JÄRKIHINTAISET PERUSKUULOKKEET MONEEN MENOON SUURVERTAILUSSA LANGALLISET HIFIKUULOKKEET 20–300 EUROA MUSIKAALISUUS ENNEN MUUTA MARANTZ MODEL 40N OMINAISUUKSIA JA ISOA ÄÄNTÄ MAGNAT MONITOR REFERENCE YKSINKERTAISUUS EDELLÄ PRO-JECT DEBUT PRO AUDIO • VIDEO • MOBIILI • UUSI TEKNIIKKA 3/2022 (NRO.212) HINTA: 11,90 € A V P L U S 3 /2 2 2 (N R O 2 12 ) W W W .A V P L U S .F I
Porttisuontie 7A, 2krs Vantaa www.ideaali.fi
(nro 212) 3/2022 3 PÄÄKIRJOITUS www.avplus.fi toimitus@avplus.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Teppo Hirvikunnas P. Mutta tästäkin syystä vertailu on tärkeää. Mutta myös hyvien kesken erot olivat jopa yllättävän selvästi havaittavissa, kun vertailua pääsi tekemään näinkin suoraan eri kuulokkeiden välillä. Erot sointibalanssissa olivat selvät. Testi lähti niin sanotusti hieman käsistä, kun halusimme laajentaa kuulokkeiden hintaluokkaa alkuperäisestä suunnitelmasta reilusti alaspäin. Ei siis riitä, että kuulokkeita pääsee koekuuntelemaan, vaan niitä pitää päästä vertailemaan myös keskenään. 9-15) Vertailu kannattaa! T ämän numeron kuulokevertailu oli jälleen kovan työn tulosta. No onneksi on vielä tällaisia lehtiä ja verkkomedioita, kuten AVPlus, jotka tekevät edelleen perinteisiä vertailutestejä. Jopa lähes identtisiltä vaikuttavat kuulokkeet soivat hyvinkin eri tavalla. Moni saattaa ajatella, että onko järkeä testata näin edullisia kuulokkeita ja kehdata kutsua niitä jutussa vieläpä hifikuulokkeiksi. Erot äänessä olivat paikoin todella suuret kuten oli hintaluokan laajuus huomioiden oletettavaa: surkeasta hyvään. Suurin osa kuluttajista ostaa kuitenkin kuulokkeet marketeista, eikä niihin haluta sijoittaa välttämättä juuri sataa euroa enempää. Kuten myös se, että niistä pitäisi valita omasta mielestä se parhaiten soiva. Olisi myös jotenkin elitististä testata aina vain kalliita tuotteita. Toki eroja voi olla, ja onkin, myös kuuntelutottumuksissa (musiikkilajit ja kokemus musiikin kuuntelusta yleensä). Monelle niiden suuret erot saattavat olla yllätys. Kuka sitten testaa näitä edullisempia, jos emme me. 050 360 1450 teppo.hirvikunnas@avplus.fi TOIMITUS JA AVUSTAJAT Heikki Kivelä Joni Nikkola Janne Soilakari Magnus Fredholm Janne Kinnunen Jiri Koivuniemi Jarkko Peipponen Jussi Ansio Markku Mikkonen Jonas Bryngelson Mats Meyer-Lie Kari Nevalainen ULKOASU Kari Laine kari.laine@avplus.fi JULKAISIJA/KUSTANTAJA AVPlus Media Oy / Teppo Hirvikunnas MEDIAMYYNTI Teppo Hirvikunnas 050 360 1450 teppo.hirvikunnas@avplus.fi TILAUKSET Sähköposti: tilaukset@avplus.fi Verkossa: www.avplus.fi P. Itsekin olen tarvittaessa sellainen “hintanihilisti”, joka haluaa löytää aina sen parhaan, mutta mahdollisimman edullisesti. Mutta periaatteista itse asiaan: Oli jälleen hämmästyttävää, kuinka niinkin yksinkertaisesta laitteesta kuin kuulokkeesta saadaan aikaan hyvin erilaista ääntä. Kuulemisiin, Teppo Hirvikunnas Päätoimittaja PAINOPAIKKA Printtall As ISSN 2489-2653. 050 365 7654 (ark. Kuulokkeita (kuten myös kaiuttimia) tulisi ehdottomasti päästä vertailemaan keskenään ennen ostopäätöstä. Pienikin muutos bassoalueen yleistasossa vaikuttaa bassotoiston lisäksi myös keskialueen toistoon
vertailU: Kaksi kapeaa subwooferia......................................24 Lisäbasso voi olla myös kompakti ja mahtua piiloon. 4 3/2022 (nro 212) s. testi: Magnat Monitor reference.............................................16 Magnatin edukkaat mutta isoääniset kaiuttimet toimivat koko olohuoneen viihdekeskuksena. Näillä onnistuu – ainakin teoriassa! ParivertailU: Poco X4 Pro 5G vs. KoKeilU: Pro-Ject Debut Pro......................20 Pro-Jectin tuorein Debutsarjalainen on pomminvarma vinyylisoitin. Hifin Historiaa: Marantz CD10..................................48 Marantzin klassinen CD10 on todellinen cd-soittimien panssarivaunu. KolUMni: Kuulokkeet ovat muuttumassa hifituotteista puhelintarvikkeiksi....................47 Kolumnistimme Jiri Koivuniemi puntaroi kuuloketrendejä. 16 ÄÄNTÄ JA OMINAISUUKSIA OLOHUONEESEEN Pääkirjoitus...........................................3 Uutiset.......................................................6 Tuoreimmat uutiset ja ajankohtaisimmat asiat sekä perinteisen että uuden tekniikan maailmasta. 34 HIFIKUULOKKEET SUURVERTAILUSSA Tässä numerossa SISÄLTö s. sovellukset.........................................53 Neljä sovellusvinkkiä kuulokesaundin tuunaamiseen. realme 9 Pro 5G............................12 Kiinalaismerkkien puhelimilla pääsee pitkälle, eikä hintakaan päätä huimaa. Esimerkkinä tämä kaksikko. 20 YKSINKERTAISTA TOIMIVUUTTA PERINTEITÄ JA VERKKOTOIMINTOJA s. 28 s. KoKeilU: HDMi-äänierottajat/ -jakajat...................................................10 Säädettävä äänilähtö televisioon. levylautasella.................................52 Tällä kertaa levylautasella kolme erilaista kotimaista. tulossa....................................................58 Seuraavassa numerossa…. testi: Marantz Model 40n....................28 Marantzin Model 40n tarjoaa samoissa kuorissa perinteisen integroidun tarvittavilla verkkokyvyillä. KoKeilU: rMe aDi-2 DaC fs.......................54 Ammattilaispuolen damuunnin tarjoilee laatuääntä myös kotioloissa. Suurvertailussa 15 erilaista mallia 20–300 euron hintahaarukassa. vertailU: langalliset hifikuulokkeet.................................34 Perinteinen langallinen hifikuuloke pitää pintansa langattomassa ajassa
TesTed by The experTs n www.eisa.eu eisa is the unique collaboration of 60 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment. This truly international association includes expert members in australia, india, Canada, the Far east, usa and the wider european community, ensuring the eisa awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! Celebrating the year’s best produCts global aWards 2021-22 visit www.eisa.eu for the winners 230-300_EISA_AD_2021_Post-awards.indd 1 27/02/2022 18:02
Neula on valaistu. Painoa on 41 grammaa. Technics SL-1200M7L tulee saataville 12 000 kappaleen rajoitettuna eränä, ja sen pohjana on käytetty vuonna 2019 julkaistua SL-1200MK7:ää. Kellon 577 milliampeeritunnin akulla virtaa luvataan riittävän Smart Mode -tilassa 72 tuntia ja piheimmässä Essential Mode -tilassa peräti 45 päivää. Soitin saapuu markkinoille toukokuussa 999 euron hintaan. Siinä on Qualcommin Snapdragon Wear 4100 -alustaa hyödyntävä piirisarja, joka nopeuttaa sovellusten lataamista. Värivaihtoehtoja on peräti 18 kappaletta. Levymatto on koristettu kultaisella Technics-logolla ja vuosipäivästä kertovalla tarralla, ja kannen kyltti kertoo sarjanumeron. Suorittimia kellossa on kaksi, ja lopputuloksena käytön luvataan olevan nopeampaa, sujuvampaa ja virrankulutukseltaan vähäisempää. Dataa voi seurata joko kellon omalla sovelluksella tai Mobvoimobiilisovelluksella, joka on ladattavissa iOStai Android-käyttöjärjestelmille. Kellon avulla voi seurata terveysja liikuntatietoja. TicWatch Pro 3 Ultra GPS näyttää myös puhelimen ilmoitukset. Reaaliaikaiset tilastotiedot ja harjoitteluyhteenvedot ovat tarkasteltavissa kellosta tai mobiilisovelluksesta. Kuten DJ-soittimen parhaimmillaan kuuluukin, runko on eristetty ulkoisia tärinöitä vastaan tavallista järeämmin. Se on suorituskyvyltään parannettu ja aiempaa kestävämpi versio TicWatch Pro 3 GPS -kellosta. Mukana on jatkuva sykemittaus, joka tunnistaa myös epätavallisen sykkeen ja eteisvärinän, sekä henkisen kuormituksen ja energiatasojen arviointi. Kovempaakaan käyttöä ei tarvitse pelätä, sillä kello täyttää Yhdysvaltojen armeijan MIL-STD-810Gkestävyysstandardin ja on lisäksi IP68luokitellusti suojattu pölyltä ja vedeltä. Sitten vuoden 1972 tätä maailman myydyintä soitinta on saatu kaupaksi 3,5 miljoonaa kappaletta, ja erityisesti DJ-piireissä se on suuressa suosiossa. Värivalikoimakin on kattava: soitin tulee tarjolle mustana, punaisena, sinisenä, valkoisena, vihreänä, keltaisena ja beigenä. Käyttöjärjestelmänä on Googlen kehittämä Wear OS. 6 3/2022 (nro 212) UUTISET M obvoi on esitellyt uuden TicWatch Pro 3 Ultra GPS -älykellon. Lisätiedot: mobvoi.com Y ksi maailman legendaarisimmista – ellei legendaarisin – levysoitin eli Technics SL1200 täyttää puoli vuosisataa. TicWatch Pro 3 Ultra GPS:n luvataan pystyvän 40 prosenttia edeltäjäänsä parempaan suorituskykyyn. Perusmalliin verrattuna erikoissoittimessa on kullanväriseksi anodisoitu äänivarsi sekä paremmalla tärinävaimennuksella varustettu levylautanen. Hintaa TicWatch Pro 3 Ultra GPS -älykellolla on 299,99 euroa. Satelliittipaikannusjärjestelmistä tarjolla on GPS, Beidou, GLONASS, Galileo ja QZSS. Tarjolla on Google Pay -lähimaksut sekä Spotify-sovellus, joten kelloon pysty lataamaan Spotify Premium -tilaajana musiikkia ja podcasteja kuunneltavaksi ilman puhelinta. Harjoittelutiloja on yli 20 kappaletta. Tarjolla on myös happisaturaatioanturi. Sen kunniaksi valmistaja on julkistanut uuden SL1200M7L-juhlamallin. Lisätiedot: technics.com/fi/ Mobvoi esitteli kestävämmän ja tehokkaamman TicWatch Pro 3 Ultra GPS -älykellon Legendaarinen Technics SL1200 täyttää 50 vuotta. Runko on musta ja valmistettu ruostumattomasta teräksestä, nailonista ja lasikuidusta. Tarjolla on totta kai tutut ominaisuudet eli pysäytys/käynnistys, nopeussäätö sekä äänenkorkeuden säätö. Ranneke on vaihdettava ja valmistettu fluorikumista
Nimensä ne ovat saaneet Romanian muinaisten sivilisaatioiden tuntemasta talismaanista, jonka oli tarkoitus tuoda käyttäjälleen siunausta ja onnea. Niissä on TruMove Air -anturi ja säädettävä rgb-valaistus. Bassokeskiäänisenä on 150 millimetrin elementti. Varttitunnin pikalatauksella saa yli 40 tunniksi virtaa. Kyseessä on kaksiteinen lattiakaiutin refleksikotelossa. Takuuta niille myönnetään 24 kuukautta. Langattomien mallien akunkestoksi luvataan 180 tuntia. Värivaihtoehdot ovat musta, vaalea tammi ja pähkinä. Kotelon mitat ovat 932 x 233 x 308 millimetriä, ja painoa sillä on 13,3 kilogrammaa kappaleelta. Runko on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, ja se on saanut muotoonsa inspiraatiota luonnosta. Hintaa kuulokkeilla on 699 euroa. Painikkeet ovat räätälöitävissä tarkkuuden, nopeuden ja mukavuuden maksimoimiseksi eri pelaajille. Hintaa on 795 euroa parilta. Aerox 5 painaa 66 grammaa, sen langaton versio Aerox 5 Wireless 74 grammaa ja Aerox 9 Wireless 89 grammaa. Toiston luvataan olevan voimakasta, yksityiskohtaista ja elävää, keskialueella avointa ja selkeää, alataajuuksilla vakuuttavaa ja ylätaajuuksilla puhdasta ja miellyttävää. Kuulokkeissa on 10,2 millimetrin dynaamiset elementit. Impedanssi on maltilliset 31 ohmia, ja herkkyyden ilmoitetaan olevan korkea. Lisätiedot: fyneaudio.com & seastone.audio SteelSeriesiltä kolme kevyttä hiirtä pelaamiseen – langalla ja ilman T anskalainen pelija e-urheilukäyttöön tarkoitettujen oheislaitteiden valmistaja SteelSeries on esitellyt kolme uutta hiirtä. Hiiret ovat IP54-sertifioituja. Hiiret ovat myynnissä SteelSeriesin verkkokaupassa. Edeltävä F302 valittiin WhatHiFi?-lehdessä kolmena peräkkäisenä vuonna parhaaksi alle 500 punnan lattiakaiuttimeksi. Hiiriin voi ohjelmoida oikoteitä ja makroja. (nro 212) 3/2022 7 F yne Audio on uudistanut 300-sarjan kaiuttimet. Raskaammalla kädellä on päivitetty jakosuodinta sekä diskanttia, joka on nyt sama kuin F500-sarjassa. Hinnat ovat seuraavat: Aerox 5 – 89,99 euroa, Aerox 5 Wireless – 149,99 euroa ja Aerox 9 Wireless – 159,99 euroa. Ensimmäinen malli F302i on jo markkinoilla. Jakosuodin on viritetty 3,2 kilohertsiin, ja se on toteutettu toisen asteen alipäästösuotimella ja kolmannen asteen ylipäästösuotimella. Taajuusvaste yltää 10 hertsistä 30 kilohertsiin. Herkkyyttä löytyy 90 desibelin edestä, ja nimellisimpedanssi on kahdeksan ohmia. Ultrakevyen rakenteen ansiosta käytön pitäisi oleman nopeaa ja auttaa jaksamaan pitkissäkin pelisessioissa. Diskanteista vastaa 25 millimetrin titaanidome. Suositeltu vahvistinteho on 40–180 wattia. Se on viimeistelty mustalla kromipinnoitteella. Aerox 5:n, Aerox 5 Wirelessin ja Aerox 9 Wirelessin luvataan olevan luokkansa kaikkien aikojen kevyimmät. Ne on tarkoitettu massiivisten monen pelaajan verkkopelien ja taisteluareenamoninpelien pelaamiseen. Lisätiedot: mezeaudio.com & simex.fi Fyne Audio päivittää palkittua 300-sarjaansa. Lisätiedot: fi.steelseries.com Meze Audio ammentaa nappikuulokkeisiinsa inspiraatiota muinaisesta amuletista R omanialainen Meze Audio on esitellyt uudet Advar-nappikuulokkeet. Mukana tulee 125 senttimetrin irrotettava, hopeoidusta kuparista valmistettu MMCX-johto, kova kotelo, viisi paria silikonisia korvasovittimia, puhdistustyökalu ja MMCX-irrotustyökalu. Jatkuvaa tehoa kaiuttimen luvataan käsittelevän 60 watin edestä
Televisio itsessään tukee 144 hertsiä tietokonepelaamisessa. Myös resonanssien hallintaan on kiinnitetty erityishuomiota. Tämänvuotisissa miniLED-televisioissa on viisi olennaista parannusta – 16-bittinen valonhallinta, pyöreät LED-diodit neliskanttisen sijaan, nopeammin reagoiva taustavalaistus, ominaisuuksiltaan tasaisemmat LEDit sekä “demuraksi” kutsuttu ominaisuus, jonka luvataan tarjoavan tasaisempaa värintoistoa ja valaistusta koko kuva-alalla. Resonanssien ja värittymien luvataan jäävän näillä eväillä alle kuulorajan. Diskanttielementissä on mikrokuituinen dome, jonka luvataan sopivan sävyltään yhteen bassokeskiäänisen kanssa. Kahden kärkimallin äänentoisto on Onkyon käsialaa. Nämä ovat kaiuttimen uudistetusta versiosta vastaavan Peter Comeaun mukaan tärkeimmät seikat alkuperäisen Mission 770:n musikaalisen toiston taustalla. Siinä on vaatimattomampi 50 hertsin virkistystaajuus ja peliominaisuudet puuttuvat. C93Kja C83K-mallit ovat IMAX Enhanced -sertifioituja, eli ne täyttävät IMAXin ja DTS:n vaatimukset resoluution, värien kirkkauden ja äänenlaadun suhteen. IMAX Enhancedia ei ole, mutta televisio on tarjolla kattavasti 43-tuumaisesta 98-tuumaiseen saakka. Tarjolla on myös erityinen IMAX-tila, joka aktivoituu automaattisesti IMAX-sisältöä katsellessa. Viimeistelyvaihtoehdot ovat pähkinäpuu ja musta. Tarjolla on Dolby Vision, HDR10+, Dolby Atmos ja FreeSync Premium. Alkuperäisen kaiuttimen ohuet, bitumilla vaimennetut seinämät on kuitenkin korvattu voileipärakenteella, jossa tiheiden mdf-seinämien välissä on vaimentavaa liimaa. Refleksiportti on viritetty alas, ja toiston luvataankin yltävän sujuvasti alle 30 hertsin. Näissä kolmessa mallissa on Game Master Pro -valikko, josta löytyvät koostetusti kaikki peliasetukset. Siinä on sama käyttöjärjestelmä ja peliominaisuudet. Jujuna alkuperäisen kaiuttimen kehitystyössä oli panostaa ennen kaikkea kuunteluun soundin hiomisessa pelkkien teknisten seikkojen sijaan. Hinta ja saatavuus Suomessa eivät ole vielä tiedossa. Edullisimmissakin malleissa on Google TV -käyttöjärjestelmä. Siinä on niin ikään 144 hertsin virkistystaajuus ja HDMI 2.1 -liitännät samaisilla peliominaisuuksilla. Tarjolla on HDMI 2.1 -liitäntöjä, jotka tukevat 4K-kuvaa 120 hertsin virkistystaajuudella, vaihtuvalla virkistystaajuudella (vrr) ja matalalatenssisena (allm). TCL C73K on toteutettu QLEDtekniikalla. Siinä missä alkuperäinen oli viritetty vinyylintoisto mielessä, uudessa Mission 770:ssa on otettu huomioon niin digitaaliset kuin analogisetkin lähteet. Käyttöjärjestelmänä on Google TV. Uudessa versiossa on tuttuun tapaan polypropeenikartio, joka oli vielä 1970-luvulla harvinainen. Alimpana ja edullisimpana mallistossa on C63K, joka on niin ikään QLED-televisio. Kartio on jäykempi, minkä luvataan tarjoavan tiukempaa ja nopeampaa bassontoistoa. Lisätiedot: mission.co.uk & audelec.fi Mission esitteli retroversion klassisesta 770-jalustakaiuttimestaan TCL on esitellyt Euroopassa tämän vuoden televisiomallistonsa. Nyt esitellyt televisiot ovat saapuneet myyntiin huhtikuussa. Erona on vähäisempi himmennysalueiden määrä. C93K-mallissa on 2.1.2-kanavainen äänentoisto ja myös yläkaiuttimet Dolby Atmos -tilaääntä varten. Seuraavana mallistossa on C83K, joka on niin ikään miniLEDtelevisio. Lisätiedot: tcl.com. Resoluutio on 4K, ja kokovaihtoehdot yltävät 43 tuumasta 75 tuumaan. Jakosuotimen suunnittelussa on käytetty apuna tietokonetta – ja jälleen kerran perusteellisia kuuntelusessioita. Pelikonsolit eivät ainakaan toistaiseksi tue 120 hertsiä suurempaa virkistystaajuutta. Toukokuussa on tulossa myyntiin myös vaatimattomammat P73K ja P63K, jotka ovat myös resoluutioltaan 4K-tasoa ja käyttöjärjestelmänä on Google TV. Molemmat voittivat tänä vuonna Red Dot Design Award -muotoilupalkinnon. Kotelossa retrovaikutelmaa on tuomassa viiluviimeistely ja valkoinen baffeli. Paneelitekniikkana siinä on miniLED. 8 3/2022 (nro 212) UUTISET TCL esitteli tämän vuoden televisiomallistonsa M ission on julkistanut retroversion klassisista 770-jalustakaiuttimistaan. Myöskään Dolby Atmos -yläkaiuttimia ei ole, joten Atmostoistoa varten tarvitaan esimerkiksi soundbar tai kotiteatterikaiuttimet. Kaiutin on suunniteltu ja valmistettu Britanniassa. Se on yksi perinteisen brittivalmistajan tärkeimmistä kaiutinmalleista, joka esiteltiin vuonna 1978 – vuosi yhtiön perustamisen jälkeen. Mukana tulee jalustat ja piikit kaiuttimien alle sekä tietysti asennushanskat. Kaikki kaiutinelementeistä jakosuotimen kautta koteloon on kuitenkin päivitetty tähän päivään. Kärkipaikalle sijoittuu TCL C93K -televisio, joka tulee tarjolla 65:n ja 75 tuuman kokoisina versioina. Valmistaja kertoo kokeilleensa 120 erilaista piirivaihtoehtoa. Suuremmassa mallissa on 12 000 lediä ja 1 920 himmennysaluetta. Elementissä on uudistuksen on kokenut moottori, mutta sen runko on tuttuun tapaan valettu ja takaa mahdollisimman avoin. Lisäksi on käytetty sisäistä vaimennusta ja rimoitusta
TuoreeT haasTajaT KiinasTa. 10 3/2022 (nro 212) PARIVERTAILU Poco X4 Pro 5G vs. Molempien kohdalla voidaan siis puhua uusista haastajista puhelinmarkkinoilla. Löytyykö niistä merkittäviä eroja. Otimme kokeiluun kaksi hieman tuoreempaa haastajaa puhelinmarkkinoilla. Xiaomin alamerkki Pocokin on sattumoisin saman ikäinen, mutta se on ollut alusta alkaen tarjolla Suomen-markkinoilla. Molemmissa vertailumme puhelimissa on yli 60 megapikselin kamerakenno, millaista ei vielä pari vuotta sitten ollut juuri missään huippupuhelimissakaan. Äärimmäistä huippusuorituskykyä tarvitaan lähinnä pelaamisessa. Kahden kiinalaisvalmistajan puhelimet ovat lähes samanhintaiset ja varustettu liki identtisellä tekniikalla. Kuten tämänkertaisistakin testipuhelimista voi havaita, keskihintaluokassa ja jo osin budjettiluokassakin kamerat alkavat olla todella järeitä. Nykyään lippulaivapuhelimet ovat sen verran tehokkaita, että käytännössä harvalla on tarvetta aivan kaikille suorituskykyvarannoille. Valtaosalle riittää enemmän kuin hyvin pari laudetta alempana kylpevä, vaatimattomampi malli. Peruspuhelimissa ei tuolloin vielä nähty valtavia megapikselimääriä, kakkosja kolmoskameroita eikä tekoälyä. Takavuosina puhuttiin lippulaivan tappajista, millä tarkoitettiin edullisempia mutta monilta teknisiltä ominaisuuksiltaan huippuluokan puhelimia vastaavia malleja. Yksi lippulaivapuhelimien houkutteleva ominaisuus oli takavuosina kamera. Realme 9 Pro 5G Teksti: Joni Nikkola Kuvat ja kuvankaappaukset: Valmistaja & Joni Nikkola R ealme saapui vastikään Suomeen. Kyseessä on OnePlussan takana olevan Oppo-konsernin puhelinbrändi, joka on perustettu niinkin hiljattain kuin vuonna 2018. Aina löytyy heitä, joille puhelimen täytyy olla markkinoiden tehokkain ja hienoin, mutta keskiluokan puhelimetkaan eivät enää ole vain harmaata, muovikuorista massaa
Suurin ero on leveydessä, puolen millin verran. Realmessa on aavistuksen pienempi ja tekniikaltaan vaatimattomampi 6,6-tuumainen ips-lcd-näyttö. Pocossa on tavalliseen tapaan oikealla laidalla virtapainike ja äänenvoimakkuuden Poco X4 Pro 5G Ultralaajakulmakamera onnistuu parhaiten kolmesta takakamerasta tavoittamaan maiseman sävyt – niin taivaan kuin peltomaisemankin osalta. Näytön suojana on Corning Gorilla Glass 5 -panssarilasi. Käytännössä puhelimien näyttöjä rinnakkain katsellessa erot eivät ole järin merkittäviä. Pocon makrokamerassa sävyt myös menevät Realmetä helpommin tukkoon. Realmen näyttö on kirkkaampi, mutta kontrastissa ja värintoistossa ei ole kummassakaan puhelimessa moitittavaa. Sävyt ovat latteat ja syaanisävyiset. Kumman tahansa valitseekin, näyttö tuskin jää kynnyskysymykseksi kenelläkään. Resoluutiota näyttöpaneelilla on nimellisesti enemmän eli 1 080 x 2 412 pikseliä, joten pikselitiheys on hitusen suurempi. Se tarkoittaa, että puhelin ei ole täysin pölytiivis, mutta se on suojattu haitallisilta pölykertymiltä ja korkeintaan 60 asteen kulmassa satavaa vettä vastaan. . Sekin kuitenkin yltää 120 hertsin virkistystaajuuteen. Väri kummassakin testipuhelimessamme on musta. Paneelin virkistystaajuudeksi ilmoitetaan 120 hertsiä. Painossakin on vain kymmenen gramman ero. Poco X4 Prossa on etuna IP53-tasoinen pölynja vedenkestävyysluokitus. Makrokuvauksessa molemmilla puhelimilla on vaikea tarkentaa täsmälleen haluttuun kohtaan. Pocolla on tarjolla myös sininen ja keltainen värivaihtoehto, Realmellä taas vihreän revontulinen Aurora Green ja auringonnousua mukaileva Sunrise Blue. Pocossa on hintaluokassaan pätevä 6,67 tuuman amoled-näyttö, jonka resoluutio on 1 080 x 2 400 pikseliä. ‹‹ Poco X4 Pro tele.jpg Pocon pisimmän polttovälin kamera ei ole kuvanlaadultaan kovin hyvä. Pocon laajakulmainen pääkamera ei tavoita pilvien sävyjä aivan yhtä hyvin, ja taivaan sävy on korostuneemmin syaaninsävyinen. Tarvittaessa sillä pääsee kuitenkin hieman lähemmäs. Pocolla se kantaa nimeä Laser Black ja Realmellä Midnight Black. ?. (nro 212) 3/2022 11 Kuin sisarukset Mitoiltaan ja painoltaan puhelimet ovat suorastaan hämmästyttävän lähellä toisiaan
Tiedossa ei ole, kuinka pitkään puhelimiin on luvassa käyttöjärjestelmäpäivityksiä. Pocon käyttöjärjestelmä on jo pari vuotta vanha Android 11 Xiaomi-konsernin omalla MIUI 13 -käyttöliittymällä. Realmen konserniin kuuluva OnePlus tarjoaa ainakin ‹‹ Realmen telekamera ei yllä pääkameran ja ultralaajakulman kuvanlaatuun, mutta laatu on kuitenkin varsin hyvä. puhelimiinsa markkinoiden pisimmät käyttöjärjestelmäpäivitykset, mutta mitään takeita Realmen kohdalla ei silti sen perusteella ole. Se yltää 24 bitin syvyyteen ja 192 kilohertsin näytteenottotaajuuteen, mikä ylittää reilusti 16 bitin ja 44,1 kilohertsin cdlaadun. Molemmissa puhelimissa on 3,5 millimetrin kuulokeliitäntä. Grafiikkapiirinä puolestaan on Adreno 619. Puhelimet tukevat myös otg-ominaisuutta, minkä ansiosta niihin pystyy liittämään esimerkiksi yhteensopivia massamuisteja, tulostimia ja muita oheislaitteita. Järjestelmäpiiri on Qualcommin keskihintaluokan puhelimiin tarkoitettu Snapdragon 695 5G, jossa on kahdeksan ydintä: kaksi 2,2 gigahertsin Kryo 660 Goldia ja kuusi 1,7 gigahertsin Kryo 660 Silveriä. Realmessa taas on äänenvoimakkuuden säätimet vasemmalla reunalla ja virtapainike oikealla reunalla. Yhteneväiset piirit ja suorituskyky Järjestelmäja grafiikkapiireiltään laitteet ovat täsmälleen yhteneväisiä. Realmen laajakulmainen pääkamera onnistuu vangitsemaan laajemmin pilvien sävyt. Realme tukee bluetooth-äänentoistossa Pocosta poiketen aptx hd -koodekkia. Toinen vaihtoehto kauempana olevan kohteen tallentamiseen on käyttää korkean resoluution tilaa laajakulmakamerassa ja rajata haluttu kohde. 12 3/2022 (nro 212) PARIVERTAILU Poco X4 Pro 5G vs. Pocossa taas on Realmestä poiketen stereokaiuttimet, fm-radio ja esimerkiksi kaukosäädinkäyttöä helpottava infrapunalähetin. Latausliitäntänä on kummassakin nykypuhelimissa tavalliseen tapaan usb-c. Kovin ulottuva se ei ole. Realmen makrokamera tallentaa mukavasti sävykirjoa keltaisista narsisseista ja niiden vihreistä varsista. Onkin kiinnostavaa nähdä, miten muu Realme 9 Pro Realmessa ultralaajakulmakamera onnistuu tallentamaan maisemakuvan sävykirjon parhaiten. Realme 9 Pro 5G säätimet. Realmessä taas on viime syksynä esitelty Android 12 -käyttöjärjestelmä Realme UI 3.0 -käyttöliittymällä. Äänen muunnos digitaalisesta analogiseksi tapahtuu ainakin numeroilla ilmaistuna hyvinkin järeällä piirillä. . ?
