AutoSound Technical Magazine 04-05/2018

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Vuoden odotetuin soitinuutuus. Alpine iLX-F903D -mediasoitin. Vuoden odotetuin soitinuutuus. KUUNTELUSSA: Kaksi Xcelsus erillissarjaa. KOKEILUSSA: SPL Dynamics XTR. Legendaarisen elementtisarjan uudet mallit! KUUNTELUSSA: Black Hydra HGC 2.28 erillissarja. Vuoden odotetuin soitinuutuus. LEHTI AUTOHIFIJA TUNINGHARRASTAJALLE, JOKA HALUAA TIETÄÄ ENEMMÄN! OKA HALUAA TIETÄÄ ENEMMÄN! AUTOESITTELYSSÄ: JAN-ERIK KAIVOSEN OPEL VIVARO SPORTIVE '16 SIMON DIMAS BIANTARAN HONDA JAZZ '08 VILLE VÄREEN FORD F350 SUPER DUTY '15 JARI "JASSO" PESOSEN M-B VITO '16 Rainbow Germanium GL-S12D4. Vuoden odotetuin soitinuutuus. NÄIN KASAAT KISASETIN EMMA ESPL 1000€ -LUOKKAAN! 11.50 € • 4-5/2018 • WWW.AUTOSOUND.FI TECHNICAL MAGAZINE KERROMME MITEN SUBBARIELEMENTTIEN KORJAAMINEN JA OMIEN CUSTOM-BASSOJEN RAKENTAMINEN TAPAHTUU! PAL.VKO: 2018-38 145227-1804 LEHTI AUTOHIFIJA TUNINGHARRASTAJALLE, JOKA HALUAA TIETÄÄ ENEMMÄN! 11.50 € • 4-5/2018 • WWW.AUTOSOUND.FI TECHNICAL MAGAZINE VERTAILUSSA: AU TO SO UN D TEC HN ICA L MA GA ZIN E 4-5 /20 18 E KOKEILUSSA: Alpine iLX-F903D -mediasoitin. Highendia edullisempaan hintaan. Tuoreen ruotsalaismerkin ensiesiintyminen! KUUNTELUSSA: Rainbow Germanium GL-S12D4. Alpine iLX-F903D -mediasoitin. Vähälle huomiolle jäänyt huippuelementti! LUOTIDISKANTIT JA SPL-KESKIÄÄNET /MIDBASSOT TECHNICAL MAGAZINE 4 90 € 11,50 € TUPLANUMER O NYT VAIN: Autosound-covers-4-5-2018.indd 1 24.7.2018 19.54. Vähälle huomiolle jäänyt huippuelementti! OKA HALUAA TIETÄÄ ENEMMÄN! Alpine iLX-F903D -mediasoitin
Autosound-covers-4-5-2018.indd 2 24.7.2018 19.55
Nopea älypuhelimen lataus (USB 1,5 A). 65-01013 | 169,00 Autosound-covers-4-5-2018.indd 2 24.7.2018 19.55. Loudness. Laitteeseen voidaan tallentaa viisi eri laiteparia nopeaan yhteyden muodostamiseen. 4 X 50 W vahvistin. 13-rivinen graa?nen taajuuskorjain 8 esiasetuksella. Vaihteleva värivalaistus. Uuden Kenwood Remote App -sovelluksen hallitset soitinta etänä: DTA-, X'Over-, Equalizer-säädöt helposti kännykän kautta laitteeseen kajoamatta. Kenwood DDX-4018BT 2DIN AUTOSOITIN 6.2" KOSKETUSNÄYTÖLLÄ 2-DIN-kokoinen kosketusnäytöllä varustettu autoradio jossa CD-/ DVD-toisto, USB-liitäntä, Bluetooth, peruutuskameratulo, kolmet RCAlinjalähdöt. Bluetooth Handsfree (HFP 1,6) + Bluetooth Audiostreaming. Kaksirivinen LCD-näyttö. Kenwood Remote App -valmius. • Bluetooth HandsFree ja audiostriimaus • USB-pikalataus (1,5 A) • DSP 13-graa?nen EQ • 3-tiejakosuotimet • Musiikin toisto Spotifysta Bluetoothin kautta • iPhoneja Android-toisto • Tarkka 6,2" resistiivinen kosketusnäyttö 65-01009 | 399,00 Kenwood KDC-X5200BT AUTOSOITIN RDS-autoradio CD-soittimella, Bluetoothilla, USBja AUX-In-linjatulolla sekä kolme linjalähtöä. 2-tie/3-tie-jakosuodin. Sisäänrakennettu DSP-aikakohdistuksella. Bass Boost. Ylija alipäästösuodattimet
73 Xcelsus Audio Ultra XU6.2C ja Primum XP6.2B erillissarjat Xcelsus Audio on tuoreehko ruotsalainen autohifimerkki, jonka taustalta löytyy äärimmäisen vankkaa autoäänentoistoalan kokemusta. 78 Alpine iLX-F903D -mediasoitin. AUTOT 16 Jari "Jasso" Pesosen M-B Vito '16 Kaksi kertaa harjoitellaan ja vasta sitten tehdään valmista! Näin toimi Jämsän suunnalla vaikuttava someaktiivinen bassomies Jari "Jasso" Pesonen, jonka pari edellistäkin pakettiautoa on esitelty AutoSoundissa. Tämä nykyinen ja järjestyksessään kolmas paku rokkaa kuitenkin Cerwin-Vegan Classic-sarjan Strokerien kera edelliset tekeleet suohon! 24 Simon Dimas Biantaran Honda Jazz 2008. Ainakin valtaosa näistä kriteereistä täyttyy Väreen Villen F350:n kohdalla. 34 Ville Väreen Ford F350 Super Duty '15 Eräs tunnettu filosofi on joskus sanonut, että auton pitää olla iso, musta ja saastuttaa mahdollisimman paljon. 4 A uto S ound 4 A uto S ound TÄSSÄ NUMEROSSA 34 Hei amatööri! Tässä lehdessä on esittelyssä niin kovia hifisettejä, että sunkin kannattais ottaa niistä vähän mallia! 55 Kesäisessä kokeilussa kahdeksan eri merkin "luotidiskantit" ja kovaa soivat keskiäänet Erilaisista PA-äänentoiston suunnalta vaikutteitaan ottavista kompressiodiskanteista ja korkeahkon Fs-arvon omaavista huippuherkistä keskiäänisistä on tullut nopeassa ajassa etenkin nuoremman autohifiharrastajakunnan suosikkeja. Kaikki muu on mennyt sen jälkeen uusiksi. Siinä missä saman merkin Germanium erillissarjat ovat niittäneet mainetta ja kunniaa laatutoistimina, ei mallisarjan subbareista ole puhuttu oikein missään mitään. Otimme testiin Alpine -uutukaisen ja laitoimme sen testipenkkiin kriittiseen tarkasteluun. Sittemmin menestys on hieman hiipunut ja tuoteuutuuksia on tullut viime vuosina varsin verkkaiseen tahtiin. VERTAILUSSA 68 Black Hydra HGC 2.28 erillissarja Venäläisen Alphard Groupin merkkeihin kuuluva Black Hydra on suuntautunut laadukkaaseen äänentoistoon. Kokeneempien äänenlaatuorientoituneiden hifistien keskuudessa on kuitenkin vallalla käsitys, että etenkin nämä niin sanotut "luotidiskantit" ovat soundiltaan kautta linjan täyttä kuraa. Alpine julkaisi talvella uuden iLXF903D -mediasoittimensa melkoisen mediamylläkän saattelemana CES 2018 -messuilla Yhdysvalloissa. Kyllä – auto, kuljettaja ja päävirtakaapeli on esitelty numerossa 1/2017. 76 Rainbow Germanium GL-S12D4 subwooferi Sain puolittain sattumalta haltuuni ja sitä kautta myös käyttööni Rainbow Germanium GL-S12D4 subbarielementin. Nämä lähtökohdat huomioiden merkin myydyimmän subwoofermallisarjan täydellinen uudistuminen on iso uutinen. Vielä erikoisemman tästä tekee se, että auton etukaiuttimissa käytetään passiivista jakosuodatusta. Mitäs jos testattaisiin. Malliston kärkipää on jo hintojensakin puolesta puhdasta highendia, mutta myös testiin saamani hieman kevyempään osastoon lukeutuva, 499 euron hintainen HGC 2.28 2-tie-erillissarja on kaikilta osin hintansa väärti. Onko asianlaita oikeasti näin. Sain kotimaahammekin jo rantautuneelta merkiltä kuunneltavakseni 249 ja 129 euron hintaiset 2-tiesarjat. Lisäksi se on aivan hemmetin upea demoauto, joka soi paitsi lujaa, myös erittäin hyvin! 46 Jan-Erik Kaivosen Opel Vivaro '16 Eikös tämä jo ollut lehdessä muutama numero sitten. 83 SPL Dynamics XTR300D2N ja XTR300D2SN subit Flextron Oy:n tuotemerkki SPL Dynamics oli 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä yksi Euroopan tunnetuimmista autohifibrändeistä etenkin bassoon priorisoivien harrastajien keskuudessa. Lähempää tarkasteltuna auto kuitenkin pursuaa erikoisia akustisia ratkaisuja, joiden lopullinen vaikutus ääneen lienee viimeistään nyt todistettu. Aluperin vain Crescendo merkin esittelykäyttöön rakennettu pikkuinen Honda Jazz yllätti kaikki voittamalla EMMA Aasian mestaruuden vuoden 2017 finaaleissa. Pelkästään Alpine Europen Youtube-kanavalla esittelyvideon lanseerauksesta on katsonut yli 30 000 ihmistä ja taisipa soitin vilahtaa myös suomalaisessa mediassa. KOKEILUSSA. Millainen mediasoitin Alpine iLX-F903D sitten on, se selviää tästä artikkelista. No nyt puhutaan. Myös jälleenmyyjien kautta saatujen tietojen mukaan tällä soittimella on tehty kivasti kauppaa viime aikoina
99 Näin kasataan kisasetti ESPL 1000€ -luokkaan. Nyt keskitytään projektin etenemiseen ja seuraavan kevään kisoihin! 96 Custom-bassojen rakentaminen ja elementtien korjaaminen! Tekisikö mielesi rakentaa kokonaan oma subbarielementti. Ja autoesittelyissä desibelirajat ylittyvät joka sektorilla. Työtahti ja pitkät talli-illat alkoivat olla jo siinä pisteessä, että heitetään pyyhe kehään ja vedetään happea. Tällä palstalla EMMA Finland esittelee toimintaansa ja kertoo mm. Pahin pelko ei onneksi toteutunut, sillä oli jopa yllättävää havaita että "luotien" riipivyys on monessakin tapauksessa pitkälti kiinni niiden ylipäästötaajuudesta, vaikka elementtimallillakin on omat luonteispiirteensä. emmafi nland.com. Mitä jos nämä oikeasti paljastuvatkin järjestäen aivan kaameaksi kuraksi, joista ei löydy mitään hyvää sanottavaa. Janne Soilakari Päätoimittaja Janne Soilakari 5 Pääkirjoitus 10 Tuoteuutiset 104 Kuukauden kuunneltavimmat 106 Tulossa seuraavassa numerossa VAKIOT TESTIVOITTAJA! . tulevista tapahtumistaan. Tonnin budjetti lasketaan subbareihin ja niiden vahvistimiin käytettyjen kamojen suositushinnoista, jotka löytyvät EMMA:n hintatietokannasta. Tätä mainintaa ei välttämättä jaeta kaikissa testeissä, mikäli sopivaa tuotetta ei ole mukana. Tuotteen ei tarvitse kuitenkaan välttämättä menestyä kokonaispisteiden valossa erityisen hyvin, mikäli se saa esimerkiksi tietystä arvostelukohdasta poikkeuksellisen hyvät pisteet. . . A UTO S OUND TESTIVOITTAJA •SUOSITTELEMME•HYVÄ OSTOS PÄÄKIRJOITUS Testivoittaja-maininnan saa pääsääntöisesti se tuote, joka saa kulloisenkin pisteytystaulukon perusteella korkeimman kokonaispistesaldon. Kyseessä ei ole sisällysluettelosta kurkkaava Arskan pää, vaan samanlainen, mutta aikalailla pienempi ja paljon paremmassa jemmassa oleva. Luotidiskanttien äänenlaatu on kireä ja riipivä, eikä sille vain mahda mitään". EM-fi naaliin lähdettiin vähillä unilla ja auto saatiin nippanappa kasaan parin hifi toverin avustuksella ja suuri kiitos siitä heille. A uto S ound 5 A uto S ound 5 Ja jos viime päivien sääennusteita on uskominen, niin ihan heti ei ole pakkaset tulossa. A UTO S OUND HYVÄ OSTOS . Etsi Arskan sijainti ja kerro se nettisivujemme keskustelufoorumin AutoSound-lehti -osioon avattuun viestiketjuun. . Niinpä jakotaajuus säädetään soundin suhteen turhan alas, jolloin kenties saadaan aikaan enemmän mökää tai ainakin luullaan että niin tapahtuu -, mutta vahvasti laadun kustannuksella. . Tasapisteiden osuessa kohdalle testivoittajia voi olla useampiakin. . Niinpä oikeasti jopa pelotti alkaa testaamaan kyseistä laiteryhmää. Siitä huolimatta AutoSoundin perinteisen kesän megatuplanumeron ilmestyminen viivästyi pari viikkoa suunnitellusta, sillä tekijäporukkamme tinkimättömyys ei antanut myöden päästää sitä painoon ennen kuin paketti olisi täydellinen (lue: ei helteen kyykyttämät läskit toimittelijat vain saaneet itsestään enempää irti...). Kiire painoi pahasti päälle ennen lähtöä Salzburgiin. Hyvä Ostos Hyvän Ostoksen erikoismaininnan saa tuote, joka on laadullisesti asiallinen sekä hankintahinnaltaan pääsääntöisesti testin edullisin tai edullisimpia. Tällä kertaa päätimme kokeilla samantyyppistä skabaa, sillä Arska on nyt piiloutunut jonnekin lehden sisältösivuille, ja hänet tulisi löytää. Kaiutintesteissä testivoittoon voivat riittää myös parhaat kuuntelupisteet. . Näistä tunnelmista voi lukea paremmin AutoSoundin edellisestä numerosta. Siitä voidaan toki olla montaakin mieltä onko se vieläkään täydellinen, mutta ainakin edellisen numeron pääkirjoituksessa annetut lupaukset on lunastettu, ja sisällöstä löytyy erittäin reipas määrä laitekokeiluja. En nyt ala tässä vakuuttelemaan että näillä kaiuttimilla kilpailtaisiin tasaväkisesti vaikkapa hyviä kalottidiskantteja vastaan, mutta aika monella testissä olleella mallilla soundi oli kuunneltavaa tasoa, kunhan jaon laittoi joko normaalia ylemmäs tai jyrkemmäksi, tai molempia. . Missä Arska luuraa. Samaten kuin vaikkapa vain liikkuvien osien suhteen rikki menneen elementin korjaaminen omatoimisesti. Vielä on kesää jäljellä 55 TIETOA 90 Kohti autohifi n EM-kilpailuja! Osa 4. Luoti otsaan "Luotidiskantit ovat jonneille jotka eivät ymmärrä äänenlaadusta mitään. Minä kerron teille nyt miten tuo kiloeuron budjetti kannattaa käyttää järkevästi! VERTAILUSSA. Yhdistyksen kotisivut löydät osoitteesta: www. Aika oli loppumassa armotta kesken. Ensimmäisenä oikean vastauksen postaava voittaa upean yllätyspalkinnon! Huom! Vain yksi arvaus per henkilö, ja omaa vastaustaan ei saa myöhemmin editoida. Säädöt tehtiin kaikki matkan aikana ja se kantoi yllätyksekseni jopa neljännelle sijalle. EMMA 09 EMMA Finland tiedottaa! EMMA Finland ry on suomalainen autohifi kilpailuyhdistys. Kaikki luotidiskantit soivat päin h*lvettiä. Tässä artikkelissa subbarielementtien rakentelua useita vuosia harrastanut Nico Kuivakangas kertoo miten homma käytännössä tapahtuu, ja antaa muutakin yleistietoa custom-elementtien ideologiasta. Suosittelemme-maininnan saa yleensä testissä toiseksi sijoittunut tuote, joka esimerkiksi loistaa tietyllä osa-alueella ja saa muutenkin hyvät kokonaispisteet, saavuttamatta kuitenkaan testivoittoa. Viimeistely jäi lähes kokonaan tekemättä ja rakenteellisiakin ongelmia havaittiin täydellisen maaliin saattamisen puolesta. Raivolla mentiin päätyyn kuitenkin. Tätä mainintaa ei välttämättä jaeta kaikissa testeissä. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea ja edistää autoäänentoiston harrastusja kilpailutoimintaa sekä teknistä kehitystä erilaisten toimintamuotojen kautta. . . EMMA:n ESPL-äänenpaineluokkiin tuli kaivattu lisäys, sillä mukaan otettiin tuhannen euron hintarajoitettu luokka. Kyllä, se on täysin mahdollista. . Vastauksessa pitää olla tarkka sivunumero ja paikka missä kohtaa Arska majailee kyseisellä sivulla. Apu-lehden "Missä Jallu Luuraa" lienee monille tuttu kilpailu. . A UTO S OUND SUOSITTELEMME . . Iso osa harrastajista haluaa herkät ja kovaa soivat elementit ostettuaan saada niistä jokaisen desibelin kymmenyksen pihalle. Pitää myöntää että olen itsekin jossain määrin elänyt tällaisten käsitysten ympäröimänä, sillä omatkaan kokemukseni kompressiodiskanttien soundista ei ole ollut järin mairittelevia
. EMMA Finland tiedottaa! EMMA Finland european mobile media association EMMA Finland european mobile media association EMMA Finland european mobile media association . Pariin ensimmäiseen kisaan olisi mahtunut mukaan vielä muutama auto lisääkin, vaikka alkukauden kisoihin pitkälle kolmattakymmenettä kisasuoritusta on hyvä saldo. Onneksi hallitukseen kuuluu kuitenkin yksi taksikuski, joka kuljettaessaan juhlijoita kiinnitti huomionsa vanhaan, nyt tapahtumakeskukseksi muutettuun teollisuushalliin. Finaali-ilmoittautuminen aukeaa pian viimeisen osakilpailun jälkeen, kun finaalipaikan lunastaneet luokkien viisi parasta ovat selvillä. Yllättävän monella viime kausilta tutulla kisaajalla on ollut mittavaa rakennusprojektia kevään aikana (mm. kuivaamo.fi. Kyllä Pohjanmaalla autohifiharrastajia on. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea ja edistää autoäänentoiston harrastusja kilpailutoimintaa sekä teknistä kehitystä erilaisten toimintamuotojen kautta. M Unlimited näyttäisi olevan kahden kauppa, mutta onhan sinne jotain mustaa hevostakin tulossa. Kuvassa vasemmalta lukien EMMA:n porukkaa, eli Jami Skou, Marko Kauppi, Milla Syrjälä sekä Sergei Samosin.. Finaalien ajankohta on lokakuun ensimmäinen viikonloppu (6.-7.10.2018). Tapahtuma tulee olemaan yleisölle avoin ja pyritään pitämään myös ilmaisena! Näin laajaa kattausta autoäänentoistoa ei ole nähty Tampereella miesmuistiin, joten oletamme vähintään kaikkia Rotvalli Ruisinkin jäseniä, myös nukkuvia, paikan päälle. Kilpailujen osalta monikin luokka on rakentumassa finaaleita ajatellen mielenkiintoiseksi, jopa erittäin mielenkiintoiseksi. EMMA Finland ry on suomalainen autohifikilpailuyhdistys. Tuo tila on siis nimeltään Kuivaamo ja paikkana Lielahden kaupunginosa Tampereella. Ja kyllähän sitä Team Rautaman finaalilukua tässä jo odotellaan. Master-luokissa M 5000€ tulee olemaan finaaleissa erittäin tiukka ja tasainen, tässä vaiheessa kautta voisi ennustaa, että kaikilla finaaleihin pääsevillä viidellä autolla on voittosaumat. Myös jotain ekstraa osakilpailuihin verrattuna on suunnitteilla – näistä lisää sitten, kun asiat varmistuu. Taustalla The Backoffice, eli tässä tapauksessa Sanna ja Tiina. Tällä palstalla EMMA Finland esittelee toimintaansa ja kertoo mm. Yhdistyksen kotisivut löydät osoitteesta: www.emmafinland.com. Lisää infoa kiinnostuneille osoitteesta www. Seinäjoella sitten räjähti ja varasijoille mentiin. puheenjohtajamme tekee tässä asiassa mallisuoritusta itse...), joten näitä kulkineita kun alkaa valmistua, niin voisi olettaa, että loppukauden kisailmoittautumisten kanssa pitää olla ajoissa, että mahtuu mukaan. Niin sanottu”markan vika” meinasi estää kunniakirjojen tulostuksen Powerline Audion isännöimässä Korpilahden osakilpailussa. Sunnuntaina tulee olemaan sitten hieman kevyempi päivä, mutta Best of Sound ja Best of Install -mittelöt käydään tällöin kuitenkin. Tämä aiheutti uudelle hallitukselle heti ison haasteen – EMMAarjen pyörittämisen opettelun lomassa pitäisi kehittää finaalikonsepti. ;-) Lisätietoa finaaleista päivitetään EMMA Finlandin Facebook-sivuille, joten se kannattaa ottaa seurantaan ellei jo ole. Painepuolella on myös muutama luokka missä vanhat mestarit kohtaavat. Itse tapahtuma tulee olemaan aikataulujen puolesta pitkälti tuttua konseptia mukaileva: Tapahtuman rakennus perjantaina, kisapäivän aloitus lauantai-aamuna ja palkintojen jako gaalaillallisen yhteydessä lauantai-iltana. Parissa luokassa on alkukaudesta taas opeteltu keskiarvomittausta ja asentamista, joten asetelmat eivät ole kristallinkirkkaat – ja mikäs sen mielenkiintoisempaa. tulevista tapahtumistaan. Niin S 4000€ kuin S Unlimited tulevat olemaan mielenkiintoisia, koska osallistujia on paljon ja joukossa on vanhoja mestareita, pitkään kehitettyjä autoja ja luokkaa vaihtaneita tulokkaita. Laadunvarmistusta suorittaa Janne Pulkkinen. A uto S ound 9 Finaalit Aikaisemmista AutoSound-lehden numeroista ja EMMA Finlandin nettisivuiltahan tuli ilmi jo aikaisin keväällä, että finaaleita useana vuotena peräkkäin isännöinyttä Westcoast Motorshow:ta ei Vaasassa tänä vuonna järjestetä. Low and Loudin isännöimä Seinäjoen osakilpailu oli pitkä, ihan aamusta iltaan, mutta hauskaa oli ja hyvää meinikiä riitti vielä viimeisen ESQL-kuuntelunkin jälkeen. Onneksi asentajia riittää EMMA-kisoissa, Iiro Leinonen ja Mikko Dillman työn touhussa. Kisakausi Tämän jutun valmistuessa on kauden osakilpailuista ehditty pitää kolme. EMMA Finland täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta, joten oman tapahtuman järjestäminen houkutti alusta alkaen, vaikka useita muitakin vaihtoehtoja selviteltiin. Sijainniltaan, hinnaltaan ja kooltaan sopivan tilan löytäminen ei kuitenkaan ollut helppoa, tai edes varmaa. SQ-puolella E Unlimitedissä pelikenttä on auki ja tunnetusti tässä luokassa saattaa autot kehittyä kauden aikana isoin harppauksin kun tuoreet kisaajat pääsevät jutun juonesta kiinni
Spekseistä voidaan mainita 2 x 4 ohmin puhekela, 900 W RMS tehonkesto, 48 mm Xmax ja 174 mm asennussyvyys. Koko X-Series -mallisto on vuosien suunnittelun sekä testausten lopputulos, jossa mistään osa-aluuesta ei ole kertoman mukaan tingitty. Lisätietoja: Audio Hellman Oy, 02-2437454, www.alpine.fi. Kaikin puolin pätevän oloinen verme, joka ajanee asiansa oikeinkin hyvin, mikäli et tarvitse Bluetoothia. Soitin on yhteensopiva Apple CarPlay ja Android Auto -toimintojen kanssa. Alpinen jälleenmyyjistä kyseistä soitinta myy mm. X-W10D4 sisältää useita Alpinen innovatiivisia sekä patentoituja ratkaisuja, kuten HAMR-yläripustuksen, Alpinen ainutlaatuisen puhekelan jäähdytyksen sekä Mica-kiilteellä vahvistetun kartion. Suositushintaa elementillä on 449 euroa. Myös Apple CarPlay Online-navigointi ja Android Auto Online-navigointi onnistuvat tällä soittimella. X-sarjan tunnusmerkkeinä ovat Alpinen maahantuojan mukaan erittäin luonnollinen sekä dynaaminen ja rasittamaton soundi. Kyseessä on CD-soittimen ja RDSradion sisältävä laite, jossa on myös USBliitäntä etupaneelissa. Kädenojennuksena heille Alpine on julkaissut uuden edullisen soitinmallin CDE-201R, jolla on suositushintaa 109,90 euroa. 10 A uto S ound 10 A uto S ound TUOTEUUTISET Perussoitin Alpinelta Osa autohifiharrastajista haluaa vielä näin suoratoiston aikakaudellakin kuunnella musiikkinsa CD-levyiltä. Laitteesta löytyy myös kaksi paria RCA-linjalähtöjä, yksinkertainen jakosuodin subbarin alipäästölle ja pääkaiuttimien ylipäästölle, kolmialueinen parametrinen taajuuskorjain sekä FLAC-tiedostojen tuki. Alpine X802DU:ssa on sisäänrakennettuna iGo Primo NextGen navigointi joka on merkin edustajan mukaan yksi markkinoiden parhaimmista ja nopeimmista navigoinneista. Elementin mukana tulee myös metallinen suojaritilä. Navigoinnin tärkein osa-alue on sen karttatietokanta. Alpine X802D-U sisältää 49 maan kartat, joista vastaa TomTom. Lisätietoja: Audio Hellman Oy, 02-2437454, www.alpine.fi Ryhmä-X laajenee Alpine X-W10D4 on merkin tuore lippulaivamalliston kymppituumainen subbarielementti. Voit päivittää kartat veloituksetta kolmen vuoden ajan alpine.naviextras.com -sivuston kautta. Powerset Tampereella ja suositushintaa sillä on 1199 euroa. Lisätietoja: Audio Hellman Oy, 02-2437454, www.alpine.fi Kasituumainen navisoitin Alpine X802D-U on 8" korkearesoluutioisella WVGA kosketusnäytöllä varustettu, näyttönsä puolesta yli 2DIN kokoinen soitin
A uto S ound 11 A uto S ound 11 TUOTEUUTISET Virtalähde Massivelta Massive Audio on lanseerannut 100 Ampeerin virtalähteen/laturin, jonka mallinimi on BP-PS100. Laitteesta löytyy myös Master/Slave kytkentä, jolloin useampi (maksimissaan neljä) BP-PS100 voidaan kytkeä yhteen. Ominaisuuksiin kuuluu myös kapasitiivinen 17,8 cm / 7 "16: 9 LCD TFT kosketusnäyttö lasipinnalla, peräti kolme kamerasisääntuloa, Google Android Auto Integrointi ja Bluetooth Source. Sillattuna kaksikanavaiseksi tehot kasvavat lukemiin 2 x 600 Wattia. Laitteen suositushinta on 1199,90 euroa ja siitä löytyy mm. Laite toimii A/B-luokassa ja sillä on fyysistä kokoa 460 x 170 x 70 mm. tehokas Telechips TCC8973 1GHz QuadCore prosessori ja suljettu Android käyttöjärjestelmä. Erittäin pätevän oloinen tuote etenkin autohifi kilpailuissa ja näyttelyissä kiertäville, joilla on vähän järeämmät laitteistot. Lisätietoja: Simex, 09-41 500 210, www.simex.fi. Kyseessä on suositushinnaltaan 399 euron arvoinen laite, joka toimii 10-16 Voltin alueella ja yli 85% hyötysuhteella. Matti Puurtinen Simexiltä tiedotti asiasta näin: "Ulkonäkö pysyy muuttumattomana mutta laitteen sisällä muuttuu kaikki. Merkin mallistosta löytyy myös pari kappaletta monopäätteitä. Tai miksei ihan normaaliin autotallikäyttöön, pitämään virrat vakaina pidempien säätösessioidenkin aikana. Navigaattori sisältää 47 maata ja hintaan kuuluu kolmen vuoden karttapäivitykset. Laite on entistä parempi, nopeampi, monipuolisempi sekä helpompi käyttää". Väritys on pirteän punainen ja ulkomuoto vähintäänkin omaperäinen. Lisätietoja: LR Import, 040-82 52 839, www.massiveaudio.fi TUOTEUUTISET Xcelsus vahvistimet Xcelsus Magma 220.4 on 359 euron hintainen nelikanavainen vahvistin, jolle luvataan varsin reipas 4 x 220 watin RMS teho neljän ohmin kuormaan. Tällöin varmistetaan sähkönsaanti kaikkein järeimmillekin hifi järjestelmille. Lisätietoja: LR Import, 040-82 52 839, www.massiveaudio.fi Myyntimenestyssoitin uudistuu Suosittu ja viime vuonna hurjat 17000 kappaletta Euroopassa myyty Zenec Z-E3726 Ducato-soitin on päivittynyt ja uusi malli Z-E3756 saapui maahantuojan varastoon heinäkuun alussa
Ylija alipäästösuotimet, linjaulostulo, tehoa mukavat 4 x 60 wattia neljään ohmiin ja toinen kanavapari sillattuna herkälle subbarille ja pääkaiuttimillekin riittävästi. Myöskään Google ei osaa auttaa asiassa. Lisätietoja: AudioImport, 0207-699 860, www.audioimport.fi TUOTEUUTISET 0207-699 860, www.audioimport.fi Komeampaa takalyhtyä Bemariin Tuningkaupan laajasta valikoimasta löytyy tämän kesän uutuutena mm. Elementti löytyy jo heinäkuun lopulla merkin maahantuojan kotisivuilta, mutta tämän enempää siitä ei ole tietoa olemassa. Piirilevy on suojattua mallia joka kestää normaalia paremmin pölyä ja kosteutta. Joka tapauksessa komean näköistä bassoa on tulossa... Tämän ansiosta laite sopii vaikka moottoripyöriin, mönkijöihin, veneisiin ja muihin kulkuneuvoihin jossa olosuhteet ovat karummat. DD on ennenkin pihdannut etenkin huippuelementtiensä speksejä, liekö nyt samasta asiasta kyse. Lisätietoja: www.tuningkauppa.com. Lisätietoja: AudioImport, 0207-699 860, www.audioimport.fi Minitehoa DD Audio D4.60 on jenkkimerkin minikokoinen nelikanavainen vahvistinuutuus. Huom! Ei sovellu E93 Cabrio-malliin. Valojen valmistaja on Depo, ja kyseessä on 4-osainen sarja. Suositushintaa uutuudella on 169 euroa. 12 A uto S ound 12 A uto S ound DD:n mysteeribasso! DD Audio Redline 712d D2 on 329 euron hintainen 12" subbari, jossa on kolmen tuuman puhekela, 1200 W RMS tehonkesto ja varsin jämerä rakenne. Valoissa on E-hyväksyntä ja ne sopivat tuotteiden edustajan mukaan suoraan alkuperäisten tilalle. Vaikka laite on kooltaan vain 160 x 105 x 47 mm, siitä löytyy kaikki mitä "oikeasta" autovahvistimesta pitääkin. Punaharmaat valot sopivat vuosimallin 2006-2009 autoihin. BMW E92 Coupeen sopivat LED takavalot
Pro10G toimii valmistajan mukaan minimissään 22-litraisessa suljetussa kotelossa, tai 30-35 litran refl eksissä. Uusinta mahdollista D-luokan teknologiaa käyttäen vahvistimesta on saatu erittäin pienikokoinen mutta ääneltään, ominaisuuksiltaan ja tehoiltaan suuri. Kartio koostuu kolmesta kerroksesta, jossa päällä on paperikuitua, keskellä foamia ja pohjalla jälleen paperia. Elementin runko on alumiinia ja se on kertoman mukaan tietokoneoptimoitu. Kotelon ulkomitat ovat säilyneet samoina kuin ennenkin, eli 410 x 280 x 130 mm. Lisätietoja: SK-Autosound, 010-2922800, www.sk-autosound.fi. Lisätietoja: AudioImport, 0207-699 860, www.audioimport.fi Uudet koteloidut DD:t DD Audio LE-S06d on 179 euron hintainen, erittäin kompaktin kokoinen valmiskotelo. Eikä tämä vahvistin sammu jokaisissa liikennevaloissakaan Start&Stop-yhteensopivuuden ansiosta. Puhekelan halkaisija on 2,5 tuumaa. Erinomainen valinta lava-auton tai pakettiauton hyttiin tai pieneen henkilöautoon. A uto S ound 13 A uto S ound 13 TUOTEUUTISET Laatumono saa jatkoa Pieni ja tehokas Helix M ONE on seuraava evoluutioversio AutoSoundin monopäätetestissäkin menestyneestä Match MA10FX-vahvistimesta. Elementit valmistetaan käsityönä Saksassa ja niillä on suositushintaa 729 euroa kappaleelta. Kotelon tilavuus on 14,9 litraa ja siinä on elementin suojana tukeva suojaritilä. Elementtinä on 2 x 2 ohminen 6,5" subbari, jossa on 250 W RMS tehonkesto. Laitteen mitat ovat 230 x 154 x 50 mm. Elementin RMS tehonkesto on 500 wattia ja impedanssi 4 ohmia. Elementti on valmistajan mukaan täysin uusiutunut ja antaa enemmän matalaa bassoa matalamman Fs-arvon ansiosta. Alaripustus, yläripustus, kartio ja kaikki osat tässä pikkujättiläisessä on suunniteltu ja tehty uusiksi jotta saadaan entistäkin parempi lopputulos. Suositushintaa uutukaisella on 249 euroa ja tehoiksi lupaillaan yhden ohmin kuormalla 600 W RMS, kahteen ja neljään ohmiin sitten hiukan vähemmän. Älykäs kaiutintasoinen sisääntulo toimii uusissakin autoissa ADEP-piirin ansiosta. Kyseessä on suositun LE-S06 valmiskotelon uusi sukupolvi joka on edeltäjäänsäkin parempi. Hinta sisältää metallisen suojaritilän. Lisätietoja: AudioImport, 0207-699 860, www.audioimport.fi Laatuluokan kymppi Gladen Pro10G on EISA-palkittu kymppituumainen highend-subbari. Jakosuotimissa on valittava jakojyrkkyys ja järkevät säätöalueet. Ainakin jos merkin maahantuojaa on uskominen, ja miksei olisi
Painoa elementillä on 13,2 kiloa ja asennussyvyyttä 198 milliä. Suositeltu vahvistinteho on 1500-3000 wattia. Mistään rimpulasta ei siis voida puhua! Valmistaja suosittelee subbarille 70-litraista refleksikoteloa 32 hertsin virityksellä. Elementin tehonkestoksi kerrotaan 1500 W RMS ja sen Xmax on hulppea 45 mm. Lisätietoja: AudioImport, 0207-699 860, www.audioimport.fi Tuntuuko kuin elämästäsi puuttuisi jotain. Tilaa irtonumerot huikeaan tarjoushintaan! TUOTEUUTISET. 14 A uto S ound 14 A uto S ound Kultainen Basso! Ground Zero GZHW 30SPL GOLD on 329 euron hintainen, kullanvärisellä valurungolla varustettu 12" subbarielementti
A uto S ound 15 A uto S ound 15 TUOTEUUTISET
Laitteiston suhteen osa myytiin ja osa jäi itselleni uusiokäyttöä ajatellen. Aluksi perheeseen tuli paku jotta sillä saatiin kuskattua isän ja jälkikasvun enduropyöriä, mutta varsin nopeasti hifi hommat veivät voiton, ja prätkät viedään radalle jollain toisella kyydillä. 16 A uto S ound AUTOESITTELY P esosen Jasso lukeutuu maamme aktiivisimpiin autohifi ja tuningtapahtumien kiertäjiin. Miehen autot ovat olleet näytillä lähestulkoon Suomen joka kolkassa, ja melkein kaikkina kesäviikonloppuina löytyy tapahtumia joihin olisi mahdollista mennä. Jasso havaitsi että pakettiauton reipas kuljetuskapasiteetti antaa mukavasti mahdollisuuksia bassopainotteisen demokaluston rakentamiselle, joten kahden Citroen Jumperin jälkeen on pitäydytty edelleen pakettiautossa. TÄMÄ NYKYINEN JA JÄRJESTYKSESSÄÄN KOLMAS PAKU ROKKAA KUITENKIN CERWIN-VEGAN CLASSIC-SARJAN STROKERIEN KERA EDELLISET TEKELEET SUOHON! P esosen Jasso lukeutuu maamme aktiivisimtyneet viime vuosina pakettiautoihin. Autonrakentelut ovat Jasson kohdalla keskittyneet viime vuosina pakettiautoihin. Meidän sopimukseen kuuluu että kierrän tämän Teksti ja kuvat: Janne Soilakari Jari "Jasso" Pesosen M-B Vito '16 KAKSI KERTAA HARJOITELLAAN JA VASTA SITTEN TEHDÄÄN VALMISTA! NÄIN TOIMI JÄMSÄN SUUNNALLA VAIKUTTAVA SOMEAKTIIVINEN BASSOMIES JARI "JASSO" PESONEN, JONKA PARI EDELLISTÄKIN PAKETTIAUTOA ON ESITELTY AUTOSOUNDISSA. Ennen ja jälkeen -kuvat paljastavat massiivisen muodonmuutoksen! klassikko jo syntyessään!. Tällainen itselleni tullessa reilun vuoden ikäinen ja noin 25 tonnia ajettu Vito päätyi sitten uudeksi kulkupeliksi. "Heinäkuun alussa Himoksella järjestetty Jysäri-festivaali oli ainoa viikonloppu kun en edes harkinnut mihinkään autotapahtumaan lähtemistä, muuten niitä onkin sitten kierretty todella tiukalla tahdilla", kertoo Jasso. Uusin subbarienliikutusaihio on liki tuliterä Mersun Vito, joka saatiin neuvoteltua Veholta sopivasti osana yhteistyödiiliä. Aluksi perPeltivanteilla rullaava orkkisVito ei herätä suurempia tunteita, paitsi jos omaa Jasson tapaan tarkan vision siitä miten autosta tehdään katseita keräävä näyttelymagneetti. Mulla oli Vehon kanssa pientä diiliä jo aikaisemmin, mutta nyt kun ne eivät myy enää Citikkaa, niin merkin vaihto tuli ajankohtaiseksi. "Viime syksynä X-treme Car Show'n jälkeen Jumper Plan B pistettiin purkuun ja auto siirtyi uudelle omistajalle
Niinpä lisääntyneen painon myötä myllystä kutiteltiin LisääteKUSKI • Nimi Jari "Jasso" Pesonen • Ikä Jälleen pari vuotta vanhempi kuin viime esittelyssä • Ammatti Paperimies • Asuinpaikka Jämsä • Muut harrastukset Enduro • Lempimusiikki 90-luvun eurodance • Lempielokuva Netflixin valikoimista sarjoja, leffoja harvemmin KULKINE • Merkki Mercedes-Benz • Malli Vito 109CDI-3,05/32K • Vuosimalli 2016 • Moottori 1.6-litrainen turbodiesel, lastutettu että jaksaa kulkea myös ylämäkeen • Vanteet Japan Racing 20" • Tuningit Itse tehty putkisto kahdella ulostulolla, Eibach alustasarja, korisarja osittain itse modattuna, takaspoileri, penkit vaihdettu, yliteippaus HIFIT • Ohjelmalähde Alpine X800D-U + iPhone • Signaaliprossu Soittimessa • Vahvistimet Subbareille 6 x Cerwin-Vega! SPRO2100.1D, erillissarjoille 3 x Cerwin-Vega! V600.4 • Erillissarjat 12 x Cerwin-Vega! Stroker ST65C • Subwooferit 6 x Cerwin-Vega! Stroker Pro Classic 15" • Kaapelointi 4Connect • Akku 8 x Optima Yellow Top 66 Ah • Vaimennukset STP:n mattoja vedetty joka paikkaan • Muuta SounDigitalin virtalähde, vakiona 180-ampeerinen laturi konehuoneessa KIITOKSET: HifiStudio / Jarkko Korhonen Veho / Mercedes-Benz Cerwin-Vega! / Bob Chanthavongsa Jokilaakson Merkintä Lisäätehoa.fi Nokian Panimo / Keisari JH-Sound / Marko Ketonen Optima Batteries Däckdesign Audio Import / Pekka Kinnunen HTT-Racing JV-Tuning Verhoilijamestari Iiris Restyled.net Seven Garage Automaalit.net Sähkötyö Varjoranta Perheelle kärsivällisyydestä kiitos SEURAA AUTON KEHITYSTÄ JA LIIKKEITÄ FACEBOOKISSA, LÖYDÄT SEN HAKUSANOILLA "VITO PLAN C" Viton etuoviin asennettiin neljä kappaletta Stroker ST65C erillissarjoja. Nyt tosin useita asioita tehtiin perusteellisemmin ja vanhoista virheistä on otettu oppia. Jasso arvioi laitteiston ja subbarikotelon sekä akuston yhteispainoksi noin 700-800 kiloa. AUTOESITTELY. A uto S ound 17 Jari "Jasso" Pesosen M-B Vito '16 kanssa paitsi kaikki mahdolliset tuning-tapahtumat, myös muutamia Vehon omia näyttelyjä", kertoo mies. Myös koriliimaa on kuulemma mennyt laatikollinen, kun kaikki runkokiinnikkeet on tiivistetty uusiksi. Viton purkaminen oli Citikoiden jälkeen hyvinkin helppoa, eli varasuunnitelmiin ei tarvinnut tässä kohtaa turvautua. :-) Auton hifilaitteisto painaa sen verran reilusti, että katsastuksessakin sanottiin ettei mukaan saa ottaa yhtä matkustajaa enempää, ettei kantavuus ylity (no eipä autossa suuremmalle lössille penkkejäkään olisi...). Vito on varustettu 1.6-litraisella ja vakiona 88 hevosvoimaisella koneella, joka on toki taloudellinen, mutta ei mitenkään mahdottoman tehokas. Veholta oli tarjottu aluksi aivan pakasta vedettyä autoa, mutta Jasso halusi kuitenkin jo valmiiksi "sisäänajetun", jonka kohdalla ei kuulemma kirpaisisi ihan niin paljoa alkaa hajottaa sitä. Osa etupään kaiutinsarjojen diskanteista sijaitsee kojelaudan nurkissa. Vaimennuksen kautta liikkeelle Jasso kertoo että Vito on vaimennettu todella perinpohjaisesti STP:n butyylija pehmytmatoilla, jotka osaltaan edesauttavat sitä ettei kärry pärise soitettaessa aivan valtoimenaan. "Vaikka auto itsessään on Jumperia pienempi, niin tuntuu että siellä olisi paremmin tilaa tehdä. Esimerkiksi kaapeleiden vetäminen onnistui fiksummin, kun auto on suunniteltu niin paljon järkevämmin", kertoo asentajamme. No ehkä osittain tekeekin, mutta setti toimii perinteisessä musiikinkuuntelussa kuitenkin paljon paremmin mitä etukäteen arvaisi. Myös kokonaisuuden viimeistelyn taso on allekirjoittaneen mielestä seivästi parempi kuin edelliskerralla, jolloin Jassolle tuli muutamaan otteeseen leikkimielisesti vinoiltua perunankasvatuksesta, miehellä kun oli perunapeltoa omasta takaa. Voisi kuvitella että tällainen elementtien määrä ja sijoittelu tekee äänestä aivan sekametelisoppaa. Vaikka kärry ja osittain laitteistokin vaihtuivat, pysyi asennuksen peruskonsepti samantyylisenä kuin jo viime kerralla oli nähty
Mutta ehdittiin kuin ehdittiinkin heti kauden avaukseen Helsinkiin", muistelee Jasso. Nämä saapuivat lentorahtina Jenkeistä kaksi viikkoa ennen American Car Show'ta. Tässä vaiheessa joku bassoharrastaja saattaa miettiä että miksi porttipinta-alaa on näin vähän. Viton subbarikotelo koostuu itse asiassa kolmesta identtisestä 250-litraisesta boksista, joissa jokaisessa on kaksi elementtiä. Kaikki virtakaapeloinnit on toteutettu 4Connectin kuparipiuhoilla. Ja vaikka ulkoasu muistuttaakin hyvin paljon niitä 90-luvun "piikki-Strokereita", niin kyseessä on täysin uusi elementtimalli. Oli tärkeää että auto saataisiin valmiiksi jo kevään suuriin näyttelyihin, joten olin yhteydessä tuttuun kaveriini Cerwin-Vegalla, että nyt niitä elementtejä oikeasti tänne Suomeen, ja vähän pikaisesti. Päätteiden virransaanti on hoidettu kahdeksalla Optima Yellow Top 66 Ah akulla, jotka sijaitsevat SounDigitalin virtalähteen kera auton perällä. Koteloiden refleksiviritys on tehty niin että jokaisessa kotelossa on kaksi täyspituista kuuden tuuman Aeroporttia. 18 A uto S ound AUTOESITTELY E t u p e n k k i e n vaihtaminen alkuperäisistä "ei niin ergonomisista" jakkaroista kunnon sporttituoleihin paitsi muuttaa ohjaamon ulkoasua merkittävästi, parantaa myös matkustusmukavuutta huomattavan paljon. Vitossa majailee nimittäin kuusi kappaletta Cerwin-Vega! Stroker Pro Classic 15" subbareita. Tästä syystä jouduin itsekin odottelemaan omia kappaleitani kuukausikaupalla. Pientä päänvaivaa oli tuottanut se, että elementtien tarkkojen mittojen suhteen oli vähän epäselvyyttä ja niiden järeyskin pääsi yllättämään, joten kotelo päästiin viimeistelemään vasta kaiutinlastin saavuttua. Koko alun. hoa.fi:n avustuksella vähän uutta potkua, jotta matkanteko olisi siedettävämpää ja pysytään normaalin liikenteen mukana. "Elementit esiteltiin Jenkeissä CES-messuilla jo puolitoista vuotta sitten, mutta sen jälkeen alkoivat erilaiset tuotanto-ongelmat. Jokaista elementtiä ohjataan omalla "parikiloisella" Cerwin-Vega! SPRO2100.1D monopäätteellä, jotka on asennettu tyylikkäästi auton sisällä toiseen pystyseinään. Myös tässä tapauksessa installaatio on mallia "subbarit keskellä, erkkasarjat sivuilla", mutta käytetyt elementit saavat pidempään lajia harrastaneet hieraisemaan silmiään muutamaan kertaan. Vitosta löytyy yhteensä 12 kappaletta 6,5" erillissarjoja, ja niitä ohjataan etupenkkien taakse asennetuilla vahvistimilla. Viimeiset viikon painettiin Seven Garagen talliporukan kanssa kuitenkin yötä päivää. Kokonaisvaltaisen näyttävä Jos Viton sisältä löytyy paljon nähtävää, niin ei sitä ulkokuorestakaan suuremmin puutu. Jasso kertoo että laitteiston käyttötarkoitus ja vahvistinteho huomioiden tämä riittää, sillä tässä ei haeta maksimaalista äänenpainetta, vaan oikeasti enemmänkin tasapainoista soundia. Painetta tulee sitten sivutuotteena sen verran kuin tulee, eikä sekään puoli ole aivan kylmäksi jättänyt. Onneksi porukan tallilta löytyy myös sohva, niin siinä pääsi välillä lepuuttamaan itseään tunnin tai pari. Nostalginen bassoseinä Kaikissa Jasson "bassopakuissa" on ollut perusidealtaan vastaavanlainen bassoseinä, vain elementit ovat vaihdelleet
