EPSON EH-LS800 PERINTEINEN STEREOSETTI LISÄMAUSTEILLA PIONEER SX-N30AE & PD10AE AUDIO • VIDEO • MOBIILI • UUSI TEKNIIKKA 1/2023 (NRO.217) HINTA: 11,90 € A V P L U S 1/ 2 2 3 (N R O 2 17 ) W W W .A V P L U S .F I. NELJÄ VAHVAA VAIHTOEHTOA VERTAILUSSA 4 LAADUKASTA LATTIAKAIUTINTA MARKKINOIDEN PARAS ULTRALÄHIHEITTOPROJEKTORI
TesTed by The experTs n www.eisa.eu EISA AWARDS 2022-23 visit www.eisa.eu for the winners THE ulTimaTE consumEr TEcHnology... This international association includes expert members in australia, india, Canada, the Far east, usa and the wider european community, ensuring the eisa awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! awarding the very best products for 40 yEars 230-300_EISA_AD_2022_post_award.indd 1 03/08/2022 15:52. revealed! Now 40 years strong, eisa is the unique collaboration of 60 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment
HUOM! Tilaajille tämä ei kuitenkaan merkitse sinänsä mitään, koska tilaajat saavat siis joka tapauksessa sen määrän lehtiä kuin tilaukseen kuuluu. Siinä missä huteja löytyy todennäköisimmin kaikista edullisimmasta budjettihintaluokasta, melko lailla vielä jokaisen kukkarolle sopivasta, niin kutsutusta keskihintaluokasta taas erottuu usein niitä hittejä. Ja mitä tulee artikkelin Marantz-soittimeen, niin sehän pyörittää sujuvasti edelleen molempia! Parhain terveisin, Teppo Hirvikunnas P.S. (nro 217) 1/2023 3 PÄÄKIRJOITUS www.avplus.fi toimitus@avplus.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Teppo Hirvikunnas P. 050 360 1450 teppo.hirvikunnas@avplus.fi TOIMITUS JA AVUSTAJAT Heikki Kivelä Jiri Koivuniemi Joni Nikkola Kari Nevalainen Jarkko Peiponen ULKOASU Kari Laine kari.laine@avplus.fi JULKAISIJA/KUSTANTAJA AVPlus Media Oy / Teppo Hirvikunnas MEDIAMYYNTI Teppo Hirvikunnas 050 360 1450 teppo.hirvikunnas@avplus.fi TILAUKSET Sähköposti: tilaukset@avplus.fi Verkossa: www.avplus.fi P. Vaikka joskus arvioiden ja testiprosessien laatiminen tuntuu melkoiselta liukuhihnahommalta, se kerryttää kuitenkin siinä sivussa kuin vahingossa tietynlaista kykyä tunnistaa eri laitekategorioiden hittejä ja huteja isommassa mittakaavassa. Viime vuonnakin kokeilimme, tutkimme ja testasimme pitkästi toista sataa laitetta, ja erilaisia testijuttujakin julkaistiin useita kymmeniä. Vaikka toki kaiutinteknologia elää ja kehittyy jatkuvasti, äänenlaatuun keskeisimmin vaikuttavat perustekijät eivät ole vuosikymmeniinkään tuotekategoriassa merkittävästi muuttuneet – toisin kuin esimerkiksi digitaalisen äänentoiston kohdalla. Tilauksen aikajakso vain pitenee reilulla kuukaudella. Voisi melkeinpä sanoa, että kyseisellä summalla saa mahdollisesti jopa kymmeniksi vuosiksi hyvältä kuulostavat, tyylikkäät ja monenlaiseen toistokalustoon sopivat kaiuttimet. Osa joulukuun numeroon kaavailluista sisällöistä siirtyi siis suoraan tähän numeroon, muun muassa vuoden 2022 parhaiden laitteiden koonti. 050 365 7654 (ark. Siltä osin hyvänä esimerkkinä toiminee tämänkertaisen numeron lopusta löytyvä, Hifin historiaa -juttusarjan artikkeli Marantzin raskaasta super audio cd -soittimesta. Siitä päästäänkin tämän lehden kaiutinvertailuun, jossa vastakkain olivat neljä noin 2 000 euron lattiakaiutinmallia. Rajallisella miehityksellä operoiva toimituksemme ei kyennyt toimimaan normaalisti, kun edelleenkin aktiivisesti leviävät ja moninaiset taudit kaatoivat vuoron perään toimituksemme jäseniä vuoteen omaksi. Numeron 8/2022 pitkästä viivästymisestä johtuen päätimme jättää sen kokonaan väliin vuosikerrasta ja siirtyä suoraan tämän vuoden ensimmäiseen numeroon 1/2023. Kyseisen formaatinhan piti käytännössä korvata tyystin perinteinen cd, mutta kuinkas sitten kävikään: tänä päivänä sacd on lähinnä vain kaikista omistautuneimpien harrastajien formaatti, kun taas peruscd porskuttaa edelleen niin käytettyjen markkinoilla kuin uutuusjulkaisujenkin lopputuotteena. Mutta samalla pahoittelut, että AVPlus-lehden joulukuun numeroa 8/2022 ei saatu valmiiksi joulukuun aikana. 9-15) Ihan ensimmäiseksi onnellista ja menestyksekästä uutta vuotta 2023 kaikille. Kaikkien tilaajien tilausta on siis pidennetty yhdellä lisänumerolla. Jos sinua kiinnostaa kirjoittaa äänentai kuvantoistosta, uudesta teknologiasta tai jostakin muusta AVPlus-lehden sisältöön mielestäsi istuvasta aiheesta, ilmianna itsesi meille lähettämällä sähköpostia osoitteeseen teppo.hirvikunnas@avplus.fi . PAINOPAIKKA Printtall As ISSN 2489-2653 Uusi vuosi ja uudet tuulet Ku va : Pe xe ls
34 LAATUA LATTIALLE Tässä numerossa SISÄLTÖ Pääkirjoitus............................................ 25 YMPÄRISTÖMELU KURIIN PERINTEINEN STEREOSETTI s. levylautasella..................................52 Tällä kertaa levylautasella uusia ja vanhoja yllättäjiä! sovellukset..........................................53 Neljä sovellusta, joilla löydät uuteen vuoteen uusia taitoja. 8 Testasimme viime vuonna jälleen tuotteita laidasta laitaan, ja tässä niistä parhaat – vaikkapa alennusmyyntejä ajatellen! oPas: Hifitason verkkotoisto autoon.....................................................14 Autoonkin on mahdollista saada tinkimätön verkkopohjainen toistojärjestelmä. tEsti: Pioneer PD-10aE & sX-n30aE.........................................30 Perinteisellä stereosetillä pääsee pitkälle – lisää vain kaiuttimet! VErtailU: 4 lattiakaiutinta..............................34 Hyvät kaiuttimet nostavat järjestelmän kuin järjestelmän toiseen potenssiin. 3 Uutiset........................................................ 5 Tuoreimmat uutiset ja ajankohtaisimmat asiat sekä perinteisen että uuden tekniikan maailmasta! KolUmni: Älyn ja älyttömyyden teknologiavuosi................................ KoKEilU: Harman Kardon onyx studio 8..................................................18 Mielenkiintoinen design ja iso ääni kohtaavat pallomaisessa Onyx Studio 8 -kaiuttimessa. tEsti: Epson EH-ls800.............................20 Epson on onnistunut luomaan EH-LS800-projektoristaan mahdollisesti markkinoiden parhaan ultralähiheittotekniikalla toimivan videotykin! PariVErtailU: Bose QC Earbuds 2 & sennheiser momentum 4......25 Vastamelukuulokkeita on moneen lähtöön. tulossa.....................................................58 Seuraavassa numerossa… s. 7 Kolumnistimme Jiri Koivuniemi pohtii menneen vuoden älyä ja älyttömyyttä. EsittElY: Vuoden parhaat tuotteet.2022....................................... 4 1/2023 (nro 217) s. Tutustuimme kahteen suosittuun uutuusmalliin ja perkasimme esiin molempien parhaat puolet. oPas: subbarin vaiheen säätö..........44 Jos lisäät järjestelmääsi subbarin, se kannattaa säätää kunnolla. Kerromme oppaassamme kuinka homma käy. Hifin Historiaa: marantz sa-7si................................54 Marantz onnistui luomaan tinkimättömän sacd-soittimen, jonka saundi kirjaimellisesti painaa. 30 s. Tämän oppaan avulla onnistut! HaastattElU: oskari muro........................................48 Perinteiset musiikintekotavat paiskaavat kättä nykyaikaisten teknologioiden kanssa Oskari Muron uutuuslevyllä. 20 LÄHEMPÄÄ LASERILLA. Tässä neljä vahvaa vaihtoehtoa! tEsti: totem Kin Play tower................40 Kanadalaisen Totemin aktiivinen lattiakaiutinsetti tarjoaa tanakkaa toistoa suoraviivaisesti
Tehoa S14:stä irtoaa abluokassa 150 wattia neljän ohmin kuormalla. Lisätiedot: rotel.com & bwgroup.fi K aliforniassa majaansa pitävä Magico on esitellyt uudistetun version S3lattiakaiuttimestaan. Vastaavasti 127 millimetrin keskiäänisessä on voileipärakenne, jossa grafeenin ja hiilikuidun välissä on alumiininen hunajakenno, ja 230 millimetrin bassoelementin kalvossa taas on käytetty tuoreinta versiota valmistajan grafeeninanoteknologiasta sekä niin ikään alumiinia. Kotelossa on käytetty neljää alumiinipaneelia, jotka ovat ohuimmillaan rapian sentin ja paksuimmillaan viitisen senttiä. Digitaaliset liitännät löytyvät optisena, koaksiaalisena ja usb:nä. astetta, nimellisimpedanssi neljä ohmia ja herkkyyttä jo reilummin eli 90 desibeliä. Saatavuus ja hinta Suomessa eivät olleet tätä kirjoitettaessa vielä varmentuneet. Magico S3 2023 -malliin on napattu tekniikkaa yhtiön miljoonan hintaisista M9-lippulaivakaiuttimista. Tuettuna ovat myös mqa-tiedostot, ja laite on Roon Ready -sertifioitu. Laite pystyy toistamaan 24 bitin ja 384 kilohertsin pcmtiedostoja. Materiaalina on käytetty tiheydeltään vaihtelevaa vdf-kuitulevyä, jossa tiheys on ulkosivuilla 90 prosenttia ja sisäpuolella 65 prosenttia. Elementissä on viiden tuuman puhekela. Signaalin muuntamisesta digitaalisesta analogiseksi vastaa 32 bitin ESS Sabre -da-muunnin. S14 on striimaava verkkovahvistin, joka tarvitsee kaverikseen vain kaiuttimet. Totem Bison Twin Tower ei ole suinkaan kaksoistorni. astetta. Sen sijaan bassoelementtejä on kaksin kappalein. Lisätiedot: totemacoustic.com & hifihuone.fi J apanilainen perheyritys Rotel on tehnyt uuden aluevaltauksen. Fyysisiä liitäntöjäkään ei ole unohdettu. Totem Bison Monitorissa on diskantin lisäksi 5,25 tuuman bassokeskiäänielementti, jossa on kolmen tuuman puhekela. Jakosuodin on 2. Herkkyys on aavistuksen jalustakaiutinta korkeampi 88 desibelillä, ja taajuusvaste yltää alimmillaan 33 hertsiin. Kaiuttimien hintaluokka asettunee noin 50 000 euron tuntumaan. Hinnat ja saatavuus Suomessa eivät olleet tätä kirjoitettaessa vielä tiedossa. Mukana tulee alumiininen kaukosäädin. (nro 217) 1/2023 5 Koonnut: Joni Nikkola UUTISET Magico toi miljoonan euron kaiuttimistaan teknologiaa halvempaan malliinsa Kaikki paitsi kaiuttimet – Rotel esitteli striimaavan verkkovahvistimen Totemilta uusi Bison-mallisarja kolmella kaiuttimella K anadalainen Totem Acoustic on lanseerannut kolmesta kaiuttimesta koostuvan Bison-sarjan. Striimaus onnistuu muun muassa Spotifysta, Tidalista ja Qobuzista. Värivaihtoehtoja ovat perinteiset musta ja hopeanharmaa. Valmistajan mukaan se auttaa koteloresonanssien kanssa. Nettiyhteys löytyy paitsi langattomana myös langallisena ethernetliitännän ansiosta. Analogiset sisääntulot huolehtivat perinteisemmistä toistolähteistä. Niitä yhdistää uusi 1,3 tuuman diskanttielementti neodyymimagneetilla ja tekstiilidomella. Alimmillaan basso yltää 31 hertsiin. Valmistaja lupaakin kotelon olevan 30 prosenttia edeltäjäänsä hiljaisempi. M9-mallin suunnittelun hedelmiä on hyödynnetty muun muassa 28 millimetrin timanttipäällysteisessä berylliumdiskantissa, jota varten on myös akustisesti parannettu ja säröttömämpi kammio kotelossa. Nimellisimpedanssi on niin ikään kahdeksan ohmia. Herkkyys on 87 desibeliä ja nimellisimpedanssi kahdeksan ohmia. Monitor-malli on jalustakaiutin, jonka lisäksi valikoimaan kuuluu Towerja Twin Tower -tornikaiuttimet. Kaikkia kolmea kaiutinta varten sitä on kuitenkin säädetty erikseen. Painoa kaiuttimilla on sata kilogrammaa kappaleelta, joten ostoa harkitsevan kannattaa kysäistä kaveri mukaan kantamaan. Ensi vuoden puolella markkinoille saapuvasta Magico S3 2023:sta tulee tarjolle kaksi viimeistelyvaihtoehtoa: tekstuuripintainen jauhemaalattu M-Cast sekä korkeakiiltoinen M-Coat. Koska grafeeni on 50 kertaa hiiliterästä jäykempää mutta kuitenkin kevyttä, vaimennuksen pitäisi oleman kohdallaan. Jakosuodin on viritetty 2,5 kilohertsiin ja on jakojyrkkyydeltään 1. Totem Bison Tower on niin ikään kaksitiekaiutin, mutta sen bassoelementti on hieman kookkaampi eli 5,75 tuumaa. Jakosuodin on viritetty vastaavasti. Toisto hoituu langattomasti myös Apple Airplay 2:n, Google Castin ja aptX HD:lla höystetyn bluetoothin kautta. Lisätiedot: magicoaudio.com & mareks.fi. Paneelit on räätälöity yksitellen parhaan mahdollisen sisäisen vaimennuksen saavuttamiseksi. Etupaneelissa on värinäyttö ja kuulokeliitäntä. Kaiuttimen ilmoitetaan yltävän jalustakaiuttimeksi suhteellisen alas 40 hertsiin. Koteloissa on poikittaistuki, minkä lisäksi jäykkyyttä on haettu sahaamalla kulmat jiiriin. Järeitä päätetransistoreja tukee ylimitoitettu rengasmuuntaja. Toiston luvataan olevan tarkkaa ja kontrolloitua
Aikoinaan 1970–1980-luvuilla japanilaisvalmistaja oli kovassa kurssissa kuulokepuolella juuri ortodynaamisiksi kutsumiensa planaarikuulokkeiden ansiosta. Kaiuttimista toinen on aktiivinen ja sisältää molempien kaiuttimien vahvistimet. Elementtien luvataan tarjoavan tarkkaa ja särötöntä toistoa. Lisäksi löytyy virtapainike, infrapuna-anturi ja 6,3 millimetrin kuulokeliitäntä. YH-5000SE-kuulokkeet sijoittuvat Yamahan malliston huipulle. KRK GoAux3 maksaa 375 euroa ja GoAux4 435 euroa. Käsittelimme esimerkiksi AVPlus-numeron 4/2018 Hifin historiaa -artikkelisarjassa Yamaha HP-50S Orthodynamic -kuulokkeita. Liitännöissä on myös hieman eroa kahden mallin välillä. Lisätiedot: fi.yamaha.com Mission yllättää vahvistimella 40 vuoden jälkeen B rittiläinen hifilegenda Mission esitellyt ensimmäisen vahvistimensa sitten vuoden 1983. Se yltää 32 bitin syvyyteen ja 384 kilohertsin näytteenottotaajuuteen sekä 11,2 megahertsin dsd-toistoon. Kuulokkeet ovat juuri tulleet saataville Suomessa 5 699 euron hintaan. 6 1/2023 (nro 217) UUTISET Y amaha on esitellyt pitkästä aikaa uudet planaarikuulokkeet. Viimeistelyvaihtoehdot ovat klassiset musta ja hopeanharmaa. Dynaamisen alueen luvataan olevan laaja ja särön vähäistä. Erilaisia kalvoja on testattu tuhat kappaletta ennen kuin löytyi sopiva. Suuremmassa mallissa hetkellinen maksimiäänenpaine myös yltää 108 desibeliin siinä missä pienempi jää 105 desibeliin. Paluuta on valmisteltu huolella, sillä esimerkiksi What Hi-Fi?:n mukaan kuulokkeita on alettu kehittää jo vuonna 2016. Lisätiedot: mission.co.uk & audelec.fi KRK on esitellyt kaksi uutta monitorikaiutinta. Soundia pystyy säätämään bassoja diskanttisäätimillä, joissa on kolme asentoa: kolme desibeliä vaimennusta, neutraali ja kaksi desibeliä korostusta. Kaiuttimet myydään pareittain. Nyt julkistetun Mission 778X:n idea on sama, mutta mukana on nyt myös digitaalisia ja langattomia mahdollisuuksia. Langaton toisto hoituu bluetooth-yhteyden välityksellä. Etupaneelissa on kaksi valintapyörää, joista toisella valitaan sisääntulo ja toisella säädetään äänenvoimakkuutta. Mukana tulevien pöytätelineiden avulla monitorit pystyy myös kallistamaan. Niiden ympärillä on ilmaisinledit. Panta on kaksikerroksinen, ja sen säätö tapahtuu portaattomasti. Se tukee aptXja AAC-koodekkeja. Kummankin kaiuttimen ilmoitetaan toistavan –3 desibelin rajoissa 65 hertsistä 20 kilohertsiin. Kuulokkeet ovat rakenteeltaan avoimet ja korvan ympäröivät. Lisätiedot: krkmusic.com & emnordic.fi Yamahalta planaarikuulokkeet yli 30 vuoden tauon jälkeen KRK:lta kaksi pientä monitorikaiutinta vaikka reissuhommiin. Pieni GoAux4 ja vielä pienempi GoAux3 soveltuvat kokonsa puolesta matkalle mukaan otettaviksi. Lisäksi mukana on bluetooth-yhteys ja GoAux4:ssa myös usb-liitäntä. Numero viittaa kaiutinelementin tuumakokoon. Sisuksissa puolestaan on ES9018K2Mpiiri muuntamassa digisignaalin analogiseksi. Aikaa viimeisimmästä Missionin stereovahvistimesta on siis kulunut lähes 40 vuotta. Lisävarusteena voi hankkia xlr-johdon. Kuulokkeet valmistetaan käsityönä Japanissa. Painon luvataan jakautuvan tasaisesti. Mukana tulee kahdenlaiset pehmusteet, keinonahkaiset ja mokkaiset, jalusta sekä 3,5:n ja 4,4 millimetrin liittimillä varustetut kaapelit. Pikkuisessa GoAux3:ssa on rcaja 3,5 millimetrin sisääntulot, GoAux4:ssä lisäksi 6,3 millimetrin balansoidut trs-jakit. Aivan tyhjästä yhtiö ei kuitenkaan joutunut aloittamaan uudelleen, sillä se on valmistanut vahvistimia Cyrusmerkillä. Sisääntuloliitäntöinä on kaksi linjatasoista rca-sisääntuloa, mm-phonoliitäntä vinyylin ystäville, asynkroninen usb-b, yksi koaksiaalinen ja kaksi optista. Bassokeskiäänielementin kalvo on lasikuitukangasta ja tuuman kokoisen diskanttielementin kalvo puolestaan pehmeää kangasta. Lähdöt ovat kaiutinterminaalien ohella optisena ja koaksiaalisena. Runko on valmistettu magnesiumista, minkä ansiosta kuulokkeet painavat 320 grammaa. Pre-out-lähtöliitännän ansiosta laitetta voi käyttää myös erillisen päätevahvistimen kanssa. Mukana tulee pehmustettu nyloninen kuljetuskassi. Kaiutinelementtejä on kaksin kappalein, ja takaa löytyy refleksiportti. Suurempi malli kuitenkin yltää 55 hertsiin –10 desibelin rajoissa siinä missä pienempi jää 60 hertsiin. Alkuperäisen Mission 778:n ideana oli tarjota asiallista viimeistelyä, yksinkertaista hallittavuutta ja runsaasti liitäntöjä edulliseen hintaan
Vaikka tekoälyä on käytetty jo pitkään ikään kuin taustalla, tänä vuonna se on näkynyt ja kuulunut uudella tavalla. Järkevästi käytetyt älykotilaitteet voivat vähentää koko kodin sähkönkulutusta, mutta ne voivat sitä myös herkästi lisätä. Toinen kuva on luotu tekstistä “The Beatles in space”, toinen tekstistä “Siri and Alexa hugging” ja kolmas tekstistä “A special magazine for entertainment electronics and new technology AVplus”. Monille esimerkiksi virtuaaliavustajien, kuten Sirin, Google Assistantin ja Alexan, käyttö on jo arkipäivää älylaitteiden komentamiseen, ja ne tunnistavat puhetta nimenomaan tekoälyä hyödyntäen. Toinen visuaalisuuteen liittyvä asia, johon uskoin ja uskon yhä, on VR/AR-tekniikka. Sähkönkulutuksen säästämiseen tai ainakin sähkönhintojen optimointiin on tullut ja tulossa myös paljon erilaisia ratkaisuja. Se selvästikin antaa yhä odotuttaa itseään suuressa mittakaavassa, vaikka paljon lupaavia harppauksia alalla onkin tehty. Älylaitteet kulkevat osittain käsi kädessä sähkönkulutuksen kanssa. Älylaitteisiin ja erilaisten sähkönsyöttöön liittyvien tuotteiden lisääntymiseen uskoin kuitenkin eniten, ja siinä arvaukseni osuivat kohdalleen. Sanotaan, että pakko on hyvä kannustin ja se pätee tässäkin asiassa. Yllä olevat kuvat ovat tästä esimerkkejä. Viime aikoina ovat yleistyneet myös tekoälyyn pohjaavat luovat sovellukset. (nro 217) 1/2023 7 KOLUMNI Teksti: Jiri Koivuniemi Älyn ja Älyttömyyden teknologiavuosi V uoden päättyessä on hyvä katsoa ajassa hieman taaksepäin ja todeta, mitä on kuluneen vuoden aikana tapahtunut ja kuinka väärässä olenkaan omissa arvioissa ollut. Esimerkiksi Musi-copalvelussa voi luoda ja kuunnella tekoälyn tekemää musiikkia ja DALL-E-palvelussa voi itse keksimien avainsanojen ja tekoälyn avulla luoda aivan uudenlaista valokuvataidetta. Kuvien taiteellisuudesta tai luovuudesta voi olla montaa mieltä ja pitää niitä aivan älyttöminä, mutta ainakin niitä luova teknologia on todella koukuttavaa.. Taittuvat näytöt ovat edelleen silmäänpistävä harvinaisuus, eikä niitä tule vastaan juurikaan muualla kuin älypuhelimissa. Tänä vuonna etenkin älylaitteiden lataustehoihin sekä kaikenlaisiin lisäakkuihin ja latausasemiin on tullut merkittäviä parannuksia. Viime tammikuun CES-kulutuselektroniikkamessuja peilatessani uskoin taitettavien näyttöjen yleistyvän nopeasti. Kasvu onkin ollut prosenteissa huimaa, mutta kun nollasta lähdetään liikkeelle, kasvuprosentit näyttävät väkisinkin suurilta. Energiakriisistä en vielä tammikuussa tiennyt mitään, mutta siitä huolimatta oli itselleni selvää, että sähkönsyöttöön, sen varastointiin ja säästämiseen liittyvät ratkaisut ovat enemmän kuin tarpeen. Esimerkiksi älyvalaistuksella tai älytermostaateilla voi säästää sähkölaskussa, kun antaa automatiikan sytyttää ja sammuttaa valoja tai laskea lämpötilaa tarpeen mukaan. Usb-c-liitäntä on yleistynyt entisestään, ja näyttää siltä, että myös Apple on pakotettu siihen siirtymään. Pelkästään tämä muutos lisää kaikenlaisten lataustarvikkeiden tarvetta. Älylaitteista puhuttaessa ei tänä vuonna ole voinut välttyä tekoälyn entistä näkyvämmästä roolista. Usein taitaa kuitenkin käydä niin, että älykoti-innostuksen puraistessa ainakin valojen määrä lisääntyy eikä säästöä sitten lopulta synnykään
Tässä siis AVPlus-toimituksen valikoima vuoden 2022 parhaista tuotteista!. 8 1/2023 (nro 217) Koonnut: AVPlus-toimitus ESITTELY: Vuoden parhaat tuotteet 2022 Vuoden parhaat 2022! Testasimme ja tutkimme tänäkin vuonna liki toista sataa erilaista laitetta viihde-elektroniikan ja uuden tekniikan eri osa-alueilta. Siinä missä osa oli parempia ja osa huonompia, jotkut todella vakuuttivat
