V Rakennuksensa palossa menettänyt Matti Tilkanen Peltipoliisit nostivat Auran tilastokärkeen Aura on peltipoliisien ansiosta Auranmaan tilastokärki liikennerikostilastoissa. KITI SALONEN Savirannankuja 2, Aura (02) 486 6660 pertti.leppakoski@k-market.com ark 7-21 la 7-20 su 11-19 AURANTORI 100 pkt:n erä AURANTORI Tarjoukset voimassa pe-su 16.–18.2. Lisäksi samalla seutuliikennelipulla pääsee kahdesti viikossa jatkoyhteydellä Yläneelle tutustumaan esimerkiksi Luontokapinettiin. Hinnasto ja lisätietoja: 3. 2,10 € Perjantaina helmikuun 16. ähän huonolla omallatunnolla joskus katsoin vanhaa navettaa, että se pitäisi laittaa kuntoon. Kaikki osallistujat palkitaan. Neljän kuukauden ikäinen Kaarlo oli Auran MLL:n vauvatanssissa virkeänä mukana menossa. klo 18 Harjoitteluvaihe Syventävän vaiheen kursseja alkaa tarpeen mukaan. Alkavat kurssit Auran yhtenäiskoululla: 5.3. Hätälä TUORE KOKONAINEN KIRJOLOHI Suomi Raj. 24 TerveTuloa! Ulkoilupäivässä mukana, • Pöytyän Seurakunta, Oripään kirkkoalue • Oripään kunnan vapaa-aikatoimi • Oripään Urheilijat • Oripään varhaiskasvatuksen vanhempainryhmä • MLL Oripään yhdistys KoKo PerHeeN ulKoIluPÄIvÄ vapaa-ajan keskuksessa sunnuntaina 25.2.2018 Kello 10 Lumikirkko Kello 11 Hippohiihdot, sarjat 2005 ja nuoremmat. 10 12 n Nyt tanssimaan. Lunta saadaan pikkiriikkisen lisää. mennessä tai paikan päällä kello 10-10.30. 23,60) Rajoitettu erä tarjoushinnoin Piristystä talveen! www.autokouluraita.fi 040-6745676 • 040-7796690 Ajokortti kesäksi. klo 17 B-ajokortti perusvaihe 7.3. päivänä 2018 www.avl.fi 11 Lomalaisille hyvää hiihtosäätä Koululaiset ampaisevat talvilomalle pikkupakkasessa. Muutoin Aurassa ei harrasteta sen rikollisempaa toimintaa kuin muuallakaan Auranmaalla. Viime vuonna ilmi tulleista liikennerikoksista noin 40 prosenttia tehtiin Aurassa. 02 486 2204 Palvelemme: ma-ke ja pe 9-17, to 9-18, la 9-13 KYRÖN APTEEKKI 17 e (norm. 21,50) 19 e (norm. OP Oripää Ohjelmassa on myös poniajelua ja mäenlaskua. 92 vsk irtonro. M A RI KA TI M O N EN Kurjenrahkalle tulossa edullisia kyytejä ja lisää palveluita Kesällä aloitetaan uusi paikallisliikennekokeilu, jossa ajetaan Turusta Kurjenrahkalle viidesti päivässä. AURANMAAN TALOUSALUEEN PAIKALLISLEHTI AURANMAAN TALOUSALUEEN PAIKALLISLEHTI V I I K K O L E H T I NRO 13. Tanssitunnin jälkeen Kaarlolle ja muille pikkuisille uni tulee usein nopeasti. klo 17 AM120-kurssi (mopo) 15.3. P. Ilmoittautumiset oripaan@op.fi to 22.2. Huomenna päästään neljään ja sunnuntaina jo kuuteen. 2 kpl/talous 6 99 KG 1 99 pKt ERÄ KARINIEMEN MARINOITU bROILERIN fILEpIHvI 340 g (8,68kg) 2 95 RS pARtANEN KASSLERpAISTI maustettu tai HK pIKNIK pAISTI Suomi 4 99 KG HK SININEN LENKKI 500-580 g (3,43-3,98/kg) Raj. Bussikokeilu on osa projektia, jossa halutaan lisätä kansallispuiston tunnettuutta sekä tarjota lisää palveluja kävijöille ja työtä paikallisille yrittäjille. Jos olisin yksi niistä, jotka Loimaalla voittivat 90 miljoonaa, tilalle voisi tehdä samanlaisen kuin palossa tuhoutunut, mutta kun en ole. Meillä voit käydä teoriatunnit myös virtuaalisesti. Tänään päivällä pakkasta riittää kaksi astetta. Kaikkinensa rikosten määrä on viime vuosina ollut vähenemässä. Kello 11-14.30 Kansanhiihto Tarjolla on kahvia, mehua, pullaa ja mahdollisuus paistaa nuotiolla makkaraa. 2 pkt/talous Kyröntie 30, Kyrö
2 n NIMIPÄIVÄT n AFORISMI n LAINA PÄÄKIRJOITUS 16.2.2018 n ELOSSI n 50 VUOTTA SITTEN n TOIMITUKSEN TAKAOVELTA Koulutus on enemmän kuin väline Eilen nähtiin iloisia ilmeitä, kun abiturientit juhlivat viimeistä päiväänsä koulunpenkkien kuluttajina. Mutta tunne taitaa olla molemminpuolinen. toimittaja Marika Timonen marika.timonen@avl.fi Typerä ja ikävä aikuinen on typerä ja ikävä vaikka mistä suunnasta katsoisi. Liikenneasetusten mukaan ohjaajan on kaikissa tilanteissa kyettävä hallitsemaan ajokkinsa. Tiedolla on myös itseisarvonsa. Osalle lukio on paikka miettiä, mitä haluaisi elämällään tehdä, toisilla suunnitelmat ovat niin selvät, että katse on jo lukion jälkeisissä opinnoissa. Toki vastaan on tullut myös polleita päänaukojia, mutta eivät kaikki aikuisetkaan aina osaa käyttäytyä. n Päätoimittaja Asko Virtanen, (02) 588 8970, asko.virtanen@avl.fi Tänään Kriittisen ajattelun arvo nousee sitä tärkeämmäksi, mitä enemmän väärä tieto ja valeuutiset saavat jalansijaa. aje Armas nuoriso, osa 2/2 Tapahtui viimeksi takaovella (AVL 2.2.): heitin itselleni melkoisen haasteen. Jos oma haaveala ei vaadi lukion käymistä ja käytäntö tuntuu teoriaa läheisemmältä, on luontevaa suunnata peruskoulusta suoraan ammatillisiin oppilaitoksiin. Mutta jos aamuja ei oteta lukuun, teinienkin kanssa pystyy elämään suhteellisen hyvää elämää. Opinnoista toivotaan väylää toiveammattiin. Tietenkin jotakin on tehtykin mutta tehtävä taitaa olla ylivoimainen ja suureen vähennykseen ei taida olla mahdollisuuksia. HARVA NUORI on pohjimmiltaan paha, mutta kyllä ne pikkuisen pelottavia ovat. Vaikka mikään koulutus ei takaa työpaikkaa, ilman koulutusta töiden saanti on lähes mahdotonta. Mahdollisuus hajauttaa kirjoituksia on poistanut paljon ylioppilaskirjoitusten stressistä ja hyvä niin. Silloin kuin tien pinta on liukasta tämä hallinta vaikeutuu ja silloin on vauhtia vähennettävä niin pieneksi, että hallintakyky säilyy. Tarkoitus on kuitenkin mitata osaamista eikä hermojen pitävyyttä. Yleissivistävänä oppilaitoksena nimenomaan lukiolla on velvollisuus tarjota väylä itsensä sivistämiseen ja asioiden pohtimiseen ilman veitsenterävää tavoitetta. Sellaisina hetkinä äitinä tuntee musertuvansa: tässä elämäni tärkeimmässä tehtävässä menin epäonnistumaan. Perjantaina: Kai Lauantaina: Väinö, Rita, Karita Sunnuntaina: Kaino Maanantaina: Eija Näemme joka päivä ihmeen, jonka nimi on maailma. Lasteni kavereiden kanssa olemmekin epäluuloisina kurkkineet toisiamme kulmien alta. Tätä eivät kuitenkaan läheskään kaikki usko. Minä miettien, että mitä noille pitäisi puhua, nuoret taas ovat tainneet pohtia, onko tuo kurttukulma räjähtämässä. Ne, joiden auton konepellin alla on toistasataa ”hevosta” ovat jyrkästi sitä mieltä, että nopeusrajoitus on pahasta. On toki paljon huonoja päiviä, erityisesti huonoja aamuja, jolloin teinit pitää repiä sängystä irti ja ottaa vastaan herätyksen aiheuttama kiukku, jolloin kaikki on hukassa tai pyykkipalvelu pelannut huonosti, jolloin jääkaapistakaan ei löydy mitään kelvollista ja jolloin yleisesti ottaen ottaa pattiin. Kurkatkaapa vaikka jonnekin somekanavalle. Lupasin kirjoittaa kauniisti armaasta nuorisostamme. Räyhäävätkö nuoret siellä kuin puolihullut. n Auranmaan Viikkolehti Perustettu vuonna 1926. Nuoret myös osaavat monesti käyttäytyä aikuisia paremmin. Pertti Raunioinen. Juttukeikoillakin useimmiten olen tavannut fiksuja ja mukavia nuoria. Jotakin näiden vähentämiseksi olisi tehtävä. Kunhan osaa asennoitua. Onkohan niin, että näihin kolareihin on osasyyllisenä varomattomuus liikenteessä. Liikenne kasvaa melkoista vauhtia ja tästä johtuu myöskin kolareitten määrä. Vaan onhan meillä hilpeitä ja hauskojakin hetkiä ollut. Ylipäätään kun nuorten kanssa juttusille pääsee, mukavia ja omaa ajattelua avartavia hetkiä niistä kehkeytyy. On hyvä kun saataisiin nämä tappioluvut pysymään ennallaan. Varsinkin tällaiselle epäsosiaaliselle eukolle, joka rennon jutustelun sijasta osaa korkeintaan veistellä ”saunanhiljentäjä”vitsejä. KUNNALLINEN VIIKKOLEHTI 16.2.1968 NAPUTUKSIA (pakina). Tänään samoilla kasvoilla taitaa olla vähän toisenlaisia ilmeitä ja edessä työntäyteinen lukuloma. Eihän sitä voi ”hevostensa” voimaa osoitella nopeusrajoitusten voimassa ollessa. Sinänsä on hyvä, että lukiosta on tullut oppilaitos muiden joukossa. Usein on myös niin, että teinien kanssa ongelmiin joutuessaan aikuiset peilaavat nuorista omia virheitään. Opinnoilla on kuitenkin myös itseisarvonsa. Oman kriittisen ajattelun arvo nousee sitä tärkeämmäksi, mitä enemmän väärä tieto ja valeuutiset saavat jalansijaa ihmisten elämässä. Saattaa siellä joku junnu keskustelua hämmentää ylimielisillä kommenteillaan, mutta räyhähenkiä vilisee lähinnä aikuisena itseään pitävien joukossa. Silti monet sanovat, etteivät ole koskaan nähneet ihmettä. Lukio-opetuksen arvostus on ollut viime vuosina laskussa. Ja osaavat nuoret olla myös ihania ja liikuttavia, siitä saadaan tänäänkin osoituksia. Tammikuussa oli liikenteessä kuolonuhreja viitisenkymmentä. En suinkaan elä teinih...tissä kuten viimeksi annoin ymmärtää. Yhtenä keinona kuolemaan johtavien onnettomuuksien vähentämiseen on osoittautunut olevan nopeusrajoitus. n Innovaatioita, innovaatioita – niitä urheilu kaipaa. Taito hankkia ja arvioida tietoa on tärkeä hyvän elämän rakennuspalikka. Ihan ensiksi onkin oikaistava omia sanomisiani. Ja muistakaa tämä, ensi talven ampumahiihtäjät: älkää tähdätkö MM-kisoihin, tähdätkää tauluun, kirjoittaa olympiakisojen verkkaiseen mitalisateeseen turhautunut päätoimittaja Rauli Ala-Karvia Turun Tienoossa 15.2. Tätä lukua ei tietenkään ole pidettävä hälyttävän suurena ja se on viime vuoden vastaavaan aikaan pienempikin, mutta aika paljon on puolisataakin vainajaa kuukauden aikana. Kelit ovat viime aikoina olleet liukkaita ja tästä aiheutuneita kolareita paljon. Suhtautuminen opintoihin on nykyisin hyvin välineellistä. Valitettavasti asia on kuitenkin niin, että juuri näillä ”näyttönopeuksilla” pahimmat liikenneonnettomuudet tapahtuvat ja sitä varten olisi nopeutta rajoitettava. Nuoria helposti syytetään asenneongelmasta, mutta yhtä hyvin ongelma voi olla aikuisen asenteellisuudessa ja kalkkeutuneissa käsityksissä. Sikstoiseen nuorten hölmöilyn voi laittaa nuoruuden piikkiin, mutta typerä ja ikävä aikuinen on typerä ja ikävä vaikka mistä suunnasta katsoisi. Minäpä lähdinkin tästä nyt wanhojen tansseihin kuivaamaan silmäkulmasta liikutuksen kyyneliä
Aurassa ja Pöytyällä elettiin edeltävää vuotta selvästi sopuisammin, mutta Marttilassa väkivaltarikosten määrä on viimeisinä vuosina ollut kasvussa. –Auranmaan alue on kuitenkin juttumäärältään sen verran pieni alue, että sokeasti tilastoja ei kannata tuijottaa. Seksuaalirikoksia kirjattiin Auranmaalla viime vuonna yhteensä yhdeksän, mikä oli suunnilleen aiempien vuosien tasolla. Liikennerikkomuksia Aurassa onkin kirjattu viime vuosina reippaasti yli 3 000 vuosittain, kun esimerkiksi Marttilassa kirjattiin viime vuonna 68 ja Pöytyällä 332 liikennerikkomusta. Noin 39 prosenttia Auranmaalla viime vuonna kirjatuista liikennerikoksista tehtiin Pöytyällä. Näistä Pöytyälle kirjattiin 22, Marttilaan 12, Koskelle 10, Auraan yhdeksän ja Oripäähän kolme. Näistä petosrikoksia oli 65. –Ilmi tulleiden rikosten määrään vaikuttaa hyvin moni asia. Eniten huumausainerikoksia on jokaisena kolmena viime vuonna tullut ilmi Pöytyällä ja Aurassa. Väkivaltarikoksista Pöytyälle kirjattiin 26, Marttilaan 19, Auraan 13 ja Koskelle 10. Petoksia Pöytyällä Omaisuusrikoksia tehtiin Auranmaalla viime vuonna yhteensä 293. Harvemmin asutulla alueella voi tulla piikkejä tilastoon jo yhden aktivoituneen tekijän toimesta. Oripäässä elettiin erityisen hyvässä sovussa, sillä ainuttakaan väkivallantekoa ei tullut poliisille ilmi. Niitä kirjattiin Auranmaalla yhteensä 42. Viime vuonna rattijuopumuksia tuli ilmi Pöytyällä 34, Aurassa 26, Koskella seitsemän ja Marttilassa sekä Oripäässä yksi. Auranmaan rikokset Omaisuusrikokset Väkivaltarikokset Huumausainerikokset Liikennerikokset Koski 2016 34 16 2 69 2017 77 13 10 248 Aura 2016 106 27 9 350 n RIKOSTILASTOT 2017 32 10 4 45 Marttila 2016 28 9 1 57 2017 32 19 3 41 Oripää 2016 16 2 2 48 2017 14 1 44 Pöytyä 2016 142 42 13 266 2017 138 26 13 241 Rikokset ja tutkinta Rikoslakirikokset* Tutkinta-aika Omaisuusrikokset Pimeät omaisuusrikokset** Tutkinta-aika Koski 2016 48,7 % 205 52,9 % 39,1 % 309 Aura 2016 23,3 % 169 26,4 % 15,1 % 216 n RIKOSTEN SELVITYSPROSENTIT 2017 67,8 % 218 43,8 % 11,5 % 309 Marttila 2016 31,0 % 168 21,4 % 5,0 % 286 2017 24,2 % 345 12,5 % 4,2 % 735 Oripää 2016 23,1 % 157 6,2 % 0,0 % 84 2017 55,6 % 235 21,4 % 9,1 % 134 Pöytyä 2016 65,0 % 117 65,5 % 15,5 % 119 2017 54,3 % 197 33,3 % 17,7 % 185 *Poislukien liikennerikokset **Tekijä ei ole rikosilmoitushetkellä heti tiedossa, mutta tekijän henkilöllisyys saadaan tutkinnassa selville. Edeltävinäkin vuosina nyrkit ovat Oripäässä heiluneet harvakseltaan. Viime vuonna poliisi kirjasi yhteensä 619 liikennerikosta. Kaikkinensa liikennerikosten määrä on Auranmaalla vähentynyt viimeisen neljän vuoden aikana. Oripäässä puolestaan elettiin erityisen hyvässä sovussa, sillä ainuttakaan väkivallantekoa ei tullut poliisille ilmi. Vähenemistä on poliisin tilastojen mukaan tapahtunut etenkin liikenneja omaisuusrikoksissa. Liikennerikoksista merkittävin osa, noin 40 prosenttia, tehtiin Aurassa. Kerrotaanko vaikkapa varastetuista polkupyöristä poliisin sijasta sosiaaliselle medialle. Meno itsessään ei välttämättä ole muuta Auranmaata hullumpaa, mutta Aurassa valvonta on ysitien valvontakameroiden ansiosta tehokkaampaa. Riihikoski Kyrö Oripää Pöytyä Koski Marttila Tarvasjoki Aura Rikosten määrä vähenee AURANMAA Marika Timonen Poliisille ilmi tulleiden rikosten määrä on viime vuosina ollut Auranmaalla vähenemässä. Näistä yhteensä 30 oli törkeitä rattijuopumuksia. Sattumalla on väkisinkin suuri vaikutus, hän huomauttaa. 2017 59,8 % 192 40,3 % 22,0 % 255 Tilastot ovat kaunistuneet, mutta toinen asia on, mitä se kertoo vaikkapa liikennekulttuurin muutoksesta. Somessa sentään saa sympatiaa, vaikka rikos jäisikin ratkaisematta. Marttilassa väkivalta kasvussa Väkivaltarikoksia kirjattiin Auranmaalla viime vuonna yhteensä 68, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuonna mutta enemmän kuin vuosina 2014 ja 2015. –Toki jonain vuonna voi tulla isojakin juttukokonaisuuksia, joissa tekijät on heti selvillä ja juttu saadaan nopeasti syyttäjälle. Kun omaisuusrikosten selvitysprosentteja katsoo, ei liene mikään ihme, jos poliisille ilmoittaminen koetaan turhaksi. Murtovarkauksia tuli Auranmaalla viime vuonna ilmi yhteensä 56. Huumausainerikoksia tuli Auranmaalla viime vuonna ilmi yhteensä 31, mikä on neljä enemmän kuin vuotta ja kahta vuotta aiemmin. Marika Timonen n KOMMENTTI: Tilasto ei kerro kaikkea. Auran jälkeen toiseksi eniten liikennerikoksia tuli ilmi Pöytyällä. Moottorikulkuneuvot saivat Auranmaalla yleisesti ottaen olla melko rauhassa. Vaikka rikosten määrä on tilaston mukaan vähentynyt, rikosten tutkinta-ajat ovat pidentyneet. Rattijuopumusten määrä on kuitenkin pysytellyt suunnilleen samalla tasolla. Pahoinpitelyt yksityisellä paikalla olivat väkivaltarikoksista tyypillisimpiä. Entä omaisuusrikokset: Ovatko ne todella vähentyneet vai eikö niistä enää ilmoiteta yhtä herkästi kuin aiemmin poliisille. Törkeitä pahoinpitelyjä oli viisi. Auranmaan kunnista ainoastaan Marttilassa omaisuusrikosten määrä on viime vuosina pysynyt suunnilleen samalla tasolla, muissa kunnissa ilmi tulleiden omaisuusrikosten määrä on ollut tasaisessa laskussa. Tämä luonnollisesti parantaa selvitysprosenttia ja tutkinta-aikaa. Pahoinpitelyjä julkisella paikalla kirjattiin Auranmaalla 23. Näistä raiskauksia oli neljä ja lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä kolme. Kuvanottohetkellä liikenne kuitenkin soljui sääntöjen mukaisesti. päivänä 2018 3 n Kommentoi, anna palautetta toimitus@avl.fi, www.avl.fi/palaute Uutiset n Uutisvihjeet ja juttuvinkit n Soita toimitussihteerille: (02) 588 8971 n Laita postia: toimitus@avl.fi n Lähetä uutiskuva: toimitus@avl.fi Yläne kk Mellilä as. Perjantaina helmikuun 16. Laskusuhdanteeseen vaikuttaa epäilemättä väen väheneminen ja ikääntyminen alueella, komisario Joni Saarimäki toteaa. Esimerkiksi Aurassa omaisuusrikoksia tuli viime vuonna ilmi noin puolet vähemmän kuin vuonna 2 014. Liikkeisiin murtautuminen oli asuntoihin murtautumista tavallisempaa. n Väen vähenemisellä ja ikääntymisellä osansa tilastojen kaunistumisessa Valvontakameroiden ansioista Aurassa tulee eniten ilmi liikennerikoksia Auranmaalla. Eniten petosrikoksia tehtiin Pöytyällä (43). Saarimäki myöntää osansa olevan poliisin resurssien vähenemisellä. Liikennerikoksia eniten Eniten Auranmaalla tehdään liikennerikoksia
Kahvitarjoilu (vapaaehtoinen kahvimaksu). M ar tt ila n Se ud un Riistanh oit oy hd sit ys n Viiko n henki lö maan antais in. klo 18 KARAOKE alk. HANKKEEN VIIMEINEN TAPAHTUMA MA 19.2.2018 klo 17.30 AURASALISSA: Auran kunta 100 vuotta – tapahtumia Aurajoen varrelta teoksen julkaisu. klo 23:59. 02 484 1139 www.kestikara.fi Tervetuloa Lauantaina 17.2. Yhteislaulua. 486 6551 Huuskantie 12, Aura P. Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Marttilan seudun riistanhoitoyhdistys/Tuula Vainio-Syrjälä 0400 531721 tai marttila@rhy.riista.fi. Auranmaan Viikkolehti 4 Perjantaina helmikuun 16. Tervetuloa! Järj. n Ja napak oita uutisi a niide n väliss ä. Seminaarin hinta: 30 €, sis. Tapahtuma on osa Aura 100 vuotta hanketta 175 ensimmäisen paikalle saapuneen on mahdollista saada julkaistava teos kotiin vietäväksi! (Istumapaikkojen määrä Aurasalissa.) SUURI KEKKOS-SEMINAARI – "UKK JA HÄNEN AIKANSA ” La 24.3.2018 klo 9.30–15.45, Maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383, Loimaa. Paikka: Kosken metsästysmaja, Ruonantie 179, Koski TL. Metsänhoitaja Ilmari Kosonen luennoi: Mitä nimi Aurajoki ja seudun muut paikannimet kertovat seudun historiasta. lounaan ja lounaskahvin. ORIPÄÄ KYRÖ TARVASJOKI ORIPÄÄN TAKSIT 050 561 0566 KYRÖN TAKSI 044 981 5688 PÖYTYÄ RIIHIKOSKI AURA LA TIINA KETOLA 0400 946 009 Auran taksit AURAN KUNTA AURA 100 VUOTTA -HANKE PÄÄTTYY. SENIORIKARAOKE alk. Lopuksi Filmi UKK Neuvostoliitossa 1980, ark.johtaja Pekka Lähteenkorva, Urho Kekkosen arkisto. YLÄNEEN TAKSIEN PÄIVYSTYSVUOROT Arki-iltaisin ja -öisin sekä viikonloppuisin perjantaistaperjantaihin SANKARI 0400 221 955 OJALA 0400 221 513 PE–SU JPK-TAKSIPALVELU Jani Puisto 045 116 8898 PE klo 18 MA klo 06 POUSAR 0400 224 595 484 7191 RIIHIKOSKEN TAKSI 050 379 7979 TAXI VIIKONLOPPUPÄIVYSTYS Pe 16.2. klo 21 MEILTÄ LAATUTUOTTEET Tempur Familon Laulumaa... Ilmoittautumistiedot nähtävissä www.opistot.fi / ajankohtaista. Teoksessa Auran kunnan historia tiivistyy 60 sivuun sarjakuvin & tekstein! Sarjakuvat: Johnny & Janne Ramstedt. päivänä 2018 Sahantie 5, 32300 Mellilä 17.2. n Viiko n kuvat perja ntaisi n. Ravintola Kestikara KOSKI TL p. Vapaa pääsy. OHJELMA: Tilaisuuden avaus, siv.johtaja Manne Pärkö; Kekkonen ja naiset, professori, VTT Timo Soikkanen; Mitä Kekkonen ajatteli kansallissosialismista, Hitleristä ja Suomen Saksa-suhteista, johtaja, VTT Markku Jokisipilä, EK-tutkimuksen keskus; Kekkonen ja SDP, toimittaja, kirjailija, FT Lasse Lehtinen; Urho Kekkosen vaikutus politiikkaan ja talouteen läntisessä Suomessa, Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä ja tietokirjailija Lauri Palmunen; Presidentin lapsenlapset – kuinka he kokivat kuuluisat isovanhempansa, Tea Kekkonen. TERVETULOA yhteiskristilliseen tilaisuuteen. – Ma 19.2. KESÄTÖIHIN Liedon kuntaan hakuaika on 26.2. Historiaosuuden on kirjoittanut Ari Vilén. Sitovat ilmoittautumiset 9.3.2018 mennessä. Luontotunnistuskilpailu. klo 18.00. . Auran kunta. Puheenjohtajana toimii rehtori Ilkka Virta. Ei ennakkoilmoittautumista. klo 8.00 – 11.3. klo 17.30 – 21.00, yhteensä 12 tuntia. ma suljettu, ti-pe 10–18, la 10–14 Huuskantie 12, Aura P. klo 19-01 LAUANTAINA HYVIÄ UUTISIA sanoin ja sävelin Marttilassa Kuokantalolla, Marttilantie 18 sunnuntaina 25.2 klo 16.00 Puhuu Jouni Jaakkola, Sanna Luomanen, Paavo Rouhiainen ja Leena Kainulainen. 486 6551. Lisätietoja kunnan internet –sivulta http://www.lieto.fi/kesatyo. Maksu: 50 €. Tutkinto 25.3. Musiikissa Virve ja Anssi Leppänen ja Juho Markko. Metsästäjätutkintoon valmistava koulutus riistanhoidosta ja metsästyksestä kiinnostuneille Aika: 7.3., 13.3., 14.3., 19.3
Tarmo Rantanen Kyröntiellä lähellä Heikinsuon risteystä sijaitsevan Loukolan sillan remonttia alkaa huhtikuussa. hoitoa tai valvontaa tarvitsevan potilaan kuljetukset lääkärin vastaanotolle tai tutkimuksiin. –Väliaikaisen sillan rakennuskustannuksiksi on arvioitu 200 000 euroa, joten Pöytyälle tulisi hankkeesta 100 000 euron lasku, Pöytyän kunnan tekninen johtaja Tarmo Rantanen kertoo. P. Muotonsa ansiosta keinu vie vähemmän tilaa ja kätevämpi sijoittaa pihalle kuin erilliset keinut. Kentällä on tarkoitus uusia salaojat, pinta ja aita sekä parantaa valaistusta. Työn on arvioitu kestävän seitsemän kuukautta, joten päätöksen siitä, miten liikenteen kulku hoidetaan rakennustyön aikana on synnyttävä lähiaikoina. 010 583 5900 Palveluihimme kuuluvat: . Paikalle kutsutaan myös maanomistajia. Hankkeen tiimoilta järjestettiin tiistaina kokous, jossa oli paikalla muun muassa Ely-keskuksen ja Pöytyän kunnan edustajia sekä Hydoringin Timo Raikko elinkeinoelämän edustajana. Tarkoituksena on myös hankkia koulun alapihalle kuntoiluvälineitä, panna-areena, vitoskeinu sekä koreja uuteen aitaan. Ambulanssipäivystykset . 010 8395 411 I ski@ellivuori.fi Loimaan Tornikahvila | Satakunnantie 14 | 32200 LOIMAA TORNIN KARAOKE ON UUDISTUNUT Valikoimissa lähes 50.000 kappaletta. Tervetuloa laulamaan ja tanssimaan KE, PE ja LA Lisätietoja www.tornikahvila.fi | 02 762 1628 / 0500 535 890 Ambulanssija ensihoitopalvelut Turun ja Varsinais-Suomen alueella Ensihoito Ysikymppi Oy Korjasmäenkatu 3 20360 TURKU Kiireettömät sairaankuljetukset ja aikatilaustehtävät esim. Elyn aikomus jättää väliaikainen silta rakentamatta on herättänyt runsaasti huolta niin kyröläisten yrittäjien, pelastuslaitoksen kuin alueen asukkaidenkin keskuudessa. Karinaisten kyläyhdistys keräsi väliaikaisen sillan rakentamisen puolesta alkuvuonna adressin, johon tuli muutamassa viikossa noin 1500 allekirjoittajaa. Huuskantie 12, 21380 Aura. Avustuksen suuruus kuitenkin riippuu siitä, kuinka moni muu taho on avustusta hakenut. Muistathan, että palvelemme Riihikoskella 17.30 asti ma-pe!!. –Pihan kuivatus on tärkeää, Närvi toteaa ja huomauttaa, ettei pihalle kannata hankkia mitään välineitä ennen kuin se saadaan kuivaksi. Tietä pitkin kulkee noin 2000 autoa vuorokaudessa. päivänä 2018 5 Uutiset RINTEET HUIPPUKUNNOSSA Katso majoitus+laskettelupaketit www.ellivuoriresort.fi Aukioloajat ja rinnetiedot: www.ellivuori.fi Karkunkyläntie 600, 38130 Sastamala P. . Fluacute Zinc+ nielusuihke tarjouksessa maaliskuun loppuun asti. Jos väliaikaista siltaa ei rakenneta, kiertotie ohjataan todennäköisesti kulkemaan Auran kautta. Lähiviikkoina selviää myös siis se, miten remontin aikainen liikenne hoidetaan. Ensi viikolla on kuitenkin tarkoitus järjestää myös katselmus, jossa tutkitaan mahdollisuutta käyttää kiertotienä sillan lähellä kulkevia yksityisteitä. Avustuspäätöksen odotetaan tulevan toukokuussa. 486 6551 Mirror line koMerot Mittojen Mukaan Meiltä! ma suljettu, ti-pe 10–18, la 10–14 Oripään apteekki Yläneen apteekki Riihikosken apteekki Oripään apteekki Yläneen apteekki Turuntie 631 21870 Riihikoski Yläneentie 2 32500 Oripää Kuntolantie 1 B 21900 YLÄNE (02) 4861713 (02) 7661232 (02) 2563259 Riihikosken apteekki Turuntie 633 21870 Riihikoski (02) 486 1713 Oripään apteekki Yläneentie 2 32500 Oripää (02) 766 1232 Yläneen apteekki Kuntolantie 1 B 21900 Yläne (02) 256 3259 FLUACUTE ZINC+ 20 ml 16,40 € (norm. Panna-areena on verkkoaidalla ja tekonurmella varustettu jalkapallokenttä. Liikuntasihteeri Mika Närvin mukaan se joko betonoidaan tai ankkuroidaan pysyvästi paikalleen. Ongelmana on ollut koulun mäestä valuva vesi. Närvi uskoo, että vähintäänkin kentän kunnostus tehdään, vaikka avustusta ei saataisikaan. 010 583 5910 Mahdollisia kiertoteitä etsitään ensi viikolla PÖYTYÄ Asko Virtanen Ely-keskus vaatii, että Pöytyän kunta maksaa puolet kustannuksista, jos Loukolan sillan remontin ajaksi paikalle rakennetaan väliaikainen silta. Ely-keskus haluaa Pöytyän kunnan maksavan puolet Loukolan väliaikaisen sillan kustannuksista Tarvasjoen koulun kenttää parannetaan LIETO/Tarvasjoki Marika Timonen Tarvasjoen koulun kenttä aiotaan kunnostaa ja alapihan viihtyisyyttä parantaa kesän aikana. Hankkeen budjetti on yhteensä noin 180 000 euroa, josta avustuksen osuudeksi on arvioitu noin 30 000– 35 000 euroa. Sekä kentän että alapihan ongelmana on ollut koulun mäestä valuva vesi. Ambulanssi aikatilaustehtävälle p. Myös viisikulmion muotoinen vitoskeinu saa alleen tekonurmen. Auranmaan Viikkolehti Perjantaina helmikuun 16. Närvi myös toteaa, että kilpailutus kentän ja pihan kunnostustöistä joudutaan joka tapauksessa tekemään ennen avustuspäätöksen tuloa, jotta työt ennätetään tehdä koululaisten loman aikana. 19,30) (anis tai mustaherukka) Lyhennä flunssan kestoa sinkillä! Paikallisesti nielussa vaikuttava sinkki lyhentää virusperäisen ylähengitystieinfektion kestoa ja lievittää sen oireita. Pöytyälle tulisi hankkeesta 100 000 euron lasku. . Loukolan sillan remontti alkaa huhtikuussa. Koulutukset Ambulanssit Turku p. Potilaan hoitolaitossiirtokuljetukset . Hankkeelle on haettu aluehallintovirastolta liikuntapaikkojen kunnostusavustusta. Kiireellinen ensihoito
02-762 2156 Syttyi silmiimme säihke ja ilo, kun merkittävän rahalahjoituksen teki Eino Salo. Kuinka saman puolueen ministeri joutui sitten aikanaan eroamaan tekstiviestikohun takia. 050 352 4493 info@hautaustoimistopoytya.fi Avoinna ma ja to 9-12 tai sopimuksen mukaan KOSKEN TL. Tyttäret Pirkko, Riitta ja Raili perheineen Lastenlapset Lastenlastenlapset Sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten läsnä ollessa 9.2.2018 Tarvasjoen kirkossa. Näppäile teksti NAPUTUS välilyönti ja oma viestisi, loppuun nimesi tai nimimerkkisi ja lähetä se numeroon 17252. Kiitos Hoivakoti Riihelän henkilökunnalle Eskon hyvästä hoidosta. 02 762 2700, 0500-531814, 050 561 0547 www.loimaanhautaustoimisto.fi Rakkaamme Hilkka Helena Kujanpää o.s. nikula * 18.12.1920 Tarvasjoki † 18. Näytetään se muillekin! Lukijan kuva -palstalla julkaistaan onnistuneita otoksia. 050 352 4493 info@hautaustoimistopoytya.fi Rekolantie 1 (pikku-mylly) 21870 Riihikoski Puh. Syntyneitäpalsta on ilmainen. toivonen * 18.5.1922 turku † 21.1.2018 Aura Lepoa ja rauhaa poisnukkuneelle. Ilot & surut n Onnea n NAPUTUS . Otan apua jos ei muuten lopu . Kuvia ei palauteta, mutta ne voi noutaa konttoristamme. Ilkka Soukka . Kaivaten Äiti Muut sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten läsnä ollessa. 02-762 2156 Hautajaiskuvaukset ammattitaidolla Vesikoskenkatu 7, Loimaa puh. Lämpimästi lahjoittajia kiittäen Eino Salo ja Kartanokodin väki Rakkaamme Lilja Annikki GRAnLund o.s. Nyt ei enää kuulu linnunlaulua ja oraviltakin lähti pesä. (Onnittelutekstin maksimimerkkimäärä 140 merkkiä, 4 riviä.) Jos postitat aineiston, liitä kuittijäljennös mukaan. Haapasen seur. Ostajii on jonoks asti, pistäkääpä menoil rasti! Sepeteus . NAPUTA: KIITÄ, KEHU, PURNAA! Lähetä mielipiteesi Naputus-palstalle tekstiviestinä. Yhtäkkiä vain huomaa, se päättyi tähän. Esko Frantti Rakkaamme Jouni Kalevi MENNA * 30.1.1959 Turku † 14.1.2018 Aura Koskaan ei tiedä, onko aikaa paljon tai vähän. Mummia muistaen Markku ja Ritva Saku Anna-Reetta perheineen Irina ja Janne Pekka ja Mikko Ystävät ja läheiset siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kerro mistä ja koska kuva on otettu ja kuka kuvan otti. Lämmin kiitos Hoivakoti Mikonpolun henkilökunnalle ja kaikille Mummia muistaneille. En juhli. Kun sammui sydän läheisen, on aika surun hiljaisen. n Sinä kirpparin pitäjä: älä tuo tavaroitasi, kun olen sairaalassa. Järvisade mökit piiskaa, kohta ne on pelkkää liiskaa. Lähetä kuva tietoineen Viikkolehden toimitukseen: toimitus@avl.fi Lämmin kiitos Teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Tauno Savon muistoa ja otitte osaa suruumme. HAUTAUSPALVELU TYYRI PUH: 4841 197 Arkkuvarasto Pitkäläntie 3 n. Luxus-rahastomme sai syntymäpäivämuistamisista lisän hyvän, tästä saamme asukkaille ilon lisääntyvän. n Onko Pöytyän kunnan rahat niin loppu, että oli pakko kaataa Riihikoskella Manttaalintien vieressä olevan metsikön puut. Silmät lempeät, tietämme seuranneet ovat uneen sulkeutuneet. lämmöllä muistaen Sukulaiset ja laaja ystäväpiiri Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Esko siunataan Kosken Tl siunauskappelissa pe 23.2.2018 klo 12.00, minkä jälkeen muistotilaisuus Kestikarassa. Kai nekin tekstarit olivat yksityisasioita. Omaiset www.avl.fi Tilaa Viikkolehti! Soita: (02) 7702 626 Esko Ilmari VäInölä * 29.11.1932 Koski Tl † 5. n Ministerinä toimineen Paula Risikon sote-neuvotteluihin saamat tekstiviesti ovat puoluetoveri Ben Zyskowiczin mukaan yksityisasia. Toimi näin: tuo tai postita (ilmoitukset@avl.fi) kuva ja lyhyt onnitteluteksti konttoriimme viimeistään ilmestymispäivää edeltävänä päivänä kello 10. Hautajaiskuvaukset ammattitaidolla Vesikoskenkatu 7, Loimaa puh. Onnittelut timanttihääpäivänä! Lapset perheineen Hautauspalvelu Siltasaari Koski Tl, (02) 484 1077, 0500 593 006 Pöytyänseudun Hautauspalvelu Rekolantie 1 (pikku-mylly) 21870 Riihikoski Puh. Lähetä tiedot osoitteeseen: ilmoitukset@avl.fi. Muista onnitella! n Syntyneitä -ilmoituspalstalla julkaistaan tietoja uusista auranmaalaisista. n Nyt on tullut kaupan paikka, myyntiin joutaa Leiriranta. Maksun voit suorittaa tilillemme Kyrön Seudun Op: FI87 4711 0010 0286 54. 0440 665 664 (Päivi) 20.2. päivänä 2018 Yksipalstainen onnitteluilmoitus maksaa 15 euroa/ kappale, kaksipalstainen 25 euroa. nuku unta rauhaisaa. Rakas Äitini, Mummimme ja Isomummimme Aune Alice KAunIsto o.s. 2.2018 Pöytyä Päättyi pitkä kaari elon, väsynyt on saanut levon. Muistotilaisuuteen pyydämme ilmoittautumaan puh. Sydämen, paljosta huolehtineen nyt ikiuneen siunaamme ja kaikesta sua äiti yhä kiitämme. OTITKO HYVÄN KUVAN. Kulut suuret kunnal koituu, kansa sitä ääneen noituu. Eeva . Lämmin kiitos osanotosta. Lammela * 18.2.1935 Yläne † 11.2.2018 Yläne Hiljaa saapui lempeä yö, taukosi tuska, taukosi työ, sydän uupunut levon sai, valkeni ikuinen sunnuntai. Auranmaan Viikkolehti 6 6 Perjantaina helmikuun 16. Meillä on jo vanhaa tavaraa sinun ansiostasi, ja se on rahakysymys. Joku ei vain pysty sanomaan ei. mennessä. Kerro pienokaisesta seuraavat tiedot: sukupuoli, syntymäpäivä, syntymäpituus sentteinä, paino grammoina sekä vanhempien nimet ja kotipaikkakunta. Kaivaten Rainer Päivi Sisarukset Velivainajien perheet Muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Yläneen kirkossa lauantaina 24.2.2018 klo 11, minkä jälkeen muistohetki läheisten kesken Yläneen seurakuntatalossa. Naputuksen voi lähettää myös osoitteeseen toimitus@avl.fi sekä osoitteesta www.avl.fi/palaute löytyvällä lomakkeella (valitse osasto ”mielipidekirjoitus”). 1.2018 Härkätien tk Yhteisestä 72 vuodesta kiitollisena Niilo Kädet ahkerat tähtemme uurastaneet ovat lepoon rauenneet. Muistamiset yhdellä kukalla.. Veli Reunanen Ky Täydellinen Hautauspalvelu p. n Vihdoinkin Yläneelle saadaan kunnon kuntoreitti luonnon rauhaan. Iso kiitos! Kuntoilija LOIMAAN HAUTAUSTOIMISTO K.V. Yhden viestin hinta on 0,50 euroa/160 merkkiä. Lämmin kiitos osanotosta. n
