AutoSound Technical Magazine 6/2015

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PAL. VKO 2015-46 145227-1506 9,90 € • 6/2015 • WWW.AUTOSOUND.FI TECHNICAL MAGAZINE JUHLANUMERO: SADAS ILMESTYNYT AUTOSOUND! VELJEKSET RANKONEN Back in business AU TO SO UN D TEC HN ICA L M AG AZI NE 6/2 015 E PARIVERTAILUSSA: 6-KANAVAISET DSP-VAHVISTIMET +MESTARIN VINKIT Aloitteleville harrastajille LEHTI AUTOHIFIJA TUNINGHARRASTAJALLE, JOKA HALUAA TIETÄÄ ENEMMÄN! PEUGEOT 206 W2C RENAULT MEGANE WIDEMON MAZDA 323 RBROS EDITION ESITTELYSSÄ: EUROOPAN PARHAAT HIFIAUTOT! autosound_covers_6.indd 1 2.9.2015 3.56
autosound_covers_6.indd 2 2.9.2015 3.57
Autohifi n kuningas on palannut! Voisin vaikka lyödä vetoa että me ollaan Repan kanssa nähty tää Mazda ajamassa p-rallia Keravan keskustassa toissa viikonloppuna! Siellä oli kaksi kaljupäistä äijää sisällä ja stereoista soi vuorenperään Madonna ja Haloo Helsinki.. 58 Vanha muistelee: Eka kerta kisoissa! AutoSound-lehteä on julkaistu jo yli 15 vuoden ja tarkalleen sadan ilmestyneen numeron ajan. Nyt on korkea aika esitellä tämä upea laite myös nuoremman polven autohifi steille! 47 Joni Hirvosen Renault Megane "Widemon" '97 Joni Hirvonen lähtee metsästämään tämän syksyn fi naaleihin EMMA:n Suomenmestaruutta superleveän hifi-Meganensa kanssa. stin päättymätön juhla-tarina Kisatiimin perustajaiset! Hämärtyvä kesäilta leikittelee kiiltäväkylkisillä autoilla käyttäen taidokkaasti avukseen kellertäviä hiljalleen syttyviä katuvaloja. Huippulaadulla ja yksissä kuorissa. Hyvät naiset ja herrat, tämä auto on VOITTAMATON! 100. sijaan, mutta keväällä pidetyissä EMkilpailuissa auto rankattiin kuitenkin hienosti luokkansa parhaaksi! 36 Jarkko Saukonojan Peugeot 206 ”W2C” Kuusi Suomenmestaruutta neljän vuoden sisällä, kaksi EM-voittoa ja kolmena vuonna peräkkäin koko EMMA Finlandin fi naalien paras äänenlaatu ja paras asennus. 54 Omat hi. Kuitenkin jo ennen lehtemme syntyäkin Suomessa harrastettiin ja kisattiin autohifi n puitteissa erittäin aktiivisesti. AUTOSOUND TECHNICAL MAGAZINE 68 Parivertailussa DSP-vahvistimet: Helix P SIX DSP ja Mosconi D2 80.6 DSP Monipuolinen DSP ja kuusi tehokasta vahvistinkanavaa. Viime vuonna oli tyytyminen tiukasti 2. Merkin prosessorit olivat todella monipuolisia ja pitivät sisällään ominaisuuksia joita ei tahdo löytää tänäkään päivänä edes huippuluokan laitteista. On jälleen aika kokoontua alkavan perjantai-illan ajelua varten tuttuakin tutummalle parkkipaikalle. ni ajalta jolloin AutoSound syntyi! Nyt kun tätä lehteäkin on takana jo sata numeroa, tajuaa kunnolla että autohifi -nimisen lajin parissa on tullut vietettyä aikaa yli puolet elämästä! Muistellaanpas juhlanumeron kunniaksi vähän vanhoja ja kaivetaan arkistojen kätköistä nippu haalistuneita valokuvia, jotka palauttavat elävästi mieleen kultaisen 90-luvun lopun. 4 AutoSound 4 AutoSound TÄSSÄ NUMEROSSA KOKEILUT 26 AUTOT 26 Timo ja Lauri Rankosen Mazda 323 HB '91 Vuonna 1994 sai alkunsa suomalainen autohifilegenda, kun tuleva diplomi-insinööri Timo Rankonen osti kulkupelikseen hatchback-mallisen Mazda 323:n. Kisakentillä liki voittamattomaksi kohonneen auton kehitysvaiheet etenkin viimeisin Euroopan mestaruuteen yltänyt kokoonpano ovat vielä tänäkin päivänä varttuneempien harrastajien muistissa. McDonaldsin valokyltin keltainen M-kirjain peilautuu kauniisti oman tummapintaisen Mersun vastavahatusta konepellistä. 74 Klassikkohi. 64Autohi. Eipä ole enää tekemätön paikka! Mosconin ja Helixin uutuudet vastaavat kumpikin haasteeseen hyvällä menestyksellä, mutta onko näistä jompikumpi yksin kukkulan kuningas. Näitä laitteita rantautui Suomeenkin pari erää ja muutama kampe on päätynyt Tampereelle Samuli Rahikaisen kaappiin. ä esittelyssä OSA 11: Alto Mobile Aikaansa edellä! Alto Mobile kohautti autohifi maailmaa vuosituhannen alussa julkaisemalla melkoisen mielenkiintoisia laitteita kohtuullisella hintalapulla. Automaattilaatikko vaihtaa sulavasti pienempää vaihdetta, kun saavun pelipaikalle ihailevien katseiden saattelemana. D-luokan kokoäänialueen päätteet Alto Mobile esitteli luultavasti ensimmäisenä maailmassa. Toinen toistaan upeampien menopelien lasimaiset pinnat täyttyvät ympäröivän kaupungin houkuttelevasta neonvalomerestä
AUTOSOUND HYVÄ OSTOS . Olin yhteyksissä vanhaan kisatuttuuni Timo Rankoseen ja tiedustelin hänen yhdessä veljensä Laurin kanssa rakentaman legendaarisen keltaisen 323 Mazdan kohtalosta. AUTOSOUND SUOSITTELEMME . Tätä mainintaa ei välttämättä jaeta kaikissa testeissä. . . AUTOSOUND TESTIVOITTAJA •SUOSITTELEMME•HYVÄ OSTOS PÄÄKIRJOITUS 68 Testivoittaja-maininnan saa pääsääntöisesti se tuote, joka saa kulloisenkin pisteytystaulukon perusteella korkeimman kokonaispistesaldon. 16 EISA Awards 2015–2016 – Palkitut tuotteet EISA (European Imaging and Sound Association) on vuonna 1982 perustettu järjestö, jonka asiantuntijajäseninä ovat äänentoisto-, kuvantoistoja kamera-alan erikoislehdet 22 Euroopan maasta. Suosittelemme-maininnan saa yleensä testissä toiseksi sijoittunut tuote, joka esimerkiksi loistaa tietyllä osa-alueella ja saa muutenkin hyvät kokonaispisteet, saavuttamatta kuitenkaan testivoittoa. Kannattaa pysyä kuulolla! Janne Soilakari Päätoimittaja Sadan numeron estejuoksu Tämä on sadas koskaan ilmestynyt AutoSoundin numero. Toivottavasti väkeä riittää molempiin tapahtumiin. Myös erilaisiin teippaushommiin löytyy vankka ammattitaito. . Pienen lämmittelyn jälkeen Timo lupasi katsoa, saako Mazdasta vielä esittelykelpoista peliä... Ehdottomasti paras idea syntyi kuitenkin jo viime talvena, heti vuodenvaihteen jälkeen. Hyvä Ostos Hyvän Ostoksen erikoismaininnan saa tuote, joka on laadullisesti asiallinen sekä hankintahinnaltaan pääsääntöisesti testin edullisin tai edullisimpia. AutoSound 5 AutoSound 5 etta. Tuotteen ei tarvitse kuitenkaan välttämättä menestyä kokonaispisteiden valossa erityisen hyvin, mikäli se saa esimerkiksi tietystä arvostelukohdasta poikkeuksellisen hyvät pisteet. Enää piti selvittää, olisiko sitä mitenkään mahdollista herätellä eloon pitkästä unestaan ja esitellä vielä kertaalleen tässä AutoSoundin sadannessa numerossa. . Lopputuloksen voitte sitten lukea tästä lehdestä! Kun Rankosten Mazdan esittely saatiin sovittua, aloin miettiä auton kaveriksi muuta kovatasoista seuru5 Pääkirjoitus 8 Uutta maailmalta 11 Tuoteuutiset 14 Yritysesittely: AUDIOIMPORT 78 Wanhat Gurut: Pasi Kalliojärvi 86 Kuukauden kuunneltavimmat 88 Arskan hi. Tämä pohdinta ei montaakaan minuuttia vienyt, sillä vanhan EMvoittajan seuraksi sopivat parhaiten mitkäpä muut, kuin kaksi tuoreinta Euroopan mestaria viime keväältä. Asennuksiltaan auto ei häpeä pätkääkään nykypäivän huippulaitteistoille, melkein toisinpäin. . . Kyseinen auto on rakennettu viimeiseen iskuunsa lähes 15 vuotta sitten, mutta se edustaa vielä tämänkin päivän mittapuiden mukaan joka suhteessa todellista huippuhifi autoa. Tätä mainintaa ei välttämättä jaeta kaikissa testeissä, mikäli sopivaa tuotetta ei ole mukana. Jarkko Saukonojan ja Joni Hirvosen huikeat hifi luomukset olivat toki esiteltävien autojen listalla, mutta nyt kun sain ne tähän samaan numeroon Mazdan kanssa, on kattaus sellainen kuin juhlanumerossa pitääkin! Näihin esittelyihin on annettu varmuudella 100% kapasiteetista, toivottavasti se välittyy myös lukijoillemme. . Mielessä kävi ajatuksia kaikenlaisista "vanhojenmuisteluista", joista osa sitten päätyikin mukaan. Nyt olisi jälleen kerran oivallinen paikka alkaa voivottelemaan sitä miten vaikeaksi tämä ala on mennyt, mutta jospa koitetaankin vastoin Suomalaista kansanperinnettä keskittyä tässä pääkirjoituksessa pelkästään positiivisiin asioihin. Tänä vuonna MaxBOOM ja EMMA keräävät väkensä kokoon eri kaupungeissa, joka tuo ison uudistuksen autohifi stä kiinnostuneelle yleisölle. . . Finaalien aika Syksy on autohifi kauden fi naalikilpailujen aikaa. . Tasapisteiden osuessa kohdalle testivoittajia voi olla useampiakin. . t 90 Tulossa seuraavassa numerossa VAKIOT TESTIVOITTAJA! . Minulla oli varsin vahva käsitys siitä, että auto majailee yhä edelleen hyvin säilöttynä jossain päin Raumaa. Kaiutintesteissä testivoittoon voivat riittää myös parhaat kuuntelupisteet. Kaikki tässä lehdessä esitellyt kolme autoa ovat näytteillä Vaasassa pidettävissä EMMA Finlaidin fi naaleissa, poikkea ihmeessä vilkaisemaan jos sinne suuntaan on asiaa! Mutta jos et pääse, niin eipä hätää. Kävimme jututtamassa Petriä ja tutustumassa hänen yritykseensä. Takana on vuosia melko tarkkaan seitsemäntoista ja monenlaista on tässä ajassa nähty sekä koettu autohifi in liittyen. EISAn asiantuntijajäsenet valitsevat vuosittain audio, video ja kamera tuoteryhmistä testeissä ja tutkimuksissa parhaaksi katsomansa EISA Awards -kunniamainintaan oikeuttavat tuotteet.. Molempien tapahtumien kiinnostavimmat hifi autot tullaan esittelemään AutoSoundin sivuilla heti seuraavasta numerosta alkaen. . TIETOA EKSTRA 82 Esittelyssä asentamot OSA 5.Car Design Petri Sainio Ylöjärvi Jo reilun kymmenen vuoden ajan Tampereen lähellä Ylöjärvellä toiminut Car Design Petri Sainio tarjoaa autohifi asennusja ikkunantummennuspalveluja. Halusin tehdä tähän juhlanumeroon jotain hieman erilaisempaa sisältöä
Gaalaliput maksavat muuten 25 € / kpl ja varaukset tulisi tehdä EMMA Finlandille 14.9. Alueella on mahdollisuus autojen käsinpesuun. Samalta osastolta löytyy myös Wanhat Gurut -esittelyssä oleva Pasi Kalliojärvi Ibizansa kera, sekä iso nippu AutoSoundin irtonumeroita yleisölle jaettavaksi! AutoSound toivottaa kaikille mukavaa fi naaliviikonloppua ja onnittelee jo etukäteen kaikkia tulevia mestareita! Lisätietoja: www.emma. Helix Director -säätimellä pääsee helposti käsiksi DSP-prosessorin asetuksiin ilman tietokonetta. EMMA Finland fi naalissa on nähtävissä myös tässä numerossa esitellyt Timo Rankosen ja Jarkko Saukonojan Euroopan mestaruusautot. Vuorovaikutteista kuuden tuuman kosketusnäyttöä hallitaan nipistämällä ja pyyhkäisemällä. Botniahalli sijaitsee muutaman kilometrin päässä Vaasan ydinkeskustasta, joten paikalle on helppo löytää. bassoautojen soittaminen kiellettyä ja tapahtuma on myös alkoholiton. Magneettijalustan avulla laite on nopea ja helppo asettaa paikoilleen ja napata matkaan. ESPL-, ESQLja Racing-autojen painemittaukset suoritetaan perjantaina hallin ulkopuolella autojen sisäänajon yhteydessä. Liikennetiedot ovat maksuttomia ensimmäisen vuoden ajan. – 27.9.2015. Painemittauksiin liittyen on uudistuksia, jotka kannattaa huomioida. Finaalin kilpailumaksu kisaajille on luokasta riippumatta 50 € / auto ja lisäluokat maksavat 25 € / kpl. EMMAn osasto sijaitsee sisäänajosta oikealla hallin päädyssä. 15 alkaa autojen siirto näyttelyalueelle Botniahalliin ja autoja voidaan viedä EMMAn osastolle koko yön ajan. syyskuuta klo. Trucker-navigaattoria voi luonnollisestikin käyttää myös tavallisessa perheautossa. Show-meininkiä haluavia maahantuojia ja bassoharrastajia uudistus ei ehkä kaikin puolin miellytä, mutta eiköhän tämän ensimmäisen vuoden jälkeen selviä, miten kokonaisuus onnistui. TomTomin karttateknologian avulla kuljettajat saavat kulkuneuvonsa profiiliin ja tosiaikaiseen liikennetietoon perustuvan realistisen arvion matka-ajasta. TomTom Trucker 6000 on saatavilla eri puolella Eurooppaa valmistajan verkkokaupasta ja vähittäiskaupoista noin 400 euron hintaan. Ohjain on yhteensopiva kaikkien DSP-laitteiden kanssa joita Helixin DSP PC-Tool Version 3 -ohjelmisto tukee. Trucker 6000 sisältää karttapäivitykset ilman lisäkustannuksia laitteen koko käyttöiän ajaksi. mennessä. Tapahtuma maksaa yleisölle 15 euroa per henkilö (alle 12-vuotiaat lapset pääsevät vanhempien seurassa maksutta). Lisätietoja: www.tomtom.com Asiallinen prossunohjain Helix Director on tukevalla alumiinirungolla ja 2,8" kosketusnäytöllä varustettu ohjainlaite, joka on suunniteltu Helixin DSP-prosessorilla varustettuja laitteita varten. Mittaustulokset kirjataan arvostelulomakkeelle ja asennukset arvostellaan lauantain aikana. Lisätietoja: www.audiotec-fischer.de EMMA Finlandin finaalit 2015. Perjantaina 25. Rekkakartat päivittyvät neljä kertaa vuodessa. Laitteen suositushinta on 299 euroa. Lisäksi navigaattori kertoo reitin liikennekamerat, edessä olevat ruuhkat sekä jonojen alkuja loppukohdat. nland.com Rekkanavi TomTom Trucker 6000 -autonavigaattori on tehty erityisesti raskaisiin ja suuriin ajoneuvoihin. Kilpailumaksu sisältää yhden illallisgaalalipun fi naalin palkintogaalassa. Sen tarjoamat reitit ottavat huomioon kulkuneuvon tyypin, koon, painon, kuorman ja nopeuden. 8 AutoSound UUTTA MAAILMALTA EMMA:n autohifi kauden fi naalikilpailu järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Vaasassa, toista kertaa pidettävän Westcoast Motor Show:n yhteydessä Botniahallissa Mustasaaressa 25.9. Tästä uudistuksesta tulevat eniten hyötymään äänenlaatukisaajat, jotka voivat ensimmäistä kertaa vuosikausiin kuunteluttaa messuyleisöä ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä. Navigaattori neuvoo valitsemaan risteyksissä oikean kaistan, ja laitetta voi ohjata myös puheella. Uusi fi naalipaikka on huomattavasti edellistä rauhallisempi, koska paikalla on mm. Mittaukset aloitetaan heti klo 15.00, kun hallin ovet aukeavat ja kaikkien mitattavien autojen tulee olla hallissa lauantaina aamuyöllä klo 2.00 mennessä, jotta mittaukset saadaan suoritettua
Kuulokkeet ovat valmistajan mukaan erittäin mukavat, ja niiden kerrotaan kuulostavan lempeän neutraaleilta. :-) Lisätietoja: www.slamit.net Boombox Bluetoothilla!. Lisätietoja: www.b2audio.com Huippuluurit kaapelivalmistajalta Laadukkaista hifi tarvikkeista ja kaapeleista tunnettu AudioQuest sai NightHawk-kuulokkeistaan CES-messujen palkinnon vuoden 2015 parhaana innovaationa ja kestävän kehityksen tuotteena. Raskaan sarjan basso! B2 Audio on tanskalainen autohifimerkki, jonka mallistossa on todella järeää tavaraa äänenpaineharrastajien makuun. Valmistuksessa ei valmistajan mukaan vapaudu ilmaan vaarallisia epäpuhtauksia, ja muovin käyttö on minimoitu myös kuulokkeiden muissa osissa. Kuulokkeet toimitetaan nahkaisessa laukussa, ja mukana tulee kaksi erilaista AudioQuestkaapelia. Puoliavoimissa AudioQuest NightHawk -kuulokkeissa kuppien materiaali on nimeltään liquid wood eli nestemäinen puu. Tämän nallekarkin kohdalla selvää on yksi asia, kun olet tämän syönyt (esim. Hintaa päähineellä on 24,90 euroa ja värivaihtoehtoja ovat musta sekä vihreä. Bluetooth-laitteiden yhdistämismahdollisuuden lisäksi laitteessa on NFC-yhteys, klassinen 3,5 mm AUX-sisääntulo sekä FM-radio", kertoo merkin maahantuoja. "Kuuntelit sitten oldschool-breakia tai moderneja dubstepja hiphop-biittejä: voimakkaat bassot ja selkeät diskantit toistetaan oikein kovillakin äänenvoimakkuuksilla; 2-kaistainen taajuuskorjain mahdollistaa äänen yksilöllisen säätämisen. AutoSound 9 Tasan ei mene nallekarkit! Eivät ainakaan nämä 2,3 kiloa painavat ja noin 40 euroa kappaleelta maksavat jättinallet! Jättiläiskarkin paino vastaa sellaista 1400 kappaletta tavallisia nallekarkkeja, eli koko on melko massiivinen, korkeuttakin tekeleellä on 24 senttiä. Laitteessa on hurja 1000W Max teho sekä 2 x 40W RMStehoa, ja merkin edustajan mukaan kannettavan laitteen sydän on digitaalinen vahvistin, joka saattaa vahvat ääniputket korkeimmille tehotasoille. AudioQuest NightHawk high-endkuulokkeet maksavat noin 600 euroa. Se on ympäristölle ystävällinen, täysin uusiutuvista raaka-aineista valmistettu seos, joka ruiskuvaletaan muotoonsa. leffan aikana), ei vähään aikaan tee mieli nallekarkkeja. Suositushintaa räyhäkkään näköisellä laitteella on 236,90 euroa. Esimerkkinä voidaan mainita B2 Audio X2C15, joka on noin 1800 euroa maksava 15-tuumainen subbarielementti. Arska ja Repakin tykkäävät, se on hienoa että kerrankin Volkkarikuskienkin päässä on jotain. Lisätietoja: personal.audioquest.com VAG lippis Vannoutuneen VAG-harrastajan päähän istuu kuin nakutettu Slamitin myymä VAG Whore lippis. Lisätietoja: www.electronic-star.. Elementti painaa 54,5 kiloa ja siinä on varsin hulppea 1600 Oz moottorirakenne kolmella 300 mm magneetilla. Elementit on valmistettu bio-selluloosasta. Lisätietoja: www.mulletoi.com Auna Soundstorm on akkukäyttöinen Boombox-tyylinen Bluetooth-kaiutin. Uuttaa tekniikkaa edustaa myös 3D-tulostettu, perhosen siivistä inspiraation saanut ulkosäleikkö, jonka luvataan vähentävän värähtelyjä ja estävän haitallisten sivuäänten syntymistä. Puhekelalla on halkaisijaa viisi tuumaa ja jatkuvaa tehonkestoa luvataan 5 kilowattia, hetkellisen tehonkeston ollessa 20 kilowattia
10 AutoSound
Suositushintaa laitteella on 2199 euroa. Tässä paketissa on DD:n maahantuojan mukaan pienen basson nopeus ja helppo integroituvuus, mutta ISON basson voima. Suojaa auringolta ja varkailta! Auton lasien rikkominen ja tätä kautta tapahtuva sisälle meno ei ole ammattivarkaalle kovinkaan iso juttu. Laite tarjoaa liki 4000 RMS wattia 1 ohmiin ja sen toiminta pysyy stabiilina myös alle 12 voltin jännitteillä. Amerikkalaisia SunTek ikkunakalvoja edustaa One-Pro ja kalvoille myönnetään 7 vuoden takuu. Lisätietoja: Oy One-Pro Ab, 09-231 500 51, www.one-pro.?. Soittimien lisäksi saatavana on myös erilaisia, suoraan alkuperäisille asennuspaikoille sopivia kaiutinratkaisuja. Lisätietoja: Audio Hellman Oy, 02-2437454, www.alpine.. Seuraavana ovat vuorossa Audi henkilöautot. Päätteelle on merkin maahantuojan mukaan tehty lukuisia kestävyystestejä niin tärisevissä, kylmissä kuin kuumissakin olosuhteissa, sekä myös monenlaista tahallista "väärinkäyttöä", jotka laite kertoman mukaan kesti erinomaisesti. Tämä musta erikoiskalvo läpäisee vain 5% valoa, joten auton sisälle on mahdotonta nähdä selvästi. Lisätietoja: AudioImport, 0207-699 860, www.audioimport.. Pelkästään kalvon antama näkösuoja ehkäisee merkin maahantuojan mukaan huomattavasti mahdollisia murtoyrityksiä. Kotelossa on DD:n fi losofi an mukaan todella suuri refl eksiportti elementin kokoon nähden. A4, A5 ja Q5 -malleihin löytyy todella tehokkaasti integroituvaa X701DA soitin-/navigaattoripakettia, jossa on 7-tuumainen kosketusnäyttö ja mm. Jos varas kuitenkin päättäisi yrittää murtautua autoon, hidastaa murtosuojakalvo sisäänpääsyä merkittävästi. FLAC-tiedostoja on kolme paria 4 voltin linjalähtöjä ja monipuolinen signaaliprosessori kuuden kanavan aikaviivesäädöin. Yhdistelmän herkkyys on valmistajan mukaan erinomainen ja näitä valmiskoteloita soittamaan ei tarvita tolkuttoman suuria vahvistimia. Hard Core bassopääte! Ground Zero Plutonium GZPA 1.4K-HCX on todella tehokas D-luokan monovahvistin. Hintaa boksilla on 189 euroa. Lisätietoja: AudioImport, 0207-699 860 www.audioimport.. Bassotoisto ulottuu huomattavasti alkuperäiskaiuttimia matalammalle ja toistoon tulee runsaasti lisää dynamiikkaa, lupailee merkin maahantuoja. Laitteen mediasoittimessa joka muuten toistaa mm. Kyseessä ei maahantuojan mukaan ole pelkkä GZPA1.4000DXII:n facelift, vaan kokonaan uusiksi suunniteltu kestävä voimalaitos järeille bassoille. Asentamalla autoon SunTek turvaja murtosuoja-kalvot, saadaan tummennuskalvon ja näkösuojakalvon hyödyt sekä turvakalvon tuoma tehokas murtosuojaus. Erillissarjan avulla saadaan todella paljon parannettua äänentoistoa tehdasasenteisiin kaiuttimiin verrattuna. 47 Euroopan maan kartat. Kalvoasennuksen yhteydessä laseihin kiinnitetään murtosuojauksesta kertova varoitustarra, mikä myös osaltaan ehkäisee murtoyrityksiä. Esimerkiksi SPC-100AU on 399 euron hintainen kaiutinsarja, joka sisältää kangaskalottidiskantit peilikolmioihin asennettavaksi sekä kahdeksantuumaiset midbasso/ keskiäänet etuoviin, alkuperäisten kaiuttimien tilalle. Koteloissa on myös tukevat suojaraudat elementtien suojana. Kotelon mitat ovat 41 x 13 x 28 cm ja impedanssi on 2 x 2 ohm. Vahvarin mitat ovat 55 x 23 cm ja sen kampanjahinta jutun kirjoitushetkellä on 749 euroa. Kompakti basso DD:ltä Digital Designs LE-S06 D2 on kompakti 6,5" valmiskotelo DD506D2 elementillä. AutoSound 11 AutoSound 11 TUOTEUUTISET Alpine tulee Audeihin Alpine jatkaa automallikohtaisten äänentoistoratkaisujen kehittämistä
Valmistusmateriaali on MDF-levy. Hintaa laitteella on 349 euroa. 12 AutoSound 12 AutoSound TUOTEUUTISET Sopuhintainen monopääte Dragster DAK1501 on kesän 2015 uutuusmalli. Vahvarin vaimennuskertoimen luvataan olevan yli 200 ja tehoja lupaillaan neljään ohmiin 450 wattia, kahteen ohmiin 900 wattia ja yhteen ohmiin 1500 W RMS. Järkihintainen painebasso Hertz SX300D 12 SPL on 249,90 euron hintainen elementti, joka kuuluu valmistajan SPL Show -sarjaan. Lisätietoja: Simex 09-41 500 210 www.simex.?. Liitäntä tunnistaa signaalin ja käynnistää vahvistimen, joten erillistä herätejohtoa ei tarvita. Tämä tarkoittaa että elementillä on korkeahko 800W RMS tehonkesto, siinä on 2 x 2 ohmin puhekelat jotka mahdollistavat kytkennän vaikka yhden ohmin kuormaan, sekä kaikin puolin järeä rakenne. Pyöreän kotelon halkaisija on 550 mm ja korkeutta sillä on 170 mm. Myös kaiutintasoinen tuloliitäntä auton alkuperäisen soittimen kanssa kytkemistä varten on mukana. Laite tarjoaa puolitoista kilowattia jatkuvaa tehoa tyylikkäässä kuoressa. Lisätietoja: SK-Autosound 010 29 22 800 www.sk-autosound.. Kotelon viimeistely on hoidettu mustalla huopamatolla. Simexin mukaan elementit soveltuvat erinomaisesti myös äänenlaatukäyttöön. Laitteen mitat ovat 415 x 150 mm ja suositushintaa löytyy 342 euroa. Valmiskotelo varapyörämonttuun Gladen RS08RB DUAL on kahdella kasituumaisella RS Extreme bassoelementillä varustettu varapyöräkoteloon sopiva valmiskotelo. Vaikka tehoa vahvistimesta löytyy niinkin reippaasti kuin 90 wattia per pääkanava ja 360 wattia 4 ohmiin sekä 560 wattia 2 ohmiin subbarille, niin Gladen on merkin maahantuojan mukaan onnistunut pitämään koon ja hinnan aisoissa äänenlaadusta tinkimättä. Lisätietoja: SK-Autosound, 010 29 22 800, www.sk-autosound.. Subbari painaa 11,8 kiloa ja sillä on upotussyvyyttä 170 mm. Hintaa subbarilla on 249 euroa. Lisätietoja: Fanatic Audio, 045-679 4444, www.fanaticaudio.com Solakka 5-kanavainen Gladen RC150c5 on uusi 5-kanavainen vahvistin, jossa on sisäänrakennettuna AB-luokan vahvistin pääkaiuttimille sekä D-luokan vahvistin subbarille. Tehonkestoa bassojärjestelmällä on 400 W RMS ja impedanssi on 4 ohmia
AutoSound 13
Moro! AudioImport sai alkunsa vuoden 2004 lopulla, jolloin olin jälleenmyyjä meidän nykyisilmyös tuotteiden huoltotoimenpiteistä. Tärkeitä ja mieleenpainuvimpia vaiheita näin yrityksen kannalta ovat olleet onnistuneet rekrytoinnit. Hanna toimii sihteerinä ja on osoittautunut meille hyvin tärkeäksi apuriksi. AudioImportin porukka omaa hyvän asenteen ja vahvan harrastustaustan, mikä näkyy niin edustusten valinnassa ja hallinnassa kuin tasokkaana tukena harrastajille. Ne päämiehet jotka kuuntelevat asiakkaitaan, menestyvät varmasti. Minun lisäkseni AI työllistää 6 henkilöä. :-) Korjaamontie 18 84100 Ylivieska Puh: 0207 699 860 www.audioimport.fi info@audioimport.fi AUDIOIMPORT OY AudioImport on tällä hetkellä yksi näkyvimmistä autohifi maahantuojista. Myös varasto näyttää luonnottoman suurelta. Teksti: Osku Hirvonen Kuvat: Janne Soilakari Myös omat maahantuodut subbarimerkit voidaan tarvittaessa korjata uutta vastaavaksi osaavan henkilökunnan toimesta. Mielestäni sen aikaisella maahantuojalla takuuasioiden hoito toimi puutteellisesti, mistä asiasta päädyin keskusteluun Rainbown kanssa. Jokaisen merkin ilmestymiseen valikoimaamme on myös aina syynsä, emme me niitä huvikseen kalastele. Lähes päivittäin liikenteessä näkyy esimerkiksi ”Lisää BASSOA!” -tarroja, AudioImportin lukuisat korkeatasoiset esittelyautot herättävät huomiota kiertäessään ahkerasti tapahtumia ja myös menestys kisakentillä, sekä äänenlaatuettä painepuolella on vertaansa vailla. Nykyään on alkanut tulemaan todella innovatiivisiakin tuotteita, joissa on oikeasti ideaa. Moi Pekka! AudioImport on tänä päivänä alan suurimpia maahantuojia, mutta mistä AudioImportin tarina sai alkunsa. Kuinka paljon maahantuoja joutuu opettelemaan uusia asioita tuotteiden kehittyessä. Tiivistä. Pekalla ja Jarkolla on autohifi in vankka harrasteja kilpailutausta jo ihan 90-luvulta asti, mutta näyttäisi siltä että henkilökunnan jokaisella miespuoleisella on kiinnostusta tätä alaa kohtaan, sen johdosta ideoita satelee jos jonkinlaisia pitkin päivää. Toivottavasti en unohtanut mitään. Onko kaikilla omaa harrastetaustaa ja minkälaista. Ideoita jaetaan puolin ja toisin. Jokainen työntekijä on tarjonnut korvaamatonta apua tämän 11-vuotisen taipaleen aikana ja tässä kohtaa täytyy kiittää, että olette olemassa! Myös toimitilojen laajennukset ovat olleet yhdenlaisia tärkeitä virstanpylväitä, joissa on aina oma jännityksensä, toistaiseksi laajennuksia on tehty 4 kertaa. Kyllä se on, ja se vasta onkin. 14 AutoSound YRITYSESITTELY AutoSoundin Photoshop-tiimi laittoi parastaan. ;) Meidän porukassa tätä alaa kohtaan on havaittavissa selvää intohimon läsnäoloa. rman historiaan mahtuu. Myynnin puolella on Pekka, Jarkko ja Sebu, kaikilla on omat vastuualueensa myynnin osalta. Jokainen uusi tai uudistunut tuote vaatii opiskelua, on hyvä tietää syvällisesti, mitä muutosta ja kehitystä on tapahtunut, ennen kuin uusi tuote lanseerataan omille markkinoille. Aeroport, AIV, Bewith, Brax, Digital Designs, Helix, Ground Zero, Lisää Bassoa, Match, Mobridge, Rainbow, STP, Retrosound, Renegade, 4Audio, 4Connect, 4Mobile. Ihan sormia napsauttamalla ei tähän pisteeseen Ylivieskassa ole päästy, kyselimme AudioImportin pääjehulta Pekka Kinnuselta miten on mennyt ja mitä nyt kuuluu. Mitä tuotteita/tuotemerkkejä edustatte. Miten läheistä ja minkälaista yhteistyötä teette päämiestenne kanssa. He ehdottivat, että jos alkaisin itse maahantuojaksi, niin saan hoitaa homman mieleiselläni tavalla. Myönteisen pankin lainaneuvottelun jälkeen kaupparekisteriin tuli yritys nimeltään T:mi Audioimport Kinnunen, nykyinen Oy Audiomport-Group Kinnunen Ab. Juho ja Tuomas työskentelevät myös varastolla, vastuualueenaan logistiikka. Ps. Minkälaisella miehityksellä AudioImport toimii nykyään. Näyttää ihan siltä, kuin firman omistaja olisi itse varastohommissa. Siinä samalla sain neuvoteltua maahantuonnin myös Helixin ja Braxin tuotteista. Aleksi häärii varastolla ja on vastuussa. Tähän liittyy monia eri vaiheita ja mukavia muistoja. Minkälaisia merkittäviä virstanpylväitä . le päämerkeille
:) Oikealta vasemmalle: Jarkko, Pekka ja Sebu. Mietin tätä pitkän aikaa. Kerran ajelimme muutaman kauppiaamme kanssa Saunalla, se oli aika mahtavaa. Mielenkiintoista nähdä mitä tämä on lähitulevaisuudessa, meillähän ei mikään karkaa niin sanotusti lapasesta… :) Miten tärkeässä roolissa internet/kotisivut on alalla. Mihin suuntaan ala on menossa, eli mitä myytte 5 vuoden päästä. Tässä mallistossa on niin hyvä kokonaisuus, mille on ollut vaikea löytää kilpailijaa. AudioImportin myynnin selkäranka. Mitä jättäisitte nyt tekemättä. Kyllähän se Basso on loppujen lopuksi musiikin sielu. Tärkeässä, varmastikin viimeisen kahden vuoden aikana suurin työ ja haaste on ollut saada tuotettua sisältöä uusille sivuillemme. Integraatio on oikeasti haaste, jossa vain harvat valmistajat pysyvät perässä. Rainbow SAX 265 (nykyään vastaava parannettu versio on SL-C6.2 ). Miksi Lisää Bassoa. Meillä on varastotuotteita yli 3500 ja kaikki sisältö pitää tuottaa kolmella kielellä. Nämä ovat lisäksi kehittyneet matkan varrella todella paljon, ja tässä tarkoitan nimenomaan Audiotec-Fischerin tuotteita, heiltä löytyy innovatiivisimmat prossut ja Plug&Play soluutiot. Teillä on omiakin tuotteita. Tuotteet ovat kehittyneet hurjasti. Vielä 2008 myytiin normaalikuluttajille kalliitakin kaiuttimia ja vahvistimia äänenlaatukäyttöön, nyt näiden myynti on aika minimaalista. Oma tuotemerkki-kokonaisuus meillä tosiaan on. Nykyään on saatavilla uskomattoman hyvää tavaraa kohtuulliseenkin hintaan kunhan osaa valita oikein. Tässä me olemme mukana auttamassa kauppiaita ja asiakkaita, että se oikea valinta tulisi tehtyä. Mikä on kovin innovaatio alalla koskaan. :-) AudioImport on aktiivisesti mukana kehittämässä tuotteita valmistajien kanssa, jotta saadaan markkinoita vastaavia tavaroita myyntiin. Varmasti bassokulttuuri on ja pysyy, mutta itse parempi autoäänentoisto ja siihen liittyvät oheislaitteet ovat murroksen alla. Mikä yksittäinen tuote on jäänyt parhaiten mieleen vuosien aikana. Yksinkertaisesti, huomasimme akuutin tarpeen ja aloimme työstämään sitä. Hyvin usein harrastus alkaa bassosta ja sitä myötä alkaa mielenkiinto koko harrastukseen. Tässä tulee olemaan varsinkin ohjelmalähdevalmistajille kova haaste pysyä perässä. Tätä miettiessä tulikin keksittyä taas uusi idea, kiitoksia kun kysyitte tämän! Mikä on mahtavin juttu mitä olette maahantuojana tehneet. eiku?. Hiljainen vaimennettu auto ja laadukas äänentoisto autossa takaa huomattavasti viihtyisämmän ajomatkan. Miten koko ala on muuttunut teidän mukanaoloaikana. Arska ja Repa selaavat netistä Munchon uusia kotisivuja... AutoSound 15 YRITYSESITTELY Näiden innovaatioiden saattaminen sitten kaikkien kuluttajien tietoon on mukavan mielenkiintoinen haaste. Pekan perus työpäivä, veispuukkia taitaa selata. Toivomme tietysti, että ajat muuttuisivat ja ihmiset alkaisivat taas ostamaan näitäkin tuotteita. Jokainen persiilleenkin mennyt hanke on kokemus josta opitaan, joten mitään emme jättäisi tekemättä. Kyllä se on DSP. Vielä kun sitä musiikinkuuntelija toivottavasti jossain vaiheessa elämää oppii käyttämään oikein. :) Entäpä onko jotain mennyt joskus persiilleen. Entäpä tuotteet, miten ne ovat muuttuneet. Supistunuthan se on, jos joku haluaa yrittää tehdä tästä bisneksen, niin onnea matkaan. Miettikää nyt, sinulla on auto jossa on tehdas-asenteinen radio, otat radion irti, laitat johtosarjan väliin klik, kytket vahvistimen klik, imuroit toimittajan sivuilta ohjelman ja saat jopa alkuperäisillä kaiuttimilla huomattavasti paremman soundin. Mistä idea niihin. Media on kovassa murroksessa ja me olemme mukana siinä. Terveiset AutoSoundin lukijoille
EISA Award Best Product -tuotteet edustavat tuoteryhmänsä ja hintaluokkansa huippua. Suomennos: Jani Ilola Kuvat: EISA Kuva tämän vuoden valinta kokouksesta. Vain nämä tuotteet ovat oikeutettuja kantamaan ”EISA Award Best Product” -logoa. Tuotteet, jotka on testattu ja tutkittu alan lehdissä kautta Euroopan. Logoa, josta on muodostunut EISAn yli 30 vuoden olemassaolon aikana Euroopassa eräs alansa ehdottomasti tunnetuimmista ja arvostetuimmista palkinnoista, niin kuluttajien kuin asiantuntijoidenkin parissa. 2015-2016 EISA (European Imaging and Sound Association) on vuonna 1982 perustettu järjestö, jonka asiantuntijajäseninä ovat äänentoisto-, kuvantoistoja kamera-alan erikoislehdet 22 Euroopan maasta. -PALKITUT. Suomessa EISAn jäseninä ovat AutoSound-lehti, Hifimaailma ja Kamera-lehti. EISA Award Best Product -tuote on aina hyvä ja luotettava valinta. EISAn asiantuntijajäsenet valitsevat vuosittain audio, video ja kamera tuoteryhmistä testeissä ja tutkimuksissa parhaaksi katsomansa EISA Awards -kunniamainintaan oikeuttavat tuotteet
Digitaalinen signaaliprosessori tarjoaa tarkan taajuuskorjauksen, jakosuotimen ja aikaviivesäädön. KENWOOD DNX7150DAB. Koska laite on yleisesti käytössä olevaa 2DIN-kokoa, se sopii useimpiin nykyautoihin. Sen lisäksi että se tuo autosi kojelautaan Euroopan laajuisen navigointijärjestelmän, sen käyttäjä saa nauttia myös ilmiömäisestä älypuhelinyhteensopivuudesta, audiostriimauksella ja handsfreepuheluilla varustetusta Bluetooth-yhteydestä, digitaalija analogisesta radiosta, DVD-toistosta, sekä USB-, SDja HDMI-liitännöistä. AutoSound 17 VUODEN 2015-2016 AUTOSOITIN EUROOPASSA Kenwoodin DNX7150DAB on yksinkertaisesti kaikkein täydellisin markkinoilla tällä hetkellä oleva ohjelmalähde. Laite on yhteensopiva lukuisten audioja videoformaattien kanssa (mukaan lukien FLAC ja MKV), varmistaen korkealaatuisen AV-suorituskyvyn joka tilanteessa. Kun puhutaan ominaisuuksista ja laadusta, DNX7150DAB tarjoaa täysin kompromissittoman ratkaisun
Helix P SIX DSP perustuu parhaimpiin mahdollisiin komponentteihin. HELIX P SIX DSP. 18 AutoSound VUODEN 2015-2016 AUTOVAHVISTIN EUROOPASSA Tämä kompaktin kokoinen vahvistin pystyy tuottamaan tarvittavan tehon koko audiojärjestelmälle, mutta laite on vielä tästä huomattavasti kunnianhimoisempi. Yhdistämällä perinteisen highendvahvistimen nykyautojen vaatimuksiin, Helix P SIX DSP on täydellinen ratkaisu audiotarpeisiisi. Integraatio-ominaisuudet, kuten Start/Stop-valmius ja signaalintunnistus takaavat sen, että laite sopii helposti mihin tahansa OEM-järjestelmään. Laitteessa on kahdeksankanavainen DSP, joka hyödyntää uusimpia prosessoreita ja konverttereita, samalla ultramoderni kuusikanavainen D-luokan vahvistin tarjoaa erinomaisen yhdistelmän tehoa ja hyvää hyötysuhdetta
Ainutlaatuisen monipuolinen passiivijakosuodin tarjoaa mahdollisuuden bi-ampingiin, sekä mahdollisuuden säätää bassoja diskanttielementin toistoa erikseen parhaan mahdollisen toiminnan saavuttamiseksi missä tahansa akustisessa ympäristössä. Lopputuloksena on erittäin korkea dynamiikka ja laajennettu taajuustoisto, jotka varmistavat, että MLK 1650.3 vakuuttaa poikkeuksellisen luonnonmukaisella ja lämpimällä toistollaan. AutoSound 19 VUODEN 2015-2016 AUTOKAIUTINSARJA EUROOPASSA Uuden Mille Legend –sarjansa myötä Hertzin selkeä tavoite on voittaa puolelleen musiikkiin puristisesti suhtautuvat harrastajat. Tämä erinomainen kaksitie-erillissarja, jossa käytetään patentoitua 6,5-tuumaista V-Cone-bassoelementtiä ja yhden tuuman Tetolon-kalvoista dome-diskanttia (joissa molemmissa on FEA-optimoidut magneettipiirit), tarjoaa huomionarvoisen matalan särön ja tuottaa korkeimman mahdollisen laatutason äänen. Uusi kaksitiesarjojen legenda on syntynyt… HERTZ MLK 1650.3