Akku ei ole kummassakaan irrotettava. Lisämuistia haluaville kummassakin puhelimessa on microsdxc-muistikorttipaikka. n. Realmessa puolestaan on tuoreempi Android 12 -käyttöjärjestelmä sekä parempaa äänenlaatua tarjoava aptx hd -koodekki. Jos kestävyys ja nopea lataus ovat tärkeitä kriteerejä, vaakakuppi kallistuu hieman sen puoleen. Oletuksena kaksi gigatavua tallennusmuistista oli kuitenkin varattuna ram-käyttöön. Pocossa on ip53-suojaus pölyä ja vesiroiskeita vastaan, Gorilla Glass 5 -panssarilasi, amoled-näyttö ja nopeampi 67 watin pikalataus. Pocossa on tarjolla järeämpi 67 watin pikalataus, jonka luvataan lataavan akun 70 prosentin varaustasoon 22 minuutissa ja täyteen 41 minuutissa. Realmessä on näennäisesti vaatimattomampi 64 megapikselin kenno aavistuksen valovoimaisemmalla f/1,8-aukolla. Kummassakin on laskentatehoa noin neljänneksen enemmän kuin kahden vuoden takaisen AVPlussan alle 350 euron puhelimien vertailun parhailla puhelimilla. Testasimme akunkeston laittamalla molempiin puhelimiin YouTube-videon pyörimään täydellä latauksella ja suurimmalla näytön kirkkausasetuksella. Tallennusmuistin koko on molemmissa tällä hetkellä melko tyypillinen, ja useimmille se riittää vallan mainiosti. Pääkameran megapikseleissä kyllä prosentuaalisesti katsottuna taas on. Eroa puhelimien välillä oli siis alle puoli tuntia, ja molemmissa akunkesto on hyvinkin kiitettävällä tasolla. Kumpikin puhelin latautui tyhjästä täyteen suorastaan hämmästyttävän nopeasti, joten kumpikin ansaitsee siltä osin kehuja. Poco on toki liki sata euroa halvempi. Halutessaan tallennusmuistia voi myös Realmessa pyhittää käyttömuistiksi. Realmen kuvanlaatu kuitenkin vakuuttaa enemmän. Kameroiden kuvanlaadussa Realme on kuitenkin ykkönen – vaikka se jääkin 64 megapikselin resoluutiollaan toiseksi Pocon 108 megapikselille. Kameravalikoimissa ei ole puhelimien välillä juurikaan eroa polttovälien tai valovoimaisuuden suhteen. Kamera ratkaisee Kummankin pääkamerat ovat hyvinkin järeitä. Piirin ansiosta kumpikin puhelin on varustettu 4G:tä rivakammilla 5Gyhteyksillä. Kolmantena kummassakin on kahden megapikselin makrokamera f/2,4-aukolla. Kakkoskamerat takana ovat molemmissa kahdeksan megapikselin kennolla ja f/2,2-aukolla. Kummassakin resoluutio on vähintään riittävä. Näyttöjen välillä ei kuitenkaan silmämääräisesti ollut olennaista eroa, vaan pikemminkin Realmen ips-lcd oli vaatimattomammasta tekniikasta huolimatta kirkkaampi sekä myös värintoistoltaan ja kontrastiltaan hyvä. Eroavaisuudet löytyvät yksityiskohdista. Harvoin on tullut vastaan kahden eri valmistajan puhelimia, jotka olisivat niin tasaväkisiä kuin Poco X4 Pro 5G ja Realme 9 Pro 5G. (nro 212) 3/2022 13 Poco X4 Pro 5G Realme 9 Pro 5G Hinta 269€ 349€ Lisätietoja po.co realme.com Mitat 164,2 x 76,1 x 8,1 mm 164,3 x 75,6 x 8,5 mm Paino 205 g 195 g Näyttö 6,67” AMOLED 120 Hz 6,6” IPS-LCD 120 Hz – Kuvasuhde 20:9 20:9 – Resoluutio ja pikselitiheys 1 080 x 2 400 p, 395 ppi 1 080 x 2 412 p, 400 ppi Järjestelmäpiiri Qualcomm Snapdragon 695 5G Qualcomm Snapdragon 695 5G Grafiikkapiiri Adreno 619 Adreno 619 Ram-käyttömuisti 6 Gt 8 Gt Tallennusmuisti 128 Gt 128 Gt Muistikorttipaikka microSDXC microSDXC Takakamera(t) 108 MP laaja (f/1,9), 8 MP ultralaaja (f/2,2), 2 MP makro (f/2.4) 64 MP laaja (f/1,8), 8 MP ultralaaja (f/2,2), 2 MP makro (f/2,4) – videotallennus 1 080p @ 30 fps 1 080p @ 30 fps Etukamera(t) 16 MP (f/2,5) 16 MP (f/2,1) Akku 5 000 mAh 5 000 mAh Latausliitäntä USB-C USB-C USB On-The-Go Kyllä Kyllä 3,5 mm kuulokeliitäntä Kyllä Kyllä Pikalataus 67 W 33 W Suojausluokitukset IP53 Poco X4 PRo 5G + Akunkesto + IP53-luokitus + AMoLED-näyttö + 120 hertsin virkistystaajuus + Gorilla Glass 5 -panssarilasi + Nopea 67 watin pikalataus + 108 megapikselin resoluutio – Vanha Android 11 -käyttöjärjestelmä REALME 9 PRo 5G + Akunkesto + Uudempi Android 12 -käyttöjärjestelmä + 120 hertsin virkistystaajuus + AptX HD -koodekki + 33 watin pikalataus + Parempi kuvanlaatu – IPS LcD -näyttö Todella tasaista . Polttoväli ja automaattitarkennus ovat samanlaisia. Poco pyöritti videota 23 tuntia 10 minuuttia ja Realme 22 tuntia 46 minuuttia. Grafiikkasuorituskykyä mitattiin GFXBench-sovelluksella. Realmen testipuhelimemme on varustettu 128 gigatavun tallennusmuistilla ja kahdeksan gigatavun ram-käyttömuistilla. Realmessa taas on 33 watin pikalataus. Järjestelmäja grafiikkapiiri ovat molemmissa samat, joten suorituskyky on kaikin puolin tasaväkistä. Myöskään akunkestossa ei ollut eroa kuin puoli tuntia. Testikappaleessamme oli 128 gigatavun tallennusmuisti ja kuuden gigatavun ram-käyttömuisti. tekniikka ja softapuoli vaikuttaa puhelimien suorituskykyyn. Kuten oli osin arvattavissakin, puhelimien suorituskyvyt ja grafiikkapiirin suorituskyky olivat oletusasetuksilla lähes täsmälleen toistensa kaltaiset. Pocon pääkamerassa on 108 megapikselin kenno f/1,9-aukolla, 26 millimetrin optiikalla ja vaiheentunnistukseen perustuvalla automaattitarkennuksella. Takaa löytyy myös led-salama. Akku latautui molemmissa rivakasti, vaikka Pocon lataus sujuukin kaksinkertaisella teholla. Testasimme laitteiden suorituskykyä PCMarkja Geekbench 5 -sovelluksilla päivitettyämme ensin käyttöjärjestelmät tuoreimpiin versioihinsa. Akun kapasiteettikin on kummassakin samat 5 000 milliampeerituntia. Pocossa on f/2,5-aukkosuhde ja Realmessä aavistuksen valovoimaisempi f/2,1. Selfie-kameroissa on kummassakin 16 megapikselin kenno. Poco on tarjolla useammalla muistivaihtoehdolla
Ongelmana on kuitenkin se, että harvassa televisiossa on enää tavallista säädettävää analogista äänilähtöä tai edes kuulokelähtöä. 14 3/2022 (nro 212) KOKEILU: HDMI-äänieroittajat/-jakajat Teksti ja kuvat: Teppo Hirvikunnas H elpoin tapa saada televisiosta parempi ääni on käyttää toistoon laadukkaita stereokaiuttimia tai niin sanottuja soundbar-kaiuttimia. Paras tulos ja kunnollinen stereokuva saavutetaan kuitenkin vain erilliskaiuttimilla. Erilliskaiuttimissa vaihtoehtoina ovat aktiivikaiuttimet, joissa siis vahvistin löytyy sisäänrakennettuna, tai erillinen vahvistin ja sen perään tavalliset passiivikaiuttimet. Vaikeasti vai helposti. Ratkaisu tähän tarpeeseen saattaa olla hdmi-extractor, jolla ääni saadaan napattua hdmi-signaalista erilleen. Toki soundbar-kaiuttimet voivat olla joissain tapauksissa silti hyvä ja ennen kaikkea kätevä ratkaisu. Läheskään kaikissa aktiivikaiuttimissa ei ole kuitenkaan optista digituloa, ja vaikka olisi, niin television digilähdön äänenvoimakkuutta ei voi säätää television kauko-ohjaimesta. Miten teleVisioon saa säädettäVän kuulokeja ääniläHdön. Näin television seuraksi saadaan kytkettyä mitkä tahansa aktiivikaiuttimet tai kuulokkeet, ja äänenvoimakkuus säätyy edelleen kätevästi tv:n kauko-ohjaimella.. Harvassa televisiossa on enää äänelle perinteistä ja kauko-ohjaimella säädettävää analogista ulostuloa tai tavallista kuulokelähtöä. Tällaisia aktiivikaiuttimia saati yksinkertaisia vahvistimia ei vain ole juurikaan ollut tarjolla (tosin tässä numerossa seuraavalla aukeamalla testissä on jopa kokonainen aktiivikaiutinmallisto hdmi-tuloilla!). Helpoin ja silti äänenlaadun kannalta hyvä ratkaisu olisi aktiivikaiuttimet tai yksinkertainen stereovahvistin, joissa on hdmi-tulo arc/cec-ominaisuudella, joka siis mahdollistaa äänen vastaanoton suoraan televisiosta ja äänenvoimakkuuden säädön tv:n kaukoohjaimella. Jos käytössä on hdmi-liitännöin varustettu varsinainen av-vahvistin ja televisiossa on arcominaisuudella varustettu hdmi-tulo, niin silloin niin television kuin av-vahvistimeen liitettyjen laitteiden ääni saadaan toki kuulumaan, ja hdmi-standardin cec-ominaisuus mahdollistaa muun muassa vahvistimen äänenvoimakkuuden säätämisen television kauko-ohjaimella. Äänen saa televisiosta ulos yleensä vain optisesta digilähdöstä tai hdmi-tulon niin sanotusta äänen paluukanavasta, josta käytetään lyhennettä arc (audio return channel). Niissä liitäntä tehdään televisioon usein yhdellä hdmi-kaapelilla, ja äänenvoimakkuus säädetään television omalla kauko-ohjaimella. Tässä tosin mennään jo enemmän tai vähemmän monimutkaisiin ja kalliimpiin järjestelmiin, ja se on ihan muuta kuin vain saada yksinkertaisesti televisiosta parempi ääni. Ei siis kovin kätevää. Äänenvoimakkuutta pitää siis säätää aktiivikaiuttimien tai erillisvahvistimen kauko-ohjaimesta, jos siis niissä sellainen siis on
Otimme nimittäin kokeiltavaksi kolme erilaista hdmi-äänierottajaa. Tämä saattaa olla myös televisiokohtaista, mutta ei kovin lupaavaa. Pienen nettihaun perusteella sellaisia pitäisi kyllä olla, ja ihme olisi jos ei, sillä tarvetta moiselle on. Edullisimmassa laitteessa on arc-ominaisuus ja television ääni saatiinkin ulos, mutta vain kiinteätasoisena, eli television kauko-ohjaimella ei voitu säätää äänenvoimakkuutta. Yrityksestä huolimatta emme löytäneet suomesta hdmi-äänierottajaa, joka ottaisi vastaan äänen televisiosta ja mahdollistaisi äänenvoimakkuuden säädön television kauko-ohjaimella. Emme ehtineet valitettavasti saamaan tuotteita kokeiltavaksi, mutta palaamme asiaan nettisivuillamme ja tulevassa AVPlusnumerossa. Hdmi-äänierottimella äänilähdöttömän television seuraksi voisi hankkia melkein mitkä tahansa, hyvinkin kohtuuhintaiset aktiivikaiuttimet, ja homma hoituu huomattavasti helpommin ja edullisemmin. Delockin kohdalla arcja cec-yhteensopivuudesta ei ole mainintaa, mutta Verkkokauppa.comin kysymys/vastaus-alueelta sai käsityksen, että sen pitäisi toimia. Mutta ei toiminut ainakaan meillä. Tämä vaatii äänieroittajalta nimenomaan arc-ominaisuuden. Jos näin ei ole, niin äänieroittajasta ei ole kuvattuun käyttötarkoitukseen hyötyä. Sen hinta on Saksan Amazon-verkkokaupassa hyvin kohtuulliset 29 euroa. Ainakin “SOUTHSKY 192KHz DAC Converter” vaikuttaa tekevän kaiken tarpeellisen. Toisaalta tällöin mennään hinnassa nopeasti jo pitkälle yli 1 000 euron. Ne olivat jo selvästi kalliimpia: Delock 56 euroa ja Startech 91 euroa. Syynä varmaan on suhteellisen pieni tarve. Ja juuri näin kävi meillekin. Startechin kohdalla arcja cec-yhteensopivuudesta ei ollut edes mainintaa, joten sen toimimattomuus television äänen kanssa ei ollut sinänsä yllätys. Hdmi-äänierottimet eivät ole jostain syystä kuitenkaan kovin yleisiä tai tunnettuja laitteita. tarkkana Pääosa hdmi-audioerottimista on kuitenkin sangen yksinkertaisia ohjelmalähteen, esimerkiksi bluray-soittimen tai pelikonsolin ja television väliin kytkettäviä laitteita, joilla äänen saa kyllä erikseen hdmi-signaalista (digitaalisena tai analogisena), mutta ei välttämättä television itse tuottamaa ääntä (esimerkiksi tv-ohjelmien ääntä). (nro 212) 3/2022 15 HdMi-äänieroitin Hdmi-äänieroitin eli niin sanottu hdmi audio extractor on hdmi-sisääntulon ja usein myös -lähdön käsittävä laite, jolla digitaalisesta kuvan ja äänen sisältävästä hdmi-signaalista napataan erilleen äänisignaali joko laitteen optiseen digilähtöön tai analogisena linjalähtöön. Tulipa kuitenkin kokeiltua. n Television hdmi-tulossa arc tarkoittaa liitännän lähettävän takaisin kaiken television äänen, niin televisio-ohjelmien kuin kaikkien televisioon liitettyjen laitteidenkin. Äänierottajassa pitäisi olla myös cec-tuki (pelkkä läpivienti ei riitä), jotta television kauko-ohjaimella voisi säätää äänierottajan äänenvoimakkuutta. Toinen vaihtoehto voisi olla niin ikään Saksan Amazonissa myynnissä oleva 42 euron hintainen “FeinTech VMA00102 HDMIARC Audio TV Adapter”. Kuvassa olevien laitteiden pitäisi täyttää kyseiset speksit, mutta tämä selvinneen vasta, kun olemme saaneet ne kokeiltavaksi. Kun hdmi-tulo liitetään arc-yhteesopivaan hdmi-audioerottimeen, ääni saadaan sen kautta vietyä edelleen aktiivikaiuttimille, vahvistimeen tai vaikka kuulokkeille. Tämän suhteen on siis oltava tarkkana, jotta laite toimisi halutulla tavalla. Vain tällä television ääni saadaan erilleen sen hdmi-liitännän kautta. Jos ja kun hdmi-audioerotin sisältää myös cectoiminnallisuuden, äänenvoimakkuutta voidaan säätää kätevästi television omalla kauko-ohjaimella. Edullisin, vain 29 euron hintainen “No-Name” -laite löytyi Gigantin verkkokaupasta. Hieman vaativampi saattaa toteuttaa paremman äänen erillisellä hdmi-tulon käsittävällä, runsaat suoratoistopalvelut ja tarvittaessa jopa vahvistimen sisältävällä mediasoittimella (esimerkiksi Bluesound) kera aktiivitai passiivikaiuttimien. Kaksi muuta löysimme Verkkokauppa.comista. Sekä Delock että Startech ovat siis tarkoitettu sieppaamaan ääni vain ohjelmalähteen ja television väliltä, ei televisiosta päin, eikä äänenvoimakkuudelle ole televisiosta säätömahdollisuutta. Suurin osa tavan kuluttajista tyytyy tv:n omiin kaiuttimiin tai hankkii sen seuraksi korkeintaan hdmi:llä televisioon kytkettävän soundbar-kaiuttimen. Kuvassa: SOUTHSKY 192KHz DAC Converter ja FeinTech VMA00102 -hdmi-arc-audio-adapter.. Lisäksi yhteys laitteen ja television välillä katkesi aika-ajoin. Myös äänenlaatu ja ennen kaikkea stereokuva on pääsääntöisesti saman hintaluokan soundbar-kaiuttimia selvästi parempi – ja kaupan päälle saa vielä kuulokelähdönkin. Testiin valitut laitteet (aloituskuvassa) eivät toimineet halutulla tavalla
16 3/2022 (nro 212) TESTI: Magnat Monitor Reference -kaiuttimet Teksti: Heikki Kivelä Kuvat: Teppo Hirvikunnas & valmistaja Mittaukset: Teppo Hirvikunnas Ominaisuuksia ja isOa ääntä Saksalaisvalmistaja Magnatin Monitor Reference -kaiuttimet ovat yksinkertaisia mutta tehokkaita ratkaisuja olohuoneen äänentoiston kattamiseen, olipa kyseessä sitten televisiosta pyörivät leffat tai puhelimelta striimattu musiikki.
Esimerkiksi ainoa tapa olla perillä järjestelmän statuksesta on tiirata toisen kaiuttimen etumaskista löytyvää, pientä värillistä lediä. Verkko-ominaisuuksia kaiuttimissa ei ole, mikä on toisaalta vain hyvä juttu. Pieniä käytettävyyteen liittyviä miinuksia paketissa silti on. Toisinaan kaiuttimien ja niitä ajavan vahvistimen yhteensovituskaan ei välttämättä ole optimaalinen, mikä omalta osaltaan heikentää äänenlaatua. Molemmissa on tuumainen pehmytkalottidiskantti, ja isommassa 3A:ssa on 6,5-tuumainen bassokeskiääninen 2A:n 5-tuumaisen sijaan. Huolettoman käyttäjän iloksi markkinoilla on monenlaisia aktiivikaiutinpareja, jotka käytännössä sisältävät samassa paketissa kaiuttimet yhdessä esija päätevahvistimien kanssa. Lisäksi kaiuttimissa on EU:n energiansäästödirektiivien mukainen automaattinen stand-by-tilaan meno, mutta se tapahtuu vasta 60 minuutin päästä signaalinsyötön lakkaamisesta. ?. Kaiken lisäksi mukana on 5.0-version bluetooth aptx-koodekilla, mikä mahdollistaa suoratoiston esimerkiksi älylaitteilta. Tosin television kaukosäätimellä voi kontrolloida kaiuttimien äänenvoimakkuutta hdmi arc -liitäntää käytettäessä. Mukana on yhdistetty stereo-rcaotto, johon saa kiinni minkä tahansa linjatasoisen analogilähteen tai mm-äänirasialla varustetun vinyylisoittimen. (nro 212) 3/2022 17 P erinteisesti äänentoistolaitteisto on koostunut kaiuttimista, vahvistimesta sekä erilaisista medialähteistä. Tällaisessa asetelmassa on runsaasti hyviä puolia, mutta toisaalta laitepinon kasvaessa myös virrankulutus tahtoo lisääntyä ja erinäisten yhdyskaapelien määrä kasvaa kaukosäätimistä puhumattakaan. Näin ollen kaukosäädin on välttämätöntä olla lähettyvillä aina. kytke ja nauti Monitor Reference -kaiuttimien ominaisuuksissa ja liitännöissä on mietitty pitkälle peruskäyttäjän viihdelaitteiston tarpeita ja niiden täyttämistä. Lisäksi sen vieressä on 3,5 millimetrin aux-linjaotto. Itse vahvistin on näiden kaiuttimien kohdalla toteutettu siististi. Nykytelevisioista löytyy jo pitkälti kaikista äänen paluukanava eli hdmi arc, ja sellainen myös Monitor Reference -kaiuttimissa on. . Digitaalisia lähteitä varten mukana on optinen toslink, johon saa halutessaan kiinni esimerkiksi vähän vanhemman television tai vaikkapa cdsoittimen. Näin ollen käyttäjän ei tarvitse erityisemmin säätää kaiuttimien asennuksessa tai arkikäytössä, sillä kaikki toiminnot pelaavat suoraan kaukosäätimellä. Monitor Reference -sarjan jalustamallit ovat perinteisiä kaksitietoteutuksia. Tämä tarkoittaa käytännössä värikoodien ulkoa opettelua. Tarjolla on myös niin kutsuttuja puoliaktiivikaiuttimia, joissa vahvistinyksikkö liittimineen on vain toisessa kaiuttimessa ja toinen taas on tavallinen passiivikaiutin. Tällaisia puoliaktiivitoteutuksia ovat saksalaisvalmistaja Magnatin Monitor Reference -sarjan kolme kaiutinta, kookas lattiamalli 5A sekä jalustamallit 3A ja 2A, joista jälemmin mainittu on hiukan pienempi. Toimintaperiaatteeltaan Monitor Referencet ovat niin kutsuttuja puoliaktiivikaiuttimia, joissa vain toisessa sijaitsee molemmille kaiuttimille syötteen antava vahvistin liitäntäpaneeleineen. Signaalin perusteella käynnistymistä kaiuttimissa ei ole, eivätkä ne myöskään osaa vaihtaa lähdettä itsenäisesti signaalin havaitessaan. Muuta mainittavaa kritiikkiä kaiuttimien kohdalla ei testeissämme ilmennytkään. Kokonaisuuden voi toteuttaa niin, että molemmissa kaiuttimissa on omat vahvistinyksikkönsä, jolloin voidaan virallisesti puhua (täys)aktiivikaiuttimista
. Mainittavaa on myös, ettei subwooferia tule juurikaan kaivanneeksi – varsinkaan jos kaiuttimet sijoittaa lähelle rajapintoja. Myös mittauksissa malliston kaiuttimissa oli havaittavissa yhteneväisyyksiä. Pohjimmiltaan 5A:n aika tasapainoinen toisto sopii monenlaiselle eri musiikille, eikä volyymin nostokaan pahemmin haittaa, vaikka tarkempi resoluutio alkaakin äänenvoimakkuuden noustessa hiukan kärsiä. Diskanttia esimerkiksi saa pienellä ohisuuntauksella paljon rauhallisemmaksi, ja kun kaiuttimen taakse malttaa jättää tilaa, basso ei pahemmin korostu huoneessa. Musiikin suhteen ääripääkorosteisuus toimii paikoin myös mukavasti. Kuunteluiden pohjalta lattiamallinen 5A on ennen kaikkea muhkea, kolmiulotteinen, viihdyttävä ja helposti kuunneltava kaiutin. Niiden toistovasteet olivat kohtalaisen tasaisia niin suoraan edestä kuin sivultakin mitattuna. Kun kuunteluvoimakkuutta tulee pidettyä hiukan maltillisempana, kaiuttimien Kaiutinparin aktiivisen edustajan takaa löytyy kaikissa malleissa identtinen liitäntäpaneeli. Se tarjoaa kytkimellä valittavan yhdistelmäoton mille tahansa linjatasoiselle lähteelle tai vinyylisoittimelle, 3,5 millimetrin aux-liitännän, optisen toslinkin sekä hdmi arcin televisiolle. Jalustamalleista suuremmassa 3A:ssa taas erottuu tietynlainen äänen vaivattomuus ja mittasuhteet, mutta toki kaikki on skaalautunut pienempään kokoon lattiamalliin verrattuna. Paneelin yläpuolella on yhdistetty oton valitsin ja äänenvoimakkuuden säätö, ja alhaalta löytyvät virtakytkin ja -liitin sekä naparuuvit kaiutinparin passiivisen edustajan kytkentään. Se sopii todella hyvin telkkarin seuraksi. Lisäksi käyttäjän pitää opetella eri tilojen värikoodit ulkoa. Kaiuttimen bassotoisto kouraisee todella syvältä, mikä kieltämättä sopii hyvin esimerkiksi leffaäänelle. ?. Malleista 3A ja 5A muistuttavat toistoltaan eniten toisiaan. Lisäksi sivulta mitattuna sen toistovaste muuttuu keskialueella merkittävästi. 18 3/2022 (nro 212) TESTI: Magnat Monitor Reference -kaiuttimet ääni mitattuna ja kuunneltuna Kuunteluiden perusteella Monitor Reference -kaiuttimilla on selvästikin samoja piirteitä, mutta toki kaiuttimien koko korreloi suoraan niistä saatavan äänen kanssa. Niiden toisto, jopa jalustamallisen 3A:n, ulottuu melko alas ja bassovasteen muoto on luontevan loivasti alaspäin suuntautuva. Pienimmän 2A-mallin toisto ei ulotu läheskään niin alas, ja sen bassossa on myös korostumaa. Muuten jouhevasti toimivissa kaiuttimissa statuksen ja oton valinnan ilmaisevan ledin toteutus on melko epäselvä varsinkin pölyverkon takaa tiirailtuna. Silti mittaukset niin 2A:n kuin kahden isommankin kaiuttimen kohdalla ovat luokassaan melko passelit. Niistä merkille pantavin oli hieman outo 3–4 desibelin korostuma 800–1 000 hertsin kohdalla sekä loivasti korkeita taajuuksia kohden nouseva vaste
Sarjan pienimmän kaiuttimen, 2A:n kohdalla suorituskyvyn rajoitukset tulevat selvimmin esiin, mutta silti sekin asettuu luontevasti osaksi mallistoa. Television saa suoraan kiinni hdmi arc -liitännällä, ja kaiuttimet tottelevat cec:n kautta tv-kaukosäädintä äänenvoimakkuudensäädössä. Silti kaiken musiikin kannalta keskeisen vaivaton esittely on kunnossa. Tosin lähelle seinää sijoitettuna tästä ei ole oikeastaan haittaa. Malli Monitor Reference 5A Monitor Reference 3A Monitor Reference 2A Hinta 799 € 499 € 399 € Edustaja Audelec Oy Lisätiedot magnat.de & audelec.fi Toimintaperiaate Puoliaktiivinen 2,5-tielattiakaiutin Puoliaktiivinen 2-tiejalustakaiutin Puoliaktiivinen 2-tiejalustakaiutin Elementit – Basso 6,5” – Bassokeskiääni 6,5” 6,5” 5” – Diskantti 1” 1” 1” Bluetooth-versio 5.0, AptX LL Liitännät Levysoitin/linjatasoinen yhdistelmä-rca, 3,5 mm linjaotto, optinen toslink, hdmi arc Vahvistinteho (rms/max) 2 x 60 / 2 x 120 W 2 x 40 / 2 x 80 W 2 x 35 / 2 x 75 W Jakotaajuus 3,2 kHz 3,3 kHz 3,5 kHz Mitat (l x k x s) 205 x 908 x 282 mm 205 x 335 x 252 mm 175 x 290 x 205 mm Paino (aktiivi/passiivi) 14,7 / 13,8 kg 6,4 / 5,8 kg 4,4 / 3,8 kg + Hinta-laatusuhde + Kaikki keskeiset liitännät + Äänen laatu ja määrä (5A ja 3A erityisesti) – Pari pientä käytännön ongelmaa Magnat Monitor Reference 2A:n toistovaste suoraan edestä (musta) ja 45 astetta sivussa (punainen). Mittaukset hyvä dynamiikantoisto ja tapa esittää detaljit pääsevät oikeuksiinsa. Bassot alkavat tosin vaimentua melko aikaisin, ja yläbassossa on korostumaa. Bassoalueen taso ja muoto on 2A-mallia tasapainoisempi, ja toisto ulottuu selvästi alemmaksi. Vaste säilyttää myös hyvin muotonsa sivulle. Keskialueella yhden kilohertsin alueella erottuu korostuma (joka ilmenee itse asiassa kaikissa sarjan malleissa). Mittaus on aikaikkunoitu vapaakenttäsimulaatio sekä bassoalueen (20–300 hertsiä) lähimittaus. Vasteen muoto on hyvä, joskin tässäkin aavistuksen korkeita kohden nouseva. Basson säätö keskittyy 80–200 hertsin alueelle, ja se on mielestämme parhaimmillaan vaimentamassa bassojen korostumista, kun kaiutin joudutaan sijoittamaan lähelle seinää. Pienimmän Monitor Reference -mallin toistovasteessa erottuu ääripäiden korostuminen. Sivulle siirryttäessä toistovaste alkaa mutkitella keskialueella jo enemmän. Toki säätöä voi käyttää bassojen korostamiseenkin. Jopa vinyylisoittimelle on oma, varsin kelpo liitäntänsä, ja medialähteen saa kiinni joko analogisena tai digitaalisena. Isomman jalustamallin toistovaste on kohtalaisen tasapainoinen, joskin tässäkin keskialueella erottuu pieni korostuma ja vaste nousee loivasti korkeita taajuuksia kohden. Mittaus on aikaikkunoitu vapaakenttäsimulaatio sekä bassoalueen (20–300 hertsiä) lähimittaus. Tämän kokoiselta kaiuttimelta ei voi eikä kannata odottaa liikoja. Myös lattiamallin toisto on kohtalaisen tasapainoinen muistuttaen pitkälle 3A:n vastetta aina keskialueen pieni korostuma mukaan lukien, mutta basson osalta toisto ulottuu jo selvästi alemmas. Säädöt toimivat muuten hyvin, mutta säätöportaita on vain kolme suuntaansa. Bassoja diskanttisäätöjen vaikutus niiden maksimija minimiasetuksilla (kaiutin: Magnat 3A) Kaikissa malleissa on sävynsäädöt bassolle ja diskantille. Sivulle vaste säilyttää muotonsa hyvin. Mittaus on aikaikkunoitu vapaakenttäsimulaatio sekä bassoalueen (20–300 hertsiä) lähimittaus. Tosin diskantti alkaa siinä selvästi ottaa bassokeskialuetta isomman roolin, mikä tekee äänestä varsinkin läheltä kuunneltuna hiukan kirpeän. Kaiuttimen omalla bassosäädöllä tätä voi kuitenkin hillitä, mutta samalla tietenkin tulee leikanneeksi myös matalimpia taajuuksia. Diskantin säätö on hyllytyyppinen vaikuttaen laajalla alueella. Pienempään tilaan ja maltillisemmalla voimakkuudella tapahtuvaan kuunteluun 2A:kin on silti mainio vaihtoehto, josta kyllä tarvittaessa irtoaa kategoriassaan ihan kunnolla ääntäkin! n. Varsinkin lattiamalli 5A ja isompi jalustamalli 3A tarjoavat luokassaan todella tanakkaa ja isoa ääntä, joka toimii niin musiikilla kuin multimediallakin. Esimerkiksi television sivuille plaseerattuna ja suoraan eteenpäin suunnattuna periaatteessa koko sohvan leveydeltä saa nauttia tasapainoisesta toistosta – jota voi tilanteen ja materiaalin mukaan hienosäätää kaukosäätimen sävynsäädöillä. Suoratoisto taas onnistuu peruslaadukkaalla bluetooth-yhteydellä, joka tukee myös äänenlaatua petraavaa aptx-koodekkia. Kaiutin toimii hyvin sekä vähän lähempää että kauempaa kuunneltuna ja luo uskottavan äänikuvan koko huoneeseen. Magnat Monitor Reference 5A:n toistovaste suoraan edestä (musta) ja 45 astetta sivussa (punainen). Magnat Monitor Reference 3A:n toistovaste suoraan edestä (musta) ja 45 astetta sivussa (punainen). (nro 212) 3/2022 19 Hinta ja laatu kohdillaan . Vaikka kaiuttimien statusledin toiminta vaatii vähän totuttelua ja esimerkiksi automaattinen signaalintunnistus olisi kiva ominaisuus, pienet käytännön ongelmat arkisen käytettävyyden suhteen eivät pahemmin keikuta venettä. Pienin 2A on sekin myönteinen tapaus ja sopii mainiosti vähän pienempiin setteihin. Magnatin Monitor Reference -sarjan kaiuttimet tarjoavat hintaansa nähden melkoisesti ääntä ja peruskäyttäjän kannalta kaikki ne liitännät, mitä olohuoneen viihdekeskuksessa oikeastaan tarvitsee