n Yläneen kotiseutuyhdistys toivoo lukijoiden apua kuvien tunnistamiseen ja ajoittamiseen. Se toitotti suurin otsikoin koko maailmalle miten se oli murtanut vahvan linnoituksen Mannerheimlinjan. Isojen sisarkirkkojemme jäsenet viettävät paastoa, mutta luterilaiset ovat aina kiemurrelleet asian kanssa. kello 18. Jos käytät nimimerkkiä, nimesi ja yhteystietosi on oltava toimituksen tiedossa. Koska muilla sotarintamilla oli tuolloin hiljaista, olimme tapahtumien keskipisteessä. Lähetä tekstisi osoitteeseen: toimitus@avl.fi n SAA AJATELLA. Meillä oli puolustamassa sama harvennut joukko, mutta vihollisella oli joka aamu uusi joukko hyökkäämässä. Molempien kohdalle on kirjattu rikoskirjan numeroita, joten sisarukset sortuivat kaidalta tieltä hyvin nuorina. Markku Laurinen Mellilä n VIIKON SANA n LUKIJAN KYNÄSTÄ n TÄTÄ MIELTÄ -palstalla julkaistavien kirjoitusten enimmäispituus on 2500 kirjainmerkkiä. TAMPEREEN yliopiston opettaja, sotahistorian tutkija Jussi Jalonen on tutkinut Summan taistelua ja saanut kirjaansa myös aikalaiskuvauksia. maaliskuuta ja joskus sitä vietetään viimeisimmässä mahdollisessa ajankohdassaan 25. com ANSELM LAAKSO Kesän lopulla 1927 kokemäkeläisellä osuuskaupalla vieraili röyhkeä varas. Koko maailman hämmästykseksi rupesimmekin pärjäämään. Rippikirjan väliin on löytänyt tiensä myös Helsingin kuritushuoneen ”tirehtöörin” allekirjoittama todistus, jonka mukaan itsellinen Kalle Vilhelm Kulmala Tyllilän kylästä oli istunut ao. Kaikki on kiinni tahdosta ja kestävyydestä. Pohjoisempana tuli upeita voittoja. LUTERILAISUUDESSA on aina painotettu sisäistä asennetta. KALLE VILHELM Kulmala oli todellakin syntynyt Tarvasjoella, tarkemmin sanottuna Tyllilän kylän Puntarin talon itsellismiehen, Vilhelm Juhanpojan ja vaimonsa Mantai Simontyttären perheeseen kesäkuussa 1897. Sisarukset on merkitty aina 1910-luvulle saakka Tyllilän kylän kohdalle rippikirjassa. Vaatteet ja tuo kolme markkaa olivatkin hänen koko maallinen omaisuutensa tuossa vaiheessa. Neuvostoliitto käytti murtoa propagandavalttina. Kymmenisen vuotta myöhemmin, talvella 1925 Kulmala tuomittiin Alavuden ja Kuortaneen pitäjien yhteisillä käräjillä yhden vuoden ja kuuden kuukauden kuritushuonerangaistukseen 150 markan arvoisen vaatteen ryöstöstä. Puhe kulutustottumuksista ja niiden muuttamisesta tuo mieleen jälleen ihmisen omavanhurskauden ja sisäiset uhrimenot. Auranmaan Viikkolehti julkaisee auranmaalaisia aatoksia sivulla 2. Jotkut ovat kovin innokkaita seuraamaan vaikkapa katolisen kirkon ihanteita ja jotkut ovat kovin huolettomia asian suhteen. Jalonen kertoo siitä Loimaan Veteraanituvalla keskiviikkona 21.2. Voit lähettää kirjoittajalle terveisiä palaute@varola.fi Varsinainen varas n SUKUTUTKIJAN SUKANVARRESTA n ENNEN MUINOIN Omavanhurskauden vaara Tänä vuonna pääsiäinen on keskimääräistä aikaisemmassa. Asia on varsin yksinkertainen. NIMISMIES Aaltonen otti selvää Kulmalan vaiheista ja huomasi tämän tehneet runsaasti varkauksia sekä istuneen vuosikausia kiven sisässä näiden ansiosta. Helmikuun 13. Risto täyttää näinä päivinä 80 vuotta – onnea! n Viime viikolla Ennen muinoin palstalla oli virhe. Saarrostusuhan takia oli pakko luopua pääpuolustuslinjasta ja siirtyä viivytykseen. Orvoksi jäi myös vuotta vanhempi isosisko Manta Maria. Neuvostoliitto kaksinkertaisti joukkonsa ja aloitti helmikuussa suurhyökkäyksen. Voro vei mukanaan kankaita, miesten alusvaatteita, kenkiä ja lakkeja. Jos haluat oman aatoksesi palstalle, ota yhteyttä Sirpa Virtaseen 02-588 8971 tai sähköpostitse: toimitus@avl.fi. Emman ja Kustaan oikea sukunimi on Nieminen, eikä Vuolukka, kuten kuvatekstissä väitettiin. VAPAALLE JALALLE päästyään hän sai vankilalta ylöspitoa varten kolme markkaa sekä vaatteensa. rastas@gmail. laitoksessa kuuden kuukauden rangaistuksen. Puna-armeijan maine oli palautettu. Tänä vuonna pääsiäinen on huhtikuun ensimmäinen päivä eli todellakin varsin aikaisin. Seuraava lause on tietenkin osa laajempaa kokonaisuutta, mutta sopii kuitenkin tähän loppuun: ”Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja.” (Matt 9:13; 12:7.) Torsti Äärelä Auran kirkkoherra Talvisota esillä sotamuistojen illassa Veteraanituvalla Neuvostoliitto keskitti heti Talvisodan alussa Suomea vastaan puolta enemmän joukkoja, mitä meidän sodanjohtomme oli laskenut. Isä Vilhelm oli kotoisin Halikosta, kun taas Manta Marttilasta. Jeesus ei tahdo uhreja syntien sovitukseksi vaan kuuliaisuutta ja uskollisuutta Jumalan sanaa kohtaan. Monesti kulutustottumuksemme nostetaan esiin, kun puhutaan paastosta. Ihminen tulee toimeen loppujen lopuksi aika vähällä. Onneksi syyskuun ensimmäisellä viikolla Ulvilan piirin nimismies, tuomari Aaltonen ja apulaisnimismies Caselius saivat vainun varkaasta. Kulmala tunnusti tehneensä varkauden eikä hänellä oikeastaan ollut mitään syytä kiistää asiaa. Nykyään, kun vaikutteita on saatu muualta, enenevämmässä määrin näkee kaikenlaista. Ryöstö oli tehty klassiseen tyyliin yksinkertaisesti rikkomalla ikkuna kaupan takahuoneesta ja tätä kautta varas oli päässyt kaikessa rauhassa kolttosilleen. YKSI iäisyyskysymyksistä pääsiäiseen valmistautumisen yhteydessä on kysymys siitä pitääkö luterilaisen noudattaa paastoa ja miten. Sen aikana hän oli ollut ahkera koulussa ja työskennellyt sekalaisissa tehtävissä. Ennen vankilaa nuorukainen oli asunut Koivulan kasvatuslaitoksessa Lappeenrannassa. päivänä 2018 7 Lukijoilta n Pellavapäiset pojanviikarit. Kalle Vilhelmillä ei voinut olla mitään muistikuvia isästään, sillä tämä kuoli marraskuussa 1897 Turun sairashuoneessa. Tässäkään kohden ihminen ei pääse eroon itsestään ja omasta tekemisestään. Kokemäen osuuskaupasta viemiään tavaroita Kulmala oli ehtinyt myydä Nakkilan tienoilla, mutta pidätettäessä hänellä oli vielä jäljellä varastetuista tavaroista päässään ollut lakki ja jaloissaan olleet kengät. Auranmaan Viikkolehti Perjantaina helmikuun 16. Kokemäen kuntain välikäräjillä ei myöskään ollut vaikeuksia tuomita saman vuoden lokakuun lopulla Kulmalaa törkeästä varkaudesta neljäksi vuodeksi kuritushuoneeseen ja olemaan vailla kansalaisluottamusta kahdeksan vuotta. Monta päivää pystyttiin hyökkäykset torjumaan ja sisäänmurrot lyömään vastahyökkäyksillä takaisin. huhtikuuta. Kaksi vuotta ja kaksi viikkoa myöhemmin myös äiti Manta kuoli, joten heidän ainoan poikansa kohtaloksi tuli jäädä täysorvoksi hyvin varhain. Palstalla julkaistaan auranmaalaisten itse keksimiä mietelauseita. Tammikuu oli hiljaisempi. Tämän kerrottiin oleskelevan nykyisen Porin alueella, Lattomeren kulmakunnalla. Mutta oikean mielenlaadun etsimisessä puheet kulutuksesta eivät johda koskaan asian oikeaan ytimeen. Juha Vuorela n Kirjoittaja on tarvasjokelainen sukututkija, joka tarkastelee Sukututkijan sukanvarresta -juttusarjassa Auranmaan menneisyyttä ihmisen silmin. Jäätyään tästä kiinni joutui Kalle tunnustamaan tehneensä hieman aiemmin Lahdessa murtovarkauden. Siellä ollessaan hän anasti puolitoista markkaa maksaneen kirjan. Kirjoitukset mielellään omalla nimellä. Yöllä kaivettiin tykistötulessa sortuneet juoksuhaudat auki. Toisaalta edellä mainittu puhe isojen sisarkirkkojemme tavasta viettää paastoa on aika tavalla ”ihannepykälä.” Keskivertoitalialainen ja Euroopan katoliset eivät loppujen lopuksi kovinkaan paljoa välitä kirkkonsa opetuksista. päivän sisäänmurtoa Summan kylän kohdalla ei saatukaan lyötyä takaisin. Isojen sisarkirkkojemme tapa viettää pääsiäistä edeltävää paastoa, jonka aikana ruokavalio tiukkenee, ei ehkä ole täysin tuulesta temmattu ajatus. Molemmat nimismiehet lähtivätkin etsimään voroa, joka löytyi helposti. Perussääntö on se, että pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Varsinaissuomalaiset Jalkaväkirykmentit 13 ja 14 taistelivat siellä. Pääsiäinenhän vaeltaa vuodesta toiseen, aikaisimmillaan se voi olla 22. fi kuva Yläneen Sahan henkilökunnasta vuonna 1947. n Katso osoitteessa www.avl. Tilaisuus on kaikille avoin. Kannaksella pysäytettiin vihollinen pääpuolustusasemaan. Erinäisillä ”kuureilla” on monesti hyvin tervehdyttävä vaikutus pitkälläkin aikavälillä. Tietoja ja palautetta voi antaa Tapio Rastaalle puhelimitse 050 5188 461 tai sähköpostilla tapio. Nimekseen tämä veijari kertoi Kalle Vilhelm Kulmalan ja kotipitäjäkseen Tarvasjoen. Anselm Laakson 1940-luvulla ottamassa kuvassa ovat Aimo ja Risto Väinölä. Kun puhutaan kulutustottumuksista ei huomio kiinny lähimmäiseen vaan pyörii jälleen kerran vain oman itsen ympärillä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata kirjoituksia. Paaston aika olisi siten sisäisen kilvoituksen aikaa ja se olisi tavallaan ”vuosihuolto”, jonka avulla taas jaksettaisiin eteenpäin. Tämä kaikki tapahtui helmikuussa 1916, joten vankilaan joutuessaan Kulmala ei ollut vielä edes täysi-ikäinen. Anastetun omaisuuden arvo oli useita tuhansia markkoja
Vuosikausia vatvotut muutokset ovat nielleet aikaa ja rahaa, mutta suuntaviittojen pitäisi selvitä lähikuukausina. –Mitä vähemmän minulla on töitä, sitä tyytyväisempiä työntekijät ovat, pääluottamusmies Satu Parkkila naurahtaa. –Useamman kerran sopimusneuvottelujen yhteydessä on ollut läheltä piti -tilanteita. Kalevi Alakoski Vuonna 1968 elettiin Suomen hullua vuotta. Pian yhdistyksessä puhaltavat muutoksen tuulet, sillä maakuntaja soteuudistusten myötä JHL:n yhdistysrakenne muuttuu. Luottamushenkilönä toimiminen vaatii kovaa luonnetta, mutta yhdessä ollaan vahvempia kuin erikseen. Retkiäkin järjestetään, mutta virkistystoiminta ei ole yhtä vilkasta kuin aiempina vuosina. Kuuden perustajajäsenen kokoinen Pöytyän kunnalliset työntekijät ry. Hänelle elinvoimainen ammattiyhdistys on suuri ilon aihe, sillä hän on ollut ammattiyhdistystoiminnassa mukana viisi vuosikymmentä. Ei sentään ole tarvinnut ryhtyä tositoimiin, kun asiat on saatu neuvotellen hoidettua, Kalevi Alakoski huomautti puheessaan varsin ajankohtaisesti, sillä juhlan yksi kuumimmista puheenaiheista, hoitajien ylityöja vuoronvaihtokielto oltiin purettu kunnallisella sektorilla juuri juhlien alla. Yhtä kauan siis kuin juhlittava yhdistys on ollut toiminnassa, tosin Wahlroosin historia alkaa toisesta ammattiliitosta. Uutiset Pöytyän seudulla ei päästä susijahtiin PÖYTYÄ Turun hallinto-oikeus jäädytti edelleen Suomen riistakeskuksen myöntämän poikkeusluvan yhden suden kaatamiseksi Pöytyän, Oripään ja Niinijoen alueella. Lakkotoimikunta on perustettu ja muut lakkoon liittyvät asiat suunniteltu. päivä myönnetty lupa on voimassa helmikuun puoliväliin asti. –Valitusaika asiassa on edelleen kesken, eikä valitusta voida ratkaista ennen valitusajan päättymistä, päätöksen täytäntöönpano on edelleen kiellettävä, oikeus perustelee ratkaisuaan. Marja Wahlroos arveli, että ammattiyhdistystoiminta eli kulta-aikaansa 1980–90-luvuilla, mutta niin kauan kuin on työntekijöitä, tarvitaan edunvalvontaa. Palo ja sammutustyöt haittasivat noin puolen tunnin ajan ysitien liikennettä. –Muutoksia on varmasti tulossa. Murron yhteydessä rikottiin kahden oven ikkunat. Onnistuin puuttumaan ongelmiin, mutta ei minun päätäni siitä silitelty, Wahlroos muisteli. päivänä 2018 KOSKI Kosken SEOlle murtauduttiin keskiviikkoyöllä yhden aikaan. Tuli uhkasi tuhota Huuskantien ja ysitien välissä sijaitsevan rakennuksen viimeksi elokuun lopulla. Sopu löytynyt aina Ammattiyhdistyksen merkitys korostuu etenkin tällaisina aikoina, kun työehtosopimukset ovat umpeutuneet ja uusia vasta sorvataan. Mahdollinen jahtiaika alkaa käydä vähiin, sillä tammikuun 26. Pöytyän seudun JHL:n ei ole tarvinnut kertaakaan historiansa aikana ryhtyä työtaistelutoimiin. Riistakeskuksen myöntämästä poikkeusluvasta hallinto-oikeuteen valitti Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Satakunta Varsinais-Suomi ry. Pöytyän seudun JHL juhli 50-vuotista taivaltaan hoitajien ylityökiellon jälkimainingeissa Lähellä Ysitietä sijaitseva lato meinasi jälleen palaa tiistaina. on viidessäkymmenessä vuodessa kasvanut liki 200 jäsenen kokoiseksi Pöytyän seudun JHL:ksi. . Kuten viimeksikin tuli tärveli ladon lattiarakenteita. Kosken SEOlle murtauduttiin Luottamushenkilöltä vaaditaan kovaa luonnetta PÖYTYÄ/Riihikoski Katriina Reijonen –Lähihoitajia, perhepäivähoitajia, siivoajia, kirjaston väkeä, keittiötyöntekijöitä, teknisen puolen miehiä, koulunkäynninohjaajia, palkanlaskija, sairaanhoitajia… Laita siihen, että ”jne”, Marjatta Rannikko ja Satu Parkkila pyytävät, koska Pöytyän seudun JHL:n jäsenistö on jakautunut niin laajalti eri aloille, että jokin jää varmasti mainitsematta, vaikka koko illan luettelisi. Huoltamolta anastettiin lähinnä tupakkaa sekä jonkin verran olutta. Useamman kerran sopimusneuvottelujen yhteydessä on ollut läheltä piti -tilanteita. Toimitsija Timo Katajainen Varsinais-Suomen aluetoimistosta muistuttaa, että edunvalvonta on jatkuvaa, vaikka erityisiä työtaistelutoimia ei olisikaan päällä. –Olen toiminut luottamusnaisena ja joutunut puuttumaan epäkohtiin. Tämänkertaisen palon tutkinta on kesken eikä syttymissyytä vielä tiedetä. Yhteistoimintaneuvottelut ovat käynnissä. Yläneläinen Marja Wahlroos onnitteli yhdistystä koko sydämestään. Auranmaan Viikkolehti 8 Perjantaina helmikuun 16. Hallinto-oikeudessa asian ratkaisivat hallintooikeustuomari Hannamaija Falck ja hallinto-oikeustuomari Tiina Saari. Kalevi Alakoski kertasi yhdistyksen historiaa 50 vuoden ajalta. Yhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Rannikko ja pääluottamusmies Satu Parkkila vastaanottivat onnittelut. Varkaat vierailivat aivan hiljattain myös Tarvasjoen SEOlla. Palokunta sai pelastettua ladon jo toistamiseen liekeiltä. Lauantaina Kisariihessä riisuttiin tittelit ja juhlittiin yhtenä jäsenistönä yhdistyksen tasavuosia. Muun muassa opettajana työskennellyt Wahlroos on iloinnut jokaisesta oppilaasta, jonka on tiennyt liittyneen ammattiliittoon. . En siedä vääryyttä tai sitä, että palkkoja ei makseta. Parkkila yhtyy Katajaisen huomioon ja toteaa, että tällä hetkellä Pöytyällä työllistävät kunnan tietoteknisten palveluiden ulkoistamissuunnitelmat. Palokunta joutui pelastustöissä purkamaan jonkin verran lattiaa. Yksityistämistä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, toimitsija Maarit Kulmala JHL:n Varsinais-Suomen aluetoimistosta ennusti. Pöytyän seudun JHL, silloinen Pöytyän kunnalliset työntekijät olivat yksi hulluna vuonna syntyneistä toimijoista, Timo Katajainen JHL:n Varsinais-Suomen aluetoimistosta toteaa, mukanaan Maarit Kulmala (vasemmalla). Hallinto-oikeus perusteli täytäntöönpanon kieltämistä sillä, että muutoksenhaku voi käydä hyödyttömäksi, jos poikkeuslupapäätös pannaan tässä vaiheessa täytäntöön. SIMO PÄIVÄRINTA Oven ikkunalasiin jäi ikävä muisto murtautujan vierailusta. Elokuista paloa epäiltiin tahallaan sytytetyksi. Virkistystoiminta vähentynyt Pöytyän osaston toiminnassa edunvalvonnan roolia on korostettu viime vuosina. Valvontakamerakuvat ovat poliisin tutkinnassa. Tulipalo uhkasi toistamiseen suulilatoa Aurassa AURA Suuliladossa Aurassa ysitien tuntumassa syttyi tiistaiaamulla kahdeksan jälkeen tulipalo. SIMO PÄIVÄRINTA. Sunnuntain vastaisena yönä Tarvasjoella puuhastelleet rosvot aiheuttivat vahinkoja myös rikkomalla useampia ikkunalaseja. Jo ensimmäisessä vuosikokouksessa palkkaasiat olivat esillä, kun kunnanhallitukselle päätettiin lähettää kirjelmä kansakoulujen keittäjä-siivooja-vahtimestarien palkkatarkistuksesta
Auranmaan Viikkolehti Perjantaina helmikuun 16. 8 95 29 € 9 90 Dots-pöytä 49,5x49,5x43 cm valkoinen, mdf, mänty OSIS Hiuskiinne 500 ml, 2&3 (11,90) Lumenpudotin 2in1, 60x25 cm varsi 332 cm (44,50) Lumikengät naisten valkoinen, miesten musta (49,00) Potkukelkka antiikin valkoinen (76,90) kiihtyy Kenkäteline 74x30x39,5 cm musta, metallia (31,50) kpl kpl kpl kpl kpl Suojaruukku hashtag laj., sementtiä 12,5x13,5x13,5 cm Ahkiopulkka paljon värejä! (9,95) SNOWEXPERT Lumikola 72 cm 69 € kpl KIRJOJA, VÄRITYS& PUUHAKIRJOJA KUKKAPÖYTIÄ VERHOTANKOJA VALAISIMET -50 % -50 % -30 % -30 % (Alennukset lasketaan kassalla normaalihinnoista.) (Alennukset lasketaan kassalla normaalihinnoista.) (Alennukset lasketaan kassalla normaalihinnoista.) (Alennus ei koske työvalaisimia, alennus normaalihinnoista.) Hilpeää Hiihtolomaa! 5 € HEVOSETPALAPELI 200 palaa (2,95) 2 kpl ERÄ! ERÄ! ERÄ! Pe & La 39 50 kpl Metallisanko kannella 3 väriä, 35 L 25 90 kpl 15x16x16 cm 30 € 39 € pari Suksien voiteluteline (65,00) ERÄ! ERÄ! 49 € kpl FOAM Liukuri hahmot 92x48x1,5cm (23,95) 19 95 kpl 11 50 Atom Ufo-Liukuri 68x8cm lajitelma (12,50) Lumikola lasten, 46x31 cm varsi 52 cm (11,50) 10 € kpl 69 € Maustekurkku, suolakurkku 2,9/1,6 kg Vanhan ajan viipalekurkku, valkosipulikurkku 460g Chilikurkku, viipalepunajuuria 630 g 2 95 6 30 purkki tlk Sauvon Säilyke kpl 4 95 kpl 5 95 Nyt meiltä! kpl Policetuoksut 40 ml Uutuus! 22 90. 020 761 6430 • ark 10—20 • la 9—16 Löydät meidät Facebookista Tervetuloa ostoksille!! Kevään langat saapuneet! Tarjoukset voimassa 22.2.2018 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää tarjousaikana. päivänä 2018 9 AURA Huuskantie 17, puh
Ensi kesänä aloittavan paikallisliikennevuorokokeilun odotetaan lisäävän Kurjenrahkan kansallispuiston kävijämäärää. –Luontoja luontomatkailu on Pöytyälle tärkeää, ja siksi olemme mukana tässä kokeilussa, joka uskoaksemme tuo lisämatkailijoita sekä Kurjenrahkalle että Yläneelle. Pöytyän kunnalla on jo vireillä Kurjenrahka portti -niminen hanke, jonka rahoituksen turvin Kuhankuonon retkeilyreitistön pysäköintialueen viereen rakennetaan näyttävä portti ja samalla laajennetaan paikoitustilaa. Edulliset bussivuorot mahdollistavat nyt kesäksi aivan uudenlaisten käyttäjäryhmien tulon sinne. Viime vuonna siellä laskettiin käyneen 73 800 kävijää, ja määrät ovat jatkuvassa kasvussa. Yrittäjät ja eri yhdistysten väki kokoontui ideoimaan Kurjenrahkan tulevan kesän palvelutarjontaa. Päihtyneitä ratissa PÖYTYÄ/Yläne Yläneellä tavattiin lauantai-illalla puoli kahdeksan aikaan kaksi päihtynyttä kuljettajaa. Lisäksi Pöytyän kunta aikoo kustantaa Kurjenrahkalta jatkoyhteyden keskiviikkoisin ja lauantaisin Yläneelle, jossa sijaitsee luontotiedon keskus Luontokapinetti. Yhtenä ehdotuksena esitettiin perhelähtöjä, jolloin perhe kiertää oppaan kanssa ja pysähtyy välillä syömään toisen palveluntarjoajan pisteelle. Ajatuksia kehiteltiin erilaisista päivätapahtumista koko kesän ajaksi tarjottaviin palveluihin. . –Ainakin säännöllisiä opaskierroksia täytyy alueelle saada lisää, ryhmässä pohdittiin. Kurjenrahkan kesän tapahtumaja aikataulukalenteri löytyy Metsähallituksen sivuilta luontoon.fi. Uusia ajatuksia syntyi rutkasti, esimerkiksi sunnuntaisuppailusta uimakoulun järjestämiseen luonnonvesissä. –Ulkomaalaisilla saattaa olla liian iso kynnys astua itsenäisesti bussiin ja ajaa kansallispuistoon. 23 000 euron linja-autoliikennekustannukset Turku-Kurjenrahka -reitin kokeilusta on jaettu kymmenen kunnan, Varsinais-Suomen Liiton sekä Metsähallituksen kesken. Tällä hetkellä monet elämykset ja ideat ovat vasta ajatusten tasolla, mutta toteutuessaan Kurjenrahka tulee saamaan aivan uudenlaisen elämän. Sijaisuuden takia on kesäkuun alkuun asti käytössä vain kolme työpäivää viikossa, kullekin kunnalle yksi. Toivomme tämän myös hyödyttävän kuntia ja niiden liiketaloutta, selvittää projektin yhdyshenkilö, Varsinais-Suomen liitossa erikoissuunnittelijana toimiva Lasse Nurmi. Elinkeinoasiantuntija työskentelee Aurassa kolme päivää viikossa ja Koskella sekä Marttilassa kummassakin yhden päivän viikossa. Sen jälkeen palataan normaaliin sopimuksen mukaiseen työnjakoon. – Kun kysyimme rajakunnilta kiinnostusta lähteä mukaan tähän projektiin, Turun ehtona oli ulottaa paikallisliikenne kansallispuistoon saakka. Matkailijan on mahdollista Luontokapinetissa käydessä poiketa myös esimerkiksi torilla tai kotiseutumuseossa, kertoo Aaltonen ja mainitsee aikuisen lipun Turusta maksavan kesän ajan ainoastaan kolme euroa ja alle 15-vuotiaan puolitoista. Valmistumisajaksi on kaavailtu kesä 2019. Pidempiaikaiset palveluideat liittyivät esimerkiksi opasja ruokapalveluihin. Oripään kunnanhallitus hyväksyi omalta osaltaan sopimusluonnoksen, jonka mukaan kunta vuokraa noin 250 neliön tilan rakennettavasta liiketalosta. Yhteislaulusta yhteisvihkimiseen Tiistaina järjestettyyn palaveriin oli kutsuttu sekä yrittäjien että yhdistysten edustajia ideoimaan tulevan kesän palvelutarjontaa Kurjenrahkalle. Kokeilusta on myöhemmin tarkoitus tehdä käyttäjätutkimus, jonka perusteella päätetään, saako se jatkoa tulevina kesinä.. Pöytyän kunnan tulevaisuusjohtajan Antti Aaltosen mukaan jatkoosuudesta ei kuitenkaan ole vielä hintalappua, joskaan ei myöskään virallista päätöstäkään. Tarkempaa tietoa hankkeen sisällöstä on luvassa kevättalven aikana. Bussilla edullisesti Turusta Kurjenrahkan kautta Yläneelle PÖYTYÄ/Yläne Sari Holappa Koululaisten kesäloma-aikaan sijoitettu kymmenen viikon paikallisliikennekokeilu tarjoaa edullista matkantekoa päivittäin Turusta Kurjenrahkalle ja takaisin viidesti vuorokaudessa. Pöytyällä elinkeinoasiat kuuluvat hiljattain tehtävässään aloittaneen tulevaisuusjohtaja Antti Aaltosen toimenkuvaan. Auranmaan elinkeinoja yrityspalvelujen uudelleenjärjestely johtuu siitä, että Pöytyä irtisanoutui sopimuksesta tammikuun alussa. Kurjenrahkan palvelut monipuolistuvat kesäksi . Yläneentien varteen, Shellin viereen on tarkoitus rakentaa noin tuhannen neliön kokoinen liiketalo, jonne sijoittuisi muun muassa Oripään K-kauppa. Hanke antoi sysäyksen myös lisäidealle, jossa kansallispuiston saavutettavuutta parannetaan paikallisliikennevuoroilla sekä kannustetaan yrittäjiä tuomaan lisää palveluita alueelle. Turunväylällä autoa kuljettanut nelikymppinen mies puhalsi lähes promillen. päivänä 2018 Uutiset Aura myy elinkeinopalveluja Koskelle ja Marttilalle AURA, KOSKI, MARTTILA Aura, Koski ja Marttila ovat sorvanneet yhteistyösopimuksen elinkeinoja yrityspalvelujen järjestämisestä. –Joukkovihkiminen kansallispuistossa saisi varmasti pareja liikkeelle. Hänet määrättiin ajokieltoon. Sopimusluonnos menee vielä kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Pöytyän osuus summasta on 3000 euroa ja lisäksi sille tulee kustannukset Kurjenrahkalta Yläneelle ostettavasta jatkomatkasta. Pöytyän kunnan tulevaisuusjohtaja Antti Aaltonen sanookin Pöytyän odottavan lisää matkailijoita projektin myötä, vaikka mitään varsinaisia lukuja hänellä ei ole kävijätoiveista antaa. Kuvassa ovat Ismo Eskola, Solei Vuortensola, Kaija Kahilaluoma, Karoliina Laakso, Päivi Lehtonen, Arto Vehkomäki, Antti Hakala ja Petri Laaksonen. Heille pitää tarjota ovelta ovelle -palvelua hotellilta, missä opas on koko ajan mukana, todettiin vielä ryhmässä. Olipa joukossa myös yksi eläinpihaa pitävä yrittäjäkin. Oripään liiketalohanke liikahti eteenpäin ORIPÄÄ Jorma Kaarto Oripään kunnan, Priima-Yhtiöiden ja Keskon yhteistyöhön perustuva Oripään liiketalohanke (AVL 28.11.2017) etenee askel kerrallaan. Perheiden lisäksi haluttiin muistaa myös ulkomaalaiset kävijät. Sopimuksen mukaan Aura myy kyseisiä palveluja Koskelle ja Marttilalle. Yrittäjillä ja yhdistyksillä puolestaan on mahdollisuus saada lisää työtä ja näkyvyyttä. Tähän haasteeseen haluavat paikalliset yrittäjät vastata laajentamalla palvelutarjontaa alueella. Kunnan vuokraamaa tilaa on hahmoteltu kahvila-ravintolaa käyttöön. . Toinen, mikä liikuttaa aina, on musiikki, esimerkiksi yhteislaulu tai konsertti keskellä korpea, arvioitiin ryhmässä. Yrittäjillä ja yhdistyksillä runsaasti ideoita palvelutarjontaan PÖYTYÄ/Yläne Sari Holappa Seitsemän kunnan alueella sijaitseva Kurjenrahkan kansallispuisto viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan. Mynämäentiellä autoa ajanut 35-vuotias mies puhalsi nollan, mutta hänen epäilleen käyttäneen kannabista ennen ajoa. Lasse Nurmi pitääkin tällä hetkellä tärkeämpänä keskittyä siihen, millaista tarjontaa alueelle aletaan tuottaa ihmisten houkuttelemiseksi. Auranmaan Viikkolehti 10 Perjantaina helmikuun 16. Miestä epäillään rattijuopumuksesta sekä huumausaineen käyttörikoksesta. Nyt Kurjenrahkan vetovoimaa halutaan kasvattaa entisestään tuomalla alueelle lisää tunnettuutta ja palveluita. –Priima-Yhtiöt näkee, että liiketalohanke on etenemiskelpoinen, kunhan tietyt reunaehdot täyttyvät, toimitusjohtaja Jari Rastas muotoilee tässä vaiheessa. Pöydän ääressä ovat Mikko Koskinen, Maarit Hatakka, Lasse Nurmi, Petri Laaksonen, Minna Lukkala, Kaija Kahilaluoma ja Taina Myllynen
Rakennuksessa toimi tiilitehdas koko 1950-luvun, Tilkanen kertoo. Se, mitä ei voi korvata millään, on rakennuksen historiallinen arvo. –Isä sai tilan hoitoonsa 1940-luvun lopulla vain 21-vuotiaana ja alkoi kehittää sitä. –Tiilitehdas oli nimeltään Tilkasten savi. Navetta ja kuivuri olivat molemmat noin 400 neliötä, navetan ylisillä oli vielä 200 neliötä lisätilaa. Siinä oli koti yli neljällekymmenelle lehmälle – aikana jolloin neljäkin lehmää oli jo paljon. Satavuotinen historia Tuhoutuneen kokonaisuuden vanhin osa oli rakennettu 1900-luvun alkuvuosina. . Yhdellä rakennuksella voi olla monta elämää, Tilkanen miettii. –Olen kävellyt tätä oikopolkua tuhansia ja taas tuhansia kertoja. Rakennuksen toisessa päässä oli 1970-luvulla rakennettu peltiseinäinen kuivurirakennus, joka oli edelleen käytössä ja sen laitteita hiljattain kunnostettukin. Kuivurissa olleet härkäpavut ja ohrat eivät suostu sammumaan. Tilan isäntä Matti Tilkanen kävelee raunioille apeana. Uusi kuivuri tosin maksaa paljon enemmän kuin mitä vanhan arvo oli, joten omasta kukkarosta korvattavaa jää paljon. Palokunnan saapuessa paikalle rakennus oli jo ilmiliekeissä. –Palossa tuhoutui yhden rakennuksen monta elämää, Tilkanen sanoo. –Vähän huonolla omallatunnolla joskus katsoin vanhaa navettaa, että se pitäisi laittaa kuntoon. –Todennäköisesti samalle paikalle rakennetaan uusi kuivuri ja varasto, mutta samannäköisen rakentaminen maksaisi moninkertaisesti kuin mitä normaalin varastorakennuksen teko, Tilkanen sanoo. Rakennus oli mansardikattoinen ja tehty miellyttämään silmää. Sikalakin rakennuksessa oli. Esimerkiksi ylisille näki hyvin ajaa hevosilla heinäkuorman kanssa, sillä ikkunat olivat suuret ja tila valoisa. –Rakennus ehti eri rooleissaan olla varmasti satojen ihmisten työpaikka. Yksityiskohtia oli selvästi ajateltu. Viime keskiviikon tulipalo tuhosi rakennuksen täysin. Alkuperäistä navettaa tehdessä oli ajateltu myös muuta kuin rahaa. Palossa tuhoutui syksyn satoa, 150–200 tonnia luomuviljaa. ASKO VIRTANEN Parhaillaan rakennus näyttää tältä. Jos olisin yksi niistä, jotka Loimaalla voittivat 90 miljoonaa, tilalle voisi tehdä samanlaisen kuin palossa tuhoutunut, mutta kun en ole, Tilkanen hymähtää. Karjakeittiön piippu jäi pystyyn. Palo syttyi viime keskiviikkoiltana 19.30 aikaan. Mielessä muutakin kuin raha Tuhoutuneen rakennuksen lattiapinta-ala oli noin tuhat neliötä. Matti Tilkanen Rakennuksessa toimi 1950-luvulla salaojaputkitehdas. ASKO VIRTANEN Palossa tuhoutuneen rakennuksen alkuperäinen osa oli yli sata vuotta vanha. Se toimi myös vuonna 1960 perustetun kaupan, T.mi Tilkaisen, varastona. 1950-luvulla Suomessa oli paljon salaojittamatonta peltoa. Tulipalouutisissa puhuttiin ladosta, mikä on hänen mukaansa vähintäänkin epätarkka nimitys, suorastaan epäkunnioittava. Auranmaan Viikkolehti Perjantaina helmikuun 16. Erikseen oli Karinaisten salaojayhtymä, joka pisti tiilitehtaassa tehdyt salaojaputket peltoon. päivänä 2018 11 Palo tuhosi yli sata vuotta historiaa . Sotien jälkeen eläimet saivat lähteä ja rakennukseen, jota Tilkanen edelleen kutsuu navetaksi, tehtiin tiilitehdas ja sen jatkoksi rakennettiin polttouunit. Ehdin viettää rakennuksessa yhteenlaskettuna varmasti vuosia elämästäni, Tilkanen miettii. 1960-luvulla tiilitehtaan toiminta loppui ja rakennukseen tehtiin kylmäilmakuivuri. Tilkasten kuivurin palossa tuhoutui yhden rakennuksen monta elämää PÖYTYÄ/Tilkanen Asko Virtanen Viime viikon keskiviikkona tulipalossa tuhoutunut Tilkasten kuivurirakennus savuaa edelleen lohduttoman näköisenä. Ennemminkin voisi puhua viljankäsittelylaitoksesta. 1970-luvulla rakennuksessa oli siemenpakkaamo, jossa lajiteltiin parhaimpina aikoina myös kolmannes Suomessa käytetystä ruokaherneestä. SIMO PÄIVÄRINTA Tuhoutuneen kokonaisuuden vanhin osa oli rakennettu 1900-luvun alkuvuosina. Raunioiden mukana savuaa ilmaan korvaamatonta historiaa. Rakennus ehti olla satojen ihmisten työpaikka. Vakuutus korvaa viljan ja rakennuksen käyvästä arvosta. Menneet mielessä
Tilaisuuteen on vapaa pääsy, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Vauvojen kanssa humppailu nostaa äideille hien pintaan AURA Kiti Salonen Moona, 5 kk, Kaarlo, 4 kk, Aati, 6 kk, ja Alrik, 11 kk, tarkkailevat toisiaan turvallisesti äitiensä sylistä. kello 17.30. Uutena auralaisena Indermühle on pitänyt vauvatanssia hyvänä taKatja Suuronen ja Saara Indermühle kyykkäsivät minuutin selkä seinää vasten. Jotta toiminta saatiin jatkumaan, syksyllä Alrikin kanssa vauvatanssissa käynyt Saara Indermühle otti ryhmästä vetovastuun kevään ajaksi. Sitten voi olla tyytyväinen itseensä, Kemppainen sanoo. Palkka maksetaan työajan mukaisessa suhteessa. Aurasalissa pidettävässä juhlavuoden päätöstapahtumassa julkistetaan Auran kunnan satavuotisesta historiasta kertova teos. Teos kertoo kunnan historiasta Johnny ja Janne Ramstedtin luomin sarjakuvin sekä paikallisen historiatuntija Ari Vilénin tekstein. Aura 100 vuotta -Leaderhankkeen päätöstapahtuma Aurasalissa (Urpontie 2) maanantaina 19.2. Auran kunta 100 vuotta – tapahtumia Aurajoen varrelta -teosta on tilaisuudessa tarjolla kotiin vietäväksi yhtä monelle kuin Aurasalissa on paikkoja, eli 175:lle. . Paikka kiinnosti 16 hakijaa, joista viisi kutsuttiin haastatteluun. Aati viihtyi ”lentokoneessa” äidin polvien päällä. päivänä 2018 Ihmiset & ilmiöt Kymmenen kiloa täyttä iloa . Lopuksi oleillaan ja kahvitellaan. Tehtävä tuli avoimeksi, koska teknisen toimiston toimistosihteeri jää eläkkeelle. Kirjan julkistuksen lisäksi ohjelmassa on metsänhoitaja Ilmari Kososen luento Aurajoen ja seudun muista paikannimistä. Keskimmäisen lapsen vauva-aikana Aurassa ei ollut ryhmää. Pia Aalto on koulutukseltaan merkonomi. MLL:n Tanssita vauvaa -ryhmässä liikutaan aina kolme viikkoa saman ohjelman mukaan. Auran historiateos julkistetaan AURA Aura 100 vuotta -hanke laitetaan ensi maanantaina pakettiin, tai pikemminkin kirjoihin ja kansiin. Tämän jälkeen nukuttaa hyvin, Kaarlon äiti Jonna Kemppainen kertoo. Vertaistukea tarjolla Jonna Beldjuskin harrasti vauvatanssia jo esikoisensa kanssa seitsemän vuotta sitten. –On kiva hetki saada seurata toisten vauvanaamoja. Joskus joku pienimmistä saattaa torkahtaa kesken vauvatanssitunnin. Aati ja Alrik olivat rennosti kyydissä. Vauvoja hymyilyttää, kun äidit lennättävät pikkuisia musiikin tahdissa lähemmäs toisiaan. –Tämä tuo aktiviteettia päiviin, eikä ole pelkkää istuskelua ja kahvittelua. Marttilan kunnanjohtaja osaaikatyöhön MARTTILA Marttilan kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtaja Carita Maisilan siirtymisen osa-aikatyöhön vanhempainvapaansa jälkeen 18.4.-30.6. Pia Aalto toimistosihteeriksi Marttilaan MARTTILA Marttilan kunnanhallitus valitsi kunnanviraston toimistosihteerin tehtävään auralaisen Pia Aallon. Nyt kun ryhmä on, hän halusi tulla Moonan kanssa mukaan. Kolmen vartin tanssitunti sisältää musiikin tahdissa tehtäviä helppoja koreografioita ja lihaskuntoliikkeitä, joissa vajaa kymmenkiloiset vauvat toimivat äitiensä painoina. ja 6.8.-31.12.2018. Auranmaan Viikkolehti 12 Perjantaina helmikuun 16. . Nyt vauvat vetävät äitiensä kanssa virkeinä rivitanssia, salsaa ja humppaa. Työaika on 60 prosenttia. Kuvituksena on sarjakuvien lisäksi joitakin valokuvia Aura 100 valokuvakilpailusta sekä menneiltä vuosilta. Luvassa on myös luontotunnistuskilpailu. Lisäksi hän on suorittanut kirjanpidon jatkokurssin ja taloushallinnon osaaja -jatkokoulutuksen.. –Viimeistään seuraavana päivänä tuntee, että jotain on tehnyt. Myös vapaaehtoiset ovat olleet keräämässä Vilénille tapahtumatietoja vuosien varrelta
Riitta Heinosen näytille tuoman kolpakon kyljessä esimerkiksi on vaakuna, joka on Heinoselle mysteeri. –Ei tämä ole miehiltäkään kielletty, mutta tunnit on suunniteltu enemmän äitien tarpeita ajatellen. Ihmiset & ilmiöt Saara Indermühlelle ja Alrikille vauvatanssi on mukava irtiotto päivärytmistä. Esillä ovat niin tuohiset sandaalit kuin lentokoneen osista valmistettu puukko, unohtamatta puisia puhdetöitä. pana tutustua toisiin äiteihin ja vauvoihin. Sekään ei siis ole tiedossa, kuinka puukon tehneelle sotakaverille kävi sodan melskeissä. Indermühle toivottaa uudetkin äidit ja vauvat tervetulleiksi tunneille. Kolpakon pariskunta löysi aikanaan ostaessaan kotitalonsa. päivänä 2018 13 PÖYTYÄ/Kyrö Marika Timonen Sodan keskelläkin voi elää kaipuu kauniiseen ja luomisen vimma. n Näyttely kokoaa sodan kauniimman sadon näytille Sodan keskelläkin voi elää kaipuu kauniiseen ja luomisen vimma. Vauvatanssin suositusikäraja on 3–12 kuukautta. Puukko oli Kaukisen mukaan kovassa käytössä perheen mökillä. Vauvatanssi vahvistaa äidin ja lapsen vuorovaikutussuhdetta, kohentaa äidin kuntoa synnytyksen jälkeen ja aktivoi vauvan motoriikkaa. Harri Kaukisen isän sotakaverin tekemä puukko on ollut ahkerassa käytössä. Onko sen tekeminen jäänyt kesken?. Indermühle ja Alrik kuuntelevat tanssikipaleita joskus kotonakin, ja Fröbelin Palikoiden Hedelmäsalaatti on pelastanut monet heidän automatkansa. Puukon tuppeen on sotakaveri kaivertanut muun muassa Suomen leijonan. Puukko lentokonealumiinista sulatettuine ja valmistettuine tuppineen on Harri Kaukisen isän sotamuistoja Syväriltä vuodelta 1942. Sota-ajan puhdetöihin kätkeytyy monta tarinaa . Beldjuskin kertoo hänen esikoisensa oleva yhä innostunut tanssimisesta, kenties vauvatanssin ansiosta. –Kun vauva täyttää vuoden, vauva alkaa painaa ja hänelle tulee omia mielenkiinnonkohteita. n Elämää juoksuhaudoissa -puhdetyönäyttely esillä Kurkigallerissa helmikuun ajan kirjaston aukioloaikoina. Ars Auranmaan Kurkigalleriaan pystyttämään näyttelyyn on koottu juoksuhaudoissa vietettyjen tuntien ja päivien kauniimpaa satoa. –Isällä oli tämä aina kalassa mukana. Vauvatanssi on myös niitä harvoja harrastuksia, joita Aurassa on tarjolla näin pienille. Koko sodan läpi käynyt isä ei Kaukisen mukaan paljoakaan sodasta puhellut. Ei varmasti ole montaa lasta, jotka eivät tykkäisi musiikista ja liikunnasta, Aatin äiti Katja Suuronen miettii. Katja Suuronen naurahtaa tanssineensa Aatin kanssa jo enemmän kuin Aatin isän kanssa. –Isä ei ollut puhdetyömiehiä, vaan sotakaveri teki tämän hänelle, Kaukinen esittelee puukkoa, jonka varteen on upotettu nahkaa. Muitakin salaisuuksiksi jääneitä tarinoita puhdetöihin kätkeytyy. Mikä vaakuna koristaa kolpakon kylkeä. Siitä kertovat lukuisat sota-aikana tehdyt, toinen toistaan kekseliäämmät puhdetyöt. –En tiedä kenen tekemä kolpakko on, enkä tiedä edes, onko tuo vaakuna tullut valmiiksi, Heinonen sanoo ja kertoo miehensä yrittäneen selvittää vaakunan alkuperää. –Vauvatanssi on kaikille helppo liikuntamuoto. Auranmaan Viikkolehti Perjantaina helmikuun 16. Sinikka Lehtisen näytille tuoma laatikko on epätavallisen kookas puhdetyö. Mukaan mahtuu Ryhmä kokoontuu perhekahvilan tiloissa maanantaiaamuisin maaliskuun puoliväliin asti. Alrik, Moona, Aati ja Kaarlo tutustuivat toisiinsa lähietäisyydeltä
