERÄ Taloudelliset syyt painavat Yksi yleisin syy onkin usein poikkelupien myöntäminen enempien taloudellisten vahinkojen estämiseksi. Rikkirevityt paalit imevät sateella kosteutta ja homentuvat helposti. Loiset eivät välttämätä tapa, mutta kalojen painonkehitys häiriintyy ja siitä aiheutuu taas vuorostaan taloudellisiä ongelmia. varisjahdissa. Satamissa nostureissa niin ikään viihtyvät varis- ja naakkaparvet aiheuttavat ulosteillaan portaissa liukastumisriskejä. Lintujen ulosteet/höyhenet aiheuttanevat puolestaan raaka-aineen hinnan laskua. Poikkeuslupia arvostelevat tahot eivät aina itse ole täysin tietoisia ongelmien todellisista laajuuksista. Kaatopaikoilla vapaasti ruokailevat harmaalokkidivisioonat aiheuttavat jo lukumäärällään merkittäviä hygieenisiä riskejä lentäessään roskapenkkojen ja vesistöjen välisiä reittejä. Näistä tärkeimmät ovat edellä mainitut naakat, mutta myös kala-ja naurulokit. Jukka Saarinen Jahdin välissä ennättää sentään syömään eväitäkin. On selvää, että jos häkillä aiotaan pyydystää vaikka 2000 lintua per vuosi, se tekee 5-vuotiskaudelle 10 000 kappaletta. Näin ollen syntyy helposti kuva siitä, että tapettavien lokkien määrä on valtaisa ja kasvussa, kuten suojelujärjestöt ovat jo kritisoineet. ja 31.8. Etenkin merellä varikset vaanivat ensin munapesiä ja poikasten kuoriuduttua alkaa kilpajuoksu meri- ja harmaalokkien kanssa. Muutamilla golfkentillä harmaatakit ovat havainneet viheriöt oivallisiksi ravintopaikoiksi. väliseksi jaksoksi. Räkättirastaita voidaan joutua poistamaan ampumalla sadoittain yhdeltä mansikkaviljelmältä. Kerran jouduin Turussa aika lähellä keskustaa hävittämään huuhkajan avulla agressiivisia variksia, jotka tulivat erääseen terminaalirakennukseen puhkomaan kalapaaleja. Määrä voi kuullostaa maallikosta suurelle, mutta määrä ei ole vuositasolla sen suurempi kuin ennenkään. Kyllä minkki- ja kettutahoissa rehu on ensisijaisesti tarkoitettu turkiseläimille, ei vahinkolinnuille. Ymmärtääkseni ampumalla tapahtuvaan ja häkitykseen vaaditaan nyt omat erilliset lupansa. AIV-paalit tai ”traktorin munat” joutuvat usein varisten nokkimisten kohteiksi. Lisäksi pari, kolme vuotta sitten haettiin tappolupa vain poikkeusajalle, esimerkiksi 10.3. Samoin kaatopaikoilla tapahtuvaan harmaalokkien häkkipyyntiin on jo lupia myönnettykin. Ei elokuussa tapahtuvaan häkitykseen tarvittu erikseen harmaalokkien tappolupaa. Sisämaassa harakat täydentävät kiitettävästi varisten aiheuttamia linnustotuhoja. Hivenen lisää paperisotaa, mutta ei ratkaisevassa määrin. AIV- ja kalapaalit kohteita Maanviljelykselle ongelmat esimerkiksi variksista ja naakoista ovat moninaiset. Koko lähes kuution kokoinen paali meni hävitykseen, kun siitä löytyi yksikin nokittu reikä tai ulostekasa pakkauksen päältä. Erityisesti syysviljojen lakopaikoissa viihtyvät sata- ellei tuhatpäiset varislintuparvet popsivat äkkiä osan sadosta parempiin suihin. Yleisesti on tiedettyä, että näille metsästyslain ulkopuolelle jääville linnuille ei poikkeuslupia hevin myönnetä. Yhden aamun tehokas jahti antoi pari-kolmekymmentä varista vajaassa tunnissa ja ongelma oli poissa. Tämä varmaan säästää ja vapauttaa riistakeskuksen resursseja edes jossain määrin oikeaan suuntaan.. Joskus olen kuullut, että joku teollisuuslaitos on saanut pyytää elävänä naakkoja, mutta ne on pitänyt pyydystämisen jälkeen kuljettaa toiselle paikkakunnalla ja vapauttaa siellä. Valtakunnankin lehdistä erästä juttua lukiessani sain sen käsityksen, että varisten houkutteluun kaatopaikoille ei saa enää käyttää kyseisiä värkkejä. Terveysriskit ja mittavat vahingot Rauhoittamattomat linnut aiheuttavat monenlaista vahinkoa
0202 755 9480 www.alloptics.fi F EEL THE L EGEND WWW .M AUSER . COM. Kodiak.de 2013 L AATUTIETOISEN VALINTA M AUSER M 03 JUHLAPAKETTI 2013 Räätälöity vaihtopiippukivääri M03 kaudelle 2012, seuraavin varustein: kaliiberit: 6,5x55,308win, 30-06 ja 9,3x62 herkistinkoneisto pähkinäpuutukki luokka 3 lipaslukko Mauser pikajalka Mauser asehihna nahkaa Rajoitettu erä! 2890,– € All Optics Finland Oy · Pölykuja 3 · 91900 Liminka · Puh
– Yksi syy hyvään jäniskantaan on kattava ruokinta. – Muutaman runsaan vuoden jälkeen kanta voi laskea nopeastikin. – Etelä-Suomessa olen nähnyt metsäjäniksen viimeksi pari vuotta sitten hirvijahdissa. Metsäjäniksen taantumisen syitä ei ole Suomessa tutkittu. Metsäjäniksellä esiintyy isojakin luontaisia kannanvaihteluita. Sen sijaan pohjoisessa ja idässä kanta on paikoin varsin vahva. Riistakannan tiheyttä kuvaava jälki-indeksi on riistanhoitopiirissä ollut viimeisten noin kymmenen vuoden aikana aina yli 30, muutamana vuonna jopa yli 40. Etenkin eteläisessä Suomessa metsäjäniskanta on vähentynyt pitkään ja tasaisesti. Lumijälkilaskennat tulisi tehdä etelässä tammikuun puolivälistä helmikuun loppuun, pohjoisessa maaliskuun loppuun. – Etelässä lumiolosuhteet eivät ole sallineet laskentoja joka vuosi tai vain hyvin hetkellisesti. Uskoisin, että tänä talvena laskennat aloitetaan heti, kun lunta on maassa, sanoo Helle. Tiheään kantaan vaikuttaa usein rutto, jota tuntuu olevan aika ajoin rannikkoseuduilla. Pohjois-Savo on selvä saalisykkönen RKTL:n vuoden 2012 saalistilastojen mukaan Suomessa ammuttiin 223 600 jänistä. Etelässä poikastuotto näyttää olevan heikompi kuin esimerkiksi Keski-Suomessa. R KTL:n riistaseurantojen mukaan metsäjäniskannat ovat maan eteläpuoliskossa puolittuneet 1990-luvulla. Metsäjäniskanta on taantunut ja paikoin saattanut jopa hetkeksi kokonaan hävitäkin. Tosin tänä talvena valkoinen jänis on ollut helppo saalis miltei lumettomassa maassa, sanoo riistapäällikkö Ville Hokkanen. Ylä-Lapissa saalis oli 700 ja Pohjanmaalla 2600 jänistä. Myös elinympäristöt suosivat jäniksiä. Helteen mukaan jonkinlaisena tutkijoille syntyneenä tuntuma- 38 I ASE & ERÄ na on, että luontaisilla kannanvaihteluilla olisi noin kymmenen vuoden jaksotus. Syinä pidetään ainakin ilmastonmuutosta ja elinympäristön muutoksia. Ilveskanta on kasvanut Pohjois-Savossa. RKTL:n erikoistutkija Pekka Helteen mukaan metsäjäniskanta on alimmillaan LounaisSuomesta Etelä-Pohjanmaalle. – Suomessa on tehty riistakolmion talvijälkilaskentoja parikymmentä vuotta. Tilastojen valossa myös saalismäärät ovat pienentyneet, sanoo Helle. Pohjois-Savossa jäniskanta on ollut maan vahvimpia jo vuosikymmeniä. Pohjois-Savossa metsästäjät ampuivat 35 200 ja Pohjois-Karjalassa 24 700 jänistä. Ilmastonmuutoksen takia luminen kausi lyhentyy, mikä paljastaa jänikset pedoille helpommin ja voi myös vaikeuttaa jänisten yöpymistä lumisuojassa. Pohjoista kohden kanta harvenee, mutta Länsi-Lapissa se on tiheämpi kuin idässä tai pohjoisessa. Väli-Suomessa kanta on runsaimmillaan aina Oulun korkeudelle saakka. Vain kerran, vuonna 2007, jälki-indeksi oli alle 30 eli 26,5. – Esimerkiksi maan lounaisosissa voisi miettiä, onko suurikokoisempi ja rohkeampi rusakko syrjäyttänyt metsäjäniksen muun muassa viljelysten äärellä sijaitsevilta elinalueilta. Kettukanta on pysynyt melko alhaisena jo kymmenkun-. Viimeisen vuosikymmen aikana kannanlasku näyttää tasaantuneen. Maakunta on saanut myös lumipeitteen joka vuosi, mikä on helpottanut jäniksen elämää. Vähiten saalista kertyi YläLapissa sekä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Etelä-Suomessa tehty herrasmiessopimuksia: jänistä ei ammuta Metsäjänis jatkaa taantumistaan suuressa osassa maata Metsäjäniskannat ovat taantuneet suuressa osassa maata. Nämä kaksi riistanhoitopiiriä ovat tilastoissa selvät ykköset, sillä kolmennek- si listatussa Kainuussa ammuttiin 19 700 jänistä. Laskentojen perusteella kanta on vähentynyt etenkin Lounais- ja Länsi-Suomessa. Eniten jäniksiä saatiin saaliiksi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa
– Tänä talvena valkoinen jänis on ollut helppo saalis miltei lumettomassa maassa. ASE & ERÄ I 39
Jänistä ei arvosteta saaliina, sen sijaan riekko ja hirvi ovat tämän seudun ykkössaaliita, sanoo Enontekiön riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jouko Ala-Poikela. – Varsinaisissa taajamissa emme voi niitä metsästää, mutta kylämäisissä oloissa olemme joskus järjestäneet rusakkojahteja. Kun jäniskanta taantuu, supi osin korvaa jäniksen ilveksen ravinnonlähteenä. – Vaikka tapahtuma on yhden päivän mittainen, on se saanut aikaan sen, että seurat kannustavat jäseniään ruokintaan ja pienpetojen pyyntiin. Näätäeläimet aina kärpästä alkaen käyttävät jäniksenpoikasia elannokseen, ilmasta jäniksiä vaanivat haukat, kotkat ja pöllöt. Etelä-Suomessa rusakot ovat vieneet metsäjänikseltä tilan. Pohjois-Karjalassa kanta vahvistunut Pohjois-Karjalan riistapäällikkö Juha Kuittisen mukaan metsäjäniskanta näyttää olevan piirissä vahvassa kasvussa. Kettukantakin on runsas. Kun kanta on pieni, se heijastuu myös saalismääriin. Saalismäärän kasvun syynä Kuittinen pitää vahvaa ajokoirametsästystä. Etelä-Suomessa jänis jo harvinaisuus Etelähämäläisen Janakkalan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Sankala muistaa, miten 1970-luvulla metsäjäniksiä asusteli kaikilla eteläsuomalaisilla metsäalueilla. Ilvekset ovat Hokkasen mukaan oppineet kyttämään saalista ruokintapaikoilla ja ovelimmat Metsäjäniksellä esiintyy suuria kannanvaihteluita. Pihoilla vahinkoa aiheuttavien rusakoiden harvennus on usein toivottua. – Etelä-Suomessa olen nähnyt metsäjäniksen viimeksi pari vuotta sitten hirvijahdissa. Metsäjänistä on tasaisesti jälkien perusteella, mutta metsästäjiä on aniharvassa. Tosin tänä talvena valkoisena loistava metsäjänis on helppo saalis pedoille ja katoa saattaa käydä, miettii Kuittinen. Soitot rusakoiden vähentämisistä pihapiireistä ovat jokavuotisia. Kettukanta on Pohjois-Karjalassa pysynyt melko alhaisena. – Jälki-indeksin perusteella kanta kasvoi vuonna 2012 edellisvuodesta voimakkaasti. 40 I ASE & ERÄ yksilöt ovat jopa asettuneet väijyyn ruokintakatoksiin. – Kun ruokintapaikkoja on riittävän monta ja ne ovat lähellä asutusta, riista pääsee aina jollekin ruokinnalle. Vuonna 2011 ideksi oli 17, vuonna 2012 se oli kohonnut 25:een. Risteymät jäävät melko vähiin, mikä pitää metsäjäniskannan puhtaana, eikä populaatio heikenny. Maakunnan peurakanta on noin parisataa yksilöä, ja kauriitakin on 1200-1300. Jahti on suunniteltava tarkkaan, eikä esimerkiksi ajomiehillä voi olla aseita. Enontekiöllä jänis jätetään rauhaan Pohjois-Lapissa into jänismetsästykseen on laimea. – Metsäjäniksen osalta kyse on lähinnä metsästyskulttuu- Rusakko ja metsäjänis voivat myös risteytyä keskenään.. Meillä on tuhansia ruokintapaikkoja, joille metsästäjät vievät vuosittain satoja tuhansia kiloja ruokaa. Ruokinta auttaa myös jänistä Pohjois-Savon Päivä riistalle -tapahtumat ovat poikineet tehokkaan ruokintakulttuurin. Monet eteläsuomalaiset metsästysseurat ovat tehneet herrasmiessopimuksen, ettei metsäjänistä ammuta lainkaan. – Ilveskanta on sen sijaan aika vahva, mutta metsäjäniskanta on riittävän tiheä. rista. Rusakkoa Pohjois-Savossa on, mutta sen merkitys riistaeläimenä on metsäjänistä vähäisempi. Pohjois-Lapissa metsäjäniksellä riittää luontaisia vihollisia. ta vuotta. Ilves tuntuu osin poistavan myös kettuja, joten siinä suhteessa ilveksestä on hyötyäkin. Jäniksille jää siis paljon kerppuja, juureksia ja muuta apetta. Jos jostakin ennen lähti metsäjänis satavarmasti, nyt metsästäjä kohtaa satavarmasti rusakon. Ajokoiratkin ovat yhden käden sormilla laskettavissa. – Metsä ei vie koskaan viimeistään. Eläin saattoi pinkaista karkuun monelta pieneltä metsäsaarakkeeltakin
– Yksi aika hauska piirre on, että jänikset kaivautuvat hankeen ikään kuin kieppiin riekkojen tapaan. Minkinpyynti oli tällä seudulla vilkasta parikymmentä vuotta sitten, mutta nyt into on laantunut, mikä on lisännyt minkkikantaa. – Ahma on tällä alueella pedoista runsaslukuisin ja todennäköisesti ahmakin vie jäniksiä, jos se kiinni saa. Rannikko-Pohjanmaan kettukanta voi olla noin 2000 yksilöä. – Esimerkiksi ilves tyhjentää saaren helposti. Pidimme kantaa tietoisesti yllä, ja esimerkiksi kymmenen hehtaarin saarille jätimme jahtikauden jälkeen kymmenkunta jänistä. Yhtenä syyllisenä Skog pitää ilvestä, mutta myös ketulla, minkillä, näädällä ja merikotkillakin lienee osuuttaa metsäjäniksen taantumaan. Se jahtaa jäniksiä viimeiseen saakka ja siirtyy seuraavalle saarelle. Länsirannikolla riittää vihollisia Pohjanmaan rannikkoseudulla metsäjäniskanta on Vaasanseudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Lars Skogin mukaan taantunut viimeisten viiden vuoden aikana. Kettukantakin hyötyy jäniksistä. Nyt aika isotkin saaret ovat aivan tyhjinä. Ilveksistä on vuosittain muutamia havaintoja Enontekiössä. – Myyrät, linnun- sekä jäniksenpoikaset eivät paljon paina, joten tuohon 2000 kiloon menee aika monta saaliseläintä, miettii Skog. Eniten jäniksiä saatiin saaliiksi Pohjois-Savossa ja PohjoisKarjalassa. – Saarilla oli vielä joitakin vuosia sitten varsin hyvä metsäjäniskanta. Vuosittain metsästäjät ovat lähettäneet tutkittavaksi metsistä löytämiään kuolleita jäniksiä, mutta ruttoa sen enempää kuin muitakaan sairauksia ei ole eläimistä havaittu. Jänikset ovat oppineet turvautumaan myös porojen ruokintoihin. Ilves siirtyy saarelta saarelle uimalla, vesi ei ole sille mikään ongelma. Joskus jänis kaivaa aika pitkiäkin käytäviä, sanoo AlaPoikela. Skogin mukaan ruotsalainen tutkimus osoittaa, että kettupoikue syö 2000 kiloa ruokaa. Juhani Karvonen ASE & ERÄ I 41
Sen jälkeen piippu kuivataan ja puhdistetaan uudestaan rätillä ja kuivataan toisen kerran. Taskinen muistuttaa, ettei piippua ole hyvä öljytä spray-valmisteilla suihkuttamalla öljyä piipun suusta sen sisään. Piippu on siis hyvä puhdistaa kahteen kertaan. Jos puikko työnnetään liian pitkälle, kangas tietysti putoaa, kun puikko vedetään takaisin. Myös oikea säilytys on tärkeää. Spray-öljyä voi myös helposti joutua kiikaritähtäimeen. Aseen pintahuolto on myös tärkeää. – Tukin voi tietysti irrottaa erityisellä irrotustyökalulla. Pintaruosteeseen päässyttä asetta on vaikea entiselleen saada. Ase kannattaa puhdistaa myös perusteellisesti esimerkiksi metsästyskauden päätteeksi irrottamalla rautaosat puuosista sekä purkamalla lukko. Puhdistuspuikon päähän Taskinen kietoo esimerkiksi palan puuvilla ovat hyviä materiaaleja. Jos aseen käyttäjä on vähänkin epävarma vaikkapa lukon purkamisesta, kannattaa asia tarkistaa ainakin ohjekirjasta. – Metsästysaseeseen ei ole syytä kajota, jollei ole varma, mitä tekee. – Kehys kostuu varsin helposti, minkä vuoksi se on hyvä huoltaa aina, kun piippu irrotetaan. 42 I ASE & ERÄ Taskisen huollettavana on päällekkäispiippuinen 12-76 haulikko. – Piipun palojätteet puhdistetään öljytyllä rätillä. Puikko työnnetään patruunapesän kautta piippuun niin pitkälle, että kangas tulee esiin piipun päästä. Ase on paras antaa asesepän huollettavaksi, sanoo hollolalainen aseseppä Timo Taskinen. Puuosat irtoavat rungosta työkalulla aika vaivattomasti, mutta kokemattomalle ruuvien kiristys voi olla hankalaa. Lopuksi piippuun levitetään kevyt öljy. Ase kannattaa huoltaa, käyttää sitä tai ei Kuivaus ja tippa öljyä Aseen puhdistaminen käytön jälkeen ja vuosittaishuolto tuo aseelle lisää käyttöikää. Haulikon piippu tulisi irrottaa jokaisen metsästysreissun jälkeen etenkin jos ase on laukaistu. Takatukki voi vaatia ammattilaisen Piipun puhdistuksen jälkeen on syytä puhdistaa, kuivata ja öljytä myös laukaisulaitteen kehys. Puhdistuspuikkoa ei saa koskaan työntää piippuun suusta, vaan aina, jos mahdollista, patruunapesän kautta. Timo Taskisen mukaan tätä pidemmälle haulikkoa ei kannata itse huoltaa, jollei metsästäjä ole varma tekemisestään. Haulikoissa takatukin irrottaminen saattaa edellyttää jo ammattilaisen apua. aseet Piippu kannattaa aina tarkistaa puhdistuksen lopuksi. Ase olisi aina kuivattava metsästyksen jälkeen, jottei se ruostu. Puikon ei tule olla taipuisa. – Haulikolla ammutaan metsästyskäytössä harvoin. Liian kireälle kierretty ruuvi saattaa pahimmassa tapauksessa halkaista tukin.. A se tulee huoltaa säännöllisesti, ja se perushuolto on tehtävä ainakin jahtikauden päätteeksi. – Kangas voi olla mitä tahansa, kunhan sitä ei irtoa nukkaa piippuun
Supistajaa ei saa koskaan kiertää kuivana piippuun. Supistaja pitää kiristää kohtuudella eli niin pitkään kuin se kiristysavaimella vaivatta kiertyy. Hätäkeinona piippuun jämähtäneen supistajan irrottamiseen on esimerkiksi piipun lämmittäminen hiustenkuivaajalla. Supistajan rasvaus on erittäin tärkeää, jottei kosteus pääse supistajaan ja juumita sitä piippuun. Muutama tippa aseöljyä riittää piipun ensimmäiseen puhdistuskertaan. – Supistajan rasvaus on erittäin tärkeää, jottei kosteus pääse supistajaan ja jumita sitä piippuun. Jämähtänyt supistaja voi olla iso ongelma Haulikon huollossa on muistettava myös supistajat. Supistajat ovat piipussa erittäin hienolla kierteellä. Supistajille Taskinen suosittelee kevyttä öljyämistä. Puikko työnnetään patruunapesän kautta piippuun niin pitkälle, että kangas tulee esiin piipun päästä. Juhani Karvonen Tavallisen harrastajan ei tarvitse osata purkaa haulikkoa kolmea osaa pitemmälle. Kiväärin piippuun tarkoitetussa puhdistuspuikossa tulee olla pyörivä kahva, jolla puikkoon saa pyörivän liikkeen rihlojen mukaan. Kiinni jämähtänyttä supistajaa voi olla vaikea saada irti edes ammattilaisen työkaluilla. Supistaja pitää kiristää kohtuudella eli niin pitkään kuin se kiristysavaimella vaivatta kiertyy. Puhdistuspuikon päähän voi kietoa vaikkapa palan vanhaa lakanaa. Piippujen välinen juotos on herkkä lämmitykselle, koska juottotinan sulamispiste on jo 230 astetta. ASE & ERÄ I 43. – Supistajan rasvaus on erittäin tärkeää, jottei kosteus pääse supistajaan ja jumita sitä piippuun. – Onpa väline mikä hyvänsä, piipun lämmittämisessä pitää olla hyvin varovainen tinajuotosten takia. – Voimankäytöstä ei ole supistajan kiristyksessä muuta kuin haittaa, muistuttaa Taskinen