Tähän hintaluokkaan istuva, brittimerkki Q Acousticsin 3020i vakuutti kuunteluraatimme siinä määrin, että kaiutinta on helppo suositella tasaista suorituskykyä kaipaavalle. Siitä huolimatta se sisältää mielenkiintoista ja valmistajan kalliimmista mallisarjoista tuttua tekniikkaa. (nro 217) 1/2023 9 Kokoaan suurempaa ääntä Dali Oberon 5 Tanskalaisen Dalin tarjontaan kuuluu runsaasti erilaisia kaiutinsarjoja, joista Oberon on edullisimmasta päästä. Epson EH-TW7000 tarjoaa luokassaan kohtuulliseen, noin 1 300 euron hintaan erittäin laadukkaan kuvan ja hyvän käyttökokemuksen. Lisätiedot: dali-speakers.com & jjhifi.fi Loistavaa kuvaa kohtuuhintaan Epson EH-TW7000 Jos olohuoneeseen haluaa isoa, noin sadan tuuman kuvaa, kaikista käytännöllisin ja edullisin ratkaisu on hankkia hyvä projektori. Toimituksen kuuntelutestien pohjalta kyseessä onkin laadukas ja viihdyttävä kokonaisuus kompaktissa ja tyylikkäässä paketissa! Dali Oberon 5 osallistui AVPlus-numeron 1/22 lattiakaiutinvertailuun. Kehittyneet tekniset ratkaisut ja kirkkaan raikas äänimaailma nostivat kaiuttimen omassa vertailussaan kärkijoukkoon. Jos katseluvalintojen pääosassa on 4k-leffat ja tilan saa kohtalaisen pimeäksi eikä isohko koko haittaa, niin tässä on peruslaadukasta projektoria kaipaavalle hyvä vaihtoehto! Epson EH-TW7000 osallistui AVPlus-numeron 1/22 projektorivertailuun. Muun muassa tästä syystä sarjan pienin lattiamalli, noin 1 200 euroa maksava Oberon 5 istuu todennäköisesti melko monenlaiseen makuun ja kuuntelutilaan. Q Acoustics 3020i osallistui AVPlus-numeron 2/22 jalustakaiutinvertailuun. Lisätiedot: qacoustics.co.uk & simex.fi. Lisätiedot: epson.fi Tyylikkäästi kehittynyttä toistoa Q Acoustics 3020i Noin 300 euroa ei liene kenenkään kukkaroa ajatellen liian paha investointi, jos tavoitteena on hankkia yksinkertaiset, kompaktit mutta ennen kaikkea hyvä-ääniset kaiuttimet
Väliin tarvitaan vain yksinkertainen lisälaite, tässä tapauksessa esimerkiksi noin 200 euroa maksava iFi Audion Go BLU, joka muuntaa mitkä tahansa kuulokkeet bluetooth-yhteydellä toimiviksi – ja äänenlaatu on tietysti paras mahdollinen. Kaiken lisäksi laite on vieläpä helppo asentaa. Tutustuimme perin pohjin Tidalsuoratoistopalveluun AVPlus-numerossa 2/22. Lisätiedot: tidal.com Yksinkertaisesti kehittynein soundbar Samsung HW-Q960A Soundbar-paketit tarjoavat nykypäivänä ehdottomasti helpoimman tavan luoda olohuoneeseen monikanavainen surroundjärjestelmä. D-Link DCH-S161 testattiin AVPlus-numerossa 2/22. Matkakäyttöön suunnitellun, kätevästi taskuun mahtuvan laitteen akku kestää vieläpä noin 10 tuntia yhdellä latauksella. iFi Audio Go BLU testattiin AVPlus-numerossa 2/22. Jos vaakakupissa eniten painavat äänenlaatu, valikoiman laajuus, fiksu ja informatiivinen käyttöliittymä sekä järkevät korvaukset musiikintekijöille, Tidal on ehdottomasti se järkevin valinta. 10 1/2023 (nro 217) ESITTELY: Vuoden parhaat tuotteet 2022 Halpa ja toimiva vakuutus vesivuotovahingoille D-Link DCH-S161 Vesivuotovahingot ovat pirullisen yleisiä ja ikäviä arjen ongelmia suomalaisissa kotitalouksissa. Vain noin 50 euroa maksavan D-Link DCH-S161 -wifi-vesivuotohälyttimen avulla voit säästää vesivahingon nopealla havaitsemisella helposti jopa satakertaisesti laitteen hinnan. Kanavien lukumäärässä mitattuna Samsungin HW-Q960A tekee jonkinasteisen ennätyksen 11.1.4-konfiguraatiollaan, jonka mahdollistavat aktiivinen langaton subwoofer sekä langattomat surround-kaiuttimet. HWQ960A on kuulemistamme soundbareista yksi ehjä-äänisimmistä, olipa ruudulla millaista sisältöä tahansa. Lisätiedot: eu.dlink.com & power.fi Mainio kumppani kuulokkeille iFi Audio Go BLU Vaikka moni älypuhelinvalmistaja on pudottanut laitteistaan perinteisen 3,5 millimetrin kuulokeannon, se ei tarkoita sitä, etteikö hyväksi havaittuja peruskuulokkeita voisi käyttää niidenkin kanssa. Suosittelemme! Samsung HW-Q960A testattiin AVPlus-numerossa 2/22. Yksinkertainen laite havaitsee vuodon ja hälyttää siitä oitis. Suosittelemmekin kaikkia ainakin tarttumaan ilmaiseen kokeilujaksoon. Kokonaisuutena kyseessä on noin tuhannen euron hintaluokassa aidosti hyvän kuuloinen soundbar, joka onnistuu niin kahden kuin useammankin kanavan toistossa. Onneksi nykyteknologian avulla niitäkin vastaan voi ainakin yrittää suojautua. Lisätiedot: ifi-audio.com & tur-pex.com Se järkevin suoratoistopalvelu Tidal Nykyään ylivoimaisesti suurin osa musiikista toistetaan erilaisten striimauspalveluiden kautta, ja viimevuosina valinnanvaraa palveluiden kesken on saatu myös Suomeen. Lisätiedot: samsung.fi
(nro 217) 1/2023 11 Uuden ja vanhan yhtymäkohta Marantz Model 40n Joka vuoteen mahtuu aina muutama laite, jotka todennäköisesti jäävät elämään pitemmäksi aikaa oman kategoriansa eräänlaisina arkkityyppeinä. Äänenlaatu on kunnossa, tehoa piisaa haastavillekin kaiuttimille, mukana on kaikki keskeiset verkko-ominaisuudet ja paljon muuta. Yksi näistä voi hyvinkin olla Marantzin integroitu vahvistin Model 40n, joka tarjoaa noin 2 500 eurolla komeassa paketissa oikeastaan kaiken sen, mitä sekä perinteiseltä että nykyajan tarpeisiin vastaavalta kodin viihdekeskukselta voi odottaa. Ja jos käyttäjä haluaa muokata toistosta juuri omille korvilleen täydellisen, siihen on tarjolla monipuoliset työkalut. Marantz Model 40n testattiin AVPlus-numerossa 3/22. Lisätiedot: rme-audio.de & soundtools.fi Hyvää yksinkertaisuutta Pro-Ject Debut Pro Nyt kun vinyyli on jälleen vakiinnuttanut asemansa keskeisten äänilevyformaattien joukossa, hyvät levyt ansaitsevat tulla kuunnelluksi hyvällä soittimella. Sen satelliittikaiuttimet ovat oikeasti häkellyttävän hyvä-ääniset suhteessa niiden pieneen kokoon ja subwooferkin on niin kompakti, että se uppoaa helposti sisustukseen kuin sisustukseen – mustana tai valkoisena. Lyhyesti ja ytimekkäästi ilmaisten noin 800 euroa maksava Pro-Ject Debut Pro on juuri sellainen. Kyseessä on ilahduttavan yksinkertainen, toistoltaan hyvällä tavalla tasaisen varma ja tekniseltä toteutukseltaan sekä laatutuntumaltaan vakuuttava levysoitin, joka mitä luultavimmin kestää sukupolvelta toiselle. Kyseessä on työpöytäkäyttöön suunniteltu, reilut tuhat euroa maksava laite, jonka liitäntämahdollisuudet kattavat likimain kaikki kuviteltavissa olevat perustarpeet ja jonka äänenlaatu on harvinaisen moitteeton. Lisätiedot: project-audio.com & ak-hifisystems.fi Komeaääniset pikkukuulat Cabasse The Pearl Keshi Cabasse The Pearl Keshi on kategoriassaan todella mainion kuuloinen paketti, joka on pienimpiäkin yksityiskohtia myöten toteutettu vahvalla omalla näkemyksellä. Ranskalaiset todella osaavat pallomuotoisten kaiuttimien suunnittelun ja valmistuksen! Kun pikkukuulien ääntä pääsee kuuntelemaan kunnolla, setin 2 500 euron suositushinta unohtuu äkkiä. Cabasse The Pearl Keshi testattiin AVPlus-numerossa 4/22. Lisätiedot: cabasse.com & ideaali.fi. RME ADI-2-DAC FS testattiin AVPlus-numerossa 3/22. Pro-Ject Debut Pro testattiin AVPlus-numerossa 3/22. Lisätiedot: marantz.com & bwgroup.fi Ammattilaisille ja harrastajille RME ADI-2-DAC FS Ammattilaislaitteistaan parhaiten tunnetun RME:n da-muunnin–kuulokevahvistin tarjoaa runsaasti säätömahdollisuuksia hyvän soundin metsästäjille
Kyseisellä laitteella nimittäin päivittää näyttöön kuin näyttöön viimeisimmät älyominaisuudet, eikä esimerkiksi kuvanlaadultaan hyvää televisiota tarvitse välttämättä vaihtaa, jos sen verkko-ominaisuudet alkavat hyytyä. Lisätiedot: eu.kef.com & highendstudio.fi. Vaikka kaiutinparin koko ei kategoriassaan ole mahdoton, siitä irtoaa ääntä hiukan isompaankin tilaan, ja monipuolinen liitettävyys yhdessä nykyaikaisten verkko-ominaisuuksien kanssa pitää huolen siitä, että käyttäjä saa katettua monenlaiset viihtymistarpeet niin leffaäänen kuin kaksikanavatoistonkin saralla. Google Chromecast with Google TV (HD) testattiin AVPlus-numerossa 6/22. Lisätiedot: mtxaudio.eu & jjhifi.fi Panasonicin oled-televisioiden laatu tiedetään, eikä se ole tuoreimmankaan sukupolven malleissa laskenut yhtään. Päällimmäisenä mieleen jää poikkeuksellisen makea design, takuulla optimaalisesti yhteensopivat vahvistimet ja elementit sekä moneen tarpeeseen vastaava liitäntäpaneeli. Chromecast-lätkä mahdollistaa myös laitteen melko luovan hyödyntämisen vaikka mökillä tai reissun päällä, vaatimuksena kun on vain langaton verkkoyhteys (jonka voi jakaa vaikka puhelimesta), sähköverkko ja jonkinlainen kuvantoistolaite. Hyvä tuote siis, eikä alle 300 euron hintakaan päätä huimaa! MTX Audio iWa250 testattiin AVPlus-numerossa 4/22. Panasonic TX-55JZ2000E testattiin AVPlusnumerossa 4/22. Lisätiedot: panasonic.com Älyominaisuudet telkkariin kuin telkkariin Google Chromecast with Google TV (HD) Luultavasti täytyy olla Googlen tasoinen ja kokoinen toimija, jotta voi tarjota Google TV:n tapaisen palvelun Chromecast-lätkän muodossa vain 43 euron hintaan. Lisätiedot: store.google.com Kätevä mikki moneen käyttöön JBL Quantum Stream JBL Quantum Stream -mikrofonilla saa ääntä talteen laadukkaasti ja helposti ilman erillistä äänikorttia. JZ2000E onkin yksi monipuolisimmista televisioista markkinoilla ja hyvällä tavalla eräänlainen säätäjän unelma. Ja se ääni, se vasta toimiikin! KEF LS60 Wireless testattiin AVPlus-numerossa 5/22. Jos käyttäjä niin toivoo, niin JZ2000E mahdollistaa pienimpienkin yksityiskohtien hienosäädön. 12 1/2023 (nro 217) ESITTELY: Vuoden parhaat tuotteet 2022 Vahvistin piiloon MTX Audio iWa250 Kompakti MTX Audio iWa250 tarjoaa reilun maitotölkin kokoisessa paketissa tehokkaan d-luokkaisen digivahvistimen verkkotoistoominaisuuksilla. Lisätiedot: fi.jbl.com Oikein hyvä oled! Panasonic TX-55JZ2000E Huomispäivän hifiä parhaimmillaan KEF LS60 Wireless KEF LS60 Wireless on oikeasti mielenkiintoinen kaiutinuutuus mistä tahansa vinkkelistä tarkasteltuna. Puheäänen tallennuksessa Quantum Stream tarjoaa selkeän tasonparannuksen moniin yksinkertaisempiin, esimerkiksi kuulokkeisiin integroituihin mikrofoneihin verrattuna, ja kokonaisuus on kääräisty kaikin puolin helppoon ja toimivaan pakettiin. Ääntä laite tarjoilee aivan riittävästi jopa isohkoille lattiakaiuttimille, joten varsinkin pienemmissä asennuksissa iWa250 toiminee vallan mainiosti. Tällä laitteella on selvästi oma markkinarakonsa, ja se tekee mutkattomasti sen, mitä valmistaja lupaa. Satasen hintakin on laatuun ja ominaisuuksiin nähden kohdillaan. JBL Quantum Stream testattiin AVPlus-numerossa 5/22. Kuvan kirkkaus, kontrastivaikutelma, väritoisto ja yleinen toiston soljuvuus kaikella materiaalilla ovat noin kolmen tonnin suositushinnan edellyttämällä tasolla. Kokonaisuudessa on paljon sellaista, mikä perustelee paketin 6 599 euron hinnan. Lisäksi sen voi asentaa vaikka piiloon, kun kaukosäädön infrapunavastaanotin on 75-senttimetrisen kaapelin nokassa
Liitäntäpuolella tarjolla on oikeastaan kaikki keskeinen, ja kaiuttimet toimivat erittäin hyvin myös esimerkiksi televisioon liitettynä. Lisätiedot: svsound.com & highendstudio.fi Energiaa jemmaan Ecoflow Delta 2 Aurinkosähköä varastoivien virta-asemien suosio ja valikoima on laajentunut viime vuosina. Lisätiedot: sonos.com Subbarispesialistin taidonnäyte SVS Prime Wireless Pro SVS Prime Wireless Pro on heittämällä yksi oman tuotekategoriansa parasäänisimmistä kaiuttimista. Final UX3000 testattiin AVPlus-numerossa 6/22. Olipa tavoitteena sitten omavaraisuuden parantaminen tai sähkökatkojen yli selviäminen, tarjoaa EcoFlow uudella Delta 2 -mallillaan useita kaivattuja ominaisuuksia. Lisätiedot: snext-final.com & ak-hifisystems.fi. Yksi niistä on Final UX3000, joka vain 149 euron suositushinnallaan haastaa reilusti tunnetummat kilpailijansa. (nro 217) 1/2023 13 Kompakti parannus tv-ääneen Sonos Ray Jos – tai pikemminkin kun – television äänentoistosta ei saa irti tarpeeksi, kannattaa sen rinnalle hankkia erillinen äänentoistoratkaisu. Jopa leffatehosteisiin riittää tarpeeksi vääntöä, ja äänikuva on yleisellä tasolla muhkea ja kookas. Rayn saundiprofiili istuu sekä leffaäänelle että musiikille, mikä tekee siitä hyvän vaihtoehdon omassa tuotekategoriassaan, eikä alle 300 euron hintakaan ole lainkaan paha! Sonos Ray osallistui kompaktien soundbarien vertailuun AVPlus-numerossa 6/22. SVS Prime Wireless Pro testattiin AVPlus-numerossa 6/22. Vaikka paketti on päälle päin hiukan koruton, vastameluominaisuus kuitenkin toimii tehokkaasti ja äänenlaatu on kunnossa. Delta 2 soveltuu siten erinomaisesti käyttöön kellon ympäri, etenkin jos akkuja voidaan päivisin täydentää aurinkovoimalla. Isojen ja tilaa vievien laitteiden sijaan tarjolla on myös varsin kompakteja vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi monihuonespesialisti Sonosin Ray, joka alle 60 sentin leveydellään tarjoaa kuitenkin raamikkaan ja muhkean äänentoiston. Ecoflow Delta 2 testattiin AVPlus-numerossa 7/22. Varsinkin sen bassotoisto on huomattavasti muskelikkaampaa kuin mitä päälle päin saattaisi kuvitella, mutta tässä taustalla lieneekin valmistajan erikoistuminen subwoofereihin. Lisätiedot: vempaimet.fi/ecoflow Riisuttua hiljaisuutta Final UX3000 Suuret tekijät ovat perinteisesti määränneet tahdin vastamelukuulokemarkkinoilla, mutta kyseisessä kategoriassa on myös vähän vähemmän tunnettuja mutta hyviä vaihtoehtoja
Entä autoon. Optisen digilähdön lisäksi (192 kilohertsiä/24 bittiä) siinä on tarjolla myös 3,5 millimetrin analogilähtö. Sitten on vielä muunnos takaisin analogiseksi toisessa päässä. Kotiin on siis sangen helppo saada laadukasta cd-tasoista ääntä myös eri suoratoistopalveluista. Toki edellyttäen, että autossa on laadukkaat hifit, hirestoistoa tukeva verkkosoitin ja tietenkin verkkoyhteys. Laite tukee aina 32 bitin ja 192 kilohertsin resoluution musiikkitiedostoja. Verkkosoitinta toki ohjataan edelleen älypuhelimen monipuolisella sovelluksella, mutta mitään sen kummempia liitäntöjä ja piuhavirityksiä ei puhelimeen tarvita. Lisäksi useissa verkkosoittimissa on myös digilähtö, jolloin signaali saadaan vietyä tarvittaessa digitaalisena suoraan laitteistossa mahdollisesti olevalle dsp-prosessorille. Ulostulona on 3,5 millimetrin analogilähtö, josta signaali voidaan viedä piuhalla autosoittimen aux-sisääntuloon. Viisi volttia siksi, että virransyöttö on helppo järjestää suhteellisen helposti tavallisella 12 voltin usbvirtasovittimella. Pro-Ject DAC Box E mobile (suositushinta 105 euroa) on da-muunnin–kuulokevahvistin, joka liitetään suoraan puhelimen usb-c-lähtöön. Laadukkain kokoonpano Periaatteessa teknisesti laadukkain ja ehkä myös helppokäyttöisin kokoonpano saadaan todennäköisesti aikaan kuitenkin erillisellä, kiinteästi laitteistoon liitetyllä verkkosoittimella. Toisaalta NuPrimessa tulee ottaa huomioon, että siinä on vain digitaalinen ulostulo. Yksinkertaisimmillaan tällainen setti voi – periaatteessa – koostua ohjelmalähteenä toimivasta älypuhelimesta, jolla toistetaan mobiiliverkon kautta pakkaamatonta ja hiresmusiikkia sitä tarjoavasta suoratoistopalvelusta. Reiyin DA-03 USB-C DAC Audio Converter (26–35 dollaria) muuntaa puhelimen usb-c-lähdön optiseksi digilähdöksi. Ei taida siis aivan täyttää laatutietoisen hifistin laatukriteereitä. ?. Kotona hifitason suoratoisto on jo ihan normijuttu, mutta yhtä lailla se on mahdollista myös autossa. Niissä on myös eräs toinenkin käyttöä helpottava ominaisuus. Tähän vaihtoehtoina ovat tällä hetkellä ainakin suoratoistopalvelut (tai niiden tilaukset), kuten Tidal Hifi ja Hifi Plus (Master), Deezer, Apple Music, Amazon Music Unlimited sekä Qobuz, jotka tarjoavat musiikkia cdtasoisena (lossless) tai jopa vieläkin korkeatasoisempana niin sanotussa hires-muodossa. Lisätietoja: amazon.com. Kyllä vain, tällainenkin laite (Reiyin DA-03 USB-C DAC Audio Converter, hinta 26–35 dollaria) löytyi etsinnän jälkeen Amazon.com-verkkokaupasta. Tällöin ääni ei tietenkään ole enää aivan sitä tasoa, mitä verkkopalvelun pakkaamaton data mahdollistaisi, etenkään bluetooth-yhteydellä. Ääni voidaan siirtää auton äänentoistolaitteistolle langattomasti bluetooth-yhteydellä tai langallisesti piuhalla puhelimen kuulokelähdöstä. (nro 217) 1/2023 15 Y hä useampi kuuntelee musiikkia kotona netin verkkoyhteyden kautta eri suoratoistopalveluista. Apple-puhelimien käyttäjiä ilahduttaa AirPlay 2, jolla suoratoisto onnistuu yhteensopivien (lähes kaikkien) av-vahvistimien ja verkkosoittimien kanssa suoraan verkosta ilman verkkosoittimen sovellusta. Periaatteessa samantapainen toiminnallisuus on Spotify Connect, paitsi että Spotify ei siis tarjoa aitoa hifi-/hires-toistoa. Lisätietoja: ak-hifisystems.fi . Ja osa näistä palveluista löytyy valmiina avviritinvahvistimen verkkosoittimista tai erillisistä verkkosoittimista. Näistä pienikokoisimmat ovat NuPrime Omnia Stream Mini ja Wiim Mini. Pykälää laadukkaammin Eräs vaihtoehto on käyttää puhelimen perässä erillistä ja laadukkaampaa da-muunninta. Korkealuokkaisesta suoratoistosta on mahdollista nauttia myös autossa. Toki se vaatii toimivan verkkoyhteyden. Ulostulona on 3,5 millimetrin analogilähtö, josta signaali viedään piuhalla autosoittimen aux-sisääntuloon. Autokäyttöön suunniteltuja stand-aloneverkkosoittimia ei tosiaan ole jostain syystä markkinoilla, mutta periaatteessa verkkosoittimeksi autoon sopii moni kotikäyttöön suunniteltu laite, joka toimii viiden voltin usb-virtalähteellä, on kooltaan pieni ja tukee haluttuja suoratoistopalveluja. Puhelimen oma da-muunnin ja audiopiirit ovat harvemmin erityisen laadukkaita, tai ainakin ne ovat kaukana highend-tasosta, ja bluetooth pakkaa dataa. Esimerkiksi vaikka Pro-Ject DAC Box E Mobilea, joka ottaa signaalin ja virran suoraan puhelimen usb-c-lähdöstä ja tukee aina 32 bitin ja 192 kilohertsin resoluution musiikkitiedostoja. Tällaisia verkkosoittimia ovat esimerkiksi NuPrime Omnia Stream Mini (379 euroa, skautosound.fi), Pro-Ject Stream Box S2 (249 euroa, ak-hifisystems.fi), Argon Solo (249 euroa, hifistudio.fi), Triangle AIO C (179 euroa, hifiq.fi), Arylic S10 WiFi Music (110 euroa, hifitalo.fi) tai Wiim Mini (99 euroa, power.fi). Optisen lähdön lisäksi siinä on tarjolla myös 3,5 millimetrin analogilähtö. Monelle riittää jo Spotifyn peruslaatu, jopa ihan puhelimen bluetooth-yhteyden kautta soitettuna, mutta yhtä lailla yhä enenevä määrä haluaa nauttia musiikista selvästi perustasoa korkealaatuisempana. Jos auton hifilaitteisto käsittää erillisen digitaalinen signaaliprosessorin digitaalisella sisääntulolla, musiikki saadaan vietyä perille saakka digitaalisena käyttäen välissä muunninta, joka muuttaa puhelimen usb-c-lähdön optiseksi toslink-lähdöksi
Näitä löytyy ihan tupakansytytinliitäntään tarkoitetuista malleista suoraan auton sähköihin kytkettäviin liitinrasioihin (Biltema, Motonet ynnä muut) ja jopa suoraan micro-usb-liitimellä (jammaa.com). Laite on tällöinkin sijoitettava siten, että kaukosäätimen signaali tavoittaa laitteen ir-vastaanottimen. . Huomionarvoista on myös se, miten laite saadaan päälle. Jatkuva virta lienee useimmissa tapauksissa tarpeen. Kaikissa näissä edellä mainituissa on yhteistä kompakti koko, tuki hiresja pakkaamatonta musiikkia tarjoaville suoratoistopalveluille, optinen ja/tai koaksiaalinen digilähtö sekä viiden voltin usb-virtaliitäntä. Suurin ero laitteissa on osittain käyttöliittymissä ja muissa ominaisuuksissa, vaikka useassa laitteessa käytetäänkin pitkälle samaa ohjelmistoa. Laitteet ovatkin sen verran pieniä, että ne on helppo sijoittaa lähes minne tahansa. Tällaisia verkkosoittimia ovat esimerkiksi kuvassa olevat NuPrime Omnia Stream Mini, Pro-Ject Stream Box S2, Argon Solo, Triangle AIO, C Arylic S10 WiFi Music tai Wiim Mini.. Autokäyttöön suunniteltuja stand-aloneverkkosoittimia ei ole jostain syystä markkinoilla, mutta periaatteessa verkkosoittimeksi autoon sopii moni kotikäyttöön suunniteltu laite, joka toimii viiden voltin usb-virtalähteellä, on kooltaan pieni ja tukee haluttuja suoratoistopalveluja. 16 1/2023 (nro 217) OPAS: Hifitason suoratoisto autoon Viiden voltin usb-liitännäisille laitteille on suhteellisen helppo toteuttaa virransyöttö 12/5 voltin usb-sovittimella. Käynnistyykö se samalla kun stereot laitetaan päälle, pitääkö laite käynnistää erikseen painikkeesta, kaukosäätimestä tai puhelimen sovelluksesta, vai pitääkö laitteen olla koko ajan päällä tai ainakin jatkuvassa virrassa ja niin sanotussa lepotilassa. Wiim Mini käynnistyy automaattisesti virtoihin kytkettäessä, ja siinä on sekä analoginen että digitaalinen lähtö. Jos laite pitää käynnistää aina erikseen painikkeesta, on laite sijoitettava siten, että virtapainikkeeseen pääsee helposti käsiksi. NuPrime Stream Mini käynnistyy myös automaattisesti virtakytkennässä, mutta siinä on vain digilähtö. Onneksi verkkosoittimien virrankulutus on lepotilassa niin pientä (0,5–1 wattia), että auton akun tyhjentymistä ei tarvitse normaalikäytössä pelätä. Osa soittimista voidaan käynnistää myös kaukoohjaimesta. Edellä mainituista laitteista ainakin NuPrime Omnia Stream Mini ja Wiim Mini käynnistyvät automaattisesti kun ne kytketään virtoihin eivätkä tarvitse jatkuvaa virransyöttöä lepotilassa (koska sellaista ei ole).