Tuntemattomasta sotilaasta oli väännetty itseironinen lause, josta tuskin tulee todellisuutta. Erotiikka-alan nettikaupasta Kaalimadosta sai sopivasti väännettyä lauseen ”Ka abimato. Toivoa sopiikin, että kulmikkaasta käytöksestään ja puutteellisista tiedoistaan tunnettu hahmo on onnistunut imemään itseensä koskelaista sivistystä. . Verkossa on myös lisää penkkaritunnelmia. Viimeinen koulupäivä sai Elisenvaaran abiturientit unohtamaan jopa sen, miksi kuorma-auton lavalle kiivettiin. Kyrössä oli eilen karkkipäivä Koskella oli panostettu maskeihin. Kyrössä kaikuivat eilen torstaina Elisenvaaran abien riemukkaat TJ -huudot Elisenvaaran sisäilmaongelmat saivat abeilta kyytiä. Lavalla nähtiin kokonainen elokuvallinen erilaisia hahmoja. Mukaan oli saatu myös kaukaisia vieraita, sillä lavalle ilmestyi myös Atlantin takaisen suurvallan presidentti. Abiautojen lakanoissa pureuduttiin aina kiinnostaviin aiheisiin: seksiin ja terveyteen. n Äänestä maakunnan parasta penkkarilausetta osoitteessa www.avl.fi. Vaikka päivä oli täynnä iloa, oli siinä myös paljon haikeutta, minkä saattoi aistia jo Kosken lukion rehtorin vilkutuksesta maailmalle lähteville nuorilleen. Tai tämän kirjoittajasta, joka tajusi omasta abivuodestaan olevan tasan kolmekymmentä vuotta. päivänä 2018 Penkkarit Mikä päivä tänään on – teejii nolla! PÖYTYÄ/Kyrö, KOSKI Asko Virtanen Lukion kolmansien penkkaripäivä täytti eilen torstaina Kyrön ja Kosken keskustat riemuitsevista abiturienteista. n Riemun päivä antoi karkeille siivet Kosken lukion rehtori Mirja Rautavuori-Lehtinen vilkutti taas yhden vuosikerran maailmalle. Koskella nähtiin kaukaisia vieraita.. Home-aiheisilla lakanoilla lähti terveiset kunnanisille, että laittakaa nyt Pöytyän kouluasiat keralla kuntoon. Koskella abit olivat todella panostaneet asusteisiin ja lavalla nähtiin niin Tähtien sodan hahmoja kuin kauhuprinsessojakin. com jotta elämä olisi sivistyneempää. Auranmaan Viikkolehti 14 Perjantaina helmikuun 16. Koulupäivä oli tosiaan kahdentoista vuoden rupeaman viimeinen ja edessä lukuloma. Ilmoille kaikui kerta toisensa jälkeen kysymys: ”Mikä päivä tänään on?” No, onneksi vastauskin tuli samoista suista eli ”TJ 0”
Sen jälkeen samoissa tiloissa toimi Rissanen Oy:n leninkitehdas, joka jouduttiin sulkemaan, kun idänkauppa romahti. –Suurin osa tuotannosta meni vientiin Neuvostoliittoon. Pitkän aikaa olen sitä kyllä jo suunnitellut. Naisten alusvaatteita ja muita trikoopohjaisia valmisvaatteita tuottaneen yrityksen nimi muuttui Silo Oy:ksi 1960-luvulla. Silon jälkeen Lehtonen löysi työpaikan Turusta. Neulaa ja lankaa tarvittiin niissäkin töissä, sillä hän teki junanpenkkejä ja nahkasohvia. Etualalla Liisa Eko, Hilja Osa, Kerttu Korpela, Linnea Savolainen ja Liisa Saariokari. Nyt hän on ollut puolitoista vuotta eläkkeellä. n Katso osoitteessa www.avl.fi kuka on Viikon henkilö. n MERKKIVAATTEITA MAAILMALLE Silo loi suloa ja työllisti Yläneen naisia . Auranmaan Viikkolehti Perjantaina helmikuun 16. Kolmisenkymmentä ihmistä työllistänyt tehdas toimi Kirkonkylän lakkautetun kansakoulun tiloissa ja samaan yhteyteen myöhemmin rakennetussa hallissa. 1970-luvun puoliväliin ajoittui myös lasten päiväkodin perustaminen paikkakunnalle. Terttu Lehtonen, silloinen Heikkilä, aloitti työt Silon tehtaalla 16-vuotiaana vuonna 1972. n Yläneen Silon tehdasväen tapaaminen Kaidanojan kartanossa keskiviikkona 28. Terttu Lehtonen Silon tehdasväkeä vuonna 1974. –Kiva työpaikka ja kiva porukka. Paavolainen tunnetaan parhaiten kirjailijana, runoilijana ja kulttuurivaikuttajana. Paikka tunnetaan nykyään Luontokapinettina. Lisätietoja Terttu Lehtoselta, p. TERTTU LEHTOSEN KOTIALBUMI Menneet mielessä. TERTTU LEHTOSEN KOTIALBUMI Silon naisia ompelukoneiden ääressä 1970-luvulla: Terttu Lehtonen (Heikkilä), Kirsti Vainio, Maire Pinomäki ja Anne Aalto. Aivan sataprosenttinen naistyöpaikka Silo ei sentään ollut. Tehtaan yhteydessä oli myös oma myymälä. Se oli Suomen Trikoon jälkeen maan toiseksi suurin trikoovalmistaja. Työnjohtajina työskentelivät Helena Laukkanen ja Liisa Saariokari. Matti Mäki-Laurila hoiti laitosmiehen ja talonmiehen tehtäviä sekä korjasi tehtaan koneita. –Koskaan aikaisemmin tällaista tapaamista ei olekaan järjestetty. Kauimmainen asuu tiettävästi Oulussa. 050-5557451. –Käsitöistä olen aina tykännyt kovasti. helmikuuta klo 12. Muistan lyöneeni paidan mansetteja vuoden verran. Työsuhteet olivat aika pitkiä eikä vaihtuvuutta paljonkaan ollut muuten kuin paikkakunnalta muuttamisen takia. Äitejä ja tyttäriä Lehtonen tuli Siloon hommiin suoraan kansalaiskoulun penkiltä. Se rupesi lopulta jo vähän puuduttamaan, Lehtonen hymähtää. Nyt Lehtonen on järjestämässä Silossa töissä olleiden yhteistä tapaamista, Silo luo suloa -tapahtumaa. Lähde: Wikipedia. Tertun äiti Aili Heikkilä oli töissä samassa paikassa. Urakalla tehtävät sarjat olivat pitkiä. Urakalla tehtävät sarjat olivat pitkiä. n Silolaiset kokoontuvat vaihtamaan kuulumisia Suurin osa tuotannosta meni vientiin Neuvostoliittoon. Silon käyttämiä vaatesuunnittelijoita olivat muun muassa Paula Häiväoja ja Irja Leimu. Muitakin käsistään käteviä ätiti-tytär -pareja tehtaalla työskenteli. Kudos Oy Silo perustettiin Turussa vuonna 1928. Lehtonen muutti nykyiselle kotipaikkakunnalleen Paattisille vuonna 1983 ja jäi äitiyslomalle marraskuussa 1984. Yritys myi tuotteitaan kotimaan lisäksi Neuvostoliittoon ja Ruotsiin. Ilmoittautumisia on tullut mukavasti, parisenkymmentä. Idänkaupan osuus väheni 1980-luvulla, mutta Keski-Eurooppaan alkanut vienti ei riittänyt pelastamaan yhtiötä, joka teki konkurssiin keväällä 1986. Silon leivissä olleista iäkkäimmät ovat tänä päivänä päälle yhdeksänkymppisiä ja nuorimmat vähän alle kuusikymppisiä. Yhtä ja samaa vaihetyötä ei kuitenkaan koko ajan tehty, vaan tehtävät vaihtelivat koneelta toiselle. Lapsillekin ompelin aikoinaan kaikki vaatteet itse. Silo ajautui konkurssiin keväällä 1986. Silon pitkäaikainen tunnuslause ”Silo luo suloa” oli peräisin yhtiöön vuonna 1935 mainospäälliköksi pestatun Olavi Paavolaisen kynästä. Silo toi kipeästi kaivattuja naistyöpaikkoja Yläneelle. JORMA KAARTO Liisa Saariokari työskenteli Silon Yläneen tehtaalla työnjohtajana. päivänä 2018 15 PÖYTYÄ/Yläne Jorma Kaarto Naistenvaatteiden valmistajana nimeä saanut Silo Oy vaikutti Yläneellä 16 vuotta, vuodesta 1970 vuoteen 1986. Silon muut tehtaat olivat Turussa ja Mynämäellä. TERTTU LEHTOSEN KOTIALBUMI Terttu Lehtosen hyppysissä säännöllisesti muutaman kerran vuodessa ilmestynyt yrityslehti Silon sanomat. Silo oli suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin se työllisti noin 800 ihmistä. Mielenkiinnolla odotan vanhojen työkavereiden tapaamista, Lehtonen sanoo
Ne ovat nyt paikan kivirakennuksissa. KUN TIUKAN kirkkokurin aikana pakanajuttuja ei saanut kertoa noituussyytteiden pelossa, niiden nimityksiä muutettiin usein muotoon Kukko-, Kukkajne; piilottaen tuo nimitys kukkaro, jotta niistä puhuva ei joutunut teloitetuksi noitana, pakanajättiläisistä puhuvana. Kun isä toi silakoita torilta, hän paiskasi ne sisään ovesta ja lähti pellolle töihin. –Hyvä mieli on tärkeä asia. Kun käy läpi Suomen peruskarttojen paikannimet, kartoilla on peräti noin 850 paikannimeä maastopaikkojen, talojen, kylien ja kuntien niminä, jossa on jokin noista jättiläisten kivistä kertova sana. SUOMALAISESSA paikannimikirjassa vuodelta 2007 on kirjoitus Kukkarkosken nimestä. Sillan ja kivirakennusten rakentajat vain aikoinaan raahasivat nuo tuhannet suuret siirtolohkareet siltatukiin ja isojen kivirakennusten seiniin. päivänä 2018 Ihmiset & ilmiöt n KIRJOITTAJAVIERAS Liedon museo Nautelankoskella eli Kukkarkoskella on hieno museo ja ainutlaatuinen luontoympäristö Aurajoen koskipaikkana. Jo kivikaudella paikka oli asuinpaikka ja on kalmistokin kivikaudelta. Tyytyväisyys on elämän suurinta rikkautta, Martta Rauta sanoo. Hyvää palvelua Viitisen vuotta sitten Martta Rauta muutti Suvirannan palvelukotiin. Martta Rauta syntyi Aurassa, kun Suomi oli vielä osa Venäjää. Maatalon emäntänä Martta Rauta luotti todelliseen lähiruokaan. –Uskon varassa on hyvä elää, hän painottaa. Kivirakennuksia ei voi olla huomaamatta, kun liikkuu paikalla. Ilmari Kosonen metsänhoitaja, matkailuopas n Kirjoittaja on kiinnostunut paikannimien taustoista. Me muut sitten herkuttelimme paistetuilla silakoilla, Kattelus kertoo. Isommat pilkottiin paloiksi rekipelillä kuljetettaviksi. –Isä oli todella allerginen silakoille, mutta meille muille ne olivat herkkua. Uskottiin jättiläisten suuttuneen, kun heidän kiviään käytettiin kivikirkkojen rakentamiseen. Ei mainita edes Turun Ruissalon edustalla olevaa Kukkarokiveä, joka on sentään Suomen kaikkien suurin, näkyvä ja tunnettu siirtolohkare. 1940–luvun alussa tie vei Marttilaan ja maatilan emännäksi. KIRJOITUKSESSA on toinenkin puute. Kukkarkosken nimi kertoo niistä monista tuhansista suuristakin siirtolohkareista, joita paikan rakennusten rakentajat pilkkoivat ja raahasivat rakennusten seiniin ja sillan tukirakenteisiin. –Olen kaikkiruokainen, hän summaa. Suvirannan vastaava sairaanhoitaja Anne Sallasmaa kertoo, että Martta Rauta jaksaa aina olla valoisa ja hyväntuulinen ja osallistuu voimiensa mukaan talon tapahtumiin. Ensi maanantai-iltana 19.2. Martta Rauta . hän luennoi Aura 100 -leaderhankkeen päätöstilaisuudessa Aurasalissa. Auranmaan Viikkolehti 16 Perjantaina helmikuun 16. Asiakirjoista tiedetään, että vuonna 1585 koskessa on ollut mylly. Tyytyväisyys on elämän suurinta rikkautta. Tyytyväisyys on molemminpuolista. Tilaisuus alkaa kello 17.30. Vaikuttaa siltä, että kirjoittaja ja ei ole koskaan käynyt Kukkarkoskella. Elämäntapojen puolesta Martalla ei ole antaa erikoisia neuvoja. –Se on aina ollut hänen hallitsevin luonteenpiirteensä, Kattelus sanoo. Keskiaikaisten kivikirkkojen rakentamiseen liitettiin jättiläiset siitä syystä, että uskottiin niiden suurten kivien, joista kivikirkkoja rakennettiin, olleen aikoinaan jättiläisten pystyttämiä asumuksia, luolia. Ovat todella näkyviä. Suviranta onkin yksi hyvää mieltä tuottava asia elämässä. Eikö muka ole tietoa kukkarokivestä Kukkarkoskella. Ei selitetä, miksi vanha kansa sanoi isoja siirtolohkareita juuri kukkarokiviksi. n Martta Rauta täyttää 102 vuotta sunnuntaina Martta Rauta täyttää sunnuntaina 102 vuotta, ja onnittelukortteja ja kukkasia on jo alkanut sadella.. Maidot, viljat, lihat ja kananmunat saatiin omalta tilalta. Vaikka edellä mainittu paikannimikirja on paksu, ei siellä ole yhdenkään muun Kukkaro-nimen selitystä. Tytär Merja Kattelus on samaa mieltä siitä, että hänen äidilleen ominainen luonteenpiirre on nimenomaan valoisa luonne. Kukkarkosken kukkarokivet Valoisalla luonteella pääsee pitkälle MARTTILA Asko Virtanen Marttilalainen Martta Rauta täyttää 102 vuotta sunnuntaina 18.2. Tärkeä asia on myös vahva usko Jumalaan. Pitkänen kirjoitti: ”Kukkaro-nimet voivat perustua suurta siirtolohkaretta merkitsevään sanaan kukkarokivi. Valoisaluonteisella rouvalla on siis ikää enemmän kuin Suomella. Ihmiset ovat iloisia ja palvelu hyvää, hän summaa. Mistä Kukkarkoski sai nimensä. Pitkän iän salaisuus on Martan mukaan yksinkertainen: valoisa luonne ja vahva usko Jumalaan. Herkkuruoasta Katteluksella on hauska muisto lapsuuden ajoilta. Myllyn seinätkin on tehty noista kivistä. Vaikka kukkarokivestä Kukkarkoskessa ei ole tietoa, nimi kertoo kiven olleen olemassa nimenannon aikaan”. Nimittäin nuo kukkarokivet eivät ole hävinneet minnekään Kukkarkoskella. Martta Rauta ehti pitää vuosikymmenet rippikouluakin silloin kun omat lapset olivat pieniä. Vuonna 1540 asiakirjoihin on otettu paikan nimi Kuckarokoski. Nimi kukkarokivi annettiin siitä, että uskottiin jättiläisten kantaneen niitä repuissaan eli kukkaroissaan ja heitelleet niitä maastoihin, kuten Topeliuksen Maamme-kirjan kertomus Raision Killija Nalli-jättiläisistä kertoo. Ei siis ole ollut vain yhtä kukkarokiveä nimen Kukkarkoski perusteeksi, vaan nimenannon perusteeksi oli monia tuhansia suuria siirtolohkareita paikan maastossa. Suomen kielen professori R.L. Myllyn seinätkin on tehty noista kivistä
Sen jälkeen katsastus tehdään tuttuun tapaan vuosittain. päivänä 2018 17 Kosken palvelut täydentyivät katsastusasemalla KOSKI Jorma Kaarto Kosken jo ennestään hyvä palvelutarjonta on saanut täydennystä, kun pitkän linjan katsastusalan yrittäjä Juhani Olsbo avasi katsastusaseman Kosken liikenneasemalla kymppitien vieressä. 30,70 Norm. Yhteystietoja voidaan käyttää markkinointiin. Jarruja akselistoviat ovat yleisimpiä hylkäyssyitä. Raskaan kaluston on puolestaan hyvä olla mahdollisimman paljon tuottavassa työssä eikä katsastusreissuilla. Auranmaan Viikkolehti Perjantaina helmikuun 16. Hän kiittelee lämmintä vastaanottoa, jonka uusi lähipalvelu on asiakkailta saanut. Hinnat voimassa rajoitetun ajan. 19 90 Auranmaan Viikkolehti maksaa postimaksun *Pakollinen digilehteä tilattaessa. Katsastusalalle on tulossa suuri muutos jo toukokuussa, jonka jälkeen rekisteröidyt uudet autot pitää katsastaa ensimmäisen kerran vasta neljän vuoden päästä ja sen jälkeen kahden vuoden välein siihen asti, kunnes auto yltää kymmenen vuoden ikään. Yrityksen makua ja ihastu Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti* AURANMAAN VIIKKOLEHTI Sopimus 5006782 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa soittamalla: 02 770 2626 (ark. Ruostevauriot vähentyneet Juhani Olsbo teki takavuosina yhteistyötä Trafin kanssa ja hoiti katsastusasemien valvontaa eri puolilla maata. Juhani Olsbo Juhani Olsbo tarkastelee henkilöauton alustaa Kosken Autokatsastuksen hallissa. Toimitamme tunnukset sähköpostilla. –Joku asiakas sanoikin, ettei Koskella tarvita enää muuta kuin Alko, 20 vuotta katsastusalan yrittäjänä toiminut Olsbo naurahtaa. Lisäksi hän on kouluttanut uusia katsastusmiehiä alalle. Kosken Autokatsastus Oy:n toimitilat ovat yrittäjä Risto Lehdon omistamassa kiinteistössä, jossa hoidetaan kevyen autokaluston katsastukset. Elektroniikkaan liittyviä vikoja on ehkä tullut lisää, mutta niin on elektroniikkakin lisääntynyt autoissa. Kestoeli etutilaus on aina edullisin tilausmuoto.. 8 – 16) Tilaa verkossa: tilaajapalvelija.fi/tutustu Täytä tämä kuponki jatiputasepostiin. Vieressä soljuu vilkkaan valtatien liikenne ja isommille paikkakunnille on matkaa kymmeniä kilometrejä. Koski on heidän mielestään otollinen paikka katsastusasemalle. Vuosikatsastukseen tulevista henkilöautoista hylätään Olsbon mukaan noin 25 prosenttia. Olsbo katsoo, että autoilijan kannattaa ennen katsastukseen ajamista tarkastaa auton valot, renkaat, pesulaitteiden toiminta ja pyyhkijänsulat. –Valvonnassa tarkastetaan, että katsastusasemien kaikki askelmerkit ovat kunnossa. –Varsinkin vanhemmat henkilöt arvostavat sitä, että katsastuspaikka on lähellä eikä tarvitse lähteä kauas ajelemaan. Olsbot vinkkaavat, että vuosikatsastus voidaan hoitaa myös noutopalveluna sopimuksen mukaan, jos sellaista tarvetta ilmenee. –Teemme tässä vaiheessa peruskatsastuksia, mutta rekisteröinnit ja muutoskatsastukset tulevat myöhemmin valikoimaan, Anne ja Juhani Olsbo kertovat. Puututaan epäkohtiin, jos sellaisia ilmenee. Sen sijaan ruostevauriot ovat vähentyneet selvästi kautta linjan. –Jarruja akselistoviat ovat yleisimpiä syitä. 2 kk paperilehden määräaikainen tutustumistilaus 15 90 3 kk digilehden määräaikainen tutustumistilaus Norm. Raskaat yhdistelmät katsastetaan Lehdon yrityksen korjaamotiloissa Koskentien varressa. Niillä toimilla pääsee jo pitkälle, jos ylimääräistä vaivannäköä haluaa välttää. 21,00 TuTusTu Vain uusiin kotimaan tilauksiin
Alex, Riku ja Veikka ottivat myös SM-cupissa pronssia, minkä lisäksi Veikka on alle 18-vuotiaiden Pohjois-Euroopan mestari. SM-kultaa hän otti lentopallon Alue-SM-kisoista Hollolasta Lounaan ykkösjoukkueessa. III-stipendin sai pöytätenniksessä Rasmus Vesalainen. Vainio on pitänyt vuosikausia miesten jumppaa talvisin ja koittanut pitää koskelaisia miehiä hyvässä kunnossa sekä notkeudessa. Koskelle sateli viime vuonna mitaleja niin lentopallossa, yleisurheilussa, hiihdossa kuin pöytätenniksessäkin Marttilassa ajetaan rallispecial MARTTILA Marttilassa ajetaan sunnuntaina South West Motorsport Rallispecial. Lisäksi seipäässä tuli piirinmestaruus ja korkeudessa pmpronssia. Henri Liipola otti moukarinheitossa miesten SM-kultaa sekä voitti Suomi–Ruotsi-maaottelussa moukarinheiton. . Hiihdossa I-stipendin sai Jonna Pakola, joka sijoittui neljänneksi nuorten SM-kisoissa perinteisen viiden kilometrin hiihdossa ja viidenneksi sprinttihiihdossa. SIMO PÄIVÄRINTA Matintalo jäi sprintin puolivälieriin Kosken Kaiulla tärkeä lauantai OLYMPIALAISET Sprinttihiihto perinteisellä tyylillä ei kasvattanut Suomen mitalitiliä Pyeongchangin olympialaduilla tiistaina. Kilpailussa on mahdollista kisailla myös jokkis-, rallisprintsekä crosskartautoilla. Ralli on myös sladisarjan osakilpailu. Valkeakosken Hakaa hiihtoladuilla edustava Saara nappasi Hopeasompahiihdoissa hopeaa sekä sprintissä että kolmen kilometrin vapaan matkalla ja oli mukana kuudenneksi sijoittuneessa viestijoukkueessa. . . päivänä 2018 Urheilu Kosken kunta palkitsi stipendein menestyjiään KOSKI Kosken kunta on palkinnut urheilijoitaan ja valmentajiaan stipendein. Edessä voi olla mitalipelit, suora säilyminen tai paikka mestaruussarjakarsinnassa.. Lisäksi hän on korjaillut suomenennätyksiä seitsemään otteeseen tämän kauden aikana. Julia Vuolli niitti menestystä viime kaudella niin seiväskuin korkeushypyssäkin. Kunnon kuntalaiseksi on valittu Piika Vainio. Auranmaan Viikkolehti 18 Perjantaina helmikuun 16. Alex kuuluu tällä hetkellä miesten maajoukkueeseen ja hän pelasi muun muassa lajin MM-kisoissa sekä joukkueiden EM-kisoissa Suomen joukkueessa. Pöytätenniksessä I-stipendit saivat Riku Autio, Veikka Flemming ja Alex Naumi. Kyrön Seudun Urheiluautoilijoita edustava tarvasjokelainen rallilupaus Iiro Litjo harjoitteli Marttilassa sunnuntain kisaa varten. Krista Pärmäkosken tie nousi pystyyn välierissä. Johanna Matintalo putosi jatkosta puolivälierävaiheessa. Aino-Kaisa Saarinen ja Kerttu Niskanen jäivät Matintalon tavoin puolivälieriin. Kestävyysjuoksija Annemari Kiekara saavutti viime kaudella 29:nnen naisten yleisen sarjan SMmitalinsa. Merkittävin viime vuoden tapaus oli menestys Eurooppa-turnauksessa, josta oli tuomisina hopeaa. Se ajetaan molempiin suuntiin kaksi kertaa, yhteensä noin 17 kilometriä. Korkeudessa Julia otti piirinmestaruushopeaa ja seipäässä piirinmestaruuspronssia. PÄIVI PEURANTO . Liipolan urheiluseura on Someron Esa. Matintalo oli omassa erässään neljäs, eikä aika riittänyt jatkopaikkaan. I-stipendin sai myös Jukka Lehti ansioistaan Special Olympics -lentopalloilun Suomen joukkueessa. Ensimmäisenä vastaan asettuu sarjakärki PT 75 Tampereelta. Heidin meriitteihin kuuluu myös piirinmestaruus kuulassa. Lentopallossa ja yleisurheilussa Istipendin saivat monipuoliset Heidi Nevala ja Saara Mattila. Helsingissä pelattavalta kierrokselta on tultava pisteitä, mikäli koskelaiset mielivät kevään pudotuspeleihin. . II-stipendin saivat pöytätenniksessä Sami Ruohonen, Esa Kanasuo ja Matias Vesalainen ja moottoriurheilussa Tractor Pullingissa SMpronssia napannut Martti Isomäki. Alex on tällä hetkellä Suomen miesten ranking listalla sijalla 4, Riku 20:s ja Veikka 25:s. Nipaali-palkinto on myönnetty Saku Kanasuolle monivuotisesta pelaajaurastaan lentopallossa, minkä lisäksi Kanasuo on toiminut pitkään Kosken Kaiun suurimman jaoston eli lentopallon vetäjänä. Menestystä tuli myös kotimaan turnauksista ja beachvolleyn mestaruusturnauksesta. Seiväshypyssä Saara hyppäsi SM-kisojen neloseksi omalla ennätyksellään 2.90 ja nappasi myös joukkue-SMhopeaa seiväshypyssä Julia Vuollin kanssa. Se on hyvää lämmittelyä otteluihin PT Espoota ja helsinkiläistä Wegaa vastaan. Kanasuo on myös Kosken Kaiun varapuheenjohtaja. Rallissa on yksi erikoiskoe, noin 4,3 kilometriä. Jonna Pakola edustaa kunnan omaa urheiluseuraa Kosken Kaikua. kello 10 alkaen. Liipola heitti oman ennätyksensä syyskuussa. Sisu-patsaan sai Katrin ja Jukka Mertanen. Vielä alkupäivän karsinnoissa hän oli kolmanneksi nopein. . SM-kisoista oli myös tuomisina joukkue-SM-pronssi korkeushypyssä Julia Vuollin kanssa. SAKU KANASUO, PIIKA VAINIO JA MERTASET PALKITTIIN . . Se on nyt 75,31 metriä. Hän sai SM-joukkuehopeaa seipäässä ja joukkuepronssia korkeudessa. Saara Mattila niitti viime kaudella mitaleita ja hyviä sijoituksia niin lentopallossa, hiihdossa, yleisurheilussa kuin ampumajuoksussakin. Valmentajastipendin saivat pöytätennisvalmentaja Janne Relander, ratsastusvalmentajat Kari Nevala ja Mikko Mäentausta, hiihtovalmentaja Mikko Luhtala, yleisurheiluja lentopallovalmentajat Tuike ja Matti Nevala, yleisurheiluvalmentaja Taisto Lehti sekä lentopallovalmentaja Jani Korhonen. . Näiden otteluiden jälkeen nähdään, mikä on Kaiun todennäköinen sijoitus, kun sarja keväällä päättyy. Seiväshypyssä hän oli SM-kisoissa kahdeksas ja korkeudessa sijalla 12. South West Motorsport Rallispecial sunnuntaina 18.2. Rallin järjestää South West Motorsport ry. Yleisurheilussa I-stipendein palkittiin Henri Liipola, Annemari Kiekara ja Julia Vuolli. KOSKI, HELSINKI Kosken Kaiun pöytätenniksen mestaruussarjamiehistö on lauantaina tosipaikan edessä. Kauden aikana Liipola napsi useita ykkössijoja Eliittikisoissa ja voitti piirinmestaruuden. SM-pronssia tuli B-tyttöjen SM-sarjassa Euran Raikun joukkueessa. Tänä vuonna Katrin on voittanut yli 50-vuotiaiden EM-kisoissa 300 metrin aidoissa kultaa sekä 100 metrillä hopeaa. Naisten sprinttimatkan pituus oli 1,25 kilometriä. Kilpailukeskus on Erkka Korpiaho Racingin alueella Niittysuontiellä. Hänet valittiin 18-vuotiaitten naisten piirin parhaaksi viime vuonna. Kosken kunta palkitsi menestyneitä urheilijoitaan ja valmentajiaan stipendein. Suomen maratontilastossa Kiekara oli kolmas Tukholmassa juostulla ajalla 2.49,16. Siirtymiä ei ole ja varikko on erikoiskokeen välittömässä läheisyydessä. Heidi Nevala työnsi SM-hopealle N16-sarjan kuulantyönnöstä Iisalmessa tuloksella 13.91. Lentopallossa I-stipendin sai Saku Suikkanen ansioistaan Special Olympics -lentopalloilun Suomen joukkueessa. Ampumajuoksun SM-kisoissa Saara sijoittui normaalimatkalla seitsemänneksi ja pikamatkalla kymmenenneksi. . Kaikki kolme pelasivat Suomen mestaruussarjaa viime kaudella ja säilyttivät karsintojen kautta paikkansa mestaruussarjassa. Saara voitti C-tyttöjen lentopallon SM-kultaa Salon Viestin Astrum-joukkueessa. Kilpailuun otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä mukaan sata autoa
23.3. Mukaan ovat tervetulleita niin lapset kuin aikuisetkin – kaikki hiihdosta kiinnostuneet siis ladulle mukaan! Vetäjinä toimivat Jari Salmi ja Ville Kavander, lisätietoja 044 567 8306. Tule mukaan. mennessä Matti Heikalle p.050 466 7650. Palsta on maksuton. Paikalla on mehutarjoilu. klo 9 E-L Turun alueen boccia karsintakilpailu Littoisten Monitoimitalossa. klo 14 OP:n kerhohuoneessa. Tervemenoa-palstalla julkaistaan auranmaalaisille tarkoitettuja menovinkkejä kaikille avoimista tilaisuuksista. Jos tapahtumaan pitää ilmoittautua tai jos joku antaa tapahtumasta lisätietoja, kerro henkilön nimi ja puhelinnumero tai sähköpostiosoite tai www-osoite. klo 13.30 Laulavat eläkeläiset HVK:ssa. Maanantai . Eläkeliiton Tarvasjoen yhdistys ma 19.2. n ELÄKELÄISET Eläkeliiton Auran yhdistys pe 16.2. Pöytyän Sotaveteraanit ry veteraanikinkerit pidetään ma 26.2. . ”On siinä nätti likka, siinä oikein silmä lepää!” Kun televisiot yleistyivät niin iltakylässä käynnitkin vähenivät, mikä maaseudulla sinänsä on harmi. Palstalla ei julkaista maksullisten tilaisuuksien eikä yleisötilaisuuksien ilmoituksia. n. n Karjalaiset Siperiaan Auran Karjalaseura matkailee muistojen avulla Siperiaan sunnuntaina klo 14 vanhustentalon kerhohuoneella oikein kohvin voimalla ja arpaonnea koetellen. Omat eväät mukaan. Naapurit katsoivat mieheen päin, että mitenkä hän nyt tähän suhtautuu… Isäntä sanoo tiukasti: ”Miksi leivo lensit Suomesta pois?”. Ke 21.2. Tarj. To 22.2. MLL Marttilan perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30 Vekaravintissä. PENTTI MÄKITALO Mies, joka ei koskaan kironnut Ennen vanhaan tai entisaikaan, miten vain, maaseudulla oli tapana ilta-askareiden jälkeen poiketa naapuritalossa ehtookylässä. . Järj. Sen enempää hän ei siitä enää puhunut. Jaana Boström OmaisOivasta tulee kertomaan ajankohtaisista aiheista. klo 14 Koskella Ismo ja Marja-Liisa Lankisen luona os. Siellä ahkeraan käyneeltä mieheltä kysyttäessä, mitä ohjelmia tv:ssä näytettiin ja esitettiin. Riihikosken seurakuntatalolla klo 11. klo 10 Lauluryhmä Huvilassa. Ti 20.2. päivänä 2018 19 n LUKIJAN KUVA Lukijoilta & menot Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry/OmaisOiva ma 19.2. Rahkion Murtolassa kerrottiin iltaisin olleen pirtti täynnä tv:n katselijoita. Kuvan nappasi tarvasjokelainen Pentti Mäkitalo. n Ulkoilua Kuhankuonolla Tule ulkoilemaan Kuhankuonolle lauantaina kelo 15–18. Tervemenoa-tiedot voi jättää osoitteessa www.avl.fi/menot tai sähköpostittaa osoitteeseen tervemenoa@avl.fi (ei liitetiedostoja). Yläneen Maa ja Kotitalousnaiset. Pe 23.2. Torstaikerho to 22.2. klo 13 kerho, jossa Ari Vilén kertoo auralaisesta yhdistystoiminnasta. Seuratoiminta on tarkoitettu vapaaehtoista kansalaistoimintaa harjoittavien yhdistysten, aatteellisten järjestöjen ja seurojen sisäistä toimintaa, jäsentoimintaa palvelevien, lyhyiden toimintatiedotteiden julkaisemiseen. Niin myös Mellilän Isonperän kylässä olevassa Salokankaan kaupassa. Yläneen Eläkkeensaajat ma 19.2. klo 9.30 käsityö/askartelu Huvilassa. klo 9.30 lähdetään Yläneen torilta uintiretkelle Hirvikoskelle. Eläkeliiton Yläneen yhdistys lauluryhmät kokoontuvat ma 19.2. Ma 19.2. Ma ja ke klo 9–11 pelataan bocciaa Nuortentuvalla. Lauantai . Päivien kimallus harjoittelee ma 19.2. Ei ennakkoilmoittautumista. Kerro myös mikä taho tapahtuman järjestää. n Hiihtokoulu Yläneen MLL järjestää hiihtokoulun lauantaina klo 15 alkaen Yläneen yhtenäiskoululla yhteistyössä Yläneen Kirin kanssa. n TERVEMENOA n SEURATOIMINTA. Su 4.3. Kun jätät palstalle tietoja, muista kertoa mitä tapahtuu, missä, milloin ja mihin kellonaikaan. Ma 19.2. klo 13 OP:n kerhohuoneessa, bocciapelit klo 14.30–17 koululla. Mies vastasi, ettei hän niitä yhtään seurannut, mutta kunhan käy katsomassa kun Miss Suomeksi valittu Teija Sopanen toimii television kuuluttajana. klo 18–21 seniorikaraoke ravintola Kestikarassa. Ti 20.2. n. Ti klo 11 terveysjumppaa, klo 12 Napakat senioritanssijat harjoitukset Nuortentuvalla. . n. n Mökkipyhäkoulu Mökkipyhäkoulu maanantaina klo 13–16 Koskisten mökillä Yläneen Pehkurannassa (Narvinkiventie 2). Tiistain lehteen tulevat tiedot tulee jättää aina edeltävään perjantaihin kello 15:een mennessä ja perjantain lehteen tulevat tiedot keskiviikkoon kello 15:een mennessä. Ei ennakkoilmoittautumista. n. Mukana kirkkoherra Matti Kaipainen ja kanttori Helena Heimola. Retkiin ja kokouksiin voidaan viitata tarkemmin ”muistutuksena” mikäli ilmoitus on julkaistu lehdessä aikaisemmin. Sunnuntai . Seuratoiminta-ohjeet n. Nappulahiihtojen sarjat alle 4v, alle 6v, alle 8v ja alle 10 v. n MARTAT Auran Martat. klo 9 sauvakävelyä kokoonnutaan urheilukentällä. Laivaristeilyn maksut Op:lle 17.2. n MLL-YHDISTYKSET MLL Karinaisten perhekahvila Muksukellari maanantaisin klo 10–12 osoitteessa Kroopinrinteentie 5 (kerhohuone). n. n Pulkkamäki ja nappulahiihdot Pulkkamäki ja nappulahiihdot Paimenenmäessä sunnuntaina klo 12–14. takia sit. Ti 20.2. n. Ke 21.2. n. Tavataan parkkipaikalla. klo 13 käsityökerho, klo 18 tarinatupakerho Pappilantien kerhohuone. Kaikki osallistujat saavat palkinnon! Puffetissa myynnissä lämmintä juomaa ja makkaraa. klo 10 vapaaehtoiset mennään palvelukeskukseen. klo 15.30 pelataan bocciaa koulun juhlasalissa. n Tutustuminen mausteiden käyttöön Auran Martat järjestävät kaikille avoimen mausteillan Vanhustentalon kerhohuoneella maanantaina klo 18 alkaen. Vastuuhenkilöinä Maj-Len Heikka ja Pirkko-Liisa Marttila. ilm. Kauppakuja 2. Järj. Välipalalla. . klo 15– 17 yhtenäiskoulun Op-areenalla pelataan bocciaa. Miehelle oli juuri valmistunut uusi perunakellari, jota naapurit tulivat katsomaan. n Kätevät kädet Riihikosken kirjastossa kokoontuu perjantaina klo 12–15 Kätevät kädet. Koskikaran sukellus Liedon Nautelankoskessa tuotti tulosta viime lauantaina. . Illan aikana saat vinkkejä mausteiden käytöstä. Pieni osallistumismaksu. Eläkeliiton Kosken Tl yhdistys la 17.2. Jätä seuratoimintatiedot nettisivuiltamme löytyvällä lomakkeella (www.avl.fi/menot). n. Palsta on maksuton. Ti 20.2. Ohjelmassa pyhäkouluhetki, pientä purtavaa ja ulkoilua, luistimet ja sukset voi ottaa mukaan. Auranmaan Viikkolehti Perjantaina helmikuun 16. Arvo Saario Loimaa n LUKIJAN KYNÄSTÄ Tervemenoa-ohjeet n. Ota oma Raamattu ja katekismus mukaasi. n. To klo 12 Senioriinat harjoitus yhdistystalolla. klo 9.30 alkaen tiistaikerhot Op:lla. Pöytyän suunnalla asuva eräs isäntämies oli siitä tunnettu, ettei hänen oltu kuultu koskaan kiroilevan missään tilanteessa. Säävaraus. Kirjasto tarjoaa kahvit. klo 13 pelataan curlingia o.s. klo 10 piirin hengellinen päivä KantaLoimaan kirkossa, päiväjuhla Hirvihovissa. klo 18.30–20 kokoontuu Auranmaan Erityiset -vertaisryhmä erityislapsiperheiden kanssa Riihikosken srktalossa os. Piimätie 10. Marttilan Karjalaseura ry tarinatuokio to 22.2. Kellarin katto oli betonista valettu. Tiistain lehteen tulevat tiedot tulee jättää aina edeltävään perjantaihin kello 15:een mennessä ja perjantain lehteen tulevat tiedot keskiviikkoon kello 15:een mennessä. Osallistumismaksu. Eläkeliiton Marttilan yhdistys. Hetken päästä kuului humahdus ja katto romahti alas. Isäntä arveli betonin jo olevan tarpeeksi kovettunut ja päätti purkaa alla olevat kannatinpuut pois. Lisänä vakio-ohjelmat. klo 11 vanhustentalon kerhohuoneella, samassa paikassa 19.2. Lisätiedustelut Saija Teinilältä 040 591 0154. MAASEUDULLE ensimmäiset televisiot tulivat 1950-luvulla. Palsta on tarkoitettu ensisijaisesti yleishyödyllisille yhteisöille, eikä palstalla julkaista tietoja tapahtumista, jotka ovat liiketaloudellista toimintaa. . mennessä. Kirkkotie 3. Kierretään Savojärven kierros. klo 18 Mausteilta Vanhustentalon kerhohuoneella. Tourulan-Keihäskosken kyläyhdistys ja Yläneen Kiri. n. Perjantai . Klo 13 kirjallisuuspiiri O-P:n kerhohuoneella