FOCAL PERFORMANCE EXPERT P 25 F. Tämä klassisten, toimiviksi todistettujen ratkaisujen sekä innovatiivisuuden yhdistelmä on antanut lopputulokseksi erityisen korkealaatuisen subwooferin, joka tuottaa vähäisen särön, hyvän herkkyyden ja tehonkeston ja joka sopii pieneen kotelotilavuuteen. 20 AutoSound Teksti ja kuvat: Tero Komulainen VUODEN 2015-2016 AUTOSUBWOOFER EUROOPASSA Ranskalainen audiospesialisti tähtää hyvän arvostelukyvyn omaavien harrastajien kohderyhmään tällä innovatiivisella 10-tuumaisella subwooferilla, jonka kalvossa käytetään materiaalina ainutlaatuista lasikuidun ja pellavakuidun yhdistelmää, joka antaa tälle komposiittikalvolle äärimmäisen jäykkyyden ja poistaa ei-halutut resonanssit. Vaikka tässä elementissä on kaikki ominaisuudet, joita voit odottaa highend-tason elementiltä, Focalin suunnittelijat ovat nähneet erityistä vaivaa saadakseen Performance Expert P 25 F:n kriittisten osien tuotantokustannukset edullisemmiksi ja tuloksena onkin korkean tason subwoofer hämmästyttävän edulliseen hintaan
Laite on erinomainen yhdistelmä viimeisintä signaalinkäsittelytekniikkaa ja korkean resoluution äänitoimintoja ja sisältää kaikki äänenmuokkaustyökalut, joita suinkin voit tarvita. HELIX DSP PRO. AutoSound 21 VUODEN 2015-2016 AUTON SIGNAALIPROSESSORI EUROOPASSA Parhaan ääniprosessorin valmistaminen vaatii parhaat komponentit ja ohjelmistot – ja Helix DSP PRO:ssa on molemmat. DSP PRO:ssa on uraa uurtava ääniprosessori 64 bitin resoluutiolla ja ennennäkemätön laskentateho ja tarkkuus ja se käyttää vain parhaan laatutason komponentteja lyhintä mahdollista signaalitietä kaikille kymmenelle kanavalleen. Se, mikä tekee DSP PRO:sta todella ainutlaatuisen laitteen markkinoilla, on sen kyky prosessoida HD-ääntä aina 96 kHz/24 bitin resoluutioon asti. DSP PRO:ssa on myös lukuisia muita hienouksia, kuten reaaliaikainen analysaattori, virransäästötila sekä integraatiotoimintoja joilla laite saadaan helposti toimimaan autojen alkuperäisten ohjelmalähteiden kanssa
Alpine Style antaa uuden merkityksen OEM-päivityksille. Tähän erittäin muunneltavaan ja joustavaan laitteeseen voidaan liittää AV-komponentteja, kuten peruutuskamera tai TV-viritin, se on yhteensopiva kaikkien nykyaikaisten mediaformaattien kanssa ja tarjoaa HDMI-liitännän, Bluetoothstriimauksen ja DAB+ -virittimen unohtamatta tehokasta navigointijärjestelmää. 22 AutoSound VUODEN 2015-2016 AUTON PREMIUM PÄIVITYSRATKAISU EUROOPASSA Osana Alpine Style –projektia, X701D-A esittelee kokonaan uuden konseptin jossa kaikki auton kojelaudan erilliset komponentit korvataan Alpinen seitsemäntuumaisella WCGA-tarkkuuden näytöllä, ohjauslaitteella ja ”black boxilla”. Järjestelmä on kehitetty erityisesti käytettäväksi Audi A4-, A5ja Q5-mallien kanssa ja se tuo olemassa olevaan audiojärjestelmään kaiken joka modernissa ohjelmalähteessä täytyy olla, integroituen täydellisesti kojelautaan ja Audin järjestelmien kanssa. ALPINE X701D-A
Koskaan aikaisemmin autohi. MOSCONI GLADEN PICO2. n historiassa ei ole ollut mahdollista parantaa äänenlaatua näin nopeasti, yksinkertaisesti ja näin vakuuttavin tuloksin. AutoSound 23 VUODEN 2015-2016 AUTON HELPPO PÄIVITYSRATKAISU EUROOPASSA Aika on rahaa. Mikä vielä tärkeämpää, Pico 2 voidaan asentaa lähes mihin vain kojelaudan sisään muutamissa minuuteissa, eikä reikiä tai ruuveja tarvita. Mosconi Gladen Pico 2:lla voit säästää molempia ja samanaikaisesti parantaa autosi alkuperäisen audiojärjestelmän äänenlaatua dramaattisesti. Tätä voi olla vaikea uskoa, mutta tämä pikkuinen laatikko (joka sopii helposti vaikka rintataskuun) tuottaa testeissä todistetut 80 wattia puhdasta tehoa molempiin kanaviinsa, joka on enemmän kuin monet fyysiseltä kooltaan moninkertaiset vahvistimet pystyvät tuottamaan
24 AutoSound VUODEN 2014-2015 AUTON HIGH-END-TUOTE EUROOPASSA Tiede ja taide yhdistyvät vaikuttavaksi tulokseksi Ground Zeron GZPW Reference 250 –subwooferissa. Elementin suunnittelussa on vältetty näyttäviä temppuja ja eksoottisia ominaisuuksia. Erittäin pienen särötasonsa ansiosta GZPW Reference 250 täydentää mitä tahansa highendetukaiutinjärjestelmää puhtaalla ja voimakkaalla bassotoistollaan. Sen sijaan on käytetty erittäin tarkkaan harkittua yhdistelmää huolellisesti suunniteltuja ja käsin valmistettuja osia, jotka GZPW Reference 250:ssa yhdistävät parhaat saatavilla olevat materiaalit erinomaiseen työnlaatuun. Tämä 10-tuumainen subwoofer-elementti täydentää GZ:n kompromissittomien highend-autokaiuttimien sarjan. GROUND ZERO GZPW REFERENCE 250
AutoSound 25 EISA Awards 2015–2016 – Palkitut tuotteet PALKITTUJA HUIPPULAITTEITA SUOMESSA EDUSTAVAT: • ALPINE Audio Hellman, 02-2437454, www.alpine.fi • FOCAL Audio Hellman, 02-2437454, www.focal.fi • GROUND ZERO AudioImport, 0207-699 860, www.audioimport.fi • HELIX AudioImport, 0207-699 860, www.audioimport.fi • HERTZ Simex, 09-41 500 210, www.simex.fi • KENWOOD One-Pro, 09-231 500 50, www.one-pro.fi • MOSCONI SK-Autosound, 010 29 22 800, www.sk-autosound.fi HIFI EXPERT GROUP • EUROPEAN LOUDSPEAKER 2015-2016 B&W CM6 S2 • EUROPEAN HIGH-END AMPLIFIER 2015-2016 MARK LEVINSON NO585 • EUROPEAN USB DAC/HEADPHONE AMPLIFIER 2015-2016 OPPO HA-2 • EUROPEAN HIGH-END LOUDSPEAKER 2015-2016 FOCAL SOPRA NO2 • EUROPEAN AMPLIFIER 2015-2016 HEGEL H160 • EUROPEAN COMPACT HI-FI SYSTEM 2015-2016 NAIM MU-SO • EUROPEAN HEADPHONES 2015-2016 SENNHEISER MOMENTUM 2 • EUROPEAN TURNTABLE 2015-2016 PRO-JECT RPM3 CARBON • EUROPEAN NETWORK MEDIA PLAYER 2015-2016 MARANTZ NA8005 • EUROPEAN MULTIROOM SYSTEM 2015-2016 DENON HEOS HT AUDIO EXPERT GROUP • EUROPEAN HT RECEIVER 2015-2016 PIONEER VSX-930 • EUROPEAN HT SOLUTION 2015-2016 PHILIPS FIDELIO B5 • EUROPEAN SOUNDBASE 2015-2016 SONY HT-XT3 • EUROPEAN SOUNDBAR 2015-2016 CANTON DM 90.3 • EUROPEAN HT SPEAKER SYSTEM 2015-2016 KLIPSCH REFERENCE PREMIERE RP-280 HOME THEATRE SYSTEM • EUROPEAN BEST VALUE HT SPEAKER SYSTEM 2015-2016 JBL ARENA CINEMA 5.1 • EUROPEAN HT SUBWOOFER 2015-2016 ELAC SUB 2070 COMBINED AWARDS WITH HT VIDEO & DISPLAY EXPERT GROUP • EUROPEAN BLU-RAY PLAYER 2015-2016 PIONEER BDP-LX88 • EUROPEAN HT STREAMING SOLUTION NETFLIX HT VIDEO & DISPLAY EXPERT GROUP • EUROPEAN HOME THEATRE PROJECTOR 2015-2016 EPSON EH-LS10000 • EUROPEAN BEST BUY TV 2015-2016 PHILIPS 55PUS7600 • EUROPEAN HOME THEATRE TV 2015-2016 LG 65EG960V, LG 65EG9609 (GERMANY) • EUROPEAN HIGH END TV 2015-2016 SAMSUNG UE65JS9500 • SAMSUNG UE65JS9590 (GERMANY) • SAMSUNG UE65JS9580 (AUSTRIA, SWITZERLAND) • SAMSUNG UE65JS9580Q (SERBIA) • SAMSUNG UE65JS9500L (BELGIUM, NETHERLANDS) • SAMSUNG UE65JS9502 (CZECH REPUBLIC) • SAMSUNG UE65JS9505 (DENMARK, SWEDEN, FINLAND, NORWAY) • EUROPEAN SMART TV 2015-2016 LG 65UF950V • LG 65UF9509 (GERMANY) • EUROPEAN CAMCORDER 2015-2016 PANASONIC HC-WX970 • PANASONIC HC-WX979 (GERMANY, AUSTRIA) • EUROPEAN DESIGN TV 2015-2016 SONY KD-65X9005C COMBINED AWARDS WITH HT AUDIO EXPERT GROUP • EUROPEAN BLU-RAY PLAYER 2015-2016 PIONEER BDP-LX88 • EUROPEAN HT STREAMING SOLUTION 2015-2016 NETFLIX COMBINED AWARDS WITH PHOTOGRAPHY EXPERT GROUP • EUROPEAN PHOTO & VIDEO CAMERA 2015-2016 PANASONIC LUMIX DMC-G7/G70 PHOTOGRAPHY EXPERT GROUP • EUROPEAN CONSUMER DSLR CAMERA 2015-2016 NIKON D5500 • EUROPEAN PROSUMER DSLR CAMERA 2015-2016 CANON EOS 7D MARK II • EUROPEAN PROFESSIONAL DSLR CAMERA 2015-2016 CANON EOS 5DS/5DS R • EUROPEAN CONSUMER COMPACT SYSTEM CAMERA 2015-2016 FUJIFILM X-T10 • EUROPEAN PROSUMER COMPACT SYSTEM CAMERA 2015-2016 OLYMPUS OM-D E-M5 II • EUROPEAN PROFESSIONAL COMPACT SYSTEM CAMERA 2015-2016 SONY ?7 II • EUROPEAN PREMIUM COMPACT CAMERA 2015-2016 LEICA Q • EUROPEAN TRAVEL COMPACT CAMERA 2015-2016 SONY CYBER-SHOT DSC-HX90/V • EUROPEAN DSLR LENS 2015-2016 SIGMA 24MM F1.4 DG HSM | ART • EUROPEAN PROFESSIONAL DSLR LENS 2015-2016 CANON EF 11-24MM F/4L USM • EUROPEAN DSLR ZOOM LENS 2015-2016 TAMRON SP 15-30MM F2.8 DI VC USD • EUROPEAN DSLR TELEPHOTO ZOOM LENS 2015-2016 SIGMA 150-600MM F5-6.3 DG OS HSM | SPORTS • EUROPEAN COMPACT SYSTEM LENS 2015-2016 SONY FE 90MM F2.8 MACRO G OSS • EUROPEAN COMPACT SYSTEM ZOOM LENS 2015-2016 FUJIFILM FUJINON XF 16-55MM F2.8 R LM WR • EUROPEAN PROFESSIONAL COMPACT SYSTEM LENS 2015-2016 OLYMPUS M.ZUIKO DIGITAL ED 40-150MM F2.8 PRO • EUROPEAN PHOTO INNOVATION 2015-2016 DXO ONE COMBINED AWARDS WITH MOBILE DEVICES EXPERT GROUP • EUROPEAN SMARTPHONE CAMERA 2015-2016 LG G4 COMBINED AWARDS WITH HT VIDEO & DISPLAY EXPERT GROUP • EUROPEAN PHOTO & VIDEO CAMERA 2015-2016 PANASONIC LUMIX DMC-G7/G70 IN-CAR ELECTRONICS EXPERT GROUP • EUROPEAN IN-CAR HEAD UNIT 2015-2016 KENWOOD DNX7150DAB • EUROPEAN IN-CAR AMPLIFIER 2015-2016 HELIX P SIX DSP • EUROPEAN IN-CAR SPEAKER SYSTEM 2015-2016 HERTZ MLK 1650.3 • EUROPEAN IN-CAR SUBWOOFER 2015-2016 FOCAL PERFORMANCE EXPERT P 25 F • EUROPEAN IN-CAR PROCESSOR 2015-2016 HELIX DSP PRO • EUROPEAN IN-CAR PREMIUM UPGRADE 2015-2016 ALPINE X701D-A • EUROPEAN IN-CAR SMART UPGRADE 2015-2016 MOSCONI GLADEN PICO 2 • EUROPEAN IN-CAR HIGH-END COMPONENT 2015-2016 GROUND ZERO GZPW REFERENCE 250 MOBILE DEVICES EXPERT GROUP • EUROPEAN ADVANCED SMARTPHONE 2015-2016 SAMSUNG GALAXY S6 EDGE • EUROPEAN CONSUMER SMARTPHONE 2015-2016 HUAWEI P8 • EUROPEAN MULTIMEDIA SMARTPHONE 2015-2016 SONY XPERIA Z3+ • EUROPEAN MOBILE HEADPHONES 2015-2016 AKG N60NC • EUROPEAN MOBILE SPEAKER 2015-2016 JBL XTREME • EUROPEAN TABLET 2015-2016 LENOVO YOGA TABLET 2 PRO • EUROPEAN WEARABLE DEVICE 2015-2016 LG WATCH URBANE COMBINED AWARDS WITH PHOTOGRAPHY EXPERT GROUP • EUROPEAN SMARTPHONE CAMERA 2015-2016 LG G4
26 AutoSound AUTOESITTELY LEGENDA Timo ja Lauri Rankosen Mazda HB ' Teksti: Janne Soilakari Kuvat: Jussi Rajala & RBros
OVAT VIELÄ TÄNÄKIN PÄIVÄNÄ VARTTUNEEMPIEN HARRASTAJIEN MUISTISSA. AutoSound 27 VUONNA 1994 SAI ALKUNSA SUOMALAINEN AUTOHIFILEGENDA, KUN TULEVA DIPLOMI-INSINÖÖRI TIMO RANKONEN OSTI KULKUPELIKSEEN HATCHBACK-MALLISEN MAZDA 323:N. NYT ON KORKEA AIKA ESITELLÄ TÄMÄ UPEA LAITE MYÖS NUOREMMAN POLVEN AUTOHIFISTEILLE!. KISAKENTILLÄ LIKI VOITTAMATTOMAKSI KOHONNEEN AUTON KEHITYSVAIHEET . ETENKIN VIIMEISIN EUROOPAN MESTARUUTEEN YLTÄNYT KOKOONPANO
Jotkut kotiläksynsä vähän paremmin tehneet sentään tietävät, että kyseessä on "joku kisoissa menestynyt jamppa jostain vuosien takaa", mutta näissäkin tapauksissa tarkemmat yksityiskohdat eivät yleensä ole kovin vahvasti hallussa. Dominoinnista kotimaamme maaperällä kertoo omaa tarinaansa myös se, että fi naalipytyistä peräti kuusi on napattu peräkkäisinä vuosina! Haluamme tämän Timo Rankosen haastatteluun perustuvan artikkelin avulla valottaa hieman syvällisemmin matkaa raumalaisen omakotitalon autotallista kohti uran huipennusta, Mazdan kruunaamista kokonaispisteiltään koko Euroopan parhaaksi hifi autoksi. seuraavalla tavalla: "jostakin maineikkaasta suorituksesta tai henkilöstä kertova tarina". Tämä on auto jonka jokainen, korostan JOKAINEN, 90-luvulla ja vuosituhannen vaihteessa kisannut harrastaja tiesi. Rankosten autohifi legenda alkoi Timon innostuttua hommasta 90-luvun alussa. Alkujaan isoveli Timon itselleen hankkimaa, mutta myöhemmin yhdessä nuoremman veljen Laurin kanssa kovimpaan iskuunsa rakentamaa Mazdaa voidaan hyvillä mielin tituleerata kotimaisen autohifi kulttuurin eläväksi vaikkakin jo kisatouhujen suhteen eläköityneeksi legendaksi. Takana on huikea määrä käytyjä osakilpailuja, peräti seitsemän Suomenmestaruutta ja EM 1. ja 3. ...sitä tikulla silmään... Sukunimi "Rankonen" ei välttämättä kerro osalle nuoremmista autohifi steistä yhtään mitään. 28 AutoSound AUTOESITTELY MAZDA 323 HB 28 AutoSound Wikipedia määrittelee käsitteen "legenda" mm. Rankosten maine ei syntynyt tyhjästä. Vastaavaan on nykypäivänä äärimmäisen vaikeaa edes yltää, huolimatta sosiaalisesta mediasta ja muista moderneista tiedonvälityskanavista. sijoitukset. Muistellaanpas alkuun vähän vanhoja. Vanhempi porukka saattaa sitten taas dementiapäissään olla jo unohtanut osan, joten astetta syväluotaavampi kertaus lienee paikallaan. Eikä mennyt montaakaan vuotta kun Late tuli mukaan autta. Mazdan maine oli sen kulta-aikoina aivan omaa luokkaansa
Paikallinen kodinkonekauppias vihjasi närpiöläisestä liikkeestä, jossa olisi myynnissä kovanluokan äänenpainekamaa nimittäin Lanzaria. Näin ollen Timonkin tie vei ostosreissulle Pohjanmaan suuntaan, josta tarttui mukaan pari 15-tuumaista "amerikanbassoa". Eli äänenpaineesta se kaikki tälläkin kertaa sai alkunsa. Mazdan rakentamisen ohjanuorana oli: mahdollisimman paljon ääntä mahdollisimman ylhäältä. Tästä syystä kojelaudalle sovitettiin 5,25" elementit ja 6,5" midbassotkin ovat melko korkealla ovissa. Äidilläni oli ajoopetuslupa ja vanhempien autoon piti tietysti asennella jo tuossa vaiheessa hieman hifi ä, jotta ajotunnit sujuivat mukavammin. Autossa saattoi käydä viikoittain uusia kamppeita ja erilaisia asennuksia kokeiltiin innokkaasti. Kyseessä on siis ruotsalainen harrasteautolehti, jossa oli tuohon aikaan . Kuinkas moni olisi muuten arvannut, että tämä kaveri oli oikein oman aikansa "basshead", joka heitti viikonloppuisin rundia kaupungilla subbarit pauhaten. "Sain ajokortin vuonna 1991. Tosin se punainen lanka oli vielä löytämättä ja Timon mukaan näistä tämän aikakauden teoksista ei sen tarkemmin tarvitse kertoa. . Muistan että meillä oli autossa Pioneerin kaukosäädettävä mankka, joka oli tuohon aikaan vähän harvinaisempi", kertoo Timo. Yksi tärkeä oivallus oli se, että kovien pintojen tarkoituksellinen lisääminen ohjaamoon paransi auton akustiikkaa luonnollisempaan suuntaan.. AutoSound 29 AUTOESITTELY maan. Vuosituhannen vaihteessa kummallakin veljeksellä oli jo taskussaan ajokortti ja alla samaa korimallia olevat 323 Mazdat. Kun hifi kärpänen oli kertaalleen purrut kunnolla, vaihtuivat silloisen Corollan laitteet todella tiuhalla tahdilla. "Yksi iso tekijä alkuvuosina oli se, kun löysin lehden nimeltä Bilsport. Tämä yhdistelmä tunnetaan nimellä RBros
Ja kiinnostihan se. Etenkin ne Rokkarin päätteet oli todella asiallisia", valottaa mies. Tuon vuoden syksyltä muistuu mieleen hauska tarina FASCA:n finaaleista. "Verhoilin Mazdan kojelaudan ensimmäisen kerran kokonaan vielä silloin, kun keskikanava kuului varustukseen. Näillä matkoilla näki paljon erilaisia huikeita asennuksia, joista Timo luonnollisestikin suodatti itselleen ideoita. 90-luvun puolivälin tienoolla valveutuneemmat autohifistit kuulivat aikaviivesäädöt mahdollistavan DSP-prosessorin kutsuhuudon. "Ensimmäisestä tapahtumasta jäi parhaiten mieleen Stefan Nordinin Kadett, jonka asennuspaneelien verhoiluissa oli käytetty keinonahkaa ja jossa viimeistely oli viety siihen aikaan korkealle tasolle. Lehdessä esiteltiin paikallisen SASCA-nimisen kilpailuyhdistyksen tapahtumia, ja tämä oli siis aikaa juuri ennen kuin kotimainen FASCA sai alkunsa. Mazdassakin kokeiltiin keskikanavaa kuinkas muuten. 30 AutoSound AUTOESITTELY mukana kohtuullisesti myös autohifiä. Heidän yrityksensä edustamilla laitteilla kilpaileva ja finaaleissa luokkansa voittava henkilö saa palkinnoksi 20 000 markan arvoiset kotikaiuttimet. Pioneerin ensimmäisen sukupolven ODR-laitteissahan viivesäädöt toki olivat, mutta huomattavasti paremmin jokamiesluokan hintatasoon istuvat Kenwood KDS-P110 ja vähän myöhemmin despimarkkinat räjäyttänyt Pioneer DEQ 9200 aloittivat säätämisen uuden aikakauden. Vuonna 1993 Timo hankki ensimmäisen oman autonsa, Peugeot 205:n. Pösö ei pysynyt Timon omistuksessa kuitenkaan kuin vuoden päivät. Timo modasi vahvistimiin vieläpä ennennäkemättömän vesijäähdytyksen, joka herätti aikoinaan keskustelua kisapiireissä. "Kun kuulin tulevista kilpailuista, päätin lähteä porukoiden Corollan kanssa mukaan heti ensimmäisiin jotka pidettiin Espoossa syksyllä '92. POIKKEA IHMEESSÄ! Midbassojen yläpäätä aletaan leikkaamaan passiivisesti järeiden suodinkelojen avulla jo noin 120 hertsin tienoolta. Sellainen piti sitten hommata itsellekin". Mieleeni on jäänyt hyvin, että tuolloin tuli ekaa kertaa sellainen olo, että nyt muuten näyttää hyvältä!", kertoo Timo ja jatkaa. Tammikuussa 1994 kotipihaan kurvasi muutaman vuoden sisäänajettu hatchback-mallinen Mazda 323, tuohon aikaan muuten vielä punaisen värisenä. Muistan että operaatio oli tuskallinen, koska en mukamas saanut kojista irti ja ulos autosta. Prosessori tuo mukaan lisää leikkausta 200 hertsin kohdalla.. DLS panosti jo silloin huomattavan paljon autohifikisaamiseen ja yhteistyö suoraan merkin kanssa avasikin Timon ja myöhemmin molempien veljesten kisauMAZDA ON NÄHTÄVÄNÄ JA KUULTAVANA EMMA FINLANDIN FINAALEISSA VAASASSA 26. Lauri oli jo kiltisti nukkumassa, kun suunnittelimme vielä Pasin kanssa pitkän illan päätteeksi baariin lähtöä. FASCA:n alkuaikoina Suomenmestaruudesta sai aina paitsi komean pokaalin, myös matkan saman vuoden SASCA:n finaaleihin Ruotsiin. Tuo oli aivan ensimmäinen kerta kun tapasin Flodqvistin", muistelee Timo. Itsellänikin oli verhoilut hoidettu jollain karvamatolla". Yksi merkki mistä pidin todella paljon, oli Rockford Fosgate. "Vuonna '97 hyvä opiskelukaverini ja innokas autohifimies Pasi Kalliojärvi oli saanut jo jalkaa ovenväliin Powersetin suuntaan. :-) Itse suuntasin yhden Teletarvike Järvisen myyjän kanssa silloiseen Kappeli-nimiseen ravintolaan, jossa vastaan osui eräs ahvenanmaalainen kisaaja. Elementeille oli myös tyylikkäästi upotetut ritilät. FASCA:n alkumetrit Kun AutoSoundin edellinen päätoimittaja Teppo Hirvikunnas lanseerasi kisayhdistys FASCA:n Suomeen vuonna 1992, tiesi Timo Bilsporttia ja siinä olleita SASCA-raportteja lukeneena jo valmiiksi, mistä suunnilleen olisi kyse. Tällä kiesillä sitten kisattiin eka täysi kausi, joka päättyi komeasti Suomenmestaruuteen. Oltiin Kaisaniemessä jossain Sokos Hotellissa Pasin ja Laten kanssa. Asennuksia, lisää asennuksia Mazda sai vuosien '94 '98 välissä sisuksiinsa niin suunnattoman määrän erilaisia asennuksia, ettei auton omistajakaan enää oikein pysy kärryillä siitä mitä kaikkea on kokeiltu. "Lanzar, Hifonics, Phoenix Gold, Infinity, Rokkari, PPI, Audison... 27. Tuolloin Mazdaan muuttivat PrecisionPowerin päätteet ja Infinityn subbari, jotka riittivät palkinnon saantiin. Niinpä se verhoiltiin paikoillaan! Kulmiin tuli Audaxin kolmituumaisten keskiäänisten paikat ja keskelle yksi keskiääninen ja Seasin diskantti. Ruotsissa oltiin 90-luvun alussa hurjasti Suomea edellä juurikin näyttävissä asennuksista. Eipä aikaakaan kun Ruotsin suunnalta tuli sponsoritarjous, mikäli Timo olisi kiinnostunut kilpailemaan DLS:n laitteilla. Hänen seurassaan oli Peteriksi esittäytynyt ruotsalainen heppu, joka kertoi olevansa markkinointihommissa DLS:llä ja oli tullut seuraamaan Suomen finaaleja. Pasin BX:ssä oli Kenwoodin DSP ja voi hitto että se kuulosti upealta. Vuonna '95 Antti Heinonsalon AH Hifisystems laittoi autohifikisaajille kunnollisen porkkanan. Samaisesta ideasta nähtiin tosin myöhemmin vielä vähän paremminkin muotoiltu versio, joka sekin jäi kuitenkin hyvin pian toimimattomaksi todettujen ratkaisujen romukoppaan. Istuimme hotellihuoneessa ja rauhallisen tunnelman rikkoi tömähdys, kun istuvaltaan nukahtaneelta Pasilta tipahti tölkki kädestä lattialle. Bilsportin lukeminen lisäsi paitsi sivistystäni autonrakentelusta, nosti lukion päästötodistuksen ruotsin numeron kutosesta ysiin", naureskelee Timo. En enää tarkalleen muista silloista setuppia, mutta yhden yksityiskohdan asennuksista kylläkin: sateenkaaren väreihin liukumaalatut kaiutinritilät jokaisen elementin edessä! Näistä näen yhä edelleen painajaisia", muistelee mies, ja jatkaa. Sitä kautta syntyivät suhteet Teletarvike Järviseen, joka maahantoi Audisonia. Tieto kotimaisista autohifikilpailuista kantautui korviin raumalaisen radiokauppa Luxcenterin ja sitä edelleenkin pyörittävän hifipersoona Merto Hellan välityksellä. "Tähän väliin täytyy muistaa kiittää myös Kalliojärven Pasia, joka opasti meikäläisen pois sieltä keskikanavasekoiluista aikaviivesäätöjen maailmaan. Kaikista näistä jäi aina omat vaikutteensa. Myös käytettyjen merkkien lista on laaja. Jäi sitten se baarireissu sinä iltana PK:lta väliin. Yksi hyvin mieleen jäänyt tuon ajan trendi oli keskikanava, jota sitkeimmät yrittivät käyttää vielä DSP-aikakauden jälkeenkin. SYYSKUUTA. Ensimmäinen keskelle kojelautaa pultattu neliskulmainen variaatio saa nykypäivänä nauruhermot herkäksi, vaikka tuolloin homman kanssa oltiin ihan tosissaan
Kontin pohjan päätearsenaalista yksi A2 on diskanteille, toinen keskiäänille, ja isoin lankku A3 potkii mehua subbarin suuntaan. Lähdimme kiireellä ajamaan kohti Helsinkiä ja Kokemäen kohdalla ilmestyi poliisiauto taustapeiliin. Sitä ennen oli kuitenkin vielä hoidettavana muutamia kotimaan näyttelyedustuksia. Virkavallan edustajat kuitenkin osoitti harvinaista ymmärrystä ja kehuivat auton kuntoa, todeten vielä että voitte te sen kanssa Helsingissä käydä kun noin siistiltä näyttää. ja 3. Rauman pojat pääsivät näkemään ja kokemaan DLS:n kelkassa myös paljon sellaista, joka ei mitenkään muuten olisi ollut mahdollista. Tätä odotellessa käytiin pokkaamassa kolmas palkinto vuoden 2000 EM:stä ja 2. Tällöin syntyivät mm. "Mazda palautui jenkkireissultaan takaisin Raumalle juuri ennen pääsiäisen 2002 ACSnäyttelyä. pyttyjä 1999-2001 Ruotsin fi naaleista. Yksi ikimuistoisimmista on näyttelymatka Amerikkaan alkuvuodesta 2002. Diskanttipallo, elävä legenda tämäkin. Kaikkien laitteiden kuoret on kiillotettu käsin.. Timo totesikin paluumatkalla Peterille, että hän haluaa vielä jonain päivänä voittaa sen korkeimman palkinnon. Ilkeämmät kaverit olisivat ottaneet kilvet Tämän auton penkit ovat istuinmukavuudeltaan todella hyvät! Nämä jakkarat on muuten peräisin neloskorisesta Golfi sta. Tämä oli sen luonteinen mahdollisuus, ettei siitä voinut kieltäytyä. Myös edellisen syksyn WTC-iskut saivat aikaan sen, että turvatoimet Amerikan päässä olivat jo kokemus sinänsä... Näyttelyä varten aloitimme Laten kanssa massiivisen asennusoperaation kesällä 2001. Tästä kotiuduttua jatkui palautuminen normaaleihin rutiineihin ja tähtääminen jo seuraavan syksyn Puolan EM-kisoihin. Kisasta jäi plakkariin neljäs sija ja roppakaupalla kokemuksia. AutoSound 31 AUTOESITTELY ralle aivan uusia mahdollisuuksia, huomioiden juurikin kansainvälisen kilpailemisen. "Vuonna 2001 American Car Show'ssa Helsingissä DLS:n Peter kysyi, lähtisimmekö Mazdan kanssa seuraavan talven CES-messuille Las Vegasiin. Mazdan takapenkin sivustojen vahvistinpaikat, kaikki päätteet vaihtuivat Genesiksestä DLS:n A-sarjan malleihin, ovet rakennettiin uusiksi ja oikeastaan koko auto purettiin täysin tyhjäksi. Samalla sekunnilla muistui mieleen, että rekisteriote lepäsi kotona pöydällä kirjekuoressa eikä autoa ole katsastettu. Uusintaverhoilun hoiteli Eugen. Jenkkilän matka meni kuitenkin hyvin, mitä nyt kuljetuksessa oli joitain pieniä nirhaumia saatu Mazdan maalipintaan aikaiseksi. Ihan kaikki yksityiskohdat eivät ole enää tarkasti mielessä, mutta sen muistan, että tuo kesä oli äärimmäisen työntäyteinen", kertoo Timo. Team DLS Ensimmäinen EM-reissu DLS:n lipun alla suuntautui vuonna 1998 Saksan Stuttgartiin. Vaikkei tässä vaiheessa vielä päästykään seisoskelemaan palkintopallille, niin menestyksennälkä saatiin ainakin kasvatettua huippuunsa. Late oli siivonnut auton valmiiksi kun itse saavuin Tampereelta, jossa tuolloin opiskelin ja asuin
Yksi tärkeä asia DLS:n tiimiin kuulumisessa oli se, että merkki antoi Timolle laajan mahdollisuuden testata eri laitteita ja valikoida omasta mielestään sopivimmat. Siihen aikaan se säätämisrutiini oli niin hemmetin vahva, että luotin täysin homman onnistumiseen, vaikka se jätettiinkin niin viime tippaan kuin suinkin", muistelee Timo. Tätä ilmestyessään melko kallista elementtiä ei silloin 2000-luvun alussa niinkään poikkeuksellisesti arvostettu, mutta sen poistuttua markkinoilta harrastajien kiinnostus subbaria kohtaan on noussut kohisten. Se oli ainoa mitä muutettiin. Ne kun vain sattuivat toimimaan paremmin kuin arvokkaammat serkkunsa. Myös X28 diskantteihin liittyy hyviä muistoja. Tätä kautta löytyikin mielenkiintoisia komponentteja, kuten kaiutinpuolelle tulleet edulliset R-sarjan paperikartioiset elementit. Tuon vuoden EM-kisoihin oli asennusten suhteen valmistauduttu jo edellisenä kesänä, mutta vielä ennen tapahtumaa autoon oli vaihdettu Pioneerin uudemman mallisarjan ODR soitin ja prosessori. Näiden elementtien myötä syntyi myös idea diskanttipalloista, joista sitten muodostuikin sellainen asennusmaailman hittituote, että niitä näkee varsin usein vielä tänä päivänäkin. Kyseinen finaali toimi monellakin tapaa todellisena kanssakisaajien kyykytysreissuna. Soittajana oli Heikkisen Tommi, joka Sanna-vaimoineen istui iltaa Finerin Ollin ja tämän vaimon kanssa. Ei syntynyt kauppoja", naureskelee Timo. Kuulostaa ehkä nykypäivän elementtivalikoimaan peilattuna huvittavalta, mutta 15 vuotta sitten autohifikäyttöön markkinoidut diskantit eivät oikeasti olleet kovin häävejä soundiltaan. Nämä olivat Timon mukaan ensimmäiset hänen kokeilemansa elementit, jotka pystyi suuntaamaan ongelmitta suoraan kuuntelijaan. 28 mm diskantit, 5,25" keskiäänet ja 6,5" midbassot. 32 AutoSound AUTOESITTELY mukaansa". Tämä tarkoitti sitä, että aikaisemmasta kahdesta prossusta päästiin eroon, kun uusi RS-P70x hoiteli samat asiat ja vähän enemmänkin. Sellaisen varmistuksen otin siihen, että pyysin PM Shopenin Mickeä kuuntelemaan, ja Micke sanoi että laita desibeli subbaria lisää. Lasse ei ollut vielä tuossa vaiheessa päättänyt mihin luokkaan hän menee kisaamaan. Kerroin että myyn toki, hinta on kymppitonni ja Timo kertoo, että suurin oivallus jonka hän on kisauransa aikana tehnyt, liittyy taajuuskorjaimen käyttöön. "En tehnyt Mazdaan mitään säätöjä Suomessa ennen matkaa, vaan kaikki säätäminen uudella soittimella ja prossulla tapahtui vasta paikanpäällä Puolassa, kisapäivän aamuna. Ja mikä tärkeintä, vanha taistelukaveri Lars Karlsson joka tunnetaan paremmin lyhenteellä Lars K jäi taakse. "Matkalla Puolaan olimme Larsin ja muiden Ruotsin heppujen kanssa samalla laivalla. Paitsi että RBros voitti luokkansa, saalisti Mazda koko kilpailun kovimmat yhteispisteet. kaupanpäälle tulee yksi kappale Mazdoja. Samalla Peter tönäisi ja sanoi, että menepäs juttelemaan Lassen kanssa vähän mukavia ja tarjoa sille bisse, jos vaikka pääsisitte sopuratkaisuun kilpailuluokista. Tai tarkemmin siihen, että sitä pyritään olemaan käyttämättä viimeiseen asti. "Tähänkin liittyy hauska tarina, kun eräänä perjantai-iltana joskus kuutisen vuotta sitten puhelin soi. Huipulla on hyvä lopettaa RBros:n vuosikausien uurastus sai kunniakkaan päätöksen syksyllä 2002 Puolan Katowicessa. Flodqvisti ojensi minulle laivan baarissa pari olutpulloa, ja kertoi että se on Karlssonin lempparia. Toinen kova ja aikaansa vähän edelläkin ollut kaiutinelementti oli X12 subbari. Näin sitten toimin ja kerroin Larsille, että mitäs jos tehdään diili siitä Kiillotettu Pioneer ODR RS-D7. Puhelun syy oli lyhyt ja ytimekäs: myytkö X12:n jotta se voitaisiin asentaa Revolution Miniin. Takapenkin sivustojen DLS A2 päätteet ohjaavat kumpikin monona yhtä 6,5" midbassoa.. Perussoundi haetaan kohdalleen kaiutinelementtien suuntauksilla ja sijoittelulla, rajulla taajuuskorjailulla soundi tapetaan takuuvarmasti
Signaaliprosessorin maadoitus oli ilmeisesti hapettunut pitkän ja vaihtelevissa olosuhteissa tapahtuneen säilytyksen aikana, joten se piti korjata. Vaikka Suomen finaalivoitotkin ovat aina olleet hienoja, niin uran tärkeintä voittoa kysyttäessä vastausta ei tarvitse pitkään miettiä. Timo hieroi hetken muistinystyröitään, ja vetäisi rautaisella otteella jostain selkärangan välistä kuitenkin aivan asialliset "pikasäädöt", Iskunvaimentimien tolppien päissä läpipulteilla kiinni oleva metallikehikko kiinnittää subbarikotelon autoon supertukevasti.. Rankosen veljekset kisasivat suurimmassa Pro-luokassa eli Unlimitedissa. Ja tämä ehdotus meni läpi.", myhäilee Timo. Korroosio oli jättänyt jälkensä myös subbarin suojaritilän kehykseen, joka kuitenkin sai alkuperäisen kiiltonsa takaisin puleerausvahan hellän kosketuksen jälkeen. 1998 KULKINE • Auton merkki ja malli Mazda 323 HB • Auton vuosimalli 1991 • Tekniikka Moottori vakio 1.6 l • Tuunailut RBros Special Edition HIFIT • Ohjelmalähde Pioneer ODR RS-D7 • Signaaliprosessori Pioneer ODR RS-P70x • Vahvistimet 4 x DLS A2 etupäälle, DLS A3 sillattuna subbarille • Diskantit DLS X28 • Keskiäänet DLS R5A • Midbassot DLS R6A • Subwooferi DLS X12 • Nettisivut: www.rankonen.com • Facebookissa: Löytyy hakusanalla "RBros" KIITOKSET DLS / Peter Flodqvist, Dawid Koniarski ja Kurt Engelbrektsson, Audio Hellman, Team DLS Finland, Team Roslöf, Eugen, Kiiltovaunu ja Dmitri Matveev. Larsin oli myös alunperin tarkoitus kilpailla samassa, mutta hänen Mersunsa vahvistintehot jäivät hieman alle 600 watin, joten myös Pro 600 tuli kyseeseen, ja tähän luokkaan hän sitten lopulta onnistuneiden neuvottelujen kautta menikin. 2000 EM4. sijoja EM1. Se avartaa hurjasti perspektiiviä lajiin! että kisataan eri luokissa, niin molemmilla on ainakin teoriassa mahdollisuus mestaruuteen. Avasimme tammikuun alussa pitkän tauon jälkeen AutoSound-lehden Facebook-ryhmän, jonne alkoi hieman sattumalta ilmestyä kuvia menneiden vuosien tapahtumista ja hifiautoista. VINKKI RBrosin vinkki nykyisille kisaajille: Jos tarjoutuu mahdollisuus lähteä kilpailemaan ulkomaille, lähtekää ihmeessä. Kyllä se tämä Euroopan mestaruus on! Kerran vielä pojat! Idea tehdä Rankosten Madzasta vielä yksi laajempi lehtiesittely syntyi viime talvena. Mazdan herättäminen Ruususen unestaan ei vaatinut suudelmaa komealta prinssiltä, vaan lähinnä uuden akun asennuksen sekä kevyitä huoltotoimia päästiin siis oikeasti vähällä. Elokuun alussa poikkesimme Rajalan Jussin kanssa kylään Rankosille, ja sen kyseisen lauantai-illan anti on nyt tiivistettynä kuvien ja tekstin muodossa tähän artikkeliin, jonka tekeminen oli suoranainen kunnia. 2002 EM3. Yksi innokas postaaja oli Timo, joka totta kai laittoi mukaan kuvia myös Mazdasta. Isoin "menetys" oli tietysti se, että vanhat voittajasäädöt olivat hukassa. AutoSound 33 AUTOESITTELY KUSKIT JA KULKINE KUSKI TIMO (OIK.) • Nimi Timo Rankonen • Ikä 42 vuotta • Paikkakunta Rauma • Ammatti Laatupäällikkö • Muut harrastukset Safkan laittaminen, viskit & valokuvaus • Paras artisti Madonna • Suosikkielokuva Tarantinon tuotanto KUSKI LATE • Nimi Lauri Rankonen • Ikä 33 vuotta • Paikkakunta Rauma • Ammatti Varaosamyyjä • Muut harrastukset Autojen kunnostus • Paras artisti Haloo Helsinki • Suosikkielokuva Poliisiopisto 1 KELTAISEN MAZDAN KILPAILUMENESTYS SM1. Timo vastasi tutkivansa asiaa... Sen tiesin että se on edelleen veljesten omistuksessa, mutta mikäli kärryn esille kaivaminen ja sointikuntoon saattaminen mitenkään järkevällä vaivalla onnistuisi, pääsisi se kunniapaikalle juuri tähän sadanteen AutoSoundin numeroon. 1993, 1994, 1995, 1996, 1997, 1998, 2000 SASCA 1999-2001, 2. ja 3. Mieleeni juolahti ajastus kysyä, missä kunnossa auto nykyään on
