AutoSound Technical Magazine 06/2016

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

4kpl 3. VKO 2017-02 145227-1606 11,50 € • 6/2016 • WWW.AUTOSOUND.FI TECHNICAL MAGAZINE LOPPUVUODEN KOVIMMAT RAPORTIT: EMMA FINLAND & MAXBOOM FINAALIT!!! Miika Kurosen Subaru Forester STI '04 Aki Tittosen Toyota Corolla T-Sport '04 Jani Uutun Volkswagen Passat Variant '11 KOKEILUSS A: KENWOODIN EISA-PALKITTU MONITOIMISO ITIN! KOKEILUSS A: AUTOSTUDION UUDISTUNUT VAHVISTINMA LLISTO! KOKEILUSS A: MAKEA TANSKALAINE N B2 AUDION KAIUTINSARJA ! 1. 10kpl 2. 2kpl Sekä Best of Sound 2016 Team Audioimport saavutti sijoituksia yhteensä: WWW.AUDIOIMPORT.FI t saavutti sijoituksia yhteensä: WE ARE THE CHAMPIONS! AU TO SO UN D TEC HN ICA L MA GA ZIN E 6/2 016 JÄTTIESITTELYSSÄ KOLME UPEAA SOUNDIAUTOA! + KUUNTELUARVOSTELUT + PALJON ASENNUSKUVIA Autosound-covers-6-2016.indd 1 2.11.2016 10.33. LEHTI AUTOHIFIJA TUNINGHARRASTAJALLE, JOKA HALUAA TIETÄÄ ENEMMÄN! PAL
Lisätietoja: (09) 8700 200 www.spldynamics.fi Autosound-covers-6-2016.indd 2 2.11.2016 0.23. SPL DYNAMICS on Flextron Oy:n rekisteröimä suomalainen autohifituotemerkki
SPL DYNAMICS on Flextron Oy:n rekisteröimä suomalainen autohifituotemerkki. Lisätietoja: (09) 8700 200 www.spldynamics.fi Autosound-covers-6-2016.indd 2 2.11.2016 0.23
70 Kenwoodin EISA-voittaja despisoitin DDX5016BT Kenwoodin 2-DIN soittimet erottuvat massasta tarjoamalla paljon ominaisuuksia kohtalaisen edullisesti. MaxBOOM-finaaleihin kerääntyi kilpailemaan 37 autokuntaa. 24. Tässä autoesittelyssä käymme läpi Akin Corollan vaiheita turkulaisen omakotitalon autotallista EMMA Finlandin fi naalikilpailuihin. Syy heikkoon tulokseen ei kuitenkaan selvästikään ollut elementissä itsessään, joten se saa vielä toisen yrityksen. Kun Jani rakentaa omaa projektiaan, silloin ideoiden ja toteutuksen lopputulos on jotain, mitä käytetään monissa talleissa talven inspiraationa. Asiat ovat kuitenkin reilun 8 vuoden aikana muuttuneet melkoisesti. Viime vuosina erityisesti sen Reference-sarjan päätteet ovat olleet harrastajien keskuudessa suosittuja, tarjoten asiallisen suorituskyvyn edulliseen hintaan. Miikan uusin projekti on valkoinen Subaru Forester STI, jonka reilut 300 hevosvoimaa kehittävä moottori liikauttaa hifistin nopeasti kisakentille. naalit Oulussa 10.-11.9.2016 MaxBOOM-fi naalit järjestettiin perinteisesti Hifi & Tuning Show'n yhteydessä Oulussa. 65 AutoStudion Reference-sarjan päivitetyt vahvistimet 30th Anniversary ja REF1500.1 MKII AutoStudio on yksi kotimaisista autohifi alan menestystarinoista. Nyt AutoStudio tuo markkinoille 30-vuotisen taipaleensa kunniaksi päivitetyn monopäätteen sekä erityisen 30th Anniversary -erikoismallin suositusta 4-kanavaisesta. 84 Diamond Audio DE124 Diamond Audion elementti oli mukana kesäkuun numeroon tekemässämme laajassa 12-tuumaisten subbarien vertailutestissä. naalit 2016 Mustasaaressa Vaasan kupeess sijaitseva Botniahalli sai jo toistamiseen toimia EMMA Finlandin fi naalikilpailujen näyttämönä. ja 25. 78 B2 Audio HNC6.1 erillissarja Tanskalaisen B2 Audion slogani on "Sweet like danish". AutoSound otti selkoa miten makeaa soundia 200 euron hintaluokan 2-tie-erillissarja tarjoaa. Vaasassa oli komeat messut, joissa oli näytteillä paljon hienoja autoja. Elementti oli koteloitu selkeästi vastoin valmistajan ohjeistusta, jonka lisäksi se oli kaikesta päätellen myös varsin heikosti sisäänajettu. 4 A uto S ound 4 A uto S ound TÄSSÄ NUMEROSSA 83 Focus Acoustics Black 8D2 MK6+ Kokeilin viime numerossa Focus Acousticsin uutta 8" kokoista Black-sarjan bassoa. Pääosin ulkoisesti viimeistelemättömät autot eivät sopisi liian sliipatun autonäyttelyn habitukseen. Tuomio oli tuolloin tyly mutta ansaittu. Hötsin rento ja hieman boheemi ilmapiiri sopii MaxBOOMfinaaleille erinomaisesti. Vähäeleinen autohifi sti on monena vuonna voittanut parhaan asennustuomarin tittelin tarkkana, mutta reiluna tuomarina. Elementti oli saadun ohjeistuksen mukaan pyritty koteloimaan mahdollisimman pieneen tilavuuteen ja tämä kostautui todella korkealle viritetyn refleksikotelon kohdalla varsin omituisena soundina. syyskuuta järjestetyn Westcoast Motor Show -autonäyttelyn yhteydessä pidetty kauden päätöskilpailu keräsi mukavasti osallistujia, eikä yllätyksiltäkään vältytty! 44 Aki Tittosen Toyota Corolla T-Sport '04 Suurena kebabin ystävänä tunnettu Aki Tittonen päätti usean vuoden autohifi ttömän elämän jälkeen tehdä paluun kilpakentille. 14 Westcoast Motor Show & EMMA Finland . 26 MaxBOOM-. Nyt on revanssin aika optimikokoisessa kotelossa. Kuten esimerkiksi tuo kuvassa näkyvä sairaan tyylikäs Mazda, joka taitaa olla tuosta vuosimallista yksi vähäruosteisimpia yksilöitä mitä on vastaan tullut.. KOKEILUT UUSINTAKUUNTELUSSA 14 AUTOT RAPORTIT 32 Miika Kurosen Subaru Forester STI '04 Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa asuva Miika Kuronen on EMMAkisoista tuttu kaveri, jonka hifi harrastus on viimevuosina ollut kovasti äänenlaatupainotteinen. 54 Jani Uutun Volkswagen Passat Variant '11 EMMA:n kilpailuihin osallistuneille on nimi Jani Uuttu hyvin tuttu. Kenwood DDX5016 palkittiin EISAn toimesta 2016 vuoden ohjelmalähteenä. Perinteisesti halvalla ei saa hyvää, mutta arvostetun EISA-palkinnon voittaminen antaa aina luvan odottaa laadukasta tuotetta, hintalapusta huolimatta. Merkin mallisto näyttää kieltämättä hyvinkin kiinnostavalta. Auto on rakennettu muun muassa japanilaisen Bewithin laitteilla EMMA:n hintarajoitettuun SQ M-Cat 5000 € -luokkaan, tavoitteena paras mahdollinen äänenlaatu
Kaiutintesteissä testivoittoon voivat riittää myös parhaat kuuntelupisteet. A UTO S OUND TESTIVOITTAJA •SUOSITTELEMME•HYVÄ OSTOS PÄÄKIRJOITUS 44 Testivoittaja-maininnan saa pääsääntöisesti se tuote, joka saa kulloisenkin pisteytystaulukon perusteella korkeimman kokonaispistesaldon. . . Tuotteet ovat laadukkaita, mallisto kattava ja maahantuoja panostaa merkin näkyvyyteen sekä saatavuuteen. . Tuossa kyseisessä näyttelyssä nimenomaan hienot ja näyttävät autohifi asennukset olivat se kova juttu, ja niitähän riitti sen verran että tapahtumassa venähti helposti puoli päivää tai pidempäänkin. Myös hifi autoja oli paikalla hyvä määrä, mutta yksi asia oli todella vähällä edustuksella, nimittäin sellaiset näyttävät ja hienot asennukset, jotka keräävät katselijoiksi muitakin kuin alan HC-faneja. . Alan maahantuojillakin olisi tässä suhteessa aika paljon petrattavaa, sillä tuntuu että nykyään lähinnä yksi tai maksimissaan kaksi tahoa panostaa kunnolla esillä olevaan demokalustoon. Tätä mainintaa ei välttämättä jaeta kaikissa testeissä, mikäli sopivaa tuotetta ei ole mukana. Rockford Fosgate on aiemminkin esitelty yhden tuotteen osalta tässä artikkelisarjassamme, joten tällä kertaa perehdymme enemmän itse yrityksen historiaan.. Muutama erittäin näyttävä kokonaisuus kyllä löytyi, mutta muuten hifi kilpailujen puoli näytti lajiin perehtymättömän silmin todennäköisestikin siltä, että neljäsosa hallista oli täytetty "perus perheautoilla". 86 Merkkiesittelyssä italialainen Hertz Hertz merkkinä juhlii kohta 20-vuotispäiviään, mutta tuntuu silti kohtalaisen tuoreelta tulokkaalta autohifimarkkinoilla. MAXBOOM ESITTELY 96 MaxBOOM Semi Unlimited Punto OSA 3. . Ja se oli Helsingissä järjestetty American Car Show. Autohifi ä on myös tarjolla autonäyttelyissä selvästi entistä vähemmän. . Suosittelemme-maininnan saa yleensä testissä toiseksi sijoittunut tuote, joka esimerkiksi loistaa tietyllä osa-alueella ja saa muutenkin hyvät kokonaispisteet, saavuttamatta kuitenkaan testivoittoa. Etuovien kaiutinasennuksiin aika ei riittänyt vieläkään. Tämän vuoden kisat pidettiin vastikään syyskuun lopulla Vaasassa Westcoast Motor Show'n yhteydessä. Ehkä tunne tulee siitä, että Hertz elää tällä hetkellä varsin voimakasta nousukautta. Ikävä fakta on se, että autohifi on harrastuksena kutistunut vuosivuodelta. . On ihan ok jos mukana on luokkia, joissa asennusten pikkutarkkaan "nysväämiseen" ei tarvitsisi käyttää aikaa mikäli ei itse halua, mutta mielestäni suurimmassa osassa kilpailuluokista asennusarvostelua tulisi jonkin verran tiukentaa ja antaa arvoa myös toteutusten ulkonäölle, viimeistelylle sekä vaikeusasteelle. A UTO S OUND HYVÄ OSTOS . Kun touhuun pääsi hiukan paremmin sisälle, löytyi lisää ihmeteltävää Kaapelitehtaalla järjestetyistä FASCA:n fi naaleista. . Mutta samaan aikaan asennuspuolella voidaan täysin viimeistelemättömillä kokonaisuuksilla saavuttaa useimmissa luokissa täydet pisteet. KLASSIKOT 91 Klassikkohi. ACS oli itselleni ja todennäköisesti aika monelle muullekin autoista kiinnostuneelle nuorelle se sysäyksen antaja, joka johdatti autohifi harrastuksen pariin. A UTO S OUND SUOSITTELEMME . ä esittelyssä OSA 17: Rockford Fosgate Kun puhutaan autohifi n veteraaneista ja niistä kultaisen 90-luvun supermerkeistä, ei mikään toinen valmistaja ole tehnyt yhtä merkittävää uraa kuin Rockford Fosgate. Tasapisteiden osuessa kohdalle testivoittajia voi olla useampiakin. Tätä mainintaa ei välttämättä jaeta kaikissa testeissä. Tuotteen ei tarvitse kuitenkaan välttämättä menestyä kokonaispisteiden valossa erityisen hyvin, mikäli se saa esimerkiksi tietystä arvostelukohdasta poikkeuksellisen hyvät pisteet. Hyvä Ostos Hyvän Ostoksen erikoismaininnan saa tuote, joka on laadullisesti asiallinen sekä hankintahinnaltaan pääsääntöisesti testin edullisin tai edullisimpia. Tavallaan siksi, että toisaalta on totta kai hyvä asia että kuuntelua korostetaan ja tällä onkin saavutettu merkittävää tason parantumista sillä sektorilla. Tapahtuma oli hieno ja toimiva, siitä kiitos kaikille järjestäjille. 90-luvulla, jolloin autohifi harrastus alkoi nostaa päätään reippaammassa mittakaavassa, oli harrastuskaudella yksi selkeä aloituspiste. . Mikäli sekin vähä mitä niille potentiaalisille tuleville harrastajille esitellään ei ole asennuksellisesti mitenkään erityisen kiinnostavaa, niin vähän vaikeaa on uskoa että laji tästä tulevaisuudessa ainakaan ihmeemmin elpyy. Sitä ennen ehti tapahtua paljon, mikä ei ehtinyt mukaan edelliseen jaksoon. . Koska entisaikojen ACS:n mittakaavassa järjestettäviä autohifi näyttelyjä ei enää ole, löytyy vuoden merkittävin hifi autokattaus EMMA Finlandin fi naalikilpailuista. Totta kai myös silloin kuunneltiin autoja, mutta suurimmaksi osin se laitteistojen ja asennusten ihastelu tapahtui kuitenkin silmien välityksellä. Janne Soilakari 5 Pääkirjoitus 8 Uutta maailmalta 10 Tuoteuutiset 102 ARSKAN HIFIT 104 Kuukauden kuunneltavimmat 106 Tulossa seuraavassa numerossa VAKIOT TESTIVOITTAJA! . Rockfordin innovatiivista perustajaa. . . AutoSoundin projekti-Punto kykeni saalistamaan MaxBOOM-fi naaleista Semi UNL 3500W-luokan Suomen mestaruuden. Tie autohifi stiksi kulkee varsin usein korvien sijaan silmien kautta, joten näytetään niitä hienoja hifi autoja ja asennuksia ihmisille, niin saadaan uutta verta harrastuksen pariin! Janne Soilakari Päätoimittaja Perus perheautoja. Varoitan heti alkuun, että nyt tulee taas pitkä johdanto, jossa muistellaan menneitä hyviä aikoja ja parjataan tätä nykyistä menoa, jossa ei ole oikein mitään hyvää. A uto S ound 5 A uto S ound 5 On selvää että etenkin SQ-luokissa keskitytään äänenlaatuun ja niin pitää ollakin, mutta se että asennuksien painoarvo on hävinnyt miltei kokonaan muista kuin yhdestä luokasta, on tavallaan vähän surullista. Eikä vain uraa, sillä tämä valmistaja on tuonut autohifi in niin monia merkittäviä keksintöjä, sekä patentteja, ettei se autoäänentoisto, jonka tunnemme tänään olisi missään tapauksessa sama ilman Jim Fosgatea
Repan mukaan kyseinen vaimennin soveltuu hyvin myös tyylikkäiden tuplaulostulojen tekemiseen omaan (tai naapurin) autoon. Hyviin puoliin kuuluu loistavan virranantokyvyn lisäksi ehdottomasti todella nopea latausaika. Lisätietoja: www.mulletoi.com SPL hifiä Venäjältä Venäläisen Alphardin mallistosta löytyy mm. Asiasta uutisoivat mm. todella järeitä subbarielementtejä. 8 A uto S ound UUTTA MAAILMALTA Tehoa akustoon Juuri vähän aikaa sitten Suomeen rantautuneen tanskalaisen B2:n kiinnostavasta mallistosta löytyy myös akkuja. Li-ion-akku kykenee antamaan virtaa paremmin kuin perinteisemmät akkumallit, mutta esimerkiksi pakkasessa Li-ionakku menettää tavallisesti tehoaan jonkin verran. Litium-ionikennon nimellisjännite on muita akkutyyppejä huomattavasti korkeampi. Lisätietoja: red5.co.uk/gadgets/skull-speaker.aspx Honda printtasi sähköauton Lähes kokonaisia ajoneuvoja on 3D-tulostettu jo paljon aikaisemminkin, mutta nyt myös japanilaisvalmistaja Honda on esitellyt oman printatun sähköautonsa. SLIP40AH on ulkomitoiltaan 320 x 180 x 160 mm kokoinen 40 Ah litium-ioni-akku. Lisätietoja: www.b2audio.com/lithium Pääkallokajari! Langattomia Bluetooth-kaiuttimia löytyy joka lähtöön. Honda Micro Commuterin ulkopaneelit ja tavaratila on tulostettu 3D-tulostimella. 3dprint. Lisätietoja: www.spaudio.it Asennetta munamankeliin Kaikki autoharrastajathan tietävät että polkupyöräily on ituhippien ja muiden piipertäjien hommaa, mutta nyt tähänkin touhuun on mahdollista saada hiukan uskottavuutta ja asennetta. Ulkonäöllisesti yksi tyylikkäimmistä on tämä 59,95 punnan hintainen pääkallokaiutin. Se käyttää autoa tunnetuimman tuotteensa, kämmenen kokoisen pikkuleivän Hato Sablen jakeluun. Lisätietoja: www.honda.com 500 watin diskantit Kaiutinta jolle luvataan 500 wattia RMS tehonkestoa ja joka painaa 7,25 kiloa, ei välttämättä näiden speksien pohjalta ihan heti arvaisi diskantiksi. Merkin nettisivuilta on ladattavissa PDF-manuaali, josta löytyy myös englanninkielellä parametrit ja muuta tietoa kaiuttimesta. Laitteen mitat ovat 140 x 120 x 100 mm ja sisään tulevaa signaalia voidaan ajaa langattomasti Bluetoothin kautta vaikka älypuhelimesta tai langallisesti 3,5 mm plugin avulla. Hintaa löytyy vajaat sata euroa kappaleelta. Erittäin kiinnostava tuote ja kiinnostavaa tekniikkaa, vilkaise lisää merkin kotisivuilta. SP Audion SP-TW 67S on kuitenkin diskantti, nimittäin jäätävän kokoinen luotimalli. Kaiutinelementti sijaitsee kallon "takaraivossa" ja tehoa sille menee tuotteet valmistajan mukaan 8 wattia. B2:n akku painaa varsin vähän eli vain 7 kiloa, joka on huomattava etu useiden akkujen järjestelmiä tekeville. Saatavana on luunväristä sekä kiiltävää metallista pääkalloa. Akut saa ladattua verkkovirralla varsin nopeasti eli kolmessa tunnissa. Pieni ja päästötön auto on tehty japanilaiselle Toshimaya-konditorialle. Huippunopeudeksi luvataan 70 km/h ja toimintamatkaa on täysillä akuilla noin 80 kilometriä. Painostakin voi jo päätellä että elementillä on kokoa ja sitä löytyy tarkalleen 155 mm halkaisijaa ja 110 mm korkeutta. Auto on suunniteltu yhteistyössä teknologiakokonaisuuksia kehittävän Kabukun kanssa. Esimerkiksi voidaan ottaa 12-tuumainen Deaf Bonce DB412D1/D2, jossa on 3000 watin RMS tehonkestolla varustettu nelituumainen puhekela, järjettömän kokoinen magneetti ja asiallisen näköinen alumiinirunko. com sekä Tekniikan Maailma. Elementin Xmax on 32 mm ja suhteellisen tymäkästä ulkoasusta kertoo myös 249 millin asennussyvyys. Diskantin herkkyys on 116 desibeliä ja impedanssiltaan se on neliohminen. Kaksi ja puoli metriä pitkässä, 1,28 metriä leveässä ja 1,55 metriä korkeassa korissa on tilaa vain kuljettajalle. Tavaraa kuudensadan kilon painoiseen ajokkiin mahtuu kohtuullisen paljon. Mulletoi.com myy 39,90 euron hintaan muovista, 175 mm pituista "äänenvaimenninta", jolla sen oman konkelin ulkoasun voi päivittää kädenkäänteessä täysin uudelle tasolle! Myös Arska ja Repa suosittelevat tätä tuotetta. Lisätietoja: www.alphard.audio
A uto S ound 9
poikkeuksellisen laajasäätöiset jakosuotimet. G-sarjan vahvistimista löytyy myös älykäs kaiutintasoinen sisääntulo. Elementtien rakenteesta ei ole tietoa. Nelikanavaisessa G Four -mallissa on 15 4000 hertsin alueella toimiva ylipäästösuodin, sekä 40 4000 hertsin alueella toimiva alipäästö. Lisätietoja: AudioImport, 0207-699 860, www.audioimport.fi Korkeat äänet kuntoon pikkurahalla GAS TW1 on 2016 vuoden diskanttiuutuus, jonka hinta ei todellakaan päätä huimaa. Laitteen lähtötehoksi kerrotaan 4 x 80 wattia 4 ohmin kuormaan. Audiotec-Fischerin kehittämä uudenlainen reguloitu virtalähde mahdollistaa 100% toiminnan myös Start & Stop -autoissa, eli vahvistin pysyy päällä, vaikka jännite välillä tippuu niinkin alas kuin 6 volttiin. Kun aletaan tekemään kunnolla, ei mitään tavallisia pultteja käytetä! Valikoimasta löytyy valmiiksi rei'itettyjen ja rei'ittämättömien kuparilaattojen lisäksi kuparipultteja, -muttereita sekä -aluslaattoja 8mm ja 6mm koossa. Lisätietoja: Audiocheck, 041-5345482, www.audiocheck.fi Helixin G-sarjan vahvistimet Helixin uusissa G-sarjan vahvistimissa kerrotaan olevan hintaluokassaan hyvä äänenlaatu sekä mm. 10 A uto S ound 10 A uto S ound TUOTEUUTISET Power Line PRO laajenee Audiocheckin maahantuoma Power Line PRO -virtakaapelimallisto laajenee käsittämään 25mm2, 35mm2 ja 50mm2 koot. Tämä ei valmistajan mukaan myöskään aiheuta vaurioita itse vahvistimeen älykkään reguloinnin ansiosta. Mittaa vahvistimella on 241 x 334 x 55 mm ja suositushintaa 349 euroa. Toistoalueeksi luvataan 5-22 kHz ja RMS tehonkestoksi 50 wattia. Uutuuksia on luvassa myös kuparikorneriin. 50mm2 kaapelin hinta on 13,50 €/m, 35mm2 hinta on 9,90 €/m ja 25mm2 hinta on 6,90 €/m. Näiden avulla esimerkiksi aktiivisen 2-tie etupään tekeminen onnistuu vahvistimen omilla suotimilla. Joka koosta löytyy punainen sekä musta eriste valittavaksi. Audiocheckin kuparikornerin kuparilaatat saavat täydennykseksi kuparipultit, -mutterit, sekä -aluslaatat. "Alle kahdella kympillä saa asiallisen näköiset elementit, joissa on suuri 93dB:n herkkyys ja aivan taatusti hintalaatusuhde enemmän kuin kohdallaan", kertoo merkin maahantuoja Audio Hellman. Uuden sukupolven tehdasasenteisissa autoradioissa on myös kaiuttimet liitetty auton diagnostiikkaan, ja näin ollen normaalin kaiutintasoisen sisäänmenon omaavat päätteet antavat välittömästi vikakoodin autoon, Audiotec-Fischerin kehittämä ADEP suojaus ei aiheuta vikakoodia näissä autoissa, lupailee merkin maahantuoja. Kanavaparit sillattuna tehoa saadaan 2 x 240 wattia neljään ohmiin. Suositushintaa neliohmisella diskanttiparilla on todellakin vain 19,90 euroa. Lisätietoja: Audio Hellman Oy, 02-2437454, www.audiohellman.fi. Korkeita ääniä matalaan hintaan. Materiaali on 100% OFC eli täyskuparia ja kaapeleiden eriste on totutun notkea kylmässäkin kelissä
Nahanhoitotuotteen on myös kestettävä penkinlämmityksen kuumuus ja kylmät olosuhteet auton seistessä ulkona pakkasella. Koskaan ennen näin pienistä ulkomitoista ei ole saatu ulos näin suuria tehoja, ja vieläpä koko äänialueella ja erittäin kohtuulliseen hintaan. Hoitoaine on nopeasti haihtuva, rasvaton ja miellyttävän tuoksuinen. Jos taas haluat käyttää 2 ohmin kuormaa, valitse 2 ohm. Soundigital SD8000.1D EVO 1 ohm. Nahkapenkit puhdistetaan ensin Sonax Profiline Leather Cleaner Foam puhdistusvaahdolla. Suurempien mallien särö on normaalien D-luokan vahvistinten tasolla, joten niitä suositellaan käytettäväksi vain subwooferien soittamiseen. Nahkapenkkejä käsitellessä on oltava tarkka tuotteen valinnassa. Kyseessä on monovahvistin joka antaa todella pienestä ulkokuoresta huolimatta melkein yhdeksän kilowattia jatkuvaa tehoa. Fanatic Audio. Sisältää myös UV-suojan. versio. Suurin osa alle 3000 watin tehoista malleista soveltuu maahantuojan mukaan hyvin käytettäväksi myös diskanteille, keskiäänille, midbassoille ja kaikille kokoäänialueen kaiuttimille, sillä niiden särö on alle 0,025%, mikä on erinomainen arvo. Laitteen lähtötehoksi ilmoitetaan 12 voltilla tasan 8000 wattia ja 14,4 voltilla 8960 wattia. Tuotteet on suunniteltu erityisesti pigmentoidusta sileästä nahasta valmistetuille, korkealaatuisille nahkaverhoiluille. Soundigitalin vahvistimissa tämä käytännön tilanne on huomioitu siten, että vahvistinten käyttöjännite voi olla niinkin alhainen kuin 9 volttia. Tuotteen tulee olla tehokkaasti puhdistava ja hoitava, mutta pinta ei saa jäädä rasvaiseksi tai nihkeäksi. Lisätietoja: AudioImport, 0207-699 860, www.audioimport.fi Laatutuotteet nahkapenkkien hoitoon Nahka on erittäin kestävä materiaali oikein hoidettuna. Varsin hämmentävän oloinen kampe, otamme varmasti jonkun tämän merkin laitteen kokeiluun tulevissa numeroissa. Soundigitalin laitteita maahantuo AudioImport ja jälleenmyyjänä toimii mm. Puhdistuksen jälkeen pinta suojataan Sonax Profiline Leather Care nahanhoitoaineella. Vahvistimesta on erikseen versiot eri kuormiin. Suurilla tehoilla kuluu paljon virtaa ja monessa autossa ongelmaksi koituu jännitteen tippuminen musiikin huippukohdissa ja lujaa soitettaessa. Vahvistimen mitat ovat 350 x 225 x 68 mm ja sen vaimennuskertoimen luvataan olevan yli 1000. Varsinkin auton nahkapenkit joutuvat kovalle kulutukselle ja vaativat erityistä huolenpitoa. Soundigital on vahvistinvalmistajana tänä päivänä erittäin harvinaisella tavalla toimiva, sillä kaikki mallit suunnitellaan ja valmistetaan omassa tuotantolaitoksessa Brasiliassa. Vaahto poistaa tuotteen maahantuojan mukaan tehokkaasti pinttyneenkin lian, vahingoittamatta nahkaa. A uto S ound 11 A uto S ound 11 TUOTEUUTISET Äärimmäistä tehoa Brasiliasta! Soundigital vahvistimet vievät autovahvistimien teho-/hinta-/kokosuhteen täysin uudelle tasolle. Soundigital SD8000.1D EVO:n suositushinta on 999 euroa, mutta sitä myydään uutisen kirjoitushetkellä 899 euron tutustumistarjouksella. Lisätietoja: Oy Kaha Ab, www.kaha.fi. Penkeillä on pystyttävä istumaan pitkiäkin matkoja heti käsittelyn jälkeen, ilman että vaatteet tahriintuvat nahanhoitotuotteesta. Sonax on kehittänyt uuden, kahden tuotteen yhdistelmän nahkapenkkien puhdistukseen ja hoitoon. Eli jos haluat käyttää 1 ohmin kuormaa, valitse 1 ohm. Pysyäkseen pitkään hyväkuntoisena nahka tulee puhdistaa ja suojata säännöllisin väliajoin. tuntuu pienellä silmäilyllä laajan malliston kiinnostavimmista tuotteista. versio. Käyttöjännite voi olla 9-16 volttia ja vahvistimen toistoalue on poikkeuksellisesti niinkin laaja kuin 5 Hz 20 kHz. Nahanhoitoaine kirkastaa värin ja jättää pinnan pehmeäksi. Satasen per kilowatti, ei paha..
12 A uto S ound 12 A uto S ound TUOTEUUTISET Pieni koko, massiivinen teho Digital Block-sarjan vahvistimet ovat Massive Audion peruskiviä tehon ja ulkonäön saralla. Niklatut liittimet, 18 dB jakosuotimet, 30 Hz HiFi E-cap suodin, Heavy Duty virtalähde, häiriönpoistopiiri ja 2/4-kanavan sisääntulon valintakytkin sijaitsevat harjatusta alumiinista valmistetun, sileän jäähdytysprofiilin sisällä. Lisätietoja: Massive Audio, 040-825 2839, www.massiveaudio.fi Järeä SPL-midbasso GAS PM65 PRO on järeä ja värikäs midbassouutuus. Tämä mahdollistaa valmistajan mukaan korkealaatuiset asennukset, jotka eivät ole pelkkää ulkonäköä. Nämä vahvistimet tuottavat huomattavan määrän tehoa tyylikkäistä ja yllättävän pienistä ulkokuorista huolimatta. Elementtien RMS tehonkesto on 60 wattia ja toistoalueeksi lupaillaan 85 Hz 12 kHz. Lisätietoja: Audio Hellman Oy, 02-2437454, www.audiohellman.fi. PM65 PRO toimii 2-tiekäytössä, mutta on maahantuojan mukaan myös loistava valinta 3-tiekäyttöön PM64 Pro tai PM54 Pro keskiäänen ja PT34 -diskanttien kanssa. Nämä CTA-normin mukaiset vahvistimet ovat pullollaan ominaisuuksia kuten kehittyneet digitaaliset virtalähdekytkennät, kaksipuoliset militaryspesifikaatiot täyttävät piirilevyt pintaliitoskomponenteilla (kuten yhteen sovitetut MOSFET ”N” Drive-ulostulot) ja kehittyneen 6-toimisen suojauspiirin. Laitteen mitat ovat vain 165 x 505 x 53 mm ja suositushintaa sillä on 1299 euroa. 129,80 euron hinta sisältää myös suojaritilät. "Suuri 92dB:n herkkyys, hiilikuituvahvistettu kartio, vaiheplugi, järeä valurunko sekä 30oz magneetti takaavat oikeasti lujaa soivan elementin, jonka toisto menee voimalla myös alas", kertoo GAS:n maahantuoja Audio Hellman. Kansilevy on koneistettu ja kiinnittyy runkoon kuusiokolopulteilla. Malliston järein lankku D8000 pukkaa tehoa puolen ohmin kuormaan 4000 wattia RMS ja 8000W Max
MacAudion laitteiden edustajana ja tukkumyyjänä Suomessa toimii Mobivan. 1-DIN runko mahdollistaa soittimen asentamisen myös autoihin, joissa kojelaudan "sisus" on niin ahdas, että sinne ei 2-DIN rungolla oleva soitin mahdu. X801D-U on myös yhteensopiva Alpinen TuneIt -sovelluksen kanssa, joka on integroitu käyttäjän Facebook-tiliin. Todella fiksun oloinen ratkaisu! CAP4 on yleismallinen LED-jännitenäytöllä varustettu kondensaattori mihin tahansa järjestelmään. X801D-U:n suositushinta on 1399 euroa. Massiven kondensaattoreissa on markkinoiden alin sisäinen vastus ja ne tuottavat salamannopeaa lisävirtaa, estäen näin signaalin leikkautumisen pelkästä akusta saatavan liian alhaisen virran takia. Lisätietoja: Massive Audio, 040-825 2839, www.massiveaudio.fi Minivahvistin vakiosettiin MacAudio Micro Fit 4.0 on 4 x 55 watin RMStehoinen 4-kanavainen D-luokan vahvistin, joka kytketään suoraan alkuperäisiin johtoihin ISO-liittimien avulla, niin auton alkuperäisiin kuin jälkiasenteisiinkin soittimiin. kuuden kanavan aikaviivesäädöt ja asiallinen jakosuodin sekä taajuuskorjain. Navigoinnin grafiikat ovat myös uudistetut sekä käyttöliittymä on päivitetty uudelle tasolle. Kartan zoomaus sekä kääntyminen tapahtuvat maahantuojan mukaan todella sujuvasti. Soittimen ominaisuuslista on todella pitkä, siitä löytyy mm. Näissä erikoissuunnitelluissa kondensaattoreissa on liitin, joka kytkeytyy suoraan vastaavaan vahvistimeen, mahdollistaen siistin ja helpon asennuksen. Lisätietoja: Oy Mobivan Ab, 0400-879 009, www.mobivan.fi Iso näyttö, pieni soitin X801D-U on Alpinen ensimmäinen kahdeksantuumaisella näytöllä oleva navisoitin, jossa käytetään 1-DIN runkoa ja jossa ei ole lainkaan CD-/DVD-koneistoa. Micro Fit 4.0 on varustettu myös RCA-ulostulolla subwooferia varten, sekä herätevirta-annolla, joten systeemin päivittäminen eteenpäin käy myös erittäin helposti. Pienen kokonsa (177 x 124 mm) ansioisa sille löytyy paikka autosta kuin autosta. Mikäli autossa on esimerkiksi Quadlock liitin, käytetään merkkikohtaista adapterijohtoa. A uto S ound 13 A uto S ound 13 TUOTEUUTISET Vahvistinkohtaiset virtakonkat Massive Audion virtakondensaattorit on valmistajan mukaan suunniteltu sopimaan täydellisesti yhteen merkin vahvistinmallien kanssa. Pakkauksessa on mukana myös metrinmittainen ISO-kaapeli josta vahvistin saa kaiken tarvitsemansa signaalia virtoja myöden. 4 Faradin kokoinen CAP4 maksaa suositushinnaltaan 139 euroa ja Nano Edge sekä D-Block -sarjan vahvistimiin sopivat konkat kustantavat 119 euroa kappaleelta. Laitteen ulkoasun viimeistelee tyylikäs alumiinikotelo. X801D-U on varustettu uudella iGO Primo navigoinnilla, joka mahdollistaa merkin maahantuojan mukaan huippunopean toiminnan ja esimerkiksi reitinlaskenta tapahtuu ilman minkäänlaisia odotteluja. Lisätietoja: Audio Hellman Oy, 02-2437454 www.alpine.fi. Suositushintaa laitteella on 199 euroa
Jos käyt vuoden aikana vain yhdessä autonäyttelyssä, niin oma suositukseni on tässä. Tapahtuman aktiivisiin puuhamiehiin kuuluva Pekka Kero kertoi olevansa aivan tyytyväinen messuvieraiden määrään, vaikka toteaakin heti perään että olisi Botniahalliin toki enemmänkin porukkaa sopinut. "Tämä on vähän kuin menneiden hyvien vuosien American Car Show, ainoastaan vain paremmin järjestettynä ja hiukan pienemmässä mittakaavassa", totesi eräs tuttu johon messuhallissa törmäsin. Viimeinenkin ryhmä voidaan jaotella vielä erikseen show-, äänenpaineja äänenlaatuautoihin. 14 A uto S ound YRITYSESITTELY Teksti: Janne Soilakari Kuvat: Janne Soilakari + pari apulaista Palkintotaulukon tekstit: Antero Kölli Kuuntelumaistiaiset: Janne Pulkkinen T änä vuonna kolmatta kertaa järjestetty Westcoast Motor Show veti kävijöitä kohtuullisen mukavasti, eli noin 4500 kappaleen verran. Sellaisena se menee heittämällä kotimaamme harrasteautonäyttelyjen kärkipäähän, ehkä jopa sinne piikkipaikalle. Vieläpä kun huomioidaan miten nuoresta tapahtumasta on kyse, voisin uskoa että jo tällaisenaan sangen mainio Westcoast Motor Show hioutuu lähivuosina vielä entistäkin laadukkaammaksi näyttelyksi. Nähtävää siis riitti hyvinkin monipuolisesti ja kokonaisuutena tarjonta oli oikeasti kiinnostavaa. Ruotsista tullutta kalustoa. Yksi vaihtoehto on tietysti siirtää kuunneltavat autot arvostelun ajaksi ulos, näin toimittiin edellisessä fi naalipaikassa Oulun Hötsissä. Sellaisena se menee heittämälVaasassa nähtiin varsin reippaasti myös mm. AutoSounRuotsista tullut ja paljon näyttelyitä kiertänyt Håkan Börgelin mykistävän hieno 1932-vuosimallin Ford Convertible sai ansaitusti USA-autojen luokan palkinnon.. 24. Ruotsista tullutta kalustoa. Verrattain pienellä porukalla tekeminen ehkä hiukan näkyi joissain asioissa lähinnä näyttelyn kasauspäivänä perjantaina, mutta useammissakin eri tapahtumissa mukana olleena Vaasa saa minulta kyllä kiitettävää hipovan arvosanan. JA 25. Mukana oli jenkkiautoja, muita klassikkoautoja, tuningautoja, moottoripyöriä sekä tietenkin hifi autoja. Vaasassa nähtiin varsin reippaasti myös mm. Ja hyvä niin, sillä Vaasan tapahtuma on sopivan seesteisyytensä vuoksi erittäin oivallinen myös EMMA:n fi naalikilpailujen järjestämiselle. Kovan puristuksen jälkeistä väsymystä poteva järjestäjäporukka ei ole vielä tätä juttua kirjoitettaessa lyönyt lukkoon vuoden 2017 näyttelyä, mutta Pekan mukaan mitään esteitäkään ei jatkolle pitäisi olla. Pitää myöntää että olen samaa mieltä. AutoSounVAASAN KUPEESSA MUSTASAARESSA SIJAITSEVA BOTNIAHALLI SAI JO TOISTAMISEEN TOIMIA EMMA FINLANDIN FINAALIKILPAILUJEN NÄYTTÄMÖNÄ. Kansainvälistä meininkiä Vaasan näyttely koostui tavallaan viidestä eri kategoriasta. Autonäyttelyjen yhteydessä on monesti täysin asiaan kuuluvaakin melua ja melskettä, joka ei toki ihmeemmin häiritse mikäli tarkoitus olisi vain katsella näyttelykalustoa. MESSURAPORTTI MESSURAPORTTI kilpailuissa SQ-luokkien autoja pitää kuitenkin pystyä myös kuuntelemaan mahdollisimman vuosina vielä entistäkin laadukkaammaksi näyttelyksi. SYYSKUUTA JÄRJESTETYN WESTCOAST MOTOR SHOW -AUTONÄYTTELYN YHTEYDESSÄ PIDETTY KAUDEN PÄÄTÖSKILPAILU KERÄSI MUKAVASTI OSALLISTUJIA, EIKÄ YLLÄTYKSILTÄKÄÄN VÄLTYTTY! & & & & & & & & & & & WESTCOAST WESTCOAST WESTCOAST WESTCOAST WESTCOAST & WESTCOAST & WESTCOAST WESTCOAST WESTCOAST & WESTCOAST & WESTCOAST MOTOR SHOW & & & & & WESTCOAST & WESTCOAST & & MOTOR SHOW & MOTOR SHOW & MOTOR SHOW & MOTOR SHOW & MOTOR SHOW & & EMMA FINLAND EMMA FINLAND EMMA FINLAND FINAALIT 2016 Ruotsista tullut ja paljon näyttelyitä kiertänyt Håkan Börgelin mykistävän hieno 1932-vuosimallin Ford Convertible sai ansaitusti USA-autojen luokan palkinnon. Tämä saattaa aiheuttaa kuitenkin melkoista häslinkiä ja säätämistä, joten selkeästi toimivampi ja miellyttävämpi vaihtoehto on hiljaisempi näyttely-ympäristö ja autojen kuuntelu niillä sijoilla missä ne hallissa sijaitsevat. Itse olin näytteilleasettajan ja messureportterin ominaisuudessa varsin tyytyväinen tapahtuman järjestelyihin. Hifi kilpailuissa SQ-luokkien autoja pitää kuitenkin pystyä myös kuuntelemaan mahdollisimman häiriöttömässä ympäristössä
Tämän palkintoharavan hifipuolelta löytyy mm. Kisoihin oli saatu vieraileviksi tuomareiksi kova kolmikko eli saksalainen René Krosse sekä Ukrainasta saapuneet Oleksii Rykovtsev ja Andrey Piven. Myös kilpailijapuolella oli mukana kaksi venäläistä autoa, joista löytyi erittäin korkealuokkaiset laitteistot. Tällöin pidettiin perinteinen tuomarikokous, jossa jaettiin tehtävät viikonlopun arvosteluja varten. Lukas Koosin Hyundai "00Z" oli show-auto viimeisen päälle. Tuttuja nimiä ja yllätyksiä Kilpailut lähtivät käyntiin lauantaiaamuna kellon näyttäessä 9.30. SQ-puolen päätuomarina toimi perinteisesJoonas Peltotuvan Mad Max -henkinen Wasteland Mazda kaikkine oheisjuttuineen sai oikeutetusti näyttelyn parhaiten somistetun osaston palkinnon. Erittäin hieno showstopperi! Kuvassa Hyundain rakentaja Lukas Koos sekä tapahtuman järjestäjiin kuuluva Pekka Kero.. Yksityiskohtiin oli käytetty huikeasti vaivaa ja ajatusta! Myös osaston henkilökunta jaksoi poseerata kiitettävällä viitseliäisyydellä. Kansainvälistä menoa oli myös EMMA:n puolella. Muusta naapurimaamme autokalustosta voidaan mainita myös USA Top 10 palkittu Håkan Börgelin todella huikea 1932-vuosimallin Ford Convertible sekä Kristoffer Hanssonin tuning-luokassa hyvin menestynyt Volvo 945. Tavaratila oli pullollaan Ground Zeron hifiä. din lukijat tunnistavat tästä porukasta varmastikin parhaiten Eksjöstä James Bond -teemaisen Hyundainsa kanssa saapuneen pystytukkaisen Lukas Koosin, joka kuuluu todella ahkeriin näyttelykiertäjiin. Siitä valmis näyttelyauto, jolla todistetusti tulee menestystä. Infinityn laitteita räväkästi asennettuna, mutta itse pidin enemmän maukkaasta ulkoasusta. Kuuntelutuomareina finaaleissa toimivat Petri Sinersaari, Vesa Koskinen, Kimmo Pihlajamäki, Sergei Samosin, Tony Niiranen, Marko Kauppi, Jani Jokela, René Krosse, Andrey Piven ja Oleksii Rykovtsev. Kannatti lähteä tällekin reissulle, mies pokkasi mukaansa nimittäin Tuning Top 10 ykköspytyn sekä Best of Show palkinnon. A uto S ound 15 YRITYSESITTELY Kristoffer Hanssonin palkittu Volvo 945 oli myynnissä. Näiltä kavereilta löytyy erittäin hyvin näkemystä siitä millaiset vaatimukset EM-tasolla menestymiseen on, joten oli äärimmäisen hienoa saada heidät mukaan tuomaroimaan kotimaamme finaaleja
Asennustuomareina toimivat Jani Uuttu, Pekka ja Antti Pulkkinen, Jani Kivivuori, Martti Salo sekä Iiro Leinonen. Näistä luokista voidaankin hypätä suoraan SQ S-Cat Unlimitediin, jossa kisasi neljä autoa. Ainoastaan luokan voittanut Tony Niiranen tempaisi selTeppo Näyhän 2005 mallinen Lexus GS 300 oli saanut sisälleen lukuisia mahongista tehtyjä yksityiskohtia, joissa oli omistajan kertoman mukaan jopa 8-10 kerrosta lakkaa päällä. Tiukahkoa kisaamista nähtiin myös SQ E-Cat Unlimitedissa, jossa luokkaa jo osakilpailuissa hallinnut VW-kuski Vesa Aho veti lopulta pisimmän korren, Seppälän Markon tullessa M3 Bemarinsa kanssa hopeasijalle. Janne Pulkkinen hoiteli kaikki multimedia-luokkien arvostelut ja Tommy Hakola Racing-arvostelut. Tyylikästä ja arvokasta jälkeä.. Tuomarit kuuntelivat kisa-auton vuoron perään kuljettajan penkiltä ja kokonaispisteiksi tuli tuomarien antamien pisteiden keskiarvo. Pasin ja toiseksi tulleen Miika Kurosen välinen piste-ero oli hämmentävän pieni 8,5 pistettä. Mielestäni tämä on erittäin hyvä käytäntö, joka tasoittaa mahdollisten yksilökohtaisten mielipiteiden vaikutusta lopputulokseen. Näitä jatkettiin vajaan parin tunnin ajan. Muutamissa luokissa oli oikeasti todella tiukkaa vääntöä ja kilpailijoita selkeästi jännitti, joka johti myös siihen ettei tälläkään kertaa vältytty aidoilta ilon ja yllätyksen tunteilta, kuten ei myöskään karvailta pettymyksiltä. Etukäteen arvioiden koko finaalin tiukimmaksi luokaksi oli helppo nimetä SQ M-Cat 5000 euroa. Päätuomarina toimi Antero Kölli. Kaverin auto nimittäin oli vielä asennusten suhteen kesken, mutta kisojen kriteerit kuitenkin täyttyivät ja kuuntelu ratkaisi. Äänenlaatuluokkien kuunteluarvostelut saatiin päätökseen jo ennen kello 15:sta iltapäivällä, jonka jälkeen starttasivat ESQL-demoluokan soittelut. Aloittelijoille tarkoitetussa SQ E-Cat 3000 € -luokassa Mikko Dillmann ja Teemu Ekola ottivat neljästä kilpailijasta tiukimmin yhteen, ja lopputulos oli se että mestaruus meni Mikolle vain 2,5 pisteen erolla. Palkintogaalan vetivät läpi vahvalla rutiinilla Antero Kölli sekä Jami Skou, ja luokat saatiin käsiteltyä jouhevalla tahdilla. Aina ennen luokkakohtaisen paremmuusjärjestyksen paljastusta kaikki luokan kilpailijat kutsuttiin yleisön eteen, jonka jälkeen tulokset kerrottiin järjestyksessä heikoimmasta parhaimpaan. Luokan voittanut Mikko Laine oli selkeästi yllättynyt kun tulokset julkistettiin. Äänenlaatukisoissa tiukkaa vääntöä koettiin useassakin luokassa. Tämän jälkeen tuomarointi alkoikin välittömästi ja sivusta seuraten voisin sanoa, että kiirettä tuntui pitävän, etenkin kuuntelutuomareilla. Mutta nämä molemmat kuuluvat tähän motorsporttiin. Tavaratilassa oli jopa näytillä puusepän työkalut ja takapenkkien keskeltä löytyy valaistu sikarihumidori. Jokainen auto kuunneltiin nimittäin kahden tuomarin voimin. Tiukkaa taistelua Sekä SQettä äänenpainepuolella nähtiin hyvää kilpailemisen meininkiä. Homma eteni edellisiltä vuosilta tutun kaavan mukaan. Jokainen luokan kisaaja sai asennuksista täydet, joten tälläkin kertaa soundi ratkaisi, kuten sen finaaleissa pitääkin. Luokan kovasta tasosta kertoo paljon se, että viimeiseksikin jäänyt Pasi Kurjonen kuittasi kuitenkin sangen hyvät 231 kuuntelupistettä. Ensin syötiin ja juotiin, sen jälkeen juotiin lisää ja jossain vaiheessa noin kello 22 tienoolla illan pääohjelma eli kilpailijoiden palkitseminenkin pääsi alkamaan. Sama parivaljakko myös arvosteli ESQL-show’t. Lisäksi SQ-puolen päätuomari tarkkaili tuomarilinjaa koko päivän ajan ja teki välillä myös omia tarkastuskuuntelujaan. Tässä hintarajoitteisessa entisessä Master-luokassa kisasi huimat kuusi autoa, joiden kaikkien rakentajat ovat vanhoja konkareita, ja löytyipä seasta jopa EM-mittelöissäkin itseään koulineita kovan luokan hifimiehiä. 16 A uto S ound ti Jami Skou. Kilpailijoiden näkökulmasta homma heilahti liikkeelle tuomarikokouksen jälkeen pidetyllä kilpailijapalaverilla, jossa kerrottiin kilpailupäivän kulusta ja esiteltiin tuomarit. Osakilpailujen perusteella varsin selvänä ennakkosuosikkina matkaan lähteneen Juuson oli lopulta tyytyminen täpärästi kolmanteen sijaan, kun Joni ja tiimikaveri Mikko kirivät ohi muutamien pisteiden erolla. Mukana oli pelkästään tuttuja nimiä, eli painiin osallistuivat sellaiset herrat kuin Mikko Laine, Joni Rintakumpu, Juuso Heinonen ja Jonne Oravisjärvi. Tämän jälkeen olivat vuorossa vielä ESPL äänenpainemittaukset, joiden jälkeen kisaporukka vetäytyi nopealla tahdilla hotelli Royal Vaasan Central -ravintolaan, jossa pidettiin EMMA Finlandin palkintojenjakogaala yli sadan osallistujan voimin