klo 18 Haaran-Onkijoen kinkerit Jokisella Köyliöntie 781. 19.–23.2. klo 10 leivänjako Savipellonk. Su 18.2. –Jos/kun toiminta saadaan käynnistettyä, laaditaan hanke, jolla vahvistetaan oman kunnan työttömyyden hoitoa ja pyritään tekemään mallista toimiva esimerkki jaettavaksi myös muihin pieniin kuntiin, Järnströmin esityksessä sanotaan. 040 5258 875, torstaina Minna Majuri-Kiiski puh. klo 13 Tilkkupiiri Kanttorilassa Su 25.2. Klo 10 messu Alastaron srk-talolla (Pääkkönen, Huhtanen). 040 5910154. klo 18 Naisten ilta srk-talolla. Klo 13 Kenian-lähetyspiiri Irja Uusitalolla, Professorintie 4. klo 9 Aamukahvit Riihikosken srk-talolla klo 15 Seurat ja Sleyn Kumilan osaston vuosikokous Helttulassa, Pihlavajärventie 159, Olli Koskenniemi Su 25.2. klo 10 Kohtauskulma Kyrön OP:n kerhohuoneella To 22.2. klo 18 Lähetysseurat Kankailla, Kantolanpolku 34, Uusikartano To 22.2. Työttömien aktivointia on tähän asti kyetty järjestämään vain yhtenä päivänä viikossa, mutta monella työttömällä on osallistumishalukkuutta useampaankin päivään. ryhmä 2 Tammikodissa. Kunnanhallituksen jäsenet Sanna Kiertonen, Matti Kulmanen ja Pertti Liinoja jääväsivät itsensä esteellisinä asian käsittelystä.. Lämmin kiitos kaikille! Diakoniatyö: Puhelinpäivystykset klo 9–11, tiistaina Marja Seppälä puh. Diakonilla ei ke vastaanottoa! Kirkkoherranvirasto avoinna arkisin maanantaisin klo 9–12, keskiviikkoisin klo 13–16. klo 10 messu Kanta-Loimaan kirkossa (Koivunen, Pihlajamaa), radiointi 91,8 Mhz Helmiradio. Klo 12 Näkövammaisten kokoontuminen srk-talolla, Riitta Lahti, Tiina-diakoni. klo 10 Paastonajan messu, Risto Kantonen. Klo 14 kehitysvamm. Klo 9 Tutun tupa kerhohuoneella. Selvityksessä tarkastellaan varahenkilöjärjestelyjä, mahdollisia ostopalveluja ja yhteistyötä lähikuntien kanssa. Ma 19.2. 044 744 3210. Kanttorina Minna Mäkinen. 050 413 7108. klo 10 Messu Yläneen srktalolla, Kaipainen, Heimola Ma 19.2. To 22.2. Lisätiedot Saija Teinilä, p. kirkolla ja Karhulan raamattupiiri Sarassa. Avioliittoon vihitty: Mikko Tapio Mattila ja Pauliina Maria Laine. Nykyisellä työvoimalla yksi päivä viikossa on kuitenkin ollut enin mahdollinen. klo 13 Messu Kyrön srkkodissa, Kaipainen PÖYTYÄ Su 18.2. klo 14 Hartaushetki Kartanokodissa Su 18.2. klo 18 Siionin Kanteleen lauluilta ja Sleyn Marttilan osaston vuosikokous Marjatta ja Immo Nummilalla, Heinojantie 69, Olli Koskenniemi mukana. klo 18 Iltakirkko Yläneen srk-talolla, Dubbe, Perko ORIPÄÄ Su 18.2. P. Klo 19 seurat ja Sleyn Seikunmaan–Kaukometsän os. Klo 16 raamattupiiri Kaup.kirkolla. To 22.2. 02 7764 500. Vapaa pääsy. Ti 20.2. klo 18 Iltakirkko Riihikosken srk-talolla, Thurén Ke 21.2. Loimaan Eviralla, lisätietoja seurakunnan kotisivuilla www. Kuollut: Hilkka Maija Liisa Ylihonko 87v, Esa Ilmari Aakio 85v. . Äärelä, Söderlund. klo 18.30 Keskusteleva raamattupiiri srk-talolla. Toimitsijaryhmänä Hannat. Puh. Auranmaan Viikkolehti 20 Perjantaina helmikuun 16. klo 13 Kultaisen iän kerho Oripään srk-talolla klo 15 Raamattupiiri ja Sleyn Oripään osaston vuosikokous Oripään srktalolla, Olli Koskenniemi Su 25.2. Ensi vuoden alkupuolella eläköityvät vapaa-aikasihteeri ja yleishallinnon toimistovirkailija. Muut tapahtumat Pe 16.2. Saarna Olli Koskenniemi, Räsänen, Takkula. Puhelimitse voi ottaa yhteyttä arkipäivisin klo 9–12 ja 13–15 puh. 044 474 3414, koskentl. Klo 10 Perhekerho ja klo 15 tuolijumppa srk-talolla. Klo 10 Messu kirkossa. klo 13 Hirvikosken päiväpiiri K-L:n srk-talolla. klo 9.30–11 Avoin perhekerho srk-talolla. Klo 14 lähetyspiiri Mellilän srk-kodilla. Pastori Aki Toivoniemi, Söderlund. Sley:n kirkkopyhä. Muina aikoina mahdollisuuksien mukaan. klo 13–16 Mökkipyhäkoulu Yläneen Pehkurannassa Koskisten mökillä (Narvinkiventie 2). KOSKI Su 18.2. vuosikokous Heinosella Kanteenmaantie 1149. Klo 14 näkövamm. klo 18 Miestenilta srk-talolla. klo 18 Naisten Ruttupohdinta Yläneen seurakuntatoimistolla Ke 21.2. Su 18.2. Ke 21.2. klo 13 Kaffee-kerho päihdekuntoutujille Itsenäisyydenk. klo 11 Äijäkammari yksin asuville miehille, Tarvasjoen Kirkkotie 3:n kerhohuone. Virasto avoinna: ma ja ke klo 9–12, to klo 12–15. klo 10 Lumikirkko Kangastuvalla, Dubbe, Perko Lähetyslounaan tuotto oli 815,30e. Klo 10.15 Ennen lounasta -konsertti kirkossa, Anna Välimäki, urut, juontajana Hannu-kanttori. 5. piiri Kaup.kirkolla, vieraana Marja-Leena Lahtela ja Hannu Kulmala, vertaistuki. Kunnanhallitus otti esityksestä onkeensa ja nimesi asiaan liittyvien käytännön asioiden selvittämiseen ja toiminnan talousarvion tekemiseen työryhmän, johon nimettiin sosiaalilautakunnan puheenjohtaja EijaLiisa Suisto, sosiaaliohjaaja Moonica Juhala-Nuutila sekä esityksen tekijä Maire Järnström. vuosikokous Op:lla. . koskenseurakunta.fi MARTTILA Kastettu: Aku Kalevi Hildén Su 18.2. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Siionin Kanteleen lauluhetki. Su 25.2. 044 474 3413. Kunnanhallitus palaa asiaan, kunhan selvitys on tehty. loimaanseurakunta.fi/tapahtumat maaliskuussa. 050 5969 441. klo 18 Lähetyksen lauluilta Helena ja Pauno Uusitalon luona, Koskitie 2 A 1. Su 25.2. Virasto avoinna ti klo 9–14 ja to klo 12–16, p. Ma 19.2. klo 18 Toivoa naisille -piiri srk-talon nuortentilassa. To 22.2. . Pe 23.2. Oripään ja Yläneen virastot ke 21.2.2018 suljettu! Kuollut: Tauno Olavi Savo 92 v. La 17.2. Kunnanhallitus pyysi rahalaitoksilta kiinteäkorkoista tarjousta 500 000 euron lainasta. Pe 16.2. Klo 18 Naisten turinailta srk-talolla, Tiina-diakoni ja lähetystyöhön lähtevä Sanna Kelkka. klo 18 Ulkoilmajumalanpalvelus kirkonmäellä. Päiväja perhekerhot lomilla. klo 10 Messu srk-talolla. Ke 21.2. Klo 10 Messu kirkossa, Tuija-pappi, Hannu-kanttori. To 22.2. Klo 18 seurat ja Sleyn Niinijoen os. Eija Isokangas: Iloa elämään jumalan sanasta. 040 544 8124. klo 18 Toivon ilta Alastaron srk-talolla. Klo 12.30 Viro 100 musiikkipitoinen juhla srk-talolla, kahvit. seurakunta@evl.fi, www. SEURAKUNNISTA KARINAINEN Pe 16.2. Klo 18 naisten raamattupiiri K-L:n srk-talolla. klo 10 Messu. Oripää lainaa Kuntarahoitukselta ORIPÄÄ Oripää päätti ottaa puolen miljoonan euron pitkäaikaisen talousarviolainan Kuntarahoitus Oyj:ltä. Kirkkoherranvirasto: Virastot avoinna klo 9–12, ma ja to Pöytyä, ke Kyrö, Oripää ja Yläne. Su 18.2. Tervetuloa! Su 25.2. Klo 12 sanapalvelus Mellilän kirkossa (Koivunen, Pihlajamaa). klo 15 Priskan lukupiiri kevalaisille Su 25.2. Tulevia tapahtumia: Pienoisretriitti Hiljaisuuden Päivä la 17.3. klo 18 Lyhyt iltakirkko Kyrön srk-kodissa, Dubbe, Perko Su 25.2. Klo 18.30 lähetysilta Peltosella Paikkasuontie 6. klo 13.30 Laulavat eläkeläiset HVK:ssa. klo 9.30 Perhekerho Kyrön srk-kodissa Su 18.2. Kunnanhallitus hyväksyi Kuntarahoituksen tekemän tarjouksen. Lapsille kypärä! Ke 21.2. PÖYTYÄN SEURAKUNTA Oripää miettii työttömien aktivoimista ORIPÄÄ Jorma Kaarto Kunnanhallituksen nimeämä työryhmä pohtii Oripään työttömien toiminnan kehittämistä. Maire Järnström oli jättänyt kunnanhallitukselle esityksen, jossa hän ehdottaa henkilön palkkaamista palkkatuella hoitamaan työttömien aktivoimista. Lämmin kiitos jokaiselle osallistujalle! Pe 16.2. Mukana Daniel Räsänen: ”Saarnaajan kirja ”. TARVASJOKI Kuolleet: Hilkka Helena Kujanpää 97v. klo 13 lähetyspiiri Kaup. Keitto 3e. Marttila varautuu eläköitymisiin MARTTILA Marttilan kunnanvirastosta eläköityy tänä ja ensi vuonna poikkeuksellisen paljon väkeä. Pyhäkouluhetki sekä ulkoilua, luistelua ja hiihtoa. HIIHTOLOMAVIIKOLLA ei kerhoja! Ke 21.2. päivänä 2018 AURA Sunnuntain 11.2. 4. Diakonin vastaanotto ti klo 12–14, p. klo 10 Messu kirkossa. (Karinainen) Kastettu: Lahja Sylvia Havia, Laura Maria Kontulainen ja Topi Matti Kaarlo Rautakumpu . Tänä vuonna eläkkeelle jäävät teknisen toimiston toimistosihteeri, rakennustarkastaja ja aluearkkitehti. klo 13 Messu Oripään srktalolla, Kaipainen, Heimola Ti 20.2. MELLILÄ Loimaan seurakunta www.loimaanseurakunta.fi Jumalanpalvelukset Su 18.2. klo 18 Keskusteluryhmä Riihikosken srk-talolla Pe 23.2. klo 10 Messu Riihikosken srk-talolla, Kaipainen YLÄNE Pe 16.2. klo 14 Pappisten-GrekilänKoivusuon-Virkasuon kinkerit Hokka-Hoffrenilla Pappistentie 460. Ke 21.2. Talvitapahtuma tuotti 450e yhteisvastuukeräykseen. EI hernekeittolounasta, viime viikon kirkollisissa väärä tieto. Kappelitoimisto avoinna to 9–12, Liedon kirkkoherranvirasto ke ja pe 9–13, p. Pe 23.2. klo 15.15–16.15 Tarvasjoen jäähallissa yleisöluistelut. klo 10 Jumalanpalvelus Kyrön srk-kodissa, Thurén. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Kunnanhallitus päätti, että Marttilassa aloitetaankin tehtäväjärjestelyjen selvittäminen ja suunnittelu aikataulutuksineen. 044 5220 088, keskiviikkona Pauliina Soikkeli-Viitamäki puh. Ti 20.2
8-16) Vain + 2 € /kk Soita 02 770 2626 (ark.8-16) tai käytä etusi heti verkossa: tilaajapalvelija.fi/lahja2018 Hei etutilaaja, Etutilaajan vuosiedut! anna lahjalehti ystävälle 1 kk €! n Kuulutuksia n Myytävänä HUONEISTOJA MARTTILA Rantatie 1 A 6 4h+k+s 90,5 m 2 . 029 56 25173, 040 576 3288. Hyväkuntoinen okt, jossa ei asuintila lopu kesken. Vh. VARSINAIS-SUOMEN ULOSOTTOVIRASTO Myydään nettihuutokaupassa ulosmitattu kiinteistö Marttilassa UK 5:76 § nojalla myydään Marttilan kunnan Ollilan kylässä sijaitseva Paukkula-niminen kiinteistö. päivänä 2018 21 Etutilaajille eli kestotilaajille paperilehden tilauksen rinnalle +2€/kk. Vh. Lisätietoja puh: (02) 7623 015 tai 0400 692 753. Autokatospaikka. 182.000 € PÖYTYÄ, Kumila Valtatie 1400 tupak+3h+ph/wc 53 m 2 . 520 € /kk+sähkö+vesi As Oy Kosken Tl Pihakoivu Aleksis Kiven katu 7, Loimaa p. Saat myös käyttöösi laajan lehtiarkiston. 188.000 € Vuokrattavana: 2h+k+s, 60 m 2 , A 2.Tilava ja hyväkuntoinen kaksio katutasossa. 0,1685 ha ja sillä sijaitsee entinen pankkija asuinkiinteistö, joka on muutettu asuinkiinteistöksi www.huutokaupat.com sivuilla (kohdenumero 745296) ajalla 15.2. Kirjalliset tarjoukset suljetussa kirjeessä 15.3.2018 klo 16.00 mennessä Kiinteistötoimisto Uusitalo Oy LKV, Heimolinnankatu 14, 32200 Loimaa. Hp. Myös vuokraus. Määräaikaiseen tilaukseen + 3 €/kk. Sähkölämm./ vesikiertovalmius. Käyttöön ottamaton katutason päätyhuoneisto. 010 504 5122/Arto Pehtoorinkuja 1, Loimaa KYSY TARJOUS! Tynnyrit toimitetaan rahtivapaasti tilalle! www.loimihuolto.com TalvihuolToihin voiteluaineet! www.avl.fi www.auranmaanviikkolehti.fi = www.avl.fi. – 8.3.2018 kello 20:00 tai kolme minuuttia viimeisen hyväksytyn tarjouksen jälkeen. Kaukolämpö. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä jätetyt tarjoukset. Soma ja perinteikäs taitekattoinen talo remontoijalle, tontti n. 400 € + sähkö+ vesi KOSKI TL Hämeentie 18 krt, 2h+k+ph 52,5 m 2 . Hp. 02 721 7250 ArK 9.30–17.30 LA 9.30–14.00 ja Zero-pitopohjasukset -50 % Lätkävarusteet ja luistimet -30 % AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E •V AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E •V AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E •V AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E •V AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E •V AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • AL E • TaLVIVaRaSTON TYHjENNYSMYY NTI! aSuSTEITa ja jaLkINEITa VäHINTääN -40 % jOpa –70 % Alennus lasketaan ovh-hinnoista. >> tilaajapalvelija.fi/plus tai soita 02 -770 2626 (ark. 2000 m 2 . rivitalon päätyhuoneisto, sis. Sari Merivalli Kihlakunnanvouti Varsinais-Suomen ulosottovirasto Myydään salaojitettua peltoa tukioikeuksin 10,80 ha yhdessä lohkossa Koivusuontien varrelta. 39.000 € LIIKETILAA MARTTILA Kuparitie 1 A Teoll.halli 360 m 2 , oma tontti 2.222 m 2 . Myyntiesite on saatavissa internetissä osoitteessa www.oikeus.fi, www.huutokaupat.com tai ulosottovirastosta. Esittely: Tiistaina 6.3.2018 klo 15:00-15:30 osoitteessa Härkätie 1402, 21560 Marttila Tiedustelut: Kihlakunnanulosottomies Pentti Männistö, puh. 1978/1990 rak. Pellon ph arvot 6,4-6,8 (v.2016). 229.000 € www.maaseudunnotariaatti.fi KOSKI TL HÄMEENTIE 16 Myytävänä: 3h+k+s, 75 m 2 , A 4. Valoisa ja tilava, heti vapaa! Maalämpö. Lasitettu terassi. Jaettavissa väliseinällä. Es sop mukaan. Tarkemmat tiedot myyntiesitteessä. 2011 valm. 0,47 ha tontti. Käyttöön ottamaton liike-/ tuotantohalli. paikallisuutiset kulkevat mukana lomallakin! Ota tilauksestasi kaikki irti ja liitä käyttöösi kätevä digilehti, paperilehtesi rinnalle. Kiinteistön pinta-ala on n. 380 € + sähkö+ vesi Hämeentie 14 31500 Koski Tl maaseudun.notariaatti@koski.fi Petteri Urmas 044 484 3314 MAALLA VÄLITETÄÄN OMAKOTITALOJA PÖYTYÄ, Kyrö Kyröntie 507 2oh+k/rh+5mh+s+ph+khh+2wc+ ter, 265 m 2 . Se kulkee mukanasi aina, lomalla ja arjessa. Auranmaan Viikkolehti Perjantaina helmikuun 16. autokatos +varasto. 173.900 € VUOKRATTAVANA KOSKI TL Hämeentie 6 krt, 2h+k+s 47,5 m 2 . Hp
Esittely: La 17.2. Huomio! Henkilöja pakettiautojen katsastuspaketit edullisimmin kuin koskaan! Myytävänä peltoa Tarvasjoella Tarjousten perusteella 9,75 ha salaojitettua, tukikelpoista peltoa. Takapihan suojaisalla terassilla voit kevään tullen juoda aamukahvisi ja nauttia täydestä rauhasta ja vehreän metsäisestä maisemasta. Mh. 57.000 €. Vuokra 1875€/kk. maaliskuuta 2018 osoitteeseen: Turun Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy, Samuli Santalahti, Brahenkatu 11 G, 20101 Turku tai sähköpostitse samuli.santalahti@op.fi. pl 105, 10650 T:s Huuskantie 12, 21380 Aura P. Lähes 40 vuoden kokemus kiinteistönvälityksestä ja asuntokaupoista on tuonut meille ylivoimaisen asiantuntemuksen alueiden hintatasosta. Soita ja kysy lisätietoja! Kyröntie 21. (2,32 min.+pvm) Stams. Esittely: Su 18.2. TERVETULOA! Kahvitarjoilu! Johtokunta Tarvasjoen Martat ry:n VUOSIKOKOUS ma 26.2.2018 klo 18.00 Hvk:n päivätuvassa. Maksuunpanoluettelo on nähtävänä 16.2.–2.3. Turuntie 6, 21380 Aura. 0400-355 476. Isot ikkunat ja yksitasoinen pohjaratkaisu tuovat ilmavuutta ja avaraa tilan tuntua huoneisiin. Huoneistossa on varaava takka sekä parveke. päivänä 2018 VUOKRATAAN LIIKETILA n. Tyyppi m 2 Mh. Olohuone jakautuu tarvittaessa myös yhdeksi makuuhuoneeksi. Lampitie 5. Mh. Esittely: Su 18.2. Luonnossa viihtyvälle, rauhaa rakastavalle sekä ulkoilua harrastavalle on tämän kohteen sijainti ihanteellinen. 69.090 €. Tuulentie 34 as 2. Myös muut autohuollot. joka toimii sähköistetyllä nostoovella. klo 13.15-13.45/ Savikangas Riihikoski RT/ 4h+k+s 85 m 2 Tämä kaunis, harmoninen rivitalohuoneisto sijaitsee vehreän maiseman ja lenkkeilyreittien keskuudessa, jossa pururatakin aivan kivenheiton päässä luoden erinomaiset ulkoilumahdollisuudet. Tule tutustumaan ja kunnosta tästä juuri Sinun näköisesi koti! Turuntie 167. klo 12.00-12.30/ Savikangas KT/ 2h+k+kh 41 m² Selkeitä pintamateriaaleja ja sävyjä juuri remontoidussa kaksiossa Kyrön keskustassa. Sisääntullessa avautuu eteistila, josta on pääsy asunnon muihin huoneisiin. Kyröntie 21. Hallitus INTUITIIVINEN NÄKIJÄ SEIJA HOLM 0700-9-2838 Ratkaisee vaikeatkin ongelmasi jo yhdellä puhelinsoitolla. 118.000 €. Kellarikerroksesta löytyy saunan ja kylpyhuoneen lisäksi oleskelu-ja säilytystilaa sekä kaunis muurattu takka. Tervetuloa Hallitus n Sekalaisia n Kokouksia n Kokouksia Auran Nuorisoseura ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään tiistaina 27.2.2018 klo 19.00 Auran Nuortentalon kerhohuoneella. Kodin keskipisteenä tyylikäs grafiitin harmaa vuolukivitakka tuo kotiin lämpöä ja idyllistä tunnelmaa. Tasapainoa ja tunnelmaa on lähdetty luomaan harmaan sävyisellä seinällä ja lattialla, joka luo asuntoon hyvin elegantin tunnelman. 0400 783 170 SESONKINA JOUSTAVAT AUKIOLOAJAT! Kattavan rengasvaraston tyhjennysmyynti. Mh. Taloyhtiössä yhteisinä tiloina sauna, pyykkija kuivaushuone. kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Urheilupuistontie 21 C 10. Huuskantie 14. Vh. Ajattomuus ja yhtenäinen kokonaisuus luo asuntoon raikkaan ja kodinomaisen tunteen. Tervetuloa! Hallitus . Tilat avaavat uusia, innovatiivisia käyttömahdollisuuksia. Ikkunoista avautuvat maisemat ympäröivään luontoon saavat kodin heräämään ihan uudella tavalla. Tämä siisti ja sympaattinen kaksio on kokenut v. Tilava terassi antaa mahdollisuuden pienelle viherpeukalolle. Erityisalana ihmissuhdekriisit masenn. Tule tutustumaan tähän sympaattiseen kotiin! Mikolantie 1 as 10. Mh. Mh. Käsitellään YTL:n 64 § mainitut asiat. Vh. 39.426 €. Käsitellään sääntöjen 7 §:n määräämät asiat. Kyrön keskustan tuntumasta kodikas asunto nuorelle parille, eläkepäiviä viettävälle tai ensiasunnon ostajalle. Karjanojantie 2 B 9. klo 13.30-14.00/ Savikangas KT / 3h+rh+k+kh 99 m² Nyt myynnissä avara ja valoisa läpitalon 3h+k asunto Kyrön ydinkeskustassa lähellä kaikkia palveluita. Sisäpihalla hyvät parkkitilat. Hallitus Pöytyän Loukonkulman Martat ry:n vuosikokous su 25.2.2018 klo 17.00 Tiina Laaksosen luona, valtatie 1402, kuMiLA. Keskimmäisen kerroksen olohuoneen, ruokailutilan ja takkahuoneen yhdistelmä on viimeistelty upealla holvikaarella. Liisantie 15. klo 13.30-14.00/ Savikangas ORIPÄÄ Keskusta OKT/ 3h+k+s 145 m 2 Oripään keskustassa peruskuntoinen ja edullinen omakotitalo vailla uutta omistajaa. 050 560 2700 ma-pe klo 9-16 | facebook.com/tiliauraLKV Tiliaura LKV on tarjonnut kiinteistönvälityksen palveluita jo vuodesta 1979. Esiteja tutustumispyynnöt sähköpostitse, tai puhelimitse numeroon 0500-204 957. Esittely: Su 18.2. Tämä viehättävä ja kodikas kompaktikaksio sijaitsee aivan Kyrön keskustassa, kaikkien palveluiden läheisyydessä. OTA YHTEYTTÄ Arto Savikangas Kiinteistönvälittäjä, LKV, 050 560 2700 Susanna Ojala Myynti ja markkinointi, 0400 940 153 Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@tiliaura.fi Auran keskustaan rakentuva As Oy Auran Jokihovi tarjoaa helppoa ja huoletonta asumista. Koskentie 3, Koski Tl Puh. Huuskantie 11, Aura, p. 48.713 €. 486 6551 ERÄ ma sulj., ti-pe 10–18, la 10–14 runkopatjoja 99,VAIN. Mh. Tämä valkoinen tiiliverhoiltu omakotitalo soveltuu remonttitaitoiselle tai -haluiselle – erinomainen tilaisuus tehdä kodistasi täysin oman näköisesi! Isossa keittiössä lisätunnelmaa luovat puuhella ja lämminhenkisessä takkahuoneessa avotakka. Esittely: La 17.2 klo 12.0012.30/ Savikangas RT/ 2h+k+s 61,5 m 2 Kartanonkodin alueen valoisa ja avara rivitalokohde tarjoaa upeat puitteet laadukkaaseen ja esteettömään asumiseen. varastotilaksi. Kohde myydään tarjousten perusteella tarjoukset viimeistään 28.2.2018 mennessä osoitteeseen arto.savikangas@tiliaura.fi. Kyröntie 43. 43.000 €/ Savikangas. Vh. Vaaleisiin ja laadukkaasti toteutettuihin asuntoihin lisämukavuutta tuo viihtyisät saunatilat. Lainaosuus Velaton hinta 2h+k+s 55,0 59 400 € 89 100 € 148 500 € 3h+k+s 67,0 70 200 € 105 300 € 175 500 € 4h+k+s 83,0 89 640 € 134 460 € 224 100 € Hakansuun yksityistien VUOSIKOKOUS ke 7.3.2018 klo 18.00, paikka Ketvell. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. 68.619 €. 43.346 €. Erinomaisena ominaisuutena tässä kohteessa toimii tilava keittiö, josta ei säilytystilakaan lopu kesken. Esittely: Su 18.2. Tästä ihastuttavasta, vaalein pintamateriaalein sisustetusta huoneistosta ei kaappitila lopu kesken! Lisämukavuutta ja helppoutta asumiseen tuovat katettu terassi, erillinen wc, lattialämmitys sekä autotallipaikka, jossa on sähköinen nosto-ovi. Soita ja varaa oma esittelyaikasi! Vainionperäntie 21 B 8. 99.000 €. Tasokkaat ja nykyaikaiset tekniset ratkaisut yhdessä huolella mietittyjen pohjaratkaisujen kanssa tekevät huoneistot ihanteellisiksi niin ensiasunnon ostajalle, sijoittajalle kun eläkekotia hankkivalle. 2012 remontin keittiön, kylpyhuoneen ja wc:n osalta. Tämä vaaleasävyisen avaran kodin pohjaratkaisu on toimiva ja luo asuntoon tilavamman vaikutelman. P. Esittely: La 17.2. Takapihan lasitettu terassi jatkaa asuntoa ulospäin viihtyisänä uutena oleskelutilana, joka avautuu kauniilla säällä ulkotilaksi ja sulkeutuu suojaisaksi sateella tai tuulella. Mh. Esittely: Su 18.2. Mh.119.000 €. Sisäänkäynnin yhteydessä on katettu veranta, joka tuo lisätilaa käyttöön. Talon yhteydessä on kahden auton autotalli ja varastokäytössä oleva pieni mökki. Liiketilan kokonaispinta-ala on 355 m 2 , joka käytännössä perustuu kahteen eri tilaan: 212 m 2 tila, joka käsittää sosiaalitilat, kahdella wc-tilalla ja 143 m 2 tila, joka soveltuu hyvin esim. Lämmityksenä sähkölämmitys säteilylämmityksellä ja ilmalämpöpumpulla. Talon yhteydessä on varasto ja autotalli. sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Toimitsijamies Laurilan Pienviljelijäin osasto ry:n Vuosikokous sunnuntaina 4.3.2018 klo 15 Lavatuvalla. Hoitokunta Marttilan Karjalaseura ry KEVÄTKOKOUS ke 28.2.2018 klo 17 Marttilan Osuuspankin kerhohuoneella. 355 m 2 Auran keskustan läheisyydessä vuokrattavissa erittäin siisti ja tilava liiketila, joka soveltuu niin toimistokuin myymälätilaksi ja moneen muuhun räätälöitynä. 105.000 €. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Huoneisto on juuri käynyt läpi pintaremontin ammattilaisen toimesta, joten pohja on valmis intohimoiselle sisustajalle. Johtokunta n Myytävänä Yläneen Erämiehet ry Talvikokous su 4.3.2018 klo 13.00 lahtivajalla. Pientä retron vivahdetta on nähtävillä asunnon wc-tilassa. Mh. Nissiläntie. Soita ja varaa oma esittelyaikasi! AURA Aura kk RT/ 2+k+s 60 m 2 Vuonna 1989 valmistunut valoisa ja saunallinen rivitalohuoneisto sijaitsee kiistattomasti rauhallisella ja arvostetulla asuinalueella Auran Kirkonkulman kylässä, josta erinomaiset bussiyhteydet Turkuun ja Auran seudulla liikkumiseen. klo 14.3015.00/ Savikangas Yläne RT/ 3h+k+s 75 m 2 Tämä tyylikäs neljän asunnon rivitalokohde Yläneen keskustan läheisyydessä, Nissilän alueella. Iso 98 m 2 autotallija varastorakennus. Myyjä pidättää itselleen oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Auranmaan Viikkolehti 22 Perjantaina helmikuun 16. Tämä upea kohde sijoittuu Auranjoen rantaan kaikkien palvelujen läheisyyteen. Huoneistoon kuuluu autokatospaikka sekä varasto. KYRÖ Keskusta RT/ 2h+k+s 57 m 2 Lämmintä ja kodikasta tunnelmaa rivitalon päätykaksiossa Kyrössä. klo 14.3015.00/ Savikangas Keskusta RT/ 3h+k+ph 79,5 m 2 Tässä huoneistossa yhdistyvät käytännöllisyys sekä kauneus, sillä kodissa on ihania ja arkea helpottavia yksityiskohtia. Kaunis laminaattilattia yhdistettynä vaaleisiin pintoihin luovat kotiin tyylikkään yleisilmeen. Mh. Tulet positiivisesti yllättymään kodin valoisuudesta sekä selkeästä ja johdonmukaisesta pohjaratkaisusta. Olohuoneesta on suora kulku suojaisalle takapihalle, metsäisen miljöön läheisyyteen. PÖYTYÄ RT/ 2h+k+kph+s 59 m 2 Viehättävä kompaktikaksio rauhallisella alueella Pöytyällä. klo 12.45-13.15/ Savikangas OKT / 4h+k+th+s+wc 220 m² Kyrön keskustassa kaunis kolmikerroksinen omakotitalo etsii uusia omistajia. Mh. 70.000 €. 79.000 €. ahd. Keittiön ja makuuhuoneen edustavat vaaleat pinnat luovat asuntoon raikkaan tunnelman, unohtamatta upeaa graniitin harmaata wcja suihkutilaa. O KOSKI TL Arkkila OKT/ 4h+k+tkh+kph+s+erill.wc 122 m 2 Metsäiseen maisemaan rajautuva tontti luo rauhaisan ja viihtyisän pihapiirin. Kirjalliset tarjoukset viimeistään 2. Lasitettu terassi avaa esteettömät näkymät pihalle. Tämä koti kylpee valossa ja hurmaa kodikkuudellaan! Rovastinkuja 5 D 4. Esittely: La 17.2. Radanvarren yksityistien VUOSIKOKOUS pidetään ma 5.3.2018 klo 18.00 Kyrön Seudun Op, kerhohuone, Kyröntie 31, 21800 KYRÖ. klo 12.35-13.00/ Savikangas RT/ 2h+k+s/ph+vh+erill.wc 60 m 2 Yläneellä vastaremontoitu rivitalohuoneisto. Vh.129.150 €/ Savikangas. Vehreän metsäinen maisema avautuu takapihalta tarjoten levollisen ja turvallisen tunteen sekä takaa täydellisen mahdollisuuden ulkoiluharrastuksille. Makuhuoneet antavat mahdollisuudet eri käyttötarkoituksiin, tarvitsisitpa sitten toimistohuoneen tai lapsellesi leikkihuoneen. 79.000 €/ Savikangas. 89.000 €/ Savikangas. Huoneistoon kuuluu autokatos ja varasto. Vh.157.500 €. Mh. M.Rantanen, Takalistontie 364, 21800 KYRÖ. Talossa on kaksi sisäänkäyntiä, toinen avaa oven avaraan eteisaulaan
klo 17.30-19, Aurasali, Aura, professori Timo Soikkanen. 610103 Hygieniaosaamisen testitilaisuus ti 13.-20.3. 114503 Betonista pihaan ja puutarhaan, Kyrö ti 24.4. 14010 Kesäkudonta, Kyrö pe 1.6.-31.7. Järj. 040 6722 969 (ark. 114017 Kesäkudonta, Aura to 1.6.-31.7. 30.5. Vapaa pääsy! Kulttuuriviikon musiikki-ilta ke 18.4. Opistotalon Liisa Hellevi -sali, Kyrö, Anna Schukov sekä Kyrön haitari ja laulukööri. 044-740 5088, seppo.parna@marttila.fi Marttilassa 13.2.2018 Kunnanhallitus www.rintalantila.fi YLÄNE YLÄNE www.rintalantila.fi www.rintalantila.fi YLÄNE www.rintalantila.fi YLÄNE MAATALOUDEN MONIOSAAJALLE VAKITUINEN TYÖPAIKKA Rintalan Luomulammastila Yläne Työhön kuuluu lampaiden ruokinta, peltotyöt, koneiden ja laitteiden korjausja huoltotyötä. n Osoite: Kehityksentie 3 21800 Kyrö n Puhelinvaihde: (02) 588 8950 n www.avl.fi sähköpostit: toimitus@avl.fi ilmoitukset@avl.fi, tilaukset@avl.fi etunimi.sukunimi@avl.fi n Toimitus: Päätoimittaja: Asko Virtanen (02) 588 8970 Toimitussihteeri: Sirpa Virtanen 588 8971 toimittajat: Jorma Kaarto 588 8972, Marika Timonen 588 8974, Päivi Perkiö (toimivapaalla 30.4. Vapaa pääsy! Näkökulmia vuoden 1918 sisällissotaan -luento ke 18.4. klo 9-12, 45 €, Kyrön VPK:n talo, Eeva Terävä. Elisenvaaran kulttuuriviikon tapahtuma. Vaaditaan hyvää traktorinja eläinten käsittelyä. Elisenvaaran kulttuuriviikon tapahtuma. expressionismi I maailmansodan ja kansallissosialismin puristuksessa, sanoittaja ’Vexi’ Salmi. klo 9-12, 25 €, Opistotalon kuvisluokka, Kyrö, Eeva Terävä. 14016 Kevätkudonta Aura ke 4.4. klo 17.30-19, Opistotalon Liisa Hellevi -sali, Kyrö, professori Kaisa Häkkinen. Kaavahankkeen valmisteluaineisto asetetaan yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Tarkemmat tiedot Veijo Laakso 0400 522 501 AURANLAAKSON KANSALAISOPISTON KEVÄÄN 2018 KURSSEJA 820303 Ensiapukurssi EA1 (Marttila) la 3.-17.3. Perjantain lehteen viimeistään keskiviikkona klo 14 VASTUU ILMOITUKSISTA: Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin mahdollisesti tulevista virheistä ei lehti vastaa. Palkkaus TES ja kokemuksen mukaan. Ensim. 486 6551 Tiekunta: Helpotusta hallintoon! Tarjolla vankkaa kokemusta edullisesti Tieisännöintiä yksityisteiden yksikkölaskelmat kirjanpidot ja hallintotehtävät perusparannukset neuvontaa ja konsultointia yksityisteiden juridiikkaa Puh. klo 18-19.30. 15.3. ja 9.5. Pääsymaksu 3 e/luentokerta (tasaraha mukaan). Yhteydenotto Tapio Rintala 0500 257 280 tai rintala.tapio@gmail.com AurAnmAAn LAttiAtyö ViLLe 050 520 3902 • tApio 050 300 7484 KAiKKi BetoniLAttioiden VALutyöt Ota rohkeasti yhteyttä! p. Gallen-Kallela, E. klo 17.30-19 Opistotalon Liisa Hellevi -sali, Kyrö, sukututkija Juha Vuorela. Asemakaavoitus / Sahatien alue 2. klo 13-16, 45 €, Opiston kudontatila, Eeva Terävä. Tavoitteena on uuden pientaloalueen kaavoittaminen. klo 17.30-20.30, 22 €, Marttilan koulu, Juha Vuorela. Ehdotukset miel. Vapaa pääsy! Luento Suomi 1970-luvulta EU-aikaan ke 7.3. Luennot Viljo Syrjämän sota (27.2.) ja Vuosina 1939–44 kaatuneet oripääläiset (6.3.), ti klo 17.30-19, Oripään koulu, FM Sami Männistö. Vapaa pääsy! Luento Luontoretkiä ja kaupunkien sykettä Kanadassa to 12.4. 220m 2 (Disko, Karaoke, Tanssi) os. mennessä. päivänä 2018 23 n Asiakaspalvelu avoinna keskiviikkoisin klo 9–15 ja muina arkipäivinä klo 9–13. n Kustantaja Priimus Media Oy Toimitusjohtaja Jaakko Ketonen ISSN 1455-920X SIVUNVALMISTUS: Priimus Media Oy PAINATUS: Lehtitehdas, Salo 2018 n Koulutusta n Paikkoja avoinna koskeN tl kuNta kuulutus aseMakaaVaHaNkkeIDeN luoNNoksIsta Kosken Tl kunnassa on 05.02.2018 aloitettu seuraavat kaavahankkeet: 1. klo 18-19.30, 15 €, Elisenvaaran koulun kotitalousluokka, Satu Toivonen. klo 17-18, 15 €, Auran yhtenäiskoulun liikuntasali, Heli Koivulahti. 114015 Kevätkudonta, Kyrö ke 4.4. MRA:n 28 §:n mukaisesti viranomaisilta pyydetään kaavaehdotuksesta lausunnot. Lisätietoja antaa aluearkkitehti Seppo Pärnä, p. klo 17.30-19 Opistotalon Liisa Hellevi -sali, Kyrö, näyttelijä Tapio Kouki ja KT Ilkka Virta. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä lehdelle 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. MEILTÄ LAATUTUOTTEET Tempur • Familon • Laulumaa... Vapaa pääsy! Luento Miten suomenkieli on muuttunut tultaessa Agricolan ajoista nykypäivään. Samalla tutkitaan mahdollisuus uuden kevyen liikenteen reitin osoittamiseksi Ihmistenojan varteen. saakka) n Ilmoitusmyynti, yritysasiakkaat: Kari Rinne (02) 588 8960, Sari Kaukoranta 588 8961 Myyntijohtaja SSSkonsernin paikallislehdet Sari Kuusinen 040 5390 969 sari.kuusinen@sss.fi n Asiakaspalvelu, henkilöasiakkaat: Päivi Alm-Huhti (02) 588 8952 n Tilaajapalvelu ma–pe klo 8–16 (02) 7702 626, tilaukset@avl.fi www.tilaajapalvelija.fi n Eikö lehti tullut. 114305 Paperipaju ma 8.3.-22.3. Mielipiteet vapaamuotoisesti, kuitenkin kirjallisesti, osoitteella: Kosken Tl kunnanhallitus, Härkätie 5 31500 Koski Tl tai kirjaamo@koski.fi Lisätietoja tarvittaessa antaa Kosken Tl kunnanjohtaja Jukka Matilainen, puh. Työ alkaa viimeistään maaliskuun lopussa. (02) 4862 277 OSTETAAN KULTAA!!! Vuokrattavana Perinteikäs Ruokaravintola Carina n. Myös muut kunnan jäsenet voivat tässä yhteydessä esittää mielipiteensä. 130109 Sukututkimuksen peruskurssi ke 28.2.-21.3. Vapaa pääsy! Toriakatemian verkkoluennot keskiviikkoisin klo 14-16 Opistotalon Liisa Hellevi -sali, Kyrö: 21.2.,14.3., 28.3., 4.4., 11.4., 25.4. to 19.4. 120706 Espanjan ruokaja juomasanastoa la 3.su 4.3. klo 18-20.15, 22 €, Opiston kudontatila, Piia Lehtonen. 2.06 € 1.74 € 1.79 € 1.74 € 1.85 € 0.07 € n TILAUSHINNAT KOTIMAASSA: Etutilaus 12 kk 99.90 € 12 kk määräaikainen tilaus 106.70 € Digilehti etutilaus 12 kk 60.00 € . Jaakola, FM Mirkka Mattheiszen. klo 10-14.15, 27 €, Auran yhtenäiskoulu, Jaana Kanninen. klo 18-21, 27 €, Auran yhtenäiskoulun B-rakennus, Emilia Perho. klo 9-15). Kehityksentie 1, Kyrö Heti vapaa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. yhteistyössä Auran kulttuuritoimen kanssa. luento (21.2.) Rappiotaide – saksal. 114705 Ikkunoiden restaurointi ke 7.3.-11.4. Asemakaavoitus / Ritarin alue Kunnanhallitus on hyväksynyt osallistumisja arviointisuunnitelman 1.9.2017 sekä 05.02.2018 päivätyn asemakaavaluonnoksen. 830408 Kevät-Asahi ke 11.4.-23.5. klo 17.30-20.30, 15 €, Opiston kudontatila, Suvi Rautiainen. 114406 Raku-keramiikka ti 10.4.-8.5. Vapaa pääsy! Sotia edeltävän ajan suomalainen Viipuri to 22.3. AURANLAAKSON KANSALAISOPISTO Pöytyä–Aura–Marttila–Oripää Kyröntie 16, 28100 PÖYTYÄ www.opistot.fi n Kuulutuksia n Vuokrattavana n Halutaan ostaa n Työsuorituksia n Sekalaisia palveleva huonekalukauppias Huuskantie 12, Aura. Schjerfbeck & A. klo 17-18, 17 €, Elisenvaaran koulun pikkusali, Heli Koivulahti 830619 Kevätjumppa ti 17.4.-29.5. luento Taidehistorian omakuvia A. klo 9-15.45, 44 €, Marttilan koulu, Tuija Välimaa. Kursseille (ei luennoille!) on ennakkoilmoittauduttava: www.opistopalvelut.fi/auranlaakso tai puh. 0440-763200 ari@ti-lindell.fi Tieisännöinti Ari Lindell. Huuskantie 12, Aura P. Varhaisjakelun jakelupäivystys: LounaisSuomen Tietojakelu puh: 02 269 3434 klo 06.00–16.30 ma–pe ja klo 07.00–12.00 la–su Päiväpostin jakelumuistutukset: Postin asiakaspalvelu 0200 71000 n ILMOITUSHINNAT (hinnat sisältävät alv:n) palstamillimetriltä: etusivu tekstin edellä tekstissä tekstin jälkeen takasivu määräpaikkakorotus ILMOITUSTEN JÄTTÖAJAT Tiistain lehteen viimeistään perjantaina klo 14. Lehti ei vastaa ilmoituksen poisjäämisen aiheuttamasta vahingosta. Kaavahankkeen osallistumisja arviointisuunnitelmat sekä kaavojen selostukset pidetään maankäyttöja rakennuslain 6 §:n mukaisesti nähtävillä kunnanvirastossa sekä kunnan kotisivuilla (www.koski.fi). Vapaa pääsy! Luentosarja Taitelijakuvia Suomesta to 1.3., 8.3. klo 18-20.15, 22 €, Kyrön VPK:n talo, Arja Hakala. 044 744 1112 / jukka.matilainen@koski.fi seppo.parna@marttila.fi Kosken Tl kunnanhallitus marttilan kunta kuulutuS myllyvainion alueen asemakaavan laatiminen ja tervaskannonmäen asemakaavan muutos Marttilan kunta on aloittanut asemakaavan laadinnan Myllyvainion alueella ja asemakaavan muutoksen laadinnan Tervaskannonmäen alueella. Suorat linkit kaava-aineistoihin ovat http://www.koski.fi/palvelut/vireilla_olevat_kaavat/ Kunnanhallitus varaa osallisille mahdollisuuden esittää kaavahankkeesta mielipiteensä 31.3.2018 mennessä. Auranmaan Viikkolehti Perjantaina helmikuun 16. -30.5. Kaavaa laatii aluearkkitehti Seppo Pärnä. klo 17.3020.30, 15 €, Opistotalon kuvisluokka, Suvi Rautiainen. Opistotalon Liisa Hellevi -sali, Kyrö. 110306 Henkilövalokuvauksen kurssi 27.-28.4., 17 €, Opistotalon kuvisluokka, Kyrö, Eliisa Laine. Otamme mielellämme vastaan myös kurssi-ideoita ensi lukuvuotta varten. sekä 15.3. Ensim. klo 17.30-19 Opistotalon Liisa Hellevi -sali HuK Jukka Palm. klo 14-15.30, Opistotalon Liisa Hellevi -sali, Kyrö, FM Outi Jalonen. 114504 Betonista pihaan ja puutarhaan, Aura to 26.4. Vastuullinen, itsenäinen ja monipuolinen työ, työaika joustava. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneessa virheessä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. MRA:n (maankäyttöja rakennusasetus) 27 §:n mukaisesti kuntalaiset ja muut osalliset voivat tehdä muistutuksen kaavaehdotuksesta kirjallisesti. Mahdolliset muistutukset ja lausunnot pyydetään toimittamaan nähtävilläoloaikana eli viimeistään 16.3.2018 Marttilan kunnanhallitukselle osoitettuina kunnanvirastoon, Härkätie 773, 21490 Marttila tai sähköpostitse kunta@marttila.fi. Thesleff, H. Vapaa pääsy! DNA-perusteinen sukututkimus -luento ma 26.3. klo 17.30-19. klo 18-21, 17 €, Marttilan koulu, Veronika Toivonen. Kaavaehdotus on yleisesti nähtävillä 15.2.16.3.2018 Marttilan kunnanvirastossa (Härkätie 773) ja kirjastossa (Härkätie 723) niiden aukioloaikoina sekä kunnan www-sivuilla www.marttila.fi
