AUTOSOUND
TIETOA: OEM-TUNINGIN PERUSTEET!
8,90 . RTAILU:
D
l
!
u
3
1
0
o
2
W
k
O
H
S
k
R
A
C
a
N
A
!
!
C
I
A
S
S
A
L
AMER
L
A
V
Ä
ALIT IT
A
N
I
F
M
E
N
I
F
I
H
!
S
AUTO
U
N
N
E
S
A
N
I
UT
I
A
K
U
T
E
:
E
S
T
!
I
A
J
R
A
S
TEE-SES
I
L
L
I
R
E
D
N
E
H
G
I
H
AUDIO SYSTEM
BMW Z3 Coupe:
Rakennusprojekti!
ESIT TELYSSÄ:
Maltilla rakennettu Volkswagen Up!
+ BMW Z3 Coupe + Honda CRX + Toyota Corolla + VW Golf. 3/2013 . . WWW.AUTOSOUND.FI
TECHNICAL MAGAZINE
LEHTI AUTOHIfI- JA TUNINgHARRASTAJALLE, JOKA HALUAA TIETää ENEMMäN!
PARIVE
AB- vs
ICE-sarja
Dream-sarja
D-sarja
XTR-sarja
SPL-sarja
TäSSä NUMEROSSA
32
AUTOT
26
EXTRAT!
Volkswagen Up!
SM-kultaa EMMA Master OEM
-luokassa voittanut Jussi Luomaaho lähti mukaan kisaan leikkimielellä!
32
Honda CRX
Viron Street Race -kisoissa
autonrakenteluoppinsa saanut
Eero Lotta valmisti huikeasti
modifioidun Honda CRX:n!
79
16
Messuraportti:
American Car Show 2013!
21
MaxBOOM-projekti:
3500W Semi-UNL Golf MKII osa 2
82
Tee itse:
Keskiäänet ja ja diskantit
A-pilareihin!
Mitä ihmettä on OEM-tuning. Otimme asiasta
selvää!
Kisaraportti: EMMA EM-finaalit
Salzburgissa!
70
Tietoa: OEM-tuningin perusteet
Kerromme miten syntyy huipputason asennusdokumentaatio, joka riittää vaikka mestaruuteen saakka!
Seitsemän Suomi-auton edustus palkittiin: Paluumatkalle saatiin kolme pokaalia!
40
BMW Z3 Coupe
Eka töräytys 152,98 dB @ 38 Hz!
Tämän hifilaitteiston asennuksissa ei ole menty valtavirran
mukana.
50
Miten kisa-autojen upeat A-pilariasennukset oikein
syntyvät. Me näytämme nyt kuvien kera, miten
homma hoidetaan kotikonstein!
Hiilikuitu-Corolla
Ruotsista!
Kaikennäköisiä Corollia sitä
ollaan kotimaassakin nähty,
mutta hiilikuidulla härskisti levitettyä ei vieläkään!
4 AutoSound
74
MaxBOOM-tiimiesittely:
Team AudioImport Toni ja Jukka
Raskaan sarjan kaksikko esittelyssä!
68
Tee itse:
Hiilikuituteipin asennus ja pinnoitus!
Näytämme, miten ammattilaiset vetävät näyttävän
teipin kiinni ja miten sen saa pysymään puhtaana
ja syvän kiiltävänä!
. Kymmenisen vuotta sitten ACS:ssa käymiset muuttuivat
omalla kohdallani enemmän tai vähemmän työmatkoiksi, kun aloitin messuraporttien tekemisen AutoSound-lehteen.
Olen käynyt jokaisessa järjestetyssä tapahtumassa viimeisten 19 vuoden aikana, uskoisin siis voivani väittää, että omaan melko hyvän näkemyksen kyseisen näyttelyn kehityskaaresta tuolta aikajaksolta. 50
Auton tuunaaminen ja
stailaaminen päältäpäin on yhtä
tärkeää kuin hyvät poppivehkeet.
Tässä numerossa on esittelyssä monta
komeasti rakennettua kärryä, joissa on
ulkonäkö ja vanteet kunnossa!
VERTAILUT
54
Vahvistinluokat
vastakkain!
Alpine MRX-F65 ottaa mittaa
Helix H 400X:stä, kun pistimme
D-luokan AB-luokkaa vastaan ?
pärjääkö D-luokka soundiltaan?
KOKEILUT
VAKIOT
5
8
10
14
15
68
Pääkirjoitus
Uutta maailmalta
Tuoteuutiset
Autohifi-Proffa
Yritysesittely:
WasaHifi!
Team #peränurkan
mietintämyssy
Osa 3: Impedanssi
59
Audio System HX
165 Phase
Otimme kuunteluun malliston
yläpäähän sijoittuvan noin 650
euron hintaisen erillissarjan.
62
Pioneer PRS-D800
Pioneerin vahvistinuutuus ei ole
koolla pilattu, mutta äänenlaadun
väitetään olevan huippuluokkaa.
Onko näin?
65
JBL GTO-3EZ
JBL on tuonut markkinoille päätteitä, joiden gainit osaa säätää
kuka tahansa ja aina oikein.
73
MaxBOOM-uutisia
90
Pääkirjoitus
Muutoksen tuulia
messurintamalla
Muistan kun 90-luvun puolivälissä kävin ensimmäisiä kertoja American Car Show'ssa Helsingissä. Tai jos mielenkiinto ei
vedä kisa-areenoille, kesänmittaan on
jälleen runsaasti erilaisia kokoontumisajoja ja muita kekkereitä, joiden ajankohdista löytyy tietoa mm. ?
Testivoittaja-maininnan saa pääsääntöisesti se tuote, joka
saa kulloisenkin pisteytystaulukon perusteella korkeimman
kokonaispistesaldon. Suosittelemme
SUOSITTELEMME
A
UTOSOUND
. Vain yksi alan maahantuoja oli lähtenyt mukaan leikkiin. . Olen jutellut
aiheesta monien alan yrittäjien kanssa,
ja käytännössä kaikki tuntemani autohifialan toimijat pitävät näyttelyn hinnoittelua yrityksille yliampuvan kovana.
Myös yksittäisten harrastajien ja harrastuskerhojen suunnalta on kuulunut runsaasti kritiikkiä liittyen järjestelyihin ja
etenkin mainostuskäytäntöihin. . Kaiutintesteissä testivoittoon
voivat riittää myös parhaat kuuntelupisteet.
A
UTOSOUND
. Tuotteen ei tarvitse kuitenkaan
välttämättä menestyä kokonaispisteiden valossa erityisen
hyvin, mikäli se saa esimerkiksi tietystä arvostelukohdasta
poikkeuksellisen hyvät pisteet. Tasapisteiden osuessa kohdalle
testivoittajia voi olla useampiakin. Tuolloin
orastava autohifi harrastus odotti vasta
taudin laajamittaisempaa leviämistä ja
voisin väittää, että näillä ACS-visiiteillä oli ratkaiseva vaikutus siihen, minkä parissa vielä tänä päivänäkin puuhastelen. ?
. . . . Kirjoitin tapahtumasta realistisen raportin, jossa asiat on kerrottu niin kuin ne paikanpäällä
minun sekä parin lehtemme avustajan
silmin nähtiin. Mihin suuntaan syyttävää sormea sitten pitäisi osoittaa. . . Kauhean vahvalta ei meno Tuning Car Show
-hallissakaan näyttänyt. Tätä mainintaa ei välttämättä jaeta kaikissa
testeissä.
. Vaikka kaikki edellä mainittu perustuukin
muualta kuultuun, on asioilla selvästi vankka perä, joka näkyi tämän vuoden messuilla autohifipuolen totaalisena
autioitumisena. . Testivoittaja
TESTIVOITTAJA!
. Onnittelemme
Jarkkoa ja Pekkaa, katsokaa tarkemmat
tunnelmat tapahtumaraportista!
Myös autohifin kilpailutoiminta pärähtää pikkuhiljaa käyntiin sekä
äänenlaadun- että paineen saralla. Hyvä Ostos
Tulossa seuraavassa
numerossa
HYVÄ OSTOS
Hyvän Ostoksen erikoismaininnan saa tuote, joka on laadullisesti
asiallinen sekä hankintahinnaltaan pääsääntöisesti testin
edullisin tai edullisimpia. ?
Suosittelemme-maininnan saa yleensä testissä toiseksi
sijoittunut tuote, joka esimerkiksi loistaa tietyllä osa-alueella ja
saa muutenkin hyvät kokonaispisteet, saavuttamatta kuitenkaan
testivoittoa. AutoSoundin nettisivujen keskustelufoorumilta.
Pidetään me tämä hieno harrastus voimissaan!
Janne Soilakari
Päätoimittaja
Wanhat gurut
Kausi 2013 starttaa!
Esittelyssä Tommi Heikkinen!
94
96
Kuukauden
kuunneltavimmat
Arskan hifit
Arska ja Repa TV-tähtinä!
97
98
Markkinapalsta
TESTIVOITTAJA?SUOSITTELEMME?HYVä OSTOS
A
UTOSOUND
. Mukaan mahtuu
toinen toistaan hienompia kevään harrastuskauden starttauksia, ja vaikka esimerkiksi näyttelyn pääsylippujen hintoja on moneen kertaan yleisesti kritisoitu, on sijoitetulle summalle melkein
poikkeuksetta saanut hyvää vastinetta.
Tämä kevät toi kuitenkin suuren muutoksen etenkin autohifistä kiinnostuneiden messukokemukseen. Lehden sivuille ahdettiin
monta maukasta esittelyä sisältä ja päältä komeasti rakennetuista kulkupeleistä.
Toimittajamme käväisi myös vastikään
järjestetyssä autohifi n EM-fi naalissa,
josta Suomeen matkasi tällä kertaa kolme korkeinta pokaalia. Tätä mainintaa ei välttämättä
jaeta kaikissa testeissä, mikäli sopivaa tuotetta ei ole mukana.
AutoSound 5. Jos
tallistasi löytyy "omaksi iloksi" rakennettu harrastuspeli, niin nyt on oivallinen aika ottaa itseään niskasta kiinni
ja lähteä esittelemään sitä myös muille. Kilpailuissa saa paitsi puolueettoman arvion aikaansaannoksistaan, tapaa
myös samanhenkistä porukkaa, joiden
kanssa on mukavaa vaihdella vinkkejä
ja näkökulmia. 90-luvun loppupuolen messuilla tutustuin lukuisiin, jo silloin tai
viimeistään joitain vuosia myöhemmin
nimeä saaneisiin autohifi konkareihin.
Vuosituhannen vaihteessa tuli muutamaan otteeseen seisoskeltua itsekin
tuo legendaarinen neljän päivän hifi- ja
tuossa vaiheessa yhä vahvemmin myös
tuning-rupeama läpi omaa autoani messuyleisölle esitellen. Sen
kertominen ei olekaan enää niin yksiselitteistä, mutta selvää on että tapahtumaa järjestävien ja siinä mukana olevien
tahojen olisi ainakin syytä miettiä kannattaako nykyistä toimintamallia jatkaa.
Jos pääsiäisen messut loppuvat, loppuu
myös yksi tärkeä tähän harrastukseen
liittyvä jokavuotinen perinne.
enemmän ja parempaa
Edellisen kappaleen vuodatuksen vastapainoksi on mukavaa päästä kertomaan,
että saatte pidellä jälleen käsissänne
poikkeuksellisen muhkeaa AutoSoundin numeroa
Ohjelman käyttö on tehty äärimmäisen
yksinkertaiseksi ja siitä löytyy myös eri asetuksille muistipaikat. Näiden avulla kaiutinpari saadaan parhaimmillaan
mätsäämään yksiin vaikkapa olohuoneen sohvan
verhoilun kanssa. Kaiutinkotelot ovat malliltaan litteät ja ne on
suunniteltu niin, että seinäkiinnitys on mahdollista. Siitä sitten equttelemaan vastatta mieleiseksi...
Lisätietoja: www.equalify.me
iPhone lataukseen tyylillä
Nyt löytyy autojen päälle ymmärtäville iPhonen
käyttäjille tyylikäs tapa saada sen oman kapulan akku sähköistettyä. WFD-200:ssa on sekä optinen että
analoginen liitäntä. Hintaa tuotteella on
vajaat 200 dollaria, tsekkaa tarkemmat speksit
oheisen nettiosoitteen takaa.
Lisätietoja: www.etsy.com
8 AutoSound
Vaatetettava kaiutin?
Kotimaista suunnittelua olevat Uploud Audio
UA1:t ovat tuhannen euron parihintaiset sisustuskaiuttimet, joiden jippo piilee helposti vaihdettavissa kaiutinkotelon verhoilukankaissa. WFD-200 sisältää
myös optisen liitännän."WFD-200-donglepaketti
on helpoin ja luotettavin tapa rakentaa kestävä ja
nopea langaton verkko CD-tason äänentoistolla.
Se toimii sekä PC:n että Macin kanssa ilman monimutkaisia asennuksia tai ohjelmistoja. Firman kantavana ideana on ollut luoda
hellasäröä vähentäviä hifilaitteita, jotka sulautuvat perinteisiä massiivisia pömpeleitä paremmin
sisustukseen. Tarrakiinnikkeillä voi laittaa donglen piiloon esimerkiksi
television taakse, jos sen ei haluta olevan esillä.
WFD-200-paketti sisältää RXD-200-vastaanottimen, TXD-200-lähettimen, 80 mm USB-minikaapelin, 400 mm USB-mini-kaapelin, 500 mm
optisen kaapelin, 3,5 mm stereokaapelin, TOSLink 3,5 mm muuntimen, 3,5 mm stereokaapelin,
2 x RCA-kaapelin, seinätelineen ja tarrakiinnikkeet seinätelineelle.
Lisätietoja:
www.audiopro.fi/tuotteet/living-wfd-200. WFD-200
koostuu mm. Puhelinmallin nelos- ja vitosversioille löytyy omansa. Päälle tuleva kangas on akustisesti hengittävää eikä sen pitäisi haitata elementtinä toimivan 6,5-tuumaisen koaksiaalin toimin-
Langatonta äänensiirtoa
Audio Pro WFD-200 -donglepaketin avulla voidaan merkin edustajan mukaan toistaa CD-tason
ääntä langattomasti ilman mitään monimutkaisia asennuksia ja ohjelmistoja. Jokainen päättäköön itse, onko asiassa onnistuttu...
Lisätietoja: www.uploudaudio.com
tää optisen kaapelin avulla televisioon tai Airport
Expressiin (Applen AirPlay-toiminto). TXD-200-lähetin voidaan liit-
taa. J-Cobs Piston Dock on
mäntää muistuttava lataustelakka, johon luuri
tökätään pystyyn. Toki käyttö jalustakaiuttimien tapaan onnistuu myös. UUTTA MAAILMALTA
Spotifyn taajuudet
ojennukseen
Striimattava media on nyt pop ja tähän liittyviä
lisäsovelluksiakin toki putkahtelee tuon tuosta.
Equalify on ilmainen Spotify-musiikkipalveluun
liitettävä 10-alueinen graafinen taajuuskorjain,
joka integroi itsensä osaksi Spotifyn käyttöliittymää. pienikokoisesta RXD-100-vastaanottimesta ja TXD-200-lähettimestä", kerrotaan
Audio Prolta
Myös RCA-liittimet
ovat tuhtia mallia ja kiinnitetty laitteen runkoon.
Suositushintaa laitteella on 868 euroa.
Lisätietoja: www.tpimport.fi/SS5
Kaiutin ilman runkoa?
Phonocar Magico on 6,5-tuumainen laajakaistainen keskiäänielementti, jossa ei ole lainkaan normaalia alapuolista runkorakennetta. Google kertoo elementtiparin hinnaksi edullisimmillaan 159 dollaria. Ottakaas tästä nyt joku itsellenne kiinnostava edustus!
Lisätietoja: www.cdtaudio.com
Vibe Audion maahantuoja kertoo järeän sarjan tuotteistaan näin: "Vibe Audion BlackDeathsarjan ideana on se, että toteutetaan tuotteita,
jotka ovat niin järeitä, että niillä ei olisi oikeutta olla edes olemassa". Varmimmin arvonsa
säilyttävät merkit löytää Suomen myydyimpien
autojen tilastojen kärjestä, sanoo Rinta-Joupin
autoliikkeen toimitusjohtaja Ari Rinta-Jouppi.
Viime vuoden tammi?marraskuussa Suomen
myydyimmät mallit olivat Nissan Qashqai, Skoda Octavia ja Toyota Avensis. Kuvien perusteella
kaiuttimet näyttävät todella houkuttelevilta, sillä
niissä on järeän, oloinen mutta varsin avonainen
valurunko sekä reippaanpuoleisesta liikevarasta
kielivä kartion yläripustus. Merkin valikoimista löytyy muitakin pienikokoisia subbarielementtejä. Asiantuntijoiden mukaan lähtökohta
on yksinkertainen: arvonsa pitää parhaiten auto,
joka on haluttu uutenakin. Elementin herkkyydeksi
ilmoitetaan 95 desibeliä (ei tietoa mittaustavasta)
ja toistoalueeksi 90-8000 hertsiä.
Lisätietoja: www.phonocar.it
Auto joka säilyttää arvonsa?
Auto ei tunnetusti ole erityisen hyvä sijoituskohde, jos ajatelleen arvon säilymistä (paitsi tietty Arskan ja Repan mielestä). Impedanssi on neljä ohmia ja kartion lineaarinen liikepoikkeama
12 milliä. Kyseessä oli aikoinaan kaiutinpuolella suurtakin arvostusta nauttinut jenkkimerkki, jonka tuotteet olivat etenkin äänenlaatuharrastajien suosiossa. Tehonkestoa kajareille luvataan 300 wattia jatkuvaa
ja 900 wattia hetkellistä. Halosen mielestä nopeammin ja eniten arvoaan menettävät
huomattavan kalliit luksusautot.
Superjäreät koksut!
CdT Audion pikkubassot
Varttuneemmat autohifi harrastajat muistanevat
vielä Suomen merkkinollakin visiitin tehneen
CDT Audion. Uudenlaisella rakenteella poistetaan ainakin perinteisen
rungon aiheuttamat kartioon kohdistuvat heijas-
tumat, koska elementti pääsee nyt myös hengittämään koteloonsa täysin vapaasti. Herkkyydeksi kerrotaan 93 desibeliä, mutta mittaustapaa ei ilmoiteta. Merkin mallistosta löytyy
edelleen kiinnostavia elementtejä, kuten 6,5-tuumaiset M6+-bassoelementit. Elementtien RMStehonkesto on 120 wattia ja toistoalueen luvataan
kattavan jopa 10-4000 hertsiä. Kaiuttimen
kartion päällä on kyllä eräänlainen runko, joka
kiinnittyy puhekelan läpi menevän tukevan kiinnityspultin kautta elementin magneettiin. Voisi uskoa että kaikesta huolimatta nämä
soivat aika lujaa! Käyttökohteet saattavat vain
olla hiukan vähissä, ainakin autoasennuksissa.
Uskaliaampi kaveri ahtaa nämä paineautonsa
kojelautaan... Mallistosta löytyy esimerkiksi 12-tuumaista koaksiaalikaiutinta, jossa bassoelementin keskellä on torvidiskantti.
Molemmat elementit voidaan johdottaa erikseen ja ajaa niitä näin ollen aktiivisesti. Toiset automallit
kuitenkin säilyttävät arvonsa selvästikin muita
paremmin. Hintaa yhdellä kaiuttimella on
179,99 euroa.
Lisätietoja:
www.rl-autosound.valmiskauppa.fi
AutoSound 9. Myyntipuheet ovat selkeästi hallussa, mutta tavarakin vaikuttaa kyllä oikeasti aika hurjalta. Lisäksi puhekelan jäähdytyksen luvataan toimivan huomattavasti normaalia paremmin. Autotietoa tuottavan Autovistan pääanalyytikko Markus Halonen
puolestaan mainitsee hyviksi arvonsäilyttäjiksi
Audin, Mercedeksen ja Toyotan. Järeä 5-kanavainen vahvistin
Digital Designs SS5 on 4 x 125 + 300 wattia
jatkuvaa tehoa tuottava 5-kanavainen lankku,
jonka fyysiset mitat ovat 450 x 175 x 51 milliä.
Solakan wattihalon vaimennuskertoimen kerrotaan olevan yli 100 ja siitä löytyy virta- ja kaiutinkaapeleille tukevat blokkityyppiset liittimet,
joihin menee paljas piuha
Diskantteja ja midbassoja voidaan myös
ajaa omilla vahvistinkanavilla, sillä liitinterminaali mahdollistaa Bi-Amp-kytkennän. Kelakoot 30 metristä aina 100 metriin.
Lisätietoja: Audiocheck, 041 5345482,
www.audiocheck.?. Hintaa laitteella on 399 euroa ja myyntiin se tulee toukokuussa.
Lisätietoja: AudioVision, 040-5408590, www.audiovision.?
10 AutoSound
kennettu Bluetooth puheluiden handsfree-käyttöä sekä
musiikin audiostriimausta varten. DLS UP4 kustantaa 329 euroa.
Lisätietoja: Audio Hellman Oy, 02-2437454, www.dls.?
Budjetti is back!
Audiocheckin valikoimasta jonkin aikaa uupuneet budjettiluokan virta- ja kaiutinkaapelivarastot on taas ladattu täyteen noin kahdellakymmenellä kilometrillä kaapelia. Uusi malli on nimeltään 4to6
ja se on ulkoisesti täysin aikaisemman
mallin kokoinen. Tämän
jälkeen myös muiden käyttäjien tallettamia asetuksia
voidaan ladata, testata sekä arvostella. Neljätuumainen Kevlar-kartioinen keskiääninen
on neodyymi-magneetilla, jonka ansiosta elementin vaatima asennussyvyys on saatu
mahdollisimman pieneksi. Penkin alla oleva
Bemarin alkuperäinen kaiutin jätetään käyttöön ja DLS:n jakosuotimesta kytketään
kahdensadan hertsin ylipäästö päälle. TUOTEUUTISET
Alpine + dSp + facebook
CDE-175R on Alpinen uusi aikaviivesäädöillä sekä 9-alueisella parametrisella korjaimella varustettu soitin, joka
toistaa MP3-, WMA- sekä AAC-tiedostot levyltä että
USB-tikulta. TuneIt-ohjelma
ilmoittaa myös uusista Facebook-viesteistä puhelimen
sekä Alpinen näytöllä.
Toinen uutuusmalli, CDE-178BT, sisältää kaikki samat
ominaisuudet kuin CDE-175R, mutta linjalähtöjen jännite
on nostettu neljään volttiin ja soittimessa on sisäänra-
Kymppi kertaa Seiskat Ranskasta
Focal tuo markkionoille Performance-mallistoonsa erittäin järeät 7x10-tuumaiset kaksitiekaiuttimet. Lisäksi Bluetoothin
avulla TuneIt-sovellus on yhteensopiva myös Androidpuhelimien kanssa.
Edullisempi CDE-175R maksaa 199 euroa ja Bluetoothilla
varustettu CDE-178BT 249 euroa.
Lisätietoja: Audio Hellman Oy, 02-2437454,
www.alpine.?
dee äl ässää Bee äm Weehen
DLS UP4 on uusi DLS Ultimate-malliston erillissarja, joka soveltuu esimerkiksi suoraan
BMW:n alkuperäisille kaiutinpaikoille. Monille jo aiemmin
tutuiksi tulleet hinnat ovat edelleen entisellä
tasolla. Erillissarjan jakosuotimet ovat varustettu diskantin tasonsäädöllä. Järeiden elementtien omistajaksi pääsee 229 eurolla.
Lisätietoja: Audio Hellman Oy, 02-2437454, www.focal.?
Uusi dSp-prossu
Gladen tuo markkinoille uuden signaaliprosessorin EISA-palkitun DSP 6to8:n
seuraksi. Asennusta helpottamaan elementtien mukana toimitetaan soviterenkaat, joiden avulla kaiuttimet voidaan
asentaa 6x9-tuumaisille paikoille. Nämä
kaikki yhdistettynä valmistaja lupaakin PC710-elementeille erittäin luonnollisen toiston ja
92 desibelin herkkyydellä ääntä pitäisi tulla myös vähintäänkin riittävästi. Virtakaapelit 6-50 mm2 hintahaarukasta 1,9 - 6,90 euroa metriltä ja kaiutinkaapelit 2,5 - 4 mm2 hintahaarukasta 0,9-1,90
euroa metriltä. Taajuuskorjain
ja jakosuotimet vastaavat myös isompaa
mallia. Diskanttina sarjassa on monista DLS:n sarjoista tutuksi tullut kangaskalottinen T25. Lisäksi App Direct Mode mahdollistaa kaikkien iPhone-äänien toistamisen Alpinen kautta, jolloin
esimerkiksi Spotify tai iPhonen navigointiäänet kuuluvat
Alpinen läpi. Yksi mielenkiintoisimmista ominaisuuksista
on Alpinen TuneIt-sovellus, joka mahdollistaa soittimen
säätämisen iPhonen avulla. Diskantti sopii suoraan alkuperäiselle paikalle peilikolmioon ja Kevlar-kartioisella keskiäänellä korvataan ovessa oleva alkuperäinen kaiutin. Täysinä keloina ostettuna
jopa 30 % edullisempaa. UP4 on mahdollista asentaa BMW:n F10, F20, F25, F30 ja E84 korimallin
autoihin. Sarja soveltuu BMW:n lisäksi toki myös muihin
autoihin, joissa on neljätuumaiset kaiutinpaikat. iPhone liitetään USB-kaa-
pelilla, jonka jälkeen säädöt tehdään Applen kautta ja
halutut asetukset voidaan tallettaa pilvipalveluun. Eli jos
on aikeita vetää virtajärjestelmä Helsingistä
Utsjoelle, tai sitten vaan omaan menopeliin,
niin asian pitäisi järjestyä. Liitäntäpuolelta löytyy
vain neljän RCA-lähtöparin sijaan kolme,
eli laite sopii esimerkiksi järjestelmään,
jossa on aktiivinen 2-tie-etupää ja subwooferi. Laitteessa on myös digitaaliset
tuloliitännät ja se tottelee 6to8:n tapaan
erillistä ohjainyksikköä. Valurunkoisissa elementeissä käytetään Focalin omaa Polyglass-kartiota,
jossa paperimassaan on sekoitettu lasihiukkasta. Diskanttien yhteydessä on Flat- ja High-kytkin, jolla diskantin taso voidaan säätää oman maun mukaiseksi. Sillä saavutetaan valmistajan mielestä
kevyt kartiomateriaali, joka kuitenkin jäykkyydeltään vastaa lähes Kevlaria. Focalille tuttuun tapaan kaiuttimen diskanttina on alumiinikartioinen käänteiskalotti, joita tällä kertaa
on mukana kaksi kappaletta
Pian on saatavilla autokohtaisia asetuksia myös muillekin automerkeille. Muihin
malleihin soveltuva PP1000DSP tuottaa 500 W RMS 1
ohmiin. 400
W), jossa on lisäksi BassBoost, RCA- ja kaiutintasoiset sisääntulot, säädettävä alipäästösuodin
sekä kuuden metrin johdolla varustettu tasonsäädin, jolla etupenkkiläiset voivat säädellä subin
voimakkuuksia. Kotelo on yläreunastaan alle
13 senttimetriä syvä ja alareunassakin jäädään
alle 18 sentin. Kaikki yksiköt käyttävät 56-bittistä DSP-tekniikkaa ja ovat varustettu Burr Brownin 24-bittisellä AD/
DA-muuntimilla. Toinen GAS:n
subbariuutuuksista on litteä 12-tuumainen aktiivisubbari Slim 12SA. Erona vanhaan C-DSP:hen
uutuudesta löytyy maapotentiaalin valinta, korkeampi
häiriöetäisyys sekä kaiutintasoisen signaalin kehittynyt Autostart-toiminto, joka kytkee laitteen päälle vasta
kun se havaitsee oikeaa kaiutinsignaalia. Uutuuden
hinta on 549 euroa.
Lisätietoja: AudioImport, 0207-699 860,
www.audioimport.?. VW Golf 6 -malliin on
saatavilla valmisrakenteinen 10-tuumainen aktiivi-subwoofer, joka pitää sisällään 3-kanavaisen vahvistimen.
Litistettyä ja puolitettua bassoa
GAS:n subbarivalikoima on kokenut pientä laajentumista. PP41DSP
on laajennettavissa PP 1SUB-vahvistimella. Kotelo noudattaa isomman mallin
designia ja onkin itse asiassa puoliksi leikattu
Alpha 212. Lehdessämmekin testatun Alpha 212:n
pikkuveli, Alpha 112, on 12-tuumaisella neljän
ohmin Alpha-sarjan elementillä varustettu refleksikotelo. Kokoluokkina 7-, 8-,
ja 10. Valmistaja lupaa kotelon pieksevän
useimmat tämän hintaluokan kilpailijat niin äänenpaineessa kuin äänenlaadussakin. MATCH-sarjan subbareita on saatavana
koteloituna sekä irtoelementteinä. sekä 4. Kotelon takaseinään on upotettu
kaksisataa wattia puskeva vahvistin (max. joista 7- ja 8-tuumaista mallia on saatavilla myös
12 AutoSound
irtonaisena. RC-sarjaan on myös ilmestymässä litteät mallit koossa 5.25. 79 euroa. Vahvistintehoa PP52DSP kehittää
4 x 35 W/160 W. PP82DSP on toteutettu uudella Class
HD-tekniikalla, joka takaa pienentyneen lämmöntuoton
sekä virrankulutuksen 8-kanavaiselle laitteelle. Alpha 112 passiivisubbarin saa
139 eurolla ja 12SA:n aktiiviversion 229 eurolla.
Lisätietoja: Audio Hellman Oy, 02-2437454,
www.audiohellman.?
plug & play
Helix tuo markkinoille varsin kattavan valikoiman
MATCH-sarjan Plug and Play-laitteita. Kaikkien koteloiden mukana toimitetaan myös
sarjan omiin vahvistimiin soveltuvat valmiit kaapelit. Saatavilla myös valmiiksi
koteloituja subwoofereita sekä myös irtoelementtejä.
PP41DSP sisältää 4-kanavaisen vahvistimen, signaaliprosessorin sekä merkkikohtaiset asetukset BMW- ja
VW-merkkisiin autoihin. Hinnat
menevät järjestyksessä 299 euroa, 199 euroa, ja molem-
mat RC-sarjat 159 euroa. hintojen ollessa
molemmille sarjoille 149 euroa. TUOTEUUTISET
gZ-uutuuksia
Saksalaismerkki Ground Zerolta ilmestyy erillissarjarintamalle uutuutena useampikin sarja, kuten WFWC-puukuitukartioiset GZUC65SQ, GZHC65C, sekä GZRC16XII,
josta saatavilla myös litteä versio GZRC165FXII. Suositushinnat PP41DSP 339 euroa, PP52DSP 499 euroa ja
PP82DSP 599 euroa. Legendaarisen PP50-mallin seuraaja PP52DSP
pitää sisällään 5-kanavaisen vahvistimen, sekä täysin
säädettävissä olevan signaaliprosessorin. Suositushinta on 399 euroa", kerrotaan AudioImportilta.
Lisätietoja: AudioImport, 0207-699 860,
www.audioimport.?
Yksikön kaksi ylimääräistä kanavaa voidaan kytkeä
auton oman johtosarjan avulla etukaiuttimille. PP82DSP tuottaa tehoa
8 x 55 W. Myös
PP82DSP sisältää vapaasti säädettävän signaaliprosessorin sekä parin RCA-lähtöjä, joiden lisäksi laiteesta
löytyy myös optinen sisääntulo. Tarjolla on myös varapyöräkoteloon sijoitettava malli. Kyseinen sarja
pitää merkin maahantuojan mukaan sisällään autokohtaisilla johtosarjoilla varustettuja vahvistimia joihin on
integroitu signaaliprosessori. Uutuuteen
on lisätty vielä pari RCA-lähtöjä jotka ovat täysin käyttäjän konfiguroitavissa. Laite tukee
nyt myös suoraan USB2.0-kytkentää sekä siitä löytyy
micro-SD-korttipaikka jolloin läppärin kytkeminen ei ole
aina edes tarvittavaa. PP1000DSP:n hinta on vielä avoin.
Valmisbassokotelot alkaen 199 euroa ja irtoelementit
alk. "Helixin uusi DSP-signaaliprosessori on
todellinen säätäjän unelma
Laitteesta löytyy 50-250 hertsin taajuudella toimiva alipäästösuodin sekä maksimissaan 18 desibeliä korostava bassboost. Mukana tulee myös
20-milliset kangaskalottidiskantit sekä erilliset jakosuotimet. Vahvistimen mitat
ovat 200 x 180 x 55 milliä ja suositushintaa sillä on 99 euroa. Kopan tilavuus
on 42 litraa ja mitat 375 x 360 x 530 mm. Myös näissä kaikissa malleissa on
erittäin menevä ulkonäkö.
Lisätietoja: Kokko-Tuonti Oy, 06-8680400,
www.focusacoustics.com
Focus Acousticsin valikoimista löytyy 15 erilaista valmista koteloa subwoofereille. Hintaa boksilla on 99 euroa. Mukana tulee myös pahvinen re?eksiputki, jonka
toisesta päästä löytyy muovinen "torvipää". Kotelon etuosa on maalattu mustaksi ja viimeistely on hyvää tasoa. Edulliseksi laitteeksi
vahvarista löytyy kuitenkin asialliset blokkityyppiset liittimet kaiutin- ja virtajohdoille.
Rakenteeltaan laite on muutenkin varsin jämerä.
Lisätietoja: Kokko-Tuonti Oy, 06-8680400, www.focusacoustics.com
AutoSound 13. Kuvassa
oleva SBT-1242BK on mustalla huovalla verhoiltu MDF-kotelo, jossa on asennusreikä
12-tuumaiselle elementille. Tuning-henkiset kaiutinsarjat
Focus Acousticsin Crome-sarjaan kuuluu hinnaltaan
edullisia ja ulkonäöltään näyttäviä 2-tie-erillissarjoja sekä
koaksiaaleja. Malliston edullisimmat kotelot kustantavat 79 euroa.
Lisätietoja: Kokko-Tuonti Oy, 06-8680400, www.focusacoustics.com
Kompakti A/B-luokan vahvistin
Focus Acoustics FX-100 on perustasoinen pieni autovahvistin, joka toimii A/B-luokassa. Vahvistimen lähtötehoiksi kerrotaan neljään ohmiin 2 x 50 wattia ja kahteen
ohmiin puolet enemmän. Suojaritilöitä mukana on kaksi paria, toiset räväkämmät hopeanväriset ja toiset klassisemmat mustat.
Subbari valmiiseen koteloon
Sarjan suositushinta on 99 euroa ja kympin lisähintaan
löytyy myös sama sarjan kuuden tuuman midbassoilla.
Chrome-sarjan koaksiaaleja on saatavana neljää eri
mallia, pienimmät nelituumaiset maksavat 49 euroa,
5,25" koksujen hinta on 59 euroa, kuusituumaiset CH-62:t
maksavat 69 euroa ja 6x9" kolmitiemallin saa kaupasta
omakseen 99 eurolla. CHK-5-erillissarjaan kuuluu oranssilla kartiolla varustetut 5,25-tuumaiset midbassot, joiden runko
on kromattua peltiä ja kätkee magneetin kokonaan sisälleen. Elementtien kalvot ovat muovia ja niiden pintakuviointi muistuttaa punosmateriaalia. Kotelosta löytyy myös kaiutinterminaali sekä valmis kaiutinjohto
Olen kuullut
huhua, että mitä kauempana elementti re?eksistä
on, sitä enemmän äänenpainetta saisi?
Nimimerkki: opel mies
pROffA VASTAA
Lähtökohtaisesti re?eksiputkea ei kannata sijoittaa suoraan elementtien vastakkaiselle seinämälle, vaikka joissain kaupallisissa (ja jopa toimivissa) ratkaisuissa tällaisiakin joskus näkee. Basso jytisee nyt kyllä niin, että meinaa
taju lähteä. Kannattaa
tässäkin tapauksessa lukea laitteen mukana tulevista
käyttöohjeista se kytkentäkaavio.
fOreVer ALOne?
Mulla on BMW 325 coupe, jossa on subbari, DVDsoitin ja tuhatwattinen monolankku. Varmin sijoituspaikka re?eksiputkelle
tai -portille on samalla seinämällä elementtien kanssa.
Monet äänenpainekisaajat rakentavat auton tavaratilaan
asennettavat kotelonsa niin, että elementit ovat lähempänä ohjaamoa ja re?eksiportti aivan auton perällä. Liikkellä kuitenkin on asiantuntemusta tuotteista ja heillä on
myös vastuu myymistään tuotteista . Jos taas asennuspaikka ei mahdollista kuin yhden
vaihtoehdon tai jos elementit halutaan esimerkiksi pitää
alkuperäisten ritilöiden takana piilossa, pitää mennä vain
silmän eikä korvan ehdolla. Nyt tämä asennustapa on jäänyt pitkälti pois muodista. Mielestäni voidaan pitää tukevana ja täysin erillään ilmatilan suhteen, eli ne reiät pitäimukana tietysti myös vaimennusainetta. Tämänkertainen
kysymyksemme käsittelee kuitenkin yhtä kick-paneeliasennuksen yleistä ongelmaa.
si tuonne kojelaudan sisään jotain seisovaa aaltoa
tms.. Jos et vielä ole
testannut, niin irroita kaiutinjohdot sekä RCA-kaapelit ja
jätät vahvistimeen vain virta-, heräte- ja maajohdon kiinni.
Mikäli valo sammuu tai muuttu vihreäksi, saattaa vika olla
kaiuttimessa tai kaiutinjohdossa. Mistä se voi ENÄÄ olla kiinni, että aika
harvoin tulee eukkoja kyytiin... Joku sanoo,
että ne kannattaa suunnata kohti auton keskilinjaa
etupenkkien väliin, toinen sanoo että kohti kuskin
korvia ja kolmannen mielestä sillä ei ole hevon
kuusen merkitystä. Tee siis
porasin muutamia reikiä koteloihin ja sainkin pois kunnon aukko koteloon, muttei ohjaamoon. Mikäli valo yhä palaa
punaisena, kun edellämainitut kaapelit on irroitettu, niin
kannattaa ottaa yhteyttä maahantuojaan ja tiedustella
vahvistimen lähettämistä huoltoon.
nellä varauksella. Rahaa on tuohon palanut sen verran, että hifistely on vähän jäänyt vielä vaiheeseen.
Kysymys kuuluukin, että uskaltaako käytettyjä vahvistimia tai subbareita ostaa. Tämä tarkoittaa käytännössä
sitä, että tuotteen vikatilanteessa vastuu on sillä maahantuojalla, jolta tuote on ostettu eikä sitä välttämättä
voi takuukorjauttaa kotimaassamme.
KäYTeTTYJen rISKIT
Saan puolen vuoden päästä ajokortin ja ensimmäinen auto on jo hankittu ja kunnostettu lähestulkoon
ajokelpoiseksi. Voiko tuo muodostaa esimerkik-
pROffA VASTAA
Et kertonut tarkemmin, että mikä malli mahtaa olla kyseessä. Nyt olisi yksi subbari
tiedossa ja myyjä ainakin sanoi, että se on hyvässä kunnossa eikä rahise vaikka kartiosta painelee.
Vai säästänkö vaan suosiolla sen verran, että voin
tilata kamat ulkomailta?
dISKAnTTIen SUUnTAUS
Miten diskantit kannattaa suunnata. Tein
Mika Virolainen
lasikuidusta kotelot ja hyvin paljon suunnattuna.
Kotelot ovat kiinnitetty kiinni hitsattuihin jenka- Elementin etuosa ja takaosa pyritään pitämään
tankoihin. Jos
matalilla taajuuksilla olleita kuminoita. Keväällä olisi
tarkoitus laittaa jotain neon- tai ledivaloa vielä takalaatikkoon. Yksi monessa tapauksessa
kohtalaisen hyvin toimiva ratkaisu on suunnata diskantit oheisen kuvan mukaisesti suurin piirtein kuljettajan
istuimen niskatukeen.
VAHVISTIn MYKKänä
Eilen syttyi Ground Zero Titaniumissa punainen
merkkivalo ja ääntä ei enää tule. Irrotin RCA-johdot,
mutta valo syttyy yhä heti, kun laitan soittimen päälle. myös käytetyistä.
Yksityisten välisissä kaupoissa ostaja on aina heikoilla, mutta jos tuotetta myydään erityisen halvalla yleiseen hintatasoon nähden, niin kannattaa suhtautua pie-
Nimimerkki: Käytäntö ja periaate
pROffA VASTAA
Diskanttien paras suuntaus on aina monen sattuman
summa. Tarjouksia kannattaa ehdottomasti kysellä paikallisilta myyjiltäkin, koska esimerkiksi kaikki laitevalmistajat eivät myönnä takuuta tuotteilleen vaan takuuvastuu
on siirretty maahantuojille. Midbassojen asennus jalkatilan etuosan sivuihin eli niin sanotusti kick-paneeleihin,
oli vielä 90-luvulla todella yleistä. Tai tuleeko muuta yleisesti tuollaista aiheuttavaa. Ylempänä vielä asennuslaippa on hyvän muotoinen ja tukeoleva kumina ei kuitenkaan ota taittuakseen. Tilasin netistä muuten uuden iPhonenkin vielä... Vahvistimesi on tällä hetkellä protection-tilassa eli
siinä on jostain syystä suojapiiri päällä. :/
Nimimerkki: Sami \o/ (O_o) \m/
pROffA VASTAA
Vaikea sanoa, jos se iPhonekin on vasta matkalla.
PArHAAT neTTIVInKIT
Lehtemme keskustelufoorumilla jaetaan harrastajien
toimesta päivittäin hyviä ohjeita ja vinkkejä, joista valitsemme joka lehteen yhden. Johtuu asennuksesta, sillä kokeiltu
kahdella elementillä.
jezze rs
Tuttu ongelma. Kuiten- si vähintäänkin olla jonnekin muualle kuin ohjaakaan koteloista ei millään saanut niin isoja, että moon. Ongelma on se,
että soittimen sammuttamisen jälkeen sen säädöt
nollaantuvat. Tässä
haetaan auton oman akustiikan kautta lisäbuustia soitettavalle taajuusalueelle, eli kotelon muoto toimii yhdessä
auton akustisten ominaisuuksien kanssa.
SOITTIMen VIrTAKYTKennäT
Moi, mulla on Alpinen näyttösoitin asennettuna
2001-malliseen Honda Civiciin. Tähän saakka vahvistin on toiminut ihan hyvin.
Nimimerkki: BassBoy89
14 AutoSound
ASTM. Eli autossa luokkaa 10 cm, mutta mielellään ilmaa liikuttavan
ei ole ollenkaan kaiuttimia alunperin, joten olen moottorin eli kartion pinta-alan verran.
joutunut tekemään paikat kick-paneeliin. Tai- va ja vahvistin hyvälaatuinen niin eiköhän tuo lähtaa sijaita jossain 150 ja 250 hertsin välissä eli siis de pelittämään.
todella kapealta kuulostaa. Olen mielestäni tehnyt virtaliitännät
oikein, missä mahtaa olla vika?