Juho oli parantanut huimasti sitten lehtiesittelyn ja panostanut sekä asennuksiin että soundipuoleen. Jarkon Pösön piti jo vuosi sitten jäädä eläkkeelle, mutta kuulemma tiimistä ei löytynyt sille sopivaa manttelinperijää, joten kisoissa ollaan jälleen. Kumpikin saalisti yli 260 kuuntelupistettä, joka on varsin kunnioitettava saavutus. Todella kovia kuuntelupisteitä nähtiin myös SQ M-Cat Unlimitedissa, jossa oli mukana kuusi kilpailijaa. Sekä ESPL E-Cat T2W että ESPL E-Cat T4W -luokissa voittajan ja luokan toiseksi tulleen piste-ero oli äärimmäisen pieni. Onnea kaikille finalisteille! Emme tällä kertaa esittele kaikkia finaalivoittajia, vaan raporttiin on nappailtu tunnelmia sieltä täältä pitkin finaaliviikonloppua. Etukäteen ehkä kiinnostavin luokka oli järeiden laitteistojen ESQL X-Cat Unlimited, johon osallistui viisi autoa. Somistuksesta lähti palkinto myös tälle taidonnäytteelle.. Selkeästi kovimman kaksinkamppailun kävivät Tomi Rautama Transporterillaan sekä Toni Rutanen VW Golfillaan. Luokassa kisasi kolme autoa, joista kahden omistajat ja rakentajat olivat äärimmäisen kokeneita kisakonkareita ja yhden omistaja oli näiden mittelöiden ensikertalainen. A uto S ound 17 keän eron muuhun porukkaan kuuntelupistein 258. Piste-eroa syntyi 5,5 yksikön verran. Jamin saamat pisteet 421 ovat jälleen sitä luokkaa, että seuraavista Euroopan mestaruuskilpailuista on lupa odotella pokaalia, jopa sitä korkeinta. Koko AutoSoundin tekijäporukka haluaa kuitenkin onnitella jokaista voittajaa sekä yleensäkin finaalikilpailuihin saakka tiensä raivannutta kisaajaa! Kilpailujen täydelliset tuloslistat löytyvät EMMA Finlandin kotisivuilta osoitteesta www.emmafinland.com. Tämä Mika Kosken äärimmäisen tyylikäs RS-osilla rakennettu kokomusta Audi Q7 herätti suurta omistamisenhalua. Alla pyörii mittatilauksena teetetyt Savini Forged 11 x 22" vanteet. Kovimman väännön kävivät Jani ja Jarkko, joista lopulta mestariksi kruunattiin ensiksi mainittu. Herrat Jani Uuttu ja Jarkko Saukonoja kuuluvat kotimaisen autohifikilpailemisen kivijalkaan, ja pientä lisämaustetta soppaan toi vasta tämän vuoden tammikuussa koko lajin aloittanut ja jo AutoSoundissakin Bemareineen vilahtanut Juho Rinta-aho. Pääosassa ovat kiinnostavimmat kokonaisuudet ja suurimmat yllättäjät. Aika huima parannus, kun kuuntelun suhteen liikkeelle lähdettiin jostain alle 150 pisteestä. Palkintojenjaossa tämän luokan kohdalla myös yleisöä jännitti, sillä lavalla seisseiden kisaajien tunnelman pystyi aistimaan "katsomoon" saakka. Painetta ja show-meininkiä ESPL äänenpainemittauksissa sekä ESQLdemoluokan kuunteluissa ja mittauksissa nähtiin myös kovaa taistelua sekä täpäriä tilanteita. Kun kokonaispisteet liikkuvat 400 pinnassa, voidaan tällaista eroa sanoa todella pieneksi. SQ X-Cat Limitedissa Peugeot 206:n kanssa yksin kisannut Jarkko Saukonoja hätyytteli jo 500 kokonaispisteen rajaa, jääden tavoitteesta vain 2,5 pistettä. Arsi Sipilä selätti Kyösti Rakkolan 0,9 pisteellä, kun Sami Haverin ja Jani Jokelan välillä oli eroa 2,4 pistettä. Tämä työ riitti hyvään kolmossijaan kuuntelupistein 217,5, asennuksista Juholle kuten myös kilpakumppaneilleen tuli täydet pisteet. Ja tulosta syntyy. Molemmat vetivät hyvin, mutta pidempi korsi meni tällä kertaa Rutaselle reilun kahden pisteen erolla. Kyllä on makea peli! Tämän vuoden ykkösnumerosta tuttu Jari "Jasso" Pesonen musisoi Plan B Jumperinsa kanssa AutoSoundin myyntipisteen edustalla. Tässä kilpailumuodossa auto pisteytetään sekä auton ulkopuolelta kuunnellun soundin ja kuuntelun aikana nähdyn show'n perusteella, että erikseen ovet kiinni suoritetun painemittauksen perusteella. Toinen luokka jonka voittajasta ei voinut etukäteen sanoa mitään, oli SQ M-Cat OEM. Heli Vuolle oli rakentanut hienolle 88-malliselle VW Caddylleen syksyisen osaston, jossa niinikään oli panostettu yksityiskohtiin. Lisäämme loppuvuoden aikana myös YouTube-kanavallemme videomateriaalia finaaleista. Tämä mies on selvästikin löytänyt multimediahomman viisastenkiven. Settiä kuulemma vielä hiotaan talven aikana ja saattaa olla, että otamme Jamin auton jossain kohtaa jälleen kerran esittelyyn, avaten samalla hieman miten tässä autohifin lajissa päästään parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Kun tulokset kerrottiin, pääsi muuten hieman jäyhältä Tonilta melkoinen tuuletus, joka kertoi siitä että voitto oli varmasti kovan työn takana. Automultimedian EM-mies Jami Skou joutui myös kisaamaan yksin MM M-Cat One Class -luokassa. Voittoon kiri Bemarillaan Venäjältä tullut Kristina Ushkov, Pekka Kinnusen Audin jäädessä viiden pisteen erolla toiseksi. Edessä ja takana on Brembon jarrut, etumaisilla levyillä on halkaisijaa hilpeät 375 mm
Vasemmalta lukien Andrey Piven, René Krosse sekä Oleksii Rykovtsev. Jarkon laitteistoon kuului Helix PSIX DSP, Helix Director kaukosäädin, Ground Zeron GZUW 10SQX subbari ja GZRC 165AL 2-tie erillissarja aktiivisena. Äänialueen luonne on mielenkiintoinen, ja mikään ei varsinaisesti paikannu kaiuttimiin. Pääkaiuttimet ovat Elacin kotikaiuttimista irrotettuja elementtejä, soittimena ja prossuna toimii Alpinen F1-setti ja päätepuolella on raskasta Braxia... Alkutunnelma on unenomainen. Soundin tummuus edelleen mietityttää, ja ripaus kirkkautta voisi olla paikallaan. Piste-eroa oli ainoastaan 6,5 pistettä.. Koko kolmikko toimii kilpailujen tuomareina ja ainakaan ahkeruuden puutteesta ei voi näitä kavereita syyttää. Myyntikojusta saatiin myös "varaosia" mahdollisten viime hetken laiterikkojen iskiessä. Sitten pehmeämmät sävelet käsittelyyn, kun vuoroon tulee Apocalyptican Beautiful. puhelimen kautta toistettuna soundi on kuulemma kirkkaampi). Tämä V70 Volvo on tottunut menestymään kilpailuissa. Kaverukset kisasivat samassa SQ S-Cat Unlimited -luokassa ja järjestys oli se että Mikko nappasi mestaruuden ja Juuso 3. Sade ja Jezebel. sijan. Mutta kaiken kaikkiaan tässä Saukonojan uudessa setissä oli todella upeasti säädetyt viiveet. Teemme lähitulevaisuudessa erikseen vielä laajat autoesittelyt ja kuuntelut muutamien luokkien voittajista, kuten Jani Uutun Passatista sekä Mikko Laineen Volvosta. Täytyy myöntää, että viiveet ovat kohdallaan todella hienosti. Kuva on myös varsin laaja ja erotteleva. Vierailevat tuomarivahvistukset. Bändi löytyy helposti oikeilta paikoiltaan, ja ääni on hienostunut sekä ehkä hieman hajuton ja mauton. Se on jopa niin tarkka stereokuvaltaan, että tovi menee tätä ihmetellessä. Yllättävää setissä on soundin varsin tumma sävymaailma, joka on silti todella erotteleva (Jarkon mukaan tummuus johtuu auton omasta CD-soittimesta, esim. Apocalytica 2010 Setti pysyy erottelevana, vaikka tuplabasari aloittaa rummutuksen, ja tuhtia soundia on yltäkyllin. Neutraali lienee parempi sana tähän kohtaan. Sellot toimivat hienosti, ja kappaletta unohtuu kuuntelemaan. Joka kilahdus löytyy, ja robotin todettua: ”Revolution”, raskas konekomppi lähtee käyntiin, ja midbassot pelaavat hyvin. Kaikki johdot ja soitin ovat auton alkuperäisiä. Tämän setin säätöön on käytetty kyllä enemmän aikaa, kuin mitä vaatimattoman oloinen Jarkko väittää. Loppuun Vaya con Diosin Something Got Hold on Me. Aloitan arvion Johanna Kurkelan kappaleella Avaruus. Oletko ennen nähnyt tässä automallissa kokonaan kustomoitua kojelautaa, jossa on sekä koteloidut keskiäänet että subbari. Tulossa esittelyyn, kunhan keskikonsoli saadaan valmiiksi! Vuoden 2016 autohifiuurastus-erikoispalkinto meni Janne Pulkkiselle ja hänen pojilleen Pekalle sekä Antille. Alussa laulaja asettuu hienosti paikalleen, ja sitten tulee hieno tunne, kun laulajan ja kuoron välissä on selvä väli, kun he ovat kaaressa laulajan takana. Sijoitus oli toinen kuuntelupisteillä 238,5. Send Me Someone to Love:ssa komppia antava basso toimii hienosti ja asettuu edelleen hämmästyttävän hyvin paikoilleen. Taustalla myös tiimipäällikkö Timo Raudasoja, joka teki myyntipisteessään autohifikauppaa koko viikonlopun ajan. Soittimelta tulee vahvistimelle signaali kaiutintasoisena, vahvistimessa on BT-moduuli joten sen avulla voidaan myös kuunnella. Vasemmalta ESPL E-Cat R-Unl -luokan voittanut ja EMMA Racing Custom -luokassa toiseksi tullut Civic-kuski Niko Kelberg, ESPL E-Cat W-Unl -luokassa Passatillaan toiseksi tullut Joni Kleemola ja oikeanpuoleisena ESPL E-Cat T4W -luokan voittanut ja ESQL M-Cat Unlimitedissa hopealle sijoittunut Sami Haveri. Sitten otetaan hieman teknisiä ääniä historiasta, eli Jarren Revolution. Sitten hieman laitteiston kidutusta, että saadaan selville potentiaalia. Team Apinan jäsenet menestyivät hyvin äänenpaineeseen suuntautuneissa luokissa. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy subin äänikuvan sijoittumiseen keskelle tuulilasia. Kuuntelumateriaalina ei toiminut kilpailujen testilevy, vaan Jannen itse valitsema sekalainen setti laadukkaaksi tuntemiaan CD-levyjä. 18 A uto S ound Jarkko Saukonoja Mercedes Benz R350 Jarkko kilpaili SQ M-Cat OEM -luokassa, jossa asennuksen pitää ohjaamon osalta olla mahdollisimman alkuperäisen näköinen. Lisäksi löytyy vielä USB äänikortti mihin oli Applen puhelin kytkettynä. Kuunneltavat autot valittiin jo ennen kilpailujen pisteiden julkistusta, niillä kriteereillä että auto on kerännyt hyviä kuuntelupisteitä kuluneen kauden osakilpailuissa ja siitä löytyy mielenkiintoinen ja entuudestaan lehdessämme esittelemätön laitteisto. Laineen Mikko osti Harri Hellmanille aikaisemmin kuuluneen auton ja rakensi sen kokonaan uuteen uskoon. Soundimaistiaisia Avustajamme ja EMMA:n kuuntelutuomari Janne Pulkkinen otti kilpailujen lomassa soundimaistiaiset muutamista kiinnostavista autoista. Porin kovimmat hifimiehet, Team Status Vintagen Juuso Heinonen ja Mikko Laine
Pääkaiuttimina käytettiin ovissa Gladen Aerospace 165.2 -settiä ja subbarina palveli hattuhyllylle asennettu Alpine SWR-T10. Tunnelma on välitön ja upea. Akustisesta maailmasta konemaailmaan ja Jarren Revolution. Edellisessä AutoSoundin numerossa 5/2016 esittelimme Vesa Ahon Passatin ja kerroimme miten kaverilla on ollut epäonnea kilpailu-urallaan. Menestystä syntyi jälleen kerran. Tässä Juuson farkku-Mersun tavaratilan taidonnäyte. Loppufiilistelyyn otan Apocalyptican Beatifulin, minkä sellojen rauhallinen eteneminen ja matala dum dum toimii hyvin. Laitteiston ohjelmalähteenä toimi Alpine DVA9861Ri ja signaaliprosessorina Alpine PXAH701. auton takapään akkupatteristo on vaihtunut Optima Yellow Top -malleihin, joita saatiin sopimaan mukaan 13 kappaletta. Alkufiilis on todella raikas, ja äänimaailma on avoin. Elementteinä on viisi Plutonium GZPW 15 SPL Extremeä noin 600-litraisessa refleksikotelossa, jossa on 1300 neliösentin kokoinen portti. Balanssi pelaa, ja tyylilajeista riippumatta setti pelaa. Metallica ja Mama Said. Team Rautaman tyylikkäästi teipattu VW Transporter kisasi sekä ESPLettä ESQL-luokassa. Kitaran kotelo on oikean kokoinen ja soundinen. Hetkittäin mietin, että mennäänkö ylikirkkauden puolelle, mutta ei. Ovien midit tekevät tosissaan töitä, ja välillä mietin onko resonanssia liikaa, mutta kun se ei häiritse, niin se on kohdillaan. Finaaleja ennen Vesa vaihtoi laitteistonsa soittimen ja signaaliprosessorin Pioneerin ODR-sarjan kolmannen sukupolven laitteisiin, muuten setti pysyi samana kuin lehtemme esittelyssä. Team Rautama kertoo että nyt taisi viimein löytyä se lopullinen subbarikotelo, jolla lähdetään valloittamaan myös Eurooppaa. Alun itämainen viulu tuo hienon fiiliksen, ja teknisistä äänistä kaikki toimivat loistavasti. Voimakas kitaran rytmitys, ja laulajan intensiivinen esitys toimii mahtavasti, ja diskantti keskiääni alue pelaa upeasti yhteen. Saden ääni on herkkä ja rosoisen ihana. Myöskään bassokomppi ei jätä kylmäksi. Kesäkuisen lehtiesittelyn jälkeen mm. Myös vahvistin on merkiltään Alpine ja malliltaan Alpine PDX-V9. A uto S ound 19 Pasi Lampinen Seat Exeo Pasi kilpaili yhdessä finaalien tiukimmista ja kovatasoisimmista luokista, peräti kuusi kisaajaa keränneessä SQ M-cat 5000 €:ssa. Tässä on takuulla yksi finaalien tyytyväisimmistä kisaajista. Heinosen Juuso pääsi mukaan Best of Install -kilpailuun, ja selätti koko muun kovatasoisen porukan. Sade ja Jezebel. Rautaman Tomin mukaan kahdeksan akkua jäi vielä odottamaan tallin lattialle uusia asennusideoita... Nyt kun oman luokan ykköspytty on viimein kädessä, olo lienee aika helpottunut. Tämä voitto lienee varsin hyvää balsamia haavoille omasta kilpailuluokasta napatun pronssisijan jälkeen. Fonin nuhainen aloitus, ja sen nyanssit erottuvat upeasti. Aloitan kuuntelun Vaya con Dioksen kappaleella Don’t Cry for me Louie. Sitten Johnny. Nyt jotain erilaista. Fiilis on todella kodinomainen, ja järjestelmän erottelevuus kuuluu, kun kaikki suun äänet kuuluvat. Asennus on pysynyt subbarin kehystä lukuun ottamatta samanlaisena kuin kesäkuun numerossa 3-4/2016 esitelty, tsekkaa sieltä tarkemmin. Sijoitus oli neljäs kuuntelupisteillä 237. Saden kappaleiden miksaus on yltiöpehmeä, mutta tämän laitteiston erottelevuus ei kompastu siihen, vaan kaikki huokaukset, äänen narinat ja soittimien luonteet välittyvät hienosti. Lisäksi autosta löytyi myös CD-vaihtaja. Laitteiston säätöön on selvästi käytetty aikaa, mikä on tehty ajatuksella. Soi lujaa, kysykää vaikka Vaasan näyttelyn "torikauppiailta".. Tehoa jokaiselle elementille ajetaan 4000 wattia tai ehkä hiukan ylikin. Send Me Someone to Loven kontrabasson kuviointi on käsittämättömän pehmeä, mutta silti löytyy voimaa
Saden Please Send Se Someone to Love. ”Ohhoh”, totean ääneen, kun kitaran selkeä ja luonnollinen soundi lähtee liikkeelle. Midbasson ja subwooferin yhteistyö on saumatonta, eikä ääni mene konttiin missään vaiheessa. Ennen kuin kuoro aloittaa ensimmäisen nuottinsa, laulajat täyttävät keuhkonsa ilmalla, ja se välittyy siten, että kuoron sijainti löytyy laulajan ympärillä. Selkeä äänimaailma unenomaisessa kappaleessa vaatii tarkkuutta. Näistä tänä vuonna kisattiin. 20 A uto S ound Tony kisasi Pasin tapaan hintarajoitteisessa SQ M-cat 5000 € -luokassa. Etupään kolmitiesetti on Hybrid Audiota ja subbarina palvelee kasituumainen Ground Zero. Erottelevuutta on vaikka muille jakaa. Something Got Hold on Me. Ammatikseenkin autohifiä asentava Tony Niiranen pokkasi näytöstyyliin oman luokkansa mestaruuden finaalien neljänneksi kovimmilla kuuntelupisteillä 258. Tämä mies on tuttu AutoSoundin lukijoille, mutta setti on mennyt 1,5 vuoden takaisesta esittelystä aikalailla uusiksi. A4 Audin laitteistosta löytyy ohjelmalähteenä Alpinen IVA-W502 ja signaaliprosessorina Helix DSP Directorin kera. Apocalyptica Beautifulin Selloissa on voimaa valtavasti, eikä koteloiden koko ole kutistunut Botnia-hallin lamppujen hohteessa. Flegmaattinen tyyli esiintyä nostattaa mielikuvan diivasta iltapuvussaan, jossa seurusteluravintolan jokainen silmäpari on kiinni. 20 A uto S ound. ”Nyt ollaan jonkin hienon äärellä”, ajattelen. ”Tämä setti on todella herkkä ja tarkka”, mietin. Tämä oli kyllä yksi hienoimmista kokonaisuuksista, joita olen hetkeen kuunnellut. Monesti tarkkailen bassoon kuviota, mutta nyt erityisesti kitara vie huomion, ja sillä on varsin kaunis soundi. Automultimedian Euroopan mestari ja pitkäaikainen päätuomari Jami Skou isännöi palkintojenjakogaalan yhdessä Antero Köllin kanssa finaaliviikonlopun lauantai-iltana. Luokan sijoitukset 2. Alun saksofoni vie hienosto-klubille, ja kun Patricia aloittaa, niin ääni on ihanan käheä ja lumoava. Sitten tulee seuraava wow-efekti. Vahvistimissa Tony luottaa DLS:n CC-sarjan malleihin CC-2, CC-44 ja CC-1000. Aina silloin tällöin käy niin, että setti yllättää ensinuoteista lähtien. Tonyn settiä lähden kuuntelemaan luottolevyllä Vaya con Dios ja Puerto Rico. Mietin että, miten nyt käy, kun päivän aikana edelliset autot hoitivat tämän kuorokappaleen hienosti. Diskantteina toimivat Hybrid Audion L1 Pro:t, keskiääninä saman merkin L3v2 ja midbassoina L6v2. Saden nariseva tyyli laulaa saa hymyilemään. Lisään herkkyyttä kuunteluun Patricia Kaasin Ceux Qui N’ont Rien. Kappaleen edetessä ihmettelen, miten hienosti auto soi. 6. Kuva Tonyn Audin ohjaamosta. Hämmennyn ja otan kappaleen alusta. Ohjelmalähteenä toimii Alpinen näyttösoitin ja signaaliprosessorina Helixin DSP Director-ohjaimen kera. Tony Niiranen Audi A4 Tonyn A4 Audista löytyy kolme DLS:n CC-sarjan vahvistinta tyylikkäästi asennettuna. ”Ei voi olla”, ajattelen ja havainnoin. Koska kuoro esiintyy hieman gospel-tyyliin, on seuraava yllätys vuorossa, kun kuoron äänilajit erottuvatkin toisistaan. Bändi soittaa voimalla, mutta ei jyrää laulajaa. Alkuun solisti asettuu hienosti keskelle kojetaulua. Subbari on Ground Zeron kasituumainen GZHW20X. Diskantit on suunnattu kuuntelijaan ja pienet keskiääniset löytyvät yllättäen aivan tuulilasin alareunasta ylöspäin asennettuina. mahtuvat alle kymmenen kuuntelupisteen haarukkaan, mutta mestaruuden napannut Tony venytti kaulaa jopa 19 pistettä toiseksi tulleeseen nähden
Viime numerossa oli esittelyssä Juho Rintaahon Bemari, jolla mies lähti kokeilemaan siipiään EMMA:n kilpailuihin. Jani päätti lannistaa kilpakumppaninsa roudaamalla paikalle vähän isompia pokaaleja. Kojelaudalle sijoittuu hienosti basson näppäily ja toimii hyvin. Tätä laitteistoa kuuntelee mielellään. Tavaratilasta löytyi mm. Mielenkiintoinen esiinmarssi laitteistolta. Aloitan Vaya Con Dioksen Don’t Cry For Me Louie. Isoin Juhon Bemarin soundiin vaikuttanut asia oli etuovien keskiäänisten ritilöiden vaihtaminen paremmin hengittäviin. Pohdin sitä että johtuuko vaikutelma diskantin sävyvirheistä tai ylikirkkaudesta, mutta kun mitään korostumia ei löydy, totean, että se on tämän auton äänimaailman erikoisuus. Pääkaiuttimina toimi Ground Zeron mainio Plutonium 3-tiesarja GZPC 16.3SQ-ACT ja subbarina GZ:n kasituumainen GZUW 8 SQ. Joni Rintakumpu Volvo S60 Rautaman tiimin menestys jatkui myös Timangin voittaessa kultaa EMMA Racingissa. Hmm… Mietin ensivaikutelmaa, ja sana, mikä tulee mieleen kuvailemaan on maukas. Noviisina opittavaa oli paljon ja alussa virheitä tuli tehtyä reippaasti. Tämän setin maukkaus on kuitenkin niin neutraalia, jopa leikkaussalimaisen kliiniä, että väriä ei välity voimalla kaikkiin kappaleisiin. Vahvistimina luotettiin Ground Zeron Reference 4 -malleihin, joita on kaksi kappaletta. Asennuksen kaapeloinnin tekovaiheita esiteltiin tavaratilaan nojaavan taulun avulla. Joskus EMMAtuomarointi saa aikaan sen, että kun jokin saa aikaan wow-efektin, alkaa pohtimaan, onko jokin pielessä. Finaaleihin mennessä auto oli kuitenkin hioutunut sekä asennuksellisesti että soundeiltaan jo varsin mallikkaaseen iskuun. Jostain syystä vertaisin tätä johonkin ruokaan, joka on vivahteikas ja makurikas. Seuraavaksi Patricia Kaasin ja Ceux Qui N’ont Rien. Hetkittäin aprikoin, voisiko midi olla jopa aavistuksen rohkeampi, mutta kun tämä toimii näin hyvin. A uto S ound 21 Joni Rintakumpu kisasi peräti kahdella eri Volvolla. Apocalyptican Beautiful. Vuoropuhelu toimii hienosti, ja kappale saa fiilistelemään. Nyt se, mitä jäin edellisissä kappaleissa miettimään, selkeni. Saden ääni on viehättävä ja rosoinen, sekä soundi on ihastuttava. 21 A uto S ound. Auton laitteistoon kuului soittimena ja signaalipsosessorina Alpinen F1-setti. Kitaran kotelo on aitoa puuta, ja sen resonointi välittyy hyvin. Send Me Someone to Love. Something Got Hold on Me:ssä syvyyttä syntyy valtavasti, ja laulajan ja kuoron välissä on selvästi etäisyyttä. Kaapelit ovat Tchernov Referenceä ja AIV:ta. Näytti tepsivän. Sitten Saden Jezebel, minkä fonissa on hetkittäin aavistuksen hentoista raakuutta, kun se hyökkää muutamissa kohdin. Sellot sointuvat hyvin, ja rytmit välittyvät hienosti. Tunnelma on tiivis. karamoottoreilla liikkuva vahvistinräkki sekä savukone. Pienet lisäkorostukset soundiin toisivat lisää persoonaa mukaan, mutta tämän säädön tarkkuus erottelee kappaleiden osaset toisistaan. Tomppa näyttää että kyllä sinne pienen lava-Toyotan kabiiniin mahdutaan, kun oikein sovitetaan. Se tasapainoilu, ollako kirurgi vai taidemaalari välittyy tässä. Kuuntelemamme S60 otti osaa SQ S-Cat Unlimited -luokkaan ja sijoittui täpärästi toiseksi kuuntelupistein 243,5. Tämä on niin mielenkiintoinen setti, että tätä pitää kuunnella uudestaan. Tässä yksi finaalien hienoimmista asennuksista, avustajamme Jani Uutun Passatin äärimmäisen upea vahvistinasennus. Subbarin ja midbasson yhteispelissä ei ole moitteen sijaa
Best of Sound: Best of Soundissa olivat mukana SQ S 4000 € -luokan Suomen mestari Jukka Pitkäkoski Volvollaan, SQ S Unlimited -luokan Suomen mestari Mikko Laine Volvollaan, SQ M 5000 € -luokan Suomen mestari Tony Niiranen Audillaan, koko SQ M Unlimited -luokan kärkikolmikko Kristina Ushkova (BMW), Pekka Kinnunen (Audi) ja Mikhail Ushkov (MB) sekä luonnollisesti SQ X Limited -luokan Suomen mestari Jarkko Saukonojan Peugeot 206 W2C. Vuoden 2016 autohifiuurastus: Janne, Pekka ja Antti Pulkkinen Tämä kolmikko kiersi kaikki kahdeksan osakilpailua tuomaroimassa ja raahasi peräkärryllisen yhdistyksen tavaraa viiteen näistä kilpailuista. Tekemisen intoa ja yhteishenkeä. Tuomareina toimivat kokenut saksalaisvieras René Krosse, vuoden tulokastuomari Sergei Samosin, sekä toinen tulokastuomari Iiro Leinonen. Lauantaipäivän aikana finaaliosallistujat pääsivät äänestämään parhaita tuomareita ja parhaana kuuntelutuomarina palkittiin Jami Skou ja parhaana asennustuomarina Jani Uuttu. Pätevä kuuntelutuomari, asennustuomari ja multimediatuomari, joka jaksoi kauden aikana kysellä ja opetella hankalia asioita. Tätä voisi jo väittää ylivoimaksi! Best of Install: Best of Installiin valittiin mukaan koko kauden SQ S Unlimited -luokkaa hallinnut, mutta finaalissa kolmanneksi sijoittunut Juuso Heinosen MB, todennäköisesti ensimmäistä kertaa ikinä OEM-luokan auto, Suomenmestari Jani Uutun VW Passat, Rautaman veljesten molemmat autot, VW Transporter ja Toyota Timangi sekä jälleen Jarkko Saukonojan Peugeot 206 W2C. Palkinnoksi Pasi sai ilmaisen osallistumisen kahteen osakilpailuun ensi kaudella. Tittosen Akin kisadokkari näyttää poikkeuksellisen hienolta. Tähän kilpailuun saatiin ehkäpä pienoinen yllätysvoittaja, kun Best of Install -kiertopalkinto matkasi Porin suuntaan Juuso Heinosen kyydissä. Tuomareina toimivat itseoikeutetusti vuoden paras kuuntelutuomari Jami Skou sekä ukrainalaiset vahvistukset Andrey Piven ja Oleksii Rykovtsev. Best of Sound -pokaali meni viidennen kerran peräkkäin Jarkko Saukonojalle. Opel Astra G by Esa Repo ja "muutama kaijutin", kuten omistaja itse asian ilmaisee. ERIKOISPALKINNOT 22 A uto S ound. EMMA Finland kiittää. Kunniamaininta: ECA-Team Pienen harrastajaporukan malliesimerkki, kuinka järjestää EMMA-kilpailu lyhyellä varoitusajalla. Erik Gerkmanin Transporterin poikkeuksellinen pääkaiutinasennus nelituumaisilla refleksikoteloiduilla elementeillä. Kaikki tämä oman yritystoiminnan ohessa. 22 A uto S ound EMMA Finlandin finaaleissa jaetut erikoispalkinnot: Aktiivisin kilpailija: Pasi Lampinen, SQ M-Cat 5000 € Kaikki kahdeksan osakilpailua ja finaali. Paras kuunteluja asennustuomari: Parhaan kuuntelutuomarin ja asennustuomarin valitsivat jälleen kilpailijat. Jami Skoun Hyslerin ohjaamo ja yksi maailman kovimmista automultimediateattereista. Paras osakilpailu: SK-Autosound Vantaalla SK-Autosoundin pihalla pidetty kilpailu oli hyvin valmisteltu ja alueelle oli järjestetty paljon oheistoimintaa ja nähtävää EMMA-kilpailun lisäksi. Paras uusi tuomari: Sergei Samosin Tällä kaudella oli paljon uusia tuomareita, joista Sergei erottui edukseen kovan motivaation ja innon myötä. Huomaa myös diskantti a-pilarissa
Niko Kelbergin pinkistä Civicistä löytyy sen verran kaiutinelementtejä, että show on taattu vaikkei auto edes soi. A uto S ound 23 Kisakonkari Kurjonen luotti Citikassaan Bewithin elementteihin. Mutta soihan se myös, tuloksena näistä finaaleista yksi voitto ja yksi 2. Ohjelmalähteenä toimii Sonyn tabletti ja signaaliprossuna Helix DSP Pro. Antero Köllin Nissan Muranosta paljastui erittäin kekseliäs laitteisto, jossa kaikki GZ Plutonium 3-tiesarjan kaiuttimet sijaitsevat a-pilareissa ja kojelautaan upotettuina. Näyttävä tavaratila kestää lähempääkin tutkimista.. sija
pokaali. Kyösti Rakkola kilpaili Citroen Saxollaan jälleen sekä SQettä ESPL-luokassa. Onpas kavereilla tyylikkäät tiimipaidat! Rintakummun Jonin S60 Volvon Ground Zero hifisettiä. Tunnistatko mallin. ESPL-kuningas Toni Rutanen oli luonnollisestikin mukana voitokkaalla kolopallollaan. 24 A uto S ound Kristina ja Mikhail Ushkov saapuivat mukaan finaaleihin Venäjältä saakka. Kontista pilkottaa Hertzin testivoittajabassoja. Plutonium 3-tiesarja lienee yksi finaalien käytetyimmistä kaiutinsarjoista, myös tässä autossa on se, ja hyvin soi. "Miksi siinä on midbasso edessä ja koksu takana, eihän tossa ole mitään järkeä???" Mutta onhan siinä, tällainen setti toimii hyvin ESQL-luokassa, jossa autoa kuunnellaan yleensä viiden metrin etäisyydeltä takaa.. Pioneer ODR laitteita ja Sinfonin, Celestran ja Stegin päätteitä. Veljekset Tittonen eli Kari ja Aki. Arvoautoista löytyi myös kohtalaisen kovan luokan high end hifikattaukset, sisältäen mm. Eksoottinen DD, kuulemma ainoa Suomessa. Molemmista tuli 2
No tässä on nyt kerrankin ihan oikea sellainen! Huomaa laatuluokan vessalukeminen. Entinen painemies Jukka Pitkäkoski sai välittömästi SQ-puolelle siirryttyään kiinni jutun juonesta. A uto S ound 25 Aina kuulee puhuttavan niistä demovessoista. Marko Seppälän upea E46 M3. Pulkkisen Jannelta jäi kisat väliin kun painesetin pääte päästi savut pihalle juuri ennen h-hetkeä. Bassoina kokoonpanossa on kolme kasituumaista B2:n elementtiä. Nyt kaveri nappasi jo toisen äänenlaatumestaruutensa. Pokaaleja kertyi mukaan Loimaalle.. Toiset vain osaa nämä hommat vähän paremmin..
Vajaaksi jääneet tai tolkuttoman ylikorkeat kaiutinjännitteet aiheuttivat monien tuloksiin aivan turhaa laskua. MaxBOOM-aktiivit ovat tiedostaneet ongelman ja tarkoituksena on pyrkiä lisäämään lajin tunnettavuutta sekä arvostusta. MAXBOOM-FINAALEIHIN KERÄÄNTYI KILPAILEMAAN 37 AUTOKUNTAA. Tällä kaudella laskettiin tarkkuusmitatun kaiutinkuorman mukaan luokkatehoa vastaava keskimääräinen kaiutinjännite. Uusia kilpailijoita on tullut lajin pariin turhan niukasti. Kova tulostaso Finaaleihin osakilpailujen autokunnista saapui ilahduttavan moni. Lajittelutulokset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä osoitteessa: www. Aiempina kausina luokitus on perustunut päätteiden penkitykseen ja penkityksessä mitatuista tehoista on laskettu luokkateho. PIENELLÄ PORUKALLA KOVIA TULOKSIA! MaxBOOM-. MAXBOOM MAXBOOM Teksti: Harto Viljamaa Kuvat: Roosa Lampinen 26 A uto S ound. Kaikkiaan fi naalit olivat tulostasoltaan erittäin kovat. Jatkossa mainitaan vain luokka ilman PRO-liitettä. Finaalit läpi luokittain MaxBOOM-fi naalit olivat kaksipäiväiset: lauantaina soitettiin lajittelut ja sunnuntaina fi naalikierrokset. Mitatusta äänenpaineesta vähennettiin mahdollista kaiutinjänniteylitystä vastaava desibelimäärä. T ämän kauden MaxBOOM-osakilpailujen tulostaso on ollut hieman kaksijakoinen. Demokisan voitto ratkaistaan oven lasista mitatun painetuOlisi lavalle mahtunut enemmänkin palkittavia. Useat soittoraidat mahdollistavat erilaisilla autoilla menestymisen. Stock Sedan 1500W-luokassa soitettu 148,5 dB on luokan kovin perinteisellä konttiasennuksella saavutettu tulos. Enää ei tarvitse etsiä "hyviä" päätteitä ja subikompensaatiotaulukkoon lisätyt subihyvitykset mahdollistavat tasapuolisen kilpailemisen myös hieman pienemmällä subwoofermäärällä. AutoSound on jatkossakin mukana tekemässä osansa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tulostaso soololuokissa olisi ollut heikko. Useimmissa luokissa oli tästä huolimatta vähintään kolme kilpailijaa, eli oikeaa kilpailemistakin saatiin aikaiseksi. Finaaleissa soitetaan osakilpailuista poiketen ainoastaan PRO-luokat. Pitää myös muistaa, että tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisiin vuosiin. Pienimmissä luokissa tehon laskeminen on aiheuttanut mitatusti jopa lähes kahden desibelin suuruisia tulospudotuksia viimevuotisista. Lajitteluissa silmiinpistävintä oli 400W, 1000W ja 1500W Stock-luokkien sekä Stock HC 4000W-luokan kärjen tasaisuus. Siihen nähden tämän vuoden tulostaso on osin todella kova. 26 A uto S ound 26 A uto S ound MAXBOOM MAXBOOM-FINAALIT JÄRJESTETTIIN PERINTEISESTI HIFI & TUNING SHOW'N YHTEYDESSÄ OULUSSA. Kaikkinensa MB:n säännöt vaikuttavat olevan tällä hetkellä todella hyvät. Sedan 250W-luokan mestaruus jäi jakamatta, kun luokkaan ei tullut ainuttakaan kilpailijaa. Iloiset ilmeet ehtivät haihtua ennen hyvän kuvan saamista. Korkean soittoraidan soittaminen ei ole mikään välttämättömyys. Muutamassa luokassa oli vain yksi kilpailija, joten niissä voittoon riitti tuloksen soittaminen sekä lajitteluettä fi naalisoitossa. . Stock 3500W-luokassa soitettiin laskeneista tehoista huolimatta kovin Stock-luokkien luku ikinä 154,4 dB. PÄÄOSIN ULKOISESTI VIIMEISTELEMÄTTÖMÄT AUTOT EIVÄT SOPISI LIIAN SLIIPATUN AUTONÄYTTELYN HABITUKSEEN. Lauantaina soitettiin myös Demokisat. Luokkien kärkitulokset ovat olleet todella kovia, mutta hieman kärjen perässä on ollut melko tasainen joukko kilpailijoita. Näissä luokissa fi naalisoitossa ei ollut varaa antaa sadasosankaan tasoitusta. Kilpailussa käytetty mittalaitteisto mittasi äänenpaineen lisäksi myös kaiutinjännitteen. HÖTSIN RENTO JA HIEMAN BOHEEMI ILMAPIIRI SOPII MAXBOOM-FINAALEILLE ERINOMAISESTI. Verrattaessa tuloksia aiempiin pitää muistaa kokonaan muuttunut teholuokitus. Trusseihin vilkkuvalot asentaneen kaverin mieleen ei ole juolahtanut, että joku voisi haluta ottaa palkintojenjaosta valokuvan tai pari. Muutamilla kyseessä oli varmasti vain kilpailujännityksessä pieleen lipsahtanut soittovolume. Useimmat kärkitulokset eivät montaa kymmenystä laskisi, vaikka autot rakennettaisiin toimimaan raitaa tai kahta alemmilla taajuuksilla. Lehti on jo aiemmin julkaissut lajin saloista juttusarjan sekä rakennusohjeita kilpailukykyisistä koteloista. Esimerkiksi dB Pappojen Juha Kinnunen soitti fi naaleissa antiikkista 35-56-raitaa ja kykeni sillä aivan huipputulokseen. naalit Oulussa .. Jo viime kaudella rajoitettiin yliohjauksen määrää vähentämällä lukua ylisuurien kaiutinvolttien perusteella, joten teho on laskenut kahden vuoden takaisesta 1-1,5 desibeliä. Eniten kilpailijoita oli Stock 600W-luokassa, kun luokan mestaruutta oli lähtenyt tavoittelemaan neljä kilpailijaa. Käytännössä käytettävissä oleva teho laski viime kaudesta 0,5-1 desibeliä. Kauden mittaan osakilpailuissa on ollut aiempaa vähemmän osanottajia. Kaiutinvolttien säätämisen hankaluus näkyi varsinkin ensimmäisen kierroksen lajittelusoitoissa. Soolona soitetut Stock 2500W-luokan ja Mopoauto 1000W-luokan tulokset ovat todella kovaa tasoa. maxboom.fi . Valitettavasti osallistujamäärä jäi kuitenkin huomattavasti pienemmäksi kuin viime vuonna
soittivat 142,0 dB ja se riitti voittoon140,4 dB soittaneesta Mattilasta. Yläkulmat lähtivät jo viime kaudella Audiin tehdyssä sovituksessa. Jarno oli jo kertaalleen hyllyttänyt yhteistyöstä kieltäytyneen kotelotyypin. . Finaalisoitossa Hämäläiset . Sami Hämäläisen Golf oli kyennyt 142,3 dB:n tulokseen ja Nina Päivisen Passat oli vaivaisen kymmenyksen päässä. . Siinä Pasi Järvinen kukisti Team Haitta Watin Teemu Hyypän ja jatkoi fi naalikierrokselle. Vastaavasti Sami Hautasen Punton asennukset valittiin Semi UNL-luokkien hienoimmiksi. Stock 400W Stock 400W-luokan fi naalissa oli lajittelun perusteella tiedossa todella tiukka vääntö. Jari Lukkarisen ja Team Machon ensimmäinen mestaruus irtosi 146,0 dB:n tuloksella. Äärimmäisen varovainen gainiruuvin kääntö ei nostanut voltteja lainkaan ja tulos oli jälleen tasapeli, kallistuen tällä kertaa lievästi Pasin hyväksi. Tämän kauden muokkaus oli kotelon madallus Xantiaan sopivaksi. Neljänteen vetoon Vesan gain-säätö onnistui lähes täydellisesti ja tuloksena oli jälleen tasapeli, tällä kertaa lievästi Vesan eduksi. . Kumpainenkin on kisannut jo pitkään eikä kummallakaan ollut entuudestaan mestaruutta, joten erityisen paljon oli pelissä. . Kummallakin käytössä oli ABC-kotelo ja siinä SPL Dynamics XTR250. Ilman yllätyksiä sujuneessa soitossa Mikon luku ei riittänyt Tonin 145,2 dB:n lukua vastaan. Seuraavalla yrityksellä Pasin tulos nousi hieman ja Vesan laski muutamalla sadasosalla, mutta eroa ei ollut vieläkään riittävästi. A uto S ound 27 AUTOESITTELY loksen ja yleisöäänien perusteella. Hämäläisiltä puuttui lukua reippaasti ja lajittelutulokseksi jäi 142,0 dB. Lukekaa niitä juttuja, se kannattaa! Stock 1000W Lajittelussa Eetu Toivonen ja Team Machon Jari Lukkarinen olivat molemmat soittaneet saman tuloksen 145,6 dB, joten tämän luokan fi naalissa oli odotettavissa tiukka vääntö. Finaaleita edeltävissä testeissä hyvin toimineet muutokset eivät toimineetkaan Ouluhallin olosuhteissa. Käytössä on alkuperäinen portti. Jari Lukkarinen oli löytänyt jostain reippaasti lisää lukua ja ennakko-odotusten vastaisesti vei fi naalin nimiinsä selkeällä 0,8 dB:n erolla. T&T Hämäläisen Punto oli jo Kouvolassa lähennellyt maagisen 143:n rajaa. Stock-luokkien Demokisan voiton nappasi Pasi Järvinen. MB:ssa voittoon tarvitaan yhdentoista sadasosan ero. dB Papat ja Pojat sekä tiimin palkintosaalis. 27 A uto S ound. Mattilan ensimmäisen lajittelusoiton aikana oli veljeksiä kuulemma hieman jännittänyt. Finaalissa Pasi Järvistä vastaan asettui dB Hukassa teamin Vesa Koljonen. Stock 600W Team Impedanzia edustava Toni Alinen oli lajittelun jälkeen luokan kärjessä 145,4 dB:n tuloksella. dB Pappojen Harto Viljamaa toisti oppi-isä Juha Jämsenin tempun ja nappasi samalla autolla luokka-, indexja Marathonvoiton. PIENELLÄ PORUKALLA KOVIA TULOKSIA! MaxBOOM-. Helpolla mestaruus ei todellakaan irronnut. . Pasille tuli myös Stock 1500W-luokan Suomen mestaruus sekä demokisan voitto Stock-kategoriassa. Ensimmäisessä semifi naaliparissa Toni Alinen sai vastaansa lajittelun jälkeen nelospaikalla olleen Mikko Mäkelän. Pasi Järvisen Skodan asennukset valittiin hienoimmiksi Stock-luokkien asennuksiksi ja ovathan ne hienot. AutoSoundin lukijoille tuttu kotelo Toni Alisen Xantian takaluukussa. Toni voitti 145,6:n tuloksella Joonatan Nuopposen 144,2 dB:n tulokseen hyytyneen Corollan. naalit Oulussa .. Finaalissa vaivannäkö palkittiin. Lisäksi mukaan tarttui kahden Max SPL-kategorian voitot sekä Tiimicup yhdessä dB Pappojen ja Poikien kanssa. Jarnon lajittelusoitossa luku pysyi pitkään reilusti yli 141:n tasolla, kunnes lopussa tulleet vaimeammat nuotit painoivat lajittelutuloksen 140,6 dB:iin. Toisessa fi naalisoitossa Samin radan volttimittaus ei toiminut, mutta Ninan tulos oli riittävällä marginaalilla parempi Ninan kaiutinvoltitkin huomioiden, joten ansaitusti Nina julistettiin voittajaksi. Mestaruus on Ninan ensimmäinen. Ilmeisesti kummassakin tapauksessa hienosti tehdyt asennukset ja yleisöä miellyttävä ääni viihtyvät samassa autossa. Sami joutui tyytymään Semi UNL 5500W-luokan hopeaan. Joonatan Nuopponen oli toisena puolen desibelin päässä. Voittajan on helppo hymyillä. Ensimmäinen veto oli tasapeli sadasosien ollessa lievästi Vesan puolella, vaikka Vesa soittikin lievillä alivolteilla. Sami voitti demokisan BigBoys-kategorian, Semi UNL-luokkien Marathonin sekä Semi UNL-luokkien hienoimman asennuksen. Kolmanteen yritykseen Vesa yritti säätää sokkona kaiutinvoltteja hieman ylöspäin. Toisessa semifi naaliparissa Joonatan Nuopponen voitti 144,8 dB:n tuloksella Team Haitta Watin Joni Bergendahlin. Stock 1500W Tässä luokassa soitettiin ainoastaan yksi semipari. Sami Hautasen upea Punto ja Punton upea palkintosaalis. Hieman odotetusti ensimmäinen fi naalisoitto päättyi tasapeliin. BigBoysluokkien demokisan voittoon nousi Sami Hautanen. Viidennellä kerralla Vesan keinot oli käytettui tyytymään Semi UNL 5500W-luokan hopeaan. soittivat 142,0 dB ja se riitti voittoon140,4 dB soittaneesta Mattilasta. Toni Alinen käytti lauantaina ja sunnuntaina kaiken ylimääräisen ajan hyväkseen ja testasi erilaisten muutosten toimivuutta Ouluhallin olosuhteissa. Tonilla oli käytössään ASTM:n numerossa 3/2015 olleen rakennusohjeen mallikotelo hieman muokattuna. Stock 250W Stock 250W-luokassa oli kaksi kilpailijaa, T&T Hämäläinen ja vanha konkari Jarno Mattila. Toni kykeni piiskaamaan Xantian viikonlopun parhaimpaan tulokseen. Jarno oli kuitenkin fi naaleita edeltäneellä viikolla selättänyt vaikeudet ja omien sanojensa mukaan oppinut kotelon kanssa vääntäessään todella paljon uusia juttuja. Hautanen soitti historian korkeimman mittaustuloksen 145,18 dB sivulasille. Sinällään hauskana yksityiskohtana Pasi Järvisen Skodan asennukset valittiin yleisöäänestyksellä hienoimmiksi Stock-asennuksiksi
