Asiaa c-kasetista! Tietoa, tekniikkaa ja klassikkonauhuri kuuntelussa! AUDIO • VIDEO • MOBIILI • UUSI TEKNIIKKA 3/2020 (NRO.196) HINTA: 11,90 € A V P L U S 3 /2 2 (N R O 19 6 ) W W W .A V P L U S .F I Tyylillä melua vastaan JBL Club One Vertailussa pienet hifikaiuttimet hintaluokassa 260–390 euroa Hifiä minikoossa! Hifiä minikoossa! Kannettava bilekaiutin UE Hyperboom Älyominaisuuksia televisioon Xiaomi Mi Box S
Tai miten sen nyt ottaa. On se tietenkin vähän tylsää, jos kritiikistä elävä toimittaja ei saa kirjoittaa kunnon kritiikkiä. Myös kolmen kompaktin yhdistelmälaitteen testi oli mukava yllätys. Nyt jos koskaan tarvitaan siis myös laadukasta äänenja kuvantoistoa. Niinpä nytkin on pakko todeta, että nyt jos koskaan on aikaa kuunnella kodin rauhassa musiikkia tai vaikka äänikirjoja, kuunnelmia ja podcasteja. Testatut laitteet osoittautuivat kaikki hyviksi. Kaiutin on keksintönä vanha, eikä sen toimintaperiaatteessa ole tapahtunut vuosikymmenten saatossa mitään mullistavaa. Saa nähdä, tai lähinnä kuulla, miten hyviä vielä pykälää kalliimmat pikkukaiuttimet ovatkaan. (nro 196) 3/2020 3 Pääkirjoitus www.avplus.fi toimitus@avplus.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Teppo Hirvikunnas P. Kevätterveisin, Teppo Hirvikunnas Päätoimittaja Nyt on aikaa kuunnella ja katsella. 9-15) PAINOPAIKKA Printtall As ISSN 2489-2653 M itäpä olisi pääkirjoitus ilman koronaviittausta. 050 360 1450 teppo.hirvikunnas@avplus.fi TOIMITUS JA AVUSTAJAT Heikki Kivelä Joni Nikkola Janne Soilakari Magnus Fredholm Jiri Koivuniemi Jarkko Peipponen Jussi Ansio Markku Mikkonen Jonas Bryngelson Mats Meyer-Lie Kari Nevalainen ULKOASU Kari Laine kari.laine@avplus.fi JULKAISIJA/KUSTANTAJA AVPlus Media Oy / Teppo Hirvikunnas MEDIAMYYNTI Teppo Hirvikunnas 050 360 1450 teppo.hirvikunnas@avplus.fi TILAUKSET Sähköposti: tilaukset@avplus.fi Verkossa: www.avplus.fi P. Tämä siis jo seuraavassa numerossa. 050 365 7654 (ark. Tai katsella elokuvia, sarjoja ja mitä nyt ikinä haluaa. Mutta se kehitys, mitä on tapahtunut, kuuluu erityisesti pienissä kaiuttimissa. Tämä kuului myös tämän numeron vertailussa, jossa testiryhmämme kuunneltavana oli joukko pieniä kaiuttimia ja joukossa muutama todella pieni. Yhdessä laadukkaiden pikkukaiuttimien kanssa tällainen paketti on oiva ratkaisu moneen käyttöön. Mutta näin se vain oli. Parhaiden ääni oli hintaja kokoluokassaan suorastaan hämmästyttävän hyvä ja joukossa vielä yksi testin pienemmistä
Discover Kin Play & Kin Play Mini and all the acoustic pleasures it provides. Aktiivista nautintoa sielullesi!. 24 Pienet hifikaiuttimet 4 3/2020 (nro 196) Liisankatu 3, Helsinki Puh. s. (02) 277 8950 www.hifimesta.fi THE KIN PLAY was created to provide a simple yet remarkable audio solution. Designed for the next generation of Totem’s growing family. (09) 6840 0010 www.kruunuradio.fi Ratinankaari, Hatanpään valtatie 11 (ajo-osoite Voimakatu 20) Tampere Puh. (03) 213 0750 • www.hifihuone.fi Kerttulinkatu 16, Turku Puh
42 jaPanilaiSta taidetta näin kaSetti toimii (nro 196) 3/2020 5. 46 Kasetti ei ole kuollut! Esittelyssä nerokas tekniikka suositun tallennusformaatin taustalla. s. PiKAKoKeilU: Jays-bluetoothkaiuttimet........................................ 52 Kolme sovellusvinkkiä sääharrastajalle, olkaa hyvät! TeSTi: JBl Club one................................. 15 Bluetooth-kaiuttimia voi tehdä myös ulkonäkö edellä. 42 Kuuntelussa upea taidonnäyte japanista, a-luokassa toimiva perinnevahvistin. 36 Kompaktiin koteloon on mahdollista saada rutkasti toisto-ominaisuuksia, kuten vertailumme kolmikko osoittaa. KolUMni: elämänkaari c-kasetista pilveen................................................ 8 kunnon bilekaiutin SiSältö Pääkirjoitus........................................3 Uutiset....................................................6 Tuoreimmat uutiset ja ajankohtaisimmat asiat sekä perinteisen että uuden tekniikan maailmasta. Hifin HiSToRiAA: Technics RS-M253X -kasettisoitin................................. TeSTi: Accuphase e-650....................... 58 s. 54 JBL:n uusi salonkikelpoisempi Club One haastaa suositut vastamelukuulokkeet tasapainoisella äänellään. 24 Pieni koko voi tarjota myös suurta suorituskykyä. 16 Tästä ei aito highend paljoa pienene saati halpene! KoKeilU: Xiaomi Mi Box S.......................... 51 Esittelyssä uutuuslevyt yhdeltä debytantilta ja kahdelta konkarilta. Seuraavassa numerossa..... Vertailussa minikoon hifikaiuttimet hintaluokassa 260–390 euroa. levylautasella.............................. 46 komPaktit monioSaajat s. Sovellusvinkit.............................. oPAS: näin c-kasetti toimii............... 41 Kolumnistimme Jiri Koivuniemi puntaroi formaattien vaikutusta musiikinkulutukseen. KoKeilU: Ue Hyperboom................................8 UE:n uutukainen on kannettava bilekaiutin pitkällä akunkestolla. 20 Mi Box S tuo älyominaisuudet helposti tyhmempäänkin televisioon. KoKeilU: Astro A50 Wireless PS4........ 11 Astro päivitti langattomat kuulokkeensa tosipelaajille. 48 Laadukas kasettidekki on edelleen arvovehje, jolla saa aikaan myös loistavia äänityksiä. TeSTi: Pro-Ject CD Box RS2 T & Pre Box RS2 Digital.................. VeRTAilU: Kompaktit yhdistelmälaitteet................... 36 s. VeRTAilU: Pienet hifikaiuttimet (osa 1)................................................
Lisäämällä kokonaisuuteen Citation Sub S -subwooferin ja Citation Towersekä Citation Surround -kaiuttimet voit luoda laadukkaan monikanavaisen äänikokemuksen. Lisätiedot: consumer.huawei.com/fi/ Ylellinen soundbar Harman Kardonilta Kannettava kaiutin 24 tunnin akunkestolla ja monsteribassoilla JBL on julkistanut bluetooth-kaiuttimen, joka on äänekkäämpi kuin yksikään valmistajan kannettava kaiutin koskaan aiemmin. Edeltäjäänsä verrattuna ulkonäkö on pysynyt pääosin samanlaisena, mutta painoa on tullut 650 grammaa lisää. P40 Lite Emallin (4 Gt RAM + 64 Gt sisäinen tallennustila) suositushinta on 199 euroa, ja se on saatavilla sinisenä ja mustana. Boombox 2 on varustettu PartyBoost-ominaisuudella, jolla voidaan ketjuttaa useita JBL PartyBoost-yhteensopivia kaiuttimia. Erityistä huomiota on kiinnitetty kahvan tuntumaan. Huawei P40 Lite -mallissa on laadukas Huawei Punch FullView -näyttö ilman lovea. Kokonaispaino on nyt 5,9 kilogrammaa. Kamerateknologian lisäksi Huawein P-sarjalle tunnusomaista ovat trendikäs muotoilu ja ensiluokkainen käyttäjäkokemus. Valmistajan ainutlaatuinen MultiBeam-teknologia heijastaa äänen seinistä ympäri huonetta ja täyttää tilan äänellä ilman johtojen tai muiden kaiuttimien tarvetta. Huawein järjestelmäpiirin sisäinen neljännen sukupolven isp toimii saumattomassa yhteistyössä ohjelmistojen kanssa tukien erilaisia parannuksia, mukaan lukien kohinanvaimennus ja ylivalotuksen korjaus. Puhelimen 48 megapikselin pääkamera tukee Huawein uusinta monikehyskompositioteknologiaa, joka pystyy tuottamaan uskomattomia värejä yhdistämällä useita peräkkäin otettuja kuvia. Kyseessä on vuonna 2017 julkaistun JBL Boomboxin uusi versio, joka tottelee nimeä Boombox 2. Lisätietoa: fi.harmankardon.com H uawein P-sarja on tullut tunnetuksi ensiluokkaisista valokuvausominaisuuksistaan, eikä uuden P40-sarjan P40 Lite -malli tee poikkeusta sääntöön. Boombox 2 on valmistajansa mukaan paitsi äänekäs myös luokkansa kestävin kaiutin. H arman Kardon Citation MultiBeam 700 -soundbar sisältää premium-tason paketissa seitsemän kaiutinta ja lcd-värinäytön. IPX7-luokituksella Boombox 2 voidaan upottaa veteen metrin syvyyteen puoleksi tunniksi, eikä laite ole siitä moksiskaan. Citation MultiBeam 700:aa on mahdollista käyttää myös osana monikanavaista surroundäänijärjestelmää. Harman Kardon Citation MultiBeam 700 Soundbarin suositushinta on 499 euroa. Kahdeksan megapikselin superlaajakulmalinssi tarjoaa käyttäjälle 120 asteen näkökentän mahdollistaen näin entistä upeammat maisema-, arkkitehtuurija ryhmäkuvat. Kaiuttimella on lisäksi mahdollista ladata kätevästi puhelinta suoraan usb-liitännästä. P40 Litessä on kuusi gigatavua ram-käyttömuistia ja 128 gigatavua sisäistä tallennustilaa, minkä lisäksi puhelimessa on sormenjälkilukija, usb-c-liitäntä ja 3,5 millimetrin kuulokeliitäntä sekä 40 watin pikalatausta tukeva kookas 4 200 milliampeeritunnin akku. Se on saanut inspiraatiota moottoripyörien ohjaustangoista, jotka on suunniteltu toimimaan kaikissa olosuhteissa. Puhelimesta löytyvä makrolinssi pystyy tarkentamaan jopa vain neljän senttimetrin päässä sijaitseviin kohteisiin ja tuo näin monipuolisuutta kuvaamiseen. Kooltaan 6,4-tuumainen näyttö tukee fullhd+-resoluutiota ja laajaa värivalikoimaa tarjoten näin miellyttävän katselukokemuksen. Saatavilla on kolme eri värivaihtoehtoa: vaaleanpunainen, vihreä ja musta. Näkyvän loven sijaan se käyttää sokeaa reikää etukameralle, joka sijaitsee näytön vasemmassa yläkulmassa. Soundbarin hillitty muoto sopii monenlaisiin sisustuksiin, ja ylellinen tanskalaisen Kvadratin suunnittelema villakangas on likaa hylkivä sekä tulenkestävä. Lisätietoa: fi.jbl.com Erinomaisen hinta– laatusuhteen älypuhelin hyvillä valokuvausominaisuuksilla Uutiset 6 3/2020 (nro 196). Soundbariin sisäänrakennetut Chromecast ja Airplay mahdollistavat satojen äänija elokuvasuoratoistopalveluiden käytön, ja niitä on helppo ohjata Google Assistantin avulla. JBL Boombox 2:n suositushinta on 499 euroa. Huawei P40 Liten (6 Gt RAM + 128 Gt sisäinen tallennustila) suositushinta on 299 euroa. Akunkesto on myös huippuluokkaa, sillä sen luvataan olevan jopa 24 tuntia. Puhelimen suorituskyvystä vastaavat Kirin 810 -tekoälyprosessori sekä valmiiksi asennettu EMUI 10 -käyttöjärjestelmä, joka sisältää runsaasti älykkäitä ominaisuuksia. Tyylikkäällä ulkoasulla ja neloiskameralla varustettu P40 Lite tuo valokuvaamisen uuden ulottuvuuden nyt myös edullisempaan hintaluokkaan. Neloiskamerasta löytyy myös bokeh-asetus, joka yhdessä tekoälyn kanssa simuloi luonnollista syväterävyysvaikutelmaa
Immerse räätälöi tilaäänitoiston koneopittujen algoritmien avulla käyttäjäkohtaisesti. D enonin ja Marantzin omistajat pääsevät nyt nauttimaan Roonin graafisesti monipuolisen tilauspohjaisen musiikinhallintaohjelmiston eduista, kun kyseessä on sertifioitu laite. Vahvistinsarja on kuitenkin tekniseltä kantilta täynnä nykypäivän ominaisuuksia. Sarja jakaa useita ominaisuuksia ylemmän 5000-malliston kanssa. Korvasta otetaan puhelimen kameralla kuva, jonka perusteella analysoidaan käyttäjän kuuloanatomia ja sitä kautta äänimalli. Tehoa A-S1200ja A-S2200-mallit antavat 2 x 90 wattia kahdeksaan ohmiin ja 2 x 150 wattia neljään ohmiin. Kaikissa kolmessa mallissa on erilliset esivahvistinlähdöt sekä kahdet kaiutinterminaalit kaksoisjohdotusta varten. Palvelun veloitus tapahtuu kuukausittain, vuosittain tai viiden vuoden ajanjaksolla. Roon tarjoaa ilmaisen 14 päivän kokeiluajan palvelun testaamiseksi. Mallit ovat designiltaan hienostuneen nostalgiahenkiset etulevyn suurine vu-mittareineen. Digitaalisia liitäntöjä vahvistimissa ei ole. A-S3200:n tehot ovat vastaavasti 2 x 100 wattia kahdeksaan ohmin ja 2 x 150 wattia neljän ohmin kuormalla. Kuukausihinta on 2,99 dollaria, vuosihinta 14,99 dollaria ja viiden vuoden hinta 39,99 dollaria. Näihin lukeutuvat muun muassa toroidimuuntajat, joiden johdotuksissa on panostettu energiahäviöiden vähentämiseen, mekaaninen tukevuus eitoivottujen värähtelyjen ehkäisemiseksi sekä paksut maadoitusjohdot, joilla saavutetaan matalampi impedanssi. Lisätietoa: fi.yamaha.com (nro 196) 3/2020 7. A-S2200-mallissa on lisäksi yksi ja A-S3200:ssa kaksi balansoitua sisääntuloa. Tuki saapuu 17:ään eri Logitech G -pelikuulokemalliin: G231 Prodigy, G233 Prodigy, G332, G331, G432, G431, G433, G533, G633, G933, G635, G633s, G935, G933s, PRO (2017 & 2019) ja PRO X. Tämä sertifikaatti tuo musiikin ystäville mahdollisuuden suoratoistaa musiikkia saumattomasti Roon-palvelimelta tai Roon Core -laitteilta 59:ään Denonja Marantz-tuotteeseen visuaalisesti rikkaan ja helppokäyttöisen kuuntelukokemuksen saamiseksi. Yamaha A-S1200:n suositushinta on 2 099 euroa, A-S2200:n 3 099 euroa ja A-S3200:n 5 650 euroa. Lisätiedot: logitechg.embody.co Roon Tested -sertifiointi useille Denonja Marantz-laitteille Logitech tuo G-pelikuulokkeisiinsa Immerse-tilaäänen – räätälöityy korvasta otettavan kuvan perusteella Yamahalta nostalgiahenkisiä integroituja vahvistimia Y amaha on julkaissut uuden vahvistinsarjan, joka puhuttelee retrotyylisellä ulkonäöllään. Kaikki kolme mallia on saatavilla mustana tai hopeisena, ja niissä on tyylikkäät mustat pianolakatut päädyt. Roon-käyttöliittymän etu on sen ainutlaatuinen lähestymistapa TIDALja Qobuzstriimauksen integrointiin. Immerseä pystyy kokeilemaan 14 päivää ilmaiseksi Embodyn sivuston välityksellä. Sound United LLC, joka omistaa useita tuotemerkkejä, kuten Denon, Polk Audio, Marantz, Definitive Technology, Classé ja Boston Acoustics, ilmoitti hiljattain usean Denonja Marantz-tuotteen saaneen Roon Tested -sertifioinnin. Lisätiedot: roonlabs.com denon.com/fi-FI marantz.com/fi-fi L ogitech tuo yhteistyössä tilaääniteknologiaa tarjoavan Embodyn kanssa Logitech G -pelikuulokkeisiin tarjolle Immerse-tilaäänituen. Pelaajan luvataan kokevan äänet kuin olisi itse mukana pelissä. Nyt Denonin ja Marantzin käyttäjät voivat nauttia henkilökohtaisen musiikkikirjastonsa saumattomasta sulautuksesta korkean resoluution suoratoistosuosikkeihinsa, joten haut ja soittolistat näyttävät sisällön molemmista lähteistä
EnEmmän kuin bilEkaiutin Kokeilu: Ultimate Ears Hyperboom -kaiutin 8 3/2020 (nro 196) Teksti: Joni Nikkola Kuvat: Valmistaja. Hyperboom on upouusi kaiutinmalli, joka on pikkuveljiensä tavoin kannettava ja akkutoiminen mutta tarjoaa äänenpainetta hieman suuremmallekin joukolle. Hintaa UE Hyperboomilla on selvästi enemmän eli noin 400 euroa. Mutta se toimii myös sukkasillaan kotona kuunnellessa. Ultimate Earsin raskaan sarjan Hyperboomkaiutin tarjoaa mukavasti volyymiä, liitäntöjä ja akunkestoa bilekäyttöön. Ne ovat kuitenkin parhaimmillaan hieman hiljaisemmassa ympäristössä kuin bileiden vetonaulana. Mitä rahalle saa vastineeksi. U ltimate Earsin sylinterinmuotoiset Boomja Megaboom-kaiuttimet ovat monille tuttuja
Sovelluksesta löytyy Adaptive EQ -taajuuskorjaintoiminto, joka mukauttaa toiston ympäristöön. Siitä pystyy laittamaan kaiuttimen päälle, säätämään äänenvoimakkuutta ja valitsemaan myös toistolähteen. Kaiutin seisoo tukevasti pystysuunnassa, ja ensivaikutelma on jämäkkä. Keskivoimakkuudella kuunnellessa lukema vaikuttaa pitävän kutakuinkin paikkansa. Lisäksi sovelluksessa on herätystoiminto, johon voi valita haluamansa musiikin. . Kaiuttimen hallintaan on ladattavissa Boom-sovellus. Kaiuttimen sivussa on lenkki kantamista varten. Äänenvoimakkuuspainikkeet ovat kiitettävän kokoiset. Hyperboom on suojattu roiskevedeltä IPX4-luokituksen mukaisesti. mobiililaitteen latausta varten ja yllättävimpänä optinen liitäntä. Diskantit ja basso–keskiäänielementit on sijoitettu kahdelle etusivulle. Akkua ja kantamaa riittää Kantomatkaa langattomalle bluetoothyhteydelle luvataan peräti 45 metriä, eikä soitto lakannut soimasta missään vaiheessa ainakaan kaksiossa kuljeskellessa. Painoa laitteella tosin on 5,9 kiloa, joten aivan huvikseen sitä ei vaikkapa puistossa kuljeskellessaan kanniskele. Passiivisäteilijät on sijoitettu takasivuille tuomaan lisäpotkua bassoon, kun kaiutin on sijoitettuna esimerkiksi nurkkaan. Lisää bassoa kaipaava voi sijoittaa kaiuttimen lähemmäs seinää. Taajuuskorjainta pystyy säätämään myös käsin. Työpäivän mittaisella kuuntelulla akun saa siis kestämään kolmisen päivää, mikä on kunnioitettava lukema. Raskaan sarjan eleganssia Kulmikas Hyperboom on elegantti poikkeus sylinterimallisten bluetooth-kaiuttimien joukossa. (nro 196) 3/2020 9. Pintaa koristaa tyylikäs ja tukevan oloinen kangas. Kaiuttimen päällä puolestaan sijaitsevat hallintapainikkeet. Vedeltä suojaavan kannen alla sijaitsevat liitännät, joita on yllättävän paljon – liitäntä mukana tulevaa ulkoista virtalähdettä varten, aux-audiosisääntulo, usb-liitäntä Painikkeista pystyy kytkemään virran, hallitsemaan toistoa sekä valitsemaan toistolähteen. Hyperboomissa on kattava määrä liitäntöjä. Akulle luvataan kestoa peräti 24 tunniksi, mikä vaihtelee käytetystä äänenvoimakkuudesta riippuen. Suurta eroa se ei kuitenkaan kokeilussamme tarjonnut. Liitännät sijaitsevat roiskevedeltä suojaavan läpän alla. Elementtien turvin toiston ilmoitetaan ulottuvan alimmillaan 45 hertsiin eli varsin matalalle luokassaan. Täyteen lataaminen kestää noin 2,5 tuntia, mutta kuuntelemaan pystyy myös kaiuttimen ollessa latauksessa. . Lisäksi löytyy mikro-usb-mallinen huoltoportti. Langattomista lähteistä pystyy valitsemaan kahden bluetooth-laitteen välillä. Jos paikalla on muitakin UE:n yhteensopivia kaiuttimia, niitä saa soimaan synkronoidusti jopa yli 150 kappaletta. Akun lataustilan saa selville joko puhelimesta tai painamalla molempia äänenvoimakkuudensäätimiä samanaikaisesti, jolloin naisääni ilmoittaa latauksen prosentteina. Tarjolla on viisi aluetta sekä kolme esiasetusta: bassonkorostus, peli-/ elokuvatila ja podcast-tila. Yllättäen mukana on myös optinen, jonka ansiosta kaiutin sopii myös elokuvatai peliiltoihin. Bilekäytössä kätevä on myös PartyUp-toiminto. Etusivulla sijaitsevat järeät elementit tarjoavat yhdessä takaosaan sijoitettujen passiivisäteilijöiden kanssa tanakkaa toistoa. Spotifyn, Deezerin ja Amazon Musicin käyttäjät pääsevät yhdellä napautuksella käsiksi valitsemaansa soittolistaan
Kokeilimme kaiutinta myös televisioon kytkettynä. Myös diskanttipuoli on bilehenkiseen tyyliin korostunut. Se myös näyttää sisustukseen sopivammalta kuin monet matkakaiuttimet. Sovellus on sama kuin pienemmissä Boom-sarjan kaiuttimissa. Samalla rahalla saa toki laadukkaammat aktiivikaiuttimet, jos haluaa hifistellä hieman enemmän. Optisen sisääntulon ansiosta sillä voi tanakoittaa myös television ääntä. Kaiutin ei mahdu pystysuunnassa pöytätasolla seisovan television alle. Pienessä asunnossa Hyperboomin potku riittää mainiosti vaikka ainoaksikin äänenlähteeksi. n Kantokahvan ansiosta laite kulkee kätevästi mukana. Kokeilu: Ultimate Ears Hyperboom -kaiutin 10 3/2020 (nro 196). Kotona ääntä riittää mukavasti toiseenkin huoneeseen saakka. Ääni on korostuneenkin selkeä, mistä ei ole haittaa ulkosalla tai jos väkeä on enemmän. Television viereen tai muuten kuin pystyasentoon asetettuna taas stereokuva on vinksallaan, mikä häiritsee pidemmän päälle. Sen avulla saa ryyditettyä vaikkapa leffailtaa tai pirskeiden pleikkarisessioita. Ultimate Ears Hyperboom Hinta 399 € Lisätietoja www.ultimateears.com/fi-fi Elementit: Basso 2 x 114 mm Diskantti 2 x 25 mm Passiivisäteilijä 2 x 89 mm x 190 mm Taajuusalue 45 Hz – 20 KHz Liitännät Bluetooth, aux, optinen, usb-latauslähtö, mikro-usb (huolto) Tuetut bluetoothversiot 4.2–5.0 Kantama Max 45 m Akunkesto 24 h Maksimiäänenpaine 100 dB(C) Mitat (L x K x S) 190 x 364 x 190 mm Paino 5,9 kg Muuta Mukana virtalähde PLUSSAT JA MIINUKSET + Sisustusystävällinen ulkonäkö + Rutkasti äänenpainetta + Ruhtinaallisesti akunkestoa + Optinen liitäntä + Pitkä bluetooth-kantama – Kallis – Painava Ei pelkkä bilekaiutin UE Hyperboom ajaa asiansa bilekaiuttimena tarjoamalla tukevasti äänenpainetta ja selkeää äänentoistoa. Kiitosta kaiutin saa myös vaikuttavasta akunkestostaan ja pitkästä bluetooth-kantamastaan. Toisto ei myöskään mene kovin helposti tukkoon. Basso toistuu tanakasti. Siitä on tarvittaessa muuhunkin kuin perinteisistä bluetoothkaiuttimista. . Painon vuoksi sitä tosin ei kuljettele huvikseen pitkiä matkoja. Se toimii muun muassa kaiuttimen kaukosäätimenä ja sisältää viisialueisen taajuuskorjaimen. Selkeää ja tanakkaa toistoa Bileissä yty ei lopu aivan hetkessä kesken, vaikka meteliä ja vaimentavaa ihmismassaa olisikin paikalla. Vakituisempaan käyttöön esimerkiksi televisioäänen tanakoittamisessa muoto asettaa omat rajoituksensa. Puheääni on kuitenkin kiitettävän selkeä. . Kotona rauhallisemmissa merkeissä musiikkia kuunnellessa saattaakin kaivata vähän taajuuskorjausta. Standardikaksiossa äänenpainetta riittää siinä määrin, että äänenvoimakkuutta pitää mieluiten keskivaiheilla naapurisovun nimissä