Öljytty puhdistuspuikko työnnetään piippuun, puhdistetaan piippu palojätteistä ja kuivataan. Löysälle jääneet tukin kiinnitysruuvit saattavat aiheuttaa huonon käynnin aseeseen, kun taas vastaavasti liian kireälle laitetut ruuvit voivat vaurioitua tai vaurioittaa muita osia, kuten tukkia. Tämän jälkeen käsittely uudistetaan toiseen kertaan ja lopuksi piippu kevyesti öljytään. Pulttilukkoisen kiväärin lukko purkuun Kivääri huolletaan pitkälle samojen periaatteiden mukaan. Myös sulkukappale voi jäädä huonoon asentoon, jollei yhdyssäle asetu kohdalleen. Lukon irrotuksen jälkeen kiväärin piippu puhdistetaan samojen periaatteiden mukaan kuin haulikonkin. Jollei aseen haltija tiedä, mitä tekee, hän voi saada ainakin säädöt sekaisin. aseet Taskisen huollettavana on vuoden 1939 mallisesta sotilaskivääristä tehty kaliiperiltaan 762x53R kivääri. Kiväärin piippuun tarkoitetussa puhdistuspuikossa tulee olla pyörivä kahva, jolla puikkoon saa pyörivän liikkeen rihlojen mukaan. Erona haulikon piipun puhdistukseen on hieman erilainen työskentelytapa. Lukon purkamista kannattaa harjoitella Eri kivääreissä lukkorakenne hieman vaihtelee ja lukon osien irrottaminen vaatii hieman erilaisia otteita kivääristä riippuen. 44 I ASE & ERÄ Piikki painetaan pöytää vasten, jolloin perätukki irtoaa. – Tuppo ei saa olla kovin tiukka päinvastoin kuin haulikossa, vaan mieluummin hieman väljä. – Iskujousta ei tulisi jättää vireeseen, koska jousi ennen pitkää alkaa kuoleentua, Timo Taskinen muistuttaa. – Ensiksi on irrotettava sulkukappale ja yhdyssäle lukkorungosta. Kiväärin tukki on tyypillisesti kiinni muutamalla ruuvilla. – Haulikon piippu on sisäpinnaltaan sileä, kiväärin piipun sisäpinnassa ovat rihlat. Jos tukki on pakko ottaa irti, kannattaa ruuvien kiristysten kanssa olla tarkkana. Lukon kokoaminen aloitetaan laittamalla iskuripiikkiin jousi. Pulttilukkoisissa aseissa lukon voi metsästäjä purkaa, mutta esimerkiksi laukaisukoneistoja ei tulisi kotioloissa alkaa purkamaan. Tämän jälkeen jousen voi kevyesti öljytä. – Tukki oli hyvä ottaa irti kerran metsästyskauden aikana, mutta työ olisi hyvä antaa ammattilaiselle. Taskisen huollettavana on vuoden 1939 mallisesta sotilaskivääristä tehty kaliiperiltaan 762x53R kivääri. Taskinen käyttää kiväärin piipun puhdistuksessa kahdeksanmillistä VFG-vanutuppoa. Sinänsä ruuvien irtiruuvaus ei ole hankalaa, mutta asiaa tuntemattomalle Taskinen ei tukin irtiruuvausta suosittele. Lukkorunkoa purkaessaan ampuja ei voi kovin suurta virhettä tehdä. Taskinen käyttää kiväärin piipun puhdistuksessa kahdeksanmillistä VFG-vanutuppoa. Kaikissa pulttilukkoisissa kivääreissä osat ovat kuitenkin samat ja ne irrotetaan ja kootaan samassa järjestyksessä. Kiristyksissä pitää aina muistaa, että usein ruuveille on olemassa omat kiristysmomenttinsa. – Jokaisen pulttilukkoisen kiväärin omistajan pitäisi osata purkaa lukko jo sen takia, että aseen mahdollisesti oikkuillessa sen käyttäjä pystyy edes jotakin tekemään. Lukko on oikein koottu, kun se hieman helisee. Jos jotakin on liian löysällä tai ylikireällä, saattaa jokin muu paikka ammuttaessa särkyä.. Kokoamisen jälkeen viritys kannattaa purkaa. – Jolleivät osat asetu paikalleen, saattaa iskuri olla vikaasennossa. Tämän jälkeen vedetään esiin iskuripiikki jousineen. Jos lukko putoaa, kun kiväärin nostaa pystyasentoon piippu ylöspäin, on jotakin mennyt kokoamisessa pieleen. Kiväärin koottu lukko pitää aina virittää ennen kuin se asetetaan paikoilleen. Lukon viritys syytä purkaa Lain mukaan lukko tulee säilyttää eri paikassa kuin itse ase. Perusperiaatteena on, että ruuvia voi kiristää niin pitkälle kuin se ilman suurempaa voimankäyttöä kiristyy
Asetta ei säilytetä asepussissa Kiväärin lukon purkaminen on varsin yksinkertainen toimenpide, jota kuitenkin kannattaa harjoitella kotioloissa. Jos ase on pakko säilyttää pystyasennossa, suosittelen säilyttämistä piippu alaspäin. – Niihinkin pätee sama kuin kaikkiin metalliosiin eli kuivaus ja tippa öljyä. – Pahoin öljyyntyneelle tukille ei ole muuta tehtävissä kuin vaihtaa se uuteen. Niiden soveltuvuus kuhunkin aseeseen on Taskisen mukaan paljolti käyttäjän makuasia. Liiallinen voiteluaineiden määrä saattaa aiheuttaa pahimmassa tapauksessa aseeseen käyttöhäiriöitä tai vaurioittaa esimerkiksi jalopuista tukkia. Pitempiaikaisesta säilytyksestä otettaessa on hyvä tarkistaa kiinnitysruuvien kireys ja öljytä tukki ennen metsästyskautta. Etenkin liika öljyäminen ja pystyasennossa piippu ylöspäin säilytetty saa aikaan öljyn valumisen aikaa myöten tukkiin. Jos tukki on pakko ottaa irti, kannattaa ruuvien kiristysten kanssa olla tarkkana. Vasta sen jälkeen aseen voi käsitellä aseöljyllä. Löysälle jääneet tukin kiinnitysruuvit saattavat aiheuttaa huonon käynnin aseeseen. Timo Taskinen muistuttaa, että asepussi on kaikista huonoin paikka. Liika öljy pehmittää pähkinänäpuun ja ylipäätään kaiken puun. – Ase pitäisi aina ottaa pois pussista käytön jälkeen ja kuivata sekä puhdistaa se. Aseen ulkopintaan on parasta levittää tasainen, ohut kerros suojaavaa aseöljyä puhtaalla kankaalla, jolloin se imeytyy kaikkiin huokosiin. – Puhdistus jokaisen reissun jälkeen on tarpeen siitäkin huolimatta, ettei aseella ole kenties kertaakaan ammuttu. Rasvojen ja öljyjen käytössä perusperiaatteena on, ettei niitä laiteta liikaa. Aseen eri osiin olisi hyvä käyttää niille tarkoitettuja voitelu- ja suoja-aineita. Vähäisen ruosteen saa pois parhaiten hienolla teräsvillalla ja aseöljyllä. Piipun puhdistuksen jälkeen on syytä puhdistaa, kuivata ja öljytä myös laukaisulaitteen kehys. Paras tapa säilyttää asetta olisi vaakatasossa. Jos lukko putoaa, kun kiväärin nostaa pystyasentoon piippu ylöspäin, on jotakin mennyt kokoamisessa pieleen. ASE & ERÄ I 45. Pieni, mutta tärkeä yksityiskohta aseen huollossa ovat hihnalenkit, jotka hyvin helposti jäävät kosteiksi ja keräävät pintaruostetta. – Liika öljy tai rasva saattaa aiheuttaa myös laukaisukoneistoon häiriöitä. Oikea säilytys lisää aseen ikää Aseen pitkäikäisyyteen vaikuttaa huomattavasti aseen oikea säilytys. Pussissa kosteaksi jäänyt ase saa ruostepilkutusta jopa parissa päivässä. Taskinen kehottaa irrottamaan piipun ja puhdistamaan ja kuivaamaan aseen jokaisen metsästysreissun jälkeen. Piipun alle pehmikkeeksi pitää laittaa vaikkapa kangaspala. Aseöljyjä ja erilaisia hoitotuotteita on markkinoilla runsaasti. Olennaista on käyttää huoltamisessa oikeita voitelu- ja suoja-aineita oikeissa määrissä. Puhdas haulikon piippu näyttää tältä. Jos öljyä on tarpeen jostain syystä vaihtaa, on hyvä puhdistaa ase huolella vanhoista öljyistä, jolloin uuden tuotteen edut tai haitat näkyvät selkeämmin. Olennaisin aseen kunnossa pysymiseen liittyvä seikka on aseen säilytys. Usein miellyttävä tulos saadaan aikaiseksi vasta kokeilemalla useita eri tuotteita. Kosteus tiivistyy aseen metalliosiin, kun sitä siirretään lämpimästä kylmään ja päinvastoin
Katariina Laine lähti Hämeenlinnan Ampumaseuran ampumakouluun yhdeksänvuotiaana isänsä kehoituksesta ja jäi sille tielle. 46 I ASE & ERÄ. aseet Säännöllinen harjoittelu kuuluu sekä nuoren että veteraaniampujan ohjelmaan Menestys vaatii pitkäjänteisyyttä ja hyvää mielenhallintaa Nuoren ja veteraanin ammunnassa on ainakin yksi yhteinen piirre. Menestys edellyttää säännöllistä ja tiivistä harjoittelua
Marko Leppä on kolmannen polven entinen ampumaurheilija, nykyisin usealla taholla valmentaja toimiva mies. – Ammunnassa minua viehättää sen oma maailma, jossa ovat vain minä, ase ja taulu. Ilmakiväärissä ammutaan 40 laukaista 50 minuutissa. Seuraavana keväänä kymmenvuotiaana Laine ampui ensimmäisissä Kultahippu-kisoissaan. Koulu joustaa silloin kun nuori ampuja joustoa tarvitsee. Leppa.fi-ryhmä oli kunnia tamaton yritys, joka suuntaa tuoton kokonaan ampumaurheilun kilpailu- ja valmennustoimintaan. Oman kehon hallinta on juuri sitä urheilua. Viime vuonna Laine voitti suomenmestaruuden pienoiskiväärin 3x20 laukausta N18-sarjassa. H ämeenlinnalainen Katariina Laine ampuu noin 20 000 laukausta vuodessa. Harjoituksissa Laine ampuu keskimäärin kymmenen pistettä paremmin kuin kilpailuissa. Edellinen on hankittu vuonna 2009, jälkimmäisellä Laine on ampunut puolisentoista vuotta. – Jäin sille tielle. Sen lisäksi harjoittelen radalla iltaisin 1-5 kertaa viikossa koulunkäynnistä riippuen. Nuorten maajoukkueeseen kuuluvalla Laineella kuluu ampumaradan harjoituksissa, leireillä ja kilpailussa kymmeniä iltoja kuukaudessa. Olen kokenut, että hän on vaikuttanut paljon henkisen puolen kehittymiseeni. Edellisen kauden aikana hän saavutti kaikkiaan neljä suomenmestaruusmitalia. Keskittyminen on ikään kuin takaraivossa. Kisoja on muutamana viikonloppuna kuukaudessa. Onnistuneen kauden kruunasi N18-sarjan pienoiskiväärin 3 x 20 laukausta suomenmestaruus ja N18sarjan pienoiskiväärin makuun 60 laukausta suomenennätystä sivuava tulos 593. – Harrastan erilaisia ryhmäliikunnan lajeja kuten pilatesta ja zumbaa, jotta esimerkiksi tasapainoni säilyisi hyvänä. Lisäksi Laine saavutti SMhopeaa naisten pienoiskiväärin 60 laukauksen makuussa, SMpronssia N18-sarjan ilmakiväärissä ja joukkue SM-hopeaa Y18ilmakiväärisarjassa. Kisamatkoja kertyy vuodessa parikymmentä. Harrastan liikuntaa jossakin muodossa miltei joka päivä. Tattari on valittu – Yritän päästä EM- ja MMjoukkueeseen. Kehitys näkyy tekniikan parantumisena ja vähitellen parannus näkyy myös tuloksissa, Katariina Laione sanoo. Pekka Varjus ampuu lähes kaikkia pistoolilajeja olympiapistoolia lukuun ottamatta. Koulussa kaverit joskus ovat ihmetelleet, onko ammunta edes urheilua. Aluksi ammuin vain ilmakiväärillä, pienoiskivääri tuli mukaan harjoituksiin muutama vuosi sitten. Ampumaan oppii pääosin vain ampumalla, mutta Laine pitää huolta myös lihaskunnostaan. Kaukainen unelma olisi joskus päästä ampumaan olympialaisissa. Laineen aseet ovat Anschütz 9003 -ilmakivääri ja 2007-pienoiskivääri. – Maajoukkueleiritys on noin kerran kuukaudessa viikon Vierumäellä, Tanhuvaarassa tai kesäisin Inkoossa. Harjoituksissa ammunta aina parempaa – Ampumaurheilussa minua viehättää mahdollisuus kehittyä ja myös nähdä oman kehityskaarensa. Kaukainen unelma olisi joskus päästä ampumaan olympialaisissa. Marko on ollut syksystä saakka henkilökohtainen valmentajani. – Ampumakoulussa kokeilin ilmapistoolia muutaman kerran ja haulikolla olen ampunut kokeeksi. Laine lähti Hämeenlinnan Ampumaseuran ampumakouluun yhdeksänvuotiaana isänsä kehoituksesta. – Leireillä ammumme aamu yhdeksästä neljään iltapäivällä. – Yritän päästä EM- ja MMjoukkueeseen. Hämeenlinnan Kaurialan lukiossa kolmatta vuotta opiskeleva Laine saa leirivapaata helposti. ASE & ERÄ I 47. turva. Ammunta on myös Saana Tattari pitää vahvuuksinaan hyvää keskittymiskykyä ja tarkkuutta. Pienoiskiväärin makuulta naisten sarjassa hän sijoittui kakkoseksi. – Tietysti oli suuri kunnia päästä tuon nelihenkisen ryhmän jäseneksi. – Tuota eroa on tarkoitus kaventaa! Nuorten maajoukkueeseen kuuluvan Laineen tavoitteet ovat seuraavissa arvokisoissa. Keskivartalon vahvistaminen on tärkeää. Vain ampuja, ase ja taulu Nokian Seudun Ampujia edustava Saana Tattari aloitti ampumaharrastuksensa, kun metsästystä harrastava isä vei kahdeksanvuotiaan Saanan ampumakouluun. Olen saanut luottamusta omaan tekemiseeni. Pidän vahvuuksinani hyvää keskittymiskykyä ja tarkkuutta. Olennaista on keskittyminen hyvään suoritukseen, kymppi ei ole se tärkein juttu. Hänet valittiin myös Hämeenlinnan Ampumaseuran parhaaksi urheiluampujaksi viime vuonna. Metsästäjäliiton ilmaasekisoihin olen joskus osallistunut huvin vuoksi. Henkilökohtainen valmentaja on nimenomaan tuki ja kittyä esimerkiksi jälkipitoon tai tasapainoon. Joka treenissä on eri painotus ja harjoitus voi kes- Suomen Ampumaurheiluliiton nuorten maajoukkueeseen. Hän suunnittelee treenini sekä muut liikunnat ja lähettää ne minulle joka viikko. – Harjoituksissa saatamme ampua 100 laukausta asentoa muuttamatta, mikä merkitsee puolentoista tunnin ”liikkumattomuutta”. Illalla on yritettävä keskittyä lukuihin sekä tehtävä muita fyysisiä harjoituksia. Kisoissa jokainen ampuja on yksin, mutta nyt voin kertoa hänelle asiani, eivätkä ne painamaan mieltä. Laine ei ole ampunut juurikaan muilla aseilla kuin ilma- ja pienoiskiväärillä
Vuodessa Saana Tattarille kertyy noin 20 000 laukausta ja määrä kasvaa koko ajan. Ampumaan oppii paljolti vain toistoilla. Ilmakiväärin 40 laukauksella Tattari otti SM-hopeaa. 48 I ASE & ERÄ – Kuivaharjoittelua teen aika vähän. Tattaria valmentaa isä Pertti Tattari. Meitä oli kolme veljestä ja yksi ase. Moni pelkää jollakin tavoin asetta. aseet sosiaalinen laji, jonka kautta olen saanut paljon ystäviä. – Minulle on jopa sanottu, että aionko ryhtyä kouluampujaksi. En vastaa mitään tai sitten sanon, että älkää puhuko asioista, joista ette tiedä. – Yksi tärkeimmistä asioista on oikea asento, jonka on säilyttävä samanlaisena koko suorituksen ajan. Tattari ampui viime vuonna hyviä tuloksia N18-sarjassa, joista paras oli ilmakiväärin 3x20 laukauksen suomenmestaruus tuloksella 581. – Minulle on jopa sanottu, että aionko ryhtyä kouluampujaksi. Nyt 65-vuotias Varjus ampuu neljän eri liiton SM-kisoja. Silloin on vain pidettävä ammunnassa taukoa ja yritettävä miettiä muuta. Tattari harjoittelee 2-5 kertaa viikossa. Suomen Ampumaurheiluliiton, Re-. Ammuntavuoro loppui, jollei kymppiin osunut. Tattarin päätavoitteena tälle kaudelle on Moskovan EMkilpailut. Hämeenlinnan Lyseon lukion urheilulinjalla opiskeleva Tattari saa koulusta vapaata, kun harrastus sitä vaatii. Ampujat ovat kuin yhtä suurta perhettä. Pyrin yhdistämään harjoittelua arkeen, saatan esimerkiksi katsella telkkaria polviasennossa, jotta jalka tottuu siihen, että istun sen päällä. – Ammuimme pilkkaa omatekoisiin, lautasten avulla piirrettyihin pahvitauluihin Orava-pienoiskiväärillä. Eri päivinä vireystila vaihtelee ja joinakin päivinä asento ei tunnu loksahtavan kohdalleen. Se systeemi opetti tarkaksi, naurahtaa Varjus. Harrastuksestaan Tattari on saanut koulumaailmassa palautetta, jopa ilkeää sellaista. Veteraani ampuu neljän liiton kisoja Hattulalaisen Pekka Varjuksen elämään ovat liittyneet aseet ja ammunta pikkupojasta lähtien. Hän pitää hallussaan myös pienoiskiväärin makuun 60 laukauksen suomennennätystä tuloksella 593. Pienoiskivääri on mieluisampi Vuodessa Saana Tattarille kertyy noin 20 000 laukausta ja määrä kasvaa vuosittain. Panoksia oli vähän, joten seuraava ampumavuoro saattoi olla viikon tai parin päästä. Näin jalka ei puudu nopeasti. Tattarin aseina ovat Anschütz 9003 -ilmakivääri ja Anschütz 1907 -pienoiskivääri, joista pienoiskivääri on mieluisampi – Sillä ammutaan kolmosasennossa, mikä tuo vaihtelua lajiin
Varjus ei ole koskaan niitä suussa lumilukko, kiinteä iltti, ostanut, vaikka vuodessa patruusisäreunassa vetoketju. Jos viikko tai kaksi jää väliin, on kaikki aloitettava alusta. koot 36-48 toiset ampuvat ihan hyvin tuolla aseella. – Minimissään viikossa pitäisi harjoitella 2-3 kertaa, jotta tuntuma säilyisi. Hinta 69€ Nahkasaapas, koot 37-48 tai teddyvuorilla, Parabellumilla. Lajeista isopistooli on mieluisin. asekisoissa Varjus ampuu 765. kilpailuissa voi ampua esimerHinta 74€ 69€ kiksi FN:llä. Varjus kokeivuorittomia vettä hylkivä nahka, Saapas, li myös Lahti-pistoolia, muttei öljynkestopohjalla "custom" tyylinen, vahva nahka, pitävä pohja, kokenut asetta omakseen. Hinta 69€ vähän, mutta veteraanin koot 37-46 – Kiväärillä ammuin joskus ei tule vain aina lähdettyä kilpailu-uran alkuakoina lähin- radalle. omasta mielestään turhankin kiinnostaa. Korkealaatuinen. Tässä iässä ei vain tule lähdettyä radalle, naurahtaa Varjus. Hinta koot 36-48 69€ Nahkasaapas, kosteutta kestävä nahka, teddykarva vuori, varrensuussa nauhakiristys, pitävä pohja Turkismuokkaamo MODIFUR OY Noksonkuja 9, 61310 Panttila Puh. jäi aika nopeasti pois. Parabellumilla ammutaan perinneasekisoissa Pekka Varjus alkoi treenata tosissaan vuonna 1984 aluksi pienoiskiväärillä ja ilmapistoolilla, mutta pienoiskivääri – Itse arvostan enemmän Ampumaurheiluliiton SM-kisoissa 60-vuotiaiden sarjassa ammuttua hopeamitalia. öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, Reserviläisliiton SM-perinnesisäreunassa vetoketju. koot 37-48, sama saapas – En vain osunut sillä, vaikka myös 1/2 pitkällä varrella, Hinta 69€ saappaita myös kumiterällä. SM-tason kisoja kertyy vuodessa kymmenkunta, jos Reserviläisliiton ja Veteraaniampumaliiton mestaruuskisat lasketaan SM-kisoiksi. Parabellum on varKorkealaatuinen. vettähylkivä Hinta 64€ kestävällä tekstiilivuorilla. Lajeiksi valikoituvat pistoolilajit. Veteraaniampujat ry:n kisoissa yli 65-vuotiaiden sarjassa Varjus voitti viime vuonna isopistoolissa suomenmestaruuden. Kun Varjus siirtyi aktiivipalveluksesta reserviin, myös perinne- Boots, Pekka Varjus harjoittelee aseet alkoivat kilpailumielessä tylppäkärkinen, musta. Nahkasaapas, vuorittomia tai teddyvuorilla, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla Hinta 64€ koot 37-48, sama saapas myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä. koot 38-48 37-46 Parabellumin ainoa heikkous Maihari, on patruunoiden huono saatavettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren vuus. – Itse arvostan enemmän Ampumaurheiluliiton SM-kisoissa 60-vuotiaiden sarjassa ammuttua hopeamitalia. 06 4500600 info@modifur.fi Hinta koot 38-48 74€ ASE & ERÄ I 49. Maihari, vettä hylkivä nahka, nä seuraotteluissa. vahvarakenteinen, serviläisliiton, Suomen Veteraaniampujat ry:n ja Päällystöliiton evp-yhdistyksen kisoissa Varjus ampuu lähes kaikkia pistoolilajeja olympiapistoolia lukuun ottamatta. Niiden lisäksi Varjus kiertää piiri- ja aluekisoja. Nahkasaapas, vahvarakenteinen, kosteutta kestävä nahka, maan yleisin perinnease, mutta teddykarva Boots, vuori, varrensuussa nauhakiristys, pohja tylppäkärkinen,pitävä musta. Hinta 69€ koot 37-48 Saapas, "custom" tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla
– Luultavasti niitä saisi kovalla hinnalla. Tätä harjoitusta ei tarvinnut toistaa kuin viisi kertaa. – Minulla oli tapana kiertää kisoja Jyväskylästä etelään. Olen saanut sodanaikaisia, ihmisten vinteiltä ja ties mistä löytyneitä patruunoita, jotka ovat aivan käyttökelpoisia. Usein lähdin sukelluksista suoraan ampumaradalle. – Joskus aktiiviaikana pidin televisiota katsellessa käsipunnusta suoralla kädellä. Vuodessa kisoja kertyi useita kymmeniä. Yhden käytetyn käsiaseen lupaan piti tehdä mahdoton paperisota. 50 I ASE & ERÄ Aseenkantajatkin välillä mukana Aktiiviaikoinaan Pekka Varjus kiersi eri liittojen kisoja lähes joka viikonloppu. Myös uinti olisi erinomaista harjoittelua, koska uinti pitää hartiat vetreinä. Uinti olisi hyvä rentoutus ampujalle Aktiiviaikoinaan Varjus ampui noin 10 000 laukaista ilmapistoolilla ja noin 20 000 laukausta ruutiaseilla. Reserviläisyhdistyksemme puheenjohtaja tuntuu aina niitä jostakin saavansa käsiinsä. – Aselupien saannin tiukentuminen on hyvä asia sinänsä, mutta kokeneille ampujille toivoisin olevan jotain helpotuksia. – Muutaman kerran selkä on ollut niin kipeä, että olen tarvinnut kisoihin pari aseenkantajaa. Nyt laukaukset jäävät ilmapistoolilla noin tuhanteen ja ruutiaseilla reiluun pariin tuhanteen. Kokenut ampuja ei voi olla hymähtelemättä nykyiselle aselupamenettelylle. – Aselupien saannin tiukentuminen on hyvä asia sinänsä, mutta kokeneille ampujille toivoisin olevan jotain helpotuksia. Lupaa käsitellyt poliisiviranomainen valitteli, että meikäläisen kohdalla prosessi oli aika turha, mutta laki vain edellytti sitä. Juhani Karvonen. Kuivaharjoittelua Varjus on harrastanut hyvin vähän. noita kuluu lähinnä kilpailuissa satakunta kappaletta. aseet Ampumaurheilussa Katariina Lainetta viehättää mahdollisuus kehittyä ja myös nähdä oman kehityskaarensa. Joukkuekisoihin tarvitaan yleensä ampujia, koska joukkueeseen ei ole tunkua. Siinä pistooli piti nostaa hyvin hitaasti käsi suorana alhaalta ylös ampuma-asentoon, ampua tauluun ja laskea käsi hitaasti aloitusasentoon. Joinakin viikonloppuina kisoja saattoi olla paritkin, muistelee Varjus. Viime vuonna Varjus vaihtoi Parabelluminsa parempaan aseesen. Testi piti uudistaa vuosittain parinkymmenen vuoden ajan. Varjus aikoo osallistua tänä vuonna noiden neljän liiton SMkisoihin, jos vain selkäleikkaus ei pilaa suunnitelmia. Olen elämässäni käyttänyt kymmeniä aseita, aktiivipalveluksessa ollessani hallinnoin noin 5000 rynnäkkökivääriä, monia sinkoja ja tykkejä. Lähden mukaan, jos vain suinkin kykenen nimenomaan joukkueen takia. Puolustusvoimien urheilukoulussa valmentaja kehotti tekemään helppoa harjoitusta. – Sain puolustusvoimissa koulutuksen raivaajasukeltajaksi