Kun perusjutut malttaa laittaa ojennukseen, ei niihin tarvitse välttämättä kajota enää uudelleen kuin huoltotoimenpiteissä. Ja tämän on hoksannut myös Pro-Ject.. Siksipä vinyylisoittimen toimintaan, anatomiaan ja säätämiseen kannattaa uhrata hiukan aikaa varsinkin harrastuksen alkutaipaleella. Yksi käyttäjän kannalta hyvä peruslähtökohta on valita käyttöön soitin, jossa on vain ne kaikista elimellisimmät säätömahdollisuudet ilman ylimääräistä kikkailua – ja tarpeeksi selkeä ohjeistus soittimen käyttökuntoon laittamiseen ja säätöjen suorittamiseen. Olettaen siis, että soitin toimii asianmukaisesti niin arkena kuin sunnuntaina. Kun on mistä ottaa, kannattaa luottaa yksinkertaisuuteen. Kun isommat HyVää yksinkertaisuutta Kun vinyyli ei kaikista manailuista huolimatta kuollutkaan vaan kasvattaa myyntiään jatkuvasti, alkaa myös hyvien levysoittimien markkina näyttäytyä ihan uudessa valossa. Pitkän linjan tekijä taustalla Itävaltalainen Pro-Ject on takuulla tuttu kaikille vinyyliharrastajille. 20 3/2022 (nro 212) Teksti: Heikki Kivelä Kuvat: AVPlus-toimitus & Valmistaja KOKEILU: Pro-Ject Debut Pro V inyylisoittimelta ei teoriassa mahdottomia vaadita. Puutteellisesti säädettynä ja varomattomasti käsiteltynä sinänsä laadukaskin soitin voi lähinnä kuluttaa levyjä ja soida epätasapainoisesti. Jos taas vinyyliä tarkastelee vallalla olevan formaattihypen ulkopuolelta, on sekä soittimissa että itse vinyylilevyssä vahvuuksia mutta tietysti myös heikkouksia. Äänenlaadun suhteen vinyyli saa paljon anteeksi, sillä onhan kyseessä mekaanisesti käytössä kuluva formaatti, jonka ritinät ja ratinat ovat monen mielestä jopa sympaattista kuultavaa ja osa mustan kiekon taikaa. Monelle riittää suurin piirtein se, että soitin on helppo ottaa käyttöön, säätää soittokuntoon ja että se pelaa käytössä mutkattomasti. Juuri 30-vuotisjuhlavuottaan viettävä valmistaja poikkeaa monesta muusta siinä, että se ei milloinkaan lakannut uskomasta vinyyliin
Äänirasiasta puheen ollen, Debut Pron mukana tulee esiasennettuna Pro-Ject Pick It Pro, joka itse asiassa on tanskalaisen Ortofonin valmistama, heidän 2M Red -rasiastaan Pro-Jectille räätälöity versio. Pro-Jectin pisteitä nostaa sekin, että sen tuotteet valmistetaan edelleen käsityönä Euroopassa. Tästä osoituksena ovat monet testimenestykset sekä esimerkiksi EISA-palkinnot, joista viimeisin meni nyt testiin saamallemme Debut-sarjan tuoreimmalle Pro-mallille. Helposti käyttöön Todella merkittävä plussa Debut Pro -paketissa on se, että se toimitetaan isolla ja selkeällä asennusoppaalla, joka on vielä kaiken lisäksi kirjoitettu selvällä suomella! Myös soittimen Pro-Ject Debut Prossa on muun muassa uusittu, teholliselta mitaltaan 218,5-millimetrinen hybridiäänivarsi, joka on hiilikuitupäällysteistä alumiinia. Näistä säädöistä on hyötyä esimerkiksi silloin, jos käyttäjä haluaa asettaa levylautaselle vaikkapa paksumman alustamaton sekä tietysti, jos soittimen äänirasian vaihtaa johonkin toiseen. Tässä tapauksessa me kuitenkin testasimme Pro-Ject Debut Pron pelkästään sen omalla Pick It Pro -rasialla – siitäkin syystä, että se tulee tehtaalta esiasennettuna suoraan äänivarteen. Kokonaisuus on siis mietitty ja monestakin vinkkelistä aivan kunnossa. Merkin tehtaat sijaitsevat Itävallassa, Tšekeissä ja Slovakiassa. Maltilla uudistettu Debut Pro -soittimen kohdalla itävaltalaisvalmistaja kuvailee ikään kuin palaavansa juurilleen. Debut Pron uudistetun äänivarren jalustan ansiosta käyttäjän on mahdollista säätää muun muassa atsimuuttikulma ja vta. Se on voinut rauhassa vuosien myötä kehitellä soittimiaan eri sarjoissa ja hintaluokissa, ja monelta osin Pro-Jectlevysoittimet ovatkin omien hintakategorioidensa potentiaalisimpia vaihtoehtoja. Itse soitin on toteutettu niin, että se sallii rasianvaihdon säätöjensä puolesta helpostikin, ja kokonaisuutta on takuulla mahdollisuus parantaa entisestään rasian päivityksellä. ?. . Sekä alkuperäinen 2M Red että Pro-Jectille modattu Pick It Pro ovat suhteellisen edullisia, noin sadalla eurolla saatavilla olevia rasioita, jotka takuulla riittävät ainakin aloittelijan ja satunnaiskuuntelijan tarpeisiin aivan mainiosti. Silti äänirasia on Debut Pro -paketissa se konkreettisimmin toistoon vaikuttava lenkki, jonka vaihto voi ennemmin tai myöhemmin tulla ajankohtaiseksi. Vaikka Debut Pro on hyvin yksinkertainen, hihnavetoinen ja käsikäyttöinen vinyylisoitin, sen valmistuksessa ja komponenteissa on hyödynnetty laadukkaita ja kestäviä raaka-aineita. Uudistetun äänivarren jalustan ansiosta käyttäjän on mahdollista säätää muun muassa atsimuuttikulma ja vta. Nyt kun vinyyli taas käy kaupaksi, ProJectin asema soitinmarkkinoilla on aivan omaa luokkaansa. Muun muassa koneistetut osat, tasainen ja huojumaton moottori, uusi hiilikuitu–alumiini-hybridiäänivarsi, päivitetty alumiininen levylautanen ja monet muut yksityiskohdat tekevät kokonaisuudesta niin silmämääräisesti kuin näppituntumaltakin vakuuttavan. (nro 212) 3/2022 21 merkit levy-yhtiöiden mallia seuraten lopettivat tyystin vinyylisoittimien valmistuksen, Pro-Ject keskittyi sekä edullisiin että highendtason soittimiin kaikki nämä vuosikymmenet, koko vinyylin hiljaiselon ajan
Tällöin säädetään vta:ta eli äänivarren tyvipään korkeutta, jolla saadaan varren asento vaakasuoraan. Oikea atsimuuttikulma voidaan tarkistaa esimerkiksi peilin tai cd-levyn avulla. Siinäkin mielessä soittimen TermiT halTuun atsimuuttikulma Äänirasian neulan tulisi osoittaa vinyylilevyn uran pohjalle pystysuorassa. VTa eli Vertical Tracking angle Jos äänivarren etutai takaosa on vastapäätä korkeammalla, neula ei lue uraa oikeassa kulmassa. ?. Sellainen täytyy siis löytyä joko integroidusta vahvistimesta tai erillislaitteena. Sen kohdistus on kuitenkin hyvä tarkistaa mukana tulevalla sabluunalla. Sivuttaisvedon poisto Äänivarren ja äänirasian geometria yhdessä levyn pyörimisliikkeen kanssa saa aikaan sivuttaisvoiman, joka vetää äänivarren päätä levyn keskiötä kohden. Yhdistämistä varten paketissa tulee noin 120 senttimetriä pitkä, tukeva ja haarukkaliittimin varustetulla maajohdolla varustettu Pro-Jectin oma yhdys-rca-kaapeli. Neulapainon tarkka säätö tehdään aina neulapainovaa’alla. Väistämättä kaikenlaista ylimääräistä toistoketjuun kuitenkin ilmaantuu johtuen sekä vinyylilevyjen alttiudesta mekaaniselle kulumiselle että esimerkiksi äänirasian alhaisesta lähtötasosta, joka vaatii melkoisen vahvistuksen. Debut Pro on pyhässä yksinkertaisuudessaan soitin, joka ei sisällä nykyään monista malleista löytyvää integroitua levysoitinesivahvistinta. . Se taas nostaa kuuluviin paitsi sähköverkon ongelmia myös soittimen suunnittelussa tapahtuneita potentiaalisia mokia. Sivuttaisvedon poisto säädetään valmistaja ohjeiden mukaan tai tähän tarkoitetun testilevyn avulla. Kenties soittimen minimalistinen, yksinkertainen ja liikaa huomiota herättämätön yleisluonne johti psykologisesti samankaltaisten havaintojen äärelle myös toistoa arvioitaessa. Asioita, jotka vaikuttavat äänivarren kulmaan ovat äänirasian korkeus mutta myös levylautasella olevan levymaton paksuus. Oikeastaan vaativin työvaihe soittokuntoon saattamisessa on säätää neulapaino kohdalleen, mutta siihenkin on olemassa paitsi yksinkertainen neulapainovaaka myös hyvät ohjeet – ja maltti on hommassa valttia. Debut Pron kohdalla näihin ei kuitenkaan törmännyt. Moitteetonta ääntä Pro-Ject Debut Pron ääni oli testissämme kaikin tavoin kohdallaan. neulapaino Paino, jonka äänirasian neula kohdistaa vinyylilevyn uraan. Tässä toki täytyy huomioida, että äänirasia on tosiaan tehtaalla esiasennettu äänivarteen. Vinyylitoistossa jos missä on olennaista, että äänessä olisi mahdollisimman vähän häiriötä. Toisin sanoen suoraan edestä katsottaessa äänirasia ei saisi olla kallellaan oikealle eikä vasemmalle vaan sen tulee olla tasan pystysuorassa. Sitä tarvitaan lähinnä soittimen jyhkeiden, säädettävien jalkojen tasapainon tarkistukseen. Mutta tämä on meidän kokemuksemme perusteella kontekstissaan pelkästään hyvä asia. Mainittakoon, että testiin saamassamme, tehtaan sinetöimässä paketissa jalat ja sitä myöten koko soittimen runko olivat täsmälleen vaaterissa. Tätä varten tosin tarvitaan vatupassia, joka onkin ainoa työkalu, jota myyntipaketissa ei toimiteta. Toimiva perusaski kaikin tavoin! Soittimen alla on todella tanakat tukijalat, joiden korkeus on tietystikin hienosäädettävissä. Sivuttaisvedon poisto kompensoi tätä ilmiötä joko säädettävällä jousivoimalla tai punnuspainolla. 22 3/2022 (nro 212) KOKEILU: Pro-Ject Debut Pro varsinainen käyttöohje on suomeksi, joten Debut Pron hankkiessaan tulee kuin vahingossa tutustuneeksi juuri niihin perusasioihin, joiden täytyy olla vinyylien kanssa puuhatessa kunnossa. Debut Pron soittokuntoon laittoon menee ihmetellenkin vain alle vartti, ja homma onnistuu hyvän ohjeistuksen ansiosta suhteellisen mutkattomasti myös sellaiselta, jolla ei ole aiempaa kokemusta levysoittimista. Debut Pron äänirasia on mm-toimintaperiaatteella toteutettu Pro-Ject Pick it Pro, joka on itse asiassa Ortofonin 2m red itävaltalaisvalmistajalle räätälöitynä. Yleensä paino on 1,5–2,5 grammaa, mutta tarkka lukema tulee aina tarkistaa käytössä olevan äänirasian spekseistä. Tämä aiheuttaa neulan nojaamista levyn uran sisäreunaa vasten ja heikentää muun muassa kanavatasapainoa. Liian pieni tai suuri neulapaino heikentää äänenlaatua, kuluttaa levyä ja lisää ääneen säröä. Myyntipakkauksen mukana toimitetaan kaikki keskeiset tykötarpeet vatupassia lukuun ottamatta
Paketin ääntä voisi kuvailla sopivan suoraviivaiseksi, mukavalla tavalla helpoksi ja aivan riittävän tarkaksi. n iso kiitos Pro-Jectille ja aKhifisystemsille siitä, että myyntipakkauksen mukana toimitetaan todella selvät ja yksinkertaiset suomenkieliset käyttöja käyttöönotto-ohjeet.. Erityismaininnan se ansaitsee sopusuhtaisesta ja sievä-äänisestä diskantista, jossa ei erottunut lainkaan tarpeetonta sähinää. Bassopää puolestaan pysyi kurissa vähän kovempaakin kuunneltuna, ja keskikaistan toteutuskin oli sopivan neutraali. (nro 212) 3/2022 23 Kestävä ratkaisu . Pro-Ject Debut Pro Hinta 799 € Edustaja AK-Hifisystems Oy Lisätiedot project-audio.com ak-hifisystems.fi Toimintaperiaate Manuaalinen levysoitin Vetotapa Hihna Pyörimisnopeudet 33,3/45/78 rpm Äänivarsi Hiilikuitu–alumiini, 218,5 mm Äänirasia Pro-Ject Pick It Pro (mm) Vaihtoneula Stylus Pick It PRO Mitat (l x k x s) 415 x 113 x 320 mm (pölykansi kiinni) Paino 6 kg Mukana pakkauksessa Huopamatto, pölykansi, Pro-Ject Connect It E -signaalikaapeli, neulapainovaaka, äänirasian kohdistussabluuna, tarvittavat työkalut, suomenkielinen asennusja käyttöohje + erittäin hyvät suomenkieliset käyttöohjeet + ilahduttavan yksinkertainen toteutus + laatuvaikutelma joka osa-alueella – ei mainittavia miinuksia! Soittimen mukana tulee kaikki tarpeelliset työkalut ja tarvikkeet, muun muassa äänirasian kohdistussabluuna, yksinkertainen neulapainovaaka sekä noin 120-senttimetrinen yhdyskaapeli. Vaikka tällä kertaa emme tutustuneetkaan soittimeen eri äänirasioilla, yleiseksi tuntumaksi jäi, että Debut Pron saa vielä kertaluokkaa paremmaksikin sinänsä aivan hyvää, mukana tulevaa Pick It Prota laadukkaammalla äänirasialla. Mitään suuria tunteita ääni ei sellaisenaan ehkä herättänyt, mutta se on tässä tapauksessa jälleen pelkästään positiivinen asia. Näin varmatoimista ja -äänistä vinyylisoitinta ei nimittäin hetkeen ole tullut vastaan. noin 800 euron hinta on selvästi perusteltu, sillä mitä halvempien soittimien pariin mennään, sitä todennäköisempiä myös erilaiset häiriöt ovat. Nyt kun vinyyli on jälleen vakiinnuttanut asemansa keskeisten äänilevyformaattien joukossa, hyvät levyt ansaitsevat tulla kuunnelluksi hyvällä soittimella. Kyseessä on ilahduttavan yksinkertainen, toistoltaan hyvällä tavalla tasaisen varma ja tekniseltä toteutukseltaan sekä laatutuntumaltaan vakuuttava levysoitin, joka mitä luultavimmin kestää sukupolvelta toiselle. Tämän kohdalla suurin vastuu on tietystikin äänirasialla, mutta silti on syytä painottaa, ettei itse soitin kokonaisuutena värittänyt ääntä millään tavalla. Pick It Pronkin saundi oli kaikin puolin kunnossa. Debut Pron moottorista taas ei peruskäytössä siedettävällä äänenvoimakkuudella kuulunut pihaustakaan ylimääräistä. Lyhyesti ja ytimekkäästi ilmaisten Pro-Ject Debut Pro on juuri sellainen
Kierrätys kannattaa Pintapuolisesti tarkasteltuna aiemman Model 30 -integroidun ja uunituoreen Model 40n:n välillä ei merkittäviä eroja ole. Nyt klusterin tuotemerkkejä hallinnoi Masimo Corporation, joka tunnetaan lähinnä lääketieteen ja terveyden teknologioistaan. 24 3/2022 (nro 212) Teksti: Teppo Hirvikunnas & Heikki Kivelä Kuvat: Valmistaja & AVPlus-toimitus TESTI: Marantz Model 40N M arantzilla on pitkä ja vaiherikas historia, eikä yrityksen taival ole aina käynyt myötätuulessa. Marantzin omien sanojen mukaan tämä tarkoittaa tänä päivänä musikaalisuuden vaalimista, ja siihen merkki pyrkii lataamalla tuotteisiinsa paitsi nykyajan vaatimukset täyttäviä ominaisuuksia mutta myös ripauksen luksushenkeä. Siitä huolimatta vuosi toisensa perään melko pintapuolisesti päivittyvien av-vahvistimien valmistaminen ja markkinointi vaatii rinnalleen jotain yksinkertaisempaa mutta samalla laadukasta. Siinä missä Model 30 / Sacd 30n -paketissa integroitu vahvistin oli toteutettu melko konservatiivisesti ja digiosaaminen ulkoistettu cd–verkkosoittimen harteille, uusi Model 40n on kuin näiden kahden yhdistelmä – joskin ilman cd-soitinta. Kenties juuri tästä syystä Marantz toi pari vuotta sitten markkinoille Model 30 -vahvistimen ja Sacd 30n -cd–verkkosoittimen. Se kun on omiaan paitsi muistuttamaan Marantzin vuosien myötä ansaitusta maineesta mutta myös tuomaan merkille arvovaltaa perinteisemmän hifin kentällä. Vasta pari kuukautta sitten Sound United, johon Marantz muiden muassa kuuluu, vaihtoi jälleen omistajaa. Se kun tarjoaa sekä hyväksi havaittuja konventioita että nykypäivän digiominaisuuksia.. Kaiken keskellä on Marantz-laitteista tuttu pyöreä portholenäyttö ja sen alapuolella sisääntuloliitännän valitsin, sävynsäädöt ohittava source direct -valinta, basson-, diskantinja kanavatasapaiUUden ja vanhan risteyksessä Marantz onnistui puristamaan paljon perinneosaamistaan parin vuoden takaiseen Model 30 -integroituun ja Sacd 30n -soittimeen, ja nyt klassikkovalmistaja jatkaa samalla linjalla tuoreimman Model 40n -integroidun kanssa. Model 40n:n etupaneeli on toteutettu samalla, kaikin puolin todella yksinkertaisella ja onnistuneella tavalla. Kyseinen laitepaketti onnistui useammallakin osaalueella siirtämään valokeilan tietyllä tapaa pysyviin, perinteisiin arvoihin – perusasioihin, jotka eivät ole mainittavasti muuttuneet sitten Marantzin perustamisen vuonna 1953. Lähinnä keskeistä on lopusta löytyvä n-kirjain, joka tässä tapauksessa tulee englanninkielen sanasta network. Vaihtuvista isännistä huolimatta Marantz on onnistunut vuosien saatossa pitkälti vastaamaan alati päivittyviin äänenja kuvantoiston tarpeisiin
(nro 212) 3/2022 25
Pintaerojen vaikutelma vain vahvistuu tyylikkäillä pikkuledeillä, jotka hohtavat hillitysti keskilevyn reunojen alta. HEOS-sovelluksen myötä laitteen verkkotoistomahdollisuudet pääsevät parhaiten oikeuksiinsa, vaikka toki striimaus onnistuu myös esimerkiksi bluetoothilla tai Apple-tuotteilla AirPlay 2:lla ilman sen kummempaa sovellusseikkailua. Käytön kannalta on suuri etu siitä, että kaikki säädettävä on säädettävissä suoraan etupaneelista ilman tarpeettomia valikon valikkoja tai ohjainsovelluksen avaamista. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö Model 40n sisältäisi myös nykyaikaista toiminnallisuutta ja säätömahdollisuuksia. Tämän tyyppinen yksinkertainen asettelu, simppeli näyttö ja potikoiden jäsentely ovat kookkaiden värinäyttöjen ja rohkeiden kotelomuotoilujen aikakaudella todella raikas muttei lainkaan turhan retro valinta. 26 3/2022 (nro 212) TESTI: Marantz Model 40N non säätö sekä äänenvoimakkuuden säädin. Muiden kuin verkkopohjaisten äänenlähteiden saralla Model 40n tarjoaa mukavasti valinnanvaraa. Nämä kaikki ovat omassa mattapintaisessa etumaskissaan, joka ikään kuin leijuu taustalle jäävien, kolmiulotteisella tekstuurilla viimeisteltyjen reunapalojen välissä. ?. Ne löytyvät melko vaivattomasti todella asiallisen kaukosäätimen avulla laitteen setup-valikosta, kun taas varsinaiset verkkotoiminnot vaativat moneen otteeseen hyväksi havaitun, laajasti yhteensopivan HEOS-ohjainsovelluksen asentamisen. Tarjolla on muun muassa peruslaadukas vinyylisottimen riaa-esivahvistin mm-äänirasioille, kolme linjatasoista stereo-rca-ottoa, optinen ja koaksiaalinen digiotto, hdmi arc televisioäänelle sekä usb-a-liitäntä massamuistiin säilöttyjen tiedostojen toistolle. Tarjolla on peruslaadukas vinyylisoittimen riaa-esivahvistin mm-äänirasioille, kolme linjatasoista stereo-rca-ottoa, optinen ja koaksiaalinen digiotto, hdmi earcin sijaan vanhempi ja yksinkertaisempi arc televisioäänelle sekä usb-a-liitäntä massamuistiin säilöttyjen tiedostojen toistolle. . Todella tanakat, Marantzin omat SPKTnaparuuvit takaavat hyvän kontaktin kaiutinkaapeleille. Oikeastaan vain usb-dac-liitäntä tietokoneelle Marantz Model 40n tarjoaa takapaneelin liitäntämahdollisuuksissa mukavasti valinnanvaraa
HDAMeli Hyper-Dynamic Amplifier Module -versio taas on 40n:ssä SA3, kun taas 30:ssä käytettiin sen ohella myös SA2-versiota. Virranantomaksimi on 18,4 ampeeria. puuttuu, mutta toisaalta esimerkiksi yllä mainittu AirPlay 2 ajaa Apple-laiteperheen kohdalla langattomalla kätevyydellään pitkälti saman asian. Onneksi painikkeiden järjestyksen oppii kuitenkin nopeasti. Siinä missä Model 30 toimi d-luokassa, 40n luokka on ab. Vahvistinta ohjataan todella tanakalla, poikkeuksellisen hyvin käteen käyvällä kaukosäätimellä, jonka oikeastaan ainoa miinuspuoli on taustavalaistuksen puute. Dynaamisen tehon osalta osviittaa antaa omassa laatikossaan oleva brittikollegojemme mittaus. Yksi konkreettinen ero vahvistimien välillä on, nimittäin riaa-esivahvistimet. Siinä missä Model 30:n rms-teho neljään ohmiin oli paperilla 200 wattia, 40n tarjoaa puolet vähemmän eli 100 wattia. Model 40n:n etupaneeli on toteutettu todella onnistuneella tavalla. . Sisäisesti harkittu Vaikka Model 30 ja 40n ovat päällisin puolin melko samantyylisiä vahvistimia, niillä on kuitenkin muutamia selkeitä eroavaisuuksia. Huolimatta siitä, että 40n:n toteutus ja design on selvästi kehittynyt, molempien antotehoksi kahdeksaan ohmiin ilmoitetaan 70 wattia. Myös vahvistinluokka on muuttunut. Mutta ei Model 40n mitään budjettitavaraa sisällä. Esimerkiksi virtapuolelta löytyy kookas 129-millimetrinen, 3,5 kilogrammaa painava rengassydänmuuntaja toisin kuin Model 30:ssä, jossa virtalähde on hakkurimallinen. Kiitämme mittauksista kollegojamme Briteissä: Paul Miller / Hi-Fi News (hifinews.com). Ne poikkeavat toisistaan siten, että siinä missä Model 30:ssä on valmistajan kehittynein, musical premium -tason phono eq, joka sopii sekä mmettä mc-rasioille, 40n:ssä vastaavasti on tarjolla vain perusmallinen musical-tason versio, jonka kanssa voi käyttää vain mm-äänirasioita. Se tarjoaa sisäänrakennettuna (tai toisin sanoen HEOS-järjestelmän kautta) muun muassa Spotify Connectin, Tidalin, Deezerin ja Amazon Music HD:n sekä esimerkiksi nettiradio-option tuDynaaminen antoteho suhteessa säröön mitattuna kahdeksan ohmin (musta), neljän ohmin (punainen), kahden ohmin (sininen) ja yhden ohmin (vihreä) kaiutinkuormilla. Laitteen sisäinen toteutus on mietitty tarkkaan ja osiot on sijoiteltu erilleen toisistaan. Molemmissa malleissa on enemmän tai vähemmän kustomoituja komponentteja, muun muassa elna-kondensaattoreita, mutta näiden taustoja Marantz ei kuitenkaan erittele sen kummemmin. Tasojen kolmiulotteinen vaikutelma korostuu nerokkaiden pienten taustavalojen ansiosta. Siinä missä ominaisuuksiltaan riisutumpi Model 30 maksaa vielä tänäkin päivänä 3 199 euroa, sen 700 euroa kalliimpi hinta 40n:ään verrattuna on perusteltavissa lähinnä käytetyillä komponenteilla ja niiden laadulla. Kaiken keskellä on Marantz-laitteista tuttu pyöreä portholenäyttö ja sen rinnalla säätimet. ?. Muista liitännöistä mainittakoon vahvistinotto, säädettävällä alipäästösuodatuksella varustettu subwoofer-anto, linjatasoinen stereoanto, kauko-ohjauksen liitäntä sisään ja ulos sekä sarjassaan todella tanakat, Marantzin omat SPKT-naparuuvit kaiutinkaapeleille. Mittausten perusteella molemmat antavatkin 2 x 95 wattia kahdeksaan ohmiin ja 2 x 155 wattia neljään ohmiin, mutta 40n vie suorituskyvyn astetta pitemmälle tehokkaamman virtalähteensä ansiosta tarjoten 383 wattia kahteen ohmiin ja 337 wattia yhteen ohmiin. Nämä kaikki ovat omassa mattapintaisessa etumaskissaan, joka ikään kuin leijuu taustalle jäävien, kolmiulotteisella tekstuurilla viimeisteltyjen reunapalojen välissä. (nro 212) 3/2022 27 Marantz Model 40n mittapenkissä Marantz Model 40n:n ab-luokan vahvistintoteutus on samankaltainen kuin valmistajan PM8006-mallissa. Vahvana verkossa Model 40n yksi keskeisimmistä vahvuuksista on siinä, että se on elimellisesti verkkotoistoon suunniteltu integroitu vahvistin
