kerran Afrikan vaarat: Hurjistunut norsu, vihainen virtahepo Riistakyselyn satoa: Ilves varma voittaja, kanalinnut häviäjiä Uusi asesali metsästysmuseoon. 8 – 2015 7,20 5,90 Kainuussa kuohuu Sudet jo ihmisten perässä Nahoilla kysyntää Supit suolaan ja Etelä-Koreaan Napapiirillä hirvipeijaiset jo 48
Tarjoukset voimassa 31.12.2015 saakka talvipatruuna Tilaa ostoksesi suoraan kotiovelle helposti verkkokaupastamme osoitteessa HHsport.?. talven rientoihin 95 99 95 549,1895,9 95 2490,Otso 8-15 R Pro Asekaappi 4 aseelle 95 Beretta White Onyx 12/76 Rio Royal 12/70 36G 25 kpl Haulikonpatruuna ras Sig Sauer 3000 Short 308 Kivääri Lisävarustein www.HHsport.
54 ILVES JA PIENPEDOT VOITTAJIA Riistagallup kertoo, että ilveksillä ja pienpedoilla menee hyvin. Elävänä pyydystävissä on useampaa häkkikokoa. 52 ASESALI AVATTIIN METSÄSTYSMUSEOON Riihimäen metsästysmuseon näyttelyn pääpaino on kolmen suomalaisen asetehtaan tuotannossa. 10 HIRVET SÄIKKYVÄT KOIRIAKIN Hirvet ovat Kainuussa arkoja susien takia. Aikuinen supi kuitenkin oppii nopeasti loukun tarkoituksen ja saattaa kiertää sen kaukaa. 34 LOUKKUKAUPPAA YMPÄRI VUODEN Hetitappavista on Jalmarin laatikkorauta yksi suosituimmista. 36 KOIRILLA PIENPETOPYYNTIIN Jari Lamminpää on erikoistunut koiran avulla tapahtuvaan pienpetopyyntiin. 38 MYÖS KOIRASUSIA SUOJELLAAN. 62 RUGER-PIEKKARIN VOITTOKULKU Ruger lanseerasi vuonna 1964 pienoiskiväärin, puoliautomaattisen 10-22-aseen. Hovioikeuden näkemys herättää ihmetystä. 48 AFRIKKA VIE MENNESSÄÄN Ainutlaatuiseen kaatokokemukseen pääsee kiinni jo muutamalla tuhannella eurolla. Asiakkaat löytyvät pääosin koirien kouluttajista. 12 NAPAPIIRIN HIRVIPEIJAISET Hirvikäristys maittoi Saaren Erämiesten hirvipeijaisissa Napapiirillä. 28 Ampumatkat saattavat olla Afrikan jahtisafareilla parisataakin metriä. Kanu-loukku toimii supikoiralle hyvin. Häviäjiä ovat kanalinnut ja metsäjänikset. 61 SAVAGE 110 PIAN 60-VUOTIAS Savage 110 tunnetaan maailman ensimmäisenä vasenkätisten luodikkona. Marraskuun lopulla aseeton koiranohjaaja joutui pakenemaan susilaumaa. 48. Hovioikeus teki ratkaisunsa Perhon susijutussa. Ne säikkyvät vähästä, eivätkä jää koiran haukulle. Käristys huuhdottiin alas perinteisellä peijaiskaljalla. 28 LOUKUT KOETAAN HANKALIKSI Moni pitää hetitappavia rautoja parempina kuin elävänä pyydystäviä loukkuja. 44 AFRIKAN MONET VAARAT Suurriistan metsästämisessä ja tutkimisessa on vaaransa Afrikassa. Kun hurjistunut norsu hyökkää, on leikki kaukana. Tuhannet eläimet ovat kulkeneet Terviön kautta. 16 HIPPIÄISESTÄ BIISONIIN Timo Terviö on täyttänyt eläimiä yli 30 vuotta. 58 TARHOISSA 3500 FASAANIA Ville Hyvösellä on tarhoissaan 3500 fasaania. 20 VIRON METSÄSTYSMATKAT Afrikkalaisen sikaruton leviäminen Virossa hillitsee suomalaisten metsästysmatkoja naapurimaahan. 24 SUPIT SUOLAAN JA ETELÄ-KOREAAN Kurikkalainen turkismuokkaamo Modifur on aloittanut luonnonturkisten viennin Etelä-Koreaan. 6 SUDET JO IHMISTEN PERÄSSÄ Kainuun susitilanne pahenee entisestään. 32 LOUKKUJA KOIRAPYYNNIT Pienpetojen loukkuja koirapyynti täydentävät toisiaan. Sisältö 8/2015 4 40 NELJÄ VUOTTA AFRIKASSA Sambian-vuodet osoittivat Jouko Piirolalle, että ällistyttävät tilanteet ovat Afrikassa lähes jokapäiväisiä. 64 PATRIOT KAHDELLA VÄLJYYDELLÄ Patriot-kivääriä eli isänmaanystävää myydään Suomen markkinoilla kaliipereissa .243 ja .308
Mutta entä päinvastoin, kenen etu kärsii lisääntyvästä susimäärästä Suomessa. Suomessa on käyty keskustelua, kuuluuko susi Suomen luontoon. Susipolitiikassa näin ei ole tapahtunut eikä näytä olevan tapahtumassakaan siitä huolimatta, että susi on levinnyt lähes kaikkialle maahan itärajaltamme. 82 KYLMÄ KURIIN LÄMMITTIMILLÄ Kemialliset ja ladattavat lämmittimet ovat oivallisia kylmänä jahtipäivänä. Lampaat ovat joutuneet suden hampaisiin useilla paikkakunnilla. Me Suomessa olemme lainsäätäjien taholta tottuneet ottamaan vähemmistöjen mielipiteet vahvasti huomioon. Vastaus ei ole yhtä yksinkertainen kuin edelliseen kysymykseen. 81 NUOTIO METSÄN ANTIMISTA Kun kylmä ja märkä uhraa erästelijää, nuotio lämmittää. Kanta on joka vuosi lisääntynyt, ja tänään susien määrä on ainakin 300 yksilöä. Susien suojelussa diktatoorista valtaa käyttävä Luonnonvarakeskuksen virkahenkilöstö on susikannan lisäämisen kannalla luonnon monipuolisuuden säilyttämiseksi. Sen jälkeen tulisi kannanmäärä pysäyttää noin 150 yksilöön – sekin saattaa olla liikaa! Eero Ahola Myös vähemmistön etu tulee turvata Suomen susipolitiikassa 5 66 ESITTELYSSÄ HANTAURUS SHOT Hantaurus Shot on tuttu liike pääkaupunkilaisille metsästäjille ja viranomaisille. Lasten vanhemmat joutuvat ponnistelemaan lasten puolesta pelon vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. 70 PALJONKO SUDENSUOJELU MAKSAA. 90 VOITOKKAAT KOIRAT Fredi on ajokuningas ja Missi voitti Hirvenhaukut-ottelut. 67 Kun vilu ja märkä uhkaa, nuotio on mitä parhain lämmönlähde. Maailmassa susi ei ole uhanalainen eikä Suomessakaan. Suomen luonnon ja sen petopolitiikan ohjaamista päättävät tietyn poliittisen jäsenkirjan omaavat henkilöt. Ne eivät jätä käyttäjäänsä pulaan. Ihminen ei Suomen poliittisen näkemyksen mukaan ole enää luomakunnan kruunu. Poliittinen ilmasto on Suomessa muuttunut kahden vuosikymmenen aikana. Venäjällä sudet eivät aiheuta lainkaan samanlaista pelkoa ihmisten keskuudessa kuin rajan länsipuolella, Suomessa. 78 KOTIMAINEN VARMA VALINTA Suomessa osataan tehdä ammattilaissarjan kirveitä. PÄÄKIRJOITUS Ei ole kohtuullista, että Suomessa susien määrän lisäämisestä ollaan vahvasti erimielisiä. Meillä on luonnossa kymmenkertainen määrä karhuja susiin verrattuna. Tarkkoja summia ei tiedetä, mutta kaikki maksetaan verovaroista. Se tulisi käyttää suomalaisen maaseudun elinolojen turvaamiseen ja vapauttaa muutamaksi vuodeksi susien metsästys. Suomessa on eduskunta, jonka tulisi ottaa meidän petopolitiikkamme yksityiskohtaiseen käsittelyyn. 81. Kouluun metsätietä taivaltavat lapset joutuvat elämään pelon vallassa. Samalla monet virat, erityisesti luontoon liittyvä päätöksenteko on saanut uusia muotoja. Näin erityisesti Kainuussa. Luonnonsuojelijat kehottavat rakentamaan aitoja eläintensä suojiksi. Suomi on erilainen maa kuin meidän itäinen naapurimme, jossa on suuria erämaa-alueita ja joissa susien suurta määrää ei edes lasketa. Uudellamaalla sudet ovat kuluneen vuoden aikana raadelleet esimerkiksi hevosia. 75 MAAN PARAS LINNUNHAUKKUJA Suomenpystykorva Mettokumpareen Hilma Bertta jos kuka tietää, kuinka linnut haukutaan. 84 LÄPI VUODEN JATKUVAT ERÄKERHOT Ohkolan ja Kaarenkylän lasten eräkerhossa käydään läpi metsästäjän vuosi. Näitä kehotuksia lukiessaan poliittiset päättäjät sivuuttavat itse asian – vähemmistön kanta tässä asiassa on Suomessa unohdettu. Vastaus lienee yksinkertainen: ei kenenkään. Se on väärin. Kenen etua edistetään lisääntyvällä susikannalla. Vuosittaiseksi kasvuksi oletetaan noin kymmenen prosenttia. Suomenselkä on alue, jossa susi leviää eniten – kuten tiedetään Perhon alueen ongelmat ja puhumattakaan Kainuusta, jossa Sotkamon ja Kuhmon alueella lasten koulumatkat tulee tehdä autolla, lasten ei voi antaa liikkua yksin eikä kaksin koulutiellä. Tiedetään, että niitä on siellä runsaasti. Susien suojeluun meidän veronmaksajien varoja on viime aikoina käytetty jo noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Mitä sudensuojelu maksaa Suomessa. Määrä ei ole vähäinen. 72 VAIN PUOLET LÄPÄISEE KOKEEN Noin puolet läpäisee metsästäjätutkinnon ensiyrittämällä. Mutta niiden ihmisille aiheuttama tuho ja pelko ovat murto-osa susiin verrattuna. Susien määrä aiheuttaa vahinkoa kotieläimille ja pelkoa ihmisille erityisesti harvaan asutuilla seuduilla. Suomen itärajan toisella puolella susia metsästetään ja niistä maksetaan tapporahaa, vaikka alue on lähes asumatonta. Susi, nämä kolmesataa yksilöä ovat meille tärkeämpiä kuin ihmisten tuvallisuus
– Eihän tämä ole ihmisarvoista elämää. Mutta se on ollut ihan turhaa, ne kaikuvat kuuroille korville. Hän on ollut muun muassa television A-studiossa puhumassa yhä pahenevasta Kainuun susitilanteesta. Kemppainen kuvailee olevansa tällä hetkellä lähinnä turhautunut. On tämä tosi epärei. Lenkkeily, luonnossa liikkuminen, metsästys ja koiran kanssa touhuaminen on hyvin hankalaa. – Lähetin viime vuonna noin 20 sähköpostia ja lausuntoa eri tahoille. 6 Yhdessä maakunnassa kolmannes Suomen susista Kainuun susitilanne pahenee entisestään. Sudet ajoivat miestä takaa S otkamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Kemppainen jos kuka tietää, millaisia tunteita susi herättää. Ei ole reilua, ettei Kainuussa ole turvallista elinpiiriä. Marraskuun lopulla aseeton koiranohjaaja joutui pakenemaan susilaumaa
Lenkkeily, metsästys ja ylipäätään luonnossa liikkuminen alkaa olla entistä riskialttiimpaa. Viime vuonna Sotkamoon saatiin kaikkiaan viisi sudenkaatolupaa. Kokonaisiin ongelmalaumoihin pitäisi pystyä puuttumaan ihmisten, kotieläinten, koirien ja myös voimakkaasti vähenevän metsäpeuran turvaamiseksi. Kemppaisen lääke Kemppainen suomii kovin sanoin tämänhetkistä susipolitiikkaa. – Poronhoitoalueen eteläpuolisella alueella on suuri tihentymä. Viimeisin susikohtaaminen on marraskuun lopulta: koiranohjaaja oli mennyt hakemaan koiraansa pois hirvenhaukulta, mutta susilauma ehti ensin. – Todellista määrää ei tiedä kuitenkaan kukaan. Niihin haetaan parhaillaan vahinkolupia. Noin 25 sutta Sotkamon alueella on noin viisi laumaa, joissa on arviolta noin 25 sutta. 7 Kainuulaisten elinpiiri on kaventunut pahimmilla susialueilla. Kuva: Matton lua meitä kainuulaisia kohtaan. On todella epäreilua, kun kolmasosa Suomen susista asuu pienellä alueella, eikä asialle haluta tehdä mitään. Niistä kolme oli vahinkolupia ja kaksi kannanhoidollista lupaa. Kemppainen painottaa, ettei parin suden kaatamisesta ole mitään apua. Sudet ajoivat miestä takaa – Otin uuden pennun kasvamaan, vaikka usko koiratouhuun on ollut kovalla koetuksella. – Aseeton mies joutui pakenemaan tapetun koiransa luota susien saattelemana ja hyvä, että pääsi itse ehjin nahoin pois! Hän on todella järkyttynyt tapauksesta. Paljon niitä kuitenkin on, koska havaintoja tulee samaan aikaan monesta paikasta. Jospa järki voittaa tunteet jossakin vaiheessa, Jukka Kemppainen pohtii.. Susista tulee nopeasti myös pihakesyjä. – Täällä on koiriin erikoistuneita susia, jotka ovat tappaneet kolme koiraa pienellä alueella
Mutta Kemppainen tietää, että ne ovat tulossa pian myös hänen mailleen. Tällä hetkellä röyhkeimmät sudet ovat olleet Sotkamon pohjoisosien riesa. Laumoista vähintään alfayksilöt olisi pannoitettu, ja ajantasaiset paikkatiedot olisi käytettävissä metsästyskauden aikana. Lähimpään vakituisesti asuvaan naapuriin on matkaa 1,5 kilometriä. Sudet ovat tappaneet kuluvana syksynä Sotkamossa viisi koiraa ja kolme koiraa on revitty. Näihin sovittuihin laumoihin kuulumattomat yksilöt poistettaisiin kannanhoidollisilla ja vahinkoperusteisilla luvilla. Samoilla seuduilla ovat myös metsäpeurojen talvehtimisalueet. – Vuosi 2012 oli erityisen paha. Kun lapset laskivat illalla talon kulmalta 25 metrin päässä olevaa mäkeä, itse seisoin vahdissa mäen päällä haulikon kanssa. Kokemuksen mukaan ne ovat alkuun vähän arempia, mutta muutamassa kuukaudessa niistä tulee pihakesyjä. Susi tappoi ja osin söi Alpo Partasen ajokoiran jäniksenajosta.. – Lisäksi on kateissa kaksi ajokoiraa. Viisi koiraa tapettu Metsästys on hiljentynyt entisestään Sotkamossa kuluvan syksyn aikana. Ne olivat liikkuneet Susien liikkuminen pihoissa on arkipäivää Kainuussa. – Kunhan peurat taas tulevat, sitten ilmestyvät sudet myös minun tontilleni. ne ole yhtään helpottanut, vaan päinvastoin. – Näin voitaisiin turvata susille luonnonmukainen laumakäyttäytyminen ja vahvat, elivoimaiset laumat. Vuosi sitten susiongelmaa kuvailtiin vaikeaksi, eikä tilanHaulikon kanssa vahdissa J ukka Kemppainen asuu perheineen 11 kilometrin päässä Sotkamon keskustasta keskellä korpea. 8 Kemppaiselta löytyy varma lääke susingelmaan: Etelä-Kainuussa voisi olla enintään 4–5 sellaista laumaa, jotka eivät aiheuta vahinkoja. Kun järvet jäätyvät, sadat peurat tulevat talvilaitumille – ja niiden myötä sudet. Viiden suden lauma pyöri nurkissa; valo syttyi aina pihalle kun sudet kiersivät yöllä taloa. Aamulla kun meni katsomaan mäkeä niin se oli täynnä suden jälkiä. Samana vuonna oli ollut lähin peurantappo 100 metrin päässä pihasta. Kemppainen uskoo, että tämä olisi ainoa mahdollisuus suden ja ihmisen yhteiseloon. – Sosiaalista hyväksyntääkään ei voisi muuten saavuttaa. Viimetalvinen kuva kahden suden jotoksesta Jukka Kemppaisen talon pihaan. Samalla turvattaisiin paikallisten asukkaiden oikeudet ja mahdollisuudet luontoharrastuksiin
Kadonneista ei ole mitään havaintoa; mutta ainakaan ne eivät ole jääneet auton alle, eikä sillä alueella ole vesistöjäkään, joihin voisi hukkua. Jukka Kemppaisen Samu-poika tutkii pihassa olevaa suden jälkeä. – Susien merkitystä metsäpeurakannan taantumiselle ei ole otettu riittävästi huomioon. Kaksi syksyä siinä meni, ennen kuin koira palautui ennalleen. Muun muassa monilla ongelma-alueilla ja poronhoitoalueella susia ei ole virallisesti lainkaan, mutta susien aiheuttamia ongelmia ilmenee sitäkin enemmän. Se pelkäsi metsää ja hirviä ja lopetti haukkumisen. Pihasusiongelma pitää saada kuriin riittävän järeillä ja nopeilla erityistoimenpiteillä. – Osa ei ole uskaltanut lähteä ollenkaan, jos on kyse hyvästä jalostuskoirasta. – Susi repi 1,5-vuotiaan koiran vuoden 2009 syksyllä. Kartasta puuttuu uusin, 29. 2000-luvun loppupuolella alkoivat ongelmat. Riistanhoitoyhdistykset myös painottavat, että susien kannanmääritys ontuu. Koira oli hirvien perässä, ja se oli haukulla kun susi hyökkäsi peräpäähän kiinni. alueella, joissa sudet olivat jo aikaisemmin tappaneet koiria. Koira jäi eloon, mutta se sai pahat vammat korvien väliin. Vammat korvien väliin Kemppainen on kasvattanut harmaita norjanhirvikoiria Tiperinkennelnimellä 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Susien aiheuttamia haittoja ja paikallisen väestön mielipiteitä ei ole otettu riittävästi huomioon. Onhan se surkeaa kun koiraa elättää, syöttää ja juoksuttaa, eikä sen kanssa pääse metsälle, vaikka se on tämän koko homman liikkeellepaneva voima. Jäljelle jäi pari jalkaa, pala nahkaa ja verinen tappotanner. marraskuuta kannanottonsa Kainuun susitilanteesta. Riistanhoitoyhdistykset kertovat olevansa erittäin huolestuneita alati tihenevistä susikannoista. Kainuun alkuperäinen metsäpeurapopulaatio jatkaa vähenemistään. Kartta Kainuun susihavainnoista 2015. Yhdistykset pitävät susitiheyttä sietämättömänä: koirien käyttö metsästyksessä on lähes mahdotonta ja koko metsästysja kennelharrastus on susien tihentymäalueilla vakavasti uhattuna. – Valtakunnassa on liian monta laumaa, jotka eivät mitä todennäköisimmin sisälly Luonnonvarakeskuksen määrittämään vähimmäiskantaan. Kun hirvikoirien käyttö estyy ja metsästys vaikeutuu, johtaa tämä hirvivahinkojen, hirvikolarien ja metsätuhojen voimakkaaseen lisääntymiseen. – Se alkoi toimia viime syksynä tosi hyvin. Maija Salmi Kuvat: Jukka Kemppainen. Jukka Kemppainen myöntää, että tosi suurella riskillä lähdetään koiran kanssa metsälle sulan maan aikaan. Kahden ensimmäisen oman koiran kohdalla ei Kemppaisella ollut vaikeuksia susien kanssa. Saman kohtalon koki samaisen nartun pentu runsaan vuoden ikäisenä. 9 Yli kolmannes Suomen susista K ajaanin, Kuhmon ja Sotkamon riistanhoitoyhdistykset antoivat 10. Onhan tässä turhautunut ilis, kun tähän kaikkeen on mennyt myös aikaa ja rahaa, eikä muuten mieluisasta koirasta ole enää metsästyskaveriksi. Iltakahdeksan ja aamukuuden välillä susilauma tappoi ja söi metsäpeuran Kemppaisen pihatiellä. – Valtakunnassa on liian monta laumaa, jotka eivät mitä todennäköisimmin sisälly Luonnonvarakeskuksen määrittämään vähimmäiskantaan. Pihoissa liikkuvia susia pidetään ongelman ytimenä. – Viranomaisten tulee taata kansalaistensa turvallisuus asuinpaikasta riippumatta. Metsästyskauden jälkeen susi ajoi sen kahteen kertaan haukulta pois. Myös suurriistavirka-aputoiminta vaikeutuu merkittävästi, kun koiria ei voida käyttää poliisille annettavaan virka-apuun susialueilla. marraskuuta tapahtunut hirvikoiran tappo. Fyysisiä vammoja ei tullut, mutta henkisiä sitäkin enemmän; siltä meni selvästi luonto koko hommaan. Sudet ovat merkittävin metsäpeuran saalistaja ja susitihentymien purku on metsäpeurojen selviytymisen edellytys. Kasvatteja on neljässä polvessa, ja niiden joukossa on kolme käyttövaliota
– Hirvien starttivalmius on virinnyt hyvin herkäksi. Ikänsä Sotkamossa asunut Urpo Korhonen on nähnyt, kuinka hirvet ovat muuttuneet aroiksi su sien takia. Joidenkin metsästysseurojen alueella nykyisenkin lupamäärän täyttäminen on käynyt työlääksi, osalla kylien läheisyydessä metsästävistä seuroista lupamäärä tulee käytetyksi nopeasti. Hirvet säikkyvät koiriakin, metsästys yhä vaikeampaa P erinteinen hirvenmetsästyskulttuuri on viimeisen 20 vuoden aikana muuttunut radikaalisti Sotkamon susialueella. Hirvet joutuvat olemaan kaiken aikaa tarkkoina susien takia. 10 Susilaumoja paetaan ihmisasumusten liepeille Hirvet ovat Kainuussa arkoja susien takia. Osasyynä on myös talvien iso vaihtelevuus, sanoo Korhonen. Ne säntäävät pakosalle pienimmästäkin rasahduksesta.. Hirvet ovat siirtyneet asutusten liepeille ja vesistöjen rannoille, mutta kadonneet näiltä salomailta. Viime vuosina hirvet ovat tulleet talvilaitumilleen vasta tammikuussa. Ne säikkyvät vähästä, eivätkä jää koiran haukulle. Hirvilupaja saalismäärät ovat pudonneet takavuosista. Ennen hirvet vaelsivat tänne talvilaitumille marras–joulukuussa, mutta hirvet ovat viivyttäneet siirtymistään talvilaitumille susien pelossa
Korhonen on huolissaan myös hirvikoirien kouluttautumista. Juhani Karvonen Urpo Korhosen ei ole siedättynyt susille, mutta kokee väsyneensä taisteluun, jossa kainuulaisten mielipiteitä aliarvioidaan. – Omassa hirviporukassa oli joskus 16 miestä, nyt meitä on kahdeksan. Tänä syksynä meillä on käynyt tietyssä määrin hyvä tuuri, koska osalle aluetta on saapunut hirviä muualta. Kieli poskella Korhonen ei allekirjoita tutkijoiden väitettä, että susi ajaisi hirveä vain kilometrin verran. Koira oppii haukun vain kokemuksesta, toistoja olisi oltava riittävästi. – Nykyisten hirvien kanssa pelaavat vain ylisitkeät koirat, joita ei saa pois metsästä. Minä en ole mieltynyt sellaisiin, joita ei saa pois normaalipäivänä. Jokainen uros ei pääse astumaan lehmää, ehkä vain 10–20 prosenttia uroksista pääsee astumaan. – Meillä on havaintoja, että sekä sudet että hirvi ovat juosseet kieli poskella. – Kun hirvet pakenevat ennen aikojaan tai niitä ei edes ole, ei koirille synny tilaisuuksia päästä haukkumaan hirveä. Yksi oma koirani on jo mennyt piloille. 11 – Omassa seurassani oli luvat kolmella aikuiselle ja neljälle vasalle. Kyse ei ole varmaan kilometrin matkasta, vaan aika pitkään on juostu peräkanaa. Nyt saa stressin Korhosen mukaan metsätyksestä on kadonnut mielekkyys ja into. Aikanaan pystyimme antamaan hirvitakuun tai ainakin kosketustakuun, nyt sellaista takuuta ei voi enää kenellekään antaa. Minä en ole mieltynyt sellaisiin, joita ei saa pois normaalipäivänä.. Meidän kulmakunnillamme hirvet ampaisevat karkuun jopa 50 kilometrin matkan. Monet koirat alkavat haukun vasta melko lähellä hirveä, jolloin jokaista ylimääräistä ääntä säikähtävä hirvi ponkaisee vauhtiin, joka ei heti pysähdykään. Metsästyksen alkua pitäisi tämän takia siirtää myöhäisemmäksi. Vasat syödään Kun vasojen ja ylivuotisten osuus kannasta laskee susien takia, myös hirvikannan rakenne vääristyy. – Esimerkiksi tänä syksynä havaitsimme jahdissa puolenkymmentä hirvilehmää, jolla ei ollut vasaa varmuudella mukanaan. Sudet verottavat ennen kaikkea vasoja ja ylivuotisia yksilöitä. Kylän seurojen alueella hirviä on ollut runsaasti ja keskittymästä luvat on käytetty parina ensimmäisenä jahtiviikonloppuna. Vielä 1990-luvulla oli suorastaan ihme, jollei parissa päivässä päästy kosketuksiin hirven kanssa. – Metsästystä helpottaisi, jos koira alkaisi haukkua hieman kauempana hirvestä, jolloin hirvikin saattaisi olla hieman rauhallisempi. Nuoria ei näissä oloissa metsästysharrastus juurikaan kiinnosta. Silloin eivät enää seurojen metsästysmaat riitä, vaan ylitetään jo lääninrajojakin. Korhonen uskoo, että matsästysmatkailulla olisi kysyntää, jos olosuhteet olisivat metsästykselle otollisemmat. Jollei naaras löydä reviirin hallitsijaurosta sillä saattaa menne parikin kiimaa ohitse, ennen kuin se hyväksyy toisen uroksen. Korhosen kuten monen muunkin metsästäjän havainnot su sien kohdistamasta paineesta hirvikantaan ovat selvät. Nykyisten hirvien kanssa pelaavat vain ylisitkeät koirat, joita ei saa pois metsästä. – Ennen lähdimme purkamaan stressiä metsästyksellä, nyt metsästyksestä saa stressin. Tästä on seurauksena pienet vasat. Syötyjä raatoja paljastuu vaikka suurin osa niistä jää löytymättä. Jahti käy aika mahdottomaksi. Toisaalta jokin pieni rotu, esimerkiksi mäyräkoira, voisi olla sellainen otus, jota hirvi ei osaisi säikkyä. Lisäksi yhtiöt ovat alkaneet periä maistaan sellaisia vuokria, että metsästys käy kalliiksi etenkin kun saalis voi olla hyvin epävarma. Pelkona on koiran menettäminen, eikä saaliista välttämättä näy vilahdustakaan. Ensimmäisenä syksynään se sai vielä muutaman haukun, mutta sitten ei haukkukertoja enää tullut. – Suurin virhe on liian aikainen metsästys. Hirvikoira muistuttaa hirven mielessä liikaa sutta. Olen seurannut 50 vuotta täällä saloilla hirven kiimakäyttäytymistä
Jossakin tarjotaan lisukkeena suolakurkkua, jossakin puolukkahilloa, jossakin molempia – Saaren Erämiesten peijaisissa perinteistä ja tuttua puolukkaa. Sen pihapiiriin on myöhemmin rakennettu myös muun muassa nylkyvaja kylmiöineen. Hirvikäristystä ja peijaiskaljaa S aaren Erämiehet on Napapiirin tuntumassa, aivan Rovaniemen kaupunkikeskuksen tuntumassa toimiva metsästysseura. kerran Hirvikäristys maittoi Saaren Erämiesten hirvipeijaisissa Napapiirillä. Vuosittain toistuvien hirvipeijaisten kansansuosio on taattu. Saaren Erämiehillä hirvipeijaiset jo 48. Käristystarpeita oli varattu 116 kiloa, mikä oli käsin siivutettu. Saaren Erämiehillä perinne on jatkunut jo 48 vuotta. Nyt peijaispäivänä siellä oli raakakypsymässä seuran tämän syksyn viimeinen hirvi, parivuotias mullikka. Erkki Jäntti (vas.), Juhani Äikäs, Esko Ämmälä ja Erkki Manninen toteavat, että kaikki on valmista.. Nykyisten elintarvikemääräysten johdosta on päädytty valmistuttamaan käristys ja muusi paikallisen ravintolan keittiössä. Seura on perustettu vuonna 1967, joten sen toiminnoilla on jo perinteitä. Kylmiössä on parhaina vuosina riippunut kolmattakymmentä hirvenruhoa samanaikaisesti. Lappilaisissa hirvipeijaisissa ainoa kelpuutettu ruokalaji on hirvikäristys ja perunamuusi lisukkeineen. Käristys huuhdottiin alas perinteisellä peijaiskaljalla, jonka resepti pidetään tiukasti salassa. 12 Aikoinaan seuralla oli oma käristyskokki, ja perunateatteri kuului myös peijaisvalmisteluihin. Rovaniemellä tämä ei ole ongelma, sillä matkailukaupunkina tämäntapaisia keittiöpalveluja löytyy melko vaivattomasti. Peijaiset ei ole mikä tahansa pikkukinkeri, vaan vaatii melkoisen määrän talkootyötä lähinnä siltä porukalta mikä hirvetkin metsästää, vahvistettuna kotijoukkojen naisväellä. Seura on rakentanut oman toimitalon, Ketapirtin, vuonna 1980
Ja palkintona on luonnollisesti hirvenlihaa. Seura on rakentanut oman toimitalon, Ketapirtin, vuonna 1980. Käristystä ja muusia Ounasjoen itäpuolelta kääntyy tie jokirantaan, ja Ketapirtti-tienviitan luota johtaa ulkotulien koristama tie majalle toivottaen tulijat tervetulleiksi. Väkeä on pian tupa täynnä, ja keittiön naisväki kantaa höyryäviä käristysja muusiastioita pöytiin. Peijaiskaljaa Saaren Erämiesten peijaisten erikoisuus on kotikalja, mitä valmistetaan vain peijaisiin. Reseptin isä on Teuvo Karppinen, ja hän on luottanut sen myös tyttärelleen Sirkku Valvelle ja vävylleen Vesa Valvelle. Sen resepti on Karppisen suvun salaisuus, yhtä salainen kuin Linnan juhlien booliresepti. Pari tuntia ennen H-hetkeä majalle on kokoontunut aktiivien porukka esivalmisteluihin. Ensin arvotaan maanomistajille monenmonta lihapussukkaa, minMatti Vaara ja seuran perustajajäsen Esko Ämmälä lapaluukokoelman parissa. Samalla tavataan tuttuja ja kysellään kuulumisia puolin ja toisin, ja ainakin Päiväniemen pariskuntien mielestä tuttujen tapaaminen herkuttelun ohella tuntuu olevan yksi peijaisten keskeisimpiä anteja. Peijaisten jatkuessa sisällä käynnistyvät arpajaiset. 13 Lisäksi on peijaisissa huutokaupattavaa lihaa varattu noin 100 kiloa. Joku puuhakas kiertää vielä arparinkuloiden kanssa myymässä euron arpoja. Kalja on hyvää, ja sitä runsaastikin nautittuaan voi silti nousta auton rattiin promilleja pelkäämättä. Seuran puheenjohtaja Ari Heikkilä pitää tervehdyspuheen, ja väki käy maistelemaan pöydän anteja. Ulkona myydään hyvän kokoisia keittolihapusseja viitosella pussi, ulkotulet loimottavat kaamoshämyyn kallistuvassa iltapäivässä. Sen pihapiiriin on myöhemmin rakennettu myös nylky vaja kylmiöineen.