Tiukkaakin tiukemman viidennen vedon päätteeksi Pasi sai riittävän eron aikaiseksi ja vei voiton tuloksella 148,6 dB. Toinen Almeran päätteistä oli päästänyt savut fi naalin alusviikolla 28 A uto S ound. Nyt . Käytännössä kylmiltään vedettyyn soittoon kannattaa muutama ajatus vaihtaa. Armin fi naalitulos on erittäin kova 147,7 dB. Mestaruus on Pasin ensimmäinen. Lajittelussa soitettua 154,4 desibeliä vastaava indexiluku 144,7 dB riitti varmistamaan indexikilpailun suvereenin voiton. Sedan 250W Tässä luokassa ei ollut yhtään kilpailijaa, joten luokan mestaruuttakaan ei jaettu. Arttu oli liikkeellä perinteisellä konttiin asennetulla re. Armi Heikkilä oli tälläkin kaudella ainoa kilpailija tässä luokassa. Sedan 600W Tämän luokan ainoa kilpailija oli Team dB Sawon Sami. Aiemmasta laskenut teho huomioiden tulos on kovin koskaan Stockissa soitettu Pappoja lukuunottamatta. Neuvonpitoa T&T Hämäläisen Punton ympärillä ennen Max SPL-soittoa. Pelottomasti Pappaa haastamaan oli lähtenyt Juuso Kankainen. Yleisömassan keskellä pilkistää demokisan voittaneen Sami Hautasen Punto. Ero index-kakkoseen oli sen verran iso, että luku olisi riittänyt voittoon jopa ilman mitään hyvityksiä. Jarnon tulos 147,3 dB riitti selkeään voittoon 144,2 dB soittaneesta Mikasta. Stock HC 4000W Semifi naalissa kohtasivat kohtalon kaltoin kohtelemat taistelijat; luokan viime vuoden voittaja Santeri Tuohimaa ja Aki Heikkilä. Armi voitti luokan mestaruuden toisen kerran peräkkäin. 28 A uto S ound AUTOESITTELY ty ja Pasin tulos nousi aavistuksen, kuten jokaisella soittokerralla tähänkin asti. 153,4 dB yhdellä kymppituumaisella SPL Dynamics XTR:llä ei varmaankaan pettänyt katsojien odotuksia. Sunnuntaipäivän fi naalisoitot keräsivät runsaasti katsojia MB:n alueelle. Stock 2500W Finaali oli dB Pappojen Juha Kinnusen sooloveto. Kuvassa on menossa taistelu Semi UNL 5500W-luokan herruudesta. Kovaa soitettu musiikki kerää kansaa. Tuttu näky tämän kauden kisoissa; kaiutinjännitettä haetaan porukalla kohdalleen. Semifi naalissa kohtasivat lajittelun kakkonen Jarno Riddar ja kolmonen Team AD/ HD:n Mika Hakala. Samin tulos fi naalissa oli 141,9 dB. Finaalissa Jarno sai vastaansa Arttu Ekholmin kuskaaman Team Impedanssin ja dB Pappojen yhteistyöprojektin. Mestaruus on Samille ensimmäinen. Taaemman radan Toni Pasanen vei voiton haastaja Sami Hautasen hyvästä yrityksestä huolimatta. Mopoauto 1000W Luokka oli viime vuoden tapaan nuoren neidin sooloa alusta loppuun. Juuson tulos on kova. eksikotelolla. Sedan 1500W Tässä luokassa oli sedaniluokkien kovin tulostaso ja myös tiukin vääntö. T&T Hämäisten Punto keräsi Max SPL-soitossa MaxBOOM-alueen lauantaipäivän parhaan yleisösuman. Sedan 3000W Team Machon Kari Lukkarinen soitti luokan fi naalissa soolona 146,1 dB ja sai tiimin toisen ja ensimmäisen oman mestaruuden. Finaalissa Juuso joutui 151,8 dB:n tuloksella taipumaan 154,4 dB:n tuloksen toistaneelle Papalle. Akin pääte oli hajonnut jo hieman aiemmin kesällä ja rikkoontuneen päätteen tauti oli iskenyt myös Santeriin. Lajittelussa soitettu 148,5 dB on ensimmäinen konttisetillä soitettu 148:n ylitys tässä luokassa ja lähentelee normistockereiden tulostasoa. Finaalissa Arttu kykeni toistamaan lajittelussa soittamansa 148,5 dB ja se oli liikaa 146,7 dB soittaneelle Jarno Riddarille. . . Tuloksena oli selkeällä erolla luokan voitto ja ensimmäinen mestaruus Arttu Ekholmille. Stock 3500W Luokka oli yksi kovatasoisimmista. Juha soitti tutulla Skoda Octavialla 151,6 dB. Lajittelussa soitettua 151,9 dB:n tulosta vastaava indexiluku 143,2 dB riitti indexilistan jaettuun kolmanteen sijaan. Tämä vihreä 306 Pösö rikkoi viime kaudella konttiseinäkotelon turvin liudan haamurajoja. . Liikeradan kurkkijoita riitti jokaiseen mahdolliseen ikkunaan. Taustalla Skodakuskit Järvinen ja Kinnunen vaihtavat viimehetken deppavinkkejä. Semi UNL 5500W-luokassa soitettiin tämän vuoden korkeimmat MaxBOOM-luvut. Kauden kisoissa konttiseinällisellä Peugeot 306 Sedanilla useampaa Stock-luokkaa kokeillut dB Pappojen Harto Viljamaa oli indexikilpailun voitto tähtäimessään valinnut fi naaliluokakseen isoimman Stock-luokan. Artun Pösössä kaiutinjännitteet osuivat molemmissa soitoissa erittäin hyvin kohdalleen. . Artun tulos vastaa indexilukua 143,3 dB ja se riitti index-listalla toiseen tilaan
Toni Alinen haastaa taaemman radan Mikko Mäkelän. . Janne voitti Semi UNL 600W-luokan.. Arttu Ekholm soitti Pösöllä fi naaleissa koko kauden kovimman sedan-tuloksen 148,5 dB. Riho Putko voitti Stock HC 4000W-luokan Suomen mestaruuden hyvin Stock-henkisellä asennuksella. Bassokakkis voitti myös Show Car Invite-luokan. Kuudella bassolla luku olisi ollut aavistuksen parempi ja lisäksi olisi tullut suurempi subihyvitys. Huuskot ovat olleet Bassokakkisella niin monesti Hötsissä, että osaavat paikalle luultavasti vaikka silmät ummessa. Huomionarvoista on, että edes isommassa sedan-luokassa kukaan ei soittanut kovempaa. Antti voitti 148,8 dB:n tuloksella supermatalaa raitaa soittaneen Joni Jukaraisen. Päivän ja koko MB-historian tiukin taistelu alkamassa. Huuskon veljesten Bassokakkis on oikea ShowCar. Semifi naalissa Samia vastaan olisi pitänyt tulla Juha-Pekka Rosnel. Luokan säännöt sallisivat paljon suuremmatkin muutokset. Santeri haki varaosat Motonetista ja yritti saada korjaamoajan perjantaipäivälle. . Vaikeuksista huolimatta Santeri ehti ajoissa kilpailupaikalle. Mestaruus on pitkään kilpailleelle Rivalle ensimmäinen, joten se maistunee erityisen hyvälle. Vasemman radan Pasi Järvinen onnistui viemään Stock1500W-luokan mestaruuden vasta viidennen soiton jälkeen neljän ensimmäisen yrityksen päätyttyä tasapeliin. Kaikilla korjaamoilla oli täyttä, joten Santeri joutui itse vaihtamaan kytkimen kotipihassa. Finaalissa vastaan asettui dB Machon Riho Putko. . Kummallakin tulos laski hieman parhaasta, mutta 153,9 dB:n tuloksella Riho saavutti riittävän . Aki sai päätteensä fi naaleihin ja Santeri oli liikkeellä lainapäätteen turvin. Lainapäätteellä soitettu 152,9 dB oli liikaa Akille. Semi UNL 5500W Lajittelun kakkosena oli tosissaan ennakkosuosikki Toni Pasasta haastamaan lähtenyt Sami Hautanen. Semifi naalitaiston vei nimiinsä Santeri. eron. Finaalisoitto sujui yllätyksettömästi ja Mikko ja Timo voivat tuulettaa seinä-Punton ensimmäistä mestaruutta. Finaalissa Jukaraista vastaan tuli lajittelun kärkipaikan vallannut Antti Bäck. Mestaruus on Rihon ensimmäinen. Voittotulos oli 154,5 dB. Semi UNL 3500W Luokan fi naalissa kohtasivat ASTM-lehden rakennusprojektikilpuri ja ensimmäistä kauttaan kilpaileva Toni Vanhanen. Sami oli päivittänyt Punton laitteistoa isolla kädellä ja rakentanut puoli autoa uudelleen. Antin tuloskehitys on tasaisesti nouseva. Stock 400W -luokassa nähtiin fi naalikierroksen ensimmäinen tasapeli. . Arttu voitti myös sedan-luokkien Marathonin. Siinä on yhtenäinen teema ja katseen kestävät asennukset. Luottoappari Arttu Ekholm on aina positiivisella asenteella liikkeellä. Tulos oli 151,2 dB. Semi UNL 600W Finaalissa lajitteluykkönen dB Hukassa tiimin tiimipäällikkö Janne Riva voitti 145,7 dB:n luvulla kaimansa Janne Ohtosen. Santerin ongelmat eivät rajoittuneet päätteeseen, vaan myös Almeran kytkin hajosi fi naalimatkan alussa. . Kaksi vuotta sitten tuli fi naalissa kolmas sija, viime vuonna toinen ja tänä vuonna napsahti Antille ensimmäinen mestaruus. Uusinnassa lähemmän radan Nina Päivinen voitti taaemman radan Sami Hämäläisen. Janne Rivan keskimääräistä siistimpi kotelo Agilan takapenkkien paikalla. Semi UNL 1500W Semifi naalissa Joni Jukarainen voitti 147,5 dB:n tuloksella Heikki Malmilan. Show Car 3500W Kahdeksatta kertaa peräkkäin Hötsissä olleet Huuskon veljekset hoitivat luokan fi naalisoolon rutiinilla. Siitä se lähtee: sunnuntaiaamun ensimmäinen semifi naaliveto. Oikean radan Vesa Koljonen antoi vastusta koko rahan edestä. A uto S ound 29 ja viimeiset testit olivat siis jääneet tekemättä kummaltakin. Santerin lainaksi saama pääte oli tähän luokkaan hieman alimittainen, joten käyttöön piti ottaa seitsemäs basso. Toni oli saanut reilusti parannettua tulostaan ja ASTM-Punton tulostaso oli hieman laskenut Kouvolan huippulukemista
Erillisen katkaisijan takaa päätteille tulleet herätteet eivät ilmeisesti toimineet ja päätteet olivat sammuksissa. Puolikuntoisella kalustolla Joni soitti 153,6 dB ja vei luokan mestaruuden. Ensimmäisessä parissa soittivat Pasi Järvinen ja Jari Lukkarinen. Stock Marathoniin ilmoittautui kolme kilpailijaa. Loppukiri kuitenkin riitti ja Sami vei Marathonin voiton 144,44 dB:n tuloksella. dB Machon kaksi autoa ja kaksi Lukkarista. Marathonin alussa Samin autossa pausen painallusta seurasi hiljaisuus. Toivottavasti saamme tulevaisuudessa lajin pariin paljon lisää kilpailijoita! . Pystymisen määrittelee haju. MaxBOOM Marathon on kolmen minuutin kestävyystesti. Molemmilla autoilla voitettiin mestaruus, mutta vasemman puoleista Stock Sedan 3000W-luokan voittaja-autoa kuskasi oven välissä seisseen Mikan sijaan Kari Lukkarinen. Tonin luku vastaa indexilukua 142,2 dB ja se riitti indexilistan jaettuun kolmanteen sijaan. Päätteet käynnistyivät vasta toisella yrityksellä ja Marathonin mittausajasta oli siinä vaiheessa kulunut jo tovi. Finaaleissa mittajärjestelmää hetkittäin vaivanneet lastentaudit oli jo saatu kuriin. Semi UNL 5500W-luokassa soitettu 156,7 dB riitti Index-listan jaettuun kolmanteen sijaan. Aiemmin autolla oli jo soitettu ensimmäinen 143 dB:n ylitys Marathonissa, joten hävittävää täyskaasuvedolla olisi ollut paljon enemmän kuin voitettavaa. Tämä MaxBOOM-kausi jää historiaan ensimmäisenä suuren luokitusmuutoksen jälkeisenä kautena. Pasi Järvinen seurasi esimerkkiä ja järjesti osakilpailun Forssaan. Kiitokset erityisesti heille sekä kaikille muille kilpailujen järjestämiseen osallistuneille henkilöille. Luultavasti myös siihen asennetaan kovaa soiva bassokalusto. UNL 9000W Yksi on joukosta pois... Kiitokset kaikille järjestäjille Tällä kaudella lajin kehittäjäpariskunta Mervi ja Mikko Virta eivät kiertäneet kaikkia kilpailuja. Harmi sinällään. 30 A uto S ound. Team Apinan edustaja Jarno Mattila joutui tyytymään Stock 250W-luokan hopeaan. Rosnellia ei kuitenkaan näkynyt ajoissa paikalla, joten Sami sai soittaa soolon ja sai näin vapaamatkan fi naaliin. Joni oli rakentanut Astransa valtavankokoisen bandpass-kotelon uuteen kuosiin ja saanut sovitettua kyytiin peräti täyden tusinan bassoja. Kisoissa autetaan kaveria. . Finaaleissa oli käytössä vain kahdeksan bassoa, neljän muun ollessa jumissa. Varsinkin hieman vajaalukuisella subikalustolla puhekelat joutuvat lämmönsietonsa äärirajoille. 30 A uto S ound lin. Armi Heikkilä uusi viimevuotisen mopoautoluokan mestaruuden. Mikäli tummapaahtoisen puhekelan savu täyttää ohjaamon, niin kannattaa vakavasti harkita soittovolumen laskua noston sijaan. Artulla oli käytössä vain kaksi keskisarjan bassoa. Monsteriluokassa ei näkynyt aiempien vuosien tapaan AudioImportin kilpuria. Kuopion osakilpailulla Antti ja Nina näyttivät, että MaxBOOM-kisat syntyvät, kun vain tahtoa löytyy. Tästä johtuen Marathon on taktiikkalaji; soittaako alusta täysillä ja laskeeko ohjausta tarvittaessa, vai lähteekö varovaisesti liikkeelle ja nostaa ohjausta loppua kohden jos pystyy. . Nyt voi sanoa, että MB:n säännöt, luokittuminen ja mittajärjestelmä ovat valmiita lajin uuteen nousuun. Joni Ylimartimo kiitti ja hyödynsi tilanteen. Kaiutinjännitemittaukseen perustuva luokitus yksinkertaisti ja selkeytti lajia merkittävästi. Toni Pasanen soitti fi naalien kovimman luvun vesiakkujen voimin. Osan kisoista veti Toni Pasanen ja osan uusina rohkeina yrittäjinä suuriin saappaisiin hypänneet Antti Bäck ja Nina Päivinen. MaxBOOM tarjoaa pienellä rahalla paljon haasteellista kilpailua. He tekivät kuitenkin kilpailujen järjestämisessä hurjan työmäärän. Rihon voittotulos oli 149,47 dB. Semi UNL Marathonissa Sami Hautaselle oli tulla tappio 139,44 dB soittaneelle Janne Ohtoselle. Stock Sedan Marathonin voitti Arttu Ekholm. Finaalissa vastaan asettui lajittelun jälkeen selkeässä johdossa ollut Toni Pasanen. Luvut skaalataan Stock-Marathonissa 250W-luokan tasoon, joten siitä johtuvat isompien luokkien vaatimattoman tuntuiset luvut. Varovaisella taktiikalla soitettu niukka 142 dB:n ylitys riitti Stock Marathonin voittoon. Ainoana sitä lähti soittamaan Riho Putko. . Todellisuudessa luvut ovat 2-3 dB:n sisällä kisavedon luvusta, siis keskiarvo laskettuna koko kolmen minuutin ajalta. HC4000W-luokalla on oma Marathon. Toisessa parissa soitti dB Pappojen Harto Viljamaa. Kotelona Jarnon autossa oli peilikuvan mallinen versio AutoSoundin kesäkuun numerossa esitellystä superherkästä ABC-kotelosta. Passatissa oli kolme Tonin TP-Importin maahantuomaa Easy Audio 4000.1D-päätettä. Toivottavasti Armi jatkaa kisaamista myös ensi kaudella. Pasi Järvinen meni kärkeen luvulla 140,41 dB, Jarin jäädessä 139,13 dB:n lukuun. Samin soittama 154,4 dB ei riittänyt, vaan Toni voitti fi naalisoiton selkeästi luvulla 156,7 dB. . Kovaa soiva mopoauto vaihtuu ikärajan täyttyessä oikeaan autoon. Muut kilpailumuodot Sunnuntaina soitettiin myös perinteiset pitkäsoittokarkelot. Oikean puoleinen auto kuuluu Pro Stock1000W:n voittaneelle tiimipäällikkö Jari Lukkariselle. Stock 3500W-luokan voittaja soittaa piikkiä ja saman luokan haastaja istuu takalasilla. Soitettuun 139,44 dB:n lukuun ei puhekelan kärystä päätellen lukuun ei kovin suurta parannusta olisi kyennyt saamaan isollakaan riskillä
A uto S ound 31 AUTOESITTELY
32 A uto S ound AUTOESITTELY AUTOESITTELY AURINGON MAASTA! LAATUHIFIÄ NOUSEVAN Teksti ja kuvat: Jarkko Peiponen 32 A uto S ound
A uto S ound 33 AUTOESITTELY TOHMAJÄRVELLÄ POHJOIS-KARJALA SSA ASUVA MIIKA KURONEN ON EMMAKISOISTA TUTTU KAVERI, JONKA HIFIHARRASTUS ON VIIMEVUOSINA OLLUT KOVASTI ÄÄNENLAATUPAIN OTTEINEN. SQ M-CAT 5000€?-LUOKKAA N, TAVOITTEENA PARAS MAHDOLLINEN ÄÄNENLAATU. MIIKAN UUSIN PROJEKTI ON VALKOINEN SUBARU FORESTER STI, JONKA REILUT 300 HEVOSVOIMAA KEHITTÄVÄ MOOTTORI LIIKAUTTAA HIFISTIN NOPEASTI KISAKENTILLE. TOHMAJÄRVELLÄ POHJOIS-KARJALA SSA ASUVA MIIKA KURONEN ON EMMASUBARU FORESTER STI, JONKA REILUT 300 HEVOSVOIMAA KEHITTÄVÄ MOOTTORI SQ M-CAT 5000€?-LUOKKAA N, TAVOITTEENA PARAS MAHDOLLINEN ÄÄNENLAATU. MIIKA KUROSEN SUBARU FORESTER STI '04 33 A uto S ound. AUTO ON RAKENNETTU MUUN MUASSA JAPANILAISEN BEWITHIN LAITTEILLA EMMA:N HINTARAJOITETTU UN SQ M-CAT 5000€?-LUOKKAA N, TAVOITTEENA PARAS MAHDOLLINEN ÄÄNENLAATU
Näin Suomen maantiellä hieman harvinaisempi Subaru Forester STI vuosimallia 2004 siirtyi Miikan omistukseen. Koska Miika on aina kilpaillut hintarajoitteisissa luokissa, ja sama jatkuisi myös Subarun kanssa, ei Bewithin katalogista ruksittu kuitenkaan kaikkein kalleimpia malleja. Subaru on edellisen omistajan toimesta tuotu Japanista Suomeen Mamasanin kautta, ja siksi auto on varustettu oikean puolen ohjauksella. Tulevaisuudessa hän aikoo kutkutella auton moottorista hieman lisää tehoja ja vauhtia ainakin poistamalla nopeusrajoittimen sekä ohjelmoimalla moottoria uudelleen. ”Auton merkki ja malli tulivat ihan puskista. ”Vuoden 2014 EMMA fi naaleissa keskustelin AudioImportin Saukonojan Jarkon kanssa, ja siitä ajatus myös Subarun rakentamista lähti. ”Vakiona tässä moottorissa on 320 hevosvoimaa, ja tähän on edellinen omistaja laittanut isomman coolerin sekä avaramman putkiston. Tämä sitten sattui olemaan siellä viimeisten joukossa hakutuloksissa ja moottorin tehoihin kiinnitin tässä huomiota. Lisää tästä projektista voi lukea AutoSoundin numerosta 2/2013. Farmari-mallinen piti olla, sekä nelivetoinen mieluusti ja sitten tietty sopiva hintahaarukka. Näin Subaruun valikoituivat Bewithin diskantit mallia A-50 II, keskiäänet mallia A-130 II sekä subbari mallia A-180 II. Miikan mukaan kyseistä automallia ei ole koskaan tuotu uutena Suomeen, mutta esimerkiksi Saksassa ja varsinkin Venäjällä auto on melko yleinen. Hän asetti autolle tiettyjä kriteereitä, joiden joukosta valikoitui nykyinen kulkine. 34 A uto S ound AUTOESITTELY 34 A uto S ound A iemmin Miika kilpaili useita vuosia hopeanvärisellä Skoda Roomsterilla, saavuttaen autolla useiden kotimaan palkintojen lisäksi Euroopan mestaruuskisoissa 2. Skodan asennukset kehittyivät vuosien varrella ja kaikkineen auto oli rakennettu esimerkiksi todella järeitä kaapelipaksuuksia ja asennusmetodeita käyttäen. Selvää oli, että pääkaiuttimiksi tulisi Bewithia, koska tykästyin niiden ääneen Jarkon autoa kuunnellessa”, kertoo Miika. sijan luokassa Experienced 2000 euroa. ”Nythän nopeusrajoitin pysäyttää menon kuin seinään 180 kilometrin tuntivauhdissa”, kertoo Miika autostaan. Vahvistimeksi Miika valitsi saksalaisen Heli. Hifiä budjettiluokkaan Subaru ehti olla Miikan omistuksessa lähes vuoden päivät, ennen kuin hifi rintamalla tapahtuivat ensimmäiset siirrot myös tämän auton äänentoistojärjestelmän parantamiseksi. Siinä ei montaa päivää sitten mennytkään, kun olin jo pankissa hattu kourassa rahoitusta hakemassa”, kertoo Miika autonsa hankinnasta. Nettiautosta selailin autoja tarkennetulla haulla ja muutamilla ominaisuuksilla. Muutama hevosvoima näistä muutoksista tulee lisää. Haittapuolena tietysti autossa on aika kova meteli ja maantienopeuksissa esimerkiksi musiikinkuuntelu on aika vaikeaa”, naurahtaa Miika. Uusi auto ja uudet haasteet Uuden auton hankinta tuli Miikalle ajankohtaiseksi keväällä 2014
Filosofi ana oli se, että aina kun jotain asensin, niin pyrin ottamaan jotain vanhaa myös pois autosta. Kaapelit on suojattu asianmukaisesti kauttaaltaan nylonpunossukalla, merkitty ja kiinnitetty koko matkalta auton rakenteisiin. Autoa on sieltä täältä vaimennettu käyttäen muun muassa STP Gold -vaimennusmattoa sekä Arma. Ajomelu putosi todella paljon, ennen se kuulosti kuin olisi peltipurkilla ajanut”, kertoo Miika vaimennuksen vaikutuksesta. Autostahan ei löytynyt yhtään ainoaa vaimennusmaton palasta mistään ja oli se kyllä sen kuuloinenkin. Midbassojen ja. Lopullinen painonlisäys laitteineen ja asennuksineen onkin vain 80 kilogrammaa eli yhden ihmisen painon verran. Autossa oli myös paikallaan Pioneerin ODR-näyttösoitin, joka on melko massiivinen laite, mutta ilmeisesti koodattu niin, ettei se toimi muualla kuin Japanissa”, kertoo Miika asennuksistaan. ”Kun suunnittelin ja rakensin laitteistoa, tähtäimenä oli EMMA:n silloinen Master-luokka 4000 euron hintarajalla. Lisäksi laite on hyvin pienikokoinen ja sisältää monipuolisen signaaliprosessorin”, kertoo Miika vahvistimestaan. Subarun asennukset Alusta saakka oli selvää, että tähän autoon ei tule niin järeitä laitteita tai asennuksia, kuin Miikan edellisessä kisa-autossa Skodassa on paikallaan. No, keväällä säännöt muuttuivat ja nyt hintaraja on 5000 euroa, joten hieman on vielä pelivaraa ylöspäin laitteistopäivityksiin”, toteaa Miika laitteistaan. A uto S ound 35 AUTOESITTELY A uto S ound xin valmistaman P SIX DSP -mallia olevan kuusikanavaisen laitteen, jossa on sisäänrakennettu signaaliprosessori. exin solukumimattoa. Irrotin esimerkiksi autoon Japanissa asennetun varashälyttimen, joka ei oikein toiminut ja siinä lähti yksi iso jätesäkillinen piuhaa ja muuta laitetta. ”Halusin säilyttää auton mahdollisimman kevyenä, koska sellainen se on ollut jo tehtaalta lähtiessään. Kojelaudan syövereistä löytyi myös paikka telakalle. Vahvistin on asennettu Subarun apukuskin penkin alle. Tällä kertaa vähemmän on enemmän ja Subarussa suurin kaapelipaksuus on vahvistimelle käytetty 16 neliömillimetriä. Bewithin omat vahvistimet eivät olisikaan budjettiluokkaan hintansa puolesta mahtuneet, sillä yksikanavaiset vahvistimet maksavat hinnat alkaen 549 euroa kappale. Laitteiston kaapelointi ja virtajärjestelmä on myös Miikan edelliseen autoon verrattuna melko kevyt. Miika asensi iPadin Subarun kojelautaan kiinteästi vanhan soittimen tilalle. ”Tuossa vahvistimessa on aika hyvä hinta/laatusuhde. Soittimelle menee 8 neliön kaapeli ja auton vakioakku on korvattu Optiman pienimmällä 35 ampeeritunnin Yellow Topilla. Laitteistoa ohjataan Apple iPad Minillä, josta signaali siirtyy digitaalisesti Pure i20 -telakan kautta vahvistimelle. Kaikkiaan STP:n mattoa kului maltilliset kaksi ja puoli tukkupakettia, josta suurin osa meni kattoon. ”Kattoa vahvistin lisäksi alumiiniprofi ililla, jota liimasin kattopellin jäykistämiseksi. Ensimmäisen kisakauden perusteella Miika on vaimennukseen tyytyväinen ja kertoo, että ainoastaan takakontin osalta löytyy parannettavaa muutamien kiinnitysten ja paneelien vaimennuksien suhteen
Subarun kaiutinsuuntaukset on tehty symmetrisiksi. Diskantit ovat korkealla ja niitä on suunnattu hieman enemmän, kuin midbassoja. 2-tie etukaiuttimet on sijoitettu oveen ja A-pilariin. Laitteiston ohjelmalähteenä on iPad Mini, jolle Miika on rakentanut paikan kojelautaan. Kojelauta, A-pilarit ja ovet on verhoiltu tummalla alcantaralla. . Laitteen tieltä saivat väistyä muun muassa ilmakanavat ja auton alkuperäinen soitin.. . 36 A uto S ound
"Käytännössä tällä . Midbassojen kotelot on pultattu kiinni auton välipeltiin ja niiden ulkonäön viimeistelee hieno, 10 millimetriä paksu pleksikansi, jonka sisälle Miika on laittanut Subarun pienoismallit. Kartiodiskantti vaatii aina pienen kotelon ja tässä tapauksessa kotelo toimitetaan elementin mukana.. Sitä ei tarvinnut tehdä, sillä kotelosta tulikin vahingossa juuri sopiva tähän autoon”, kertoo Miika. eksikoteloon. Miikan autossa midbassot on koteloitu valmistajan ohjeiden mukaisesti noin 2,5 litran suuruiseen, 20 mm paksusta vanerista valmistettuun re. KULKINE • Kulkine Subaru • Malli Forester STI • Vuosimalli 2004 HIFIT • Soitin Apple iPad Mini2 Pure i20 -telakalla • Signaaliprossu Vahvistimessa • Vahvistin Helix P SIX DSP • Diskantit Bewith A-50 II • Midbassot Bewith A-130 II • Subwooferi Bewith A-180 II • Kaapelit Tchernov Cable Special • Muuta Helix URC 2A kaukosäädin ja vaimennukset STP KIITOKSET Angelika, Jaana, Jarmo, Joonas ja Jari, kiitos tuesta ja kaikesta avusta. Myös tässä kotelossa seinämien muotoa on rikottu tekemällä levyistä eripituisia. Lisäksi kotelot on vaimennettu ja verhoiltu sisältä huovalla”, kertoo Miika. Miikan mukaan kotelo sattui kerralla oikean kokoiseksi. Huomaa myös itse tehdyt refl eksiputket ja kotelon tuenta. Bewith A-50 II asennettuna A-pilariin. Subarun säädöt Oma lukunsa Bewithin kaiuttimien säätämisessä soimaan ovat kaiuttimet ja kaiutinritilät. Tämä vaikuttaa siihen, että kaiutinta pyöräyttämällä 45 astetta, myös kartion suuntakuvio muuttuu ja samalla saadaan muutosta myös kaiuttimen tuottamaan ääneen. Koska markkinoilla ei ollut sopivan kokoisia putkia, ei edes LVI-puolella, päätti Miika valmistaa Bewithin suositusten mukaiset putket itse pleksistä sahaamalla. ”Tein kotelon hieman ylisuureksi, koska tarkoituksena oli alun perin jättää pelivaraa hienosäätöön. Koteloiden re. Kotelo toimii samalla suuntaimena ja se toimitaan yhdessä elementin kanssa valmiina pakettina. . Näyttävyyttä asennukseen on saatu pleksi-ikkunalla, jonka takana on muutama Subarun pienoismalli. Koteloimalla parhaaseen lopputulokseen Bewithin kaiuttimet toimivat parhaiten re. Miikan kihlattu teki kaikki auton paneelien verhoilutyöt. Koko komeus on pultattu kiinni auton A-pilariin. Syksyn aikana näyttävyyttä on vielä tarkoitus parantaa ledivaloilla. eksiputket ovat muuten Miikan omaa valmistusta. Näiden koteloiden koko on noin 2,5 litraa. Audioimport: Pekka, Jarkko ja Peter, laitteet, vinkit, neuvot ja säädöt. Tällä vähennetään seisovia aaltoja kotelon sisällä. Myös midbassot on koteloitu refl eksikoteloon. subbarin kaiutinkaapeleiksi valikoituivat venäläisen Tchernov Cablen valmistamat piuhat, joiden yhteensopivuudesta Bewithin kaiuttimien kanssa on hyviä kokemuksia. A uto S ound 37 KUSKI JA KULKINE KUSKI • Nimi Miika Kuronen • Ikä 28 vuotta • Ammatti Liimaprosessinhoitaja • Paikkakunta Tohmajärvi • Kilpailumenestys 2011 SM 2 & EM2, 2012 SM 1 & EM 6, 2013 SM 2 & EM 5, 2014 SM 2, Best of Sound 4 ja EM 5, 2016 SM 2 • Harrastukset Hifi stelyn lisäksi metsästys ja kalastus • Mielimusiikki Monipuolinen • Säätö/demolevyt EMMA -levy, Imany, George Duke, Nightwish, Loiri... ”Diskantin kaiutinkaapelit tulivat Hifi xin Hirvosen Jonin kautta ja kuuntelemalla on todettu, että ne toimivat todella hienosti Bewithin kanssa yhteen”, kertoo Miika. eksikotelossa. Myös diskantti on koteloitu, sillä kuten kuvista voi päätellä, Bewithin elementti on kartiodiskantti ja se vaatii toimiakseen pienen kotelon. eksikoteloituna ja valmistajalla on tarkat suositukset kotelon koolle riippuen automallista. Asennus on tukeva ja auton penkillä istuessa diskanttien korkeus on reilusti kasvojen korkeudella. Jokainen Bewithin elementti on rakenteeltaan epäsymmetrinen. Kotelo on verhoiltu auton muiden paneelien tapaan tummalla alcantara-kankaalla. Piuhat olivat kuitenkin sen verran järeät, että diskanteille Miika valitsi hieman taipuisampaa hopeoitua kaapelia. Team AudioImport: tiimiläisille kiitos avusta ja neuvoista. ”Koteloiden rakenne noudattaa valmistajan ideologiaa eli mikään kotelon sivuista ei ole samanmittainen. Takakontin pohjalle sijoitettu Bewithin subbari majailee noin 25 litran re
Noin neljän minuutin kohdalla aloittava rumpali vahvistaa käsitystäni poikkeuksellisen hyvin toimivasta bassosoundista. Kyseessä on hieno hi. Ihan kuin kuuntelisi laadukasta kotilaitteistoa; harvemmin autossa saadaan näin vaivaton bassosoundi aikaiseksi. Ennen fi naaleita pari iltaa meni pyöritellessä pelkästään kaiuttimia ja vasta tämän jälkeen päästiin säätämään viiveitä ja muita asioita”, kertoo Miika säätökokemuksistaan. Mieleen tulevat parhaat kuulemani kotilaitteistot. Stereokuva jäsentyy hienosti ja sen sijainti on kaukana kojelaudan ja tuulilasin reunan tietämillä. Voimaa löytyy paljon ja erottelukyky on hieno. ”AudioImportin tiimissä nykyään vaikuttava Peter Flodqvist totesi kyllä, kun autoa säädettiin, että jos pytty tulee niin saan olla tyytyväinen. Subbasso-midbasso alueiden integraatio vaikuttaa olevan lähes täydellinen, ja tämä tuo bassosoundiin todellista helppoutta. Kappaleessa soitettava piano kuuluu oikealta paikaltaan, eli hieman oikean kaiuttimen takaa, joka on poikkeuksellista autossa; yleensä tällä kappaleella piano jää kiinni kaiuttimeen. Se kun saadaan kuriin, niin kyseessä on täyden kympin setti! KUUNTELUARVOSTELU. Kokeilen samalla kääntää äänenvoimakkuutta reilusti isommalle. Siinä on ne kaikki elementit, joita hyvin soivassa autolaitteistossa on, ja lisäksi todella hyvä syvyyserottelu. Neljäntenä kappaleena Lazarus, jossa mieslaulaja on hyvin läsnä tilassa. naalien jälkeen syyskuussa. Toistossa on tiettyä vaivattomuutta ja midbasso-subbasso integraatio vaikuttaa hyvältä. Huomio kiinnittyy välittömästi laitteiston poikkeuksellisen hyvään erottelukykyyn. Bassopään soundi on edellisen kappaleen tavoin todella vaivaton. Varmaan siinä annetaan vähän tasoitusta kilpakumppaneille”, pohtii Miika ja jatkaa; ”Sanotaanko näin, että siihen nähden mitä soundin viilaamiseen on käytetty aikaa, eli siihen on vasta tehty yhdet kunnon säädöt ja kaikki akustiikkamuutokset puuttuvat kokonaan, niin auto soi mielestäni ihan hyvin. Kaikki pienet yksityiskohdat välittyvät hienosti kuuntelupaikalle. Niinpä pätkin puisesta harjanvarresta palan, jonka maalasin mustaksi ja kiilasin kotelon sisälle. Tällä saatiin ongelma ratkaistua ja bassontoistoa parannettu juuri ennen kisasuoritusta”, kertoo Miika viimehetken asennuksistaan. Myös korkeus on hyvä ja hienoa on stereokuvan reunojen sijainti, joka on reilusti diskantin takana. Mutta paljon siinä on vielä potentiaalia saada lisää yksityiskohtia . Kuuntelin autoa iPadin kautta Spotify-suoratoistopalvelusta löytyvillä levyillä, jotka olivat tällä kertaa Mestaria Kunnioittaen Tribuutti Tapio Rautavaaralle sekä Porcupine Tree Deadwing. Kotelon koko on noin 25 litraa. Kaikkea tulee vain enemmän, mutta mikään ei ärsytä tai hyppää silmille. Kitarat soivat kauniisti ja niiden pienetkin näppäilyt erottaa helposti. Tässä laulajan ääni taas tulee hienosti esille. Kilpailumenestys ja tulevaisuus Nykyisellä laitteistolla ja asennuksilla Miika kisasi kesällä 2016 EMMA Finlandin kisoissa luokassa SQ M-Cat 5000 €. ”Pleksistä rakennettu kotelon etulevy tahtoi hieman elää ja väristä kovemmilla kuunteluvoimakkuuksilla ja se tietysti vaikutti midbassotoistoon. Säädöistä puheen ollen Miika kertoo tarinan liittyen soundin saattamiseen fi naalikuntoon. Tällaista syvyyssuunnan erottelua kuulee harvoin autossa! Myös bassokitara ja rumpusetti toimivat mainiosti. Rummun pellit jäävät soimaan kauniisti ja levyllä soitetut sähkökitarat toistuvat todella hyvin. 38 A uto S ound hienosäädetään soundia ja esimerkiksi stereokuvan tarkkuuteen, leveyteen ja yksityiskohtiin kaiuttimen käännöllä on selvä vaikutus. Myös taustaorkesteri jäsentyy hienosti ja eri kerroksissa soittavat instrumentit saa poimittua helposti erikseen. SM-fi naalista mukaan tarttui toinen sija, joka on kokeneelle kisaajalle pieni pettymys. Seuraavaksi Ilkka Alangon versio kappaleesta Ontuva Erikson. Myös äänenlaadultaan ja soundiltaan tämä auto vakuutti minut. Kuuntelin Miikan auton heti SM-. setti, jonka bassosoundi on todella vaivaton ja hienosti erotteleva. Kappaleessa on paljon erilaisia elementtejä, joista ensiksi huomio kiinnittyy luonnollisiin kaikuihin. Yläkeskiäänialueella on pientä värittymää, joka kuuluu varsinkin naisäänessä. Kaikki äänen värit ja yksityiskohdat, karheus ja läsnäolo, ovat erittäin hyvät. Eniten tässä autossa ihmetystä herättää tuomareissakin, kun kuskin penkki on toisella puolella, kuin normaalisti. Lieneekö jossakin yläkeskiäänen alueella taajuusvasteessa ongelmia tai sitten kyseessä on jokin ikkunaheijastus. Vielä hetki ennen fi naalia kisapaikalla Miika nimittäin tuunasi midbassokoteloita harjanvarren pätkällä. Käytetyistä jakotaajuuksista Miika ei halua julkisesti kertoa, mutta toteaa sen verran, että diskantit toimivat hyvin myös melko matalilla jakotaajuuksilla. Bewith A-180 II subwoofer majailee auton kontissa ylöspäin suunnattuna. Stereokuva avautuu tässäkin hienosti kojetaulun päälle. Aloitin kuuntelun Johanna Kurkelan kappaleella Häävalssi. Yhteenvetona todettakoon, että stereokuvaltaan Miikan laitteisto on yksi parhaita autosettejä, joita olen kuullut. Valmistaja suosittelee tätä asennusta subbarille. Sen sijaan Johanna Kurkelan äänessä kiinnitän huomiota pieneen verhoutuneisuuteen. Kolmantena vuorossa Porcupine Tree kappaleellaan Arriving Somewhere But Not Here. Tämä on selvä hyvän laitteiston merkki! Lopuksi testaan vielä stereokuvallisia asioita Sonata Arctican instrumentaalikappaleella Everything Fades to Gray
”Tässä autossa on ainakin todistettu se, että välttämättä autossa tarvitse 3-tie etupäätä hyvän soundin saavuttamiseen. Kotelosta täytyy tehdä todella jäykkä, että midbassossa riittää potkua”, visioi Miika parannuksia asennuksiin. Toisaalta tulevaisuudessa kisareissu on mahdollinen, kun auto saadaan soimaan halutulla tavalla. Hieman yksityiskohtia Miikan asennuksista. ”Varmaankin talven aikana teen uudet, isommat kotelot ja samalla luovun tuosta pleksistä. Miika on käynyt myös useammassa EM-fi naalissa, mutta ainakaan toistaiseksi ei Subarua siellä nähdä. Subarun moottorista irtoaa pienten piristysten jälkeen reilut 300 hevosvoimaa. Ja minun mielestäni midbassoillakin tulee autossa olla kunnollinen kotelo, muuten niitä ei saa toimimaan”, kertoo Miika havainnoistaan. Moottoreista ymmärtävälle tämä kuva kertonee enemmän kuin tuhat sanaa ja selvittää myös auton WRC -tyylisiä teippauksia. Suhteellisen pienistä koteloista huolimatta Miikan auton bassotoisto on jo tällä hetkellä todella herkullisen kuuloinen. Tietämys Euroopan tasosta on karttunut sen verran, että näillä pisteillä joita Suomen fi naalista kuuntelussa sain, ei ole edellytystä vielä menestyä Euroopassa”, kertoo Miika realistisesti. ja nyansseja soundiin”, kertoo Miika laitteiston äänimaailmasta. Näillä kytkimillä ohjataan laitteiston valaistusta. Tulevaisuutta varten Miikalla onkin jo suunnitelmia koteloiden muokkaamiseen. Bewithin valmistamat kaiuttimet ovat vakuuttaneet Miikan. Hieman yksityiskohtia Miikan asennuksista. Tästä lisää oheisesta kuunteluarvostelusta. A uto S ound 39 . A uto S ound 39 kimillä ohjataan laitA uto S ound teiston valaistusta. Myös edellisestä kisa-autosta nähtyjä akustiikkapaneeleita ja muita ratkaisuita tullaan muodossa tai toisessa näkemään myös Subarussa. . ”Edellisellä autolla tuli tosiaan useampikin kisareissu tehtyä. Auton alkuperäinen akku on korvattu Optima Yellow Topilla.. Näillä kytkimillä ohjataan laitteiston valaistusta. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tulevaa!
Tässä lähtökohta iPadin asennukselle; autossa oli vakiona paikka 2-DIN soittimelle. Muotti kiinnitettiin lasikuidun ja kankaan avulla kojelautaan ja näin valmistui tähän autoon sopiva paneeli iPadille.. Miika jyrsi koivuvanerista sopivan muotin iPadin asennusta varten. Vaimennusaineen on käytetty lisäksi STP Gold –vaimennusmattoa sekä Armaflexin solukumimattoa. 40 A uto S ound AUTOESITTELY Miikan auton ohjelmalähteenä toimivasta iPadista syötetään digitaalista signaalia Pure i20 –malliselle telakalle, joka muuttaa signaalin optiseksi. Tässä mallikuva Master –luokan kaiutinjohtojen viimeistelystä punossukalla ja kutistesukalla. Bewithin suurikokoiset kartiodiskantit vaativat pienen kotelon, joka tulee elementtien mukana. Miika aloitti katon vaimennuksen liimaamalla auton alkuperäiset kattopalkit kunnolla kiinni peltiin. Lisävahvistusta kattopeltiin saatiin alumiinipalkkien avulla, jotka Miika liimasi kattoon. Laite on kiinnitetty kojelaudan syövereihin. Miika pulttasi kotelot noin korvankorkeudelle auton A-pilariin
Myös subbarikotelo on vaimennettu sisältä ja verhoiltu huovalla. Materiaali on koivuvaneri ja kaikki kotelon sivut ovat Bewithin ideologian mukaisesti erimittaisia. Subbarikotelon seinärakennetta on viety vielä midbassokoteloja pidemmälle, sillä jokainen levystä sahattu seinämä on epäsymmetrinen. Oveen kiinnitetyn kotelon päälle Miika valmisti lasikuidusta ja kankaasta sopivan peitepaneelin. Vahvistin sisältää myös DSP:n, jolla tehdään laitteiston säädöt. A uto S ound 41 AUTOESITTELY Miikan Subarun kaikki kaiuttimet on koteloitu. Lähes valmiit kotelot näyttävät tältä irrallaan ja testissä myös valaistusta. Jälleen tavoitteena on seisovien aaltojen minimointi. Auton peltipintoja on kauttaaltaan vaimennettu STP:n tuotteilla. Tässä mallia pienten refleksikoteloiden valmistamisesta auton oveen. Helixin valmistama vahvistin on piilotettu auton apukuljettajan penkin alle, ja normaalikäytössä siitä ei ole näkyvissä mitään. Tarkoituksena vaimennuksella on vähentää seisovia aaltoja kotelon sisällä ja jäykistää kotelon rakennetta. Kotelon sisäpinta on vaimennettu ja lopuksi verhoiltu huovalla. Miikan mukaan vaimennuksen merkitys on suuri, koska Subarusta ei löytynyt palaakaan vaimennusmattoa mistään.
MB Vito (2003-2014) MB Sprinter MB Vito (2014 ->) Skoda Octavia III Audi A4 / A5 / Q5 Lisätiedot: www.alpine.fi VW Golf (VI) Fiat Ducato BMW E46 VW Golf (VII) VW Transporter T5 9” Freestyle MB ML / GL
2017 MALLIT NYT VARASTOSSA!!! ENTISESTÄÄN PARANNETTU ÄÄNENLAATU YHTENEVÄ ULKOASU WWW.AUDIOIMPORT.FI Lisää infoa ja lähin jälleenmyyjäsi löytyy:
44 A uto S ound AUTOESITTELY Teksti ja kuvat: Janne Soilakari Projektikuvat: Aki Tittonen Kuunteluarviot: Janne Soilakari ja Janne Pulkkinen COROLLAN TOINEN TULEMINEN! SUURENA KEBABIN YSTÄVÄNÄ TUNNETTU AKI TITTONEN PÄÄTTI USEAN VUODEN AUTOHIFITTÖMÄN ELÄMÄN JÄLKEEN TEHDÄ PALUUN KILPAKENTILLE. Aki Tittosen Toyota Corolla T-Sport '04 44 A uto S ound. ASIAT OVAT KUITENKIN REILUN 8 VUODEN AIKANA MUUTTUNEET MELKOISESTI. TÄSSÄ AUTOESITTELYSSÄ KÄYMME LÄPI AKIN COROLLAN VAIHEITA TURKULAISEN OMAKOTITALON AUTOTALLISTA EMMA FINLANDIN FINAALIKILPAILUIHIN
A uto S ound 45 AUTOESITTELY Aki halusi että kuvaamme autoa Turun keskustassa Aurajoen rannalla, jolloin mukaan saatiin myös hiukan näitä upeita maisemia. 2004 vuosimallin 190-hevosvoimainen T-Sport Corolla näyttää pienten ehostusten kera erittäin menevältä peliltä. COROLLAN TOINEN TULEMINEN!