Lähdevalitsin sen sijaan naksahtelee asiallisesti samoin kuin sävynsäätöpotikat, jotka muuten vaikuttivat kuuntelukokeissa toimivan poikkeuksellisen hyvin musiikin sisältöjä tukien. Vahvistimen kiertosäätimet ovat sarjassaan suhteellisen laadukkaan oloiset, mutta kieltämättä sähköisen äänenvoimakkuuspotikan vaste olisi voinut olla vähän jäykempikin. Verkkopuolen koko potentiaalin saakin käyttöönsä tutun HEOS-järjestelmän kautta. Marantz ei ilmoita bassoja diskanttisäätimien toiminta-aluetta tai voimakkuutta, mutta subjektiivisesti arvioiden jälkimmäinen voisi olla ±6 desibeliä, muttei välttämättä täysin lineaarisesti. Kaukosäädin puolestaan on sarjassaan todella raskas ja vakuuttava, mutta pehmeähkö alumiini ei pitkällä jänteellä hirveästi kuitenkaan kolahduksia kestä. Se toimii kätevästi myös kaukosäätimen jatkeena ja helpottaa verkkosisältöjen parissa navigointia. Toki markkinoilta löytyy edullisempiakin (kuten myös arvokkaampia) integroituja vahvistimia vastaavilla verkkoja muilla ominaisuuksilla, mutta 40n onkin enemmän kuin vain ominaisuuksiensa summa. Yksinkertainen mutta visuaalisesti onnistunut etulevy on sopivan ajaton ja hillitty, jolloin se paitsi kestää katseita mutta myös aikaa. 28 3/2022 (nro 212) TESTI: Marantz Model 40N Model 40n:n nimen n-kirjain tulee network-sanasta. Lisäksi laite on Roon Tested, mikä on hyvä uutinen digitaalisten musiikkikirjastojen käyttäjille. Vaikka kyseisiä säätöjä ei useinkaan tule käytettyä (ja laite sisältää vieläpä säädöt ohittavan source direct -kytkimen), niillä oli kuitenkin mahdollista esimerkiksi kaivaa esiin hiukan neutraalihkoista kaiuttimista rohkeampi toistoprofiili – vaikkei se enää siinä vaiheessa ollutkaan varsinaisesti mitenkään erityisen neutraali. Silti käytännöllisyys esimerkiksi porthole-näytön kohdalla voisi olla hiukan parempikin, sillä ihan pienimmästä tekstistä ei kovin hyvin saa selvää, vaikka perusasiat siitä helposti hahmottaakin pienen matkankin päästä. hansine ja tuhansine kanavineen. Soundin hienovaraisempia nyansseja taas oli mahdollista vertailla vaihtelemalla vahvistimen da-muuntimen kahden eri filtterin välillä, joista toinen ikään kuin korosti. Kyseessä on useammankin tutun valmistajan hyödyntämä monihuoneja suoratoistokäyttöliittymä, joka tarjoaa suhteellisen helppotajuisessa ja yksinkertaisessa paketissa paljon toiminnallisuutta. Kaukosäätimessä ei myöskään ole taustavalaistusta, mikä varsinkin aluksi saattaa vaatia vähän lättänöiden näppäimien sijaintien ulkoa opettelua. Model 40n on oikeasti aika iso, selvästi perinteistä vahvistinta raamikkaampi laite, jolle kuvat eivät tee aivan täyttä kunniaa. Itse säädin on kuitenkin sangen monipuolinen, ja sillä voi ohjata myös esimerkiksi Marantzin cd-soittimia. Ensinnäkin huomio kiinnittyy laitteen designiin. Ja kuten tiedämme, kokonaisäänenlaatuun vaikuttaa moni muukin asia kuin dac-sirun toteutus. Samoin etumaskin reunojen säädettävät spottivalot voisivat kieltämättä olla täysillä aavistuksen kirkkaammatkin, jotta ne toisivat päivänvalossa paremmin esiin laitteen monin tavoin onnistunutta muotoilua. Laitteen peruslaadukas ES9016K2M-dacsiru yltää maksimissaan 192 kilohertsin ja 24 bitin resoluutioon, mitä voidaan nykyisellään pitää melko maltillisena lukemana, vaikkakin se palvellee suurimman käyttäjäkunnan hires-toistotarpeita ihan riittävästi. Oikeat asiat kohdallaan Marantz Model 40n on periaatteessa hyvin ainutlaatuinen laitekategoriansa edustaja
Jos siis etsit vakavissasi sekä analogiset että digitaaliset ja verkkopohjaiset toistolähteet yhdistävää, laadukasta integroitua vahvistinta niin tämän päivän kuin vähän huomisenkin tarpeisiin, kannattaa Model 40n ehdottomasti pitää mielessä! + Hyvä ja perinteikäs toteutus + Yksinkertainen ja helppo käyttö + Vakaa äänenlaatu – Ei kaikkia hintaluokalle tyypillisiä ominaisuuksia äänen täsmällisyyttä, toinen taas pehmensi hiukan terävimpiä transientteja. Verkko-ominaisuudet ja HEOS-alusta toimivat niin ikään hyvin, mutta kieltämättä Model 40n:n tapainen, sinänsä simppeli kaksikanavalaite ei sellaisenaan välttämättä edes tarvitse monimutkaista sovellusta toimiakseen. Äänen perusteet kunnossa Perusteiltaan Model 40n oli testissämme kaikin puolin siistin kuuloinen ja peruskuunteluun aivan tarpeeksi vääntöä tarjoava vahvistin. Marantz Model 40n on ulkoisesti ja sisäisesti hyvällä tavalla perinteikäs ja ajaton integroitu stereovahvistin, joka osaa konventionaalisuudestaan huolimatta myös keskeisimmät digiajan temput. Kyseessä on ilahduttavan yksinkertainen mutta vakaasti toimiva, musiikkiin keskittyvä integroitu vahvistin, jonka toinen jalka on vahvasti perinteiden vakaalla maaperällä ja toinen tämän päivän digimaailmassa. Yleisellä tasolla Marantzin kokemus ja tavoitteet musikaalisuuden korostamisesta kyllä kuuluvat Model 40n:n äänessä. Kaikki toimi heti paketista nostettuna kuten kuuluukin, eikä mikään osa-alue vaatinut erityisemmin ihmettelyä. Vaikka siitä puuttuu hintaluokalleen tyypillisiä erikoisominaisuuksia, kuten usb-dac ja vaikkapa tuoreempi hdmi earc, ehjä ja laadukas kokonaisuus on kuitenkin enemmän kuin pelkkä osiensa summa. n Model 40n:n eri osiot on sijoiteltu fiksusti erilleen toisistaan. Model 40n on tyylikkään raikas vaihtoehto eksoottisille multimediavatkaimille ja keskittyy äänellisen profiilin toteutuksellaan puhtaasti musikaalisuuden esiintuomiseen. Tilanne on tietysti eri, jos järjestelmään haluaa liittää enemmänkin HEOS-yhteensopivaa laitekantaa, jolloin myös Model 40n muodostaa oman osansa isommassa kokonaisuudessa. Model 40n tarjoaa basson ja diskantin tasonsäädön sekä nämä ohittavan Source Direct -valinnan.. Ja tässä se myös onnistuu hintaa vastaavalla laadulla. Mukana on myös kustomoituja komponentteja, muun muassa elna-kondensaattoreita. Esimerkiksi pelkkiä suoratoistopalveluita käyttäessä HEOS-sovellusta ei kuitenkaan välttämättä tule edes avanneeksi, sillä kuten sanottua, kaikki pelaa riittävän jouhevasti esimerkiksi bluetoothilla tai AirPlay 2:lla. Hiukan mausta ja kuuntelutottumuksista riippuen näillä valinnoilla voi pitkällä jänteellä olla suurikin merkitys. (nro 212) 3/2022 29 Monella tavalla kestävä . Monelta osin oikeaan suuntaan viritetty ääni vei ensi tahdeista lähtien mennessään. Marantzin HDAMeli HyperDynamic Amplifier Module -versio puolestaan on SA3. Esimerkiksi virtapuolelta löytyy kookas 129-millimetrinen, 3,5 kilogrammaa painava rengassydänmuuntaja. Keskellä erottuu kookas jäähdytyselementti
Litteä tai kapea subwoofer on – katselusuunnasta riippuen – helpompi sijoittaa huomaamattomasti esimerkiksi sohvan alle, kaapiston sivulle tai jopa verhon taakse. Cabassen kotelo on 39 senttimetriä leveä ja jalkojen kanssa myös 39 senttimetriä korkea mutta vain 15 senttimetriä syvä. Pienestä elementistä ja kotelosta ei ole vain mahdollista saada voimakasta ja kovin matalalle ulottuvaa bassotoistoa. Tällaisten mutta laadukkaiden subwoofereiden tarjonta ei ole kovin runsasta, mutta markkinoilla on toki muutamia ehdokkaita. Mutta sitä odotellessa otimme kokeiltavaksi kaksi mielenkiintoista vaihtoehtoa: Suomessa etenkin kuluttajapuolella tuntemattomamman mutta sinänsä vanhan ja arvostetun ranskalaisen kaiutinmerkin Cabassen Lipari 21:n (erikoiselta kuulostava mallinimi Lipari on muuten saari Italiassa ja noudattaa Cabassen tapaa nimetä tuotteet eri saarien nimillä) sekä skottilaisen Gallo Acousticsin ProfileSub -aktiivisubwooferin. Kahdeksan tuuman elementti on sijoitettu kotelon sivulle. Se on helpoin tapa parantaa pienten kaiuttimien bassotoistoa. Gallo on näistä 800 euron hinnallaan selvästi kalliimpi Cabassen maksaessa 499 euroa. Koko ja sijoitus Gallo saattaa vaikuttaa hieman Cabassea suuremmalta, mutta visuaalisesti näin ei välttämättä ole. Koska matalien taajuuksien tulosuuntaa on vaikea paikantaa, voidaan lisäbasso sijoittaa melko vapaasti eli myös huomaamattomasti. Sama koskee soundbar-kaiuttimia. 30 3/2022 (nro 212) Teksti: Teppo Hirvikunnas Kuvat: Teppo Hirvikunnas ja valmistajat VERTAILU: Kaksi kapeaa subwooferia M oni haluaa mahdollisimman pienet tai ainakin kompaktin kokoiset eli huomaamattomat kaiuttimet. Juuri tuo korkeus on se, mikä saa Cabassen näyttämään Galloa hieman suuremBassot piiLoon Kokeiltavana kaksi kompaktia, kapeaa ja helposti piilotettavaa mutta hieman tuntemattomampaa aktiivisubwooferia: Cabasse Lipari 21 Ranskasta ja Gallo Acoustics ProfileSub Skotlannista.. Kumpikaan ei ole mitään halppistasoa. Toki tässäkin koolla on merkitystä. Kotelossa on tätä varten pitkällä sivulla pienet kumitassut, ja sellaiset voi toki kiinnittää myös lyhyelle sivulle, jos kotelon haluaa olevan pystyssä. Kovin isoa subwooferia on vaikea laittaa piiloon, ja mahdolliset sijoitusvaihtoehdot ovat rajalliset. Säädöt sijaitsevat vastaavasti kotelon edessä (tai päällä), mistä niihin on helppo päästä käsiksi. Kotelon mitat ovat, sijoitussuunnasta riippuen, leveys 47,5, korkeus 30,5 ja syvyys tai vaakatasoon sijoitettuna korkeus 17,5 senttimetriä. Kaikkinensa siis pienempään tilaan kuin perinteinen kantti kertaa kantti -toteutus. Teimme pienikokoisista, erityisesti kapeista/ matalista subwoofereista vertailutestin reilu 1,5 vuotta sitten, ja kohta voisi olla tarpeen tehdä jälleen uusi laajempi katsaus. Pienten kaiuttimien suurin kompromissi on bassotoistossa. Gallo on suunniteltu sijoitettavaksi seinälle, joko vaakatai pystyasentoon, mutta mukana toimitettavat kartiojalat mahdollistavat (periaatteessa) subwooferin sijoittamisen myös vaakatasoon elementti ylöspäin esimerkiksi sohvan alle, mikäli siis sohvan alta löytyy korkeussuunnassa tilaa sellaiset 18–20 senttimetriä. Tässä mitassa on mukana myös seinäkiinityksen teline tai vaakatasoon sijoitettuna kartiojalustat sekä suojakankaan kehikko. Ilman niitä syvyys (tai korkeus) saadaan nipistettyä 130 millimetriin. Kotelon voi sijoittaa haluttaessa kyljelleen myös suoraan lattialle. Tässä saattaa auttaa subwooferin muoto. Sijoituksessa on kuitenkin huomioitava se, että kotelon takana (tai pohjassa) oleville liitännöillä pitää varata tilaa. Toisaalta kovin pienestä subwooferista saatava hyöty saattaa olla rajallinen. Niiden mukana toimitettavat “subwooferit” kun ovat valitettavan usein enemmän tai vähemmän heikkotasoisia. Lisäbassolla lisää bassoa Ratkaisu on lisäbasso eli subwoofer
Vahvistimissa on vain linjatasoiset sisääntulot: Cabassessa mono-rca, Gallossa stereo. Gallossa on lisäksi portaattomasti säädettävä vaihe, kun taas Cabassessa vaiheelle on 0/180-valintakytkin. Cabasse Lipari 21:n vasteessa oli nähtävissä voimakas, joskin kapea-alainen korostuma 40 hertsin kohdalla, ja tämän alapuolella toisto vaimenee jyrkästi. Cabassessa on sangen tehokas, jopa 400 wattia hetkellistä tehoa antava d-luokan vahvistin. Gallossa on valittavissa automaattinen käynnistys ja sammutus valmiustilaan sisääntulosignaalin tunnistuksella. Mittaukset tehtiin subwoofereiden alipäästösuodattimen säädön minimi-, puolivälija maksimiasetuksilla. Säätöinä kummassakin on alipäästösuodattimen jakotaajuus ja voimakkuus. . Toisto ulottuu näillä eväin yllättävän alas. Vahvistimessa on kiinteä sähköinen bassokorostus ja jyrkkä subsonic-suodatus, jotta elementin liikepoikkeama ei kasva liian suureksi kaikkein matalimmilla taajuuksilla. Cabassessa sama ominaisuus on kiinteänä. Kaiutinjohtoon ei ammattipiireissä kuitenkaan paljoa satsata. Kummassakin subwooferissa on hyvän hyötysuhteen dluokan vahvistinaste. Kaiutintasoista tuloa ei siis ole, joten sellainen liitäntä vaatii erillisen kaiutin-/linjatasosovittimen. Liitännät ja säädöt sijaitsevat kotelon pohjassa, missä ne vievät vähän tilaa ja ovat piilossa, mutta toisaalta säätöihin on hankala päästä käsiksi. 8 tuumaa ja säädöt Kummassakin subwooferissa on halkaisijaltaan 8-tuumainen elementti. Korostuman johdosta toistovaste on kaukana lineaarisesta, etenkin Cabassen liitännät ja säädöt sijaitsevat kotelon pohjassa, mikä ei säätämistä ajatellen ole paras paikka. ?. Elementin edessä on tyylikäs metalliritilä kromikehyksellä, eli tältä osin se ei välttämättä ole niin huomaamaton. Mittaukset ja ääni Mittasimme subwoofereista toistovasteet niin sanottuna lähieli close-up-mittauksena. Cabasse on saatavana myös tyylikkäänä valkoisena. Cabassen tehoksi ilmoitetaan 200 ja Gallon 150 wattia. Kotelo on lisäksi suunniteltu sijoitettavaksi vain pystyyn.Tämä asettaa sijoitukselle rajoituksia. Sinänsä liitännät ja johdot saa näin kylläkin helposti piiloon. Näin huoneen vaikutus voidaan minimoida. Cabassen kotelo on kapea ja elementti hintaluokka huomioiden järeä. Cabassessa on refleksiviritteinen kotelo, kun Gallo taas luottaa suljettuun toteutukseen. Refleksikotelon tapauksessa (Cabasse) mittaus tehtiin erikseen elementin ja refleksiaukon edestä, ja ne yhdistettiin ohjelmallisesti. Toisaalta kotelon hyvä viimeistely (vaihtoehtoina valkoinen tai musta) antaa mahdollisuuden jättää subbari osittain myös näkyville. (nro 212) 3/2022 31 malta. Kotelon viritys yhdessä bassokorostuksen kanssa tuottaa suurimman ulostulonsa refleksiputken kautta. Liitäntä edellyttää siis vahvistimelta subwoofer-lähtöä. Ne eivät tosin maksa kuin korkeintaan muutaman kympin
Cabasse soi kokoonsa nähden myös yllättävän kovaa. Gallo Acoustics ProfileSubin toistovaste oli selvästi Cabassea lineaarisempi, joskin tässäkin toistoa on venytetty sähköisesti hieman alemmas kuin mitä elementti näin pienessä kotelossa kykenisi luonnostaan toistamaan. Niin säätöjen kuin myös sijoituksen suhteen Lipari 21 on melko kriittinen. Tosin senkin kanssa ruuvailtaessa ja musiikkia kuunnellessa tulee välillä tuskastuttava olo. Säädöt toimivat muuten hyvin, ja toistovasteen muotokin säilyy hyvänä myös korkeammilla jakotaajuuksilla. hiemankaan korkeammilla jakotaajuuksilla. Mukana sekä musta että vaaleanharmaa suojakangas. Ei ollenkaan huono vaihtoehto, jos matalat taajuudet halutaan myös tuntea. Gallo voidaan sijoittaa myös vaakatasoon esimerkiksi sohvan alle. Leffojen murinat ja lf-efektit toistuvat voimalla (toki subwooferin kokoluokka huomioiden). Cabassen toistoa saattaa olla (ja onkin) hieman vaikea saada sulautumaan pääkaiuttimien toistoon kovin lineaarisesti. Sovitus pääkaiuttimien toistoon vaati keskimääräistä enemmän tarkkuutta. Bassoa tuli helposti liikaa tai liian vähän, musiikkilajista riippuen. . ?. Toisto saadaan sovitettua yhteen hyvinkin erilaisten ja myös hyvin pienten pääkaiuttimien kanssa. Itse kotelon syvyys on vain 130 millimetriä, mutta kiinnitys ja liittimet tarvitsevat hieman lisätilaa. Cabasse soi itse asiassa yllättävän mukavasti, joskin sangen muhkealla soundilla. Yllättävän alas Gallokin siis toistaa. Niin sanotusti oikeat jakotaajuudet eivät aivan vastaa säädön arvoja, mutta korvallahan säätö loppujen lopuksi kuitenkin tehdään. Cabasse onkin selvästi parhaimmillaan kevyellä musiikilla, jos pitää muhkeasta bassosta, ja myös elokuvakäytössä. Jos se siis sinne mahtuu. Himmeä musta tai valkoinen kalvopinnoite, elementin edessä musta tai valkoinen metalliverkko + kapea kromirengas. Gallo voidaan kiinnittää seinälle joko vaakaan tai pystyyn. Optimaalisesti pääkaiuttimien toisto pitäisi rajata tai rajautua johonkin 60–80 hertsin alueelle. Lisäksi tässäkin alapää suodatetaan jyrkästi 35 hertsin kohdalla. Gallossa on vaiheelle portaaton säätö, mikä – en sano että helpottaa, mutta – antaa laajemmat mahdollisuudet subbarin sovittamiseen pääkaiuttimiin. 32 3/2022 (nro 212) VERTAILU: Kaksi kapeaa subwooferia Gallo Acoustics ProfileSub Cabasse Lipari 21 Hinta 800€ 499€ Maahantuoja/edustaja Ideaali Tec Lisätietoja ideaali.fi Elementin nimelliskoko 8” 8,25” Tehollinen halkaisija 165 mm 170 mm Kotelotyyppi Suljettu Refleksi Vahvistin D-luokka D-luokka Teho 150 W (jatkuva) 200 W (jatkuva) Linjatulo RCA (stereo) RCA (mono) Kaiutinsisääntulo Ei Ei Heräte-tulo (trigger) Ei Ei Automaattinen on/off Kyllä (valittava) Kyllä Alipäästösuodatin 50–180 Hz 50–180 Hz Tasonsäätö Kyllä Kyllä Vaiheenkääntö 0–180 astetta 0/180 astetta BassEQ Ei Ei Mitat (k x l x s) 305 x 475 x 130-175 mm 390 x 390 x 150 mm Paino 10,5 kg Paino 9,3 kg Viimeistelyt Maalattu himmeä musta tai himmeä valkoinen. Myös Gallossa on d-luokan vahvistin, mutta teholtaan se on aavistuksen Cabassea pienempi. Tämä todettiin myös kuuntelussa, mutta yllättäen ei niin pahana kuin aluksi luultiin. Tässä auttaa myös Gallon portaattomasti säädettävä vaiheenkääntö
Rakenne ei kuitenkaan mahdollista Cabassen sijoitusta vaakatasoon esimerkiksi sohvan alle. Ääni on paikoin hieman pyöreä ja ponneton, mutta kokonaisuutena silti hyvää tasoa. Liitännät sijaitsevat kotelon takana (pohjassa), mikä pitää huomioida sijoituspaikkaa valittaessa. Toteutus toimii parhaiten mättörockilla, teknolla ja toimintaleffoilla. n “Käytä vaiheen säätöön siniaaltoa” + Sijoitusvaihtoehdot + Huomaamattomuus + Luonnollinen toisto + Portaaton vaiheen säätö Hinnakas + Kohtuullinen hinta + Siisti design + Äänenpainevarat luokassaan Alimman basson korostuminen Toistovasteen lineaarisuus. Vaiheekäännölle olisi ehkä toivonut portaatonta säätöä. Cabasse on toisaalta paremman näköinen, jos basso pitää kuitenkin jättää hieman näkyviin. Gallo ProfileSubin toisto ulottuu kotelon koko huomioiden alas ja toistovaste on lineaarinen jakotaajuudesta riippumatta. Gallo Acoustics ProfileSub on kaikkiaan hyvä pikkusubbari, jolla on tosin myös hintansa. Taajuus valitaan jakotaajuuden keskeltä (esimerkiksi 80 hertsiä), ja sitten vain kääntelemään vaihetta. Gallon äänenpainevarat ovat Cabassea pienemmät mutta riittävät kyllä mainiosti normikokoiseen tilaan ja käyttöön. Toisaalta Gallon soundissa ei ollut ehkä aivan samanlaista “munaa” kuin Cabassessa parhaimmillaan. Cabasse Lipari 21:n toistoa leimaa voimakas korostus 40 hertsin alueella, ja sen myötä subwooferin sovittaminen erilaisiin pääkaiuttimiin on haasteellista eikä toistoa voi oikein kutsua hifistyneeksi. Tasaisen toistovaste ja suljetun kotelon luontaisesti helppo vaihekäyttäytyminen yhdessä portaattomasti säädettävän vaiheen kanssa helpottaa subwooferin sovitusta pääkaiuttimiin ja erilaisiin sijoituksiin. Tässäkin subwooferin sijoituksella ja oikeilla säädöillä on suuri merkitys. Gallon säädöt sijaitsevat kätevästi subbarin edessä, ja niihin kuuluu myös portaaton vaiheenkääntö. Tästä kiitos myös portaattomalle vaiheensäädölle. Jopa seinälle kiinnitettynä. (nro 212) 3/2022 33 Cabasse Lipari 21 Hinta: 499 € Muhkean basson ystäville Cabasse Lipari 21 on luokassaan kompakti ja kohtuuhintainen. Kumpikin testatuista subwoofereista on kokonsa puolesta helppo sijoittaa huomaamattomasti, Gallo ehkä jopa hieman helpommin. Sen sijaan, että kuuntelisi musiikkia ja kääntelisi säädintä tai kytkintä edestakaisin, niin kannattaa käyttää tylsää testisignaalia eli tavallista yhden taajuuden siniaaltoa. Gallo Acoustics ProfileSub Hinta: 800 € Ehkä tylsä mutta hyvä Gallo Acoustics ProfileSub on hieman tylsän näköinen, mutta sen kompakti koko, pieni syvyys ja mittasuhteet mahdollistavat helpon sijoituksen mahdollisimman huomaamattomasti. Kyllä Cabassella on ollut tässä ihan tarkoituksellista ajatusta mukana. Designinsa puolesta se on suunniteltu sijoitettavaksi kenties enemmän tai vähemmän näkyville, vaikka suhteellisen kompaktina ja vain 150 millimetriä kapeana se mahtuu helposti piiloonkin. Cabasse tarjoaa toimintojen ja säätöjen osalta vain perusominaisuudet. Gallo toistaa hifistyneesti, sen toisto ulottuu lineaarisena yllättävän alas ja se on helppo sovittaa erilaisiin kaiuttimiin. Se asento, jossa basso kuulostaa (kuuntelupaikalla) voimakkaimmalta, on oikea. Gallo soi melko lineaarisesti, ja se oli helppo sovittaa erilaisiin pääkaiuttimiin. Gallo Acoustics ProfileSub on kaikkiaan hyvä pikkusubbari, jolla on tosin myös hintansa. Kaikkiaan valinta saattaa silti kääntyä Galloon. Vaiheen säätöön on itse asiassa helpompi tapa. Gallo soi hifistyneesti ja tasapainoisesti kaikilla musiikkilajeilla ja toimii yhtälailla elokuvia katsottaessa. Toistoltaan Cabasse ja Gallo ovat hyvin erilaiset: Gallo Acoustics ProfileSub on selvästi Cabassea lineaarisempi ja hifistyneempi ja myös helpompi sovittaa yhteen erilaisten pääkaiuttimien kanssa. Pääkaiutin ja subwoofer ovat tällöin jakotaajuuden alueella osapuilleen samassa vaiheessa. Rakenteeltaan Gallo on jämäkkä ja ammattimainen. Pienin varauksin Gallo mahtuu melkein minne vain. Aavistuksen lisää tarkkuutta ei tässäkään olisi pahitteeksi. Toisaalta Cabassen soundissa on “munaa”, ja ääntäkin saadaan subbarin koko huomioiden yllättävän paljon. Sellainen saattaa toki olla joissain av-vahvistimissa. Enemminkin paikka voisi olla sen takana. Kaksi samanlaista mutta siltikin hyvin erilaista lisäbassoa . Cabasse soi bassokorostuksestaan huolimatta yllättävän maukkaasti, etenkin kevyellä musiikilla ja elokuvissa, ja siitä saa kokoluokassaan hyvin potkua
Sankakuulokkeet ovat mukavammat päässä. Suurvertailussa 15 erilaista mallia kaikille sopivassa hintahaarukassa 20–300 euroa. 34 3/2022 (nro 212) SUURVERTAILU: Langalliset hifikuulokkeet 20–300 euroa P eruskäytössä kotona ja miksei reissussakin on perinteiset langalliset sankakuulokkeet usein järkevin valinta. Moni ei pidä nappikuulokkeiden tuntumasta korvassa, ja erityisesti korvaan tungettavat niin sanotut in-ear-nappikuulokkeet ovat monesta todella ärsyttävät ja pidemmässä käytössä jopa epähygieeniset. Teksti: Teppo Hirvikunnas ja Heikki Kivelä Kuvat: Teppo Hirvikunnas Mittaukset: Teppo Hirvikunnas Kuuntelut: Heikki Kivelä, Joni Nikkola ja Teppo Hirvikunnas. Langattomuus toki helpottaa käyttöä ja tekee kuuntelusta monesti mukavampaa, kun ei tarvitse roikkua piuhan päässä, mutta Järkeviä kuulokkeita moneen käyttöön ja kohtuuhintaan Perinteiset langalliset sankakuulokkeet ovat edelleen järkevin tapa nauttia henkilökohtaisesta kuuntelusta kotona, oli sitten kyse musiikista tai television äänestä