Osa laittautuu kotimatkalle todeten, että tänään oli kotona ruuanlaitosta vapaapäivä. Monet haluavat kuitenkin jatkaa kiireetöntä iltapäivää, sillä ainakin Saaren Erämiesten alueella aito seurustelukulttuuri on vielä voimissaan. ”Hirvivouti” Matti Vaara ja puheenjohtaja Ari Heikkilä esittelivät kylmiötä, missä viimeinen saalishirvi odotti paloittelua. Meklari ei yritäkään kiilata hintaa mahdollisimman korkealle, vaan heti kun tarjous vaikuttaa kohtuulliselta, kopsahtaa ”kolmas kerta”, ja liha päätyy ostajalle. Ja lihanjako jatkuu; seuraa huutokauppa. Puheenjohtaja Ari Heikkilä pitää tervehdyspuhetta.. Peijaisvieraita tuttuja tapaamassa: Nitya (vas.) Jani, Lasse ja Raija Päiväniemi. 14 kä jälkeen euron arvat löytävät voittajansa. Mikäli ensimmäiseen kattaukseen kaikki eivät ole voiTeuvo Karppisen kotikaljaresepti on yhtä salainen kuin Linnan juhlien booliresepti. Kiireetön iltapäivä Runsaan puolentoista tunnin kuluttua aloituksesta väki on syönyt ja santsannut, juonut vehnäskahvit päälle, voittanut arpajaisissa, ostanut huutokaupasta kotiinviemisiä ja seurustellut
Seuran puheenjohtajana toimii Ari Heikkilä ja hirvenmetsästyksen johtajana Matti Vaara. Hirvenmetsästäjiä on keskimäärin ollut 35, tänä vuonna 27, mikä on tyypillistä, kun lupamäärät alenevat. Myös riistapellon läheisyydessä toteutettava vahtiminen eli kytis on mahdollista, ja sitäkin metsästystapaa on käytetty menestyksellisesti. Parhaina vuosina kaatolupia on ollut jopa 60, tänä vuonna 4+4. Peijaisissa tärkeässä roolissa oleva naisväki on takavuosina huomioitu järjestämällä heille pikkujoulu, missä miesväki on hoitanut serviisit. Koiran edessä juoksevan hirven ampumista pidetään sopimattomana, koska halutaan vaalia pysäyttävän koiran oikeaa toimintaja käyttötapaa. Pienriistan metsästäjiä on, mutta he toimivat melko huomaamattomasti. Kyllä tällaisen seuran kelpaa hirviä metsästää ja peijaisia järjestää! Jouni Puoskari Naiset keittiön ovella vasemmalta: Mira Lehtoranta, Anja Nevala, Sirkku Valve, Anni Pitkänen, Eila Neitola, Anja Hannula ja Elsa Nätynki.. 15 neet osallistua, pian on pöydissä taas tilaa, ja iloinen keittiöväki kattaa uudet aterimet ja tuo taas höyryäviä käristysja muusiastioita pöytiin. Seuran jäseneksi pääsevät kaikki kylällä asuvat, ja suosituksin myös muualla asuvat. Seura on järjestänyt vuosittain myös ”perhejahtipäivän”, missä oikeaan hirvijahtiin on kutsuttu mukaan väki kirjaimellisesti vauvasta vaariin. Seuran toimitalo ei ole suuren suuri, mutta kenties juuri siksi hirvipeijaisten tunnelma on niin tiivis. Suurin osa lähtee hirvimetsälle Kuten Lapissa yleensä on hirvenmetsästys seuran keskeisin metsästysmuoto. Keskimääräinen maanvuokrasopimus koskee noin 60 hehtaarin maa-aluetta. Viimeinenkin sisääntulija tulee taatusti huomioiduksi. Koko seurassa on maksavia jäseniä 232 ja maanvuokrasopimuksia 207. Järjestäjät saavat lähteviltä vierailta ansaitsemansa kiitokset, ja tietysti kiitosten lisäksi puuha väellä on hyvä mieli siitä, että kaikki sujui jälleen hienosti vanhan turvallisen ja hyväksi todetun protokollan mukaan. Iso kokoelma hirven lapaluita Vuodesta 1980 lähtien kyseisen syksyn suurimman kaadetun hirven lapaluu on puhdistettu ja valkaistu, ja siihen on merkitty sen vuoden koko hirviseurue, kaadetun hirven sukupuoli, paino, kaatopäivä ja -paikka sekä kaataja. Maanomistajajäsenet mukaan lukien jäsenmäärä on noin 300. Metsästysalueella ei ole tavatonta törmätä karhuun. Hirvenmetsästys toteutuu suurelta osin perinteisenä ajometsästyksenä. Seurustelu sujuu kätevästi jopa toisiin pöytiin. Yksityismaita käytössä 10 000 hehtaaria S aaren Erämiehillä on käytössään yksityismaita 10 400 hehtaaria, ja lisäksi mahdollisuus metsästää hirviä myös niin sanotulla Kuluskairan valtionmaalla. Majan seinällä onkin melkoinen kokoelma vuosikymmenten aikana kertyneitä lapaluita merkintöineen, uusin tältä syksyltä. Tässä on myös onnistuttu. Juuri sitä peijaisvieraat odottavatkin. Nuoret ovat tervetulleita seuraan. Sutta sen sijaan – onneksi – ei ole metsästysalueella tavattu. Hirvenmetsästys toteutuu suurelta osin perinteisenä ajometsästyksenä. Valtionmaan metsästysmahdollisuutta ei kuitenkaan ole juurikaan käytetty, vaan metsästys keskittyy yksityismaille. Ensisijainen tarkoitus tällaisella päivällä on luonnollisesti lähinnä virkistyksellinen, minkä yhteydessä kotijoukotkin pääsevät tutustumaan siihen, miten hirviä metsästetään. Seurueessa on toki yksi hirvikoirakin, mutta sille pyritään järjestämään häiriötön mahdollisuus oikeaan hirvityöskentelyyn, missä hirvi kaadetaan seisontahaukkuun
Terviö on täyttänyt eläimiä jo 35 vuotta. Terviö työskentelee vanhassa omakotitalossa Espoossa. Laskuissa hän on mennyt sekaisin jo ajat sitten, mutta tuhannet eläimien raadot ovat kulkeneet hänen kättensä kautta. Silmät tehdään lasista. Parasta työssä on se, että siinä kehittyy koko ajan. Linnuista esimerkiksi varikset ovat helppoja, mutta sorsat ovat todella hankalia. Pakastimesta on otettu seuraavaksi työn alle tuleva minkin ruho sulamaan. Hippiäisestä biisoniin. Supikoirassa on iso kerros rasvaa nahan sisäpuolella. Alkoi pikkulinnuista Terviö muistaa miten hän innosTuhannet eläimet kulkeneet Timo Terviön kautta Timo Terviö on täyttänyt eläimiä yli 30 vuotta. 16 E spoolainen Timo Terviö kuivattaa hiustenkuivaajalla minkin nahkaa. Niissä on rasvaa niin paljon, että sen poistamiseen menee kauheasti aikaa. Huoneet ovat pullollaan täytettyjä eläimiä: peuroja, kalkkunoita, kilpikonnia, joutsenia, pikkulintuja. Onpa seinällä myös biisonin kallo. Sisälle laitetaan täytteeksi lastuvillaa ja lopulta nahka ommellaan kiinni. Terviö esittelee miten sisämykset on otettu pois, vain jalkojen luut ovat jäljellä. – Minkki on aika helppo täytettävä, niistä saa rasvan helposti pois
Niitä kun lapsena tuijotteli, niin se varmaan jäi alitajuntaan. Opettaja oli kiinnostunut luonnontieteistä, ja hän osasi matkia lintujen ääniä. Kettu lintujahdissa. 17 tui täytetyistä eläimistä jo pienenä koulupoikana Kotkassa. – Yliopistoissa täytetään hirviä ja muita isoja eläimiä, jotka painavat satoja kiloja, mutta heillä on aina tusina tekijää mukana.. – Koko huone oli täynnä täytettyjä lintuja hippiäisestä kotkaan. Timo Terviö mittaa työhuoneellaan täytettyä kuhaa. Kansakoulussa luokkahuoneessa oli vitriineissä täytettyjä lintuja ja muita eläimiä. Noin viitisen vuotta meni, että alkoi hallita alaa. Mitään koulutusta hän ei hankkinut, eikä sitä silloin ollut tarjollakaan. Kaikki nämä jutut saivat kiinnostumaan luonnosta. – Eläinten täyttämiseen jäi äkkiä koukkuun. Kylmästi aloin itse aukaisemaan eläimiä, vaikka ei se alussa niin hauskaa ollut, mutta ihminen tottuu kaikkeen. Myöhemmin Terviö jäi kotiisäksi hoitamaan lapsia, ja silloin hän alkoi täyttää eläimiä aikansa kuluksi. Ensimmäiset täyttämäni eläimet taisivat olla jotain peipposia tai räkättejä. Yliopistossa ryhdyttiin opettamaan eläinten täyttämistä Terviön mukaan 1970ja 1980-lukujen taitteessa. Terviön työhuone on pullollaan täytettyjä eläimiä. Hänellä oli yliopistolla tuttuja, joilta hän kyseli neuvoa
Terviö on täyttänyt uransa aikana lukuisia erilaisia eläimiä ”hippiäisestä biisoniin”. Silloin ei ainakaan opi mitään uutta enää. Poliisit saivat sen kiinni muistaakseni Raisiossa, jossa se ammuttiin ja heitettiin peräkärryyn mätänemään. Biisonin pää päätyi eräälle yrittäjälle Etelä-Suomeen. Eläinten täyttäminen on opettanut minulle sitä. Terviö on nyt eläkkeellä, mutta hommaa piisaa siitä huolimatta. – Karhuja täällä Etelä-Suomessakaan ei paljon liiku. Eläinten parissa puuhailusta on ollut myös hyötyä taidepuolella. Yliopistoissa täytetään hirviä ja muita isoja eläimiä, jotka painavat satoja kiloja, mutta heillä on aina tusina tekijää mukana. Molemmat ovat vaativia täytettäviä, mutta eri syistä. – Hippiäiset ovat hankalia, koska ne ovat niin pieniä. – Tämä on kivaa työtä, koska koko ajan huomaa kehittyvänsä. – Halusin oppia eläinten anatomiaa. Useampi pakastin on täynnä eläimin ruhoja, jotka odottavat täyttämistä. Täytettävät eläimet ovat pienpetoja ja lintuja, suurriistaa ei paljonkaan ole ollut työn alla. Terviö kuivattaa minkin nahkaa. Ei kelvannut täytettäväksi. Työtehtäviä tulee ympäri Suomea. Naiset varmaan olisivat parempia pikkulintujen täyttäjiä, koska heillä on pienemmät sormet. Lähes kaikki toimeksiannot Terviö saa metsästäjiltä, jotka haluavat täyttää ampumansa saaliin. Laskuissa hän on mennyt sekaisin jo ajat sitten.. 18 Pienet hankalia Eläintentäyttäjän työn ohella Terviö on myös kuvataiteilija. Biisoni on ollut kovatöinen juttu, sen pää painaa noin 200 kiloa. Terviö on täyttänyt eläimiä jo 35 vuotta. Kerran tuossa läheisellä pellolla oli karhu, ja tv-kamerat kävivät sitä oikein etsimässä. Nyt yritän vähentää eläintentäyttämistä ja keskittyä taiteen tekemiseen. Pauli Jokinen Ilves on komeaa katseltavaa täytettynäkin. Koskaan ei saa sanoa, että homma on hallussa
Häiritseekö huono verenkierto talvisia harrastuksia. NEVERCOLD on joulun lämpimin lahja! Elektroniset VERMONT-lämpökintaat lämmityselementit sormien ympärillä ja kämmenselässä 100 g Thinsulate-eriste materiaali polyesteri, kämmenpuoli nahkaa 3-portainen lämpötilan säätö toiminta-aika 2 – 4 tuntia 1800 mAh litiumioniakut koot XS7 – XL11 Elektroniset BAFFIN-lämpökäsineet lämmityselementit sormissa lämpenee erittäin nopeasti 40 g Thinsulate-eriste materiaali polyesteri, kämmenpuoli nahkaa 3-portainen lämpötilan säätö toiminta-aika 1.5 – 5 tuntia 2600 mAh litiumioniakut koot XS7 – XL11 Elektroniset ASPENja ASPEN LADY -lämpöliivit erinomainen väliasuste talviseen metsästykseen ja kalastukseen materiaali eece, väri musta lämmityselementit rinnassa, yläselässä ja ristiselässä 3-portainen lämpötilan säätö, säätönappi rinnassa toiminta-aika 2 – 5 h, kahdella akulla 4 – 10 h tehokas 2600 mAh litiumioniakku, mukana verkkolaturi koot XS48 – XXL58 (ASPEN) koot XS34 – XL46 (ASPEN LADY) 199,00 € 4 lämmityselementtiä Paleleeko sormia ja varpaita. Paleleeko. Nevercold-tuotteiden avulla nautit nyt kylmästäkin lämpimästi! 199,00 € 159,00 € Myynti: eräja retkeilyliikkeet www.nevercold.net Elektroniset MONTANA-lämpöpohjalliset lämmityselementti päkiän kohdalla sisäänrakennetut ladattavat litiumioniakut toiminta-aika 3 – 6 tuntia 3-portainen lämpötilan säätö kauko-ohjaimella koot S (36 – 38), M (39– 41), L (42– 44) ja XL (45– 47 ) KÄDEN-, VARPAANJA KEHONLÄMMITTIMET 149,00 € 1,90 €
Latviassa on todettu yli 600 villisikatartuntaa. Virossa jo 500 villisikaa on saanut tartunnan, ja tauti on levinnyt useisiin sikaloihin. – Lumikeleillä käyn joulu-tammikuussa, joskus helmikuussakin. Sikarutto verottaa Viroon suuntautuvia metsästysmatkoja Afrikkalaisen sikaruton leviäminen Virossa hillitsee suomalaisten metsästysmatkoja naapurimaahan. Ruotsalainen metsästää naapurimaassa lähinnä villisikaa ja metsäkaurista, joita Suomesta ei saa. Kaurispukkijahti alkaa kesäkuun alusta ja sen lisäksi käyn välillä syksylläkin saalistamassa,. Viron sikaruttotilanne saattaa vaikuttaa tulevaan, helmikuulle suunniteltuun metsästysmatkaan. 20 Ruotsalainen kertoo. Seppo Ruotsalainen on käynyt Virossa metsästysreissuilla 1–3 kertaan vuodessa. Keväällä ja alkukesästä saa ampua pelkästään pukkeja, sillä emät ja vasat on silloin rauhoitettuja. – Virossa on paikka paikoin todella hyvä metsäkauriskanta. Suomalaiset varovaisella kannalla V irossa jylläävä sikarutto on saanut suomalaismetsästäjät suhtautumaan varoen Viron metsästysmatkoihin
Tuon sianlihaa vain mahassani, Mikko Anttila suunnittelee. Keväällä on mahdollisuus lisäksi majavajahtiin. – Säilytän muun muassa saappaat Virossa ja pesen aina jahdin jälkeen vaatteet sekä auton. Aegviidu on toistaiseksi puhtainta aluetta jaolla I–III, joten siellä säädökset ovat vielä suhteellisen lievät. Ruotsalainen ei ole vielä huolissaan sikaruton leviämisestä Suomeen. Länsireunalla ei ole vielä tehty havaintoja. Liha jää sinne käytettäväksi, jos jotain kaatuu. Tietysti seuraan myös Suomen viranomaisten tiedotteita. Jahti voi jäädä Mikko Anttilalla on kiinteät suhteet Viroon, sillä hän on asunut maassa 1990-luvulla. Tietysti riskit ovat suuret, jos tauti luiskahtaa johonkin sikalaan. Lihaa voi jalostaa sekä käyttää itse. – Suomen villisikakannat ovat tosi ohuet verrattuna Viroon. 21 – Seuraan tiukasti kannattaako Viroon lähteä lainkaan. Kinkku jää Viroon Virolaiset toimivat omien testausja lihanvientisäädöksiensä mukaan. – Säilytän muun muassa saappaat Virossa ja pesen aina jahdin jälkeen vaatteet sekä auton. Suomessa en tietenkään mene mistään syystä edes sikalan lähellekään. Jos Virossa käy tällä hetkellä metsällä, niin ei luonnollisestikaan pidä liikkua lähelläkään sikaloita. Sikäläisillä viranomaisilla on onneksi hyvät seurannat. Normaalisti ennen tautia olen istunut paljon myös tornissa. – Silloin pyrin käymään Virossa muutamia kertoja. Saunotan sellaisia varusteita, jotka sen kestävät. Suomessa hän metsästää Paimiossa Kumion-Kalevan metsästäjissä. Joskus käy kuitenkin niin, että sikajahti vaihtuu susitai ilvesjahdiksi. Tänä vuonna metsästys ei tapahdu ruokintapaikalta kytäten. Mikko Anttilan saalis Virossa. Tartunta-alueilla lihalla on sen sijaan vientikieltoja. Syksyisen hanhijahdin lisäksi lumeton syksy kuluu yleensä kotona mäyräkoirajahtien merkeissä sekä hirvimetsällä. Sikajahti on perinteisesti lopetettu helmikuun lopussa, mutta sikarutto voi tulla muuttamaan käytäntöjä. Joulukuussa hän aikoo matkustaa naapurimaahan, mutta jahtiin osallistumisesta ei ole vielä varmuutta. Pyrin pysymään myös pois ruokintapaikalta ja metsästän pysäyttävällä koiralla. Saunotan sellaisia varusteita, jotka sen kestävät.. Metsästyskertoja tulee tavallisena vuotena neljästä kuuteen. Hyvä tietolähde on Eesti Jahimeesten liitto, jonka verkkosivuilla on ajankohtaista tietoa sikaruton tilanteesta. Toistaiseksi kaikki sikaruttohavainnot on tehty Itä-Virossa ja vain muutamia Keski-Virossa. Tänä syksynä Mikko Anttila ei ole käynyt Virossa sikajahdissa. Paras aika on joulukuusta helmikuuhun. – Omalta kohdaltani joulukinkku jää tänä vuonna tuomatta. Villisian kautta taudin leviäminen on siksi meillä paljon heikompaa ja hitaampaa kuin Virossa. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten lähes joka talossa oli oma possu, jolloin seuranta oli hankalampaa. Hirvijahdin jälkeen Aegviidussa keskitytään tosissaan villisian metsästykseen. Tästä johtuen käynkin Virossa noin 6–10 kertaa vuodessa, välillä muutenkin kuin metsästämässä. Nykyisin seuranta on helpommin kontrolloitavissa, sillä sikaloissa käyvät ainoastaan sikojen hoitajat ja tietysti eläinlääkärit. Suomalaiset varovaisella kannalla Virolaisen Nahe Jahiselts -metsästys seuran Mihkel Schasmin ja norjanharmaa Nato villisikajahdin jälkeen. – Puhun viroa ja minulla on hyviä ystäviä muun muassa Aegviidussa, jossa kuulun Nahe Jahiselts -nimiseen metsästysseuraan. Anttila on käynyt Aegviidussa jahdissa jo 15 vuoden ajan
Sen lähettämien kuVillisika valmistetaan aina kypsäksi Seppo Ruotsalainen kypsyttää villisian aina täysin kypsäksi, vaikka ruhot trikiinitestataankin Virossa. Hyvin suojautuneet sikalat ovat toistaiseksi säilyneet tartunnoilta. 22 Virolaiset ovat sikaruttotilanteesta murheissaan ja harmittelevatkin nyt, ettei villisikakantaa ole alennettu jo aiemmin. www.lunarex. Kauris on yksinkertaista tehdä ja yksinkertaista syödä, mutta maku on täydellinen. – Kauris on todella murea, joten sitä ei tarvitse raakakypsyttää eikä riiputtaa. Tosin jostain syystä tauti leviää vain pohjoista kohti, joten tulilinjalla ollaan. – Ihmisten huolimattomuus on suurin syy sikalatartuntoihin. Vaikka villisika ei ole läheskään niin rasvainen kuin kesy sika, niin sen lihaosien välissä on kuitenkin sen verran rasvaa, että se pysyy aika mehevänä eikä kuivu savustuksessa, Seppo Ruotsalainen kertoo. – Vanha perinteinen palvaus kokonaiselle lavalle tai kinkulle tai parhaille paisteille on todella hyvää. Mausteeksi riittää ripaus suolaa. Se on kauriinlihan hienous sen hienon maun lisäksi. Suosittu tapa on valmistaa kauris grillattuna, parillalla tai paistinpannulla leeksi leikattuna. – Kaikkien luonnossa liikkujien tulisi olla varovaisia. Soili Kaivosoja Kuvat: Mikko Anttila – Pelastuksemme voi olla villisikakannan pienuus sekä sikaloiden tarkat rajoitukset liikkumisen suhteen. Sanotaankin, että tauti leviää auton takakontissa. – Pelastuksemme voi olla villisikakannan pienuus sekä sikaloiden tarkat rajoitukset liikkumisen suhteen. Villisian porsaat ruokintapaikalla ruokintapaikalla. Perheen suosiossa on valurautapadassa tehty riistapaisti, jossa on villisian kanssa vähän hirveä. Anttila toivoo, ettei harmittavan tehokkaasti leviävä tauti rantautuisi Suomeen. – Villisian valmistan aika usein uunissa tai umpipadassa. Ruokintapaikkojen lähettyvillä liikkumista on kuitenkin vältettävä. Siitä kelpaa sisäja ulko leen lisäksi myös monet paistit suoraan pannulle. Tartunnat ovat hyppineet pitkiäkin matkoja, 100–200 kilometriä, puhtaiden alueiden yli marjastusja sienestysaikana. Kauriin lihassa ei ole samanlaista kypsyysvaatimusta. Villisika maistuu myös savustettuna. Anna lahjaksi riistakamera! Näkymätön MUSTASALAMA! Ohjaa kameraa PUHELIMELLASI! GLX8 Download from Windows Phone Store. Anttilalla on ystävänsä kanssa riistakamera villisikojen ruokintapaikalla. vien mukaan ruokintapaikkaa on käytetty suunnistusrastina ja siellä on järjestetty sotaväen harjoituksia. Hautumisaika on noin kolmesta kuuteen tuntia. Riistakamerakuvissa on nähty, että sitä on käytetty suunnistusrastina ja alueella on järjestetty sotaväen harjoituksia
Viennissä olisi vetoa. Jos kaikki lasketaan, niin siinä jää miljoonia euroja ottamatta talteen. Myyjälle taas turkiksista saatava tulo on verovapaata. Suomalaisella luonnonturkiksella kova kysyntä Aasiassa Supit suolaan ja Etelä-Koreaan Pekka Sirvio Kankaanpäästä harjoitteli ketun nylkemistä Metsästäjäliiton suolanahkakurssilla Rauli Helinin opastuksella. Suurin ostajamme on Etelä-Koreassa. Merikarvialainen Seppo Holmi seurasi tilannetta.. Turkispyynti katsotaan ainakin vielä alkutuotannoksi kuten sienestys. Tarjolla koulutusta – Minua harmitti, kun huippulaatuiseksi arvioitu turkis päätyy haaskoille tai kuoppaan. Hän on perehdyttänyt satakuntalaisia eränkävijöitä sekä Honkajoella että Huittisissa tänä syksynä pienpetosaaliin suolaukseen ja nylkemiseen sekä käsittelyyn niin, että se myös kelpaa ostajalle. Yrittäjät ovat ajatelleet, että toiminta on kestävämmällä pohjalla, kun luvataan toimittaa sen verran kuin pystytäänkin. Olisivat halunneet heti niin suuren sopimuksen, ettemme uskaltaneet vielä luvata. 24 V iime myyntikautena hyvälaatuisesta supista ja ketusta maksoimme 17 euroa nahalta, nyt hinta näyttäisi asettuvan 15 euroon, kertoo yrittäjä Seija Halkola kurikkalaisesta turkismuokkaamo Modifurista. Lisäksi vientituloa, sanailee Metsästäjäliiton aluekouluttaja Rauli Helin Eurasta. Vastaaavaa koulutusta on ollut Metsästäjäliitolla muuallakin Suomessa. Etenemme sen mukaan, kuin arvioimme tänä vuonna riistanahkoja saavamme, mainitsee Halkola. Vuoden 2013 saalistilaston mukaan Suomessa saatiin 46 000 kettua, mutta jopa 157 000 supia. Nyt kuitenkin pitäisi saada laadukkaita nahkoja entistä enemmän talteen innokkaiden pienpetopyytäjien voimin. – Metsästäjät haluavat aina tietää mihin turkikset päätyvät. Tämän vuoden vientitavoitteeksi sanotaan 10 000 supinnahkaa, Modifuris ta kerrotaan. Kurikkalainen turkismuokkaamo Modifur on aloittanut luonnonturkisten viennin Etelä-Koreaan. Näistä Satakunnassa napattiin 3 500 kettua ja 15 300 supia. Suomalainen luonnonturkis on kovassa kurssissa, ja sille olisi kysyntää tällä hetkellä Aasiassa. Tuotteen eettisyys ja tarkka jäljitettävyys kiinnostaa ostajia ja muotitaloja. Kaikki hyvälaatuiset supinja ketunnahat ovat tervetulleita, painottaa Halkola
Pienpedot on parasta laittaa myyntiin, päättivät honkajokiset metsästäjät Veikko Asukas ja Jari Seppälä. Liikenteessä kuolleiden eläinten hyötykäyttökään ei unohdeta. Yhdistys kaipaa myös havaintoja turkisten laadunvaihtelusta eri aikoina ja eri puolilta Suomea. Supit suolaan ja Etelä-Koreaan Euralainen riistamestari Rauli Helin kouluttaa metsästäjiä pienpetojen nahkojen käsittelyyn. Koulutusten käynnistymisessä on ollut myös vaikuttajana Luonnonturkisyhdistys ry. 25 Luonnonturkisten kauppa ja jalostus on lähes kadonnut Suomesta, vaikka vielä 2000-luvun vaihteessa supikoiran ja ketun riistanahoista saattoi saada jonkinlaista tuloakin. Yhdistyksen nettisivuilta saa jo hyvät perustiedot turkisten eri laaduista mutta myös saaliin käsittelyssä. Myyntikanavina olivat turkisompelijat, kiertelevät tukkuostajat ja Turkistuottajien huutokauppa. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Kaarlo Nygrén, joka on näin tuonut metsästäjäkunnan käyttöön arvostettua osaamistaan. Hän on kansainvälisen metsästysja riistansuojelukomiossion hyväksymä trofeetuomari, joka arvioi riistaeläinten kalloja ja taljoja virallisten kansainvälisten mittapuiden mukaan. Päivän saalis oli kaksi supia ja neljä mäyrää. Yhdistyksen tavoitteena on edistää villiturkisten käyttöä ja nostaa hintoja. Suolaus tuo laatua – Metsästäjät ovat kokeilleet supien nylkemistä, ja se on työlästä, kun se tehdään perinteistä jatkokäsittelyä ajatellen. Suomenpystykorva Ella näyttää, että lintukoiristakin on luolille! Itäsiperianlaika Ronja ennätti kuitenkin ensimmäisenä paikalle.. Siihen päälle nahkojen taanaus ja oikeaoppinen kuivaus, niin aikaa kuluu. Näin saataisiin tietopohjaa oikean pyyntikauden ajoittamiseen. Eikä moni nykypäivän metsästäjistä enää ole asiasta saanut niin paljon kokemusta, että sen perusteellisesti hallitsisi
Tyytyväinen ostaja Suolausmenetelmään on nahkojen ostajakin tyytyväinen. Nylkemisen jälkeen nahasta kaavitaan vain pintapuolisesti ylimääräinen rasva. – Pyytäjien itsensä kuivaamissa nahoissa on noin parissakymmenessä prosentissa laatua alentavia vikoja. Tästäkään koe-erästä ei löydetty moitittavaa turkismuokkaamossa. Suolan pitää ulottua kaikkiin koloihin hännän ja korvien kohdalla. Joka tapauksessa ensin kannattaa kysyä tarkemmat tiedot paikan päältä. Turkismuokkaamosta saa tynnyrit ja suolat vaikka kotiovelle tai metsästysseuran majalle. Kun kuuntelee Heliniä suolauksen hyödyistä, ei voi kuin ihmetellä, että miksei tätä tehdä enemmän. Johanna Heikkilä Jari Seppälän saksanmetsästysterrieri Sarahoucl Irwi on osoittanut käyttövalion taitonsa. Sitten se nostetaan ylös ja enimmät suolat ravistellaan pois ja jätetään astiaan. Tynnyriä voi säilyttää missä vain, lämpötila ei ratkaise. – Siinä turkisnahka on viitisen päivää. Turkispyynti katsotaan ainakin vielä alkutuotannoksi kuten sienestys.. Päälle tulee uusia nahkoja. Seija Halkola kertoo esimerkin. Rasvaa saa tässä menetelmässä jäädä toisin kuin raakanahkaa kuivateltaessa. Liika kaapiminen irroittaa karvatuppia ja silloin muokatessa karva irtoaa ja alentaa nahan laatua. Senkin voi kerätä tynnyriin talteen, siitä on tarkoitus jalostaa bioetanolia. 26 – Satuin kuulemaan tällaisesta tavasta kuin suolauksesta, jatkaa riistamestari Rauli Helin. Nyljetty nahka levitetään isoon muoviastiaan ja peitetään merisuolalla. Veikko Asukas ja Jari Seppälä arvioivat, että pellon suuressa kivikasassa viihtyy useita supeja ja mäyriä. – Kaikkialle minne Kiitolinjan auto pääsee, niin sinne tynnyrit tuomme. Jokainen joka haluaa itselleen tilityksiä, Myyjälle turkiksista saatava tulo on verovapaata. Ja samalla tavoin ne haetaan pois, kun jahtikausi päättyy. Turkismuokkaamon yrittäjät kertovat käyvänsä säännöllistä keskustelua nahkojen lähettäjien kanssa laadun varmistamisesta. Suolanahassa vain yhdessä prosentissa, Halkola painottaa. Tämän jälkeen nahka laitetaan tynnyriin ja kansi merkitsee veden ja suolauksenkestävin lapuin sitten omansa, toteaa Halkola. – Menetelmä on ensinnäkin nopea. kiinni. – Tynnyrillisen eli kolmekymmentä supinnahkaa voi kerätä vaikka jahtiporukalla. Helin kertoo säilyttäneensä nahkoja tynnyrissä jopa yli kesän