Periaatteessa ongelmia ei kuitenkaan pitäisi ilmetä, kun laite on sijoitettu asiallisesti esimerkiksi hansikaslokeroon.. Näiden laitteiden ainoa ongelma saattaa liittyä toimintaan kovilla pakkasilla (alle -20 astetta) ja pitkäaikaiseen käyttöön auton vaihtelevissa olosuhteissa kylmästä kuumaan ja kuivasta kosteaan. Tarjolla on myös kiinteään asennukseen tarkoitettuja ja suoraan 12 voltin virralla toimivia modeemeja. Tämä tosin vaatii edelleen yhteensopivia hires-tiedostoja usb:n kautta toistavan soittimen tai erillisen mediasoittimen. Tarjolla on myös 5G-yhteyksiä mutta reilusti kalliimpaan hintaan. Tiedonsiirtonopeuksista on myös helppo arvioida tiedonsiirron määrä kuukaudessa. Uusimmat tarjoukset voi tarkistaa tarvittaessa useista nettipalveluista. n Verkko autoon Verkkosoitin tarvitsee luonnollisesti autossa yhteyden nettiin. Vaihtoehto suoratoistopalveluille ovatkin useat musiikin latauspalvelut, kuten hdtracks.com, qobuz. Minimissään ne ovat luokkaa 100 Mbit/s. Ongelma tässä on kuitenkin se, että puhelin toimii myös ohjaimena ja tavallaan myös ohjelmalähteenä verkkosoittimelle, ja puhelin ja verkkosoitin pitää olla yhdistettynä samanaikaisesti samaan verkkoon. Edullisimmillaan tällainen liittymä oli tarjolla jutun kirjoitushetkellä Telialla ja MOI-operaattorilla. Vuoden käyttömaksuilla ostaa jo monta uutta tai käytettyä cd-levyä (ripattavaksi vaikka muistitikulle tai usb-kovalevylle), tai ladattavaa hires-musiikkialbumia. Tiedostot voi ladata kotikoneella ja siirtää toistettavaksi autoon. Monelle 4G-yhteys riittää mainiosti. com. Telia Rajaton 4G 100 (100 Mbit/s, rajaton data) maksaa 18,99 euroa kuukaudessa ja Moi Rajaton 4G (200 Mbit/s, rajaton data) 18,90 euroa kuukaudessa. Saattaa olla mahdollista jollain sovelluksella, mutta menee siis joka tapauksessa hieman hankalaksi viritykseksi. Dataa saattaa liikkua käytöstä riippuen siis aika paljon. Lisää löytyy helposti hakusanalla “mobiilireititin”. Kuvassa TP Link M7200 4Gja Huawei e5783-230a 4G/LTE -mobiilimodeemit sekä Huawei 5G Mobile WiFi E6878-870. Verkkoyhteyden nopeuden tulisi olla mielellään tästä tuplat, mikä ei normi datayhteyksille ole mikään ongelma. Tiedonsiirtonopeuksia eri toimijoilla ovat esimerkiksi Tidal Hifillä 1,411 Mbit/s, Tidal Hifi Plus (Master) -tilauksella 9,216 Mbit/s, Deezer Hifillä 1,411 Mbit/s ja Apple Musicilla alkaen 1,411 Mbit/s. Niitä on tarjolla periaatteessa jopa muutaman euron kuukausihintaan, mutta tässä pitää ottaa huomioon liittymään tarvittava tiedonsiirtonopeus ja ennen kaikkea suurehko siirrettävän datan kokonaismäärä. Tähän ei tarvita muuta kuin pienikokoinen 4G/5G-mobiilitukiasema eli modeemin ja reitittimen yhdistelmä, niin sanottu mokkula, joka sisältää sim-korttipaikan mobiiliyhteyttä varten. com (joka tarjoaa siis suoratoiston lisäksi myös kertalataukset), itrax.com ja uk.7digital. Liittymäksi kannattaakin hankkia sellainen, jossa on rajaton datansiirto. Ulospäinhän ei ole tarve siirtää juuri mitään. (nro 217) 1/2023 17 Liittymä Mobiiliyhteys tarvitsee luonnollisesti myös dataliittymän. Tarjolla on myös kiinteään asennukseen tarkoitettuja ja suoraan 12 voltin virralla toimivia modeemeja. Jos esimerkiksi kuuntelee kuukaudessa päivittäin 60 minuuttia Tidal Hifiä tai Deezerin vastaavaa tasoa, dataa kulkee tänä aikana jopa 152 gigatavua, Tidalin Master-tasolla jo lähes teratavu kuukaudessa. Tässä tapauksessa siis siirtonopeus sisäänpäin. Tämän voisi periaatteessa toteuttaa puhelimen kautta käyttäen niin sanottua hotspot-toimintoa, jolla siis laite saadaan kytkettyä puhelimen kautta verkkoon käyttäen puhelimen mobiilidatayhteyttä. Niissä on huomioitu mahdollisesti haasteelliset olosuhteet niin sanottuja taskumalleja paremmin, esimerkiksi kuvien Wi-Tek 4G LTE tai Teltonika RUT360, joiden hintaluokka on noin 150–250 euroa. Yksittäisten albumien hinnat liikkuvat 10–25 eurossa. Sinänsä tällaisten mobiililaitteiden virrankulutus on sen verran pientä, että jatkuvankaan päällä olon ei pitäisi olla normaalikäytössä ongelma. Mistään ihan ilmaisesta palvelusta ei ole siis kyse, kun päälle lisätään vielä suoratoistopalveluiden käyttömaksut, pääsääntöisesti 10–13 euroa kuussa (Tidal Hifi Plus maksaa 20 euroa kuukaudessa). Verkkosoittimen ja puhelimen pitäisi siis kyetä muodostamaan hotspot-yhteys, ja samaan aikaan puhelimen pitäisi olla samassa verkossa verkkosoittimen kanssa (joka on kytketty puhelimeen hotspot-yhteydellä). Yksinkertaisinta on luoda autoon täysin oma verkkoympäristö. Autoon saa luotua oman verkon helpoiten langattomalla 4G/LTE-modeemilla ja wifitukiasemalla hintaan alkaen 50–60 euroa. Tämä tosin näkyy myös hinnassa (alkaen 150–180 euroa). Cd-tasoisten, hiresja/tai lossless-tiedostojen datan siirtonopeus vaihtelee välillä 1,4–3,7 megabittiä per sekunti (lyhenne Mbit/s) aina 9,2 Mbit/s saakka riippuen suoratoistopalvelun tarjoajasta ja tiedoston tyypistä. Niissä on huomioitu mahdollisesti haasteelliset olosuhteet niin sanottuja taskumalleja paremmin. Tyypillisesti nämä ovat varustettu sisäänrakennetulla akulla, jolloin laitetta ei tarvitse pitää edes jatkuvassa virrassa
Hienovaraisia muutoksia Yhdysvaltalainen hifilegenda Harman Kardon on tunnettu valtavirrasta poikkeavasta muotoilustaan. Värivaihtoehtoina on musta, samppanja ja tummansininen. Kaiuttimen takaa löytyy virtaliitännän lisäksi usb-portti huoltotarkoitusta varten sekä ainoana fyysisenä liitäntänä 3,5 millimetrin auxsisääntulo. Se on ehtinyt nyt kahdeksanteen sukupolveensa, mutta seitsemännen version painovoimaa uhmaava design on säilynyt ennallaan. Pikkumuutoksia on kuitenkin tullut pinnan alle. 18 1/2023 (nro 217) KOKEILU: Harman Kardon Onyx Studio 8 Teksti: Joni Nikkola Kuvat: Valmistaja H arman Kardon esitteli alkusyksyllä 2022 uuden version Onyx Studio -kaiuttimestaan. Edeltävässä mallissa diskanttielementit olivat 25 millimetrin kokoisia, joten pientä viilausta soundiin on ilmeisesti tehty. Kaiutin on kannettava mutta soveltuu parhaiten sisäkäyttöön, sillä laitteella ei ole pölyntai vedenkestävyysluokitusta. ÄÄnekÄstÄ designia Harman Kardonin kannettava kaiutin tarjoaa persoonallista tyyliä ja roimasti äänenpainetta. on noudatettu FSC-sertifioidusti vastuullisen metsänhoidon ja paperinkäytön standardeja. Painomustekin on soijaa. Tehoksi valmistaja ilmoittaa 50 wattia (RMS). Kaiutin toimii myös speakerphonena, eli sillä voi puhua handsfree-puheluita kaksoismikrofonin avulla. Akun valmistaja ilmoittaa riittävän kahdeksaksi tunniksi, mikä on kelpo määrä. Niinpä kaiuttimeen voi liittää esimerkiksi mediasoittimen tai muita toistolähteitä. Huomattavasti edullisemminkin saa bluetooth-kaiuttimia, mutta mitä Onyx Studio 8 tarjoaa vastineeksi. Niillä voi säätää äänenvoimakkuutta, sammuttaa ja käynnistää laitteen, vastata puheluihin ja yhdistää bluetoothiin. Tuotepakkauksessa Kaiuttimen päällä ovat hienovaraiset mutta sormituntumaltaan selkeät kohopainikkeet. Erityistä Onyx Studio 8:ssa on, että se kalibroi aina päälle laittaessa toiston automaattisesti ympäristön akustiikan mukaiseksi.. Hintaa kaiuttimella on Suomessa 399 euroa. Onyx Studio 8 -kaiuttimessa on kolme kaiutinelementtiä. Lisäksi kankaan alla on ilmaisinledi. Langaton toisto hoituu bluetooth-yhteyden avulla. Se on päivitetty kaiuttimen edelliseen sukupolveen verrattuna versiosta 4.2 versioon 5.2. Kantaminen huoneesta toiseen on helppoa alumiinisen kahvan ansiosta. Bassoelementti on kooltaan 120 millimetriä, ja kaksi diskanttielementtiä ovat 20 millimetrin kokoisia. Design on Onyx Studio 8:ssakin rohkea ja varmasti jakaa mielipiteitä, mutta toisaalta kaiutin on helppo kuvitella yhtä hyvin nykyaikaisen minimalistisen kuin avaruusajan sisustuksenkin keskelle. Se tukee kahden laitteen liittämistä samanaikaisesti, ja laitteista pystyy toistamaan kappaleita vuorotellen. Harman Kardon on panostanut tuoreimman sukupolven Onyxissä ympäristöystävällisyyteen käyttämällä materiaaleina kierrätysmuovia sekä suojaverkossa kierrätettyä polyesterilankaa. Jos käytössä on kaksi kaiutinta, ne pystyy yhdistämään bluetoothin välityksellä stereopariksi. Mukana tulee kaiuttimen lisäksi virtajohto ja opaskirja
Toisaalta potkua löytyy mukavasti, ja toisto on pääosin selkeää ja miellyttävää. Sen jälkeen se täytyy ainoastaan valita puhelimen tai muun toistolähteen bluetooth-valikosta. Kokonaistunnelmaa kuitenkin verottaa hieman erityisesti rock-musiikissa honottava toisto. Kuvassa näkyy myös passiivisäteilijä, josta ei kuitenkaan ole mainintaa valmistajan sivuilla. Vaikka design osaltaan selittääkin hintaa, kaiutin jää nykymittapuulla ominaisuuksiltaan hieman vaatimattomaksi. Äänentoisto jättää lievästi kaksijakoisen vaikutelman. Äänessä onkin yläkeskialueella selvästi korostuma, joka aiheuttaa honottavuutta. Painikkeita ja ominaisuuksia ei ole liikaa, joten sormi ei mene suuhun. Esimerkiksi AirPlay 2 ja Chromecast nostaisivat laitteen uudelle tasolle. Laitteen käyttäminen on myös harvinaisen helppoa ja suoraviivaista. + Rohkea design + Helppokäyttöisyys + Rutkasti ääntä – Honottava toisto – Pelkkä bluetooth-yhteys Harman Kardon Onyx Studio 8 -kaiuttimessa on kaksi 20 millimetrin diskanttielementtiä ja yksi 120 millimetrin bassoelementti. Bassopuolella on kohtalaisesti potkua, ja se myös pysyy suhteellisen selkeänä tanakammallakin materiaalilla. Niin mieskuin naislauluäänikin soivat miellyttävästi. Se ei häiritse kaikessa musiikissa, mutta etenkin särökitaroissa alataajuudet jäävät ohkaisiksi kun taas ylätaajuudet ovat hieman liikaakin murolla. Harman Kardon Onyx Studio 8 herättää heti huomion erikoisella ulkonäöllään. Alle puolessa välissä äänenvoimakkuusasteikkoa volyymiä irtoaa jo riittämiin keskikokoiseen asuntoon. Kaiutin tarjoaa kohtalaisen kompaktista koostaan melko suuret äänenpainevarat. Se erottaa kaiuttimen positiivisesti useimmista kilpailijoistaan. Tämän hintaluokan kotikäyttöön tarkoitetulta langattomalta kaiuttimelta voisi jo odottaa muitakin langattomia toistovaihtoehtoja bluetoothin lisäksi. Sähköisillä soittimilla hieman jäi kaipaamaan lisäenergiaa alemmille keskitaajuuksille. Aivan alimpaan oktaaviin se ei yllä täydellä auktoriteetilla, mutta ei sitä oikein näin pienikokoiselta kaiuttimelta voi odottaakaan. Myös koodekkivalikoima voisi olla kattavampi, esimerkiksi aptx tai aptx hd toisivat hieman lisäparannusta bluetoothsoundiin.n Harman Kardon Onyx Studio 8 Hinta 399 € Lisätietoja fi.harmankardon.com Langattomat toistolähteet Bluetooth Bluetooth-versio 5.2 Ilmoitettu akunkesto 8 tuntia Kaiutinelementit 1 x 120 mm (basso), 2 x 20 mm (diskantti) Nimellisteho 50 W (RMS) Taajuusvaste 50 Hz – 20 kHz (-6 dB) Mitat (L x K x S) 312 x 275,8 x 163,8 mm Paino 3,52 kg Muuta Automaattisesti virittyvä äänentoisto Helppo ja kaunis . Sävykirjoa löytyy riittämiin myös akustisen kitaran soitosta. Sellaisen olemassaolo kuitenkin selittäisi kaiuttimen kokoon nähden tujakan bassontoiston.. (nro 217) 1/2023 19 Tanakasti volyymiä Harman Kardon Onyx Studio 8 on äärimmäisen helppo ottaa käyttöön. Pelkkä bluetooth-yhteys tuntuu kuitenkin nykypäivänä hieman vaatimattomalta. Diskantti on luonteeltaan aavistuksen rapsakka, mutta ei kuitenkaan rasittavimmasta päästä. Kun kaiutin on kytketty seinään ja painettu virtapainiketta, bluetooth-parinmuodostus menee automaattisesti päälle. Bluetooth tarjoaa nykyisin jo kelpo äänenlaatua, mutta se vie kuitenkin puhelimesta virtaa ja alkaa pätkiä, kun siirtyy puhelimineen liian kauaksi
Vaikutelman saa aikaan erityisesti lähes 70 senttimetrin leveys. Siisti ratkaisu. Tämän lähemmäksi seinää on sadan tuuman kuvalla enää vaikea päästä. Liitännät on sijoitettu laitteen sivulle irrotettavan paneelin taakse, josta kaapelit lähtevät taaksepäin. Itse kotelo on mattamaista muovia, ja väreinä on musta tai valkoinen. 20 1/2023 (nro 217) Teksti: Teppo Hirvikunnas Kuvat: Teppo Hirvikunnas ja valmistaja TESTI: Epson EH-LS800 -ultra-lähiheittoprojektori EH -LS800 on Epsonin uusi malliston yläpään, noin 3 600 euron hintainen ultra-lähiheittoprojektori. Perusrakenne ja liitännät Epson EH-LS800 näyttää aika isolta. Tässä sellainen – tosin aika kallis. Palaamme kaiuttimien ääneen tuonnempana. Kaiuttimista puheen ollen: ne ovat Yamahan käsialaa, ja ideana on tarjota sen verran laadukas äänentoisto, että muuta ei tarvittaisi. Kaiuttimet käsittävät kaksi 2,5 tuuman laajakaistaelementtiä ja 100 millimetrin bassokaiuttimen. Markkinoiden paras ultra-lähiheittoprojektori?. Linssin sijaitessa projektorin päällä ja sen takaosassa on projektorin etuosa tällöin käytännössä jo lähes kiinni seinässä (reilu 20 millimetriä). Ei siis ihan huomaamaton laite, mutta järkevillä mittasuhteilla. Tehoa niille luvataan 2 x 5 + 1 x 10 wattia. Sen heittosuhteeksi ilmoitetaan vain 0,16 mikä tarkoittaa, että EH-LS800 tuottaa 80 tuuman kuvan (leveys 171 senttimetriä) projektorin linssin ollessa vain noin 28 senttimetrin päästä seinästä. Korkeutta projektorilla on silti kohtuulliset 16 senttimetriä, ja lähiheittoprojektoriksi syvyyttäkin on hyvin kohtuullisesti, jo edellä mainittu 34,1 senttimetriä. Itse projektorin syvyyskin on vain 34,1 senttimetriä. Sadan tuuman kuva saadaan siis jo tavallisen 40 senttimetriä syvän tason päältä tai vaihtoehtoisesti samalla etäisyydeltä seinästä kattoon sijoitettuna. Etuosan pyöreät sivut myös keventävät olemusta. Etuosa on kangasta, jonka takana on kaiutinelementit. Sadan tuuman kuvalle (leveys 221 senttimetriä) etäisyyttä tarvitaan vain reilu seitsemän senttimetriä lisää. Lisäksi mukana on optinen tulo, kaksi usb-tuloa, kahden ampeerin usb-virtasyöttö Haluatko projektorin, joka mahtuu vain 40 senttimetriä syvän tason päälle ja pystyy tuottamaan siitä suoraan seinälle 100-tuumaisen tarkan ja laadukkaan kuvan. Liitännät käsittävät kolme hdmi-tuloa (2.0 / hdcp2.3), joista yksi on arc-audiopaluukanavalla ja yksi pelikäyttöön tarkoitettu, alle 17 millisekunnin viiveen (input lag) tarjoava (ja tietyt kuvaprosessoinnit samalla ohittava) tulo
Epson EH-LS800 sisältää Android TV -alustan (versio 11), mikä tuo projektoriin paljon suoratoistosisältöä ja toiminnallisuutta, muun muassa Youtuben, Yle Areenan ja muut. Tv-viritintä laitteessa ei ole, vaan siihen tarvitaan erillinen digiboksi. Kaukosäätimessä myös painike Google Assistant -puheohjaukselle. Käyttöönotto Projektorin käyttöönotto on sinänsä suoraviivaista, paitsi miinusta tulee paperisten ohjeiden puutteesta. Kaukosäädin on kiitettävän yksinkertainen ja selkeä. Kuvaa ja ääntä voidaan myös toistaa langattomasti Chromecast-yhteydellä suoraan yhteensopivasta matkapuhelimesta ja/tai tietokoneelta, ja projektorissa on myös sisäänrakennettu Android TV -alusta sovelluksineen. Äänen saa ulos myös bluetooth-yhteydellä. (nro 217) 1/2023 21 sekä säädettävä kuulokelähtö, joka samalla mykistää laitteen omat kaiuttimet. Liitännät käsittävät kolme hdmi-tuloa (2.0 / hdcp2.3), joista yksi on arc-audiopaluukanavalla ja yksi pelikäyttöön tarkoitettu, alle 17 millisekunnin viiveen (input lag) tarjoava (ja tietyt kuvaprosessoinnit samalla ohittava) tulo. Tähän tarvitaan verkkoyhteys ja Google-tili. Epson EH-LS800 sijoitetaan tosiaan lähes kiinni seinään tai heijastuspintaan. Taustavalaistusta siinä ei kuitenkaan ole. ?. Virtojen ja kytkentöjen jälkeen projektori kytketään verkkoon langattomasti (tai kaapelilla). Tämä tehdään niin sanotulla pikselinsiirtotekniikalla, jossa jokaista kuvapistettä siirretään diagonaalisesti 0,5 pikselin verran erittäin nopeasti ja tarkasti, jolloin resoluutio kaksinkertaistuu 3 840 x 2 160 kuvapisteeseen. Kuvan offset eli kuvan alareunan korkeus Liitännät on sijoitettu laitteen sivulle irrotettavan paneelin taakse, josta kaapelit lähtevät keskitetysti taaksepäin. Kuvan koko määräytyy etäisyyden mukaan, ja sadan tuuman kuva saadaan, kun projektorin takaosa on vain noin 10 senttimetrin etäisyydellä heijastuspinnasta. Edes liitinpaneelin kantta ei saatu auki ilman nettiä ja ohjeita. Erilaista kuvatekniikkaa LS800 käyttää Epsonin patentoitua 3LCD 4K PRO-UHD -kuvaprosessoritekniikkaa, jossa on kolme erillistä lcd-paneelia. Olisi edes qr-koodilinkki ohjeisiin. Kuvan koolle ei ole optista säätöä (zoomia), mutta digitaalisesti kuvaa on mahdollista pienentää noin 30 prosenttia. Lisäksi mukana on optinen tulo, kaksi usb-tuloa, kahden ampeerin usb-virtasyöttö sekä säädettävä kuulokelähtö, joka samalla mykistää laitteen omat kaiuttimet. Kuvan kirkkauden säädölle on kätevästi omat painikkeet. Lisäksi 4K PRO-UHD pitää sisällään monia kuvanparannustekniikoita, mutta sen päätehtävä on 4k-tarkkuuden kuvan tuottaminen 1 920 x 1 080 pikselin fullhdpaneelilla. . Laitteen valikoissa liikutaan kauko-ohjaimella, joka on selkeän yksinkertainen, mutta tässä hintaluokassa siinä olisi toivonut olevan taustavalaistuksen. Äänen saa ulos myös bluetooth-yhteydellä. Kyseinen 3LCDtekniikka mahdollistaa suuremman kirkkauden kaikilla rgb-osaväreillä kuin dsp-tekniikalla ja ilman joitain häiritsevää niin sanottua sateenkaariefektiä. Ei siis aito 4k, mutta käytännössä tekniikka toimii ja eroa varsinaiseen 4k-kuvaan oli silmämääräisesti mahdoton huomata
Epson tuottaa 80 tuuman kuvan (leveys 171 senttimetriä) projektorin linssin ollessa vain noin 28 senttimetrin päästä seinästä. Kuvan geometriaja muotovirheiden korjaukseen on Epsonissa sinänsä monipuoliset säädöt ja jopa automaattinen säätö puhelimen sovelluksella, mutta automaattisäätöä emme saaneet toimimaan ja käsisäädönkin rajat tulevat äkkiä vastaan.. Offset-arvolla tarkoitetaan, kuinka monta prosenttia kuvan alareuna on suhteessa kuvan korkeudesta linssin keskipisteen ylätai alapuolella. Linssin sijaitessa projektorin päällä ja sen takaosassa on projektorin etuosa tällöin käytännössä jo lähes kiinni seinässä. Koska lähiheittoprojektorin kuva heijastetaan voimakkaasti alaviistosta ja hyvin läheltä, näkyy heijastuspinnan epätasaisuudet ja erityisesti pinnan aaltoilu kuvassa selvästi. Sadan tuuman kuvalle etäisyyttä tarvitaan vain reilu seitsemän senttimetriä lisää. Esimerkiksi 16:9-suhteen kuvalla 100 tuuman kuvan korkeus on 124,5 senttimetriä, josta 12 prosenttia on 14,94 sentEpsonin äänentoiston on suunnitellut Yamaha. Itse projektorin syvyyskin on vain reilu 34 senttimetriä. Valkokankaan on oltava siksi mahdollisimman suora. Keskellä linssin tasoa olevan kuvan offset on 50 prosenttia (kuvasta puolet on linssin yläpuolella ja puolet alapuolella). 22 1/2023 (nro 217) TESTI: Epson EH-LS800 -ultra-lähiheittoprojektori suhteessa projektoriin on noin 112 prosenttia. Sitten taas 112 prosentin offsetilla kuvan alareuna on tässä tapauksessa 12 prosenttia kuvan korkeudesta projektorin yläpintaa korkeammalla. Vastaavasti 100 prosentin offset tarkoittaa kuvan alareunan olevan projektorin linssin tasolla, jolloin 100 prosenttia kuvasta on siis sen yläpuolella eli kuvan alareuna projektorin linssin tasalla (0 prosenttia korkeammalla). Äänelle on muutamia erilaisia asetuksia, mutta jäimme silti kaipaamaan jonkinlaista taajuuskorjainta, jolla toistosta saisi ehkä vieläkin enemmän irti. Hieman sivulle suunnatut pääkaiuttimet ja erillinen bassokanava tuottavat – projektoriksi – yllättävän hyvän äänen ja tilavaikutelman
Mittaus: projectorreviews.com Epson tuottaa luokassaan poikkeuksellisen väririkkaan ja kirkkaan kuvan jo suoraan paketista. Tämä kesti kaikkinensa noin 10–15 minuuttia. Siksi heijastuspinnan/valkokankaan on oltava mahdollisimman (käytännössä täysin) suora. Heijastuspinta voidaan tehdä myös suoralle kipsilevylle maalaamalla. Halutusta kuvan koosta, projektorin linssistä ja projektorin mahdollisesta zoom-säädöstä riippuen pääsääntöisesti kolmen, jopa viiden metrin etäisyydellä. Kuvassa Grandview ALR Dynamique Short Throw -kehystetty ALR-valkokangas (lisätietoja: Audiokauppa.fi). Kuvan pystysuunnan sijaintia voidaan muuttaa myös projektoria kallistamalla, mutta tämä aiheuttaa kuvaan geometriavirheitä, joiden korjaamiseen on toki projektorissa työkalut, mutta paras kuvanlaatu ja tulos saavutetaan, jos kuvaa ei tarvitse lähteä paljon digitaalisesti korjaamaan. Oikealla mittaus Natural-asetuksella ja aavistus kirkkautta pienennettynä, jolla gamma-arvo saatiin hyvin lähelle tavoitearvoa 2,2 oletusarvon ollessa 1,97. Epson toisaalta tuottaa laadukkaan kuvan suoraan seinällekin heijastettuna (varauksin seinän suoruuden suhteen). Etenkin jos käyttää vielä hajavalon vaikutusta vähentävää ALRvalkokangasta. Alaslaskettavissa kankaissa on suositeltavaa käyttää reunakiristeistä, niin sanottua Tap-Tension-kangasta. . Epson EH-LS800 sisältää Android TV -alustan (versio 11), mikä tuo projektoriin paljon suoratoistosisältöä ja toiminnallisuutta, muun muassa Youtuben, Yle Areenan ja niin edelleen. Sen verran tässä on liikkuvia osia. Ja voisimme jopa suoraan suositella niin kankaan valinnassa kuin sen ja projektorin asennuksessa käytettävän asiantuntevan erikoisliikkeen apua. ?. Saatavana on jopa valkokangasmaaleja. Paras tulos saavutetaan kehikkoon pingotetulla kankaalla ja vieläpä käyttäen ultra-lähiheittoprojektereille suunniteltua, niin sanottua ALReli Ambient Light Rejection -kangasta, mikä vähentää sivuilta tulevan hajavalon vaikutusta kuvaan ja tehostaa alaviistosta heijastuvaa valoa. Joka tapauksessa heijastuspinnan laatuun ja suoruuteen tulee kiinnittää huomiota ja laadukas ratkaisu myös maksaa. Kangasta oli käytännössä mahdoton käyttää. Tämä mahdollistaa projektorin sijoitukselle monissa tapauksissa enemmän vaihtoehtoja. Tätä etäisyyden ja kuvan koon välistä suhdetta kutsutaan heittosuhteeksi (Throw ratio), joka siis kertoo, kuinka suuren (tai pienen) kuvan projektori tuottaa tietyllä etäisyydellä kuvapinnasta tai kääntäen kuinka kauas projektori on sijoitettava halutun levyisen kuvan saamiseksi. Projektorissa on toki kuvan geometrian ja muotovirheiden korjaamiseen hyvät monipistesäädöt ja jopa puhelimen kameraa apuna käyttävä sovellus, mutta ainakaan me emme saaneet automaattisäätöä toimimaan eikä käsisäädöilläkään voi tehdä mahdottomia. Sovellukset toimivat sujuvasti, ja käyttö on helppoa. Seinämaalin olisi oltava tällöin mielellään mahdollisimman himmeä (matta), joskaan alaviistosta heijastettavaan ei kuvaan ei voi syntyä ikäviä spottiheijastumia. Epsonin nettisivujen käyttöohjeessa on tästä selkeä taulukko mittoineen eri kuvako’oille. Valoteho riittää hyvin hieman valoisempaankin tilaan. Lähiheittoprojektori . Kokeilimme muun muassa edullista alaslaskettavaa kangasta, ja jo sen pienimmätkin mutkittelut näkyivät häiritsevästi kuvan suorissa linjoissa, valoisuuden vaihteluna ja jopa kuvan epätarkkuutena. Puhelinmaailmasta tuttua on myös laitteen päivitykset. Tähän tarvitaan langaton verkkoyhteys (Ethernet-yhteyttä ei siis ole) ja Googletili. Nytkin Epson halusi päivittää niin Androidin kuin oman ohjelmistonsa. Tarkka heijastuspinnalle Koska kuva heijastetaan voimakkaasti alaviistosta ja hyvin läheltä, näkyy kuvapinnan suuret epätasaisuudet ja erityisesti pinnan aaltoilu kuvassa selvästi. Normaalisti projektorin pitää olla melko kaukana valkokankaasta. Tämän verran kuvan alareuna siis sijoittuu projektoria ylemmäksi. Epsonin kuvasäädöt ovat, ainakin harrastajan näkökulmasta, suppeahkot, mutta kuvanlaatu on suoraan laatikosta otettuna ja perusasetuksilla erittäin hyvä. Esimerkiksi heittosuhdearvolla 1,6 kaksi metriä leveän kuvan saamiseksi projektorin tulee olla 1,6 x 200 senttimetriä = 320 senttimetrin etäisyydellä kuvapinnasta. (nro 217) 1/2023 23 timetriä (124,5 x 0,12). Kuvapinnan on siis oltava todella suora ja myös projektorin suorassa kuvapintaan nähden. Saatava kuvan leveys on heittosuhdearvo jaettuna projektorin etäisyydellä kuvapinnasta. Näin ollen projektorin ei siis tarvitse olla niin kaukana valkokankaasta. Yhdessä lähiheittoprojektorin hyvän valotehon kanssa tämä mahdollistaa kirkkaan ja suurikontrastisen kuvan valoisemmissakin olosuhteissa. Lähiheittoprojektoreissa heittosuhde on yleensä luokkaa 0,6–0,5 ja ultra-lähiheittoprojektoreissa tyypillisesti jopa alle 0,2. Projektori on tällöin asennettava yleensä kattoon
Kohderyhmä lienee kuitenkin toinen. Myös hdr-sisältö toistuu hienosti tuottaen kirkkaat yksityiskohdat. Epson EH-LS800 tarjoaa periaatteessa helpon ratkaisun laadukkaaseen ja ominaisuuksiltaan monipuoliseen kotiteatteriin, mutta ilman monimutkaisia asennuksia ja johtojen vetoja. Loistava kuva Epson EH-LS800 tarjosi hyvän, suorastaan loistavan kuvan lähes suoraan laatikosta otettuna. Epsonista on mitattu Dynamic-asetuksella lähes 4 200 lumenin kirkkaus, Cinema-tilassa 3 200 lumenia ja Natural tilassa lähes 3 000 lumenia. Epson tuottaa luokassaan poikkeuksellisen väririkkaan ja kirkkaan kuvan jo suoraan paketista. Projektorin jäähdytyspuhallin on Cinemaja Natural-asetuksilla hiljainen, mutta Dynamic-asetuksella tai suurella kuvakirkkaudella tuulettimen ääni voimistuu selvästi. Epsonin kuvasäädöt ovat suppeat, ainakin jos katsoo niitä asiantuntevan harrastajan silmin. Kuva on tarkka ja yksityiskohtainen. Myös musta toistuu hienosti, toki riippuen huoneessa vallitsevasta valoisuudesta ja valkokankaasta. Tässä tilassa osa kuvaprosessoinneista ei ole tosin käytössä, mutta käyttötarkoituksessaan tästä ei ole haittaa. Toki helppouden suhteen pienin varauksin valkokankaan osalta. Jotkut ovat kritisoineet Epsonin tapaa tuottaa 4k-kuva keinotekoisesti pikselinsiirtotekniikalla ja kuvan epätarkkuutta verrattuina aitoon 4k-tekniikkaan. Kuva oli oletusasetuksilla erittäin hyvä, ja perussäädöilläkin tarvittava hienosäätö onnistuu mainiosti. Suomen sivuliike Lisätietoja epson.fi Projisiotekniikka 3LCD 4K Pro UHD Valolähde Laser Lampun käyttöikä 20 000 t Natiiviresoluutio 1 920 x 1 080 px (* Maksimiresoluutio 3 840 x 2 160 px Kuvasuhteet 16:9, 16:10, 4:3 Kuvakoko 80–150 tuumaa Suurin kirkkaus > 4 000 ansi lumenia Suurin kontrasti 2 500 000:1 (dynaaminen) Värisyvyys 10-Bit HDR Heittosuhde 0,16 Zoom Digitaalinen (-30%) Linssinsiirto Ei Tarkennus Manuaalinen Liitännät 3 x HDMI, optinen (Toslink), 3,5 mm kuulokelähtö, 2 x USB A, USB 5V -virtasyöttö Wifi On Bluetooth-lähetin On (5.0) Mitat (l x k x s) 695 x 160 x 341 mm Paino Noin 12,3 kg Virrankulutus 210–335 W (valmiustilassa 0,4–2 W) Muuta Android TV (11) sovellusalusta Värivaihtoehdot Musta tai valkoinen + Kuvan laatu kokonaisuutena + Kuvan laatu ja kirkkaus myös valoisammassa tilassa + Suuri kuva erittäin pienellä heittoetäisyydellä + Toiminnot ja ominaisuudet + Kaukosäädin varauksin – Suurehko koko (leveys) – Vaatimukset kuvapinnan tasaisuudelle – Melko hinnakas, vaikka hyvä onkin Luokkansa parasta laatua . Musta oli puhdasta ilman sinistä tai vihreää sävyä. Mutta kuten sanottua, sille ei ollut oikeastaan tarvetta. ?. 24 1/2023 (nro 217) TESTI: Epson EH-LS800 -ultra-lähiheittoprojektori Yksityiskohtaiset tiedot projektorin ominaisuuksista ja teknisistä tiedoista löydät käyttöohjeesta: Yleistietoa videoprojektoreista avplus.fi-verkkosivuilta: Epson EH-LS800 Hinta 3 499 € Maahantuoja/edustaja Epson Europe B.V. Mielestämme tähän ei ole perusteita, ei ainakaan EH-LS800:n kohdalla. Viive on pientä, ja nopeatempoisilla peleillä voi tarvittaessa käyttää pelikäyttöön suunniteltua hdmi-tuloa, jossa näyttöviiveen (input lag) luvataan olevan alle 17 millisekuntia. Hieman sivulle suunnatut pääkaiuttimet ja erillinen bassokanava tuottavat – siis projektoriksi – yllättävän hyvän äänen ja tilavaikutelman. Epson EH-LS800 on mielestämme luokassaan tämän hetken parhaita ultra-lähiheittoprojetoreita. Säätö toimii hyvin, ja kuvan kirkkaus, kontrasti ja näiden luoma syvyysvaikutelma kisaa tasaveroisesti laadukkaan lcd-television kanssa (edellyttäen jälleen myös laadukasta valkokangasta). Tarjolla olevista kuva-asetusten esivalinnoista parhaan tuloksen tuottivat Cinema ja Natural. Kuvaan syntyy muuten helposti geometriavirheitä. Äänelle on muutamia erilaisia asetuksia, mutta jäimme silti kaipaamaan jonkinlaista taajuuskorjainta, jolla äänestä saisi ehkä vieläkin enemmän irti. Etenkin jos käyttää vielä hajavalon vaikutusta vähentävää ALR-valkokangasta. Epson on toisaalta tarkka heijastuspinnan tasaisuudesta ja laadusta sekä tarkasta sijoituksesta. Epsonissa on myös taustavaloa mittaava sensori, jonka avulla projektori säätää kuvan kirkkautta dynaamisesti vallitsevan taustavalon määrän mukaan. Toisto vetää vertoja jopa monelle 300–400 euron soundbar-kaiuttimelle. Entä ääni. Parempaa ääntä haluttaessa ääni saadaan ulos projektorista esimerkiksi erilliselle soundbar-kaiuttimelle tai av-vahvistimelle analogisesti kuulokelähdöstä tai digitaalisena optisesta sekä hdmi arc -liitännästä. Valoteho riittää hyvin hieman valoisempaankin tilaan. Sovellukset toimivat sujuvasti, ja käyttö on helppoa. Tämä tekee ammattimaisen kalibroinnin haasteelliseksi. Toisaalta kuva on yllättävä laadukas jo suoraan mattavalkoiselle seinällekin heijastettuna. n . Äänitaso on silti kohtuullinen ja sävyltään miellyttävä. Epson EH-LS800 sisältää Android TV -alustan (versio 11), mikä tuo projektoriin paljon suoratoistosisältöä ja toiminnallisuutta, muun muassa Youtuben, Netflixin, Yle Areenan, Chromecastin ja niin edelleen. Sadan tuuman kuva syntyy projektorin ollessa vain 10 senttimetrin etäisyydellä seinästä eli esimerkkisi tavallisen 40 senttimetriä syvän tason päältä. Myös pelikäytössä Epson toimii hyvin. Myös sisäänrakennettujen kaiuttimien äänenlaatu on projektiksi yllättävän hyvä. Tällä kaikella on toki myös hintansa, ja vaativampi harrastaja saattaa jäädä kaipaamaan runsaampia kuvasäätöjä. Säädöt käsittävät vain tärkeimmät: kirkkaus (brightness), kontrasti (contrast), värikylläisyys (saturation) ja värisävy (tint) sekä tarkkuus (sharpness). Gamma-, harmaasävy(grayscale) ja cms-säätöjä ei ole. Kuva on kirkas, ja kirkkaus on kauttaaltaan tasaista (jos vain kuvapinta on suora). Epsonin äänentoiston on suunnitellut Yamaha