Autona toimi Mitsubishi Sapporo ja sen kanssa käytiin tasan yksissä kilpailuissa. sijoitukseen, vanhan taisteluparin Marko Merikannon napattua mestaruuden. Aki sai hopeasijansa myötä kuitenkin jälleen osallistumisoikeuden EM-kilpailuihin, ja totta kai matkaan lähdettiin muun monilukuisen suomalaisporukan kanssa. Marko tuli sitten toiseksi, ja itse muutaman pisteen vähemmän saaneena jaetulle 5. 46 A uto S ound AUTOESITTELY S anotaan että viisaus tulee iän myötä. "EM-kisat oli sinä vuonna Bernissä ja silloin saatiin vielä tuomareilta vähän infoa heti arvostelujen jälkeen, että miten on mennyt. Soittimen ja signaaliprosessorin tehtävistä saisivat pitää huolen Alpine IVA-D511R multimediakone sekä sen perään kytketty saman valmistajan PXA-H800 DSP. Kotelot on vaimennettu sisältä hengittävällä vaahtomuovilla, jota on eniten koteloiden nurkissa ja elementtien takana ei juurikaan. Niinpä autohifikisaaminen siirrettiin taka-alalle odottamaan kiireettömämpiä aikoja ja uutta inspiraatiota. ...IHAN SAMA OLIKO LUOKASSA KAKSI TAI VIISI KILPAILIJAA, OMA NIMI LÖYTYI AINA PORUKAN HÄNNILTÄ. Kaiutinpuoli hommattiin päätteiden tapaan kokonaan DLS:n mallistosta. Kisakausi ei kuitenkaan lähtenyt liikkeelle odotetulla tavalla, sillä mutkia matkaan toivat suurimmat sääntömuutokset mitä EMMA:n lähihistoriassa oli koettu. Itse lähdin mukaan FASCA:n kilpailuihin melko pian ajokortin saamisen jälkeen 2000-luvun taitteen tienoilla. ". "Tämä operaatio lähti liikkeelle siitä kun vahvistimet hajosivat ja ne piti joka tapauksessa vaihtaa, jotta autossa pystyisi kuuntelemaan musiikMidbassojen kotelot on viritetty pienellä refleksiputkella noin 35 hertsiin. tiä jaksanut raksalla pyörimisen ohessa alkaa muuttamaan uusia sääntöjä vastaavaksi. Menestystä ei tullut ja homma sai jäädä sillä erää vähäksi aikaa hautumaan", kertaa Aki oman autohifiuransa tapahtumia. Vuonna 2007 Akin oli tarkoitus panostaa vielä kunnolla kisaamiseen. Niinpä tilalle hankittiin kanavamäärien suhteen vastaava setti tuoreita CC-mallisarjan lankkuja, joilla onnistuisi entisen tyylinen 4-tie aktiivijärjestelmä. DLS:n Scandinavia-sarjasta löytyi juuri sopivat, joten vieläpä kun vanha keltakantinen Optiman akku vaihdettiin uuteen, oli laitteiston komponenttipuoli kasassa. Viisaat ratkaisut eivät Akin kohdalla kuitenkaan loppuneet tähän, vaan mies tutustui 2000-luvun taitteessa myös autohifikilpailemisen ihmeelliseen maailmaan. "Vanhin veljeni Kari harrasti autohifiä jo HifiKlubin ainoina ja toimin apulaisena, kun hänelle tehtiin asennuksia. Vuosi 2006 päättyi SM 2. Muistan kun Merikannon kanssa jännitimme sijoituksia, kun nähdyistä pisteistä voitiin jo päätellä että ainakin jompikumpi on hyvin lähellä palkintosijoja. Jos vaan ihan omaksi iloksi... Ainakin niin paljon, ettei Corollan setOvien midbassokotelot on onnistuttu muovaamaan kokonaan oven päälle. Akin luokassa oli yhteensä 13 kilpailijaa ja kotiin viemisiksi saatiin sijoitus 7., joka on ensikertalaiselle hyvä suoritus. Litroja niihin saatiin kuitenkin mukavat kymmenkunta. Uusien vahvistimien koko oli erilainen kuin vanhoissa, joten niille päätettiin rakentaa kokonaan uusi metallinen laiteräkki, joka upotettaisiin auton varapyöräkoteloon. Aki on vannoutunut 3-tie etupään puolestapuhuja, joten oli saman tien selvää että ostoslistalta löytyisivät diskantit, pienet keskiääniset sekä 6,5" midbassot. Akin mukaan homma alkoi kyllästyttää liikaa ja lisäksi rakenteilla ollut omakotitalo vei huomattavan paljon aikaa. Hän opetti minulle todella paljon säätämisestä ja kuuntelemisesta, ja ilman näitä oppeja en olisi tähän pisteeseen päässyt", kiittelee Aki mentoriaan. sijalle", muistelee Aki. Aki sai tämän vuoden keväällä kokea viruksen uusiutumisen, sillä lämpimien auringonsäteiden ilmestyessä sulattamaan lunta autotallin pihalta, oli tallissa sisällä käynnissä jo täysi meininki. "Henkalla on ollut yksittäisistä henkilöistä suurin merkitys omaan autohifiharrastukseeni. Muutenkin touhu alkoi muuttua vähän turhan vakavaksi. Kun autohifikärpänen kerran puraisee kunnolla, on tartunnasta vaikeaa päästä lopullisesti eroon. Jukka Takkinen ja Marko Merikanto. Vanhan kisasetin DLS RA-päätteet olivat purkaneet työsopimuksensa yksitellen, mutta Akin luotto merkkiä kohtaan oli kuitenkin edelleen kova. Samana vuonna käytiin myös ottamassa ensituntumaa EM-kilpailuihin, jotka järjestettiin Ateenassa. Tittosen Aki todisti tämän väitteen todeksi muuttamalla noin 15 vuotta sitten Turkuun, vietettyään siihenastisen elämänsä Helsingin suunnalla. soitinpuolelle Alpinen F1-setti. Nuoremman Tittosen uusi tuleminen nähtiin vuonna 2005, jolloin Aki kilpaili täyden kauden Amatööri Unlimitedluokassa, kilpakumppaneinaan mm. Tätä silmälläpitäen hankittiin mm. Tuolloin uudenkarhean T-Sport Corollan DLS-laitteisto hankittiin normaaliin tapaan jälleenmyyjien kautta, ja debytointi EMMA:n kisoissa päättyi saman vuoden syksyllä saavutettuun finaalivoittoon. Vasta tuon hyvin menneen ensimmäisen kilpailuvuoden jälkeen Aki tutustui Audio Hellmanin omistajaan ja DLS:n laitteita maahantuovaan Harri Hellmaniin, jonka kautta tuttavapiiri laajeni myös sellaisella kisakonkarilla kuin Henrik Tiainen
DLS 2,5 mm2 Signaalikaapel. A uto S ound 47 AUTOESITTELY KUSKI JA KULKINE KUSKI Nimi Aki Tittonen Ikä 35 vuotta Paikkakunta Turku Ammatti Ohjelmoitsija/esiasettelija Muut harrastukset Chihuahua-koirat, RC-lentokoneet, veneily, hyvä ruoka Paras musiikkialbumi Dire Straits: Brothers in Arms Suosikkielokuva Independence Day Paras kebab FC Kebab Turussa tai Rio Raisiossa KULKINE Merkki Toyota Malli Corolla T-Sport Vuosimalli 2004 Moottori 1,8 VVTL-I Viritykset Putkisto vaihdettu TTE:n omaan malliin Vaihteisto Manuaali Alusta Alkuperäinen Vanteet Momo Corse 17" HIFIT Soitin Alpine IVA-D511R Signaaliprossu Alpine PXA-H800 Vahvistimet Etupäälle 3 x DLS CC-2, subwooferille DLS CC-1000 Diskantit DLS Scandinavia 30 Keskiäänet DLS Scandinavia 75 Midbassot DLS Scandinavia 165 Subwooferi DLS Nordica 10 i Kaiutinkaapel. Alpinen optinen, DLS Ultimate RCA Akku Optima Yellow Top KIITOKSET Vaimolle, Henrik Tiaiselle, Tom Hietaharjulle, Harri Hellmanille, veljelleni Karille, työpaikalleni, kaikille muille projektissa auttaneille
No se on kaiketi juuri se mielikuva joka tästä tuli kuunteluhetkellä mieleen. Tälle sektorille kaipaisin lisää dynamiikkaa, tarkkuutta ja kiinteyttä. Muuten ei mitään kummempaa kritisoitavaa löydy. Särmää ja eloa löytyy. Jo nyt ollaan sellaisella tasolla että voin helposti sanoa pitäväni. Pähkinänkuoressa diskantin ja keskiäänen soundi on kiitettävän puolelle menevä, mutta kokonaisuutta latistaa vähän ponneton, pyöreä ja pehmeä bassoalue. Tilaa tuntuisi löytyvän ja soundi on miellyttävä. Rammsteinilla vielä iso plussa siitä että settiä voi luukuttaa todella lujaa, ja soundi ei muutu rasittavaksi. Ja tältä keskiäänisten ja diskanttien asennuspaneeli näyttää tuulilasin kautta katsottuna... Midbasso ja subbari toimivat nyt ajallisesti varsin oikein, tässäkin oli pientä ongelmaa jossain vaiheessa kautta. Janitaa ja Nils Lofgrenia soimaan, ja taas ollaan mukavuusalueella. Nightwishin From Whishes to Eternity livetallenteella, Trio Niskalaukauksen Rajaportti -albumilla, Adelen 21 -albumilla sekä muutamilla auton omistajan valitsemilla levyillä. Laitteiston säädöt olivat suunnilleen samat jotka olivat käytössä myös finaalikilpailussa. Yksi asia missä Akin laitteisto on myös kehittynyt kilpailukauden aikana on tilavaikutelma. Nyt ei ongelmia ilmene, ääni on luonnollinen ja erittäin skarppi. Huomaa absorboiva materiaali elementin reunoilla. Midbassoalue voisi olla selkeästi tarkempi ja potkussa saisi olla myös enemmän auktoriteettia. Cosmic Hipolla terävät potkut saisivat toistua tarkemmin ja uskottavammin. Bruce Springsteen soimaan. 48 A uto S ound Kuuntelin Akin Corollaa viikko EMMA Finlandin finaalien jälkeen. Toki myös säätöpuolella on tehty runsaasti töitä, mutta yllättävän merkittävä asia oli kaiutinkoteloiden verhoilumateriaalin vaihtaminen. Jo nyt se on huomattavasti keskimääräistä autohifilaitteistoa kiinnostavampi ja kuunteluun inspiroiva, mutta parantamisenkin varaa on. Agentsilla keskialueella voisi olla vähän enemmän syvyyttä, oikein muuta moitittavaa ei mieleen tule. Tämän alueen kun saisi huippuiskuun, olisi setti todella maukas. Tällaisia juttuja ei ehkä tule aina ajatelleeksikaan, mutta huopaan verrattuna sileällä ja kovalla keinonahalla verhoillut kotelot sekä a-pilarit vaikuttivat tässä autossa soundin "aukeamiseen" erittäin positiivisesti. Pääkaiuttimien paneelit on verhoiltu keinonahalla entisen huovan sijaan. Peilikolmioihin asennettiin pienet akustointilätkät, joilla saatiin hienosäädettyä keskiäänisten soundia.. Autossa heijastusten merkitys on äärimmäisen iso ja niitä pitää oppia hallitsemaan. Bassopää potkii tason suhteen tavallaan ihan mukavasti, mutta soundi on kallellaan pyöreän suuntaan. Soundi on sen verran mainiosti uomissaan, että kuuntelusta voi vain nauttia, ilman että aika kuluisi ongelmien bongailuun. Kesällä kun kojelaudan keskiäänikotelot oli verhoiltu huovalla, oli ääni todella rajusti kasassa sekä syvyyden että leveyden osalta. Nightwishilla ainoastaan bassopää voisi olla tarkempi, muuten toimii hämmästyttävän hyvin. Sellaisilla biiseillä joilla basson pitäisi tuntua siltä kuin lyötäisiin pesäpallomailalla selkään, saadaan nyt tyytyä turhan usein tennismailan tuntemuksiin. Toccatalla matalin nuotti ei saa aikaan tuntemuksia, mutta muut nuotit tulevat tason suhteen ok. Tämän huomaa soundin positiivisena "keveytenä" ja helppoutena, musiikki rullaa hyvin eteenpäin. Kuuntelussa käytin testilevynä pääasiassa AutoSoundin tuttua testikokoelmaa, jonka kappalelistan löydät nettisivujemme keskustelufoorumin "Nettijulkaisut" -osiosta (ylin kiinnitetty julkaisu). Millä se asia sitten korjataan, jaa-a. Soundi kiristyy kyllä kun volumea nostetaan, mutta ei muutu liian rasittavaksi. Pelkkä verhoilumateriaalin vaihtaminen muutti ääntä todella reippaasti. Samalla biisillä vielä erityismaininta laadukkaasta keskarista, muistiinpanoista löytyy tältä osin maininta että Junior Wells kuulostaa juuri siltä miltä Junior Wellsin pitääkin kuulostaa. Näiden kanssa on painittu melkoisesti ja muutama erä saattaa olla vielä jäljellä... Taajuusbalanssissa diskantti taitaa olla täpärästi paras äänialue ja vasta sen jälkeen tulee myös sangen mainio keskialue. Junior Wells svengaa mukavasti, mutta paras innostavuus kuitenkin puuttuu. Kumeutta ei ilmene. Mikko Kuustosella laulajan soundissa on tapahtunut huomattavaa kehitystä parempaan suuntaan parin edellisen kuuntelun jälkeen. Niskalaukauksella kovempi soitto luonnistuu myös asiallisesti. Lisäksi kuuntelin autoa mm. Muistiinpanoista löytyy maininta "muovisenoloisesta" midbassosta, hmm... Keskialue ei ole liian kiltti, eli siinä on sopivasti luonnetta ja särmää, menemättä kuitenkaan kireyden tai varsinaisen raakuuden puolelle. Osalla kappaleista toimii ihan mukavasti ja toisilla ei sitten vaan nappaa... Corollassa on hyvin potentiaalia kehittyä vielä paljon paremmaksi. Olen kuunnellut Corollan settiä tällä kaudella muutamia kertoja aikaisemminkin, ja alkuun keskialue vaikutti ongelmalliselta. Rammsteinin alun "humahdus" tulee niin että penkissä tuntuu. Lynnäreiden Last Rebelillä laitteisto on aika hyvin mukavuusalueella ja erityisesti kappaleen sähkökitarassa on mukavaa auktoriteettia. Selkeä ja aika iso alkuvaikutelma. Yllättävän hyvä tältä osin. Metallicalla tuplabasarit tuottavat ongelmia ja perässä pysyminen ei onnistu etenkään kovemmalla. Järeämpi ja hiukan eritavalla toteutettu virtajärjestelmä voisi tehdä terää, tätä kokeilisin itse ennen kuin alkaisin vaihtamaan laitteita ja muuttamaan kaiuttimien asennuksia. Aivan paras tarkkuus kyllä uupuu, joten muutamien kappaleiden hengästyttävästä tykityksestä ei ihan pääse nauttimaan täysin rinnoin. Nyansseja löytyy ja tilaa on mukavasti. Adelella laulajan äänessä on uskottavuutta, joillain kappaleilla ehkä ihan pieni ripaus liikaakin "rosoisuutta". Itse asiassa diskanttipää on todella laadukas ja miellyttävä. Tämä nostaa esille bassoalueen pienen kaksijakoisuuden. Bassopää on jälleen vähän pyöreä, erottelee kyllä, mutta tässä olisi kaikkein selkein parantamisen paikka. Diskantista en ole vielä huomannut sanoa mitään, sillä se sulautuu muuhun äänimaailmaan aivan täydellisesti. Se ei ole tippaakaan matta, mutta ei myöskään tee itsestään minkäänlaista numeroa. Diskantti hoitelee tonttinsa loistavasti, eikä säksätä tai sähise yhtään, kuten näillä veisuilla hyvin usein tapahtuu. Tästä autosta kuullaan vielä! KUUNTELUARVIO JANNE SOILAKARI Kysy ttäessä koko projektin vaativinta osuutta, Aki nimeää keskiäänisten asennuksen ja suuntaamisen
Viiden tonnin hintarajoitteinen SQ M-Cat 5000 € -luokka veti hämmästyttävät kahdeksan osallistujaa, ja tarinamme sankarin rooli oli jäädä koko porukan hännille. Joten ajattelin sitten samalla päivittää koko muunkin setin. Kisaamaan oli päästävä!", kertoo Aki. Joita saatiinkin saaliiksi komeat yksi kappale! "SK:n kisojen jälkeen kiertelin läpi vielä kolmet muut osakilpailut. kia. A uto S ound 49 Alpinen multimediasoitin toimii laitteiston ohjelmalähteenä. Auto kehittyi, mutta tuloslistan sijoitus ei. Auton rakentaminen alkoi tarkalleen vasta SM-liigan finaalien aikaan huhtikuussa, mutta rivakalla tahdilla setti oli välttävässä kunnossa heinäkuun loppupuolella, jolloin Aki aloitti osakilpailukauden SK-Autosoundin järjestämästä tapahtumasta. Tarkoitus oli rakentaa vain omaksi iloksi, mutta niinhän siinä sitten kuitenkin kävi, että nälkä kasvoi ja tätä nälkää ei enää kebabilla tyydytettykään. Kieltämättä jossain kohtaa alkoi jo vähän mietityttää, että olenko mä oikeasti näin perusteellisesti tippunut kelkasta, vai miten hyviä nämä muut oikein ovat", miettii Aki. Sijainti on ergonomisesti hyvä korkealla kojelaudassa ja asennus näyttää tyylikkäältä itse valmistetun metallikehyksen kera. Ihan sama oliko luokassa kaksi tai viisi kilpailijaa, oma nimi löytyi aina porukan hänniltä. Ohjaamon yleiskuva paljastaa hyvin kaiuttimien sijainnit ja suuntaukset. Tästä ei kuitenkaan lannistuttu, sillä laitteisto oli vielä pahasti kesken ja säädöt ihan mitä sattuu, eli voiton sijaan lähdettiin hakemaan lähinnä sijoituspisteitä. Myös vanha CD-soitin esitti jo antautumisen merkkejä. Kivinen alku Aki otti ennen kisakauden alkua yhteyttä Indonesian hifiguruun Tom Hietaharjuun, jonka kanssa keskustellessa syntyivät ideat kojelaudan sisälle koteloiduista kolmituumaisista keskiäänisistä. Tomppa toimi myös yllyttäjänä kisaamisen suhteen. Hommia tehtiin kuiten
Siirryn seuraavaan konemaisempaan biisiin. Ehkä säädöt olivat aavistuksen ujot, mutta edelleen setti on EMMA-kisan jäljiltä, missä 2016 tuomarointilevy ei paljoa salli soundilla revittelyä, ellei halua rankkaa palautetta. Bändi seurasi taustalla ja herkkä tarina eteni hyvin. Nyanssien herkkyyteen ja rytmien voimaan kaivattiin lisää puhtia. Jotenkin tämä biisi tuntui selkeältä valinnalta seuraavaksi, koska auton äänimaailma on välitön. Kova taso Finaaleista oli tiedossa se, että oman luokan taso tulee olemaan kivenkova. Mielenkiinnolla odotan, miten soundi kehittyy. No, käyhän se näinkin. Subin taso oli ehkä snadisti liian pieni. Apocalyptican 2010. Sellojen fiilistely avasi paljon, ja äänen resonointi oli hyvää ja aitoa. Nyt ymmärrän, mikä hämmensi edellisessä kappaleessa, ja se liittyi soundin varovaisuuteen. Toisen akun tai vaikka parin lisääminen tavaratilaan laitteiden läheisyyteen voisi kenties ratkaista bassopuolen ongelmia.... Ohjelmalähteen volumetason ollessa Akin ehdottama kuuntelin ja mietin, mitä biisi kertoi. Nuhainen klarinetti soitti tuttua melodiaa hyvin. Otin biisin uudestaan alusta isommalla volalla, ja potkua alkoi löytymään. Diskantti keskiääni-puoli hoiti hommansa mallikkaasti, mutta midbasso subi -puoli jäi hieman vajaaksi. Sillä hetkellä aurinko ei suuremmin paistanut siihen ravintolasaliin, mutta jo seuraavana päivänä asiaa pohdittaessa ymmärrettiin, että taso oli oikeasti aivan jäätävän kova, sillä Akin luokassa peräti viisi autoa sijoittui 8,5 pisteen sisälle! Kun mukana on pelkästään hyviä hifiautoja, ei se viimeiseksikään jäänyt ole todellakaan huono. Mutta heräsi kysymys, oliko midbasson ja subin rajataajuudella jotain heittoa. Ainakin siinä määrin hyvin, että nyt lähdettiin tosissaan hakemaan jotain muuta kuin sitä jumbosijaa. Saden Jezebel. Pianon rytmikäs komppi sijoittui hyvin taustalle kvartetin vuorotellessa. Laulaja ja kuoro veivät kappaletta rytmikkäästi eteenpäin, ja he sijoittuivat oikeille paikoilleen. Tämän setin kanssa on äänimaailma todella neutraali ja selkeä. Lauantai-iltana palkintojenjakogaalassa tunteet olivat pinnassa, kun omaa nimeä ei tällä kertaa sanottukaan ensimmäisenä, eli jumbosijan kirous oli ainakin rikottu. Tumma soundi kertoi paljon kuunneltavasta laitteistosta, ja sello on varsin ankara soitin laitteistolle. kin hartiavoimin ja Loimaalla asustava Tiaisen Henkkakin sai pistää säätöjen osalta parastaan ja pistikin, sillä Corollan soundit alkoivat hieman ennen finaaliviikonloppua olla jo suhteellisen hyvin kuosissaan. Tämä kuuluu lajin luonteeseen ja se on hyväksyttävä jos tätä touhua meinaa harrastaa. Laitteisto on ääneltään perusvarmaa, ja biisin voimakohdat ikään kuin kompressoituvat pienemmällä volumella. Saksofoni toimi aavistuksen ujosti mutta soundi oli oikea. Kireä rumpukalvo soi hyvin. Dave Brubeck ja Take Five. Puhallusäänet ja runsas ilman määrä kävi hyvin esille. Sulakeblokkien asennus näyttää hyvältä. Akin laitteisto hoiti tehtävänsä hyvin, mutta säädöissä löytyy vielä tehtävää. Solistin ja kuoron vuoropuhelu soljui ja sai arvioijan hetkeksi unohtamaan, mitä oli tekemässä. Akustiset kitarat ja Hetfieldin persoonallinen ääni sopivat tähän kuin nenä päähän. Setissä tuntui kuitenkin olevan potentiaalia, eli hieman kaivataan rohkeutta subija midbasso-alueelle. Koristekehykset ovat täysin peilikirkkaat ja heijastavat takapenkin selkänojan kuvion, siksi pinta näyttää vähän erikoiselta. Tietynlaista rentoutta kaipasi lisää, ja jälleen reippaammalla tasolla biisi heräsi. Aloitin kuunteluarvion Apocalyptikan kappaleella Beautiful. 50 A uto S ound AUTOESITTELY KUUNTELUARVIO: JANNE PULKKINEN (EMMA FINLAND KUUNTELUTUOMARI) Auto kuunneltiin EMMA:n finaaleissa omalla monipuolisella levykokoelmallani, käytetyt kappaleet mainitaan tekstissä. Mideihin tuli ryhtiä ja sellon body kasvoi oikeaan mittakaavaan. Toki taustalla oli EMMA:n finaalit, missä oli kisasäädöt viritetty, ja ohjeistus AutoSoundin kuunteluarvioijalle perustui varmasti kisatuomarin volumetoiveeseen. Sellot lähtivät hyvin käyntiin, mutta hieman ujo ja arka soundi askarrutti. Laitteiston ja samalla koko auton ainoa akku sijaitsee konehuoneessa ja sen päällä on tyylikäs sulakeblokki. Sitten Metallican Mama Said. Eli nyt on saatu jo Tittosen setin persoonaa selville. Tässä kohtaa sijaitsi ennen virtakondensaattori sekä jakoblokit, nyt tyhjä tila piti täyttää nopeasti jollain ja pullollinen "korvienpesuainetta" mahtui juuri sopivasti konkan telineisiin. Mutta seuraavana se sitten tuli, "sijalla viisi, Aki Tittonen", kuulutti palkintojenjaon juontanut Antero Kölli. Fakta on kuitenkin se, että puolet tämän luokan kisaajista ei saa pokaalia, ja kaikki ovat todella hyviä. Kättä volumenapille, ja, -no niin! Laitteisto ikään kuin odotti jotain, ja se jotain oli reippaampaa tasoa. Matkaan lähdettiin realistisella mielellä, vaikka varovaiset odotukset toki olivatkin pokaalisijoissa. Sitten ääripäiden revittelyä. Potentiaalia oli selvästi, ja setti oli hyvällä suunnalla. "Ajattelin että setti Tavaratilan sivustan laitepaneelit ovat periytyneet vuoden 2007 asennuksesta. Aki kertoo että pitkän tauon jälkeen kisaamaan lähteminen ei ollut lähellekään niin helppoa kuin hän oletti. Herkän Rosoinen ääni toimi hienosti, mutta kaipasi jotain rytmin puolella. Sade lauloi selkeästi ja sijoittui oikein stereokuvaan. Tämä viihtyy selkeiden ja luonnollisten soundien maailmassa. Sulakkeiden ledivalot hohtavat todella komeasti kun ympäristön valaistus on hieman hämärämpi. Eli soundi oli helppoa kuunneltavaa; mikään ei häirinnyt tai ärsyttänyt. Korkataan oletettavastikin sitten kun mestaruus on plakkarissa. Kappaleen alun virvelit soivat vaivattomasti, ja jälkisointi oli pitkä. Stereokuva rajoittui diskanttien väliin. Kuitenkin potentiaalia on paljon. Kun alkaa rytinällä raskas komppi ja tuplabasari, basso ei puuroudu tai mene epäselväksi, mutta lisää poweria kaipasi bassopäähän. Vaya con Diosin Something Got Hold on Me. Jarren Revolution
Olen täysin varma että Akin Corolla tulee parantamaan tästä vielä huomattavasti, sen tietää heti kun tämän kaverin kanssa juttelee. rykästään kasaan vanhalla rutiinilla ja sitten vähän säädetään, ja se on siinä. Kaikki kaapeliputket on kiinnitetty auton pohjaan 25 cm välein. Näillä eväillä päästään pitkälle. Onhan siellä ennenkin kovia autoja ollut vastassa, mutta nyt tuntui että joka ikinen kilpakumppani on valovuoden edellä", summaa mies kokemuksiaan. Tapasimme Akin kanssa viikko finaalien jälkeen ja kaverilla pyöri mielessä jo roppakaupalla uusia suunnitelmia. Akin kisadokkarin laitteistokaavio kertoo myös käytettyjen sulakkeiden koot ja kaapelien paksuudet. Ohjaamon lattiaa pitkin kulkeva kaapelointi on suojattu ensin punossukalla ja sitten vielä paksulla muovisella haitariputkella. A uto S ound 51 . Nyt kun päästiin vauhtiin niin kokemuksista opitaan ja setti hinkataan talven aikana sellaiseen iskuun, että seuraavana vuonna on finaalipokaalin lisäksi toinenkin tavoite, osallistuminen EM-kilpailuihin. ?. Kokonaan keinonahalla verhoiltu tavaratila kaikkine pienine yksityiskohtineen on varsin tyylikäs näky tämän päivän kisa-autossa. Sulakkeet sijaitsevat konehuoneessa pleksin alla. Ideoita ja ajatuksia otetaan avoimesti vastaan ja muiden mielipiteitä kuunnellaan. Subbari löytyy suljetusta kotelosta kontin oikeanpuoleisesta sivustasta ja neljä vahvistinta sekä signaaliprosessori varapyöräkotelosta. Akun päällä oleva virtablokkien teline on valmistettu MDF-levystä ja kaikki metalliosat on tehty itse. Optiman akku kiinnittyy tukevasti auton runkoon M6 kierretangoilla. ASENNUSKUVAT. Lisäksi kilpailujen taso yllätti isosti. Mutta yllätyksekseni sain huomata että itseltäni oli tässä kahdeksan vuoden aikana unohtunut melkein kokonaan kuuntelemisen ja säätämisen taito, kun en hifiä muuten mitenkään aktiivisesti harrasta
. ASENNUSKUVAT. Piilossa olevaa laitteiden kaapelointia auton tavaratilasta. . Huomaa kunnolliset kiinnitykset nippusiteillä! . ?. Kaikki piuhat on värikoodattu ja suojattu punossukalla. ?. Tilavuutta saatiin taiottua useita litroja, aivan tarkka koko on salaisuus. Myös kaiuttimille menevät piuhat on suojattu huolella. Soittimen kaapelointi kulkee kojelaudasta valokaapelia ja AiNet-kaapelia pitkin PXAH800 prosessorille. Kaapelointi kulkee auton katossa mekaaniselta kulumiselta ja häiriöiltä suojaamisen takia. Kojelaudan sisälle muovatut lasikuitukotelot olivat projektin työläimpiä osa-alueita. ?. Tilavuutta on noin 10 litraa. Aki hyödynsi ammattitaitoaan ja suunnitteli itse kaikki metallista ja pleksistä tehdyt asennuksen osat. Vahvistinräkin osat valmistusvaiheessa. ?. Ja tässä valmis kokoon hitsattu räkki. Työnjohtaja tarkkailee että hommat tehdään kunnolla, eikä välissä lähdetä kebabille. 52 A uto S ound AUTOESITTELY 52 A uto S ound ?. MDF-levystä valmistetut midbassokotelot ovat toimintaperiaatteeltaan refleksiviritteiset. ?
A uto S ound 53 AUTOESITTELY A uto S ound 53 AUTOESITTELY
54 A uto S ound Kuin tehtaan jäljiltä! Jani Uutun Volkswagen Passat Variant '11 AUTOESITTELY AUTOESITTELY Teksti ja kuvat: Janne Pulkkinen Projektikuvat: Jani Uuttu 54 A uto S ound
Vähäeleinen autohifisti on monena vuonna voittanut parhaan asennustuomarin tittelin tarkkana, mutta reiluna tuomarina. Kun Jani rakentaa omaa projektiaan, silloin ideoiden ja toteutuksen lopputulos on jotain, mitä käytetään monissa talleissa talven inspiraationa. A uto S ound 55 EMMA:n kilpailuihin osallistuneille on nimi Jani Uuttu hyvin tuttu. 55 A uto S ound
Yksi 2-kanavainen ohjaa diskantteja. Auto jotenkin kuvastaa rakentajaansa, koska päälle päin hillitty kokonaisuus kätkee sisäänsä yhden kisojen upeimmista vahvistinrakennelmista. 56 A uto S ound AUTOESITTELY Joskus voi ulkopuolisen mielessä piipahtaa ajatus, että mikä perheautonäyttely tämä on, kun katsoo EMMA-kilpailua. Jani on kuin viilipytty ja vaatimattomaan tyyliinsä esittelee tuomareille toteutustaan, mutta puheesta paistaa läpi valtava kokemus ja uskomaton ideointi siitä, miten homman voi hoitaa, kun sen a. Mutta kun tuotteet myytiin täysmittaisten salkojen mukaan niin kuplaprojektista jäi tankoja yli, ja näin Passatti sai virtajärjestelmäänsä puhdasta kuparia. Ohjelmalähde edellä Yrityksien kännykkäsovellusten elinkaarihallintaa työkseen räätälöivä insinööri lähestyi signaalipuolta mobiilimaailman näkökulmasta. Elementit paikkojen mukaan Kun signaali on vahvistettu, se toistetaan ilmoille tarkkaan valituilla elementeillä. Myös signaalipuolen suojaus on toteutettu kupariputkilla, ja lopputulos on vähintäänkin näyttävä. Pienenä lystikkäänä sivujuonteena mainittakoon, että kuparitangot kulkeutuivat Pohjanmaan lakeuksille junakyydillä, ja VR:n asiakkailla oli ihmeteltävää, kun pukuun sonnustautunut mies astuu kiskobussiin tietokonesalkku toisessa kädessä ja nippu kuparitankoja toisessa. Näin tehoa saadaan käyttöön etupäälle noin kilowatti ja bassoelementille 640 wattia. Mutta se juttu piileekin auton sisuksissa. viitsii. Samalla signaali siirretään optiseksi, ja se syötetään Helix DSPprosessorille.” Kun signaali on prosessoitu tasoineen ja viiveineen, ääniaallot siirtyvät sähköisesti vahvistimille. O n Westcoast Motor Show Vaasassa ja EMMA Finlandin kauden 2016 finaali. OEM, mutta näyttävä sellainen Muutama vuosi sitten Janilla oli projektina Volkswagen kupla, ja nokkapellin alla nähty Helixin vahvistimien ja kuparitankojen asetelma lähti liikkeelle onnekkaasta visiitistä Helsinkiin. Monelle käy niin, että ensi vilkaisun jälkeen jalat pysähtyvät, ja sitten katsotaan tarkkaan. Kun pakolliset tuomaroinnit on saatu pakettiin, takakontin rakennelma on yleisöllekin nähtävillä. Uuttu kertoo, että elementin koko oli tärkeä, koska auton piti täyttää OEMluokan määritelmät, ja pienen kokonsa ansiosta elementti on suunnattavissa alkuperäisen diskantti. Koska palveluun kuului myös tangon katkaisu kuljetettavaan pituuteen, Jani sai kuparit matkaansa. "Sieltä löytyi paikka, josta sai sopivaa materiaalia, ja Skoun Jamin kyydissä piipahdin hakemassa sitä", kertoo mies. Ja kyllähän tätä kehtaakin katsella! Lasien ja peilien välissä seisova teline sekä sotilaalliseen järjestykseen sijoitetut kuparitangot kuljettavat virtaa vahvistimille ja niiltä eteenpäin. Miten tähän pisteeseen on päädytty rakentelussa, ei ole aivan niin yksinkertainen tarina. Kartioita käskyttämästä löytyvät monelle SQ-harrastajalle tutut Ground Zero Uranium -sarjan 2ja 4 -kanavaiset mallit. Tovi kuuntelua, ja niin alkaa uteliaan tiedustelu, että miten se meidänkin auto saataisiinkuulostamaan paremmalta. Nelikko hoitaa sillattuna ovien midbassoja, ja toinen 2-kanavainen liikuttaa stereona subwooferin tuplakeloja. Auto kilpailee kahdessa luokassa, eli Multimedia S-luokka 2.1 ja SQ M OEM. Volkkarin uuden polven väyläjärjestelmien oikkuihin perehtynyt rakentaja valitsikin sekä multimedia, että SQ -ohjelman, tai niin kuin toteuttaja sanoo: ”Ongelmalähde on joko Apple iPhone tai Apple iPad Air -tabletti, ja ääni siirtyy langattomana kiinteästi asennetulle vastaanottimelle. Valkoisen teltan alta pilkottaa Variantti Passatin perä, ja tuomareita eri luokista käy arvioimassa auton syövereissä lymyävää kokonaisuutta. osaa ja b. Ylä-äänet välittyvät Braxin NOX20:lla
Ei uskoisi että tuolla alla majailee jälkiasennetut huipputason kaiuttimet, joilla voitetaan mestaruuksia. Ainoat lisätyt vaimennukset löytyvät etuovista. Langaton signaali siirtyy Stream Toslinkin kautta. Siksi kaiutinkaapeleiksi tuli valittua edullista alumiiniseoskaapelia. paikan rajoittamassa tilassa. A uto S ound 57 Ohjaamossa merkittävin muutos on auton oman radion (joka ei ole äänentoistokäytössä) päällä oleva teline Apple iPad Air:lle joka toimittaa ohjelmalähteen virkaa. Tälle vuodelle vaihdetut Ground Zero Uranium-sarjan vahvistimet oli isomman koon takia pakko asentaa näkyviin, ja puhtaasti näyttävyyden takia kaapelointi tuli tehtyä kupariputkesta ja umpinaisesta kuparitangosta. Myös käytännönseikat vaikuttivat kontin rakenteeseen. Kaiutinasennus on todellakin täysin stock, kuten OEM-luokassa pitääkin olla. Kuskinpuoleinen ovi lähikuvassa. Alkumetreillä tehty päätös on hiertänyt takaraivossa siitä lähtien, kun päätös tällä autolla kilpailemisesta tuli myöhemmin", Jani kertoo. Kompromissien paikka Toisaalta kaapelivalinnan harmitusta tasapainottaa se tosiseikka, että OEM-luokassa alkuperäiset kaiutinpaikat ja paneelien pinnat pakottavat tekemään niin suuria kompromisseja, ettei niitä kaapeleilla enää paikata. Auton vaimennus menee pitkälti johdotuksen viitoittamalla tiellä. Näyttää livenä vähän paremmalta. Autoon on sijoitettu strategi. Midbassoina ovissa toimivat SB Acoustics Satori MW16P-4:set, ja subwooferin virkaa hoitaa Ground Zero Uranium 10SQ. Johdotus näille on osittain kompromissi, mitä mestari harmittelee. "Alunperin tarkoitus oli vain muuttaa etupää aktiiviseksi ja korkeintaan vaihtaa elementit
Kerralla valmista. Subin valinta ja teho on onnistunut. Piano on selkeä ja hyväääninen. Pehmeäksi miksattu Sealin käheä ääni herättää muistoja Hötsistä 2014. Sitten hyppy jenkkeihin ja landelle. Virtaa jakamaan on taivuteltu 8 millimetrin kuparitanko, joka vastaa virranjohtokyvyltään 50 neliömillimetrin virtakaapelia. Kuparin ongelmiin törmättiin siinä vaiheessa, kun talven aikana taivutellut ja mitatut tangot oli tarkoitus laittaa paikoilleen. eksikotelo sai sisäänsä 10” Uranium SQ-elementin. Soolokitara ja komppi vuorottelevat ja tukevat toisiaan. Virvelin jälkisointi on hyvä. Hieman ohjelmalähteestä riippuen on välillä pientä verhoumaa, mikä saattaa häiritä, jos odottaa biisiltä heleyttä. Fiilis on hyvä, koska setti soi vaivattomasti. Jokainen sormenjälki löytyi mustana länttinä, koska sormien rasva hapettaa pintaa, minkä ilmiön jokainen voi todeta messingillä vuorattujen hotellihissien pinnoissa. Äänessä löytyy ilmaa, eli se ei ole ahdistunut vaan avoin. Mutta kun paikka rajoittuu alkuperäiseen peilikolmioon, oli tärkeää, että suojapaneelin sisällä onnistui kääntää ja suunnata diskanttielementtiä. Sitten väliin hieman poikkitieteellinen visiitti 90-luvun hiteissä ja Sealin Kiss From a Rose. Niinpä isompi re. 58 A uto S ound AUTOESITTELY siin kohtiin yhteensä parin neliön verran butyylimattoa. Ongelmat on tehty voitettaviksi, ja varovaisen hiomisen jälkeen kiiltävän pinnan saanut tanko sai suojaavan lakan ylleen. Mutta laitteistoon suunniteltu Apple-maailma pelaa hämmästyttävän selkeästi. Kun löytyi ulkomitoiltaan pieni elementti, tämä dilemma ratkesi ja helpottui. Mutta nyt päätän arvion powerballadiin I Stand By You. Ensivaikutelma tuntuu hyvältä, ja kun eletään langattoman äänilähteen maailmassa, Jani lataa levyjä samalla, kun käyn läpi tabletilla olevia kappaleita. Pitkä kaiku luo syvyyttä kojikselta konepellille, ja kertosäkeen joiku luo mahtavan äänimaiseman. Moni EMMA-auto kompastuu tuomarointilevyn bassopelkoihin. Verrattuna aloituskappaleisiin äänimaailma on todella raskas, mutta tuhdista soundista ei tule puuroa, mikä kertoo siitä, että voimaa on riittävästi virtapuolella, ja kontrolli säilyy hyvin. End of the Road, Sentenced. Diskantit on asennettu alkuperäisille paikoille peilikolmioihin. eksi-subilla. Vaya Con Dios Something Got Hold on Me. Kyllä, hienostunut hifi auto pelaa myös heavy-maailmassa! Harvoin tulee kuunneltua biisiä arviota tehdessä loppuun, mutta nyt pääsi käymään näin. Pieni verhouma selittyy sillä, että nyt kappaleet tulevat läppäriltä ja edelliset tabletilta. Järjestys = siisti lopputulos Virrat on yhdellä reunalla, signaalit keskellä ja kaiutinlähdöt toisella reunalla. Oli halu tehdä suhteellisen siistin näköinen ja looginen kaapelointi", Jani pohtii. Nyt ihan tarkoitushakuisesti kokeilen laajalla spektrillä kappaleita, koska joskus olen kuullut väitteen, että kun on hyvä laitteisto, pitää levyjenkin olla jotain ihmeellistä. Onnistuakseen stereokuva vaatii säätöjen lisäksi sijoittelua ja suuntausta. Kun kisaluokaksi SQ-puolen lisäksi varmistui multimedia, pieni elementti jäi pois, sillä nyt tarvittiin leffatunnelmaan lisää potkua. Niin kuin monesti käy, ajatukset ja suunnitelmat muuttuvat, ja viimevuotiseen laitteistoon verrattuna vaihtuivat niin vahvistimet, subbari sekä kotelointi. Stereokuva on todella hieno. Vaikkakin Jani harmitteli vasemman diskantin fyysisiä rajoituksia peilikolmion muovin suhteen, stage toimii todella hyvin. Kirkkautta ja selkeyttä löytyy. Samoin bändi toimii hienosti, ja sähkökitaran ja pianon ääni soivat upeasti. Tavaratila kokokuvassa. Loppupäätelmänä kertaan tunnelmia ja päällimmäisenä kiitän hyvää stereokuvaa, ja erottelevaa soundia. Limittäin, vierekkäin ja päällekkäin. Saksofoni ja kitara ovat aavistuksen pidättyviä, mutta selkeitä. Jottei homma olisi liian helppoa, otetaan tykimpää tavaraa estradille. Sitten norjalais-taituruutta, kun Kari Bremnesin My Heart Is Pounding Like a Hammerin miljöö siirtyy raikkaasti vuonojen maisemiin, ja leijaileva tunnelma ja todella dynaaminen soundi virkistää ylikompressoinnin jälkeen. Kaiuttimien asennukset on tehty OEM-luokan vaatimusten, tai sanottaisiinko rajoituksien, mukaan. Tämä kuoron kanssa toteutettu kappale avaa paljon stereokuvaa, missä solistin aloitus sekä kuoron ensimmäinen ääni tuntuvat hienolta. Janilta peukku merkiksi, että omat levyni on imaistu järjestelmään, ja sieltä otetaan alkuun Saden Jezebel. Bassoswiipit menevät matalalle, ja ensihavainto pitää kutinsa. Otan EMMA:n tuomarointilevyltä raidan numero 10. Yhtenäisyyden vuoksi signaalijohdot sekä herätepiuhat ovat kupariputkessa. Kontin suunnittelu ja toteutus alkoi ihan sommitteluharjoituksin, eli miten mahduttaa kolme vahvistinta ja DSP-prosessori. Laulajan ääni toimii, ja basson komppi sijoittuu oikeaan paikkaan. "Laitteita tuli pyöriteltyä useampiakin kertoja eri paikoissa ja järjestyksessä. Janin, Jamin ja Anteron säätämä kokonaisuus on varsin herkullinen, ja nyanssien viilaamisella todella salonkikelpoinen OEM-toteutus. Kun tämän lisäksi EMMA:n KUUNTELUARVIO Auto kuunneltiin tämän vuoden fi naalisäädöillä ja omalla vapaavalintaisella biisikokoelmallani ja auton omistajan valitsemilla kappaleilla. Aloitan Diana Krallin ja Natalie Colen Better Than Anything -kappaleella, missä soundi on todella maukas, erotteleva ja selkeä. R.E.M:in Everybody Hurtsin akustinen kitara ja rytmipalikan kaiku sekä soundin ihanan kevyt kuunneltavuus antaa mukavaa fi ilistä. Ajatuksissa väkisinkin piipahdan 90-luvun stadin autoreissujen maisemiin, mutta dynaamiset revitykset ja herkät solistin säkeet toimivat. Suurin haaste oli kaapeloinnin suunnittelu. Ihan mielenkiinnosta heitän raidan 31, eli ESPL-raita Space Rodeo. Subwoofer koki muutoksia vuoden varrella, koska ensimmäinen versio Ground Zeron GZHW20X -elementillä ja 15 litran suljetulla kotelolla jäi soundiltaan vaisuiksi. Eli näin ohjelmalähteen striimaus vaikuttaa selkeästi äänen sävyyn. Fiilistelen biisiä eteenpäin, ja urkujen ja fonin vuorottelu on herkullinen. Stop ja Sam Brown. Sekään ei ole huono asia, että subipuolta on vahvistettu re. Ground Zeron vahvistinkattaus perällä ja refl eksikoteloitu subbari etualalla.. Subin voima perustuu osin multimedia-luokassa kisaamiseen, mikä ei ole ollenkaan huono asia. Midbassoille valmistui metalliset korokkeet, joilla elementit saivat riittävän jämäkät kehykset. Laulajat sijoittuvat hyvin maisemaan
KUSKI JA KULKINE KUSKI • Nimi Jani Uuttu • Ikä 38 vuotta • Paikkakunta Laihia • Ammatti Töissä yrityksessä joka tuottaa mobiililaitteiden elinkaarenhallintaa • Muut harrastukset En harrasta • Paras albumi Seppo Räty on viisas mies ooppera ei uppoa, muuten aika laaja skaala eri musiikkilajeja • Suosikkielokuva EMMA Multimedia Competition Disc KULKINE • Merkki Volkswagen • Malli Passat Variant 1,6Tdi • Vuosimalli 2011 • Tuningit On hifejä lukuun ottamatta täysin vakio ja odottelee tehtaan softapäivityksiä... Ilman suuria muutoksia peilikolmion rakenteeseen ei elementti saa ilman ongelmia kuulijan korvaan klingiä. Varsinainen rakentaminen on pitkästi kisaajan omaa käsialaa, missä on paljon opittavaa kisaamista harkitseville. Säätämisestä Jani toteaakin, että lähtökohtaisesti ollaan siis jo syvällä metsässä ja että muutamia kertoja tuli resetoitua prosessori ja aloitettua nollasta. Tämä nykyinen kokoonpano tässä autossa on versio 2.0; tai ehkä tarkemmin 1.5; sillä osa komponenteista on samoja kuin edellisessä laitteistossa. Vahvistinasennus pääsee oikeuksiinsa hämärässä ja näyttää todella maukkaalta. Aikaisempia projekteja on muutamia tullut tehtyä. Alun alkaen ajatuksena oli saada molempien puolien tuottama ääni samanlaiseksi ilman hillitöntä equttamista. Matkustamon elementtien ja ohjelmalähteen osalta jatketaan viimevuotisella setillä. Iso kiitos soundimaailman loihtimisesta kuuluu fi naaliaattona vierailleille Antero Köllille ja Jami Skoulle. Rakentaminen on puolet urakkaa Kun fyysiset komponentit olivat paikoillaan alkoi monen rakentajan painajainen, eli säätäminen. Siihen lisättiin suurin piirtein mittanauhaviiveet ja pientä hienosäätöä. Jani Uuttu on pitkänlinjan autohifi sti, joka hakee jatkuvasti uusia ideoita asennustensa toteuttamiseen. Luokan asettamat haasteet Viime vuodesta tekniseltä osalta vaikeammaksi muuttunut EMMA:n kilpailulevy on ankara työkalu. Ritilät uusiksi, kunhan ulkomuoto säilyy asennusten keskellä. Siihen lisättiin suurin piirtein mittanauhaviiveet ja pientä hienosäätöä. Suurin ongelma oli, ja on edelleen, kuljettajanpuoleinen elementti. Vakavammin kilpailumenestystä haluavan onkin syytä vertailla soveltuvia asennusaihioita todella tarkasti, pedantti kilpailija aprikoi. KIITOKSET Vaimolle Terhille ja autohifi n harrastajille uhrautuvasta työstä lajin ja hifi kilpailutoiminnan eteen. Pakko on nöyrtyä ja todeta, että etenkin alkuperäistä toteutusta seuraava OEM-kilpailuluokka on todella paljon autosta riippuva luokka. Langaton signaali otetaan vastaan Stream Toslinkin kautta. Syyttävä sormi kääntyy osoittamaan auton suuntaan. Kysymykseen: ”Tuliko kerralla valmista?”, Jani naurahtaa ja miettii, että varsin montaa kohtaa on tullut väännettyä ja pohdittua useaan kertaan. Mestareiden avuista (siis äänensäätöön liittyvistä) huolimatta toistoon jäi vielä virheitä, eikä stereokuvakaan ihan napsahtanut kohdalleen. HIFIT • Ohjelmalähde Apple iPhone tai Apple iPad Air • Signaaliprossu Helix DSP • Vahvistimet Diskanteille GZUA 2.250SQ, midbassoille GZUA 4,150SQ, subbarille GZUA 2.250SQ • Diskantit Brax NOX 20 • Midbassot 6,5" SB Acoustics Satori MW16P-4 • Subwoofer Ground Zero Uranium 10SQ re. Iso kiitos soundimaailman loihtimisesta kuuluu fi naaliaattona vierailleille Antero Köllille ja Jami Skoulle. Mestareiden avuista (siis äänensäätöön liittyvistä) huolimatta toistoon jäi vielä virheitä, eikä stereokuvakaan ihan napsahtanut kohLaitteistokaavio valaisee selkeästi, miten äänentoisto on toteutettu.. A uto S ound 59 AUTOESITTELY sääntökirja uudistui, muuttuivat myös matkustamon ritilät. eksikotelossa MUUTA Kaapeloinnissa käytetty 8mm kuparitankoa ja signaalipiuhojen ympärillä kupariputkea. Myös matkanvarrella tapahtuneet ulkoiset muutokset sotkivat ja mahdollistivat ideoita. Valitettavasti yli puolet kalotista jää rakenteen taakse piiloon. Vastaan ei ole vielä tänä päivänä tullut toista ongelmia kuulijan korvaan klingiä. Ehkä isoin ponnistus tähän saakka on ollut jokunen vuosi sitten AutoSoundissakin vilahtanut Braxin, Helixin ja Alpinen laitteistolla varustettu Kuplavolkkari. Ulkoisesti ritilöiden muokkausta ei juuri huomaa, mutta ääneen on alkuperäisten ritilöiden avarruksella suuri vaikutus. Joku jaksaa nähdä sen viilaamisen vaivan, että orkkikselta vaikuttava pinta on kokenut muokkausta äänen ehdoilla. Pienet peilikolmiot pitivät huolen siitä, että suuntaukset olivat varsin rajalliset, mutta kuten todettu, diskanttivalinnalla saatiin stagea paremmaksi, koska kaikkein herkin elementti suuntauksen suhteen on diskantti. Oman kädenjäljen kehittyminen ja yrityksen sekä kokeilemisen tuottamat ahaaelämykset näkyvät viimeistelyn nyansseina. sesti ollaan siis jo syvällä metsässä ja että muutamia kertoja tuli resetoitua prosessori ja aloitettua nollasta. Alun alkaen ajatuksena oli saada molempien puolien tuottama ääni samanlaiseksi ilman hillitöntä equttamista. Valitettavasti yli puolet kalotista jää rakenteen taakse piiloon
Mutta ei tätä lajia yksin omassa tallissa jaksaisi määrättyä enempää jatkaa, ja siksi Jani lähettää kiitokset useille eri tahoille. Kisaorganisaationa pitkän linjan ottelijalle EMMA on ollut tärkeä, ja Janin mielipiteitä kuunnellaan tarkalla korvalla ja tasapainoiset näkemykset ovatkin tunteiden ottaessa vallan tärkeitä. Aikaa sen tekemiseen vierähti turhankin paljon, ja lopulta motivaatio katosi ensimmäisten nuottien kuuluessa laitteistosta. Fiksu kaveri ei todellakaan tee kaapelointia umpikuparilla, kun siitä ei saa kilpailuarvostelussa mitään etua. Pohtiessaan esikuviaan hän ei osaa nimetä yhtä tiettyä, vaan hän nostaa virtuaalista hattuaan pitkäaikaisille toimijoille ja kilpailijoille, eli pitkäjänteinen kisaaminen ja taitojen kehittäminen saa Janin kiitokset. Näin rakentamisen parissa hyvin viihtyvä kisaaja saattaa kokea ikäviä yllätyksiä, kun soundia aletaan hakea. Kyllähän siinä on vaimon huumorintaju välillä kovilla, kun auton kanssa taistellaan, kisoissa palellaan ja muutenkin on niin hauskaa. Miksi autohifi. ASENNUSKUVAT. Kysyttäessä, mikä tökkii lajissa eniten, rakentaja katsoo ennemmin peiliin kuin muiden tekemisiin. "Toivottavasti EMMA on harrastajalle turvallinen organisaatio, jossa ollaan kilpailijoita kohtaan tasapuolisia ja kilpailijoiden kesken on hyvä yhteishenki", tällä kaudella kansallisena päätuomarina toiminut Uuttu miettii. Varsinaiset autohifiin liittyvät kiitokset menee kilpailutoimintaa pyörittäville, kilpailijoille, tuomareille ja kaikille muille, joiden ansiosta harrastus menee eteenpäin." Siviilisäätyä kysyttäessä Jani aprikoikin omaan tyyliinsä. Hifiharrastus alkoi, kuten monella heti kortin saannin aikoihin, kun kotikaiuttimet nostettiin auton kyytiin." Ensimmäinen EMMA-koitos oli jo vuonna 2005, eli Janilla oli viime kaudella kymmenvuotis-taiteilijajuhla. Jani on suojannut kaikki järjestelmän kaapelit kunnolla riippumatta niiden käyttötarkoituksesta tai sijainnista. 60 A uto S ound AUTOESITTELY autoa, jossa koko laitteisto akkua, soitinta, prossua, vahvistimia ja kaiuttimia myöten on asennettu tuulilasin etupuolelle. Pahimmillaan se voi viedä kaiken ajan, rahat (omat ja lainatut) ja perheen. Hifiharrastus on kaksiteräinen miekka. Niinpä nimistä hän nostaakin esiin Mika Koposen EMMA Finlandin yhtenä perustajana ja pitkäaikaisena puheenjohtajana, ja toinen nimi on Jarkko Saukonoja, koska hän on pitkän hifiuransa aikana voittanut lähes kaiken, mitä tällä genrellä voi voittaa, ja Jarkko jaksaa jatkuvasti yllättää ja neuvoa muita. "Eniten omalla kohdalla pännii hitaat kädet ja vilkas mielikuvitus. Katse tulevaan Seuraaviin projekteihin löytyy ideoita vaikka kuinka, mutta aika näyttää, mitkä niistä toteutuvat. Helpommallakin saa samat pisteet, mutta minkäs teet, kun ideat laukkaavat." Taskerin RCA-johdot ja ohuet kaiutinjohdot kulkevat äärimmäisesti suojattuna kupariputken sisällä. "Juuri nyt ei ole sellainen olo, että mitään ennen näkemättömän ihmeellistä hifiautoa olisi tarkoitus rakentaa. Jos nämä ääripäät osuvat yhdelle kaudelle, kisaaja voi jo epäillä omaa järkeään, hillityn iloitsemisen ja autonpolttamisen välimaastossa. "Niin siviilisääty, naimisissa ajankohdasta riippuen vaimon tai auton kanssa. Unettoman yön jälkeen kun palelee kisassa koko päivän vesisateessa, ja saa kylmää kyytiä vielä palautteessa ja pisteissä, miettii koko lajin mielekkyyttä. Parhaimmillaan harrastus on hyvästä äänenlaadusta nauttimista hyvässä seurassa. Virtapuolen kuparit ovat sitten taas täyttä tavaraa. Mutta varmaan vannomatta paras", toteaa Jani. "Kyllä ne isoimmat kiitokset menee back officen puolelle, eli vaimolle Terhille
A uto S ound 61 AUTOESITTELY Auton alkuperäisen soittimen kiinnikkeisiin kiinnitetty levy toimii tabletin telineenä. Midbassojen asennus oviin on tehty huolella, mutta äänenlaadun ehdoilla. Midbassolle tehty kehys on muotoiltu oven rakenteen mukaan. Tukeva asennus takaa ääneen napakkuutta, ja ylimääräiset kolinat jäävät pois. Takakontin subwooferi toteutettiin refleksikoteloituna.