Miehet pyytävät kymmeniä pienpetoja vuosittain. Nyt eläkkeellä on enemmän aikaa tehdä riistanhoitotyötä. Velipojan kanssa hommasimme koirat. mennes sä Toimitetaan elementteinä Helppo ja nopea koota. Honkajoella on tiheä mäyräkanta. – Olen nähnyt, miten kettu tyhjentää kerralla teerenpesän. Soutajantie 12 39500 Ikaalinen puh. Ronja jäljittää riistan ja Ella on sitkeä pieni koira, se ajaa supin tai ketun luolasta ulos, kertoo Asukas koiristaan. Kun sain vähän tienattua, hankin aseen. – Kaveri haetaan apuun, kun on hankala luola, Asukas kertoo ja nyökkää Jari Seppälän suuntaan. – Nuijana pyydystettiin teeriä. Supit ottavat mäyrien kaivamat luolat käyttöönsä. Niillä pyydetään Honkajoen Satamakeitaan vesilinnustoalueelta tuhoeläimiä. Kerralla tulee myös samasta luolastosta yleensä useita supeja. Olin yhdeksänvuotias, kun toin kotiin ensimmäisen ukkoteeren. Mukana kulkevat itäsiperianlaika Ronja ja suomenpystykorva Ella. Suomenajokoira ajaa kettua, chesapeakelahdennoutaja tuo sorsat ja pienpedot. 040 410 8890 info@erakala.fi Avoinna: Ma-To 9-17 Pe 9-18 La 9-14 Burrel S10HD + SMS Lähettävä riistakamera + 8GB muistikortti 254€ Verkkovirtalaite riistakameralle jännite 6-12V 15,90€ 289€ 19,90€ Yli 150€ arvoiset tilaukset rahtivapaasti! Alaska -liivi 118€ Vuorellinen maastopuku Tuulenja vedenpitävä Runsaasti taskuja 149€ Alpina Trapper Pitkävartinen jalkine metsästykseen ja työkäyttöön Koot: 37-49 209€ 249€ Grubs Snowline 8.5 -Talvisaappaat 8,5mm neopreenivarrella Koot: 39-50 Tarjoushinta an! 99€ Aspen -liivi 179€ Denver -käsineet 179€ Montana -pohjalliset 119€ 159€ 199€ 199€ 139€ www.erakala.fi palvelee 24/7 Kanu-loukku + Laukaisin 219€ Hinta sisältää rahdin! (toimitukset tammikuussa 2016) Jalkanaru REPO 29,90€ Jalmarin laatikkorauta 59€ Katso myös muita loukkuja ja rautoja verkkokaupasta Ennakkotilaa nyt! (tilaukset joulukuun loppuun) 159€ 199€ Tilaa lahjat Jouluks i 18. 27 P ieni porukka erämiehiä kuunteli mielenkiinnolla suolanahkakurssin antia marraskuun alussa Honkajoella. Pienpetojahtiin pääsee useimmiten jompi kumpi saksanmetsästysterriereistä. – Pitää lähteä rentouttamaan konemiehen selkää, ja riistalenkille, hymyilee Asukas. Hyvällä aloitettiin, sillä metsästyskoirien pennut hankittiin maineikkaalta kasvattajalta ja koiratuomarilta, Esko Nummijärveltä. – Itselläni oli viitisentoista loukkua vielä pari vuotta sitten. Pedot eivät säästele, Asukas toteaa. Nyt he aikovat myydä laadukkaimmat nahat suolattuina Modifurille ja tämän jälleenmyyjän kautta ne lähtevät vientiin ja Etelä-Koreaan. Jahtimiehet arvioivat sen lisäävän supien viihtymistä. 12. Aktiivisina työvuosina riistanpyynti jäi Asukkaalla vähemmälle. Illan anti ei jäänyt järjestäjille ja turkisten ostajillekaan tyhjäksi, sillä sitoumuksia turkistoimituksiin tehtiin heti kättelyssä. Lähden hyvin varhain lenkille. Hän on vannoutunut erämies ja harrastanut asiaa aivan pikkupojasta saakka. Johanna Heikkilä Suolanahkakurssilla Honkajoella Suolanahkakurssin anti ei jäänyt järjestäjille ja turkisten ostajillekaan tyhjäksi, sillä sitoumuksia turkistoimituksiin tehtiin heti kättelyssä. Seppälällä on neljä koiraa eri lähtöihin. – Teen tätä petopyyntiä erittäin huonossa jamassa olevan kanalintukannan säilyttämisen vuoksi, painottaa Asukas. Ajanpuutteen vuoksi se harrastus on jäänyt vähemmälle. Seppälän mukaan olisi ensiarvoisen tärkeää, että pienpetopyynnistä innostuttaisiin enemmän. Hän kertoo tehneensä myös 60 minkinloukkua. Veikko Asukas ja Jari Seppälä päättivät täyttää ensimmäisen tynnyrinsä. – Teen näitä pienpetopyyntejä vain aamuisin
Loukut koetaan hankaliksi Tarmo Metsola virittää minkkiloukun kokemuksen tuomalla varmuudella.. Loukkupyytäjän on tarkistettava myös tavalla tai toiselle loukut päivittäin. Ilkivallantekijät kuitenkin tuhoavat loukkuja ja samalla menisi riistakamera. – Yksi keino helpottaa pienpetopyytäjän työtä olisi asentaa lähettävä riistakamera loukun läheisyyteen. Kettuja loukkuihin jää hyvin vähän. ”Sivutuotteina” loukkuihin eksyy myös mäyriä, kärppiä ja lumikkoja, joita metsästäjät eivät loukkuihinsa välttämättä haluaisi. Lisäksi loukut joutuvat ilkivallan kohteeksi. Kamera maksaa satoja euroja kappaleelta, Kokenut loukuttaja tuntee pienriistan metkut Moni metsästäjä pitää heti tappavia rautoja parempina kuin elävänä pyydystäviä loukkuja, joiden ongelmana on päivittäinen tarkistaminen. 28 L oukuilla pyydetään etenkin supikoiraa, minkkiä ja näätää. Loukkupyynti ei ole koskaan yhtä tehokasta kuin haaskatai pintapyynti
Vanha supi eksyy loukkuun harvoin Vanhat eläimet eksyvät loukkuun harvoin. Jos hanki kantaa, supi saattaa liikkua talvellakin, Supi on kaikkiruokainen, mutta hyvinä myyrävuosina se turvautuu mieluusti elävään ravintoon. Supikoira saa keskimäärin viisi pentua, mutta pentujen määrä saattaa olla jopa 12. Toinen hyvä ajankohta on loppukesä. Jos yksi supi on loukussa ja puolenkymmentä muuta pyörii loukun ulkopuolella, eläimet todennäköisesti oppivat, ettei loukkuun kannata mennä. Supin loukku on hyvä asettaa vesistöjen läheisyyteen, koska supi nuohoaa mieluusti rantoja vesilintuja ja muuta ravintoa etsiessään. – Supi vaipuu osittaiseen talvihorrokseen, mutta liikkuu säiden salliessa myös talvella. Jos ruhon kaivaa maahan, se kaivetaan monesti ylös. Supikoira on tällä hetkellä ylivoimaisesti saalistetuin pienpeto, koska se on helppo pyytää loukuttamalla. 29 eikä niitä viitsi jättää ilkivallantekijöiden armoille, sanoo riihimäkeläinen Tarmo Metsola. Supikoiralle kanu-loukku toimii hyvin. Metsola ei aseta loukkuja supin poluille, vaan niiden viereen. – Oman kokemukseni mukaan keskelle polkua asetettu loukku ei toimi. Toisaalta esimerkiksi kapisia yksilöitä en loukkuun syötiksi laita, vaan hoidan ne Ekokemille poltettavaksi. Supin poikastuotto on sitä suurempi, mitä enemmän sitä metsästetään. Oman kokemusteni mukaan lämpötila ei vaikuta supin liikkumiseen, sen sijaan lumipeitteen paksuudella on merkitystä. – Sen sijaan pennut menevät hanakasti loukkuun, joskus omaan kanu-loukkuun on eksynyt kolmekin supin poikasta yhtä aikaa. Valitettavasti supi ei tunnu vähentyvän, vaikka Metsola kaltaiset ahkerat pienpetopyytäjät tekevät parhaansa. Aikuinen supi oppii loukun ja saattaa kiertää sen. Supi nuohoaa ympäriinsä, ja se tuntuu eksyvän kulkureittien viereen sijoitetuille loukuille. Kun lunta on yli 15 senttiä, supit jäävät pesiinsä. Syvässä lumessä lyhytjalkainen supi on kömpelö. – Supi on kannibaali ja syötiksi soveltuu vaikkapa lajikumppani. Aikuinen supi kuitenkin oppii nopeasti loukun tarkoituksen ja saattaa kiertää sen kaukaa.. Pyrin kierrättämään ruhon mahdollisimman tehokkaasti. Supikoirat tapaavat liikkua ryhmissä, jolloin yhden yksilön päätyminen loukkuun ehkä opettaa muita varomaan loukkuja. Pennuista kuitenkin 85 prosenttia kuolee ensimmäisen elinvuotensa aikana. Kanu-loukku toimii supikoiralle hyvin. Parhaiten pienpetoja, kuten supeja, jää loukkuihin kiima-aikana helmi-maaliskuussa. Minkkiloukku on hyvä asettaa veden äärelle. Tervettä kettua ei saa loukulla Mäyrä on kaikkiruokainen, mutta mäyrälle maistuu etenkin kala
Metsola hajustaa loukun minkin omalla hajurauhaseritteellä. Näätä tekee pitkiä lenkkejä. Kettu sen sijaan käy loukkuun hyvin harvoin, terve eläin tuskin koskaan. Metsola vinkkaa, että näädän loukku on hyvä asettaa vaikkapa mäkien väliseen painanteeseen, jolloin haju pysyy paikallaan pidempään. Se tuntuu suosivan omaksumaansa reittiä, jota se kulkee säännöllisesti. – Jos jäljet ovat tuoreet, voi kestää kaksi tai kolmekin viikkoa ennen kuin otus ilmaantuu uudelleen samoilla paikoille. Metsästäjät päästävät ne yleensä vapaiksi. Loukun pitää olla maastossa ja mieluusti samalla paikalla pitkään. – Loukun voi tietysti laittaa puuhunkin, mutta sen kokeminen voi olla hankalaa. Näätäloukulle hyvä sijainti on maaston painanne.. Minkille ei laiteta syöttiä Minkille Metsola ei aseta lainkaan syöttiä. – Itse suosin syöttinä pannuhuoneen lämmössä pari viikkoa muhinutta supinrasvaa. – Yksi hyvä paikka minkin loukulle on ojan ylitse vedetty lankku. Näätäkannan arvioiminen on ongelmallista, mutta kanta vaikuttaa vakaalta. Monet pyytäjät aloittivat ruokinnan muun muassa teurasjätteillä jo syksyllä ilman rautoja. Loukku on paras asettaa kulkureitin varrelle mieluusti hieman korkeammalle paikalle esimerkiksi kiven tai kannon päälle. Minkki kiinnostuu lankusta ja lähtee ylittämään sitä. Mitä pilaantuneempi syötti, sitä parempi. Näätä rakastaa mätää lihaa Näädällä on myös melko suuret vuosittaiset vaihtelut. Syötin pitää haista kunnolla näätäloukussa. Hirven ja peuran niin sanottu paskamaha on näädälle erityistä herkkua. Kärppien ja lumikkojen runsaus vaihtelee myyräkantojen mukaan. Minkki ei mene loukkuun jos se haisee vähänkin mädälle. Parasta loukutusaikaa on kevättalvi, jolloin näädällä on kiima-aika. – Näätä ei opi loukkua samalla tavoin kuin esimerkiksi supi. Luken tutkijoiden mukaan näätä näyttää menestyvän hyvin kovina talvina, jolloin myyräkannat ovat korkeal la. Minkkiä voi houkutella loukkuun kalalla. Minkki on luonteeltaan utelias ja liikkuu mieluusti vesistöjen rannoilla. – Oman tulkintani mukaan näädällä on silloin muut mielessä, eikä se ehdi pyydystää ravintoa, vaan hakeutuu hanakasti valmiiseen pöytään. Näädän pyyntiaika alkoi marraskuun alusta. Kettu on sananmukaisesti kettu, enkä ensimmäisen vuoden aikana odottaisi edes saalista. Rasva haisee pitkälle, mutta näätää sen haju tuntuu vetävän puoleensa. – Lähiojaan on ilmaantunut saukkoja, jotka kilpailevat ravinnosta minkkien kanssa ja saattavat ola minkillekin kuolemaksi. Mäen laella olevasta loukusta haju haihtuu no peammin. – Jos syöttiä käytetään, tulee sen olla tuore, esimerkiksi kala. Juhani Karvonen Häkkiloukku soveltuu myös supille. Sen sijaan ihmisen hajua on vältettävä pyydyksissä, mutta ruuan perässä liikkuva nälkäinen ei ole välttämättä ihmisarka. Ketulle soveltuu parhaiten norjalainen iso puuloukku. Myös lumikko, hilleri ja kärppä eksyvät aika ajoin loukkuihin. Näätää ajaa ruuanhimo. – Yleensä loukkuun jäänyt kettu on kapinen tai muuten sairas. Minkit ovat Metsolan mukaan ilahduttavasti vähentyneet. Näädälle kelpaa syötiksi miltei mikä tahansa liha, joka saa olla mieluusti vaikka mädätettyä. Minkki ei pilaantunutta lihaa suostu syömään. 30 Mäyrä ei liiku talvisin lainkaan, mutta saattaa erehtyä loukkuun etenkin syksyisin ja keväisin. Näädälle voi mädättää myös esimerkiksi kananmunaa. Näädän kulkureitti paljastuu talvisin jäljistä
Tyhjiöt täyttyvät aika nopeasti erityisesti kiimaaikaan keväällä, jolloin muun muassa kettu ja supi liikkuvat hyvinkin laajasti uusia reviireitä etsiessään. Supit näyttävät myös oppivan loukut. Supin nahasta saa 17 ja ketun turkista 15 euroa. Markku Alhanen 040-510 5888 Jari Into 040-140 6888 Meillä on runsaasti käytettyjä aseita! store@westshooters. Esimerkiksi Forssan seudulla on aika paljon pienpetopyytäjiä, joka saavat 20–30 supia ja kettua metsästyskaudella lähinnä haaskalta. Parhaimmat ovat saaneet pintapyynnillä 140 supia vuodessa. Ruokintojen lähelle asetetaan lähettävä riistakamera. 09-658 231. Vanhat eläimet eksyvät loukkuun harvoin. Avoinna ma-pe 12-18, muina aikoina sopimuksen mukaan. Näätä on 50–100 euroa koosta riippuen. Pohjanmaalla sijaitseva yritys ostaa metsästäjiltä hyväkuntoisia nahkoja. West Shooters STORE Mannerheimintie 75, Helsinki Tullinpuomin Shell:iä vastapäätä. – Pienpedot eivät ampumalla tunnu loppuvan. Parhaimmat ovat esimerkiksi viime syksynä ampuneet 110 supia, sanoo forssalainen Asko Närvänen. Närvänen myy supin ja näädän nahkoja eteenpin. – Kenties paras loukku oli norjalainen rankaloukku, joka on kooltaan kuitenkin 3x1x1 metriä. Pienpetopyynti on hyvä harrastus yksinäiselle metsästäjälle, koska saalis on yleensä aika varmaa. Mäyrällä ei ole mitään käyttöä, korkeintaan sen nahasta voi teettää rukkaset. Puh. 31 L oukkupyynnillä ei ole ikinä mahdollista saavuttaa samoja pyyntimääriä kuin haaskapyynnillä. Pyytäjälle pytyn lähettäminen takaisin on rahtivapaata. Tehokkainta olisi pyytää pienpetoja sekä ampumalla, loukuttamalla ja luolapyynnillä. Haaskoja viedään esimerkiksi metsäautoteiden varrelle. Kun supi ilmaantuu ruokinnalle, metsästäjä lähtee koiran kanssa paikalle. Haaskapyynnillä isommat saaliit Asko Närvänen sai jahtikaudella loukuista 14 näätää. Loukkupyynnin rinnalle on noussut pintapyynti, jolla ainakin Forssan seudulla on saatu hyviä tuloksia. store@westshooters.. Vaikka toistasataa kettua ja supia pyydystäneet kaverit hieman epäilivät, tuliko seutu tyhjennetyksi pienpedoista, jo heti seuraavalla metsästyskaudella saivat miltei saman verran saalista. Vuodessa nahkoja pitäsi kertyä vähintään 30. – Supi ammutaan joko ruokinnalle tai koira alkaa jäljittämään sitä. – Yhtiö antaa suolat ja pytyn, johon pyytäjä laittaa nahan nyljettyään sen
Käytännössä loukkupyynti on silloin hyvin vähäistä, sillä pyyntitilanteessa on kovin vaikea erottaa eläimen sukupuolta. Mäkisen mukaan loukkupyynti ja koirapyynti täydentävät hyvin toisiaan. Koirilla saadaan paremmin myös vanhoja yksilöitä pois. Loukuissa tai niiden vieressä voi ruokkia petoja, jotta nämä oppivat löytämään paikan. Tien varsilla alkaa näkyä raatoja, toteaa Jyväskylän seudun riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Matti Mäkinen. Monet pienpedot liikkuvat öiseen aikaan, joten loukut kannattaa mahdollisuuksien mukaan tarkastaa aamuisin. Poikaset ovat juhannuksen aikoihin liikenteessä, ja niistä aika monet jäävät silloin autojenkin alle. Joskus loukuille on sen verran pitkä matka, että loukun tarkistuksen voi hoitaa riistakameralla, joka lähettää kuvaa tietokoneelle tai kännykkään. Riistakamera voi maksaa 300 euroa, mutta se säästää polttoainekuluissa pitkän pennin, jos ei tarvitse joka päivä käydä loukulla katsomassa. Säädösten mukaan loukut on tarkistettava kerran vuorokaudessa. Supikoirat ja minkit liikkuvat järven rannoilla ja jokien varsilla. Se alkaa olla sitten jo kustannuskysymyskin. Minkeille pitää olla tuoretta kalaa tai sitten jonkun riistalinnun sisämyksiä. Supit syövät kalaa ja vaikka hirvijahdissa saatuja sisämyksiä, kuten kehkoja. Loukut voi sijoittaa paikoilleen jo Koirapyynti tehokasta keväällä Pienpetojen loukkuja koirapyynti täydentävät toisiaan. Mihin tahansa loukkuja ei luonnollisestikaan saa viedä ilman maanomistajan lupaa. Rauhoitusaika kestää toukokuun alusta heinäkuun loppuun. Minkin, supikoiran, ketun, mäyrän ja hillerin pen tueelliset naaraat ovat rauhoitettua kesäkaudella. – Metsästäjän täytyy tuntea eläinten kulkupaikat. Kuva: Juhani Karvonen kesäaikaan. Viranomaiset hoitavat pyynnin tarvittaessa kaava-alueella. Metsäja peltoteiden reunat myös ohjaavat niiden kulkua, ne ovat hyviä paikkoja loukuille. – Tienvarsibarometri kertoo hyvin, miten esimerkiksi supin pentueet ovat onnistuneet. Rauhoitus koskee vain naaraita, ei pentuja. Omat syöttireseptit Loukkuun kelpaavat monenlaiset syötit. Ja vähintään yhtä vaikeaa on tietää, onko naaraalla pentuja. Ympäri vuoden loukkupyyntiä ei voi harrastaa, sillä esimerkiksi näätä ja kärppä ovat rauhoitettuja huhtikuun alusta lokakuun loppuun saakka. Supille taas kelpaa lähes mikä vaan. Pauli Jokinen L oukuilla pyydystetään minkkiä ja supikoiraa, mutta myös kettua ja näätää. Kalamiesten tapaan metsästäjillä on jokaisella hieman omat reseptinsä. Omakotialueilla ei tietenkään voi tuliaseita käyttää, joten loukkupyynti on sellaisilla alueilla ainoa vaihtoehto. Tästä syystä pienpetojen pyynti usein aloitetaankin vasta elokuun alusta. Sitä pitäisi tehdä viimeistään maaliskuulla ennen kuin parit alkavat pesiä. 32 Monet pyytävät pienpetoja sekä loukuilla että koirilla – nämä supikoirat saatiin pois kesäasunnoksi jääneen vanhan omakotitalon alta Ypäjällä viime vuonna. – Minkit eivät syö mädäntynyttä ja pilaantunutta ruokaa. Loukkupyynti kielletty kaava-alueella – Veikkaan, että koirapyynnin harrastajamäärä on viime aikoina hieman lisääntynyt.. – Veikkaan, että koirapyynnin harrastajamäärä on viime aikoina hieman lisääntynyt. Jos lähettyvillä on luonnollisia houkutuksia, kuten karjasuojia, niin ne kiinnostavat suuresti supikoiria, Mäkinen tietää. Koirapyynti on tehokasta keväällä. Jos minkkiä pyytää, niin syöttiä on käytävä vaihtamassa vuorokauden välein. Elävää syöttiä ei saa käyttää, mutta muuten tyyli on vapaa. – Esimerkiksi kaava-alueella loukkupyynti ei onnistu. Ja loukut pitää silloin tarkastaa huolellisesti, niihin voi mennä vaikka naapurin kissa, Mäkinen sanoo. Kun pyyntikausi taas kesän jälkeen alkaa, niin eläimet ovat tottuneet käymään loukulla. Loukut väylille Pyyntiloukut kannattaa sijoittaa paikkoihin, jotka ovat pienpetojen luontaisia kulkuväyliä. Totutteluruokinnan voi aloittaa hyvissä ajoin ennen varsinaista pyyntiä. Lain mukaan loukun on oltava sellainen, että eläin mahtuu seisomaan ja makaamaan luonnollisessa asennossa vahingoittamatta itseään. Virkavalta voi sitten pyytää virka-apua riistanhoitoyhdistyksiltä. Jos matkat ovat pitkät, niin kilometrejä tulee metsämiehelle helposti paljon. – Tekniikka on tullut tässä avuksi, kameroilla pystytään hyvin valvomaan
– Minkille tarkoitettu laatikkomallinen Jalmarin laatikkorauta on kooltaan 59x15 senttimetriä ja se on valmistettu vanerista. 34 Ensimmäinen ostetaan kaupasta, muita tehdään itse Pienpetoloukut jakautuvat elävänä pyytäviin sekä hetitappaviin. Jalmarin laatikkorauta on yksi suosituimmista hetitappavista. Loukun mukana on laukaisulaite sekä selkeät kokoamisohjeet. Loukkukauppaa ympäri vuoden S upikoiran pyynnissä on osoittautunut tehokkaimmaksi kanu-loukku, joka on saanut nimensä sen suunnittelijalta Kari Nurmiselta. Elävänä pyydystävissä on useampaa häkkikokoa. Loukun pyytävyyden salaisuus on loukun suuressa koossa sekä avonaisuudessa. Sen jälkeen niitä valmistetaan ehkä itsekin mallin mukaan, Jouti arvelee. Sisällä on hetitappava rautamekanismi.. Laatikkoraudat Kotimainen Jalmarin laatikkorauta on helppokäyttöinen hetitappava loukku pienpetojen pyyntiin. Siitä huolimatta loukkujen menekki on ympärivuotista. – Materiaalina on käytetty yleisimmin joko sinkittyä tai galvanoitua teräsverkkoa, jotka eivät ruostu käytössä, kertoo Eräkalan Tapio Jouti. Materiaalina on käytetty 1,25 millimetristä sinkittyä teräsverkkoa sekä 8tai 10-millimetristä harjaterästä. Kanu-loukku on helppo asentaa ja käyttää. Häkkiloukkujen hinnat vaihtelevat minkkiloukun vajaasta 20 eurosta Kanu-loukun reiluun 200 euroon. Kanu-loukkuun saattaa erehtyä kyllä kettukin. – Uskoisin, että ainakin ensimmäinen häkkiloukku ostetaan valmiina. Eräkalan valikoimista löytyy häkkiloukkuja lisäksi neljässä muussa koossa. Pienpedoille tarkoitettujen loukkujen koot ovat 65 x 30 x 24 senttimetriä sekä 93 x 30 x 30 senttimetriä. Virittäminen tapahtuu yksinkertaisesti laatikon kyljen kammesta kääntämällä, joten rauta on helppokäyttöinen sekä turvallinen käyttää. Metsästäjät valmistavat häkkiloukkuja myös itse. MeJalmarin laatikkorauta on yksinkertainen ja helppo virittää. Sen koko on 1800 x 1200 x 600. Markkinoilla on sekä kotimaisia että ulkomaisia häkkiloukkuja. Minkkiloukun koko on 55 x 13 x 13 senttimetriä ja supiloukun koko puolestaan 125 x 40 x 40 senttimetriä
Jalmarin laatikkorauta on valmiiksi rakennettu pienpetorauta. Vanerilevyssä laatikon toisessa päässä on reikä, josta eläin pääsee sisälle laatikkoon. Siitä huolimatta loukkujen menekki on ympärivuotista. Toisessa päässä on teräsverkko, jonka eteen voi laittaa halutessaan syötin. Metsästäjät valmistavat häkkiloukkuja myös itse. Minkkiloukku kannattaa naamioida hyvin, kun sen jättää pyyntiin. Soili Kaivosoja Kuvat: Maahantuojat ja tukkukaupat Kanu-loukun verkko kestää mäyränkin käsittelyn. – Laatikkoa ei voi muuten purkaa osiin, mutta sen katto on helposti otettavissa pois, jolloin syötin asettaminen tai kuolleen eläimen poistaminen on helpompaa. Jalmarin laatikkoraudan kuluttajasuositushinta on 69 euroa ja sitä on myynnissä metsästystarvikeliikkeissä. Syötin haju houkuttelee saaliin sisälle loukkuun. ARMA FENNICA aseja eräkirjat katso tarjoukset puh: 040 7677038 Metsästys-, kalastusja alan liikkeet UUTUUS! Kolmitoiminen Dianova Cook, suojakahvalla Huipputehokkaat FSL100 teroitustimanttilaikat. Supiloukun tukeva rakenne pitää saaliin tallessa. 35 kanismi on terästä, kertoo Nordhunterin Jaakko Mannermaa. Kun eläin pyrkii syöttiä kohti, rauta laukeaa tappaen eläimen
Vireä seura on perustettu 55 vuotta sitten. Yksi seuran nuorimmista metsästäjistä on kolmekymppinen Jari Lamminpää. Hän on erikoistunut koiran avulla tapahtuvaan pienpetopyyntiin. – Niin kauan kuin muistan, joten sieltä kai se harrastus on alkunsa saanut. – Meillä tilanne taitaa jäseJari Lamminpää on nuoresta iästään huolimatta kokenut metsästäjä. Kenneltoiminta on seuran koiraihmisten kohteena. Hankin omat luvat Kettu on Jari Lamminpään ykköskohteena Koirilla pienpetopyyntiin Alavudella toimii Länsipuolen metsästysseura. Hän on erikoistunut koirien kanssa tapahtuvaan pienpetopyyntiin. Pitkiin aikoihin en löytänyt ikäistäni jahtikaveria, toteaa 30-vuotias Jari Lamminpää. 36 nistön suhteen olla samanlainen kuin metsästysseuroilla muuallakin. E telä-Pohjanmaalla toimivalla Länsipuolen metsästysseuralla on hieman alle kaksisataa jäsentä. Metsästyksen ja riistanhoidon ohella seurassa harrastetaan harjoitusja kilpailutoimintaa omalla ampumaradalla. Kuva: Jari Lamminpää. Jari on saanut eräopit kotoaan, sillä lapsuudesta lähtien hän on kulkenut isänsä mukana metsällä. Porukka ikääntyy ja ukkoutuu
– Tällä alueella saaliina on kettujen lisäksi näätiä, minkkejä ja supeja. Siellä tarhan alla on joskus ollut ketulla pesueita. Supi tahtoo mennä samoihin luoliin, louhikoihin ja kantokasoihin kuin koirien varsinaiset ajot. – Toimitan ketunnahat tutulle miehelle, jolla niillä käyttöä. Viranomaiset ovat tiukentuneet aselakeja. Olen hankkinut lopetusaseeni jo vuosia sitten. Omalla kohdallani metsästysharrastus on ollut monipuolista linnuista pienpetoihin. 37 ja aseet heti, kun ikä sen salli. Ovatko aseluvat järjestyneet ilman ongelmia. Sudelle pyyntiaika Pienpetopyytäjä Jari on turhautunut petointoilusta. Asia ei ole kohdallani ollut mitenkään ongelmana. Petoyhdysmies Jari toimii seurassaan petoyhdysmiehenä, joten hän tuntee alueellaan liikkuvien eläinten tilanteen. Pienpedot kurissa Tarkemmin Jari ei ole saalismääriään kirjannut. Pentti Eerikäinen Hirvi on poikennut Länsipuolen metsästysseuran nuolukivelle. – Minun kohdalla niistä ei ole ollut ongelmia. Virosta ei ole liioin kantautunut uutisia, että sudet olisivat pyrkineet pihapiiriin tai aiheuttaisivat pelkoa koululaisten keskuudessa. Jos jälkiä voi hieman seurata, tilanne helpottuu. Aina ei voi jostain hiekkajäljistä täysin varmasti sanoa, onko siinä ollut susi tai iso koira. Kotona on ollut koria, joten oli luonnollista lähteä metsälle koiran kanssa. Meillä supi on pysynyt hyvin kurissa. Tuossa lähellä on entinen kettutarha, mistä olen useamman ketun ampunut. Sitä yritetään siivota seurankin puitteissa. Karhuakaan en ole päässyt luonnonvaraisena näkemään. – Petokiistat ovat turhanpäiväistä. – Luonnossa en ole koskaan nähnyt yhtään suurpetoa. – Sudelle voitaisiin määrätä yleinen metsästysaika. Asian ympärillä tapahtuvaa riitelyä en ymmärrä. – Ilveskannat ovat täälläkin voimistuneet ja karhuja liikkuu enemmän kuin muutamia vuosia sitten. – Tällä alueella tavataan jonkun verran peuroja ja kauriita, mistä voi päätellä ettei susia järin paljon liiku näillä main. Esimerkiksi loukkupyyntiin hän ei ole perehtynyt. Usein supi löytyy koiran ajaessa jotain muuta eläintä. Hirvijahti oli parhaimmillaan, kun jutustelimme Jarin kanssa. – Eteläisessä naapurissamme Virossa susiriitoja ei ole käyty, vaikka susijahtiin on tullut vieraita Suomesta asti. Jarilla on asian ratkaisemiseksi ehdotus, joka ei kaikkia miellytä. Hän on koko ajan toiminut koirien kanssa. – Olen seuran porukassa mukana, mutta en ole niitä innokkaimpia hirvimiehiä. Kettu on Jarin pääasiallinen saalis. Susilaumoja on laskettu ja niiden liikkumista selvitetty. Hänen mielestään Suomessa on tilaa ihmisille ja metsän eläimille. – Minulla on kaksi koiraa, ajokoira ja kettuterrieri, joita koetan kouluttaa tuolla metsässä. Viikonvaihteessa hänellä ei kuitenkaan ollut kiirettä jahtiin. Usein supi löytyy koiran ajaessa jotain muuta eläintä.. Minulle metsästys on pelkkä harrastus eikä saaliilla ole taloudellista merkitystä, Jari kertoo. Johtuneeko se siitä, että pyydän itse pienpetoja. Tänä syksynä jahti on sujunut hyvin. Onko niistä ollut pienpetopyytäjälle harmia. Kuva: Länsipuolen Metsästysseuran kotisivu – Tällä alueella saaliiksi saadaan kettujen lisäksi näätiä, minkkejä ja supeja. Se voisi olla lyhempikin, mutta silloin ei tarvittaisi mitään erikoislupia eikä erityisjärjestelyjä.Kun sutta metsästettäisiin normaalisti, susi oppisi pelkäämään ihmistä eikä tulisi niin herkästi asumusten läheisyyteen. Metsästyksessä voisi olla rajoituksia, millaisia susia ei saisi ampua. Luvista taitaa olla enää pari hirveä kaatamatta. Jälkiä olen tavannut ja käynyt niitä tunnistamassa
Hovi teki ratkaisunsa Perhon susijutussa Suden ja koiran ja suden välisissä risteymissä on eroja ulkonäössä. Vaasan hovioikeus antoi ratkaisunsa Perhon susijutussa marraskuussa. Puolustuksen pyyntöön siitä, että tietokanta olisi avoimesti voitu arvioida myös siltä osin, miten siihen kirjattu aineisto on dokumentoitu, ei suostuttu. Verrokkiaineiston laatu jäi suullisten kertomusten varaan. Käräjillä etätodistajana kuultu Oulun eläinmuseon johtaja, biologian professori Jouni Aspi ei kuitenkaan osannut kertoa, minkä näköisistä eläimistä näytteet ovat peräisin, eikä sitä, millä perusteella Eviraan toimitetut eläimet arvioidaan ja näytetietoihin kirjoitetaan geenitutkimuksen lähetteeseen susi. 38 K eskeisenä ratkaistavana asiana ollut ammuttujen eläinten kuuluminen joko susiin tai koiran ja suden risteymiin selvitettiin Oulun yliopiston susista kerätyn verrokkitietokannan avulla. Luonnosta Perhon seudulta poistetuissa eläimissä on ollut vaaleankeltaisista sekarotuisista eläimistä isoihin mustiin ja myös susimaisiin otuksiin. Hovioikeuden näkemyksen mukaan suojeluja rangaistussäännökset eivät koskekaan ainoastaan täysin rotupuhdasta sutta. Myös koirasusia suojellaan?
