''
Suomen ensimmäisten kattohaikaroiden rengastus keräsi huomiota ympäri maata. Kaksin
renkain kihlatut poikaset ovat kasvaneet vauhdilla. Palaavatko Kintuksi ja Kontiksi ristityt sisarukset edessä olevalta muuttomatkalta Koskelle,
jää nähtäväksi.
3
TIMANTTISET LOIMAA, Prisma, Aleksis Kivenkatu 7,
p. Ennuste lupaa sitä samaa, mitä koko kesän on ollut
tarjolla.
20. . 044-7403 850, ma-to 9-19, pe 9-20, la 9-16
www.timanttiset.. Meiltä saat Bonusta S-Etukortilla
Ei mitään
m
uutta
Säätila ei tee poikkeamaa
tämän kesän linjastaan vieläkään
Vaatimusten ristiriidassa olen valinnut puoleni varsin
diplomaattisesti. Me jyrsijät olemme tottuneet varautumaan pahimpaan. Toisel-
le tyhjäksi siivottu talo viestii vaarattomuutta. varsinkin nyt kun ne
ovat marjoja ja sieniä pullollaan.
NIMIPÄIVÄT
Perjantaina: Helena, Elena
Lauantaina: Maire
Sunnuntaina: Kimmo
Maanantaina: Nea, Linnea,
Neea, Vanamo
PAHVILAATIKKOJEN KESKELLÄ ko-
tikotona viettämäni kesä on ollut yhtä
pohdiskelujen
aikaa. Talvella asuinneliöni
triplaantuessa huomasin yllättäen, että
16 neliön ensiasuntoni oli kuin huomaamatta imaissut sisäänsä yhtä sun toista.
Miten paljon turhaa roinaa mahtaakaan
löytyä maalaistalojen vinteiltä ulkorakennuksista puhumattakaan?
?
AFORISMI
Suomessa rikoksesta haetaan usein lieventäviä asianhaaroja. eikä pelkästään suojaa
saadakseen. Raskauttavat eivät
tuomareita kiinnosta.
Pertti Raunioinen
LAINA
?Maaseudun perintö elää
minussa vahvana ja kaipaan
maalle säännöllisesti: saan
sieltä yhtä lailla energiaa ja
mielenrauhaa, Karinaisista
kotoisin oleva näyttelijä
Lauri Tilkanen Me Naisissa 23.7.
ONNEA ON MONENLAISTA. Tämä edelsi
kuitenkin monia vaiheita ennenkuin
tähän pisteeseen päästiin. Lisäksi on
välitetty huomattava määrä valtion
maankäyttölainoja sekä pienteollisuusluottoja.
Säästäväisyyden edistämiseksi on
pankki koko olemassaolonsa aikana
toiminut tarmokkaasti. Hätävaran merkitystä ei meidän tilanteessamme voi koskaan korostaa liikaa. Kouluissa säästäväisyyskasvatusta on pyritty tehostamaan monin
eri muodoin.. ei ainakaan ilman
tunkemista.
Eipä tainnut nuori kattohaikarapariskunta tietää, millaisen
riemun niiden pesänrakennuspuuhat Koskella herättävät.
Sisarusten rengastus ja nimeäminen Kintuksi ja Kontiksi oli
varsinainen mediatapahtuma.
Jos joku suomalainen ei aikaisemmin tiennyt Kosken
kunnasta mitään, nyt ainakin
tietää.
Nimivalintaa voi kiitellä maakunnan kannalta erinomaiseksi.
Kaikki vähänkään murteista perillä olevat tietävät, että kyseessä
ovat nimenomaan VarsinaisSuomessa syntyneet kattohaikarat, vaikka vaarallisen lähellä
Hämettä ollaankin.
Vaikka haikaroista riittää iloa
koko maakuntaan ja valtakun-
taankin, ei sovi unohtaa, että
ilman koskelaisten lintuharrastajien aktiivisuutta nuori pariskunta ei olisi pesäänsä kuntaan
ELOSSI
tehnyt. 1872 ja 1873 jätettiin
sääntöehdotus Keisarillisen Senaatin
vahvistettavaksi. Sanottu sääntöeh-
dotus vahvistettiin joulukuun 1 pnä
1874.
Sääntövahvistuksen saatuaan oli seuraavana toimenpiteenä säästöpankin
hallinnon järjestely.
Toiminnassaan säästöpankki on
pyrkinyt tukemaan pitäjän elinkeinon maataloutta, jolle lainoituksen
pääosa 80% on jakaantunut, muu osa
lainannosta jakaantuessa kaupan, teollisuuden, ja opintolainoin. Kohauksenkin kuohuista selvittiin
erinomaisesti aktiivisten harrastajien ansiosta.
Haikaroiden aiheuttama
ihastus on hyvä esimerkki siitä,
miten tärkeä asia luonto on
ihmiselle. Päätoimittaja Asko Virtanen,
(02) 588 8970, asko.virtanen@avl.fi
(02
Tänään
2
TOIMITUKSEN
MITUKSEN
TAKAOVELTA
KAOVELTA
Hamsterin
hätävara
PÄÄKIRJOITUS 31.7.2015
Maakunnan lähettiläät
Nelly Rauhala
?Suhteessa siihen, miten suurta määrää
tavaroita hypistelet, mutta miten vähän
niitä lopulta ostat, olet melko säästäväinen?, totesi ystäväni, kun olin taas
kerran raahannut häntä ympäri jotakin
tavarahelvettiä.
Täpötäydessä ostoskeskuksessa huomasin kuitenkin tulleeni kaltaisteni
seuraan. Aikaisemmin kesällä uutisoitiinkin, miten sadesää on ajanut ihmiset
kauppoihin . Olipa se
sitten tavanomaisessa paikassaan sukanvarressa tai ihan konkreettisesti sukkana
kaapissa.
Kesätoimittaja
toimittaja
Nelly Rauhala
auhala
nelly.rauhala@
hala@
auranmaanmaanviikkolehti.fi
hti.fi
50 VUOTTA SITTEN
KUNNALLINEN VIIKKOLEHTI
30.7.1965
MARTTILAN SÄÄSTÖPANKKI 90VUOTIAS Elokuun 2 päivänä 1965
tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä kun
Marttilan Säästöpankki avasi ensimmäisen kerran ovensa. Kaltaiseni hamsteritautiin
sairastuneet taas saavat nautintoa siitä
turvallisuuden tunteesta, jonka täydet
varastot suovat. Eipä sillä, että vaatteita tursuvaan
garderobiini edes mahtuisi nimeksikään
uutta päälle pantavaa . Kerta
Miten
toisensa perään
paljon
olen havahtunut miettimään
turhaa
minut saartavaa
i
roinaa
mahtavaramäärää.
taakaan löytyä
Pitääkö ihmimaalaistalojen
sellä todella
vinteiltä ulkoraolla sukkia sen
verran,
että
kennuksista pupyykkiä ei niihumattakaan?
den puolesta
tarvitse pestä
neljäsosa vuoteen?
Muuttaessa tavaran määrä vasta todella konkretisoitui. ?
Auranmaan Viikkolehti
Perustettu vuonna 1926.
. Maaseudulla asuvat usein unohtavat, kuinka
rikkaassa asuinympäristössä
elävät.
Tutkimustenkin mukaan jo
pieni kävely metsässä poistaa
stressiä. Kauppakeskuksissa me katselija-Kaijat ja kuluttaja-Keijot olemme
sulassa sovussa tutkineet alennuksia ja
kokeilleet liian räikeitä rättejä, vaikka
kotona komerot pullistelisivatkin jo ennestään yhtä sun toista.