Suurpetopolitiikka epäonnistunut pahasti Maa- ja metsätalousministeriössä myönnetään, että Suomen suurpetopolitiikassa on epäonnistuttu. Meillä ei ole muun muassa osattu ennakoida, että sudet leviävät asutuille seuduille. 52 I ASE & ERÄ S usi on saanut viime aikoina paljon palstatilaa. Ihmiset ovat saaneet tarpeekseen pihoilla ja karja-
Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan kaatolupien lisäämistä. ASE & ERÄ I 53. Pinna on katkennut tai ainakin katkeamassa myös Lapin poronhoitoalueella, jossa porotalout- ta harjoittavilla ei ole juurikaan kaunista sanottavaa Suomen petopolitiikasta. rakennusten läheisyydessä liikkuneiden häirikkösusien aiheuttamista peloista. Ympäristöjärjestöt laittavat kuitenkin vastaan, sil- lä niiden mielestä pihapiirissä liikkuva susi ei vielä todista pedon vaarallisuudesta. Pedot vievät paitsi poronomistajien leivän myös lisäävät valtion maksamia suurpetokorvauksia. Pihasusiongelmaan halutaan nopeita ratkaisuja. Pienten lasten vanhemmille ei riitä vakuutteluksi, että susi ei ole käynyt ihmisen kimppuun sataan vuoteen
Voimakkain kritiikki arvioinnissa kohdistui susi- ja ahmakantojen hoitoon. Sen sijaan susipolitiikka on epäonnistunut täydellisesti. Raportin keskeinen viesti oli, että karhu- ja ilvespoli- 54 I ASE & ERÄ tiikka on onnistunut kutakuinkin kelvollisesti. Kehittämisarvioinnin mukaan petopolitiikka ei voi onnistua, mikäli sitä johdetaan ylhäältä alaspäin. – Paikalliset ihmiset on arvioinnin mukaan nostettava kannanhoidon keskiöön ja keskityttävä heidän osaamiseensa ja asiantuntemukseensa. Salametsällä on käyty aiemmin taloudellisen hyödyn vuoksi. Vasta kun heidän luottamuksensa on saavutettu, voidaan toteuttaa suunnitelmallista kannanhoitoa, PohjaMykrä jatkaa. Nykyisin sitä harrastetaan petovihasta sekä turhautumisesta viranomaisiin. Rangaistukset – Ihmisten pitää tuntea, että sudet ovat heidän susiaan eli asia johon voi alueella aidosti vaikuttaa. Lisäksi vahinkolupien vaikea prosessi, korvausten maksatusten hitaus sekä ilveskannan koon arvioinnin aiemmat ongelmat ovat vähentäneet suurpetopolitiikan hyväksyttävyyttä ja lisänneet salametsästystä. Karhun kannanhoitosuunnitelmaa pidetäänkin onnistuneena. Arviointi osoittaa miten monipolvisesta haasteesta suurpetopolitiikassa on kyse ja miten oikeansuuntaiset toimenpiteet väärin mitoitettuna tai väärin Lisäksi arvioinnista käy ilmi, miten suteen liittyvät ongelmat heijastuvat muihin lajeihin. Karhu jää suden ja ahman varjoon ainakin lehtiotsikoissa. Soili Kaivosoja. Tämä johtaa susien salakaatoihin. – Ihmisten pitää tuntea, että sudet ovat heidän susiaan eli asia johon voi alueella aidosti vaikut- eivät auta vaan luottamus, toteaa arvioinnin projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä. Suurpetoja ja erityisesti susikantaa tulisi hoitaa alueen lähtökohdista. Jos ihmisellä ei ole vaikutusmahdollisuuksia oman arkensa hallintaan, otetaan laittomat keinot käyttöön. taa. Metsästäjien mitta petopäättäjiin ja –tutkijoihin on täynnä. Lähtökohtana EU:n suojeluluvut Suomessa petopolitiikan lähtökohtana ovat olleet EU:ssa määritellyt suojeluluvut. Epäonnistunut susipolitiikka Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti esitteli viime vuoden lopussa raportin, jossa analysoitiin Suomessa harjoitettua suurpetopolitiikkaa. Mikäli petopolitiikkaa ei saada pian ihmisystävällisemmäksi, saattavat metsästäjät nousta barrikadeille nykyistä ahkerammin. Metsästäjät ovat käärmeissään siitä, kun heidän antamiaan arvioita petokannoista vähätellään sekä mitätöidään. Sama koski raportin mukaan ahmaa
Kyllä kaikki metsästäjien antama talkootyö on todella arvokasta ja sen pitäisi saada arvo myös RKTL:n havainnoissa. 10. Jos ahman metsästys sallitaan, mitä mieltä olet siitä. Emmehän me asioi suoraan ministeriön kanssa, siellähän on monta muuta välikättä välittämässä asioita. 5. Sallan rhy: Kari Hänninen Sallan Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Hänninen, Salla. 4. Poikkeusluvat on alimitoitettu. Hankala asettaa julkisen vallan käyttäjä yksittäistä henkilöä vastaan. 2. Jos ajatellaan koko Pohjois-Savon piirin aluetta, niin koiravahinkoja on ollut useita. Jos et, niin miksi. On ollut pidempään jo siitä saakka, kun petoja alkoi meille tulla. Nyt kun on tämä tassujärjestelmä, niin puhutaan paljon, että RKTL:ssä hyväksytään vain osa havainnoista ja osa jätetään oman onnensa nojaan. RKTL:llä on minimi, josta he puhuvat. Ottaako maa- ja metsätalousministeriö riittävästi huomioon yksittäistä kansalaista petoasioissa. Kyllä ymmärrän ja hyväksyn. Viime vuoden aikana Rautavaaran riistanhoitoyhdistyksen alueella meni yksi beagle. Mutta ehkä paremminkin voisi ottaa. 10. Meillä on myös vaeltavia ahmoja, mutta en usko, että muualle olisi merkitystä metsästykselle. 8. Kyllähän niitä silloin voi olla. Mitä ajattelet valtion harjoittamasta suurpetopolitiikasta. Avoimella vuorovaikutuksella puolin ja toisin. Ahma on iso vahingonaiheuttaja täällä, joten ilman muuta kannatan. Uskotko RKTL:n antamiin suurpetolukuihin. 8. Tiheämmin asutuilla seuduilla petoja ei siedetä ollenkaan, mutta syrjemmillä seuduilla ihmiset asuvat aika lähelläkin petoja. Tällä hetkellä päätöksiä tekeviltä viranomaisilta puuttuvat keinot puuttua niin sanottuihin häirikköpetoihin, jotka pitäisi nopeasti saada pois ihmisten lähettyviltä. 1. Se on varmasti aika iso ongelma porotalousalueilla. 6. Se on kuitenkin peto, joka aiheuttaa hankaluuksia ja menetyksiä etenkin porotaloudelle. Ovatko suomalaiset tasavertaisia petoasioissa. En kaikkiin. Nythän on tulossa uudistus ja toivottavasti se tulee ihmisläheisemmäksi. En tiedä, onko juopa pelkästään ihan näiden kahden tahon välinen. Halsuan rhy: Erja Kukkola Halsuan Riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Erja Kukkola, Halsua. 100-150. Ja liikaa kuunnellaan luonnonsuojelupuolen henkilöitä. 1. Eivät. 1. Ei ota, ei todellakaan ota. En ota kantaa määrään, mutta poikkeusluvat pitäisi saada joustavammin ja pikaisemmin, kun niitä haetaan. 6. 2. Miten se on muuttunut viime vuosien aikana. 9. Sillä tavalla tasavertaisia, että ministeriöllä on tietyt lait. Mitä mieltä olet suden metsästykseen myönnettävien poikkeuslupien määristä. Se on epäonnistunut lähinnä sudenhoitosuunnitelman sekä pihasusien ja korvauksien osalta. 3. Se on liian pieni. Jos puhun Metsästäjäliitonkin puolesta, niin siellä on sanottu, että 20 pesivää paria ja ne tasaisesti maahamme sijoittuneena. Osittain, mutta siellähän ei välttämättä lasketa yksittäisiä yksilöitä samalla lailla kuin miten me koemme ne. 2. Mutta silloin, kun alueellamme oli enemmän susilaumoja ja yksittäisiäkin susia, niin koiria meni useampia. Kanta on selvästi lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suhtaudun kriittisesti niihin, ehkä ne ovat hieman alakantissa. Laki pitää muuttaa, niin silloin kohtelukin muuttuu tasavertaisemmiksi. Vaikea sanoa. 3. 4. 9. Jos ajattelemme porotaloutta, joka joutuu kärsijän osaan, niin siinä mielessä ei olla. Ainakin täällä on saatu aika hyvin poikkeuslupia vahinkopedon poistamiseksi, mikäli sellainen on tullut jollekin alueelle. Se on varmasti riittävä kanta. Alueella, missä itse metsästän, en ole kuullut yhdestäkään tapauksesta, mutta naapuriseurojen alueella oli pari tapausta viime syksyn aikana. 7. Ehkä parhaillaan on muuttumassa järkevämpään ja inhimillisempään suuntaan. 5. 6. Tiedossa on yksi tapaus. Poikkeusluvat alimitoitettuja Ase ja Erä kysyi suurpetopolitiikasta kolmelta, oman alueensa hyvin tuntevalta henkilöltä. Kyllähän lakien kautta ihmiset ovat tasavertaisia, mutta oikeudenmukaisuus puuttuu. 8. 9. 6. Jos ahma tekee jossain vahinkoja, niin kyllä sitä silloin pitää saada metsästää. 9. Poronhoitoalueella se on suuri ongelma, koska yksi ammattikunta joutuu kärsijän osaan. 5. Kuinka monta metsästyskoiraa on joutunut omalla metsästysalueellasi suden suuhun viimeisen vuoden aikana. Petomäärät ovat ainakin lisääntyneet, huonompaan suuntaan siinä suhteessa mennyt. 1. 3. Lukumäärää en sano, mutta se on silloin sopiva, kun ne pysyvät sen verran erämaissa, etteivät ole ihmisten pihoilla. Miten RKTL:n ja metsästäjien välistä juopaa saisi pienemmäksi. Petoja saa toki olla, mutta ei kuitenkaan liikaa. Ja on pikkuhiljaa levittäytynyt muuallekin. Valtion harjoittama suurpetopolitiikka on epäonnistunut ja sen ovat myös tutkijat todenneet. 3. Kyllä kai syyt ovat lähtöisin ministeriöstä tai EU:sta asti. Susikanta on varmasti vähentynyt ja se määrä mikä siellä on, on minimikanta. 10. Ahmoja on täällä pohjoisosassa paljon. Susi saisi olla pienemmällä tasolla. Lähinnä jos jollekin yksityiselle henkilölle tulee vahinko, niin eihän sitä täysimääräisesti korvata. Ilveksissä laskentojen perusteella on todettu, että RKTL:n laskelmat ovat todella alakantissa. Jos asiaa verrataan näin, niin silloin eivät ole tasavertaisia. Jos ei, niin miten se ilmenee. 7. 10. 4. Mielestäni pitäisi puhua myös todellisesta määrästä. Mikä olisi sopiva susimäärä Suomessa. Rautavaaran rhy: Pekka Julkunen Rautavaaran Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja, Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Pekka Julkunen, Rautavaara. Ja onhan yksityisillä henkilöillä kaikki pelot susia kohtaan. Ahman vahingot ovat poronhoitoalueella, joten metsästys pitäisi ensisijaisesti osoittaa vahinkoalueille. 4. 8. Siinä suositaan liikaa petoja varsinkin täällä poronhoitoalueella. 2. 7. ASE & ERÄ I 55. 5. Mikäli haetaan poikkeuslupaa tai poliisien kautta tulevaa tappolupaa, niillä pitäisi olla nopea päätös. 7. Kyllä niissä tarkastamista on. Se on oikea suuntaus
Nykyinen Iisakki Järvenpää Oy:n tehtaanmyymälä nököttää Kauhavalla kevyen lumipeitteen alla. Iisakki Järvenpää Oy:n pitkäaikainen työntekijä valmistamassa puukkoja. Ja kaiken tämän ohessa tuoreet puukkotehtailijat sekä avuksi palkattu toimitusjohtajan titteliä kantava Pekka Pollari opettelevat tekemään puukkoja. – Mikä niistä. Hannu Pennala ja Jarkko Haukkala ovat omistaneet Kauhavalla sijaitsevan puukkotehtaan viitisen kuukautta. Ihan itse ja A:sta alkaen. Lähes joka päivä paikalle tarvitaan joko putkimiestä, timpuria tai muuta osaajaa. Tehtaalla on siis yli 100-vuotinen historia. hän kysyi. Kennedy. 56 I ASE & ERÄ V iime kesänä oli eteläpohjalaisessa Ilkka-lehdessä tikkuaskin kokoinen ilmoitus: Myydään puukko- tehdas. Ja onpa Kauhavalla valmistetun puukon aikanaan omistanut myös Venäjän ruhtinas Nikolai II sekä presidentti John F. Seinäjokelainen moottoripyöräliikkeen omistaja huomasi sen ja soitti liikekumppanilleen. Tuoreet puukkotehtailijat ovat herätelleet menneen ajan muistoja uudelleen henkiin. PUUKOT Juhlavuolun lisäksi myös Aitopuukkoa on alettu valmistaa vanhempana ja koristeellisempana versionaan. Ja homma oli sillä selvä. Tai ainakin melkein. Iisakki Järvenpää Oy sai uudet omistajat Puukkotehdas siirtyi ajassa taaksepäin Kauhavalla sijaitseva puukkotehdas Iisakki Järvenpää sai uudet omistajat viime kesänä. Tehtaan pihassa pörrää työmiehiä ja sisällä hyörii puukontekijöitä. – Ostetaanko puukkotehdas. Iisakki Järvenpää Osakeyhtiö Puukkojunkkarien kotiseuduilta kotoisin olevat Iisakki Järvenpään puukot ovat kotimaan kamaralla varsin tunnettuja. Tiloja remontoidaan, koneita korjataan ja nettikauppaa suunnitellaan. Vielä muutama kuukausi sitten tällä samaisella paikalla oli hiljaisempaa: tehdasta ei näkynyt puiden takaa joelle eikä kirkolle, ja työntekijät teki-. – Iisakki Järvenpää, ensimmäinen vastasi. kaveri uteli. Vieressä virtaa Kauhavanjoki ja edessä komeilee Kauhavan kirkko. Puukontekijä Iisakki Järvenpää (1859–1929) valmisti ensimmäiset puukkonsa jo 1800-luvulla, ja hänen nimeään kantava puukkotehdas pyörähti käyntiin 1900-luvun alkuvuosina
ASE & ERÄ I 57. Tuoreet puukkotehtailijat Jarkko Haukkala (vas.) ja Hannu Pennala ovat olleet Iisakki Järvenpää Oy:n puikoissa puolen vuoden ajan
Iisakki Järvenpään tehtaan galaliittivarastot riittävät kuitenkin vielä muutamaan vanhaan kunnon puukkoerään. Vaikka iso osa tehtaan työntekijöistä jää eläkkeelle tulevina vuosina, jää heidän oppinsa elämään tehtaan nuorempien työntekijöiden käsissä. Kellarin nurkassa kököttää pärekori täynnä värikkäitä muovipötköjä. – Me myydään ne sitten näissä vanhoissa pakkauksissa ja vaikkapa kalapuukon kaverina, Haukkala sanoo heiluttelee taittelematonta pahvipakkausta ilmassa. Tehtaan työntekijöillä on hallussaan tietoa ja taitoa, joita ilman tuoreet puukkotehtailijat eivät pärjäisi. Lehti oli testannut uistimia ja Tin Fish komeili listan kärkipäässä. Uudet uistimet ovat mahtaneet ajaa tinfishien ohi tekniikassa, mutta aikanaan Iisakki Järvenpään tehtaan valmistavat uistimet olivat huippuluokkaa. Meillä on ainutlaatuinen yhtiö, jonka historiaa täytyy tuoda esiin. Puukkojen valmistus käsityönä vanhoja perinteitä kunnioittaen takaa tuotteiden laadun. Pötköt ovat galaliittia, josta joidenkin Iisakki Järvenpään puukkojen kahvoja valmistettiin vielä 60-luvulla. Nyt ne ovat vielä työn alla. Viimeaikainen kohu eri ammattien koneellistumisesta ei päde Kauhavalla Iisakki Järvenpään puukkotehtaassa, jossa puukkoja valmistavat osaavat käsityöläiset. Siivouksen yhteydessä löytyi aikamoisia aarteita ja miehet tarttuivat liikemiehen vaistolla ja pikkupojan innokkuudella aarteiden tuomiin haasteisiin. – Meillä on töissä kahdeksan yli 40 vuotta tässä tehtaassa työskennellyttä ihmistä, yksi on ollut talossa 38 vuotta ja yksi 25 vuotta, omistajat kehuvat. Uusi, nuori puukontekijä on juuri imuroinut vihkisormuksensa hakkeiden mukana pois. Haukkala avaa yhden vanhan laatikon ja vetää esiin pahvinpalasia. Mies pyörittelee päätään ja miettii uskooko vaimo huijaukselta kuulostavan selityksen. Siitä huolimatta, että Iisakki Järvenpään puukkoja ei hehkutettu mainoksissa, tuotteet olivat loppua kesken.. Tehtaalle annetaan tekohengitystä Vanhassa toimitusjohtajan huoneessa tuoksuu tuore kahvi ja seinille on levitetty suuria arkkeja, joihin on kirjoitettu toimintasuunnitelmia isoin kirjaimin. Ja niinhän siinä todella taitaa käydä. Hän oli suunnitellut puukon vuonna 1965 koristeellisemmaksi, mutta tehtaan resurssien huvetessa puukkoa oli muokattu yksinkertaisempaan suuntaan. Jostain tehtaan kätköistä uudet omistajat löysivät vuonna 1959 tehdyn puutarhasuunnitelman ja sitä he lähtivät toteuttamaan. Nyt Juhlavuolua valmistetaan taas alkuperäiseen asuunsa – ja paremmaltahan tuo näyttää. Vai pitäisikö sanoa vanhaa mallia. Pian puoli vuotta uuden yrityksensä suitsissa taiteilleet puukkotehtailijat ja toimitusjohtaja Pollari uskovat tehtaan tekohengityksen tuottavan tulosta. Joulu on monen muunkin tuotteen kohdalla sesonkiaikaa, saati sitten kotimaisten, käsintehtyjen puukkojen. Nettikauppaa varten miehet väänsivät Iisakki Järvenpään puukkoja Aito-puukko: Terän mitta: 8 cm Terän materiaali: kiillottamaton hiiliteräs Heloitus: messinkiä Kahvan materiaali: tuohi, joka on öljytty Tuppi: nahkaa, jossa myös messinkihela Juhlavuolu: Terän mitta: 8,5 cm Kokonaispituus: 19 cm Terän materiaali: kiillottamaton hiiliteräs Kahvan materiaali: öljytty visakoivu Jahtipartio Terän mitta: 15 cm Terän materiaalli: kiillotettua hiiliterästä Kahvamateriaali: nahkaa, kahvan päässä oleva nuppi on alumiinia Tuppi: nahkaa hetken aikaa kättä mainostoimiston kanssa, kunnes saivat sellaiset sivut kuin halusivatkin. Saman kohtalon oli kokenut myös toinen Iisakki Järvenpään hittituote: Aitopuukko. Meillä kootaan puukkoja käsin, harva sellaista enää tekee, Pennala jatkaa. Hannu Pennala ja Jarkko Haukkala ostivat siis tehtaan, jolla oli vahva brändi, mutta viittä vaille pirstaloituva toteutus. Lähempi tarkastelu osoittaa, että pahvinpalaset ovat 70-luvulla Iisakki Järvenpää Osakeyhtiön tehtaassa valmistettujen tinasta valettujen, Tin Fish -nimisten uistinten pakkauksia. Eräs tehtaan työntekijä esitteli uusille omistajille itse suunnittelemaansa Juhlavuolu-nimistä puukkoa. Puut kaadettiin ja ympäristö raivattiin valmiiksi keväällä tehtävää pihan asfaltointia varten. Puukoissa ajan vanhaa patinaa Pelkkä piha ei ole ainoa, joka palaa entisaikoihin. Helan pyöristys tehdään nykyään kuten ennen, vaikka välillä samaista puukkomallia myytiin suoran helan kanssa. – Emme tienneet, että puukot ovat viime vuosina muuttaneet muotoaan. Materiaalinsa ansiosta se myös kelluu jos se pääsee putoamaan veteen. Me uskotaan, että jos me tehdään asiat oikein, niin bisnes tulee perässä. Kauniita vanhoja laatikoita lojuu ympäriinsä. Myös puukot ja niiden valmistus ei suinkaan päivity nykyaikaiseen liukuhihnatuotantoon, vaan palaa takaisin tarkaksi käsityöksi. Vieressä toinen omistaja, Jarkko Haukkala, esittelee uusinta puukkomallia. – Emme tee tätä euronkuvat silmissä, mutta kyllä tämä olisi kiva saada kannattavaksi. Vaikka miehet ovat innoissaan uudesta yrityksestään, he eivät ole unohtaneet bisnespuolta: puukkotehtailijoilla on selkeä visio siitä, miltä Iisakki Järvenpää Osakeyhtiön tulee näyttää. Retropakkaukset ovat hauskoja muistoja menneiltä ajoilta, mutta puukkotehtailijat eivät aio kehystää niitä seinille, vaan tehtaassa valmistetaan vielä noin tuhannen kappaleen erä Tin Fish -uistimia. Sen tuohesta käsityönä valmistettu kahvaosa on kiinnitetty terään messinkihelalla. PUUKOT vät vain kaksipäiväistä viikkoa, muuten ovet pysyivät säpissä. – Tin Fish on ollut erinomainen uistin, Pennala sanoo ja todistaa sanansa näyttämällä lehtiartikkelia vuoden 1977 Urheilukalastus-lehdestä. Galaliitti on maidon kaseiinista valmistettua muovilajia, jota ei Haukkalan mukaan tehdä enää. Tinauistimen lisäksi tuotantoon on palannut myös legendaarinen kalapuukko, jonka puutuppi on voitti Valtion muotoilupalkinnon vuonna 1973.Yksinkertainen puinen tuppi toimii kalan kolkkauskapulana, pitimenä kalaa perattaessa ja totta kai säilytyskotelona. 58 I ASE & ERÄ yksinkertaisempana versioinakin, tehtaan omistaja Hannu Pennala kommentoi. Uudet omistajat halusivat palauttaa elämän historialliseen tehtaaseen. – Kaikilla muilla on keskenään samanlaisia sivuja, mutta muilla ei ole samanlaista brändiä kuin meillä. Ne näyttivät hyvältä Kaikuja menneiltä vuosikymmeniltä Iisakki Järvenpään tehtaanmyymälässä on kolme kerrosta, joissa jokaisessa vaalitaan puukonvalmistuksen vanhoja perinteitä. Henkilökunta on viettänyt päiviä siivoten vanhaan tehtaan varastoja. Jarkko Haukkala joutuu hieman kumartelemaan matalassa kellarikerroksessa kulkiessaan