Nimimerkki: Miten kytketään
pROffA VASTAA
Ongelma paikallistuu soittimesi tai autosi johtosarjaan,
sillä johtosarjassa on todennäköisesti kytketty akulta tuleva jatkuva virta sekä virtalukolta tuleva ns. Niinpä yleensä vanulla hidastettua hengitystä. Pitäisi saada
enemmän ilmaa elementin taakse eli pienet reiät
Tavallinenhan tämä ongelma on, mutta katsotaan, eivät auta, vaan se reikä olisi hyvä olla vähintään
jos joku keksii mistä mahtaisi johtua. Auttakee nyt miestä mäessä.
Nimimerkki: Ztrokeri
pROffA VASTAA
Käytettyjä hifejä voi hankkia, mutta toki niiden ostamisessa on samat riskit kuin kaikissa muissakin käytetyissä tuotteissa. Moni autohi?liikekin myy käytettyjä ja jos
tuotteista ei vielä ole enempää kokemusta, niin ne ovat
hankinnan suhteen varsin turvallisia vaihtoehtoja. "Vaimennetulla free-airilla" tarkoitetaan
se olisi ollut mideille tarpeeksi (DLS UP6). Kyseessä siis kapea ja helkutinmoinen
korostuma. AUTOHIfI-pROffA
KOTeLOn MUOTO
Miten paljon kotelon muoto ja elementin ja re?eksiputken sijainti kotelossa vaikuttaa. katkeava virta
väärin päin tai vaihtoehtoisesti nämä soittimesi molemmat
johdot on kytketty tuohon virtalukolta tulevaan johtoon.
Soittimesi ISO-liitinjohtosarjassa on punainen ja keltainen johto, joista keltainen pitää kytkeä akulta tulevaan
jatkuvaan virtaan ja punaiseen tulee virta vain silloin kun
autossa on virrat päällä.
Kannattaa myös huomioida, että Alpinen soittimet
kuluttavat virtaa, vaikka soitin olisi sammutettuna tai etupaneeli taskussa, mikäli keltaisen johdon lisäksi myös
punaiseen johtoon tulee katkeamaton virta. Syy on lähes varmuudella elementin näkemä liian pieni tilavuus. Se riippuu käytetyistä elementeistä, autosta,
kuuntelutottumuksista ja paljon myös omasta mausta.
Diskantteja ei kannata kuitenkaan ruuvata kiinteästi
ennen kuin on tehnyt kuuntelukokeita ihan rauhassa.
Diskantit voidaan kiinnittää vaikka sinitarralla tai kaksipuolisella teipillä peilikolmioon tai kojelaudan kulmiin,
jolloin on helpompi tehdä monenlaisia eri variaatioita
ja valita niistä sitten se eniten omaa korvaa miellyttävä. Tuote saattaa olla rikki tai sitten siitä
on ?kuitti hävinnyt?.
Ulkomailta tilaamisessa on myös omat koukeronsa. Tietenkin mittaamaan
knysten
olisi hyvä päästä
Autopuolella edustuksessa on mm. :-)
ASTM
AutoSound 15. Ihan ensimmäinen oma laitteisto
silloin joskus koostui Alpinen kasettisoittimesta ja kuusyseistä. Olisikohan tuosta käänteestä nyt
sitten joku 17 vuotta aikaa. Edessä oli siis muutto uusiin tiloihin, joissa toimitaan edelleen. Pikkuhiljaa sitten tuli muitakin merkkejä
edustukseen ja uusien laitteiden myynti laajeni myös kotihifin puolelle. Kotilaitteissa Wharfedale, Genelec, System Audio,
Dali. Tietysti iso kiitos kuluu
tyytyväisille ja uskollisille asiakkaille. Puhelin
. Onhan niitä tuotemerkkejä sekä auto- että kotipuolella paljon
muitakin, mutta noita nyt pääasiassa myydään.
Paljonko on autohi?n osuus myynnistä?
Liikevaihdosta autohifin osuus noin 20 %, loppu on sitten puhtaasti kotipuolta.
Minkälaiset tuotteet käyvät parhaiten kaupaksi?
Autopuolella soittimet myyvät meillä parhaiten. Toki kaiuttimia vaihdetaan parempiin tulevaisuudessakin, se ei tule muuttumaan.
Minkälaisia muutoksia autohi?-ala on kokenut vuosien varrella?
Valmispaketit ovat ehkä se suurin muutos, eli nykyään ostetaan mm.
subbarit valmiiksi koteloituina. Soundiauton joka
tapauksessa tekisin, mahdollisimman luonnollinen ääni on kuitenkin
se, mikä säväyttää eniten.
Mielestäsi kaksi tärkeintä juttua hyvää laitteistoa suunnitellessa/tehdessä?
Suunnittelu ja laitevalinnat. Muutama
vuosi firman perustamisen jälkeen iski lama ja silloiset tilat omistanut
yritys teki konkurssin, eikä uuden omistajan kanssa päästy enää sopimukseen vuokraehdoista. No jaa, oikeastaan mun uralla
kaikkein säväyttävintä on ollut CD-soittimien tulo autoihin. Nykyään kotihifiä myydään jo paljon enemmän kuin autolaitteita.
. Aika harva enää tekee itse bassokoteloita. Se soundiparannus C-kasetteihin verrattuna oli silloin jotain aivan järjetöntä
ja jäi hyvin mieleen.
Jos nyt saisit toteuttaa SEN unelmalaitteiston taloudellisista tai muistakaan realiteeteista välittämättä, niin minkälainen
se olisi?
Jaa-a. Siihen
aikaan Alpine ja Pioneer olivat alan kovimmat nimet. on pärjännyt jo 20 vuotta?
Ollaan pidetty jalat maassa eikä olla tavoiteltu kuuta taivaalta, vaan
aina on pyritty pitämään kustannukset pieninä. Internetissä
Kirkkopuistikko
7, Vaasa
06-3120 628
www.wasahifi.fi
Teksti ja kuvat: Osku Hirvonen
Vaasassa on hi?alan erikoisliikkeitä ollut ja mennyt, millä konsteilla WasaHi. Myymälässä on kuunneltavana myös
paremman luokan kotilaitteita.
Mitkä tuotteet ovat vuosien aikana jääneet parhaiten mieleen?
Tämä on aika paha. :-)
Miltä näyttää alan tulevaisuus, mihin suuntaan markkinat ja
tuotteet kehittyvät?
Tulevaisuudessa erilaisten sovittimien ja lisäpalikoiden myynti tulee
olemaan entistä merkittävämmässä osassa, koska uusiin autoihin ei
enää niin helposti soitinta vaihdeta. En mä osaa sanoa mitään yksittäistä tuotetta,
mikä olisi jäänyt erityisesti mieleen. Toinen muutos on ohjelmalähteiden laajentunut
skaala. Yhä useammin musiikkia halutaan toistaa esim. WASAHIfI SEN SIJAAN
ON pITäNYT pUOLENSA JO 20 VUOTTA JA KEHITTYNYT KäYTETYN
TAVARAN OSTO- JA MYYNTILIIKKEESTä TäYSIVERISEKSI HIfIALAN
ERIKOISLIIKKEEKSI. Myös käytettyjä laitteita laidasta laitaan menee oikein hyvin. puhelimesta,
iPodista tai muusta ulkoisesta lähteestä.
WasaHifi
Mats Harju on
pyörittänyt
hifikauppaa
Vaasassa jo 20
vuotta.
VAASAN SEUdUN HIfIKAUppA ON TUULISTA, VUOSIEN SAATOSSA
ERILAISIA YRITTäJIä ON TULLUT JA MENNYT. JUTUTIMME YRITTäJä MATS HARJUA YRITYKSEN
VAIHEISTA JA KYSELIMME MATSIN MIELIpITEITä ALASTA MUUTENKIN.
Kotihifi edustaa nykyään reilua siivua myynnistä. Meillä ei ole siihen hommaan tarvittavia tiloja tai henkilökuntaa.
Onko ?rman työntekijöillä omaa harrastustaustaa?
Ei nyt mitenkään aktiivisesti harrasteta, mutta myymälässä tietysti
musiikki soi koko ajan ja uusia laitteita tulee tässä työn ohessa kuunneltua aika paljon. YRITYSESITTELY
WASA HIfI
. Meillä koko henkilökunta on
kaksikielistä, joten palvelu sujuu molemmilla kotimaisilla ja myyntiä
on suurin piirtein yhtä paljon suomen- ja ruotsinkielisille. Siinä samassa yhteydessä sitten alettiin myymään uuttakin tavaraa. Osoite
Moro Mats, kerrotko vähän WasaHi?n syntyhistoriaa ja vaiheita?
Vaasan välityskeskus oli firman nimi kun 20 vuotta sitten aloitimme
myymällä käytettyjä auto- ja kotihifilaitteita sekä tietysti kaikkea muutakin käytettyä tavaraa, mikä ei hifiin liittynyt mitenkään. Myös vahvistimen sisältäviä bassolaatikoita menee reilusti
aiempaa enemmän. Lisäksi myydään paljon ihan
peruskoksuja, joilla on helppoa ja edullista parantaa auton vakiolaitteiston soundia merkittävästikin.
Teettekö myös asennuksia ja missä laajuudessa?
Emme tee ollenkaan asennuksia. Kiinnostus harrastukseen tietysti on olemassa,
kun kerran tälle alalle on lähtenyt. :-)
Miten ruotsinkielinen rannikko erottuu asiakaskunnassa?
Se näkyy, mutta ei varsinaisesti erotu. Ehkä joskus
aikana ennen internetin yleistymistä ruotsinkieliset kyselivät enemmän Ruotsissa tunnetumpia merkkejä, kun seurasivat sikäläisiä lehtiä, mutta nykyään eroa ei ole.
Mitä tuotteita valikoimista löytyy?
Huh, onhan noita tuotemerkkejä hyllyssä aika monipuolisesti. Jos perusasiat eivät ole kunnossa, niin
on aivan sama miten ne laitteet asentaa tai säätää, lopputulos ei
kuitenkaan ole hyvä.
Minkälaisia terveisiä lähettäisit ASTM:n lukijoille?
Nauttikaa hyvästä äänestä ja suosikaa suomalaista. Ehkä jotain sen
aikaisesta satsauksesta hifiin kertoo, että se Alpinen mankka yksinään maksoi 2000 markkaa ja silloinen auto taas 500 markkaa. Eipä ole tullut tuollaista koskaan mietittyä. Autohifillä aloitettiin uusien laitteiden myynti
ja ensimmäinen edustus oli JBL. Morel, SPL Dynamics, Focus, Ground
Zero ja Pioneer
Itse olen käynyt todella monen
tuttavani tapaan jokaisessa ajokortti-iän
saavuttamisen jälkeen järjestetyssä tapahtumassa. Impedanzin kerho-osastolla majaili tyylikäs Opel
Vectra GTS 3.2. ovat luoneet
onnistuneen näyttelyn, vaikka tapahtuman järjestävälle taholle ei liiemmin kiitosta tässä asiassa
voikaan antaa. Lähes aina valitellaan ACS:n korkeista pääsylippuhinnoista, mutta
loppupeleissä sekaan mahtuu kuitenkin suhteellisen vähän sellaisia vuosia, jolloin nähtävää olisi
oikeasti ollut heikosti.
Yleensä paikalle saapunut porukka . autoalan
yritykset, harrastekerhot sekä yksittäiset autojaan esittelemään tulleet harrastajat . Taantuman painaessa niskassa, ei markkinointibudjeteista löydy helposti ylimääräistä, ja näyttelynäkyvyys on monilla listan
kärkipäässä kun jotain jätetään pois. Autoa on teipattu ympäriinsä ja koria
on muokattu, hifipuolelta löytyy AutoStudion laitteita.. Kopan takaa kurkkaavat
pilarikaiuttimet ovat kaverin omaa suunnittelua nekin.
. ACS-reissu on muodostunut jokakeväiseksi traditioksi eli messuille lähtöä ei ole tarvinnut
sen kummemmin edes miettiä. Auton ulkonäöstä vastaa pitkälti Dream Customs.
ENNAKKOTIEdOT TäMäN JäRJESTYKSESSääN JO 36. NäYTTELYN KOHdALLA
EIVäT LUpAILLEET AINAKAAN AUTOHIfIHARRASTAJIEN NäKöKULMASTA
HYVää. On enemmän sääntö kuin poikkeus, että järjestelyissä yksi jos toinenkin asia mättää. TOdELLA MONI ALAN YRITYS OLI JäTTäYTYNYT pOIS TApAHTUMASTA,
MUUTENKIN HUHUT KERTOIVAT NäYTTELYN OLEVAN TARJONNALTAAN NIUKAHKO.
AUTOSOUNdIN MESSURYHMä LäHTI SELVITTäMääN MISSä MENTIIN.
A
merican Car Show on mielenkiintoinen
ilmiö. Lisäksi yritysosastojen hinnoittelu on jututtamiemme alan toimijoiden mukaan vedetty viime
vuosina niin tähtitieteelliselle tasolle, että useat
pienemmät toimijat karsiutuivat pois leikistä jo
aikaisemmin, ja nyt viimein messuhallit loistivat
tyhjyyttä isompienkin yritysten katsoessa tonttien
hinnat liian koviksi. Ymmärrämme toki, että voittoa pitää saada ja myös tapahtumapaikan vuokra on korkea, mutta oikea tapa
16 AutoSound
Teksti: Janne Soilakari & AutoSoundin messuryhmä
Kuvat: Janne Soilakari ja Janne Pulkkinen
. MESSURApORTTI
Viime numerossamme esitellyn Team
Apinan Sami Plattonen oli vaihtanut komean Golfinsa laitteiston Earthquaken
kamoihin. Janne Pulkkisen Voyagerin tavaratilassa on massiivinen lakattu vanerikotelo kuudella elementillä.
Vastaavaa puupintaa on tulossa myös muualle autoon,
esimerkiksi ovipaneeleihin
Tämä on laite
joka on pakko nähdä livenä, modifikaatiot ovat
niin massiivisia ettei niistä saa käsitystä mitenkään muuten. Focus FX-5500D vahvistimia on
tällä hetkellä kiinni vain yksi kappale, mutta tilaa
on vielä muutamalle lisää. Kahdeksan 12" Focus
Blackia on asennettu massiiviseen koteloon, jossa
on miehen mentävä kattoon saakka ulottuva ja auton levyinen refleksiportti. Meganen tavaratilasta löytyi muodokas
paneeli Focus Acousticsin vahvistimille. Meganen ovista paljastuu reipas setti Focus keskiäänisiä.
. Pyrimme raportissa autenttiseen lähestymistapaan, joten menimme
AutoSound 17. Kuulemma viritys on kuitenkin niinkin alhaalla kuin 40
hertsin tienoolla.
. Tässä mallinäyte Peugeotin alla.
Suomen todennäköisesti häiriintyneimmän näköinen Fiat Punto ja kaappariovet. Team Apinan tiimipäällikön Timo Raudasojan
Mitsubishi Space Wagon murahtelee tulevalla kisakaudella bassoseinän ja kasvavan vahvistintehon voimalla. Myös auton ulkopuolella.
. Aki Saaren Meganen asennukset olivat vielä kesken,
mutta nähtävää riitti siitä huolimatta. 10,5 tuumaa leveät vanteet eivät ole aivan tavallinen näky nelivetoisen japsisedanin alla. Samalla
myös edesautettaisiin koko alan pysymistä hengissä, joka on yleensäkin edellytys sille, että tällaisia
tapahtumia voidaan edes järjestää.
Vastinetta pääsylipulle?
Pääsylipun hinta oli kolmena ensimmäisenä näyttelypäivänä 25 euroa (maanantaina 20 euroa), parkkeerauksen maksaessa 9 euroa. Erittäin nami!
hankkia profittia ei mielestämme ole näytteilleasettajien rahastus.
Pitämällä tapahtuma mielekkäänä alan yrityksille, saadaan näyttelyyn lisää sisältöä, jolloin
tyytyväiset kävijät kokevat saavansa vastinetta
. Todella hyvällä maulla rakennettu Evo IX Mitsu oli yksi näyttelyn tuningpuolen komeimmista autoista. . Subbarikotelo sijaitsee katossa! Elementteinä
kahdeksan kappaletta 12" Focus Chromea.
. Sopiva määrä hiilikuituosia tuo
upean kontrastin siniseen autoon. dB Drag Racingissa on
totuttu näkemään tämän tyylisiä toteutuksia. Nostamme hattua rakentajalle!
. E-mallin Kadetit ovat katoavaa kansanperinnettä, ja tämän värisenä niitä
näkee vielä harvemmin! 2,5-litraisella V6 myllyllä varustettu Opeli kuuluu Tiia
Jauhiaiselle.
rahoilleen ja maksavat korkeampia sisäänpääsymaksuja, sekä tulevat vielä uudestaankin. Tämän saman numeron OEM-tuningia
käsittelevässä jutussa mainitaan käsite "venykumi"
Jo subbarien ritilöistä sen tunnistaa, Soundstreamia tarjolla.
. Näillä Mersun koppa kuulemma liikahtaa.
Pääsiäispiknik Audisonin hifien säestyksellä.
. Timo Watroban Bemari piti sisällään tuttuun tapaan Pioneerin hifiä.
Ulkopuolella huomio kiinnittyy paitsi
teippauksiin, myös näyttäviin Monaco Chicane 947 vanteisiin, joilla on
kokoa 9,5 x 19 tuumaa.
18 AutoSound. Mielenkiintoinen väriyhdistelmä Juha Laen GTi
Celicassa.
. MESSURApORTTI
Kun henkilöauton konepellin alta paljastuu norsunpään kokoinen Holsetin ahdin, jonka kyljessä lukee Scania, niin voidaan vetää pikaiset päätelmät siitä että
tehoakin oletettavasti on tarjolla. Alusta loppuun saakka viimeistelty Ralf Kuntzschin MK2 Golf toi messuille mukaan ripauksen keskieurooppalaista
rakentelumallia.
. 6-litrainen GM:n kone tuottaa kahden ahtimen kera reilut 1000
hevosvoimaa. Tässä Onni Ojalan Mercedes Benz diesel-drifterissä on hevosvoimia ja vääntöä niin että piisaa.
Omistajansa mukaan pohjoismaiden tehokkain drifting-auto Petri Lemmetyn tapaan
Kalusto oli sinänsä
jopa kiinnostavaa, mutta varsin väljä esille laitto
näkyi kyllä selvästi. Köyhdytimme kukkaroa tämän kioskin kohdalla ja läh-
dimme kävelemään sisäänpääsyn suuntaan, jossa oli vastassa tasainen ihmismuuri, joka jonotti
omia lippujaan niiltä varsinaisilta myyntipisteiltä.
Järkevästi toimiva tapahtumajärjestäjä olisi luonnollisestikin hoitanut jo lippunsa lunastaneille suoran sisäänpääsyn, sen sijaan että jouduimme luovimaan ja tönimään pitkän tovin jonojen väleistä.
Näyttely sijoittui tuttuun tapaan messukeskuksen alakertaan, josta yksi hallinosa ei ollut käytössä. SPL Dynamicsin kevään uutuuksiin lukeutuvat 8-tuumaisen
XTR-sarjan superjäreät subbarit Imprezaan asennettuna.
. Tuning Car Show'n puolella kiinnostavinta antia tarjosivat pari äärimmäisen tylyä ja tehokasta drifting-autoa, sekä jokunen muu uudempi tuttavuus. Myös jokunen hieman pienempi porukka löytyi, mutta kokonaisuudessaan tarjonta oli erittäin vaisua. Kuuleman mukaan järjestäjä oli kiristänyt entisestään muualla kuin huippukalliilla yritysosastoilla olevien autojen ympärillä
olevan "sponssirekvisiitan" määrää, eli yhteistyökumppanit ja sponsorit saivat näin ollen heikonlaisesti näkyvyyttä itselleen. Kasituumaiset midbassot Subarun ovissa.
. . Lopputulos
on se, että ihan kaikki kärsivät . jopa järjestäjä,
näyttelyvieraista nyt puhumattakaan.
Vielä parina edellisenä vuonna näyttelyn autohifipuolen kiertämiseen meni useita tunteja, koska tuttuja fi rmoja ja autonrakentajia oli mukana
kymmenittäin. Parkkialueelle oli avattu erillinen
lipunmyyntikoju, ajatuksena ilmeisesti lyhentää
jonoja ja jouduttaa ihmisten sisälle pääsyä. Lisäksi
hifiantia toivat pari reipasta harrastuskerhoa, suurimpina ennenkin mukana nähty Impedanz Ry
sekä äänenpaineporukka Team Apina. Tämä luonnollisestikin
vähentää mielenkiintoa maksaa joku harrastaja tai
kokonainen kerho autoineen messuille. Tomb Raider -henkisesti maalattu Scanian rekka, jossa hifipuolesta vastasi SPL Dynamics.
sisään samaa reittiä kuin muutkin messukävijät.
Tapahtuman järjestelyjen tahmaamiseen päästiin
tutustumaan jo ennen kuin oltiin edes sisällä messukeskuksessa. Kaikki
kunnia kuitenkin teille jotka toitte autohifiä messukansan nähtäväksi! Tapahtuman parhaat palat
löytyvät kuvien muodossa, olkaapa hyvät.
ASTM. Silmiin osui jonkin
verran myös kevyesti ehostettuja ja päivitettyjä ennestään tuttuja autoja. Tänä vuonna autohifi n maahantuontiyrityksistä oli mukaan lähtenyt ainoastaan
SPL Dynamicsia markkinoiva Flextron. Pinta-alaa oli siis vähemmän kuin esimerkiksi viime vuonna
Torstaipäivän
aikana autot ajettiin messukeskukseen ja niille tehtiin normaalit kilpailuihin valmistavat toimenpiteet. Viimehetken säätöjäkin ehdittiin vielä punoa
muutamaan kärryyn.
Vuoden 2011 fi naalien tyyliin äänenlaatuluokkien kuuntelut suoritettiin ainoastaan kuljettajan paikalta siten, että kaksi tuomaria vuorollaan
kuunteli jokaisen auton. 24.3.2013
3 x KULTAA!
E
AUTOHIfIN EUROOpAN MESTARUUKSISTA KILpAILTIIN ITäVALLAN
SALZBURgISSA pääSIäISTä EdELTäVäNä VIIKONLOppUNA. Niin tai näin, hieno
maalaus ja sama sisustassa jatkuva teema vakuuttivat.
Venäjän osastolta löytyneestä autosta bongasin
muun muassa tällaisen yksityiskohdan. Kaikki merkittävät autovalmistajat olivat mukana messuilla omilla osastoillaan.
Paikanpäältä sai hankittua messuhintaan perus
perheautojen lisäksi vaikkapa Porschen tai Mersun
AMG-sarjan urheiluauton. Kuuntelutuomaroinnit saatiin käyntiin perjantai aamupäivän aikana ja lähes kaikki luokat ehdittiin kuunnella perjantaipäivän aikana. Suomalaisten
Vahvistinasennus mallia Antero Kölli.
Tätä autoa toimituksemme hifitoimittaja epäilee vahvasti Toyotan valmistamaksi. Kilpai-
lijoita Skandinaviasta oli mukana vain kourallinen: Suomesta seitsemän autoa ja Ruotsista kaksi.
Norjan edustus puuttui kokonaan, ainoastaan Ketil
Skjei oli mukana kilpailussa tuomarin tehtävissä.
Suomea kilpailussa edustivat Team Audio
Import eli Jarkko Saukonoja sekä Pekka Kinnunen kahdella autollaan luokissa Expert 7 kanavaa,
EMMA Racing ja ESPL. KISARApORTTI
Teksti ja kuvat: Jarkko Peiponen
EMMA autohi?n Euroopan mestaruus?naalit
Salzburgissa 22. Mika Taipalus osallistui luokkaan Master 6 kanavaa samoin kuin Jussi
Paavola ja Kimmo Pihlajamäki. Miika Kuronen ja
Antero Kölli kilpailivat luokassa Master 4000?.
Tuomareista mukana olivat allekirjoittaneen lisäksi Vesa Koskinen joka kuunteli luokan Experienced 2000?. Minkäänlaista palautetta
ei tälläkään kertaa kilpailijoille annettu. KISAKAUdEN 2012
fINAALITApAHTUMA OLI OHJELMASSA pOIKKEUKSELLISEN MYöHäISEEN
AJANKOHTAAN, KOSKA SEURAAVA KISAKAUSI KOLKUTTELI JO OVELLE. Kilpailuluokkana autolla oli Master Unlimited.
osa kilpailijoista saapui lautalla Travemündeen,
josta matka suuntautui Saksan halki Salzburgiin.
Ajomatkaa Saksassa kertyi reilut 1000 kilometriä suuntaansa ja erään kilpailijan sanojen lainatakseni matkaa taitettiin kolmen Skodan ja yhden
ei-Skodan muodostamassa letkassa. Suurin
Tästä italaisesta autosta löytyi kolme kappaletta Audisonin Thesis HV Venti
-vahvistimia. SAMASSA
YHTEYdESSä JäRJESTETTIIN MYöS EMMA-pääTUOMARIKOULUTUS, JONKA
KAUKAISIMMAT OSALLISTUJAT OLIVAT SAApUNEET INdONESIASTA SAAKKA.
uroopan mestaruusfi naalien tapahtumapaikkana toimineessa Salzburgin messukeskuksessa oli autohifi n lisäksi paljon
muutakin autoalaan liittyvää nähtävää. Ainoastaan muutaman suurempi luokka oli jaettu kahtia ja näiden kuuntelut jatkuivat lauantaina. Näistä ledvaloista lienee hyötyä esimerkiksi renkaanpaineita
tarkastettaessa.
AutoSound 21. Allekirjoittanut toimi kuuntelutuomarina luokassa Master Unlimited.
Kilpailun valmistautumista
Suomalaisten kilpailijoiden osalta matka Itävaltaan
alkoi muutamaa päivää ennen fi naaleita. . Lisäksi automessujen
puolelta löytyi raskasta ratakalustoa kuten Ferrarin ja Porschen mallistosta kasattuja kilpa-autoja.
Suomen edustajat finaaleissa
EMMA-fi naalit olivat houkutelleet paikalle hieman alle 200 kilpailijaa eri puolilta Eurooppaa.
Vahvin edustus oli kotimaa Itävallan lisäksi naapurimaiden Saksan ja Italian kisatiimeillä. Automesse-nimisen tapahtuman kohdeyleisöksi oli selkeästi valikoitu autoilusta kiinnostuneet miehet
Kinnusen Pekka laittoi fi naalikierroksella luun kurkkuun kilpakumppaneilleen soittamalla ylivoimaiset lukemat 157,6
desibeliä ovet auki ja 155,5 desibeliä ovet kiinni.
Iltapäivä huipentui palkintojenjakoon. Top kuutoseen sijoittui ainoastaan Master 4000. Tiimikaveri Jarkko Saukonoja seurasi esimerkkiä ja sai kotiin viemiseksi kultaa luokasta EMMA
Racing Master. Tämän jälkeen kilpailun päätuomari kertoi viimehetken ohjeistukset ja vinkit tuomareille. Kolme mestaruutta lämmittää varmasti mieltä pitkään, mutta
toisaalta äänenlaatuluokissa ei tällä kertaa onnistuttu pääsemään hyvään suoritukseen. Luokkana Jarkolla oli EMMA Racing
Master.
Launtaina kuuntelutuomaroinnit jatkuivat muutamassa luokassa. Tähän mitalisade sitten tämän vuoden osalta päättyikin. Pääosassa olivat kuitenkin ESPLluokkien lajittelut, joissa Team Audio Importin
Vito saavutti kovimman äänenpainetuloksen sekä
ovet auki että kiinni ja varmisti näin hyvät lähtökohdat sunnuntain finaalikierrokselle. Suomen
kisatiimin osalta palkintojenjako alkoi varsinaisella mestaruussateella, kun Team AudioImportin
Pekka Kinnunen pokkasi kaksi mestaruuspokaalia. -luokassa
kilpaillut Miika Kuronen. Tämä toivottavasti
kasvattaa kisaajien nälkää ja ehkäpä seuraavissa
finaaleissa onnistutaan jälleen näissäkin luokissa?
22 AutoSound
Itävaltalainen Mini Cooper ja harvemmin nähdyn
4-tiejärjestelmän ylätaajuusalueen kaiuttimet.
Tässä kuvassa esiintyvä ajoneuvo on nimeltään
MonoTracer, kuuleman mukaan jopa Bugattia harvinaisempi.... Suomalaisia tässä luokassa ei kilpaillut. Omalta osaltani perjantai oli hektisin päivä,
kun ohjelmassa oli Master Unlimited -luokan 13
auton kuuntelu. Suomen kilpailijat Taipalus,
Pihlajamäki ja Paavola siis saivat varautua kilpailuun vielä sunnuntainakin. Äänenlaatuluokista ei tällä
kertaa jäänyt kotiin viemisiksi muuta kuin kunniakirjat. KISARApORTTI
luokista Master 6 kanavaa oli suurin seitsemällätoista osallistujallaan. Varmasti suomalaisilla kisaajilla olisi ollut menestyssaumaa tässä
luokassa. Perinteisessä itävaltalaisessa panimoravintolassa vietetty ilta tarjosi hyvää ruokaa ja vehnäolutta.
Sunnuntaina mestaruudet
jaetaan
Sunnuntaipäivän ohjelmassa oli ESPL-luokkien fi naalikierrokset ja edellä mainitun Master 6
kanavaa -luokan uusintakuuntelu, jossa muutama
kokenut päätuomari suoritti suppean kuuntelun
arvostellen vain taajuuserottelun, taajuusbalanssin ja kuunteluilon. Launtaiiltana ohjelmassa oli iltagaala Salzburgin keskustassa. Tarkemmat sijoitukset oheisesta taulukosta.
Jarkko Saukonojan Peugeot 206 oli esillä Ground Zeron osastolla.
Yhteenveto
Suomalaisittain Euroopan mestaruusfinaalien
tunnelma oli hieman kaksijakoinen. Parannettavaa äänenlaatupuolella siis jäi hurjasti. Tämä toki vaatii osallistumisen kisoihin.
Lauantain eSPL alkukarsinnat
Pekka Kinnunen tuulettaa ensimmäistä Euroopan Mestaruuttaan ja heti perään toista samanlaista. Euroopan fi naalien tapaan
yllätyksiäkin oli odotettavissa ja näin ollen Master 6 kanavaa luokan alkuperäinen kaksipäiväinen
kuunteluaikataulu venyi kolmepäiväiseksi.
Perjantaina tuomarit urakoivat
Perjantai aamupäivä alkoi tuomarikokouksella,
jossa haettiin referenssiääntä German Maestron
kuulokkeilla. Tasoltaan tämä luokka oli ennakko-odotusten mukainen, joskin aivan huikean hyvät autot
jäivät tällä kertaa puuttumaan. Luokkina EMMA ESPL Expert & EMMA ESQL.
Ja tässä toinen Team AudioImportin johtohahmoista Jarkko
Saukonoja näyttää mallia mestaruustuuletuksesta
Team AudioImport toi Suomeen
kolme Euroopan mestaruutta.
AutoSound-lehti onnittelee!
AutoSound 23
14. 12. 17. sija EMMA ESQL Expert
. sija EMMA ESPL Expert
. sija Master 6 kanavaa
. Tässä mallia näyttävät saksalaiset, joiden osastolla oli tarjolla muun
muassa paikallista olutta.
ASTM. 9. 1. 1. sija Master 4000?
. 7. sija Master 6 kanavaa
. 6. sija Master 6 kanavaa
Team Audio Import Peugeot
Team Audio Import Vito
Team Audio Import Vito
Miika Kuronen
Antero Kölli
Team Audio Import Peugeot
Kimmo Pihlajamäki
Mika Taipalus
Jussi Paavola
Osa finaaleissa palkituista yhteiskuvassa.
Saksalaisen Oliver Keckin suhteellisen järeä virtajärjestelmä.
Pioneerin osastolta löytynyt Honda Civic oli saanut pintaansa hienon maalauksen ja lisäksi autoa oli madallettu ilmajousilla merkittävästi. sija EMMA Racing Master
. 1. KISARApORTTI
SUOMALAISTEN SIJOITUKSET EMMA EUROpE -fINAALEISSA
. Tyylikästä.
Ydinvoimalla toimiva Vito. sija Expert 7 kanavaa
. Ehkä ei, mutta ydinbassoa tähän autoon kyllä mahtuu kahden Euroopanmestaruuden edestä.
Hieman erilainen konttiasennus. Keskellä näkyvästä
iPadistä voi selata dokumentaatiota.
Hienosti rakennettu ykköskoppainen Volkswagen Golf.
24 AutoSound
Tyylikäs konttiasennus venäläiseen tyyliin.
Pioneerin osastolla oleva Smart ilahdutti pirteän
värinsä lisäksi täydellisellä DJ-laitteistolla.
Finaalien yhtenä osana on maiden välinen kilpailu,
jossa paras osasto palkitaan. sija Master 4000?
JYVÄSKYLÄ . Malliston peruskivenä ovat kaikkien markkinoilla olevien päämerkkien kaiuttimet ja vahvistimet.
HifiStudio on laadukkaiden kuvan- ja äänentoistolaiteratkaisujen myyntiin erikoistunut yritys joka palvelee yksityishenkilöitä ja yrityksiä Helsingin, Turun,
Tampereen, Jyväskylän, Oulun ja Raahen myymälöissä sekä kaikkialla Suomessa www.hifistudio.fi -verkkokaupassa. TURKU . HELSINKI . OULU . Laajaan valikoimaamme kuuluvat hifija kotiteatterilaitteet, televisiot ja videotykit, kaiuttimet, monihuonelaitteet, yritysten AV-järjestelmät sekä suunnittelu- ja asennuspalvelu.
www.hifistudio.fi
k o t i k ä y n t e j ä s u o r i t e ta a n
. HELSINKI . TAMPERE . RAAHE . JYVÄSKYLÄ . RAAHE . TURKU . OULU . HELSINKI . TAMPERE . TURKU . HifiStudio ja JJ Hifi ovat yhdistäneet
voimavaransa valtakunnalliseksi toimijaksi.
PARHAAT AUTOHIFIT
NYT HIFISTUDIOSTA!
Nyt saat kaiken autohifin kätevästi 24h/vrk verkkokaupastamme www.hifistudio.fi
Fuusion myötä merkki- ja mallivalikoima laajenee design-tuotteiden sekä huippuluokan High Endin kautta laadukkaimpiin autohifituotteisiin. OULU . TAMPERE . JYVÄSKYLÄ
AUTOESITTELY
Teksti: Janne Soilakari
Kuvat: Jussi Rajala
Kuunteluarvio: Mika Lirkki
Jussi Luoma-ahon Volkswagen Up! '12
MALTILLISESTI
PARANNELTU!
VIIME VUONNA AUTOHIfIN SM-KULTAA EMMA MASTER OEM -LUOKASSA
VOITTANUT JUSSI LUOMA-AHO LäHTI TULITERäLLä pIKKU-VOLKKARILLAAN
MUKAAN KISAAN LEIKKIMIELELLä. AUTOON TEHdYT ALKUpERäISEN
ääNENTOISTON SEKä ULKONäöN pARANTELUT OVAT TOdELLA MALTILLISIA,
MUTTA LOppUTULOS EI HäpEä LAAJEMpIENKAAN pROJEKTIEN RINNALLA!
26 AutoSound
Auton katto teipattiin mustaksi, joka
tuo mukavaa kontrastia valkoiseen koriin. Tänä vuonna mallistoon on lisätty
myös turbomalli GT Up!, jossa tehoja on nostettu
vapariin verrattuna 35 hevosvoimaa.
Jussi hankki oman Volkkarinsa 2012 huhtikuussa, eli heti kun autoja oli saatavana Suomessa. Penkkien nahkasomisteet sekä muu-
AutoSound 27. VW:n alla pyörivät hyvän näköiset
Lenson 16-tuumaiset vanteet, joiden ulkonäössä
on vahvoja lainauksia BBS:n mallistosta.
Auto on myös sisältä harvinaisen maikkaan
näköinen. EMMAn äänenlaatukisoissa tulee
täyteen kolme kautta, joista plakkariin on kertynyt
kunnioitettavat kaksi Suomenmestaruutta. Jussi toimii myös kilpailuissa tuomarina, joten harrastuksen eri muodot ovat tulleet erittäin tutuiksi.
Auto
Volkswagen Up! on saksalaismerkin vuonna 2012
yleisesti Euroopan markkinoille lanseeraama kaupunkiauto, joka on osana Volkswagenin New Small
Family -projektia. Auto liikkuu tuhatkuutioisen
kolmisylinterisen vapaasti hengittävän bensiinimoottorin voimalla ja tehoa siitä löytyy vakiona 75
hevosvoimaa. Pituutta tällä pikkuruisella laitteella on 3,54 metriä ja painoa reilut 900 kiloa. S
einäjoella asuvan Jussin taival autohifin
parissa alkoi jo hyvissä ajoin ennen ajokortin saantia. Alustan suhteen oli tyytyminen
H&R:n 35 milliä madaltaviin jousiin, jotka kuuleman mukaan päivitetään säädettävään alustasarjaan, heti kun sellaisia tulee asiallisilta valmistajilta myyntiin. Auto
on nelipaikkainen ja sitä on saatavana sekä kaksiettä neliovisena. Up!:n ulkonäkö on jo vakiona todella pirtsak-
ka sekä ulkoa että sisältä, mutta muutamia hillittyjä ehostuksia päätettiin kuitenkin suorittaa.
Tavaratilan kannesta poistettiin merkit ja samalla
rykäisyllä myös takalasin pyyhin sai siirtyä tallin hyllylle. Ensimmäisinä hifiasennuksien
kohteina toimivat omien vanhempien autot, josta
harrastus jatkui sitten omien kulkupelien kohdalla.
Ennen nykyistä autoa Jussilla on ollut ajossa viisi
pirssiä, joita kaikkia yhdistää hifistämisen suhteen
se, että asennukset on tehty autoa kunnioittaen.
Matkan varrelle mahtuu myös äänenpaineharrastusta Team dB Devilsin riveissä, joskaan Jussi
itse ei kisannut vaan toimi taustapiruna ja auttoi
rakentamisessa. Koska
automalli oli aivan uusi, ei varusteita vielä ollut liiemmin saatavana
Kyseessä on todella kompakti, vain 120 x 176 millin kokoinen 5-kanavainen vahvistin integroidulla signaaliprosessorilla.
Laite ottaa vastaan kaiutintasoista signaalia auton
alkuperäiseltä soittimelta, ja se onkin todella ideaalinen juuri tämäntyylisiin ratkaisuihin, joissa
tehdasasenteinen ohjelmalähde halutaan säilyttää
mukana laitteistossa. Ei kuulosta mahdottoman
paljolta, mutta riittää kuitenkin sivistyneeseen
soitteluun paremmin kuin hyvin. Säätäminen
onnistuu netistä ladattavan softan ja kannettavan
tietokoneen avulla. Jussin VW:n kohdalla käytössä
on kuitenkin todella poikkeuksellisesti alkuperäiset etukaiuttimet - eli a-pilarien juuressa olevat
diskantit sekä ovista löytyvät 6,5-tuumaiset keskiäänet, ainoastaan ovien sisälle on lisätty STP:n
vaimennusmattoa. Kuuntelin itse
Jussin autoa Oulun HTS-näyttelyssä viime syksynä, ja kelvollista ääntä lähti todellakin riittävästi.
Vahvistin on kytketty soittimelta alkuperäisille etukaiuttimille menevän kaapeloinnin väliin, ja
sen sijoituspaikkana toimii hanttimiehen penkin
alusta. Helixin signaaliprosessorin
säätövara on huikean laaja. Oikein tyylikästä!
Laitteisto
Varsin harvalla hifikisaajalla on vuosien varrella ollut uskallusta lähteä pisteyttämään autonsa
vakiolaitteistoa. tarkat aikaviivesäädöt kaikille kanaville. Up!:n pikkuruinen koko ei vielä tästä kuvasta täysin välity.. Jopa keskiäänisten asennukset
ovat sellaiset kuin ne olivat tehtaan jäljiltä, paitsi
että kiinnitys on muutettu popniiteistä koneruuveihin. Siitä löytyy mm. Laitteen vahvistinaste antaa
tahoa 4 x 35 wattia pääkanaville sekä 160 wattia
subwoofer-kanavaan. AUTOESITTELY
tamista eri paikoista löytyvät Up! -logot antavat menevyyttä. Kojelaudan päältä löytyy myös
vakiona Navigonin navigointilaite, joka toimii
myös ajotietokoneen sekä äänentoistolaitteiston
näyttönä. Kaiutinkaapeloinnin suhteen mennään myös
sillä, joka autossa oli paikoillaan.
Laitteiston tärkeimpänä komponenttina toimii Helix PP50 DSP. Laitteelle on tehty pellistä kiinnikkeet ja
se liikkuu mukana, kun penkkiä siirretään eteen
tai taaksepäin.
Ulkonäköä on siistitty poistamalla turhat merkit
ja irrottamalla takalasin pyyhin.
28 AutoSound
Auto ja omistaja
75 hevosvoiman
tehoilla reilut 900 kiloa painava auto liikkuu kuitenkin omistajansa kertoman
mukaan sopivan vikkelästi.
35 millin madallus ja Lenson 16" vanteet sopivat autoon kuin nenä päähän.
AutoSound 29. Pieniä piristäviä yksityiskohtia
löytyy sieltä täältä.
Ohjaamo on tehdastekoisena
erittäin tyylikäs!
"KOSKA AUTOMALLI OLI AIVAN UUSI, EI VARUSTEITA
VIELä OLLUT LIIEMMIN SAATAVANA..."
1000-kuutioinen kolmisylinterinen mylly ei paljoa tilaa vaadi
Diskantit sijaitsevat a-pilarin juurissa.
tamisen, mutta auto haluttiin pitää kuitenkin myös
tältä osin teeman mukaisena.
"Varsin helpolla tässä koitettiin päästä. Kertosäkeen alkaessa pelkäsin, ettei tätä voi
kuunnella ollenkaan, koska dynamiikkaa biisissä on hyvin
paljon läpi taajuuskaistan. Ilmavuus ja näppäilyjen yksityiskohdat eivät välity kokonaisuudessaan.
Vähäisin vaikutus asiaan ei varmastikaan ole alkuperäisillä kaiutinritilöillä. Alemman basson liiallinen taso tai voi se olla korostumakin luo turhaa
höttöä tuonne bassoalueelle. Voidaankin todeta että pienet virheet eivät olet vaarallisia silloin kun kappaleen sielu peilautuu kuuntelijan
tajuntaan ja sen tämä laitteisto kyllä tekee.
Allan Taylor - New York In The Seventies
Musiikki vie mukaansa heti ensimmäisistä nuoteista lähtien. Tämä on yksi piristävimmistä
laitteista, joihin on tullut hetkeen tutustuttua, ja
antaa varmasti monille uusia näkökulmia autohifin
rakentamiseen uuteen autoon. Vaikka lähtökohtana olikin helpolla pääseminen, ei lopputulos ole millään lailla hutiloitu tai
huono. Nyt ihokarvat ei nouse pystyyn, mutta
toisaalta soundi ei kuitenkaan mene niin raa'aksi kuin
olin pelännyt. Efektiä vielä korostaa kevyt ylempi bassoalue. Mitään
kovin yllättävää ei vastaan tullut. Ei sitä aina tarvitse tehdä vaikeimman kautta, sillä sopivilla osilla
varsin hyvään päämäärään päästään vähemmälläkin vaivalla.