Nykyajan kulutuskulttuuri huutaa
meitä ostamaan sitä sun tätä, samalla kun
aikaansa edellä olevat ihmiset puhuvat
KonMari -tekniikasta ja minimalismin
vapauttavasta tunteesta. Kaupassa katselen kuluttavasti, mutta kotiin kiikutan tavaraa
mahdollisimman minimaalisen määrän. Jo vuodesta
1903 ovat ollessa käytössä kodin säästölippaat. Metsään kannattaakin
suunnata niin usein kuin mahdollista . Niinpä perustamista varten tehtiin Marttilan
piirikunnan, johon kuuluivat Marttilan, Kosken, Karinaisten ja Tarvasjoen
kunnat, kuntain yhteisessä kokouksessa päätös v. Kiitellä sopii myös sitä,
että haikaroiden pesintärauhasta on pidetty hyvää huolta
Laita postia: toimitus@avl.fi . Lähetä uutiskuva: toimitus@avl
Kosken kattohaikarasisarukset
Kinttu ja Kontti rengastettiin
FI1 eli Kinttu
suhtautui rauhallisesti rengastukseen.
Juhannuksen
tienoilla syntynyt poikanen
on kasvanut
nopeasti ja
painaa nyt
lähes kolme
kiloa.
KOSKI
Nelly Rauhala
Suomen ensimmäiset kattohaikaran poikaset rengastettiin Koskella tiistaiaamuna. Kinttu ja Kontti
tarkoittavat molemmat jalkoja,
joihin huomio helposti haikaroissa kiinnittyy. Haikaran poikaset ovat
isoja, joten ne olisivat voineet lähteä
pesän reunalle, Tittonen selittää.
Perinteisten
metallirenkaiden ohella
haikarat
rengastettiin Suomen
lipun värein
varustetuin
muovisin lukurenkain.
Kuukauden kuluttua
Afrikkaan
Nimivalintojen takana
paikallinen murre
Rengastuksen päätyttyä poikaset
ristittiin. Myös
talkoolaisten on mahdollista käydä saunassa ja uimassa, jos talkoolaisia on, Hartikka sanoo.
Maauimalan kunnostusprojekti on koko ajan kärsinyt talkoohengen vähäisyydestä. Niiden asettaminen
oli haastavaa, koska renkaat ovat
jäykkiä, ensimmäistä kertaa muovirenkailla rengastanut Tittonen
selittää ja kertoo kuivaharjoitelleensa lukurenkaiden asettamisesta
oksan pätkään.
Suomen ensimmäisen kattohaikaran rengastaminen oli 30 vuotisen rengastajan uran tehneelle
Tittoselle kunniatehtävä.
Tiedotusvälineiden läsnäolosta
huolimatta niin emohaikarat kuin
rengastettavat poikasetkin suhtautuivat tapahtumiin suopeasti.
Aikuiset haikarat seurasivat tilannetta kauempaa. Törmäyksessä junan tulon
vuoksi laskeutunut puomi irtosi
paikoiltaan ja vaurioitui. Hyvin sujuneen
rengastuksen jälkeen haikarat myös
nimettiin tuomariston valitsemilla
nimillä.
Kintuksi ja Kontiksi nimetyt haikarasisarukset suhtautuivat rengastukseen rauhallisesti. Nimet valittiin,
koska ne alkavat samoilla kirjaimilla kuin Koski ja kattohaikara.
Lisäksi nimet viittaavat paikalliseen murteeseen. Rengastusta varten nosturilla maantasalle
haetut noin viiden viikon ikäiset
poikaset eivät olleet juuri moksiskaan salolaisen ornitologin Jouni
Tittosen suorittaessa rengastusta.
Poikasten päät pidettiin kangaspusseissa rengastuksen ajan, mikä lisäsi
niiden rauhallisuutta.
Linnut rengastettiin kaksin renkain. Soita toimitussihteerille: (02) 588 8971 . Yläne kk
Oripää
Pöytyä
Riihikoski
Kyrö
Aura
Tarvasjoki
Mellilä as.
Koski
Marttila
. Poikasten rengastaminen onnistui ongelmitta
ja lopulta ne palautettiin takaisin
pesäänsä.
?Asetimme linnut keskelle pesää
pituussuunnassa. Kaikki sujui yllättävän hyvin, vaikka pelkäsinkin
pahinta. päivänä 2015
3
. Voi olla, että
jossain vaiheessa ei enää puhuta
katinkonteista vaan kattohaika-
rankintuista, Birdlife Suomen tiedottaja Jan Södersved perusteli
nimivalintaa.
Ristimisen yhteydessä paljastettiin myös kattohaikaroiden
kummit, jotka ovat nimikilpailun
tuomaristossakin vaikuttaneet lintuharrastaja Lauri Laukkanen ja
sanataiteilija Sinikka Svård.
Haikarat
saivat vasempaan
nilkkaansa
perinteiset
metallirenkaat.
Kintun ja Kontin elämä jatkunee
Koskella rauhaisasti vielä noin kuukauden päivät. Uutisvihjeet ja juttuvinkit . Nyt tarvittaisiin uimareita
altaaseen, jotta vesi sekoittuisi ja
hiekkasuodatus toimisi kunnolla.
?Terveystarkastajan mukaan
kyläyhdistyksellä pitää kuitenkin
olla koulutettuja uimavalvojia ja
aitojen valmiit ennen kuin hän
tulee tekemään viralliset mittaukset veden laadusta, Kyrön seudun
kyläyhdistyksen puheenjohtaja
Reijo Hartikka kertoo.
Vesi täyttää yhdistyksen omien
mittausten mukaan vaadittavat
kriteerit ja aidatkin ovat valmiit,
mutta valvojat uupuvat.
Vapaaehtoisia valvojia ei ole.
Valvojiksi suunniteltujen työttömien palkkaaminen TE-keskuksen tuella tyssäsi työllistämisrahojen loppumiseen.
Oma lukunsa on luonnollisesti
kapuloita rattaisiin lyönyt surkea
kesä, joka ei juuri saa kaipaamaan
uimamahdollisuutta.
Uimavalvojaksi kouluttautuminen käy Hartikan mukaan nopeasti mutta uimalan käyttöönotto
on pattitilanteessa, jos valvojiksi
halukkaita vapaaehtoisia täysikäisiä ihmisiä ei löydy.
?Uimalaa on tietysti mahdollista vuokrata suljetuille ryhmille,
jotka uivat omalla vastuulla. Nyt kyröläisten
pitää päättää, halutaanko se ottaa
käyttöön vai ei, Hartikka sanoo ja
lisää, että hän täyttää kuukauden
päästä 63 eli tulee eläkeikään. Birdlifen ja Yle Turun järjestämään nimikilpailuun tuli yli
1500 nimivahtoehtoa, joista kilpailun tuomaristo yksimielisesti valitsi
nimiksi Kinttu ja Kontti.
?Tuomaristo karsi ehdotuksista ensimmäiseksi sukupuoleen
viittaavat nimet. Haikaroiden
vasempaan reiteen taas asetettiin
muoviset lukurenkaat, jotka mahdollistavat haikaroiden seuraamisen luonnossa kaukoputkella tai
kiikareilla.
?FI1 ja FI2 -merkinnöin varustetuista akryylimuovisista lukurenkaista saa enemmän dataa kuin metallirenkaista. Projekti
on kuitenkin puskettu pienellä
porukalla valmiiksi, mutta uimalan käyttöönotto vaatii enemmän
vapaaehtoisia.
?Maauimalan pohjassa on vuosiluku 1966 eli allas täyttää ensi
vuonna 50 vuotta. Sen
jälkeen myös maauimalan on aika
siirtyä jonkun muun hoidettavaksi.