Toki auton ulkoasun detaljeja on hiottu muutenkin. Jasso hankki autoon "vähän sieltä sun täältä" koostetun korisarjan, jota piti hivenen vielä modifioida itsekin lasikuidun kanssa. Subbareille on kuusi kappaletta Cerwin-Vega! SPRO2100.1D monopäätteitä, joista lähtee valmistajan ilmoitusten mukaan 2100 wattia RMS yhteen ohmiin.. Haastattelin Jassoa tätä juttua varten kesäkuun alussa, ja tuohon mennessä mies oli ehtinyt käymään Viton kanssa jo ainakin kuudessa eri tapahtumassa. "Teippauspäivänä sattui vielä niin että toinen teippari sairastui ja jouduin itse tuuraamaan häntä. Alla pyörivät JH-Soundin sponsoroimat 20-tuumaiset Japan Racingin vanteet, joiden kohdalla valintaprosessi oli kuulemma todella nopea. Subbarien ulkoasu muistuttaa 90-luvulla tunnetuksi tulleita Strokereita, mutta kyseessä on kuitenkin aivan eri elementti. Alunperin oli ajateltu että hommaan menisi vain pari päivää, mutta viikko siihen taisi sitten lopulta upota", kertoo Jasso. Jasso näki kyseiset vanteet kuvastossa ja oli sillä sekunnilla päättänyt että tällaiset ne olla pitää. Kuuleman mukaan moni on kysellyt että mikä korisarja autosta löytyy ja mistä sellaisen voisi hankkia. Jasso autoineen on yleensä erittäin tervetullut vieras, etenkin niihin näyttelyihin joissa hän on ollut jo aikaisempina vuoKoska tämä on pakettiauto, niin tavaratilasta pitää katsastussääntöjenkin mukaan löytyä tyhjää tilaa. Jokilaakson Merkintä valmisti teipit saamiensa pohjien avulla, ja lopputulos on todella tyylikäs ja näyttävä. Ja pitää sanoa että aika hyvä päätös! Aivan näin sporttisen näköinen Vito ei kaupan jäljiltä muutenkaan ollut. Nämä eivät ole pelkkiä PA-keskiääniä! C e r w i n -Ve g a ! Stroker Pro Classic 15-tuuman koossa ja kertaa kuusi. Elementit on koteloitu yhteensä kolmeen 250-litraiseen boksiin, aina kaksi per kotelo. A uto S ound 19 AUTOESITTELY perin valkoinen auto on nimittäin yliteipattu todella upealla kuosilla, jonka suunnittelusta kunnia menee Cerwin-Vegan AD:lle sekä Jassolle itselleen. Vastausta tähän ei ikävä kyllä voida antaa, mutta hyvänä puolena on toki myös se, ettei toista samanlaista myöskään takuulla tule vastaan
Toimii hemmetin hyvin ja kuuntelijan virne on jo sitä luokkaa, että suupielet ja kuuloelimet ottavat pian yhteen. Niinpä uskaltaudun kiipeämään kuljettajan penkille ja ottamaan soundimaistiaiset ihan ohjaamossa kuunnellen. Äänessä on erittäin hyvin dynamiikkaa ja voiman tunne on valtava. Otamme seuraavaksi Jasson demokokoelmalta Tina Turneria, ja nyt ollaan oikealla alueella! Toiston tarkkuus on loistava ja potku tuntuu kropassa. Nils Lofgren Keith Don’t Go. Virtajärjestelmä on kasattu auton perälle. Kaikkien bassokärryjen kohdalla tämä ei tulisi edes mieleen... 20 A uto S ound AUTOESITTELY sina mukana. Tämä on hyvä pointti, sillä useat nykypäivän demoautot soivat jo niin mahdottoman lujaa, että "luvaton soittelu" voi aiheuttaa oikeasti häiriötä. No HUH, HUH, ja vielä kerran HUH! Mitä hemmettiä??. Basson tarkkuus on setin luonne huomioiden hämmästyttävän hyvä! Muutenkin tätä laitteistoa on ihan oikeasti miellyttävää kuunnella, diskanttipää on siisti ja taajuusbalanssi järkevä. Toiston tarkkuus on Japan Racingin 20" vanteet kruunaavat paketin. Mikään moite tämä ei silti ole, vain huomio. Seuraavaksi Jasso toteaa että mitäs jos muutetaan hiukan setin luonnetta ja lisätään ihan vähän bassoa. Välillä tulee fiilis kuin kuuntelisi kappaletta soittajan kitaran kaikukopan sisältä. Kuuntelemme alkuun vähän tutumpaa "hifitestimatskua". Strokerit annostelivat ohjaamoon aivan jäätävän määrän todella matalaa ja ultratarkkaa bassoa, joka lyö kuuntelijan kroppaan sellaisella voimalla ettei mitään tolkkua. Subbarien taso on tällä hetkellä säädetty varsin maltilliseksi, mutta silti bassopää antaa ymmärtää että tarvittaessa sekä pesee että linkoaa. Joo-o, kyllä tällä työmatkamusiikit ja vähän muutkin soittelee hymyssä suin. "Monesti kun ilmoittaa autoa ihan ensimmäistä kertaa jonnekin, niin ollaan ennakkoluuloisia kun kyseessä on tällainen kovaa soiva tapaus. Mikko Kuustosella laulajan ääni on kohtalaisen luonnollinen ja jopa stereokuva toimii selvästi äskeistä paremmin. Tunne on aivan älytön, koska toisto menee erittäin alas mutta mistään "lörinästä" ei todellakaan ole silti kyse. Subbaripään alipäästö on 12 dB jyrkkyydellä 63 hertsissä, joka tuo mukaan sopivasti myös ylemmän bassoalueen tukea. Mutta kun käyttäytyy fiksusti ja soittaa musiikkia sen mukaan miten tapahtuman järjestäjä antaa luvan, niin sinne pääsee toisenkin kerran. Soundi itsessään on varsin ok, tosin laaja kaiutinsijoittelu ympäri autoa saa aikaan hivenen psykedeelisen tunnelman. Kaikki eivät valitettavasti näin toimi ja siitä ne ennakkoluulotkin johtuvat", kertoo Jasso. Kuunteluarvio Jasso painottaa että Vito on rakennettu äänenlaatu edellä ja että auto on päivittäisessä ajossa, jolloin ohjaamossa istuskellessa soundien laatu alkaa merkitsemään metelin määrää enemmän. Toki epämääräisyyttä on sillä sektorilla, mutta soundi itsessään on oikeinkin hyvä. Bassoalue ei edelleenkään ole yhtään ylikorostunut ja se ei millään muotoa jyrää muun ylitse. Jasso luottaa Alpinen soittimiin.. Kahdeksan keltaista Optimaa ja SD:n virtalähde sivussa. LiveSosa Be Like Me ja volumet nostettiin jonnekin vähän ylemmäs. Käytännössä tämä tarkoitti että subbarin tasoa nostettiin ainakin 10 desibeliä, jos ei enemmänkin. Soittimesta valittiin kappaleeksi Sean P Ft. Musiikin soidessa matalataajuinen humina peittyy kuitenkin kohtalaisen nopeasti, ja auton ulkopuolelta demosoittelussa siihen ei osaa edes kiinnittää huomiota. Ensimmäinen kuunteluhuomio ei liity varsinaisesti setin äänenlaatuun, vaan bassopäätteiden tuulettimien pitämään huminaan, joka kuuluu kuuntelupaikalle yllättävänkin voimakkaana
No ei vaan. Hauskaahan tämä oli kokea, mutta ensireaktion jälkeen homma ei enää tunnu kylläkään yhtään nautittavalta. Ja kuulemma vielä ei kuunneltu edes täysillä, oikeastaan ei likikään. pysäytelty liikenteessä ammattiautoilijoiden toimesta, jotka ovat vain halunneet napata kuvan tästä poikkeuksellisen komeasta Vitosta. aivan uskomaton ja basson määrä hillitön. A uto S ound 21 AUTOESITTELY Auton teippauksen grafiikat ovat todella onnistuneet. Bassopään toisto vain on niin jäätävän tarkka, joka tekee kokemuksesta erittäin brutaalin. Siirrän sormet korviini ja pyydän pienet demot vielä oikeasti täysillä. Jassoa on mm. Sekuntia myöhemmin kadun tätä pyyntöä... Hyvin pienenä annoksena kannattaa silti käydä testaamassa itse!. Kiitos teippauksen teknisestä toteutuksesta kuuluu Jokilaakson Merkinnälle. Teema jatkuu ympäri auton
22 A uto S ound AUTOESITTELY
A uto S ound 23 AUTOESITTELY
VIELÄ ERIKOISEMMAN TÄSTÄ TEKEE SE, ETTÄ AUTON ETUKAIUTTIMISSA KÄYTETÄÄN PASSIIVISTA JAKOSUODATUSTA. ALUPERIN VAIN CRESCENDO MERKIN ESITTELYKÄYTTÖÖN RAKENNETTU PIKKUINEN HONDA JAZZ YLLÄTTI KAIKKI VOITTAMALLA EMMA AASIAN MESTARUUDEN VUODEN 2017 FINAALEISSA. LÄHEMPÄÄ TARKASTELTUNA AUTO KUITENKIN PURSUAA ERIKOISIA AKUSTISIA RATKAISUJA, JOIDEN LOPULLINEN VAIKUTUS ÄÄNEEN LIENEE VIIMEISTÄÄN NYT TODISTETTU. 24 A uto S ound. 24 A uto S ound AUTOESITTELY Teksti: Tom Hietaharju Kuvat: Simon Dimas Biantara ja Audio Plus Indonesia PIENI SUURI IHME! SIMON DIMAS BIANTARAN HONDA JAZZ 2008
Sillä kun on auton pääsuunnittelija Andreaksen mukaan jopa suurempi vaikutus, kuin itse laitteistolla, joka on sitten loppupeleissä asennettu silmämääräisesti. Lisäksi aikaa haluttiin käyttää testaamiseen. Pitkän linjan suunnittelua Simonin Hondan varsinaista rakentelua ei kuitenkaan aloitettu heti, vaan varsinainen suunnittelu otti kaikkinensa aikaa lähes pari vuotta. Kun viimein kaikki tarvittava tieto oli saatu haalittua vaivaa uhraamatta kasaan, alkoi se lopullisen demosetin suunnittelu toden teolla. Harvalla autohifiharrastajalla on edes mahdollisuutta, saatika kärsivällisyyttä näin laajamittaisen operaation toteutukseen. Näidenkin vaikutusta äänenlaatuun ja korin akustiikkaan tutkittiin mittaamalla vaimennusten välissä, joten jokainen työvaihe oli huolella mietitty ja lopuksi todennettu toimivaksi. Useinhan on nimittäin niin, että demoautoon valitaan ne merkin parhaat ja usein myös kalleimmat komponentit. A uto S ound 25 A uto S ound 25 S imon Biantara työskentelee markkinointipäällikkönä Indonesialaisessa Audio Plus yrityksessä, jonka valikoimiin kuuluu muun muassa paikallinen Crescendo autohifimerkki. Yrityksellä on toki maahantuonnin piirissä monta muutakin auto audio brändiä, mutta varsinaista omaa demoautoa omalle merkille ei vielä löytynyt. Autosta kun haluttiin tehdä Crescendo merkin puhdasverinen demoauto, mutta kuitenkin laitekokonaisuudella, jollaisella asiakkaat voitaisiin vakuuttaa merkin äänenlaadusta itse kuuntelemalla. Siltä seisomalta kaupat lyötiin lukkoon ja uusi menopeli kulkeutui Simonin mukana Audio Plus yrityksen suunnitteluvastaava Andreas Tjahjadin hellään huomaan. Pääsuunnittelija Andreas Tjahjadi tunnetaan myös monista muista Indonesiassa menestyneistä äänentoistoautoista ja miehellä onkin meriittiä usean Aasian mestaruuden voittaneiden autojen pääsuunnittelusta. Miehen katseet kääntyivät Hondan pikkuiseen, mutta sporttiseen Jazz malliin, johon tuona vuonna tehdas tarjosi mukavasti optiota tehdastekoisen korisarjan sisältyessä hintaan. Kun vaimennus oli valmis, suoritettiin huo. Demoautosta kilpakentille Alkuun luonnollisesti koko auton sisustus purettin ja auto vaimennettiin huolellisesti kauttaaltaan käyttäen paikoin jopa kolmea kerrosta erityyppisiä vaimennusmattoja. Samoihin aikoihin Simonin oma sen aikainen kulkine alkoi osoittaa väsymisen merkkejä ja tarve uudelle kulkupelille syntyi. Näin ei kuitenkaan haluttu tehdä tämän projektin kohdalla. Nimittäin todella kaikenlaisten asennusratkaisujen testaamiseen ja auton akustiikan muokkaukseen. Tuolloin elettiin vuotta 2008. Hondassa vieraili muutaman vuoden aikana kirjavaa laitteistoa ja erilaisia asennusteknisiä ratkaisuja kokeiltiin yritys ja erehdys tekniikalla ja kun hyväksi havaittu rakenneratkaisu löytyi, se kirjattiin ylös ja jatkettiin kokeilemista
makkaasti suunnattuina kohti kuuntelijoita ja jopa ovien suurehkot 6.9 tuumaiset midbassot on saatu istutettua paikoilleen varsin tyylikkäästi ilman, että se veisi juurikaan jalkatilaa etuistuimilta. Indonesian Audio Plus yrityksellä on omaa suunnittelua oleva Harmonic Harmony kaapelibrändi ja kyseiseen mallistoon tuotiin täysin uusi Conserto Special Edition mallisto, jonka suunnittelussa Simonin Hondaa on käytetty apuna. Kun asennus oli hyvän matkaa alulla, syntyi Andreaksella ja Simonilla ajatus, että mitä jos autosta tehdään samalla myös täysiverinen kisaauto, kun kerran äänenlaadullisesti ajatellen ollaan tekemässä jotain erilaista. Akustiikan ihmeellinen maailma Auton varsinainen rakennustyö annettiin Indonesialaisen FI Audio asennuspajan tehtäväksi ja Andreas vieraili pajalla auttamassa ja seuraamassa projektin etenemistä aina kun vain omilta töiltään ehti. Ja tässäkin kohtaa rakenteita vahvistettiin kevlarilla. Tyylikkäästi koneistetut akryyliset paneelit aukkoineen toimivat äänen hajottajina ja niiden takana oleva pehmeämpi solukuminen pyramidimatto imee haitallisia ääniaaltoja. Myös tässä kohden Hondan laitteisto eroaa monesta muusta, sillä tätä autoa varten suunniteltiin myös oma kaapelointi. Mittariston kehys leikattiin irti kojelaudasta ja se muokattiin huomattavasti matalammaksi ja istutettiin uudelleen kojelautaan sen ympärille rakennetun asennuspaneelin kanssa. Simonin Hondan demotarkoitus on esitellä Crescendo merkin Evolution 7-sarjaa ja kaikki komponentit on valittu kyseisestä mallistosta. Subwooferia lukuunottamatta, sillä auton rakennushetkellä Evolution 7 mallistossa ei vielä ollut omaa subwooferia. Hondan etukaiutinelementit on asennettu voiSimonin Hondan tavaratilan asennukset hakevat vertaistaan. Niinpä matalien taajuuksien toistosta vastaa edullisempi Evolution 3-sarjan 12-tuumainen subwoofer, jolla oli jo aiempaa menestystä kilpailukentiltä. Asennusten osalta alettiin kiinnittää enemmän huomiota myös sääntökirjojen vaatimuksiin ja kaikki päätettiin tehdä niin hyvin kuin vain voidaan myös pintojen alta. 26 A uto S ound AUTOESITTELY lellinen kaapelointi ja jokainen kaapeli suojattiin erikseen hyväksi havaitulla nylonsukalla. Tyylikästä ja toimivaa. Ja niin suunnitelmiin tuli muutamia pikku viilauksia. Kun kaikki suunnitellaan viimeisen päälle alusta loppuun, on jälkikin sen mukaista. Ja aina kun jotain oli saatu valmiiksi, autossa suoritettiin akustisia mittauksia ja kuuntelutestejä, joilla arvioitiin lisämuutosten tarpeellisuus. Kaikki asennuspaneelit on valmistettu lasikuidusta, mutta erikoisuutena voidaan mainita, että niitä on vahvistettu kevlarilla halutun jäykkyyden saavuttamiseksi. Luonnollisesti nämä kaapelit päätyivät lopuksi autoon. Kaikkiaan perusasennuksiin kuluin aikaa noin kolme kuukautta, jonka aikana auto valmistui pääTavaratilan luukkuun on integroitu yksi auton monista diffuusoreista. Yksi merkittävä muutos heti alkuun oli muokata kojelaudan mittarikehystä, joka teki liikaa epätasaisuutta taajuusvasteeseen oikealla puolella ja sotki myös stereokuvan tarkkuutta. Huomaa myös paneelin verhoilu, joka on täysin tehdastekoista vastaavaa.. työn jälki on kauttaaltaan lähes virheetöntä ja asennusten toteutus edustaa hyvää tyylitajua ja osaavaa asentajaa
Tämä paransi äänenlaatua jo huomattavasti, mutta silti kattopaneelista tulevat ensimmäiset heijastukset sotkivat liikaa toistoa ja ne myös pienensivät tilavaikutelmaa liikaa. Subwooferille tehtiin myös suoja sen kartion eteen ja se valmistettiin koneistamalla se akryylistä. Kun puhutaan autoäänentoistosta, voi avoimin mielin kokeilla kaikenlaisia äänellisiä parannusmahdollisuuksia. Kuten esimerkiksi Evolution 7 värimaailmalla toteutetut Hondan merkit. Elementit hengittävät suoraan oven sisään ja jotta asennuspaneeli olisi mahdollisimman tukeva ja resonoimaton, on pintoja vahvistettu lasikuidun lisäksi kevlarilla. Refleksiviritteisen kotelon tilavuus on 66 litraa ja viritystaajuus 25 hertsiä. Mutta täytyy silti aina muistaa, että tärkeintä on niiden suoraan ääntä toistavien komponenttien huolellinen suuntaus ja asennus. Ja vasta tämän jälkeen voi koittaa hieroa lopullista ääntä kohdilleen esimerkiksi kaapeleilla, tai muilla vastaavilla komponenteilla.. Crescendon Evolution 7-sarjan midbassolla on kokoa 6.9 tuumaa. Äänellinen parannus oli itse asiassa niin suuri, että autossa käynnistettiin suurimuotoinen mittausrumba ja kaikki haitallinen äänen heijastuminen haluttiin laittaa kuriin, mutta liikaa lisäämättä vaimentavia pintoja. Kaikki lopulliset pinnat verhoiltiin ja viimeisteltiin. Niiden takana on Crescendon omalla merkillä myytävää pyramidikuvioista tehokkaasti ääntä imevää vaimennusmattoa, joka osaltaan myös hajottaa tiettyjen taajuuksien ääniaaltoja. Ja auton äänimaailmaa kuunneltaessa voi helposti vakuuttua, miten suuri tilantuntu on saatu pienikoriseen autoon, joten koko massiivinen suunnitteluja mittausprojekti on todellakin ollut kaiken sen vaivan arvoista. Elementin eteen on työstetty akryylistä suojalevy, johon on koneistettu lukuisia ilmareikiä äänen läpäisyä varten. Näitä löytyy A-pilareiden ja tuulilasin kohtaamispinnoista, sekä kojelaudan ja tuulilasin kulmauksesta. Näin saatiin kattosta tulevat heijastukset kuriin, sillä diffuusorit hajottavat ääntä ja osa ääniaalloista imeytyy niiden takana olevaan vaimennusmattoon. Subwooferiksi Simonin Hondaan valikoitu Crescendon Evolution 3-sarjasta tuttu 12-tuumainen malli, sillä vaikka auto edustaakin parempaa Evolution 7-sarjaa, ei mallistosta löytynyt projektin rakentamishetkellä siihen omaa versiota. Ja valita viimeistelymateriaalit, joilla olisi mahdollisimman vähän haitallista vaikutusta itse auton sointimaailmaan. Sen jälkeen kattopaneeli päällystettiin harmaalla keinonahalla. Sen erikoisuus ei ole äänenlaadullisissa ominaisuuksissa, vaan kun sitä katsoo riittävän sivusta tavaratilan valojen ollessa päällä, akryylissä olevat lukuiSubwooferin asennus on harvinaisen näyttävä yksityiskohta. Ne eivät varsinaisesti hyppää silmään autoa tarkasteltaessa, mutta ne tekevät silti asennuksesta enemmän omaleimaisen ja yksilöllisen. A uto S ound 27 AUTOESITTELY piirteittäin soivaan kuntoon, mutta ilman lopullisia viimeistelyjä. Siitäkin huolimatta tässä autossa ne on saatu suunnattua lähes suoraan kuuntelijoita kohden, eivätkä ne silti rajoita jalkatilan kokoa etuistuimilla juuri ollenkaan. Loppujen lopuksi samanlaisia kerrosrakenteisia diffuusoreita tuli ympäri autoa, joista muokattiin samalla myös osa tyylikästä asennusta. Loppusilaus asennukselle ja projektille Kun kaikki oli saatu toimimaan halutulla tavalla äänellisesti, kärrättiin Simonin Honda takaisin FI Audion pajalle viimeistelyä varten. Reiät ovat tarkoituksella eri kokoisia, jolloin sivusta katsottuna niistä piirtyy Crescendon käyttämä C-logo. Kattoverhoiluun leikattiin kaksi suurehkoa aukkoa ja niihin kiinnitettiin akryylistä valmistetut ja CNC-koneistuksella aukotetut levyt. Ratkaisuksi pääsuunnittelija Andreas keksi suunnitella kerrosrakenteiset vaimentimet, joiden ensimmäinen pinta toimii äänen hajottajana, eli diffuusorina. Autosta teipattiin osa siniseksi vastaamaan Crescendon Evolution 7-sarjan värimaailmaa ja pieniä, mutta tyylikkäitä detaljeja lisäiltiin. Asennuksen viimeistelyn taso on jopa luukkujen alla huikaisevaa, sillä esimerkiksi subwooferin sovitus sille varattuun upotukseen on millimetrin tarkkaa. Sitten alkoivat suurimuotoisemmat mittaukset, joiden tehtävänä oli etsiä auton sisätiloista akustisesti haitalliset ja heikot kohdat, sekä eliminoida ne. Kuuntelun puolesta olisi ollut mukava saada todeta niiden todellinen vaikutus äänenlaatuun, mutta niiden kytkentä kokonaan pois päältä ei valitettavasti ollut mahdollista. Niitä löytyy tästä asennuksesta kaksin kappalein ja niitä voidaan säätää portaattomasti keskikonsoliin piilotettujen potikoiden kautta. Heijastukset kuriin Aivan ensimmäiseksi havaittiin, että kattoverhoilu elää liikaa musiikin tahdissa, joten sitä vahvistettiin lasikuidulla tekemättä siitä kuitenkaan liian kuollutta. Näiden lisäksi kaikki terävät kulmat auton etuosassa on siloiteltu pyöreiksi erillisillä lähes huomaamattomilla asennuspaneeleilla. Niiden kerrotaan parantavan esimerkiksi tilantuntua ja äänellisten yksityiskohtien tarkkuutta. Kotiäänentostosta tutut Stein C2 äänenmuokkaimet on valjastettu autokäyttöön
Mutta silmien tasolle ei vielä siltä osin ylletä. Oikealla on selvää virhettä, joka häiritsee selvästi kuuntelua. Stereokuvan keskikohta muuttaa sijaintiaan taajuuden mukaan. Eli subbari ei mmissään nimessä ole huono, etupää vain on siihen nähden aivan liian hyvä. Toto Gift of faith Hui kun tulee yläpäätä! Kirkkaasti ja puhtaasti kajahtaa, mutta onhan sitä nyt julman paljon. Mikko Kuustonen Abrakadabra Tänä biisi on yllätävää kyllä hyvin haastava varsinkin basso-osaston puolesta ja niin tuntuu olevan tälläkin kertaa. Löysä mikä löysä. Toki se tällä Tambu levyllä on aika lailla pinnassa, mutta tässä mennään jo siinä kiikun kaakun ollaanko jo kireän puolella. Subbari sotkee kyllä aika huolella niin maukkaan ja hyvän kuuloisen setin muuten. Ei oikein syvyyttä ole, kuten pitäisi. Tässä havaintojani Simonin auton soinnista. Etupää on muutenkin todella hyvä, varsinkin keskialueen elävyys ansaitsee ison plussan, mutta subbasso on ikäänkuin eri paria. Menee kappaleen vaihdoksi. AUTOESITTELY Käytin kuuntelussa hyväksi havaittuja tuttuja CDlevyjäni, joista yksi on Mika Koposen kokoelma numero 4. Vika siis linenee siinä, että etupään dynaaminen nopeus on selkeästi subbaria paljon edellä. Stereokuvallisesti mennään hiukan kojelaudan pinnan yläpuolella, mikä toki näin pienessä autossa on jo aivan kelpo suoritus, kun istuinkorkeuskin on suhteellisen matala. Saksofonissa on myös käheyttä ja räkää oikeinkin mallikkaasti . Yksi edessä, yksi takana, manuaaliset säätimet piiloitettu keskikonsoliin • Vahvistin Crescendo Evolution 7A2, 2 x 125w / 4 ohmia. Tämä on aika kappaleriippuvainen laitteisto. Välissä passiivijakosuotimet • Vahvistin subille: Crescendo Evolution 7A2, 1 x 350w / 4 ohmia • Etukaiuttimet: Crescendo Evolution 7S3. Saksofonisti liikkuu aidosti stereokuvan keskellä ja soittajan asento on helposti tulkittavissa. Viisi stereokuvapistettä pianolla. Mutta se pieni hitaus ja pyöreys ei kyllä tällä kappaleella erotu. Vesa-Matti Loiri Voi kuinka me sinua kaivataan Jälleen kitaroissa niin vasemmalla, kuin oikeallakin on massivisesti sävyjä ja kokoa. Hiukan auton rajat tulevat vielä vastaan, mutta yksi parhaista tilavaikutelmista on kuitenkin kyseessä, mitä on tullut hetkeen kuunneltua. Yhteenvetona kuuntelusta voisi todeta sen, että Simonin auton äänentoisto on kovaa luokkaa. Jää jotenkin puolivaisu ja kevyt jälkimaku ja löysä. Eagles Life in the fast lane Subbarin hitaus pomppaa esiin aika julmasti, siihen kyllä nopeutta kaipaa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan. Ja silmät sulkemalla auton rajat katoavat, mikä on myös äärimmäisen harvinaista. Nyt ei lähde jalka kyllä napsumaan kuten yleensä tällä biisillä. Toki auton omistajalla ja pääsuunnittelijalla tuntui olevan heikkoudet hyvinkin tiedossa ja jotain pientä on suunnitteilla niiden eliminoimiseksi. Stagen syvyysvaikutelma on erinomainen ja dynaaminen. Loirin tulkinta toimii hienosti ja herkkyyttä on vaikka muille jakaa, mutta jälleen kerran se iän tuoma karisma ja paino eivät välity parhaiden kuultujen settien tavoin. Musiikkityyli vaihteli laidasta laitaan ja koitin löytää tästä autosta mahdollisimman paljon sanottavaa, niin hyvien puolien osalta, kuin mahdollisten puutteidenkin osalta. Siinä on myös oikealla lailla kokoa. Alakeskialueelta puuttuu kyllä voimaa ja energiaa. Hassua on se, että molemmat ovat kyllä tavallaan hyviä, mutta aivan kuin eri laitteistoista. Jälleen kerran siis todella iso näin pieneen autoon. Välillä ollaan korkean luokan hifisetin äärellä ja välillä taas setti pursuaa virheitä. Ei oikein innosta kuuntelemaan, ainakaan subbari päällä. Toto I will remember Rummut seilaavat stereokuvassa oikeaoppisen hienosti. Siinä on herkkyyttä, kuin yhtälailla tiukkaa terävyyttä sopivassa suhteessa. Vaikka tekstistä voikin nyt lukea aika lailla niistä virheistä, joita kuuntelussa tuli ilmi, niin sitä ei voi väheksyä, että varsinkin etupään osalta auton äänimaailma toimii upeasti. Subbari tosin soittelee biisiä kontissa, mutta se pysyy silti mukana paremmin tässä kappaleessa. Silmät sulkemalla ei vielä ihan klubilla olla, mutta hyvin lähelle päästään. Ylempi keskialue on heleä ja kaunis, sekä juuri oikean kuuloinen. Helähdykset ovat erittäin energiset ja nopeat. Iso ja tilava stage, joka on helppo nähdä. stereokuvallisesti ja varsinkin äänikuvan koon puolesta tämä Simonin Honda on aivan käsittämättömän hyvä, mutta taajuusbalanssissa on vielä tekemistä. Oikein mukava, josko sittenkin karvan ohuen kuuloinen kokonaisuus. Voimaa subbarissa kuitenkin tuntuu olevan kohtuullisen hyvin, mutta toki se paikallistuu armotta taakse. Sävypaletti on kaunis ja kaikki on hyvin esillä, kuten pitääkin. Muhkea soundi ja kitarat soivat ja elävät tilassa erinomaisesti. Don Henleyn ääni on ehkä vähän kevyeeseen kallellaan, sellaista iän tuomaa karismaa uupuu hivenen. Tässä toimii. Subiosastokin tuntuu pysyvän paremmin mukana. Kuunteluarvio Honda Jazz 2008 28 A uto S ound. Subbari oli tällä kertaa se heikko lenkki, joka veti kokonaisuutta selvästi huonompaan suuntaan. Monesti tässä on vain soittaja keskellä, mutta yksityiskohdat on vaikea erottaa. Se kyllä jotenkin pihisee, mutta ei se enää tunnu, eikä juurikaan kuulu. Tamburiinin aloitus oikealla on mukavan eloisa ja aidon kuuloinen. Stereokuvan keskikohta vähän vaeltaa ja erityisesti oikealla mennään selkeästi midbassoon asti. Ei oikein syty kuunteluiloa nyt. Bass Mekanik Toccata Lineaarinen ja hyvin erotteleva subbariosasto kuitenkin on lievästä hitaudestaan huolimatta. Äänikuvassa on kuitenkin reilusti kokoa. Mutta sävyllisesti ei olla köyhän puolella, vaan todella eläväisen energinen esitys, josta ainoistaan puuttuu ripaus voimaa. Ja oikeastaan aika paljonkin. Syvyysvaikutelmaan ehkä kaipaisi rahtusen lisää porrastusta, vaikka nytkin ollaan jo erinomaisella tasolla. Koko kuoro avautuu upeasti kuuntelijan eteen ja jokaisen laulajan esitys on helposti poimittavissa omakseen. Välissä passiivijakosuotimet • Vahvistin mideille: Crescendo Evolution 7A2, 2 x 125w / 4 ohmia. Varsin aidon kuuloinen esitys. Sillä tänä vuonna puolustettavana on EMMA Aasian mestaruus, eivätkä kilpakumppanit tule varmasti päästämään tätä pikkuista Hondaa helpolla. Samoin kitaroiden alimpien kielten näppäilyt vetävät karvan alaviistoon kohti midbassoja. Tosin kun muistaa, että auton etukaiuttimet on pääsääntöisesti toteutettu passiivijakosuodattimin, on selvää, että jonkinlaista ajallista vaihevirhettä saattaa helpommin ilmetä. Mutta se aivan alin nuotti jää kyllä vaisuksi. Jokainen nuotti on sävykäs ja toistensa veroinen voimallisesti. Tämä kappale todella herää henkiin ja saa aivan uutta tulkintaväriä, mitä monessa muussa autossa on tullut koettua. Piano saa epäluonnollista kokoa äänen soutaessa voimakkaasti pystyakselilla. Hieno esitys, mutta parhaista kuulluista jäädään kyllä vielä jonkin matkaa. Niin se tosin tekee lähes joka autossa tällä kappaleella, jos takasubbaria käytetään. Dynamiikka on erinomainen ja ääni kaikessaan on raikas ja kuulas. Suorastaan yllättävän paljon näin pieneen autoon. Tässä autossa subiosasto on niin eri paria midien kanssa, kuin olla ja vain voi. Vesa-Matti Loiri Siipeen jos sain Stereokuvallisesti upea esitys. Kosketinsoittimessa on hyvä sävy ja kuulas jälkisointi. On se kyllä jotenkin ohuen kuuloinen. Muuten alkuvaikutelma on mukavan luonnollisen kuuloinen, joskin ehkä hieman pehmeän sävyinen, ennemmin kuin viiltävän analyyttinen. Ylärekisterin hienoinen kirpeys estää luukuttamisen, sillä joko teho loppuu, tai passiivijaot tekevät tepposet, mutta äänitasoja reilummin avattessa diskantti hyökkää silmille. Vasemmalla ei ongelmia, kaikki on hyvin nipussa siellä ja piano on hyvin luonnollisen kuuloinen. Subbasson on enemmän rauhallinen ja hieman hitaan pyöreästi soljuva, kun taas midbassossa on sellaista mukavaa kiukkuista nopeutta ja dynamiikkaa. Ääni on iso ja tilaa on hyvin. Sisältää diskantit, 3 tuumaiset keskiäänet ja 6.9 tuumaiset midbassot • Subwoofer: Crescendo Evolution 312, 12-tuumaa • Signaalikaapelit Harmonic Harmony Conserto Limited Edition • Kaiutinkaapelit: Harmonic Harmony Conserto Limited Edition • Akusto: Takana XStatic Batcap X2000, edessä Panasonic AGM-akku • Vaimennus: Silent Coat Vibro + absorber + isolator + Dynamat, koko auto päällystetty • Muuta: Diffuusorit upotettuna auton kattoon, takapilareihin, tavaratilan luukun verhoukseen, etupenkkien alle sekä kojelaudan alle diskanteille ja keskiäänille: kaiuttimille: tapahtuva midiin vetävä keskialue sotkee matalilla miesäänillä stereokuvan vakautta. Tila on leveä ja iso, sekä ilmaa on niin artistin, kuin soittimienkin ympärillä. Siinä on voimaa ja sävyjä yllin kyllin, mutta miten se voikin silti olla noin ympäripyöreän hidas. Tässä näkee myös sen, kuinka tärkeää on se, että koko taajuusalue on mahdollisimman hyvin balanssissa. Todella luonnollisen kuuloinen instrumenttitoisto. Jazz at the pawn shop Tällä kappaleella on mahdollista päästä todella hyvään livetunnelmaan ja vaikutelman pitäisi olla kuin hämyiseltä jazz klubilta, jossa istutaan pöydässä musiikista ja orkesterista nauttien. Dynamiikka on hyvä, mutta Loiri on menettänyt karismaansa ja kilojaan. Sitä se on. Tätä kuuntelee jo mielellään. Simonin autossa ne kuitenkin suorastaan tyrkytetään kuulijalle. Virhe ei ole suuri, mutta selkeästi aiemmin huomattu oikealla puolella HENKILÖTIEDOT • Omistaja: Simon Dimas Biantara • Ikä: 32 vuotta • Ammatti: Markkinointipäällikkö • Työpaikka: Audio Plus Indonesia vuodesta 2011 lähtien • Saavutukset: EMMA Aasia mestari 2017 Master Unlimited luokassa + Sound Cup pro-luokan toinen sija 2017 (Aasian oma kilpailuluokka) AUTO • Merkki ja malli: Honda Jazz • Vuosimalli: 2008 • Moottorin koko: 1.5 litraa, 4 sylinteriä • Putkisto: Vakio • Vanteet: SSW • Vannekoko: 8 x 17 tuumaa • Renkaat: Accelera 205/40/17 LAITTEISTO • Soitin: Alpine F1 Status DVI-9990 • Prosessori: Alpine F1 Status PXI-H990 • Äänenparantajat: Stein C2 Harmonizer, 2 kpl. Sillä yksikin heikompi osa-alue muita ja se niistää heti sen terävimmän aistimuksen pois ja vähentää kuuntelunautintoa dramaattisesti. Koko auto ja vähän enemmänkin täytyy helposti. Kitaroiden sävypaletti on rikas ja hersyvän täyteläinen. Eagles Hotel california Basson osalta jälleen hiukan löysä ja hitaanpuoleinen, vaikkakin sävykäs se silti on. Selkeästi mennään auton rajoja rikkovassa koossa. Seminaarimäen Mieslaulajat Taina Iso äänikuva. Harmi vain, että ne harvoin jos koskaan sopivat yhteen samassa laitteistossa. Ääni muuttuu selkeästi kireämmäksi, kuin mitä normaalilla kuunteluvoimakkuudella. Kuuntelee oikein mielikseen, mutta hurmioon asti ei vielä vie. Kun subbaria ei tarvita, on etupää todella energinen ja nautinnollisen kuuloinen
Autosta löytyy myös pari kappaletta kotihifistä tuttuja Stein C2 äänenmuokkaimia, joita säädetään portaattomasti keskikonsoliin piilotetuista kytkimistä. Elementit on asennettu niin lähelle toisiaan, kuin se vain on mahdollista vaiheerojen tasaamiseksi. Etukaiuttimien asennus on tyylikäs ja vaikka asennuspaneelit äkkivilkaisulla näyttävätkin massiivisiltä, eivät ne rajoita kuljettajan näkyvyyttä ulos laisinkaan. Lopulta kun kaikki oli saatu valmiiksi, hierottiin auton sointi kohdalleen lukuisilla mittausja kuuntelusessioilla ja lopputuloksena saavutettiin EMMA Aasian mestaruus kovatasoisessa Master Unlimited luokassa. Joten niiden todellinen vaikutus jäi tällä kertaa todentumatta. Asennusjälki on vain niin hyvää, että sitä on todella vaikea erottaa tehdastekoisesta.Käytännössä esimerkiksi koko kojelaudan yläosa on rakennettu täysin uusiksi käyttäen lasikuitua ja kevlaria. Äkkiseltään ei edes uskoisi miten paljon muutoksia sisätiloihin on tehty. Alpinen prosessoriin vaihdettiin muutamia nykyaikaisempia osia ja pääsuunnittelija Andreas sanookin, että sen äänenlaatu on silti vielä todella korkeatasoinen, vaikkakin myöntää, että parannusta tähän kohtaan ollaan mietitty. Auton ohjaamon yleisilme on tyylikäs, mutta sopivalla tavalla rauhallinen. sat reiät muodostavat Crescendon C-logon. Asennuspaneelin vinyylityö on tässäkin kohden täysin virheetöntä. Niiden vaikutusta äänenlaatuun olisi ollut mukava verrata, mutta niiden kytkentä pois päältä lennossa ei ollut kuuntelun aikana mahdollista. Tästä onkin hyötyä, sillä näiden jakotaajuudet hoidetaan täysin passiivisesti ja ilman erillisiä viiveensäätömahdollisuuksia. Toinen meriitti heti perään tuli Aasian omassa kilpailukategoriassa, eli Sound Cup Prossa, josta heltisi kovan kilpailun jälkeen toinen sija. Viimeisen silauksen asennuksille antoi vesidippaustekniikalla siniseksi värjätyt muutamat sisustan paneelit, sekä soittimen asennuskehys, joka ainakin allekirjoittaneen mielestä on yksi tämän auton tyylikkäimpiä asennusratkaisuja. Auton ohjelmälähteeksi valittiin lopulta vanha kunnon sotaratsu, eli Alpinen F1-sarjan paketti prosessoreineen, vaikkakin suurin osa jakotaajuuksista hoidetaan passiivisesti. Varsin tyylikäs yksityiskohta. Samainen päätemalli on jo aiemmin testattu Autosound-lehdessä ja sen äänenlaatua kuvailtiin erinomaiseksi. Kokonaisuuden kruunaavat kauniisti kimaltelevat siniseksi vesidipatut asennuspaneelit. Päätteet kantavat mallimerkintää Crescendo Evolution 7A2, jotka puskevat mukavat 2 x 125 wattia neljän ohmin kuormalla. Samoin ovipaneelit ja pilarit on muokattu todella rankasti lopputuloksen olematta silti yliampuvaa ja liian silmiinpistävää. Kaiken tämän lisäksi Simonin pikkuinen Hon. Suurin kunnia tästä meneekin huolelliselle suunnittelulle, sillä aina verhoilupaneeleita myöden kaikki oli jo valmiiksi piirrettynä paperille ennen kuin ensimmäistäkään asennuskohtaa oli edes aloitettu. A uto S ound 29 AUTOESITTELY Tässä Hondassa käytetään ainoastaan kolmea vahvistinta, sillä etukaiuttimien jakotaajuudet hoidetaan passiivisesti. Kun valmista asennusta katselee, on jälki lähes virheetöntä ja kokonaisuuden harmoniassa silmä lepää. Tässä autossa äänenlaatu riitti aina EMMA Aasian mestaruuteen saakka
Auton moottoritilasta ei sinänsä löydy suuria muutoksia, sillä kaikki on lähestulkoon suoraan tehtaan jäljiltä. Kun jakotaajuuksia tarvitaan kolmelle elementille, on komponenttien määräkin suuri. Kiukkuinen 1.5 litrainen Hondan V-Tech moottori antaa takuulla riittävän suorituskyvyn pienikoriselle autolle. da on tehnyt jäätävän kovaa työtä Crescendo merkin demoautona ja se on edustanut lukuisilla messuilla saaden paljon huomiota lukuisilta autoäänenoiston ystäviltä. Ja tässäkin kohden asennuspaneelin muokkauksia on vahvistettu kevlarilla. Omistajan mukaan tällä autolla taittaa mielellään pidempiäkin ajomatkoja, sillä siitä pitää huolen miellyttävän musikaalinen audiolaitteisto ja runsaan vaimennuksen ansiosta erittäin alhainen ajomelu. Siitäkin huolimatta jalkatila ei ole pienentynyt juuri ollenkaan, eivätkä suurikokoiset A-pilarit osu ollenkaan näkökenttään. Takapenkiltä katsottaessa näkee hyvin miten voimakkaasti etukaiuttimet on suunnattu suoraan kuuntelijoita kohden. Ei sen enempää, eikä vähempää. Mutta kilpailu on kovaa. Tämän vuoden Aasian karkeloissa tarvitaan entistä parempaa suoritusta, jotta viime vuoden mestaruutta voidaan puolustaa kunnialla. Ainakin allekirjoittaneen mielestä tämä on asennuksen ehdottomasti tyylikkäin yksityiskohta, vaikka toki vastaavalla tarkkuudella toteutettuja löytyy tästä asennuksesta useita muitakin. Asennuspaneelin sopivuus itse soittimeen vetää sanattomaksi ja kaiken kruunaa tyylikäs vesidippauksella toteutettu pinnoite. 30 A uto S ound AUTOESITTELY Passiivijakosuotimilla on kokoa kuin vanhanajan tietosanakirjoilla. Kaikki eväät on täysin olemassa ja kuunteluosiossakin mainittuihin ongelmakohtiin ollaan jo hakemassa ratkaisuja. Alpinen F1 Status-sarjan ohjelmälähde löytyy autosta kunniapaikalta. Tälle vuodelle autoa hierotaan entistä kovempaan iskuun ja akustisia ratkaisuja on luvassa lisää. Ja tavoitteena on jälleen mestaruus. Toivokaamme tälle pienelle, mutta tavallaan niin suurelle äänentoistoihmeelle menestystä tuleviin koitoksiin.. Auton asennuksen pääsuunnittelja Andreas Tjahjadin mukaan autoon olisi voitu helposti toteuttaa täysin aktiivinen järjestelmä, mutta koska auton tehtävä on toimia myös Crescendo-merkin demoautona, haluttiin näyttää, että jopa kilpailuissakin voi pärjätä, vaikka otettaisiin kaupan hyllyltä valmis erillissarja suotimineen ja käytetään sitä sellaisenaan. Myös kiiltävä poikkitukivarsi kuului tehdasoptiona saatavaan sporttisarjaan. Ainoa näkyvä muutos on etuakun päälle rakennettu suojakate ja sen edessä sijaitseva koteloitu päävirtasulake. Mutta mitä, niistä auton pääsuunnittelija ei halunnut paljastaa vielä enempää yksityiskohtia. Varsinkin kun näiden toimintaa voidaan vielä säätää valintakytkimillä
