PAREMPAA KAIUTINRESERVIÄ POLK AUDIO RESERVE TILAÄÄNI KUNTOON KORJAAMALLA VERTAILUSSA 3 SUOSITTUA HUONEKORJAINTA PIKKUPROJEKTORI LASERILLA EPSON EF-12 EETTISEMPI ÄLYPUHELIN FAIRPHONE 3 AUDIO • VIDEO • MOBIILI • UUSI TEKNIIKKA 5/2021 (NRO.206) HINTA: 11,90 € A V P L U S 5 /2 2 1 (N R O 2 6 ) W W W .A V P L U S .F I
TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU EISA is the unique collaboration of 60 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment. This truly international association includes expert members in Australia, India, Canada, the Far East, USA and the wider European community, ensuring the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! CELEBRATING THE YEAR’S RED HOT PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2021-22 visit www.eisa.eu for the winners 230-300_EISA_AD_2021_Post-awards.indd 1 03/08/2021 12:36
Ja mitä edullisimmista eli peruskuluttajan laitteista on kysymys, sitä voimakkaampi on automaattisen korjauksen painotus. 050 360 1450 teppo.hirvikunnas@avplus.fi TOIMITUS JA AVUSTAJAT Heikki Kivelä Joni Nikkola Janne Soilakari Magnus Fredholm Janne Kinnunen Jiri Koivuniemi Jarkko Peipponen Jussi Ansio Markku Mikkonen Jonas Bryngelson Mats Meyer-Lie Kari Nevalainen ULKOASU Kari Laine kari.laine@avplus.fi JULKAISIJA/KUSTANTAJA AVPlus Media Oy / Teppo Hirvikunnas MEDIAMYYNTI Teppo Hirvikunnas 050 360 1450 teppo.hirvikunnas@avplus.fi TILAUKSET Sähköposti: tilaukset@avplus.fi Verkossa: www.avplus.fi P. Nykyisten huonekorjaimien eräänlainen ongelma on niiden markkinointi kätevänä ominaisuutena laitteen käyttöönotossa ja ratkaisuna hyvään ääneen. Taajuuskorjaimella pyrittiin korjaamaan kaiuttimen ja huoneen aiheuttamia toistovirheitä. Minullakin oli sellainen 2 x 10-kaistainen ja kovimmilta kavereilta löytyi legendaarinen 2 x 31-kaistainen Technics. Perehtymättömälle väärät säädötkin voivat mennä läpi vaikka kuulostaisivat huonolta. 050 365 7654 (ark. Nämä muinaiset taajuuskorjaimet olivat kuitenkin nykylaitteisiin nähden yksinkertaisempia ja helppokäyttöisempiä – ja ennen kaikkea ne eivät tehneet mitään automaattisesti. Periaatteessa ihan samalla tavalla kuin nykyisillä huonekorjaimilla. 9-15) PAINOPAIKKA Printtall As ISSN 2489-2653 A ikoinaan perinteinen taajuuskorjain löytyi myös monen hifistin laitteistosta. Syysterveisin, Päätoimittajanne Teppo Hirvikunnas Huonekorjaimet: isäntä vai renki?. Käyttäjän ei tarvitse tietää mitään. Laite säätää kaiken kohdalleen, ja korjain korjaa huoneen huonon akustiikan ja kaiuttimien puutteet hyväksi. Toki digitaalisuus on tuonut korjailuun uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia. Huonekorjain on erittäin hyödyllinen kaikkine aika-, vaiheja taajuuskorjauksineen, mutta vain renkinä osaavissa käsissä. Täysin valvomattomana isäntänä korjaimet suoriutuvat valitettavan harvoin hommasta parhaalla mahdollisella tavalla. (nro 206) 5/2021 3 Pääkirjoitus www.avplus.fi toimitus@avplus.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Teppo Hirvikunnas P
3 Uutiset.................................................... 25 EEttiSEMPi älYPUHEliN MAtKAPROJEKtORi lASERillA PAREMPAA RESERViä s. s. HiFin HiStoRiaa: Epos ES-14........................................54 Monesta klassikkokaiuttimesta tällä kertaa estradille nostetaan Epos Acousticsin ES-14. levylautasella...............................52 Raskasta ja räppiä Suomesta, olkaa hyvä! Sovellukset......................................53 Esittelyssä neljä uutta musiikkisovellusta. Testasimme kolmea suosittua huonekorjaustekniikkaa! VERtailU: Kolme täyslangatonta nappikuuloketta.........................44 Vertailussa kolme uutta ja suosittua twskuuloketta aktiivisella vastameluominaisuudella! tiEtoa Ja taitoa: Jakosuodatin.................................48 Opasartikkelin valokeilassa kaiuttimien taustalta löytyvät jakosuotimet. 18 SiSältö s. 6 Tuoreimmat uutiset ja ajankohtaisimmat asiat sekä perinteisen että uuden tekniikan maailmasta. 30 Pääkirjoitus........................................ tESti: Sony olED a90J..........................20 Sonyn tuorein oledhuippumalli on kategoriansa kermaa. tESti: Polk audio Reserve R200, R500 ja R700...................................30 Jenkkikaiutinmerkin uusin sarja on sitä parempaa reserviä! VERtailU: Huonekorjaimet..........................36 Tilaääni on mahdollista saada ojennukseen myös dsp-teknologialla. RaPoRtti: EiSa 2021–2022..........................10 Vuoden parhaat laitteet on taas valittu, ja ne ovat tässä! PlUS: UV-desinfiointilaitteet..........12 Onko ultraviolettivalolla mahdollista taistella koronavirusta vastaan. KoKEilU: Pioneer tS-WX010a.................16 Minisubbarilla lisää bassoa autoäänentoistoon! KoKEilU: Epson EF-12....................................18 Kannettava projektori voi yllättää monella saralla, ja juuri niin tekee Epsonin EF-12. KoKEilU: Quieton3...........................................29 Kotimaiset aktiivikorvatulpat takaavat yörauhan. Mobiili: Fairphone 3 .................................... Seuraavassa numerossa......58 s. 44 tWS-NAPit VAStAMElUKYVYillä 4 5/2021 (nro 206). 24 Älypuhelin voi myös olla eettinen, mutta onko se hyvä. KolUMni: Millaista on eettinen ja ekologinen elektroniikka?...............................28 Kolumnistimme Jiri Koivuniemi pohtii kulutuksen eettisyyttä
Debut PRO 28 Ni Nickel www.ah-hifisystems.fi. Bravo! Tervetuloa syvään päätyyn. Satiinimusta ja nikkeli luovat hillityn ja laadukkaan kokonaisuuden: tällä soittimella Pro-Ject juhlistaa 30 vuotista historiaansa. Suunnittelimme Debut PROn vastaamaan tämän luokan korkeimpia odotuksia. Pick it PRO Nikkelipinnoitus Laakerirunko Hybridi äänivarsi Erikoislevylautanen Nostimme riman korkealle äänenlaadussa