Moottoripyöräilijä
ajoi puomiin
Mellilässä
LOIMAA/Mellilä
Moottoripyöräilijä ajoi puomiin
Mellilässä, Kumilan tasoristeyksessä, viime viikon keskiviikkoiltana. Oikeaan nilkkaansa ne saivat
perinteiset halkaisijaltaan 18 milliset metallirenkaat. Jo nyt lentolihaksiaan treenaavat poikaset oppinevat
kumminsa Laukkasen mukaan lentämään kuukauden kuluessa.
?Ensin ne tekevät pienempiä reissuja, mutta keleistä riippuen syyskuussa ne varmasti lähtevät jo kohti
Afrikkaa, Laukkanen selventää.
Pesänrakentajat ja muut suomalaiset jäävät jännittämään tulevia
vuosia ja sitä palaavatko Kinttu ja
Kontti tai niiden vanhemmat vielä
uudelleen Koskelle.
?Kattohaikarat ovat hyvin pari- ja paikkauskollisia, joten hyvät
mahdollisuudet on, että ne palaavat
takaisin tänne, Laukkanen uskoo.
Maauimalan
vesi kunnossa, valvojat
puuttuvat
PÖYTYÄ/Kyrö
Asko Virtanen
Kyrön maauimala alkaa olla kunnossa. Kommentoi,
anna palautetta
toimitus@avl.fi,
www.avl.fi/palaute
Uutiset
Perjantaina heinäkuun 31. Moottoripyöräilijä, jonka henkilöllisyydestä poliisilla ei ole tietoa, pakeni
paikalta valtatie 9 suuntaan.
KLO 21
HINNAT: 15/13/10. 050 560 7168)
Peruukkivalikoima
P
eruuk
er
ukk
kki
kival
alikoima
nyt
n
yt p
parhaimmillaan,
arhai
ar
aimmillaan
an,
ttervetuloa
ervetuloa ttutustumaan.
er
utustum
umaan
an.
Meiltä
M
eiltä m
ei
myös
yös
ös H
Headwear-päähineet.
eadwear
ar-p
r--p
pääh
ähineet.
Lö dät minut
Löydät
i t myös
ös Kauppala
K
l Rompetorilta
R
t ilt 1.8.,
18
jossa leikkaan hiuksia non-stoppina, hinta alk. l o i m a a n s e u r a h u o n e . 180 . KAHVILIPPU 3?
Lippuvaraukset ja lisätiedot: puh. (norm. klo 10?16
60 Pihakirppistä ja pihakahviloita ympäri kuntaa.
Opastukset Hämeentieltä, Härkätieltä ja Salontieltä.
Tervetuloa mukavaan tapahtumaan Marttilaan!
RAUHAKYLÄ
050 523 8320
TARVASJOKI
Arki-iltaisin ja -öisin sekä
viikonloppuisin perjantaistaperjantaihin
OJALA
0400 221513
Marttilan kirppisralli U www.marttila.?
B12-vitamiinin mittaus
kampanjahintaan 40 ?
Mahalaukun terveystesti 130 ?
Kyrön Apteekissa pe 14.8. ennen klo 23 ilm sis.
*********************************************
Lehtipihvi
Pihvilinnassa
ROMPEVIIKONLOPPUNA
13 ?
*********************************************
ROMPEILTAMAT PELTOISISSA PE KLO 19 . ajankohtaisista talousja työllisyysasioista, biotaloudesta ja byrokratian
purkamisesta. klo 22
THE POOL
Liput 5,-
Ravintola Kestikara
KOSKI TL puh. 01
TOMMI LÄNTINEN, Tanssiorkesteri LILJA
w w w . . KLO 14
TI 4.8. Keskustan Loimaan kunnallisjärjestö ry
Lauantaina 1.8. (norm. klo 9-15)
GastroPanel on nopea, turvallinen ja helppo
SANKARI
0400 221955
verinäytteestä tehtävä mahalaukun terveystesti.
Testi sopii sinulle, jolla on epämääräisiä ylävatsa-oireita
kuten närästystä, vatsan turpoamista, vatsa-kipua tai
pahoinvointia. päivänä 2015
Auranmaan Viikkolehti
hotel@loimaanseurahuone.?
ROMPEVIIKONLOPPUNA VIIHDERAVINTOLASSA
TANSSIORKESTERI
AIKALISÄ
Liput: PE ilm.sis.
LA 8. 044 308 5022
WWW.TARVASJOENNUORISOSESURA.FI
Näytelmän oikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijaliitto Ry
Tarvasjoen Karjalaisten, Sotaveteraanien
ja Elohopeakerhon (+55)
UINTI- JA SAUNAILTA
Särkijärven mökillä ti 18.8.2015
Taksi Petri Rönkkö
Marttila
s KHQNLOÒÀ
s 3\ÒUÀWXROLNXOMHWXNVHW
s 7LODXVDMRW
050 464 9880
taksi.petri@gmail.com
Parturi-Kampaamo
TUKKAKIKKA
Iida palaa äitiyslomalta. lipun hintaan.
la?su 1.?2.8. f i
TAXI
VIIKONLOPPUPÄIVYSTYS
Pe 31.7. KLO 19
PE 7.8. 245 . 145 . 205 ?)
Kaikki neljä testiä yht. klo 21-01
Tervetuloa ELOILTAAN
Pappisten lavalle keskiviikkona 5.8.
alkaen kahvitarjoilulla kello 18.00.
Varapuhemies Mauri Pekkarinen ja kansanedustajat
Sirkka-Liisa Anttila, Olavi Ala-Nissilä ja Eerikki
Viljanen alustavat keskustelua mm. KLO 21
SU 2.8. 010 254 7001 tai tarvasjoen@op.?
Tarjoilua ja arvontaa. 325 ?)
Testit maksetaan kortilla.
Käyntiosoite:
Kyrön Apteekki
Kyröntie 30
21800 Kyrö
Lisätiedot ja ajanvaraus:
BIOHIT Laboratoriopalvelut
Puh. 09 7738 6380
Arkisin klo 9-15
PE klo 18?MA klo 06
FRANTTI
0500 523 453
484 7099
Huuskantie 12, 21380 Aura
P. KLO 19
TO 6.8. KLO 19
KE 5.8. Lue lisää: www.gastropanel.?
GastroPanel-testi vaatii 4 tunnin paaston.
ERÄ LIPASTOJA
-80%
20,-
ALK.
Muita vaivoja. mennessä Tarvasjoen Osuuspankkiin
puh. 190 ?)
ColonView®-suolistotesti yht. klo 10-15
Ajanvaraus 09 7738 6380 (ark. 10?.
Teemme myös kasvomaalauksia.
Nähdään Rompetorilla!
Meillä käy
myös palveluseteli.
Myrskylinnankatu 2 A, Loimaa
P. Yhdessä GastroPanel-testin kanssa:
Keliakiapikatesti yht. Karaoketanssit.
Tervetuloa läheltä ja kaukaa.
järj. alk. Tervetuloa!
Puhelun hinta lankapuhelimesta 0,0835 ?/puhelu + 0,07 ?/min, matkapuhelimesta 0,0835 ?/puhelu + 0,17 ?/min.
Iida 044 322 4429
02 4860 980, Aura
www.auranmaanviikkolehti.fi = www.avl.fi. Ma 3.8.
AURA
PE?LA Sunnuntaisin
ennakkoon tilatut ajot
TIINA KETOLA
0400 946 009
KYRÖ
PE klo 18?MA klo 06
PE klo 18?MA klo 06
VALTAXI
044 544 5555
ORIPÄÄ
ORIPÄÄN TAKSIT
050 561 0566
PÖYTYÄ
RIIHIKOSKI
PE klo 18?SU
15v.