Diskantin paikka on hämäävän originaalin näköinen, mutta kuuntelussa huomaa, että Vaggilainen on saanut kirkkautta yltäkyllin.. Vahvistimien telineen valmistus ja laitteiden sommittelu on vaatinut valtavan määrän kokeilua, testaamista ja suunnittelua. 62 A uto S ound AUTOESITTELY Peilikolmio kätkee sisäänsä diskantin, jota varten on tehty oma kammio. Lasi ja peili -yhdistelmä ”moninkertaistaa” vahvistimien määrän. Lopputulos hivelee silmiä. Vahvistimien heräte ohjataan viivereleen kautta. Kliini tyyli vaatii huolellista suunnittelua ja näkemystä. Kun teline on valmiina, se on melkoinen show-stopperi valaistuna. Monimutkainen rakenne on saatu näyttämään yksinkertaiselta huolellisella sijoittelulla
A uto S ound 63 AUTOESITTELY Kuparitankojen lakkaus on hyvä tapa suojata oikosuluilta ja sormenjäljiltä sekä hapettumiselta. Kokeilemalla, mittaamalla, sommittelemalla, asentamalla, purkamalla, testaamalla ja tekemällä kaikki vielä pari kertaa uudestaan. Siitä on näyttävä asennus tehty.. Miten tehdään kuparitangoista ja putkista näyttävä asennus
64 A uto S ound
samalla pitkälle sivulle, jolloin päätteet voi asentaa kiinni toisiinsa, yhteen pitkään ”pötköön” ilman mitään välipalikoita. Kumpikin pääte nimittäin painaa melkoisesti, jopa kokoisekseen, vaikka ovat nykymuodin vastaisesti fyysisesti melko isoja. Alkuun tuotteet olivat enemmän hintahaitarin alapäästä, kuten vaikkapa vanhojen partojen muistamat DC-sarjan päätteet 50.2 ja 50.4, mutta viimeistään äänenlaatukisoissakin paljon käytetty CD-100 mallimerkinnällä myyty subbari nosti merkin uudelle tasolle. Virtapuolen ongelmia ratkottiin ensisijaisesti kunnollisilla terminaaleilla, nykyisten MKII-mallien kullattuun kupariseen terminaaliin mahtuukin ongelmitta 35 mm2 kaapelit ja 1500.1 monopäätteeseen jopa 75 mm2 kaapelit. Mallistossa 100.4:n ja QuattroR:n väliin asettuvassa juhlamallissa on Janin mukaan kaikki komponentit grade-a -tasoa ja M-Cap konkat. Näillä kriteereillä nyt on työpöydällä melkoiset helmet. Terminaalien lisäksi päätteiden ohjauskortteja päivitettiin ja suodinkortit napattiin lähes sellaisenaan QuattroR:stä. Nämä, kuten kaikki muutkin Reference-sarjan päätteet on kasattu samaan 240 x 73 mm profiiliin, vain leveys vaihtelee (näissä molemmissa leveys on 360 mm), joten asennuksesta saa helposti siistin ja näyttävän. 30th Anniversarylla on painoa täydet 5 kg ja 1500.1:llä vielä 300 g päälle. Onneksi kaikki AUTOSTUDION REFERENCE-SARJAN PÄIVITETYT VAHVISTIMET 30TH ANNIVERSARY JA REF1500.1 MKII. Vahvistimet Olen monesti aiemminkin kirjoittanut, että nuoruudessani päätteet olivat isoja, mustia ja niiden hyvyys mitattiin vaa’alla. Keskellä on iso AutoStudion logo ja alareunassa silkkipainettuna mallimerkintä. Tänään valikoima koostuu yhden katto-näytön lisäksi kattavasta valikoimasta subbareita (sekä koteloituna, että irtoelementteinä), koaksiaaleja, erillis-sarjoja ja vahvistimia. A uto S ound 65 A uto S ound 65 KOKEILUSSA 30 vuotta on pitkä aika ja erityisen pitkä aika se on autohifimaailmassa, koko ala kun on vain hieman vanhempi. VIIME VUOSINA ERITYISESTI SEN REFERENCE-SARJAN PÄÄTTEET OVAT OLLEET HARRASTAJIEN KESKUUDESSA SUOSITTUJA, TARJOTEN ASIALLISEN SUORITUSKYVYN EDULLISEEN HINTAAN. Vahvistimet kuuluvat pääsääntöisesti Reference-sarjaan, mutta ei kannata unohtaa myöskään Autosoundinkin sivuilla hyväksi todettua ”paremman luokan” QuattroR-vahvistinta. Testailujensa perusteella Jani huomasi, että mitä enemmän päätteelle sai annettua virtaa, sen paremmalta ne kuulostivat. Mustaksi eloksoidun jäähdytysprofiilin rivat on hiottu puhtaiksi, mikä keventää olemusta ja tekee päätteistä modernimman näköiset. NYT AUTOSTUDIO TUO MARKKINOILLE 30-VUOTISEN TAIPALEENSA KUNNIAKSI PÄIVITETYN MONOPÄÄTTEEN SEKÄ ERITYISEN 30TH ANNIVERSARY -ERIKOISMALLIN SUOSITUSTA 4-KANAVAISESTA. Näin erityisesti kun kaikki säädöt ja liitännät on koottu Teksti: Osku Hirvonen Kuvat: Janne Soilakari Mittaukset: AutoSound VAKUUTTAVAA SUUNNITTELUA! AUTOSTUDIO ON YKSI KOTIMAISISTA AUTOHIFIALAN MENESTYSTARINOISTA. Saimme AutoStudiolta testiin 4-kanavaisen 30th Anniversary -juhlamallin sekä jykevän REF1500.1 MKII -monopäätteen, eli otetaanpa asiasta selvää. Miten nämä upgreidatut MKII päätteet sitten lopulta soivat. Soundipuolella Jani halusi ennen kaikkea päätteiden soundista neutraalimman, koska osa koki vanhempien mallien ylemmän keskialueen lievän korostuman tuovan ääneen räikeyttä. Vaikka Reference-sarjan vahvistimet olivat suosittuja, toi AutoStudiolla juuri työnsä aloittanut Jani Jokela vahvasti esiin mielipidettään, että kohtalaisen pienillä muutoksilla lopputulos voisi olla parempikin. Sen jälkeen AutoStudion oman merkin valikoima on menestynyt sekä kisakentillä että testeissä. Jo pelkästään hieman parjattujen ahtaiden virtaterminaalien vaihtamien isompiin toi Janin mukaan soundiin korvin kuultavan parannuksen. Pieniä ja kevyitä nämä eivät tosiaankaan ole, mikä aiheuttaa vähän lisähaastetta asentajalle. Autostudio itse on kotija autohifin erikoisliike, joka yhtenä ensimmäisistä Suomessa, ellei peräti kaikkein ensimmäisenä toi markkinoille oman autohifibrändin. Ulkoisesti päätteet ovat ”oikeaoppisesti” mustanpuhuvia. No, huutoonhan on vastattava, eli pian Jani sai tehtäväkseen Reference-sarjan päätteiden äänenlaadun parantamisen, sarjan subbareiden koteloiden suunnittelun sekä komponenttien valitsemisen tulevaan 30-vuotis juhlamalliin. AutoStudion tarina alkoi siis 1986, mutta taustalla olevan autoja kotihifin maahantuontia ja tukkumyyntiä harjoittavan Simexin toiminta alkoi jo 1957
McCoy Tynerin ’Miss Bea’:ssa foni on savuisen kuuloinen, paikoin oikein mukava, mutta paras mehevyys jää puuttumaan. Periaatteessa Madonna kuulostaa siltä kuin omaisi reilusti enemmän kaikupohjaa, eli noin tuplasti todellisuutta kookkaammalta. Friend’n Fellowssa potku on todella hurja. Monopäätteelle voi säätää subsonicin välille 15 – 50 Hz ja alipäästön välille 30 – 300 Hz. ’Live to Tell’ ja murinat taas mahtavat, mutta ylempi basso lässähtää puuroksi, tähän voisi kyllä säätämällä saada helpotusta. Basso potkii voimalla, mutta samalla hieman puuroutuu. Luulisi riittävän… Rakenteeltaan vakuuttavan oloisia päätteitä kumpikin ja antavat itsestään vaikutelman jonkun verran todellisuutta kalliimmasta palikasta Säädöt ja liitännät Liitäntöjen merkinnät on silkkipainettu ja ne ovat esimerkillisen hyvin näkyvillä. Puuroutuu joo, mutta ei taaskaan haittaa. Keltner… WOW! Madonnalla ’You’ll See’:n basso jää soimaan, ei oikein vakuuta vaikka voimaa onkin. Tehoa on kummassakin päätteessä tarjolla sen verran kuin mitä ulkoasu antaa odottaa, eli paljon ja vähän lisää. ’Rain’:n bassomurinat toistuvat oikeasti isolla voimalla. Säädön jyrkkyydestä tai edes keskitaajuudesta ei kuitenkaan löydy tietoa kummankaan päätteen osalta. 3 Madonna Something to Remember Kaikki liitännät ja säädöt on koottu yhdelle sivulle ja merkinnät erottuvat erityisen hienosti. ’Live to Tell’ jää vaisuksi eikä aukene oikein missään vaiheessa, tätäkin kuitenkin kuuntelee ihan mielellään sillä mikään ei myöskään hyökkää silmille. Korvista irtoaa vaikut ja autosta löytyy taas ihan jokainen resonanssipaikka. Bassopää möyrii uskottavasti, mutta iskevämpi potku jää vaisuksi. Kun + ja – ovat vielä lähes vierekkäin (vain remote on välissä), on tässä aika iso vaara oikosulkuun vähänkin huolimattomalla työkalujen käytöllä. Hi-level sisääntuloja vahvistimista ei löydy, mikä tietysti rajaa osan asiakkaista pois. Nuppien materiaali on kullattu muovi, mikä ajatuksena kuulostaa kornilta, mutta ei itse asiassa näytä näissä pääteissä ollenkaan huonolta, päinvastoin. Madonnan kokoelmalevyltä ’You’ll see’ paljastaa nopeasti soundin tummuuden. Sisääntulon RCA-liittimet ovat todella laadukkaan oloiset kullatut ja tukevasti runkoon kiinniruuvattavat mallit. Vaikka kyse onkin mielipiteistä, niin kyllä nämä vain ovat hemmetin hienon näköiset vahvistimet! KUUNTELUARVIOT. Omalla tavallaan tämä on miellyttävä, eikä räikeyttä ole havaittavissa, mutta silti kirkkautta saisi olla napsu lisää. Kuten jo mainittiin, virtaterminaaleissa on hyvin huomioitu paksujen virtakaapeleiden tarve, eli koon suhteen terminaalit ovat erinomaiset. Monopäätteessä on lisäksi portaaton vaiheenkääntö, mistä iso plussa. Nappulat yms. Basson kontrolli ei paras mahdollinen ole, mutta potkaisee kivasti ja dynamiikkaa tuntuu olevan keskimääräistä paremmin. Rebecca Pidgeonin laulu ’Grandmother’kappaleessa on luonnollinen ja lauluääni miellyttävä. BassBoost (0 12 dB) löytyy molemmista päätteistä, 4-kanavaisesta jopa molemmille kanavapareille omansa. Livingston Taylorin ’Isn’t She Lovely’ kappaleessa on vihellys joka yleensä viiltää korvia jos laitteistossa on vähänkään ylemmän keskialueen korostusta. ’Rain’ Huhhuhh! Johan tulee matalaa ja voimalla. James Newton Howardin ’She’:n bassopotku osuu hienosti kohdalleen ja tätä on kiva kuunnella vähän kovempaakin. 66 A uto S ound 66 A uto S ound KOKEILUSSA megawattimerkinnät loistavat poissaolollaan. Arvosana kuuntelusta: 8Autostudio REF1500.1 MKII Junior Wellsillä potku ja voima vakuuttaa. Eipä viillä nyt. Näistä voisivat muutkin ottaa mallia, vastaavan tasoiset liittimet kun eivät valitettavasti ole itsestäänselvyys edes tuplasti kalliimmissa vahvistimissa. Kuorman puolittuessa tehoa tulee lisää, eli 190 W/kanava tai 550 W sillattuun kanavapariin. 1500.1:n bassboostia on mahdollista ohjata mukana toimitettavalla asiallisen oloisella langallisella kaukosäätimellä. Oikeastaan täsmälleen samat kommentit voi sanoa kaiutinliitännöistä, koko ja laatu on hyvät, mutta ruuvien päät jäävät eristeen yläpuolelle kun käytetään paksua kaapelia. Sisääntulon herkkyys-säätö (eli gain) vaikutta laajalle alueelle, eli 0,1 – 8 V. 30th Anniversaryn kummallekin kanavaparille voi valita joko alitai ylipäästön, mutta kaistanpäästö AutoStudio 30th Anniversary JM Labin “kolmoslevyn” avausraita Junior Wellsin ‘Use Me’ tuo heti pintaan soundin tumman sävyn. Yleistunnelma on hyvin rauhallinen, ehkä liikaakin. Friend’n Fellown ’One More Day’:ssä laulu toimii taas mainiosti, ässät eivät sihahtele. Madonnan äänestä puuttuu siinä oleva heleys kokonaan, mutta muuten laulu on todella miellyttävä. Tummuus sopii tähän biisiin muutenkin ja laulu kuulostaa aivan erinomaisen hyvältä. Suotimet ovat aika tavanomaiset ja jos säätöjä joutuu tekemään muuallekin kuin subbarin ja pääkanavien välille, joutuu turvautumaan soittimen tai erillisen jakosuotimen apuun. Isoa kaapelia käytettäessä terminaalien top-ruuvit jäävät kuitenkin törröttämään piiiitkälle eristeen yläpuolelle. Arvosana kuuntelusta: 8 + Kuuntelussa käytetyt levyt: Focal / JM LAB Disc no. Samalle sivulle liitäntöjen kanssa on sijoitettu myös säädöt. ovat tuntumaltaan asiallista perustasoa. Mustaksi eloksoitu alumiini toimii aina. Diskanttipäässä virveli ok. Hieman menee puuroksi, mutta ei oikeastaan haittaa. REF1500.1 MKII:lle luvataan 4 ohmin kuormaan maltilliset 700 W RMS, mutta pääte kestää 1 ohmin kuorman, jolloin tehoa lupaillaan olevan tarjolla jo mallimerkinnän mukaiset 1,5 kW… 30th Anniversarylle luvataan 4 ohmin kuormaan 110 W RMS/kanava ja sillattuna 350W RMS/kanavapari. Jim Keltnerin rumpuimprovisaatiossa on potkua ja menoa vaikka bassorumpu pyöristyy. Volaa pystyy nostamaan selvästi korkeammalle kuin vertailupäätteellä ilman pelkoa subbarin rikkoutumisesta
Kummankaan päätteen tiedoissa ei ole kuitenkaan mainintaa jakojyrkkyydestä, mikä olisi aika oleellinen tieto. Ei todellakaan sattunut mikään riipaisevasti korviin, päinvastoin. Vertailuvahvistimena on auton settiin kuuluva DLS CC-44. käynnistyksellä Ei • Langallinen bassosäädin Kyllä • Mitat 360 x 240 x 73 mm • Paino 5,3 kg MITTAUKSET • Teho 1% säröllä 1 x 702,0 W (4?) 14,4V • Teho 10% säröllä 1 x 797,1 W (4?) 14,4V • Teho 1% säröllä 1 x 1047,6 W (2?) 14,4V • Teho 10% säröllä 1 x 1196,0 W (2?) 14,4V • Teho 1% säröllä 1 x 1285,5 W (1?) 14,4V • Teho 10% säröllä 1 x 1457,8 W (1?) 14,4V MITTAAJAN KOMMENTIT Laite polttaa toistuvasti sulakkeen kun yritetään mitata tehoja 10% säröllä. Kuunteluarviot on suoritettu noin puolen tunnin lämmittelyn jälkeen. men monopäätteen virtaterminaalin päälle, suoraan koholla olleiden ruuvien päälle oikosulkien + ja – liitännät. Parin biisin jälkeen päätteen lämmetessä soundi kuitenkin alkoi avautua ja pahin tummuus äänestä katosi. Onneksi olin poikkeuksellisesti ottanut pääsulakkeen oikeaoppisesti irti, eli isommalta paukulta vältyttiin ihan puhtaasti tuurilla… Liitännät ja säädöt toimivat muuten normaalisti. A uto S ound 67 A uto S ound 67 KOKEILUSSA ei ole mahdollinen ja subikäytössä myös subsonic jää puuttumaan. Koko Reference-sarjassa on yhtenäinen ulkonäkö ja kaikki päätteet on tehty samaan profiiliin. käynnistyksellä Ei • Langallinen bassosäädin Ei • Mitat 360 x 240 x 73 mm • Paino 5,0 kg MITTAUKSET • Teho 1% säröllä 4 x 100,5 W (4?) 14,4V • Teho 10% säröllä 4 x 112,2 W (4?) 14,4V • Teho 1% säröllä 4 x 163,3 W (2?) 14,4V • Teho 10% säröllä 4 x 182,2 W (2?) 14,4V • Teho sillattu 1% säröllä 2 x 324,5 W (4?) 14,4V • Teho sillattu 10% säröllä 2 x 363,8 W (4?) 14,4V MITTAAJAN KOMMENTIT Laite toimii mittauksissa ok. No jaa, kerran pudotin kuusiokoloavaiAUTOSTUDIO 30TH ANNIVERSARY • Merkki AutoStudio • Malli 30th Anniversary • Suositushinta 399 euroa • Maahantuoja Simex • Puhelin 09-41 500 210 • Internetissä www.simex.fi OMINAISUUDET (VALM. Signaalilähteeksi asennettiin tätä testiä varten Becker Monza CD, josta ääni saatiin päätteille linjatasoisena. ILM.) • Kanavia 4 • Teho RMS @ 4 ohm 4 x 110 W • Teho RMS @ 2 ohm 4 x 190 W • Teho RMS @ 4 ohm 2 x 350 W sillattuna • Toistoalue 20 Hz – 20 kHz • Sisääntuloherkkyys 0,1 V – 8 V • Ylipäästösuodin 55 – 1200 Hz • Alipäästösuodin 40 – 200 Hz • BassBoost + 12 dB • Kaiutintasoinen sisääntulo autom. Tässä vaiheessa unohdin kriittisemmän kuuntelun suosiosta hetkeksi kokonaan ja soittelin jonkin aikaa kaikenlaista musiikkia, kuin aloitin kuunteluarvion uudelleen. Oma soundimaku on enemmän tummaan soundiin kallellaan, mutta tämä meni jo asteikon yli toiselle puolelle. Asennus ja ääni Kuuntelutestiä varten kumpikin pääte asennettiin T27-korimallin farkku Avensikseen. Näin siitäkin huolimatta, että käytössä oli aika kirkas-soundinen erillis-sarja. Speksit on muutenkin ilmoitettu aika niukasti, esimerkiksi vaimennuskerrointa ei ole ilmoitettu ollenkaan. Pienimpiinkin MKII:iin mahtuu 35 mm 2 virtakaapelit.. Vähemmän mukavaa on se, että nalli sijaitsee vahvistimen kuorien sisällä ja vaihto vaatii irrotuksen autosta. REF1500.1 MKII:n mukana toimitetaan tukevan tuntuinen langallinen kaukosäädin. Sulakkeen palaminen tässä tilanteessa on itse asiassa hyvä asia ja suojaa tehokkaasti kaiutinrikoilta. Kaikki mahdolliset äänisäädöt olivat nollassa ja tasot sekä jakotaajuudet säädettiin korvakuulolta kohdalleen ennen kuuntelua. Kuuntelua odottelin mielenkiinnolla ja ensivaikutelma olikin varsin hämmentävä, erityisesti 30th Anniversaryn osalta. Soundi oli edelleen tummasävyinen, mutta nyt jo miellyttävän puolella, silti pikkuisen olisin Harvan päätteen virtaterminaaliin mahtuu 75 mm 2 kaapeli! Ruuvit jäävät kuitenkin suojaamattomiksi eristeen yläpuolelle paksuja kaapeleita käytettäessä. Alipäästölle säätövarat ovat 40 200 Hz ja ylipäästölle 55 – 1200 Hz. Lopulta mittaus kuitenkin saadaan onnistumaan. Avensiksessa on perustason vaimennukset, kaiuttimina Focal PS165FX erillis-sarja edessä ja Diamond Audio Hex124S subbari suljetussa kotelossa takaluukussa. Tässä vaiheessa en vielä tiennyt Jani Jokelan tavoitteita soundin suhteen ja soundin tummuus pääsi yllättämään isosti. ILM.) • Kanavia 1 • Teho RMS @ 4 ohm 700 W, 13,8 V • Teho RMS @ 2 ohm 1100 W, 13,8 V • Teho RMS @ 1 ohm 1500 W, 13,8 V • Toistoalue 20 Hz – 300 kHz • Sisääntuloherkkyys 0,1 V – 8 V • Subsonicsuodin 15 – 50 Hz • Alipäästösuodin 30 – 300 Hz • BassBoost + 12 dB • Kaiutintasoinen sisääntulo autom. Ensin kuunteluun otettiin 30th Anniversary, jolla ajettiin koko settiä, toisessa vaiheessa REF1500.1 MKII kytkettiin subbarille 4 ohmin monokuormaan ja DLS:n kahdella kanavalla ruokittiin pääkaiuttimia. AUTOSTUDIO REF1500.1 MKII • Merkki AutoStudio • Malli REF1500.1 MKII • Suositushinta 299 euroa • Maahantuoja Simex • Puhelin 09-41 500 210 • Internetissä www.simex.fi OMINAISUUDET (VALM. Kytkentöjen kanssa ei esiintynyt isompia ongelmia
kaivannut soundiin lisää heleyttä. Yhteenveto AutoStudio 30th Anniversary ja REF1500.1 MKII ovat mielenkiintoisia päätteitä kovasti kilpailtuun M-Cap konkat erottuvat hyvin edukseen 30th Anniversaryn sisukaluista, sulakkeet on sijoitettu päätteiden sisälle.. Bassopäässä on hieman liikaa pyöreyttä, mutta päävire on miellyttävä ja voimaa on tarpeeksi. Tietynlainen tummuus ja matta soundi on läsnä koko ajan, mutta eipä riivi korvia. Uusien Reference-sarjalaisten RCA-liitimistä voisi ottaa mallia moni tuplasti kalliimpikin pääte. Varsinkin 4-kanavainen 30th Anniversary vaatii aika pitkän lämmittelyn, ennen kuin soundi aukeaa. Tarkkuutta saisi siinäkin olla subille enemmän, mutta kuuntelu oli kuitenkin lähes biisillä kuin biisillä miellyttävää ja hauskaa. Tuo mainittu lämpenemisaika on kuitenkin turhan pitkä, omalla 20 min työmatkalla ei soundi vielä avautunut parhaimmilleen. Useimmille tämä on hyvä asia, mutta ominaisuus kannattaa huomioida ainakin kaiuttimia valittaessa. Kummankin Reference-sarjalaisen kanssa voisin viettää autossa enemmänkin aikaa, mutta pikkuisen toivoisin lisää heleyttä ja avoimuutta soundiin. 68 A uto S ound 68 A uto S ound KOKEILUSSA Puolentoista kilowatin monopääte on kaikin puolin asiallista työtä, varsinkin virtapuoli terminaaleja myöten näyttää vakuuttavalta. REF1500.1 MKII on hieman helpompi tapaus. Räikeydestä ei edelleenkään ollut minkäänlaista vaivaa, mikä tietysti on iso positiivinen seikka. Käytännössä riittävän lähelle kuitenkin päästiin. Vasta useampia päiviä kuuntelun jälkeen pääsin juttelemaan päätteiden soundista vastanneen Jokelan Janin kanssa ja hän kertoikin suunnittelussa ohjenuoran olleen mahdollisimman neutraali soundi ja aivan erityisesti tarkoitus oli välttää kaikenlaista riipivyyttä ja räikeyttä äänessä. Kummankin rakenne on hintaluokassaan varsin vakuuttava ja tehoa ne tuntuvat antavan reippaasti, vaikkei tekemiemme mittausten perusteella kaikilla kuormilla aivan yllettykään valmistajan lupauksiin. hintaluokkaan. Lisäksi hän totesi, että päätteiden kannattaa antaa lämmetä kunnolla ennen kriittisempää kuuntelua, optimaalinen lämpötila on jossain 60 – 70 asteen paikkeilla, eli todella lämpimäksi nuo saa päästää. Kumpikin pääte jätti itsestään kuitenkin varsin positiivisen vaikutelman, kyllä näitä voisi omassa autossa kuunnella pidempäänkin. Monopäätteen kanssa havainnot olivat samansuuntaisia, eli päätteen pitää lämmetä kunnolla, voimaa on ihan tajuttomasti, mutta tarkkuutta voisi olla aavistus enemmän. Basson puolella voimaa tuntui olevan keskimääräistä enemmän ja kuuntelu oli hauskaa vaikka bassonuotit hieman pyöristyivätkin. Potkua oli kuuntelussa käytetylle subille riittävästi. Soundi on lämpimänäkin selvästi tumma, eikä minkäänlaista räikeyttä löydy etsimälläkään
A uto S ound 69
70 A uto S ound 70 A uto S ound KOKEILUSSA KAIKENKATTAVA! KENWOODIN EISA-VOITTAJA DESPISOITIN DDX5016BT Teksti: Osku Hirvonen Kuvat: Janne Soilakari, Osku Hirvonen ja valmistaja SUOSITTELEMME . . . . A UTO S OUND DDX5016 on perinteinen täysikokoinen 2-DIN soitin, jonka etulevyn näppäinten määrä on minimissään, suurinta osaa toiminnoista ohjataan kosketusnäytön kautta..
1946 Japanissa, Naganon prefektuurissa sijaitsevassa Komagane City:ssä perustettiin yritys nimeltä Kasuga Radio Co Ltd. 60-luvulla lanseerattiin myös nimi Kenwood, mutta ei kuitenkaan Trion toimesta. Lafayette Radio Companyn brändillä. Nimen alkuosa ”Ken” viittaa sekä Japanissa että Yhdysvalloissa suosittuun etu nimeen Ken (joka oli jo testattu amerikkalaisille kuluttajille toimivaksi Kenmore Appliances kodinkoneiden yhteydessä) ja loppuosa ”wood” viitaa kestävään materiaalin sekä vihjailee yhteydestä Hollywoodiin. Autohifi puolella Kenwoodilta löytyy kattava mallisto vahvistimia TEKNISET TIEDOT • Merkki Kenwood • Malli DDX5016BT • Suositushinta 499 euroa • Maahantuoja Oy One-Pro Ab • Puhelin 09-23150050 • Internetissä www.one-pro.fi PERUSOMINAISUUDET • Radio/CD/USB • MP3/WMA/AAC/WAV/FLAC -äänitoisto • Näyttö 6,2” VGA kosketusnäyttö • Näppäinten valaistus Muutettavissa • Yhteensopivuus iPod/iPhone/Android • Liitännät USB, Aux-in x2, Bluetooth (audio streaming, handsfree kahdelle puhelimelle), peruutuskamera, navigaattori, rattisäätimet, AVout, HDMI/MHL • Vahvistin 4 × 50 W Max • RCA-lähtö 3 kpl JAKOSUOTIMET • Subwoofer Alipäästö (50/60/80/100/120/ Through) • Pääkanavat Ylipäästö (Through /50/60/80/100/120/150/180/) • Jakojyrkkyys 6 / 12 / 18 / 24 dB/okt • Vaihekääntö Subwooferille 0/180° • Tasonsäätö -8 dB dB (pääkanavat) ja -50 +10 dB (subwoofer) • Aikaviiveet Kanavakohtaisesti 2 cm portain (0-610 cm) • Taajuuskorjain 7-kaistainen graafi nen (62.5/160/400/1k/2.5k/6.3 k/16k), -9 +9 dB/kaista MUUTA • Kaukosäädin Lisävarusteena • Lisätarvikkeet Johtosarja (ISO), 1 x ulkoinen Bluetooth-mikrofoni • Integroitavissa Useiden autojen rattisäätimiin ja näyttöihin lisävarusteena hankittavien adaptereiden avulla Liitännät on sijoitettu takalevyyn, kannattaa valita käyttöön pienillä liittimillä varustetut RCA-kaapelit. KENWOOD DDX5016 PALKITTIIN EISAN TOIMESTA 2016 VUODEN OHJELMALÄHTEENÄ. Pian Kenwood tuli brändinä tunnetummaksi kuin Trio ja lopulta 1986 Trio osti Kenwoodin ja muutti samalla oman nimensä Kenwoodiksi. 1960 Kasuga Radio vaihtoi nimensä Trio Corporationiksi. Kasuga keksi nimen Kenwood puhtaasti markkinointiKENWOODIN 2-DIN SOITTIMET EROTTUVAT MASSASTA TARJOAMALLA PALJON OMINAISUUKSIA KOHTALAISEN EDULLISESTI. Kasuga Radio valmisti erilaisia amatööriradio tuotteita ja erityisesti sen CB-radiot (Citizens Band Radio) nousivat 60-luvulla suosioon Amerikassa, missä niitä myytiin mm. Purkki tuo mukanaan paljon muitakin ominaisuuksia kuin vain musiikin striimauksen.. RadioShackin tavaroiden maahantuontia hoitaneen A&A Trading Co:n johtajista William ”Bill” Kasuga perusti yhdessä George Aratanin ja Yoichi Nakasen kanssa Trion tuotteiden Yhdysvaltain maahantuontia hoitavan yhtiön. PERINTEISESTI HALVALLA EI SAA HYVÄÄ, MUTTA ARVOSTETUN EISAPALKINNON VOITTAMINEN ANTAA AINA LUVAN ODOTTAA LAADUKASTA TUOTETTA, HINTALAPUSTA HUOLIMATTA. Trio oli monessa asiassa edelläkävijä ja se esimerkiksi toi ensimmäisenä maailmassa markkinoille transistorivahvistimen. mielessä. 2008 JVC ja Kenwood sulautuivat yhteen ja ovat nykyään JVC Kenwood Corporation. KCA-WL100 lisäsovittimella voidaan Android-laite yhdistää soittimeen langattomasti. Kenwood valmistaa nykyään monenlaista kuluttajaelektroniikkaa. A uto S ound 71 A uto S ound 71 KOKEILUSSA K enwoodin juuret sijoittuvat aikaan pian toisen maailmansodan päättymisen jälkeen
Maahantuoja toimitti kuitenkin toimitukselle oma-aloitteisesti suomenkielisen ohjekirjan sähköisessä muodossa. Ominaisuudet ja liitännät DDX5016:n paketointi noudattaa ilmeisen hyväksi havaittua linjaa. Edes kaikki muistipaikkoihin tallennetut kanavat eivät saaneet nimeä koko testin aikana. Perinteisen radion ja CD/DVD-pyörittimen ohella hifimielessä tärkein ominaisuus lienee DSP kanavakohtaisilla aikaviiveillä, jakosuotimella ja 7-kaistaisella taajuuskorjaimella, mutta moni kokee varmasti hyödylliseksi myös monipuoliset tuet digitaalisille tallenteille, liitettävyyden Androidsekä iPhone/iPod-laitteille, Bluetoothin, mahdollisuuden ohjata soitinta auton alkuperäisillä rattisäätimillä sekä valmiuden navigaattorille ja peruutuskameralle. Ohjekirjat ovat painettuina useammalla kielellä, mutta eivät suomeksi. USB-muistitikulta voi toistaa ainakin JPEG-, DivX-, MPEG1-, MPEG2-, MP3-, WMA-, WAVja AAC-tiedostomuotoja. Hienoilla ominaisuuksilla ei tietysti tee yhtään mitään jos niiden käytettävyys on tehty turhan hankalaksi. Sen luvattiin sisältyvän myös soittimen toimituspakettiin kunhan tulevat painosta, joten tämä puoli on esimerkillisen hienosti hoidossa. Nyt jutun kohteena oleva Kenwood DDX5016 tarjoaa hengästyttävän määrän ominaisuuksia alle viiteen sataan euroon. Radion käyttöliittymä on kohtalaisen hankala. Lisäksi suomenkielinen ohje on vielä asiallisesti käännetty ja yli 70-sivuinen ohjekirja on muutenkin pääosin kattava ja hyvien kuvien ansiosta selkeä. Paketin sisällä itse soitin on pakattu kunnolla vaahtomuoviin. Liitännät on koottu kokonaisuudessaan takalevyyn. CD:n käyttö yksinkertaistetun käyttöliittymän kautta on nautittavan helppoa. Tässä kohtaa on ohjeessakin hienoista epäselvyyttä ja ristiriitaisuutta, sillä toisessa kohdassa ohjetta puhutaan myös FLAC-toistosta, mutta ainakaan itse en saanut muistitikulta Kotivalikkoa voi rajoitetusti kustomoida mieleisekseen ja tuoda etusivulle näkyviin useimmin käytettävät ohjelmalähteet. Esimerkiksi navigointija multimediapäälaitteita kuvastosta löytyy toistakymmentä ja perinteisempiä autosoittimia vielä paljon enemmän. Soittimen lisäksi paketista löytyy ohut asennuskaulus, handsfree-mikrofoni (3 metrin kaapelilla), asennuskehikko irrotusrautoineen, kiinnike HDMI/MHL-liitännälle ruuveineen sekä ISOjohtosarja, jossa jatkuvaja herätevirta on mahdollista kytkeä ristiin joidenkin VAGja Opelmallien kytkennän mukaiseksi. Liitännän tuominen siististi helposti saataville voikin sitten olla kinkkisempi homma, ainakin itse olisin suosinut mieluummin etulevyyn sijoitettua (vaikka rinnakkaistakin) liitäntää, jolloin muistitikun (tai jonkin muun USB-liitäntään kytketyn laitteen) voisi helposti vaihtaa, nykyaikaiset tikut ovat jo fyysisesti niin pieniä, etteivät törröttäisi häiritsevästi muuten kliinistä etulevystä. Hieman tosin kaipaisi mahdollisuutta muokata näytettäviä tietoja.. USB-liitäntä on tyyppiä 2.0 ja sijoitettu metrin mittaisen kaapelin perään. Tästä on tietysti hyötyä liitännän mielekkään asennuspaikan suhteen ja kojelaudan sisältä löytynee aina sopiva paikka muistitikulle. Numerossa 2/16 AutoSound testasi DDX5016:n pikkuveljen DDX4016:n ja ainakin pikkuveljen osalta myös käytettävyys tuntui olevan kunnossa, joten tähän testiin on helppo lähteä kohtalaisen korkein odotuksin. 72 A uto S ound 72 A uto S ound KOKEILUSSA ja useampi kaiutinsarja, mutta erityisesti Kenwood keskittyy ohjelmalähteisiin. Siistiin harmaasävyiseen pakettiin on painettu kuvia itse tuotteesta ja listattu tärkeimmät ominaisuudet
Tähän ei vaikuta edes näytön taustakuvan vaihto (taustakuvaksi oli muutama valmis kuva ja omankin kuvan voi muistitikulta näytölle asettaa). Levyiltä musiikkia voi toistaa VCD, CD-DA, MP3, WMA sekä AAC -muodoissa ja videokuvaa DVD Video, DVD-VR, DivX, MPEG1 ja MPEG2 -muodoissa. Jakosuodin voisi kernaasti olla mallia 3-tie, mutta aika monessa tapauksissa tälläkin saa sopivat säädöt tehdyksi. Johtosarjaksi hankittiin autotarvikeliikkeestä yleismallinen Toyota-ISO välijohto ja radiota varten Toyota-DIN antenniadapteri. Hyvän hifijärjestelmän perusta rakennetaan jakosuotimella. Käytettävyys ja soundi Asennuksen tai alkuasetusten tekemisen suhteen ei DDX5016:n kanssa ilmennyt huomautettavaa. ISO-liitännästä löytyy normaalit virta-, maa-, remote-, valaistusja kaiutinliitännät sekä piuha auton omaa rattisäädintä varten, mutta viimeksi mainittu vaatii toki erillisen sovittimen. Androidtai iPhone/iPod-laitteen) sekä johdot kytkettäväksi peruutusvaloon (aktivoi peruutuskameran) ja käsijarruun (estää elokuvan katselun ajaessa) ja DAB-mallissa on vielä liitäntä DAB-virittimelle (lisävaruste, Suomessa ei ole DAB-lähetyksiä). Periaatteessa Kenwood DDX5016:sta käyttöliittymä on helppo ja looginen, sen oppii nopeasti eikä oikein mitään tarvitse hakea liian monen näppäimen takaa. A uto S ound 73 A uto S ound 73 KOKEILUSSA kyseisiä tiedostoja toistumaan. Taajuuskorjain on graafinen 7-kaistainen, kiinteillä keskitaajuuksilla (62,5/160/400/1k/2,5 k/6,3k/16k), joista jokaisen tasoa voi säätää välillä -9 +9 dB. Soitin oli testiä varten autossa reippaat kaksi viikkoa, jolloin sen jokapäiväinen käytettävyys tuli hyvin tutuksi. Vaikka useimmilla musiikkikirjasto onkin jo kokonaisuudessaan sähköisessä muodossa kovalevyllä, puhelimessa, muistitikuilla tms., ovat DVD-levyt useimmilla vielä perinteisesti levyinä. CD/DVD-pyöritin osaa lukea niin tavallisia CDja DVD kuin rajoitetusti (rajoitteet on tarkemmin listattu käyttöohjeessa) CD/DVD -R/-RW ja +R/+RW -levyjä sekä VCD-levyjä. Sinänsä toki DVD:kin alkaa olla jo menneen talven lumia ja Blu-ray lienee nykyään suositumpi, joten Blu-rayn soisi pikkuhiljaa rantautuvan autosoittimiinkin. Asennus onnistui helposti ’09 Avensikseen (T27) Toyotan alkuperäisen soittimen paikalle käyttämällä alkuperäisiä kiinnitysrautoja, jotka sai pultattua helposti Kenwoodin rungossa oleviin standardin mukaisiin kierrereikiin. Eri ohjelmalähteille voidaan määrittää erilaiset korjaukset, mikä on mainio ominaisuus, mutta hifimielessä kanavakohtainen korjain olisi ollut mielekkäämpi. Jokaiselle kuuntelupaikalle voi luoda erilaiset säädöt.. Subbarille on erillinen tasonsäätö -50 +10 dB. Peruutuskameraa käyttäville erittäin hyvä ominaisuus on näyttöön saatavat apuviivat, jotka voi jopa säätää itse mieleisekseen. Käyttöliittymästä ei muutenkaan selviä että korjaus olisi vain jollekin tietylle ohjelmalähteelle. Ilmeisesti ne kuitenkin saattavat toistua jonkun USB-liitäntään liitetyn muun laitteen muistista, kuten aiemmin testatussa DDX4016:ssa. Muut takapaneelin liitännät ovat handsfree mikrofonille, navigaattorille (Kenwoodin oma navigaattorimoduuli on ostettavissa erikseen), peruutuskameralle (lisävaruste sekin), pari AV-tuloa (toinen iPodille), AVvideolähtö, rattikaukosäädin-liitäntä (lisävaruste), TV-virittimen (lisävaruste) ohjauksen liitäntä, AV-audiolähtö, HDMI/MHL liitin (johon voi lisävarusteisilla johdoilla kytkeä esim. Ainakaan perinteisiin kangistunut toimittaja ei ilman ohjekirjaa saa kaikkea kytkettyä, mutta muutaman multimedialaitteen kytkeneelle nuo lienevät ihan peruskauraa. Toki ehdottomasti parempi näin, että koneen ostaja saa itse valita mitä tarvikkeita itse tarvitsee eikä ole pakko ostaa koneen mukana ”kaikkea mahdollista”, joista suurin osa jää käyttämättömäksi laatikon pohjalle. Tarkempiin viivesäätöihin pääsee käsiksi vasta kun kuuntelupaikka on valittu. Kenwoodin 2-tie suodinta voi käyttää perinteisessä etu-/takakaiuttimet ja subbari setissä, jolloin subille on tarjolla alipäästösuodin taajuuksille 50/60/80/100/120/through jyrkkyydellä –6/–12/– 18/–24 dB/okt ja pääkanaville ylipäästö taajuuksille through/50/60/80/100/120/150/180/220 jyrkkyydellä –6/–12/–18/–24 dB/okt. Kannattaa kuitenkin huomioida, että lähes kaikki mainituista tarvikkeista ovat maksullisia lisävarusteita, joilla laitteen hinnan saa kohtalaisen helposti jopa tuplattua. Paljonko niitä sitten viitsii autossa reilun 6” näytöltä tihrustaa, onkin siten asia erikseen, mutta ainakin lapsiperheissä pitkien automatkojen viihdykettä varmasti osataan arvostaa. Lisäksi ainakaan itse en löytänyt koneesta (tai ohjekirjasta) mahdollisuutta kopioida yhdet säädöt kaikille ohjelmalähteille, vaan jokaiselle joutui tekemään säädöt erikseen. Näppäinten taustavalaistuksen värin pääsee itse valitsemaan muutamasta esiasetetusta sävystä tai säätämään kohtalaisen vapaasti juuri sopivaksi. Android-laitteen näytön peilattua DDX5016:n näytölle sekä käytettyä soittimella Android-laitteen sisältöä (kuvat, musiikki, videot). Avensikseen, kuten useimpiin muihinkin nykyautoihin löytyy myös DDX5016:n asennukseen tarvittavat rattisäädinja johtoadapterit sekä asennuspaneelit niin Kenwoodilta kuin pariltakin eri aftermarket-valmistajalta. MaaAudio-säätöjen valikko on kohtalaisen looginen. Vaikka harva enää retuuttaa autossa mukana CD-levyjä, on fyysisellekin tallennusmedialle vielä käyttöä, erityisesti tällaisessa DVD-laitteessa. Lisäasetuksia tehtäessä kuluikin sitten enemmän aikaa ja välillä joutui selailemaan käyttöohjetta, tämä tosin johtuu ennemmin ominaisuuksien määrästä ja hyvin harvoin multimediakoneita käyttävän toimittajan tiedoista eri ominaisuuksista kuin huonosta käytettävyydestä. Aikaviiveet ovat säädettävissä kanavakohtaisesti 2 cm portain (0-610 cm), tarkkuus riittänee useimmille käyttäjille. Muutamia pientä harmitusta aiheuttavia kohtia käyttöliittymässä kuitenkin on, mainittavimpana soittimen näytön värimaailma. Alkuasetukset saa tehtyä helposti laitteen kosketusnäytöltä ja asetustapahtuma etenee loogisesti, aikaa kului vajaa minuutti ilman ohjekirjaakin. Esiasetusoranssi täsmäsi hienosti Avensiksen kojelaudan kanssa, mutta se värin vaihto tosiaan vaikutti vain niihin näppäimiin (joita on 3 kappaletta), kosketusnäytössä olevat toimintonäppäimet pysyivät oletusväreissä, eli sinisinä. RCAlähtöjä laitteessa on 3 paria (etu/taka/sub) ja lähdöt ovat naarasliittimillä suoraan takapaneelissa, eikä johtojen päässä kuten monessa muussa soittimessa, tämä pitää myös huomioida laitteen asennussyvyyttä mietittäessä. Mitään ylimääräistä, kuten rattisäätimiä, peruutuskameroita tai handsfree-mikrofonia ei kytketty. Äänisäädöt Hifistin kannalta merkittävimmät ominaisuudet löytyvät kuitenkin sieltä audio-puolelta, eli laitteen DSP-ominaisuudet. Lisävarusteista voisi vielä erikseen mainita KCA-WL100 -nimellä myytävän sovittimen, jolla saa Android-laitteen liitettyä langattomasti HDMI/MHL-liitäntään ja mm
Erityisesti jokapäiväisessä käytössä tuo yksinkertainen malli muodostui omaksi suosikiksi ja käytinkin 90%:sti sitä, jolloin näytölle jäi vain perustiedot ja muutama isokokoinen näppäin perustoimintoihin (eli lähinnä kappaleen/kanavan vaihto). Niin sanottua ”kotivalikkoa” (Home-näppäimen takaa löytyvä valikko, josta löytyy mm. Taas, nämäkin ongelman ovat sellaisia jotka jäävät useimmilta kokonaan huomaamatta, ja juttua luettaessa täytyy pitää mielessä miten edullisesta laitteesta tässä kuitenkin on kyse. Viiveiden säätäminen käy helposti, myös tasot säädetään samalta sivulta. Mikäli kuuntelet radion sijaan musiikkia USB-tikulta tai striimattuna, laite toimii todella mainiosti. Kenwood mainostaa näytön olevan ”Non Glare”, eli heijastamaton. Soundi on avara ja selkeä eikä korviin satu mitään selkeitä toistovirheitä. Ominaisuudet ovat sinänsä hyvät, mutta varsinkin audiopuolella (erityisesti jakosuodin ja varauksin taajuuskorjain) on pikkaisen turhia rajoitteita. Ilman selkeää vertailukohtaa on absoluuttisesta äänenlaadusta hankala sanoa sen tarkemmin, mutta ainakin Toyotan alkuperäinen soitin sai turpiinsa 100-0 ja Beckerin vanhempi perussoitin jäi sekin selvästi toiseksi. Ihan pienellä fontilla kappalenumeron löysi siltä tarkemmalta sivulta, mutta sekin sivu oli rakennettu pääosin sen varaan että CD-tekstit toistuvat oikein. Valitettavasti tässä tilassa CD:ltä ei näkynyt edes toistettavan kappaleen numeroa, mikä oli häiritsevää jos tekstejä ei sattunut ruutuun ilmestymään. Muuten DVD:n käyttö oli sujuvaa ja nopeaa, kuvanlaatukin ilman kunnon vertauskohtaa tuntui oikein asialliselta. EISA-palkinto antaa luvan odottaa laadukasta tuotetta, ja kyllähän lopputulos kokonaisuutena asiallinen on. Kaikki tarvittavat säädöt löytää muutamalla painalluksella loogisista paikoista ja säätäminen on helppoa ja loogista. DVD-puolella oikeastaan vain levyn valikoissa liikkuminen osoittautui pulmalliseksi ja helpottui vasta kun huomasi ottaa nuolinäppäimet esille mystisesti nimetyn CUR-näppäimen takaa. Ei kait ne minun levyt nyt niin vanhoja sentään (kaikki) ole… Fiksusti Kenwood on tehnyt jokaiselle ohjelmalähteelle kaksi ”käyttötilaa”, yksityiskohtaisemman ja yksinkertaistetumman. eniten käytetyt ohjelmalähteet ensimmäisiksi ja muutaman (kolme) saa jopa koko ajan näkyville näytön alareunaan ”pikanäppäimiksi”. Se tuntuu ja näyttää asialliselta, kuvanja äänenlaatu on hyvällä tasolla ja käytettävyys on periaatteessa loistava, vaikka käyttöliittymässä onkin muutamia kohtia jotka aiheuttavat pientä päänraapimista. Taajuuskorjain on yksinkertainen 7-kaistainen graafi nen korjain ja sen säätö on helppoa. säätöjen suhteen käytettävyys on erittäin hyvä. Kenwoodin pitäisi näyttää CD tekstit, mutta parin viikon aikana koneessa käyneistä reilusta paristakymmenestä levystä vain yhden levyn tekstit tulivat näkyville. Ainakin itseä tuo häiritsi jossain määrin koko testin ajan kun kaikki muut näppäimet ja näytöt ovat oranssilla valaistuksella, niin näyttö loistaa sinisenä. Basso on tanakka ja hyvin kontrollissa. Oikeastaan ainoa isompi ihmetyksen aihe tällä puolella oli ensin Bluetoothin kautta toistettavan musiikin kuulumattomuus, tällekin löytyi selitys ohjekirjasta, Bluetooth asetuksista piti paritetulle laitteelle laittaa vielä erikseen päälle musiikkiominaisuus. Äänenlaadun suhteen Kenwood DDX5016 tuntuu oikeinkin pätevältä peliltä. Tämä oli ihan loistava ominaisuus, itse valitsin tärkeimmiksi Radion, CD:n ja Bluetoothin, mutta useammankin olisin siihen halunnut, erityisesti kun tilaa siihen olisi näytöllä ollut. Raudan puolesta DDX5016 on hyvä kone. asetukset, ohjelmalähteet, jne.) pystyy muokkaamaan ja sinne voi valita mm. hantuojan sivuilla kyllä mainitaan taustan (”wallpaper colour change”) värin vaihdosta, mutta ohjeesta tai laitteesta en tuota ominaisuutta löytänyt. Kokonaisuutena Kenwood DDX5016 on mainio yleiskone, joka tarjoaa hyvälaatuista ääntä ja kuvaa sekä paljon ominaisuuksia kohtuulliseen hintaan. Soundin puolesta DDX5016 tuntui jopa sen verran pätevältä peliltä, että kun se kerran oman auton nykyisen setin jaot saa hoidettua, saanee se jäädä paikalleen testin jälkeenkin. Kyllä tätä voi suositella äänenlaadun puolesta vaikka kovatasoisempaankin settiin. Toki ne rajoitteet ovat niin marginaalisia, että eivät hetkauta useimpien elämää mihinkään suuntaan. Muuten CD:n käyttö oli helppoa ja nopeaa. 74 A uto S ound 74 A uto S ound KOKEILUSSA Kenwood DDX5016 iskee pöytään mahdottoman paljon ominaisuuksia todella kohtuulliseen hintaan. Erityisesti radioon liittyvät toiminnot ja radion herkkyys jäävät hiukan jälkeen laitteen muusta tasosta. Tähän hintaluokkaan äänenlaatu on todella mainio! Yhteenveto Kenwood DDX5016BT. Kosketusnäytön voi kalibroida itsekin, mutta jo tehdasasetuksilla näyttö tuntui olevan kohdallaan ja se reagoi kosketuksiin tarkasti ja nopeasti. Bluetoothin ja USB-muistitikun kautta musiikkia toistettaessa käytettävyys vastasi jotakuinkin CD:tä, mutta oli kuitenkin pykälää parempi, koska kappaleiden nimi ja esittäjätiedot päivittyivät nyt ruudulle poikkeuksetta nopeasti ilman ongelmia, hieno homma! Myös Spotifyn kautta toistettujen kappaleiden tiedot näkyivät soittimen näytöllä ja kappaleen vaihtokin onnistui soittimen näytöltä myös ilman premium-tiliä. Tämä liittynee soittimen sinänsä mainioon ominaisuuteen kahden eri puhelimen yhtäaikaisesta liittämisestä laitteeseen, musiikkia kun pystyy kuitenkin toistamaan kerralla vain yhdestä BT-laitteesta. Mikäli välilehdellä oli valikoita enemmän kuin näyttöön yhdellä kertaa mahtuu, niin reunaan aukeni Windows-tyylinen liukupalkki, joka tosin ei ollutkaan liukupalkki vaan yksinkertainen sivunvaihto. Aikaviive-, jakosuodin-, yms
A uto S ound 75 A uto S ound 75 VERTAILUTESTI
76 A uto S ound
A uto S ound 77
. MERKIN MALLISTO NÄYTTÄÄ KIELTÄMÄTTÄ HYVINKIN KIINNOSTAVALTA. . A UTO S OUND TANSKALAISEN B2 AUDION SLOGANI ON ”SWEET LIKE DANISH”. AUTOSOUND OTTI SELKOA MITEN MAKEAA SOUNDIA 200 EURON HINTALUOKAN 2-TIE-ERILLISSARJA TARJOAA.. 78 A uto S ound 78 A uto S ound KOKEILUSSA JUUTTIMAISEN MAKEAA! B2 AUDIO HNC6.1 ERILLISSARJA Teksti ja kuvat: Janne Soilakari SUOSITTELEMME . .