Myös Iisakki Järvenpään tehtaanmyymälän suosio yllätti Pennalan ja Haukkalan. Kylmävesiputki vuotaa ja tuota pikaa saadaan putkimiehet paikalle. Tinauistimen lisäksi tuotantoon on palannut myös legendaarinen kalapuukko. Kuva oikealla: Puolivalmista tavaraa odottelemassa jatkoa. – Parhaimmillaan meillä oli täällä kaksi linja-autollista vieraita, miehet iloitsevat. Ennen sillä tehtiin kännyköiden kuoria, mutta pienen päivityksen jälkeen sitä käytetään naistenpuukkojen valmistukseen. – Meillä tehdään puukkoja tunteella, Jarkko Haukkala ja Hannu Pennala summaavat. Tulevan kevään aikana tehtaanmyymälä kokee melkoisen muodonmuutoksen. Tehtaan vierailijaa kiinnostaa valmistuksen eri vaiheet ja niinpä tehtaassa pääsee myöhemmin kiertämään puukonvalmistusta ihailemassa. Nykyään puukko on palautettu alkuperäiseen asuunsa. Uudet omistajat ovat juuri esittelemässä lempipuukkojaan, kun toimitusjohtaja Pollari paukkaa huoneeseen. Koneiden korjausta ja paikkojen raivausta Puukkotehdas Iisakki Järvenpää Oy:ssä jokainen työntekijä omistajasta markkinointivastaavaan eli kauppamatkustajaan osaavat valmistaa puukkoja. Vuosikymmeniä vanhat koneet raksuttavat ja suoltavat sisuksistaan puukkojen osia. Osa koneistakin on ollut 15 vuotta käyttämättä. Aito entisajan tunnelma on ojennettu uusille omistajille kuin tarjottimella. – Joka päivä täällä sattuu jotain tällaista. Susanna Shearman Kuvat: Iisakki Järvenpää Osakeyhtiö, Susanna Shearman ASE & ERÄ I 59. Kenties Iisakki Järvenpäässä valmistettaan tulevaisuudessa vielä uudempaakin designia, mutta nyt uusille omistajille on sydämenasiana palauttaa tehtaan alkuperäiset tuotteet yhtä kauniiksi ja laadukkaiksi kuin ne menneinä vuosina olivat. Viimeiset viisi kuukautta ovatkin kuluneet paitsi tulojen remontointiin, mutta myös koneiden korjaukseen ja niiden käytön opetteluun. Meillä on työntekijöitä, jotka ovat aikanaan käyttäneet niitä koneita, mutta eivät enää muistaneet miten ne toimii, Pennala sanoo. Kuva vasemmalla: Galaliittipötköjä 1960-luvulta. Yksi uusi kone tuli Nokian puhelintehtaasta. Juhlavuolu suunniteltiin vuonna 1965 koristeellisemmaksi, mutta välillä sitä valmistettiin riisutummassa asussa (ylhäällä). Pian jo naurattaa. Puukkotehdas aloitti toimintansa 1900-luvun alkuvuosina. Nykyään tätä muovilajia ei valmisteta enää, mutta vanhat varastot sallivat muutaman puukkoerän valmistamisen galaliitista. Myymälä on väliaikaisesti sijoitettu yläkertaan, josta se muuttaa kesäksi alas. – Ulos tulee tuoleja ja pöytiä, joissa voi syödä vaikkapa omia eväitä, Haukkala maalailee. – Tulkaa nyt äkkiä katsomaan, pannuhuoneessa vuotaa joku, hän henkäisee ja lähtee itse edeltä kellaria kohti
60 I ASE & ERÄ Vartiokadulle Rovaniemelle. Hän työntää kahvan terän ruotoon, niittaa sen helalla kiinni ja hioo ruodonpään helaa myöten tasaiseksi. Johan Henrik eli Janne Marttiini syntyi 2.5.1893 Sodankylän Kieringin kylässä. Mitä tuo suorastaan nerokas slogan pitää sisällään. Vuonna 1928 hän perusti J. Muun tuotannon ohella tehdas aloitti puukkojen valmistuksen, joita Janne itse kauppasi maakuntaan. palkinnon lisäksi huomattavan tilauksen Viipurin Osuuskaupalta. PUUKOT MARTTIININ PUUKOT syntyvät perinteellä Marttiinin puukkoja ja veitsiä on valmistettu Rovaniemellä vuodesta 1928 lähtien. M arttiinin tehtaan toiminnassa on kaikkina näinä vuosikymmeninä kunnioitettu tehtaan perustajan Janne Marttiinin perinteitä. Perinteitä on kunnioitettu. J. Marttiinin Puukkotehdas Oy:n Tero Tuuliainen on ”päihinlyöjä”. Marttiini – The Sharpest Choise since 1928. Puukkojen kysyntä ja henkilökunnan lukumäärä kasvoi. Vuonna 1932 Viipurin maatalousnäyttelyssä hän todisti Ilves-puukon terävyyttä raakaamalla sillä ihmisten niskavilloja, ja sai I. Vuonna 1940 valmistui Rovaniemelle uusi tehdasrakennus, joka osin tuhoutui sodassa vuonna 1944, Laaduntarkkailija Laura Rapakko on ollut Marttiinin palveluksessa vuodesta 1969.. Hän kehitti oman puukkomallin, Ilves-puukon, jota hän myi markkina- ja saarnamatkoillaan. Toimitusjohtaja Päivi Ohvo seuraa taustalla. Vuonna 1923 hän perusti oman vaatimattoman lautapajansa Rovaniemelle, missä valmistettiin muun muassa sirppejä, viikatteita, erilaisia rautaosia tukkirekiin sekä muita sen ajan tarve- ja käyttöesineitä. Janne Marttiinin maine tunnettiin myös Ruotsin ja Norjan Lapissa. Ensimmäisen työpaikkansa Janne sai 16-vuotiaana sepän oppipoikana
Vuonna 1969 rakennettiin uusi tehdasrakennus, missä J. Yhdysvalloista saatu tamisesta johti mittavaan vientikauppaan 1960-luvulla. mutta korjattiin kuitenkin heti sodan jälkeen, ja toiminta jatkui entistä tehokkaammin. Suuri kalastusvälinekonserni toi vahvemman jakeluverkoston maailmalle, ja samalla Rapala-konserni sai ennestään laajaan tuotevalikoimaansa uuden suomalaisen laatumerkin. Vuonna 2005 Marttiinin perhe myi Marttiini Oy:n koko osakekannan Rapala VMC -konsernille. Toivon nuorempi veli Lauri Marttiini tuli yrityksen johtoon vuonna 1975 ollen tehtävässään liki kolme vuosikymmentä. Rapala oli ollut vuosikymmenien ajan Marttiinin suurin yhteistyökumppani. Teränhioja eli hinkkari Veikko Rapakko testaa hiomiensa terien terävyyden siivuttamalla paperiarkkia. Tuotekehitys ja asiakaslähtöinen markkinointi ovat nykyisinkin Marttiinin voimavaroja. ASE & ERÄ I 61. Vuonna 2005 Marttiinin perhe myi Marttiini Oy:n koko osakekannan Rapala VMC -konsernille. Marttiinin Puukkotehdas Oy sai Tasavallan Presidentin myöntämän arvostetun Vientipalkinnon vuonna 1967. Marttii- nin Puukkotehdas toimii edelleen. Koko osakekanta Rapala-konsernille Janne Marttiinin jäädessä eläkkeelle vuonna 1952 yrityksen johtajaksi tuli hänen poikansa Toivo Marttiini. Nykyinen toimitusjohtaja Päivi Ohvo valittiin toimeensa vuonna 2001. Hän painotti henkilökohtaisia asiakassuhteita vientimarkkinoinnissa, ja oli edellä aikaansa myös asiakaskohtaisten tuotteiden suunnittelussa. Vuonna 1970 valmistui miljoonas mennessä niitä on valmistunut jo yli 40 miljoonaa. Kaupan jälkeen Marttiinin puukkotehdas jatkoi entiseen tapaansa puukkojen ja veitsien valmistusta Rovaniemellä. J
Kotimaan liikevaihdon ja viennin suhdeluku voi vuosittain hiukan vaihdella, mutta vienti on erittäin merkittävä liikevaihdossa. Markkinatilanne ja tulevaisuus näyttävät toimitusjohtaja Ohvon mukaan suhteellisen valoisilta. – Varsinkin viennin osalta tilauskanta on tämän vuoden osalta hyvä, Ohvo sanoo. Vain siivuttava terä jatkaa eteenpäin. Tuotekehityksessä taittoveitset ja keittiöveitset on valittu tämän vuoden projektien painopiste62 I ASE & ERÄ alueiksi unohtamatta jo valmiiksi vahvoja alueita metsästystä ja kalastusta. Tuukaaja, päihinlyöjä ja hinkkarit Toimitusjohtaja Päivi Ohvo opastaa Marttiinin puukkotehtaalla. Vieressä työskentelee kaksi nuorempaa hinkkaria, Teränhioja Lauri Väätäinen työnsä ääressä.. Marttiinin Wanha Tehdas on edelleen maamerkki Rovaniemen keskustassa. Käsityön tekijöitä on edelleen monissa puukon valmistusvaiheissa, joskin myös robotit tekevät joitakin työvaiheita, esimerkiksi terän kiillotuksen, pesun ja laserleimauksen. Puukkotehtaassa työskentelee edelleen joitakin pitkäaikaisia puukontekijöitä, yksi heistä teränhioja eli hinkkari Veikko Rapakko, joka testaa hiomiensa terien terävyyden siivuttamalla paperiarkkia. – Tuotekehityksellä on tärkeä merkitys yhtiön menestykselle, Ohvo summaa. Rapakolla on yli 40 vuoden työkokemus Marttiinilla, joten hän ja ikätoverinsa nauttivat erityistä arvostusta puukkosalissa. Tärkeimpiä vientialueita ovat USA, Kanada, Saksa, Venäjä, Australia ja Pohjoismaat. Kierrämme varsinaisen puukkosalin, sillä puuosat valmistetaan eri rakennuksessa. Yleinen talouskehitys vaikuttaa myös Marttiinin myynteihin, eli suhdanteiden mukana mennään. Hyvänä ”turvana” pidetään sitä, että liikevaihto jakautuu kotimaan ja viennin osalta aika tasan, joten jos jokin markkina-alue hieman notkahtaa, niin useimmiten jokin toinen alue paikkaa sitä. Kuva: Marttiini Oy Markkinointia ja tuotekehitystä Marttiinilla työskentelee Suomessa noin 55 henkilöä, ja henkilöstön määrä on pysynyt viime vuodet suhteellisen vakiona. Liikevaihto vuonna 2013 oli noin 5,7 miljoonaa euroa, mistä suunnilleen puolet tuli viennistä
Ruotsiksi kangas on duk, mistä tuukaaja-ammattinimike juontuu. toinen heistä on Lauri Väätäinen, jotka hekin ovat jo alansa ammattilaisia. Tuotteiden mallit ja materiaalit on kehitetty ympäri maailmaa olevien asiakkaiden toiveiden ja käyttötarpeiden näkökulmasta, ja jatkuva tuotekehittely on aikaansa seuraavan yrityksen perustoimintoja. Janne Marttiini kehitti Ilves-puukon jo 1920-luvulla. Marttiinin puukkovalikoimasta pitäisi löytyä jokaiselle käyttäjälle ja jokaiseen käyttötarkoitukseen käypäinen työkalu. Marttiinin tuotevalikoimasta löytyy myös asianmukaiset teroittimet erilaisille terämateriaaleille. Jouni Puoskari Metsästäjän käyttöpuukot Puukon tärkeimmät ominaisuudet ovat terävyys ja teroitettavuus, käteen sopivuus sekä soveltuvuus käyttötarkoitukseensa. täinen viimeistelee työpisteessään leukun kahvoja huopalaikalla. Huomionarvoista siinä on ylöspäin kaartuva kärki, millä on tärkeä tehtävä; pannun sanka ei siitä lipeä, kun puukon hamaralla nostetaan pannua tai kattilaa tulelta.Varsinkin menneinä aikoina eränkävijät arvostivat tuota terän muotoilussa huomioitua seikkaa. Saneerauksen lähtökohtana oli säilyttää rakennuksen tyyli ja julkisivu. Ilves on tyypillinen klassinen yleispuukko, mikä sopii lähes kaikkeen, mihin puukkoa tarvitsee. Ja eivät hekään isolla leukulla kaikkea tee, mutta se, minkä tekevät, muistuttaa toisinaan taidetta, jopa taikuutta. Kalastuspuukkoja ja -veitsiä on peräti 32 tuotenimikettä. Se on tyypillinen Lapin puukko, ja muotoutunut sellaiseksi pitkän käyttökokemuksen sanelemana. Aila Väätäinen tekee ”tuukausta”, eli viimeistelee huopalaikalla puukon kahvoja. Lapin maakuntamuseo on luokitellut rakennuksen A+ -luokkaan, koska sillä on historiallista, rakennushistoriallista ja rakennustaiteellista merkitystä. Ilves on säilynyt yleisilmeeltään jokseenkin samanlaisena aikojen saatossa. Leuku uppoaa tuppeensa kokonaan, eikä siten ole herkkä putoamaan.
UUTUUS! Kolmitoiminen Dianova Cook, suojakahvalla Huipputehokkaat FSL100 teroitustimanttilaikat Metsästys-, kalastus- ja alan liikkeet Tuotekehityksellä on tärkeä merkitys yhtiön menestykselle. Tehdashallista lähtevä tuote joutuu läpäisemään hänen tarkan katseensa, ja vain priima tuote läpäisee tarkastuksen. Tuukaaja Aila Vää- ra Rapakko on ollut Marttiinin palveluksessa vuodesta 1969. ASE & ERÄ I 63. Leukun muotoilu poikkeaa perinteisestä puukosta leveähkön terän ja pyöreän kärjen osalta. Kirjoittajalle tuo lopullinen oivallus on tapahtunut vasta saatuaan seurata porollisten leukun käyttöä. Leukun idea täytyy oivaltaa, muuten puukko saattaa tuntua kömpelöltä. Leukuja on 7 tuotenimikettä ja Ilveksiä 8 nimikettä. Kahvamateriaaleja ja malleja tullut lisää, mutta perusilves on alunalkujaan täysin onnistunut puukko. ”Päihinlyöjä” Tero Tuuliainen napauttaa ja niittaa paikalleen kahvan eli pään. Klassikkopuukkoja Leukua ja Ilvestä valmistetaan edelleen. Funkkistyylisessä rakennuksessa on nykyisin toimistotiloja, asuinhuoneistoja sekä Marttiinin tehtaanmyymälä. Metsästyspuukkoja Marttiinilla on 15 tuotenimikettä, retkeily-, nikkarointi- ja yleispuukkoja 23 nimikettä ja taittoveitsiä 26 nimikettä. Tärkeän lopputarkastuksekin tekee alansa ammattilainen; Lau- Wanha Puukkotehdas uudelleen käyttöön Ympyrä sulkeutui Marttiinin juhlavuonna 1998, kun Wanha Puukkotehdas saneerattiin ja avattiin yleisölle
Takkahuoneen naulassa on Isoleuku ja Skinner-puukko. Isoleukun oivallisuus alkoi aueta, kun seurasin marraskuussa poroaidalla teurastajan työtä. Sen kelpaa tarjota puukottomalle huonetoverillekin saatesanoin: ”Reistaappa tuolla!” Mökillä on keittiön veitsitutoisessa laatikossa sekä venevajan on Isoleuku ja Skinner-puukko, saunanporstuan naulassa Ilves, ja anorakin etutaskussa taittoveitsi nahkakotelossaan. Ilves-puukkoni kahvassa oleva lovi etusormelle riittää, eikä sekään hiukan rouheassa kahvassa ole välttämätön. Verstaassa on ruusupuukahvainen, rosteriteräinen käyttöpuukko, minkä ostin kerran irtopuukkona tehtaanmyymälästä. 64 I ASE & ERÄ Lisäksi verstaan hyllytasolla on näpräilyyn soveltuva Pikkuilves, ja auton ovilokerossa on lämpöpuukahvainen Ilves, toisessa autossa samanlainen. Kotona käytössä olevat marttiinilaiset, ja mökillä miltei sama määrä! Marttiinit omassa käytössä M arkkinointipäällikkö Sanna Ylikärppä pyysi kirjoittajan arviota Marttiinin puukoista käyttäjän näkökulmasta. Koska aikomus ei ollut tehdä mitään vertailevaa testiä, aloin muistella, mistä huushollissani marttiinilaisia löytyy. Taittoilveksessä vahingon mahdollisuus on vähäinen, sillä terässä on välilukitus 90 asteen kulmaan. Terä kyllä on pystyvä, ja mikä parasta, se kulkee kätevästi mukana. Taittoveitsi on tyypillinen kompromissi; kenties hiukan raskas, ei erityisen näppärä mihinkään, mutta ei toisaalta erityisen huonokaan. Ja löytyyhän niitä! Kun tuppiroskan kantaminen on nykyisin jokseenkin kriminalisoitua, erilaisia puukkoja on sijoitettu ylt’ympäriinsä lähelle niiden todennäköisintä käyttötarvetta. Käyttöä ajatellen kahvamateriaaleista eniten miellyttää kumi ja lakkaamaton puu. Toki se lukitsee terän niin kuin pitääkin, mutta kahvan alapuolisessa urassa sivuttain liikuteltava jäykkä joustin on jotenkin hankala käyttää, ja kahdella kädellä terää vapautettaessa terä voi taittuessaan tärvellä kahvaa puristavan käden sormet. Taittoveitsen terän lukitusmekanismi on hiukan epäkäytännöllinen. Aivan varmasti ainakin yksi marttiinilainen vielä jossain piilee. Työrepussa ”herraspuukkona” on visakoivulevyin varustettu Taittoilves, millä voi esimerkiksi hotellihuoneessa viipaloida tankomakkaraa hiukapalaksi. Päätin tarjoutua vastaisuudessa teurastajan rengiksi ja oivaltaa käytännössä, miksi Isoleuku on malliltaan juuri sellainen kuin on. Tylsiä puukkoja kyllä tuttavapiirissäni on hämmästyttävän paljon, mutta sehän ei ole puukon vika. Se, miten hän lähes sivelemällä irroitti puukollaan poron rintalastan kylkiluista oli kuin taikuutta. Kotona olevaa Isoleukua lukuun ottamatta kaikki marttiinilaiset ovat sesongista riippuen aktiivikäytössä. Niistä saa kaikissa olosuhteissa rouhean ja pitävän otteen. Sormisuojaa pidän tarpeettomana, jopa toisinaan käyttöä hankaloittavana, vaikka se muuten tuntuu mukavalta. Kotona keittiön ylälaatikossa sikki, lyhytteräinen yleisveitsi. Tylsiä puukkoja ei kotoani liiemmin löydy. Jouni Puoskari. Mieluiten teroitan hiiliterästä, mutta kyllä rosteriinkin konstit löytyy ilman suurempaa rakettitiedettä. Ja teräkalut ovat tarkoin luvussa. Jokseenkin säännöllisesti terällekin ”jottain tarttis tehrä” presidentti Koivistoa siteeraten. letti, Juustoveitsi ja Iso keittiöveitsi
Susi, karhu, saukko, ahma, ilves ja kirjohylje ovat aina rauhoitettuja. Jos riistaeläinlajin kanta vaarantuu sen esiintymisalueella tai ASE & ERÄ I 65. Ministeriön asetuksessa rajataan alue, jolla kielto tai rajoitus on voimassa. ”Etelän herrat” eivät näe paikkakuntakohtaisia ongelmakohtia muuttaakseen asioita parempaan suuntaan. Riistaeläinten rauhoitusajat säädetään ministeriössä Metsästäjätkin haluaisivat saada äänensä kuuluviin Metsästäjät toivovat, että maa- ja metsätalousministeriö ottaisi nykyistä paremmin metsästäjien toiveet huomioon päätettäessä riistan rauhoitusajoista. Rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää eikä vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia saa häiritä. Metsästäjät eri puolilla maata haluaisivat vaikuttaa enemmän metsästysaikoihin. Rauhoitusajoilla varmistetaan lajin kannan säilyminen tai turvataan sen lisääntyminen. – Vuoteen 2010 saakka toi- iistaeläinten rauhoitusajat sekä rauhoitettavat riistaeläinlajit säädetään valtioneuvoston asetuksella. R osalla esiintymisaluetta, voidaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella kieltää kyseisen riistaeläinlajin metsästys tai rajoittaa sitä enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Metsästyslain pykälän 38 mukaan voidaan ministeriön asetuksella kieltää metsästys enintään kolmen vuoden määräajaksi tai osittain rajoittaa metsästysaikaa, mikäli lajikanta vaarantuu esiintymisalueellaan tai osalla sitä. Metsästysasetuksen mukaan jäniseläimet, orava, majavat, piisami, kärppä, näätä, itämeren hylkeet, villisika, hirvieläimet, hoitettu osan vuotta. Yleiset rauhoitusajat on säädetty valtioneuvoston asetuksella, jot- ka ovat säädetty aikalailla vuoden 1993 metsästyslain yhteydessä