Johanna Pakonen
& Midinetti
Käteismaksu 14 ?
Tiedustelut 044 322 7307 U
YLÄNEEN TAKSIEN
PÄIVYSTYSVUOROT
KISKONEN PEKKA
050 337 5015
MARTTILA
Niinijoen
N
Ni
Nii
iiini
n
Seudun kyläyhdistys ry
www.pappistenlava.net
Hidas lavafoksi -tanssikurssi
H
ennen tansseja klo 19-20.30
sis. 02 484 1139
Enkelipuistossa
sunnuntaina 2.8.2015 klo 13
RIIHIHANURIT
Solisteina Juha Simola ja Torsti Hellström
(Kaitoonmäentie 200, Riihikoski, isätietoja p. 02-764 1004, 050 36 555 60 www.parturikampaamoarjapoutala.fi
PE 31.7. 4
Perjantaina heinäkuun 31. 486 6551
TARVASJOEN NUORISOSEURAN KESÄTEATTERI ESITTÄÄ KESÄLLÄ 2015 KOMEDIAN:
Avoinna: ma suljettu, ti-pe 10?18, la 10?14
KÄSIKIRJOITUS: Jari Nenonen OHJAUS: Eetu Korpisalo & Matti Tapani
Perjantaina 31.7. Aloitan työt 4.8.
Linja-auto lähtee Osuuspankin pihalta klo 17.00.
Ilm. (norm. ti 11.8
Lapiopelillä
Lehtinen ei ole sentään joutunut santakuormia tekemään
kuin kerran. 18-vuotiaana aloitin
ensin isän autolla ja vuodesta 1969 lähtien itsenäisenä
yrittäjänä.
Ilmankos lähiseudun pikkupojatkin morjestelivat
Lehtiselle jo kaukaa. Siinä oli sopiva sauma
vaihtaa vapaalle, vaikka ajokuntoa riittäisi vielä niin kuskilla kuin autolla.
?Kaikkea on ajettu, mikä
lavalla on pysynyt: maitoa,
viljaa, lannoitteita, sementtiä,
kalkkia, sahanpurua, haketta,
santaa... Myös osuuskauppa Maapohja työllisti
ajoineen aika tavalla. Jonkinlaisia konekuormaajia on hänen työuransa aikana aina ollut käytössä.
Lehtisen ensimmäinen
oma auto oli Bedford. Kaveriporukkaan kuuluu samanikäisiä
ja samanhenkisiä motoristeja.
?Kaikki ollaan jo kiireisiä
eläkeläisiä, Lehtinen hymähtää.. päivänä 2015
Asiat & ihmiset
Auranmaan Viikkolehti
5
?Santakuski. Sekä liikennemäärät että kiire
ovat olleet kasvussa. Niin paljon
hommia viimeiseen kuukauteen on mahtunut. Kalkinajo
oli talviajan hommaa.
Soili Lehtinen muistelee,
että yhdelläkin rapaisella
kalkituspellolla näky oli ulkopuolisen silmin kuin Raatteen tiellä: kalustoa oli kallellaan jos johonkin suuntaan,
kun työkoneita vinssattiin
upoksista pitävälle maalle.
Elämänmakuisten muistojen joukkoon mahtuu myös
yksi paha takaisku. Lehtisen
autotalli Kalliontiellä paloi
talviaamuna 1989. Vapaa-aikaa ei aina niin
paljon ole käytettävissä.
Keltaista ei tunnisteta
Nykyistä menoa liikenteessä
ammattikuski katselee välillä vähän ihmeissään. Lehtinen ajoi Volvon talliin
Rahtari-Ranen pitkä tinki täyttyi
PÖYTYÄ/Heikinsuo
Jorma Kaarto
Kuorma-autoilija Rauno
Lehtinen vitsailee, että autoilu kannattaisi lopettaa
joka kuukausi. Huoletonta asennetta ihmetellyt asukas
otti yhteyttä Auran kunnan
tekniseen toimistoon.
Kunnan rakennustarkastaja ja työsuojelupäällikkö Kari
Tuohi kävi puolestaan huomauttamassa kaarinalaista
urakoitsijaa asiasta.
?Nyt heillä on valjaat ja
narut kiinni. Mies ja auto jäivät unikeonpäivänä huilaamaan.
?Melkein joka aamu olen
autolla liikkeelle lähtenyt. Perjantaina heinäkuun 31. Takana
on 52 vuotta kuorma-auton
ratissa ja melkein kolme miljoonaa kilometriä suomalaisia maanteitä.
Unikeonpäivänä Lehtisen
omaan mittariin napsahti 70
vuotta. Sitä
seurasivat Thames ja Austin.
Nykyinen Volvo vuodelta
1986 on palvellut omistajaansa uskollisesti lähes 1,4
miljoonan kilometrin verran.
?Alkuaikoina ajoin maitoa
Kyrön meijeriin. Yhdessä
vaiheessa maanviljelijöille
tuli kova kalkitusinnostus.
Kalkkikuormaa sai Vampulan
tehtaalla joskus odottaa kahdeksankin tuntia. Lainlaatijan
silmissä yli 50 vuoden ajokokemus ei vielä oikein riitä
pätevyyden todistamiseen,
siihen tarvitaan melkein tuhannen euron arvoinen kir-
Turvavaljaiden käytöstä lipsutaan
Auran
työsuojelupäällikkö
Kari Tuohi
on joutunut muistuttamaan
turvavarusteiden
asianmukaisesta
käytöstä.
AURA
Jorma Kaarto
Ilman turvavaljaita Auran
yhtenäiskoulun peltikattoa
pesseet ja maalanneet työmiehet ovat kiinnittäneen
ohikulkijan huomiota muutamaan otteeseen. Homma
lankesi sitten pojalle vähän
kuin luonnostaan. Lehtinen
on silti päättänyt jättää autohommat kerralla. Voi
se vapaa-aika aluksi vähän
outoa olla. Se oli vakava paikka, mutta yrittäjän
sisukkuudella ja kyläkunnan
talkooavulla jäljet korjattiin
ja pian paikalla seisoi entistä
ehompi tallirakennus.
?Kyllähän yrittämisessä parasta on oma vapaus, muttei se ammatti kaikille sovi,
vaikka yrittäjyydestä nykyään
joka paikassa puhutaan. Töitä
pitää tehdä silloin, kun niitä
on. Olemme kes-
kustelleet asiasta urakoitsijan
kanssa aiemminkin. Mutta eiköhän
rouva jotain töitä keksi, Lehtinen viittaa vaimoonsa Soili
Lehtiseen, joka hänkin on
yrittäjä, parturi.
Lehtinen kävi vielä syyskuussa pakollisen ajopätevyyskurssin. Kyrön
risteyksessäkin on johonkin
aikaan päivästä vilskettä kaikkiin suuntiin niin, ettei joukkoon meinaa mahtua.
?Ohitukset maanteillä
ovat välillä semmoisia, ettei
keltaista väriä taideta enää
tuntea ollenkaan.
Rekkamies aikoo jatkossa
olla liikenteessä entistä enemmän kaksipyöräisellä kulkuneuvolla, kunhan ilmat vain
suotuisiksi käyvät. Hän on
hyvinkin tietoinen siitä, että
turvavaljaita pitää käyttää,
Tuohi sanoi maanantaina.
Pienurakkasopimukses-
sa kunta ja urakoitsija ovat
Tuohin mukaan sopineet, että
työturvallisuuslainsäädännön tarkoittamat velvollisuudet kuuluvat urakoitsijalle.
jallinen todistus.