Parhaat vaihtoehdot melua vastaan Vastamelukuulokkeet tekevät arjesta monin tavoin miellyttävämpää, mutta kuinka valita se omaan käyttöön parhaiten sopivin vaihtoehto. Ja vaikkei melun taso olisi desibelimäärältään edes kovin suuri, useamman tunnin altistus voi kuitenkin olla haitaksi kuulollemme. ?. Olipa kyseessä julkiset kulkuvälineet, työpaikan avokonttori, kuntosali, muu harrastuspaikka tai kotiolot, vastamelukuulokkeilla voi parhaassa tapauksessa vaimentaa huomattavasti ulkopuolisia ääniä. Eikä ihme, sillä moni meistä joutuu arjessamme viettämään aikaa ympäristöissä, joissa on enemmän tai vähemmän ylimääräistä, häiritsevää taustamelua. (nro 217) 1/2023 25 Teksti: Heikki Kivelä Kuvat: Valmistaja, AVPlus-toimitus PARIVERTAILU: Bose QuietComfort Earbuds II & Sennheiser Momentum 4 V astamelukuulokkeista on viimevuosina muodostunut yksi parhaiten kauppansa tekevistä henkilökohtaisista äänentoistotuotteista. Me kerromme, samalla kun esittelemme kaksi tuoretta kärkimallia tutuilta valmistajilta! . Vaimennus ei tosin ole koko kuuloalueelta yhtä tehokas ja vaihtelee vielä kuuloketoteutuksesta riippuen, mutta esimerkiksi nopeimmin kuuloa väsyttävä yläkeskikaistan melu on hyvinkin saatavissa kuriin melkeinpä kuulokkeella kuin kuulokkeella
Sennheiserin Momentum 4 puolestaan on perinteisempi over ear -sankakuuloke, jonka muhkeat kupit taas asettuvat korvanlehtien ympärille. Bose QuietComfort Earbuds II on kategorialleen tyypillinen täyslangaton tulppakuuloke, joka asetetaan käytön jälkeen lataukseen omaan, melko kompaktin kokoiseen koteloonsa. ?. Sennheiser Momentum 4 on hyvin yksinkertainen kuuloke käyttää ja ohjata. . Muuten tyylikäs ja siisti kotelo kerää melko helposti sormenjälkiä. Bosen QuietComfort Earbuds II:t ovat niin sanotut täyslangattomat in ear -tulppakuulokkeet, jotka työnnetään korvakäytävän sisään. Bosen myyntipakkauksessa tulee mukana kuulokkeiden, latauskotelon ja usb-c-latauskaapelin lisäksi kolme paria kuulokkeen ulkoreunaan tulevia, paremman istuvuuden takavia vakausnauhoja sekä kolme paria erikokoisia korvasovitteita. 26 1/2023 (nro 217) PARIVERTAILU: Bose QuietComfort Earbuds II & Sennheiser Momentum 4 Vaikka moni vastamelukuuloke tarjoaa enemmän tai vähemmän tehokkaan passiivisen, rakenteesta johtuvan meluneristyksen, aivan korvatulppien tasolle vaimennus ei kuitenkaan yllä. Missä ja miten kuuntelet. Aivan samoin kuin perinteisempienkin kuuloketoteutusten kohdalla myös vastamelukuulokkeiden kategoriassa on kaksi yleisintä, Momentum 4 toimitetaan fiksussa ja kompaktissa, puolikovassa matkakotelossa, jonka sisällä on omat paikkansa kuulokkeille (joiden kupit taittuvat kuljetusta varten vaakatasoon), langallisessa käytössä tarvittavalle kaapelille, usb-c–usba-latauskaapelille sekä lentokoneadapterille. Vasemmanpuoleisessa verkkotaskussa voi pitää halutessaan vaikka pientä mediasoitinta. Latausliitäntänä on nykystandardien mukaisesti usb-c, ja mukana on myös akun lataustason led-indikaatio. Saimme tähän parivertailuun kaksi laadukasta, uutta vastamelukuulokemallia, jotka molemmat on toteutettu eri tavalla. Mutta jo 3–6 desibelin vaimennus sillä kriittisellä kaistalla paitsi säästää korvia mahdollistaa myös sen, että käyttäjä voi kuunnella musiikkiakin hiukan hiljempaa – mikä jälleen on armollisempaa kuulollemme. Siinä on vain yksi yleispainike sekä hipaisukomentoihin reagoivat kuulokekupin ulkopinnat. Tässä artikkelissa käymme läpi sitä, mitä hyviä ja mitä huonoja puolia näillä toteutuksilla kategorisesti on, ja miten Bose ja Sennheiser toimivat yleisellä tasolla
Jos täyslangattomat tulppakuulokkeet kiinnostavat, kannattaa ennen ostopäätöstä katsoa tarkkaan mikä on kuulokepaketin toistoaika yhdellä latauksella ja mikä se on yhteensä kaikki latauskotelon tarjoamat lisälatauskerrat mukaan lukien. . Moni valmistaja saattaa ilmoittaa isolla vain jälkimmäisen luvun, kun taas yhtäjaksoinen kuunteluaika on monesti vain kolmannes tai neljännes siitä. (nro 217) 1/2023 27 Miten pitkän akunkeston tarvitset. Vaikka suljetut sankakuulokkeet eivät teoriassa tarjoa välttämättä niin hyvää meluneristystä kuin tulppamallit, tehokkaalla vastameluominaisuudella ympäristön meteliä saa melko hyvin häivytettyä pois häiritsemästä kuuntelua. Esimerkiksi vastameluominaisuuden teho ja toimivuus Bosen ja Sennheiserin kohdalla on PARIVERTAILU: Bose QuietComfort Earbuds II & Sennheiser Momentum 4 toisistaan poikkeavaa suuntausta: sankamallit ja tulppamallit. ?. Vastamelukuulokkeiden, varsinkin uusien sellaisten, kohdalla taas hyvä vastameluominaisuus on oikeasti hyvä. Sankamallisilla kuulokkeilla taas homma toimii yksinkertaisemmin, sillä niissä on hiukan kookkaammat akut ja yhdellä latauksella musiikki soi helposti kymmeniä tunteja. Tulppakuulokkeissa taas nimenomaan Sennheiser Smart Control on monipuolinen ja kehittynyt Momentum 4 -kuulokkeiden ohjainsovellus. Toteutuksesta ja tekniikasta johtuen täyslangattomat tulppakuulokkeet eivät vielä kovin mahdottomiin kuuntelutuntimääriin yhdellä latauksella kykene, sillä laitteissa on niin kovin vähän tilaa akuille. passiivinen meluneristys vie jo sellaisenaan ympäristöäänestä desibelejä pois, ja kun mukaan ympätään vielä aktiivinen vastameluominaisuus, saattaa kuulija kokea aluksi jopa hieman epämiellyttävää paineentuntua korvissaan, sillä ympäristöäänen katoaminen on niin outo efekti. Näistä sankamallit sopivat pääsääntöisesti paremmin sisätiloihin tai rennompaan ulkona liikuskeluun lähinnä siitä syystä, että kuulokkeiden massa ja koko asettaa tiettyjä välttämättömiä reunaehtojaan esimerkiksi niiden paikallaan pysyvyyteen tai roiskeja pölysuojaukseen. Meidän testiemme mukaan se pitää helposti paikkansa hiukan hiljempaa kuunneltuna toistolähteen ollessa jatkuvasti kuulokkeiden läheisyydessä, mutta yhteyden laatu ja kuunteluvoimakkuus voivat vaikuttaa tulokseen. Tulppamalliset in ear -kuulokkeet myös pysyvät paikoillaan huomattavasti sankamallisia paremmin, joskin niiden oikeanlaisten sovitteiden ja mahdollisten muiden, paikallaan pysymistä parantavien kumirenkaiden ynnä muiden vakaajien testailuun kannattaa varata hiukan aikaa. Kuten sanottua, erityisen meluisiin olosuhteisiin kuulokkeet eivät välttämättä istu, mutta esimerkiksi kulkuvälineet ja työtilat saa hiljennettyä melko hyvällä onnistumisprosentilla. Eräs keskeinen kahden kuulokekategorian kahtia jakava ominaisuus on akun kapasiteetti. Vastamelu ja muut ominaisuudet Teimme viimeksi kattavan katsauksen hiukan edullisempiin täyslangattomiin kuulokkeisiin AVPlus-numerossa 7/21, ja vertailun tiimoilta eri mallien vastamelutoiminnoissa oli aidosti melko tuntuviakin eroja. Sen kautta käyttäjä voi valita bluetooth-laiteparin, säätää äänentoistoa kolmialueisella taajuuskorjaimella sekä Sound Check -toiminnolla, määritellä eri toimintoja eri käyttöpaikoille, säätää vastamelutoiminnon voimakkuutta ynnä muuta. Pintapuolisella tutkailulla myös kansainväliset kollegamme ovat saaneet Momentum 4:n soimaan saman kuutisenkymmentä tuntia parin–kolmen tunnin heitolla suuntaan tai toiseen. Kärjistäen esimerkiksi niin, että edullisessa kuulokkeessa saattaa olla hyvä vastameluominaisuus mutta mahdollisesti huono akunkesto. Mukana on esimerkiksi erilaisia vastamelutoiminnon voimakkuusasetuksia hyödyntävät käyttäjän omat tilat, kolmialueinen taajuuskorjain, hipaisukytkintoimintojen räätälöinti ynnä muuta. Olemme havainneet, että kun hintaluokka nousee pariin–kolmeensataan, yllä mainitut kompromissit ja tinkimiset jäävät pois. Oikeilla sovittimilla melkeinpä mikä tahansa urheilu melkeinpä missä tahansa olosuhteissa onnistuu tulppakuulokkeet päässä, siinä missä usein vähintään parisataa grammaa painavat sankakuulokkeet saattavat esimerkiksi lenkkeillessä lonksua korvilla niin epämiellyttävästi, että se häiritsee sekä kuuntelua että lenkkiä. Bose Music on siisti ja suomenkielinen ohjainsovellus, josta löytyy kaikki tarpeelliset asetukset ja säädöt QuietComfort Earbuds II -kuulokkeille. Esimerkiksi tämän parivertailun osallistujista täyslangattoman tulppamallisen Bosen kuuden tunnin yhtäjaksoinen kuunteluaika ja neljä lisälataussykilä kotelosta on oman kategoriansa keskitasoa, kun taas sankamallisen Sennheiserin 60 tuntia yhdellä latauksella on todella hyvä lukema. Lähinnä edullisemmassa hintaluokassa etuna on se, että muutamasta ominaisuudesta tai toteutustavasta tinkimällä kuulokkeisiin saadaan tuotua joitakin hiukan kalliimpien kuulokkeiden ominaisuuksia
noin 24 tuntia Noin 60 tuntia Latausaika 1 tunti (kuulokkeet) / 3 tuntia (kotelo) Noin 2 tuntia Pikalataus 20 min -> 2 tuntia 5 min -> 4 tuntia Latausliitäntä USB-C USB-C Mukana pakkauksessa USB-C-latausjohto, sovitteet (S/M/L), vakausnauhat (3 pr) USB-C-latausjohto, kuulokekaapeli ja lentokoneadapteri Mitat (kuuloke) 17,2 x 30,5 x 22,4 mm noin 165 x 200 x 90 mm Mitat (kotelo) 59,4 x 66,3 x 26,7 mm 190 x 210 x 60 mm Paino (kuuloke) 6,24 g 292 g Paino (kotelo) 59,8 g 280 g Värivaihtoehdot Musta / vaalea Musta / vaalea kekuppien asentoa korvilla, mikä taas muutti kuulokkeiden toistotasapainoa. ?. Lisäksi painikkeet ovat sekä kustomoitavissa että otettavissa pois päältä, joten käyttäjä voi niidenkin kohdalla etsiä parhaiten omia mieltymyksiään palvelevat ratkaisut. Kaikki nämä toimivat toki myös muissa olosuhteissa, ja pääasia onkin oikeastaan kuunteluprofiilin miellyttävyys sekä kuulokkeiden istuvuus. Yksi keskeinen ominaisuus bluetoothkuulokkeissa on niin kutsuttu multipointtuki, joka sallii siis kuulokkeiden olla yhtaikaisesti yhteydessä kahteen eri laitteeseen, käytännössä esimerkiksi tietokoneeseen ja älypuhelimeen. Puhelut kuitenkin onnistuivat yhteysongelmitta, joten ongelma ei ole sinänsä mainittava. Pitemmän korren näistä kahdesta vetää Bose siinä mielessä, että sen sovellus on saatavilla myös suomenkielisenä. Lisäksi kannattaa varautua testaamaan eripuolen kuulokkeissa myös erikokoisia sovitteita, sillä vasemmanpuoleinen korvakäytäväsi saattaa olla oikeanpuoleista tiukempi. Vastamelutoimintojen tehossa tai enemmänkin niiden profiilissa oli kyllä selkeitä eroavaisuuksia, mutta ne olivat enemmän eräänlaisia painotuksia kuin laatuheittoja. Suljetuissa sankatoteutuksissa tämä harvemmin on kovinkaan suuri ongelma, mutta varsinkin tulppamallisissa kuulokkeissa oikeiden sovittimien valinta ja kuulokkeiden saaminen korvakäytävään sopiville kohdille on homma, johon kannattaa aidosti varata aikaa. Esimerkiksi neljä tai viisi paria olisi parempi, ja yhden niistä olisi hyvä olla kumin tai silikonin sijaan eräänlaista muistivaahtoa. Periaatteessa vastamelukuulokkeita voi lähestyä myös hifikriteerein, mutta laadukkaisiin perinteisiin passiivimalleihin vertaaminen ei ole mielestämme hedelmällistä, sillä kuulokkeiden käyttötarkoitukset poikkeavat toisistaan niin paljon. Sekä Bosea että Sennheiseria ohjataan omilla ohjainsovelluksillaan, joista molemmat toimivat kategoriassaan oikein hyvin. Mutta kyllä Sennheiserin käytöstäkin helposti kärryille pääsee. Tietynlainen kriittisin keskialue toistui molemmilla kuulokkeilla yksityiskohtaisesti ja miellyttävästi, mikä piti toistokokonaisuuden molemmilla malleilla miellyttävästi kasassa. Pääasia onkin, että käyttäjällä olisi sopiva ja se miellyttävin kuuloke erilaisiin kuunteluolosuhteisiin: esimerkiksi täyslangattomat vastamelunapit kuntosalille treenaamiseen, sangalliset vastamelukuulokkeet avokonttoriin ja laadukkaat passiivikuulokkeet kotisohvalla rentoutumiseen. Jos musiikki soi läppäriltä ja älylaitteeseen tulee puhelu, kuulokkeet osaavat automaattisesti vaihtaa laitteiden välillä. Äänenlaatu Äänenlaatua arvioitaessa aktiiviset vastamelukuulokkeet vaativat hiukan erilaisen lähestymistavan kuin perinteisemmät kuuloketoteutukset. Lähinnä tämä johtuu siitä, että niitä käytetään ja ohjataan usein älylaitteen kanssa, jolloin joko toistotai ohjainsovelluksessa on tarjolla jonkinlainen taajuuskorjain. Tavallaan vastameluominaisuuden ja kuulokkeiden yleisen meluneristyskyvyn vertaaminen kahden toisistaan teknisesti ja rakenteeltaan poikkeavan kuulokemallin kohdalla osoittautui tätä testiä tehdessä hedelmälliseksi. Sitä on todellakin syytä käyttää, jos kuulokkeet eivät paketista vedettäessä kuulosta omaan korvaan aivan parhaimmalta mahdolliselta. Lähimpiin haastajiin voi laskea esimerkiksi Sonyn, jonka kehittyneen viidennen sukupolven WH-1000XM5-kuulokkeen testasimme AVPlus-numerossa 5/22. Tällä saralla parhaissa malleissa sovitteita saattaa olla pakkauksessa kuudesta parista ylöspäin. 28 1/2023 (nro 217) PARIVERTAILU: Bose QuietComfort Earbuds II & Sennheiser Momentum 4 molemmissa luokkansa liki parasta. Niiden toiminta ja logiikka tuntuu parantuneen viimevuosina, sillä virhepainallusten määrä esimerkiksi kuulokkeita paremmin paikalleen aseteltaessa oli testeissämme muistinvaraisesti pienempi kuin aiemmin. Edelleen tulppamallinen kuuloke hyötyy rakenteellisesta meluneristyksestä, mutta toisaalta taas sankamallisessa kuulokkeessa voi selvästikin luoda kuuloaistin kannalta ikään kuin kattavamman melunvaimennuksen, sillä (toteutustavasta johtuen) siinä pelataan hiukan myös käyttäjän korvan anatomian ominaisuuksien sekä kuuloke-elementin ja kuulojärjestelmän etäisyyden kanssa. Sankamallisissa kuulokkeissa istuvuus on enemmän mukavuusasia, mutta esimerkiksi Sennheiser Momentum 4:n kohdalla koimme, että kuulokkeen panta on hyvä saada istumaan melko tarkkaan kohtaan päälaella, sillä liikaa edessä tai takana se muutti kuuloMerkki & malli Bose QuietComfort Earbuds 2 Sennheiser Momentum 4 Hinta 299,95 euroa 349,90 euroa Lisätiedot bose.fi en-fi.sennheiser.com Toimintaperiaate Täyslangaton vastamelutulppakuuloke, in ear Langaton vastamelusankakuuloke, over ear Bluetooth-versio 5.3 5.2 IP-suojaus IPX4 – Ohjainsovellus Bose Music Smart Control Kuunteluaika Noin 6 tuntia per lataus / yht. Handsfree-puhelukäytössä kumpikaan malleista ei toiminut mitenkään erinomaisesti, ja testipuheluissa vastaanottaja ilmoitti saavansa molempien kohdalla puheesta heikommin selvää kuin normaalisti puhuttaessa. Äänenlaatua voi, kuten sanottua, muokata ohjelmallisesti, mutta nämä muut parametrit ovat yksilöllisiä. Bosessa tätä ominaisuutta ei ole, mutta Sennheiseristä se löytyy. Suosittelemme kokeilemaan rohkeasti erilaisia toteutuksia! n . Ne muutamat liian muhkeasti soivat bassot tai aavistuksen korvaan ottavat diskantit on helppo siistiä taajuuskorjaimella, ja jos taas haluaa toistosta energisemmän, niin vastaavasti käyttäjä voi helposti nostaa (maltillisesti) toiston ääripäitä. Tietyssä mielessä äänenlaatua tärkeämpää ja siihen jopa keskeisesti vaikuttavaa on se, miten kuulokkeet istuvat käyttäjän korville. Yleisellä tasolla kuitenkin sekä Bose että Sennheiser olivat jälleen tuotekategoriassaan sangen hyvänkuuloiset kuulokkeet, eikä niiden toistoprofiilissa sinänsä ole mitään valittamista. Bose Quietcomfort Earbuds II:n mukana tulee kolme erikokoista korvasovitinta, mikä on oikeastaan minimimäärä. Muita huomioon otettavia ominaisuuksia ovat esimerkiksi kuulokkeiden kontrollipainikkeiden toteutus ja toimivuus, mikä Bosen ja Sennheiserin kohdalla noudattelee nykytrendejä: molemmissa on hipaisumenetelmällä toimivat kontrollit sijoitettuna kuulokkeen ulkosivulle
Käytännössä Momentum 4:llä kuuntelee helposti työviikon matkoineen. Bose Quietcomfort Earbuds II:n kohdalla äänenlaatu on yleisesti todella hyvä, ja sitä voi vielä räätälöidä paremmin omaan makuun taajuuskorjainasetuksilla. Bosen ohjainsovellus on siisti ja selkeä – ja suomenkielinen. Sennheiser Momentum 4 Hinta: 349,90 euroa Tyyliä ja tasaista laatua S iistit sankamalliset vastamelukuulokkeet ovat oivallinen valinta hiukan rauhallisempaan liikkumiseen ja sisätiloissa käytettäväksi. Yleisesti ottaen Momentum 4:llä on helppo kuunnella mitä tahansa musiikkia pitkiäkin aikoja, sillä sen vastameluominaisuus mahdollistaa kuuntelun hiukan maltillisemmalla voimakkuudella. Momentum 4:n äänenlaatu on oikeastaan juuri niin hyvä kuin mitä luokassaan voi olla, ja sitäkin voi jatkojalostaa vastaamaan paremmin omia mieltymyksiä Smart Control -ohjainsovelluksen kolmialueisella taajuuskorjaimella. Kyse ei ole niinkään massasta vaan sen jakautumisesta ja kuulokkeiden osumisesta korvien ympärille. Hyvää on erittäin tehokas vastameluominaisuus, hyvä istuvuus sekä miellyttävä äänenlaatu. Toisaalta käyttömukavuutta laskee piirun se, että kuulokkeet ovat hiukan raskaat ja painavat korvilla. Toisaalta taas hyvän passiivisen meluneristyksen ansiosta QC Earbuds II:n tapaisilla kuulokkeilla tulee kuunneltua musiikkia hiukan hiljempaa, mikä omalta osaltaan säästää korvia. Momentum 4 on työkäytössä sikäli todella hyvä valinta, että se voi olla samanaikaisesti yhteydessä kahteen eri laitteeseen. Siitä huolimatta korvakäytävän sisään asetettava kuuloke voi ennen pitkää hiukan rasittaa korvia, mikä ilmenee eräänlaisena paineentuntuna tai kuunteluväsymyksenä. Kuulokkeiden akunkesto on yhdellä latauksella hurjat 60 tuntia, joka on omassa kategoriassaankin melkoinen saavutus. (nro 217) 1/2023 29 Bose Quietcomfort Earbuds II Hinta: 299,95 euroa Rauhaa liikenteeseen T ulppakuulokemalliset täyslangattomat vastamelukuulokkeet ovat ehdottomasti parempi valinta, jos musiikinkuuntelu tapahtuu liikkuessa tai liikenteessä. Rennompaan ja tyylikkäämpään menoon ehdottoman hyvä vaihtoehto todella toimivalla vastameluominaisuudella. Käytännössä siis niillä voi kuunnella musiikkia tietokoneelta, ja kun vaikka älypuhelimeen tulee puhelu, siihen voi saumattomasti vastata. Vaikka pehmustemateriaali on miellyttävää ja varsinkin kylmempään vuodenaikaan mukavan ylellistä, kesäisempinä kuukausina kuulokkeet tulevat todennäköisesti kuumottamaan korvia melkoisesti. Senkin vuoksi Quietcomfort Earbuds II:t sopivat helposti kaikentasoisille käyttäjille, eikä kokonaisuudessa varsinaisesti ole valittamista: akunkesto voisi luokassaan olla hiukan parempi, ja kuulokkeet voisivat tukea multipoint-yhteyttä kahden laitteen välillä, mutta nämä ovat pieniä miinuksia. Lisäksi lähes kaikissa tapauksissa tulppamallinen kuuloke on helpompi saada pysymään korvassa liikuttaessa. Kuulokkeiden akunkesto on yhdellä latauksella noin kuusi tuntia, mikä todennäköisesti normikäytössä riittää kenelle vain. Vaikka Sennheiser on saanut Momentum 4:t taittumaan melko hyvin pienempään kokoon omaan matkakoteloonsa, ihan käsilaukkuun se ei silti mahdu. Esimerkiksi 8-tuntisen työpäivän aikana kuuden tunnin kuunteluaikaan saa vain 20 minuutin pikalatauksella sen parin tunnin extran, jolloin virtaa riittää koko päiväksi. Toisaalta esimerkiksi matkustusta ajatellen mukana on nykyään jo hiukan harvemmin tarvittava lentokoneadapteri. Toteutuksen etuna on tehokas passiivinen meluneristys, kompakti koko niin kuulokkeiden kuin latauskotelonkin osalta sekä esimerkiksi Bosen tapauksessa ipx4-tason suojaus hikeä ja vesiroiskeita vastaan. Kokonaisuudessa on paljon hyviä, jopa erinomaisia puolia, eikä mahdolliset käyttömukavuuteen liittyvät miinuspuolet suuria ole. + Äänenlaatu + Tehokas vastamelutoiminto + Käyttömukavuus ja istuvuus – Ei kahden laitteen tukea + Tyylikäs kokonaisuus + Miellyttävä äänenlaatu + Todella hyvä akunkesto – Hiukan raskaat käytössä. Lataussyklejä kotelossa taas on neljä, joten ihan kokonaista työviikkoa kuulokkeilla ei pärjää
Hiljattain ne tekivät kuitenkin takaisinpaluun sekä Euroopanettä Suomen-markkinoille, mikä on tietystikin myönteinen uutinen, sillä molemmilla merkeillä on historia, josta ammentaa tietoa ja taitoa nykypäivän haasteisiin – eikä laadukkaita valmistajia nyt varsinaisesti liikaa alalla ole. Pioneerilla on tarjolla tähän tarkoitukseen helppokäyttöinen ja fiksu laitepari.. Simppeleistä simppelein cd-soitin Pioneer PD-10AE on varsin klassisen näköinen cd-soitin, josta on karsittu pois oikeastaan kaikki ylimääräiset ominaisuudet. Tosin sanottakoon, että se toistaa tavanomaisten audio-cd-levyjen ohella myös niin sanottuja Perinteinen StereoSetti liSämauSteilla Vaikka nykymarkkinat tarjoavat monenlaisia monikanavaratkaisuja ja pitkälle vietyjä verkkototeutuksia, perinteinen kaksikanavasetti on vielä toistaiseksi useimmille se äänentoiston perusta. Näistä molemmat ovat alkujaan julkaistu jo muutama vuosi takaperin, mutta johtuen Pioneerin yritysjärjestelyihin liittyvistä kuvioista ne olivat välissä poissa markkinoilta mutta nyt jälleen saatavilla. Tällä kertaa tarkastelussamme on Pioneerilta kaksi melko simppeliä mutta takuutoimivaa laitetta: noin 789 euroa maksava verkkotoiminnoilla varustettu mutta muuten perinteikäs kaksikanavainen integroitu vahvistin SX-N30AE sekä 419 euroa maksava äärimmäisen yksinkertainen cd-soitin PD-10AE. 30 1/2023 (nro 217) TESTI: Pioneer PD-10AE & SX-N30AE Teksti: Heikki Kivelä Kuvat: Valmistaja & AVPlus-toimitus K uten edellisessä AVPlus-numerossa (7/22) kirjoitimme, Onkyon ja Pioneerin taustalla eläneet yrityskuviot ovat viimevuosina olleet niin sanotusti solmussa pariinkin otteeseen ja molemmat merkit vaarassa kadota kentältä kokonaan
Molempien laitteiden mukana tulee omat, peruslaadukkaan oloiset kaukosäätimet, joiden kumiset napit tuntuvat uskottavalta peukalon alla. Hiukan levystä riippuen musiikki lähtee soimaan noin 10 sekunnin kuluttua siitä, kun sen laskee paikalleen ja painaa toistonäppäintä. Myyntipakkauksessa toimitetaan soittimen ohella käteenkäypä ja hyvin toimiva kaukosäädin pattereineen sekä noin 80-senttimetrinen rca–rca-yhdyskaapeli. Mukana on lisäksi keskeisimmät ohjauspainikkeet, Direct-tilan näppäin, jolla on mahdollista ohittaa sävynsäädöt, sekä 6,3 millimetrin kuulokeliitäntä ja laitteen toinen usb-massamuistiliitäntä. Nämä säädöt ovat kuitenkin digitaalisesti ohjattuja ja potikoiden tuntuma hiukan muovinen, mutta kaikki toimii silti asiallisesti. Käytännössä kannen alla on da-muunninpiiri ynnä muut komponentit, pyöritinkoneisto sekä virtalähde. Keskellä on simppeli, joskin hiukan himmeä näyttö, ja sen yläpuolella levykelkan luukku. Vahvistimen etupaneelissa on tuttuun tyyliin kiertosäätimet ohjelmalähteen valinnalle sekä äänenvoimakkuudelle, ja selkeän, kirkkaan näytön alapuolella on vielä pienemmät potikat kanavatasapainon, basson ja diskantin säädölle. Eikä siinä sinänsä mitään, PD-10AE sisältää kuitenkin peruslaadukkaan, pelkästään audio-cd-levyjen toistoon optimoidun da-muuntimen, jonka laatu riittää takuulla peruskäytössä pitkälle. Nykyaikaa vahvistimessa edustaa kahden usb-liitännän kautta tapahtuvan tiedostotoiston ohella suhteellisen kattavat verkkotoiminnot, joista mainittakoon muun muassa tuki Tidalja Spotify-suoratoistopalveluille, Pioneer PD-10AE -cd-soittimesta tekee sikäli poikkeuksellisen se, ettei siinä ole lainkaan digitaalisia antoja. Lisäksi tarjolla on stereolinjalähtö ja subwoofer-lähtö. . Näin ollen digiliitännälle ei suoranaisesti ole mitenkään pakollista tarvetta. Soittimen toiminta ja käyttö on sekin suoraan sanottuna pomminvarmaa. ?. Eri osiot on tuttuun tapaan jaettu omille piirikorteilleen. Kaiuttimien kytkentään taas on neljä paria naparuuveja, eli SX-N30AE:hen voi yhdistää kaksi paria kaiuttimia Aja B-vyöhykkeiksi. Etumaski korostaa soittimen yksinkertaisuutta. Hieman erikoisesti SX-N30AE:n kaukosäätimellä ei kuitenkaan voi ohjata PD-10AE:n toistoa, vaan raidanvaihtoynnä muut painikkeet on varattu vain verkkoja tiedostotoiston ohjaukseen. Siinä on vain virtapainike vasemmalla sekä välttämättömimmät toistonohjauspainikkeet oikealla. Kuten moni muukin nykyaikainen cd-soitin myös PD-10AE on perinteikkään kokoisesta kotelostaan huolimatta sisältä melko tyhjä. Takapaneelin puolella perinteisemmistä liitännöistä mainittakoon kattava rivistö stereo-rca-tuloja, ja omansa on myös mmtyyppisille vinyylisoittimille maadotusruuveineen. Nimellistehoa vahvistin pukkaa 135 wattia per kanava kuuteen ohmiin, ja konepellin alta löytyy muun muassa kookas pakkamuuntaja ja kaksi 8 200 mikrofaradin kondensaattoria. (nro 217) 1/2023 31 poltettuja levyjä ja mp3-levyjä sekä mahdollistaa yksinkertaisen toiston ohjelmoinnin. Kelkan liukuminen on tasaisen varmaa, soitin on käytössä hyvin hiljainen ja muutenkin vakuuttavan oloinen. Perinteikkyttä ja verkkoominaisuuksia SX-N30AE puolestaan on integroitu stereovahvistin, jossa uusi kohtaa luontevasti vanhan. Kenties silmiinpistävin poikkeus tavanomaiseen PD-10AE:n kohdalla löytyy sen takapaneelista: siinä missä suurimmassa osassa cd-soittimista on joko koaksiaalinen tai optinen digiliitäntä, Pioneer on päättänyt varustaa tämän soittimen pelkällä analogisella rcamuotoisella stereolinjalähdöllä. Ilahduttavaa on, että Pioneer on pitänyt SX-N30AE:n mukana myös perinteisen fm-virittimen (kuten myös am-version), ja antenneille löytyy takaa omat liitäntänsä. Lisäksi tarjolla on yksi optinen ja yksi koaksiaalinen digiotto. Tämä ei kuitenkaan ole suuren suuri ongelma, koska soittimen oma da-muunnin on luokassaan kelpo
Tämän taustalla saattoi toisaalta olla myös kuormittunut verkkoyhteys. Yleisellä tasolla SX-N30AE:stä välittyy jotakuinkin hintaa vastaava laatuvaikutelma, eikä laitteen toiminnassa ilmennyt testeissämme muuta erikoista kuin paikoittainen verkkotoimintojen jumittelu. Lisäksi valmistajan mukaan SX-N30AE on myöhemmin saamassa DTS Play-Fi -alustan tuen. Kaiuttimien liitäntään tarkoitettuja naparuuvipareja on mukana kaksin kappalein, ja etupaneelista löytyy vielä lisäksi 6,3 millimetrin kuulokeliitäntä. Etenkin PD-10AE:n kohdalla tämä on suuri plussa, sillä cd-soittimelta ei varsinaisesti ole tarpeen odottaakaan minkäänlaista erityissävytystä äänenlaadun suhteen – ellei kyseessä sitten ole esimerkiksi hiuksenhienosti toistoon vaikuttavien erilaisten suodattimien valinta tai muu vastaava. Tämä saattoi osin mennä myös ruuhkaisen verkon piikkiin, sillä ongelmat pääosin korjautuivat vahvistimen ja sovellusten uudelleenkäynnistyksellä. Eri osiot on perinteiseen tapaan jaettu omille piirikorteilleen. SX-N30AE:n toiminnassa oli siinäkin palPioneer SX-N30AE tarjoaa periaatteessa kaikki tarpeellisimmat liitäntävaihtoehdot ja vähän päälle. Apple-tuotteet tosin eivät muutenkaan ole ehkä parhaita kumppaneita SX-N30AE:lle, sillä siitä puuttuu Airplaytuki. Sopivasti tehoa ja laatua Pioneer-laitteita yhdessä ja erikseen arvioitaessa huomioi kiinnittyi testeissämme lähinnä siihen, että ne molemmat olivat hyvällä tavalla ikään kuin hajuttomia ja mauttomia. Tosin nyt jo muutaman vuoden ikäisen laitteen pieniä puutteita ovat esimerkiksi televisioäänelle tarkoitetun hdmi arc -liitännän sekä asynkronisen usb-liitännän puuttuminen paletista. Massamuistitoistoon tarkoitettuja usb-liitäntöjä sen sijaan on sekä edessä että takana, ja televisionkin saa liitettyä optista digitaalista toslinkliitäntää hyödyntäen. Arkikäytössä keskeisempää on, että cd-soitin toistaa levyt kuin levyt pätkimättä ja neutraalin tasaisella otteella. Testeissämme huomasimme tosin, että verkkotoiminnoissa oli pientä häikkää iPhone 13 Minin (iOS 16.1.2), Remote App -ohjainsovelluksen ja suoratoistopalveluiden kanssa. Ja juuri tätä Pioneer PD-10AE nähdäksemme tekee. Langatonta toistoa varten SX-N30AE:ssä on lisäksi nyt jo hiukan iäkkäämpi mutta edelleen toimiva version 4.1 bluetooth, ja vahvistimen toimintoja voi ohjata mukana tulevan kaukosäätimen ohella myös Pioneerin Remote App -ohjainsovelluksella, joka tarjoaa käytännössä kaikki samat toiminnot visuaalisesti helpommin hahmotettavassa paketissa. Mitä tulee vahvistimen teholliseen suorituskykyyn, niin kaikki oleellinen siltä osin löytyy jutun ohessa olevasta Powercube-mittauksesta. Periaatteessa sovellus toimi muuten asiallisesti, mutta yhteys vahvistimen ja suoratoistopalveluiden välillä takelteli testeissämme muutamaan otteeseen. Soittimen saa liitettyä internetiin joko langallisesti takapaneelista löytyvän ethernet-liitännän avulla tai langattomasti wifiä hyödyntäen. 32 1/2023 (nro 217) TESTI: Pioneer PD-10AE & SX-N30AE TuneIn-nettiradio sekä Chromecast-tuki. ?. Analogiottoja on tarjolla runsaasti, myös vinyylisoittimelle (mm-rasialla), ja mukana on liitännät myös radioantenneille. Kuten yleensäkin suosittelemme hyödyntämään langallista verkkoyhteyttä varsinkin sellaisissa olosuhteissa, joissa langattomassa verkossa on paljon erilaisia laitteita. Mutta kuten sanottua, se saattoi hyvin mennä myös oheislaitteiden ja verkon piikkiin. Sen sijaan, kuten sanottua, Chromecast löytyy, mikä ilahduttanee Android-käyttäjiä. SX-N30AE:tä on mahdollista ohjata kaukosäätimen lisäksi myös Pioneerin Remote App -ohjainsovelluksella. Rakenteeltaan Pioneer SX-N30AE on analoginen diskreetti kaksikanavavahvistin, jonka sisäisestä toteutuksesta löytyy muun muassa kookas pakkamuuntaja ja kaksi 8 200 mikrofaradin kondensaattoria.