Tässäkin asennuspaneelissa on pinnassa kevlar vahvike. Näin vältyttiin ikäviltä yllätyksiltä myöhemmässä kasausvaiheessa. Kaikkien kaiutinelementtien sovitusta upotuksiinsa testattiin ensin käytettävän keinonahan kanssa, jolloin millimetrin tarkasta sopivuudesta voitiin varmistua. . A uto S ound 31 AUTOESITTELY ?. Autoon on asennettu lukuisa määrä ääntä hajottavia diffuusoreita. Ovipaneeleja on muokattu melko suuritöisesti ja elementit on upotettu osin oven sisään, jolloin suora suuntaus ei rajoita käytössä olevaa jalkatilaa. Ja nekin, jotka ovat näkyvissä, antavat vain enemmän ilmettä asennukselle tehden siitä kokonaisuutena entistä näyttävämmän. ?. Pääsääntöinen muotoilu on tehty lasikuidun avulla ja lopullinen jäykkyys on saatu aikaan käyttämällä sisäulkopinnoilla kevlaria. Epäsymmetrisesti aukotettu etulevy hajottaa ensimmäisiä heijastuksia ja aukkojen takana oleva kumipohjainen pyramidikuvioitu pehmytmatto imee haitallisiä ääniaaltoja. Verhoiltyö hakee tässä asennuksessa vertaistaan. ?. Se istutettiin takaisin kojelautaan lasikuidun ja sitä ympäröivän uuden asennuspaneelin avulla. . Kojelaudasta leikkattiin irti mittaristokupu ja sitä muokattiin reilusti matalammaksi. Tällaisia diffuusoreja löytyy tästä asennuksesta 11 kappaletta ja ne on asennettu autoon lähes huomaamattomasti. Vasta tämän jälkeen suoritettiin lopulliset verhoilut. Keinonahka on saatu istumaan asennuksen osiin niin hyvin, että sitä on helppoa luulla tehdastekoiseksi. Liimana on käytetty tropiikin oloihin suunniteltua korkean lämmönkeston omaavaa Tigeria, jolla jopa kattoverhoilu pysyy jämäkästi paikoillaan paahtavista helteistä huolimatta. Asennuskuvat Honda Jazz 2008
Toimittajan oikeudella voitaisiin kuitenkin tässä kohtaa todeta, että niin siistissä ja valmiissa asennuksessa pintaruosteiset viimeistelemättömät metalliosat eivät tee oikeutta kokonaisuudelle, vaikkakin nämä kohdat ovat normaalikäytössä piilossa takapenkin selkänojan takana. . Kaikkien elementtien kiinnityspinta on tehty alumiinista ja niihin on koneistettu kierteet tiukkaa kiinnitystä varten. Näin se pitää tehdä. Tässä olisi kuitenkin helposti lisäsiistimisen paikka. Auton kori on saanut todella kattavan vaimennuksen sisäänsä ja peltipinnat on vaimennettu paikoin käyttäen jopa kolmea kerrosta eriasteisia vaimennusmattoja. Vaikka se tehtäessä saattaakin tuntua pitkälliseltä puurtamiselta, palkitsee valmis lopputulos helposti vaivan. Niin hyvin ja siististi se istuu kojelautaan. Ja hyvin tehtyä valmista asennusta on aina mukavampi esitellä myös yleisölle. . Auton kaapelointi on suojattu tutulla nylonsukalla ja johtimet on kiinnitetty auton koriin nippusiteillä ja ankkureilla. ?. Lopputuloksen kyllä huomaa, sillä ajettaessa auto on erittäin hiljainen. ?. . A-pilarit on rakennettu kokonaan uudestaan, eikä pohjana ole käytetty alkuperäistä muovipilaria, vaan siitä otettua lasikuituvalosta. Soittimen asennuskehys on muotoiltu istumaan soittimen etupaneeliin kellosepän tarkkuudella. Kaikkien asennuspaneelien sopivuus toisiinsa on millimetrin tarkkaa. Valmista autossa istuvaa osaa ei uskoisi jälkikäteen rakennetuksi. . . Vahvikkeena mitäs muutakaan, kuin kevlaria. Tavaratilan laitteet pysyvät paikoillaan kovassakin menossa, sillä pintojen altaa löytyy hitsattu vankka metalliräkki. . Ovien sisäpeltejä on jäykistetty hitsaamalla niihin lisää metallia ja suurikokoiset pellissä olevat aukot on tukittu levyn palasilla. 32 A uto S ound AUTOESITTELY ?. Vaikka pilari onkin muotoiltu melko suureksi, on sen sisällä kuitenkin keskiäänelle tarkkaan mitoitettu noin 3 desilitran suljettu muovikotelo, jolloin toistovaste saatiin tähän Hondaan optimaaliseksi. Asennuskuvat Honda Jazz 2008. Tässä kohden työn laatu pintojen alla on kiitettävän tasoista. Myös midbassolle on hitsattu oven alareunaan metallinen kaulus, johon se kiinnittyy pulteilla ovipaneelissa olevan korokkeen läpi
A uto S ound 33 AUTOESITTELY
AINAKIN VALTAOSA NÄISTÄ KRITEEREISTÄ TÄYTTYY VÄREEN VILLEN F350:N KOHDALLA. ERÄS TUNNETTU FILOSOFI ON JOSKUS SANONUT, ETTÄ AUTON PITÄÄ OLLA ISO, MUSTA JA SAASTUTTAA MAHDOLLISIMMAN PALJON. LISÄKSI SE ON AIVAN HEMMETIN UPEA DEMOAUTO, JOKA SOI PAITSI LUJAA, MYÖS ERITTÄIN HYVIN! AUTOESITTELY Teksti ja kuvat: Janne Soilakari Asennuskuvat: Juho Jyrkkä 34 A uto S ound
AUTOESITTELY O li synkkä ja myrskyinen tiistai-ilta vähän ennen juhannusta kuluvana kesänä. Onneksi se mitä paikanpäällä oli vastassa, korvasi kuumottavan automatkan moninkertaisesti. Väreen Ville on kolmekymppinen syntyperäiA uto S ound 35. Matkan aikana ilman lämpötila laski reilusta 20 asteesta noin kymmeneen, samalla kun lukuisat salamat repivät yhä tummemmaksi muuttuvaa taivaanrantaa ja ukkoskuurot piiskasivat auton tuulilasiin voimalla, joka pakotti matkavauhdin mopoautolukemiin. Suuntasimme automme nokan kohti Mäntsälää, jossa päämääränä siinsi Väreen Vaahtopesun halli. Paikanpäällä meidän oli tarkoitus tutustua fi rman omistajan upeaan Fordin jenkki-pickuppiin, joka oli nähty jo pariinkin otteeseen autohifi messuilla, mutta vasta nyt auton hifi puoli oli sellaisessa iskussa, että lehtijutun tekeminen onnistuisi. Tunnelma oli ajoittain kuin kauhuelokuvasta
Tätä yksilöä on vielä korotettu neljä tuumaa ja alle on vaihdettu varsin räyhäkkään kokoiset 325/55-22 pyörät.. 36 A uto S ound AUTOESITTELY AUTOESITTELY Ford F350 Super Duty on jo vakiona todella massiivinen laitos
Ideana oli rakentaa vähän vastaavantyyppinen pääkaiutinsetuppi kuin Juhon omassa Mitsubishissa on, eli diskanteiksi ja keskiäänisiksi Beyman PA-elementit ja midbassoiksi neljä kasituumaista Massive Audio MB8 elementtiä per puoli. A uto S ound 37 AUTOESITTELY nen mäntsäläläinen yrittäjä. Ovipaneelin ulkoasu on ainakin toimittajan mielestä todella onnistunut ja ehdottomasti auton hengen mukainen! Fordin verhoiluista ovat vastanneet Uniqpaja ja Garage 66. Autot ovat olleet Villen elämässä mukana pikkupojasta asti peltoautojen muodossa, ja myös aikuisiällä yritystoiminnan puolella on tarjottu sekä kuljetusettä pesupalveluja, joissa raskas kalusto on näytellyt pääosaa. Mies on myös tuntenut nuoresta saakka paikalliset autohifi suuruudet eli Rautaman veljekset, joten ei tule yllätyksenä että tiettyjä vaikutteita on sieltäkin suunnalta saatu. Ei tarvita sataa luotidiskanttia.. Diskantti ja keskiääni sijaitsevat omassa noin 2-3 litran vetoisessa suljetussa kotelossaan, neljän kasituumaisen midbasson hengittäessä oven sisälle. Heti kättelyssä oli selvää että Fordiin tullaan asentamaan järeähkö hifi setti, mutta tämä paitsi ulkomitoiltaan jäätävän kokoinen, myös sisätiloiltaan sangen hulppea pickup oli kuitenkin tarkoitus säilyttää istuinpaikkojen suhteen vakiokuntoisena. Laitteiston pääkaiuttimet on asennettu auton etuoviin. Auton ohjaamo miellytti muutenkin Villen silmää, ja esimerkiksi alkuperäiset ilmastoidut penkit olivat sen verran laadukkaat, ettei mihinkään ohjaamon laajempiin modifi ointeihin haluttu ryhtyä. Eli toisin sanoen takapenkkiä ei haluttu poistaa hifi en tieltä. Seuraavaan autoon tultaisiin rakentamaan porukalla jotain todella isoa ja kovaa soivaa! Lava-Ford Kanadasta Vuonna 2016 Ville ajeli VW Transporterilla, mutta sitten iski kuulemma niin valtava lava-autokuume, ettei siihen ollut muuta lääkettä kuin tilata Kanadasta järkälemäisen kokoinen Ford F350 Super Duty, jota ei Suomeen edes uutena tuoda. Tulevasta asennuksesta oli tarkoitus tehdä setin järeydestä huolimatta orkkistyyliä mukaileva. Beyma WL-3 ja Beyma 6G40Nd muodostavat sellaisen parivaljakon, että korkeampia taajuuksia saadaan määrän suhteen tarpeeksi yhdestä elementtiparista. Vieläpä kun Ville muutama vuosi sitten tutustui Ollilan Markuksen kautta kirvesmiesasentaja Juho Jyrkkään, niin homma oli sitä myöden taputeltu. Auto saapui Mäntsälään kesällä 2016 alle vuoden ikäisenä. Näin massiivisen auton kohdalla se ei tokikaan tarkoita mitään "Plug & Play" -ratkaisuja, vaan hieman tymäkämpää lähestymistapaa. Lönkän Maken subbarisuuntaukset Juho ja Ville aloittivat asennushommat ovien tekemisestä
Voimala lavalla Jossain kohtaa ohjaamon tila kuitenkin loppui kesken, ja lopulle laitteistolle ei ollut muuta sijoituspaikkaa kuin Fordin messevän kokoinen lava. Juho ja Ville kertovat, ettei äänen määränkään suhteen tarvinnut silti tehdä mitään kompromissia. AUTOESITTELY 38 A uto S ound. Spotifysta, vaikka Ville kertookin vannovansa enemmän pakkaamattoman FLACmuodossa olevan materiaalin nimeen, jota saadaan toistettua Alpineen kiinnitetyltä massamuistilta. SEURAA AUTON KEHITYSTÄ JA LIIKKEITÄ FACEBOOKISSA, LÖYDÄT SEN HAKUTOIMINNOLLA "FORD F350 DEMOBUILD " HAKUSANOILLA. Autosta kun haluttiin saada ääntä myös ulkopuolelle. Fordin setin ohjelmalähteenä palvelee Alpinen tuliterä iLX-F903D mediasoitin, joka tunnetaan myös nimellä Halo9. Tässä kohtaa kaverukset alkoivat miettiä myös laitteiston subbaripuolta. Garage 66:n Kirill hoiteli verhoilun todella tiukalla aikataululla, jotta ovet saatiin valmiiksi tämän kevään Tampereen Hot Rod & Rock Show -näyttelyyn. "Oltiin juuri aloittamassa subbarikotelon tekoa, kun Lönkän Make eli Marko Lönngren ampaisi asennushalliin sisälle. Tilaa ei aikaisemmin kerrotun istuinvaatimuksen vuoksi olisi kovinkaan ruhtinaallisesti käytössä, joten tehtiin päätös sovittaa Fordiin neljä kasituumaista elementtiä. Vähän ajan kuluttua kaiutinguru asteli ulos auton takaovesta ja kertoi että kuulkaas pojat, tänne asennetaan 24 kappaletta 12-tuumaisia elementtejä, eikä mitään neljää kasia!", kertovat Ville ja Juho nauraen. Nyt kun muu laitteisto on jo aika pitkälti läpikäyty, otetaan katsaus vielä signaaliketjun alkupäähän. Auton ovet ovat niin isot, että neljä kasituumaista meni heittämällä rinnakkain, eikä näytä edes ahtaalta. Villen mukaan vastassa oli positiivinen yllätys, lavakate oli riittävän tiivis eikä mitään kosteusongelmia ole ainakaan vielä tullut eteen. Soittimen jälkeen ennen vahvistimia signaali käsitellään Massive Audion CORE-1 DSP:llä, jolla onnistuu tarkat jakotaajuuksien ja aikaviiveiden säädöt. Valtaosa etupään vahvistimista on upotettu takaoviin. Ja samalla myös sanottiin hyvästit takapenkille... Laite on sijoitettu keskikonsolin takaosaan, johon sille on valmistettu todella asiallinen Hifiasennukset sulautuvat auton massiiviseen tyyliin saumattomasti. Vaikka mittausten mukaan 24 elementtiä olisikin jollain ihmeen väännöllä autoon fyysisesti mahtunut, ei kotelon vaatimille litroille olisi enää välttämättä ollut tilaa, tai ainakin olisi pitänyt tehdä turhan suuria kompromisseja. AUTOESITTELY Näitä tultaisiin ohjaamaan kuudella Massive Audion vahvistimella, jotka sijoitettaisiin osittain takaoviin upotettuna ja osittain etupenkkien taakse. Marko nappasi käteensä mittanauhan ja sulkeutui autoon tekemään laskelmia. Elementtien kytkentä on tehty soundisyistä kahdeksan ohmin kuormalla. Marko perusteli subbarien kartiopinta-alan lisäämistä sillä, ettei neljän kasituumaisen tuottama voima riitä mitenkään suhteellisen tuhdin etupään kanssa, ja toisto ei olisi kovalla äänenvoimakkuudella balanssissa. Laite toimii yhdessä älypuhelimen kanssa ja musiikkia saadaan striimattua mm. Niinpä elementtimäärä puolitettiin ja F350:n takaosaan tehtiin 520-litrainen suljettu kotelo kahdelletoista 12-tuumaiselle. Kolme kappaletta Taramps Bass15k subbaripäätteitä, kaksi saman merkin laturia ja seitsemän Optiman Blue Top akkua pultattiin kiinni lavan perälle tehtyyn telineeseen. Siellä sitä lääniä sitten toki riittäisi, mutta ensimmäinen ajatus oli, että miten kamat kestävät mahdollisen kosteuden suhteen. Asennustyöt lähtivät hyvin liikkeelle ja ovipaneelit alkoivat saada muotoaan
at KULKINE • Merkki Ford • Malli F350 Super Duty • Vuosimalli 2015 • Moottori 6.7 diesel • Vanteet 22" vanteet 325/55 renkailla • Tuningit 4" korotussarja ja pidemmät tukivarret HIFIT • Ohjelmalähde Alpine iLX-F903D • Signaaliprossu Massive Audio CORE-1 • Vahvistimet Diskanteille Massive Audio D800.4, keskiäänille Massive Audio DBX4 W + Railcap-X, midbassoille 4 x Massive Audio DBX4, subbareille 3 x Taramps Bass15k • Diskantit 2 x Beyma WL-3 • Keskiäänet 2 x Beyma 6G40Nd • Midbassot 8 x Massive Audio MB8 • Subwooferit 12 x Massive Audio Hippo XL 12" • Kaapelointi 4Connect Stage 2 • Akku 7 x Optima Blue Top 75 Ah • Vaimennukset STP:n mattoja vedetty joka paikkaan • Muuta 2 x Taramps TEF-120 laturit KIITOKSET Jyho Jyrkkä, Massive Audio / Marko Lönngren, Flinkenberg, JH-Sound, Mainosaho.fi , Ruuvikauppa, Uniqpaja ja Garage 66, sekä kaikki muut joista on ollut projektissa apua Alpinen med i a s o i t i n löysi paikkansa alkuperäisen soittimen alapuolelta, joka haluttiin ajotietokoneen vuoksi säilyttää mukana. upotuspaikka. Näissäkin tapauksissa on apu ollut lähellä, tarvittavat osat on yleensä saatu "naapurissa" sijaitsevalta Rautamien tallilta, eli hattu nousee myös siihen suuntaan. Kabiinissa istuttaessa etukaiuttimien läheinen sijainti teki soundista melko viiltävän, vaikka se muuten oli kohtuullisen hyvä ja etenkin erittäin tarkka. A uto S ound 39 AUTOESITTELY KUSKI • Nimi Ville Väre • Ikä 30 vuotta • Ammatti Yrittäjä • Asuinpaikka Mäntsälä • Muut harrastukset Veneily • Lempimusiikki Ysäri, mutta aikalailla kaikki menee, elektronista etupäässä • Lempielokuva Hurjapäät + muut autole. Bassopäässä oli luonnollisestikin todella paljon voimaa, mutta myös keskialue puski päälle sellaisella draivilla, että sormet hakeutuivat herkästi korviin, auton omistajan naputellessa volumepalkkia Alpinen näytön oikeaa äärilaitaa kohti. Itse kun haluan vielä yli viisikymppisenäkin mielelläni harrastaa äänentoistoa, jos sen ikäiseksi sitten ylipäätään muuten elän. Omistaja kaivoi FLAC-tiedostopankistaan pari erilaista "teknokappaletta", joilla sai vähän perustuntumaa laitteistoon. Välillä on kuitenkin ollut tilanteita, että joku hommissa tarvittava kilke on päässyt loppumaan "toimistoaikojen ulkopuolella", eli esimerkiksi keskellä yötä. Tällaisilla seteillä pysyvän tosin monesti vasta useamman vuoden jälkeen vähän varttuneemmalla iällä ilmaantuvan kuulovaurion hankkiminen AUTOESITTELY. Stadiontason äänet Otimme soundityypit Villen setistä ensiksi normaalisti auton ohjaamossa kuunnellen. Ville kertoo että projektissa tarvittavat asennustarvikkeet on pääosin hommattu JH-Soundin Ketosen Markolta
Halusin testata bassopään rajoja ja pyysin Villeä etsimään Spotifysta LenniKalle Taipale Trion kappaleen "Invisible Beauty Of My Flower". Onhan niitä kaikenlaisia "lörölörösettejä" kuultu, mutta tätä ei voi edes verrata sellaisiin. No se siitä valistuspuheesta ja palataan takaisin auton kuunteluarvosteluun. Fordin subbaripää on moneen muuhun demosettiin verrattuna varsin poikkeuksellinen, sillä harvemmin näissä järeämmissä setupeissa on päädytty suljettuun koteloratkaisuun. Ne etupään vahvistimet jotka eivät sopineet takaoviin, on asennettu etupenkkien taakse. Tämä saattaa olla useimmille vähän vieraampi biisi, mutta voin kertoa että kyseinen teos kannattaa lisätä bassodemolistalle. AUTOESITTELY 40 A uto S ound. Laite on asennettu uudelleenmodifi oidun keskikonsolin takaosaan. Ville kertoi että harkitsee subbarikotelon Massive Audion CORE-1 despillä tehdään kaikki setin säädöt. Voin vakuuttaa että vastaavaa subbasson tasoa ei ihan joka päivä pääse todistamaan. YRITYSESITTELY on täysin mahdollista ja jopa suhteellisen helppoa, joten varovaisuutta kannattaa ihan oikeasti käyttää. Ja sitten alkoi tapahtua. Bassoa tuli niin paljon että hengittäminen alkoi jo oikeasti hankaloitua. Kovin ukko on se joka kuulee vielä seiskakymppisenä heinäsirkkojen sirityksen, ei se joka kolmekymppisenä uskaltaa olla suurimmassa metelissä pisimpään. Raottamalla sopivasti Fordin etuovia ohjaamo virittyi tavallaan bandpass-kotelon refl eksipuolen tavoin, aikaansaaden infernaalisen boostin matalimmille taajuuksille. Lavalta löytyy subbaripään vahvistimet, seitsemän Optiman akkua sekä kaksi laturia
Viereiseen halliin oli matkaa jotain arviolta toistasataa metriä. Nyt setti pääsi vasta kunnolla näyttämään kyntensä, kun kuunteluetäisyys oli sellainen että tärykalvot eivät koko aikaa huutaneet armoa. Huikea auto Villen F350 on kaikin puolin upea auto. Toimii! Seuraavaksi laitoimme soimaan mm. Ääntäkin lähti määrän suhteen hillittömästi. Tämän auton kohdalla juuri oikealla järeysasteella toteutettu hifi settikin istuu kokonaisuuteen kuin nenä päähän. A uto S ound 41 AUTOESITTELY muuttamista bandpassiksi, joka tulisi kiinni etupenkkien selkänojiin saakka, eli b-pilarirajaan. :-) AUTOESITTELY. Neljä tuumaa korotettuna ja järkälemäisten pyörien päällä rullaten Ford kerää ansaitsemaansa kunnioitusta liikenteessä. Itse en missään nimessä muuttaisi, tämä kun on juuri tällaisena aivan jäätävän makea ja nykygenren mukaan jopa vähän erikoisempi ratkaisu. Kuuntelimme autoa Villen pesuhallin takapihalla, eli käytännössä kyseisen teollisuusalueen nurkalla. Hatunnosto rakentajille, lisää näitä! Lönkän Maken ideoimasta suljetusta subbariseinästä löytyy 12 x 12" elementit. Jossain kohtaa kuuntelun aikana hallista käveli ulos teini-ikäinen poika, jolla oli kuulosuojaimet päässä, ja joka hetken pihalla päätään pyöriteltyään juoksi takaisin sisälle. Pahoittelemme tästä iltakonsertista, mutta sitä ei voi kukaan väittää ettei soundit olisi olleet silti kohdallaan. Marko olisi halunnut tähän vielä toisen mokoman lisää, mutta ehkä tämä oli kuitenkin ihan tarpeeksi... Monen (lue: jokaisen) muun kevyemmän kärryn kohdalla moinen kattaus tuntuisi automaattisesti yliampuvan överiltä, mutta tässä tapauksessa niin ei tapahdu, vaan homma on balanssissa. Myös bassopään potkun tiukkuus oli demokäytössä loistavaa tasoa, ja toi mieleen hyvälaatuisen PA-äänentoiston. Yelloa ja hyppäsimme kuuntelemaan ulos noin 5-10 metrin päähän auton taakse, etuovien ollessa niin auki kun ne saa. Soundi oli äärimmäisen tarkka ja erityisesti keskialueen osalta käsittämättömän laadukas
Ovet ja pari muutakin osaa kitattuna viimeistä silausta odottamassa. . Auton takaovien sisällä oli hyvin tilaa kahdelle etupäätä ohjaavalle vahvistimelle per puoli. . . Nyt ei pitäisi ihan ensihätään loppua. Aika maukkaalta näyttää. No se että materiaalit loppuvat kesken. Ovipaneelit alkavat saamaan muotoa. ?. Myös superjäreä asennus voi olla tyylikäs. Yläosan kotelointi toimii suljettuna, alaosan bassopatteri potkii oven sisään freeairina. 42 A uto S ound. MUUT OHJAAMON ASENNUKSET . Mikä on pahinta mitä voi lasikuituja pakkelointihommia tehdessä tapahtua. Pääkaiuttimien asentaminen auton etuoviin lähti liikkeelle sopivankokoisten kehysten sahaamisella. . OVIKAIUTTIMIEN ASENNUS FORD F350 . AUTOESITTELY . Etuovet valmiina Uniqpajan verhoilemina. Koska alunperin auton takapenkki oli tarkoitus säilyttää mukana, päätettiin kaikki mahdollinen käytössä oleva muu tila käyttää hifijärjestelmän asennuksille. Mukana menossa on myös Ollilan Markus, joka alunperin tutustutti Villen ja Juhon toisiinsa
. A uto S ound 43 AUTOESITTELY SUBBARIRAKENNUS . . Lisää osia verhoilijalle. . ?. Pala kerrallaan. Massive Audion DSP sovitettiin keskikonsolin takaosaan. Kirvesmiestyylillä tietenkin! . Maestro Lönngren näyttää pojille mallia miten kaiutinelementtejä laitetaan sopimaan mitä mahdottomampiin paikkoihin. Ovien paneelit verhoilua vaille valmiina. Markus tekee työtä käskettyä ja siirtää ensimmäistä asennuskehikkoa autoon. . Modifioitu keskikonsoli valmiiksi maalattuna. Montakos näitä nyt tulikaan??. ?. 12 subbaria meni kyytiin vielä ihan heittämällä
SUBBARIRAKENNUS . Malli on korkea ja litteä, eikä tilaa loppupeleissä mennyt hirveästi, vaikka elementtejä onkin se kaksitoista kappaletta. . . AUTOESITTELY . . ?. VIRTAJÄRJESTELMÄ . Liimailua ja kuiduttamista, jotta rakenteesta saatiin tukeva. Subbarikotelo alkaa hahmottua. Tilavuutta kotelolle syntyi noin 520 litraa. 44 A uto S ound. Fordin järjestelmän akustona toimii seitsemän Optiman Blue Top akkua, joissa on keltakantisiin versioihin verrattuna etuna tuplanavat. Subbarikotelon verhoilujen paikalleen istuminen viimeisteltiin autossa. Sivustapäin katsottuna kotelorakennelma näyttää tältä
Skandinaaviset korvat valitsivat kaikki komponentit sisäänja ulostulon välillä. Ja missä hintaluokassa! Suunniteltu Euroopanmestaruutta Suunniteltu Euroopanmestaruutta silmälläpitäen. A uto S ound 45 AUTOESITTELY FINLAND SPECIAL EDITION NYT SAATAVANA MYÖS: CRESCENDO EVOLUTION 7A2 ...kun signaali syötetään sisään, sitä voidaan käsitellä koko matkan ulostuloon asti. A S E N T A M O , J Ä L L E E N M Y Y J Ä J A M A A H A N T U O J A 599 € 699 €. KELLOSEPÄN TARKKAA ÄÄNENTOISTOA JO VUODESTA 1994. LISÄTIEDOT JA ENNAKKOTILAUKSET: kaivonentools@gmail.com 040 510 66 45 ME TOTEUTAMME, SINÄ PÄÄTÄT. Tuloksena ennenkuulumaton äänellinen puhtaus ja erottelu
46 A uto S ound AUTOESITTELY ELÄKELÄISEN PALUU SQ-KILPAILUIHIN Teksti: Jani Uuttu Kuvat: Janne Soilakari ja Jan-Erik Kaivonen JAN-ERIK KAIVOSEN OPEL VIVARO '16
Että minäkö lähtisin niitä kokeneita "ammattilaisia" ja sponssattuja autoja vastaan ihan noviisina?” Asiasta juteltuani muutaman kilpailijan kanssa, rohkeus kasvoi tarpeeksi lähteä haastajaksi mukaan. Tässä vaiheessa kiitos kuuluu SKAutosoundin Samulle ja Iirolle, jotka ojensivat auttavat kätensä myös laitteiston puolelle. ”Oli jonkin sortin heräteidea keväällä lähteä tuomarikoulutukseen. Töiden takia kilometrejä kertyy vuodessa kovaa tahtia ja auto tulee vaihtumaan syksyllä heti Suomen fi naalin jälkeen. KAIKKI MUU ON MENNYT SEN JÄLKEEN UUSIKSI. KYLLÄ – AUTO, KULJETTAJA JA PÄÄVIRTAKAAPELI ON ESITELTY NUMEROSSA 1/2017. ”Mutta kun ajan työkseni yli 60tkm vuodessa, niin onhan se toisaalta kivakin, että autossa on kunnon radiot.” Jan-Erik kuvailee vielä oman periaatteensa asennuksien suhteen: ”Haasteita laitan itelleni joka kerta, kun suunnittelen asennuksia. Mutta samalla mies huokaisee, että ainakaan tällä nykyisellä autolla sinne ei mennä vaikka paikka aukeasikin. E läkeläinen tai aloittelija – molemmat termit periaatteessa sopivat vaasalaiseen Jan-Erik Kaivoseen, joka on edellisen kerran kilpaillut äänenlaatupuolella viime vuosituhannella. Luokaksi valikoitui Master 5000€, koska tuo laitteiston hintaraja karsii pahimman kilpaJan-Erikin Opel Vivaro on varsin komea ilmestys. Putket ja teippaukset saavat aikaan raikkaan faceliftin.. A uto S ound 47 AUTOESITTELY EIKÖS TÄMÄ JO OLLUT LEHDESSÄ MUUTAMA NUMERO SITTEN. Kilpailuorganisaationa oli silloinen Emma Finlandin edeltäjä Fasca ja vuosi oli 1997. Silloin meinasivat hanskat pudota. Kilpailukalenteri uusiksi Tarkoitus oli lähteä kisaamaan Entry-luokkaan, koska kilpailutauko oli venähtänyt yli 20 vuoden mittaiseksi. ”Viime vuoden kiersin kaverin kanssa Emman ESPL-kisoja ja kipinä syttyi itellä kisaamiseen niin, että auton laitteisto meni päävirtakaapelia lukuunottamatta kokonaan uusiksi.” Kaivonen kertoo tämän projektin taustoista. Ihan niin yksinkertaista se ei ollutkaan, kun Jan-Erikille selvisi, että: ”Jälleenmyyjänä ja tuomarina kuulunkin korkeampaan Master-luokkaan. Arvokasta kokemusta kerääntyy myös sen myötä, että Jan-Erik osallistui keväällä Emman tuomarikoulutukseen ja hyvin sekin vastuullinen tehtävä näyttää sujuvan. Auton aikaisempi kokoonpano oli enemmän demoauto. Mutta tänä kesänä kierretään alustavan suunnitelman mukaan kaikki kilpailut ja kerätään kokemusta ensi talven rakennusprojektia ja ensi kesän kilpailuja varten. Talvella en olisi uskonut, että alkukesästä olisin kaiken lisäksi tuomari.” mies muistelee kevään tapahtumia. Aina pitää olla jälki edellistä versiota parempi.” ”Lopullinen naksahdus kisaamiseen syttyi Salzburgissa 2017, jolloin asetin tavoitteeksi itselleni päästä joskus EM-kisoihin.” Jan-Erik kuvailee maaliskuun road trippiään Itävaltaan
Kuulemma neljäs ja viideskin versio olisi jo suunniteltu huumorilla ja teemoina olisivat olleet baari ja putka. Työmäärällisesti luokkamuutos toi asennuksissa hieman haasteita, koska nykyiset M-luokan asennussäännöt ovat hieman vaativammat. ”Hyvä ystäväni Erik Gerkman kilpailee samassa luokassa myös, joten mikäs siinä sitten” ajatteli Jan-Erik. SQ laitteisto kaudelle 2018 Periaatteessa laitteisto on hyvinkin normaali kokonaisuus hyvän äänenlaadun omaavia laitteita. Tummat osat on maalautettu auton väriin ja harmaa osuus on nukattu. Oviin Jan-Erik teki talven ja kevään aikana käsityönä uudet paikat midbassoille ja A-pilareihin asennettiin keskiäänet sekä diskantit. No kun ensimmäinen asennushan oli terassi ja seuraavasta tuli sauna, niin päätin että olkoot tämä kolmas versio sitten takkahuone.” muistelee asentaja autonsa vaiheita. Ohjelmalähde on oikeastaan ainoa poikkeus, koska soittimeksi ja esimerkiksi BT-Streamin vastaanottimeksi Jan-Erik hankki Aasian markkinoilta HDMI-lähdöllä varustetun mallin ja sen perään Oehlbachin HDMI-muuntimen. Myös soittimen kehys piti tehdä itse ja siinä samalla vaivalla prosessorin ohjaimelle tehtiin tukeva asennusPeriaatteessa vakion näköinen kuskin ovi, mutta siitä huolimatta se on kahvaa lukuunottamatta kokonaan itse tehty. ”Ja en taaskaan voinut tehdä vain simppeliä perustason asennusta. 48 A uto S ound AUTOESITTELY varustelun tästä luokasta pois. Myöhemmin säätöjä tehtäessä tuli ilmi, että soittimen BT-vastaanotin ei ole äänenlaadullisesti ihan sitä terävintä kärkeä ja ryppyotsainen kuuntelu tuleekin suorittaa perinteisempiä medioita käyttäen. Näitä kehitysversioita ei valitettavasti enää tulla näkemään, koska ensi kaudelle tulee uusi auto ja uudet kujeet. Halusin jonkun teeman minkä ympärille alan tekemään, vaikka siitä ei pisteiden puolesta palkitakaan. Kuvassa näkyy myös ilmastointikanavan kehys, joka on alunperin ollut musta, mutta maalauksen jälkeen auton värinen. Grafiitin sävyisiin diskanttipalloihin on liimattu kaistaleet pehmeäpintaista vaimennusmattoa vähentämään alapuolella sijaitsevan keskiäänielementin heijastuksia.. A-pilareiden tumma nukkaus sopii värimaailmaltaan matkustamon sävyihin erittäin hyvin
Kilpailukausi 2018 Alkukesästä tuli hetki asettaa kesän kilpailuille jokin käytännön tavoite. Korkeintaan A-pilareista voi huomata, että muutostöitä on tehty – ja paljon.. Ja niinhän siinä kävi, että ensimmäinen kilpaiKUSKI JA KULKINE KUSKI • Nimi Jan-Erik Kaivonen • Ikä 41 • Ammatti Yrittäjä • Paikkakunta Vaasa • Mielimusiikki EDM, klassiset rockbiisit, ysärimusiikki KULKINE • Merkki Opel • Malli Vivaro • Vuosimalli 2016 HIFIT: • Soitin XTRONS TA695P • Signaaliprosessori Mosconi 8to12 • Vahvistimet Mosconi Gladen AS100.4 ja AS200.4 • Kaiuttimet Gladen Aerospace 20, Aerospace 80, HG-165-ZPPP-3 • Subwoofer Gladen Zero 10 Pro • Muuta Oehlbach Audio XT mediamuunnin • Kaapelit: Virtakaapelit 4Connect, Rca(radio&bt) Tchernov Cable Standard 1C, Oehlbach Toslink (USB & DVD), RCA prossulta päätteille Tchernov Cable Special MKII IC, kaiutinkaapelit Kimber Kable 4PR KIITOKSET KT Car Audio Oy, SK-Autosound Oy, Re-Paint Tom&Tom Oy, Streetlegal Oy, Powerline Audio Oy, Erik Gerkman, Jami Skou, Mikko Dillman, Jani Uuttu, Antero Kölli, Kyösti Rakkola, Iiro Leinonen, Samu Kaunisto, Tom Knös, Tom Hietaharju, Olli Kolkka, Ville Partala ja tietenkin vaimo&lapset Melko alkuperäisen näköinen ohjaamo ellei satu tuntemaan kyseistä autoa keskivertoa paremmin. Vain pinnan maalaus auton omalla värikoodilla sekä lakkaus on ulkoistettu ammattilaiselle.” JanErik kertoo pintojen maalauksen johtuvan osittain Rankosen Timon keltaisen Mazdan viimeistelystä. Näitä kaikkia asennuskohteita yhdistää sama valmistusprosessi ja tarkempaa kuvausta kysyttäessä asentaja hihkaisi: ”Ihan itte tein! Kaikkien pohjat on tehty lasikuidusta. Muita näkyviä muutoksia ohjaamon puolelle ei ole tehtykään, koska vahvistimet, prosessori ja subwoofer-kotelo on sijoitettu etupenkkien taakse tavaratilan puolelle. ”90-luvulla Mazdan viimeistely oli sitä luokkaa, että itsekin halusi sellaisen joskus tehdä. A uto S ound 49 AUTOESITTELY Matkustamon elementeistä keskiäänet ja diskantit on suunnattu kuljettajaa kohti ja vähemmän suuntainformaatiota omaavat midbassot on asennettu linjaan oven pinnan kanssa eli ilman suuntausta. Pelkkä valokuva takasta ei välitä tunnelmaa oikealla tavalla. Tämä tarkoittaa siis kuunteluarvostelusta 240 pisteen saavuttamista, joka ei ole ihan helppoa normaalille henkilöautolle – puhumattakaan pakettiautosta. Demokäyttöön tarkoitettu takka on muuten yleisöä houkutteleva yksityiskohta, kun puhallin heiluttaa takan sisällä olevaa punaista kankaan palaa. Kun asennuksista on M-luokassa jaossa 161 pistettä, niin 400 yhteispisteen ylittämisestä tuli sopiva tavoite. Eikä siihen mennytkään kuin 20 vuotta!” asentaja naurahtaa. paikka soittimen yläpuolelle. Asennusten puolesta ei tulisi olemaan mitään haasteita, mutta kuuntelupuolella oli tiedossa pitkä ja hikinen kesä. Pinnat on viimeistelty polyesteripakkelilla ja joka ikinen osa on hiottu muotoon käsin. Näiden asennus on tehty pääasiassa puusta ja viimeistelynä on takkahuoneen teemaan soveltuvat peitepaneelit
Satunnainen kisaturisti voi tutkia laitteistokaaviota takan kylkeen teipatusta kuvasta. Emman kilpailijoilta ja tuomareilta saa rakentavaa palautetta soundin parantamiseen, kun vaan uskaltaa kysyä.” kertoo Jan-Erik ja toivottaa kaikki kilpailemista harkitsevat mukaan toimintaan. Ainakin kerran kannattaa käydä – ja sen jälkeen huomaat osallistuvasi uudelleen. Soitin sijaitsee alkuperäisellä paikalla kojelaudan keskellä ja sen yläpuolelle on asennettu prosessorin ohjain. 50 A uto S ound AUTOESITTELY Tavaratilan puoli on jaettu puoliksi väliseinällä. Pienenä yksityiskohtana takkahuoneeseen on asennettu myös pienikokoinen toimiva jääkaappi, jossa saa limsatölkit pidettyä viileänä. lu suurinpiirtein säädetyllä autolla ei mennyt ihan kuin siinä kuuluisassa TVsarjassa. ”Mutta onneksi säätötyötä ei tarvitse tehdä yksin. Tavoitteesta jäätiin noin sata pistettä ja pakko oli uskoa, että nykyisen sääntökirjan mukaan se on oltava just eikä melkein, jos pisteitä aikoo paperiinsa saada. Töihin liittyvät tavarat sijaitsevat ”takkahuoneen” seinän takana. Välillä säädetään, mitataan ja kuunnellaan. Siitä se armoton hierominen sitten alkoi. Sitten painetaan resettiä ja aloitetaan taas alusta. Käytäntö on osoittanut, että tämä on varsin käyttäjäystävällinen toteutus.
Taiteilijatkin sanovat, että keskeneräistä ei saisi arvostella, mutta jotain pitää saada kirjoitettua myös painettavaan lehteen. Ensivaikutelma äänikuvasta on hyvinkin avoin ja kokoa on mukavasti. Soittimen omalla ohjelmalla suoratoistokin onnistui, joten ylivoimaisesta ongelmasta ei ollut kyse. Ovikoteloiden rakennus on aloitettu poistamalla kaikki turhat muovit. Ja hiottu käsin kuten kaikki muutkin paneelit. . . ?. Ääni ei kovemmallakaan voimakkuudella paikannu kuljettajan taakse, vaikka elementti siellä sijaitseekin. Soittimen ympärillä olevasta kehyksestä on leikattu pala pois prosessorin ohjaimen asentamisen vuoksi. Seuraavaksi olikin vapaamman musiikin vuoro ja ensimmäiset maistiaiset otettiin Nils Löfgrenin Keith Don't Go. Kilpailuauton soundi on harvemmin täydessä iskussa keskellä kesää ja niin on tilanne myös tämän auton kohdalla. Kitaran kielten värinä toistuu selkeästi ja muutenkin on mukava kuunnella. Kuitua ja pakkelia käyttäen on ohjaimelle saatu rakennettua tarkasti sopiva paikka. Hieman on ylemmässä midbassossa kumua havaittavissa ja tasoa ehkä hivenen liikaakin. Kuvassa on takkahuoneen sydän eli punaisena hehkuva liekki. Nämä pienet kehityskohdat eivät musiikin kuuntelussa ole kovin kriittisiä asioita, niin teknisessä mielessä asiat ovat kunnossa. Oven alareunasta otettiin reilusti pintamuovejakin pois, jotta elementin asennuskiekko saatiin oikeaan asentoon. ??. Positiivinen yllätys oli subwooferin sijoittuminen äänikuvassa. Niinpä ensimmäisenä Emman kisalevy soimaan ja stereokuvallisten niin sanottujen teknisten raitojen huomiot. Mikko Kuustosen Abrakadabra ja Jorma Kääriäisen Mä elän vieläkin vahvistavat kyllä tätä mielipidettä. ?. Jotain pientä ongelmaa tuntuisi olevan midbassojen toistossa ja Jan-Erikin mukaan midbassojen ja subin tasoakin on veivattu kesän aikana vuorotellen isommalle ja pienemmälle osa musiikista toimii suht ok, mutta osa taas ei. A uto S ound 51 AUTOESITTELY KUUNTELUARVIO ASENNUSKUVAT Helppo liitettävyys on päivän sana myös tässä autossa. Korkeutta, leveyttä ja jopa syvyyttä on äänikuvassa ihan mukavasti, mutta ovien alareunoihin asennettujen midbassojen tuottamat nuotit paikallistuvat ajoittaen melko matalalle. Takkahuoneen ulkonäköä ja ilmapiiriä on haettu pienillä yksityiskohdilla. Syyksi Jan-Erik kertoo sen, että jakotaajuus on vedetty mahdollisimman alas – sinne 40 hertsin tienoille. . Osa tästä selittynee myös normaalista poikkeavalla matkustamon rakenteella ja istuma-asennolla. Pintapuolen muoto on haettu hartsiin kostutetulla kankaalla ja pintaa on vahvistettu lasikuidulla sekä lasikuitukitillä.. Kaiuttimelle olisi voinut tehdä pienen korotuskauluksen alkuperäistä muovia hyädyntäen, mutta toisin kävi. Myös elementtien tasoissa ja viiveissä on vielä hieman parannettavaa, kun paikallaan olevien soittimien ääni hieman huojuu sivusuunnassa. Valitettavasti liekin hepatus ei välity valokuvassa – tämä pitää nähdä livenä. Silloin voi subilla olla tasoakin vähän reilummin ja se tuo ääneen sopivasti uskottavuutta ja sitä meisseliä. Ensimmäisessä versiossa midbassolle tehtiin suhteellisen pieni kotelo oven alareunaan. Esimerkiksi penkin kansi on tehty hieman jo harmaantuneesta laudasta. Uskon selityksen ja mielenkiinnolla odotan millaiseen iskuun auto vielä saadaan kesän aikana. Tosin BT-yhteyden yli streamatessa diskantti säröityi häiritsevästi. ?. Kaapelointi on tehty auton pohjaa mukaillen ja kiinnitys on toteutettu nippusiteillä sekä vaimennusmaton suikaleilla. Pienellä viilauksella saa midin toistosta huomattavasti mukavamman kuuloisen, jos tai kun pienen kuminan saa ajan mittaan vaihdettua napakampaan rummun iskuun. Kuunteluja säätösessioihin on helppo streamata materiaalia verkkopalveluista paikallisten biisien kaveriksi. Nykyisen kehityskäyrän perusteella tavoitteeksi asetettu yhteispistemäärä 400 ei tule olemaan mikään ongelma.
Vaikka oikeastaan kaikki menikin uusiksi, niin edellisen vuoden A-pilareita voitiin käyttää hyödyksi myös uudessa setissä. . Ensimmäisen version kotelot todettiin liian pieniksi ja opullisessa versiossa elementin koteloksi tulikin koko oven alaosa. Kuidutettujen pilareiden pinta on tasattu pakkelilla ja teemaa mukaillen käsin hiomalla. Pyörivä kivi ei sammaloidu eikä näidenkään asennusten kanssa ole sitä vaaraa. ASENNUSKUVAT . Tavaratilassa sijaitsevan laiteräkin runko on edellisen asennusteeman jäljiltä rakennettu tukevasta kertopuusta. 52 A uto S ound AUTOESITTELY . . Elementtien suuntaukset on haettu kohdalleen puutikkuja ja kuumaliimaa hyväksikäyttäen. . . Jan-Erikillä on jo seuraava visio mielessään etupään asennuksista ja jännityksellä odotetaan, mikä versio tulee olemaan se lopullinen.. Heijastuksien minimoimiseksi A-pilareiden pintaa ei maalattukaan, vaan pinta on nukattu. . Subwoofer-kotelo on rakennettu tukevasta vanerilevystä ja vaikka sitä ei autoon katsomalla näe, sen pinta on maalattu mustaksi ja sisältä valkoiseksi. Räkin ja penkin välissä sijaitsee subwooferkotelo.