Ja periaatteessa samalla rahalla pitäisi saaman laadukkaammat langalliset sankakuulokkeet kuin saman hintaiset mutta elektroniikan ja akun lisähinnan sisältävät langattomat. Audio-Technica ATH-AD500X Audio Technica ATH-A990Z Beyerdynamic DT 770 Pro Beyerdynamic DT 880 Edition Grado SR60x Grado SR80x Grado SR225x KOSS Porta Pro Classic KOSS PRO4S Sennheiser HD 559 Sennheiser HD 65 TV Sennheiser HD 560S Sennheiser HD 569 Superlux HD681 Thomson HED4407 TV . Tällä kertaa mennään kahdella mallilla: Audio Technica ATH-A990Z (269 euroa), Grado SR225x (299 euroa). Ja kaikille on kysyntää. Hieman kalliimmissa valikoima oli jo suppeampi. Kuuntelijoita oli kaikkiaan kolme, jotta pään ja korvien anatomian erot ja poikkeamat kuuntelutottumuksissa tasoittuisivat loppuarvoinnissa. Keskihintaiset kuulokkeet ovat kaikki jo enemmän tai vähemmän tunnettuja kovia nimiä, kuten Audio-Technica ATH-AD500X (159 euroa), Beyerdynamic DT 770 Pro (129 euroa) ja DT 880 Edition (190 euroa), Grado SR60x (129 euroa) ja SR80x (169 euroa), KOSS PRO4S (169 euroa), Sennheiser HD 569 (130 euroa) sekä hintaluokan yläpäässä Sennheiser HD 560S (199 euroa). Mutta myös edullisia ja kohtuuhintaisia löytyi lopulta yllättävän runsas valikoima. Käyttötestissä arvioimme kuulokkeiden työn laatua ja rakennetta niiden kestävyyttä silmällä pitäen, käyttömukavuutta ja tietenkin äänenlaatua. Esimerkiksi meillä toimituksessa on yli 30 vuotta vanhat ja edelleen erinomaisesti toimivat Yamahan tavalliset sankakuulokkeet. Läheskään kaikissa laitteissa, vahvistimissa ja televisiossa ei välttämättä ole edes langatonta tekniikkaa. Ikään kuin optimaalisin vaste kuulokkeilla ei siis ole suora, vaan hieman kuulokkeiden käyttötarkoituksesta ja halutusta äänen luonteesta riippuen vasteessa on tyypillisesti laajahko korostuma 2–8 kilohertsin alueella, ja tätä korkeammilla taajuuksilla toisto voi vaimentua selvästi. Se toimii aina virrasta riippumatta, on helppo kytkeä sekä käyttää ja todennäköisesti kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä. ?. Niinpä päätimme toteuttaa vertailun alkuperäistä laajemmalla skaalalla aina 20:stä 300 euroon. Tunnettuihin merkkeihin on helppo vaihtaa tarvittaessa uudet korvatyynyt tai koiran pureksimat kaapelit. Lisäksi langattomien laitteiden käyttöönotto on myös oma prosessinsa, eikä se ole välttämättä kaikille helppoa. Keskialueen ja myös bassoalueen toistotavoite on yleensä suora tai alle 100 hertsin alueelle hieman alimpia taajuuksia kohden nouseva. Eikä ole tavatonta, että tekniikka ei aina toimi. Mukavuuskin saattaa olla kyseenalaista, kun virtaa tarvitsevien langattomien kuulokkeiden akut tyhjentyvät yleensä juuri kesken kuuntelun. testin kuulokkeet Läheskään kaikki eivät ole valmiita maksamaan kuulokkeista 200 euroa enempää, eikä välttämättä sitäkään. Akkuja ei yleensä pysty uusimaan, ja vaikka pystyisi, niin vaihtotyön ja akun hinta saattaa ylittää uusien kuulokkeiden hinnan. Myös pään ja korvien muoto vaikuttaa siihen, miten kuulokkeet asettuvat korville. Erot ovat kuitenkin harvoin dramaattisen suuria, mutta pieniä poikkeamia saattaa olla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että erilaiset korvat kuulevat eri kuulokkeet hieman erilaisina. Toki markkinoilla on tätäkin edullisempia kuulokkeita aina muutamasta kympistä alkaen. Suurin vaikutus, erityisesti bassoalueen toistoon, on sillä, miten tiiviisti kuulokkeet asettuvat korville. testaus Kävimme ensin läpi kuulokkeiden speksit, varusteet, ominaisuudet ja rakenteen. Perinteiset langalliset kuulokkeet ovat siis edelleen – ja kenties tulevaisuudessakin – kaikkein paras tapa nauttia henkilökohtaisesta kuuntelusta kotona, oli sitten kyse musiikista tai television äänestä. Monelle 100 euroa on ehdoton maksimi. Mittausten ja kuuntelun välillä oli havaittavissa korrelaatiota, mutta joukossa oli myös kuulokkeita, jotka soivat paremmin kuin mitä toistovasteesta voisi päätellä – sekä päinvastoin. Vaikka akku kestäisi kaksikin vuotta, niin käyttöiän karttuessa myös akun tarjoama käyttöaika pienenee. Toistovasteissa ei kuulokkeiden kohdalla haeta samalla tavalla suoraa vastetta kuin kaiuttimien kohdalla on totuttu näkemään. Peruskuulokkeet kunniaan Tavallinen langallinen sankakuuloke on pääsääntöisesti mukava päässä. Kuulokkeita kuunneltiin sekä musiikilla, elokuvaäänellä ja puheella käyttäen tavallista perustasoa vastaavaa vahvistinta sekä tietokoneen kuulokelähtöä. Siis laitteistolla, joka vastaa tyypillistä kotikäyttöä. Jaoimme kuulokkeet kolmeen hintaluokkaan: edulliset (20–90 euroa), keskihintaiset (130–200 euroa) ja vielä hieman kalliimmat (270-300 euroa). Vaikka näyttää siltä, että kaikki kuulokkeet ovat langattomia, niin langallisten sankakuulokkeiden markkinat ovat edelleen olemassa, luonnollisesti erityisesti kalliimmissa hintaluokissa. Tällaisen kertakäyttökulttuurin edistäminen ei ole järkevää. Johtuen pääosin korvan rakenteesta ja kuuntelutilan mittasuhteista ei suora toistovaste tuota neutraalia lopputulosta. Mittasimme kuulokkeista myös toistovasteet ja erot herkkyydessä miniDSP EARS -keinokorvilla. Akkujen käyttöikä on myös rajallinen, halvemmissa kuulokkeissa todennäköisesti lyhyin. Edullisia kuulokkeita edustavat vuosien takaa legendaariset, niin kutsutut korvalaput Koss Porta Prot (39 euroa), halppisluokan ihmekuulokkeet Superlux HD681:t (33 euroa), lähes ilmaiset televisio-kuulokkeet Thomson HED4407 TV:t (20 euroa), televisiokuulokkeiden merkkituotteena Sennheiser HD 65 TV:t (60 euroa) ja viimeisenä, nippanappa tässä luokassa edulliseksi luokiteltavat laatumerkki Sennheiserin HD 559:t (90 euroa). (nro 212) 3/2022 35 ei langattomuus ole välttämättä aina tarpeen
Sennheiserin kolme eri hintaista mallia on rakennettu identtisiin raameihin, vaikka toimintaperiaatteeltaan kaikki ovat erilaisia. Mukana on edelleen erikoinen mutta toimiva kireyssäätö. Sennheisereissa on irroitettavat (siis myös itse vaihdettavat) kuulokejohdot ja korvatyynyt. Koss Porta Prot eli korvalappu-kuulokkeet esiteltiin vuonna 1984. Rakenteeltaan ne ovat avoimia on-ear-kuulokkeita, joiden toteutus on todella yksinkertainen ja toimiva. Äänenlaadultaan kuulokkeet soveltuvat valitettavasti vain puheohjelmien kuunteluun. 36 3/2022 (nro 212) SUURVERTAILU: Langalliset hifikuulokkeet 20–300 euroa Legendaarinen vanha jenkkimerkki Grado näyttää ja tuntuu samalta kuin vuosikymmeniä sitten. Upea design on edelleen täysin sama, ja ääneltään kuulokkeet ovat edelleen luokkansa huippua. Kaikki mallit istuvat päähän sangen voimakkaalla otteella. Merkkituotteille saa varmimmin varaosia myös tulevaisuudessa.. Myös kanavat on merkitty todella selkeästi. Eikä eri hintaisten mallienkaan välillä ole isoja eroja. Kuten toki myös elementit. Onneksi korvatyynyt ovat isot ja pehmeät. Miksi muuttaa hyvää. Sennheiserin HD 65 TV -kuulokkeissa on voimakkuussäädin ja erikoispitkä kuuden metrin johto
Kuulokkeiden rakenne voi olla avoin (open back), suljettu (closed back) tai niiden puolivälistä eli puoliavoin (semiopen). Avoimissa ja puoliavoimissa kuulokkeissa ääntä vuotaa enemmän tai vähemmän kuulokkeista ulos ja sisään. Superlux HD-681 -kuulokkeiden käsittämättömän halpa hinta ei tee oikeutta tuotteelle. Tässä on kuitenkin syytä todeta, että tämä äänen vuotaminen on kotikäytössä tuskin mikään ongelma. Over-ear-kuulokkeissa korva jää kokonaan tai lähes kokonaan korvatyynyn sisäpuolelle, kun taas onear-kuulokkeissa korvatyyny jää korvan päälle. Suljetuissa kuulokkeissa on usein myös avoimia kuulokkeita voimakkaampi bassotoisto – joskus jopa liian. Sankakuulokkeissa puhutaan over-eartai on-earkuulokkeista. Avoin kuuloke on myös korvapehmusteiden osalta avoin, eli kuulokkeet vuotavat ääntä pehmusteiden ja korvan välistä. Puoliavoin voi olla takaa suljettu mutta korvapehmusteiden osalta ääntä vuotava tai yleisesti tiiviimmin korville asettuva mutta takaa enemmän tai vähemmän avoin. Suljetussa kuulokkeessa kuulokkeen takaosan kuppi on nimityksenä mukaisesti suljettu, ja kuuloke asettuu muutenkin tiiviisti korvan päälle tai ympärille. Tällä on ennen kaikkea yhteys kuulokkeen rakenteeseen mutta vaikutus ulottuu myös käyttömukavuuteen. Ääni on hyvä, kuulokkeet eivät vuoda ääntä ulos eikä sisään, rakenne on tukeva, käyttö on mukavaa ja pääpannan pehmuste on helposti vaihdettavissa.. Rakenteeltaan suljettu mutta kompaktin kokoinen Koss Pro4S on hintaistaan laadukkaamman oloinen. Thomson HED4407 TV -kuulokkeet ovat testin edullisimmat 20 euron hinnallaan. Kumpikin malleista myös soi hyvin. Suljetut kuulokkeet eristävät tehokkaasti äänen vuotamista kuulokkeista ympärilleen, ja vastaavasti ne vaimentavat tehokkaasti kuunteluympäristön ääniä häiritsemästä kuuntelua. Kierretyyppinen kuulokejohto on irrotettava, ja se voidaan kytkeä joko vasemmalle tai oikealle puolelle. Beyerdynamic DT 770 Pro tarjoaa paljon vastinetta kohtuuhintaan. Varustukseen kuuluu myös laadukas säilytyskotelo. Muutenkin kevyet kuulokkeet olivat mukavat pidemmässäkin kuuntelussa, erityisesti edullisempi ja rakenteeltaan avoin ATH-AD500X. Avoimessa kuulokkeessa kuulokekupin takaosa on lähes avoin, vaikka yleensä harvalla verkolla tai kankaalla suojattu. (nro 212) 3/2022 37 Avoin vai suljettu. Jos kuitenkin tarvitaan erittäin hyvää vaimennusta, esimerkiksi kuunneltaessa herkkäunisen tai vastaavasti voimakkaasti kuorsaavan puolison vieressä, niin suljettu kuuloke saattaa olla oikea valinta. Miten 30 euron kuulokkeet voivat soida näin hyvin. Ne soveltuvat juuri ja juuri tähän tarkoitukseen, jos äänenlaadulla ei ole väliä ja vain hinta ratkaisee. Audio-Technican kuulokkeissa on erikoinen pantaratkaisu kahdella jousitetulla päätuella ja isot korvan peittävät korvatyynyt. Lisäksi kuulokkeet luokitellaan myös sen mukaan, miten ne sijoittuvat suhteessa korvaan
com audio-technica. 60g 223 g 140 g 230 g n. com sennheiser.com verkkokauppa.com audio-technica.com kruunuradio.fi Rakenne Puoliavoin, On-Ear Puoliavoin, OverEar Suljettu, Over-Ear Puoliavoin, OverEar Suljettu, Over-Ear Avoin, Over-Ear Suljettu, Over-Ear Puoliavoin, Over-Ear Avoin, On-Ear Avoin, On-Ear Suljettu, Over-Ear Avoin, Over-Ear Suljettu, Over-Ear Suljettu, Over-Ear Avoin, On-Ear Kuuloke-elementti Ei ilm. 38 3/2022 (nro 212) SUURVERTAILU: Langalliset hifikuulokkeet 20–300 euroa Tiedot & Ominaisuudet EDULLISET KESKIHINTAISET HIEMAN KALLIIMAT Merkki/malli KOSS Porta Pro Classic Sennheiser HD 559 Sennheiser HD 65 TV Superlux HD-681 Thomson HED4407 TV Audio-Technica ATH-AD500X Beyerdynamic DT 770 Pro Beyerdynamic DT 880 Edition Grado SR60x Grado SR80x KOSS PRO4S Sennheiser HD 560S Sennheiser HD 569 Audio Technica ATH-A990Z Grado SR225x Hintaluokka 39 € 90 € 60 € 33 € 20 € 159 € 129 € 190 € 129 € 169 € 169 € 199 € 130 € 269 € 299 € Edustaja/maahantuoja Tura Scandinavia Verkkokauppa.com Verkkokauppa.com Jimms Tura Scandinavia NGS-Bergsala Ab Verkkokauppa.com Verkkokauppa.com Kruunuradio Kruunuradio Tura Scandinavia Sennheiser Nordic Verkkokauppa.com NGS-Bergsala Ab Kruunuradio Lisätietoja turascandinavia. Etenkin Gradon äänessä on hyvää, persoonallista särmää. On suorastaan hämmästyttävää, miten kyseiseen hintaan on saatu valmistettua noin hyvät pisteet kaikilla osa-alueilla nappaava kuuloke. Toimivia vaihtoehtoja joka luokassa. Siinä missä budjettisarjaan mahtui pari melko heikkoakin kuuloketta, keskihintaisten joukossa vastaavia laatuheittoja ei enää erottunut. com verkkokauppa.com verkkokauppa.com jimms.fi turascandinavia. 50 mm 40 mm 53 mm 45 mm 45 mm 44 mm 44 mm 40 mm 38 mm 38 mm 53 mm 44 mm Impedanssi 60 ohmia 50 ohmia 32 ohmia 32 ohmia 32 ohmia 48 ohmia 32 ohmia 32 ohmia 38 ohmia 38 ohmia 35 ohmia 120 ohmia 23 Ohm 44 ohmia 32 ohmia Paino (ilman johtoa) n. Pienellä kaulalla kolmanneksi jäi Sennheiser 500-sarjan edullisimmalla HD 559 -mallilla, jonka hinta toki on jo 90 euroa. Keskihintaluokassa taas ykköseksi ja samalla koko vertailun voittajaksi kohosi 190 euroa maksava Beyerdynamicin DT 880 Edition – vain pienellä erotuksella saman valmistajan DT 770 Pro -malliin. Tällä on merkitystä erityisesti käytettäessä kuulokkeita esimerkiksi matkapuhelimen kanssa, mutta yhtälailla tietokoneeseen tai televisioon kytkettynä. Kuulokkeiden välillä oli tässä suuriakin eroja, sillä kuulokkeiden impedanssilla on suuri vaikutus kuulokevahvistimen antamaan antotehoon. Tämän vertailun kuunteluarvioista ja mittauksista voi saada hiukan esimakua siitä, miten mikäkin kuuloke toimii, mutta lopulta äänenlaadun arvottaa vain kuuntelija itse. Jälleen kerran on painotettava, että kuulokekaupoille lähtiessä on tärkeää kuunnella itse mahdollisimman monta mallia – mieluusti sekä kalliimmasta että edullisemmasta hintaluokasta. . Vaikka Kossin studiokäyttöön suunnattu Pro4S ja kaksi Gradon mallia jäivät omassa kategoriassaan hiukan muista jälkeen, niissäkin oli selvästi myös omia hyviä puolia. Edullisimman sarjan edustajista myönteisimmäksi koettiin vain reilut 30 euroa maksava Superlux HD-681. Halppiskuulokkeiden kakkossijalle puolestaan kohosi vanha klassikko, Kossin Porta Pro, joka on jo vuosikymmeniä ollut yksi luokkansa luotettavimmista valinnoista. Tämänkertainen vertailumme antoi 15 mallin kautta suhteellisen hyvän kuvan siitä, millaisia toimintaperiaatteeltaan ja toteutukseltaan perinteikkäitä langallisia kuulokkeita markkinoilla on 20:stä 300 euroon ulottuvassa hintahaarukassa. 115 g 235 g 270 g 290 g n. 160 g n. Erillisen vahvistimen kanssa tällä ei ole niin suurta merkitystä, koska niiden kuulokevahvistimissa on yleensä enemmän tehoreserviä. com verkkokauppa.com verkkokauppa.com kruunuradio.fi kruunuradio.fi turascandinavia. 160 g 205 g 240 g 268 g 335 g n. 38 mm Ei ilm. Otannan perusteella voidaan sanoa, että valituissa kolmessa hintaluokassa on luonnollisesti sekä hyviksi että huonoiksi koettuja kuulokkeita. 170 g Irrotettava kuulokejohto Ei Kyllä Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Kuulokejohdon pituus (tyyppi) 1,2 m 3 m 0,8 + 5,2 m (* 2,5 m 8 m 3 m 1,6 m 3 m 1,7 m (suora) 1,7 m 1,4-3 m (* 3 m 3 m / 1,2 m (* 3 m 1,7 m Liitin 3,5 mm 6,3 mm 3,5 mm 3,5 mm 3,5 mm 3,5 mm 3,5 mm 3,5 mm 3,5 mm 3,5 mm 3,5 mm 6,35 mm 6,35 / 3,5 mm 3,5 mm 3,5 mm 3,5/6,35 mm -adapteri Ei Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä Säilytyskotelo/-pussi Kyllä Ei Ei Kyllä (pussi) Ei Ei Kyllä Kyllä Ei Ei Kyllä Ei Ei Ei Ei Vaihdettavat korvatyynyt (hinta/pr) Kyllä (11,90 €) Kyllä (22 €) Ei tiedossa Kyllä (14,90 €) (* Ei Kyllä (25 €) Kyllä (25 €) Kyllä (25 €) Kyllä (25 €) Kyllä (25 €) Kyllä (ei tiedossa) Kyllä (30 €) Kyllä (30 €) Kyllä (25 €) Kyllä (35 €) Kuulokejohto varaosana (hinta) Kyllä(* Kyllä (14,90 €) Ei Ei Ei Ei Kyllä (20 €) Kyllä (20 €) Kyllä (30 €) Kyllä (30 €) Kyllä (ei tiedossa) Kyllä (20 €) Kyllä (27 €) Ei Kyllä (30 €) Muuta *) kuulokkeiden rungolla ja johdolla elinikäinen takuu *) Mukana 5,2 m jatkokaapeli äänenvoimakkuussäädöllä *) korvatyynyt saa myös Velourverhoiltuna Kuulokejohdossa äänenvoimakkuuden säätö Irrotettava pannan pehmuste Kuulokejohdon liitäntä vasen tai oikea kuulokekuppi, *) kierrejohto *) mukana kaksi johtoa.1,2 m johdossa HF-mikrofoni ja vastauspainike Kuulokkeiden herkkyys mitattiin kaikille kuulokkeille kuulokevahvistimella, jonka antoimpedanssi oli 50 ohmia, ja kaikille samalla voimakkuusasetuksella. Hiukan kalliimmista kuulokkeista Audio Technican muhkea ATH-A990Z taas nappasi yhdet vertailun parhaista kokonaispisteistä – ja ihan ansaitusti
com verkkokauppa.com verkkokauppa.com jimms.fi turascandinavia. 160 g 205 g 240 g 268 g 335 g n. 170 g Irrotettava kuulokejohto Ei Kyllä Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Kuulokejohdon pituus (tyyppi) 1,2 m 3 m 0,8 + 5,2 m (* 2,5 m 8 m 3 m 1,6 m 3 m 1,7 m (suora) 1,7 m 1,4-3 m (* 3 m 3 m / 1,2 m (* 3 m 1,7 m Liitin 3,5 mm 6,3 mm 3,5 mm 3,5 mm 3,5 mm 3,5 mm 3,5 mm 3,5 mm 3,5 mm 3,5 mm 3,5 mm 6,35 mm 6,35 / 3,5 mm 3,5 mm 3,5 mm 3,5/6,35 mm -adapteri Ei Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä Säilytyskotelo/-pussi Kyllä Ei Ei Kyllä (pussi) Ei Ei Kyllä Kyllä Ei Ei Kyllä Ei Ei Ei Ei Vaihdettavat korvatyynyt (hinta/pr) Kyllä (11,90 €) Kyllä (22 €) Ei tiedossa Kyllä (14,90 €) (* Ei Kyllä (25 €) Kyllä (25 €) Kyllä (25 €) Kyllä (25 €) Kyllä (25 €) Kyllä (ei tiedossa) Kyllä (30 €) Kyllä (30 €) Kyllä (25 €) Kyllä (35 €) Kuulokejohto varaosana (hinta) Kyllä(* Kyllä (14,90 €) Ei Ei Ei Ei Kyllä (20 €) Kyllä (20 €) Kyllä (30 €) Kyllä (30 €) Kyllä (ei tiedossa) Kyllä (20 €) Kyllä (27 €) Ei Kyllä (30 €) Muuta *) kuulokkeiden rungolla ja johdolla elinikäinen takuu *) Mukana 5,2 m jatkokaapeli äänenvoimakkuussäädöllä *) korvatyynyt saa myös Velourverhoiltuna Kuulokejohdossa äänenvoimakkuuden säätö Irrotettava pannan pehmuste Kuulokejohdon liitäntä vasen tai oikea kuulokekuppi, *) kierrejohto *) mukana kaksi johtoa.1,2 m johdossa HF-mikrofoni ja vastauspainike KÄYTTÖMUKAVUUS KO SS Po rt a Pr o Cl as si c Se nn he is er H D 55 9 Se nn he is er H D 65 TV Su pe rlu x H D -6 81 Th om so n H ED 44 07 TV Au di oTe ch ni ca AT H -A D 50 0X Be ye rd yn am ic D T 77 Pr o Be ye rd yn am ic D T 88 Ed iti on G ra do SR 60 x G ra do SR 80 x KO SS PR O 4S O ve rEa r Se nn he is er H D 56 0S Se nn he is er H D 56 9 Au di o Te ch ni ca AT H A 99 0Z ” G ra do SR 22 5x Teppo Hirvikunnas 8,75 7,5 6,75 8 7 9 7,75 8,75 7,75 7,75 7,25 7,5 7,5 8,5 7,75 Heikki Kivelä 7 7,5 7 8 5 9 8,5 9,5 7 7 7 6 7,5 9 6 Joni Nikkola 9,5 8,5 6,5 8 5 8 8,5 9,5 9,25 9 7,5 8 9 9 8,75 Keskihajonta 1,3 0,6 0,3 0,0 1,2 0,6 0,4 0,4 1,1 1,0 0,3 1,0 0,9 0,3 1,4 MUKAVUUSPISTEET 8,4 7,8 6,8 8,0 5,7 8,7 8,3 9,3 8,0 7,9 7,3 7,2 8,0 8,8 7,5 KUUNTELU Teppo Hirvikunnas 8,25 7 4,25 8,25 5 8 9,25 7,75 6,75 7,25 6,75 9 7,5 9,25 7,75 Heikki Kivelä 7 7,75 6,5 8,5 4,5 9,25 8,5 8,75 7,5 8 7 8 7,75 9 7,5 Joni Nikkola 8,25 8,25 6,75 8,5 5 9 8,5 9,5 8 8,25 6,5 8,25 8 8,75 8,75 Keskiarvo 7,8 7,7 5,8 8,4 4,8 8,8 8,8 8,7 7,4 7,8 6,8 8,4 7,8 9 8 Keskihajonta 0,7 0,6 1,4 0,1 0,3 0,7 0,4 0,9 0,6 0,5 0,3 0,5 0,3 0,3 0,7 KUUNTELUPISTEET 7,7 7,5 5,5 8,4 4,8 8,6 8,6 8,4 7,3 7,7 6,7 8,3 7,7 8,9 7,8 KOKONAISUUS (painoarvo prosenteissa) Laatutuntuma (10 %) 7 8 7 7 5 8 9 9 7 7 8 8 8 8 7 Varustelu & ominaisuudet (10 %) 7 6 8,5 7,5 6 7 8 7,5 7 7 9 7,5 8 7 7 Käyttömukavuus (20 %) 8,4 7,8 6,8 8 5,7 8,2 8,3 9,3 8 7,9 7,3 7,2 8 8,5 7,5 Äänenlaatu (60 %) 7,7 7,5 5,5 8,4 4,8 8,6 8,6 8,4 7,3 7,7 6,7 8,3 7,7 8,9 7,8 KOKONAISUUS (100 %) 7,7 7,5 6,2 8,1 5,1 8,3 8,5 8,6 7,4 7,6 7,2 8 7,8 8,5 7,6. 38 mm Ei ilm. 60g 223 g 140 g 230 g n. com sennheiser.com verkkokauppa.com audio-technica.com kruunuradio.fi Rakenne Puoliavoin, On-Ear Puoliavoin, OverEar Suljettu, Over-Ear Puoliavoin, OverEar Suljettu, Over-Ear Avoin, Over-Ear Suljettu, Over-Ear Puoliavoin, Over-Ear Avoin, On-Ear Avoin, On-Ear Suljettu, Over-Ear Avoin, Over-Ear Suljettu, Over-Ear Suljettu, Over-Ear Avoin, On-Ear Kuuloke-elementti Ei ilm. com audio-technica. 115 g 235 g 270 g 290 g n. com verkkokauppa.com verkkokauppa.com kruunuradio.fi kruunuradio.fi turascandinavia. (nro 212) 3/2022 39 Tiedot & Ominaisuudet EDULLISET KESKIHINTAISET HIEMAN KALLIIMAT Merkki/malli KOSS Porta Pro Classic Sennheiser HD 559 Sennheiser HD 65 TV Superlux HD-681 Thomson HED4407 TV Audio-Technica ATH-AD500X Beyerdynamic DT 770 Pro Beyerdynamic DT 880 Edition Grado SR60x Grado SR80x KOSS PRO4S Sennheiser HD 560S Sennheiser HD 569 Audio Technica ATH-A990Z Grado SR225x Hintaluokka 39 € 90 € 60 € 33 € 20 € 159 € 129 € 190 € 129 € 169 € 169 € 199 € 130 € 269 € 299 € Edustaja/maahantuoja Tura Scandinavia Verkkokauppa.com Verkkokauppa.com Jimms Tura Scandinavia NGS-Bergsala Ab Verkkokauppa.com Verkkokauppa.com Kruunuradio Kruunuradio Tura Scandinavia Sennheiser Nordic Verkkokauppa.com NGS-Bergsala Ab Kruunuradio Lisätietoja turascandinavia. 50 mm 40 mm 53 mm 45 mm 45 mm 44 mm 44 mm 40 mm 38 mm 38 mm 53 mm 44 mm Impedanssi 60 ohmia 50 ohmia 32 ohmia 32 ohmia 32 ohmia 48 ohmia 32 ohmia 32 ohmia 38 ohmia 38 ohmia 35 ohmia 120 ohmia 23 Ohm 44 ohmia 32 ohmia Paino (ilman johtoa) n. 160 g n