Kahden ohmin kuormaan teho säilyy neljän ohmin tasoisena, mutta ei ongelmitta. Tämä on tuttu juttu monen muunkin japanilaismerkin vahvistimissa. Sen sijaan SX-N30AE tarjoaa samanaikaisesti jotain perinteistä ja jotain nykyaikaista olematta silti vahvasti kummankaan koulukunnan edustaja. Kyseessä on yksinkertaisesti pomminvarma laite, joka on omistettu vain yhdelle tehtävälle ja toteutettu sen mukaisesti. Perustehtävässään kuitenkin myös SX-N30AE toimii ja pelittää mainiosti – mittaustenkin mukaan. Merkin vuosikymmenten tietotaito pitää huolen siitä, että perusasiat ovat prikulleen kohdallaan. 192 kHz/24-bit PCM / DSD 5,6 MHz Tuetut suoratoistopalvelut Spotify, TIDAL & Deezer Internetradio TuneIn Monihuonetuki FlareConnect, DTS Play-Fi Chromecast Kyllä AirPlay Ei Wifi Kyllä Bluetooth v. Nyt testatusta laitekaksikosta tämä käy erityisesti ilmi cd-soitin PD-10AE:n kohdalla. Maltillisemmalla voimakkuudella toistossa oli hyvä tasapaino viihdyttävää rullaavuutta ja dynaamisten yksityiskohtien esillepanoa, ja kun volyymia annosteli runsaammin, ääni säilytti reaktiivisuutensa eikä sanottavasti ikään kuin kovettunut. 4.1 Muuta Kaukosäädin Kyllä Ohjainsovellus Pioneer Remote App Virittimen kanavapaikat 40 kpl Värivaihtoehdot Musta / Hopea Merkki & Malli Pioneer PD-10AE Hinta 419 euroa Toimintaperiaate CD/MP3-soitin Mitat (l x k x s) 435 × 103 × 290 mm Paino 5,1 kg Liitännät Rca-linjalähtö Tuetut levyformaatit Audio CD, CD-R, CD-RW, MP3 (CD-R, CD-RW) Kaukosäädin Kyllä Värivaihtoehdot Musta / Hopea Edustaja Loudgroup Lisätiedot eu.pioneer-av.com & loudgroup.fi Pioneer SX-N30AE:n mittaukset Pioneer SX-N30AE antaa reilusti tehoa niin kahdeksan kuin neljän ohmin kuormiin. Käyttäjän kannalta myönteistä on sekin, että SX-N30AE:n sävynsäätimillä toistoprofiilin voi asettaa mieleisekseen, ja jos säädöt uhkaavat mennä överiksi, on vahvistin helppo komentaa nollasäätöihin Direct-kytkintä painamalla. Jos etsit keskihintaluokasta nykyaikaista mutta tuttuihin konventioihin nojaavaa, yksinkertaista erillissarjaa, Pioneer on valmistaja, jonka nimi kannattaa pitää mielessä. Mittauksessa suojapiirit laukesivat vähän väliä, ja yhden ohmin kuormaan suojapiirit löivät päälle ennen kuin mittaus pääsi edes alkuun. Äänentoistollisesti keskeisin havainto oli, että vahvistin kykeni ajamaan melko vaivattomasti testiaikana käytössä olleita EPOS ES-14 -kaiuttimia sekä hiljempaa että kovempaa kuunneltuna. Jos verkkotoistoominaisuudet ovat lähinnä arjen ekstraa, käytössä tuskin tulee ongelmia. Peruskäytössä suojapiirin innokkaasta toiminnasta ei kuitenkaan ole haittaa, ja Pioneerin kanssa voi käyttää huoletta kaikkia kaiuttimia. jon hyvää. Kahdeksan ohmin kuormaan dynaaminen teho on reilut 120 wattia per kanava ja neljän ohmin kuormaan saadaan jo lähemmäs 200 wattia. Suojapiirit on säädetty hyvin herkälle, vaikka periaatteessa virtalähteessä olisi vielä reserviä jäljellä. Tämäkin osaltaan kielii siitä, että SX-N30AE:n tehoreservit riittävät peruskäytössä hyvin myös vähän haastavammille kaiuttimille. n Kelpo perussetti . Pioneer PD-10AE + Todella yksinkertainen käyttää + Neutraali ääni – Ei digilähtöjä Pioneer SX-N30AE + Perusominaisuudet kunnossa + Järkevästi tehoa – Osin vanhentuneet ominaisuudet – Hiukan muovinen tuntuma. (nro 217) 1/2023 33 Merkki & Malli Pioneer SX-N30AE Hinta 789 euroa Toimintaperiaate Integroitu 2-kanavainen viritinvahvistin verkkotoiminnoilla Mitat (l x k x s) 435 x 149 x 327 mm Paino 8,3 kg Liitännät USB 1 edessä (5 V / 0,5 A), 1 takana (5 V / 1 A) Phono (mm, rca) 1 pr Linjaotto (rca) 6 pr Koaksiaalinen digitaalinen 1 kpl Optinen digitaalinen 1 kpl Antenni FM + AM Ethernet 1 x 10/100 LAN Linjalähtö 1 pr Subwooferlähtö 1 kpl Kaiutinlähdöt A + B (2 + 2 pr) Kuulokelähtö 6,3 mm, edessä Verkko-ominaisuudet Tuetut formaatit MP3, WMA, WAV, AIFF, AAC, FLAC & Apple Lossless Toistoresoluutio Max. Se ei ole kuitenkaan Apple-käyttäjien ykkösvalinta, koska soittimesta puuttuu Airplay. Lähtökohtaisesti vahvistimen ääni oli kuitenkin oheiskaluston kanssa siinä määrin kunnossa, ettei sävynsäätöihin ollut kuunteluissa tarpeen turvautua
Toki poikkeuksiakin löytyy, mutta sitten puhutaan todella isoista ja kalliista, usein sangen eksoottisista jalustamalleista. Mutta jos haluaa ääneen todellista fyysistä painoa, silloin on käännyttävä lattiakaiuttimien puoleen. Sillä jos et onnistu löytämään esimerkiksi kehittyneillä dsp-kyvyillä varustettuja aktiivikaiuttimia tai täydennä settiä subwooferilla, pääkaiuttimien koolla on väliä. Vaikka äänenlähde ja muu oheiselektroniikka ovatkin kokonaisuudessa tärkeitä, kaiuttimella on silti äänentoistoketjun vaikein tehtävä: sähköisten signaalien muuntaminen akustisiksi. Koska juuri parin tonnin hintaluokka on se, josta todellinen hifiääni vasta alkaa! Neljä vahvaa vaihtoehtoa Monesti kuuluu sanottavan, että kaiuttimet ovat äänentoistojärjestelmän heikoin lenkki. Sen todisti kaikki neljä tähän vertailuun saamaamme kaiutinmallia. Ja ihan kuin tämä sähköakustinen muunnos ei olisi jo sellaisenaan tarpeeksi vaikea, niin muuntamisen on myös tapahduttava mahdollisimman laajalla taajuusalueella 17 metrin (20 hertsiä) aallonpituuksista vain muutamaan millimetriin ylimmässä diskantissa. Ja lattiakaiuttimet mahdollistavat parikin pykälää paremman äänen realistisuuden ja kookkaamman toiston mittakaavan. Mutta jo noin kahdella tuhannella eurolla pääset kiinni tasapainoiseen ja kokonaisvaltaiseen hifiääneen. 34 1/2023 (nro 217) Teksti: Mats Meyer-Lie & AVPlus-toimitus Kuvat ja mittaukset: Hifi&Musik VERTAILU: Neljä lattiakaiutinta noin 2 000 euroa M oni meistä tietää, että siistit, selkeät ja yksityiskohtaiset, yleisesti ottaen hyvin rakennetut ja suunnitellut jalustakaiuttimet voivat kuulostaa todella mainiolta. Se, että eroistaan huolimatta ne olivat myös soundin suhteen yllättävän lähellä toisiaan, osoittaa paitsi viime vuosien teknisen kehityksen elementtipuolella myös sen, että hintaluokassa käydään kiivasta kilpailua, jossa valmistajilla ei ole varaa epäonnistumisille. Ehkä joskus näin onkin, mutta jo kahdella tuhannella eurolla on tarjolla todellista unelmaääntä!
(nro 217) 1/2023 35 S iitä lähtien, kun Acoustic Energy esitteli ensimmäisen mallinsa, röyhkeän AE1-minimonitorin yli 30 vuotta sitten, yritys on ollut tunnettu lähinnä siitä, että se käyttää johdonmukaisesti metallisia elementtejä paremmissa tuotesarjoissaan. Kuunteluissa se paitsi iski mutta myös korosti tiettyä painoarvoa iskun takana, eikä vähiten bassoilla! Kaiutin soi pidäkkeettä, lämpimästi ja aidoilla äänenpaineilla niin bassojen kuin kirkkaan diskantinkin osalta. ?. . Kun Audio Energy esitteli vuoden 2022 alussa uudelleen suunnitellun ja parannetun version vielä halvemmasta 100-sarjasta, jota he myös laajensivat AE120:lla, uudella suuremmalla lattiamallilla, he käyttivät tilaisuuden hyväkseen laajentaakseen 300-sarjaa uudella huippumallilla. Melkein kuin nyrkkeilijä silkkihansikkailla! Eleganttia iskua Acoustic Energy AE320 Hinta: 1 799 euroa Acoustic Energy AE320:n takaa löytyy yksi pari laadukkaita naparuuveja kaiutinkaapeleille. Keskiluokkaan sijoittuvan 300-mallin uusimmassa versiossa kuitenkin käytetään jälleen metallia, mutta kartiot ovat saaneet uuden kaksikerrosrakenteen: alumiinin päällä on keramiikkapinnoite. AE320:ssä on juuri tätä sarjaa varten kehitetty uusi alumiininen diskanttielementti omalla aallonohjaimella, joka taas on räätälöity parantamaan integraatiota bassokeskiäänielementtien kanssa. Kotelon alaosan reikä on pohjan vaimennusmateriaalin täyttöä varten. AE320 asettaa riman todella korkealle työn jäljen ja hinnan suhteen. Mutta pari vuotta sitten merkki yllätti tuomalla hiilikuituelementtejä ylelliseen 500-sarjaansa, koska heidän mielestään sen vaimennusominaisuudet ovat paremmat kuin alumiinilla. Äänen täyteläisyys ja selkeys olivat sitä luokkaa, että AE320 muistutti itse asiassa melkoisestikin hieman pienemmäksi skaalattua versiota vertailun B&W-kaiuttimesta. Erona oli se, että yksityiskohtien terävyydestään huolimatta AE320 ei aivan onnistunut luomaan yhtä laajamittaista ja syvästi kolmiulotteista stereoavaruutta kuin B&W. Tyylikäs ja elegantti ulkoasu viittasi vähän siihen suuntaan, että luvassa voisi olla hienostunutta, hieman hillittyä toistotyyliä, mutta kuinka kävikään! Eloisa, hyökkäävä ja lähes räväkkä soundi tuli täysin puun takaa! Toiston niin sanotussa draivissa ja diskantin upeassa resoluutiossa ei ollut tosiaankaan mitään vikaa, ja AE320 on kaiutin, joka on kaikkea muuta kuin ujo. Mutta toisaalta, eipä siinä onnistunut kukaan muukaan, ja mitä enemmän kuuntelimme, sitä enemmän AE320 nousi suorastaan herkulliseksi yhdistelmäksi eleganttia audiofiilikaiutinta ja häpeämätöntä iskukykyä. Saimme kaiuttimen testiin todella näyttävällä pähkinäpuuviimeistelyllä, joten siltäkin osin paketti on kunnossa. Tämä malli on nimeltään AE320, ja se on ohut kolmitiekaiutin, jota on täydennetty kolmannella viiden tuuman bassoelementillä verrattuna 10 senttimetriä lyhyempään 2,5-tiemalliin AE309:ään. Kaiuttimen vahvasti sisäisesti tuettu ja alaosastaan lisävaimennettu kotelo tekee mallista yllättävän vakaasti seisovan pienen raskassarjalaisen. Kyseiset elementit taas ovat uusia ja pitkäiskuisia, niin ikään 300-sarjaan kehitettyjä
Kyseessä on erityinen punottu kartio, joka tarjoaa paremman suuntaavuuden ja kontrollin kuin aikaisemmat kevlar-elementit. Pienemmissä huoneissa voi olla paikallaan tulpata kaiuttimen bassorefleksiportit. Jokainen, joka luulee englantilaisen soundin olevan jotenkin hillitty ja huomaamaton, tulee yllättymään tämän mallin eteenpäin menevästä ja rohkeasta toistosta! Mutta se, mikä todella teki uudesta 603:sta oman tapauksensa muiden rinnalla, oli äänen hienostunut avoimuus ja syvä, hienoksi muotoiltu stereokuva. 36 1/2023 (nro 217) VERTAILU: Neljä lattiakaiutinta noin 2 000 euroa B owers & Wilkinsille 600-sarja ei ole ollut vain tekninen onnenpotku vaan myös ihan konkreettinen hittituote, jonka kerrotaan myyneen yli miljoona paria sen ilmestymisen jälkeen vuonna 1995. Se luo varmalla ja lujalla otteellaan vahvan siteen kuunteluhuoneeseen. Reippaasti vääntöä tarjoava B&W toistaa bassot niin pohjamutia myöten, että sen kumppaniksi on melkeinpä aiheellista suositella todella tehokasta ja hyvän kontrollin tarjoavaa vahvistinta. Tästä pienestä erosta huolimatta uskallamme sanoa, että kyseessä on ytimiään myöten uusittu, oma kaiuttimensa. Tietysti nämä parannukset ovat merkinneet myös sitä, että jakosuodatinta on hienosäädetty paremmilla komponenteilla. Samalla se on myös sarjan ainoa kaiutin, jossa keskiäänisenä on Continuum-elementin ainutlaatuinen ”reunukseton” FST-versio. Siispä sarjan 25-vuotisjuhlavuoden kunniaksi brittimerkki julkaisi pari vuotta takaperin uusia Anniversary Edition -malleja, jotka edustavat samalla sarjan järjestyksessään seitsemättä sukupolvea. Heti ensitahdeista alkaen B&W:n saundi herättää kunnioitusta. Mutta tässä kannattaa varoa vaimentamasta liikaa, ettei tulppaus heikennä kaiuttimen riemukasta toisto-otetta ja rajua dynamiikkaa. Elastisesti ripustettu diskantti on entiseen tapaan asennettu kartiomaisen, valmistajaltaan Nautilusnimen saaneen putken eteen, jolloin kartion takaheijastukset vaimenevat. Ja vaikka olemme tottuneet erittäin hyvään yksityiskohtien esityskykyyn B&W kanssa, uusi 603 maalasi selkeämmän ja realistisemman stereokuvan kuin mihin olimme valmistautuneetkaan. Joten: jos uuden mallin tavoitteena oli yhdistää basson voimavarat ja tanakka dynaaminen isku todella hohtavaan ja viehättävään äänen läpinäkyvyyteen, suoritus on napakymppi! Aito taiteilija B&W 603 S2 Anniversary Edition Hinta: 2 000 euroa B&W tarjoaa perinteiseen tyyliinsä kaksoisjohdotusmahdollisuuden. Lisäksi ohut alumiinikalotti on varustettu jäykistävällä pienellä ulkoreunan ympärille asennetulla alumiinirenkaalla. Refleksiaukon kuviointi minimoi ilmavirtauksesta syntyviä sivuääniä.. Lisäksi diskantissa on parempi magneettijärjestelmä, joka puolestaan on lainassa kalliimmasta 700-sarjasta. Tarjolla on siis paljon uutta, mutta oikeastaan ainoa ulkoinen ero aiempaan on varsin huomaamaton mallinimikaiverrus diskantissa. Toistossa oli leveyttä ja kolmiulotteista realismia, jota muut testin osallistujat eivät aivan kyenneet tarjoamaan. Kyseinen FST-versio kehitettiin alun perin valmistajan 800-huippusarjaan, mutta se otettiin käyttöön vuonna 2019 myös juhlamallin perustana olevassa edeltäjässä. B&W 603 S2 Anniversary Edition on ainoa neljästä kaiuttimesta koostuvan sarjan lattiamalli. B&W:n kaiuttimista tuttu Continuum-elementti on siis ennallaan, mutta vuonna 2019 tulleet, alumiinin sijasta paperikartioiset bassoelementit ovat saaneet uudet ja tehokkaammat moottorit. Vertailun muihin osallistujiin nähden tarjolla oli enemmän bassomuskeleita ja painetta kuin Dynaudiossa, jossa niin ikään on tuplana kuuden tuuman elementit bassossa
Diskantti saattaa näyttää päälle päin aiempaa yksinkertaisemmalta, mutta uusi Cerotar-elementti on otettu huomattavasti kalliimmasta Evoke-sarjasta. Keskiäänisessä, jossa maltillisempi paino on tärkeämpää, kelan lanka on alumiinia. Uusi Emit-sarja (jonka nimestä on poistunut M) ei ole vain vanhaa kamaa hienosäädettynä ja päivitettynä, vaan siinä on kyse täysin uusista malleista, joissa suurin osa kaikesta paitsi kotelomitoista on uutta. Dynaudio Emit 50:n iso, yhtenäinen ja erittäin tasapainoinen, todella täyteläinen soundi muistutti yllättävän paljon mitoiltaan suurempaa ja toistoltaan syvempää Acoustic Energyn AE320-mallia. Mottonaan ”Tästä alkaa hifi” tanskalaisvalmistaja halusi nostaa rimaa ja näyttää kilpailijoilleen, kuinka edistyksellistä teknologiaa voidaan uuttaa yksinkertaisempiinkin budjettisarjoihin. Mutta yhtäläisyydet loppuivat siihen, koska Emit 50:n toistoprofiili oli yleisesti rauhallisempi, kontrolloidumpi mutta myös hieman varovaisempi. Mutta viime julkaistulla, uudella Emitversiolla Dynaudio näyttää halunneen antaa muutakin kuin vain mielikuvia. Vahvemman moottorin ja uuden magneettimateriaalin lisäksi elementissä on niin sanottu Hexis-vaimennus, jossa pieni kupu on sijoitettu suoraan varsinaisen diskantin taakse tasoittamaan taajuusvastetta ja samalla myös vaimentamaan resonansseja. Tehokkaat, kaksoismagneeteilla varustetut bassot ovat myös uusia ja toteutettu kuparikeloilla sekä kevyillä lasikuiturungoilla, jotka on asennettu suoraan Dynaudion omaan, kevyeen, jäykkään ja erittäin vaimennettuun MSP-kartioon (magnesium/silikaatti/polymeeri). Dynaudio tarjosi myös ilmavamman ja avoimemman stereokuvan mutta toisaalta vei äänikuvan ikään kuin kauemmaksi eikä niinkään eteenpäin kuuntelijaa kohti kuin vertailun muut osallistujat. Omanlaisensa tekninen ratkaisu siis, jolla saadaan vähän sama vaikutus kuin B&W:n Nautiluksella tai vaikkapa KEFin uudella Meta-vaimennusmateriaalilla. Se on kaiutin, joka todellakin voi täyttää suuren huoneen toistollaan, myös bassoillaan! Lempeän rauhallinen Dynaudio Emit 50 Hinta: 2 000 euroa Dynaudiolla on tyylille uskollisesti vain yksi naparuuvipari, ja refleksiaukon pyörrekuvio pitää ylimääräiset puhinat kurissa.. Ratkaisu minimoi myös dynaamisen kompression, koska tavanomaista vaimennusmateriaalia ei käytetä. Joten vaikka muut – ennen kaikkea B&W ja Q Acoustics – voitaisiin kokea spontaaneimmiksi ja elävämmiksi, Emit 50:n tavassa esittää musiikkia oli jotain eleganttia ja vakaata. Ripauksen verran Q Acousticsin tapaista iskua ei kuitenkaan olisi haitannut kokonaisuudessa, mutta eipä toisaalta ole epäilystäkään siitä, etteikö Emit 50:n hinnalla saisi paljon ja hyvää ääntä. Ja mikä ilahduttavaa, hinta ei ole noussut ainakaan paljoa huolimatta huomattavasti edistyneemmistä elementeistä! Ja niistä elementeistä puheen ollen, uutuusmallien kohdalla ne ovat saaneet radikaaleja parannuksia. Kaiutin ei ehkä ole niin avoin ja iskevä kuin Q Acoustics, ei niin värikäs ja hohtava kuin B&W tai yhtä suoraviivainen kuin Acoustic Energy, mutta mitä enemmän kuuntelimme, sitä enemmän opimme arvostamaan Dynaudion itsevarmaa auktoriteettia ja lempeää rauhallisuuden tunnetta. (nro 217) 1/2023 37 A lkuperäinen Emit M -sarja vuodelta 2015 oli Dynaudion näkemys superluokan lähtötason kaiuttimesta. Kahdesta jalustamallista, keskikaiuttimesta ja pienestä kaksitielattiakaiuttimesta koostunut Emit M oli todellinen hitti ja välitti monelle vahvan mielikuvan siitä, mitä yrityksen paljon kalliimmasta repertuaarista löytyy
Concept 50 kuulosti terveemmältä ja jouhevammalta kuin muut, joten se, mitä kaiuttimelta puuttuu bassojen saralla se korvaa näppärästi toiston reaktiivisuudella. Tätä tekniikkaa on käytetty muun muassa EISA-voittaja Concept 500:ssa, josta tuli ikään kuin teknologinen lähtökohta uusien, halvempien Q Acoustics -mallien kehittämiseen. Etuna on, että se tarjoaa tasaisimman toistobalanssin rajoitetulla, pistemäisemmällä säteilykuviolla ja myös puhtaammilla, vähemmän monimutkaisilla jakosuodattimilla. Mutta eniten porukasta erottui silti Concept 50, joka kuulosti hieman ohuemmalta kuin muut ilman aivan samaa bassojen painoa. Toinen painopiste on ollut saada kaiuttimien koteloista mahdollisimman kuolleet. Bassojen aiheuttamien häiriöiden välttämiseksi diskantti on myös mekaanisesti erotettu baffelista. Uusi Concept 50 on ohuempi, solakampi variantti huippumallista, mutta se sisältää periaatteessa kaikki isomman sisarmallin tekniset ratkaisut ja nipun uusia. Mutta tämä kaksitiemallipa kuulosti myös ilmavammalta ja terävämmältä kuin muut leveällä, erittäin tarkalla, hieman eteenpäin suuntautuvalla stereokuvalla. 38 1/2023 (nro 217) Q Acousticsin laadukkaat ja tukevat, kaksoisjohdotuksen mahdollistavat naparuuvit ovat hintaluokan mukaiset. Tuntuvinta oli miellyttävän eloisa ja itsevarma toistoote, joka sai sekä Acoustic Energyn että Dynaudion vaikuttamaan jokseenkin hillityltä ja varautuneelta. Näin vältetään tarpeeton vaimennusaineen käyttö, joka voi saada kaiuttimen kuulostamaan tukkoisilta ja elottomilta. Koteloissa on todella perusteellisen sisäisen tuennan lisäksi sisäänrakennetut resonaattorit, jotka on viritetty sammuttamaan seisovia aaltoja. Viime vuosina useissa malleissa on ollut myös eräänlaiset sisäänrakennetut painetta tasaavat vaimentimet, jotka on viritetty hillitsemään kotelon sisään muodostuvia seisovia aaltoja. Aivan kuten Concept 500:ssa elementit on asennettu metallibaffeliin, joka puolestaan on kiinnitetty joustavasti kotelon takana olevaan yhteensopivaan levyyn. Puhdasta tyylikkyyttä Q Acoustics Concept 50 Hinta: 2 590 euroa VERTAILU: Neljä lattiakaiutinta noin 2 000 euroa. Tällainen elementtisijoittelu tarjoaa erittäin tasaisen horisontaalisen säteilykuvion ja pystysuuntaisten heijasteiden hallinnan. Concept 50:ssä sen sijaan oli hillitöntä vauhtia ja jännittävää draivia, mikä onnistui todella nostamaan pulssia kuunteluiden edetessä. Senpä vuoksi he esimerkiksi ovat pysytelleet tiukasti vain kaksitierakenteiden parissa, koska heidän mielestään se on ainoa järkevä ratkaisu ehdottomasti puhtaimman äänen kannalta – kohtuullisen hintaan. Elementit on kehitetty varta vasten sekä Concept 30:lle, 50:lle että 90:lle (keskikaiutin), ja niissä on samat hyväksi havaitut kartiomateriaalit kuin useimmissa muissakin: paperi bassokeskiäänisisssä ja pehmytkalotti diskanttina. E nglantilainen Q Acoustics on tullut tunnetuksi pienistä mutta erittäin hyvin rakennetuista budjettikaiuttimistaan, mutta viime vuosina valmistaja on myös osannut laajentaa repertuaariaan. Toisin sanoen kyseessä on erittäin hyvin rakennettu ja joustava kaiutin, johon on helppo tottua. Myös kaiuttimen toiston puhtaus ja sen hallinta ovat tasolla, johon harvemmin tässä hintaluokassa tulee törmänneeksi. Kokonaisvaltainen resonanssien vaimennus on Q Acousticsin perusteema, mutta kuten sanottu, niin on myös kaksitierakenne. Tähän Q Acoustics on pyrkinyt muun muassa tietokoneanalyysiä hyödyntäen, optimaalisen sisäisen tukirakenteen suunnittelulla sekä kaksinkertaisella mutta joskus – kuten Concept 500 -huippumallin kohdalla – jopa kolminkertaisilla kotelon seinämillä, joiden välissä on resonanssivaimennettua geeliä, jota valmistaja kutsuu nimellä Gel-core. Jotta kaiutin toistaisi matalammalle kuin tavanomaisempi kaksitiemalli, bassoäänisiä on mukana kaksin kappalein ja diskantti on sijoitettu niiden keskelle. Sama periaate ulottuu toisaalta myös valmistajan hiukan ylellisempiin lattiamalleihin. Heillä on aina ollut suhteellisen selkeä tekninen asenne kaiuttimien valmistukseen: ihanteena on ollut tietynlainen ”yksinkertaisuuden periaate”. Vertailun edetessä saimme pariinkin otteeseen hämmästyä siitä, kuinka tasainen tilanne oli neljän osallistujan välillä. Toisaalta sen vastineeksi siinä on ilahduttavaa äänen puhtautta ja vivahteiden runsautta, johon muut eivät oikein pystyisi vastaamaan ilman kaiuttimien sijoituksen muuttamista, refleksiaukkojen tulppaamista tai vahvistinkaluston vaihtoa. Maltillisemmassa bassotoistossa ei varsinaisesti ole mitään vikaa, vaikkei se olekaan yhtä syvä ja täyteläinen kuin vertailun muilla kaiuttimilla