A uto S ound 53
54 A uto S ound 54 A uto S ound VERTAILUTESTI
Lähestymistavaksi aiheeseen otettiin se, että alan maahantuojilta pyydettiin artikkeliin mukaan kaksi paria "luotidiskantteja" sekä yksi pari samaan tuotekategoriaan kuuluvia "SPL-keskiääniä" per merkki. KOKENEEMPIEN ÄÄNENLAATUORIENTOITUNEIDEN HIFISTIEN KESKUUDESSA ON KUITENKIN VALLALLA KÄSITYS, ETTÄ ETENKIN NÄMÄ NIIN SANOTUT "LUOTIDISKANTIT" OVAT SOUNDILTAAN KAUTTA LINJAN TÄYTTÄ KURAA. T ätä testiä on lukijoiden taholta toivottu paljon, joten nyt sellainen sitten tehtiin. Kuuntelut suoritettiin ulkona, jotta kaiuttimia voitiin oikeasti soittaa myös äärimmäisen lujaa, ja KESÄISESSÄ KOKEILUSSA KAHDEKSAN ERI MERKIN "LUOTIDISKANTIT" JA KOVAA SOIVAT KESKIÄÄNET. Pitää myöntää että olen itsekin ollut kohtalaisen skeptinen sen suhteen, että ainakaan tämän genren diskanttien joukosta löytyisi mitään sellaisia tuotteita, joiden äänenlaatua voisi rehellisesti kehua. MITÄS JOS TESTATTAISIIN. Keskiäänet oli kuuntelutestissä koteloitu noin 8-litraisiin suljettuihin koteloihin, jotka ovat varmasti kookkaammat kuin mitä moni harrastaja käyttää asennuksissaan, mutta tässä tapauksessa muutamalla lisälitralla haluttiin eliminoida liian pienestä kotelosta johtuvia toiston ongelmia. Mikäli vastaan tulee helmiä, olen täysin valmis korjaamaan näkemystäni. Keskiäänille tehtiin myös vastemittaus, lähinnä toiston yläpään ulottuvuuden selvittämiseksi. Jotta testissä kuullut havainnot saatiin kohdistettua juuri nimenomaan testissä olevaan elementtipariin, tehtiin diskanttielementtien kuuntelut yhdessä entuudestaan tutun 180 mm kokoisen midbasso-/keskiääniparin kanssa, ja vastaavasti testin keskiäänet kuunneltiin yhdessä tutun laadukkaan diskanttiparin kanssa. Näistä löytyy kommentit kuunteluarvioiden yhteydestä. Tällaisia tuotteita löytyy nykyisin varsin monelta merkiltä, joten kaiutinpareja saapuikin toimitukseemme yli 20, siitä huolimatta että muutamat maahantuojat päättivät jättää testin väliin. Testaus Kaikki kaiuttimet tutkittiin huolellisesti läpi, jonka lisäksi niille suoritettiin kuuntelutestit. Aikaisemmat kokemukset kun puoltavat vahvasti tätä näkemystä. A uto S ound 55 A uto S ound 55 VERTAILUTESTI Kuuntelut ja kokeilut: Janne Soilakari Tekninen tietous: Harto Viljamaa Kuvat: Janne Soilakari ja valmistajat BULLET IN THE HEAD! ERILAISISTA PA-ÄÄNENTOISTON SUUNNALTA VAIKUTTEITAAN OTTAVISTA KOMPRESSIODISKANTEISTA JA KORKEAHKON FS-ARVON OMAAVISTA HUIPPUHERKISTÄ KESKIÄÄNISISTÄ ON TULLUT NOPEASSA AJASSA ETENKIN NUOREMMAN AUTOHIFIHARRASTAJAKUNNAN SUOSIKKEJA. Toisaalta nuo kokemukset perustuvat lähes täysin muiden laitteistoista kuultuun soundiin, joten tämä onkin ensimmäinen kerta kun pääsen omakohtaisesti kuuntelemaan omassa setissäni omilla säädöilläni tällaista määrää kyseisiä elementtejä. Elementtejä myös sisäänajettiin mahdollisuuksien mukaan. Kuuntelussa kaiuttimia ohjattiin tehokkaalla 4 x 120 W RMS (4 ohm.) vahvistimella ja jakosuodatukset hoidettiin DSP:n aktiivijakosuotimella. ONKO ASIANLAITA OIKEASTI NÄIN
Nämä on mainittu kuunteluarvosteluissa. Eli ongelma ei varsinaisesti olekaan diskantissa, vaan keskiäänessä. Mikäli tässä yhdistelmässä jompikumpi puolisko ei toimikaan toistokaistan suhteen halutulla tavalla, säteilee ongelma koko pakettiin. Ei varmastikaan. Tästä saattaa syntyä ongelma, mikäli käytössä on keskiäänet joita ei vastaavasti saada ajettua riittävän korkealle. Jos olet hankkimassa tämän kategorian kaiuttimia, tee ensiksi itsellesi selväksi omat prioriteettisi äänenlaadun ja äänen määrän väliltä ja käytössä oleva budjetti. Ongelmat Tehdessäni taustatyötä tätä artikkelia varten, kuulin useita käyttäjäkokemuksia, joissa kerrottiin että käsitys luotidiskanttien huonosta äänenlaadusta perustuu ainakin osaltaan siihen, että niitä ei kovin usein voida ajaa erityisen matalalle. Toki jos testatun diskantin ominaisuudet riittivät matalammalla jaolla, niin käytin sitä asetusta, jolla myös äänenpainevarat saatiin maksimoitua. Myös elementtien käyttötarkoituksissa on selkeästi eroja, osa ei ole suunniteltukaan mihinkään muuhun kuin soimaan mahdollisimman lujaa, joten onko niitä silloin reilua verrata ääneltään enemmänkin soundipuoli huomioiden suunniteltuun malliin. 56 A uto S ound 56 A uto S ound VERTAILUTESTI niihin saatiin järkevästi kuunteluetäisyyttä. Samasta syystä luovuin ajatuksesta testata jokaisen merkin tuotteet omana pakettinaan, niin että merkin X kumpikin diskanttipari kuunnellaan merkin X keskiäänisten kanssa. Näin ollen ei tulisi ongelmia, vaikka diskanttia alettaisiin leikkaamaan jo jostain 8-9 kilohertsin tienoolta. Mutta pähkinänkuoressa. Tämä saattaa kuitenkin osalla tuotteista syödä äänivaroja, joten asioiden välillä pitää tehdä kompromissi, jos/kun tavoitteena on saada setistä myös mahdollisimman paljon desibelejä pihalle. Pääsääntöisesti tämän testin diskantit vaativat korkeampaa jakotaajuutta kuin mihin moni on vaikkapa kalottien kanssa tottunut. Osa niistä loisti monikäyttöisyydellään, osa puhtaasti laadukkaalla soundillaan, jotkut äärimmäisillä äänivaroillaan ja jotkut myös loistavalla hinta-/laatusuhteellaan. Pääasiassahan tällaiset elementit päätyvät erilaisiin demoautoihin, joita on tarkoituskin kuunnella auton ulkopuolelta, eikä ohjaamossa istuen. Kaikkia elementtejä ei testattu täysin samoilla jakosuodinsäädöillä, vaan niille pyrittiin etsimään elementin luonne huomioiden paras mahdollinen vaihtoehto. Tällöin voidaan kompromissina asettaa diskantin ylipäästö soundin suhteen liian matalalle, ja äänenlaatu on kireä ja riipivä. Löytöjä Testin kaiutinmallit ovat niin laajalta hintahaitarilta, ettei niitä ole reilua laittaa suoraan paremmuusjärjestykseen. Tämän jälkeen löydät testimme nostoista aivan takuuvarmasti itsellesi sopivimmat tuotteet.. Halusin kuitenkin ehdottomasti saada selvitettyä elementtikohtaisen laadun koska kyse on irtoelementeistä, ei mistään valmissarjoista -, joten päädyin testaamaan diskantit sellaisten keskiäänien kanssa, joiden toiston tiedän varmuudella menevän käyttökelpoisena jopa lähelle kymmentä kilohertsiä. Niinpä yhtä testivoittajaa ei nimetty, mutta nimettiin useampiakin ostosuosituksen saaneita malleja
Renkaan säteilemättömän keskiön päällä on elementtityypille nimensä antanut hieman luotia muistuttava phase plug. Kompressiodriverissä aivan värähtelevän kalvon eteen on laitettu ns. Tästä on sekä hyötyä että haittaa. Torven muotoilu määrittelee sen suuntakuvion. Kaikkinensa compressiodriverit yhdistettynä sopivaan torveen sekä bullet-diskantit tarjoavat diskanttialueella paljon ääntä pienelläkin teholla ja isolla teholla todella paljon ääntä. Torvi määrää suuntakuvion ja käyttökelpoisen taajuusalueen Torven suun pinta-ala ja torven laajenemisfunktio määräävät torven käyttökelpoisen taajuusalueen alarajan. Toisaalta voi olla hankalaa saada tasapainoista toistoa koko kuuntelijajoukolle. Tänä päivänä materiaaleista yleisin on titaani. Puhekela kiinnittyy säteen suunnassa keskelle tätä rengasta. Säteilevä pinta on bulleteissa yleensä renkaan muotoinen. Hyvällä PA-torvidiskantilla herkkyys voi olla yli 110 dB/W/m ja 105 yli olevat arvot ovat aivan arkipäivää. Yleensä aukkoja on vain noin 1/8-1/10 värähtelevästä pintaalasta. Diskanttialueella käytetyin ratkaisu on laittaa säteilevän elementin eteen torvi. Kasvaneen herkkyyden lisäksi myös elementin tehonkesto on yleensä paljon korkeampi kuin koti tai autoelementeillä. Lopputuloksena yhdestä elementtiparista saadaan revittyä riittävästi ääntä jopa useamman tuhannen ihmisen ulkoilmakonserttiin. Runkojen valmistajia on rajallinen määrä ja aivan samasta ulkonäöstä huolimatta elementtien toisto voi olla aivan erilainen. Elementin sisäosat ratkaisevat elementin laadun Suuren herkkyyden ja tehonkeston omaavan elementin suunnittelu ja valmistaminen ei ole aivan helppoa. Suuri puristussuhde asettaa myös kalvon mekaanisen lujuuden koetukselle. Torven tehtävä on toimia impedanssisovittimena elementin kalvon ja ulkoilman välillä. Autoon on vaikea saada mahtumaan kovin suurta torvea, joten autokäyttöön tarkoitettujen pienten torvien alarajataajuus on väistämättä korkea. Oikealla sovituksella elementin kalvon liike kytkeytyy ilmaan mahdollisimman tehokkaasti ja kalvo ei ainoastaan ”vatkaa tyhjää” vaan suurin osa sen liikkeestä saadaan hyödynnettyä. A uto S ound 57 A uto S ound 57 TIETOA KOMPRESSIODRIVEREIDEN JA BULLET-DISKANTTIEN TEKNIIKKAA A utoäänentoistossa on melko lyhyen ajan kuluessa ilmaantunut pari hieman tuntemattomampaa elementtijoukkoa. Magneettirakenteen tulee olla voimakas ja puhekelan suuri ja silti kevyt. Suurempi suhde parantaa elementin herkkyyttä kunnes kalvon kuormitus kasvaa liian suureksi ja sen liike alkaa pienenemään. Torvi ja phase plug määrittelevät yhdessä torven poikkileikkauksen. Käyttökelpoinen kuuntelualue voi olla todella pieni. Bullet-diskantin torvi ei sekään pysty uhmaamaan fysiikan lakeja, joten torven ”pienestä” koosta johtuen niiden toistokaista alkaa varsin korkeista taajuuksista. Pienestä koosta huolimatta bullet-diskantit ovat käyttöalueelleen suuntaavia, pahimmillaan jopa liian suuntaavia. Värähtelevän kalvon lähes täydellisellä impedanssisovituksella on dramaattinen vaikutus elementin herkkyyteen. Kuten äänentoistossa yleensäkin mikään ei ole ongelmatonta. Tarkoituksena on kerätä ja johtaa painevaihtelu mahdollisimman oikea aikaisena ja säröttömänä torven kurkkuun. Herkkyyden kasvattaminen Siispä oikea ratkaisu on ottaa yhdestä elementistä irti enemmän. Vapaasti säteilevän diskantin herkkyys on 90 dB/W/m kieppeissä. Siellä tarvitaan sellaisia määriä äänienergiaa, että sen tuottaminen alkaa olemaan haastavaa. Sama idea erilaisessa paketissa Bullet-diskantit hyödyntävät samoja keinoja impedanssisovitukseen, muotoilu vaan on erilaista. Liian alhaalta tehty ja/tai liian loiva jako saa hyvänkin bullet-diskantin äänen metallisen rääkyväksi. Ensin tulivat ”bullet-diskantit” ja nyt viimeisimpänä ”driverit”. Mikään ei ole ongelmatonta Suurin osa autokäyttöön tarkoitetuista elementeistä on peräisin kiinalaisilta bulkkitehtailta. Mitä nämä elementit ovat ja mihin ne soveltuvat. Kaikkein kallein ja arvostetuin kalvon valmistusmateriaali on beryllium. Tehoa lisäämällä ja elementtimäärää lisäämällä pääsee vain tiettyyn äänimäärään. Phase plugin aukotuksen ja kanavoinnin suunnittelu ja tarkka valmistaminen on elementin äänenlaadun kannalta kriittistä. Monet merkit käyttävät samoja alihankintatahoja, jolloin serkuksia löytyy laajemminkin kun niitä aletaan etsiä.. Vapaasti säteilevistä kaloteista poiketen kalotti on yleensä drivereissä niin päin, että koveran puolen säteily johdetaan torveen ja kupera puoli on suljettuun takakammioon päin. Perinteisiä kotitai autoelementtejä käyttämällä se on mahdotonta. Ongelmat lisääntyvät hyötyä enemmän ja esimerkiksi monen elementin ääni ei enää summaudu ääntä lisäävästi vaan aiheuttaa joukon suuntaja taajuusriippuvia taajuusvastevirheitä. Rakentamalla phase plug ja torvi sopivasti värähtelevän pinnan päälle saadaan torven kurkkuun ja rengaskalvon välille rakennettua vastaava puristussuhde kuin compressiodriverin kalvon ja phase plugin välille. Tämä johtuu värähtelevän kalvon rajallisesta liikepoikkeamasta ja liikeradan kasvaessa lisääntyvistä säröstä. Pelkkä torvi ei riitä täydelliseen sovitukseen. Värähtelevän kalvon tulee olla mahdollisimman kevyttä ja kovasta kuormituksesta johtuen myös erittäin lujaa. Lainaa PA-maailmasta Molemmat elementit ovat tulleet PA-äänentoiston parista. Pieni on tosin järeimpien elementtien kohdalla varsin suhteellista, mutta käyttökelpoiset jakotaajuudet alkavat silti jostain viiden kilohertsin kieppeiltä. PA-valmistajien hyväksi tunnustetut bullet-diskantit maksavat paljon enemmän ja niissä raha on käytetty oleellisiin asioihin. Muita suosittuja valmistusmateriaaleja ovat alumiini ja lujimmat muovit. Kompressiodrivereiden kalvo ei kykene liikkumaan kovin paljoa, joten sekin rajoittaa elementtien käyttökelpoista toistokaistaa tai tehonkestoa toistokaistan alapäässä. Kapea suuntakuvio, korkealta alkava toistokaista ja väärin käytettynä raaka ääni ovat asioita, jotka vaativat eniten huomioimista. Yleisesti ottaen torvien suuntakuvio on kapeampi kuin vapaasti säteilevillä elementeillä ja sen lisäksi suuntakuvio kapenee entisestään kaikkein korkeimmilla taajuuksilla. Puhekelan pitää myös jäähtyä tehokkaasti ja parhaiten se saadaan aikaan tekemällä ilmaraosta todella kapea. GAS ja Hertz, veljekset kuin ilvekset. phase plug (vaiheplugi). Näiden elementtien ääni voi olla kaikkea aivan karmean ja yllättävän hyvän välimaastosta. Kalvon muoto on perinteisesti kalotti, koska pyöreä muoto on luja. Niinpä avain onneen on vähemmän mutta entistä kovempaa soivia elementtejä. Oikein hyödynnettynä tiukka suuntakuvio vähentää esimerkiksi haitallisia heijastuksia. Karkeasti voisi arvioida 1 kHz alarajataajuuteen tarvittavan karkeasti noin 300 mm kokoista torven suuta. Renkaan ulkolaidalta alkaa torven kurkku. Kyseisen osan tehtävä on peittää suurin osa kalvosta ja suorittaa osa impedanssisovituksesta. Jotkut elementit vaativat sopivaa suuntaamista ohi kuuntelijasta
. ALPHARD GROUP AVATAR TTU 41 Pienin ja kevyin, vaan ei ääneltään! ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . . Pakkauksessa mukana tulee irrallinen 2,2 ?F kondensaattori elementtiä kohden, jotka kytketään jakosuodinkäyttöön. . . . . Herkkyys on korkea, mutta vaikka speksien mukaan sen pitäisi olla testin kärkeä, niin kuullun perusteella en uskoisi että on. Vaikka elementtien ilmoitettu herkkyys on testatuista matalinta tasoa, niin ei sitä kyllä helposti kuuntelussa huomaa. . Herkkyyttä tosiaankin tuntuu löytyvän yllättävästi. Kuuntelussa laitan elementeille ylipäästöksi 5 kilohertsiä 12 desibelin leikkauksella. Yllättävä tuote, joka ansaitsee suosituksen! Loppukaneettina voisi todeta jotain samantyylistä kuin GAS PT34 elementtien kohdalla. . Neodymium magneettinen elementti painaa noin 140 grammaa, joka on tällaiseksi toistimeksi todella vähän. . . . . Näitä kun pystyy kuuntelemaan ongelmitta vähän lähempääkin. Deaf Bonce DB-T40 NEO on herkkyydeltään ja äänenlaadultaan asiallinen luotidiskantti, mutta kieltämättä vähän arvokas. . ALPHARD DB MX60 Laadukas keskiääni/midbasso ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . . SUOSITTELEMME . . . Nämä riittävät sinulle, sillä ne soivat hintaisekseen hyvin ja aivan tarpeeksi lujaa. Midbassoa tuntuisi tulevan siitä huolimatta yllättävän hyvin. Jos haluat muuten perustasoiseen settiisi luotidiskantit luotidiskanttien vuoksi, niin älä suotta uhraa niihin yhtään enempää rahaa kuin mitä tämä kaiutinpari kustantaa. . . Toistossa on jonkin verran suttua, mutta plussaksi mainittakoon se ettei ääni ole lähempääkään kuunneltuna kovinkaan "riipivä". Yksi elementti painaa noin 1,8 kiloa ja asennussyvyyttä löytyy 65,6 milliä. Toisto ei yllä tasaisena mahdottoman korkealle, joka pitää huomioida diskantteja valittaessa. RMS tehonkestoksi ilmoitetaan 130 wattia ja herkkyydeksi maltilliset 91 dB (1W/1m). Soundi on helposti lähestyttävä, vaikka siinä onkin mukana ylimääräistä suhinaa ja säksätystä. Äänestä puuttuu aikalailla sellaista metallisuutta kuin monilla tämäntyylisillä elementeillä on. . Tehonkestoksi kerrotaan 65 wattia RMS ja herkkyydeksi hurjat 110 dB (1W/1m). Vaikka yleisluonne on kirkas, niin aivan paras heleys puuttuu. Uskoisin että todella monelle "peruspopittelijalle" tämä kelpaa paremmin kuin hyvin. . Mutta kun speksejä tarkastellaan lähemmin, alkaa poikkeavuuksia löytyä. . . Vastaavaa laatua on löytynyt tästä testistä hiukan edullisemminkin. . . Asennussyvyyskin on vain 32 milliä ja asennusreiän halkaisija 58 milliä. . Laitan lisäksi myös 5 kilohertsin kohdalta leikkaavan ylipäästön DSP:stä. En sanoisi tässä porukassa kauhean epäherkiksi. . . A UTO S OUND 68 € Alphard DB MX60 on venäläismerkin 150 euroa parihinnaltaan maksava 6,5" keskiääninen, jonka toistoalueeksi luvataan 120 Hz 12,5 KHz. . . . . Merkin maahantuojalta löytyy näihin jopa huipputyylikkäitä asennuskuppejakin. Tekninen laatu ja viimeistely ovat asiallista perustasoa. . Alphardin omien elementtien kanssa toiminevat kuitenkin ok. Kuuntelussa käytän myös näille elementeille 200 hertsin ylipäästöä. . Herkkyydeksi kerrotaan 107 desibeliä (mittaustapaa ei ilmoiteta). . Ensivaikutelma soundista on hämmästyttävän paljon samantyyppinen kuin juuri näitä ennen testaamillani Avatar TTU 41:lla. . Ja haluttaessa meteliä lähtee elementin koko huomioiden sangen mukavasti. . DEAF BONCE DB-T40 NEO Kilttiääninen luoti 220 €. . Kestävät myös soittaa kohtalaisen kovaa. Kaiutinkaapeleille on kunnolliset jousikuormitteiset painoliittimet. Se nyt vähintäänkin on aikalailla. Uskoisin että monelle riittää vaikka pari kappaletta näitä per ovi ja kaveriksi Avatar TTU 41, niin kasassa on ok soundinen luukutussetti. . . Jopa ihan normaaliin kuunteluun auton ohjaamossa. 150 € Alphard Groupiin kuuluu myös Deaf Bonce, jonka DB-T40 NEO on 220 euron parihintainen "möhköluoti", eli sellainen perinteisemmän näköinen isohko malli. . Kohtalaisen herkät joka tapauksessa. Elementtien luvataan myös toistavan 2 kilohertsistä 25 kilohertsiin. . Mutta ihan pätevä toistin siitä huolimatta, soveltuu erittäin monenlaiseen käyttöön. Elementissä on tyylikäs ja tukeva vasaralakattu musta peltirunko sekä ferriittimagneetti. Teknisesti elementti tuntuisi kaikin puolin soivalta peliltä, myös viimeistely on hyvää perustasoa. Alkuvaikutelma soundista on varsin kirkas. Elementtien tekninen laatu on asiallista perustasoa, plussaa helppokäyttöisistä ja pitävistä painettavista kaiutinjohdon liittimistä. Luvattu toistoalue on 2,5 KHz 20 KHz. . . Tämä ei kuitenkaan ollut moite, vaan tässä sakissa nämä eivät sen enempää häpeä kuin loista. 58 A uto S ound Maahantuoja Powerline Audio Oy Puhelin 040-9302112 Internetissä www.powerlineaudio.fi Alphard Groupin sisälle kuuluvan Avatarin diskanttimalli TTU 41 on pieni, musta, muovinen ja luotidiskantiksi käsittämättömän kevyt. Alphard DB MX60 on elementti mistä ei mitään romaaneja saa kirjoitettua. Yläkeskarilla on näidenkin kanssa vähän korostumaa, muuten ihan ok soundi kautta linjan. Erona suurimpaan osaan testin muista keskiäänistä, niin tässä mallissa on magneetin pohjassa suurikokoinen ritilällä suojattu jäähdytysaukko puhekelalle. . Aika yllättävän mukiinmenevä lähempääkin kuunneltuna. Se on peruslaadukas toistin, mutta ei sen enempää. Diskanttiparin suositushinta on 68 euroa. Annoin näille ensin kuuntelusta kolme tähteä, mutta korotin sitä vielä puolikkaalla, sillä elementit tuntuvat klaaraavan jossain määrin myös midbassoaluetta, eli sikäli suhteellisen monikäyttöiset. Vähän tekokirkas, mutta ei silti missään nimessä huono. ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . Yksi elementti painaa kuitenkin vain noin 800 grammaa, koska valmistuksessa on käytetty myös muovia. RMS tehonkestoa luvataan 150 wattia, joka on pienille diskanteille paljon. . Ei paljoa poikkea normaaleista kalottidiskanteista. Kartio on vahvistettua paperikuitua.
Paha sanoa ovatko keskiäänisistä kaikista herkimmät, mutta sieltä päästä kuitenkin. Tilanne tosin ikävä kyllä muuttuu kun hanaa avataan, sillä vaikka elementeistä tuntuisikin lähtevän suhteellisen reippaasti ääntä, niin soundi kireytyy huomattavasti kovemmalla. Diskanttien toistoalueeksi on ilmoitettu 3 KHz 20 KHz ja suositeltu ylipäästötaajuus on 4 kilohertsiä 12 dB jyrkkyydellä. Luvattu toistoalue on 135 Hz 6 KHz. . . . Mikäli ei ole tarvis huudattaa aivan hulluna, niin kannattaa pitää HNTT v2 mielessä kaiutinkaupoille lähdettäessä. B 2 AUDIO HNT4 Iso luoti asiallisella äänellä! ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . . . Elementit ovat kookkaat, suhteellisen painavat (1,25 kiloa kappale) ja ulkoinen olemus on muutenkin jyhkeä. . Tekninen laatu ja viimeistely ovat hyvin balanssissa suositushinnan kanssa. . . . Soundi vaikuttaa heti kättelyssä tämän genren kaiuttimille yllättävänkin "kiltiltä". Oho, hiukan maltillisemmalla äänenvoimakkuudella elementit kuulostavat tämän kategorian tuotteiksi harvinaisen hyviltä. Aika jees! Ja se on paljon sanottu se. Elementeissä on kiinteästi jakosuodinkonkka, kuten monissa muissakin on nähty. B2 Audio HNTT v2 on alle satasen parihinnalla yllättävänkin pätevä diskantti. . ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . Soundi on jopa kohtalaisen suhina/sähinävapaa, mukavan kirkas ja erotteluakin on. . . . . . Laitan elementit soimaan 200 hertsin ylipäästön kanssa. Puhtaasti äänenlaatunsa puolesta se on jopa isoveljeään parempi, mutta koska tämä on nyt kuitenkin "SPL-elementtien" testi, niin kovaa soittamistakin pitää arvostaa. Valmistaja suosittelee ylipäästötaajuudeksi 5 kilohertsiä 12 dB jaolla. Herkkyys tuntuu olevan myös todella korkea ja kaiuttimista saadaan haluttaessa ulos paljon ääntä. HN6P:n toiston yläpää ei kanna minnekään älyttömän korkealle (käyttökelpoinen raja on jossain 5-6 kilohertsin paikkeilla), joten pitää huomioida ettei niiden kaveriksi valitse diskantteja, jotka pitää leikata jyrkästi jo heti 10 kilohertsin alapuolelta. A UTO S OUND 139 90 € 89 90 € B 2 AUDIO HNTT V2 Pienempi luoti asiallisella äänellä! B 2 AUDIO HN6P Järeä keskari hyvällä viimeistelyllä 159 90 €. Siinä nämä pienemmät bulletit jäävät järeämpien varjoon. . Tekninen laatu ja viimeistely ovat asiallista perustasoa. . . Kaiuttimien parihinta on 139,90 euroa ja niille luvataan 50 watin RMS tehonkesto. . . . . . Yläkeskarilla on näilläkin pientä korostumaa, mutta ei kauhean pahasti silti. Soundi on aika napakka ja tarkka. . . . . ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . B2 Audio HN6P on 159,90 euroa parilta maksava keskiäänielementti, jolla on painoa peräti 2,2 kiloa kappaleelta. . Eli puhtaasti keskiäänisestä puhutaan. No jopas. . . Jossain kohtaa tulee myös selkeästi raja vastaan, jonka jälkeen elementit antavat periksi. Mukana on jonkin verran ylimääräistä säksätystä ja ylimpien alueiden paras hohto ja säihke loistavat poissaolollaan, mutta siitä huolimatta nämä ovat ehdottomasti ääneltään yhdet testin parhaista "möhköbulleteista", jos nyt tällaista termiä saa käyttää. Ensivaikutelma on että kyllä nämä todellakin suhteellisen herkät ovat. Yksi elementti painaa noin 470 grammaa ja sen maksimihalkaisija on 100 mm. . Elementin tehonkestoksi kerrotaan 150 wattia RMS ja herkkyydeksi 99,5 dB (mittaustapaa ei ole ilmoitettu). . A uto S ound 59 Maahantuoja Powerline Audio Oy Puhelin 040-9302112 Internetissä www.powerlineaudio.fi Maahantuoja Simex Puhelin 09-41 500 210 Internetissä www.simex.fi Tanskalaisen B2 Audion HNT4 sijoittuu tuotteena tässä porukassa sinne "möhköluotien" osastoon. B2 Audio HN6P on tyylikäs ja laadukas keskiääninen kovasta soittamisesta pitäville. Näiden elementtien soundi on sen verran säyseämpi kuin joidenkin kilpakumppanien, että sitä voinee suhteellisen ongelmitta kuunnella vaikka lähietäisyydeltä autossa sisällä. Herkkyydeksi kerrotaan 105 desibeliä (mittaustapaa ei ilmoiteta) ja toistoalueeksi 3 KHz 22 KHz. . Kovempikin soittaminen onnistuu ja ääntä saadaankin itse asiassa aikaiseksi sangen runsaasti. Ja tarpeen tullen elementit taipuvat myös todella kovaan soittoon, ilman että soundi siitä ottaisi nokkiinsa. . Ääni on varsin kirkas, ja tällä kertaa ihan oikeasti kirkas, ei vain yritä olla sellainen. Yhdelläkin elementtiparilla pärjää, kun mukaan laittaa erilliset midbassot. Laitan kuuntelutestissä mukaan vielä vähän lisää suodatusta DSP:stä. Laitan kuuntelutestissä mukaan vielä vähän lisää suodatusta DSP:stä. . . On meinaan ihan asiallisen näköiset kajauttimet nämä tanskanpojan keskarit, herättävät tietynlaista omistushalua. Elementistä löytyy asiallinen musta alumiinirunko, vahvistettu paperikuitukartio ja kaiutinjohdoille asialliset painoliittimet. . . Tämä on tuote joka hifi kaupan hyllyllä myy hyvin pitkälti itse itsensä, kunhan oikea asiakas osuu kohdalle. Suositellahan näitä pitää! B 2 AUDIO B2 Audio HNTT v2 on merkin pienempi luotidiskanttimalli. . Diskantti ei heti käy kimppuun kuin yleinen syyttäjä. . . . . SUOSITTELEMME . . B2 Audio HNT4 veti ässän hihasta ja pääsi hieman yllättämään. Kyseessä on kiiltävän metallin ja mustan värinen, 89,90 euroa parilta maksava elementti, jolle luvataan 30 watin RMS tehonkesto sekä 102 desibelin herkkyys. Teknisesti ja viimeistelyltään nämäkin ovat aivan asiallista perussettiä. . Myös näissä elementeissä tulee mukana omat suodinkonkat. . Tätä ei ainakaan vähennä elementtien kirkas metallikuori
CV:n keskiäänet ovat ulkonäöllisesti komeat, mutta tavallaan vähän liioitellun järeät, joka voi hankaloittaa asentamista. . Laitetaanpas soimaan, ensin varovasti ilman ylipäästöä. En silti lähtisi vertailemaan soundia laadukkaisiin kalotteihin, mutta periaatteessa näitä voisi käyttää jopa sellaisessa setissä, jota kuunnellaan pääasiassa auton ohjaamossa, jolloin elementit sijaitsevat kohtalaisen lähellä kuuntelijaa. Paketissa mukana ollut manuaali kertoo elementtien herkkyydeksi 102 dB (mittaustapaa ei kerrota) ja tehonkestoksi 50 wattia, kun käytössä on 5 KHz / 6 dB ylipäästö. Kuunteluhetkellä on aikainen aamu ja naapurien pihoilla alkaa erottua liikettä. . . Soundi ei ole laadultaan samaa luokkaa sarjan diskanttien kanssa. Viimeistelyn suhteen elementit ovat hyvää luokkaa. Testi suoritettu hyväksytysti, soivat myös tarpeeksi lujaa. Myös näissä on kunnolliset painoliittimet kaiutinjohdoille, joka on ainakin tämän toimittelijan mieleen. . 60 A uto S ound 60 A uto S ound VERTAILUTESTI Amerikkalaisen Cerwin-Vegan PRO CVPM1.0 diskanteilla on suositushintaa 199 euroa parilta. . . Myöskään näitä elementtejä ei ole sisäänajettu niin pitkään kuin tarvetta olisi, sillä tällaiset äärimmäisen jöötit tapaukset saattavat vaatia vähän normaalia pidempää vetreyttämistä. Kyllä näilläkin Meriradion saa raikaamaan naapurisaareen saakka, tai allekirjoittaneen tapauksessa valot naapurien ikkunoihin kolmelta aamulla (hei, ei tällaisilla epäinhimillisillä helteillä kukaan tee vapaaehtoisesti hommia päivällä...). Elementtiparilla on suositushintaa 149 euroa, ja siihen rahaan on tarjolla 2,2 kiloa kappaleelta painavat, äärimmäisen jyhkeät "SPL-keskarit". Massiivista olemusta lisää vielä magneetin ympärillä oleva kumi. Herkkyyden suhteen elementit ovat lähtökohtaisesti ehkä tähän sakkiin vähän epäherkät, toki tätä voidaan kompensoida teholla. . Valmistaja suosittelee 200 hertsin ylipäästöä, ja elementtien ulkoinen habituskin kertoo, että kauhean matalia taajuuksia ei tarvitse odotella. Kuuntelen elementit 5 KHz / 24 dB ylipäästöllä, vaikka valmistajan mukaan loivempikin tulisi kyseeseen (korvieni mukaan ei tule). Soundi on vähemmän metallinen ja sähäkkä kuin useimmilla luodeilla. . . Lisätään kuitenkin heti perään, että täysin riittävän herkät ne silti ovat, että suuretkaan äänenmäärät eivät jää tästä kiinni. . . Elementit ovat kooltaan tämän genren diskanteiksi vielä oikeinkin kohtuullisen kokoiset, painoakin on vain noin 700 grammaa kappaleelta. . . A UTO S OUND Maahantuoja JJ-Hifi Puhelin 08-311 8384 Internetissä www.jjhifi.fi. Ehdottoman suositeltavat tuotteet, mikäli luotidiskantit ovat sun juttu. luotidiskanteilla harvemmin tavataan. . . . . Cerwin-Vega CVMP6.5 PRO on saman mallisarjan 6,5-tuumainen keskiääninen. . Jottei menisi liian hifi stelyksi, niin kokeilen soittaa Safri Duon Samb-Adagioa "täysillä". Toisto yltää suhteellisen korkealle ja ylimmillä alueilla on sellaista heleyttä ja erottelua, jota ns. Yläpään osalta elementit toistavat riittävän korkealle, joten ei tule ongelmia vaikka diskantteja pitäisi leikata jo jostain 8 kilohertsin tienoolta. Juu, ei sieltä matalaa pahemmin tule, joten jatketaan heti saman tien 200 hertsin ylipäästön kera, jyrkkyys on 12 dB oktaavilta. Diskantit ovat vähän arvokkaat, mutta vastaavasti viimeistely sekä tekninen laatu vaikuttaa hyvältä. Erityistä plussaa saavat kaiutinjohtojen jousikuormitteiset painoliittimet, jotka ovat näppärät käyttää. . . Cerwin-Vega PRO CVPM1.0 on kohtalaisen arvokas diskantti, mutta äänenlaadultaan se sijoittuu oman genrensä kärkisijoille. 199 € 149 € CERWIN-VEGA CVMP6.5 PRO Punaista ja järeää CERWIN-VEGA SUOSITTELEMME . . ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . CERWIN-VEGA PRO CVPM1.0 Laatuluoti hyvällä soundilla! ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . . . Pakkaus sisältää elementeille myös persoonallisen näköiset metalliset suojaritilät. Soundi on jopa aikalailla ylävireinen ja juuri ylimmän keskialueen osalta korostunut. . . Kaiuttimien herkkyydeksi ilmoitetaan 95 desibeliä (mittaustapaa ei kerrota) ja RMS tehonkestoksi 100 wattia. . . . Kuustosella ja Junior Wellsillä meno on sopivien tasonsäätöjen löydyttyä jopa aika hifi stynyttä! OHO! Nämä soivat oikeasti ihan mukiinmenevästi. Ensimmäinen havainto on että tässä porukassa elementit eivät ole erityisen herkät. . . . Ylempi midbasso tykittää asiallisesti, matalampaa ei liiemmin irtoa. Merkkiuskollinen ostanee nämä siitä huolimatta, ja kyllä näillä keskialueen osalta ääntä saadaan aikaan, mikäli se on ykkösprioriteetti.
Digital Designs VO-B4 on DD:n kaksikosta pienempi, painoa löytyy noin 850 grammaa per elementti ja ulkohalkaisijaakin vain 72 mm. . Jos näistä haluaa enemmän meteliä pihalle, niin jakotaajuutta kannattaa nostaa reippaastikin, jolloin mekaaninen tehonkesto paranee. Haluttaessa sopivilla säädöillä ääntäkin sitten saadaan aikaiseksi varsin paljon, eli monikäyttöiset vermeet on kyseessä. Digital Designs VO-M6.5 on siinä määrin onnistunut "SPL-midi", että annan sille ehdottomasti ostosuosituksen. A uto S ound 61 A uto S ound 61 VERTAILUTESTI DIGITAL-DESIGNS Maahantuoja JJ-Hifi Puhelin 08-311 8384 Internetissä www.jjhifi.fi Maahantuoja AudioImport Puhelin 0207-699 860 Internetissä www.audioimport.fi Digital Designs VO-B2 on jenkkimerkin 120 euroa parilta maksava perinteinen luotidiskantti. . Ihan pätevä bulletti siis. . Kaiutinkaapelit ovat kiinteää mallia, en oikein ymmärrä miksi. . Elementit näyttävät teknisesti sangen laadukkailta, myös viimeistely on perushyvää tasoa. Teknisesti ja viimeistelyltään elementit ovat yhdet parhaista tällä erää testatuista. . . . . . . Mukana tulee tälläkin kertaa johdonpätkät, joissa on mukana pieni jakosuodin. Midbasso tykittää menemään kuin itähelsinkiläinen narkkari ja iskuissa on potkua ja tarkkuutta enemmän kuin Messin rankkareissa. . . Hirveän heleäksi tai erottelevaksi ei toistoa voi luonnehtia, biiseistä jää paljon pieniä diskanttipään nyansseja huomaamatta. Väritys on lähes kokomusta, joka on tietysti aina ison plussan arvoinen juttu. Elementin tekninen laatu sekä viimeistely ovat perushyvää tasoa. . Laitan elementit soimaan niiden omien jakosuotimien kanssa. En hämmästyisi vaikka näitä myytäisiin kohtalaisen runsaasti. . . . Koska kyseessä on melko matalalle toistavat elementit, kytken ne soimaan 63 hertsin ylipäästön kanssa. . . . . Siinä varmastikin tärkeimmät tiedot. Digital Designs VO-B4 soi kirkkaasti ja todella kovaa. . Vähän kauempaa kuunneltuna soundi on ihan mukiinmenevä, mutta läheltä ja kovaa... . . . . . . Näiden hankintaa ei tarvitse SQ-henkilöidenkään vierastaa, sillä kaiuttimet olivat soundiltaan oikeinkin pätevät vaikka pelkkään hifi kuunteluun. Keskialue on myös harvinaisen laadukas, edes ylemmällä alueella ei esiinny mitään suurempaa värittymää. . Siitä toki plussaa. juu ei kiitos. Elementti pelaa samassa liigassa kuin esimerkiksi Hertz ST44. . Kaikin puolin varsin asialliset elementit. Varmasti pätevät toistimet johonkin oikeasti kovaa soivaan settiin. Yleisluonne on kuitenkin aika metallinen, joskaan ei erityisen rasittava. Äänen analyyttisyys tekee aluksi positiivisen vaikutuksen, mutta pidemmänpäälle tarkkuus yhdistettynä kireyteen saa ainakin kovemmalla volumella ihokarvat kananlihalle, eikä välttämättä sillä paremmalla tavalla. torviosan muotoilussa huomioitu lähietäisyydeltä tapahtuva kuuntelu. 120 € 190 € DIGITAL DESIGNS VO-B4 Pienempi ja kovaäänisempi DIGITAL DESIGNS VO-M6.5 Tiukasti tykittävä 120 € SUOSITTELEMME . . Tarkka ja herkkä ovat ehkä ne termit jolla näitä elementtejä luonnehtisin. . Tuntuvat olevan myös varsin herkät. . Valmistajan mukaan kyseessä on alusta saakka juuri autokäyttöön suunniteltu luotidiskantti, jossa on mm. . . . . Kaiutinkaapeleille on todella asialliset painoliittimet, tällaiset pitäisi olla kaikissa malleissa. Yksi elementti painaa noin pari kiloa, eli suhteellisen jyhkeästä vehkeestä voidaan puhua. Soundi on hyvässä ja pahassa aikalailla sellainen kuin tässä vaiheessa koulutusta (olen tähän mennessä kuunnellut 12 paria diskantteja) osasin arvellakin. DIGITAL DESIGNS VO-B2 Perusbulletti moneen käyttöön ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . Hinta on hyvin balanssissa laadun kanssa. Mukana tulee kiinteästi kaiutinjohtoon asennettu pieni jakosuodin, joka pitää elementit ehjänä vaikka käyttäjä ei huomaisi muuta suodatusta laittaakaan. ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . . Suositushintaa kaiutinparilla on 190 euroa. Diskanttien herkkyydeksi kerrotaan 108 desibeliä (1W/1m) ja toistoalueeksi 3,5 KHz 20 KHz. . Elementin tehonkesto on valmistajan mukaan 150 wattia RMS ja herkkyys peräti 97 dB (1W/1m). . . Elementtien toistoalueeksi luvataan 2 KHz 20 KHz, tehonkestoa on valmistajan mukaan 150 wattia RMS ja herkkyyttä kaiuttimen koko huomioiden hurjat 108 dB (1W/1m). Upotussyvyyttä löytyy 65 milliä ja asennusreiän halkaisijan tulisi olla 148 mm. . Tehonkestoa löytyy valmistajan mukaan 50 W RMS. . No, ne saa juotettua irti lattaliittimistään, jos nyt ei välttämättä halua tehdä välijuotosta näiden valmiiden piuhojen päihin. . Herkkyys on hyvä ja soundi itsessään ihan kuunneltava. Digital Designs VO-M6.5 on parihinnaltaan 120 euroa maksava midbasso/keskiääninen, jolle luvataan 70 Hz 13 KHz toistoalue. Elementin runko on mustaksi maalattua paksua peltiä ja kartio käsiteltyä paperimassaa. . ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . Elementit tuntuisivat kestävän kovaa käskemistä todella kuuliaisesti. Elementin korkeus on 51 mm ja väritys on tyylikkään kokomusta. . Herkkyys tuntuu olevan kovaa luokkaa, samaten suuntaavuus. Hifi laitteidenhan pitää olla isoja, painavia ja mustia, ja tässä diskantissa yhdistyy nuo kaikki. Diskantin upotussyvyys on 60 milliä ja sen maksimileveys asennuslaipan kohdalta on 110 mm. . Ensivaikutelma on mukavalla tavalla tymäkkä. A UTO S OUND. Digital Designs VO-B2 on diskantti joka näyttää brutaalilta ja soi kovaa, mutta ei ole ääneltään aivan niin kireä kuin jotkut serkkunsa. Käyttökohteita löytyy varmasti. Yksi elementti painaa hieman vajaat puolitoista kiloa, eli järeysaste on tässä porukassa perustasoa. Soundin perusluonne ei välttämättä inspiroi kuuntelemaan elementtejä kovaa esimerkiksi autossa sisällä, mutta demokäytössä näiden hurjat äänivarat ovat kovaa valuuttaa. Niin juu, mukana paketissa tulee myös oikeasti ihan hienot, DD-kohokuvioidut suojaritilät. Kytken elementit soimaan omien suotimiensa kanssa, sillä ne oletettavastikin tässä tapauksessa riittävät. Asennusreiällä pitää olla halkaisijaa 90 milliä
. Elementtien asentaminen tapahtuu tässäkin tapauksessa rungossa olevan kierteen avulla, joka on ihan pätevä ja tukeva metodi. . PT34:t eivät ole yhtä herkät kuin GAS:n toinen malli, mutta speksien mukaan 19 desibelin herkkyyseroa on aika hankalaa uskoa. Hmm... GAS PT35 PRO Korkealta ja kovaa ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . . . . . . . Elementtien midbassotoisto on varsin "tymäkkä", ylempi midi potkii varsin messevästi. . Yhdellä elementillä on painoa noin 2,1 kiloa. Herkkyys on kaiuttimien koko huomioiden ihan hyvää tasoa. Aika kirkas alkuvaikutelma. . Yleissoundi on vähemmän raaka, vaikka mukana on tälle genrelle ominainen metallinen klangi. Mutta muille todennäköisesti riittää. Etenkin Nightwish hanat kaakossa... . Viimeistelyn suhteen kaiuttimet ovat perusasialliset, myös tekninen laatu on kunnossa. . . Ylipäästönä käytetään jälleen 5 KHz / 12 dB. . . Äänen määrän suhteen elementeistä saadaan meteliä pihalle kohtalaisesti, joskaan ne eivät aivan herkimpien joukkoon kuulu. ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . . . Pakkaus sisältää lisäksi kondensaattorit, joilla saadaan tehtyä 6 desibelin leikkaus noin 8,5 kilohertsin kohdalta. . Elementtien herkkyydeksi ilmoitetaan 90 desibeliä ja RMS tehonkestoksi 40 wattia. . Vaikka elementit ovat tässä porukassa sangen edulliset, ovat ne silti teknisesti ja viimeistelyltään ihan pätevät kamppeet. Kuuntelussa ylipäästö asetetaan 5 kilohertsiin 12 dB jyrkkyydellä ja lisäksi mukaan kytketään pakkauksen omat suodinkonkat. Kaiutinkaapeleille on tukevat lattaliittimet, jotka tosin tulevat sen verran ulospäin elementin rungosta, että johto kannattaa juottaa niihin takakautta, muuten elementin sovittaminen asennusreikään voi hankaloitua. Kyseessä on halkaisijaltaan 98-millinen ja noin puoli kiloa painava kaiutin, jonka upotussyvyys on litteän ulkomuodon ansiosta vain 28 milliä. Elementit toimivat asiallisten diskanttien kavereina soundikäytössä aivan mallikkaasti. Nämä näyttävät oikeasti aika hemmetin hyviltä, ja siitä ei tässä tuoteryhmässä ole ainakaan haittaa, ostopäätös kun tehdään yleensä joku merkin tai ulkonäön perusteella. Asennuspaikan takana tulee olla tilaa minimissään reilut 60 milliä, jos elementin haluaa suunnilleen pinnan tasoon. Ulkoasu on pulverimaalattu mattamusta, joka ei prameile, mutta saattaa auton ohjaamossa sopia muuhun sisustaan aika mukavasti. Viimeistelyltään nämäkin elementit ovat laadukkaat. . . . Mikäli haluat ostaa muuten perustasoiseen hifi settiisi "luotidiskantit", koska kavereillakin on, niin älä suotta tuhlaa niihin yhtään enempää rahaa kuin sen pyöreästi 35 euroa mitä nämä GAS PT34 -elementit maksavat. Todelliset demojumalat ja SPLkeisarit ovat sitten oma lukunsa, heidän käyttöönsä edullisten GAS:ien tuottama äänen määrä ei ehkä riitä. Vähän on säksätystä mukana ja vaikka elementit tuntuvatkin kirkassoundisilta, niin ylimpien alueiden heleyttä ei löydy. Pientä suttua äänessä on, mutta näillä elementeillä ylimmilläkin alueilla on sentään jotain erottelua. Kytken elementit soimaan. . . 62 A uto S ound 62 A uto S ound VERTAILUTESTI 62 62 62 A uto S ound A uto S ound A uto S ound GAS Maahantuoja Audio Hellman Oy Puhelin 02-243 7454 Internetissä www.audiohellman.fi GAS PT35 Pro on fyysiseltä kooltaan tässä porukassa ennemmin pieni kuin suuri, vaikka yhdellä elementillä onkin sentään painoa 0,52 kiloa. Sekään ei kuitenkaan hyppää pahasti silmille. Yläkeskarilla ilmeni kuuntelutestissä pientä korostumaa, mutta se saattaisi tasaantua sisäänsoittelun myötä. . . Nämähän ovat jopa aika pätevän kuuloiset, ja nimenomaan siis "luotidiskanteiksi". . . Kytken elementit soimaan ja kokeilen ajaa niitä ensiksi ilman ylipäästöä. . Toiston yläpää menee käyttökelpoisena sen verran korkealle, että näiden kaveriksi soveltuvat aikalailla kaikenlaiset diskantit. GAS:n toinen kokeiluun saatu diskanttimalli on 34,90 euron parihintainen PT34. A UTO S OUND 34 90 € 129 80 €. . . ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . . . . Sekään SUOSITTELEMME . . Elementin speksit poikkeavat aavistuksen Hertzin ST25 -mallista, mutta soundi on hyvin samankaltainen. Aika puhtaasti nämäkin tuntuvat olevan keskiäänet, eli jaon voi huoletta heittää heti jonnekin 120-200 hertsin haarukkaan. Keskialueella on ylemmillä osilla vähän värittymää (taas se sisäänajamattomuus...), muuten ei mitään ihmeempää ilmene. . Pystyy kuuntelemaan lähempääkin ja tarvittaessa tuntuu ääntä lähtevän useimmille riittävästi. Lähietäisyydeltä kuunneltuna äänenlaatu on melkoisen kireä ja metallinen, mutta demottelussa kaukaa auton ulkopuolelta kuunneltaessa ajanee asiansa. . . . Teknisesti arvioiden ainoa sanomisen aihe koskee jälleen kaiutinjohtojen kierrettäviä liittimiä, jotka ovat turhan ahtaat sekä piuhansovituksen että muun käytön kannalta. Hinta huomioiden omassa sarjassaan aivan killerit ja pesevät monet paljon hintavammatkin. . GAS:n keskiääninen on malliltaan PM65 PRO. Ei nämä nyt mitenkään kauhean epäherkätkään ole. Herkkyydeksi valmistaja kertoo 92 desibeliä (mittaustapaa ei ole kerrottu) ja toistoalueeksi on ilmoitettu 85 Hz 12 KHz. Elementtien herkkyydeksi ilmoitetaan 109 desibeliä (mittaustapaa ei kerrota) ja tehonkestoksi 50 wattia. Näitä voi sitten muuten soittaa aika hemmetin kovaa, äänenlaadusta en kuitenkaan tässä vaiheessa välttämättä halua antaa lausuntoa. . Kyseessä on parihinnaltaan 129,80 euron arvoiset elementit, joissa on asiallinen ja tukeva, oranssinväriseksi maalattu valurunko ja reippaankokoinen mutta ei kuitenkaan yliampuva magneetti sekä 60 watin RMS tehonkesto. . . Näiden kaiuttimien tuottama ääni riittää laadun ja määrän osalta aika monelle peruspopittajalle. Joo, lujaa soi kyllä! Mikäli haluat fyysisesti kohtalaisen kompaktit luodit, joista saadaan pihalle erittäin runsaasti ääntä, niin nämä ovat siinä tapauksessa oikeinkin pätevä vaihtoehto. Kyseessä on yhtä kosmeettista yksityiskohtaa ("luodin" väritys) lukuun ottamatta ulkoisesti täsmälleen sama elementti kuin Hertz ST25, joten teknistä laatua ja viimeistelyä arvioidessa aikalailla samat kehut ja moitteet pätevät näihin. Parasta näissä on midbasson tarkkuus ja yleinen toiston helppous. . Kyllä näillekin aika ison ostosuosituksen voi antaa, hinnan ja laadun suhde kun on erinomainen. . Sanoisin että nämä on ainakin yhtä vahvasti SQ-elementit kuin SPL-elementit. GAS PM65 PRO on näyttävä elementti, jonka voi ostaa omakseen myös äänenlaatuharrastaja. . 129 € GAS PT34 Edullinen ja toimiva! GAS PM65 PRO Huipputyylikäs kovaääninen ka, vaikka mukana on tälle genrelle ominainen metallinen klangi. Elementtiparin suositushinta on 129 euroa
. . Mukana tulee kiinteästi asennettu 3,3 ?F kondensaattori, jolla saadaan kuuden desibelin ylipäästö jonnekin kahdeksan kilohertsin pintaan. Herkkyyden suhteen elementit eivät ole porukan herkimpiä, mutta eipä nämä nyt varsinaisesti epäherkätkään ole. . Hmm... . 298 € GROUND ZERO GZCT 25 SQL Vivahde hi. Keskialue on ylemmiltä osiltaan vähän kireä ja käyttökelpoinen ylärajataajuus ei ole mahdottoman korkealla. . . Ei nämä mitkään luukuttajan märät päiväunet ole, mutta pätevä kompromissi kuitenkin. . Paras ylimpien alueiden säihke ja avonaisuus jää uupumaan, mutta soundi on normaaliin kuunteluun oikeinkin passeli. Saman merkin valikoimista GZCT 25 SQL tuntuisi erittäin pätevältä kaverilta näille. Yllättävän herkiltä tuntuvat koko huomioiden, vaikkakin luvattua 109 desibeliä on korvakuulolla arvioiden hankalahko uskoa. . . Olen ollut todella skeptinen sen suhteen että tästä laiteryhmästä löytyisi diskantit joita voisi oikeasti hyvillä mielin kehua äänenlaadun osalta, mutta näitä voi. . Juuri nimenomaan midbassona tämä on ihan pätevä kaiutin. . Kuuntelen nämä elementit 5 KHz / 24 dB ylipäästöllä, joka haettiin kokeilemalla. . Ground Zero GZCT 25 SQL on 120 euron parihintainen torvidiskantin runkoon rakennettu 25 mm silkkikalottielementti. . . . Oikein kova luukuttaminen vaatisi kyllä korkeampaa jakoa, mekaaninen tehonkesto saadaan vastaan näillä säädöillä. Diskanttien äänessä on mukavasti sävyjä ja erotteluakin löytyy. GROUND ZERO GZCT 19N-PRO Yllättävä minitorvi ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . . Näissäkin kaiutinkaapelien lattaliittimet törröttävät hieman reippaasti ulospäin, mutta niitä voi onneksi taivuttaa alaspäin, etenkin jos piuhan juottaa kiinni. Elementin maksimihalkaisija asennuskauluksen kohdalta on 75 mm ja painoa yhdellä kaiuttimella on vajaat 250 grammaa. Suositus heltiää. Elementit eivät toista yläpäästä aivan niin korkealle kuin jotkut muut, joten tämä on syytä huomioida diskantteja valittaessa. Kaiutinkaapeleille on perusasialliset lattaliittimet. Ääntäkin tuntuisi lähtevän suhteellisen reilusti, joskaan näitä en uskalla vedättää ihan hulluille volumetasoille saakka. A UTO S OUND 120 € 120 € A uto S ound 63. Teknisesti ja viimeistelyn suhteen ei osu silmiin suurempaa huomautettavaa. RumpaSUOSITTELEMME . Heti kättelyssä tulee selväksi että elementit ovat todella paljon epäherkemmät kuin suurin osa mukana olevista ns. Torven maksimimitat ovat asennuslaipan kohdalta 84 x 54 mm. . Koska elementtien pitäisi toistaa myös midbassoa, laitan ylipäästön 63 hertsiin 12 dB jyrkkyydellä. Teknisesti ja viimeistelynsä osalta elementit ovat erittäin pätevän oloiset kamppeet. Ainakin potentiaalinen vaihtoehto kokeiltavaksi, jos urheilumieltä löytyy. Ja soundinpäälle ymmärtävälle demottelijallehan nämä ovat todella kovat elementit. Midbassoa todellakin tulee alempienkin taajuuksien osalta paremmin kuin suurimmalla osalla testatuista. ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . En nyt siltikään lähtisi vertaamaan soundia laadukkaisiin kalotteihin, mutta sanotaanko niin että näiden kanssa voisi tulla jopa äänenlaatukäytössä toimeen. . . Valmistaja suosittelee alimmaksi käytettäväksi ylipäästötaajuudeksi 3 kilohertsiä 12 dB jyrkkyydellä. . . Soundi on niin laadukas, että näitä voisi kieroutuneempi SQhenkilökin harkita settiinsä... Kaiutinjohdoille on tukevat lattaliittimet, jotka on suojattu hyvin. Nämä ihan selvästi toistavat oikeasti suhteellisen korkealle, eivät vain yritä luoda sellaista illuusiota. ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . Ground Zero GZCK 165SPL on hintaisekseen ihan ok elementti. En ehkä luokittelisi näitä edes miksikään "SPL-diskanteiksi", vaan toimintansa osalta ihan normaaleiksi kaloteiksi. . A uto S ound 63 VERTAILUTESTI GAS GROUND ZERO Maahantuoja AudioImport Puhelin 0207-699 860 Internetissä www.audioimport.fi Ground Zero GZCT 19N-Pro on ensivilkaisulla söpön pieni torvidiskantti, jolla on kappalehintaa 149 euroa. . Mutta potkuissa on asiallisesti voimaa. . . Sangen pienikokoiset lajinsa edustajat siis. . Elementtien herkkyydeksi ilmoitetaan hurjalta tuntuvat 109 desibeliä (1W/1m) ja RMS tehonkestoa löytyy 30 wattia. Ground Zero GZCT 19N-Pro pääsi yllättämään. . Kaiuttimen torven malli on suunniteltu niin, että suuntakuvion kontrollointi helpottuu kääntelemällä kaiutinta tarpeen mukaan. . . ä painekentille GROUND ZERO GZCK 165SPL Enemmän kuin keskiääni suhteellisen korkealle, eivät vain yritä luoda sellaista illuusiota. Yksi elementti painaa noin 250 grammaa ja sillä on upotussyvyyttä 48 milliä. Yleissoundi on näissäkin aika kirkas, mutta se on samalla myös harvinaisen heleä ja sävykäs. . . Elementin herkkyys on valmistajan mukaan 93 desibeliä (1W/1m) ja toiston kerrotaan alkavan käyttökelpoisena jo noin 50 hertsistä. Ground Zero GZCK 165SPL on parihinnaltaan 120 euroa maksava midbasso/keskiääni, jolle luvataan 100 watin RMS tehonkesto. Kyllähän näilläkin ääntä saadaan aikaan auton sisälle, mutta ulos tapahtuvassa demotuksessa saattaa rajat tulla kohtalaisen äkkiä vastaan, jos verrataan testin kovaäänisempään kalustoon. Yleissoundi on myös paljon rauhallisempi ja säyseämpi. Tulee fi ilis että raja löytyy ja ylittyy, jos hanaa avaa oikein isolla mitalla. . . . Mutta siis edelleenkin kaiuttimien koko huomioiden soivat mielestäni ihan tarpeeksi lujaa. Asennussyvyyttä löytyy 36 milliä ja tehonkestoksi ilmoitetaan 100 wattia. Mutta tämä oli kuitenkin enemmän "luukutustesti"... . . Yksi elementti painaa noin 1,7 kiloa ja upotussyvyyttä löytyy 71,5 mm. . . "luotidiskanteista". . Elementissä on keltaiseksi maalattu erittäin tukeva peltirunko sekä vahvistettu paperimassakartio. . . Kokeilen näitä elementtejä nyt pelkästään mukana olevien omien suodinkonkkien kanssa, koska kaiuttimien tyyppi eroaa muista malleista. Soundi on balanssissa hinnan kanssa, joten eiköhän tällekin tuotteelle löydy ostajansa. Teknisesti ja viimeistelyltään elementit ovat perusasialliset. Elementtien pakkaus sisältää myös perustasoiset mustat suojaritilät. Tällä kombinaatiolla on saavutettu 93 dB herkkyys (1W/1m) yhdistettynä kohtalaisen hyvään äänenlaatuun. . Rumpalin pellitkin helähtävät oikean suuntaisesti, nyt on aika hyvät elementit kyseessä. Ground Zero GZCT 25 SQL on hintaisekseen ihan ok elementti. . . .