Tavaratilan pohjalla on piilossa kaksi kymppituumaista refleksikoteloitua elementtiä.. Lisäksi Stockfisch Recordsille tyypilliseen tapaan voimakas ja helposti seurattava bassokuvio löytyy myös tästä kappaleesta. Alun
kitarat jättävät hiukan valjun tunnelman. Yksityiskohdat välittyvät kohtalaisen mukavasti ja
kappaleen tarinaa on helppo kuunnella. Tästäkin huolimatta olen vakuuttunut,
ettei diskantti pysty toistamaan aivan ylös saakka. Näin ollen subwoofer joutuu tukemaan liikaa midbassoa ja toiston nopeus sekä dynamiikka kärsivät tästä. Olennaisin, eli musiikin kuunteleminen, tempaa
mukaansa ja siitä nauttiminen onnistuu täysin palkein.
Keskiäänen imu vetää kuuntelijan mielenkiinnon puoleensa ja jättää muiden taajuusalueiden haasteet vähemmälle huomiolle.
30 AutoSound
Kojelaudan päällä oleva näyttö toimii navigaattorin, ajotietokoneen sekä alkuperäisen soittimen näyttöpaneelina. Aluksi
Jussi harkitsi kisoihin lähtöä jopa kokonaan ilman
subbareita, mutta pakko ne oli kuitenkin lisätä
mukaan, kun toivat niin paljon parannusta sekä
tukea koko taajuuskaistalle. Tosin Up! on tehty aika helpoksi
purkaa, lattiankin sai paljaaksi noin kymmenessä minuutissa", muistelee Jussi projektin vaiheita. Moni laitteisto ei pysy mukana edes heikosti. AUTOESITTELY
Helixin kymppituumaiset subbarielementit on
asennettu piiloon tavaratilan pohjan tasalle. Bassontoiston alempi osasto tulee selvästi turhan
suurella tasolla suhteessa ylempään basso-osastoon.
Tämä aiheuttaa alempien taajuuksien ajoittaisen paikallistumisen taakse ja luo toistoon turhaan ylimääräistä
pyöreyttä. Kuitenkin
huomaan tapailevani laulun sanoja kuuntelun lomassa
ja tämä kertoo laulun luonteen välittyvän aidosti kuulijalleen. Aikaa asennuksiin käytettiin kaikkiaan ehkä parisen viikkoa maksimissaan, kun muutaman tunnin illassa teki. Hankalinta oli
täysin uuden auton purkaminen johdotuksia ja vaimennusta varten. Midbassossa soisi
oleva napakkuutta enemmän.
Paul Stephenson - Moon in The Glass
Loistava äänite jälleen Stockfisch Recordsilta ja monelle
harrastajallekin tuttu veisu mies ja kitara -hengessä. Oikeastaan hommaan lähdettiin hieman vitsillä, kun
autokin tuli vasta niin myöhäisessä vaiheessa että
kisakausi oli jo alkamassa. Diskantin ässät ovat pinnassa eikä toisto ole
mitenkään erityisesti ilmavuuden ilmentymä. Tarkoitan sitä että siellä
on ikään kuin huminaa joka sinne ei kuulu. Käytin tätä kappaletta
kokonaisuuden hahmottamiseen ja täydensin näkemystä muilla kappaleilla. Elementeille valettiin
lasikuidusta varapyörän syvennykseen noin 40-litrainen vanerikantinen kotelo, joka on toimintaperiaatteeltaan refleksi. Erityisellä ilolla tervehdin niin monesta autosta
löytyvän 200-300 Hz korostuman loistamista poissaolollaan. Keskiääni on luonnollinen, joskin
pari värittymää löytyy kun alkaa soundin kerroksia kaivelemaan. Kilpailuluokan säännöt mahdollistaisivat tavaratilan osalta vapaamman raken-
KUUNTELUARVIO: MIKA LIRKKI
VW:n soundeista otti selkoa pitkän linjan autohifiharrastaja
ja menestynyt kisaaja Mika Lirkki.
Allan Taylor - The Almost Man
Allanin persoonallinen ja hyvin sävykäs ääni on omiaan
tuomaan nopeasti esiin artistiin tutustuneelle laitteiston
ominaisuudet. Midbasso ei vain pysty
tuottamaan riittävällä dynamiikalla ylempää bassoaluetta. Kovin monella ei riitä rohkeus katsoa mihin saakka auton alkuperäiset kaiuttimet riittävätkään, kun mukaan lisätään vain
basso. Päinvastoin. Kokonaisuus on mukiinmenevä ja
helposti kuunneltava. Ei kuitenkaan ominta materiaalia tälle laitteistolle.
Yhteenveto
Vaikka soundi olekaan kriittisen kuuntelun pohjalta täydellisyyttä hipova, niin silti suoritus on upea. Kaikki Torin äänensävyt eivät myöskään ole aivan
oikeissa sointiväreissä.
Axel Rudi Pell - Glory Night
Eräs omia suosikkikappaleita, joka saa ihokarvat nousemaan pystyyn silloin laitteisto antaa siihen mahdollisuuden. Paulin
ääni itsessään on luonnollinen ja nautittava.
Tori Amos - Crusify
Kertosäkeen alkaessa luulen saaneeni bassotoiston
haasteiden syille varmuuden
2010 ja 2012
Urheilu monessa eri muodossa
Metallimusiikki, yksi
suosikkibändi on Nicumo
Stockfisch Recordsilta
löytyy hyviä levyjä
VW
Up!
2012
Kolmisylinterinen vapaasti
hengittävä 1,0-moottori
H&R:n 35 mm madaltavat
jouset, säädettävä
alustasarja tulossa heti
kun niitä on saatavana
Merkkejä poistettu,
takalasin pyyhin poistettu,
katto teipattu mustaksi
Alkuperäinen
Lenso "BBS replikat" 7,5 x 16
185/50/16
Auton alkuperäinen
Vahvistimessa
Helix PP50 DSP
Auton alkuperäiset
Auton alkuperäiset
2 x Helix PP10E
40-litraisessa kotelossa
Auton alkuperäiset
kaiutinkaapelit, liittimet ym.
ASTM
AutoSound 31. KUSKI JA KULKINE
Kuski
??Nimi
??Ikä
??Ammatti
??Paikkakunta
??Kilpailumenestys
??Muut harrastukset
??Mielimusiikki
Ovet on pidetty OEM-luokan sääntöjen mukaisesti
päällisin puolin täysin alkuperäisinä.
??Säätö / demolevyt
KULKINE
??Merkki
??Malli
??Vuosimalli
??Tekniikka
??Alusta
??Ulkonäkö
??Sisusta
??Vanteet
??Renkaat
HIFIT
??Ohjelmalähde
??Signaaliprosessori
??Vahvistin
??Diskantit
??Keskiäänet/midit
??Subwoofer
??Muuta
KIITOKSET
AudioImport
Jussi Luoma-aho
28
Palomies
Seinäjoki
EMMA SM 1
AUTOESITTELY
32 AutoSound
Teksti: Janne Soilakari
Kuvat: Jussi Rajala
eero Lotan Honda CrX '87
SHOWSTOPPERI
VIRON STREET RACE -KISOISSA AUTONRAKENTELUOppINSA SAANUT EERO LOTTA
VALMISTI KAVERINSA ANTIN KANSSA HUIKEASTI MOdIfIOIdUN HONdA CRX:N, JOKA
OLI EHdOTTOMASTI YKSI VIIME VUOdEN NäYTTELYJEN KOVIMpIA SHOWSTOppEREITA.
AutoSound 33
Överiksi vetäminen olisi ollut enemmän kuin helppoa.
M
uistan kun tamperelaisen autohifimyymälä Radiokulman omistaja Tommi Karimäki hehkutti loppuvuodesta
2011 "salaista projektia", joka olisi nähtävänä vielä pahasti keskeneräisenä heidän messuosastollaan
X-treme Car Show'ssa samana syksynä. Tapaukseen liittyy
kuitenkin hieman tuuriakin, sillä autorosvot olivat
päästelleet moottoritiellä reipasta ylinopeutta, ja
kerrankin virkavalta oli paikalla silloin kun kaivataan. AUTOESITTELY
Tässä autossa ei oikeasti ole juuri mitään alkuperästä. Eero askarteli Hondan koneen palasiksi ja teetti hankalimmat työvaiheet, kuten kannen, lähiseudun parhailla mestareilla. Pitkäkyntiset olivat mitä ilmeisemmin käyneet katsomassa autoa
pari viikkoa aikaisemmin Tampereen Hot Rod &
Rock Show:ssa, päättelee Eero. Huomattavista lasikuitutöistä huolimatta homma ei ole karannut liiallisuuksiin, ja muodot ovat tavallaan jopa aika kliinit. Tämä riitti pelästyttämään kuskin
ja matkanteko loppui siihen.
Uuteen iskuun
Tämän jutun CRX ei ole suinkaan Eeron ainoa
Honda. Kun tekniikka saatiin jälleen iskuun, alkoi
kevytrakenteinen auto liikahdella todella sukkelasti. Pikkuhil-
jaa CRX:stä muodostuikin erittäin tunnettu auto
Virossa.
Vuonna 2007 Eeron asuessa jo Suomessa, kävi
niinkin että CRX varastettiin. Civicin taival alkoi kuitenkin jo etelänaapurimme puolella, jossa Eeron
kaveripiirissä oli 90-luvun loppupuolella muitakin ripeäkulkuisia Hondia. Myös alusta laitettiin kilpaajoon soveltuvaan kuntoon. Eero kävi ahkerasti paikallisissa Street Race
-tapahtumissa ja mainetta alkoi karttua. Useat lukijamme saattavat muistaa näytte-. Tästä alkoi pienimuotoinen takaa-ajo, joka
pyssäsi siihen, kun Hondan konepellin kannakkeet
antautuivat ja pelti hyppäsi vauhdissa tuulilasia ja
kattoa vasten. Tällöin näin
itsekin auton ensimmäistä kertaa ja jututettuani
omistajaa tuli selväksi, että projekti on vaatinut
käsittämättömiä ponnisteluja, sillä aivan kaikki
B-pilareita lukuun ottamatta oli rakennettu uusiksi! Eikä tallissa touhuaminen tähän vielä päättyisi.
Viimeistely oli tässä vaiheessa vielä kesken, joten
sovimme auton esittelystäkin vasta hieman tuonnempana.
34 AutoSound
Pitkä projekti
Eero on kotoisin Virosta ja muutti Suomeen noin
kymmenisen vuotta sitten. Vielä tuolloin auto ei herättänyt mitään laajempaa huomiota
ja AutoSoundin messureportterikin totesi aiheesta,
että "no oli siellä joku keskeneräinen Civic".
Seuraavan kevään American Car Show toi
Eeron CRX:n ensimmäisen kerran vähän valmiimpana suuren yleisön nähtäväksi. Hintapyynnön ollessa sopiva, syntyivät kaupat helposti", kertoo Eero.
Ensimmäinen kesä ajettiin ostokuntoisena, mutta syksyllä Hondan alkujaan 125 hevosvoimaisesta 1,6-litraisesta ZC1-koneesta haluttiin kutitella
lisää suorituskykyä. "Vuonna '98 oli edessä
autonvaihto, ja silmiin osui sopivasti Saksasta tuotu musta '87 mallinen CRX
Ja tällainenhan sinne sitten myös tuli! Tosin "vain" yhdellä
15" GTi:llä.
Muuten setti koostuu pääosin JBL:n MS-sarjan
tuotteista. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, sillä muokkauslista on todella pitkä.
17 kaiutinta
Eerolla oli jo edellisessä projektissaan JBL:n subbareita, ja sellaisia haluttiin tähänkin. Dream Customsin Sami oli lupautunut
valmistamaan lasikuidusta juuri sellaiset paneelit kuin tarvitaan. Messuvierailu Ruotsin puolelle avasi
silmiä, ja toi ajatuksen siitä, että autosta tehdään
yksipaikkainen keskeltä ajettava. CRX on alkujaan sen verran kevyt,
että pieni painonnousu ei ehkä ole niin pahasta.
Monissa rakenteluvaiheissa on käytetty luovuutta, esimerkiksi auton kaikki jarrut on päivitetty
tehokkaammiksi. Takapuskuri
syntyi täydentämällä alkuperäistä puskuria Golfi n
ja Type-R Civicin puskureista leikatuilla osilla.
Lokasuojat on muokattu Civicin osista, helmoihin
löytyi idea Mustangista ja konepelti on muokattu
Mersusta. Auto painaa ilman hifilaitteistoa
alle 1000 kiloa, joten tällä määrällä päästään jo
sujuvasti eteenpäin. Illanistujaisten
päätyttyä hommiin alettiin pilkkomalla Honda
Civiciin tarkoitettu etupuskuri useaan palaan ja
modifioimalla siitä CRX:ään sopiva. Antti on varsinainen mestari
rosterin käsittelyssä, joten autosta löytyykin poikkeuksellisen paljon ruostumattomasta teräksestä
tehtyjä osia. Kolme
AutoSound 35. CRX meinasikin jo vallan unohtua tallin perukoille, mutta Eeron kaveri ja auton
rakentamisessa vahvasti mukana ollut Antti potki
vauhtia pienemmän Hondan uudelleenrakentamiseen. Eerolla oli visio
kotelosta, jossa elementti ja refleksiputki todellakin
osoittavat suoraan kohti lattiaa, ja kontin suunnalta
näkyisi ikkunan läpi kotelon sisusta. Siinä vaiheessa,
kun tällaisia suunnitelmia alkaa kulkeutua mieleen, voidaan varautua siihen, että autotalli tulee
ainakin tutuksi...
Ohjauksen siirto keskelle ja kaikki sen vaatimat lukuisat muut muutostyöt veivät noin kymmenisen kuukautta. Ainoa ajatus, joka oli kuulemma vaatinut hieman totuttelua, oli yhden subbarin
asentaminen tavaratilan pohjaan. AutoSoundissakin juuri testattuja 6,5"
MS-erillissarjoja sovitettiin kolme per ovi. Eerolla on kotonaan reilunkokoinen autotalli,
joka hieman edesauttoi massiiviseen hankkeeseen
ryhtymistä. Etujarrut on soviteltu paikoilleen 2.2-litraisesta Preludesta ja alkuperäiset takarummut korvattiin erilaisista levyjarrujen osista
kasatuista jarruista. 18" Predator Model S7 -vanteiden takaa
paljastuvat Preludesta napatut jarrut.
Koneesta on irrotettu kuvanottohetkellä noin 300
hevosvoimaa. Voisin uskoa että mielessä
käy joskus heittää poppikoneet tallin nurkkaan
ja lähteä radalle nautiskelemaan!
"HONdAN ALKUJAAN 125 HEVOSVOIMAISESTA 1,6-LITRAISESTA ZC1KONEESTA HALUTTIIN KUTITELLA LISää SUORITUSKYKYä..."
lyissä ahkerasti esillä olleen vihreän Coupe-mallin Accordin, jossa oli reipas kattaus Fusionin ja
JBL:n hifilaitteita. Lopputulos on kuitenkin erittäin toimiva.
Idea auton korin muotoihin syntyi, kun Eero
ja Dream Customsin Sami Hakala istuivat saunassa Jägermeister-pullo seuranaan. Ajatuksena
oli aluksi, että pari 15-tuumaista GTi-sarjan monsterielementtiä pitää olla, mutta suunnitelmat lähtivät paremmin liikkeelle vasta, kun JBL:n maahantuojan One-Pro:n edustaja Tomi Vuorinen liittyi
aivoriiheen
Muuttamalla hifisetin asennuksia hiukan enemmän "äänenlaatukriteerien" vaatimaan suuntaan, voisi ainakin stereokuva olla sangen maukas.
paria diskanttielementtejä löytyy myös kojelaudan kulmista. AUTOESITTELY
JBL:n MS-sarjan pikkuruiset vahvistimet eivät onneksi vie
paljoa tilaa, sillä sitä ei aivan liiaksi ole tarjolla.
Täysin rakennettu kabiini yhdessä kuvassa. Asennustyylinä on autoon sopiva show-design, josta huolimatta soundi on säädetty kuitenkin kohtuullisen tasapainoiseksi. Matalarakenteiset kymppituumaiset MS:t koteloitiin kojelaudan alle midbassoiksi.
Näiden jatkeena on mukana vielä pari 12-tuumaistakin elementtiä, joten basso-osasto ei todellakaan
toistu vajavaisesti. Parhaillaankin autoon tehdään
muutoksia, tällä kertaa myös tekniikan puolelle.
CRX:n kone on jo ennestään rakennettu uusiksi kuuteen otteeseen, odotamme mielenkiinnolla
mitä Stage 7 tuo tullessaan.
36 AutoSound. Hifilaitteistoa on rakennettu myös näyttelyiden välillä uusiksi, päämääränä parannella
viimeistelyä joka jäi kevään 2012 kiireen vuoksi
hiukan puolitiehen. Säätövaraa sitten muuten piisaakin sekä Kenwoodin
mediatoistimessa että JBL:n MS-sarjan despivahvistimissakin.
Eero laskeskelee että auton rakentamiseen on
mennyt reilun parin vuoden aikana ainakin 3000
työtuntia
Kolme 2-tie-erillissarjaa per ovi riittävät showmeiningin aikaansaamiseen.
AutoSound 37
Malli
. Vahvistimet
. Subwooferi
. Soitin
. Alusta
Juuri tähän autoon tehdyt iskunvaimentimet,
Energy Suspension -puslat
. Asuinpaikka
Eero Lotta
38
Tuotepäällikkö
Tampere
KuLKINE
. Pääkaiuttimet
. Midbassot
. Signaaliprosessori
. Renkaat
Hankook Ventus V12 EVO 235/40R18
. Vaihteisto
Parin eri Hondan laatikoista kasattu
hybridivaihteisto, Exady Stage 2 -kytkin
. Moottori
15-tuumainen JBL:n GTi tärisyttää maata kartio tonttiin suunnattuna!
Honda
CRX
1987
ZC1-moottori, Wisecon-männät, kansi tehty, Gresponokat, T3-turboahdin, itse tehty 3-tuumainen
rosteriputkisto, suuttimet vaihdettu isompiin,
tehokkaampi Walbro-bensapumppu, Simotan
kartiofiltteri, paljon AEM- ja Skunk2 -osia...
. Ammatti
. Ikä
. Muuta
Kenwood KIV-700
Soittimessa ja vahvistimissa
3 x JBL MS-A1004, 2 x JBL MS-A5001, 1 x JBL GTO 1000EZ
6 x JBL MS-62C -erillissarjoja
2 x JBL MS-10D2
2 x JBL MS-12SD2, 1 x JBL GTi 15
21" JVC näyttö, iPod- ja Android-liitännät
KIITOKSET
Rakennuskaveri Antti Asser, One-Pro:lle JBL laitteista, Dream Customsin Samzulle, Autoverhoilu.fi:lle, Radiokulman Tommille, Timo Iso-Aholle, OTR Products:lle,
Presco:lle, isot kiitokset myös kaikille ystäville sekä omalle perheelleni!
Vasemmalta oikealle: CRX:n rakentajat Eero Lotta ja Antti Asser.
38 AutoSound
ASTM. Vanteet
18" Predator Model S7
. Vuosimalli
. Korimuutokset
Dream Customsin tekemä korisarja, 92-95 Civicin
aftermarket valot, Hella-takavalot, Mugen CRX-takaspoileri,
targakatto, pohja täysin tasainen ja vahvistettu
. Merkki
. AUTOESITTELY
Tavaratilasta löytyy 12-tuumaisten subbarien ohella myös JVC:n näyttö.
KUSKI JA KULKINE
KuSKI
. Sisustan muutokset Koko sisusta tehty uusiksi, Dream Customsin tekemät
kaiutinpaneelit, verhoilut teki Autoverhoilu.fi, OMPpenkki ja turvavyöt, Mugen ratti, Luisin polkimet
modifi oituina, D2-käsijarrukahva, Trisco Multicolor
-lisämittarit, tähän autoon teetetyt lattiamatot,
turvakaaret, sekä kaikkea muuta pienempää...
HIFIT
. Jarrut
Edessä 2.2 Preluden jarrut, takana eri osista kasatut levyjarrut
. Nimi
AUTOESITTELY
Teksti ja kuvat: Petri Sironen
Petri Sirosen BMw Z3 Coupe 2.8 '98
PIENI AUTO
ISOLLA ÄÄNELLÄ
AVUSTAJAMME pETRI SIRONEN ON LAATUääNENTOISTOON LUOTTAVA
BEMARIMIES, JONKA UUSIMMAN KULKUpELIN HIfILAITTEISTON ASENNUKSISSA
EI OLE MENTY VALTAVIRRAN MUKANA. ANNETAANpA KAVERIN ITSE KERTOA
AIKAANSAANNOKSESTAAN.
40 AutoSound
Mulle heti samat lääkkeet
kuin sillä kaverilla, joka on
suunnitellut ja muotoillut tämän
automallin!
AutoSound 41
Koska joku edellisistä omista-. Ikinä ei pitäisi
sanoa, että ei koskaan enää. Sen verran haasteellinen oli
se projekti. Auto oli
kaiken lisäksi tuotu saksasta 2009 ja ruostesuojattu
alustaa ja koteloita myöden.
42 AutoSound
Oikean midbasson suuntaus on isompi kuin kuva
antaa ymmärtää. Vaikka
auto oli mielestäni jo sellaisenaankin tosi hieno,
halusin silti jotain omaa tatsia ulkokuoreen.
Muutokset alkoivat liikkeelle ikkunan tummennuskalvojen poisrepimisellä. Tämän jälkeen
alkoi kuumeinen Z3:sen etsintä. Etuvaloihin en kajonnut, koska niihin oli laitettu valmiiksi tummat tyyliin sopivat kalvot. Joutuu pian muuten
syömään sanansa... Omaperäinen pinnoite heijastelee mukavasti valaistuksen mukaan.
Diskantit on suunnattu kohtisuoraa kuljettajaa päin
kummallakin puolella. Työnjälki on suhteellisen vakion näköistä, mikä oli tarkoituskin.
T
aisin melkein vannoa AutoSoundissa
1/2012 esitellyn edellisen Bemarin projektijuttuni yhteydessä, etten enää ikinä rakenna uutta hifilaitteistoa. Tähän tuli mahdollisuus, kun Nettiautossa myynnissä ollut edellinen 323Ci Coupe meni kaupaksi. Ihan voin vinkkinä sanoa, että liimatahrat kyseisessä operaatiossa ovat helpoin hoitaa pois
Sinolilla, sekä mikrokuituliinalla.
Tämän jälkeen autoon vaihdettiin OEM-tyyliset takavalot ja sivuvilkut. herkuilla varusteltu lommoton ja naarmuton helmi.
Myös auton tekniikkaan oli tehty muutoksia. Lisäksi pirssiin oli vaihdettu isompi
imusarja, vapaavirtaussuodin ja teholastu. Z3:sen kojelaudan alaosa on siitä kiva muotoilultaan, että keskiääniin on suora näköyhteys. Tietenkin edellyttäen, että ne ovat suunnattu kohti kuuntelijaa. Haasteita riitti uudenkin kohteen kanssa riittävästi, mutta lopputulos on ainakin
tekijänsä mielen mukainen.
Lähtökohdat projektiin
Mielessäni oli pitkään kytenyt haave vielä joskus
saada hankittua BMW Z3. Nettiautosta löytyi
ruosteeton, kauttaaltaan uudelleenmaalattu, säädettävällä alustasarjalla, 19 tuuman kromipyörillä,
m-sarjan alkuperäisellä korisarjalla, nahkasisustuksella, kattoluukulla, ilmastoinnilla, sähkösäätöisillä penkeillä, ikkunoilla ja peileillä yms. Vaikka
ohjaamossa on tehty loppupeleissä aika paljonkin muutoksia, ei mikään
hyppää pikasilmäyksellä esiin, ennen kuin tutustuu kabiiniin vähän tarkemmin. AUTOESITTELY
Koko etupään kaiutinarsenaali ja soitin yhdessä kuvassa. Pakoputkisto oli vaihdettu 4 tuuman tehoränniin neljällä ulostulolla. Mutta kuinkas sitten kävikään, kun
kyseinen Bemari meni kaupaksi ja uusi lapsukainen tuli taloon.
Tässä on siis projektikertomus ja autoesittely uudesta rakenteluni kohteesta. Autosta oli alun
perin kalvotettu kaikki sivulasit, mutta katsastusmies oli käskenyt poistaa etusivulasien tummennukset, joten vähän tuo muistutti kääpiöiden ruumisautoa. Hyvin istuu ja on ?hieman?
erilainen kuin muilla, mitä tässä myös haettiin.
Ruostetta ei löytynyt autosta hakemallakaan
edes alustasta, joten voisin sanoa, ettei ainakaan
minulla ole mitään tuontiautoja vastaan
Auton teippaustyöt hoiti hyvällä ammattitaidolla CCL-Desing Hollolasta. Johto on kiinnitetty huolellisesti
nippusiteillä, jotta se ei pääse ottamaan kiinni mihinkään moottorin liikkuvaan osaan.
AutoSound 43. Ja niitä sitten taas yllättäen riitti, kun
kyseessä on Bimmeri?
Hiilikuituteippaus tuo komeaa kontrastia valkoiseen autoon. Joitain pisteosia, kuten kattolistat, olen
maalannut uudelleen mustiksi. Kun olin saanut auton ulkokuoren ja sisätilat silmää miellyttävään kuntoon, alkoivat hifistelyhommat. Myös BMW:n merkit
teipattiin samalla. pääasiassa takakonttiin, oven ulkopeltiin ja keskiäänisten koteloon lisättiin vaimennusmaton lisäksi myös
Splenin liimapintaista 8 mm telttapatjaa. Leveät 19-tuumaiset kromivanteet ja sopiva
madallus tekevät ulkonäölle paljon.
Vaimennus ja johdotus
Vaimennus lähti luonnollisesti liikkeelle sisustan
paneeleiden irtiotolla. Kaikki
mahdolliset johtosarjat ja vaijerit kiinnitettiin huolellisesti kiinni myös kojelaudan sisältä resonanssien estämiseksi. jista oli hiilikuituteippauttanut auton katon, päätin
teippauttaa autosta myös konepellin osittain, spoilerin ja takaluukun kannen. Sisälle tilattiin
Schmiedmanilta uudet jalkatilan matot ja poljinsarjat. Liitos laturille on tehty lenkkiliitoksella, joka on puristettu ja juotettu, sekä tietenkin liitoskohta suojaputkeen on viimeistelty liimapintaisella kutistesukalla. Vaimennus hiljensi autoa melkoi-
Auton lisävirtajohto menee koko matkan suojattuna Suojaputkessa konttiin asti, jossa suojaus vaihtuu
punossukkaan. Autosta vaimennettiin takakontti, takaluukun kansi, sen suojamuovi,
ovet ja ovipahvit, jalkatilojen peltipinnat, sekä midbassojen paikkojen ympäristö huolellisesti. Peltipinnat puhdistettiin
ennen vaimennusmattojen asentamista vanhaan
tyyliin Sinolilla huolellisesti. Bemarin munuaiset oli joku edellisistä omistajista vaihtanut äklöistä kromisista mustiksi, tämä oli ihan
hyvä asia koska auto on muutenkin Michael Jackson Edition Black and (or) White.
Auton hieman kulunut tuulilasi vaihdettiin
uuteen
Kotelo voidaan suunnata kahteen eri suuntaan, mutta elementti kohti itää päin soi parhaiten tässä tapauksessa. Tätä varten rakensin pikaliittimen
Speakonin tarvikkeilla.
Midbassojen paikkojen suhteen tuli mietittävää, koska ovessa ei ole kunnollista välipeltiä, ja
toisaalta halusin vähän jotain massasta erottuvaa.
Bemarissa on basson paikka edessä kick-paneelissa, jonka takana on noin 10-15-litrainen kotelo.
Päätin hyödyntää paikan ja tehdä ysärityyliset kikkariasennukset. Aivan kontin
takaosaan jäi melko pieni tila subbaria varten. Jatkuvaa mitattua tehoa päätteet tarjoilevat kaiuttimille nykyisillä
kuormilla noin 1700 wattia. Elementin kiinnitys koteloon hoidettiin
iskumuttereilla ja kuusiokolopulteilla. Kattoa en nähnyt tarpeelliseksi vaimentaa, koska puolet siitä on lasia ja loppuosa on
todella jäykkää peltiä.
Johdotuksissa lähdettiin liikkeelle virtapuolen parannuksista. AUTOESITTELY
sesti, koska kyseessä on urheiluauto, eikä mikään
perhekuljetin. Päätteenä
etupäälle on käytössä Genesiksen Four Channel ja
subbarille saman valmistajan Dual Mono Extreme sillattuna 4 ohmin kuormaan. CD-soitin on vanha ja hyväksi
havaittu Alpinen 9887R-DSP-pyöritin. Tähän keksintöön lisättiin tietenkin
myös sulake kaiken varalta. Hyvin toimii.
Päätteet löysivät paikkansa kontin perältä,
jonne ne juuri mahtuivat vierekkäin. Hetken aikaa joutui miettimään, miten kaikki saadaan mahtumaan kivuttomasti pikkukirpun ruumaan.
Päätin teetättää metallisesta kantikkaasta huonekaluputkesta korokepalat kontin pohjaan, jotka
kiinnitettiin pulteilla ja liimamassalla tukevasti
kiinni. Kotelo on erittäin helppo ottaa pois
autosta. Vasta kolmas kotelovariaatio oli sellainen, joka miellytti tekijänsä silmää. Pohjalevynkin joutui tekemään kaksiosaiseksi 25 mm MDF-levysta, koska yksiosainen ei
olisi edes mahtunut kontin aukosta sisään.
Hieman röpelöpintaiseksi käsitellyt ja vahalla
maalatut levyt kiinnittyvät korokepaloihin tehtyihin kierteisiin pulteilla. Painoa koko
paketilla elementteineen on noin 50 - 60 kg. Pinta tasoitettiin
kevyesti muovikitillä ja hiottiin tasaiseksi. Laitteisto on täysaktiivinen 3-tiesetti. Toimittajan työssä pääsee aina välillä tekemään myös
subbaritestejä, joten piti myös johdotusten irrotus
olla helppoa. Diskanteille laitettiin 1,5 mm 2, keskareille 2,5 mm 2 ja subbarille 4
mm 2 johtoa. Päälle venytettiin isännän vanhat kalsarit ja pinta kostutettiin
hartsilla. Kiinnitysmetodi kaikessa on, vaikka auton ajaisi katolleen, asennusten
on pysyttävä kiinni. Minkäänlaisia lisäkondensaattoreita ei tarvita, jos virtajärjestelmä on muuten kunnossa.
Laitteisto
Laitteiston kokoonpanossa käytettiin pääasiassa
edellisestä Bemarista myynnin yhteydessä pois
purettuja vermeitä. Tulevalle
virralle on johdoissa poikkipinta-alaa 85 mm 2 ja
maadoituspuolella 135 mm 2, mutta kyllä Genesiksen isoille päätteille virta maistuukin. Johdotukset on kiinnitetty ankkurinippusiteillä, niissä kohdin missä se on ollut
mahdollista. Auton oma virtakaapeli on 50
mm 2, mutta tämä ei vielä riittänyt tarpeisiini. Elementit kiinnitettiin tukevilla torx-ruuveilla kiinni. Vaikka paneeleiden takana
on kotelo, hengittää elementti osittain myös kojelaudan sisään.
Kick-paneelien pohjana käytin auton omia
suhteellisen paksuja muovisia suojalevyjä. Suurimpia ongelmia asennusten suhteen oli tilanpuute, sillä Z3:sen kontti ei ole todellakaan tilalla pilattu. Neljä pulttia auki ja liitin irti, mutta elementteineen noin 60 kg painavan mötikän pois nostamiseen tarvitaan kaksi miestä.
Pohjalevyn kappaleet kiinnittyvät pulteilla metallisiin korokerautoihin, jotka ovat kiinni auton rungossa
pulteilla ja liimamassalla. Bemarissa akku jäi pohjalevyjen alle piiloon,
joten rakensin banaaniliittimillä liitokset, joilla voi
autoa ladata. Kotelo kiinnittyy pohjalevyyn neljällä 6 mm iskumutterilla ja
44 AutoSound
Vaikka subbarikotelo ei ole kuin 37 litraa bruttotilavuudeltaan, täyttää se koko takakontin peräosan. Kotelot tukevoitettiin sisältä hartsilla
ja Kiillon lattiatasoitemassalla. Akuksi tuli Stinger Power Spp1500D
-syväpurkausakku, joka on todellakin jokaisen siihen sijoitetun euron arvoinen kapistus. Tämä on ihan turvallisuusseikka.
pultilla. Koko laitteistossa on vain viisi
kaiutinta eli diskantit, midbassot ja yksi 12 tuuman subbari.
Etupään kaiuttimina toimivat hyväksi havaitut 7,1-tuumaiset Hybrid Audion Legatia L6 SE
-midit ja Ring Radiator -diskantit. Suurimpia
mietinnän kohteita oli miten rakentaa aukko konepellin avauskahvalle, mutta siitäkin selvittiin. Asennustapa ei isommin ole enää
muodissa, mutta antaa kyllä varsinkin kuuntelijaan suunnattuna tiettyjä äänenlaadullisia etuja,
kuten tilantunnun, koska elementin ja kuuntelijan
välinen matka pitenee. Signaalijohdot ovat Oehlbachin valikoimista ja kaiutinjohdoiksi valitsin hyvän hinta/laatu-suhteen
AIV:n Cosmic-kaiutinkaapelit. Näihin kiinnitettiin kuumaliimalla CNC-koneistettu
MDF-rengas suunnattuna kiinni. Kotelo ei ole kuin 37 litraa
sisätilavuudeltaan, mutta näyttää kuvissa huomattavasti isommalta johtuen varmaan kopan paksuista seinämistä ja auton pienestä koosta. Tietenkin paksuilla koteloseinämillä on oma osuutensa asiaan. Taaemman levyn nurkkiin laitoin vielä koristeeksi hieman hiilikuituteippiä. Tämän
jälkeen pintaan tuli Dinitrolin 447-kiveniskumassa, mattamusta maali ja akryylilakka. Kotelo on
suunnattavissa kahteen eri suuntaan. Subbarina yskii
kontissa voimalla Rockford Fosgate T2D212 suljetussa ja todella tukevassa 37 litran kotelossa. Lisäsin maadoituspuolelle kaksi kappaletta 50 mm 2 johtoja auton oman maadoituskaapelin lisäksi. Päätin lisätä mukaan 35 mm 2 lisävirtajohdon, joka
tulee suoraan laturilta akulle sulakkeella suojattuna. Sain mielestäni kohtuullisen siististi kaikki johdot paikoilleen, vaikka piilonhan ne jää kun
toinen levy pultataan paikoilleen
Soittimen paikka on Z3:ssa ergonomisesti erittäin hyvällä paikassa jo tehtaan jäljiltä.
Midinpaikka kiinnitettiin paikoilleen tukevilla peltiruuveilla ja säänkestävällä liimamassalla. Midbassot
toistavat sen verran alas, ettei subbari olisi mitenkään pakollinen tässä kokoonpanossa?
Diskanttien pohjat tehtiin lasikuidusta, johon
kiinnitettiin myös CNC-koneistettu MDF-rengas
Käytetyt jakotaajuudet ovat seuraavanlaiset. Virtakaapelointi
. Subsonic 20 Hz/12 dB/okt. Ajovalot, etu- ja sivuvilkut
ja takavalot vaihdettu uusiin OEMtyylisiin valaisimiin, sekä lisäksi ajovalot
kalvotettu mustiksi. Sisusta
. Auton
oman maadoitusjohdon lisäksi laitettu
2x50 mm2 lisämaadoituskaapelit
Audison Connection SFH 11WP x
2, Audison Connection BFD 21 ja
AIV:n putkisulakepesä soittimelle
Stinger Power Spp1500D
-syväpurkausakku.
TuLEVIA MuuTOKSIA
Täydellinen jarruremontti teinipunaiseksi maalatuilla osilla ja
alustan uudelleen ruosteensuojaus. Kiitos
vaan Baijerin pojille, kun ovat tehneet tukevan
auton. Midien ylipäästö 63 Hz/12 dB/okt. Kuva hieman vääristää asioita, suuntausta
on paljon enemmän kuin kuvassa näyttää olevan.
Ruuvasin samalla uudet alumiiniset poljinpinnat
kiinni. Koteloiden kiinnitys hoidettiin pitkillä ja tukevilla peltiruuveilla, sekä
säänkestävällä liimamassalla. Diskanttikotelot vahvistettiin sisäpuolelta hartsilla ja
ulkopuolelta muovikitillä, joka hiottiin tasaiseksi. Diskanteilla on 40 cm:n lisäviive
suhteessa keskareihin, mutta ovat ne kyllä huomattavasti lähempänä kuuntelijaakin kuin keskiäänet. Päälle venytettiin
joustavaa kangasta, joka kovettiin hartsilla. Kaiutinkaapelointi
. Vaihdekepin nupin
päällinen maalattu mustaksi
225/40/19 edessä, takana 255/35/19
MAM kromivanteet 9x19. Vaikka keskiäänisten kick-paneeliasennukset
ovat jo hieman pois muodista, suosittelen kokeilemaan sitä, koska asennustapa antaa mukavasti
lisää tilantuntua.
Yhteenveto projektista
Pyrin säilyttämään auton ohjaamossa tietynlaisen huomaamattomuuden, etteivät asennukset
niin sanotusti hyppää silmille, koska Z3 kabiini
on vakionakin mielestäni silmiä hivelevän kaunis.
Takakontti on sitten hieman eri juttu, koska tilaa oli
juuri sen verran, että laitteet saatiin mahtumaan.
Niin täyttä siellä on, ettei edes kauppakassi mahdu kyytiin. Minkäänlaisia resonansseja ei kuulu
mistään kovaakaan soitettaessa, eli vaimennus on
ilmeisimmin onnistunut.
Autossa kiinnitetty huomattavan paljon huomiota turvallisuusseikkoihin, eli laitteiden kiinnitysten tukevuuteen. :-)
Säädöt
Alpinen 9887R-soitin asennettiin erittäin tukevasti
kiinni auton alkuperäiselle paikalle. Akku
Petri Sironen
AutoSoundin vakituinen avustaja/
AMK-opiskelija/aloitteleva yrittäjä
44 vuotta
Iitti/Huutotöyry
Rap, dance ja rockmusiikki (Pitbull, Taio
Gruz , LMFAO, Usher, Cheek, ZZ-Top
Rammstein, Pink Floyd ja Toto yms?
loputon lista. Näissä tosin käytettiin lopullisena pintana osittain maalia vahan
sijasta. Vanteet
HIFILAITTEISTO
. Renkaat
. Pintakäsittely on sama kuin keskiäänisten paikoilla.
Idea kaiutinpaikkojen ja takakontin pohjalevyn
pinnoitukseen tuli omavalmisteisen kotikaiutinmerkkini SOUNDEXPLOSIONIN joidenkin kaiutinmallien pinnoitustekniikasta. Ohjelmalähde
. Subwooferi
. Muut harrastukset
KuLKINE
. Mielimusiikki
. Asuinpaikka
. Malli
. Ja diskantin ylipäästö
5 kHz/12 dB/okt. Merkki
. Siitä täytyy kiittää
auton subbariratkaisua ja riittävää tehoreserviä,
sekä hyvin tehtyä virtajärjestelmää. Vahvistimet
. Diskanttikoteloiden kiinnitys tehtiin peltiruuveilla suoraan kojelaudan pintaan, koska läpipulttaus ei onnistunut tilan puutteen johdosta.
Tukevasti ovat joka tapauksessa kiinni. Kiinni on ja pysyy.
Kivasti tuo tuntuu toimivan, joka johtuu varmasti
myös siitä, että elementteihin on näköyhteys ja kaiuttimet ovat melko laajalle säteilevät. Nimi
. Väritysteemana hifiasennusten suhteen autossa on musta
ja valkoinen, jotta pysyttiin halutussa tyylissä, eli
siinä "Michael Jackson Editionissa". Mutta eipä tuo sitten pärisekään vaikka
antaisi poppilaitteille vähän reilummin happea.
KUSKI JA KULKINE
KuSKI
. Ruostesuojattu
lisäksi pohjasta ja kotelot kauttaaltaan
Schmiedmanin lattiamatot ja
poljinsarjat. Tekniikka
. Mitään suurempia taajuuskorjauksia ei ole tehty, ainoastaan 100 - 200 Hz:n ja 1,6
kHz:n aluetta on vaimennettu muutama desibeli.
Etupäätä on viivästetty vähän reilummin suhteessa subbariin, jotta basso kuulostaa tulevan enemmän edestäpäin. Hyvää ääntä ja paljon äänenpainetta saa samassa paketissa.
Negatiivisena puolena projektissa oli jälleen
kerran sisustan purkamisen vaikeus. (Klassiset pimputukset
ja jazzi ei kuulu ohjelmistoon)
Kotihifi, vetouistelu,
jigikalastus ja ulkoilu
BMW
Z3 Coupe 2.8
1998
Vapaavirtaussuodin, isompi
imusarja, 4 tuuman tehoputkisto
neljällä ulostulolla ja teholastu
Maalattu 2011 punaisesta valkoiseksi
kauttaaltaan. Elementin suojaksi tuli Hybrid
Audion tyylikäs ritilä. Myös johdotusten laatuun ja suojaukseen on kiinnitetty erityisesti huomiota.
Olen edelleenkin sitä mieltä, vaikka hifistynyt
ääni on etusijalla, pitää myös äänenpainetta saada sen verran paljon, että sitä pitää riittää vaikka naapuriautoon jaettavaksi. Etu-, ja takavalojen kalvotus
semi-blackiksi
KIITOKSET
Rakkaalle ihanalle vaimolle kiitokset vuosia kestäneestä kärsivällisyydestä miehensä harrastusta kohtaan, Poppikoneet.com/
Eero Augustin (päätteet, etupään kaiuttimet ja johtoholkit), Hifi x
(kaiutinjohdot, liittimet, virta-, ja maakaapelit, sekä vaimennusmateriaalit), Tele-Tukku /Ilpo Lyra (subbari, akku ja signaalikaapelit), Powerset/Pasi Kalliojärvi (sulakkeet), Schmiedmann (valot
ja matot yms.), CCL-Desing (teippaukset), Liukkosen Pultti (kiinnitystarvikkeet), Rengashotelli Lahti (renkaat), Motonet Lahti
(kitit ja maalit yms.)