Astro A50 -kuulokkeet edustavat futuristisen ulkonäkönsä puolesta melko tyypillistä pelikuulokesuunnittelua. Ne ovat over ear -mallisiksi pienehköt ja puristavat melko napakasti. Lisäksi kuulokkeesta voi säätää pelija puheäänten tasapainoa painamalla kuulokkeen oikeaa tai vasenta reunaa. A50-kuulokkeet sijoittuvat reilun 300 euron hinnallaan kalliimpaan päähän. Vastineeksi ne tarjoavat muun muassa Dolby Atmos -tuen ja parempaa äänentoistoa. Akunkestoa kuulokkeet tarjoavat kertalatauksella noin 15 tunniksi äänenvoimakkuudesta riippuen, joten pidemmätkin pelisessiot onnistuvat. Kuulokkeet voi ladata telakalla, mutta kuulokkeiden alaosassa on myös usblatausportti. Sangan säätö on portaaton mutta pysyy hyvin paikallaan. Tietokoneeseen laite voidaan yhdistää usbliitännällä, kun taas pelikonsoliin yhdistäminen vaatii optisen johdon. Pehmusteet on kuitenkin päällystetty miellyttävän pehmeällä ja hiostamattomalla kankaalla. Sen avulla pystyy pitämään kuuTilaäänellä varustetut kuulokkeet auttavat tunnelman luomisessa pelisessioiden aikana. Toinen versio on tarkoitettu Xbox Onelle. Pakettiin kuuluu langattomana lähettimenä toimiva latausja liitäntätelakka, kuulokkeet sekä usbja optinen johto liittämistä varten. A stro Gaming julkisti viime syksynä neljännen sukupolven version Astro A50 -pelikuulokkeistaan. Tarjolla on kaksi varianttia, joista testissämme ollut on tarkoitettu Playstation 4:lle. . Kuulokeosat ovat korvan ympäröivät ja rakenteeltaan avoimet. Tosipelaajan kuulokkeeT . Lisää säätövaraa komentokeskuksesta Tietokoneelle on ladattavissa suomenkielinen Astro Command Center -ohjelmisto. Kokeilimme, miten kalliimman hintaluokan Astro A50 -pelikuulokkeet suoriutuvat tehtävästään. Kokeilu: Astro A50 Wireless PS4 -pelikuulokkeet (nro 196) 3/2020 11 Teksti ja kuvankaappaukset: Joni Nikkola Kuvat: Valmistaja. Ääntä telakka ottaa vastaan analogisesti, optisesti ja usb:n kautta. Kuulokkeissa on moninpeleissä tarpeellinen puomimikrofoni, jonka pystyy mykistämään nostamalla sen ylös. Oikeanpuoleisessa kuulokkeessa on virtakytkin, painike Dolby-äänen ja toistolähteen valintaan, taajuuskorjaimen esiasetusten valintapainike ja äänenvoimakkuuden säätöpyörä. Optisen läpiviennin ansiosta ääntä voi siirtää telakasta eteenpäin esimerkiksi vahvistimeen. Näin säästyy mahdolliselta johtojen irrottelulta, jos äänilähteessä on tarjolla esimerkiksi vain yksi anto
Kuulokkeet asetetaan lataukseen telakkaan latausnastojen päälle. Tehosteet jyrähtävät kunnolla, mutta toisto pysyy luonnollisena ja uskottavana. Tilavaikutelma auttaa pelitunnelmaan pääsemisessä ja vihollisen askelten kuulemisessa. Sillä, kumminko päin kuulokkeet laittaa, on väliä, sillä toisessa kuulokkeessa nastoja on kaksi ja toisessa vain yksi. lokkeiden laiteohjelmiston ajan tasalla ja tekemään säätöjä. Sopii peliin ja musiikkiin Astro A50 -kuulokkeet tarjoavat pelikonsoleilla virtuaalista Dolby Pro Logic llx -tilaääntä 7.1-kanavaisena. Mikrofonille on sovelluksessa tarjolla erilaisia kohinasalvan asetuksia äänen selkeyttämiseksi sekä mikrofonin ja sivuäänten tasonsäätö. Täydellinen vaikutelma ei ole etenkään takaa ja takasivuilta tulevien tehosteiden osalta, mikä on tavallista. PS4ja PC-ilmaisimet kertovat kummassa tilassa kuulokkeet ovat. Mukana on myös Dolby Audio -ilmaisin, audion läpiviennistä kertova tähti ja valitusta taajuuskorjaimen esivalinnasta kertovat numerot. Niinpä niitä ei oikein voi käyttää ainakaan samassa huoneessa nukkuvan läsnäollessa. Myös elokuvien katseluun tulee huomattavasti lisää syvyyttä. Atmos tuo tilantuntuun vielä ripauksen lisää tarkkuutta ja mukaansatempaavuutta. 12 3/2020 (nro 196). . Tilaääniefekti vakuuttaa. Ero ei ole enää yhtä suuri kuin stereoja surround-toiston välillä. Pelija keskusteluäänten, mikrofonin ja aux-tulon voimakkuuksia pääsee myös säätämään. Vaikka pelikuulokkeita ei ole ensisijaisesti tarkoitettu musiikin kuunteluun, niin monille sekin on tärkeä kriteeri. Kokeilu: Astro A50 Wireless PS4 -pelikuulokkeet Liitännöistä takapaneelissa on usb-latausportti ulkoisten laitteiden lataamiseksi, optinen liitäntä sisään ja ulos, aux-sisääntulo, joka toimii myös mikrofonilähtönä, sekä telakalle virtaa syöttävä micro-usb-portti. Bassotoiston puutteet tosin esiintyvät lähinnä matalimmilla synteettisillä bassoilla ja ääritapauksissa. Telakan etupaneelissa on neljä lataustasosta kertovaa lediä. n . Pc:llä ja Xboxilla tuettuna on myös 3D Audio eli käytännössä Windows Sonic ja Dolby Atmos. Tarjolla on taajuuskorjaimen esivalintoja ja viisialueinen taajuuskorjain. Miinuspuolena kuulokkeiden äänet vuotavat rutkasti ulkopuolelle. Kuulokkeet ovat elementissään peliäänten toistossa ja kuuluvat kirkkaasti parhaiden joukkoon lajissaan. Kanavakohtaista voimakkuudensäätöä ei ole tarjolla, vaan ainoastaan kanavatasapaino ja kokonaisäänenvoimakkuus. Jos musiikkimaku painottuu bändimusiikkiin, kuulokkeet toimivat asiallisesti siinäkin. Kokonaissävy on matalammilla äänenvoimakkuuksilla hieman tunkkainen, mutta tilanne helpottuu osin taajuuskorjaimella. Klikkailemalla lisäasetuksiin pääsee myös hienosäätämään säädettävän taajuuden ja kaistanleveyden
Sieltä pystyy valitsemaan taajuuskorjaimen esivalintoja ja säätämään myös itse sävyjä viisialueisesti. Dolby Atmos -ääni on saatavilla Windows-tietokoneille ja Xbox-pelikonsolille. Normaalisti tilaus maksaa 18,49 euroa kertaluonteisena. Hintaa on huomattavasti enemmän kuin pelikuulokkeilla on tapana, mutta äänenlaatukin on paremmalla tolalla. Ohjelmiston avulla pystyy pitämään kuulokkeiden laiteohjelmiston ajan tasalla ja tekemään säätöjä. Se vaatii Dolby Access -sovelluksen. Äänen melko reipas vuotaminen kuulokkeiden ulkopuolelle taas voi olla kynnyskysymys, jos talouteen kuuluu pelaajan lisäksi muitakin henkilöitä. Astro A50 Wireless PS4 Hinta 319,99 € Lisätietoja www.astrogaming.com Kuuloketyyppi Korvan ympäröivä, avoin Kuuloke-elementti 40 mm neodyymimagneetti Paino 380 g Mikrofoni Herttakuvio, ääntä eristävä Liitännät (telakassa) Optinen sisääntulo ja läpivienti, USB-latausportti, USBäänikorttitulo, AUX-sisääntulo, mikrofoniulostulo Tuetut käyttöjärjestelmät Windows 7–10, MacOS Muuta 1 m micro-USB, 1 m optinen johto PLUSSAT JA MIINUKSET + Tilaäänien toisto + Mukavuus + Ajaa asiansa myös musiikin kuuntelussa – Äänen vuotaminen – Hinta Innostavaa toistoa Astro A50 -kuulokkeet tarjoavat pelikuulokerintamalla tavallista mukaansatempaavampaa tilaääntä ja mukavuutta. (nro 196) 3/2020 13. Astro-kuulokkeiden mukana tulee koodi kahden vuoden ilmaiskäyttöä varten. Rokin kuuntelussa kuulokkeet ovat jopa innostavat. Musiikinkuuntelussakin kuulokkeet toimivat mainiosti, etenkin jos musiikkimaku painottuu vähemmän synteettiseen meininkiin. Klikkailemalla lisäasetuksiin pääsee myös valitsemaan säädettävän taajuuden ja kaistanleveyden. Dolby Atmos -toisto tuo Windows-koneella ja Xboxilla vielä pykälän lisää tunnelmaa. Kanavakohtainen äänenvoimakkuudensäätö olisi hyvä lisä sinänsä monipuoliseen ohjaussovellukseen
A R E N D A L S O U N D . E U Check out the brand new €799 From
Jos s-Go-malleja ja isompien kilpailijoiden suositumpia vaihtoehtoja vertaa toiston suorituskyvyn kannalta, jää Jays ohuehkolla äänellään helposti tehokkaampien varjoon. Molemmat sisältävät myös mikrofonin puhelukäyttöä varten, ja niiden bluetooth-yhteys on versiota 4.2. Jälkimmäinen, 99 euron arvoinen Three taas on pyöreä ja pitää sisällään yhden wooferin ja diskantin. Mutta ainakin ulkonäkö s-Gokaiuttimien kohdalla on osunut kohdalleen, mikä on hintaluokka huomioiden kuitenkin merkittävä valtti. Tutustuimme huokean hintaisiin ja omalaatuisiin s-Go Oneja Three-malleihin. Molempien ääni levittyy periaatteessa melko hyvin kaiuttimen ympärille, mutta erityisen suurta äänenvoimakkuutta niistä ei irtoa – eikä bassotoistosta voi oikeastaan edes puhua. Äänenlaadun suhteen kumpikaan malleista ei varsinaisesti sykähdytä, mutta arkisessa peruskäytössä ne ajavat asiansa kelvollisesti, Three isompien elementtiensä ansiosta aavistuksen paremmin. Silti, etenkin edullisemmassa hintaluokassa, designpuolella ei yleensä ole nähty kovinkaan viehättäviä ratkaisuja. Toki tälle on perusteensa, sillä matkakäyttöön tarkoitetun kaiuttimen kuuluukin kestää kuljetusta ja kolhuja. Tähän saumaan osuu ruotsalaismerkki Jaysin kaksi tuoretta bluetooth-kaiutinta, s-Go One ja Three, molemmat saatavilla mustana ja valkoisena. Toistoaikaa yhdellä latauksella molemmat tarjoavat reilut 10 tuntia. Kummassakaan kaiuttimessa ei ole oikeastaan mitään ylimääräistä, ja ohjauspainikkeetkin löytyy vain Threestä. Mutta mitä jos kaiuttimen suunnittelisikin enemmän esteettisistä lähtökohdista. B luetooth-kaiuttimet ovat kuulokkeiden ohella yksi kiivaimmin kaupaksi menevistä henkilökohtaisista äänentoistotuotteista. EdullisEt ja ErilaisEt Jays s-Go One Hinta 79 € Elementit 2 x 32 mm laajakaista + passiivisäteilijä Toistoaika 10 tuntia Latausaika 2,5 tuntia Mitat (l x k x s) 54 x 205 x 33 mm Paino 275 g. Valmistaja on tosin tarkoittanut Onea käytettäväksi pöydällä lappeellaan, mikä taas toisaalta vaikuttaa vähän oudolta ratkaisulta ottaen huomioon kaiuttimen helposti likaantuvan ja nuhjuuntuvan kangaspinnan varsinkin vaaleassa versiossa. Ehkä erikoisin ominaisuus on Onen ripustuslenkki laitteen pohjassa, mikä toisaalta taas estää kaiuttimen sijoittamisen tasolle pystyyn. Niistä ensin mainittu, 79 euroa maksava One on muotoilultaan poikkeava, pitkulainen kaiutin kahdella pienellä laajakaistaelementillä ja passiivisäteilijällä. Jays s-Go Three Hinta 99 € Elementit 77 mm woofer & 33 mm diskantti Toistoaika 10 tuntia Latausaika 3 tuntia Mitat (l x k) 130 x 60 mm Paino 560 g Värivaihtoehdot Musta, vaalea Lisätiedot www.jaysheadphones.com Pikakoe: Jays-bluetooth-kaiuttimet (nro 196) 3/2020 15 Teksti: Heikki Kivelä Kuvat: Valmistaja Ruotsalainen kuulokevalmistaja Jays on laajentanut tuotantoaan myös bluetoothkaiuttimiin. Mutta jos etsinnässä on lähinnä ulkonäöllään vaikuttava, edullinen mutta toimiva matkakaiutin eikä äänellä ole niin suurta merkitystä, Jaysseihin kannattaa tutustua! n PLUSSAT JA MIINUKSET + Ulkonäkö ja design + Kohtuullinen akunkesto + Toimiva yhteys – Ohut ääni Ulkonäkö edellä Jays on onnistunut kuulokepuolella aavistuksen paremmin kuin näiden bluetooth-kaiuttimien kohdalla – ainakin äänenlaadusta puhuttaessa
Todellisuudessa kuitenkin niitä valmistetaan yhä vähemmän, ja levymyyntikin on ollut merkittävässä laskussa jo pitkään. Erilaisia erillislaitteita taas on kuutta eri linjaa. Oliko kyseessä poliittinen valinta, vai onko duo todellakin ylistyksensä arvoinen. Mutta Pro-Jectin ansioluettelo on paljon monipuolisempi. Vaikka suurin osa sortimentista koostuu keskitason kamppeesta, mukana on myös sitä tinkimättömämpää osastoa – esimerkiksi juuri tähän testiin valikoitunut cd-pyöritin CD Box RS2 T ja esivahvistin–da-muunnin Pre Box RS2 Digital, joiden yhteishinta kipuaa jo 4 490 euroon. Joka kodin highendiä Pro-Jectin CD Box RS2 T ja Pre Box RS2 Digital -laitekombo sai viime vuonna EISApalkinnon parhaan digitaalisen lähteen kategoriassa. Useimmat varmaan ajattelevat toimivia ja suhteellisen edullisia vinyylisoittimia. Se selviää pelkästään vilkaisemalla merkin Suomen-maahantuojan AH-Hifisystems Oy:n katalogia, jossa jo pelkästään vinyylisoittimia on melkein 50. Niistähän merkki on tunnettu ja niihin se luotti silloinkin, kun cd jyräsi hifikentällä. Meillä on vastaus! Kokeilu: Pro-Ject CD Box RS2 T & Pre Box RS2 Digital 16 3/2020 (nro 196) Teksti: Olle Linder & AVPlus-toimitus Kuvat: Hifi&Musik. Perinteisessä seurassa Nykypäivänä moni pitää cd-soittimia ikään kuin itsestäänselvyytenä. M itä tulee mieleen ensimmäisenä Pro-Jectista puhuttaessa
Itse CD Box RS T2 on varsin suoraviivainen vekotin. Äänikuvan tarkkuus oli parempi, ja toisto soljui luontevammin. Virta kytketään simppelistä vipukytkimestä, ja yksinkertaisen näytön oikealla puolella on neljä ohjausnäppäintä – toiston käynnistys ja pysäytys sekä raidanvaihto eteen ja taakse. Esimerkiksi Philips kehitti ja valmisti osaa soittimistaan aikanaan Wienissä. Japanin Universal on kuitenkin julkaissut cd-levyllisen mqa-formaatissa olevaa musiikkia, jota kuuntelimme testin aikana. Vaihtaakseen levyä etukannen luukku täytyy avata käsin, sillä siinä ei ole lainkaan kauko-ohjattavaa hydraulista mekanismia tai vaimennusta. Eräs yksityiskohta on kuitenkin varsin mielenkiintoinen, nimittäin takapaneelista löytyvä hdmi-liitäntä i2S-merkinnällä. Pro-Jectin cd-pyörittimessä oleva mekanismi on nimeltään CD Pro-8. Vaikka tekniikalle ei ole vakiintunutta standardia, osa valmistajista hyödyntää PS Audion toteutustapaa. Sen kohdalla ollaan todella kaukana huterista tietokonevirityksistä. Cd-soittimien klassikkosarjalaisiakaan ei enää niin vaan hankita. Tämä toiminta siirtyi sittemmin StreamUnlimitedin nimiin, jonka taas Wienin liepeillä niin ikään toimiva Pro-Ject kertoo valmistavan kaikista parhaiten alkuperäisen Red Book -standardin mukaisia laitteita. Sama spartalaisuus näkyy muuallakin soittimessa. Sen kohdalla on kyse digitaalisesta lähdöstä sisältäen kanavan ulkoisen damuuntimen kellolle, joka taas voi komentaa soittimen omaa kelloa. Kyseessä on päältä ladattava ratkaisu magneettisella kiekolla, joka pitää levyn paikallaan. Kyseistä ulostuloa on mielestämme syytä käyttää. mistaja taas luottaa cd-soittimissaan tietokoneille suunniteltuun dvd-mekaniikkaan. (nro 196) 3/2020 17. Koska Japanissa ei ole musiikkipalvelua, joka tarjoaisi pakkaamatonta tai vielä vähemmän korkearesoluutioista musiikkia, tiedostot ladataan enimmäkseen muistitikuille. Teimme nimittäin vertailun ammoisen testivoittajan, Pioneer 668DV:n kanssa, ja Pro-Jectin toteutus hdmi:llä veti pitemmän korren. Monipuolinen digimylly Jos Pro-Jectin pyöritin on parivaljakon yksinkertaisempi edustaja, Pre Box RS2 Digital tarjoaakin sitten enemmän ominaisuuksia. Komealla alumiinikuorella ja hiilikuituripustuksella silattu paketti on vieläpä todella siisti. Standardin määritelmän mukaan tekniikan bittisyvyys on 16 ja näytetaajuus 44,1 kilohertsiä. . Äärimmäistä manuaalisuutta siis, ja sama jatkuu etupaneelissa. Moni muu val. Vastaavia toteutuksia löytyy muun muassa Brystonilta, Krelliltä, Naimilta ynnä muilta, eli toisin sanoen hyvässä seurassa ollaan. Sitä voi käyttää esivahvistimena kahdella analogitulolla, rcatai Itävaltalaisen StreamUnlimitedin kehittämä kunnianhimoinen mekaniikka pohjautuu päältä tapahtuvaan levyn syöttöön sekä hiilikuitualustaan, joka on eristetty kierrejousin jyrsitystä alumiinista valmistetusta kotelosta. Tästä johtuen myös erilaisten valmistuksessa tarvittavien komponenttien saatavuus on heikentynyt. Toisto oli erittäin hyvää ja täysin kehittynyttä, sillä da-muunnin pyöritti 24-bittisiä ja 384-kilohertsisiä tiedostoja muitta mutkitta. Takaa löytyy ainoastaan digiannot ja virtaliitäntä
Bufferia puolestaan voi ajaa joko transistoreilla tai putkilla, joita löytyy neljän 6922:n muodossa. Ulkoisen striimerin käyttö pc:n sijaan kasvattaa ainakin Pro-Jectin da-muunnoksen tehoa. Toistoon tuli lisää ulottuvuutta, ja äänikuva tarkentui entisestään. Koska nyt testatussa RS2-laiteparissa on vain cd-pyöritin ja da-muunnin, päätimme kytkeä niiden rinnalle Pro-Jectin Stream Box S2 Ultran. Etupaneelista taas löytyy virtakytkin, kuulokeliitäntä, äänenvoimakkuuden säädin, näyttö ja neljä navigointipainiketta. Siten ei varsinaisesti ole väliä, luukuttaako rähjäistä 77-punkkia vaiko Opus 3:n upeita levyjä, sillä äänikuva kokonaisuudessaan on suurempi ja siistimpi. Pro-Ject tarjosi harmonisempaa ja luonnollisemmin soljuvaa ääntä. Analogilähdöstä puhuttaessa putkija transistoritoteutuksella ei ollut merkittävää eroa, mutta jos valita pitäisi, niin putket kuulostivat miellyttävämmältä. Mutta mikä sitten vaikuttaa ääneen eniten. Striimauskin onnistuu Olemme tottuneet käyttämään Roonsovellusta suoraan tietokoneelta ilman erillistä striimeriä. xlr-muodossa. Complete Control vai White Man in Hammersmith Palais. Suodattimia taas löytyy sekä digitaalisena että analogisena. Soittolistalla oli originaalimuodossa Alan Parson Projectia, Dire Straitsia, Mike Oldfieldiä, Al di Meolaa sekä Radioheadia. . Kokeilu: Pro-Ject CD Box RS2 T & Pre Box RS2 Digital 18 3/2020 (nro 196). Hopeakiekko hehkuu edelleen Laitekaksikon testijakson aikana tuli pyöriteltyä paljon cd-levyjä, eikä Red Book -standardin mukainen toteutus ole tosiaankaan kärsinyt aikojen saatossa, vaikka esimerkiksi Roon käykin kuumana. Nyt ollaan oikeasti hyvän äärellä. Referenssi-da-muuntimessamme on kaksi desibeliä voimakkaampi lähtö, ja olisi helppo luulla, että se tarjoaisi enemmän dynamiikan saralla. Me käytimme pääsääntöisesti asetusta ”Minimum phase, slow”, jolla ääni oli hiukan pehmeämpi. Ensin mainitussa on kunnon basarit, kun taas jälkimmäisessä on enemmän ryhtiä ja koko bändi soittaa komeasti yhteen. Sen sijaan kytkentätapa cd-pyörittimen ja da-muuntimen välillä merkitsee enemmän – ja sillä saralla hdmi/i2S voittaa. Molemmat laitteet toimivat ulkoisella virtalähteellä. Vaikka kyseinen laite edustaa valmistajan yksinkertaisempaa mallistoa, siinäkin on omat mielenkiintoiset ominaisuutensa, muun muassa kyky vähentää jitteriä. Siihen verrattuna Chord Mojo kuulosti aavistuksen sähäkältä ja vähän liiankin iskevältä. Molempien ääni oli luonteeltaan lämmin, lähinnä siinä mielessä, ettei toistossa erottunut mainittavaa karkeutta. Pro-Jectin kaksikko on kuitenkin hyväkäytöksinen haastaja, jonka transienttien ja äänen täyteläisyyden kesken vallitsee mainio balanssi. Putkilla vai trankuilla. Käytimme erillistä esivahvistinta pitkin testiä, mutta päätimme kokeilla, miten da-muunnin käyttäytyy, jos sen kytkee suoraan päätevahvistimen suhteellisen matalan ottoimpedanssin tuPyöritin tarjoaa useammankin liitäntämahdollisuuden kattaen aes/ebu:n, optisen toslinkin, koaksiaalisen s/pdif:in sekä myös i2S:n, joka on toteutettu hdmi:llä. Kuulokeanto toimi hyvin ainakin Sennheiser HD800:lla – ja vielä paremmin, kun käytössä oli alkuperäistä kaapelia hiukan parempi vaihtoehto. Mikä on The Clashin paras biisi. Samalla parivaljakko on kuitenkin melko analyyttinen, sillä jotkut vanhat Mercury Living Presence -levyt kuulostivat melko terävältä ja Decca-albumeiden isku tuntui kunnolla. Vastaavat liitännät löytyvät myös da-muunnin–esivahvistimesta, jossa on lisäksi usb-b, bluetooth sekä niin balansoidut kuin balansoimattomatkin linjatulot ja -lähdöt. Pre Box RS2 Digitalin da-muunnin käyttää kahta ESS9038Q2M-lastua. Putkivaihtoehdolla yleinen äänikuva oli kuitenkin suurempi, tarkempi ja eri instrumenttien esityskyvyltään selvärajaisempi. Eniten painoarvoa on kuitenkin sillä, että da-muuntimen toimintaolosuhteet ovat kunnossa. Eikä niiden valinta takaa kokonaisuuden kannalta mitään. Me nautimme hyvin tuotetusta rockista ajalta ennen loudness-sotia – elävien muusikkojen soittamana. Verkkoyhteys on tarjolla langattomana tai langallisena, ja erilaisia digiottoja on kaikkiaan kuusi. Meidän mielestämme digifilttereiden vaikutus on kaikista vähiten erottuva. Laitteen linja-anto ei mykisty kuulokkeet kytkettäessä, joten luurikuuntelussa päätevahvistin on syytä napsauttaa pois päältä. . Kuuntelimme Pre Box RS2 Digitalia myös kuulokkeilla. Esimerkiksi kuoromusiikin stereovaikutelma syveni perinteisestä kanavajaottelusta. Ja se myös voittaa, sillä jälki on aivan eri luokkaa kuin referenssikalustolla. Ja milloinkas itse kuuntelit viimeksi R.E.M.:iä. Yllättäen Stream Box S2 Ultra onnistui puristamaan Pre Box RS2 Digitalin da-muuntimista vielä oikeaoppisemman suorituksen. Ne ovat tuttuja niin monesta asiayhteydestä, että niistä on hankala olla oikein mitään mieltä