Q Acousticsin taajuusvaste on melko lailla ihanteellinen kaikissa kolmessa kulmassa, vaikka diskantin vaimenema onkin hiukan yllättävää. Sen kohdalla oli sen sijaan kyse tasapainon ja kontrollin yhdistelmästä, eikä vähän rohkeampi toistoprofiili olisi varsinaisesti ollut haitaksi. Toisto-otteeltaan todella tanakka ja itsevarma Acoustic Energy taas sijoittui jonnekin kahden edellä mainitun välimaastoon. Jokainen toimii! Muita vähemmän reaktiivinen Emit 50 on vahvistimelle suhteellisen helppo kuorma paitsi impedanssin (vihreä) myös maltillisten vaihemuutosten (punainen) osalta. Täytyy myöntää, ettemme ihan olleet valmistautuneet siihen, että testin kaikki neljä kaiutinta kuulostivat niin hyvältä – sekä muhkealta että hienostuneelta! Lähtökohdat olivat niin tasaiset, että selkeän voittajan haarukoiminen nelikosta oli vaikeaa, ellei mahdotonta. Lineaarisin toisto on 30 astetta sivusta, joten kaiuttimia ei tarvitse kääntää kuulijaa kohti. Muhkeista bassoistaan huolimatta AE320 tuntui silti hieman pienemmältä kuin muut. B&W on vahvistimelle melko haasteellinen kuorma (vihreä). B&W:n mutkitteleva taajuusvaste ei erottunut kuuntelussa. Mutta kuten aina, suosittelemme erittäin lämpimästi tutustumaan henkilökohtaisesti ja omalla suosikkimusiikilla jokaiseen näistä kaiuttimista. Dynaudio ei ollut aivan yhtä energinen. Näin ollen se kohosi tämän vertailun suosikiksi. Acoustic Energyn impedanssi on vahvistimelle helppo (vihreä), alimmillaankin yli viisi ohmia 150 hertsillä. Kyseessä on todellinen monipuolinen kaiutin, jota on aika vaikeaa olla suosittelematta. Vaihemuutokset bassotaajuuksilla (punainen) ja kapasitiivinen kuorma yli viidessä kilohertsissä voivat kuitenkin aiheuttaa ongelmia. AE320:n taajuusvaste on siisti, kevyesti diskantin osalta laskeva sekä suoraan edestä (vihreä), 30 (keltainen) ja 60 astetta (punainen) sivusta. (nro 217) 1/2023 39 Merkki & malli Acoustic Energy AE320 B&W 603 S2 Anniversary Edition Dynaudio Emit 50 Q Acoustics Concept 50 Parihinta 1 799 € 2 000 € 2 000 € 2 599 € Edustaja Hifimesta BW Group Scanteknik Simex Lisätiedot acoustic-energy.co.uk hifimesta.fi bowerswilkins.com bwgroup.fi dynaudio.com scanteknik.fi qacoustics.com hifi.fi Toimintaperiaate 3-tie, bassorefleksi 3-tie, bassorefleksi 3-tie, bassorefleksi 2-tie, bassorefleksi Diskanttielementti 28 mm 25 mm 28 mm 25 mm Keskiäänielementti – 150 mm 150 mm – Bassokeskiäänielementti 3 x 130 mm 2 x 150 mm 2 x 180 mm 2 x 130 mm Jakotaajuus 380 Hz / 3,4 kHz 400 Hz / 4 kHz 540 Hz / 4,4 kHz 2,1 kHz Nimellisimpedanssi 8 Ohm 6 Ohm 4 Ohm 6 Ohm Ilmoitettu herkkyys 90 dB 88,5 dB 86 dB 90,5 dB Liitännät 1 pr naparuuvit 2 pr naparuuvit 1 pr naparuuvit 2 pr naparuuvit Mitat (l x k x s) 180 x 1 000 x 320 mm 190 x 990 x 340 mm 200 x 1 140 x 310 mm 180 x 1 030 x 420 mm Paino (kpl) 26 kg 24 kg 26 kg 23 kg Viimeistelyvaihtoehdot Valkoinen Musta Pähkinä (+100 €) Musta Tammi Valkoinen Musta Valkoinen Pähkinä Musta Valkoinen Harmaa . Sen impedanssi laskee noin kolmeen ohmiin 130 hertsissä, eikä vaihekaan (punainen) ole helpoimmasta päästä.. Jos sen bassotoistossa olisi ollut enemmän potkua, se olisi ollut selvä voittaja. Tämän vertailun ja siihen liittyvien kuuntelujen jälkeen ei ollut epäilystäkään siitä, etteikö noin kahdella tuhannella eurolla saisi vaikuttavaa määrää ääntä. Kaiuttimet ovat lineaarisimmillaan 60 astetta sivusta (punainen) kuunneltuna, joten niitä ei kannata kääntää sisäänpäin. Siistin vaihekäytöksen (punainen) ja herkkyyden vuoksikin kaiutin on vahvistimelle helppo kumppani. Se ei erottunut kuunteluissa. Sen sijaan millään tapaa pieneksi ei voi kutsua B&W:tä, jonka ulottuvainen ja värikäs toistotyyli toi ääneen lähestulkoon fyysistä realismia. Concept 50:n impedanssi (vihreä) pysyttelee pääosin viiden ohmin yläpuolella, tosin neljässä kilohertsissä käydään neljässä ohmissa. Diskantin vaimenema 1,9 kilohertsissä erottuu kaikilla mittauskulmilla. Tässä ryhmästä kuitenkin selkeimmin muista erottuva toteutus oli silti epäilemättä impulsiivinen Q Acoustics, jonka puhdas ja selkeä toistoprofiili sai suurimmaksi osaksi kaikki muut kuulostamaan vähän valjuilta. Dynaudio on taajuusvasteeltaan varsinkin keskialueelta varsin tasainen ja lineaarisimmillaan suoraan edestä (vihreä) mitattuna
Keväällä 2022 esitelty Totemin KIN Play Tower -aktiivikaiutin sijoittuu KIN-malliston yläpäähän. Vuonna 2018 lanseerattuun KINmallistoon kuuluu ennestään kaksi aktiivista jalustakaiutinta, kotiteatteriin soveltuvia passiivikaiuttimia, soundbar, kolme subbarimallia, langaton lähetin subwooferille, useita litteitä seinän sisään asennettavia kaiuttimia sekä vahvistin erityisesti malliston passiivikaiuttimia varten. Räätälöityä ajattomuutta Totemin suunnittelufilosofiaan kuuluu ajattomuus, ja kaikessa mennään käytännöllisyys sekä äänenlaatu edellä. LangaTTomasTi ääni edeLLä Kanadalaisen Totemin lattiakaiutin tarjoaa tanakkaa toistoa ja suoraviivaisen käyttökokemuksen.. Yhtiö suunnittelee itse kaiuttimiensa elementit. Kotelo on bassorefleksitoteutus, jossa refleksiputki on suunnattu taakse. Basso ja keskialue toistuvat kahden 5,25-tuumaisen hybridielementin voimin, kun taas diskantille on tuuman kokoinen pehmytkalotti. Niinpä KIN Play Tower -kaiuttimetkaan eivät välttämättä ole ulkonäöltään mitään designin ilotulitusta, mutta ne soveltuvat huomaamattomasti nykysisustukseen. Viimeistelyvaihtoehdot ovat takuuvarmat satiinimusta ja satiinivalkoinen, ja mukana tulee magneettikiinnitteinen etumaskin kangassuoja. 40 1/2023 (nro 217) Teksti: Joni Nikkola Kuvat ja mittaukset: AVPlus-toimitus KOKEILU: Totem KIN Play Tower -aktiivikaiuttimet T otem Acoustic on kanadalainen hifivalmistaja, joka on perustettu vuonna 1987. Se sijoittuu 3 000 euron hintaluokkaan parilta
Led-valo kertoo, onko kaiutin päällä, lepotilassa, mykistetty, bluetooth yhdistettynä vai parinmuodostustilassa. ?. Toinen kaiuttimista on aktiivinen ja sisältää molempien kaiuttimien 200 watin jatkuvaan tehoon yltävät vahvistimet. (nro 217) 1/2023 41 Etupaneeli on minimalistinen. Kaiuttimen sisällä on vaimennusaineena vaahtomuovia. AMP IN -liitäntään taas voi liittää esimerkiksi ulkoisen esivahvistimen, jolloin kaiutin ohittaa omansa. Valmistajan mukaan ne valmistetaan tiukkojen standardien mukaan joko alihankkijalla tai tarvittaessa itse. Monivalintapyörästä voi säätää pyörittämällä äänenvoimakkuutta. Jos lisää tanakkuutta kaipaa, niin mukana on lähtö aktiivisubwooferille. Tuuman kokoinen pehmytkalotti ja viiden tuuman bassokeskiäänielementit ovat Totemin omaa suunnittelua. Digitaaliselta puolelta tarjolla on kaksi optista sisääntuloa. Phonosisääntulon ja linjasisääntulon välillä ei kuitenkaan pysty siitä vaihtamaan. Kaiutinliitännät on toteutettu naparuuveilla. Liitäntöjä KIN Play Towerista löytyykin melko kattavasti. Suunnittelussa on kiinnitetty huomiota vaihelineaarisuuteen, nopeuteen, tunteiden välittämiseen, luonnolliseen toistoon myös muualta kuin suoraan edestä kuunneltuna sekä tilantunteeseen. Äänenvoimakkuuden säätöjen lisäksi löytyy mykistysnäppäin sekä tasonsäädöt bassolle ja diskantille. Levysoittimen liittämistä varten mukana on tietysti liitäntä myös maajohdolle. Bluetoothin kautta kaiutin toistaa parhaimmillaan 48 kilohertsin näytteenottotaaTotemin elementit ovat laadukkaan oloiset ja luokassaan järeät. Vahvistinmoduuli on viritetty toimimaan optimaalisesti niiden kanssa. Pitkällä painalluksella taas pääsee bluetooth-parinmuodostustilaan. Hdmi-liitäntää tai toistokäyttöön tarkoitettua usb-liitäntää ei ole, mutta langattomasta toistosta huolehtii bluetooth 5.0 -yhteys. Siinä on ainoastaan led-indikaattorivalo sekä monivalintapyörä. Analogisella puolella tarjolla on 3,5 millimetrin aux-sisääntulo sekä rca-sisääntulo, jota voi käyttää valinnaisesti sekä linjatasoisille lähteille että phono-muodossa levysoittimelle. Kun vaihtaa muihin toistolähteisiin, ilmaisinvalo vilkahtaa kerran vihreänä. Valinta tapahtuu takana olevasta kytkimestä. Kun painaa lyhyesti pyörää, pääsee pyörittämällä valitsemaan toistolähteitä. Ainoastaan hdmisisääntuloa jää hieman kaipaamaan, vaikka optisilla liitännöilläkin television liittäminen kyllä onnistuu. Mukana tulee alumiininen ja tanakka kaukosäädin, jossa on virtapainike, toistopainikkeet bluetooth-toistoa varten, omat painikkeensa kaikille toistolähteille sekä bluetooth-parinmuodostusta varten. Lisäksi kätevänä ominaisuutena mukana on nollauspainike tasonsäädöille. Se onkin tarpeellinen, sillä kaiutin ei itsessään kerro, missä asennossa mikäkin säätö on. Usb-liitäntä kyllä löytyy, mutta se on vain huoltokäyttöön.
Jakosuodatin on kaksiteinen, eli molemmat bassokeskiäänet toistavat samaa aluetta. Kaukosäädön kannalta pienenä mutta ärsyttävänä miinuksena kaiuttimen led-ilmaisin on melko himmeä, minkä vuoksi etenkään valoisassa huoneessa ja kankaisen suojaverkon läpi sitä ei meinaa millään nähdä. ?. 42 1/2023 (nro 217) KOKEILU: Totem KIN Play Tower -aktiivikaiuttimet Alumiininen kaukosäädin on tanakka eikä säikähdä aivan pienestä päälle istahtamisesta. Bluetooth-yhteys tukee Qualcomm aptX HD -koodekkia. Lisäksi yhteys kaiuttimeen syntyy myös langattomasti bluetooth-yhteydellä. Siinä on myös melko monipuoliset liitännät, mukaan lukien analogiset linjatulot, phono-sisääntulo vinyylisoittimelle ja kaksi optista sisääntuloa. Aktiivisesta kaiuttimesta löytyy kaksi luokassaan sangen järeää 200 watin vahvistinta. Jakosuodattimen suunnitteluun on selvästi satsattu, sillä siinä on tavallista enemmän laadukkaita komponentteja. . Ainoastaan hdmisisääntuloa jää hieman kaipaamaan, vaikka optisilla liitännöilläkin television liittäminen kyllä onnistuu. Toisaalta niiden merkitys on ehkä enemmän hienosäätö akustiikkaan ja kuuntelutottumuksiin, eikä säätöihin tarvitse sen jälkeen enää koskea. Joissain vastavissa konfiguraatioissa jako on niin sanottu 2,5-teinen, jolloin molemmat elementit toistavat bassoalueella samaan aikaan, mutta keskialueelle siirryttäessä toisen elementin toisto suodatetaan pois. Sävynsäätöjen asetuksille ei ole vain minkäänlaista indikaattoria, mikä tekee etenkin sävynsäätöjen käytöstä hieman epämääräistä. Lisäksi sävynsäädöt ja niiden nollaus on saatavilla kätevästi säätimestä. Totem on niin sanotusti puoliaktiivinen kaiutinjärjestelmä, jossa toisessa kaiuttimessa on sisäänrakennettu vahvistin, ja jakosuodatus on toteutettu passiivisesti. Painikkeita ei voi kehua tunnokkaiksi tai ylellisiksi, mutta säätöjä on mukavasti. Kaikki toistolähteet löytyvät omina painikkeinaan
Rytmiikan ja dynamiikan esitys onnistuu, ja kaiuttimien äänikuva on luonteva, ei mitenkään erityisen leveä tai suureellinen. Monipuolinen kaukosäädin tekee käytöstä helppoa, joskin himmeä ilmaisinledi verottaa hieman käyttökokemusta. Vaikka ulottuvuutta löytyy kaiuttimesta itsestäänkin kiitettävästi, subbarilähdön ansiosta alataajuustoistoa saa halutessaan tanakoitettua lisäbassolla. ?. Kevyemmällä kuunteluvoimakkuudella ja musiikilla muhkeudesta on sen sijaan paljonkin iloa. Keskialueella kaiuttimet loistavat parhaiten. Myös Roxy Musicin Avalon-levyn hillityn tyylikäs pop soi nautinnollisen pakottomasti ja sävykkäästi. Tietyillä raskasbassoisemmilla musiikkinäytteillä voikin olla tarpeen napsauttaa kaukosäätimestä basson tasoa pari pykälää alaspäin. Toimituksestamme myös Heikki Kivelä kävi kuuntelemassa kaiuttimet. Kotonaan hienostuneessa musiikissa Kaiuttimien luvataan yltävän alataajuuksilla 30 hertsiin saakka. Totem KIN Play Tower -tornikaiuttimet tarjoavat rytmikästä ja dynaamista toistoa helppokäyttöisessä paketissa. Hän kuvaili toistoa näin: “Todella muhkea alabasso tuo kuunteluun hyvän viihdefaktorin, mutta kovemmalla volyymilla basso voi muuttua kuuntelutilassa melko epäselväksi. Flamencossa on hieno tilantuntu, ja kitaran sävypaletti on monipuolinen. Mukana paketissa tulee kaiutinjohto, virtajohto sekä välijohdot optisena ja 3,5 millimetrin aux-versiona. Etenkin bassorummun iskuäänet toistuvat sen verran tanakasti, että harvat jalustakaiuttimet pystyvät samaan. Vaikka television saakin liitettyä optiseen sisääntuloon, hdmi-liitäntää jää kaipaamaan. Refleksiputki on sijoitettu kaiuttimen taakse. Rankemman rokin ja metallin kuuntelussa ylätaajuudet ovat sävyltään hieman kovia ainakin langattomassa kuuntelussa. (nro 217) 1/2023 43 juudella Qualcomm aptX HD -koodekin ansiosta. deissa. Ääntäkin kaiuttimista lähtee, mutta lähinnä basson balanssi estää varsinaisen luukuttamisen. + Toisto sopivalla materiaalilla + Dynaaminen toisto + Monipuolinen kaukosäädin + Phono-sisääntulo – Himmeä ilmaisin-led – Ei hdmi-sisääntuloa Totem Kin Play Towerin toistovaste Toistovaste suoraan edestä (punainen) ja 45 asteen kulmassa (harmaa) yhden metrin etäisyydeltä. Langattomien toistolähteiden osalta jäi myös toivomisen varaa bluetoothin rinnalle. Keskialue on aavistuksen pinnassa, myös sivulta mitattaessa. Kaiuttimien alla on valmiina ääntä eristävät tassut. Toistovasteessa on jonkin verran poikkeamia, mutta ei mitään erityistä huomautettavaa. Liitäntöjä on varsin mukavasti. Diskanttipuolikin ehkä hieman kesyyntyy analogisesta lähteestä toistettuna verrattuna Tidaliin bluetoothin kautta kuunneltuna. Korostuma ei ole valtavan päällekäyvä mutta on rokimmassa materiaalissa hieman rasittava. Bassovasteen loiva muoto mahdollistaa kaiuttimen sijoituksen lähelle seinää ilman bassojen liiallista korostumista. Alle 300 hertsin osalta mittaus on aikaikkunoitu vapaakenttäsimulaatio, yli 300 hertsin osuus taas toteutettiin lähikenttämittauksena. Diskantti ja yläkeskialue ovat niin ikään kohdillaan, helppoa ja miellyttävää kuunneltavaa. Se ilmenee rumpupelleissä, särökitarassa, ja osin terävämmissä torvisounTotem KIN Play Tower Hinta 2 999 € Edustaja Hifihuone Lisätietoja totemacoustic.com & hifihuone.fi Toimintaperiaate Puoliaktiivikaiutinjärjestelmä, refleksikotelo Elementit Diskantti 1” Bassokeskiääni 2 x 5” Vahvistinteho 2 x 200 W Taajuusvaste 30 Hz – 22 kHz (±3 dB) Langattomat yhteydet Bluetooth 5.0 Sisääntulot RCA (linja/phono), 3,5 mm aux, 2 x optinen, AMP IN Lähdöt Subwoofer-lähtö PCM-toistolaatu 24 bit / 192 kHz (optisen liitännän kautta) Mitat 1 020 x 180 x 265 mm Paino (aktiivi/passiivi) 17 kg / 16,2 kg Ryhtiä ja dynamiikkaa . Peruskuuntelussa monenlaisella musiikilla toisto on kuitenkin helppoa ja viihdyttävää.” n . Optisen liitännän kautta on tuettuna 24 bitin syvyys ja 192 kilohertsin näytteenottotaajuus. Erityisesti phono-sisääntulo vinyylisoittimille on tervetullut. Mikä tärkeintä, bassorummun ja -kitaran balanssi pysyy pääosin oikeaoppisena. Herkät näppäilyt ja aksenttinyhtäisyt erottuvat toisistaan luontevasti. Digitaalista signaaliprosessointia ei ole käytetty, jotta se ei sekoittaisi vaihelineaarisuutta. Ulottuvuutta riittää tarpeeksi alas etenkin musiikkikäytössä, ja elokuvatehosteissakin pääsee tunnelmaan. Tosin muut kuin iskuäänet alataajuuksilla tuppaavat jäämään jalkoihin, ellei lisää hieman basson tasoa. Tämä saattaa selittyä taajuusvastekorostumalla ylemmällä toistokaistalla viiden kilohertsin tietämillä ja toisaalta vaimenemalla sen jälkeen. Miles Davisin Bitches Brew’ssa jazz-orkesterin tilantuntu, sähköpiano, läskibasso ja rummut kuulostavat kokoisiltaan, ja headroomia riittää ruuhkaisimmissakin kohdissa. Ylätaajuuksien toisto on sävyltään hieman kova. Vinyyliltä kuunnellessa soundi on miellyttävän pyöreä ja luonnollinen. Vaihetoisto onkin yhtiön suunnittelufilosofian ytimessä, ja perustajan mukaan juuri se erottaa hyvän kaiuttimen huonosta kuulijan korvassa
Onko se sittenkään oikea. Ja mitä suurempi vaihtelu, sitä voimakkaampi ääni. Ilman molekyylit muodostavat tiheämpiä ja harvempia alueita. Tiheämmällä alueella, missä molekyylejä on enemmän, on myös enemmän massaa ja siten suurempi paine, harvemmalla alueella paine on vastaavasti pienempi. Musiikista puhuttaessa vaikkapa soittimen kieli, ilmapatsas torven sisällä, rummun tai kaiuttimen kalvo. Tätä on yksinkertaisinta tarkastella käyttäen esimerkkinä yksittäisen taajuuden muodostamaa paineen aaltomaista vaihtelua vaakakuvaajana, joka lähtee nollasta eli vallitsevasta vakiopaineesta nousten maksimiin ja laskien takaisin nollan kautta minimiin ja takaisin nollaan. Molekyylien liike välittyy ilmassa eteenpäin muodostaen siinä jaksoittain tiheämpiä ja harvempia alueita. Mikä vaihe on, ja mikä on se oikea vaihe. 44 1/2023 (nro 217) Teksti: Teppo Hirvikunnas Kuvat: Teppo Hirvikunnas, Shutterstock, Google Play OPAS: Subbarin vaiheen säätö A kustinen ääni syntyy, kun jokin materia värähtelee. Tämä siis muodostaa ääMoni on tuskastunut aktiivisubbarin vaiheen valinnassa tai säätämisessä, jos sille portaaton säätö löytyy. Mitä nopeampi vaihtelu, sitä korkeampi ääni – ja sama kääntäen. NäiN säädät subbarin vaiheen ja vähän muutakin kohdalleen ?. Liike etenee ilmassa nopeudella noin 343 metriä sekunnissa eli 1 235 kilometriä tunnissa. Ilmanpaineen vaihtelujakso voidaan siis tulkita eräänlaiseksi äänen peruselementiksi ja sen nopeus taajuudeksi. Tämä liike välittyy ilmaan eli saa siinä aikaan molekyylien liikettä. Miten sen kuulee. Kun paineen vaihtelu saapuu korvaan, se saa korvan tärykalvon liikkumaan. Ääni on siis korvan tai oikeastaan viime kädessä aivojen tulkinta ilmanpaineen vaihtelun aiheuttamasta korvan tärykalvon liikkeestä. Ääni on siis yksinkertaisuudessaan ilmanpaineen vaihtelua
Vaihe siis lähtee liikkeelle nollasta, nousee huippuunsa Jokainen erilainen ääni muodostuu yhdistelmästä eri perustaajuuksia ja musiikki vieläpä useista samaan aikaa soivista äänistä. Yleensä siksi, että ei ole lainkaan sanottua, että kokeneetkaan kuuntelijat huomaavat heti näinkään selvää vaihe-eroa. Entä jos äänet ovatkin vastakkaisessa vaiheessa, eli vaiheessa on 180 asteen ero. Elementtien välinen vaihe-ero aiheuttaa vaimentuman jakotaajuuden alueelle. Sähkövirrassa tätä paineen vaihtelua edustaa vaihtovirta, jossa jännitteen taajuus ja voimakkuus vastaavat äänen paineen vaihtelua. Tällaista tilannetta kutsutaan myös akustiseksi oikosuluksi. Kun ääniaallon korkeampi ilmanpaineen vaihe kohtaa matalamman, kumoavat nämä tällöin toisensa, eikä mitään paineen vaihtelua synny. Vaiheen eri kohtia (vaiheita) kutsutaan asteilla, koska yksi kokonainen vaihe palaa nollasta aina nollaan muodostaan tavallaan 360 asteen ympyrän. Kun kartio liikkuu eteentai ulospäin, se tiivistää edessään olevia ilmamolekyylejä ja aiheuttaa korkeamman ilmanpaineen sekä vastaavasti liikkuessaan taaksepäin kartio ikään kuin imee ilmaa ja ilmamolekyylien tiheys pienenee. Yksi vaihejakso/sekunti on yksi hertsi, 500 vaihejaksoa/sekunti on 500 hertsiä ja niin edelleen. Tämä vaihtelu nollasta huippuun ja nollan kautta minimiin ja takaisin nollaan muodostaa niin sanotun vaiheen. Joissain tapauksissa tähän löytyy portaaton säätö, joka on itse asiassa hieman eri asia kuin tuo kaiuttimen polariteetin kääntävä vaiheenkääntökytkin, mutta tästä tarkemmin tuonnempana. Elementit toistavat jakotaajuuden alueella jonkin matkaa samaa taajuusaluetta. Jokainen erilainen ääni muodostuu yhdistelmästä eri perustaajuuksia ja musiikki vieläpä useista samaan aikaa soivista äänistä. Tämä erottuu selvimmin matalilla taajuuksilla käytettäessä pääkaiuttimien kanssa erillistä lisäbassoa, subwooferia. Ei ääntä ollenkaan, tai ääni kuulostaa epämääräiseltä ja bassoköyhältä. Äänet siis vahvistavat toisiaan. (nro 217) 1/20223 45 nen ja sen taajuuden peruselementin. Vastakkaisessa vaiheessa olevat äänet (vaiheissa on 180 asteen ero) kumoavat toisensa. Vaihe siis lähtee liikkeelle nollasta, nousee huippuunsa 90 asteen kohdalla, laskee takaisin nollaan (180 astetta), laskee minimiin (270 astetta) ja palaa takaisin nollaan (360 astetta). Normaalisti positiivinen sähkövirran vaihe liikuttaa kartiota eteenpäin ja negatiivinen vaihe taaksepäin. Ääni siis muodostuu paineen vaihtelusta (ja sen sähköisenä vastineena jännitteen vaihtelusta). Vaiheella on merkitystä myös eri äänialueita toistavien kaiuttimien kohdalla. Äänen taajuuden muodostama yksi jakso/vaihe on äänen peruselementti ja sen nopeus (vaihtelujakso/sekunti) on taajuus (hertsiä, Hz). Tämä johtuu siitä, että kuuntelutilasssa ääniaaltojen sekoittuminen tasaa vaihe-eroja. Tuloksena on hyvinkin monimutkainen paineenvaihtelun muodostama aaltomuoto vaiheineen. . Äänisignaalissa vaiheen merkitys on moninaisempi ja yhteydessä aikaan sekä taajuuteen. Tuloksena on hyvinkin monimutkainen paineenvaihtelun muodostama aaltomuoto. Kaiuttimessa vaiheen yhteydessä puhutaan kuitenkin polariteetista eli plussan ja miinuksen suhteesta. ?. Vaiheen eri kohtia (vaiheita) kutsutaan asteilla, koska yksi kokonainen vaihe palaa nollasta aina nollaan muodostaan tavallaan 360 asteen ympyrän. Näin kaiutin muodostaa ilmassa etenevän äänen aaltomuodon. Kun kaksi eri ääntä soi samaan aikaan ja samassa vaiheessa, ne tuottavat kolme desibeliä suuremman äänenvoimakkuuden. 90 asteen kohdalla, laskee takaisin nollaan (180 astetta), laskee minimiin (270 astetta) ja palaa takaisin nollaan (360 astetta). Koska molemmat kaiuttimet toistavat koko taajuuskaistalla samoja taajuuksia, on vaiheero yleensä helppo kuulla. Paineenvaihtelu nollasta huippuun ja nollan kautta minimiin ja takaisin nollaan muodostaa yhden vaiheen. Tällaista tilannetta kutsutaan myös akustiseksi oikosuluksi. Subwooferissa onkin tämän takia yleensä aina vaiheenkääntökytkin (Phase: normal/invert). Tyypillisesti tämä aiheutuu, kun kaiuttimien plussat ja miinukset on kytketty keskenään päinvastoin eli eri polariteettiin. Positiivinen vaihe suurempaa, negatiivinen pienempää ilmanpainetta. Toisto ei siirry heti toiselta elementiltä toiselle, vaan elementit toistavat jakotaajuuden alueella jonkin matkaa samaa taajuusaluetta. Ääni muodostuu ilmanpaineen jaksottaisesta vaihtelusta eli vaiheesta. Oikea vaihe. Vaiheella on merkitystä myös eri äänialueita toistavien kaiuttimien kohdalla. Mitä enemmän elementtien välillä on jakotaajuuden alueella eroa, sitä suuremman vaimentuman se toistoon aiheuttaa. Kääntämällä plusja miinusjohdot päinvastoin kääntyy vaihe 180 astetta. Sähkövirrassa tätä paineen vaihtelua edustaa vaihtovirta, jossa jännitteen taajuus ja voimakkuus vastaavat äänen paineen vaihtelua. Kaiuttimessa vaihe tarkoittaa tavallaan myös kartion liikkeen suuntaa