AutoSound 45. (Mustaa jarrumaalia ei
oikein enää saa mistään, sitä ei ilmeisesti osta kukaan muu
kuin Sironen Iitin peräkylästä). Sulakkeet
. edessä,
takana 11x19?+ 20 mm spacerit
Alpine 9887R DSP-soitin
Genesis Four Channel -4-kanavapääte
etupäälle ja subwooferille Genesis
Dual Mono Extreme -2-kanavapääte
sillattuna 4 ohm kuormaan
Hybrid Audio Ring Radiator
Hybrid Audio Legatia L6 SE
Rockford Fosgate T2D212
Oehlbach NF-Master set
AIV:n Cosmic-kaiutinkaapelit,
diskanteille 1,5 mm2, mideille 2,5
mm2 ja subille 4 mm2 johtoa
Auton oman 50 mm2 virtakaapelin
lisäksi laitettu AIV:n 35 mm2
lisävirtajohto laturilta akulle. Tämä kuuluu luonnollisesti
myös tiettynä jämäkkyytenä äänessä. Ikä
. Signaalikaapelit
. Ammatti
. Hiilikuituteipattu
konepelti, katto, spoileri, takaluukku
ja merkit. Midbassot
. Vuosimalli
. Autossa on
käytetty aivan uskomaton määrä kiinnitysnastoja sekä ruuveja paneeleiden kiinnitykseen. Midien
alipäästö 4 kHz/24 dB/okt. Takalasin pyyhin poistettu.
M-sport-mallin alkuperäinen korisarja.
Vaihdettu kokomustat munuaiset.
Jälkiasennetut xenon-ajovalot
Spaxin korkeus-, ja
jäykkyyssäädettävä. läpipulttaukseen ei ollut tällä kertaa mitään mahdollisuutta
tilanpuutteen johdosta, mutta erittäin tukevasti ovat
kiinni. Alusta
. kiinni kuumaliimalla ja puutapeilla, kun suuntaus oli ensin haettu kohdalleen. Subin alipäästö 40 Hz/24
dB/okt. Suosittelen vain kesäautoihin?
MDF-renkulaan. Ulkokuori
. Diskantit
Kuvassa on jo lisätty lisävirtajohto ja kaksi kappaletta 50 mm2 lisämaadoituskaapeleita. On varmasti markkinoiden parhaita hifiakkuja. Vedin myös
soittimelle omat johdotukset, tietenkin asianmukaisesti sulakkeella suojattuna. Kuvassa on
aloiteltu takakontin vaimennusta, johon tuli kaksi
kerrosta Vibroplastia.
Kuvassa näkyy auton alkuperäinen virtakaapeli, joka oli yllättäen 50 mm2 paksuista. Tulevalle virralle on pinta-alaa 85 mm2
ja maadoitukselle 135 mm2. Tämä tehtiin lähinnä ajomelun pienentämiseksi, eikä niinkään resonanssien poistamiseksi.
Alkaa olemaan kontissa jo johto poikineen, mutta kyllä se siitä alkaa selviämään. AUTOESITTELY
ASENNUSKUVAT...
Auton hifistäminen aloitettiin luonnollisesti purkamalla sisustan suojamuovit pois. Akun liittimiksi en valinnut ihan periaatekysymyksestä mitään kullattuja pling pling -liittimiä,
vaan puhdistin ja hioin hienolla hiekkapaperilla
huolellisesti auton alkuperäiset liittimet kiiltäviksi. Tästä eteenpäin kaapeleiden suojaus hoidettiin punossukalla.
Lisävaimennukseksi kontin sivuille ja pohjaan lisättiin vielä Splenin 8 mm paksuista liimapintaista telttapatjaa. Kuvasta puuttuu vielä
lisävirtajohto, joka tulee laturilta akulle, myös sulakkeella suojattuna.
Valitsin auton akuksi Stingerin Power-sarjan
spp1500D:n, jonka luvataan antavan 3100 A piikkivirtaa. Kuvassa on RCA-johdot ja vasemman puolen midin ja
diskantin johdot. Auton omat akun
virtaliittimet saa kaiken lisäksi kiristettyä todella tiukasti kiinni, ilman pelkoa, että joku pultti tai
ruuvi korkkaa ja kontakti on hyvä.. Lasiputkisulake on varattu auton apulaitteilla ja soittimelle, jonka johdotus
puuttuu vielä kuvassa.
46 AutoSound
Kuvassa on auton oikealta puolelta tulevat johdot.
Kuvassa on auton alkuperäinen virtakaapeli ja toisessa putkessa tulee konttiin oikean puolen midin-,
diskantin-, heräte- ja soittimen johdot. Joku edellisistä omistajista oli poistanut alkuperäisen sulakkeen virtajohdosta, joten sen tilalle laitettiin Audisonin 300 A miniANL-päävirtasulakepesä ja muutenkin siistittiin ja suojattiin kaapeli asianmukaisesti.
Kaikki auton kaapelit kulkevat suojaputkissa. Niissä oli vielä sopivasti paikat lenkkiliitoksille.
Halusin tällä liitosjutulla näyttää, ettei aina tarvitse ostaa tarvikeliittimiä, vaan voi hieman käyttää
vaivaa, aikaa ja mielikuvitusta
Kuvassa
ei ole vielä operaatiota suoritettu.
Jätin auton soittimen oman virtajärjestelmän käyttämättä. Paksuimmassa putkessa menee johdot soittimelle, ja kahdessa pienemmässä putkessa on johtimet keskiäänille ja diskantille. Kerrankin pääsi asiasta helpolla.
Suojaputkeen vedettyjä johtoja on odottelemassa
paikoilleen asennusta kojelaudan alla. Johtojen päät suojattiin kutistesukalla, ja kiinnitettiin kojelaudan uumeniin.
Alkaa pikkuhiljaa hahmottumaan johtojen paikat hansikaslokeron takana. CD-pyörittimelle tulee nyt hieman järeämpää
johtoa takakontista asti.
Auton alkuperäinen soittimen johtosarja oli edellisten omistajien jäljiltä
sellaista sekamelskaa, että päätin ottaa sivuleikkurit käteen ja pätkin johdot poikki. Tarkkana sai olla johtimien reititysten kanssa, jotta hanskis meni vielä paikoilleen.
AutoSound 47. Johdotuksia auton kynnyskotelossa, tilaa oli juuri
kahdelle suojaputkelle.
Auton etujalkatilat vaimennettiin kahdella kerroksella Vibroplastia. Loppuosa johdoista viimeisteltiin punos- ja kutistesukalla.
RCA-johtimet ovat siistissä nipussa, hieman tuo oli
jäykkä laittaa soittimen taakse mutta ainakin suojaus ja siisteys on asennuksen suhteen kunnossa.
Lisävirtajohdolle löytyi konehuoneesta ja tulipellistä
valmiit läpiviennit. Kaikki kojelaudan alapuoliset auton omat johtosarjat kiinnitettiin nippusiteillä resonanssien estämiseksi
Oli melko haastava homma saada
kangas noin monimuotoisten paikkojen päälle, ettei tullut ryppyjä mihinkään. Luukun reiät tukittiin kahdella kerroksella vaimennusmattoa.
Myös takaikkunaa kiertävien listojen alle laitettiin tiivistenauhaa estämään räminöitä.
48 AutoSound. Kuvassa on vasta kiveniskumassa ruiskutettuna.
Kuivunut lasikuitupohja hiottiin reunoiltaan tasaiseksi.
Päälle kiinnitettiin suuntauksen jälkeen CNC-koneistettu MDF-rengas kuumaliimalla ja puutapeilla.
Päälle pingoitettiin joustavaa kangasta, joka kovetettiin hartsilla ja annettiin kuivua.
Kun diskantinpaikkojen hartsipinta oli kuivunut,
pintaan levitettiin kerros supermuovikittiä. Painoa tuli niin
sanotusti riittävästi.
Diskanttien paikkojen pohjien teko aloitettiin tekemällä kunnon suojaukset kojelautaan maalarin- ja
pakkausteipillä. Hartsin kuivuttua leikattiin ylimääräiset
kankaat pois ja aukaistiin samalla reiät kaiuttimille. Otin 5 kerrosta lasikuitumattoa,
jotka leikattiin valmiiksi sapluunan avulla muotoonsa. AUTOESITTELY
...ASENNUSKUVAT...
Midien paikat on Z3:ssa kick-paneeleissa. Kaiutinpaikat vahvistettiin sisäpuolelta Kiillon
lattiatasoitemassalla ja hartsilla. Tämän jälkeen pintaan ruiskutettiin mattamusta maali
ja akryylilakka. Diskanttien paikat vahvistettiin sisäpuolelta hartsin
ja Vetonitin seoksella. Hieman ensin hartsia pohjalle, matonpalat
päälle ja pensselillä töpöteltiin lasikuitumatonpalaset märiksi ja annettiin kuivua kaikessa rauhassa.
Haasteellisimpia kohteita projektissa oli saada tehtyä paikka kuskinpuoleiseen midinpaikkaan konepellin
avauskahvalle, lisäksi tehtiin kiinnitysreikien paikat valmiiksi. Kitin kuivuttua alkoi kaikkien autohifistien rakastama puuha, eli hionta?
Dissenpaikat ovat kuvassa ensimmäisen hiontakerran jälkeen.
Kun pinta oli saatu riittävän tasokkaaseen kuntoon,
ruiskutettiin päälle Dinitrolin 447-kiveniskumassa.
Päälle tuli vielä mattamusta maali ja akryylilakka
(ei kuvassa).
Takaluukun kannen sisäpuolelle laitettiin vaimennusmattoa ja kaikki irtonaiset vaijerit ja johdot kiinnitettiin niin, etteivät ne pääse resonoimaan. Pintaan ruiskutettiin Dinitrolin 447-kiveniskumassaa, jonka annettiin kuivua vuorokausi. Otin
Kikkareiden suojamuovit irti, jonka jälkeen niihin
kiinnitettiin MDF-rengas ja ritilän kiinnike samassa paketissa puulistanpätkillä ja kuumaliimalla.
Suuntaus oli toki haettu kohdalleen ennen lopullista liimausta.
Keskiäänisten tulevien paikkojen päälle laitettiin
kireäksi venytetyt ja totta kai käytössä kuluneet
vanhat kalsarit. Kiristys varmistettiin
alapuolelta useammalla nippusiteellä.
Pintaan laitettiin polyesterihartsia, jonka annettiin
kuivua
Rakenteellisista seikoista johtuen ne piti asentaa levyyn
kiinni jo tässä vaiheessa. Tämä kuva paljastaa hyvin
minkä värinen auto on ollut alun perin.
Diskantinpaikka kiinnitettiin paikoilleen kahdella
4mm peltiruuvilla. Kun pinta oli kuivunut, levitettiin päälle supermuovikittiä pari kiloa. Painoa 37 litran suljetulle kotelolle tuli noin 35-40
kg. Hyvin toimii.
Koska teen autossani aina välillä subbaritestejä,
päätin rakentaa subin johdotusta varten helpon
tavan irrottaa subbarin johdotus. Pinta viimeisteltiin ensin hieman röpelöiseksi, jonka jälkeen pintaan vetäistiin mattamustaa kilikalia ja
akryylilakkaa. Mutta kiinni on ja tukevasti. jotka ihmettelevät noita kahta johtoa kerrottakoon, että
ne ovat latausta varten olevat banaaniliittimet. Ovessa oleva turvatyyny hieman
hankaloitti operaatiota. MDF-levyjen väliin liimattiin paksuja puurimoja
tueksi. Tämä toteutettiin Speakon-liittimellä. Vaikka oviin ei tullut kaiuttimia, niiden vaimennukseen paneuduttiin huolella. Muutenkin
tulevan basson paikkaa vaimennettiin, vaikka se on
todella tukevaa peltiä. Johdotusten
taso pitäisi riittää vähän vaativampaankin makuun.
Keskiäänisten johdotuksissa sama linja säilyy.
Takakontin pohjalevy jouduttiin tekemään kahdessa osassa, koska yksiosainen ei olisi mahtunut takaluukun aukosta sisään. Voi sitä hiomisen riemua?
Sisäpuolelle laitettiin ensin useampi kerros lasikuitua vahvistamaan rakennetta, tämän jälkeen kotelon
kaikki sivut saivat ensin kerroksen hartsia ja lopuksi vielä 15 mm vahvuisen päällysteen Kiillon lattiatasoitteella. Kotelon seinämävahvuus on noin 35-40 mm. Nurkkiin porattiin kiinnitysreiät ja elementin kiinnitystä varten laitettiin 4 mm iskumutterit
valmiiksi. Ulkopeltiin laitettiin kerros vaimennusmattoa ja Spleniä. Läpipulttaukseen ei ollut tällä
kertaa mahdollisuutta, koska kojelaudan alapuolella menee tukirauta, jonka alle ei pääse käsiksi työkaluilla. Niille. Oven välipellin ja suojamuovin välissä on todella vähän tilaa. Tämän jälkeen huopa kasteltiin perusteellisesti hartsilla ja annettiin
kuivua. Pohjalevy on 10 mm akryylilevyä ja päätypalat 25 mm MDF-levyä. Myös oven sisällä olevat
johdot ja vaijerit kiinnitettiin niin, etteivät ne pääse resonoimaan missään tilanteessa.
Ovimuoviin laitettiin ensin kerros 8 mm Splenin
telttapatjaa, mutta ovimuovi ei mahtunutkaan enää
paikoilleen, joten ne revittiin irti ja korvattiin vaimennusmatolla. Vaikka ruuviliitos on ihan
tukeva sellaisenaankin, päätin silti juottaa johdot
kiinni ?ihan varmuuden vuoksi?.
Kotelon rakentamisessa joutui todellakin käyttämään mielikuvitusta, koska tila oli todella kortilla. Lisäksi kotelo täytettiin vielä kaiutinvanulla. Välipellissä olevat
reiät tukittiin käyttäen paikoitellen kolmea kerrosta
vaimennusmattoa. Liittimen ruuviliitoksiin
mahtuu 4 mm2 kaapeli. Myös ovimuovin kiinnitysnastojen alle laitettiin hieman elastista massaa
estämään ylimääräisiä ääniä.
Midin paikan takana on noin 10 litran umpikotelo,
joka vuorattiin vaimennusmatolla ja splenillä. Pinta käsiteltiin ensin hieman nypypintaiseksi ja sen jälkeen maalattiin kahteen kertaan valkoisella laadukkaalla puuvahalla. Päälle venyteltiin kolmessa osassa DLS:n hyvin venyvää verhoiluhuopaa, joka kiinnitettiin ensin
väliaikaisesti kiinni kuumaliimalla. Olihan muuten elämäni työläin subbarikotelo, minkä olen autoon tehnyt.
Vaikka painava kotelo on aivan auton perässä ja
lukkoperä löytyy, sekä 255 takarenkaat, pito-ongelmia esiintyy vieläkin kuivalla asfaltillakin, viritetystä tekniikasta johtuen?
ASTM
AutoSound 49
Eräänä päivänä
2007 vuoden syksyllä Micke sai idean. Tällöin Micke
päätti tekevänsä korityöt itse kuidun avulla. ?Talvi sillä tuli ajeltua semmoisenaan ja kevään koittaessa oli ostettava uudet kesärenkaat?, Micke kertaa. ?Unohdinko mainita että aloitin
autonrakentamisen 2x2m kellarikomerossa, auton
seistessä pakkasessa?, Micke naurahtaa. Tässä vaiheessa peräkonttikin
oli jo täytetty päätteillä ja bassoilla. ?Käytin
kaikki Sonyn kaiuttimet uudelleen, mutta leikin
vähän epoksihartsin sekä kevlarin ja hiilikuidun
kanssa.. Asiaan Micke
haki korjausta tilaamalla Jenkkilästä täydellisen
korisarjan kesäkuussa 2007 ja heinäkuussa päälle
vedettiinkin jo Hondan värikartasta löytynyt sävy
Passion Orange.
Mopo karkaa
Aikaa kului ja Micken mopo tuntui karkailevan
entisestään. Talvi tultaisiin viettämään auton sisustan parissa ja ensimmäisenä muottiin pamahtikin herran oma naama
sekä kädet! Kädenjälki tulisi siis todellakin näkymään lopputuloksessa ja näitä muotista valettuja kappaleita Micke modifioikin osaksi sisustaa.
Keulii ja sudittaa
2008 vuoden maaliskuussa alkoi homma luonnistua, kun Micke löysi ihan oikean autotallin missä
rakentaa Corollaa. AUTOESITTELY
Teksti: Tero Komulainen
Rakennuskuvat: Micke Paczkowski
Muut kuvat: WooDMan
Micke Paczkowskin hiilikuitu-Corolla ruotsista
COROLLA GOES WIDE!
M
KA-BOOM!!! KAIKENNäKöISIä COROLLIA SITä OLLAAN KOTIMAASSAKIN
NäHTY, MUTTA HIILIKUIdULLA HäRSKISTI LEVITETTYä EI VIELäKääN! SIKSIpä
KäVIMMEKIN NAApURIMAASSAMME RUOTSISSA TSEKKAAMASSA MICKE
pACZKOWSKIN RAKENTAMAN TYYLIKKääN TOYOTAN.
icken autonrakentelutarina kuulostaa
monesta niin tutulta. Micke kertoo. ?Merkiksi
valitsin Sonyn ja tilailin tavarat eBaysta?, Micke
kertoo. Ja ka-BOOM, kesän 2008 saldona 14 pystiä takanreunalla!
Koska auto osoittautui yllättävän suosituksi,
aikoi Micke viedä auton uudelle tasolle. Tällä kertaa ulkokuoren osalta. Autosta tehtiin piirustukset ja suunnitelmat ja pian löytyikin heebo, joka
oli valmis tekemään autosta suunnitelmien mukaisen, pellistä! Huonoksi onneksi auto ei ruvennut
oikein valmistumaan ja auto noudettiin takaisin
omaan talliin maaliskuussa 2009. ?Sitten tuli tilattua AEZ
Xylot 17-tuumaisena, 205/40-renkain.
Kuukauden päivät siinä meni kun huomasin
että jotainhan tästä nyt puuttuu.. Sisälle tehtiin uudet ovipaneelit etukaiuttimineen ja takapenkit saivat siirtyä kaiuti-
50 AutoSound
nasennusten tieltä. Korin muotoja haettiin tässä vaiheessa uretaanilevyn avulla ja korin
muodot alkoivat pian hahmottumaan.. ?Aloitin varovasti toiselta puolelta ja dokumentoin kaikki mitat ylös,. Autoa käytettiin joissakin näyttelyissäkin
vuonna 2007, mutta tuomarit eivät oikein olleet
innostuneet autosta.
Tässä vaiheessa Mickellä oli kokemus erilaisten hartsien ja kittien käytöstä karttunut sille tasolle että oli aika mennä eteenpäin. Micke osti Corollan isältään vaan työmatkakulkineeksi
vuonna 2006, ja siitä se mopo sitten vaan yksinkertaisesti karkasi
Etupää auton sisustasta jätettiin jokseenkin samaksi kuin aikaisemminkin, kaiutinten vaihtuessa luonnollisesti MDS:n valikoimaan.
Takapää sisustasta tultaisiin rakentamaan kokonaan uusiksi ja sinne pyhitettiin tilaa myös aikaisemmin mainituille valuosille. Evo 1, vanteiden ympärille rakentui korisarja
ja uusi maali. Ensimmäiset maalauksetkin menivät vielä kaiken lisäksi pilalle, joten hommaa on todellakin riittänyt. Pian löytyikin tyyppi, joka oli valmis
maalaamaan auton. Samalla rakennettiin kontti sekä
ovet uuteen uskoon.
. Tämän extratilan
mahdollisti yksi bandpassiin sijoitettu bassoelementti, joten koko konttitilaa ei tarvinnut uhrata
bassokotelolle.
Tässä vaiheessa päätettiin myös se , että auton
ulkokuori tehtäisiin hiilikuidusta. Vasta kesällä 2010 motivaatio taas löytyi ja
MDS:n tarjoaman tarjouksen vuoksi auto sai uutta
tuulta alleen. Tässä vaiheessa hiilikuidun
käyttö on vielä lastenkengissä.
"MERKIKSI VALITSIN SONYN
JA TAVARAT TILAILIN EBAYSTä..."
Siinä on sälli läästinyt kilon jos
toisenkin lasikuitua Corollansa kylkeen.
Meillä on kanssa yx mikkeliläinen
ropelipääkaveri, joka rakentaa omaa
korollaansa, tulee vielä härskimpi
kuin tästä!
Evo 3 alkoi muotojen hakemisella joiden päälle voitiin tehdä varsinaiset muotit. Tässä hahmotellaan vasta
keulan muotoa ennen varsinaista muotin tekoa.
Takapään hahmottelua kesken projektin. "Loppujen lopuksi alkoi homma sujumaan
ja sain KOKO korisarjan painonkin kunniakkaasti
alle 13 kilon?, Micke paljastaa.
Homma puolitiessään. Aluksi materiaaleja meni hukkaan todella runsaasti, mutta opittuaan alipainevalun salat, alkoi valmista jälkeä
syntyä. . Auto esikasattiin ja toimitettiin maalarille tammikuussa 2011 deadlinen
AutoSound 51. näytön
ikkunaa vasten.
Seuraavaksi oli etsittävä maalari, joka ruiskuttaisi House of Kolorin candy-sävyn Corollan
kupeisiin. Tankkaus tapahtuu nykyään toisen takavalon alta . nerokasta!
Työ oli kuitenkin erittäin hankalaa ja aikaa vievää, eikä tuoreet häät eikä uudelleen aloitetut insinööriopiskelut ainakaan parantaneet työmotivaatiota. Homma ei todellakaan ollut
pienimmästä päästä, kuten voimme päätellä. Tästä se kaikki lähti, viattoman näköisestä vihreästä Corollasta.
. Evoluutio 2, auto saa uutta ilmettä niin ulkokuin sisäpintoihin. Nyt alkaa
näyttää jo joltakin!
Micken omasta
kädestä muotitettu
käsi pitää 20
Maalari tekikin pitkän kesän töitä, mutta
ilmoitti pian ettei saa maalipinnasta hyvää. onkin kerännyt ansaittua huomiota Ruotsissa. Ja se kannatti.
Auton tullessa maalarilta Micke oli ensimmäistä
kertaa tyytyväinen auton ulkonäköön.
?Niputin auton ja tein pari muutosta soitinosastolle sekä viimeistelin muutaman pikkujutun?,
Micke kertoo. Auto saapui maalarilta
maaliskuussa ja heti huomattiin että pinta ei ollut
hyväksyttävän laadukas. Ja aivan syystä.
52 AutoSound. Tässä vaiheessa, kun oli jo niin sanotusti löysät lahkeessa, auto
päätettiin silti niputtaa messuille kiireen vilkkaa.
?Tämä oli virhe?, Micke julistaa. Joka sekin on muotitettu oikeasta kalasta!
Ohjaamosta löytyy Sparcon jakkarat ja luonnollisestikin paljon maalattua pintaa.
Useaan otteeseen muokatun tavaratilan tuorein versio.
häämöttäessä huhtikuun alussa järjestettävässä
ELMIA-näyttelyssä.
Auton ollessa maalarilla oli Mickellä aikaa viimeistellä sisustan paneelit. Auto toimitettiin uudelleenmaalattavaksi ja sisustapaneelit alkoivat pian
olla valmiit.
Vain kolme päivää ennen messuja auto saatiin
takaisin maalarilta ja huonoksi onneksi maalipinta ei ollut vieläkään halutunlainen. Tällöin
Micke luovutti. Takaovesta pilkottaa Micken naamasta valettu lasikuitu-ukkeli, jonka menussa näyttäisi olevan lohta. Auton pääsponsorit eivät olleet tyytyväisiä lopputulokseen ja
hauskanpito muuttui pian häpeäksi.
Messujen jälkeen Micke löysi uuden maalarin, joka aikoi maalata Toyotan uudelleen kesän
aikana. Neljän vuoden vastoinkäymisten jälkeen on aika nauttia valmiista autosta. Kaverin kavereista oli löytynyt oletettavasti
hyvä automaalari ja uusi maalaussuunnitelma tehtiin. Toistamiseen.
Uudet tuulet
Joulukuussa 2011 kaverit saivat Micken pään käännettyä. Tällä kertaa tehtiin kompromissi ja sävyksi
ei valittu enää 100 % candy-väriä. Siinäpä resepti kesälle 2012, jonka aikana ?Lihava Orava. AUTOESITTELY
Show'n shine
Ulkokuori
HIFIT
. Vanteet
. ja 4. Tekniikka
. KUSKI JA KULKINE
KuSKI
. näyttö,
ovessa 20. Hinta: 169,00 ?, saatavana myös 5,25. Huomaa lokasuojien kaarien reilusti leventynyt ilme.
. näyttö, 6F
kondensaattori, 3 x Optima
Yellowtop, 220 V inventteri
GLADEN RS 165 TESTIVOITTAJA
AutoSound 1/2013, alle 200 . Malli
. Jarrut
. Ohjelmalähde
. erillissarjojen jättivertailu!
?Gladenin edullisempi sarja teki vaikutuksen upealla äänellään. versiot.. Gladenille kuuluu oikeutettu edullisemman
hintaluokan testivoitto!. Merkki
. Vahvistimet
. Alusta
Corollaa on suunniteltu niin vanhanaikaisella piirtämisellä, kuin
myös hieman modernimminkin.
Tää on sitä nykyaikaa juippi!
. Sarjan suositushinta on vain 169 euroa, joten tätä voisi pitää jo todellisena löytönä! Ei häpeä edes
huomattavasti kalliimmassa seurassa. Subwooferi
. Nimi
. Renkaat
. Erillissarjat
. Sisusta
Corolla on vielä jollain tapaa
tunnistettavissa. Kotipaikka
AuTO
. Muuta
ASTM
Micke Paczkowski
Ruotsi
Toyota
Corolla '93
4A-FE 1600cc, cold air intake
by K&N, 4-2-1 pakosarja, Japsstyle vaimennin, TRD-detailit
D2 coilover, säädettävä camber,
madallus 80 mm edessä,
60 mm takana, poikkituki
225/40 Yokohama Parada,
spacerit edessä 60
mm, takana 70 mm
Tenzo-R DC5 18?
Jarrut edessä EBC,
takana alkuperäiset
Sparco Pro2000 -istuimet,
MOMO-ratti, takapenkit
poistettu bassokotelon edestä,
akut ja vahvistimet sijoitettu
peräkonttiin, lisämittareita,
alcantara-kattoverhous,
nukattu kojelauta sekä
oviaukkojen sisäreunat,
valettuja osia sisustassa, itse
tehty sisustan erikoismaalaus
Japanilaisen JGTC-sarjan
innoittama käsintehty
hiilikuituinen korisarja (13 kg)
sekä 30 % käsinsekoitettu
uniikki candymaali
Pioneer DEH-80PRS
MDS T2-,T4- ja T5
3 x MDS DC5-MKII 6,5?
MDS FR12MKII
Sony Playstation 3,
kojelaudassa 6,5
Vahvistimien mukana toimitetuista manuaaleista poimitut arvot ovat muuten Alpinen osalta
huomattavasti täydellisemmät, ja Alpine jopa jossain määrin avaa minkälaisilla spekseillä mikäkin
mittaus on tehty. Lisäksi Helixin suotimet
taipuvat myös kaistanpäästöön, toisin kuin vastustajalla. Painoltaan
vahvistimet ovat lähes samalla viivalla (Alpine 2,7
kg ja Helix 2,6 kg).
Muitakin speksejä vahvistimilla toki on, osa
merkittäviäkin, mutta koska emme tiedä onko nuo
mitattu samalla tavalla, vertailu ei kerro absoluuttista totuutta jommankumman lukujen paremmuudesta. Helix H 400X
Vahvistinluokat vastakkain!
d-LUOKAN SUBBARIVAHVISTIMET OVAT TUTTUA KAURAA, MUTTA KOKO ääNIALUEEN
TOISTOSSA pERINTEINEN AB-LUOKKA ON HALLINNUT ALAA . Samalla kuitenkin perinteinen ABluokkakin kehittyy edelleen ja pitää pintansa suosituimpana vaihtoehtona. Koska tämä vertailu keskittyy äänenlaatuun, ei minkäänlaisia mittauksia suoriteta ja siten
speksien osalta pitää luottaa valmistajien ilmoituksiin.
54 AutoSound
Tehoilmoitusten puolesta D-luokan Alpine
vetää odotetusti pidemmän korren, 110 W RMS vs.
70 W RMS kanavakohtaisilla tehoilla. Helixin
suotimet soveltuvat siis myös diskantin ja keskiäänen väliseen jakoon. VERTAILUTESTI
Teksti: Osku Hirvonen
Kuvat: Osku Hirvonen ja valmistajat
Alpine MrX-f65 vs. Lähtökohtaisesti molempien
äänenlaadun pitäisi siis olla oikein hyvällä tasolla. Alumiinirunko on paksu ja tukeva. Helix on Alpinea selvästi pidempi (270 mm
vs. laatumerkkejä ja hintaluokkakin on sellainen, että kyseessä pitäisi oleman reilusti keskimääräistä laadukkaammat lankut. 250 W RMS. D-luokan vahvistinten hyötysuhde on parempi
kuin AB-luokassa, joten periaatteessa D-luokan
etuna on enemmän tehoa fyysisesti pienemmästä
kotelosta. Toki Helixissä tehoa on
vain reilu puolet Alpinen tehoista, mutta silti suunnittelijalla tai suunnitteluperiaatteilla taitaa tässä
olla isompi merkitys kuin valitulla vahvistintyypillä. Molemmat ovat myös ns. Joka tapauksessa kumpikin
vahvistin on paperilla erinomainen, niin vaimennuskertoimen, särön kun muidenkin ilmoitettujen
arvojen osalta.
Jakosuotimen osalta Helix on Alpinea parempi, sillä Helixin suotimia voi säätää laajemmalla alueella (15-4000 Hz vs. 58 mm), eli Helixille löytänee useimmissa
tapauksissa asennuspaikan helpommin. Samasta päädystä löytyvät säätimet
ovat peruslaadukkaan tuntuiset, mutta kaikkien
säätöjen tekemiseen tarvitaan pikkuista tasapääruuvaria.. Alpinen suotimien jyrkkyydeksi ilmoitetaan 12 dB/okt, mutta Helix ei jostain syystä ole
nähnyt tarpeelliseksi tätä tietoa kertoa. On siis hyvä aika ottaa
tarkempaan syynin näiden erot, ennen kaikkea
äänenlaadussa.
Valitsimme tämänkertaiseen paritestiin uutuudet molemmista luokista, uudempaa D-luokkaa
edustaa Alpinen MRX-F65 ja perinteisempää ABluokkaa Helix H 400X. Fyysisen
koon suhteen pitää kuitenkin yleistykset heittää
romukoppaan, sillä Helix on selvästi sirompi laite
vaikka tehokkaampi Alpine periaatteessa aavistuksen pienempi onkin. Alpinesta löytyy vielä basso-EQ, eli bassoa voi korostaa
0-12 dB 50 Hz:n taajuudella, Helixistä tuo puuttuu.
Speksien perusteella siis molemmilla on asiat kunnossa, mutta Alpinelle kuuluu ylimääräinen kiitos
huomattavasti täydellisemmin ilmoitetuista spekseistä. 50-400 Hz). Molemmat ovat kuitenkin
keskimääräistä tehokkaampia paketteja. Myös sillattuna Alpine on luonnollisesti tehokkaampi 320 W
RMS vs. d-LUOKAN TUOTTEET KUITENKIN
KEHITTYVäT KOVALLA VAUHdILLA, JOTEN ONKIN pAIKALLAAN OTTAA pIENI KATSAUS
MISSä TäLLä HETKELLä MENNääN NOIN 400 EURON NELIKANAVAISTEN KOHdALLA.
D
-luokka on jo vuosia sitten lyönyt itsensä läpi subbarivahvistimissa, mutta
D-luokassa toimivia, oikeasti perustasoa
parempia kokoäänialueen vahvistimia ei tunnetuista ongelmista johtuen kuitenkaan ole markkinoilla ollut tungokseen asti. RCA-terminaali on ruuvattu kiinni päätylevyyn, jolloin se ei väänny irti
piirilevyltä. ETENKIN, KUN
KIINNITETääN HUOMIOTA LAITTEIdEN ääNENLAATUUN. Pohjalevy on mustaksi maalattua peltiä. Molemmat vahvistimet siis
ovat tämän vuoden uutuuksia, joten ne edustavat
siten kummankin vahvistintyypin viimeisintä
osaamista. Keskellä kansiosaa on iso sininen status-ledi ja hillityt tummat
tekstit. Liitännät ovat asialliset ja hyvin merkityt. Rakenteeltaan sekä ulkonäöltään molemmat tuntuvat oikein asiallisilta ja vaikka vahvistimet ovat keskenään täysin eri tyyliset, herättävät
molemmat vahvaa omistamisen halua.
Alpine MrX-f65
Alpine on yksinkertaisen tyylikäs, musta alumiinikalikka. 336 mm), mutta samalla kapeampi (200 mm vs.
230 mm) ja ennen kaikkea reilusti matalampi (35,5
mm vs. Viime aikoina D-luokan ongelmat kokoäänialuekäytössä on ilmeisesti selätetty, sillä useammaltakin valmistajalta on
tullut markkinoille tuotteita, joiden kerrotaan olevan äänenlaadunkin suhteen kilpailukykyisiä ABluokan kanssa. Helixin osalta ilmoitukset ovat
valitettavat suppeat. Päädyissä olevien liitinten suojana olevat
paneelit ovat mustaa muovia
Suuremmat A-luokan vahvistimet ovat
harvinaisia.
b-luokassa vahvistimen päätetransistorit toimivat
parina siten, että toinen johtaa signaalin positiivisen puolijakson aikana ja toinen negatiivisen. Tyhjäkäynnilläkin vahvistin käy kuumana,
koska lepovirta on suuri. Pääteaste toimii siis pienillä tehoilla
A-luokassa ja tehon kasvaessa määrätyn tason yli muuttuu B-luokassa toimivaksi. Uusi
tulokas eli D-luokka on hyötysuhteeltaan paras, mutta
äänenlaadullisesti myös haastavin suunnitella hyväksi.
A-luokassa vahvistimen kummatkin päätetransistorit ovat koko ajan johtavassa tilassa ja niistä virtaa
läpi koko ajan virtaa. Särön määrä riippuu
transistorien ominaisuuksista ja se kasvaa pienillä kuuntelutehoilla. D-luokan vahvistimia on käytetty yleensä vain sovelluksissa, joissa hyvä hyötysuhde on tärkeämpi kuin äänenlaatu sekä toistettava taajuusalue on alhainen. Kuinka paljon A-luokan tehoa
vahvistin antaa, riippuu päätetransistoreihin ohjatusta
lepovirran määrästä. Nykyään on tosin tuotettu myös
muutamia äänenlaadultaan kehuttuja D-luokassa toimivia hifivahvistimia
takana, kannen alla, eli sulakkeen vaihto edellyttää kannen avaamista. Virtaliitännät kiristetään kannen reikien läpi mukana toimitettavilla kuusiokoloavaimilla, isommalla virrat ja pienemmällä remote. Lähtöaste toimii huomattavasti korkeammalla taajuudella kuin korkein sillä toistettava
audiosignaali. Terminaalien välissä on kaksi 30
A:n lattasulaketta. Remoten kanssa
tosin on ainakin tässä yksilössä pieni kohdistusongelma, kun pleksin reikä on halkaisijansa verran sivussa, kiristys onnistuu kuitenkin tästä huolimatta ongelmitta.
Sulakkeet (2 kpl 25 A) ovat virtaliitäntöjen
Vahvistimien yhteydessä puhutaan yleisesti A-, AB-, Bja D-luokista. Valitettavasti säätö onnistuu vain
ruuvarilla. Mitähän muuta sinne
auto-olosuhteissa menee. D-luokan vahvistin edellyttää monimutkaisempaa rakennetta, laajempaa
suojausta ja suodatusta. Tällainen vahvistin on rakenteeltaan
järeä ja vaatii hyvin suuria jäähdytyselementtejä. Kansi taas on läpikuultavaa tummasävyistä pleksiä. Silmämääräisesti arvioituna terminaaliin mahtuu paksumpi johto kuin Helixiin, eli yli 21 mm 2. Eivätköhän Helixin insinöörit
tiedä mitä tekevät, mutta arveluttaahan tuo ratkaisu kuitenkin.
AutoSound 55. Tällöin saavutetaan hyvä hyötysuhde, mutta
nollasignaalin ympäristössä esiintyy ylimenosäröä, kun
signaali muuttuu positiivisesta negatiiviseksi ja päinvastoin, ja siirtyy toisen transistorin hoidettavaksi. AB-luokka on
yleisin autovahvistimissa käytetty toteutustekniikka. Karkeasti, mitä enemmän lepovirtaa, sitä enemmän A-luokan tehoa. D-luokassa
häviö rajoittuu vain pääteasteen kytkemishetkeen, vastushäviöihin ja ulostulon suodatukseen. Virta vaihtelee musiikkisignaalin
mukaan ja osa kulkeutuu kaiutinelementeille, loppu muuttuu lämmöksi. Jäähdytysrivat ovat pitkillä sivuilla.
Säätöjä on sijoitettu sekä kanteen että molempiin
päätyihin. Siis ne
puuttuvat kokonaan ja päädystä voi työntää vaikka sormen vahvarin sisään. D-luokan vahvistimella saavutetaan merkittävästi korkeampi hyötysuhde kuin B-luokassa. Toisaalta jäähdytysilma ainakin liikkuu. Hyötysuhde taas on huono, koska vahvistin käy koko ajan käytännössä täydellä teholla ja kuumenee runsaasti. Gain-potikat ovat kannen
päällä ja mielenkiintoisesti niitä löytyy joka kanavalle eli 4 kpl. Kun musiikkisignaalia ei ole, niin kummastakaan transistorista ei kulje
virtaa läpi. Sinänsä sekavalta kuulostava järjestys
ei todellisuudessa häiritse, sillä merkinnät ovat
selkeät ja sijaitsevat pleksikannessa erinomaisen
hyvin näkyvillä.
Toisessa lyhyessä päädyssä on virtaliitännät
(mahtuu riittävä 21 mm 2 piuha) sekä RCA-tulot.
Näiden välissä tulojen valinta kytkimillä, joita
pystyy käyttämään sormin ilman työkaluja. D-luokan vahvistin perustuu pulssimodulointiin. Toiseen päähän on sijoitettu haarukkaliittimille tarkoitetut kaiutinterminaalit sekä jakarin potikat, joiden säätö onnistuu taas mukavasti
sormin ilman työkaluja. Asennukseen tarvitaan siis kaikkiaan kolme eri työkalua.
Vaikka merkinnät sinänsä selkeät ja selvästi painetut ovatkin, ne sijaitsevat vahvistimen päädyissä ja
niiden näkeminen vaatii siis (tietysti hieman asennuspaikasta riippuen) jonkin verran kurkottelua,
erityisesti päätypaneelit paikallaan.
Helix H 400X
Mustasta väristä huolimatta Helixin ulkonäössä
ei ole mitään hillittyä tai yksinkertaista. A-luokan vahvistimella saavutetaan yksinkertainen rakenne ja pieni särötaso, koska
A-luokassa ei synny nollakohdan ylityksestä aiheutuvaa
ylimenosäröä. Todella
litteän vahvistimen rungon rakenne on tavallaan
päinvastainen kuin Alpinessa, eli alumiinirunko
on samalla vahvistimen pohja. Päätyjen muovipaneelit kiinnitetään pienillä ristipääruuveilla ja ne peittävät
liitäntöjen ohella varsinaiset kiinnitysruuvit, jotka myös toimitetaan paketissa mukana. B-luokan vahvistin on siis äänenlaadullisesti
huono ratkaisu pienillä voimakkuuksilla.
Useimmat hifivahvistimet toimivatkin Ab-luokassa,
jolloin vahvistin toimii nollasignaalin ympäristössä kuten
A-luokan vahvistin ja suuremmilla signaaleilla kuten
B-luokan vahvistin. Pulssin keston ja nollasignaalin keston
suhde ohjaa ulostuloa 50 % hyöty- ja nollasignaalin suhteessa. Johto
kiristetään paikalleen mukana toimitetulla kuusiokoloavaimella. VAHVISTINLUOKKIEN EROT
Alpinessa säädot ja tulot ovat samassa päädyssä. A-luokan vahvistimet antavat tyypillisesti muutamasta watista
pariinkymmeneen wattiin tehoa, joka riittää useimmiten
jos kaiuttimet ovat herkemmät eikä suurempia äänenpaineita tarvita. Vahvistimen kannessa on
vielä jakarin valintakytkimet, joiden säätöön tarvitaan taas sitä ruuvaria. Äänenlaadun kannalta edullisin toiminta-alue on vahvistimen puoliteho, jolloin särö on pienimmillään. Muutamatkin watit A-luokassa usein
riittävät jos kaiuttimet ovat herkät ja käytetään kohtuullisia äänenvoimakkuuksia.
Vahvistinluokkia on enemmänkin, mutta hifikäytössä
edellä mainittujen lisäksi käytetään vain D-luokan vahvistimia. Merkinnät on selkeitä, mutta jäävät peitepaneelin alle
varjoon kun vahvistin on asennettu.
Alpinen liitinterminaalit ovat asialliset ja sulakkeetkin hyvin käsillä.
Alpinen sisuskalut ovat hyvässä järjestyksessä ja tehoa löytyy, vaikka tavaraa vähän onkin.
Toiseen päätyyn on sijoitettu virtaliitännät,
joihin saa kiinni riittävän paksun johdon. Kaiutinterminaali on tarkoitettu
haarukkaliittimille ja kiristetään vuorostaan ristipääruuvarilla. Vahvistimen
piirilevy ja kaikki komponentit siis näkyvät kansipleksin läpi. Nämä luokat tarkoittavat sisäistä vahvistinasteen toteutustekniikkaa, joista A-luokkaa pidetään
yleisesti äänenlaadultaan parhaana, mutta teknisesti se
on varsin vanhakantainen eikä puhtaita A-luokan vahvistimia juuri autokäytössä edes käytetä. AB-luokassa toimiva vahvistin on yleisin vahvistintyyppi, koska sillä saavutetaan kohtuullinen hyötysuhde ja vältetään pitkälle
nollakohdan särö. Ainakin minua ihmetyttävä seikka on päätylevyjen puuttuminen. Lähtöasteen transistorit toimivat kytkiminä, jolloin
lähtöaste on koko ajan joko täysin johtavassa tai täysin
johtamattomassa tilassa
Äänenpainevaroja löytyy riittävästi. Maahantuoja
. Puhelin
. Yläpäässä ei
ole eloa ihan yhtä paljon, mutta ei toisaalta torvetkaan
särähdä. kovaakin . toistaa kaavaa.
Basso tosi hyvä, yläpäähän kaipaisi lisää eloisuutta ja
tunnetta, ero on kuitenkin pienempi kuin edellisen biisin
kanssa. Ruffilla sama jatkuu, subi on parempi kuin
Helixin kanssa sekä tarkkuuden että voiman suhteen.
Yläpää on siisti, mutta ei yhtä eloisa kuin Helixillä. Kokonaisuus tässäkin erinomainen, vaikkakin
hieman eri tavalla painottunut kuin Helix.