Mutta eipä se toisaalta kuulostanutkaan yhtä hyvältä. Tältä pohjalta Pro-Jectista on helppo pitää, sillä he jatkavat perinteiden vaalimista. Nykyvinkkelistä tarkasteltuna vanhat Krellit muistuttavatkin lähinnä laboratorioinstrumentteja, vaikka niistä sai aikanaan maksaa isoja summia. Jäimme vähän kaipaamaan mahdollisuutta ohittaa äänenvoimakkuussäätö tai asettaa lähtötaso kiinteään äänenvoimakkuuteen. Kaksi raitaa Harmonia Mundilla vähän hyppi, kun taas vanhalla Pioneerilla ei ollut mitään vaikeuksia niiden lukemisessa. Putkia käytettäessä lopputulos ei ollut toivottu, koska putkitilan lähtöimpedanssi on korkeampi (220 ohmia) kuin transistoreita käytettäessä (180 ohmia). n (nro 196) 3/2020 19 Yksiväriseenkin näyttöön mahtuu paljon tietoa, eikä navigointikaan ole hankalaa.. Se oli huikeaa se! Noihin aikoihin Krellin KSA-50 oli ehkä kuumin päätevahvistin, ja erittäin arvokas sellainen. Lisäksi ihmettelimme, miksei äänenvoimakkuuden säädölle ole mitään indikaattoria näytössä. Pro-Ject Pre Box RS2 Digital Hinta 1 995 € DA-muunnin 2x ESS9038Q2M (dual mono 32bit/768kHz/DSD512) Digitaaliset tulot 1 x USB 2.0 Audio 32/768 + DoP and Native-DSD up to DSD512, 1 x HDMI I2S (CD Box RS2 T:lle), 2 x optinen S/ PDIF 24/192, 1 x koaksiaalinen S/PDIF 24/192, 1x AES/ EBU balansoitu 24/192 Linjatulot 1 pr XLR, 1 pr RCA Ottoimpedanssi 15 kOhm Lähdön impedanssi 180 Ohm transistori, 220 Ohm putki Analogilähdöt Pre-out (XLR & RCA), kuulokkeet 6,35mm Bluetooth-versio 4.0 (SBC, AAC, AptX) Putket 4 x 6922EH Mitat (l x k x s) 206 x 72 x 222 mm Paino 1 710 g Muuta MQA-tuki, master-kello-lähtö CD Box RS2 T:lle, valittava bufferi (transistori/putket), 8 digitaalista suodatinta + 3 analogista suodatinta Pro-Ject CD Box RS2 T Hinta 2 495 € Tuetut levyt CD, CD-R, CD-RW (viimeistelty) & Hybrid-SACD Digitaaliset lähdöt AES3 balanced (AES/EBU) XLR, optinen S/PDIF (TOSlink), koaksiaalinen rca, I2S + Masterkello HDMI Mitat (l x k x s) 206 x 78 x 200 (210) mm Paino 3 000 g Edustaja AH-Hifisystems Oy (www.ahhifisystems.fi) Lisätiedot www.project-audio.com Testilaitteisto Analogiset Simply Black -levysoitin Miyajima Shilabe -rasialla, Audion Premier 2 -esivahvistin Digitaaliset PC + Roon & NAS, Pro-Ject Stream Box S2 Ultra, Chord Mojo, Pioneer 668 Vahvistimet Bladelius Saga II, Bladelius Mode, Audion Silver Night mk II Kaiuttimet Tannoy Arden Kaapelit Supra, Kimber, iFi Pro-Ject Pre Box RS2 Digital + Erittäin hyvä ääni + Paljon ominaisuuksia – Matalahko lähtötaso Pro-Ject CD Box RS2 T + Erittäin hyvä ääni + Toteutus ja tekniikka – Kranttu joillekin levyille Pro-Jectin da-muuntimet ovat olleet tunnetusti kovatasoisia laitteita – mutta vähän sellaisella ”hyvä hinta–laatusuhde” -leimalla. Putkivaihtoehto ei siis yksin riittänyt ajamaan päätevahvistinta. Esimerkiksi tässäkin testissä mukana olleesta Stream Box S2 Ultrasta on helppo tykätä, sillä vastaa kaikkiin tarpeisiin 90-prosenttisesti – mutta kun sen viimeisenkin kymmenyksen halusi puristaa irti, piti hakea konsultaatiota heiltä, jotka ovat paremmin perillä tietokoneista ja tietoverkoista. Nyt Pre Box RS2 Digital piti vääntää täysille, ja siltikin siltä olisi toivonut enemmän tehoa. Sen hinta tuolloin vastaa nykyrahassa noin seitsemää tonnia, mikä ei nykymittapuulla ole asiayhteydessään paljon mitään – Suomessa myydään nimittäin yhden kanavan päätevahvistimia tälläkin hetkellä jopa kymmenkertaisella hinnalla. CD Box RS2 T -pyörittimestä ei sinänsä jäänyt muuta moitittavaa kuin se, että se oli vähän kranttu joillekin levyille. Näinä aikoina raskaaseen hifiin on tullut samoja ominaisuuksia kuin muillakin luksustuotteilla, eli laitteiden pitää näyttää siltä että ne maksavat kymmeniä tuhansia euroja. Joka tapauksessa kyse on highendistä – joka sopii jokaiseen kotiin. Siinä tosin on paitsi ne hyvät myös huonot puolensa. Mielenkiintoisen siitä tekee se, että koko rahalla saa kovaa suorituskykyä, vaikka ulkoasu ei välttämättä niin sykähdytäkään. Tämän kaksikon kohdalla sivulauseet voi kuitenkin unohtaa: kyseessä on oikeasti hyvä paketti. Perinteitä jatkaen loon. Yksi jutun kirjoittajan kirkkaimmista highend-muistoista juontaa juurensa eräille 1980-luvun puolivälin messuille, kun Apogeen Scintilla-kaiuttimia ajettiin parilla Krellin vahvistimia, ja Oraclen levysoittimessa pyöri Dire Straits
K äytössä on vielä paljon televisioita, joissa ei ole nykyajan niin sanottuja smarteli älyominaisuuksia. Erillinen yhden metrin kaapeli maksaa helposti jo 10 euroa. Periaatteessa mitä tahansa palvelua, sovellusta tai peliäkin, jotka toimivat tietokoneella tai älypuhelimella. Laite liitetään televisioon hdmi-kaapelilla, joka kuuluu myös pakkaukseen. KOKEILU: Xiaomi Mi Box S 4K Ultra HD -mediatoistin 20 3/2020 (nro 196). Älytelevisioksi kutsutaan televisiota, jossa on televisiovastaanottimen lisäksi verkkoyhteys ja sitä kautta mahdollisuus käyttää erilaisia verkkopalveluita. Android TV -käyttöjärjestelmä mahdollistaa todennäköisesti paljon laajemman ja varmemmin päivittyvän sovellusvalikoiman mitä televisiovalmistajien omat, joskus aika onnettomat ja suppeat sovellukset. Mi Box S Xiaomi Mi Box S on kompaktin kokoinen ja ulkoisesti laadukkaan oloinen Android TV 8.1 -käyttöjärjestelmällä varustettu älytelevisioboksi ja 4k-mediasoitin. Suomenkielistä asennusja käyttöohjetta ei ole paketissa eikä löytynyt edes netistä. Alussa virtojen kytke. Älypuhelimista tuttu Android-käyttöjärjestelmä on yleistynyt myös televisioissa. Tässä on syytä todeta, että läheskään kaikkia Android-sovelluksia, etenkään pelejä, ei ole suunniteltu toimimaan Android TV -järjestelmässä ja ainakin niiden käyttöön tarvitaan erillinen peliohjain. Varusteluun kuuluu myös virtalähde ja mikrofonilla (Google Assistant -puheohjaus) varustettu siisti kauko-ohjain. . Sen suositushinta on kohtuullinen 89 euroa. Eikä se edes maksa paljon. Mutta mitä nämä älyominaisuudet yleensä ovat. Tämä on selvä puute. Esimerkiksi netin selailua nettiselaimella, mutta useimmiten tiettyjä verkkopalveluita, kuten vaikka elokuvien ja tv-kanavien suoratoistopalveluita (esimerkiksi Netflix, HBO, YLE Areena, Ruutu ja niin edelleen), Spotify-musiikkipalvelua tai Facebookpalvelua. Tosin televisio asettaa tiettyjä rajoituksia käytölle jo käyttöjärjestelmän ja myös käyttöliittymänsä puolesta, mutta periaatteessa tv voi toimia aivan kuten tietokonekin. ÄlyÄ tyhmempÄÄnkin televisioon Xiaomi Mi Box S tuo vanhempaakin televisioon helposti paljon käyttökelpoisia sovelluksia. Tämä on hyvä lisä ja huomioitava laitteen hintaa arvioitaessa. Mitä älytelevisiolla tarkoitetaan. Ohjeiden puuttumisesta huolimatta laitteen käyttöönotto oli – ainakin kohtalaisen – helppoa. Useimmiten älytelevisio sisältää vain tietyt, tv-valmistajan päättämät sovellukset ja palvelut, jotka on suunniteltu käytettäväksi mahdollisimman helposti tv:n omalla kaukosäätimellä
(nro 196) 3/2020 21. Tarjolla on kaikkien yleisimpien suoratoistosovellusten lisäksi satoja muita Androidsovelluksia
Tämän voi tehdä manuaalisesti tai periaatteessa helpommin älypuhelimen avulla, mutta sen ohjeistuksesta ei saanut mitään tolkkua. Kaikki nämä lisälaitteet maksavat kuitenkin aina hieman lisää. paristot), hdmi-kaapeli (1m), virtalähde/johto ja pikaohje. PLUSSAT JA MIINUKSET + Käyttöönotto (varauksin) + Peruskäyttö + Sovellusten määrä – Äänilähdön käyttö ei mykistä TV:n ääntä – Ei suomenkielistä ohjeistusta . Laite liitetään kodin verkkoon, ja sen jälkeen kirjaudutaan Google-tilille (tämä on siis pakollista). . misen jälkeen Mi Box S kehotti kuvaruudun välityksellä yhdistämään laitteeseen sen bluetooth-kaukosäätimen kahta painiketta painamalla, mutta tämän onnistumisesta ei tullut selvää indikaatiota ja vaiheesta eteenpäin siirtyminen ei tuntunut onnistuvan kuin virtojen sammuttamisella. ajavat tässä asiansa. Se tarjoaa monipuolisten mediatoisto-ominaisuuksien (sovelluksista riippuen) lisäksi jopa monia älytelevisioita paremmat ja monipuolisemmat sovellukset erilaisiin verkkoja suoratoistopalveluihin sekä myös laajan valikoiman muita harvinaisempia sovelluksia erilaisiin käyttötarpeisiin. Xiaomi Mi Box S tarjoaa laajan valikoiman tv-käyttöön soveltuvia Android-sovelluksia: Netflix, HBO, Yle Areena, Ruutu, Plex, Facebook, Spotify ja niin edelleen, jopa pelejä. Äänilähdön käyttö ei valitettavasti mykistä televisiolle menevää hdmi-ääntä, joten sen käyttö ei liene tässä järkevää. Myös musiikkia voidaan toistaa kännykästä suoraan Mi Box S:n kautta. Laitteen muisti on “vain” kahdeksan gigatavua, mutta se riittänee peruskäyttöön n Moneen käyttöön Xiaomi Mi Box S 4K Ultra HD -mediatoistimella saa helposti tyhmempäänkin televisioon lisää älyä ja ennen kaikkea toiminnallisuutta. Suosittelemme pienin varauksin. Laite tukee muun muassa flac-ääniformaattia mutta ei esimerkiksi wav-muotoa. Oikeasti sillä tarkoitetaan Android TV Remote Control -sovelluksen asennusta puhelimeen, jonka kautta homman pitäisi sujua paremmin, mutta yksinkertaisimmin käyttöönotto sekä käyttö sujui ja sujuu laitteen omalla kaukosäätimellä. Tarjolla olevien sovellusten määrä onkin läkähdyttävän runsas. Tarvittaessa se toimii myös jopa pelikonsolina (vaatii erillisen peliohjaimen). Laitteessa on hdmi-lähdön lisäksi analoginen ja optinen lähtö, joista äänen saa vietyä laadukkaana vaikka stereoille. Itse laiteen voi sijoittaa kokonaan piiloon. Kaukosäädin toimii siis bluetoothilla, joten sitä ei tarvitse suunnata itse laitteeseen, ja Mi Box S voidaan siis sijoittaa piiloon vaikka television taakse. Äänen saa televisiosta joka tapauksessa stereoihin hdmi:n äänen paluukanavaa käyttäen tai erikseen audiolähdöistä. Tuhansia sovelluksia! Kaikki eivät tietenkään ole tarkoitettu tv-käyttöön, ja pelejä varten tarvitaan pääsääntöisesti erillinen bluetooth-peliohjain, mutta esimerkiksi Sony Playstation ja sen kopio-ohjaimet Kaukosäädin on selkeä, ja se toimii bluetoothyhteydellä. KOKEILU: Xiaomi Mi Box S 4K Ultra HD -mediatoistin 22 3/2020 (nro 196) Xiaomi Mi Box S Hinta 89 € Maahantuoja/ edustaja East & West Distribution Oy Lisätietoja mistore.fi Käyttöjärjestelmä Android TV 8.1 Liitännät HDMI 2.0a x 1 (HDCP 2.2), USB 2.0, 3,5 mm opt./analog Muuta ChromeCast-toiminto, Google Assistant Prosessori Quad-core Cortex-A53 2.0GHz 64-bit, GPU: Mali 450 750MHz Muisti RAM: 2GB DDR3, Flash: 8GB eMMC Verkkoyhteys Wi-Fi Dual-band 2.4GHz/5GHz 4k-kuva 4K@60fps Videoformaatit RM, MOV, VOB, AVI, MKV, TS, Mp4, 3D Audio-dekooderit DOLBY, DTS Audioformaatit MP3, APE, Flac Mitat (l x k x s) 93,7 x 16,5 x 93,7 mm Paino 147 g Varusteet Kaukosäädin (ml. Xiaomi Mi Box S oli kohtuullisen helppo ottaa käyttöön, ja muutenkin sen päivittäinen käyttö oli sujuvaa ja helppoa. Laite tottelee tarvittaessa myös langatonta bluetooth-näppäimistöä. Tämän jälkeen homma sujui selkeämmin. Xiaomi Mi Box S tukee myös 4k-kuvaa ja sisältää Google Chromecast -toiminnallisuuden, jonka avulla puhelimen näyttö ja ääni saadaan peilattua suoraan televisioon. Kompaktissa laitteessa on yksi hdmi-lähtö (kaapeli kuuluu varustukseen) sekä 3,5 millimetrin optinen digitaalinen ja analogilähtö
Now truly international with members in Australia, India, Canada, the Far East and USA, and still growing, the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU CELEBRATING THE YEAR’S BEST PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2019-20 visit www.eisa.eu for the winners 215-297_EISA_AD_2019_Post-awards.indd 1 01/08/2019 12:55. EISA is the unique collaboration of 62 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment
Testasimme joukon pieniä, alle 27 senttiä korkeita kaiuttimia hintaluokassa 260–390 euroa. ÄÄni ÄÄni Kaiuttimen ei tarvitse olla suuri eikä välttämättä kalliskaan soidakseen hyvin. (osa 1) Vertailu: Pienet hifi-kaiuttimet (Osa 1: 260–390 €) 24 3/2020 (nro 196) Teksti ja kuvat: Teppo Hirvikunnas Mittaukset: Teppo Hirvikunnas
Vaikka kaikki kaiuttimet olivat pieniä, niin osa oli vieläkin pienempiä. Se on sopivassa suhteessa huomaamaton, mutta se voi olla silti osa sisustusta. Kuvassa testiryhmän pienin kaiutin (psb) ja suurin (Acoustic Energy) Acoustic Energy AE100 Dali Spektor 1 OR R11.2 Pro-Ject Speaker Box 5 psb Alpha P3 Q Acoustics Q3010i System Audio Saxo 1 (nro 196) 3/2020 25. Tosin tässä “riittävän voimakas” on hieman makuasia, mutta yllättävän kovaa pienetkin kaiuttimet voivat bassoa toistaa. Pieni kaiutin voidaan sijoittaa usein isoa kaiutinta optimaalisemmin, ja bassotoiston rajallisuudella voi olla äänen kannalta jopa positiivinen vaikutus. . Matalalle ulottuvaan toistoon ei välttämättä tarvita enää suuria elementtejä ja suuria koteloita, vaan pienistäkin on mahdollista saada riittävän voimakas bassotoisto. . Toki nämä fysiikan lait pätevät edelleenkin, mutta jos kaiutintekniikan kehittyminen näkyy ja etenkin kuuluu jossain, niin selvimmin juuri tässä. M atalalle ulottuva ja silti riittävän voimakas bassotoisto on vaatinut aikoinaan suuret elementit ja suuren kotelon. Superkompaktit Pieni kaiutin on sisustuksellisesti hyvä ratkaisu
Kuvassa Pro-Jectin (vasen) ja OR:n (oikea) bassoelementit. Siksi päätimme jakaa kaiuttimet kahteen hintaluokkaan, 260– 390 euroa ja 600–950 euroa. Suurin suuntain löytyy System Audiosta (vasen) OR:n (oikea) luottaessa pienempään ratkaisuun. Miten se määritellään. Pieniä ja vielä pienempiä Ensimmäisessä hintaluokassa on seitsemän osanottajaa. Elementit ovat kuitenkin varsin laadukkaat, eikä vaimennusaineessakaan ole säästelty. Tässä testin ensimmäisessä osassa on nyt edullisempi hintaluokka. Erot bassoelementtien halkaisijassa ja koteloiden koossa ovat jo sen verran suuret, että niillä on vaikutusta niin kaiuttimen bassotoiston laajuuteen kuin äänipainereserviinkin. Ei siis mitään niin sanottuja satelliittikaiuttimia. Nämä maksimimitat täytti yksi testin kaiuttimista, ja se näyttää muiden rinnalla jo suurelta. Diskantin eteen muotoillun suuntaimen tarkoitus on tasata kaiuttimen taajuustoistoa sivulle ja sovittaa kahta eri äänialuetta toistavien elementtien toistoalueet jakotaajuuden alueella mahdollisimman hyvin toisiinsa. Kalliimman hintaluokan kaiuttimien testi julkaistaan seuraavassa numerossa. . Pienuus on siis myös suhteellista. Hinnaltaan edullisimmat kaiuttimet olivat tanskalainen Dali Spektor 1 (258 euroa), reilu kympin kalliimpi brittiläinen Q Acoustics Q3010i (369 euroa) ja vielä tätä kympin kalliimpi Pro-Ject Speaker Box 5 (279 euroa) Itävallasta. Dali Spektor 1 on testin edullisin ja pienimpiä kaiuttimia. Edullinen hinta näkyy hieman rakenteessa ja viimeistelyssä. Tässä päädyimme melko kategoriseen rajaukseen: kaiuttimien pitää näyttää oikeasti pieniltä. Kauas ei jää kanadalainen psb Alpha 3, joka sijoittuu juuri 300 euron rajalle (298 euroa). Tämä olikin testiä määriteltäessä aika oleellista. Vertailu: Pienet hifi-kaiuttimet (Osa 1: 260–390 €) 26 3/2020 (nro 196). Suurin osa testin kaiuttimista oli kuitenkin hyvin kompakteja, voisi siis sanoa oikeasti pieniä. Kaksi hintaluokkaa Kokokriteerit täyttäviä kaiuttimia löytyi markkinoilta yllättävän paljon, toki tietenkin eri hintaisia. Kaiuttimien minimikokoa ei siis rajattu, mutta niiden pitää kyetä toistamaan silti riittävän alas ilman subwooferia. Myös SA on kapeana hyvin siro, vaikka edellisiä hieman korkeampi onkin. Kaiuttimien maksimikorkeus rajattiin 27:ään ja leveys 16 senttimetriin. Mutta minkä kokoinen on pieni kaiutin. Hintaluokan kalleimpaan päähän sijoittuvat toinen tanskalainen System Audio (SA) Saxo 1 (339 euroa), toinen britti Acoustic Energy AE100 (369 euroa) ja ryhmän kalleimpana tuttu kotimainen OR R11.2 (389 euroa). Selvästi tämän ryhmän suurimmat kaiuttimet ovat Q-Acoustics 3010i, Pro-Ject Speaker Box 5 ja Acoustic Energy AE100 Kaiuttimien bassokeskiäänielementit ovat tuumissa ilmoitettuna neljästä viiteen tuumaan ja milleissä 100–130 millimetriä, ja oikealta (teholliselta) halkaisijaltaan 79–104 millimetriä. . Kooltaan testiryhmän pienimmät kaiuttimet olivat tässä järjestyksessä psb, OR ja Dali
Rakenteessa eroja Testin kaikki mallit ovat kaksitiekaiuttimia ja kotelot OR:ää lukuun ottamatta refleksiviritettyjä. Laajimmat viimeistelyoptiot ovat tarjolla Pro-Jectilla (vieläpä kiiltopinnalla) ja Q Acousticsilla. Tästä voi silti olla jossain tapauksissa hyötyä. OR turvautuu tässä suljettuun koteloon. Kaiutinta ei saisi sijoittaa kiinni takaseinään, ja myös kirjahyllysijoitus on huono vaihtoehto. Toisaalta putken sijoittaminen taakse asettaa myös rajoituksia kaiuttimen sijoitukselle. – viimeksi mainitun ollessa testin suurin ja juuri annetuissa maksimimitoissa. Laatuvaikutelma on hintaan nähden hyvä. AE:n refleksiviritys on tehty putken sijasta kotelon levyisellä tunnelilla. Korkeat taajuudet toistetaan 19–26 . Tämä helpottaa tietenkin putken sijoitusta mutta myös vähentää sen kautta korkeampien taajuuksien vuotamista kaiuttimen eteen sekä kovempaa soitettaessa kovaa liikkuvan ilman putken suulle tuottaman turbulenssin aiheuttamaa sivuäänien kuulumista. Toisaalta pienessä kotelossa tuloksena saattaa olla myös ylemmän bassoalueen liika korostuminen etenkin silloin, jos kaiutin sijoitetaan lähelle seinää. Ero sen ja psb:n välillä on jo yllättävän suuri. Kanadassa (psb:n (nro 196) 3/2020 27. Näin onkin kaikkien paitsi psb:n kohdalla. Ja tottakai kaiuttimet tulisi saada mustan lisäksi myös valkoisena. Refleksivirityksen toiminta häiriintyy tai ainakin muuttuu. Testin kaiuttimista Q Acousticsin mukana toimitetaan tätä varten vaahtomuovitulpat. Refleksiputken voi myös tukkia, jolloin bassotoisto vaimenee. Refleksiviritys auttaa kaiutinta toistamaan matalammalle, ja bassoalueelle saadaan enemmän voimaa. Kotelossa on vaimennusainetta runsaasti. Tukkimisen voi tehdä toki muullakin tavalla. Pienikin kaiutin on osa kodin sisustusta. Testin edullisimpiin kaiuttimiin kuuluvassa Pro-Ject Speaker Box 5:ssä on testin suurin ja järein bassoelementti. . Myös kotelo on tukevaa tekoa. Acoustic Energy AE100 on testin suurin kaiutin, rakenteeltaan konstailematon ja kaikkiaan siisti. valmistusmaa) ei selvästikään tunneta tai tunnusteta skandinaavista makua. Refleksit takana ja tulppaus Kaikissa testin refleksiviritetyissä kaiuttimissa refleksiputki on sijoitettu kaiuttimen taakse. Sen vaihtoehdot ovat musta puuviilutai pähkinäpuujäljitelmä. Värivaihtoehtoina on kiiltävä punainen, valkoinen ja musta
Vertailu: Pienet hifi-kaiuttimet (Osa 1: 260–390 €) 28 3/2020 (nro 196). Kompaktin kokoinen OR R-11.2 luottaa tunnettujen elementtivalmistajien tuotteisiin. Testin pienin kaiutin on psb:n Alpha 3. Kotelo on myös tukeva. Työn jäljen suhteen psb on siisti. Jakosuodatin on kuin kotona tehdyn näköinen, mutta sen komponentit ovat erittäin laadukkaat. Kotelossa on runsaasti paksua vaimennusainetta. Liitinpaneeli, jakosuodatin ja refleksiputki on sovitettu tilaa säästäen samaan pakettiin. Ei aivan edullisimpia valintoja. Diskantti on Vifalta ja bassokeskiääni Peerlessiltä. Alpha 3:n elementtiasetelma on muihin nähden käänteinen (vaikkei tässä kuvassa sitä näykään), eli diskantti sijaitsee bassokeskiäänielementin alapuolella