Vastamelutoimintoa varten molemmissa kuulokenapeissa on kaksi mikrofonia. Vastamelutoiminnon ollessa päällä akun pitäisi kestää viisi tuntia ja ilman vastamelutoimintoa seitsemän tuntia. Kaiutinta valmistetaan tuhannen kappaleen erä. Koonnut: AVPlus-toimitus G oogle on paljastanut blogissaan kehitteillä olevan Android TV 12 -käyttöjärjestelmän ominaisuuksia. Tarjolla on myös mahdollisuus estää kaikkia sovelluksia käyttämästä mikrofonia kytkemällä sen pois päältä järjestelmänlaajuisesti. Yksityisyydestään huolehtiville tulevassa käyttöjärjestelmäversiossa on myös vihreät kuvakkeet, jotka kertovat, jos kamera tai mikrofoni ovat päällä. Ne sijaitsevat oikeassa yläkulmassa. R anskalainen hifi-ihme Devialet on julkistanut rajoitetun Sage Green -värisen erän langattomasta Phantom II -aktiivikaiuttimestaan. Sage Green -värinen Phantom II tulee saataville maailmanlaajuisesti. T5 II True Wireless ANC -kuulokkeet perustuvat T5 II -kuulokkeisiin, jotka yhtiö julkaisi viime vuonna. Akunkesto on hieman T5 II -perusmallia vaatimattomampi. Lisätiedot: devialet.com & mareksound.fi Klipsch julkisti ensimmäiset täyslangattomat vastamelu kuulokkeensa Devialetin pikkukaiutin saataville vihreänä erikoiseränä Google paljasti uusia Android TV:n ominaisuuksia K lipsch on esitellyt kaikkien aikojen ensimmäiset täyslangattomat vastamelukuulokkeensa. Värivaihtoehdot ovat kupari, hopea ja punametalli (musta). Hinnasta ja saatavuudesta Suomessa ei ole toistaiseksi tietoa. Muita parannuksia ovat paremmat ruudun päivitysnopeudet ja sujuvampi sisällön siirtäminen laitteiden välillä. Erikoisversion hinta ja saatavuus Suomessa eivät ole toistaiseksi tiedossa. Hinta asettuu kuitenkin hieman Applen AirPods Pron yläpuolelle. Halutessa kuulokkeet saa päästämään myös enemmän ympäristöääntä läpi. Nyt ohjelmistosta on tarjolla kehittäjille kolmas beetaversio, jossa on uutena ominaisuutena tuki 4K-resoluutiolle käyttöliittymätasolla. Kolmas uusi ominaisuus on työkalu, jolla pystyy säätämään taustan sumennusta. Tuttuun tapaan se tarjoaa pieneen kokoonsa nähden messevän 98 desibelin äänenpaineen kahden bassoelementin ja yhden laajakaistaelementin voimin. Lisätiedot: klipsch.com & loudgroup.fi UUTISET 6 5/2021 (nro 206). Klipsch Connect App -sovelluksella voi säätää taustaäänien läpikuuluvuutta, päivittää kuulokkeet, säätää taajuuskorjainta ja tarkastella akun tilaa. Jatkuvaa tehoa löytyy 400 wattia, ja taajuuskaista yltää 18 hertsistä 21 kilohertsiin. Kyseessä on yhtiön edullisin malli, jonka nimi oli vielä tämän vuoden helmikuuhun asti Phantom Reactor. Puheluihin vastaaminen onnistuu nyökkäämällä ja niiden hylkääminen pudistamalla päätä. Kauppoihin T5 II True Wireless ANC -kuulokkeet saapuvat ensimmäisillä markkinoilla syyskuussa. Aiemminkin 4K-sisältöä on pystynyt toistamaan täydellä laadulla, mutta käyttöliittymä on jäänyt enimmillään 1080p-tarkkuuteen. Bragin kehittämä keinoäly tuo mukaan kehittyneitä eleominaisuuksia. Latauskotelosta saa vastaavasti 15 tai 21 tunniksi lisävirtaa. Dirac HD Sound -algoritmit puolestaan korjaavat kuulokkeiden taajuusvastetta
Elementteinä on kaksi tuuman kokoista titaanidomediskanttia, yksi neljän tuuman keskiäänielementti ja kaksi 5,25 tuuman bassoelementtiä. Kaiuttimissa on 125 millimetrin bassokeskiäänielementti ja 22 millimetrin diskanttielementti, ja refleksiportti on sijoitettu kaiuttimen takaosaan. Tarjolla on bluetooth, Chromecast ja AirPlay 2 striimausta varten. Sen sijaan tarjolla on aptx hd:lla varustettu bluetooth-yhteys, joka tukee 24 bitin ja 48 kilohertsin tasoista digitoistoa. Samoissa värivaihtoehdoissa tarjolle tulee myös langalliset Zone Wire Earbuds -kuulokkeet, jotka voi liittää tietokoneeseen usb-c:n, usb-a:n ja 3,5 millimetrin audioliitännän välityksellä. Hinnat ja saatavuus Suomessa eivät ole vielä tiedossa. Kyseessä on täysin uusi malli, mutta muotokieleen on otettu vaikutteita JBL:n 70-lukua henkivistä Classicsarjalaisista. Mukana tulee kaukosäädin. Kuulokkeet ovat ip68-sertifioidusti pölynja vedenkestävät. Sisääntuloina on 3,5 millimetrin aux, mm phono levysoittimille sekä televisiokäyttöä varten myös hdmi arc. Tarjolla on lisäksi subbarilähtö, jos kaipaa lisämuhevuutta alakerran toistoon. Laitteen käskyttäminen onnistuu kaukosäätimellä ja sovelluksella. Palvelu sisältää soittolistan, jota kaiuttimen kehittäjät ovat käyttäneet toisto-ominaisuuksien virittelyssä. Näitä varten kaiuttimen takana on kytkimet. Hinta ja saatavuus Suomessa eivät ole toistaiseksi tiedossa. Bassoa tujakoittamassa on kaksi eteenpäin suunnattua refleksiporttia. Lisätiedot: logitech.com JBL striimailee retrohengessä! Logitechiltä täyslangattomat Zone-vastamelukuulokkeet etäpalavereihin Q Acoustics esitteli kompaktit langattomat M20-kaiuttimet (nro 206) 5/2021 7. Tehoa irtoaa 2 x 65 wattia. M20:ssa ei ole verkkotoisto-ominaisuuksia. Ilman vastamelutoimintoa akunkestoa on 6,5 tunniksi ja 12 tunniksi. Se soveltuu asennettavaksi esimerkiksi työpöydälle, jalustalle, hyllyyn tai seinälle. Ensimmäisille markkinoille laitteen pitäisi saapua tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä. Jokaista elementtiä varten on oma vahvistinkanavansa. Tarvittaessa ympäristön ääniä saa myös kuuluviin, jos tulee tarve jutella hetki esimerkiksi perheenjäsenen kanssa. Kaiuttimista toinen on vahvistimen ja liitännät sisältävä master-kaiutin. Taajuuskorjaimen säätöä voi