Elementeillä on painoa noin puolitoista kiloa kappaleelta ja väritys on näin kookkaille kaiuttimille asiallisesti musta. . Hertzin SPL Show -tuotesarjaan kuuluvat myös nämä kokeiluun saadut SV 165.1 keskiäänet. HERTZ ST44 Tyylikäs "möhköbulletti" ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . Myös näiden elementtien väritys on tyylikkään musta ja painoa niillä on 0,52 kiloa kappaleelta. Viimeistely on asiallista perustasoa. . . . Alkuvaikutelma soundista on teennäisen kirkas ja vähän "säksättävä". Mutta yhtä kaikki, Hertzin diskanttikaksikosta voiton vei ST44. . . Midbasson suhteen elementit toistavat ylempää osastoa hyvinkin napakasti, alempi on vaisumpi. . Hertzin kolmikon suositeltavimmat elementit! HERTZ Niin ikään Hertzin SPL Show -tuotesarjaan lukeutuvat ST25 diskantit ovat testiin saamastamme parivaljakosta selkeästi pienikokoisemmat. Jälkisointia uupuu. Liittimet itsessään ovat ihan tukevat, mutta vähän huolimattomampi kytkijä voi onnistua tökkäämään vastaliittimen diskantin runkoon kiinni. . Nightwishilla diskanttipää tulee kyllä etenkin kovalla äänenvoimakkuudella rajusti päälle, mutta rauhallisemmalla materiaalilla pelaa kuunneltavasti. Kuuntelussa käytetään valmistajan suosittelemaa 200 hertsin ylipäästöä, jonka lisäksi kokeilen soittaa elementtejä myös ilman jakosuodatusta. Hertz ilmoittaa elementtien tehonkestoksi 100 wattia, käytettäessä 5 KHz / 12 dB ylipäästöä. Pakkaus sisältää lisäksi kondensaattorit, joilla saadaan tehtyä 6 desibelin leikkaus noin 8,5 kilohertsin kohdalta. 119 90 € 149 90 €. . . . . . Ensin ilman jakoa. . . Vaikka olemus onkin tavallaan kirkas, niin kaikki rumpalin peltien helähdykset jne. . . Sisäänsoittelin elementtejä hetken aikaa, mutta käytössä oleva aika ei kuitenkaan riittänyt kunnolliseen sisäänajoon, joka vaatisi vähintäänkin useita kymmeniä tunteja. Näitä kestänee kuunnella vähän maltillisemmalla volumella jopa autossa sisälläkin. Matalampaa osastoa ei juurikaan tule, eli melko puhtaasti ovat keskiääniset. Kyllä näilläkin musiikkia kuuntelee kun tasonsäädöt on tehty järkevästi, mutta vaikkapa Nightwishilla meno muuttuu hyvinkin nopeasti aika rasittavaksi. . Niiden rakenne on hyvällä tavalla perinteinen, kartio on pinnoitettua paperimassaa ja runko äärimmäisen tukevaa peltiä (itse asiassa luulin sitä hetken aikaa jopa valurungoksi). Mikko Kuustosella laulajan ääni on vähän ylävireinen, mutta muuten mitään suurempaa ongelmaa ei ole. . . Elementtien parihinta on 149,90 euroa. . Elementit painavat 1,85 kiloa kappaleelta, niiden herkkyydeksi kerrotaan 97 desibeliä (mittaustapaa ei ole ilmoitettu) ja tehonkestoa löytyy valmistajan mukaan 200 Hz / 12 dB jaolla peräti 400 wattia (musiikilla). En minä näitäkään silti aivan täysin lähde teilaamaan, oikein huolella optimoiduilla säädöillä varmasti käyttökohteita löytyy. Elementtien asentaminen tapahtuu kätevän rungossa olevan kierteen avulla kohtalaisen pieneen tilaan, tosin takana pitää toki olla jonkin verran tilaa, tarkalleen ottaen 63 milliä, mikäli diskantin haluaa aivan pinnan tasoon. Ääntä lähtee näilläkin paljon, mutta laadullisesti ei päästä ST44:en tasolle. . Hertz ST44 on 139,90 euron parihinnalla ihan asiallinen "äänenpainediskantti" sellaisiin setteihin, joita halutaan soittaa todella kovaa auton ulkopuolelle. . . SUOSITTELEMME . Valmistaja suosittelee elementeille 4,5 KHz / 12 dB jakoa, joten kuuntelussa lähdettiin liikkeelle 5 KHz /12 dB asetuksista, joka lienee tarpeeksi lähellä. . ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . . Elementeissä on kaiutinjohdoille tukevahkot lattaliittimet. . . Ja soihan nämä kokoisekseen hemmetin lujaa. 64 A uto S ound Maahantuoja Simex Puhelin 09-41 500 210 Internetissä www.simex.fi Hertzin SPL Show -tuotesarjaan kuuluvat ST44:t ovat ulkoasultaan varsin oppikirjamaiset "luotidiskantit". Äänen perusluonne on kyllä kohtalaisen metallinen ja vähän raaka, mutta samalla hyvällä tavalla skarppi, joka tuo biiseihin tarkkuutta, ja ihan oikeasti jopa sopii tiettyjen kappaleiden luonteeseen, kuten Nils Löfgren: Keith Don't Go. . Osta mieluummin jälkimmäiset, mikäli ne vain suinkin mahtuvat asennuspaikkoihisi. . . Hertz ST25 diskanttiparin suositushinta on 119,90 euroa, joka on vain 20 euroa vähemmän kuin ST44:n parihinta. A UTO S OUND 139 90 € HERTZ ST25 Kompakti ja kirkas HERTZ SV 165.1 Asiallinen peruskeskari ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . toistuvat todella mattana. Teknisesti arvioiden ainoa sanomisen aihe koskee jälleen kaiutinjohtojen kierrettäviä liittimiä, jotka ovat aivan turhan ahtaat. . Niinpä tuo ylävireisyyskin voi tasoittua ajan myötä. . Ylipäästön kanssa mekaaninen tehonkesto kasvaa ja jo yhdellä kaiutinparilla saadaan aikaan kohtalaisesti ääntä, joskaan kasituumaisten verrokkielementtien tasolle ei päästä. . . . Viimeistelyltään nämäkin elementit ovat laadukkaat. . . En tiedä onko kova helle sumentanut toimittajan päätä, mutta elementtien soundi ei itse asiassa ole lainkaan hullumpi, jos ajatellaan niiden kytkemistä johonkin demosettiin. Nyt on vähän rasittavampi lähestymistapa kuin toisen Hertzin diskanttiparin kanssa. . . Tällä lähdetään liikkeelle kuuntelussa, ja lisäksi mukaan kytketään pakkauksen omat suodinkonkat. Mikäli olet merkkiuskollinen, niin yhdistämällä vaikkapa neljä paria näitä yhteen pariin Hertz ST44 diskantteja, saadaan takuuvarmasti todella kovaa soiva setuppi auton etuoviin asennettavaksi. . . Diskanttien herkkyydeksi ilmoitetaan hurjat 109 desibeliä (mittaustapaa ei kerrota) ja kyllä ne kuuntelussa varsin herkiltä tuntuvatkin. . Hertz SV 165.1 keskiäänet ovat kohtalaisen laadukkaat elementit, mutta 149,90 euron parihinnalla kenties kuitenkin aavistuksen arvokkaat. Teknisistä ratkaisuista ainoastaan suoraan sivulle töröttävät lattaliittimet olisi voinut suunnitella vähän toisinkin. Diskanttien viimeistely on suhteellisen hyvää tasoa. Tehonkestoksi valmistaja on kirjannut musiikilla 100 wattia kyseistä jakoa käytettäessä. . . Herkkyydeksi kerrotaan 107 desibeliä, joka tuntuu vähän korkeahkolta, sillä elementit eivät ole käytössä läheskään yhtä herkät kuin ST44:t, vaikka tokihan nämäkin suhteellisen herkät ovat, jos vaikka "normaaleihin" kalottielementteihin verrataan. S-äänteet eivät särähdä korvaan pahemmin ja soundi on vähän pidemmän kuunteluetäisyyden päästä ihan ok.
Ulkomuoto on merkin mukaisesti massiivinen. Elementin halkaisija on 92 mm. Merkin logo olisi tosin voinut olla hiukan pienemmälläkin painettuna kokomustan kaiuttimen päälle (tai ei ollenkaan), joka olisi mahdollistanut vieläkin kliinimmän asennuksen. Elementit tuntuvat olevan kohtalaisen herkät, tässä suhteessa mennään aivan testin terävimpään kärkeen. Kaiutinkaapeleille on perustasoiset mutta tukevasti kiinnitetyt lattaliittimet. Volumea voi lisätä aika huolettomasti, elementit tuntuvat kestävän erittäin kovaa leikkiä. Elementin maksimihalkaisija on 115 mm ja painoa yhdellä kaiuttimella on noin 570 grammaa. Ääntä tuntuu lähtevän aivan älyvapaasti. . Massive Audio CT30 elementtiparin hinta on 130 euroa. Massive Audio M6 XL on hintaisekseen pätevä keskiääninen kovaa soiviin setteihin. Koska kyseessä on puhtaasti keskiäänet ja valmistajakin lupailee toiston alkavan kunnolla vasta 100 hertsin yläpuolelta, laitan ylipäästön suoraan 200 hertsiin. ei ilmene. . Ääntä lähtee kyllä vaivattomasti. SUOSITTELEMME . Elementin toistoalueeksi kerrotaan 3 KHz 22 KHz. . . Kirkkautta löytyy hyvällä tavalla ja tuntuisivat toistavat kohtalaisen korkealle. Toisto on vähän kovahko ja myös ylin midbasso potkii jollain tapaa "ylinapakasti". Teknisesti ja viimeistelyn osalta elementit ovat kohtalaisen ok tasoa. . . Puhekelan keskellä on musta muovinen vaiheplugi. . . . . Massive Audio CT6 ei ole testin edullisin diskantti, mutta todella kovasta soittamisesta pitävälle se on yksi parhaista vaihtoehdoista. Kaiutinjohtoja varten elementeistä löytyy asialliset ja tukevat lattaliittimet. Mitään ylimääräisiä suhahtelija tms. . . Cosmic Hipolla rumpalin peltien sivelyssä on jo oikeanlaista hohtoa mukana. . Huh, huh. . . Kyllä nämä kevyempään demosettiinkin soveltuvat oikein mainiosti, jonka lisäksi en ainakaan itse vierastaisi kytkeä CT30:ia ihan puhtaasti äänenlaatulaitteistoonkin. Hintaa elementtiparilla on 130 euroa. . Pienen tasonsäädön jälkeen kiinnitän huomiota ihan kohtalaisen siistiin soundiin. . Speksit ovat takuulla myyvät ja ulkoinen habituskin kohdallaan, jos kiiltävästä pitää. RMS tehonkestoa luvataan peräti 200 wattia ja herkkyyttä 97 desibeliä (1W/1m). . . Elementtien herkkyys on kaloteiksi sangen korkea, mutta ei kuitenkaan pärjää testin herkimmille. Soundi on mukavan analyyttinen, mutta samalla sitä voisi luonnehtia kohtalaisen musikaaliseksi. . Tehonkestoa luvataan 60 wattia RMS ja herkkyyttä 107 dB (1W/1m). . Kaiutinkaapelien lattaliittimet ovat hiukan turhan lähellä elementin metallista runkoa, muuten ei huomautettavaa löydy. Pakkaus sisältää kaiuttimien lisäksi 3,3 ?F kondensaattorit, jotka kytketään käyttöön kuuntelutestin ajaksi. Kyseessä on 8 ohminen elementti, eli oletettavastikin valmistaja on ajatellut että näitä kytketään vähintäänkin pari kappaletta per puoli. Elementti painaa noin 1,9 kiloa, mutta asennussyvyys on matalahkosta runkorakenteesta johtuen vain 62 mm. . . Kuuntelemassa oli myös toinen korvapari, joka vähemmän tähän hommaan perehtyneenä oli aivan ihmeissään, miten yksi keskiäänipari ja yksi diskanttipari voi soida noin lujaa. . No kyllähän siinä on mukana liiallista metallisuutta ja tietynlaista kolkkoutta, mutta ääni ei ole mitenkään pahasti räikeä, ei edes lähempää kuunneltuna. Varsin asialliset toistimet! Kovemmassa soitossa ei diskanttipään osalta tule vastaan tilannetta, että pelottaisi elementtien tehonkeston puolesta. Omassa lajityypissään ihan ok. . Keskialueen soundi on yläosiltaan vähän korostunut, muuten ei ole valitettavaa. . . . . . . Voisi ajatella että ovisetuppi jossa on pari tällaista elementtiä per puoli, riittää äänen määrän suhteen tyydyttämään paatuneimmankin desibelihenkilön tarpeet. A uto S ound 65 A uto S ound 65 TIETOA TIETOA Maahantuoja Simex Puhelin 09-41 500 210 Internetissä www.simex.fi Maahantuoja LR Import Puhelin 040 82 52 839 / Marko Lönngren Internetissä www.massiveaudio.fi Massive Audion CT30 on kookas 30 mm silkkikalottidiskantti, jolle luvataan 60 watin RMS tehonkesto sekä 93,5 dB (1W/1m) herkkyys. . . . . Massive Audio M6 XL on merkin uusi keskiäänimalli todella kovasta soittamisesta pitäville. . . . . Demokäyttöön vähän pidemmän kuuntelumatkan päästä oikein asialliset toistimet. ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . Iso suositus! MASSIVE AUDIO Kun puhutaan luotidiskanteista, Massive Audio CT6 on ulkoisesti oppikirjamaisen näköinen lajityyppinsä edustaja. Elementit tosiaankin tuntuvat aika herkiltä. . Varsin kovat on lupaukset. Kyseessä on puhtaasti keskari, eli varsinaiset midbassot tulisi olla erikseen. Suositushintaa yhdellä elementillä on 79 euroa. 158 €. Uskallan sanoa että ne ovat hinta/äänenlaatusuhteeltaan aika lähellä testin parhaimpien kaiuttimien titteliä. ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . Tekninen laatu on ok tasoa, kuten myös viimeistely. . A UTO S OUND 130 € 198 € MASSIVE AUDIO CT6 Kovasointisista kovimpia MASSIVE AUDIO M6 XL Paljonko keskiääntä on tarpeeksi. . Elementin runko on mustaa peltiä ja kartio vahvistettua paperikuitua. . . Tosin laitoin mukaan vähän lisää jakojyrkkyyttä DSP:stä. 99 euroa kappaleelta maksavat ja 1,4 kiloa painavat elementit ovat väritykseltään kirkkaan metallisia. Soundi on sellainen että sen kanssa pystyy elämään myös muuten, mutta se äänen määrä... MASSIVE AUDIO CT30 Kovaa ja hyvin ÄÄNENLAATU TEKNINEN LAATU VIIMEISTELY . . . Elementeissä on itsessään kiinteästi 2,2 ?F suodinkonkat, mutta laitan silti lisäksi vielä despistäkin 5 kilohertsin ylipäästön 12 dB jyrkkyydellä
66 A uto S ound TRUE TO THE SOURCE NEW REDLINE SERIES 200Series 500Series 600Series 700Series 210 / 212 506 / 508 / 510 / 512 MODELS MODELS MODELS MODELS 608 / 610 / 612 / 615 712 / 715 LE-M08d LE-M10d LE-M12d LE-S06d ENCLOSURES Recommended amplifier: 250-500 W Voice coil diameter: 2 . Impedance: 2x 2ohms Check your nearest dealer www.audioimport.fi Redesigned Frames and Suspension Geometries Allowing for Optimal Compliance, Lower FS and Greater Excursion Potential Completely Revised Voice Coils Utilizing American Adhesives for Increased Thermal Handling and Double Slit Formers for Reduced Inductance and Increased Efficiency. 2” Dual 2 ohm or Dual 4 ohm Voice Coil 2” Dual 2 ohm or Dual 4 ohm Voice Coil 2.5” Dual 2 ohm or Dual 4 ohm Voice Coil 3” Dual 2 ohm or Dual 4 ohm Voice Coil
Impedance: 2x 2ohms Check your nearest dealer www.audioimport.fi Redesigned Frames and Suspension Geometries Allowing for Optimal Compliance, Lower FS and Greater Excursion Potential Completely Revised Voice Coils Utilizing American Adhesives for Increased Thermal Handling and Double Slit Formers for Reduced Inductance and Increased Efficiency. A uto S ound 67 TRUE TO THE SOURCE NEW REDLINE SERIES 200Series 500Series 600Series 700Series 210 / 212 506 / 508 / 510 / 512 MODELS MODELS MODELS MODELS 608 / 610 / 612 / 615 712 / 715 LE-M08d LE-M10d LE-M12d LE-S06d ENCLOSURES Recommended amplifier: 250-500 W Voice coil diameter: 2 . 2” Dual 2 ohm or Dual 4 ohm Voice Coil 2” Dual 2 ohm or Dual 4 ohm Voice Coil 2.5” Dual 2 ohm or Dual 4 ohm Voice Coil 3” Dual 2 ohm or Dual 4 ohm Voice Coil
. Kaiutinjohto on kiinteää mallia ja sillä on paksuutta noin 0,75 neliömilliä ja pituutta 25 cm. 6,5" elementtien kartiot on valmistettu pinnoitetusta paperimassasta ja ne ovat kohtuullisen ohuet ja vaikuttavat myös erittäin kevyiltä. Vastaavaa terminaaliratkaisua on toki käytetty joissain muissakin vastaan tulleissa elementeissä, mutta erityisen tavallinen se ei ole. Elementtien rungot ovat alumiinia ja myös tässä kohtaa viimeistelyn laatu sekä rungon valun että sen maalauksen osalta on todella korkeaa luokkaa. Tässä tilanteessa siitä mukana olevasta ruuvimeisselistä on oikeasti apua, kun piuhoja aletaan kytkeä. Tämä on ainoa seikka joka vähän latistaa muuten korkealuokkaista fi ilistä. Diskanttielementtien tuntuma on vankka ja ulkoasu erittäin viimeistelty. Pieni miinus kuitenkin siitä, että terminaaliin voisi sopia pykälän verran kookkaampikin piuha, nyt mitoitus on tehty aikalailla tarkasti 2,5 mm2 johdolle. Magneetin keskeltä löytyy puhekelan jäähdytysreikä. . BLACK HYDRA HGC 2.28 ERILLISSARJA. Sitten tulee yksi erikoisuus, eli paljaalle kaiutinkaapelille tarkoitetut kuusiokoloruuvikiristeiset terminaalit. Midbassot Musta väriteema jatkuu onneksi myös midbassoissa. Mukana toimitetaan elementtien lisäksi valkoiset kangashansikkaat luomaan laatuvaikutelmaa (mukava idea, mutta eihän näitä nyt kukaan oikeasti käytä asentaessa, lipsuu vielä kaiuttimet maahan ja menevät rikki...), varsin laadukas ja oikeasti näppärä 2,5 mm kuusiokoloruuvimeisseli (tämän olemassaololle löytyy perusteltu selitys, siitä lisää myöhemmin), midbassojen perustasoiset suojaritilät sekä englantia ja venäjää sisältävä manuaali. A UTO S OUND HINTANSA VÄÄRTI! VENÄLÄISEN ALPHARD GROUPIN MERKKEIHIN KUULUVA BLACK HYDRA ON SUUNTAUTUNUT LAADUKKAASEEN ÄÄNENTOISTOON. Kartion keskeltä löytyy alumiininen vaiheplugi, jonka päässä on merkin logo. Diskanttien kiinteät kaiutinkaapelit voisivat olla vähän paksumpaa materiaalia, muuten ei elementeistä juurikaan valitettavaa löydy. Elementin kalvon suojana on tyylikäs ja akustisesti toimivan näköinen, eli riittävän ilmava metalliritilä. Itse tykkään. Yläripustus on butyylikumia ja tämän kokoluokan elementille halkaisijaltaan reiluhkon kokoisen alaripustuksen pintaan on ommeltu kiinni puhekelalle menevät johtimet. . Esimerkiksi 1,5 neliömillinen olisi jo ihan ok. esimerkiksi kartion pintaan. Työnlaatu näyttää kaikin puolin erittäin hyvältä ja elementit kestävät harvinaisenkin tarkkaa tutkimista. Ohjekirjanen kätkee sisuksiinsa peruslätinän (kuten sen että kaiuttimet kannattaa asennuttaa ammattilaisilla) lisäksi molempien elementtien mitat ja tarkat speksit vain 6,5" midbassoille. . Magneetti on valmistettu ferriitistä ja sillä on halkaisijaa 100 milliä. Ulkonäkö on täydellisyyttä hipovan kliini. Mukana on pienenä detaljina runkoon suhteellisen huomaamattomasti ohuella valkoisella värillä silkkipainettu merkin logo, muuten ulkoasu on täysin musta. Diskantit Mustan alumiinista valmistetun rungon sisälle asennetut 28 mm kangaskalottielementit näyttävät ja tuntuvat todella laadukkailta. MALLISTON KÄRKIPÄÄ ON JO HINTOJENSAKIN PUOLESTA PUHDASTA HIGHENDIA, MUTTA MYÖS TESTIIN SAAMANI HIEMAN KEVYEMPÄÄN OSASTOON LUKEUTUVA, 499 EURON HINTAINEN HGC 2.28 2-TIE-ERILLISSARJA ON KAIKILTA OSIN HINTANSA VÄÄRTI. Tässä kohtaa löytyy vähän sanottavaa, nimittäin kyseinen piuha voisi kernaasti olla pykälää tai paria paksumpi ja myös eristeensä osalta notkeampi. Hypistelytuntuma on äärimmäisen vakuuttava ja arvokasta olemusta uhkuva. Hyvä idea laittaa logo tähän eikä Teksti: Janne Soilakari Kuvat: Janne Soilakari ja valmistaja SUOSITTELEMME . . 68 A uto S ound 68 A uto S ound KOKEILUSSA B lack Hydra HGC 2.28 erillissarja on toimintaperiaatteeltaan niin sanottu "aktiivisarja", eli mustasta pakkauksesta ei löydy lainkaan jakosuotimia.
Kartion keskeltä löytyy alumiininen vaiheplugi. Huuliharppukin lähtee asiallisesti. Sarja tuntuu suhteellisen herkältä ja joka tapauksessa TEKNISET TIEDOT • Merkki Black Hydra • Malli HGC 2.28 • Suositushinta 499 euroa • Maahantuoja Powerline Audio Oy • Puhelin 040-9302112 • Internetissä www.powerlineaudio.fi DISKANTTI • Korkeus 28,7 mm • Upotussyvyys 16 mm • Asennushalk. Sain sarjan testiin sisäänajamattomana ja annoin sille soittotunteja ennen kuuntelun tekemistä, mutta saattaa olla että vieläkin pidempi sisäänajo toisi midipäähän vähän lisää ulottuvuutta. Diskanttien soundi ei ole mahdottoman analyyttinen, mutta varsin miellyttävä ja rasittamaton. Oikein siisti ja miellyttävä diskanttialue, mutta ainakin itse arvostaisin vielä pientä lisätarkkuutta. Erillissarjan pakkauksesta löytyy erikoisuutena myös valkoiset kangashansikkaat. Asennustuntuma on näiden kanssa kohtalaisen liukas, sillä myös tartuntapinta on kangasta. Johtojen kiristämistä varten mukana tulee oma ruuvimeisseli. Diskanttipää on eloisa ja avoin, erottelua on kohtalaisen hyvin. Tykkään kyllä midien soundista, ne reagoivat pienimpiinkin asioihin erittäin vaivattomasti ja herkästi. Koska diskantin tasoa voi ongelmitta nostaa vähän keskimääräistä enemmän, saadaan yläkeskialueelle vielä lisää eloa ja sävyjä. 143 mm • Kokonaishalk. Ohjelmalähteenä toimii Alpinen DSP-soitin ja etupäätä ohjataan laadukkaalla 4-kanavaisella vahvistimella. . Lisäksi mukana on elementtikohtaiset aikaviivesäädöt, taajuuskorjauksia ei luonnollisestikaan ole. Sarja antaa itsestään oikein positiivisen ja selkeän alkuvaikutelman. Mutta ylemmän midbasson tarkkuus on edelleenkin hyvää luokkaa ja ääni tuntuu lähtevän vaivattomasti. Bassoalue jää ilman subbaria kohtuullisen pintapuoliseksi, eli kovin matalalle nämä 6,5” elementit eivät toista. Laitteistossa ei ole kuuntelutestin aikana mukana subbaria. Diskanttien ylipäästö viidestä kilohertsistä 12 dB jyrkkyydellä ja keskiäänisten alipäästö vastaavalla jyrkkyydellä 4 kilohertsistä tuottaa asiallisen lopputuloksen, joten näillä säädöillä jatketaan. "Kaikki laadukas hifi on mustaa", sanoi kerran eräs kuuluisa fi losofi . Juuri vaivattomuus onkin se termi joka tästä setistä tulee miellyttävän ohella ensimmäisenä mieleen. Keskialue on kohtuullisen värittymätön ja eloisa. 82,5 mm • Kartio Pinnoitettua paperikuitua • Runko Alumiinia • Magneetti Ferriitti • Magneetin halk. 47 mm • Kokonaishalk. Midbasso on todella tarkka. Subbarin kera ulottuvuuskin lienee ihan ok, mutta nyt kun kuuntelen ilman subbaria, huomaa alimpien puuttumisen aika selvästi. Heti kättelyssä laitan merkille että sarjan diskanttien soundi on sangen miellyttävä, mitään sähinää tai suhinaa ei ilmene, vaikka tasoa olisi vähän reilumminkin. Midbassojen kartiot on pinnoitettu jollain karhealla materiaalilla, ja pöly tarttuu niihin todella tehokkaasti. 72 mm • Asennushalk. 100 mm MUUTA Mukana kuusiokoloruuvimeisseli, midbassojen suojaritilät sekä valkoiset kangashansikkaat . . Potku pysyy yllättävänkin tarkkana kovallakin. Testiautona toimi 3-ovinen 2003-vuosimallin Renault Clio, jonka etuoviin midbassot on asennettu. No ei sanonut, mutta näin se vaan on. Diskantit sijaitsevat kojelaudan kulmissa kuuntelijaa kohti suunnattuina. 166,2 mm • Kokonaiskork. Rammstein ja lisää volumea. Black Hydra antaa mustaa laatuhifi ä koko rahalla, myös midbassoissa lookki on varsin tumma.. Juniorilla laulajan äänessä on oikeanlaista ”räväkkyyttä” ja särmää, ei jää liian pliisuksi, kuten monilla ”mukavasoundisilla” sarjoilla tuppaa käymään. Kaiutinkaapeliterminaali paljaalle kaapelille on mukava asia. Setti kestää hyvin kovempaakin soittoa, joskin ylempi keskialue alkaa kiristyä kun äänihanaa avataan oikein isolla kädellä. 62 mm • Kartio 28 mm kangaskalotti MIDBASSO • Tehonkesto 75 W RMS • Herkkyys 91,5 dB (1W/1m) • Fs 56,1124 Hz • Vas 20,09 l • Qts 0,54 • Asennussyv. A uto S ound 69 A uto S ound 69 KOKEILUSSA Kuunteluarvio Testailen kuuntelun alkuun muutamia eri jakosuodinasetuksia. . Kuustosen biisin kertaalleen läpi kuunneltuani ja jonkin matkaa Junioriakin, kirjaan muistiin, että vähän enemmän voisi olla tarkkuutta ja pienimmät nyanssit voisivat nousta selkeämmin esille
Kohdissa joissa on reipasta kitaran kielien kurittamista, voisi toisto olla vielä piirun verran tarkempi ja analyyttisempi. Midbasso näyttää jälleen tarkkuutensa, varsin jees! Janitalla biisi soljuu eteenpäin erittäin siististi ja kuuntelija voi keskittyä oleelliseen, kun mitään negatiivista ei kantaudu korviin. Nilsin kitararevittelyssä kaikki tavallaan pelaa ok, mutta hiukan jää kuitenkin puuttumaan parhaimmista. Sarja on erittäin tasavahva ja siitä puuttuvat merkittävät heikkoudet. Keskialue toimii hemmetin komeasti. Black Hydra HGC 2.28 erillissarjan suositushinta on 499 euroa (maahantuojan mukaan hinta tosin nousee lähitulevaisuudessa useamman satasen), ja tähän suhteutettuna sen tuottama äänenlaatu on oikeinkin hyvää luokkaa. Hyvä, mutta ei sen enempää. Midbassojen suojaritilät ovat peruslaatuiset, joissa ritiläosa painetaan paikoilleen muoviseen kehykseen yläkautta. Nightwishia ja jälleen vähän lisää volumea. Kappaleessa olevat kopaukset toistuvat erittäin luonnollisesti. Cosmic Hippo ja rumpalin pellit. Tämän kappaleen kanssa juuri se pieni ”lisäanalyyttisyys” luultavastikin olisi se juttu. Diskanttipää on asiallinen, mutta ei mitenkään häikäisevä. Säihkettä ja nyansseja voisi olla vielä paremmin. Jos minulle olisi sanottu että sarjan hinta on vaikkapa tonnin, niin en olisi epäillyt yhtään, ja luultavasti olisin myös siinä tapauksessa kehunut sen viimeistelyä ja yleistä habitusta suhteessa hintaan. Tasavahvuudesta kertoo paljon se, että ihan kuuntelutestin alussa tietyllä tapaa tykästyin sarjan diskanttien ääneen lähinnä niiden rasittamattomuuteen mutta kuuntelun edetessä pidemmälle huomasin, että jos "ase ohimolla" pitäisi väkisin nimetä sarjan heikoin lenkki, se olisi kuitenkin juuri se diskanttipää. Arvosana kuuntelusta: 9 . Yläkeskari kiristyy hiukan turhan paljon, mutta diskanttialue onneksi pysyy kuitenkin ruodussa. Plussaa siitä ettei soundi kuitenkaan kokonaisuutena suuremmin ”riivi korvia”, eli niin kireäksi meno ei muutu, etteikö kuuntelusta voisi kuitenkin vähän nauttiakin. Hintaluokassaan hyvä setti, joka ehdottomastikin antaa vastinetta sijoitetuille rahoille. Plussaa siitä ettei diskantti käy päälle edes todella kovassa luukutuksessa. Muuten on hyvä. Seuraa menoa facebookissa! www.bluechem.fi ...because it works! FINLAND NESTE RALLY FINLAND 2018. Äärimmäisen kovat kriteerit omaavalle hifi stille sarja voi kuitenkin jättää vielä hieman toivomisen varaa (lähinnä se diskantti...), kaikille muille vahva ostosuositus. ...johon kaipaisi kuitenkin vielä hiukan lisää analyyttisyyttä Alempi bassoalue jää vaatimattomaksi Yhteenveto Setti on tekniseltä laadultaan poikkeuksellisen vakuuttava. Ja sehän ei missään nimessä ole huono kuten juuri totesin -, se on vain vähiten täydellinen osa-alue. Oikein hyvä suoritus kuitenkin. Tila aukeaa kohtuullisen mukavasti. KOKEILUSSA siitä saadaan ulos aivan takuulla riittävästi ääntä kaikkeen järkevään käyttöön. Plussat ja miinukset kuuntelusta: + Soundiltaan harvinaisen tasavahva setti + Ääneltään luonnollinen ja toistoltaan erittäin skarppi keskialue + Todella tarkka ja vaivaton ylemmän midbasson toisto + Rasittamaton ja eloisa diskanttialue... Keskialue on mukavan skarppi ja midbasson tarkkuus pitää tämänkin kappaleen kohdalla mainita. Laulajan ääni toistuu samaan aikaan läsnäolevasti mutta myös hyvällä tavalla ”isona ja avarana”. Pari pientä huomauttamisen aihetta löytyi (diskanttien ohuehkot johdot ja midbassojen vähän naftit kaapeliterminaalit), mutta kokonaisuutena tämä on teknisesti todella laadukas tuote. Alemman bassoalueen puuttuminen syö tällaisella musiikilla väkisin osan fi iliksestä. Diskanttialueella voisi olla vieläkin enemmän säihkettä ja tarkkuutta, etenkin kun tätä tarkkuutta löytyy sitten taas erinomaisen hyvin keskialueelta ja midbassopäästä. Setin omimmalla alueella ei nyt kuitenkaan olla, se on selvä
A uto S ound 71
72 A uto S ound 72 A uto S ound KOKEILUSSA
Vain ääni ratkaisee Kokeiluun saamieni sarjojen hinnat ovat arvokkaamman Ultra XU6.2C:n kohdalla 249 euroa ja edullisemman Primum XP6.2B:n kohdalla 129 euroa. Mikko Kuustonen: Abrakadabra Junior Wells: Sweet Sixteen Rammstein: Heirate Mich Bela Fleck & The Flecktones: Flight of the Cosmic Hippo Janita: Sävyjä Nils Löfgren: Keith Don't Go Nightwish: Crimson Tide / Deep Blue Sea Nightwish: Sacrament of Wilderness Sekalaista "listapoppia" Molemmissa pakkauksissa tulee mukana perustasoiset mustat suojaritilät midbassoille. Käyn sarjojen komponentit tarkemmin läpi artikkelin kuvateksteissä, keskittyen tässä varsinaisessa päätekstissä niiden äänellisten ominaisuuksien arviointiin. Sen sijaan hän perusti kokonaan uuden autohifimerkin, Xcelsus Audion. Näin siis ainakin teoriassa. Kumpikin erillissarja on teknisesti arvioiden aivan perusasiallinen, mitään dramaattisia virheitä tai suunnittelukukkasia ei hyppää esille. DLS vaihtoi omistajatahoaan ja melko lailla miehitystäänkin jo joitain vuosia sitten, joten Dawid ei ole enää kyseisen merkin kanssa tekemisissä. Varsinaiset kuunteluarvostelut tein perinteisellä kotisetupillani, jossa muuttujien määrä saadaan pidettyä hallinnassa ja tuotteiden asettaminen paremmuusjärjestykseen on mahdollista jopa eri lehden numeroiden välillä. Eli sen pidemmittä puheitta laitetaan setit soimaan. A uto S ound 73 A uto S ound 73 KOKEILUSSA RUOTSALAISET KAKSOSET XCELSUS AUDIO ON TUOREEHKO RUOTSALAINEN AUTOHIFIMERKKI, JONKA TAUSTALTA LÖYTYY ÄÄRIMMÄISEN VANKKAA AUTOÄÄNENTOISTOALAN KOKEMUSTA. KUUNTELUMATERIAALI TESTILAITTEISTO XCELSUS AUDIO ULTRA XU6.2C JA PRIMUM XP6.2B ERILLISSARJAT Teksti ja kuvat: Janne Soilakari Kun puhutaan Xcelsus Audiosta, niin pitää nostaa ensimmäiseksi esille mies nimeltä Dawid Koniarski, jonka laajempi harrastajakunta tuntee ainakin toisen ruotsalaisen autohifimerkin, DLS:n pitkäaikaisena johtajana. Voisi sanoa että molemmat setit sijoittuvat melko edulliseen hintaluokkaan, jos peilataan kamojen suositushintoja koko erillissarjakenttään. Toisen sarjan kohdalla asioita piti kuitenkin varmistella vielä autokuuntelussakin, sillä setti ei selkeästikään toiminut optimaalisesti oman passiivijakosuotimensa kanssa. SAIN KOTIMAAHAMMEKIN JO RANTAUTUNEELTA MERKILTÄ KUUNNELTAVAKSENI 249 JA 129 EURON HINTAISET 2-TIESARJAT. Dawid kuului DLS:n perustajiin, ja merkin kolmikirjaimisen nimen ensimmäinen kirjain tulee juurikin Dawidin etunimen ensimmäisestä kirjaimesta. Soittelin sarjoja sisään kohtalaisen pitkään, siis joitain kymmeniä tunteja, joka oletettavasti riittää jo tämän järeysasteen elementeille. CD-soitin Electrocompaniet EMP-3 Välikaapelit Supra Sword Vahvistin Electrocompaniet ECI 6D Kaiutinkaapelit 4 mm 2 kuparikaapeli. Xcelsuksen yksi idea onkin tuoda markkinoille ainoastaan hyvän hinta/soundisuhteen omaavia, kohtalaisen edullisia tuotteita, eli sellaisia joita voidaan nykypäivänä oikeasti myydä jonkinlaisia määriäkin. Tulokkaan tuotteissa ainakin kaiutinpuolella on selkeitä yhdenmukaisuuksia miehen "ensimmäiseen lapseen", eli luultavasti Aasian suunnalla käytetään samoja alihankintatahoja kuin aikaisemminkin. Tuotteet eivät ehkä niinkään pullistele ulkoisella olemuksellaan, vaan panokset on käytetty äänenlaadun maksimointiin
Ultra XU6.2C-sarjan midbassot ovat tavallaan kevyehkön näköiset, mutta hypistelytuntuma on vähän muuta. Näyttää hyvältä, mutta sotii vähän sitä "kaikki panokset äänenlaatuun" ajattelutapaa vastaan, sillä oma customrunko tuskin on kauhean edullinen vaihtoehto. Janitalla mukana on hivenen kumeutta. Midbasso on erittäin tarkka ja se reagoi hyvin pienimpiinkin nyansseihin. Anteeksiantoa löytyy, mikäli sitä ominaisuutta arvostaa. Elementtien pölykupit ovat pehmeää materiaalia, kuten eräällä toisellakin ruotsalaismerkillä on tavannut olla... Nyt sarjaa ohjataan laadukkaalla 4-kanavaisella päätteellä ja säädöt tehdään aktiivisesti Alpinen DSP-soittimella. No testataan tälläkin kertaa. Ultra XU6.2C-sarjan jakosuotimissa on läpinäkyvät pleksikannet. 63,8 mm • Asennushalk. Midbassopään tarkkuus ja potku ovat molemmissa kuunteluissa hyvää tasoa, aktiivisesti autossa vielä piirun verran parempaa. Bassopäässä ne monesti mainitut ”loppupotkut” tulevat erittäin tiukasti. Keskialue on toistoltaan erittäin läsnä oleva ja selkeä. Tämä kannattaa huomioida. Toisaalta se mitä saadaan, on varsin siistiä, joten setti voisi tosiaankin olla parhaimmillaan aktiivisesti ohjattuna. • Toistoalue 50 Hz 20 KHz DISKANTTI • Korkeus 35,7 mm • Kokonaishalk. Mutta ylempi bassoalue on hyvin tiukkaa ja tarkkaa. Diskanttipää on kohtalaisen huomaamaton, eikä pelkästään hyvällä tavalla. Elementit painavat suhteellisen reippaasti, sillä vaikka runko on peltiä, magneetilta löytyy kokoa reilusti. Kokeilen nyt samaa: RC28 vai UP1i. Jotkut tähdet loistaa päivällä, mutta tämän setin diskanttipää ei suuremmin hohda. 145 mm • Kokonaishalk. Kalvon suojana toimiva merkin logo näyttää tyylikkäältä ja on takuulla akustisesti tiheää ritilää parempi vaihtoehto, mutta suojauksen suhteen kalvoon tökkääminen ei ole kovin vaikeaa. Kartiot ovat pinnoitettua paperimassaa ja kaiutinjohtojen liittiminä toimivat asialliset lattamallit. Nyt ei aleta koodaamaan, tämä tuote on ainakin rungon osalta uniikki. Yleensä tällä biisillä on tullut testattua kaiuttimien äänenpainevaroja – en tiedä miksi. Tarkasta midbassosta jälleen pisteitä. 48 mm • Kartio 28 mm kangaskalotti MIDBASSO • Asennussyv. Juniorilla yleisote toistoon voisi olla myös vähän pirteämpi. Diskantit sijaitsevat kojelaudan kulmissa ja keskiääniset ovien alalaidoissa. Nyt on myös pakko luonnehtia soundia jo uneliaaksi, sen verran paljon elämäniloa soundista uupuu, vaikka sävyjä ja elämän värejä olisikin. Komponentit ovat perusasiallista laatua. Asia alkoi sen verran häiritä, että kävin ruuvaamassa elementit kiinni testiautoon, ja homma jatkuu siellä. Kuuntelin kaikki biisit uudelleen läpi, ja pähkinänkuoressa voisi todeta, että passiivisesti ohjattuna sarjan kuunteluarvosana olisi 7,5 ja aktiivisesti 8,5. Keskialue on ”ihan ok”, lennokkuutta ja tietynlaista pirteyttä tosin voisi olla reilustikin enemmän sillä sektorilla. Pieni taipumus kuminaan on molemmilla kerroilla mukana, myös yläkeskarin korostustaipumus löytyy. Yläkeskialueella tuntuisi olevan ihan pieni korostuma, joka tulee selvimmin esille kappaleen kertosäkeistöllä. Mikko Kuustosella yleismeno on ehkä vähän turhankin rauhallinen. En haluaisi käyttää termiä ”väsynyt”, mutta kovin pitkäkään matka siihen ei ole. 75 mm • Asennushalk. Rammsteinilla ei oikeastaan tule mieleen mitään sen ihmeempää kommentoitavaa. Parhaasta säihkeestä jää puuttumaan isolla mitalla. Ihan tarpeeksi tuntuisi lähtevän. Kaiutinjohdot ovat kiinteät ja niillä on pituutta noin 60 senttiä. Elementit toimitetaan asennuskuppien kera, mutta haluttaessa ne saa kaivettua pois kupeistaan. Diskanttialue on siisti, jopa liian. 74 A uto S ound KOKEILUSSA 74 A uto S ound TEKNISET TIEDOT • Merkki Xcelsus Audio • Malli Ultra XU6.2C • Suositushinta 249 euroa • Maahantuoja LR Import • Puhelin 040 82 52 839 / Marko Lönngren • Internetissä www.massiveaudio.fi • Tehonkesto 120 W RMS • Herkkyys 88,9 dB • Impedanssi 4 ohm. Toisaalta tämä lienee myös varsin iso kehu, sillä sellaiset setit jotka heti alkumetreillä saavat aikaan jonkinlaisen wow-efek. Oikein siisti suoritus, mutta mitään suurempia tunteita ei herää. Jos säätöjä haluaisi alkaa oikein tosissaan hinkkaamaan, niin saattaisihan tätä saada vieläkin paremmaksi, mutta arvosteltaisiinko sitten enää kaiutinsarjaa vai säätäjää. Erityisen matalalle sarja ei toista. Mikään räväkkä setti tämä ei toki silti ole. Katselin juuri Penn & Teller: Fool Us -sarjaa, jossa jokaisen tempun päätteeksi Penn & Teller heittävät esiintyjälle vähän "koodikieltä", selventääkseen että kenties tajusivat miten temppu tehtiin. Käytin jakotaajuutena diskantille 5 KHz ja 12 dB / okt., midbassot leikattiin 4 kilohertsistä alaspäin samalla jyrkkyydellä. Elementtien soundin yleisluonne ei siltikään ole kaikista ”säihkyvin”, mutta tasonnosto tekee ihmeitä kokonaisuudelle, eli se uneliaisuus poistuu suurimmaksi osaksi. Noniin. Tässä syy miksi priorisoin kuuntelut kotisetuppiin. Homma luultavastikin korjaantuisi jos settiä kuunneltaisiin aktiivisena ja elementtien tasoja pääsisi säätelemään, sillä diskanttia voisi kernaasti tulla piirun verran reippaamminkin. Käytin kuunteluissa läpikotaisin tuttua perustestimateriaaliamme, kappalelista löytyy ohesta. Magneetin ympärillä oleva koristeteippi näyttää lähtevän itsekseen irti, sen olisi voinut jättää alunperinkin pois. Plussat ja miinukset kuuntelusta: + Todella anteeksiantava soundi, kireämmätkään äänitteet eivät käy päälle + Tarkka ja erotteleva midbasso ja kohtalaisen asiallinen keskiääni Diskanttipäästä uupuu eloa, joka osaltaan tekee kokonaisuudesta liiankin leppoisan Kautta linjan pientä taipumusta kumisevuuteen Arvokkaamman Ultra XU6.2C-sarjan diskanttien kalvoilla on halkaisijaa 28 milliä. Setti ei käy päälle kovallakaan, eli meno pysyy kautta linjan säyseänä. Hyvä puoli tässä sarjassa on se, että sillä voi kuunnella ongelmitta vähän kireämminkin tuotettuja metallikappaleita. • Muuta Vaiheenvalintakytkin ULTRA XU6.2C KUUNTELUARVIO tin, eivät välttämättä loppupeleissä sitten osoittaudukaan niin kummoisiksi. 165 mm • Kartio Pinnoitettu paperimassa • Runko Peltiä • Magneetti Ferriitti JAKOSUODIN • Mitat 64 x 118 x 32 mm • Liittimet Haarukkaterminaali • Jakojyrkkyys 12 dB okt. Ensiksi kuunteluun pääsee sarjoista arvokkaampi. Piuhan paksuus on riittävää tasoa. Suotimet ovat hyvällä tavalla "tavalliset", turha kikkailu loistaa poissaolollaan. Diskanttipää aukeaa paljon paremmin kun elementtejä ohjataan aktiivisesti. Cosmic Hipolla jatkan soittelua vähän reilummalla volalla. Rungon malli on Xcelsuksen oma, kuten näppärästi mukaan ympätyistä logoista voi päätellä. Ja oikeastaan kaikenlainen muukin tuotannollisesti ”ei niin vimosenpäälle” materiaali, joka musiikillisesti voi silti olla täyttä helmeä, toimii näiden elementtien kanssa. Nyt tässä passiivisuotimien kanssa tehdyssä arviossa elementit eivät välttämättä pääse täysin oikeuksiinsa
No nyt ei ole! Myös Junior on saanut elämänhaluaan takaisin ja meno on pirteysfaktorin osalta sellaista kuin sen tulisikin olla. Hintaluokassaan terävintä kärkeä. . Myös näissä kaiutinpiuha on kiinteää mallia ja muutenkin paksuuden ja pituuden suhteen vastaava kuin hintavammassa versiossa. Todella perinteinen ja jopa "halvahkon" oloinen elementti, mutta ei missään nimessä huonolla tavalla. • Toistoalue 50 Hz 20 KHz DISKANTTI • Korkeus 30 mm • Kokonaishalk. 145 mm • Kokonaishalk. Näissä magneetit ovat selkeästi pienemmät ja kaiutinkaapelien liittimet myös pykälää edullisemmat lattamallit. Plussaa selkeästi tehdyistä merkinnöistä, nämä osaa kokemattomampikin asentaja kytkeä oikein.. Tämähän on parempi, ja etenkin hintaisekseen oikein todella kova! Setti vaikuttaisi olevan myös arvokkaampaa Xcelsusta hivenen herkempi, ja muutenkin ääni lähtee pakottomammin. Sarja klaaraa Nightwishinkin ongelmitta. Biisit rullaavat yksi toisensa jälkeen erittäin vaivattomasti ja etenkin midbassoalueen helppous ja nopeus ovat loistavaa luokkaa. Ei mitään ylikepeää, mutta ei liian väsähtänyttäkään. A UTO S OUND TEKNISET TIEDOT • Merkki Xcelsus Audio • Malli Primum XP6.2B • Suositushinta 129 euroa • Maahantuoja LR Import • Puhelin 040 82 52 839 / Marko Lönngren • Internetissä www.massiveaudio.fi • Tehonkesto 80 W RMS • Herkkyys 88 dB • Impedanssi 4 ohm. Hmm… Voisin kahden minuutin kuuntelun jälkeen sanoa faktana että ainakin tämän biisin kanssa sarja klaaraa homman oikein selvästikin paremmin kuin hintavampi malli. Oho, meno on heti kättelyssä Kuustosella aika paljon pirteämpää kuin isoveljen kanssa oli. Ei tässäkään mitään mahdotonta säihkettä ole, mutta selkeästi paremmin kuin toisen setin kanssa. Primum XP6.2B-sarjan jakosuotimet on kasattu pienenpieniin mustiin koteloihin. Joskus maanläheisempi ote asioihin vain tuottaa paremman lopputuloksen. Primum XP6.2B-sarjan midbassoissa on erittäin perinteisen näköiset, kevyen ja ohuen oloiset pahvikartiot. A uto S ound 75 KOKEILUSSA SUOSITTELEMME . On nimittäin huutava vääryys jos tätä settiä ei tulla kentällä myymään kuin saippuaa. Keskialue on suhteellisen korostumavapaa ja läsnäoloa löytyy. Pölykupit ovat pehmeää materiaalia, kuten Ultra-sarjan elementeissäkin. 165 mm • Kartio Paperi • Runko Peltiä • Magneetti Ferriitti JAKOSUODIN • Mitat 52 x 84 x 28 mm • Liittimet Haarukkaterminaali • Jakojyrkkyys 12 dB okt. Liitinterminaalit ovat vähän standardia ahtaammat, muuten laatu on teknisesti oikeinkin asiallista luokkaa. Mukana on myös diskantille kaksiasentoinen tasonsäätö. Nyt onkin sitten vain kyse siitä miten merkin maahantuoja saa jälleenmyyjät vakuutettua. Ja siis verrattuna ihan mihin tahansa. 65 mm • Asennushalk. Suojauksena toimii kalliimman sarjan tapaan merkin logo. 56 mm • Asennushalk. 46 mm • Kartio 25 mm kangaskalotti MIDBASSO • Asennussyv. . Diskantti on siisti ja eloisa. Midbassopää on vähintäänkin yhtä tarkka ja sävykäs, reagoiden myös kaikkiin pienimpiinkin sen alueen mikronyansseihin hienosti. Sanomattakin lienee selvää, että tätä sarjaa pitää suositella! Plussat ja miinukset kuuntelusta: + Setti soi helpon ja vaivattoman tuntuisesti, eloa löytyy + Diskanttialue on etenkin hintaluokassaan poikkeuksellisen sävykäs ja rasittamaton + Varsin luonnollinen keskialue, joka toimii hyvin yhteen diskantin kanssa + Tarkka ja erotteleva midbasso Jaa että miinuksia... Teknisesti nämä ovat varsin laadukkaat elementit 129 euron erillissarjaan. Tässä on todellinen kultakimpale. Setin suositushinta huomioiden suoritus on hämmentävän hyvä. Toisto on luonnollinen, eloisa ja myös tällä kertaa sen verran anteeksiantava, ettei kireämpisoundisetkaan äänitteet riivi korvia. No ei tämä setti toki täydellinen ole, mutta sen verran tasavahva, etten halua alkaa listaamaan erillisiä miinuspuolia lainkaan Edullisemman Primum XP6.2B-sarjan diskanttien kalvoilla on halkaisijaa 25 milliä. Ei kuulosta kovinkaan "hienolta", mutta toimii! Peltirunko on merkille erikseen teetetty kuten kalliimmassakin mallissa, väritys vain on erilainen. • Muuta Diskantin kaksiasentoinen tasonsäätö PRIMUM XP6.2B KUUNTELUARVIO T estaan tätä edullisempaa sarjaa aluksi perinteisessä testisetupissa, ja uudelleen autossa mikäli sille esiintyy tarvetta. Myös tässä kohtaa voisi kokeilla paria koodia... Arvosanaksi annan peräti 9-, joka on näin edulliselle erillissarjalle poikkeuksellisen korkea arvosana. Minuutin kohdalla diskantti helähti niin että päästin spontaanin OHO-äännähdyksen. . Siis tämäkö nyt oli näistä kahdesta se 129 euron sarja. . Vähintäänkin diskantti on yleensä aina enemmän tai vähemmän raakasoundinen. Mitään varsinaisia negaatioita ei ilmene, joka on ”halpissarjoille” äärimmäisen harvinaista