millimetrin kalottielementeillä. Vaikeita valintoja. Työn laatu on korkealuokkaista, ja kaiuttimessa on edellä mainittujen liittimien lisäksi muitakin erikoisuuksia, kuten diskantin kuminen vaimenninrengas, jolla elementti eristetään kotelosta, erittäin tukeva kotelo sekä suorastaan uskomattoman hyvä idea käyttää kaiutinelementtien reikien hukkapalat kotelon jäykistämiseen. Se nousi itse asiassa . AE100 rauhallinen ja hillitty, Dali iskevämpi ja kirkkaampi, QA eläväisempi ja erotteleva. Myös kaiuttimien toteutus ja työn laatu on kaikkiaan asiallista, mutta toki tässäkin on eroja. Refkeksiputken pyöristetty suu integroitu hienosti osaksi kotelon takaseinää. Hyvä kaiutin silti sekin. OR:ssä huomio kiinnittyi hintaluokassa todella järeän oloiseen ja käsintehdyn näköiseen jakosuotimeen. Juuri ja juuri mitalisijojen ulkopuolelle jäi pieni mutta pippurinen psb Alpha 3. (nro 196) 3/2020 29. Testiryhmästä erottui edukseen Q-Acoustics 3010i. Tosin hintaero Q Acousticsiin ei ole suuri. Nämä kaiuttimet olivat myös samassa järjestyksessä testin kolme parasta. Liittiminä on kaikissa kaiuttimissa asialliset naparuuvit, joihin sopii myös banaaniliitin. Sen kokoaan isompi ja iskevä ääni vakuutti kevyellä musiikilla, mutta ei kuitenkaan kaikkia täysin varauksetta. Osassa kaiuttimista ne ovat enemmän tai vähemmän bulkkitavaraa, joskin laadukasta, mutta esimerkiksi Q-Acoustics on suunnitellut kokonaan omat liittimet. Samalla tavalla eroja on diskanttielementin eteen muotoillulla suuntaimella. Se voisi hyvinkin olla hintaistaan kalliimpi. Kaiuttimien bassokeskiäänielementit ovat tuumissa ilmoitettuna neljästä viiteen tuumaan ja milleissä 100–130 millimetriä, ja oikealta (teholliselta) halkaisijaltaan 79–104 millimetriä. Erot bassoelementtien halkaisijassa ja koteloiden koossa ovat jo sen verran suuret, että niillä on vaikutusta niin kaiuttimen bassotoiston laajuuteen kuin äänipainereserviinkin. Kuuntelut ja parhaat Lähes yksimielisesti ääneltään testin parhaat kaiuttimet olivat parhailla pisteillä Acoustic Energy AE100 ja keskenään tasapisteillä Dali Spektor 1 ja Q Acoustics 3010i. Suurimmat suuntaimet löytyvät System Audiosta, Dalista ja Acoustics Energystä etenkin Pro-Jectin ja OR:n luottaessa tavanomaisempaan ratkaisuun. Osa luottaa materiaalina kankaaseen, osa metalliin. Suuntaimen tarkoitus on tasata kaiuttimen taajuustoistoa sivulle ja sovittaa kahta eri äänialuetta toistavien elementtien toistoalueet jakotaajuuden alueella mahdollisimman hyvin toisiinsa. . System Audio eli SA Saxo 1 oli mielenkiintoinen tapaus. Jos ottaa hinnan ja koon huomioon, niin tällöin Dali Spektor 1:n voisi jopa julistaa testin voittajaksi. System Audio Saxo 1 on perussiistiä työtä ja kaiuttimen kapea kotelo myös erittäin tukeva. Tosin ääneltään kaikki kolme olivat silti aika erilaiset
Toisaalta OR:n tasapainoisessa ja sopivasti erottelevassa äänessä oli paljon hyvää. Kaiuttimen tulisi siis toistaa ääni mahdollisimman muuttumattomana. Myös bassotoiston voimavarat ja laajuus olivat kilpailijoita rajallisemmat. Hyvä kaiutin huonoa vähemmän. Kuunteluarvioissa tuli esiin paljon positiivisia asioita. Oikeassa elämässä Vertailu: Pienet hifi-kaiuttimet (Osa 1: 260–390 €) 30 3/2020 (nro 196). Se ei tietenkään pidä paikkaansa, sillä kaiuttimet olivat hintaja kokoluokassaan jopa yllättävän hyviä. Yksikään kaiutin ei ollut huono, mutta kaiutintestien tarkoitus on etsiä joukosta ääneltään parhaat, ja muissa on väistämättä enemmän tai vähemmän huomautettavaa. Tästä on kyse, kun puhutaan hifistä. Testin pienimpiin kaiuttimiin lukeutuva OR R-11.2 oli ehkä hieman väärässä seurassa, koska suljetun rakenteensa johdosta sen äänepainevarat ja herkkyys jäivät selvästi muita pienemmiksi. Kaiutin muuttaa ääntä aina enemmän tai vähemmän. Q Acoustics 3010i on hintaistaan kalliimman oloinen kaiutin aina kustomliittimiä myöten. Yksi kuuntelijoista arvotti sen ääneltään jopa neljännelle sijalle. Hifi eli high fidelity tarkoittaa äänen korkeaa luonnonmukaisuutta eli alkuperäistä ääntä mukailevaa toistoa. Kaiutin on koko äänentoistoketjun tärkein komponentti. On kuitenkin syytä huomata, että yksi kuuntelija antoi sille koko testin parhaimmat pisteet! Myös Pro-Ject SpeakerBox 5 oli tasapisteissä edellisten kanssa, mutta kuuntelussa kilpailijoiden ääntä pidettiin kuitenkin kokonaisuutena parempana. Työn laatu on korkealuokkaista, ja kaiuttimessa on edellä mainittujen liittimien lisäksi muitakin erikoisuuksia, kuten diskantin kuminen vaimenninrengas, erittäin tukeva kotelo sekä suorastaan uskomattoman hyvä idea käyttää kaiutinelementtien reikien hukkapalat kotelon jäykistämiseen. Toisaalta Pro-Jectin vahvuutena on suuri herkkyys, hieno viimeistely ja edullinen hinta. Tässä on myös syytä todeta, että kuunteluarvioita luettaessa huomio kiinnittyy hyvin nopeasti hyvinkin kriittisiin arvioihin ja mieleen saattaa tulla, että onpas huonoja kaiuttimia. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty. tasapisteisiin psb:n kanssa, mutta rankkasimme sen pykälää alemmaksi hieman suuremman koon ja kalliimman hinnan mutta ennen kaikkea selkeästi muista poikkeavan, ylätaajuuksia painottavan toistobalanssin johdosta. Ääni ratkaisee Kaiuttimen tärkein tehtävä on tuottaa ääntä mahdollisimman muuttumattomana eli alkuperäisen kaltaisena
2. 80 Hz) 59 Hz 62 Hz 58 Hz 63 Hz 59 Hz 57 Hz 63 Hz Minimi impedanssi 4,0 ohmia 5,0 ohmia 6,7 ohmia 4,5 ohmia 3,8 ohmia 3,7 ohmia 4,4 ohmia Kuuntelupisteet ovat kolmen kuuntelijan pisteiden keskiarvo vähennettynä pisteiden keskihajonnan kolmasosalla (pyöristettynä yhden desimaalin tarkkuuteen). 6. 4. ei ilm. Pisteasteikko 0–5. Toistoalue (** 45 Hz 35 kHz 59 Hz 26 kHz 70 Hz 20 kHz 55 Hz 20 kHz 55 Hz 21 kHz 65 Hz 30 kHz 60 Hz 25 kHz Nimellisimpedanssi 4 ohmia 6 ohmia 6 ohmia 4 ohmia 8 ohmia 6 ohmia 8 ohmia Herkkyys (** 87 dB/W 83 dB/W 88 dB/W 86 dB/W 85 dB/W 86 dB/W ei ilm. 7. 5. 3,0 kHz 2,6 kHz ei ilm. 3. TIEDOT JA OMINAISUUDET Merkki ja malli Acoustic Energy AE100 Dali Spektor 1 OR R11.2 Pro-Ject Speaker Box 5 psb Alpha P3 Q Acoustics Q3010i System Audio Saxo 1 Hinta 369€ 258€ 389€ 279€ 298€ 269€ 339€ Maahantuoja/edustaja Hifimesta JJ-Hifi Hifitalo AH-Hifisystems AH-Hifisystems Simex AH-Hifisystems Lisätietoja hifimesta.fi acoustic-energy. vahvistinteho 75 W 100 W 100 W 150 W 80 W 75 W 120 W Mitat (k x l x s) 270 x 160 x 240 mm 237 x 140 x 195 mm 224 x 140 x 187 mm 255 x 160 x 210 mm 220 x 130 x 174 mm 253 x 150 x 252 mm 250 x 130 x 200 mm Paino (/kaiutin) 3,9 kg 2,6 kg 2,7 kg 4,3 kg 2,2 kg 4,2 kg 3,8 kg Varusteet Etusuojat (kangas), ohjeet Etusuojat (kangas), pohjan kumisuojat, seinäkiinitysadapteri, ohjeet Etusuojat (kangas) Etusuojat (kangas), pohjan kumisuojat, seinäkiinnityslevy, kangaskäsineet, ohjeet Etusuojat (metalliverkko), ohjeet Etusuojat (kangas), pohjan kumisuojat, refleksitulpat, ohjeet Etusuojat (kangas), pohjan kumisuojat, ohjeet Viimeistelyt Maalattu musta tai valkoinen tai pähkinäpuu-jäljitelmä, mustat etukankaat Pinnoitettu musta tai valkoinen tai pähkinäpuujäljitelmä, mustat, etukankaat paitsi valkoisessa valkoiset Maalattu musta tai valkoinen, mustat tai valkoiset etukankaat Maalattu kiiltävä musta, valkoinen tai punainen, mustat etukankaat (optiona valkoinen) Musta-puuviilu tai pähkinäpuujäljitelmä, mustat etusuojat Pinnoitettu musta, valkoinen tai harmaa tai pähkinäpuu-jäljitelmä, mustat etukankaat, paitsi valkoisessa valkoiset Maalattu musta tai valkoinen, mustat etukankaat Kaikki tiedot valmistajien ilmoittamia, paitsi *) ovat mitattuja arvoja **) Toistoalue ja herkkyys ovat valmistajan ilmoittamat arvot, mutta niiden mittaustavoissa on eroja, joten ne eivät välttämättä ole siksi vertailukelpoisia PISTEET Painoarvo AE100 Spektor 1 R11.2 Speaker Box 5 Alpha P3 Q3010i Saxo 1 Rakenne ja viimeistely 5 % 4 3,5 3,8 4 3,5 4,5 3,5 Koko 10 % 3,5 5 5 4 5 3,8 4,5 Herkkyys 15 % 5 4,2 3 5 4 5 4,5 Kuuntelu 70 % 3,4 3,2 2,7 2,8 2,9 3,2 2,9 Kokonaisuus 100 % 3,7 3,5 3,0 3,3 3,3 3,6 3,3 Sijoitus 1. Suurin suos. , (nro 196) 3/2020 31. KUUNTELU AE100 Spektor 1 R11.2 Speaker Box 5 Alpha P3 Q3010i Saxo 1 TH 3,2 3,4 2,8 2,5 3,0 3,0 2,5 HK 3,8 3,5 2,5 3,2 3,2 3,2 2,9 JN 3,4 3,0 3,0 3,1 2,8 3,6 4,1 Keskiarvo 3,5 3,3 2,8 2,9 3,0 3,3 3,2 Keskihajonta 0,3 0,3 0,3 0,4 0,2 0,3 0,8 Hajontavähennys -0,1 -0,1 -0,1 -0,1 -0,1 -0,1 -0,3 Pisteet 3,4 3,2 2,7 2,8 2,9 3,2 2,9 Mittaukset AE100 Spektor 1 R11.2 Speaker Box 5 Alpha P3 Q3010i Saxo 1 Herkkyys 89 dB 86 dB 83 dB 89 dB 85 dB 88 dB 87 dB Alarajataajuus -6 dB (Ref. co.uk jjhifi.fi dali-speakers.com hifitalo.fi ah-hifisystems.fi project-audio.com ah-hifisystems.fi psbspeakers.com simex.fi qacoustics.co.uk ah-hifisystems.fi system-audio.com Tyyppi 2-tie, refleksi 2-tie, refleksi 2-tie, suljettu 2-tie, refleksi 2-tie, refleksi 2-tie, refleksi 2-tie, refleksi Elementit: Diskantti 25 mm kangaskalotti 21 mm kangaskalotti 25 mm kangaskalotti 25 mm kangaskalotti 25 mm alumiinikalotti 22 mm kangaskalotti 26 mm kangaskalotti Basso/keskiääni (* 94 mm 87 mm 79 mm 105 mm 80 mm 91 mm 80 mm Jakotaajuus 3,6 kHz 2,1 kHz ei ilm
Korkeimmilla taajuuksilla pientä korostumaa. Mittauksessa on siis osittain mukana kuunteluhuoneen vaikutusta. Työn laadussa ei ole huomautettavaa, muttei myöskään mitään erityistä. Kaiutin on saatavana mustan ja valkoisen lisäksi pähkinäpuujäljitelmällä, etukangas kuitenkin vain mustana. Impedanssija vaihevasteet. Sen taustalla saattoi olla, että se on testiryhmän selvästi suurikokoisin kaiutin ja myös hintaluokan yläpäässä. Toistovaste kuunteluhuoneessa yhden metrin etäisyydeltä (aikaikkunoitu 20 ms): Kokonaisuutena tasapainoinen toistovaste, jossa korkeimmilla taajuuksilla kuitenkin hieman laskeva suuntaus. Acoustic Energy AE100 Hinta: 369 € / pari Suurin ja paras E nglantilainen Acoustic Energy AE100 osoittautui kokonaisuutena ja ääneltään vertailun parhaaksi kaiuttimeksi. Jos hinta on vielä budjetin rajoissa eikä koko ole käyttötarpeeseen liian suuri, niin tässä on erinomainen valinta laadukkaita ja ääneltään monenlaiselle musiikille sopivia kaiuttimia etsivälle. n Dali Spektor 1 Hinta: 259 € / pari Paras pienimmistä T anskalaisen Dalin edullisimman Spektormalliston pikkukaiuttimet ovat vertailun edullisimmat, ja kooltaan ne kuuluvat myös ryhmän pienimpään päähän. Kaiuttimien design ja toteutus on hieman vanhahtava ja myös edullisen oloinen, mutta niin on hintakin. Vertailu: Pienet hifi-kaiuttimet (Osa 1: 260–390 €) 32 3/2020 (nro 196). Ihmeisiin Dalikaan ei silti pysty, mutta näin pieneksi kaiuttimeksi bassoakin tuli yllättävän hyvin. Toki jos rinnalle tuotaisiin parempi kaiutin, niin ero olisi hyvinkin selvä. Dalit on saatavana mustana, valkoisena ja pähkinäpuuviilujäljitelmäpinnoitteella, ja valkoisissa on myös valkoiset etukankaat. + Tasapainoinen/rauhallinen toisto + Viimeistelyvaihtoehdot Suurehko koko luokassaan + Hinta–laatusuhde + Pieni koko Rajallisen äänenpainevarat Mittauksista Kaiuttimien toistovasteet mitattiin kuunteluhuoneessa käyttäen Room EQ Wizard -ohjelmaa ja sen aikaikkunointia, jolla saadaan tietyiltä osin eliminoitua kuunteluhuoneen vaikutusta mittaustulokseen. Näistä syistä johtuen on – jälleen kerran – syytä todeta, että verratkaa kaiuttimia myös itse ennen ostopäätöstä. . Korva tottuu. Mitkään äänenpainehirmut pikkukaiuttimet eivät tietenkään voi olla, mutta kokonaisuutena ehdottomasti varteenotettava vaihtoehto, etenkin jos koon pitää olla mahdollisimman pieni ja hinnan edullinen. Vaikka jokin kaiutin kuulostaa suorassa vertailutilanteessa esimerkiksi hieman tummalta tai verhoutuneelta, niin tämä ominaisuus ei ole sellainen, mikä tekisi kaiuttimen äänestä huonon. . Ääneltään AE100 on tasapainoinen ja rauhallinen. Alarajataajuus saatiin mittaamalla, millä taajuudella voimakkuus on laskenut noin kuusi desibeliä 80 hertsin taajuuden tasoon nähden. kuulon mukautumiskyky kuitenkin auttaa. Mittasimme myös kaiuttimien herkkyyden vakiojännitteellä suhteessa toisiinsa sekä kaiuttimien impedanssija vaihevasteet. Alarajataajuus 62 hertsin tuntumassa. Toki kokemuksemme antaa testeille eräänlaista selkärankaa kertoa, mitkä kaiuttimet ovat mielestämme ääneltään parhaita eli lähimpänä ideaalista toistoa ja ainakin 90 prosentin varmuudella voisivat olla luokkansa parhaita valintoja kenelle tahansa. Se soi raamikkaasti ja rasittamattomasti, ja jo ison kaiuttimen lailla. Ääntäkin saadaan normaalikäyttöön varmasti riittävästi. Toistovaste kuunteluhuoneessa yhden metrin etäisyydeltä (aikaikkunoitu 20 ms): Vasteessa on hieman mutkittelua, ja etukangas tekee kuopan vasteeseen (harmaa). Dalit soivat kokoaan suuremmin, jopa yllättävän isolla äänellä. Mutta kaiuttimia kannattaa siis vertailla myös itse ennen ostopäästöstä, etenkin testin kuunteluarvioiden kärkikolmikkoa ja myös muita kenties vain yksittäisiä hyviä arvioita saaneita kandidaatteja. Menetelmä ei vastaa taajuusvasteen mittausta kaiuttomassa huoneessa, ei etenkään matalimmilla taajuuksilla, mutta mittaus kuvaa suuntaaantavasti kaiuttimen toiston tasapainoa. Kotelo on tukeva ja refleksiviritys tehty tunnelilla, joka toimii pientä putkea paremmin. Sen toistobalanssi on vain tietynlainen. Alarajataajuus jää 60 hertsin tuntumaan, vaikka kaiutin on aika kookas. Impedanssija vaihevasteet
Äänibalanssi toimii parhaiten akustisella ja orkesterimusiikilla sekä puheella. Korkeimmilla taajuuksilla pientä korostumaa. Psb:n elementit ovat laadukkaat. Osa piti enemmän, osa vähemmän. Alpha 3:n elementtiasetelma on muihin nähden käänteinen, eli diskantti sijaitsee bassokeskiäänielementin alapuolella. OR on myös selvästi muita epäherkempi, eli se vaatii enemmän tehoa. Se on jämäkän oloinen ja toteutukseltaan asiallinen. Impedanssija vaihevasteet. Sen bassoelementti on testin suurin ja järein. Plussaa myös erikoisemmasta kirkkaan punaisesta väristä. (nro 196) 3/2020 33. Ääneltään psb on paljon kokoaan isompi, vaikka äänenvoimakkuuden suhteen luonnolliset rajat ovatkin olemassa. Impedanssija vaihevasteet. Se voi olla juuri se syy hankkia nämä. Pro-Ject Speaker Box 5 Hinta: 279 € / pari Paljon menevää ääntä P ro-Ject Speaker Box 5 tarjoaa rahalle paljon vastinetta. Ylin diskantti tosin vaimenee 10 kilohertsin jälkeen. Kaiutin vaatii hieman enemmän volyymia parhaaseen soundiinsa. Dalin lisäksi harkinnan arvoinen vaihtoehto laadukasta ja kohtuuhintaista pikkukaiutinta etsivälle. Toistovaste kuunteluhuoneessa yhden metrin etäisyydeltä (aikaikkunoitu 20 ms): Vaste on aika hyvässä balanssissa. OR:n äänessä on paljon hyvää, ja se soi selkeästi ja erotellen. Alarajataajuus 60–63 hertsin tuntumassa. Tosin kuuntelijat kokivat äänen kukin omalla tavallaan. Toistovaste kuunteluhuoneessa yhden metrin etäisyydeltä (aikaikkunoitu 20 ms): Vasteessa on hieman mutkittelua, ja etukangas tekee kuopan vasteeseen (harmaa). Pro-Ject on myös kiiltolakattuine pintoineen tyylikäs. Kokonaisuus yhdessä korkeahkon hinnan kera ei kuitenkaan tässä seurassa riittänyt parempaan tulokseen. Alarajataajuus 59 hertsin tuntumassa. Ainesta on parempaankin, mutta R11.2 melkein tarvitsisi subbarin rinnalleen. Ääneltään Pro-Jectit olivat hyvät allrounderit erityisesti kevyelle ja rock-painotteiselle musiikille. Miellyttävä ja iso ääni toimii monella musiikilla, vaikka ääneen toki kaivattiin myös enemmän kirkkautta. Kaiutin on saatavana valkoisena ja mustana ja myös valkoisella etukankaalla. Kuten alussa todettiin, antaa Pro-Ject kokonaisuutena rahalle kohtuullisen hyvin vastinetta. Bassossa on kevlarkuituvahvisteinen kartio ja diskantissa alumiinikalotti. + Kokoluokassaan iso ääni + Pieni koko Toiston tummahko sävy + Selkeä toisto Pieni herkkyys Bassotoiston rajallisuus + Tanakka soundi + Viimeistely hintaluokassaan + Punainen värivaihtoehto Elävyyden puute psb Alpha P3 Hinta: 298 € / pari Pieni ja pippurinen K anadalainen psb Alpha 3 on testin pienin kaiutin. Toistovaste kuunteluhuoneessa yhden metrin etäisyydeltä (aikaikkunoitu 20 ms): Vaste on periaatteessa suhteellisen balanssissa, mutta yläbasson alueella on mutkittelua ja keskialue laajalta alueelta hieman turhan pinnassa ja koholla. Sitä voi sanoa oikeasti jo pieneksi. Se voisi toimia hyvinkin esimerkiksi television kera. Impedanssija vaihevasteet. Toimintaperiaate on suljettu, ja kaiuttimen bassotoisto ei siksi yllä riittävän alas kilpakumppaneihin nähden. Pieneen koteloon on saatu mahtumaan yllättävän paljon tavaraa, ja sitä on jouduttu jo miettimään. Etukangas aiheuttaa korkeimmilla hieman vaimentumaa (harmaa). Kaiuttimissa on kokoluokassaan voimakas ja dynaaminenkin ääni, jota saadaan myös kohtalaisen paljon jo pienemmälläkin vahvistimella. Jakosuodattimessa on jopa todella järeät komponentit. OR R11.2 Hinta: 389 € (pari) Asiallinen yleistoistin K otimainen OR R11.2 on rakenteeltaan tukeva, ja sen osat ovat laadukkaita. Alarajataajuus 62 hertsin tuntumassa
Rock-tyyppinen musiikki toimii parhaiten. Jaksaa kuunnella ja äänimaailma on avara. Kooltaan suhteellisen kompakti joskin yli 25 senttimetriä syvä Q Acoustics on saatavana mustan ja valkoisen lisäksi harmaana sekä pähkinäpuujäjlitelmällä. Toistovaste kuunteluhuoneessa yhden metrin etäisyydeltä (aikaikkunoitu 20 ms): Vasteessa on melko selvä ylempää keskialuetta ja korkeita taajuuksia painottava balanssi, ja etukangas tekee kuopan vasteeseen (harmaa). Keskialueella toisto ja jää hieman muiden taajuuksien jalkoihin, minkä vuoksi ne eivät ole kokonaisuudessaan aivan innostavimmat ja läsnäolevimmat. Q Acoustics 3010i osoittautui myös ääneltään hyväksi. Perussoundi on siisti. Tämä on hyvin tyypillinen sijoitustapa tällaisille kaiuttimille. Yläkeskialuetta kohden toisto on selkeämpää. Sen refkeksiviritteinen kotelo on tukeva, ja olemukseltaan kaiutin on skandinaavisen yksinkertainen. Mutta liian. Eriävät mielipiteet ja kuuntelupisteiden suuri hajonta rokotti täten myös sen kokonaispisteitä. Alarajataajuus on 63 hertsin pinnassa. Toinen vaihtoehtoinen sijoitustapa on kirjahylly. (Pisteet: 3,4/5p) Dali Spektor 1 TH: Miellyttävä balanssi, joskin joillakin äänitteillä kirkaanpuolinen. Toisaalta silti myös rasittamaton ja rauhallinen. (Pisteet: 3/5p) HK: Leveä stereokuva siirtää panoroidut instrumentit melko kauas laitaan, mutta keskelle miksatut asiat ovat kuitenkin kohdallaan. Joillakin äänitteillä jää kuitenkin kaipaamaan enemmän keskialueen erottelua, mutta kokonaisuus on ihan kelvollinen. Ääni avautuu kuitenkin mukavasti. Alarajataajuus on noin 57 hertsiä. Bassojakin on, mutta ei samanlaista botnea kuin parhaissa, hieman ehkä kumisevaa sävyä alemmalla keskialueella. System Audio Saxo 1 herätti kuuntelijoissa hyvinkin erilaisia kannanottoja. Diskantti on hieman sävytön ja sähäkkä, mutta ei häiritsevällä tavalla. + Kirkas ja täyteläinen toisto + Suurehko herkkyys + Helppo kuorma Liian kirkas ja räikeä toisto + Rakenne ja toteutus + Erotteleva ja tasapainoinen toisto + Hinta–laatusuhde Toiston lievä tasapaksuus Impedanssija vaihevasteet. Impedanssija vaihevasteet. Yksi kuuntelija piti siis System Audiota selvästi testin parhaana kaiuttimena. Pienestä hajonnasta tehtiin 0,1 pisteen ja suuremmasta 0,3 pisteen vähennys kuuntelupisteiden normaalista keskiarvosta. Luokassaan rakenne on kuitenkin tavanomainen muutamaa yksityiskohtaa lukuunottamatta. Tarkimmin toistuvat yläbasson transientit. Kevyellä musiikilla parhaimmillaan. Acoustic Energy AE100 TH: Ensivaikutelma hyvä ja rauhallinen. Kuunteluarvioissa oli testin suurin hajonta aina 2,5 pisteestä testin korkeimpiin pisteisiin 4,1. Teknisesti hieno kaiutin, joka myös soi hyvin. Kaiuttimet olivat sijoitettuna 60 senttimetriä korkean ja 60 senttimetriä syvän tason päälle ja noin 10–13 senttimetrin etäisyydelle takaseinästä (kaiuttimien takaa mitattuna). Hieman ehkä jopa liian rauhallinen. Näistä voidaan mainita esimerkiksi diskantin suurikokoinen suuntain. Vie esiintyjät kauemmas. Keskitason volyymilla mukana on myös alimpia bassoja – ei aivan puhtaimpana ja potkivimpana, mutta kuitenkin. Ääntä kuvailtiin tarkaksi ja erottelevaksi, joskin hieman myös tasapaksuksi kokonaisuuden jäädessä kuitenkin vahvasti positiiviseksi. Rahalle runsaasti vastinetta. Kuuntelijat: Teppo Hirvikunnas (TH), Heikki Kivelä (HK) ja Joni Nikkola (JN). Isossa äänikuvassa on puolensa, ja jälki on muutenkin raamikasta. Kokonaisuutena kiva ja elävä toisto. (Pisteet: 3,2/5p) KUUNTELUT Q Acoustics Q3010i Hinta: 269 € / pari Paras hinta–laatusuhde B rittiläinen Q Acoustics 3010i on testin toiseksi edullisin kaiutin, mutta toteutuksensa ja useiden yksityiskohtiensa puolesta se voisi olla hyvin kaksi tai jopa kolme kertaa kalliimpi. Etukankaalla on vain pieni vaikutus aivan ylimmillä taajuuksilla (harmaa). Vertailu: Pienet hifi-kaiuttimet (Osa 1: 260–390 €) 34 3/2020 (nro 196). Pienellä persoonallisuudella höystetty varma valinta (Pisteet: 3,8/5p) JN: Bassotoisto on luonteeltaan hieman tunkkainen, ja alin oktaavi jää vajaaksi. Toistovaste kuunteluhuoneessa yhden metrin etäisyydeltä (aikaikkunoitu 20 ms): Vaste on hyvässä balanssissa, ei suuria poikkeamia. Tuo suuri syvyys tekee kaiuttimesta kokoistaan suuremman oloisen ja asettaa rajoituksia sijoitukselle. Se sijoittui kuuntelupisteissä tasoihin Dali Spektor 1:n kanssa, ja yksi kuuntelijoista arvotti QA:n oman listansa hopeasijalle. Kaiutin tuntuu myös kestävän kuuntelua vähän lujempaa, mikä tuo paljon pelivaraa maltillisemmin tuotetulle musiikille. K uuntelut tehtiin sokkona, ja kuuntelupisteet ovat kolmen eri kuuntelijan antamien pisteiden keskiarvo, josta tehtiin kuitenkin mahdollisen pisteiden hajonnan johdosta hajonnan suuruuden mukaan laskennallinen vähennys. Joidenkin kaiuttimien kohdalla kuuntelijoiden näkemykset ja pisteet siis erosivat toisistaan enemmän kuin toisilla. Ehkä turhankin paljon. Ei kuitenkaan tumma. Basso soi nätisti ja uloitteikkaasti. System Audio Saxo 1 Hinta: 339 € / pari Yhden kirkas suosikki T anskalainen System Audio Saxo 1 on tyylikäs ja kokoaan kompaktimman oloinen kaiutin. Voimakkaasti poikkeavat arviot kertovat kaiuttimen jollain tavalla muista poikkeavasta toistosta. Voisiko joku muukin olla samaa mieltä. Toisto on rasittamaton. Tämä on nähtävissä kuuntelupistetaulukon keskihajonta-arvoista