Stereokuvallisestikin asiat toimivat suhteellisen hyvin. Kuustosen Abrakadabralla taajuusbalanssi on melko hyvin kohdallaan. Timo kertoo että vaikka hyvä soundi onkin toki tärkeää ja äänenlaatupuoli muodostuikin koko ajan merkityksellisemmäksi mitä pidemmälle harrastus eteni, niin pohjimmiltaan hienot asennukset ovat kuitenkin se homman suola. Leppoisan rauhallinen meininki, aikalailla sellainen kuin tällä biisillä pitääkin olla. Noin muutenkin tilantuntu tässä autossa on suhteellisen hyvä. Heti alkuun pitää painottaa sitä, ettei Madza ollut vierailumme aikana niissä samoissa säädöissä, joilla Euroopan mestaruus vuonna 2002 pokattiin. Asia selvä! :-) Ps. Nyt nykypäivänä auton ohjaamoa ja etenkin säihkyvää tavaratilaa katsellessa voisi hyvin kuvitella siirtyneensä itse reilut 10 vuotta ajassa taaksepäin, sen verran "juuri tehdyltä" kokonaisuus näyttää. Hipolla pitää vielä kiitellä upeasti soivia diskantteja, joihin ajan raateluhammas ei kuulosta purreen. Kuuntelun yhteenveto Soittelimme loppuun myös perinteiset heviviisut, jotka Mazda selvitti aivan asiallisesti. Toccatalla kiusaamme subbaria nostamalla volumea muutamaa pykälää korkeammalle. 34 AutoSound AUTOESITTELY Kysyttäessä kokeiltiinko DLS:n X12 elementtiä koskaan refleksikotelossa, tulee Timolta vastaus ennen kuin kysymyksen viimeinen äänne on ehtinyt siirtyä toimittajan huulilta ulos: EI. Pitää jälleen korostaa, että auto säädettiin reippaasti yli 10 vuoden totaalisen käyttämättömyyden jälkeen varsin pikaisesti sointikuntoon, ilman mitään EM-voiton aikaisia muistiinpanoja. Eikä muuten yhtään hullummin soikaan. Kun tämän nykyisen takakontin ensimmäinen kehitysversio syntyi vuoden 2000 kevääksi, niin itse jouduin opiskelujen takia olemaan viikot Tampereella. Mazdan kokonaisvaltainen tyylikkyys ja työnjälki edustivat referenssiä, johon asennusten suhteen pyrittiin. Soundi on tältä osin kallellaan pehmeään ja vähän ehkä pyöreäänkin, mutta erottelua löytyy kuitenkin mukavasti. Vuoteen 2001 saakka kaikki maalatut paneelitkin olivat veljesten itse maalaamia. Pienet nyanssit löytyvät ja tilakin aukeaa oikein kivasti. Ajatonta kauneutta Tämä auto kaikkine kehitysvaiheineen toimi minulle itselleni esikuvana ja innoittajana, kun aikoinaan kilpailin omalla Renault Meganellani Team DLS Finlandissa. Tuohon aikaan hommassa oli myös pointti, koska erikoisista ja onnistuneista asioista palkittiin kilpailuissa melkein luokasta riippumatta. kilpailujen bonuspisteiden vuoksi ja jotkut jopa ihan vain tekemisen ilosta. Laitteiston ainoat taajuuskorjaukset ovat juurikin diskanttipäässä, muutama parin desibelin vaimennus jossain kymmenen kilohertsin kahta puolta. "Late on hemmetin kova kaveri puurtamaan. Ja se jos mikä on äänentoistolaitteistossa tärkeää! joilla saatiin homma niin sanotusti rokkaamaan. Lineaarisuus on ok tasoa. Tavaratilan viimeistelystä Timo antaa kunnian pikkuveljelleen. Se on useaan nykyajan kisa-autoon verrattuna selvästi pehmeäsävyisempi eikä niin viiltävän analyyttinen. Matalin nuotti ei mitään mahdottomia värinöitä saa aikaan, mutta sävyjä kuitenkin löytyy ylemmiltä osilta. Tämä on kuitenkin auto, joka on toiminut itselleni ylivoimaisesti tärkeimpänä esikuvana, silloin joskus aikoinaan kun omaa vakavampaa kisaharrastustani aloittelin. Timo ei enää reilun kymmenen vuoden jälkeen löytänyt vanhoja muistiinpanojaan, joten säädöt jouduttiin tekemään puhtaalta pöydältä. Toimi hyvin 2000-luvun alussa ja heleästi kilahtaa rumpalin pellit edelleen. Sen voin kuitenkin kertoa, että perhosia oli vatsassa vähän tavallista enemmän. Ainoastaan kaikkein ylimmillä taajuuksilla saisi mielestäni olla vähän enemmänkin hohtoa ja hehkua, joka jää nyt vähän turhan hillityksi. Draivia löytyy ja ääni on hyvällä tavalla mehukas, mutta ilmassa on myös hivenen ajoittaista kumeutta. Diskanttien äänestä puuttuvat melko tyystin kaikki kuunteluväsymystä aiheuttavat piirteet, joten eihän näistä voi kuin pitää! Rammstein ja Lynyrd Skynyrd saavat jalkaan liikettä, joten homma toimii. Jos laitteistosta pitäisi kiteyttää joku lyhyt ja ytimekäs mielipide, niin tämä on mielestäni mukavasti soiva setti. Joten ei muuta kuin AutoSoundin testilevy Pioneerin soittimeen ja hymyssä suin ottamaan vastaan se mitä tarjotaan! Bruce Springsteen Streets of Philadelphia. Jos kuitenkin jäi epäselväksi, niin subbari on suljetussa kotelossa, tilavuutta on noin sadanviidenkymmenen 0,33 l Karhutölkin verran. Agentsilla Kääriäisen tulkinta on oikeaoppisen läsnäoleva ja Jorman vahvassa äänessä on auktoriteettia. Vaikka kokemus on vankka, niin 11 vuotta koskematta ODR:n kaukosäätimeen on kuitenkin pitkä aika... En oikein tiedä mitä tarkalleen odotin soundin suhteen kun lähdin ajelemaan Raumalle elokuisena lauantai-iltana. Olen toki kuunnellut Mazdaa vuosia sitten useampaankin kertaan, mutta uusintakuuntelu näin pitkän ajan jälkeen kiinnosti suunnattomasti. On myös pienimuotoinen ihme että setti heräsi eloon näinkin pitkän tauon jälkeen, eivätkä esimerkiksi laitteiden kondensaattorit esitä häiriöäänien muodossa minkäänlaisia ikääntymisen merkkejä joka olisi varmastikin ollut se todennäköisempi lopputulos, jos olisi veikata pitänyt. Oli hienoa, kun sai konkreettisesti vaikutettua kanssaharrastajien osaamiseen pienien vinkkien muodossa. Lauri hioi ja paklasi lähes kokonaan yksin todella työläät lasikuitupaneelit, joissa oli järjetön homma. "Helposti lähestyttävä" voisi olla kuvaava termi. Biisin melkoisen paljastava kertosäkeistö antaa ymmärtää että ylemmällä keskialueella olisi kenties aavistus korostumaa. Aivan tarkin terä on pikkuisen kadoksissa. Midien ja subbarin yhteiskieli toimii asiallisesti. Mazdasta löytyy tuhoton määrä yksityiskohtia, joista suurin osa on tehty mm. Juurikin Mazdan takakontti oli se kova juttu silloin aikoinaan, kun vastaavanlaisia kokonaan maalattuja ja todella muodokkaita lasikuitukontteja ei Suomen kisoissa oltu kovin paljoa nähty. Timo kertoo olleensa säätöhommissa edellisen kerran vuonna 2004, kun avusti erästä tuttuaan sen vuoden EM-kinkereihin. Vaikuttaminen ja esimerkin näyttäminen muille harrastajille jatkuu. 90-luvulla FASCA:n kisoissa oli mukavaa keksiä ja kehittää sellaisia juttuja joita ei oltu nähty, kuten soittimien näyttöjen irrotuksia ja siirtoja taustapeiliin, vahvistimien vesijäähdytyksiä ja liikkuvia laiteräkkejä. Myös DLS:n vahvistimien kuorien hionta on Laten käsialaa", kertoo mies. Juniorilla ja Cosmic Hipolla tutkailen midbassojen tekemisiä. Noin muutenkin tykkään laitteiston äänestä, lähinnä sen yleissoundista ja siitä miten setti käsittelee monentyyppistä musiikkimateriaalia. Harmonian rikkoo vain pienehkö kuminanpoikanen. Kuvassa takapenkin kahteen osaan jakava signaaliprosessorin paneeli. Vaikkei se soundillisesti tällä kuunteluhetkellä ihan siinä iskussa olekaan kuin aikoinaan, niin se joka tapauksessa soi. Päätämme poistaa nämäkin ja ei se nyt aikakaan soundille pahaa tehnyt. Yksi porkkana asennusten tekoon oli myös se, että Timo kirjoitti freelancerina juttuja edesmenneeseen Hifilehteen. On selvää, ettei Mazdan settiä ole reilua vertailla suoraan kahteen muuhun tässä samassa numerossa esiteltävään tuoreeseen EM-voittajaan, joiden säädöt ovat tiukkaakin tiukemmassa tikissä ja laitteistot muutenkin monta vuosikertaa uudemmat, joten ainakin kaiutinelementeissä Mazda antaa reippaasti tasoitusta. Se että Rankosen veljesten auto on jälleen sointikunnossa, on upea asia. Ääni tuntuu tulevan mukavan pakottomasti. Ääni on mukavan "kiltti" ja kuuntelemaan addiktoiva. No eipä ole enää... Timo ja Lauri ovat aina olleet tunnettuja siitä, että asennuksia tehdessä pyritään kaikki tekemään ensisijaisesti itse. Isosta ongelmasta ei kuitenkaan ole kyse, sillä se nostaa päätään vain satunnaisesti. Ottakaapas nuoriso oppia, tältä näyttää Suomen legendaarisin hifiauto! KUUNTELU. Varsinainen subbassopää on likimain niin maukas kuin muistelinkin sen olevan. Vaikka onkin toki harmi, ettei Mazda ole muutamista myyntiyrityksistä huolimatta löytänyt uutta omistajaa, niin toisaalta ainakin nyt se on saanut säilyä entisessä loisteessaan uusien autohifisukupolvien ihasteltavaksi. Tämä on toki sääli, mutta itse olen joka tapauksessa äärettömän kiitollinen että ylipäätään pääsin kuuntelemaan autoa. Vegasin reissua varten Mazda ylimaalattiin automaalaamossa, jolloin myös asennuspaneelit vedettiin samalla kertaa yhtenäiseen sävyyn. Subbarin suojaritilän kehys oli vähän ruosteessa pitkän ja kosteassa tilassa tapahtuneen säilytyksen vuoksi. Nilsillä meininki ei ole aivan tarkinta mahdollista, mutta biisiä kuuntelee kuitenkin erittäin mielellään. Diskanttitoisto on hemmetin hyvä! Aika nopeankin kuuntelun perusteella voisi todeta, että diskantti on auton parhaiten tikissä oleva äänialue
AutoSound 35 AUTOESITTELY
Näitä soiteltiin alkuun kotona ja myös vanhempien autot saivat toimia asennusalustoina. Jokusen vuoden vanhemmilta serkkupojilta löytyi autoistaan 90-luvun taitteessa "boostereita" ja Saabin hattuhyllylle metallista hitsatut kaiutinkotelot silloisen Hifilehden 2,5/2-rakennussarjalle. Hän on Jarkko Saukonoja. Kaiken alku ja juuri AudioImportilla myyntiedustajana työskentelevä Jarkko on ollut kiinnostunut autohifistä jo reippaasti ennen ajokortti-ikää. Näistä ajoista on kulunut jo pari vuosikymmentä ja lähestulkoon kaikki menneiden vuosien kovat tekijät ovat siirtyneet muiden harrastusten pariin. Kun oma auto viimein saatiin alle, haettiin heti kättelyssä paikallisilta hifikauppiailta paksu nippu esitteitä, joita sitten kaverien kanssa selattiin. Tästä huolimatta kisakentillä pyöri jo tuolloin muutamia "voittamattomia" autoja. Yksi mies on kuitenkin jaksanut kiertää kisakenttiä sitkeästi jo parinkymmenen vuoden ajan, ja harjoittaa itsestään kovalla työllä todellisen autoäänentoiston superosaajan. 36 AutoSound AUTOESITTELY Silloin kun me 70-luvun loppupuolella syntyneet saimme ajokortit ja aloittelimme kisaharrastusta, oli autohifikilpaileminen Suomessa varsin uusi juttu. Jarkko kertoo muistelevansa, että jo näiden varhaisimpien laitteistojen hyvä soundi jäi teini-ikäisen pojan mieleen. Ammattikouluaikaan autohifilaitteita alkoi jo löytyä Jarkolta itseltäänkin. Sellaisia joiden omistajat tuntuivat ymmärtävän lajista selkeästi muita enemmän, ja jotka keksivät ja lanseerasivat uudet innovaatiot aina ensimmäisinä, muiden harrastajien seuratessa perässä. Tällöin elettiin vielä aikaa ennen Internetiä, joten ainoa saatavissa ollut tieto tuli paiTeksti ja kuvat: Janne Soilakari Asennuskuvat: Jarkko Saukonoja
HYVÄT NAISET JA HERRAT, TÄMÄ AUTO ON VOITTAMATON! netusta materiaalista. Kisaamaan Jarkon innostus autohifikisaamiseen lähti liikkeelle Pisilän Jannen opastuksesta. "Silloin ammattikouluaikoina tuli hankittua monen muun hifilaitteen ohessa myös eräs kultakimpale, joka minulta löytyy vielä edelleenkin, nimittäin Harman Kardon TC 400 Q vahvistin. Samoihin aikoihin kaiutinpuoli oli vaihtunut JBL:n tuotteisiin ja subbariosastolla kävi kääntymässä myös niitä kaikkein kovimpia elementtejä, eli GTi-sarjaa. Elettiin vuotta 1996. Saapuneet tuotteet sai sitten lunastettua ulos koulun varastolta. Ihan ensimmäisenä osakilpailupaikkana toimi Kauhajoki ja legendaarinen Peugeot on tuunattu ympäriinsä ralliteeman mukaisesti. Ammattikoulussa sähköpuolta opiskellut Jarkko löysi pian samanhenkistä seuraa, esimerkiksi varttuneemmat harrastajat muistanevat kaverin nimeltä Janne Pisilä. JBL:n subbareita. Kaverukset keksivät, että koulun nimissä pystyy tilaamaan tavaraa hieman edullisemmin esimerkiksi Radioduolta, josta laitettiinkin toimitukseen mm. Kaluston hankintapaikkoina toimivat Haapajärven Eräja Kodinkone sekä Haapajärven Konekeskus, joista toisena mainittu on jo siirtynyt historiaan, ensimmäisen toimiessa yhä edelleen Veikon Koneen nimellä. Ensimmäisen settinsä merkkivalinnoissa Jarkko vannoi Infinityn kaiuttimien ja JVC:n kasettidekin sekä CD-vaihtajan nimeen. AutoSound 37 KUUSI SUOMENMESTARUUTTA NELJÄN VUODEN SISÄLLÄ, KAKSI EM-VOITTOA JA KOLMENA VUONNA PERÄKKÄIN KOKO EMMA FINLANDIN FINAALIEN PARAS ÄÄNENLAATU JA PARAS ASENNUS. Laite oli varsin tyyris, ovh-hintaa taisi olla 7000 markkaa. Ensimmäisenä kisa-autona palveli "peltikeula-Passat" vuosimallia 1990, johon löytyi laitteet Polk Audion mallistosta. Ärhäkkää ulkonäköä lisää myös keulalle asennettu remmiahtimen välijäähdytin.. Soundiero aikaisempiin JVC:n vahvareihin oli kuitenkin todella iso", muistelee Jarkko
Tietysti tunnelmaa korosti vielä se, että samalla saatiin erään hifi toimittajan päänahka", naureskelee kaveri, ja jatkaa. Jarkko oli opiskellut puolisen vuotta pneumatiikkaa ja hydrauliikkaa, josta lähti innostus kokeilla asioita hifi asennuksessa. Intoa kun riitti, niin tämä ei ulkona paukkuvilla pakkasillakaan haitannut tekemistä. :-) "Tuo kyseinen fi naalivoitto oli itselleni ensimmäinen ja siksi arvostan sen kisaurani kaikkein tärkeimmäksi voitoksi Suomen kamaralla. Auton asennukset tehtiin pääosin rivitalon parkkipaikalla ja pienessä laudoitetussa varastossa, jossa ei luonnollisestikaan ollut lämmitystä. Myös vuonna 2006 oli vastaavanlainen tilanne, kun otimme Olli Finerin kanssa yhteen Jyväskylän fi naalikisassa, joka oli myös tiukka taisto". Tämä setti toimi Jarkon kohKim Wiik suunnitteli Jarkon ohjeiden mukaisesti auton koristeteippauksen. 38 AutoSound AUTOESITTELY sikalan piha, josta riittää paljonkin muistoja etenkin kärpästen muodossa. Ja jos varastossa tuli liian kylmä, jatkettiin hommia sisällä keittiön pöydällä. "Kävin autolla muutamat kisat läpi, mutta enemmänkin se toimi demoautona, koska ei ollut niinkään rakennettu kilpailujen sääntöjä ajatellen", kertoo Jarkko. Itsekin muistan tuon ensimmäisen Mersun erittäin hyvin, sillä kilpailimme samassa FASCA:n Pro alle 300W -luokassa kyseisellä kaudella. Jarkko päihitti allekirjoittaneen fi naaleissa kahdella pisteellä. Myös laitteistopuolella oli massasta poikkeavia ratkaisuja, sillä auton signaaliprosessori oli JBL:n PA-puolen 6-kanavainen laite, jossa viivesäädöt olisivat riittäneet vaikka stadion-kokoluokan äänentoistoon. Seuraavana kulkupelinä toiminut VW Vento saikin sitten sisälleen jo selkeästi kilpailuja ajatellen rakennetun järjestelmän, jossa päämerkkinä oli Infi nity. Kyllä motivoitunut autohifi sti keinot keksii! Vuonna 2000 kulkuväline vaihtui jälleen, jolloin vuoron sai Jarkon ensimmäinen E-sarjan Mercedes-Benz. Sittemminhän tähtikeuloja on miehen omistuksessa riittänyt, nykyinen ML on jo kuudes saman merkin auto. "Tykkään siitä että kisoissa on haastetta. Jarkko työskenteli myyjänä ylivieskalaisessa kodinkoneliikkeessä, jonka edustuksiin kuuluivat tuohon aikaan hyvässä nosteessa olleet JBL:n ja Infi nityn autohifi laitteet, joten merkkivalinta syntyi tätä kautta. Ero syntyi asennuksista, ja tuolloin päätin itsekin, että jatkossa siihen puoleen tullaan panostamaan sen verran, ettei vastaavaa pääse toiste sattumaan. Mattamusta yliteippaus on omistajan omaa käsialaa, työkaveri Sebun hieman avustaessa hommaa.. Tuolloin oli oikeasti tiukka vääntö ja ennen fi naaleja ei kukaan tiennyt keiden kesken palkinnot tullaan jakamaan. Kyseisen Mersun laitteisto sisälsi poikkeuksellisia asennusratkaisuja, kuten pneumatiikalla liikuteltavan vahvistinräkin
Auton asennuksien kohdalla oli otettu hieman hillitympi linja, josta syystä suurelle yleisölle saattoi syntyä käsitys "väliprojektista". Tuohon aikaan elettiin vielä sitä asennuskautta, kun kisoissa koitettiin asennuspisteillä kompensoida hieman heikompia kuuntelupisteitä, kun kuuntelupuoli ei ollut vielä aivan niin hyvin hallussa. Tässä autossa nähtiin myös yhdet ensimmäisistä pienikokoisista laajakaistoista, joilla hoidettiin keskiäänien ja diskantin toisto. Itsekin muistan ottaneeni ennen vuoden 2003 fi naaleja oikein töistä lomaa, että sain asentaa useita vuorokausia melkein yhteen rytkyyn, jonkun parin viimeisen bonuspisteen toivossa. Seuraavana kehonsiirtovälineenä Jarkon käytössä palveli hopeanvärinen MB E320CDI, jolla saalistettiin kahtena peräkkäisenä vuonna 2009 ja 2010 peräti kolme SM voittoa. Asennusteeman valin206 Pösöön ei liiemmin löydy merkkikohtaisia viritysosia. Auton kori hankittiin Ruotsista ja tekniikka Suomesta. Peugeot tuli taloon Jos kisa-autona toimii oma käyttöauto, pitää tehdä asennusten suhteen kohtuuttomasti kompromisseja. Tästä syystä Jarkko hankki seuraavaa kautta 2011 varten silloisen työkaverinsa Mikko Isopahkalan kanssa kokonaan erillisen harrastusauton eli juurikin tämän esittelyn päätähden, W2C Peugeotin. Toyota Hiluxista ja GTi Almerasta.. Nykyään tilanne onki sitten aikalailla päinvastoin, eli kuuntelupisteitä arvostetaan enemmän", muistelee Jarkko reilun kymmenen vuoden takaisia aikoja. sijoitusta ja kolme voittoa. AutoSound 39 AUTOESITTELY dalla kisauran käännekohtana ja sysäyksenä tehdä asiat jatkossakin todella viimeisenpäälle sekä harkitusti. M-B:n laitteisto rakennettiin JL Audion kamoilla ja asennuspuoleen panostettiin jälleen muutamaa kertaluokkaa isommin kuin edellisen kulkineen kohdalla. "Viissatasen" kanssa kisattiin viisi kautta ja auton meriitteihin kuuluu pari SM 2. Tämänkin Mersun hifi setti sisälsi kuitenkin äärimmäisen kovatasoista tavaraa ja asiat oli tehty perusteellisesti, tähtäimenä hyvä äänenlaatu. "Vuonna 2003 kävin ekaa kertaa EM-kisoissa. Budjetti ja käytössä ollut rakennusaika olivat alkuun melko rajalliset, joten tehokkaampien ja uudempien malliversioiden sijaan Nettiautosta haravoitiin esille kaikkein edullisin 1.4-litraisella myllyllä varustettu 206. Kohti korkeampaa laatutasoa Ensimmäinen auto jolla Jarkko lähti kokeilemaan siipiään myös EM-kentillä, oli viininpunainen 500-sarjan E-Mersu. Samoihin aikoihin miehen tuttavapiiri laajeni myös sellaisilla kavereilla kuin Fredrik Strengell sekä Källmanin veljekset, jotka opastivat Jarkkoa säätämisen saloihin. Ja loppu onkin menestyksen osalta historiaa. Ja nyt siis tarkoitetaan äänenlaadun parantamiseen liittyviä sellaisia. Kriteerinä oli lähinnä se, että auto on pelleiltään kohtuullisen ehjä ja että se käy sen verran, että siirtely trailerille ja pois onnistuisi. Jarrut piti muuttaa järeämmiksi EMMA Racingia ajatellen ja osia on käytetty mm. Kovalla työllä ja itse tekemällä kustannukset saatiin pidettyä kohtuullisina, sillä valmiin vastaavan auton ostaminen ulkomailta ja verottaminen Suomeen olisi maksanut melkein kolme kertaa enemmän. Tavaratilaan tehtiin useita ilmanpaineella liikkuvia paneeleja ja jopa subbarikotelot kääntyivät pneumatiikan avustamina. Ja olihan se niinkin, että ne korkeimmat asennuspisteet vetänyt oli aina se porukan kovin jätkä
40 AutoSound AUTOESITTELY taan vaikutti pari seikkaa. Pienen aivoriihen jälkeen idea oli hioutunut kristallinkirkkaaksi, Pösöstä tehdään ralliauto! Noin viitisen vuotta sitten Ground Zero teki kovaa nousua ja merkin imagoa haluttiin muovata pelkästä painemerkistä myös vakavasti otettavaksi hifivalmistajaksi. Tämä siksi, että Jarkko ja Mikko olivat jo pitkään olleet sitä mieltä, että liiallinen vaimentaminen tappaa äänestä luonnolliset kaiut ja kuuntelusta tulee fiilis kuin istuisi jossain studiokopissa. Lisäksi piti jotenkin järkevästi pystyä perustelemaan, miksi auton ohjaamosta tehdään tarkoituksella hieman perinteistä "karumpi", eli paljasta peltipintaa jätettäisiin näkyville. Jarkko ja Ohjaamon yleiskuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa eri komponenttien sijoittelusta. Sitä asennusaikaa ei todellakaan ollut liiaksi, joten kaikki "yyber-hailaitit" piti unohtaa heti. Vahvistimet ovat muuten heti penkkien takana ja pidemmässä kuuntelussa lämmitys toimii... Jarkon työnantaja AudioImport toimi projektin sponsorina ja laitteistopuoli päätettiin valita kokonaan GZ:n mallistosta. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut 206:n tarinan loppua, ei sinne päinkään. Kuskin jalkatilassa olevat rallipolkimet ovat toki teeman mukaiset, mutta ne verottavat huomattavasti jalkatilaa (pitkäkoipinen toimittaja ei tykännyt). Mikko kisasivat W2C:llä tiiminä kauden 2011, jonka jälkeen Mikko vetäytyi pois projektista ja auto jäi kokonaan Jarkon huostaan. Ensimmäinen Euroopan mestaruus heltisi Racing-luokasta ja tämä viimeisin ja Jarkonkin kaikkein arvokkaimmaksi voitokseen rankkaama sitten oikein kovatasoisesta soundiluokasta. Karua, mutta samaan aikaan todella tyylikästä.. Näin käsittämättömien kilpailumenestysPirteän väriset kuppipenkit ja OMP-vyöt viimeistelevät aidon tunnelman. Lisäksi autolla on kolmena viime vuotena saalistettu viiden SM-voiton ohella kaksi EM-voittoa ja yksi 2. Nämä pystit kuuluvat nykyään jo kolmen peräkkäisen voittovuoden jälkeen miehen palkintokaapin pysyvään sisältöön, koska eivät ne näytä muille kelpaavan. Jo heti seuraavana vuonna Jarkko pokkasi EMMA Finlandin finaaleista kaksi luokkavoittoa ja siihen kylkeen vielä Best of Sound ja Best of Install -kiertopalkinnot. Pokaalit nimittäin saa pitää itsellään, jos ne voittaa kolmesti putkeen. sija
Kiitettäviä on sen verran paljon, etten ala luettelemaan erikseen nimiä, kun kuitenkin joku unohtuisi. 2001, 2008 EM1. uusi putkisto • Alusta Säädettävät tolpat edessä, takana vakio vääntösauvajousitus uudelleen säädettynä • Ulkoasu WRC-korisarja (tilattu Portugalista), yliteipattu itse mattamustaksi • Vanteet Tenzo R Tracer v1 8,5 x 18” • Renkaat 225/40/18 • Sisusta Kuppipenkit, OMP-vyöt, turvakaaret HIFIT • Ohjelmalähde Alpine DVI-9990R • Signaaliprosessori Alpine PXI-H990 • Vahvistimet Ground Zero GZPA Reference 2T diskanteille ja keskiäänille, GZPA Reference 2 midbassoille ja subbarille • Diskantit Ground Zero GZPT 28 Reference • Keskiäänet Ground Zero GZPM 80 Reference • Midbassot Ground Zero GZPM 180 Reference • Subwooferi Ground Zero GZUW 300SQ • Muuta Vaimennus STP, kaapelit Tchernov Cable: Classic MKII, akut 4-Audio BHYB 78A ja GZBP 12.5000 2 kpl KIITOKSET Iso kiitos kaikille jotka ovat jollain tavalla osallistuneet projektiin. 2000, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010x2, 2011, 2012x2, 2013, 2014x2 SM2. AutoSound 41 AUTOESITTELY KUSKI JA KULKINE KUSKI • Nimi Jarkko Saukonoja • Ikä 40 vuotta • Paikkakunta Ylivieska • Ammatti Myyntiedustaja • Muut harrastukset Talviurheilulajit • Paras albumi Spotify ja Tidal • Suosikkielokuva Sons of Anarchy ja muut laatusarjat KILPAILUMENESTYS Best of Sound & Best of Install 2012, 2013, 2014 SM1. 2003, 2005 SM3. 2012, 2014 EM2. 2013 KULKINE • Merkki ja malli Peugeot 206 • Auton vuosimalli 1999 • Tekniikka Moottori 1.4 l, jälkiasennettu remmiahdin ja mm. Jokainen mukana ollut ja apuaan antanut tietää itse osuutensa, joten kiitos juuri heille!
Puhut paljon mittausten käyttämisestä apuna säätöprosessissa. Reikiä koriin W2C:n rakentamisen toinen pääidea ohjaamon hallitun akustoinnin ja paljaan peltipinnan lisäksi oli kaiutinasennus niin, että diskantteja lukuun ottamatta kaikki elementit myös keskiäänet ja midbassot hengittävät vapaasti autosta ulos. Näitä käytän pääasiassa vastemittauksissa. Vastemittausten testimateriaalina käytän usein logaritmista taajuuspyyhkäisyä. Näillä on hyvä tarkastella vaiheistusta ja kuljettajan sekä apparin merkitystä toistoon. Vinkkisi kilpailijoille, jotka tavoittelevat EM-voittoa. Kaikkein vaarallisinta kehityksen kannalta on se, että alkaa pitää liiaksi oman settinsä äänestä. Huomasin että luukku raollaan soundiin palasi se aikaisempi pakottomuus, ja tästä alkoi suunnittelu, miten auton takaosaan saadaan suurehko "hengitysreikä", joka olisi kuitenkin piilossa. "Pitäisin ehkä kaikkein tärkeimpänä asiana kuulon aktiivista harjoittamista ja kuuntelun opettelua. Tämä toi mm. Kuuluin ennen siihen porukkaan, jonka mielestä riittää kun kaapelit ovat kuparia ja paksuutta on järkevästi käyttötarkoitus huomioiden. Mietin asiaa niin, että kuuntelija on kuitenkin tavallaan suljetun kotelon sisällä ja sieltä pitäisi pystyä jotenkin vapauttamaan se vastapaine pihalle. Auton koriin on siis polttoleikattu vähän reilumminkin reikiä, eivätkä ne suinkaan jää kaiutinasennusreikiin. Mielipiteesi signaalija kaiutinkaapeloinnin merkityksestä soundiin. lyömäsoittimien toistoon hurjasti lisää tarkkuutta. Ground Zero GZPT 28 Reference elementit ovat edelleen samat, jotka ovat olleet mukana vuodesta 2011 saakka. Lopulliset säädöt ja ratkaisut teen kuitenkin minä, joten jos tulee turpaan ei auta kuin katsoa peiliin, mutta voiton osuessa kohdalle fi ilis on vastaavasti todella huikea. 42 AutoSound AUTOESITTELY Esitin Jarkolle haastattelun muodossa muutamia kysymyksiä, joilla valotetaan hieman kaverin referenssejä hyvästä soundista, säätörutiineja ja metodeja, sekä mielipiteitä äänenlaatuun vaikuttavista asioista kuten kaapeloinnista. Elementtien takana ei siis varsinaisesti ole mitään kotelointia, vaan asiaa voidaankin ajatella toisinpäin; auton ohjaamo toimii nyt jättimäisenä kaiutinkotelona. Soundin rytmitys pitää olla myös hallussa, muuten toistosta ei saada kaikkea dynamiikkaa ja tarkkuutta irti", perustelee Jarkko. Subbassoalueella vastaavia ratkaisuja on kyllä nähty ja kuultu joitain kertoja ennenkin, mutta harvemmin midbassoja keskiäänialueiden toteutuksessa. Laitteiden tarkkuus riittää aivan mainiosti ja ne on helppo pitää mukana auton ohjaamossa. Rakennan pääasiassa aivan yksin ja myös säädän settini itse, vaikka kyselenkin paljon mielipiteitä muilta harrastajilta. Nykyään tiedän, että hyvästäkin setistä voidaan saada vielä hieman parempi, kun valitaan siihen oikeat kaapelit. n saralla parhaat "kiksit". Mistä haet referenssit hyvään soundiin. Pilarien kylkeen liimatut vaimennukset on valikoitu lukuisien kuuntelutestien avulla.. Hyvää mieltä tuottaa myös se, kun joku tiimikaveri menestyy kilpailuissa ja olen itse ollut mukana auttamassa häntä siihen, esimerkiksi säätöjen suhteen. Viime kesänä fi rmalle ostettiin myös mittausjärjestelmä impedanssikäppyröiden mittaamiseen. Kun elementille saadaan tietyssä kotelossa hyvä impedanssipiikki, toistoon tulee nopeutta ja transienttitoisto paranee. Jos vaaleanpunaisella kohinalla pelkästään säätää, niin siellä saattaa jonkun heijastuman takia tulla vastekäppyrään piikki, ja kun siirtää mikkiä muutaman sentin, niin se piikki häviää. Kyllä ne tiukat voitot antavat parhaan tyydytyksen. Täytyy kuunnella erilaisia kuulokkeita, kotisettejä, käydä erityyppisissä konserteissa ja vaikka ihan baarikeikoilla, joissa voi kuitenkin kuulla livemusiikkia. Sitä kun oppii yhdistämään mittaukset ja kuuntelun, niin erilaisten soundin ongelmakohtien paikallistaminen helpottuu hurjasti. Pitää muistaa että maailman parhaatkaan kaapelit eivät pelasta muuten esimerkiksi väärin säädettyä laitteistoa. En halua kuitenkaan liikaa toitottaa kaapelien erinomaisuutta. Ja sitten kun ne tukittiin, niin tuli selkeä ilmiö siitä että jotain muuttui. Ennen viime kevään EM-kisoja hieroin pelkästään oikean puolen keskiäänen impedanssipiikkiä varmaan viikon, ennen kuin sain sen kohdalleen. Paljon ennakkoluulotonta testaamista ja kuuntelua ja kuunteluttamista muilla, siitä se lähtee! ten jälkeen voidaan vain ihmetellä, että missä on Jarkko Saukonojan voittamattomuuden salaisuus. Ihan kaikesta mahdollisesta, vaikka linnunlaulusta! Pitää kuunnella avoimin mielin kaikenlaisia ääniä ja vaihdella kaiuttimia useasti, ettei totu liikaa yhteen soundiin. Kuunteluympäristö parani siinä mielessä, että esimerkiksi messujen häly ei kulkeutunut niin selvästi ohjaamoon, mutta bassopään ja jopa keskiäänen pakottomuus kärsi. . Äänikuva selkeytyi ja yksityiskohtia tuli enemmän. Sellainen sitten tehtiin tavaratilan pohjalle ja peitettiin hälyääniä suodattavalla ritilärakennelmalla ja matolla. Taajuuspyyhkäisyn kanssa päästään tästä ongelmasta eroon, kun kuunnellaan se läpi ja todetaan ettei sieltä mikään nouse häiritsevästi esille. Tchernovin piuhoilla soundiin saatiin kuitenkin vielä yllättävän paljon uusia ulottuvuuksia. Elementtien suuntainkupit on sijoitettu vaimennettuihin a-pilareihin. Ja näistä sitten kasata ja suodattaa käsitys siitä, miltä sen soundin pitäisi missäkin tilanteessa kuulostaa. Käytän niinkin kevyttä kalustoa, kuin iMic 436 kapselimikkiä ja iPhonea tai iPadia. Sitä on vähän hankala selittää, mutta esimerkiksi se, että oppii kuulemaan oikean vaiheen ja ymmärtää miltä vastemittarin näyttämät asiat kuulostavat käytännössä. Kun AudioImportille tuli Tchernov Audio kaapelien edustus, niin testailin toki uusia tuotteita ja tämä avasi silmiä siihen miten piuhoilla oikeasti voi hienosäätää soundia. Aloin testailla asiaa ensin raottelemalla takaluukun kantta sentti kerallaan enemmän ja kuuntelemalla joka välissä. En paljastanut tätä kisoissa kuin asennustuomareille, mutta nyt kun auto on jo jäänyt eläkkeelle, niin tällainenkin salaisuus voidaan . Tämän olen todennut erinomaiseksi apuvälineeksi kotelonrakennuksessa. Omassa autossani kaapelien tuoman lisäyksen havaitsi helposti, kun auto oli jo valmiiksi laitteiston ja säätöjen suhteen hyvässä tikissä ja saatu soimaan niillä peruskaapeleilla varsin hyvin. Itsekin pidän aina välillä pitkiäkin taukoja oman autoni kuuntelussa ja jatkan taas joskus kun saan vähän muidenkin mielipiteitä. Rattiin integroitu kaukosäädin näyttää tyylikkäältä ja on todella tukevasti valmistettu. Ja kaikki laatukaapelitkaan eivät toimi jokaisessa setissä. Mikä tarjoaa autohi. "Joskus aikaisemmin, ennen kuin ehdin tehdä autoon sisälokasuojat, Pösön bassotoisto oli todella vapautunut. Millaisia mittausmetodeja sinulla on. Setti pitää olla ensin kaikilta osaalueilta muuten tikissä, vasta sitten aletaan miettimään äänenlaadun viilaamista kaapelien kanssa. Ruotsalainen säätäjäguru PM-Shopenin Micke sanoi viisaasti, että hän ei edes yritä totutella yksiin kaiuttimiin, vaikka ne tuntuisivatkin todella hyviltä
. Niinpä Jarkko purki ohjelmalähteen etupaneelin auki ja siirsi volumenupin jatkojohdon kanssa kojelaudan alle. Kaikki muut jakojyrkkyydet ovat 18 dB/okt, paitsi diskantti joka on 24 dB/okt. . Myös osa signaaliketjussa olevista Mundorfi n komponenteista on vaihdettu vielä alkuperäisiäkin laadukkaampiin. . Nyt laitteen päällä on uusi musta etulevy ja ulkoasu on paljon integroidumpi. Subbarina toimii Ground Zeron Uranium-sarjan 12-tuumainen malli, johon on tosin vaihdettu uusi kartio sekä puhekela, joilla elementin parametrit saatiin paremmin tähän asennustapaan sopiviksi. Pösön laitteiston kaiutinelementtien jakotaajuudet menevät seuraavasti. . . Diskanttien ja keskiäänien päätteet on pinottu päällekkäin, jotta kaikki neljä laitetta saatiin sopimaan mukaan. Jarkon käyttämissä Ground Zero GZPA Reference 2T putkihybridivahvistimissa on valmistajan toimesta vaihdettu putken kannat ja putket parempilaatuisiin, kuin aivan perusversioissa. Laitteiston keskiäänisinä toimivat nykyisin Ground Zero GZPM 80 Reference elementit, vaikka alunperin asennuspaikat suunniteltiinkin saman mallisarjan nelituumaisille kaiuttimille. . Jarkko sai molemmat versiot testiin, mutta valintaa ei kuulemma tarvinnut pitkään miettiä. . Katto näyttää ehkä hieman karulta, mutta se sopii teemaan ja ennen kaikkea toimii akustisesti halutulla tavalla. Auton ovista ei löydy kaiuttimia lainkaan. Ground Zero GZPM 180 Reference midbassot löytyvät jalkatilan kulmista. Kaukosäätimen valaistus helpottaa käyttöä vaikkapa hämärällä rallitaipaleella. . Käyttö onnistuu rattiin asennettujen kaukosäädinviiksien kanssa. . Huomaa akustointipaneelit elementtien vieressä.. Tästä ei kuitenkaan saanut täysiä asennuspisteitä, koska perinteisen näköinen soitin ei kilpailujen tuomarien mielestä kuulunut ralliauton teemaan. Soittimen asennusta on muokattu sitten viime näkemän, jolloin Alpinen F1-sarjan DVDpyöritin oli vielä normaalisti näkyvillä kojelaudassa. Subbari toistaa 50 Hz saakka, midbassoa ajetaan kaistalla 63 125 Hz, keskiäänet jatkavat 250 hertsistä aina 3,15 kilohertsiin saakka ja diskantit sitten 3,6 kHz ylöspäin
Tämä ratkaisu toi soundiin huomattavasti lisää helppoutta ja pakottomuutta. Seuraavaksi kuuntelin muutaman kappaleen mm. Lineaarisuustesti Toccatalla. Junior Wellsillä hyvä tunnelma vain jatkuu. No huh, huh. Pohdin hetken asiaa ja päädyn lopputulokseen, että taso on reiluhko, muttei korostunut. Subbarin sävykkyys ja erottelu ovat Kuustosella huipputasoa, mutta kaipaisin silti vielä ripauksen lisää auktoriteettia ja tiukkuutta ääneen. Varsinaisilla testilevyillä setti vakuutti erittäin suuresti. Kuuntelun yhteenveto Kokonaisuutena Jarkon laitteiston kuuntelu jätti vaikuttuneen olotilan. Tykkään diskanttien äänestä, ne eivät rasita tippaakaan ja soundi on harvinaisen puhdas, joten runsaanpuoleinen taso ei haittaa. Miellyttävä kokonaisuus kaiken kaikkiaan. Lisäksi kyseisessä luokassa mitataan äänenpaineet, joten 206:n kohdalla tämä tarkoitti erillisen takasubbarin asentamista, jotta tarpeellinen desibelitaso saavutettaisiin. Racingia Hifiluokkien lisäksi Jarkon Peugeot on putsannut palkintopöytiä myös EMMA Racingluokassa. Soundi on samaan aikaan kirkas, muttei kuitenkaan yhtään ohut. Ja istuma-asento on siis edelleen aivan kamala, mutta siitä huolimatta uppoudun täysin itsestään vain kuuntelemaan. Myös jarrut päivitettiin mahdollisimman tehokkaisiin ja kaikenlaista muuta pienempää juttua tehtiin sinne tänne. Itse kaipaisin laitteistolta hieman enemmän "anteeksiantoa" teknisesti heikkotasoisempaa materiaalia kohtaan, koska valtaosa olemassa olevasta musiikista kuitenkin on juuri sitä. Mitään negatiivista sanottavaa ei tule mieleen. Plussaa siitä etteivät kappaleet "kiristy" liikaa, vaikka rajoilla mennäänkin. Tämäntyylinen musiikki kaipaisi mielestäni kuitenkin selvästi tuhdimpaa bassoaluetta, kuin mitä W2C nyt tarjoilee. Päänvaivaa tuotti osien saatavuus, niitä kun ei merkkikohtaisena oikeastaan ollut. Lynnärien None of Us Are Free:llä tuntuu kuin subbari potkisi selkään... Mieleen tulee pelkkiä ylistyssanoja, biisi rokkaa todella mallikkaasti ja nyt on voimaa niin että tietää. Yhden aikakauden päätös Autoa katsellessa pitää kyllä todeta että teema . Tämän laitteiston täytyy olla varsin hyvä! Biisin "niihin juttuihin" kuuluvat pitkien bassonuottien loppupotkut tulevat juuri niin kuin pitääkin, subbari antaa esimerkkiä siitä miten alimmat toistetaan huikealla erottelulla ja myös rumpalin peltien helinä välittyy kiitettävällä arvosanalla. Muutenkin kappaleen alku toistuu äärimmäisen lineaarisesti ja nuottien välillä todellakin on sävyerot. Ääni on todella analyyttinen ja tarkka, mutta samaan aikaan siitä löytyy myös musikaalisuutta ja lämpöä. KUUNTELU. No, oli miten oli, tämä autohifilaitteisto on todellakin kuulemisen arvoinen. Näyttelytilanteissa auton tavaratilan pohjaa verhoaa tyylikäs lattiamatto, jonka alla piilee kuitenkin yllätys... Cosmic Hippo rullaa ensimmäisen kerran ohi ilman että muistan sanella mitään muistiin, koska kuuntelen vain musiikkia. Ymmärrän kuitenkin hyvin pointit, miksi Jarkon setti on säädetty niin tarkaksi kuin se on. Homma tuntuu toimivan, äänessä on hyvin ilmaa ja mikään ei kumise. Näillä Pösön setti näyttää kaiken potentiaalinsa ja vahvuutensa, mutta "tavallisella" musiikilla meno ja meininki putoavat hivenen alaspäin. Midbasso on todella tarkka, mutta niidenkin toistoon kaipaisin vähän lisää voiman tunnetta. Tämä mitoitus tuntui toimivan parhaiten, ja ratkaisulla oli Jarkon mukaan todella iso merkitys 206:n viimeisimpiin menestyksiin. Äänenvoimakkuutta voi nostaa huoletta, mikään ei ala sen suhteen rasittaa. Lisään volumea ja kasvoillani oleva hymy vain levenee. Vaikka auton ohjaamo näyttääkin hienolta, se ei ylipainoisen ja pitkäjalkaisen kuuntelijan kannalta ole ergonomisesti erityisen miellyttävä. Laulajan äänessä on bodya. AutoSoundin perinteinen testikokoelma Alpineen sisään ja ääntä pihalle! Jos levyn sisältö ei ole tuttu, niin käy tsekkaamassa esittely nettisivujemme keskustelufoorumin nettijulkaisuista (löytyy heti siitä ylhäältä). Tämäkin materiaali kaipaisi vielä tuhdimpaa bassopäätä, muuten on aika ok. Aukon koko on suunnilleen auton kaikkien kaiutinelementtien kartiopinta-ala kerrottuna kahdella. Autoon tehtiin noin kaksi kertaa kaikkien kaiutinelementtien kartiopinta-alan kokoinen hengitysreikä, joka on suunniteltu niin ettei ulkopuolinen hälyääni kuitenkaan kantaudu sitä pitkin ohjaamoon. The Last Rebel ja alun isorumpu on oikeasti ISO. Niskalaukauksella ääni on jälleen hämmentävän tarkka, mietin jopa että onko se häiritsevän tarkka... Tässä kokonaisuudessa on niin monta hämmentävän upeasti toimivaa asiaa kuten ehkä pakottomimmin toimiva subbassoalue mitä olen missään hifiautossa koskaan kuullut että ne pitää kuulla omin korvin, jos suinkin mahdollista. Uurastus kuitenkin tuotti tulosta ja vuonna 2012 EM-kisoista napsahti EMMA Racingin mestaruus. Bruce Springsteenilla tulee heti hyvä fiilis. Kyllä, potkua on todella messevä. Vähän jäi kuitenkin sellainen olo, että auto on viilattu toimimaan täydellisesti "hyvillä demokappaleilla", eli sellaisilla jotka toimivat yleensä vähän autossa kuin autossa, mutta tässä ne toimivat sitten vielä yhtä kertaluokkaa komeammin. Keskialueella saisi kernaasti olla myös vähän enemmän kokoa. Se tuo vain pakettiin lisää eloa ja pieniä yksityiskohtia. Ei haittaa enää kipeä selkä ja puutuneet jalat, nyt lähtee! Mikään ei rasita ja settiä voi luukuttaa todella lujaa. Homma vaati yllättävän paljon tekemistä, esimerkiksi tekniikkapuoli piti rakentaa ihan oikeasti kuntoon ja konehuoneeseen lisättiin jopa remmiahdin ja nokalle cooleri. Ja sitten Rammsteinia. Tätä ennen kun lähes kaikki isommat asiat oli jo kokeiltu. "Voitto tuntui hienolta kun sai kuunnella ensimmäistä kertaa maammelaulua EM-kisoissa ykköspysti kädessä. Tämäkin kappale toimii jälleen sen verran mallikkaasti, että ei tee suuremmin mieli sanella muistiinpanoja, vain pelkästään kuunnella. Nightwishillä soundin tarkkuus on hengästyttävän hyvä ja esimerkiksi kaikki rumpalin tekemiset erottuvat harvinaisen hyvin. Jännä fiilis. No, ehkä vähän makuasioita, mutta tarkkuutta siis todellakin on. No, tämä ei toki ole auton omistajan ongelma, vaan ihan toimittajan oma. Kaikkein matalin nuotti tulee oikeasti niin että tuntuu, vastaavaa en ole kokenut missään muussa autolaitteistossa. kertoa kaikille", valottaa Jarkko ideaansa. Vaikka korvia hellitään, niin samaan aikaan sanelen muistiinpanoihini, että pitkäkoipiselle läskille tämä kuunteluasento on myrkkyä. Luokka on tarkoitettu tuningautoille, joissa on hifien lisäksi panostettu ulkoasun ja tekniikan rakenteluun. Tarkkuutta kyllä on, mutta sellaista tietynlaista "puristusta" voisi olla enemmänkin. Tämä laitteisto on lähtökohtaisesti äärettömän analyyttinen ja se paljastaa suorasukaisesti musiikkikappaleiden tuotannolliset virheet. Aivan parhaaseen hevikonsertin tunnelmaan ei kuitenkaan tällä kertaa päästä. Kuuntelen testikokoelmalta vielä loppuun Nils Lofgrenin Keith Don’t Go:n, jolla soundin puhtaus ja tilantoisto ovat hämmentävän hyvää tasoa. Hyvin tuotettu musiikki toimii tässä setissä huikean hyvin ja vastaavasti heikommin tuotetut biisit hyppäävät negatiivisessa mielessä herkemmin silmille. Stereokuva oli tarkka, mutta esimerkiksi laulajan asettuminen juuri oikeaan sijaintiinsa vaati joillain kappaleilla hieman pään asennon hakemista (tuntui että laulajalla oli vähän taipumusta "venyä" vasemmalle päin). Äänessä on poikkeuksellisen paljon tilaa ja selkeyttä. Ihan en kymppiä antaisi, mutta tykkään kyllä ja ehdottomasti kiitettävän arvosanan puolella pysytään. . Tämä on melko harvinainen kombo, monesti kallistutaan jompaankumpaan suuntaan. Kaikki tulee niin jämptisti kuin vain voi. Nightwishin From Wishes to Eternity liveltä ja Timo Rautiainen & Trio Niskalaukauksen Rajaportti -albumilta. Sen kovimmat vahvuudet olivat huikea erottelu ja tarkkuus läpi koko äänialueen, ilmavuus ja tilantuntu sekä äänikuvan vakaus. "Mietin Racingiin osallistumista, koska auto kuitenkin periaatteessa on hyvin siihen sopiva, vaikkei tätä olekaan alkuperäisissä asennussuunnitelmissa huomioitu. Olo oli vähän hämmentynyt kun mukana oli kovia autoja mitkä oli rakennettu ainoastaan Racing luokkaan", muistelee Jarkko. Yleensä tämä kertoo jo sen, että perusasiat ovat jokseenkin uomissaan. 44 AutoSound AUTOESITTELY Poikkesin kylään Jarkon työpaikalle Ylivieskaan, jossa kuuntelin Pösön laitteistoa omien tuttujen levyjeni kanssa. Toki tässä on kyse myös mielipide-eroista. Muuten ei mieleen ihmeemmin mitään kritisoitavaa tullut ja paketti oli erinomaisen hyvin uomissaan. Muulla kuuntelumateriaalilla homma ei toiminut aivan yhtä hyvin, vaikka soundi edelleenkin oli paikoitellen todella upea ja kokonaisuutenakin erittäin hyvä. Mikko Kuustosella huomioin diskantin tason, joka on siinä rajoilla että tuleeko sitä omaan makuuni liikaa