Basso-osasto soi tosi hyvällä balanssilla, liioittelematta ja erittäin hyvällä erottelulla, Menee silti tarvittaessa alas. Tuntuu kuin kuuntelisi puhelimen kaiutinta kaikukammiossa. HK: Näistä on vähän hankala sanoa mitään. Toistoa leimaa yleisesti tietynlainen helppous ja mukavuus, mikä yllättää positiivisesti. Pitemmällä jänteellä toistoon on helppo tykästyä. Äänikuva keskimääräistä avarampi. Hieman on bassossa korostusta, mutta toimii kevyellä musalla ihan ok eikä ole kuitenkaan mitään älytöntä kuminaa. Ei oikeastaan lainkaan bassoa, ei edes yläbassoa. Balanssi on siis kirkkaaseen päin kallellaan. Basso on hyvin hillitty, liian jopa minun makuuni. Laulusoundi ja muutenkin keskiäänet jäävät kovin pehmoisiksi ja muusta toistosta jälkeen. JN: Joissain kappaleissa kova ja kopsahtava basso vie huomiota, mutta kokoisikseen kuulokkeet yltävät suhteellisen alas. Toimii tottakai hienosti myös TV:n puheohjelmilla kuin elokuvissakin. Kaikkiaan asiallinen toisto vaikka aavistuksen kirkas. JN: Raskaassa bassotykityksessä kuulokkeissa on tunkkaisempi soundi alataajuuksilla kuin DT 880:ssa. HK: Diskanttitoisto on aika himmeää, mutta bassoa kuulokkeista kyllä lähtee, tosin sekin pysyy kyllä suht hyvin rajoissaan. Ei näitä oikein hifikuulokkeiksi voi kutsua, mutta kenties puhesisältöjen toistossa television kanssa toimivatkin. Äänikuva aukeaa nätisti, mutta ei niin avaraksi kuin avoimilta kuulokkeilta voisi odottaa. Läsnäolofaktori jää silti vähän heikoksi, eikä äänenlaatua yleisellä tasolla voi erityisemmin kehua – eipä siinä tosin mahdottomia moitteitakaan esiinny. Thomson HED4407 TV TH: Onpa pahasti honottava ja tunkkainen soundi. Lujaa ei kuitenkaan välttämättä tarvitse kuunnella, koska kuulokkeiden meluneristys on niin hyvä. Superlux HD681 TH: Ensivaikutelma aika kiva. Jos diskantit nostaa vahvistimesta täysille, niin ääni paranee hieman. Kokonaisuutena ei mitään varsinaista vikaa. Ei ehkä ihan kuminaa, mutta ei kaukana. Puheääni on selkeä, ja kuulokkeet toimivat asiallisesti myös elokuvilla. HK: Lieneekö taustalla tv-optimointi, mutta keskija yläkeskialueella on selvä korostus, joka tekee alueelle kaipaisi aavistuksen enemmän elämää. Aika mukava ja tasapainoinen toisto. Jos kuuloke voisi olla epämusikaalinen, niin tässä on ehdokas. Ehkä hädässä telkkariäänen toistoon maltillisella voimakkuudella, mutta muuten rahanhukkaa. Balanssi kirkkaaseen päin kallellaan. Keskialue soi hyvässä balanssissa. Stereokuva on monomainen. Beyerdynamic DT 770 Pro TH: Ensivaikutelma on lupaava. Tv:n puheäänen toistoon varmaan ok ja elokuvatkin ihan siinä samassa. Tältä osin hieman paksu soundi yläbassossa. Raikas ja erotteleva toisto, joka ei ole kuitenkaan päällekäyvä tai ärsyttävä. HK: Rohkea ja ääripääkorosteinen toistoprofiili toimii musiikilla kuin musiikilla, mutta jos äänenvoimakkuutta nostaa reilusti, alkaa toisto hiukan rasittaa korvia ylemmällä kaistalla. Sennheiser HD 65 TV TH: Ohut keskialuekorosteinen soundi. Keskialueella vaimeutta. Toisto on helppoa kuunneltavaa. Muuten kaikki on hifimittareilla tarkasteltuna erittäin hyvällä mallilla. Kontekstissaan kuitenkin ihan ok toteutus. Yläpää ei sinänsä korostu rasittavalla tavalla, mutta ei kyllä soi luonnollisestikaan. Diskanttipuolella on hieman metallinen sävy, joka ei aivan täysin miellytä, mutta kokonaisvaikutelma on reilusti plussalla. HK: Pienestä basson pyöreydestä ja pehmeydestä huolimatta kuulokkeiden toisto on todella miellyttävä ja tasapainoinen monenlaisella musiikilla. Äänikuva on KUUNTELUARVIOT ihmisäänestä hiukan purkkimaisen. Keskialueella kuulokkeet pysyvät mukavan rivakasti nopeissakin kitarajuoksutuksissa, ja diskantissa on melko passelissa suhteessa luonnetta ja pyöreyttä. että nämä ovat asialliset. Ehkä johonkin makuun, mutta nyt on hyvä ja erotteleva. Osin toiston hirveys johtuu huonosta istuvuudesta, mutta eipä näitä puristamalla korvia vastenkaan saa soimaan kunnolla. Budjettikuulokekin voi toimia todella hyvin. Toimii ehkä kirkkaaksi miksatulla materiaalilla, mutta muutoin kyllä turhan tunkkainen balanssi. Diskantti soi sinänsä siististi. Vähän ohut ja korkeita suosiva soundi. Toisaalta akustisella, jazzilla ja kamarimusiikilla toistossa on mukavaa briljanssia ja erottelua. Ääntäkin lähtee ihan tarpeeksi. Rauhallinen ylärekisteri. Vahvistimesta saa laittaa bassot täysille eikä silloinkaan. Toisaalta taas ulkoisten äänten vuoto on melkoista niin sisään kuin ulos. Musiikilla jopa huonompi kuin Thomssonin TVkuuloke. Diskantti saattaa kuulosta paikoin hieman epäpuhtaalta. Melko rutkasti äänenvoimakkuutta ruuvaamalla soundi aukenee ja kokonaisuus alkaa pelittää. 40 3/2022 (nro 212) SUURVERTAILU: Langalliset hifikuulokkeet 20–300 euroa TH = Teppo Hirvikunnas HK = Heikki Kivelä JN = Joni Nikkola KOSS Porta Pro Classic TH: Heti kuulee. Sennheiser HD 559 TH: Yläbasso on hieman pinnassa ja peittää keskialuetta. JN: Kuulokkeet ovat melko bassovoittoiset kokonaisuudessaan, myös yläbassoalueella on vääntöä. Elokuviin kaipaisi voimakkaampaa bassoa. Ehkä aavistus ylimääräistä kihinää. Muuten liki nappisuoritus. Kiva kuunnella. Yläpää on paikoin hieman etäinen ja ehkä jopa suttuinen, ei siis aivan kristallinkirkas mutta kaikkinensa mukava ja rauhallinen kokonaisvaikutelma. JN: Hiljaa kuunnellessa taajuustasapaino on aivan pielessä, mutta äänenvoimakkuutta lisätessä tilanne paranee. Ei rasita pidemmässäkään kuuntelussa, ja ääni on avoin. JN: Bassopuolella on aavistuksen verran tunkkaisuutta, mikä syö enintä erottelevuutta. Toimii yllättäen elokuvilla myös aika hyvin, kiitos hillityn bassotoiston. Paikoin toisto on hieman liiankin siloista, esimerkiksi akustisen kitaran harjaus jää välillä jalkoihin. Kaikkiaan hyvä, mutta aavistuksen liian flatti. S-äänteet sihahtelevat melko ärhäkästi, samoin yläkeskiäänet esimerkiksi särökitarassa ja virvelissä. Jotenkin pakottoman ja vaivattoman kuuloiset. Ei mikään suuri kuuntelunautinto. HK: Neutraalihkossa toteutuksessa ylempi toistokaista nousee hiukan pintaan, mikä varsinkin kovempaa kuunneltuna tekee toistosta melko kireän. Bassoissa muhkeutta, mutta toki hieman tarkkuuden/napakkuuden kustannuksella. Samoin basso on aika maltillisen kokoinen eikä yllä erityisen alas. Joillain äänitteillä voi alkaa ärsyttämään. HK: Vaikka bassoista uupuu syvyyttä ja dynamiikkaa, toistokaista on muuten melko hyvässä balanssissa niin hiljaa kuin lujaakin kuunneltuna. Yksityiskohtia on helppo poimia pitkin taajuuskaistaa. JN: Alataajuuksilta alkaen toisto on selkeää ja ilmavaa. HK: Yksityiskohtainen mutta helppo ja ilmava toisto rullaa ensinuoteista lähtien positiivisella otteella. Ei siis välttämättä mikään superanalyyttinen, mutta mukavasti soundaava. Kokonaisuutena kuitenkin liian tumma. Yläbasso soi mukavasti. Mielestäni hieman parhaita tummempi balanssi. Toisto on myös miellyttävästi irti korvista, mikä mennee rakenteen piikkiin. Muuten miellyttävät ja monipuoliset korvalaput. Särökitaroissa ja symbaaleissa on optimaalisella kuunteluvoimakkuudella vähän liian rapsakka sävy. Muuten profiili toimii musiikilla kuin musiikilla. Bassotoisto on kova ja kopiseva. Kirkas soundi ja mukavan muheva basso. Muuten erinomainen all-rounder. Äänikuva jää pään sisään, mutta ääni on jäsentynyt. Johonkin ylemmälle keski. Liianko. Vaikka varsinaisen hifikuulokkeen neutraalius ei olekaan läsnä, toistokaista on onnistuttu virittämään hintaan nähden ällistyttävän hyväksi. Pohjimmiltaan jää kuitenkin myönteinen mielikuva. JN: Hieman tunkkainen alarekisteri syö osan erottelevuudesta, mikä häiritsee lähinnä vain bassovoittoisimmissa kappaleissa. Toisaalta television puheääni toistuu selkeästi, joskin tässäkin hieman honottaen. Toistokaistalla voi olla pientä mutkaa siellä ja täällä, mutta omilla näytteilläni profiili tuo musiikkiin vain ripauksen lisäarvoa. Audio-Technica ATH-AD500X TH: Ensitahdit ok. Erittäin miellyttävä ja mukava sävy näissä, ja oikeastaan vain basso voisi olla matalimmilla taajuuksilla hiukan kontrolloidumpi. Basso soi tosi neutraalisti. Myös puheääni kumisee, ja elokuvissa ääni tulee verhon takaa. Keskija diskanttialueella kuitenkin sävyiltään miellyttävät. Voisi sanoa, että hiemankaan vakavampaan, jos mihinkään musiikin kuunteluun sopimaton. Vastaavasti diskantti ja basso ovat aika hillityssä roolissa. Beyerdynamic DT 880 Edition TH: Ensivaikutelmana ohuenlainen basso ja kirkas ylärekisteri
Ääni on myös hyvällä tavalla irti korvista. Toisto on ilmavan kevyt ja diskantin puolesta hiukan korostunut, mutta ääni ei sinänsä ota korviin. Omalla tavallaan kuulas saundi jopa kiehtoo. Plussaa kuitenkin hyvästä meluneristyksestä. Toistoa on vaikea saada aukeamaan ylätaajuuksilla kunnolla, vaikka reilusti äänenvoimakkuutta vääntämällä asia osin paraneekin. Lopputulemana voisi sanoa, että sangen erinomaiset kuulokkeet. Riippuu musiikistakin. Tasaista laatua on helppo arvostaa. Äänikuva on aika avara ja jäsentynyt. Bassolinjat soivat sinänsä ihan hienosti. JN: Diskantti ei ole niin pinnassa kuin testin muissa Gradoissa, ja bassoakin on vastapainoksi hieman tukevammin. Myös äänen vuoto ulospäin on merkittävää. Tässäkin bassot ihan ok, vaikka sävy hieman raskas. (nro 212) 3/2022 41 mukavasti irti korvista ja esittelee vaivattomasti musiikin erilaisia nyansseja. Myös diskanttiosasto on hieman aggressiivinen, joten hevin kuunteluun nämä ainakin sopivat aika hyvin. Jazz, klassinen ja akustinen soivat hienosti, TV:n ääni ja elokuvat myös. Kokonaisuudessa jää kaipaamaan hieman sennheisermaista avaruutta. Johonkin makuun saattaa olla liian kirkas. Joillakin äänitteillä toimii paremmin, joillain ei niinkään. JN: Aivan alin toisto jää hieman mutaiseksi ja epämääräiseksi, mutta vääntöä riittää alarekisterissä. Etenkin tummasävyisemmillä äänitteillä profiili toimii, mutta kirkkaammilla korvat voivat väsyä. Näillä kuuntelee mielellään muutakin kuin jazzia – itse asiassa kuulokkeet toimivat aivan mukavasti hevistä jazzin kautta flamencoon. Basso-osasto on melko hillitty. Elokuviin kaipaisi enemmän kirkkautta. Keskialueella paikoin kovaa sävyä. Ääni ei kuitenkaan ihan hirveän pahasti vuoda ulospäin. Yläkeskialueella on hiukan korostumaa, kun kuuntelee congan reunaiskuja ja rouheampaa särökitaraa. Toisto tuntuu jäävän kuitenkin hieman etäiseksi. Toisaalta kuulokkeet kaipaavat auetakseen hiukan enemmän äänenvoimakkuutta. Bassossa on auktoriteettia ja musikaalisuutta, joka sopii etenkin sellaiseen musiikkiin, jossa alataajuudet ovat suuressa osassa. Sennheiser HD 569 TH: Ensivaikutelmana on lievä honotus äänessä. Toisto on toisaalta hyvinkin tarkkaa. Audio Technica ATH-A990Z TH: Ensivaikutelma on jotenkin hieman kuiva, basso ylinapakka, alimmat vaimenee. Orgaanisessa musiikissa toisto pysyy paremmin avoimena, ja rokkia näillä kuunteleekin mielellään. Grado SR225x TH: Ensivaikutelma kohtalaisen mukava ja rauhallinen. Erityisvahvuuksia ovat keskialueen pehmoisen miellyttävä toisto ja suhteellisen erotteleva basso, joka on maltillisehko muttei ponneton.. Dynamiikkaa löytyy mukavasti, ja kaikki testikappaleet genrestä riippumatta kuulostivat kuin ne olisi miksattu näillä. Vaikea määriteltävä. Näiden kanssa kuulokevahvistin voisi olla paikallaan. Bassoakin tulee jotenkin raskaan oloisesti. Liian rauhallinen. Toimii parhaiten modernilla dancella ja sellaisella, kun diskanttia vähän korostaa. HK: Edullisempaa mallia (60x) tasapainoisempi toisto koko kaistalla. Myös stereokuva on selkeä ja luonnollinen. Kovempaa kuunneltuna kuulokkeet tarjoavat hienosti detaljeja ja yksityiskohtia ilman rasittavia piirteitä. Oikealla voimakkuudella tarjolla on kuitenkin sopivasti tarkkuutta ja yksityiskohtaisuutta. Joillakin äänitteillä ehkä toimii, mutta mitä sähköisempää ja runsaampaa musiikki on, niin soundi on aika kirpeä ja ääni tulee hyvin “lähelle”. Kovin rankkaa rumpujen mätkettä ei kuitenkaan ole ilo kuunnella. HK: Yläkeskiäänikorostus tulee ilmi vähänkään kovempaa kuunneltuna ja kirpeämmäksi tuotetuilla näytteillä. JN: Kuulokkeissa on kummallisen umpiomainen toisto ja alimmat taajuudet ovat tummasävyiset ja epämääräiset. Äänessä ei ole sinänsä mitään ylitsepääsemätöntä. Tässäkin kyllä vuotoa sisään ja ulos on melkoisesti, ja neutraalista ollaan melko kaukana. Sennheiser HD 560S TH: Eroteleva ja kirkas toisto, basso hillitty, aika kiva kuunnella. Elokuviin pieni kirpeys toisaalta sopii tuoden menoon räiskettä. Ylärekisteriin kaipaisi enemmän kirkkautta ja briljanssia. Ääni on puhdas sekä lujempaa että hiljempaa kuunneltuna, mikä on tietystikin hyvä asia. Silti jokin toteutuksessa on osunut omalla tavallaan nappiin, mutta kovin kaikkiruokaisiksi näitä kuulokkeita ei voi kutsua. Kokonaisuutena kuitenkin rauhallisesti soiva, mutta bassoa saisi olla vähemmän ja diskanttia enemmän. Edelleen diskanttia on mukana reippaasti, mutta tämän mallin kohdalla myös alakerrassa on ripaus jäntevyyttä. Korostuma on jossain ylemmällä keskialueella. HK: Persoonallinen, ääripääkorosteinen mutta myös detaljirikas toteutus. JN: Gradomaisen rapsakka diskanttiosasto kiinnittää ensimmäisenä huomion – ja jatkossakin. Bassoakin irtoaa, mutta alimmilla taajuuksilla ei oikein ole massaa. Jos ylempi kaista olisi piirun neutraalimpi, näissä voisi olla paljonkin ainesta. Se tekee äänen myös tummaksi ja verottaa erottelua. HK: Hiukan ylemmälle kaistalle painottunut toisto on yksityiskohtaista ja menevää kuultavaa, eikä pinnassa tikkaava diskantti ota korviin kuin lujempaa kuunnellessa. Vanhaa jazzia kuunnellessa soundit ovat juuri kohdallaan. Onko tämä paha. Alimmat bassot ovat hieman vaimeat, ja niissä saisi olla ehkä enemmän tarkkuutta. Silti toteutuksessa on omat puolensa. Tämä korostuu erityisesti puheäänen luonnollisuudessa ja akustisella musiikilla. Olisiko jossain keskialueella tai alamiddlessä. Tosin tässäkin on havaittavissa kirkas keskialueen balanssi. Bassot soivat sinänsä hyvällä soundilla, mutta hieman kuitenkin raskaalla sävyllä. Ei välttämättä. Tällaisenaankin toisto on kuitenkin sarjassaan kunnossa. Ei siis ehkä basson ystävälle. Vahvistimesta sellaiset 6 dB diskanttia avaa soundin. Kuuluu myös puheäänessä naisäänen tunkkaisuutena. Bassokin yltää suhteellisen matalalle ja puhtaasti. HK: Korostetun tasainen toisto vaatii hiukan totuttelua, mutta pitkällä jänteellä sitä arvostaa. Miesäänessäkin on sellainen s-äänteitä korostava sävy. Koko toistokaistalla on kuitenkin myös dynamiikkaa, ja kaikki musiikin kannalta keskeinen välittyy myös vähän hiljempaa kuunneltuna. Myös basso on aavistus pinnassa ja tämä verottaa kirkkautta. Kaikkein matalimmat toistuvat sinänsä voimalla, mutta kovempaa soitettaessa kontrolli häviää. Volyymin noustessa myös soundin rasittavat piirteet korostuvat, eli ihan kaikenlaiselle musiikille toteutus ei sovi. Toisaalta bassoalue soi maukkaasti ja silti luonnollisesti. JN: Näissä basso-osasto vastaa kohtalaisen hyvin tutun rapsakan diskantin tasoa. Varauksin suositeltava. Laadukkaat kuulokkeet kaikin puolin. Toimii parhaiten tummasävyisellä musiikilla, myös akustinen livejazz sekä klassinen soi hienosti. Jokin äänessä häiritsee tai jopa ärsyttää. JN: Soivat selkeästi ja tasapainoisesti bassotaajuuksilta aina ylös asti. Detaljeja piisaa, ja viihdyttävää, eteenpäin rullaavaa ääntä kuuntelee mielellään. Bassot tosiaan kuivahkot, mutta minä ainakin pidän. Keskialueen korostuminen kuuluu myös puheäänessä. HK: Toteutuksesta johtuen ulkoisten äänten eristystä ei juurikaan ole tarjolla, mikä vaatii hiukan volyymin nostoa. Sinänsä ääni on balanssissa ja mukavan erotteleva. KOSS PRO4S Over-Ear TH: Purkkimaista sävyä ylemmällä keskialueella, ja samaan aikaan kuulostaa tummalta. HK: Reilun ääripääkorosteinen profiili ja presenssialueen alleviivaus tekevät toistosta energisen. Grado SR80x TH: Selvästi kirkkaaseen päin kallellaan oleva, joillain äänitteillä jopa kireä soundi. JN: Kuulokkeet tarvitsevat aika reippaasti volyymiä auetakseen kunnolla. TV ja puheääni selkeä, mutta aavistuksen tumma miesäänellä. Äänikuva melko suppea. Tämä malli soi ehkä vielä aavistuksen kirpeämmin kuin 80x. JN: Hieman tunkkainen bassotoisto etenkin bassovoittoisemmalla elektronisella materiaalilla. Tällöin ylempi taajuuskaista voi vähän musiikista riippuen ottaa korviin. Tarvittaessa kyllä matalaa tulee hyvin, mutta perusbalanssi on sellainen kuiva. Parhaiten kuulokkeet tuntuvat pääsevän oikeuksiinsa 1970-luvun jytämusiikilla. Grado SR60x TH: Gradon tunnistaa omanlaisesta soundistaan, joka painottaa keskialuetta ja on hieman kireä. Eikä mikään rasita. Tämä ilmenee jopa kuunneltaessa television puheohjelmaa. Voisi sanoa, että aika tasapainoinen ääni. Ulkoisten äänten eristystä ei juurikaan ole, mikä laittaa hiukan nostamaan volyymia. Pidemmässä juoksussa äänestä alkaa pitämään aina vain enemmän
HD 65 TV:tä onkin parempi pitää nimensä mukaisesti enemmän televisiokäyttöön kuin hifikuunteluun optimoituna kuulokkeena. Toisaalta puoliavoimen rakenteen vuoksi meluneristys ei ole kovin kaksinen. Kokonaispisteet: 7,5 Sennheiser HD 65 TV Hinta: 59,90 euroa Televisioäänen jatkeeksi Sennheiserin tuotesortimenttiin on melko pysyväisluontoisesti kuulunut myös erilaisia televisiokäyttöön soveltuvia malleja, joista HD 65 TV on tällä hetkellä yksinkertaisin ja edullisin. Kyseessä on hyvin yksinkertaiset, korvan päälle asettuvat ja rakenteeltaan puoliavoimet kuulokkeet, joiden toisto toimii tasaisen varmasti kaikilla äänilähteillä. HD 559:n kohdalla tämä erottuu neutraalin miellyttävänä äänenä sekä ilmavana, ainakin hiukan pään ulkopuolella paikantuvana toistona. Kokonaispisteet: 7,7. 42 3/2022 (nro 212) SUURVERTAILU: Langalliset hifikuulokkeet 20–300 euroa Sennheiser HD 559 Hinta: 89,90 euroa Hyvä lähtökohta Sennheiserin 500-sarjan mallit ovat yleisesti olleet hinta–laatusuhteeltaan hyviä, edullisia hifikuulokkeita. Vaikka pehmusteet ovatkin mukavat, kuulokkeet puristavat melkoisesti isommassa päässä. Kun sama, kokenut ja kunnioitettu talo valmistaa kaiken muun audiotekniikan ohessa myös highend-tason kuulokkeita, on selvää, että murusia huippumallien ideoista suodattuu myös budjettiluokkaan. Kokonaispisteet: 6,2 KOSS Porta Pro Classic Hinta: 39,90 euroa Kelpo klassikko Koss julkaisi alkuperäiset Porta Pro -kuulokkeet jo vuonna 1984, ja malli on ollut vain pienin variaatioin myynnissä siitä lähtien. Sinänsä valmistaja on tavoittanut käyttöyhteyden kannalta fiksuja ominaisuuksia muun muassa kuulokkeiden keveydessä, tehokkaasti ääntä eristävässä suljetussa rakenteessa sekä pehmusteiden mukavuudessa, mutta toisaalta toistoprofiilin selkeä keskiäänikorostus vie piirun jos toisenkin äänen neutraaliudesta. Klassikon toistoprofiili on tietyllä tapaa todella helppo ja mukava, mikä osaltaan selittää yli vuosikymmenten kantanutta suosiota. Tuoreimman sukupolven versioista HD 559 on sarjan yksinkertaisin, puoliavoin korvan ympärille asettuva kuuloke, joka 90 euron hinnallaan tarjoaa kuitenkin kaikki hifikuulokkeelle ominaiset lähtökohdat. Toteutus on silti valovuosia edellä Thomsonin vastaavaa mallia, eli kontekstissaan HD 65 TV toimii. Ääneltään Porta Pro Classicit ovat hiukan bassovoittoiset mutta muuten sangen miellyttävät kaikella materiaalilla. Materiaalit ja niiden käyttö on hiukan hentoa, mutta kaikilla osa-alueilla kokonaisuus toimii. Pienempään päähän mitoitus lienee kuitenkin juuri optimaalinen. Myöskään käyttötuntuma ei ole parhaasta päästä mutta menettelee. Käytettävyydeltään kuulokkeet istuvat ehkä parhaiten vähän pienempään päähän, ja kuuntelua esimerkiksi vähän paksumpi pipo päässä on ihan turha edes yrittää jo teknisen toteutuksen puolesta. Lähinnä tämä käyttötarkoitus käy ilmi langallisten kuulokkeiden johdossa olevasta passiivisesta äänenvoimakkuudensäätimestä sekä peräti kuuden metrin mittaisesta kaapelista. Jos ja kun toteutus sopii omaan käyttöön, Porta Pro Classicit ovat maineensa veroiset, luotettavat ja yksinkertaiset kuulokkeet
Tällä kertaa jokerikorttina kokeilimme myös Thomson (tai Hama, kuten kuulokkeissa lukee) HED4407 TV -kuulokkeita, joita myydään enemmän tai vähemmän alta kahden kympin. (nro 212) 3/2022 43 Superlux HD-681 Hinta: 32,90 euroa Jaksaa yllättää Superlux on jo joitakin vuosia ollut synonyymi budjettiluokan laatukuulokkeille, eikä HD681 tee tässä poikkeusta. Kokonaispisteet: 8,1 Thomson HED4407 TV Hinta: 19,99 euroa Emme suosittele Alennuslaareja tonkiessa voi joskus kokeilla onneaan. Sen ohut 8-metrinen kaapeli on valmiiksi sykkyrällä, kuulokkeet istuvat päähän huonosti ja epätasaisesti, muovinen tuntuma ei vakuuta millään osa-alueella, ja kaiken lisäksi kuulokkeiden toisto on vielä hämmästyttävän monelta osin pielessä. HED4407 TV on kaikilla osa-alueilla kelvottomin kuuloke, mitä vastaan on tullut pitkään aikaan. Ja nyt voi ihan rehellisesti sanoa hifikuuloke, sillä sitä AD500X on oikeastaan kaikilla osa-alueilla. Kokonaispisteet: 8,3. Reilun kympin lisäsatsauksella saa jo esimerkiksi Superluxit, jotka ovat aivan eri ulottuvuudesta kaikilla osa-alueilla. Kokonaispisteet: 5,1 Audio-Technica ATH-AD500X Hinta: 159,90 euroa Muhkeaa mukavuutta Audio-Technicalta löytyy kuulokkeita moneen eri tarpeeseen. AD500X kestää melko hyvin vertailun myös hiukan kalliimpia malleja vastaan, sillä se on monella osa-alueella onnistunut kuuloke. Se on optimoitu kotioloissa nautiskeluun, ja valmistajan omaperäinen pantamekanismi pitää huolen siitä, että kuulokkeet pysyvät päässä mukavasti liiemmin puristamatta. No, ei olisi kannattanut. Tällä hetkellä 12 eri mallia käsittävän audiofiilikategorian alkupäästä löytyy AD500X, joka on toimintaperiaatteeltaan avoin, korvan ympärille asettuva kookas hifikuuloke. Musiikkia näillä ei tosin kannata kuunnella. Yksinkertaisessa ja muovisessa rakenteessa on kyllä säästetty kaikki mahdollinen, mutta mitään epämiellyttäviä piirteitä kuulokkeissa ei sen enempää käytettävyyden kuin toistonkaan suhteen ole. HD-681:n salaisuus ei ole sen kummempi kuin kaikilla osa-alueilla järkevä ja tasapainoinen toisto. Häkellyttävän kova paketti hintaansa nähden siis, todellinen budjettiluokan musta hevonen. On oikeastaan hämmentävää, miten vain reilun kolmen kympin kuuloke voi tämänkin tyyppisessä vertailussa, jossa mukana on melkein kymmenen kertaa kalliimpia malleja, vetää niin hyvät kokonaispisteet. Toisaalta paketti on myös sen verran simppeli, ettei siinä ole mitään kovin helposti hajoavia osiakaan. Lähinnä hintaluokan noustessa enemmän tai vähemmän merkittävät yksityiskohdat vain paranevat entisestään, mutta näin hyvällä perustoteutuksella pääsee jo pitkälle. Kuunteluarvioissa AD500X sai runsaasti kehuja, sillä sen ääni oli kaikkien testaajien mielestä miellyttävä ja tasapainoinen – ei silti kliinisen neutraali. Vaikkei profiili ihan kaikilta osin hifi-ideaaleihin istukaan, niin minkä tahansa musiikin kuuntelu on kuitenkin näillä kuulokkeilla sinänsä helppoa. Hylkytuomion kuuloke väistää juuri ja juuri siksi, että se kyllä lupaustensa mukaisesti toistaa jotenkuten esimerkiksi puheääntä ilman suoranaisesti ärsyttäviä piirteitä
Kokonaispisteet: 8,5. Monella mittarilla kyseessä on takuuvarma kuuloke, selvästi yksi vertailun parhaista. Toisaalta resoluutiota on tarjolla paljonkin, mutta varsinkin kovempaa kuunneltuna toteutus voi ottaa hiukan korviin. Kannattaa ehdottomasti kokeilla näitä ja muitakin Gradoja. Kuulokkeiden toteutus voi myös vaikuttaa hiukan koruttomalta, mutta toisaalta minimalistisessa tyylissä on puolensakin. SR60x on valmistajansa lähtötason eli Prestige-sarjan edullisin kuuloke, joka Gradon itsensä mukaankin toimii hyvänä sisäänheittotuotteena niin sanottuun talon saundiin. Kestävät ja laadukkaat materiaalit sekä työn jälki vakuuttavat. Nämä ovat myös DT 880 Editionin keskeisimmät vahvuudet tässä vertailussa. Hyvin maltillisesta diskanttikorostuksesta huolimatta lempeän neutraali toistokaista mahdollistaa musiikkiin uppoutumisen detaljitasoa myöten, ja puoliavoin rakenne yhdessä miellyttävien korvapehmusteiden kanssa huolehtii pitkienkin kuunteluhetkien mukavuudesta. Muuta mussuttamista kokonaisuudessa ei juuri olekaan. Molempien kohdalla toiston on hyvä olla värittymätöntä, mieluusti kallellaan neutraaliin, mutta pieni persoonallisuuskin sallitaan. Beyerdynamicin DT 770 Pro on studiomaailmassa pidetty kuuloke, jonka soveltuvuus äänityshommiin johtuu lähinnä suljetusta ja tanakasta rakenteesta. Lyhyesti ja ytimekkäästi kyseessä on todella hyvä hifikuuloke. 44 3/2022 (nro 212) SUURVERTAILU: Langalliset hifikuulokkeet 20–300 euroa Beyerdynamic DT 880 Edition Hinta: 190 euroa Klassikko vakuuttaa Beyerdynamic julkaisi alkuperäisen DT 880:n jo vuonna 1981, ja säännöllisin väliajoin valmistaja on pienin päivityksin uudistanut klassikkomalliaan. Näin ollen ulkoisten äänten eristyskyky on hyvä, kuulokkeet kestävät vähän runtuakin ja pysyvät paikallaan kohtuullisesti. Ainoa huomiota ehkä vaativa seikka on melko kookkaat kupit, jotka saattavat pienipäisellä käyttäjällä olla vähän liiankin suuret. Ja se talon saundihan on hyvin omalaatuinen, erikoisella tavalla diskanttinen muttei liian terävä. Jos profiili sattuu miellyttämään, kuulokkeista on paljon iloa – ja pitkään! Kokonaispisteet: 7,4 Beyerdynamic DT 770 Pro Hinta: 129 euroa Miellyttävästi studiossa Studioja hifikuulokkeen ero on usein veteen piirretty viiva. Kaiken keskiössä on kuitenkin vuosikymmenestä toiseen pysynyt neutraali toistoprofiili sekä todella miellyttävä käyttötuntuma. Merkillä on ymmärrettävistä syistä sekä vankkumattomat kannattajansa että kritisoijansa. Kokonaispisteet: 8,6 Grado SR60x Hinta: 129 euroa Persoonallisuus edellä Newyorkilaisvalmistaja Grado tunnetaan paitsi äänirasioistaan myös kuulokkeistaan, joiden molempien kohdalla mukana on massasta poikkeavaa persoonallista särmää. DT 770 Pron ääni on hiukan ääripääkorosteinen mutta toimii monenlaisella musiikilla. Hyvän eristyksen ja istuvuuden ansiosta kuulokkeilla voi myös kuunnella melko maltillisella äänenvoimakkuudella, mikä omalta osaltaan myös säästää korvia. Käyttömukavuuden taas täytyy olla hyvä, sillä samoja luureja joko joutuu tai pääsee pitämään korvillaan useita tunteja päivä toisensa jälkeen. SR60x ei myöskään eristä ääntä kovin hyvin, mikä on hyvä ottaa huomioon