Rattimieheksi
luonnostaan
Raunon isä aloitti autoilun
sotavuosien jälkeen. Sininen
Volvo-kuormuri on ollut perin tuttu näky liikenteessä.
Vehmaalla syntynyt Lehtinen
on asunut miltei koko ikänsä
Heikinsuolla.
Kuorma-autoilija Rauno Lehtisen mittarissa on 70 vuotta ja Volvolla 1,4 miljoonaa kilometriä
Kävin kaksi
viikkoa ennen Viljon kuolemaa Ihantalassa ja Talissa katsomassa näitä Viljon
taistelupaikkoja, mutta tätä tietoa en ehtinyt enää Viljolle kertoa. Aaverykmenttiin. 4.7.2015 Aura
Nyt olet vapaa ja mukana tuulen
saat kulkea rajoilla ajattomuuden.
Kaivaten
Terhi, Oona ja Emmi
Äiti
Raija
Ilpo ja Pekka perheineen
Ritva
Muut sukulaiset ja ystävät
Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa.
Kiitos osanotosta.
Rakkaamme
Perjantaina heinäkuun 31. Nyt
jätämme isoisän, isoisoisän ja kunniakkaasti taistelleen veteraanin Taivaan Isän
haltuun.
Marja Vähätalo
Kirjoittaja on Viljo Vähätalon veljentytär
Kaarlo Viljo
VÄHÄTALO
Nyt nukut ikiunta,
rauhallista, tuskatonta.
Kaivaten
Taru perheineen
Sisar perheineen
Marja perheineen
Muut sukulaiset ja ystävät
Siunaus toimitettu hiljaisuudessa.
Kiitos saattoväelle.
. Viljon vanhempi sisar Lea elää 99-vuotiaana omassa
kodissaan Tampereella seuraten tiiviisti
tämän päivän maailman menoa. päivänä 2015
MUISTOKIRJOITUS
Yläneen vanhin veteraani viimeiseen iltahuutoon
Yläneen vanhin veteraani Kaarlo Viljo
Vähätalo kutsuttiin viimeiseen iltahuutoon 25.6.2015. jalkojen amputointia lukuun
ottamatta. Tarinan mukaan hän kantoi
pitkät matkat selässään kymmeniä kiloja
painavia viljasäkkejä.
Viljon rakas harrastus oli hirvenmetsästys. Tästä harrastuksestaan hän joutui luopumaan vasta 1990-luvulla, kun
verenkierto jaloissa heikkeni. Vielä helatorstaina Viljo luetteli sujuvasti, mille luokille lapset ovat
menossa ja että Alisa on aloittamassa
elokuussa koulun sekä että Jussi pääsee
ripille. Viljo
oli myös eläinrakas. JR 5 ryhmittyi
puolustukseen Perkjärven tasalle kesäkuun puolivälissä. Jatkosodasta hän kotiutui alikersanttina ja sai ylennyksen
kersantiksi vuonna 1969. Hannun
ainoa lapsi, tytär Taru muodostui Viljolle ja Inekselle rakkaaksi lapseksi jo aivan
pienestä pitäen.
Viljolle rakkaita olivat hänen perheväkeensä kuuluneet Tarun lapset: Aleksi,
Jussi, Antti, Iida ja Alisa, joiden isoisoisä
Viljo oli. Viljo hoiti pitkään
puolisoaan, kun tällä oli toimintakykyä
haittaava nivelreuma. Viljo-setäni oli
minulle ennen kaikkea suuri isänmaan
puolustaja.
Ennen talvisotaan menoa Viljo oli ehtinyt käydä Mustialan maamieskoulun
Jokioisissa. Hänellä ei edes ollut mitään
lääkitystä, ei tarvinnut sen enempää
kuulolaitetta kuin silmälasejakaan.
Vaikka Viljolla oli korkea ikä, tuli hänen lähtönsä kuitenkin yllättäen. Hän teki 3-vuorotyötä
Ahlströmin Kauttuan paperitehtaalla
1970- ja 80-luvuilla. 6
Ilot & surut
Auranmaan Viikkolehti
Rakas Äitimme, Mammamme ja
Iso-Mammamme
Maire Helena
HAKALA
o.s. Hänen
piti päästä pois Riihikosken vuodeosastolta, kun jalkaproteesi olisi vaihdettu.
Taivaan Isä päätti kuitenkin toisin. Lämmin kiitoksemme osanotoista.
Kiitos myös kaikille Äitiä hoitaneille.
Rakkaamme
Jouko Kalervo
VAINIO
* 10.2.1947 Aura
. Jatkosodassa
hän toimi krh:n tulenjohtajana.
Viljo oli vielä varusmiespalveluksessa jatkosodan alkaessa, minkä takia
liikekannallepanossa hänet sijoitettiin
varusmiehistä muodostettuun JR 5:een
eli ns. Hänen
isänsä Emil Vähätalo oli kuollessaan
kahta kuukautta vaille 96 vuotta ja
hänen äitinsä Aino Vähätalo oli kaksi
päivää vaille 95 vuotta. Viljo Vähätalo syntyi
Yläneellä 28.12.1919, joten hänen maallinen taipaleensa oli 95 ja puolen vuoden
pituinen.
Viljo sai talvisodan aikana 20.2.1940
palvelukseenastumismääräyksen kranaatinheitinkoulutukseen. Viljo säilyi loppuun asti virkeänä,
hyvämuistisena ja aikaansa seuraavana.
Myös valtakunnan politiikkaa ja EUasioita hän seurasi loppuun asti. Ensimmäisten joukossa Tourulassa hän salaojitti peltonsa 1960-luvun alussa. Ines nukkui pois
vuonna 1999. 4.D saapui alueelle aivan viime hetkellä ja onnistui estämään
vihollisen läpimurron kohti Viipuria.
Perkjärveltä JR 5 vetäytyi vihollista viivyttäen Muolaanjärven länsipuolitse
kohti Talia ja Ihantalaa, missä käytiin
Pohjoismaiden suurin taistelu. 13.7.2015
Kun Luojamme niittää kypsää viljaa
ja noutaa matkaajan väsyneen.
Kun sydän lämpöinen sammuu hiljaa,
oisko aihetta muuhun kuin kiitokseen.
Kiitollisina ja kaipauksella muistaen
Lapset ja lastenlapset perheineen
Muut sukulaiset ja ystävät
Äitimme siunaus on toimitettu läheisten läsnä
ollessa. Sotien jälkeen hän otti Vainiomäen isännyyden hoitaakseen. Viljolta
amputoitiin toinen jalka 1998 ja toinen
2002. Rykmenttinsä kranaatinheitinkomppaniassa Viljo
osallistui kaikkiaan 21 taisteluun eri
rintamalohkoilla.
4. Tässä
ratkaisevassa taistelussa Suomen armeija
saavutti torjuntavoiton ja pysäytti Neuvostoliiton hyökkäyksen.
Kovista paikoista ja monista taisteluista huolimatta Viljo selvisi sodista
haavoittumatta. Sotien jälkeen Viljolla
oli hevoset nimiltään Virma ja Hilkku.
Maanviljelyksen ja karjanhoidon
ohella Viljo ajoi maitoa Tourulasta ja
Nummiojalta 1960-luvulla Makkarkosken meijeriin. Viimeksi näistä keskustelin Viljon kanssa
helatorstaina 14.5.
Viljo vihittiin avioliittoon Ines Salosen
kanssa 15.12.1945. Viljo oli lapsenlapsenlapsistaan
ylpeä.