Toisaalta turvallinen ja osittain erottelevakin. Melko sähäkkä diskantti tässäkin, mutta ei käy niin paljon korviin. Äänikuva ison kuuloinen. Sopii klassiseen ja osittain rokkiinkin, koska bassot myös pinnassa. Piano myös kuulostaa melko dynaamiselta ja sävykkäältä. Yksityiskohtia on poimittavissa mukavasti koko taajuusalueella. Keskialue hieman pinnassa, mikä ilmenee joillain äänitteillä pienenä kovuutena, jopa honottavana sävynä ja ylempi rekisteri ikään kuin varjoon. Toisto alkaa kunnolla vasta alakeskialueelta. Miellyttävä ja iso ääni toimii monella musiikilla. (Pisteet: 3,6/5p) System Audio Saxo 1 TH: Onpa kirkas ja raikas toisto, jopa kirpeä. Yleiskuva kallistuu tasapainoiseen, ehkä aavistuksen tasapaksuun suuntaan. Basso-osasto ei ole kovin voimallinen, mutta ei huonokaan. Sen sävyt ovat myös paremmin tasapainossa, ja aksentit erottuvat hiljaisemmista nuoteista. Moniin kuuntelutottumuksiin vastaava, selväpiirteinen ja melko tasapainoinen kaiutin, jonka etuna on luonteva äänikuva ja suhteellisen tasapainoinen toistokaista. (Pisteet: 3,5/5p) JN: Bassosta loppuu puhti loppuu alimmilla oktaaveilla eikä soiva nuotti erotu aivan tarkasti. Isompi piirto paikkaa osin maltillisempia reservejä taajuuskaistan alapäässä. Aivan alimpiin nuotteihin ei silti riitä puhti. Bassari muksahtaa mukavasti, mutta synteettisemmillä äänillä puhti tahtoo vähän loppua kesken. Akustisen kitaran alimmat nuotit kuulostavat liiaksi bassolta ja toisto menee myös kovemmassa kyydissä tukkoon. Äänikuvan koko ja stereotoiston leveys on kuitenkin tarvittaessa mallikas. Kokonaisuus suhteellisen balanssissa, mutta hieman tylsä soundi. Periaatteessa hyvä ja selväpiirteinen kokonaisuus, kun pitää volyymin maltillisena ja musiikkivalinnat vähän rauhallisempana. (Pisteet: 3/5p) HK: Luonteva stereoerottelu, ei kuitenkaan mikään erityisen leveä äänikuva. Diskantti tosin saisi olla aavistuksen kirkkaampi, sillä pieni sameus vie tässä tapauksessa ripauksen läsnäoloa. Ylärekisterissä on kuitenkin kireyttä, minkä kuulee etenkin vaskipuhaltimissa ja esimerkiksi AC/DC:n Brian Johnsonin tyyppisessä laulussa. Toimisi varmaan paremmin pienessä huoneessa seinän lähellä tai kirjahyllyssä. Rokki toimii hyvin. Äänikuva on isohko muttei stereokuvaltaan erityisen leveä. Vaatisi subbarin. Rokin kuuntelussa on kiva, että bassossakin on potkua ja rytmikkyyttä. Kitara soi melko musikaalisesti. (Pisteet: 3/5p) JN: Bassossa on alimmilla taajuuksillaankin täyteläisyyttä ja kaiuttimet toistavat yllättävän alas. Flamencokitara kuulostaa muita vertailun kaiuttimia enemmän nylonkieliseltä. Ylimmillä diskanteilla on kuitenkin aavistus verhoutuneisuutta, eli ylimääräistä kirkkautta ei liiemmin ole tarjolla. Jos hakee enemmän suorituskykyä bassokuin diskanttipuolella, tämä voisi olla fiksu vaihtoehto. Keskialueella mukana on aavistus lämpöä, mutta yläkeskitaajuuksilla headroom tuntuu jäävän hieman ahtaaksi ja mukaan tulee ajoittain jopa säröä. Diskanteissakin on sävyissä tarkkuutta, sillä congarummun kalvon eri kohtiin kohdistuneet iskut erottuvat toisistaan harvinaisen selvästi. Kaiutin myös soveltuu keskialuetoistoltaan rokkikitaroille. Muutenkin toistoltaan aika tasapainoisen oloiset kokoluokassaan. Ääntä tuntuu lähtevän paljon ja kovempaa soitettaessa jytkyy mukavasti. Diskantti on tässä parhaiten kohdallaan. Siinä on sävyjä ja läsnäoloa. (Pisteet: 3,2/5p) JN: Kaiuttimet kykenevät toistamaan yllättävänkin matalalle tarkasti. (Pisteet: 2,8/5p) HK: Bassopäästä rajoittuneessa äänessä ei ole järin paljoa muskelia, mutta yläkeskiäänien ja diskanttien erottelukyky on hyvä. Yläbassoista eteenpäin tarkkuutta on enemmän ja diskantti melko lailla kirkas. Rumpujen runkoääni ei oikein pääse läpi, ja bassokin soi vain keskialueella. Soi selvästi ylärekisteriä korostavasti, jopa liikaa. (Pisteet: 3/5p) HK: Yllättävän puhdas ja iso ääni matalimpia bassoja myöten, vaikka äänenvoimakkuuden suhteen luonnolliset rajat ovatkin olemassa. Sellainen hieman loudnessmainen soundi, jossa painotus korkeilla taajuuksilla. (Pisteet 2,8/5p) Q Acoustics Q3010i TH: Hyvä tämäkin. Diskantti on sävyiltään aavistuksen keskivertoa miellyttävämpi. (Pisteet: 3/5p) OR R11.2 TH: Hyvin vaimea basso, mutta perusbalanssi on kunnossa. Selvästi tasapainoinen toisto ja matalaakin kyllä tulee, mutta turhan vaimeaksi toisto tältä osin silti jää. Kovin alas kaiutin ei toista, ja yläbassot ovat hieman pinnassa, mutta muuten ihan menevä toisto. Ylärekisteri aavistuksen tumma, mutta äänessä on jotain kivaa. Ylemmällä keskialueella erottelua on sopivasti. Alataajuuksien toisto keskittyy enemmän yläbassoalueelle kuin alimpiin taajuuksiin. Basso ikään kuin kompressoituu. (Pisteet: 2,5/5p) HK: Aavistuksen tumma ja bassoa korostava yleissävy. Basso erottuu, mutta matalimmat taajuudet jäävät aavistuksen muodottomaksi ja suhteessa hiljaisemmaksi. Diskantti on hieman korostunut ja ärhäkkä tässäkin, mutta ei erityisen ärsyttävä. Minun makuuni liian yläpainotteinen soundi. Ääni voisi olla eloisampi. Hiukan kovempaa kuunneltaessa kaiutin kylläkin vähän kompensoi puutteitaan ja kestää kuuntelua. Myös bassokitaran soundi kuulostaa paremmalta, varastamatta kuitenkaan huomiota kokonaisuudelta. Diskantissa sen sijaan samanaikaisesti miellyttävä mutta myös yksityiskohtainen ääni. Epäherkkä. Äänikuvakin on suhteellisen muhkea kaikkiin suuntiin. Kaiuttimet pääsevät mukavan alas ja nuottitarkkuuskin on aivan hyvällä tasolla. Tämä ei kuitenkaan käy ilmi kaikella musiikilla, ja suurin osa näytteistä rullaa miellyttävästi. Keskialueella särökitarat soivat aika miellyttävästi, vaikka alimpia taajuuksia ei oikein ole mukana ja yläkeskialueella on jonkin verran havaittavissa peltipurkkimaisuutta. Sävyjä löytyy, ja esimerkiksi vaskipuhaltimet soivat sopivan pehmeästi. Nämä kaiuttimet kykenevät luomaan tunnelmaa vertailun parhaiten. (Pisteet: 2,5/5p) HK: Yläkeskiääni-/diskanttipainotteinen yleiskuva, ja myös bassoissa tuntuu olevan pientä extramuhkeutta – joskaan alimpaan oktaaviin tehoa ei tässäkään tapauksessa mainittavasti riitä. Keskialue ja ylärekisteri jäävat basson alle ja muutenkin toistossa on hieman tynnyrimäistä sävyä, joka dominoi äänikuvaa. Äänikuva ja stereovaikutelma molemmat melko laajahkot, tässä tapauksessa myös hyvällä toteutuksella. Äänikuva ja tilavaikutelma toistuu niin ikään uskottavasti. Akustinen kitara soi tarkasti ja dynaamisesti. (Pisteet: 4,1/5p) KUUNTELUT (nro 196) 3/2020 35. Periaatteessa toteutus on ihan ok ja rajoituksineen tasapainoinen, helposti kuunneltava, mutta toisto vaatii parikin pykälää enemmän volyymia auetakseen kunnolla. Kevyt loudnessmaisuus tukee kuitenkin kevyempää musiikkia mukavasti. Kokonaisuutena siis aika kiva yleistoistin, etenkin jos vahvistimesta buustaa hieman diskanttia. Diskantti on tässäkin kaiuttimessa luonteeltaan aika sähäkkä. (Pisteet: 3/5p) JN: Alataajuuksilla toisto on pehmeäköä mutta ihan miellyttävällä tavalla. Ääni sinänsä raikas ja erotteleva ja realistinen. HK: Äänikuva enemmän syvä kuin leveä, mutta palaset ovat silti mittasuhteiltaan oikeissa paikoissa. (Pisteet: 3/5p) JN: Basso on tarkka, ja alimpia taajuuksiakin on mukana kohtuullisesti, mutta äänenvoimakkuudeltaan se jää jälkeen muista taajuuksista toistosta. Sävyjä siinä ei oikein ole. Bassojakin tulee, mutta mainittavaa potkua ei sieltä tule. Lievää tunkkaisuutta alataajuuksilla on kuitenkin havaittavissa. (Pisteet: 3/5p) Pro-Ject Speaker Box 5 TH: Ensivaikutelma on makuuni aika tukkoinen. Keskialueen harmoniat ovat toisaalta aika edulliset sähkökitaralle – säröllä tai ilman. Akustisessa kitarassa on kohtuullisen hyvin läsnäoloa. (Pisteet 3,1/5p) psb Alpha P3 TH: Keskialueen toisto on rauhallinen. Pianossa on läsnäolevuutta ja lämpöä silloin kun sitä pitääkin olla. Kompaktius kuuluu myös äänessä, periaatteessa ihan tasapainoinen kokonaisuus, tosin alakeskiäänillä/yläbassolla pientä sameutta eikä alimmalla oktaavilla ole mainittavasti potkua. Ainoat, joita harkitsisin omaan kotiin. Periaatteessa miellyttävä, rauhallinen ja omalla tavallaan napakan kuuloinen toteutus, vaikka omat mutkansa erottuvatkin toistokaistalla. (Pisteet: 3,2/5p) JN: Alin basso on pehmoinen, mutainen ja vaimea
Täydellistä. Kolmen kauppa Mitenkään ylenpalttista tarjontaa kyseisessä laiteryhmässä ei ole. Se johtunee toki siitäkin, että varteenotettavien laitevalmistajien joukko on harventunut ja verkkotoistoon panostavia yrityksiä on vieläkin vähemmän. KaiKKi tarpeellinen Yhdessä KompaKtissa paKetissa Yksi kompaktin kokoinen laite, joka näyttää hyvältä, ja sitten vain kaiuttimet. Niin ja soittolaite ei saisi olla tietenkään iso, ja mielellään sen pitäisi olla myös hyvän näköinen. Muuta ei tarvita. Löysimme testiin kuitenkin kolme vaihtoehtoa: Denon CEOL RCD-N10, Marantz M-CR612 ja Yamaha CRX-N470D. Y hä useampi kuuntelee musiikkia verkon suoratoistopalveluista (Spotify, Deezer, Tidal) ja nettiradiosta (TuneIn), mutta myös perinteisellä radiolla on edelleen paljon kuuntelijoita. Ei tuo nimihirviö ole mikään virallinen termi, mutta kuvaava kylläkin, sillä kyse on nimenomaan verkkosoittimen, cd-soittimen, perinteisen radion eli virittimen ja vahvistimen sisältävästä laitekokonaisuudesta, joka on saatu mahtumaan pieneen tilaan. Moni myös haluaisi edelleen nauttia cd-levyjen kuuntelusta. Vertailu: Kompaktit verkkosoitin-/cd-/viritinvahvistinyhdistelmät 36 3/2020 (nro 196) Teksti ja kuvat: Teppo Hirvikunnas. Denon ja Yamaha ovat myynnissä myös pakettina kaiuttimien kera, mutta parhaimpaan tulokseen päästään käyttämällä erillisillä hifikaiuttimia – vaikka tämän saman numeron vertailussa testattuja. Denon ja Yamaha ovat 500 euron hintaluokassa ja Marantz vielä 200 euroa kalliimpana. Ei siis mitään halppiksia. Ei hätää, sillä tarjolla on juurikin tällaisia kompakteja verkkosoitin/cd/viritinvahvistinyhdistelmiä
Se on saatavana mustana tai hopeisena (harjattu kirkas alumiini). Sekä Denonin että Marantzin verkkosoittimen taustalla on alunperin Denonin kehittämä HEOS-sovellusalusta. Yamahan vahvistin on myös puolet pienempi kuin kilpailijoillaan. Käyttötarkoitus on tämäntyyppisessä laitteessa mielestämme outo. Ainakin valkoisena Denon on erittäin tyylikkään näköinen ja istuu skandinaaviseen sisustukseen täydellisesti. Ero ei kuitenkaan käytännössä ole niin suuri kuin luvuista voisi luulla. . Siitäkin tarkemmin tuonnempana. Marantzin erikoisuutena on myös suhteellisen tehokkaan tuntuinen nelikanavainen vahvistin ja ennen kaikkea mahdollisuus kaiuttimien ohjaamisen ikään kuin sillattuna tai “aidolla” biamp-kytkennällä sekä kahden kaiutinparin erillinen ohjaaminen ja niiden tasonsäätö. Suurin ero on kaiutinliitäntöjen määrässä ja kytkentämahdollisuuksissa. Denon CEOL RCD-N10:n muotoilu taas on minimalistista ja yksinkertaista. Niissä on myös sama kolmirivinen olednäyttö. Laitteet saatiin kuitenkin toimintaan helposti. Denonin paketissa oli linkki ohjeisiin, mutta se ei toiminut. Käsittelemme verkkotoimintoja tarkemmin tuonnempana. Painikkeeseen (yhteen) syttyy valo vain, kun sitä koskettaa. Marantzissa on myös liitäntä kahdelle kaiutinparille sekä linjalähtö aktiivikaiuttimille. Laitteiden mukana pitää(!) toimittaa suomenkieliset käyttöohjeet. Yamahaan sellainen löytyi kuitenkin etsimisen jälkeen netistä ja muihin vain englanninkielisenä. Yhdenkään laitteen mukana ei toimitettu suomenkielistä käyttöohjetta. Muista ominaisuuksista voidaan mainita kuulokevahvistimen kolmitasoinen vahvistuksen esivalinta sekä mahdollisuus opettaa laitteelle television kaukosäätimen perustoiminnot. Synergiaetuja on tottakai hyödynnetty. Yamaha on tavallisuudestaan huolimatta – tai sen takia – oikein siistin ja asiallisen näköinen laite, jonka laatutuntuma on hyvä. Marantz M-CR612 on testin kallein, ja se on ainakin shampanjanvärisenä mielestämme arvokkaan näköinen ja oloinen laite. (nro 196) 3/2020 37. Ominaisuuksiltaan ja teknisesti Denon on lähes sama laite kuin Marantz. Marantzissa on myös säädettävä linjalähtö aktiivikaiuttimien ohjaamiseen. Subbarilähtö toki löytyy, ja analogituloja on kuitenkin kaksi. tarvetta. Yamaha CRX-N470D on laitekolmikoista eräällä tavalla kaikkein tavallisin. Denoniin saa kiinni vain yhden kaiutinparin, eikä siinä ole myöskään linjalähtöä aktiivikauttimille. Yamahan verkkosoittimen taustalla on valmistajan oma MusicCast-alusta, joka on melko samanlainen HEOS-sovelluksen kanssa. Molemmat merkit ovat nimittäin saman omistajan tuotemerkkejä. Tämä mahdollistaa bi-amp-liitännällä olevissa kaiuttimissa elementtikohtaisen tasonsäädön. Yamaha on varustelultaan ja ominaisuuksiltaan monessa suhteessa kilpailijoitaan vaatimattomampi. Myös kaukosäätimet ovat toiminnoiltaan lähes identtiset. eroja ja yhtäläisyyksiä Laitteet eroavat toisistaan pääosin ulkoisesti joitain erikoisuuksia lukuun ottamatta. Laitteessa on suurehko ja selkeä oled-näyttö. Siinä ei esimerkiksi ole digituloja eikä linjalähtöä, ja radiossa on vain fm-taajuusalue. Denonissa on ainoana am-viritin, jos sellaiselle on . toiminta ja käyttö Kaikkien laitteiden käyttöönotto sujui ongelmitta. Radiokanavat virittyivät autoLaitteet takaa ylhäältä alas: Yamaha, Denon, Marantz. Mitäköhän pitäisi tehdä, jotta tämä asia saataisiin kuntoon. Painikkeisiin ei jostain (käsittämättömästä) syystä saa jatkuvaa taustavalaistusta, vaikka niissä valaistus onkin. RCD-N10 on saatavana myös mustana ja harmaana. Laitteen päällä on kosketuspainikkeita, joiden käyttö on luontevaa, mutta vain kun laite on sijoitettu esimerkiksi tason päälle. Denonissa ja Marantzissa on kummassakin kaksi digituloa ja yksi analogitulo, Yamahassa vain kaksi analogituloa. Marantzin etupaneelissa on hieno tunnelmavalaistus (sammutettavissa) ja muutenkin korkealuokkainen laatutuntuma
Laitteiden käytössä ei ollut siis mullistavia eroavaisuuksia, enemmänkin makuasioita ja tottumuskysymyksiä. Suunnitteluun on panostettu, eikä tavaroita ole vain roiskittu sisään. Denonissa ja Marantzissa oli kuitenkin Yamahaa suurempi ja selkeämpi näyttö. Jos laite on hyllyssä tai vastaavassa ahtaassa paikassa, niin niihin on vaikea päästä käsiksi. Denon-Ceol-N10 Marantz-MCR612 Yamaha-MCR470D Vertailu: Kompaktit verkkosoitin-/cd-/viritinvahvistinyhdistelmät 38 3/2020 (nro 196). Cd-soittimien osalta voidaan todeta, että kaikki soittivat levyjä laadukkaasti ja toiminta oli ripeää ja luotettavan tuntuista. Denon ja Marantz ovat lähes identtiset laitteet, joskin yksityiskohdissa on erojakin. Mainittavaa on kuitenkin HEOS-systeemin pakkorekisteröinti saadakseen nettiradiokanavat kuulumaan ja asetettua ne muistipaikoille. . Laitteet ovat rakenteeltaan siistiä työtä ja komponentit luokassaan laadukkaita. Emme ainakaan löytäneet mitään muuta tapaa. Painikkeet on valaistu, mutta niihin syttyy valo yksitellen vain painiketta kosketettaessa. Siitähän onkin silloin suuri apu. Muut takertelivat likaisten ja naarmuisten levyjen kanssa helpommin, mutta ei niin, että normaalikäytössä tästä olisi ongelmaa. Laitteet saatiin liitettyä helposti myös verkkoon (langattomasti), ja älypuhelinsovelluksista oli helppo valita nettiradiokanavat, käyttää suoratoistopalveluja sekä selata ja toistaa musiikkia tietokoneen kovalevyltä. Denonissa taas värityksen johdosta Marantzia selkeämpi kaukosäädin, myös Yamahaa parempi, koska Yamahan vastaavassa oli turhan pienet painikkeet ja tekstit. Eroa saattaisi syntyä, jos laitteiMarantzissa on mahdollista säätää erikseen Aja B-kaiutinlähtöjen tasoa. . Äänenlaadussa ei havaittu peruskäyttöä ajatellen laitteiden välillä merkittäviä eroja, vaikkakin Yamahan tehoreservit ovat kilpakumppaneitaan selvästi pienemmät. Käyttö oli helppoa sekä HEOSettä MusicCast-sovelluksilla. Paras virheenkorjaus (aivan käsittämättömän hyvä) oli Yamahassa. Denonin käyttöä itse laitteesta tai lähinnä sen sijoitusta rajoittaa laitteen päällä olevat käyttökytkimet. Käyttötarkoituksia voi herätä suuntaan jos toiseen. maattisesti muistipaikoille, ja radiot toimivat muutenkin hyvin. Yamahan radio oli ehkä aavistuksen kilpakumppaneitaan laadukkaamman kuuloinen ja herkempi, mutta esimerkiksi keskusantennia käytettässä ei herkkyydellä ole merkitystä. Laitteiden virittimet ovat melko herkkiä, ja radiot kuuluivat ongelmitta jopa niiden omilla lankaantenneilla kerrostalon kellarissa sijaitsevassa työhuoneessa. Emme syvenny nyt tämän enempää näihin sovelluksiin, niiden erot ovat pienet
Kuulokekuuntelussa eroa oli enemmän. . Niiden käyttö on helppoa tai vaikeaa riippuen siitä, miten ja mihin laite sijoitetaan. Mutta erot ovat suurimmaksi osaksi makuasioita, samoin kuten laitteiden ulkonäkökin. Jos näissä olisi vielä hdmi-liitännät, virtuaali-surround ja huonekorjain/eq, niin muuta ei enää tarvitsisikaan. Muuten ainoastaan, kun painiketta kosketaan. 579 €) Varusteet Kaukosäädin, paristot (2xAAA), virtajohto, FM-lanka-antenni, AMantenni, pikaohje Kaukosäädin, paristot (2xAAA), virtajohto, FMlanka-antenni, pikaohje Kaukosäädin, paristot (2xAA), virtajohto (kiinteä), FM-lanka-antenni, pikaohje Käyttöohje Verkosta ladattava (ENG) Verkosta ladattava (ENG) Verkosta ladattava (FIN) Denonin pääkäyttökytkimet sijaitsevat laitteen päällä. Käyttöönotto oli kerrankin helppoa, samoin käyttö. Muu on tottumiskysymys. Kokonaisuutena Denon ja Marantz kuitenkin tarjoavat vähän enemmän kaikkea kuin Yamaha – paitsi analogituloja ja nettiradion muistipaikkoja. . Jos kuulokekuuntelu on tärkeää, saattaa olla syytä kokeilla Yamahaa ennen ostopäätöstä. Verkkosovelluksen osalta kallistuisin Yamahan MusicCastiin, koska en halua rekisteröityä mihinkään, jotta saan nettiradion kuulumaan. Testin laitteet olivat kerrassaan positiivinen kokemus. (nro 196) 3/2020 39. Kosketuspainikkeissa on taustavalaistus, mutta jostain käsittämättömästä syystä niissä ei pala valo kuin vain hetken laitetta käynnistettessä. Merkki & malli Denon CEOL/RCD-N10 Marantz M-CR612 Yamaha CRX-N470D Hinta 499 € 699 € 499 € Edustaja/maahantuoja Simex B&W Group Yamaha Music Lisätiedot denon.fi marantz.com/fi-fi yamaha.fi Nimellisteho 65 + 65 W 50 + 50 W 22 + 22 W USB-toisto Kyllä Kyllä Kyllä USB HiRes-formaatit FLAC/WAV/ALAC/DSD x/x/x/x x/x/x/x x/x/x/Viritin FM/AM FM/DAB(+) FM/DAB(+) Pikavalinnat 50 50 30 Mono/stereo-valinta Ei Ei Kyllä Verkko-ominaisuudet: Ethernet/Wifi x/x x/x x/x Ohjainjärjestelmä Heos Heos MusicCast Internet-radio TuneIn TuneIn vTuner AirPlay 1/2 2 2 1 DLNA-toisto Kyllä Kyllä Kyllä Spotify Connect Kyllä Kyllä Kyllä Bluetooth-vastaanotin/lähetin Kyllä/ei Kyllä/ei Kyllä/ei Bluetooth aptX/NFC Ei/ei Ei/ei Ei/ei Liitännät: HDMI Ei Ei Ei Digitaalitulot 2 (Toslink) 2 (Toslink) Ei Analogitulot 1 (rca) 1 (rca) 2 (rca ja 3,5 mm) Levysoitin-tulo Ei Ei Ei USB (latauksella) Kyllä (edessä) Kyllä (takana) Kyllä (edessä) Kuulokelähtö 3,5 mm 3,5 mm 6,35 mm Kaiutinlähdöt 1 pr 2 pr 1 pr Subwoofer-lähtö Kyllä Kyllä Kyllä PreOut-linjalähtö Ei Kyllä Ei Säädöt: Basso-/diskanttisäädöt Kyllä Kyllä Kyllä Loudness Ei Ei Ei Bassokorostus Kyllä Kyllä Ei Balanssi Kyllä Kyllä Kyllä Kello/ajastin/uniajastin Kyllä/kyllä/kyllä Kyllä/kyllä/kyllä Ei/ei/kyllä Näytön himmennys Kyllä Kyllä Kyllä Näytön sammutus Kyllä Kyllä Ei Automaattinen käynnistys optisesta tulosta Kyllä Kyllä Ei Muuta: Lepovirrankulutus 0,4–4,7 W 0,3–4,6 W 0,4–1,9 W Suurin virrankulutus 55 W 55 W 25 W Mitat (l x k x s) 280 x 108 x 305 mm 280 x 111 x 303 mm 270 x 110 x 330 mm Paino 3,4 kg 3,4 kg 3,0 kg Värit Musta/valkoinen/harmaa Musta/hopea-kulta Hopea/musta Muuta Maksimiäänenvoimakkuuden rajoitus, kuulokelähdön vahvistiksen esivalinta, saatavana malli vain Pre-out-lähdöillä (549 €) Maksimiäänenvoimakkuuden rajoitus, kuulokelähdön vahvistiksen esivalinta, kaiutinlähtöjen Biamp-kytkentä ja erillinen tasonsäätö, perustoimintojen ohjaus TV:n kaukosäätimellä Saatavana myös kaiuttimien kanssa (n. Ottaisin itse tehoja ulkonäkösyistä Denonin. minkä ottaisin. siin kytkettäisiin suuremmat kaiuttimet. Denonin ja Marantzin kuulokevahvistimet ja niiden valittava vahvistus tuottivat Yamahaa paremman toiston etenkin suuri-impedanssisilla hifikuulokkeilla – vaikka Yamahassa on ihan oikea 6,35 millimetrin kuulokeliitäntä muiden 3,5-millimetrisen sijaan