Sinänsä kuitenkin materiaalit ja toteutus muuten ovat kohdillaan. Tämä tosin riippuu myös kuunnellusta musiikista. Etenkin vähän tummasävyisemmillä näytteillä esitystapa saattaa toimia oikein mainiosti. Kaikilta osin HD 560S ei onnistunut koekuuntelijoita vakuuttamaan. Vaikka kuulokkeiden kirkkaaseen toistoprofiiliin suhtauduttiinkin melko myönteisesti, diskanttikorostus voi silti saada kovempaa kuunneltaessa hiukan rasittavia piirteitä. Toisaalta kuulokkeet istuvat paikalleen todella napakasti, ja korvanlehdet osuvat helposti kuppien sisäpintaan. Vaikka SR80x:ssäkin diskanttia on mukana reippaasti, sitä on tasapainottamassa aavistuksen jäntevämpi, ikään kuin helpommin reagoiva bassopuoli. Kokonaispisteet: 7,2 Sennheiser HD 560S Hinta: 199 euroa Kirkas referenssi Sennheiserin tämänhetkisen 500-sarjan kärkimalli on HD 560S, täysverinen rakenteeltaan avoin over-ear-kuuloke. (nro 212) 3/2022 45 Grado SR80x Hinta: 169 euroa Tasapainoisempi Grado Gradon Prestige-sarjan toiseksi edullisin malli SR80x ei merkittävästi eroa edullisimmasta 60x:stä. Kokonaispisteet: 7,6 KOSS PRO4S Over-Ear Hinta: 169 euroa Hifiä musiikintekijöille PRO4S on Kossin näkemys nimenomaan musiikintekijöille suunnitellusta hifikuulokkeesta. Muiden Sennheiser-mallien tavoin myös HD 560S on (ainakin uutena) melko puristava kuuloke, mikä nipistää muutamankin pisteen käyttömukavuudesta. Suljetun rakenteensa, napakan istuvuuden sekä esimerkiksi kääntyvien nivelien ansiosta PRO4S soveltuu periaatteessa myös matkakäyttöön ja dj-hommiin. Käyttötuntuma on sama, elementin koko on sama ja myös mittaukset ovat melko lailla identtiset. Tämä tekee toistosta asteen tai pari viihdyttävämpää ja miellyttävämpää. Toiston suhteen PRO4S on jossain määrin ääripääkorosteinen ja energinen tapaus. Tämän tyyppisen toistoprofiilin hyvä puoli on se, että myös hiljempaa kuunneltuna toisto on tarpeeksi kokonaisvaltaista. Tämäkin malli kannattaa aivan ehdottomasti kuunnella, jos Grado-saundi kiinnostaa. Tämä voi hiukan laskea PRO4S:n käyttömukavuutta, mutta kuten yleensä, kuulokkeet kannattaa ehdottomasti testata itse ennen ostopäätöstä. Kieltämättä hillitympi toteutus olisi voinut olla parempi muut ominaisuudet huomioon ottaen, mutta ei PRO4S tällaisenakaan hassumpi ole. Kokonaispisteet: 8,0. Tietyillä näytteillä nimittäin SR80x oli juuri sen muutaman kympin hintaeron verran miellyttävämpi, vaikka isoa muutosta kokonaiskuvassa ei erottunutkaan. Silti jokainen koekuuntelija koki, että SR80x olisi ollut pienen mutta kuultavissa olevan pykälän tasapainoisempi kuin sisarmalli. Miinuspuolena taas äänenvoimakkuuden nousun myötä korvien väsyminen on todennäköistä. Samoin rakenteen aiheuttama äänen vuoto sisään ja ulos on niin ikään läsnä. Jo ulkoisesti tarkasteltuna tulee nopeasti ilmi, että HD 560S on läheistä sukua saman valmistajan jo selvästi kalliimmalle 600-sarjalle, mutta muutamallakin osa-alueella ollaan silti vielä edullisemman hintaluokan piirissä
Vaikka saundi toimiikin, niin ehkä kaulaa edullisempiin malleihin ei synny mitenkään erityisesti korkeamman hinnan perusteeksi. Vaikka HD 569 on sisarmalliensa tavoin ääneltään melko yläpääkorosteinen, kenties juuri suljettu rakenne tuo bassopäähän tarvittavaa ryhtiä. Silti kuulokkeen keveys pelastaa paljolta, eikä käyttötuntuma varsinaisesti ole epämiellyttävä. Hinnan puolesta HD 569 on avoimen HD 560S:n ja puoliavoimen HD 559:n välissä. Vaikka A990Z:n toistoprofiili ei kaikilta osin olekaan täysin neutraali, äänessä on silti hyvä ja yleispätevä balanssi, minkä ansiosta monenlainen musiikki pääsee oikeuksiinsa näillä kuulokkeilla kuunneltuna. Kokonaispisteet: 7,6 Sennheiser HD 569 Hinta: 130 euroa Samaa suljettuna Vertailun kolmas Sennheiser-kuuloke 500-sarjasta on HD 569, joka poikkeaa muista olemalla rakenteeltaan suljettu. Sen ansiosta myös kuunteluvoimakkuutta voi pitää vähän maltillisempana. Silti sukulaisuussuhde valmistajan muihin kuulokkeisiin on kyllä selvästi mukana. Myös HD 569 on puristukseltaan melko tiukka kuuloke, joten se istuu miellyttävimmin todennäköisesti vähän pienempään päähän. Pehmustetta on mukana vain nimeksi, ja korvanlehdet osuvat helposti kuppien sisäpintaan. Äänen suhteen SR225x on viritetty samaan tapaan kuin kaksi muutakin mallia. Äänieristys tosin on lähinnä nimellinen. Kokonaispisteet: 7,8. Hyvä puoli on kuitenkin se, että kuulokkeiden puristus jakautuu tasapainoisesti korvien ympärille. Kokonaispisteet: 8,5 Grado SR225x Hinta: 299 euroa Omassa sarjassaan Kuten vertailun kaksi muutakin Grado-mallia myös SR225x erottuu raikkaasti joukosta omalaatuisella toteutuksellaan. 46 3/2022 (nro 212) SUURVERTAILU: Langalliset hifikuulokkeet 20–300 euroa Audio Technica ATH-A990Z Hinta: 269 euroa Laatu erottuu Vertailun toinen Audio Technica -malli ATHA990Z on jälleen jo näppituntumalla selvästi laadukas hifikuuloke sanan varsinaisessa merkityksessä. Periaatteessa tämä malli voisi sopia kohtuullisesti myös matkakäyttöön, sillä suljettu rakenne eristää suhteellisen hyvin ulkoisia ääniä. SR225x:ää ei voi kyllä rehellisyyden nimissä sanoa mitenkään liian mukavaksi kuulokkeeksi. Isoiksi kuulokkeiksi melko kevyet A990Z:t on varustettu valmistajansa omalaatuisella pantamekanismilla, joka saattaa aluksi vaatia hiukan sovittelua ja totuttelua, mutta oikean paikan löytyessä kuulokkeet istuvat päähän todella miellyttävästi. Diskanttia siis piisaa, ja siinä on korostuneisuudestaan huolimatta siisti, yksityiskohtainen ja persoonallinen sävy. Mikäli iso koko ei haittaa, A990Z on takuuvarma valinta kotioloissa nautiskeluun. Toisaalta suljetuksi kuulokkeeksi HD 569:n ääni on miellyttävällä tavalla irti korvista ja sitäkin kautta helppoa kuunneltavaa. Samoin A990Z:n hillitty toisto saattaa aluksi vaatia vähän totuttelua varsinkin ääripääkorosteisempien vertailukohtien rinnalla, mutta tasaiseen ja tarkkaan vääntöön tulee ajan myötä luultavasti tykästymään paljon eksoottisempia virityksiä enemmän. Muuten materiaalit ja toteutus mukailevat sarjan muita malleja. Myös basso toistuu sinänsä jäntevästi, mutta erityistä massaa matalimmilla taajuuksilla ei ole
Myös säänkestävyydestä on tullut monille tärkeä ominaisuus, koska sama trendi kasvaa myös puhelimissa. Kiinalainen Baidu puolestaan hyödyntää tekoälyosaamistaan Xiaodukuulokkeissaan, jotka osaavat kääntää puheen 40 eri kielelle – esimerkiksi ruotsin suomeksi ja päinvastoin. Nyt ollaan siirrytty kilpailemaan luvuilla. Tässäkin kai pätee, että isot numerot ovat aina mukavampia, vaikka niillä ei ole juurikaan käytännön merkitystä. Esimerkiksi äänenvoimakkuus, melunvaimennus ja mikrofonit vaikuttavat virrankulutukseen merkittävästi. Olisi mielenkiintoista kuulla tavallisilta kuluttajilta, mitä heille nämä prosentit tai desibelit oikeasti sanovat. Esimerkiksi luvataan “vähentää taustamelua jopa 98 %” tai “suodattaa melun jopa 40 desibelin voimakkuudella”. Toinen vastaavanlainen numeropeli käydään akkukeston kanssa. Ja samalla kuulokkeiden äänenlaadusta on tullut sivuseikka, koska äänenlaatu on useimmille jo riittävä ja muut ominaisuudet alkavat olla äänenlaatua tärkeämpiä. Olisi ikävää, jos kuulokkeet eivät kestäisi vettä, vaikka puhelin kestäisi. Yksi näistä ominaisuuksista on aktiivinen melunvaimennus, jota toisinaan myös vastamelutoiminnoksi kutsutaan. Monet valmistajat lupaavat vaikkapa 5–7 tunnin äänentoistoa yhdellä latauksella, ja lataus kotelo voi tuoda 20–32 käyttötuntia lisää. Tällöin se kannattaa sulkea pois käytöstä ja tyytyä tulppien passiiviseen melunvaimennukseen. Kolmantena esimerkkinä voisi mainita Amazfit PowerBuds kuulokkeet, jotka mittaavat korvasta sydämen sykkeen liikuntasuorituksen aikana. Kun kuulokkeet yhä useammin myydään älypuhelimen lisätarvikkeina eikä hifituotteina, useat valmistajat ovat alkaneet myös markkinoida kuulokkeita numeroina mitattavin ominaisuuksin. Ne ovat yhä markkinajohtajia, mutta myös muiden valmistajien valkoiset napit ovat lisääntyneet katukuvassa selvästi. Etenkin aktiivinen melunvaimennus voi olla merkittävä virtasyöppö, joten sitä ei välttämättä kannata aina pitää päällä. Vielä vajaa vuosi sitten kuulokevalmistajat tyytyivät vain kertomaan, että kuulokkeista löytyy aktiivinen melunvaimennus. Näilläkään luvuilla ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Esimerkiksi Shokz (entinen AfterShokz) tekee menestyksekkäästi luujohdinkuulokkeita, jotka sopivat tulppakuulokkeita inhoaville ja turvallisuuttaan arvostaville. Vaikka muiden valmistajien kuulokkeet muistuttavat ulkoisesti yhä Applen kuulokkeita, ne ovat saaneet paljon uusia ominaisuuksia. Aktiivinen melunvaimennus voi joskus jopa heikentää äänenlaatua, ja se saattaa vahvistaa esimerkiksi voimakkaan tuulen suhinaa. Onkin mielenkiintoista nähdä mitä kuulokevalmistajat keksivät seuraavaksi, kun nyt niin muodikkaat numerot ovat saavuttaneet huippunsa.. Äänenlaatu on aina ollut vaikeasti mitattava ominaisuus. Jotkin valmistajat lupaavat prosentteja ja toiset lupaavat desibelejä. Näin eri ipkestävyysstandardeista on syntynyt myös kuulokemarkkinoilla markkinoitavia ominaisuuksia. (nro 212) 3/2022 47 KOLUMNI Teksti: Jiri Koivuniemi KuuloKKeet ovat muuttumassa hifituotteista puhelintarviKKeiKsi Y hä useammin kaupungilla nähdyt valkoiset nappikuulokkeet eivät enää ole Applen Airpodeja. Numeropelin sijaan jotkin valmistajat ovat oikeasti olleet innovatiivisia kuulokkeissaan
Valtaenemmistö cd-soittimista onkin niin sanottuja kevytsoittimia, joissa pyöritinkoneiston seurana on vain pieni piirilevy ja sille pieni virtamuuntaja. Varsinkin cd-soittimien mioseenikaudella valmistajat intoutuivat valmistamaan malleja, jotka eivät olleet kolossaalisia, mutta kokoonsa nähden painoivat rankasti. Mutta oli myös järeämpiä aikaansaannoksia, kuten 10-kiloinen Marantz CD94 vuodelta 1986 Philips CDM-1 -pyöritinmekanismilla ja Philipsin 16-bittisellä TDA1541A-da-muuntimella. Cd-soittimet eivät ehkä kilpaile universumin massiivisimman kohteen tittelistä, mutta jotkin niistä tekevät kyllä vaikutuksen puhtaasti massallaan. Soitin kuin tankki! Tiejyrä, tankki, Argentinosaurus, hävittäjäalus, jäänmurtaja, musta-aukko... On sanottu, että CD10 teki kaiken minkä CD80:kin, mutta vielä paljon paremmin. Pyöritinmekanismi oli yksi parhaista koskaan: Philips CDM-1 Mk II tukevalla alumiinivalurungolla ja kestävällä harjattomalla Hall-moottorilla. 48 3/2022 (nro 212) Teksti: Kari Nevalainen Kuvat: AVPlus-toimitus HIFIN HISTORIAA: Marantz CD10 M assalla ja cd-soittimella on mielenkiintoinen suhde. Marantz CD10 on sellainen.. Viidentoista kilogramman elopainolla sekin paini raskaassa sarjassa. Se huipensi aikakauden, joka alkoi Marantzin ensimmäisestä cd-soittimesta, CD63:sta (uudelleen koteloitu Philips CD-100 vuodelta 1983) ja päättyi SE-versioon kulttisoittimesta Marantz CD63 vuonna 1994. Kuivan teknisesti cd-soittimen ei tarvitsisi painaa enempää kuin, sanotaan, 3–4 kilogrammaa. Maranz toi CD10:n markkinoille vuonna 1992. Kuusitoistakiloinen (16,5 kilogrammaa tarkalleen ottaen) Marantz CD10 kuuluu näihin. Tilanne on tyystin toinen kuin levysoittimilla. Da-muuntimena oli S1-audiofiiliversio Philips TDA1541A -muuntimesta erinomaisella 16-bittisellä, neljä kertaa ylinäytteistävällä digisuotimella SAA7220P/B. Tekevät yhä. Nämä soittimet tekivät suuren vaikutuksen osaan kuluttajista ja harrastajista puhtaasti massallaan. Mutta eivät kaikki. Tämä johtuu siitä, että vaikka massavaimennuksen puuttuessa värinät pääsisivät aiheuttamaan lukuja toistovirheitä, soitin kykenee korjaamaan ne ennen analogista pääteastetta. Toinen oli 14 kilogrammaa painava, maailman ensimmäinen kaksiosainen cd-soitin: Marantz CD-12 vuodelta 1991. Tämä kaikki tuli muuttumaan CD10:n myötä. Eniten velkaa CD10 on lähes yhtä tunnetulle Marantz CD80:lle vuodelta 1991. Ajanjaksoon mahtuu Philips/Matsushitan oem-komponenttikatalogista (Philips omisti tuolloin Marantzin) koottuja kevytrakenteisia cd-soittimia, kuten Marantz CD-50, CD-52 MkII/SE ja CD-53
Kansija pohja ovat kolme millimetriä paksua metallilevyä ja painevalettu runko sekin sinkki–alumiiniseosta. Levykelkka avautuu hitaasti mutta varmasti. BitStream-dacit perustuvat täysin erilaiseen konseptiin (korkea näytetaajuus mutta vain yhdellä bitillä) kuin monibittiset dacit, jotka ovat luontaisesti lineaarisia mutta vaativat suurta valmistustarkkuutta ja tulevat siksi kalliiksi. Samakki on sinkkiä seosmetalleina enimmäkseen alumiinia, magnesiumia ja kuparia. Digisuotimen ja DAC-7:n väliin sijoitettiin vielä delta-sigma-daceille välttämätön kohinanmuokkauspiiri (SAA7350GB) siirtämään yksibittisen dacin peruskohinaa kuuloalueen ulkopuolelle. Ei kuitenkaan Philipsin SAA7350:ta (18-bittisellä, kahdeksaan kertaan ylinäytteistävällä SM5840FP-digisuotimella), jota se oli jo ehtinyt käyttää muutamassa soittimessa, vaan Philipsin aivan uuden kytkentäkondensaattori-tyyppisen TDA1547 Bitstream DACin. Selvää on, että CD10:n kotelo ei lähde värähtelemään ensimmäisestä heiveröisestä herätteestä. Se hylkäsi CD80:n 16-bittisen TDA1541A-S1-dacin digisuotimineen ja päätti asentaa CD10:een Philipsin yksibittisen BitStream-da-muuntimen. Kohti yksibittistä CD10:n da-muuntimen tarina on kiinnostava. Yksi syy oli 1-bittisten muuntimien pahamaineinen diskanttitoisto. Tästä eteenpäin Marantz siirtyi Philipsin lineaarisiin kolmipäisiin lasermekanismeihin. Vastakkaisvaiheiset signaalit summataan dacin jälkeen kohinan ja särön pitämiseksi kurissa. DAC-7:nä paremmin tunnettu muunnin sai seurakseen 20-bittisen SM5803APTdigisuotimen 8-kertaisella ylinäytteistyksellä. Sivupaneelit ovat samakkia. Soitinta enemmän kuunnelleet ovat kehuneet äänen laajaa dynamiikkaa, eloisia yksityiskohtia, hienoja vivahteita, rytmistä intensiteettiä ja pulssia, toiston helppoutta, akustisen tilan välittymistä, läpinäkyvyyttä ja ylipäätään voimakasta ja sävyltään analogista ääntä. Takalevyssä on optinen ja koaksiaalinen digilähtö analogisen lisäksi. Levykelkka avautuu hitaasti mutta varmasti. Näytön saa näppäimellä pois päältä, mutta numeronäppäimet ja pikakelausnäppäimet on delegoitu Marantz RC-10 CD -kaukosäätimelle. Da-muuntimen perässä on vielä joukko digipuolesta eristettyjä operaatiovahvistimia. Kritiikkiä on saanut diskanttitoisto, jota jotkut ovat pitäneet ylikorostuneena ja turhan terävänä, minkä on saattanut kuulla esimerkiksi viulusoundin rasittavuutena. Marantzin vielä hyödyntäessä Philipsin 16-bittisiä da-muunninsiruja nelikertaisella ylinäytteistyksellä (TDA-1540/41) markkinat olivat jo hyvää vauhtia siirtymässä kohti yksibittisiä BitStream-daceja. Molemmille kanaville on kaksi sovitettua 1-bittistä DAC-7-muunninta (yhteensä neljä) vastakkaisella polariteetilla. Kuten yllä kuvailtiin, Marantz CD10:n valttikortti kilpailijoihin nähden oli sen vankka rakenne, mistä käyttäjä vakuuttuu viimeistään silloin, kun yrittää nostaa soitinta. . Marantz ei aluksi pysynyt kehityksen kelkassa. Käytettävyys ja äänenlaatu Ulkoisesti CD10 on kuin mikä tahansa cdsoitin: kelkka vasemmalla, näyttö keskellä, nupit oikealla. Tämä ei ole universaali kokemus, eikä kukaan väitä, että CD10 tulisi sen vuoksi saattaa unholaan. Mutta olisiko niin, että kaikesta yrityksestä huolimatta Marantz ei ole sittenkään onnisUlkoisesti Marantz CD10 on kuin mikä tahansa cdsoitin: kelkka vasemmalla, näyttö keskellä, nupit oikealla. Näytön saa näppäimellä pois päältä, mutta numeronäppäimet ja pikakelausnäppäimet on delegoitu Marantz RC-10 CD -kaukosäätimelle. Tässä tilanteessa CD10:stä muodostui Marantzille eräänlainen näytön paikka. ?. CDM-4/36 Metallicissa magneettisesti aktivoituun kääntövarteen kiinnitetty yksisäteinen laser-anturi on sijoitettu mikrometrin tarkkuudella cd-levyn päälle. Sen ensimmäiset 1-bittiset pdm-koneet (Pulse Density Modulation) jäivät pahasti alakynteen jopa sen omille monibittisille cd-soittimille. BitStream-dac on valmistajan kannalta yksinkertaisempi. (nro 212) 3/2022 49 Metallia, metallia Marantz CD10 on valmistettu kuin auto, jonka ovet on betonoitu ja ikkunat vaihdettu panssarilasiin. Tuota miljoonasosan tarkkuutta Philips käytti tehokkaasti markkinoinnissaan. Mutta lähtee soittimesta äänikin. Pyöritinkoneisto on vaihtunut CDM-1 Mk II:sta Philipsin viimeiseksi jääneeseen metallikoteloiseen kääntövarsimekanismiin CDM-4/36 Metallic
Marantz CD10 -cd-soittimia löytyy vielä toisen käden markkinoilta. Mistä saammekin oivan aasinsillan CD10:n modifioimiseen. Ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, tiedossa on kelpo digiääntä ihan ilman paranteluakin. Kaikkia cd-soittimia ei kannata ottaa työn alle. Kiinnostustakin kunnossa olevaa (ei ongelmia esimerkiksi laserin kanssa) CD10:tä kohtaan on edelleen olemassa soittimen vankan rakenteen ja yleisen laadun takia. Kaksiteräinen miekka Siinä missä kellon vaihto tarkoittaa kiistatta matalampaa jitteritasoa ja pienempää säröä, eli toisin sanoen virheettömämpää ääntä, pääteasteen operaatiovahvistimien vaihdolle ei ole yhtä yksiselitteistä syytä. Kaikki ne kuitenkin vaativat jonkin verran sähköopillisia taustatietoja (mikä tulee mihinkin), vakaata kättä ja tasokasta kolvia. Sekin onnistuu, ja siihenkin löytyy markkinoilta valmiita kortteja integroituine virtalähteineen. Markkinoilla on tarkoitukseen valmiita kellomoduuleita, kuten Tentlabsin pienijitterinen XO2/XO3, jota on saatavana eri taajuuksille eri cd-soittimille. Mutta CD10:n tasoisen soittimen äänen nostaminen seuraavalle laatutasolle on ymmärrettävästi houkutellut monia. Hintapyynnöt vaihtelevat 500:n ja 1 000 euron välillä, mikä kertoo arvostuksesta tätä ikonista soitinta kohtaan. Eräs tuttavani vaihtoi Tentlabs XO3 -kello-oskillaattorin virtalähteineen toiseen omistamistaan CD10-soittimista. Modifiointi-intoa ei ole motivoinut kirpeä diskantti, vaan se, että teknisesti uskottavana ja luotettavana soittimena CD10 tarjoaa modaajille ihanteellisen aihion paranneltavaksi. Marantz CD10:n jälkeen CD10:n jälkeen Marantz palasi, osin Ken Ishiwatan toimesta, aiheeseen ”CD-63” ja toi markkinoille ensiksi Mk II -version. CD10:n kevyempiä sisarmalleja saa selvästi edullisemmin. . ?. Vähemmän jitteriä uudella kello-oskillaattorilla CD10 on nimittäin pitkään ollut modaajien kestosuosikki. Modaajien suosimia korvaavia op-amppeja on ollut esimerkiksi Burr Brown OPA-627. Siinä Marantz tiettävästi ensimmäistä kertaa hylkäsi Takalevyssä on optinen ja koaksiaalinen digilähtö analogisen lisäksi sekä erillisen kauko-ohjauksen liitäntä. CD10:n annossa on NJR:n NJM5532Mja NJM5534M(NE5534) -op-vahvistimet, yksi molempia per kanava. Ne eivät ole vaivan ja rahanmenon arvoisia. Sen sijaan CD10:n da-muuntimen kellooskillaattori on melko yksinkertainen, eikä pienijitterisin, ja on siksi usein ensimmäinen, joka menee vaihtoon. Yleisesti ottaen CD10:n virtalähde on sen verran asiallisesti toteutettu (optimoidut paikalliset virtalähteet digija analogiapiireille, matalakohinaiset regulaattoripiirit ja niin edelleen), että isolle virtalähteen modifioinnille ei ole tarvetta. Vakiokellon korvaaminen uudella matalajitterisellä kello-oskillaattorilla vähentää säröä audiokaistalla ja yleisen kokemuksen mukaan parantaa myös cd-soittimen ääntä. Sen sijaan, jos vähänkään siltä näyttää, kaikki 20 vuotta vanhat elektrolyyttikondensaattorit (ja ehkä muitakin konkkia) kannattaa vaihtaa vastaaviin nykyaikaisiin ensimmäisenä askeleena alkuperäisen suorituskyvyn palauttamisessa. Ainakin tuloksen verifiointi on hankalampaa. Voi käydä niin, että ääni ei ole yhtään sen parempi kuin alkuperäisillä op-ampeilla. Moduulille on erillinen XO Supply -virtalähde. Siksi modaamista voi suositella vain kokeneelle amatöörille tai ammattilaiselle. Kolme tärkeintä parannuskohdetta ovat virtalähde, kello ja analoginen pääteaste. Verratessaan lopputulosta modaamattomaan CD10:een vaikutelma oli, että modifioidun CD10:n ääni (testisignaali) ylimmillä taajuuksilla oli vähemmän kova tai karhea. On myös niitä, jotka ovat katsoneet viisaaksi vaihtaa annon op-vahvistimet putkiin. 50 3/2022 (nro 212) HIFIN HISTORIAA: Marantz CD10 tunut pääsemään kokonaan irti BitStreammuuntimien helmasynnistä. Sen on sanottu lisäävän ääneen “sulavaa herkkyyttä ja yksityiskohtaisuutta” sekä “avaavan äänimaisemaa”. Operaatiovahvistimien vaihto parempiin tai putkiin ei ole sinänsä sen vaikeampaa kuin kello-oskillaattorinkaan vaihtaminen. Kuunteluvaikutelmille antoi tukea FFT-mittaukset (1/19 kilohertsiä), jotka kertoivat modifioidun CD10:n harmonisten särökomponenttien spektrin olevan tasaisempi kuin modaamattoman