12/70-222 520€ Valmet 412 UUSI 12/70-222 760€ DRILLINKI Merkel UUSI 12/70-222 2100€ Merkel 30 Lyx + Zeiss + pikajal. Ei ne jääneet pyörimään asutuksen lähelle ja miesten jalkoihin. Aito susi on rakenteeltaan matala ja pitkä. Tuomio annettiin erilaisiin todennäköisiksi arvioituihin seikkoihin nojautuen, kuten susien ja koiran ja suden risteymien välisiin mahdollisiin paritteluihin ja penikoimisten pohjalta. Mag. Käräjillä todistajana kuultu professori Hannes Lohi kuitenkin totesi, että suden ja koiran takaisinristeymiä on 17 geenimerkin tarkkuudella tehtävässä DNA-tutkimuksessa vaikea erottaa enää kolmannen polven jälkeen. Johanna Heikkilä Poliisi otti lukuisia kuvia tammikuussa 2013 ammutusta eläimestä. Syytettyinä olleiden miesten tammikuussa 2013 ampumat kolme eläintä olivat rikoslain tarkoittamia susia. – Turkin pohjaväri on harmahtavankeltainen. Hän jatkaa, että parissakymmenessä vuodessa susien tai susiksi sanottujen eläinten käyttäytyminen on muuttunut. Asia tuli puolustuksen asianajajille yllätyksenä syksyllä, kun hovikäsittelyn valmistelu alkoi. Vatsapuoli on vaaleampi. Verrokkiaineistossa mukana risteymiä Mielenkiintoiseksi tuomion tekee myös se, että hovioikeuden mukaan verrokkiaineistossa saa olla jonkin verran suden ja koiran risteymiä. Voikin esittää kysymyksen, mihin tämä tulevaisuudessa tulee johtamaan. Varsinaista todistajien kuulemista ei tehty, vaikka sille oli jo varattu istuntopäivät marraskuulle. Hovioikeus arvioi, että DNAtutkimuksen verrokkiaineistoon on saattanut sisältyä yksittäisiä risteymiä. www.ase-ami.. 0400-623960 aimo.luoto@pp1.inet.. Sitä, minkälaiset nämä olivat ei saada selville, sillä poliisi määräsi ruhot heti hävitettäviksi. 39 Vaasan hovioikeus antoi ratkaisunsa marraskuussa ja säilytti käräjäoikeuden tuomiot törkeästä metsästysrikoksesta. – Ennen sudet vaihtoivat heti maisemaa kymmenien kilometrien päähän, jos niitä häirittiin. – Lailla suojellun suden pitää myös näyttää sudelta ja käyttäytyä kuin susi, toteaa yksi metsästäjistä, Oskari Pitkäaho. Eläin pitää päätään alhaalla ja lumessa juostessaan lauman eläimet astuvat edellä kulkevan jälkeen. – On selvää, että koiran ulkonäkö voi peittyä joillakin yksilöillä muutaman sukupolven jälkeen. Nämä seikat sotivat niin perholaisten kuin monen muunkin maaseudun ihmisen oikeustajua vastaan. Hyvä 12/70 250€ Husqvarna M-20 12/70 mustaruuti, kuin uusi 250€ Merkel Hyvä 12/70 380€ Sauer&Sohn Hyvä 12/70 410€ Simson engl.perä Hyvä 12/70 390€ YHDISTELMÄASEET Tikka DeLux + kiik. Tällainen toimintatapa on hovissa harvinaista. Oikeudessa kuultiin ja nähtiin myös puolustuksen pöytään tuomina esimerkkeinä poikkeavan näköisistä yksilöitä, kuten vuonna 2008 Ilmajoella kuollut eläin, josta on koiraeläinten arvosteluun tottunut kansainvälinen ulkomuototuomari todennut: ”selvä rakki”. ASE-AMI 34600 Ruovesi P. Tällaiset poikkeamat ja niiden poisto on ollut koirien jalostajille tuttuja asioita, toteaa Pitkäaho, joka itsekin on kasvattanut 11 Suomen käyttövaliota hirvikoiristaan. Kokenut poliisimies sanoo moisen todistelun olevan yleensä laadultaan heikkoa. Vain tämä oli oikeudessa esillä, vaikka puolustus vaati kaikkia. Korvat ovat tylppäpäiset, silmät keltaiset, kapeat ja vinot. Hovioikeus toi näin juridiikkaamme näkemyksen, että suojeluja rangaistussäännökset eivät koskekaan ainoastaan täysin rotupuhdasta sutta. Sekavaksi jäi myös Perhon-Kivijärven alueella 1990-luvulla eläneiden villiintyneiden koirien, suden ja koiran risteymien ja susien laumojen elinja lisääntymishistoria. Mustaa peitinkarvaa esiintyy etuselässä, hartioissa ja hännän kärjessä. Tukki DeLux 6,5x55 680€ Tikka M-65 Paksu piippu 6,5x55 790€ Mauser M-2000 hyvä 9.3x62 820€ Tikka Continental 6,5x55 790€ Tikka M-55 Hyvä 308 610€ Sako Hunter + kiik. Oikeus katsoi tuomiossaan, että 17 geenimerkin tarkkuudella tehty DNA-tutkimus liitettynä 400 suden verrokkiaineistoon on riittävä suden lajinmäärityksen kannalta. Toiminta on syytettyjen oikeusturvan vastaista. Mutta yllättäen se voi myös tulla useita sukupolvia myöhemmin esille vaikka poikkeavana värityksenä. Aidon suden ulkoiset tuntomerkit ja käyttäytyminen eivät katoa muutamassa sukupolvessa, hän painottaa. Hovioikeuden ja käräjäoikeuden mielestä ne olivat rikoslain tarkoittamia susia, joiden metsästämiseen olisi tarvittu viranomaisen lupa. Näytetietokannasta kertoneet todistajat kertoivat myös ristiriitaisia lausumia niin esitutkinnassa kuin käräjäoikeudessa ja peruivat lausumiaan. Omassa tutkimuksessaan koirien geenejä selvittäessään hän käyttää 170 000 markkerin tarkkuutta. Susijahtiin osallistuneiden mielestä tapetut eläimet olivat koirasusia, eikä niiden poistaminen luonnosta ollut rangaistavaa. Kaikki Perhon susijutun 12 syytettyä olivat valittaneet Kokkolan käräjäoikeuden helmikuussa antamasta tuomiosta. 7Mm Rem. Lyhyen, suoran hännän päässä on musta tupsu. JA PALJON MUITA Katso netistä. Merkel 147E Hyvä 20/76 890€ Simson Hyvä 12/70 680€ Tikka M-77k Hyvä 12/70 520€ Tikka M-77 vasen 12/70 590€ Valmet 412 12/70 390€ Baikal IJ-27 12/70 220€ Winchester M-1400 supparit. Hovioikeus hylkäsi valitukset. Ei ole yllättävää, että hovioikeus päätyi ratkaisussaan toteamaan, että syytettyinä olleiden miesten tammikuussa 2013 ampumat kolme eläintä olivat rikoslain tarkoittamia susia. 12/70-7x57 2420€ KIVÄÄRIT CZ-452EZKM vaim + Svarowski 22Lr 630€ Sako L-691 paksupiipuinen + vaim.kierre 6,5x55 720€ Tikka M-65 Vas. Silloinen Pohjanmaan riistanhoitopiirin päällikkö Jukka Bisi kertoi esitutkinnassa, että Perhon, Halsuan, Kyyjärven ja Kivijärven seudulla 1990-luvun puolivälissä oli laumoissa huomattavasti enemmän koirapetoja kuin mitä luvilla kaadettiin. Ulkonäöllä tulee olla merkitystä Hovissa tuomitun metsästäjän näkemys aidon suden laadusta on varsin selvä. Leupold 12/70-222 620€ Baikal Taiga UUSI 12/76-7,62X53R 480€ Tikka M-07 + kiik. Kuka silloin uskoisi, että dopingkokeessa ”puhtaaksi” todettu urheilija ei käytä kiellettyjä aineita. 670€ Sako Hunter Hyvä 338 870€. Päätelmää voisi verrata vaikka siihen, että olympiaurheilijoiden dopingnäyteitä saisi verrata verrokkiaineistoon, jossa tiedettäisiin olevan dopingnäytteitä. Pitäisikö tässä uskoa niiden ”miesten sanaan”, kuten Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Ilpo Kojolan ja Jouni Aspin, jotka ainoina todistajina oikeudenkäynnin aikana olivat ilmoittaneet olevansa estyneitä saapumaan paikalle, ja sen sijaan kertoivat todistuslausumansa ”kotisohvalta”. Senkin kuitenkin ilmoitettiin olevan susi, ja verrokkitietokannassa mukana. HAULIKOT PÄÄLL. Tuohon aikaan seudulla liikkui suden ja villiintyneiden koirien muodostamia sekalaumoja tai koiran ja suden risteymiä, ja että laumoissa nähtiin mustia yksilöitä
Luonnosta, eläimistä ja afrikkalaiskylistä hän otti kaikkiaan 3000 diakuvaa. Tästä tutkimusretkeilijän koulutuksesta Neljä vuotta Afrikassa oli paljon hyötyä Sambian-vuosinani; olinhan kartoitushommissa Lapissa esimerkiksi haastatellut järjestelmällisesti saamelaisia. – Olin viettänyt kesiä Lapissa opiskeluaikoina ja väitöskirjan tekovaiheessa. Eräänä kesänä asuin yli kaksi kuukautta teltassa tuntureilla ja erämaissa. Kotona oli vaimon Jouko Piirolan safariteltta ja leiri Sambiassa. Perheen kanssa kohti Sambiaa Afrikkaan muutto ei suinkaan olisi ollut Piirolalle ensimmäisenä mielessä. Kylmiltään ei Piirola Afrikan savanneille kuitenkaan joutunut, koska takana oli vankka kokemus Suomen Lapin erämaista. Biologian ja maantieteen lehtoriksi opiskelleelle ja sittemmin Sotilaat valtasivat työpaikan, asemonopoli näytti mahtinsa Afrikassa asuneelle Jouko Piirolalle tulivat tutuiksi niin monenlaiset villieläimet kuin rynnäkkökiväärein aseistautuneet sotilaat. Suomessa opituista erätaidoista oli paljon hyötyä Afrikassa.. tohtoriksi väitelleelle Piirolalle Afrikka antoi paljon. 40 A frikka tuli tutuksi niiden neljän vuoden aikana, jotka nykyisin Porvoossa asuva Jouko Piirola vietti Sambiassa. Samaan oppilaitokseen, mutta associate professoriksi Piirolan palkkasi Sida, joka järjestää Ruotsista käsin kehitysyhteistyöprojekteja. Mikään itsestäänselvyys ei Afrikkaan lähtö ollut perheelliselle Piirolalle. Vakanssi oli luonnonmaantieteen senior lecturer Sambian yliopistossa. – Jaatinen tuli työhuoneeseeni ja näytti lehdestä avoimia työpaikkoja; Sambian yliopistossa oli auki luonnonmaantieteen lehtorin paikka. Näiden kahden työperiodin välissä Piirola toteutti lisäksi oman kuukauden mittaisen tutkimusja valokuvausretken Sambiaan. Piirola sanoo, että siitä hän saa kiittää maantieteen professori Stig Jaatista. Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto palkkasi Piirolan ensimmäiselle kahden vuoden työkeikalle
– Vaimo kuitenkin innostui. – Osa opettajistakin passitettiin pois maasta, mutta sain jatkaa hommia sen jälkeen, kun turvallisuustoimisto oli kirjoittanut virallisen todistuksen: ”Doctor Jouko Piirola on hyvä mies, saa tulla töihin”. – Siihen se tavanomainen opettajan työ vähäksi aikaa jäi, Piirola sanoo hiukan ilkikurinen ilme kasvoillaan. Ohjelmaan kuului myös tavallisten, ympäristöjensä kanssa tasapainossa elävien afrikkalaisyhteisöjen tutkiminen. Suomen lähetystössä Lusakassa päätettiin silti, että Piirola jatkaa työtään, mutta slummiutuneiden afrikkalaisalueiden kartoittajana ja tutkijana. 41 Norsu käveli Jouko Piirolan savannileiriin. Tehtävänä oli hankkia tietoa parannustoimenpiteitä varten. Rynnäkkökivääreillä aseistetut sotilaat valtasivat eräänä päivänä Piirolan työpaikan, Sambian yliopiston. Naapurimaissa käydyt veriset sisällissodat vaikuttivat Sambiassakin. Sotilaat valtasivat Sambian yliopiston Piirola oli Sambiassa nopeasti huomannut, että ällistyttävät tilanteet olivat melkein jokapäiväisiä. Opiskelijat pakotettiin pakkaamaan tavaransa, ja heidät vietiin busseilla työleireille. – Pääsin poikavuosien mielessä kangastelleeseen toiveammattiin eli tutkimusretkeilijäksi! Laajat villieläintilat ovat Etelä-Afrikassa ja osin myös eteläisessä Keski-Afrikassa onnistuneita luonnonhoitoja ympäristönsuojelutiloja. Kuvassa sambialaisen riistatilan isäntä ja seepralauma.. lisäksi 12-vuotias tytär ja kaksi vuotta täyttänyt poika. Minulla oli tästä eksoottisesta mantereesta eloisa mielikuva esimerkiksi sellaisten kirjojen perusteella kuin Ernest Hemingwayn Afrikan vihreät kunnaat sekä Karen Blixenin Eurooppalaisena Afrikassa , joten sinne sitten lähdettiin! Olin silloin 40-vuotias, kertoo Piirola nyt vuosikymmeniä myöhemmin
– Jos on kokemusta Lapin eräretkistä, nauttii varmasti myös Afrikasta. – Monipolvisen hakuprosessin jälkeen luvan hinta oli lopulta parisataa euroa. Lajien määrä on suuri. Savannimaiseman yleiskuva on yllättävän kodikas ja ihmiset ovat välittömiä. Heille piti vain näyttää ”Piirola on hyvä mies” -lappua. – Virkamies sanoi, että mitä, tämähän on puhveliase, ei tällä mitään lintua saa ampua! Mutta suomalainen ei anna periksi. Niin voi säästää pitkän pennin. Vieressä tilan omistaja – valkoinen mies. – Menin Game Departmentin pääjohtajan puheille, joka oli mukava mies. Afrikan runsas luonto tarjoaa oivalliset metsästysmahdollisuudet. Piirola on löytänyt Lapilla ja Afrikalla paljon yhtäläisyyksiä. Jonotin vuoroani aamupäivän ajan. – Yliopistolla olevaa työhuonettakin, jonne pääsi tekemään retkien jälkeen muistiinpanoja, vartioivat tummaihoiset rynnäkkökiväärimiehet. Riista rmat ilmoittelevat palveluistaan näkyvästi alan lehdissä. Piirola kuitenkin muistuttaa, että jos suomalainen haluaa metsästyssafarille Afrikkaan, helpoin vaihtoehto on ostaa palvelut suomalaiselta safari rmalta. 42 Seuraavien kolmen kuukauden aikana Piirola ei nähnyt työmaillaan ollenkaan valkoihoisia, mutta sitä enemmän afrikkalaisia. Mies oli kohtelias: Good morning doctor Piirola! SelviKodikas savannimaisema M etsästystä pidetään Afrikassa erittäin tärkeänä ja onnistuneena maiseman sekä villin luonnon ylläpitämiseksi. Maassa tiukka asemonopoli Kun Piirola sai hallussapitoluvan .458-kaliiperiselle aseelleen – mikä ei maassa tilapäisesti asuvalle irronnut aivan helposti – hän pääsi metsästämään viikonloppuisin ja lomilla. – Näillä farmeilla on perussääntönä, että kannattaa ottaa yhteyttä heihin suoraan. Luvan toi kotiini omakätisesti safari rman johtaja laina-autolla, sillä rosvot olivat edellisenä yönä ryöstäneet hänen autostaan kaikki neljä pyörää renkaineen! Suuri kaliiperi haittasi lupaa Mutta ensi alkuun Piirolan aseen suuri kaliiperi (.458) teki tenän. Erityisesti Etelä-Afrikan tasavallassa on lukuisia riistafarmeja, jotka saavat kansainvälisiltä luonnonsuojelujärjestöiltä vankan tuen. Asemonopolia maassa pitivät armeija ja poliisi, jotka tiukasti kontrolloivat, millaisilla ehdoilla hallussapitolupia annettiin. – Metsästys hyväksytään myös monissa vaikutusvaltaisissa luonnonsuojelujärjestöissä, tietää Jouko Piirola. Paviaani syöttinä puun haarassa riistatilalla. Afrikkalaisperhe maissiviljelmän vierellä. Afrikkalaismiehen matkanteko sujuu kanootilla vaivattomasti.. Sitten pääsin sisään
No lentolippua ostamaan ja Johannesburgiin 1400 kilometrin päähän! Tunnistin Toyotani 300 muun auton joukosta. Hän kirjoitti suosituskirjeen, että professori Piirolalle annettaisiin lupa paviaanien metsästykseen. laan, jolloin nostin kädet ylös ja kysyin rauhallisesti, että onko tuo Colt vai Smith&Wesson. Kun pysäytin kotiportille – portti oli vielä kiinni – siihen tuli asemies sivulta. Sain auton saman tien maksamatta ainakaan tuota pyydettyä 2000 euroa! Maija Salmi Kuvat: Jouko Piirola Piirola menetti ryöstäjille safariautonsa. Tällä kertaa hänkin halusi näyttää alaisilleen valtaansa ja määrätä, että Piirolalle piti antaa lintulupa. Jouko Piirola osallistui siellä lechwe-antilooppijahtiin. Suoritin tehtävän, ja lähdin pois vapaaehtoisesti, ennen kuin koiraat hyökkäisivät. Naaras tuli kohti, mutta koiras jatkoi ateriointia. Kahdeksan kuukauden päästä auto löydettiin. Norsulaumoja pääsee näkemään Afrikan savanneilla. 43 tin lakikirja kädessä sormella tekstiä näyttäen, että tässä lakitekstissä sanotaan, että aseen kaliiperiarvot ovat minimiarvoja. Ja lupa heltisi, koska paviaaneista oli iso riesa sairaalan elintarvikkeiden hankinnalle; paviaanit sotkivat viljapeltoja ja söivät hedelmiä. Siinä meni 20 000 euron nelivetoinen Toyota Hilux. – Olin tulossa töistä kotiin. Eräät paviaanikoiraat kääntyivät kohti, se tuntui hurjalta. Mutta lähelle ne kuitenkin tulivat. Nainen oli saanut työnnettyä kätensä leopardin kitaan ja sitä tietä kurkkuun. Menin autolla katsomaan; siellä oli puhveli pitkällään. Lauma perääntyi ensin, mutta teki muutaman laukauksen jälkeen topin. Sitten mies poistui ja ryösti samalla autoni. Seepra-, virtahepoja lechweantilooppijahdit kuin myös pensassian metsästys onnistuivat .358-kaliiperisella Winchesterillä. Olin todellisessa hengenvaarassa. Mies karjaisi, tempaisi rahamassin ja osoitti edelleen aseella. Mies osoitti minua aseelPaalujen varaan rakennettu savanniheinäkattoinen maja Kafue-joen tulva-alueella Sambian syrjäseudulla. Safariauto leirissä.. Paviaanijahtiin suurriistakiväärillä Viimeisen vuoden aikana Jouko Piirola pääsi metsästämään helmikanoja, frankoliineja ja savannikyyhkyjä myös jousella. Sanoin että jätetään auto tänne, asia menee kansainväliseen työtuomioon käsiteltäväksi. Olihan pääjohtajan annettava lupa. Pahimpia varkaat ja rosvoporukat Mutta kaikkein vaarallisimpia olivat kuitenkin varkaat ja ryöstelevät rosvoporukat. – Leopardi oli työntynyt kita auki siellä olleen naisen kimppuun. Afrikassa asuessa on totuttava myös erinäisiin matelijoihin. Vähemmän mukavia olivat isot käärmeet, joita saattoi luikerrella puutarhaan. Koitti myös päivä, jolloin Piirola pääsi paviaanijahtiin. Siinä vaiheessa leopardi oli häipynyt paikalta, ja nainen vietiin sairaalaan. Sain kuulla, että minun pitäisi maksaa 2000 euroa, että saan auton sieltä ulos. Piirola kuuli työkaveriltaan tapauksesta, jossa leopardi oli mennyt sisälle huoneeseen. Leijonat ja matelijat läsnä Leijoniin Piirola ei lukuisilla tutkimusja metsästysretkillään varsinaisesti törmännyt niin, että olisi pitänyt ampua. – Ainakin 50 paviaanin lauma häiriköi viidakkosairaalaa, jossa työskenteli suomalainen lääkäri Outi Rajatalo. – Lähdin laumaa seuraten suurriistakiväärin kanssa syvälle viidakkoon. – Sain Etelä-Afrikasta, Johannesburgista puhelun, että auto on täällä. – Kerran kun olin leirillä, leijonat tappoivat puhvelin aivan lähellä
Villieläimet ja niiden parissa koetut tilanteet ovat safariret kien suola, mutta aiheuttavat myös riskejä. Seuraavassa käsittelen villieläimiä, jotka joko tulivat suoraan leireihini tutkimusja metsästysretkillä Afrikassa, tai joita jouduin tällä mantereella metsästämään. Kun hurjistunut norsu hyökkää, siitä on leikki kaukana.. 44 Leijonien tappamasta puhvelista jäivät nämä luut jäljelle leijonien ja korppikotkien ruokailun jäljiltä. Telttaleirin perustaminen savanni-Afrikan villieläinrikkailla mailla ei ole aivan yhtä riskitöntä kuin Suomen Lapin erämaissa. Surmatyö tapahtui kivenheiton päässä kirjoittajan yöleiristä. T unnen useitakin pitkäikäisiä suuren riistan metsästäjiä, mutta en yhtään uhkarohkeata suuren riistan metsästäjää. Tähän tapaan ohjeistivat safarioppaat asiakkaitaan, jotka tulivat Afrikkaan toiselta puolelta maailmaa. Afrikan monet vaarat Suurriistan metsästämisessä ja tutkimisessa on vaaransa Afrikassa
45 Peter Capstick, eräs maailman tunnetuimmista eräkirjailijoista, kertoo kirjassaan Death in the long grass , miten kokeneellekin opasmetsästäjälle voi käydä, kun majoittuu telttaan sellaisella norsuja leijonaseudulla kuin Luangwa`n laaksossa, Sambiassa. Leijonien surmatyön rajuuden jouduin kokemaan Sambesin toisen sivujoen, Kafue`n, rantamalla. Leijona hiipi aamuyöllä teltalle, jossa opasmetsästäjä nukkui. Majoituin kaksi vuotta surman jälkeen tapahtumapaikan lähistölle, Luangwa`n laaksoon, mutta en telttaan, vaan olkikattoiseen afrikkalaismajaan. Silloinkin majailin olkikattoisessa afrikkalaismajassa; ainoina seuralaisina sillä leiripaikalla oli kolme alkuPaviaanit voivat olla ihmisille aggressiivisia. Paviaaninmetsästyslava savannikylän laidalla Sambiassa.. Leijona hyökkäsi telttakankaan alla nukkuneen miehen kimppuun, repi rikki sääskiverkon jonka sisällä mies lepäsi, ja surmasi miehen ruhjomalla kaulan heti ensimmäisellä puraisulla
Norsu leirissä Tutkimusretkellä Afrikan sisäosissa, Kafue-joen lännenpuoleisella rannalla, norsu asteli tukikohtaleiriini ja työntyi keittonuotion vierelle. Eteläafrikkalainen matkojen järjestäjä ilmoittaa leijonan hinnaksi (trophy fee) 26 750 euroa, zimbabwelainen 16 050 euroa. Jouduin retkilläni Afrikassa useitakin kertoja melkein lähikosketukseen norsujen kanssa. Norsu oli ne syöksyhampaillaan ruhjaissut. Kaksi saksalaispoikaa esitteli kerran Afrikan retkensä rajuimman vaiheen jälkeen folkkaria, jonka kyljessä oli kaksi valtavaa reikää. Kuvassa afrikkalaispojat nylkevät ja paloittelevat saaliseläintä, jonka kirjoittaja kaatoi Luangwa-joelta, eteläisestä Keski-Afrikasta. Leijona-aseeksi .375-kaliiperista pidetään sopivana. 46 asukasta, jotka nukkuivat omissa majoissaan. Vasansa seurassa asteleva norsulehmä ryntäsi Luangwa-joen rantamalla, kuoppaisella savannitiellä – joka ei ollut pahaista polkua kummempi – kohti autoani, joka sillä kertaa oli pikkuruinen tipparellu. Norsu oli niin kiriherkkä, että sain piinallisen hitaasti venytetyksi kärsänmittaetäisyyden (tipparellun takapuskurista) vähemmän riskialttiiksi turvaväliksi. Leijonat eivät kuitenkaan surmanneet miestä, vaan puhvelin. Puhveli pitkällään ruohikossa, urosleijona raatelemassa ruhoa, naarasleijona aivan lähellä. Saman nuotion äärellä lämmitteli retkelläni seuralaisenani ollut alkuasukasmies. Näky oli hirveä. Zimbabwelainen safareiden järjestäjä ilmoittaa urosnorsun kaatohinnaksi 14 500 euroa, naarasnorsun 4800 euroa. Leijonaa kyllä metsästetäänkin safari rmojen järjestämillä retkillä, mutta aivan harvoin: leijona ei kuulu halvimpiin trofeeeläimiin, ja lupia ei saa helposti. Norsu poistui saman tien metsikköön. Maanpinta majan ympärillä on paljastettu.. Katselin tapahtumaa majani oviaukosta. Tämän jahdin tarkoituksena oli harventaa liian runsaaksi paisunutta virtahepokantaa. Mies siirtyi liukkaasti syrjemmälle. Norsuase valitaan paremminkin sen varalta, että ärtynyt norsu pystyttäisiin tarpeen tullen kellistämään – ei sen vuoksi, että syöksyhampaat tuotaisiin trofeina Suomeen. Eteläafrikkalainen metsästyssafari rma ilmoittaa norsun hinnaksi 32 100 euroa. Norsu ei lähtenyt perään ja jätti myös keittovälineet rauhaan tulen vierelle. Luangwa laskee Sambesiin koillisesta, Kafue lännestä. Tässä tositilanteessa ei naurattanut, sillä norsu pystyy syöksyhampaillaan kaatamaan pienen henkilöauton. Norsulauman runtelema puu joenvarsimetsikössä Sambiassa. Asuinpiha olkikattoisen savannimajan ympärillä on kasvipeitteetön, jotta käärmeet, skorpionit ja muurahaiset eivät tulisi suoraan ympäröivästä savanniheiniköstä majalle. Ajoneuvoni vauhti kiihtyi juuri ja juuri kumpareisen maanpinnan aiheuttamista pompahteluista huolimatta 45 kilometrin tuntinopeuteen, mikä on norsun huippunopeus. Norsu ajoi takaa Ei ole halpa kohde norsukaan Euroopasta tulevalle metsästäjälle
Tässäkin tapauksessa tämä massiivinen hahmo jätti ihmisen (minut) rauhaan, ja poistui metsään. Jotkut pitävät virtahepoa Afrikan vaarallisimpana nisäkäseläimenä. Firmojen ilmoittamat kaatohinnat vaihtelevat 1300 eurosta 5300 euroon. Järeällä hän tarkoittaa vähintään .40-kaliiperista, vaikka samalla toteaa että .375-kaliiperinen on parempi kuin ei mitään. Vahinkoja on sattunut paljonkin. Impala-antiloopit astelevat entisellä luonnon laitumella, jolta ylilaidunnus on hävittänyt vehreän kasvipeittteen.. Itselläni oli vastaava kokemus, kun sain tehtäväkseni vähentää erään viidakkosairaalan pelloilla riehuvia paviaaneja. Sen sijaan eläimen puhdistettu ja preparoitu kallo, jota minulle tarjottiin, olisi maksanut niin paljon, että luovuin kaupasta. Vihaiset paviaanit Paviaanit ovat hännällisiä marakattiapinoita, jotka elävät laumoissa. Jahti keskeytyi kun eräät koiraat ensin paettuaan kääntyivätkin minua kohti, ja kirkuivat uhkaavasti. Puhveli pitkällään ruohikossa, urosleijona raatelemassa ruhoa, naarasleijona aivan lähellä. Näky oli hirveä. Afrikan tunnetuimmassa erälehdessa Magnumissa oli vuoden 2012 joulukuun numerossa erään metsästäjän kertoma juttu aggressiivisesta paviaanista, joka uhkasi ihmistä. Seurailin monikymmenpäistä laumaa syvälle savannimetsään ja ammuin muutamia osumia. Afrikka on täynnä yllätyksiä, ja myös mahdollisuuksia. Järkikin voi tulla eräretkikokemusten mukana päähän! Craig Boddington, Afrikassa paljon suurta riistaa metsästellyt asiantuntija, sanoo epäröimättä, että norsuviidakossa parhaan turvan antaa järeä kaksoisluodikko. Paviaani olisi rynnännyt ihmisen kimppuun, ellei eläintä sitä ennen olisi ammuttu. Ammuin eräällä järjestetyllä retkellä virtahevon, jonka kaato ei tullut näin kalliiksi, koska tarkoituksena oli harventaa liian tiheäksi lisääntynyttä virtahepokantaa. Virtahevon hahmo erottui pimeällä aivan majan oviaukon edessä, kun kurkistin ulos. Virtahevot nousevat jokivesistä yöksi rannalle ja tepastelevat syömään ruohoa sen verran etäälle joesta, että Afrikan kävijä voi iltakävelyllään astella tämän tuhatkiloisen eläimen eteen. Kun paikalliset alkuasukkaat olivat syöneet lihat, kallo jäi odottamaan Luangwa-joen rannalle rahakkaampia Afrikan kävijöitä. Metsästyssafari rmojen järjestämillä retkillä paviaanin kaatohinta (trophy fee) on 100–300 euron vaiheilla. Pakko oli lähteä takaisin leirille, kun patruunat loppuivat. Jouko Piirola Jos Afrikan kävijä tapaa savannipensastossa norsulehmän, jolla on mukana oma vasikka, norsu voi äityä vaaralliseksi. Paviaanit voivat tulla teltalle ja sotkea paikat sekä viedä ruokaa mennessään. Myöhemmille retkille ymmärsin ottaa mukaan .458-kaliiperisen Winchesterin. 47 Norsu tuli myös seuraavana päivänä leirilleni, mutta ei tehnyt vahinkoa vaikka lähestyi minua, kun valokuvasin eläintä. Savannileirilleni, jonka olin pystyttänyt puron äärelle savanni-Afrikan sisäosissa, Chomassa Sambiassa, näitä pitkäkuonoisia otuksia tuli muutamien kymmenien metrien päähän teltasta pällistelemään ja tarkkailemaan mitä teltalla tehtiin, ja mitä kiinnostavaa teltalta löytyisi. Yöleirin vaaroja Kun retkeilin Kafueja Luangwa-jokien rantamilla Sambiassa virtahepo tuli useanakin yönä oljilla katetun majani välittömään läheisyyteen. Saman lehden myöhemmissä numeroissa kerrottiin vastaavista tapauksista
Saaliista 95 prosenttia on tasankoriistaa eli erilaisia antilooppeja. Jos metsästäjä vastaaAinutlaatuiseen kaatokokemukseen pääsee kiinni muutamalla tonnilla Etelä-Afrikkaan tai Namibiaan päätynyt metsästäjä palaa sinne lähes aina takaisin. Metsästys kohdistuu tasankoriistaan, käytännössä lähinnä pieniin antilooppeihin. 48 S uomen Jahtimatkat järjestää metsästysmatkoja pääosin Etelä-Afrikkaan. Etelä-Afrikka vie mennessään. Kyseiseen jahtiin pääsee kiinni jo noin 3000 eurolla ja se sisältää myös lentojen kustannukset. – Itse suosittelen ensimmäiseksi kohteeksi Etelä-Afrikkaa. Matkoilta haetaan enemmän elämyksiä kuin saalista. Se on edullinen ja saalisvarma kohde. Toisaalta mikään riista ei ole rauhoitettu metsästykseltä kyse on vain hintalapusta, joka kullekin lajille on asetettu
Kantelon mukaan Afrikkaan riittää normaaliriistalle hirvikivääri. Kantelo viettää Etelä-Afrikassa viisi kuukautta vuodesta. Etelä-Afrikka vie mennessään Eland ja seepra ovat haluttua riistaa. Etelä-Afrikassa eläimet omistaa maanomistaja. – Kaikki muuttuu. 49 vasti haluaa lähteä jahtaamaan esimerkiksi puhvelia, hintaa kertyykin helposti yli 10 000 euroa, sanoo toimitusjohtaja Tero Kantelo Suomen Jahtimatkat Oy:stä. PH:n apuna on jäljittäjä eli tracker, joka etsii saaliin ja esimerkiksi nylkee sen metsästäjän toiveiden mukaan. Vieras ympäristö, uudet eläimet, ympärillä pyörivät oppaat ja jäljittäjät tekevät metsästyksestä varmasti erilaisen kokemuksen. Metsästyskorttia ei tarvita. Hirvikivääri on riittävä Afrikan-matkan peruspakettin kuuluu kolme kaatolupaa. – Metsästäjälle vastuu siirtyy sen jälkeen kun PH on antanut luvan ampua. Yrityksen tukikohtana on maan kaakkoisosassa sijaitseva Eastern Cape. Lisämaksusta lupia heltiää lisää. Ampumamatka on yleensä alle 100 metriä, mutta voi olla 150–200 metriäkin. Etelä-Afrikassa on metsästäjälle tarjolla yli 45 lajia. Jokaisella metsästysmatkalla oppaana toimii kävelevänä metsästyskorttina paikallinen professional hunter eli PH, joka vie metsästäjät kohteeseen ja valitsee kaadettavaksi sopivan eläimen. Tasangolla riittää näkyvyyttä vaikka kuinka pitkälle. Tasangolla maisema on avara, eikä ihmisen ole välttämättä helppo päästä lähelle eläimiä.. Etelä-Afrikka on aina ensikertalaiselle elämää suurempi kokemus. – Maanomistaja siis määrää mitä eläimiä on lupa kaataa. Ensikertalaiselle tasankoriistaa metsästävälle riittää yleensä tuo kolme kaatolupaa