Huomaa subwooferin korkeus! 3 Auton rintapeltiin tehtiin reikä subwooferin asennusta varten. Neljän millin vahvuiselle teräsputkelle leikattiin paikat kojelaudan kulmiin. Eli jatkoa seuraa... 2 3 1 MYÖS TÄMÄ AUTO ON KUUNNELTAVISSA EMMA:N FINAALEISSA VAASASSA!. Putken sisusta on vaimennettu STP:n matolla, niin että putken resonanssitaajuus saatiin tiputettua elementtien jakotaajuusalueen alapuolelle. Konehuone ei liikoja prameile, vaan on asiallinen ja tarkoituksenmukainen. Lisäksi Pösö tulee toimimaan miehen omana referenssiautona, johon tulevia projekteja tullaan vertaamaan. 12-tuumainen elementti kiinnitettiin 8 mm teräksestä valmistettuun laippaan. 2 Ohjaamon uloshengittävät kaiutinpaikat yhdessä kuvassa. AutoSound 45 AUTOESITTELY 1 Keskiäänisten asennuspaikat syntyivät auton pelteihin plasmaleikkuria käyttäen. on erittäin yhtenäinen ja kokonaisuus on ehyt ja toimiva. Subbarin kalvo näkyy konehuoneen puolelta, ohjaamon puolella magneetti sitä vastoin on varsin hyvin piilossa kojelaudan alla. Tämähän on ralliauto... Jarkko kuitenkin vihjaa, että kehittämisajatuksiakin on vielä olemassa. Vieläpä kun soundipuolikin loksauttaa leuat lattiaan etenkin hämmentävän tarkkuutensa ansiosta, on tässä sellainen hifiauto joka lunastaa paikkansa tämän alan legendojen joukosta! Kilpailurallinsa suhteen Peugeot W2C on nyt päässyt maaliin. Elementit hengittävät putkien kautta suoraan konehuoneeseen, välissä ei ole edes mitään vaimennusvanuja. Autoa ei kuitenkaan olla hautaamassa mihinkään tallin perälle, vaan se pääsee kunniapaikalle AudioImportin pääkonttorilla Ylivieskassa, jossa 206 pysyy kuuntelukunnossa. Oleellista on myös se, että putket ovat halkaisijaltaan riittävän suuret, etteivät ne ahdista kaiuttimien toimintaa millään tavalla
46 AutoSound AUTOESITTELY
SIJAAN, MUTTA KEVÄÄLLÄ PIDETYISSÄ EM-KILPAILUISSA AUTO RANKATTIIN KUITENKIN HIENOSTI LUOKKANSA PARHAAKSI!. AutoSound 47 AUTOESITTELY Teksti ja kuvat: Janne Soilakari MASSIIVISEN HYVÄ! " " ' JONI HIRVONEN LÄHTEE METSÄSTÄMÄÄN TÄMÄN SYKSYN FINAALEIHIN EMMA:N SUOMENMESTARUUTTA SUPERLEVEÄN HIFIMEGANENSA KANSSA. VIIME VUONNA OLI TYYTYMINEN TIUKASTI 2
Joni on kisannut viime vuodet aktiivisesti ja tulostakin on syntynyt. Mies on kuitenkin siinä mielessä erilainen EM-voittaja, että plakkarissa on pohjilla "vain" yksi SM-kulta. Joni kisasi luokassa Expert 6000 € ja päihitti toiseksi tulleen italialaisen Renault Clion täpärästi 1,5 pisteellä. 48 AutoSound Jonin Meganea on levitetty melkoisesti, jonka lisäksi autoon on tehty kova katto. Kokonaispisteiden ollessa 477,5, voidaan todeta että pienestä oli kiinni, mutta juuri tällaiset äärimmäisen tiukat voitothan ne parhaalta tuntuvat. Tosin muutama todella niukka 2. Voisi sanoa että olen asentanut Meganea aika paljon enemmän kuin säätänyt, vaikka hyvä äänikin totta kai on tärkeää muuten ei kilpailuissa. 2015 maaliskuussa järjestettiin kauden 2014 Euroopan mestaruuskilpailut Itävallan Salzburgissa. Kisapiireissä liikkuvien tietoisuuteen mies nousi viimeistään vuonna 2010, jolloin EMMA:n SQ-puolen kisaura pyörähti käyntiin. Asennusten kautta alkuun "Asennusten hienous ja toimivuus ovat itselleni ehkä kaikkein mielekkäimpiä asioita tässä harrastuksessa. Modi. sijakin löytyy. Matka syyskuun 2014 Suomen fi naaleista EM-mittelöihin oli työntäyteinen, sillä Joni päätti pitkän alkuharkinnan jälkeen tehdä asian tällä kertaa niin, ettei mitään jälkimutinoita enää jää. ointien kokonaismäärä on todella huima! Lahdessa autohifi ja autovarustealan yritystä pyörittävän Jonin tie nelipyöräisten harrastusmaailmaan vei vuonna 2002, jolloin kaveri asui vielä Joensuussa. Yksi iso murheenkryyni matkalla hyvään soundiin olivat auton midbassot, jotka eivät aikaisemmassa kojelauta-asennuksessa vain yksinkertaisesti toimineet tarpeeksi hyvin. Tämä tarkoitti koko asennuspaikanja tavan vaihtoa sekä hurjan määrän kokeilua ja säätämistä
lukuisia muutoksia. Alkujaan avoautona tehtaalta ulostulleesta, mutta myöhemmin kovakattoiseksi muutetusta autosta ei montaakaan modifi oimatonta kohtaa löydy ei sisältä eikä päältä. Yksi tärkeimpiä . "Yksi hauska juttu tässä kehityksessä on se, että subbarin koko on pikkuhiljaa ajansaatossa kutistunut. GZPK 16 SQ midbassot on refl eksikoteloitu oviin noin 13-litran bokseihin, joiden viritys on niinkin alhaalla kuin 25 hertsissä. Tätä lausahdusta ei tarvitse epäillä, kun katselee kaverin aikaansaannosta läpi. Esimerkiksi näin muodokas kojelauta ei ole ihan helpoimmasta päästä verhoilla. . Nyt hattuhyllyltä löytyy yksi 8" elementti, mutta pian ehkä senkin voisi tiputtaa pois, kun midbassot hoitelevat alimmatkin bassot", naurahtaa Joni. AutoSound 49 AUTOESITTELY menestyminenkään olisi mahdollista. Kisaamisen kannalta sekä asennukset että ääni ovat loppupeleissä yhtä tärkeitä, mutta itse pidän asentamisesta", toteaa Joni. Sen verran perusteellisesti kokonaisuus on käyty läpi. Meganen pääkaiuttimet ovat Ground Zeron Plutonium 3-tiesarjasta, tässä tapauksessa tosin aktiivisesti ohjattuina. . Meganen nykykuosi on pitkän viilauksen tulos. Ohjelmalähteenä toimii pelkästään iPad Mini ja Pure i20 telakka-asema, joka mahdollistaa optisen signaalisiirron Helixin prosessorille.. Auton kojelaudan runko on ollut mukana jo vuodesta 2010 saakka, vaikka matkan varrella siihen onkin tehty Ohjaamo näyttää kaikessa massiivisuudessaan huipputyylikkäältä! Huomaa verhoilijan taidonnäyte lukuisten saumojen kanssa. Samaten monet muut asennuspaneelit ovat muovautuneet matkan varrella nykyiseen ulkoasuunsa. Pure i20 telakka-asemasta löytyy varsin hyvät liitännät
Meganen kuppipenkit tarjoavat tukevan matkustusasennon. Mukavuus on yllättävänkin hyvä. Tämä on kuitenkin täysin harkittu ratkaisu ja oikein tehdyillä säädöillä soundi on hämmästyttävän hyvä. 80-milliset keskiäänet hengittävät kojelaudan uumeniin. Kuunteluarviossa hieman kritisoimani "eturivifiilis" tuntuu johtuvan enemmän keskiäänisten sijainnista ja suuntauksesta, kuin diskanttien. Autossa on testailtu monenlaista akustointia ja lopputulokset ovat vaihdelleet Jonin mukaan äänitysstudiosta holvikirkkoon. Tällä hetkellä mm. Saman sarjan tekstiilikalottidiskantit on kiinnitetty asennuskuppiensa kera melko korkealle a-pilareihin. Eli en valmistanut mitään testipönttöjä alkuun, vaan Jarkon kokemuksen ja ohjeiden pohjalta tein suoraan lopulliset ovikotelot. Meganen ovikotelot on viritetty pienellä halkaisijalla varustettujen putkien avulla niinkin matalalle kuin 25 hertsiin! Ajatuksena tämä voi alkuun kummastuttaa, mutta kun koteloiden toistoa ja impedanssikäyttäytymistä aletaan tutkia, paljastuu homman hienous. "Näiden koteloiden kanssa kävi osaltaan myös hyvä onni, sillä tätä asennusta en hirveästi testannut ennen kuin aloin tekemään. Impedanssivasteesta on saatu todella optimaalinen ja elementit soivat erittäin herkästi. Midbassotoiston kuntoon saamisen lisäksi toinen tärkeä asia Meganen matkalla hyvään soundiin oli oikeanlaisten akustointimateriaalien löytäminen. Autossa istuessa vasemman puolen diskantti on melkein korvassa kiinni (no ei nyt ihan sentään...), eli siis harvinaisen lähellä kuuntelijaa. Takaosan akustointi on toteutettu ritilän alla olevalla vanulla. Widemonin kohdalla hallitsevin elementti on ehdottomasti supermassiivinen kojelauta, joka on alunperin rakennettu 3-tiesarjalle, mutta jossa nykyisin asustavat vain Ground Zeron Plutonium-sarjan pienikokoiset 80 mm keskiäänet, hengittäen villakerrosten läpi kojelaudan uumeniin. 50 AutoSound AUTOESITTELY Massiivinen ohjaamo Voin vain muistella millainen "OHO" -efekti tuli kun vuosia sitten kurkkasin ensimmäistä kertaa Jonin Meganen ohjaamoon. Näyttää erittäin hienolta ja toimii!. Kotelojen perusrakenne on kopioitu Bewithin suosituksista ja hyvin paljon vastaava ratkaisu löytyy mm. Ja hyvinhän ne sitten toimivat", kertoo Joni. 28 mm kangaskalottidiskantit sijaitsevat asennuskuppeineen a-pilarien kyljessä. Matalalla virityksellä etupää saadaan paitsi toistamaan alas, myös ylempien midbassoalueiden transienttitoisto parantui huomattavasti. Kyseinen automalli kun on itsellenikin jokseenkin tuttu, niin vertaaminen alkuperäiseen on helppoa. Saukonojan Jarkon toisesta kisa-autosta, eli ML Mersusta, jossa on täysi setti Bewithin laitteita (esitelty ASTM 7-8/2015). Järjestelmän kasituumainen GZ Uranium subtai kenties jopa tärkein oivallus tämän viimeisimmän päivityksen kohdalla oli juurikin kojelautamidien hylkääminen ja Ground Zeron 6,5-tuumaisten elementtien asentaminen oviin noin 13-litraisiin refleksikoteloihin. ovista löytyy kehysten sisältä akustointipaneelit jotka tappavat heijastuksia
Etupenkkien takaa paljastuu näkymä laitteiston elektroniikan suuntaan. Ground Zero Uranium GZUA 2.250 SQ vahvistimia löytyy kaikkiaan neljä kappaletta. Elementti on pultattu 12-litraiseen suljettuun koteloon, jonka edestä takapenkin paikalta löytyy elektroniikkaosasto. Järeät päätteet vaativat luonnollisestikin reilusti sähköä, jota tarjoilee kuuden pienikokoisen Ground Zeron akun rivistö heti etupenkkien takana. Eli jokaiselle äänialueelle omanKUSKI JA KULKINE KUSKI • Nimi Joni Hirvonen • Ikä 33 vuotta • Paikkakunta Lahti • Ammatti Yrittäjä • Muut harrastukset Kuntosali • Paras musiikkialbumi Vesa Matti Loirin Ivalo, Cheekkiä kuuntelen myös toisessa autossa • Suosikkielokuva Saw elokuvasarja KILPAILUMENESTYS SM1. AutoSound 51 AUTOESITTELY wooferi on asennettu niin perälle kuin se tässä ohjaamossa on mahdollista. sa. Meganen takaosan asennus on todella tyylikäs ja sen yhteydessä on huomioitu hyvin myös akustointi, sillä tähän tarkoitettuja paneeleja on mukana useita. KIITOKSET AudioImport ja erikseen vielä Jarkko Saukonoja, Hifix ja kaikki työkaverit, Hermanni Parikka, Antero Kölli, vaimo ja lapset. HIFIT • Ohjelmalähde iPad Mini + Pure i20 telakka-asema • Signaaliprosessori Helix DSP Pro • Vahvistimet 4 x Ground Zero Uranium GZUA 2.250 SQ • Diskantit Ground Zero Plutonium GZPT28 SX • Keskiäänet Ground Zero Plutonium GZPM 80SQX • Midbassot Ground Zero Plutonium GZPK 16 SQ • Subwooferi Ground Zero Uranium GZUW8 SQ • Muuta Tchernov Audio kaapelit, 6 x Ground Zero pikkuakut, paljon akustointia... Vahvistimet ovat Ground Zeron Uranium-sarjan 2-kanavaisia GZUA 2.250SQ malleja, joita löytyy kaikkiaan neljä. Kasituumainen subbari pilkistää hattuhyllyn päältä.. 2011 EM1. 2013 SM2. 2014 KULKINE • Auton merkki ja malli Renault Megane Cabriolet • Auton vuosimalli 1997 • Tekniikka 2.0 16V • Ulkoasu Wide-korisarja, hieman levitettykin on, kova katto, erikoismaalaus, vilkut peileissä, valot vaihdettu... 2012, 2014 SM3
52 AutoSound AUTOESITTELY iPad ohjelmalähteeksi "Saukonoja sanoi jo pari vuotta sitten, että tee sellainen ohjelmalähde, että pelkästään padi kojelautaan ja siitä signaali optisena Helixin prossulle. Spotifyn kautta ja pakkaamattoman materiaalin toistamisen laitteen muistista. Autossa on myös rattiin ja sen alapuolelle integroituna pari kappaletta kaukosäätimiä, joista toinen ohjaa telakka-aseman kautta iPadia ja toinen signaaliprosessoria. Jotenkin se tuntui vaan varmemmalta. Mietin myös kilpailuluokan vaihtoa, jotta voisin sääntöjen niin salliessa alkaa modaamaan laitteita. Telakalta signaali kulkee sitten valokuitua pitkin auton takaosaan Helix DSP Pro:lle, joka herää kun se haistelee saapuvan signaalin. Autossa on siis todellakin ainoana ohjelmalähteenä ensimmäisen sukupolven iPad Mini, joka mahdollistaa musiikin streamauksen mm. Monet vastaavat laitteet tiputtavat läpi menevän datan bittivirtaa, mutta tämä kyseinen asema ei sitä tee ja soveltui siksi erinomaisen hyvin vaativaan hifikäyttöönkin. Telakka-asemassa on seitsemän voltin DC-sisäänmeno, johon on kytketty 12 voltista 7,5 volttiin muuttava muunnin. Olin itse pitkään tätä ajatusta vastaan ja halusin pitää DVD-soittimen kojelaudassa. Ajattelin hommata soittimen jossa olisi yleismallinen optinen lähtö, mutta eipä sellaisia ihan niin vain löydykään. iPadin kytkentä menee niin, että laitteesta lähtee 30-pinninen Lightning-muutosjohto, jolla signaali vedetään padilta kojelaudan sisällä piilossa olevaan telakka-asemaan. Helixin prosessorin ohjain sijaitsee myös ratin läheisyydessä.. Lopulta sitten ulkomaisia foorumeita selattuani päätin kuitenkin lähteä kokeilemaan iPad Miniä ja kotikäyttöön tarkoitettua telakointiasemaa, josta saa optisen signaalin pihalle", valottaa Joni poikkeuksellisen ohjelmalähdevalintansa syntyä. Etenkään 6000 € hintarajaisen luokan puitteissa. Pure i20 -merkkisen aseman valintaan vaikutti sen saama hyvä palaute nettifoorumeilla. Normaalistihan laitteet ovat kotikäytössä vastakkain eikä mitään välikaapeleita tarvita, mutta autossa tilanne on vähän eri. Kojelaudassa oleva iPadin teline on kokonaan Jonin itse valmistama. "Vielä pari viikkoa ennen EM-kisoihin lähtöä Antero Kölli kyseli Euroopan EMMA:lta tarkennusta siihen, että kumpi tässä minun tapauksessa lasketaan ohjelmalähteeksi ja näin ollen mukaan luokan kokonaisbudjettiin, iPad vai sen telakkaiPadia ohjaava kaukosäädin on kiinnitetty rattiin ja muotoiltu istuvuudeltaan paremmaksi
Toccatalla matalinkin nuotti antaa tuntemuksia, vaikkei se täysin samalle tasolle muiden kanssa pääsekään. Äänikuvan korkeus tuntuisi hiukan "aaltoilevalta", solistin sijoittuessa siinä turhan ylös. Säädämme jälleen subbarin kokonaan pois ja eipä sitä tunnu ikävä tulevan, midbassot kun hoitelevat matalammankin tontin kohtuullisen suvereenisti. Tältä kuulostaa pakoton bassotoisto. Soundi on todella raikas ja kirkas, mutta ei kuitenkaan yhtään ohut. Olen tämän laitteen kanssa paininut jo kymmenen vuotta ja ihan mielelläni myisin sen eteenpäin jollekin uudelle innokkaalle harrastajalle, joka jaksaa vielä kokeilla uusia juttuja. Rajattomasta vielä sen verran, että matalimmat miesäänet tulevat melkein jopa liiankin voimallisesti. Saman orkesterin The Last Rebel ja ei tule mieleen muuta kuin kehuja kehujen perään. Se paljon puhuttu kuunteluilo on korkealla! Juniot Wells svengaa juuri kuten pitääkin. Kyllä, toimii. Kuuntelutestin "virallisen" osuuden loppuun vielä Nilsiä. Kuuntelun yhteenveto Kuuntelimme lisäksi perinteiset Nightwishit, hieman Trio Niskalaukausta ja muutakin metalliosastoa, sekä paria Jonin itse ehdottamaa kappaletta. Tavaraa tulee silti edelleen määrän suhteen aivan riittävästi. Agentsilla on asiaankuuluvaa läsnäoloa ja Kääriäisen äänessä on ulottuvuutta mallikkaasti. AutoSound 53 Kuuntelin Jonin Meganea Lahdessa Hifixin hallilla elokuun puolivälin tienoolla. Ja ne midbassot... Vai kenties näiden välimuodon, joka varmasti olisi se kaikista optimaalisin lopputulos. Näillä säädöillä kokonaissoundiin saadaan lisää eloa ja pieniä toiston yksityiskohtia löytyy helpommin. Cosmic Hippo on yllätys, yllätys todellista korvakarkkia. Jokainen nuotti kuitenkin tekee selvän sävyeron toisiinsa nähden. Poispääsy onkin sitten taas ihan oma lukunsa... Soundillisesti auto tuntuu tähän mennessä toimivan äärimmäisen nautittavasti, ja sehän se tärkein asia on. Sen tulisi kuitenkin olla sellainen, millä voisi ajella muutenkin kuin vain kisamatkoilla, eli koko nelihenkisen perheen tulisi mahtua kyytiin. Toisaalta tämä tekee myös osalla materiaalista jännän fiiliksen, kuten vaikkapa Rajattomalla, mutta tunnelma olisi luonnollisempi jos syvyyttä olisi enemmän. Oli erittäin positiivista havaita, että Meganella voi huoletta soitella myös esimerkiksi hevija metallimusiikkia, ja nimenomaan sellaisia levyjä, jotka eivät varsinaisesti loista tuotannollisilla erinomaisuuksillaan, vaikka sisältö onkin täyttä timanttia. Alun humahdukset tuntuvat istumalihaksissa ja potkun alkaessa ei jää tarvetta selittelyille. Todella tyrmeä midbassoarsenaali antaa solistin äänelle ryhtiä. Tuli hyvin samanlainen alkufiilis kuin Saukonojan Jarkon Peugeotissa, onkohan tätä autoa säätänyt kenties sama kaveri... Ei jää tällä kertaa ainakaan potku vajaaksi. Tykkäsin erittäin paljon! KUUNTELU asema. Joni demoaa asiaa säätämällä kasituumaisen subwooferin kokonaan pois käytöstä. Erikoisen ohjelmalähteen asennus ja käyttö on sujunut harvinaisen ongelmitta. Nautinnollista meininkiä. Stereokuvallisesti homma toimii mukavasti, tarkkuus on hyvää luokkaa. Vastaus kuului että molemmat. Ja kun diskantti ei suhahtele tai säksätä edes kovemmalla äänenvoimakkuudella, niin saahan sitä toki tulla kun hyvältä kuulostaa. Jos levyn sisältö on vieras, niin käy tsekkaamassa esittely nettisivujemme keskustelufoorumin nettijulkaisuista (löytyy heti siitä ylhäältä). Bassoalueen tapahtumat eivät jää epäselviksi ja potkuissa on voimaa sen verran että penkki tärähtää kun pitkien nuottien loppupotkut iskevät tajuntaan. Kuunneltuani biisin loppuun olen myös vakuuttunut siitä, että taso on sittenkin erittäin perustellusti kohdallaan. Mutta sitten asiaan. Soundi ei mene kuitenkaan liian paksuksi, josta plussaa. Tarkkuus tuntuu parantuvan pykälällä, kun takasubbarin tasoa tiputetaan jonkin verran normaaleista kisasäädöistä. Ainoa vastaan tullut vähemmän miellyttävä asia on juurikin Itävallassa kisa-aamuna tapahtunut signaalikatkos, jossa ääni kuului ainoastaan padin omien kaiuttimien kautta. Tämä voi tosin johtua myös omasta kuunteluasennostani. ;-) Kysäisen apukuskin paikalla istuvalta auton omistajalta hänen mielipidettään asiaan, ja perustelut ovat juuri sellaiset kuin osasin odottaakin. Ovien 6,5-tuumaiset midit tuntuvat klaaraavan homman melkein yksistäänkin, subbari tuo enää ripauksen lisää voimaa ja tuntemuksia. Kyllä potkii! Ihan inanen lisää tarkkuutta voiman kaveriksi, niin olisi kymppi lähellä. Rammstein Heirate Mich. Jonin kertoman mukaan tässä vaiheessa pumppu otti pari ylimääräistä lyöntiä ja kylmä hiki nousi päälle, mutta homma onneksi ratkesi kun mieleen tuli käyttää iPad ja telakka-asema pois virroista. Refleksikoteloidut midbassot myös toistavat poikkeuksellisen alas. Tämän jälkeen piti jälleen käydä kaikki kuitit läpi, ja lopulta koko setin yhteishinta asettui muistaakseni kympin alle kuuteen tonniin", kertoo Joni nauraen. Ok, laitteisto on kenties turhan "kiltti" ja päästää heikomman materiaalin helpolla (jonkun mielestä takuulla aivan liian helpolla), mutta monipuolisen musiikista nauttimisen kannalta tämä on silti minun mielestäni ehdoton plussa! Se on sitten mielipidekysymys ja makuasia, haluaako omalta laitteistoltaan ennemmin tällaista soundia vai jämptimpää otetta. Itse asiassa laitteiston taajuusbalanssi tuntuisi tasoittuvan aavistuksen, kun volumea nostetaan reilummin. Soundi on kirkas ja eloisa, mutta siinä on samalla oikeanlaista ryhtiä ja solistin ääni ei kuitenkaan sorru olemaan liian kepeä. Diskantin soundi on kyllä miellyttävä ja rasittamaton, joten reippaahko taso ei ainakaan itseäni toistaiseksi häiritse. Tarkkuutta toki on, mutta enemmän tämä laitteisto tarjoilee viihdyttävää ja leppoisaa meininkiä, kuin superanalyyttistä toistoa. Tässäkin autossa on isompikokoiselle (lue: läskille) kuuntelijalle hieman haasteelliset kuppipenkit, mutta niihin kun pääsee sovittautumaan kunnialla, on istuma-asento hetken kuluttua jopa varsin hyvä. Omassa testilevykansiossani vakituisesti asustava Nightwishin vanhin livealbumikin toimi Rellun hifilaitteistolla todella hyvin, bassopäässä oli riittävästi tukevuutta ja korkeammat alueet eivät riipineet korvia tippaakaan. Seuraava vahva huomio vielä samalla kappaleella on midbassoalueen toiston helppous ja pakottomuus. "Sen olen nyt päättänyt että Meganen tarina tulee ainakin kisa-autona päättymään tämän vuoden SMfinaaleihin. Pääosin varmastikin kojelaudan mallista ja kaiutinsijoittelusta johtuen kaikki kappaleiden tapahtumat sijoittuvat aivan silmien eteen ja kovemmalla volumetasolla soundi tuppaa tulemaan melkein naamalle. Huippuluokan settihän tämäkin eittämättä on (ja sen kertoo toki kilpailumenestyskin), vaikka analyyttisyys ei olekaan se kovin meriitti. Tämän jälkeen kaikki on toistaiseksi toiminut täydellisesti. Miehen itsensä kisaura ei kuitenkaan pääty tähän. Eihän tästä voi olla pitämättä, todella hauska setti! Jos verrataan jälleen toiseen EM-voittajaan eli W2C Pösöön, niin Megane piirtelee nuottiviivastolle sävelkulkua selvästi leveämmällä pensselillä. Syvyyden osalta Meganessa olisi selvästi petrattavaa ja tämän "ongelman" tunnistaa myös omistaja. Nyt mennään ysi plussan hujakoilla, eli todella jees. Puhtaasti hifistelyyn voisi mennä vähän kevyempikin midbassoalueen taso, mutta en silti valita, koska harvoin pääsee nauttimaan näin hulppeasti tykittävästä bassotoistosta. No tälle nyt ei toki ole käytännössä mitään tehtävissä kuin asennusta muuttamalla, ja kyseinen seikka onkin sitten ainoita isompia kritisoinnin aiheita. Uusia suunnitelmia on jo mielessä ja seuraavan aihion valintaa on jo käyty pään sisällä. Ihan kaikkein viimeisin tarkkuus ei ole samaa luokkaa kuin esimerkiksi tässä samassa numerossa esitellyssä Saukonojan Jarkon Peugeotissa, mutta tämä ei kuunteluiloa käytännössä juurikaan häiritse jossain tilanteissa jopa lisää sitä. Yksi kisa ja se on sitten siinä... Tiedän jo nyt, että tämä on sellainen setti, jota tekee mieli kuunnella paljon enemmänkin kuin mitä arvostelun kirjoittaminen vaatisi. Katsotaan näemmekö Jonin uudelleen kisa-areenoilla jo seuraavana kesänä!. Läimettä irtoaa todella vapautuneesti ja miditoistossa on hyvin erottelua. Brucella kaikki tuntuu pelaavan asiallisesti, joten vaihdan kappaletta varsin nopeasti Mikko Kuustoseen. Kuuntelin autoa ensialkuun tutulla AutoSoundin testikokoelmalla, joka löytyi valmiiksi ohjelmalähteenä toimivan iPad Minin muistista. Kyllä rokkaa! Laitteisto tuntuu kestävän melko lujaa luukutusta ja ääni ei kärsi yhtään vaikka päästeltäisiin reippaamminkin. Lynyrd Skynyrd ja None Of Us Are Free. Ei ole analyyttisin esitys mitä olen kuullut, mutta harvinaisen miellyttävä ja kuuntelemaan innostava. Voisihan tämän toisaalta säilyttääkin, mutta ei oikein ole tilaa siihen, eikä ajatus Meganesta jossain hallinperällä pölyttymässä muutenkaan oikein miellytä", miettii Joni. Itse olen tottunut omassa setissäni hivenen maltillisempaan diskantin tasoon, joten kyseinen äänialue nousi siksi esille kuuntelun alussa. Abrakadabralla huomio kiinnittyy välittömästi diskantin tasoon, joka vaikuttaisi tällä kappaleella olevat aikalailla koholla
Intoa nimittäin riitti! Auton laitteisto koostui tuolloin JVC:n hiukan paremmasta kasettisoittimesta, jonka perässä oli 12 levyn CD-vaihtaja. 100. Muistan kun kysyin samasta kaupasta sopivaa liimaa ja minulle suositeltiin jotain aavistuksen tujumpaa purkkimallin tököttiä, joka näppärästi sulatti keinonahan pinnan täysin pilalle. No, tekemällä oppii. Ainakin paremmin kuin nyt, se ei nimittäin olisi paljoa vaatinut. Ehkä juuri sen vuoksi Ouluun tuli ajeltua kisaamaan useana kesänä, vaikka matkaa Paimiosta kertyikin kohtalaisesti. Elementti koteloitiin suositusten mukaiseen suljettuun lootaan, johon tehtiin oikein pleksi-ikkuna ja sisälle asennettiin koristevalaistus. Ei sulanut nahan pinta tällä kertaa, mutta ei se kyllä kovin häävisti kiinnikään pysynyt. Ainoana osallistujana voitin luokkani, mutta kilpailun järjestäjä ei jakanut lainkaan minkäänlaisia palkintoja. Eka verhoilu ei siis onnistunut ja vähän alkoi jo kiirekin tulla. Kuka arvaa mistä idea sen hankintaan tuli. 54 AutoSound Teksti ja kuvat: Janne Soilakari OMAT HIFINI AJALTA JOLLOIN AUTOSOUND SYNTYI! NYT KUN TÄTÄ LEHTEÄKIN ON TAKANA JO SATA NUMEROA, TAJUAA KUNNOLLA ETTÄ AUTOHIFI-NIMISEN LAJIN PARISSA ON TULLUT VIETETTYÄ AIKAA YLI PUOLET ELÄMÄSTÄ! MUISTELLAANPAS JUHLANUMERON KUNNIAKSI VÄHÄN VANHOJA JA KAIVETAAN ARKISTOJEN KÄTKÖISTÄ NIPPU HAALISTUNEITA VALOKUVIA, JOTKA PALAUTTAVAT ELÄVÄSTI MIELEEN KULTAISEN 90-LUVUN LOPUN. sija.. VUOSI Eletään vuotta 1996. :-) Säätövehkeet oli mutta taitoa ei, kyseisen vuoden fi naaleista jäi plakkariin 4. Toisella yrittämällä päätin ottaa varmanpäälle ja liimata keinoihot kiinni vesiliukoisella puuliimalla... Tästä kisasta muistan parhaiten sen, että porukka kisapaikalla siis yleisö ja muut, lähinnä paikalliset kilpailijat olivat todella mukavia. Näissä kisoissa tapasin ensimmäisen kerran Jouko Tötterströmin, jonka kanssa myöhemmin 2000-luvun vaihteessa kisasimme hetken aikaa jopa samassa tiimissä. Kaverini Teemu oli kuullut Salolaisesta kodinkoneliikkeestä, että FASCAniminen yhdistys järjestää kesäisin autohifi kilpailuja siellä täällä ympäri Suomen. Kalustona tavaratilassa olivat samaiset Alpinen 4-kanavaiset kuin vuotta aikaisemminkin, lisäksi mukaan tuli AutoStudion aktiivijakosuodin. Autossa oli Alpinen 1-levyn CD-soittimen kaverina myös Kenwoodin DSP. Mutta kun Kalliojärvelläkin kerran oli koteloidut midbassot, niin pakkohan sen on olla resepti mestaruuteen!?!. Pösön kisasetin pääkaiuttimina toimivat siihen aikaan kovassa huudossa olleet Seas + Audax parivaljakko ovissa suunnattuna, sekä etupenkkien eteen koteloidut AutoStudion 5,25" midbassot. Kuten joku tarkkasilmäinen saattaa havaita, kuvassa näkyy myös erään toisen AutoSoundin toimittajan edesmennyt kulkuväline, joka niinikään oli ottamassa ensituntumaa kisaamiseen tuona samana päivänä. Vahvistinpuolena palveli pari kappaletta jo edesmenneestä turkulaisesta TV & Radio Palén -kodinkonemyymälästä ostettua 4-kanavaista Alpinen päätettä, joista toinen ohjasi etupään Boston Rally 6,5" erillissarjaa sekä subbarikotelon päälle erikseen koteloituja Sonyn 6x9" kajareita. Subbarikotelo oli osittain jopa maalattu auton väriin ja hattuhyllynä toiminut päällinen verhoiltiin jäykällä huopamatolla, koska mitään nykyisenkaltaisia verhoiluhuopia ei silloin tunnettu tai ainakaan minä en tuntenut. VUOSI Vuosi '95 ja aivan ensimmäinen punaiseen 205 XS Pösöön tehty asennus! Kyseessä oli ensimmäinen oma autoni ja verstaana toimi kerrostalon pihassa sijainnut peltinen "autovaja", joka rajoitti tekemistä yllättävän vähän. Pösön tavaratilan verhoilut päätettiin hoitaa Etolasta ostetulla mustalla keinonahalla. Muistan että tämä harmitti silloin suunnattomasti, olisihan se joku muisto ollut mukavaa saada ihan ensimmäisestä voitosta vaikka se aavistuksen helpolla ansaittiinkin. Olishan ne midit oveenkin voinut laittaa, olisi ehkä jopa tuurilla saattaneet toimiakin. Tämä oli toinen FASCA:n osakilpailuni ikinä. Oulun osakilpailu kesäkuun lopulla 1996. 100. Näiden pohjalta suunnittelimme Pösöön ensimmäisen kisasetin, jolla käytiin kokeilemassa onnea Salon Konemyynnin osakilpailussa kesäkuussa '96. Teemu oli itse ehtinyt jo omalla autollaan käydä yhdessä osakilpailussa ja kertoi minulle kokemuksistaan. Varttuneempi väki muistanee miehen todella tinkimättömänä hifi stinä, joka musiikin ammattilaisena tietää miltä luonnollinen soundi kuulostaa. Ei kyllä tehnyt minuun kovin isoa vaikutusta. Kyllä, luit oikein. Toinen Alpine potki sillattuna kahta refl eksikoteloitua JBL:n 10-tuumaista subbaria, jotka jäivät edullisesti mukaan esittelykappaleina Salon Konemyynnistä. Subbariksi ostin MTX Black Goldin, koska se oli joku testivoittaja
Seuraavalla kaudella sitten alkoikin tapahtua, ja loppu on historiaa... Tuohon aikaan virallinen mittalaitteisto maksoi todella paljon ja mittareita ei kovin monella ollut. Tämä ratkaisu ei aivan toiminut, koska penkkien alla olleet päätteet lämpenivät kuin hellan koukut. Focaleja ohjasti Laineen Arilta Hifi mestasta hommattu Soundstreamin Reference-sarjan joku pienempi malli, tarkemmin en enää muista. sija ja varmistettiin, että voitonnälkä tulevaa varten oli varmasti maksimissaan!. Ainakin mittausten jälkeen auton ympärillä riitti ihmettelijöitä. 100. Näillä eväillä lähdettiin ensimmäisiin dB Drag kilpailuihin, joista napsuikin heti kättelyssä Street-luokan voitto. 205:n hifi kattaus koostui vuonna '99 Denonin lippulaivasoitin DCT-1000:sta, kahdesta PG:n ZPA 0.5:sta, joista toinen ohjasi etupään Boston Acoustics Pro 5,25" erillissarjaa ja toinen tavaratilaan "kippikoteloon" asennettuja kahta 10" Soundstream Exact elementtiä. Finaalikisa oli Turussa, jossa myös herrat Hirvikunnas ja Tuominen olivat promoamassa tuoretta autohifi lehteään. Kirjoitin itse suurimman osan tuosta jutusta. Vahvistimena toimi Phoenix Gold MS 2125. Ja kyllähän minä sitten toimittelinkin... Myöhemmin settiin tuli vielä toinenkin ZPA, jonka kanssa päästiin Tampereella Salmisen Markun mittariin soitetuissa "harjoituksissa" 149,9 dB:n lukemaan. Setillä saalistettiin sen vuoden fi naaleissa 2. Oppirahat tuli maksettua heti kättelyssä, kun hommasin "megajäreän" 18" CV Strokerin, mutta pääoma ei enää samalla kertaa riittänytkään tarpeeksi tehokkaaseen vahvistimeen ja virtapuoleen. VUOSI Vuonna 1997 ajoin punaisen Pösön lunastuskuntoon ja itseni sairaalakuntoon vähän pidemmäksi aikaa, joten se kausi ei kovin suuria autohifi muistoja jättänyt historiankirjoihin. Samassa paikassa nukattiin myös yhdet hetken aikaa kiinni olleet ovipaneelit 8" Cerwin Vegan bassoille. Myös akkupuolta lisättiin. AutoSound 55 VUOSI Lopulta vahvistimet tulivat takapenkin eteen ja akuille tehtiin paikat auton sivuposkiin. Kisoissa paras soittoni oli kuitenkin vain 147,5 dB, joka tosin sekin riitti kyseisen vuoden Suomenmestaruuteen, vaikkei ollut edes fi naalien kovin veto Streetissä. Oheinen kuva lienee Jyväskylästä. Eräs jonka kanssa juttelimme pitkän tovin, oli herra nimeltä Mikko Virta. Sovimme jo tuolloin Tepon kanssa, että voisin toimitella jotain materiaalia myös jatkossa. Etupään kaiutinsarjaksi ostin Focalin 6,5" setin, jotka sijoitettiin ajan hengen mukaisesti kickpaneeleihin. Monta asiaa olisi voinut tehdä paremmin, mutta subbaripuoli toimi hämärien muistikuvien mukaan varsin mukavasti. Mikko ei tuolloin vielä itse kisannut, mutta oli mahdottoman kiinnostunut hommasta. Järjestelmä pyrittiin pitämään melko yksinkertaisena, joka olikin ihan hyvä ratkaisu. Vuosi 1999 ja AutoSound on juuri aloittanut toimintansa. Muistan että sain vielä erikseen Turun Klubilta palkinnoksi PG:n kondensaattorin, kun meni heti ekat kisat sen verran nappiin. 100. Ajatuksena oli asentaa ZPA:t etupenkkien alle, ja tehdä takapenkkiin "jatke", joka kätkee sisälleen akut. Keväällä 1998 aloin vierailla yhä useammin Turun Hifi Klubilla, jossa kaveri nimeltä Sebastian Liljeberg opasti allekirjoittanutta äänenpaineharrastuksen maailmaan. Melko nopeasti kauden alussa päätepuolelle tehtiin päivitys, kun MS teki tilaa ZPA 0.5:lle. Sinä kautena tuli sitten kierrettyä kaikki loput kilpailut. Myin Strokerin pois ja tilalle tuli neljä kappaletta saman merkin Vega-Line 12" elementtejä, jotka asennettiin niin suureen refl eksikoteloon, kuin silloisen mustan 205 GTi Pösön konttiin mahtui. Kyseisenä vuonna kisasin Sound Off -kisoissa ja setistäni tehtiin esittely AutoSoundin numeroon 5/1999. Mustan Pösön paineloota nukattiin Audio Tallilla jossain Helsingin suunnalla. Optima kummallakin puolella. Takana on vasta muutamia numeroita, kun poikkesin Pösön kanssa tutustumaan lehden silloiseen toimipisteeseen Espoossa