Huuskantie 12, Aura P. Tien muuttaminen moottoritieksi maksaisi noin 20 miljoonaa euroa. 10-17, la 10-14 ilt. Yhteistoimintaisku tuotti huumekäryjä LOIMAA, PÖYTYÄ Kaksi pöytyäläistä jäi kiinni Lounais-Suomen ja Hämeen poliisilaitosten yhteisessä huumausaineiden katuvalvontaiskussa, joka suoritettiin 8.–9. Ala-Nissiä myöntää, että aikataulu on optimistinen, sillä kilpailu tierahoista on kovaa. Tampereen lähin yhteys Eurooppaan kulkee Turun kautta. 486 6551 ma suljettu ti-pe 10–18 la 10–14 palveleva Huonekalukauppias 189,ma suljettu ti-pe 10–18 la 10–14 Huuskantie 12, 21380 Aura. Hämeen poliisilaitoksen alueella iskussa paljastui myös törkeä huumausainerikos ja törkeä dopingrikos. Lisäksi epäiltyjen hallusta löytyi pieniä määriä amfetamiinia ja huumaavia lääkevalmisteita. Auran ja Liedon välinen leveäkaistatie on noin kymmenen kilometrin pituinen. Vesa Kallio Teollisuustie 1C, 21490 Marttila P. Elinkeinoelämän tarpeiden lisäksi Turku-Tampere-välisen yhteyden parantaminen on hyvin tärkeää myös turvallisuuden vuoksi. Riihikoski Pöytyä Koski Marttila Tarvasjoki Kyrö Aura ?8 ?2 ?8 ?3 ?8 ?3 ?7 ?2 ?7 ?2 3 Sademääräennuste 1 2 3 mm Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa Lämpötilat iltapäivällä ja edellisenä yönä 8:08 17:19 7:23 18:04 Lauantaina ?4 / 2 ?6 / 1 ?7 / 3 ?6 / 1 ?7 ?13 ?11 ?10 Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 8:05 17:22 7:20 18:06 Sunnuntaina Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 8:02 17:24 7:18 18:09 Maanantaina Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 7:59 17:27 7:15 18:11 Tiistaina Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 7:56 17:30 7:12 18:14 Pe La Su Ma Ti Perjantaina helmikuun 16. P. Nyt lotto MunkilHuimia tarjouksia joka päivä!kg ERÄ Suomalainen PERUNA irto 49 4 99 kg 6 99 kg Tuore KOKONAINEN KIRJOLOHI Suomi Raj. –Sen on jokainen voinut näillä keleillä todeta, Ala-Nissälä muistuttaa. Pääosin poliisi takavarikoi marihuanaa. Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen, keskustan loimaalainen kansanedustaja Olavi Ala-Nissälä kommentoi, että parhaassa tapauksessa rahat rakentamiseen voidaan saada jo ensi vuoden budjettiin. ja su sovittaessa TEHTAANMYYMÄLÄN TALVIKAMPANJA! ASENNUS ILMAISEKSI HELMIKUUN TILAUKSIIN! Olen lOmalla 17.-24.2. • Rankkasateiden tuomat ongelmat kattorakenteille. Rahoilla laaditaan yksityiskohtainen suunnitelma siitä, miten muutos toteutettaisiin. ja su sovittaessa TEHTAANMYYMÄLÄN TALVIKAMPANJA! ASENNUS ILMAISEKSI HELMIKUUN TILAUKSIIN! • Harkkoja teräshormit korvausilmakanavalla myös päältäliitoksiin • Täydellinen asennuspalvelu, hormit, palomuurit ym. 486 6551. Aikataulu on hänestä kuitenkin mahdollinen. • Nurmikon ja istutusten rikkoontuminen. Tuloksekkaaksi osoittautunutta yhteistoimintaa tullaan poliisin mukaan jatkamaan vuoden mittaan. Tien muuttaminen moottoritieksi maksaisi noin 20 miljoonaa euroa. päivänä 2018 Uutiset www.laaturemontti.fi Turun yksikkö Tilaa katto hyvän sään aikana! Talviremontilla vältät: • Keväällä sulavien lumien aiheuttamat kosteusvauriot. 040 140 8000 Tervetuloa ainoalle paikalliselle! Tarjous voimassa helmikuun 2018, tällä kupongilla. Ma 9-18 I Ti-Pe 9-17 I Parittomat lauantait 10-14 (17.2., 3.3.) Puh. 2 kpl/tal. Kolmannes asiakkaistamme teettää kattoremontin talvella. Kaupanpäälle 4 litraa lasinpesunestettä! MEILTÄ LAATUTUOTTEET Tempur • Familon • Laulumaa... Siinä tapauksessa ensimmäiset lapionpistotkin voitaisiin tehdä jo ensi vuonna. 040 140 8000 Tervetuloa ainoalle paikalliselle! Turuntie 26B (Vanha paloasema), Loimaa Kahvija pullatarjoilu HELMITARJOUS! KATSASTUS sisältäen päästömittaukset 59 € Puh. –Viime aikoina on huomattu, että Tampereen ja koko sisämaan lähin yhteys Eurooppaan kulkee Turun kautta. Loimaan seudulla operaatiossa paljastettiin yhteensä kymmenen huumausainerikosta tai huumausaineen käyttörikosta. SUOMALAINEN KARJALANPAISTI 800 g (7,44/kg) 5 95 rs HK SININEN LENKKI 580 g (3,43/kg) Raj. AURA, LIETO Asko Virtanen Hanke Auran ja Liedon välisen leveäkaistatien muuttamiseksi moottoritieksi nytkähti eteen päin, kun liikennevirasto myönsi sille suunnittelurahan. • Myös elementtipaketit muurareille! Marttila, Teollisuustie 1 A puh 02 484 5330 Ark. Kolmessa tapauksessa epäilty oli ensikertalainen. SOITA 02 3619 7961 Paikalliset pojat ! Pyydä tarjous ja voita ILMAINEN KATTOREMONTTI! Katso laaturemontti.fi • Harkkoja teräshormit korvausilmakanavalla myös päältäliitoksiin • Täydellinen asennuspalvelu, hormit, palomuurit ym. 044 484 5742 www.pyorajakoneliike.fi Koski Tl 484 1750 8-20 • 8-18 • 10-15 MUNKKI Tarvasjoki 484 7060 8-21 • 8-18 • 12-18 TAATELI POS TI Riihikoski 486 8505 9-21 • 9-18 • 12-16 RIIHITORI POS TI TarjoukseT voimassa Pe 16.2.–su 18.2. 2 kpl/tal. Turun ja Tampereen välisen yhteyden merkitys on kasvanut, Ala-Nissilä painottaa. Suunnitelman toteutuminen lähentäisi Auraa ja Turku huomattavasti, sillä se tekisi koko Auran ja Turun välisestä osuudesta moottoritien. • Myös elementtipaketit muurareille! Marttila, Teollisuustie 1 A puh 02 484 5330 Ark. helmikuuta Loimaalla ja Forssassa. 10-17, la 10-14 ilt. 1 99 pkt Partanen KASSLERPAISTI maustettu 3 99 rs SUOMALAINEN BROILERIN OHUTLEIKKEET 420 g (9,50/kg) Leveäkaistatie moottoritieksi jo lähivuosina. Auranmaan Viikkolehti 24 24 äöå Auranmaan sää Tänään Yläne kk Oripää Mellilä as. Ysitien merkitys liikenneväylänä onkin viime aikoina kasvanut
Kunnansairaala Loimaan Seudun Sairaala Loimaan Aluesairaala Tyks Loimaan sairaala 125 vuotta palvelua potilaille Loimaan sairaalanmäeltä LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ
Suurimmillaan sairaalalla oli omistajakuntia 23 ja asukkaita sen käyttäjäkuntien alueella oli lähes 100 000. Tästä juhlaliitteestä käy ilmi, millaisessa jatkuvassa muutoksessa sairaalanmäellä on 1800-luvulta saakka oltu. Tämän lehden sivuilta nähdään myös, mitä sairaala on tänään mitä palveluja se tarjoaa, ja mihin suuntaan sairaalaa valtakunnallisessa sosiaalija terveyspalveluiden uudistuksessa kehitetään. Osastoja on lisätty, muutettu ja lakkautettukin. Loimaan sairaala elää. Kuusi kaadettiin vuonna 2017, ja kuusipuusta valmistui sairaalan 125-vuotiasta historiaa juhlistamaan puureliefi.. Loimaan sairaala elää, 125 vuotta palvelua potilaille Loimaan sairaalanmäeltä -tiedotusliite Työryhmä: Falenius Ville Tyks Loimaan sairaala, koordinoiva ylilääkäri 2015-2017 Keskitalo Riitta Tyks Loimaan sairaala, keskusarkistonhoitaja, emerita Klemelä Bettina Tyks Loimaan sairaala, hallinnollinen osastonhoitaja Laine Markus Tyks Loimaan sairaala, apulaisylilääkäri, emeritus Leinonen Outi Tyks Loimaan sairaala, koordinoiva ylilääkäri Salo-Sirkiä Arja Tyks Loimaan sairaala, johtava ylihoitaja Talvitie Raija Tyks Loimaan sairaala, hallinnollinen osastonhoitaja, emerita Uusitalo Kati Loimaan Lehti, päätoimittaja Sanni Kataja Loimaan Lehti Lähteet: Loimaan sairaala elää 125 vuotta palvelua potilaille Loimaan sairaalanmäeltä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Tyks Loimaan sairaala 2018 Loimaan Lehden arkistot Kannen kuva Harry Willman Painopaikka Salon Lehtitehdas, Salo 2018 TERVETULOA ASIAKKAAKSEMME – PIDÄMME SINUSTA JA LÄHEISISTÄSI HYVÄÄ HUOLTA. Tyks Loimaan sairaalan edessä oli komea kuusi, joka perinteisesti valaistiin jouluksi. Potilaspaikkoja oli 16, ja sairaalan ajateltiin tyydyttävän seudun sairaansijatarpeet vuosikymmeniksi. Te alueen ihmiset ja teidän läheisenne olette saaneet jo useiden sukupolvien ajan sairaalasta apua, ja sitä on 125 vuoden aikana ollut antamassa melkoinen lääketieteen, sairaanhoidon ja muiden alojen ammateilleen omistautuneiden ihmisten joukko. Hoitoa on annettu kunkin aikakauden oppien mukaan ja kehitysvauhti on ollut sellainen, josta sairaalan perustamispäätöksen tehneet kunnanisät eivät olisi osanneet unelmoidakaan. Tarjota hyvää hoitoa alueensa asukkaille. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 2 Sairaalatoimintaa seudulla 125 vuotta Loimaan sairaala aloitti toimintansa 5. Läpi tämän lehden kulkee sydänkäyrä. Ainoa mikä ei ole useiden asiakasja työntekijäsukupolvien saatossa ja opillisten ja poliittisten suuntausten vaihtuessa muuttunut, on Loimaan sairaalan ja sen väen toiminnan tarkoitus ja tavoite. Nyt Loimaan sairaala täyttää 125 vuotta. Päätös sairaalan perustamisesta oli tehty vain vuosi aiemmin, ja rakentamiseenkin meni aikaa vain kolme kuukautta. helmikuuta 1893. Seiniä on rakennettu, korjattu, kunnostettu ja purettukin
Sairaalan kylpyhuoneeseen saatiin kylmä ja lämmin vesi, iso amme sekä suihku. 1910 Sairaalaan hankitaan lapsen sänky. Vesijohto vedettiin myös saunaan ja pyykkitupaan. Henkilövahingot jäivät pieniksi, yksi sairaanhoitajatar sai pahoja palovammoja ja sotasairaalan varastonhoitajalta katkesi jalka, kun hän hyppäsi turvaan asuntolakerroksen ikkunasta. 1948 perustetussa Loimaan Seudun Sairaalan kuntainliitossa oli 12 jäsenkuntaa. Potilaiden hoitoaika oli keskimäärin 11 vuorokautta ja sairaalassa oli kerrallaan keskimäärin 14 potilasta. Sairaalaan tuli nyt myös keskuslämmitys. 1911 Sairaalaan saadaan sähkövalo. Palaneen osan korjaus alkoi kesällä 1942 ja valmistui seuraavan vuoden syksynä. Osasto avattiin virallisesti kesäkuun alussa 1954. Sairaalan ylläpitäjiksi olivat liittyneet myös Metsämaa ja Mellilä. Kesällä 1932 parannettiin sekä potilaiden että henkilökunnan mukavuutta vesija viemärijohtojen rakentamisella. Ensimmäinen sairaalan oma lääkäri valittiin 1939. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 3 Loimaalle ja Alastarolle oma lääkäri ja sairaala Loimaan ja Alastaron yhteinen kuntakokous päätti 17. Taloon tehtiin myös kaksi WC-laitosta. 1910 kalustoon hankittiin yksi lapsenkin sänky. helmikuuta 1892 kunnanlääkäri Kalle Braxin ehdotuksesta perustaa sairaalan. Sairaalaa hoiti kunnanlääkäri, sittemmin kauppalanlääkäri. Naistentautija synnytysosastolle saneerattiin tilat vanhaan sairaalaosan (D-rakennus) kahteen kerrokseen ja toukokuussa 1954 tuli gynekologi Matti Takala naistentautien ja synnytysten osastonlääkärin virkaan. Yleisin leikkaus oli umpilisäkkeen poisto. Seuraavat kauppalanlääkärit olivat U.H. 1903 Kunnanlääkärinä aloittaa Väinö Vallinkoski. Laajentuva toiminta tarvitsi uutta tilaa, potilaspaikkoja ja myös tukitiloja kuten talousrakennuksen (E-rakennus), lämpökeskuksen (F-rakennus) ja asuntoja. Aaltonen ja Pauli Ilmari Tuovinen. Niiden rakentaminen alkoi kesällä 1951. Vampula ja Ypäjä tulivat mukaan 1935, jolloin sairaalan nimi muutettiin Loimaan Seudun Sairaalaksi. Hän suoritti toimenpiteen loppuun ja sitten ryhdyttiin evakuointitoimiin. Sairaalan potilaat siirrettiin Maamieskoululla olleeseen sotasairaalan yksikköön. Lisäksi rakennuksessa oli hoitohuone, palvelijain huone, hoitajan huone ja keittiö. Loimaan jaostosairaalaan kuuluivat yksikköinä Loimaan Seudun Sairaala, maamieskoulu ja yhteiskoulu. Tulipalon alkaessa Vuori oli tekemässä potilaalle umpilisäkkeenpoistoa. Laajennus ja sairaalalle oma lääkäri Helmikuussa 1936 valmistui sairaalan laajennusosa. Siitä tuli järjestyksessään Suomen Suuriruhtinaskunnan neljäs kunnansairaala. 1934 sairaalassa tehtiin 198 leikkausta ja hoidettiin yhteensä 479 potilasta. 1893 Loimaan sairaala aloittaa toimintansa 5. Sairaala aloitti toimintansa 5.2.1893. Aluksi sairaalassa oli hoitajana yksi diakonissa ja hänellä apunaan ajoittain harjoittelija. Kunnanlääkärinä on Kalle Brax. Seuraavana vuonna valmistui sairaalarakennuksen uudisosa, A-rakennus. Loimaan jaostosairaalan ylilääkäriksi määrättiin sairaalan ylilääkäri, lääkintäkapteeni Eino Vuori. Kalle Braxin jälkeen oli kunnanlääkärinä vuodesta 1903 Väinö Vallinkoski 25 vuoden ajan. Toisessa kerroksessa oli leikkausosasto lisätiloineen ja ensimmäisessä poliklinikkaja röntgenosastot sekä taloustoimisto. Jo alkuvuosista lähtien myös naapurikuntien potilaita otettiin sairaalaan hoidettavaksi. Yleisin leikkaus oli umpilisäkkeen poisto. Sisätautisekä naistentautija synnytysosastot Humppila liittyi sairaalan osakaskunnaksi 1946, Jokioinen, Koijärvi ja Punkalaidun 1947 sekä vuotta myöhemmin vielä Oripää. Pohjakerrokseen tulivat muun muassa ruokasali, kylpyosasto ja varastotiloja. Lämmin vesi tuotettiin keittiössä 300 litran kokoisessa säiliössä. Paikkaluku nousi kaksinkertaiseksi ja sairaalan hankittiin myös röntgenlaite. Turun seudulla oli 5. 1922 puolestaan rakennettiin kellari ja sikala. helmikuuta. 1914 rakennettiin ulkohuone, jossa olivat sauna, pesutupa ja palvelijain asuinhuone sekä kammio eli ruumishuone. Vanha sairaala näyttikin uuden osan vieressä pieneltä lisäsiiveltä. Sairaalaan tuli 16 potilaspaikkaa. Yksi sairaalalaajennuksen perusteista ja erityisesti sisätautilääkärin saamisesta Loimaalle oli, että loimaalaisia potilaita oli liki mahdotonta saada hoitoon Turkuun. joulukuuta 1941, sairaalan vanha osa tuhoutui tulipalossa kokonaan. kerroksessa oli 30-paikkainen sisätautiosasto ja 3-kerroksessa saman kokoinen kirurginen osasto. Seuraavana vuonna saatiin taloon sähkövalo. Sotasairaala, jossa oli yhteensä 2860 potilaspaikkaa ja niistä Loimaalla oli 440. Sairaalan rakennusten ja osien kirjainkoodit, joihin tekstissä ja luetteloissa viitataan.. Hän oli kirurgi, lääketieteen ja kirurgian tohtori Eino Emil Vuori ja hän tuli Kauhajoelta. Palon syyksi todettiin nokivalkeasta lähteneet kipinät, jotka lumimyrsky painoi puisiin ilmanvaihtohormeihin. Sen ylimmässä, 4. Sota-aikana, 15
Johtavaksi ylilääkäriksi valittiin sisätautiylilääkäri Esko Kaarsalo. – Yksi kerros ylöspäin ja muutama ikkuna tielle päin, hän näyttää välinehuollon työtilojen ikkunasta syntymäpaikkaansa. Uusi sairaalasiipi ja paljon muutakin Sairaalan yhdeksäs rakennusvaihe ja länsisiiven (B-rakennus) valmistuminen 1976 toivat runsaasti modernia ja entisiin verrattuna väljää tilaa, joka salli kehittää yhä parempia palveluja potilaille. Perheellisten työssäkäynti sujuvoitui, kun sairaalan konehenkilökunnan asuintalo muutettiin päiväkoti Nappulaksi 1977. Myös psykiatrinen poliklinikkatoiminta alkoi mielenterveystoimistona 1983 yhteistoimintana Halikon sairaalan kanssa. – En aiemmin tiennyt, että tällainen ammatti on olemassakaan, mutta tykkään tästä työstä. Sisätautien sairaansijamäärän lisääminen nähtiin tarpeelliseksi. Ja kun operaatioita on kymmeniä ellei satoja, ja potilaitakin monenkokoisia, niin välineitä riittää. Leikkaussaleja oli nyt käytettävissä kuusi ja niitä voitiin varustaa eri erikoisalojen mukaan. Keuhkotautien ja lastentautien palvelut järjestettiin niin, että TYKS:n lääkäri kävi pitämässä vastaanottoa sairaalassa. Instrumentit pestään, desinfioidaan, kuivataan, steriloidaan ja pakataan, jotta ne ovat turvallisia käyttää potilaalle. 1922 Kauppalanlääkäriksi U.H. Uuden osan tultua käyttövalmiiksi saneerattiin leikkaussalin vanha osa. Tämän rakennusvaiheen jälkeen uudisrakentamista ja saneerausta toteutettiin pienempinä hankkeina, jotta niihin ei tarvinnut hakea valtiohallinnon hyväksyntää, vaan ne voitiin hyväksyä ja toteuttaa kuntainliiton omin päätöksin. 1932 Sairaala saa vesija viemärijohdot. Instrumenttejakin enemmän Kaisa Hirvilinna kaipaa kuitenkin sitä porukkaa, jonka vuoksi sairaalassa on ollut niin mukava työskennellä. – Kyläilyreissuja on tiedossa jo paljon. Yhteyttä aiotaan pitää. kunta tullessaan 1991 Loimaan aluesairaalan palvelujen käyttäjäksi. Kaikkien aikojen ensimmäinen Loimaan sairaalassa syntynyt lapsi päätyi sairaalaan myös töihin. Loimaan aluesairaalan kuntainliitto huolehti väestölle tarjottavista alueellisen erikoissairaanhoidon palveluista seuraavien 32 vuoden ajan. Loimaan aluesairaalan kuntainliitto 1958-1990 Kuntainliiton ja sairaalan nimet muuttuivat. Uudisosassa oli 75 sairaansijaa. Pohjakerrokseen tuli uusi fysioterapiaosasto, runsaasti varastoja tukitoimintotiloja, kuten apteekki. 1935 Nimi muuttuu Loimaan Seudun Sairaalaksi. LAS:n ensimmäinen lapsi päätyi sairaalaan töihin Loimaan sairaalan ensimmäinen vauva syntyi kirurgiselle osastolle avatulla tilapäisellä synnytysosastolla jo osaston avajaispäivän aatonaattona, 30. kesäkuuta 2019. Kauppalanlääkäriksi Pauli Ilmari Tuovinen. – Niitä on niin iankaikkisen paljon, Kaisa Hirvilinna nauraa ja avaa kaapin, jossa on koreja toisensa perään. Kun leikkaukset sairaalasta vähenivät, myös välinehuollon pöydälle tuli yhä yksipuolisemmin instrumentteja. Tämä pitää tehdä kunnolla ja huolellisesti, ja kantaa vastuu työstään. Käsillä tekemisestä aina pitänyt Kaisa Hirvilinna oli 1990-luvun lamaan saakka töissä loimaalaisessa konepajassa erilaisissa tehtävissä, mutta kouluttautui laman aikana laitoshuoltajaksi ja muutaman vuoden päästä välinehuoltajaksi. Lääkintöhallitus kuitenkin edellytti Loimaalla terveyskeskuksen ja aluesairaalan kiinteää rakenteellista yhteyttä, mikä ratkaistiin Seppälänkadun alitse kaivetulla yhdystunnelilla. Aaltonen. Sosiaalityöntekijän virka täytettiin 1972 ja toinen röntgenlääkärin virka perustettiin 1974. Myös laboratoriopalvelut vahvistuivat ja 1966 palkattiin kemisti laboratoriota johtamaan. Vappu Kurki Loimaan Vilvaisista oli käynyt aamulypsyllä ja soittanut sairaalaan, josta hänen oli käsketty tulla sinne. Huittinen liittyi mukaan 1967, Marttila ja Tarvasjoki 1970-luvun alussa. toukokuuta 1954. Vuosina 1986-1987 toteutettiin leikkausja röntgenosastojen laajennukset. Kun Koijärven kunta jaettiin Forssan ja Urjalan kesken 1969, sen toinen sairaansija siirtyi forssalaisille ja toinen urjalalaisille. Korvaja silmätautien poliklinikat alkoivat toimia 1983, kun virkoihin saatiin lääkärit. Johtava ylilääkäri, professori Eino Vuori jäi eläkkeelle 1971. Menettelytapaa kutsuttiin miljoonapilkonnaksi. Lääkintöhallitus edellytti kuitenkin sisätautiosastojen laajentamisen ehtona sairaalan muuttamista paikallissairaalaksi, eli liittämistä terveyskeskukseen. Toiminta tehostui ja leikkaustoimenpiteiden määrää voitiin alkaa kasvattaa, kunhan ensin saatiin lisää henkilökuntaa.. Laajimmillaan Loimaan aluesairaala tarjosi palvelujaan asukkaille Hämeen suuntaan Koijärvelle, Humppilaan, Ypäjälle ja Jokioisille. Oma anestesialääkäri saatiin 1968. Aluesairaalassa oli 180 sairaansijaa. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 4 1922 Sairaalanmäelle rakennetaan sikala ruokataloutta parantamaan. Aluesairaalan luottamusmiehet eivät hyväksyneet missään tapauksessa sairaalan ja terveyskeskustyön yhdistämistä. Suurimmillaan aluesairaalan käyttäjäkuntien yhteinen asukasmäärä oli liki 100 000. Lieto oli 23. Koko ajan on tullut uutta tietoa ja uusia instrumentteja opeteltavaksi. Se ei tullut enää aluesairaalan kuntainliittoon, koska Loimaan aluesairaalan kuntainliitto purettiin 1991 vuoden alussa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri otti aluesairaalan toiminnan ja omaisuuden haltuunsa. Sairaalaan saatiin oma vakituinen röntgenlääkäri 1963. Niistä oli sisätaudeilla 81, kirurgialla 62 ja naistentaudeilla 11 sekä synnyttäjillä 26. Satakunnasta palvelujen piirissä olivat vuodesta 1956 alkaen Säkylä ja Köyliö. Kaisa Hirvilinna jää eläkkeelle välinehuoltajan työstä 1. Käsillä tekemistä tarvitaan, kun välineet pesuun laitettaessa myös puretaan ja sen jälkeen kootaan. 1957 tulivat Koski Tl ja Yläne kuntainliiton osakkaiksi, Pöytyä 1963 sekä Karinainen ja Aura 1965. 1983 aloitti toimintansa myös neurologian poliklinikka. Vielä 1930-luvullakin sairaalan suurin menoerä oli ruokatalous, ei suinkaan hoitotyö palkkoineen. 1950-luvun lopulla perustettiin sairaalaan farmaseutin virka ja sairasvoimistelijan virka, jonka nimike muuttui sittemmin ensin lääkitysvoimistelijaksi, seuraavaksi lääkintävoimistelijaksi ja viimeksi fysioterapeutiksi. 1980 perustettiin korvatautien ja silmätautien ylilääkärien virat. Sairaansijaluku nousi korkeimmilleen ja oli 212. Viimeiset reilut parikymmentä vuotta Kaisa Hirvilinna on työskennellyt sairaalassa, jossa syntyi. Yhdentoista aikaan maailmassa oli sitten jo Kaisatyttö. Ja se kaappi oli vain yksi kaappi no eihän urologin välineillä ortopedin töitä tehdäkään. Vanhan ja uuden osan väliin rakentui yhdyssiipi (Crakennus), jonka toiseen kerrokseen tuli uusia hallintotiloja. Ensimmäiseen kerrokseen muutti naistentautien ja synnytysosasto ja toiseen kerrokseen sisätautiosasto ykkönen. Tämä paransi merkittävällä tavalla potilasturvallisuutta ja mahdollisti kasvavan ja monipuolistuvan leikkaustoiminnan ja potilaiden hoidon
Se tuli voimaan vuoden 1991 alusta eikä tuntenut enää laisinkaan aluesairaaloita. Uusi satavuotiskausi polkaistiin käyntiin kuudella vuodeosastolla ja kuudessa leikkaussalissa. Vuodesta 1991 röntgenpalveluja alettiin tuottaa myös Pöytyän terveyskeskukselle. Sairaalan vanha osa palaa joulukuussa. Kaksi kolmasosaa vakansseista oli hoitohenkilökuntaa. Sairaalateologi on huolehtinut virkaansa kuuluvana myös muiden Loimaan alueen terveydenhuollon osastojen potilaista ja pitänyt hoitohenkilökunnalle työnohjausta. Myöhemmin virka muutettiin kokopäiväiseksi ja vuonna 1988 pappisviraksi. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista tuli voimaan. Samana vuonna tuli myös taloudessa pohjakosketus: iski lama, jolla oli laajamittaiset vaikutukset koko yhteiskuntaan ja myös sairaalatoimintaan. Tuloksellisuudesta rahassa mitattuna alkoi tulla yhä merkittävämpi tienviitta toiminnoille. 1984 sairaalateologi aloitti osa-aikaisen työnsä Loimaan aluesairaalassa. 1935 kävi kirkkoherra toimittamassa palveluksia potilaille saaden siitä sairaalalta palkkion. Välillä paikalliset ajatukset ja terveiset Loimaalta kerrottiin tarvittaessa kovallakin äänellä piirin valmistelijoille ja päättäjille. Tähän asti öiseen aikaan ensiapupoliklinikan ovella oli potilasta tai ambulanssinkuljettajaa vastassa vain ovikellon nappi. Sairaalassa koettiin, että sairaanhoitopiirin keskiössä näytti joskus olevan vaikeaa hahmottaa, millaista erikoissairaanhoitoa osavastuualueen potilaat tarvitsivat ja millaista hoitoa sairaalassa toimivat lääkärit ja muu hoitohenkilökunta halusi heille tarjota. 1941 Loimaalle tulee sotasairaala, jolla on tiloja sairaalassa ja Maamieskoulussa ja yhteiskoulussa. Vanhan hallinnon tilalle tuli Loimaan seudun osavastuualueen johtokunta, jonka tehtävänä oli seurata osavastuualueensa väestön saamia sairaanhoitopalveluja ja tehdä niitä koskevia esityksiä ja aloitteita. Näihin aikoihin röntgenosastolle hankittiin myös laadukas ultraäänitutkimuslaitteisto, joka mahdollisti taas uuden diagnostisen aluevaltauksen. Osaksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä (VSSHP) Loimaan aluesairaalassa oli 212 sairaansijaa ja 313 vakanssia, kun aluesairaalan kuntainliitto luovutti toimintansa ja kiinteistönsä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille. Yhteensä lääkäreitä oli 30, hoitohenkilökunnan virkoja 182,5 sekä muita 68,5. 1941 Sairaalaan hankitaan gastroskooppi, eli mahantähystyslaite. Papit vuorollaan eri seurakunnista hoitivat tämän. Tästä lähin oli hoitaja aina poliklinikalla valmiina ottamaan potilaan vastaan, ja aloittamaan tarvittavat valmistelut ja hoitotoimet. Vertailuksi todettakoon, että koko piirin sairaansijojen lukumäärä oli 2145, eli Loimaalla niistä oli 8,4 %. Kaikkina vuosina potilaan sielunhoitajina ovat toimineet, kukin omien kykyjensä mukaan, myös kaikki potilasosastoilla työskentelevät. Toimintojen siirtyessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille oli jo ensimmäisen kerran keskusteltu esimerkiksi päivystyksen siirtämisestä aluesairaaloista keskussairaalaan, mutta ajatuksesta luovuttiin. Potilaiden kehittyvä hoito ja yhtä lailla kustannusten paine olivat 1990-luvulla luomassa tarvetta sairaansijojen vähentämiseen. 1939 Sairaalalääkäriksi kirurgi Eino Vuori. Ostetaan röntgenlaite, jonka hinta oli kalliimpi kuin sairaalan vuoden palkkasumma. Turussa niitä oli kaksi, samoin Uudessakaupungissa, yksi Raisiossa, Paraisilla, Paimiossa, Halikossa, Salossa ja Loimaalla. 1963 potilaille tuli mahdolliseksi seurata hartaushetkeä tyynyradioiden välityksellä. Loimaan aluesairaalassa oli yhteensä 180 sairaansijaa; 80 sisätautista, 73 kirurgista ja 27 naistentautien ja synnytysosastolla. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 5 1936 Laajennus valmistuu ja potilaspaikkojen määrä kaksinkertaistuu. Sinällään kelpo tavoite, mutta kääntyessään siihen, että kuntien rahapulan takia palvelua potilaille piti supistaa, tai jättää kehittämättä, kääntyi säästäminen alueen palvelutasolle kielteiseksi. Loimaalla potilasasiamiehen tehtävät määrättiin sairaalan sosiaalihoitajalle ja hän palveli tämän suhteen myös alueen terveyskeskuksia. Röntgenosaston laajennus paransi ja tarjosi uusia mahdollisuuksia potilaiden tutkimuksiin, kun samaan aikaan saatiin kolmas röntgenlääkärin virka. Sairaalasielunhoitoa yli sata vuotta Potilaiden sielunhoitopalveluista huolehtivat sairaalan alkuvuosikymmeninä hoitajina työskennelleen diakonissat. Päivystyspoliklinikan ovella 1986 päivystyspoliklinikalla siirryttiin hoitajien ympärivuorokautiseen työvuorolistaan. 1993 Kirurgi johtavaksi ylilääkäriksi Professori Esko Kaarsalo jäi eläkkeelle vapunaattona 1993 ja johtavaksi lääkäriksi valittiin kirurgiylilääkäri, urologi Erkki Jussila. Hallinnon uudelleenjärjestelyn syynä oli uusi erikoissairaanhoitolaki. Loimaan aluesairaala jäi kuitenkin sairaalan nimeksi. Siihen liittyen alkoi potilasasiamiestoiminta. Sota-ajan jälkeen käytännöksi tuli, että kerran viikossa seurakunnista vieraileva pappi piti hartaushetken ja sen jälkeen oli halukkaille tarjolla ehtoollinen. 1989 oli vuorossa sairaalan saneerauksessa pohjakosketus, nimittäin pohjakerroksen remontti. Vaikka osastojen ja potilaspaikkojen määrät alkoivat nyt supistua, sairaalan potilailleen tarjoamat palvelut ja hoitomahdollisuudet edelleenkin paranivat ja monipuolistuivat. 1989 aloitettiin muun muassa haiman ja sappiteiden kuvantamiset tähystysteitse eli ERCPtutkimukset. Ovikellon soitto kuului osastolle, josta sairaanhoitaja lähti portaita alas kipittäen, omat työnsä kesken tai perushoitajalle jättäen katsomaan, mikä oli hätänä. TOISEN SATAVUOTISKAUDEN ALKU. Leikkaussaliin hankittiin videoavusteisen kirurgian laitteisto. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä oli yhteensä kymmenen sairaalaa
Vuoden 2000 alussa alkoi yhdistetyn sisätautis-kirurgisen valvontayksikön toiminta. Kirurgian kehittämisen pullonkaulana oli lääkäripula. 1948 Loimaan seudun sairaalan kuntainliitto muodostetaan. Opeteltiin ymmärtämään, että potilaalle jäi enemmän aikaa, kun työprosessit olivat notkeita ja standardoituja. Potilaiden hoitoketjuja laadittiin yhteistyönä terveyskeskusten kanssa niin sisätaudeilla kuin kirurgiallakin. Loimaan aluesairaalan ja terveyskeskuksen laboratoriotoiminnat yhdistettiin 1999 vuoden alusta alkaen. STAKES (Sosiaalija terveysalan tutkimusja kehittämiskeskus) julkaisi 1995 tutkimuksen sairaaloiden tehokkuudesta ja taloudellisuudesta. Leikkaustoimintaakin haluttiin lisätä, mutta leikkaussalin henkilökunnan niukkuus ei sitä mahdollistanut ja leikkausjonot pitenivätkin kaiken aikaa. Loppuvuodesta hankittiin tietokonetomografialaite (TT), jota kansanomaisesti sanottiin myös viipalekuvauslaitteeksi. Sähköinen lähetekäytäntö alkoi 2002 myös aluesairaalan poliklinikoiden ja Loimaan terveyskeskuksen välillä, sähköisen hoitopalautejärjestelmän käyttöönotto siirtyi vielä seuraavan vuoden puolelle. Loimaan aluesairaalassa kehitettiin tehokkaasti laatua ja tuloksellisuutta. Jäsenenä on 12 kuntaa. Syyskuussa 2000 kirurginen osasto 3 muuttui päiväkirurgiseksi osastoksi (PÄIKI). Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ:n työtaistelu kesti keväällä -95 noin kuukauden ja tämä hoitohenkilökunnan lakko vaikutti potilaiden hoitoon ja sairaalan toimintaan merkittävästi. Lääkehuollon yhdistämistä suunniteltiin, samoin kuntoutustoiminnan. Kehitettiin moniammatillista toimintatapaa. 1997-1999 Satelliittidialyysi Loimaalle Keinomunuaishoidot aloitettiin Loimaan aluesairaalassa 1997. Aluesairaalan ja Loimaan terveyskeskuksen keskusvarastot ja lääkehuollot (apteekit) yhdistettiin. 1954 Naistentautija synnytysosasto avataan kesäkuussa. Loimaan aluesairaala menestyi tässä tutkimuksessa erittäin hyvin. Heinäkuun alusta alkaen Loimaan terveyskeskuksen yöpäivystys siirtyi aluesairaalan poliklinikalle, Pöytyän terveyskeskuksen marraskuun alusta alkaen. Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin hoitotyötä kehitettiin ja suunniteltiin entistä joustavammaksi. Gynekologi aloittaa sairaalassa. 1952 Loimaan sairaalaan ensimmäinen sisätautilääkäri. 1958 Nimi muuttuu Loimaan aluesairaalaksi. Yli viisi kuukautta vuonna 2001 kestäneen lääkärilakon vaikutukset eivät paljon Loimaan aluesairaalassa tuntuneet. Kuvantamisyksikössä otettiin 2002 käyttöön sähköinen lähete-lausuntoyhteys Loimaan terveyskeskuksen kanssa. Niinpä myös 1996 STAKESin tilasto antoi taas aihetta iloon Loimaan aluesairaalan väelle erinomaisen menestymisen muodossa. Videoavusteiset tähystysleikkaukset mahaja gynekologisessa kirurgiassa muotoutuivat rutiinitoiminnaksi Loimaallakin. Loimaalla alkoi myös lasten ja nuorten psykiatrian työryhmän toiminta. Osastot saivat omat nimikkofysioterapeuttinsa. Työn tekemisen laatua kehitettiin muun muassa laatuvalmentajakoulutuksella. Lisäksi oli sairaalakemisti, johtava farmaseutti, 3 psykologia ja 3 sosiaalityöntekijää. kerros) saneeraus ja sinne tuli myös polikliininen leikkaussali, johon siirtyivät leikkaussalista muun muassa virtsarakon tähystykset ja pieniä toimenpiteitä. Loimaan aluesairaalassa aloitettiin 2001 digitaalinen kuvantaminen ja kuvien arkistointi, mikä tarkoitti filmille kehitettävistä kuvista luopumista. Myös TT liitettiin digitaaliseen kuvantamiseen ja arkistointiin, mikä helpotti tiedonsiirtoa ja salli kuvien katselun näyttöpäätteillä samanaikaisesti eri paikoissakin. Leikkausaikojen ajanvaraushoitaja aloitti työnsä. Hän piti yhteyttä leikkaukseen jonottaviin potilaisiin ja oli heidän yhteyshenkilönsä. Itsenäiset hoitajapoliklinikat tulivat täydentämään lääkärinvastaanottoja. Aluesairaala teki yhteistyötä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa syöpäpotilaiden kivunhoidon parantamiseksi ja saattohoidon järjestämisessä muun muassa tukihenkilötyössä. Sisätautiosasto ykköselle tehtiin kolme dialyysipaikkaa. Onko se niin kuin makkaraleikkuri, kysyi eräs nuori potilas ja puisti ei vain päätään vaan koko kehoaan kuvausta miettiessään. Lakkotoimistossa päivystivät Liisa Mäkipää ja Pirkko Koskinen (Loimaan Lehti 4.3.1995). 2000-2003 Moniammatillisesti ja potilaslähtöisesti Dialyysitoiminta kasvoi voimakkaasti. Näillä järjestelyillä kehitettiin asioiden hoitotapaa potilaan näkökulmasta asioita ajatellen. Loimaan aluesairaala oli TYKS:n ensimmäinen satelliittidialyysiyksikkö. Tämä aloitti uudenlaisen aikakauden diagnostiikassa ja myös lääkärien väliseen konsultointiin. Vuosituhannen vaihtuessa Loimaan aluesairaalassa oli 8 ylilääkäriä, 5 apulaisylilääkäriä, 2 erikoislääkäriä, 13 osastonlääkäriä, 2 erikoistuvaa lääkäriä ja 3 eurolääkäriä sekä 3 amanuenssin virkaa. Hoitajia oli noin 220 ja hallinto-osastolla noin 80 työntekijää. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 6 1994-1996 Loimaan aluesairaala valtakunnan kärkeä Tammikuussa 1994 valmistui poliklinikan (A-rakennuksen 1. Terveydenhoitoalan lakko näkyi Loimaallakin. Perustetaan farmaseutin virka.