Alkusyksystä Kantelo suosittelee karhujahtia esimerkiksi Kirovin alueelle, joka on huomattavasti lähempänä ja kukkarolle huokeampi. Jousimetsästäjä harjoittelee safarillakin. 50 T ero Kantelon luotsaama yritys järjestää matkoja myös Kanadaan, Venäjälle ja Unkariin. Unkari on hyvin suosittu villisikakohde. Malaria-alueet ovat 1000 kilometrin päässä pohjoisessa. Normaalit matkarokotukset riittävät Eastern Capeen, esimerkiksi malarialääkitystä ei tarvita. Eastern Capen alueella ei ole myöskään mitään sellaisia käärmeitä tai hyönteisiä, jotka voisivat tappaa aikuisen ihmisen. Tähystäjät etsivät metsästäjille saaliin. Kyseiset matkat voivat olla metsästyksellisesti todella haastavia, mutta onnistunut jahti on myöskin todella palkitseva upean trofeen ja tietysti hienojen metsästysmuistojen muodossa. Unkarissa pyrimme siihen, että jokainen metsästäjä saisi yhden saaliin päivässä. Meidän historian aikana ei käärme ole koskaan ketään pistänyt. Unkari noussut Euroopassa suosioon – Jos metsästäjällä on 308:n kivääri se riittää afrikkalaiselle riistalle lukuunottamatta ehkä puhvelia. – Metsästyskulttuuri on hyvin erilainen kuin meillä Suomessa, mikä on jo sinänsä elämys suomalaiselle metsästäjälle. Esimerkiksi Kazakstanin vuoristoon voi lähteä jahtaamaan erilaisia lampaita tai vuohia, kuten marco polo -lammasta tai vaikka vuorikauriisiin kuuluvaa ibex-vuohta. Hinnat alkavat 1500 eurosta, jonka päälle tulevat lennot. Käärmeisiin kannattaa suhtautua tietyllä vakavuudella, mutta esimerkiksi Eastern Capessa ei ole vaarallisia mamboja. – Tietysti matka voi mennä pilalle jonkin käärmeen puremasta aivan kuten Suomessakin menisi kyyn puremasta. Saksanhirvi-, kuusipeuraja mu onnaarasta sekä vasaa saa ampua samaan hintaan. – Kamchatka on varsin suosittu kohde, koska siellä on hyvä mahdollisuus saada kaadetuksi todella iso hirvi tai karhu. – Pääkohteiden hirven ja karhun lisäksi voi Venäjälle lähteä kaatamaan esimerkiksi sutta, villisikoja tai vaikka kanalintuja. Venäjä on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen, joista etäisimpään eli Kamchatkaan suuntautuvasta metsästysmatkasta voi metsästäjä maksaa 10 000 euroa. Sen sijaan esimerkiksi Namibiassa tai EteläAfrikan pohjoisosissa käärmeitä on enemmän. – Idästä löytyy toki muitakin mielenkiintoisia jahtikohteita ja kaatoeläimiä. Venäjällä on yrityksellä useita kohteita noin 1000 kilometriä Moskovan itäpuolelta aina Kamchatkanille asti. Jos metsästäjä haluaa kokea eurooppalaisen ajometsästyksen tunnelman huipussaan, kannattaa hänen suunnata Unkariin. Puhveli kuuluu Afrikassakin suurriistaan.. Jos Etelä-Afrikka on käyty, Kantelo suosittelee kakkosmaaksi Namibiaa
Kantelo painottaa, että metsästyksessä pätee kysynnän ja tarjonnan laki: mitä vähemmän kaadetaan sen suurempi on hintalappu. Impalaa pitää päästä yrittämään uudelleen. – Täytyy myöntää, että kaadon jälkeen kyynel tuli silmäkulmaan. Törmä palasi matkalta saaliinaan blesbuckantilooppi. Kaupallinen metästys tarkoittaa valikoitua metsästystä. Minulle tuli ajatus, että miksen yrittäisi metsästää, en kai siinä mitään menettäisikään. Muualle Afrikkaan esimerkiksi Tansaniaan tai Botswanaan matkat maksavat moninkertaisesti enemmän. PH osoitti saaliin ja Törmä ampui loistolaukauksen. – Asia on päinvastoin. Metsästyskielloilla ei ole pelastettu ainuttakaan eläintä. Esimerkiksi Keniassa metsästys kiellettiin ja sallittiin vain valokuvaus. Keniassa on valokuvaus sallittu mutta riista ei ole lisääntynyt. – Hinnat ovat Namibiassa hieman Etelä-Afrikan hintoja korkeammat. Ensi vuodeksi on suunnitelmissa kolmen eläimen kaatopaketti. Alueella ei ollut leijonia tai norsuja. Tiesin ettei hän veisi minua tilanteeseen, josta en selviytyisi. Kävimme radalla ampumassa lainapyssyllä 243 Winnillä ja sitten lähdin PH:n kanssa metsälle. – Ampumasuunta oli alaviistoon. Käyn nyt ilma-asekurssilla pistooliammunnassa. Kokemuksena Etelä-Afrikka teki Törmään vaikutuksen. Jos kaupallista metsästystä ei olisi paikalliset ampuisivat kaiken mikä eteen sattuu. Osumakohta oli kuin oppikirjasta, vaikka kokemusta oli alle kymmenen laukausta ruutiaseella ja ampumamatkaakin 158 metriä. – Etelä-Afrikkaan on tarkoitus palata. Eläin kaatui niille sijoilleen. Olen liikkunut Suomessa luonnossa koko ikäni, eikä luonto osaa meikäläistä oikein pelottaakaan. Tähtäsin PH:n ohjeiden mukaan, mutta luoti meni karvan verran yli. Iltajahdissa Törmä sai tähtäimeensä impalan. – En aikonut metsästää, mutta lähdin radalla lähinnä ajankuluksi. Kun Etelä-Afrikassa aloitettiin kaupallinen metsästys tasankoriistakanta oli noin puoli miljoonaa yksilöä, nyt se on noin 22 miljoonaa yksilöä. – Usko PH:n kykyihin oli horjumaton. Jollei eläimillä ole ”hintalappua” kaikki ammutaan niin raadolliselta kuin se saattaa kuulostaakin. Sen jälkeen riistakannat ovat laskeneet. Metsästys on eduksi riistalle Tero Kantelo ei usko, että metsästyksellä Afrikan riistakannat hupenisivat. – Jollei kaupallista trofeemetsästystä olisi paikalliset ampuisivat joka tapauksessa riistaa. Ensimmäinen kutinansiemen metsästykseen taisi syntyä siinä vaiheessa. Epäonnistuminen harmitti, mutta ohilaukaus oli parempi vaihtoehto kuin hämärtyvässä illassa tullut haavakko. Matkan alussa hän lähti kuitenkin seurueen miesten kanssa aseiden kohdistukseen ampumaradalle. – Näimme sarvikuonoja ja kirahveja. Törmä ei ole suorittanut metsästäjäntutkintoa Suomessa eikä sellaista ole hänellä suunnitelmissaankaan. Juhani Karvonen Kuvat: Suomen Jahtimatkat Antilooppi saaliiksi muutaman laukauksen kokemuksella. En osannut pelätä mitään käärmeitä tai hämähäkkejä. Itse asiassa mieheni 300 Winmag oli ensimmäinen kosketukseni ruutiaseeseen ikinä. Impalan kaataminen oli ollut ehkä senttien päässä. – Parin päivän kuluttua Kantelon Tero kysyi, miltä minusta tuntuisi ampua riistaa. Eläimet olivat kaukana vuorenrinteellä ja ampumapaikka isojen kivenlohkareiden seassa. Törmä lähti jahtiin alle kymmenen laukauksen kokemuksella. Mies oli käynyt matkalla edellisenä keväänä jahdissa, mutta Törmän ajatuksena oli vain ihailla luontoa. Pensassikasaaliissa ei liene valittamista! Ampumamatkat saattavat olla parisataakin metriä. PH johdatti Törmän blesbuckien luokse. 51 N okialainen yrittäjä Tiina Törmä uskoi lähtevänsä maaliskuussa silkalle lomamatkalle Etelä-Afrikkaan aseenaan kamera. – Ensi keväänä on tarkoitus lähteä ampumaan se impala ja pari muutakin eläintä! Törmällä ei ollut mitään kokemusta ruutiaseista ennen Etelä-Afrikan matkaansa. Luoti osui sinne minne olin tähdännytkin
Asesali avattiin metsästysmuseoon Metsästysaseiden valmistuksella ja siihen liittyvällä osaamisella on mielenkiintoinen yhtymäkohta Suomen itsenäistymiseen. – Niin kauan kuin muistan, olen näitä kerännyt. Patruunavitriinin animaatiosta selviää havainnollisesti esimerkiksi se, miksi haulikon kaliiperinumero pienenee piipun läpimitan suurentuessa. Asia avautuu kattavasti Riihimäellä sijaitsevan metsästysmuseon uudessa asesalissa avatussa näyttelyssä. nossa 1920-luvulta 1980-luvulle. Metsästysmuseon intendentti Jukka Peltonen on ihastunut alavutelaisen Pellonpään asepajan itsensä tekemään sorviin, josta moni osuva ase sai piippunsa.. 52 A sesalin näyttelyn pääpaino on kolmen maassamme toimineen keskeisen asetehtaan – Sako Oy:n, Tikkakoski Oy:n ja Valmet Oy:n Tourulan tehtaan (entinen Valtion Kivääritehdas) – metsästysja urheiluasetuotankokoelmistaan patruunoiden kehitystä ja kotimaista patruunatuotantoa esittelevän kokonaisuuden. Patruunat ja kaliiperit Mielenkiintoisen osuuden näyttelyssä muodostaa patruunanäyttely. Näyttelyn rakentamista on taloudellisesti tukenut Metsästysmuseon pitkäaikainen yhteistyökumppani, Suomen ainoa teollinen asevalmistaja Sako Oy. Tunnettu patruuna-asiantuntija ja -keräilijä, sekä metsästäjänä tunnettu Erkki Kauppi on tehnyt Entisajan aseseppien osasto välittää pajatunnelmia. Koska kaikkien kolmen asetehtaan syntyhistoria liittyy vahvasti nuoren itsenäisen Suomen puolustukseen kotimaassa valmistetuilla aseilla, on näyttelyssä esillä kiinnostavia sotilasaseita. Asesalin antia täydentää monipuolinen videomateriaali. Näyttelyn audiovisuaalisen aineiston tuottamisessa ja työstämisessä museo on saanut asiantuntija-apua Hyria Koulutus Oy:n opiskelijoilta Rauli Riihiaholta ja Teemu Lukanolta. Peltonen on yhdessä amanuenssi Vesa Anttilan kanssa suunnitellut näyttelyn. Taitaa hyvinkin olla 60 vuotta, arvioi Kauppi. – Pystyimme toteuttamaan näyttelyn museon oman kokoelman aseilla aina vuoteen 1985 asti, joten se oli luonnollinen päätepiste tälle näyttelylle, kertoo intendentti Jukka Peltonen Metsästysmuseosta. Se on puolestaan Erkki Kaupin käsialaa. Työuransa Sakon palveluksessa tehnyt patruuna-asiantuntija on kerännyt monipuolisesti patruunoita ja niihin liittyviä esineitä sekä historiatietoa. Kosketusnäytöillä museovieras voi tutustua asetehtaiden esitteisiin 1950-luvulta 1980-luvulle
Asetehtaiden historiaan pääsee tutustumaan kosketusnäytöillä. Asepajatunnelmaa täydentää nurkkauksessa kuuluva autenttinen äänimaailma takomisen ja karkaisun äänineen. Näyttelyä voi suositella muillekin kuin aseharraastajille ja metsästäjille, sillä näyttelystä saa sekä erinomaisen annoksen kultuurihistoriaa kuin yleistietoakin. Sinivalkoisten tähtäinten läpi. Valtion kivääritehtaan kivääriä m39 tehtiin 100 000 kappaletta, josta 66 500 Sakossa.. Metsästäjien tarpeisiin tehtiin aseita myös lukuisissa muissa, pienemmissä asepajoissa ympäri maan. Toimiala kehittyikin aluksi kuninkaanlinnojen läheisyydessä. Intendentti Jukka Peltosen toiveissa on työstää näyttelyä täydentävä julkaisu suomalaisen asevalmistuksen lähes viiden vuosisadan mittaisesta historiasta. Paavali Kämäräinen Tuusniemeltä nousee esiin 1555. Esillä on esimerkiksi Tikkakoski Oy:n konepistooli Suomi m31 SRJ (1943–1944) ja Sako Oy:n sotilaskiväärimalli m28–30, jota valmistettiin vuosina 1933– 1944 noin 40 000 kappaletta. Kuningas Kustaa Vaasa kehui jo 1500-luvulla suomalaisia aseseppiä taitaviksi. Johanna Heikkilä Patruuna-asiantuntija Erkki Kaupin kokoama patruunavitriini tarjoaa kattavan läpileikkauksen ampumatarvikkeista. Yksi näyttelysalin vitriineistä on omistettu Pellonpään, Viitasen, Honkarannan, Lappalaisen ja monen muun asepajan asemallien esittelylle. Jo 1400-luvulla tehtiin Oulun linnan läheisyydessä useita satoja aseita vuodessa, kertoo Peltonen. Pajat ja porarattaat Näyttelyssä on esillä myös aseiden valmistuksessa käytettyjä pikkupajojen työvälineitä, kuten esimerkiksi piippusorvi Pellonpään asepajasta Alavudelta sekä puusta valmistettu aseiden piippujen poraamiseen käytetty käsin pyöritettävä poraratas Loukeisen pajasta Tuusniemeltä. – Historiankirjoissa mainittu ensimmäinen suomalainen aseseppä oli Antti Kanninen 1543. Metsästysaseiden lisäksi näyttely sivuaa kotimaisten asetehtaiden kilpaja sotilasasetuotantoa. 53 Tampereella taottua Varsinaisten asetehtaiden asemallien lisäksi näyttelyssä on laajaan tuotantoon yltäneen, vuosina 1924–1986 toimineen Tampereen Asepajan tuotteita. Varsin vaatimattomilla työvälineillä tehdyt aseet eivät välttämättä aina olleet niin tyylikkäitä, tärkeintä oli että niillä metso putosi ja hirvi kaatui ja saatiin lihaa pöytään
Ilvekset ja pienpedot ovat voittajia, pahimmat häviäjät löytyvät metsäkanalinnuista. – Karhu kävi parina yönä hajottamassa mehiläispesiä, ja hirvet tuntuvat vähentyneen tai siirtyneen muualle. Metsäkanat ja -jänis eivät kovin usein osu tähtäimiin Riistakannoissa on tällä hetkellä paljon yhtäläisyyksiä eri puolilla maata. Raatoja ei ole löytynyt, mutta joidenkin seurojen alueella etenkin vasoja tuntuu olevan vähän. Karhuhavaintoja on kertynyt tänä vuonna enemmän kuin aikaisemmin. Ilvekset ja pienpedot riistakantojen kiistattomat voittajat. Useilla seuroilla on vasalupia jäljellä, mutta toisaalta joillakin seuroilla hirviä on riittänyt hyvin, sanoo Asikkalan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Harri Kolila. A si k k a l a s s a Päijät-Hämeessä karhujen läsnäolo näytti ainakin paikoin karkottaneen hirvet ainakin hetkeksi. 54 S orkkaeläimet ovat paikoin kaikonneet petojen tieltä. – Karhuja on vieraillut esimerkiksi nuolukivillä, mikä on meillä uusi ilmiö
– Metsäkanalintujen tiheys noudattaa noin seitsemän vuoden sykliä. – Hausjärvellä ja Riihimäellä peurakantaa on ollut tarkoituskin hieman nostaa. Kannat näyttävät laskeneen edellisvuosista. Kanalintujen kato on kuitenkin myös alueellinen, paikoin pesinKarhukanta on kasvussa koko maassa. Pienpedoista supi teetättää jatkuvasti töitä, vaikka Asikkalan seudullakin ahkerimmat pyytäjät saavat toistasataa supia vuodessa. Hyvin peuroja, vähän kanalintuja Etelä-Hämeessä peurakanta on nousussa ja hirvikantakin hienoisessa kasvussa. Saukkojen määrä on runsastunut, sanoo Kolila. Kanta kasvaa koko Suomessa, eikä loppua näy. Sen sijaan Janakkalassa peurakantaa ei ole erityisesti pyritty kasvattamaan. – Ilvesreviireiden pintaala on suuri ja pentuja on enemmän kuin reviireitä tai aikuisia ilveksiä, sanoo Hausjärven-Riihimäen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Sankala.. Nyt näyttäisi siltä, että kanta on laskussa muutaman hyvän vuoden jälkeen. Metsäkanalinnuilla vuosi näyttää varsin huonolta. – Sen sijaan minkkikanta tuntuu vähentyneen, mökkiläisetkään eivät viime kesänä enää loukkuja juurikaan kyselleet. Metsäkanalinnut on suurimmalta osalta rauhoitettu ja jäniskantakin on etenkin metsäjäniksen osalta melko kehno. Viime ja toissavuonna olosuhteet peuranmetsästykselle olivat kehnot ja lupia jäi käyttämättä jonkin verran. – Ilveksiä on niin runsaasti, että kaikki eivät viitsi ilmoittaa havainnoistaan Tassuun. Ilves on voittaja. 55 Kolilan mukaan ilveksiä on runsaasti, mutta kannan tarkka arviointi on hankalaa. Janakkalassa hirviä on hieman tavoitetiheyden yli, joka on 2,5–3,0 eläintä tuhatta hehtaaria kohden, sanoo toiminnanohjaaja Kari Sankala. Länsi-Lapissa niitä näkee harvakseltaan, koska Ruotsin puolella on niille mieluisia laajoja erämaita
– Vaikka tuon laskennan tekevät metsästäjät ilman korvausta, niin tulosten setviminen aiheuttaa tutkimuspuolelle kuluja. Ne poikkesivat alkuvuodesta Janakkalan puolella, mutta näyttävät sitten asettautuneen Hätuelaskenta jäänee tekemättä, kun valtiolla ei ole määrärahoja eteläisen Hämeen laskennalle. Ilveskannat laskettu väärin Hämeenlinnan seudulle on mitä ilmeisimmin asettautunut tai asettautumassa muutaman suden lauma. Ensi vuonna Etelä-Hämeessä pentulaskenta näyttää jäävän väliin. 56 tä on onnistunut jollakin tavoin. – Tutkijoiden mukaan ilveksen reviiri oli noin 20 kilometrin ympyrä, ja sillä saattoi elää vain yksi pentue. Kun vuonna 2012 tehtiin pentuelaskentaa muun muas sa Etelä-Hämeessä, todettiin ilvespentueiden reviirin olevan paljon pienempi kuin tuo aiemmin oletettu 20 kilometriä. Näin ollen tutkijat muuttivat tuota reviirialuetta lähemmäs totuutta. Ilves voi tehdä parinkymmenen kilometrin lenkkiä ja pelkkä jälkiin tai näköhavaintoihin perustuva laskentatapa ei totuutta kerro. Paras tapa on Sankalan mukaan laskea pentueet, jolloin syntyy totuuden mukainen kuva kannasta. – Kun pedot lisääntyvät, pienet sorkkaeläimet siirtyvät lähelle asusta, jopa niiden keskellä oleviin pienialaisiin metsiköihin. Sankala epäilee, ettei ilveskantaa ole arvioitu takavuosina oikein. Asutusten keskeltä turvaa hakevat sorkkaeläimet ovat kuitenkin riski. Reviireiden pinta-ala on suuri ja pentuja on enemmän kuin reviireitä tai aikuisia ilveksiä. Tänä ja ensi vuonna ilvespen– Kauriskanta on pysynyt ruokintojen ansiosta kohtuullisena, tosin kaurista ei käytännössä juurikaan metsästetä.. Tutkijat ovat määrittäneet kannankasvun väärillä perusteilla. Jos lupia on muutama, ei lupamäärällä pystytä kuittamaan poikastuottoa. Kanalinnuista teeri vaikuttaa hieman elpyneen Vakka-Suomessa. – Kun pedot lisääntyvät, pienet sorkkaeläimet siirtyvät lähelle asusta, jopa niiden keskellä oleviin pienialaisiin metsiköihin. Peuranvasa on jäänyt ruokinnalla ilveksen saaliiksi. – Ilveksellä voi olla kolmekin pentua. Pienet sorkkaeläimet hakeutuvat petoja pakoon asutusten läheisyyteen – ruokintapaikoilla kuitenkin käydään entiseen tapaan. Lumiolosuhteetkin ovat olleet viime vuosina haastavat metsästykselle. Ilveskään ei ole niin kaupungistunut, että se uskaltaisi hakea saalista aivan pihapiireistä. Paikoittaiset vaihtelut voivat selittyä mikroilmastoilla aivan maanpinnassa. – Ilmeisesti kyseessä on ainakin kaksi sutta, kenties kolmekin. Vakka-Suomeen myönnetyt kaatoluvat eivät alkuunkaan riitä pitämään ilveskantaa kurissa. Tuolla lupamäärällä ilveskanta ei ainakaan laske. Pienet sorkkaeläimet talojen läheisyyteen Länsirannikolla Vakka-Suomen riistanhoitoyhdistyksen alueella kaurisja peurakannat ovat kasvaneet, sen sijaan hirvikanta on tavoitetiheydessään. – Ilveslupia oli viime vuonna Hausjärvellä ja Janakkalassa yhteensä viisi, tälle jahtikaudelle niitä saimme yhteensä neljä. meenlinnan länsipuolelle, kertoo Sankala. Esimerkiksi vuoden 2012 laskennassa Janakkalassa oli varmuudella kolme pentuetta ja Hausjärvellä kaksi. Tuolloin maanpintaan jää esimerkiksi hyönteisiä ja muuta poikasille ravinnoksi kelpaavaa. Kauriit ja peurat hakeutuvat jopa 5–10 hehtaarin metsälaikuilla ja pystyvät myös lisääntymään niillä, sanoo toiminnanohjaaja Jari Mantere . Suuressa osassa maata näyttää ilveksille riittävän ravintoa. Tämä johti siihen, että esimerkiksi Etelä-Hämeeseen mahtui vain tietty määrä ilvespentueita. – Jos sade jää heikoksi, voi varpukerroksen ja maanpinnan väliin jäädä muutaman sentin mikroilmasto, jossa lämpötila on korkeampi kuin varpukerroksen yläpuolella
Tänä ja ensi vuonna ilvespentue laskenta jäänee tekemättä eteläisessä Hämeessä, koska valtiolla ei ole määrärahoja.. 57 – Ilves rokottaa myös supeja ja kettuja, mikä on kanalinnuille eduksi. Kärkkäinen painottaa, että metsästyksen vetovoimaa tulisi kasvattaa. Kolarissa riekko pian vain muisto Kolarin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Raimo Kumpurinne kertoo, että Kolarin alueella hirvikanta vaikuttaisi ennakoitua pienemmältä. Huonojen olosuhteiden vaikutus näkyy lintukannoissa, esimerkiksi teeripoikueita olen havainnut vain yhden. Kärkkäinen toivoo, että elpyminen olisi nyt muutakin kuin hetkittäinen piikki. Alkuvuoden latvalinnustus kuuluu paikalliseen metsästyskulttuuriin Ruotsin puolella. Ruotsin puolella on laajat erämaat, jonne ne herkästi hakeutuvat. Pienpedoista näätää on esiintynyt melko runsaasti. – Osa karhuista liikkuu rajan molemmin puolin. Myös Pohjois-Savossa ilveskanta on voimistunut. – Meillä latvalinnustus ei ole koskaan oikein saanut suosiota. – Aikaisemmin meillä on ollut havaintoja vain yksittäisistä karhuista. Meillä jäsenyys edellyttää aina paikkakunnalla asumista, jotta henkilö voi ottaa osaa riistanhoitotyöhön. – Viime syksynä oli ongelmia saada koiralle ajoja, koska jäniksiä ei vain ollut. – Tosin viime vuonna saalismäärä puolittui edellisvuosista. Seurat ovat riekon rauhoittaneet. Pohjois-Savossa enemmän karhuja Pohjoissavolaisen Karttulan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Kärkkäisen mukaan teeret ja pyyt kärsivät alkukesän viileydestä ja sateista. Osa meidänkin metsästäjistä käy Ruotsissa linnustamssa. Susi on läpikulkija. Karhukanta näyttää oleva kasvussa, sillä tänä vuonna havaintoja on kertynyt jo viidestä yksilöstä. Jäniskanta on osoittamassa pientä elpymistä. Hirvet ja muutkin sorkkeläimet ovat vähentyneet. Juhani Karvonen Ilvesten jäljet eivät ole mikään harvinaisuus enää Etelä-Suomessakaan. Maanomistajille jäsenmaksu voi olla toki halvempi. Teerikanta näyttää olevan laskussa. Metsäkanalinnuista pyytä on näkynyt paikoittain ja ukkometsojakin jonkin verran. Takavuosina rantakoivikoissa saattoi tulla pieniä parviakin, nyt riekkoja on enää yksittäisiä lintuja. Loukkupyytäjiä on vähän ja ikä alkaa painaa monia. – Riekko tuntuu olevan häviämässä, vaikkei Kolari varsinaista riekkoaluetta olekaan. Supi tekee tuloaan, viime vuonna tapoimme 12 supia. Kaatolupia on viime vuosina saatu pari, kolme kappaletta. – Monissa seuroissa on väljennetty jäseneksi pääsyä sillä, ettei jäsenyys edellytä enää maanomistajuutta. – Metsokanta ei ole koskaan ollut tässä kovin runsas. – Sen sijaan kauriskanta on pysynyt ruokintojen ansiosta kohtuullisena, tosin kaurista ei käytännössä juurikaan metsästetä. Ilmeisesti niitä on kaikonnut muualle petojen tieltä. Susi on harvinainen läpikulkija, ilveksistä on muutama jälkihavainto ja karhuja on joitakin yksilöitä. Isoja petoja on Länsi-Lapissa harvakseltaan
Paljon hävikkiä Hämäläinen kasvattaa vuosittain yleensä 3000-5000 fasaania. Munitan ja haudotan fasaanit itse alusta saakka. Maaja metsävaliokunnan jäsen, kansanedustaja Teuvo Hakkarainen kävi tutustumassa maaseudun yrittäjän arkeen.. Tänä vuonna meni pommiin se homma, koska oli niin kylmä ja sateinen kevät ja kesä, Hämäläinen sadattelee. – Vuosittain kasvatan useita tuhansia lintuja. Kanahaukka, näätä ja kettu herkuttelevat mielellään silloin tälTarhoissa 3500 fasaania, bisnesmalli teon alla Ville Hyvösellä on tarhoissaan 3500 fasaania. Keväisin laitan emoja luontoon. Halutessaan asiakas voi ostaa kasvattamiamme fasaaneja siirtoistutuksia tai omatoimista koiran koulutusta varten. – Kyllähän niitä sinne paljon häviääkin, sille ei mahda mitään. – Pienyrittäjän arkea se tämäkin on, Ville Hämäläinen toteaa vieraalleen. 58 R autalammilla Pohjois-Savossa asuvan Ville Hämäläisen luotsaaman Willen Jahtien toimintaan kuuluu yhtenä osaalueena ammattimainen fasaanien kasvatus. Silloin ne ovat vielä parempia. Asiakkaat löytyvät pääosin koirien kouluttajista. Osa fasaaneista menee suoraan koulutuskäyttöön, mutta pääasiassa niitä päästetään luontoon omille maille
– Keväällä fasaanit ovat pirun pahaäänisiä ja kukkapenkissä ne näyttävät kitkemistaitonsa, Hämäläinen nauraa. Onneksi fasaanit ovat kaikkiruokaisia, eivätkä kranttuile ruoan suhteen. Kukot tahtovat kuitenkin lähteä vaeltelemaan. Ville Hämäläinen yrittää kehittää fasaaniharrastuksesta kannattavan liiketoiminnan. Ne ovat sellaisia juoksijoita, että jos on äkkinäinen koira jahtaamassa, niin tahtoo tulla hankaluuksia. Hämäläinen esittelee tarhojaan kansanedustaja Teuvo Hakkaraiselle. Tällä hetkellä hänellä on 3500 fasaania.. Kyllä se suloisuus välillä unohtuu. Olemme yrittäneet tehdä sellaisia siirtoalueita, että ne pysyisivät paremmin alueella. Kun poikaset ovat kuoriutuneet, ovat ne suloisia, mutta on näissä aika savotta hoitaa tämä katras. Tässä on kehittämisen paikka, Hämäläinen pohtii. Huonon metsäkanalintutilanteen takia fasaanisafarien kysyntä on jonkin verran kasvanut. – Nämä syövät kyllä ihan kaikkea: kalaa, lihaa ja kasviksia. Ville Hämäläinen on tehnyt kaiken itse alusta asti haudottamisesta lähtien. – Venäläisillä on rahaa, mutta se vaatisi hiukan viitseliäisyyttä ja tietynlaista paperihommaa, että saisi heidät asiakkaiksi. 59 löin fasaaniaterialla
– Olen sotkenut sellaista tummempaa fasaania sekaan, se taitaa tulla Unkarista. – Moni käy kouluttamassa koiriaan, kaikki eivät käy ampumassa. Jonkin verran on rmoille järjestettyjä fasaanijahteja, mutta toki tämä taloudellinen tilanne vaikuttaa näihinkin asioihin. Herkkua pöytään Fasaani maistuu Hämäläisen mukaan hiukan pyyltä. 09-413 97 300 Fasaanien kasvatus on myös luovaa hommaa. Virpi Piippo. p. Fasaanin vaaleasta lihasta syntyy esimerkiksi hyvä keitto. Venäläisillä on rahaa, mutta se vaatisi hiukan viitseliäisyyttä ja tietynlaista paperihommaa, että saisi heidät asiakkaiksi. – Teenkin tätä toistaiseksi rakkaudesta lajiin. – Ravintolat saattaisivat olla kiinnostuneita linnuista, mutta säädökset ovat aika hankalia ja tuovat liian isoja kuluja mukanaan. tilaukset@karprint.. jahtipuolelle kahden muun yrittäjän kanssa. 020 720 9699 SAVIKIEKOT, HEITTIMET www.nastatrap.com SAVO-SET OY Palveluhakemisto Tilaa ASE&ERÄ www.asejaera-lehti.. Tässä on kehittämisen paikka. Se kalastus on sitä mistä leipä tulee pöytään. Ei vielä bisnestä Hämäläisen haasteena on saada fasaanihomma kannattavaksi. Hämäläinen manaa, että tällä hetkellä ei oikein mitään jää viivan alle. Myös pienempää sirompaa, paremmin lentävää fasaania olen kasvattanut, jotta se ei jäisi niin helposti koiran suuhun. Suunnitelmana onkin muuttaa toimintaa vielä enemmän ajoKun metsäkanalintukannat ovat huonot ja metsästysajat lyhyet, moni käy fasaanijahdeissa jo koirankin takia. Puitteina on hieno kartano ja kaikki tehtäisiin viimeisen päälle mallikkaasti. Epäilen, että hinta nousee niin korkeaksi, etteivät ravintolat ole sitä niistä valmis maksamaan. Fasaaneja saa metsästää syyskuun alusta helmikuun loppuun. – Minulta tulee linnut ja esimerkiksi yksi miehistä on ruokaa tekemässä. Lisäksi minulla on peltoa ja kalastustoimintaa. 60 NASTAKIEKKO Oy Uudenkyläntie 450, 05510 HYVINKÄÄ Puh. Siinä voi tehdä hiukan omiakin kokeiluja