Viljo oli pitkäikäistä sukua. Kankare
* 19.7.1921
. Divisioona, johon JR 5 kuului, oli
kesäkuussa 1944 Kannaksen suurhyökkäyksen alkaessa Aunuksessa, mistä rykmentti siirrettiin ylipäällikön käskystä
Karjalankannakselle. Viljon
nuorempi sisar Oili ja Veikko-veli, sotaveteraani hänkin, ovat jo edesmenneitä.
Viljo ei elämänsä aikana juuri sairastellut . Heillä oli yksi lapsi Hannu,
joka nukkui pois vuonna 2001. Hänellä oli hyvä näkö ja vakaa
käsi. Tourulan kylässä
Viljo oli tunnettu vahvoista lihasvoimistaan
6.2015.
$ & & && # &&
% $"
Rakas tyttäremme
syntyi 30.4.2015
Espoossa ja on
saanut nimekseen
SYNTYNEITÄ
* 28.12.1919
. 25
Tuhannet kauniit kiitokset
Eläkeliitolle suurenmoisesta
palvelusta ja vaivasta, kun
veitte meidät pakkoloman yli.
Tiistai-kerholaiset
. NAPUTA: KIITÄ, KEHU,
TERVETULOA
sukulaiset, ystävät ja naapurit
la 15.8.2015 klo 13-17
Juhlistetaan yhdessä äitimme
NAPUTUS
Sydämelliset halionnittelut
3-vuotiaalle Leonna-murulle 3.8.2015 Loimaalle.
T. Mamma ja Pappa
Muista onnitella!
Yksipalstainen onnitteluilmoitus maksaa 15 euroa/
kappale, kaksipalstainen 25
euroa.
Toimi näin: tuo tai postita
kuva ja lyhyt onnitteluteksti
konttoriimme viimeistään
ilmestymispäivää edeltävänä päivänä kello 10. Jos
käytät nimimerkkiä, nimesi ja
yhteystietosi on oltava toimituksen tiedossa. Näppäile teksti
NAPUTUS välilyönti ja oma
viestisi, loppuun nimesi tai
nimimerkkisi ja lähetä se numeroon 17252.
Yhden viestin hinta on 0,50
euroa/160 merkkiä.
Kirjoitukset mielellään omalla nimellä. TÄTÄ MIELTÄ -palstalla julkaistaan Auranmaan
Viikkolehden lukijoiden
mielipiteitä. (Onnittelutekstin maksimimerkkimäärä 140 merkkiä, 4 riviä.)
Jos postitat aineiston, liitä
kuittijäljennös mukaan.
Maksun voit suorittaa tilillemme Kyrön Seudun Op:
FI79 4711 0010 0022 20 EUR.
Kuvia ei palauteta, mutta ne
voi noutaa konttoristamme.
PURNAA! Lähetä mielipiteesi Naputus-palstalle tekstiviestinä. Kirjoitukset
mielellään omalla nimellä.
POIKA
17.7.2015
48,5 cm 3040 g
Elisa Aittamäki ja
Niko Alanko
Aura
Edla Valdine
Westermarck
Onnelliset vanhemmat
Salli Tilkanen &
Sebastian Westermarck
POIKA
19.7.2015
46 cm 2500 g
Heidi Peltonen ja
Markus Raitalahti
Kyrö
ONNEA
TYTTÖ
23.7.2015
47 cm 2700 g
Sanna ja
Matti Mattila
Yläne
LAILAN 90-VUOTISPÄIVÄÄ
hänen kotonaan Hakansuuntie 156.
Reijo, Irmeli ja Soile
POIKA
17.7.2015
50 cm 3310 g
Johanna Ristisuo ja
Juha Pihtilä
Kyrö
. Toimituksella on
oikeus muokata tai jättää
julkaisematta kirjoituksia.
. Toimituksella
on oikeus lyhentää ja muokata kirjoituksia.
Lähetä tekstisi osoitteeseen:
toimitus@avl.fi. Julkaistavien kirjoitusten enimmäispituus on
yksi konekirjoitusliuska (2500
kirjainmerkkiä)
Olen levittänyt täällä
Pohjanmaalla nettiosoitetta
ja korttejakin lähipiirilleni
ja palaute on ollut kiittävää.
Suuret kiitokset koskelaiselle luontoväelle, kunnalle
ja Lehdon pariskunnalle ja
kaikille muillekin, jotka ovat
olleet mukana projektissa.
Toivotaan vaan onnistumista pesinnälle ja menestystä
loppuun saakka sekä uusia
paluumuuttajia ensi vuodelle. Siinä sallitaan myös
kannanhoidolliset kaatoluvat, mutta
nekin suositellaan kohdistettavaksi
nuoriin haittaa tai vahinkoa aiheuttaneisiin susiin.
Pöytyän ja Oripään reviirilläkin toinen kannanhoidollinen lupa rajattiin
asutuksen keskellä kulkevaan nuoreen
suteen. kauheaa!!! Hälytettiin riistamiehet sen suden perään. Ja metsästäjistä tuli täysiä konnia. Ah ?Härre
Gudena. Saalis siis eli vielä eli
jonkin aikaa ennen kuin shokki lopetti.
Paas kattoin! Nyt ei kuollut mullikoita taikka lampaita. Onneksi koskelaiset
ovat joukolla osanneet uutisoida haikarapesinnän hienosti. Päällikkö Huttunen antoi
vastineen ja kertoi ihmisten olevan
niin kaupungissa kuin maallakin saman arvoisia.
Vastaavista ja uhkaavammista tilanteista oli ilmoitettu Eerikinkadunpäässä olevan ?korkean kivitalon. Nykyinen hoitosuunnitelma ei
todellakaan ole riittävä ratkaisu jo vuosia
kestäneeseen ongelmaan.
Suden elinympäristöksi on uhanalaisten lajien luettelossa mainittu
metsä. Tehtävän
antoi Turun poliisi!
Tätä jälkeen päin jonkin verran
ihmeteltiin. Tahi muutaman mullikan ja
niin edelleen.... En kuitenkaan hyväksy ihmisasutuksen keskelle
tunkevien häirikkösusien suojelua.
Veriset kuvat elävinä raadelluista
koti- ja tuotantoeläimistä kertovat
hyvin selvästi, että suojelua tarvitsevat
nyt nämä lainsuojattomat eläimet
eivätkä suinkaan häirikkösudet.
Heikki Mäkinen
varatuomari, lampuri, Oripää
Hukkaan menee tämäkin juttu!
Susi(lauma) surmaa lampaita peräkkäisinä päivinä runsaat kolmekymmentä. susijahdin, jossa kuolonuhreja
tulikin yhden sijasta kaksi. päällys-
tölle. Mutta
Nättinummen tapaus antoi aiheen.
Sitten tästä Oripään tapauksesta,
jossa susilauma tappoi tavoilleen tottuneena saaliinsa aloittamalla etupäässä takapäästä. karmia)
KESTO
MICROSHIELD
Harmaa
27X145
4,20/jm
Teknos Woodex
Aqua Solid
9 l valkoinen
64,90
SISÄVERHOUSPANEELI STP
12X120 ECONOMY
0,43/
alk.
jm
Suuri valikoima
muita paneeleita
Woodex
Wood Oil
9 l väritön ja ruskea
PÄIVÄN
TARJOUS
Kaikki varastossa olevat
NICOLOR MAALIT
(+sävytys)
65,-
-40%. Jo huolestui
Turun Sanomienkin toimittaja: ?tulevatko sudet jo Hesburgerillekin??
Siis kun ihmiset maalla ja kaupungissa ovat eri kastissa. Näitä uutisia olemme
viime vuosina lukeneet muun muassa
maakuntamme valtalehden sivuilta.
So what, sellaista voi maalla tapahtua.