1968 Oma anestesialääkäri aloittaa. Siksi sairaanhoitajia tarvittiin yhä enemmän suhteessa koko hoitohenkilökuntaan. Yhden potilaan hoitoa varten tarvittiin siis aiempaa vähemmän käyntikertoja. Sairaalaan tulleiden lähetteiden määrä pieneni, mutta palvelua saaneiden henkilöiden määrä kuitenkin yhä lisääntyi, vaikka hoitojaksot ja käyntimäärät pysyivät ennallaan. Hoitopäivien määrä osastoilla laski hoitokäytäntöjen muuttuessa. Kun nämä lopulta saavutettiin, kolme erikoislääkäriä ja mahdollisuus vielä ulkopuolisiin päivystäjiinkin, saattoi anestesiaylilääkärikin vuosituhannen vaihteen lähestyessä kokea työelämän helpompana ja potilasturvallisuuden olevan kohdallaan. Potilaiden hoito sairaalassa vaati kaikilla tasoilla yhä korkeampaa koulutusta ja hoitajien vastuu kasvoi. Potilaita tuli kolmen terveyskeskuksen alueelta. Oman erikoisalan merkittävimpiä saavutuksia Loimaan aluesairaalassa olivat hänen mielestään toisen erikoislääkärin saaminen virkaan 1990 ja samalla epiduraalipuudutusten käyttöönotto synnyttäjille sekä myös leikkauspotilaille. Terveyskeskuksessa ei enää päivystetty illalla, öisin, eikä viikonloppuisin, vaan aluesairaala vastasi siitä vuoden 2002 helmikuusta alkaen. Virkojen nimikemuutoksilla vastattiin tähän koulutusasteen ja työn vaativuuden kohoamiseen. Sairaaloiden päivystysjärjestelmä aiheutti pohdintaa. Vuoden 2004 lopussa Loimaan aluesairaalan vakanssien yhteislukumäärä oli 349. Aluesairaalan hallintomiehet eivät tahtoneet hänen mukaansa aikanaan mieltää, että leikkausmäärät eivät kasvaneet kuuden leikkaussalin määrän mukaiseksi käytössä olleella kahteen saliin riittävällä henkilökunnalla. Sairaanhoitopiirin vuosikatsauksen mukaan päivystystoiminnan osuus sairaaloi. Laboratorioonkin tuli käyttöön sähköinen läheteja vastauskäytäntö ja psykiatrinen vuodeosastotoiminta alkoi Loimaalla syyskuussa 2002, aloittaen uuden aikakauden sekin. Monia virkanimikkeitä muutettiin edelleen kehittyvän toiminnan ja nousevan vaatimustason mukaisiksi. Samaa arvostusta se ei aina ennen suinkaan nauttinut. Siihen nähden on yllättävää, miten vaikeaa oli saavuttaa yksimielisyyttä päivystyksen järjestämisestä. Aluesairaalan uusi dialyysirakennus ja samalla sisätautipoliklinikan ja kahvion uudet tilat valmistuivat ja otettiin käyttöön 2004 (I-rakennus). Hyvän anestesiaja päivystysvalmiuden ylläpito vaatii riittävän suuren lääkärija hoitajamäärän. Päivystys on sairaalalle taloudellisesti hyvin raskas toimialue, samalla tietenkin sairaanhoitopiirille ja sitä tietä kunnille ja veronmaksajille. Kun siihen vielä yhdistettiin erilaiset puudutukset, mahdollistivat ne yhä suurempien leikkausten tekemisen turvallisesti huonokuntoisemmillekin potilaille. Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus aloitti toimintansa, ja piirin sairaaloiden kuvantamistoiminnat tulivat saman johdon alaisuuteen. Leikkausjonoja purettiin EVESjärjestelmällä (erikoisvirkaehtosopimus) työajan ulkopuolisena työnä. 2004-2005 Uudisrakentamista Sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminnat yhtiöitettiin Tykslab-liikelaitokseksi. Dialyysiyksikössä oli kahdeksan hoitopaikkaa. Oman ajan tärkeimmiksi anestesiologisiksi saavutuksi hän lukee kombinaatioanestesian, jossa yhdistetään mahdollisimman pienin lääkeannoksin samanaikaisesti kaikki hyvän nukutuksen osa-alueet. Terveyskeskuspäivys siirtyi kokonaan sairaalan poliklinikalle vuoden 2002 alussa. Loimaan Lehden jutussa 12.1.2002 uskottiin, että aluesairaalan ja perusterveydenhuollon yhteistyö tiivistyy entisestään. Loimaalla synnytykset lisääntyivät selvästi, kun Forssan sairaalan synnytysosasto suljettiin. 1963 Oma röntgenlääkäri aloittaa. Nyt koko piirin alueelle oli mahdollista käydä näytteenotolla missä tahansa laboratorion toimipisteessä, ja vastaus oli käytettävissä siellä, missä sitä tarvittiin. Niillä kaikilla parannettiin potilaille tarjottavan palvelun laatua. 1966 Sairaala saa kemistin johtamaan laboratoriota. Ajan laboratorioon saattoi tilata myös internetin välityksellä. Samoin poliklinikkajonoa lyhennettiin EVES-työnä. Potilaille laboratoriopalvelujen käyttö helpottui. Esimerkiksi vuonna 2002 muutettiin neljä perushoitajan virkaa sairaanhoitajan viroiksi ja kolme lastenhoitajan virkaa kätilön viroiksi. Lauri Kuusisto anestesiaylilääkäri 1975–2001 – Anestesia on nykyaikaisen sairaalan aivan olennainen, nyttemmin asemaltaan tunnustettu ja arvostettu, laajasti toimiva erikoisala, kuvailee Lauri ”Lasse” Kuusisto. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 7 1959 Perustetaan sairasvoimistelijan virka. Kirurgipulasta huolimatta Loimaalla leikkausten lukumäärä pysyi ennallaan
den kokonaiskustannuksista oli noin 40 prosenttia ja tästä syystä akuuttihoito oli yksi keskeisimmistä painopistealueista VSSHP:n strategiassa. Moni potilas koki itsensä saastuneeksi joutuessaan sairaalassa eristetyksi. Loimaan sairaala on saanut monia tunnustuksia sekä valtakunnallisesti että sairaanhoitopiirin sisällä. Erittäin tärkeää kirurgialle tietenkin oli anestesian kehittyminen. 1972 Sosiaalityöntekijä aloittaa. Vuosikatsauksessa todettiin, että vastuualueiden päivystävissä sairaaloissa (Salo, Loimaa, Uusikaupunki) ei ole erikoislääkäreitä riittävästi päivystyksen toteuttamiseksi. Erkki Jussila kiittelee talossa hyvin toiminutta yhteistyötä ja henkilökunnan halua kehittää sairaalaa. STANsikiön sydänääniseurantalaite oli vakiintuneessa käytössä ja vastasyntyneiden verikaasuanalyysejä oli tehty vuoden ajan. Loimaalla ja Vakka-Suomessa päivystys oli kalliimpaa kuin Salossa ja TYKS:ssä, koska ne hoitivat myös terveyskeskusten päivystyksiä, TYKS ja Salo eivät. – Yhteistyö talossa toimi kaiken kaikkiaan vähintäänkin hyvin ja vanhan kuntayhtymän aikana saatiin kaikki mitä tarvittiin. Erkki Jussila kirurgian ylilääkäri 1983–2004 johtava lääkäri 1993–2004 Kirurgian ylilääkäri ja johtava lääkäri Erkki Jussila toteaa kirurgian olleen aina vahva erikoisala Loimaan aluesairaalassa. Potilaat sekä heidän omaisensa kokivat varotoimet kiusallisina ja jopa pelottavina. Puhuttiin marsuista, kyseessä oli sairaalainfektioepidemia, jonka aiheutti MRSAbakteeri. Loimaan aluesairaalassa lääkärien palkkamenoista päivystyksen osuus oli 30 prosenttia. Suureellisista hankkeista Jussila muistelee Alastaron formularata-hankkeen yhteydessä sairaalalle suunniteltua helikopterikenttää. 1977 Sairaalan työntekijöiden lapsille ensisijaisesti varattu päiväkoti Nappula perustetaan. Kirurgiankin tarjontaa pystyttiin lisäämään ja monipuolistamaan. Sairaalabakteerit saivat aikaan melkoisen ruljanssin koko sairaanhoitopiirissä. Jussila toteaa tavoitteenaan olleen systemaattisen, potilaiden tarpeista lähtevän palveluvalikon luomisen, ei niinkään sen, että valikoima palvelisi lääkärien omia mielitekoja. Oppimispaikkana sairaala on ollut sekä haluttu että tunnustettu ja yliopisto on hyväksynyt Loimaalla suoritettua palvelua hyvin. Vauvoistakin pidettiin hyvää huolta. – Halusin johtaa sairaalaa sydämellä kuin omaa yritystä, tehdä siitä numeroissa ja laadullisestikin terveystaloudellisesti tuottavan ja ympäröivää yhteiskuntaa palvelevan. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 8 1971 Johtavaksi ylilääkäriksi sisätautiylilääkäri Esko Kaarsalo. Ripuliepidemiat lisääntyivät ja niitä aiheutti esimerkiksi norovirus. Tärkeää oli myös, että sairaalan peruskorjausta voitiin toteuttaa suunnitelmallisesti, ja laitteista ja tiloista huolehdittiin. Laajennushankkeissakin jotenkin pysyimme suunnittelussa kuin askeleen edellä ja pystyimme aina hyödyntämään määrärahat, kun niitä oli tarjolla, Jussila muistelee. Torjunta vaati paljon erilaista lisätyötä ja eristystiloja. Synnytysosaston henkilökunnassa epävarmuuden tunnetta aiheutti jatkuva keskustelu synnytysten keskittämisestä Turkuun. – Huippuhetkiä omassa sairaalassa oli nähdä ympärillä hyvien ja osaavien työntekijöiden joukkue. Valtakunnallisestikin loimaalaista kirurgiaa on arvostettu. Katsaus arvelikin, että päivystysleikkaukset tulevat keskittymään. Hänen omaa arvostustaan Loimaan aluesairaalaa kohtaan kuvastaa hänen kommenttinsa, ”Miksi lähtisin liigasta divariin?”, Helsingin Sanomien toimittajan k y s y m y k s e e n miksi hän ei hakeutunut isompaan kaupunkiin ylilääkärin virkaan. Sairaanhoitopiiriin suhteet pysyivät hyvinä ja saimme tehdä itsenäisiäkin päätöksiä. Loimaan Lehti uutisoi 2. TYKS:ssä aloitettiin keskimäärin kaksi päivystysleikkausta yövuoron aikana, kun muissa piirin sairaaloissa yhteensä vain keskimäärin 0,1. Loimaan Lehti uutisoi tammikuussa 1997 Stakesin (Sosiaalija terveysalan tutkimuskeskus) nostaneen Loimaan aluesairaalan maan sairaaloiden kärkikastiin. Kirurginen päivystys oli sekä määrältään että kustannuksiltaan suurin päivystysalueista. – Johtavan lääkärin mieltä hyväili, kun tarjolla oli alueen potilaille tarpeelliset erikoisalat, jotka kukin halusivat viedä omaa sektoriaan eteenpäin sydämen kyllyydellä. syyskuuta 2004, että MRSA-bakteerin havaittiin ensimmäistä kertaa aiheuttaneen Loimaalla leikkaushaavan tulehtumisen.. Leikkausosaston laajennus oli tietenkin tärkeä asia, samoin sellaisten palveluiden hankkiminen ostopalveluina, joita oma talo ei pystynyt tuottamaan. Ahkeruus on yksi tärkeä sana sairaalassakin, hän toteaa. Epidemiatilanne saatiin hallintaan muutamassa viikossa, mutta näiden bakteerien aiheuttamista varotoimista tuli pysyvä riesa sairaalaympäristöön. Vastasyntyneiden seulonta happisaturaatiomittauksilla aloitettiin synnynnäisten sydänvikojen löytämiseksi varhaisessa vaiheessa. 1976 Sairaansijojen määrä korkeimmillaan: 212. Sairaalabakteerit alkoivat jyllätä 2000-luvun alussa
Asiakkaan saama palvelu parani ja nopeutui, ja samalla syntyi kustannussäästöjä. Oleellista ja myös uutta oli hoitajapoliklinikalla ennen toimenpidettä annettava ohjaus. Esimerkkeinä talon ensimmäinen UÄ-kone diagnostiikkaan, sinivalohoidot vastasyntyneille ja laserhoitolaitteet syövän esiasteiden hoitoon. Hankkeen avulla terveydenhuollon ammattilaiset saivat käyttöönsä helposti ja nopeasti uusimmat lääketieteelliset tiedot sekä alueella tehdyt sopimukset eri toimijoiden työnjaosta. Hoitopäätökset voitiin tehdä vähemmillä vastaanottokäynneillä ilman turhaa sairauskertomuskopioiden ja muualla olevien tulosten odottelua. Uutta siinä oli, että potilaat tulivat sairaalaan vasta leikkauspäivän aamuna. Aika ajoin toivottiin lastentautiosastoa, mikä ei koskaan toteutunut eivätkä realiteetit oikein sitä puolustaneetkaan. Myöskään esillä ollutta geriatrista kotiin kuntouttavan sairaalaosaston tarvetta terveyskeskukset eivät tuntuneet kokevan tarpeelliseksi. Vauvoja syntyi 2006 odotettua vähemmän, vain 358. Sosiaalitoimen ja terveyspalveluiden yhteistyön lisääntyvä tarve kyllä tiedostettiin.. 1983 Neurologian ja psykiatrian poliklinikat aloittavat. Loimaan aluesairaalassa alkoi onkologian (syöpätautien) poliklinikan toiminta. Tavoitteena oli luoda hoito-ohjeisto, joka kattaisi noin 90 prosenttia potilaskäynneistä. Laparoskooppiset sterilisaatiot aloitettiin jo 1977, vaativammat tähystysleikkaukset tulivat ajallaan, haavanhoito uudistettiin ja päiväkirurginen toiminta omaksuttiin. Kokonaisuudessaan Loimaan aluesairaalan tuottavuutta ei onnistuttu kuitenkaan kääntämään nousuun, vaan verrattuna 2004 vuoteen se oli pudonnut toistakymmentä prosenttia. Synnytysten määräkin pieneni yhä, vuonna 2007 se oli enää 272. 2006-2007 Tietoja ja hoitoa joustavammin Aluetietojärjestelmä Fiale otettiin käyttöön koko sairaanhoitopiirin alueella. Ajanmukaiset leikkaustekniikat opeteltiin turkulaiskollegoiden kanssa ja otettiin käyttöön. Jälkikäteenkin miettien suunta oli aina oikea, modernit laitteet saatiin, kun niitä tarvittiin, niin leikkaustoimintaan, sikiöseurantaan ja vastasyntyneiden hoitoon. Jatkohoitopaikkojen riittämättömyys tiettyjen kuntien alueella oli jatkuvaa, potilaat joutuivat odottamaan ”oikeaa” hoitopaikkaansa, mikä verotti paitsi kuntien kukkaroa, myös muille potilaille tarjottavia hoitomahdollisuuksia, ja se turhautti hoitajia. 1986 Päivystyspoliklinikka aloittaa. 2006 niitä tehtiin 239, edellisenä vuonna 90 vähemmän. Porrastus aluesairaalan ja TYKS:n kanssa toimi hyvin. Loimaalla päiväkirurgisten leikkausten vuotuinen määrä pysyi ennallaan, vuodeosastohoitoa vaativat vähenivät 200:lla. Tekonivelleikkauksia lisättiin jonon lyhentämiseksi. Loimaalainen gynekologia ja synnytystoiminta olivat valmiita pysymään ajan hermolla. Myös synnytysten siirtyminen keskussairaalaan 2008 oli viisas ja pitkään harkittu päätös. Jukka Nuoranne työskenteli Loimaan aluesairaalassa vuodesta 1976. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 9 1980 Korvatautien ja silmätautien ylilääkärin virka perustetaan. Jos puutteita miettii, niin lääkärityövoimasta oli pulaa, ei oikeastaan muusta. Sairaalateologin virka perustetaan. Erilaisia osaamisalueita esimerkiksi sisätautiosastolla voinee kuvata listaamalla vastuuhoitajien tehtävänimikkeitä: Elvytystaidon ylläpitämisen vastuuhoitaja, neurologian poliklinikasta vastaava, dialyysitoiminnan vastuuhoitaja, yhteydenpidosta munuaispotilaiden liittoon vastaava, sairaanhoitopiirin sektorityöryhmän jäsenet, potilaiden ohjeista vastaava, laboratorioyhdyshenkilö, lääkevastuuhoitaja, diabeteshoitaja, aivohalvausverkoston vastuuhoitaja, syöpäyhteyshenkilö, tupakasta vieroitus -yhdyshenkilö, sairaalahygieniavastaava, varastovastaava, haavahoitovastaava, sähköisen hoitokertomuksen vastuuhoitaja, opiskelijavastaava, TYKY-hoitaja, riskienhallintatyöryhmä, keittiöyhdyshenkilö, nostovastaava ja näytönvastaanottaja sekä hoitoluokituksen vastuuhoitaja. Yli kuusi kuukautta leikkausta odottaneita oli vuoden lopussa enää yhdeksän. Sama järjestelmä oli käytössä myös Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Sisätautiosaston toimintakertomuksessa murheeksi ilmaistiin alati tapahtuva lääkärien vaihtuminen. Siksikin pyrittiin kehittämään hoitoketjuja ja tekemään yhteistyötä yhä enemmän terveyskeskusten kanssa potilaiden parhaaksi. Terveyskeskusten kanssa keskusteltiin yhteisistä toimintalinjoista, mutta terveyskeskuksilla ei ollut halua eikä tarpeita saada käyttöönsä sairaalassa vapautuvaa vuodeosastotilaa. Hallinnollisia kuvioita pohtien niin organisaation sisällä kuin suhteessa luottamushenkilöihinkin yhteistoiminta oli aina tärkeä asia. Kiitoksen työlleen hän sai onnistumisista ja yhteen hiileen puhaltavasta henkilökunnasta. Niin gynekologisessa leikkaustoiminnassa, hoidoissa ja synnytysosastolla tehtiin tiivistä yhteistyötä TYKS:n kanssa. Sen avulla voitiin siirtää potilaan suostumuksella hänen tietojaan molempien sairaanhoitopiirien yksiköiden ja alueiden terveyskeskusten välillä. Loimaan aluesairaalassa kehitettiin omaan malliin ja otettiin käyttöön leiko-toiminta. Hoitoreitit-kehittämishankkeessa laadittiin hoitoja toimintaohjeita, joiden tavoitteena oli taata asukkaille yhdenmukaiset hoitokäytännöt asuinkunnasta riippumatta. Loimaan aluesairaalassa tehtiin vuonna 2006 osastohoitoa vaativia leikkauksia noin 1500 kappaletta ja päiväkirurgisia saman verran. Kun 2003 tehtiin sairaanhoitopiirissä selvitystyö uusien toimintatapojen luomiseksi, olivat kaikki siinä esiin tulleet gynekologian alan toiminnat Loimaalla jo toteutettu synnytysten TYKS:iin keskittämistä lukuun ottamatta. 1989 Sappija haimateiden kuvantaminen tähystysavusteisesti alkaa. 2003 Nuoranteelle myönnettiin lääkintöneuvoksen arvonimi, hän koki sen kiitokseksi yhteisen työn onnistumisesta. Leikkausjono pysyi koko määrältään suunnilleen ennallaan, mutta pitkään hoitoa odottaneiden määrää onnistuttiin vähentämään. Kirurginen leikkausjono kaiken kaikkiaan puolitettiin vuoden 2006 aikana noin 350:een jonottajaan. Valmiita olivat jo rintasyövän, diabeteksen, melanooman, aikuisten ja lasten astman, lasten ruoka-allergioiden, lasten lihavuuden ja nuorten syömishäiriöiden hoitoketjut. Niiden uskottiin vähentävät potilaiden turhia käyntejä ja tutkimuksia, parantavan hoitotyön laatua sekä auttavan lääkäreitä, erityisesti sijaisia ja kesätyöntekijöitä, hoitokäytännöissä. Koska sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat kasvaneet varsin voimakkaasti usean vuoden ajan, ja niin oli edelleenkin käymässä, suunniteltiin piirissä voimakasta kulujen leikkausta, jopa hoitojonoja kasvattamalla. Naistentautien poliklinikka siirrettiin osaston yhteyteen ja hoidettiin samoin hoitajin ja kätilöin osaston ja äitiyspolin sekä lastenpolin kanssa. 2007 vuoden alussa sairaanhoitopiirin kaikki sairaalat julistettiin savuttomiksi. Lyhenne tulee sanoista leikkaukseen kotoa. Vuonna 2003 hän sai lääkintöneuvoksen arvonimen (Loimaan Lehti 19.11.2003). Sairaalan apulaislääkäreiden tavallaan yhteisestä määrästä ajoittain ei tahtonut riittää gynekologialle omaansa. Jukka Nuoranne naistentautien ja synnytysten ylilääkäri 1988–2005 Naistentautien ja synnytysten ylilääkäri Jukka Nuoranne kiittelee ylilääkäriaikansa oman osastonsa henkilökuntaa ammattinsa osaamisesta ja valmiudesta uudistuksiin sekä muutokseen. Leikkausta edeltävät tutkimukset toteutettiin tällä poliklinikkakäynnillä tai mahdollisesti potilaan omassa terveyskeskuksessa, tai viimeistään ennen toimenpidettä leikkauspäivän aamuna sairaalassa. Osastolla pyrittiin vastaamaan potilaiden ongelmiin korkealla ammattitaidolla. Aluetietojärjestelmä vähensi päällekkäisiä potilaskäyntejä ja tutkimuksia
Johtokunnan jäsenet olivat kokeneita ja mutkattomia keskustelukumppaneita, joilla oli sangen hyvä käsitys sairaanhoitopiirinkin laajuisista asioista omaa aluesairaalaansa koskien. – Kesällä 2006 johtavana lääkärinä seuraajallani ortopedi Jari Välimäellä oli edessään varsin vaativa työ koordinoida ja suunnitella sairaalan tulevaisuutta osana sairaanhoitopiiriämme tilanteessa, jossa suuret muutokset vaikuttivat väistämättömiltä etenkin kun samaan aikaan toimintaa vaikeutti henkilöstöpula. Ennätys vauvojen määrässä tehtiin vuonna 1965, jolloin sairaalassa syntyi 785 pienokaista (Loimaan Lehti 3.1.2009).. Teemu Elomaa haastateltiin Loimaan Lehteen hänen aloittaessaan johtavana lääkärinä. Loimaan sairaalan synnytysosaston viimeisenä toimintavuotena siellä syntyi 293 vauvaa. Elomaa kuitenkin päivysti tänäkin aikana Loimaan aluesairaalassa ja toimi myös Medi-Helissä helikopterilääkärinä. Vatsaelinkirurgiaan ja urologiaan perustettiin osastonylilääkärin virkanimikkeet, jotta osaajien rekrytointi olisi helpompaa. Sairaalassa oli pula kirurgeista. 1997 Keinomunuaishoidot eli dialyysit alkavat. 1994 Terveyskeskuksen yöpäivystys siirtyy sairaalaan. – Erkki Jussilan ohjeistamana ja loistava sihteerin, Tuula Tuomisen sekä henkilöstön tukemana saatoin luottavaisena ryhtyä johtavan lääkärin työhön. Loimaan aluesairaalassa palvelurakenneuudistus jatkui voimakkaana. Kokonaisuutena kuitenkin lääkärija hoitohenkilöstön rekrytointi alkoi muodostua hankalammaksi ja epävarmuustekijöitä sairaalan toiminnan suhteen näkyi niin valtakunnan tason päätöksissä kuin sairaanhoitopiirin suunnitelmissakin. Lasten ja nuorten psykiatrian työryhmä aloittaa. Tehtäviin kuului esimerkiksi hoitotyön kehittäminen ja ohjaaminen. Alueen äideille tuli mahdolliseksi synnyttää jatkossa Salossa tai Turussa. Muutospaine alkoi näkyä niin sairaalassa kuin alueen kunnissakin. Sairaalassa on 212 sairaansijaa ja 313 vakanssia. Sairaalaan saadaan potilasasiamies ja ryhdytään tekemään videoavusteisia leikkauksia. Loimaan aluesairaalaan perustettiin kliinisen hoitotyön asiantuntijasairaanhoitajan toimi. Teemu Elomaa anestesiaylilääkäri 2001–2007 johtava lääkäri 2004-2006 Teemu Elomaa kertoi saaneensa tukea apulaisylilääkäri Tapani Leppäselta siirtyessään toukokuussa 2001 osastonlääkärin virasta anestesiaylilääkärin tehtäviin. Kirurgiassa suurin osa-alue oli ortopedia, seuraavina olivat gastroenterologia ja urologia. Hän koki valitettavaksi, että joutui olemaan paljon pois Loimaalta 2002-2003 suorittamiensa tehohoidon erityispätevyyden ja eurooppalaisen tehohoitodiplomin takia. Synnytysosaston sulkemisesta tulevassa vuodenvaihteessa tehtiin lopullinen päätös. Hän kiitteli jutussa (1.5.2004) aluesairaaloita loistaviksi lääkärien erikoistumispaikoiksi, mutta mietti myös, että riittääkö tulevaisuudessa lääkäreitä julkiselle puolelle töihin. 2008 Synnytysosaston viimeinen vuosi Loimaalla Aluesairaalat tuottivat puolet sairaanhoitopiirin sisätautialan päivystyspalveluista ja reilun kolmanneksen kaikista sisätautien avohoitokäynneistä. 1993 Sairaalassa juhlitaan 100-vuotisjuhlia ja johtavana ylilääkärinä aloittaa kirurgiylilääkäri, urologi Erkki Jussila. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 10 1991 Aluesairaalan kuntainliitto lopetetaan ja siirrytään osaksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä
Loimaan aluesairaalassa oli vuoden 2010 lopussa 92 vuodeosastopaikkaa, joista sisätautien 50, kirurgian 36 ja naistentautien 6. Tänä vuonna niitä tehtiin 902, päiväkirurgisia leikkauksia 1334. 2001 Digitaalinen kuvantaminen alkaa. Tällä helpotettiin neurokirurgian leikkausruuhkaa ja saatiin aluesairaalan leikkaussaliin kaivattua lisätoimintaa. Syöpätautien (onkologian) poliklinikalla syöpätautilääkärillä oli kaksi vastaanottopäivää viikossa, joista toisena annettiin sytostaattija muita lääkeinfuusiohoitoja, lisäksi kolmantena päivänä viikossa poliklinikan hoitaja antoi itsenäisesti suonensisäisiä lääkehoitoja. Vuosikymmeniä vastasyntyneitä hoitaneita siirtyi hoitamaan eri osastoilla aikuispotilaita. Naistentautien osaltakin potilaspaikkojen tarve väheni, leikkauslistoilla sterilisaatiot ja kohdunpoistot vähenivät. Hoitopäivän hinta Loimaan aluesairaalassa nousi noin 15 %. Terveyskeskuspäivystys siirtyy sairaalaan. Synnytysosaston tilohin oli rakennettu gynekologian sekä kirurgian poliklinikat (B-rakennus, 1. Lähimmäs entistä tehtävänkuvaansa jäivät he, jotka siirtyivät kirurgiselle osastolle, jonne naistentautipotilaiden osastohoitokin siirtyi. Hoitopäivät vähenivät 10,6 % ja hoitojaksot 3,8 %. 2000 Päiväkirurgian osasto aloittaa. Saappaat olivat hänen kertomansa mukaan aika suuret, mutta niiden kanssa oli helppo jatkaa taivalta. Muutamat siirtyivät töihin aivan toisaalle. Vuoden aikana Loimaan aluesairaalassa hoitojaksot vähenivät 16,1 % ja hoitopäivät 17,8 %. Leikkaustenkin määrässä tapahtui laskua. Seniorilääkäreillä oli aikaa ja halua opettaa nuoria kollegoitaan aina lukuläksyjä myöden. 2002 Sairaalaan tulee tietokonetomografialaite. Kätilöitä siirtyi osastoille ja leikkaussaliin sairaanhoitajan tehtäviin. TYKS:n neurokirurgit kävivät tekemässä operaatiot. Neljännen kerroksen remontti valmistui ja uusi kirurginen osasto otettiin käyttöön. Ennen vuokraamista osasto pitäisi remontoida terveyskeskuksen käyttöön sopivaksi. Potilaat tulivat neurokirurgian leikkausjonosta. – Positiivista oli se, että tieto tuli ajoissa ja henkilökunnalla oli aikaa jatkosuunnitelmiinsa. Leikkaussalihoitajille ja -tiimeille jaettiin erityisvastuuta erikoisaloittain ja leikkaustyypeittäin. Toinen tärkeä potilasturvallisuuden ja toiminnan kehittämisen väline oli koko sairaalassa HaiPro-järjestelmä, johon raportoitiin kaikki normaalista poikkeavat uhka-, läheltä pitija vaaratilanteet sekä tapahtuneet virheet ja vahingot. Lastentautien ylilääkäri aloittaa, samoin psykiatrian vuodeosasto. Lääkäreitä sairaalassa oli 32 ja hoitajia 196 sekä hallinto-, talousja huoltohenkilöitä 6. Leikkaussalissa otettiin käyttöön myös potilasturvallisuutta lisäävät tarkistuslistat jokaisen toimenpiteen yhteydessä. Poliklinikkakäyntien määrä säilyi ennallaan. Gynekologiksi aikovien lääkärien keskuudessa Loimaa oli hyvässä maineessa erikoistumispaikkana, tulijoita oli jonoksi asti. Leikkausajat voitiin antaa leikkauspäätöksen yhteydessä samalla poliklinikkakäynnillä. Lisäksi sairaalassa toimivat dialyysiyksikkö ja ensiapupoliklinikka. Uuden toimintatavan ansiosta leikkausten peruutuksia ei tarvinnut tehdä läheskään entisiä määriä ja potilaat olivat tyytyväisiä nopeutuneeseen menettelyyn. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 11 1999 Terveyskeskuksen ja sairaalan laboratoriotoiminnat yhdistyvät. Synnytysten siirtyminen sai Erikssoninkin siirtymään Saloon, mutta hän toteaa, että sai elää erinomaisen turbulentin ja antoisan ammatillisen vaiheen elämästään juuri Loimaalla. Tällaista remonttia ei kuitenkaan oltu budjetoitu. Hallintotehtävät sujuivat helposti. Raskaudenkeskeytykset tehtiin liki kaikki lääkkeellisesti. Suurimpia potilasryhmiä poliklinikalla olivat rinta-, eturauhasja suolistosyöpää sairastavat. Kirurgian poliklinikalla uudistettiin myös toimintatapa joustavaksi potilaslähtöiseksi toiminnaksi. Sairaanhoitopiirin johto piti asian eteenpäin saattamista tärkeänä ja kiireellisenä ja suunnittelu käynnistettiin heti. krs). 2010 Kohti uudenlaista sairaalaa Loimaan aluesairaalassa vuodeosastohoitoa vaativat leikkaukset vähenivät edelleen. Oma osasto hävisi kokonaan. Luudutusleikkauksia tehtiin vuoden aikana 71 kappaletta. Suurimpia potilasryhmiä syöpätautien poliklinikalla olivat rinta-, eturauhasja suolistosyöpää sairastavat.. Uutena palveluna sydänpotilaille avattiin kardiologian poliklinikka. Avohoidossa (poliklinikat) olivat edustettuina sisätaudit ja kirurgia suppeine erikoisaloineen, naistentaudit ja äitiyspoliklinikka, lastenja nuortentaudit, korvataudit, syöpätaudit, neurologia, keuhkosairaudet ja fysiatria. 2009 Terveyskeskus sairaalan vuokralaiseksi Loimaan terveyskeskus otti sairaanhoitopiirin johtajan kautta yhteyttä virallisen keskustelun aloittamiseksi aluesairaalan yhden osaston vuokraamisesta kaupungille. Sairaalassa kuitenkin työskenteli lisäksi henkilökuntaa, joiden palkanmaksaja oli sairaanhoitopiirin Turussa sijaitseva yksikkö, muun muassa keittiön, laboratorion, röntgenin, apteekin ja välinehuollon henkilökunta. Naistentautien ja synnytysosaston henkilökunnalle vuosi oli hyvin dramaattinen. – Ilahduttavaa on ollut nähdä opetuksen tuloksia ja entisiä oppilaita tohtoreiksi väittelemässä. Ulkopuolisia ortopedejä rekrytoitiin tekemään lonkan ja polven tekonivelleikkauksia sekä vaativia jalkateräleikkauksia. Kirurgian poliklinikan uusissa tiloissa toimivat rinnakkain kirurgien vastaanotot, poliklinikan hoitaja, ajanvaraushoitaja ja hoitajapoliklinikka. Synnytysten jatkuminen Loimaalla oli jatkuva puheenaihe ja keväällä 2007 synnytysten lopettamisen ajankohdan kirkastuminen muutti monen työuran jatkosuunnitelmat. Matti Eriksson naistentautien ja synnytysten ylilääkäri 2005–2009 Matti Eriksson astui Jukka Nuoranteen saappaisiin naistentautien ja synnytysten ylilääkärinä. Koko sairaalan henkilökunnan määrä vuoden lopussa oli 234. Näiden lisäksi sairaalakiinteistössä oli nyt 27-paikkainen terveyskeskuksen akuuttisairaalana toimiva osasto. Eriksson koki synnytysten lopettamisen 2008–2009 vuodenvaihteessa olevan merkki sairaalan alasajon alkamisesta. Täysin uudenlaiset selän luudutusleikkaukset aloitettiin helmikuussa
Loimaan aluesairaalan potilaspaikkalukua pienennettiin, ja se oli 84. Synnytysten yhä vähentyessä päätös niiden lopettamisesta oli vaikea, mutta tosiasioiden valossa välttämätön. Kenttäjohtajat osallistuisivat myös itse ensihoitotehtäviin. 2011 Uusi ensiapupoliklinikka Ensiapupoliklinikan liki 1,4 miljoonaa euroa maksanut saneeraus valmistui ja tilat otettiin käyttöön kesäkuun lopussa 2011. Jos jotain hampaankoloon jäi, niin esimerkkinä kuvantamishankintojen keskittäminen. Kun tämä ostopalvelu keskitettiin, hankinta hajaantui, hintaa tuli puolet lisää ja hyvä konsultaatiopalvelu menetettiin. Onkologian poliklinikan toiminta kasvoi ja tarvitsi lisää tilaa ja hoitajia. Lähtökohta oli, että missään osassa sairaanhoitopiiriä potilaan asema ei heikkenisi. Jari Välimäki kirurgian ylilääkäri 2004–2010 johtava lääkäri 2006–2010 Jari Välimäki on kiitollinen ja ylpeä ajasta, jonka sai olla Loimaan aluesairaalan palveluksessa. Neljännen kerroksen saneeraus yhdeksi operatiiviseksi osastoksi onnistui hyvin. Sisätautilääkäripulaa pyrittiin helpottamaan hankkimalla ostopalveluna gastroenterologi pitämään vastaanottoa ja tekemään tähystyksiä yhtenä päivänä viikossa. Suhteesta hallintoon hän kertoo, että aluesairaalan oman johtokunnan kanssa asioiden valmistelun ja esittelyn jälkeen päästiin aina hyvään päätökseen. Sairaanhoitopiirissä pohdittiinkin yhden tai useamman aluesairaalan sulkemista kokonaan. Jari Välimäki aloitti johtavana lääkärinä Loimaa aluesairaalassa 2006. Vuodeosastohoitoa vaativia leikkauksia tehtiin reilut 800. Päätös oli tehtävä ja tehtiin omassa talossa ja kokonaisuudessaan prosessista jäi onnistumisen kokemus. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 12 2004 Anestesiaylilääkkäri Teemu Elomaasta johtava lääkäri. Silmätautien poliklinikan toiminta alkoi uudelleen. 2009 Synnytysosasto suljetaan. Oman erikoisalansa merkityksestä hän toteaa kirurgian olleen tärkeä tuloksen ja tulon tuottaja sairaalassa. Lisäksi pidettiin reumapotilaille suunnattua eves-poliklinikkaa kerran kuussa. Hallintouralla haasteista ja onnistumisista ensimmäisenä oli uuden urologian taitajan rekrytointi. Syyskuussa aloittikin toimintansa uusi infuusiopoliklinikka vanhassa valvontayksikössä. Hoitoon pääsyn keskimääräinen odotusaika oli 18 päivää eikä pitkään (yli 6 kk) jonottaneita ollut lainkaan. Ensihoitojärjestelmä uudistettiin. Poliklinikan sairaanhoitajilla oli erittäin tärkeä rooli lääkkeenannon lisäksi potilaille annettavassa ohjauksessa heidän. Päiväkirurgisia leikkauksia tehtiin yli 1500. 2006 Kirurgian ylilääkäri Jari Välimäestä johtava lääkäri. Aluesairaalalla oli oma sopimus yksityisen tuottajan kanssa magneettitutkimuksista, joihin liittyi erittäin hyvä konsultaatioyhteys radiologeihin. Keväällä 2012 Loimaan aluesairaalan viralliseksi sairauskertomukseksi vaihdettiin sähköinen potilaskertomus. Päiväkirurgisen yksikön rakentaminen ja leikkaustoiminnan painopisteen siirto päiväja lyhytjälkihoitoiseen kirurgiaan olivat strategisesti tärkeitä päätöksiä. Jatkossakin hän koki oman alueen väestön tarpeita vastaavan suppeiden erikoisalojen kattamisen omassa sairaalassa tärkeäksi. Muutos oli jo arkea sairaalan väelle. Työn ja resurssien jakamisen johtamisessa pitää näkyä aito vastuu potilaista. Avohoitokäyntien määrä oli pysynyt tasaisena, ja se oli noin 39 000 vuodessa. Näin tuli mahdolliseksi ohjata potilaat heti oikeaan päivystyspisteeseen ja välttää turhat siirtokuljetukset. Syöpätautien poliklinikka aloittaa. Tekonivelleikkaukset Loimaan aluesairaalassa lopetettiin, niiden määrä oli tänä vuonna enää 36. Sairaanhoitopiiri jaettiin Turun, Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen ensihoitoalueisiin. 2012 Kuntien rahat vähissä VSSHP:llä oli Turussa sijaitsevat TYKS:n A-sairaala, U-sairaala, T-sairaala ja Kirurginen sairaala sekä Turun ulkopuolella sijaitsevat Paimion ja Raision sekä Vakka-Suomen sairaalat, lisäksi vielä Salon ja Loimaan aluesairaalat sekä Turunmaan sairaala. Myös hoitopäivien määrä kasvoi. Vuosien 2005–2010 kuluessa hoitopäivien määrä väheni noin puoleen ja hoitojaksojen määrä 37 %. Loimaan Lehden haastattelussa (5.10.2006) hän luonnehti henkilökuntaansa itsenäisiksi ja osaaviksi. Joulukuun alkuun mennessä e-resepti oli käytössä myös erikoissairaanhoidossa ja samalla kaikissa Varsinais-Suomen alueen terveydenhuollon toimintayksiköissä. Kuntien huono taloustilanne oli johtanut siihen, että oli vaikeaa ylläpitää näin montaa sairaalaa. Alueellisen erikoissairaanhoidon johtokunnan aikana asioiden hoito muuttui vaikeammiksi. Loimaan terveyskeskus aloitti e-reseptin käytön maaliskuussa 2012. 2011 avohoitokäyntien määrä kasvoi noin 3500:lla yhteispäivystyksen potilaista johtuen. Erilaisia suoneen annettavia lääkkeitä käytettiin syöpätautien lisäksi reumatautien, veritautien, osteoporoosin, neurologisten sairauksien ja infektiotautien hoitoon. Kullakin ensihoitoalueella tuli toimimaan ympäri vuorokauden kenttäjohtaja, joka on sairaanhoitopiirin työntekijä ja oikeutettu ohjaamaan alueensa kaikkea ensihoitopalvelua palveluntuottajasta riippumatta. Munuaispotilaille tarkoitettu hoitajapoliklinikka alkoi toimia. Sen jälkeen päätösten takana oli johtokunnan vankka tuki. Kenttäjohtajille tuli avuksi tietojärjestelmä, jolla he näkevät alueensa kaikkien yksiköiden sijainnit ja tehtävät. Välimäki muistelee sen yhteydessä syntynyttä visiota keskittää koko erikoissairaanhoito samaan sairaalasiipeen ja länsisiiven vuokraamista terveyskeskuksen tarpeisiin. Samoin tehtiin uusi päivystyksen sisäänkäynti ajoramppeineen. Sen yhteydessä poliklinikalle ja röntgenille rakennettiin myös aivan uutta tilaa päiväkirurgisen yksikön alle. Jatkohoitopaikkojen niukkuus oli ainakin osasyynä siihen, että vuonna 2011 hoitojaksojen määrä kääntyi usean vuoden laskun jälkeen pieneen kasvuun ja ylitti talousarviossa arvioidun. 2005 Uusi päiväkirurginen yksikkö avataan. Sinne keskitettiin sytostaattihoitojen lisäksi avohoidon veritankkaukset sekä suonensisäiset antibioottija muut lääkehoidot
Juuri ennen varsinaisen kokouksen alkua valtuuston puheenjohtaja Aila Harjanteelle luovutettiin kaksi strategiaa vastustavaa nimilistaa. Avohoitotoiminnan eli poliklinikkakäyntien osuus oli kasvanut edelleen ollen nyt 56,5 %. Loimaan Lehdessä 26.11. Välittömänä kulujen leikkauskeinona olivat palkattomat säästövapaat, niin sanotut talkoovapaat. Sairaanhoitopiirin johto taas rauhoitteli, että aluesairaaloita ei olla lopettamassa. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 13 2011 Ensiapupoliklinikka saa uudet tilat. Diabetespotilaiden hoidossa kehitettiin yhteistyötä terveyskeskuksen kanssa. – Kyllähän tässä täytyy liikkeelle lähteä, että saadaan sairaala pysymään, ettei ihmisten tarvii lähtee Turkuun, siellähän kuolee jo, ei tarvii kipeekään olla, Hansu sanaili. Loimaan aluesairaalassa hoidettiin tämän vuoden aikana kaikkiaan sata potilasta enemmän kuin edellisenä. 2015 Sairaalasta tulee Tyks Loimaan sairaala. Silmäpoliklinikalla aloitettiin syksyllä näkökenttätutkimukset. Vähennyksen jälkeen vuoden lopussa Loimaan aluesairaalassa oli potilaspaikkoja sisätaudeilla 44, kirurgialla 23 ja naistentaudeilla kolme eli yhteensä 70. 2013 Seudun asukkaat puolustavat aluesairaalan palveluita. Päiväkirurgian osuus oli jo 81,5 %. Hematologian (veritautien) poliklinikan toiminta alkoi syksyllä 2012. Tilaisuus videoitiin ja tallenne on katsottavissa Loimaan Lehden Youtube-kanavalla. Loimaalla leikkaussalin lauantaipäivystys lopetettiin. 2013 Säästöpaineet muuttavat toimintaa Sairaanhoitopiirin hallitus päätti huhtikuun kokouksessaan, että virkamiehet voivat jatkaa valmistelua kaiken yöja viikonlopun aikaisen leikkaustoiminnan keskittämisestä Turkuun ja Saloon sekä synnytysten ja lastenosaston toiminnan siirtämisestä Salon aluesairaalasta Tyksiin. 2013 kerrottiin, että Loimaan Likat, eli Pirre ja Hansu (Eija Vilpas ja Riitta Havukainen) esiintyivät mielenosoituskulkueen päätepisteessä Loimaan torilla. Lisäksi vapautuvia vakansseja ei saanut täyttää kuin sairaanhoitopiirin hallituksen luvalla. Mielenosoituksesta on nähtävissä videoita Loimaan Lehden Youtube-kanavalla.. Hallitus päätti sisällyttää myös lomautukset yhdeksi keinoksi kulujen leikkaamisessa. sairauksistaan ja lääkkeistään. Loimaalla leikattiin TYKS:n jonosta myös turkulaisia sappija tyräpotilaita. Sairaanhoitopiirin uuden 20142016 strategiasuunnitelman esittelyn myötä aluesairaaloiden tulevaisuus alkoi hahmottua. Leikkausten kokonaismäärä kasvoi, vaikka osastohoitoa vaativien määrä pieneni puoleen edellisen vuoden tasosta. Syksyllä TYKS:n verisuonikirurgit kävivät neljänä päivänä leikkaamassa potilaita Loimaalla. Loimaan aluesairaalan omalla alueella ei ollut enää riittävää määrää potilaita vallitsevaan leikkauskapasiteettiin ja -repertuaariin nähden. Samoin se päätti käynnistää koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut sairaanhoitopitopiirin taloudellisen tilanteen ollessa kehittymässä vakavaksi. 2012 Tulee e-resepti ja sähköinen potilaskertomus. Apulaisosastonhoitaja Erja Anttila luovutti Loimaan alueelta kerätyt 9390 allekirjoitusta ja kätilö Katja Orimo Salon alueelta kerätyt 6739 nimeä. 9390 nimeä sisältävä adressi luovutetaan sairaanhoitopiirin valtuustolle. Kroonisten ja komplisoituneiden haavojen hoidon erityisosaamista varten oli haavahoitajan poliklinikka. Loimaan Lehden jutussa (21.11.2013) käytiin sairaalan henkilökunnan talkoissa, joissa maalattiin kylttejä mielenilmaukseen aluesairaaloiden puolesta. Tämän vuoden aikana sairaalassa hoidettiin noin 17 000 potilasta. Alueelliset johtokunnat lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin yksi alueellisen erikoissairaanhoidon johtokunta. Loimaan aluesairaalan urologi leikkasi edellisen vuoden tapaan paljon turkulaisia potilaita purkaen TYKS:n sterilisaatiojonoa. Henkilökunnan oli vaikea nähdä uudistamisohjelmassa sijaa aluesairaaloiden silloisen kaltaiselle toiminnalle. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin valtuusto päätti marraskuun lopussa yksimielisesti palauttaa tämän strategian uuteen valmisteluun. Myös Vakka-Suomen alueella oli kerätty tuhansia nimiä aluesairaalan puolustamiseksi. Sairaalan henkilökunnalle pidettiin uudesta strategiasta tiedotustilaisuus. Lepän ehdotus otettiin valtuustossa vastaan aplodein. Tätä haavapolia markkinoitiin myös terveyskeskuksille haavojen hoitotyön konsultaatiopaikaksi. Turun kaupunkia valtuustossa edustanut Juhani Leppä, joka oli myös piirin hallituksen varapuheenjohtaja, perusteli palautusesitystään sillä, että asia oli herättänyt voimakkaita tunteita ja ollut sen vuoksi paljon esillä myös joukkoviestimissä. Armi Vuori toi sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtoselle esiin paikallisia näkökulmia ennen tilaisuuden alkua. Nämä TYKS:n jonoista saatavat potilaat olivat oleellinen ja tarpeellinen lisä Loimaan kirurgiseen leikkaustoimintaan. Monisatapäinen mielenosoituskulkue keräsi mukaansa sekä sairaalan henkilökuntaa että seudun asukkaita