Savage on muuttanut 110-sarjan malleja vuosikymmenien varrella. Savagen Model 110 on maailman pisimpään yhtäjaksoisesti valmistettu pulttilukkoinen kiväärimalli, sillä Winchesterin suljettua Connecticutin New Havenin asetehtaansa vuonna 2007 tehtaan aiempi ja hyvin suosittu Model 70 menetti valmistajansa. Sen menestys markkinoilla myös pelasti tehtaan lopettamiselta. 040 581 3124 e mail: gotsch@phnet. Pumppuhaulikoissa ja alhaalta ladattavissa vipulukkoisissa ei ongelmia esiinny silloinkaan, kun ampuja ampuu vasemmalta puolelta ja on – kuten jenkit hauskasti sanovat – ”southpawn” eli eteläkäpälä. Pari vuotta myöhemmin kaliiperivalikoimiin tulivat .243 ja .308 Win. Myös tuotteiden nimeäminen on muuttunut; viimeksi suurin muutos tehtiin vuonna 1998, kun tehdas uudisti lyhytlukkoisen 110-mallin. Moni Savagella ampuva on havainnut, että vaihtamalla huokeammat puuosat kalliimpiin aseen jo sinänsä hyvä tarkkuus paranee entisestään. Nicholas Bernerin suunnittelutyö alkoi jo vuonna 1956, ja kaksi vuotta myöhemmin aseet alkoivat liikkua markkinoille. Merkittävä uudistus aseelle oli vuonna 2003. Asemalli pelasti konkurssilta Savage Arms on kärsinyt talousvaikeuksista kuten kaikki amerikkalaiset asetehtaat. 61 Savagen Model 210 on pulttilukkoinen haulikko, jonka perusratkaisuissa on myös hyödynnetty hyvää Model 110-perusmallia. Tutustukaa myös muihin MAKin tuoteisiin TAMPEREEN ERÄMESSUILLA osastolla C305. Korkeatasoisissa 10/110 FP Law Enforcenment -viranomaissarjassa puulaatu on korkealuokkaisempaa. Kohtuuhintainen ase – uushankintahinta tuolloin 109 dollaria – tuli markkinoille aluksi kahdessa kaliiperissa; 30-06 Spring eld ja .271 Win. Tarjous on voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää! ja pitkälukkoiset pysyivät 110-nimisinä. Maailman ensimmäinen vasenkätisten luodikko Savage 110 on pian 60-vuotias. Sen perillisiä ovat muun muassa mallit 11/111, 12, 14/114, 16/116, sekä Model 210 pulttilukkoinen haulikko kuin myös Stevens Model 200. Yksi maailman merkittävimmistä aseuudistuksista nähtiin vuonna 1958, kun Savage Arms Yhdysvaltain West eldissä, Massachusettsissa, alkoi valmistaa ensimmäisenä tehtaana maailmassa myös vasenkätisille soveltuvaa Savage 110 -kivääriä. 110-sarjaa saa liki kaikissa kaliipereissa aina huikeaan pullomaiseen .204 Rugeriin (5.2 x 57,4 mm) tai .338 Winchester Magnum (8,6 x 84,8 mm) saakka. Antti Kauranne ”Eteläkäpälän” Savage 110 T avallisesti ihmiset ampuvat pitkillä aseilla siten, että aseen perä tukeutuu oikeaan olkapäähän. Lyhytlukkoiset kantavat tuotenimiä M10, lanseerattu säädettävä AccuTrigger, joka sallii käyttäjän säätää vetovoimaa yhdellä säätöruuvilla aina puolestatoista paunasta aina kuuteen paunaan. ASEET Savagen varteenotettavina kilpailijoina asemarkkinoilla olivat jo mainitun Winchesterin lisäksi Remingtonin M700 ja sekä Rugerin M77. 110-sarjassa aseen muut osat ovat halvempaa puuta tai synteettisiä, 16/116 Weather Warr ior -mallissa on ruostumattomasta teräksestä tehdyt raudat. Asekorjaamo Klaus Götsch 16450 Mallusjoki puh. Savagen perusperiaate, että kivääri tulee tehdä ja myydä halvalla, näkyy edelleen miltei koko tuotannossa. Vuonna 1988 konkurssin uhatessa tehdas lopetti kaikkien muiden malliensa valmistamisen, mutta hyväksi havaittu 110 pysyi ainoana tuotannossa. Savagen ensimmäinen 110-sarjan vasenkätisille ampujille suunniteltu kivääri siivitti tehtaan ja mallin maailmanmaineeseen. Tulokas joutui markkinoilla ankaraan paineeseen, ja siihen on tehty pieniä muutoksia alusta lähtien, esimerkiksi säädettävä liipasin jo vuonna 1966. ristikko 1590 € MAKuick löytyy seuraville malleille: Blaser, CZ 550, Merkel Helix, Sako 85 S, Sako 85 M, Sako 75 M, Sauer 303, Tikka T 3, Valmet 412 / FinnClassic / Zoli MAKuick pikajalat ovat edullisia, luotetavia ja kestäviä. MAKuick pikajalka + Zeiss 3-12 x 50 val
Ensimmäinen numero tarkoittaa patruunakapasiteettia, toinen aseen kaliiperia eli 22 LR-patruunaa. 10-22 -aseesta on useita eri variaatioita, ja omistaja voi tuunailla sitä mielensä mukaan. Aloittelevat ampujat mieltyivät aseen mietoon rekyyliin, ja se on pysynyt suosittuna myös nuoremmissa ikäluokissa. Sotaisimman näköisen Rugerin piekkarit ovat sen näköisiä vehkeitä, että paikka paikoin vallesmannit eivät ole suostuneet myöntämään niihin lupia ainakaan ensimmäiseksi aseeksi. Aseen Helppo purettavuus ja modi ointi on tehnyt Rugerista suosikin aseharrastajien keskuudessa. Kun aseen hankintahintakin päätettiin jo alun perin edulliseksi, pikkupuolarin suosio on ollut taattu myös Suomen markkinoilla. Sefried II. 10-22-malli koettiin niin onnistuneeksi, että samaan runkoon sovitettiin myös 22 WMR eli magnum-pesitystä vuosille 1988–2007 sekä .17 HM Pyörivä lipas erikoinen ratkaisu Rugerin lipas on pyöreä, muodoltaan erikoinen sylinteri, johon Rugerin piekkarilegenda pääsi miehen ikään Kymppi-kakskakkosen voittokulku Yhdysvaltalainen asetehdas Ruger lanseerasi vuonna 1964 uuden pienoiskiväärituotteen, puoliautomaattisen 10-22 -aseen. Tästä osoituksena yli viisi miljoonaa myytyä asetta.. 62 ASEET A setta on valmistettu yli viisi miljoonaa kappaletta, ja se lienee maailman myydyin puoliautomaattinen pienoiskivääri. muunneltavuus, piipun irroittaminen rungosta on yksinkertaista, koska se on kahdella ruuvilla kiinni eikä vaadi aseseppää tai erikoistyökaluja. Ruger ja Harry H. Aseen suunnittelivat William B. Varaosia ja vaihtopalikoita on markkinoilla lukuisasti. Suomalaisiin erikoisuuksiin kuuluu sekin, että aselakien jatkuvien tiukennusten vuoksi markkinoilla on myös kaksipatruunainen Suomen oloihin sopiva ”metsästyslipas”, vaikka muualla maailmassa aseeseen tarjoillaan jopa 50 panoksen rumpulipasta ja Kalashnikov-tyyppistä kaarevaa tai suoraa lipasta, joihin mahtuu 25-40 patruunaa. Rugerin 10-22:n suosioon vaikutti sen muotoilu aikuisten mitoille, patruunakapasiteetti ja patruunoiden huokea hinta
Perus-Rugerin karbiinissa on aidot puuosat. Lippaan erikoinen muoto ei kuitenkaan vaikuta aseen ulkonäköön, joka edustaa hyvinkin perinteistä kiväärimuotoilua. Rugerin erikoisuus on poikinut runsaasti kilpailijoita aseelle: Marlinin Model 60, Mossbergin Ruger 10-22 tuli markkinoille vuonna 1964. Mielenkiintoisia kokeiluja ovat olleet myös lyhennetyt versiot AWC Ultra ja AT 10-22 QD, joista toinen on varustettu valmiiksi äänenvaimentimella. Ruger-tehtaan valmistamia erilaisia versioita on kaikkiaan kymmenkunta, sen lisäksi useat erilaiset asetarviketehtaat ovat kilvan rakentaneet suosittuun aseeseen virityssarjoja, joilla jokainen aseen omistaja saa varmasti omanlaisensa version. Mielenkiintoinen on ollut Rugerin VLEH-versio, joka on 1022:n ja Rugerin Hawkeye M 77 Tactical R en ristisiitos. Ase. Rumpumakasiiniin saa jopa 100 LR-patruunaa. 63 ampuja saa ladattua sen kymmenen patruunaa vaivattomasti. 40-vuotisjuhlamallissa oli polykarbonaattilipas, 50-vuotisjuhlamalliin vuonna 2014 äänestettiin valmistajan käynnistämällä kilpailulla ruostumattomasta teräksestä tehty 47-senttinen piippu kierteillä ja liekinsammuttimella. piipulla ja taittoperällä varustettua QD:ta. Kaikkinensa kotimainen Ruger-tarjonta suorastaan yllättää runsaudellaan ja hinnat ovat perin kohtuullisia. Antti Kauranne. Myös lisävarusteita on tarjolla runsaasti; esimerkiksi Armoria kaupittelee melko räyhäkkään näköistä GSG:n rumpulipasta, joka vetää 110 patruunaa, alle 60 eurolla. Tähtäimet olivat kuituoptiikkaa edessä ja takatähtäimenä säädettävä ”ghost ring”. 702 Plinkster, Savagen Model 64 F, Remingtonin 597 ovat kaikki mainioita puoliautomaattisia pienoiskivääreitä, mutta Rugerin suosion jakajia niistä ei ole yhdestäkään tullut. Myös Yhdysvalloissa aselakien kiristyttyä nämä aseet ovat paikoin tulleet luvanvaraisiksi, ja Suomeen on aivan turha edes uneksia saavansa tuotettua kuuden tuuman (15 cm) Kymppi-kakskakkosen voittokulku Suomen markkinoiden hyvät valikoimat A hti Huvila -aseyritys on myynyt Rugerin synteettistä 10-22:aa hintaan 360 euroa, 10+1-mittaisen lippaan lisäksi on tarjolla 25-patruunainen kaareva lipas hintaan 46,50 euroa. Normaaliaseen mitat ovat paino 2,3 kiloa, kokonaispituus 94 senttiä ja piipun 47 senttiä. Runko-osat olivat keinomateriaalia eikä puuta, kuten alkuperäisessä Ruger 10-22-karbiinissa ja lippaaksi valittiin 25-patruunainen ratkaisu. Tehtaalla on tällä haavaa noin kymmenkunta erilaista versiota perusaseesta. Verkkokauppa Sissos myy Uger 10/22 VLEH tactical HB:ta Hoguen OverMolded -kumitukilla ja bipodilla varustettuna 790 eurolla. Kun taustalla on vielä laadukas ja tunnettu yhdysvaltalainen asevalmistaja, ja yli puolen vuosisadan aikana asemallista on lastentaudit – jos niitä olikaan – juurittu pois, ei Rugerin 10-22 ase ole lainkaan hullumpi vaihtoehto ensipiekkariksi, jos paikallinen vallesmanni vain suhtautuu suopeasti hakemukseen. -liikkeessä on Rugereita tarjolla 8–10 erilaista mallia; huokeimmillaan peruskarbiinin saa hintaan 410 euroa, Target-malli maksaa 770 euroa ja taktisen mukavan näköinen SR22RSC, johon Suomessa lienee hyvin hankalaa saada lupia, maksaa 937 euroa, joskin tuote on tällä haavaa loppu. Myös tukkisarjoja ja periä on saatavilla alle 200 euron hintaan per sarja
64 ASEET R uotsalaisyntyinen Oscar Mossberg lähti etsimään onneaan Yhdysvalloista vuonna 1886. Patriot kahdella väljyydellä Niko Sysimies Hantauruksesta esittelee Mossberg Patriotia. Kolmisenkymmentä vuotta maahan saapumisensa jälkeen hän perusti asetehtaan poikiensa kanssa Connecticutiin, ja kohta liki sata vuotta tehdas on pumpannut markkinoille laadukkaita, keskihintaisia aseita tavallisille kuluttajille. Erityisesti Connecticutissa, Moss berg-tehtaan kotiseudulla, aselain kiristämiset ovat herättäneet suoranaista raivoa, ja Patriotnimi viittaa osaltaan myös Yhdysvaltain perustuslakiin, jossa taataan jokaiselle vapaalle isänmaanystävälle oikeus omistaa ja kantaa asetta. Huomio kiinnittyy tukevaan lukkokampeen, jota käsittelee vaikkapa hansikkaat kädessäkin vielä varmasti.. Yli 50 mallia, kahta Suomeen Suomessa on perin harvinaista herkkua, että amerikkalaisaseiden maahantuoja saa samana Mossbergin kivääriuutuussarja 2015 symbolisoi asekeskustelua Patriot-kivääriä eli isänmaanystävää myydään Suomen markkinoilla kaliipereissa .243 ja .308. Nimen valinta liittyy osaltaan suureen aselakiuudistuskamppailuun, jota liittovaltiossa ja eri osavaltioissa käydään aseen omistamisen ja kantamisen periaatteista ja laillisuudesta. Vuoden 2015 uusi tuotelinja kantaa nimeä Patriot, isänmaanystävä
Patriot-sarjassa on siis yli 50 erilaista kivääriä: muun muassa 11 eri kaliiperivaihtoehtoa 22– 250 Remingtonista 375 Rugeriin ja viisi erilaista tukkivaihtoehtoa. Antti Kauranne Mossberg Patriot Kaliiperit .243 ja .308 Aseen kokonaispituus 108,6 cm ja vetopituus n. American Hunter -lehden aseerikoistoimittaja Richard Mann muotoilee asian veikeämmin artikkelissaan, jossa arvioi Mossbergin .308-kivääriä: ”Tämä on tuote sellaisille ihmisille, jotka arvostavat shamppanjan makua, mutta joiden on pakko elää olutbudjetilla”. Sysimies myisi Patriotin normaalikokoiselle suomalaiselle metsästäjälle, joka haluaa aseeltaan käyttövarmuutta ja hyvää laatua sekä myös mahdollista jälkimarkkinointia, mikäli sille esiintyisi tarvetta. Ilahduttavaa on myös laukaisuvastuksen säätö: aseessa on patentoitu LBA (Lightning Bolt Action) -laukaisukoneisto, joka tarkoittaa, että laukaisuvastus on säädettävissä noin 0,9–3,15 kg välillä. Suomeen niistä on saatu kaksi kaliiperimallia, joka on poikkeuksellista joustavuutta tehtaan ja maahantuojan välillä. 35 cm Piipun pituus 223 (noin 56 cm) ja rihlaus 1/103 Paino n. Tehdas on pitänyt kiinni perinteistään: laadukkaita aseita tavallisille, keskituloisille kuluttajille. 65 vuonna Suomeen myyntiin aseen, joka on lanseerattu jenkkilässä vuoden alkupuolella. 2,93 kg Kapasiteetti 1+4 irtolippaalla Vapaasti värähtelevä kevennetty piippu Kevennetty (spiral uted) lukko Upotettu piipunsuu suojaa rihlausta Lukkorungossa on valmiiksi kiinnitetyt Weaver-kiilat Synteettinen musta tukki Mattasinistetty piippu Mattamustat metalliosat Hinta: 555 euroa (Hantaurus Shot Oy) Mossberg Patriot -sarjassa lanseerattiin kaikkiaan noin 50 erilaista aseuutuutta Yhdysvalloissa vuonna 2015. – Olisimme halunneet tänne muitakin tukkivaihtoehtoja synteettisten lisäksi, mutta valitettavasti niitä emme vielä saaneet tällä vuodelle, kertoo Mikko Kinnunen Hantaurukselta. Vantaalaistunut Hantaurus Shot Oy toi Suomen markkinoille kaksi Patriot-kivääriä kaliipereissa .243 ja .308. Patriot-nimi viittaa osaltaan Yhdysvaltain perustuslakiin, jossa taataan jokaiselle vapaalle isänmaanystävälle oikeus omistaa ja kantaa asetta.. – On mukava huomata, että tämän hintaisissa aseissa alkavat asiat olla, ei enää vain olemassa, vaan myös kunnossa, Sysimies lausuu yleismielipiteenään Patrioteista. – Aseessa on synteettinen tukki, mattamustat metalliosat ja helppokäyttöinen peukalovarmistin lukkopultin vieressä, myyjä Niko Sysimies esittelee uutukaista. – Reilun kokoinen lukkokammen nuppi helpottaa aseen käsittelyä ja latausta
Henkilökunnan kokemus alalta on pitkä ja antaa mahdollisuuden jopa hyväntahtoiseen naljailuun, kun tulee puhe työvuosista. – Ethän sinä ole ollut edes vuosikymmentä vielä täällä hommissa, kuittaa nauru suussa myyjä Niko Sysimies myyntija markkinointipäällikkö Mikko Kinnuselle, jonka kanssa on marraskuun lopulla palauttamassa yrityksen edustamia tuotteita siisteihin hyllyköihin ankaran FinnSec 2015 -messu rupeaman jäljiltä. Hantaurus Shot luottaa nykyiseen liikeideaan Takaseinän komea asetelinekokoelma pitää esillä Mossbergia, Weinrauchia, Marlknia, SAKOa, Glockia, Norincoa ja Tanfogliota.. 66 H elsingissä jo 1 9 9 l u v u n alusta alkaen toiminut Hantaurus Shot on tuttu liike pääkaupunkilaisille metsästäjille ja viranomaisille. Hantaurus työllistää kokopäivätoimisesti neljä aseja varustealan ammattilaista, ja toimitusjohtajana on asealan kokenut ammattilainen Tauno Riihelä. Hyvänä osoituksena maahantuojan suhteista valmistajaan on tehtaan Aseita ja varusteita viranomaisille ja metsästäjille Vantaalla toimiva Hantaurus Shot tietää, ettei kaikkiin trendeihin kannata lähteä heti mukaan ainakaan Suomessa. Lauttasaaressa pitkään asiakkaitaan palvellut liike muutti kesällä 2014 Vantaalle. Laatuaseita myös kohtuuhintaan Hantauruksen asekatalogiin ja maahantuontiin ovat kuuluneet alusta alkaen amerikkalaisen Mossbergin tuotteet
Käytettyjä aseita emme ole koskaan myyneet; meidän käytetyt aseemme ovat omassa esittelykäytössä olleita malleja. 67 tämän vuoden uutuuden, Mossbergin Patriot-kiväärin saaminen saman tien myyntiin. Paljon helpommalla pääsee, kun ei lähde siihen käytettyjen kauppaan lainkaan; asiakkaat tietävät, mitä odottaa ja me tiedämme, että myymme odotusten mukaista laatua. Kinnusen mukaan Sakoa ostavat suomalaista asetta haluavat, ehkä jo kokeneemmat metsästäjät. Taktiset varusteet ja asusteet Kun asuu vantaalaisliikkeeseen, hämmästyy esillä olevien vaatteiden ja tekstiilien määrää. Hantauruksen asekatalogiin ja maahantuontiin ovat kuuluneet alusta alkaen amerikkalaisen Mossbergin tuotteet.. Hyllyiltä löytyy Barnettin ja PSE:n jousia niin taljassa, varressa kuin vastakaarellakin. – Revolvereissa myymme Weichrauchia, pienoiskivääreissä Weichrauchia ja Marlinia. Jos myymälän takaseinällä ei herättäisi huomiota koko seinän kokoiHantaurus Shot luottaa nykyiseen liikeideaan Mikko Kinnunen järjestelee 5.11 Tactical -vaatteita turva-alan messujen jäljiltä Vantaan Pakkalan myymälässä, joka sijaitsee liikekeskus Jumbon lähellä Väinö Tannerien tiellä yrityskylässä. – Meillä on Mossbergien lisäksi tarjolla myös Yildizin, Marlinin ja Sakon pitkiä aseita, samoin Weicrauch kuuluu tuotelistalle, kertoo Kinnunen. Hantaurus myy myös talja-, varsija vastakaarijousia sekä tarvikkeita niihin. – Mossbergin haulikot ja kiväärit ovat laadukkaita, kohtuuhintaisia aseita, joista moni aloittelija tai jo kokeneempikin metsästäjä saa varman käyttöaseen. Näiden aseiden huolto pelaa takuuvarmasti ja varaosien saanti on myös taattu, Kinnunen perustelee liikkeen merkkivalikoimaa. – Pistooleissa päämerkkimme on Tanfoglio, mutta edullista asetta haluaville aloittelijoille on tarjolla myös Norincoa, Sysimies kertoo lyhyemmistä aseista
) selatessa voikin todeta, että Pakkalan liikkeessä on mahdollista varustaa yhdellä ja samalla tuotemerkillä itsensä jalkineista housuihin, paitoihin, erilaisiin varusteisiin ja jopa veitsiin, reppuihin, valaisimiin ja aurinkolaseihin saakka. – Meillä on jo oma asemamme alan harrastajien ja ammattilaisten keskuudessa, eikä tarvetta uudistuksiin ole näkyvissä.. Se on yksi syy miksi me emme välitä käytettyjä aseita. Hantauruksen myymiin aseisiin tilataan huolto kokeneelta ammattimieheltä, kuten esimerkiksi aseseppä Klaus Götschiltä. Se, mikä toimii, ei kaipaa remonttia. Hyllyissä saavatkin sijansa useat tuotemerkit, muun muassa Kleenbore, BreakFree, Safariland, Bianchi, Leupold, Sure re, Sierra Bullets, Harris bipodit ja edulliset Norconia sekä Truglo. Toki soisi, että useampikin suomalainen aseja eräalan yritys voisi suhtautua näin luottavaisesti omaan tulevaisuuteensa. Asiantuntijakaksikko katselee toisiaan hiukan hämmästyneinä. – Suomessahan ei varsijousella saa metsästää, mutta moni ostaa aseen virkistyskäyttöön. Näinhän se on. Useat valmistajat luottavat meihin. Metsästys-, rataja kilpa-ammunta-aseiden, tuotteiden ja varusteiden lisäksi hyllyillä ja seinillä on muutamia erikoisuuksiakin: Barnettin ja PSE:n taljaja varsijousia. 68 nen asetelineryhmä, saattaisi arvella joutuneensa vaatekauppaan. Bantamtai Youth-mallistoillakaan ei ole oikein markkinoita Suomessa. Huoltoja toimitusvarmuus palvelua – Kaikkiin trendeihin ei kannata lähteä heti mukaan, eikä ainakaan Suomessa, tuumii Mikko Kinnunen liikkeen tarjontaa nyt ja tulevaisuudessa. Myymälässä on satoja tuotteita, kaikki omiksi kokonaisuuksiksi järjesteltyinä. – Olemme olleet alalla ja maahantuojina jo vuodesta 1992 lähtien. – Meillä on 5.11-taktisten varusteiden ja vaatteiden kirjo aika hyvin edustettuna, kehaisee Kinnunen liikkeen tarjontaa. – Me tarjoamme aseita, varusteita ja asusteita lähinnä turva-alan ammattilaisille ja ampumaurheilun; practicalin ja SRA:n harrastajille. Yli puolet yrityksen liikevaihdosta tulee viranomaiskaupasta. – Olemme maahantuoja ja toimialaamme kuuluvat tuotteet vaativille kohderyhmille, kuten viranomaisille, metsästäjille ja ampumaurheilijoille, Sysimies linjaa liikkeen kantavaa palveluajatusta. Meillä on jo oma asemamme alan harrastajien ja ammattilaisten keskuudessa, eikä tarvetta tuotemerkkien vaihtamiseen ole näkyvissä, Mikko Kinnunen linjaa. Antti Kauranne Turva-alan varusteet ja tuotteet muodostavat merkittävän osan liikkeen tarjonnasta alan ammattilaisille. Myyntiluetteloa ja internetsivustoa (www.hantaurus. Pelkästään metsästäjille suunnattuja vaatteita meidän valikoimissamme ei ole, kertoo Kinnunen Hantauruksen toiminnan kulmakivistä. – Niiden kauppa on mielenkiintoista, Kinnunen ja Sysymies pohdiskelevat jousikauppaa. Uudistuksiin ei ole tarvetta Kun aseja erävarustekauppa on Suomessa ollut, kiitos lähinnä lainsäätäjäin, viime vuosina melkoisessa tuiverruksessa, olisi mielenkiintoista kuulla, kuinka vantaalaistunut Hantaurus aikoo linjata toimintaansa tai tarjontaansa tulevaisuudessa. Myös taljajousissa saattaa olla kausittain aika hiljaista, mutta sitten niitä taas menee useita melkein yhtaikaa. Niistä kun ei aina tiedä, mitä niillä on tehty ja mitä niiltä voi odottaa, tuumiskelee Niko Sysimies. – Kyllä me saisimme esimerkiksi pinkkejä Mossbergin kiväärejä naismetsästäjille, kuten jenkeissä on tarjolla. Suomalainen naismetsästäjä on kuitenkin yleensä laatutietoinen harrastaja, joka menee metsälle tai ampumaradalle asiallisesti pukeutuneena laatuvarusteissa ja ampuu samoilla aseilla kuin miehetkin. Kysymys yllättää. – Asiakkaalle merkitsee enemmän toimitusja huoltovarmuus
Metsähallituksen luontopalveluiden teettämässä tutkimuksessa myönteisissä näkemyksissä suurpedot nähdään osana Suomen luontoa ja sen monimuotoisuutta. Mykrä uskoo, että rinnakkaiselo on mahdollista. – On hyvä muistaa, että tässä on neljä ihan erilaista lajia ja kaikilla on omat kommervenkkinsä. Kuva: Jouko Määttä Punahilkka, Kolme pientä porsasta – satujen pahikset ovat monesti suurpetoja. On kuitenkin hyväksyttävä se tosiasia, että suurpedot aiheuttavat joskus vahinkoja. Myös vahinkojen ennaltaehkäisy on tärkeää. – Pelkoa voi herättää jo se, jos ihmiset kokevat, että tilanne ei ole viranomaisten hallinnassa, Mykrä kertoo. Petoeläimet toimivat myös matkailuvalttina, sillä ne tuovat metsiin luontomatkailijoiden etsimää erämaisuuden tuntua. Oleellista on Mykrän mukaan se, millaisia suurpetojen aiheuttamia vahinkoja paikallinen väestö on valmis sietämään tietäen, että tilanne on viranomaisten hallinnassa. Karhujen ja ilvesten kanssa on helppo elää rinnakkain. Tämä johtuu muun muassa petokantojen kasvusta. 69 S uomalaiset suhtautuvat Suomen suurpetoihin sekä myönteisesti että kielteisesti. Apuna ovat erilaiset vahinkojen kompensaatiomekanismit, joilla yhteiskunta korvaa aiheutuneet vahingot. – Eihän se susi tyhjästä siihen Punahilkkaan ole tullut. Ne ovat ravintoverkon yläreunassa ja hoitavat siellä omaa hommaansa. Petoeläimet toimivat myös matkailuvalttina. Maaja metsätalousministeriö ohjaa suurepetokantojen hoitoa, hallinnointia ja seurantaa. Kuva: Eeva Pulkkinen Susikantojen kasvu on omiaan lisäämään ihmisten pelkoa. Tarkka seuranta Peloista huolimatta suurpedot halutaan säilyttää Suomen luonnossa. Enemmän kiemuroita ja keskustelua paikallisväestössä aiheuttavat sudet ja ahmat. Petojen ”virka” on saaliseläinten tappaminen, minkä vuoksi ne aiheuttavat pelkoa. Pelot suurpetoja kohtaan kasvussa Pelot suurpetoja kohtaan ovat hieman kasvaneet viime vuosina. Niillä koetaan olevan itseisarvoinen elämisen oikeus, sanoo Metsähallituksen luontopalveluiden projektipäällikkö Sakari Mykrä. – Ministeriön vahvistamien kannanhoitosuunnitelmien tarkoituksena on, että suurpedot säilyvät elinkykyisinä kantoina osana suomalaista luontoa ja samalla pyritään edesauttamaan rinnakkaiseloa ihmisten kanssa, Mykrä selventää. – Suurpedoilla nähdään olevan ekologinen merkitys. Pelkoja taas aiheuttavat esimerkiksi suurpetojen tekemät eläinvahingot ja ihmisasutuksen lähellä liikkuminen. Pelko ei aina liity suurpetojen esiintymistiheyteen
Pentti Eerikäinen Susien suojelu ja kansalaisten pelko aiheuttavat miljoonakulut vuosittain yhteiskunnalle. Suden kannanhoidollista metsästystä kokeillaan kaksi vuotta. Nuo koulukyydityksistä aiheutuvat kulut menevät suoraan kunnan piikkiin. Yhdistys myöntää, että varmuudella oikeaa summa on lähes mahdotonta laskea. Noin kymmenen oppilasta on ollut kyytien tarpeessa. Viime vuonna kulut olivat noin 10 000 euroa. – Hoitosuunnitelman laatii Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus maaja metsätalousministeriön johdolla. Tammikuussa 2015 ennen lisääntymiskautta Luke arvioi Suomessa olevan 35 susilaumaa. Paikalliset asukkaat myöntävät, että susi kuuluu Suomen luontoon. Tulevan vuoden kiintiö on alustavasti 39 sutta. Sen tarkoituksena on sovittaa yhteen sudensuojelu ja susireviireillä asuvien ihmisten tarpeet. – Ei täällä silti mitään susihysteriaa ole. Niitä tällä alueella on menetetty jatkuvasti. Pari vuotta sitten Taajamasusi-yhdistys arvioi suden aiheuttamien kulujen maksavan yhteiskunnalle 13–21 miljoonaa euroa. Pahin pelko on koirien puolesta. Arvio susilaumojen määrästä perustuu petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintotietoihin. Vilkkailla susialueilla sudet ovat aiheuttaneet pelkoa, minkä vuoksi koululaisia on kuskattu taksikyydeillä kouluun. Susien määrä alkoi vähentyä vuonna 2007, mutta viidessä vuodessa susikanta on selvästi kasvanut. – Venäjällä kasvaneet sudet ovat meillä suojeluksessa, Heikkilä naurahtaa. Heikkilä on erämiehiä, joten hän tuntee susiasiat omakohtaisesti. – Mikään laki ei velvoita kuntia järjestämään kyydityksiä susivaaran vuoksi. – Sudet aiheuttavat täällä pelkoa, mikä merkitsee kunnalle välittömiä kustannuksia, sillä joudumme hoitamaan lapsia kouluun erityiskuljetuksin, kertoo Kuhmon sivistystoimenjohtaja Timo Heikkilä. Työssä kuultiin muun muassa karjankasvattajia, metsästäjiä, luonnonsuojelijoita alueiden asukkaita. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa on noin 220–245 sutta. 70 S uomessa myönnetään, että sudensuojeluun kuluu kiistatta verovaroja. Luke antaa joulukuussa uuden väliarvion, jossa pyritään tarkentamaan laumoissa elävien susiyksilöiden lukumäärää. Sudet ahdistelevat koiria, vaikka ihmisiä on lähistöllä. Niistä 5–10 on yhteisiä Venäjän kanssa. – Maaja metsätalousministeriö säätää vuosittain asetuksella suurimman sallitun saalismäärän, joka voidaan pyytää kannanhoidollisilla poikkeusluvilla. Suunnitelmaluonnokseen saatiin yli 40 lausuntoa, jotka otettiin huomioon lopullisen suunnitelman viimeistelyssä. Kymppitonnin kulut Sotkamon kunta on usean vuoden ajan kärsinyt nuorista häirikkösusista, jotka tulevat pihapiiriin. Kainuussa erityisesti Kuhmon ja Sotkamon alueilla kyydityksiä on tarvittu jatkuvasti. Tarkkoja summia ei tiedetä, mutta kaikki maksetaan verovaroista. Kun ryhdyimme selvittämään hintaa, yksimielisyys katosi. Tällä hetkellä 3–4 oppilasta tarvitsee susien pelossa koulukyyditystä. Koulutettu ja valmis metsästyskoira on aina suuri menetys. – Pedot ovat käyneet röyhkeiksi, sivistysjohtaja Mika Kilpeläinen sanoo. – Täällä ihmiset suhtautuvat asiaan maltillisesti. Lopullinen arvio susikannan koosta valmistuu metsästyskauden jälkeen tammi–helmikuussa 2016. Mitä sudensuojelu maksaa Suomessa. Susialueiden koulukuljetukset kuntien piikkiin Paljonko sudensuojelu maksaa. Ihmiset suhtautuvat asioihin maltillisesti, mutta varmaankin 90 prosenttia asukkaista on sitä mieltä, että susikanta on päässyt liian suureksi. Marraskuun alussa Luonnonvarakeskus arvioi Suomessa olevan 22–43 susilaumaa. Taajamasusi-yhdistys on puhunut jopa paristakymmenestä miljoonasta eurosta.. Kyydityksestä aiheutuvat kulut menevät kunnan piikkiin. Kunnassa saatiin poikkeuslupa kahden häirikkösuden kaatamiseen, minkä jälkeen myös kyyditystarve väheni. Kunnille lankeavia menoeriä ovat muun muassa susien pelosta aiheutuvat koulukyyditykset. Erimielisyyksiä syntyy silloin, kun susi ilmaantuu asumusten liepeille ja ahdistelee koiria tai muita kotieläimiä. Kaatoluvat suositellaan kohdistettavaksi nuoriin tai vahinkoa aiheuttaviin susiin. Kannanhoidollisen metsästyksen lisäksi susia saa kaataa riistakeskuksen myöntämällä poikkeusluvalla tai poliisin määräyksellä. – Meillä on ollut koulukyyditysten tarvetta susien pelon vuoksi usean vuoden ajan. – Tällä hetkellä täällä on kuusi laumaa, joista pari liikkuu myös toisen kunnan alueella. Tänä vuonna saalismääräksi päätettiin 29 sutta, selvitti neuvotteleva virkamies Sami Niemi. – Täällä on tilaa myös susille, kunhan ne pysyvät reviireillään pihapiirien ulkopuolella. Joulukuussa arvio susien määristä Vuoden alussa hyväksyttiin erityinen sudenhoitosuunnitelma. Paltamon kunnassa samanlaista tarvetta ei ole esiintynyt
7 – 2015 7,20 6,90 Puita teillä, laitteet mykkinä Myrsky laittoi hirvimiehet koetukselle Ampumataito tärkeää, maanomistus ei riitä Loppusyksyn sorsastus: Kosteikolla tärppää Metsästys suojelualueilla jakaa kansaa Kymmeniä koiria suden suuhun syksyn jahdeissa Tilaa lehti! www.asejaera-lehti.?. Ase&Erä – metsästäjän ja aseharrastajan asialla vuosikymmenten kokemuksella! www.asejaera-lehti.