– Monta monituista kertaa toiveet on laitettu eteenpäin, mutta eivät ne ole saaneet etelässä vastakaikua. Samalla pyyntiaika pitäisi lyhentää koko maassa niin, että kun etelässä on suuret muuttotokat, niin niitä ei pääsisi suoraan pelloilta teurastamaan. Merihanhen metsästys on kielletty kolmeksi vuodeksi sisämaassa, jonne sen toivotaan asettautuvan ja levittäytyvän. Kansainvälisessä hoitosuunnitelmassa pyritään saamaan yhteiset pelisäännöt koko muuttoreittialueelle eli Suomeen, Venäjälle, Ruotsiin, Tanskaan sekä Saksaan missä hanhet talvehtivat. Hirvenmetsästys tulisi alkaa täällä samalla lailla kuin yläperällä (Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki) eli 1.9. Näin jokainen työssäkäyväkin pääsisi aloittamaan metsästyksen samaan aikaan. Kittilän alueen metsästäjät haluaisivat, että maalinnun pyynnistä saataisiin päättää alueellisesti, eikä etelän päättäjien määräysten mukaan. Metsälintujen metsästysaikoja on kannanvaihteluiden mukaan lyhennetty joillakin alueilla useimpina vuosina. – Tärkeimpiä muutoskohteita olisi hirven pyynnin aikaistaminen koskien myös Kittilää ja metsä-Lappia. Nykyisinhän metsästys alkaa aina 20.8. Meillä jos saadaan joskus hanhia, niin se on hyvin vähäistä. – Meillä hanhet ovat vähän aikaa, mutta sekin aika rauhoitettiin. Asiaa täytyy katsoa isommassa kokonaisuudessa, että lajin säilyvyys voidaan turvata, Pitkänen toteaa. Molemmat kannat näyttävät taantuvan. Pientä viilausta metsästysaikoihin kuitenkin kaivataan. Ennen kuin kiellot asetetaan voimaan, kuullaan lausuntokierroksella paikallisia riistanhoitoyhdistyksiä. – Muuttavien lajien kohdalla päätöksenteko on oleellisesti vaikeampi kysymys, koska se on kansainvälinen kysymys. Jäniksen metsästysaika on riittävä, aina helmikuun loppuun asti, joten sitä ei ole mielestäni tarvetta muuttaa nykyisestä. mivalta oli riistanhoitopiireillä, mutta riistahallinnon uudistuksen yhteydessä vuonna 2011 tämä tehtävä ja toimivalta arvioitiin uudestaan ja siirrettiin ministeriön toimivaltaan, kertoo maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Janne Pitkänen. Kanalintuja koskevissa päätöksissä on mukana riistakeskuksen Kestävän metsästyksen –työryhmä, joka on valmistelee ehdotuksia ministeriölle. Vesilintujen metsästys alkamaan lauantaina Muutoksia tehty metsästysaikoihin Muutoksia on tehty viime vuosina niin metsälintujen, meri- ja metsähanhen, riekon sekä metson metsästysaikojen osalta. Siten saisimme kunnon lihat, eikä meidän tarvitsisi pimeässä ja lumessa rämpiä pyytämässä hirviä. Sen tilanne on ollut heikko jo pidempään, ja se onkin osissa Suomea täysin metsästyskiellossa. Soili Kaivosoja. Hanhen pyynti pitäisi saada alkamaan koko Suomessa silloin, kun normaali vesilinnun pyynti alkaa eli 20.8. – Meillä on käyty paljon keskustelua siitä, että vesilintujen osalta metsästys voisi alkaa elokuun viimeisenä lauantaina. lähtien. Asiasta on tehty tai ollaan tekemässä riistakeskukselle muutosehdotus. Myös ilveksen pyynnistä on tehty esitys, että pyynti olisi poronhoitoalueella kiintiöperusteinen kuten karhullakin. sopivana aloituspäivänä. – Niitä metsästetään nykyisin aika vähän, koska kanta ei ole kovin runsas. – Riekkokanta on metsäalueilla taantunut paljon viime vuosikymmeninä. – Osa metsästäjistä pitää edelleen 20.8. Tällä hetkellä sen metsästys on näillä alueilla kielletty kolmen vuoden päätöksellä. Metsähanhelle on valmisteilla ministeriössä sekä kansallinen että kansainvälinen hoitosuunnitelma. Ministeriöhän sen kuitenkin lopullisesti päättää. Etelän herrat eivät kuuntele Kittilän riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Vuolli haluaisi useampiakin muutoksia rauhoitusaikoihin. Ongelmallinen metsähanhi – Metsähanhen metsästyskautta on lyhennetty viime vuosina merkittävästi metsästysajan alkupäästä myöhäisemmäksi, sanoo Janne Pitkänen. Ilmeisesti metsästys on ollut liian suurta. Asioita päättämässä olevat ”etelän herrat” eivät Vuollin mukaan aina vain näe kyllin selvästi pohjoisen Suomen ongelmakohtia muuttaakseen asioita parempaan suuntaan. – Monta monituista kertaa on toiveet laitettu eteenpäin, mutta eivät ne oikein saa vastakaikua etelän päässä, Vuolli vahvistaa. Lapinlahden riistanhoitoyhdistyksen alueella ollaan tyytyväisiä pyyntiaikoihin niin metsäkanalintujen, hirven kuin jäniksenkin osalta. – Ilmeisesti tämä keskustelu on lähtenyt liikkeelle täältä YläSavosta. – Lumi ja pimeys ovat melkoiset ongelmatekijät meidän alueella, Vuolli muistuttaa. Metson metsästys on ollut vuosikymmeniä kiellossa vuosittaisilla päätöksillä Varsinais-Suomessa sekä pääosassa Uuttamaata. – Nykyinen hakuruljanssi on ihan kamala. Surkeaksi esimerkiksi Vuolli mainitsee hanhen pyynnin. 66 I ASE & ERÄ – Meillä esiintyy oma pesimäkanta sekä Suomen kautta muuttavaVenäjällä pesivä kanta. Niillä pyyntimäärillä ei saada mitään lajia sukupuuttoon, Jouko Vuolli sanoo. Vanha perinne pitää kuitenkin hyvin pintansa, sillä Ruotsalaisen tietojen mukaan vain osa haluaisi siirtää metsästyksen alkamisajankohtaa. Ruotsalaisen mielestä metsäkanalintujen metsästysaika riittää hyvin. olipa se mikä viikonpäivä tahansa, kertoo Lapinlahden riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Juhani Ruotsalainen. Riekon metsästyskielto on voimassa keskisessä Suomessa kolmen vuoden asetuksella
Helli, elä ja harrasta! Kalenterikissa Tiikerin kova onni vaihtui kodin lämpöön 6/2013 5,90 DET – NEUVOT – VINKIT HOITO – RAVINTO – UUTUU MIMMA valmiina talveen! KORKEASAAREN ELÄINTARHA uhanalaisten kissapetojen koti Rotuesittelyssä: * räsynukkemainen Sylissä pidetyistä pennuista kasvaa luottavaisia aikuisia RAGDOLL * suloinen ja sininen KARTUSIAANI B vitamiini tärkeää kissan turkille Suloinen satu: Pakkaskattien matkassa Testaajakissa IINES maistelee märkäruoat Kosketus antaa a änusko kissalle elämKissa nauttii varpaiden ja polkuanturoiden hieronnasta M är ka kär ts uo au k s a- Meidän EYHOUNDIT IR ÖS KO IÄ GR A MA AIL MAN FORMULA YK K KOIRA 6/2013 6,10 Extrahinta 3,90 Eroahdistuskoirat ja pennut päiväkotien vakioasiakkaita Näin koira esitetään näyttelyssä! Keltainen nauha taluttimessa: ÄLÄ LÄHESTY! Kissafani Kissafani on kissan ystävien ikioma lehti. Kestotilaus 37,38,- Karprint Oy maksaa postimaksun Maksajan nimi: ___________________________________________________________________________________________ Lähiosoite: ______________________________________________________________________________________________ Postinro ja-paikka: _______________________________________________________________________________________ Allekirjoitus: _____________________________________________________________________________________________ Sopimus 5003505 00003 VASTAUSLÄHETYS. Rakkaus kissaan on monen kohdalla sammumaton, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan kissaan. Kestotilaus Sukeltajan Maailma 6 nroa/v. Etenkin nuorison keskuudessa sukeltamisen – eksoottisen välinelajin – suosio lisääntyy vuosi vuodelta. Kestotilaus 38,38,- Meidän Koira 6 nroa/v. Kissafani välittää tietoa kissan hyvästä hoidosta monipuolisesti ja kattavasti. www.kissafani.fi Meidän Koira Meidän Koira on erinomainen asia- ja viihdelehti koko perheelle. www.meidankoira.fi Kiinanharjakoirissa on varaa valita: ISKU KARVATON TAI NÄYTTÄVÄ PUUTERIHU sä Messukeskuksen Voittaja-näyttelyis maailmanennätys: 23 000 koiraa maailma 6-2013 6,00 Märkäpuku ei sovi avantoon eikä talveen LÄHES SATA pinnan alla Tampereella Sukeltajien yössä PERUSPAKETIN: maskin, snorkkelin ja räpylän saa 150-250 eurolla Viemärisukeltaja ryömii ahtaissa paikoissa Onnettomuus lähellä: Ilman tulo loppui hylyllä 26 metrissä Tarkka tasapainotus tärkeää merkinantopoijun käytössä 6/13 6,00 Sukeltajan Maailma Sukeltaminen on eksoottinen harrastus. Lehden aiheita mm: Koiran ja ihmisen kumppanuus - Millainen koira, sellainen omistaja - Hyvä pentu on iloinen pentu - Uusi perheenjäsen - Kotikoiran hoitaminen - Koiran rakenne - Koiran sairauksia - Koiran vanheneminen - Ymmärrä koiraasi - Koulutus arkitottelevaisuuteen - Eroon koiraongelmista - Perustamme koiraperheen - Koira ihmisen apuna - Harrastaminen koiran kanssa - Koiranäyttelyt. Lehti esittelee myös erilaisia kissoja ja kissarotuja ja on mukana kissanäyttelyissä. www.sukeltajanmaailma.fi Valjakkoajo on vaativa hevosurheilulaji Tallien korkeusvaatimukseen tuli joustoa t Hyvä loimi on hevosen urheiluvaate Hevosmaailma Thaimaan pystykorva on yksi uusista rotutulokkaista SUKELTAJAN Hevosmaailma on hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti, jossa aina on runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa kaikille hevosista kiinnostuneille. Noin 20.000 suomalaista harrastaa tätä nykyä sukeltamista. Kestotilaus Kissafani 6 nroa/v. Kissafani on kissan-omistajien äänenkannattaja. Hevosmaailma kertoo kuulumisia raviradoilta, ratsastuskisoista ja hevostaloudesta. Ihmisen läheisimmästä ystävästä koirasta esittelemme jokaisessa numerossa rotuja, kasvatusta ja hoitoa. Kissafani on siihen pieni korvike. www.hevosmaailma.fi t Russit valloittavat sydämet t Nokkosesta hyvinvointia hevoselle Talvivaelluksella issikan selässä voimaantuu Hevosalalla monipuolista koulutusta Leikkaa irti allaoleva tilauskuponki ja jätä se postin kuljetettavaksi tai tilaa lehden internetosoitteessa, sähköpostitse tilaukset@karprint.fi tai soita 09 - 2569 108 Leikkaa tästä Tilauskuponki (rasti ruutuun) Hevosmaailma 6 nroa/v
Oravan voisi sanoa liittyvän suomalaiseeen talouselämään. Kun riistaviranomaiset kielsivät oravan metsästyksen 1970-luvulla monena vuonna peräkkäinen, kanta lähti uuteen nousuun. Laji rauhoitettiin vuonna 1929, ja metsästysaikaa lyhennettiin. Nahkoja vietiin lähinnä Saksaan ja Englantiin. Ensimmäisen maailmansodan aikaan oravia pyydettiin jopa 2,5 miljoona yksilöä vuodessa. Oravaa metsästettiin Suomessa 1900-luvun alussa satoja tuhansia yksilöitä. Samalla oravakanta romahti. Oravaa saa metsästää pienoiskiväärillä, raudoilla ja loukuilla. Oraville on markkinoilla myös houkutuspillejä. Tänä päivänä oravanpyynnille ei ole varsinaista syytä. Orava palautti asemansa turkiseläimenä 1950-luvulla, jolloin orava nousi uudelleen maan tärkeimmäksi turkiseläimeksi. 68 I ASE & ERÄ O ravanmetsästys alkoi joulukuun alussa ja jatkui tammikuun loppuun koko maassa. Metsästäjät eivät enää keksi oravalle käyttöä Vuotuinen oravasaalis vain muutamia tuhansia Oravasaalis on vuodessa enää 5000-6000 yksilöä
Silti laukaus ei ole helppo, koska yleensä ampujan on tähdättävä yläviistoon. Pikkupojasta saakka metsästystä harrastanut Nygren tienasi 1950-luvulla opiskelurahojaan oravanpyynnillä. Oravan turkki on lyhytkarvainen, miellyttävän tuntuinen, eikä kovin paksukaan. Oravan lihakin on syömiskelpoista. Nuolen terään saatettiin kovertaa lovi, joka sai nuolen viheltämään lentäessään. He purivat jalat poikki, ottivat hampailla oravan huulesta kiinni ja repäisivät nahan auki. Orava on monesti 60-80 asteen kulmassa vaakatasosta. Ruokailupuun juurelta löytyy paljon käpysuomuja ja –rankoja. Juhani Karvonen Koiraa voi opettaa pois oravan haukusta Oravan metsästyksessä on käytetty perinteisesti haukkuvaa koiraa, joista suomenpystykorva on ollut suosituin. – Oma äitini tapasi liuottaa lihaa piimässä, millä lihan makua sai hieman parannettua. Kanta saattaa vaihdella jopa kymmenkertaisesti. Oravanmetsästys alkoi joulukuun alussa ja jatkui tammikuun loppuun koko maassa. – Esimerkiksi hupparien reunakarvoituksessa käytetään supia, mutta orava sopisi oikein hyvin reunuksiin. Oravan metsästys onnistuu parhaiten sen ruokailupaikkojen läheisyydessä. markkaa kappaleelta, mikä oli opiskelijan kukkarossa miltei ruhtinaallinen palkkio. Orava kuusenkävyistä riippuen. Orava ei ole helppo saalis Mikäli metsästäjä haluaisi oravannahasta myyntikelpoisen tuotteen, on laukauksen oltava tarkka. Nygrenin kokemusten mukaan käyttökelpoinen ase oravanmetsästyksessä on pienoiskivääri. Oravan suojautumiskeino vaarallisissa tilanteissa on jähmettyminen. Pystykorvilla on taipumus usein haukkua oravaa, mikä saattaa haitata muun riistan metsästystä. Niiden mukaan vuonna 2012 oravia saaliiksi saaneiden metsästäjien lukumäärä olisi koko maassa 1500. Jos reikä oli jossain muualla, nahan luokitus eli arvo laski huomattavasti. Vanhan ajan yksi keino oli antaa koiralle aina resepti. Metsästäjä lähtee jo aamusta metsään, koska oravakin on silloin liikkeellä etsimässä ruokaa. Varmimmat paikat oravan löytämiseen sijaitsevat metsän tai metsäaukion reunamilla. Liike-energia riitti tappamaan ja pudottamaan oravan oksalta lävistämättä kuitenkaan nahkaa. Nuoli oli punttipäinen vasama. Hän ampui ikään kuin kainalosta. hyvin tiiviisti, sillä suomen kielen sana raha on alun perin tarkoittanut oravannahkaa. käpyvuosina myös männyn siemeniin. – Toinen entisinä aikoina käytetty ase oli jalkajousi, jonka metsästäjä tuki lonkkaansa vasten. Oravannahkaa käytettiin aikoinaan tunnetusti maksuvälineenä ja kauppatavarana. – Oravan suojautumiskeino vaarallisissa tilanteissa on jähmettyminen. Vihellyksen ääni sai oravan jähmettymään paikalleen, jolloin osumismahdollisuudet paranivat merkittävästi. Laki vaatii vähintään 150 joulea. Tämän päivän metsästäjillä ei ole suuria intohimoja oravaan, mikä näkyy myös RKTL:n tilastoissa. Syö myös sieniä, kukkia, marjoja, toukkia, hyönteisiä sekä linnunmunia ja -poikasia. – Oravan turkilla olisi edelleen käyttöä ja kysyntääkin jonkin verran, mutta nahkoja ei ole tarjolla, sanoo Nygren. Oravannahalla olisi käyttöä turkislakeissa sekä muun vaatetuksen yksityiskohdissa. yleensä huhti–toukokuussa, toinen myöhemmin kesällä. – Itse olen joskus saanut koiran oppimaan pois oravasta kieltämällä ja opettamalla. Nopeimmat konkarit nylkivät oravan tuohon aikaan alle minuutissa ilman puukkoa. – Ainakin entisaikaan nahan ostajat olivat hyvin tarkkoja siitä, että päässä oli vain yksi reikä. Ammuttu eläin nyljettiin yleensä heti. Metsästäjä voi varustautua myös kiikarilla varustetulla haulikolla ja käyttää hyvin pieniä hauleja. Menetelmä toimi, mutta se edellytti koiran tiivistä opettamista, sanoo Nygren. Ammusten täytyy olla täyspitkiä eli LR:iä ja niistäkin vain osa kelpaa. Kun sen antoi haistaa aamulla vaikkapa metson siipeä, tiesi koira ainakin periaatteessa, mitä riistaa sinä päivänä oli tarkoitus ampua. Luonnonturkisyhdistyksen puheenjohtaja Kaarlo Nygren ei osaa sanoa oravannahalle mitään hintaa. ASE & ERÄ I 69. Nuolen kärki oli tehty tylpäksi jonkinlaisella mötillä. Oksalle liikkumattomaksi jämähtäneeseen oravaan ampumamatka ei saisi olla 20 metriä enempää
Kauvatsalaisia metsästäjiä tulilla. Koska merkittävä osa metsästäjistä asuu kaupungeissa, he kuitenkin omistavat maata ja maatiloja kotiseuduillaan. Näin nykyiset kaupunkilaiset tulevat sujuvasti seurojen toimintaan ja jatkavat jo nuoruudessaan omaksumaansa metsästysharrastusta. Miten tuollainen kehitys on vaikuttanut vahvaan metsästysperinteeseemme. Luku ilahduttaa Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmiestä. Metsästäjien määrä Suomessa on korkea verrattuna muihin Euroopan maihin. 70 I ASE & ERÄ T ällä hetkellä suomalaisista jo 70 prosenttia asuu kaupungeissa ja loput elävät perinteisellä maaseudulla. Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja iloitsee: Ainoastaan 13 prosenttia ei hyväksy metsästystä Äskettäin julkaistun laajan metsästystä käsitelleen selvityksen mukaan vain 13 prosenttia suomalaisista suhtautuu kielteisesti metsästykseen. – Suomella on vahvat eräperinteet ja metsästyksellä on maassamme pitkä historia. Joskus on kuulunut kaupunkilaisten ja ”maattomien” valituksia siitä, että esimerkiksi hirviporukoihin on lähes mah-. – Vaikka yhteiskuntarakenteemme on näin kaupunkikeskeinen, vain 13 prosenttia suomalaisista suhtautuu metsästykseen kielteisesti, toteaa Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies
Kuinka yhtenäinen porukka te liittonne puitteissa olette. Sen rahalliseksi arvoksi laskettiin vuodelta 2012 vajaa 65 miljoonaa euroa. Onneksi pystyimme torjumaan lakiesityksestä pahimpia epäkohtia, kun meitä kuultiin asiantuntijana lainvalmistelussa. Meillä Suomen Metsästäjäliitto on riippumaton kansalaisjärjestö. Entä aselakien kiristämiset. – Suomen Metsästäjäliitto on riippumaton kansalaisjärjestö. Vanheneeko väki käsiin, kuten usein väitetään. Joukossamme on monenlaisia yksittäisiä mielipiteitä, mutta järjestönä olemme melko tiukka ja yhtenäinen joukko, toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies vakuuttaa. Metsästäjät muistuttavat liittonsa nimissä, että suomalainen metsästys perustuu maailman huippuluokkaa olevaan riistatutkimukseen, jossa metsästäjien antama apu esimerkiksi riistalaskennoissa on korvaamatonta. Metsistä saatava saalis on myös taloudellisesti merkityk- sellinen. – Aselakien muutokset ja niiden valmistelut ovat ajoittain kuumentaneet metsästäjienkin tunteita. Toiminnanjohtajalla on kuitenkin mielenkiintoinen arvio lähitulevaisuudesta. Vuosittain saadaan riistasaaliina yli kymmenen miljoonaa kiloa riistalihaa. ASE & ERÄ I 71 >. Metsästykseen liittyy paljon seura- ja talkootoimintaa. Monet ovat nähneet niissä uhkakuvia koko harrastukselle. Onko tuo tilanne jotenkin muuttunut. Metsästäjien määrä on Suomessa korkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Kaikkiaan Suomessa on noin 300 000 metsästyskortin lunastanutta metsästäjää. Uhkatekijöistä huolimatta harrastuksen uskotaan myös säilyvän ainakin nykyisessä laajuudessaan. – Esimerkiksi petoasioissa kantamme on kohtalaisen tiukka ja käytännössä sellaiseksi muovautunut. Metsästäjäliitossa yli 155 000 jäsentä 1921 155 000 miljoonaa kiloa riistalihaa – Laajaan jäsenkuntaamme mahtuu monenlaisia mielipiteitä, mutta järjestönä olemme yhtenäinen ja melko tiukka joukko, toteaa Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies. on kaikkiaan 2650 seuraa, joten siihen mahtuu monenlaista ikärakennetta. Toisissa seuroissa suorastaan kutsutaan nuoria seuroihin erityisesti heille tähdätyn toiminnan avulla. Metsästysseuroihin kuuluu yli 155 000 jäsentä. – Petoasioissa kantamme on kohtalaisen tiukka ja käytännössä sellaiseksi muovautunut. Joukossa on kiistatta vanhenevia ja ukkoutuvia seuroja, joihin nuorempien on vaikea tulla mukaan. Metsästäjät tekevät valtavat määrät riistanhoitotyötä ruokkimalla riistaeläimiä. – Niin on sanottu, mutta kyllä uudistumistakin tapahtuu. Toisaalta metsästäjiltä edellytetään esimerkiksi hirvieläinkantojen kurissapitoa liikenneturvallisuuden ja metsätalouden turvaamiseksi. – Mielestäni se on muuttunut ja muuttumassa, toiminnanjohtaja arvelee. Järjestönä tiukka ja yhtenäinen dotonta päästä. Kymmenen miljoonaa kiloa lihaa Metsästys on Suomessa laajaa arvostusta nauttiva harrastus. – Erityisesti minua ilahduttaa, että naisia on tullut koko lisää metsästyksen pariin. – Kokonaisuutta ajatellen luulen kuitenkin niin, että lähitulevaisuudessa tullaan näissä tiukimmissa säädöksissä vetämään joitakin piiruja takaisin
Silti harva tunnustaa metsästävänsä vain saaliin vuoksi. Myös EU:sta tulevat haasteet tuovat koulutustarpeita. Myös EU asettaa koulutustarpeita Apel kääntöjalka + MAKlick DocterSight Sauer 303 MAKnetic DocterSight Sako 85 MAKuick pikajalka Maklick Aimpoint Micro Onko tällä hetkellä jotain erityisasioita, joita pyritään metsästäjille välittämään. Sen suorittaneet saavat Suomessa Eviran virallisen hyväksynnän. etsästäjien kouluttaminen on nimetty Metsästäjäliiton yhdeksi painopistealueeksi. Tuota kautta pystytään harrastuksemme jatko turvaamaan myös tulevaisuudessa, koulutuspäällikkö uskoo. Pentti Eerikäinen Kuvat: Suomen Metsästäjäliitto, Pentti Eerikäinen – Metsästäjäliitossa on alkamassa myös nuorten kasvattaminen koulutusvastuuseen teemalla ”Nuorten kasvaminen kouluttajaksi”, koulutuspäällikkö Ere Grenfors toteaa. Ovatko aselakien muutokset työllistäneet koulutuspäällikköä. Piirit järjestävät nuorille muun muassa metsästysammunnan ABC-koulutusta sekä muita kohdennettuja koulutustapahtumia. Koulutusaiheet pyritään aina järjestämään ajan vaatimuksia ja jäsenistön tarpeita kuunnellen. Koulutusta on tarjolla riistanhoidosta, saaliin hyödyntämisestä ja metsästysseuratoiminnasta. – Aselain muutokset ovat niitä asioita, joita viestitään kentälle etupäässä jäsenlehtemme Jahti-Jakt –välityksellä. – Nuoret ovat jo pitkään olleet erityishuomion kohteena Metsästäjäliiton koulutuksessa. Ere Grenfors toimii liiton koulutuspäällikkönä. Tästä hyvänä esimerkkinä on EU:n alueella järjestettävä metsästäjien terveys ja hygieniakoulutus. Metsästäjien koulutus sisältää myös ampumaradat, ampumataidot ja kilpailutoiminnan. – Metsästäjien ampumataidon ja saaliinkäsittelytaitojen parantaminen on aina ajankohtaista. Tietoa leviää myös internetin kautta. – Naiset puolestaan ovat nopeimmin kasvava ryhmä metsästäjätutkinnon suorittajista. Talkootyö ei enää ole itsestäänselvyys, kuten takavuosina. Naisten koulutusmäärää on tarkoitus jatkuvasti lisätä. Heille on järjestetty toistakymmentä vuotta Metso-nuorisoleiritoimintaa eri puolilla maata. – Koulutuksen järjestäminen tuo lisähaastetta, sillä uusien vapaaehtoisten kouluttajien ei ole aina helppoa. Riistakeskusten ja Metsästäjäliiton koulutussopimuksen mukaan Metsästäjäliiton vastuulla ovat erityisesti nuorisotyö ja metsästäjien jatkokoulutus. Millaisia uusia metsästäjiä liitto pyrkii kouluttamaan. 72 I ASE & ERÄ. Mihin metsästäjäryhmiin kiinnitetään erityisesti huomiota. – Erityisesti nuorista pyrimme kasvattamaan eettisesti toimivia, toiset ihmiset huomioiviksi sekä luonnon hyvin tunteviksi metsästäjiksi. Naiset ja nuoret rynnistävät mukaan M Metsästäjät osaavat antaa arvoa suomalaiselle riistalihalle. Yhteistyössä riistakeskusten kanssa on juuri sovittu valtakunnallisesta koulutustyönjaosta. Heille on järjestetty kohdennettuja ampuma- ja riistaruokakoulutuksia