Se on kaikin puolin laadukas laite ja myös hyvän näköinen. Ja tässäkään käyttöohjeet eivät tule suomeksi. Perutaanko kehut. Yamaha CRX-N470D Hinta: 499 € Asiallinen kokonaisuus Y amaha CRX-N470D on kilpakumppaneihinsa nähden piristävällä tavalla tavallisen, ihan perinteisen ja oikean audiolaitteen näköinen. Myös verkkotoiminnot sujuvat helposti ja mutkattomasti, varsinkin HEOS-sovelluksella – kunhan vain ensin rekisteröityy. Ai niin, ne suomenkieliset käyttöohjeet. Marantz M-CR61 Hinta: 699 € Arvokas myös tyyliltään M arantz M-CR61 on toiminnoiltaan ja ominaisuuksiltaan lähes sama laite kuin Denon, mutta erilaisessa paketissa. Täten kaikki sama hyvä ja huono kuin Denonissa pätee siihen yhtälailla. Cd myös soi hyvin. Käyttökokemusta saattaa himmentää laitteen päälle sijoitetut ja pimeässä hukkuvat käyttökytkimet. Sen sijaan kaukosäätimestä laitetta on selkeä käyttää. MusicCastohjainsovelluskin toimii hienosti, ja sitä on helppo käyttää. Denon CEOL RCD-N10 Hinta: 499 € Hieno laite kaikkiaan D enon CEOL RCD-N10 on muun muassa viime vuoden EISA-voittaja eikä suotta. Vaikka Yamaha on hyvä laite, niin tässä seurassa se on jo hieman vanhaa vuosimallia. + Selkeä näyttö + Laatutuntuma + Hyvä ohjainsovellus + Luokassaan hyvä kuulokevahvistin Laitteen käyttökytkimien sijoitus (varauksin) Ei suomenkielistä käyttöohjetta + Selkeä näyttö + Laatutuntuma + Hyvä ohjainsovellus + Luokassaan hyvä kuulokevahvistin + Linjalähtö aktiivikaiuttimille Hinnakas Ei suomenkielistä käyttöohjetta + CD:n virheenkorjaus + Herkkä viritin + Hyvä ohjainsovellus + Muistipaikat myös verkkolähteille Pieni ja suppeahko näyttö Ei digituloja Pienehkö teho Vertailu: Kompaktit verkkosoitin-/cd-/viritinvahvistinyhdistelmät 40 3/2020 (nro 196). Yamaha toimii hyvin, siinä on herkkä ja hyvä-ääninen radio, ja cdsoittimen virheenkorjaus hakee vertaistaan. Marantzissa on lisäksi erikoinen vahvistinratkaisu ja kaiuttimien kytkentämahdollisuus, jolle tässä käyttötarkoituksessa ja peruskäyttöä ajatellen ei oikein löydy mielestämme perusteita. Kaikki on siis kohdallaan, mutta vastustajat tarjoavat kuitenkin vähän enemmän kaikkea kuin Yamaha – paitsi analogituloja ja nettiradion muistipaikkoja. Jos hintalapussa lukisi 399 tai peräti 299 euroa, niin kaupat voisivat syntyä helpommin. Ja Yamahaan saa myös suomenkieliset ohjeet. Denonista on vaikea löytää mitään huonoa, jos siinä vain on ne ominaisuudet mitä tarvitaan. Jos asia kuitenkin kiinnostaa, niin tässä voisi olla hyvä syy ostopäätökseen – kuten myös säädettävästä linjalähdöstä. Onko se 200 euroa kalliimman hintansa väärti, jää peilin päätettäväksi. Marantz M-CR61 on arvokkaan näköinen ja oloinen laite, joka toimii hyvin. Etenkin jos kaukosäädin on kadonnut
Kun seuraa läheltä luovia aloja, jotka perustuvat aineettoman omaisuuden myymiseen, alkaa luovia tekijöitä arvostaa aivan uudella tavalla eikä halua viedä heiltä epäreilusti leipää suusta. Toki tähän vaikuttivat myös omat vakituiset työtulot, joten 1990-luvulle tultaessa siirryin kopioiduista c-kaseteista ostettuihin cd-levyihin, koska siihen oli vihdoin varaa. Se oli kuin taivaan lahja, koska pystyin vihdoin itse kopioimaan c-kasetteja, olipa kyse musiikista tai tietokonepeleistä. Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti iTunesin ansiosta. Samainen Amstrad oli vuosia aiemmin luonut ensimmäisen tuplapesäisen kasettisoittimen ja siten käytännössä synnyttänyt ison piratismiliikkeen. Elämänkaari c-kasEtEista pilvEEn Teksti: Jiri Koivuniemi Kolumni A loitin aktiivisen musiikin kuuntelemisen c-kaseteilla noin kymmenvuotiaana, ja hyvin nopeasti tärkeimmäksi äänentoistolaitteekseni muodostuivat korvalappustereot. (nro 196) 3/2020 41. Molemmat elivät 1980-luvulla c-kasettiaikaa, 1990-luvulla käytettiin cd-levyjä, 2000-luvulla kaikki tallennettiin kiintolevyille, ja 2010-luvulla siirryttiin pilveen. Pilvipelaaminen on vielä melko alkutekijöissään, mutta suunta on kuitenkin sama kuin musiikissa ja esimerkiksi Google Stadia vaikuttaa varsin lupaavalta palvelulta. Se varmasti söi myös Amstradin omien tietokoneohjelmien myyntiä, koska ne olivat helposti kopioitavissa Amstradin omilla kasettisoittimilla. Oma musiikkiharrastukseni onkin useimmiten ollut erittäin liikkuvaa. Itselläni musiikin kuuntelun ja videopelien kehitys tuntuvat kulkevan käsi kädessä. Noin 15-vuotiaana hankin kesätyörahoillani oman tuplapesäisen mankkani. Näistä kasettisoittimista käytiin 1980-luvun lopulla tekijänoikeusjärjestöjen johdolla pitkiä oikeustaistelujakin, jotka Amstrad lopulta voitti. Vuosituhannen vaihde muutti tilanteen taas päälaelleen, kun markkinoille tulivat ensimmäiset mp3-soittimet. Enpä tiennyt tuolloin, että muutamaa vuotta myöhemmin olisin töissä yrityksessä, joka toi maahan Amstradin kotitietokoneita ja kasettipelejä. C-kasettien aikana tämä johtui lähinnä tyhjien kasettien halpuudesta ja kaverieni kiltteydestä, kun sain kopioitua musiikkia heiltä. Itselläni ammattitaudiksi ja yhdeksi kevään merkiksi on muodostunut muiden ihmisten kuulokkeiden bongaaminen kaupungilla kulkiessani. Ne olivat usein rikki, kuulokejohdot olivat poikki ja paristot aina loppu, mutta silti korvalappustereot toivat musiikin kuuntelemiseen mahtavan vapauden tunteen. Musiikin lähde on itselleni nykyään täysin sivuseikka, ja oleellisempaa onkin sopivien kaiuttimien tai kuulokkeiden valitseminen. Silloin myös musiikin kuuntelusta tuli vuosikymmenen ajaksi melko liikkumatonta, koska kannettavat cd-soittimet eivät toimineet yhtä hyvin liikkuessa kuin muinaiset korvalappustereot. Tänä keväänä merkille pantavaa on ollut täysin langattomien tulppakuulokkeiden ja pienien matkakaiuttimien lisääntyminen katukuvassa. Liikkuva äänentoisto palasi nopeasti arkeeni, ja myös piratismikauteni palasi hetkeksi kuvioihin, koska mp3-tiedostoja oli helppo kopioida internetistä. Tietokoneiden ja videopelien maahantuojalla työskentely opetti itselleni tekijänoikeuksien tärkeyden, ja sisällön kopioiminen omalta osaltani loppui nopeasti. Muutamaa vuotta myöhemmin Spotify ja älypuhelimet sinetöivät lopullisesti nykyisen musiikin kuluttamisen mallin. Samansuuntainen kehitys tulee tapahtumaan myös pelaamisessa ja on sitä älypuhelimien ja pilvipalvelujen ansiosta jo tehnytkin
Ja sen turvallisempaa valintaa kuin Accuphasen a-luokan vahvistin tuskin voi olla. Raha ratkaisee myös Accuphasen tapauksessa, muttei kuitenkaan millä hinnalla hyvänsä. R aha ratkaisee. Accuphase on todellinen turvasatama hysteerisessä hifimaailmassa, missä laitevalmistajat muuttavat mallejaan jatkuvasti. Testi: Accuphase E-650 -vahvistin 42 3/2020 (nro 196) Teksti: Meyer-Lie & Kari Nevalainen Kuvat ja mittaukset: Hifi&Musik. Se on sitä yhä, eikä yhtiöllä näytä olevan mitään aikeita kasvattaa määrää. Yritysten toimintafilosofioita ja ihanteita on aina syytä epäillä, mutta toisin kuin monella muulla, Accuphasella on myös näyttöä, ettei kyse ole vain sanahelinästä. Eikä siihen uskomiseen tarvitse olla kyynikko. Esimerkki: Accuphase ei ole koskaan tähdännyt nopeaan laajentumiseen oman yrityksen vakavaraisuuden kustannuksella. Kun Nakaichi ja Jiro Kasuga vuonna 1972 jättivät Kenwoodin ja perustivat Tokioon (myöhemmin Yokohamaan) oman, yksin audioon keskittyvän Kensonic Laboratoryn (vuodesta 1983 Accuphase), työntekijöiden määrä oli noin 80
Aina ei tosin Accuphasellakaan ole mennyt niin hyvin, etteikö sillä olisi ollut . kiusausta tinkiä ihanteistaan. Accuphase voi siis hyvällä omatunnolla sanoa, ettei se ole mennyt pelkkä liiketoiminta edellä vaan on satsannut myös huipputekniikkaan ja valmislaatuun. Vanhassa japanilaisessa hengessä harvemmin käytettävät säädöt ovat metalliluukun takana piilossa. Accuphase ei ole myöskään hakenut lisäarvoa muuttamalla laitteittensa ulkonäköä muodin mukana. Mutta kun se kertoo valmistavansa teknisesti luotettavia, kestäviä ja korjattavissa olevia, turvallisia laitteita, sellaisia jotka ”tuottavat silmälle iloa myös laitteiden sisälle katsottaessa”, asia on helppo uskoa. Sen mukaan tasainen virta pieniä parannuksia antaa usein paremman ja turvallisemman lopputuloksen kuin radikaalit, isot muutokset. A-luokassa Erillislaitteet ovat aina olleet Accuphasen ominta aluetta. Valinta kannatti ja kannattelee yritystä edelleen. Accuphase E-650 on täydennettävissä digiominaisuuksin DAC-50-lisämoduulilla, joka sisältää usb-b-, s/pdifja optisen liitännän (suositushinta 1 390 euroa). Accuphase ei ole ainoa laitevalmistaja, joka vannoo sitoutuneensa eettisesti kestäviin valmistuskäytäntöihin. Konkreettisesti tämä näkyy siinä, että Accuphasen laitteet ovat paitsi jäljitettävissä tehtaalta lähdettyään mutta ne myös säilyttävät arvonsa hyvin. Sama koskee markkinointikäytäntöjä. Kaikki Accuphase-laitteet altistetaan laajoille testeille ja mittauksille, joiden oikeellisuuden ja luotettavuuden valmistaja yhtenä harvoista maailmassa myös takaa! Mittaustulokset se ilmoittaa aina alakanttiin. Kyllä, Accuphasen vahvistimet ja muut laitteet ovat kalliita. (nro 196) 3/2020 43. Pienet tehot ja huono hyötysuhde olivat ajan hengen vastaisia vahvistinvalmistajien kilpaillessa wattimääristä, mutta Accuphase ei siitä juurikaan välittänyt. Äkkikäännökset laitesuunnittelussa. Tällainen oli tilanne esimerkiksi 1980-luvulla stereofonisen toiston yleistyessä ja massatuotantolaitteiden alkaessa täyttää markkinoita. Ensimmäinen niistä oli pääte-/esivahvistinyhdistelmä P-300 ja C-200, joita seurasi pian kuuluisa T-100viritin. Tuotanto on pysynyt hillittynä: vain noin 5 000 Accuphase-laitetta lähtee tehtaalta vuosittain, eikä tuotantovolyymia ole nostettu. Hulppea hinta. Siksi Accuphasella on se kiistämätön status mikä sillä on. Vastaanotto oli heti innostunutta huolimatta laitteiden korkeasta hinnasta. Taustalla on japanilainen kaizen-filosofia. . Niiden tapauksessa hinta kuitenkin heijastelee hyvin valmistuksen korkeaa laatutasoa ja teknistä suorituskykyä. Accuphasen itsepintaista pyrkimystä tehdä laitteisiinsa pieniä parannuksia ja säätöjä vuosi toisensa jälkeen ei voi kuin ihailla – jopa silloin, kun säälimätön yksityiskohtiin paneutuminen on tuntunut perusteettomalta. Tunnistettava tyyli logaritmisine tasomittareineen ja puisine kylkipaneeleineen on säilynyt. Ajattomasta eleganssista on tullut kilpailuvaltti. Eikä Accuphase ole missään vaiheessa lähtenyt kilpailemaan pelkällä hinnalla ja määrällä. Vastahakoisuus tehdä kompromisseja johti jo varhaisessa vaiheessa siihen, että Accuphase toi markkinoille a-luokan versiot ab-luokan vahvistimistaan. Tältä pohjalta on syntynyt useita legendaarisia laitteita äänentoiston lähihistoriassa, ja se on näkynyt myös firman tuloksessa. Se ei ole Accuphasen juttu: valmiit mallit ovat tuotannossa pitkään vain pienin parannuksin. Tuolloin Accuphasen pelasti viisas päätös keskittyä puhtaasti highend-tason laitteisiin
Kun läpi ajettu bias on hyvin pieni, kyse on b-luokan rakenteesta. Kaikki strategiset kohteet on häiriösuojattu koteloilla. Ab-luokka Ab-luokan vahvistimessa pääteasteen molemmat transistorit tai putket toimivat pienellä signaalitasolla a-luokassa ja signaalitason kasvaessa määrätyn tason yli b-luokan tavoin. Perinteisistä b-, abja a-luokan vahvistimista puhuttaessa keskeistä on se, miten ajuriasteessa vaiheenkäännöllä erotetut signaalin puolijaksot jakautuvat eri transistoreille (komplementaaripari) tai putkille. Muihin vahvistintyyppeihin verrattuna a-luokan vahvistimet ovat yksinkertaisempia ja lineaarisempia, eli ne tuottavat vähemmän säröä alhaisilla signaalitasoilla. Kuten suurimmassa osassa yhtiön vahvistimia, on siinäkin päätekivinä mosfetit, kolme rinnakkaista push-pull-paria, joita ajetaan a-luokassa. Ylimenosäröä voidaan pienentää lisäämällä lepobiasta eli pienehköä virtaa, jolla päätetransistorit saadaan johtamaan suurempaa virtaa. Jyhkeästä habituksestaan ja pysäyttävästä hintalapustaan huolimatta E-650 on vain 30-wattinen, aivan kuten sen esikuvat. Hyötysuhteen lisäksi a-luokan haittapuolena voidaan pitää pienempää tehoa. Niiden lähtöimpedanssi on tyypillisesti matalampi. Lisäksi a-luokan vahvistimet eivät ole yhtä herkkiä virtalähteen rippelille kuin esimerkiksi ab-luokan vahvistin. Kahdeksan ohmin nimellistehoja tärkeämpää onkin, että kahteen ohmiin E-650 puskee 120 wattia, ja yhteen ohmiinkin 150 wattia musiikkisignaalilla! E-650:n pääteaste on konfiguroitu instrumentointivahvistimeksi signaalin kulkiessa balansoituna otosta antoon. Biaksen määrästä voidaan laskea vahvistimen toimintaluokan määrittävä toimintapiste. Parhaimmissakin tapauksissa a-luokan osuus ab-vahvistimissa on vain 15 prosenttia, tyypillisesti kuitenkin viisi prosenttia. Muuntajakytketyillä rakenteilla voidaan päästä 50 prosentin hyötysuhteeseen, mutta musiikkisignaalilla jäädään kauaksi maksimihyötysuhteista, yleensä vain muutamaan prosenttiin. . Toinen syy piilee herkkiä torvikaiuttimia suosivassa japanilaisessa hifikulttuurissa. Virtamuuntaja on sama iso toroidi kuin edeltäjässä, mutta virtalähde on nyt vakaampi ja elektrolyytit kapasiteetiltaan suuremmat (2 x 50 000 mikrofaradia). Kaupallisia yksipuoleisia a-luokan vahvistimia on transistoripuolella vähemmän mutta putkipuolella sitäkin enemmän. Ja kun biasta kasvatetaan tarpeeksi, päästään a-luokkaan. Yksipuolisissa se-rakenteissa hyötysuhde on teoreettisestikin parhaimmillaan vain 25 prosenttia. Yksi selitys wattimäärälle lienee, että suuremmilla a-luokan tehoilla lämmöntuotto muuttuisi nopeasti ongelmaksi. Siinä missä pienitasoista tulosignaalia käsittelevä ottoaste toimii käytännössä aina a-luokassa, pääteasteen toimintaluokkia on useita: g-, d-, b-, abja a-luokka. Accuphasen mukaan ilman vastuksia toteutettu voimakkuudensäädin on aiAsiaa vahvistinluokista I ntegroitu vahvistin on laite, jossa virtalähde, tulosignaalin puskuroiva ottoaste, ajuri/vaiheenkääntäjä ja kaiuttimille virtaa syöttävä tehoaste ovat kaikki yhdessä ja samassa kotelossa. Keskimäärin ab-luokan vahvistin tuottaa muutaman watin a-luokassa ja siirtyy sitten b-luokkaan. Testi: Accuphase E-650 -vahvistin 44 3/2020 (nro 196). Ongelmat on kuitenkin siinä määrin onnistuttu minimoimaan, että viime vuosiin asti lähes kaikki kaupalliset vahvistimet toimivat ab-luokassa. Rakenne on kaksoismono identtisillä puolikkailla mutta yhteisellä virtalähteellä. Ottaen huomioon, että Accuphase tunsi puhtaan a-luokan edut ja että sillä oli ollut integroitu vahvistin tuotevalikoimassaan jo vuonna 1974, on yllättävää, että kesti vuoteen 2002 ennen kuin se saattoi maailmaan myös a-luokan integroidun vahvistimen. . Ensimmäinen a-luokan vahvistin oli 30-wattinen P-260-stereopääte vuodelta 1979. Ab-luokalla päästään osittain eroon b-luokan epälineaarisuudesta (kytkentä transistorilta toiselle tapahtuu pehmeämmin), mutta verrattuna korkean biaksen a-luokan vahvistimiin ab-luokan vahvistimet kärsivät edelleen ylimenosäröön liittyvistä ongelmista (säröytyneet sisäiset virrat, teholähteen pulssittainen kuormitus, lämpötilaherkkyys ja niin edelleen). Viime vuonna julkistettu E-650 on vuoden 2002 jälkeen järjestyksessä viides Accuphasen a-luokan integroitu. Vuorovaiheisissa rakenteissa transistorit/putket ovat puolet ajasta kytkeytyneenä ja puolet pois päältä, jolloin ne eivät kuluta tehoa. Kun biaksen määrää lisätään, kyse on ab-luokan toteutuksesta. Suuremman tyhjäkäyntivirran ansiosta ne tarjoavat transistoreille tasaisemman käyttölämpötilan. Mitä suurempi on a-luokan osuus, sitä valtavampi virtalähde ja sitä kuumempana kone käy, myös lepotilassa. Moni a-luokan vuorovaihevahvistin – tai sellaiseksi mainostettu – on kytkennältään kuin mikä tahansa ab-luokan vahvistin sillä erotuksella, että a-luokan vahvistimissa jäähdytys ja komponenttien mitoitus on suunniteltu kestämään tavanomaista suurempi lepobias. E-650:ssä on myös Accuphasen oma Balanced AAVA -äänenvoimakkuudensäädin, joka on aiemmin esiintynyt vain huipputason C-3850-esivahvistimessa. Nollakohdassa kumpikaan transistori tai putki ei kytkeydy päälle, ja juuri tämä ylimenokohta yhdeltä puolijaksolta toiselle aiheuttaa välttämättä ylimenosäröä, joka on suurimmillaan alhaisilla signaalitasoilla ja jolle korva on osoittautunut erittäin herkäksi. Pääteasteen MCS+-topologia ja virtatakaisinkytkentäpiiri ovat tuttua Accuphasea nekin. Mitä suurempi bias, sitä enemmän virtaa kulkee päätetransistorien läpi, myös lepotilassa. A-luokka A-luokan kytkennässä oleva putki tai transistori johtaa yksipuoleisesti koko signaalijakson ajan (signaalin molemmat puolijaksot), eli koko sisääntulosignaali vahvistetaan. Tehohäviöiden ja ison biaksen yhteensovittamiseksi a-luokan vahvistimien valmistajat ovat kehittäneet erilaisia menetelmiä. A-luokan ominaisuus, olipa kyse putkitai transistorivahvistimesta, on isot tehohäviöt. Tällä kertaa Accuphase halusi kuitenkin mennä pidemmälle ja alentaa lähtöimpedanssia (vaimennuskerroin on 800), mistä syystä teho-mosfetit eivät enää tule Accuphasen pitkäaikaiselta komponenttitoimittajalta Toshibalta vaan ovat Vishayn kalliimpaa laatua