Koko sairaanhoitopiirin yhteenlaskettu tase oli miinuksella noin 10 miljoonaa euroa. Tällä suunniteltiin saavutettavan jopa 2,5 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Vaikka osa ylilääkäriviroista jäi edelleen Loimaalle, vastuu ja päätäntävalta heiltä siirtyivät eri vastuuyksiköiden ja toimialueiden johtajille Turkuun. Uudistuksessa erityisesti hallinnon virkoja ja viranhaltijoita uudelleensijoitettiin organisaatiossa. Loimaan kaupungin teettämän konsulttiselvityksen mukaan Loimaalla hoidettiin jopa 40 prosenttia sisätautipotilaita oikean terveyskeskustason sijasta erikoissairaanhoidossa. Silmäpoliklinikka sai laitteitaan ja näkökenttätutkimuksia varten yhden huoneen lisää. Vuoden alussa Loimaan aluesairaalassa alkoi päivystää sairaanhoitopiirin oma kenttäjohtoyksikkö ambulansseineen ja se korvasi samalla yhden yksityiseltä ostetun sairaankuljetusyksikköpalvelun. Potilaan kuntoutuksen ensisijaisena tavoitteena pidettiin hänen kotiutumistaan samaan paikkaan, mistä hän oli sairaalahoitoon tullutkin; esimerkiksi kotiin, tuettuun palveluasumiseen tai palvelutaloon. Leikkausosastolle hankittiin vielä kaksi uutta anestesiakonetta. Se tarkoitti samalla monelle siirtymistä Turkuun. Potilashoitojen ja –aikojen perumisia ei juurikaan jouduttu tekemään. Oma korvalääkäri teki toimenpiteitä entiseen tapaan ja loppuvuodesta myös Tyksin korvalääkäri kävi leikkaamassa Tyksin jonon potilaita Loimaalla. Omien erityistehtävien lisäksi huolehdittiin hoitajien moniosaamisesta. Osastolla 2 oli potilaita kaikilta operatiivisilta toimialueilta. Historiansa viimeisenä toimintavuotena 2014 Loimaan aluesairaala onnistui tuottamaan voittoa vajaan 400 000 euron verran. Jatkossa tämä laajennettiin kaikkiin kotiutuviin potilaisiin. Leikkausten kokonaismäärä pieneni, päiväkirurgisten määrä pysyi ennallaan. Gynekologit leikkasivat entiseen tahtiin potilaitaan. 2015 Tyks Loimaan sairaala Tyks yksi sairaala -toiminta käynnistyi vuoden alussa, ja lähipalvelulautakunta korvasi alueellisen erikoissairaanhoidon johtokunnan. Infuusiopoliklinikalla erityisesti hematologiset hoidot lisääntyivät. Vuodeosastoilla oli yhä enenevässä määrin huonokuntoisia potilaita ja yhä enemmän tarvittiin hoitotyössä hyviä apuvälineitä. Monien hoitajien ja lääkärien työpanosta alettiin myös jakaa Tyksin eri sairaaloiden välillä. Näin parannettiin potilasturvallisuutta. Leikkaussalien remontin tarve tiedostettiin, mutta suunnittelu ei edennyt, koska tilan ja leikkaustoiminnan tulevaisuudesta ei ollut sitovia päätöksiä. Osastolla 1 oli sisätautisia ja neurologisia potilaita. Loimaalla terveyskeskuksen ja aluesairaalan yhteinen työryhmä selvitti erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen vuodeosastohoidon työnjakoa. Loimaan sairaalaan tulleiden lähetteiden määrä pieneni edellisestä vuodesta viidelläsadalla ollen noin 8800. Silmälääkäri otti potilaita vastaan edelleen kahtena päivänä viikossa. Laboratorion uudet tilat otettiin käyttöön marraskuussa 2014. Tavoitteena oli tehdä jokaiselle jatkohoitopaikkaan siirtyvälle potilaalle hoitotyön yhteenveto selkeyttämään hoitovastuun siirtymävaihetta. D-rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa ne olivat laboratoriossa asioivien helposti saavutettavissa. Työergonomiasta tuli tärkeä työterveyden ja -hyvinvoinnin osa-alue. Digiaikaan valmistauduttiin suorittamalla tietoturvatestit ja sähköisen arkiston (e-arkisto) verkkokoulutus. Näkökenttätutkimukset lisääntyivät niin paljon, että vastaanottopäivinä poliklinikalla tarvittiin kaksi hoitajaa. Tyksin organisaatio ulottui nyt kaikkiin toimintoihin ja jokaiseen työntekijään. Tyks Loimaan sairaalan pihalle parkkeerasi vuonna 2015 ensimmäistä kertaa magneettirekka. 2017 Yöpäivystys loppuu ja leikkausosasto suljetaan. 5.2.2018 juhlitaan sairaalatoiminnan 125-vuotista taivalta Loimaan seudulla. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 14 2016 Gynekologiset leikkaukset loppuvat. Uroterapeutin antama ohjaus oli tämän vuoden uusi poliklinikkapalvelu urologisille ja naistentautipotilaille. Sairaalan johtavasta lääkäristä tuli koordinoiva lääkäri, jonka toimenkuva myös muuttui nimikkeen mukaisesti. Tyks yksi sairaala -projektiin liittyvä koko sairaalan henkilökunnan jako eri toimialueille aloitettiin. Poliklinikan hoitajien, kuten muidenkin ennakoimattomat poissaolot sijaistettiin koko hoitohenkilökunnan kesken tehtävin työvuorojärjestelyin. Loimaalla ennen saman esimiehen alaisuudessa olleet työntekijät hajaantuivat eri alueiden esimiesvastuille. Loimaan aluesairaalan nimeksi tuli Tyks Loimaan sairaala, ruotsiksi Åucs Loimaa sjukhus. Henkilöstökuluissa pyrittiin säästämään laajemmilla kesäsuluilla, jotka koordinoitiin sairaanhoitopiirin, ei yksittäisten sairaaloiden näkökulmasta. Loimaalle jäi esimiesjohtoa tässä vaiheessa johtava ylihoitaja ja kaksi hallinnollista osastonhoitajaa. Säästötoimien ansiosta sairaanhoitopiiri pystyi vähentämään velkojaan ensimmäistä kertaa koko 2000-luvulla. Jokaisen työntekijän velvollisuus oli suorittaa potilasturvallisuuden verkkokoulutus. 2014 Sairaanhoitopiirin johtaminen keskitetty Sairaanhoitopiirin koko ravintoja kanttiinipalvelut henkilökuntineen siirtyivät vuoden 2014 alussa Arkealle. Vuoden lopussa aluesairaalan tase oli kuitenkin vielä noin 1,5 miljoonaa euroa tappiolla. Ensimmäisenä vuonna säästö osoittautuikin paljon suuremmaksi, 4 miljoonaksi euroksi. Leikkauksia tekivät gastrokirurgian, urologian, plastiikkaja yleiskirurgian, verisuonikirurgian, gynekologian, korva-, nenä-, kurkkutautien ja silmätautien erikoisalojen lääkärit. Tyksistä ohjattiin edelleen sappija tyräpotilaita Loimaalle leikattaviksi. Sen ansiosta Loimaan seudun potilaiden tarvitsi lähteä harvemmin Turkuun magneettikuviin, sillä magneettikuvia otettiin Loimaalla kahtena päivänä viikossa (Loimaan Lehti 22.8.2015).. Tyksin verisuonikirurgi kävi edelleen muutamana päivänä leikkaamassa Loimaan alueen potilaita. Myös neurologian poliklinikalle tulleiden lähetteiden määrä kasvoi edelleen. Loimaan aluesairaalassa erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla hoitopäivien kokonaismäärä laski edelleen. Potilaita kotiutettiin osastoilta joustavasti tarvittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Ortopediset leikkaukset vähenivät edelleen. Tyks Loimaan sairaalassa toimivat osasto 1, jolla oli 32 sairaansijaa ja osasto 2, jolla oli 26 sairaansijaa. Vertailuksi muihin maakunnan yksiköihin todettakoon, että Tyks oli 9 miljoonaa euroa sekä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 3,5 miljoonaa euroa miinuksella. Leikkausosastolla oli 6 leikkaussalia, heräämö ja päiväkirurginen yksikkö. Poliklinikkakäyntien määrä nousi tavoitteiden mukaisesti. Koko vanha hallintohierarkia purkaantui ja kunkin toiminnan johtajat olivat nyt Turussa. Pääosa leikkauksista oli gastroenterologisia. Sisätautipoliklinikalle tulevien lähetteiden määrä kuitenkin kasvoi 11 %
Loimaan kaupungin ja sairaanhoitopiirin asettama vuodeosastoja koskevan kehittämishankkeen työryhmän esitteli ratkaisumallinsa sairaanhoitopiirin hallitukselle, joka päätti, että hanketta jatketaan kolmeen yhteiskäyttöiseen vuodeosastoon perustuvalla toimintamallilla. Sairaanhoitopiirin hallitus käsitteli asian ja hyväksyi Loimaan kaupungille pyyntöön esitettävän kieltävän vastauksen. Verisuonikirurgi piti laskimopoliklinikkaa joka toinen viikko ja teki suonikohjujen vaahdotushoitoja sen yhteydessä. Ajatuksena on, että kun hoitoa ei heti ja aina tehdä raskaimmalla mahdollisella tavalla eli erikoissairaanhoidossa, kokonaiskustannukset vähenevät, vaikka erikoissairaanhoidon osaajat ovat tarpeen mukaan käytettävissä. Sijaitsee Tyks Loimaan sairaalan tiloissa, eli kaupunki on vuokralla sairaanhoitopiirin tiloissa. Plastiikkakirurgisia toimenpiteitä, kuten rintojen pienennysleikkauksia alettiin tehdä kahtena päivänä viikossa. Mahaja paksusuolitähystyksiä tehtiin edelleen lisääntyvässä määrin, keskimäärin 6,5 toimenpidettä vuoden jokaista työpäivää kohden. . Infuusiopoliklinikan toiminta oli vilkasta ja sen nimi muutettiin informatiivisempaan muotoon Lääkehoitopoliklinikka. – Sen sijaan, että väkisin kuljetetaan ihmisiä aina Turkuun. . Siellä hoitaja suoritti esimerkiksi silmänpohjakuvaukset, näkökenttätutkimukset ja silmänpainemittaukset. – Emme ihan tarpeeksi ymmärtäneet miten eri tavoin voidaan toimia ja miten erilaiset työnkuvat vaikuttavat. Loimaan sairaalaan ajateltiin näin ollen tulevan kolme vuodeosastoa, joista yksi painottuisi sisätauteihin, toinen kirurgiaan ja kolmas geriatriaan. Samoin muutkin poliklinikoilla leikkauspäätöksen saaneet potilaat valmisteltiin leikkaukseensa samalla käynnillä ja he saivat leikkausajan omaan leikkaussaliin heti tai heidät laitettiin Tyksin muun sairaalan jonoon. Ne ovat kalliita pyörittää, Petri Virolainen laskee. Yleiskirurgi piti kahtena päivänä viikossa poliklinikkaa leikkauspäiviensä yhteydessä. Pääosin sen työntekijöiden työpisteet pysyivät ennallaan. Syyskuussa aloitti infektiotautien poliklinikka. Yhteistyön avulla toimintoja voidaan pitää lähellä potilasta. Loimaan mallissa samalla osastolla on sekä perusterveydenhoidon että erikoissairaanhoidon paikkoja. Sairaalassa toimivat myös kuvantamiskeskuksen Loimaan röntgen ja Tykslab Loimaan laboratorio. Lääkintävahtimestari valmisti potilaille myös erilaisia tukija hoitolastoja. Loimaan sairaalan tekninen yksikkö lakkautettiin. Urologin poliklinikka oli kerran viikossa, samana päivänä hän teki myös polikliiniset tähystykset. Hyötyjiä olisivat nimenomaan potilaat. Omia poliklinikoitaan pitivät usean alan sairaanhoitajat. ORIPÄÄN tekninen lautakunta hyväksyi Oripään Sähkön tarjouksen Kanikkalankujan tievalaistuksen jatkotöistä. Jo vuodesta 2005 alkaen kuntien hammaslääkäripäivystys oli ollut viikonloppuisin sairaanhoitopiirin vastuulla, nyt myös arkipäivystys siirtyi kunnilta sairaanhoitopiirille. Vuodeosastopaikkoja on Loimaallakin vähennetty. Vt. Gastrokirurgin poliklinikka oli viikoittain ja Loimaan gastrokirurgit kävivät pitämässä tyräpoliklinikkaa kerran kuukaudessa myös Turussa. Maaliskuun alussa leikkausosastolta vähennettiin yksi leikkaustiimi. Hän toimi myös urologian poliklinikalla hoitajana ja työskenteli keskiviikkoisin ja torstaisin Turussa kirurgisessa sairaalassa. Loimaalla kehitetty malli tuli toteutettavaksi myös Vakka-Suomessa. Uudessa toimintamallissa vuodeosastot olisivat yhteisosastoja, joilla olisi sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon lääkärin hoitovastuulla olevia potilaita, mutta kokonaisvastuu osastosta sekä potilaiden kuntoutusketjusta olisi terveyskeskuksella. Asian selvittely jatkuu. Sisätautien poliklinikalla oli päivittäin kolmesta neljään eri sisätautialojen erikoislääkärin vastaanottoa. Loimaalla kehitetty vuodeosastouudistus kelpasi kopioitavaksi sairaanhoitopiirin sisällä ” Tämä on sitä mitä soteuudistuksella haetaan” Tätä on nykypäivä: yhdessä sängyssä terveyskeskuksen potilas ja vieressä sairaanhoitopiirin potilas. Toinen toisensa työn ymmärrys ja arvostus paranisivat. Loimaan sairaalan kipsaustoimipisteessä hoidettiin tiistaisin ja perjantaisin potilaita, joille oli suunniteltu kipsin vaihto ja siihen mahdollisesti liitettyjä toimia. Perusterveydenhoidosta vastaavat kaupungin palkkalistoilla olevat lääkäri, hoitajat ja terapeutit ja erikoissairaanhoidosta sairaalan lääkärit. Silmäpoliklinikan toiminta lisääntyi. Terveyskeskuslääkäri kuitenkin osallistuisi Tyksin erikoislääkärin hoitovastuullakin olevien potilaidenkin hoitoon alusta asti. Rakennettavat pylväät ja valot ovat samanlaiset kuin aiemmin Laomäentielle asennetut valaisimet. Määrä oli peräti 4 000 käyntiä edellisvuotista pienempi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä edellytykset muille leikkauksille toteutuisivat vain Turussa ja Salossa. KAIKKI ei ole silti uudistuksessa mennyt kuin Strömsössä. Kaupunki myy piirille osastolta kymmenen paikkaa, joita piiri käyttää erikoissairaanhoidon potilaille. Loimaan päivystyksen virka-ajan ulkopuoliset lääkäripalvelut ostettiin edelleen Attendolta. Myös silmäinjektiohoitoihin liittyvät OCT-kuvaukset (silmän kerroskuvaus) lisääntyivät. Siirtyvien osastojen uusiksi nimiksi tulivat Akuutti kuntoutusosasto 1 ja Akuutti kuntoutusosasto 2. Kolme kuukautta tekonivelleikkauksen jälkeen lähiseudun potilaat kävivät kontrollissa Loimaalla tekonivelhoitajan poliklinikalla. Sairaanhoitopiirin erikoislääkäri olisi hoitovastuussa osastolla olevista erikoissairaanhoitoa tarvitsevista potilaista ja terveyskeskuslääkäri muista potilaista. Lupaa ei kuitenkaan saatu. 22 paikkaa . Cedercreutzin testamentin mukaan hänen teoksiaan voi luovuttaa vain suomalaisille kaupungeille. Haavapoliklinikalle, joka oli itsenäinen arkipäivisin toimiva hoitajapoliklinikka, ei tarvittu lääkärin lähetettä. Ennen perusterveydenhoito teki lähetteen erikoissairaanhoitoon, potilas vaihtoi rakennusta ja organisaatiota, ja samalla siirtyi vastuu seuraaville. Mirja Saaren ajanvietettä on matonkuteiden repiminen. – On niin kuin kuntoilua, tekee olkapäille hyvää, hän tietää. toukokuuta 2016 5 UUTISET AIHETTA JUTTUUN Soita: Toimitussihteeriemme puhelinnumerot ovat 02 588 8031 02 588 8032 PARKKI Suomalainen paikallinen 8 80 sis. . Kanikkalankujan valaisintyöt on tarkoitus tehdä valmiiksi tänä kesänä. Samoin joustavoitetaan potilaiden elämää, kun nämä voivat saada tarvittaessa nopeasti erikoislääkärin palveluja saman katon alta, mahdollisimman vähillä byrokraattisilla kiemuroilla. Näitä olivat haavahoitaja, avannehoitaja, tekonivelhoitaja, uroterapeutti, diabeteshoitaja, sydänhoitaja, reumahoitaja, munuaishoitaja ja ravitsemusterapeutti. Eroja on ollut työkulttuureissa ja toimintatavoissa. 2017 Leikkausosasto suljetaan Terveydenhuoltolain muutos tuli voimaan vuoden 2017 alussa. Haavahoidon yhteistyötä terveyskeskuksen kanssa kehitettiin edelleen muun muassa koulutustilaisuuksin. Tyksin erikoislääkärien osaaminen olisi terveyskeskuslääkärin käytettävissä kaikkien potilaiden hoidossa. Piirin kustantamat 1,2 erikoislääkäriä ja sosiaalihoitaja hoitavat piirin paikoilla olevia potilaita mutta ovat käytettävissä myös perustason hoitoon. Torstaina 19. Viimeinen toimenpide Loimaan sairaalan leikkausosastolla tehtiinkin sitten 22.12.2017. Kaupungilta osastolla lääkäri, sairaanhoitajia, lähihoitajia, fysioterapeutti, kuntohoitaja, toimintaterapeutti. Päivystyskäyntejä oli vuoden 2015 aikana Loimaalla 17 765, mikä edusti 12,5 % koko piirin päivystyskäynneistä. Sairaan. Osa kirurgian poliklinikan hoitajista teki työpäiviä myös Turussa. Korvahoitajan poliklinikkavastaanotto ja kotikäynnit aloitettiin. Kanikkalankujalle on aiemmin asennettu tievalaistuksen kaapelit ja valaisimien jalustat. Poliklinikoilla aloitettiin hanke E-kutsukirjeisiin (sähköinen kutsukirje) ja siihen liittyen myös potilaille lähetettäviin poliklinikka-ajan tekstiviestimuistutuksiin siirtymiseksi. Elokuussa 2015 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri haki sosiaalija terveysministeriöltä poikkeuslupaa päivystystoiminnan jatkamiseksi Tyks Loimaan ja VakkaSuomen sairaaloissa perusterveydenhuollon päivystyspisteinä. LOIMAAN sosiaalija terveyspalvelukeskuksen johtava ylilääkäri Sari Koistinen on iloinen siitä, että Loimaalla kehitelty toimintatapa kelpaa myös muualla. Ypäjästä kaupunki kesäksi. Malli otettiin käyttöön Loimaalla vuodenvaihteessa ja samaan aikaan myös Vakka-Suomen sairaalassa. – MEILLÄ ON Suomessa sairaaloissa paljon kohtuullisen pieniä vuodeosastoja. Loimaan poliklinikalta käsin he hoitivat myös ortopedian ja gastrokirurgian lähetteitä sekä jonoasioita. Äitiyspoliklinikka supistui syksyllä 2016 käsittämään vain hoitajan tekemät sikiöseulonnat. Sairaalassa oli vuokralaisena edelleen terveyskeskuksen akuuttiosasto, jolla oli 27 sairaansijaa. Kanikkalankujalle uusi valaistus Loimaan kaupungin vuodeosasto 1 ESIMERKKI . Sikiöseulonnalle oli poliklinikka ja hoitajapoliklinikoita olivat myös obesitettipoliklinikka ja infuusiopoliklinikka sekä fysioterapiaosasto. Vuodeosastotilat jäivät sairaanhoitopiirin omistukseen. GRILLIPIHVI . Hän kehuu Loimaalla kehiteltyä vuodeosastouudistusta siitä, että se madaltaa rajaa perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon välillä, on potilasta kuntouttavaa ja siinä on monialainen ote potilastyöhön. Toukokuun lopussa anestesiapäivystys loppui Loimaalla, samalla myös valvontapaikat suljettiin. Audionomi (kuulontutkija) oli ylityöllistetty läpi vuoden. Samassa kuussa hallitus päätti, että Tyks Loimaan ja Tyks Vakka-Suomen sairaaloissa yöpäivystys lopetetaan niin nopeasti, kuin se on ostopalvelusopimuksien mukaan mahdollista ja toiminnallisesti järkevää, kuitenkin viimeistään 30.4.2017. Kunnanhallitus on esittänyt valtuustolle, että kunta ottaisi kaupunki-nimityksen käyttöön 1.6.– 31.8. Päivystyksen tarjoama puhelinneuvonta lisääntyi koko piirin alueella kolmanneksella. 2016 Gynekologiset leikkaukset lopetetaan Alle 2-vuotiaiden lasten korvatoimenpiteet keskitettiin Turkuun ja tämä merkitsi noin 200 leikkauksen vähennystä Loimaalla. Tämä on aika pitkälti sitä, mitä sote-uudistukselta haetaan, Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalajohtaja Petri Virolainen arvioi. Kirurgian poliklinikalla pitivät vastaanottoa tekonivelortopedi viikoittain ja ortopedi 1–2 päivänä kuukaudessa. Potilaille varattiin leikkausta edeltävät röntgenja laboratoriotutkimusajat Loimaalle. – Organisaatioiden yhteensovittaminen oli haaste, mutta henkilökunta on ollut joustavaa, Petri Virolainen kiittää. Paju sanoo maksetun palkan ylittäneen sopimukset kyseisenä aikana, mutta myös sopimusten mukaisia lisiä on jäänyt maksamatta. Loimaa Kati Uusitalo – Tätä mallia tullaan käyttämään muuallakin Suomessa. Aloitettiin myös IBD-hoitajavastaanotot (IBD = tulehdukselliset suolistosairaudet), hematologian hoitajavastaanotot ja kardiologian poliklinikalla ruokatorven kautta tehtävät sydämen ultraäänitutkimukset. Näin potilas saisi osastohoidon alusta asti osakseen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarjoaman avun. KATI UUSITALO ORIPÄÄN kunnanhallituksessa oli maanantaina esillä asia, joka koskee perhepäivähoitajien palkkoihin liittyviä epäselvyyksiä ja sen johdosta tehtyä selvitystä. Loimaan päivystyksessä kävi 2016 vuoden aikana 13 642 potilasta, mikä oli 9,4 % koko piirin päivystyskäynneistä. Ypäjä nimettiin edellisen kerran kaupungiksi 3.–9.6.2013, jotta Suomen Hevosurheilumuseo pystyi vastaanottamaan Emil Cedercreutzin veistoksen. Perusteluna on, että Ypäjän kunta viettää tänä vuonna 140-vuotisjuhlavuottaan ja kaupungiksi nimittämisen uskotaan lisäävän huomiota. Loimaan kaupunki pyysi vielä sairaanhoitopiiriä jatkamaan anestesiaa vaativaa päiväkirurgiaa Loimaan sairaalassa. Loimaan ja lähiseudun potilaita ohjattiin tälle lääkintävahtimestarin kipsauspoliklinikalle Loimaan päivystyksestä ja kirurgian poliklinikoilta Tyksin eri sairaaloista. Epäselvyyttä perhepäivähoitajien palkoissa YPÄJÄN kunta haluaa julistautua kesän ajaksi kaupungiksi. Lisäksi tietojärjestelmät ovat aiheuttaneet miettimistä, esimerkiksi potilaskertomusjärjestelmän kanssa on ollut ongelmia. – Rumasti sanottuna, kun ambulanssin ovet sulkeutuivat, vastuu siirtyi seuraavaan yksikköön, Petri Virolainen kuvaa. Sen mukaan leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa vaativa kirurgia tulee kokonaisuudessaan koota viimeistään 1.1.2018 niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Tyks Loimaan sairaalassa on esimerkiksi 20 paikkaa erikoissairaanhoidossa ja Vakka-Suomessa 15. Vuodeosastotoiminta siirtyi Loimaan kaupungille 14.12.2015. Eristysdialyysi aloitti toimintansa. Loimaan mallissa potilasta hoidetaan yhdessä ja tieto siirtyy jouhevasti henkilökunnassa – olivat nämä sitten kaupungin tai sairaanhoitopiirin palkkalistoilla ja henkilökunnan osaaminen hyödyttää kaikkia potilaita. Leikattavat tekonivelpotilaat saivat samalla käynnillä ensiohjauksen ja heidät laitettiin leikkausjonoon Saloon tai Turkuun. Päivystyspoliklinikka oli nyt nimeltään Loimaan päivystys ja siitä vastasi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos (EPLL). Kunnanhallitus merkitsi asian tiedokseen. Gynekologinen leikkaustoiminta Loimaalla päättyi marraskuussa. Seuraavaksi vuorossa on vanhan linjan kaapeleiden ja pylväiden purkaminen sekä uusien valaisimien asennus ja kytkentä. salaattipöydän + kahvin. Samalla he saivat ajan myös syksyllä aloitettuihin tekonivelleikkauspotilaiden ryhmäohjauksiin. Kaikki piirin päivystysleikkaukset keskitettiin Turkuun. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 15 Loimaan sairaalassa oli naistentautien ja synnytysten, vatsaelinkirurgian, ortopedian, urologian, verisuonikirurgian, yleiskirurgian, yleissisätautien, reumatautien, munuaistautien, veritautien, sydäntautien, vatsaja suolistosairauksien, endokrinologian, keuhkotautien, korva-, nenäja kurkkutautien, lasten ja nuorten tautien, neurologian, psykiatrian, silmätautien sekä syöpätautien erikoislääkäripoliklinikat. kunnanjohtaja Pekka Paju kertoo sen verran tässä vaiheessa, että kunnan perhepäivähoitajille on maksettu sopimuksista poikkeavaa palkkaa noin kahden vuoden ajan. Loimaalla kehitetty vuodeosastouudistus kelpasi kopioitavaksi sairaanhoitopiirin sisällä, iloitsi Loimaan Lehti 19.5.2016. Turusta käyvällä urologilla oli leikkauspäivä nyt joka toinen viikko. Sairaanhoitaja Saana Heinonen mittasi Mirja Saaren verenpaineen iltapäivän alkajaisiksi
Joulukuussa 2015 osastot siirtyivät terveyskeskuksen hallintoon, uudistukseen liittyi alkuvaiheessa erityisesti ATK-teknisiä ongelmia organisaatioiden erilaisten potilastietojärjestelmien johdosta. Hoitokonsultaatioita esimerkiksi voidaan hoitaa turkulaisten kollegoiden kanssa potilaan tarvitsematta käydä Turussa. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 16 Irina Talvinen sammutti leikkausosaston valot. Lisäksi oli sivuttu mielenterveyspotilaiden hoidon syvempää integroimista, sekä terapia-, välinehuolto-, kunnossapitopalveluiden yhdistämistä. Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolaisen mukaan muutokset eivät vaarantaneet sairaalan tulevaisuutta, vaan muuttivat sairaalan toimenkuvaa ajantasaiseksi ja paremmin asukkaiden tarpeita vastaaviksi. Vuodesta 2002 lastenlääkärin virka ja Anttila muuttivat terveyskeskuksesta aluesairaalaan ja palvelut olivat tarjolla jokaisena arkipäivänä. Loimaalla olevien kenttäyksiköiden (ambulanssien) valmiusaikoja pidennettiin niin, että kaksi aiemmin vain klo 8–22 päivystänyttä yksikköä muutettiin ympärivuorokautiseen valmiuteen. Hän on pitkän linjan lääkäri Loimaan aluesairaalassa, oli täällä jo erikoistumisaikanaan ja sitten vuosia osastonlääkärinä. Viime vuosina tilanne on korjaantunut. Tulevan sote-uudistuksen iloisina asioina hän näkee tiivistyvän yhteistyön perusterveydenhuollon kanssa, muun muassa neuvolatoimintojen sairaalan tiloihin siirtymisen ansiosta, ja sosiaalitoimen mukaantulon myötä toteutuvan perhekeskusmallin mahdollistaessa perheen kokonaisvaltaisen palvelun samassa toimipaikassa.. Siihen liittyen valta ja vastuu siirtyivät omilta ylilääkäreiltä vastuuja toimialuejohtajille. Eija Mäkipää, Tiina Nikander, Kristiina Liinoja, Katri kouri, Henna Anttila, Emilia Uotila, Johanna Alhanen ja Irina Talvinen viimeisten työpäivien tunnelmissa (Loimaan Lehti 23.12.2017). Lastenlääkärin palvelut Loimaan aluesairaalassa mahdollistuivat, kun Tyksin lastenklinikkaan perustettiin lastenlääkärin virka, jonka toimenkuvaan kuului käydä Loimaalla kahtena päivänä viikossa pitämässä poliklinikkaa ja tarkastamassa vastasyntyneet. Hän totesi merkittäväksi hallinnolliseksi uudistukseksi Tyksin linjaorganisaation ulottamisen aluesairaaloihin. Hannu Anttila Lasten ja nuorten poliklinikan ylilääkäri 2002 alkaen Kaikki kunnossa. Samalla myös poliklinikalla hoidettavien ikärajaa nostettiin 18 vuoteen. Hannu Anttilan mukaan nimenvaihdoksen myötä nuorten oli luontevampaa käydä heidän luonaan kukapa murkkuikäinen tai partaa kasvattava nuorimies haluaisi mennä lasten kanssa samalle poliklinikalle. Leikkaussalit suunniteltiin saneerattavaksi uuteen käyttötarkoitukseensa ja niihin siirrettäisiin tähystystoimenpiteet ja osa polikliinisesta toiminnasta, joita nyt tehtiin toimintaan osin huonosti soveltuvissa tiloissa. Viimeisen parin vuoden aikana sairaalaympäristön maisemallisesta ilmeestä oli jo pidetty erityisen hyvää huolta. – Viimeisen 25 vuoden aikana sisätautialan hoidon kehitys on ollut nopeaa. Niistä vapautuvien tilojen avulla voitaisiin edistää Loimaan kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteisiä hankkeita potilashoidon kehittämiseksi. – Synnytysosaston sulkeuduttua Loimaalla 2008 osa alueemme alle kahden vuorokauden iässä Tyksistä kotiutuneista vastasyntyneistä kävi meillä jälkitarkastuksessa noin kolmen vuorokauden ikäisinä. Sisätautien tärkeitä hetkiä ovat olleet muun muassa dialyysien alkaminen, kardiologian alan kliinisfysiologiset tutkimukset ja vuodeosastopaikkojen tarpeen huomattavan väheneminen. Yhteistyön Tyksin lastenklinikan kanssa on sujunut kitkatta, ja siksi esimerkiksi harvoin tarvittavia tutkimuslaitteita ei Loimaalle ole tarvinnut hankkia. Yöpäivystys loppui Loimaalla 31.3.2017. Uuden sairaalaorganisaation Anttila kokee parantaneen yhteyksiä ja tiedonkulkua Tyksiin. – Potilashoidon kannalta merkittävä muutos oli päivystystoiminnan väheneminen. Tapani Madekivi sisätautien ylilääkäri 2004 alkaen Tapani Madekivi siirtyi sisätautiylilääkärin virkaan 2004. On tullut tarve useille sisätautien suppeille erikoisaloille, mutta pienessä sairaalassa tarvitaan aina myös yleissisätautilääkäreitä. Loimaan sairaalasta voi kehittyä kuntouttava lähisairaala, joka tarjoaa väestölle laajat ja laadukkaat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut uusinta tietoa ja tekniikkaa hyödyntäen. Anttila arvioi, että yleisimpiä hoidettavia sairauksia poliklinikalla ovat allergiat ja astmaoireet. Kaupungin ja sairaanhoitopiirin kesken oli suunnitelmissa toimintojen yhdistämistä muun muassa diabeteksen ja murtumien hoidossa sekä äitiysja lastenpoliklinikoiden järjestelyissä. Lastenpoliklinikasta tuli Lasten ja nuorten poliklinikka. – Kaiken kaikkiaan viimeisen 25 vuoden aikana potilashoito on tehostunut huomattavasti. Vuonna 2003 ylilääkärinä aloittanut Tapani Madekivi kehotti Loimaan Lehden haastattelussa (19.11.) ihmisiä liikkumaan ja välttämään ylipainoa, ja muistutti myös, että tupakoinnista on haittaa sydämelle, keuhkoille ja verisuonille. Sairaalakiinteistön saneeraukset otettiinkin taas paremmin työlistalle. Ylilääkäriajan alussa suurin ongelma oli jatkuva pula erikoistuvista lääkäreistä, joiden merkitys on Madekiven mukaan suuri sairaalan arjessa. Tämä rajoittaa mahdollisuuksia hoitaa vaikeammin sairaita potilaita Loimaalla. Loimaalla rakennettiin ambulanssitalli päivystyspoliklinikan alla olleeseen tilaan A-rakennuksen päätyyn. Astmakontrolliin tullut Sinituuli Tossavainen puhalsi, ja lastenhoitaja Elina Kraama ja lastenlääkäri Hannu Anttila näkivät luvuista, että keuhkoissa on kaikki hyvällä mallilla. 1990-luvulla Tyksin lastenlääkäri kävi kerran viikossa pitämässä poliklinikkaa ja Hannu Anttila Loimaan terveyskeskuksen lastenlääkärinä yhtenä aamupäivänä viikossa tarkastamassa vastasyntyneet. hoitopiiri ilmaisi samalla kuitenkin halunsa turvata Loimaalla monimuotoiset lähipalvelut
Välikorvantulehdus on tyypillisin näkymä ylilääkäri Outi Tervosen mikroskoopissa. · Muunlaista päivystyshoitoa tarvitsevia potilaita ohjataan ensisijaisesti ottamaan ensin yhteys päivystyksen puhelinneuvontaan 02-313 8800. Loimaan päivystyksessä laboratoriopalvelut ovat potilaan tutkimuksiin käytettävissä arkisin klo 22 asti, viikonloppuisin klo 21 asti ja kuvantamispalvelut klo 21 asti seitsemänä päivänä viikossa. Päivystys toimii lähetepoliklinikkana, mutta ottaa vastaan myös suoraan päivystykseen tulevia akuuttipotilaita tai puhelinpäivystyksestä sinne ohjattuja sekä ensihoidon kuljettamia potilaita. Myös Härkätien terveyskeskuksen alueen asukkaiden palvelun käyttö on vähentynyt, samoin huittislaisten. Kuluneiden vuosien aikana olemme oppineet tuntemaan toisemme, mikä on luonut kannustavan työilmapiirin. Hänet on koulutettu vastaanottamaan potilas ja tutkimaan kuinka kiireellistä ja kenen antamaa hoitoa potilas tarvitsee. Ongelmatilanteissa sai tukea myös aluesairaalan hallinnolta, hän kiittelee. Yhteistyö Tyksin korvaklinikan kanssa on ollut sujuvaa, samoin kaikki tarvittava tuki on järjestynyt. Puhelinpalvelun käytöstä ei ole saatavissa paikallista jakaumaa, mutta potilaat ovat omaksuneet puhelinpalvelun käytön hyvin. Knk-poliklinikalla on hoidettu myös sairaalan osastoilla olleiden potilaiden konsultaatiot. Tilastoista on nähtävissä, että Loimaan päivystyksen puhelinpalvelun potilaskohtaiset palveluajat ovat keskimääräistä pidempiä. Elisa Lindqvist ja Markus Holmberg seuraavat päivystyksen tarkkailuhuoneessa potilaan tilaa.. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos (EPLL) Loimaan päivystys Päivystys on avoinna 8-22 joka päivä. Omatoimisesti osa punkalaitumelaisista käyttää edelleen Loimaan päivystystä. Parin viime vuoden aikana ypäjäläisten palveluiden käyttö on suuntautunut lisääntyvästi Forssaan. · Kiireellistä hoitoa tarvittaessa tulee potilaan tai omaisen ottaa yhteys hätänumeroon 112. Sain sen kuitenkin poistettua kokonaan, ja potilas toipui täysin. Joissakin tilanteissa potilas lähetetään tutkimuksiin ja hoitoon Turun yhteispäivystykseen. Loimaan päivystyksen henkilökunnalla onkin osastonhoitaja Hanna Muurisen ilmaisema oma tahtotila: – Pidämme potilaasta yksilöllisesti hyvää huolta, emme suostu pelkästään koneelliseksi tehokkaaksi toimijaksi. Toisinaan asia voidaan hoitaa puhelinneuvonnalla, muussa tapauksessa potilaalle annetaan ohjeet menettelytavasta ja mahdollisesti vastaanottoaika päivystykseen. Hänen mielestään ehdottomasti tärkein uudistus Loimaan aluesairaalassa leikkauspotilaiden hoidossa oli päiväkirurgian aloitus. Kasvain näytti pinnalliselta, mutta osoittautuikin nyrkin kokoiseksi ja ulottui syvälle kaularangan viereen. Erikoislääkärin välitöntä jatkoseurantaa tai tutkimusta tarvitsevat potilaat siirretään Turkuun. Mieleen on jäänyt muun muassa uran alkuvaiheesta potilas, jonka kaulalla oli lipoma. Perustason vuodeosastohoitoa tarvitseville potilaille tiedustellaan hoitopaikkaa heidän omasta terveyskeskuksestaan. Hoito voidaan toteuttaa sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolla samalla käynnillä, tai potilas voidaan ohjata esimerkiksi omaan terveyskeskukseensa tai iltaisin seuraavan päivän vastaanotolle. Myös huonokuuloisuus ja toistuvat poskiontelotulehdukset ovat yleistyneet. – Se haittasi potilasta niin, ettei hän saanut käännettyä päätään vasemmalle. – Aloitin 1994 Loimaan aluesairaalassa juuri erikoistuneena korva-, nenäja kurkkutauteihin (knk). Hänen erikoisalansa on täydentänyt sairaalan palveluvalikoimaa ja tuonut korvalääkärin palvelut lähelle seudun potilaita. Korva-, nenäja kurkkutautien ylilääkäri törmää vastaanotollaan myös yhä useammin refluksitautia sairastaviin. Loimaan päivystyksen palvelua käyttävät Loimaan, Oripään, Pöytyän, Auran, Yläneen, Säkylän, Köyliön, Huittisten, Punkalaitumen, Koski tl:n, Marttilan ja Ypäjän kuntien asukkaat. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 17 Outi Tervonen Korva-, nenäja kurkkutautien ylilääkäri 1994 alkaen Korva-, nenäja kurkkutautien ylilääkäri Outi Tervonen kertoo viihtyneensä Loimaalla. – Sairaanhoitopiirin muiden sairaaloiden kanssa pidettiin säännöllisesti erikoisalajohtoryhmän kokouksia, mikä yhtenäisti toimintaa. Punkalaidun kuuluu Pirkanmaan alueeseen ja myös ensihoidon sinne järjestää Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Loimaan päivystyksellä on oma vastuulääkäri. Päivystyksessä potilaan ottaa vastaan TRIAGE-hoitaja. Kaikki kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat ensihoito kuljettaa Turun yhteispäivystykseen. Lisäksi iäkkäillä ihmisillä kasvojen ja korvien tyvisolusyövät ovat lisääntyneet. Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavia hoitajia toimii Loimaan päivystyksessä nyt yksi ja kuusi on koulutusvaiheessa. Olen viihtynyt tässä työpaikassa niin hyvin, etten ole edes harkinnut työpaikan vaihtoa pitkästä työmatkasta huolimatta
Museotilan lisäksi vanhoja esineitä, joita on tallennettu jo 1970-luvulta alkaen ylihoitaja Kyllikki Vihannon toimesta, on ollut esillä myös sairaalan osastoilla. Vartin päästä siitä, kun on lähtenyt lääkärin luota, kysymyksiä olisi sata. Uranuurtajia olimme siinä, että potilaat tulivat lähetteen perusteella fysioterapeutille jo ennen ortopedille menoa. Sain diagnoosin puhelimessa, enkä ollut ikinä edes kuullut tästä sairaudesta. päivinä syntyneiden sairauskertomukset säilytetään pysyvästi julkisessa terveydenhuollossa, mutta ei kaikkia liitteitä. Vuosilta 1949–1953 potilaskertomukset säilytettiin arkistokoteloissa aakkosjärjestyksessä hoitovuosittain. Parinkymmenen vuoden sairastamisen ja useiden kymmenien muiden sairastuneiden tapaamisen jälkeen, hän osaa jo nähdä, millaisesta tiedosta ja avusta esimerkiksi suolistosairausdiagnoosin saanut voisi hyötyä. Sairastuneita pitäisi Marita Rinteen mukaan myös rohkaista pois neljän seinän sisältä, jos vain mahdollista, jotta nämä eivät syrjäydy. Muutaman vuoden ajan Kela on ylläpitänyt Kanta-palvelua, johon tallentuvat sähköiset reseptit sekä potilastietoja. Kotikynnys on usein se korkein kynnys. Olemme mukauttaneet ja kehittäneet toimintaamme aluesairaalan muutosten myötä muistaen perustehtävämme: Hyvän fysioterapian toteutuminen sairaalassamme. – Uranuurtajia olimme siinä, että potilaat tulivat lähetteen perusteella fysioterapeutille jo ennen ortopedille menoa. Poliklinikkatyössä korostui myös fysioterapia vaihtoehtona leikkaukselle ja osana konservatiivista hoitoa. Asiakkaiden taas pitäisi saada tietoa selkokielellä ja ”ihmiseltä ihmiselle”. Kokemusasiantuntija osaa myös arvioida, mikä häntä on auttanut ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet toipumiseen tai siihen, että pärjää paremmin sairauden kanssa. Seuraavaksi potilaskertomukset arkistoitiin koteloihin erikoisaloittain (kirurgiset, sisätautiset, synnyttäjät, naistentautiset) ja hoitovuosittain aakkosjärjestykseen. Hoitohenkilökunnan olisi hyvä saada sitä asiakkailta ja heidän omaisiltaan, jotta ymmärrys asiakkaan näkökulmasta kasvaisi hoitotyössä. Kaiken avain onkin hänen mielestään tieto. Kirurgialla kehitettiin moniammatillisesti potilaan hoitoja fysioterapiaprosesseja. Muutoksen myötä polikliiniset fysioterapian hoitoja ohjaussekä seurantakäynnit lisääntyivät. Teknologian kehitys näkyy erityisen hyvin, parin vuosikymmenen takaa olevat diagnostiikkavälineet vaikuttavat nyt liki antiikkisilta. 2010-luvulla polikliininen fysioterapia lisääntyi ja osastotyö väheni, kun sairaansijoja ja osastoja suljettiin, hoitoajat lyhenivät ja tekonivelleikkaukset siirtyivät Tyksiin. Vuonna 1975 siirryttiin jatkuvaan potilaskertomusjärjestelmään. Ensimmäisiin valmistuneisiin kuuluvalle Marita Rinteelle sisätautien poliklinikka ja osastot ovat oman sairauden myötä tulleet tutuiksi, ja nyt hän auttaa kokemusasiantuntijana muita jottei kenenkään tarvitsisi jäädä yksin.. Museoesineet antavat osviittaa hoitajien ja potilaan arjesta vuosikymmenten saatossa. Sähköistä potilaskertomusta koskevat samat ohjeet kuin paperistakin potilaskertomusta. Metsämaalainen Marita Rinne on yksi heistä. Tapaturmakortit ja poliklinikkakortit vielä arkistoitiin erikseen omilla tavoillaan. Muina päivinä syntyneiden sairauskertomuksien säilytysaika vaihtelee, riippuen esimerkiksi potilaan kuolinvuodesta, 12-20 vuotta kuolemasta tai 100-120 vuotta syntymästä. Loimaan sairaalan museo – Loimaan sairaalan museon kokoelman esineitä on luetteloituna noin 900 ja niiden kokonaismäärä on noin 1 500, museonhoitaja, hallinnollinen osastonhoitaja Bettina Klemelä kertoo. 1990-luvulla fysioterapiaosasto hoiti potilaita viidellä vuodeosastolla, mutta 2000-luvun alussa etenkin kirurgisten potilaiden hoitoajat osastoilla lyhenivät. Pahimmillaan annetaan kartta käteen, kun menet sairaalaan ja sanotaan, että menet sinne ja sinne. Loimaan sairaalassa paperisia sairauskertomuksia on hävitetty hyvin vähän. Preoperatiiviset hoitajapoliklinikat käynnistyivät ja fysioterapeutit olivat kiinteästi siinä mukana. Vuodesta 1965 alkaen potilaskertomukset arkistoitiinkin arkistokansioihin syntymävuoden mukaan, potilaskertomukset olivat hoitojaksokohtaisia. Sairauskertomuksen historiaa Sairaalan perustamisesta alkaen vuoteen 1932 asti potilaiden sairaustiedot kirjattiin sairaalan päiväkirjoihin. Tulee vieraita sanoja ja paljon tietoa, eikä kaaoksessa osaa edes kysyä mitään. 2012 sähköinen potilaskertomus tuli viralliseksi potilaskertomukseksi. Ihmistä ei saisi jättää yksin, pitäisi olla mahdollisuus esimerkiksi keskustella. ja 28. Ansaitulla ylpeydellä osastonhoitaja esittelee tiiminsä saamia tunnustuksia fysioterapiatoiminnan ja -käytänteiden kehittämisestä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri koulutti ensimmäisenä yliopistosairaalana kokemusasiantuntijoita auttamaan hoidon kehittämisessä. – Kuukauden 18. Sairaalassa eivät tiedä, miten arki sairastuneella sujuu, kun hän menee kotiin. Se mahdollisti piirin toisten sairaaloiden tekstien lukemisen. Päässä voi pyöriä se, että tällainenko olen lopun ikääni. Ja sillä pitäisi pärjätä. Ajatuksena on, että apua osaa paremmin antaa, kun on omakohtaista kokemusta sairaudesta ja sen kanssa pärjäämisestä. – Olemme saaneet viidesti sairaanhoitopiirin Vuoden menestyjä -tunnustuksen; 2003, 2005, 2008, 2010 ja 2014. Marita Rinne on jo pitkään toiminut aktiivisesti Crohn ja colitis -yhdistyksessä, jossa hän järjestää vertaistapaamisia Loimaalla ja Turun alueella ja infoaa jäseniä ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. – Olemme aktiivisesti mukana moniammatillisessa yhteistyössä. Tyks Loimaan sairaalan fysioterapiaosasto kuuluu Tyksin asiantuntijapalveluihin ja on osa Tyksin 80 hengen fysioterapiayksikköä. 2003 otettiin käyttöön Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa yhteinen sähköinen potilaskertomus. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 18 Muuttunut fysioterapia – Viimeisen 25 vuoden aikana fysioterapia on siirtynyt enenevässä määrin polikliiniseksi, kuvailee fysioterapian osastonhoitaja Anne Niemelä-Laaksonen. Poliklinikalla oli kyllä vielä oma kortistonsa 1976 asti. Loimaan aluesairaalassa fysioterapiaosasto oli johtavan lääkärin ja johtavan ylihoitajan alaisuudessa. Ettei ihmistä jätettäisi yksin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ensimmäiset kokemusasiantuntijat valmistuivat huhtikuussa 2017. Ettei kävisi niin kuin minulle aikoinaan. Sieltä potilaat voivat lukea ja tarkastaa omia tietojaan. – Näin vaihtelevin tavoin arkistoituja potilaskertomuksia oli myöhemmin vaikea hakea, eläkkeellä oleva keskusarkistonhoitaja Riitta Keskitalo kertoo. – Potilaan tullessa osastolle vanha sairauskertomus etsittiin ja uudet tapahtumat kirjattiin siihen jatkoksi. Kokemusasiantuntijan tehtävä on auttaa muita sairastuneita ja auttaa myös kehittämään sairaanhoidon palveluita. Kun lääkäri kertoo, että sinulla on tällainen sairaus, niin kaikki se, mitä lääkäri sen jälkeen sanoo, menee helposti ohi. Seuraavaksi tiedot merkittiin potilaiden kuumelistoihin, jotka arkistoitiin hoitovuoden mukaan potilasnumerojärjestykseen. – Tehtävänämme on osastonhoitajan ja kolmen fysioterapeutin voimin tarjota erikoissairaanhoidon poliklinikkapotilaille lähipalvelua alueellamme, Anne Niemelä-Laaksonen kiteyttää vielä nykytilan. Hän käy kertomassa sairastamisesta myös esimerkiksi alan opiskelijoille ja viimeksi yhdessä muiden kokemusasiantuntijoiden kanssa he ovat korjanneet Tyksin potilastiedotteita