muokata sen mukaan, onko kaiuttimet sijoitettu nurkkaan, kiinni seinään vai vapaaseen tilaan. Mukana tulee 90 päivän kokeilujakso korkearesoluutioiseen suoratoistopalveluun Qobuziin. Sijoittelun helpottamiseksi kumpaakin kaiutinta voi käyttää oikeana tai vasempana kaiuttimena. Yhteistä ovat pähkinäpuinen viiluviimeistely ja suojaritilän musta Quadrexvaahtomuovi. Fyysisinä sisääntuloina on optinen liitäntä esimerkiksi televisiota varten, linjatasoinen rca, 3,5 millimetrin aux ja usb-b, jonka kautta onnistuu 24 bitin ja 192 kilohertsin digiäänen siirto. Lisätiedot: fi.jbl.com L ogitech on esitellyt täyslangattomat Zonekuulokkeet etäpalaverikäyttöön. Lisätiedot: qacoustics.co.uk & simex.fi JBL esitteli retrohenkisen L75ms-all-inone-kaiuttimen. Q Acoustics on esitellyt kompaktin M20jalustakaiutinjärjestelmän. Värivaihtoehtoina on grafiitti ja ruusu. Latauskotelokin on suhteellisen järeästi ip54-sertifioitu, joten ei haittaa, vaikka kotitoimistossa yllättäisi sadekuuro. Akunkestoa kuulokkeet tarjoavat kuudeksi tunniksi puhetilassa ja yhdeksän tuntia kuuntelutilassa vastamelutoiminnon kanssa. Jos pikkukaiuttimien kaveriksi kaipaa tanakampaa bassontoistoa, se onnistuu subbarilähdön avulla. Kuulokkeet tukevat bluetooth-yhteyttä, ja mukana tulee myös Logitechin oma langaton usb-vastaanotin. Lataaminen onnistuu tarvittaessa langattomasti Qi-latauksen avulla. Sisuksissa on kuitenkin luonteeltaan tuoreempaa tekniikkaa. Kuulokkeet voivat niiden ansiosta olla samanaikaisesti yhteydessä puhelimeen ja tietokoneeseen, jolloin laitteiden välillä on helppo vaihtaa. Zone-kuulokkeissa on kolmen mikrofonin ryydittämä aktiivinen vastamelutoiminto poistamassa taustamelua. Ne on sertifioitu käytettäviksi muun muassa Zoomin, Microsoft Teamsin ja Google Meetin kanssa – valmistajan mukaan ensimmäisinä kuulokkeina koskaan
kaula-/ niskakaiuttimen, tai miksi tällaista olkapäille kaulan ympärille sijoittevaa, pienet, korviin päin suunnatut kaiuttimet sisältäävää laitetta pitäisi kutsua. Uusin malli FS500P on Fynen Special Production -tuotesarjan kompakti pistesäteilijä 150 millimetrin koaksiaalielementillä. SC-GN01 on suunniteltu erityisesti pelaajille, eikä siinä ole esimerkiksi langatonta bluetooth-yhteyttä, vaan ääni tuodaan sisälle digitaalisesti tietokoneen usb:n kautta, josta se saa myös virtansa. Mallisto käsittää edelleen seitsemän kaiutinta: kakstiejalustamallin 805 D4 sekä 804 D4, 803 D4ja 802 D4 -kolmitielattiakaiuttimet ja täysin uutena huippumallina 801 D4:n (joka korvaa siis nykyisen 800 D3:n). F500-mallin SP-versio sisältää erikoistuotantoa olevan IsoFlareelementin, viritetyn jakosuotimen ja premiumluokan BassTrax-refleksijärjestelmän. Kaksi on sijoitettu eteen (oikea ja vasen kanava) ja kaksi taakse (sur round-kanavat). B&W:lle tuttuun tyyliin kaiuttimet ovat täynnä tekniikkaa ja yksityiskohtia: muun muassa B&W:n kuuluisa keskiäänielementtien Continuum Cone nähdään jälleen kera uuden ripustusjärjestelmän, jota B&W kutsuu nimellä ”Biomimetic Suspension”. Bassokanava on kaiuttimen pohjassa, ja siellä on vastassa Fynen BassTrax Tractrix -äänenhajotin bassovasteen tasaamiseksi. Lisätietoja: fyneaudio.com & jt-audio.fi Kaiuttimet kaulalle Legenda uudistuu UUTISET Kompakti ja kaunis koaksiaali 8 5/2021 (nro 206). Kokonaisteho on neljä wattia. Lisätietoja: www.panasonic.com S uuria uutisia hifin maailmassa: Bowers & Wilkins on raottanut verhoa uuden, neljännen sukupolven lippulaivamalliston eli 800-sarjan malleista. Skottilainen Fyne on saanut mukavasti jalansijaa laatukaiuttimien markkinoilla. Kaulus sisältää neljä 30 millimetrin laajakaistaista kaiutinelementtiä. B ose toi ensimmäisenä suurena vamistajana markkinoille päälle puettavan ns. Se on monikanavaista ääntä tuottava niskakaiutin. Erikoisuutena liitäntäpaneelissa on viides liitin elementin rungon maadoitukseen ja vahvistimen tai kaapelin aiheuttaman rf-häiriön poistamiseen! Kaiuttimen mitat ovat 323 x 200 x 320 millimetriä, herkkyydeksi ilmoitetaan 90 dB/2,83 V/1 m ja toistoalueeksi 42 Hz – 34 kHz. SC-GN01 tulee myyntiin syyskuussa 180 euron hintaan. Lisäksi saatavana on kaksi keskikaiutinta kotiteatterikäyttöön. Japanilaisen Panasonicin SC-GN01 on erilainen. Monikuitukartioisessa elementissä on poikkeuksellinen kaksoismagneettijärjestelmä ja FyneFlute-ripustus, joka vähentää kartion resonansseja. Eikä tässä todellakaan kaikki, mutta palataan asiaan tarkemmin, kun saamme ensimmäiset kaiuttimet tarkempaan syyniin. Sittemmin konseptista ovat kiinnostuneet myös muut suuret valmistajat ja merkit aina Sonya myöten Ja löytyypä näitä halpamerkeiltäkin jopa alle 40 eurolla. Erilaisia pelitilanteita varten on käytettävissä kolme äänitilaa: RPG, FPS ja Voice. Kyseessä on sarjan pienin kaiutin