Ja tässä on hyvä huomioida, että subwooferin jakotaajuuden säädössä lukevat arvot ovat useimmiten vain suuntaa antavia. Myös eri äänialueiden voimakkuussuhteet vaikuttavat (ja myös vaikeuttavat) oikean vaiheen subjektiivista valintaa. Tyypillisillä olohuone-etäisyyksillä olevat matkaerot ovat pieniä. Eli mikä on signaalin absoluuttinen vaihe/polariteetti ja toteutuuko se kuuntelussa. Jos subwooferin taso on esimerkiksi selvästi pääkaiuttimien tasoa voimakkaampi, niin oikeaa vaihetta on vaikea päätellä musiikkia kuuntelemalla. Tämä liittyy äänen luonteen ja sävyn määritteleviin, äänen perustaajuutta korkeampiin harmonisiin kerrannaisiin. Koska vaihe muuttuu taajuuden mukaan ja eri kaiuttimilla on erilainen vaihe, voi vaiheero olla mitä tahansa 0–360 asteen välillä. Testisignaaleja löytyy esimerkiksi testi-cd-levyiltä ja vaikka Spotifysta (esimerkiksi Audiolab – Audio Test Tones), tai signaaligeneraattorina voi käyttää netin lukuisia online-sovelluksia (esimerkiksi onlinetonegenerator.com) tai älypuhelimen mobiilisovelluksia. Kumpi sitten mahtaakaan kuulostaa oikeammalta (stereopari siis kuitenkin aina samalla tavalla). Ja tässä ei ole mukana edes kuuntelutilan vaikutusta. Ja vielä lyhyesti av-viritinvahvistimien automaattisäädöistä: ne ovat hyvä renki, mutta huono isäntä. Myöhemmin voi kokeilla myös muita jakotaajuuksia. Ainakaan viiveiden ja vaiheen suhteen. Vaihe muuttuu siis taajuuden mukaan. . Se, haluaako kaiuttimien plussat kytkeä vahvistimen plus-lähtöihin ja miinukset miinus-liittimiin vai päinvastoin, on ihan sama. Myös subwooferin voimakkuus tulee säätää mahdollisimman samalla tasolle pääkaiuttimien kanssa. Mitä ne jossain määrin tavallaan ovatkin, koska kummassakin on kyse myös ajasta. Esimerkkinä mainittakoon myös suuntaa antavan taajuusvasteen näyttävä SPL Meter (Keuwlsoft). Näin pitkällä viiveellä äänessä kuullaan jo kaikuna kaksi eri äänilähdettä. Mitä suurempi vaihe-ero, sitä suurempi vaikutus sillä on toistoon jakotaajuuden alueella ja myös osittain myös yläpuolella. Lineaariset ja loivat muutokset eivät ole yleensä ongelma. Oikeasta vaiheesta on helppo varmistua mittaamalla. Valinnan vaikeus Subwooferin vaiheen (polariteetin) valinnalle tai säädölle annetaan yleensä sinänsä selkeät mutta subjektiiviseen havainnointiin perustuvat ohjeet. Vaiheessa ei ole kysymys pelkästään kaiuttimen kytkennän polariteetista. Esimerkkinä tähän käyttöön ovat erinomaiset Android-sovellukset Noise Generator (TMSOFT) tai Subwoofer Bass Test (Hoel Boedec) tai iOS-maailmassa Tone Generator Audio Sound Hz. Tämä johtuu kuuntelutilassa tapahtuvasta ääniaaltojen sekoittumisesta, käytettävästä kuuntelumateriaalista, käytetystä jakotaajuudesta ja siitä, miten äänialueen tasot on sovitettu toisiinsa. Puhutaan muutamien millisekuntien viiveistä, joilla ei matalilla taajuuksilla ole vaiheen kannalta suurtakaan merkitystä. Oikea vaihe mittaamalla Jos oikean vaiheen löytäminen tuntuu kuuntelemalla vaikealta, niin ei ihme. Jako ja tasot Mittauksessa jakotaajuuden perusarvona voi käyttää 80 hertsiä. Emme suosittele luottamaan liikaa automaattisäätöihin. Jo tässä kannattaa käyttää mittasignaaleja ja äänenpainemittaria apuna, muuten on vaarana, että subwooferin taso tulee liian voimakkaakKaiuttimen vaihe vaihtelee taajuuden mukaan (punainen vaste). Siis vaikka sehän tietenkin liikkuu edestakaisin, mutta mikä on kartion nimellissuunta suhteessa alkuperäiseen signaaliin. Passiivisissa jakosuodattimissa vaihe voi kääntyä jakotaajuuden alueella jyrkästi jopa 180 astetta. Mittaamiseen tarvitaan jakotaajuuden alueen mukaisia siniaaltosignaaleja 40–120 hertsin taajuuksilla sekä äänenpainemittari. Viiveen merkitys riippuu vaiheen kannalta taajuudesta. Jos bassorummun isku on aiheuttanut mikrofonin kalvoon liikkeen eteenpäin ja vaihtovirrassa positiivisen vaiheen, niin kuuluuko kaiuttimen kartion liikkua vastaavasti ulospäin äänitettä toistettaessa. ?. Jos vaiheen katsotaan alkavan nollasta, 50 hertsin taajuudella 180 asteen vaiheen kohta saavutetaan 0,5 sekunnin kohdalla ja siinä ajassa ääni on kulkenut jo 171,5 metriä (343 metriä / 2). Oikea vaihe on se, jossa bassotoisto on voimakkain ja tukevin. Itse asiassa vaihe voi kääntyä ja kääntyy signaaliketjussa monessa eri vaiheessa. Vaihe-eroa syntyy myös kaiuttimien sijaitessa eri etäisyydellä kuuntelijasta. Vaihe/polariteetti kääntyy tuotannossa useita kertoja, eikä sillä ole merkitystä. Ja vaiheen kohdallahan puhutaan aina tietystä taajuudesta tai taajuusalueesta, jolla on tietty vaihe, kun taas viive vaikuttaa koko kaiuttimen toistoon. Jos jako on tehty epäsymmetrisesti käyttäen esimerkiksi subwooferille 50 hertsin jakoa ja pääkaiuttimille 80 hertsin jakoa. Tässä on myös hyvä tuoda esiin niin sanotun absoluuttisen oikean vaiheen merkitys, eli mihin suuntaan kaiuttimen kartion kuuluu liikkua. Ja myös äänenvoimakkuus on helppo mitata puhelimella lukusilla tarjolla olevilla mobiilisovelluksilla. Sovitettaessa kahden eri kaiuttimen toistoa toisiinsa tulisi niiden olla jakotaajuuden alueella mahdollisimman samassa vaiheessa. Matalilla taajuuksilla aallonpituus on toisaalta niin pitkä, että normaalissa huonetilassa olevilla pienillä eroilla ei ole suurta merkitystä. Periaatteessa kyllä, mutta tämä ei ole välttämättä ollenkaan helppoa. Tyypillisesti vaihesiirtymät tapahtuvat kaiuttimessa itsessään, sen elementeissä ja jakosuodattimessa. Kriittisiä kohtia ovat jyrkät muutokset, erityisesti toiston siirtymisessä elementiltä toiselle sekä jakotaajuuden läheisyydessä. Jos kahden äänilähteen välillä on esimerkiksi matkaerosta johtuvaa viivettä, niin on selvää, että ääni on eri vaiheessa. Esimerkiksi matalilla taajuuksilla aallonpituus on pitkä: 50 hertsin taajuuden yhden vaiheen aallonpituus on 6,86 metriä. Matalilla taajuuksilla myös kotelo vaikuttaa vaihekäyttäytymiseen. Vaihe liittyy aikaan siten, että taajuus on aina aallonpituuksien määrä sekunnissa. Se on mahdollista suhteellisen helposti ihan kotikonstein. Siksi pelkkä vaiheen 180 asteen kääntö subwooferin polariteettia kääntämällä ei välttämättä tuota suurta eroa tai niin sanottua oikeaa vaihetta voi olla vaikea päätellä. 46 1/2023 (nro 217) OPAS: Subbarin vaiheen säätö Viive ja vaihe Viive ja vaihe käsitetään usein samana asiana
Pääkaiuttimet kytketään takaisin toimintaan ja mitataan äänenpaine uudelleen käyttäen jakotaajuuden mukaista pistetaajuutta ja/tai testisignaalia. Suoritetaan mittaukset uudelleen käyttäen samaa pistetaajuutta ja/tai testisignaalia kuin edellä. Jos käytössä on vaiheenkääntökytkin, on oikea asento se, missä saadaan suurempi lukuarvo. Päähuomio on kuitenkin jakotaajuuden kohdalla. Ne löytyvät osoitteesta www.avplus. Äänenvoimakkuussäädin jätetään mittauksessa saavutettuun kohtaan. Käännetään säätö siihen kohtaan, mikä tuottaa suurimman äänenpainelukeman. Äänenpaineen pitäisi olla nyt edelleen sama, mikä oli alun perin pääkaiuttimia mitattaessa asetettu. Nyt säädetään vain subwooferin tasoa siten, että jakotaajuuden kohdalla äänenpaineeksi saadaan sama lukema kuin pääkaiuttimien kanssa. Jakotaajuus on esimerkiksi säädettyä lukuarvoa korkeampi. Tässä on toki syytä mainita, että ennen koko prosessia subwooferille tulisi olla tietenkin etsitty mahdollisimman optimaalinen sijoituspaikka. Tämä on tyypillinen virhe subwooferin tason säätämisessä. Jos lukema on 2–3 desibeliä suurempi kuin aikaisemmin mitattu, voi olla, että pääkaiuttimien toistoalue menee päällekkäin pääkaiuttimien kanssa. n Tässä muutama kätevä mobiilisovellus niin subwooferin vaiheen kuin jakotaajuuden ja tasonkin säätämiseen. Käytettäessä pistetaajuuksia mittauksen voi tehdä käyttäen myös pistetaajuuksia jakotaajuuden alaja yläpuolella (±10 hertsiä). Portaattomalla säädöllä periaate on sama. Nyt pääkaiuttimien ja subwooferin pitäisi soida suurin piirtein samalla voimakkuudella. fi/testisignaalit (tiedoston nimessä kaistan ala-, keskija ylätaajuus.) Äänenvoimakkuus säädetään siten, että kuuntelupaikalle sijoitettu äänenpainemittari näyttää testisignaalilla keskiarvona lukemaa 75 tai 80 desibeliä. Tästä ei ole välttämättä haittaa, mutta suotavaa se ei ole. sitten vaihe Seuraavaksi voidaan säätää (tai valita) subwooferin ja pääkaiuttimien välinen vaiheistus. Olemme myös tehneet verkkosivuillemme valmiita kaistasuodatettuja pinknoise-signaaleja eri taajuuksilla. Tällaista signaalia voi olla vaikeampi generoida tai löytää, mutta ainakin jo edellä mainittu Android-sovellus Noise Generator (TMSOFT) mahdollistaa signaalin suodatuksen halutulle taajuuskaistalle. Kaista tulisi rajata esimerkiksi 80 hertsin taajuudelle 70–90 hertsin välille. Mittarin tulee olla asetuksella C-painotus ja lukemana siis mittauksen keskiarvo. Mittaria voi hieman liikutella kuuntelualueella. Vasemmalla SPL Meter (Keuwlsoft), keskellä Subwoofer Bass Test (Hoel Boedec) ja oikealla Noise Generator (TMSOFT). Tämän jälkeen irrotetaan pääkaiuttimien plus-johdot (jotta pääkaiuttimet saadaan vaimennettua) ja kytketään subwoofer päälle. Tasot saadaan kohdalleen seuraavasti: Ensin toistetaan vain pääkaiuttimilla jakotaajuuden mukaista siniaaltosignaalin pistetaajuutta tai kaikkein mieluiten jakotaajuutta vastaavaa kolmasosaoktaavin kaistarajattua vaaleanpunaista kohinaa. (nro 217) 1/20223 47 si, mikä taas vaikuttaa oikean vaiheen havaitsemista. Jos se on pienempi, on subwooferin ja pääkaiuttimien välillä jakotaajuuden alueella vaihe-ero. Kuvat: Google Play. Tässä vaiheessa subwooferin tasoon ja/ tai jakotaajuuteen voi tehdä muutenkin pientä hienosäätöä, kun vaihe on nyt ainakin kohdallaan. Subwooferin jakotaajuutta voi tällöin laskea hieman. Lopullinen taso ja myös jako voidaan hienosäätää vielä myöhemmin, kun oikea vaihe on kohdallaan. “Kun subbari kerta on, niin pitäähän sen kuulua”. Huonoa sijoitusta ei voi vaiheella eikä oikein muullakaan korjata
Traditionaaliset työskentelytavat paiskasivat kättä tämän päivän teknologian kanssa.. 48 1/2023 (nro 217) Teksti: Joni Nikkola Kuvat: Oskari Muro, Jarkko Viinamäki ja Joni Nikkola HAASTATTELU: Oskari Muro Perinteistä soundia nykyvälineillä Oskari Muron esikoisalbumi syntyi Porvoon Magnusborg-studiolla
Välillä maailma on vienyt myös Etiopiaan ja Ranskaan. (nro 217) 1/2023 49 O skari Muro julkaisi omaa nimeään kantavan esikoisalbuminsa marraskuun alussa 2022 Chilly Mazarin Records -levy-yhtiönsä kautta. ”Osaan englantia ihan hyvin, mutta sillä ei ikinä pääse ihan syvätasolle. kaipuu kotikieleen Muro on syntyisin Joensuusta mutta asuu nykyään Helsingissä. Siellä soitin eri tyyppien kanssa erilaisissa bändeissä ja esiinnyttiin sun muuta. Vielä demovaiheessa eroa ei kuitenkaan juuri ollut, sillä hän teki kappaleet samalla tavalla kuin ennenkin. ”Yleensä aina demotan niin, että mulla on akustinen kitara ja laulu. ”Jotenkin alkoi rakkaus suomalaista musiikkia kohtaan kasvaa ulkomailla. Sitten jotenkin alkoi kertyä biisejä pöytälaatikkoon.” Ennen Pariisia Oskari oli asunut Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. Se on analoginen, mutta liukuja gain-säätimet pystyy säätämään digitaalisesti kuten nykyaikaisissa digitaalitiskeissä. Aikaisemmin Oskari oli tehnyt kappaleita lähinnä englanniksi, mutta ulkomailla asuessa lyriikoita alkoi syntyä suomeksi. Omalla tutulla äidinkielellä pääsee ilmaisussa syvemmälle. Tämä oli soittanut aiemmin rumpuja maailmanmainettakin niittäneessä Steve ’N’ Seagullsissa, joka soittaa bluegrass-versioita hevibiiseistä. Joissain biiseissä ehkä piano ja laulu. Yksittäisiä esikuvia Muro ei pysty nimeämään, mutta esikuvat löytyvät enemmän ulkomailta kuin Suomesta. Kun sitä ei kuullut, sitä kaipasi.” Kotimaan ja kotikielen kaipuussa oli kyse muustakin kuin koti-ikävästä. Hän arvelee, että sillä saattoi olla vaikutusta. Se opettaja soitti ja lauloi vielä tosi hyvin.” Viidennellä ja kuudennella luokalla Muro tarttui bassoon. Musiikkia hän on harrastanut ala-asteen nelosluokalta alkaen, kun naispuolisen sijaisopettajan kitara ja laulu tekivät pikkupoikaan vaikutukseen. Levy soi retrohenkisen lämpöisesti ja livemäisen ilmavasti, sillä se on pitkälti äänitetty analogisella periaatteella. Muron luo tuli työkeikalle vaimon tuntema pianonvirittäjä Simo Heikkinen. Se on ollut alun perin käytössä Ylen mobiiliautossa, jolla on äänitetty muun muassa urheilukilpailuja. Miksauspöytä on myös modulaarinen, joten sitä pystyy räätälöimään oman makunsa mukaiseksi.. Ensimmäisen soololevyn kappaleet alkoivat kehittyä Pariisissa. Jututimme Oskari Muroa sekä levyn äänittänyttä ja sillä useita instrumentteja soittanutta ja vaikuttanutta Jarkko Viinamäkeä Kaisaniemen Roudaribaari IHMEessä, joka on sisustettu roudareille ja muiden äänityöläisille tutuilla klassikkolaitteilla. Tuolloin sahattiin Metallican riffejä ja rämpytettiin punkkia kaverin autotallissa. Jää aina semmoinen raja, ellet ole ihan natiivi, että tiedät suunnilleen, miltä joku sana maistuu tai mitä sun äiti on käyttänyt, kun olet ollut kolmevuotias.” Kielen lisäksi Oskari Muron levyn musiikki eroaa hänen toisen, englanninkielisen bändinsä tuotannosta. Kaikkiaan ulkomailla tuli vietettyä viisi vuotta. Oskarin mukaan soolomateriaali on rosoisempaa ja maanläheisempää. ”Ihailin, että ei vitsi, nyt on siistin näköinen kitara. ”Asuin Pariisissa kolme vuotta 2017– 2020. Yksi Oskari Muron debyyttilevyn soundin salaisuuksista oli Studer 994 -miksauspöytä 1990-luvulta. Mutta valmis lopputulos on aika erilainen kuin aiemmin.” Demoista kohti levyä Laulujen matka pöytälaatikosta levylle jatkui Suomessa. Noista ajoista lähtien musiikki ja laulujen tekeminen ovat kulkeneet Muron mukana lukuun ottamatta muutaman vuoden taukoa parikymppisenä
Bändi pystyy soittamaan yhdessä, mutta samalla vuodot mikrofonien välillä pysyvät hallittavissa rajoissa. Kaikki eivät tiedä toistensa maneereita.” Kappaleiden perusrunko soitettiin talteen koko bändin voimin. Analogisesti kovalevylle Soundit ovat analogiset, mutta äänityksissä ei Viinamäen mukaan kuitenkaan ole käytetty pelkästään analogisia laitteita. ”Koetettiin tehdä vähän vanhan liiton meiningillä, että tavoitteena oli saada sellaista bändisoundia bändistä, mikä ei ole mikään bändi”, Viinamäki kertoo. Mikrofoni tai esimerkiksi rumpusetin virveli saattaa vaihtua lennossa. Red Moon Riot -yhtyeen basisti Juha Mattila soittaa bassoa. Yhdessä soittamalla musiikkiin saa sellaista yhdessä soittamisen groovea, mitä on vaikea tavoittaa soittamalla joka raidan erikseen. Olen kuitenkin äänittänyt suurimman osan levyistä digitaalisesti kovalevylle.” Itse tallennusväline siis on digitaalinen, mutta suuri osa signaaliketjusta ja ennen kaikkea työskentelytapa muistuttavat analogiajoista. Olen säätänyt kaikki kompressorit ja taajuuskorjaukset suunnilleen heti siinä äänittäessä. ”Olen ollut joskus nauhaorientoitunut, ja aloittelin nauhalla. Bändin soittamien pohjien lisäksi sessi. syntyy miksauspöydän ja muun raudan, mikrofonien, tilan ja soiton äärellä. Oskari oli aiemmin soittanut vain Mattilan kanssa, joka oli mukana jo hänen ensimmäisissä bändeissään. Simon mieleen tuli Jarkko Viinamäki ja Magnusborgin studio Porvoossa. Hän sanoi, että hyvä meininki, ruvetaan kasaamaan tästä.” Miehet miettivät, missä levy tehtäisiin. 50 1/2023 (nro 217) HAASTATTELU: Oskari Muro ”Soitin Simolle muutamaa demoa. Se on johtanut siihen, että äänitysvaiheessa ei välttämättä haeta sitä parasta ottoa tai löydetä vielä parasta soundia. Viinamäki ei kuitenkaan kuulu tähän koulukuntaan. Syynä on kelanauhurien epäluotettavuus. Vaikka ennenkin studiossa on voitu tehdä kaikenlaisia jippoja, nykyisin tallenteen editointi on paljon helpompaa jälkikäteen. Niinpä yksittäisten raitojen uusintaototkin olivat vielä jälkikäteen mahdollisia. Soiton saa säädettyä täsmälleen tempoon ja oikealle nuottikorkeudelle. Soitosta ei kuitenkaan lähdetty liikaa hiomaan särmiä pois. Kääntöpuoli on, että koska joka isku ei välttämättä ole viimeisen päälle tarkalla paikallaan ja jokaisen soinnun jokainen sormi ei ole aivan kohdallaan, jälkieditointiin ei ole enää niin paljon mahdollisuuksia kuin olisi erikseen soittamalla. Näytön tuijottelun sijaan levy Klassisista soundeista vastasi osaltaan myös Ludwigin 1960-luvun rumpusetti. ”Toisaalta se voi olla helvetin tuoreen kuuloista myös. ”Simo sanoi, että Jarkko on itsekin soittomäen miehiä ja tuottanut heidän yhden levynsä. Kelalle äänittäminen on tavallaan mun työtapa.” Viinamäen käyttämästä Ylen vanhasta analogisesta miksauspöydästä sekä taajuuskorjaimesta ja kompressoreista saa samalla lämpöä ja yhtenäisyyttä soundiin, mutta niiden säädöt haettiin pitkälti valmiiksi heti äänityshetkellä. Viinamäelle lähetettiin ainoastaan demo, ja studiolla ryhdyttiin suoraan hommiin. ”Ekassa sessiossa nauhoitettiin muistaakseni kolme biisiä. Vuoden aikana tehtiin neljä sessiota. ”Olen oppinut siihen, että nostetaan mikserin liukusäätimet ylös nollaan ja se kuulostaa hyvältä heti siellä. Ensimmäisen kerran Magnusborgiin mentiin äänittämään elokuussa 2021. Magnusborg on entinen työväentalo, jossa on Suomen oloissa harvinaisen iso, yli 200 neliömetrin puusali, jossa huonekorkeus on kahdeksan metriä. Yhteensä 11 biisiä tehtiin valmiiksi, joista yksi jäi pois levyltä.” Bändi harjoitteli yhdessä ainoastaan kerran ennen äänityksiä. Pohjasoundi on aika valmiiksi tehty. Voisi olla hyvä mätsi.” Sooloartistina toimiva ja muun muassa Jarkko Martikaista vuosia miksannut Jarkko Viinamäki tarttui kitaraan. Sen jälkeen otettiin tarvittaessa uusintaottoja yksittäisistä instrumenteista. Lisäksi levyllä on vierailijoita. Myöskään varsinaista esituotantovaihetta ei ollut
Eikä sekään ole huonompi tapa. >>Magnusborg_sali.jpg Yksi Magnusborgin studioiden erikoisuus on suuri, yli 200 neliömetrin sali, jossa huonekorkeus on kahdeksan metriä. Studiossa joku toinen kappale taas saattoi yllättää. Kun Jarkko soitti sen, se oli just se, mitä siitä biisistä mun mielestä puuttui.” Viinamäen suosikki taas on levyn päätöskappale Mustanpuhuvaa. Vaikka soundit haettiinkin vanhaan malliin, esimerkiksi Desibeli.net kiitteli niitä ajattomuudesta ja tuoreudesta. Muron oma suosikkikappale levyllä on vaihdellut. Siksi se onkin varmaan paras biisi.” Muro on viime aikoina tehnyt livebändinsä kanssa useita keikkoja. Suunnilleen kännykälläkin voi äänittää yllättävän hyvää matskua.” Myös rosot purkkiin Myöskään itse soittosuoritusta ei hinkattu loputtomilla uusintaotoilla. Lisäksi haaveena on, että levyntekoporukalla saataisiin jossain vaiheessa myös muistelukeikka soitettua. Siinä on tunnelma kohdillaan ja se on sopivan eeppinen. Se kuulostaa hyvältä, kun sulla on hyvä saundi, soitat hyvällä svengillä sähkökitaraa niin kuin just siinä biisissä pitää soittaa. (nro 217) 1/2023 51 Onnistuneen lopputuloksen jälkeen on helppo hymyillä. Sitten se on siinä, nyt vaan soitat.” Viinamäki muistuttaa, että tuottamista ja äänittämistä on monenlaista. Suunnilleen seuraavaksi päiväksi tuli kontraraita.” Tarina kuvaa Viinamäen mukaan nykypäivää. Muro kertoo esimerkkinä erään kappaleen äänitysprosessista. ”Se on hyvä. Se on niinku koko biisin kestävä crescendo. oissa käytettiin tarvittaessa ulkopuolisia soittajia. Se oli ollut pitkään pöytälaatikossa. Haastattelimme Oskari Muroa ja Jarkko Viinamäkeä Kaisaniemen Roudaribaari IHMEeessä Helsingissä. ”Vuoksi-nimiseen biisiin haettiin tietynlaista tunnelmaa. Siinä missä analogisina aikoina oli melkein välttämätöntä saada soittaja konkreettisesti paikalle, nykyään homma hoituu etänäkin. En saanut sitä ikinä kasaan. Tunnelma muuttuu niin isoksi. ”Nykyään melkein kaikilla harrastajilla on jonkunlainen kotistudio. Mietittiin, että tähän pitäisi saada joku jousi tai jotain. Alkavana vuonna hän tähtää myös maakuntien suuntaan. ”Mulla ei riittänyt semmoinen tuotannollinen ajatus siihen, että siitä voisi tulla semmoinenkin. Se kasvaa koko biisin ajan ja nousee lopulta eri sfääreihin. Nyt se oli aika nopeata, että mikä vahvistin, sitten siihen laitetaan mikkejä ja vähän jotain efektiä päälle. ”En tiedä, olenko suurpiirteinen, mutta tykkään siitä, että soitossa on rosoa. Se mahdollistaa muun muassa koko bändin äänittämisen kerralla ilman häiritseviä vuotoja instrumenttien välillä. Ravintola on sisustettu alan klassikkolaitteilla. Toiset haluavat eliminoida pois kaikki asiat, mitkä eivät sinne äänitykseen niin sanotusti kuulu. Sehän ei ole mikään sinkkubiisi, siihen ei radiot koske heinäseipäälläkään. Hän näkee, että luomummalla tavalla talteen voi kuitenkin tarttua jotain mielenkiintoisempaa ja yllättävää. Tämä metodi vapautti Muron mukaan keskittymään itse soittamiseen, kun ei tarvinnut varoa esimerkiksi hipaisemasta jotain yksittäistä kitaran kieltä äänittäessä. Joku kappale saattoi olla ehdoton suosikki demovaiheessa. Muron kokemus on, että soitto harvoin kolmannen tai viidennen oton jälkeen enää juurikaan paranee. Rumpujen päälle laitettiin lakanoita ja sitten soitettiin niitä malleteilla. n. En halua puuttua siihen, ja siitä ehkä tuleekin osa sitä soundia.” retroa mutta raikasta Haastatteluhetkellä levy on ollut kuultavissa reilun kuukauden päivät. Esimerkiksi Helsingin Rastilassa hän soitti lokakuussa 2022 Superwood-festareilla. Näillä näkymin vinyylipainoksen pitäisi olla ulkona tammikuussa. Sitten Simo soitti jonnekin. En pystynyt hahmottamaan, miten biisi pitää tehdä.” Studiossa kappale kuitenkin alkoi aueta. ”Vuoksi-biisi oli sellainen. Cd-muodossa se ilmestyi marraskuussa. ”Olen tottunut siihen, että kun pitää äänittää kitaraa, se on aina helvetinmoista värkkäämistä”, Muro sanoo ja jatkaa: ”Siihen menee ihan hirveästi aikaa, ja aina nysvätään ihan hulluna jotain asiaa. Viime silauksen antoi Viinamäen soittama baritonikitarasoolo
Yhtyeen musiikki on pääosin menevää ja suoraviivaista soitantoa ilman nöyristelyjä. Yhtyeen musiikillinen genre on sattumalta lähellä levyarvosteluiden ensimmäistä bändiä eli Gojiraa: molempia yhdistää tietynlainen yksikertaisuus, perusasioiden todella hieno hallitseminen ja suoraviivainen progressiivinen metallimusiikki. Gorijan musiikki on nopeaa poljentoa ja pääosin puhtaita vokaaleita sisältävää progressiivista metallia. Gojiran muusikkoja ovat veljekset Joseph Duplantier (laulu, kitara) ja Mario Duplantier (rummut) sekä Christian Andreu (kitara) ja JeanMichel Labadie (basso). Sanni Kurkisuo on kymmenen vuotta kestäneen taiteilijanuransa aikana ollut monessa mukana, niin elokuvassa kuin musiikin parissakin. Vuonna 2019 perustetun yhtyeen muodostavat Jenna Kosunen (laulu, basso), Markus Hakala (kitara, laulu) ja Allu Tanskanen (rummut). Vuodesta 2012 saakka aktiivisesti musiikkia tuottanut muusikko on tullut tunnetuksi menevistä rytmeistä, ulottuvista bassoraidoista ja kantaa ottavista sanoituksista. Sen sijaan metallimusiikkia tähän maahan ei luonnostaan ajatuksissa yhdistä. Bändin kitaristi Andreun soolot soivat myös hienolla soundilla. Kosusen ääni on persoonallinen, Tanskasen rumpujen poljento monivivahteinen ja Hakalan kitarariffit taattua rautalankaa. Magma-albumi julkaistiin vuonna 2016, ja se on järjestyksessään bändin kuudes studioalbumi. Pääosin mennä rymistellään runnovien kitarariffien ja rumpupoljentojen tahdissa. Bändin nopea ja menevä musiikki pääsee oikeuksiinsa Magmalla, jonka basso–rumpusetti-erottelu on saatu taltioitua todella hyvällä dynamiikalla. Kesken-ep on hieno mahdollisuus tutustua lahjakkaan muusikon musiikilliseen osaamiseen. Albumi alkaa kappaleella nimeltä Jos mä voisin tuntee mut, ja biisi johdattelee rauhallisena kokonaisuutena levyn teemoihin muistuttaen samalla Sannin biisinkirjoittajan taidoista. Välillä kuullaan rauhallisempia rytmejä ja puhtaampia vokaaleita, kuten vaikkapa kappaleella Amor’s Attack. Gojiran musiikki on ehdottomasti tutustumisen arvoista myös äänenlaatumielessä, sillä yhtyeen Magma-albumi on hienosti toteutettu kokonaisuus!. Toisena vuorossa on kappale nimeltä Tyhmä, jonka todella matalalle ulottuva bassoraita tahdittaa menevän kappaleen yhdessä Sannin persoonallisen laulun kanssa. Levyn ensi nuoteista saakka on selvää, että kyseessä on laadukkaasti äänitetty albumi. Kappaleiden teemat vaihtelevat hieman keskenään. Mario Duplantierin ajoittain heittämät tuplabassarit ja Andreun runnovat kitarariffit tuovat sisällön kappaleille yhdessä Joseph Duplantierin vaihtelevan äänenkäytön kanssa. Yhtyeen taitavat muusikot hallitsevat instrumenttinsa tyylillä. 52 1/2023 (nro 217) Koonnut: Jarkko Peiponen LEVYLAUTASELLA Uudet ja vanhat yllättäjät Gojira: Magma Julkaisija: Roadrunner Genre: Metal Sanni: Kesken Julkaisija: Warner Music Finland Genre: Pop L aulaja-lauluntekijä Sanni julkaisi toukokuussa 2022 uuden ep-albumin nimeltä Kesken. Tämän arvostelun kohteena oleva Gojira on Ranskan Bayonnen kaupungissa vuonna 1996 perustettu bändi, jonka tyylilaji on vuosien saatossa varioinut eri metallin alalajeja aina thrashista progressiiviseen metalliin. Onnelliseksi-kappale on musiikillisesti kahden edeltävän biisin tyylinen veto, jonka lyriikat ovat jälleen Sannille ominaiseen tapaan hyvin oivaltavat. Samaa teemaa jatketaan kappaleella Pettäjä, jonka sanoitukset ovat hieman edellistä biisiä monipuolisemmat. Tietyillä lauluosuuksilla Jenna Kosusen ääni puuroutuu hieman, mutta annettakoon se anteeksi muuten hienon kokonaisuuden tuottaneelle ja debyyttilevynsä tunnetulle levy-yhtiölle äänittäneelle bändille! R anskasta tulee mieleen monta stereotyyppistä asiaa: samppanja, jalkapallo, viini, patonki, vain muutamia luetellakseni. Näistä kolme ensiksi mainittua ovat myös yhtyeen alkuperäisiä jäseniä. Musiikki on suoraviivaista tykitystä, ja siitä on karsittu pois kaikki turha. Levyn päättävä kappale on nimeltään Kesken, ja se nostaa jälleen hienolla tavalla esille Sannin lahjakkuuden tekstintekijänä. Äänenlaadultaan albumi on asiallinen suoritus, joskin esimerkiksi laulajan äänitys on selkeästi heikkotasoisin hienosti soivien kitarabasso-rumpusetti-äänitysten rinnalla. Pitkäsoittoa odotellessa! Stoned Statues: Stoned Statues Julkaisija: Sakara Records Genre: Rock L evy-yhtiö Sakara Recordsin uusin levyttänyt artisti on Stoned Statues, joka on vuoden 2022 aikana noussut ryminällä ainakin raskaammasta musiikista pitävien kuuntelijoiden tietoisuuteen. Sannin musiikki on suomalaisen poprockin saralla hyvinkin tunnistettavaa ja tarttuvaa, josta tällä ep-albumilla saadaan nauttia kaikkiaan viiden biisin ja noin 17 minuutin verran