Vaikka Germanium GL-S12D4 onkin selkeästi enemmän SQ-elementti kuin mikään äänenpaineTeksti ja kuvat: Janne Soilakari LIIAN VÄHÄLLE HUOMIOLLE JÄÄNYT! Rainbow Germanium GL-S12D4 subwooferi SAIN PUOLITTAIN SATTUMALTA HALTUUNI JA SITÄ KAUTTA MYÖS KÄYTTÖÖNI RAINBOW GERMANIUM GL-S12D4 SUBBARIELEMENTIN. Semilaadukasta työtä Germanium GL-S12D4:n runko on valmistettu alumiinista ja viimeistelyn suhteen se on kohtalaisen asiallinen, joskaan ei aivan virheetön. Liikkuvien osien massan painoa en löytänyt ohjekirjasta tai netistä, mutta olettaisin sen olevan vähän keskitasoa suurempi. 299 euron arvoinen hifimerkin 12" elementti, jossa on peruskäyttäjän näkökulmasta vaatimaton 300 watin tehonkesto (sitähän aina tuijotetaan...), ei sitten vain ole kiinnostava tuote. jyrä, niin mikään heppoinen rimpula se ei silti ole. Myös alaripustus tuntuisi olevan laadukkaan oloinen ja kaiutinjohtoterminaalilta puhekelalle menevät johtimet kulkevat kiinnitettyinä sen pinnassa. Väliinputoaja. Elementin kartio on valmistettu lasikuidusta ja siinä on jonkinlainen kerrosrakenne, josta ei tarkempaa tietoa löydy. Kartio vaikuttaa sormimääräisesti arvioiden olevan suhteellisen paksu ja mahdollisesti myös kohtalaisen raskas. Varsin asiallinen ratkaisu. Mikäli elementti asennetaan kuitenkin koteloon magneettipuoli edellä, niin tällä ei ole mitään käytännön merkitystä, sillä kyseiset asiat sijaitsevat poikkeuksessa näkymättömiin jäävissä kohdissa.. Kaikkien liimausten osalta elementti on pitävyyden suhteen tehty varmasti hyvin, tosin viimeistelyn osalta on pakko vähän ihmetellä sitä, että liimaa pursuaa ja tursuaa turhankin kanssa yhdestä jos toisestakin paikasta. Vastaus oli odotetunlainen, ei kehuttavammin. "Kyllähän se niin on että 99% normaaleista kuluttajista hakee sitä painetta, ja sitä saa aikalailla edullisemminkin", toteaa yksi kauppias. Elementin runkorakenteen ja magneetin syrjäyttämä tilavuus kotelossa on 3,7 litraa. Kyselin muutamilta Rainbown tuotteita myyviltä autohifijälleenmyyjiltä, miten tämän hintaluokan "soundielementit" liikkuvat. NO NYT PUHUTAAN. Yläripustus on hieman erikoisemmin poimutettua kumia, jonka funktio on siinä että se sallii kartiolle peräti 35 mm edestakaisen liikeradan. Toisaalta kunnolla avonainen alumiinirunko saa GL-S12D4:n näyttämään todellisuutta kevyemmältä. Elementillä on painoa tasan 10 kiloa ja sen halkaisijaltaan 2,5-tuumaista puhekelaa ympäröi peräti kolmen 176 mm ferriittimagneetin yhdistelmä. 76 A uto S ound 76 A uto S ound KOKEILUSSA T ämän artikkelin päätähti tuli minulle puolisen vuotta sitten lainaan merkin maahantuojalta. SIINÄ MISSÄ SAMAN MERKIN GERMANIUM ERILLISSARJAT OVAT NIITTÄNEET MAINETTA JA KUNNIAA LAATUTOISTIMINA, EI MALLISARJAN SUBBAREISTA OLE PUHUTTU OIKEIN MISSÄÄN MITÄÄN. Elementistä ei alunperin edes ollut tarkoitus tehdä mitään lehtijuttua, koska kyseessä ei enää ole mikään uutuustuote. Sad but true... Molemmin puolin elementtiä on kiinnitetty paljaalle tai holkitetulle kaapelille tarkoitetut ruuvikiristeiset terminaalit, joihin sopii helposti ainakin 4 mm2 piuha. Osa oli myynyt tätä kyseistä subbaria sen olemassaolon aikana 2-3 kappaletta, osa ei yhtään, vaikka elementti on ollut koko ajan verkkokaupan listoilla. Elementti on tavallaan kohtalaisen jyhkeäkin tapaus, painoa on tasan 10 kiloa. Se soveltui puhekelojensa impedanssin ansiosta hyvin yhteen tekemääni vahvistintestiin "koebassoksi", mutta kyseistä testiä tehdessäni huomasin ettei tämä GL-S12D4 muutenkaan mikään pölhömpi elementti ole. Aivan ehdottomasti kokonaan oman artikkelinsa arvoinen. Parit pienet valu-/maalauspinnassa olevat jäljet tosin ovat puhtaasti kosmeettisia
2,5" • Upotussyvyys 170 mm • Kokonaishalkaisija 321 mm • Asennusreiän halk. Ostosuosituksen annan ainoastaan varauksien kera, jos sulla ei ole kunnon vahvistinta, niin älä vaivaudu. Mikäli toistettava musiikki sisältää vähän alempana sijaitsevaa nopeasti vaihtelevaa bassoa tai vaikka pidempääkin nuottia -, niin subbarin seurattavuus on hyvän vahvistimen kanssa nautinnollista luokkaa. Johtoterminaaleihin menee holkitettu tai paljas kaapeli. Saavutettu viritystaajuus ei tällä operaatiolla merkittävämmin muutu, mutta jotkut muut asiat toistossa ilmeisesti muuttuvat. Joka tapauksessa alta löytyy kolme ferriittikiekkoa joilla on halkaisijaa 176 mm.. Myöskään vähän ylemmän bassoalueen tiukka potku ei ehkä ole tämän juttu, siitä uupuu ihan paras terä. Jakotaajuuksien suhteen perus 50 Hz / 24 dB oli ihan ok, myös 63 Hz samalla jyrkkyydellä toimi. Asensin elementin AudioImportin Jarkko Saukonojan suosituksen mukaisesti valmistajan ohjeiden mukaiseen suljettuun koteloon, jonka valmisti Low And Loud. Eräs seikka joka nousi esille, on se että Germanium GL-S12D4 vaatii kunnolla toimiakseen erittäin laadukkaan ja mielellään myös hyvällä vaimennuskertoimella varustetun vahvistimen. Vähän heikommalla päätteellä toistosta häviää roppakaupalla tarkkuutta, mutta hyvän päätteen kanssa sitä on sitten taas harvinaisenkin runsaasti mukana. Elementti on ainakin suljetussa kotelossa myös toiston nopeuden suhteen ihan ok, mutta ei aivan parhaiden tasoa. Tätäkin voi valmistajan mukaan vielä tuunata enemmän äänenpaineprioriteettien suuntaan pienentämällä kotelon 45-litraiseksi ja lisäämällä refleksiputken pituutta 450 milliin. Annan elementille kuunteluarvosanan 8+. Kokeilin elementin kanssa useita erilaisia säätöjä. KUUNTELUARVIO TEKNISET TIEDOT • Merkki Rainbow • Malli Germanium GL-S12D4 • Suositushinta 299 euroa • Maahantuoja AudioImport Oy • Puhelin 0207-699 860 • Internetissä www.audioimport.fi ELEMENTIN TIEDOT • Tehonkesto 2 x 300 W RMS • Impedanssi 4 + 4 ohmia • Herkkyys 87 dB (1W/1m) • Puhekelan halk. Ominaista tämän elementin toistossa on kyky tuoda matalimmatkin informaatiot todella hyvin ja hyvän erottelun kanssa esille, mutta tässä kohtaa se mainittu vahvistimen laatu nousee avainasemaan. A uto S ound 77 A uto S ound 77 KOKEILUSSA Rainbow Germanium GL-S12D4 subwooferi Olen soittanut tätä elementtiä viimeisen puolen vuoden aikana yli kymmenellä eri vahvistimella. Tämä subbari ei varmastikaan sovellu kaikille, mutta elementin ominaispiirteet ymmärtävän hifistin käsissä sillä on mahdollisuus saada aikaan todella laadukas matalien toisto. Helpoin ratkaisu on asentaa elementti nettona 38-litraiseen suljettuun koteloon, joka toimii melko lailla kaikenlaisella musiikilla ja on valmistajan mukaan erityisen hyvä transienttitoiston osalta. En alkanut repimään magneetin päällä todella tiukassa ollutta suojakumia pois kuvauksen ajaksi, koska se olisi saattanut muuttaa operaatiossa muotoaan. Kotelo oli valmistettu paksusta vanerista ja sen sisällä ei tässä tapauksessa käytetty lainkaan vaimennusvanua. Mikäli halutaan vähän enemmän herkkyyttä, niin 55-litrainen refleksikotelo viritettynä 370 mm pitkällä nelituumaisella putkella on suositeltu vaihtoehto. Myös 40-50 Hz 12 dB jyrkkyydellä oli käyttökelpoinen, sillä elementillä ei ainakaan tässä kotelossa ollut suurempia taipumuksia alkaa buustaamaan ylempiä taajuuksia tai kumista. Speksien ja elementin mittojen lisäksi mukana on kotelosuosituksia erilaisten käyttötarkoitusten varalta. Kaikkein alimmat kouraisut voivat toistua jäätävän upeasti, mutta painotan vielä kerran, että elementtiä ohjaavan päätteen pitää olla laatupeli. 273 mm • Kartion materiaali Lasikuitu • Elementin paino 10 kg VALMISTAJAN KOTELOSUOSITUKSET • Refleksikotelo 55 litraa, 370 mm pitkä 4" Aeroport • Suljettu kotelo 38 litraa PARAMETRIT • Fs 25,0 Hz • Qts 0,43 • Vas 70,0 l • Xmax 17,5 mm (yhteen suuntaan) Monenlaiseen koteloon Subbarielementin mukana toimitetaan ohuehko manuaali, josta löytyy kuitenkin käytön kannalta vähintäänkin kaikki oleelliset tiedot. Sellainen "leikittelevä" herkkyys puuttuu, jota on joillain huippuelementeillä ollut. Perustasoisen vahvistimen ja hyvän vahvistimen välinen laatuero tulee tämän subbarin kanssa vahvemmin esille kuin jollain toisella elementillä voisi tulla. Ja siis oikeasti MATALIEN toisto. Puhekelalle menevät johtimet on kiinnitetty alaripustuksen pintaan
MILLAINEN MEDIASOITIN ALPINE ILX-F903D SITTEN ON, SE SELVIÄÄ TÄSTÄ ARTIKKELISTA. Soitin luonnollisesti tukee myös Alpine TuneIt -älypuhelin sovellusta, josta lisää hieman myöhemmin. Muuten asennus SUOSITTELEMME . MYÖS JÄLLEENMYYJIEN KAUTTA SAATUJEN TIETOJEN MUKAAN TÄLLÄ SOITTIMELLA ON TEHTY KIVASTI KAUPPAA VIIME AIKOINA. Kuvat ovatkin tässä tapauksessa oiva tapa kertoa soittimen tyylikkyydestä potentiaalisille ostajille, sillä onhan 9-tuumaisella näytöllä varustettu iLXF903D todella hieno peli jo pelkästään kuvien perusteella. Tässä vaiheessa kannattaa katsoa asennusohjeita, sillä muutamien ruuvien paikat ovat hieman hankalissa kohdin havaittavissa. Pakkauksen perusteella soittimen pääominaisuuksia ovat Apple Car Play sekä Androind Auto -ominaisuudet, jotka tarkoittavat monipuolisia älypuhelin yhteensopivuuksia. Muita ominaisuuksia ovat Bluetooth, iPod ja iPhone -yhteensopivuus, HDMI-liitäntä, DAB+ eli digitaaliradio, FLAC -toisto ja BassEngine Pro eli eräänlainen bassotaajuuksien korjain. A UTO S OUND Teksti: Jarkko Peiponen Kuvat: Janne Soilakari ja Jarkko Peiponen Testissä Alpine iLX-F903D -mediasoitin. Huomio näissä asiakirjoissa kiinnittyy siihen, että asennusohjeessa on kokoa ja sivuja per kieli peräti 20 kappaletta, kun taas itse käyttöohjeessa ainoastaan 13 välilehteä. Itse soitin löytyy pahvipakkauksen pohjalta erillisenä ja se on pakattu vielä kuplamuoviin ja pahviin, joten tämä varmasti kestää kuljetuksen. Käyttö ja säädöt Alpine iLX-F903D soittimen asennus onnistuu kokeneelta käyttäjältä ilman sen suurempia ihmettelyitä. 78 A uto S ound 78 A uto S ound KOKEILUSSA S oitin toimitetaan suurehkossa pahvipakkauksessa, jonka ulkoasu ja graafi nen ilme on tuttu Alpinen muista soitinlaatikoista. . ALPINE JULKAISI TALVELLA UUDEN ILX-F903D -MEDIASOITTIMENSA MELKOISEN MEDIAMYLLÄKÄN SAATTELEMANA CES 2018?-MESSUILLA YHDYSVALLOISSA. . Tämä kertoo jo osittain siitä, että perusominaisuuksiltaan soitin on suhteellisen simppeli ja pelkistetty. Pääasiana pakkauksessa on suurikokoinen kuva itse tuotteesta eli iLX-F903D -soittimesta ryhditettynä 9-tuumainen digitaalinen mediakeskus -tekstillä. . Pakkauksen avaamisen jälkeen paljastuu ensimmäisenä erillinen laatikko, jossa ovat kaikki soittimen asennustarvikkeet, johtosarjat sekä pari kappaletta käyttöja asennusohjeita. . Johdotusten osalta tärkeintä on tätä, niin kuin muitakin näyttösoittimia asennettaessa, että soittimen näytön himmennyskaapeli muistetaan kytkeä auton käsijarrun kanssa yhteen ohjeiden mukaan. VUODEN ODOTETUIN UUTUUS. Soittimen takakannessa kuvataan tarkemmin muita ominaisuuksia, joista tässä mainittakoon digitaalisen signaaliprosessorin ominaisuudet eli aikaviiveet kuudelle kanavalle, yhdeksän kanavainen parametrinen taajuuskorjain sekä tietysti jakosuotimet. Alpinen pakkaus on täynnä pieniä muovipusseja, joista löytyy lähinnä erilaisia johtosarjoja.. . PELKÄSTÄÄN ALPINE EUROPEN YOUTUBEKANAVALLA ESITTELYVIDEON LANSEERAUKSESTA ON KATSONUT YLI 30 000 IHMISTÄ JA TAISIPA SOITIN VILAHTAA MYÖS SUOMALAISESSA MEDIASSA. Hieman normaalista poikkeavaa tämän soittimen kanssa on se, että soittimen runko ja näyttö tulevat pakkauksessa toisistaan irrallisina, joten asentajan täytyy ensitöikseen koota ne ohjeiden mukaan yhteen. Molemmissa manuaaleissa on yhdeksän kieliversiota mutta mukana ei ole suomea. OTIMME TESTIIN ALPINE -UUTUKAISEN JA LAITOIMME SEN TESTIPENKKIIN KRIITTISEEN TARKASTELUUN
. Aikaviiveet ja jakosuodin Alpine iLX-F903D on varustettu melkoisen pelkistetyllä signaaliprosessorilla, joka lienee soittimen suurin heikkous: tällaisenaan se soveltuu vain peruslaitteistojen säätämiseen. Tämän huomaa käytännössä siitä, että esimerkiksi Windows 10 -käyttöjärjestelmällä varustetun tietokoneen käyttö pelkästään soittimen näytön kautta on mahdotonta, koska gra. Muita kytkentöjä ovat erilliset RCA-johdotukset, GPSantennin liittäminen soittimen runkoon sekä tarvittaessa rattikaukosäätimen, peruutuskameran sekä HDMIsekä USB jatkokaapelien asennukset. Laitteessa on myös jäähdytyspuhallin. Soittimen käytöstä ja logiikasta sen verran, että mielestäni soittimen valikkorakenne on tehty hyvin toimivaksi ja loogiseksi, joten erilaisten asetusten muuttaminen ja valikoissa liikkuminen sujuvat muutaman käyttökerran jälkeen todella helposti. Varsinainen soitinosa ja näyttö ovat kaksi erillistä komponenttia, jotka pitää liittää toisiinsa. HDMI-liitännän suurin rajoitus on luettavissa jo laitteen käyttöohjeesta, sillä liitännän resoluutio on 480p / VGA. Alpine iLX-F903D soittimen HDMI -sisäänmeno mahdollistaa siis erillisen DVD-soittimen tai vaikkapa tietokoneen kytkemisen kiinni soittimeen. Erityismaininta kuitenkin säätöjen helppoudesta isolla kosketusnäytöllä tehtynä! Muut ääni ja kuva-ominaisuudet Soittimessa on 9-alueinen parametrinen taajuuskorjain ja lisäksi esiasetettuja korjauksia muutamille musiikkityypeille. Muutenkin kuvanlaatu ja soittimen graafinen ilme on todella raikas. Liittimessä on valmiiksi mahdollisuus kytkeä tarvittaessa ristiin virtapuolen keltainen ja punainen kaapeli, joten myös muutamien VAG-konsernin autojen asennukset sujuvat tällä johtosarjalla helposti. Alkuasetusten määrittelyn jälkeen päästään soittimen päävalikkoon. Aikaviiveiden säätötarkkuus on 3,4 senttimetriä, 1,3 tuumaa tai 0.1 millisekuntia. Rajoituksena säätämisessä on senttipuolella 510 cm maksimiviive, joka vastaavasti tuumissa on 201 ja millisekunneissa 15. Näillä varmasti tulee peruskäytössä toimeen hyvin. Laajemmin aikaa menee tietysti äänija kuva-asetusten tekemiseen, joissa huomioitavaa on se, että ennen kuin esimerkiksi videoasetuksia päästään muuttamaan, tarvitsee laitteen HDMI -sisäänmenoon kytkeä esimerkiksi DVDsoitin tai tietokone. Useimmille "peruskäyttäjille" tämäkin kuitenkin on tarpeeksi.. Siinä huomio kiinnittyy ensiksi hienoihin valikkopainikkeisiin näytön alareunassa. Käytössä ovat nimitäin vain perusasetukset, eli etuja takakanaville ylipäästösuodin sekä subwooferille alipäästösuodin. A uto S ound 79 A uto S ound 79 KOKEILUSSA sujuu helposti ISO-liittimen avulla. Näyttöosa takaapäin. Tämän lisäksi soittimesta löytyy Bass Engine Pro, joka on erillinen taajuuskorjain matalille taajuuksille. Soittimen peruskäytössä tärkeimmät valikot ja painikkeet eli äänenvoimakkuuden säätö, mykistys, ääniohjaus, kaikki äänilähteet (ruudukko näytössä), suosikit (tähdenkuva näytössä) sekä kappaleiden vaihdon komennot. Kuvassa linjalähtöjen johtosarja. Hifistin näkökulmasta etu, taka ja subbari ei välttämättä riitä, sillä laitteen jakosuodin ei taivu aktiivisen 2-tie etupään säätöihin. . Tämän jälkeen myös kuvaan liittyviä asetuksia eli kontrasti, kirkkautta ja värikylläisyyttä voidaan muokata. Jakosuotimen tasonsäätö päästään määrittämään välille -12 – dB. Soittimen takaa löytyvät liitännät ovat mukana tuleville johtosarjoille. iLX-F903D ei siis todellakaan pröystäile säätöominaisuuksillaan, vaan näillä asetuksilla saadaan säädettyä jakotaajuudet esimerkiksi peruslaitteistolle, jossa on erillissarjat etuja takaovissa ja erillinen subwoofer. Jakosuodatin asettaa suurimmat rajoitteet soittimen käytölle. . Ensimmäinen yllätys löytyy heti soittimen kielivalikosta, sillä mukana on myös suomi! Tämä on hyvä, koska soittimen käyttö ja ominaisuudet avautuvat varmasti monelle asiakkaalle helpommin kotimaisella kielellä. Soittimen kosketusnäyttö on todella hyvä, kenties yksi parhaista, joihin olen autokäytössä törmännyt: valikoissa liikkumisessa, painalluksissa ja näytön vierittämisessä ei ole havaittavissa minkäänlaista viivettä. Molemmissa näissä säätöväli on pienin askelin 20-200 Hz ja jakojyrkkyys 6-24 dB/okt. Soittimessa on aikaviiveet kuudelle kanavalle, joiden mittayksiköksi voidaan valita senttimetrit, tuumat tai millisekunnit. Perusasetuksista voidaan määrittää esimerkiksi Bluetooth, näyttö ja muut käyttöasetukset. Dual HD EQ -ominaisuus mahdollistaa erilliset taajuuskorjaukset etuja takakaiuttimille. Perusnäkymässä sekä soittimen yläettä alaosassa on nuolet, joita koskettamalla päästään etenemään esimerkiksi äänilähteen valintaan tai asetuksiin. Kun johdotukset ovat valmiit, on aika kytkeä laitteeseen virrat. Soittimen asetusvalikko on hyvin pelkistetty ja samansisältöinen, kuin muissa Alpinen valmistamissa perussoittimissa
Myös äänen. Kuvassa Alpine iLX-F903D soittimen säätövalikko ja viivesäädöt. Tämänkin soitin tukee Alpine TuneIt -sovellusta, jonka kautta päästään tekemään esimerkiksi soittimen ääniasetusten säätöjä. Tässä kuvassa Apple Car Audio -näkymä ja käytettävissä olevat sovellukset. Aikaviiveet voidaan tehdä pienin porrastuksin kuudelle kanavalle. Varsinkin hintaluokka huomioon ottaen soitin on todella hienon näköinen peli ja käsissä pyöriteltynä jo painosta tuntee, että se on myös rakenteeltaan tukevaa tekoa. Muuna laitteistona toimi Atoll PRE100 esivahvistin ja Genelec 8030 aktiivikaiuttimet. Testissä tämä kytkentä toimii loistavasti, joskin Apple TV:n valikon kuvanlaatu on oletetun heikkoa tasoa. Myös basson erottelussa on pientä eroa Atolin hyväksi. Maksimiviiveet per kanava ovat 9,9 millisekuntia ja kaikkiaan viiveitä on käytössä 15 millisekuntia. Koskapa Alpinessa ei CDkoneistoa ole, muutin kappaleet FLAC-konventterilla yhteensopiviksi tiedostoiksi ja toistin ne soittimen kautta muistitikulta. Sen sijaan esimerkiksi Youtubetai Ruutu+ -palveluista toistettu FullHD -videokuva toistuu iLX-F903D soittimen näytön kautta hyvinkin selkeänä. iLX-F903D soittimen tapauksessa TuneIt ei itse asiassa kuitenkaan tuo mitään etua käytettävyydessä, sillä soittimen oma yhdeksäntuumainen kosketusnäyttö toimii ulkoasultaan ja selkeydeltään paremmin, kuin TuneIt -sovellus. Mielestäni TuneIt -sovelluksen paras hyöty on tullutkin esille perus 1-DIN soitinten kanssa, joissa ei ole kosketusnäyttöä. Suoraan puhelimen näytöltä tarkasteltuna grafiikka on valovuoden verran paremmalla tasolla. 80 A uto S ound 80 A uto S ound KOKEILUSSA fiikka pikselöityy erimerkiksi valikkojen fonttien ja taustakuvien kohdalla todella pahasti. Se mitä hyötyä tällä voidaan saavuttaa, on taas eriasia. . Muutamia sovelluksia, kuten vaikkapa Safari -nettiselainta, ei voida autossa käyttää ollenkaan. DualHD EQ on yksi tämän laitteen erikoisuuksia: sillä voidaan tehdä taajuskorjaukset yhdeksälle kanavalle ja erikseen etuja takakaiuttimille. Esimerkiksi puhelun soittaminen sujuu Sirin ohjaamana hienosti. Esimerkiksi Kartat -sovelluksella kuva hieman pikselöityy soittimeen kytkettäessä. . Soittimen käytettävyyttä voidaan laajentaa älypuhelinliitännällä. Käyttökelpoisimmat ovat tietysti navigointi ja puhelin. Yhteenveto Alpine iLX-F903D jättää hieman kaksijakoisen fiiliksen. Ainoa miinus tulee tässäkin hieman ”pehmeästä” graafisesta ilmeestä. Myös Siri-ääniohjaus on käytössä ja se helpottaa yksinkertaisten komentojen antamista ajon aikana. Sen sijaan käyttökelpoinen lisäominaisuus on GPS Glonass paikannus, joka mahdollistaa tarkemman navigoinnin esimerkiksi GPS-satelliittien katvealueilla. Huomaathan myös kolme muistipaikkaa asetuksille. Mobiililaitteen yhdistäminen ja käyttäminen Alpine iLX-F903D soittimen käyttöä, kuten melkeinpä kaikkia tämän päivän autosoittimia, saadaan laajennettua liitämällä laitteeseen älypuhelin joko langattomasti Bluetoothilla tai piuhan perään USB-liitäntään. Näin saadaan täysi hallittavuus älypuhelimella ja paras mahdollinen kuvanlaatu käyttöön vieläpä langattomasti. Verrokkisoittimena toimi Atoll CD100 CD-pyöritin. Alpine iLX-F903D on siis äänenlaadultaan täysin vertailukelpoinen laadukkaan kotisoittimen kanssa. Valitsin musiikin tällä kertaa Scandinavian Music Group -yhtyeen tuotannosta Palatkaa Pariisin -albumilta. Näyttöpaneeli itsessään vaikuttaa todella laadukkaalta, koska vaikkapa mustan sävy ja syvyys on todella hyvällä tasolla. Jakosuodattimet asettavat suurimmat rajoitukset laitteen käyttöön. . Äänenlaatu Kuuntelin ja vertailin Alpine iLX-F903D soitinta kotisetissäni. Esimerkiksi iPhonea käyttävällä henkilöllä langaton ominaisuus soveltuu parhaiten päivittäiseen satunnaiseen käyttöön: tällöin ovat käytössä esimerkiksi handsfree -ominaisuudet ja musiikin kuuntelu vaikkapa Spotifyn kautta hoituu helposti. Alpine iLX-F903D äänija kuvalähdevalinnat ovat monipuoliset: USB, radio ja Aux In liitäntöjen lisäksi laitteeseen saadaan HDMItasoista signaalia sisälle. . Toisaalta soitin on käytettävyydeltään, ulkoasultaan sekä rakenteeltaan yksi hienoimmista ja viimeistellyimmistä laiteista, joihin olen pitkään aikaan törmännyt. Sen sijaan esimerkiksi ylimmissä taajuuksissa ja stereokuvan erottelussa ei ole mielestäni merkittäviä eroja: esimerkiksi kappaleella Huutelen Pimeään ja sen puolivälissä helistimillä tehtävät kikkailut stereokuvan sivuja syvyyssuunnassa toistuvat molemmilla laitteilla yhtä hyvin. Sen sijaan videotoiston kuvanlaadussa ei ole juurikaan moitittavaa. Perus balanssija fadersäätöjen lisäksi subwooferin vaiheenkääntö ja tasonsäätö.. . Kiehtova ajatus tällaisen soittimen omistajalle ja älypuhelimen käyttäjälle onkin esimerkiksi Cromecast tai Apple TV -laitteen kytkeminen HDMI-liitännällä soittimeen. Siinä missä aikaviiveet ja vaikkapa kuvanlaatu riittävät vaikka kisakäyttöön, jakosuodattimilla voidaan hoitaa vain perus passiivilaitteiston jakosuodot. Tärkeimpinä näistä omassa käytössä huomasin olevan navigaattorisovellus eli esimerkiksi Google Maps tai Apple Kartat -sovellus, joka toimii hyvin myös soittimen näytön kautta käytettynä. Hieman syventymällä musiikkiin käy selväksi, että ainoastaan naislaulaja on Atoll -soittimella hieman paremmin esillä kuin Alpinella. Yhtään laajempaa käyttöä varten kannattaa puhelin liittää USB-kaapelin kautta, jolloin mukaan saadaan Apple Car Playn (tai Android Auton) kautta lisää sovelluksia ja ominaisuuksia. Tässä soittimessa itse asiassa ääni vaikuttaa olevan kuvaa paremmalla tasolla, joka sinänsä on hieman hullukurista. Siitä erityismaininta: harvoin autosoittimissa, varsinkaan multimediapuolella, on panostettu sen enempää äänenlaatuun. Ensi sävelistä saakka on selvää, että tällä kertaa erot äänenlaadussa ovat melkoisen marginaalista tasoa näiden kahden soittimen välillä
Jakojyrkkyys 6/12/18/24 dB/okt. Tasonsäätö: -12 dB. Soittimen graafi sissa ominaisuuksissa suurimmat puutteet ilmenevät esimerkiksi tietokoneen tai Apple Tv:n valikoiden kautta: kuva pikselöityy todella pahasti ja tämä johtuu ainoastaan HDMI-liitännän huonosta resoluutiosta. TARVIKKEET (PAKKAUKSESSA MUKANA) Handsfree mikrofoni, GPS-antenni, soittimen irrotusraudat, käyttöohjeet, ISO-johtosarja, 1-DIN asennuskehys. A uto S ound 81 A uto S ound 81 KOKEILUSSA laatu on todella hyvä. Musiikintoistossa parhaana äänilähteenä toimii esimerkiksi Spotify, joka oman sovelluksensa kautta operoituna on helppokäyttöinen myös autossa. Tasonsäätö: -12 dB • Subwoofer: alipäästö: OFF/ 20/25/31.5/40/50/63/ 80/100/125/160/200 Hz. ?. Videotoistossa erottelusta ja muuten soittimen hienosta ulkoasusta ehdottomasti positiivinen maininta! Sen sijaan ominaisuuksien osalta laite on varsin perustasoa. . Alpine iLX-F903D on ominaisuuksiltaan erityisesti autojen alkuperäisen soittimen korvaajaksi tai peruslaitteiston äänilähteeksi suunniteltu peli. Videokuvaa toistettaessa soitin toimii erittäin hyvin: kuvanlaatu on selkeä ja esimerkiksi mustaväri toistuu hienosti. Hieno sovellus jää tämän soittimen kanssa hieman turhaksi, sillä säädöt tekee mieluummin 9-tuumaisella kosketusnäytöllä.. Ja koskapa laitteessa ei ole digitaalista signaalin ulostuloa, vaikkapa Ai-Net tai optisessa muodossa, myöskään kokeneelle autohifi kisaajalle tämä laite ei ominaisuuksiensa puolesta sovellu. Alpine TuneIt -sovellus on käytännössä suunniteltu pieninäyttöisille 1-DIN soittimille. Vaiheenkääntö: tai 180 astetta. kapasitiivinen WVGA -kosketusnäyttö • Valkoinen ambient -taustavalaistus • Bluetooth A2DP Audiostreaming Ver. 1.5 yhteensopivuudella • Bluetooth Handsfree -puhelut • USB-liitäntä audioja videotoistolla • USB Audio: FLAC / MP3 / WMA / AAC • USB Video: MP4 • Apple CarPlay • Android Auto • GPS Glonass paikannus ÄÄNIOMINAISUUDET • 4 x 50W MOSFET vahvistin • 3 paria 4V linjalähtöjä (etu, taka ja subwoofer) • Kuuden kanavan aikaviivesäädöt • 9-alueinen parametrinen korjain, Dual HD EQ • Esiasetetut taajuuskorjaukset: Flat, Pops, Rock, News,Jazz, Electrical Dance, Hip Hop, Easy Listening, Country, Classical • Bass Engine SQ • Bass Engine Pro • AuxIn: 1 x A/V sisääntulo 3,5mm • HDMI-sisääntulo (480p / VGA) JAKOSUOTIMET • Pääkaiuttimet: ylipäästö: OFF/ 20/25/31.5/40/50/63/ 80/100/125/160/200 Hz Jakojyrkkyys 6/12/18/24 dB/okt. Samaa vikaa on havaittavissa myös navigaattorikäytössä älypuhelimen kautta. Erityismaininta äänenlaadusta, joka tässä soittimessa yllättää todella positiivisella tavalla! TEKNISET TIEDOT • Merkki Alpine • Malli iLX-F903D • Suositushinta 899 euroa • Maahantuoja Audio Hellman Oy • Puhelin 02 – 2437 454 • Netissä www.alpine.fi • 9. ?. Erityisesti jakosuodattimen asettamat rajoitukset ovat sellaisia, että soitin pelkästään ei ole soveltuva muihin kuin peruslaitteistoihin. Toki ominaisuuksia saadaan laajennettua esimerkiksi ulkoisella prosessorilla (Alpine PXA-H800, hinta noin 850 euroa), mutta lähes soittimen hintainen prosessori varmasti jää monelta perushifi stiltä hankkimatta. Tunnistamalla ja tiedostamalla soittimen asettamat rajoitteet, sille voi antaa ostosuosituksen laitteistoihin, joissa tarvitaan ja arvostetaan helppoa käytettävyyttä, suurta kuvaa sekä tyylikästä ulkoasua. . Myös laitteen suhteellisen perustasoiden grafi ikka ulkoisilla laitteilla käytettynä hieman latistaa soittimen muuten hienoa ulkoasua
82 A uto S ound AUTOESITTELY
Pienimpien mallien kohdalla tämä korostuu, kun alaripustusten välinen korokerengas tukkii osaltaan kartion hengitystilaa alaripustuksen ja rungon ulkokehän välistä. Nämä lähtökohdat huomioiden merkin myydyimmän subwoofermallisarjan täydellinen uudistuminen on iso uutinen. Suomalaisten menestys SPL Dynamicsin tuotteilla toi merkin käyttäjiksi myös ulkomaalaisia kilpailijoita ja näiden menestys lisäsi tunnettavuutta ja suosiota. Kaikki mallit on saatavissa sekä D2että D4-keloilla. Saatavilla oli 10-, 12ja 15-tuumaiset versiot sekä D2-että D4-keloilla. brändeistä etenkin bassoon priorisoivien harrastajien keskuudessa. Toiminta laajeni LA-puhelimien kautta autohifi n pariin ja tuotemerkki SPL Dynamics syntyi 1996. SPL Dynamicsin alkutaival sai boostia valtavasta kilpailumenestyksestä dB Drag Racingin huimimpina vuosina. Muodikas 6,5-tuumainen uutuusmalli XTR165 on varustettu 75-unssisella magneetilla ja 50-millisellä puhekelalla ja 12”:n SN-malli on isommalla 190-unssisella magneetilla ja 76,5-millisellä puhekelalla. Hieman myöhemmin XTR-perhe sai vielä 8-tuumaiset XTR200D2 ja XTR200D4mallit. Sittemmin menestys on hieman hiipunut ja tuoteuutuuksia on tullut viime vuosina varsin verkkaiseen tahtiin. Uudet rungot vaikuttavat paitsi hyvännäköisiltä myös riittävän tukevilta. Myöhempiin tuotantoeriin tuli magneetin backplateen kahdeksan puhekelan lisätuuletusreikää kehään keskipaalun keskireiän ympärille. Ensimmäinen sukupolvi oli vanhan PRO-sarjan viimeisen mallisarjan kehitysaskel jakaen viimeisen PRO-sarjan kanssa esimerkiksi samanmalliset leveäpuolaiset rungot. Ensivaikutelma on hyvin positiivinen. Kotelossa elementin asennusreiän sisäpuoli kannattaa viistää muutenkin ja näiden elementtien tapauksessa se on erityisen suositeltavaa. Ferriitin paino ja korkeus kasvoivat tuossa vaiheessa XTR:lle ominaisiin mittoihin. Magneetti on 8-tuumaisessa 140 unssia ja isommissa 160 unssia. Myös elementtien viimeistely näyttää hyvälle. A uto S ound 83 KOKEILUSSA KLASSIKKO SAI SEURAAJAN Teksti: Harto Viljamaa Kuvat: Harto Viljamaa ja valmistaja SPL Dynamics XTR300D2N & XTR300D2SN subwoofer Flextron Oy:n tuotemerkki SPL Dynamics oli 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä yksi Euroopan tunnetuimmista autohi. Värimaailma on keltaisen kartion ja kiiltävänmustan rungon myötä saanut lisää ryhtiä aiemmasta. Mitään poikkeuksellista tämä elementin ”ahtaus” ei ole. Jotkut saatttavat muistaa Marko Lönngrenin Mazdan, Volvon tai Dodgen, Pekka Salon Ice Age Mondeon tai myöhemmin Napapiirin Sankarit -elokuvasta tutuksi tulleen samuraihenkisesti maalatun Hyundain. Ainoastaan runkojen lievä tukkoisuus pistää silmään. Runkojen alaripustusten kiinnityspinta on halkaisijaltaan suuri ja paksussa etulevyssä virtausala taaksepäin jää pieneksi. Uutta mallistoa on pidettävä XTR:n kolmantena versiosukupolvena. Aiempi harmaa kuitukartio-koneistettu alumiini-mattamusta tuntuu uutuuksien rinnalla jotenkin valjulle. Poikkeuksena uusi XTR300D2S, jossa oli sama magneetti ja 3”:n puhekela kuin 15-tuumaisessakin. Näin uudet XTR:t heti tuoreeltaan, kun ne olivat tulossa tuotekuvauksista. Nämä autot ovat vain pieni osa SPL Dynamicsin laitteilla rakennetuista show-autoista. Kotimaassa myös kovimmat esittelyautot oli kalustettu merkin tuotteilla. F lextron Oy on perustettu vuonna 1978 autoalan tuotteiden ja tarvikkeiden valmistukseen sekä maahantuontiin. Seuraava sukupolvi jatkoi samankokoisilla magneeteilla kuin ensimmäinenkin. Kolmannessa sukupolvessa on tarjolla kymmenen mallia. Tämä on jännä juttu; olen pitänyt aiempaa mallia tyylikkään yksinkertaisena, mutta kuitenkin uusi väritys tuntuu paremmalle. Ensimmäisestä sukupolvesta uudempi oli helppo erottaa kapeapuolaisesta rungosta. Olen. 8-, 10ja 12-tuumaiset mallit on varustettu perinteisillä 61-millisillä puhekeloilla
XTR300D2SN on testausvuorossa. Se on aika niukasti, kun kartion tehollinen ala on kuitenkin yli 550 cm2. Elementtien laatikko on tukeva ruskea aaltopahvilaatikko, jossa on painettuna joitain tuotetietoja mittatietojen lisäksi. Suurimmalle osalle käyttäjistä elementin poistaminen myyntipakkauksesta on kertasuoritus ja sen vaikeudella ei ole juuri merkitystä. Myyntipakkauksen avaamisen jälkeen on vastassa lievä yllätys. Pinnoit. Kela on lähempänä alaripustusten alapintaa ja alaripustus on kauempana yläripustuksesta. Huomautuksena niille, jotka pakkaavat elementin takaisin laatikoihin, niin käyttäkää muovipussia elementin suojana. Rungon ja pölykupin lisäksi myös yläripustus on ennemminkin tyylikkään musta kuin tumman harmaa. Ehkä tämä on turhan rajusti sanottu, onhan XTR:ssä ainakin keskimääräistä isompi magneetti. Harmaan ja mustan taustavärin vaihtelu punaisine tehosteraitoineen, tuotekuvineen ja tuotetietoineen antaa hieman kirjavan ensivaikutelman. Oikea tapa on kääntää pahvilipareet huolella pois tieltä ja kumota laatikko kokonaan ylösalaisin sopivalle alustalle. Tavallaan vanhassa XTR:ssä ei ole mitään erikoista tai mullistavaa, mutta siitä huolimatta sillä on voitettu hirvittävä määrä MaxBoommestaruuksia ja soitettu lukematon määrä ennätyksiä. Sen jälkeen laatikon saa nostettua pois styrox-kuoren päältä. Parhailla nuoteilla SN oli selkeästi vanhaa mallia herkempi ja 50 hertsin taajuudella ero oli jopa 0,6 dB uutuuden hyväksi. Keltaisen ja mustan yhdistelmä vaan toimii niin hyvin ja pieni kiilto vielä siihen päälle vielä tuo viimeisen lisän. Minulla kilpakäytössä olevat elementit on purettu ja pakattu takaisin laatikoihin vähintäänkin kymmenen kertaa ja laatikoiden kestävyydellä ja helppokäyttöisyydellä on paljon merkitystä. Tässä kohdassa minulla on ikävä vanhaa ja paljon helppokäyttöisempää pakkauslaatikkoa. Nyt on järeä elementti! On vaikea sanoa, mihin uudessa XTR:ssä ensimmäiseksi kiinnittää huomion. 84 A uto S ound KOKEILUSSA aiemmin nähnyt toisen merkin paremman pään 12-tuumaisia paine-elementtejä, joissa virtausalaa alaripustuksen ja rungon väliin jää korkeintaan 160 cm2. Aivan ”postin kestävä” pakkaus ei taida olla, mutta vahva se on. Ilmeisesti kuljetussuoja on muuttunut kahdeksi puolikkaaksi. Elementti yllätti todella positiivisesti ja soi keskiarvoa käytännössä yhtä hyvin kuin vanha XTR300D2. Uuden rungon lievä tukkoisuus taaksepäin ilmenee tästä kuvasta hyvin. Ensimmäisen laatikon sisältä paljastuu varsinainen myyntipakkaus, jonka painotyö on siistiä ja kiiltävä pinta antaa viimeistellyn vaikutelman. Paksussa etulevyssä rungon alaripustuksen asennustasot haittaavat tehokkaasti ilman virtaamista taaksepäin kartiolta. SPL Dynamics XTR300D2N Vanhan XTR300D2:n paikan täyttäminen ei ole helppo tehtävä. Oikeastaan se on nimenomaan keltaisen kartion, mustan ja kromattujen rautojen yhdistelmä. Aiempi helposti pois nostettava styroxista tehty suojakansi on poistunut ja näkyvissä on vain poikkisauma. Ilman sitä näillä styrox-sisustoilla on taipumus sulaa kiinni elementtien koristerinkuloihin ja niiden siistiminen sen jälkeen on todella vaikeaa. Tarkastelu on luontevaa aloittaa pakkauksesta, sehän noista on ensimmäisenä nähtävissä. Magneettiasetelman rautojen viimeistely on hyvää tasoa, varsinkin hintaluokka huomioiden. Yleensä puhekielessä ”tiivisterenkaina” tunnetut rinkelit estävät paikalla ollessaan elementin tiiviin asennuksen.. Normaalipaksuista etulevyä käytettäessä ongelmaa ei ole. Huomaa miten koristerenkaan ja asennuskauluksen väliin jää sopivan levyinen ura tiivisteelle. Viisteiden tekeminen elementin asennusaukon sisäreunaan kannattaa silti. Se, mikä uudessa pakkauksessa on paremmin kuin vanhassa on se olennaisin, eli se suojaa elementtiä aiempaa paremmin. Niitä isompaa tehonkestoa tarvitsevia varten oli aiemmin se vanha S-versio tai on nyt uusi SNversio. Herkkyys vanhassa XTR:ssä on aina ollut kohdallaan, mutta 750 watin tehonkesto alkaa nykypäivänä olemaan hieman alakanttiin. . Aika harva pakkaus selviää tuosta testistä. Sopiva kombinaatio keskinkertaisuuksia on ilmeisesti voittamaton yhdistelmä keskiarvon soittamiseen. Paljon pahempiakin on toki nähty ja ainakin katteettomat wattilupaukset on jätetty pois. Postin mielestä pakkauksen pitäisi kyetä suojaamaan tuote metrin korkeudelta putoavalta 35-kiloiselta teräväsärmäiseltä esineeltä. . Laatikonhan voi vaikka viillellä tai repiä kappaleiksi. Käytössä pienentynyt mekaaninen liikevara ei ilmentynyt ja uuden elementin kartio kykenee liikkumaan yli 60 mm ongelmitta. Räpellän hetken yrittäen nostaa sisältöä ulos laatikosta siinä kuitenkaan onnistumatta. Rungon muuttuneet mitoitukset huomaa hyvin reconeiden sivukuvasta. Kuorien puolikkaat avaamalla näkyviin tulee lopultakin muovipussiin pakattu elementti