lauantaina klo 10–20 ja 31.10. Hinnat alkaen 729 euroa ja päätyen 2 000 euroon. Liput 13/10 euroa. sunnuntaina klo 10–18. Käyttöjärjestelmäversiona on Android 11. Messut avoinna 30.10. Pölyja vesikestävyysluokitus on ip52, eli Moto G60S kestää kevyitä vesiroiskeita. Sarjaan kuuluu kaksi jalustakaiutinta (Emit 10 ja 20), kaksi lattiamallia (Emit 30 ja 50) sekä keskikaiutin Emit 25c. Lokakuun lopulla rokotekattavuus on kaiken todennäköisyyden mukaan jo niin suuri ja koronapassikin mahdollinen, että messujakin päästään vihdoinkin pitämään. Ram-käyttömuistia on Suomen malliversiossa kuusi gigatavua ja sisäistä tallennusmuistia 128 gigatavua, jota voi laajentaa jopa teratavun microsd-muistikortilla. Lisätietoja: hifimessut.fi D Dynaudio toi markkinoille monin tavoin uudistetun ja parannetun version lähtötason Emit-sarjasta. Tämä antaa odottaa kaiuttimen korkeiden taajuuksien toistolta paljon. HIFI2021 -hifimessut siis 30.–31. Viimeistelyvaihtoehtoina on musta, valkoinen laminaatti ja pähkinäpuujäljitelmä. Kamerajärjestelmän osalta Moto g60s luottaa neljän kameran ratkaisuun, jossa 64 megapikselin pääkameran tukena ovat ultralaaja-, makroja syvyystietokamerat. S yyskuun lopulle suunnitellut HIFI2021hifimessut siirtyvät lokakuun loppuun, eli uusi ajankohta on 30.–31. Moto G60S ei ole kuitenkaan 5G-puhelin. lokakuuta Helsingin Messukeskuksen Siipi-kongressikeskuksessa ja Holiday Inn Expo -hotellissa. Uudistettu sarja lainaa enemmän tai vähemmän uutta tekniikkaa paljon kalliimmilta ja isommilta sisaruksiltaan. Sim-korttipaikoista toinen on jaettu muistikorttipaikan kanssa. Pääkamerallaan Moto G60S tukee myös 4k-tarkkuuden videokuvausta. Tähän ratkaisuun päädyttiin, koska koronatartuntojen määrä kääntyi kasvuun ja voimaan tuli uusia rajoituksia. Siinä on kapasiteetiltaan 5 000 milliampeeritunnin akku ja tuki uudelle 50 watin TurboPower 50 -pikalataukselle. Jakosuotimet ovat mallien välillä yllättäen hyvin erilaisia aina jyrkkyydestään lähtien: ensimmäisen, toisen ja neljännen asteen suotimia riippuen mallista. Lisätietoja: motorola.fi Dynaudio Emit kalleimmista lainattua Vaihtoehto massamerkeille HIFI2021-hifimessut siirtyvät (nro 206) 5/2021 9. Emit-kaiuttimien Cerotar-diskanttielementti tulee suoraan Evoke-sarjasta. Näyttönä puhelimessa toimii 6,8-tuumainen ips-paneeli full hd+ -resoluutiolla ja 120 hertsin virkistystaajuudella. Moto G60S:n mitat ovat 169,61 x 75,88 x 9,6 millimetriä ja paino 212 grammaa. Tehokkaammalla pikalatauksella saa Motorolan mukaan käyttöaikaa 12 tunniksi vain 12 minuutin latauksella. Moto G60S:ssä on myös perinteinen 3,5 millimetrin kuulokeliitäntä. Dynaudion kaiuttimissa diskanttielementillä on ollut aina iso rooli, aina siitä lähtien, kun kuuluisa Esotardome esiteltiin. Myös kotelot ovat Dynaudiolle tyypillisesti tukevia. Rajoittuminen 4G-yhteyksiin alkaa olla jo harvinaista 300 euron hintaluokan älypuhelimessa, mutta 5G:n käytännön hyödyt ovat matkapuhelimissa toistaiseksi vähän niin ja näin. Lisätietoja: dynaudio.com & scanteknik.fi Uusi Motorola Moto G60S on ensinnäkin järkevän hintainen (299 euroa). Kyse on kuitenkin pohjimmiltaan samasta Esotar 40 -domesta kuin Special 40 -kaiuttimessa. Myös keskija bassoelementit ovat nyt lähempänä Evoke-sarjan vastaavista. lokakuuta. Samaan aikaan Messukeskuksessa Ruoka&Viini ja Kirjamessut
Teksti: Teppo Hirvikunnas Kuvat: EISA ja laitevalmistajat EISA (Expert Imaging ja Sound Association) on äänenja kuvantoiston, autohifin, kamera-alan ja mobiilituotteita käsittelevien erikoislehtien ja myös joidenkin valikoitujen verkkomedioiden muodostama järjestö kaikkiaan 29 eri maasta, pääosin kuitenkin Euroopasta. Voittajat valitaan lopulta äänestyksessä enemmistöpäätöksellä, mikä ei ole välttämättä aina paras mahdollinen tapa. Eri lehtien välillä saattaa olla tottakai erilaisia painotuksia. Vinyylisoittimen valinta kallistui (jälleen kerran) Pro-Jectin tuotteisiin, tällä kertaa juhlavuoden malliin Debut Pro. EISAn jäsenet valitsevat vuosittain edustamistaan tuoteryhmistä parhaaksi katsomansa tuotteet. Monitoimista verkko-/suoratoisto-ominaisuuuksilla varustettua vahvistinta etsivän kannattaa taas tarkastella tämän vuoden valinnan saanutta Cambridge Audion EVO 150:tä. RAPORTTI: EISA Awards 2021–2022 10 5/2021 (nro 206). Edellä mainittujen passiivikaiuttimien seuraksi sopii paras stereosarja -maininnan saanut upea, joskin perinteinen Marantz Model 30 -vahvistimen ja SACD 30N -cd-soittimen yhdistelmä. Hifilaitteet Tämän vuoden hifi-kategorian valinnoista voidaan nostaa esiin muun muassa lattiakaiutin-kategorian voittanut Monitor Audio SIlver 700 7G ja langattomana lattiakaiuttimena System Audio Legend 40.2 Silverback. Suomesta EISAn jäseninä ovat AutoSound-lehti, Hifimaailma ja Kamera-lehti. Eikö tuo KEF KC62 ole sitten kompakti. Sen voi vielä halutessaan päivittää (jos on varaa) EISA:n paras äänirasia -tittelin voittaneella Ortofon 2M Black LVB 250 -mm-äänirasialla (suositushinta 999 euroa). Marantzin perinteikäs stereosetti on kaunis kuin kesämorsian ja laulaa yhtä kauniisti. Valinnoille ei ole sinänsä mitään tarkkoja erikseen määriteltyjä kriteereitä, ja ne eivät esimerkiksi välttämättä ole kaikkien lehtien testivoittajia. Parhaat laitteet 2021–2022 EISA on jälleen valinnut eri tuoteryhmien parhaat tuotteet. Parhaan hifisubwooferin tittelin sai lähes mikrokokoinen KEF KC62 ja parhaan kompaktin subwooferin taas SVS 3000 Micro. Parhaina jalustakaiuttimina palkittiin KEF LS50 Meta ja langattomina KEF LS50 Wireless. Jonkilainen pisteytysjärjestelmä olisi ehkä tasapuolisempi. Tämä on vähän sama kuin esimerkiksi vuoden auton valinnassa. Kokonaisuutena EISA Awards -valinnat edustavat tuoteryhmässään ja hintaluokassaan korkeaa laatua ja suorituskykyä ja ovat siinä mielessä hyvä ja turvallinen valinta. Edellisten seuraksi voi hankkia digitaalinen musiikkisoitin -luokan voittaneen Bluesound Node -verkkosoittimen. AutoSound-lehden kustantaja on AVPlus Media Oy