Kuuntelun arvosana: 9
Junior Wellsillä aloitellaan normaaliin tapaan. Jennien laulussa häviää kyllä Helixille ja lievästä tummuudesta huolimatta jää
vähän kovaksi ja aavistuksen purkkimaiseksi. Jennie Brysonin ?Fever?:n bassopää pysyy myös
mukana, hienoa! Jennie kuulostaa sopivan utuiselta,
oikein hyvä! ?Spanish Harlemin. Soittimesta pidettiin viivesäädöt käytössä, mutta eq-säädöt nollissa, eikä säätöjä
muutettu testin aikana subin tasoa lukuun ottamatta. Bassopotku on napakka, subi voisi olla hieman eloisampi.
Kokonaisuutena aivan erinomainen soundi.
Kuuntelun arvosana: 9-
ALpINE MRX-f65
. Bass boost
0-12 dB @ 50 Hz
. Suotimet
50-400 Hz hp/lp/full,
12 dB/okt
. Teho
4 x 70 W (4 ?)
4 x 125 W (2 ?)
. basso taas huippuhyvä. Helixin liitäntöjen merkinnät ovat kannessa ja muutenkin selkeämmät kuin Alpinessa ja tämän myös huomaa
asennuksen aikana.
Soundiltaan molemmat osoittautuivat erinomaisiksi . Sama hifimäisyys jatkuu
myös Michael Ruffin kanssa. Oikein
kiva soundi, jossa on eloakin. bassokuviot ovat mukavat. Teho sillattu
2 x 320 W (4 ?)
. Helixin virtaterminaalit ovat selvästi ahtaammat ja 21 neliömillin piuhan kanssa
sai olla tarkkana, että kaikki säikeet ovat järjestyksessä, mahtui toki. Suositushinta
. ei ärsytä, mutta ei saa wow-efektiä aikaiseksi.
?Feverin. Oikein mukava
esitys, ja varsinkin midbassopotku lämmittää mieltä. Internetissä
HELIX H 400X
349 euroa
Audio Hellman Oy
02-2437454
www.alpine.fi
. Suositushinta
. Suotimet
15-4000 Hz hp/lp/bp/full
. Maahantuoja
. Diskantit ok, ei
huono, mutta ei myöskään loistava. Tarkkuus on silti
hyvä. Yläpää tässäkin
hyvä . Ensimmäinen ajatus: Nyt on hifiä! Bassopotkun tarkkuus lähentelee
jo vertailuvahvistinta, mutta ihan alimmat jäävät vaisuksi. Paino
2,7 kg
369 euroa
AudioImport
0207-699 860
www.audioimport.fi
VALMISTAJAN ILMOITuKSET
. ?Grandma?s Hands?:n alun lattiapoljenta on vähän vaisu, mutta tarkka ja napsahdukset
tulevat justiinsa siinä missä pitääkin.
Oikein hyvä! Vaikea löytää mitään selkeää virhettä.
Keskialue on luonnollinen ja miellyttävä . Basso on sävyltään pehmeä, mutta tiukka, kiva kuunnella. Wow! On hyvä tämäkin!
Ääni on aavistuksen rauhallisempi kuin Helixillä ja bassopotku varsinkin subin osalta parempi. Tehoa on enemmän
kuin Helixissä eli todella kovaa kuuntelu on tällä miellyttävämpää. Teho sillattu
2 x 250 W (4 ?)
. Internetissä
VALMISTAJAN ILMOITuKSET
. S/N
>100 dB
. Ylemmät disset menevät aavistuksen kireiksi kovempaa soitettaessa, mutta muuten soundi pysyy kasassa. myös kovempaa kuunnellessa, vaikka välillä korkeammat torvet
särähtääkin. Alakeskialue samoin on
mukava ja helppo kuunneltava, ylempänä naislaulajien
äänialalla soundi menee kovemmaksi. Puhelin
. Tehoa on selvästi paljon, sillä volaa saa kääntää aika rajattomasti, tämän kuuntelijan korvat loppuu
kyllä ensin. Tätä
jaksa kyllä kuunnella . Kokonaisuus on tasapainoinen ja miellyttävä. Mitat
270 x 58 x 230 mm
. Tunnelma
ei välity oikein hyvin. Helixin remotejohdon pultin
kiristysreikä kannessa on väärin keksitetty, minkä huomaa, mutta ei estä kiristystä. ?Grandma?s Hands?:n lattiapoljenta on hyvä, ei
ihan vertailuvahvistimen tasoa, mutta ei kauas jää, mieslaulajalla pääsee luonnollisuudessa lähemmäs Helixiä
kuin naislaulajilla, muutenkin miellyttävämpi alemmilla.
Jaa-a, pakkohan se on tästäkin todetta, että oikein
hyvä! Varsinkin bassopää on kerta kaikkiaan loistava.
Tarkkuutta ja potkua löytyy. Kuuntelu suoritettiin
takapenkin selkänoja alas käännettynä.
Jakarisäädöt tehtiin testin nopeuttamiseksi
ohjelmalähteestä. Itse asiassa vertailuvahvistinkin on
kovilla tämän kanssa. VERTAILUTESTI
Alpine MRX-F65 on yksinkertaisella tavalla tyylikäs.
Musta on aina muodissa.
KUUNTELUMATERIAALI
. Torvet välillä särähtävät
korvaan, mutta ei juuri häiritse. Teho
4 x 110 W (4 ?)
4 x 160 W (2 ?)
. varsinkin hintaluokassaan. Rebecca hieman sihauttelee ässiä, mutta muuten
kuulostaa tosi kivalta eli ei mene honottavaksi tai metalliseksi missään vaiheessa. bassopää suorastaan
tempaa mukaansa. Parhaimmillaan nämä laittoivat jopa vertailuvahvistimen
KUUNTELUARVIO: ALpINE
KUUNTELUARVIO: HELIX
Vahvistimen vaihdon jälkeen taas Junior Wells soimaan
ja ensivaikutelmaa hakemaan. Vertailuvahvistimena
Rockford Fosgate T8004. Mitat
330 x 31,5 x 200 mm
. Ron
Tutt:n rumpuimprovisaatio toimii myös, mutta jää ehkä
vähän vaisummaksi kuin edelliset biisit vaikka yleensä
on toisinpäin.
Diskantti on skarppi ja hyvän kuuloinen, mutta bassossa voisi olla enemmän mäiskettä. Asennuksessa ei isompia ongelmia ollut kummankaan kanssa. Autossa
on perustason Dynamat-vaimennus, ohjelmalähteenä testissä oli Pioneer DEH-80PRS, pääkajareina Genesis P16 -sarja, bassot ovissa, disset a-pilareissa ja subbarina JBL MS-12 suljetussa kotelossa taaksepäin suunnattuna. S/N
>106 dB
. Auto-olosuhteissa hieman arveluttava ratkaisu.. Huh, on hyvä! Ron Tutt vahvistaa
saatua kuvaa, basso on huikean hyvä. Stereokuva painottuu
vasemmalle vaikka sitä yrittää säätäkin. Paino
2,6 kg
LIITTIMET
?
?
?
?
?
LIITTIMET
?
?
?
?
?
SÄÄDÖT
?
?
?
?
?
SÄÄDÖT
?
?
?
?
?
ÄÄNENLAATu
?
?
?
?
?
ÄÄNENLAATu
?
?
?
?
?
VIIMEISTELY
?
?
?
?
?
VIIMEISTELY
?
?
?
?
?
KOKONAISuuS
?
?
?
?
?
KOKONAISuuS
?
?
?
?
?
Helixin päätteessä huomion kiinnittää läpinäkyvä
pleksikansi.
Helixissä säädöt ovat hyvin käsillä.
Helixin minisulakkeet ovat hankalasti kannen alla.
56 AutoSound
Helixissä päädyt ovat avonaiset. Focal/JMLab
Demonstration CD no.1
Asennus ja ääni
Kuunteluarvostelua varten vahvistimet asennettiin ?99 vuosimallin Nissan Primeraan. ?Spanish Harlem
Kumpikaan ei kuitenkaan ole täydellinen
ja molempien hyvyydestä huolimatta vahvistimien bravuurit osuvat eri kohtiin. Helixin eloisuus voi toki väärillä kaiuttimilla kääntyä rasittavaksi, Alpine lienee anteeksiantavampi kaiuttimien suhteen.
Erinomaisen hyvin merkityt säädöt ja kytkennät Helixin tapaan. Ottakaa muut mallia!
Yhteenveto
Jotenkin odotin AB-luokan pesevän D-luokkalaisen puhtaasti äänenlaatua arvioitaessa 10-0. Tämän testin perusteella D-luokasta löytyy ainesta kokoäänialueen päätteeksi, jopa ihan huipputasolle asti. Alpinessa parasta on bassopään kontrolli ja potku sekä soundin
yleinen rasittamattomuus. hifimpi, hyvässä
ja pahassa, Alpine tasapaksumpi. tiukoille. Molemmat ovat erinomaisen
hyviä päätteitä ja itse olisin erittäin tyytyväinen
kumpaan tahansa. Subi jää Helixin kanssa
kuitenkin vaisuksi Alpineen verrattuna, siinä missä Alpinen yläpää puolestaan jää vaisuksi Helixiin
verrattuna. Varsinkin bassopään osalta D-luokka veti hyvin vertoja AB-luokalle ja meni jopa edelle. Helix on ns. Helixissä taas midbassoalue on hyvä ja yläpään eloisuus tuo hifistynyttä otetta kokonaisuuteen. Eipä
osunut oikeaan. ;-)
Jos yhdellä päätteellä pitää ajaa koko settiä,
niin soundista elävyyttä ja tunnetta hakevalle
Helix lienee parempi valinta, kovaa kuuntelevalle
ja ärsyttämätöntä soundia kaipaavalle taas Alpine.
Oma valintani näistä kahdesta on lopulta hyvin
niukasti Alpine.
Helixin pääte on erittäin hienoa työtä, kyllähän näitä kaluja kelpaa esitellä.
ASTM
Ground Zero Radioactive
GZRB 120XSPL-EXTREME
Ground Zero Titanium GZTA 1.1200DX
PAKETTITARJOUS 599 ?
Ilmainen toimitus!!!
AutoSound 57. Mieluiten valitsisin Alpinen bassovahvistimeksi ja Helixin yläpäälle. Ylempien äänien kanssa AB-luokka piti edelleen pintansa, mutta ero on
tulkinnanvarainen
Laatuvaikutelma on erittäin hyvä.
AutoSound 59. Pakkauksesta
löytyvät diskantti- ja midbassoparin sekä jakosuotimien lisäksi vain muutama ylimääräinen jumpperitanko suotimeen sekä pussillinen ruuveja.
Käyttöohje on kaksipuolinen A4-paperi, joka
on printattu ääriään myöden täyteen suotimen
moninaisten säätöjen käyttöohjeita. OTIN KUUNTELUUN MALLISTON YLäpääHäN SIJOITTUVAN NOIN 650
EURON HINTAISEN ERILLISSARJAN JA SELVITIN TUOKO SE ääNELLISESTI JOTAIN
LISää pYKäLäN VERRAN EdULLISEMpIIN TUOTTEISIIN VERRATTUNA.
udio Systemin sarja on pakattu monien
muiden hieman arvokkaampien kaiutinsarjojen tapaan alumiinisalkkuun, joka
on varsin hyvä ratkaisu. Lisäohjeita kaipaavan kannattaa kääntyä tuotteiden
maahantuojan puoleen, sillä netistäkään ei tuntunut löytyvän englanninkielistä ohjeistusta.
Komponentit
Sarjan diskanttielementit ovat ulkoisesti todella vakuuttavan oloiset. Vaikka mukana on jokunen kuvakin, on pelkästään saksankielisestä ohjeesta jokseenkin mahdotonta saada tolkkua, mikäli kyseinen kieli ei ole hallussa. Elementtien runko-osa on
Diskanttien runko on alumiinia ja ne ovat kokoisekseen varsin raskastekoiset. Sarjan komponenteille on
tukevassa pakkauksessaan selkeät omat lokeronsa. Alkuvaikutelma on positiivinen. KOKEILUSSA
Teksti ja kuvat: Janne Soilakari
A
URO
E
649
Audio System HX 165 Phase
Siistiä saksalaislaatua
A
UUTTA TULEMISTA SUOMESSA TEKEVä AUdIO SYSTEM VALMISTAA pERUSVARMAA
HIfIä
Diskantit ovat
suhteellisen raskaat, vaikka koko ei muuten ole
mahdottoman suuri. Toisaalta tämä
on täysin mitätön asia, joka ei näy millään tavalla
päällepäin, mutta kuitenkin ilman tätä ulkonäkö
olisi ollut aivan loppuunsa viilattu. Varsin vankasta kiinnitysreunuksesta löytyy neljät ruuvinreiät, jotka on upotettu.
60 AutoSound
??Suositushinta
??Maahantuoja
??Puhelin
??Internetissä
649 euroa
JJ-Tuonti Oy
050-5174677
www.jj-tuonti.com
Diskantit
??Malli
??Kalvon halkaisija
??Kalvon materiaali
??Maksimihalkaisija
??Asennussyvyys
??Impedanssi
??Tehonkesto
??Fs
Midbassojen runko on poikkeuksellisen avonainen
ja hengittävä, joka vähentää kartioon takaisinpäin
lähteviä heijastumia. Ainoa pieni visuaalinen miinus
tulee diskantin asennuskehyksen alta näkyvästä
liimauksesta, joka olisi hieman toisenlaisella suunnittelulla ollut mahdollista peittää. Yläripustus on perinteistä
butyylikumia. KOKEILUSSA
Audio System HX 165 phase
kokonaan kiiltävää alumiinia ja kalvon päällä on
suojana metallinen musta suojaritilä pienellä logolla varustettuna. Kalvoilla on halkaisijaa 28
milliä ja materiaalina toimii silkki. Kaiutinkaapelit ovat kiinteää mallia ja pituutta löytyy noin
40 senttimetriä.
Midbassoelementtien kartiot on valmistettu
ohuesta alumiinista ja puhekelan keskeltä pilkistää
alumiininen vaiheplugi. Mielenkiintoisesti
diskantin vaste ei muutu käytännössä yhtään, kun
mittamikrofoni siirrettiin sivummalle (alin).. Rakenne on muutenkin todella mietityn oloinen.
HS 28 VOL
28 mm
Silkki
54 mm
25 mm
4 ohmia
70 W RMS
760 Hz
Midbassot
??Malli
??Halkaisija
??Kartion materiaali
??Rungon materiaali
??Asennussyvyys
??Asennushalkaisija
??Impedanssi
??Tehonkesto
EX 165 Phase
166 mm
Alumiini
Alumiini
68 mm
145 mm
4 ohmia
130 W RMS
Jakosuotimet
??Malli
??Mitat
??Liitinterminaali
??Muuta
Vasteet
FW HX Phase
140 x 220 x 36 mm
Paljaalle kaapelille
Erittäin monipuoliset
säädöt, liitännät toiselle
midbassoparille
Mittasin sarjan taajuusvasteen 1/6-oktaavin resoluutiolla kuuntelupaikalta kaikkien elementtien
soidessa (ylin), sekä erikseen diskantin vasteen
suoraan edestä (vasemmalla) metrin etäisyydeltä
sekä 45 asteen kulmasta (yllä)
Liittimien kiinnitys on tukeva. Huomio kiinnittyy todella massiiviseen
määrään säätömahdollisuuksia. Suotimen kolmesta kelasta yksi on
ilmasydäminen ja kaksi rautasydämistä. Soundiltaan diskantti on sivistynyt. enneminkin päinvastoin . Erittäin vahvan hyvän joka tapauksessa, ja toisaalta se pieni kepeys
saa aikaan menevyyttä ja pirteyttä.
Kuuntelusession venyessä (tätä kirjoittaessani koko levy on soinut läpi jo kertaalleen ja tämä kyseinen biisi ainakin neljästi), sarja alkaa miellyttämään koko ajan
enemmän. Kitaran kopauttelut tulevat luonnollisen kaiun kera. Olen aika varma, että bassot antautuvat
ennemmin kuin käytössä oleva vahvistin. Kaikki menee
hyvin siihen saakka, kunnes kitara tulee mukaan. Mukaan on rakennettu todella monipuoliset säätömahdollisuudet, joiden käyttö vaatii erittäin pitkäjänteistä kokeilua ja
testikuunteluja.
Asennus vaatii siis sopivan ruuvinkannan, jotta kiristys onnistuu (upotuskehä on
myös irrotettavissa ja sen alta paljastuu muutama ruuvinreikä lisää). Alkuun tuntuu, että soundi kiristyisi, kuten se yleensä tässä kohtaa tekee, mutta kohtuullisen kelvollisesti sarja tuntuukin tämän klaaraavan. Lisäksi sarjan ääni on erittäin helposti lähestyttävä. Kokeilen vielä
kovempaa soittamista Safri Duolla. muttei myöskään työnnä itseään liikaa esille. Rammsteinin alun puhe voisi tulla hieman tuhdimmalla rintaäänellä, mutta
muuten ei valittamista mieleen tulekaan. Sama nyanssien kirjo jatkuu kun biisiä vaihdetaan Janitaan. Näistä päällimmäisenä yksityiskohtien esilletuonti, sillä tämä sarja
toi pitkästä aikaa jotain uutta puhkikaluttuihin testikappaleisiin ja se, jos mikä, on
hyvän kaiutinsarjan tunnusmerkki. Vähän enemmän kallellaan kepeän suuntaan kuin ryhdikkään lämpimään tai muhevaan. Tovin kuunneltuani voisin jopa toivoa hiukan
lisää lyöntiä. Aloitan maltillisemmalla äänenvoimakkuudella. Jopas meinaan erottelee komeasti! Löytyy pienenpieniä nyansseja, jotka 95 %
tapauksista jäävät kuulumattomiin. Ääni on hyvällä tavalla kiinteää olematta kuitenkaan kasassa. KUUNTELUARVIO
Kuustosen kappaleen alussa kiinnitän ensimmäisenä huomion midbassojen hyvään
tarkkuuteen. Potku välittyy erittäin jämptisti ja erottelu tulee selkeästi esille. Kontrolloitu kuvastaisi ehkä parhaiten. Soundissa on tilaa ja
kolmiulotteisuutta, eikä laulaja kuitenkaan jää ohueksi tai pieneksi. Midbasson
potku on edelleenkin tason suhteen miedohkoa, mutta sen kiinteys ja sävykkyys
ovat oikein hyvää luokkaa.
Hipolla tulee aivan selviä tuntemuksia matalammastakin bassosta. Korkeimmat toistuvat
varsin mukavasti ilman suurempia kihinöitä tai säksätystä, joskaan aivan virheetön
diskanttipää ei silti ole.
Juniorin huuliharppu naukuu rasittamattomasti, mutta pykälän verran liian ylävireisesti. Toinen asia
jonka huomioin heti, on rumpalin kapuloiden kosketus soittovälineensä peltiosastoon. Diskantti ei tunnu menevän tukkoon eikä edes mahdottomasti
säksätä, hienoa! Bassojen poljento ei kovin voimallista ole, mutta kummasti tuplabasareistakin saa selvää, eli miksikään muminaksikaan toisto ei tältä osin mene.
Ruffilla homma toimii paremmin kuin ?vanhoina hyvinä aikoina?, joilta tämä biisi
on säilynyt mukana testikokoelmilla. Kovinkaan voimallinen bassopää ei silti ole. Se ei ole millään muotoa matta tai vaimea . Mutta
kun kuitenkin tunnen, niin nyt se pieni ylävireisyys tekee tästä vain hyvän olematta
erinomainen. En voi sanoa että luukuttaminen tuottaisi enää mahdotonta kuuntelunautintoa, mutta vähän maltillisemmalla volumen kiertämisellä soundi
pysyy kuunneltavana. Hienoa! Nyt vedettiin rima korkealle, sillä todella harvoin olen kuullut tämän kappaleen soivan näin nautinnollisen hyvin missään
olosuhteissa. Vasta kun kannettavan tietokoneen kera aloin naputella muistiin lopullista tekstiä, alkoivat muutamat todella upeat piirteet nostaa reilummin päätään. Magneetti on keskikokoinen ja sitä ympäröi nihkeä kumisuojus. Se mitä tulee, tulee kuitenkin mallikkaasti. Nilsin
kitaran kielet soivat kirkkaan metallisesti ja tämä on hyvä asia. Päätän olla testaamatta pitääkö arvioni paikkaansa.
Suotimilla on leveyttä yli 20 senttimetriä. Tämä voisi tulla kyseeseen jo ihan soundillisistakin syistä, mikäli toisen parin kanssa saataisiin aikaan se
pieni lisävoima, joka nyt uupuu.
Keskialue on luonnollinen ja selkeä. Jos en tuntisi biisiä, voisin sanoa laulajan soundia todella hyväksi. Diskantin ja keskialueen yhteispeli
toimii melko asiallisesti, kun suotimen säädöistä on valittu diskantin tasoksi nolla.
Välillä tosin diskantti tuntuu erottuvan hetkellisesti omaksi äänilähteekseen, eikä
asiaan tunnu löytyvän kunnollista ratkaisua testailemalla suotimien säätöjä. En useammankaan kuuntelukerran jälkeen keksi
kritisoitavaa. Pakko olla poikkeuksellisen hyvä setti kyseessä.
Sitten Nightwishiä. Liittiminä
toimivat saksalaistyylisesti ruuvikiristeiset mallit, joihin sopii parhaiten haarukkaliitin. Sarja toimii kohtuullisen lineaarisesti, sillä
ei ole pakko koko aikaa luukuttaa, että bassopään erottelu tulisi esille. Ainoastaan bassopää kaipaisi täydennystä, mutta muuten pidän tästä erittäin paljon. Sarja on herkkyydeltään aika keskitasoinen eli
ääntä saadaan myös aikaiseksi riittävästi, joskaan aivan mahdottomiin ei taivuta.
Bassopää muuttaa soundiaan kumisevan ontoksi, kun äänenvoimakkuusnamiskaa
ruuvaa reippaammin kaakon suuntaan. Sarja mahdollistaa samojen
passiivisuotimien kanssa toisenkin midbassoparin käytön. Jos olet
harkinnut hyvän keskihintaisen erillissarjan ostamista, kannattaa miettiä budjetin
venytystä vielä hieman yläviistoon ja ottaa myös tämä sarja mukaan vaihtoehtoihin.
HX 165 Phase:lle on helppo antaa ostosuositus!
Arvosana kuuntelusta: 9
Plussat ja miinukset kuuntelusta:
+ Siisti ja selkeä ääni kautta linjan
+ Jämtti ja erotteleva midbasso
+ Hyvin nyansseja esille tuova diskantti
- Bassopäässä saisi olla enemmän voimaa
Testilaitteisto
??Vahvistin
??Ohjelmalähde
??Testikotelot
harman/kardon HK 990
Cambridge Audio Azur 651BD
Suljetut noin 30-litraiset
Kuuntelumateriaali
??Mikko Kuustonen
??Junior Wells
??Rammstein
??Bela Fleck
??Janita
??Nils Löfgren
??Nightwish
??Nightwish
??Michael Ruff
??Safri Duo
Abrakadabra
Sweet Sixteen
Heirate Mich
Flight of the Cosmic Hippo
Sävyjä
Keith Don't Go
Crimson Tide / Deep Blue Sea
Sacrament of Wilderness
Wishing Well
Samb Adagio
AutoSound 61. Myös näiden kaiuttimien viimeistely on
erittäin hyvää tasoa.
Sarjan jakosuotimet ovat varsin kookkaat ja niiden tukevasta liitinterminaalista löytyy vapaa paikka myös toiselle midbassoparille. Ensimmäisten kuuntelukertojen aikana sarja
ei tehnyt heti mitään mahdotonta vaikutusta, vaikka selväksi kävikin, että kyseessä
on kohtalaisen hyvä toistin. Runkorakenne on kiiltävän mustaksi maalattua alumiinia ja runko on tehty hienon näköisesti
ja järkevästi varsin hengittäväksi. Midbassotoiston selkeys ja tarkkuus on hyvällä mallilla, sinne kun vain saisi
vielä lisää voimaa...
Hintaluokaltaan Audio Systemin sarja sijoittuu hieman laadukkaamman keskiluokan yläpuolelle välikköön, jossa ei kilpailua aivan mahdottomasti ole. Valmistajan mukaan pieniä kuparitankoja siirtelemällä suotimien avulla voidaan tehdä jopa 3000 eri säätövariaatiota! Käytännössä
se mihin yleisimmin pitänee koskea, on diskantin tasoon vaikuttavat säädöt, jotka
nekin voidaan toteuttaa useammalla eri tavalla, kuten miksaamalla vaimennusta
ja jakojyrkkyyden asetuksia.
ASTM
Yhteenveto
Soittelin Audio Systemin sarjaa sisään ajan kanssa, jotta siitä saataisiin kuunteluarvioon paras mahdollinen äänenlaatu. Magneetin pohjasta löytyy teksti: Made in Germany. Aika jees. Komponenttien laatu on
kondensaattorien osalta varsin hyvää tasoa
Vahvistimessa on ainoastaan pieni kytkin, jolla valitaan käytetäänkö sitä yksi- (mono) vai kaksikanavaisena (stereo).
Vahvistimen tehoksi ilmoitetaan 125 wattia
kanavaa kohden neljän ohmin kuormaan, mikä
on varsin hyvin, varsinkin kun ottaa huomioon
vahvistimen koon. Mutta mikä erikoista, tämä
vahvistin toimii D-luokassa.
D-luokkaan yhdistetään monesti, tosin virheellisesti, käsite digitaalinen. D-luokan vahvistimissa, joissa pääteasteen transistorit ohjataan
kokonaan johtavaan tilaan, lämpöhäviöitä tulee
huomattavasti vähemmän. Tämä
on todella hyvä asia, sillä monissa vahvistimissa
tasonsäädöt tapahtuvat valitettavasti kanavapari
kerrallaan. Virta- ja kaiutinliittimet ovat ruuviterminaalit, joten haarukkaliittimien käyttö lienee suositeltavaa. Vahvistimen molemmissa päädyissä on
liittimien suojana irrotettava päätypala.
Vahvistimessa ei ole mitään turhia jakosuotimia, sillä se on suunniteltu käytettäväksi paremman pään ohjelmalähteiden (esimerkiksi Pioneer
DEH-P80RS) kanssa, jolloin tarvittavat jakosuodatukset tehdään jo ohjelmalähteen DSP:ssä. PWM (Pulse-Width
Modulation) eli pulssinleveysmodulaatiossa korkeataajuuksisen kanttiaallon pulssisuhdetta muutetaan sisään tulevan signaalin mukaan ja tällä
ohjataan pääteasteen MOSFET-transistoreita joko
kokonaan auki taikka kiinni. Pääteastetransistorien
lähdössä on D-luokan vahvistimissa aina alipäästösuodin, joka poistaa vahvistetusta PWM-gnaalista korkeataajuuksisen kanttiaallon jättäen jäljelle ainoastaan vahvistetun musiikkisignaalin.
Lähempi tarkastelu
Pioneerin vahvistin ei ole suurella koolla pilattu, mutta se tuntuu melko painavalta ja tukeval-
62 AutoSound
ta kokoisekseen. Taajuusvaste ja säröarvot ovat
myös oikein hyvin kohdallaan, eikä niissä kuuntelun perusteella ollut mitään huomauttamista. KOKEILUSSA
OA
R
U
E
399
pIONEERIN VAHVISTINUUTUUS
EI OLE KOOLLA pILATTU, MUTTA
ääNENLAAdUN VäITETääN OLEVAN
HUIppULUOKKAA. Se on paksua tummaksi anodisoitua alumiinia, jossa on valkealla ledillä valaistu
Pioneer-logo.
Minimalistista linjaa edustaa myös vahvistimen liitännät: Toisessa päädyssä on virtaliittimet
ja toisessa RCA-sisääntuloliittimet sekä kaiutinlähdöt. Nyt kokeilussa oleva Pioneerin kaksikanavainen vahvistin PRS-D800 on suunniteltu pienikokoiseksi, mutta silti tehokkaaksi ja äänenlaadultaan erinomaiseksi. Valmistajan mukaan kolme vahvistinta vierekkäin vie noin A4-paperiarkin verran tilaa ja niitä voisi tarvittaessa asentaa myös
päällekkäin. Todellisuudessa D-luokan vahvistin ei käsittele musiikkisignaalia bitteinä vaan edelleen täysin
analogisena signaalina. Ainoastaan vahvistimen leikatessa (siis soitettaessa yli säröytymisrajan) päätetransistorit ovat
kokonaan johtavina.
Normaalisti AB-luokan pääteasteessa on myös
melko heikko hyötysuhde eli vahvistin lämpenee
kovempaa soitettaessa melkoisesti. RCA-liittimien vieressä sijaitsevat myös
tasonsäädöt molemmille kanaville erikseen. Autovahvistimille tyypillistä kireyttä ei
soundissa ollut ja voimaa tuntui riittävän hieman
rankempaankin kuunteluun.
Vahvistin on sisältä siistin näköinen.. D-luokan pääteasteen erikoisuus on sen toimintatapa, jossa sisään tuleva
musiikkisignaali moduloi pääteasteen ohjaimessa
tuotettavaa PWM-signaalia. AB-luokan vahvistimissahan päätetransistorit ovat joko kiinni taikka
enemmän tai yleensä vähemmän johtavassa tilassa. Vahvistimen kansilevy on yksinkertaisen tyylikäs. OTIMME TEKNISEN
ARVION LAITTEEN RAKENTEESTA
JA TUTKIMME MITKä SEIKAT
VOISIVAT EROTTAA SEN EdUKSEEN
NYKYISIN KOVASTI MUOTIA OLEVISTA
pIENIKOKOISISTA pääTTEISTä.
Teksti: Simo Rautio
Kuvat: Simo Rautio ja valmistaja
Pioneer PrS-d800
Minikokoinen pippuripakkaus
A
utovahvistimet, joissa suunnittelun lähtökohtana on ollut hyvä äänenlaatu, ovat
perinteisesti olleet suurikokoisia, melko
arvokkaita ja ne ovat toimineet joko A- tai ABluokassa. Itse
asiassa vahvistimen soundi oli varsin hyvin kohdallaan. Tätä käsitystä eivät valmistajat ole kovin aktiivisesti pyrkineetkään korjaamaan, vaan lähinnä päinvastoin sitä on käytetty lähes propagandamaisena markkinointikeinona
Pääteasteen sekä virtalähteen transistorit on asennettu tukevaan alumiinipalkkiin josta
lämpö johdetaan vahvistimen kansilevyyn.
Vaikka allekirjoittaneella on ollut paha tapa
hieman modifioida ja twiikata lähestulkoon jokaista vahvistinta minkä on käsiinsä saanut, tämä Pioneerin vahvistin ei herättänyt tarvetta paranteluun.
Tämä kelpaisi ihan tämmöisenään, sillä kerrankin vahvistin on suunniteltu ja toteutettu loppuun
saakka hyvin.
ASTM
pIONEER pRS-d800
. Jakosuotimia ei löydy, koska vahvistin on suunniteltu käytettäväksi yhdessä DSP:n sisältävän ohjelmalähteen kanssa.
399 euroa
Pioneer Finland
020-7749 783
www.pioneer.fi
VALMISTAJAN ILMOITuKSET
. Paino
1,6 kg
AutoSound 63. Internetissä
Laitteen liitännät edustavat varsin minimalistista linjaa. Teho
2 x 125 W (4 ?),
2 x 150 W (2 ?) ,
1 x 300 W (4 . Maahantuoja
. Taajuusvaste
10-30000 Hz
. Käytetyt komponentit vaikuttavat varsin korkeatasoisilta. Puhelin
. Yleisilme
on siisti, vaikka vahvistin sisältääkin kolme erillistä piirikorttia. mono)
. Sisääntuloherkkyys 400 mV - 6,5 V
. Vahvistimessa käytetään
perinteisiä ruuviterminaaleja, nämä vaativat hyvät
haarukkaliittimet kaapeleihin.
Vahvistimen sisällä jokaisen komponentin
sijoittelu vaikuttaa tarkkaan harkitulle. Operaatiovahvistimina on käytetty Linear Technologyn LT1358 ja
pääteasteen ohjainpiirinä International Rectifier
IRS20957S. Virtalähteessä on tavallisuudesta poiketen
käytetty toroidikeloja käyttöjännitteen suodatuksessa kondensaattoreiden lisänä. Mitat
255 x 104 x 50 mm
. Suositushinta
. Komponenttien määrä näyttää ensin
melko vähäiseltä, mutta pintaliitoskomponentteja
on sijoiteltu piirilevyjen molemmin puolin. Särö
<0,004 %
275 EUR
4-KANAVAINEN VAHVISTIN, 4 X 100 W, 2 X 300 W
NYT AUdIO SYSTEM
2-TIEKAIUTINpARIT CO-100,
CO-130 JA CO-165 VAIN 79 EUR!
HUOM! ETSIMME MOHAWK-JäLLEENMYYJIä!
MOHAWK-AUTOHIfI VIHdOINKIN SUOMESSA!
MOHAWK MS2000.1 ................................. 599 EUR
MONOVAHVISTIN, 700 W (4 OHM), 1400 W (2 OHM), 2000 W (1 OHM)
MOHAWK Mg-6.2 2-TIE-ERILLISSARJA .... 225 EUR
4-KANAVAINEN VAHVISTIN, 4 X 75 W, 2 X 260 W
AUdIO SYSTEMS M-130.2 .......................... 54,50 EUR
6,5" BASSO/KESKIääNI, 1" dISKANTTI, HERKKYYS 90 dB
SMd-LEd-SARJA
VAIN 48,80 EUR!
pIONEER-HUIppULAATUA EdULLISESTI:
SOITTIMET ALKAEN 69 EUR
TS-W309d4 TUpLApUHEKELAINEN 12" 95 EUR
2-TIE-ERILLISSARJA VAIN 45 EUR!
12" NEONpUTKIpARI MUSIIKKITAHdISTIMELLA
VAIN 32,50 EUR
3-TIE-ERILLISSARJA VAIN 85 EUR!
MEILTä pIONEER, gROUNd ZERO, HELIX, INpHASE, CRUNCH, HIfONICS, INfINITY, KENWOOd, JVC, AUdIO SYSTEM, MOHAWK, MONACOR SEKä MONIA MUITA MERKKEJä. HUOM! ETSIMME AUdIO SYSTEM -JäLLEENMYYJIä!
HUIppULUOKAN AUTOVAHVISTIMET JäRKIHINTAAN!
AUdIO SYSTEMS CO-60.4 ...........................165 EUR
4-KANAVAINEN VAHVISTIN, 4 X 60 W, 4 X 100 W (2 OHM), 2 X 200 W
AUdIO SYSTEMS CO-80.2 ...........................145 EUR
2-KANAVAINEN VAHVISTIN, 2 X 80 W, 2 X 150 W (2 OHM), 1 X 300 W
AUdIO SYSTEMS M-75.4 ............................ 225 EUR
2-KANAVAINEN VAHVISTIN, 2 X 130 W, 1 X 420 W
AUdIO SYSTEMS R-100.4 ........................... HETI TOIMITUKSEEN - YLI 19.000 TUOTETTA VARASTOSSA!
www.jj-tuonti.com
Valitettavan tunnettu fakta on,
että moni setti pilataan osaamattomalla säätämisellä, jo gain-säätö tehdään väärin, monimutkaisemmista säädöistä puhumattakaan.
Nyt JBL tarjoaa kuluttajille päätteitä, joiden
gainit osaa säätää kuka tahansa ja aina oikein.
Tähän sarjaan kuuluu nyt testattavana oleva GTO3EZ-uutuuspääte ja enemmän kanavia tarvitseville JBL tarjoaa samalla tyylillä toteutettuna myös
5-kanavaista versiota GTO-5EZ.
Mitä laatikosta löytyy?
Laatikko ei vielä herätä sen kummemmin tunteita, vaan se on JBL:n nykytyylinen perusvalkoinen
laatikko, jossa kuvat tuotteesta ja tärkeimmät tekniset tiedot muutamalla kielellä. Laatikon sisällä vahvistin on pakattuna pussiin ja tuettu vaahtomuovilla. pääKANAVILLE AB-LUOKASSA TOIMIVAT
pääASTEET OVAT USEIMpIEN MIELESTä pARAS KOMpROMISSI ääNENLAAdUN
JA VIRRANKULUTUKSEN SUHTEEN, SUBBARILLE TAAS d-LUOKASSA TOIMIVALLA
pääTEASTEELLA pYSTYTääN TARJOAMAAN HYVä SOUNdI JA pALJON TEHOA.
MIKSI KUKAAN EI SITTEN TEE 3-KANAVAISTA VAHVISTINTA, JOSSA SUBIKANAVA
TOIMII d-LUOKASSA JA MUUT AB-LUOKASSA. Tämän soisi yleistyvän! Kiinnitysruuvien puute ehkä hieman ihmetyttää, sillä vahvistinta mainostetaan helposti asennettavana, jolloin asennuksen voi teoriassa suorittaa melkeinpä kuka tahansa
vailla minkäänlaista kokemusta (ja vailla aiemmista asennuksista jääneitä ruuvivarastoja tms.).
Toki puuttuvat neljä ruuvia voi hommata vaikka
paikallisesta marketista.
Vahvistin
JBL GTO-3EZ on rakenteeltaan perusvakuuttava tuote. Lisäksi laatikosta paljastuu asennus-CD
(josta myöhemmin lisää) sekä tarvittavat sovittimet, joiden avulla voidaan kaiutintasoinen signaali
tuoda RCA-tuloihin.
Minkäänlaisia työkaluja tai kiinnitystarvikkeita pakkaus ei sisällä. NO, NYT TEKEE, NIMITTäIN JBL! JA
gTO-3EZ ON TäMäN MIELENKIINTOISEN LAITTEEN MALLINIMI.
aikki alaa seuranneet tunnistavat kirjaimet JBL, kyseessähän on yksi äänentoistoalan legendaarisimmista brändeistä.
Suurin osa myös tietänee kirjainten tulevan yhtiön
perustajan James Bullough Lansingin nimikirjaimista. Laatikosta löytyy vahvistimen ohella ison A4-kirjan kokoinen manuaali, joka tosin
kutistuu 12-sivuiseksi, kun huomaa manuaalin
tekstien olevan peräti kahdeksallatoista kielellä ?
jopa suomeksi. Sinänsä työkaluille ei ole
tarvettakaan, sillä kaikista asennukseen liittyvistä
ruuvailuista selviää yhdellä Philips-kärkisellä ristipääruuvarilla, jollainen löytynee joka taloudesta. Erityisesti JBL on viime vuosina panostanut laitteiden säädettävyyteen, tai yrittänyt tehdä säätämisestä tarpeetonta esim. Hyvä! Käännöksen kieliasu ei
joka kohdassa ihan sujuvaa ole, mutta asiat tulevat
selviksi. Vahvistimen
runko on mustaksi maalattua alumiinia. Toki JBL on paljon muutakin kuin autohifiä. Nykyisin autopuolella esimerkiksi vahvistimia löytyy
useampaa eri sarjaa, GTO-vahvistinsarja on sieltä puolivälistä, samoin kaiuttimia on mallistossa
laaja valikoima. Kaikki osin poikkeukselliseenkin asennukseen liittyvät jutut on selitetty hyvin ja selkeiden kuvien kanssa. Se tunnetaan myös
koti- ja ammattihifipuolella sekä yhtenä julkisten tilojen äänentoiston suurista nimistä. Informaatioarvoltaan manuaali on
loistava. MS-8
prosessorin avulla. KOKEILUSSA
Teksti: Osku Hirvonen
Kuvat: Valmistaja
OA
R
U
E
299
JBL GTO-3eZ
Rokkilankku!
K
SUURIMMALLA OSALLA AUTON HIfISETTI KOOSTUU pASSIIVISESTA
ERILLISSARJASTA SEKä SUBWOOfERISTA, NORMAALISSA TILANTEESSA
VAHVISTINKANAVIA TARVITAAN SIIS 3. Kannen
AutoSound 65. Jo 1920-luvulla perustettu JBL on osa kansainvälistä Harman-konsernia ja yksi merkittävä
palanen Harmanin laadukkaassa merkkikirjossa.
Jokainen varttuneempi harrastaja muistaa varmasti JBL:n upeasti soivat päätteet ja rankkaakin
rankemmat GTi-sarjan subbarit. Näppituntumalta kaikki tuntuu olevan
asiallisista materiaaleista asiallisesti tehty, mutta
mikään ei sen kummemmin säväytä
Tähän
erityisesti kaipaan sävyjä voiman sijaan, pudotetaan subin
tasoa vielä vähän. kuviot toimivat paremmin. kanssa. Päätyjen liitäntöjen
suojapaneelit ruuvataan irti ja piuhat kiinnitetään
hyvin merkittyihin liittimiin (samalla ruuvarilla).
Sen jälkeen asennuslevy soittimeen, volume maksimiin ja sormin gainit kohdalleen ledien neuvojen perusteella. Muuten eläväinen esitys, taas tekee mieli vääntää kovemmalle.
Vesku Loirilla soundi jää vähän kireäksi varsinkin
kovempaa kuunnellessa, mutta muuten ei huomautettavaa. Tietysti myös gain-säädin löytyy erikseen pääkanavillekin.
Lisäksi molempien gain-säätimien yläpuolella on led-merkkivalot, joilla osoitetaan signaalin
oikea taso gainia säädettäessä. Bassokuvioissa on potkua ja Trace kuulostaa suht hyvältä. Oikein hyvä! Viimeistään ?Who Made Who?:n alkaessa on jo ihan pakko vääntää volapotikka tappiin asti. Tarkkuut-. Manuaali neuvoo käyttämään vähintään reilun 8 mm2:n (8 AWG) virtajohtoja, mutta terminaalin menee ongelmitta ainakin 21 mm2 johto.
Virtaliitäntöjen vieressä on vahvistimen sulakkeet (2 kpl 35 A lattasulakkeita). Ylemmät toimii hyvin. Lisäksi netistä löytyy sivukaupalla ohjeita, mutta silti
merkittävä osa onnistuu säätämään sen gainin pieleen. Ainoa tarvittava työkalu oli Philipskantainen ristipääruuvari. Potkua ja muhkeutta on reippaasti, oikeastaan liikakin, ja pitää itse asiassa pudottaa subin
tasoa pari napsua. Ledeillä vahvistin kertoo pitääkö tasoa nostaa vai laskea ja kertoo myös kun taso on kohdallaan. Soundissa mikään ei sen kummemmin ärsytä jos
nyt ei isosti säväytäkään. Lisäksi päädystä löytyy
liitäntä lisävarusteena myyätvälle kaukosäätimelle
sekä päällä olon ja mahdolliset vikatilanteet ilmaiseva status-ledi.
Säädöt
Vahvistimen päälle on sijoitettu tarvittavat kytkimet kaikkien säätöjen tekemiseen, loistavaa! Eipä
tarvitse kyykkiä ja kurkistella päätyihin. Ron Tutt:n rumpuimprovisaatio
jatkaa samoilla linjoilla. Pieni juttu, mutta
itse ainakin arvostan kovasti. Jo avausraita ?Thunderstruck?:n alussa tulevat ukkoset nostaa fiilistä. Tähän on hyvä lopettaa tältä erää ja kaivella huomista
työmatkaa varteen levyhyllystä lisää rokkia.