Uusien elementtien värimaailma näyttää paljon pirteämmille kuin vanhan. Kiiltävä pinta on viheliäinen kuvattava. Ripustusten materiaali on oikein joustavaa ja viisi ja puoli syvää pyöreänmallista poimua kykenisivät joustamaan vieläkin enemmän. Vertailtaessa rungon mittasuhteita vanhaan XTR:n kasvaneen syvyyden yläja alaripustuksen välissä huomaa selvästi. XTR-kolmikko kuvassa. Vierekkäin ollessa N ja SN-mallit erottaa helposti toisistaan. Vääntelin ja taittelin reconen yläripustusta kaikkein jyrkimpien kulmien kohdalta vastakkaiseen suuntaan kaksinkerroin sen repeämättä tai osoittamatta mitään muitakaan hälyttäviä oireita hajoamisesta. Pidempi väli vaatii suuremman voiman puhekelan poikkeuttamiseksi keskiasennostaan. Harvoinpa kartion noin isoa liikerataa tarvitsee tehdä, muodikasta lörölöröä tai väärin viritettyä seinäasennusta lukuun ottamatta. Yläja alaripustuksen kasvanut välimatka on elementin puhekelan keskityksen kannalta hyvä juttu. Ainakin 4 mm2 johto mahtuu terminaaliin ja ohuempikin johto pysyy niissä hyvin. Luultavasti alaripustus kykenisi liikkumaan paljon enemmänkin kuin rungon mitoitus sallii. Kartio tuntuu jo täysin käyttämättömässä elementissä liikkuvan melko pienellä voimalla. Silmämääräisesti noin 30 mm:n etäisyys alaripustuksen ja topplaten välillä sallii noin 60 mm:n piikistä piikkiin liikeradan kartiolle. Kaksikerroksinen alaripustus on oikein hyvän tuntuinen, pehmeän joustava, juuri sellainen, joka pehmenee käyttökuntoon erittäin nopeasti. Reconesta on myös hyvä tutkia sellaisia paikkoja, jotka muuten jäävät piiloon. Viisi ja puoli syvää pyöreänmuotoista poimua kykenevät varmasti joustamaan riittävästi rikkoontumatta kartion maksimiliikeradallakaan. A uto S ound 85 teen alta on toki nähtävissä kiillotusvaiheessa jääneitä naarmuja, mutta esimerkiksi joissain aiemmissa XTR-erissä on ollut enemmän työstöjälkiä pinnoitteen alla. Xtr300D2SN:n alaripustus on suurin, mikä tähän runkoon mahtuu. XTR300SN:n magneetti ei ole nykymittapuulla iso, mutta luvuista päätellen ilmeisen onnistunut. pienentynyt. Jokohan tämä olisi ensimmäinen panta, joka sallisi elementin tiiviin asennuksen paikalla ollessaan. Se tarjoaa riittävän liikepoikkeamapotentiaalin syömättä silti kartion tehollista pinta-alaa. Uutuuksien syvä kartiomalli on helppo nähdä kuvista. . Helpoin tuntomerkki on alaripustuksen halkaisija. Korkeammalle topplatesta asennetut alaripustukset antavat vielä enemmän liikkumavaraa kuin normimallissa. Periaatteessa mitoitusmuutoksista on sekä hyötyä että haittaa. Tutkitussa yksilössä kartion ja puhekelan liimasauma ei ole aivan paras mahdollinen, mutta luultavasti kuitenkin riittävän . Lähes musta yläripustus on sopivan kokoinen. XTR300D2N:n alaripustus on samankokoinen kuin vanhassa XTR:ssä. Luultavasti materiaali ei ole kuitenkaan niin kovaa, että se murtuisi edes pakkasessa. Keltainen kuitupunospintainen kartio on malliltaan todella syvä. Panta jää nimittäin reilun 5 mm:n etäisyydelle asennusreikään uppoavasta reunuksesta ja tuohon väliin on mahdollista asentaa tiivistenauha. Painoterminaalit ovat perustasoa ja ne on kiinnitetty todella vahvannäköiseen korvakkeeseen. Vanhasta mallista tutut kahdeksan puhekelan tuuletusreikää kiertävät keskipaalun keskellä kulkevaa isompaa tuuletusreikää. Raudat ”kromin” alla eivät ole aivan virheettömästi kiillotettuja, mutta yleisvaikutelma on hyvä. Se on vähemmän kuin edellisessä XTR:ssä, mutta varmaankin riittävästi. Mikäli tiiviste on sopivan levyinen ja riittävän paksu, niin kunnollinen tiivistys on mahdollista. Ripustusten materiaali on hyvää ja viisi ja puoli poimua riittää takaamaan riittävän liikevaran. Erityisen selvästi tämän huomaa, kun vieressä on edellisen sukupolven XTR, jonka kartio on paljon loivempi. Yläripustus on materiaaliltaan melko kovaa vaahtomuovia tai kumia. Ripustuksen ulkoreuna on asennettu rungon toiseksi uloimmalle asennuspinnalle. Mikäli yliyrittämisen seurauksena sattuu elementi hajoamaan soitossa, niin sen korjaus onnistuu uutta elementtiä halvemmalla. Näitä voimia voi aiheuttaa esimerkiksi kotelon aiheuttaman akustinen kuormituksen epäsymmetrisyys. Rungon ulkokehän suojana on perinteinen ”kumi”rinkeli. Näihin uusimpiin XTR:iin on saatavissa reconet ja se on hyvä asia käyttäjän kannalta. Muotoilussa on hieman samaa kuin vanhassa Venetsia-mallin rungossa, mutta se on nelipuolainen ja poikkeaa myös mitoiltaan tästä rungosta. Alaripustuksen etäisyyden pieneneminen topplaten yläpinnasta taasen vähentää mekaanista maksimiliikepoikkeamaa. Terminaalit ovat samat kuin SN-mallissakin.. En muista nähneeni täsmälleen samanlaista aiemmin missään bassossa. Tämä tietysti edellyttää, että tiivisteen ja kotelon väliin ei ole jätetty esimerkiksi huopaa ja että elementin asennuspinta kotelossa on sileä. Erikseen tunnistus magneetin ulkomitoista ei ole ihan helppoa. Kiiltävän musta kuusipuolainen runko on minulle uusi tuttavuus. Magneetti on XTR:lle perinteinen 160-unssinen ja sen suojana on musta ”kumi”panta, joka peittää näkyvistä ferriitit ja osan rautojen reunoista. Tästä huolimatta asennussyvyys ei ole juurikaan kasvanut, kun vastaavasti alaripustuksen etäisyys magneettirakenteesta on hieman
Kädessä pideltynä tehty minuutin-parin soitto on aivan riittävä näille elementeille. Kartio on sama pirteän keltainen kuin pikkuveljessäkin. Ilmavirtaukset kotelon sisällä ja elementtien aukoissa ovat sen verran rajuja, että irtonainen materiaali päätyy johonkin, mihin se ei saisi mennä. Uudessa rungossa on todella isot aukot puhekelan tuuletukselle. En ala tähän kertaamaan kaikkia ulkonäöllisia tai teknisiä asioita, käytetyt komponentit ovat pääosin aivan samoja kummassakin elementissä. Kuvassa styroxkuoret ovat kuvaamista varten laatikossa ylösalaisin. Ylhäällä näkyvään aukkoon uppoaa elementin magneetti. Viimeistelyn taso vaihteli erästä toiseen, useimmissa erissä pinta oli aivan yhtä sileä ja kiiltävä kuin uudessakin. . Tuleeko uudesta XTR300D2SN:stä peräti klassikko. Tämän vanhemman XTR:n magneetin peräosa on paljon rouvimmin viimeistelty kuin uudessa. XTR300D2N teki melkoisen vaikutuksen melko huimalla maksimiliikepoikkeamalla. Isommalle 76,5-milliselle puhekelalle tehty isompi aukko mataloittaa kartiota ja tämä mitoitusero on korjattu käyttämällä alaripustukselle ulointa hieman kauempana magneetista olevaa asennuspintaa. Uudessa rungossa terminaalit on kiinnitetty paljon tukevampaan korvakkeeseen. Näistä aukoista pääsee helposti roskia sisään ja elementti kannattaa pitää pussissa aina koteloon asennukseen asti. Vanhan XTR300D2S:n pitkän sisäänsoiton vaatineet alaripparit ovat onneksi taaksejäänyttä elämää. Materiaali tuntuu näppituntumalta todella hyvältä. Muuten kaikki näytti olevan siistiä ja huolellisesti tehtyä, erityisesti alaripustuksen näppituntuma ihastutti edelleen. Varsinkin magneettiset roskat hakeutuvat hanakasti magneetin ilmarakoon ja jäävät. Viimeistely on hyvää tasoa, varsinkin edullinen hinta huomioiden. Kotelo pitää puhdistaa ehdottoman puhtaaksi kaikista roskista ja mahdollisen vaimennusmateriaalin pitää olla tiukasti kiinni kotelossa ja riittävän kaukana kaikista elementin aukoista. Yhdistettynä suurempaan tehonkestoon tämä lupaa hyvää. SN:n kauempana topplatesta oleva alaripustus sallii arviolta 70 mm piikistä piikkiin liikeradan, eli hieman enemmän kuin pikkuveljessä. Nurinaa voi aiheuttaa elementin esiin saamisen työläys. Poimut ovat malliltaan syviä ja pyöreitä. Näistä aukoista pääsee helposti roskia sisään ja elementti kannattaa pitää pussissa aina koteloon asennukseen asti. Sisäänajo ja mittaukset Kumpikin elementti sisäänajettiin ennemminkin julmasti kuin hienostellen. Sen jälkeen koitin muutaman kerran liikeradan maksimeita ja tarkistin taas taajuuden elementin uudelle resonanssitaajuudelle. Suurimmat erot elementeissä on magneetin ja puhekelan koossa, muut erot johtuvat sitten näistä. Ilmavirtaukset kotelon sisällä ja elementtien aukoissa ovat sen verran rajuja, että irtonainen materiaali päätyy johonkin, mihin se ei saisi mennä. 86 A uto S ound KOKEILUSSA vahva. Edes 190-unssinen magneetti ei ole niin paljon isompi, että silmämääräisen tunnistuksen voisi tehdä luotettavasti. Rinnakkain ollessa elementtien välillä on kyllä selkeä ero. Uuden XTR-malliston värimaailma on pirteän tyylikäs. Uusi pakkaus on ainakin lähes ”postin kestävä”. Resonassitaajuus painui hieman 28 hertsin alapuolelle ja pysyi kiitettävän hyvin samana pienellä kuin isommallakin liikkeellä. Seuraavaksi vuorossa oli . SPL Dynamics XTR300D2SN Ulkonäöllisesti SPL Dynamics XTR300D2SN ei poikkea juurikaan kevyemmästä sisarmallistaan. Takaa päin otetussa kuvassa näkyy vanhan ja uuden ja uuden rungon merkittävimmät ero. Tein vähän varovaisemman alun jälkeen muutaman reilulla liikeradalla soitetun notkistelun ja säädin taajuuden sen hetkiselle resonanssitaajuudelle. Varsinkin magneettiset roskat hakeutuvat hanakasti magneetin ilmarakoon ja jäävät sinne naarmuttamaan puhekelaa. . Toistin kierroksia, kunnes elementtien resonanssitaajuuden laskeminen loppui. Kartio liikkuu melkein 60 mm melko äänettömästi ja sen jälkeen mekaaniset äänet kasvavat melkoisesti, mutta kartio liikkuu kuitenkin ainakin lähes 70 mm minkään pohjaamatta. Uudessa rungossa on todella isot aukot puhekelan tuuletukselle. Kotelo pitää puhdistaa ehdottoman puhtaaksi kaikista roskista ja mahdollisen vaimennusmateriaalin pitää olla tiukasti kiinni kotelossa ja riittävän kaukana kaikista elementin aukoista. . Tämä on halkaisijaltaan sen verran suurempi, että alaripustukseen on saatu mahtumaan samat 5,5 poimua. Vanha runko oli avarampi taaksepäin
Se, mikä yllätti oli XTR300D2SN. Sitä käytettäessä ei tarvitse antaa ”depan tasoitusta lähdössä” kuten monilla järeillä bassoilla joutuu tekemään. On lähes uskomatonta, että kolmen tuuman kelalla varustettu elementti soi käytännössä yhtä lujaa kuin ”vanha kunnon” XTR. Kotelon paikka oli kaikissa mittauksissa mahdollisimman sama. Maksimiliikerataa on arviolta vielä kymmenien milliä enemmän kuin N-mallissa. Uusista malleista XTR300D2N oli lievä pettymys. Mitatun kytkyn mukaan laskettiin jokaiselle elementille 600 watin luokkatehoa vastaava kaiutinjännite kaavalla U=n eliöjuuri(2*kytky*luokkateho). Useimmat bassoelementit ovat vertailuissa jääneet vähintään saman verran ”vanhalle” XTR:lle. Tämän testin perustella SPL Dynamics on saanut ainakin yhden loistavan jatkajan vanhoille perinteille.. Isoveli ei todellakaan pettänyt. Se on selkeästi heikompi kuin vanha, mutta se on silti ihan hyvä elementti. Matalien toistoa on mahdollista parantaa toisenlaisella kotelolla, joten matalien toisto tuskin sinällään muodostuu ongelmaksi. Kotelo sidottiin kiinni takaluukun etureunassa kulkevaan palkKYTKY JÄNNITE dB 35-56 EROTUS dB 38-59 EROTUS XTR300D2 0,94 33,6 141,2 141,6 XTR300D2N 1,09 36,2 140,4 -0,8 141,2 -0,4 XTR300D2SN 1,07 35,8 141,1 -0,1 141,5 -0,1 Elementti kiin, sivusuunnassa keskelle autoa. Mittaus tehtiin MaxBoomin tapaan: 16 sekunnin keskiarvomittaus, mittapaikkana tuulilasin keskikohta 200 mm korkeudella kojelaudan pinnasta. SN jää jälkeen ääripäissä, 35 hertsillä ero on jopa yli 1,5 desibeliä. SN:n resonanssi laski noin 26 hertsiin. Odotukset olivat todella korkealla normimallin jäljiltä. Kaikkinensa suhteellisen lyhyt kela ja pitkä mekaaninen maksimiliikepoikkeama on hyvä yhdistelmä elementin kestämisen kannalta. Mekaaniset äänet ovat hieman hiljaisemmat lähellä maksimia. Esitellyissä tuloksissa suurin heitto jännitteessä on +0,05 dB ja sitä voidaan pitää merkityksettömänä. Valitsisin sen ilomielin MaxBoomiin esimerkiksi 1500W-luokkaan kahden basson settiin. Lyhyen kelan poistuessa ilmaraosta voimakerroin laskee ja rauhoittaa kartion liikeradan karkailua. Kummallakin raidalla vanha XTR300d2 oli paras. A uto S ound 87 KOKEILUSSA XTR300D2SN. 50 hertsin taajuudella ero oli jopa 0,6 dB:ä SN:n hyväksi. Elementti on varmasti kotonaan myös kaikissa hupiseteissä, johon sen tehonkesto vain riittää. Mittaukset Mittaukset suoritettiin dB Pappojen Skoda Octaviassa käyttäen sekä 35-56 ja 38-59 MaxBoomraitoja. Matalien taajuuksien soittamiseen matala resonanssitaajuus toki sopii paremmin kuin korkeampi ja on hyvä, ettei elementti hajoa heti liikeradan karatessa. Käytössä oli 56-litrainen refl eksikotelo, jossa on noin 300 cm2:n portti. Se, mikä on huimaa, niin SN voittaa keskikaistalla reilusti. Soitettaessa jännite säädettiin mahdollisimman tarkasti oikeaksi. Minulla oli kirkkaana mielessä SN-mallin korkeammalla topplatesta olevat alaripustukset ja yhtä hyvän tuntuiset ripustukset. Matala resonansssitaajuus tai pitkä maksimiliikepoikkeama eivät ole sinällään itseisarvoja. Vuorollaan kaikista elementeistä kytkettiin kelat rinnan ja tarkkuusmitattiin kytky
* Verkkokauppa ja myymälä * Suunnittelu * Asennuspalvelu PP AUTO BAHN Löydät meiltä laadukkaat vaihtoehdot autollesi kesän reissuihin: Voiteluaineista Championin ja Gulfin huipputuotteet, Sailunin renkaat, Avatarin kaiuttimet, Dezentin laatuvanteet esimerkkeinä laajasta valikoimastamme. Koskenkorvan Autohuolto PP-Autobahn tmi g.046-9311134 Vaasantie 316, Koskenkorva
Mittariston paneeli puuttuu edelleen. Näinhän tämän koko setin saa kerralla suoraan! Tuulilasin reunaan tulevia muotoja täytyy laskea paremman istuvuuden ja näkymän aikaansaamiseksi. NÄISTÄ TUNNELMISTA VOI LUKEA PAREMMIN AUTOSOUNDIN EDELLISESTÄ NUMEROSTA. Ovessa on hyvä muoto, johon alkuperäiset kojelaudan päätylevyt saisi hyvin istumaan ja kuidutus niiden kanssa antaisi täydellisen istuvuuden. Mittariston paneelin kohdalla huomasin tehtävän olevan lähes mahdoton keskikonsolin oikean posken rakenteen vuoksi, jolloin ei mahdollisuutta jäänyt tarpeeksi tehdä hyvin istuvaa paneelia. Päämuotokieli on muuten todella hyvä enkä muuta sitä juurikaan. Se pitäisi siis uusia kokonaan. KOHTI AUTOHIFIN EM-KILPAILUJA! OSA 4. Keskikonsolin paneelin pinta niin ja näin. VIIMEISTELY JÄI LÄHES KOKONAAN TEKEMÄTTÄ JA RAKENTEELLISIAKIN ONGELMIA HAVAITTIIN TÄYDELLISEN MAALIIN SAATTAMISEN PUOLESTA. Kojelaudan tuulilasinpuoleinen reuna hyppii ikävästi silmille ulkoapäin. Soundikin sattuneesta syystä vähän sinnepäin. Ei paljoa tekijää lämmitä. AIKA OLI LOPPUMASSA ARMOTTA KESKEN. Turvatyynyn lokeron saa helposti suoraan ja kiinnitys on vakaa heti alkuun. Lähtökohdat uusiksi Päädyin aloittamaan uudelleenrakentamisen keskikonsolin sijaan reunamoduuleista. Kojelaudan päätyihin ei oikein saa hyviä peitelevyjä. Kojelaudan päädyt on helppo ratkaista tekemälle ne lasikuidusta ovea vasten. KojeTeksti ja kuvat: Mikko Laine Vasemman puolen runko kasassa ja pinnat suojattu pakkausteipillä kuidutusta varten. Istuin autossa hetken ja mietin. NYT KESKITYTÄÄN PROJEKTIN ETENEMISEEN JA SEURAAVAN KEVÄÄN KISOIHIN! M itä jäi käteen. Tästä pitäisi sitten muka päästä jatkamaan. Subikoppakin vuotaa ja mittaus osoittaa sen olevan hieman liian pienikin. Runko ja pohjien kuidutus suoritettu oikealle puolelle.. SÄÄDÖT TEHTIIN KAIKKI MATKAN AIKANA JA SE KANTOI YLLÄTYKSEKSENI JOPA NELJÄNNELLE SIJALLE. Sama koskee kuskin puolella logiikan ohjausnäytön lokeron kanssa. 90 A uto S ound 90 A uto S ound TIETOA PROJEKTISARJA KISA-SETIN RAKENTAMISESTA VUODEN 2018 EM-KILPAILUIHIN. Mittariston kuvun kanssa on lievää sovitusongelmaa. EM-FINAALIIN LÄHDETTIIN VÄHILLÄ UNILLA JA AUTO SAATIIN NIPPANAPPA KASAAN PARIN HIFITOVERIN AVUSTUKSELLA JA SUURI KIITOS SIITÄ HEILLE. TYÖTAHTI JA PITKÄT TALLI-ILLAT ALKOIVAT OLLA JO SIINÄ PISTEESSÄ, ETTÄ HEITETÄÄN PYYHE KEHÄÄN JA VEDETÄÄN HAPPEA. RAIVOLLA MENTIIN PÄÄTYYN KUITENKIN. Ajatus alkoi jälleen kerran itää vahvasti kohti kokonaan uutta kojelautaa. KIIRE PAINOI PAHASTI PÄÄLLE ENNEN LÄHTÖÄ SALZBURGIIN. Subikoteloon tarvittaisiin lisää tilavuutta. Totesin, että minulla on nyt tietoa tarpeeksi, miten tämä kojelauta kuuluisi tehdä. Sinnepäin hutaistu muotoilu yksityiskohdissa ja huopaverhoilu
Haluan tuoda kojelaudan yläpuolen kaarta enemmän ulospäin, kun nyt se on aavistuksen länässä. Tämä muovinen kapistus taipuu haluttuihin muotoihin, jota pitkin saa jyrsimellä vedettyä työstöpalaan kyseisen muodon. Sopiva esileikkaus pistosahalla auttaa huomattavasti, kun jyrsimen terä ei haukkaa liikaa. Samalla tuulilasin puolta toin alaspäin. Tämä vaatisi kojelaudan rakenteen muuttamisen kolmiosaisesta kaksiosaiseksi. Näin saisin helposti muokattua alkuperäisestä keskikonsolipaneelin kehyksestä sopivan ilmastointipaneelin ympärille ja ylempi paneeli tulisi sen päälle. Koko keskikonsolin ohjelmalähdepaneelin voisi tehdä koholle muusta pinnasta. Ei välttämättä huono ratkaisu, koska silloin sivuosat saisivat yhden kiinnityspisteen lisää ja päästään eroon parista saumasta. Vieläkin voisi olla tarve parille lisälitralle. V a s e m m a n puolen ylempi kiinnityspala valmiina kuidutettavaksi. Kuskin puoleisen osan kiinnitys sujui helposti vanhasta osasta siirretyn metallikiinnikkeen avulla ja matkustajan puolen osa pultattiin kahdella M8 pultilla turvatyynyn kiinnikkeen kierteisiin poikkipalkissa. Tässä tasan 5 litraa.. Tila on kortilla ja vähän turhan monimutkainen rakenne tukevaa ja siistiä asennusta ajatellen. Tein saman alapuolelle. Myös keskikonsolin nykyiset sivulaipat ovat käytännössä turhaa painoa ja tilaa vieviä. Tässä kohtaa kuvaan astuu keskikonsoli, jossa olisi vapaata tilaa hyvinkin paljon. A uto S ound 91 A uto S ound 91 TIETOA laudan päätyjen kuiduttamisesta suoran levyn sijaan saadaan helposti revittyä pari litraa lisää. Niin ohutta kehystä on puusta vaikea tehdä. Keskikonsolin kohdalla luovun ideasta käyttää lineaarimoottoria hissinä paljastamaan CDsoitin. Tämäkään ei ole poissuljettu vaihtoehto. Näin se antaisi paremman laatuvaikutelman. Voisi olla kesäkuumalla ihan hyvä lisä. Näitä saisi ostaakin mutta hintalappu on sen verta suuri, että yritän tehdä itse. Se voisi hyvin mahtua tabletin taakse ja säilyttää prosessorin kauko-ohjain nykyisen kaltaisena. Tähän tarkoitukseen loistava työkalu on muotoiltava jyrsinohjuri. Molemmilla puolilla tuon alapuolen levyyn tehtiin jatke ovipahviin asti, jotta kuidutus saa yhden tukipisteen keskeltä pystysuunnassa. Tilavuus mitattiin pakkaustäytteellä. Uudet laipat syntyvät helposti ja niiden väliin kyhättiin tutut palapelinomaiset lokerot turvatyynylle oikealla ja vasemmalla logiikan ohjauspaneelille. Haluttu pystylinja toteutuu hyvin. Yksi idea vielä tähän voisi olla ilmastoinnin keskisuuttimien käyttöönotto, jolle liikkuvan paneelin poisjäänti antaisi hyvin tilaa. Sopiva muoto löytyi helposti ja siirsin ohjurin varovasti vanerilevyn päälle ja piirsin muodon siihen. Ohjurin saa kohtuu hyvin teipattua sapluunateipillä kiinni mutta pitää silti olla varovainen jyrsittäessä, ettei lipsahda irti. Leikkasin palan ensin pistosahalla jättäen hieman ekstraa viivojen ulkopuolelle. Matkustajan edessä subikotelon seinä toimii samalla ulkokuorena moduulin alaosassa, joten tässä kohtaa kaari tulee vain turvatyynylokeron alapuolen tasalle. Lokeroiden ulkolaipat kopioitiin isoista laipoista, minkä jälkeen niiden pituudet sovitettiin istumaan asennukseen. Soittimen kiinnitystä pitäisi vähän miettiä uusiksi. Ja eikun hommiin! Ensimmäinen asia on määrittää uusi äärimuoto. Haetaan suuntaus ja sijainti vasemmalle keskiäänelle. Taiteilin uuden muodon tämän ohjurin kanssa keskikonsolin reunaa vasten. Tilaa pultata se sivusta on todella vähän eikä sinne sormin oikein pääse. Kuskin edessä tuo kaari jatkuu jalkatilaan asti, koska sinne tarvitaan tukirakenne ulkokuorta varten. Aion kokeilla Soundmanin version nähtyäni magneettikiinnitteistä liukukoteloa. Ilmastointikanavan sivupuhallusputki tehtiin muotoon kankaalla venyttäen ja kasteltiin hartsilla ennen kuidutusta. Uusissa S/V90-malleissa on tälläinen tyyli. Yritän väsätä tabletille helpomman asennuksen, joka ei ole väljähkö kuten nykyinen. Soittimen kohtalo on vielä vähän auki. Saattaapi muutama lisälitra siis irrota sieltäkin
Keskimmäinen osio toteutettiin puolestaan MDF-levyllä ja viimeisteltiin lasikuidulla. Nyt pitäisi teipata suojaan koko kojelaudan tausta oikealla puolella keskikonsolille asti. Ensin piti vielä kuiduttaa vanerilevyt elementin asennuskohdan alle kotelon pohjaksi, jonka päälle pystyi mallailemaan asennusrenkaat. Asettelin ne samaan pystylinjaan diskanttien kanssa, koska nykyinen kilpailu-CD on ankara stereokuvan laidoista, joten ei anneta tässä kohtaa tasoitusta sijoittelussa. Venytin kankaan mahdollisimman tiukalle ja kiinnitin sen kuumaliimalla siten, että saan lasikuidulla vedettyä kunnolla pintoihin kiinni. Pidin suuntaukset samantyylisinä mutta käänsin oikean puolen keskaria hieman enemmän poispäin, jottei se osoita lähes suoraan kuskin korvaan. Pidin huolellisesti etäisyyserot samoina diskantteihin nähden. Tilaa ei juuri tämänkään kokoiselle asentajalla ole ylimääräistä. Lopuksi kiinnitin palat huolella kuiduttaen ne osaksi kotelorakenteita. Pitkän työstämisen jälkeen saatiin elementille asennuspaikka tehtyä. Eikä se tietenkään vielä siinä ollut vaan piti se kuidutuskin tehdä. Asennusrenkaat kiinnitin aluksi alaosastaan lasikuitukitillä. Tämä muoto kattoi kaiken keskikonsolin reunalta kotelon pohjaa luoden ja tulipeltiä myötäillen aina alas vasten ovea ja puhallinta. Tämän päälle ovipahvin muotoa mukaillen liimasin samalla mattoteipillä tuon päätypalan. Ke rr os ra kenteinen subbarikotelon kansi saatu vihdoin koottua jyrsien kasaan. Voin kertoa, että silti jalkoja särki tuon operaation jälkeen melko kiitettävästi. Kuskin puolella ei onneksi ollut yhtä paljoa suojattavaa ja se menikin nopeammin. Ilmaa kojelaudan päihin Teen tähänkin versioon lycra-kangasta käyttäen ilmastointikanavat sivuikkunoille. Päätypaneelien kiinnikeklipsit suojasin teipillä useammalla kerroksella varmistaakseni irrotuksen. Sain nostettua penkin sopivasti takapenkkien päälle, jotta sai edes vähän liikkumatilaa vaihtaa asentoa. Sitten se melkein hauska osuus. Ulostulot syntyivät heti elementtien asennusrenkaiden viereen. Tämän jälkeen Omatekoinen ohjuri valmiina pureutumaan taas askeleen syvemmälle. 92 A uto S ound 92 A uto S ound TIETOA Päädyt paremmiksi Seuraavaksi olisi luvassa alkupuolen ehkä mielenkiintoisin operaatio. Subikotelon puolella näille täytyy tehdä vielä täydellinen suljenta, etteivät vuoda. Tein ilmastointikanavia varten tuloaukot keskikonsolin puolelle koteloa. Vieressä ovat tarvittavat apuvälineet.. sintä käyttäen. Aluksi teippasin mattoteipillä huovan ovipahvin etuosan päälle, jotta istuvuus on hyvä ja verhoilulle jää varaa. Laminoin punottua lasikuitukangasta muutaman kerroksen muodon saamiseksi. Niistä tuli todella siistit. Teippiä kului melkoinen määrä. Operaatio täytyy luonnollisesti suorittaa ovi kiinni, jotta saadaan koko muoto kuidutettua kerralla oikein. Kojelaudan päätykiinnikkeet otin niin ikään vanhasta versiosta. Taitoin niitä hieman enemmän vastaamaan muotoja tehokkaasti. Tein renkaat MDF:stä jyrLaitimmaisen puolen suljenta tehtiin kankaalla ja lasikuidulla. Pulttasin näihin vaneripalat, joille leikkasin sopivat aukot kojelaudan päätyihin. Näiden ympärille tuli kuitukartiot, jotka toimivat kiinnikepesinä. Käytän kirkasta pakkausteippiä, koska se irtoaa helposti ja ei jätä pahemmin liimajälkiä eikä takerru lasikuituun maalarinteipin tavoin
Seuraavaksi piti määrittää elementin sijainti kotelossa ja suuntaus. Subille asennusreikä Tämä suoritus menee vielä hullummaksi. Kun hartsi oli kovettunut, laminoin tämän pintaa vasten kahdeksan kerrosta lasikuitukangasta., koska tämä seinä toimii samalla keskarikotelon seinänä. A uto S ound 93 A uto S ound 93 TIETOA kastelin kankaan polyesterihartsilla läpimäräksi ja annoin kovettua ensin. Tässä kohtaa esiintulleita haasteita ovat ilmastointikanavien suuttimet sekä keskikonsolin lopullinen alapään rakenne, jossa sijaitsevat kiinnityspisteet ja miten hyödynnän nämä tehokkaasti sivumoduulien kiinnitykseen sekä yhdistämisen keskikonsolin runkoon. Piirrettyäni nämä levyyn, sahasin ne pistosahalla ensin vähän isommiksi paloikAlkuperäinen kojela uda n päätypaneeli istuu hyvin asennukseen ja tulee peittämään kiinnityspultit sekä vasemmalla myös sulakerasian. Asettelin ruuvein tuon palan syntyneeseen tasenteeseen kiinni ja poistin ohjurilevyn. Kopion master-palojen muodot laskennallisen leveyden mukaan tarpeeksi moneen palaan koivuvaneria. Koteloiden kannet syntyivät kuiduttamalla 12 mm MDF-levy kiinni lokeroiden kohdalle ja sivureunalle venytetyn kankaan avulla. Kopioterällä jyrsien tuosta syntyi identtinen osa kotelon kantta. Määritin tämän vahvuuden sivulaippaan piirtämäni asennusmerkinnän mukaan ja lisäsin materiaalivahvuutta kiinnitystä varten. Eksoottisempi subikotelo Subikotelon päärungon muodostavat keskikonsolin puoleinen laippa, ovea ja puhallinta vasten olevat kuituseinät sekä ylhäällä turvatyynylokeron pohja. Huolellinen levitys pinnoille sujui hyvin siveltimen kanssa eikä koholla olevia lasikuitusäikeitä jäänyt. MDF-levy valeltiin hartsilla sisäpuoleltakin, jottei pääse imemään kosteutta missään vaiheessa. Jyrsintä ja muotoiltavaa ohjuria käyttäen sain työstettyä asennuskohdan sekä muun kaariosan master-kopiot. Nyt päästiin syvemmälle pidemmän laakeriterän kanssa ja lopulta puhkaistiin elementin asennusaukko. Pystyin tekemään tehokkaasti työtä, koska suurelta osin kopioin vanhaa suunnitelmaa ja uudet osiot oli mietitty etukäteen sekä niiden toteutus oli melko helppoa. Innostuttuani todella jyrsimen käytöstä, päätin kokeilla jotain uutta. Tarkka tilavuus selviää vielä myöhemmin ja mahdolliset erot tullaan tasaamaan. Tavoite oli niin jäykkä rakenne kuin mahdollista. Nyt minulla oli valmis malli. Kovetuttuaan koteloiden pohjarakenteet ja seinät olivat täysin kuolleita. Minulla oli tallessa edellisen kotelon jäljiltä tuon aukon kokoinen rengas, jonka sisähalkaisija on elementin asennushalkaisijan verran. Sekoitin revittyä lasikuitumattoa hiekan ja polyesterihartsin joukkoon kovetteen kera ja kaadoin massan kotelon pohjalle. Kankaiden kohdalla jälleen kasteltiin läpimäräksi ja annettiin kovettua ennen kahdeksan lasikuitukerroksen laminointia. Tähän pisteeseen asti olen erittäin tyytyväinen tulokseen ja luottavainen sen suhteen, että tämä vihdoin menee kunnialla maaliin.. Päätin kokeilla sijoittaa sen kotelon vasempaan reunaan ja suuntaus lähes suoraan alas. Kuinkahan paljon subbarikotelon teko tuo lisäkiloja. Näistäkin koteloista pitää tehdä todella tukevat vaikka kyseessä on vain keskarit, joille suunniteltu toistokaistaa 150 Hz:stä ylöspäin. Kopioin ulkoreunan muodon sivulaipasta suoraan. Elementin upotussyvyys ei kuitenkaan ollut vielä tarpeeksi suuri. Aloitin jyrsimään pohjasta leikkaavalla laakeriterällä ohjurin aukon mukaan niin syvälle, kuin terän laakeri myötäili ohjuriaukkoa. Se hoitui kätevästi isolla huullosterällä, jossa laakerin jälkeen leikkuusäde on juuri elementin ulkohalkaisijasta hieman pidemmälle ulottuva verhoiluvaraa ajatellen. Piirsin kotelon sivulaippaan minimisijoituksen, jossa elementin magneetti ei osu kotelon takaseinään ja, että elementti ylipäänsä mahtuu koteloon. Tein kansipalan levyisen MDF-levyn, johon jyrsin elementin ulkohalkaisijan kokoisen aukon. Suurin huolenaihe tässä valmistustavassa on mahdolliset vuodot saumakohdissa. Tämän levyn kiinnitin tarkasti ruuvein erillisten päätypalojen kanssa siten, että se osui merkkeihin ja kansipala on oikeassa asennossa työstä varten eli elementin asennuskohta on kohtisuorassa. Tässä kohtaa alkaa rakennelmilla olla painoa jo aika paljon. Vauhdikas alku Tämä uudistus lähti todella hyvin liikkeelle. Toistin tätä samaa liimaten ja jyrsien aina yhden kerroksen kerrallaan muun rakentelun välissä, kunnes minulla oli valmis kansiosa. Kävin kaikki liitoskohdat huolellisesti lasikuitutuppojen ja hartsin kanssa läpi. Minun korvaani se kuulostaa todella jäykältä ja erikoiselta, joten päätin kokeilla. si. Elementin asennuskohtaan tarvitaan siis enemmän paksuutta, koska kyseessä on kaari ja elementin asennuskohta on luonnollisesti viivasuora. Suuntauksen kanssa ei hirveästi vaihtoehtoja ole. Järeät keskiäänikotelot Ilmastointikanavien seinien laminoinnin jälkeen oli edessä vielä pohjan vahvistus hiekkahartsilla. Tästä alkoi hidas urakka saattaa koko komeus kasaan. Liimasin yhden raakakaaren ensimmäiseen master-kopioon ja annoin kuivua puristettuna tunnin verran, jonka jälkeen pala oli valmis työstettäväksi. Etenemisjärjestyksen muutoksella oli merkittävä vaikutus projektin kulkuun. Miltä kuulostaisi kerroslaminointimenetelmä pystysuunnassa vaneria käyttäen. Tilavuutta koteloille tuli molempiin noin 5l. Kotelon kansi sisältäisi yhteensä 24 kaarta 20 mm vaneria
94 A uto S ound AUTOESITTELY
GS Audion varaosien myynti on kasvanut siinä määrin, että kuka tahansa voi tilata osat omiin projekteihinsa ja kunnostaa ne haluamakseen. Teksti: Nico Kuivakangas Kuvat: Janita Virtanen Nico Kuivakangas on aktiivinen autohifiharrastaja, jonka mielenkiinnonaiheena on erityisesti kaiutinelementtien toiminta. Enää ei tarvitse tilata ja testata sopiiko eri valmistajien drop in kitti, vaan koko basso voidaan suunnitella asiakkaan haluamien toiveiden mukaisesti. Ongelmat ovat lähinnä oikeanpituisen ja kokoisen kelan sopiminen tarjolla olevaan ferriittimoottoriin. GS Audio on yksi suurimmista toimijoista yksittäisosien myynnissä Euroopassa, ja juuri tästä paikasta artikkelin kirjoittajakin on tilannut osat bassoihinsa. Irto-osien hinta ei ole kovinkaan paha suhteessa niiden laatuun, tarkemman käsityksen eri osien hinnoista saat kun käyt vähän selailemassa firman nettisivuja. Suosituimmat merkit joiden osia oli tarjolla olivat SPL Dynamics ja Digital Designs. SAMATEN KUIN VAIKKAPA VAIN LIIKKUVIEN OSIEN SUHTEEN RIKKI MENNEEN ELEMENTIN KORJAAMINEN OMATOIMISESTI. Bassojen modaaminen alkoi dB Drag kilpailujen kulta-aikaan, jolloin menestys kovissa äänenpaineluokissa vaati sen, että bassojen oli pysyttävä kunnossa ainakin parin vedon ajan. CUSTOM-BASSOJEN RAKENTAMINEN JA ELEMENTTIEN KORJAAMINEN! TEKISIKÖ MIELESI RAKENTAA KOKONAAN OMA SUBBARIELEMENTTI. Hybridibassoista siirryttäessä custom-bassoon muuttuu koko konsepti. Custom recone bassossa pitää ottaa huomioon subwooferin käyttötarkoitus. Tavallisen tallaajan oli mahdotonta edes kuvitella lähtevänsä kunnostamaan omaa bassokaiutinta osilla, mitä ei ensinnäkään ollut mistään saatavilla "varaosina". Syntyi niin sanotut hybrid -bassot, joissa oli käytetty eri merkkien tuotteita sekaisin, ja tätä kautta haettu paras mahdollinen kombinaatio. Tuolloin vain harva kilpailija sai yksittäisosia, ja tällöinkin yleensä vain ulkomailta. Tuolloin kilpailubassojen runkoja ja erilaisia liikkuvia osia muokattiin ja kokeiltiin ristiin eri valmistajien osien kanssa. OSOITTEESSA WWW.GSAUDIO.IT ON NYT TARJOLLA KAIKILLE LUKIJOILLE -10% ALENNUS CUSTOM-OSISTA KOODILLA: NICO-KUIVAKANGAS. Siitä nimitys ”drop in” tuleekin. A uto S ound 95 A uto S ound 95 TIETOA S ubwooferien reconettamisen historiasta ensiksi pieni palanen tähän jutun alkuun. Huomioitavia seikkoja on tehdäänkö musiikin toistoon tarkoitettu basso, vai puhtaasti painekilpailukäyttöön. Erilaiset reconet DB Drag lajin loppuessa Suomessa kesti yllättävän kauan, ennen kuin niin sanottuja ”drop in” -reconeja alkoi löytymään markkinoilta vain muutamilta laitevalmistajilta. Tämä tehtiin sekä liikkuvien osien painon lisäämisen takia, että kestävyyden kasvattamiseksi. Hieman lisää erilaisista materiaaleista Ei ole bassoa, joka soveltuisi parhaiten kaikkeen käyttöön, joten kompromisseja pitää tehdä. Kelaputkea vahvistettiin erilaisin liimaseoksin tai vahvikerenkain, joihin oli liimaa imeytetty. Ehkä yleisimpiä tapoja vahvistaa subwooferin kestävyyttä oli kartion vahvistaminen lasikuituseoksilla tai jopa valmistaa kartio kokonaan lasikuidusta. KYLLÄ, SE ON TÄYSIN MAHDOLLISTA. Suoratoistopalvelu YouTube tarjoaa paljon hyviä esimerkkejä custom-bassojen rakentamisesta. Off-season kautena ja kilpailujen välissä hajonneita bassoja pyrittiin vahvistamaan erilaisin menetelmin, joiden kestävyyttä testattiin kerta toisensa jälkeen. Custom recone eroaa drop in kitistä siten että kokonaisuus on kasattava ja valittava yksittäisistä komponenteista, kun taas drop in kitti on "plug 'n' play" -tyylinen ratkaisu. TÄSSÄ ARTIKKELISSA SUBBARIELEMENTTIEN RAKENTELUA USEITA VUOSIA HARRASTANUT NICO KUIVAKANGAS KERTOO MITEN HOMMA KÄYTÄNNÖSSÄ TAPAHTUU, JA ANTAA MUUTAKIN YLEISTIETOA CUSTOM-ELEMENTTIEN IDEOLOGIASTA. Artikkelin kuvissa olevaan subwooferiin on GS Audion valikoimasta valittu pehmeät alaripustukset, puristamaton paperimassakartio, hiilikuitupölykuppi ja flat alumiini -puhekela kahdella yhden ohmin kelalla. Drop in kitin asennuksessa pitää siis vain levittää liimaa runkoon ja keskittää kela ja tipauttaa liikkuvat paikoilleen. Moottori rajoittaa paljon rakentamista, joten esimerkiksi musikaaliseen bassoon valitaan hieman suurempi toleranssi kelan ja topplaten väliseen etäisyyteen ja vastaavasti painekilpailukäyttöön tarkoitetussa bassossa pitää olla pienemmät toleranssit, jotta elementin moottorista saadaan kaikki hyöty irti. Tarjolla on useita erilaisia kelakokoja, eri jäykkyyksisiä ja kokoisia alaripustuksia aina erilaisten kartion materiaaleihin. Nico on harrastanut elementtien korjaamista, customointia ja suunnittelua jo useiden vuosien ajan, ja miehen luomuksia on käytetty menestyksekkäästi monien muidenkin harrastajien laitteistoissa. Esimerkkinä GS Audio tarjoaa bassoihin eri jäykkyyden omaavia ripustuksia, kuparista ja alumiinista valmistettuja keloja ja erilaisia kartiomateriaaleja, kuten hiilikuitu, kevlar ja perinteisempi paperimassakartio. Nämä korjauspaketit ovat yleistymässä harrastajien tietotaidon kehittyessä. Tuohon aikaan ei ollut saatavilla osia käytössä kuin kilpailijoilla. Kilpailukäyttöön tarkoitetussa bassossa pitää huomioida myös se tehon määrä, mikä on tarkoitus syöttää kelalle kilpailuvedossa. Hybridibassojen aikakautena myös erilaiset vahvikemateriaalit ja liimaustavat kokivat kovaa tuotekehitystä, kun kilpailupäivinä bassojen piti kestää muutaman vedon ajan ja hajotessaan piti kilpailijalta löytyä kokonaisia varabassoja sen sijaa, että subwoofereita olisi pystynyt paikanpäällä korjaamaan
Runko ja moottori tarkastetaan ja puhdistetaan, jotta alueella, mihin kela asennetaan eli moottorin keskipaalun ja topplaten välinen tila ei ole sinne kuulumattomia roskia. Kela keskitetään asettamalla piirtoheitinkalvoa oikea määrä kelan ja moottorin keskipaalun väliin. . 96 A uto S ound 96 A uto S ound TIETOA R econettaminen aloitetaan rungon liimapintojen karhentamisella ja putsaamisella, jolla saavutetaan mahdollisimman hyvä tartuntapinta liimalle. Ripustus CUSTOM-BASSON VALMISTAMINEN MUSIIKINKUUNTELUKÄYTTÖÖN Kaikki komponentit hyvän musiikintoistoon tarkoitetun "yleisbasson" rakentamiseen, jolla on edellytykset myös matalempien nuottien toistoon. Tärkeintä on saada kela oikeaan korkoon, mittaus tehdään käsin. Kelan liimaamiseen käytetään GS Audiolta saatavaa WH7000-merkkistä 2komponenttista kirkasta syanoakrylaatti -liimaa, joka kovetetaan suihkepullossa tulevalla aktivaattorilla. . Koko alakerta liimataan kasaan yhdellä kertaa. . Puhekela hinnaltaan 36€, on 3” -litteästä alumiinilangasta valmistettu kela, kahdella 1-ohmin puhekelalla. Osat valittiin asiakkaan toiveiden ja alkuperäistä vastaavien osien mukaisesti, tuomalla ripaus customimaisuutta sekaan hiilikuituisella pölykupilla yms. Kartio hinnaltaan 38€ on 15” kokoinen ja valmistettu puristamattomasta paperimassasta. Ripustusrengas 8,5” kokoinen, hinnaltaan 5,70€. Alakerta Runkoon laitetaan liimaa ja ripustus/kela -paketti asetetaan keskitettynä liiman päälle. On siis hyvä käyttää kaksi komponenttista liimaa, jossa ensimmäinen komponentti ei sisällä kovettajaa, jolloin pystytään hallitusti liimaamaan koko paketti kerralla kasaan. 2 kpl hintaan 6,99€/kpl, joista toisessa oli valmiiksi punotut tuplajohdinlangat tuoden 10€ lisähintaa toiseen ripustukseen. Yläkerta Rungon yläripustuksen liimaamiseen käytetään. Ylimpään ripustukseen neulotaan ennen ripustuksen liimaamista vielä johdinlangat kiinni poimujen alimmasta kohtaa ja usein käytetään myös joustavaa liimaa estämään langan purkaantuminen. On myös hyvä viimeistellä johdinlankojen päädyt, mikäli ne viedään terminaaleihin, tai tässä tapauksessa pulttiliitokseen. . Kartio, jossa on yleensä yläripustus jo valmiina kiinni koe sovitetaan ja tehdään mahdolliset kolot johdinlankojen ja kelalta tulevien lankojen ujuttamiseen kelan ja kartion aukosta. Ripustustasanteelle ja ripustuksen päälle laitetaan lisää liimaa ja ripustuksien väliin on asennettava ripustusrengas, joka korottaa päällimmäistä ripustusta hieman korkeammaksi. liimataan kelaan alapuolelta ja vain kelaputken juuresta, jolloin saadaan alimmainen ripustus pysymään oikeassa korkeudessa. Kokonaiskustannus: 121,60€ + rahti + liimat. Johdinlangat nostetaan kelaputkea vasten ylös ja teipataan kiinni myöhempää käyttöä varten. Kela, johon ripustus on liimattu, keskitetään keskipaaluun nähden piirtoheitinkalvoilla. Alaripustukset on kokoa 8,5”, mallia pehmeä. Kelan korko mitataan ensimmäisenä ja sovitetaan alimmainen alaripustus paikoilleen ja varmistetaan, että kela asettuu oikeaan korkoon. Hyvä karhennus takaa liimojen tarttuvuuden ja pitkäaikaisen kiinnipysymisen. Ensimmäinen liimasauma. Niin sanottu ”alakerta” annetaan kovettua rauhassa yön yli, jolloin liimasaumojen päälle suihkittu kovettaja kovettaa liimasaumat läpikotaisin. Pölykuppi, 160mm, mustaa hiilikuitua hinta 17,90€
Lopulta viimeistellään johdinlangat pulttiterminaaleihin ja välttääkseen kosketuksen rungon kanssa on näihin Nicon valmistamiin bassoihin teetetty 3D tulostamalla erikoiskokoiset läpivientiholkit, jotka estää oikosulun syntymisen. Käytännössä homma ei luonnollisestikaan ole aivan näin yksioikoista, etenkään jos haluat hioa subbarisi laadun maksimiin, jolloin on syytä tietää mitä osia alkaa yhdistelemään. Ja täysin samanlaista tuskin on kenelläkään muulla. Samalla myös liimataan kelaputken juuresta kohta, josta johdinlangat nousevat kelaputkea pitkin ylös. Custom bassossa on käytössä 3D -tulostetut holkit estämässä oikosulkua. . Kelalta tulevat johdinlangat kiedotaan johdinlankojen kanssa nippuun ja kolvataan kiinni käyttämällä juottamisessa juoksutetta, jolloin saavutetaan hyvä kontakti kelalta tulevan kelalangan ja terminaaleista tulevan johdinlangan välillä. Basso valmiina kovaan käyttöön. Tasaisen liimasauman aikaansaaminen on tärkeää joka vaiheessa. . yleisimmin 1-komponenttista erittäin lujasti tarttuvaa ja elastista polyuretaanimassaa nimeltään WÜRTH Liima + Tiivistemassa, joka levitetään tasaisesti yläripustuksen tasanteelle, ennen kartion pudottamista paikoilleen. Kaiutinkaapelin terminaalit syntyvät pulteista, joihin saadaan kiinnitettyä haarukkatai lenkkiliittimet. A uto S ound 97 . Epoksin määrällä voidaan myös hienosäätää elementin Fs -arvoa. Onko se todellakin näin yksinkertaista. Nimittäin liimojen on saatava kovettua kunnolla, muutoin liikkuvat saattavat irrota kesken soiton ja tuloksena on valitettavan usein uudestaan reconettaminen. Subbarielementtien korjailu ja rakentelu on kuitenkin erittäin mielenkiintoista puuhaa, joten suosittelemme kokeilemaan rohkeasti. Kartio pudotetaan yläripustuksen tasanteelle ja varmistetaan kartion ja kelaputken välinen liitos tiiviiksi kovettamalla liima yläripustuksen ja kartion välistä. CNC -plasmaleikattu metallilaippa takaa tasaisen puristuksen yläripustusta liimattaessa. Kartion ja kelan liitos viimeistellään valamalla siihen BISON 2-komponenttista, hitaasti kovetttuvaa epoksia, joka sinetöi kelaputken ja kartion välisen liitoksen. 2-komponenttisella liimalla tai 1-komponenttisella pehmeällä liimalla voidaan tiivistää kartio vielä päälipuolelta kevyesti. Tämä artikkeli antaa perustason tiedot siitä miten custom-basson rakentaminen vaihe vaiheelta teoriassa tapahtuu. . Käsin ommellut johdinlangat tuovat custom-bassolle särmää lookkia. Viimeisenä pölykuppi liimataan joustavalla liimalla kartioon ja basso on valmis soitettavaksi noin 1-2 vuorokauden kuluessa, riippuen varastointilämpötilasta. Monet asiat oppii vasta tekemällä ja voisimmekin sanoa, että muutamat virheet on pakko käydä läpi, ennen kuin homma alkaa rullaamaan. VAROITUS! Jokaisen aloittelevan bassojenrakentajan kannattaa itse harjoitella kevyemmillä ja halvemmilla osilla bassojen kunnostamista, ennen kuin ryhtyy tekemään järeämpiä bassoja kalliilla osilla. Hyvä kontakti saadaan aikaiseksi kiertämällä johdinlanka ja kelalta tuleva lanka tiukkaan nippuun ja juottamisessa käytetään juoksutetta ja alumiinille tarkoitettua tinaa. Yläripustuksen päälle asetetaan niin sanottu liimarengas jonka avulla yläripustuksen liimaus saadaan tasaiseksi kauttaaltaan. . Ideana on luoda täysin tiivis liitos kartion, kelaputken ja alaripustuksen väliin myöhempää liimaamista varten. Kunnon valu takaa ettei kelajohtimet pääse murtumaan tai kartio irtoamaan kelaputkesta. Suositeltavaa on tutkia eri materiaaleja ja ripustusjäykkyyksiä ennen niiden soveltamista bassoihin.. .