Vahvistin enemmän kuin tuplaa tehot neljän ohmin kuormaan ja melkein myös kahden ohmin kuormaan. Verrattuna Luxmanin L-509X:ään Accuphase E-650 kuulosti säkenöivämmältä. Kyse on enemmän tunteesta, joka on lähes aina läsnä hyvin tehdyissä a-luokan ratkaisuissa. Esivahvistimesta on oma ulostulo ja päätevahvistimelle erillinen otto. Tätä kaikkea on vaikea kuvata sanoin. Kuten odottaa saattaa, komponentit ja piirilevyt ovat korkealaatuisia. Huolimatta monimutkaisesta rakenteesta vahvistin on suunniteltu niin, että signaalitiet ovat lyhyet ilman ylimääräisiä komponentteja. Mutta tässä vahvistimessa yhtä tärkeää kuin se, mitä kukin kuulee, on se mitä ei kuule: hillitty rauha, jolla vahvistin toistaa musiikkia ja hiljainen, musta tausta nuottien välissä. Kaukosäädin puolestaan on ehtaa rautaa. Jotain kertoo sekin, että motorisoitu äänenvoimakkuudensäädin on mekaanisesti erotettu kotelosta, jottei se vaikuttaisi sähköisiin piireihin. Ja kuten aina, painikkeiden ja säätimien pehmeä mutta selkeä käyttötuntuma on lähes aistillista! Sanoinkuvaamaton Ne jotka kuvittelevat, että huippuäänenlaatua saadaan vain pinoamalla erillislaitteita päällekkäin, saattavat yllättyä huomatessaan, miten lähelle samaa tasoa pääsee integroidulla vahvistimella. Digitaalista tuloa tai levysoitinottoa ei ole, mutta takalevyssä on paikka kahdelle laajennusmoduulille. Aito ylpeyden aihe Vahvistimen tasomittarit osoittivat vääjäämättä, kuinka vähän tehoja tosiasiallisesti vaaditaan säännöllisessä kuuntelussa. Perijapanilaiseen tyyliin E-650:ssä on myös sävynsäädöt bassolle ja diskantille. Se saa monien mielestä muut vahvistintyypit kuulostamaan rikkinäisiltä ja sotkuisilta. Paras ääni tuli tietysti xlr-liittimistä; rca-liittimien kautta stereokuva kapeni hiukan eikä dynaaminen jännite ollut yhtä selvä. Kaikessa teknisessä innovatiivisuudessaan huippuluokan osista ja materiaaleista koottu sekä a-luokan äänellä siunattu E-650 on erinomainen valinta niin kaiuttimille kuin kuulokkeillekin. Tuttu Hegel/Burmester-yhdistelmä kuulosti väkevämmältä, mutta sekään ei pärjännyt äänen kolmiulotteisuudessa ja syvyysvaikutelmassa. Sopivilla kaiuttimilla ja balansoidun liitännän kautta Accuphase E-650 tuottaa ilmaisuvoimaista ääntä maagisella hohteella, jollaisesta muut valmistajat voivat vain uneksia. Jos kuitenkin haluaa E-650:n koko potentiaalin käyttöön, pitäisi kaiuttimien herkkyyden olla vähintään 90 desibeliä. Äänessä oli a-luokan triodiputkivahvistimille tyypillistä orgaanista soljuvuutta. Tuloja on kuusi, joista kaksi xlr-muodossa. PLUSSAT JA MIINUKSET + Erinomainen äänenlaatu + Vaikuttava valmistuksen laatu + Herättää aidosti tunteita – Rajallinen antoteho Takalevyssä on paikka kahdelle lisämoduulille. Kuulokevahvistin sopii kaikille yli kahdeksan ohmin kuulokkeille. Watteja E-650 tarjoaa rajallisesti, mutta toisaalta ne kaikki ovat a-luokan watteja, ja siksi vahvistin kykenee kilpailemaan erillislaitteiden kanssa esimerkiksi äänen läpinäkyvyydessä, yksityiskohtien terävyydessä sekä äänikuvan kolmiulotteisuudessa ja realismissa. Virrantuotto on melko pieni mutta symmetrinen (26 ampeeria). noa tapa paitsi pitää särötaso matalana myös vähentää kohinatasoa radikaalisti (E-650:n kohinataso on 33% alempi kuin E-600-edeltäjässä). Välittömästi kuulee äänen loistavan sointilämmön ja helppouden, jolla vahvistin käsittelee instrumentit ja laulajat millimetrintarkalla syvyysvaikutelmalla kaiuttimien välissä. Vahvistimen hyvä kontrolli ja suvereeni auktoriteetti saa kuuntelijan unohtamaan kaiken tekniikasta ja suorituskyvystä ja keskittymään vain musiikkiin. (nro 196) 3/2020 45. n Accuphase E-650 Hinta 12 290 euroa Edustaja Kruunuradio (kruunuradio.fi) Lisätiedot accuphase.com Toimintaperiaate A-luokan integroitu vahvistin Jatkuva teho 2x30 W/8 Ohm Tulot 6 x rca, 2 x xlr Annot pre out, tape, kuulokelähtö Mitat (l x k x s) 465 x 191 x 428 mm Paino 25,3 kg E-650:n mittaus on erittäin siisti. Tehot laskevat mutteivät romahda yhdenkään ohmin kuormalla. Se on myös kykenevä aiheuttamaan käyttäjälleen aitoa omistamisen ylpeyttä. DAC-50:n lisäksi siihen saa esimerkiksi riaa-kortin (AD-50, suositushinta 1 090 euroa)
NäiN c-kasetti ja kasettisoitiN toimii! Kasettisoittimen anatomiaa Opas: Näin c-kasetti toimii 46 3/2020 (nro 196) teksti: Heikki Kivelä Kuvat: Creative Commons. P erinteisen kasettisoittimen julkisivun esillepano ei juurikaan ole ajan saatossa muuttunut. Kaksi potentiometriä oikealla ovat vasemman ja oikean kanavan äänitystason säätöä varten ja vasemman reunan 6,3-millimetriset plugiliitännät mikrofonien kytkentää varten. Soittimen vasemmasta laidasta löytyvät virtapainike sekä kasettipesä, jonka alapuolella on omat painikkeensa pesän avaukselle, äänitykselle, kelaukselle, pysäytykselle ja pauselle. Alapuolella keskellä on kuulokelähtö ja sen oikealla puolella kolme kytkintä, joista tape selectillä valitaan nauhatyyppi (tässä tapauksessa hapettamaton metalli, kromioksidi tai normaali eli rautaoksidi), Dolby NR -kytkimellä kohinanvaimennus sekä input selectillä äänityksen sisääntulo mikrofonitai linjatasoisesta signaalista. Sen oikealla puolella taas on yleensä vueli volume unit -mittari, joka kertoo signaalitason keskiarvon. Keskiosassa yläpuolella rullaavat numerot ilmaisevat sen, missä vaiheessa nauhaa ollaan menossa, mikä taas helpottaa esimerkiksi tietyn kappaleen löytämistä. Kuvassa Technicsin RS-M215, joka oli tuotannossa vuosina 1982–83. ÄÄntÄ talteen analogisesti magnetismin avulla
Nauhan kulkunopeus vakioidaan yleensä kuljettamalla nauha vetoakselin ja kumirullan välistä (kuvassa alhaalla oikealla). Silti, ainakin toistaiseksi, tyhjiä c-kasetteja on saatavilla Suomessakin esimerkiksi useimmista Clas Ohlson -myymälöistä hintaan 11,99 euroa per viisi kappaletta tai verkkokaupasta tilaamalla. Ääninauhan varsinainen magnetoituva kerros koostuu liima-aineella sidotuista magnetoituvista hiukkasista. Vaikka käytetty äänitystapa ja -laitteisto vaikuttaa tallenteen lopputulokseen keskeisesti, yleisellä tasolla erilaisia nauhatyyppejä voidaan kuvailla siten, että rautaoksidinauhassa on paksu, bassovoittoinen ja diskanteiltaan vaimentunut profiili, kromioksidinauhassa enemmän diskanttia ja vähemmän bassoa, ja taas metallinauhassa hiukan laajempi taajuuskaista. Jos taas etsinnässä on laadukkaammat nauhat, esimerkiksi Thomann myy 60 minuutin kromikasetteja hintaan 5,90 euroa kappale verkkokaupassaan. Tällöin nauhalle tallentuvan signaalin taso ei nouse samassa suhteessa kuin syötetyn signaalin taso ja tallentuva signaali säröytyy. Tämä puolestaan aiheuttaa sen, että toistossa on aina jonkin verran kohinaa. toista, tallenna – ja toista K asettisoittimen sisällä ääninauha kulkee vakionopeudella 4,75 senttimetriä sekunnissa koskettaen äänipäähän tai -päihin. Itse nauha taas pysyy sopivalla kireydellä kelalautasten momentin ansiosta. Samalla kelamoottorit kytkeytyvät sopivalle momentille. Äänityspäähän johdetaan äänisignaali, jolloin nauhalle magnetoituu äänisignaalin eräänlainen kuva magneettisessa muodossa. S iinä missä ennen vanhaan tyhjän c-kasetin saattoi ostaa vaikkapa R-Kioskilta, nykyään homma ei hoidu niin helposti. Tavanomaisemmissa c-kasettisoittimissa äänitysja toistopäät on yhdistetty (kuten kuvassa alhaalla keskellä). (nro 196) 3/2020 47. Noin eurolla voi saada paitsi (ainakin jotenkuten) toimivan tallennusaihion myös mielenkiintoista musiikkia kasettimuodossa! asiaa nauhasta P erinteinen c-kasetin ääninauha koostuu tarkoitukseen sopivasta muovisesta taustamateriaalista, joka paitsi pitää nauhan mekaanisesti koossa myös estää nauhakerrosten läpi tapahtuvan kopioitumisen. Kun nauhuri käynnistetään toistolle tai äänitykselle, kumirulla siirtyy kiinni vetoakseliin ja niiden välissä oleva ääninauha alkaa kulkea vetoakselin määräämällä nopeudella. Sitten taas, jos nauhan laadulla ja mahdollisella kunnolla ei ole niin väliä, jo kertaalleen käytettyjä kasetteja kannattaa etsiä esimerkiksi kotimaisista verkon huutokaupoista, kuten tori.fistä ja huuto.netistä. Kun audiosignaalin tasoa nostetaan, saavutetaan jossakin vaiheessa raja, jolloin ääninauha ei enää magnetoidu enempää vaan siinä tapahtuu kyllästyminen eli saturaatio. Toteutuksen huono puoli äänityskäytössä on se, ettei tallentuvaa signaalia voida kuunnella nauhan kautta. Kun taas nauha kulkee toistopään ohi, muodostuu sen käämin napoihin jännite, joka vastaa alkuperäistä audiosignaalia. mistä kasetteja. Nauhan kuljetusmekanismin laatu määrää sen, miten värinätön ja huojumaton äänentoisto saavutetaan. Tähän taustamateriaaliin kiinnitetään magnetoituva kerros, joka voi olla rautaoksidia (FeO), kromioksidia (CrO2) tai hapettamatonta metallia. Laadukkaammissa nauhureissa voi olla kolmekin äänipäätä
Mukana on esimerkiksi bias-hienosäätö, jolla esimagnetointi on tarkkaan määriteltävissä käytössä olevalla nauhatyypille (normaali, kromi, metalli). Pääosin niiden toimintalogiikka on sama kuin muillakin toistoja tallennuslaitteilla käynnistys-, pysäytysja kelauspainikkeineen. Käytettyjä soittimia sen sijaan liikkuu markkinoilla enemmän ja vähemmän paikasta riippuen. Sitä ennen saman tilaston alusta, vuodesta 1992 saakka, niitä ehdittiin kuitenkin myydä Suomessa noin 16 miljoonaa kappaletta – eikä tilastointi edes sisällä tyhjänä myytyjä ja itse nauhoitettua kasetteja. Formaattia ei enää pidetä siinä määrin kaupallisesti relevanttina, että siihen panostettaisiin. Siltä osin ollaan vahvasti perinteiden äärellä myös juttumme soittimen kanssa. Me saimme ilon tutustua Technicsin RS-M253Xmalliin, joka on Helsingin Hifidealerilla myynnissä huollettuna ja hyväkuntoisena järkevään 200 euron hintaan. Pomminvarma käyttöliittymä Varmaan jokainen, joka muistaa c-kasetit, tietää myös sen, miten kasettidekkejä käytetään. Vaikka osa on takuulla lentänyt tienvarsille ja ties minne, kasetteja löytynee useammastakin kotitaloudesta edelleen. Paremmin tavan käyttäjälle sopivia ominaisuuksia on useita. Kasettien ystävien pulma vain siinä, että soittimien valmistus ovat vähin äänin hiipunut käytännössä olemattomiin. 48 3/2020 (nro 196) Teksti: Heikki Kivelä Kuvat: Teppo Hirvikunnas. K asetin kuolemasta on puhuttu siitä lähtien, kun se hävisi Musiikintuottajien virallisista tilastoista vuonna 2005. Ammattilaisnauhoissa saattaa olla mukana suositeltu bias-säätö, jolloin potentiometri tulee tarpeeseen, mutta muuten siihen ei peruskäytössä ole tarpeen kajota – siksikin, että tavallisten c-kasettien bias-tasoa on ainakin jossain määrin pyritty standardoimaan. Näiden peruspainikkeiden lisäksi RS-M253X:n etupaneelissa on myös harvemmin tavattuja säätimiä, johtuen siitä, että se soveltuu erinomaisen hyvin äänityskäyttöön. Esimerkiksi dekin nelinumeroinen digitaalinäyttö kertoo nauhan edistymisestä perinteisen Hifin historiaa: Technics RS-M253X -c-kasettisoitin Laadukas c-kasettisoitin ruLLaa edeLLeen Vuosina 1983–84 valmistettu Technics RS-M253X sisältää monta hyvän kasettisoittimen ominaisuutta – niin kuunteluun kuin tallennukseenkin. Täsmällinen ja oikea esimagnetoinnin arvo on kuitenkin viimekädessä monien seikkojen, kuten särön, signaali–kohinasuhteen ja taajuusvasteen, kompromissi
Tällä menetelmällä hiljaisemmat ja erityisesti korkeataajuisemmat äänet saadaan tallennettua nauhalle lujempaa, jolloin nauhan luonnollisen kohinan osuus laskee eikä kuulu toistovaiheessa niin selvästi. Yleisimmät Dolbyn ja dbx:n kohinanvaimennustekniikat eroavat toisistaan lähinnä yksityiskohtien tasolla, mutta pääperiaate kaikissa on sama. Technics RS-M253X sisältää kolme äänipäätä. (nro 196) 3/2020 49. Pähkinänkuoressa siinä on kyse tallennusvaiheessa tapahtuvasta äänen kompressoinnista ja toistovaiheessa samassa suhteessa tapahtuvasta laajennuksesta, jolla parannetaan nauhatallenteen signaali–kohinasuhdetta. . Kohinanvaimennuksella saavutetaan siis tavallaan myös suurempi dynaaminen liikkumavara. Äänityksen aikana on hyvä tarkkailla etumaskin äänenvoimakkuutta ilmaisevia ledejä. Dekki tunnistaa automaattisesti käytetyn nauhatyypin, ja koska siinä on kolme äänipäätä, tallennuksen aikana voi kuunnella joko suoraan liitettyä äänilähdettä tai nauhalle tallentunutta ääntä, mikä on erittäin hyvä ominaisuus. Keskeistä on, että valittu kohinanvaimennustekniikka täytyy olla käytössä jo tallennusvaiheessa, jotta sillä olisi toivottu vaikutus toistettaessa. Kohinanvaimennus pähkinänkuoressa E rityisesti c-kasettia tallennusformaattina koskeva ongelma on suhteellisen voimakas kohina, joka johtuu sekä nauhan hitaudesta että sen rajallisesta dynaamisesta kapasiteetista. Liian hiljaisella sisääntulovoimakkuudella kohinan määrä lisääntyy, kun taas liian lujalla ääni alkaa säröytyä. Tallennusvoimakkuuden tarkkailu taas onnistuu kirkkaasta näytöstä, ja sisääntulon voimakkuus on säädettävissä yhdellä suhteellisen tarkalla ja sopivan jähmeällä liukusäätimellä. Tässä kuvassa mennään hiukan yli Dolby-suosituksen, mikä ei vielä varsinaisesti lisää kuuluvaa ja epämiellyttävää säröä vaan saa aikaan tavallaan toivotun nauhakompression. Toteutuksen etuna on se, että äänitystilanteessa on mahdollista kuunnella nauhalle päätyvää signaalia ja korjata tarvittaessa esimerkiksi sisääntulovoimakkuutta. Myös kanavatasapainolle ja monitoroinnin äänenvoimakkuudelle on omat liukunsa, sisäänrakennettu kuulokelähtö 6,3 millimetrin liittimellä sekä Dolby B & Cja dbx Type 2 -kohinanvaimennusmahdollisuudet. C-kasetin teknisiä ominaisuuksia kehitettäessä käytön helppous oli äänenlaatua tärkeämpää, mutta myöhemmin myös toistoon kiinnitettiin enemmän huomiota. juoksevan luvun mukaan mutta myös aikana – myös äänityskäytössä jäljellä olevan tallennusajan minuuttien ja sekuntien muodossa. Aikaperustaisesti toimivilla Music Selectja Music Repeat -painikkeilla taas voi ohjelmoida kasetille tiettyjä osia, joiden löytäminen kelatessa on helpompaa. Metallija krominauhojen tuotannon ohella ratkaisua äänenlaatuongelmiin haettiinkin myös tallennustekniikan saralla, kun tekijät, kuten Dolby ja dbx, toivat nauhureihin kohinanvaimennusominaisuuden. . Joissain nauhureissa on myös pelkästään toistoon tarkoitettu, niin kutsuttu single ended -kohinanvaimennus, jota ei kuitenkaan tule sekoittaa Dolbyn ja dbx:n varsinaisiin vaihtoehtoihin, joita kutsutaan nimellä double ended ja jotka toimivat siis sekä tallennettaessa että toistettaessa
Kasetti ei siis automaattisesti tarkoita sitä, että resoluutio häviää! n Soittimen sisällä on yllättävän paljon tavaraa, mistä kertoo myös 5,3 kilogramman massa. Molemmat ovat yleisiä ja edelleen aktiivisessa käytössä olevia liitäntätapoja. Dekin äänityspuolta taas testasimme pakasta vedetyllä krominauhalla, johon tallensimme digilähteestä yhden, tasoiltaan melko staattisen musiikkikappaleen. Hifin historiaa: Technics RS-M253X -c-kasettisoitin 50 3/2020 (nro 196). Tallennettaessa sopiva voimakkuus löytyi kokeiluäänityksillä ja kuuntelemalla Tape-lähtöä sekä katsomalla mittaristosta, ettei signaali mene niin sanotusti punaiselle. Toisto ja stoppikin tapahtuu näpsäkästi. RS-M253X ottaa ääntä sisään joko kahdesta mikrofonista 6,3 millimetrin plugiliittimillä tai linjatasoisena stereo-rca:lla. Technics RS-M253X Alkuperäinen hinta 450 $ (vastaa nykyrahassa noin 1 150 euroa) Toimintaperiaate Yksi dekki kolmella äänipäällä ja 2-kanavastereotoistolla Moottori Yksi kela, yksi kapstaani Nauhatyypit Normaali, kromi, metalli (automaattisella valinnalla) Kohinanvaimennusjärjestelmät Dolby B & C, dbx Type 2 Liitännät Kuulokelähtö, linjalähtö (rca), linjatulo (rca), mikrofonitulo (2 x 6,3mm), kauko-ohjaus Sisääntulon herkkyys 60 mV (linjataso), 0,25 mV (mikrofoni) Lähdön herkkyys 0,4 V Mitat (l x k x s) 430 x 97,6 x 273 mm Paino 5,3 kg Äänen dekkiin saa joko kahdella 6,3-millisellä plugilla mikrofonimuodossa tai linjatasoisena stereo-rca:lla. Kohinanvaimennustakin voi toki käyttää, mutta alkuperäiselle uskollisen äänen tuottamisen vuoksi valittu versio täytyy pitää päällä myös toistettaessa. Kirkkaan selkeään digiääneen tottuneille korville kasettivalikoiman sekä ammattilaisettä amatööritasoiset äänitykset kuulostivat kaikki hiukan nuhaiselta. Kuuntelussa ja nauhoituksessa Testasimme dekin toiston sekalaisella valikoimalla viime vuosina julkaistua, suhteellisen tuoretta musiikkia. Kaikki kuulosti siis äänityskäytössä hyvältä ja melko samanlaiselta suhteessa alkuperäiseen. Tässä kohtaa syyttävä sormi on kuitenkin syytä kääntää soittimen sijaan kasettimonistamoissa pikanopeudella ja melko alhaisella tallennusvoimakkuudella tuotettuihin nauhoihin. Toisaalta, jos äänittää kohinanvaimennuksella ja toistaa ilman sitä, diskanttialuetta on yhtäkkiä mukana reilusti lisää! Tästäkin voi joissain tilanteissa olla hyötyä, vaikkei metodi kovin oikeaoppinen varsinaisesti olekaan. . . Näiden lisäksi takana on myös kauko-ohjauksen liitäntä. Muutaman tallennusvoimakkuuden säätökokeilun jälkeen lopputulos oli osapuilleen sitä mitä pitääkin, eivätkä esimerkiksi diskantit vaimentuneet tarpeeksi lujaa äänitettäessä mainittavasti. Vaikka kyse on yksinkertaisesta laitteesta, RS-M253X:n monipuoliset toistoja tallennusominaisuudet kasvattavat tarvittavien komponenttien määrää. Vaikka kaikki keskeinen musiikillinen informaatio oli mukana ja kappaleet kyllä veivät mennessään, ei äänenlaatu pystynyt tietynlaisen läsnäolon puolesta juurikaan kilpailemaan digilähteiden kanssa. Vaikka esimerkiksi leveämmät bassosaundit sopivasti litistyivätkin niin panoroinnin kuin voimakkuudenkin suhteen, lopputulos oli tietyllä tapaa jopa parempi kuin kliininen digiversio. Dekin käyttö on jouhevaa, sillä ”Microprocessor Logic Control System” -napit toimivat kevyesti ja melkein hipaisukytkimien tavoin, ja kelatessa kuuluu vaimea sirinä, jonka avulla on helpompaa etsiä oikeaa kohtaa
Mahdoton yhtälö on melodisuudestaan huolimatta tunnistettavaa Niskalaukausta. Kumikamelin nimissä on julkaistu kaikkiaan kaksitoista albumia, joista uusin Kirppusirkus katkaisi kymmenen vuoden levytystauon. Se poikkeaa positiivisesti muista levyn biiseistä. Yhtyeen jäsenten sivuprojekti Eläkeläiset nousi vuosituhannen vaihteen tiedoilla suursuosioon ulkomaita myöten. Juuri julkaistu Mahdoton Yhtälö on yhtyeen kuudes pitkäsoitto. Timo Rautiaisen oivaltavat sanoitukset ja persoonallinen puhdas lauluääni, Jarkko Petosalmen kitarariffit ja Seppo Pohjolan taustalaulut, niistä elementeistä muodostuvat myös tämän levyn huippuhetket. Jollakin kierolla tavalla musiikin punaisena lankana on nimenomaan yllätyksellisyys. Hieman 1970-luvun soundimaailmaan kallellaan oleva kappale on myös sanoituksiltaan vahva veto. Lyytin versio on herkkä hatunnosto lapsuuden kasvuympäristölle, ja siihen on helppo samaistua. Musiikkiaan artisti itse kutsuu runoelmapopiksi. Kuunnelkaapa vaikka kappaleen Suuri pensas kertosäettä. Levylautasella (nro 196) 3/2020 51 Teksti: Jarkko Peiponen. Debytantti ja pari konkaria Lyyti: Meitä ei ole kutsuttu Genre: Pop Julkaisija: Luova Records Kumikameli: Kirppusirkus Genre: Punk rock Julkaisija: Stupido V uodesta 1986 saakka joensuulainen Kumikameli on ihastuttanut ja vihastuttanut musiikkipiirejä omintakeisella soitannallaan sekä ajoittain nauruhermoja kutkuttavilla lyriikoillaan. Lyytin lauluääni on paitsi herkkä ja persoonallinen myös kertosäkeessä voimaa uhkuva. Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus on uudistunut mutta samalla tuttu ja turvallinen. Se koostuu kaikkiaan yhdeksästä kappaleesta, joilla bändi soi kenties melodisempana kuin koskaan aiemmin. Debyyttinsä julkaiseva nuori artisti onnistuu harvoin erottumaan ja tekemään näin vahvan kokonaisuuden. Purppurakauppias on sekä musiikillisesti että sanoituksellisesti todella mahtava esimerkki Lyytin monipuolisesta osaamisesta: kappale soi pianon, rumpusetin ja sähkökitaran johdattelemana kuulaasti ja kauniisti. Siinä missä aiemmin esimerkiksi Rajaportti-albumin kiertueella vierailleen kosketinsoittaja Tuomas Holopaisen esitykset saattoivat jäädä kitarajynkytyksen varjoon, on tälle levylle ajoittain jopa kantavaksi teemaksi nostettu kosketinsoittimet. Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu tai mihin suuntaan musiikillinen kaari suuntautuu. Oivaltavia nimiä ja kielikuvia viljellään, ja soundimaailma on varsin omintakeinen. Musiikilliselta tyyliltään Kirppusirkus on hyvin omintakeista soitantaa sisältävä albumi. Bändin pitkä ja vaiherikas ura on vuosikymmenten varrella tuottanut tuhansia tarinoita ja musiikillisia onnistumisia. Kun kappaletta kuuntelee useampaan otteeseen, sen merkitys alkaakin avautua. Siinä missä Kumikamelin musiikillinen suuntaus on vaihdellut vuosien mittaan rockista punkkiin, on Eläkeläiset tullut tutuksi coverkappaleista, jotka on sovitettu humpan rytmeihin. Toki kitarat ovat edelleen läsnä, mutta nekin soivat melodisemmin. Kappaleen tarina ja sanoitukset ovat nerokkaasti rakennettu koukkuja ja metaforia hyödyntäen. Myös sanoitukset ovat sitä samaa tyyliä, jota myös sivuprojekti Eläkeläisiltä on totuttu kuulemaan. L ydia Lehtola, taitelijanimeltään Lyyti, on juuri julkaissut debyyttialbuminsa Meitä ei ole kutsuttu. Esimerkiksi kikkailua ja häröilyä sisältävä Hehkuton Lamppu on mainio esimerkki tästä: punkkia, mutta ehkäpä pilke silmäkulmassa tehtyä sellaista, sitä tämä musiikki parhaimmillaan on. Alussa Lyytin laulu vaikuttaa hyvinkin epävakaalta, ja välillä mennään jopa nuotin vierestä. Levyn kolmas kappale on samalla yksi tämän albumin huippuhetkiä. Toisaalta myös sanoitukset ovat tarttuvia, ja pian jo huomaa hyräilevänsä mukana kappaleen lyriikoita. Albumin päättävä Pielisjoki taas kertoo tarinan Lyytin synnyinkaupungista Joensuusta, jonka siltojen alta virtaava Pielisjoki on aiemminkin inspiroinut muusikoita. Levyn aloituskappale Tehdään tänään jotain hauskaa jakaa ensikuuntelulla mielipiteitä. Levyn puolivälin ehdottomaksi kohokohdaksi nousee kappale Ei pahalla. Nerokasta! Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus: Mahdoton yhtälö Genre: Rock Julkaisija: Sakara Records S uomalaisen raskaan rockin ehdottomiin suurnimiin kuuluva Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus on ehtinyt kulkea pitkän taipaleen. Levyn parhaimmistoon nousevat Suuri Pensas -kappaleen lisäksi ainakin Hannukainen ja Aikamatkaaja. Mahdoton Yhtälö on mielenkiintoinen albumi, ja ensimmäisten kuuntelukertojen perusteella vaikuttaa siltä, että tähän täytyy palata vielä uudelleen. Molemmat niistä kertovat tarinan Suomesta ja sen yhteiskunnan muutoksesta ajassa. Näistä varsinkin viimeksi mainittu nousee myös todella korkealle bändin kaikkien kappaleiden joukossa. Meitä ei ole kutsuttu onnistuu vakuuttamaan monipuolisuudellaan