Ja paljon muita Muista tuoteryhmistä voidaan mainita paras kehittynyt älypuhelin Oppo Find X3 Pro, Best Buy -älypuhelin TCL 20 Pro 5G, paras älykello Huawei Watch 3, paras In-Ear-kuuloke LG Tone Free FB8, paras kamera Sony Alpha 1, best buy -kamera Nikon Z 5, paras autosoitin Kenwood DMX8020 sekä paras kompakti autosubwoofer Pioneer TS-WX010A. Kotiteatteriin Paras kotiteatterivahvistin -kategorian voitti monipuolisuudellaan Yamaha RXV6A ja siihen kuvalähteeksi paras uhdsoitin -tittelin saanut Reavon UBR-X200. Niistä kompaktein kuvan LG Eclair QP5. Kuvaa Kuvalaitteissa luokkia ja palkittuja oli kaikkiaan kaksitoista, joista voidaan mainita muun muassa seuraavat: Best Buy OLED TV: Philips 55OLED806, Best Buy LCD TV: TCL 55C728, Premium OLED TV: LG OLED65GI ja Kotiteatteri-TV: Philips 65OLED936 sekä projektoreista paras projektori: Sony VPL-WM590 ES, laserprojektiojärjestelmä: BenQ’s V7000i/V7050i + ALRS01 projisiokangas, Best Buy projektori: XGIMI Horizon Pro ja Premium-lähiheittoprojektori: Samsung The Premier LSP9T. Edellä mainittujen tai toki muidenkin kuulokkeiden seuraksi sopii hienosti paras kuulokeratkaisu -tittelillä palkittu todella upea Naim Uniti Atom Headphone Edition -verkkosoitin/ kuuloke-/esivahvistin. Kotiteatteriin EISA suosittelee monipuolista Yamaha RX-V6A -avviritinvahvistinta. Lisätietoja: eisa.eu. Tuoteryhmissä löytyvät myös puhelimet, mobiililaitteet ja kamerat. (nro 206) 5/2021 11. Kaikki voittajat tuoteryhmittäin ja perusteluineen löydät sivulta eisa.eu. Paras kotiteatterin subwoofer -titteli taas meni SVS:n SB-1000 Prolle. Kotiteatteri-kaiutinjärjestelmä-luokan voitti Polk Audion laaja Reserve-mallisto (muutama malli muuten testissä tässäkin numerossa). Paras soundbar-innovaatio oli EISAn mielestä LG Eclair QP5, paras kompakti soundbar JBL Bar 5.0 Multibeam, paras “Smart”-soundbar Denon Home Sound Bar 500, paras Best Buy -soundbar TCL TS8132 (väitän kyllä, että testaamamme Creative Stage V2 on parempi) sekä paras kotiteatteri-soundbar Philips Fidelio B97. n Neljät kuulokkeet Kuulokevalinnat olivat monen kauppa: Parhaat kuulokkeet 2021–2022 ovat EISAn mielestä Focal Clear MG, best value -luokassa Sennheiser HD 560S ja highend-luokassa tuntemattomampi T+A Solitare P-SE. Eikä varmaan syyttä, sillä tähän hintaan on vaikea pistää paremmaksi, niin upea SVS:n bluetooth-pohjainen säätösovellus myös on. Soundbarit saivat glooriaa peräti viidessä kategoriassa. Myös EISA on tämän huomannut ja antoi palkinnot peräti viidelle erilaisella äänipalkille, kullekin omassa luokassaan. Myös soundbareja Ilmeisesti soundbarit ovat tulleet jäädäkseen. Philips on edelleen televisioissa kova sana, vaikka käyttääkin LG:n OLED-paneeleita. Kuulokkeista parhaiksi EISA valitsi Focalin Clear MG:t. Parhaat langattomat kuulokkeet -kategorian voitti Philips Fidelio L3
UV-C-säteilyllä on mahdollista tappaa bakteereja ja viruksia, minkä vuoksi sitä käytetään yleisesti muun muassa juomaveden puhdistamiseen ja esimerkiksi kirurgisten leikkausvälineiden steriloimiseen. Näistä ensimmäinen, UV-A (aallonpituus 315–380 nanometriä), tunkeutuu syvimmälle kudoksiin ja läpäisee myös lasia. PLUS: UV-desinfiointilaitteet 12 5/2021 (nro 206). Ultraviolettisäteily (UV), on tuttua muun muassa auringosta puhuttaessa, mutta yhtälailla sitä voidaan tuottaa ultraviolettilampuilla. Ultraviolettisäteily jaetaan kolmeen alueeseen pääasiassa sen ihmisterveyteen ja ympäristöön aiheuttamien vaikutusten mukaan. UV-C-säteilyllä siis pystyy, jopa oikein tutkimustenkin mukaan, tappamaan tai ainakin tehokkaasti deaktivoimaan myös koronaviruksia. Laitteita markkinoidaan helpoksi tavaksi suojautua bakteereja ja koronaviruksia vastaan jopa 99 prosentin tehokkuudella. Ultraviolettivalolla eroon koronasta. Kyse on elektromagneetisesta säteilystä, jonka aallonpituus on lyhyempi kuin näkyvän valon. UV-valon luvataan tappavan jo 99 prosenttia viruksista. Yllättävän kevyin perustein laitteita markkinoidaan ja myydään siihen nähden, mitä UV-C-säteilystä tiedetään ja miten laitteita käytetään. UV-C-säteilyn energiatasoksi tarvitaan tällöin noin 3 000-8 000 µJ/cm2 (= 30–64 J/m2). Yksi tapa viruksen tappamiseksi on ultraviolettivalo. Lyhyt aallonpituus merkitsee sitä, että ultraviolettisäteilyn taajuus ja myös energia on suuri. Sitä seuraavat UV-B (aallonpituus 280–315 nanometriä) ja UV-C (aallonpituus 200–280 nanometriä). Tällä kertaa aiheena UV-desinfiointilaitteet. Jälleen jotain ihan muuta. Ultraviolettisäteily on lämmittävää ja korkeataajuinen UV-C-säteily jopa polttavaa. Teksti & kuvat: Teppo Hirvikunnas Lähteet: STUK, Wikipedia, steril-aire.com K oronavirusta vastaan taistelemisessa hygienialla on suuri merkitys. Mutta mistä siinä on kyse. Apua koronaan. Markkinoille onkin tullut monenlaisia UV-C-led-valoon perustuvia desinfiointi-/sterilointilaitteita, jopa pöytälamppuja. UV-C-valo ja -säteily tuhoaa mikrobien dna-ketjut, bakteerit, virukset, homeet, sienet ja kaikki muut vastaavat mikro-organismit
Korkea hygienia ja tautien lääkitys voi edesauttaa myös entistä vastustuskykyisempien bakteerien ja virusten kehittymistä. Silmään kohdistuvan ultraviolettisäteilyn efektiivinen energiatiheys ei STM:n suosituksen mukaan vuorokauden aikana saa ylittää arvoa 30 J/m2 aallonpituusalueella 180–400 nanometriä painotettuna ICNIRP:n vaikutusspektrillä eikä energiatiheysarvoa 10 kJ/m2 aallonpituusalueella 315–400 nanometriä (painottamaton arvo). Liiallisen puhtauden vaarat. Pintojen desinfiointiin täytyy käyttää suuria säteilyannoksia. Ihmisen vastustuskyky erilaisille taudeille muodostuu altistumisella niiden aiheuttajille. Laukku suljetaan vetoketjulla, ja se käynnistyy turvallisesti vain suljettuna. Näin rokotteekin toimivat. . Silmä havaitsee 400–780 nanometrin aallonpituuden sähkömagneettista säteilyä, jota kutsumme valoksi. Toinen laite on edellistä selvästi edullisempi, 29 euroa maksava kannettavan tietokoneen usb-liitäntään kytkettävä ja taipuvalla varrella varustettu Laptop Guard -UVC-usb-valo. Liika puhtaus ja hygienia ei ole siis välttämättä hyväksi. UV-C-säteily on vahingollista myös eläimille ja kasveille, joten niitäkään ei saa altistaa säteilylle. Pienikin likakerros tai varjostus estää UV-C-säteilyn pääsyn desinfioitavaan kohteeseen. Ei vaaratonta UV-C-säteily on myös ihmisille, eläimille ja kasveille vaarallista. UV-C-desinfiointia käytettäessä tulisi varmistua siitä, että materiaalit kestävät UVC-säteilyn käytön. Säteilyn tehoksi mittasimme laukulla (laukun sisältä) 46,5 J/ m2 minuutissa (tai 4 650 µJ/cm2) ja Laptop Guard -usb-valolla (noin 15 cm etäisyydeltä mittaus kohteesta) 64,8 J/m2 minuutissa (= 6 480 µJ/cm2). Alle 200 nanometrin aallonpituuden UV-säteily tuottaa myös otsonia. Näin se sekä valaisee että desinfioi näppäimistön – muttei tietenkään samaan aikaan. Desinfiointiin tarvittava UV-C-annos ylittää altistuksen raja-arvot selvästi. Vai onko. Varustukseen kuuluu myös ladattava usb-varavirtalähde, jolloin laukkua voi käyttää helposti myös matkoilla. Valaisimen voi liittää tietenkin suoraan myös usbvaravirtalähteeseen (ei kuulu varustukseen), jolloin se toimii eräänlaisena kannettavana desinfiointisauvana. (nro 206) 5/2021 13. Kerralla kolme minuuttia kestävä säteilytys käynnistetään merkkivalolla varustetusta painikkeesta. Sisältä heijastavalla pinnoitteella vuorattu laukku sisältää yhdeksän UV-C-lediä. Toinen niistä on kompaktin kokoinen ja sangen tyylikäs laukku, jossa voi steriloida erilaisia pientavaroita, esimerkiksi puhelimen, tuttipullot, lelut ynnä muut pienesineet. UV-C-alueella otsonia ei kuitenkaan synny kovinkaan paljon UV-säteily myös vanhentaa materiaaleja. UV-C-säteily soveltuu hyvin ilman ja veden desinfiointiin. Liian korkea hygieniataso ja steriili ympäristö aiheuttavat helposti kierteen yhä vaarallisemmille viruksille, bakteereille ja taudeille, ja siten edelleen entistä korkeampaan hygieniaan. Optimaalinen aallonpituus on noin 254 nanometriä. Erityisesti huokoisten pintojen desinfiointiin UV-C-säteily soveltuu huonosti. Otsonilla on tunnusomainen pistävä haju, niin kutsuttu sähkön haju. Ultravioletti-C-alueen säteily tuhoaa mikrobien, bakteerien sekä virusten dna-rakenteita ja on siksi tehokas desinfiointimenetelmä. UV-C-säteilylle on annettu altistusta koskevat raja-arvot. Molemmat laitteet lähettävät todistetusti UV-C-säteilyä. Pintojen desinfiointiin ei niinkään, sillä UV-C-säteily ei tunkeudu syvälle. Otsoni on myrkyllinen kaasu, joka aiheuttaa hengitystieoireita ja silmien ärsytystä. Tästä huolimatta laitteen turvallisuus arveluttaa. Säteily polttaa ihoa ja vaurioittaa silmiä. Joustavan ja kääntyvän varren ansiosta valaisimella voi puhdistaa myös muita työpöydällä olevia esineitä. Laitteiden teho on siis periaatteessa riittävän suuri bakteerien ja virusten tuhoamiseen jo minuutin altistuksella. Bakteerit vähenivät, mutta... Ultraviolettivalon aallonpituus on lyhyempää (100–400 nanometriä) ja siis taajuudeltaan korkeampaa. Valo pääsee säteilemään lampusta melko vapaasti ja laite on lapsenkin helppo käynnistää vahingossa. . Se kellastuttaa ja haurastuttaa muoveja, kumia ja muita materiaaleja. Jos otsonin pystyy haistamaan, on sitä tilassa hyvin todennäköisesti liikaa. Laukun suositushinta on 99 euroa. UV-C-lamppuja ei saa suunnata ihmisiä kohti, eikä valolle ole siis suositeltavaa altistua. Valossa on sterilisoinnille 5–60 minuutin ajastin äänimerkillä ja liikesensori, joka sammuttaa UV-C-valot havaitessaan lamppujen edessä liikettä. On myös todettu, että liian puhtaat olosuhteet ovat lisänneet alttiutta erilaisille allergioille. Vahingot voivat syntyä nopeasti, tehokkailla lampuilla sekunneissa, mutta pienemmillä tehoilla myös pitkällä alistuksella. Lamppu toimii myös ihan tavallisena valona. Silmään kohdistuvalle UV-säteilylle käytetään ICNIRP:n biologista painotusfunktiota, jonka suhteellinen spektrinen herkkyyskerroin silmälle kuvaa paremmin silmän herkkyyttä eri aallonpituuksilla. Kokeilimme kahta Otimme kokeiltavaksi kaksi erilaista S59merkkistä UV-C-sterilointilaitetta
Laitteella voi näin valmistajan mukaan puhdistaa isompiakin tiloja (esimerkiksi auton). Sen jälkeen toinen lompakko laitettiin sterilointilaukkuun kolmen minuutin ohjelmalle ja toinen usb-valon alle (etäisyys noin kahdeksan senttimetriä) viiden minuutin . Myös altistusajan saa säädettyä yhtäjaksoisesti jopa 60 minuutiksi, jolloin säteilyn määrä on jo melkoinen. Säteilyn taso tosin laskee etäisyyden kasvaessa neliöön eli etäisyyden kaksinkertaistuessa teho laskee neljäsosaan ja säteilyn pitää osua puhdistettavaan pintaan. Laptop Guard -usb-valon viisi UV-Clediä kohdistuu pienemmälle alueelle ja siksi teho on nimellisesti suurempi. Laukussa UV-C-ledit sijaitsevat suhteellisen harvassa ja etäällä kohteesta eikä heijastavasta pinnoitteesta ole juurikaan apua. Laitteiden desinfiointikyky testattiin käyttäen bakteerikasvatusalustoja (agar/ lihaliemi-hyytelöseos), joista kaksi käsiteltiin näytteillä, jotka pyyhkäistiin pumpulipuikolla kahdesta ysköksillä, mullalla ja wc-istuimen reunalla käsitellystä keinonahkalompakon pinnasta. PLUS: UV-desinfiointilaitteet 14 5/2021 (nro 206). Mittasimme laitteiden tuottaman säteilyannoksen Mitaten Finland Oy:ssä Gigahertz-Optikin UV-säteilymittarilla. UV-laukun minuutin aikana tuottama annos oli 46,5 J/m2 ja usb-valon 64,8 J/m2. Tässä on syytä toki huomata, että säteily kohdistuu vain melko pienelle alueelle ja teho pienenee merkittävästi etäisyyden kasvaessa. Toisaalta kolmen minuutin kiinteä altistusaika tuottaa periaatteessa riittävän energiatason.