Kuuntelussa käytetyt levyt:
??Focal/JMLab
Demonstration CD no.1
??Vesa-Matti Loiri
Inari
??Trace Adkins
Greatest Hits vol. Vertailupääte toki vie voiton kontrollissa. Jennie Brysonin ?Fever?:n bassopää tahtoo mennä puuroksi. Jennien laulu on taas paremmasta
päästä. idioottivarma, eikä
epäonnistumisen mahdollisuutta käytännössä ole.
Asennus ja ääni
JBL GTO-3EZ:n asennus oli mainosten ja päätteen nimen mukaisesti (EZ = easy = helppo?) todel-
la helppoa. Kaiutintasoiset tulot käyttävät
samoja liittimiä kun linjatasoiset tulot, mitä varten paketissa on mukana tarvittavat ruuvikiristeiset adapterit.
tävästi helpottava ominaisuus, joka saisi yleistyä
laajemminkin. Säätövaiheessa laitetaan soimaan
vahvistimen mukana toimitettu CD, joka sisältää
gain-säätöön tarvittavan testisignaalin. Tähän basson pehmeys sopii just hyvin.
Loppuun fiilistelyä AC/DC:n Liven kanssa. Tämän soisi yleistyvän, vaikka ristipää tietysti huolimattomasti kiristettäessä
tai avattaessa ruuvin kannan nuljaakin helpommin
kuin kuusiokolo tai torx.
Toinen pääty on varattu signaalituloille ja
muutamalle harvemmin käytettävälle kytkimelle. ?I Got My Game
On?- sekä ?Rough and Ready. Veskun äänikin on aika lähellä oikeaa. KOKEILUSSA
yläreunassa on reippaat jäähdytysreiät, keskellä
JBL-logo ja alareunassa tarvittavat säätimet (siis
vahvistimen päällä, ei kyljessä, tämä on hyvä). Kaikki terminaalien ruuvit ovat normaaleja
ristipääruuveja, eli asennus onnistuu ihan oikeasti
yhdellä ruuvarilla. Ääni on avara
ja selkeä minkään osa-alueen riipimättä korvia. Pääkanaville
jakosuotimen voi asettaa joko ali- tai ylipäästöön
(40-220 Hz, 12 dB/okt) tai ohittaa kokonaan. Ihan paras tunnelma ja läsnäolo ei välity, mutta
helppo kuunnella tätäkin. Etutuloa varten normaali stereo-RCA ja subbarille mono-RCA. Päätyjen liitinterminaalit jäävät peitepaneeleiden alle
piiloon ja nämä paneelitkin ovat muuten alumiinia eikä muovia, kuten useimmissa kilpailijoissa.
Paneelit saa irti aiemmin mainitulla ruuvarilla ja
ne peittävät liittimien ohella myös kiinnitysruuvien paikat. Samaisessa päädyssä on
myös hyvät kaiutinliitännät.
Toinen pääty on varattu signaalituloille ja muutamalle harvemmin käytettävälle kytkimelle. Hyvä!
Trace Adkinsin peruskantri toimii hyvin. ?Spanish Harlemin. Tämä JBL:n tapa on ns. Rokkaa! Tässä on sitä joskus perään kuuluttamaani Party Factoria! Joo, tarkkuutta saisi olla enemmän ja subi höpisee
vähän irrallisena, mutta ei oikeasti haittaa yhtään. Paneelit paikallaan vahvistin on siis
varsin kliinin näköinen. Houkuttelee kyllä kääntämään volaa suuremmalle. Liittimet ovat hyvää perustasoa. Tuplalevy
tulee kuunneltua läpi noin vaan, korvissa soi ja niskoja särkee. Mahdollisesti sisääntulon herkkyys-skaalaa
joutuu muuttamaan päädyn kytkimestä, riippuen
ohjelmalähteestä. Tämä onkin todella
mielenkiintoinen ja useimmille asennusta merkit-
66 AutoSound
KUUNTELUARVIO
Tuttuun tapaan aloittelin kuuntelun Focalin ykköslevyllä.
Junior Wells rokkaa oikein kivasti. Stereokuva toimii aika hyvin ja äänikenttä leviää
hienosti. Sen jälkeen asetetaan ohjelmalähteestä volume maksimiin. Säätöön meni aikaa n. Kitara soi skarpisti ja kuuntelu vaivatonta. Etutuloa varten
normaali stereo RCA ja subbarille mono RCA, liittimet ovat hyvää perustasoa. Vahvistin osaa kytkeä itsensä päälle havaitessaan signaalin missä tahansa signaaliliitännässä, mutta
myös perinteiselle remote-johdolle löytyy paikka ja pohjan kytkimestä voi tarvittaessa kytkeä
automaattisen signaalintunnistuksen pois päältä.
Sikäli kun tuolle on koskaan tarvetta, sillä remote-liitännän kautta tuleva ohjaus ohittaa aina automaattisen signaalitunnistuksen ihan ilman kytkintäkin. Eipä tarvitse pikkusäädön takia kuluttaa ensin varttia säätöruuvarin
etsimiseen tallin sekasorrosta.
Säätöjä löytyy subbarille jakotaajuuden asettamiseen (40-280 Hz, 12 dB/okt), gain-säätö sekä
bassovahvistus (0-12 dB @ 45 Hz). Virtaliitäntöjen vieressä on
vahvistimen sulakkeet (2 kpl 35 A lattasulakkeita).
Samaisessa päädyssä on myös hyvät kaiutinliitännät. Basso on vähän turhan muhkea, mutta helppo seurata, vaikka paras tarkkuus
puuttuukin.Potkua on reippaasti. Lopuksi gain-ledit sammuksiin päädyn kytkimestä, päätyjen suojapaneelit takaisin kiinni ja kuuntelemaan. 5 sekuntia (sisältäen ihmettelyn) ja kuuntelun perusteella
säätö meni myös nappiin. Tietysti gain-säätö perinteisin
menetelmin on jokaisen autohifistin perussäätö,
joka pitäisi osata tehdä oikein unissaankin. Bassopään jonkinasteista
jyräämistä lukuun ottamatta tasapainoisen oloinen soundi.
Myös Michael Ruffin basso on sävyltään pehmeä ja muhkea, mutta kiva kuunnella. Nuo paneelit on muuten
manuaalissa nimetty korkeiksi, mikä osin selittänee aiemman nissutuksen manuaalin kieliasusta?
Vahvistimen pohjalevy on mustaksi maalattua peltiä ja pohjalevyssä on yksi kytkin. Rebecca hieman sihauttelee ässiä, mutta
ei kuulosta niin nasaalilta kun monella muulla päätteellä.
?Grandma?s Hands?:n alun subitesti jää epämääräiseksi,
voimalla se toki tulee alhaalta asti. -biisien aikana. tai ?Arlington. Yllättäen
tällä levyllä setti toimii kuitenkin paremmin balladien, kuten
?You?re Gonna Miss This. Lisäksi kaikki kiertokytkimet ovat sormin kierrettävää
mallia eli ei tarvita edes ruuvaria. Oikeasti ei voi
olla tämän helpompaa!
Kuuntelu suoritettiin perusvaimennetussa
sedan-Primerassa (vuosimallia ?99), soittimena
Pioneer DEH-80PRS, pääkajareina Genesis P16
-sarja, bassot ovissa ja disset a-pilareissa, subbarina JBL MS-12 suljetussa kotelossa. Bassoa on runsaanlaisesti ja se on sävyltään aika pehmeä. 2
??AC/DC
Live
Vasempaan päätyyn on sijoitettu oikein asiallisen oloiset virtaliitännät. Hieman sama
kireys kuitenkin vaivaa kuin Veskulla. Vertailuvahvistimena oli Rockford Fosgate T8004.
Alkukuuntelun hifimusiikilla pääte on ihan ok,
mutta ei säväytä ihmeemmin. Kaiutintasoiset tulot käyttävät samoja liittimiä kuin linjatasoiset tulot, mitä varten paketissa
on mukana tarvittavat ruuvikiristeiset adapterit.
Päädyn kytkimistä oikean puoleisella voi valita
sisääntulon herkkyysskaalan kolmesta vaihtoehdosta, keskimmäisestä valitaan mitä tuloa käytetään subille ja vasemman puoleinen on gain-säädön ledien on/off-kytkin. Manuaali neuvoo
käyttämään vähintään reilun 8 mm2:n (8 AWG)
virtajohtoja, mutta terminaalin menee ongelmitta
ainakin 21 mm2 johto. Biisin kunnolla alkaessa käännän taas subille ne muutamat napsut tasoa takaisin mitkä hifistellessä tuli otettua
pois. Vasempaan päätyyn on sijoitettu oikein
asiallisen oloiset virtaliitännät. Jalka alkaa kuitenkin
väkisinkin takomaan Datsunin lattiaa mm
Hifistelyyn ehkä löytyy parempiakin vaihtoehtoja, mutta hauskanpitoon tämä on aika lyö-
mätön peli. Minä tykkäsin tästä kovasti ja
vahvistin on varmasti hintansa arvoinen kapistus,
ainakin vähemmän ryppyotsaiseen musiikin kuunteluun. Maahantuoja
. Keskialue ja yläpää toimii
paremmin, soundi on tasapainoinen ja miellyttävä kuunnella. Häiriöetäisyys
>85 dB
. Suotimet pääkan.
40 - 220 Hz ?at/yli/
alipäästö, 12 dB/okt
. Paino
4,1 kg
. Muuta
Mukana bassotasonsäädin
Molempien gain-säätimien yläpuolella on erikoisuutena led-merkkivalot, joilla osoitetaan signaalin oikea
taso gainia säädettäessä.
ta saisi olla enemmän. Joskus olen kysellyt aikoinaan ruotsalaislehtien arvosteluperusteenakin käyttämän Party Factorin perään. Bassopää
on vähän turhan pyöreä, mutta luultavasti vähän
tarkemman subi-elementin kanssa homma toimisi paremmin.
Rakenteeltaan GTO-3EZ on asiallista perustasoa ja vetää vertoja saman hintaluokan kilpailijoille. Internetissä
299 euroa
One-Pro
09-2315 0050
www.one-pro.fi
VALMISTAJAN ILMOITuKSET
. Suositushinta
. JBL gTO-3EZ
. Rokilla sitten
pääte nousee ihan eri tasolle. Teho sub-kanava
350 W (4 ?)
500 W (2 ?),
D-luokka, 14,4 V DC,
THD <1,0 %
. Puhelin
. Asennettavuus on hyvä ja vahvistimessa
on muutamia loistavia oivalluksia, jotka nostavat
sen massasta esiin. Bass boost
0-12 dB @ 45 Hz
. virrankulutus 65 A
. Hauska pääte!
Yhteenveto
JBL GTO-3EZ on jossain määrin kaksijakoinen
pääte. Suotimet subikan. Tässä
sitä on! Todellinen rokkipääte! Musiikki tempaa
mukaansa ja pienet puutteet basson tarkkuudessa
unohtuvat. 40 - 280 Hz alipäästö,
12 dB/okt
. Max. Soundi on helposti kuunneltava ja settiä voi hyvin kuunnella kovaakin. Mitat
302 x 66 x 246 mm
. Mitään hifielämyksiä ei tosin tule,
vaikka mikään ei raastakaan korvia. Eikä tämä toki
huono ole hifi mmänkään musiikin kanssa, soundi
on tasapainoinen ja luonnollinen välillä vaivaavaa
hyvin lievää kireyttä lukuun ottamatta. Teho pääkanavat
2 x 50 W (4 ?)
2 x 75 W (2 ?)
AB-luokka, 14,4 V DC,
THD <1,0 %
. Rock!
ASTM
Mutta mitä
impedanssi on. Impedanssin noustessa 20
ohmiin, realisoituu teho noin 50 watin tietämille. Nyt kytket bassosi 0,5 ohmiin, mitä et
ole aikaisemmin uskaltanut tehdä pelätessäsi liian
pientä kytkentää ja vahvistimen hajoamista. Oli se sitten
kasvattamalla tai pienentämällä kotelon tilavuutta tai portin paikkaa vaihtamalla, pystytään luomaan erilainen ympäristö kaiuttimelle. Ajatellaan asiaa autona, eli subwoofer olisi auto. Kirjoittaja
tai julkaiseva lehti eivät ota sataprosenttista vastuuta kaikkien kolumnissa esitettyjen asioiden
täydellisestä paikkansapitävyydestä.
Osa 3:
Impedanssi
T
ällä kertaa ei ole tarinaa, missä Janne ja
Jonne kinastelevat aiheesta. Emmehän
me koskaan halua joutua siihen tilanteeseen, että
emme tiedä edes jonkinmoista faktaa asian taustalta ja epävarmasti suollamme tekstiä mikä tuntuu oikealta.
Eli impedanssi, tuo kummallinen sanahirviö.
Käytetään aiheesta mieluummin nimitystä: taajuuteen sidonnaista resistanssia. Yleisesti
ajateltuna, jos impedanssi on suurempi kuin elementin kelan resistanssi levossa, on siitä tällöin
haittaa äänenpainehommia ajatellen. Impedanssi lasketaan jakamalla kaiuttimelle menevä jännite kaiuttimelle menevällä virralla, tulos on ohmeja. Käytössäsi on siis lähes puolet pienempi kuorma vahvistimelle, jonka ansiosta saadaan muutama deppa
lisää kisapäivänä ruudulle. TEAM #pERäNURKAN MIETINTäMYSSY
Teksti ja kuvat: Ville Santikko
Kolumnistimme Ville Santikko on äänenpaineharrastuksen erikoisosaaja, joka omaa rajattoman
innokkuuden tutkia ja testata erilaisia metodeja
tuottaa ääntä. Nyt me tiedämme, että
impedanssiin vaikuttaa monen moni asia ja impedanssi vaikuttaa subin toimintaan. Impedanssi on taajuuteen sidonnaista resistanssia. Eli 2 ohmia nousee
resistanssi impedanssin ansiosta juuri tässä taajuudessa. Soitat
varovaisesti muutaman kerran 40 Hz siniaaltoa ja
mittaat impedanssin olevan tasan 2 ohm. Yllättävän moni
asia vaikuttaa herkästi liikkuvaan basson kalvoon.
Mutta niiden vaikutus voi olla niin pieni, ettei siitä
kannata murehtia. Impedanssin
noustessa nousee vahvistimen näkemä resistanssi.
Eli jos kytkit bassosi 1 ohmiin, soitat niitä hattuhyllyllä lähes freeair-omaisesti, ja jos soitat taa-
juutta, joka on lähellä elementin värähtelytaajuutta Fs, voi impedanssi nousta taivaisiin.
Tällöin puskemasi 1000 wattia 1 ohm kaiutinpatteristoon muuttuu. Tällöin laitteistorikon vaara on suuri! Ensikerralla käsitellään harvinaisempia kotelotyyppejä. Jutut on kirjoitettu tosissaan, mutta ei liian totisella otteella. Sehän on vain väliaikaista, jos se on taajuuteen sidonnaista. Nyt jos autossa on potentiaalia
paljon, konepellin alla odottaa satoja hevosia suitsiensa löystymistä, mutta alla on kesäkelin renkaat ja tien pinta jäässä. Koska impedanssi on soitettavaan taajuuteen sidonnaista, tarkoittaa se sitä, että kun soitat mitä tahansa muuta
taajuutta, impedanssi on jotain aivan muuta kuin
se laskettu 2 ohm 40 Hz:lle. Mittaat tälle taajuudelle impedanssin
ja huomaat sen olevan vaikka 3-4 ohmin väliltä ja
sinulla on 2 ohmin kytkentä. Näissä kolumneissa ideat ja ajatukset saattavat ajoittain sinkoilla äänennopeuden ylittävällä vauhdilla. Tämä nyt vain esimerkkinä ja vain sille tietylle taajuudelle. Auto on sinänsä täydessä
timmissä, mutta väärässä ympäristössä, jotta
se toimisi oletusten mukaisesti.
Palataan siis bassoihin. Miettikääs sitä, jos impedanssin laskisi jollekin tietylle taajuudelle, sanotaan
nyt vaikka 40 Hz. 4th order, 6th order ja
mikä himpskatti on WICKED?!
ASTM. Riippuen bassokalvon värähtelynopeudesta eli taajuudesta, käyttäytyy se eri
68 AutoSound
OLEMME TULLEET TUTUKSI TIIMINä,
JOKA TUTKII, HUTKII, MIETTII JA
KOKEILEE JOS JONKINNäKöISTä.
MIKSEMME SIIS JAKAISI AJATUKSIA
ETEENpäIN KAIKILLE NäLKäISILLE
UUSILLE AUTOHIfIHARRASTAJILLE.
NYKYääN KAIKKI pITäISI JO
VALMIIKSI TIETää, TApOJA TEHdä
ON ENEMMäN MITä ON TEKIJöITä,
MIKä TOIMII, MIKSI TOIMII, MIKSEI
TäMä TOIMI JA MIKSI KAVERIN
ESKORTTI SOI KOVEMpAA
KUIN MUN.
tavalla kuin soitettaessa jotain muuta taajuutta.
Vaikutuksen suuruuteen, eli kuinka paljon impedanssi nousee ja laskee, pystytään vaikuttamaan
kotelon ominaisuuksia muuttamalla. Janne ja Jonne
eivät tiedä tämänkertaisesta aiheesta tuon
taivaallista, joten asian ottaminen esille parkkipaikkakeskustelussa on jäänyt vähiin. Tosin täytyy
pitää mielessä, että elementin ollessa resonanssissa
eli soitettaessa elementin Fs-taajuutta, impedanssi nousee vastustavien voimien seurauksena. Tiedät, että autossasi tuulilasille tulee 40
Hz lujiten. Nyt jos ajatellaan
tilannetta, että edessä olisi äänenpainekisat missä
soitetaan vain
yhtä taajuutta, "kovin lukema voittaa" -periaatteella. Ilmiö perustuu
siihen, että soitettaessa jotain taajuutta, sanotaan
nyt vaikka perusnäppärä 50 Hz, vaikuttavat impedanssiin niin elementin ominaisuudet, kuten alaripustuksien jäykkyydet, kotelon hyvyysominaisuudet, auton akustinen ympäristö, lämpötila ja jopa
vallitseva ilmanpaine.
Mitämitämitä?! Nyt seis! Joku tippui jo kärryiltä! Miten nämä kaikki erilaiset sanahirviöt voivat
vaikuttaa basson jumputukseen. Näppärää! Eikö?
Mutta pieni varoituksen sana. Tällöin elementille menevä teho pienenee, mutta herkkyys kasvaa, joka kompensoi osaltaan impedanssista aiheutuvaa tehohävikkiä. Mitäs sillä on väliä,
jos impedanssi nousee
Jouduimme tekemään kompromissin kuparilaatan
loputtua, mutta tähän tulee vielä kesällä muutos.
Rakennusvaiheessa tuli tilanteita, joita ei otettu huomioon, kuten sisustan maalaus, verhoilumateriaalit, releet, metritolkulla relekaapeleita ja
herätejohtoja, joten sähköpuoli tullaan käymään
vielä kerran läpi varmistaakseen hyvät kontaktit
ja ennen kaikkea paloturvallisuuden. MAXBOOM
Teksti ja kuvat: Ville Santikko ja Jussi Lindfors
MaxBOOM-projekti:
team #peränurkan uusin tulokas, osa 2
3500W SEMI-UNL Golf MKII
Viime numerossa tutustuimme team #peränurkan projektin
ensimmäiseen osaan, jossa kävimme läpi aloitusvaiheen
suunnitelmat ja rungon rakentamisen. Ensitesteissä akusto kävi alimmillaan 12,1 Voltissa täydessä
ryskeessä, joten emme voineet muuta kuin hymyillä hyvästä akkuvalinnasta.
Vahvistimen päävirtakaapeliksi haettiin suurinta mikä menee suoraan terminaaleihin. Portissa ei tulisi olla yhtään pykälää
tai virhettä maksimipaineiden aikaansaamiseksi.
Tämä on meillä vielä edessä ennen ensimmäisiä
kisoja.
Virtajärjestelmä
Akkuja valittaessa kuuntelimme muiden mielipiteitä ja seurasimme kauden 2012 vierestä miettien oikeaa akkuvalintaa. Kuusi kappa-
letta 30 Ah pikkuakkua löysi tiensä Golffin takakontin pohjalle. Pomarkussa sijaitseva sähkökaluste.fi:ssä pyörähdettiin. Listasimme akut meidän
mielestä paremmuusjärjestykseen, josta ykkösakkuna valitsimme CSB BATTERYn. Tällä estimme ylimääräisen kotelon pullistelun etuseinän ja
takaseinän välillä. Akuissa ensitestissä kummitteli
kevyt 13,1 V lepojännite. Tämän jälkeen takaseinä asennettiin ja takaseinän läpi kiristettiin kaksi 16 mm
kierretankoa etuseinän tukipalkkiin. Havu on kevyttä ja helposti muokattavissa eikä
pyöristyksiin kohdistu kuitenkaan niin suurta painetta niiden ollessa liimattuna etuseinän molem-
70 AutoSound
min puolin. Portin viimeistelyn tärkeyttä emme
voi enempää korostaa, siksi portti kitataan ja hiotaan niin monta kertaa kunnes pinta on virheetön.
Lopulta se vesihiotaan ja päälle maalataan ohut
pintamaali. Seuraa myös projektin kuulumisia osoitteissa:
team.peranurkka.net ja youtube.peranurkka.net.
K
un bassokotelon etuseinä oli kiinnitetty,
Jussi hitsasi huonekaluputkesta etuseinän
taakse tukikehikon, joka tuettiin etuseinään ja si vuseiniin. Kotelo maalattiin kauttaaltaan mustalla vasaralakalla
mallia ?smooth finish?, jolloin vanerin huokoiset
pinnat täyttyvät ja pinnasta tulee kova ja tasainen.
Portin pyöristykset tehtiin 40 mm havuvanerista. Lisätuennat ovat pyörineet mielessä, mutta pitää ensiksi testata nykyisen tuennan
riittävyys ennen kuin sitä aletaan vahvistamaan.
Koteloahan ei koskaan voi tukea liikaa. Akkujen välille laitoimme kuparilaattaa ja 50 neliömillin kaapelia. Portissa ei siis ole suoraa osuutta lainkaan vaan suorana osuutena toimii massiivinen 50
mm etuseinä. Tässä toisessa osassa
paneudumme enemmän laitteisto valintoihin ja tulevaisuuden
tavoitteisiin
AutoSound-lehti
Golfin laitteisto
Projektin julkaisu
Etuseinän tuenta ennen kiinnitystä koteloon.
Portin ulkopuolinen osa.
Portin etäisyys b-pilarilinjan rajasta. Focus Acoustics
. Tiukoille meni,
että mahtui taakse.
CSB BATTERY 30 Ah.
Akut telineessään.
halvan kuparikaapelin toivossa ja sieltä parimetriä 95 mm2 hitsauskaapelia lähti mukaan. oli parkissa soitettu kauan tai todella kauan.
Lisäksi ettei akut syö toisiaan, jos auto jää seisomaan pitkäksi aikaa ilman laturia. Välttyäksemme häiriöääniltä, etuakulta vietiin potentiaalierokaapeli akkupatteristolle. Tämän
ideana on varmistaa, että auto lähtee aina käyntiin . pROJEK TISSA MUKANA
. Liikkeen omistaja kehui, että edeltävällä viikolla oli
myynyt 95 neliön kaapelia koulun puukäsityöluokan pääsähkökaapeliksi, ja meillä sitä menee autovahvistimeen...
Taka-akuston erottamiseksi etu-akusta hankimme 70 A erotusreleen akkujen välille. Jos
Lattiaverhoilu maalattiin mattamusta -sprayllä mustaksi, kuten kattoverhoilukin. Alakuvassa lattiaverhoilut asennettuina, taustalla näkyy myös Focuksen CHK-6:t ovissa.
AutoSound 71. Tämän ideana on kytkeä kaikkien laitteiden maat samaan pisteeseen
kuparin kanssa, jolla estetään vinkuvat diskantit
ja muut yleiset häiriöäänet auton hifilaitteissa.
Soitin käskyttää kaikkia laitteita autossa
12 tuumaa on ollut
hyvä valinta monelle MaxBOOMia harrastavalle, joten se oli luonnollinen valinta myös meille.
Focus Acousticsin tuoteperheestä päädyttiin sarjan kovimpiin pasuunoihin eli Black SPL 12D2.
Kuuden tuplapuhekelaisen kahden ohmin bassot
lyötiin keskenään rinnan ja puhekelat sarjaan, jolloin yhteiskytkennäksi muodostui 0,66 ohmin kytkentä. Jännitemittarit ovat kalibroitu käyttäen FLUKEn jännitemittaria, jotta mittarit näyttävät juuri sitä mitä
kuuluukin.
Subit ja portti asennettuna.
FX-5500D:n ja D-4750:n asennukset kontissa.
D-4750 on söpö kapistus FX-5500D:n vieressä.
153 dB oli liikaa vanhalle tuulilasille, joka halkesi
kahdesta kohtaa ylhäältä alas asti.
Bassot
Bassojen valinta oli helppo. Sieltä pystyy nätisti säätämään bassontasoa miellyttävälle
tasolle.
etupää
Etupäähän tarkoituksena oli asentaa vain pari
pakettia erillissarjoja, joille ovipahvit alunperin
tehtiin. Takakontissa
sijaitsevat jännitenäytöt ovat hajautettu siten, että
yksi seuraa etu-akkua, yksi seuraa taka-akustoa
ja kaksi seuraa vahvistimen terminaaleja. Kuusi 12" subbaria ja kaksi vähän erikokoista päätettä. Varovainen
eli yksi volumetäppä arvioitua soitto-volumea hiljaisemmalla lasiin tärähti 152,98 dB @ 38 Hz ja 16
sekunnin vedon jälkeen hymy oli herkässä. MAXBOOM
soitin on päällä, on päällä myös vahvistimet, valot
ja jännitenäytöt. Seinässä olevat reiät olivat millintarkkaa työtä, jolloin basso sulkee itsensä tiiviisti
etuseinää vasten, jotta tiivistämistä ei tarvita. Kelojen johdot kolvattiin ja suojattiin iskunkestävällä kutistesukalla. Bassoista poistettiin magneettia hikoiluttava
kumisuojus, sekä basson tiivistämiseen tarkoitettu kumirinkula. Muutaman päivää
myöhemmin portin pyöristykset kiinnitettiin, akut
ladattiin ja haimme säätöjä kohdilleen. Jouduimme esimerkiksi hiomaan aavistuksen maalia
pois, jotta bassot mahtuivat koloon, sillä vasaralakka on hieman paksua tavaraa paikkaan, joka on
millintarkkaan tehty sopivaksi.
Bassoja käskyttää metrilankku Focus FX5500D. Molemmat
ovat vahvistimen terminaaleissa, jotta näemme
heti saako monolankku tarpeeksi virtaa. Itse kaapelointi tehtiin 8
neliön kuparikaapelilla, joka kiedottiin aina pareittain toistensa ympäri.
Bassojen kiinnityksessä käytimme 5 x 40
TTAP TX25 -ruuveja, joille esiporasimme reiät.
Koivu, varsinkin käytössä ollut 50 mm paksuinen,
on suhteellisen lujaa tavaraa ja esiporaamisella
pyrimme välttämään mahdolliset ruuvien katkeilut. Kesän kilpailuissa nähdään ja kuullaan!
ASTM. Ei voinut muuta kuin
todeta, että kyllähän se soi, ja hienosäätöä riittää
pitkäksi listaksi. Tämän auton kohdalla ei
vaadi pähkäilyä arvata kumpi vahvistin ohjaa bassoja ja kumpi erillissarjoja.
ku D-4750. Jännitteet ovat aina lähes samat johtuen hyvistä liitoksista. Päätimme kokeilla missä mennään ja soitimme MaxBOOMin virallista kisaraitaa kierroksen.
Ilme molempien kasvoilla oli sanoinkuvaamaton,
kun 150 dB:n raja napsui ekalla taajuudella rikki, vaikka auto oli vielä kesken. Vahvistimesta tulee erillinen tasonsäätökaapeli koelaudan alle, jossa bassonuppi sijaitsee. Tällöin pystymme seuraamaan alkaako liitokset hapettua ja aiheuttamaan eroa mittapisteiden välille.
Edessä on kaksi jännitemittaria. Sen jälkeen vasta viimeisetkin
paineet saadaan puristettua ulos. Vahvistimen säätöjä ei vielä kirjoitushetkellä oltu keritty säätelemään, vaan kylmän viileästi gaini käännetty sinne kaakon puolelle. Kuitenkin mankan heräte on riittämätön kaikkeen tähän, joten liitimme soittimen
herätteen releeseen, joka kytkee laitteisiin akulta
virrat aina soittimen käynnistyessä. Tätä kirjoittaessa ?vain parin paketin. Ohjelmalähteenä toimii Alpine 123R,
joka on tiimille hyvin tuttu ja luotettava kapistus.
ekat töräykset
Ekat äänet saatiin pihalle maaliskuun puolivälissä. Tämä järkäle makaa
sille rakennetussa pedissä takaluukussa akuston
päällä. Tästä
intouduimme ja otimme hieman videota samalla,
kun soitimme musiikkia, jonka johdosta tuulilasi halkesi kahdesta kohtaa. Se on ripauksen yli 7000 wattia 0,66
ohmiin puskeva pääte, ja se on suurin, mitä tiimillä on ollut autoon kytkettynä. tilalle on jo tullut kuusi pakettia erillissarjoja, joten
saattaa olla, että ovipahvit vielä muuttuvat tai osa
sijoitetaan tiimin toiseen painekattilaan "volleen".
Etuovien äänilähteiksi valitsimme Focuksen tuotevalikoimasta Chrome-sarjaa, joista CHK-6 sopi
parhaiten jo puolivalmiiksi tehtyihin ovipahveihin.
Etupään ääniä käskyttää Focuksen uusi pikkulank-
72 AutoSound
Laitteisto paikoillaan
29.6.2013
. TäRKEINTä ON VOIMAKAS
TAHTO JA SITOUTUMINEN, OSAAMINEN KARTTUU
TEKEMISEN YHTEYdESSä!
Sääntömuutoksia kaudelle 2013
Kisabiisistä on kaudelle 2013 tehty kolme erilaista versiota, joista jokainen kisaaja saa valita mieluisensa kappaleen. 15x15 cm)
tulee olla läpinäkyvä. Viime vuoteen verrattuna biisi on
pelkkää puhdasta siniaaltoa, joten nyt laitteiston
säätäminen ja soittaminen on aiempaa helpompaa
aloittelijallekin.
Semi-Unlimited-puolelle on tullut yksi suurempi luokka lisää, 5500 W. Vuosikokous järjestettiin
Jyväskylässä helmikuussa. 20.7.2013
. KäY TUTUSTUMASSA LAJIIN
LISää YHdISTYKSEN VERKKOSIVUILTA:
WWW.MAXBOOM.fI. Markkinoinnin, maahantuojien sekä kauppiasjäsenten yhteistyön hoitaa Harto Viljamaa. Mutta esimerkiksi tuulilasi on mahdollista korvata jollain muulla materiaalilla, joka on kuitenkin maksimissaan 40 mm
vahvaa. Ainoa vaatimus on, että
ohjaamoon on päästävä sisään suljettavasta luukusta, jonka mitat ovat 40 x 50 cm. 13.7.2013
. Rahastonhoitajana jatkaa Joni Sorvari, joka
on ollut mukana MB-kilpailuissa alusta alkaen.
Marjut Hakkarainen hoitaa sihteerin tehtävät, ja
hänen vastuualueenaan ovat lähes kaikki paperityöt ja yhdistysasiat. 7-8.9.2013
Kemora, Veteli, Radalle.com
BW Cruising, Kajaani
Tuuri
Jyväskylä
EC Car Show, Mikkeli
HPJ, Haapajärvi
Lahti, Kärkkäinen
Ylivieska, Kärkkäinen
Kouvola Night Cruising
Ahvenisto, Radalle.com
Hifi&Tuning Show,
Oulu FINAALIT
keskinuottinen vanha biisi 35-56 Hz ja ylänuottinen 38-59 Hz). MaxBOOMin kivijalkana onkin toimiva
ja aktiivinen jäsenistö, joista löytyy tekijämiehiä
harrastuksen kehittämiseen.
Kokouksessa valittiin uusi hallitus, johon kuuluu seitsemän jäsentä. MaxBOOMin kuningasluokan eli Unlimited-luokan sääntömuutokset
mahdollistavat nyt entistä hurjempien mörköautojen rakentamisen. Puheenjohtajaksi nimettiin Toni Pasanen, joka on jo aiempina vuosina toiminut aktiivisena yhdistyksen toiminnassa. Alkuperäiset ovet voidaan
vahvistaa tai jopa tehdä avaamattomaksi ja ikkunat voidaan korvata läpinäkymättömällä materiaalilla tuulilasin tavoin. Jäsenet olivat kiitettävästi lähteneet liikenteeseen päättämään tärkeistä
asioista. 15.6.2013
. 3.8.2013
. Erityisesti kisaviikonloppujen järjestämisessä on paljon työtä, ja hallitus toivookin, että löytyisi sitou-
tunutta porukkaa, jotka olisivat kiinnostuneita auttamaan kisojen läpiviennissä.
KIINNOSTUITKO. 6.7.2013
. Jokaisessa biisissä on 8 taajuutta 3 hertsin välein (matalanuottinen 32-53 Hz,
KISAKALENTERI 2013
. Sääntö- ja katsastustoiminnan vastaavana on Pessi Pekkarinen, joka on aiemminkin ollut mukana sääntötoiminnassa ja tuntee
lajin perinpohjin myös kilpailukokemuksen kautta. Ville
Santikko vastaa teknisestä osaamisesta, kuten nettisivuston ylläpidosta ja sen kehittämisestä.
Hallituksen kanssa työskentelee useita vapaaehtoisia, jotta työt saadaan jaettua järkevästi. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan millaisia monstereita
kaudelle on luvassa, sillä kuuleman mukaan Unlimited-autoja olisi tulossa useampia tälle kautta.
Subikompensaatiota kehitettiin eteenpäin
aiempaan vuoteen verrattuna. 10.8.2013
. Näin vältetään suurimmat ylilyönnit kalustoissa.
ASTM
AutoSound 73. Pessin apuna sääntömuutoksista vastaa sääntökomitea. Aikaisempiin vuosiin
verrattuna vastuuta ja työtä on jaettu
useammalle henkilölle. SIVUILTA LöYdäT LISäTIETOA
MYöS JäSENYYdESTä SEKä VOIT ILMOITTAUTUA
MUKAAN, JOS OLET KIINNOSTUNUT AUTTAMAAN
KISAVIIKONLOppUINA. 11.5.2013
. MAXBOOM
Teksti: Marjut Hakkarainen
Kuvat: MaxBOOM Ry
Kausi 2013 starttaa!
M
ääNENpAINEKILpAILUJA JäRJESTäVäN MAXBOOM RY:N pERUSTAJA JA
KOVIN pUUHAMIES MIKKO VIRTA ILMOITTI TäMäN VUOdEN ALUSSA
JääVäNSä ELäKKEELLE KISAHOMMIEN JA YHdISTYSASIOIdEN VETäMISESTä.
pAINEKILpAILIJOIdEN EI KUITENKAAN TARVITSE HäTääNTYä, SILLä HOMMA
JATKUU JA KEHITTYY NYT UUSIEN VASTUUHENKILöIdEN VOIMIN.
axBOOM Ry:ssä puhaltavat uudet tuulet kaudella 2013. Rajoitukset keskittyvät lähinnä
mittaustilana toimivan kabiinin minimimittojen
määrittelyyn ja lisäksi on huomioitu auton perusmuotojen säilyttäminen. Kompensaatiota
hieman kiristettiin, jotta saadaan kilpailijoiden
kalusto aiempaa tasavertaisemmaksi ja rakentamisen merkitys korostuu. 27.7.2013
. 18.5.2013
. Aki Humalojan vastuulla ovat kilpailut,
paikkojen sopimiset sekä kisapäivien käytännön
asiat. Materiaalin ei tarvitse olla läpinäkyvä,
mutta mittasensorin vaatima alue (min
Alkujaan oli mielessä vähän erityyppinen ratkaisu, mutta siitä tulikin sitten tällainen.
Hommat kehittyivät tilanteen mukaan", kertoo
Toni. MAXBOOM
Teksti: Janne Soilakari
Kuvat: Jussi Rajala
Team AudioImport Toni ja Jukka
Raskaan sarjan kaksikko!
Alavieskasta tulevat Toni Rutanen ja Jukka Pitkäkoski rakensivat
kimpassa todella upean äänenpainelaitteiston, jonka kohdalla ei
subbarien kartiopinta-alassa tai vahvistintehossa ole säästelty.
T
ämänkertaisen tiimiesittelymme päähenkilöt, nykyisin samassa firmassakin työskentelevät alavieskalaiset Toni ja Jukka tutustuivat toisiinsa jo ammattikouluajoilla. Asennuspaikkana toimi Tonin autotalli ja tarvittavat laitteet hommattiin puoliksi
molempien rakentajien kesken.
Massiivinen kokonaisuus
Toni on kisannut Golfilla vuodesta 2009 saakka,
joten auton anatomia oli jo tähän jättiprojektiin
ryhdyttäessä varsin hyvin tiedossa. Kyllä tämä oli kokonaisuudessaan aikalailla suuritöinen projekti, mutta paketista onnistuttiin saamaan mielestäni varsin onnistunut", jatkaa Jukka.
Golfin massiivisen refleksikotelon ei pitäisi. "Asennukseen liittyen on hankalaa nimetä mitään yhtä kohdetta, joka olisi ollut erityisen
hankala. Tonin harrastaminen suuntautui auton hankinnan jälkeen saman tien subbarien
maailmaan ja äänenpainekisaamiseen Jukan keskittyessä enemmän laadukkaaseen ääneen.
2011-2012 talvella kaverukset löivät osaamisensa yhteen ja alkoivat rakentaa kimpassa Tonin
74 AutoSound
jo olemassa olevaa VW Golfia, jolla oli napattu
MaxBOOMin mestaruudet jo muutamina edellisinä vuosina. Molemmat
kaverit olivat kiinnostuneita autoista ja autohifistä,
joten juttua riitti. "Mitään mah-
dotonta etukäteissuunnittelua ei asennusten suhteen tehty
Golf on ehdottomasti yksi hienoimmista äänenpaineautoista mitä
kotimaamme kisoissa on nähty!
Kun autoon lastataan tämän verran hifiä, ei madallussarja
ole oleellisin muutos, lähinnä alustan jäykistäminen...
Nää on kovia painejätkiä! Toi
oikeanpuoleinen on Jukka ja kolopallon
vasemmalla puolella on Toni.
ainakaan suuremmin ahdistaa korkeammillakaan
tehoilla. Tilavuutta boksilla on noin 800 litraa ja sen etuseinään
on saatu sovitettua yhdeksän kappaletta Ground
Zero Hydrogen GZHW 12 SPL -elementtejä.
Subbareita ohjastamaan hankittiin AudioImportin Vito-demoautossa aikaisemmin nähty, maailman tehokkaimmaksi autovahvistimeksikin joissain yhteyksissä tituleerattu GZPA 2.20000 SPLHC, josta on mahdollista irrottaa 18 voltin käyttö-
AutoSound 75. Portin pinta-alaa subbarikotelosta löytyy
nimittäin hulppeat lähes 2000 neliösenttiä
EMMA:n kisoissa Golfilla soitettiin Tonin mukaan 30 sekuntia yhden ohmin kuormalla ilman, että jännite olisi notkahtanut kertaakaan
alle 12 voltin! Kertoo paljon virtajärjestelmän korkeasta laadusta.
Varmasti tehokkain vahvistin mitä kisoissa on nähty, GZPA 2.20000 SPL-HC.
76 AutoSound
Pääkaiuttimina toimii yksi koaksiaalipari.. Näiden todella tehokkaiden 2-kanavaisten piti ohjastaa etukaiuttimia, mutta ovien rakentamisen jäätyä väliin komeat vahvistimet ovat enemmänkin koristeina mukana. Subbareille varattu jättihalko luovuttaa MaxBOOM-mittauksen mukaan 12 voltilla jopa
18500 wattia 2 ohmiin. MAXBOOM
Ground Zero GZNA 2800XII vahvistimet siistissä rivissä
Boomin puolella saavutettiin finaaleissa
Marathon-luokasta voitto ja Pro Semi Unlimited
3500W -luokassa 2. Paneelien verhoiluja on teetetty myös
paikallisella verhoilijalla, joka ompeli siistit saumat. Kaikki komponentit istuvat paikoillaan
loogisenoloisessa järjestyksessä ja näkyvät pinnat
ovat siistit. SM 1.
Asennukset 80/80, mittaus
156,0 dB ja 152,9 dB
??MaxBOOM
Pro Semi Unlimited 3500W
SM 2. Tämän vahvistinhirviön
kaverina Golfin takapäästä löytyy kolme pystyyn
asennettua Ground Zero GZNA 2800XII -päätettä, jotka ovat tehokkaita kaksikanavaisia malleja.
Näillä oli tarkoitus piiskata etuovien pääkaiuttimia, mutta asennus jäi tältä osin hieman kesken ja
tyytyminen oli vain yhteen koaksiaalipariin. 14,4
voltilla jatkuvaa tehoa lupaillaan kahden ohmin
kuormaan 16600 wattia. KUSKIt JA KULKINE
toni
??Nimi
??Ikä
??Ammatti
??Asuinpaikka
Toni Rutanen
25 vuotta
Mekaniikkatyöntekijä
Alavieska
JUKKA
??Nimi
??Ikä
??Ammatti
??Asuinpaikka
Jukka Pitkäkoski
25 vuotta
Mekaniikkatyöntekijä
Alavieska
Laitteisto
??Ohjelmalähde
Alpine IVA-W520R
??Signaaliprosessori Alpine PXA H-701
??Vahvistimet
3 kpl Ground Zero GZNA
2800XII, GZPA 2.20000 SPL-HC
??Kaiuttimet
Ground Zero Radioactive koksut
??Subwoofer
9 kpl Ground Zero
Hydrogen GZHW 12SPL
??Muuta
Akut 8 kpl Ground Zero GZBP
12.5000 (1 konehuoneessa
ja 7 kontissa)
Finaalitulokset 2012
??EMMA
ESPL Master W UNL. 154,0 dB, MaxBOOM
Marathon SM 1.
jännitteellä jopa 22.000 wattia jatkuvaa tehoa. sija. Jukalla on omana projektinaan
VW Passat, jota rakennetaan EMMAn Advanced
4 Woofers -luokkaan.
Yhdeksän kappaletta 12-tuumaisia elementtejä noin 800-litraiseen koteloon asennettuna.
ASTM
AutoSound 77. :-)
Golfin asennukset poikkeavat positiivisesti
edukseen useista muista äänenpaineautoista, sillä näiden kohdalla on nimittäin nähty enemmänkin vaivaa. No
mitäpä niillä ylemmän äänialueen ämyreillä bassoautossa tekeekään... Laitteiston laadusta kertoo
paljon juuri Marathonin voittaminen, tässä kisassa
nimittäin autoa soitetaan täysillä jopa 180 sekunnin ajan, jolta jaksolta sitten lasketaan keskiarvo.