Nuorimmat osallistujat ovat 10-vuotiaita ja vanhimmat eläkeikäisiä. Ikähyvitystä ei kuitenkaan anneta: jokaisen osallistujan on suoritettava tismalleen sama metsästäjätutkintoon tähtäävä koe, joka koostuu 50 monivalintakysymyksestä ja kymmenestä lajintunnistustehtävästä. Valkonen kertoo, että metsästäjätutkinnon kirjallinen koe on melko hankala, ja sen läpäiseekin vain noin puolet osallistujista. Opasta toimittaa ja pitää ajan tasalla Suomen riistakeskus ja sitä on saatavissa Suomen riistakeskuksen kaupasta sekä riistanhoitoyhdistyksiltä. Yhdistyksen toiminnanohjaaja Harri Valkonen kertoo, että osallistujia kokeeseen odotetaan ainakin parikymmentä. Kirjalliseen kokeeseen osallistuminen on jännittävä kokemus ja hankalasta kokeesta harva selviää ensiyrittämällä. Kokeeseen voi valmistautua myös vapaaehtoisilla metsästäMetsästäjätutkinnossa vaaditaan 86,7 prosentin onnistuminen Jokaisen metsästäjän on suoritettava metsästäjätutkinto. Kokeen järjestää Jyväskylän Seudun Riistanhoitoyhdistys. Metsästäjätutkintoa on suorittamassa kaikenikäisiä miehiä ja naisia, tyttöjä ja poikia. Varsinkin näin loppuvuodesta meille saapuu suorittajia kauempaakin, kun monet riistanhoitoyhdistykset eivät enää tänä vuonna kokeita järjestä. Muuten sitä ei tarvitse päivittää tai uusia. – Koe maksaa 20 euroa, se on Maaja metsätalousministeriön vahvistama maksu, Valkonen toteaa. Vain puolet läpäisee kokeen J yväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa on odottava tunnelma. Kun kokeen on kerran läpäissyt, sitä ei enää tarvitse uusia jos vain maksaa säännöllisesti vuoJuha (kesk.) ja Miro Soppi (takana) ovat saapuneet suorittamaan koetta Äänekoskelta saakka. Kokeen tekemiseen on aikaa 90 minuuttia ja hyväksyttyyn tulokseen sallitaan korkeintaan kahdeksan virhettä. – Jos viitenä peräkkäisenä vuonna jättää riistanhoitomaksun suorittamatta, tutkinto pitää uusia. Metsästäjän opas Koekysymyksiin löytyy vastaukset jokaisen metsästäjän raamatusta, Metsästäjän oppaasta. Juha-isä myöntää treenanneensa vähän vähemmän kuin poikansa. Miro on valmistautunut kokeeseen tekemällä tehtäviä netissä ja lukemalla Metsästäjän opasta. 72 sittaisen riistanhoitomaksun. 10-vuotias Markus Tislari (edessä) osallistuu kokeeseen ensimmäistä kertaa. – Me järjestämme aika paljon kokeita: tänä vuonna 17 ja ensi vuonna saman verran. Osallistujia on usein ollut Kuo piosta ja Tampereelta saakka, parhaimmillaan tenttijöitä on ollut yli 40 kerrallaan. Kokeen saa kuitenkin uusia niin monta kertaa kuin haluaa – tai lompakko kestää. Jyväskylän Seudun Riistanhoitoyhdistyksen toiminnan ohjaaja Harri Valkonen valvoo metsästäjäntutkintoa.
Tiedon kokeen läpimenosta saa välittömästi kokeen jälkeen. Metsästäjätutkinnon hyväksytysti suorittaneille voidaan myös tilaisuuden päätyttyä antaa todistus metsästäjätutkinnon suorittamisesta. Metsästyskortissa on henkilökohtainen vuosittain vaihtuva viitenumero, jonka avulla maksu kirjautuu oikein. Tämä lupa järjestyy usein helpoimmin liittymällä metsästysseuraan. Todistusta voi tarvita esimerkiksi aselupia haettaessa. Kaisa-Liisa Ikonen Jyväskyläläinen Tommi Puttonen on kokeillut metsästäjätutkinnon suorittamista kerran aikaisemminkin pikkupoikana, mutta silloin pisteet eivät riittäneet. Metsästyskortti astuu voimaan, kun riistanhoitomaksu on suoritettu. Näiden lisäksi pitää tietysti kunnioittaa metsästysaikoja ja luvanvaraisuutta, Valkonen neuvoo. Jyväskyläläisellä Markku Ruohosella on selvä tavoite kortin saatuaan: – Pitäisi saada majava nurin! Olen opiskellut ja tehnyt ennakko tehtäviä niin paljon kuin olen ehtinyt. Viitenumeroa on käytettävä aina riistanhoitomaksua maksettaessa. Eniten jännittää lajintunnistus, se on yllättävän hankalaa! Kokeen saa uusia niin monta kertaa kuin haluaa – tai lompakko kestää.. Myös riista. -sivustolla voi harjoitella kokeeseen valmistavia tehtäviä. Myös metsästysoikeus Ihan suoraan postilaatikolta ei tuoreen metsästäjäkortinkaan kanssa kuitenkaan voi suoria metsälle, vaikka riistanhoitomaksu olisikin hoidettu, vaan metsästäjän täytyy ottaa huomioon muutamia tärkeitä seikkoja: – Metsästyskortti on se varsinainen ”tappolupa”, mutta sen lisäksi täytyy olla metsästysoikeus eli lupa käyttää maata metsästämiseen. 73 jäkursseilla, jotka ovat 12 tunnin mittaisia, yleensä maksullisia koulutustilaisuuksia. Metsästysvuoden 2015–2016 riistanhoitomaksu on 33 euroa. Kurssilaisille annetaan 3–4 illassa metsästäjäntutkinnossa tarvittavat tiedot. Harri Valkonen kertoo, että riistanhoitoyhdistys ilmoittaa tiedot kokeen läpäisseistä metsästäjistä metsästäjärekisteriin ja noin kahden viikon kuluttua postilaatikkoon kolahtaa metsästyskortti. Tällä kertaa hän on lukenut oppikirjan tarkkaan läpi ja valmistautunut kokeeseen myös netissä
V ain pieni osa suomenpystykorvista ei ole syntynyt haukkujiksi, mutta osalla koirista haukku voi kehittyä hitaasti. Pystykorvien linnunhaukun Suomen mestaruutta tavoitteli 13 koiraa. – Jollei se vielä toisena syksynäkään kiinnostu linnuista, se ei välttämättä niitä osaa haukkuakkaan. 75 KOIRAT ottelun 85 pisteellä, kun toiseksi tullut Kotirovan Riku sai 76 pistettä. Kolmanneksi kilpailussa suoriutui Tuiskunevan Tarmo 70 pisteellä. Jos pentu on syntynyt keväällä, viimeistään toinen syksy Mettokumpareen Hilma Bertta osaa hakea linnut Suomenpystykorva Mettokumpareen Hilma Bertta jos kuka tietää, kuinka linnut haukutaan. Ei voi kiirehtiä Pystykorvien innostus lintuhaukkuun vaihtelee. Jos koira on syntynyt keväällä se saattaa vielä ensimmäisenä syksynä olla haukultaan huono. Haukku-ottelu järjestettiin nyt 66. Mettokumpareen Hilma Bertta voitti pystykorvien HaukkuMaan paras linnunhaukkuja Janne Helon mukaan pystykorvalla tuntuu olevan jonkinlainen alkukantainen geeni, joka laukaisee haukun kanalinnun kohdalla.. kerran. Näin uskoo imatralainen Janne Helo, jonka 2,5-vuotias suomenpystykorvanarttu Mettokumpareen Hilma Bertta on vuoden 2015 Haukku-ottelun voittaja. Hilma Bertta voitti mestaruuden lisäksi myös parhaan ukkometson haukun ja valioitui käyttö valioksi
– Kaikkien metsästäjien ei ole mahdollista lähteä pohjoiseen, jossa kanalintuja ehkä olisi enemmän. Omakin koirani oli kaivanut ensimmäisen syksyn enimmäkseen myyriä. Pystykorva haluaa miellyttää ja koiraa on helppo ohjata. Liian kaukana haukkuvan koiran edestä lintu saattaa Haukku kestää yleensä pari kymmentä minuuttia, mutta joskus olen keitellyt kahvit rauhassa ja antanut koiran haukkua.. Alkusyksystä tyhjät haukut eivät haittaa, mutta lintuja olisi hyvä löytää syksyn mittaan. Helo uskoo, että noin 90 prosenttia metsästyskoirista menestyisi myös haukkukisoissa. Pentu pääsi heti metsälle haistelemaan lintuja. Kotioloissa pystykorva on läheisyydenkipeä, mutta muuttuu metsällä itsenäiseksi. Helo aloitti koiransa koulutuksen jo kymmenviikkoisena. Koiran olisi osattava liikkua etumaastossa 100–500 metrin etäisyydellä. Monesti koiran kokemus alkaa olla kohdallaan 4–5-vuotiaana. 76 näyttää onko koirasta haukkujaksi. Haukku on kestänyt kolme varttia, eikä lintu ole lähtenyt minnekään. Kesä on koiran peruskunnon ylläpitämistä esimerkiksi kymmenen kilometrin lenkeillä. Helo kehuu, että pystykorva voi olla hyvä haukkuja vielä yhdeksänvuotiaanakin. Vähän lintuja Kanalintukantojen hupeneminen on selkeä uhka koiran koulutukselle. Etenkin EteläSuomessa metsästysaikana on oltava aktiivinen ja käytävä koiran kanssa metsällä joka toinen ilta ja kaikkina viikonoppuina. – Hyvä koira osaa irtaantua isännästään riittävän kauas. – Haukku kestää yleensä parikymmentä minuuttia, mutta joskus olen keitellyt kahvit rauhassa ja antanut koiran hukua. Periaatteessa jokainen pystykorva on haukkuja, mutta haukkujalla ja hyvällä haukkujalla on eronsa. Kun luottamus on vahva, koira palaa takaisin pitkältäkin. Koiran kehitystä ei voi nopeuttaa. Elokuussa on mahdollista käyttää arki-iltoja harjoitteluun, mutta loppusyksystä illat alkavat pimetä. – Koiralle on luotava luottamus pienestä saakka. Ikä on koirakohtainen ominaisuus. Osa koirista saattaa kuitenkin olla liian laajahaukkuisia tai haukkuvat liian lähelle
Toisaalta liian lähellä haukkuva koira saa aikaan sen, että lintu pelästyy metsästäjää ennen aikojaan. Kokeen maaston tulee olla lintukannaltaan hyvä ja olosuhteiltaan kohtuullinen. Helon oman tuntuman mukaan yli puolet pystykorvien omistajista ei käy kokeissa. Koetta edeltävän viikon aikana maasto on kuitenkin pyrittävä rauhoittamaan ylimääräiseltä liikkumiselta, ja erityisesti koiratyöskentelyltä. lähteä karkuun ennen kuin metsästäjä ehtii paikalle. Virheläimen haukusta menettää kisoissa suorituspisteen, mutta tyhjä haukku tuottaa enemmän virhepisteitä. Eteneminen määräytyy maasto-olosuhteiden, koiran toiminnan ja tapahtumien mukaan. Juhani Karvonen Suomenpystykorvanarttu Mettokumpareen Hilma Bertta on vuoden 2015 Haukku-ottelun voittaja. Jos koiralla on 50 koetta eikä juurikaan haukkuja, tuskin kyse on enää huonosta onnesta. Keskimäärin lintukokeessa edetään koe-erän aikana 4–5 kilometriä. Paras tieto lintutilanteesta tietyllä alueella muodostuu useiden vuosien aktiivisen liikkumisen myötä tulleesta kokemuksesta, sekä lintukoetta edeltävien viikkojen aikana tehtyjen muutamien tiedusteluretkien myötä. Näin linnut ehtivät rauhoittua aloilleen ja löytyvät tunnetuilta alueilta. 77 Jalostuksen tukena Linnunhaukkukokeen tarkoituksena on kehittää kanalintua puuhun haukkuvien pystykorvaisten rotujen käyttökelpoisuutta linnunmetsästyksessä ja saada tieto jalostusta varten. – Osa koirista on oikeasti hyviä, osa vain puheissa. – Haukun äreys paljastaa onko kyseessä esimerkiksi orava. Haukun äreys Kokenut koiramies oppii haukusta päättelemään, haukkuuko koira turkiseläintä, esimerkiksi oravaa. Lintukokeen koe-erän kesto on neljä tuntia ja etenemisvauhti maastossa rauhallinen. Kuva: Heidi Lahtinen. Orava saattaa piileskellä puussa mutta liian pitkään ei metsästäjän kannata puun alla kytätä
Kannattaa kokeilla erilaiset kahvat, että mikä tuntuu omassa kädessä parhaalta. Kun kirvesmarkkinoilla hintaerot ovat aika huikeita, on syytä satsata varmuuteen ja turvallisuuteen. Yksi tällainen on perustyökalu kirves, jolla laaditaan nuotion emmeet – ja tarpeen tullessa torjutaan vaikkapa karhun hyökkäys. Roselli-retkipiilulla on hintaa Partioaitassa 119 euroa.. Kirvesmarkkinoilla on tarjolla todella laadukkaita työkaluja, mutta onpa myös vallan sutta ja sekundaa. Kyse on ammattilaissarjan työkalusta, joka painaa niin paljon, että sen raahaaminen päivän retkelle on työläs askare. Kahvan muotoilulla on vaikutusta astalon rannekulmaan ja iskun voimaan. Kotimaisen Rosellin retkipiilu on käsitelty siten, että varsi Suomessa osataan tehdä ammattilaissarjan kirveitä. Metsäläisten Suomi kykenee edelleen innovaatioihin sellaisten työkalujen Kotimainen varma valinta Kirveen voima syntyy terän paksuudesta ja varren pituudesta kestää oikeassa asennossa myös märissä ja kylmissä olosuhteissa. Ilo on todeta, että kotimaisuus on valttia lyömätyökalumarkkinoilla. Keveys saattaa aiheuttaa sen, että kirves kimpoaa esimerkiksi jäätyneestä puusta tai oksankohdasta holtittomasti. Paino, muoto ja koko Kirveen kokonaismuotoilu ja erityisesti varren pituus, terän paksuus, muotoilu ja paino ratkaisevat sen, kuinka napakoita ja tarkkoja iskuja sillä saa annettua. Kannattaa siis ostaa mieluummin laadukas ja kestävä käyttöpeli kuin peltisen oloinen fantasialelu, jolla ei saa sientäkään pilkottua. Kotimainen uutuus VipukirvesLeveraxe on hämmästyttävä yhdistelmä luonnonja keinoainetta, sillä uutuudessa on koivuinen varsi, jota on vahvistettu otetta parantavalla muovivahvisteella. Kädestä irti sinkoutuva halpismalli saattaa osua omaan jalkaan tai yhtä hyvin myös joko jahtikumppaniin tai koiraan. 78 saralla, jotka ovat olleet tunnettuja jo kivikauden ajoilta. Lisäksi muovinen kahva on liukas etenkin kylmällä ja pakkasella. V aikka lama-Suomella ei mene kovin hyvin, erämaailmassa törmää arkisissa tilanteissa asioihin, jotka Suomessa osataan edelleen. Retkikirveellä tai kelpo puukolla tehdään vain pieniä puita nuotion sytyttämistä varten. Kärkkäinen myy kirvestä 59 eurolla. Fiskars X25 -kirveen paino on yhteensä 2,5 kiloa. Kahden käden iso halkaisukirves on tarkoitettu hommaan, jossa isotkin puut saadaan halki, poikki ja nuotioon. Tärkeä turvallisuus Peltisen oloinen ja kevyt kirves, jonka kahvansuojus on muovia, on aina epäilyttävä. Ne eivät jätä käyttäjäänsä pulaan. Keinoainevarsi on herättänyt epäilyjä vuosikausia, mutta Fiskarsin oranssi-musta tuote on hyvien kokemusten kautta kasvattanut luottamuksen myös uusioaineisiin ratkaisuna kirveen varressa. Puuvarsikirves, jonka varsi on lakattu eikä kämmenotteen paikalta karhennettu, kannattaa ehkä pyöräyttää hiekkapaperilla otteen varmistamiseksi myös märissä ja kylmissä oloissa. Se ei kuitenkaan jätä pulaan, kun sen käytölle on tarve. Terä painaa 1,8 kiloa. Kuminen kahva suojaa kämmeniä hiukan iskun rekyyliltä ja pysyy kädessä huomattavasti paremmin kuin muovinen
Tilauksia tulee etenkin Yhdysvalloista, Kanadasta ja Japanista. Vielä vuonna 2013 kirveitä myytiin vain noin 600 kappaletta, mutta viime vuonna kansainvälinen media kiinnostui erikoisesta työkalusta. Kickstarter-joukkorahoituskampanja toi suomalaiselle vipukirveelle yli 222 000 dollarin edestä tilauksia. Se ei kuitenkaan käynyt kuin aivan tavallisten puiden pilkkomiseen. Huomio kasvatti kiinnostusta; myynti 13-kertaistui, eikä valmistus Suomessa tahtonut pysyä tilausten perässä. Nykyinen, jo kolmannetta versiota tarjoava vipukirvestuote ( Vipukirves 1, Vipukirves 2, Vipukirves Steel) syntyi pitkän kehittelyn tuloksena. Koekäyttö Vipukirveellä osoitti myös, että jos lyöntitekniikkaa ja -otetta osaa muuttaa, yhdistelmävarsi ja erikoinen terän muotoilu ja erityisesti kiinnitys antaa aivan uuden tuntuman ja tehon puiden pilkkomiseen. Terä ei enää jumittunut halkaistavaan puuhun. Vipukirves hyökkää maailmalle Vipukirves perustuu lennonjohtaja Heikki Kärnän omakohtaiseen, vuosikymmenten aikaiseen kokemukseen puiden pilkkomisesta. Yleiset keinomateriaalit Keinomateriaaleissa on paljon hyvää, ja juuri kirveiden kohdalla ne ovat tehneet mahdolliseksi esineen keveyden. Vipukirveen lyöntitekniikka vaatii opettelua, sillä vipukirveen pitää antaa pyörähtää kädessä terän iskeytyessä puuhun. Perinteinen kiilamainen halkaisukirves otettiin Sipoossa kotitilalla tarkastelun ja kehitystyön alle. Vipukirves 1 maksaa Verkkokauppa. Ohutteräinen ja kevyt kirves saattaa myös jumittua etenkin tuoreeseen puuhun tai kunnon koivuklapiin sellaisella voimalla, että sitä on hankala saada siitä enää irti. Yhteisörahoituksella kerättiin pääoma, jolla nyt jo kotimaassakin palkittu Vipukirves-Leveraxe vietiin maailman markkinoille. L ennonjohtaja Heikki Kärnä päätti eläkepäivillään, ettei kirves työkaluna ole vielä valmis. Ensin syntyi Heikki Kärnän pomppukirveeksi nimeämä malli. Lopputuloksena syntyi 90 sentin varren päähän kiinnitetty epäkesko rautamöykky, joka halkoo puuta tehokkaasti, joskin uudella tekniikalla, joka vaatii käyttäjältään uutta käsitekniikkaa. Antti Kauranne Vipukirveen teho perustuu vipuvoimaan ja käden ja iskuvoiman aiheuttamaan rotaatioliikkeeseen.. Sipoossa syntynyt vipukirves hyökkää nyt tosissaan maailmalle. Alumiini, kumi ja muovi ovat hyvin yleisiä kirveissä, samoin erilaiset aineyhdistelmät. Kotimaahan jää enää viitisen prosenttia myydyistä kirveistä. Moni vanhemman polven metsästäjä karsastaa esimerkiksi skarsilaisten muovisia varsia, mutta suotta. Youtube-videokanavalla kirveen käyttöesittely keräsi miljoonamäärin katsojia Euroopassa ja uudella mantereella. Siinä kirveen hamaran molemmille puolille kiinnitettiin jääkiekot, jotka pysäyttivät iskun puun pintaan ja pompauttivat kirveen terän takaisin ylös. Jutun kirjoittajalla on vuosikymmenen hyvät käyttökokemukset toiseksi pienimmästä Fiskarsin kirveestä, jota ei voi kuin suositella kaikille erällä ja jahdissa liikkuville. Vipukirves haastaa myös käyttäjänsä. Jälleenmyyjiä on myös Australiassa ja UudessaSeelannissa, Koreassa ja useissa Euroopan maissa. Kaikki prototyypit ovat tallella ja saattavat päätyä aikanaan näytteille malliksi suomalaisesta osaamisesta ja sisukkuudesta. 79 2,5-kiloista Hultafors SLY -kirvestä myy kuopiolainen Center-asu 68 eurolla. Puisen kirveen kohdalla se on syytä tehdä aina muutenkin, sillä puu on elävä materiaali, joka supistuu ja laajenee lämpötilojen ja kosteuden mukaan. Keinomateriaaleista ja teräksestä rakennetussa kirveessä kokonaisuuden tasapainoisuudella on merkitystä: jos varsi on kovin kevyt ja terä raskas, saattaa mennä aikaa, ennen kuin oppii oikean iskutekniikan. Epäilyistä huolimatta tuote voitti rahoittajat ja epäilijätkin puolelleen, ja menestys on huimaa alusta huolimatta. Sen sijaan muita muovisia varsia kannattaa katsoa sillä silmällä etenkin terän kohdalta ja pohtia, miten lujasti terä istuu kiinni varressa. Jos kirvestä joutuu riuhtomaan voimalla irti, saattavat edellä mainitut riskitoimenpiteet toistua. Kirveen terän kiinnitys on syytä tarkistaa huolellisesti. Myös tämän päivän apukeinot tuotteen markkinoinnissa tulivat hyvään tarpeeseen. Ainakin toistaiseksi kaikki kirveet valmistetaan Riihimäellä. comissa 219 euroa. Sen teho perustuu vipuvoimaan ja käden ja iskuvoiman aiheuttamaan rotaatioliikkeeseen
Sen muodostaminen ei ole voimavaan taitolaji. Hehkua puhaltelemalla sen saa voimistumaan ja tarttumaan paloherkkään syttymateriaaliin, jota on syytä varata runsaasti lähettyville alkuhekun aikaansaamista ennen. Yleensä jahtireissuun lähtevällä on mukanaan jonkinlainen veitsi. Mäntykannon, jossa on runsaasti tervasta, tunnistaa sen ominaistuoksusta. ohuita kiehisiä, on ehkä koottu myös tuohenriekaleita tai kuusen alaoksia, jolloin tuli nappaa niihin hyvinkin ketterästi. ovat sekaja lehtimetsissä liikuttaessa koivun tuohi, havumetsissä taas vaellettaessa eritoten kuusen ja myös muiden havupuiden kuivat alaoksat, kuivat männynkävyt ja tervasmänty. Taulakääpiä kasvaa kaikissa lehtipuumetsissä. Jos puolisolla ei ole tulusrautaa tai vaikkapa tulusrautapuukkoa, Firesteeliä tai Fireknifeä, niin onhan näitä isän-, äitien-, naistenja miestenpäiviä tasaisesti ympäri vuotta. Jos todellinen tuuri käy, silmiin sattuu vanha nuotionpohja. Kun suihku suunnataan kuivaan taulajauheeseen tai edes talouspaperin palaan, se alkaa hehkua osumia saatuaan. Tervas muodostuu kun elävään havupuuhun tulee haava ja puu täyttää huokosensa pihkalla. Sen sisus on perinteinen hehkutusja syttymateriaali. Käävän sisuksesta saadaan kuivaa, helpohkosti kytemään saatavaa taulasientä, joka hehkuu varsin pitkään. Muita käypäisiä syttyaineksia Kylmä ja märkä uhkaa eräeläjää Nuotio pystyyn metsän antimista 81 Tulusveitsi Fire knife on kelpoinen lahja eräihmiselle. Vaikka eksymisiä tai kastumisia ei tapahtuisikaan, kylmä voi silti iskeä tai sade kastella. Hehkua kannattaa vahvistaa puhaltelemalla, jolloin se voimistuu. Myös kuivuneet heinät ja korret käyvät sytykemateriaaliksi, joskin niiden paloaika on niin lyhyt, että niitä olisi kerättävä sylyksellinen kunnon nuotion alkuun saattamiseksi. Kourallisen verran kuusen alaoksia muodostaa jo sellaisen nipun, että siitä on tulta helppoa jatkaa pidemmillä oksilla. Nämä toimivat hyvinä sytykkeinä siksi, että niihin on kertynyt runsaasti pihkaa, joka on erittäin paloherkkä materiaali. Kuivat alaoksat on helppo tunnistaa, sillä ne napsahtavat helposti poikki ihan näppivoimin. Jos on käynyt niin huono tuuri, että on jäänyt hakkuuaukealle, kannattaa potkia isoimpia ja vanhimpia kantoja esiin. Tuulella tuohi on parempi alkusytyke, sateella taas tervas. Se helpottaa jo syttyjen ja puiden pienimistä. Järkilahjan antaminen harrastuksen turvaamiseksi on viisaampi teko kuin jonkin huippudekkaristin viimeisimmän kirjan paketoiminen. Murikan terävää nurkkaa taotaan nopeasti mutta kevyesti tai raavitaan rautaesineeseen, jolloin oikealla tekniikalla pitäisi syntyä kipinäsuihku. Vielä parempi, jos matkassa on tulitikkuja tai kaasutäytteinen sytytin, silloin ei ole huolen häivää. Kun vilu ja märkä yllättävät, nuotio on mitä parhain lämmönlähde. Sytykkeet metsästä Perinteinen syttymateriaali, jota kerättiin nimenomaan tätä tarkoitusta varten, on yleensä koivussa mutta myös muissa lehtipuissa kasvava taulakääpä. Parin kympin hintaiset tulukset kumppanille ovat saman sorttinen tarvelahja kuin pilkkijälle turvanaskalit. Siitä kerättävät edellisen nuotion jäljiltä jääneet hiilet, jos eivät ole vallan litimärkiä, saadaan myös helposti hehkumaan. Veitsellä on saatu ehkä tehtyä I hminen, joka lähtee jahtireissulle ilman tulentekovehkeitä, ottaa melkoisen riskin. Myös pystyyn kuivuneet kelopuut tarjoavat oivallista syttymate riaalia, mutta niihin ei ole syytä kajota, ellei kyseessä ole hengenhätä. Antti Kauranne. Kipinäniskijät Jos on niin onneton tilanne, ettei mukana ole mitään tulentekovälinettä, kipinöitä voi alkaa yritellä Suomen maastosta yleisesti löytyvällä kvartsiitilla tai muulla piikivellä. Firesteelillä saa kipinöitä aikaan vaikka kaatosateessa, mutta taito on opeteltava ensin
Tätä olotilaa voi toki torjua liikkumalla, esimerkiksi pomppimalla paikallaan tai jännittämällä kehon eri lihaksia ja jäseniä vuorotellen, mutta myös muita keinoja on tarjolla. Hiipivä alilämpö Palelemisen taustalla saattaa myös olla niin pieni ulkoinen kylmä-ärsytys, ettei ihminen itse tiedosta sitä. Elimistö kuitenkin reagoi viileyden tunteeseen alkavassa kylmässä supistamalla pintaverenkiertoa. Hypotermian ensioireita ovat vilunpuistatukset, lihasvärinä ja Hypotermia vaanii passimetsästäjää Kylmä kuriin lämmittimillä Kemialliset ja ladattavat lämmittimet ovat oivallisia kylmänä jahtipäivänä. Tämä ei ole eduksi ainakaan ampumatilanteessa ja tuskin muutenkaan kovin mukavaa. Myös kemiallisten kertatai monikäyttöisten lämmittimien käyttäminen saattaa torjua tai ehkäistä palelemisreaktiot kokonaan. Jos kylmä-ärsytys on voimakas niin elimistö käynnistää lihasvapinan ja hormonituotannon lämmittääkseen kehoa. Minuuttitolkulla samassa asennossa kyhjöttäminen altistaa jahtihenkilön kuitenkin alilämmölle, hypotermialle. Grabber, Hot Hands ja monet muut tuotemerkit toimivat samalla tavalla.. Lievän alilämpöisyyden ensiavuksi riittää nopea hakeutuminen suojaan kylmältä, kuivan ja lämpimän vaatetuksen vaihtaminen, sekä lämpimän juoman nauttiminen. Siltä suojautuminen on terveysteko, ja toisaalta lämpimänä passissa oleminen parantaa myös tähtäysja laukausvarmuutta silloin, kun sen hetki on. 82 L iikkumattomuus on kytiksessä eduksi, jotta saaliseläin ei havaitse liikettä ja karkkoa paikalta. Pitkään jatkunut palelu saattaa johtaa kehon alilämpöön, hypotermiaan, jolloin paleltumisen jatkuessa vilunväristykset lakkaavat, ihminen käy sekavaksi, uneliaaksi tai menettää paikantajun ja lopulta seuraa tajuttomuus. Metsästysharrastuksessa ja erityisesti suoritushetkellä niistä on haittaa. palelu