Suunnistuskilpailuissa käyn edelleen. Tapahtumien syyt eivät olleet aselaissa, vaan nuorten syrjäytymisessä, koulukiusaamisessa ja muissa henkisen puolen ongelmissa. Vasta vuonna 1970 ollessani ammattikoulussa isä osti uuden vierekkäispiippuisen Sauer Suhlin, joka meillä on edelleen. Aloitin metsällä käynnin 10-vuotiaana isäni mukana. KOLUMNI Aseet puhuttavat O n mielestäni paikallaan näin aloittavana Ase & Erä -lehden kolumnistina kertoa hieman omasta kokemuksestani yhteiskunnan eri sektoreilla. Myöhemmässä vaiheessa metsästys oli enemmän koiran kanssa ulkoilua ja retkeilyä metsässä. Hallintovaliokunta teki kuusi erillistä vastinepyyntöä ministeriölle, joissa hallintovaliokunta esitti muutoksia lakiesitykseen. Eduskunnan Eräkerhossa on kansanedustajajäseniä 46, ja lisäksi on kaksi virkamiesjäsentä. Alkuun riistan saanti oli tärkeää. Samoihin aikoihin haimme ensimmäiset hirviluvat seuramme nimissä valtion maille ja siitä alkoi hirvijahtikauteni, jota on kestänyt näihin vuosiin saakka ja jatkuu edelleen. Myös Kajaanin kaupungin alueella olevat valtion maat antoivat metsästykseen oivan mahdollisuuden. Vuonna 1983 perustimme Kajaanin VR:n metsästäjät, jonka nimissä vuokrasimme maa-alueen ja metsästysoikeuden silloisen Kymi-Kymmenen maille Suomussalmelle. Heti kun täytin 15 vuotta hankin metsästyskortin. Lakiesitystä käsiteltiin eduskunnan hallintovaliokunnassa reilu vuosi. Aloittelin pienriistan metsästyksellä; metsäkanalinnuilla ja jäniksillä. II-lakiesitys käsittelee aseiden säilytystä, kuljetusta ja ampumaratojen hoitoa sekä valvontaa ja turvallisuutta. Näin pääsin yksin isäni kotipaikan maille metsälle. Nyt olen mukana kymmenen miehen lupaporukassa Sotkamon Maanselässä valtion mailla. Muutamiin asioihin saatiin muutoksia, mutta lakiesitykseen jäi vielä metsästäjien ja ampumaharrastajien harmiksi monta eri haittakohtaa. Tänäkään päivänä II-lakiesitys ei ole tullut eduskuntaan. Meidän perheellä, jossa metsästystä harrastivat isäni ja minun lisäksi nuorempi veljeni, ei ollut omaa metsää, vaan kävimme isäni ja äitini kotipaikoilla metsällä. Vielä nykyisinkin hiihdän muutamat kilpailut vuodessa. Oletan II-lakiesityksen tulevan eduskunnan käsittelyyn heti kevätistuntokauden lähdettyä käyntiin helmikuun alkupuolella. Vasta 1980-luvun puolella osallistuin hirvijahtiin. Silloisen lakiesityksen käsittelyn yhteydessä tuli myös esille se, että II-lakiesitys on tulossa piakkoin aselain hyväksynnän jälkeen. Se oli merkki metsämiehestä, jolla oli taitoa pyytää metsänherralta, Tapiolta, metsän riistaa. Viime kesänä olin Italiassa veteraanien MM-suunnistuskilpailuissa, tosin ei sieltä suurempaa menestystä tullut. Alkuun meillä oli vain yksipiippuinen venäläinen haulikko. Harrastuksiini kuuluvat metsästyksen lisäksi suunnistus ja hiihto. Näihin ei voida saada muutosta aikaan aselain tiukentamisella, vaan ASE & ERÄ I 73. Vuoden 2009 syksyllä tuli eduskuntaan aselainuudistus, jota käsiteltiin eduskunnassa hieman yli vuoden. Tosi on myös se, että kaikkia on vaikea saada tyytyväiseksi. Työpalveluni olen suorittanut VR:llä veturinkuljettajana. Suurin osa ampuma-aserikkomuksista tehdään luvattomilla aseilla, joiden alkuperä saattaa olla hyvinkin kaukana. Aselainuudistus sai lähtönsä muutamasta tapauksesta, missä nuori käytti asetta vihassaan. Pidän tällaista koetta aivan turhana sellaiselle henkilölle, jolla jo on aseenkantolupa. Siinä savotassa menikin 35 vuotta. Kansanedustajan luottamustoimen aloitin vuoden 2009 heinäkuussa. Raimo Piirainen Kansanedustaja (sd) Eduskunnan Eräkerhon puheenjohtaja Aseet ja aseiden hallussapito sekä säilytys ovat puhuttaneet kansalaisia ja eduskuntaakin muutaman viime vuoden ajan. Nyt olen eduskunnan Eräkerhon puheenjohtaja, tehtävä kiertää puolueelta toiselle vuosittain. Myös ne, joilla on aikaisemmin hankittuja aseita joutuvat tekemään testin, mikäli ovat hankkimassa uusia aseita. Poliisihallitus on omilla ohjeillaan lisännyt tiukkuutta aselupien hankintaan liittyvään kokeeseen. Lausuntokierroksella lakiesitys on kuitenkin jo käynyt. panostamalla nuorison ongelmiin
Se on parhaimmillaan metsästettäessä pienikuvioisissa maastoissa. koir at Työt on tehty. Karjalankarhukoiralla on erittäin hyvä suuntavaisto ja se on hyvin yhteistyöhaluinen metsäs- täjän kanssa. Pitkäjänteisellä, maltillisella koulutuksella koirasta saa yhteistyökykyisen suurriistakoiran, Isoviita kertoo. – Silloin sen tarkat aistit, eritoten vainu sekä jälki- ja ilmavainuisuus sekä erinomainen haku korostuvat, kertoo Suomen Pystykorvajärjestön karjalankarhukoirajaoston puheenjohtaja Pentti Isoviita. Tarkoituksenmukainen itsenäinen haku, maastokelpoisuus - edes vesiesteet eivät ole sille hidasteita -, rohkea periksiantamaton luonne, sitkeys sekä isäntäuskollisuus ovat karhukoiralle ominaisia piirteitä. – Se vaatii kuitenkin metsässä oloa heti pennusta alkaen. Rekisteröintimäärät ovatkin pitkällä aikavälillä pysyneet lähes. E rityisesti hirvenja karhunmetsästykseen käytettävä karjalankarhukoira on tyypillinen suomalainen pystykorvarotu. – Jalostuksellisesti on pyritty hakemaan karhulinjaisia sukuja ja täten pyritty lisäämään karhua haukkuvien koirien tarjontaa. Vankkarakenteinen, keskikokoinen karjalankarhukoira on 74 I ASE & ERÄ parhaimmillaan metsästettäessä pienikuvioisissa maastoissa. Tämän ansiosta koira soveltuu hyvin myös onnettomuuksissa loukkaantuneiden suurriistaeläinten jäljitykseen. Rodun kantakoirat ovat kotoisin Karjalan saloseuduilta, joissa niitä käytettiin erilaisten suurriistan metsästykseen. Väritykseltään mustavalkoi- nen, tuuheaturkkinen pystykorva on erityisesti hirvimiesten suosiossa. Yhteistyökykyinen suurriistakoira Koska karjalankarhukoiralla on perimässään tietoa tulevista tehtävistään, se ei ole koulutettavana kovinkaan vaikea. Kuva: Suomen Pystykorvajärjestö/ Maria Ojanperä – Jalostuksellisesti on pyritty hakemaan karhulinjaisia sukuja Karjalankarhukoira edelleen hirvimiesten suosiossa Karjalankarhukoira on säilyttänyt suosionsa kotimaisena hirvikoirana. Karhukannan voimistuminen ei varsinaisesti näy karhukoirin suosiossa
Kaikkiaan rajantakaisesta Karjalasta tuotiin 60 koiraa, joista 43 osallistui rodunmuodostukseen. – Karjalankarhukoira on sosiaalinen ja lapsiystävällinen rotu. Koska koiran käyttötarkoitus on metsästys, vaatii se isäntäperheeltä runsaasti aktiviteettia. Karjalankarhukoira on isäntäuskollinen. Koira viihtyy hyvin ulkoilmassa, joten sille tulisi olla rauhallinen paikka pihapiirissä, Pentti Isoviita muistuttaa. Kuva: Suomen Pystykorvajärjestö/Matti Roth Sosiaalisuutensa ansiosta karhukoira pärjää perheessä lastenkin kanssa. Vuonna 1939 syttynyt talvisota tuhosi koirakannan lähes kokonaan. Sen jälkeen rekisteröintimäärä laski lyhyessä ajassa alle puoleen ja oli alhaisimmillaan 1970-luvun alussa. Erityisesti Itä-Suomessa sekä Lapin runsaslumisilla erämaaalueilla paljon käytettyjen laikojenkaan suosio ei yllä karjalankarhukoiran tasolle karhun- eikä hirvenmetsästyksessä. Vaikka se on erittäin isäntäuskollinen, sopeutuu se silti hyvin myös porukkaan. Karjalaisen karhukoiran ”ensiesiintyminen” tapahtui vastaperustetun Suomen Kennelliiton ensimmäisessä koiranäyttelyssä toukokuussa 1936. – Mielestäni sanonta kuvastaa heidän ylpeyttään rotua kohtaan, Isoviita korostaa. Oletetaan, että karjalainen pystykorva saapui Uralilta länteen komien eli syrjäänien vaelluksien mukana noin 900 jKr. Rekisteröityjen karjalankarhukoirien määrä ylitti vuonna 1951 ensimmäisen kerran sadan. – Kotimaisena rotuna se on säilyttänyt suosionsa erityisesti hirviä metsästävien keskuudessa, Pentti Isoviita kertoo. Talvisota oli tuhota karhukoirakannan Karhukoira näyttää taitojaan hirvimetsällä. Samana vuonna rotu sai nimekseen karjalankarhukoira. Heidän mottonaan voitaisiin pitää sanontaa: ”Kaikista vain ei ole karhukoiramiehiksi”. Pentti Isoviidan mukaan määritelmä on vanhaa perinnettä ja nykyisin historiaa. Karjalaisen pystykorvan jalostus aloitettiin harkitusti vuonna 1936, jolloin tavoitteeksi asetettiin voimakasrakenteinen, suurriistaa haukkuva koira. Vahinko kuitenkin korjaantui jatkosodassa, jolloin sotatoimialueelta saatiin merkittävää lisäainesta karjalankarhukoirakantaan. – Ulkomaisten rotujen, kuten esimerkiksi jämtlanninpystykorvan sekä harmaanorjanhirvikoiran suuret rekisteröintimäärät lisäävät hirvimiesten suosiota kyseisiä rotuja kohtaan. Kuva: Suomen Pystykorvajärjestö/Tanja Ihalainen samoina. Viime vuosikymmenen aikana on rekisteröity noin 700-1000 karjalankarhukoiraa vuodessa. – Karjalankarhukoira ei sovellu pihakoiraksi eikä lemmikiksi. Tuhannen koiran raja rikottiin jälleen 1992. Metsästyksellisesti sosiaalisuudesta ei ole haittaa, päinvastoin se on vain hyvä asia koiran hyvän ohjattavuuden vuoksi. Vaihtelevat hirvikannat vaikuttavat puolestaan kaikkien rotujen kysyntään. Karjalankarhukoira on aiemmin mainittu juroksi tai jöröksi, omissa oloissaan viihtyväksi. Huippuvuonna 1963 rekisteröitiin 1021 koiraa. Kaikista ei ole karhukoiramiehiksi Rodun jörön maine enää historiaa Karjalankarhukoira on säilyttänyt suosionsa jopa niin hyvin, että tällä hetkellä tarjonta ei vastaa kysyntään. Kuva: Suomen Pystykorvajärjestö/ Karoliina Sivosuo Soili Kaivosoja ASE & ERÄ I 75. Ensimmäiset rotumerkit hyväksyttiin 1945 ja ensimmäiset yksilöt rekisteröitiin 1946. Karhukoiramiehiä pidetään erittäin rotu-uskollisina
10-vuotias Jyry ja pian seitsemän vuotta täyttävä Ahorannan Pena ovat metsällä hienosti pelaavia koiria, joita niiden isäntä ei lakkaa kehumasta. Karhukoira palaa aina lähtöpaikalleen Hannu Hallikainen siirtyi 2000-luvulla karjalankarhukoiriin. Jyry on muun muassa kaksoisvalio ja Ahorannan Pena käyttövalio. – Välillä on ollut onnistumisia ja välillä epäonnistumisia. Jyry ja Ahorannan Pena haukkuvat mieluiten hirveä T uusniemeläisen Hannu Hallikaisen pihalla asustaa kaksi komeaa karjalankarhukoiraa. Oma näkemykseni on, että seuraavan kymmenen vuoden aikana karhukoira valtaa aika monta koiratarhaa pitkin Suomenniemeä. Tilanteitakin on ollut, mutta niissä ei ole pystynyt ampumaan, joten karhukaatoja ei ole saatu, Hallikainen kertoo. Nämä ovat tosi hienoja koiria, joiden kanssa on hienoa käydä metsällä. Ne palaavat aina lähtöpaikalleen mistä ne on laskettu irti. Karhukoirat ovat Hallikaisen mielestä luonteeltaan itsenäisiä ja erittäin isäntäuskollisia, jolloin ne ovat myös metsässä helpommin hallittavissa. Karhukoirissa löytyy hyviä linnunhaukkujiakin, mutta siihen Hallikainen ei koiriaan ole opettanut eikä kokeillut. Pärjäävät toistenkin koirien kanssa Mutta kai rodusta löytyy sentään jotain moitittavaa. Myös kotikoirina ne ovat lupsakoita. Niitä ei tarvitse lähteä naapuripitäjistä etsimään. Jyryn ja Ahorannan Penan kilpailutaulut ovat komeaa luettavaa. – Kyllä koiralla pitää olla vähintään 700 kilometriä treeniä takana ennen karhumetsälle lähtöä. Se onkin niissä erittäin hyvä ominaisuus, Hallikainen kehuu. Kun hirviluvat tippuvat alas ja metsästettävien hirvien määrä on alhainen, ei metsästyskoiraa oteta mielellään kasvamaan.. – Kotiin pääsee lähtemään silloin, kun haluaa. Karhukoirat ovat hyviä uimaan ja ylittävät mielellään vesistönkin lähtiessään riistan perään. – Molemmilla on ollut luonnonkarhu haukulla. Muutaman kilometrin uintilenkki on Hallikaisen mukaan huomattavasti kovempi ja tehokkaampi kuntoilureissu kuin polkupyörän rinnalla juokseminen. Harmaat olivat silloin nousussa, ja kun hirvenkaatolupia oli paljon eikä metsästysseurassamme ollut oikein pelaavia koiria, niin tuli hankittua harmaa, Hallikainen kertoo. Jyryllä on käyty Kuninkuushaukuissa ja sillä on myös Pohjois-Savon piirimestaruus. Hallikainen nauraakin, että tahtoo itse mennä välillä ylikuntoon, kun juoksuttaa kahta koiraa metsästyskuntoon. – Viime syksyn aikana seurallamme oli metsästettävänä 25 hirveä, joista kuusi kaatoa osui koirilleni. – Karhukoiran taso on noussut huimasti viimeisten reilun kymmenen vuoden ajan. Karhumetsällä vaaditaan kovaa kuntoa Etenkin karhumetsälle lähdettäessä koirilta vaaditaan rautaista kuntoa. Kesäisin kuntoa haetaan polkupyörän rinnalta sekä uimisella. Siinä se viehätys piileekin, kun ei etukäteen tiedä miten minäkin päivänä onnistaa niin metsällä kuin hirvenhaukkukokeissakin. Aikaisemmin hänellä oli kolme harmaanorjanhirvikoiraa. Karhuja ovat molemmat kar- 76 I ASE & ERÄ hunhaukkutaipumuskokeen suorittaneet koirat päässeet sen sijaan haukkumaan. Pääsääntöisesti Hannu Hallikainen harrastaa koirillaan hirvenmetsästystä, mutta syksyn supikoirasaalis nousi tällä kertaa peräti 15 yksilöön. Jyry ja Ahorannan Pena ovat ahkeria metsällä kävijöitä. koir at Jyry ja Ahorannan Pena olivat syksyllä ahkerina hirvimetsällä. – Ja onhan se hellekelien aikaan turvallisempikin kuntoilumuoto, kun ei ole lämpöhalvauksen vaaraa. Karhukoira palaa aina lähtöpaikalleen, mistä ne on laskettu irti. Hallikainen kertoo, että Jyry ja Ahorannan Pena viihtyvät hyvin myös toisten koirien kanssa. – Karhukoiria ei tarvitse lähteä naapuripitäjistä etsimään. Ne eivät ole vihaisia toisille koirille tai ihmisille. Näyttää siltä, että jatkuvasti on tullut uusia hyviä koiria ja uusia hyviä yhdistelmiä. Metsästyskoirien pentujen kysyntä vaihtelee hirvilupien määrien mukaan. Kyllä karhukin tiputtaa juoksullaan huonokuntoisen koiran matkastaan. Hannu Hallikainen liikuttaa ja kuntoiluttaa koiriaan läpi vuoden. Eikä itselläni ollut kokemusta ja tietämystä lähteä etsimään koiraa muualta. Muuten koirat väsyvät äkkiä lämpimässä kelissä. – Jo 1980-luvulla oli ajatuksenani ottaa karhukoira, mutta silloin täältä Pohjois-Savon alueelta ei löytynyt sopivaa yksilöä. – Omat koirani lähtevät välillä liiankin herkästi jopa isoille järville kylmänkin veden aikaan. – En ole kyllä tähän päivään mennessä löytänyt mitään negatiivista sanomista
– Olen kyllä suunnitellut ottaa lähivuosina uuden koiran kasvamaan. Hallikainen arvostaa rodussa myös sen helppoa koulutettavuutta. Jeppe ruoat on valmistettu laadukkaista raaka-aineista ja ruokien perustana on tuore liha. Soili Kaivosoja Kuvat: Hannu Hallikainen rasvaa 25% valkuaista 27% Hirvi mieluisampi haukuttava Karjalankarhukoira käyttäytyy niin hirvi- kuin karhumetsälläkin samalla tavalla. – Karhukoira on oppivainen ja nöyrä koira, jolle pystyy opettamaan ja neuvomaan periaatteessa melkein mitä tahansa. Hannu Hallikainen uskoo kuitenkin, että lähitulevaisuudessa kanta lähtee reippaampaan nousuun. Rodun kanta nousussa Pohjois-Savossa Karjalankarhukoirien rekisteröinnit ovat pysyneet melko tasaisina vuodesta toiseen. Jeppe koiranruokasarjasta löydät sopivan täysravinnon niin pennulle kuin paljon liikkuvalle metsästyskoirallekin. lessa useimmin kuitenkin hirvi. Niitä on helppo kouluttaa myös jäljestykseen. Ja se tulee luonnollisesti olemaan karjalankarhukoira. Koira opetetaan jäljestämiseen tekemällä maastoon verellä jälkiä. – Vaikka juuri silloinhan koira pitäisi ottaa kasvamaan ja koulutukseen, kun on aikaa kouluttaa sitä. www.k-maatalous.fi ASE & ERÄ I 77. Mikäli mitään vahinkoja ei satu, on tammikuussa kymmenen vuotta täyttäneellä Jyrylläkin vielä kolme, jopa neljä aktiivista metsästysvuotta edessä. – Jälkivainun käyttämistä pystytään opettamaan, vaikka ne ovatkin aika lailla ilmahakuisia. Käyttävätpä jotkut karhukoiraa myös tokossa. – Hirviä ammutaan koirilta enemmän, joten se on mieluisampi haukuttava. Karhumetsällä ongelmana tahtoo Hallikaisen mukaan vain olla se, että vaikka koira laitetaan karhunjäljelle ja se saattaa seuratakin sitä muutaman kilometrin, sitten metsästä tulee hirven haju - ja koira oikaisee mielellään hirven perään. – Karhunmetsästys on monta sataa kertaa vaikeampaa kuin hirvenmetsästys. Koska karhukoira on monen riistan koira, löytyy karhumetsällä ol- Nouda JEPPEÄ koirallesi K-Maataloudesta! Katso tarkemmat tuotetiedot: www.biofarm.fi Hannu Hallikaisen Jyry on kaksoisvalio. – Täällä Pohjois-Savossa se on jo lähtenyt nousuun. TÄYSRAVINNOT Ahorannan Pena (edessä) ja Jyry viihtyvät isäntänsä kanssa metsässä. Koiraa talutetaan jäljestyshihnassa ja samalla seurataan, pysyykö koira merkatulla jälkivanalla. Toivotaan, että suunta myös jatkuu tällaisena. Koska hirviä myös liikkuu metsissä enemmän, niitä löytyykin helpommin. Koira tekee metsässä pitkiä lenkkejä etsiessään riistaa. Niin koiralle kuin isännällekin, Hannu Hallikainen tietää. Jyry ja Ahorannan Pena ovat edelleen hyvässä fyysisessä kunnossa
78 I ASE & ERÄ R avinnossa on otettava huomioon lihastyön aiheuttamat energian laadun ja määrän muutokset sekä koiran koon ja valmennusintensiteetin vaikutus ravintoaineiden tarpeeseen, painottaa koirien ravitsemustutkija ja valjakkoajaja Riitta Kempe. – Ravinnon tulee sisältää ravintoaineita oikeassa suhteessa. KOIRAT Koiran ravitsemustarpeet vaihtelevat treeni- ja metsästyskauden mukaan Oikea ruokinta optimoi harjoittelun vaikutukset Pelkkä fyysinen harjoittelu ei tuo metsästyskoiralle parhaita tuloksia. Metsästyskoiran ruokinnan tavoitteena on maksimoida energiapitoisuus ja minimoida ruuansulatuskanavan sisältö ja määrä pyrkien kuitenkin säilyttämään ruuansulatuskanavan toiminta tehokkaana. Treenaamisen lisäksi oikeanlainen ruokinta tukee koiran suorituskykyä eri harjoituskausina. Näiden lisäksi metsästyskoiran ruokavalion tulee ylläpitää koiran vastustuskykyä, ennaltaehkäistä rasitusvammoja, anemiaa sekä tukea palautumista rasituksesta.