EMMAn ESPL-finaalista heltisi oman kilpailuluokan voitto täysillä asennuspisteillä!
Tällä hetkellä kaverukset rakentavat omia autojaan eri talleissa, mutta apua annetaan aina tarvittaessa naapurin puolelle. Golfin asennukset
on subbarikotelon osalta purettu ja autoa tehdään
uuteen iskuun tulevan kesän EMMAn ESPL-kisoja silmälläpitäen. Auton tavaratila kätkee sisälleen jopa seitsemän järjettömän kokoista GZ:n suurinta akkumallia, eikä tilan tai asennusten suhteen ole silti
tarvinnut tehdä kompromisseja.
Saavutetut meriitit
Toni ja Jukka kisasivat AudioImportin väreissä 2012-vuoden MaxBOOM- sekä EMMA ESPL
-kisoissa
varsinkin
VAG-konsernin tuotteissa. alkuperäisiä pisteosia. Mutta pääsääntöisesti myös vanhan ajan perusväritkin lakataan maalausoperaation yhteydessä, jotta
saadaan hieman lisää eloa maalipintaan. Useimmiten saksalaisvalmisteisiin autoihin, kuten Volkswagen, Audi, BMW, ja
Mercedes Benz:iin, käytetään rakennettaessa tätä
tyyliä ja periaatetta. Nämä ovat tietysti makuasioita, joista voidaan aina kiistellä. Todellinen klassikko eli MK2 Golf on GTi-mallina tyylikäs peli jo
vakiona, ja hillitysti ehostettuna näyttää todella hyvältä.
OEM-tuningin perusteet
NYKYISIN AUTONRAKENTELUSTA JA TUNINgISTA pUHUTTAESSA TULEE
VARSIN USEIN VASTAAN KIRJAINYHdISTELMä OEM. Mutta on niitä muitakin merkkejä joihin tätä rakentelutyyliä voidaan soveltaa.
Rakentelutyylinä OEM-tuning kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Sisustassa pyritään käyttämään mahdollisimman pitkälle tehokkaampienmallien osia,
kuten penkkejä, mattoja, rattia, mittaristoa, vaihdekepin nuppia yms. Tämä toimenpide
tosin yleensä vaatii myös jonkinasteista autonmaalausta, koska kaarien käsittelystä jää helposti hieman jälkiä auton maalipintaan.
Jotkin harrastajista säilyttävät auton kaikki
merkit ja listat, joku vaihtaa ne sport-mallin vastaaviin ja toiset taas poistavat ne kaikki. Vanteina käytetään yleensä joko
saman merkin tehomallin omia vanteita tai saman
autokonsernin sisältä löytyviä isompia ja leveämpiä pyöriä, joissa on sama pulttijako. Jos
vanteita ei saa muuten riittävän lähelle lokasuojan
reunaa, hankitaan specerit, jotka tuovat vanteet lähes pyöränkaareen kiinni. Jotkut harrasta-
jat menevät jopa niin pitkälle, että niin sanotusti
mankeloivat auton lokasuojan kaaren, jotta rengas
mahtuu pyörimään paremmin. Kaikki eivät enää halua autoonsa räikeitä korisarjoja, lintulautoja, sekä monivärimaalauksia yms. SELVITäMME HIEMAN
OEM-TUUNAAMISEN pERIAATTEITA.
O
EM on lyhenne sanoista "original equipment manufacturer". Jos matalampaa alustaa ei löydy autokonsernin valikoimista, joudutaan se hankkimaan tarvikkeena, kuten
useimmat tekevät. Yksi vaihtoehto on myös maalata merkit ja listat korinvärisiksi. härpäkkeitä. Usein kuitenkin mukaan rakennustyylin kuuluu myös persoonallinen väri, ja mahdollisesti tyylin sopivat
muunmerkkiset vanteet, mikäli valmistajan valikoimista ei löydy sopivia, sekä viritetty tekniikka
ja paranneltu alusta. Joitain pisteosia voidaan hankkia tarvikkeina, kunhan ne ovat riittävän alkuperäishenkisiä ja tyylillisesti sopivia.
Värivalinnoissa pyritään pysymään valmistajan värikartassa, mutta poikkeuksiakin on. Näissä saatetaan hyppiä yli merkkirajojen . Venykumi tarkoittaa, että
vanne on huomattavasti leveämpi kuin rengas. Yleensä
AutoSound 79. Joissain tapauksissa vanteet kuitenkin valitaan tarvikepuolelta, mutta pyritään pysymään hillityssä linjassa,
joka sopii tyyliin hyvin. Alustaksi hankitaan riittävästi
auton tonttiin pudottava malli, joka useimmiten
on myös jäykkyys- ja korkeussäädettävä. OEM-tyylissä pyritään
käyttämään mahdollisimman paljon automerkin
tai saman konsernin tuotteita, jotka ovat yleensä
valittu tehokkaammista malleista. Tällä tarkoitetaan,
että autoa rakennetaan käyttäen vain
saman merkin tai konsernin alkuperäisiä, tai mahdollisimman alkuperäishenkisiä osia. TIETOA
Teksti: Petri Sironen
Mercedes Benz kuvat: Erkki Kivistö
VW Golf kuvat: vau-max.de
VW Golfin eri malliversiot ovat yksiä maailman
eniten rakenneltuja autoja. Jos merkit, antenninpaikka ja listat poistetaan, tämä operaatio vaatii sitten kyllä yleensä
myös auton ylimaalauksen, koska yleensä kiinnitysreiät hitsataan kiinni, jos homma halutaan tehdä kunnolla. Yksi
tykkää tyttärestä, toinen äidistä ja kolmas molemmista.
Yksinkertaisuus auton rakentelutyylinä on
vähän samaan tapaan muodissa kuin tänä päivänä on trendi rakentaa autohifilaitteisto mahdollisimman yksinkertaiseksi. Myös auton puskurit voidaan valita sportmalleista tai maalata esimerkiksi olemassa olevat
korinvärisiksi. Rakentelutyylissä pyritään pitämään auto ulkoisesti sen näköisenä kuin se olisi voinut olla jo tehtaan tekemänä.
Jos autoon on saanut sport-mallisen korisarjan, sellainen voidaan hyvin asentaa, kuten myös tehomallin vanteet, merkit sekä muut korin ja sisustan osat. Halpisvanteet eivät kuulu
OEM-tyyliin.
Renkaiksi valitaan usein tänä päivänä muodissa olevat venykumit
Alusta vaihdetaan korkeussäädettävään ja mahdollisesti jäykkyyssäädettävään tai
pelkästään madaltavaan malliin. Kaikki krominväriset puskurin
ja ovenkahvojen listat, kylkilistat ja keulamerkki
vaihdetaan tehomallien versioihin, tai maalataan
ne itse tyyliin sopivaksi. Yksi vaihtoehto on myös
hankkia GTi-mallin puskurit ja tällä toimenpiteellä
auton ilme muuttuu todella paljon.
Kaikki listat, antenninpaikka ja merkit voidaan
poistaa, mutta ylimaalaus on operaation jälkeen
pakollinen. Tarkoitus ei ole,
että muutokset hyppäävät silmille, vaan kaikessa yksinkertaisuudessaan erot huomaa parhaiten
vasta, kun vierelle ajetaan täysin vakio samanlainen auto.
Kuviteltu esimerkki
Otetaan esimerkkiautoksi vaikka MK2 mallisarjan
WV Golf 1.3 L perusversiona. Mercedes Benz E220 1993. Usein myös esimerkiksi USAn
vientimallien osat ovat suosittuja, mutta hankalia hankkia. Jo näillä muutoksilla vanha Golf
alkaa kukoistaa aivan uudessa ulottuvuudessa.
Jos OEM-tyylin mukaisesti rakennettuun autoon
asennetaan hifilaitteisto, se pyritään tekemään
mahdollisimman huomaamattomaksi. Faceliftattu, puskurit, helmat yms. Auton kori saa mahdollisten peltitöiden jälkeen jonkin hyvältä näyttävän värin, konsernin autojen värikartasta. Sisustassa on sporttisempi ratti, 2-DIN-soitin, OEM-käsinoja lisätty, yms.
Tässäkin on pyörinyt alla ties mitä laatuvannetta, kuten Carlsson,
BBS, MB OEM ja Lorinser...
. Monesti
tämän tyylisuunnan auto on ulkoisesti hyvinkin
alkuperäisen oloinen, mutta ulkokuori saattaa kätkeä sisälleen äkäisen tekniikan. Mercedes Benz 190E 1992. Golffin tapauksessa yleensä tavallisin tarvikevanne on BBS:n huulivanne. Tekniikkamuutoksilla haetaan parempaa ajettavuutta, jarrutustehoa ja lisää kiihtyvyyttä sekä huippunopeutta rakentelukohteeseen. Pirssiin vaihdetaan sävylasit, GTi-mallin mustat lokasuojan reunukset, etuspoileri, Jetan maski, valot ja
80 AutoSound
GTi-mallin merkit. Sisusta on vakio sportline, ainoastaan
Alpinen soitin vaihdettu alkuperäisen rammarin tilalle. Tai sitten hankitaan jotkut tyyliin sopivat laadukkaat tarvikevanteet ja matalaprofiiliset
renkaat. Kylkimuovit maalattu korinvärisiksi,
pissapojan sekä antennin reiät ovat sheivattu pois. Väri voidaan valita myös muiden valmistajien värikartasta,
mutta erikoisvärit eivät kuulu ohjelmaan. Valoja muokattu, ikkunoissa kalvot, yms. Jarrut
ja muut alustan osat päivitetään GTi-mallin vastaaviin tai laadukkaisiin tarvikeosiin.
Moottori vaihdetaan esimerkiksi mallisarjan
tehokkaimpaan myllyyn, tai olemassa oleva moottori saa vaikkapa turbopäivityksen. Valoja on päivitelty, kalvot ikkunoissa, ym. Valoiksi
voidaan valita alkuperäiset tai tyyliin sopivat hillityt tarvikevalot. H&R-jouset, Bilstein Sprint ja campersäätötangot. pientä. Mahdollisia tulevia muutoksia: Asennetaan camper-säätötangot, äänentoistoa laitetaan paremmaksi, nahkasisusta, AMG:n etupuskuri ja
leveämmät RH:n vanteet.
OEM-tyylinen auto on kuitenkin väritykseltään
hillitty ja yksivärinen. Myös muut laadukkaat tarvikevanteet käyvät. TIETOA
. Joissain tapauksissa saatetaan myös vanteet maalata esimerkiksi korin värisiksi.
Konehuone saa yleensä tehoa lisääviä muutoksia joko virittämällä olemassa oleva moottori tai
vaihtamalla se tehokkaampaan versioon. Tai sitten alustan
osat etsitään jostain muusta saman konsernin tehomallin autosta, jonka osat sopivat Golffiin. Myös tyyliin
sopivat jälkiasennuspenkit ja muut pisteosat käyvät, kunhan ne ovat riittävän alkuperäishenkiset.
Vanteiksi valitaan pulttijaoltaan sopivat vanteet
esimerkiksi Audin, WV:n tai muun autokonserniin
kuuluvan merkin isoimmasta ja leveimmästä valikoimasta. Usein auton camper-kulmat säädetään reilusti negatiiviseksi, jotta
saadaan härski ilme aikaiseksi, ja toisaalta lisää
tilaa renkaille pyöriä.
Pakoputkistoksi hankitaan GTi-mallin oma tai
laadukas ja tyyliin sopiva tarvikeputkisto. Sisältä kaikki vaihdetaan
mahdollisuuksien mukaan GTi-version tai konsernin muun automerkin sopiviin osiin. Huomionarvoista näissä muutoksissa on se, että etenkin tekniikkamuutoksista kannattaa olla etukäteen yhteyksissä katsastusviranomaisiin, ettei tule yllätyksiä jälkikäteen.
ASTM. Auton alla on
pyörinyt kaikennäköistä laatuvannetta, RH, Carlsson, BBS... H&R-jouset ja sportline alusta
Tähän
aiheeseen on näkemyksiä yhtä paljon kuin asentajia. A-pilarin verhouksen tai kojelaudan pinnan takana voi
nykyautoissa olla turvatyynyjä tai muita tärkei-
82 AutoSound
tä varusteita, jotka rajoittavat asennusta. Nämä pitää vain itse
kokeilla ja todeta toimivaksi tai hylätä ajatus.. TIETOA
Teksti ja kuvat: Antero Kölli
Keskiäänet ja diskantit A-pilareihin
Esittelyssä EMMA-kilpailuauton A-pilareihin toteutettu
keskiäänien ja diskanttien asennus. Yleisin tapa nykyään lienee suoraan kohti
kuuntelijaa suunnattu, mutta kojelaudalla ylöspäin suunnattuja elementtejä näkyi varsinkin vielä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Mahdollisiin asennuspaikkoihin kannattaa
tutustua tarkasti ennen elementin valintaa. Toki etenkin
kolmitiesettejä on ollut käytössä autohifin alkuhämäristä lähtien, mutta viime vuosina pienten
laajakaistojen laatu on osoittautunut ylimpienkin
taajuuksien osalta varsin hyväksi (ks. Joissain
asennuspaikoissa voi olla ainoa mahdollisuus tehdä elementeille suljettu kotelo, jolloin pitää tietysti valita elementti, joka toimii suljetussa kotelossa. Elementti
tarvitsee hengitystilaa taaksepäin. Monenlaisia erikoiseltakin vaikuttavia variaatioita suuntauksista on saatu toimimaan. Tämä heikentää merkittävästi elementin
kykyä toistaa matalimpia taajuuksia.
Lisäksi kannattaa miettiä tarkkaan minkä kokoisen elementin saa järkevästi asennettua
suunniteltuun paikkaan. Lisäksi tärkeiden ihmisäänien toistuminen yhdestä pisteestä tuo ääneen tarkkuutta, jota on vaikea saavuttaa
jos ihmisäänen alueelle osuu elementtien välinen
jakotaajuus.
Vaikka nopeasti vilkaistuna näyttäisi, että pienen keskiäänen tai laajakaistan heittää kojelaudalle ongelmitta, on asennuksessa kuitenkin muutama sudenkuoppa, jotka pitäisi onnistua välttämään. Keskiäänielementeissä
kokohaarukkaa riittää 2. Kannattaa huomioida, että elementin ympärille on hyvä jättää vähän tilaa mahdollista ritilän
upotusta varten. alkaen aina niin suuriin asti kuin vain viitsii suunnitella asentavansa. Elementin ja kuuntelijan välissä
ei saisi olla mitään esteitä, vaan elementin tulisi näkyä kokonaan kuljettajan paikalle. Kerromme tässä jutussa
asennuskuvien kera miten homma eteni.
P
ienillä laajakaistoilla ja midbassoilla tai kolmitienä (diskantit + keskiäänet + midbassot) toteutetut etupäät tuntuvat kasvattavan
suosiotaan harrastajien keskuudessa. Eli elementin takasäteily ei saa päästä kiertämään elementin etupuolelle
mistään. AutoSound
7-8/2012) ja siten ne ovat kasvattaneet suosiotaan.
Perinteiseen midbasso/keskiääni ovessa + diskantti kojelaudalla -etupäähän verrattuna erillisten keskiääni- tai laajakaistaelementtien sijoittamisessa
kojelaudalle on etunsa. Keskiäänien toistuminen
kojelaudan yläpuolelta nostaa äänikuvan korkeuden vakaammaksi kuuntelijan eteen. Jos taas elementin asennuspaikka on sellainen,
että elementti pääsee hengittämään vapaasti taaksepäin, pitää huolehtia siitä, ettei akustista oikosulkua pääse syntymään. Varsinkin pienikokoisissa keskiäänissä runko ja magneetti ovat
suuria suhteessa elementin asennusaukkoon, jolloin elementin asennuslevyyn pitää viistää hengitysaukot taaksepäin.
Sitten vielä asennuksen suurimpana kysy-
mysmerkkinä on elementtien suuntaus
Kulmauksiin saatiin tehtyä lasikuidusta elementeille sopivan kokoiset n. Auton alkuperäisten turvavarusteiden oikeanlainen toimivuus on oltava
aina asennuksen lähtökohta, joten villeimpiä asennusvisioita jouduttiin hiukan hillitsemään. Kaikki paikat, joihin
ei haluttu hartsia, suojattiin. Suuntaus valittiin hiukan
nykytrendistä poiketen symmetrisesti kohti auton sisävaloa. Laminoitavan kotelon
pohja suojattiin alumiinifoliolla ja maalarinteipillä,
mutta käyttämällä alumiiniteippiä olisi saatu paremmin pohjan muotoja seuraava kotelon muoto.
Ympäristön suojaamiseen käytettiin rautakaupasta löytyvää maalarin suojamuovia.
Laminointi aloitettiin levittämällä pohjaksi yksi kerros hartsia, jonka päälle ensimmäinen lasikuitukerros saatiin aseteltua. Alun perin keskiäänien oli määrä tulla A-pilareiden etureunaan, mutta koska A-pilarin verhoilupaneelin on päästävä turvaverhon
lauetessa aukeamaan etureunastaan vapaasti, piti keskiäänille löytää joku muu paikka. Artikkelin aiheena olevan, vuoden 2007 Skoda Octavian A-pilareiden sisällä on turvaverhot, jotka tulevat alapäästään melko lähelle kojelaudan pintaa. Elementtien asennuspaikoiksi valikoitui A-pilareiden, kojelaudan ja tuulilasin kulmaus. Pohjaksi laminoitiin kerralla noin neljä kerrosta lasikuitua, jotta kotelo pysyisi muodossaan autosta
poistettaessa.
AutoSound 83. 4 dl kotelot ilman, että ne häiritsevät turvaverhojen toimintaa. Lisäksi jos vasemmanpuoleista keskiääntä olisi suunnattu
voimakkaammin kohti kuljettajaa, olisi se tullut vielä pahemmin kuljettajan näkökenttään.
Työ alkoi auton suojaamisella. Lasikuitu kostutettiin hartsilla ja
välistä paineltiin kaikki ilma pois pensselillä töpöttämällä. Tämä sen takia, että vasemman ja oikean puolen
elementtien äänen heijastumat olisivat samanlaiset
Kankaaseen imeytettiin hartsia niin paljon kuin saatiin menemään ja annettiin kovettua. Kun sopiva kohta ja suuntaus oli löytynyt, liimattiin
levyt paikoilleen kuumaliimalla. Asennuslevyihin upotettiin M3-kokoiset irtokierteet kiinnitysruuvien paikoille, jotta elementit voitiin
kiinnittää pultein. Kangas venytettiin kotelon muotojen yli ja liimattiin paikoilleen kuumaliimalla (älä käytä kontaktiliimaa, hartsi liuottaa
sen). TIETOA
Elementtien asennuslevyt tehtiin sopivan kokoisilla reikäsahoilla 9 mm vanerista. Taas kangas hartsattiin läpeensä. Apuna käytettiin laserpointteria, että
suuntauksesta saatiin varmasti symmetrinen.
Kun kotelon pohja ja asennuslevy olivat liimattu yhteen, otettiin ne pois autosta ja ylimääräiset lasikuidut siistittiin Dremelillä pois. Kun osat olivat paikoillaan autossa, liimattiin samaa kangasta kiinni koteloihin ja verhoilupaneeleihin niin, että muodot saatiin näyttämään siedettäviltä. Hartsin kovetuttua kokonaan pilarit ja kotelot saatiin yhtenä kappaleena ulos autosta. Tässä vaiheessa yhdistelmä oli vielä kovin huteran tuntuinen, joten
pilarin ja kotelon takapuolelle laminoitiin muutama kerros lasikuitua vahvistamaan rakennetta. Suurimmat epätasaisuudet näkyviltä osin hiottiin ja pakkeloitiin.
84 AutoSound. Sitten rinkulat liimattiin yhteen,
jotta saatiin elementeille asennuspinta ja upotus valmiiksi. Tässä tapauksessa levyt suunnattiin niin, että elementit osoittavat kohti auton sisävaloa. Kovettumisen jälkeen hiottiin esiin elementtien asennuslevyt ja
kankaan jättämät reunat siistittiin.
Seuraavaksi silvottiin A-pilareiden verhoilut, että saatiin kotelot paikoilleen autoon ja verhoiluista jäljelle jäävät osat sopimaan paikoilleen. Koteloista tehtiin suljetut
paksun kankaan avulla (Sinuslive LSB). Ensin selkeästi elementtiä suuremmalla reikäsahalla tehtiin neljä aihiota.
Kahteen aihioon tehtiin elementin asennusreiän kokoinen reikä ja kahteen aihioon elementin ulkohalkaisijan kokoinen reikä. Kun lasikuituinen kotelon pohja oli kovettunut, voitiin asennuslevyt sovittaa paikoilleen
Näin ritilästä saadaan
kerralla oikean kokoinen ja syvyinen. Kun suojaritilä oli paukuteltu muotoonsa, reunat siistittiin sivuleikkureilla. Keskiäänien ja diskanttien johdoille
porattiin reiät niin, että kaiutinkaapelit saatiin vietyä hyvin kojelaudan päistä elementeille.
KäYTETYT TARVIKKEET
. Kupit kuumaliimattiin paikoilleen samalla tavalla suunnattuna kuin keskiäänet olivat ja asennus varmistettiin verhoilupaneelin takaa ruuveilla. Diskanteille tehtiin asennuskupit vanerista pienillä reikäsahoilla. Suojahanskat
. Kovetetta
. Asetonia
. Hiomapaperia
. Pakkelia
. Alumiinin terävät reunat pitävät ritilän hyvin paikallaan upotuksessa.
ASTM
AutoSound 85. Lasikuitua
. Elementin upotuksen kokoisella reikäsahalla tehtiin sapluuna, johon alumiiniverkko pakotettiin vasaralla. Suojaritilä
Riittävän monen pakkelointi- / hiomiskierroksen jälkeen pilarit olivat valmiit viimeistelyyn. Pensseleitä
. Pintaviimeistelynä käytettiin nukkaa, joka oli helpoin vaihtoehto pilareiden monimutkaisten muotojen takia. Aihiona käytettiin autotarvikeliikkeestä löytynyttä alumiinista ?tuningverkkoa?. Ennen nukkausta pilarit maalattiin valkoiseksi.
Elementeille tehtiin itse suojaritilät. Suojamuovi
. Kuppien ympäristö täytettiin pakkelilla, joka sitten hiottiin muotoonsa. Kuumaliimaa
. Reikäsahat
. Foliota ja maalarinteippiä
. Kangasta
Teipin reunat käännettiin konepillin reunojen
alle ja kiinnitettiin huolella kuumailmapuhallinta
apuna käyttäen, ylimääräiset teipit leikattiin pois
reunojen kohdilta todella siististi. Aine ei missään tapauksessa saa sisältää
esimerkiksi teollisuusbensiiniä tai silikonia, koska
silloin teippi ei tartu kiinni kunnolla. Esimerkiksi käsitellään ensin konepelti ja
seuraavaksi katto ja niin edespäin. Itse olen autojen suhteen todellinen perfektionisti, joka etsimällä etsii
virheitä, mutta teippauksessa ei ollut mitään moittimista. Kulkupelini ulkonäkö sai samalla aivan
uusia ulottuvuuksia ulkonäön suhteen, jopa siinä
määrin, että esimerkiksi huoltoasemalla käydessäni lähes poikkeuksetta joku tulee kehumaan auton
ulkonäköä. Jutussa perehdymme myös
hiilikuituteipin pinnoitukseen muovipintojen hoitoaineella,
antaa hyvän suojan teipatulle autolle sään vaikutuksia vastaan.
Pinnoitus helpottaa myös huomattavasti teipatun pinnan
puhtaanapitoa.
A
utoni teippausprojekti lähti liikkeelle siitä, että katto oli jo ostettaessa valmiiksi teipattu hiilikuituteipillä. Auton teippaus aloitetaan puhdistamalla teipattavat pinnat rasvattomalla puhdistusaineella, esimerkiksi jarrukliinerillä, rasvan-,
ja vahanpoistoaineella tai vastaavalla maalipintoja puhdistavalla aineella ja nukkaamattomalla
rievulla. Mikäli teippi on käsittelemätön, ei tarvitse tehdä muuta kuin
levittää esimerkiksi kertakäyttöisellä kiillotusliinalla ohut kerros ainetta pintaan, antaa kuivua pari
minuuttia ja pyyhkiä aine pois kuivalla mikrokuituliinalla huolellisesti pois. Tärkeintä on tietenkin, että
itse pitää lopputuloksesta, kuten omassa tapauksessani kävi. Jos teippi on käsitelty
aikaisemmin, pitää edelliset käsittelyaineet poistaa ennen pinnoitusta sopivilla aineilla, esimerkiksi Bluechemin Cleaning Milk:llä, tai jollain muulla vastaavalla tuotteella, jotta pinta on varmasti
puhdas kaikista edellisistä käsittelyaineista. Esimerkiksi konepelti ei saa olla kuuma,
muuten pinnoite ?palaa. Liimapintaa suojaava paperi oli vielä luonnollisesti paikoillaan. Teipin asennus aloitettiin tuulilasin
puoleisesta päästä lastaa ja kuumailmapuhallinta apuna käyttäen. Teipistä leikattiin suurpiirteisesti ylimääräiset osat pois, jotta asennus olisi helpompaa. Auto on teippauksen jälkeen mielestäni tosi ?räheän. Myös
jotkin nanopohjaiset ikkunanpuhdistusaineet sopivat teipin puhdistukseen. Mitkään "spoilerikorisarjaliekkikimaalatut" autot eivät todellakaan
ole makuuni, mutta näistä asioista on yhtä monta
mielipidettä kuin on autonrakentelijaa. irtilähtevät osat. Käsittely antaa pinnalla
vettä ja likaa hylkivän pinnan ja samalla syventää
hiilikuidun olemusta jotenkin syvemmäksi, sekä
antaa hienon kiillon kaupan päälle. Se hyvä
puoli on myös ammattiliikkeessä teipatussa autossa, että teippauksella on takuu, jota ei tietenkään
ole jos työn tekee itse.
Ennen teippausta autosta poistettiin merkit,
BMW:n "munuaiset", takaluukun kahva, yms. Otin yhteyttä Hollolassa vaikuttavaan CCL Design yritykseen, joka
on tullut tunnetuksi erittäin laadukkaasti tehdyistä autojen teippauksista, maalipinnan fiksauksista,
sisäpuhdistuksista, autojen huolto, korjaus, tuning
ja yms. Pinnoite pitää
laittaa varjoissa paikassa, mieluiten lämpimässä
tallissa. Suosittelen
vahvasti kokeilemaan ainetta.
Käsittely on hyvin helppo tehdä. Auton takaluuk-
ku ja pieni alkuperäinen spoikan pätkä teipattiin
samalla tekniikalla.
Lopputulos oli silmiä hivelevän hieno ja sporttinen, olematta kuitenkaan liian päällekäyvä.
Vähän OEM-henkinen kun olen autojen suhteen,
niin teippaus oli hyvännäköinen ratkaisu kulkupelin ulkonäön muutokseen, kuitenkaan rikkomatta
auton alkuperäistä henkeä liikaa. Kärryn teema on musta/valkoinen vanteita lukuun ottamatta, joten musta teippi
sopii hyvin kokonaisuuteen. Niistä on
turha kiistellä, jokaisella on oma makunsa autojen ulkonäön suhteen, enkä tietenkään tuomitse
ketään sen takia.
Vaativa homma
Auton teippaus on sen verran vaativa laji, että jos
vähäänkään epäröit omia taitojasi, käänny ehdottomasti ammattilaisten puoleen asiassa. TIETOA
Teksti ja kuvat: Petri Sironen
Hiilikuituteipin asennus
ja pinnoitus
Hiilikuituteipin asennus autoon on sen verran vaativaa
puuhaa, että se kannattaa jättää ammattilaisen tehtäväksi, jos
lopputuloksesta halutaan virheetön. näköinen laitos, muttei kuitenkaan millään lailla yliampuva. Ei mennyt teippauksesta tullut ulkonäön parannus hukkaan. Aikani autoa
katseltuani tulin siihen tulokseen, että teippausta jatketaan takaluukun, spoilerin, merkkien ja
konepellin osalta. Itse käytin hiilikuituteipin hoitoon Bluechemin Care Max sarjan
Plastic Sealant muovipintojen hoitoainetta, auton
ulkopuolisten kovien muoviosien käsittelyyn suunniteltua pinnoitetta, joka soveltuu hyvin myös hiilikuituteipin pinnoitukseen. kiinni kuten autovaha.
AutoSound 87. Tämän jälkeen aloitettiin teipin sovitus pellin
päälle. Myös puhtaanapito on huomattavasti helpompaa, jos pinta on
käsitelty asianmukaisilla aineilla. autoihin liittyvistä työtilauksista. Esimerkkinä
tärpätti ei sovellu peltipintojen puhdistuksen, koska se on öljy/bensiinipohjaista ainetta.
Bemarin tapauksessa konepellin puhdistuksen jälkeen rajattiin teipattava alue maalarinteipillä, koska en halunnut koko peltiä teipattavaksi. Liimapintaa suojaavaa paperia otettiin pois alta sitä mukaa kun teippaus edistyi. Autoni teippaus hoidettiin yrityksessä erittäin laadukkaasti ja ammattitaidolla. Mikäli teippiä on laitettu
pintaan yhtä paljon kuin Bemarissa, pitää työ tehdä osissa, koska aine kuivuu suhteellisen nopeasti.
Liian kauan kuivunut pinta on työläs hinkata kiiltäväksi. Auton teippauksessa käytettiin Quartzin tuotteita ja aikaa teippaukseen meni kahdelta tekijältä noin 4 tuntia.
Homman hinta määräytyy aina kohteen mukaan,
mutta alustavaa arviota voi katsella netistä: www.
ccldesign.fi.
Pintakäsittely
Valmis hiilikuituteippaus kannattaa ehdottomasti suojata sään vaihteluita vastaan
Maksimi
lämpötila puhaltimella oli operaatiossa 80 astetta.
Keulan merkin ja Bemarin "munuaisten" reiät leikattiin auki erittäin terävällä ja ohuella mattopuukolla.
Lopuksi teipin reunat taiteltiin siististi konepellin reunojen alle, ja kiinnitys varmistettiin lämmittämällä
kuumailmapuhaltimella. Halusin lisäksi
takalasin alareunaan noin kahden sentin suikaleen teippiä. teippaus eteni suunnilleen samalla tavalla kuin auton keulan teippaus. TIETOA
Auton teippausoperaatio aloitettiin puhdistamalla teipattavat pinnat huolellisesti
rasvattomalla maalipintojen puhdistusaineella ja nukkaamattomalla liinalla. Sopii erittäin hyvin kokonaisuuteen, koska auton takakulmassa on lista jonka mukaan teippi rajattiin.
88 AutoSound. Eli kaikki irtilähtevät osat irti ja hiilariteippiä pintaan. Tämän jälkeen laitettiin teipattu merkki, pissapojan suuttimet ja munuaiset takaisin paikoilleen.
Takaluukun ja ?spoikan. Samalla rajattiin konepellin teipattava alue huolellisesti maalarinteipillä.
Teippi leikattiin suunnilleen oikeaan kokoon ja tarkistettiin hiilikuitukuvion
suuntaus samalla.
Teipin kiinnitys aloitettiin konepellin takareunasta
alkaen. Suojapaperia otettiin pois sitä mukaa kun
teippaus eteni kohti auton nokkaa.
Teippauksessa käytettiin apuna pehmeää lastaa
ja hellälämpöistä kuumailmapuhallinta
Pelkkä vesipesukin riittää, mutta jos pinta on
todella likainen, voi käyttää autoshampoota pesussa. Lika ei tartu
kiinni, liuottimia ei tarvitse käyttää auton pesus-
. Auton kuivaus pesun jälkeen on erittäin helppoa, koska aine hylkii vettä todella tehokkaas-
ti, kuten kuvasta voi todeta. Puhelin
. Nimi
. Värisävyyn ei tullut varsinaisesti paljoakaan muutosta, mutta käsittely antoi teipille lisää kiiltoa ja syvyyttä, niin sanottua kolmiulotteisuutta.
Itselläni hiilikuituteipin pinnoite on ollut käytössä muutaman kuukauden verran. Netissä
. 50 ml pakkauksella
käsittelee Bemarin teippaukset kertaalleen, eli varsin riittoisaa ainetta, kun ottaa huomioon autossa
olevan teippauksen neliömäärän.
ASTM
AutoSound 89. Email
CCL Desing
Laanikuja 2, Hollola
046 637 0213
www.quartz.fi, www.ccldesign.fi
info@ccldesign.fi
Oikealla puolella oleva käsitelty pinta hylkii täysin vettä, toisin kuin vasemman puoleinen osuus, josta vesi valuu suoraan pois. Tuotekuva on 1 litran purkista
Care Maxin Plastic Sealanttia, jolla käsittelee noin 20
kertaan Bemarin teippaukset.
TEIppAUKSEN TEHNYT YRITYS
Plastic Sealantilla käsitelty hiilikuituteippi on näyttävän näköinen ja hylkii likaa.
Kuvassa on teipinpala, jonka oikea puoli on käsitelty Bluechemin Plastic Sealantilla. Osoite
. Mitään negatiivista sanottavaa aineesta ei ole. Ja hylkii vielä
likaakin kaupan päälle.
sa
MONI MUISTAA VIELäKIN TOMMIN
USKOMATTOMAN HIENOSTI RAKENNETUN JA
UpEASTI SOIVAN AUdIN, MILLä KISAURAN
MENESTYKSEN pOHJA RAKENNETTIIN, MUTTA
NYKYpOLVELLE TOMMI LIENEE TUTUMpI KAIKIN
pUOLIN VIIMEISEN pääLLE TEHdYN REVOLUTIONMININ TAUSTALTA.
Teksti: Osku Hirvonen ja Tommi Heikkinen
Kuvat: Tommi Heikkinen ja Janne Soilakari
Autohifipariskunta Tommi ja Sanna Heikkinen.
Tommi Heikkinen
Todella nättiä verhoilujälkeä Audin kojelaudan kanssa jo ensimmäisen kisaasennuksen kanssa.
. WANHAT gURUT
TOMMI HEIKKINEN ON VARMASTI USEIMMILLE
TUTTU NIMI, SILLä ONHAN KYSEESSä
KISAMENESTYKSEN pUOLESTA YKSI MAAMME
KANSAINVäLISESTI MENESTYKSEKKäIMMISTä
KAVEREISTA. Takaluukkua Audin ensimmäiseen settiin, huomaa raudasta hitsattu
kehikko asennusten perustaksi ja onhan tuossa hiomapaperikin tullut tutuksi.
90 AutoSound. ja
Helpotus oli melkoinen tuon jäätävän
hetken jälkeen.
2004 EM-finaalien Best of Show -Audin takaluukku, häikäisevää jälkeä!
Mikä vanhoista laitteistoistasi on jäänyt parhaiten mieleesi ja miksi?
Kyllä se on Audin viimeisin laitteisto. vetouistelussa, jossa myös kilpailen.
ReVolution Mini lienee huimimpia autohifiluomuksia mitä Suomesta on ikinä tullut!
Harva tietää, että olet puuhannut autohi?n parissa muutenkin
kuin harrastajana. :- ) Minkälaisia
meriittejä autohi?uralla on toistaiseksi kertynyt?
Suurimmat saavutukset ovat ehdottomasti kolme Euroopan mestaruutta Pro- ja Expert-luokissa (2003, 2004 ja 2011). Korjailen kolariautoja, rakennan omia ja kavereiden hifiautoja
sekä tietysti kiillottelen tallin nurkkiin kertyneitä kulkupelejä. Kilpailuvietti on huomattavissa myös muissa
harrastuksissani, kuten esim. Mistä ja miten sait ensimmäisen
kipinän autohi?n harrastamiseen?
Autohifi tuli mukaan kuvioihin välittömästi kortin saatuani. Käytännössä kaikki kesätöistä ja ympärivuotisesta lehtien jakamisesta ansaitsemani rahat olivat menneet kotihifilaitteisiin jo useamman vuoden ajan.
Ensimmäinen autohifijärjestelmä sisälsi Sonyn CD-soittimen
jalopuukuorilla ja 10 levyn vaihtajalla. Voi
kait sanoa, että olen autofriikki.
Kilpailupuolella sinulla on meriittejä vaikka kuinka, mutta
mistä kaikki aikoinaan alkoi. Palkintojen jaon jälkeen luokkani
asennustuomari Lars K tuli tarkistamaan pisteitä. Tuon hetkisestä
euforisesta tilastani kertoo paljon se, että lähdettyämme finaaleista, en pystynyt keskittymään ajamiseen, vaan Sannan oli hypättävä
ratin taakse siinä vaiheessa, kun olin ajanut läpi muutamat punaiset valot. Tästä alkoikin tiivis
yhteistyö Hellmannin Harrin kanssa, mistä oli luonnollista seurausta, että ensimmäinen kisasettini koostui Pioneerin ODR-sarjan
CD-soittimen ja prosessorin ohella DLS:n ja Focalin kaiuttimista.
Myös myöhäisemmät laitteistot ovat koostuneet pääosin Harrin
maahantuomista laitteista.
Juttu kääntyy väkisinkin sinne kisapuolelle. Kesäisin olen intohimoinen kalastaja, erityisesti vetouistelu on lähellä sydäntä. Myymälämme edusti Audisonia, SPL
Dynamicsia sekä tietysti DLS:ää ja Focalia. ?käsibasso?. Talvet tulee yleensä vietettyä tallissa autojen parissa. Pääsin tuolloin kuuntelemaan legendaarista Rankosen Timon keltaista Mazdaa. Opiskelin Kotkan AMK:ssa ja samaan
aikaan päätimme parin ystävän kanssa perustaa autohifi myymälän Kotkan keskustaan. Tämän jälkeen meni useampi vuosi ennen kuin
innostuin kisatouhuista.
Mikä sai sinut sitten siirtymään perusharrastajasta kilpailijaksi?
Varsinainen kipinä ja innostus autohifiä ja kilpailemista kohtaan
syttyi vuonna 1999 Turussa silloisissa FASCAn finaaleissa. Kuuntelin autoa kaiken kaikkiaan varmaan yli tunnin
ja olin aivan puulla päähän lyöty sen soundista. Sillä matkalla päätin, että minäkin rakennan oikeat hifit ja
alan kilpailla. Vuoden 2004
EM-kisoissa Audi voitti Best of Show -palkinnon, Minille Best of
Show -palkinto tuli vuosien 2010 ja 2011 EM-kisoissa.
Ensimmäisissä EM-kisoissa Puolassa vuonna 2002 sijoitus oli
4. Kun huomasin pystyväni rakentamaan
settejä joilla menestyi, kilpailuvietti sen kuin kasvoi ja myös itseluottamus vahvistui. Yhteispisteistä oli
nimittäin vahingossa jätetty kaikki asennusbonukset laskematta
ja silti voitin mestaruuden. TOMMI HEIKKINEN
Moro Tommi, nimi taitaa olla tuttu niin nuoremmille kuin vanhemmillekin autohi?steille, mutta kerro nyt omin sanoin kuka
olet ja mitä puuhailet "siviilissä"?
Nimi on Tommi Heikkinen, olen syntynyt vuonna -77 ja asun tällä
hetkellä Nurmijärvellä vaimoni Sannan, poikani Onnin ja kahden
mäyräkoiran kanssa. Työskentelen Tieto-nimisessä yrityksessä
IT-alan tehtävissä.
Työn ohella pelailen salibandya pari kertaa viikossa. Kerrohan siitä.
Jo opiskeluaikoina, ennen vuoden ?99 käännekohtaa, autohifi oli
erittäin lähellä sydäntä. Minkälaisia ovat hauskimmat ja mieleenpainuvimmat muistosi autohi?harrastuksen saralta?
Vuosien varrelle mahtuu jos jonkinmoista kommellusta aina väärään numeroon lähetetyistä lemmenlurituksista ristiin juotettuihin signaalikaapeleihin, mutta yksi mieleen painunut tapahtuma
oli vuoden 2003 EM-kisoissa Pietarissa, jossa voitin ensimmäisen Euroopan Mestaruuden. Se oli ensimmäinen kerta,
kun sain tehdastukea kilpailu-urallani ja näin jälkikäteen ajateltuna se mahdollisti ja avasi portit nykyisen DLS ReVolution -projektin toteuttamiseen.
AutoSound 91. kotihifiä jollakin asteella. Siinä oli Pioneerin erittäin
harvinaiset CarrozerriaX-sarjan soitin ja prosessori sekä DLS:n
erikoisvalmisteiset elementit. Kaiuttimina oli Infinityn Kappa-diskantit, 6,5. Minillä ensimmäisenä vuonna 2010 kisatessa EM-tasolla sijoitus oli 3. Osittain kilpailemaan lähteminen johtuu myös erittäin
korkeasta kilpailuvietistä. Vahvistimen virkaa hoiti Phoenix Goldin halvemman pään 4-kanavainen malli. Kyseinen Pioneerin setti perustui
ODR sarjaan, mutta se oli ainoastaan Aasian markkinoille suunnattu erikoisversio, jossa oli parannettu äänenlaatua muuttamalla muutamia oleellisia komponentteja. Siinä kohtaa
alkoi jännittämään, että mitäs nyt seuraa, viedäänkö pytty pois...?
Hetken laskettuaan pisteitä Lars totesi, että tärkeintä ei ole voitto, vaan kanssakilpailijoiden murskaaminen. Valtakunnallisella tasolla Suomen mestaruudet ovat tulleet vuosina 2002, 2003, 2004, 2010 ja 2011. Tämän setin rakensin heti ajokortin saatuani. Vuonna 2001 olin 2.
Reissuissa ja tallilla aina tapahtuu. Beta-keskiäänet/midbassot ja subbarina JBL:n
12. Komponentit vaihtui tiuhaan tahtiin ja yritin parantaa
soundia jatkuvasti. Se oli
oikeastaan melko luonnollista, koska olin jo pienestä pitäen kuunnellut musiikkia kotilaitteilla ja ?harrastanut
Tässä
malliesimerkki tyylikkäästä
toteutuksesta.
Mielestäsi kaksi tärkeintä asiaa hyvin soivan setin tekemiseen?
Asennus ja säädöt. Kaiken kukkuraksi hän toimi 2000-luvun alkupuolella
asennustuomarina, ja palkittiin vuoden tuomarina vuonna 2003. Kunnon autohifijärjestelmässä nuo ovat arkipäivää. Samalla hoitui sulakeblokin valaistus.
Kotihi?harrastuksen jo mainitsitkin, miten vakavissasi sitä harrastat ja onko sinulla muuta musiikkitaustaa?
Olen harrastanut musiikinkuuntelua pienestä pitäen ja tosiaan olen harrastanut kotipuolella hieman vakavamminkin. Ledi
paloi, jos sulake oli
ehjä, ja sammui, jos
sulake paloi. Audissa
sellainen oli kahteen eri otteeseen ja Minissäkin se oli alkuun.
Tällaisilla yksityiskohdilla voitetaan
mestaruuksia. Huomaa
myös CD-aukko ledien yläpuolella
ja yhdestä palasta tehty paneeli.