56 AutoSound audiosuunnittelu konsultointi valokuvaaja toimittaja designkotelot SQ ja SPL asennukset p.0404605326 jpdartaudio@gmail.com ääni & harmonia TYKKÄÄ JA TIEDÄ UUSIMMAT UUTISET EKANA! WWW.FACEBOOK.COM/ AUTOSOUNDTECHNICALMAGAZINE
AutoSound 57
Itselleni yksi parhaiten mieleen painuneista kokemuksista oman harrastustaipaleeni alkuajoilta oli ensimmäinen kilpailuni, melko tasan 20 vuotta sitten. Oma autohifi harrastukseni sai konkreettisemmin alkunsa melko tarkkaan syksyllä 1991. Autostudion ja Hifi -Klubin mainoslehtiä toki selailin, mutta ne palikat olivat jotenkin niin hienoja, etten niistä oikein osannut edes haaveilla. 100.. Vaikka nyt harrastusvuosia on takana jo jonkun matkaa kolmattakymmenettä, olen ollut aikoinaan myös mistään mitään tietämätön aloittelija, kuten kaikki muutkin. Pasi ja Pasin tallilla 100. Kilpailuajatukset heräilevät Varsinaisesti kipinän vakavampaan harrastamiseen sain joskus’94 kun vierailin naapuripaikkakunnalla sijainneessa oikeassa autohifi n erikoisliikkeessä. Tuolloin, 17-vuotiaana, ostin ensimmäisen autoni ja teini-iän kotihifi kokeilujen jälkeen tietysti autoonkin asennettiin stereot. Vähän keskimääräistä paremmat, mutta ihan puhtaasti kaverin toimesta, oman roolin rajoittuessa lähinnä työkalujen ojenteluun, kun en laitteiden tai asennusten päälle tuolloin yhtään mitään ymmärtänyt. Suuren vaikutuksen teki myös tietokoneohjelma, jolla laskeskeltiin koteloita subbareiden parametrien perusteella! Melkoisen pro-hommaa! Tuo kyseinen autohifi liike oli siihen aikaan Pohjanmaalla kovassa suosiossa ollut Kauhasound. Teksti: Osku Hirvonen Kuvat: Osku Hirvonen ja Janne Latomäki Alkukuva: iStockphoto Tuleva autohi. sti tulevassa kisakärryssä hieman ennen ajokortti-ikää. KUITENKIN JO ENNEN LEHTEMME SYNTYÄKIN SUOMESSA HARRASTETTIIN JA KISATTIIN AUTOHIFIN PUITTEISSA ERITTÄIN AKTIIVISESTI. 58 AutoSound AUTOSOUND-LEHTEÄ ON JULKAISTU JO YLI 15 VUODEN JA TARKALLEEN SADAN ILMESTYNEEN NUMERON AJAN. Jokaisen autohifi n parissa tekemäni asian olen joskus tehnyt ensimmäisen kerran – kysellen, kokeillen, epäonnistuen… Tuolloin ei ollut AutoSound-lehteä tai edes internetiä, mistä hakea ideoita tai ohjeita. Enkä muuten ole ainoa jonka harrastuksen Pasi tuolloin sysäsi vakavammille urille. Ajatukset synkkasivat saman tien fi rmaa vetäneen Pasi Harju-Heikkilän kanssa ja seuraavien kuukausien aikana Taunuksen nokka osoitti Kauhajoen suuntaan useampaan kertaan. Jokaiselle meistä kertyy vuosien saatossa kokemuksia, joista osa hämärtyy ja unohtuu, osa piirtyy mieleen veitsenterävänä yksityiskohtia myöten. Ajokortin sain seuraavana keväänä ja parin seuraavan vuoden aikana heräili kiinnostus parantaa soundia. Laitteetkin alkoivat pikkuhiljaa vaihtua sekalaisessa järjestyksessä, sekalaiseen tavaraan. Paksut virtakaapelit, kullatut tarvikkeet, isot vahvistimet ja järeät jenkkisubbarit ihan omin silmin ja käsin koettuina olivat jotain aivan muuta kuin autotarvikeliikkeiden, pesukonekauppojen ja markettien valikoima, jota aiemmin oli koluttu
Varsinaisesti mitään säätömahdollisuuksia setissä ei ollut, faderilla säädettiin subbarin tasoa suhteessa pääkanaviin, siinäpä se. Tämä ei ollut mitenkään suunniteltu juttu, vaan enemmän sattuman satoa ja oikeastaan tajusin asian vasta vuosia myöhemmin, kun olin jo perehtynyt teoriapuoleenkin vähän perusteellisemmin. Lopullinen sysäys omaan kilpailukokeiluun oli silloisen kattojärjestön FASCA:n julkaisema luokkajako kaudelle ’95. Tietysti tekemistä oli enemmän kuin aikaa ja osa jäi kesken, joten kisaan lähdettiin keskeneräisten asennuksien kanssa. Se ei soundiltaan todellakaan ollut mitään äänenlaatuhifi ä, mutta taas ihmetuurilla sopi justiinsa tuohon settiin, Alpinen legendaarinen 3553 toimi koko kauden kisasetin voimanlähteenä. Kyseinen vahvistin oli ensimmäinen autohifi laite, jonka olen koskaan ostanut ja mukana jo ensimmäisessä setissä. Aika pienillä muutoksilla saatiin Taunuksen laitteisto puristettua hintarajan sisään ja Pasin neuvoilla asentelin laitteita kilpailusääntöjen mukaisesti. Kisalaitteisto Ensimmäisen kisan lähestyessä laitteisto oli kasassa ja suurin osa asennuksista valmiina. Elementit olivat kohtalaisen herkät, joten Alpinen 35 W RMS/kanava tehoillakin ääntä lähti ihan hyvin. Elementiksi valitsin Lanzarin OA12:n, eli 12” free-air elementin, jolle Pasi laskeskeli ison (yli 100 l) ja erityisen matalalle (viritystaajuus oli muistaakseni 27 Hz) toistavan refl eksibandpass-kotelon. Diskantit olivat malliston halvimmat irtodiskantit ja keskiäänet niin ikään halvimmat mahdolliset, eli 4” kaksoiskartiot. Passiivisuotimen rakentelu olisi oma tarina sinänsä, mutta lyhyesti lopullinen versio muotoutui puhtaasti mittarin avulla. Kaikki laitteistoja asennus-suunnitelmat sekä ohjeet Pasi esitteli aina siinä muodossa, että kilpailuihin osallistumisen kynnys olisi mahdollisimman pieni. Tuossa ensimmäisessä kisassa laitteiston perustana oli Clarionin 1-levyn CD-soitin. Laskeskelin, että fi naalikutsuun oikeuttaviin sijoituspisteisiin vaaditaan 2-3 osakilpailuun osallistuminen ja kalenteriin ruksasinkin lähialueelta Seinäjoen, Kortesjärven ja Vaasan osakilpailut, kaikki alle 100 km säteellä kotoa. AutoSound 59 pyörinyt porukka kilpaili jo aktiivisesti ja uusiakin kavereita kannustettiin poikkeuksetta touhuun mukaan. Säädettävyydellä ei juuri juhlittu, mutta tarpeellinen löytyi.. Jälkikäteen kun olen kyseistä settiä analysoinut, niin rehellisesti täytyy tunnustaa, että siinä onnistuttiin kyllä ennemmin tuurilla kuin taidolla, vaikka en sitä silloin tajunnutkaan. 1850 €. Se taas oli mahdollista, kun iso kartio sai lahkeet kirjaimellisesti lepattamaan jo varsin pienillä tehoilla ja koska massiivisten ovipaneeleiden nojatessa istuimen runkoon, midbassoiskut tuntuivat myös takapuolessa, huijaten kuuntelijaa antamalla vaikutelman paljon kovemmasta tasosta. Taitaa olla tuttu tarina lähes jokaiselle kisaajalle tänäkin päivänä. Subbarin ja sen kotelon ostin Kauhasoundista jo ennen kuin suunnittelinkaan kisaamista, muuten ainakin kotelo olisi ollut toisenlainen. Soundi oli kuitenkin kohtalaisen hyvä, ainakin sen aikaisen mittapuun mukaan. Tosin se olikin siten markkinoiden edullisin CD-soitin (tuolloin elettiin vielä vahvasti c-kasettiaikaa) ja mahdollisti tuohon halvimpaan luokkaan osallistumisen, vieden silti neljäsosan budjetista. Onneksi soundistakin tuli samalla ihan kuunneltava. Kaiutinpuoli oli hieman erikoisempi, eikä jälkikäteen ajateltuna periaatteeltaan ollenkaan järkevä hintarajoitteiseen luokkaan. Tuolloin mukaan tuli ensimmäistä kertaa hintarajoitteiset luokat aloittelijoille, jolloin pienemmänkin budjetin laitteistoilla olisi mahdollisuuksia pärjätä. Midbasso oli halvoista subbareiksi tarkoitetuista elementeistä huolimatta koko kauden ajan, jokaisessa kisassa, eniten kehuttu osaalue. Itsellä kun ei ollut minkäänlaista osaamista kuuntelemalla tehtävään säätöön ja Pasi oli ostanut Kauhasoundille harvinaisen taajuusvasteja äänenpainemittarin, niin yksinkertaisesti taajuusvastetta mittaamalla pyrin vain poistamaan taulukoista katsotuilta jakotaajuus-alueilta kuopat ja piikit sekä tasaamaan tasoerot, yritysja erehdys -menetelmällä keloja, konkkia ja vastuksia vaihtamalla. Jonkinlaista napakkuutta midbasso-alueella oli, kunhan vain taso pysyi riittävän alhaisena. Se soitin oli todellinen karvalakkimalli, sillä siinä ei ollut ollenkaan radiota tai pääteasteita. Pääkaiuttimina oli nimittäin Bossin halvoista irtoelementeistä kasattu 3-tie setti, peräti 10” midbassoelementein ja itse sävelletyllä passiivisuotimella. Omiin suunnitelmiin sopivin luokka oli Noviisi alle 8000,eli aloitteleville kilpailijoille rajattu luokka, jossa laitteiston arvo ohjehinnoilla laskettuna pitää olla alle 8000,Tuolloin elettiin tietysti markka-aikaa ja tuon ’95-vuoden 8000 mk:n arvo nykyrahassa olisi Tilastokeskuksen laskurin perusteella n. Vahvistin oli subbarin ohella laadukkain yksittäinen komponentti koko setissä ja vei budjetista noin kolmasosan, vahvistimena koko setille toimi nimittäin Alpinen 4-kanavainen 3553, jossa oli riittävät suotimet subbarin ja pääkaiuttimien väliin. Tuolloin osakilpailuita järjestettiin ahkerasti ja Pohjanmaan suunnallakin niitä pidettiin kesän aikana useampia. Eipä vastaava taida valitettavasti onnistua enää tänä päivänä
Tarvikkeita ei onneksi laskettu kisaluokan kokonaishintaan mukaan, sillä niihin paloi rahaa enemmän kuin pääkaiuttimiin, no oli ne ainakin hienoja. Tuohon aikaan mitattiin kisoissa myös äänenpaineet ja muistaakseni 120 dB riitti täysiin pisteisiin. Palkinto, josta oli hyötyäkin.. Paikalla oltiin tietysti hyvissä ajoin, sain auton parkkeerattua ja hakeuduin orpona Kauhasoundilta tuttujen Latomäen, Lättärin ja muiden kavereiden pariin. Seuraavaksi laitoin paikoilleen isältä edellis-iltana lainatun 2A akkulaturin, jotta virta ei pääsisi kesken kuunteluiden loppumaan ja jäin odottelemaan pyyntöä ajaa sisälle totohalliin, missä kaikki arvostelut ja mittaukset >>KUVAT >>KUVA: Taunuskuva >>TÄMÄ VOIS OLLA PIENENÄ JOSSAIN SIVUSSA, LAATU KUN ON MITÄ ON. Vahvistimen sijoitin lisäakun ja pienen kondensaattorin kanssa varapyöräsyvennykseen aika tavanomaisesti. Loput ovipahvista korvasin vanerilla, jonka verhoilin keinonahalla ja taiteilin nahan alle kohokuvioksi Boss:n logon. Toki tuota lopulta ainoaksi jääneen kisakauden settiä tuli mietittyä ja analysoitua lukemattomia tunteja kauden aikana ja sen jälkeen. 100. Pikkusisko lähti kaverinsa kanssa mukaan tueksi (varmaan lähinnä kaupungin kauppojen houkuttelemana) ja naapurista lähti samaa matkaa omalla autollaan kisaamaan samainen kaveri joka teki Taunuksen ensimmäiset asennukset. Massiivisten kaiutinpaneelien takia ikkunoita ei enää voinut avata koska kahvalle ei jäänyt tilaa, mutta mitäpä sitä ei alkuinnostuksen voimalla uhraisi autohifi jumalille. Huonosti nukutun yön jälkeen heräilin hyvissä ajoin ennen herätyskelloa ja suuntasin Taunuksen nokan kohti Seinäjokea. Dokumentaatiota kasailin vielä vuorokauden vaihtuessa. Tarvikepuolella päädyin SoundQuestin kullattuihin liittimiin ja muodikkaisiin neonvärisiin piuhoihin. 100. Ilmeisesti akustisesti vaihe ja taso osui (taas tuurilla) niin hyvin kohdalleen, että subbaria ei kisasäädöissä juurikaan paikallistanut taakse. Samalla FASCA:n perustajiin kuulunut, silloinen toiminnanjohtaja/päätuomari Teppo Hirvikunnas lahjoitti muutaman FASCAtarran, jotka tietysti piti ensimmäisenä käydä Arskan ja Repan tyyliin liimaamassa autoon, olihan Taunus nyt täysiverinen kisa-auto… Pian tämän jälkeen vuorossa oli kilpailijakokous, jossa käytiin läpi yleisiä asioita ja kerrottiin eri luokkien tuomarit yms. Hyvä niin, sillä tuo setti toimi subin osalta tosi hienosti ja tarkasti n. Omalta kohdalta muistan vain, että itse herra Hirvikunnas tulisi suorittamaan noviisiluokkien kuuntelut, mikä ei tietysti jännitystä helpottanut yhtään. 122-123 dB paineisiin asti, minkä jälkeen se alkoi puuroutumaan ja hukkasi kontrollin. Oven sisäkahvaksi ruuvailin jostain huonekalukaupasta löytyneet vähemmän kauniit vetimet, mutta olipa asennustyyli ainakin selkeästi highlighttia. palkinto on tietysti itsestäänselvyys, mutta aiheutti silti ylpeyttä. Kauhasoundin varastosta löytyi puolivalmiit ovipaneelit 10”:n elementeille, joita Käkösen Jarmo oli suunnitellut Escortiinsa, mutta jotka jäivät keskentekoisiksi suunnitelmien muututtua. Seinäjoen kisat järjesti yhteistyössä Setele ja Haka-Radio, siihen aikaan Seinäjoen kovimmat ”hifi kaupat” ja kisat pidettiin Seinäjoen raviradalla. Lunastin ne itselleni ja Pasin avulla viimeistelin ne punaisella huopaverhoilulla. Isojen midbassojen kanssa tämä alavireinen subi toimi maltillisilla voimakkuuksilla yhteen oikein mainiosti. Luokkansa ainoana osanottajana 1. Sinänsä hassua että tuon 20 vuoden takaisen laitteiston ja asennukset muistaa noin tarkasti ja paljon paremman kuin yhtään settiä sen jälkeen, nykyiset mukaan lukien. >>KUVA: P1170701 >>KUVA: P1170702 >>KUVA: P1170703 tai P1170705 >>KUVA: P1170707 >>KUVA: P1170712 tai P1170717 >>KUVA: tarrakuva Jutun tapahtumista on yli 20 vuotta. Halusin siihen vähän normaalia enemmän näyttävyyttä, joten bandpass kotelon takakammioon tehtiin yksi seinä kokonaan karkaistusta lasista, kahdelle sisäseinälle asennettiin peilit ja kokonaisuus viimeisteltiin valaistuksella ja keinonahkaverhoilulla. Nämä osasivat sitten neuvoa totohallin puolelle ilmoittautumaan ja makselemaan tarvittavat maksut, yms. 60 AutoSound vaikka sitäkään asiaa ei silloin sen kummemmin suunniteltu. Rajaa myös vähän. H-hetki lähestyy Varsinainen kisavalmistautuminen jäi edelliseen iltaan, jolloin puunasin auton sisältä ja päältä. Ovipaneelit olivat myös melko näyttävät. Subbari maksoi muistaakseni 1190 mk, eli yli 2 kertaa enemmän kuin pääkaiuttimet, tänään painottaisin eri osa-alueita hieman eri tavalla… Subikotelo sinänsä oli asennusten huomiota herättävin osa. Tuo taakse paikallistuminen oli siihen aikaan hyvin yleinen ongelma, sillä lähes jokainen kisasi ilman aikaviiveprosessoreita. Virtakaapelikin oli peräti 21 mm2, eli siihen aikaan nähtävyys jo itsessään
Kuuntelu oli vuorossa seuraavaksi ja ennen arvostelun alkua Teppo kysyi onko auto kuuntelusäädöissä. Koskaan aiemmin ei mitään ongelmia laitteiden kanssa ja just nyt ne ei sitten toimi! Kieltämättä mieleen tuli kaikki kauhutarinat mitä Kauhasoundin tallilla isot pojat olivat kertoneet juuri ennen kisoja hajonneista vahvistimista, kaiuttimista jne. Joo, joo, sinne vaan. Mitä se nyt sanoi tuolle toiselle. Ihan hyvää palautetta pääosin, mutta subbari oli kuulemma jyrännyt kaiken muun alleen. Jaa-ha... 100. Kaiuttimista nimittäin kuului pelkästään hirvittävä kohina! Mitä hlv…! Näppäsin soittimesta äkkiä virrat pois ja takaisin, edelleen pelkkää kohinaa. Saman tien asennustuomarit pyysivät ajamaan auton jonoon ja pidin heille sääntöjen vaatiman esittelyn, josta en muista yhtään mitään vaikka sitä esitystäkin tuli etukäteen ”muutama kerta” harjoiteltua. Loputtomalta tuntuneen kuuntelutuokion jälkeen oli palautteen vuoro. Onneksi siinä oli muutama tyyppi näyttämässä mihin suuntaan ohjata, sain auton osumaan lankuille ja ehjänä halliin. Vola on tossa ja tosta vaihtuu kappale… Odotin, että tässä vaiheessa jännitys olisi vähentynyt kun mihinkään ei enää itse pystynyt vaikuttamaan. Sydän kuitenkin takoi taas kahtasataa ja hiki valui noroina selkää pitkin koko kuuntelun ajan. Midbasso oli muuten ihan ok, mitä sitä subin alta pystyi kuulemaan, mutta resonoi kovemmalla kuunnellessa. Paineet mitattiin tuolloin yhdellä tietyllä biisillä, missä tulee ensin vähän hiljaisempi basson Päällimmäisenä kisasetin subbarikaapeli. 100. No, ei ollut sulake rikki ja kohina jatkui. Onneksi, sillä hän sai kasaan pari kymmentä pistettä minua enemmän. Ovella odotti se seuraava kauhun paikka. Ja tuomiolle… Asennusarvostelun aikana joku toinen kilpailija tuli siihen juttusille, että ollaan samassa luokassa. Asennusarvostelusta ei taas ole isommin muistikuvia, jotain suojauksia ja sulakkeita puuttui, kiinnityksissä oli sanomista yms. Myöhemmin tosin selvisi, että kaveri oli laskenut oman settinsä hinnat väärin ja hänet siirrettiin pykälää kalliimpaan luokkaan. Eli akkulaturi irti ja auto käyntiin, tässä vaiheessa sydän jätti varmaan useamman lyönnin väliin ja alkoi sen jälkeen takoa vielä aiempaakin kovempaa. Yritin kohteliaasti kysellä hänen setistä, jne, mutta muistiin ei jäänyt kuin että hänellä oli Escortti ja nimi oli luultavasti Sami, edes kaverin sukunimeä en enää muista vaikka myöhemminkin oltiin kisoissa tekemisissä. Seuraavaksi konttiin johtoja heiluttelemaan ja kohina jatkuu. AutoSound 61 suoritettaisiin. No, se meni nyt näin enkä siinä ehtinyt tai pystynyt sen kummemmin palautetta sisäistämään kun tuli käsky ajaa auto taajuusvasteja äänenpainemittaukseen. Musiikki kuului, eikä kohinasta tietoakaan! Tässä vaiheessa en uskaltanut koskea enää mihinkään vaan lähdin ajelemaan hallia kohti konepelti raollaan. Eipä ollut resonoinut koskaan aiemmin. Jossain vaiheessa sitten tuli tuomareilta pyyntö laittaa laitteisiin kuuntelusäädöt ja ajaa auto halliin. Mitähän ne siellä miettii. ”Oli aika paljon tuota bassoa”, oli ensimmäinen kommentti. Tekstissä mainittu ovikaapeli oli samanlaista, tosin hieman ohuempaa, mutta ihan yhtä jäykkää.. Seinäjoen raviradalla totohalliin on nimittäin sellainen parin kymmenen sentin kynnys ulkoa ja siihen oli yliajoa mahdollistamaan viritelty lankun pätkät joita pitkin piti auto tyyrätä hallin puolelle. Odottelusta ei ole jännityksen takia muuta muistikuvaa kuin että vettä sateli koko ajan ja joku onnistui pudottamaan autonsa ajolankuilta. Voi prkl… Lisää piuhojen valohoitoa ja virrat taas päälle. Pääosa epäkohdista taisi olla tiedossa ja laitettavissa keskeneräisyyden piikkiin, mutta ihan selviä parannuskohtiakin löytyi. Eipä siinä osannut muuta tehdä kun sammuttaa auton ja hyökätä konepellin alle katsomaan onko sulake mennyt (ihan niin kuin se olisi ollut edes teoriassa mahdollista kun virrat kerran laitteisiin tuli). Tuokin tietysti jännitti kokematonta kuskia aika tavalla normaalia enemmän
Lopulta sama pikakorjaus oli tietysti paikallaan vielä syksyllä, Kaapelitehtaan fi naaleista ykköspystin kanssa kotiin ajellessa… Loppupäivä meni aika rennosti muiden autoja ja asennuksia katsellessa ja kuunnellessa sekä omaa autoa demotessa. Voitto kotiin Auton sai laittaa taas parkkiin ja laturin kiinni. Koska Taunuksessa ei oveen ollut valmista läpivientiä johdoille, olin vetänyt kaiutinjohdot vaan pellin ja ovipahvin välistä, jolloin johto taittui kaksinkerroin joka kerta ovea suljettaessa. Siinä pisteitä laskiessani arvelin (tyhmyyttäni ääneen) saavani seuraavasta kisasta 35-40 pistettä enemmän, mikä herätti hieman huvitusta kokeneempien kisaajien taholla. Tähän tein saman tien korjauspatentin käärimällä johtojen ympärille paksun kerroksen erkkateippiä, ajatuksena oli vaihtaa johdot mahdollisimman pian ja tehdä kunnolliset läpiviennit. Vasta seuraavana päivänä huomasin ihan vahingossa kohinan aiheuttajan. Tiesivät silloin ja tietävät nyt. Pisteitä sain muistaakseni 237. Vasta kun parkissa kaivelin hanskalokerosta sopivan demolevyn ja laitoin sen soiman, tajusin että olin siinä kohinasta hermostuneena unohtanut säätää subbarin tason ”ajosäädöistä” ”kisasäätöihin”, eli subin taso oli kuuntelussa ja mittauksissa reippaat 10 dB liian suuri. Kohinaakaan ei enää kuulunut. Taajuusvastemittauksessa viisi alinta mitattavaa taajuutta hyppäsi saman tien asteikolta yli, mutta vieläkään ei omilla aivoilla pystynyt sisäistämään itsestäänselvyyttä. Ja jokaisena noista päivistä on myös lisääntynyt tietoisuus siitä miten vähän oikeasti tiedän. PK ja muut kokeneemmat sen tiesivät minua paremmin, samoin kun monta muutakin asiaa. Seuraava koetinkivi oli taas hallista ulos ajo. Ei ihmekään jos jyräsi… Muutaman sekunnin kiroilun jälkeen hymy kuitenkin voitti, kun tajusin että oikeastaan tuossa on sikahelppo parannuskohde seuraavaan kisaan. 62 AutoSound 62 AutoSound KOKEILUSSA murahdus ja sitten hieman kovempi törähdys. Palkintojenjaossa ei enää jännittänyt, etenkään kun tiesin olevani luokkani ainoa osanottaja ja kunniakirjan ohella komea lasituoppi matkasi mukana kotiin. Jo sen ensimmäisen murahduksen jälkeen mittaaja kuitenkin huitoo, että sammuta, riittävät paineet tuli jo. Tämä oli muutamassa kuukaudessa nirhannut johdon eristeen rikki ja aamupäivän sadevesi aiheutti kuskin oven johdoissa oikosulun. Ainoa ero on, että nyt minäkin tajuan kokeneempien tietävän asiat minua paremmin, silloin en tajunnut. Kun seuraavassa Kortesjärven kisassa tulos sitten parani 38 pisteen verran, vaikka ihan kaikkia korjauksia en edes ehtinyt tekemään, olin tietysti rinta rottingilla ja omasta mielestäni kukkulan kuningas. Silloin, 20 vuotta sitten Seinäjoelta kotiin ajaessa, olin kuitenkin voittaja ja maailman huipulla.. Lankkuja en Taunuksen korkean keulan takaa edes nähnyt eikä siinä nyt enää ollut kukaan opastamassakaan. Pasin luona suoritettujen mittausten perusteella minun pitäisi juuri ja juuri saavuttaa maksimipisteet sen kovemman törähdyksen kohdalla mankka ”täysillä”. Kavereiden autoihin verrattuna ehkä 15-20 vähemmän kun odotin, mutta arvioituani väärästä subin tasosta menetetyt kuuntelupisteet ja lisäiltyäni ”helposti” korjattavat jutut asennuspisteisiin, olin enemmän kuin tyytyväinen. Noita ensimmäisiä kisoja seuranneiden 20 vuoden aikana olen oppinut jotain uutta jokaisena autohifi n parissa viettämänäni päivänä. Kalliojärven Pasi ja muut kokeneemmat yrittivät kyllä huomaavaisesti vähän toppuutella, mutta siinähän puhuivat, olisko ollu kateellisia… Seuraavaan kisaan pisteissä tuli sitten takapakkia ja myöhemmin ymmärsin itsekin että eri tuomareiden eri kisoissa antamia pisteitä ei kannata ihan suoraan verrata. A-ha. Palaute oman auton soundista ja asennuksistakin oli pelkästään positiivista, joten todella hyvä mieli jäi. Sama oikosulku toistui kosteissa johdoissa kuuntelun aikana aina kun midbasso iski vähän kovempaa, aiheuttaen resonanssilta kuulostavan räsähdyksen. Muiden autoista jäi mieleen lähinnä Kosken Mikan Cossu-Sierra paremman pään Pinskuilla ja uskomattoman hienoilla asennuksilla, Kalliojärven Pasin BX jossa kuulin ensimmäisen kerran sittemmin legendaksi noussutta Seas-Audax -parivaljakkoa, Lättärin Golfi n bassodemot ja paljon muuta. Enkä tietenkään kehdannut nousta autosta ulos katsomaan miten kaukana ollaan, eli pääosin toivotaan, toivotaan -asenteella ajoin sinne päin ja tuurilla osuin lankuille. Kaiutinjohtoina minulla oli SoundQuestin erityisen kovalla ja jäykällä eristeellä päällystetyt show-johdot
AutoSound 63 AutoSound 63 KOKEILUSSA
Kovin helpolla ei tämä kunnioitus ole syntynyt, mutta ne tuskan hetket, jotka epäonnistumisen alttarille on uhrattu, tuntuvat kovin kaukaisilta nyt. AUTOHIFIN KUNINGAS ON PALANNUT!. Takakiekoille kietaistiin pienestä budjetista johtuen puolikaljut 265 levät munkit ja eteen hieman enemmän kuvioita sisältävät 225 leveät vastaavat sadekelin kurvailua turvaamaan. Valkoista valhettahan ei kukaan laske. Virta-avaimen kääntö herättää uinuvan pedon henkiin ja massiivinen kutonen hörähtää miehekkäästi kaikkien kuuden kaasarikurkun koristessa ilmaa sisäänsä kuin ahdaskärsäinen elefantti. Pieni nilkan ojennus ja Mersu ampuu matkaan, kuin vaanimassa ollut kissapeto Afrikan savannin puskasta. ON JÄLLEEN AIKA KOKOONTUA ALKAVAN PERJANTAI-ILLAN AJELUA VARTEN TUTTUAKIN TUTUMMALLE PARKKIPAIKALLE. MCDONALDSIN VALOKYLTIN KELTAINEN M-KIRJAIN PEILAUTUU KAUNIISTI OMAN TUMMAPINTAISEN MERSUN VASTAVAHATUSTA KONEPELLISTÄ. Elämä on tehty näistä hetkistä. Ei sitä liikaa kuitenkaan kannata poiketa sivuraiteille elämän Bemaripolulta. On aika kytkeä haaveiluvaihde pois mielestä ja antautua alkukantaisen metsästäjävaiston vietäväksi. Kimaltelevien pokaalien vilinän silmissä keskeyttää ensimmäiset kauempaa kuuluvat matalalta murahtavat bassobiitit. Hifien asennus pyöri vielä ajatuksen asteella, sillä edellisen auton setti vaihtoi mukavasti omistajaa viimeisimmän myydyn Bemarin kera. Suurin voimanpesä, joka oli koskaan omistuksessa ollut, sillä tiettyä statusta toi aina yleisesti mitatun asian koko, tässä tapauksessa moottorin. Hevosvoimat ja vauhti, tai oikeammin niiden puute olivat helposti selitettävissä, sillä ainahan sitä pystyy kiertämään katukiihdyttelyt sisäänajossa olevilla moottorin osilla. Lähinnä menivät kokemuksen piikkiin, mutta voi sitä helpommallakin tavalla itseään nöyryyttää. TOINEN TOISTAAN UPEAMPIEN MENOPELIEN LASIMAISET PINNAT TÄYTTYVÄT YMPÄRÖIVÄN KAUPUNGIN HOUKUTTELEVASTA NEONVALOMERESTÄ. Konepellin alla sykki 2.8-litrainen suora kutoskone ja sitä ruokkimassa kolme tuplakurkkuista kaasaria. Taustapeilistä voi erottaa mustat viivat, jotka siirtyivät takarenkaiden pinnasta parkkipaikan asfalttiin. Se oli kuin rakkautta ensi silmäyksellä, sillä vaikka aiemmat kulkupelit olivatkin lähes poikkeuksetta olleet Bemareita, oli tässä jotain erilaista. Ei niiden kuntoa illan hämärässä kuitenkaan kukaan läheltä tule kurkkimaan. Se näkyy toisaalta jo oman auton ulkoasussa, sillä hiljattain asennuspalkoilla hankittu, tyylikkäästi rakennettu 123-korinen pystylyhty Mersu oli siirtynyt omistukseeni. Toivottavasti ei poliisikaan. Kuninkaalle kuninkaan paikka. Enää ei olla amatööriluokassa, vaan vihdoin siellä autohifin kerman kuumalla huipulla. Edelliset koitokset kun eivät mitenkään mieltä ylentäviä olleet. 100. Pääasia on, että leveyttä löytyy kuin Schwarzeneggerin hartioista. Toisaalta, kun autohifillä kilpailu laajentaa myös asiakaspiiriä, sillä koitokset ovat mukavasti eri puolella Suomea, joten sitähän voisi noudattaa ulkomaanlehdistä opittua kaavaa ja perustaa oman kisatallin! Näin menestymisen mahdollisuudet mukavasti laajenisivat ja niitä maksavia asiakkaitakin saisi haalittua enemmän. Takapenkki huutaa tyhjyyttään ja keskusta pullistelee potentiaalisia kissoja. Kyyditettävien metsästys voi alkaa! KUNINGASIDEOITA JA KRAPULAA Makoisat bassontäyteiset unet keskeytyvät kiljuvaan herätyskelloon. 64 AutoSound Huomattava osa parkkipaikan autoista on saanut käsittelyä omien käsieni kautta ja jo hyvän tovin pyörinyt oma autohifiasentamo alkaa viimein tuottaa tulosta. Mersu rakkauden viimeisen pilkun taiteili sisuskaluihin väri, sillä tämä Saksan muskeli oli värjätty Bemarin värikartasta löydetyllä ajattoman tyylikkäällä syvältä kiiltävällä yönsinisellä. Viimeisimmästä asennuskeikasta saaduilla tuotoilla oli vielä varmistettu tämän illan riittävä katu-uskottavuus, kun paikallisesta rengasliikkeestä löytyi käytetyt 15-tuumaiset Wolfracen alumiinivanteet. 100. Pieni hymy taustapeilistä kertoo kaiken. Pieni nytkähdys painaa selän kiinni Mersun mukavaan sohvapenkkiin, kun automaattilaatikko löytää Ykkösvaihteen. Sumeiden Teksti: Tom Hietaharju Kuvat: Esa Niskavaaran arkistot Autohifistin päättymätön juhla-tarina Kisatiimin perustajaiset! HÄMÄRTYVÄ KESÄILTA LEIKITTELEE KIILTÄVÄKYLKISILLÄ AUTOILLA KÄYTTÄEN TAIDOKKAASTI AVUKSEEN KELLERTÄVIÄ HILJALLEEN SYTTYVIÄ KATUVALOJA. Koska äänentoistollisia kisakenttiäkin oli jo tullut koluttua, voisi tulevaa systeemiä harkita rakennettavaksi sen mukaan, että sillä vihdoin sitä menestystäkin heltiäisi. AUTOMAATTILAATIKKO VAIHTAA SULAVASTI PIENEMPÄÄ VAIHDETTA, KUN SAAVUN PELIPAIKALLE IHAILEVIEN KATSEIDEN SAATTELEMANA. Subbarit eivät tänä iltana vielä taustapeiliä vispaa, mutta muuten kaikki on valmista siirtymiselleni ajoletkan keulille
100. Jotain palaa auton sisällä! Edes virtojen sammuttaminen ei auttanut tilannetta ja savu tuntui tupruavan keskikonsolin sisältä. . Niiden tarjoama äänimaailma kun tuntuu olevan se ainoa oikea puhuttaessa autoäänentoistosta, mitä nyt huonolla englannilla pystyi lehtien sanamerestä tavaamaan. Onneksi hanskalokerosta löytyi alkeellinen ruuvimeisseli, jolla konsoli aukesi ja näky oli karmaiseva. Kerroin toki potkupaneeleista ja miten niillä lohkeaa takuuvarmasti helppo voitto FASCA:N autohifikilpailuissa. Juuri sellainen, joka olisi passeli firman ensimmäiseksi demoautoksi. Tiskin takana asiantuntemustaan silloin jakoivat Timo Sosula Ja Esa Niskavaara. LAITTEITA JA ASENNUKSIA Lapualle saavuttaessa ei ollut aivan selvää minkälainen asiakas sieltä vastaan kävelee. Olotilasta päätellen sitä on jossain kohtaa iltaa taidettu löytää kuski ja itse on tullut siirryttyä yökerhon savuiseen sumuun jatkamaan metsästystä. Nykyaikana vannekoot ovat kasvaneet ja automerkit vaihtuneet, mutta perusidea on edelleen sama. Silloin autohifi näytteli monessa myymälässä jopa suurempaa osaa, kuin kotihifi. Sovimme myös, että seuraavalla viikolla Japa saapuu itse Vaasaan auttelemaan asennuksissa, sillä hänellä näytti vanhojen . Lattianrajaan tulevat potkupaneelit täytyy ehdottomasti tehdä. Rockford Fosgaten demoauto 90-luvulta. Kaikki tuntui toimivan normaalisti, lukuun ottamatta tietysti sitä matkaviihdykettä tarjoavaa laserkiekkoja pyörittävää jukeboksia. Kruunuradio palvelee nykyään edelleen samassa osoitteessa, mutta valikoimista on matkan varrella autohifi kadonnut. Tästä Helsingin Kruunuhaan myymälästä on monen vanhemman harrastajan autohifitaival alkanut. Puhetulvasta ei meinaa tulla loppua, sillä suunvuoroni sisälsi pääasiassa sanat ahaaja kyllä. Sulakkeita oli turha etsiä, joten repimällä karvaliitokset irti toisistaan ja varovainen auton käynnistys. Kyllähän nyt osaamista löytyy ja esiteltäviä autoja varmasti, vaikka suurin osa laittaakin vielä kaiuttimet autonsa kojelaudalle tai oviin, mutta ehkä täällä tullaan vielä vähän suuren maailman vanavedessä. Siispä suunta kohti Lapuaa ja ensimmäistä asiakasta. Sitä paitsi tankki oli jo muutenkin kuiva ja lompakosta sataset loppu, joten Vectra tankattiin ja lähdin kotia kohden. Muuten sumuista mieltä onneksi piristää edellisen illan autohifitiimin perustamisajatus ja pitkin iltaa siihen jo kehiteltiinkin sopivia uhr... Demoauto ajalta kauan sitten. Muuten olemassa olevat laitteet myönnyin kelpuuttamaan vaihtotavarana ja loppu arsenaali täytettäisiin Rockford Fosgaten laitteilla. Mikseiköhän kukaan ole tehnyt suomenkielistä autohifilehteä kotimaan harrastajille. Hyvä, hyvä. Hellän kädenväännön jälkeen päädyimme yhteiseen suunnitelmaan, jossa pari JL Audion 15-tuumaisia subbareita saavat löytää tiensä autoon. asiakkaita, joiden autoihin villejä pokaaleja haalivia asennuksia voisi toteuttaa. Japan mielestä suunnitelma oli hyvä ja esitteli sen jälkeen omat laitehankinnat, jotka toivoi tähän matalaan kortteliohjukseen asennettavan. vat tyyliin kierrä ja teippaa. Yli-innokas auton omistaja veteli viimeisiä vahoja pintaan ja auto kiilsi kuin siinä olisi ollut maalikerroksen päälle aitoa lasia. Pikaisen palaverin jälkeen lähdettiin miettimään sotasuunnitelmaa. Tymäkkää bassotoistoa, huippusoundeja ja näyttäviä valaistuksia. Se oli sujautettu keskikonsolin sisään ja kaikki johdot oli. Olipahan hyvä syy jättää ainoa virheellinen hankintani Lapualle. Pihalla nimittäin seisoi valkoinen Opel Vectra, jossa oli hurjat lasikuitulevikkeet, supermatala alusta ja näyttävät vanteet. Koko oikean jalan pajumaisen paksusta pohkeesta lähtevällä täydellä voimalla survaisu jarrupedaaliin ja auto tiensivuun parkkiin. Kaikki laitteiston johdot olivat sulaneet yhdeksi nykytaidetta esittäväksi möykyksi ja ennen toimivien laitteiden sisältä valui vieläkin hiljakseen harmaata savua. Missä lie beduiinien maassa kasattu tämäkin luksuspeli jonkun sheikkipahasen käyttöön. Demoautoilla on aina ollut tärkeä merkitys autohifin esittelyssä asiakkaille. 100. Rakennusaikataulu ennen ensimmäisiä kisoja oli kuitenkin sen verran tiukka, että auto päätettiin siirtää Vaasaan asennusta varten. Sängyn vierestä löytyvässä ulkomaisten autohifilehtien pinossa on vilissyt toinen toistaan näyttävämpiä ideoita ja niistä on kätevä kopioida muutamia suoraan omaan käyttöön. Mersun kabiini alkoi kirjaimellisesti täyttymään savusta. Muuten mitään suurempia mielikuvia ei edellis-illan tapahtumista ole, muutoin kuin kuvitteellisen lintuhäkin lattian nuolemisesta seuraava eufoorinen maku suussa, joka johtunee nautitun väkijuoman kohtuullisen reippaasta määrästä. Helppo ymmärtää miksi 90-luvusta puhutaan aina autohifin kulta-aikana. Paitsi että taisi tämän loistoristeilijän edellisellä omistajalla oli tainnut kaikki valuutat mennä takapäässä sijaitsevaan satalitraiseen bensatankkiin, sillä näissä liitoksissa sitä tuikitarpeellista teippiä ei ollut. Alpinella on pitkä historia Autolaitteiden valmistajana ja merkkinä sen tuntee lähes jokainen, vaikkei autohifi muuten tuttua olisikaan.. Kaarto omakotitalon pihaan paljasti kuitenkin jotain näyttävää. Ihan vaan sen vuoksi, että varmistutaan säätöjen oikeellisuudesta. Ainakin siitä päätellen, että mahdollisen aamupalan, eli tuttavallisemmin lähigrillin jättihampurilaisen ajattelu ei enää kääntänyt sisukaluja ylösalaisin. Auton edellinen omistaja oli kytkenyt Mersuun Sonyn CD-soittimen ja siihen nähtävästi kuului jonkin sortin lisälaite. JL Audio oli toki tuttu merkki, samaten JBL, mutta eihän noilla vakavamielistä kisaamista voi edes ajatella. Mä olen Japa, nuori auton omistaja esittelee itsensä. Matka tosin ei mennyt ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, sillä nyt ensimmäistä kertaa Mersulla suoritettu maantieajo antoi rauhallisella 80 nopeudella ajettaessa keskikulutukseksi 55 litraa sadalla kilometrillä. Lamborghinissä vähän nykyaikaa kulmikkaampi muotoilu, mutta demoautona on varmasti ollut silloin jotain pysäyttävää. AutoSound 65 silmien näkymä paljastaa ajankohdan olevan hyvin aamuvarhaisen, eli hieman yli yksitoista lauantaina. Olinhan niistä nähnyt vakuuttavia menestyksiä ulkomaisissa lehdissä. Sadan markan setelit uhkasivat loppua lompakosta jo reilusti ennen päätepysäkkiä, vaikka matkaa oli vain se tasan kulutusmittaamista helpottava 100 kilometriä. Mitä nyt bensavalo oli syttynyt, joten matka jatkui kevyellä nilkalla, mutta raskain mielin lähimmän bensa-aseman kautta Lapuaa kohden. Palaneen käryn haistaminen olisi helposti ollut yhdistettävissä suorittamaani autokauppaan, mutta nyt tämä oli paljon konkreettisempaa. Olin nimittäin jo hyvissä ajoin katsellut minkälaisella setillä kisakenttiä lähdetään nöyryyttämään. Monen tuntema legendaarinen Kruunuradio, joka tunnettiin autohifin kulta-aikoina muun muassa Rockford Fosgaten maahantuojana. Tunnit totutusti vilisevät haaveillessa ja olotilakin alkoi jo muistuttamaan lähempänä selvää. Muistin hämäristä sopukoista työntyy esiin Mersun myyneen kaverin kertomus autoliikkeessä erikseen muutamaan kertaan säädetystä kaasarikolmikosta. Ainakin kamelia vastaava juomakyky tällä tuntui olevan. Autosta oli kuitenkin vähän etukäteistuntumaa