– Se on yksi niistä harvoista ravitsemuksellisista tekijöistä, jonka riittävyys tai puute voidaan todeta koiraa katsomalla. Hänen mukaansa erityisesti koirien nesteytys on yksi haastavimmista asioista saada onnistumaan etenkin pitkien ulkomaanmatkojen aikana. Kempen mukaan koiran ruokinnan perustan muodostaa ener- giatarpeen tyydyttäminen. Energian tarpeeseen vaikuttavat esimerkiksi ikä, elopaino, rotu, ympäristön lämpötila, liikunnan määrä sekä harjoitusolosuhteet. Koirien energiatarpeen kasvu liittyy pääasiassa koiran kulkemaan matkaan, eikä niinkään nopeuteen. Kempe muistuttaa, ettei lepokausi tarkoita pelkkää löhöämistä, vaan ajanjaksoa, jolloin ei kilpailla tai treenata säännöllisesti. – Koiran ruokinnan tulee seurata näitä valmennuskausien muutoksia, sillä työtehtävän tai kilpailu suorituksen ja/tai harjoituksen kesto ja teho vaikuttavat sille sopivaan ruokavalioon. Jos koira ruokitaan sen energiantarpeen mukaan, se myös saa oikean määrän ravintoaineita. Teollisissa kuivaruuissa ravintoaineet ovat suhteutettu energia- pitoisuuteen. ASE & ERÄ I 79. Riitta Kempe on harrastanut valjakkoajoa menestyksekkäästi jo vuosia. Ruokinta seuraa valmennuskausia Koiran peruskuntoharjoittelua seuraa kilpailuun/metsästykseen valmistava kausi, jonka jälkeen koiran kunto testataan metsällä. Koiran lihavuuskuntoa seuraamalla muutetaan ruuan määrää tai sen energiasisältöä sen mukaan, kun koira lihoo tai laihtuu. Metsästyskauden jälkeen koiran huippukuntoa lasketaan siirtymällä takaisin peruskuntoharjoitteluun, jonka jälkeen seuraa muutaman viikon kevyt jakso, eli niin kutsuttu ”lepokausi”
tekee tutkijantyön ohella koiranruokintaan liittyvää konsultointia ja koulutusta (Tmi Koirakonttori Riitta Kempe). – Mitä kestävyyspainotteisempaa treeni on sitä pienempi on hiilihydraattien osuus. Peruskuntokaudella aktiivisesti työskentelevät tai paljon juoksevat koirat tarvitsevat ruoan, jossa on noin 20-30 prosenttia rasvaa kuiva-aineesta. Hänen mukaansa urheilukoiran liian alhainen ruoan valkuaisainepitoisuus eli alle 26 prosenttia kuiva-aineesta lisää rasituksesta johtuvia pehmytkudosvaurioita, vaikuttaa epäedullisesti maksimaalisen hapenottokyvyn kehittymiseen ja voi johtaa hemoglobiinipitoisuuden laskuun. Riittoisa ja puuntuoksuinen. 80 I ASE & ERÄ 30-35 prosenttia kuiva-aineesta, Kempe sanoo. Metsästyskauden palautusjuomaksi Kempe suosittelee koiralle ”maltojuottoa”, jossa juomaveteen on lisätty pitkäketjuista hiilihydraattia, maltodekstriiniä, mikä tehostaa lihasten glykogeenivarastojen palauttamista. – Riittävän valkuaisen saannin on tutkittu lisäävän koiran punasolujen lukumäärää, plasman volyymiä ja hapenottokykyä. Kalsiumia, fosforia ja magnesiumia Koiran tärkeimmät kivennäiset ja samalla luuston rakennusaineet ovat kalsium, fosfori ja magnesium. Kivennäisaineiden lisäksi koirien ruokavaliossa tulee kiinnittää huomiota riittävään hivenaineiden, kuten raudan, kuparin, sinkin, jodin ja seleenin saantiin. opiskellut kotieläinten ravitsemustiedettä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Hänellä on 15 SM-tason mitalia ja hän on ensimmäinen suomalaisnainen, joka on voittanut MM-mitalin tässä miehisessä lajissa. kilpaillut menestyksekkäästi valjakkoajossa. Koiran kestävyys ja suorituskyky parantuvat, sekä rasvojen käyttö energiaksi tehostuu, kun runsaasti rasvaa sisältävä ruokinta yhdistetään kestävyysharjoitteluun. Kevyempinä kausina, kuten kesällä, hiilihydraattien määrä voi olla suurempi, Kempe valottaa. Metsästyskoirien hiilihydraatintarve on tyystin erilainen kuin ihmisillä tai esimerkiksi vinttikoirilla. Käytössä hyväksi havaittu. Harjoituskaudella antioksidanttien määrä kannattaa pitää maltillisena, jotta elimistön oma antioksidanttijärjestelmä saa treeniä, Riitta Kempe selventää. Metsästyskoiran ruokavalion valkuaisainepitoisuus tulisi olla valmennus- ja metsästyskaudella Riitta Kempe Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija. – Koiran täytyy saada juoda riittävästi heti rasituksen jälkeen; myös raskaan suorituksen aikana voi koiralle antaa pieniä vesiannoksia. Ruokintakäytännöt pidettävä samana Koiran ruokinnan ja liikuntasuorituksen välisen ajan on oltava vähintään kuudesta kahdeksaan tuntiin, jotta mahalaukku ehtisi tyhjentyä.. Tärkeät B- ja E-ryhmän vitamiinit – Urheileva koira tarvitsee metsästyskaudella normaalia enemmän antioksidanttisia vitamiineja, koska raskaan suorituksen aiheuttamat hapettumisvauriot voivat aiheuttaa muun muassa lihasvaurioita (myopatia). E-vitamiini ennaltaehkäisee patologisia häiriötiloja, kuten kudostulehdusta ja kilpailusta johtuvaa anemiaa ja stressiripulia. Epira Oy, Puulaaksontie 25 A FIN-43500 Karstula puh. Liikunta lisää myös B-ryhmän vitamiinien tarvetta jopa kolminkertaiseksi ylläpitotasoon nähden. – Urheilevan koiran luut ovat keskimäärin kymmenen prosenttia painavammat kuin kotikoirilla, Riitta Kempe sanoo. Suurimman osan energiasta koira saa rasvasta. Kempen mukaan koiralle tärkeitä vitamiineja ovat E-vitamiini ja B-ryhmän vitamiinit. Kalsiumin ohella myös magnesium osallistuu hermoimpulssien kuljettamiseen lihaksille. Valkuaista metsästyskoira tarvitsee muun muassa lihas- ja sidekudosten muodostumiseen ja korjaamiseen. Tämän vuoksi kannattaa käyttää tuotteita, joissa on kaikki B-ryhmän vitamiinit oikeassa suhteissa. 044 043 7472 epira@epira.fi www.epira.fi Paljon rasvaa ja proteiineja Harjoittelukauden alussa tapahtuva liikunnan lisääminen lisää koiran valkuaisen tarvetta. Myynti: t NBBUBMPVT KB SBVUBLBVQBU t FMÊJOLBVQBU t FSÊMJJLLFFU t NFJKFSFJEFO NBBUBMPVTNZZNÊMÊU – Lihaan perustuva ruokinta saattaa altistaa koiran kalsiumin puutokselle. Kempen mukaan koira tarvitsee sitä enemmän rasvaa ruoassaan mitä pidempään rasitus kestää. Kehitetty koiran hyvinvointia ajatellen. Urheilevan koiran kalsiumin tarve on korkeampi kuin kotioloissa pyörivän kultaisennou- tajan. Rasvaripuli ja heikentynyt maittavuus kertovat kuitenkin milloin koiran rasvakäyttökyky on ylittynyt. Metsästyskoiran päivittäinen veden tarve on suuri: noin yksikaksi litraa levossa ja jopa viisi litraa aktiivisen metsästyskauden aikana, sillä rasitus ja runsaasti energiaa sisältävä ruokavalio lisäävät energian tarvetta. Magnesiumin krooninen puutos saattaa kilpakoirilla näkyä kestävyysominaisuuksien ja vastustuskyvyn heikkenemisenä, lihasheikkoutena ja -kramppeina sekä ligamenttien löystymisenä. Kuivaruuissa korkeampi kalsiumin tarve on huomioitu ja siihen ei saa enää lisätä kalsiumia. – Koira sietää hyvin korkeitakin ruuan rasvapitoisuuksia, jos niiden määrää nostetaan asteittain ja muiden ravintoaineiden saanti turvataan. Aina vettä heti suorituksen jälkeen Riitta Kempe muistuttaa, että riittävä vedensaanti on koiran suorituskyvyn kannalta yhtä tärkeä asia kuin riittävä energian saanti. Urheilukoiran ruuan magnesiumpitoisuuden olisi hyvä olla noin 0.2 prosenttia KA:ssa. Kopinpehmikkeen lämmöneristyskyky on erinomainen. Urheilukoiran ravinnossa tulisi olla 1.2 – 2.5 prosenttia kalsiumia kuiva-aineessa. B-ryhmä sisältää yli kymmenen vitamiinia, jotka ovat tietyssä suhteessa keskenään. – Lihaan perustuva ruokinta saattaa altistaa koiran kalsiumin puutokselle. Poistaa tehokkaasti kosteutta. Tyypillisin kalsiumpuutoksesta johtuva vamma urheilukoiralla on rasitusmurtuma
Päivän toinen, suurempi ruoka-annos kannattaa ajoittaa niin, että se annetaan yksi-kaksi tuntia suorituksen jälkeen. Mikäli kaksi ruokintakertaa päivässä aiheuttaa koiralle ongelmia, kuten ripulia suorituksen aikana, koira kannattaa ruokkia vain kerran päivässä. Kasvirasvoista kookosöljy kuuluu myös tähän energiarasvojen ryhmään. Kalaöljyn omega3-rasvahapoilla on erityinen merkitys metsästyskoiran kunnon ylläpidossa. Tämä varmistaa sen, että myös suolisto ehtii tyhjentyä ennen suoritusta. Eläinrasvoista kalaöljy on poikkeus, sillä se sisältää myös solujen ja aineenvaihdunnan kannalta tärkeitä omega-3-rasvahappoja. Hapettuneet eli härskit kalaöljyt ovat haitallisia koiralle. Kasvirasvojen välttämättömiä rasvahappoja koira tarvitsee erityisesti ihon, anturoiden ja karvapeitteen ylläpitoon. Muut kasvirasvat sisältävät tyydyttymättömiä rasvahappoja, joita elimistö käyttää solukalvojen rakentamiseen ja aineenvaihdunnan pyörittämiseen. Ihmisten ravitsemuksessa kiistellään siitä, että mikä merkitys tyydyttyneillä rasvoilla (esimerkiksi eläin- ja maitorasva sekä kookosöljy) on ihmisten sydänja verisuoniterveydelle. Koiran elimistö on tässä suhteessa erilainen. – Jos koiran uloste on löysää tai se ripuloi suorituksen aikana, kannattaa ruokinnan ja suorituksen välistä aikaa pidentää 14 tunnista jopa 24 tuntiin. Koirien sydänterveyttä tyydyttyneet rasvat eivät uhkaa. Eläinrasvat sisältävät runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja, joita elimistö käyttää energiaksi. – Kilpailu- ja metsästyspäivän ruokintarutiinit eivät saisi poiketa juurikaan normaalista harjoituskauden ruokintakäytännöstä, Riitta Kempe painottaa. Ruokinta vuorokautta ennen suoritusta ei heikennä koiran suorituskykyä. Koirat saavat ruuassaan yleensä runsaasti rasvaa ja pystyvät hyödyntämään sekä kasviettä eläinrasvoja tehokkaasti. Kalaöljyn omegat suojaavat työkoiran elimistöä ja edistävät palautumista. Koira ruokitaan kerran tai kaksi kertaa päivässä, jotta sen energiansaanti on tasaista. Millaiset rasvat sopivat koiralle. Vastaaja: Mikko Griinari on Helsingin yliopiston eläinravitsemuksen dosentti ja Nutrolin® ravintotuotteiden kehittäjä ASE & ERÄ I 81. Hyväkuntoisen koiran energiavarastot riittävät kyllä, Riitta Kempe sanoo
Susanna Shearman Kuvat: Kjell O. Tarpeettoman pitkään jatkunut rasvatankkaus voi aiheuttaa terveyshaittoja koiralle (muun muassa haiman vajaatoiminnan riski) etenkin, jos ruuan valkuaispitoisuus tipahtaa liian alhaiseksi. Mikäli harjoittelu on voimakkaasti kestävyyspainotteista, rasvan osuus ruokinnassa on suurempi eli 25–30 prosenttia kuiva-aineesta. Yhdistelmäruokinta helpottaa myös koiran nestetasapainon ylläpitoa. 82 I ASE & ERÄ 1lu0onn0ol % linen Lepokausi Metsästyskausi Kesään ajoittuvalla lepokaudella harjoittelu on hyvin kevyttä ja lähinnä huoltavaa. Kivennäis- ja hivenaineiden sekä vitamiinien, erityisesti antioksidanttien, riittävään saantiin tulee silloin kiinnittää aivan erityistä huomiota, koska niiden tarve nousee merkittävästi. Tämä vuoksi olisi hyvä pyrkiä pitämään päivittäiset annoskoot melko vakiona läpi vuoden ruuan energiapitoisuutta muuttamalla. Tällaisessa rasituksessa on tärkeää konsentroida ruoka mahdollisimman paljon ja käyttää erittäin rasvaista ja valkuaispitoista kuivaruoka-liha yhdistelmäruokintaa, jossa ruuan rasvapitoisuus on 3540 prosenttia ja valkuaispitoisuus 35-40 prosenttia kuiva-aineesta. Näin koiran lihasmassa on helpompi ylläpitää kesätauon yli. LÄÄKELAATUISTEN RAVINTOAINEIDEN YHDYSVAIKUTUS Nivelruston ylläpitoon vaikuttavat ravintoaineet: Glukosamiini HCl Kondroitiinisulfaatti MSM Krilli (Euphausia superba) C-vitamiini sekä tulehdusta vaimentavat omega-3-rasvahapot: ETA EPA C20:4 C20:5 DPA DHA C22:5 C22:6 Saatavilla apteekeista, eläinkaupoista, eläinlääkäriasemilta, terveyskaupoista ja valikoiduista verkkokaupoista. Optimaalinen energiajakauma on: 50-65 prosenttia rasvoista, 30-35 prosenttia valkuaisesta ja 10-15 prosenttia hiilihydraateista. Silloin voidaan käyttää ruokavaliota, jonka rasva- ja valkuaispitoisuus (23–25 prosenttia kuivaaineesta) ovat hieman ylläpitotasoa korkeampia. Lisäksi näläntunne ei ole niin voimakas, koska ruoka-annoksen koko pysyy suuremman kuitu ja hiilihydraattimäärän ansiosta lähes yhtä suurena kuin treenikaudella. Tällöin valkuaisen saanti ei vaarannu kauden missään vaiheessa. Lisäksi lihassolujen valmius käyttää rasvoja tehokkaasti energiaksi säilyy, ja koiran on helpompi aloittaa uusi treenikausi. Toisaalta kevennetty, vähemmän energiaa sisältävä ruokavalio hillitsee koirien lihomista kesäaikaan. Sopii myös ennaltaehkäisevään käyttöön. Brun. Siirtymäkauden lopussa palataan tarvittaessa kevennettyyn ruokintaan. Ylenpalttinen rasvatankkaus yhdistettynä alhaiseen valkuaispitoisuuteen heikentää myös koiran nopeusominaisuuksia. Siirtymäkausi Kilpailukauden jälkeen koiria ei saa suoraan siirtää lepokaudelle vaan niiden kunto ajetaan asteittain alas. Ruokinta pysyy kilpailu- ja metsästyskaudella pääpiirteiltään hyvin samanlaisena kuin peruskuntokaudella. www.nutrolin.fi Katso video! Näin Nutrolin® Nivel moniteho™ toimi Nanan ja Zulin tapauksissa. Poikkeuksen muodostavat kaikkein rankimmat, useiden päivien kovat jaksot. Peruskuntokausi Peruskuntokauden alussa siirrytään asteittain viikon aikana aerobista harjoittelua tukevaan rasvaisempaan ruokintaan, joka sisältää noin 30 prosenttia valkuaista ja 20 prosenttia rasvaa kuiva-aineesta. Tarhassa asuvien metsästyskoirien epänormaali syöntikäyttäytyminen, kuten ulosteiden ja kivien syönti, liittyy useimmiten näläntunteeseen ja/tai virikkeiden puuttumiseen. Tässäkin vaiheessa on hyvä seurata koiran päivittäistä ruokamäärää. Yhdistelmäruokinnassa rasvojen osuus nousee helposti erittäin korkeaksi, yli 60 prosenttiin muuntokelpoisesta energiasta. Jos se paisuu kovin suureksi ja sen hyväksikäytössä alkaa esiintyä ongelmia, on aika vaihtaa energia- ja rasvapitoisempaan ruokaan. Harjoituskausien ravintovaatimukset Jahtikaverin nivelhuolto Nivel moniteho Nutrolin® Nivel ™ moniteho kehitettiin nivelrikosta kärsivien sekä kovaa työtä tekevien koirien ruokinnan täydennykseen
Nykyaikaiset toiminnalliset ominaisuudet huolehtivat koirasi hyvinvoinnista ja auttavat koiraasi antamaan parastaan metsästystehtävissään. (010) 440 9410, www.erakontti.fi. Eräkontti Oy, Kinturinkuja 4, 11120 RIIHIMÄKI, p. LIHAPITOISUUS VÄHINTÄÄN 44%! Erityisesti metsästyskoirien ravitsemustarpeisiin kehitetyt Booster-täysravinnot sisältävät runsaasti korkealaatuista kananlihaa, hiilihydraattilähteenä on riisi. 03-475 3474, info@vipstore.fi | www.boosterpower.fi. JÄLLEENMYYJÄT: 1.VIP-edustajat kautta maan; lähimmän edustajasi löydät osoitteesta www.vipvescor.fi/kartta.htm tai kysymällä valmistuttajalta. Valmistuttaja: VIPstore Oy, Virrat, p. Tuotteet säilötään luonnollisella tokoferolilla (E-vitamiini). 2.VIPstore-verkkokauppa, www.vipstore.fi 3. Koiravaruste.fi. Sarja kattaa tuotteet pennuille, normaaliaktiivisille aikuisille koirille (lepokausi) sekä erittäin aktiivisille aikuisille koirille (jahtikausi). 4. www.boosterpower.fi SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO SUOSITTELEE SOIJATON JA VEHNÄTÖN
maailma 6-2013 6,00 LÄHES SATA pinnan alla Tampereella Sukeltajien yössä Märkäpuku ei sovi avantoon eikä talveen PERUSPAKETIN: maskin, snorkkelin ja räpylän saa 150-250 eurolla Viemärisukeltaja ryömii ahtaissa paikoissa www.sukeltajanmaailma.fi 6 nroa vuodessa 38€ Voit tilata lehdet: Internetissä, sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai puhelimitse 09-2569 108. Lisäksi runsaasti palstatilaa saavat suomalaiset taideaarteet. Aidosti www.kissafani.fi 6 nroa vuodessa 38€ Lehden keskeisiä aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laajaa alue: suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. .HU¦LO\ . PALJON tehokkaita treeniohjeita! RAAKAA Kattava tietopaketti: Vitamiinit ja kivennäisaineet Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistö Kiinteistöalan monipuo- ja isännöinti linen ammattilehti vuodesta 1975. PIENTALOASUJAN HYÖT YLEHTI NRO6/2013 5,50 IRTONUMERO 6,20 ¤ Rakentaja ei välty paperisodalta Taloprojektiin kannattaa varata aikaa www.talomestari-lehti.fi 10 nroa vuodessa 59€ www.asejaera-lehti.fi 8 nroa vuodessa 58€ Hevosmaailma 6/13 6,00 Hevonen on on isäntänsä parhain kumppani ratsailla, raviradalla metsässä. Lehdestä löytää tietoa kasvaa ihmisenä kohti tasapainoa. kauneus Nro 12/2013 SOL on laajentanut kiinteistönhoitoon ja turvallisuuteen SAO: Asuntoosakeyhtiölaki suosii enemmän kiinteistösijoittajia www.kiinteistojaisannointi.fi 10 nroa vuodessa 68€ Luontaisterveys Sielunpeili terveys 4,90 € Vantaan uusi polttolaitos jauhaa sekajätteen energiaksi Valjakkoajo on vaativa hevosurheilulaji kehonhuolto Uusi showryhmä Team Heaterz keikoilla myös Kummeleiden kanssa ,BUTP IBWBJOOPMMJTFU LVWBU
ja työstä kroppa kuntoon www.bodytreeni.fi 8 nroa vuodessa 55€ Sielunpeili www.sielunpeili-lehti.fi 8 nroa vuodessa 55€ Talomestari Tonttipula nostaa rakentamisen kustannuksia Hanhisaaliita silhuettikuvilta painonhallinta Johanna Loirin ja Eveliina Pölläsen yllätysveto! Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Kunhan ei naura toisen hankaluuksille NAURU ON PARASTA LÄÄKETTÄ Löydä puhelinnumero sieluusi Sisäinen käyttöjärjestelmä uusiksi Uskomaton selviytymistarina Maria Magdalena, nuori kapinallinen 8/2013 6,90 OTA TALTEEN Kurssi- ja koulutuskalenteri Selvänäkijä Martin Hansén-Haug Hän, joka soittaa kaloille ja puhuu ihmisille Rakkaus ei ole unohtanut ketään www.meidankoira.fi 6 nroa vuodessa 37€ GRE MA A RAGDOLL KARTUSIAANI Kuntosalikävijöiden ja kehonrakentajien peruslehti - enemmänkin tietopaketti. Lämpöä ja läheisyyttä! taide Metsäkanalintuja enemmän kuin moneen vuoteen IÄ Antiikki koko laajaalaisuudessaan on lehden sisällössä keskiössä. Yli 100 sivua/nro. www.ekoelo.fi 6 nroa vuodessa 40€ NYT 5,90 ja 3/2013 7,90 € Pöytähopeiden historia Suomessa Arabian kannua SÄÄTYLÄISKOTIMUSEO Kansallisrunoilija RUNEBERG kotiopettajana Kolkanlahden kartanossa Yhä useampi tekee itse kansallispukunsa Museovieraana Tamminiemessä ja Aholassa Turun tuomiokirkon kastemaljan hopea kirkon katosta Ekoelo 7BTUVVMMJTUFO WBMJOUPKFO TRENDILEHTI Tutustu! Ihastu! Nyt! 4,90 Suuri ruokanumero Lämpöä keholle! LÄHI & LUOMU t LWJOPB t TQFMUUJ t MVPNVNZTMJ t WVPIFOKVVTUPU t KVVSFLTFU t SVPLBQJJSJU Chilinkasvatus on HOT Alpakat Huippukitaroita B vitamiini tärkeää kissan turkille Suloinen satu: vahvistaa lantion lihaksia Kosketus antaa kissalle elämänuskoa Seniori TERVEYS Palaamassa keikkalavoille Onko sinulla herkkä vatsa. Luontaiset hoidot, luonnon vitamiinit. Keräilijän kokoelmissa Kissafani Kuinka rakas se kissa onkaan kotieläimenä! Kissafani on monelle kissan korvike. Ase&Erä AIL ÖS Antiikki ja taide MAN FORMULA K YK KOIRA 6/2013 6,10 Extrahinta 3,90 Eroahdistuskoirat ja pennut päiväkotien vakioasiakkaita Näin koira esitetään näyttelyssä! Keltainen nauha taluttimessa: ÄLÄ LÄHESTY! Thaimaan pystykorva on yksi uusista rotutulokkaista Sukeltajan Maailma SUKELTAJAN Sukeltajan Maailma on harrastajan tietolähde, tekniikan salat avaava, extreme kokemuksista kertova monipuolinen alan lehti. ERIKOISLEHTI kuntosalit Meidän YHOUNDIT IR Rotuesittelyssä: * räsynukkemainen * suloinen ja sininen Bodytreeni KO MIMMA valmiina talveen! Sylissä pidetyistä pennuista kasvaa luottavaisia aikuisia Magnesium Metsäjäniskanta jatkaa taantumistaan LÄMPÖLASKUSSA HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT kuin estrogeeni Kaliiperi ei ratkaise – vasta patruuna tekee aseesta hirvikiväärin t Russit valloittavat sydämet KORKEASAAREN ELÄINTARHA uhanalaisten kissapetojen koti D-vitamiini Suomenselällä maan tihein karhukanta t Hyvä loimi on hevosen urheiluvaate 6/2013 5,90 Ilveslupia on RKTL:n mielestä kolmannes liikaa 7,00 Laske 1 aste huoneenlämpöä, Kalenterikissa Tiikerin kova onni vaihtui kodin lämpöön Naiselle: 6 – 2013 säästät 5 % TUOMARI NURMIO, BILLY GIBBONS... 6/2013 6,10 100 sivua Välilevyn pullistuma pakotti TARJA YLITALON uuteen elämään Vahvat lihakset antavat nivelille tukea Jääkiekkotähti Teemu Selänteen Liisa-äiti: Auttamisesta syntyy suurin ilo Hiihdä ja ui NIVELRIKKOA pakoon! Hipsu Kainaloinen hoitohommissa Pieni kissa saa muistisairaat juttelemaan Yhteisöllisyys on ARJEN TEKOJA Äidin Alzheimerin taudin varjossa Lehti on vakiinnuttanut asemansa pientaloraken- Sisustuksessa vallalla tajien, talossaan asuvien nyt murretut värit ja sitä korjaavien keskuudessa. Kaikkea koirasta, 100 sivua/nro Hyvästä olosta elämäntapa Vakava suolistosairaus ja www.luontaisterveys-lehti.fi 8 nroa vuodessa 56€ Lehti tarjoaa työkaluja sisäisen kasvun tueksi, se avaa polun sisäiseen maailmaasi. Sisustamisen extranumerot kahdesti vuodessa. .¦GHQWDLGRW . Ekologisesti . Talojen uudet julkisivut kestävät tänään ravinto ka2 ruo llista lusika sä päiväs terapiat lääketiede Kasviöljyt voitelevat elimistöä 100 sivu a luonnon voimaa hyvä mieli 8/2013 6,90 Tutkittu tehokeino painonpudotukseen: 30 mantelia päivässä Kupillinen mustikoita päivässä Ilo nuorentaa ja onnellisuus lähtee arjesta t ehkäisee Alzheimerin tautia t tehostaa muistia t nopeuttaa päätöksentekoa GREIPINSIEMENÖLJY nitistää flunssan hiivat virtsataudit Meidän Koira Mitä enemmän opit tuntemaan ihmistä, sitä enemmän opit rakastamaan koiraa. Näyttänyt tietä alalle tuleville ja meneville vuodesta 1983. Tilaa lahjaksi tai omaksi iloksesi korkeatasoinen aikakauslehti! www.antiikkijataide.fi 6 nroa vuodessa 34€ Ekoelo Luonnonmukaisesti, ekologisesti, puhtaasti ja aidosti. Upea tiedekatsaus yli 1000 Testaajakissa Senioriterveys (QWLV¸LQWL . Nirkkosten lapsi- ja koiraperheen talo Ruutupaperilta unelmakodiksi t
é Extrahinta Hillitön makeanhimo hellitti t Hiilarit minimiin t Runsaasti proteiinia ja kasvirasvoja t Huikeasti superfoodeja t E-pillerit pois Bodaus on uudistunut raikkaasti Pääosassa TREENIT 7"-.&//64(636 ERIK PIISPA: Suomi-futis tarvitsee LIHASTA Paljonko pitää maksaa juoksukengistä. Maamme suurimman kansallisomaisuuden avoin ja riippumaton tiedonvälittäjä. Tallien korkeusvaatimukseen tuli joustoa www.hevosmaailma.fi 6 nroa vuodessa 38€ Luonto on parhain parantaja! Sen tietää Suomen kansa vuosisataisella kokemuksella. Pakkaskattien matkassa Ase&Erä metsästää aktiivisten lukijoittensa mukana eri puolilla maata, testaa teknisiä välineitä sekä esittelee aseuutuudet ja patruunat. KOTIELÄIMINÄ Koskettava tositarina: www.senioriterveys.fi 6 nroa vuodessa 39€ 6/2013 6,50 Luonnonmukaisesti . $UMHQ KLVWRULD . Puhtaasti . Uutuuslehti esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi luoda uutta elämäntapaa