Testi ei täytä tietenkään mitään laboratoriostandardeja, mutta selvä vaikutus laitteilla vaikutti silti olevan. Käytetäänkö tässä koronapelkoa (jälleen) hyväksi. Steriloiduista pinnoista otettiin uudet pyyhkäisynäytteet kahteen uuteen bakteerikasvatusalustaan. Kaikkinensa laitteet siis kuitenkin tekivät sen, mikä oli niiden tarkoitus: tappoivat tuotteiden pinnalta bakteereja ja todennäköisesti myös viruksia, mutta eivät täydellisesti. Toki sterilisoiduissa näytteissäkin esiintyi vielä kasvustoa, joten aivan puhtaaksi pinnat eivät tulleet. Entä laitteiden turvallisuus. Bakteerikasvatus likaiselta pinnalta 2: Lähtökohta hieman näytettä 1 puhtaampi, mutta silti selvää bakteerikasvustoa. ajastuksella. Laitteilla sterilisoiduissa näytteissä oli selvästi vähemmän bakteerikasvustoa kuin käsittelemättömistä pinnoista otetuissa näytteissä. n Lisätietoa/lähteet: www.mitaten.fi www.steril-aire.com www.stuk.fi (nro 206) 5/2021 15. 59S UVC LED -steriloiva laukku Hinta 99 € Edustaja Boston Distribution Lisätietoa vempaimet.fi Ledien määrä 9 kpl Aallonpituus 260–280 nm Virtaliitäntä USB 5V (2A) Muuta Ajastin (3 min), ladattava USBvaravirtalähde (2 000 mAh) Mitat (KxLxS) 190 x 250 x 120 mm Paino 350 g S59 Laptop Guard -usb-valo Hinta 29 € Edustaja Boston Distribution Lisätietoa vempaimet.fi Ledien määrä 5 kpl Aallonpituus 260–280 nm Virtaliitäntä USB 5V (1A) Muuta Kosketuspaneeli, valotoiminto, ajastin (5/10/30/60 min) Mitat (KxLxS) Lamppuosa 18 x 71 x 71 mm, kokonaispituus 383 mm Paino 73 g Bakteerikasvatus likaiselta pinnalta 1: Runsasta bakteerikasvustoa Bakteerikasvatus sterilointilaukulla käsitellyltä pinnalta 1: Bakteerikasvusto vähentynyt selvästi, mutta näyte ei ole silti täysin puhdas. Bakteerikasvatus usb-lampulla käsitellyltä pinnalta 2: Bakteerikasvusto vähentynyt selvästi, mutta tässäkään näyte ei ole täysin puhdas. UV-C-valon pitäisi päästä suoraa kohteeseen ja se ei pysty tunkeutumaan syvälle hiemankaan huokoisempaan materiaaliin. Onko kaiken desinfiointi edes järkevää. Täydelliseen ja riittävään puhtauteen ei ole siis luottaminen
Pienelläkin elementillä voidaan siis saada aikaan voimakas bassotoisto ja isommalla jo uskomaton. Ilmiö on hieman sama kuin kuulokkeissa, missä hyvin pieni elementti ja vahvistin pystyvät tuottamaan voimakkaan bassotoiston. Tämä liittyy bassotaajuuksien ääniaallon pituuteen, joka on paljon suurempi kuin kuuntelutilan rajapintojen etäisyys ja tilan tiiviys. Kompakti koko mahdollistaa bassokaiuttimen asentamisen melkein minne tahansa. Vaikka kotelo on muovia, on se silti tukevan tuntuinen. Sisääntulolle on siis linjatasoinen rcaliitäntä, mutta vahvistimessa on myös valintakytkin kaiutintasoiselle kytkennälle (jos auton soittimessa ei ole linjalähtöä) ja sille on myös ohjeet ja kytkentäpiirros käyttöohjeessa. Liitännät (virta, maadoitus, herätevirta ja rca-linjasisääntulot) on toteutettu moninapaisella pikaliittimellä. MinisubbArillA bAssoA Autoon Pioneer TS-WX010A todella yllättää toistollaan! KOKEILU: Pioneer TS-WX010A 16 5/2021 (nro 206). Pioneer TS-WX010A:n suositushinta on 199 euroa Helppo kytkeä Asennustarvikkeet käsittävät kaiken tarvittavan. Tämän kompensoimiseksi autossa on suurempi tarve voimakkaammalle bassotoistolle kuin kotona. Subwooferin sijoituksella on suuri vaikutus toistoon. Vahvistimen hetkelliseksi tehoksi ilmoitetaan 180 wattia, mutta tämä on kyllä enemmän teoriaa kuin käytäntöä. Johdot kannattaa kuitenkin katkaista niin lyhyeksi kuin asennuksellisesti on mahdollista. No, kai se näinkin toimii. Erilaisia sijoitusvaihtoehtoja kannattaakin ehdottomasti kokeilla ennen lopullista asennusta. Eikä tällä tarkoiteta pelkästään sitä, että autossa voi kuunnella kovempaa ja bassovoittoisempaa musiikkia kuin kotona, koska naapureista ei ole samalla tavalla haittaa. Paketissa ei ole kuitenkaan tähän erillistä johtosarjaa. Jos ette ole koskaan päässeet kuuntelemaan kunnollista highend-tason autohifisysteemiä, niin tulette hämmästymään bassotoiston laadusta ja voimasta. Tämä tietenkin peittää alleen musiikin matalia taajuuksia. Auto on tilana suhteellinen pieni ja myös tiivis, mikä mahdollistaa akustisesti voimakkaan bassotoiston pienemmilläkin kaiuttimilla ja tehoilla kuin kotona. Virtaja maadoitusjohdot ovat aika heppoisen oloiset. Olkoonkin, että hyötysuhteeltaan hyvän d-luokan vahvistimen suurimmaksi virrankulutukseksi ilmoitetaan vain maksimissaan 4,2 ampeeria. Pieni koko mahdollistaa tämän helposti. No, ohuetkin johdot ajoivat kokeiltaessa asiansa. Tästä voisi olla kuitenkin edes parempi ohjeistus, ja takaisin rca-liittimiin on vaikea tämän jälkeen enää palata. Kotelo on rakenteeltaan suljettu. Valmis paketti Pioneer TS-WX010A on vain reilun eväsrasian kokoinen aktiivinen lisäbasso, joka sisältää alaspäin suunnatun suorakaiteen muotoisen 170 x 80 millimetrin elementin ja sille jatkuvalta teholtaan 50-wattisen, d-luokassa toimivan vahvistimen. Kotelo mahtuu helposti penkin ja jopa kojelaudan alle. Erillinen sovitin olisi tässä käyttäjäystävällisempi ratkaisu. Auton melu painottuu myös pääosin matalille taajuuksille, rengasmelu suurimpana äänilähteenä. Teksti ja kuvat: Teppo Hirvikunnas A uton vakiostereot ovat mitä ovat, ja usein niiden suurin ongelma on vaatimaton bassotoisto. Maahantuojan mukaan rca-johdot katkaistaan ja liitos tehdä niihin. Toisaalta autossa on helpompi saada voimakas bassotoisto kuin kotona