Samalla huumalla päätettiin yrittää hankkia myös pisteytystä fi naalia varten, sillä kolmossijahan on vain kevyttä alkulämmittelyä. Kotiin viemisiksi oli Japalla kolmossijan pokaali, ja omaa povitaskua koristi sovittu väkijuomapullo. Soundillisesti ja toteutuksellisesti tämä oli 90-luvulla täysin omassa luokassaan ja paljon aikaansa edellä. Suunnittelun merkitystä kun ei voi koskaan liikaa korostaa. On, on, Japa selitti suu vaahdossa ja todisteeksi painoi nyrkillään lasin toista pitkää sivua. Ehkä peltiä olisi pitänyt karhentaa ja puhdistaa hieman enemmän, kuin mitä nyt tehtiin. 100. Voimaa oli kuitenkin innosta johtuen niin paljon, että lasi antautui ja katkesi keskeltä kahtia viiltäen Japan toisen käden rystyset auki kirurgin tarkkuudella. Uudet laitteetkin olivat jo saapuneet ja auto revittiin yhdessä hylsyksi yhden tehokkaan illan ja olutkorillisen jälkeen. Kojelaudan päälle sujautettiin vielä alkuperäispaikoille toinen diskanttipari tuomaan isompaa äänimaailmaa auton etuosaan. Tuomaripari saapui viimein auton luo ja Japa esitteli ylpeänä aikaansaannostamme. Ainakin niistä käytetyistä materiaaleista, sillä valuvat kellot eivät olleet kaukana, kun alkuperäisiin jalkatilan sivumuoveihin haalittiin kaikki tallista löytyvät puutikut ja pizzalaatikkojen palaset ja ne liimattiin kuumaliimalla paikoilleen ja peitettiin massiivisella kerroksella hienopakkelia. Jaa, tuumasi toinen tuomari ja kysyi samaan hengenvetoon, että onko kaikki sitten varmasti tukevasti asennettu ja riittävästi suojattu. Harman Kardonin autopäätteet ovat yhä edelleen haluttua tavaraa. Ja ensimmäinen kisaluomus niitti mainetta alusta asti, kuten oli ajateltukin. valokuvien perusteella olevan jonkinlaista asennuskokemusta. Päätteet vielä paikoilleen ja viikon urakka oli valmis. Tosin sen pysyminen tuntu olevan pelleissä vähän niin ja näin. Kuusi tehokasta mattamustaa grillimallin päätettä, Braxin Power Station kondensaattoripaketti ja asennuksessa Terminator-teema. Seuraava viikko koitti ja Japa ilmaantui pelipaikalle sovitun mukaisesti. Japa oli saapunut paikalle asuntoautolla, joten jatkoimme luovaa suunnittelua siellä vielä hieman vahvemman juoman parissa. Siitä voidaan varmasti olla montaakin mieltä, mutta vaikuttavuuskerroin on edelleen suuri. Japa näytti myös hyväksyvää liikennevaloa, joten uuden setin rakennus on käytännössä aloittamista vaille valmis. Ei se pöly ja lika ainakaan pysyvyyttä tunnu parantavan. Vahva suuntaus suoraan keskikonsolia kohden. 66 AutoSound dikkaan huhkimisen jälkeen potkupaneelit, joista itse Salvador Dalikin olisi ollut ylpeä. Sillä ne ison maailman autotkin pärjää. Viimein kisapäivä koitti ja tuli Vectran arvostelun vuoro. Tosin hintakin on sen mukainen, jos niitä jostain sattuu löytämään. Todella näyttävä kaksinkertaisella Isobarik-rakenteella toteutettu refl eksikotelo. Ei toki omani veroista, mutta ainahan yksi hiova käsipari sallii itse maestron nauttia muutamia pölynhuuhtojapulloja työn lomassa. Tää tässä on mun Vectra ja me ollaan tän Tompan kanssa tehty koko asennus viikossa. Yllättävää kyllä, tämä hinnasto ei tuntenut vielä Jensenin autovahvistimia, mutta sitäkin enemmän erilaisia kaiuttimia. Esimerkiksi tämä suojalasi. Saman suuruisen rahamäärän euroiksi muutettuna joutuu yhäkin maksamaan paremman pään soittimesta, jonka formaatti on onneksi vaihtunut C-kasetista CD-levyyn ja säätömahdollisuuksiakin saattaa löytyä ”hieman” entisaikaa enemmän. Ison veden takana oleva muoti-ilmiö tuntuu suosivan mahdollisimman monen pienmmän subbarin käyttöä, joten sellaiset on seuraavaankin asennukseen saatava. Näyttelykelpoista silti yhä edelleen.. Päivän päätteeksi Vectra työnnettiin tuttuun talliin ja lehtien selaus käyttöön. Kaikki oli kunnossa. Midbassot ruuvattiin perinteisesti oviin ja peltejä vaimennettiin sinisellä Noise Killer-massalla. Näiden päätteiden äänenlaatu on monien mielestä parasta, mitä autoon on koskaan valmistettu. Jos pokaalisijoitus tulee, asennuksen pääsuunnittelija tulee saamaan pullollisen miestä väkevämpää. Demopäivän luukutuksen aikana takaluukusta nousi kuuma ilmavirta, sillä nämä päätevanhukset tuottivat paljon lämpöä. Joidenkin hienoimpien asennusten kohdalla on vaikea uskoa, että aikaa on vierähtänyt lähes kaksi vuosikymmentä niiden toteutuksesta. KISAMENESTYKSEN HUUMAA Japan Vectraan valmistui muutaman illan vauhAarteita takaluukun täydeltä. Niihin kun on aikaa seuraava viikko, joten vielä kovemman kaluston rakennus hoituu tällä kokemuksella taatusti muutamassa päivässä. Onneksi kilpailu pidettiin paikallisen huoltamon pihamaalla, josta löytyi henkilökunnan ystävällisellä avustuksella riittävästi laastaria auton omistajan paikkaamiseksi siihen kuntoon, että itse tulosta ja palkintojen jakoa voitiin jäädä jännittämään. Ensimmäinen FASCA:n osakilpailukin sijaitsi sopivasti Vaasassa, joten Auto ilmoitettiin mukaan pienen leikkimielisen vedon myötä. Subbarilaatikko sai ikkunan, josta elementit näyttivät räyhäkkäät runkonsa ja kiihotusaste oli samaa luokkaa, kuin Janet Jacksonin musiikkivideon näkeminen MTV:llä. Rockford Fosgaten historian yksi kuuluisimmista demoautoista, johon myös allekirjoittaneella liittyy paljon vahvoja muistoja. Jensenin lippulaiva kasettisoitin-radio yhdistelmästä joutui maksamaan parikymmentä vuotta sitten lähes 6000 markkaa. 100. Lasiliikkeestä tilattu, muotoon leikattu 5 milliä paksu lasi peitti tyylikkään rivistön Rokkarin päätteitä. Nyt on aika vaihtaa kaikki laitteet ja tehdä koko auto uudelleen ennen seuraavia kisoja
AutoSound 67
Helixin liittimet ovat asiallista tasoa, erityiskiitos hi-level tulojen toteutuksesta ruuviterminaalein. Laitteiden yksiselitteinen kategoriointi onkin nykyään hankalaa, mutta tällä kertaa parivertailu juuri näillä laitteilla on todella selkeä valinta. Jokaisessa osiossa annetaan laitteille pisteitä yhdestä kymmeneen, ja osioilla on erilaiset painokertoimet. Näillä kriteereillä Mosconille ja Helixille ei oikein markkinoilta kilpailijoita löydy. Mosconi D2 80.6 DSP on erityisen pienikokoinen paketti ominaisuuksiinsa nähden. Helix P SIX DSP on hillityn tyylikäs mustaksi eloksoidun harjatun alumiiniprofiilin ansiosta. Periaatteessa myös Audison AP8.9bit täyttäisi kriteerit, mutta se on 8-kanavaisena kuitenkin hieman eri luokassa ja 35 W RMS kanavatehoillaan jää auttamattomasti tämän kaksikon jalkoihin, näiden kanssa kun puhutaan n. Harjattu alumiinipinta on aina tyylikäs. Todelliselle audiofiilille 4-kanavaa kuitenkin hieman tökkii, 6 olisi parempi, jolloin keskiäänet ja diskantit saavat oman vahvistinkanavansa ja samalla tietysti elementtikohtaiset viivesäädöt, yms. 68 AutoSound 68 AutoSound KOKEILUSSA DSP ja vahvistin samoissa kuorissa ei ole mikään uusi juttu. Tämäkään parivaljakko ei tietysti yksillä kuorilla enää pärjää jos halutaan 4-tie setti tai enemmän tehoa subbarille, mutta molempien DSP ja ylimääräinen lähtö mahdollistavat tämänkin vaihtoehdon, sekoittaen rajoja laiteryhmien välillä entisestään. Kumpikin laite säädetään mahdollisuuksien mukaan samalla lailla. HUIPPULAADULLA JA YKSISSÄ KUORISSA. Tällaisia laitteita on ollut markkinoilla jo vuosia. Viime vuonna AutoSoundkin testasi (numerossa 6/2014) ison kasan 4-kanavaisia DSP-vahvistimia ja totesi ne mainioiksi all-in-one -laitteiksi. Äänenlaatua arvioitaessa molemmat laitteet asennetaan’09 Toyota Avensikseen, jonka laitteisto koostuu Becker Monza CDsoittimesta, Focal PS 165 FX -erillis-sarjasta diskantit kojelaudalla kuljettajaan suunnattuina, bassot hyvin vaimennetuissa ovissa (tukevoitetuilla vakiopaikoilla, alkuperäinen ritilä vaihdettu Focalin ritilään) sekä Diamond Audion HEX124 12” subbarista (4 ohmin kuorma, suljetussa optimikokoisessa kotelossa, takaluukussa ja suunnattuna taaksepäin). Mosconi ja Helix vastasivat tähän haasteeseen ja toivat markkinoille kriteereihin sopivat laitteet, Mosconi D2 80.6 DSP:n ja Helix P SIX DSP:n. Vertailun toteutus ja pisteytys Tässä parivertailussa laitteet arvioidaan neljässä arvostelukategoriassa, jotka ovat äänenlaatu, ominaisuudet, rakenne ja liitännät sekä asennus ja käyttö. Parivertailussa: DSP-vahvistimet: Helix P SIX DSP ja Mosconi D2 80.6 DSP Teksti ja testaus: Osku Hirvonen Kuvat: Janne Soilakari MONIPUOLINEN DSP JA KUUSI TEHOKASTA VAHVISTINKANAVAA. Vertailuvahvistimena toimii Alpinen MRX-F65. alipäästö 40 Hz:iin ja subsonic pois päältä. Subbarille asetetaan 18 dB/okt. EIPÄ OLE ENÄÄ TEKEMÄTÖN PAIKKA! MOSCONIN JA HELIXIN UUTUUDET VASTAAVAT KUMPIKIN HAASTEESEEN HYVÄLLÄ MENESTYKSELLÄ, MUTTA ONKO NÄISTÄ JOMPIKUMPI YKSIN KUKKULAN KUNINGAS. Mosconin liitännät on kerätty yhdelle sivulle ja tilanpuutteesta johtuen ne sisältävät kompromisseja eivätkä ole erityisen käytännölliset.. . HUIPPUA YKSISSÄ KUORISSA! Kaikki muut markkinoilla olevat DSP-vahvistimet vaativatkin sitten erillisen vahvistimen kaveriksi, jos aktiivista 3-tie settiä haluaa ruokkia. Erillissarjan elementtien väliset jaot hoidetaan sarjan omilla passiivisuotimilla, mut. 100 watin kanavakohtaisista RMS-tehoista. Äänenlaatuosion pisteet vaikuttavat kokonaisarvosanaan 55 prosentin painoarvolla ja kolme muuta 15% kukin
1 4) tai 48 dB/okt (kan. Mosconin filosofiassa taas kullekin kanavalle on ”jakosuodinsoluja” 4 (kan. 1-2) , 25 alueinen (kan. Vahvistimen osalta Mosconin ilmoittamat tekniset tiedot ovat valitettavan vajavaiset. DSP-ominaisuuksissa eroja ei käytännössä ole. Helixin systeemi on selkeämpi ja helpommin käsitettävissä kun taas Mosconin tapa on monimutkaisempi, mutta pidemmälle räätälöitävissä. jakosuotimen ja taajuuskorjaimen monipuolisuutta ja säätövaroja sekä aikaviiveiden säätörajoja ja säätöportaiden pienuutta. Edelleen toki useimmille Mosconikin on riittävän tarkasti säädettävissä. 5-6) ±12 dB • Viivesäädöt viive 15 ms • Viivesäädön tarkkuus 0,02 ms • Liitännät sisään Digitaalinen sisääntulo (S/P DIF), 6-kanavainen RCA-sisääntulo, high input -kaiutintasoinen sisääntulo, aux in • Liitännät ulos 2-kanavainen RCA-lähtö, digitaalinen YLEISTÄ • Mitat 200 x 145 x 40 mm • Paino 1,340 kg • Lisävarusteet Bluetooth-moduli (39 euroa), kaukosäädin, johtosarjoja • Tarvikkeet Johtosarjat (paljaat kaapelit), USBkaapeli, ruuvit, kuusiokoloavain . Ominaisuudet DSP-ominaisuuksien suhteen kaksikko on todella tasaväkinen. 0,01 ms) • Liitännät sisään 6-kanavainen linjatai kaiutintasoinen sisääntulo, aux-input, optical SPDIFF • Liitännät ulos 2-kanavainen RCA-lähtö, 2 x remote • Muuta Extension Card slot (HEC) lisävarusteena myytäville moduuleille YLEISTÄ • Mitat 250 x 190 x 50 mm • Paino ei ilmoitettu • Lisävarusteet Kaukosäädin, HEC Bluetooth Audio Streaming – moduli (149 euroa), HEC AUX IN, HEC Optical IN • Tarvikkeet USB-kaapeli, ruuvit, kuusiokoloavain MOSCONI D2 80.6 DSP • Merkki Mosconi • Malli D2 80.6 DSP • Suositushinta 849 euroa • Maahantuoja SK-Autosound Oy • Puhelin 010-2922800 • Internetissä www.sk-autosound.fi www.mosconi-system.it VAHVISTIN • Teho @ 4 ohm, 14 VDC 6 x 80 W • Teho @ 4 ohm, 12 VDC 6 x 60 W • Teho @ 4 ohm, 14 VDC 4 x 70 W + 1 x 215 w • THD ei ilmoitettu • S/N suhde ei ilmoitettu • vaimennuskerroin ei ilmoitettu SIGNAALIPROSESSORI • Ohjaus Säädettävissä tietokoneella (Mosconi Gladen DSP D2-6) • DSP resoluutio ei ilmoitettu • AD/DA –muunnin ei ilmoitettu • Jakosuotimen tyyppi Linkwitz @ 12 dB Butterworth @ 6/12 dB – Bessel @ 12 dB – Tschebyscheff @ 12 dB – VariableQ @ 12 dB, jyrkkyyttä mahdollista kasvattaa (max. HELIX P SIX DSP • Merkki Helix • Malli P SIX DSP • Suositushinta 1099 euroa • Maahantuoja Audio Import Oy • Puhelin 020-7699860 • Internetissä www.audioimport.fi www.audiotec-fischer.de VAHVISTIN • Teho @ 4 ohm 6 x 120 W • Teho @ 2 ohm 6 x 215 W • THD 0.01 % • S/N suhde 105 dB (digital input), 100 dB (analog input) • vaimennuskerroin > 1000 SIGNAALIPROSESSORI • Ohjaus Säädettävissä tietokoneella (PC-tool V3) • DSP resoluutio 64 bit • AD/DA –muunnin Burr&Brown • Jakosuotimen tyyppi Linkwitz – Bessel Tschebyscheff @ 6-30 dB Butterworth @ 6-24 dB VariableQ @ 12 dB (Q: 0,5-2,0) • Vaiheenkääntö 0/180 astetta pääkanavat, 0-360 astetta sub (22,5 asteen portain) • Taajuuskorjain Kanavakohtainen 30-alueinen parametrinen, -15 +6 dB, Q 0,5-15 • Viivesäädöt – 531,25 cm • Viivesäädön tarkkuus 3,5 cm (n. Asennuksessa ja käytössä arvioidaan asennuksen ja käyttöön oton helppous sekä säätöohjelman käytettävyys ja tietokoneella tehtyjen säätöjen siirron helppous. Mosconin alumiinirunko on yhtenäinen ja jämäkkä neliöputki.. 3-4) , 9 alueinen (kan. Helixin virtaja lähtöliitännät ovat päätteen laatuluokan vaatimalla tasolla. 5 8) jyrkkyyteen. Ominaisuuksissa vertaillaan laitteiden ominaisuuksia, eli mm. viiveet säädetään elementtikohtaisesti. 1 4) tai 3 (kan. Kaikki jakosuodintyypit ovat valittavissa ja jakotaajuudet voi säätää käytännössä vapaasti (Mosconi ilmoittaa säätöväliksi 10 20 000 Hz, Helix ei ilmoita mitään rajoituksia). Mosconin korjaimessa kunkin kaistan keskitaajuuden voi määrittää itse 1 Hz:n tarkkuudella, Q-arvon valita portaattomasti 0,5 40 väliltä ja korjauksen voimakkuus on säädettävissä 0,1 dB portain. 0,01 ms) kun taas Mosconin kanssa pitää tyytyä 0,02 ms askeliin ja 15 ms (n. Helix tarjoaa jokaiselle kanavalle 30-kaistaisen parametrisen korjaimen, jossa jokaista kaistaa voidaan hienosäätää 1/24 oktaavin askelin, korjauksen voimakkuus on säädettävissä 0,25 dB portain ja Q-arvo on portaattomasti säädettävissä välille 0,5 15. Jatkuvaa tehoa Mosconille luvataan 80 W/kanava 14 Voltilla ja 60 W/kanava 12 Voltilla. Jakojyrkkyys Helixin suotimessa on valittavissa / 6 / 12 / 18 / 24 / 30 / 36 / 42 dB/ okt ja jokaiselle kanavalle voidaan asettaa yli-, alitai kaistanpäästösuuodatus. Toki tämäkin kaistamäärä on täysin riittävä lähes kaikissa kuviteltavissa olevissa tilanteissa. 48 dB kan. Kanavat 5 6 antavat subbarille sillattuina 215 W 14 Voltilla. Mosconin jakosuodin mahdollistaa myös ns. Mosconin parametrisessa taajuuskorjaimessa on 30 kaistaa ainoastaan kanaville 1 2, 25 kaistaa kanaville 3 4 ja vain 9 kaistaa kanaville 5 8. 5 8) kappaletta. Soluista voi rakentaa jokaiselle kanavalle myös kaistanpäästösuotimen, jolloin jakojyrkkyys on tietysti loivempi. Aikaviiveissä Helix vetäisee hienoisesti pidemmän korren, sillä sen viiveet ovat kanavakohtaisesti säädettävissä välillä 531,25 cm, 3,5mm askelin (n. epäsymmetrisen jaon käyttämisen. Jakotaajuudet voi molemmissa laitteissa säätää lähes mielensä mukaisesti. Rakenteessa ja liitännöissä arvioidaan liitäntöjen kattavuutta sekä liitäntöjen ja laitteen yleistä teknistä vakuuttavuutta. Taajuuskorjaimiin ei kosketa kuuntelussa, muuten toki niidenkin toiminta testataan. Kumpikin laite sisältää 8-kanavaisen DSP:n eli laitteen omien kuuden vahvistinkanavan ohella voidaan ohjata kahta lisäkanavaa. Aikaviiveet säädetään pelkästään mittanauhan avulla, hienosäätöä ei suoriteta. 60 dB kan.1-4 ja max. AutoSound 69 AutoSound 69 KOKEILUSSA ta kaikille elementeille käytetään kuitenkin omaa vahvistinkanavaa (sarjan suotimet mahdollistavat tällaisen kytkennän), eli mm. Näitä soluja voidaan tarvittaessa ketjuttaa peräkkäin ja kun yhden solun jakojyrkkyydeksi voi valita 0, 6 tai 12 dB/okt, päästään alitai ylipäästösuotimissa jopa 60 dB/okt (kan. Jakosuotimien paremmuusjärjestys on oikeastaan tapauskohtainen. Myös taajuuskorjaimet ovat kanavakohtaisia. 495 cm) säätöväliin. Minkäänlaisia säröarvoja, S/N-suhdetta, vaimennuskerrointa tai muita parametreja ei kerrota manuaalissa tai valmistajan nettisuvuilla. 5-8) asettamalla suotimia sarjaan • Vaiheenkääntö 0/180 astetta • Taajuuskorjain Kanavakohtainen parametrinen, 30 alueinen (kan.
Valinta kaiutinja linjatasoisen sisääntulosignaalin välillä on Mosconissa toteutettu yksinkertaisesti ja toimivasti painonapeilla. Kummassakin on kaiutintasoista signaalia varten älykäs signaalintunnistus, jolloin erillistä herätettä ei tarvita. Suurin ero tulee kuitenkin kaiutinliitännöistä, sekä tulevista että lähtevistä. Moduulit käyttävät A2DP-profiilia ja ovat 3.0 standardin mukaisia, toiminevat siis useimpien audio streemaukseen pystyvien BT-laitteiden kanssa. Helixin koko (250 x 190 x 50 mm) vastaa lähinP SIX DSP on viimeisen päälle siistiä työtä, sisältä ja päältä. Asennuksen suhteen kummankaan vahvistimen kanssa ei ilmennyt ongelmia. Helixin terminaalit hyväksyvät vaivatta ainakin 16 mm2 johdon käytön (isompaa ei nyt ollut mahdollista kokeilla), mikä näin tehokkaiden laitteiden kanssa tuntuu hieman fiksummalta. Kaiuttimille lähtevissä liittimissä on sitten se suurin ero. Helixissä kaiutintasoiselle signaalille on varattu erillinen terminaali, jossa on ruuvikiristeiset paikat 1 mm2 johdoille. Viimevuotisesnä pienehköä perinteistä 4-kanavaista AB-luokan vahvistinta ja Mosconin koko pientä 2-kanavaista vahvistinta. Molemmissa on lisäksi erillinen moduulipaikka, johon voi liittää esimerkiksi bluetooth-moduulin audio striimausta varten. Herätelähtö löytyy myös Mosconista, mutta siinä lähtevä heräte on samassa lattaliittimessä kuin tuleva heräte, mikä joissain tapauksissa aiheuttaa hieman ylimääräistä askartelua. Kanavat C-F kestävät myös 2 ohmin kuorman, jolloin tehoa mainostetaan lähtevän jo 215 W/kanava. Kahdella 2 ohmin kelalla varustettuun elementtiin Helix syöttääkin jo pätevät 430 wattia, mikä riittää lähes elementille kuin elementille, yksikelaisen 4 ohmisen joutuessa tyytymään 120 wattiin, mikä on tämän päivän subbareille pääsääntöisesti liian vähän. Siltausmahdollisuuden puuttumisesta johtuva rajoitus elementtivalintaan pudottaa hieman Helixin pisteitä tässä osiossa, mutta muuten arvosanaan eivät vahvistinosien speksit kuitenkaan vaikuta (niistä aiheutuvat erot tulevat esiin sitten kuuntelussa, jos niillä on merkitystä), eikä DSP-ominaisuuksistakaan kerry pisteisiin vaikuttavaa eroa, joten ominaisuuksista molemmille yhtäläinen kiitettävä arvosana. Kaikki Mosconin liitännät ovat yhdellä sivulla, mikä helpottaa asennusta monissa tapauksissa, mutta ei takaseinääkään silti kannata laittaa ihan kiinni mihinkään pintaan, sillä siellä on vahvistimen ainoat jäähdytysrivat. Siinä missä Helixissä on kaiutinlähdöille kunnolliset ruuvattavat terminaalit, joihin mahtuu helposti 2,5 mm2, ehkä jopa 4 mm2 johto, Mosconi on tyytynyt yksinkertaiseen muoviseen liittimeen. Näin ollen kaiutintasoista signaalia käytettäessä asentaja joutuu väkisinkin juotostöihin kun kaiutinjohtoihin pitää liittää RCA-urosliittimet. Helixin toteutus on huomattavasti monimutkaisempi jumpperiratkaisu, joka vaatii vahvistimen avaamisen ja tiiviin tutustumisen manuaaliin, ennen kuin jumpperit ovat oikein asennettuina. THD:n mainostetaan olevan alle 0,01% ja vaimennuskertoimen peräti >1000! Tämä on todella hurja luku D-luokan vahvistimelle. Rakenteeltaan ja työn laadultaan kumpikin laiteista on asiallisen tuntuisia, mutta Helix jättää kuitenkin aavistuksen laadukkaamman tuntuman itsestään. Toki isompaan runkoon on helpompi saada mahtumaan kunnolliset liitinterminaalit. Jonkinlaista kehitystä softapuolella on havaittavissa myös tiedonsiirron puolella. 8 mm2 johto (16 mm2 ei mahtunut ilman säikeiden karsimista), minkä valmistaja ilmeisesti on todennut riittäväksi. Sisääntuloissa Mosconi käyttää tyylilleen uskolli. Kaiken lisäksi Mosconi on pakannut laitteen mukaan vain yhden parin heppoisen oloisia RCA-urosliittimiä, joten liitinkauppaan joutunee useimmissa tapauksissa. neljäsosan Helixin moduulin hinnasta, jolloin laitteiden hintaero kasvaa jo jossain äärin merkittäväksi. Kooltaan Mosconi on todella pieni (200 x 145 x 40 mm), mikä on iso etu monessa tilanteessa. Helixissä on lisäksi kaksikin erillistä herätelähtöä erillisiä vahvistimia varten. Helixin ohjelma on visuaalisempi ja paljon näyttävämpi kuin Mosconin kotikutoisen oloinen ohjelma. Mosconiin moduuli liitetään vähän heppoisen oloisesti suoraan pinneihin kyljen aukon kautta. sena samoja RCA-liittimiä niin kaiutinkuin linjatasoisenkin signaalin vastaanottamiseen. Bluetooth Audio -ominaisuudet ovat molemmissa yhtenevät. Tämä on merkittävin ongelma P SIX DSP:n kanssa, perinteinen yksikelainen 4 ohminen elementti ei käytännössä ole vaihtoehto tämän vahvistimen kanssa, vaan vahvistin suorastaan vaatii tuplakelaisen elementin käyttämistä. Molempien vahvistimien E ja F -kanavien sisääntulo voidaan muuttaa tarvittaessa ylimääräiseksi AUX-sisääntuloksi, mikä on varsin käyttökelpoinen ominaisuus. 70 AutoSound 70 AutoSound Helixin tekniset tiedot ovat huomattavasti kattavammat ja numeroiden valossa vahvistinosa vaikuttaa todella pätevältä. Vakavammin harrastukseensa suhtautuva kaveri ostanee kuitenkin elektroniikkakaupasta sopivan liitinrungon sekä irtoliittimiä ja liittää kunnolliset johdot suoraan liitinrunkoon, poistaen tarpeen sokeripalatai juotosliitoksille. Ohjelmat ovat hyvinkin erilaisia keskenään, mutta kummankin ohjelman käyttö on yhtälailla helppoa ja testin vaatimat perus-säädöt sai tehtyä kummallakin ohjelmalla jotakuinkin yhtä nopeasti. Virtaterminaalit ovat molemmissa asiallisen tuntuiset ja tukevat ruuvikiristeiset mallit, mutta Mosconin terminaaleihin mahtuu helposti vain n. RCA-liittimet ovat molemmilla hyvää tasoa, samoin kaikki säätimet ja kytkimet. Molemmat ohjelmat ovat kehittyneet vuoden takaisesta selvästi, varsinkin Helixin ohjelmaan on lisätty käytettävyyttä helpottavia juttuja. Helix mainostaakin käyttävänsä uudenlaista Ultra D-luokan kytkentää, joka erilaisen takaisinkytkennän käsittelyn ansiosta parantaa Helixin mukaan sekä taajuusvastetta että vaimennuskerrointa huomattavasti. Onneksi useimmissa tapauksissa pärjätään tehdas-asetuksilla, mutta tämän Helix olisi voinut toteuttaa paremminkin. Uuden virtalähteen takia kanavien siltakytkentä ei kuitenkaan ole mahdollista. Asennus ja käyttö Säätöohjelmat tulivat molempien merkkien osalta pääosin tutuiksi jo viimevuotisen 4-kanava-vertailun aikana. Liitäntöjen suhteen Helix on sitten jo selkeästi Mosconia parempi. Helixin moduuli taas vaatii ruuvausta ja sen mukana tulee myös erillinen antenni sekä uusi kylkilevy. Sisäpuolen työnjälki on Mosconissakin moitteetonta, vaikka tilaa on käytössä kilpakumppania vähemmän. Moduulien kanssa liitännät ovatkin yhtenevät, tosin Mosconin moduulin hinta on n. Samasta moduulista löytyy myös vakiona puuttuva optinen lähtö. Helixin ohjelmassa suurimman osan säädöistä pystyy tekemään yhdessä näkymässä, kun Mosconi vaatii jokaiselle toiminnolle oman näkymänsä ja osa tarkemmista säädöistä avautuu vielä erikseen omiin ikkunoihinsa. 30 cm pitkillä johdonpätkillä. S/N-suhteeksi luvataan 105 dB digitaalisen sisääntulon kautta ja 100 dB analogisen. Tosin Mosconin liitännät ovat vakiona pikkaisen monipuolisemmat, sillä Mosconissa on optinen lähtö ja tulo, Helixissä vain tulo. Mosconinkin ohjelman käyttö on kuitenkin riittävän selkeää ja loogista. Luonnollisesti Helixin kunnolliset johtoterminaalit olivat miellyttävämmät ja nopeammat kytkeä kuin Mosconin liitin/piuha/RCA-hässäkkä, mutta Mosconin puolet pienempi fyysinen koko kompensoi liittimien käytettävyydestä tulleen pistemenetyksen. Mekaanisesti Helixin liitännät ovat selkeästi Mosconin liitäntöjä paremmat. Molemmat ohjelmat ovat alkuperehtymisen jälkeen loogisia ja helppoja. Helixin liitännöissä kaikki sisääntulot ja säädöt on yhdellä sivulla ja virtaliitännät sekä ulostulot (pois lukien optinen) toisella. Rakenne ja liitännät Rakenteen ja liitäntöjen suhteen tilanne on hieman kaksijakoinen. Tehoa lupaillaan CEA2006-A normin mukaisesti mitattuna 120 W/ kanava 4 ohmiin, alle 1% säröllä. Helixille tästä osiosta 9 ja Mosconi saa tyytyä numeroa huonompaan arvosanaan. P SIX DSP:ssä on lisäksi uudenlainen virtalähde, joka on lähes riippumaton käyttöjännitteen vaihteluista ja tarjoaa valmistajan mukaan todella kovan hyötysuhteen pienessä paketissa. Helix on melko tarkkaan tuplaten Mosconin kokoinen, mutta silti kompakti paketti. Paketissa on tietysti mukana liittimeen sopiva vastakappale valmiiksi asennetuilla n
Heti näkyvissä oleva taajuusvastekäyrä demonstroi kuvaavasti mm. Helixin viivesäätöjä voi tehdä myös omassa ikkunassaan joko etäisyyksillä tai ajalla. ta testistä poiketen nimittäin kumpikin vahvistin osasi kytkeytyä USB-kaapelin kautta tietokoneeseen ilman ongelmia ja tiedonsiirto ohjelmasta prosessoriin sujui sekin ongelmitta. Mosconi on, ainakin suoraan laatikosta ja vain perus-säädöillä, soundiltaan lämpimämpi ja jossain määrin miellyttävämpi. q-arvon vaikutuksen Helixin säätöihin. Kuuntelun suhteen kumpikin laite pärjäsi mainiosti. Mosconin taajuuskorjain on kattava ja säätöä pääsee hienosäätämään alarivin par EQ –nappulasta. Helixin sisääntulot voi konfiguroida todella monipuolisesti. Sopivalla tuplakelaisella subbarilla vertailu olisi ollut parempi, mutta näinkin elementtien väliset tasot sai säädettyä kohdalleen ja reilun vertailun aikaiseksi. Mosconin jakosuotimien moduuleilla voidaan tehdä monipuoliset säädöt, kuvassa kanavalle 1 on asetettu ylipäästö jyrkkyydellä 48 dB/okt ja kanavalle 2 kaistanpäästö jyrkkyydellä 24 dB/okt. Ominaisuuksiinsa nähden kummankin asennus ja käyttö on loogista ja hyvin mietitty. Ne ovat soundiltaan erilaisia, mutta kumpikin yhtälailla hyviä. Myös taajuusvastemittaus onnistuu Helixin softalla jos käytössä on Helixin oma mittari. Virheitä soundissa ei ollut kummassakaan. Kuuntelu Nyt käytössä ollut testisubbari ei kuitenkaan ihan soveltunut tähän vertailuun, sillä se ei mahdollistanut Helixille kaiken tarjolla olleen tehon käyttöä. Tässäkin osiossa kumpikin laite ansaitsee yhtäläisen kiitettävän arvosanan. Taajuuskorjaimen hienosäädössä Mosconi päästää muokkaamaan korjattavaa taajuutta jopa 1 Hz:n tarkkuudella, lisäksi voi säätää q-arvoa. AutoSound 71 Helixin ohjelmassa sekä korjaukset, viiveet että jakosuodin säädetään samassa näkymässä. Tämä aiheuttikin Helixin säätämisessä ylimääräisiä ongelmia ja subbarin tasoa piti nostaa jokaisesta mahdollisesta nappulasta ylös ja vastaavasti pääkaiuttimien tasoa tiputtaa alas, lähes tappiin asti. Kuunteluväsymys ei iskenyt Mosconin kanssa missään vaiheessa, eikä soundissa ollut mitään korvia riipivää tms. Mosconin ankean oloisessa säätöohjelmassa jokainen asia säädetään omalta välilehdeltään. Tämä tosin lienee helpohkosti pienellä hienosäädöllä hoidettavissa ja kannattaa myös muistaa nyt käytetyiden kaiuttimienkin tätä korostavan.. Helix taas tarjoaa tarkan ja peittelemättömän soundin, joka tosin on joillakin biiseillä melkein liiankin kirkas. ärsyttävää
. . . Basso on tiukasti kurissa, mutta potkua saisi olla enemmän. Viulut toistuvat tarkasti ja äänessä on sopivasti kuulautta, piano menee kuitenkin hieman rasittavan rajoille. . . AUTOSOUND HYVÄ OSTOS . ’Grandma’s Hands’:n bassojyrähtelyt toistuvat alhaalta asti, mutta ei tarpeeksi skarpisti. Laulu on luonnollinen ja diskantti kirkas. Loistava! Myös Rebeccan Pidgeonin laulu mainio, ihan hitusen sihahtelee, mutta se menee ennemmin dissejen piikkiin. Bassopää kaipaisi kovasti erilaista subbaria, mutta pikkusäädöllä tässäkin on potentiaalia ihan huippusoundiin. Diskantti on vähän turhan kirkas, muta ongelma on pieni ja hoituisi luultavasti käyttämällä säätämiseen hieman enemmän aikaa. Jeannien lauluääni on loistava ja Mosconi toistaa sen just eikä melkein oikein. Pikkaisen taas ässät sihahtelevat, mutta edelleenkään ei erityisen häiritsevästi. Molemmat ovat todella hyviä laitteita. Jos laitteita haluaa käyttää jo olemassa olevan yksikelaisen subbarin kanssa, on valinta Mosconi, muuten Helix miellyttää aavistuksen enemmän. Jeannie Brysonin ’Fever’:n hankala bassopää pysyy yllättävän hyvin kasassa. Bassopää on ok, mutta ei maagisen hyvä. Vääränlainen subi haittaa selvästi ja tehonpuute vaivaa. Varsinkin edullisen bluetooth-moduulin kanssa Mosconi D2 80.6 DSP tarjoaa todella kovan hinta/laatu -suhteen. 1 Junior Wellsin ”Sweet Sixteen” kuulostaa oikein mainiolta. . . Vertailuvahvistinta vaivaavasta sihahtelusta ei ole tietoakaan. . Molemmille laitteille on helppo antaa vahva ostosuositus. . . . Soundi on kuitenkin jonkin verran tarkempi. Testin yhteenveto Ennakko-odotukset näiden laitteiden kohdalla olivat varsin kovat ja kumpikin laite vastasi odotuksiin mainiosti. . . Livingston Taylorin laulu on todella hyvä. JNH:n ’A Museum’ basson todella tiukka! Keskialue käy hieman päälle, varsinkin kovempaa soitettaessa. ÄÄNENLAATU RAKENNE JA LIITÄNNÄT OMINAISUUDET ASENNUS JA KÄYTTÖ Junior Wells sihahtelee aavistuksen ja on muutenkin vähän kireämpi kuin Mosconilla. Pisteiden valossa Helix nousee hiuksenhienosti testivoittajaksi, mutta Mosconi on todella lähellä. Huomattavan hyvä esitys kuitenkin. . Tätä on helppo suositella! . . ’Spanish Harlem’:ssa Rebecca Pidgeonin äänessä on aavistus sihahtelua, mutta ei mitenkään häiritsevästi. Kumpikin on kuitenkin jokaisella osa-alueella erittäin hyvä ja kummallakin on mahdollista rakentaa huipputason laitteisto. Subbarissa on pikkaisen ylimääräistä pyöreyttä. . . Kuoron äänten sävyt ja erot tulevat loistavasti esille. Ruffi n ’Wishing Well’ toimii myös mallikkaasti. Auktoriteettia löytyy, varsinkin kovempaa soitellessa, eikä sävyjen aavistuksenomainen pyöristyminen haittaa. . . . Vahvistinosa antaa reippaasti tehoa ja soundi on loistava, joskin hieman kirpeään päin kallellaan. Erityisesti diskanttipään soundi toimii, ei raasta korvia kovemmallakaan. 1 K uu nt el us sa k äy te tty lev y: D is qu e d e d ém on st ra tio n F oc al a ud io m ob ile N o. . Sen ominaisuudet ja liitännät ovat riittävät lähes tilanteeseen kuin tilanteeseen. . Bassopää kärsii odotetusti voiman puutteesta, mutta kontrolli on todella mainio. . Tehoa Mosconi antaa riittävästi reippaampaankin kuunteluun eikä kuunteluväsymys iske missään vaiheessa. Kirkas yläpääkin sopii tähän mainiosti. Soundissa on potentiaalia vaikka mihin. 72 AutoSound MOSCONI D2 80.6 DSP Mosconin parasta antia on miellyttävä ja rasittamaton soundi sekä todella monipuoliset ominaisuudet. . . . . Seuraavaksi pitäisi sitten itse päättää kumman näistä ostaa omaan autoon. Mosconi on todella pienikokoinen, mikä helpottaa asennusta monissa tilanteissa. . . Todella pätevän oloinen, miellyttävä soundi jonka saisi parin päivän hienosäädöllä luultavasti hyvinkin korkealle tasolle. . . Tutt:n rumpuimprovisaatio on oikein hyvä, innostaa kääntämään taas volaa yli terveellisen rajan. Yksityiskohdat ovat juuri niin kuin pitääkin. . . . Huh… Äänenlaatu (55%) 9 9 Ominaisuudet (15%) 9 9 Rakenne ja liitännät (15%) 9 8 Asennus ja käyttö (15%) 9 9 Painotettu keskiarvo 9 8,85 HELIX P SIX DSP MOSCONI D2 80.6 DSP DSP-VAHVISTIMIEN PARIVERTAILU Pistetaulukko (painokertoimet). Subbarikin on nyt hienosti mukana. ÄÄNENLAATU RAKENNE JA LIITÄNNÄT OMINAISUUDET ASENNUS JA KÄYTTÖ HELIX P SIX DSP Helix nousee testivoittajaksi ennen kaikkea teknisen laatunsa ansiosta. Viuluissa on hiukkasen kireyttä, varsinkin pianon tullessa mukaan, mutta esitys on silti kertaluokkia parempi kuin vertailuvahvistimella. . Soundin suhteen laitteet ovat tosiaan erilaisia ja paremmuus on kiinni ennemmin makuaisoista tai ahkerasta säätämisestä. . . Soundiltaan Helix on tarkempi kuin Mosconi, hyvässä ja pahassa. Ei puuroudu, vaikka aiempien biisien merkkien perusteella näin voisi olettaa. . . . Isoin miinus on siltausmahdollisuuden puuttuminen, mikä rajoittaa subivalintaa, pakottaen käytännössä tuplakelaisen elementin käyttöön. Jeannien ääni on myös oikein hyvä, eikä fonikaan ole liian kirpeä. ’Fever’:n basso on todella hyvin kasassa. Arvosana: 9 Helixin soundissa on Mosconia enemmän avoimuutta ja yksityiskohtia. Ron Tuttin rumpuimprovisaatiossa löytyy potkua ja tarkkuutta. Taas subbarissa voisi olla enemmän auktoriteettiä, mutta ei tämä ole huono näinkään. Samoin kuoron ääni ja sen sijoittuminen on ihan paikallaan. Oikeastaan aika hauskasti laitteet itsessään vastaavat pitkälle useimpien oletuksia ja ennakkoluuloja edustamiensa maiden kansaPlussat + Äänenlaatu + Ominaisuudet + Koko + Edullinen bt-moduuli Miinukset Liittimien tekninen toteutus Plussat + Äänenlaatu + Tekninen vakuuttavuus + Ominaisuudet Miinukset Siltausmahdollisuuden puuttuminen Kuuntelu TESTIVOITTAJA! . Tätä kuuntelee oikein mielellään. AUTOSOUND Kuuntelu laisista. . Kokonaisuus on todella hienosti hanskassa. . . Michael Ruffi n ’Wishing Well’ toimii niin ikään hienosti. Laulu on skarppi ja hyvin kasassa. Kokonaisuus on rauhallinen ja miellyttävä. Basso on molemmissa hyvä, Helix saa elementin pidettyä hieman paremmin kontrollissa nopeissa matalissa nuoteissa, mutta Mosconinkin suoritus on kiitettävä. James Newton Howardin ’A Museum’ toimii subin osalta edellisiä paremmin. Laitteet ovat hyvin samantyyliset, mutta silti erilaiset, niin käytettävyyden kuin soundinkin osalta. Italialainen Mosconi on lämmin ja musikaalinen, mutta teknisesti hieman kyseenalainen ja viimeistelemätön, kun saksalainen Helix on pilkuntarkka, teknisesti moitteeton ja varma. Hintaeroa laitteille kertyy BT-moduulien kanssa useampia satasia, ja Helixin näin paljon kovempaa hintaa on vaikea (mutta ei mahdoton) perustella. . . Sormien napse on tiukka ja basso hyvin kasassa. Arvosana: 9 K uu nt el us sa k äy te tty lev y: D is qu e d e d ém on st ra tio n F oc al a ud io m ob ile N o. . Tekninen puoli, lähinnä liitäntöjen toteutuksen suhteen jättää kuitenkin toivomisen varaa. Helix P SIX DSP on todella hieno ja pätevä vahvistin, jolla pystyy helposti hoitamaan vaativankin audiofi ilin koko setin. Tehoa on riittävästi kovempaankin soittoon eikä soundi mene ruvelle.