Vähän paremmissa tuotteissaan B2 käyttää myös osittain tanskalaisia ja norjalaisia alihankkijoita, ja esimerkiksi jo tämän nyt testaamani sangen edullisen HNC6.1 erillissarjan jakosuotimen osat on valikoitu yksilöllisesti eri toimittajien komponenteista. Midbassot Tässä hintaluokassa midbassot ovat hyvin usein ulkoisesti yhtä kertaluokkaa diskantteja vakuuttavamman oloiset, eikä HNC6.1 tee poikkeusta kaavaan. Plussaa siitä että se ei ole mitään nihkeää ja helposti likaa keräävää materiaalia, kuten joissain elementeissä välillä on. Upotuskuppi on muovia ja väritys on kokomusta. Elementtien kartio on valmistettu paperikuidusta ja pinnoitettu jollain muovintuntuisella materiaalilla. Liittimet ottavat vastaan 2,5mm2 piuhan, joka käytännössä riittää. Elementin ”hypistelytuntuma” on hiukan vakuuttavampi kuin ulkonäkö, painoa on enemmän kuin arvaisi ja rakenne vaikuttaa sangen tukevalta. 166 mm • Kartio Pinnoitettu paperikartio • Fs 59,7 Hz • Qts 0,369 • Vas 10,87 litraa JAKOSUODIN • Mitat 114 x 90 x 35 mm • Liittimet Ruuvikiristeinen haarukkaliitinterminaali • Jakotaajuus 3500 Hz • Jakojyrkkyys 12 dB okt. . Myös kohtuullisen ohuen tuntuinen yläripustus on valmistettu butyylikumista. kaikin puolin asialliset ja viimeistellyt. Merkin filosofiaan kuuluu tuotteiden todella pitkäkestoinen ”hienosäätäminen” puhtaasti kuuntelemalla. Täysin valmiisiin ratkaisuihin tyydytään kertoman mukaan erittäin harvoin ja esimerkiksi edullisempien erillissarjojen diskanttielementitkin ovat B2:n itse modifioimia, eikä vain suoraan alihankkijan mallistosta valittuja, joihin lyödään oma logo kylkeen. Kartio tuntuisi olevan varsin ohut ja kevyt. A uto S ound 79 A uto S ound 79 KOKEILUSSA T anskalainen B2 Audio on paitsi uusi tulokas Suomen autohifikentällä, myös yrityksenä verrattain tuore. Diskantit Kaiutinsarjan diskantit näyttävät hyvin perinteisiltä edullisen erillissarjan 25 mm silkkikaloteilta. 18 mm • Asennushalk. 142 mm • Kokonaishalk. Tarkemmalla tutkimisella työnjälkikin on ihan asiallista tasoa, ulkoisesti nämä ovat aivan pätevän oloiset ylä-äänien toistimet tähän hintaluokan settiin. Näiden ansiosta elementit kenties ovat käytössäkin kohtuullisen herkät. 47 mm • Kokonaishalk. • Asennussyv. Metallisen suojaritilän alla on vielä muovinen ”diffuusori”.. Diskanteille on mukana myös mustat muoviset pinta-asennuskupit. KUUNTELUMATERIAALI Mikko Kuustonen: Abrakadabra Junior Wells: Sweet Sixteen Rammstein: Heirate Mich Bela Fleck & The Flecktones: Flight of the Cosmic Hippo Janita: Sävyjä Nils Löfgren: Keith Don’t Go Nightwish: Crimson Tide / Deep Blue Sea Nightwish: Sacrament of Wilderness . 68 mm • Asennushalk. Kaiutinkaapeli on tuttuun tyyliin kiinteä ja sen paksuus on noin 0,50 mm2. 58 mm • Kartio 25 mm silkkikalotti • Toistoalue 1,5 kHz 22 KHz • Fs 1,3 kHz MIDBASSO • Tehonkesto 100 W RMS • Herkkyys 90,3 dB • Impedanssi 4 ohm. TEKNISET TIEDOT • Merkki B2 Audio • Malli HNC6.1 • Suositushinta 199,90 euroa • Maahantuoja Simex • Puhelin 09-41 500 210 • Internetissä www.simex.fi DISKANTTI • Tehonkesto 10 W RMS • Herkkyys 90 dB • Impedanssi 4 ohm. . B2 Audion mallisto on hyvällä tavalla omaleimainen ja kiinnostava. • Asennussyv. Elementin runko on alumiinia ja malli on erittäin hengittävä, jotta kartion suuntaan lähtisi takaisinpäin mahdollisimman vähän ääntä sotkevia heijastumia. Sarjan 25 mm silkkikalottidiskantti saattaa äkkiseltään näyttää vähän muoviselta ja ehkä ”halvaltakin”, mutta tuntuma on aika jämerä ja työn jälki hintaluokassaan hyvää tasoa. Keskihintaluokan ja kalliimpien mallisarjojen kaiutinelementit ja jakosuotimet sitten taas kasataan oikeasti käsityönä Tanskassa. Merkki pyrkiikin korostamaan tyylissään pohjoismaista designia, riippumatta siitä että edullisimpien tuotteiden valmistus tapahtuu alihankintana Aasiassa, kuten lähes kaikilla alan toimijoilla. Vuonna 2008 perustettu firma lähti liikkeelle perheyrityksenä, ja perustajien kertoman mukaan kyse on vähintäänkin yhtä paljon elämäntavasta ja intohimosta autohifiä kohtaan, kuin pelkästä liiketoiminnasta. Elementin kalvon suojana on akustisesti ajatellen sopivan ”ilmava” metalliritilä ja sen alapuolella on vielä kalvon päällä muovinen diffuusori. Sarjan midbassoissa on keskijäreä magneetti, jonka ympärillä on asiallinen ja tyylikäs muovisuojus/koriste. Kaiutinjohdoille on subwoofereista tutut painoliittimet, tosin pienemmässä mittakaavassa. Kaiutinjohdoille on subbareista tutut jousikuormitteiset painoliittimet, tosin kokoluokka on pienempi
Diskantin säätäminen muutti soundia huomattavasti parempaan suuntaan! Nyt keskarillekin tuli mukavasti lämpöä, aika jees. Mitään referenssitasoa tämä ei kuitenkaan ole, edes omassa hintaluokassaan. Mukana toimitetaan pätkät kaiutinjohtoa, diskanttien pinta-asennuskupit sekä midbassojen suojaritilät. Meininki on tarkkaa. Soundi aukeaa massiivisiin mittoihin. Kuuntelen koko biisin loppuun saakka, tätä ei jokaisen testin kohdalla tapahdu. Keskialue on kallellaan kuulaaseen päin enemmän kuin lämpimään ja läsnä olevaan. Hyvä kombinaatio, joka ei ole itsestäänselvyys. Toisto ei ole aivan selkein mahdollinen. Noin muuten soundista tulee aika avoin alkuvaikutelma. Ääni ei kärsi vaikka hanaa avaisi reilumminkin, joten antaa mennä vaan. Sarja vaikuttaisi korvakuulolla arvioiden olevan keskimääräistä 6,5” 2-tiesarjaa herkempi. Bassopään tekemisistä saa selvää ja diskantti ei käy päälle kuin yleinen syyttäjä. Kuuntelun yhteenveto B2:n edullinen 2-tiesetti yllätti positiivisesti. Nils ja volaa. Janitan Sävyillä on kokoa ja tunnetta. Sarjan diskantti on ääneltään perushyvä, mutta sillä on kappaleesta riippuen pientä suhinaongelmaa. Ihan ok vaikutelma tulee, heti ei ala mikään ärsyttää. Kun laulaja tulee ensimmäistä kertaa mukaan, tiedän heti että tämä tulee menemään hyvin. On tämä kokonaisuutena vaan aika mainiot setti. Cosmic Hipolla voimaa voisi olla kernaasti enemmän, mutta harvoinpa tämä ilman erillistä subbaria tuottaa mitään suurempia bassofiiliksiä. Ei kuitenkaan mikään poikkeuksellisen huikea, mutta jos tämän kappaleen kohdalla voi satojen kuuntelukertojen jälkeen vielä innostua jostain, niin ei voi olla ainakaan huono! Soundi rullaa eteenpäin kepeästi, olematta kuitenkaan ohut. Honottaako tuo keskialue ihan hiukan. Diskantin plusjohdon paikkaa siirtelemällä voidaan säätää elementin tasoa kolmiportaisesti kolmen desibelin välein. Suosittelen pitämään mielessä, kun seuraavan kerran tulee tarvetta noin 200 euron hintaluokan kuuspuokille 2-tiesarjalle. Midbasson asiallisuus nostaa jälleen päätään, tykkään. Terminaalin merkinnät on tehty järkevästi ja johdotus onnistuu ilman ohjekirjan avaamista. Neljän ohmin kuormalla tehoa oli käytössä useampi sata wattia per kanava. Toki on sellaisiinkin 6,5” sarjoihin törmätty, joilla tulee jopa kunnolla tuntemuksia. 80 A uto S ound 80 A uto S ound KOKEILUSSA Kaiuttimia soitettiin harman/kardonin järeällä HK 990 integroidulla lippulaivamallilla, ohjelmalähteen ollessa Cambridge Audion Azur 651BD. Läsnäoloa voisi ajoittain olla enemmänkin. Ääntä saadaan aikaiseksi paljon, jos sitä halutaan. Oletusasetuksilla sarjan toisto on liian keskialuepainotteinen ja matta. Rammsteinin alussa on oikeanlaista paatosta ja meiningin alettua ruuvaan vaistomaisesti lisää ääntä. Liitinterminaali on vähän ”kevyehkö” ja ottaa vastaan haarukkaliittimillä varustetut kaapelit. Pyörittelin mielessä arvosanoja 8+ ja 8,5 ja päädyin jälkimmäiseen, koska sarja on sen verran mainio yleistoistin ja klaaraa mukisematta materiaalin kuin materiaalin. . Kaiken kaikkiaan tämä on kuitenkin kiitettävää arvosanaa hipova kokonaisuus. Hmm… Kuuntelen lisää ja kyllä se ihan vähän honottaa, mietin tätä jo hiukan aikaisemmin mutta nyt olen varma. Todella isona plussana pidän sitä, että ääni on innostava ja eläväinen, rullaa hyvin eteenpäin. Kuuntelussa kaiutinsarja asennettiin noin 30-litraisiin suljettuihin koteloihin, joissa diskantti sijaitsi n. Hiukan on kyllä taipumusta ylimääräiseen suhinaan, mutta katsotaan miten homma kehittyy… Juniorilla arvostan midbassojen tarkkuutta. Soundi on hyvin monenlaiseen käyttöön ja äärimmäisen laajalle musiikkiskaalalle sopivaa. Diskantin taso on jakosuotimien ”nolla-asetuksella” vähän turhan maltillinen, nostan sen asentoon +3 ja jatkan kuuntelua. Soundi on innostava ja miellyttävä. Keskialue voisi olla vähän läsnä olevampi, muuten tämä on aika hemmetin hyvä. Kuustosella kiinnitän heti ensimmäiseksi huomiota varsin tarkkaan ja kaikin puolin ryhdikkääseen midbassoon. Arvosana kuuntelusta: 8,5 Plussat ja miinukset kuuntelusta: + Todella tarkka ja ryhdikäs midbasso + Innostava ja helposti eteenpäin rullaava yleissoundi + Rasittamaton toisto musiikilla kuin musiikilla Keskialueella pienoista honotustaipumusta Diskantti ei ole soundiltaan aivan puhdas Jakosuotimet Sarjan pleksikantisista jakosuotimista löytyy fyysisiltä mitoiltaan reilun kokoiset ja B2:n omilla merkinnöillä varustetut valkoiset muovieristetyt kondensaattorit, jotka ainakin ulkonäöllään antavat heti vahvaa uskottavuutta. KUUNTELUARVIO . 45 senttimetrin päässä basso/keskiäänisestä. Diskantin ääni ei ole ihan selkein mahdollinen, mutta ei myöskään ärsyttävä. Muuta valitettavaa en löydä. Sitten Nightwishia. Jotenkin vaan tuntuu että tämä sarja soi niin mahdottoman vapautuneesti, että on ”pakko” kuunnella vähän lujempaa. Diskantti helähtää yllättävän mukavasti. Keskialue on ilmava ja kuulas, mutta siinä on myös lämpöä. Bassopotkun alettua laitan jälleen merkille todella mainion tarkkuuden. Kovaa! Vielä vähän kovempaa! Toimii selvästi keskimääräistä mukavammin, soundi aukeaa loistavasti ja livekeikan fiilis alkaa löytyä. Kokonaisuutena jakosuotimet ovat tässä hintaluokassa ok tasoa, ja pelkästään komponenttien suhteen hyvinkin asialliset. Nyansseja löytyy ja välillä saadaan käsivarsien ihokarvatkin yläasentoon. On tässä sarjassa jotain poikkeuksellista. Ääni ei riivi korvia vaan kuuntelusta voi nauttia. Suodinkelat ovat toiminnaltaan ilmasydämiset ja halkaisijaltaan keskikokoiset. Jakosuotimen komponentit valikoidaan B2:n kertoman mukaan hyvinkin tarkasti useiden eri valmistajien mallistoista, jonka jälkeen suotimien kokoonpano tapahtuu Tanskassa.. Yllättävän erotteleva se kuitenkin on, esimerkiksi rumpalin peltien pienimmätkin hipaisut välittyvät. Nyt ei tule, mutta ei suoritus silti kauhean munaton ole. Myös joillain kappaleilla ilmennyt pieni honotustaipumus laskee vähän arvosanaa
A uto S ound 81 A uto S ound 81 KOKEILUSSA
82 A uto S ound
KUUNTELUARVIO Kokeilin viime numerossa Focus Acousticsin uutta 8" kokoista Blacksarjan bassoa. Teksti ja kuva: Janne Soilakari UUSINTAKUUNTELUSSA. Saadaan ihan asiallista hifi soundia ja haluttaessa ääntäkin lähtee hämmentävän paljon. Pitkien nuottien loppupotkut eivät ole niin tarkkoja kuin ne voisivat olla, mutta fi ilis on muuten kuin kuunneltaisiin paria kokoluokkaa suurempaa elementtiä. Nyt on revanssin aika optimikokoisessa kotelossa. A uto S ound 83 F ocus Acoustics Black 8D2 MK6+ oli esittelyssä ja kuuntelussa AutoSoundin edellisessä numerossa 5/2016. Sama meininki jatkuu myös parilla seuraavalla kappaleella. Puhtaasti puritaanisessa hifi käytössä voisi antaa arvosanaksi 7,5 ja enemmän kevyempää listapoppia sekä rockja rap-musiikkia sisältävässä yleiskäytössä 8,5. Cosmic Hipolla nostan äänenvoimakkuutta ja taas tapahtuu! Ilmaa liikkuu ja voimaa on hillittömästi, kun huomioidaan että kuunnellaan yhtä 8" elementtiä. Brucella kappale alkaa suhteellisen mallikkaasti, vaikka pienehköä buustia onkin havaittavissa. Subbari lunasti kaikki etukäteisoletukset oikeiksi, soundi oli todella midbassopainotteinen ja varsinaista subbassoa ei saatu kuuluville juuri ollenkaan. Tällä päätteellä ero ei ollut kovinkaan merkittävä, mutta jollain tehokkaalla A/B-luokan vahvistimella ja neljän ohmin kytkennällä soundiin voisi saada lisää sitä peräänkuulutettua tarkkuutta. Pienen pyörittelyn jälkeen varsin sopivaksi tilavuudeksi paljastui nettona 24 litraa, viritystaajuuden asettuessa noin 35,5 hertsin tienoolle. Elementti oli saadun ohjeistuksen mukaan pyritty koteloimaan mahdollisimman pieneen tilavuuteen ja tämä kostautui todella korkealle viritetyn refleksikotelon kohdalla varsin omituisena soundina. Kasvaneen kotelotilavuuden myötä myös viritystaajuus saadaan hilattua järkeville tasoille eli jonkin verran alle 40 hertsiin. Rammsteinin alun humahdus ei tule niin ryhdikkäästi kuin voisi, mutta ei jää kuulumattomiinkaan (eikä tuntemattomiin). Äänenlaatua ajatellen 4 ohmin kaiutinkuorma ei ole huono ratkaisu, sitäkin kokeiltiin saman testivahvistimen kanssa. Ja kauppatavaratkin mahtuvat vielä tavaratilaan. eksikotelo 24 litraa netto, 300 mm pitkä 3" Aeroport, viritys noin 35,5 hertsiä PARAMETRIT • Fs 46,8 Hz • Qts 0,40 • Vas 7,0 l • Xmax 13 mm KUUNTELUMATERIAALI Bruce Springsteen: Streets Of Philadelphia Mikko Kuustonen: Abrakadabra Jorma Kääriäinen ja Agents: Mä elän vieläkin Junior Wells: Sweet Sixteen Bela Fleck & The Flecktones: Flight of the Cosmic Hippo Rammstein: Heirate Mich Lynyrd Skynyrd: None of Us Is Free Lynyrd Skynyrd: Last Rebel Metallica: Dyers Eve Bass Mekanik: Toccata Janita: Sävyjä Nils Lofgren: Keith Don’t Go Young Jeezy: Put On Knife Party: Centipede Basstronics & Bass Mekanik: Bass I Love You Pendelum: Set Me On Fire Cheek: Timantit on ikuisia Cheek: Kuka muu muka Lord Est feat. Tästä huolimatta soundi on varsin mukava. Kokko-Tuonnin kanssa yhteistyötä tekevä PP Autobahn valmisti sopivan kotelon ja toimitti sen testaukseen. Hienoista paksuutta lukuun ottamatta subbari hoitelee tonttinsa varsin hyvin ja antaa hyvää ryhtiä myös etupäälle. Elementille valmistettiin maahantuojan ohjeistuksen mukainen superpieni ja erittäin korkealle viritetty re. Potkuissa on oikeasti voimaa. Muuten kasituumainen pikkuveli ei kovinkaan paljoa jää jälkeen isommista sukulaisistaan. Kerroin maahantuojalle palautteen kotelosta jo ennen jutun julkaisua, ja yhteistuumin päädyimme siihen että re. Subwooferin jako 63 Hz @ 24 dB/okt. Subbarilla on taipumusta herätä paremmin henkiin vasta kun volumea nostetaan reilummin, mutta ei tämä hiljaisemmallakaan silti aivan kuollut ole. Tämä on vähän sen tyylinen subbari, että jos hyllystä löytyy useampia koteloita ja et osaa oikein päättää nostaisitko tänään kyytiin sen järeän re. Mikko Kuustosella riittää menoa ja meininkiä, basson potku on vähän "paksuhko", mutta kuuntelijalla on kuitenkin hymy herkässä ja sormi on valmiina volumepotikalla kiertämään lisää hanaa. Kyllä tämän kanssa voisi normaalikäytössä tulla oikeinkin hyvin toimeen. Petri Nygård: Reggaerekka Dr. Alban: Away From Home Milk Inc: Last Night a DJ Saved My Life Martin Garrix: Animals Nero: Guilt Flipsyde: Happy Birthday Subbarin vahvistimena kuuntelutestissä toimi Focus Acousticsin FX 2500D ja kaiutinkuormana oli maahantuojan toiveen mukaisesti yksi ohmi. Jos vertaan tätä subbaria kesäkuun numerossa 3-4/2016 olleen ison subbaritestin SPL-luokan parhaat kuuntelupisteet saaneeseen Focus Acoustics Black MK6 12D2+ -elementtiin, niin se vetää kyllä pidemmän korren. Kokonaisuutena voisi todeta, että tällaisena tämä subbari ei ole missään käytössä käyttökelvollinen. Nyt on revanssin paikka! HUIKEAA PARANNUSTA! Focus Acoustics Black 8D2 MK6+ TEKNISET TIEDOT • Merkki Focus Acoustics • Malli Black 8D2 MK6+ • Suositushinta 149 euroa • Maahantuoja Kokko-Tuonti Oy • Puhelin 06-8680400 • Internetissä www.focusacoustics.com ELEMENTIN TIEDOT • Tehonkesto 250 W RMS • Impedanssi 2 + 2 ohmia • Herkkyys 85,6 dB (1W/1m) • Upotussyvyys 112 mm • Kokonaishalkaisija 215 mm • Asennusreiän halk. Varsinaisilla "bassobiiseillä" ollaan jonkin verran enemmän mukavuusalueella ja meininki vain paranee. Lisäksi subsonicin sai ruuvata 40 hertsiin, jotta elementille uskalsi ajaa vähänkään enemmän tehoa. Oikein koteloituna tälle uskaltaa antaa suosituksen. Mikäli on tarvetta erittäin yleispätevälle pikkubassolle, sellainen voisi olla vaikka tämä. 185 mm • Paino 4,9 kg VALMISTAJAN KOTELOSUOSITUS • Re. Autona palveli tuttu 3-ovinen Renault Clio, jossa oli ohjelmalähteenä Alpinen laadukas DSP-soitin ja pääkaiuttimina etuovissa 6,5" 2-tie-erillissarja, jota ohjattiin aktiivisesti omalla 4-kanavaisella päätteellään. eksikotelo 8-14 litraa, 3" re. Focus hoitelee yllättävän mallikkaasti pidemmät bassokuviot ja heti perään tulevissa tiukemmissa potkuissa on myös kunnolla lyöntiä. eksikotelon tilavuutta suurennetaan reilusti ja sen jälkeen tehdään uusintakuuntelu, joka julkaistiin aikataulullisista syistä tässä numerossa. Joka tapauksessa mitä lujempaa kuunnellaan, sitä hauskempaa on. eksikotelo, jonka kohdalla vahvat epäilykset olivat pinnassa jo ennen boksin nostamista autoon. Toccatalla en uskalla vetää matalinta nuottia mahdottoman kovalla, mutta kaikki muut sitten tulevat niin että tietää. Lynnäreillä myös paras tarkkuus uupuu, mutta voimantunne on läsnä ja kuuntelu on kuitenkin yllättävän kivaa. Näiden vähän järeämpien kasituumaisten kanssa on ennenkin hämmästelty miten reippaasti niistä lähteekään ääntä, ja taas saadaan olla monttu selkosellaan. Käytössä oleva vahvistin antaa mittausten mukaan yhteen ohmiin jopa 10 kertaa enemmän, eikä ongelmia ilmene, kunhan jonkinlainen järki on kuitenkin mukana toiminnassa. Varsin pätevä yleistoistin. Subsonicin käyttö on ihan suositeltavaa tämänkin kotelon kanssa, joku 20-25 hertsiä voisi olla sopiva alue. Tehoakin tuntuu kestävän, vaikka tehonkestoksi ilmoitetaankin "vain" 250 wattia RMS. Ero tulee lähinnä siitä että 12" kohdalla ulottuvuutta ja auktoriteettia löytyi kuitenkin ihan selvästi enemmän ja ääntä irtosi vapautuneemmin. eksikoteloidun 12-tuumaisen vai suljetussa kotelossa olevan kymppituumaisen, niin mitäpäs jos laitetaankin 8" Focus. eksiputki AUTOSOUNDIN KOTELOSUOSITUS • Re
Nimittäin subwooferin täysin vääränlaiseen kotelointiin. Paitsi niiden Hipon "loppupotkujen" aikana, hemmetti että tulee muuten tarkasti! Rockilla jatkuu sama meininki. muutamiin lähiaikoina testattuihin re. eksikoteloihin on aika iso. Myös mekaanisen tehonkeston rajat tulivat partytestissä todella nopeasti vastaan. ArvoTeksti ja kuva: Janne Soilakari HIOTTU TIMANTTI! Diamond Audio DE124 TEKNISET TIEDOT • Merkki Diamond Audio • Malli DE124 • Suositushinta 199 euroa • Maahantuoja JJ-Hifi • Puhelin 08-311 8384 • Internetissä www.jjhifi .fi ELEMENTIN TIEDOT • Tehonkesto 500 W RMS • Impedanssi 4 + 4 ohmia • Herkkyys 83,2 dB (1W/1m) • Upotussyvyys 168,5 mm • Kokonaishalkaisija 319 mm • Asennusreiän halk. Oman näkemyksen ottaminen ja kotelon valmistaminen merkin omien suosituksien vastaisesti on toki täysin sallittua, ja jotkut hieman viitseliäämmät ja enemmän asioita kokeilleet tahot ovat tässä ansioituneesti onnistuneetkin. 50 Hz integroituu paremmin etupäähän, jatketaan sillä. UUSINTAKUUNTELUSSA. "Party-meininki" lähtee yllättäen paremmin kuin osasin alun perusteella arvailla. Ja siis ennen kuin kuuntelijan korvat antautuvat. Ja silloinkin veikattavana on lähinnä se, että ollaanko vain vähän metsässä vai täysin kuutamolla. Mikäli heikko tulos alkuperäisessä vertailussa olisi johtunut jostain muusta kuin puolet liian suuresta kotelosta, ei tätä uusintakuuntelua olisi tehty. Brucella subbarin potku on vähän kovahkoa, mutta tällä kappaleella se ei suoranaisesti ole moite. Suositeltava toistin hiukan kuivakasta soundista pitävälle ja kovempaa luukuttamista kaihtavalle SQ-hifi stille. Kaipaisi omaan makuuni vähän jotain muhevuuttakin, joku toinen saattaisi sitten taas pitää juuri tällaisesta. Asiallista toistoa subbarin osalta, erittäin asiallista. Tiukka potku on todellakin nyt tiukkaa ja hallittua, mistään huminoista ei kuulu jälkeäkään. Diamond Audio DE124 saatiin kokeiluun 44,2 litran kokoisessa suljetussa kotelossa. Tämän kokoisen boksin voisi olettaa olevan aikalailla passeli 12" soundielementille, mutta valmistaja ohjeistaa muuta. Nostan vähän subbarin tasoa ja pidot sen kun paranevat. 84 A uto S ound N iin pitkään kun AutoSoundin historiassa on tehty subbaritestejä joissa merkkien maahantuojat toimittavat tuotteensa kokeiluun itse valmistamissaan tai valmistuttamissaan koteloissa, on törmätty erääseen ikävään ilmiöön. Toccatalla matalin nuotti tulee, mutta ei saa aikaiseksi mitään merkittävämpiä tuntemuksia. humisevaksi ja mumisevaksi, sekä huonosti etupäähän integroituvaksi. Tämä elementti on näin koteloituna hieman kuivakka, mutta kaikki tuntuu olevan hyvin hallinnassa. En oikein osaa päättää toimisiko 40 Hz jako nyt paremmin... Varsin lyhyenkin säätelyn jälkeen integraatio midbassojen kanssa alkaa löytyä, eli siitä ei muodostunut tällä kertaa ongelmaa. Mutta noin pääsääntöisesti kovin suuria vapauksia ei kannata kaiutinvalmistajan omista optimiarvoista ottaa, tai muuten lopputuloksen laatua voidaan vain arvailla. Tämä ei ole luonteeltaan ehkä ihan kaikkien suosikki, mutta uskoisin että tämäntyylisellä toistolla on kyllä omat faninsa. 280,5 mm • Paino 6,0 kg • Opt. Diamond Audion elementti oli mukana kesäkuun numeroon tekemässämme laajassa 12-tuumaisten subbarien vertailutestissä. Tämä on toistoltaan äärimmäisen konservatiivinen, jos tuo termi nyt kuvastaa asiaa oikein. Etenkin "ennen vanhaan" hyvin monet valmistajat ilmoittivat optimikotelotilavuutensa mainosmielessä liian pieniksi, nykyään tästä ilmiöstä on onneksi päästy aika hyvin eroon (ei kuitenkaan täysin, kuten tämän numeron toinen uusintakuuntelu todistaa). Tuomio oli tuolloin tyly mutta ansaittu. Ehkä kuitenkin enemmän hyvässä mielessä kuiva soundi kuin huonossa. Uusintakokeilussa käytetyn kotelon valmisti antamillamme mitoilla Low & Loud. Alban: Away From Home Milk Inc: Last Night a DJ Saved My Life Martin Garrix: Animals Nero: Guilt Flipsyde: Happy Birthday Subbarin vahvistimena kuuntelutestissä toimi DLS A6 ja kaiutinkuormana oli kahdeksan ohmia, jolloin tehoa oli käytössä noin 400 W RMS. Kovemmalla toimii joka suhteessa paremmin kuin vähän hiljaisemmalla. Elementti oli koteloitu selkeästi vastoin valmistajan ohjeistusta, jonka lisäksi se oli kaikesta päätellen myös varsin heikosti sisäänajettu. Kesäkuisessa vertailutestissä arvovaltainen raatimme Jani Ilola ja Mika Koponen kommentoivat Diamondin soundia mm. Petri Nygård: Reggaerekka Dr. Yhteenvetona voisi kiteyttää että tämäkin elementti oli kuin eri laite, nyt kun se oli koteloitu oikein. Hipolla pitkät nuotit tulevat, mutta ero esim. eksi 49,5 litraa, viritys 32 Hz ALKUPERÄISEN TESTIKOTELON TIEDOT • Tilavuus 44,2 litraa suljettu • Materiaali 24 mm vaneri UUSINTAKUUNTELUN TESTIKOTELON TIEDOT • Tilavuus Suljettu, 23 litraa netto • Materiaali 30 mm vaneri PARAMETRIT • Fs 25,1 Hz • Qts 0,58 • Vas 52,8 l • Xmax 15,7 mm lineaarinen KUUNTELUMATERIAALI Bruce Springsteen: Streets Of Philadelphia Mikko Kuustonen: Abrakadabra Jorma Kääriäinen ja Agents: Mä elän vieläkin Junior Wells: Sweet Sixteen Bela Fleck & The Flecktones: Flight of the Cosmic Hippo Rammstein: Heirate Mich Lynyrd Skynyrd: None of Us Is Free Lynyrd Skynyrd: Last Rebel Metallica: Dyers Eve Bass Mekanik: Toccata Janita: Sävyjä Nils Lofgren: Keith Don’t Go Young Jeezy: Put On Knife Party: Centipede Basstronics & Bass Mekanik: Bass I Love You Pendelum: Set Me On Fire Cheek: Timantit on ikuisia Cheek: Kuka muu muka Lord Est feat. Kokonaisarvosanaksi annan tässä kotelossa tasan 8, joka on subbaritestistä oikein hyvä arvosana. Subwooferin jakotaajuutena oli aluksi 50 Hz 24 dB jyrkkyydellä, mutta testin aikana kokeiltiin useampienkin kappaleiden kohdalla myös 40 Hz jakoa. Autona palveli tuttu 3-ovinen Renault Clio, jossa oli ohjelmalähteenä Alpinen laadukas DSP-soitin ja pääkaiuttimina etuovissa 6,5" 2-tie-erillissarja, jota ohjattiin aktiivisesti omalla 4-kanavaisella päätteellään. Mahdottoman kovaan leikkiin subbarista ei tunnu olevan, esimerkiksi Reggaerekalla saadaan rajat vastaan jos halutaan. Kuustosella meininki on varsin tarkkaa ja sävyt erottuvat mukavasti. Tavallista tämä ei toki ole, ja sikäli en moiti merkin maahantuojaa. Syy heikkoon tulokseen ei kuitenkaan selvästikään ollut elementissä itsessään, joten se saa vielä toisen yrityksen. Sen pohjalta mitä olen aikaisemman testin kuuntelijoita jututtanut ja arvioita lukenut, uskaltaisin sanoa että nyt kuunnellaan jokseenkin eri kaiutinta. Muut nuotit erottelevat aika hyvin. Nyt toki vaihtuu sekä kuuntelija että testiauto, mutta mielenkiinnolla lähden kuitenkin ottamaan selkoa saadaanko Diamond Audion elementistä laadukkaampaa ääntä, nyt kun kotelo on ainakin merkin ohjeiden mukainen ja elementtiä on sisäänsoitettu lähemmäs 100 tuntia. kotelo Suljettu 22,65 litraa, re. Ei silti huono. Diamond Audio DE124 osoittautui lopulta huomattavankin päteväksi elementiksi, joten olen iloinen että nyt se sai ansaitsemansa tilaisuuden näyttää kykynsä. KUUNTELUARVIO sanaksi elementti sai kummaltakin kuuntelijalta soundin suhteen tasan kutosen. Tämä ei ole ihan ensimmäinen kerta kun vastaan tulee autosubbarielementti, joka todellakin vaatii kunnolla toimiakseen hämmästyttävän pienen suljetun kotelon. Juniorilla asiat tavallaan toimivat oikein, mutta jalka ei silti tahdo lähteä polkemaan tahtia. Tarkoitan siis sitä että homma kyllä toimii mutta en minä silti suuremmin hymyile kuuntelun aikana. Optimikotelon kerrotaan olevan suljettuna 22,65-litrainen, joka vaikutta toki sangen "naftilta" ja ehkä liiankin pieneltä, mutta tämän elementin kohdalla se on kuitenkin oikeasti se tilavuus jossa subbari toimii parhaiten. Varsin merkittävänä asiana uusintakuuntelua ajatellen toimi myös se, että subbarin maahantuoja ymmärsi että tuote oli koteloitu väärin, sen sijaan että olisi alkanut syyttämään testin tekijöitä puolueellisiksi idiooteiksi tai mollaamaan AutoSoundlehteä julkisesti Facebookissa..
A uto S ound 85
Hertzin osastolla Vegasin CES-messuilla esiteltiin tänäkin vuonna useita uutuuksia. Hertzin tuotekehityksestä vastannut Riccardo Abbatelli, Elettromedian presidentti Pietro Pantaleone sekä markkinoinnista vastannut Leonardo Falcetelli loivat yhdessä Hertzin ja sen ensimmäiset tuotteet. Samana vuonna näki päivänvalon myös Audison Cable. Hertz käynnisti lituskaelementtien buumin vuosituhannen alussa Space6:lla.. TUOTTEET OVAT LAADUKKAITA, MALLISTO KATTAVA JA MAAHANTUOJA PANOSTAA MERKIN NÄKYVYYTEEN SEKÄ SAATAVUUTEEN. 86 A uto S ound 86 A uto S ound KOKEILUSSA Hertz Jeepin Mille-kattausta. Sellaiset mallinimet kuin esimerkiksi HV Sedici tai HV Trenta soittavat varmasti kelloja jokaisen alaa vähänkään pidempään seuranneen autohifi stin päässä ja edustavat autohifi vahvistimien ehdotonta huippua. Seuraavien vuosien aikana Audison loi itselleen legendaarisen maineen huippuhyvin soivien vahvistinten valmistajana. V aikka Hertz tuli nimenä markkinoille vasta 1998, juontavat sen juuret periaatteessa vuoteen 1979, jolloin Italiassa muutamalla eri elektroniikka-alojen ammattilaisella oli intohimo hifi in ja yhteinen unelma nimeltä Audison. Hertz tuotemerkin tullessa markkinoille 1998 Audisonin fokus oli vahvasti elektroniikassa joten täysin erilainen kaiutinvalmistus päätettiin toteuttaa eri merkin alla. Elettromedia on aina panostanut paljon tuotekehitykseen ja on sen ansiosta luonut monta innovaatiota sekä ottanut rohkeasti uusia teknologioita käyttöön. Esimerkiksi Audisonin vahvistimissa nähtiin balansoidut kytkennät signaalitiellä ja Teksti: Osku Hirvonen Kuvat: Hertz AUTOHIFIÄ MONEEN KÄYTTÖÖN! MERKKIESITTELYSSÄ ITALIALAINEN HERTZ HERTZ MERKKINÄ JUHLII KOHTA 20-VUOTISPÄIVIÄÄN, MUTTA TUNTUU SILTI KOHTALAISEN TUOREELTA TULOKKAALTA AUTOHIFIMARKKINOILLA. EHKÄ TUNNE TULEE SIITÄ, ETTÄ HERTZ ELÄÄ TÄLLÄ HETKELLÄ VARSIN VOIMAKASTA NOUSUKAUTTA. Ensimmäinen Audison-merkkinen autovahvistin (HP 111) tuli markkinoille 1984 ja emoyhtiö Elettromedia, nykyään yksi Euroopan merkittävimmistä autohifi valmistajista perustettiin 1987
A uto S ound 87 Hertz on panostanut aina todella villeihin esittelyautoihin. Näissä kuvissa on yksi rajuimmista, Suomessakin vieraillut Fiat Grande Punto.