Lämmittimen poistaminen ampumatilanteen syntyessä saattaa olla juuri riittävän iso liike, että saaliseläin havaitsee sen ja säntää pakoon. Lämpötilan nousu kestää muutaman minuutin, mutta pysyy sen jälkeen tasalämpöisenä 4–7 tuntia. Lämpötila nousee sen jälkeen, kun pakkausta on ravisteltu tai murjottu muuten, jolloin toistensa kanssa pääsee kosketuksiin kaksi erilaista kemiallista ainetta, jotka yhteen osuessaan tuottavat lämpöreaktion. Avaat suojaavan pussin ja otat ulos lämpötyynyt. Tyyny tuottaa noin seitsemän tunnin ajan 57 °C– 69 °C lämpötilan. Lämmitin kestää niin pitkään kuin muovikuori säilyy ehjänä. Osa markkinoilla olevista kemiallisista lämmittimistä on muotoilultaan sellaisia, että ne ovat hansikkaissa tiellä ampumasuorituksen kannalta. Kun tyyny jäähtyy, geeli muuttuu kovaksi. Lämmittimiä on tarjolla myös jaloille ja jopa ympäri kehoa vaatetuksen alle laitettaviksi. Käsille on omat lämmittimensä, samoin jaloille. Iso osa Suomessa myynnissä olevista on ulkomaisia merkkejä, mutta ilolla on todettava kotimaisen Savotan käsilämmitin, jonka voi käyttää jopa moneen kertaan. Lämmitin uudelleen aktivoidaan käyttövalmiiksi keittämällä sitä 6–8 minuuttia. Lämmittimen sisällä olevaa metallilevyä naksautetaan eli taitetaan hieman kaksi kertaa, jolloin se laukaisee geelissä reaktion, joka nostaa tyynyn lämpötilan 50 ° C:een. Altistuminen kylmälle nostaa verenpainetta, muuttaa veren koostumusta sekä lisää virtsaneritystä. Kemiallinen lämpö Nykytekniikka on suonut uusia mahdollisuuksia metsästäjän passimukavuuden maksimoimiseksi. Perinteiset pitkät kalsarit ja aluspaidat ovat saaneet rinnalleen tekniset alusasut, villainen tikkuri ja sarkahousut on korvattu goretex-metsästysasulla tai kalvopuvulla. Käytä lämpötyynyä käsineessä tai taskussa. 83 Monen tehoisia Grabber Hand Warmers on yksi esimerkki kemiallisista lämmittimistä, joita on tarjolla usean hintaisia ja -tehoisia. Kemialliset lämmittimet ovat yksi mainio ratkaisumalli. Ilma pääsee kosketuksiin tyynyn sisällön kanssa ja lämpeneminen alkaa muutamassa minuutissa. Sorkkaeläimet ovat vieläkin arempia ja niillä on myös tarkka näkö hyvän kuulon lisäksi. Tässä jutussa käsitellään kemiallisia lämmittimiä, joiden rinnalla on olemassa myös ladattavia, sähkötoimisia lämmitinratkaisuja. Antti Kauranne Zippo valmistaa sytyttimien lisäksi myös lämmittimiä, joiden käyttö on varsin yksinkertaista. Ilma pääsee kosketuksiin tyynyn sisällön kanssa ja lämpeneminen alkaa muutamassa minuutissa.. Kympin–kahden hintaisia laitteita syytellään hajuja tuhruhaitoista, mutta virhe syntyy useimminkin huolettomasta täyttämisestä kuin itse laitteesta. Lämmitin pysyy lämPalelussa on kyse elimistön käynnistämistä suojautumismekanismeista, jotka vähentävät lämpöhukkaa ja parantavat elimistön kylmänsietoa. pimänä 45 minuuttia. Vuosikausia on ollut tarjolla sytytinbensiinillä toimivia kädenlämmittimiä, joiden valmistajia ovat muiden muassa Zippo ja Miltec. Lämmöntuottoreaktion voi jopa väliaikaisesti katkaista. Avaat suojaavan muovipussi ja otat ulos pehmeät lämpötyynyt. Vaatekerran tulisi olla myös kohtuullisen äänetön, sillä vaikka jäniksen näköaisti ei maailman parhaita olekaan, on sillä tarkka kuulo ja pienikin kahaus saattaa laukaista suunnanvaihdon tai pakoloikan. Palelu ei ole suoraan verrannollinen ilman lämpötilaan ja vaatetuksen määrään, sillä tuulenpuuskat voivat moninkertaistaa kylmettymisriskin. Vaatetus avuksi Talvella kerrospukeutumisella on suuri merkitys metsästäjän pysymiselle lämpimänä. Värinä ja kylmänpuistattelu ovat merkki siitä, ettei elimistössä ole riittävästi lämpöä. Tämän päivän uutta ovat tietokoneen USB-portista ladattavat lämmittimet. Näppärän oloinen Savotta on talvella takin povitaskussa tai hanskan sisällä tai kaasupullon alla tuomassa lisätehoa kaasukeittimeen. Oleellista olisi, että puvussa pysyisi lämpimänä ja että siinä olisi helppo liikkua. Lämpötyyny on kertakäyttöinen ja se voidaan hävittää normaalina jätteenä
Lapsille on esitelty erilaisia metsästyskoiria ja niiden tehtäviä metsässä. Kerholaiset tietävät nyt sen, miten vierasta koiraa lähestytään niin, että se on turvallista lapselle ja mukavaa koiralle, Rantanen sanoo. Erän käynnin opetus lapsille on sikäli ainutlaatuinen, että se jatkuu koko vuoden, kokoontumisia on noin kerran kuukaudessa. Ensimmäisellä kerralla otettiin eräreppuun tavarat, joita metsässä tarvitaan. Olemme opetelleet sytyttämään nuotio niin, että kuluu jopa vain yksi tulitikku. Kerhossa käydään läpi metsästäjän vuosi. – Olen itse metsästänyt pikkupojasta lähtien. Kun impulssia toimintaan tuli lapsiperheiden vanhemmilta, se sai minut aloittamaan kerhot, hän sanoo. Kuksa ja römpsä Eräkerho aloitti toimintansa huhtikuussa. Eläkkeelle jäätyäni ajattelin, että jotenkin tietotaitoa pitäisi siirtää nuoremmille polville. Esimerkiksi käden vieminen koiran pään päälle voi aiheuttaa koirassa väärin tulkinnan. Opimme mikä on kuksa, römpsä, tuohi ja kiehinen. – Kävimme lasten kanssa läpi sen, mitä erämiehen reppu sisältää. Läpi vuoden jatkuvat eräkerhot Lapset kokoontuivat ruoanlaittopuuhiin jo aamuvarhaisella. Lasten eräkerhoa Ohkolassa ja Kaarenkylässä vetää Ohkolassa asuva Tapio Rantanen. Koirat ovat osa metsästystä, joten jokaisessa tapaamisessa on mukana koiria. Lapset innostuvat erästyksestä ja metsästyksestä Ohkolan ja Kaarenkylän eräkerhossa lapset oppivat hyödyllisiä asioita luonnosta, eläimistä, metsästyksestä ja erästyksestä. 84 M äntsälän Ohkolassa ja Porvoon Kaarenkylässä on tarjolla eräkerhoja lapsille. Kuva: Tapio Rantanen. Olemme opetelleet tulen tekoa; muun muassa sen, miten päin tulitikku raapaistaan, ettei siitä koidu ongelmia. – Olen opastanut, miten lähestytään metsästyskoiraa
Rantanen soisi tällaisen toiminnan leviävän muuallekin. Keväällä kerhovuosi päättyy varisjahtiin ja ehkä myös riistapolkuun. Toiminta ei Rantasen mukaan vaadi muuta kuin että nakkaa repun selkään ja lähtee kokoontumispaikalle. Tapio Rantanen on lasten suosima eräohjaaja, joka tuntee myös huumorin voiman. 85 Riistapellosta polkuun Erään tapaamisen aiheena oli nuolukiven asentaminen metsään. – Yhden tapaamisen aihe oli riistapelto: miksi se tehdään ja minne se tehdään. Ohkolan nuorisoseura on myös mukana välittämässä tietoa siitä, mitä erästys oikeasti on. – Kaarenkylän kerhon kanssa kanssa olimme jopa jo sorsajahdissa iltalennolla – kiitos Mikko Hallalle! Kyyhkysjahti oli tarkoitus tehdä myös, mutta silloin ei ollut kyyhkysiä. Todellista erästystä Toki lasten kanssa vaaditaan aikuiselta tiettyä sopivuutta ja viitseliäisyyttä. Tiedossa on myös rusakkojahti ja tuhoeläinjahti luolakoiralla. Tästä eteenpäin toiminta jatkuu fasaanijahdilla; se tapahtuu kanakoiran avulla. – Voi hyvänen aika, miten lapset tykkäävät! Lasten innostus on niin suuri, että monen lapsen lahjatoiveetkin liittyvät nyt eräkerhoon. – Puhutaan kovista kustannuksista ja rakennettaan barrikadeja tämän asian ympärille. Lapset tykkäävät! Tapio Rantasen mukaan lapset ovat todella täysillä mukana eränkäynnin maailmassa ja kiinnostuneita luonnosta. Hän on aikoinaan ollut paljonkin lasten oppaana, hän veti vuosikymmenen vaellusretkiä Lappiin nuorisoseuran toiminnan puitteissa. – Lasten kanssa pitää osata nauraa itselleen ja pitää yksinkertaista hauskaa. – Rusakkojahti tehdään silloin, kun on lunta, jotta päästään tarkkailemaan eläimen jälkiä: missä se lepää ja missä juoksee. Kyse ei siis ole siitä, että mennään metsän laitaan ja aletaan tulittaa. Ja sitten maistetaan, alkaako hirvikeitto olla jo valmista!. Minullakin on joka kertaa varten mietittynä joku lapsille sopiva huumoripätkä, sanoo Rantanen. Soppatykkiä pitää huoltaa, se tarvitsee välillä puita. Opimme myös ruokkimakatoksen tekemisen ja merkityksen. Oikein sylettää, että näitä ei ole Suomessa enemmän, mies puuskahtaa hyväntahtoisesti naurahtaen. – Molemmilla paikkakunnilla mukana ovat metsästysseurat, jotka ovat nähneet asian arvon. Suuri osa vanhemmistakaan ei tiennyt mikä nuolukiven merkitys on. Lapset oppivat miksi, minne ja miten se tehdään. Lapset osaavat täyttää tulipesän. Lapset haluavat eräreppua, erälakkia ja kuksaa ja vaikka mitä! Rantasen mukaan lasten kiinnostus luontoon ei ole mihinkään kadonnut, vaikka elämmekin aikaa, jolloin erilaiset näyttöpäätteet ovat vallanneet lasten elämää
Niitä lapsia on kuitenkin vähän. Härkösen perhe syö hirvikeittoa: vanhemmat Mikko ja Henriikka sekä kolme lasta: Tuure (vas.), Liinu ja Lotta.. Vastaavanlaista opasta ei ole ollut aiemmin tarjolla. Tunnettu koirames Tapio Rantanen on 60-vuotias ja toimi yrittäjänä 13 vuotta ennen eläkkeelle jäämistään. Tarvetta oppaalle Paineita on jo seuraavan vuoden suunnittelulle. Roopen kirves kuuluu erämiehen repun sisältöön. Näytämme miten rusakko metsästetään ja miten se avataan. Pienet haaverit sormissa ei aitoja eränkävijöitä haittaa! Kuvassa Iiris, Roope ja Petra Malmberg. Eräs isä on luvannut fasaanista tehdä lasten kanssa ruokaa. Olemme sopineet, että niillä reissuilla tällaiset lapset eivät ole mukana. – Suomen maa ei olisi näin hyvässä tilanteessa, jollei meidän esi-isissämme olisi ollut taitavia metsästäjiä ja kalastajia. Kyse on merkittävästä asiasta, joka opettaa myös vastuuta. Kaarenkylässä koulutetaan myös miestä, joka ottaa paikkakunnan toiminnan haltuunsa. Metsästyksenvastaisuuteen liittyy usein myös aseiden pelko. 86 Rantanen on kuitenkin lähtenyt siitä, että lapsille opetetaan asiat kaunistelematta. Rantanen on toiminut muun muassa Uudenmaan Kennelpiirin puheenjohtajana vuosikymmenen ja Kennelliiton valtuustossa lähes 20 vuotta. – Mukana on myös lapsia, jotka eivät halua olla näkemässä kaikkea tätä. – Itse olen lähtenyt siitä, että me oikeasti erästämme. Jatkon olen ajatellut järjestää metsästäjäoppaan-pohjalta, se valmistaisi metsästyskortin saamiseen. – Olemme miettineet miten homma jatkuu, järjestetäänkö jatkokurssia niille, jotka ovat tämän vuoden mukana. Rantanen on vaistonnut myös metsästyksenvastaisuutta, jota hän on halunnut lievittää lasten kautta. Rantanen on pohtinut laativansa itse jonkinlaisen oppaan opastaakseen muita metsästysseuroja järjestämään lasten eräkerhoja
– Se ammutaan, roikotetaan, pilkotaan ja syödään, tietävät kolme lasta: Iiris, Roope ja Petra Malmberg. Mutta olen ajatellut, että niin kauan kuin minusta löytyy vireyttä, haluan käyttää sitä myös lasten kanssa olemiseen. Tärkeä homma oli liemen maistaminen. Tapahtuma on osa Tapio Rantasen vetämää Ohkolan eräkerhoa; lapset ovat osallistuneet keiton tekemiseen ja sitä tarjotaan myös muille halukkaille. – Olen alun perin ajokoiramies, joka innostui kanakoirametsästyksestä, kotona onkin nyt kaksi saksanseisojaa suomenajokoiran lisäksi. – Paljon olisi kaikennäköistä kokousta ja palaveriä vieläkin. Lapset tulivat tänne jo kahdeksalta aamulla pilkkomaan perunoita, vihanneksia ja ’kyynelsilmin’ sipuliakin. 87 L apset ja heidän vanhempansa syövät maittavaa hirvenlihakeittoa Ohkolan metsästysmajalla lokakuisena sunnuntaina. Tuure sai kaataa soppatykkiin kaksi lastia sipulia ja hörppii keittoa innolla. Mutta mitä tapahtuu hirvelle ennen kuin se päätyy ruokalautaselle. Aikuisten kanssa ei aina tiedä mitä itse kukin tarkoittaa, mutta lasten kanssa voi olla rehellisesti sitä mitä on, sanoo pidetty kerhoohjaaja Rantanen. Yksinkertainen asia on esimerkiksi se, että toisen metsästä ei katkota oksia. Hirvikeitolla Ohkolassa Erämiehen mehu lämpenee nokipannussa. Me syömme paljon riistaa ja meillä oli kesän omat possutkin, jotka ovat nyt pakastimessa. Ensimmäisellä kerralla Tapsa teki lasten kanssa nokipannukahvia, mutta pannussa olikin glögiä. Kotona on karjalankarhukoira, hirvikoiraksi hankittu. Lasten isä, Jan Malmberg, kertoo erähommien olevan koko perheen juttu. – Keitto voidaan tehdä paistista ja luista; minun mielestäni luista tulee parempi. He kertovat sopan maistuneen hyvältä ja näyttävät sormiaan, kahdella on tullut sormeen pieni haava. Pakastimessa on lisäksi on peuraan ja lampaan lihaa. – Tapsa on mukava ohjaaja, hän osaa myös juksata lapsia. Mikko-isä on itsekin metsästäjä ja pitää hyvänä asiana sitä, että tällaista kasvatuksellista toimintaa lapsille ja nuorille järjestetään. Merja Kiviluoma. Kerhossa lapset oppivat miten metsässä liikutaan, mitä siellä voi tehdä ja missä. – On myös hyvä, että lapset tietävät mitä he syövät. – Eilen illalla keitin lihoja 2,5 tuntia. Meidän lapset siis jo tietävät, mistä ruoka tulee. – Pidän lapsia erittäin aitoina ja mahtavina harrastuskumppaneina. Lapset kuiskuttelivat että ei kyllä kahvilta maistu, nauraa Henriikka. Lihaa on silti paljon, sanoo Rantanen ja esittelee soppatykkiä, joka on päätynyt armeijalta Ohkolan metsästysseuralle. Lasten eräkerho on Janin mielestä aivan loistava harrastus. Sisätiloissa hirvikeittoa syö Härkösen perhe: vanhemmat Mikko ja Henriikka sekä kolme lasta, Tuure, Lotta ja Liinu. Henriikka-äiti lisää, että tärkeitä ovat myös yleishyödylliset taidot, kuten tulen teko ja nokipannukahvin keitto
57€) 7/2015 6,50 Entinen omaishoitaj a Espanjan aurinko hoitaa myös mieltä Runsas alkoholinkäyttö lisää Itseään kannattaa suojella infektiotaudeilta Alle 1500 euron eläkkeet uhkaavat pudota alle köyhyysrajan Miten selviän eläkkeelläni vanhana. 8 nroa vuodessa 26€ (norm. www.sielunpeili-lehti.. 60€) ERIKOISLEHTI kuntosalit painonhallinta kehonhuolto terveys kauneus Extrahinta 4,90 Kuntosaleista on tullut hyvinvointikeitaita Ylikunto vaanii aloittelijaakin BodyAttack POLTTAA PALJON KALOREITA Frisbeegolfista liikuntahitti PARKOUR Sauvakävely hyvä välipala kovalle harjoittelulle Tänä vuonna harjoitellaan kehon omalla painolla Bodytreeni on jokaisen omatoimisesta terveyden vaalimisesta kiinnostuneen ikioma tietopaketti. www.bodytreeni.. Seniori TERVEYS Toisen ihmisen avulla, asenteella ja liikunnalla YLI PIMEÄN AJAN SYÖVÄN RISKIÄ Aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laaja alue, psyykkinen ja sosiaalinen terveys. 58€). 41€) Sielun 7/2015 7,10 peili Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Deva Premal & Miten Se oli vain unta, vai oliko. 51€) 7 – 2015 7,20 6,90 Ampumataito tärkeää, maanomistus ei riitä Loppusyksyn sorsastus: Kosteikolla tärppää Metsästys suojelualueilla jakaa kansaa Kymmeniä koiria suden suuhun syksyn jahdeissa Esittelee uusimmat aseet, jouset ja ampumatarvikkeet sekä uudet tekniset välineet. www.asejaera-lehti.. 6 nroa vuodessa 21€ (norm. Muista mainita tilatessasi kampanjakoodi JOULU15 Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen Luonnonmateriaalit OLKI ja SAVI kiinnostavat HUNAJAA sekä ravinnoksi että kauneuden ja terveyden hoitoon virkistävät ja vahvistavat sekä sisäisesti että ulkoisesti Pohjan Hessu ennustaa myrskyjä ja valkoista joulua Ohjaaja Wille Hyvönen: Aitoon onneen Extrahinta 3,90 6/2015 6,70 VILLIYRTIT Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, jotka tukevat ekologista elämäntapaa www.ekoelo.. KASVEISSA paljon kuitua ilman gluteiinia Kertoo asiantuntevasti nykyaikaisista ja vanhan ajan luontaishoidoista ja luonnon vitamiineista. 35€) ravinto terapiat lääketiede hyvä mieli 7/2015 7,10 Terapiat erikoisnumero Tutustu eri terapioihin ja valitse omasi! Vyöhyketerapia tukee synnyttäjää monin tavoin: kivunlievitystä rentoutusta mielenhallintaa Qi & Body Shiatsu toimii elimistön putkimiehenä PALKO. 6 nroa vuodessa 18€ (norm. www.antiikkijataide.. 6 nroa vuodessa 18€ (norm. 36€) ja taide NYT 5,90 Ai Weiwein poliittista taidetta Helsingin taidemuseossa Johanneksenkirkko uusgotiikan tyylinäyte Taidegraa?kko Simo Hannula – tumman ja valkean mestari Jukka Ollikan cembalot maailman Lehti kuvaa laaja-alaisesti koko antiikin ja taiteen kentän. 8 nroa vuodessa 29€ (norm. 8 nroa vuodessa 30€ (norm. 8 nroa vuodessa 29€ (norm. Anna lehti lahjaksi! Lehti kuin lehti vuodeksi -50 % Tilaukset teet helposti netissä tai tilaukset@karprint.. Konsertti Savoy-teatterissa lumosi kuulijat Valo lisää valoa, rakkaus rakkautta, ilo iloa Kun paperille piirtyy sielu 5,90 Nyt Tarjoaa työkaluja juuri Sinun sisäisen kasvusi tueksi. 09 413 97 300 Tarjous voimassa 31.12.2015 saakka. www.senioriterveys.. www.luontaisterveys-lehti.
www.hevosmaailma.. Kyllä kiitos! Tilaan rastittamani lehdet * Antiikki ja taide 18€ Ase&Erä 30€ Bodytreeni 18€ Ekoelo 21€ Hevosmaailma 20€ Kiinteistö ja isännöinti 30€ Kissafani 20€ Luontaisterveys 29€ Meidän Koira 19€ Senioriterveys 26€ Sielunpeili 29€ Talomestari 15€ Tietojani ei saa käyttää suoramarkkinoinnissa. Lehti kuin lehti vuodeksi Kampanjakoodi: JOULU15. 60€) PIENTALOASUJAN PIENTALOASUJAN HYÖTYLEHTI NRO 6/2015 IRTONUMERO 6,60 ¤ HÄLYTTIMET Lämpöpumpuilla voidaan korvata Tuleva omakotitalo on kuin voimalaitos Korkein oikeus: KOSTEUSVAURIO käy talokaupan purkusyyksi Murtojen määrä on kasvanut viime vuosina Hybridienergiatalossa suojaavat kotia Viljamakasiinista uusi koti 3, 90 ERIKOISHINTA Talomestari-lehti on pientalorakentajan, taloissaan asuvien ja niitä korjaavien lehti. www.meidankoira.. www.kissafani.. www.talomestari-lehti.. 4 nroa vuodessa 15€ (norm. 8 nroa vuodessa 30€ (norm. 39€) HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 5/2015 6,40 Emo jäi auton alle, pennut löytyivät viikon kuluttua Rotuesittelyssä KORAT BENITA on Suomen Kissafani on asiantunteva harrastelehti kaikenikäisille kissaihmisille. www.kiinteistojaisannointi.. 6 nroa vuodessa 19€ (norm. 29€) Tilaaja Lähiosoite Postinro ja -toimipaikka Puhelin Allekirjoitus Lahjatilauksen saaja Lähiosoite Postinro ja -toimipaikka Karprint Oy Sopimus 5003505 00003 VASTAUSLÄHETYS Vastaanottaja maksaa postimaksun T I L AU S KO R T T I Huoltajan allekirjoitus, mikäli tilaaja on alaikäinen * Tilaus jatkuu automaattisesti kestotilauksena voimassaolevaan kestotilaushintaan. 6 nroa vuodessa 20€ (norm. 39€) ja isännöinti Nro 11/2015 6,50 Kiinteistö Suomi kärjessä uusiutuvan energian hyödyntämisessä Kaikki kiinteistöpalvelut halutaan samalta toimijalta LED-lamppujen elinikä jopa 100 000 tuntia Uusi lainsäädäntö edistää ryhmärakennuttamista Aurinkoenergialaitteistojen hinta puolittunut 10 vuodessa Suomessa jopa tuhansissa Asiantunteva ammattilehti joka käsittelee kiinteistöhoitoa monipuolisesti. 38€) 5/15 6,20 5,90 ERIKOISHINTA Moni ottaisi monikäyttöisen connemaranponin, jos vain saisi SM-kyntökisassa vaalitaan Kemiönsaarella hevostenhoitajaksi ruotsin kielellä HYVÄ TRAILERI Peliyhtiöiden yhdistämisen tavoitteena kilpailukyvyn parantaminen Sinulle hevosen omistaja, kasvattaja, raviharrastaja, ratsastaja tai omasta hevosesta haaveileva. 6 nroa vuodessa 20€ (norm. -50 % RO TU ES IT TE LYS SÄ MONIKÄYTTÖISE T KE TT UT ER RI ER IT Jyväskylässä valmiita syksyn tuplanäyttelyyn 5/2015 6,30 Labradorikaverukset kateissa jo kuukausia Fleck-vinttikoira yksi Portugalin tarhan sadoista kodittomista KOIRA Meidän Tryffeleitä etsitään lagottojen avulla Lehti jossa on asiaa ja viihdettä koko perheelle.Tietoa koiran hoidosta, koulutuksesta ja ravinnosta
Puh: 09-413 97 300 http://www.karprint. kerran. Ajokuningas 2015 on Alapörkän Fredi. Fredi on ajokuningas Suomenajokoira Alapörkän Fredi voitti suomenajokoirien Kilpaottelun. 90 S uomenajokoirauros Alapörkän Fredi on vuoden 2015 Ajokuningas 177,13 pisteellä. 30. kaikki koirat saivat jompana kumpana päivänä 1-tuloksen, ja yli 90 pisteen tuloksia haukuttiin useita. Voitokas karjalankarhukoira näytti taas taitonsa K ouvolalaisen Tommi Ruokosuon omistama Kuohukorven Missi voitti karjalankarhukoirien valtakunnallisen SM-kilpailun eli Hirvenhaukut-ottelun jo viidennen kerran. haukkui ottelun parhaan yhteistuloksen eli lauantaina 90,5 pistettä ja sunnuntaina 91,5 pistettä. marraskuuta Haminassa. Kolmas oli Jari Hakulisen Kuohukorven Jaki, joka haukkui myös 91,5 pistettä. Mestaruuskokeen järjestelyistä vastasi tänä vuonna Pohjois-Savon Ajokoirayhdistys ry. Kuva: Heidi Lahtinen Aikamoinen Missi! Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@karprint. Tommi Ruokosuo ja Kuohukorven Missi. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) vuorokauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta lehdessä. Aikaisemmin neljään voittoon oli yltänyt 70-luvun suuruus Pörri. Hallitseva mestari Mehtäpellon Heinäsato tuli toiseksi pistein 175,30. Kaiken kaikkiaan tulostaso oli kuitenkin kova, sillä. Voitto oli 9-vuotiaalle Missille neljäs peräkkäinen, viides voitto on vuodelta 2010. Kilpa järjestettiin jo 75. VUOSIKERTA 8 NUMEROA 2015 Päätoimittaja Juha Ahola juha.ahola@karprint. Fax 09-413 97 405 Toimittajat: Pentti Eerikäinen Kaisa-Liisa Ikonen Pauli Jokinen Soili Kaivosoja Juhani Karvonen Antti Kauranne Maija Salmi Vakituiset avustajat: Jouko Piirola Jouni Puoskari Unto Tarkkonen Kustantaja Karprint Oy, Huhmari ISSN 0781-2124 Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen p. marraskuuta. Suomenajokoirien Kilpa-ottelu on Kennelliiton valtakunnallinen Suomen mestaruuskilpailu. Toiseksi ottelussa tuli Timo Piipposen omistama Ojavaaran Jymy, joka Kuohukorven Missi voitti Hirvenhaukutottelun jo viidennen kerran. Missi teki tuloksella rotunsa historiaa – sillä on nyt koossa eniten ottelun voittoja. Lauantaina satoi märkä, uusi lumi, joka heikensi selvästi päivän tulostasoa. Karprint Oy ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai suunnitellun mukaisesti aineiston teknisten puutteiden tai asiasisältöjen puutteellisuuden vuoksi. Puh: 09-413 97 300, klo 8–16 Toimitus Ase & Erä toimitus 03150 Huhmari asejaera.toimitus@karprint. Koiran omistavat Raimo Keinänen ja Jari Fors. 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint. Missillä on kaikkiaan viisi pentuetta ja jälkeläisistäkin löytyy jo käyttövalioita. Tänä vuonna Missin ykkössija irtosi 95 pisteellä. Perusteluissa mainittiin, että Missi on poikkeuksellinen metsästyskoira ja yhtä lahjakkaita syntyy hyvin harvoin. Hirvenhaukut-ottelu järjestettiin 21.–22. Kennelliitto valitsi Kuohukorven Missin vuoden 2014 Eräkoiraksi. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/ tilaaja palvelu 03150 Huhmari. Otteluun osallistuu perinteisesti 12 lohkokarsintojen voittajaa sekä edellisvuoden Ajokuningas. Toisen sijan Jymylle ratkaisi toisena päivänä saatu korkeampi tulos. Karjalankarhukoirien SM-kisat eli Hirvenhaukut on järjestetty vuodesta 1957 lähtien. Mestaruus ratkaistiin Siilinjärvellä 7.–8. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Tilaushinnat: määräaikainen 65,00 € kestona 58,00 € Vastuu virheistä ja huomautukset Karprint Oy:n suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Kolmanneksi kilvassa sijoittui Koppeloharjun Lissu 161,88 pisteellä