Mikä on autohi?harrastuksesi tila nykyään. Jokainen auto, elementti ja asennus yhdistelmä on omanlaisensa ja vaativat siihen kokonaisuuteen osuvat säädöt.
Perussäätöjen tekemiseen apulaite, kuten taajuusvastemittari, on
oiva apuväline, jolla pystyy nopeuttamaan säätöprosessia, jos tietää
mitä tekee. Alkaen
asennusalustasta. Minin kanssa pitäisi oikeasti tehdä.
Tallissa kun olisi valmis paketti, jota voisi ulkoiluttaa vaikka kisoissa.
Toisaalta se suurin polte on saatu taltutettua. Kokeilua yksi muutos kerrallaan, jotta ymmärtää mihin säätömuutos vaikutti. :-) Johtuen tuosta vaimon osallisuudesta
tähän harrastukseen, ei ole koskaan tarvinnut väitellä laitehankinnoista. Kannattaa vaikka lukea muutama perusjuttu akustiikasta ja siitä kuinka ääni syntyy, ja miettiä niiden pohjalta
mistä säätämisessä oikeasti on kyse. Itse
tehty sulakebloki
status-ledeillä. Mittaristo siirretty
soittimen tieltä, ratissa kaukosäätimen napit, subbari hanskalokeron paikalla jne. Jatkuuko kisaura vielä ja minkälaiset humppakoneet autosta (jätetään kaikkien tuntema Mini nyt pois laskuista) löytyy tänään?
Erittäin paha kysymys?Tällä hetkellä tila on määrittelemätön. alkua kitaralla sellaiseksi lueta. Esimerkiksi ReVolution-projektin kaiuttimet, joita Team
ReVolution oli kehittämässä yhdessä tehtaan kanssa. taustamusiikin kuuntelua.
Et ole teidän perheessä ainoa autohi?alalla kunnostautunut?
Vaimoni Sanna on ollut koko autohifin urani aikana kaikessa edellä
mainitussa mukana. Myös roolijako tallissa on toiminut, eli ei niistä säädöistäkään
ole sen suuremmin kinattu.
Best of Show -kojelauta, ?hieman?
muokattu. Näin
jälkikäteen ajateltuna toteutimme jokaisen alussa olleen idean sekä
kourallisen matkan varrella tulleita.
Lähtökohta ko. Hän on kiillottanut kaikki Audissa olleet alumiinit, laminoinut yhden Minin sisustan, puhumattakaan kittaamisesta
ja hiomisesta, jota vuosien varrelle on mahtunut melkoinen määrä.
On hän jättänyt käden jälkensä myös muidenkin mestaruuksia kahmineisiin autoihin. Kotona homma on usein helppoa, kun ei ole käytettävissä aikaviiveitä, aktiivisuotimia ja taajuuskorjaimia. Esimerkiksi
keskiäänisiä tehtiin kaiken kaikkiaan yhdeksät eri versiot ennen kuin
lopullinen löytyi.
Myös legendaarinen DLS X12 -subbari on jäänyt mieleen. projektissa oli tehdä kaikki äänenlaadun ehdoilla.
Jossakin kohtaa projektia nälkä kasvoi ja haluttiin kokeilla rajoja metallintyöstön ja koritöiden osalta. Tämä on asia, joka vaan pitää opetella kantapään kautta. Monesti joutuu kokeilemaan monta turhaa tietä ennen
kuin se oikea löytyy.
Terveisesi AutoSoundin lukijoille?
Muistakaa, että niin kauan kun harrastamisessa pysyy hauskuus mukana, on se tuottavaa. Niissä on ihan ok soundi noin niin kuin tehdasasennukseksi. Kynnys lähteä parantamaan tuota on aivan järjetön,
koska luonto ei anna periksi tehdä vaan pikku parannusta, vaan se
pitäisi sitten viedä niin sanotusti loppuun saakka ja sehän tarkoittaisi
vuosien projektia, eli näillä pärjätään.
Minkälainen olisi SE unelmalaitteistosi, jos saisit sen toteuttaa
nyt, ilman taloudellisia tai ajankäytöllisiä realiteetteja. Vastaavasti hieman heikommista kaiuttimistakin saa hyvin soivat, kun miettii hetken mihin ne asentaa, miten ne suuntaa ja tekee niille oikean kokoisen kotelon sekä vaimentaa lähellä olevat pinnat oikein.
Säätäminen on ehkäpä autohifi n hankalin juttu, mutta samalla
palkitsevin. ovessa ja kojelaudassa. :-)
Tukevat kupit DLS:n
dome-keskiäänille.
Kiillotettu alumiini oli kovassa muodissa 2000-luvun taitteessa ja alkuvuosina. Jotta saat kaiken irti laitteista, pitää
osata säätää. Itsellekin suuri kysymysmerkki mitä esim. Silloin homma helpottuu melko
lailla. Jossakin kohtaa tein jonkin verran myös laite ja kaiutinvertailuja, joista kirjoitin silloiseen Hifi lehteen. Pitää kokeilla, kokeilla ja vielä kerran kokeilla. WANHAT gURUT
Entä onko jokin yksittäinen tuote jäänyt mieleen hyvässä tai
pahassa?
Monikin. En usko, että tulen enää
kilpailemaan autohifin saralla, vaan eipä sitä koskaan tiedä.
Nykyisistä käyttöautoista löytyy OEM-tyyppiset poppilaitteet, merkiltään Harman/Kardon. Tosin tässäkin kohtaa voidaan mennä metsään, jos yritystä
on enemmän kuin ajatusta. Voidaan siis hyvillä mielin sanoa, että ilman häntä mikään edellä mainituista ei olisi onnistunut.
Joutuuko kotona koskaan väittelemään laitehankinnoista tai säädöistä?
Korkeintaan siitä onko tarpeeksi bassoa, minä kun säädän sen aina
kuulemma liian pienelle. :-)
Nykyisen kotiharrastaminen on jäänyt ajan puutteen vuoksi takaalalle ja kuuntelu on lähes poikkeuksetta ns. Hyvätkin kaiuttimet pystyy pilaamaan huonolla
asennuksella ja puutteellisilla säädöillä. Viimeisimpänä unelmana oli suunnitella ja toteuttaa tietokone ohjattu keskusohjausjärjestelmä, jossa on
Bluetoothilla toimiva kosketusnäytöllinen kauko-ohjain. Asennusintoa kaikille sekä onnea kisoihin!
ASTM
92 AutoSound
Team DLS ReVolution, vasemmalta
Tommi Heikkinen, Sanna Heikkinen, Saini Finer ja Olli Finer.. Vai onko se jo tallissa?
Tämä puolestaan on erittäin helppo. Tämäkin löytyy nykyään tallista. Sulakeboksi status-ledit ovat myös kojelaudassa, tosin
toiminta päinvastainen, eli valo
syttyi, jos sulake meni. Kiillotettu
alumiini -teema jatkuu myös auton
omiin listoihin mm. Mitään instrumenttia en ole koskaan soittanut, jos ei ?Nothing
Else Mattersin. DLS ReVolution -projektin yksi
suurimmista tavoitteista oli toteuttaa kaikki ne villeimmät unelmat niin
suunnittelun, muotoilun, asennuksen kuin äänentoiston kannalta
EYES On QUaLitY
EISA
ainutlaatuinen
järjestö, jonka
on 50 äänentoisto-,
EISA on
is the
unique association
of 50 jäseninä
special interest
magazines kotiteatteri-,
in audio,
autohifi-, mobiililaite-, valokuvaus- ja videokuvauksen erikoislehteä 19
home theater, in-car electronics, mobile electronics, photo and video,
Euroopan maasta.
from 19 European countries.
Joka vuosi EISAn valintakomitea palkitsee Euroopan parhaat
Every year
the EISA
jury
rewards the best
productstuotteiden
available inlaatu
Europe
tuotteet
EISA
Award
-palkinnolla.
Palkittujen
with
the EISA
Award.
The quality
of the winners
is undeniable,
on
taattu,
koska
kunkin
EISA-jäsenlehti
äänestää
oman having
been independently
reviewed
our
member toimittajan
magazines and
voted for,
suosikkinsa
itsenäisesti
yliin
50
kokeneen
toimesta.
collectively,
by its 50+ expert editors.
Kaikki
EISA-vuottajatuotteet
saavat virallisesti käyttää EISAlogoa
- se
on myös
takeesi
tuotteesta.
All EISA
winners
may sinun
use the
official erinomaisesta
EISA logo - it?s your
assurance of
outstanding product quality.
HOME Of aMbitiOn
www.eisa.eu
AutoSound 93
Kaikki nämä elementit olivat olemassa jo
debyyttialbumilla, josta muutaman pitkäsoiton kokemuksen
kautta on tultu pisteeseen, jossa Haloo Helsinki! on tällä hetkellä yksi Suomen parhaita bändejä omassa tyylilajissaan.
Maailma on tehty meitä varten -albumin ensinuoteista
saakka on selvää, että bändin musiikillinen tulkinta on saanut
syvyyttä edellisiin pitkäsoittoihin verrattuna. Debyyttialbumi Ompa til du d?r saavutti yksistään
kotimaassaan 100 000 myydyn kopion rajapyykin. Louhimies on myös ohjannut kyseisen kappaleen musiikkivideon.
Haloo Helsinki! on vuosien kuluessa kehittynyt musiikillisesti hurjasti. Montaakaan kertaa en
ehtinyt albumia kuunnella, kun huomasin jo hyräileväni aloitusbiisin kertosäettä mielessäni. Kappale alkaa hienolla urkuharmonin soololla ja alussa kuullaan myös muutama sana
englantia, kunnes laulaja johdattaa kuuntelijan mukaan norjankieliseen tarinankerrontaan. Suomessa yhtye teki ensiesiintymisensä Tavasti Klubilla alkuvuonna
2008. Mistään äänenlaadun huipentumasta ei tässä tapauksessa kuitenkaan ole kyse. Aika ei käy pitkäksi ja yhä uudelleen kappaleista löytyy uusia ulottuvuuksia. Ajoittain soundimaailmaan saadaan täydennystä muistakin kielisoittimista,
kuten viuluista.
Sitten ensimmäisen pitkäsoiton ja sitä seuranneen
menestyksen, Haloo Helsinki! on joutunut tai saanut kasvaa
julkisuuden valokeilassa. kitara, Raivo Rätte . Lopputulos on sellainen, jonka on pakko miellyttää suomalaista rockmusiikin
kuuntelijaa. Yleisö otti bändin heti omakseen ja bändin nimeä kantanut debyyttialbumi
nousikin Suomen Virallisen Albumilistan sijalle kuusi. Levyt eivät välttämättä aina ole kaikkein
?hifeintä. Kyseiset suomalaisyhtyeet ovat nimittäin läheisissä
väleissä Kosmikudin kanssa. Dynamiikkaa sekä sävyjä löytyy ja soittimet erottuvat hienosti toisistaan. Vieras kielikään ei ole esteenä, koska musiikin hienous
piilee siinä että jokainen voi omalla tavallaan löytää sen ilman,
että lyriikoiden merkitystä välttämättä tarvittaisiin. Nämä henkilöt ovat taiteilijanimillä esiintyvät laulaja Janove Sjakalen
Kaizer, kontrabasisti Øyvind Thunder Kaizer, kitaristit Geir
Hellraizer Kaizer ja Terje Killmaster Kaizer, harmonisti Helge Omen Kaizer sekä rumpali Rune Mink Kaizer. Levyllä esiintyivät muusikot Taavi Pedriks . Täyttä
ymmärrystä kappaleiden lyriikasta ei tässäkään tapauksessa vaadita voidakseen nauttia musiikista ja sen tunnelmasta.
Soundimaailmaltaan Öö ei lase magada -levy on varsin
mainio esitys. Suomalaiset raskaan rockin seuraajat ovat saattaneet kiinnittää
huomiota Kosmikudiin täkäläisten bändien kuten Apulanta,
Kauko Röyhkä & Narttu sekä Viikate, esiintymisien yhteydessä. Röyhkä on myös musiikillisella esimerkillään ollut vaikuttamassa Kosmikudin perustamiseen. Kyseinen albumi on
ehtinyt tähän mennessä myydä kultalevyyn oikeuttavan määrän eli 10 000 kappaletta. Dynamiikkaa
löytyy tarpeen vaatiessa ja kitarat ovat omilla paikoillaan johdattamassa mukaan musiikin maailmaan. Tästä johtuen menestys levystä
toiseen ei koskaan kuitenkaan ole takuuvarmaa ja julkisuus
voi näin aiheuttaa suuriakin paineita. Tunnelmaltaan synkänoloinen kappale huipentuu mahtavaan kertosäkeeseen ja sen
takuuvarmasti mieleen jäävään sointiin. Tällainen bändi on Kosmikud, etelänaapurimme lahja raskaan rockin kartalle. Myös matalia taajuuksia vaivaa ajoittain raskaalle rockille tyypillinen aavistuksen omainen dynamiikan puute. KUUKAUDEN KUUNNELTAVIMMAT
Teksti: Jarkko Peiponen
Kuvat: Levy-yhtiöt
Tällä palstalla esittelemme muutamia uusia tai vähän vanhempiakin äänitteitä, joiden sisältö ja
soundit ovat tehneet lehtemme toimittajiin vaikutuksen. testilevyosastoa, vaan musiikkia, jota kuunnellaan juurikin musiikin takia ja joka herää
henkiin hyvällä äänentoistolaitteistolla toistettuna.
Haloo Helsinki!
Maailma on tehty meitä varten
Kaizers Orchestra
Violeta Violeta Volume III
Kosmikud
Öö ei lase magada
Nimensä mukaisesti helsinkiläinen yhtye Haloo Helsinki! on
tähän mennessä ehtinyt taivaltaa pitkän tien suomalaisen
popmusiikin parissa. Kauko Röyhkä on myöskin keikkaillut
Virossa yhdessä Kosmikudin kanssa sekä vieraillut bändin
musiikkivideolla. Siitä osoituksena on albumi, joka varmasti on yksi kotimaisen popmusiikin hienoimpia
hetkiä vuonna 2013.
Norja on tullut tunnetuksi erityisesti metallimusiikista. Ja vaikka sanoista ja niiden
merkityksistä ei olekaan mitään havaintoa, ei se tämän bändin kohdalla haittaa: musiikki puhuu puolestaan.
Tässä yhteydessä haluan sanallisesti esitellä mietteitä yhdestä Violeta Violeta Volume III -levyn kappaleesta.
Kyseessä on levyn avausraita, mukaansa tempaava kappale nimeltä Begravelsespolka. Kuitenkin merkitykset ja ajoittainen
ymmärrys katoavat jo heti seuraavassa lauseessa. Esimerkiksi rumpujen
pelteihin kaipaisi lisää sävyjä. rummut. Lyriikat
ovat syventyneet ja aiheet koskettavat enemmän kuin aiemmin. Suuremmat festariesiintymiset tai kiertueet Suomessa
kuitenkin antavat vielä odottaa itseään.
Kaizers Orchestran musiikkia voisi luonnehtia laatusanoilla monipuolinen, yllättävä ja mieleenpainuva. Äänimaailma on helposti lähestyttävä ja varsinkin
laulaja Ellin äänen sävyt on saatu hyvin esille. Äänitykseltään kappale, kuten koko levy, on erittäin
hienoa kuultavaa. Laulajan ääni on tunnelmallinen ja kaihoisa tulkinta vie mukanaan musiikin maailmaan.
Kosmikud on aina käyttänyt levyillään vierailijoita täydentämässä musiikillista antia. bassokitara
sekä Kristo Rajasaare . Levyn singlebiiseistä toinen Vapaus
jää käteen on Aku Louhimiehen ohjaaman 8-Pallo-elokuvan
tunnuskappale. Erityisesti mieleenpainuvaa tulkintaa esittää levyn nimikkokappale Maailma on tehty meitä varten, joka sekä musiikillisesti että soundillisesti on loistava esimerkki bändin hienoudesta. Monipuolisuudesta saa käsityksen vaikkapa kuuntelemalla Violeta Violeta Volume III -albumin kappaleet peräkkäin. Vuodesta 2001
saakka Kosmikudin laulajana on toiminut Meelis Hainsoo.
Sittemmin Kosmikud on julkaissut yhteensä kuusi albumia,
kaikki viron kielellä.
Kosmikud on minulle vielä varsin uusi tuttavuus. Bändi on
ollut koossa vuodesta 2000 saakka ja uransa aikana julkaissut kuusi pitkäsoittoa joista tuorein, Violeta Violeta, koostuu
kolmesta osasta. Taustalla sellot, viulut sekä puhaltimet luovat syvyyttä kappaleen soundimaailmaan. Viikate on esiintynyt Virossa
useaan otteeseen Kosmikudin lämppärinä ja myös vastavuoroisesti Kosmikud on nähty Suomessa lämmittelemässä Viikatteen keikoilla. Bändi edustaa tyylilajiltaan rock- ja popmusiikin välimaastoon asettuvaa tulkintaa. Laulaja Janove Sjakalen
Kaizerin ääni on karhea ja taustakuorot tuovat oman osansa
musiikin tunnelmaan.
Kaizers Orchestra on hieno tuulahdus sellaista suurella
sydämellä tehtyä musiikkia, jollaista on ilo silloin tällöin löytää. Tämä on
luonut pohjan tunnistettavalla Kaizers-soundille.
Kaizers Orchestra on kuusijäseninen yhtye. Mutta
löytyypä maasta paljon muutakin, hienoja artisteja kuten Kari
Bremnes tai Knut Reiersrud. Mieleenpainuvat melodiat ovat
Kaizers Orchestran yksi vahvuus. Tarina kertoo että kitaristit Leo ja Jere perustivat bändin kahdestaan ja myöhemmin mukaan liittyivät Jukka ja Elli,
jotka löydettiin helsinkiläisen bändikoulun kautta.
Vuonna 2000 perustettu yhtye julkaisi ensimmäisen albuminsa kahdeksan vuoden toiminnan jälkeen. Musiikin maailma imaisee kuitenkin kuuntelijan mukaansa. Tämän
jälkeen bändi on julkaisut pitkäsoitot nimeltä Enemmän kuin
elää, III sekä Maailma on tehty meitä varten. Pääpiirteissään albumi on kuitenkin
hyvällä tasolla. Albumin tunnelmissa liikutaan ajoittain hämärissä pubeissa ja
kapakoissa, kun taas yhtäkkiä hypätään keskelle norjalaisia
kylätanhuja joista sulavasti siirrytään paikallisen rokkimestan
lavalle. Laulajan äänen sävyt on saatu talteen luonnollisella tavalla ja kitarasoundissa on siihen kuuluvaa särmää sekä säröä.
Musiikillisesti Kosmikudin uusin levy vakuutti minut heti
ensi kuuntelusta saakka. Toisena esimerkkinä mainittakoon kappale nimeltä
Hetki on kaunis, joka on hieman erilaista ja rauhallisempaa
tulkintaa edustava teos.
Soundillisesti Maailma on tehty meitä varten on myös
ottanut aimo harppauksen eteenpäin bändin aiemmasta tuotannosta. Näistä viimeksi
mainittu näki päivänvalon helmikuussa 2013 ja näin ollen on
valittu myös tämän arvostelun kohteeksi. Varsinkin jos sattuu
diggailemaan Viikatteen musiikista, josta saadut vaikutteet
ovat ajoittain selvästi kuultavissa.
MUSIIKKI
MUSIIKKI
MUSIIKKI
?
?
?
?
?
SOUNDIT
?
?
?
?
?
?
SOUNDIT
?
94 AutoSound
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
SOUNDIT
?
?
?
?
?. Kyseisen albumin julkaisun tiimoilta Kosmikud keikkaili
Suomessa yhdessä Apulannan kanssa joulukuussa 2011.
Öö ei lase magada -albumi on soundimaailmaltaan raskaan melodinen tapaus. Tästä syystä kappaleet ovat myös yllättäviä positiivisella tavalla. Bändin kappaleissa on aina ollut sanoituksia, jotka jäävät soimaan päähän,
eikä uusin albumi tee tässä suhteessa poikkeusta. Bändi nojaa vahvasti laulaja-basisti Ellin
kauniiseen ja persoonalliseen lauluääneen sekä tarttuviin
kitarakomppeihin. Ehdottomasti raskaamman rockin
ystävälle tutustumisen arvoinen levy. Niin tässäkin tapauksessa: levyllä vierailevat muusikot tuovat omalla panoksellaan tunnelmaa teokseen.
Vironkielinen laulu on sikäli viihdyttävää kuunneltavaa,
että suomea osaava kuuntelija voi ajoittain kuvitella siitä
jotain ymmärtävänsä. Näistä viimeisin osa, lokakuussa 2012 julkaistu Violeta Violeta Volume III on tämänkertainen valinta
Kuukauden kuunneltaviin.
Mahtavana live-esiintyjänä tunnettu Kaizers Orchestra
on kotimaassaan nauttinut suuresta suosiosta heti alkuajoista saakka. Ja sitten on Kaizers Orchestra,
kenties tunnetuin norjankielinen yhtye Skandinavian ulkopuolella, ellei mukaan lasketa blackmetal-bändejä. Kaizers
Orchestra on ehdottomasti tutustumisen arvoinen tapaus sellaiselle kuuntelijalle, joka pitää monipuolisuudesta ja vaihtelevasta rockmusiikista.
Mitä syntyy kun yhdistää suomen sukulaiskielen viron, raskaan rockin sekä melankolisen lyriikan. Lisää
suomalaisväriä löytyy Öö ei lase magada -albumin kannesta,
jonka on suunnitellut varmasti kaikkien tuntema Herra Ylppö. Kosmikudin musiikki rakentuu raskaiden kitarasoundien ympärille. Kyseessä on eittämättä yhtye, jonka
musiikin suomalainen melankolisuuteen taipuvainen ihminen
helposti tuntee omakseen. Haloo Helsinki! ei kuitenkaan näistä tunnu välittävän. Osaltaan Kosmikud jatkaa
tämänkertaisten Kuukauden kuunneltavien teemaa siinä mielessä, että myös tämä bändi on perustettu vuosituhannen
vaihteessa ja on siten saavuttanut jo teini-iän.
Kosmikudin alkuperäinen kokoonpano oli nelihenkinen
ja ehti soittaa yhdessä vain debyyttialbumilla Ei roosid, joka
ilmestyi vuonna 2000. Kaizers
Orchestra edustaa norjaksi laulettua vaihtoehtorokkia, jonka
vaikutteita on haettu monista eri musiikkityyleistä. Ensimmäisen levyn jälkeen
laulaja Taavi Pedriks menehtyi traagisesti vain 29-vuotiaana
ja bändin toiminta oli hetken aikaa tauolla. Bändi koostuu neljästä jäsenestä: laulun ja bassokitaran hoitaa Elli, kitarat ja
taustalaulut Jere Marttila sekä Leo Hakanen ja rummut Jukka
Soldan. laulu, Andres Vana
XM-SARJAN
VAHVISTIMET!
UUTUUS - DLS XM-20
119,00 ?
DLS:n uusi XM-vahvistinmallisto yhdistää
ennennäkemättömällä tavalla huippuluokan
äänenlaadun, tyylikkyyden sekä edullisen hinnan.
Kompakti koko helpottaa asentamista ja kattavat
mahdollist
suotimet mahdollistavat
vahvistimen käytön
erilaisissa kokoonpanoissa.
Äänenlaadusta vastaa DLS:n lisäksi
legendaarinen vahvistinvalmistaja Genesis.
2 x 100W Max.
2 x 56W RMS @ 1% THD.
2 x 80W (2ohm)
sill
1 x 170W sillattuna
Toistoalue: 20Hz - 30kHz
Sisääntuloherkkyys: 0,25 - 5V
Kaiutintasoinen sisääntulo
automaattikäynnistyksellä
Alipäästösuodin: 50-500Hz
Ylipäästösuodin: 50-500Hz
G
Grandbass:
BassEQ @ 50Hz: +6dB / +12dB
Mitat: 189 x 210 x 46mm
UUTUUS - DLS XM-40
179,00 ?
4 x 100W Max.
4 x 56W RMS @ 1% THD.
4 x 80W (2ohm)
2 x 170W sillattuna
Toistoalue: 20Hz - 30kHz
Sisääntuloherkkyys: 0,25 - 5V
Kaiutintasoinen sisääntulo
automaattikäynnistyksellä
Alipäästösuodin: 50-500Hz (kaikille kanaville)
Ylipäästösuodin: 50-500Hz (kaikille kanaville)
Grandbass: BassEQ @ 50Hz: +6dB / +12dB
Mitat: 189 x 322 x 46mm
VOITTAJAN VALINTA: WWW.DLS.FI
Heidän ohjelmansa
voisi olla vaikka sellainen sisustus- ja autoiluohjelman sekoitus, jossa kämpän sijaan
duunataan auto Kerava-uskottavaan kuntoon. Juu just siihen. Mihin
sekin sen jälkeen pääsee enää töihin. Ja jos
näyttäisi siltä, että äänestystuloksesta tulisi tasapeli, niin sitten otettaisiin Euroopan autohifikisoista tunnetuksi tullut salainen ase käyttöön eli lisäpisteitä saisi jos keikuttaisi lantiota auton edessä
vaikka jonkun Gangbang Style -biisin tahtiin.
Mä keksin mihin televisiosarjaan me voitaisiin
ilmoittautua, Arska sanoi silmät sädehtien. Nämä itseään autohifisteinä pitävät idiootit koittivat saada
meitä juosten kiinni ja näistä moni oli varustautunut jollain kättä pidemmällä . Kun mä lähetin mun kämpän kuvan sinne
ja sen siistin Instagrapillä otetun otoksen, jossa sä
seisot Cherryn edessä salihousut jalassa, niin se
kämpän stailaus ei kuulemma enää kiinnostanut,
mutta ne olisivat kyllä voineet kuvata meitä jossain
muissa yhteyksissä. Se on just sen tuntuinen älypää,
että se käyttää liikenteessä kaistanvaihdossakin
vilkkua ja ajaa sumuvalot päällä vain silloin kun
on sumua. Ainakin se video, minkä mä joskus yksin
kuvasin, sisältää varmaan hiukan liikaa pornoa
eli sitä tuskin tullaan ainakaan ihan parhaaseen
katseluaikaan näkemään televisiosta. Tarjosimme tapahtumassa pientä korvausta vastaan säätöapua ja kun kolmesta autosta oli
subbareiden puhekelat vasta vähän lämmenneet ja
saaneet sellaisen kesäisen pienen rusketuksen pintaansa, niin meitä alettiin uhkailla jo väkivallalla,
jos emme poistuisi paikalta. Siis siihen
missä se entinen mäkiautokuski Mika Hirvensalo
nolaa itsensä ajamalla kuin joku ämmä, tarkensi
Repa. Ei kun me
mennään mukaan johonkin realitysarjaan. Aikaa tuohon hommaan
annettaisiin kaksi iltaa, joten löysän aikataulun ansiosta voisi katsojia viihdyttää
ja rakentelun lomassa tehdä kiljupäissään
jotain sikakreisiä. No niin just. Starttasimme Cherryn
ja ajoimme telttailualueen ympäri pari kierrosta ja
mielenosoituksellisesti Repa näytti koko tuon ajon
ajan persettä Datsunin sivuikkunasta. No tietenkin siihen Keravan Max Total Awesome -kanavalta tulevaan Viritetyt-ohjelmaan. Se voisi testata meidän Cherryä ja voitaisiin tsekata vaikka että kumpi vetää
nopeammin Keravalta Vantaalle neljän ruuhkassa.
Mä voin vaikka lyödä tonnista vetoa, että se amatööri jää toiseksi. Olisiko sittenkin parempi, ettei me mentäisi nolaamaan sitä
siihen ohjelmaan.
Arska ja Repa ottivat Naamakirjan haltuun!!! Älä jää
paitsi intterwebin hulvattomimmasta läbänderistä,
vaan suunnista osoitteeseen:
www.facebook.com/ArskaJaRepa
ASTM. Ja niistä bileistä ei sitten menoa ja kosteaa meininkiä puuttunutkaan!
Kun kaikki rahat oli juotu ja kaikki käteiseksi
muutettavakin oli jo vähintään kertaalleen myyty ja dokattu, alkoi tulla hiki, että mistä keksitään
ensi kuun vuokrarahat, ruokarahat ja ennen kaikkea bensarahat. Yhteen sisustusohjelmaan mä pistinkin joskus hakemuksen menemään ja siitä ne neljä kundia otti yhteyttä ja olivat kiinnostuneita stailaamaan meidät ihan uuteen
kuosiin. Tiedätsä ketkä on tämän maan rikkaimpia
96 AutoSound
ihmisiä, jos jätetään jotkut itsensä piloille opiskelleet suuret johtajat ja autohifi myyjät pois laskuista, Repa kysyi.
En mä tiedä. Ja millähän tämä onnistuu. Olisiko ehkä jotkut julkkikset,
Arska arvuutteli. Mua tavallaan käy jo nyt sääliksi sen
kohtalo, kun me pöllytetään se viisi nolla. Me ruvetaan nyt tvtähdiksi, Repa vaahtosi. Välietapista johtuen pojat eivät
ehtineet suunnitellusti Rokin järjestämille autohifi n demopäiville luukuttamaan Cherryn 12-tuumaista Muncho WankBlasteria, mutta olivat perillä
sopivasti, kun ne luvatut saunapippalot olivat juuri
alkamassa. Bensan suhteen tilanne oli kriittisin, koska Kerava ei ole Kerava, jos toria ei joka ilta
ja yö ole kiertämässä meidän Cherry. American Car Show:ssa
sitten yleisö voisi äänestää, että kumman
Cherry olisi näyttelyn katseenvangitsija. Nyt me voidaan unohtaa tämä rahattomuus. Sitten he molemmat saisivat
vaikkapa viisisataa euroa rahaa ja heidän
kummankin tehtävä olisi rakentaa näyttelykelpoinen auto esimerkiksi American
Car Show:hun. Nykymuodin
mukaisesti laitettiin nettihuutokauppaan jossain
vaiheessa koko meidän omaisuuskin myyntiin,
mutta ArskaSoudin vuosikerroista, yhden hengen
runkopatjasta ja lastulevykirjahyllystä sekä kolmesta kassillisesta tyhjiä pulloja ei paljon herunut.
Epätoivo alkoi jo nousta turhan suureksi, kunnes
Repa keksi kuningasidean.
Arska hei. paitsi se yksi, jonka
katse oli nauliintunut Repan perseeseen ja käsi oli
melkein kyynärpäätä myöden sujahtanut housun
kauluksesta sisään, joten juoksu oli jotenkin koomisen näköistä.
Lopulta sentään hyväkuntoisimmatkin autohifituomarit simahtivat, joka oli sikäli onni, sillä
Cherryn bensamittarin neula alkoi heilua hälyttävästi jo punarajan tuntumassa. Niitähän tulee nykyään joka kanavalta. Toinen Arskan mielessä pyörinyt aihe
oli sellainen Repala-niminen tosi-TV,
missä Arska edustaisi yhtä joukkuetta ja
Repa toista. ARSKAN HIfIT
Arska ja Repa
TV-tähtinä!
ARSKA JA REpA pääTTäVäT VApAUTTAA SISäISEN TäHTIpOTENTIAALINSA JA
SUUNNITTELEVAT LäHTEVäNSä MUKAAN TOSITEEVEEN IHMEELLISEEN MAAILMAAN.
M
eidän vierailumme EERO Finlandin
(European Entertainment Radio Organization) tuomarikoulutuksessa ei ollutkaan ihan niin toivottu kuin alkuun olisi voinut
luulla. Olisi kyllä aika kumma, jos Sillä
Cherryllä -ohjelma ei keräisi kymmeniä
miljoonia katsojia jo pelkästään Suomessa. Se jäi vähän mysteeriksi, että
mikä se proggis olisi ollut.
Arska alkoi tarkemmin miettiä Repan ehdotusta televisio-ohjelman suhteen, sillä siinä oli ehkä
jonkin verran järkeäkin. Kalliojärven leirintäkeskuksesta poistuttaessa tankattiin Datsuniin
menovettä lähimmältä Essolta ja matka sinne alkuperäiseen määränpäähän eli Repan serkun luokse
pääsi jatkumaan
Braxeissa tehtaan omat puulaatikot. Ostettu
loppuvuodesta 2009 - alkuvuodesta 2010 Tittosen Akilta, jolla ollut käytössä
n. Sijainti Uurainen, Keski-Suomi.
0400 176 944, sähköpostilla antvarh@gmail.com
DLS Scandinavia 6. Jos löytyy,
niin laita sähköpostia, niin otan yhteyttä
0500-564649 , tiimitoimii@hotmail.com
MIDBASSOJA 6kpl Ostetaan midbassoja 6 kpl samanlaisia. Kyseiset elementit virheettömät ja kaikki tarvikkeet mukaan alkuperäispakkausta myöten. Kunto todella hyvä - kuvia
voin laittaa mailiin pyynnöstä. 1050 euroa.
044-2749742, aleksi@npn.fi
OSTETAAN
Onko jollain jäänyt rikkinäisiä Lanzar 15 dc -elementtejä nurkkiin. 5
m ja 1.5 m pätkät 60 euroa. Osassa
takuu voimassa, jotka tarvittaessa hoituvat minun kautta. Hinta: 45euroa yhteensä/tarjous! Kaikki löytyy Joensuusta. 2.5 v. DLS, FOCAL
jne. Hinta 320 euroa plus
postit.
040-5189704
SPL Dynamics ICE-1500D, 1 x 580 W/rms (4 ohm), 1 x 980 W/rms (2 ohm), 1
x 1480 W/rms (1 ohm). Soitin, prossu, vahvistin, midit ja kaapelit ovat autossa vielä paikoillaan. 10 - 18, la. Osassa takuu voimassa ja kuitti löytyy. Halutessasi
myös testiajo järjestynee. MARKKINAPALSTA Jätä ilmaiset rivi-ilmoitukset OSOITTEESSA www.autosound.fi!
MYYDÄÄN
Pioneer DEX-P9R + DEQ-P9 sekä CD-IB100 + näyttövikainen iPod Classic
40Gt 450 euroa, JL-Audio XD 600/6 6-kanavainen, pienikokoinen digivahvistin 350 euroa, Brax Matrix 1.1 diskantit, käyttämättömät 300 euroa, Brax Nox
80 keskarit, käyttämättömät 200 euroa, Brax Matrix 6.1 midit + Braxin omat
asennuskaulukset ja ritilät 270 euroa, 50mm2 Hi-Flex hitsauskaapelia n. Hinta: 220 euroa/tarjous! SPL Dynamics XTR-300D4
2 kpl, koko 12" / 325 mm, tehonkesto 2 x 375 W/rms, impedanssi 2 x 4 ?, Fs
31 Hz, Qts 0.42, Vas 47.6 L, puhekelan halkaisija 2.5", magneetin halkaisija
170 mm., magneetin paino 160 oz, upotussyvyys 170 mm, asennusreiän halkaisija 288 mm, hinta: 350 euroa yhteensä/tarjous! Erikseenkin lähtee, tarjoa!
Vahvistimella soitettu molempia elementtejä jonkun verran tapahtumissa, ei
rääkätty. Jokaiseen tuotteeseen pitäisi löytyä alkuperäinen laatikko, joten lähetys onnistuu. käytetty noin 1 kk. ym. Osassa ei takuuta,
toimivuustakuu toki jokaiseen. Voinpa
heittää vielä paristot kaukosäätimeen, jos löytyy. Optima Yellow Top 55 Ah, hinta: 160
euroa/tarjous!, Optima Red Top 34R. Hp. Pitäis vaan herätellä, kun ei ole ollut
käytössä ainakaan vuoteen, hinta: 65 euroa/tarjous! Autoviihde Vibrastopper
2 pkt, 1 pkt sisältää: 6 kpl 0,2 cm x 25 cm x 50cm butyylikumimattoa, 2 kpl
1,2 cm x 25 cm x 50 cm akustiikkamattoa. Ostajan
ilmaantuessa irroitan muutaman päivän varoitusajalla. Ja nämähän myydään,
vaihdossa ei kannata autohifiä tyrkyttää. Jakosuotimia ei tarvitse. Mukaan kuuluu soittimen ja prossun lisäksi kaukosäädin, prossun säätöön tarkoitettu pc-ohjelma, soittimen erillinen
muuntaja sekä virtajohtosarja, IONBUS- ja DVD Audio Link -kaapelit. Laite sijaitsee Järvenpäässä, saa tulla katsomaan.
Postitettaessa ostaja maksaa lähetyskulut, sekä maksu ennakkoon. Vahvistimessakaan ei suurta käytönjälkeä näy. Järvenpää.
050-5015200, raudaskoski.petri@gmail.com
www.loimaanautofiksaus.fi
Auto- ja kotihifin parhaat merkit saman katon alta.
Verkkokaupassamme paljon edullisia talvitarjouksia
reiluilla alennuksilla.
Loimaan Autofiksaus - Lamminkatu 23
32200 Loimaa - Puh: 0400 585 423
Nyt voit hankkia tuotteita verkkokaupastamme
myös Klarna-maksuvaihtoehdolla, joko siirretyllä
laskulla, tai osamaksulla, jossa maksuaikaa
jopa 24 kuukautta.
Laivakatu 13, 65100 Vaasa.
Avoinna: ark. Kaikki yhteensä joku 800 euroa suurinpiirtein!
jari.ruusunen@pp.inet.fi
Alpine DVI-9990R ja PXI-H990. Teknisestikään ei ole mitään vikaa. Elementit on todella jämäkät ja hyväkuntoiset kaikin puolin. 11 - 15.
AutoSound 97
Kestotilaus jatkuu
ilman erillistä uudistamista ellei tilaaja peruuta
tilaustaan. OTAMME MUUTAMIA KOKEILUUN.
LUE SEURAAVASTA NUMEROSTA OVATKO NäMä MISTääN KOTOISIN?
VUOSIKERTA
Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa, joista numerot 4-5
ja 7-8 ovat kaksoisnumeroita.
TIETOA TILAUKSISTA
Jatkuva kestotilaus
Määräaikaistilaus
49 . / 12 kk
Kestotilaus on tilaus, jossa tilausmaksu laskutetaan määrätyin laskutusvälein. TULOSSA
KESäKUUSSA AUTOSOUNd 4-5/2013:
AUTOESITTELYSSÄ:
OMEgA dEMO BUILd! SOSIAALISESSA MEdIASSA RAJUA HUOMIOTA HERäTTäNYT MASSIIVINEN BASSOAUTOpROJEKTI ENSIESITTELYSSä AUTOSOUNdISSA!
TäLLAISTA ET OLE ENNEN KOKENUT!!!
TESTISSÄ:
Testaamme virtakaapelien ominaisuuksia! Kannattaako
kuparikaapelista maksaa kovaa hintaa ja millaisia ovat eri
kaapelimallien asennusominaisuudet?
AUTOESITTELYSSÄ:
UpEASTI RAKENNETTU BMW E90
pIONEERIN HIfIKATTAUKSELLA!
KOKEILUSSA:
SpL dYNAMICSIN UUSI SAIRAAN
JäREä 8" ELEMENTTI!
KOKEILUSSA:
BILTEMAN AUTOHIfIT??. Jos uutta tilausjaksoa ei ole maksettu, veloitetaan tilaajan jo saamien lehtien hinta.
Tilaukset toimitetaan force majoure -varauksin (lakko,
tuotannolliset syyt, alihankkijoiden viivästykset, yms.).
Tilaajarekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin.
TEKSTISISÄLTÖ
Erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta kuva- ja
tekstimateriaalia edustamaltaan alueelta. Peruutus tulee voimaan 2-3 viikon
kuluessa. Tilaus jatkuu kuitenkin maksetun tilausjakson loppuun. Kestotilaushinta on aina edullisempi
kuin vastaavanpituisen määräaikaistilauksen hinta.
Tilaus voidaan peruuttaa puhelimitse tai lehden palvelukupungilla. Lehden
sisältönä ovat autoäänentoisto, -viestintä, -hälyttimet ja tuning. Huomautukset tulee tehdä 8 päivän
kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta
julkaisemisajankohdasta.
PAINOPAIKKA
Punamusta Oy - ISSN 1456-4157. / 12 kk
52 . AMATööRIMäISESTI SUOMENNETUISTA TUOTEKUVAUKSISTAAN TUNNETUN AUTOTARVIKEJäTIN MALLISTOSTA LöYTYY MONENLAISTA AUTOHIfI- JA TUNINgpALIKKAA. Lehti ei vastaa tilaamattoman
materiaalin säilyttämi sestä eikä palauttamisesta.
Julkaisemamme artikkelit ja ohjeet on tarkistettu,
mutta emme takaa niiden täydellistä virheettömyyttä emmekä vastaa niissä mahdollisesti esiintyvistä virheistä.
98 AutoSound
BASSOA, BASSOA,
VIELÄ ENEMMÄN
BASSOA!!!!
HELLEpäIVIEN TUKEVIN ALATAAJUUKSIEN
TOISTO LöYTYY TUTTUUN TApAAN KESäN
KUUMASTA MEgAJäTTINUMEROSTAMME!
AUTOSOUND
TECHNICAL MAGAZINE
LEHTI AUTOHIfI- JA TUNINgHARRASTAJALLE, JOKA HALUAA TIETää ENEMMäN!
KUSTANTAJA JTS-Media
PÄÄTOIMITTAJA Janne Soilakari
PÄÄTOIMITTAJA (EISA) Teppo HirviKunnas
VAKITUISET AVUSTAJAT Mika Koponen, Harri Saari, Tero Kukkonen,
Tom Hietaharju, Mikko Virta, Jani Ilola, Jani Uuttu, Marko Tammilehto, Osku Hirvonen,
Pasi Kalliojärvi, Kimmo Kolkka, Tero Komulainen, Jussi Rajala, Henrik Tiainen,
Jarkko Peiponen, Simo Rautio, Petri Sironen, Marjut Hakkarainen ja Ville Santikko.
AD Juha Tuominen
YHTEYSTIEDOT JTS-Media / AutoSound, Teerlakiantie 262, 21530 PAIMIO
PUHELIN 0400-563 689
EMAIL toimitus@autosound.fi
INTERNET www.autosound.fi
TILAUKSIA KOSKeVAT YHTeYdenOTOT
NETISSä: WWW.AUTOSOUNd.fI
pUHELIMITSE: 03-4246 5305
ILMOITUSMYYNTI
Myynti, hinnat ja varaukset toimituksen puhelinnumerosta 0400-563 689.
VASTUU VIRHEISTÄ JA
REKLAMAATIOT
Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista force
majoure syistä voida julkaista, lehti ja kustantaja eivät
vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta.
Vastuu rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän
palauttamiseen tai uuden ilmoituksen julkaisuun
veloituksetta
Mukana laadukkaat
12 dB okt. SPL Dynamics Dream 6.2
UUTUUS 2-tie erillissarja - 324 ?
Tehonkesto 100 W RMS, Herkkyys 89 dB,
Impedanssi 4 ohm. jakosuotimet
SPL DYNAMICS on Flextron Oy:n rekisteröimä suomalainen autohifituotemerkki.
Lisätietoja: (09) 8700 200 - www.spldynamics.fi
VKO 2013-25
6 414881 452270
145227-1303
13003. PAL