Sitten Turun Sanomat tietysti uutisoi omalla tavallaan ?hyvin onnistuneen. Niin ovat
lampaat/ mullikat kontra ponit.
Kiitokset
koskelaisille
Tämä kesä on ollut uutispuolella todella ankeaa, tätä
Kreikka-uutisointia, ei juuri
muuta. koskelainen (nyk. Mielipiteet
Perjantaina heinäkuun 31. Miksi silti suojellaan niitäkin
susia, jotka tulevat talojen pihapiiriin
raatelemaan kotieläimiä?
Suden sanotaan olevan arka ja viisas
eläin, joka karttaa ihmistä. Muun muassa
eräällä perheellä meni kaksikin lemmikkiä susien suihin.
Toki näissä asioissa on oltu yhteydessä niin riista- kuin poliisiviranomaiseen. päivänä 2015
Auranmaan Viikkolehti
7
TÄTÄ MIELTÄ
Susi hoitosuunnitelma
Maa- ja metsätalousministeriössä hyväksyttiin alkuvuonna uusi sudenhoitosuunnitelma. Sudenhoito-
suunnitelmahan tulkitsee risteymät
haittaeläimiksi, jotka pitää tappaa.
Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja on jo julkisuudessa ilmoittanut, että koirasuden aiheuttamia
vahinkoja ei korvata valtion varoista.
Koirasusikin on suojeltu aina siihen
saakka, kunnes se on dna-tutkimuksessa koirasudeksi todettu. Sentään sivuilleen vilkuilematon syyttäjä teki ratkaisun:
Ei rikosta.
Maalla asujat, varsinkin lapsiperheet, ovat olleet huolissaan turvallisuudestaan toistuvien susien pihavierailujen vuoksi. Vastaus: ei anna aihetta... Tällaisia uutisia tarvitaan.
Pienistä asioista se onni muodostuu.
Juha Levonen
Seinäjoki
Ent. Mutta miksi haittaa aiheuttavan sudenkin kaatamiseen pitää käyttää kannanhoidollista saalismäärää,
joka on hyvin tiukasti rajattu?
Uudeksi aiheeksi susikeskusteluun
ovat tulleet koirasudet. Tosin laihoin tuloksin.
Tämä kuuluu maalla asujan luontoisetuihin, että sudet vilistevät pihallasi ja eläintesi laitumilla miten
lystäävät.
Pari vuotta sitten muuan susi seurasi Turun kaupunginosan, oliko se nyt
Nättinummen, läheisyydessä koiraansa ulkoiluttavaa henkilöä. koskelainen mökkiasukas)
www.avl.fi
Risto Haara
Myymälän puh.nro 040 661 5158
Jitan pelto- ja rumpuputket
PYYDÄ
TARJOUS
PAINEKYLLÄSTETTY
28X95
alk.
0,79/jm
Suuri valikoima
muita kokoja
VARAOSAT AUTOIHIN
JA KONEISIIN
TOIMITUSMYYNTINÄ
KIUASKIVET
20KG
JANNE MARJASTO
6,90
040 6625178
tai janne.marjasto@
makelanrakennus.fi
PEILIOVI
7-10X21,3
PÄIVÄN
TARJOUS
54,90
Peilinen, valkoinen (ei sis. Toteamiseen asti koirasusi voi aiheuttaa
vahinkoa eikä sitä silti voida kaataa
kuin riistakeskuksen poikkeusluvalla.
Miksi valtio voisi siis evätä korvauksen, kun toteamiseen saakka otus on
kuitenkin ollut suojeltu?
Susikeskustelussa on aivan liian
vähälle huomiolle jäänyt se, että susien suojelulta puuttuu susialueilla
asuvien ihmisten hyväksyntä.
Kun häirikkösusi tunkeutuu ihmisasutuksen keskelle taikka tappaa kotitai tuotantoeläimiä, ei siinä ole aikaa
käynnistää jotain lupaprosessia. Ja vaikka
luvan sattuisi saamaankin, on sen täytäntöönpano aivan liian helppoa estää valitusteitse. Poliisin
piti tutkia tapausta kuin pahintakin
henkirikosta. Lapsia ei ole syöty,
mutta koiria kylläkin. Miksi silti
suojellaan myös niitä susia, jotka eivät
selvästikään enää karta ihmisasutusta?
En todellakaan ole puoltamassa
susikannan hävittämistä
Apilalla oli peräti
seitsemän lehteä, joista yksi
oli kuitenkin niin piilossa,
että Nousiaisen mukaan on
parempi puhua kuusilehtisestä apilasta.
Puhkesiko saniaisesi kukkaan. Kaikkia kippoja ja kuppoja
voi käyttää, joista vain betonin saa
irti, hän jatkaa.
?Betonin irrottamisen helpottamiseksi muotit valellaan öljyllä
ennen valua. Moni varmasti jatkaa jo
seuraavana päivänä kotona, Hakala
toteaa onnistuneesta illasta.
Illan aikana betonista muotoutui
taidokkaissa käsissä raparperinlehtien avulla kulhoja ja pihalaattoja,
saappaista koristesaappaita sekä
erilaisten astioiden avulla kyntti-
Mai-Lis Koskinen opastaa Hanna ja Aino-Mari Kivikoskea sopivan
seoksen valmistamisessa.
Muotiksi kelpaavat niin muoviset lasten hiekkalelut kuin raparperinlehdet.
länalusia ja koriste-esineitä puutarhaan.
?Tein raparperilehtikipon ja se
onnistui hyvin. Marttojen varapuheenjohtajana toimiva Eija Hakala oli aikaisemminkin kokeillut pari kertaa ja
muutama betoniaskartelu-aiheinen
kirjakin kirjahyllystä löytyy.
?Kurssilla oli tosi innostava porukka. Se ei ole syötävä, mutta siemenistä voi
yrittää idättää omia tuoksuköynnöksiä.. Sieltä löytää paljon ideoita ja voi jakaa omiaan. Hedelmän kypsyminen vie kuukausia. Käsineiden käyttö
on suotavaa, sillä useimpien iho
ei betonia kestä. Suomessa tuoksuköynnöksen
hedelmöinti huonekasvina on harvinaista. Auranmaan
Viikkolehden Katos kummaa
-palstalla julkaistaan kummajaisia. Tuoksuköynnös hedelmöi. 8
Auranmaan Viikkolehti
Ihmiset & ilmiöt
Perjantaina heinäkuun 31. KATOS KUMMAA!
Koskella kyläilemässä käynyt
salolainen Leena Nousiainen luki Auranmaan Viikkolehdestä Katos kummaa
-palstaa ja innostui kesäterveisiä lähetellen jakamaan
lukijoillemme kuvan Kemiönsaaresta löytämästään
apilasta. päivänä 2015
Betoni muovautuu koriste-esineiksikin
Kuvat: Pertti Kangasniemi
Mai-Lis
Koskinen
toi inspiraation
lähteeksi
ja malliksi
muutamia
omia töitään.
AURA
Marika Koliseva
Kuivabetonia, saappaita, hiekkakakkumuotteja, purkkeja, kauhoja,
iloista puheensorinaa ja runsas annos innokkuutta.
Tällä reseptillä syntyi betonista
taikinaa ja taikinasta koriste-esineitä Auran kirkonkulmalla Marttojen
betoniaskarteluillassa.
?Tämä on kuin pullan leipomisessa. Oli oikein muka-
hanaikaiseen haitaripurkin avulla
kauniin suojaruukun ulkokukkasille.
?Oli ihana yllätys, kun ihmiset
vaa ja betoniaskartelua voisi harrastaa enemmänkin, auralainen
Sirpa Lehtonen kertoo. Liisa Tamminen Kyröstä
on onnistunut jo toistamiseen saamaan tuoksuköynnöksensä tekemään hedelmää. Siitä sai itsekin intoa,
Koskinen kiittelee lopuksi.