Yr.no on mainoksista vapaa ja saatavana ilmaiseksi sekä iOSettä Android-laitteille. Kotimaan kohteiden lisäksi sovellus tarjoaa myös hakutoiminnollaan tietoja sääolosuhteista maailmalla. Päällisin puolin hieman monimutkaiselta vaikuttava Windy.com tarjoaa kuitenkin valtavan määrän tietoa tuulen ohella esimerkiksi sateen määrästä, lämpötilasta, kosteudesta ja ilmanpaineesta – myös merenpinnan yläpuolella. Vaikka ennuste on aina ennuste, ja joskus vesikuuro saattaa yllättää, Ilmatieteen laitoksen sää on kuitenkin osoittautunut käytössä melko varmaksi ja ennen kaikkea todella yksinkertaiseksi vaihtoehdoksi. Sovelluksen kautta pääsee lisäksi kurkistamaan eri paikkojen sääolosuhteita näppärän webcam-ominaisuuden kautta. Yr.no Naapurimaamme Norjan Yleisradion ja Meteorologisen instituutin ylläpitämä Yr.no on sääsovelluksista yksi kehittyneimmistä ja samalla monien mukaan paikkansapitävimmistä. Tur-Pex Oy www.tur-pex.com info@tur-pex.com Valitse oma Lyngdorf vahvistin. Karttanäkymä taas näyttää nopeasti vallitsevat sääolosuhteet kauempanakin, ja myös siihen voi tallentaa omia suosikkipaikkoja. Ensinnäkin se kertoo sääennusteen yli 17 000 paikkakunnalle Suomessa, ilmoittaa näppärästi voimassa olevat varoitukset, tarjoaa loogisen ja helpon pikanäkymän ja kolme tallennettavaa suosikkipaikkaa – ja kaikki tämä selvällä suomella. Sen etuna on myös hieno visuaalinen toteutus, jossa nyt ja lähitulevaisuudessa vallitseva säätila esitetään komealla animaatiolla. TDAI-1170 TDAI-2170 TDAI-3400 Sovellusvinkit Koonnut: Heikki Kivelä. Yr.no jakautuu erilaisiin välilehtiin, joista jokainen tarjoaa sääennusteen lähemmäs ja kauemmas tulevaisuuteen, käytännössä lähitunneista yhdeksän vuorokauden päähän. Lisäksi sovellukseen on integroitu useiden eri lähteiden ja satelliittien sääennustemallit. Mukana on myös graafit sateen määrälle sekä tuulen suunnalle ja voimakkuudelle. Kevyt ja yksinkertainen käyttöliittymä vakuuttavat, eikä sovelluksessa ole mainoksia. Hurjan monipuolinen, jännittävän näköinen ja opettavainen Windy.com on ilmainen, mainosvapaa ja saatavilla iOSettä Android-laitteille. Se on saatavilla ilmaiseksi iOSja Android-laitteille. Windy.com Erityisesti merenkävijöille, lentäjille ja muille ammattilaisille suunniteltu Windy.com on ylivoimaisesti paras sovellus lämpötilan ohella esimerkiksi tuuliolosuhteiden seuraamiseen. Todellinen sääharrastajan valinta! Kolme parasta sääsovellusta Ilmatieteen laitoksen sää Jos pitäisi valita se yksi sääsovellus kaikkiin tarpeisiin, niin kotimainen Ilmatieteen laitoksen sää on vahvoilla
Laaja valikoima liitimiä, kaapeleita & muita tarvikkeita! www.diystore.. MARKKINAT (nro 196) 3/2020 53. Tur-Pex Oy www.tur-pex.com info@tur-pex.com Ananda Planar-kuulokkeet Tur-Pex Oy www.tur-pex.com info@tur-pex.com NCF Parasta laitteistollesi
Tämä tosin tuntuu myös kuulokkeen melko rohkeassa 378,5 gramman painossa. Testasimme tuoreen Club-malliston aktiivisten vastamelukuulokkeiden kärkimalli Onen. Paremman klubin Puolella JBL tunnetaan kuulokerintamalla nykyään lähinnä menevistä lifestyleja urheilumalleistaan, mutta nyt klassikkomerkki on päättänyt ottaa askeleen kohti hillitympää tyylikkyyttä. Paremminkin päinvastoin, sillä markkinoilla alkaa olla enenevissä määrin sekä uusien yrittäjien innovaatioita että klassikkomerkkien kilpailua siitä, kuka milloinkin ennättää tuoda markkinoille entistä kehittyneemmän version omasta näkemyksestään. Sen rinnalla on yllättävän samoista lähtökohdista toteutettu Club 950NC, joka tosin maksaa 100 euroa vähemmän ja tarjoaa pidemmän akunkeston mutta on muun muassa tehonkestoltaan heikompi. Rakenne ja toteutus Ulkoisesti tarkasteltuna Club One on pitkälti nykystandardit täyttävä aktiivinen vastamelukuuloke laadukkaan tuntuisilla nahka-, metallija muoviosilla. JBL on jäänyt positiivisella tavalla mieleen aiemmin lähinnä edullisten katuluurien kuin myös sporttisempaan elämäntapaan sopivien mallien saralla, mutta tuoreet Club-kuulokkeet ovat paitsi designiltaan elegantimpia myös hinnaltaan arvokkaampia. Kolmesta kuulokemallista koostuva sarja sisältää tavalliset langattomat Club 800BT -kuulokkeet (149 euroa) sekä kahdet aktiiviset vastamelukuulokkeet, joista nyt tarkastelussa oleva Club One maksaa enemmän, 349 euroa. L angattomien aktiivisten vastamelukuulokkeiden suosio ei näytä laantuvan. Silmämääräisesti kaupunkikuvan ja mainosvolyymin perusteella arvioituna hiukan kalliimpien, noin 400 euron vastamelukuulokkeiden kenttää ovat hallinneet viimeaikoina Sony ja Bose, mutta nyt niiden rinnalle kiilaa myös JBL, jonka sortimentissa tuore Club-mallisto edustaa jollain tapaa salonkikelpoisempaa linjaa. Testi: JBL Club One -vastamelukuulokkeet 54 3/2020 (nro 196) Teksti: Heikki Kivelä Kuvat: Valmistaja & Heikki Kivelä. Rakenne on sopivan jämäkkä, joten vaikutelmaksi jää, että Club One myös kestää käytössä suhteellisen hyvin
Club Onen ohjauspainikkeet sijaitsevat kuulokekupujen reunoissa takana alhaalla. Mukana on myös lentokoneadapteri ja 6,3 millimetrin sovitin. Syy tälle ei koskaan selvinnyt, ja käytössämme oli tuoreimmat ohjelmistoversiot. Aktiivitilassa taas vastamelun voi kytkeä päälle myös langallista yhteyttä käytettäessä, jolloin toistoaikaa on 25 tuntia. Kuulokkeiden mukana toimitetaan kova matkakotelo, kaksi kuulokejohtoa passiivista käyttöä varten sekä adapterit ja latauskaapeli. . Ohjainsovellus ja yhteys JBL Club Onea on mahdollista ohjata älylaitteeseen ladattavalla JBL Headphones -sovelluksella, joka osoittautui testissämme yhdeksi kokonaisuuden heikoimmista lenkeistä. Akku ja käytettävyys JBL Club Onen akku on valmistajan mukaan litium-ionia ja kapasiteetiltaan 750 milliampeerituntia. Ne toimivat moitteettomasti, ovat sopivan jämäkät ja loogisesti sijoitellut, joten käyttö on siinäkin mielessä mutkatonta. Kuulokkeita voi lisäksi käyttää myös kaapeliyhteydellä sekä aktiiviettä passiivitilassa. Käytännössä tämä tarkoitti mittaustemme mukaan reilun puolentoista tunnin latausaikaa nollasta sataan prosenttiin ja aktiivinen vastamelutoiminto päällä peruskäytössä maksimissaan noin 23 tunnin kuunteluaikaa bluetooth-yhteydellä. Club Onet korvilla voi melko vapaasti liikkua ja miksei lenkkeilläkin, mutta raskaan painonsa ja nahkapintaisen pantaratkaisunsa vuoksi ne eivät varsinaisesti sovellu urheilukäyttöön. Kuulokkeille ei ole myöskään ilmoitettu minkäänlaista ip-suojausta, joten roiskeiden ja pölyn kanssa kannattaa olla tarkkana – varsinkin kun kaapelija latausliittimien portteja ei ole mahdollista tulpata. Passiivitilassa Club One ei tarvitse virtaa, joten sen käyttöaika on periaatteessa rajoittamaton. Viileämpään vuodenaikaan kuulokkeet eivät erityisemmin hiostaneet korvia käytössä, mutta kesällä tilanne voi toki olla eri. . JBL Club One on hillityn tyylikäs aktiivinen vastamelukuuloke, jonka muotokielessä näkyy viitteitä valmistajan viimevuosien tuotannosta. Yhteydenmuodostukseen Club One käyttää version 5.0 bluetoothia, ja siinä on myös handsfree-toiminto puheluille sekä toiston ja puheavustajan ohjauspainikkeet. Myyntipakkauksen mukana tulee kaksi kuulokejohtoa 3,5 millimetrin liitännällä (kuulokepäässä liitin on 2,5-millimetrinen), toinen kotikäyttöön sopiva kierrejohto ja toinen suora. Club Onessa ei ole varsinaista pikalatausmahdollisuutta, mikä on hyvä ottaa huomioon. Ilman vastamelutoimintoa musiikin toistoaika yltää 45 tuntiin. Jostain syystä sovellus ei aina löytänyt kuulokkeita, vaikka ne toimivatkin normaalisti iPhoneen kytkettynä. Myös puheluiden äänenlaatu molempiin suuntiin oli kaikin puolin kunnossa. Vasemmassa kuulokekupissa on virrankytkentä-, yhteydenmuodostussekä Smart Ambient -aktivointi ja oikeassa taas toiston ohjaus sekä äänenvoimakkuuden säätö. Molemmat mittaustulokset vastaavat valmistajan lupauksia ja ovat jotakuinkin samassa luokassa keskeisimpien kilpailijoiden kanssa. Käytössä totesimme, että bluetooth-yhteys oli sinällään asiallisesti toimiva eikä katkeillut esimerkiksi asunnossa huonetta vaihtaessa. Vaikka JBL on meritoitunut sporttiluurien puolella, Club One on osoitus myös jonkinasteisesta salonkikelpoisuuden saavuttamisesta. (nro 196) 3/2020 55. Kuulokkeiden istuvuus päähän on hyvä ja miellyttävä, joskin esimerkiksi silmälasien käyttäjät voivat joutua välillä lepuuttamaan ohimoitaan, varsinainen puristus tai paineentunne kun ei niinkään kohdistu korvien ympärille tuleviin pehmusteisiin vaan enemmän silmälasien sankoihin
Taustalla lienee jokin perustavanlaatuinen ongelma eri laitteiden käyttämissä samoissa bluetooth-komponenteissa. Lähinnä sovellusta tarvitsee peruskäytössä taajuuskorjainasetusten tekemiseen, ja lisäksi siitä näkee tarkemmin akun tilan. Club Onen painikkeet on toteutettu fiksusti, ja niitä on helppo käyttää. Ulkona tosin tuulenpuuskat aiheuttivat kuulokkeissa tuntuvaa kohinaa, mikä niin ikään on myös monien muiden samantyyppisten kuulokkeiden ominaisuus. Myös akun varaus tuntui vaikuttavan yhteyden laatuun, sillä katkokset lisääntyivät akun ollessa vähissä – vaikka muut bluetooth-laitteet ja -yhteydet oli kytketty pois päältä käyttöympäristössä. Ensinnäkään se ei tarjoa akun tilan tarkemman esitystavan ja taajuuskorjaimen lisäksi juurikaan muuta käyttökelpoista, ja toisekseen se ei testissämme aina löytänyt Club One -kuulokkeita, vaikka yhteys älypuhelimen ja niiden välillä pelasikin suoraan moitteettomasti. Vastamelutoiminto ei myöskään aiheuttanut merkittävissä määrin pohjakohinaa signaaliin ja siten häirinnyt kuuntelua millään tavoin. JBL ei kuitenkaan ole bluetoothyhteyden toimivuusongelmien kanssa yksin, sillä vastaavaa on raportoitu myös kilpailijoiden kuulokkeiden kanssa. Club One sallii lisäksi useimpien kilpailijoidensa tavoin bluetooth-yhteyden samanaikaisesti kahteen eri laitteeseen. Ohjainsovelluksen käyttö sinänsä on myös hiukan toisarvoista, sillä keskeisimmät toiminnot ovat kontrolloitavissa myös suoraan kuulokkeista. . Pähkinänkuoressa kyse on siitä, että kuulokkeiden kaksi mikrofonia ikään kuin kuuntelee ympäristön ääniä ja toistaa niitä käyttäjän korviin vastavaiheessa, jolloin äänet kumoavat toisensa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuulokkeet ovat yhdistettävissä yhtaikaisesti älypuhelimeen ja tietokoneeseen, jolloin käyttäjän on mahdollista vaikkapa katsella läppärillä YouTube-videota ja vastata yhteyttä vaihtamatta saapuvaan puheluun. Peruskäytössä on kuitenkin ehkä edelleen helpompaa raottaa kuuloketta korvalta kuin hyödyntää tätä ominaisuutta – ellei sitten nimenomaan halua ikään kuin salakuunnella ympäristöään. Sen aktivoimalla kuulokkeet päästävät läpi hallitusti ympäristön ääniä, jolloin esimerkiksi keskustelu kaverin kanssa on mahdollista kuulokkeet päässä. Totesimme kuitenkin, että kahden laitteen yhteyttä käytettäessä kuulokkeiden toimivuudessa oli merkittäviä ongelmia. JBL Headphones -ohjainsovelluksen käyttö on melko valinnaista. . Testi: JBL Club One -vastamelukuulokkeet 56 3/2020 (nro 196). Käytännössä siis esimerkiksi ilmastointilaitteet ynnä muu koneellinen hurina, ihmisten keskustelu ja liikenteen äänet vaimenevat merkittävästi enemmän kuin pelkkää rakenteellista passiivista ääneneristystä käytettäessä. Kaapeli voidaan kytkeä kummalle puolen tahansa. Vastamelutoiminnon tehokkuus ei ehkä ollut erityisen ällistyttävä, mutta se toimi kuitenkin tasaisen hyvin. Ja korostettakoon myös, että pääsääntöisesti käyttö sujui kuitenkin hyvin, vaikka virheettömyydestä tässä tapauksessa jäädäänkin Ominaisuudet ja toiminnot JBL Club Onen tärkein ominaisuus on kuulokkeiden aktiivinen vastamelutoiminto, joka tässä tapauksessa toimi kuten pitääkin. Oikealla puolella latausliitännän vieressä taas on äänenvoimakkuuden säätö ja toiston kontrollointi. Lisäksi yhteys jossain vaiheessa vain katkesi ja kuulokkeet menivät pois päältä. Vastamelutoiminnon tehokkuus vaihtelee taajuusalueittain, ja se toimii parhaiten lähinnä staattisen keskialueelle sijoittuvan kohinan tai hälyn vaimennuksessa. Muutamaankin otteeseen kuulokkeiden toisto alkoi pätkiä niin pahasti, että ne oli käynnistettävä uudelleen. Toisinaan tehokas vastamelutoiminto voi aiheuttaa käyttäjälleen eräänlaisia psykosomaattisia paineen aistimuksia, mutta JBL Club Onen tapauksessa mitään epämiellyttävää ei ilmentynyt. Vasemman kuulokekuvun alareunasta löytyy virtapainike, bluetooth-yhteydenmuodostuspainike sekä läpikuuntelun mahdollistavan Smart Ambientin aktivointi. Club One on varustettu myös eräänlaisella läpikuuntelutoiminnolla, jota JBL kutsuu nimellä Smart Ambient
Lisäksi maltillisempi luontainen bassokorostus pidentää kuuntelunautintoa etenkin hiljaa kuunneltuna. Perusominaisuudet ja tekninen toteutus molemmissa ovat saatavilla olevien tietojen valossa melko samat, joskin kumpaisellakin on omat spesialiteettinsa, Bosella ”hämmästyttäviä kuunteluelämyksiä” tarjoava ARlisätyn todellisuuden alusta, JBL:llä taas dj:den kustomoimat taajuuskorjainasetukset. Meillä sattui olemaan hallussamme myös kyseiset kuulokkeet, joten teimme parivertailun Club Onen ja NC 700:n välillä. Siinä missä Bose on selvästi virtaviivaisempi ja muotoilultaan solakampi, mikä miellyttänee esteettisempää silmää, JBL taas on omalla, vaikuttavalla tavallaan hiukan jähmeämpi ja tukevampi tuttavuus. Siinä missä äänenlaatu ja käyttötuntuma ovat molemmat vahvasti kiitettävän puolella ja akunkestokin hipoo täyttä vuorokautta kaikki ominaisuudet päällä, kokonaisuutta rokottavat ärsyttävät yhteysongelmat ja ohjainsovelluksen paikoittainen kyydistä putoilu. Yhteistä molemmille kuulokkeille on tietyn premium-tason tavoittaminen. Kumpikin malleista jäi tällä saralla siis kauas nappisuorituksesta. Hyvän tehonkestonsa ansiosta kuulokkeita voi käyttää myös langallisesti esimerkiksi kuulokevahvistimeen yhdistettynä, joten periaatteessa ne tarjoavat mahdollisuuden myös kovempaan kuunteluun. PLUSSAT JA MIINUKSET + Jämäkkä toteutus + Tasapainoinen ääni + Miellyttävä vastameluominaisuus – Pitkään käytettynä puristava (varauksin) – Yhteysongelmat kahden laitteen kanssa – Kohina-alttius ulkoillessa Parempaan päin JBL Club One on monelta osin oikeaan suuntaan viety aktiivinen vastamelukuuloke, vaikka virheettömänä toteutusta ei aivan voikaan pitää. Bosen pehmeän muhkeassa ja bassoja korostavassa äänessä on omat puolensa, kun taas JBL miellyttää tasapainoisen napakalla toistollaan. Se on myös helposti mukautettavissa omiin mieltymyksiin fiksun taajuuskorjaimen ansiosta. n (nro 196) 3/2020 57. Näiden painoarvo arkikäytössä jääköön jokaisen punnittavaksi. Puhelimeen ja läppäriin yhdistettynä kuulokkeet pätkivät ikävästi vähän väliä. Vaikka ääni saattaisi ensituntumalta olla hiukan tasainen ja aavistuksen pidättyväinen, neutraaliin profiiliin on pitemmällä aikajänteellä helppo tottua ja JBL Club One Hinta 349 € Lisätiedot fi.jbl.com Toimintaperiaate Aktiivinen langaton over ear -vastamelukuuloke Elementti 40 mm dynaaminen Herkkyys 95 dB (@1 kHz/1 mW) Impedanssi 32 Ohm Akku Litium-ioni (730 mAh) Mitattu toistoaika 23 tuntia (vastamelu päällä, bluetooth-tila) Maksimi toistoaika 45 tuntia (vain bluetooth) Mitattu latausaika 1 t 40 min Bluetooth-versio 5.0 Bluetooth-profiilit A2DP 1.3, AVRCP 1.5, HFP 1.6 Paino 378,5 g Lisävarusteet Matkakotelo, kaksi kuulokejohtoa (kierre ja suora), lentokoneadapteri, 6,3 mm adapteri, usb-c-latauskaapeli Muuta JBL Headphones -ohjainsovellus, toimii myös passiivisena JBL vastaan Bose. Äänenvoimakkuutta kuulokkeet tarjoavat lähinnä järkevästi. Bose on saanut kritiikkiä ohjainsovelluksen toiminnasta ja yhteyskatkoksista varsinkin silloin, kun kuulokkeet on kytketty samanaikaisesti kahteen eri laitteeseen, mutta ilmeisesti tuorein ohjelmistopäivitys on parantanut ainakin osan kriittisimmistä ongelmista. tykästyä. NC 700 toimi parivaljakosta aavistuksen paremmin, muttei sekään täysin virheettömästi. Yhteistä molemmille on myös samat toimivuusongelmat ennen kaikkea sovellusja yhteyspuolella. Äänenlaatu JBL Club Onen äänentoisto oli kautta linjan kunnossa, eikä testissä oikeastaan ollut tarpeen kajota toistoprofiiliin taajuuskorjainasetuksilla. Näin ollen toiston voidaan sanoa olevan lähtökohtaisesti melko hyvällä mallilla. Vertailu on sikäli tasaväkinen, että molempia myydään Suomessa useammassakin liikkeessä samaan 349 euron hintaan. Y ksi JBL Club Onen tiukimmista haastajista tulee Boselta, joka julkaisi viime syksynä ylistetyn QuietComfort 35 II -mallin rinnalle hiukan muunnellun seuraajan, Noise Cancelling Headphones 700:n. Molempien käyttömukavuus on optimoitu pitkiinkin kuuntelusessioihin, rakenne on oikealla tavalla jäykkä, istuvuus hyvä ja yleinen työn laatu selvästi hintaluokan edellyttämällä tasolla. Ehkä joku kuulostaan piittaamaton käyttäjä saattaisi kaivata sitä lisääkin, mutta peruskäytössä äänenvoimakkuuden rajoja ei tarvitse koetella. JBL:n kohdalla yhteysongelmat olivat vielä ärsyttävämpiä, ja kuulokkeet piti pahimpien yhteyskatkosten aikana käynnistää kokonaan uudelleen. Lähimpiin kilpailijoihinsa verrattuna Club Onen äänessä oli hyvä ripaus läsnäoloa ja tiukkaa jäntevyyttä basso-osastolla. Äänenlaadun suhteen paremmuusjärjestys on – kuten yleensä – makuasia. Tällä saralla kompastelua ei kuitenkaan voi pitää yksinomaan JBL:n tyyppivikana, vaan samojen ongelmien kanssa painivat myös keskeisimmät kilpailijat
Rinta rinnan Spotify, Deezer ja Tidal. Markkinoille on tullut nyt myös muita vastaavia kuulokkeita aina muutamasta kympistä 170 euroon saakka. kesäkuuta! Muistathan vierailla verkkosivuillamme osoitteessa www.avplus.fi Tällä sivulla esitetyt tiedot voivat muuttua. legendaarinen kuulokeValmistaja goes bluetooth! Näillä langattomilla kuulokkeilla erotut massasta, eikä hintakaan ole esteenä! 58 3/2020 (nro 196). Seuraavassa numerossa: Vertailussa pienet hifikaiuttimet (osa 2) Jatkamme pienten hifikaiuttimien vertailua, ja seuraavalla kerralla kuunteluun tulee astetta arvokkaamman hintaluokan mallit! Vertailussa keVyet aidosti langattomat nappikuulokkeet Moni pitää korvan sisään tungettavia niin sanottuja true wireless -nappikuulokkeita epämiellyttävinä. Laitoimme ne ottamaan toisistaan mittaa. Tarjolla on huomattavasti kevytrakenteisempia vaihtoehtoja, Apple Airpods ehkä tunnetuimpana tuotteena. Seuraava AVPlus ilmestyy 15. testissä suosituimmat suoratoistopalVelut Paras sovellus, paras valikoima, paras ääni..
www.McIntoshLabs.com Oikea integroitu vahvistin on aina paikallaan Handcrafted in America since 1949 M A 9 M A 8 9 M A 5 3 M A 3 5 2 HYBRID M A 2 5 2 HYBRID Jälleenmyyjät: Helsinki Kruunuradio Mareksound Oulu Audiokauppa Tampere Hifihuone Turku Hifimesta Maahantuoja: Simex Oy Puh: 09 4150 0210 www.simex.fi
T1 A new Generation of turntable! www.ah-hifisystems.fi AVPLUS 1/2020 Jämäkkäsoundinen laatusoitin