AutoSound 73
ALTO MOBILE KOHAUTTI AUTOHIFIMAAILMAA VUOSITUHANNEN ALUSSA JULKAISEMALLA MELKOISEN MIELENKIINTOISIA LAITTEITA KOHTUULLISELLA HINTALAPULLA. Näitä seurasi pian kokoäänialueen D-luokan vahvistimet ja eksoottisen näköiset Falstaff-subbarit. Varsinaisesti nykyinen Seikaku Electronics Limited Corporation perustettiin Taiwanissa 1985 ja se juhlii tänä vuonna näyttävästi 30-vuotista taivaltaan. Alto Mobileja Suomeen maahantuonut Antti Heinonsalo tarjosi muutaman arvokkaan muistikuvan ja Kevin kertoi viikon tiiviin sähköpostiviestittelyn aikana todella mielenkiintoisia juttuja Alto Mobilen taustoista. Merkki katosi autohifi markkinoilta muutamassa vuodessa, eikä tähän juttuun tahtonut sen tähden löytyä minkäänlaista faktaa taustatietoja varten. Hänen työhistoriansa autohifi n parissa alkoi jo 70-luvun puolella Pioneerilla ja jatkui myöhemmin Recotonilla (Phase Linear) ennen Seikakua. MERKIN PROSESSORIT OLIVAT TODELLA MONIPUOLISIA JA PITIVÄT SISÄLLÄÄN OMINAISUUKSIA JOITA EI TAHDO LÖYTÄÄ TÄNÄKÄÄN PÄIVÄNÄ EDES HUIPPULUOKAN LAITTEISTA. Tuotteet tuotiin kuitenkin markkinoille hieman liian kiireellä ja tekninen epäluotettavuus vei merkin uskottavuuden useimpien silmissä. Nykyään Kevin työskentelee IT-alalla, poikansa yhtiössä, mutta pitää edelleen itsensä ajan tasalla autohifi n suhteen, lähinnä perustamansa ja hallinnoimansa MMSA-portaalin www.mmsa.org.uk -avulla. NÄITÄ LAITTEITA RANTAUTUI SUOMEENKIN PARI ERÄÄ JA MUUTAMA KAMPE ON PÄÄTYNYT TAMPEREELLE SAMULI RAHIKAISEN KAAPPIIN.. Tämän tiedon avulla yli 10 vuotta vanhoista foorumikeskusteluista erottui yhden kaverin varsin asiantuntevalta vaikuttaneet kommentit Alto Mobilen tuotteista, allekirjoituksessa luki Kevin O’Byrne, Product Manager, Alto Mobile, hmm… Jatkoselvittely vaati hieman lisää salapoliisityötä, mutta lopulta sähköpostiin vastasi kesken lomareissun aikanaan Seikakussa Alto Mobilen tuotepäällikkönä toiminut Kevin O’Byrne! Kevin O’Byrne Kevin osoittautui oikein avuliaaksi ja avoimeksi englantilaiseksi herrasmieheksi, joka on ehtinyt olemaan autohifi maailmassa monessa mukana. Varmimmalta tuntui tieto, että Alto Mobilen ”emoyhtiö” onkin Taiwanilainen Seikaku Electronics Ltd. silloisten ECAP EM-fi naalien päätuomarina ’93-’94. 74 AutoSound 74 AutoSound KOKEILUSSA Alto Mobile jos mikä oli todellakin aikaansa edellä. Tuntikausienkaan ahkera hakukone-näppäily ei tuottanut tulokseksi kuin yksittäisiä ja ristiriitaisia huhuja. Osaa taustoista meillä ei ole lupa kertoa edes näin kymmenen vuotta myöhemmin, mutta silti tähän artikkeliin mahtuu mukaan paljon sellaisia juttuja, joita maailmallakaan ei moni tiedä. D-LUOKAN KOKOÄÄNIALUEEN PÄÄTTEET ALTO MOBILE ESITTELI LUULTAVASTI ENSIMMÄISENÄ MAAILMASSA. Kevin oli 90-luvulla vahvasti mukana myös kilpailutoiminnassa ympäri Eurooppaa, toimien mm. Pro-audion puolelta aiemmin tunnettu merkki säväytti harrastajia vuosituhannen alussa esittelemällä todella monipuoliset ja silti harrastajankin kukkarolle sopivat prosessorit. Vanhoista autohifi seikkailuista nyky-Alto kuitenkin vaikenee visusti. Lisäksi hän toimi useamman vuoden päätoimittajana perustamassaan englantilaisessa Car Stereo & Security -lehdessä, jonka irtonumeroita allekirjoittanutkin noviisina silmät ymmyrkäisinä tavasi. Tai itse asialla merkki ei ole kuollut, Alto on tänäkin päivänä menestyvä ja arvostettu merkki ammattiäänentoiston puolella. Prosessoreiden tuotesuunnittelua Seikaku Electronicsin juuret juontavat vuoteen 1971, jolloin herra Kuin-shan (nykyisin konsernin puheenjohtaja) perusti yrityksen. Seikaku on ollut aina vahvasti sidoksissa ammattiäänentoistoon ja kovin osaaminen sillä onkin sen alan proTeksti: Osku Hirvonen Kuvat: Janne Soilakari Avustus: Kevin O’Byrne ALTO MOBILE Aikaansa edellä! KLASSIKKOHIFIÄ ESITTELYSSÄ OSA 11. Jollain sivustolla Alto Mobile leimattiin jenkkimerkiksi ja toisella Japanilaiseksi… Kuolleella merkillä kun ei ole nettisivuja, mistä voisi käydä faktoja tarkistamassa, eikä lyhyt visiitti markkinoilla jättänyt juurikaan jälkiä edes keskustelupalstoille. Pikkuhiljaa vanhojen keskustelupalstojen viestien joukosta erottui kuitenkin lupaavia johtolankoja
Suurimman osan prosessoreista (ammattiversioista) suunnitteli pieni italialainen Seed Electronics Ltd -yhtiö Michele Maranin johdolla. AutoSound 75 AutoSound 75 KOKEILUSSA sessoreissa ja vahvistimissa. Kuinka moni muuten tiesi, että Pioneer toi ensimmäisen D-luokan vahvistimen markkinoille jo 1981. olivat hyvinkin tuttuja. Tässä vaiheessa pitää tehdä ero englanninkielisten termien ”designin” ja ”engineering” välille, Seedin hoitaessa design-osan, eli suunnittelun ja Seikakun hoitaessa engineering-osan eli lopputuotteen kehittämisen. Ilman kohinaa se olisi varmasti muodostunut hitiksi. Tuote suunniteltiin, valmistettiin ja julkaistiin, mutta siinä oli kuitenkin autoon asennettuna niin paljon ongelmia, että se vedettiin markkinoilta hyvin pikaisesti, iso kasa jo painettuja esitteitä tuhottiin ja esitteet painettiin uudelleen ilman D-luokan vahvistinta. Kevin teki paljon töitä näiden kahden fi rman välissä, yhdessä insinöörien kanssa. D-luokan vahvistimet ja Falstaffsubbarit Tuolloin, reilu 10 vuotta sitten, kokoäänialueen D-luokan vahvistimia ei vielä ollut markkinoilla, eikä subbaripäätteitäkään ruuhkaksi asti. Vaikka Alton emoyhtiö Seikaku pitää majaansa Taiwanissa ja sen tehtaat sijaitsevat Kiinassa, on Alto Mobilen tuotteiden synty ja kehitys vahvasti sidoksissa Eurooppaan. Gian Piero sai ajatuksen siirtää Seikakun osaamista prosessoreissa myös autopuolelle ja kyseli asiasta Keviniltä, jonka tunsi hyvin Phase Linearin ajoilta. Seikakun insinöörit oppivat todella paljon uutta 12 V -maailmasta, mutta aina oppi ei mennyt perille ensimmäisellä yrityksellä. Heillä oli suunnittelussa ja testaukses. Hollantilasiyrityksen mukanaolosta ei silloin tiennyt kuin muutamat Alton projektin avainhenkilöt, eikä asiasta haluta julkista edelleenkään, koska projekti epäonnistui enemmän tai vähemmän. Seikakun insinöörit olivat tietysti tottuneempia työskentelemään ammattilaitteiden parissa, eivätkä tunteneet autopuolen erityisyyksiä, ennen kaikkea maadoituksen suhteen, mikä osoittautui hankalaksi erityisesti myöhemmin D-luokan vahvistimien ja niiden tuottaman elektromagneettisen säteilyn takia. Koko Alto Mobilen tarina alkoi kun italialainen Gian Piero Staffa johti Seikakun uuden ammattilaite-tuoteperheen kehitystä. Rem1 on kaukosäädin, jolla voidaan valita prosessoreiden muistipaikkoihin tallennetut säädöt. Kevin oli tunnustettu autohifi expertti joka harrasti vapaa-aikanaan äänittämistä ja ammattilaitteita, joten hänelle aikaviiveet, parametriset taajuuskorjaimet yms. Hollantilaiset kyllä hoitivat oman osuutensa kunnialla ja menestyksellä, pitkäjänteisen opettelun jälkeen he saivat ratkaistua D-luokan EMC-ongelmat ammattilaisen otteella. Kevin lähti luonnollisesti projektiin innokkaasti mukaan, mutta haasteita oli valtavasti. Henkilökohtaisilla suhteilla Gian Piero ja Kevin kuitenkin saivat yrityksen omistajan ja pääsuunnittelijan innostumaan haasteesta. D-luokka sinänsä ei ole uusi keksintö, mutta sen valjastaminen autokäyttöön EMC-häiriöiden takia on ollut haastavaa. Tämä yksilö on käyttämätön. Studiokäyttöön tarkoitetun 120/240 V vaihtosähkölaitteen muokkaaminen 12 V tasavirralla toimivaksi autolaitteeksi ei ole ihan helppoa, erityisesti maadoituskysymysten takia. Digitaalisessa signaaliprosessorissa on nimittäin kolme erilaista maadoitusta (rungon maa, digitaali-piirin maa ja analogia-piirin maa), jotka kaikki piti erottaa. Siellä suunnittelun hoiti eräs tänä päivänäkin erittäin arvostettu ja vakavasti otettava isoihin ammattiäänentoistoprojekteihin keskittynyt yhtiö. Tuotteet nimittäin suunniteltiin alun perin Italiassa ja Hollannissa, ainoastaan lopputuotteiden insinöörityö toteutettiin Seikakun insinöörien toimesta. Alton D-luokan vahvistimet suunniteltiin Hollannissa. Control8 oli edistyksellinen taajuuskorjain. Aluksi he pitivät autohifi ä liian yksinkertaisena juttuna, eivätkä halunneet olla sen kanssa missään tekemisissä
Ongelmia Samalla kun D-luokan vahvistimia kehitettiin Hollannissa, prosessorit olivat jo markkinoilla ja ne kävivät myös kaupaksi. Control8 on ostettu uutena Megafoniasta, mutta jäi sitten suunnitelmien muuttuessa lopulta käyttämättömänä tallin hyllylle. Lonnie taidetaan Suomessa tuntea paremmin mm. Sub10 oli vastaava tuote kuin Control8, mutta subbareita varten esiasetetuilla korjauksilla. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan myyntiä oli vetämässä muuan Lonnie Vaughn, jonka itsekin tapasin kun Lonnie oli 90-luvun loppupuolella Suomessa työmatkalla. Seikaku päätti lopettaa vähin äänin koko autohifi linjan, keskittyen jatkossa vain ammattiäänentoistoon, missä sen varsinainen osaaminen olikin. Tässä vaiheessa tuotteet olivat siis lopultakin kunnossa, mutta maine oli jo mennyt. Jos muutamilla päättäjillä olisi ollut hieman enemmän kärsivällisyyttä ja nöyryyttä tuotekehitykseen sekä pitkäjänteisyyttä tuotemerkin rakentamiseen, Alto voisi olla nyt autohifi maailmassa yksi arvostetuimmista ja menestyneimmistä merkeistä, kuten se on ammattipuolella. EMCongelmien ratkaisemiseen kului lopulta aivan liian kauan aikaa, ja kun Seikaku vihdoin sai ne korjattua (muuttamalla piirilevyn layoutin sellaiseksi kuin Hollantilaiset olivat sen alunperin suunnitelleet), suurin osa maahantuojista ja jälleenmyyjistä oli jo menettänyt uskonsa koko merkkiin. Ne käyttivät 18-bittistä prosessoria, minkä ansiosta niiden dynamiikka oli aikalaisiinsa verrattuna hyvä. Tässä vaiheessa tulevaisuus vaikutti loistavalta ja monet merkittävät jakelijat ottivat Alto Mobilen edustustensa joukkoon. Samulin varastoista löytyy muitakin merkkejä kuin Altoa. Häiriösäteily oli niin voimakasta, että radio ei välttämättä kuulunut ollenkaan. Tuo piiri valittiin, koska Seed:n insinööreille se oli ennestään tuttu, ja niitä saatiin ostettua iso erä hyvään hintaan. Myöhemmin Alto lanseerasi USC Pro:n, todella monipuolisen (taas Italiassa kehitetyn) 24-bittisen prosessorin, joka sisälsi PC-käyttöliittymän, digitaalisen taajuuskorjaimen, monikanava-jakosuotimen, aikaviiveet ja erikoisuutena vaihesäädön viiden asteen askelin (ei pelkkä 0/180 astetta kytkin, mikä on tämänkin päivän laitteissa se normaalin tapa). Kevin itse määritteli sopivat asetukset studiossa ja teki hienosäädöt omassa autossaan. Sittemmin auton vaihdon yhteydessä Samuli kävi purkamassa tavarat autosta pois ja varastointivaiheen jälkeen ne ovat nyt AutoSoundin lukijoiden ihmeteltävänä. Kaikki eväät menestymiseen olisi ollut, samat tuotteet jotka Alton lopulta kaatoivat, olisivat voineet nostaa sen huipulle. Samulin Altot Rahikaisen Samulilta löytyy näyttävä kokoelma Alto Mobilen laitteita. ”Sieltä niitä tavaroita aina tarttui mukaan ja on niitä toki ostettu sen jälkeenkin”, muistelee Samuli. Tampereella vaikutti aikanaan Megafonia-niminen stereokauppa, missä Samuli oli itsekin jonkun aikaa töissä. Prosessori-mallisto Alto Mobilen Drive20 ja Drive30 sisälsivät taajuuskorjaimen ja digitaalisen jakosuotimen. Lanzarin legendaarisen Opti50C:n suunnittelijana. Valitettavasti nyt Alto Mobile on vain hämärä muisto historian kirjoissa Iso kiitos Samuli Rahikaiselle, Antti Heinonsalolle ja Kevin O’Byrnelle. sa apunaan mm. Myös kaikki manuaalit ovat Kevinin käsialaa. ”Mulla on esimerkiksi uutena ostettu pieni autoon tarkoitettu kuvaputkiTV, ja paljon muuta turhaa”. Pikavauhdilla myös D-luokan vahvistimet suunniteltiin valmiiksi, valmistettiin ja julkaistiin, mutta ongelmia ilmeni heti kun valmiita tuotteita asennettiin maahantuojien ja jälleenmyyjien autoihin. Normaalikäyttöön kohinan sai riittävän pieneksi säätämällä laitteiston gainit maltillisesti ja välttämällä isoja korjauksia, mutta tuotteet eivät enää kelvanneet tavallisillekaan harrastajille, koska ne oli jo leimattu kohiseviksi. Sub10:ssä sisäänrakennettuna olevan alipäästösuotimen ansiosta kohinataso jää selvästi pienemmäksi kuin kokoäänialan prosessoreissa. Ne syntyivät samalla tehtaalla ja saman porukan toimesta kuin mm. Sub10:n ja Rem1:n hän asensi aikoinaan vanhempiensa autoon ja sen avulla saikin poistettua ne ongelmat mitä sen auton bassopäässä Samulin mukaan oli. Ilman teitä tätä juttua ei olisi koskaan tehty ja nämä tarinat olisivat jääneet aikanaan kokonaan unohduksiin, ehkä ikuisesti nyt historia jää eloon AutoSoundin sivuilla.. Omien sanojensa mukaan hän ei niitä ole varsinaisesti keräillyt, vaan ”noita kamoja nyt tulee osteltua kun kohdalle sopivasti sattuu”. 76 AutoSound 76 AutoSound KOKEILUSSA Sub16 on periaatteessa samanlainen kuin Control8, mutta räätälöity erityisesti subbarille esiasetettuine korjauksineen ja alipäästöineen. Phase Linearin Aliante-subbarit. oma EMC-mittauslaboratorio ja he onnistuivat lopulta kehittämään myös autossa täydellisesti toimivan D-luokan vahvistimen joka lisäksi kuulosti loistavalle, ilman tyypillisiä D-luokan ääniongelmia (rasittavuus erityisesti korkeilla taajuuksilla). Syypäiksi löydettiin lopulta Seikakun omat insinöörit, jotka eivät ymmärtäneet periaatetta kunnolla, ja suunnittelivat lopputuotteiden piirilevyjen layoutin (erityisesti maadoituksen osalta) vastoin Hollantilaisten antamia ohjeita. Jonkin verran ongelmia oli kuitenkin niissä prosessori-malleissa (Control8 ja Control16), joissa käytettiin Texas Instrumentsin 16-bittistä prosessori-piiriä. USC Pro olisi muuten spekseiltään aika kova sana tänäänkin, ja tuo oli markkinoilla 10 vuotta sitten! Control8 on 16-bittiseen Texas Instrumentsin prosessoriin perustuva taajuuskorjain, joka kyllä toimi loistavasti taajuuskorjaimena, mutta taustakohinaa oli liikaa äänenlaatukilpailijoille, niille joita varten koko tuote oli kehitetty. Piiri ei kuitenkaan enää tuolloin ollut tekniikan terävintä huippua ja siinä oli itsessään hieman kohinaa, mikä myös kuului kriittisessä kuuntelussa (eli SQ-kilpailuissa). Altoista Samulilta löytyy ihan käyttämätön Control8, käytetty Sub10 ja Rem1. Falstaff olikin itse asiassa käytännössä seuraavan sukupolven Aliante, mutta koska Alianteja valmistettiin edelleen ja ne kävivät hyvin kaupaksi, pidettiin tämä yhteys salaisuutena, aina tämän lehden julkaisuun asti. Vaikeuksien takia myös tuotanto takkusi eikä tuotteita saatu toimitettua tilaajille tarpeeksi nopeasti, mikä pahensi tilannetta entisestään. Rem1 on yksinkertaisesti kaukosäädin, jolla voidaan valita takaluu k k uun sijoitettujen prosessoreiden muistipaikoista niihin tallennetut asetukset kuljettajan paikalla istuen. Tämä vahingoitti jälleenmyyjien silmissä Alton muutenkin horjuvaa mainetta. Alton erikoiset Falstaff-subbarit suunniteltiin prosessoreiden tavoin Italiassa
AutoSound 77
Nykyään Pasi on jättänyt kisaamisen taakseen ja keskittyy myymään autohifi ä tamperelaisen Powerset Oy:n myymälävastaavana ja webmasterina. Warressa toki oli mukana myös hifi ä. Olen harrastanut autohifi ä 1990-luvun alusta lähtien ja työskennellyt Powersetin myymälävastaavana vuodesta 1996 lähtien. Olen Pasi Kalliojärvi, 41-vuotias Lempäälässä asusteleva naimisissa oleva perheenisä. Totta kai autohifi harrastajan piti selvittää mitä autohifi ä myyviä liikkeitä Tampereelta löytyi ja menin poikkeamaan Powersetissa. Hän voisi kuulemma suositella minua seuraajakseen yrityksen omistajille. Syksyllä 1993 muutin Tampereelle opiskelujen perässä. Siellä sitten tulikin poikettua usein ja höpötettyä Powersetin silloisen myymälävastaavan Risto ”Rautsi” Rautiaisen kanssa autohifi stä. Tai ainakin olisi syytä tunnistaa, kaverin kilpailu-ura ja sen aikana palkintokaappiin kertyneiden fi naalipokaalien määrä hakevat vertaistaan. Rautsi oli todella innostunut tuoreen autohifi järjestö FASCA:n toiminnasta ja ylipuhui mut lähtemään kisaamaan kaudella 1994. Alkuvuodesta 1996 Rautsi oli päättänyt siirtyä muihin hommiin ja kysyi multa haluaisinko tulla hänen tilalleen Powersetin audiopuolen myymälävastaavaksi. Pasin palkintokaapista löytyy mm. 78 AutoSound 78 AutoSound WANHAT GURUT Moi Pasi. Kyseinen Warre oli rekisteröity ja sain aina välillä jonkun vanhemman ajokortillisen kaverini kuskiksi. Sekä korinväriin maalatut listat, peilit, lampunkehykset, puskuri ja etumaski, tummennetut valot, sumarit ja vilkut.... Uskoisin että aika moni lukijoistamme tunnistaakin sinut ja tietää ainakin jonkin verran autohi. Sen jälkeen ostin isäni työsuhdeautona 3 vuotta olleen ja yli 200 000 km ajetun punaisen Citroen BX:n halvalla pois leasingyhtiöltä ja aloin rakentelemaan siihen poppeja. Perheeseeni kuuluu itseni lisäksi vaimoni Joanna ja tyttäremme Tuulia 5v ja Emilia 4v. Kalliojärven perheeseen kuuluu isännän lisäksi vaimo Joanna ja tyttäret Tuulia ja Emilia. Koska tässä numerossa muistellaan menneitä ja esitellään alan kovimpia tekijöitä, oli itsestään selvää että Wanhat Gurut -haastatteluun valittiin mukaan juuri Pasi Kalliojärvi yksi suomalaisen autohifi kulttuurin legendoista. Kävimme sillä nuoruuteni kotipaikkakunnan Seinäjoen yössä tai sitten nuorison tanssipaikoilla Kauhajoen Kasinolla ja Kurikassa Mietaan nuorisoseuralla. Mistä ja koska koko kipinä sai alkunsa. Olet ollut autohi. urastasi, mutta siitä huolimatta kerro kuka olet ja mitä teet. Ajokortti-ikään tullessani ajelin ekat kuukaudet samaisella Warrella kunnes sen vaihdelaatikko antautui. Miten päädyit aikoinaan Powersettiin hommiin. Sekunnin asiaa mietittyäni vastasin myönTeksti: Janne Soilakari ja Pasi Kalliojärvi Kuvat: Pasi Kalliojärvi WANHAT GURUT Pasi Kalliojärvi Pasi Kalliojärvi on autohifi harrastaja ja alan raudanluja ammattilainen, jonka nimen tunnistaa lähes jokainen tähän lajiin kosketuksissa oleva. Pasi on aktiivinen näyttelyjen kiertäjä. Ne oli ikimuistoisia keikkoja kun Warren viritetty 2-tahtipata kiekui parhaimmillaan lähes kymppitonnia ja poppi raikasi. Vasta 16-vuotias Pasi ajeli tällaisella pelillä metsäteillä ja jääradalla. kuvioissa mukana harrastajana ja työsi puolesta jo reilut 20 vuotta. FASCA:n fi naalien ykköspokaalit kolmelta peräkkäiseltä vuodelta ja tuoreimpana EMMA Finlandin ykköspytyt vuodelta 2009 ja 2012. Tässä vuoden 2010 American Car Show Helsingissä, jossa oli mukana myös 4 kuukauden ikäinen Tuulia. Taisin olla 16-vuotias kun asensin ensimmäiset kaiuttimet virittämääni Warreen jolla ajelin kesäisin suljetulla tienpätkällä ja talvisin jääradalla. Loppu onkin sitten osa suomalaista autohifi historiaa. Autohifi ä aloin harrastamaan jo ennen kuin sain ajokortin. EMMA Finland nimesi Pasin kunniajäsenekseen vuoden 2012 vuosikokouksessaan
Laitteiston passiivisena 3-tie etupäänä oli legendaarinen Focal, Audax, Seas –setti. n elävä legenda Timo Rankonen on hyvä ystäväsi. Tuon jälkeen vaimensin koko auton NoiseKillerillä joka oli tuohon aikaan kovassa huudossa ollut ruiskutettava vaimennusaine. Kyllähän ne on väkisinkin vuoden 1997 laitteistot. Talvella purin punaisen BX:n atomeiksi ja tavaratilan pohjaan rälläköitiin iso neliskanttinen reikä johon hitsattiin 1mm rosterista tehty neliskanttinen kotelo joka oli mitoitettu siten että sinne mahtui kaksi Optima Yellow Toppia, Audisonin konkat ja muu virtajärjestelmä. Nuoruusvuosina laitteistot muuttuivat muutamalla kaudella osittain kesken kisakauden joten samalla kisakaudella saattoi olla kaksi erilaista laitteistoa. Timon kanssa kuunneltiin toistemme autoja ja kerrottiin omat mielipiteemme mikä toimii ja mikä mättää. Mikä näistä on jäänyt parhaiten mieleen, ja miksi. harrastukseesi sen alkuvaiheissa. Warressa oli 4” Sonyn 2-tie koksut edessä ja Kenwoodin 6x9” 6x9 koksut hattuhyllyllä. Kesällä takaluukku tuli tehtyä uusiksi. Timon kanssa kumpikin opiskeltiin Tampereen Teknillisessä Korkeakoulussa ja asuttiin Hervannassa lähellä toisiamme. Etupään vahvistimena oli Audison HV Sedici ja subeja oli käskyttämässä Audison HV Trenta. Kerro millainen rooli Timolla oli omaan autohi. Kerro millainen oli ihan ensimmäinen itse rakentamasi hi. Timo opetti mulle aikoinaan vaihenapsun salat ja siitä olen Timolle ikuisesti kiitollinen. Kyseiset vahvistimet on kalleimmat koskaan omistamani autovahvistimet. Katon jäykistin 1mm rosterilevyillä jotka liimasin paikoilleen koko katon alueelle levitetyllä Sikafl exillä. No nyt heitit kyllä pahan kysymyksen. Tavaratilan pohjalla majailleet Optiman Yellow Topit ja muu virtajärjestelmä saivat väistyä subbarin tieltä. :) Kumpi on tärkeämpää, äänenlaatu vai hienot asennukset. Ja onhan niitä hienoja asennuksia kiva itsekin katella. :-) Nykyään olen sitä mieltä että vähintään neljällä ruuvilla. Moni tuon ajan harrastaja varmasti muistaa kuinka ”kuollut” tuo punainen BX oli tuon totaalisen vaimentamisen jälkeen. Montako erilaista kisalaitteistoa sinulla on kaikkiaan ollut. Mutta jos sanon että 13 erilaista kisalaitteistoa niin ollaan varmasti aika lähellä oikeaa määrää. Toinen suomalaisen autohi. HV Sedicin suositushinta oli noin 9000 markkaa ja HV Trentan 12 000 markkaa. Kilpailukauden tuloksena oli fi naalivoitto joka oli kolmas peräkkäinen Suomen Mestaruus itselleni ja viimeinen nuoruusvuosieni mestaruus.. laitteisto. Tähän väliin on pakko kysyä, monellako ruuvilla vahvistin kannattaa kiinnittää. Tämä kysymys ei varmaankaan millään tavalla liity elämäni ensimmäiseen FASCA osakilpailuun Seinäjoelle kesällä 1994 jolloin vahvistin oli kiinni yhdellä ruuvilla. Hommat Powersetissa aloitin vuoden 1996 huhtikuun alussa ja sillä tiellä ollaan edelleen. Äänenlaatu on kaikkein tärkein, mutta myös hienot asennukset ovat itselleni tärkeitä, koska olen tottunut tekemään asennukset näyttelykäyttöön tuhansien ihmisten pällisteltäviksi. Tavaratilan pohjalla olevaan koteloon tein suljetun kotelon yhdelle 15” Lanzar DC 15 DVC subille. Virtajärjestelmän asensin takapenkin taakse. AutoSound 79 1995 1996 1997 1994 tävästi. Kattoverhoilun jäykistin lasikuidulla ja myös sen liimasin paikalleen koko katon alueelle levitetyllä Sikafl exillä. Ja halusinhan minä. Subeina oli kevään näyttelyissä 2 kpl legendaarisia 15” Lanzar DC 15 DVC –subeja suljetussa kotelossa eteenpäin suunnattuna takapenkin selkänojan takana. Yrityksen omistajat ilmoittivat työhaastattelun jälkeen että paikka on minun jos sen haluan
Flextron tekikin sponsorointisopimuksen myös Tommin kanssa joka teki Supransa asennukset talven aikana uusiksi SPL Dynamicsin tuotteilla. Mikä on itsellesi mieleenpainuvin kilpailutapahtuma. Näinhän siinä pääsi käymään. Suuret kiitokset Flextronin porukalle kaikista noista vuosista. 80 AutoSound 80 AutoSound WANHAT GURUT 1997 1998 1999 2002 2003 1999 Entä montako kisa-autoa olet omistanut. Entä mitä saavuttamaasi . uraasi, kerro hieman tästä. Esittelin myös ystäväni Tommi Lunttilan Flextronin pojille syksyllä 1998 ja kerroin että Tommi kannattaisi ehdottomasti saada mukaan SPL Dynamics –projektiin. Tuomareilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin antaa maksimipisteet ohjelmalähteen asennuksesta ja käytöstä. Flextron päätti tulla kovalla rytinällä markkinoille SPL Dynamics –tuotemerkin kanssa keväällä 1999. SPL Dynamics oli kymmenen vuoden ajan pääsponsorini joten kyseisellä tuotemerkillä on ollut todella suuri merkitys autohifi uraani. Kolme, eli ensimmäisenä oli punainen Citroen BX, sen jälkeen tuli valkoinen BX 16 Valve ja tämä viimeisin ja edelleen ajossa oleva on keltainen Seat Ibiza. Seuraavan vuoden sääntökirjasta sitten löytyikin tuo autoon täysin integroitu ohjelmalähde. Kisaamisen lisäksi olen myös aktiivinen näyttelyissä kävijä. Olit ilmeisesti mukana suunnittelemassa myös ko. SPL Dynamicsilla oli iso osasto American Car Show:ssa keväällä 1999 ja SPL Dynamics oli mukana myös Powersetin osastolla vuoden 1999 Hot Rod & Rock Show -näyttelyssä. Kyseisen modifi kaatio oli yksi pääsyy miksi voitin niukasti luokkani kyseisen vuoden fi naalissa. SPL Dynamicsin lanseerauksella lienee melko suuri merkitys omaan autohi. Yli kymmenen pääsiäistä on tullut vietettyä Helsingin Messukeskuksessa autoa demoten. Tein Flextronin omistavien Seppo Ohra-ahon ja Hannu Ojan kanssa sponsorointisopimuksen syksyllä 1998 ja rakensin talven aikana punaisen BX:ni uusiksi. Kauden 1997 ensimmäinen osakilpailu kun kerroin asennustuomareille auton esittelyn lopuksi että ette pysty tuomaroimaan tätä autoa ohjelmalähteen osalta. Tuomarit siihen että "Pystytään, pystytään". Kummassakin näyttelyssä oli esillä muun muassa mun ja Tommin autot. Hauskin muisto kilpailuvuosilta. Kevään näyttelyt olivat suurmenestys SPL Dynamicsin osalta ja tuotemerkin tuotteiden myynti räjähti käyntiin. Yleisöä oli paljon ja tunnelma oli katossa koko Finaalin ajan. merkin ensimmäisen mallisarjan tuotteita. Olin asentanut punaisen BX:n mittariston kehykseen kaikki laitteiston säädöt valaistuna ja CD-boxin ohjaimen näytön olin integroinut auton mittariston sekaan. Kyllähän ne FASCA:n Finaalit Helsingin Kaapelitehtaalla 90-luvun puolivälissä oli aivan uskomaton elämys nuorelle Pohjanmaan pojalle. 90-luvun FASCA:n kilpailuissa oli täysin omanlaisensa tunnelma ja tapahtumista riittää varmasti paljonkin kerrottavaa. No hetkeä myöhemmin ne kutsui päätuomarin paikalle kun eivät pystyneet tuomaroimaan sitä. Seppo esit. Laitteiston vahvistimet sekä setin 15” subbari tuli SPL Dynamicsin valikoimasta. Sääntökirja ei tuolloin tuntenut autoon täysin integroitua ohjelmalähdettä. BX myös ylimaalattiin ennen kevään näyttelyitä. Mikä olisi parempi tapa lopettaa pitkä kilpailu-ura kuin viides Suomen Mestaruus täysillä asennuspisteillä Expert –luokassa, jossa jokainen pienikin yksityiskohta asennuksista arvostellaan. naalivoittoa arvostat itse kaikkein eniten. Monessako American Car Show'ssa olet ollut mukana autosi kanssa. Vuoden 2012 Finaalivoittoa eli viimeistä
Ohjelmalähteeksi auton alkuperäisjärjestelmän lisäksi nettiyhteydellä varustettu iPad. Tuolloin olisi myös konehuoneen saundit kohdallaan ja maitokauppaankin kerkiäisi sopivan rivakasti. Ibizassa on edelleen sama setti jolla voitin luokkani vuoden 2012 EMMA Finaalissa. Minkä tahansa laitteiston saa soimaan huomattavasti paremmin tuollaisella DSP-prossulla varustetulla soittimella. Terveisesi AutoSoundin lukijoille. Mielestäsi kaksi tärkeintä asiaa hyvän setin tekemisessä. Heti ensimmäinen prototyyppi osoittautui toimivaksi ja se jäi autooni majailemaan. Samasta mallisarjasta löytyi myös 4-kanavainen vahvistin. Tuon laitteiston kun unelmaautoon tukevasti asentaisi kunnollisen vaimennuksen kera niin erittäin hyvin soiva setti olisi kyseessä sen jälkeen kun prossusta olisin saanut säädöt kohdilleen. AutoSound 81 AutoSound 81 WANHAT GURUT SM3 Amatöörit 101-250W FASCA 1994 Finaali SM1 Amatöörit 301-600W FASCA 1995 Finaali SM1 Pro 301-600W FASCA 1996 Finaali SM1 Pro over 600W FASCA 1997 Finaali SM3 Pro Plus FASCA 1998 Finaali SM3 Sound Quality FASCA 2000 Finaali SM3 Sound Quality over 2000 € FASCA 2002 Finaali SM1 Master 5 EMMA Finland 2009 Finaali SM2 Master 5 EMMA Finland 2010 Finaali EM6 Master 5 EMMA European Championships 2010 SM1 Expert 6000 € EMMA Finland 2012 Finaali Pasin kilpailu-uran Finaali sijoitukset 2010 2007 2009 teli mulle Powersetillä kesällä 1998 eräältä vahvistintehtaalta saamaansa 2-kanavaisen vahvistimen mallikappaletta. Subbariksi huippulaatuinen ja matalarakenteinen 4” puhekelalla varustettu 12” Alpine Type-R SWR-T12 –malli, jotta subbarin saa asennettua vararengasmonttuun niin matalaan 20 litran suljettuun koteloon ettei tavaratilan pohjan korkeutta tarvitse nostaa alkuperäisestä. Vaihtoehtoisia settejä unelmalaitteistoksi on monenlaisia. Näet työssäsi paljon erilaisia asiakkaiden ym. Vahvistimiksi huippulaatuiset ja tehokkaat mutta todella pienikokoiset Alpine PDX-M12 ja Alpine PDX-F6 –mallit jotta vahvistimet olisi helppo piilottaa tavaratilan kätköihin. Subbaripuolella taas annoin Sepolle Lanzar DC15DVC –mallin speksit ja käskin teettämään niin lähelle vastaavan subin kuin vain heidän käyttämänsä subbaritehdas osasi tehdä. Uuteen Audi RS6 Avant –malliin. Nauttikaa autojenne saundista!. Itse en unelmoi tuhansia euroja maksavista yksittäisistä laitteista vaan arvostan huippulaatuisia mutta järkevästi hinnoiteltuja tuotteita joiden hinta-/laatusuhde on kunnossa. Autohifi on mukava harrastus. Muuten ominaisuudet olivat kunnossa jo tehtaan toimesta ja niihin ei tarvinnut muutoksia tehdä. Totesin Sepolle heti että nyt on sellainen vahvistinmalli kyseessä että se kannattaa ottaa heidän SPL Dynamics –tuotemerkkinsä valikoimaan. Seuraavaksi Seppo kysyi että minkä värisenä ne vahvistimet pitää tilata johon vastasin ettei minkään värisenä vaan kromisena. Laitteiston DSP-prosessoriksi WiFi:llä varustettu Rainbow DSP 1.8 + WiFi –mallin jotta prossulle saa tuotua musat iPadilta langattoman verkon yli. kattaus autostasi löytyy tänään. Noilla spekseillä Flextron tilasi kyseiset vahvistimet jotka harrastajat tuntevat nimillä SPL Dynamics PRO 2150 ja SPL Dynamics PRO 4080. Laitteisto on aina yhtä hyvä kuin sen heikoin lenkki. Entä mihin autoon se setti asennettaisiin, jos saisit valita kulkupelinkin täysin vapaasti. laitteistoja. Mikä näissä on suurin kompastuskivi, jossa harrastajia pitää opastaa jotta lopputulos olisi parempi. Eivät meinanneet vahvistintehtaalla millään ymmärtää miksi kaikissa kanavapareissa piti olla mahdollista olla sekä HPF että LPF yhtä aikaa päällä. Tänä päivänä laadukas DSP-prossulla ja kolmella linjalähdöllä varustettu CD-soitin maksaa vain hiukan yli 200 euroa. Eli soittimena Alpine CDA-9887R, vahvistimina DLS Ultimate A6 & A4, subeina 6 kpl 6.5” DLS RW6 –elementtejä refl eksikotelossa, midbassoina 6.5” DLS Scandinavia 6/2 ja diskanteina DLS Nordica 1. Tuon ensimmäisen PRO –sarjan subbarin harrastajat tuntevat nimellä SPL Dynamics PRO 15D. :) Minkälainen hi. Jos lähdetään vaikkapa siitä näkökulmasta että laitteet pitäisi saada asennettua unelma-autoon piiloon siten että ne eivät millään tavalla haittaa auton jokapäiväistä käyttöä niin vaikkapa tällainen laitteisto nykyaikainen uusinta tekniikka hyödyntävä laitteisto, jolla pääsee nettiinkin autosta. En näe mitään järkeä ostaa noin 100 euroa maksavaa perussoitinta muuten asialliseen laitteistoon jonka laitteet maksavat esimerkiksi yli 1000 euroa. Myöhemmin speksasin SPL Dynamicsille 10 eri vahvistinmallia sisältäneen SPL Dynamics S-sarjan vahvistinmalliston. Tunnistin oitis että kyseessä on sama vahvistin kuin siihen aikaan ruotsalaisten autohifi lehtien testeissä hyvin pärjännyt Signat RAM3 –vahvistin. Jos saisit täysin vapaasti valikoida miltä merkeiltä tahansa oman unelmalaitteistosi, niin millainen se olisi. Riittävä budjetti tavoitteisiin nähden ja tasapainoinen setti jossa laitteet ovat samaa laatutasoa keskenään. Ohjelmalähteen valinta. Tietysti myös laitteiston oikeaoppinen säätäminen on monella pahasti hukassa ja sen takia säädänkin noin 100 asiakkaamme autoa vuosittain jotta asiakkaat saavat meiltä ostamansa laitteiston soimaan parhaalla mahdollisella tavalla. hi. Etupään osalta luottaisin tuttuun ja turvalliseen DLS:n ja sen takia midbassoiksi valitsisin DLS mallistoon juuri tulleet uudet DLS Scandinavia 165 -mallit ja diskanteiksi uudet DLS Scandinavia 30 -mallit
Petri pyytelee anteeksi paikan sotkuisuutta, mutta ennemminkin itse näkisin pienen hallitun "sekamelskan" viestivän siitä, että täällä tehdään myös oikeasti töitä ja asiakkaita riittää. Myöskään oikean hallikompleksin kohdalta ei helposti aja ohi, sillä yrityksen nosto-oven päällä on reilun kokoinen ja tielle saakka hyvin erottuva kyltti. Hallin alakerrasta löytyy wc-tilat ja tukevan parven päälle rakennettu yläkerta antaa käyttöön melkoisen asiallisen toimiston sekä pientavaravaraston. KÄVIMME JUTUTTAMASSA PETRIÄ JA TUTUSTUMASSA HÄNEN YRITYKSEENSÄ. CAR DESIGN PETRI SAINION ERITYISVAHVUUDET Pieni yritys, helppoa ja joustavaa neuvotella asioista. Paikalle on helpohko löytää jopa ilman navigaattorin opastusta. Halliin mahtuu helposti yksi Sprinterkokoluokan auto tai kaksi henkilöautoa, ja tilaa touhuamiseen jää silti mukavasti. Ja se jos joku on parasta mainosta tämän tyyliselle yritykselle. Teksti ja kuvat: Janne Soilakari Ylöjärven linjatieltä löytyy uudehko teollisuusalue, jossa myös Petri Sainion kätevän kokoinen kaksikerroksinen halli sijaitsee. Pohjaa työhön oli hankittu jo muutaman vuoden ajan kesätöistä. Lähtökohtaisesti hifi puoleen liittyen asennus kuin asennus onnistuu, ei ole tullut vastaan töitä joista olisi kieltäydytty. Nykyisin hälyttimiin liittyvät hommat ovat enimmäkseen huoltoa, mutta muuten toimenkuva on säilynyt samanlaisena kuin kymmenisen vuotta sitten. Pihalle kaarrettaessa vastassa on rennon ja puheliaan oloinen kaveri, ja paikasta tulee heti mukava alkuvaikutelma. Hallista välittyy tekemisen meininki. CAR DESIGN PETRI SAINIO Ylöjärvi JO REILUN KYMMENEN VUODEN AJAN TAMPEREEN LÄHELLÄ YLÖJÄRVELLÄ TOIMINUT CAR DESIGN PETRI SAINIO TARJOAA AUTOHIFIASENNUSJA IKKUNANTUMMENNUSPALVELUJA. 82 AutoSound 82 AutoSound TIETOA Esittelyssä asentamot OSA 5. Erikoistuminen lasitummennuksiin ja teippauksiin. YHTEYSTIEDOT Car Design Petri Sainio Osoite Linjatie 5, Ylöjärvi Netissä www.lasitummennus.com Email petri.sainio@lasitummennus.com Puhelin 040-5658699. Petri perusti lasitummennuksiin erikoistuneen yrityksensä loppukesästä 2002. Tämä 85 neliön kokoinen korkea tila on oikeastaan juuri sellainen, joka sopisi jokaisen autohifi rakentelijan unelmalistalle. Myös autostereoiden parissa touhuaminen oli tuttua, joten luonnollisena jatkeena fi rman asennustarjontaan lisättiinkin pian myös autohifi ja hälytinpuoli. Näppärät toimitilat Petrin uudehko halli on äärimmäisen järkevän kokoinen yhden asentajan tarpeisiin. Yrityksen ylipäällikkö itse toimiston pöydän äärellä. MYÖS ERILAISIIN TEIPPAUSHOMMIIN LÖYTYY VANKKA AMMATTITAITO. Järkevän mittaiset jonot