KATOS KUMMAA
. Betonista voi tehdä mitä vaan,
vaikka veistoksia lähtisi tekemään,
Koskinen naurahtaa.
Koskisen oma oppi betoniaskarteluun on tullut juuri netistä löydettyjen vinkkien ja ohjeiden sekä omien
kokeilujen kautta.
?Betonipalloja olen tehnyt täyttämällä lasten potkupalloja betonilla. Kerro
mistä ja koska se löytyi ja
kuka sen löysi. Soita Viikkolehden
toimittajille, ja kerro kummajaisestasi. Lehtosen
tytär Sanna Mäkinen taiteili van-
olivat niin kiinnostuneita ja heitä
oli paljon. Kyllä siinä säännöt on, mutta
aina voi poiketa, kuvailee iltaa vetänyt pöytyäläinen Mai-Lis Koskinen
sopivaa betoniseosta vaivatessaan.
?Pussin kyljessä on hyvät ohjeet,
mutta pikkuisen täytyy miettiä, mitä
betonista tekee.
Vaikka internetistä löytyy runsaasti ohjeita ja vinkkejä itsenäiseen
betoniaskarteluun, halusivat Auran
Martat järjestää yhteisen illan innostuksen ja tietotaidon jakamiseksi
kiinnostuneille.
?Netti on hyvä paikka. Tai näppää
kummajaisestasi kuva. Löytyikö linnunpesästä vihkisormus. Apilalla kuusi lehteä.
. Pienet määrät
betonia voi sekoittaa vaikka käsin
ja isompiin voi ottaa avuksi porakoneen ja laastivispilän, Koskinen
vinkkaa.
Suurimmalle osalle osallistujista
betoni oli askartelussa uusi tuttavuus. Lähetä kuva
tietoineen Viikkolehden toimitukseen: toimitus@avl.fi
020 761 6430
! "
- " !
Tarjoukset voimassa 6.8.2015 asti tai
niin kauan kuin tavaraa riittää tarjousaikana.
Löydät meidät nyt
myös Facebookista
www.maskukoti.?
9. 57-100 cm ruostumatonta terästä
( )
(35?)
/pkt
/pkt
valkoinen,
15,5 x 20 cm
90
15,5 x 30 cm
13 14
90
90
Kattovalaisin Filip
hopea/valkoinen
90
ø 34 cm
21
90
79?
90
90
/kpl
Valkoinen strasseilla
19 x 13 x 15 cm
50
6
50
/3 kpl
/
pl
90
/pkt
Jakkara
Bambu/mdf,
30 x 45,5 cm,
valkoinen, musta
95
19
90
/kpl
32
95
AURA Huuskantie 17,
puh. 37 cm,
lev. Perjantaina heinäkuun 31. päivänä 2015
Auranmaan Viikkolehti
PALUU ARKEEN!
Taffel jättipussit
Juhlalakritsi XL &
Hedelmäsalmiakkisekoitus XL
325 g (2,50/pss)
440 g (3,-/pss)
3
5?
50
/2 pss
/2 pss
/
AEG Design
pöytäradio
Elba Strong-line
8 cm mappi
9 x 9 x 15 cm, toimii paristoilla/
verkkovirralla, aux-in liitäntä
(24,50)
paljon eri värejä
3
19
95
95
/kpl
Sivuverho Frida
Taulu Pääkallo
Tyyny pääkallo
Hopea tarjotin
2kpl/pkt, 130 x 230 cm, harmaa/musta
(26,95)
80 x 80 cm (35,-)
45 x 45 cm, 2 erilaista
kupera, ø 37 cm
25?
90
29
14
29
Pyöreä kello
Taulu Intiaani
Pääkallo
musta/ant.valkoinen
ø 48 cm
80 x 80 cm,
2 erilaista
(69,-)
hopea & musta
49?
64
18 22
19
Pöytävalaisin
Emma
Kattovalaisin Emma
Orthex Säilytyskori 9L
Vaatenaulakko
30,5 x 24 cm,
valkoinen metalli
38 x 27 x 15 cm, paljon eri värejä
(2,50/kpl)
60 x 180 cm,
harmaa/valkoinen, puuta
(24,90)
49
5?
Kristallivalaisin
Oscar
Kotilaatikko
Säädettävä kenkäteline
2kpl/pkt, tähtikuvio, 50 x 30 x 19 cm,
musta, harmaa, pinkki, lime
(7,95)
2 väriä, syv. 30 cm, kork
Ajateltiin silloin, että paikka on
kyllä mahdottoman hieno, mutta vielä kun olisi vettä, Maija Numminen
muistelee.
Ajatuksesta ryhdyttiin nopeasti
töihin ja niin Nummiset kaivauttivat
pellon laidalle rakennusten alapuolelle lammen, jonka pohjalle asetettiin
tiivistysmatto ja hiekkaa. 10
Auranmaan Viikkolehti
Asiat & ihmiset
Perjantaina heinäkuun 31. Keväällä
ensimmäiseksi kukkivat sipulikasvit.
Tällä hetkellä nautitaan esimerkiksi
14 eri päivänliljalajikkeesta, päivänkakkaroista, loistosalvioista ja pioneista. Minuun
keus, kun nä
tevän ja tied
pihakukkien
tiva Maija m
Talveen os. Vuodenaikojen vaihtelun huomaa
hyvin puutarhasta. Lampi on tämän
pihan sydän, Urpo Numminen kuvailee.
Nummisten pihan sydämestä ei
kuitenkaan vielä parisenkymmentä
vuotta sitten ollut tietoakaan. Nummisten talon viereiselle
yläpihalle laitettuja kukkien metrimäärää ei ole laskettu, mutta kaiken
kaikkiaan kukkia riittää varmasti yli
parin sadan metrin verran.
Maija Numminen ihailee kesäisin alapihalla olevaa lampea ja sitä ympäröivää vä
Kesän värit talteen
Runsaalla kukkaloistollaan hurmaavalta pihalta voikin löytää kaikkiaan toista sataa eri lajiketta. päivänä 2015
Maija Nummisen lempikukkiin kuuluvat pionit kukkivat heinäkuussa loistokkaasti.
Kesän koko kauneuden voi toden teolla tuntea Nummisten pihalla ollessaan.
Kukkaloistoa yli 170 metr
Maija ja Urpo Nummisen pihassa hurmaavat värit ja vesi.
PÖYTYÄ/
Karinainen
Nelly Rauhala
Yläpihalta ja talolta on laatoitettu kulku alapihalle.
Perheen kissa Mustis nauttii olostaan vehreässä puutarhassa.
Nummisten kukkapenkissa kukkii kesän aikana parisen sataa lajiketta.
Ihan
PIHALLA
. Keväällä, kesällä ja
syksyllä kuk
. Taloon 80-luvun alussa saapuneiden
Nummisten nykyisen lammen ja sitä
ympäröivien kukkapenkkien paikalla
oli tuolloin pelkkää peltoa.
. Syksyä kohden esiin ilmestyy
muun muassa daalioita, punahattuja
ja syysleimuja.
. 200 metrin
päässä sijaitsevasta metsäpurosta saatiin lampeen vesi.
Vaikka 1,3 metriä syvässä lammessa
on helteisinä päivinä mukava polskia,
on lampi ennen kaikkea tärkeä kasteluveden lähde.
Kasteluvettä tarvitaan, sillä lammen
ympärille hiljalleen rakentunut piha
käsittää yhteensä 170 metriä kukkapenkkiä