Normaalitehoisempia vahvistimia edustaa HCP-sarja, joka koostuu ABja D-luokan vahvistimista, joita on yhteensä 7 mallia, monopäätteistä viisikanavaiseen. Äänenpaineesta kiinnostuneille märkiä unia aiheuttanee SPL Monster -sarja, jonka 12” ja 15” superjäreille elementeille luvataan jopa kahdeksan kilowattia hetkellistä tehonkestoa. Viimeisin uutuus Hertzin kaiuttimissa on uniikki koodi: eID (Elettromedia Identifi cation), joka laser.kaiverretaan kaiuttimien magneetin pohjalevyyn tehtaalla testauksen jälkeen. Testausvaiheeseen kuluu kattavien mittausten ohella tietysti myös mm. Sopiva malli löytynee lähes käyttöön kuin käyttöön. Myös kartion muodolla on iso merkitys ääneen, Hertz luottaa tässä omaan V-Cone muotoon, jolla sen mukaan pysyvät resonanssit kurissa ja suuntaavuus on kohdallaan. Hieman kevyempi SPL Show -sarja sisältää järeiden subbareiden lisäksi kovaa soivat yläpään elementit. Hertz ja Audison ovat kumpikin omia itsenäisiä merkkejään, omine johtohenkilöineen, mutta tuotekehityksessä luonnollisesti tietoa vaihdetaan molempiin suuntiin jolloin kumpikin hyötyy yhteisestä emoyhtiöstä. Vahvistimet Koska emoyhtiön toinen merkki, Audison on yksi arvostetuimmista ja ylistetyimmistä vahvistinvalmistajista, lienee luonnollista että Hertz ammentaa tästä osaamisesta. 1 hertsi, eli Hz on sama kuin 1/s, eli se tarkoittaa yhtä värähdystä sekunnissa. kuuntelutestit oikeassa ympäristössä, eli autossa. Kuka tahansa kaiuttimen ostanut voi skannata koodin, tarkistaa tuotetiedot netistä ja tulevaisuudessa myös rekisteröidä kaiuttimensa (jolloin voi saada esim. Filosofia ja teknologia Hertz kuvaa jo nimenä ääntä, taajuuden yksikkönä. Mielenkiintoisesti runko/magneetti -paketti myydään erikseen ja liikkuvat osat erikseen. Sarjaan kuuluu erillisdisset, erillis-sarjat, subbari-elementit ja valmiiksi koteloidut subbarit sekä erityisen kattava valikoima eri kokoisia koaksiaaleja, mukaan lukien erikoisemmatkin koot. Suunnittelussa Hertzillä kiinnitetään huomiota pieniinkin yksityiskohtiin, kuten kaiuttimien rungon aerodynaamisiin ominaisuuksiin, jolloin myös taka-aallot pysyvät kurissa. Bassopuolella wattihuippua edustaa lähes metrin pituinen, 5000 euroa maksava ja yli 25 kiloa painava 2-kanavainen MP 15K UNLIMITED, jonka lupaillaan tarjoavan yhden ohmin siltakytkennällä ja 18 voltilla mallinimen mukaisesti jopa 15 kilowattia RMS tehoa, on siinä puhekela ihmeissään. 88 A uto S ound Hertz oli vuosituhannen vaihteessa yksi ensimmäisistä maailmassa tuomassa markkinoilla todella litteän (39 mm) ja alle kilon painoisen neodymiummagneetilla varustetun basson (Space 6). pidennyksen takuuseen) sekä varmistaa näin omistavansa aidon Hertz-tuotteen. Tähän liittyy paitsi tuotteiden suunnittelu, niin myös niiden valmistus. Sittemmin Audisonin tuotevalikoima on laajentunut myös kaiuttimiin, ja Hertz elää edelleen vahvasti omana merkkinään ja on myös laajentanut tuotemallistoaan kattamaan vahvistimet sekä useamman eritasoisen kaiutinsarjan. Äänenpainekisaajiakaan ei ole unohdettu ja Hertzin SPL-mallistossa yksi merkittävimmistä innovaatioista on mahdollisuus vaihtaa kaiuttimen liikkuvat osat nopeasti, irrottamatta kaiutinta kotelosta. Näin jokainen voi ”rakentaa” parhaiten juuri omaan settiin soveltuvat kokonaisuuden. Nämä sarjat ovat olleet mukana lähes alusta asti, mutta toki tuotekehitystä on vuosien varrella tehty ja esimerkiksi Energy-sarjasta nyt markkinoilHarvinaista herkkua autossa, nauhadisset mallia Hertz ML500R. Energyja Hi-Energy-sarjat ovat Hertzin kaiutinmalliston kivijalka. Ääni on luonnollisesti Hertzin fi losofi an keskiössä ja kaikki toimenpiteet komponenttien suunnittelussa tähtäävät vain ja ainoastaan mahdollisimman laadukkaaseen äänentoistoon. Hertzin vahvistinmallisto koostuu tällä hetkellä neljästä sarjasta. Bassojen ja keskiäänien lisäksi mallistoon kuuluu todella herkkiä torvidiskantteja. Nykyään Hertzin tuotekehitystiimiä johtaa Luca Girotti, joka on suhteellisen nuoresta 35 vuoden iästään huolimatta tehnyt jo 20-vuotisen uran autohifi n parissa tultuaan töihin Elettromediaan jo reilusti alle parikymppisenä. Dieci-sarja edustaa Hertzin mallistossa edullisinta vaihtoehtoa. SPL puolelle Hertz tarjoaa myös hieman kevyempää HP-sarjaa, johon kuuluu yksi 2-kanavainen AB-luokan vahvistin ja kaksi D-luokan monovahvistinta, joista heikommankin luvataan antavan 3 kilowattia... Esimerkiksi 5-kanavaisen HDP5:n mitat ovat 171 x 344 x 46,7 mm ja kompakti paketti tuottaa silti 4 x 70 + 1 x 380 W RMS 4 ohmiin ja jokainen kanava on vielä stabiili 2 ohmiin. Näihin sarjoihin kuuluu todella monipuolinen valikoima erillis-elementtejä, koksuja, erillis-sarjoja ja subbareita. Kaikkien uusien Hertz-tuotteiden suunnittelu, prototyypit ja testaus tehdään Hertzin omissa tiloissa Italiassa. Luca Girotti (vas.) vastaa Hertzin tuotekehityksestä 20 vuoden kokemuksella.. Materiaalitekniikka on hifi ssä ihan yhtä tärkeä kuin muillakin aloilla ja Hertzillä tästä on esimerkkinä vaikkapa itse kehitetty Tetolon-kuitumateriaali, jota käytetään diskanttikaiuttimien kartiossa. Kaiuttimet Kaiuttimet edustavat Hertzin parasta osaamista, joten niitä löytyykin mallistosta 6 eri sarjaa ja erilaisia malleja on kymmeniä. Huipulla on kokonaan D-luokkalaisista (3 mallia, 1-, 4ja 5-kanavaiset) koostuva HDP-sarja, joka on Hertzin vastaus pienikokoisten vahvistinten luokkaan
mopoauton moottorista… Yksi esimerkki Hertzin tuotekehityksestä, V-Cone kartio. Suurta mielenkiitoa herättää myös vakuuttavan näköinen H8 DSP-prosessori, joka on jo suomessakin saatavilla. Hertzin mukaan mm. Tällaisen elementin voisi laittaa vaikka sisustuselementiksi, mutta oikea paikka on toki autossa, tuottamassa laadukasta ääntä musiikinystävien iloksi. Tulevaisuus Kuten jo ingressissä mainittiin, elää Hertz tällä hetkellä loistavaa nousukautta. la olevat mallit edustavat jo viidettä sukupolvea. DSP-teknologia on merkittävässä roolissa tulevaisuudessa parempaan äänentoistoon pyrittäessä. A uto S ound 89 A uto S ound 89 Hertz MP15K on melkoinen subipääte, se antaa maksimissaan kilowatteja n. Esimerkiksi tämän vuoden Vegasin näyttelyssä tuotepäällikkö Luca Girotti esitteli yleisölle uuden Mille PROsarjan perinteisen Millen rinnalle sekä kokonaisen tuoteperheen veneisiin ja RSV-ajoneuvoihin. Otamme Hertzin uutuustuotteita mahdollisuuksien mukaan tietysti tiukkaan syyniin ja näistä saatte varmasti lukea AutoSoundin sivuilta lähitulevaisuudessa lisää.. Esimerkiksi Mille Legend MLK 1650.3 valittiin EISA:n toimesta vuoden autokaiutinsarjaksi 2015-2016. Sarjaan kuuluu laadukkaiden erilliselementtien (subbarit, bassot, keskiäänet ja diskantit) lisäksi myös erillis-sarjat ja koaksiaalit. Uusia mielenkiintoisia tuotteita esitellään kovalla tahdilla. Huippua Hertzin mallistossa on jo vuosia kunnialla edustanut palkittu Mille-sarja. Tähän sarjaan Hertz on aina ladannut koko osaamisensa tinkimättömästi. 15, eli yli kolme kertaa enemmän kuin löytyy esim. Äänenlaadun ohella nämä elementit ovat myös mekaanisia taideteoksia
90 A uto S ound WWW.AUDIOIMPORT.FI 1200.1D 3000.1D 8000.1D 12KD.1D 1200.1D RAAKAA VOIMAA PIENESSÄ PAKETISSA!!! RAAKAA VOIMAA PIENESSÄ PAKETISSA!!! Vaimennuskerroin kaikissa malleissa yli 1000! Soundigital Evolution sarjan vahvistimet muuttavat käsitteen LUJAA soittamisesta ! Tämä vahvistinmerkki on kasvanut lyhyessä ajassa yhdeksi suurimmista valmistajista Brasiliassa. Nyt saatavilla myös Suomessa! 160mm 184mm 350mm 472,5mm 299 € 1499 € 499 € 999 € Lisää infoa ja lähin jälleenmyyjäsi löytyy:
R ockford Fosgate syntyi, kuten monet muutkin tämän klassikkoartikkelisarjan merkit, yhden kunnianhimoisen miehen toiminnan seurauksena. EIKÄ VAIN URAA, SILLÄ TÄMÄ VALMISTAJA ON TUONUT AUTOHIFIIN NIIN MONIA MERKITTÄVIÄ KEKSINTÖJÄ, SEKÄ PATENTTEJA, ETTEI SE AUTOÄÄNENTOISTO, JONKA TUNNEMME TÄNÄÄN OLISI MISSÄÄN TAPAUKSESSA SAMA ILMAN JIM FOSGATEA. ENSIMMÄINEN TUOTE Monien pitkien ja unettomien öiden jälkeen Jim Fosgate ja muutama muu audioalan asiantuntiKUN PUHUTAAN AUTOHIFIN VETERAANEISTA JA NIISTÄ KULTAISEN 90-LUVUN SUPERMERKEISTÄ, EI MIKÄÄN TOINEN VALMISTAJA OLE TEHNYT YHTÄ MERKITTÄVÄÄ URAA KUIN ROCKFORD FOSGATE. Se oli lähinnä sitä aikaa, jolloin autohifi ja äänentoisto autoissa yleisesti oli vain nuppiradioiden rätinää ja paperikartioisten kaiuttimien pihinää. Rockfordin juuret vain ulottuvat todella pitkälle, sillä Jim Fosgate perusti yrityksen jo vuonna 1973. ja tuottivat ensimmäisen valmiin tuotteen kuluttajamarkkinoille. Siihen aikaan Fred Hulan asensi huippuluokan äänentoistolaitteita ammatikseen kotikäytöstä aina elokuvateattereiden äänimaailmaa tukemaan. Tämä Gavotteksi nimetty prosessori kykeni muodostamaan kaksikanavaisesta stereoäänestä monikanavaisen tilaäänen, jossa toistui etukanavien lisäksi myös keskikanava ja kaksi takakanavaa. Täytyy muistaa, että silloin elettiin vuotta 1979, jolloin kilpailevat valmistajat vasta aloittelivat autolaitteiden valmistusta. Kun normaalista leipätyöstä koitti vapaa-aika, Jim keskittyi puuhastelemaan taajuusenergisoijaksi nimittämänsä keksinnön parissa. Jim Fosgate työskenteli alun alkaen 1970 luvun alussa Amerikan Salt Lake Cityssa, jossa hän omisti pienen yrityksen, joka keskittyi lähinnä tuottamaan radiotaajuuslähettimiä ja -vastaanottimia kauko-ohjattaviin pienoislentokoneisiin. A uto S ound 91 KLASSIKKOHIFIÄ ESITTELYSSÄ OSA 17. Tuote kantoi mallimerkintää PR-7000 ja se oli käytännössä 30-wattinen autovahvistin, joka piti sisällään myös Jimin kehittelemän taajuusenergisoijan. Jimin hyvä ystävä Fred Hulan, joka omisti Audio Mart nimisen äänentoistoyrityksen Kansas Cityssä kannusti Jimiä hankkeessaan ja tarjosi projektiin sopivaa informaatiota oman yrityksensä kautta. Ja kuten monesti aiemminkin, yrityksen perustamista edelsi innokas harrastaminen. Kyseessä oli elektroninen piiri, joka toimiessaan kykenisi säätämään matalampia ja korkeampia taajuuksia signaalissa. Hän oli kuitenkin törmännyt useassa tapauksessa äänimaailman tehottomuuteen ja erityisesti dynamiikan puutteeseen. Fred toi esiin havaitsemansa ongelmakohdat ja niiden pohjalta Jim Fosgate rakensi kehittelemänsä taajuusenergisoijan valmiiksi. Tuon aikaiset kaiuttimet ja niiden toistovaste kun poikkesivat rajusti nykyään olevista ja toistokäyrät tippuivat jo hyvän matkaa ennen varsinaisen Fosgate Electronics toi ensimmäisenä maailmassa markkinoille autokäyttöön tarkoitetun surround-prosessorin, jota pidetään edelleen yhtenä parhaista koskaan autokäyttöön valmistetuista surrounddekoodereista. FANAATTISTA AMERIKAN MUSKELIA! ROCKFORD FOSGATE KOKEILUSSA Teksti: Tom Hietaharju Kuvat: Valmistaja WWW.AUDIOIMPORT.FI 1200.1D 3000.1D 8000.1D 12KD.1D RAAKAA VOIMAA PIENESSÄ PAKETISSA!!! RAAKAA VOIMAA PIENESSÄ PAKETISSA!!! Vaimennuskerroin kaikissa malleissa yli 1000! Soundigital Evolution sarjan vahvistimet muuttavat käsitteen LUJAA soittamisesta ! Tämä vahvistinmerkki on kasvanut lyhyessä ajassa yhdeksi suurimmista valmistajista Brasiliassa. Nyt saatavilla myös Suomessa! 160mm 184mm 350mm 472,5mm 299 € 1499 € 499 € 999 € Lisää infoa ja lähin jälleenmyyjäsi löytyy:. ROCKFORD FOSGATE ON AIEMMINKIN ESITELTY YHDEN TUOTTEEN OSALTA TÄSSÄ ARTIKKELISARJASSAMME, JOTEN TÄLLÄ KERTAA PEREHDYMME ENEMMÄN ITSE YRITYKSEN HISTORIAAN. ROCKFORDIN INNOVATIIVISTA PERUSTAJAA
Ja kaikkien säätöjen teko onnistui reaaliaikaisesti musiikkia kuunnellen. HAASTAVAT ALKUMETRIT Jim Fosgate ei kuitenkaan luovuttanut, vaikka messuilla saatu palaute olikin kaikkea muuta, kuin positiivista. Tyylikästä autohifiä, jonka ei tarvinnut väreillä koreilla. MOSFET on lyhenne sanoista Metal Oxide Semiconductor Field Effect Transistor ja lyhyesti tarkoittaa vakaampaa piirien toimintaa, parempaa äänenlaatua ja huomattavasti aiempaa suurempaa tehoa pienemmistä komponenteista. Siksi Jim Fosgaten vahvistimen ja taajuusenergisoijan yhdistelmää voidaan pitää erittäin merkittävänä keksintönä, sillä se mahdollisti maksimissaan jopa 18 desibelin korostuksen 45 hertsin taajuuksille ja diskanttipäässä 20 kilohertsin taajuuksia voitiin nostaa 12 desibeliä. Viimeisimpänä lisänä prosessoriin valmistettiin myös korttia, jolla aikaviivekorjaus onnistui, mutta se ei koskaan saavuttanut suuren yleisön suosiota, sillä kyseessä oli täysautomaattiseen mikrofonilla tapahtuvaan kalibrointiin perustuva säätö, johon käyttäjä ei päässy jälkeenpäin vaikuttamaan. Tällaisia vastaavia ei asiakkaiden harmiksi enää esitteistä löydy.. Lisäpiirikortteja hankkimalla laitteeseen sai joko 14tai 28-alueisen taajuuskorjaimen vasemmalle ja oikealle kanavalle erillisillä säätömahdollisuuksilla. Symmetry EPX2 oli kolmannen sukupolven versio Rockfordin maailman ensimmäisestä autokäyttöön toteutetusta tietokoneesta. Autoäänentoisto kun tuli noihin aikoihin valovuoden kotiäänentoistoa jäljessä. Mies taas itse keskittyi kehittelemään omasta mielestään mielenkiintoisempaa surround-äänimaailmaa. Susi kuitenkin lienee niistä tunnetuin. Tämä Gavotteksi ristitty äänikenttäsäädin mahdollisti normaalien etukaiuttimien lisäksi myös keskikaiuttimen ja takakaiuttimien käytön saman aikaisesti ja laite kykeni loihtimaan monikanavaisen äänimaailman (Pääkuva) Rockford Fosgate tuli tunnetuksi erityisesti tyylistään tuoda merkin vahvuuksia esille käyttämällä esitteissä ja mainoksissa sitä kuvaavia eläimiä tai verrokkeja. Seuraavan vuoden mallissa päätykappaleet vaihtuivat tumman harmaisiin ja viimeisessä kehitysversiossa kuori oli pulverimaalattu mustaksi, jota tehosti alumiinille hiottu pintaprofiili. Ja siihen aikaan erityisesti äänenlaatua ylistettiin monissa alan lehdissä. nykyaikaista autoäänentoistoa. Oikean suden kuvat vaihtuivat sittemmin 2000-luvulle tultaessa mekaaniseen suteen, joka oli oiva osoitus Rockfordin suunnittelijoiden kyvystä pitää merkki nuorekkaana ja haluttavana. 92 A uto S ound 92 A uto S ound KOKEILUSSA basson tai puhtaan ja erottelevan diskanttitoiston alkamista. Langallisesta ohjauspaneelista pystyi säätämään Halutut jakosuodot, joita löytyi eteen ja taakse identtiset. Niillä pystyi tekemään jaot diskanteille, sekä kaistanpäästön keskiäänelle ja alipäästön midbassolle. Jim Fosgaten keksintö sai ensiesittelynsä kulutuselektroniikkaa esittelevillä messuilla Chicagossa vuonna 1973. Hän loi itse myyntiverkoston tuotteelleen, paranteli sitä entisestään ja antoi kysynnän hoitaa tuotteen markkinointia. Jimin luoma Fosgate Electronics alkoi kasvaa uusien tuotteiden ansiosta entistä paremmin ja sen innoittamana muutamia vuosia myöhemmin aivan 70-luvun lopulla Jim Fosgaten todellinen unelma näki päivänvalon, kun markkinoille rantautui täysin uudenlainen äänimaailma, joka mahdollisti ympärisäteilevän surround-äänimaailman autoympäristössä. Mallisto oli hyvin suosittu ja siitä nähtiinkin 90-luvun lopulla kolme eri kehitysversiota, joista kuvan kullanvärisillä päätykappaleilla varustettu yksilö edustaa niistä ensimmäistä. Viimeisen kehitysversion rinnalla malliston tehokkaimpia päätteitä sai myös kromattuna. Nämä olivat niitä nimensä veroisia tehopäätteitä. Signaalin kytkentä oli toteutettu käytettäväksi Tape Loopin kanssa, joka ei luonnollisestikaan tarjonnut mitään valtaisia elämyksiä. Nakkikioskin pikagrilli lempinimen saanut Rockfordin päätemallisto 90-luvun puolivälin jälkeen oli todella nimensä veroinen. Näiden lisäksi löytyi yksi subwooferlähtö. Se oli käytännössä ensimmäinen toimiva bassoja diskanttisäädin, joka nykyään löytyy jo lähes jokaisesta autosoittimesta ja on ollut merkittävä osa matkalla kohti Niin sanotut Start Trek-mallin vahvistimet olivat suuren yleisön mielestä niitä parhaita tehtaan koskaan valmistamia tuotteita. Laatu löytyi niiden sisältä. Paljon laadukkaita watteja suhteellisen pienissä kuorissa. Päätteet lämpenivät julmasti ja muutaman tunnin soiton jälkeen musta pulverimaalattu pinta lähes poltti kättä, mutta se ei menoa haitannut. Jimin taajuusenergisoijan ja vahvistimen yhdistelmä sai melko pian myös patenttisuojan ja sen legendaarisen nimen, josta kaikki sai alkunsa, Fosgate Punch EQ:n. Siihen aikaan 300 dollarin hintalapulla varustettu tuote oli kuitenkin megalomaanisen kallis laite, sillä markkinoilta ei edes löytynyt vielä kunnollista ohjelmalähdettä, jossa olisi ollut riittävän laadukkaat liitännät Jimin vahvistimen lisäämiseksi auton äänentoistoa parantamaan. Vain kolmisen vuotta myöhemmin Jim Fosgaten kehittelemä laite sai merkittävän uudistuksen sisälleen, kun maailman ensimmäinen autokäyttöön tarkoitettu MOSFET vahvistin syntyi
Jim Fosgate päätyi etsimään sopivan kiinnostuneen ostajan yritykselleen, kun taas hän itse voisi keskittyä uudella innolla toisenlaisten tuotteiden kehittelytyöhön. Oma mallisto kattoi aluksi yksinkertaisesti subwooferit, keskiäänet ja diskantit. Kahdeksankymmentä luvulta peräisin oleva tuotenimike Rockford Fosgate on yhä tänäkin päivänä käytössä ja monien mielestä kyseessä on autolaitebrändiksi todellinen nimihirviö, mutta siinä on niin paljon muutakin. Tuohon aikaan kun ei edes ollut kunnollisia soittimia, joissa olisi ollut riittävän laadukkaat signaalilähdöt lisävahvistimen kytkentää varten. Camelback Capital Corporation nimesi Fosgate Electronicsin uudelleen Rockford Corporationiksi, joka sai nimensä sen kadun mukaan, jossa tehdas oli toiminut jo lähes vuosikymmenen ajan. OMISTAJA VAIHTUU Aivan 80-luvun alussa Jim Fosgate myi omistamansa Fosgate Electronicsin rohkealle sijoitusyhtiölle, joka oli vakuuttunut autolaitteiden tulevaisuudesta ja halusi kehittää yhtiön toimintaa uusille urille. OMA KAIUTINMALLISTO Jim Fosgaten myytyä yrityksensä, Rockford Corporationin insinöörit laittoivat tuulemaan. Ohjainpaneeli oli sama, kuin myöhemmän version EPX2 mallissakin, mutta aivoyksikköjä oli kaiken kaikkiaan kaksi ja ne olivat melko suurikokoisia. Kuten esimerkiksi vuonna 1990, kun Rockford Fosgate esitteli maailman ensimmäisen autokäyttöön tehdyn tietokoneen, Symmetryn. Ne ovat haluttuja keräilyharvinaisuuksia vielä tänäkin päivänä. Maailman ensimmäisiä laatuvahvistimia autoon ja niistä löytyivät jo RCA tuloliitännät, sekä kaiutintasoiset liitännät äänelle. Monta tänäkin päivänä legendaarista Rockford Fosgaten vahvistinmallia näki tuolloin päivänvalon, joista merkittävin lienee Power 1000 malli, joka sai sisälleen myös kehittyneen suojapiirin tukemaan MOSFET:ien toimintaa. Ensimmäinen myyntiin tullut tuote kantoi nimeä PR-7000 ja se oli yhdistelmä 30-wattista autovahvistinta ja portaatonta säätömahdollisuutta bassoja diskanttitaajuuksille. Monien nykyharrastajien mielestä Fosgaten Gavotte on edelleen paras koskaan autokäyttöön tehty surroundprosessori stereoäänen koodaamista varten. Tehdas alkoi etsiä sopivaa ja riittävän laadukkaita tuotteita valmistavaa kumppania, jonka tehtäväksi tulisi toteuttaa Rockfordien insinöörien visiot. Yhtä kaikki, Gavotten lanseeraus markkinoille tässä kohtaa ei ehkä ollut se paras ratkaisu, sillä kallis tuote ja liian pieneksi jäänyt myyntiverkosto ajoivat Jimin yhtiön talousvaikeuksiin. A uto S ound 93 A uto S ound 93 KOKEILUSSA auton sisälle käyttäen apunaan vain tavanomaista stereosignaalia. Viimein löytyikin Michiganissa sijaitseva Carbonneau of Grand Rapids, joka muutaman vaihdoksen jälkeen sai paremmin sille sopivan Rockford Acoustic Designs nimen. Rockfordin insinöörit tutkivat parhaita markkinoilla siihen aikaan olevia kaiuttimia ja päätyivät niiden pohjalta luomaan kokonaan omaa suunnittelua olevan malliston. Huima saavutus sinällään, koska silloin elettiin vasta vuotta 1990 ja autohifin suosio vasta osoitti varovaisia merkkejä heräämisestään. HUIMA MENESTYSTARINA Rockfordin historiasta voisi kirjoittaa tämän lehden pituisen artikkelin helpostikin, jos alettaisiin vielä enemmän syväluotaamaan matkan varrella nähtyjä autohifimaailmaa shokeeraavia tuotteita. Tässä vaiheessa elettiin vuotta 1985, kun tehdas alkoi valmistaa kuluttajille riittävän suorituskykyisiä kaiutinelementtejä kestämään Rockfordin päätteiden julmana pidettyä voimaa. Rockfordia ei turhaan sanota autoäänentoiston uranuurtajaksi ja siitä kuuluu suurin kiitos Jim Fosgaten innovatiiviselle ja ennakkoluulottomalle suunnittelulle. Näin eräs legenda oli viimeinen saanut virallisesti sen alkunsa, josta se tunnetaan vielä tänäkin päivänä. Tuohon aikaan tehdas työllisti 25 henkilöä ja liikevaihto oli juuri saavuttanut miljoonan dollarin rajapyykin. Kyseessä oli huikea luomus, jossa oli vaihdettavia piirikorttimoduuleja, joilla voitiin tehdä esimerkiksi haluttujen taajuuksien jakosuodot. Power mallimerkintä nimittäin koristaa vieläkin lähes 35 vuotta myöhemmin Rockfordin lippulaivamalliston tyyppikilpiä. myös Jim Fosgaten sukunimen kunnioittaakseen yhtä suurimmista autohifin pioneereista. Rockford Corporation lisäsi tuotteidensa nimeen Symmetry oli maailman ensimmäinen autokäyttöön valmistettu tietokone, josta löytyi vaihdettavilla piirikorttimoduuleilla toteutettavat säätömahdollisuudet. Täytyy muistaa, että siihen aikaan moni kova merkki vasta aloitteli toimintaansa ja valmisti ensimmäisiä. Ainoaksi keinoksi osoittautui uusien tuotteiden kehittely, jotka tarjoaisivat kuluttajille jotain myös edullisemmassa hintaluokassa ja näin saataisiin kysyntää kasvatettua. Työn jälki kuoren alla paljastaa tuolle ajalle tyypillisen käsityön leiman, mutta laitteen kokoon nähden se oli huiman edistyksellinen. Koska asiakaspiireistä oli alkanut kuulua kommentteja siitä, etteivät markkinoilla olevat kaiuttimet tahtoneet kestää Rockfordin päätteiden antotehoa, vaan kirjaimellisesti räjähtivät siihen aikaan valtaisana pidetyn tehon alla, oli tehtävä jotain. Uuden omistuspohjan myötä heikolla taloudellisella pohjalla ollut yritys laitettiin totaaliseen saneeraukseen tuotteidensa osalta ja myynnillisesti hyvin menestynyttä MOSFET teknologialla varustettua vahvistinmallistoa alettiin kehittää entistä parempaan suuntaan. Kuinkahan monta 70-luvun radiota oli edes varustettu RCA lähdöillä, kun nuori Jim Fosgate rakenteli tämän laitteen prototyyppiä pienessä autotallissaan. Uuden Rockford Corporationin johtajaksi siirtyi Camelback Capitalsin johtokunnassa aiemmin toiminut Robert Pothier
Silloin ei kysytty sadasta verkkokaupasta mikä on se halvin bassopaketti. Silloin haettiin jopa pankkilainaa sen oman auton kontin täyttämiseksi kunnollisella kattauksella riittävää laatua. Vastaus on yksinkertainen, kaikki. Tosin lähellekään nykypäivän laitteita ei tietenkään päästä monipuolisuudessa, mutta 90-luvun alkupuolella kyseessä oli huima laite, jolla saavutettiin kisamenestystä luonnollisesti kansainvälisesti, kuin aivan kotimaamme karkeloissakin. autovahvistimiaan. Ei seurattu halvinta hintaa netistä, ei kovinta painetulosta muuta kuin sen suhteen, että omalla merkillä päätettiin soittaa paremmin kuin muut. Niitä, joille kultaisella 90-luvulla autohifin harrastaminen oli elämäntapa. Yli 25 asteen pakkanen teki siihen aikaan paksusta 16 neliön virtakaapelista rautakangen, jota koitettiin tunnottomilla sormilla taitella mattojen alle piiloon. Toivottavasti tulevaisuudessa 2000 lukua ja sen jälkeen muisteltaisiin yhtä suurella lämmöllä, kuin me vanhat harrastajat muistamme 90-luvun. Mutta kertaakaan ei valitettu. Silloin kovia ukkoja katsottiin ylöspäin ja uusia harrastajia neuvottiin auliisti ja vedettiin käsistä mukaan. Usein hyvin alkeellisilla työkaluilla, mutta se ei ollut esteenä. Tosin edullisimman pään tuotteet eivät kyllä ole niitä kalleimpiakaan. Ehkäpä sukupolven vaihdos, uusien harrastajien tuleminen ja monien muiden kilpailevien merkkien kasvu on tehnyt oman osansa tässä. Ei ole olemassa enää fanaatikkoja, jotka menevät omalla merkillään rohkeasti sinne, minne kukaan ei ole ennen mennyt. Merkin sloganiksi muotoutunut "Car Audio For Fanatics" pitää hyvin paikkansa. Silloin musiikki oli se tärkein. Viimeinen Symmetry tunnettiin mallinimellä EPX2, joka oli se kehittynein versio kyseisestä laitteesta. Se kultainen 90-luku oli todellakin erilainen. Moni saattaa tässä kohden kysyä, että mikä sitten nykyään on muuttunut. Pienestä pohjakohinasta huolimatta laite oli todella kovan luokan prosessori ja sitä voidaan huoletta sanoa nykyaikaisten DSP prosessoreiden esi-isäksi. Ja päätettiin mennä seuraavaan kisaan entistä kovempana. Muita menestystarinoita on esimerkiksi Rockfordin omat soitinmallistot, jotka näkivät syntyhetken vuonna 1996 ja vain neljä vuotta myöhemmin tehdas shokeerasi jälleen maailmaa esittelemällä MP3 toiston mahdollistavat CD-soittimet. Ei nettiin. Usko siihen mitä tehtiin. Ei, silloin kuolattiin paperiesitteistä niitä merkin kovimpia tuotteita ja säästettiin rahaa, että ne sai hankittua. Kyseistä laitetta on käyttänyt ainakin allekirjoittanut FASCA:n kilpailuissa ja eräs maamme ehdottomasti kovimmista autohifilegendoista, nimittäin Timo Rankonen. Silloin mentiin ulos harrastamaan ja tavattiin oikeita ihmisiä. Ja nekin neste sellaisia. Ei lukemat siinä taululla. Kaapelit vedettiin pilkkihaalareissa kerrostalon parkkipaikalla, sillä silloin talvet olivat oikeasti talvia. Tähän väliin menee myös maailman ensimmäisen Dolby Pro-logic II dekooderin soveltaminen autokäyttöön, joka sai suuren yleisön jälleen haukkomaan henkeään kulutuselektroniikkamessuilla vuonna 1997. Silloin luotettiin valmistajan hehkutukseen. Autot tehtiin valmiiksi ja viimeisteltiin. Siihen on saattanut vaikuttaa hinta, sillä Rockford ei ole se halvin valinta. Korkeintaan lisäakku tai muutama. PR-7000 kaikessa komeudessaan oli hämmästyttävä laite. Sen jälkeen tuote toisensa jälkeen on seurannut samoissa jalanjäljissä ja viitoittaen tietä sille, mitä Rockford Fosgate tarjoaa kuluttajille tänään.. 94 A uto S ound 94 A uto S ound KOKEILUSSA NOSTALGIAA JA KULTAISIA MUISTOJA Rockford Fosgate on onnistunut luomaan brändin, joka on todella innoittava. Rockfordilaiset ovat kuin yhtä suurta perhettä vielä nykyäänkin. Silloin oltiin innovatiivisia. Niitä kanssaharrastajia, joiden kanssa kokemuksia vaihdeltiin uusia rakennelmia suunniteltiin. Ei vedetty tusinaa ranteen paksuisia virtakaapeleita massiivisille kuparikiskoille. Ja vain koska silloin tuntui siltä. Toki aivan ensimmäinen Symmetry oli autokäyttöön kohtalaisen suurikokoinen, mutta sitä seurasi hyvin pian kaupallinen ja huomattavasti pienempi Symmetry, jonka älylaatikko oli vain tavallisen pienikokoisen vahvistimen luokkaa. Eikä vain kopioida muiden hankintoja ja ideoita. Mutta mitä silloin laitettiin oli sielu siihen mitä tehtiin. Kuvan tehokuutiomittauksen 250-wattinen monopääte kykeni antamaan todellista tehoa yhden ohmin kuormalla lähes kilowatin, joka oli 90 luvun lopulla todella paljon A/B luokan tekniikalla toteutetusta päätteestä. Ylpeitä siitä omasta osaamisestaan. Mutta itse varsinainen EPX2 oli hyvinkin toimiva laite, sillä sen langallisella säädinyksiköllä pystyi säätämään reaaliajassa halutut jakosuodot ja taajuuskorjaukset. Ei ollut D-luokkaa ei. Silloin oltiin ylpeitä siitä merkistä, jonka alla liputettiin. Ja jos kilpailussa tuli takkiin, mentiin kotiin. Sama keksintö on oikeastaan yhä edelleen voimissaan lähes jokaisen autosoittimen säätömahdollisuuksissa, sillä jopa perusmalleista nuo pakolliset perussäädöt löytyvät. Siihen sai jo halutessaan vaihdettavilla korttimoduuleilla 28-alueiset taajuuskorjaimet molemmille kanaville, elektronisesti säädettävät jakosuotimet ja jopa erillisen DSP:n, joka tosin oli hyvin karkea automaattisäätöineen, eikä se siksi koskaan saavuttanut todellista mainetta käyttäjien keskuudessa. Sen ominaisuudet ja äänenlaatu olivat hioutuneet Jim Fosgaten aiemmasta kotiäänentoiston harrastuksesta, jota varten mies rakenteli taajuusenergisoijaa tuomaan lisää potkua yleensä niin heikkoihin bassoja diskanttitaajuuksiin. Siitä välittämättä onko harrastajalla käytössä malliston edullisin tai kallein tuote. Aikana, joka ei koskaan enää palaa, mutta joka toi meille niin monia kuolemattomia ja kauniita muistoja. Silloin ei roikuttu netissä ja kirjoiteltu jonninjoutavia lausahduksia muille harrastajille. Meitä on silti täällä vielä muutamia. Silloin mentiin yrittämällä, erehtymällä ja sen jälkeen yrittämällä uudelleen. Ja siinä auttoi Rockford Fosgaten kaltainen valmistaja, joka teki harrastajista yhtä suurta perhettä. Silloin asenne oli se tärkein, ei pelkkä tyhjä päteminen. Tehtiin vain. Uusia fanaatikkoja ei vain ole kotimaamme kamaralle enää 90-luvun jälkeen syntynyt. Yksi kovimmista autohifimerkeistä markkinoilla. Ei laitettu lisäjäähdytystä. Ei ollut Internetiä, josta kysellä. Suomessa kultaisen 90-luvun jälkeen Rockford ei ole koskaan enää onnistunut pääsemään takaisin sille sijalle, jossa se kerran oli. Moni vanhempi harrastaja muistaa Rockford Fosgaten käyttämän tehokuutio mittaustavan, jossa jokaisen päätemallin antotehot näkyivät, kuten myös niille sopiva matalin kuorma. Ajettiin Rockfordin 50-wattisia monopäätteitä linkattuna ja puolen ohmin kuormaan. Samalla mittaustavalla esiteltiin myös muutamien kilpailevien merkkien tuotteita, joten asiakas saattoi suoraan verrata, kuinka hyvin saa vastinetta rahalleen
HUHTANEN VIHTI Ÿ AL-AUTOPALVELUKESKUS AUTO10 SALO Ÿ AL-AUTOPALVELUKESKUS RUUSKANEN Yhtiöt Oy YLÖJÄRVI Ÿ AL-AUTOPALVELUKESKUS APU PESOSET Oy JOENSUU Ÿ AL-AUTOPALVELUKESKUS HINAUSAUTOKESKUS TIKKURILA Ÿ AL-AUTOPALVELUKESKUS JÄRVENPÄÄ JÄRVENPÄÄ Ÿ Tmi HÖYRY KEKKONEN JOENSUU BOSCH CAR SERVICE Ÿ BOSCH CAR SERVICE AUTO MAN Oy VANTAA Ÿ ASV AUTOHUOLTO Oy LOPPI Ÿ HF-AUTOHUOLTO VOLVO TRUCKS RIIHIMÄKI Ÿ TEKIVAI.com RIIHIMÄKI Ÿ SPORT AUTO HYVINKÄÄ Oy HYVINKÄÄ Ÿ AUTOJA KONELIIKE AKR Oy LOIMAA Ÿ KAINUUN RASKASKONEHUOLTO Oy KAJAANI Ÿ TM-AUTOPALVELU Oy JYVÄSKYLÄ Ÿ AD VARAOSARINKI RIIHIMÄKI Ÿ MYYRMÄEN AUTOHUOLTO HELSINKI Ÿ VIRKATIEN AUTOHUOLTO VANTAA Ÿ RANTAKARE SUBARU MERKKIHUOLTO KERAVA Ÿ AUTOPAJA AHOKAS Oy PIRKKALA Ÿ KIILTOPISTE YLIVIESKA Ÿ AUTO-REKO KOKKOLA Ÿ POLARRENGAS Oy ROVANIEMI Ÿ JUUTISEN KORJAAMO Ky RANUA Ÿ FIXUS JOENSUU Ÿ NANOSTORE.fi NETTIKAUPPA. A uto S ound 95 www.bluechem.fi Seuraa menoa facebookissa! ...because it works! Ÿ POHJANMAAN YKKÖSVARAOSAKESKUS Oy YLIVIESKA Ÿ AUTOHUOLTO JÄRVINEN Oy HOLLOLA Ÿ AL-AUTOPALVELUKESKUS A
Bassot tuntuivat antavan hieman paremmin lukua heti testin ensimmäisellä vedolla, joten ilmeisesti ne toimivat jäykkinä paremmin. Forssan jälkeen ei isompia muutoksia tehty. Kaiutinvolttien nosto oikealle tasolle ja täräytys. Nuotit olivat sopivasti peräkkäin, joten aloittamalla soitto sopivasta kohdasta ja penkkien siirto oikeaan aikaan toi mukavan lisäyksen lukuun. Penkin asennolla huomattiin olevan suuri merkitys muutaman nuotin voimakkuuteen. . Ainoa rajoite oli bassojen tehonkesto. Liveveto Seinäjoella soitetusta kauden ylivoimaisesti kovimmasta Pro Semi UNL 1500W-luokan soitosta. Vesa suoriutui urakasta kiitettävällä arvosanalla, eikä alkujännityksen jälkeen kokenut urakkaa kovinkaan epämiellyttäväksi. Mahdollisuuksia oli soittaa kahdella tai kolmella bassolla ja kumpaankin sopiva kotelo oli valmiina. Tällä kertaa rajalliseksi jäänyt testiaika ei haitannut. Luultavasti bassojen rutkutus löysiksi ei ainakaan parantaisi tulosta. Timon ollessa hieman puolikuntoinen testit jäivät kilpailua edeltävään perjantai-iltaan. Vesku Lehtonen kuvaa ja taitaa samalla katsoa vinkkejä Hautasen Samin autoon. Tuloksena oli voitTeksti: Harto Viljamaa Kuvat: Punto Crew AUTOSOUNDIN PROJEKTI-PUNTO KYKENI SAALISTAMAAN MAXBOOM-FINAALEISTA SEMI UNL 3500W-LUOKAN SUOMEN MESTARUUDEN. Heikistä ei ollut paljoa vastusta, kun Puntolla täräytettiin toisen kerran 151,3 dB:n lukemat tauluun. Tällä asennuksella säännöt sallivat penkkien siirtämisen soiton aikana, koska kotelon portti lähimmilläänkin on riittävän kaukana penkistä. Mittarissa lepäsi sellaiset numerot, että Seinäjoelle oli helppo lähteä. Timo sai lääkäriltä soittokiellon ja Mikko ei nosta lukua riittävästi. Suuri osa illasta kuluikin penkkien siirron ajoituksen opetteluun. Kolmelta alimmalta nuotilta on lähtenyt runsaasti lukua. Vesa Koljonen oli värvätty toiseksi katsuriksi. Finaalivedossa vastaan asettui Heikki Malmila. MAXBOOM V iime numeron jutussa ehdimme Forssaan asti. SITÄ ENNEN EHTI TAPAHTUA PALJON, MIKÄ EI EHTINYT MUKAAN EDELLISEEN JAKSOON. Kuusisatasen jäljiltä kyydissä ollut kahden basson kotelo tuntui toimivan loistavasti. Loppukauden trendi: rakentajat seuraavat, kun Teemu soittaa ison apparin kanssa. Ei pitkäsoittoon mitään suurempaa mielenkiintoa ollut muutenkaan. Seinäjoen kilpailu kuului lähikisojen joukkoon. Lajittelusoitossa Punto täräytti tauluun huiman 151,3 dB.n tuloksen. Kirjoittaja kurkkii takapiruna Timon olan takana. Kisa oli siinä mielessä erikoinen, että Timo ei ollut tällä kertaa mukana katsastamassa. Kauden loppuraportti – EI MITÄÄN LAAKEREILLA LEPÄILYÄ!. Parin peräkkäisen vedon jälkeen pientä tuoksua oli havaittavissa, joten ainakin Marathonin saisi unohtaa. . ETUOVIEN KAIUTINASENNUKSIIN AIKA EI RIITTÄNYT VIELÄKÄÄN. Edessä oli Seinäjoen karkelot Rytmikorjaamolla. Suunnitelmana oli lähteä soittamaan Semi UNL 1500W-luokkaan. . 96 A uto S ound Semi Unlimited Punto OSA 3. Noista asetelmista pojat pääsevät nopeasti tuulettamaan. Kouvolan ja Oulun livevetokäyristä näkyy selkeästi liian korkeaksi nousseen virin vaikutus. Aika kului lähinnä lepäillessä
Päätteitä oli tulossa kaksi päällekkäin, eikä se näillä kumeilla onnistuisi. Lajittelun 155,1 dB on aivan uskomattoman kova tulos. Tällä kertaa se näytti kuitenkin vakaita lukemia ja jännitteen säätö sujui kohtuullisen nopeasti. Portteihin yritettiin tehdä sujuva profiili ja riittävät pyöristykset. Sitä käytettäessä nupin säätöalue ulottuu minimistä päätteen gain-ruuvilla säädettyyn maksimiin. Ensimmäisestä vedosta asti oli selvää, että laitteistopäivitys oli onnistunut loistavasti. Tuloksellisesti osallistumiseen ei olisi ollut mitään pakottavaa tai erityistä syytä. Punton finaalisoitto jouduttiin soittamaan soolona ja siitä irtosi 154,9 dB. Tärkeimpiä muutoksia uudessa seinässä oli ylimmän bassorivin nosto niin ylös kuin mahdollista. Pääteräkin kanssa touhutessa liimat olivat kovettuneet ainakin pinnasta, joten Mikko pääsi asentamaan bassoja seinään. Ei mitään laakereilla lepäilyä Kouvolan jälkeen lähes kaikki purettiin jälleen kerran pois autosta. Räkki roikkui tolkuttomasti jo yhden päätteen painosta. Säätöä Ensimmäisenä vuorossa oli kaiutinjännitteiden säätö. Punton seinä finaalikunnossa. Autossa aiemmin olleet kuusi SPL Dynamics XTR300D2 bassoa ja neljä SPL Dynamics ICE-1500D päätettä oli päätetty korvata kuudella XTR300D4 bassolla ja kahdella SPL Dynamics D4S päätteellä. Osallistuminen Kouvolan kilpailuun edellytti melkoista työmäärää lyhyessä ajassa: vanha seinä ja vanhat portit pitäisi asentaa paikalleen, päätteille pitäisi rakentaa räkki, suurin osa johdotuksesta pitäisi muuttaa, bassot pitäisi asentaa ja kytkeä jne. Vastavalmistunut räkki purettiin pois ja uusi valmistettiin huomattavasti yksinkertaisemmalla reseptillä. Punto on tällä kaudella ainoa 150 dB:n ylittäjä tässä luokassa. Pahimmillaan voisi käydä niin, että toinen muutos syö toisen antamaa parannusta, jolloin paras yhdistelmä jäisi selvittämättä. Aluksi kaukosäädin maksimiin säädettynä säädetään päätteen gain-ruuvilla kaiutinjännite kymmenkunta volttia ylikorkeaksi halutuilla soittimen asetuksilla. Virin noustessa liian korkeaksi portteja mieluummin pidennettäisiin kuin pienennettäisiin. A uto S ound 97 A uto S ound 97 MAXBOOM to ja identtisellä backupilla varmistui komea uusi Suomen ennätys. Ylärivin 10 mm:n upotus ratkaisi myös näennäisen B-pilarilinjaongelman. Uusi asennus näytti paljon ammattimaisemmalle kuin vanha. Pari korkeinta nuottia olivat nousseet todella reilusti. Kouvolan kisat olisi ollut helppo jättää väliin. Ne olivat tarpeen, kun mukana oli stockerin piikkisoittelun vuoksi tavallistakin enemmän tavaraa. Pyynnöstä koko omalle porukalle saatiin varattua vierekkäiset parkkiruudut. Säätöä helpotti se, että päätteet oli kytketty linkkipariksi ja käytössä oli langallinen kaukosäädin. Bassot irrotettiin ja vanha seinä portteineen purettiin pois. Enää ei ollut epäselvää, mikä soittoraita antaa parhaan tuloksen. Vanha seinä ja vanhat portit asennettiin ensimmäiseksi paikoilleen. Tilaa ei aiotussa paikassa ole yhtään liikaa, joten päätteet tulisivat ennemmin tai myöhemmin kurkistamaan ulkomaailmaa hajonneen takalasin läpi. Niihin ei tehtäisi muutoksia. Luultavasti päätteet roikkuisivat niin paljon, että jo ensimmäinen takaluukun sulkeminen rikkoisi takalasin. Lyhyt siirtomatka oli tervetullut helpotus sekin. Pääteräkin valmistuttua kävi ilmi, että valitut kumit ovat liiankin joustavia. Uudeksi Suomen ennätykseksi tuli siis komea 154,9 dB. Viriä nostettaisiin, kunnes luku alkaisi laskemaan. Se mahdollisti alemman bassorivin nostamisen ylemmäs seinässä limittäin ylemmän rivin päälle. D4S:n kaukosäädin kuuluu fiksusti toteutettujen kaukosäätimien joukkoon. Ylimmäinen bassorivi myös upotettiin rungon asennuskauluksen paksuuden verran. Nyt ei killisilmäkään pääsisi kitisemään asennuksesta.. Vähänkään huolimattomasti linjattuna ripustukset näyttivät tulevan yli B-pilarilinjasta. Myös piikkinuotin voimakkuus nousi hieman aiemmasta. Käytössä oli edelleen se sama hieman epäluotettavaksi havaittu yleismittari. Oma tulos riittäisi varmasti aiotussa luokassa finaalipaikkaan. Huomaa limittäin asennetut bassot sekä valtavan kokoiset portit. Seuraavana oli vuorossa uusi pääteräkki. Aiemmin tehty seinä pultattiin paikoilleen ja tiivistettiin erityisen huolellisesti. Kouvolan tulosjuhlat Kouvola Night Cruisingin järjestävä Impedanz Tuning on puolillaan kavereita. :-) muutosta. 155:n ylitys oli jotain, jota lähdettiin hakemaan, mutta johon ei vielä aivan uskottu yllettävän. Sen jälkeen hienosäätö on todella helppo tehdä kaukosäätimellä. Oikeastaan se osoittautui olosuhteiltaan hieman liiankin hyväksi, mutta siitä lisää kauden yhteenvedossa. Uusien porttien valmistus aloitettiin. Mikäli uusi jo valmiiksi tehty seinä olisi asennettu jo nyt, niin epävarmaksi jäisi, johtuisiko muutos pelkästään seinästä vai pelkästään laitteista. Matalin 38 Hz:n nuotti oli hieman laskenut ja siitä ylöspäin oli tapahtunut pelkkää hyvää. Kaikki tämä tehtiin porttipinta-alan maksimoimisen nimissä. Lisäksi painavaa tavaraa jouduttaisiin siirtelemään paljon autosta toiseen. Niissä kumipötkylän päässä on pultit, joilla pötkylän saa asennettua vaikka kotelon ja laiteräkin väliin. Siihen tarkoitukseen ostettiin Motonetistä tärinänvaimennuskumit. Tähän mennessä luku oli noussut jokaisella virinnostolla. Todellisuudessa varaa oli aiemminkin ollut muutama milli. Ylimmän rivin bassot olivat tulleet aiemmin todella lähelle sallittua linjaa. Lisähoukutuksena kilpailupaikkana Prisman parkkihalli on olosuhteiltaan hyvä. Jälleen yksi kiireinen viikko Seinäjoen ja Kouvolan kilpailujen välissä oli vain viikko väliä. Portit eivät olleet liian isot, ne olivat vain liian lyhyet. Päätteet haluttiin eristää kotelon takaseinän tärinästä. Hienon lajittelutuloksen jälkeen oli aika siirtyä stockerin kimppuun piikkinuottia soittamaan. Ainoastaan osa akuista ja päätteet jäivät paikoilleen. Paras omaan mittariin saatu luku oli 154,47 dB. Porttien liimojen kuivuttua sotkemattomiksi bassot asennettiin ja kytkettiin paikoilleen. Vanhat portit mahtuivat sujuvasti uusien sisään. Portit olivat turhan lyhyet ja silti viri ei ilmeisesti ollut tarpeeksi korkea. Siitä syystä tehdään aina vain yksi muutos kerrallaan ja sitten analysoidaan tulokset. Syy vanhan seinän asentamiseen on vanha viisaus vain yhdestä muutoksesta kerrallaan. Kouvolaan voitiin lähteä rauhallisin mielin. Portit näyttivät valtavilta varsinkin vanhoihin verrattuna. Elastinen kumi joustaa ja poistaa terävimmät tärinät vaimentamalla kovimmat kiihtyvyydet. Pääsyynä osallistumiseen oli se, että kalustopäivityksen vaikutuksesta haluttiin virallinen mittaustulos. Ympäri hallia sijaitsevien tavaroiden vartioiminen olisi ollut lähes toivoton urakka. Iso kiitos hienoista järjestelyistä Impedanzin jannuille! Lajittelusoitto loksautti omien leukojen lisäksi myös joukon muita. Kukaan muu ei ole soittanut vielä 154:stakaan. Piikkisoittokarkeloiden jälkeen oli finaalivetojen aika illan viileydessä. Muutamien vetojen jälkeen bassot olivat vakiintuneet ja lukuun ei enää tullut vedosta toiseen . Tosin ennätyksen ei ajateltu kestävän kuin Oulun finaaleihin asti. Selostamassa ollut Toni Pasanen tuijotteli näyttöä ja keräili hetken sanoja ennen hehkutuksen aloittamista. Silloin sen asennukseen käytetyillä liimoilla olisi mahdollisimman pitkä aika kovettua. Aikaa ei enää ollut tuhlattavaksi turhaan hienosteluun. Kuuden basson ja kahdentoista kaiutinjohdon kytkeminen sujui rutiinilla, vaikka urakassa vierähtikin reipas tovi