Homman pihvi on siinä, että sovelluksen taustavoimat ovat käyneet läpi valtavan määrän podcasteja ja kirjoja ja puristaneet niistä helposti omaksuttavia 15 minuutin tietopaketteja. MIMO: LEarN COdINg/ PrOgraMMINg K oodaus on yksi aikamme keskeisistä taidoista, mutta moni vieroksuu sitä homman näennäisen hankaluuden takia. Udemy on saatavilla sekä iOSettä Android-laitteille, ja ilmaisversion jälkeen käyttäjä voi jatkaa oppimispolkuaan maltillisen hintaisilla lisäkursseilla. Suosituista ohjelmointikielistä mukana ovat muun muassa Python, JavaScript, HTML ja SQL. Lumosity tarjoaa hauskoja mutta sopivan haastavia harjoituksia, joita käyttäjä voi suorittaa vaikka vain 15 tai 20 minuuttia päivässä. LUMOSITy BraIN TraININg E rilaisia kuntoilusovelluksia on loputtomasti, ja hyvä niin, mutta usein unohtuu, että eräs toinenkin kehollinen osa-alue vaatii jatkuvaa treeniä. Tarjolla on vieläpä todella monenlaisia oppimismetodeja, joista jokainen varmasti löytää itselleen sopivimmat. Uusi vuosi, uusia taitoja. Sovellus on saatavilla sekä iOSettä Androidlaitteille, ja sovelluksen viikon mittainen kokeilujakso on ilmainen. Sovellus sopii myös hiukan kehittyneemmille koodareille, sillä se tarjoaa myös haastavampia tehtäviä. (nro 217) 1/2023 53 SOVELLUSVINKIT Koonnut: AVPlus-toimitus BLINKIST: BIg IdEaS IN 15 MIN T uskin kenellekään tulee uutena asiana se, että internet on täynnä informaatiota. Udemy on sovellus, joka tarjoaa todella laajalla kattauksella erilaisia videokursseja aiheesta kuin aiheesta alan kovimpien asiantuntijoiden pitämänä. Kyseessä onkin eräänlainen henkilökohtainen opetuspalvelu, joka toisaalta sallii oppimishetkien sijoittelun vapaasti omaan arkeen mutta osaa myös muistutella käyttäjää, että nyt olisi aika keskittyä asiaan. Nykyisessä älyajassa teknologia toimii vipuvartena erilaisten tavoitteiden saavuttamisessa, eikä oppijan ja opiskeltavan asian väliin tarvita välttämättä perinteistä oppilaitosta. Kyseessä on neurotieteilijöiden kehittämä sovellus muistin ja keskittymiskyvyn harjoittamista varten. Lisäksi sovellus rohkaisee yrittämään enemmän kertomalla käyttäjän edistymisestä. Tätä tarkoitusta varten on saatavilla sovelluksia joka lähtöön, ja yksi suosituimmista, peräti 85 miljoonan käyttäjän valinta on Lumosity Brain Training. Onneksi apuna on nykyteknologia ja Blinkistin tapaiset sovellukset. UdEMy ONLINE VIdEO COUrSES O ppiminen on elinikäinen prosessi, vaikka se tahtoo monelta iän myötä unohtua. Mimo: Learn Coding/Programming on saatavilla ilmaiseksi iOSja Android-laitteille, ja sovelluksesta on saatavilla ilmaisversion lisäksi myös Proja Premium-tilaukset eri mittaisina jaksoina. Lumosity on saatavilla iOSja Android-laitteille ilmaiseksi, ja sovelluksessa on maksullisia tilausvaihtoehtoja. Ja mikä parasta, sisällöt ovat paitsi luettavissa myös kuunneltavissa sovelluksen kautta. Mutta eipä hätää, Mimo-sovelluksen avulla aiheeseen on mahdollisuus paneutua yksinkertaisten, vain viisi minuuttia kestävien harjoitusten avulla. Sitä on niin paljon, ettei yksi ihmisikä riitä lähellekään kaiken edes suurin piirtein relevantin datan rouskutteluun. Teitpä nimittäin työksesi tai harrastustesi parissa mitä tahansa, vanha kunnon aivojumppa on aina paikallaan. Olitpa kiinnostunut sovellusten tai verkkosivujen koodaamisesta tai ohjelmistojen kehittämisestä, Mimo tarjoaa tähän räätälöityjä tehtäviä. Olipa tähtäimessä sitten liikeideoiden laajentaminen tai omien vahvuusalueiden petraaminen, Blinkist tarjoaa käyttöösi täsmälliset työkalut. Ja kaikki tämä missä ja milloin tahansa yksinkertaisella ja intuitiivisella käyttöliittymällä
Käytännöllisesti katsoen kaikissa tuon ajan Marantz-soittimissa oli sekä Philipsin Super-audiota Marantzin innostus sacd-formaattia ja -soittimia kohtaan kulminoitui SA-7S1-soittimessa.. Marantzin ensimmäinen cd-soitin CD63 vuodelta 1982 (CDM0/CDM1-pyöritin, TDA1540-da-muunnin), oli enemmän tai vähemmän kopio Philipsin CD100 -soittimesta. Sen sijaan olennainen tieto on, että Superscope myi vuonna 1980 Marantzin Philipsille, sillä Philips oli digitaalisen äänentoiston pioneeri Sonyn ohella. CD63:n ja toisen klassikon CD10 (CDM4/D36, TDA1547) vuodelta 1992 (josta lisää AVPlusnumerossa 3/22) väliin mahtui useita huomiota saaneita cd-soittimia, kuten vaikkapa kulttisoitin CD73 (CDM1, TDA1540). 54 1/2023 (nro 217) HIFIN HISTORIAA: Marantz SA-7S1 Teksti: Kari Nevalainen Kuvat: Valmistaja M arantz SA-7S1 on kiistatta yksi tinkimättömimmin toteutetuista sacdsoittimista koko laitekategorian historiassa. Lyhyt historia Niin kauaksi taaksepäin ajassa ei tarvitse palata, kun Saul Marantz myi huonosti kannattavan firmansa Superscopelle vuonna 1964. Pian Superscope siirsikin Marantzin laitevalmistuksen Japaniin Standard Radiolle eli Marantz Japanille. Niistä tuli Marantzille nopeasti todellinen kultasuoni. Denon ja Marantz Japan yhdistivät voimansa vuonna 2002, jolloin Marantzista tuli osa D&M Holdings -yhtiötä, jolle Philips myi oman osuutensa vuonna 2008. Omistajapohjan muutokset näkyivät heti Marantzin laitekannassa. Kun ennen 1980-lukua, eli aikana ennen Philipsiä, Marantzin tähtihetkiä olivat fm-virittimet, 10B etunenässä, ja muutamat vahvistimet, kuten Model 9 -monopäätteet 1960-luvulla sekä 70-wattinen Marantz 2270 -viritinvastaanotin 1970-luvulla, Philipsin myötä kuvaan astuivat cd-soittimet. Sen suorituskyvyn arvioimiseksi tein aikoinaan tavanomaista pitemmälle menevän testin, mutta ennen kuin kerron, miten testissä kävi, kerrataan lyhyesti, miten Marantz ylipäätään päätyi valmistamaan sacd-soittimia
. Ylipäätään 1-bittisten delta-sigma-muuntimien suora vertaaminen monibittisiin pcm-muuntimiin on kaikkea muuta kuin ilmeistä. Cd-levyjen, kuten myös dvd-a:n, pulssikoodimodulaatiossa (pcm) amplitudi määritetään bittivirtaan koodatuilla numeroilla, eli muunnos tapahtuu 16–24 bitin ryhmissä. Sen voi hyvin ajatella yllä mainitun CD-7:n-cd-soittimen ja SA-1-sacd-soittimen yhteensulautumaksi. Tekniikka tunnetaan nimellä Direct Stream Digital eli dsd. (nro 217) 1/2023 55 swing arm -pyöritinmekanismi että Philipsin monibittinen da-muunnin (TDA1540, TDA1541, TDA1547 ja niin edelleen). Kun vuosituhannen vaihteessa sacd:n tarjoama bittisyvyys, 2 822 400 bps (bittiä dataa kanavaa kohden sekunnissa) oli selvästi suurempi kuin 16-bit/44,1kHz cd:llä (705 600 bps), nopeasti yleistynyt 24-bit/96 kHz pcm tuli jo hyvin lähelle sitä, puhumattakaan 24-bit/192 kHz tai 32-bit/768 kHz pcm:stä. Viimeinen Philipsin klassikkokomponenteista koottu cd-soitin oli CD7 CD-Promekanismilla ja kahdella dsp-ryyditetyllä TDA1541A-S2 Golden Crown -da-muuntimella. CD7 esiteltiin vuonna 2000, samana vuonna kuin Marantzin ensimmäinen sacd-soitin SA1! uusi 1-bittinen formaatti Super Audio CD eli sacd oli Sonyn ja Philipsin vuosituhannen vaihteen yritys syrjäyttää cdlevyt uudella laadukkaammalla digitaalisella tallennusja toistoformaatilla/levyllä (kilpaileva hd-formaatti oli dvd-a). Sacd-soittimissa dsd on singlerate eli dsd64 (64 x cd:n 44,1 kilohertsiä, mutta 1/32768 osa cd:n 16 bitin resoluutiota). Jälkikäteen ajatellen tärkein syy oli, että formaatin tuottama lisäarvo jäi kuluttajille hämäräksi. Numero 7 tulee CD7soittimesta kuten kullan värikin. Paperilla sacd-formaatti tarjoaa 120 desibelin dynaamisen alueen (20–20 000 hertsiä) ja 100 kilohertsiin ulottuvan taajuusvasteen. Myöhemmin 1990-luvulla nämä yksibittiset da-muunninpiirit alkoivat sitten yhä useammin kammeta monibittisiä pcm-muuntimia pois Marantzin cd-soittimista. Sacd-formaatissa delta-sigma-moduloitu äänidata koodataan 1-bittisellä pulssintiheysmodulaatiolla (pdm) 2,8224 megahertsin näytteenottotaajuudella. Kun sacd-soitin toistaa cd-levyjä, sen 1-bittinen delta-sigma-dac dekoodaa sisäänrakennetulla, reaaliaikaisella pcm-dsd-muuntimella pcm-datan ensiksi natiivi-dsd64:ksi ja vasta sen jälkeen suorittaa varsinaisen muunnoksen. Erään valistuneen arvion mukaan dsd64:n resoluutio vastaa noin 24-bittisen 88,2 kilohertsin pcm-resoluutiota. Äänen saa SA-7S1:stä ulos joko analogitai digitaalimuodossa, balansoituna ja balansoimattomana. Käytännössä luvut ovat luokkaa 115 desibeliä ja 50 kilohertsiä, mutta edelleen selvästi paremmat kuin cd-formaatin 100 desibelillä ja 22 kilohertsillä. Myöhemmin musiikin suoratoisto ja hires-pcm ovat tehneet sacd:n kaltaiset yritykset vanhentuneiksi. Sacd-levyjen tarjontakin jäi kauaksi toivotusta. Mukana on myös liitäntä ulkoiselle kellolle. Eduistaan huolimatta sacd-formaatti ei koskaan kunnolla ottanut tuulta alleen eikä korvannut cd-formaattia. Dsd-muunnoksessa jokainen yksittäinen bitti ilmaisee audiosignaalin yhden bitin suuruisen amplitudimuutoksen. ?. Kovin kaikista oli kuitenkin SA-7S1 vuodelta 2007. Se toi 2000-luvulla markkinoille tusinan verran sacd-soittimia (SA-12S1, SA-14S1, SA-15S1, SA-15S2, SA-17S1, SA7001/7003, SA8003/8005 ja niin edelleen), joista ensimmäinen oli edellä mainittu, audiofiileille suunnattu supersoitin SA1. Sääntöön oli pari poikkeusta, kuten CD11, CD72 ja CD52 MkII, joissa Marantz käytti Philipsin yksibittistä pulssintiheysmodulaatioon (pdm) perustuvaa SAA-7350 Bitstream -da-muunninta. Marantz Sa-7S1 Vuosituhannen vaihteessa usko uuteen formaattiin ja levyyn oli kuitenkin kova ja yksi innokkaimmista mukaan lähtijöistä oli juuri Marantz. Kuvaavaa on, että SA-7S1 lanseerattiin osana Legendarysarjaa yhdessä 5000 SC-7S2 -esivahvistimen ja 300-wattisen MA-9S2s-monopäätevahvistimien kera
Dacissa häärää kaksi NPC:n (Nippon Precision Circuits) aikoinaan parhaiten mittautuvaa 1-Bit/2.8224MHz DSD SM5866AS Monaural -da-muunninta. Iso osa sen 22 kilogramman massasta selittyy suurella, kuparikoteloidulla Super Ring -virtamuuntajalla mutta myös kaksoisrungolla (sisäja ulkorunko) sekä sillä, että kuparissa ei ole säästelty esimerkiksi kannen ja takalevyn häiriösuojauksessa. Marantz SA-7S1:n mukana tuli kaukosäädin, jolla oli mahdollista kontrolloida esimerkiksi suodinasetuksia. Analogisessa lähdössä ei ole operaatiovahvistimia vaan Marantzin omat diskreetit virtatakaisinkytketyt hdam sa2 -bufferimoduulit lyhyillä signaaliteillä ja otosta lähtöön täysin symmetrisellä kaksoisdifferentiaalitopologialla xlrja rca-lähdöillä. Mekanismi suunniteltiin kilpailemaan Esotericin VRDS-NEO:n kanssa. Tästä syystä kellon tarkkuus on dsdmuuntimelle tärkeämpää kuin pcm-muuntimelle. Kaiuttimille vaaralliset matalataajuiset signaalit voi halutessa leikata 1,7 hertsin dc-ylipäästösuotimella kaukosäätimen painikkeella. Tulo lukittuu 44,1:n, 88,2:n ja 176,4 kilohertsinn kellosignaaleihin. 56 1/2023 (nro 217) HIFIN HISTORIAA: Marantz SA-7S1 SA-7S1 on sulavalinjainen, järkälemäinen sacd-soitin. Cd-toistossa käytössä on yllä mainittu Marantzin dsp:llä varustettu PEC SA-7S1 oli aikanaan ja on edelleen raskaan sarjan sacd-soitin: sillä on massaa peräti 22,3 kilogrammaa. . Myös 1-bittisissä dsd-muuntimissa sitä on enemmän kuin monibittisissä pcm-muuntimissa, mutta molempien dacien lähdössä on yleensä kohinan leikkaava alipäästösuodin. SACD M-1 -pyöritinmekanismissa ei ole siinäkään lainkaan muovia, vaan levykelkkaa ja koteloa myöten ratkaisu on työstetty 10 millimetrin alumiinilevystä. Mukana on myös bnc-tulo ulkoiselle master-kellolle siltä varalta, että sellaisen äänensävy miellyttää sisäänrakennettua ”erittäin tarkkaa” kelloa enemmän. digisuodin Kaikissa da-muuntimissa syntyy kvantisoinnista johtuvaa hyvin korkeataajuista kohinaa. SA-7S1 hyödyntää sacd-toistossa muuntimen sisäistä, 8-kertaisesti ylinäytteistävää dsd-suodinta. paljon ominaisuuksia SA-7S1:ssä on ominaisuuksia, joita ei heti löydy kaikista sacd-soittimista. Digitaalinen ja analoginen puoli on virtalähdettä ja maadoitusta myöten pidetty toisistaan erillään, mutta myös digitaalisilla GMReli Giant Magneto Resistive -isolaattoreilla. On muun muassa digitaalisesti toteutettu absoluuttisen vaiheen eli polaarisuuden kääntö ja on digitaalisen annon sulkeva digi off -toiminto, joka Marantzin mukaan parantaa äänenlaatua silloin, kun signaali otetaan laitteen analogisista annoista. Kellon ytimessä on Marantzin PEC (Phase Error Compensation) -777f2 -mikropiiri, joka suorittaa useita toimenpiteitä tässä soittimessa liittyen esimerkiksi digitaalisuotimiin, kohinanmuokkaukseen ja ylinäytteistykseen. Pcm-muuntimelle riittää yksinkertaisempi suodin, mutta dsd64-muuntimen kvantisointikohinan poistaminen vaatii paljon kehittyneempiä suodattimia ja/tai kohinanmuokkausalgoritmeja, joilla kohina siirretään hyvin korkeille taajuuksille ja/tai suuremmille näytteenottotaajuuksille (dsd128, dsd256, dsd512). ?
Kokeilussa käytetyt tiedostot olivat Veijonsuon äänittämältä Virsion!-levyltä, jolla Taneli Turunen (sello) ja Janne Rättyä (harmonikka) soittavat uudelleen sovitettuja virsiä. Eri asia sitten, kannattako katse siirtää nykypäivään. Viisitoista vuotta myöhemmin käytetyn SA-7S1:n omistaakseen pitää edelleen pulittaa noin 2 500 euroa. Tämäkään koe ei tuottanut kunnon hedelmää. Lopputulos oli sillä tavalla odotettu, että Marantz SA-7S1:n kautta soitettu mastercd-levy oli ääneltään hyvin lähellä alkuperäistä, kuten digimaailmassa usein käy. Ei niin, että olisin kuullut SA-7S1:llä jotain sellaista, mitä en olisi kuullut omalla tutulla soittimellani, mutta asiat, jotka kuulin omalla soittimellani, kuulin vain nyt asteen tarkempina ja selvempinä. Sacd-levyn ääntä oli toki hauska kuunnella, se tuntui luonnolliselta ja realistiselta, mutta hyvä oli 16-bit/44,1 kHz:n cd-levynkin ääni. “[...]Teknisesti parempi mutta äänellisesti heikompi!” Tuon jälkeen kukaan ei voi olla kokeilematta soittimen noise-shaperia. Toisaalta: vaikka SA-7S1:n äänen läpikuultavuus toi musiikkiin ilmavuutta, toi se myös vaalean, toisinaan hieman kirpeänkin sävyn. Kyse on ylinäytteistyksessä käytetystä digitaalisesta takaisinkytkentäalgoritmista, jonka sanotaan tuottavan lineaarisempaa bassotoistoa ja paremman häiriöetäisyyden äänitaajuusalueella. Molemmat tuotteet sisältävät sekä cdettä sacd-levyn. Päätin kuitenkin verrata SA-7S1:n punaisen kirjan mukaista cd-toistoa sacd-formaattia vastaan. Verdetuotemerkki kuuluu nerokkaalle nokialaiselle, Mika Rintalalle. Mitä ilmeisimmin SA-7S1 hallitsee cd-levyjen toiston korkeimmalla tasolla. Siksi Marantz haluaa jättää valinnan käyttäjälle, joka tekee valinnan ”mieltymysten mukaan”. Levyn ääniraidat ovat erinomainen testi muun muassa instrumenttien timbren luonnollisuudelle, diskantin laadulle, äänen yleiselle aggressiivisuudelle/helppoudelle, tilatunnun ja kaikujen oikeaoppiselle toistumiselle. Kenties alkuperäinen oli sävyltään himpun pehmeämpi ja analogisemman tuntuinen jossakin kohdin, mutta en antaisi päätäni pantiksi. Tätä ääntä vertasin Marantzilla toistettuun master-cd-levyyn, joka oli tehty samalla tavalla, ainoastaan Verden Pultecin jälkeen mentiin Apogee Rosetta 200 -muuntimen kautta Carillon-tietokoneelle (24-bit/44,1 kHz), jonka Wavelab-ohjelmalla master-cd poltettiin. Testilevyinä olivat norjalaisen sacdspesialistin, 2L-levy-yhtiön Mozartin viulukonserttolevy ja ruotsalaisen OPUS 3 -levyyhtiön Peder Uggla -albumi. Suodin tarjoaa paljon ääniinformaatiota; siksi äänikuva toistuu syvänä ja äänilähteet selkeinä.” Kelpaa minulle. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö huolellisemmassa kuuntelussa joku tarkkakorvaisempi voisi kyetä havaitsemaan merkittävänkin eron. Kaiuttimina olivat Genelecin DSP 8240A:t. Sacd-puolen ykkösvaihtoehto on suora toistotila ilman minkäänlaista dsd-tietojen suodatusta, ja loput kaksi vaikuttavat yli 100 kilohertsin alueella. Marantzilla on edelleen mallistossa kolme sacd-soitinta: Marantz SA-10 (8 000 euroa), Marantz SA-12E (3 500 euroa) ja uutta suunnittelua oleva SACD 30N (3 250 euroa).n. SA-7S1:n signaali ajettiin suoraan Digidesign C/24:n kautta korville kuunneltavaksi. Selvää oli kuitenkin, että mitään dramaattista informaation katoamista ei kiertomatkalla tapahtunut, ja se vahvisti sen, että Marantz SA7S1 on kaikin puolin pätevä cd-soitin. Erojen kuuleminen cd-suotimien välillä ei ollut triviaali temppu. Testi tapahtui Markku Veijonsuon mikrofoneja, mikrofoniesivahvistimia, vahvistimia ja vintage-harvinaisuuksia pursuavassa Varistotelesäänitystudiossa. Sitten Marantz toteaa, että vaikka kohinanmuokkaus on teknisesti parempi, ilman kohinanmuokkausta ääni saattaa olla parempi. Ilmeisesti se on niin hyvä, ettei sen tarvitse. Cd-puolella suotimet vaikuttavat muun muassa esija jälkikaikuun. Näin siksi, että kakkosvaihtoehto vaikutti systemaattisesti imevän pois hyvää säihkettä ja säpinää esimerkiksi cembalomusiikista. Sekä sacd:lle että cd:lle on kolme suodinvaihtoehtoa maun mukaan. Lisäksi SA-7S1 oli vahvempi dynamiikan toistossa ja bassotoistossa. Erot eivät olleet häikäiseviä, mutta johdonmukaisesti esillä. Summaus stereoksi tapahtui Verde Summing -putkimikserillä analogisesti, jonka jälkeen analoginen stereosignaali ajettiin vielä Verde Pultec -putkiekvalisaattorin läpi Digidesign C/24 -äänipöydän kautta kuunneltavaksi. Aste-eroja tuntui kuitenkin olevan, ja jonkin ajan kuluttua huomasin empiväni ykkösja kolmosvaihtoehdon välillä. cd En ole sacd-harrastaja. Vastaavan kaltaisen eron olen havainnut aiemminkin verratessani omaa soitinta muihin huippusoittimiin. Testiasetelma oli seuraava: monikanavainen Pro Tools -sessio ajettiin monikanavaisena ulos Apogee DA16x -muuntimien kautta 24 bitin ja 96 kilohertsin resoluutiolla. Lp:t ja cd:t riittävät. Sa-7S1 vs. (nro 217) 1/2023 57 Marantz SA-7S1 Toistoformaatit sacd (stereo), cd, cd-r/rw (cd-da) DAC 2 x NPC SM5866AS Mono DAC Lähtöaste HDAM-SA2-moduuli Analoginen lähtö 1 x xlr, 1 x rca Digitaalinen ulostulo 1 x koaks., 1 x optinen Digitaalinen tulo 1 x bnc ulkoiselle kellolle Tekniset tiedot Formaatti 1 1-bit / 2,8224 Mhz dsd Dynaaminen alue 114 dB Taajuusvaste 2 Hz…50 kHz (-3 dB) THD 0,0009 % Formaatti 2 16-bit / 44,1 kHz pcm Dynaaminen alue 100 dB Taajuusvaste 2 Hz…20 kHz THD 0,002 % Mitat (L x K x S) 46 cm x 14 cm x 43 cm Paino: 22,3 kg 777f2 -suodin (Phase Error Compensation 777 filter). Kohinanmuokkain Digisuotimien lisäksi SA-7S1:ssä on kohinanmuokkain (noise shaper). Terävämpinä. oma dac Sen sijaan ero omaan Audiomeca/Senteccd-soittimeeni verrattuna tuntui todelliselta. Ei karhean tai kovan, mutta sellaisen, että ainakin lihallisempaan Audiomeca/Sentec-yhdistelmään verrattuna ääni oli kevyempi ja vähärasvaisempi. Asetelma oli siis SA-7S1:llä toistettu master-cd, se josta kaikki cd-kopiot painetaan, vastaan ”alkuperäinen” ääni ennen master-cd:tä. Kuuntelu tapahtui lähikentässä ja napin painalluksella kahden vaihtoehdon välillä seilaten. Omissa kuunteluissa tulokset jäivät tältä osin kuitenkin laihoiksi: en havainnut suurta vaikutusta suuntaan taikka toiseen. Sa-7S1 vastaan master-cd Ennen SA-7S1:tä olin ehtinyt kokeilla Accuphasen, Ayren, Ensemblen, Denonin, McIntoshin ja monen muun huippuvalmistajan cd-soitinta. Ainakin se oli kallis laite ilmestyessään: noin 8 000 euroa. Ehkä parasta SA-7S1:n äänellisessä ulosannissa oli kaikkinaisen elvistelyn, showmeiningin, briljeerauksen, puuttuminen, jos tällainen runoilu sallitaan. Sacd vs. Sen sijaan, että olisin verrannut SA-7S1:tä yhteen näistä, päätin alistaa sen ”äärimmäiseen” testiin ja tutkia, hukkaisiko Marantz informaatiota verrattuna masterointipöytään eli äänen ennen master-cd:tä. Päädyin lopulta käyttämään ykkösvaihtoehtoa, jota Marantz luonnehtii seuraavasti: ”FILTER 1:lle on tyypillistä lyhyt esikaiku ja lyhyt jälkikaiku
Nyt testissä on malliston “edullisin” (4 990 €/ pr) ja kompakti jalustamalli R4b. Minikokoisella valvontakameralla taas valvoo vaikka mitä. ja kaikkea muuta… Mitä jos sähkö loppuu tai olet yksin erämaassa. Ainakin olemus vakuuttaa! LaatukuVaa järkihintaan. Seuraavassa numerossa: Testissä kaksi uutta mutta hyvinkin erilaista kaiutinta: Perlisten ja Vestlyd. Mitä eroa näillä oikeasti on, ja kenelle mikäkin sopii. Pukumiehen äLykeLLo Oikeassa kellossa on oikea kellotaulu ja liikkuvat viisarit eikä mitään feikkinäyttöä. Esimerkkinä testaamamme 55 tuuman QLED-4k-televisio TCL 55C735. Television kuvanlaatu ei kulje välttämättä käsi kädessä hinnan kanssa. Malliston rakenne ja design eroavat selvästi valtavirrasta. Verkko soimaan Erillinen verkkosoitin päivittää vanhemmatkin laitteet nykyaikaan kaikkine suoratoistopalveluineen, ja aktiivikaiuttimien kera ei muuta periaatteessa tarvitakaan. VakuuttaVia kaiuttimia. Suunnittelussa tavoitteet ovat olleet hillitty 1970-luvun tyyli yhdistettynä nykyajan tekniikkaan, kuten tasaiseen suuntaavuuteen, korkeaan herkkyytteen, kykyyn soida kovaa ja dynaamisen soundiin – ihan kohtuuhintaan (alkaen 1 600 €/pr). Tuhannen euron televisiossa ei ole kaksi kertaa parempi kuva kuin 500 euron televisiossa. Entä parantaako puhelimeen kytkettävä 20–30 euron hintainen da-muunnin/ kuulokevahvistin oikeasti ääntä. 58 1/2023 (nro 217) Videotykit Vastakkain Vertailussa mielenkiintoinen tykkipari: Epsonin kohtuuhintainen “melkein aito” 4k ja edullinen aito FullHD. Pukumiehelle tyylin pitää olla omanlaisensa ja juuri sopivan vaatimaton. Muistathan vierailla myös verkkosivuillamme www.avplus.fi Tällä sivulla esitetyt tiedot voivat muuttua. Mutta huipputelevision saa tänä päivänä silti jo reilusti alle tonnilla. Hätäapuna voisi olla varavirtalähteenä toimiva niin sanottu kampiradio. Amerikkalais– tanskalainen kaiutinvalmistaja, hinnaltaan jo highend-luokkaan kuuluva Perlisten Audio on itse asiassa perustettu jo 2016 ja ollut saatavana Suomessakin jo vuoden verran, mutta testeissä merkin tuotteita ei ole vielä nähty. Ehkäpä juurikin sellainen kuin Whithings Horizon, jossa kuitenkin on kaikki nykyajan älykellon ominaisuudet ja vähän jopa päälle. Testissä erilaisia kompaktin kokoisia mutta ennen kaikkea kohtuuhintaisia ja jopa suorastaan edullisia verkkosoittimia. Vestlyd taas on lähes uunituore kaiutinmerkki Tanskasta. No ei kai sitä kukaan tosissaan odotakaan
-LATTIAKAIUTTIMET BLADE TWO META KEF KEF LS60 WIRELESS -AKTIIVIKAIUTINPARI LAADUSTA TINKIMÄTTÖMÄN KEHITYSTYÖN TULOS KEF LS50 WIRELESS II -AKTIIVIKAIUTINPARI KEF LSX II WIRELESS -AKTIIVIKAIUTINPARI 26000 € PARI 6 999 € PARI 2 799 € PARI 1 499 € PARI