Bassoksi valitaan sellainen, johon rahat riittävät, joka kestää oletettavasti käytettävissä olevan tehon ja jonka arvioidaan tarjoavan parhaan herkkyyden toteuttamiskelpoisessa kotelossa. Tämä arviointi vaatii varsin paljon työtä. Akut, kaapelit ja asennustarvikkeet heilauttavat tarvittavan rahamäärän reilusti yli kahdentonnin rajapyykin. Rajatulla budjetilla tapahtuva rakentaminen on mielekästä; kaikki ovat kohtuullisesti samalla lähtöviivalla lompakon paksuuteen katsomatta ja budjetin sijoittaminen mahdollisimman tehokkaasti tuo mukavan lisämausteen. Yleensä loppuviimein osa näistä ”aloittelijoista” on joko jonkun vanhan deppagurun bulvaaneja tai suojatteja. Tässä kilpailumuodossa lähes välttämättä tarvittava prosessori ja soitin lähestulkoon tuplaavat tarvittavan rahamäärän. Elementillä on tässä 1000€:n leikissä kuitenkin yksi erityisen tärkeä tehtävä, sillä sen täytyy kestää käytettävissä oleva teho. Mikä määrää herkyyden. Kysymys on itseluottamuksesta; tarvitsee vain käyttää tuo rahamäärä paremmin kuin kilpakumppanit. EMMAA ALOITTELIJOILLE PIKKURAHALLA! EMMA:N ESPL-ÄÄNENPAINELUOKKIIN TULI KAIVATTU LISÄYS, SILLÄ MUKAAN OTETTIIN TUHANNEN EURON HINTARAJOITETTU LUOKKA. Toisin sanoen laitteisto valitaan puhtaasti järkisyillä. Sanoin voi soida, koska yleensä luku ei nouse ”deppaa lujempaa depan nostolla”. Mitä parempi on herkkyys, sitä kovempaa laitteisto soi tietyllä teholla. MINÄ KERRON TEILLE NYT MITEN TUO KILOEURON BUDJETTI KANNATTAA KÄYTTÄÄ JÄRKEVÄSTI! Teksti: Harto Viljamaa. Tekijöitä on kaksi; herkkyys ja teho. Taskurahoilla ei vain saa ihan parhaimpia elementtejä ja budjetti kannattaa jakaa niin, että tehoa saadaan mahdollisimman paljon. Ei pidä sekoittaa tunteita ja laitteiston hankintaa keskenään. Kilpailu ei siitä muutu yhtään sen helpommaksi aivan nollista lähtevälle aloittelijalle. Yksin se vain vaatii vähän enemmän työtä. HintaTeksti: Harto Viljamaa NÄIN KASATAAN KISASETTI ESPL 1000€ -LUOKKAAN. Miten näin. Kyseinen tiettyyn rahasummaan perustuva luokitus saattaa olla lukijoille tuttua kotimaisesta Lisää Bassoa Challengesta. Omasta mielestäni nämä keinotekoiset rajaukset ovat turhia. Muuten lajeissa on eroa kuin yöllä ja päivällä, vaikka kummassakin periaatteessa kilpaillaan saavutettavan äänenpaineen suuruudesta. Fiksu ja ahkera kaveri rakentaa varmasti kovempaa soivan auton kuin väärän ”tiimipäällikön” ohjeita sokeasti uskova tiimiläinen. Herkkyys määräytyy elementin, kotelon ja auton yhteisvaikutuksesta. Ratkaisut ja rakentaminen kannattaa tehdä itse, jos huipulle haluaa. Mietitäänpä hetki, mitkä määräävät laitteistosta saatavan äänenpaineen. Onneksi kyseiseen rahamäärään lasketaan vain kilpailijan käyttämä subwoofer ja pääte, muita laitteita ei budjettiin tarvitse sovittaa. TONNIN BUDJETTI LASKETAAN SUBBAREIHIN JA NIIDEN VAHVISTIMIIN KÄYTETTYJEN KAMOJEN SUOSITUSHINNOISTA, JOTKA LÖYTYVÄT EMMA:N HINTATIETOKANNASTA. Tässä tapauksessa kyseessä ei ole edes nykyaikana muodikas yltiöpositiivisuus. Kauniin valurungon tai unobdaniummagneetin saamiseksi ei kannata budjetista uhrata senttiäkään. Auttaisi paljon, jos asiantuntevaa tukea ja ”toista mielipidettä” olisi saatavissa ainakin suunnitteluvaiheessa ja etenkin silloin, kun kaikki ei toimikaan aivan suunnitellusti. Aloittelijoille tarkoitettu luokka rajaa ammattilaiset ja pro-tason kilpailijat ulkopuolelle. Yleensä luku ei varsinkaan loppupäässä nouse teorian mukaisesti. Ja sitten pitää vielä arvioida (= osin arvata), mikä niistä on kokonaisuutena paras. Erilaiset ilmiöt rajoittavat luvun nousemista; puhekelan lämpö nousee, elementin lineaarinen liikepoikkeama loppuu kesken, refl eksiputken virtausnopeus kasvaa liian suureksi jne.. Mitä enemmän tuosta tasosta nostetaan tehoa, sen verran kovempaa laitteisto voi soida. Budjetti ja ensipuraisu EMMA:n hintoihin heinäkuun alussa EMMA:n tapauksessa laitteiden hinnat määräytyvät virallisen hintatietokannan mukaan. Budjetti on ystäväni Rajoitetulla rahamäärällä tehtävä rakentaminen on mahdollisuus. Jokaiselle elementille pitää suunnitella ja mitoittaa omasta mielestä paras mahdollinen kotelo juuri omaan autoon sopivana versiona. A uto S ound 99 A uto S ound 99 TIETOA E MMA on tuonut tuoreen lähestymistavan ESPL:ään uudella 1000€:n luokalla. Tehon tuplaaaminen tarkoittaa tehon nousemista 3 dB:ä. Suurimmat erot tehdään koteloinnilla ja autoon tehtävillä pienillä muutoksilla. En missään nimessä tarkoita, etteikö täysin noviisi oppisi tekemään paineautoa, lähinnä päinvastoin
Ensinnäkin GZ on yksi EMMA:n pääsponsoreista ja ottaa näkyvyydestä kaiken irti. Nopea vilkaisu DD-Audion tarjontaan ei auttanut, sillä malleja ei montaa tietokannassa olllut. Näillä eväillä valitsisin päätteeksi Soundigital SD3000.1D EVO2:n ja subeiksi joko kaksi GZRW300SPL:ää tai kolme GZIW10SPL:ää. Pekan 499€:n hintaiseksi kertoma Soundigital 3000.1 ei ollut vielä ehtinyt listaan. Vaihtoehtoja tuli roppakaupalla lisää. Lisää valinnanmahdollisuuksia Olin yhteydessä Audioimportin omistajaan Pekka Kinnuseen ja hän lupasi laittaa EMMA:lle pyynnön kummankin edellä mainitun laitteen lisäämisestä tietokantaan. Nämä päätteethän ovat brasilialaisen Soundigitalin valmistamia ja tarjoavat watteja halvalla. Sen saamisesta tietokantaan pitäisi tiedustella Audioimportilta ja samalla kannattaa kysyä kummallisesti listasta puuttuvan SD3000.1D EVO2:n lisäysmahdollisuudesta. Heinäkuun alussa paras veto oli siis tuo 549€ maksava GZCA3.0K-SPL. Sopivassa kotelossa tuo melkein kahden desibelin tehoetu kannattaa ainakin ovet kiinni soitettaessa, mutta ovet auki soitossa voi joutua laskemaan soittotasoa niin paljon, että tehoetu kääntyy tappioksi. ESPL-kappaleiden bassonuotit ovat melkoista sillisalaattia ja kunnollisen tuloksen saaminen on niillä melkoista räpellystä.. Kahden tai kolmen elementin käyttämisellä on etuna tehon jakaantuminen useammalle puhekelalle, jolloin yksittäinen elementti pääsee paljon helpommalla kuin käytettäessä vain yhtä elementtiä. Tuo Jesse Nikkisen Euroopanmestaruuskotelo on hyvä esimerkki ABC-kotelon potentiaalista. Yksi 3-tuumainen puhekela on aika kovilla, kun yritetään soittaa 30 sekuntia täysillä. Tämä ”lisäily” ei ole mitään haihattelua, vaan juuri näin niitä laitteita hintatietokantaan ilmestyy. 201 eurolla olisi voinut löytyä joku toimiva basso. Kahden elementin haluajalle tilanne ei ollut kovin valoisa. Kolmen elementin kanssa GZIW10SPL:t ovat edelleen ainoita, jotka mahtuvat budjettiin 149 euron kappalehinnallaan. Mieleen tuli GZRW300SPL, joka on ns. Syynä jälkimmäiseen subisuositukseen on, että olen noita jälkimmäisiä elementtejä käyttänyt ja saanut niillä ihan kohtuudella lukuakin. Jälkimmäisen joutuu hylkäämään, koska jäljelle jäävällä 131 eurolla ei saa tuota tehoa kestävää bassoa. Pidän kuitenkin enemmän kahdesta 12-tuumaisesta kuin esimerkiksi yhdestä 18-tuumaisesta. Oikein mitoitettu ja huolellisesti tehty refleksikotelo on aina hyvä vaihtoehto erikoisemmille kotelovaihtoehdoille. Kolmen elementin kanssa GZIW10SPL:t mahtuivat budjettiin täydellisesti 149 euron kappalehinnallaan. Kumpainenkaan noista ei tarjoa merkittävää etua ja rahaa olisi kulunut enemmän. Soundigital SD3000.1D EVO2:n GZ:taa edullisempi hinta lisäsi bassovaihtoehtoja ja muutenkin on hyvä, kun siitä on saatavissa sekä yhden että kahden ohmin versiot. Listalta löytyi kaksi budjettiin sopivaa vaihtoehtoa: 549€ maksava GZCA3.0K-SPL ja 869€ maksava GZCA5.0K-SPL. Kirjoitushetkellä GZRW300SPL oli jo ilmestynyt luvatun 199€:n hintaisena. Mukavasti 799 €:n hintaiseksi hinnoiteltu SD5000.1D EVO2 löytyi listalta. Sen onnistunut mitoittaminen ei ole yhtä helppoa kuin refleksikotelon, mutta onnistuessaan se tarjoaa paremman herkkyyden. Perinteinen refleksikotelo riitti siivittämään Arsi Sipilän paitsi Euroopanmestaruuteen, niin myös suhteessa finaaleiden korkeimpiin lukuihin. Tietokannassa ei ole kaikkia maailman laitteita, vaan valmistajat tai maahantuojat ovat lähinnä kilpailijoiden pyynnöstä lisänneet sinne tiettyjä laitteita. Samoin hylkäsin GZPA 1.4000DXII ja GZCA1.2K-SPL-parin. Tähän oli hyvä syy. Tämä on ymmärrettävää: DD-Audion mallisto on juuri uudistumassa, eikä uusien elementtien tulevat hinnat ole vielä varmistuneet. Esimerkiksi 499 euroa maksava Ground Zero GZHW18XSPL mahtuu nyt budjettiin. Kahden subin pareissa on nyt jopa valinnan varaa, näistä parhaana voi luultavasti pitää GZRW300SPL:ää, joka mahtuu budjettiin jopa GZCA3.0K-SPL:n kanssa. Ovet kiinni mitataan edelleen piikkipainetta. Tämän tarkastelun perusteella ystävällinen pyyntö Audioimportin suuntaan oli hyvin kannattava teko. Ensimmäiseksi aloin etsimään edullisia watteja ja katsoin Ground Zeron hinnat läpi. Suomessa sitä myydään juuri sopivasti 199 eurolla, mutta listasta sitä ei kuitenkaan löytynyt. Seuraavaksi katsoin Soundigitalin omat päätteet ja huomasin ilokseni, että niitä oli muutama malli hintatietokannassa. Tämä mahdollistaa isotehoisen, mutta myös hieman haastavan setin Soundigital 5000.1D EVO2:n kanssa. 225,50€:n kappalehinta oli juuri alle monen elementin 229€:n hinnan. Aiemmin laitteiden hintoja on tarvittu ainoastaan hintarajoitteisissa SQ-luokissa ja tämä on edelleen nähtävissä SPL-käyttöön sopivien laitteiden niukkana määränä. 100 A uto S ound 100 A uto S ound TIETOA tietokanta löytyy EMMA Glabalin nettisivuilta. Yhden elementin käyttäjälle löytyi Ground Zerolta GZHW15XSPL. GZIW12SPL on harmittavasti kaksi euroa ylihintainen. Soundigital SD3000.1D:n edullinen 499€:n hinta avaa uusia mahdollisuuksia. rahamäärä osoittautui varsin haastavaksi. Oli siis oletettavaa, että tuonne olisi listattuna Competition-sarjan päätteet. ABC-kotelo voisi olla oikea ratkaisu esimerkiksi SD5000.1D:n ja GZRW300SPL:n yhdistelmälle. GZCA3.0K-SPL on saatavissa ainoastaan yhden ohmin versiona. GZRW300SPL:t poimin muiden joukosta enemmän vain speksien perusteella. Nordic-malli, eli se on saatavilla ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa. Tämä on erityisen tärkeä näkökanta, kun ovet auki mittauksessa mitataan aiemman huippupaineen sijaan 30 sekunnin keskiarvoa. Rahaa jäi sitä käytettäessä 451€ bassoihin käytettäväksi
Portissa ja portin päiden ympärillä pitää olla myös riittävästi tilaa ilman virtaamiselle. Mikäli luku laskee paljon, on hyvin epätodennäköistä, että suuremmasta kotelosta saatava hyöty olisi suurempi, kuin raon pienenemisestä johtuva haitta on. Portin sijoittelussa kannattaa huomioida yhtälailla elementtien sijoittelu ja niiden sijainti suhteessa porttiin. pituutta ja suunnitteluvaiheessa kannattaa yrittää miettiä esimerkiksi takalasin vaikutusta portin vireelle ja toiminnalle. Tuolloin mitattavaksi tulisi 25 hertsin levyinen kaista. Keskellä näkyy pyynnöstä lisätty GZRW300SPL. Parhaassa tapauksessa elementeillä on lähes yhtä pitkä matka porttiin ja portti ei suoraan puhalla elementtien kartioihin. A uto S ound 101 A uto S ound 101 TIETOA En varmasti ole ainoa, joka kappaleita kritisoi. Näin leveän kaistan saaminen toistumaan kovaa ja onnistunut soittaminen kisatilanteessa olisi varmasti riittävän haastavaa, mutta ennen kaikkea se olisi paljon tasapuolisempaa kaikille. Tässä 1000€:n luokassa tehoa on käytettävissä varsin rajallisesti, joten virtausnopeuksien kasvaminen ei ole aivan mahdoton ongelma. Parhaiten näitä rajoituksia myötäilevä kilpailija saa eniten irti laitteistostaan. Mielestäni hyvä kappale olisi vaikkapa minuutin pituinen 20-70 hertsin siniaaltopyyhkäisy, josta mitattaisiin 30 sekunnin keskiarvo sekä ovet kiinni että auki. Kilpailija haluaa tehdä vaikkapa 200-litraisen kotelon. Oppi-isäni Juha Jämsen puki aikoinaan hyvän kotelon salaisuuden hienosti sanoiksi: ”Tingi vähän kaikesta, mutta älä paljoa mistään.” Mikäli luulet rakentavasi täydellistä koteloa, olet luultavasti väärässä. Pienempää koteloa käyttämällä nämä kaksi tekijää yhdessä mahdollistaisivat paljon paremman luvun, kuin suurempi kotelo ilman niitä. Portti haluaa yleensä olla mahdollisimman kaukana mittapaikasta. Suuri kotelotilavuus ei ole mikään oikotie onneen, usein tilanne on juuri päinvastainen. ESPL:ssä kotelon korkeuden tulee jäädä takapenkin selkänojien yläreunaa matalammaksi ja takapenkin selkänojien pitää mahtua lukkiutumaan pystyasentoon. Kaksi XSPLD1:stä yhdessä 2 ohmin päätteen kanssa voi olla juuri ”se oikea” yhdistelmä. Joistain taajuuksista löytyy pidempiä nuotteja kuin toisista ja joitakin taajuuksia ei käytännössä ole lainkaan. Joten portti luultavasti on parhaimmillaan joko takana tai oikealla. kotelon viritystaajuuden vaikutus saatavaan lukuun.. Tämä antaa aivan aiheetonta etua toisille autoille sekä järjestelmille ja syrjii toisia. Tekemällä ensin se pienempi kotelo ja tutkimalla sen toimintaa omassa autossa, voidaan tulosten perusteella harkita mahdollisesti isompaa koteloa. ESPL:ssä mittaus tapahtuu kuskin penkin istuintyynyn keskikohdasta 650 mm:n korkeudelta pystysuoraan ylöspäin. Parhaaseen tulokseen pyrittäessä myös auto valitaan pelkästään desibelit mielessä, mutta ei siitä sen enempää tässä yhteydessä jokainen miettiköön asiaa, jos haluaa. Elementtien ja portin paras suuntaus selviää ainoastaan testaamalla eri vaihtoehtoja omassa autossa. Hieman alempana näkyvät GZRW30XSPL-mallit ovat ihan yhtälaisia vaihtoehtoja. Väkisin juuri halutun kotelon tekeminen onnistuu, mutta sen suorituskyky on luultavasti rajallinen. Toisaalta tässä luokassa ei varsinkaan kannata antaa tasoitusta tekemällä tarpeettomia kompromisseja. Tarkoitan tässä esimerkiksi kotelon tilavuutta. Se mahtuu juuri ja juuri takakonttiin, mutta samalla menetetään tila kotelon siirtämiseen senttiäkään toiseen paikkaan ja myös hengitystila kotelon ja takaluukun kannen välistä. Tutkiminen tapahtuu etsimällä ensin paras paikka kotelolle. Kotelon tulee myös mahtua sääntöjen mukaisesti käytössä olevan auton tavaratilaan. Joko olet ensimmäinen sellaisen tekijä tai todennäköisemmin et vaan ole ajatellut asioita aivan loppuun asti. Niiden keskinäinen paremmuus selviää ainoastaan testaamalla. Seuraavaksi tutkitaan, mitä esimerkiksi takaluukun ja kotelon välin tukkiminen vaikuttaa lukuun. Riittävä tila kotelon ympärillä on tarpeen, samoin pienemmän kotelon parempi kontrolli kartiolle. Samoin kannattaa kokeilla ja selvittää muidenkin asioiden, kuten esim. Refleksikotelo on hyvistä helpoin Kotelo ja sen onnistuminen on luvun kannalta erityisen olennaista. Se, mikä on paras paikka portille juuri sinun autossasi, selviää ainoastaan testaamalla. Lähelle refleksiputkea tulevat putken suuntaiset rajapinnat jatkavat putken Puhelimen näytöltä kaapattu pätkä hintatietokannasta. Ja on totta, että kappaleet ovat samat kaikille, mutta samanveroisia kaikille ne eivät ole. Kilpailijan tehtävänä on soittaa kappaletta omalle laitteistolleen parhaasta kohdasta. Erilaisista kotelotyypeistä refleksikotelo tarjoaa monia hyviä puolia ja hyvän refleksikotelon suunnittelu ja rakentaminen ei ole edes kovin vaikeaa. Auto ja käytettävissä oleva tila asettaa paljon rajoituksia kotelon suunnittelulle. Parhaimpaan tulokseen päästään muutenkin testaamalla ja tutkimalla erilaisten koteloiden toimivuutta omassa autossa. Kotelon tilavuus mitoitetaan sopivaksi käytössä olevalle elementille
ESPL:n säännöt edellyttävät kuljettajan istuimen olevan ”kohtuullisessa ajoasennossa”, joten tämäkin asia kannattaa testattaessa huomioida. Samaten laitteistokaavio ja esittely kannataa hioa kuntoon. Auton rakentaminen kannattaa aloittaa poistamalla autosta kaikki aiemmat vaimennusmateriaalit. Penkin paikan ja asennon vaikutus lukuun pitää toki selvittää myös alueen ulkopuolella, jotta tuomarin leväperäisyys pystytään mahdollisuuden auetessa hyödyntämään maksimaalisesti. Mikäli luku nousee sinillä, nousee se luultavasti myös kilpailukappaleilla. Soundigitalin vahvistimet kykenevät antamaan hyvin tehoa ja korkealla käyttöjännitteellään jopa nimellistehoaan enemmän. Kappaleiden bassoalue tutkitaan huolellisesti alusta loppuun ja etsitään riittävän voimakkaita ja pitkiä nuotteja. 102 A uto S ound 102 A uto S ound TIETOA Muita kotelovaihtoehtoja Refleksikotelon lisäksi muita toimivia kotelotyyppejä on ns. Tekemällä paljon työtä ja harkitsemalla huolella tehtäviä asioita, on mahdollista edetä vaikka Euroopanmestareiden kunnioitettuun joukkoon.. Yleensä EMMA:ssa on asennusten suhteen paljon sääntöjä. Mitä enemmän mutkia oiotaan, sen kauempana lopputulos on ideaalisesta. Pahimmillaan kompressio voi olla niin rajua, että luku nousee viimeisillä desibelin nostoilla vaikkapa vain 0,7 dB, 0,5 dB, 0,3 dB ja 0,1 dB. Tämä koskee myös subwooferkotelon ja vahvistimen kiinnitystä. Tällainen rakentaminen on työlästä, mutta se on ainoa tapa rakentaa todella kovaa soiva auto. Litium-akkujen hinta on laskenut hyvin lähelle lyijyakkujen hintatasoa, kun vertailukohtana pidetään akkujen varauskapasiteetin asemesta niiden virranantokykyä. Kaikkein parasta tavoitteleva kilpailija siirtyy käyttämään jotain muuta akustoa, kuin perinteistä lyijyakkua. Autoa kehitettäessä vain yksi muutos tehdään kerrallaan. ESPL:ssä ei tavoitella ajonautintoa tai auton hiljaisuutta ulospäin soiton aikana. Kisasäädöt kannattaa tehdään periaatteella: ”Kaikki epäolennainen suodetaan pois ja olennainen tulee täysiä.” Näillä resepteillä ahkera ja fiksu kaveri pääsee hyvään alkuun. Kumpikin näistä koteloista vaatii paljon suurempaa kokonaiskotelotilavuutta kuin refleksikotelo, joten niiden sovittaminen pienemmän auton takakonttiin on haastavaa. Hyvän tuloksen saamiseen ovet kiinni soitettaessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, koska sen painoarvo on sama kuin ovet auki soitettavan 30 sekunnin keskiarvon. Koteloa on t o k i turha viimeistellä, ennen kun sen oikea mitoitus on selvillä, eli auto pitää saada ensin soimaan ja vasta sitten viimeistely ja kiinnitys tehdään vähintäänkin riittävän hyvin. Kappaleiden nuottien tutkiminen onnistuu esimerkiksi Sonic Visualizer-ohjelmalla. Kumpikin koteloista tarjoaa refleksikoteloa paremman herkkyyden, mutta kärsii helposti suuremmalla tehotasolla kompressiosta. Vahvistimien virrankulutus on tästä noin kymmenesosa, eli ensin mainittu nykäisee täydellä teholla noin 400 A virtaa ja jälkimmäinen 600 A, joten ainakin tuon verran akuston pitää kyetä antamaan mieluummin yli, kuin alle 14 voltin jännitteellä. 4SPL:lle riittää puoli sekuntia pitkä nuotti hyvään lukemaan, kun taas TermLab edellyttää vähintään kaksi sekuntia pitkää nuottia varmasti hyvään lukemaan. Näillä kotelotyypeillä kompressio johtuu pääosin porttien virtausnopeuden nousemisesta liian suureksi ja häviöiden kasvamisesta tästä johtuen. Lisäksi näiden koteloiden mitoittaminen ja säätäminen parhaimmilleen on paljon työläämpää kuin refleksikotelon tapauksessa. Näiden mitoittaminen on hankalampaa kuin refleksikotelon ja edes onnistuessaan ne eivät välttämättä tarjoa merkittävää etua refleksikoteloon nähden. Ahkeruus palkitaan hyvällä luvulla. SD3000.1 antaa noin 4000 W ja SD5000.1 antaa noin 6000 W. Kotelon pitää myös olla riittävän hyvin viimeistelty. Muuten asennusvaatimuksista on jäljellä lähinnä yleisen siisteyden ja ja laitteiden kiinnityksen arvostelu. Keskiarvomittaus on näillä kappaleilla erityisen haastavaa kahdesta syystä: nuotit ovat lyhyitä ja taukoa tulee varmasti mukaan ja toisaalta 30 sekunnin soitto ”täysillä” voi olla pienitehonkestoisille bassoille liian rajua ja soittotasoa joudutaan laskemaan. 4. Riittävällä litiumakustolla saadaan jännite pysymään paljon korkeammalla kuin lyijyakustolla. Aikaa kannattaa käyttää auton yleiseen puhdistamiseen, jotta ei tulisi turhia pistevähennyksiä. Jokaisen tehdyn muutoksen vaikutus mitataan ja mittauksen perusteella päätetään jatkosta: jos luku paranee, niin jatketaan samaan suuntaan, jos taas luku huononee, niin muutos poistetaan ja mahdollisesti tehdään muutos vastakkaiseen suuntaan. Mittarille tehdään mahdollisuuksien mukaan juuri samanlainen teline, kuin kilpailuissa käytetään tai ainakin teline, jolla mitttari saadaan kiinnitettyä juuri oikeaan kohtaan. Mittaaminen kannattaa suorittaa sinisignaalilla. Hyvilläkään lyijyakuilla on vaikea saada pidettyä jännite juurikaan yli 12 voltissa soiton aikana ilman latausta. Rumista tai sääntöjen vastaisista asennuksista on typerää kerätä pistevähennyksiä, kun säännöt eivät kuitenkaan kovin mahdottomia edellytä. Käytännössä tämä tarkoittaa laitteiston soivan suhteellisesti kovaa pienellä tehotasolla, mutta tehoa nostettaessa luku ei nouse lopussa läheskään lineaarisesti tehon mukana. Litiumeja mitoitettaessa pitää vaan huomioida EMMA:n sallima 14,6 voltin maksimijännite vahvistimen virtaterminaaleilta mitattuna. Auto ilman vaimennuksia soi aivan eri taajuuskaistaa ja usein myös kovempaa kuin virheellisten vaimennusten kanssa. Tämä tarkoittaa aivan kaikkea; myös autotehtaan asentamia vaimennusmateriaaleja, olivat ne mattoja tai höttöjä. Tällöin saavutettu herkkyysetu kääntyy lopussa refleksikotelon hyväksi. Jos auton katto pärisee soiton aikana ja luku on parempi, niin pärisköön rauhassa. Sähköt ja asennukset Teho ei synny tyhjästä ja hyvillä sähköillä tehoa syntyy paljon enemmän kuin huonoilla. Varsinaista auton pakottamista toistoalueensa ulkopuolelle jollekin ”levyltä löytyvälle hyvälle nuotille” kannattaa silti välttää, koska se laskee yleensä rajusti lukua. Kappaleiden läpikäyminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, koska tässä vaiheessa auton nuottia voidaan vielä hieman muuttaa suosimalla vaikkapa matalia parantavia ratkaisuja. Kaikki ratkaisut tehdään mahdollisimman kovan lukeman saamiseksi kilpailusoitossa. ESPL:ssä mittaus tapahtuu kuskin penkin istuintyynyn keskikohdasta 650 mm:n korkeudelta pystysuoraan ylöspäin. 1000€:n luokassa on kuitenkin muita ESPL-luokkia suppeampi asennusarvostelu. Ovet kiinni ”piikkiä” soitettaessa kotimaan kilpailuissa käytettävä 4SPL-mittari on kilpailijalle hieman armollisempi, kuin Eurofinaaleissa käytössä oleva TermLab. On hyvin epätodennäköistä, että ne ovat äänenpainetta tavoiteltaessa kovinkaan optimaalisia, kun tehtaan tavoite on ollut kuitenkin aivan päinvastainen. Tämä tehdään toistettavuuden ja helppouden vuoksi. Tehdas on asentanut ne autoon vaimentamaan ajomelua. Mikäli mittaaminen ja säätäminen tehdään penkki sellaisessa paikassa, jossa tuomari ei penkin kilpailussa anna olla, huijataan vain itseä. asteen bandpass ja ABC-kotelo. Joten testaaminen tapahtuu mittari kiinnitettynä juuri tähän kohtaan. Sulakkeista vaaditaan ainoastaan pääsulakkeet. Samalla vahvistimella voi hyvillä sähköillä saada jopa pari desibeliä enemmän tehoa irti samasta vahvistimesta. Auton rakentaminen Luvun kannalta ajatellen yleensä portin tulee olla mahdollisimman kaukana mittapaikasta. Toki on sallittua rakentaa auto vähemmän fanaattisesti, mutta tehtyjen ratkaisujen mahdollinen laskeva vaikutus lukuun on hyvä tiedostaa. Soittokohtien etsiminen kisakappaleista Kilpailijan selvitettyä, mitä taajuusaluetta hänen autonsa ja laitteistonsa haluaa soida, on tärkeää selvittää, mitä ESPL-kappaleilla on tarjottavana noilla taajuuksilla
A uto S ound 103 AUTOESITTELY A uto S ound 103 AUTOESITTELY
Queen of Time -albumin perusversio päättyy Pyres on the Coast -nimiseen kappaleeseen, joka hienolla tavalla summa yhteen levyn tunnelmat. Tämä levy on helsinkiläisen Fintelligens -duon järjestyksessään toinen studioalbumi Tän Tahtiin. . Tuon ajan suurempiä nimiä, jo ensimmäisen levynsä julkaissut bändi oli Fintelligens. Ehkäpä Tän Tahtiin -albumille onkin saatu tallennettua jotain originellia: kuvaus siitä ajasta, kun hiphopkulttuuri oli vasta muodostumassa. MUSIIKKI SOUNDIT . Tästä esimerkkinä vaikkapa kappaleessa Kuka Pelkää Kuolemaa rivit: Oon joskus pelännyt, mutten enää nyt, Herännyt elää täysil, mut en aio delaa turhaa, Luovuttajat haaskaa elämänsä tai sortuu itsemurhaan, Monta nistii jo haudas, jotka ittensä ristiinnaulas. Teksti: Jarkko Peiponen Kuvat: Levy-yhtiöt . Äänenlaadulta Kaikki on hyvin -albumi on oikeastaan hyvin perustasolla: kaikki instrumentit ja efektit soivat puhtaasti. . Heti kappaleen alusta saakka on selvää, että tässö biisissä ei säästellä. . . Tempo on alentunut, mutta soundi on on silti tunnistettavaa Paperi T:tä: erityisesti herran itsensä laululyriikat ovat hyvinkin persoonallisia. Tunnettuus ja kansansuosio olivat vasta tulossa. . Fintelligens oli vuonna 2001 vielä alkutaipaleella. The Bee -niminen kappale käynnistää albumin. Varsinaisesti suurin puute albumilla on luonnollisten soittimien pieni rooli, joka toki latistaa tänä päivänä monen muunkin levyttävän artistin levyjen tunnelmaa. Sen vuoksi albumi on tärkeä palanen suomalaista musiikkihistoriaa, ja samalla omaa levykokoelmaani. LEVYT EIVÄT VÄLTTÄMÄTTÄ AINA OLE KAIKKEIN ”HIFEINTÄ” TESTILEVYOSASTOA, VAAN MUSIIKKIA, JOTA KUUNNELLAAN JUURIKIN MUSIIKIN TAKIA JA JOKA HERÄÄ HENKIIN HYVÄLLÄ ÄÄNENTOISTOLAITTEISTOLLA TOISTETTUNA. MUSIIKKI SOUNDIT Paperi T Kaikki on hyvin. The Golden Elk -kappale on vuorossa seuraavana, ja se alkaa kosketinsoittaja Santeri Kallion taidonnäytteellä, jonka jälkeen kuullaan soolo Esa Holopaisen kitarasta. Vuonna 2001 osa Rähinä Recordsia olivat sellaiset nimet kuin Ääretön, Jussi Valuutta, Tasapaino, sekä jo edellä mainitut Kapasiteettiyksikkö ja Avain. Fintelligens oli ja on yhä edelleen osa Rähinä -yhteisöä, joka on vuosien saatossa kehittynyt kaveriporukasta suureksi levy-yhtiöksi. . . . . 104 A uto S ound KUUKAUDEN KUUNNELTAVIMMAT TÄLLÄ PALSTALLA ESITTELEMME MUUTAMIA UUSIA TAI VÄHÄN VANHEMPIAKIN ÄÄNITTEITÄ, JOIDEN SISÄLTÖ JA SOUNDIT OVAT TEHNEET LEHTEMME TOIMITTAJIIN VAIKUTUKSEN. . . Kappale on tempoltaan yksi levyn rauhallisimmista, mutta muuten sen pääosaa näyttelevät runnovat bassoja kitararifffi t. Queen of Time on kokonaisuutena mahtava kattaus ja tunnistettava Amorphis albumi! On aika kaivaa levyhyllystä jälleen esittelyyn yksi albumi, joka on osaltaan noussut jo kenties klassikon asemaan suomalaisessa hiphopmusiikin historiassa. Nuorisokulttuurin osana olivat tuolloin ”lökäpöksyt” eli MicMac -merkkiset suuret housut ja hupparit. Paperi T:n toinen albumi on melkoisen tasapainoinen kokonaisuus, jonka kuuntelee heittämällä läpi kerta-istumalta. . Muutaman vuoden tauon jälkeen metalli-yhtye Amorphikselta saatiin odotettu uutuus, kun Queen of Time -niminen albumi näki päivänvalon toukokuussa 2018. Toki ajoittain menoa varsinkin lyriikan puolella on kovastikin, tästä esimerkkinä vaikkapa avausraita Venaattrr. Siinä lähtökohdat, joista voi lähteä syventymään tämän kertaiseen levyarvosteluun, jonka kohteena on Paperi T:n kakkosalbumi nimeltä Kaikki on hyvin. Kyseinen levy julkaistiin vuonna 2001 ja sen kansikuvassa poseeraavat Iso-H ja Elastinen näyttävät vielä varsin nuorilta poikasilta. . . Erimielisyydet yhtyeen managerin kanssa johtivat siihen, että basisti Niclas Etelävuori erosi bändistä viime vuonna ja tilalle hälytettiin tuuraajaksi bändin alkuperäinen jäsen Olli-Pekka Laine. Taustalla kappaleissa kuullaan hienoa kosketinmattoa Kallion soittimesta. Kappaleen loppupuolella kuullaan yhteen hovisanoittaja Pekka Kainulaisen lukemana katkelma suomenkielistä tekstiä. Kappale on yksi levyn raskaimpia esityksiä ja hieno valinta avausraidaksi. Esimerkkinä hienoista hetkistä tällä albumilla ovat kappaleet Jos mahdollista, Kuka Pelkää Kuolemaa, sekä Mist Tuulee ja sen piilobiisi Todellakin, jotka kaikki saavat yhä edelleen kylmät väreet nousemaan selkään. Sanoittajana ja tekstintekijänä Paperi T on edelleen yksi suomiräpin tämän hetken parhaista. Näistä saadaan hieman osviittaa myös Tän Tahtiin -albumin kansivihkosesta, jossa kyseisellä tavalla pukeutuneita nuoria on kuvattuna. Tämä on toki ymmärrettävää, sillä molemmat herrat ovat hädin tuskin levyä tehdessä ylittäneet 20-ikävuoden rajapyykit. Myös tämän kappaleen koukkuna on yhdistelmä Tomi Joutsenen murinaa sekä puhtaampia vokaaleja. Taitava basisti on sittemmin tullut jäädäkseen, koskapa miehen nimi löytyy myös Queen of Time -levyllä soittavien muusikkojen joukosta yhdessä laulaja Tomi Joutsenen, kitaristi Esa Holopaisen, kosketinsoittaja Santeri Kallion, kitaristi Tomi Koivusaaren sekä rumpali Jan Rechbergerin kanssa. Areenakiertueet ja Vain Elämää -ohjelmat olisivat varmasti tuntuneet silloin utopialta, jos niistä olisi silloin kerrottu Elastiselle. Myös tässä kappaleessa pääasiassa ovat Joutsenen murinalaulut, säestettynä kitaristien hienoilla sooloilla. Näiden biisien sydän ovat lyriikat, joista monet elämässään harhailleet nuoret ovat, varmasti saaneet helpotusta. . Hieman samoissa keskiaikaisissa tunnelmissa liikutaan levyn kolmoskappaleella Daughter of Hate, jonka puolivälin säkkipilli soolot ja muut soittimet tempaisevat kuulijan mukaansa suhteellisen synkkiin tunnelmiin. Kappaleissa Tomi Joutsenen murinalaulua säestävät basisti Olli-Pekka Laineen runnovat bassoriffi t. Kaikki on hyvin -albumi julkaistiin keväällä 2018 digitaalisen Spotifyssa ja lisäksi cd-versiona sekä 1300 kpl rajoitettuna vinyylipainoksena, josta 300 kpl on värivinyyliä. Hyvin menestynyt debyytti toki aina nostaa odotuksia, mutta Paperi T:n oivaltavat lyriikat ja hienot melodiat kappaleilla osoittivat sen, että nuorukaisella on paljon annettavaa hiphop -genrelle. Mitään valtavirtaa yhtyeen musiikki ei tuolloin todellakaan ollut, vaan kyseessä oli tiettyjen nuorisopiirien musiikki. . Fintelligens, Kapasiteettiyksikkö ja Avain, näin muutama mainitakseni, ovat niitä bändejä, jotka tämän vuosituhannen alkuvuosina levyttivät musiikkinsa stadin slangia lyriikoissaan hyödyntäen. Levy koostuu kymmenestä kappaleesta, joista neljällä kuullaan vierailevia artisteja. MUSIIKKI SOUNDIT Amorphis Queen of Time Fintelligens Tän Tahtiin Helsinkiläinen rap-artisti Paperi T on julkaisut uuden pitkäsoiton muutaman vuoden tauon jälkeen edellisestä. Nimet ovat tällä kertaa poikkeuksellisen kovia, sillä esimerkiksi poptähdet Sanni ja Chisu vierailevat albumilla.. Ajoittain tuntuu, että Paperi T pyrkii lyriikoillaan sekä artikulaatioillaan haastamaan kuulijaa ajattelemaan laulujensa sanomaa. Kaikki enemmän tai vähemmän suosioon nousseita, levyttäneitä rap-artisteja sekä Fintelligensin kakkoslevyllä vierailevia muusikoita. . . . . . Toinen tunnistettava hiphop -kulttuurin osa Suomessa on aina ollut stadin slangi eli moderni, Helsingissä puhuttu murre, joka yhdistelee suomea, ruotsia ja englantia tunnistettavalla, mutta hieman vaikeaselkoisella tavalla. Perustelen tämän sillä, että albumin tekstit ovat oikeasti kantaaottavia, eivätkä pelkkää räp-uhoa, jota esimerkiksi yhtyeen ensimmäinen levy sisältää hieman liikaakin. Muita vierailevia artisteja ovat Pintandwefall -taustainen laulaja Ringa Manner, räp-artisti Eevil Stöö sekä blueslaulaja-kitaristi Mirel Wagner. Kappale johdattelee kuulijansa tunnelmaltaan selvästi keskiaikaisiin rytmeihin ja linnasaleihin. Tän Tahtiin on mielestäni albumina yksi Fintelligenssin parhaita. . Varsinkin bassopäässä on hyvin dynamiikkaa ja erottelua. . Tunnistettavaa ja tarttuvaa lyriikkaa kirjoittava artisti on oikeastaan Palefacen kanssa samassa kategoriassa, mutta näiden herrojen jälkeen muihin on etumatkaa jo melkoisen paljon. Sitten edellisen levyn, Amorphis -miehistössä on tapahtunut pieniä muutoksia. Erityisesti levyn rauhallisista tunnelmista pääsee nauttimaan kappaleella Suuri Tragedia, jonka alun pariminuutti menee ihan instrumentaalin tunnelmissa. Ja ellen väärin veikkaa, Kaikki on hyvin -albumi on jälleen mukana kärkikahinoissa, kun vuoden 2018 parhaita hiphop -albumeita laitetaan vuoden vaihteessa järjestykseen. . Tomi Joutsenen mahtava murinalaulu yhdistyy ajoittain miehen normaaliin lauluääneen tavalla, jossa on sitä jotakin tunnistettavaa Amorphista. Levyn toisiksi viimeinen kappale kantaa nimeä Amongst Stars ja sen tähtenä sekä samalla koko levyn hienoimpina vierailijana kuullaan alankomaalaisen The Gathering -yhtyeen entisen laulajan Anneke van Giersbergen kaunista laulua kertosäkeessä. . Albumin loppupuolen kappaleista We Accursed sekä Grain of Sand molemmat kuuluvat levyn raskaimpien joukkoon. Hieman erikoisempi soitin on myös mahdutettu tälle kappaleelle, kun Affi f Merhej soittaa kappaleen puolivälissä soolon perinteisellä arabilaisella ud -kielisoittimella, joka muistuttaa lähinnä länsimaalaista luuttua. Levyn kakkosraitana on albumin pisin kappale, lähes seitsemänminuuttinen Message in the Amber. Levyn puolivälissä kuullaan kappaleet Wrong Direction, joka kuulostaa hyvin tutulta Amorphikselta sekä Heart of the Giant, joka tarinassaan puolestaan johdattaa kuulijan perisuomalaisten tarujen Manalan maille. . Aiempi, vuonna 2015 julkaistu, albumi kantaa nimeä Malarian Pelko ja se nosti kertaheitolla Paperi T:n artistina koko Suomen tietoisuuteen: albumi palkittiin Emma Gaalassa vuoden hiphopalbumi -palkinnolla ja lisäksi Paperi T voitti vuoden tulokkaan palkinnon samassa tapahtumassa. Jokainen edellä mainituista tuo levylle ripauksen jotain uutta ja omaansa, tosin Sannin esiintyminen jää hieman pieneksi taustalaulajan rooliksi Verrattuna debyyttialbumiin, kakkosalbumillaan Paperi T on siirtynyt hieman rauhallisempiin teemoihin lyriikassaan sekä seesteisempiin tunnelmiin soundimaailmassa. . Kuten debyyttialbumin kanssa myös kävi, vinyylipainos myytiin loppuun pikaisesti, ja esimerkiksi allekirjoittanut jäi valitettavasti ilman omaa kappaletta. Vuosituhannen alkuvuosina suomalaisen hiphopkulttuuri oli vasta kehitysvaiheessa. . Siinä missä Paperi T pääsi yllättämään perus musiikinkuuntelijan puuntakaa ensimmäisellä albumillaan, nyt kakkoslevyn tulessa kauppoihin, olivat ainakin allekirjoittaneen odotukset julkaisua kohtaan melkoisen korkealla
HOME THEATRE AUDIO MOBILE HI-FI IN-CAR HOME THEATRE VIDEO & DISPLAY PHOTOGRAPHY TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU The GLOBAL TECHNOLOGY AWARDS The European Imaging and Sound Association is the unique collaboration of 55 member magazines and websites from 25 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment. Now truly international with members in Australia and the USA, and still growing, the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global tech! Celebrating the best life-enhancing, cutting-edge consumer products 210-297_EISA_AD_2018_Pre-awards.indd 1 06/01/2018 15:04
VUOSIKERTA Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa, joista numerot 4-5 ja 7-8 ovat kaksoisnumeroita. Ja vaikka mitä muuta! Autosound-covers-4-5-2018.indd 2 24.7.2018 19.55. Massive Audio FZ6, merkin hi. Peruutus tulee voimaan 2-3 viikon kuluessa. Vastuu rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen tai uuden ilmoituksen julkaisuun veloituksetta. Kestotilaushinta on aina edullisempi kuin vastaavanpituisen määräaikaistilauksen hinta. Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämi sestä eikä palauttamisesta. Tilaus voidaan peruuttaa puhelimitse tai lehden palvelukupungilla. TIETOA TILAUKSISTA Jatkuva kestotilaus 54,90 € / 12 kk Määräaikaistilaus 59 € / 12 kk Kestotilaus on tilaus, jossa tilausmaksu laskutetaan määrätyin laskutusvälein. ILMOITUSMYYNTI Myynti, hinnat ja varaukset toimituksen puhelinnumerosta 0400-563 689. stynein kaiutinsarja. PAINOPAIKKA Printall AS ISSN 1456-4157 TILAUKSIA KOSKEVAT YHTEYDENOTOT NETISSÄ: WWW.AUTOSOUND.FI PUHELIMITSE: 03-4246 5305 TULOSSA SYKSYLLÄ AUTOSOUND 6/2018 TULOSSA Esittelyssä iso kattaus tämän vuoden merkittävimpiä hi. Julkaisemamme artikkelit ja ohjeet on tarkistettu, mutta emme takaa niiden täydellistä virheettömyyttä emmekä vastaa niissä mahdollisesti esiintyvistä virheistä. TEKSTISISÄLTÖ Erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta kuvaja tekstimateriaalia edustamaltaan alueelta. Lehden sisältönä ovat autoäänentoisto, -viestintä, -hälyttimet ja tuning. Tilaajarekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suora markkinointitarkoituksiin. AD David Sarmas Yhteystiedot JTS-Media / AutoSound Teerlakiantie 262, 21530 PAIMIO Internet www.autosound.. Huomautukset tulee tehdä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisemisajankohdasta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista ellei tilaaja peruuta tilaustaan. Tilaukset toimitetaan force majoure -varauksin (lakko, tuotannolliset syyt, alihankkijoiden viivästykset, yms.). 106 A uto S ound A UTO S OUND TECHNICAL MAGAZINE LEHTI AUTOHIFIJA TUNINGHARRASTAJALLE, JOKA HALUAA TIETÄÄ ENEMMÄN! Kustantaja JTS-Media Päätoimittaja Janne Soilakari Päätoimittaja (EISA) Teppo HirviKunnas Vakituiset avustajat Mika Koponen, Harri Saari, Jani Ilola, Jani Uuttu, Osku Hirvonen, Pasi Kalliojärvi, Tero Komulainen, Jussi Rajala, Jarkko Peiponen,Simo Rautio, Marjut Hakkarainen Janne Pulkkinen, Tom Hietaharju, Janne Kinnunen, Harto Viljamaa ja Mikko Laine. Aki Tittosen Toyota Corolla Ilari Uusnäkin Saab 9-3 Pasi Myllysen Audi A4 Sami Hautasen Fiat Punto Ville Santikon Tonnin Sorsa Vol 2. Tilaus jatkuu kuitenkin maksetun tilausjakson loppuun. Jos uutta tilausjaksoa ei ole maksettu, veloitetaan tilaajan jo saamien lehtien hinta. VASTUU VIRHEISTÄ JA REKLAMAATIOT Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista force majoure syistä voida julkaista, lehti ja kustantaja eivät vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Musway D8, markkinoiden kehittynein DSP-vahvistin. autoja! Mukana myös kokeilujutuissa muutama erittäin kuuma laiteuutuus
A uto S ound 107 Autosound-covers-4-5-2018.indd 2 24.7.2018 19.55
Legendaarisen elementtisarjan uudet mallit! KUUNTELUSSA: Black Hydra HGC 2.28 erillissarja. LEHTI AUTOHIFIJA TUNINGHARRASTAJALLE, JOKA HALUAA TIETÄÄ ENEMMÄN! OKA HALUAA TIETÄÄ ENEMMÄN! AUTOESITTELYSSÄ: JAN-ERIK KAIVOSEN OPEL VIVARO SPORTIVE '16 SIMON DIMAS BIANTARAN HONDA JAZZ '08 VILLE VÄREEN FORD F350 SUPER DUTY '15 JARI "JASSO" PESOSEN M-B VITO '16 Rainbow Germanium GL-S12D4. Vuoden odotetuin soitinuutuus. Tuoreen ruotsalaismerkin ensiesiintyminen! KUUNTELUSSA: Rainbow Germanium GL-S12D4. Vähälle huomiolle jäänyt huippuelementti! LUOTIDISKANTIT JA SPL-KESKIÄÄNET /MIDBASSOT TECHNICAL MAGAZINE 4 90 € 11,50 € TUPLANUMER O NYT VAIN: Autosound-covers-4-5-2018.indd 1 24.7.2018 19.54. KOKEILUSSA: SPL Dynamics XTR. Vähälle huomiolle jäänyt huippuelementti! OKA HALUAA TIETÄÄ ENEMMÄN! Alpine iLX-F903D -mediasoitin. Vuoden odotetuin soitinuutuus. Vuoden odotetuin soitinuutuus. 108 A uto S ound NÄIN KASAAT KISASETIN EMMA ESPL 1000€ -LUOKKAAN! 11.50 € • 4-5/2018 • WWW.AUTOSOUND.FI TECHNICAL MAGAZINE KERROMME MITEN SUBBARIELEMENTTIEN KORJAAMINEN JA OMIEN CUSTOM-BASSOJEN RAKENTAMINEN TAPAHTUU! PAL.VKO: 2018-38 145227-1804 LEHTI AUTOHIFIJA TUNINGHARRASTAJALLE, JOKA HALUAA TIETÄÄ ENEMMÄN! 11.50 € • 4-5/2018 • WWW.AUTOSOUND.FI TECHNICAL MAGAZINE VERTAILUSSA: AU TO SO UN D TEC HN ICA L MA GA ZIN E 4-5 /20 18 E KOKEILUSSA: Alpine iLX-F903D -mediasoitin. KUUNTELUSSA: Kaksi Xcelsus erillissarjaa. Highendia edullisempaan hintaan. Alpine iLX-F903D -mediasoitin. Alpine iLX-F903D -mediasoitin. Vuoden odotetuin soitinuutuus