CD10 sai kuitenkin myöhemmin seuraa esimerkiksi 16,6 kilogrammaa painavasta Marantz CD-7-soittimesta vuodelta 1999. Laitteen kolme tärkeintä parannuskohdetta ovat olleet virtalähde, kello ja analoginen pääteaste. (nro 212) 3/2022 51 Marantz CD10 Da-muunnin 2 x Philips TDA1547, 1 bit CD-mekanismi CDM-4/36 Laser AlGsAs-puolijohde Taajuusvaste 20–20 000 Hz Dynaaminen alue 96 dB Kohinasuhde 108 dB Kanavaerotus 100 dB (1 kHz) Harmoninen särö 0,0015 % (1 kHz) Linja-anto 2 V rms Antoimpedanssi 100 Ohm Kuormaimpedanssi >10 kOhm Digitaalilähdöt koaksiaali, optinen Mitat 457 x 136 x 358 mm Paino 16,5 kg Tarvikkeet RC-10 CD -kaukosäädin Valmistusvuosi 1992 Vaikka CD10 on sisäisesti ollut varsinkin omana aikanaan pitkälle kehittynyt ja laadukas cd-soitin, siitä on vuosien saatossa muodostunut modaajien keskuudessa eräänlainen kestosuosikki. Samalla Marantz luopui Philipsin kääntövarsimekanismista ja siirtyi Philipsin CDM12.1-lineaarimekanismiin kolmipäisellä laserilla ja digitaalisella servo-ohjauksella. Väliin mahtuu malleja 7:stä 14 kilogrammaan. Analogisen pääteasteen operaatiovahvistimet korvattiin omilla kohinattomilla HDAM (Hyper Dynamic Amp Modules) -vahvistinmoduuleilla. Neljä vuotta myöhemmin CD-17 painoi enää kahdeksan kilogrammaa ja CD6005 vuodelta 2009 vain seitsemän kilogrammaa. Philipsin BitStream-dacit ja siirtyi käyttämään NPC:n vastaavaa delta/sigma-dacia. CD63:n SE-versio painoi 1,5 kilogrammaa enemmän kuin Mk II, ja CD-63 KI Signature -versio oli vielä sitäkin painavampi ylimitoitetun rengassydänmuuntajan, kuparisuojatun kotelon ja kuparikoteloitujen hdam-vahvistinmoduulien ansiosta. Marantzin sa/cd-soittimissa tilanne on ollut vähän toinen: SA-1 vuodelta 2000 painoi 18 ja SA-10 vuodelta 2016 22 kilogrammaa. Silti reilulla viidellä kilogrammalla silläkään ei ollut asiaa raskaaseen sarjaan. n. Paino on tullut tasaisesti alaspäin, tosin CD6007 vuodelta 2020 painoi taas 8,8 kilogrammaa
Yllättävä, inspiroiva ja vakuuttava, sellainen on myös Vestan Uskon tulevaan -albumi. Alkupään kappaleista erityisesti Cross My Heart and Hope to Die vakuuttaa vielä vuosien jälkeenkin hienolla soitannalla. Musiikkityyliltään levy on kevyttä popmusiikkia, jonka kantavana teemana kappaleesta toiseen on Aino Morkon kuulas ja kaunis lauluääni. Vesta: Uskon tulevaan Julkaisija: Warner Music Finland Genre: Pop H elsinkiläisen laulaja-lauluntekijä Vestan kakkosalbumi kantaa nimeä Uskon tulevaan, ja se julkaistiin maaliskuussa 2022. T he Voice of Kids -kilpailun voittanut oululainen Aino Morko on julkaissut ep-levyn taiteilijanimellä Pehmoaino. Hyvä äänenlaatu, oivaltavat sanoitukset ja sävellykset sekä loistava bändi parhaimmillaan soittamassa. Ainon lauluääni on tälläkin kappaleella hyvin sävykäs, ja selvästi neitokaisella on laulutaito hallussaan!. 52 3/2022 (nro 212) Teksti: Jarkko Peiponen LEVYLAUTASELLA Pehmeyttä ja pohjoista puhallusta Pehmoaino: Kaukana Kotoa Julkaisija: Sony Music Genre: Pop Sentenced: The Cold White Light Julkaisija: Century Media Records Genre: Metal T oukokuussa 2022 tulee kuluneeksi tasan kaksikymmentä vuotta metalliyhtye Sentencedin The Cold White Light -albumin julkaisusta. Melkoisen hyvä saavutus debyyttiartistille, mutta toki Ainon vahva musiikillinen näkyvyys on rakennettu jo ennen debyyttilevyn julkaisua. Raskaat kitarariffit yhdistyvät Miika Tenkulan taitaviin sooloihin. Laulajan debyyttialbumi vuodelta 2018 olikin tuon vuoden parhaimmistoon kuulunut julkaisu, ja Vesta palkittiinkin Vuoden tulokkaan Emma-pystillä. Niin ikään Blood & Tears, You Are the One sekä No One There kapuavat kaikki todella korkealle bändin parhaiden kappaleiden joukkoon. Musiikillisesti kappaleita johdattelevat tietokoneella ja syntetisaattorilla luodut efektit. Kappaleista esille nousee erityisesti numero kolme eli rakasta mua, joka on vaihtelevaa musiikillista tempoa ja hienoja sanoituksia sisältävänä selvästi levyn vahvin yksittäinen biisi. Tuolloin elettiin suomalaisen metallimusiikin kulta-aikaa, ja niinpä myös oululaisen Sentencedin seitsemän studioalbumi kapusi albumilistan kärkipaikalle. Tuohon aikaanhan kyseiselle listalle pääsyyn oikeasti vaadittiin tuhansien levyjen myyntiä, koska suoratoistopalveluita ei ollut. Kaukana kotoa -levytys sisältää kuusi kappaletta, joiden yhteispituus on hieman yli vartin. Laulaja Ville Laihiala ottaa levyn lyriikat haltuun omintakeisella tyylillään. Voiko sen enempää yhdeltä albumilta vaatia. Pehmoainon debyyttialbumi on mielenkiintoinen tuttavuus. Ja niin on historian kirjoihin vahvasti kirjoitettu myös tämän albumin paikka. Kyseessä oleva julkaisu tuo neljän vuoden tauon jälkeen levylautaselle jälleen uutta Vestaa. Sentencedin tarina on osa suomimetallin historiaa. Myös tätä seuraava haluun takas mun perhoset on lyriikoiltaan levyn parhaimmistoon kuuluva kappale. Levyn ensirytmeistä saakka on selvää, että Uskon tulevaan -albumi jatkaa musiikillisesti sillä samalla linjalla, johon debyyttialbumi Lohtulauseita päättyi. Esimerkiksi kappaleella Vähän aikaa on sellaisia soundeja ja tarinaa, joita poplevyllä harvoin kuulee. Levy julkaistiin maaliskuussa 2022, ja se nousi peräti Suomen virallisen albumilistan toiselle sijalle julkaisustaan neljän viikon päästä. Aika multaa muistot -kappale on oma suosikkini tämän levyn biiseistä. Kappaleiden sävellykset ja rytmit ovat tyypillisiä genressään. Levy alkaa introlla, perinteisellä karjalaisella kappaleella Konevitsan kirkonkellot. Ehkä debyyttilevyn kaltaisia huippubiisejä ei tällä levyllä kuulla, mutta tunnistettavaa Vestaa kuitenkin. Poplevyksi jopa synkkiin säveliin ajoittain kulkevat biisit ovat yllätyksellisiä, herkkiä ja Vestan persoonallista lauluääntä hienosti esille tuovia. The Cold White Light on albumina niitä julkaisuita, joiden pariin mielellään palaa. Vestan kakkoslevy on musiikillisesti ja soundillisesti jälleen todella mielenkiintoinen sekä yllättävä kokonaisuus. Yhtyeen toiseksi viimeiseksi julkaisuksi jäänyt levy on musiikillisesti todella ehjä kokonaisuus
SOUNdId SOUNd pErSONaLIzaTION T eoriassa jokainen taajuuskorjainasetus on ainutlaatuinen ja kertoo säätäjänsä preferensseistä, mutta mitä jos liukusäätimien kanssa hinkkaamisen voisikin hoitaa eri tavalla. (nro 212) 3/2022 53 SOVELLUSVINKIT Koonnut: AVPlus-toimitus WaVELET: HEadpHONE SpEcIfIc EQ J okainen kuuloke on tietystikin erilainen, ja sekä vahvuudet että heikkoudet riippuvat usein kunkin mallin teknisestä toteutuksesta. fLaT EQUaLIzEr – BaSS BOOSTEr Y ksi parhaista taajuuskorjainsovelluksista Androidille käyttäjäarvioiden perusteella on Flat Equalizer. Tällöin apua saattaisi olla luonnollisempaa tilaääntä hienovaraisesti jäljittelevistä 3d-tilaefekteistä, jotka nykyteknologian avulla ovat kehittyneet huimasti. Mukana on lisäksi kuulokevahvistinsimulaatio, bassotehostin, 3d-tilatoistoefektit erilaisine kaikuineen sekä kehittyneet kontrollit. Sovelluksen perusversio on ilmainen, ja lisäominaisuuksia saa avattua pientä lisämaksua vastaan. Sokerina pohjalla tämä sovellus toimii erinomaisesti myös bluetoothkaiuttimien kanssa, joten niidenkin äänestä saa sorvattua kertaheitolla selkeämmän erilaisten sisältöjen toistoon. Myös hires-tiedostojen tuki löytyy, ja sovellus tarjoaa kuunneltavaksi erilaisia podcast-sisältöjä. Sekä Androidettä iOS-laitteille ilmaiseksi saatava SoundID-sovellus on löytänyt innovatiivisen tavan kartoittaa kuulijan subjektiivisia äänenlaatupreferenssejä yksinkertaisella AB-testauksella, josta muodostuu juuri sinun korvillesi räätälöity taajuuskorjainprofiili. Sovelluksen kautta on lisäksi mahdollista käyttää suoraan esimerkiksi Spotifyn ja Tidalin kappalevarantoja, mutta toki paikallinenkin toisto onnistuu. Toki käyttäjän on mahdollista muodostaa myös oma toistoprofiili 10-alueisella taajuuskorjaimella. Tähän pyrkii Wavelet, Android-laitteille ilmaiseksi saatavilla oleva sovellus, joka sisältää peräti 3 000 kuulokkeen tiedot ja niille sopivan, lähemmäs optimaalista vievän taajuuskorjainkäyrän. Sen valttina on puhdas yksinkertaisuus ja esimerkiksi erilaisille musiikkityyleille suoraan räätälöidyt taajuuskorjaimen esiasetukset. Boom on sekä iOSettä Android-järjestelmille ilmaiseksi rajattuun kokeiluun saatavilla oleva sovellus, joka tarjoaa paitsi perus-taajuuskorjaimen ja esimerkiksi bassotehosteen, myös nipun erilaisia 3d-surroundäänitiloja kuulokekuuntelun elävöittämiseen. BOOm: BaSS BOOSTEr & EQUaLIzEr T oisinaan varsinkin suljetut, korvan ympärille asettuvat kuppikuulokkeet saattavat aiheuttaa äänen paikantumisen liiaksi pään sisään. Tavoitteena on siis niin sanottu Harmankäyrä, joka on kuuntelukokeissa todettu kuulokkeesta riippumatta parhaaksi mahdolliseksi. Jos vain omat kuulokkeet löytyvät SoundID:n tukemien mallien listalta, suosittelemme ehdottomasti kokeilemaan! Viritä kuulokesoundia. Mutta mitä jos mitkä tahansa kuulokkeet saisi taajuuskorjaimen avulla pykälän tai pari paremmaksi. Pienellä lisämaksulla sovelluksesta saa avattua myös lisäominaisuuksia, mutta esimerkiksi automaattisen eq-käyrän haku ja asennus, 9-alueinen taajuuskorjain ja limitteri kuuluvat ilmaisversioon. Sovelluksen taustalla on Sonarworks, jonka tietotaito kuuluu tuhansissa studioissa ympäri maailman
Se muuntaa digitaalisen signaalin analogiseen muotoon, jotta kaiuttimet ja kuulokkeet pystyvät sitä toistamaan. Takapaneelin liitännöissä on usb-b, linjalähdöt niin xlr:nä kuin rca:na sekä spdif-lähAmmAttilAisiltA hArrAstAjille Ammattilaislaitteistaan parhaiten tunnetun RME:n da-muunnin–kuulokevahvistin tarjoaa runsaasti säätömahdollisuuksia hyvän soundin metsästäjille.. Oma lähtö nappikuulokkeille Päällepäin ADI-2 DAC ei juuri erotu muista vastaavista laitteista. Sen luvataan soveltuvan niin kotikäyttöön kuin studioon referenssiksi. Alla ovat hopeanväriset jalat piristämässä hieman yleisilmettä. Ensimmäiseen ADI-sukupolveen verrattuna kakkosmallissa on parannettu digitaalisesta analogiseksi -konversio sekä hiljaisempi ja säröttömämpi analogilähtö. ADI-2-DAC FS on taviskäyttäjälle viilattu variantti RME:n ADI-2 PRO -mallista. Silloin olennainen osa signaaliketjua on damuunnin. 54 3/2022 (nro 212) Teksti: Joni Nikkola Kuvat: Valmistaja, Teppo Hirvikunnas ja Joni Nikkola KOKEILU RME ADI-2-DAC FS N ykypäivänä valtaosa kuuntelemastamme musiikista on digitaalista. Toisaalta se ei ole lainkaan poikkeuksellinen summa laadukkaasta da-muuntimesta. Käytettävyyttä on viilattu suoraviivaisempaan suuntaan hifikäyttäjiä ajatellen, ja tukea löytyy Mac-, Windowsja iOS-laitteille. Väri on asiallisen musta, ja kokoa on puolikkaan räkkiunitin verran. Hintaa laitteella on 1 099 euroa, mikä tuntuu monesta varmasti suurelta. Laadukas kuulokevahvistin puolestaan on tarpeen etenkin järeämpien kuulokkeiden ajamisessa. Vuodesta 1996 toiminut yhtiö on erikoistunut ammattikäyttöön tarkoitettuihin laitteisiin, kuten äänikortteihin, audiointerfaceihin, mikrofoniesivahvistimiin sekä daja ad-muuntimiin. Pikemminkin se on huomiota herättämätön. Vaikkapa Chord Electronicsin Dave -lippulaivamallilla on hintaa liki tasan kymmenkertaisesti. Laitteen valmistaja RME on kotoisin Saksan Heimhausenista
Laite tukee myös dsdstriimausta maksimissaan dsd256-laadulla. Etupaneelissa on virtapainikkeen lisäksi kaksi kuulokelähtöä. Mitä se tarkoittaa. Se, mitä suuresta pyörästä missäkin valikossa tapahtuu, ei aina ole aivan intuitiivista. ?. Laite tukee myös dsd-striimausta maksimissaan dsd256-laadulla. Sisuksissa on ESS ES9028Q2M -muunninpiiri. Niistä toinen on perinteinen 6,35 millimetrin plugilla varustettu, toinen taas on suunniteltu nimenomaisesti korvamonitoreita varten. . Mitä enemmän bittejä on käytössä, sitä tarkemmin ja hienovaraisemmin pystytään tulkitsemaan dynamiikan laajuutta ja äänenvoimakkuuden eroja. Siispä esimerkiksi 768 kilohertsin näytteenottotaajuudella näyte otetaan kahdesta kanavasta yhteensä 768 000 kertaa sekunnissa. Niitä painelemalla pystyy siirtymään valikossa ja pieniä säätöpyöriä kääntämällä muuttamaan asetuksia. Kolikon kääntöpuolena ne tuovat esiin selvemmin myös signaaliketjun kohinatason. Isoa pyörää pyörittämällä taas saa säädettyä voimakkuuasetuksia. Impedanssi lähestyy nollaa ohmia. Pcm-ääntä se tukee enimmillään 768 kilohertsin näytteenottotaajuudella. Hallintaa varten etupaneelista löytyy kookas säätöpyörä, valikkokategorioiden painikkeet, kohtuullisen mukavan kokoinen näyttö sekä kaksi porrastettua säätöpyörää, jotka toimivat samalla myös painikkeina. Näytteenottotaajuus puolestaan kertoo sen, kuinka moneen osaan se viipaloidaan aika-akselilla. Näyttö on värillinen, selkeä ja asiallisen kokoinen. (nro 212) 3/2022 55 döt koaksiaalisena ja optisena. Pcm-ääntä se tukee enimmillään 768 kilohertsin näytteenottotaajuudella. Toisin sanoen se kertoo, kuinka monta kertaa äänisignaalista otetaan näyte yhden sekunnin aikana. Laitteella pystyy myös ääSisuksissa on ESS ES9028Q2M -muunninpiiri. Bittisyvyys ja näytteenottotaajuus Pcm-tiedostoja toistavien da-muuntimien resoluutio on tapana ilmoittaa bittisyvyytenä ja näytteenottotaajuutena. Virtapainike, säätöpyörä ja kytkimet on taustavalaistu. Tässä tapauksessa laitteessa on niin rutkasti toimintoja, ettei esimerkiksi parametrisen taajuuskorjaimen säätäminen ilman näyttöä tai vaihtoehtoisesti ohjainsovellusta olisi mahdollista. Perinteisemmässä kuulokeliitännässä tarjolla on myös Extreme Power -asetus järeämmille dynaamisille kuulokkeille. Bittisyvyys kertoo, kuinka moneen osaan analoginen signaali viipaloidaan pystysuunnassa eli amplitudiakselilla. Tavallisen kuulokelähdön teho voi myös olla liikaa korvamonitoreille. Virtapainike loistaa laitteen päällä ollessa punaisena ja muutoin valkoisena. Iem-kuulokelähdön luvataankin olevan kohinatasoltaan jopa 10 desibeliä peruskuulokkeiden lähtöä alhaisempi. Esimerkiksi RME ADI-2 DAC pystyy toistamaan pcm-ääntä 32 bitin syvyydellä ja 768 kilohertsin näytteenottotaajuudella. Erikoisen ratkaisun taustalla on se, että korvamonitorit ovat herkempiä ja toimivat vähäisemmällä jännitteellä kuin perinteisemmät sankakuulokkeet. Harvassa da-muuntimessa ylipäätään on näyttöä, sillä tavallisimmin säädöt ja asetukset hoidetaan muutaman ilmaisinledin avulla. Langattomia toistomahdollisuuksia, kuten bluetoothia, laite ei tarjoa
Kuten kuuluukin, da-muunnin ei pyri valtaamaan estradia. Pcm-tiedoston äänenlaatu ilmoitetaan bittisyvyytenä ja näytteenottotaajuutena. Se toimii hieman erilaisella periaatteella, sillä sen bittisyvyys on vain 1. Ominaisuuksien määrästä kertoo jotain se, että käyttöohje on 70-sivuinen. Sen sijaan näytteenottotaajuus on merkittävästi suurempi, sillä perusmuotoisessa eli niin sanotussa dsd64-tiedostossa näytteenottotaajuus on 2,8 megahertsiä. Ääni on RME ADI-2-DAC FS:n kautta kuunneltuna taustaltaan hipihiljaista ja muutenkin läpinäkyvää. Langattomia toistomahdollisuuksia, kuten bluetoothia, laite ei tarjoa. Järjestelmävalikko on jaettu neljään osaan: Vol-valikossa on äänenvoimakkuuden säädöt ja kanavatasapaino. Vähäinen kohinaja PCM: Ylivoimaisesti yleisin ääniformaatti on pcm, joka on lyhenne sanoista ”pulse code modulation”. Dsd-muotoisen materiaalin saatavuus on huomattavasti pcm:ää rajallisempaa. Esimerkiksi cdtasoinen eli 16-bittinen tiedosto pystyy määrittelemään signaalin tason 65 536 pykälän tarkkuudella. . Näytteenottotaajuus puolestaan kertoo siitä, kuinka usein äänisignaalista otetaan näyte eli sample. Dsd-ääntä pidetään yleensä ikään kuin analogisempana kuin pcm-ääntä, mutta varjopuolia ovat suurempi kohinataso ja hankalampi työstettävyys. Siihen voi tallentaa 20 erilaista esiasetusta esimerkiksi eri musiikkityylejä varten. Bittisyvyys kertoo käytännössä tiedoston suurimmasta dynaamisesta alueesta. Mukana kerrotaan olevan tehokasta jitterinpoistoteknologiaa puhdistamassa signaalia. Dsd-ääntä voi siirtää joko natiivisti tai DoP eli dsd over pcm -tekniikalla. Takapaneelissa on usb-b, linjalähdöt niin xlr:nä kuin rca:na sekä spdif-lähdöt koaksiaalisena ja optisena. valikossa taas on taajuuskorjaimen asetukset, josta voi säätää viisikaistaisen parametrisen taajuuskorjaimen asetuksia. Sittemmin saataville ovat tulleet myös dsd128, dsd256 ja dsd512. Taajuuskorjainta ohjastetaan laitteen näytöltä. Tarjolla on myös DSD Direct -tila, jossa dsd-ääntä ei muunneta välissä pcm-muotoon. Laite tunnistaa toistettaessa automaattisesti tiedostolaadun. Digitaalisen signaaliprosessorin voimin pystyy säätämään muun muassa bassoa, diskanttia, loudnessia, viisikaistaista parametrista taajuuskorjainta, ristiinsyöttöä ja stereokuvan leveyttä. Data siis kertoo vain, onko sen taso edellistä näytettä matalampi (0) vai korkeampi (1). Silloin myöskään äänenvoimakkuuden säätö ei ole käytettävissä. Mikään markkinoiden helpoin ratkaisu RME ei siis ole, jos haluaa saada siitä kaiken mahdollisen irti. Testissämmekin ilmeni, että samat suodinasetukset eivät toimineet hyvin tiukan aggressiivisessa metallissa ja rennossa kitaraballadissa. EqPCM ja DSD – mitä eri digiäänimuodot tarkoittavat. Setup-valikossa taas on etupäässä dsd-asetuksia. Kenties kiintoisimpana ominaisuutena mukana on muun muassa m/s-dekoodaus, mikä liittyy varhaiseen mid/side-stereomikitystekniikkaan. ?. Se on siis 64-kertainen cd-ääneen verrattuna. ADI-2 DAC FS ei ole tässä poikkeus. Cd-tasoisessa stereoäänessä näytteenottotaajuus on 44 100 hertsiä, eli näyte otetaan niin monta kertaa sekunnissa. I/o-valikossa on säädöt muun muassa kanavatasapainolle, suotimille ja ristiinsyötölle. säätöjä suoraan näytöltä RME:n ADI-sarjan muuntimissa on monipuoliset taajuuskorjaimen säätömahdollisuudet ja suotimet. Toisaalta ilman säätöjäkin se kuulostaa hyvältä. DSD: Toinen tapa tallentaa digitaalista ääntä on dsd eli ”direct stream digital”, joka kehitettiin 1990-luvun puolivälissä cd-soittimien seuraajaksi suunniteltuja sacd-soittimia varten. 56 3/2022 (nro 212) KOKEILU RME ADI-2-DAC FS nittämään dsd-ääntä
häiriötaso antaa tilaa dynamiikalle ja musiikin yksityiskohdille. Mobiilitai tietokonesovellus olisi tervetullut vaihtoehto laitteen omien kontrollien rinnalle. RME ADI-2 DAC Hinta 1 099 € Lisätietoja rme-audio.de soundtools.fi Sisääntuloliitännät Usb-b 2.0, koaksiaalinen, optinen Lähtöliitännät 2 x RCA (balansoimaton), 2 x XLR (balansoitu), 1 × 3,5 mm vähäkohinainen kuulokeliitäntä korvamonitoreille, 1 x 6,35 mm ”Extreme Power” -kuulokeliitäntä kuppikuulokkeille PCM-maksimilaatu 32 bit / 768 kHz DSD-maksimilaatu DSD256 Suotimet Short-Delay Sharp, Sharp, Slow, Non-Oversampling DSP-toiminnot Ristiinsyöttö, stereokuvan leveys, viisikaistainen parametrinen taajuuskorjain Mitat (l x k x s) 215 × 52 × 150 mm Paino 1 kg Muuta Kaukosäädin, virtalähde, usbjohto + Runsaat säätömahdollisuudet + Tarpeelliset fyysiset liitännät + Selkeä näyttö + Kohinaton ja läpinäkyvä toisto – Monimutkainen käyttökokemus – Ei langatonta toistomahdollisuutta Viisikaistaisella parametrisella taajuuskorjaimella voi säätää toistoa tarvittaessa kapealtakin kaistalta. Kenties kuukauden tai parin jälkeen ei enää tulisi etsittyä sopivia filtterija taajuuskorjainasetuksia kappalekohtaisesti, mutta tallennettavien esivalintojen ansiosta laitteesta pystyy kaivamaan nopeastikin ainakin sopivan aihion kullekin musiikkigenrelle. Runsaiden ominaisuuksien kääntöpuoli on, että laitteen täysipainoinen käyttö on melko monimutkaista – olkoonkin, että selkeä näyttö auttaa paljon. Jos säätöjen ruuvailu ei pohjimmiltaan kiinnosta, laite ei välttämättä anna niin paljon. Tällaista mahdollisuutta ei tavallisesti ole tarjolla. n. Hallintapainikkeet ja -pyörät eivät ole kaikkein intuitiivisimpia, mutta yrityksen ja erehdyksen kautta pääsee kuitenkin toivottuun tulokseen. Oletusasetuksillakin pärjää, mutta silloin laitteen idea menee hukkaan. Siinä iso tekijä oli näytön tarjoama selkeä ja värikäs informaatio, jota pääsi ruuvaamaan namiskoilla ja samalla kuuntelemaan lopputulosta. (nro 212) 3/2022 57 Tehokas osaavissa käsissä . Peruskäyttäjälle kaikki säädöt eivät ole tarpeen, mutta innokkaalle näperrettävää löytyy iltojen iloksi yllin kyllin. Oletusnäyttönä laitteessa on analysaattori, jossa voi tarkastella voimakkuustasoja taajuuskaistoittain. Fyysiset liitännät kattavat kaikki perustarpeet, ja ääni on harvinaisen häiriötöntä. Jos kaipaa vielä lisäinformaatiota, tietokoneille pystyy lataamaan RME:n sivuilta ilmaisen DIGICheck-ohjelman, joka näyttää esimerkiksi spektrianalyysin, globaalit äänenvoimakkuustasot, tilastoja ja globaalin kohinan. Testissämmekin ilmeni, että samat suodinasetukset eivät toimineet hyvin tiukan aggressiivisessa metallissa ja rennossa kitaraballadissa. Useimmille peruskäyttäjille tällaisille ei ole välttämättä tarvetta. Taajuuskorjaimeen voi tallentaa 20 erilaista esiasetusta esimerkiksi eri musiikkityylejä varten. Laite kieltämättä onnistui herättämään uinuvan ääniinsinöörin. Langaton toistomahdollisuus olisi mukava lisä, etenkin kunnollisten koodekkien kanssa. Se onkin hifistelyä parhaimmillaan. Halutessaan laitteen saa myös tummaan tilaan. Windows-versiossa ominaisuuksia on Macin vastaavaa kattavammin. Peruskäyttöön totuteltuaan laitteen avulla voi saada paljonkin irti tutuista levyistä. RME ADI-2 DAC FS tarjoaa valtavat määrät ominaisuuksia etenkin siihen nähden, että usein da-muuntimet ja kuulokevahvistimet on varustettu vain muutamalla säätömahdollisuudella. Se virittää tarvittaessa myös tunnelmaan
Reaaliaikaista simultaanitulkkausta kuulokkeilla. Huonekorjaimet voivat olla nimenomaan tässä suureksi avuksi. Olisiko siitä jopa koko huoneen päääänilähteeksi. Kokeilussa kolme erilaista. Kokeilussa Baidun (eli Kiinan-Googlen) reaaliaikaista kielenkääntöä puheella tuottavat kuulokkeet. Seuraavassa numerossa: Järeä kotiteatterin 5.1.2-kaiutinsarja Amerikan malliin reilusti alle 3 000 eurolla! Testissä Klipschin uusi Reference 5.1.2 -sarja kaikilla herkuilla. Soundbar verkkosoittimella ja hieman enemmänkin Kokeilussa Bluesound PULSE SOUNDBAR+ eli hieman parempi soundbar verkkosoittimella ja tarvittaessa hieman enemmänkin. Kokeilimme vain 90 euron hintaista, mobiilisovelluksella ohjattavaa Dayton Audion DSP-LF:ää. Muuta seinä tai vaikka taulu kaiuttimeksi! Ääntä mistä vain, eli muuta lähes mikä tahansa tasopinta kaiuttimeksi värähtelevällä aktuaattori-elementillä. 90 eurolla mobiilisovelluksella ohjattava huonekorjain subbarille Subwooferin sovittaminen pääkaiuttimiin ja huoneen akustiikkaan saattaa olla haasteellista. Tosin niissäkin on eroja. Uskomatonta mutta totta! Tulevaisuudessa kaikki puhuvat samaa kieltä. …Sekä paljon muuta kesäistä kampetta!. 58 3/2022 (nro 212) Seuraava AVPlus-numero ilmestyy kesäkuun alkupuolella! Muistathan vierailla verkkosivuillamme osoitteessa www.avplus.fi Tällä sivulla esitetyt tiedot voivat muuttua
LS50 Wireless II toimii laajojen liitäntämahdollisuuksiensa ansiosta helposti myös TVn, pelikonsolien ja CD-soittimien kanssa. AirPlay 2 ja Chromecastia, joten voit striimata musiikkia mistä tahansa lähteestä. Jokainen sana Jokainen yksityiskohta.. Se on täydellinen yhden paketin äänentoistojärjestelmä. Jokainen nuotti. LS50 Wireless II Parasta langatonta HIFIä LS50 Wireless II on enemmän kuin suorituskykyinen kaiutin. Kuule pienimmätkin yksityiskohdat lempimusiikistasi. LS50 Wireless II tukee mm. Kuuntele niin uskot
ONE to rule your home audio Tur-Pex www.tur-pex.com 040 1977 000 The ZEN One Signature is a pure DAC (no built-in headphone amp and volume control) that serves as a home audio hub for all your digital devices, from smartphones and tablets to PCs and Macs, disc players and audio servers to TVs and games consoles.