Kotija kisamittausten välillä on aina hieman epävarmuutta. Vian sattuessa joku luultavasti saa sen korjattua, tai ainakin hinauspalvelu löytyy omasta porukasta. Lukema mittariin oli lohduton 153,7 dB. Helpoimmalla bassojen sijainnin ja porttien vaikutuksen saisi eriteltyä toisistaan asentamalla uuteen seinään vanhat portit. Kouvolassa luokkana oli sama Pro Stock 250W. Ovipaneelit olivat ammattimaalarin jäljiltä varsin hienot. Tulos laski entisestään ja se myös jatkoi hiipumistaan. Autoa ei ollut kovin paljoa tukittavaksi, koska suurin osa korista oli seinälinjan takana ja seinälinjalta mikään ei ollut antanut periksi. Paras tulos uusilla porteilla oli 154,32 dB ja myös piikkinuotti oli vaimentunut. Lopulta vuotopaikka löytyi. Etuovet hyllylle ja muita kiireitä Myös Punton etuovien kaiutinasennuksia oli yritetty tehdä aina keskiviikkoon asti. Tällä kertaa katsastus oli oikein tervetullut helpottamaan jännitystä ja ohjaamaan toisaalle samaa kehää kiertäviä ajatuksia. Kouvolaan lähdettäessä omaan mittariin saatu paras tulos oli ollut 154,47 dB. 98 A uto S ound 98 A uto S ound MAXBOOM Lukua kateissa Muutaman testivedon jälkeen oli selvää, että lukua puuttuu jonkin verran. Matto alkoi aluksi repeämään alumiinin kuviointia seuraten ja viimeistään seuraavalla vedolla matto korkkasi jo kaikkiin suuntiin. Viimeisissä testeissä auton lämpötila oli noin 15-20 astetta ja sen ajateltiin olevan riittävän lähellä Ouluhallin olosuhteita. Timon perjantai-ilta ja lauantaiaamu kului autoja katsastaessa. Bassot tuskin löystyivät, koska liikerata oli erittäin kohtuullinen kaikilla nuoteilla. Vanhoilla autoilla on mukavampi liikkua isommassa porukassa. Kouvolan paras herkku on kuitenkin Max SPL-soitossa yhden SPL Dynamics XTR250D2:n ja yhden SPL Dynamics D8S:n avulla saavutettu 153,1 dB. Parannusta edelliseen Forssassa soitettuun piikkiennätykseen tuli melkoisesti. Jälkikäteen ajateltuna ne olisi voinut kuskata maalarille jo pari kuukautta aiemmin. ABC-koteloon oli tehty uusia apukammion portteja, joten niiden vaikutus piti ehtiä testata. Samassa kilpailussa kokeiltiin Max SPL-soittoa yhden SPL Dynamics XTR 200D2:n kanssa. Tulos on melkoinen vain yhdellä kympillä soitetuksi. Mittari ei luultavasti tälläkään kertaa ehtinyt mittaamaan korkeinta tulosta. Tehoa vedossa meni perille noin 15 kW. Ensin soitetaan oman porukan lajittelusoitot ja sen jälkeen aletaan soittaa Hämäläisten Puntolla piikkiä. Tässä tapauksessa tehon kolminkertaistamisella saatiin 0,3 dB:n nousu. Lopulta hermot olivat riittävän riekaleina ja vika päätettiin ampua esiin vaikka väkisin. Kaikkea käytettävissä olevaa aikaa ei voitu käyttää ASTM-Punton hieromiseen, vaan myös Hämäläisten stockeri piti ehtiä säätämään. Viisi nuoteista on tullut huiman lujaa. Palautettaessa auto aiemman testisoiton säätöihin lukua jäi yleensä puuttumaan seuraavalla vedolla aiemmasta ainakin vähän. Verrattaessa Oulun livevetoa Kouvolan vetoon, alin nuotti oli lähes romahtanut ja seuraavakin oli laske. Kompressio on vahva vihollinen silloin, kun se kunnolla iskee. Ensimmäisenä korjaustoimenpiteenä vanhat portit asennettiin adapterien kanssa uuteen seinään. Aina aiemmin ehjänä kestänyt butyylimatto oli revennyt auki aivan kuin jokin olisi murtautunut siitä läpi. Lauantain aikataulu oli suunniteltu vastaavaksi kuin Kouvolassa. Tällä kertaa koko porukka pääsi ongelmitta perille. Vaikeudet luvun kanssa johtivat lopulta jälleen etukaiutinasennusten hyllyttämiseen. ASTM rakennusohjeen ABC-kotelo seikkailee! Kesäkuun numerossa 3-4/2016 rakennusohjeen muodossa esitelty kotelo teki ensiesiintymisensä aiotussa kilpailuluokassa Seinäjoen osakilpailussa. Vanhat portit sovitteineen purettiin pois ja uudet portit asennettiin tilalle. Tulos oli hieman vaatimaton 146,84 dB. Ylärivin kaikki bassot ovat todella lähellä kotelon sisäseiniä. Mittari pysähtyi sinällään erinomaiseen 154,6 dB:n, mutta olisihan se enemmän saanut olla. Noussut taso ei sen sijaan jää epäselväksi. Tulos sen kanssa oli hieman Kouvolan tulosta rohkaisevampi 148,46 dB. Hieman varomattomasti suoritettu soitto aiheutti elementtirikon nopeammin kuin kisamittari ehti reagoimaan. Haastajat ovat tervetulleita mukaan kisaamaan piikkitulosten paremmuudesta. Kouvolan huipputuloksen jälkeen se oli valtava pettymys. Kyseinen tulos oikeutti Max SPL Stock-listalla kuudenteen sijaan. Myöhemmin maton huomattiin kestävän maksimissaan viisi vetoa. . Ensimmäinen taival oli vain lyhyt stintti Äänekoskelle Timon vanhempien luokse. Oulussa soitettiin Max SPL-soitto myös yhdellä SPL Dynamics XTR 200D2:lla. Tämä Pro SemiUNL3500W-luokan liveveto Kouvolasta ansaitsee julkaisun sellaisenaan. . Lämpötila voi olla erilainen ja myös kaiutinjännite voi poiketa hieman aiemmasta. Ensimmäisen lajittelusoiton jälkeen mittarissa ei ollut lähellekään uusia Suomen ennätyslukuja. Kevään ensimmäisillä porteilla bassojen liikerata oli ollut pahimmilla nuoteilla ainakin kaksinkertainen ja silti tulokset vakiintuivat muutaman soitetun vedon jälkeen. Siellä paras tulos nousi lukuun 142,9 dB. Piikkinuotin soitto on koukuttavaa, joten MB-finaaleissa Oulussa Max SPL-soiton pariin palattiin entistä vakavammin. Matto ehjänä omaan mittariin saatiin rohkaiseva 154,32 dB. Varsinkin 157 dB:n tasolla tullut 47 Hz on suorastaan jäätävä. Erikoista oli myös tulosten huono toistettavuus. Yhden SPL Dynamics XTR250D2:n kanssa mittariin saatiin 153,4 dB:n lukema. Vanhoilla porteilla mittariin tuli enää 154,02 dB. Omituista vikaa koitettiin etsiä ja välillä koitettiin rakentaa lisää lukua kummankaan kuitenkaan onnistumatta. Laitteisto laitettiin pauhaamaan täysillä ja ovet suljettiin. Tehoa oli tarkoitus tarjota riittävästi, joten kytkentähommia oli paljon luvassa. Yksittäisistä nuoteista esimerkiksi 47 Hz on noussut noin 4,7 dB. Loppuilta menisi palautettaessa kaikki autot valmiiksi sunnuntain kaaviosoittoja varten. Yksittäisten nuottien vertailu on hieman vaikeaa, koska käytössä on ollut eri soittoraidat. Mieleen ei vain kerta kaikkiaan ollut tullut, että tuttavapiiriin kuuluu asiansa osaava automaalari. Kympillä tähtäimessä on 155:n raja ja kasilla tavoite on asetettu 150 dB:n kohdalle. Toki kotelo oli kokenut hieman muutoksia Kouvolasta, eikä muutosten vaikutusta Max SPL-soittoon tiedetä. Tuloksena Pro Stock 250W-luokassa oli luokkavoitto tuloksella 142,7 dB. Ouluhalli iskee taas Finaaleihin lähdettiin perinteisesti jo hyvissä ajoin perjantaiaamuna. Piikkikärpänen puraisi kavereita tosissaan ja piikin soitteluun tullaan jatkossa palaamaan. 14 voltin sähköillä yhden ohmin kuormaan D8S-linkkiparilla tehon puute ei olisi lukua rajoittava tekijä. Uusien porttien pääteltiin olevan kumminkin paremmat. Finaalikatsastus hoidetaan perinteisesti kolmen porukalla. Muutamat pitkämatkalaiset kaverit tulivat sovitusti sinne ja munkkikahvien jälkeen matka jatkui letkassa kohti Oulua. Tuliaisina T&T Hämäläisellä oli uusi Suomenennätys samalla luvulla. Alin 38 hertsin nuotti oli hieman vaimea, mutta muuten kaista näytti hyvälle. Elementit pysyivät samoina, mutta tehon riittävyys varmistettiin toisella SPL Dynamics D8S-päätteellä. Samassa livevedossa ensimmäisen ja parhaan soiton käyrät. Kouvolan huippuluvuista saattoi puuttua aavistus, tai sitten ei. Epäiltyjä syyllisiä oli kaksi; joko viriä oli viimeinkin nostettu liikaa tai sitten bassot eivät viihtyneet uusilla paikoillaan. Selvästikin autossa muuttui jatkuvasti jokin ja valitettavasti ei ainakaan lukua nostavasti. Kaikki mahdolliset paikat tutkittiin mahdollisten vuotojen varalta
Aiemman kokemuksen olisi jo pitänyt opettaa jotain lämpötilan vaikutuksesta ainakin Timolle. Punto on katsastettu ja uudet suunnitelmat on tehty. Kiitokset Punto-projektista:. AutoSound, Janne Soilakari Audiocheck, Juuso Pitkänen SPL Dynamics, Hannu Oja Ismo ja Kirsi Mertsi ja Liisa Pertti ja Arja Ismo L Antti Bäck Petri Muhonen Arttu Penttinen Teemu Hämäläinen Ville Vikki Harto Viljamaa Sami Hautanen Arttu Ekholm Jyskän Autolasi + Ne kaikki muut jotka unohtuivat tästä listasta. Syykin on aivan ymmärrettävä: jo normaalissa kisavedossa Teemu aivastaa yleensä kaksi kertaa ja henki kulkee muutenkin heikosti. Luku siellä on kiitettävää tasoa. ASTM-kilpurin tulos lähenteli luokan aiempien vuosien finaalin voittotuloksia ja oli vain muutaman kymmenyksen päässä luokan viime vuonna voittaneen Sami Hautasen tuloksesta. Absoluutisia huipputuloksia ei vaan tule, mikäli kaikkia tekijöitä ei osata ottaa huomioon. Seuraavana vuorossa olivat sivujuonet. Rakentamiskiintiö oli totaalisen täynnä, joten tilanne päätettiin hyväksyä, vaikka pettymys olikin mieletön. Osan ylempien nuottien vaimeudesta voi laittaa auton peltien ja vaimennusten jäykkyyden muuttumisen piikkiin. 24 asteen lämpötilassa ainakin vastekäyrä olisi ollut toisen mallinen ja ehkä se ei olisi johtanut rakentajia niin pahasti harhapoluille revenneen vaimennusmaton kanssa. Pojat tekivät paluun seinänrakennushommiin ja Kouvolassa soitettu ensimmäinen 155:n ylitys kymmenyksen turvin vetää kirjoittajankin hiljaiseksi. Seuraamme myös ensi kaudella kilpurin taivalta, tosin kirjoittelu ei jatkossa ole aivan niin yksityiskohtaista kuin tähän mennessä. Mikon ja Timon tulos oli erityisen hyvä, kun muistaa sen soitetuksi 0,7 dB vajaalla kaiutinjännitteellä. Kauden aloitus Tampereella sujui mallikkaasti. Toivottavasti juttusarjasta on ollut iloa lukijoille ja edes joku on hyödyntänyt valmiiksi mietittyjä rakenteita osana omaa projektiaan. Ylitys tuli vieläpä reilusti parhaan tuloksen ollessa 154,6 dB. Muutenkin heppoisesti rakennettujen seinäkoteloiden funktiota voi ihmetellä, kun konttiasennuksilla pääsee helposti kovempiin lukuihin. Kausi on takana ja mestaruus on voitettu. Teemu kieltäytyi jo aiemmin Marathonin soittamisesta. He paransivat lukua mm. Ouluhallia vastaavassa n. Potentiaalia paljon parempaan tulokseen olisi ollut. Soitto napsua kovempaa olisi ehdottomasti pitänyt tehdä jo kotona. 0,6 dB. Toiseen vetoon sopivaksi nostettu kaiutinjännite olisi yksinään riittänyt nostamaan tuloksen 147:n puolelle. Rakentamisesta tiimi saa kiitettävän arvosanan. Toki asiaan kuuluvat tuuletukset ja voitontanssit pompittiin. Tuurin jälkeen pojat olivat jälleen sisuuntuneina liikkeellä. Raskaan urakan jälkeen on helppo hymyillä. Finaalisoitto oli lievä antikliimaksi. nostamalla viriä ja rakentamalla tukitangon tuulilasin etureunaa vahvistamaan. leän sääjakson uhreiksi. Napsun nosto siihen olisi paljastanut varmasti liikerataongelmasta johtuneen alimman nuotin romahtamisen. Seuranneen kuukauden kisatauon aikana pojat kykenivät parantamaan tulosta n. Kisassakin siihen tarjoutui mahdollisuus pudotuskaavion semifinaalivedossa. Sami soitti samassa kisassa Pro-puolella. Mikko ja Timo osoittivat, että kotelohäkki kannattaa rakentaa tinkimättömästi, mikäli tavoitellaan huipputuloksia. Ensimmäinen 154:n ylitys tässä luokassa jo auton ensimmäisen kilpailukauden puolivälissä, vetää kilpakumppanit hiljaisiksi. Kausi tiivistettynä Kauden jälkeen on aika tehdä yhteenveto tähänastisesta. ASTM-kilpuri jatkaa ensi kaudella. Kuopioon ei tuulilasin uusimista ja tangon onnistunutta asennusta lukuun ottamatta suurempia muutoksia tullut. Ongelman olisi ehtinyt korjaamaan ennen finaalia säätämällä subsonicia hieman päälle. Tuulilasirikon vuoksi Viitasaaren kisa jäi väliin ja samalla revanssi Pasasesta jäi saamatta. A uto S ound 99 A uto S ound 99 MAXBOOM nut melkoisesti aiemmasta. Nyt olisi pitkä talvi aikaa rakentaa ilman viikkoaikataulua. Toinen lajittelusoitto ja finaali jäivät soittamatta jatkuvien, lopulta kisan keskeyttämiseen johtaneiden mittalaitteisto-ongelmien vuoksi. Livevetokäyrästä oli helppo päätellä virin noston menneen yli. Aikataulu venyi loppua kohden varsin kiireiseksi, mutta työmäärä olisi helposti yllättänyt kokeneemmankin porukan. Toisaalta hallin noin 15 asteen lämpötila peitti virin olleen jo aivan äärirajoilla. Enemmän kuin voittoa, tiimi taisi tuulettaa alkavaa yli puolen vuoden kisataukoa. Tangon asennuksessa särkynyt tuulilasi on alisuoriutuminen numero kaksi. Kirjoittaja ei aivan jaksa uskoa 156 dB:n ylitykseen 3500W:n teholla, mutta odottaa innolla Mikon ja Timon osoittavan arvion vääräksi. Myös lähes koko kaistalta puuttui vähän, ainoastaan 47 Hz:n kohdalle oli tullut vähän lisää. Sunnuntaina ei oman luokan kilpakumppanien vähyydestä johtuen ollut kuin finaali soitettavana. Siellä soitettu 151,3 dB osoittautui ylivoimaisesti kauden kovimmaksi tulokseksi tässä luokassa. Rakentajien puolustukseksi täytyy sanoa, että tuntemattoman muuttuvan tekijän vaikuttaessa tuloksiin niiden tulkitseminen on aina erityisen vaikeaa. Eivätkä he ole ainoita, jotka ovat joutuneet finaalia edeltävän vii. Viileää ulkolämpötilaa reilusti lämpimämpi Ouluhalli luo erityisen epäsuotuisan lämpötilamuutoksen. Mikko ja Timo ovat päässeet yli finaalin aiheuttamasta pettymyksestä. Lämpötilan vaikutuksesta höpöttäminen voi vaikuttaa pilkun viilaukselta ja sitähän se toki onkin. Seinäjoella soitettu Semi UNL 1500W osoitti hyvin tämän asennuksen todellisen potentiaalin. Rakentaminen tehtiin työtä säästämättä ja mistään ei näkyvästi tingitty. Harva auto oikeasti soi paremmin lämpimänä. Forssassa soitettu Semi UNL 600W tulos jäi hieman vaisuksi mittalaitteisto-ongelmien vuoksi. Marathonin aikana pärskimisiä kertyisi valtava määrä ja Teemu voisi vaikka pyörtyä. Ensisijaisena tavoitteena on tietysti parantaa tiimin omia ennätyksiä. Kaveri kävi hoitamassa index-luvut tavoittamattomiin ja ainoa kilpakumppani oli kaukana takana. Tuurin kilpailussa tapahtui kauden alisuoriutuminen numero yksi: paremmalla autolla tappio huonon valmistautumisen vuoksi Toni Pasaselle. Kokonaisarvosanaksi tiimille inhorealistikirjoittaja antaa 4/5. Myös päätoimittajan arvosana on 4/5, perusteluina, että parantaakin vielä voi. Kouvolan parkkihallin viileys mahdollisti aivan absoluuttisen huipputuloksen soittamisen. Aamu kului kavereiden kanssa jutellessa ja muiden soittoa seuraillessa sekä kavereiden autoja työnnellessä. Valmistautuminen Ouluun oli kolmas aiempia lievempi alisuoriutuminen
100 A uto S ound
A uto S ound 101
Kuuleman mukaan paikallista skeneä hallitsi eräs legendaksi kohonnut The Big T:ksi kutsuttu kaveri, jonka oikeaa nimeä ei kukaan tiennyt. 102 A uto S ound 102 A uto S ound ARSKAN HIFIT B ulgarian lennon lähtöä odotellessa Helsinki-Vantaalla Arska ja Repa päättivät käydä tyrehdyttämässä orastavaa nestehukkaa nauttimalla muutamat mallasjuomat eräässä irlantilaisravintolassa. NÄIDEN KAVERIEN SEURASSA EI TAPAHTUMISTA JA SATTUMUKSISTA OLE PUUTETTA, JOTEN KIINNITTÄKÄÄ TURVAVYÖNNE, NYT SE ALKAA! sä oli hotellin vahtimestari, joka herätteli vastaanottoaulan vessaan nukahtanutta Arskaa. Määränpäästä oli kuitenkin onnistuttu ottamaan taksi ja jollain ilveellä saatu luovittua jopa oikealle hotellille, jossa molempien matkamiesten fi lmi oli sitten lopullisesti katkennut. Selvisi että kyseesMATKALLA MAAILMAN ÄÄRIIN JA TAKAISIN! TARINAN EDELLISESSÄ OSASSA ARSKA JA REPA VOITTIVAT TELEVISION KILPAILUOHJELMASTA KAHDEN HENGEN AURINKOLOMAMATKAN BULGARIAAN. Hiljalleen jälleen elävien kirjoihin selviytyneet pojat päättivät käydä pikaisella aamiaisella hotellin ravintolassa, jonka jälkeen olisi edessä joko mielenkiintoinen ja kulttuuripainotteinen päivä kaupungilla, tai sitten vain vetäytyminen uikkarit jalassa ja rommikola kädessä hotellin uimaaltaalle. "Nyt mä tajuan niitä Madventuresin jätkiä, kun ne aina selittävät miten eri maista ja kulttuureista tulevilla reppureissaajilla on hyvä yhteisfi ilis ja synkkaa, kun ne kohtaavat jossain eksoottisissa maailmankolkissa", sopersi aurinkotuolissa maannut Repa varsin tukevan nousuhumalan säestämänä. Kivenkovana kauppamiehenä Liero oli keksinyt autohifi n jälleenmyyntibisnekseensä todella tehokkaan rahantekoidean. Heti huomenna me varataan lennot Indonesiaan ja lähdetään tapaamaan tota tyyppiä ja kysytään jos päästäisiin vähäksi aikaa oppilaiksi sinne sen autohifi temppeliin, samalla tavalla kuin se Arman kiersi niiden kaikenmaailman kungfu-mestarien luona siinä yhdessä sarjassa", sanoi Repa, ennen kuin sammui aurinkotuoliinsa Bulgarian pimenevässä illassa. Repa nappasi vielä taskumatistaan viimeiset rohkaisuryypyt, ja sitten se oli menoa! Matka sujui kaikin puolin hyvin, ainakin se alkuosuus jonka pojat muistavat selkeimmin. Tällä tavalla oma kate saadaan nostettua pilviin ja kaveri vähän kehaisikin, että nyt on massia kuin rosvopäälliköllä tosin ei ehkä aivan yhtä paljoa, mutta ainakin samalla tavalla hankittua. Ennen Sunny Beachille saapumista oli ehditty tyhjentää sen verran monta "nelisenttistä", että ihan kaikki tapahtumat eivät tallentuneet kiintolevylle. Aurinkovarjon katveessa virvokkeita nautittaessa aika kului joutuisasti ja uusia tuttavuuksiakin alkoi jälleen löytyä, kun kielenkannat oli saatu niin sanotusti rasvattua ja turhat estot poistettua. Sitä paitsi uuteen ympäristöön tultaessa pitää sopeutuminen tehdä varovasti ja vaiheittain, ettei tule niin sanottua kulttuurishokkia. Liero oli myös autohifi miehiä, tai tarkemmin sanottuna entinen sellainen. "Muutama fi rma antoi laskupinon venyä käsittämättömän korkeaksi, kun aina välillä vain vakuuttavasti selittelin että kyllä ne ihan pian maksetaan", kertoi kaveri vedet silmissä nauraen. Kyllä ne paikalliset yöhuoltamot ja autohifi kaupat ehdittäisiin käydä läpi tulevina päivinä. Eräs paikalla ollut travelleri kertoi uskomattomia tarinoita reissuistaan Aasian ja erityisesti Indonesian suunnalle, jossa autohifi ja tuning-kulttuuri olivat jotain sellaista, mitä me "länkkärit" emme osaisi edes kuvitella. Jossain vaiheessa päivä alkoi kääntyä illaksi, ja lennokkaat keskustelut siirtyivät naisista, viinasta ja eurodancesta autohifi n ja tuningin suuntaan. HEI AMATÖÖRI!!! Jos haluat että susta tulee samanlainen super-pro kuin musta ja Repasta, niin suuntaa osoitteeseen: www.facebook. Vain harvat ulkomaalaiset olivat kertomuksen perusteella päässeet tapaamaan tätä itämaista gurua, joka villeimpien tarinoiden mukaan ratsasti tiikerillä, asui jossain temppelissä ja osasi säätää auton hifi laitteet soimaan täydellisesti pelkän ajatuksen voimalla! "Jumaliste Arska, nyt mä olen viimeinkin saanut suunnan elämälleni. com/ArskaJaRepa Pääsevätkö Arska ja Repa ikinä Aasiaan ja mitä siellä mahdollisesti tapahtuukaan, se selviää seuraavassa jaksossa. Päästyään vessan lattialta ylös Arska kaivoi taskustaan yllättäen edelleen tallella olevan puhelimen, ja soitti vielä tässä vaiheessa aamupäivää hirsiä vetelevälle Repalle, joka kaikkien luonnonlakien vastaisesti oli löytänyt jopa oikeaan huoneeseen saakka. Seuraavana aamuna Arska sai silmänsä auki ensimmäisenä, kun joku tuntematon, varsin karvaiset käsivarret omaava herrasmies töni häntä hereille. Jos tuon herättelijä-äijän kieli muutettaisiin englannista suomeksi mutta pidetään murre suurin piirtein samana, niin tämähän kuulostaa ihan siltä kuin Keravan Bukka-kebabin henkilökunta koittaisi saada lauantai-aamuyöstä pöytään sammahtanutta Arskaa ja Repaa tokenemaan. Siinä kaljaa hörppiessä ja autohifi stä keskustellessa poikien seuraan lyöttäytyi myös ulkomaille pyrkivä tummatukkainen kaveri, joka esitteli itsensä Liero Koksakeriksi. "Mister, wake up please, you can't sleep here", toisteli kaveri yhtenään. Fiilis oli jotenkin tuttu ja Arska huomasikin kokevansa äkkinäisen Bon Voyage -tunteen. Nimittäin sellaisen että tilataan varastot täyteen tavaraa ja jätetään maksamatta. Umpirehellisinä miehinä Arska ja Repa eivät jaksaneet kauhean pitkään kuunnella tuollaista henkselienpaukutusta ja pullistelua, muutenkin alkoi olla jo pikkuhiljaa aika siirtyä lentokoneeseen. Ongelmana tässä kaupankäyntikuviossa on ainoastaan se, että yhdeltä maahantuojalta pystyy tilaamaan kamoja normaalisti vain yhden kerran, mutta kuten Liero asian ilmaisi, onneksi Suomessa riittää hyväuskoisia. Pysy kyydissä! MATKALLA MAAILMAN Arska ja Repa. Kaverin kertoman mukaan maa oli niin sanotusti alkanut vähän kuumottaa jalkapohjien alla, ja sen takia vaihtoon oli mennyt sekä harrastus että väliaikaisesti myös asuinpaikka. Koska olo oli vielä hiukan nuhjuinen ja väsähtänyt, valitsivat Arska ja Repa jälkimmäisen toimintasuunnitelman
A uto S ound 103 A uto S ound 103 MAXBOOM
Kappaleen soundit ovat rouheat ja sähkökitara sekä Miran laulu luovat kappaleeseen kohtalokkaan tunnelman. Kuitenkin olisin toivonut levylle hieman monipuolisempaa ja persoonallisempaa lähestymistä Mira Luodilta itseltään ja lisää tarinoita hänelle merkityksellisistä aiheista. . . Tuunela on paitsi sanoittanut ja säveltänyt valtaosan Tunnelivisionin kappaleista, niin myös äänittänyt ja tuottanut kokonaisuudessaan tämän Mira Luodin debyyttilevyn. Tällä kertaa on vuorossa jo lopettaneen yhtyeen toisen puolen, eli Mira Luodin juuri julkaistu debyyttilevy Tunnelivisio. . Uusimmallakin levyllä pisin kappale on vain 5 minuutin ja 40 sekunnin pituinen Mary Jane Kelly. . Tähän toki antavat viitteitä tekstintekijä Poulsenin musiikilliset esikuvat Johnny Cash ja Elvis Presley: mitään blackmetallia eivät Poulsenin tekemät kappaleet nykyisellään todellakaan edusta. Musiikilliselta tyyliltään Volbeat on mielestäni helposti lähestyttävää raskasta rokkia. Seal the Deal & Let’s Boogie sisältää kaikkiaan seitsemäntoista kappaletta, joiden pituudet vaihtelevat yleisesti kolme – neljän minuutin välillä. Kuuden digisinglen myötä varsinaiselle levylle uusia kappaleita jäikin enää julkaistavaksi vain neljä; kappaleet Kahleet, Tytöille, Pidän sinusta juuri sellaisena kuin olet ja Yölaulu näkivät päivänvalon syyskuussa Villi Lapsi –albumin julkaisun myötä. . Omia suosikkeja muutamien kuuntelukertojen perusteella ovat edellä mainitun Mary Jane Kelly kappaleen lisäksi levyn avausraita The Devil’s Bleeding Crown, joka on kaikessa yksinkertaisuudessaan mahtavaa Volbeatille tyypillistä tykitystä. Tutustuminen Volbeatin musiikiin on avannut minulle jälleen ovet uuteen, hienoon musiikkityyliin, jonka kärkinimiä nykyisellään tämä tanskalaisbändi ehdottomasti on. Kun kokemuksen myötä aiheisiin saadaan vielä lisää ulottuvuuksia, on yksi lajinsa lahjakkaimmista muusikoista tässä. Soundimaailmaltaan Mira Luodin debyytti on ihan asiallinen. Tätä levyä ei todellakaan ole kompressoitu tukkoon. 104 A uto S ound KUUKAUDEN KUUNNELTAVIMMAT TÄLLÄ PALSTALLA ESITTELEMME MUUTAMIA UUSIA TAI VÄHÄN VANHEMPIAKIN ÄÄNITTEITÄ, JOIDEN SISÄLTÖ JA SOUNDIT OVAT TEHNEET LEHTEMME TOIMITTAJIIN VAIKUTUKSEN. Tämänkertaiset levyarvostelut päättää yhtyeen uusin pitkäsoitto, kesäkuussa 2016 julkaistu Seal the Deal & Let’s Boogie. Kuitenkin vaikkapa verrattuna Ellinooran hienon hienoon debyyttilevyyn ja sen soundimaailman, on Tunnelivisio sen rinnalla kenties hieman hajuton ja mauton kattaus. . Melodiset ja Volbeatille tunnusomaiset kitarariffi t soivat kappaleesta toiseen koukuttavasti ja hienosti miksattu bassokitara ja rumpusetti tuovat syvyyttä soundiin. Edellisessä numerossamme arvostelin PMMP –yhtyeestä ponnistaneen Paula Vesalan soolouran ensimmäisen albumin. Kaikkineen Seal the Deal & Let’s Boogie on todella tasapainoinen kokonaisuus, jonka pystyy kuuntelemaan helposti kerralla läpi. Toki tämä tyyli sopii Volbeatin tyylisille meneville ja melodisille kappaleille erittäin hyvin. Neitokaisen persoonallinen ja upea lauluääni on usealla kappaleella pääosassa. . Raskaat teemat häviävät kuitenkin jo levyn kakkoskappaleen, singlebiisinäkin julkaistun Pinnan Alla, myötä. Ei sillä, että se välttämättä olisi huono asia, onhan Pariisin Kevät arvostettu, ja itsellenikin todella läheinen bändi. Äänityksen osalta Volbeat -uutukainen on hienosti toteutettu ja tuotettu albumi. Samoissa teemoissa liikutaan myös levyn puolivälin kappaleella Mä Annan Sulle Luvan, joka on kaikkineen levyn synkin biisi tunnelmaltaan. . Toki viittauksia on muuallakin, onhan esimerkiksi Tunnelivisionin avauskappale Musta Laatikko täsmälleen samanniminen, kuin Pariisin Kevään uusin albumi. Kaksi viimeisintä singleä ovat kesäkuussa julkistettu Rakkauden kesä ja juuri levyn kynnyksellä julkaistu Elefantin paino. Instrumentit on saatu taltioitua hyvällä laadulla ja kaikkineen Volbeatin suoraviivainen soitanta jyrää hyvin kappaleesta toiseen. . Menevä kappale kaikin puolin, mutta väkisin mieleen hiipii ajatus, että onko tämä julkaistu väärän artistin levyllä. . Toki levyn nimessäkin on vahvaa viittausta Pelle Miljoonan suuntaan. Ensimmäistä kertaa albumia kuunnellessa huomio kiinnittyi muutamien kappaleiden melodioihin ja sävelkulkuihin, joissa mennään aika lähellä Pariisin Kevään tyyliä. Näistä varsinkin viimeksi mainittu nousi huippusuosioon ollen peräti kuudenneksi soitetuin radiokappale tuona aikana. MUSIIKKI SOUNDIT Mira Luoti Tunnelivisio Ellinoora Leikaksen debyyttialbumi on siinä mielessä mielenkiintoinen syntytarinaltaan, että levyn kappaleita alettiin työstää jo kolme vuotta ennen julkaisua. Levyn avausraita Musta Laatikko lupailee raskasta albumia. . Kenties sitä kuullaan Mira Luodin tulevilla levyillä. . Samaa linjaa kappaleiden pituudessa Volbeat on biiseissään vetänyt kaikilla levyillä. Äänenkäyttö tällä nuorella laulajattarella on todellakin hallussa, sen verran voimakasta tulkintaa kuullaan usealla kappaleella. Aivan kaikki odotukset eivät täyttyneet, sillä mielestäni Mira Luodin oma tyyli tällä levyllä ei ainakaan koko aikaa päässyt esille, vaan ajoittain lipsutaan melko lailla Pariisin Kevään musiikilliselle tontille. Kaikkiaan Ellinooralla on harvinainen kyky kirjoittaa mieleenpainuvia lyriikoita, ja sen suhteen neitokaisen tulevaisuus on taattu. Näistä kappaleista varsinkin Tytöille erottuu joukosta slovarimeiningillään. . Yhteenvetona todettakoon, että odotukseni Mira Luodin debyyttiä kohtaan olivat korkealla. Sanoituksiltaan Ellinooran itse kirjoittamat kappaleet liikkuvat erilaisten aiheiden parissa. . Musiikillisesti Tunnelivision on aika kaukana esimerkiksi PMMP:n tuotannosta. Villi Lapsi ja Ellinoora yllättivät minut todella positiivisesti. Syyskuussa 2016 kauppoihin ilmestyneeltä levyltä saatiin maistiaisia kevään ja kesän aikana julkaistujen singlebiisien muodossa. Sittemmin tapahtuneiden muutamien miehistövaihdosten kautta Volbeatin kokoonpano Seal the Deal & Let’s Boogie albumilla on seuraava: kitara ja laulu Poulsen, rummut Jon Larsen, kitarat Anthraxin entinen jäsen Rob Caggiano sekä bassokitara Kaspar Boye Larsen, joka liittyi bändiin juuri uuden levyn julkaisun kynnyksellä. Levyillä kuullaan muun muassa selloa, vetopasuunaa, viulua, mandoliinia, erilaisia rumpuja sekä ukulelea, joten soittimia levylle on todellakin äänitetty, eikä vain ohjelmoitu. . Ei turhaan Volbeatin albumi ole roikkunut Suomenkin albumilistalla julkaisustaan saakka, sen verran tyylikästä musiikkia ja tarttuvia riffejä bändiltä jälleen kerran kuullaan. Näin sai alkunsa Volbeat ja alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluivat laulaja-kitaristi Poulsenin lisäksi niin ikään Dominus -taustainen basisti Anders Kjølholm, kitaristi Teddy Vang, sekä yhtyeessä edelleen soittava rumpali Jon Larsen. . Myös hienolla kitarasooloilulla alkava kappale Goodbye Forever on kaunista kuultavaa, samoin levyn raskaimpiin kappaleisiin kuuluva nimikkobiisi Seal the Deal. Kerrassaan hienoa huomata, että joku popartisti uskaltaa tehdä poikkeuksen valtavirtaan, ja tuottaa albumin näin laadukkaasti. Bändin suosiosta kertoo se, että yhtye valloitti uudella levyllään Suomen albumilistan kärkipaikan debyyttiviikollaan ja on pysytellyt listalla yhtä mittaa siitä saakka. Toki mukana on basso, rumpusetti, sähkökitarat jne, jotka on myös taltioitu Tuunelan vankalla ammattitaidolla. Ellinooran debyyttilevy on soundimaailmaltaan yksi parhaista, joita olen vähään aikaan kuullut. . Viimeistään kolmas kappale, Lähiölaulu, karistaa viimeisetkin synkkyyden rippeet ja on musiikillisesti kenties lähinnä Parisiin Kevään melodisia popbiisejä. . Harvoin ensialbuminsa julkaiseva popmuusikko kuulostaa näin valmiilta, varsinkin kun Ellinoora kirjoittaa kappaleensa itse. Ellinooran suosio on ollut valtaisa, siitä kertoo jo se, että Villi Lapsi albumi myi kultaa jo ennen julkaisuaan. Sama ajatus putkahtaa mieleen taas kappaleella Puhu Minulle Hulluudesta, ja varsinkin sen kertosäkeestä. Ellinooran debyyttilevyltä saatiin kuulla maistiaisia kaikkiaan kuuden singlen verran ennen varsinaista levyn julkaisua. . Volbeatin perustaminen tapahtui vuosi tuhannen alussa, jolloin aiemmin death metallia yhtyeessään Dominus soittanut Michael Poulsen halusi vaihtaa tyylilajia kyllästyttyään raskaan metallin soittamiseen. Seal the Deal & Let’s Boogie levyllä laulaja Michael Poulsenin lauluääni on tunnistettava ja puhdas. Tällaisista lähtökohdista Ellinoora ryhtyi tekemään debyyttialbumiaan yhdessä tuottaja Samuli Sirviön kanssa. Tukea saadaan luonnollisilta instrumenteilta, joista osan on soittanut levylle Ellinoora itse, osan tuottaja Sirviö sekä loput lukuisat vierailijat. Kuullaanpa levyllä välillä rumpali Jon Larsenin tuplabassari tykitystä, joka on aina hienoa kuultavaa. Joitakin musiikillisia erimielisyyksiä levy-yhtiön kanssa matkanvarrelle mahtui, koskapa jo julkaistu ensimmäinen singlebiisi, Regina -yhtyeen Iisa Pykärin sanoittama Sellainen Mies, vedettiin pois markkinoilta artistin itsensä pyynnöstä vuonna 2013. Mira Luodin kanssa levyä on ollut tekemässä Parisiin Kevät yhtyeestä tunnettu Arto Tuunela, joka on todellinen musiikin moniosaaja. Sitä seurasivat kappaleet Minä Elän kesäkuussa ja Carrie lokakuussa. . Olen toki puolella korvalla joskus kuunnellut bändin musiikkia, mutta suurempi herääminen yhtyeen tuotantoon tapahtui vasta vuonna 2013 julkaistuin levyn Outlaw Gentlemen & Shady Ladies myötä. . LEVYT EIVÄT VÄLTTÄMÄTTÄ AINA OLE KAIKKEIN ”HIFEINTÄ” TESTILEVYOSASTOA, VAAN MUSIIKKIA, JOTA KUUNNELLAAN JUURIKIN MUSIIKIN TAKIA JA JOKA HERÄÄ HENKIIN HYVÄLLÄ ÄÄNENTOISTOLAITTEISTOLLA TOISTETTUNA. . Toki tähän Pariisin Kevät tyyliseen teemaan saadaan vaihtelua esimerkiksi kappaleella Aamusta Iltaan, jonka teksti on syntynyt Mira Luodin omasta kynästä. Tuunelan ja Parisiin Kevään vaikutteita on levyllä selvästi kuultavissa. Lopulta levyn ensimmäinen virallinen single Ei hävittävää (AEIOUAO) julkaistiin helmikuussa 2015. . Teksti: Jarkko Peiponen Kuvat: Levy-yhtiöt . . Jo levyn ensimmäisessä kappaleessa vilahtaa viittaus Leevi and the Leavingsiin, ja muutenkin Ellinooran teksteissä on mukana paljon kielikuvia ja symboliikkaa. Vuoden 2016 helmikuussa julkaistu single Leijonakuningas keräsi niin ikään valtavan määrän radiosoittoa, ja onpa sitä striimattukin jo platinalevyn verran netin suoratoistopalveluista. MUSIIKKI SOUNDIT Ellinoora Villi Lapsi Volbeat Seal the Deal & Let?s Boogie. Hyvät lukijat, yksi vuoden 2016 parhaita debyyttilevyjä on kiistatta tässä! . . . Mukana levyn kappaleiden sanoituksissa on sekä kevyitä bileaiheita sivuavia tekstejä, kuin myös hieman vakavampia lyriikoita, kuten vaikkapa kappaleiden Elefantin Paino, Tytöille tai Yölaulu -tarinat kertovat. Hyvin tyypillinen nykypäivän poplevy, jonka kantavat teemat on rakennettu syntetisaattoreilla ja ohjelmoinnilla. . MUSIIKKI SOUNDIT . Tämän jälkeen Ellinoora ilmoitti tekevänsä levyn omalla tyylillään tai jättävänsä kokonaan tekemättä. Tanskan rockylpeys Volbeat on itselleni vielä melko uusi tuttavuus
Every year the EISA jury of experts rewards the best products in each class with a coveted EISA Award – results that have consistently stood the test of time. So whenever you see an EISA Award logo you can be sure the winning product is the very best of the best. EISA is the unique association of over 45 special interest magazines in hi-fi, home theatre, in-car electronics, mobile electronics, photo and video, from 23 European countries. TESTED BY THE EXPERTS n YOUR ASSURANCE OF QUALITY WWW.EISA.EU EISA AWARDS 2016-17 Celebrating the year’s best products 210-297_EISA_AD_2016_Nav2.indd 1 08/08/2016 15:18
Tilaus jatkuu kuitenkin maksetun tilausjakson loppuun. Tilaajarekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suora markkinointitarkoituksiin. Vastuu rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen tai uuden ilmoituksen julkaisuun veloituksetta. Uusi autohi. Lehden sisältönä ovat autoäänentoisto, -viestintä, -hälyttimet ja tuning. Julkaisemamme artikkelit ja ohjeet on tarkistettu, mutta emme takaa niiden täydellistä virheettömyyttä emmekä vastaa niissä mahdollisesti esiintyvistä virheistä. VUOSIKERTA Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa, joista numero 3-4 on tuplanumero. Autoesittelyissä mm. Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämi sestä eikä palauttamisesta. Huomautukset tulee tehdä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisemisajankohdasta. Tilaukset toimitetaan force majoure -varauksin (lakko, tuotannolliset syyt, alihankkijoiden viivästykset, yms.). Tilaus voidaan peruuttaa puhelimitse tai lehden palvelukupungilla. tuore EMMA SQ E-Cat 3000€ SM-voittaja, huikea Honda CRV Focal Utopia kaiutinkattauksella sekä melko erikoisen autohi. ILMOITUSMYYNTI Myynti, hinnat ja varaukset toimituksen puhelinnumerosta 0400-563 689. AutoSound testaa kotikäyttöön tarkoitetun DD ABC-10 aktiivisubwooferin! Kuuntelussa mm. AutoSound tutustuu heti tarjontaan. asennuksen sisältävä, ammattikäytössä oleva pakettiauto.. merkki tulossa Suomen markkinoille! Jaa mikä, no se selviää seuraavassa numerossa... Kestotilaushinta on aina edullisempi kuin vastaavanpituisen määräaikaistilauksen hinta. Peruutus tulee voimaan 2-3 viikon kuluessa. Jos uutta tilausjaksoa ei ole maksettu, veloitetaan tilaajan jo saamien lehtien hinta. TIETOA TILAUKSISTA Jatkuva kestotilaus 54,90 € / 12 kk Määräaikaistilaus 59 € / 12 kk Kestotilaus on tilaus, jossa tilausmaksu laskutetaan määrätyin laskutusvälein. TEKSTISISÄLTÖ Erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta kuvaja tekstimateriaalia edustamaltaan alueelta. PAINOPAIKKA Printall AS ISSN 1456-4157 TILAUKSIA KOSKEVAT YHTEYDENOTOT NETISSÄ: WWW.AUTOSOUND.FI PUHELIMITSE: 03-4246 5305 TAMMIKUUSSA AUTOSOUND 1/2017 TULOSSA Ulkona paukkuu pakkanen, mutta tekisi mieli soittaa vähän bassoa. AD David Sarmas Yhteystiedot JTS-Media / AutoSound Teerlakiantie 262, 21530 PAIMIO Internet www.autosound.. yksi parhaita koskaan testaamiamme 10" subbarielementtejä, Ground Zeron paljon kiitosta saanut uusi keskihintainen 2-tiesarja sekä muutama muu kiinnostava uutuus. VASTUU VIRHEISTÄ JA REKLAMAATIOT Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista force majoure syistä voida julkaista, lehti ja kustantaja eivät vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista ellei tilaaja peruuta tilaustaan. 106 A uto S ound A UTO S OUND TECHNICAL MAGAZINE LEHTI AUTOHIFIJA TUNINGHARRASTAJALLE, JOKA HALUAA TIETÄÄ ENEMMÄN! Kustantaja JTS-Media Päätoimittaja Janne Soilakari Päätoimittaja (EISA) Teppo HirviKunnas Vakituiset avustajat Mika Koponen, Harri Saari, Jani Ilola, Jani Uuttu, Osku Hirvonen, Pasi Kalliojärvi, Tero Komulainen, Jussi Rajala, Jarkko Peiponen, Simo Rautio, Marjut Hakkarainen Janne Pulkkinen, Tom Hietaharju, Janne Kinnunen ja Harto Viljamaa
Lisätietoja: (09) 8700 200 www.spldynamics.fi Autosound-covers-6-2016.indd 2 2.11.2016 0.23. A uto S ound 107 SPL DYNAMICS on Flextron Oy:n rekisteröimä suomalainen autohifituotemerkki
2kpl Sekä Best of Sound 2016 Team Audioimport saavutti sijoituksia yhteensä: WWW.AUDIOIMPORT.FI t saavutti sijoituksia yhteensä: WE ARE THE CHAMPIONS! AU TO SO UN D TEC HN ICA L MA GA ZIN E 6/2 016 JÄTTIESITTELYSSÄ KOLME UPEAA SOUNDIAUTOA! + KUUNTELUARVOSTELUT + PALJON ASENNUSKUVIA Autosound-covers-6-2016.indd 1 2.11.2016 10.33. 10kpl 2. 108 A uto S ound LEHTI AUTOHIFIJA TUNINGHARRASTAJALLE, JOKA HALUAA TIETÄÄ ENEMMÄN! PAL. 4kpl 3. VKO 2017-02 145227-1606 11,50 € • 6/2016 • WWW.AUTOSOUND.FI TECHNICAL MAGAZINE LOPPUVUODEN KOVIMMAT RAPORTIT: EMMA FINLAND & MAXBOOM FINAALIT!!! Miika Kurosen Subaru Forester STI '04 Aki Tittosen Toyota Corolla T-Sport '04 Jani Uutun Volkswagen Passat Variant '11 KOKEILUSS A: KENWOODIN EISA-PALKITTU MONITOIMISO ITIN! KOKEILUSS A: AUTOSTUDION UUDISTUNUT VAHVISTINMA LLISTO! KOKEILUSS A: MAKEA TANSKALAINE N B2 AUDION KAIUTINSARJA ! 1