Kaverini harrasti joskus aikoinaan ahkerastikin autohifi kisaamista ja itse olin mukana auttamassa häntä. :-) Toki teen edelleen myös hälytinhommia, vaikka niitä melko vähän tänä päivänä onkin. Harvemmin sitä on silti kieltäydytty, vaikka jotain harvinaisempaakin olisi kysytty. Sitä siihen liittyvää huoltopuolta, koodauksia ja patterienvaihtoa jne. Autohifi asennukset tulevat siinä sitten kyllä ihan kintereillä. Autohifi juttuihin sain ensikosketuksen jo teini-iässä, kun kaverin mökillä asentelimme peltoautoihin poppikoneita. Tilaa on yhden miehen käyttöön ruhtinaallisesti, eli 85 neliötä.. Kuitenkin jo kevyelläkin vaimennuksella saadaan setti soimaan huomattavasti paremmin ja kustannukset eivät hirmuisesti nouse. Eli harrastuskokemuksen kautta alalle. Entäs autohi. Ja sitten tietty pienempien alueiden kuten katon tai konepellin teippauksia, sekä ohjaamon paneelien koristeteippauksia. Millainen oma autohi. Siinä on vähän se, kun ei halua tehdä mitään "sinnepäin", vaan se pitäisi sitten tehdä oikein vimosenpäälle, ja siihen ei tahdo vapaa-ajan tunnin riittää. En juurikaan pidä omaa varastoa ja minulla ei ole erityisemmin mitään esittelykappaleita laitteista, mutta teen yhteistyötä sellaisten maahantuojien kanssa joilla on hyvät varastot ja tavaran saa yleensä parissa päivässä. Varmaankin joskus vuoden 2006 tienoolla hifi asennusten määrä alkoi kasvaa reippaammin ja nyt viime vuosina hälytinasennukset käyvät koko ajan vähäisemmiksi. sitten jonkin verran. Myyn ja asennan myös AudioImportin ja One-Pro:n merkkejä. Tätä palvelua tarjoan autohifi asiakkaille monesti vaikka he eivät sitä itse osaisi kysyäkään. On mulla silti ihan kohtuulliset setit autoissa edelleenkin. Ei ole mitään suurempia ollut. Kyllä se on sitä että päivitetään orkkispaikoille parempaa soitinta ja kaiuttimia. Hyvä soitin parantaa yleissoundia monesAsentamohalli yläkerran toimistosta kuvattuna. Lasien tummennusta teen vuositasolla ehkäpä eniten. Sellainen nykyisestä taloustilanteesta johtuva muutos toki on, joka varmasti koskee kaikkia alalla olevia, että nykyään asiakkaat kysyy paljon tarkemmin kaikkien hommien kustannukset, kuin vaikka 10 vuotta sitten. Yksin olen tässä alusta saakka painanut. Itselläni ei ole teippileikkuria, mutta teippausten asennus ja vaikka koko auton yliteippauskin onnistuu ja niitäkin aina silloin tällöin tehdään. Ilmeisesti on ollut tyytyväisiä asiakkaita ja sana on kiirinyt myös sitä kautta. Onnistuu toki. Toiminta on tapahtunut koko ajan täällä Ylöjärvellä. Siinä olisi ne oleellisimmat palvelut. Mentiin sitten tolla mun Navigatorilla, johon ruuvattiin yötä myöden pikaisesti näyttösoitin kojikseen, kattonäytöt ja erillissarjat eteen ja taakse, sekä aktiivisubbari. Minulla itselläni ei kisahistoriaa ole, mutta noin muuten olen toki asennellut autohifi ä paljonkin harrastuksena. AutoSound 83 AutoSound 83 TIETOA Kyselin Petri Sainiolta hänen yrityksensä vaiheista sekä . Tosinkin käytiin tuossa lapinreissulla kaverien kanssa ja kaverin autolla piti mennä, mutta siitä kilahti kansi justiin ennen lähtöä. Tämä nykyinen halli valmistui vuonna 2010, jolloin sitten siirryin tähän tuosta melko läheltä parinsadan metrin päästä. Ajatuksissa on ollut jo vuosia tehdä siihen oikein kunnon asennuskin, mutta katsotaan toteutuuko ennen autonvaihtoa. harrastustaustasi on. En ole juurikaan mainostellut palveluitani kuin aina välillä AutoSoundissa, mutta asiakkaita on kyllä riittänyt ihan kiitettävästi. Ei ole ongelma. Eli rahankäytön suhteen ollaan paljon tarkempia. Kerro vähän yrityksesi alkuvaiheista. Nykyään tosin tuntuu ettei oikein aika ja kiinnostuskaan riitä enää omien kärryjen rakentamiseen, kun päivät tekee asennuksia muille. Näillä pärjää aika hyvin. Tuli sitten pakon edessä tehtyä sellainen pika-asennus, että matka taittuu mukavammin. Siitä sitten harrastus jatkui kun ikää tuli lisää ja asennuksissa tuli auteltua tuttuja ja omissakin autoissa oli aina jotain hifi ä kiinni. Nykyään myös vaimennuspuolta tehdään kohtuullisesti ja jonkin verran olen jopa pelkästään vaimennellut autoja. Millainen on se tavallisin autohi. Tietty jos asiakas välttämättä haluaa jotain muuta, niin sitten sellainen tilataan. asennus jota tullaan kysymään. Tutustuin kalvohommiin kesätöissä, josta sitten jalostui idea omaan yritykseen. Listataanpas vielä kaikki tarjoamasi palvelut. n jälleenmyynti. rman tarjoamista palveluista. Onko yrityksen toiminnassa ollut jotain muutoksia vuosien aikana. Audio Hellman on tärkein yhteistyökumppani ja heidän merkeistään myyn ja asennan kaikkia, eli Alpine, DLS, Focal ja Blam, sekä vaimennuspuoli ja tarvikkeet
Myös tähän liittyen perustason huopaverhoilut jne. Kyllä ne pääasiassa tulee tästä Pirkanmaalta. Tällaisia settejä pyrin asentamaan aika paljon. Jotain pienempiä kuten kustomoituja kaiutinpaikkoja jne. Väyläautot jne. Nyt tuli nämä uudet Audi-mallit ja vähän aikaa sitten Mersuihin sopivia malleja. Myös metallitöissä ja maalauksissa jne. ti jo yksistään yllättävän paljon. Harvassa on ne vakiosoittimet, joiden perään voi oikeasti rakentaa todella laadukkaan äänentoiston.. 84 AutoSound 84 AutoSound TIETOA Petrin sihteeri kuunteli tarkkaavaisesti haastatteluamme. Entäs puutyöt, vaikkapa mittatilauksesta tehtävät subbarikotelot. Minulta löytyy kyllä sopivat kontaktit, jotka voin kertoa ja asiakas voi sitten itse hoitaa loput. Asennushalli sisääntulon liepeiltä kuvattuna. Näihin löytyy onneksi nykyään aika hyvin mallikohtaista palikkaa. taksifi rmoille ja autoliikkeille. Teen yhteistyötä myös mm. Luotan ammattitaitooni, joten sen suhteen onnistuu kyllä hyvinkin mittava asennus. Mutta kysyä kannattaa toki aina, kaikki asiat on neuvoteltavissa! Teetkö lasikuituhommia. Ja se sitten aiheuttaa harmaita hiuksia kun vääränlaista johtosarjaa pistetään paikalleen. Esimerkiksi E90 ja E60 sarjan Bemareihin on kohtuullisesti kyselyjä, niissä kun vakiovehkeet ovat aivan totaalisurkeat. onnistuu hyvin. Mitään suurempia kuidutustöitä en tässä hallissa tee, koska kalvotan samassa tilassa. Tällaisia vaan lisää, kiitos! Välillä uusien autojen kohdalla on se ongelma, että autovalmistaja ei huomaa heti mallin vaihduttua ilmoittaa soitinvalmistajille, että nyt vaihtui vaikka yhden johdon paikka. Minulla on varsin päteviä yhteistyökumppaneita, kuten verhoilijamestari Eugen, joilta saa tarvittaessa apua. Sirkkeli löytyy ja sitä laulatetaan kyllä tarvittaessa, eli onnistuu. Isoin asiakaskunta ovat varmastikin uudehkojen autojen toiset omistajat, jotka ostavat vähänkäytettynä sen 3-5 vuotta vanhan auton ja haluavat siihen sitten parempaa ääntä. Enemmänkin ongelma on siinä, että oikein isot projektit sitovat liikaa yhden asentajan aikaa, kun vähän muutakin pitäisi tehdä. Joskus tulee yksityisasiakkaita myös pidemmältä, ei ole paljoa aikaa kun yksi tummennusasiakas tuli Rovaniemeltä saakka. Minulla ei ole mitään väliä sillä onko asiakas yksityinen vai yritys, samalla tarkkuudella tehdään aina. menee ihan rutiinilla, näihin löytyy onneksi hyvin kaikenlaisia adapteripurkkeja nykyään. Miten työt jakaantuvat yksityisja yritysasiakkaiden kesken. Nykyään ei enää tähän puoleen lähdetä, eli pysytään noissa muissa osa-alueissa vaan. Itse olen todella innostunut mm. Siihen kun lisätään asiallinen erillissarja ja aktiivisubbari, niin koossa on kustannuksiltaan järkevä paketti, joka riittää kuitenkin erittäin hyvin vaativampaankin kuunteluun. Entäs miten mittavat projektit sinulta tarvittaessa onnistuvat. Ihan tuttua, kyllä siihen on pakko olla tutustunut nykypäivänä kun autokanta uudistuu. Kaverin verstaalla pystytään kuitenkin tarpeen vaatiessa tekemään. Olisi toki hienoa jos tulevaisuudessakin uusiin autoihin pystyisi vielä vaihtamaan soittimen, edes suurimpaan osaan. Petri otti uuden merkin heti tyytyväisenä vastaan, kuulemma on pätevää tavaraa. Uusien autojen soitinvaihdot ja signaalinotot integroiduista järjestelmistä, miten tuttua tämä on. löytyy sopivaa auttajaa läheltä. paikallisten autoliikkeiden kanssa. Mutta noin muuten, ei mitään ongelmaa uusista autoista. Alpinen koko ajan laajenevasta automallikohtaisten navisoittimien mallistosta. Kyllä ihan yksityisiä on enemmän, vaikka teenkin hommia myös mm. Mitenkäs, jos asiakas haluaisi autoonsa myös jotain tekniikan virittelyä. :-) Blam on Audio Hellmanin uusi edustus, jota myydään ainoastaan asentamojen kautta asennettuna. Millaiselta säteeltä sinulle yleensä tulee asiakkaita
. Annatko takuun tekemillesi asennuksille. Olen kyllä välillä nähnyt asiakkaiden itse tekemien hengenvaarallisia virityksiä, joiden korjaamiseen olen antanut vinkkejä. Entäs otatko vaihdossa käytettyjä laitteita. AutoSound 85 AutoSound 85 TIETOA . Asentamossa esillä olevaa Alpinen soitinmallistoa. Tällä hetkellä on aika normaali kesätilanne ja jono on noin pari viikkoa. Joitain pienempiä hommia voin tehdä kyllä muun työn ohessa päivän päätteeksi, eli aina kannattaa kysellä vaikka olisi kiireempikin juttu. Talvella voi olla hiukan paremmin aikoja. mopoautoja lasien tummennukseen ja huomaan, että siellä tavaratilassa heiluu subbarikoteloa ja vahvistinta täysin kiinnittämättä. Lähtökohtaisesti en ota, mutta jotain poikkeuksia voi tässäkin olla. Petrin oma auto odottelee vielä sisälleen sitä lopullista hifi settiä.. . Ei ole varsinaisesti tällaisia tullut vastaan. Onko jotain päätoimialaasi liittyvää asennusta, mitä et mistään hinnasta suostu tekemään. Millaiset jonot asennuksiin on. Olipa asennustarpeesi sitten ikkunantummennusta tai autohifi ä, niin ne molemmat hoituvat täällä yli 10 vuoden rautaisella ammattitaidolla. Tervetuloa! . Näissä tapauksissa koitan puhua auton omistajalle, että voitaisiinkos vähän korjata tätä turvallisemmaksi, niin kaikille tulisi parempi mieli. Terveisesi AutoSoundin lukijoille. Kaikki uudet laitteet asennetaan riippumatta mistä ne on ostettu. Mutta yleensä siis en harrasta käytetyn tavaran vaihdossa ottamista. Yrityksen toinen tärkeä asennuspuolen edustus ovat autohifi n ohella ikkunantummennuskalvot, joissa luotetaan pääosin Sun Tek:n tuotteisiin. Tärkeimpiä merkkejä ovat Alpine ja Focal, joilta löytyy asiallista mallikohtaista kamaa uudempiin automalleihin. Ja ainakin omistaja pysyy varmemmin hengissä ja voi tulla toistekin asioimaan... Jos jotain tehtyyn asennukseen liittyvää ongelmaa ilmenee vaikka vähän pidemmänkin ajan päästä, niin yhteyttä vaan. Asennatko muualta ostettuja laitteita ja käytettyjä laitteita. Juu totta kai! Asennukselle saa aina takuun ja lähtökohtaisesti periaate on se, että asennukset tehdään niin että ne kestävät. Käytettyjäkin voin asentaa, mutta pienin varauksin. Välillä tulee mm
Muutamia viikkoja sitten päätin ottaa tietoisen riskin, kun sattumalta eteeni osui Melkein Vieraissa – Tribuutti Leevi & the Leavingsille. Myös Timo Kiiskisen sanoittamat kappaleet Palava tuuli ja Kolme vuodenaikaa ovat jääneet itselleni hieman etäisiksi. Muutaman ensimmäisen kuuntelukerran perusteella muita levyltä esille nousevia huippuhetkiä ovat Egotripin esittämä Rin Tin Tin, joensuulaisen 51Koodia yhtyeen raskastakin raskaampi versio kappaleesta Pohjois-Karjala sekä Olavi Uusivirran ja Paula Vesalan duetoima Pimeä tie, mukavaa matkaa. Kaikkiaan levy on myynyt jo tupla-platinaan oikeuttavan määrän eli yli 60 000 kappaletta. Kyseessä on todella lahjakas muusikko, jonka vahvuudet on osattu hyvin hyödyntää heti debyyttilevyltä alkaen. Yksi levyn mielenkiintoisimmista kappaleista on käännös alunperin yhdysvaltalaisesta kansanlaulusta In the Pines. Sanoituksia levylle ovat kirjoittaneet muun muassa Paula Vesala, Mariska, Knipi ja Tuure Kilpeläinen. Lisäksi kaksikko on säveltänyt ja sanoittanut yhtä lukuunottamatta kaikki esikoisalbumin kappaleet. MUSIIKKI SOUNDIT Anna Puu Anna Puu Kouvolalainen Lasten Hautausmaa on yksi kuluneen vuoden puhutuimpia yhtyeitä suomalaisen rock-musiikin saralla. Anna Puu artistina on itselleni jäänyt hieman paitsioon. Kristiina Vaaran lauluääni persoonallinen ja hyvin tunnistettava. MUSIIKKI SOUNDIT Lasten Hautausmaa Lasten Hautausmaa Melkein Vieraissa Tribuutti Leevi & the Leavingsille. Todella hyvä levy ja ehdottomasti raskaammasta rock-musiikista pitävän hankinta. Kappaleiden sanoitukset ovat synkkiä sekä ilottomia ja samaa voidaan sanoa melodioista. 86 AutoSound KUUKAUDEN KUUNNELTAVIMMAT TÄLLÄ PALSTALLA ESITTELEMME MUUTAMIA UUSIA TAI VÄHÄN VANHEMPIAKIN ÄÄNITTEITÄ, JOIDEN SISÄLTÖ JA SOUNDIT OVAT TEHNEET LEHTEMME TOIMITTAJIIN VAIKUTUKSEN. Mukaan on otettu myös muutamia vierailijoita, jotka tuovatkin mukanaan ripauksen yllätyksellisyyttä soundimaailmaan. Verrattaen suuri määrä eri tulkintoja on siis mahdollista löytää tältä levyltä. Teksti: Jarkko Peiponen Kuvat: Levy-yhtiöt . . Aapeli Kissala Antipatiasta sivulauseessa sen verran, että kyseinen bändi on varmasti suurelle yleisölle melko tuntematon, mutta sen voimahahmoina toimivat Matti A. Etunenässä tietysti Peer Günt on valloittanut Suomen punkkartan, mutta on Kouvolasta ponnistanut paljon muitakin yhtyeitä, kuten vaikkapa Kivesveto Go Go tai Loose Prick. Esimerkiksi kappaletta Pohjois-Karjala ei voisi kuvitellakaan kenenkään muun artistin, kuin 51Koodin tributoitavana. Ranskankielisestä nimestään huolimatta kappaleen sanoitukset ovat suomea, ja kyseistä biisiä kuuleekin soitettavan radiossa säännöllisesti. Viimeisin näistä on äänitetty kenties liian rautalankameiningillä ja soundeiltaan se on hieman riipivä. Mitään vikaa näissä ei suoranaisesti ole, mutta kenties ripaus tunnetta jää kappaleista uupumaan. Anna Puun ura muusikkona käynnistyi siis todella lennokkaasti ja hän jätti jo ensimmäisen levyn menestyksellä mitaten taakseen Idols kisan voittajan Koop Arposen. . Muu bändi taitaa soittimensa hienosti ja soundissa on räyhäkkyyttä sekä punk-rockille tyypillistä kitarasoundia. . Tuo single on myynyt tähän mennessä kultalevyyn oikeuttavan määrän kopiota, yhteensä siis yli 5000 kappaletta. Alkuperäisen versionhan on esittänyt mm. Hieman keskinkertaisiksi jääviä kappaleita vaikuttaa olevan ainakin Happoradion, Viikatteen, Mariskan, Maj Karman sekä Jani Wickholmin esitykset. Niemisen ja Litmasen versiolla puolestaan ei tunnu olevan mitään annettavaa tälle levylle, sillä kappaleella tuskin kuullaan edes laulua. Muutamalla kappaleella kuullaan myös bassokitarasooloja. Rautiaisen versio on myöskin todella onnistunut ja omalla esityksellään vie kappaletta hieman raskaampaan suuntaan. . Jos tämänkin levyn kappalelistaa olisi pienennetty vaikkapa kymmeneen, tulos olisi varmasti parempi. Varsinaisia pettymyksiä itselleni suurena Leevi and the Leavingsin musiikin ystävänä ovat tämän levyn kappaleista Niemisen ja Litmasen versio kappaleesta Tuhannen markan seteli, Calfi n Raparperitaivas sekä Ville Leinosen ja Samettivallankumouksen esittämä Kiinalaisessa Pesulassa. . . Lasten Hautausmaa on mielenkiintoinen yhtye ja sen ensimmäinen pitkäsoitto on todella hyvä paketti. Ei välttämättä mitään soundin riemujuhlaa, mutta ihan hyvin tuotettu ja kasattu paketti, joka kestää kuuntelua. Vaikka levy on julkaistu jo vuonna 2007, en ollut sitä aiemmin hankkinut ja olin kuullutkin vain muutamia biisejä sieltä täältä. Näistä varsinkin ensiksi mainittu on todella mahtava kappale ja Marja Tahvanaisen ääni sopii hyvin tuolle biisille. Hatakan tekstit tavoittivat suuren yleisön ensimmäistä kertaa tällä Anna Puun levyllä ja myöhemmiltä levyiltäkin hänen sanoituksiaan löytyy useita. Levylle mukaan otetuista kappaleista nopeimmin mieleen painuvat numero ykkönen eli Tuulipuut, joka on nopeatempoinen ja mukaansa tempaava aloitus levylle. Vuonna 2013 perustettu Lasten Hautausmaa henkilöityy vahvasti kahteen muusikkoon. Toki levylle mahtuu muutamia täytebiisejäkin. Kuuntelu kuuntelulta kappaleet saavat enemmän merkityksiä ja bändin tarinaan syventyminen saa pohtimaan kappaleiden taustalla olevia tarinoita. . LEVYT EIVÄT VÄLTTÄMÄTTÄ AINA OLE KAIKKEIN ”HIFEINTÄ” TESTILEVYOSASTOA, VAAN MUSIIKKIA, JOTA KUUNNELLAAN JUURIKIN MUSIIKIN TAKIA JA JOKA HERÄÄ HENKIIN HYVÄLLÄ ÄÄNENTOISTOLAITTEISTOLLA TOISTETTUNA. Melkein Vieraissa -albumilla mukana on kahdeksantoista kappaletta ja peräti kaksikymmentäyksi muusikkoa. . Kaupunkina Kouvola on pitkään ollut tunnettu punk-rokin kuuntelijoiden keskuudessa hyvistä bändeistään. . . Kyseinen kappale julkaistiin myös Lasten Hautausmaa -yhtyeen EP:llä. . Hieman tuntemattomampi sanoittaja biisien takana on Heimo Hatakka, jonka kynästä on syntynyt muun muassa hittibiisi Kaunis Päivä. . Joulukuussa 2014 esikois-EP:nsä julkaissut bändi on ollut tuottelias, sillä kesän korvalla yhtyeeltä ilmestyi ensimmäinen kokopitkä albumi. Albumin sovitukset ovat koko bändin yhteistä työtä ja myös äänitys on hoidettu omin voimin, sillä Mannonen ja Kärkkäinen ovat olleet tästä vastuussa. No, kenties Alangon veljekset tulisivat myös kyseeseen. Kristiina Vaara toimii yhtyeen laulajana ja Tuomo Mannonen kitaristina ja taustalaulajana. . Tämä levy vaatii kuuntelulaitteistolta todella paljon, sillä esimerkiksi autoni vakiokaiuttimilla kuunneltuna musiikin nautittavuus ei ole lähellekään sillä tasollla, kuin vaikkapa kotisettini Genelecien läpi toistettuna. Levyn kenties monipuolisin esitys musiikillisesti on kappale numero neljä Tiet vie pimeään, joka poikkeaa melodialtaan myös levyn suhteellisen synkästä linjasta. . Hieman nopeampaa meininkiä edustaa puolestaan Melankolian riemut, jonka teksti on myös Heimo Hatakan käsialaa. . . . MUSIIKKI SOUNDIT . Kaiken kaikkiaan Melkein Vieraissa osoittaa jälleen kerran tribuuttilevyjen tekemisen vaikeuden; hyvistä kappaleista tahtoo tulla orginaaleihin verrattuna hieman liian keskinkertaista. Nirvana ja Grateful Dead. Lasten Hautausmaan levyllä tuo kappale kantaa nimeä Tyttöni. Tribuuttilevyt ovat mielestäni vaikea laji, sanotaanko se suoraan heti tässä arvostelun alussa. Soundimaailmaltaan Anna Puun samanniminen debyytti on todella hyvä. Tutustuminen Anna Puun musiikiin on tapahtunut puolivahingossa radiota kuunnellesssa. Kaikkia näitä kappaleita yhdistää paitsi mahtava soundimaailma, niin myös muusikoiden heittäytyminen mukaan musiikin tekemiseen ja tietysti suuri arvostus alkuperäisiä tekstejä kohtaan. Levyn ensimmäinen single on Mariskan käsialaa ja nimeltään C’est la vie. Itse olin kuullut jossakin yhteydessä ainoastaan Stellan version kappaleesta Elämä ikkunan takana sekä Timo Rautiaisen laulaman Pohjoisen Taivaan Alla. Muut jäsenet yhtyeessä ovat rumpali Mikko Kärkkäinen, kitaristi Touko Arhosalo sekä basisti Jussi Järvinen. Musiikkityyliltään Lasten Hautausmaan samanniminen debyyttialbumi liikkuu jossakin punkin ja rockin välimaastossa. Myös itse Anna Puu -albumi menestyi aikanaan todella hyvin, sillä heti ilmestymisviikolla se nousi albumilistan kärkeen, pysytellen siellä kaikkiaan kuusi viikkoa peräkkäin ja palaten myöhemminkin vielä kärkipaikalle. . Debyyttialbumi kantoi nimeä Anna Puu, ja se julkaistiin huhtikuussa vuonna 2009. . Albumin tuottajina ovat Lasse Kurki, Knipi ja Jukka Immonen, jotka myös kuuluvat omalla alallaan suomen tunnetuimpien tuottajien joukkoon. Kenties tulevilla julkaisuilla kuullaan myös enemmän Anna Puun itsensä tekemiä kappaleita. Ja nyt uusimpana Lasten Hautausmaa, jonka nimi on poimittu Aapeli Kissala Antipatia yhtyeen Lasten Hautausmaa nimiseltä singleltä. Mariskan sanoittama Idän hitain on omalla tavallaan myös todella tarttuva melodialtaan ja sanoituksiltaa todella hauska. . Hieman samaa melodiaa toistetaan kappaleessa Sara & Israel, jonka tarina on saanut vaikutteita toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista. Kappaleiden välillä äänitysten tekninen laatu vaihtelee jonkin verran, ja esimerkiksi bassokitara on toisissa kappaleissa paremmin esillä, kuin toisissa. Tuossa MTV3 -kanavalla pyörineessä kisassa Puustjärvi sijoittui toiseksi ja lauloi samalla tiensä kuulijoiden sydämiin. . . Kaikenkaikkiaan levyn äänitys ja soundit ovat niin hyvällä tasolla, että levyä voi helposti käyttää vaikkapa testilevynä. Tämä tietysti helpottaa levyn markkinointia. . Kokonaisuutena tähän levyyn tuskin palaan kovin usein, mutta yksittäiset biisit jäävät kyllä mieleeni. Yleissoundiltaan levy on hieman kotikutoisen kuuloinen, kuten usein tämän tyylisuuntauksen levyt tuppaavat olemaan. Isoja pettymyksiä ei lopulta montaa löytynyt, joskaan ei myös mitään aivan huippuakaan ollut mukana kuin muutamien kappaleiden verran. Anna Puun albumilla säveltäjinä ja sanoittajina toimii melko laaja joukko tunnettuja suomalaisia muusikkoja. Omasta levyhyllystäni niitä löytyy vain muutamia, ja oikeastaan vain yksi niistä kestää kuuntelun kokonaan. Äänitys on tapahtunut Kivesveto Go Go -yhtyeen treenikämpällä, ja osa Lasten Hautausmaan jäsenistä soittaa myös tuossa bändissä. Eipä mennyt siis kauaakaan kilpailun päättyttyä, kun Puustjärvi julkaisi ensimmäisen albuminsa ja otti käyttöön taiteilijanimen. Toki Anna Puun äänestä kuuluu vielä kokemattomuus esiintyjänä, sillä äänenkäyttö ei ole vielä niin vivahteikkaista, kuin myöhemmin julkaistuilla levyillä. Olisiko levyllä jotakin uutta annettavaa Leevi and the Leavingisin ikivihreille kappaleilla vai mennäänkö metsään pahemman kerran, siitä halusin ottaa selvää. . . . . Johtuneeko se kenties hänen Idols -taustastaan, sillä en ole mikään tuon formaatin fani. Toisaalta riski siitä, että mukaan sattuu sellaisia artisteja, joille alkuperäiset tekstit eivät ole niin sydäntä lähellä, kasvaa samalla kun artistien määrä lisääntyy. Nuoren muusikon taustat ovat siis Idols -kilpailumenestyksen ansiosta kunnossa, vaikka Anna Puu itse onkin ollut mukana ainoastaan yhden kappaleen sanoituksessa. Kappale numero kolme Iho, hiukset ja luut on soundeiltaan yksi levyn tasapainoisimmista. Äänityksiltää nuokin kappaleet edustavat hyvää linjaa ja sen suhteen levy onkin hyvin tasainen teos. Helsinkiläistynyt laulaja Anna Puu, oikealta nimeltään Anna Puustjärvi ponnahti suuren yleisön tietoisuuteen vuoden 2008 Idols -laulukilpailusta. Esimerkiksi Tuure Kilpeläisen Linnuton puu on sanoituksiltaa hieman liian kliseinen. Takala, Hannu Tervaharju ja Safka ovat varmasti kaikille tuttuja Juice Leskinen Slam -yhtyeen jäseniä. Muusikkoina levyllä toimivat pääasiassa albumin tuottajat Immonen, Knipi ja Kurki. Näin levyarvostelun lopuksi voin onneksi todeta, että tutustuminen Melkein Vieraissa albumikokonaisuuteen sujui lopulta hyvissä tunnelmissa. Anna Puun lauluääni on selkeästi esillä joka kappaleella ja sen äänitys on teknisesti arvioiden todella hyvä ja luonnollinen. On selvää, että kun tuotantoyhtiöt ryhtyvät suunnittelemaan tribuuttilevyn julkaisua, mukaan halutaan mahdollisimman nimekkäitä muusikoita. Laaja kattaus eri äänialueiden soittimia mahdollistaa tämän yhdessä Anna Puun kauniin laulun kanssa. Levyn kappaleista suomipopin ikivihreiden joukkoon ovat ennättäneet tiensä raivata jo edellä mainittu Kaunis Päivä, joka sanoituksiltaa on hyvin perinteinen ihmissuhdedraama.
The highest quality level. www.eisa.eu Tested by the Experts Your assurance for quality. Where you see the EISA Award logo it’s your assurance that the product is of outstanding quality. EISA Award. Every year the EISA jury of experts rewards the best products in each class with an EISA Award. EISA is the unique association of 50 special interest magazines in hi-fi, home theatre, in-car electronics, mobile electronics, photo and video, from 22 European countries
No, se jääköön ikuiseksi arvoitukseksi. KILPAILUMATKOJAKIN ON TEHTY RISTIIN RASTIIN NIIN KOTIMAASSA KUIN PITKIN EUROOPPAA. Jos tuli kisoissa turpaan, niin näin kävi myös paluumatkalla, kun laivalla Repa pienessä kännissä meni hakemaan jotain kuvankaunista vaaleaverikköä tanssimaan. Koska kenelläkään sellikavereista ei sattunut olemaan vanhaa partakonetta tai muuta sopivaa välineistöä mukana, tatuointi hakattiin vasta kotiin päästyä jonkun keravalaisen vuokrakasarmin verkkokellarissa, ja jälki on vähän sen mukaista. Putkareissu tuli tutuksi myös Oulussa järjestetyissä fi naaleissa, mutta tuolloin oli hyvänä puolena se, että sellikavereina oli melkein puolet PASCA:n tuomaristosta, joten juttuseuraa piisasi ja idioottivarmoja pakokeinoja käytiin yön pimeinä tunteina läpi. Kyseisissä promilleissa Repan katseeseen tuli sellaista pientä orastavaa karsastusta ja tuo hemaiseva blondi sattuikin olemaan joku ruotsalainen pitkätukkainen rekkakuski. Autossa ei istuttu tietokone sylissä ja odotettu kun läppäri laskee oikeat taajuusvasteet ja kulmakertoimet aikaviiveisiin ja jos tuohon aikaan olisi pitänyt viedä tietokone autoon laitteiston säätämistä varten, niin Cherryyn ei olisi Repan ”neljäkasikutosen” ja kuvaputkinäytön lisäksi ketään muuta enää mahtunutkaan. NYT ON AIKA MUISTELLA VANHOJA! Repan kanssa olemme piristäneet autohifi skeneä ja samalla myös Keravan katukuvaa jo yli neljännesvuosisadan ajan. Mekin lähdimme kerran edustamaan kotimaatamme ja Keravaa, kun fi naalimatka suuntautui Saksaan. 88 AutoSound 88 AutoSound ARSKAN HIFIT ARSKAN JA REPAN PITKÄLLE JA MONIVIVAHTEISELLE AUTOHIFIURALLE MAHTUU KOMMELLUS JOS TOINENKIN. Tuohon aikaan mahtuu monia ikimuistoisa tapahtumia, joita on nykyään kiva kertoa ABC:n pihalla roikkuville mopoautoa ajaville räkänokille, joilla ei ole mitään tietoa siitä, mitä autohifi oli joskus viime vuosituhannella. Saksan laivan putkassa Repa tajusi, että reissusta pitää ottaa tatuointi muistoksi, koska linnakundeilla ja merimiehillä on aina leimoja koko nahka täynnä ja tällä hetkellä hänessä yhdistyivät tavallaan nämä molemmat ihmisryhmät. Ja jos ei ollut varaa ostaa sitä nykyään yläkerrassamme asuvan stuertti-Tepon tekemää testilevyä, niin sitten siitä poltettiin kopio. Siihen aikaan tietokoneet olivat hyötykäytössä eikä niillä tehty mitään älyttömiä ”Mikä vihannes olet” -testejä. Olimme saaneet sponsoreiksi Keravan Kesoilin, joka lupasi maksaa meidän matkamme ja jos jostain syystä haluaisimme olla kauemminkin poissa nurkista, niin he yrittäisivät kuulemma osallistua kulujen korvaamiseen niin paljon kuin mahdollista. Repan mielestä hänen olkapäässään on nykyään ihan selvästi ankkuri, mutta aika monen muun mielestä ensimmäiseksi siitä töherryksestä tulee mieleen sukuelin, missä on ongenkoukkuja, tai vaihtoehtoisesti erittäin kivuliaan näköinen rutto. Ennen vanhaan laitteistot säädettiin korvakuulolla ja piti ihan itse varmistaa, että kaikki bassokorostukset olivat täysillä. Se oli sitä elämää se! Eroa oli laitteiden lisäksi myös niiden säätämisessä. Etenkin erään eteläsuomalaisen autohifi maahantuojan teknisen tukihenkilön mielestä, joka keksi myös muita äärimmäisen käteviä keinoja päästä sellistä pihalle. Hieman tosin jäimme ihmettelemään että mistä kumman taskusta se sälli sen voidetuubin kaivoi, kun sillä oli päällään ainoastaan t-paita sekä pyöräilyshortsit. Eräs kivulias tapahtuma sijoittuu autohifi n EM-kisoihin, kun siihen aikaan vielä meidän ikioma kisatiimi Pro ArskaSound Challenge Association eli tuttavallisemmin PASCA järjesti vuosittain lukemattomia osakilpailuja täällä kotimaassa ja kausi huipentui Euroopan mestaruuskisoihin, joihin kokoontui koko Euroopan autohifi n kerma. Joskus oli nimittäin sellainenkin aikakausi, kun testilevyt olivat vielä levyjä, eikä musiikkia striimattu mistään verkosta. Siinä olisi näillä nykyajan lörinäbassomiehillä ollut ihmettelemistä, kun Datsunin leopardipenkinpäälliset vain hulmusivat äänenpaineen liikkuessa 45 hertsin bassoboostin ansiosta jopa yli 120 desibelissä. Arska ja Repa muistelevat vanhoja! HEI AMATÖÖRI!!! Jos haluat että susta tulee samanlainen super-pro kuin musta ja Repasta, niin suuntaa heti välittömästi osoitteeseen: www.facebook.co m/ArskaJaRepa. Legendaarinen "lakanalla ikkunasta" pakosuunnitelma olisi vaatinut vain pieniä muutoksia, koska sellissä ei ollut lakanaa eikä ikkunaa, mutta periaatteessa ja käytännössä homma oli erittäin lähellä onnistumista. Vanhaan hyvään aikaan koneet ladattiin täyteen aikuisviihdettä, eikä Repallakaan ehtinyt olla oma tietokone kuin pari kuukautta, kun hän jo peruutti Käsikaasu -lehden kestotilauksen, koska saman materiaalin sai helpommin netistä, eikä näytön puhdistaminenkaan ollut kuulemma lainkaan niin vaivalloista kuin painetun julkaisun. Kyseinen TuroK:si itsensä esitellyt kaveri löysi aivan sattumalta taskustaan ison tuubillisen jotain todella liukasta käsivoidetta, jota sitten sivelimme päällemme ja vuoron perään hivuttauduimme kalterien välistä vapauteen. No, ei se elämä kuitenkaan ennenkään ollut pelkkää ruusupensaassa tanssimista, vaan mukaan mahtui vähän ikävämpiäkin sattumuksia. Siis omasta mielestään. Olimme koko vuoden olleet Suomessa ainoat kisaajat luokassamme ”+3000W pelkille subbareille ja yhdet kuusysit”, mutta niin vain tuli turpaan nahkahousujen luvatussa maassa, että palkintosijoille ei ollut mitään asiaa, vaikka muita kisaajia ei ollut kuin kaksi. Nykyään kaiken maailman fi nninaamaiset nörtit saavat auton soimaan jollain tavalla, kun siihen voidaan ladataan netistä valmiit softat. Kovimpia hittejä ja referenssikappaleita olivat tuohon aikaan Captain Jackin ja Haddawayn ikivihreät viisut, joista saatiin Munchon bassosäätimellä sen verran potkua, ettei mitään helvetin rebassed-skeidaa kaivattu
AutoSound 89
VUOSIKERTA Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa, joista numerot 4-5 ja 7-8 ovat kaksoisnumeroita. VASTUU VIRHEISTÄ JA REKLAMAATIOT Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista force majoure syistä voida julkaista, lehti ja kustantaja eivät vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. 90 AutoSound AUTOSOUND TECHNICAL MAGAZINE LEHTI AUTOHIFIJA TUNINGHARRASTAJALLE, JOKA HALUAA TIETÄÄ ENEMMÄN! Kustantaja JTS-Media Päätoimittaja Janne Soilakari Päätoimittaja (EISA) Teppo HirviKunnas Vakituiset avustajat Mika Koponen, Harri Saari, Tero Kukkonen, Jani Ilola, Jani Uuttu, Osku Hirvonen, Pasi Kalliojärvi, Tero Komulainen, Jussi Rajala, Jarkko Peiponen, Simo Rautio, Marjut Hakkarainen Janne Pulkkinen, Tom Hietaharju, Janne Kinnunen ja Harto Viljamaa. Julkaisemamme artikkelit ja ohjeet on tarkistettu, mutta emme takaa niiden täydellistä virheettömyyttä emmekä vastaa niissä mahdollisesti esiintyvistä virheistä. Tilaus jatkuu kuitenkin maksetun tilausjakson loppuun. ILMOITUSMYYNTI Myynti, hinnat ja varaukset toimituksen puhelinnumerosta 0400-563 689. EMMA:N JA MAXBOOM:N FINAALEISTA... AUTOSOUND OPETTAA: NÄIN VALMISTAT ITSE LAADUKKAAT RCA-KAAPELIT!. Tilaajarekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suora markkinointitarkoituksiin. Vastuu rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen tai uuden ilmoituksen julkaisuun veloituksetta. PAINOPAIKKA Printall AS ISSN 1456-4157 TILAUKSIA KOSKEVAT YHTEYDENOTOT NETISSÄ: WWW.AUTOSOUND.FI PUHELIMITSE: 03-4246 5305 TULOSSA MARRASKUUSSA AUTOSOUND 7-8/2015 TULOSSA LOPPUVUODEN KIINNOSTAVIMMAT HIFIAUTOT ESITTELYSSÄ! ETSIMME KAUDEN KOVIMMAT KULKUPELIT MM. AD David Sarmas www.antdesign.. Peruutus tulee voimaan 2-3 viikon kuluessa. Jos uutta tilausjaksoa ei ole maksettu, veloitetaan tilaajan jo saamien lehtien hinta. Yhteystiedot JTS-Media / AutoSound Teerlakiantie 262, 21530 PAIMIO Internet www.autosound.. Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämi sestä eikä palauttamisesta. KOLME HUIPPULAATUISTA SUBBARIA KUUNTELUSSA! ALPINE, HERTZ JA JL AUDIO... Tilaukset toimitetaan force majoure -varauksin (lakko, tuotannolliset syyt, alihankkijoiden viivästykset, yms.). Kestotilaushinta on aina edullisempi kuin vastaavanpituisen määräaikaistilauksen hinta. Tilaus voidaan peruuttaa puhelimitse tai lehden palvelukupungilla. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista ellei tilaaja peruuta tilaustaan. TEKSTISISÄLTÖ Erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta kuvaja tekstimateriaalia edustamaltaan alueelta. TIETOA TILAUKSISTA Jatkuva kestotilaus 54,90 € / 12 kk Määräaikaistilaus 59 € / 12 kk Kestotilaus on tilaus, jossa tilausmaksu laskutetaan määrätyin laskutusvälein. PERUSTEELLISESSA VERTAILUTESTISSÄ TONNIN HINTALUOKAN 4-KANAVAISET LAATUVAHVISTIMET! KERROMME MISTÄ LÖYTYY PARHAAT SOUNDIT... Huomautukset tulee tehdä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisemisajankohdasta. Lehden sisältönä ovat autoäänentoisto, -viestintä, -hälyttimet ja tuning
AutoSound 91 autosound_covers_6.indd 2 2.9.2015 3.57
VKO 2015-46 145227-1506 9,90 € • 6/2015 • WWW.AUTOSOUND.FI TECHNICAL MAGAZINE JUHLANUMERO: SADAS ILMESTYNYT AUTOSOUND! VELJEKSET RANKONEN Back in business AU TO SO UN D TEC HN ICA L M AG AZI NE 6/2 015 E PARIVERTAILUSSA: 6-KANAVAISET DSP-VAHVISTIMET +MESTARIN VINKIT Aloitteleville harrastajille LEHTI AUTOHIFIJA TUNINGHARRASTAJALLE, JOKA HALUAA TIETÄÄ ENEMMÄN! PEUGEOT 206 W2C RENAULT MEGANE WIDEMON MAZDA 323 RBROS EDITION ESITTELYSSÄ: EUROOPAN PARHAAT HIFIAUTOT! autosound_covers_6.indd 1 2.9.2015 3.56. 92 AutoSound PAL