Unlimited Ammo Oy vaihtoi omistajaa Liminkalainen Unlimited Ammo Oy on vaihtanut omistajaa. Monessa adressin 13 eri kohdassa on yhdistyksen mukaan tapahtunut edistystä viimeisen vuoden aikana. Omistajan houkuttelut eivät tuottaneet tulosta, joten paikalle hälytettiin palokunta. Susiadressi luovutettu maa- ja metsätalousministeriölle Taajamasusi-yhdistyksen edustajat luovuttivat ”Sudet pois taajamista” -adressin Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston johtajalle Juha Ojalalle, juuri ennen joulua. Tämä on ollut taajamasusilaisten mukaan selkeä virhe, ja siitä on aiheutunut konflikteja, koska asuinalueiden asukkaat eivät ole halunneet alistua ylhäältä annetun sanelun mukaisesti sietämään petoja omilla pihoillaan. PUSKARADIO Ajokoirat mökin alle – palokunta tuli apuun Nurmeksessa palokunta sai erikoisen tehtävän uutenavuotena: jalasmökki piti nostaa maasta irti. Näitä vaikutuksia on vaikea mitata rahallisesti, mutta ne liittyvät maaseudun asumisen perusarvoihin, sekä perustuslaissa määriteltyyn oikeuteen turvallisesta elinympäristöstä. Ajokoirille ei seikkailusta koitunut vammoja. Kun suuria asumattomia erämaita ei poronhoitoalueen eteläpuolella juuri ole, on tavoitteena ollut susikannan levittäytyminen myös tiheästi asutuille alueille. Todennäköisesti ahmat elävät mielellään samoilla seuduilla susien kanssa, mutta kaihtavat läheistä kanssakäymistä. Kunnanhallitus kantaa huolta kuntalaisten turvallisuudesta ja petopelosta. Ajokoirat olivat pelästyneet ilotulitusrakettien paukkumista ja menneet piiloon mökin alle. Näin toteaa filosofian maisteri Anni Koskela väitöksessään, jossa tarkastellaan ahman elinympäristöä, ravintoa ja populaatiogenetiikkaa. Keskipohjalaisen Perhon kunnanhallitus pyytää poliisilta virka-apua susien karkottamiseen asutuksen läheltä. Erityisesti yhdistyksen jäseniä on ilahduttanut sosiaalisen ulottuvuuden painoarvon kasvu petopolitiikan määrittelyssä. Raimo Olkkonen Oy on vuonna 1990 perustettu metsästysalan erikoisliike, jonka markkina-alueena on koko Suomi. Jokin aika sitten asiaa katsottiin yleisesti vain taloudelliselta ja biologiselta näkökannalta. Unlimited Ammo Oy on markkinajohtaja haulikonpatruunoiden jälleenlataukseen liittyvien komponenttien ja latauslaitteiden maahantuojana ja vähittäismyyjänä. Neuvottelevan virkamiehen Sami Niemen mukaan ministeriön huolena on EU-direktiivien noudattaminen samalla kun pyritään tasapainoilemaan susipolitiikan eri osa-alueiden välillä. Sen alla piileksi kaksi ajokoiraa, joita ei saatu sieltä pois muilla konsteilla. Perhon kirkonkylän lähellä on tehty useita susihavaintoja. Yhdistys toteaa, että ministeriön pyrkimyksenä on ollut välttää EU-tuomioistuimen sanktioita ja jakaa itäisen Suomen petotihentymien painetta tasaisemmin muualle Suomeen. Ahmat hyötyvät suden läheisyydestä Suden läheisyys oli yksi tärkeimmistä ahman elinalueen valintaan vaikuttavista tekijöistä. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palomiehet olivat nostaneet jalasmökin ilmaan nostotyynyjen avulla, jolloin koirat pääsivät loukosta pois. Adressin oli allekirjoittanut netissä yli 2400 sekä paperille käsin noin 300 ihmistä – eli yhteensä reilut 2700 pihasusien vastustajaa. Yhdistyksen ja ministeriön tapaamisessa keskusteltiin samalla susipolitiikan näkemyksistä ja tulevaisuuden visioista. Kannanhoidollisia kaatolupiakin olisi mahdollista jakaa, mikäli arvioitaisiin reilusti susikannan todellinen koko vähimmäiskannan sijaan. Parempi vaihtoehto olisi pitää sudet arkoina vaikkapa pienerämaissa jatkuvan metsästyspaineen alla. Tutkimusten perusteella sekä ahman lisääntymistila että alueen saaliseläinten saatavuus vaikuttavat ahman ruokavalioon. Perho pyysi poliisia apuun susien häätöön Perhon kunta pyysi joulukuussa poliisilta apua suden karkoittamiseen. Tällä yritysostolla Raimo Olkkonen Oy vahvistaa asemaansa ase- ja metsästysalan markkinoilla. Haapajärvinen metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy on ostanut UnAn koko osakekannan. Taajamasusi-yhdistyksen mielestä viime aikoina ministeriön tiedotteissa on otettu jo paremmin huomioon susien aiheuttama pelko ja vaara, joiden välilliset merkitykset ihmisten terveydentilaan, luonnossa virkistäytymiseen ja ulkoiluun ovat merkittävät. Raimo Olkkonen Oy työllistää tällä hetkellä kolme vakituista työntekijää. Suden läheisyys oli yksi tärkeimmistä ahman elinalueen valintaan vaikuttavista tekijöistä. ASE & ERÄ I 85. Koskelan tutkimus tukee olettamusta, jonka mukaan ahma saattaisi hyötyä susien läheisyydestä suuremman haaskatiheyden ansiosta
Viipaloi rintalihat. Poista riekoista huonot kohdat. Ota liemi talteen. Nyt tullaan isoäitini, äitini äidin, Tyyne-mummon lempisanontaan: Kuka keitetyn paistaa, se makean maistaa. Leikkaa sydämet ja kivitiirat hienoksi silpuksi ja lisää kastikkeeseen. Höyhenet irtoavat parhaiten pienissä erissä hieman vastakarvaan tempaisemalla. Anna kiehua hiljalleen kannen alla kypsäksi. Nahan rasva tuo lihaan makua ja mehevyyttä. Lisää vesi, katajanmarjat, suola, sy- dämet ja kivitiirat. K urpitsasosekeitto on maukas ja lämmittävä alkuruoka sydäntalven lounaalla. Kuumenna kiehuvaksi ja lisää kanaliemi. Soseuta keitto tasaiseksi sauvasekoittimella. Patariekkoon tarvitset kaksi kynittyä riekkoa, parisen desiä vettä, kymmenisen katajanmarjaa sekä teelusikallisen verran R-kristallisuolaa. Leivän päälle oikeaa voita! Kynitty riekko on mehevä! Patariekon valmistaminen aloitetaan kynimällä riekot. Kanalintu kannattaa aina kyniä, ei nylkeä. Neljän ruokailijan kurpitsasosekeittoon tarviset kilon verran keltaista kurpistaa, yhden ison sipulin, yhden palsternakan, kuusi desiä vettä, kaksi ruokalusikallista R-kanaliemijauhetta, yhden teelusikallisen R-kurkumaa ja R-yleisyrttiseosta sekä makusi mukaan R-mustapippuria. Eli paistele haudutettuja riekon rintapaloja valurautapannussa voissa hiljalleen noin vartin verran. Sydäntalven sunnuntailounaalla maistuvat supisuomalaiset maut Piparjuurella piristettyä kurpitsasosekeittoa, riekonrintaa, uunijuureksia, kanttarelleja, karpalokiisseliä ja itse tehtyä vaniljajäätelöä. Lisää mausteet ja kerma. Tarkista maku ja mausta halutessasi lisää. Jos haluat, voit maustaa keiton vastaraastetulla piparjuurella. Kaada haudutus- ja keittoliemi vähän kerrallaan pataan koko ajan sekoittaen. Kuori kurpitsa ja poista siemenet sekä pehmeää keskustaa. Makujen notkistajaksi lorauta keiton mukaan pari desiä kermaa tai desin verran kermaa sekä reilun kimpaleen yrttituorejuustoa tai voimakasta Koskenlaskijaa. Kyniminen aloitetaan nyppimällä siipi- ja pyrstösulat. Sydäntalven sunnuntailounas on kunnianosoitus suomalaiselle luonnolle. Lisäksi tarvitset nokareen voita ja pari ruokalusikallista vehnäjauhoja. Laita kasvikset 86 I ASE & ERÄ kattilaan ja lisää vesi. Mausteina hän käyttää äitinsä, PIRKKO RAHKILARISSASEN 1980-luvun alussa perustaman Ryytihyppysen lisä- ja säilöntäaineettomia mausteita. Paloittele kurpitsa, sipuli ja palsternakka. Kuka keitetyn paistaa, se makean maistaa Pane kokonaiset kynityt riekot kannelliseen rautapataan. Keiton kanssa maistuvat sämpylät, joissa on runsaasti siemeniä tai paahdettu täysjyväruisleipä. Lisää jauhot ja anna niiden hieman ruskistua. Lisää kattilaan tuorejuusto ja sekoita, kunnes se on liuennut. Anna hautua noin kolme tuntia kannen alla. Tarjoa kastikkeen, uunijuuressten ja kokonaisena paistettuja kanttarellien kanssa.. Sulata kaksi ruokalusikallista rasvaa padassa. Jos lintu kastetaan noin 75 asteiseen veteen, höyhenet irtoavat helpommin, eivätkä lentele sinne tänne. Myös sydämet ja kivitiirat päätyvät pataan. riistaherkut osa 5 Irman riistaherkut Makuja luonnosta Irman riistaherkut -palstallaan suomalaisen luonnon antimia hyödyntävä harrastajakokki, jyväskyläläinen IRMA RISSANEN, 59, tarjoilee ateriaehdotuksen sesongin metsän ja puutarhan antimista. Ryytihyppynen toimii nykyään Irma Rissanen
Paahda juurekset uunissa kypsiksi ja mausta kevysti suolalla. Siitä johtuu linnun nimi, riekko eli elämänlintu. Anna kiehahtaa. Menu Sydäntalven sunnuntailounas Soseutettu ja piparjuurella piristetty kurpitsakeitto Siemensämpylät tai paahdettu ruisleipä Voi *** Patariekkopaisti Uunijuurekset Kokonaisina paistetut kanttarellit *** Karpalokiisseli Vaniljajäätelö Riekko, elämänlintu Riekko on lappilaisille yhtä arvokasta kauppatavaraa kuin poronpaisti. Siivilöi pois marjat ja laita neste takaisin kattilaan. Kokonaisina paistetut kanttarellit ovat hienostunut lisuke patariekolle ja uunijuureksille. Karpalokiisseliä ja vaniljajäätelöä Aterian päätteeksi herkutellaan supisuomalaisella karpalokiis- selillä ja itse tehdyllä vaniljajäätelöllä. Kokonaisena paistettuihin kanttarelleihin ei tarvita kuin kanttarellit, voita ja vähän sipulia. Pääruoan kanssa paras vaihtoehto Siltalan mielestä on punaviini tai laadukas olut. Niihin tarvitset kanttarellien lisäksi voita, suolaa ja valurautaisen paistinpannun. Kaada astiaan ja tarjoa jäähtyneenä. Eli ensin astian pohjalle keltuaisvaahto, sitten kermavaahto ja viimeisenä kerroksena kevein eli valkuaisvaahto. Jotkut haluavat tarjolle viedessä lusikoida sienten päälle ensin notkistettua ja mustapippurilla piristettyä smetanaa ja sen päälle ripotella runsaasti kevät- tai ruohosipulisilppua. Jälkiruoan kanssa ja pitkään aterian jälkeen muristaan! – Murinan tarvitset 4 cl Pramian Mustaherukka-rommilikööriä, kuumaa karpalomehua ja ruskeaa sokeria, neuvoo Siltala. R-salaattimausteseoksella saat mukavasti ja nopeasti maukkaan salaattikastikkeen pussiin ohjeen mukaan. Lisää sokeri ja vispaa joukkoon vesitilkkaan liotetut perunajauhot. ASE & ERÄ I 87. Sitten lado pellille viipaleina punajuurta, perunaa, fenkolia ja punasipulia. Lisukesalaattina maistuu raikas tuoresalaatti salaatinlehdistä, kurkusta, tomaatista ja paprikasta kevyehkön öljypohjaisen kastikkeen kanssa. Lisukkeeksi saat maukkaat uunijuurekset, kun laitat leivinpaperilla vuoratulle uunipannulle aivan vähän sitruunaista oliiviöljyä. – Kalle on leikattua konjakkia, jossa on käytetty VSOP-konjakkia ja etanolia sopivassa suhteessa, kertoo Pramian tuotepäällikkö Raisa Siltala. Karpalokiisseliin tarvitset neljä desiä karpaloita, litran vettä, pari desiä sokeria ja kolmisen ruokalusikallista perunajauhoja. Ensin painavin, viimeiseksi kevyin. Ota iso, laakeahko muoviastia ja laita vaahdot kerroksittain. Anna kiehua noin 20 minuuttia, jotta mehu irtoaa marjoista. Pramiat juomasuositukset! Ilvesjoella, Jalasjärvellä Etelä-Pohjamaalla toimiva ekologinen viinatehdas Pramia suosittelee patariekkoaterian pöydän ympärille kokoontuneille ruokahalua herättelemään ja kielenkantoja avaamaan Pramian Kalle-viinaa. Jäätelön valmistuksessa vatkaa ensin viisi desiä kuohukermaa ja noin puoli desiä sokeria vaahdoksi. Laita astia pakastimeen, muutaman tunnin kuluttua jäätelö on valmista. Sitten vatkaa viisi keltuaista ja kolmisen ruokalusikallista tomusokeria vaahdoksi. Sitten vatkaa viisi keltuaista, ruokalusikallinen R-Sucanat-sokeria ja teelusikallinen, pari aitoa vaniljaa vaahdoksi. Murskaa karpalot perunanuijalla ja laita kattilaan kiehumaan veteen
Hörösteleminen meidän puheessa tarkoittaa muun muassa sitä, että jalka nousee kaasulta ja valmistautuu haeskelemaan tuntumaa jarruun ja jäiseen tiehen. Lumijäljistä voi lukea, miten se kiertelee ympäriinsä, väliin istuu puun alla ja miettii, miten tuohon herkkuun pääsisi käsiksi. Tiedän jo, että seuraava haukkuaika on myöhemmin, noin yhdeksänkymmenen huitteissa. Keskiruppi joutaa leet pelastan vielä koiratarhan asukkaalle. Toki pitää sieltä ketunkin suuhun jotain irrota, vaikka vatsa siitä ei aivan täyttyisikään. Niiden äänekäs riekkuminen houkuttelee repolaisia kohtapa paremmin kuin itse syötti - konsti on varma ja koettu. Onnistuu tietysti vain, jos pyytömies toimii kelvollisesti, eikä ole töherö Konsta Pylkkästä siteeraten. Kuuluu kakskakkosen hiljainen tupsahdus, ja aamulla liiterin seinustan naulassa roikkuu takajaloistaan punakarvainen kettu. Olin laskenut koiran tarhastaan jaloittelemaan, ja nyt se oli jotain korttoa keksinyt. Yleensä narutan kaikki tulojäljet, ja joskus parhaat poistumisjäljetkin. Ja haukuttavaa riittää. Nostin pöntön liiterin taakse koivun oksaan, ja kas, siinäkin se näyttää toimivan. Kauriit ovat tulleet jonossa Ajangin törmältä tarkoituksenaan mennä läheiselle porotarhalle, missä niillä on vasittu oma ruokintapaikkansa. Aavistan, että saalis voimistelee rihmassani. Se noudattaa kettujen sääntöjä. 88 I ASE & ERÄ Taas ketuttaa! Ruppi venyy pari viikkoa aitan nurkalla, ennen kuin kelkkakelit ovat sen kelpoiset, että nostan sen yhdessä hirvimiesten lahtivajalta evakuoimieni roippeiden kanssa ahkioon, ja kuskaan aromikkaan kuorman muutaman sadan metrin päässä olevalle monivuotiselle repojen ruokintapaikalle. Usein nämä nurkkajuurien ketut ovat niitä vihonviimeisiä narutettavia. Loppusyksyn päivä ei enää ole pitkä, ja pilvisäällä se ei valkene kunnolla lainkaan. Eräänä iltana sitten Poika nostaa hirmu mekkalan. Kun oikean jäljen narutat, niin siitä sen nappaat. Kairan ketun saa yleensä aina, jos vain pyydön laittaa asianmukaisesti. Olen nimittäin pannut merkille, että siinä repo käyttää metrikymmenen matkalla toistuvasti samaa reittiä pysyäkseen näkö- ja ilmeisesti kuulosuojassakin koiratarhalta pauhaavaa haukkua. Syksyllä kuoppa tahtoo täyttyä vedellä, ja aikaisemmin viedyt eväät jäätyvät kiinni, mutta viekotteleva tuoksu saa ketut toistuvasti tarkastamaan, joko siellä olisi taas suuhunpantavaa. Sana juontaa juurensa ruotsinkielen kuulla-verbistä, höra, mutta meillä sillä on paljon kuulostelemista avarampi merkitys. Mutta pihakettu! Se kulkee milloin mistäkin, aivan kuin sitä ei koskisi ollenkaan kettu- jen säännöt. Menin katsomaan, ja koira yritti kyljellään maaten saada liiterin lattian raosta kahden litran muovipönttöä. Koira ja kamppeet pitää viedä hopusti kortteerille, ja oitis takaisin, ennen kuin korpit kuokkivat kauriin aivan pilalle. Sisältöä oli tihkunut ulos, eikäpä sitä oikein mihinkään enää iljennyt säilöä. Se on oikealla tavalla varovainen ja tavoilleen uskollinen niin kuin kettujen pitääkin. Tämä tarkoittaa, että parikymmentä narua on ulkona. Täällä poronhoitoalueella asuvan silmä on kehittänyt aivan omanlaatuisensa tavan tarkkailla tien laitoja lähinnä porojen vuoksi, ja niinpä kaikki poikkeava rekisteröityy paljon aikaisemmin kuin kiireinen talvimatkailija ehtii edes höröstellä. Muuten kauris on jokseenkin kunnossa. Sain toki pöntön pelastettua. Mutta kun ne kortot saattavat jäädä päivämakuukseen lähimmän ladon alle tai niityn reunametsään kuusen persaukseen. Viskaan rupin auton perään, ajan kortteerille, ja raajon lavat, paistit ja kaulaosan erilleen koiran makupaloiksi. Mutta liiterin taakse viritän myöskin silmukan. Noilta ajoilta oli jäänyt täysi pönttö sucker-kalasta tehtyä viston tuoksuista mujua, minkä koira oli keksinyt, ja yritti nyt sen omia. Olimme joskus 80-luvulla kaverini kanssa tilanneet amerikoista Helderberg Mountainsilta erilaisia houkutusaineita ketun-, näädän- ja minkinpyyntiä varten. Jänikset alkavat liikkua syönnöksillään, hirvet tulevat toisinaan aivan koiratarhan taakse napsimaan pajun- ja koivunvarpuja, mutta todennäköisimmin kettu on jo alkuillan tunnustelumatkallaan. Riutat lehahtavat lentoon, ja silmä ehtii poimia aurauspenkan kinoksesta karvatuppojen keskeltä kauriin pään. Korpit ovat tapansa mukaan hakanneet kupeen auki ja ronkkineet suolistoa. Naruta siinä sitten! Kun tulee reippaat pakkaset, ajelen syöttipaikan ympäri kierroksen, odotan kettujen vierailuja ja aloitan täysimittaisen pyynnin. Toki se voi liikkua näkösuojassa, mutta siltikin sen täytyy olla täysin tietoinen, että Poika on tarhansa vanki. Tarkoituksellisesti touhuan lumien tultua haaskalle sellaista syötävää, mikä saa myös korpit paikalle. En toki enää yritäkään pyytää niitä pihapiiristä, vaan koetan löytää jostain kauempaa kelvollisen pyytöjäljen. Muutaman pyydön vien kauemmaksi vanhoille hyviksi koetuille kulkupaikoille, missä joka talvi yleensä onnistaa. Kettu tulee iltaisin kurkistelemaan, josko se olisi jo pudonnut maahan kuten ne sadun pihlajanmarjat. Kesällä havahduin kerran liiterin seinustalta kuuluvaan outoon ääneen. Se on uskomattoman kylmäpäinen Pojan mekastukselle tarhassaan. Yksi onneton laski ennakon väärin, ja nyt sitä korpit kirvestävät. Aikomukseni on rengastaa kettu tuosta liiterin takaa. erätarina T ienpenkkoja tähyämään harjaantunut silmä keksii jo kaukaa muutaman korpin ja harakan revohkan työn touhussa. Otsalampun valossa kurkistan liiterin nurkan taakse ja näen punaturkkisen repolaisen lampun valossa hohtavat silmät. Joka yö ilmestyy repolaisten jälkiä nurkkajuuret täyteen. Muutenhan repolaisen käynti olisi turha, ja vierailut jäisivät niin sattumanvaraisiksi, että sen pyytäminen tuottaisi laihan tuloksen. Kuinka monta turhauttavaa kokureissua olenkaan tehnyt yrittäessäni naruttaa naapuruston lintulautoja tullaavia kettuja. Usein heti hämärän tihentyessä, mutta viimeistään neljän-viiden maissa koiratarhan asukas Poika aloittaa jymisevän haukun. Esimerkiksi juuri valmiustila, varuillaanolo on tyypillistä höröstelemistä. Haju ilmaisi jo etäältä, mitä oli tapahtumassa. Sieltä ne sitten kurkistelevat, kun yritän olla niitä ovelampi. Ja naisväki toteaa, että pitikö tuokin nyt pyytää kun se on niin sieväkin! Mitäpä tuohon sanomista –niin tai näin, aina väärinpäin! Jouni Puoskari
SAVIKIEKOT, HEITTIMET www.nastatrap.com NASTAKIEKKO Oy Uudenkyläntie 450, 05510 HYVINKÄÄ Puh. Puh 050-3594287. Pienoiskivääri Sako. Haulikko, FN BPS, 10/89 kolmella vaihtosupistajalla, uutta vastaava. Puh. Sako Tarket, kal. PALVELUHAKEMISTO Pörssi Kalastustarvikkeet Myydään Nuoria dreevereitä metsäverisistä vanhemmista, kolmivärisiä. 041-433 5200. 22 Hornetin (5.6X36r) hylsyjä ja kokovaippa luoteja. Riistankäsittely Ostetaan ARMA FENNICA 2 Sotilasaseet kirja sekä ARMA FENNICA 3/2 Suuri Puukkokirja 2. 020 720 9699 SAVO-SET OY Säilykepurkit Painekeittimet www.savoset.com p. Puh. 02-2761 330 . 57, jossa hyvä kiikari Leopold. 040-7433 714. Puh 040-7677038
! ! "!#! $
% & &
!
"!
!" #$
.
/ 0 1
' ( ")* '''! !&
% & $ '
$
""
/ 0 1 .23 +
, - - *
! " " ## $
% !& . - " ASE & ERÄ I 89
ASE & ERÄ metsästää kanssasi testaten aseita ja patruunoita, mukana uusien aseiden esittelyjä unohtamatta ampumatarvikkeita ja riistakohteita. luokan postimerkki 98 &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Karprint Oy www.asejaera-lehti.fi tilaukset@karprint.fi ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ Tilaan Ase&Erä-lehden. ASE & ERÄ myös retkeilee ja vaeltaa kanssasi esitellen metsästys-, retkeily- ja vaellusasusteita sekä -varusteita ja antaa tietoa kiinnostavimmista erä- ja vaellusreiteistä. 4,90 7 – 2013 7,00 Fasaani pitää pintansa jahtija treenilintuna Uudet riistakamerat kuvaavat pimeässä Jännitystä kaurisjahtiin jousella ja slugshotilla TILAA ASE & ERÄ Vuosikerta (8 nroa) 65€ Kestotilaus (8 nroa/vuosi) 58€ 1. Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi 3. Soita: 09-413 97 300 tai 09-2569 108/ 24h Kangasniemen miehet tauolla hirvimajalla ja Ruotsi vähentää suurpetokanto ässä per van raa seu n otaa Suomen usk Tilaushinnat PALVELUKORTTI Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 58€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 65€ Ilveksiä nyt jo Helsingin keskustassa 8 – 2013 7,00 Harva metsästäjä myy turkisnahkoja – kysyntää olisi Starttiasekiista poikinut jo yhden oikeusjutun Supikoira syö vaikka oman lajikumppaninsa Seisojien FR-Cupin voitto meni Lappiin Ympäristöministeri taas rajoittamassa metsästystä Käytä palvelukorttia, kun t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Ase & Erä 5/2011 Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1. Internetissä: www.asejaera-lehti.fi 2
Yhteistyössä mukana: Meri Kutsuu Messut täynnä merellisiä unelmia Kalastus ja eräretkeily Sukellus-teema, yhteistyössä Sukeltajan Maailma. John Nurminen Marine tarjoaa messulipun ostaneille ILMAISEN sammutintarkastuksen pe-la klo 10-14. Yksi sammutin / asiakas. www.turunmessukeskus.fi. Turun Messukeskuksessa 14.–16.3
BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green Nauti kylmästä lämpimästi! 159,00 € 3 lämmityselementtiä 79,00 € 1 lämmityselementti Elektroninen ALASKA-lämpöliivi Elektroninen COLORADO-lämpöliivi ! ! ! ! materiaali fleece, väri musta 2-portainen lämpötilan säätö toiminta-aika 3– 4 h koot S – XXL ! erinomainen väliasuste talviseen metsästykseen, kalastukseen ja retkeilyyn ! materiaali fleece, väri musta ! lämmityselementit rinnassa ja yläselässä ! 3-portainen lämpötilan säätö, säätönappi rinnassa Kertakäyttöiset ! toiminta-aika 2 – 5 h lämmitystehosta riippuen ! tehokas 2200 mAh litiumioniakku, mukana verkkolaturi ! koot XS – XXL 99,00 € PIENLÄMMITTIMET 149,00 € Elektroniset Elektroniset ! 3-portainen lämpötilan kaukosäätö ! akut pohjallisen sisällä ! toiminta-aika 3 – 6 h ! 2-portainen lämpötilan säätö ! toiminta-aika 3 – 4 h MONTANA-lämpöpohjalliset 1,90 € www.nevercold.net DAKOTA-lämpöpohjalliset Myynti: erä- ja kalastusliikkeet