Miten toiminta on käynnistynyt. Samalla nämä toimenpiteet jäävät pois raskaamman koneiston leikkauslistoilta. Koko toimenpidekäynnin kestää korkeintaan muutaman tunnin. Tavoitteena oli osaltaan taata erikoissairaanhoidon palvelujen jatkuminen Loimaan sairaalassa. Siis oikeastaan uudistettiin voimakkaasti Loimaan sairaalan kirurgia. – Suurin osa erikoislääkäreistä tulee Loimaan sairaalaan Tyksin kantasairaalasta, Tyks Loimaan koordinoiva lääkäri Outi Leinonen sanoo. Eli oikea osaaminen oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Leikkaukseen pääsee nopeasti, leikkauksesta toipuminen on nopeaa ja kotiin pääsee yleensä pikaisesti toimenpiteen jälkeen. Perussyynä oli muun leikkaustoiminnan loppuminen sairaalassa vuoden loppuun mennessä. Pääasiassa he ovat kotoisin Loimaan ja Auranmaan seuduilta, mutta Loimaalle ohjataan potilaita myös muualta sairaanhoitopiirin alueelta. Poliklinikkapalveluiden lisäksi sairaalassa on keinomunuaisyksikkö (dialyysi) ja kahdella Loimaan kaupungin hallinnoimalla vuodeosastolla on yhteensä 20 erikoissairaanhoidon potilaspaikkaa. – Lisäksi sairaalassamme on neurologin, gynekologin, lastenlääkärin, silmälääkärin, keuhkolääkärin, korvalääkärin, psykiatrin ja syöpälääkärin palvelut. Kirurgian osaamiskeskuksen palveluita ovat yleiskirurgia, vatsaelinkirurgia (gastrokirurgia), verisuonikirurgia, tukija liikuntaelinkirurgia (ortopedia) sekä virtsaelinkirurgia (urologia). – 8.1.2018 aloitettiin poki-toiminta urologian, silmätautien, korvatautien ja yleiskirurgian toimialueilla. Sairaalaan tullaan hoitajien tai lääkärien vastaanotoille, laboratorioon, röntgeniin, päivystykseen, fysioterapiaan, dialyysiin sekä esimerkiksi saamaan lääkehoitoa siihen erikoistuneella poliklinikalla. 125-vuotisjuhlavuottaan viettävän sairaalan arkea leimaa yhteistyö. Sairaanhoidollisina palveluina ovat laboratorio, röntgen ja fysioterapia ja sairaalamme päivystää joka päivä klo 8-22, päivystyksestä vastaa Tyks, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos (EPLL). Moni henkilöstön jäsen syventää ammattitaitoaan myös työskentelemällä ajoittain eri osastoilla. Eikö tämä kuitenkin liittynyt lainsäädäntöön ja organisaation uudistukseen. Henkilökuntamitoitus on vielä aivan liian pieni, mutta siitä neuvotellaan. – Kyllä, terveydenhuoltolain 45 § mukaan leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Suunnittelussa huomioitiin olemassa olevat tilat, tarvikkeet ja henkilöstö ja myös mahdolliset lisäresurssien tarpeet. Leikkauksen suorittaa erikoislääkäri, operatiivisten poliklinikoiden osastonhoitaja Pauliina Pettersson kertoo. Sen myös Outi Leinonen nimeää sairaalan vahvuudeksi. Sairaalassa toimii sisätautien eri erikoisalojen osaamiskeskus, jossa on kattavasti saatavissa yleissisätautien, reumatautien, munuaistautien (nefrologia), sydäntautien (kardiologia), mahasuolikanavan sairauksien (gastroenterologia), aineenvaihduntasairauksien (endokrinologia), veritautien (hematologia) ja infektiotautien erikoislääkärien sekä erikoissairaanhoitajien palvelut. – Pienessä sairaalassamme on ollut helppo tehdä yhteistyötä eri erikoisalojen kanssa ja tarvittaessa apua on saanut nopeasti, hän kiittää sairaalan entistä ja nykyistä väkeä. Tyks Loimaan sairaalan polikliinisen kirurgian (=POKI) toiminnan suunnittelu aloitettiin vuoden 2017 alussa. Mikä ihmeen Poki. – Polikliinisen kirurgian on tarkoitus nopeuttaa ja helpottaa siihen soveltuvien potilaiden saamaa hoitoa. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 19 Sata asiakasta päivässä Tyks Loimaan sairaalassa käy joka päivä noin sata asiakasta. – Polikliininen kirurgia tarkoittaa paikallispuudutuksessa tehtäviä leikkauksia. Tyks Loimaan sairaalassa työskentelee kymmenien erikoisalojen erikoislääkäreitä. Anestesiaa vaativa kirurgia loppui Tyks Loimaan sairaalasta 22.12.2017, mutta nyt kirurgisia toimenpiteitä tehdään polikliinisinä toimenpiteinä eli paikallispuudutuksessa. Psykiatrian palvelut ovat Tyks Loimaan sairaalassa tarjolla omana osaamiskeskuksenaan niin aikuisille kuin nuorille ja lapsillekin. Osinhan nämä ovat samoja toimenpiteitä, joita meillä ennenkin on tehty. – Tavoitteena oli tietenkin myös saada korvaavaa toimintaa Loimaan sairaalaan muun leikkaustoiminnan loputtua ja hyödyntää olemassa olevia tiloja sekä sijoittaa vapautuvaa henkilöstöresurssia mielekkäästi. Leikkaussalin henkilökunnasta saatiin kaksi silmäinjektiohoitajaa aloittamaan toimintaa ja vastaanotoilta pyritään saamaan tarvittaessa yksi hoitaja mukaan. Aina hoito ei vaadi käyntiä sairaalassa, ja henkilöstö palveleekin asiakkaita ohjaamalla ja neuvomalla heitä puhelimitse ja työpäiviin kuuluu myös konsultaatioita ja esimerkiksi koetulosten vastausten katsomista. Seuraamassa myös sairaanhoitajat Johanna Alhanen ja Maria Mäkelä. – Sairaalamme vahvuus on kaikkien työntekijöiden yhteistyö potilaan parhaaksi, koordinoiva lääkäri Outi Leinonen sanoo. Sadan sairaalassa kävijän lisäksi käsitellään siis päivittäin kymmenien muiden asiakkaiden asioita Asiakkaita ovat niin kouluikäiset lapset ja nuoret kuin ikäihmisetkin ja kaikki siltä väliltä. Sairaalassa tutkitaan, testataan, tehdään kokeita, käydään tarkastuksissa. Yhteistyötä tehdään osaajien kesken Loimaalla, mutta myös sairaanhoitopiirin muiden yksiköiden kanssa parhaan mahdollisen avun saamiseksi potilaille. Näin voimme lainmukaisuuden lisäksi toteuttaa sairaanhoitopiirin keskeisiä tavoitteita: hyvää henkilöstöpolitiikkaa, sairaanhoitopiirin kokonaiskustannustehokkuuden lisäämistä ja asiakaslähtöisyyttä. Toimitilat tulevat aluksi päivystyksen tiloihin, kunnes leikkaussalin tiloihin saadaan remontoitua ajanmukaiset tilat koko operatiiviselle vastaanottotoiminnalle. LOIMAAN SAIRAALA TÄNÄÄN. Tässä sairaanhoitaja Maria Mäkelä valmistelee ja puuduttaa Simo Virtasen silmän… … ja tässä sairaanhoitaja Kristiina Liinoja antaa Simo Virtaselle silmäinjektion. Jotkut vastaanottavat potilaita muutamana päivänä Loimaalla ja lopun viikkoa esimerkiksi Turussa
02 314 3304 Johtava ylihoitaja Johtavan ylihoitajan sihteeri Arja Salo-Sirkiä, puh. Tähystyksiä tehdään keskiviikkoisin ja perjantaisin. Tähystysyksikössä on vilskettä. krs] 4 päivää viikossa Teemme maha-suoli-kanavan tähystyksiä ja pientoimenpiteitä esim. Potilat tulevat päivystyksestä, osastojen kautta, muiden poliklinikoiden kautta tai terveyskeskuksen ohjaamina. peräpukamien kumilenkkihoitoja. Toimintamme tarkoituksena on auttaa sydänpotilasta selviytymään sairautensa kanssa arkielämässä ja tukea häntä omahoidossa seurannan ja neuvonnan avulla. Haavahoitajan vastaanotolle pääsee myös hoitajan yhteydenoton perusteella. Lääkärin suosituksesta potilaille annetaan hoitajavastaanottoaika. 2. Kardiologi Tyksin kantatalosta käy kerran viikossa. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Haavahoitaja työskentelee yhteistyössä avoterveydenhuollon kanssa. Vastaanottokäynnin yhteydessä pyrimme samalla käynnillä varaamaan potilaalle tulevat toimenpideja tutkimusajat ja antamaan tarvittavan potilasohjauksen. Toimenpidettä odottaa Viljo Raittinen, ja erikoislääkäri Juha Liikala ja sairaanhoitaja Merja Salonen laittavat kameraa kuntoon.. Konsultaatioapua annetaan esim. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 20 Hallinto: [rakennus C 3. vuodeosastoille. Poliklinikalle ei tarvita lähetettä. krs] 5 päivää viikossa Hoidamme pitkäaikaissairauksia, kuten epilepsiaa, Parkinsonin tautia, muistihäiriöitä, MS-tautia ja aivoverenkiertohäiriöitä. Toimialue 2 (Sydänkeskus) Sydänpoliklinikka Loimaa [rakennus D 3. krs] 2 päivää viikossa Sydänhoitajamme ohjaa ja neuvoo erilaisista sydänsairauksista kärsiviä potilaita. Ennen lääkärin vastaanottoa sairaanhoitaja mittaa verenpaineesi ja pulssisi ja antaa tarvittaessa sydänsairauksiin liittyvää ohjausta. krs] Loimaan päivystys (EPLL) Hoidamme äkillisesti sairastuneita ja loukkaantuneita asiakkaita, joiden tulee päästä päivystykselliseen hoitoon vuorokauden kuluessa sairastumisesta tai tapaturmasta. Potilas kommentoi, että hänellä on niin suuri sydän, että sinne mahtuu vähän probleemaakin. Vuodeosastollamme hoidetaan paljon mm. Soita aina neuvontaamme, puh. Konsultoimme potilaita myös sairaalan sisäisesti. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Potilaamme tulevat muun muassa Loimaan akuuttiosastoilta ja Tyksin osastoilta. Ajan voi varata numerosta 02 313 8800. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Potilas voi itse ottaa yhteyttä poliklinikalle. krs] 1 päivä viikossa (mahaja suolistotaudit) Hoidamme kirurgisia sisäelinsairauksia. Gastroenterologian poliklinikka toimii erikoissairaanhoidon ajanvarauspoliklinikkana. Yhteistyö on tiivistä Turun endoproteesihoitajien kanssa. Vastaanottokäynnin yhteydessä pyrimme samalla käynnillä varaamaan potilaalle tulevat toimenpideja tutkimusajat ja antamaan tarvittavan potilasohjauksen. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Gastroenterologinen poliklinikka 2 päivää viikossa Hoidamme suolisto-, haima-, sappija maksapotilaita. Osa potilaisErikoislääkäri Teemu Ahola teki loimaalaiselle Ville Helmiselle sydämen ultraäänitutkimuksen. Teemme tarvittaessa myös päivystystähystyksiä virka-aikana. Potilaat tulevat meille terveyskeskus-, työterveystai yksityislääkärin lähetteellä. krs] 1 päivä viikossa Hoidamme virtsaelinten ongelmista kärsiviä potilaita. Ota mukaan ajantasaiset lääkitystietosi. Teemme erilaisia sydämen toimintaa kuvaavia tutkimuksia esimerkiksi rasitusergometriakokeita, verenpaineen ja pulssin pitkäaikaista seurantaa ja sydämen kaikukuvauksia ruokatorven kautta. Lääkintävahtimestarin vastaanotto [rakennus A 1. krs] 1–2 päivää viikossa Endoproteesihoitaja pitää noin kerran kuukaudessa tekonivelleikkauspäätöksen saaneille potilaille infotilaisuuden yhteistyössä fysioterapeutin kanssa. 02 314 3200 Marketta Kesseli, puh. Loimaan sairaalan yöpäivystys on loppunut ja päivystys on avoinna päivittäin klo 8.00–22.00. Tähystysyksikkö (mahaja paksusuolitähystykset) [rakennus D 3. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. 02 313 8800. krs] 1–2 päivää viikossa Hoidamme tukija liikuntaelinkirurgisia potilaita. Potilaamme tulevat lääkärin lähetteellä tai osastoilta. 02 314 3271 Anne Rantanen, puh. IBD-hoitajapoliklinikka [rakennus I 1. Vastaanottokäynnillä potilaan on mahdollisuus tavata myös sydänsairauksiin erikoistunut fysioterapeutti. Niin sanottu raskas kardiologia on Turussa. Myös potilaat, joilla on ongelmia kipsin tai lastan kanssa voivat ottaa yhteyttä. krs] 2 päivää viikossa (suoliston tulehdussairaudet) Toimialue 4 (Neuro) Neurologian poliklinikka [rakennus A 3. krs] 4 päivää viikossa Vastaanotolla annetaan haavahoitoja ja ohjausta sitä tarvitseville potilaille. Ajanvaraus: Päivystyksessä on käytössä iltaisin ja viikonloppuisin ajanvarausjärjestelmä. Myös puhelinja osastokonsultaatiot ovat mahdollisia. krs] tällä hetkellä ei vastaanottoa Vastaanotolla käy kipsausta, lastoitusta tms. krs] 1 päivä viikossa Teemme suonikohjujen vaahdotushoitoja. Ennen lähtöä päivystykseen 1. Myös neurologisten oireiden, kuten päänsäryn, huimauksen, tasapainoja kävelyvaikeuksien syiden selvittelyt kuuluvat neurologian poliklinikalle. 3. Potilaat ovat pääasiassa sydäninfarktin sairastaneita, erilaisissa sydäntoimenpiteissä olleita tai sydämen vajaatoimintaa sairastavia potilaita ja heidän omaisiaan. Endoproteesihoitajalla on oma vastaanotto, jossa tekonivelleikatut potilaat käyvät kontrollissa kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Sydänhoitajamme tehtävänä on sydänsairauksien etenemisen ehkäisy sekä sydänsairaan ihmisen tukeminen ja ohjaus. Arvioi päivystyskäynnin tarve ja kiireellisyys. Haavanhoitajan vastaanotto [rakennus B 1. sydämen vajaatoiminnan pahenemisia. Murtumien jatkohoitopoliklinikka on Loimaan terveyskeskuksen toimintaa. Urologian poliklinikka (virtsatiesairaudet) [rakennus A 3. krs] Koordinoiva lääkäri Koordinoivan lääkärin sihteeri Outi Leinonen, puh. Osa potilaistamme on osastojen tai muiden poliklinikoiden hoitoon ohjaamia. Lääkintävahtimestarin vastaanoton ollessa suljettuna kipsauksista vastaa Loimaan päivystys / EPLL ja Tyks kirurginen sairaala. UKG ja rasitusergometria [rakennus D 3. 02 314 3272 Neuvonta ja keskus [rakennus A 1. tarvitsevia potilaita. Toimialue 3 (Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka) Gastrokirurgian poliklinikka [rakennus B 1. krs] 1 päivä viikossa Tutkimme ja hoidamme sydäntauteja sairastavia potilaita. Verisuonikirurgian poliklinikka (laskimotaudit) [rakennus B 1. Vastaanottokäynnin yhteydessä pyrimme samalla käynnillä varaamaan potilaalle tulevat toimenpideja tutkimusajat ja antamaan tarvittavan potilasohjauksen. Polikliiniset palvelut ( = avohoito): Toimialue 1 (Tules = tukija liikuntaelinsairaudet) Ortopedian poliklinikka [rakennus B 1. krs] 5 päivää viikossa (sydämen ultraäänitutkimukset ja rasituskokeet) Sydänhoitajan vastaanotto [rakennus D 3. Endoproteesihoitajapoliklinikka (tekonivelhoitaja) [rakennus B 1
Hoidamme sisätauteja sairastavia potilaita ajanvarauksella. Susien takia oli jouduttu koirat kutsumaan metsästä pois ja keskeyttämään metsästys oikein muutamankin kerran.. Ortopedian ja leikkausten loputtua Loimaalta, ortopedin konsultaatioon on lähdettävä Turkuun. Neurologinen hoitajapoliklinikka [rakennus A 3. krs] 2 päivää viikossa Dialyysipoliklinikka [rakennus I 2. Hoidamme myös kiireellisiä konsultaatiopyyntöjä eri erikoisaloilta. Osa potilaistamme tulee sairaaloidemme toisilta osastoilta ja poliklinikoilta. krs] 2 päivää viikossa Reumahoitajan vastaanotto on maanantaisin ja torstaisin. Endokrinologian poliklinikalla hoidetaan erilaisia aineenvaihdunnan sairauksia. Se oli vähän koholla ehkä siksi, että käynnillä oli juuri päivitetty elämän muiden kuulumisten muassa myös hirvenmetsästyskauden tapahtumat. krs] ma, ke ja pe aamuja iltavuoro ti, to ja la aamuvuoro Dialyysipoliklinikalla hoitoa antavat osaavat hoitajat. Sisätautipoliklinikan potilailla on mahdollisuus päästä sairaanhoitajan vastaanotolle diabetekseen, reumaan, suolistosekä munuaisja painonhallinta-asioihin liittyen. Risto Lehto Aurasta poikkesi sairaalaan diabeteksen seurantakäynnille. krs] 5 päivää viikossa Loimaan sairaalassa on hyvin toimiva reumapoliklinikka, joka on yhteistyössä TYKS:n kantatalon reumaklinikan kanssa. Hoidamme hemodialyysipotilaita, jotka siirtyvät Tyksin dialyysiosastolta akuutin vaiheen jälkeen Loimaan dialyysipoliklinikalle hoitoon. Osa potilaista tulee terveyskeskuksen osastoilta sekä ohjattuna Tyksistä. krs] 1 päivä joka toinen viikko Infektiosairauksien poliklinikalla infektiolääkäri käy Turusta joka toinen viikko, poliklinikalla voidaan hoitaa samoja potilasryhmiä kuin Tyksin kantatalossa Turussa. Endokrinologian poliklinikka [rakennus I 1. Erikoislääkäri Lotta Sjöblom katsoi ultraäänellä asiakkaan lantion ja jalkojen tilanteen selkärankareuman poissulkemiseksi – siistit kuvat olivat, hän näytti. Sairaanhoitaja Armi Heininen mittasi osana käyntiä taas kerran asiakkaan verenpaineen. Reumatologian poliklinikka [rakennus I 1. Hoitoihimme ja tutkimuksiimme kuuluvat sydämen rasituskokeet ja ultraäänitutkimukset, sydämen ja verenpaineen vuorokausirekisteröinnit, luuydinnäytteiden ja nivelnestenäytteiden ottaminen, lääkehoitojen antaminen ja sairaanhoidollisten toimenpiteiden tekeminen. Asiakasmäärä on lisääntynyt, sillä tietämys on lisääntynyt: ongelmiin osataan hakea apua ja sitä myös saa, sillä hoitomuodot ovat kehittyneet ja niitä on tullut myös uusia. Neurologian poliklinikalla hoidetaan potilaita, joilla voi olla esimerkiksi jatkuvia päänsärkyjä, huimausta, muistisairauksia, epilepsia tai esimerkiksi parkinsonin tauti. Keuhkosairauksien poliklinikka [rakennus B 1. Monilla reumaa pitkään sairastaneilla voi olla liikkumisvaikeuksia ja on ensiarvoisen tärkeää, että he saavat palveluita läheltä kotikuntaa. krs] 1 päivä joka toinen viikko Lääkäri käy Turusta joka toinen torstai. krs] 3 päivää viikossa (diabetesja ylipainopotilaiden hoitajapoliklinikka) Hoidamme tyypin I diabeetikoita sekä vaikeahoitoisia tyypin II diabeetikoita. Munuaishoitajan vastaanotto [rakennus I 1. Osa potilaista käy ainoastaan hoitajan vastaanotolla. krs] 1 päivä viikossa Huolehdimme hengityselinsairauksien tutkimuksesta, hoidosta ja seurannasta. Vierasdialyysiasiakkaiden tulee ensin ottaa yhteyttä Tyksin dialyysiosastoon (puh. krs] 1 päivä joka toinen viikko Tutkimme ja hoidamme erilaisia verisairauksia sairastavia potilaita (mm. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 21 tamme on myös sairaalan sisäisiä konsultaatioita. Kaksi reumahoitajaa antaa ohjeistusta reumasairauksista ja potilaalle aloitettavista lääkkeistä. Nefrologian poliklinikka (munuaissairaudet) [rakennus I 1. Sairaalan takapihalla kerran viikossa käyvä magneettirekka on helpottanut muun muassa selkärankareumapotilaiden kuvantamista. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä terveyskeskuksista, yksityisiltä terveysasemilta, työterveyshuollosta, sairaalasta sisäisinä konsultaatioina tai Tyksistä siirtoina sekä jatkokontrolleihin. Diabetesja obesiteettivastaanotto [rakennus I 1. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. krs] 5 päivää viikossa Toimialue 5 (Medisiininen) Sisätautien poliklinikka (yleissisätaudit) [rakennus I 1. Lääkehoitopoliklinikalla voidaan antaa uudempia infuusiona annettavia biologisia lääkkeitä. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Loimaalla hoidetaan samanlaisia potilaita ja samalla tavalla kuin Tyksin kantasairaalassa. Jos reumapotilas tarvitsee jalkoihin kehittyneiden virheasentojen vuoksi tukipohjalliset tai mallin mukaan tehdyt kengät, se onnistuu fysioterapian kautta. Diabetespotilaat käyvät ennen lääkärin vastaanottoa hoitajan luona. leukemiat ja krooniset myeloproliferatiiviset sairaudet). Reumapotilaat saavat fysioterapiapalvelut Loimaalta, mm. Hematologian poliklinikka (veritaudit) [rakennus D 3. Minna Lövgren Koskelta on saanut pidettyä liikunnalla kipuja kurissa, mutta haluaa nyt vihdoin selkoa pitkäaikaisten selkäkipujensa syihin. krs] 4 päivää viikossa Yleissisätautipoliklinikalla otetaan laaja-alaisesti kantaa potilaan asioihin. Poliklinikka on Tyksin satelliittiyksikkö. 02 313 1017), jota kautta heidät otetaan vastaan. Hematologinen hoitajapoliklinikka [rakennus D 3. tuoreen reumaja selkärankareumapotilaan liikuntaohjeistusta ja olkapääkipupotilaiden liikuntaohjeita. krs] 3 päivänä viikossa Munuaispoliklinikalla hoidetaan munuaisten vajaatoimintapotilaita ja munuaissiirron saaneita potilaita lähellä kotipaikkakuntaa. krs] 1 päivä viikossa Neurologian erikoislääkäri Anna Brück testaa asiakkaan koordinaatiota. Munuaispotilaat saavat tarvittaessa ohjausta munuaishoitajalta ja ruokavalioasioissa ravitsemusterapeutilta. Infektiosairauksien poliklinikka [rakennus A 3. Reumahoitajapoliklinikka [rakennus I 1. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Eristysdialyysin mahdollisuus on rajallinen
krs] Loimaalla on mielialahäiriöitten ja psykoosien hoidon vastuualueitten työntekijöitä. Kaikki seulonnat ovat vapaaehtoisia. krs] 5 päivää viikossa Tutkimme kuuloa ja hoidamme kuulovammaisia. Silmätautien poliklinikka [rakennus A 3. Toiminnassamme tärkeänä osa-alueena on lääkehoidon ohjaus ja neuvonta. Hoidamme myös lääkärin vastaanoton kautta tulevia kiireellisiä tapauksia ilman lähetettä. Turvaamme raskautesi etenemisen yhteistyössä äitiysneuvolan ja Tyks kantasairaalan äitiyspoliklinikan kanssa. Kuulokojeen tai apuvälineen meiltä saaneet potilaat voivat varata itse ajan puhelimitse. Sen jälkeen jatkohoitoa tarvitsevat nuoret ohjataan kyseisen erikoisalan aikuispoliklinikalle siirtolähetteellä. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 22 Lääkehoitopoliklinikka [rakennus A 3. krs] 3 päivää viikossa Korvapoliklinikan yhteydessä toimii korvahoitajan vastaanotto kuulokojeen käyttäjiä varten. Osa annettavista lääkehoidoista vaatii tehokasta valvontaa ja ohjeistusta ja ovat monimutkaisia, näistä esim. Puoliso tai muu tukihenkilö on tervetullut mukaan. Monissa sairauksissa lääkkeitä otetaan lisäksi kotona, ja hoitajien osaamista tarvitaankin potilaiden ohjaamiseen ja neuvontaan. Naistentautien hoitajavastaanotto [rakennus B 1. Toimialue 7 (Naistenklinikka) Naistentautien poliklinikka [rakennus B 1. Muista ottaa äitiyskortti mukaasi poliklinikkakäynnille. Kyösti Paloposki Liedosta matkaa Loimaalle kolme kertaa viikossa dialyysiin. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Osa potilaista tulee myös päivystyksen kautta tai ajanvarauksella. krs] 1-3 päivää viikossa Tyks Loimaan sairaalassa toimivat naistentautien poliklinikka sekä äitiyspoliklinikan osalta raskausajan ultraääniseulonnat. Potilaamme tulevat lähetteellä tai konsultaatioina muilta erikoisaloilta. Erilaisia verituotteita annamme lääkehoitopoliklinikalla sekä teemme pieniä toimenpiteitä kuten esimerkiksi venesektioita, keskuslaskimokatetrin huoltoja. Lääkehoitopoliklinikalla käy esimerkiksi tulehduksellisia suolistosairauksia, syöpää, veritauteja, reumaa ja ms-tautia sairastavia. Poliklinikka hoitaa potilaitaan 18 ikävuoteen asti. Sen vuoksi lapsia ei voi ottaa poliklinikkakäynnille mukaan. Lakisääteiset seulontatutkimukset ovat potilaalle maksuttomia. Hoidossamme ovat myös kaihileikkauksen jälkitarkastuspotilaat sekä karsastuslapset. Syöpäsairaanhoitajapoliklinikka [rakennus D 3. krs] 5 päivää viikossa Toimintamme pääpaino on lääkehoidossa, sen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Toiminnassamme pyrimme potilasja perhekeskeisyyteen. Jatkohoito suunnitellaan lääkärinvastaanotolla ja potilaat saavat tarvittaessa jatkohoito-ohjeet lääkehoitopoliklinikan kautta. krs] 2 päivää viikossa Korva-, nenäja kurkkutautien poliklinikka [rakennus A 3. Lietolainen Markus Hakanen sai suoneen kortisonia usean tunnin ajan kätilösairaanhoitaja Saija Suonpään valvonnassa. Kuuloasema (audionomi) [rakennus A 3. Matkaa tulee 50 kilometriä suuntaansa, mutta onneksi kuskit ovat mukavia ja sairaalan väkikin on kuulemma hyvä potilaita kohtaan. Potilaat saavat hoitavan erikoislääkärin määräyksen mukaan lääkehoitoja, jotka pääsääntöisesti annetaan suonensisäisesti ja muulla lääkkeen vaatimalla antotavalla. Kaikki lähetteet käsitellään Turussa, mistä potilaat osoitetaan heille sopivimmille vastuualueille ja toimipisteisiin. Erillinen hoitajavastaanotto mahdollistaa rauhallisen ohjaustilanteen potilaalle. Lääkkeinä on niin solunsalpaajia kuin uudenlaisia biologisia lääkkeitä ja heitä hoitavat erikoislääkärit työskentelevät Tyksin muissakin sairaaloissa. krs] 2 päivää viikossa Erikoislääkärin vastaanotto on kaksi kertaa viikossa, maanantaisin ja torstaisin. Vastuualuepohjainen toiminta on muutosvaiheessa. erilaiset solunsalpaajat, vasta-ainehoidot tai biologiset lääkkeet. Kotikäyntejä teemme tarvittaessa ma, ke ja to. Toimialue 9 (Psykiatria) Aikuispsykiatrian poliklinikka Loimaa [rakennus E 1. Hoitajavastaanotolla otetaan papanäytteitä, annetaan ja toteutetaan lääkeohjausta sekä haastatellaan ja alustavasti ohjataan Turussa leikattavat toimenpidepotilaat. Vastaanotolle voi tulla myös ilman ajanvarausta. Molemmilla poliklinikoilla toimivat sekä puhelinneuvonta että lähetteiden käsittely kaikkina arkipäivinä virka-aikaan. Vastaanotto ja puhelinajat ovat maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Lääkehoito voidaan antaa sarjana tai yksittäisenä käyntinä. Hoidamme myös sovitusti konsultaationa osastojen tai muiden poliklinikoiden kautta tulevia potilaita. Äitiyspoliklinikka ja raskauden ajan ultraääniseulontatutkimukset 1-2 päivää viikossa [rakennus B 1. krs] Silmähoitajan vastaanotto toimii silmälääkärin vastaanoton yhteydessä. krs] 2 päivää viikossa Tutkimme ja hoidamme tavallisimpia silmän ja silmän alueen sairauksia tiiviissä yhteistyössä Tyksin kanssa. Silmähoitajan vastaanotto [rakennus A 3. Poliklinikalla toimii myös hoitajavastaanotto hoidon seurantaa ja lääkehoidonohjausta varten. Raskauden aikaiset ultraäänitutkimukset edellyttävät kätilöltä erityistä keskittymistä työhönsä. Siellä tehdään lääkärin määräämiä näkökenttätutkimuksia ja silmänpohjakuvauksia. Annamme tarvittaessa imetysohjausta synnytyksen jälkeen. Potilaamme tulevat neuvolan lähettämänä. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. krs] 2 päivää viikossa Naistentautien poliklinikan yhteydessä toimii erillinen hoitajan vastaanotto. Kiireellistä hoitoa antaa psykiatrian akuuttihoidon vastuualue ja psykiatrinen ympärivuorokautinen päivystys Tyksissä Turussa. Toimimme tiiviissä yhteistyössä korvalääkärin ja korvapoliklinikan kanssa. Emme kutsu sikiön seulontatutkimuksiin, vaan tutkimuksiin tulee aina hakeutua itse neuvolan kautta. Äitiyspoliklinikalla vastaanottoa pidetään 1-2 päivää viikossa. Hoitoontulo tapahtuu lääkärin lähetteellä. Päihdeongelmissa ensisijainen hoitopaikka on kotikunnan tarjoama päihdepalvelu, Loimaalaisilla päihdepoliklinikka. Täyden kympin saavat sairaanhoitajat, Paula Kuusela muiden muassa. Toimialue 6 (Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit) Syöpätautien poliklinikka [rakennus D 3. Toimialue 8 (Lasten ja nuorten klinikka) Lasten ja nuorten poliklinikka [rakennus C 1. Aikuispsykiatrian päivystävää sairaanhoitajaa ei Loimaalla enää ole. krs] 2–3 päivää viikossa Tutkimme ja hoidamme tavallisimpia korva-, nenäja kurkkutauteja tiiviissä yhteistyössä Tyksin kanssa. Lääkehoito toteutetaan aseptisesti unohtamatta kunkin lääkehoidon vaatimaa seurantaa ja dokumentointia. Potilaat tulevat suunnitellusti lääkärin vastaanoton yhteydessä tai erikseen sovittuna aikana. Potilaamme tulevat lääkärin lähetteellä, sovitusti kontrollikäynnille tai konsultaationa osastoilta tai muilta poliklinikoilta. Korvahoitajan vastaanotto [rakennus A 3. krs] 5 päivää viikossa Hoidamme erikoissairaanhoitoa tarvitsevia lapsia ja nuoria, huomioiden koko perheen. Vastaanotolla käy uusia potilaita, konsultaatioja kontrollipotilaita sekä syöpähoidoissa käyviä potilaita. Suonensisäisiä solunsalpaajahoitoja ja vasta-ainehoitoja annetaan kahtena päivänä viikossa lääkehoitopoliklinikalla. krs] Tarjoamme raskaudenaikaisia seulontatutkimuksia Loimaan ja lähiseudun asukkaille. Takana dialyysiä Helvi Kaukainen-Salmiselle aloittelemassa Jarmo Harjunmaa.. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä
krs] 5 päivää viikossa Suoritamme luu ja keuhkokuvauksia sekä ultraäänija tietokonetomografiatutkimuksia. Potilaamme tulevat alueen terveyskeskuksista, Loimaan sairaalasta, muista sairaanhoitopiirin toimintayksiköistä ja työterveyshuollosta. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. krs] Varsinais-Suomen lääkehuolto, Tyks Loimaan sairaalan lääkekeskus [rakennus B pohjakerros] Länsirannikon työterveys Oy (toimii sairaanhoitopiirin valtuuston alaisena) Sairaalan henkilökunnan terveydenhuolto [rakennus D 3. Kuvassa mukana myös silmäja korvapolilla työskentelevä perushoitaja Heidi Laaksovirta. Lähetteitä otetaan vastaan 13–19-vuotiaista nuorista, aloitettua hoitoa voidaan jatkaa 22-ikävuoteen asti. Terapiavaihtoehdoissamme myös painokevennetty kävelykuntoutus tukivaljaiden avulla. Tavallisia yhteydenoton syitä ovat paha olo, ahdistus, masennus, pelot, jännitys, vaikeudet kaverisuhteissa, syömisongelmat, vaikeudet kotona tai koulussa, halu vahingoittaa itseään tai muita ja ruumiillisen sairauden aiheuttamat sopeutumisvaikeudet. Kurkunpään ja nenänielun tähystyksellä tarkistetaan äänihuulten ja kurkunpään tila – kurkussa voi olla ongelmia aiheuttamassa vaikka kalanruoto. Aukioloaikamme on arkisin kello 8-16. krs] 10 paikkaa kaupungin osastolla 1 5 paikkaa kaupungin osastolla 2 Operatiiviset erikoisalat [rakennus A 4. Toimialue 11 (Kuvantaminen) Loimaan röntgen, (os. Liikutettava magneettitutkimuslaite – ns. Niillä selvitetään sitä, millä antibiootilla kannattaa mitäkin tulehdusta hoitaa.. Poliklinikka on tarkoitettu 13–22-vuotiaille nuorille. Vuoronumerolla näytteenottoon tulevia palvelemme numerojärjestyksessä. Ajan varanneiden asiakkaiden ei tarvitse ilmoittautua tullessaan laboratorioon, vaan he voivat istua odottamaan kutsua näytteenottoon. krs ja A 4. krs] 1 päivä joka toinen viikko Ravitsemusterapeutin vastaanotolle pääset lähetteellä. krs] 5 päivää viikossa Tykslabin Loimaan sairaalan p o l i k l i i n i s e s s a näytteenotossa palvelemme asiakkaita ajanvarauksella ja vuoronumerolla. Tarjoamme yksilöllistä fysioterapiaa polikliinisesti. 147) [rakennus A 1. MRSAja Vre-näytteet Prick-testit (allergiatutkimus) Holter-asennukset Rasitusergometriat Toimialue 13 (Asiantuntijapalvelut) Toimintaterapia Fysioterapia [rakennus B pohjakerros] 5 päivää viikossa Fysioterapiaan tarvitaan lähete erikoisalojen poliklinikalta joko Tyks Loimaan sairaalasta tai sairaanhoitopiirin muista sairaaloista. 183, Tyks Loimaan sairaalan laboratorio [rakennus A 1. Näytteenottovalikoimaamme kuuluvat: Verinäytteet (myös rasitustutkimukset kuten sokeri-ja laktoosirasitukset) Ekg eli sydänfilmi Virtsaja ulostenäytteet Ureahengitystestit eli Pt-Hepy-R Spirometria eli hengitysfunktiokoe Sieninäytteet Mikrobiologiset näytteet esim. rekkamagneetti – käy sovittuina viikonpäivinä Loimaan sairaalassa. krs] Tukipalvelut Potilaskertomusarkisto [rakennus C pohjakerros] Laitoshuolto Medbit Oy (toimii sairaanhoitopiirin valtuuston alaisena) Hankintaja logistiikkapalvelut, Loimaan terminaalivarasto [rakennus B pohjakerros] Teknisten ja huoltopalveluiden tulosalue, Tyks tekninen isännöinti Loimaa [rakennus F] Varsinais-Suomen Välinehuolto, Loimaan sairaalan välinehuoltokeskus [rakennus C 2. Suunnitelma ja toteutus tehdään kanssasi yhteistyössä. Ravitsemusterapia [rakennus D 3. Tykslabin bioanalyytikko Mari Tamminen valmistelee bakteerien herkkyysmäärityksiä varten suspensioputkia Tyks Loimaan sairaalan laboratoriossa. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 23 Nuorisopsykiatrian poliklinikka [rakennus E 1. Vuoronumerolla palvelemme myös asiakkaita, jotka hakevat laboratoriosta näytteenottotarvikkeita tai tuovat kotona otettuja näytteitä. krs] Poliklinikalla hoidetaan mielenterveysongelmista kärsiviä tai elämän kriisitilanteissa olevia nuoria ja heidän perheitään. Tuemme Sinua saavuttamaan itsellesi tärkeän liikkumisja toimintakykytason. krs] 5 paikkaa kaupungin osastolla 2 Sairaalakiinteistössä toimivat myös : Loimaan sosiaalija terveyspalvelukeskus; Akuutti kuntoutusosasto 1, 2 ja 3 Arkea Oy, joka toimittaa ruuan sairaalan osastoille ja ylläpitää henkilökunnan ruokalaa [rakennus A pohjakerros]. Korva-, nenäja kurkkutautien ylilääkäri Outi Tervonen kurkistaa loimaalaisen Mari Heleniuksen kurkkuun, joka on ollut jo pitkään kipeä. Puheterapia Psykologi Jalkahoitaja Potilasasiamies [rakennus C 1. krs] VUODEOSASTOHOITO: Konservatiiviset erikoisalat [rakennus B 2. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Teemme sekä ajanvarausettä päivystystutkimuksia. Toimialue 12 (Laboratorio) Tykslab os. Hoitoon tarvitaan lääkärin lähete. Ruokala on lounasaikaan avoinna myös henkilökuntaan kuulumattomille. Varallaolo päivystystutkimuksia varten on arkisin ma-pe kello 16–21 ja viikonloppuisin kello 09–21. krs] Sosiaalityöntekijä [rakennus C 1
Päivystyskäyntimaksut Tyksin T-sairaalan ja Salon sairaalan yhteispäivystyksissä sekä Tyksin Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloiden päivystyksissä: • akuuttihoitokäynti sairaanhoitajalla 25,40 € (alle 18-vuotiaille maksuton) • akuuttihoitokäynti lääkärillä 36,90 € (alle 18-vuotiaille maksuton). Merkittävä osa esimerkiksi suonensisäisistä antibioottihoidoista ja syöpähoidoista sekä tähystyksistä tehdään lähisairaaloissa. Kirurgia puolestaan on jakaantunut mm. Sisätautien sijaan on hematologia, endokrinologia, keuhkotaudit, infektiotaudit jne. – Perinteistä leikkaustoimintaa sairaalassa ei todennäköisesti tehdä. Varsinaisesta operatiivisesta toiminnasta painopiste siirtyy kuntouttavaan hoitoon. Tämä näkyy Petri Virolaisen mukaan myös Loimaan sairaalan tulevaisuudessa. Asiakasmaksukatto Kunnallisen sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista kalenterivuoden aikana aiheutuville kustannuksille on määrätty 683 euron maksukatto. Erityisen hyvin tämä näkyy Petri Virolaisen mukaan päivystyksessä. Potilaat saavat osastolla kuntouttavaa hoitoa ja eri erikoisalojen tuki on vahva. Kolmas merkittävä asia on väestön ikääntyminen ja hoidon tarpeen muutokset. ortopediaan, traumatologiaan, plastiikkakirurgiaan, urologiaan, gastroenterologiseen kirurgiaan, ja neurokirurgiaan. Erikoistumisen seurauksena lääkärit osaavat hoitaa potilaitaan entistä paremmin, mutta samalla hoito kohdistuu entistä suppeampaan potilasryhmään ja pienten alueiden väestöstä ei riitä täysiaikaista työtä kaikille eri lääkäreille ja siksi tarvitaan uusia malleja tehdä työtä. Monet suoliston alueen taudit ovat vähentyneet, mutta syövän hoidon osuus on merkittävästi kasvanut. Tyks Loimaan sairaalassa potilaalta perittävät maksut 2018 • Poliklinikkamaksu 36,90 € • Hoitopäivämaksu 43,80 € • Päiväkirurginen maksu 121,30 € • Alennettu hoitopäivämaksu 20,20 € • Kuntoutushoitopäivä 15,20 € • Yö/päivähoito 20,20 € • Psykiatrian hoitopäivä 20,20 € • Psykiatrian yö/päivähoito 8,80 € • Sarjahoito 10,10 € / kerta (Alle 18-vuotiailta ei peritä sarjahoitomaksua) • Maksu lääkärintodistuksesta ja -lausunnosta 45,50 € Perumaton ajanvaraus 45,50 € (Aika pitää perua asianomaiseen poliklinikkaan ilmoittamalla viimeistään edellisenä päivänä klo 15 mennessä) Potilasta ei laskuteta käyntitai hoitopäivämaksun lisäksi erikseen sairaanhoitopiirissä tehtävistä kuvantamistutkimuksista, jotka ovat osa hänen hoitoaan. Tällaista resurssia ei ole millään mahdollista ylläpitää Varsinais-Suomessa kuin yhdessä pisteessä. Siihen ei ole kenelläkään halua ja sitä ei luonnollisesti paikallisesti haluta. Sen sijaan erilaisten vähemmän kajoavien toimenpiteiden määrä kasvaa. Päivystys: 02 313 8800 Seppälänkatu 15-17 32200 Loimaa http://www.vsshp.fi/fi/toimipaikat/ loimaan-aluesairaala/Sivut. Loimaan sairaalan rooli muuttuu, mutta sairaalan tulevaisuus näyttää Petri Virolaisen mielestä hyvältä. Suomen sairaalaverkko on syntynyt maailmaan, joka on muuttunut. Liikennetapaturmat ja työtapaturmat ovat vähentyneet merkittäväsi, mutta vastaavasti ikääntyneiden ihmisten osteoporoottiset murtumat ovat lisääntyneet. Nykyisin pystytään hoitamaan potilaita, joita ei ennen hoidettu. – Hyvänä esimerkkinä on traumatologia, Petri Virolainen valaisee. Maksukattoa laskettaessa otetaan huomioon perheen alle 18-vuotiaiden lasten maksut. Tämä tarkoittaa, että sellaisia asioita, joita perinteisesti hoidettiin leikkaamalla, pystytään jatkossa hoitamaan polikliinisesti. Potilaat, joita pystytään auttamaan ovat entistä ikääntyneempiä ja sairaampia ja vaativat entistä enemmän muiden erikoisalojen tukea ja tehohoitoa ja kuntouttaminen toimenpiteiden jälkeen on haastavampaa. Leikkausten ja akuuttien sairauksien (aivoverenkierron häiriöt, sydäntaudit…) jälkeinen hoito keskussairaaloissa lyhenee ja kuntoutus tehostuu lähisairaaloissa, joilla on hyvä yhteys perusterveydenhuoltoon ja kotisairaanhoitoon. Osin keinotekoinen raja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä katoaa. – Tämä kehitys vääjäämättä johtaa sairaalaverkoston muutoksiin. Asiakkaan on itse huolehdittava maksujen seurannasta. Toinen merkittävä syy muutokseen on hoitoja diagnostiikkalaitteiden kehittyminen. LOIMAAN SAIRAALAN TULEVAISUUS Loimaan sairaalan rooli muuttuu, mutta sen tulevaisuus näyttää hyvältä. Kukaan ei halua siirtää kaikkea hoitoa Turkuun, Petri Virolainen sanoo. Tehdään lähellä potilasta se mikä on potilaan edun kannalta mielekästä. Toisaalta digitalisaatio mahdollistaa monien aikaisemmin toiseen pisteeseen siirtymistä vaatineen hoidon toteuttamista lähisairaalassa ja jopa kotona. Poliklinikkamaksua ei peritä • psykiatrisen avohoidon toimintayksiköissä • sotainvalideilta ja rintamaveteraaneilta, joilla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus, rintamatunnus, veteraanitunnus tai lain mukainen todistus miinanraivaustehtäviin osallistumisesta. Potilaan toimintakyvyn palauttaminen operatiivisen ja muun vaativan hoidon jälkeen korostuu. – Loimaa on sijainniltaan alueellinen keskus ja tulee sellaisena säilymään. Erikoissairaanhoidon eriytyminen on johtanut siihen, että näitä erikoisaloja ei oikeastaan enää ole. – Tyksissä on jatkuvasti valmiudessa noin 40 eri erikoisalan päivystäjää. LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ 24 Hoitoa mahdollisimman lähellä Suomen terveydenhuollon kentässä on tapahtumassa paljon juuri nyt. Sairaalassa tai terveyskeskuksessa fyysisesti asioiminen vähenee ja hoito toteutetaan yhä useammin sähköisesti. Uudet laitteet ovat kalliita ja niitä ei ole mahdollista hankkia jokaiseen pisteeseen, jossa nyt erikoissairaanhoitoa toteutetaan. Vapaakortin saamiseksi on esitettävä maksetut asiakasmaksut muista hoitolaitoksista. Kaiken hoidon siirtäminen Turkuun olisi epämielekästä ja huono palvelua. – Loimaan sairaalassa tulee jatkossa säilymään laajat erikoissairaanhoidon palvelut. johtajaylilääkäri, Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolainen sanoo. Tarve on nykyään erilainen ja syitä tähän on monia, esimerkiksi erikoistuminen on edennyt hyvin pitkälle. – Ennen suuret erikoisalat kuten sisätaudit ja kirurgia hoitivat suuren osan potilaista. Hoito toteutetaan yhteistyössä kotisairaalan ja kotisairaanhoidon kanssa siten, että yhä useammin sairaalapotilaatkin voivat olla seurantalaitteiden kanssa kotona. – Muutosten on yleisesti sanottu liittyvän sote-uudistukseen, mutta sote-uudistus on seuraus uudistustarpeesta, ei sen syy, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vt. Erityisesti näin on operatiivisilla aloilla. Asiakkaan tehtävänä on säilyttää alkuperäiset laskut ja maksukuitit