Elektroniikka on pakattu koteloon siististi ja tiiviisti elementin ympärille. Suorakaiteen muotoinen elementti hönkii kotelossa alaspäin. Kovin alas toisto ei ulotu, mutta 40 hertsiin saakka mennään silti mukavasti. Odotusarvo näin piskuisesta boksista ei tosin ollut kovin korkealla, mutta siitä huolimatta voidaan sanoa, että Pioneer TS-WX010A todella yllätti toistollaan. Jos tuotteeseen saisi toivoa jotain lisää, niin se olisi langallinen tason kaukosäätöpotentiometri. Pioneer TS-WX010A on erittäin pienikokoinen aktiivinen lisäbasso autoon. Mitään maanjäristysbassoja on turha odottaa, mutta jos ja kun auton vakiolaitteiston bassotoisto on vaimeaa tai kuulostaa tukkoiselta, niin tässä siihen oiva apu. Kokoonsa nähden Pioneer TS-WX010A tuottaa yllättävän voimakkaan ja laadukkaan bassotoiston. Auton vakiolaitteiston toisto muuttui kerralla paljon paremmaksi. Toisto on tarkkaa ja napakkaa, ja ääntä saadaan kokoon nähden todella hyvin. Pioneer TS-WX010A Hinta 199 € Maahantuoja/edustaja Ai-Group Lisätietoja pioneer.fi & aigroup.fi Kotelo Suljettu Elementti 170 x 80 mm Vahvistinteho (rms/ hetkel.) 50/180 W Sisääntulot RCA-linjataso ja kaiutintulo Sisääntuloherkkyys 70 mV – 1,4 V Alipäästösuodatin 50–125 Hz Vaiheenkääntö 0/180 astetta Suurin virrankulutus 4,2 A Mitat (k x l x s) 70 x 230 x 116 mm Paino 1,3 kg Tarvikkeet Kiinnitysraudat “pikairroituksella”, asennusruuvit, johtosarja (2,5 m) RCAliittimillä, asennusohjeet (eng.) Tiedot valmistajan ilmoittamat + Pieni koko + Asennus ja sijoitusvaihtoehdot + Suorituskyky kokoonsa nähden – Säätöjen sijainti – Kaiutintason kytkennän toteutus Pieni ja pippurinen . Säädöt käsittävät portaattoman jakotaajuuden ja tason säädön. Näillä lisäbasson toisto saadaan sovitettua helposti auton olemassa olevaan laitteistoon. Lisäksi on vaiheenkääntökytkin. Kokeilimme subbarille muutamia erilaisia paikkoja, ja parhaaksi sijoituspaikaksi osoittautui apumiehen jalkatilan oikea ylänurkka. n (nro 206) 5/2021 17. Jakotaajuus säädettiin noin 80 hertsin paikkeille, ja tässä tapauksessa vaihekytkin asentoon 180 astetta. Ja siitähän lähtee Asensimme Pioneer TS-WX010A:n vuosimallin 2009 Opel Astraan. Eikä tosiaankaan vie tilaa mistään pois. Subbarin signaali napattiin suoraan soittimen etukaiuttimille menevistä johdoista. Mukana on kattavat asennustarvikkeet, mutta virtaja maadoitusjohdot ovat ohuehkot ja kaiutintasoisen sisääntulon toteutus melko amatöörimainen. Säätimet sijaitsevat laitteen pohjassa. Niin ja jos bassoa haluaa enemmän, niin näitä on helppo asentaa vaikka kaksi. Kaikkiaan lisäbasson asennus ja kytkentä oli kuitenkin helppoa ja suoraviivaista. Säädöt käsittävät portaattoman alipäästösuodattimen jakotaajuuden välillä 50–125 hertsiä, tasonsäädön sekä vaiheenkääntökytkimen (0/180 astetta). Pieni koko mahdollistaa sijoittamisen jopa kojelaudan alla piiloon, ja asennus on helppoa. Säätimet sijaitsevat laitteen pohjassa, joten niihin ei valitettavasti pääse käsiksi niin helposti kuin olisi toivottavaa. Liitännät tehdään kätevästi moninapaliittimellä. Jos auton laitteiston bassotoistoon halutaan lisää voimaa, niin tässä siihen helppo ja toimiva ratkaisu
Optiikka on kiinteä, ja projektori säätää tarkennuksen automaattisesti. Kyseessä on pieni Epsonin laserprojektori, joka sopii yhtä hyvin niin kotikuin toimistokäyttöön mutta mahtuu myös matkalaukkuun, kun on aika lähteä mökille tai järjestää spontaanit leffakarkelot kavereiden kanssa. Yleensä käyttökelpoisimmaksi osoittautui luonnollinen asetus, mutta jos istut esimerkiksi Isoa kuvaa helpostI Tutustuimme Epsonin uusimpaan pieneen kannettavaan laserprojektiin, joka tarjoaa varsin toivotun ominaisuuden: sisäänrakennetun Chromecastin! KOKEILU: Epson EF-12 18 5/2021 (nro 206). Teksti: Jonas Olsson Kuvat: Valmistaja N yt tarkasteluun ottamamme projektori on saanut nimekseen EF-12. Projektori on Android-pohjainen, joten käyttötilin synkronointi onnistuu myös älylaitteella tai perinteisemmin kaukosäätimen avulla. Käytännössä EF-12 vain kytketään päälle, muodostetaan pariliitos kaukosäätimen kanssa ja määritellään verkkoasetukset. Käyttäjä voi hienosäätää kulmia ja trapetsikorjausta sekä vaakaettä pystysuunnassa kuvan suoristamiseksi. EF-12 on tarkoitettu käytettäväksi missä tahansa paikassa, jossa vain on tasainen seinä kuvan heijastamista varten, joten emme tällä kertaa suorittaneet sen kummempia kuvan kalibrointeja tai mittauksia, vaan valitsimme käytettävät kuvatilat olosuhteiden mukaan. Olitpa sitten elokuvien ystävä tai (konsoli)pelaaja, EF-12:n pitäisi toimia kaikissa tapauksissa tarpeeksi nopeasti, helposti ja laadukkaasti. Ei siis mitään ihmeellistä. Nahan näköä EF-12 voi vaikuttaa ulkoisesti hieman muoviselta, mutta Epson on hakenut pientä premium-tuntumaa nahkaisella viimeistelyllä, jonka rinnalla on myös kaiutinkangasta. Juuri näissä tilanteissa kannettava projektori on paikallaan, ja EF-12 tarjoaa selvästi eri luokan laatua kuin edullisimmat miniprojektorit, joita myydään verkkokaupoissa
Helpommaksi ei paljoa voisi mennä. Tämä ei häiritse, mutta tuulettimen hurina kyllä kuuluu. Visuaalisesti sekä väritoisto että kuvan kirkkaus olivat käytettyihin etäisyyksiin nähden kunnossa. Alaosan etureunassa on myös pieni tukijalka korkeuden säätämiseen. EPSON EF-12 Hinta 1 445,63 € Lisätiedot epson.fi Toimintaperiaate LCD-projektori (3LCD) Valonlähde Laser Tarkkuus 1080p Kuvakoko 30–150” Liitännät USB 2.0 (A & B), 3,5 mm audiolähtö, HDMI ARC, HDMI (HDCP 2.3) Muuta Chromecast, Android-TV Mitat 175 x 135 x 175 mm Paino 2,1 kg + Helppo käyttää ja ottaa mukaan + Laser-valonlähde + Android ja Chromecast – Rajalliset toiminnot – Purkkimainen äänentoisto Kompakti ja toimiva . Projektorin liitännät löytyvät sivulta ja ohjauspainikkeet päältä. Myös musta oli kohdillaan kuten myös kuvan yksityiskohdat, sävyt ja liiketoisto. Sitten vain valitaan suosikki-striimauspalvelu ja painetaan playta. Helppoudesta on hyötyä esimerkiksi suoratoistopalveluiden kanssa tai esimerkiksi PlayStation 5:llä pelattaessa hdmi-yhteydellä. Jokainen, joka on joskus puuhaillut vanhojen diaprojektoreiden kanssa, tunnistaa heti, mistä on kyse. EF-12:n ulkonäössä kaiutinjärjestelmän kätkevä suojaverkko kohtaa nahkaviimeistelyn. Vastaavasti 175 senttimetrin etäisyys antoi noin 80 tuuman kuvan. Käytön aikana Epson EF-12 ei ole täysin äänetön vaan surisee vaimeasti (noin 26 desibelin voimakkuudella normaalitilassa). Jos taas laitteeseen haluaa liittää muita lähteitä, on tarjolla hdmiliitäntä arc-ominaisuudella sekä usb. Ääntäkin lähtee Yamahan Epson EF-12:een suunnittelema äänentoistojärjestelmä toimii jotenkuten, mutta kuulostaa vähän purkkimaiselta. Epson EF-12 on pähkinänkuoressa kompakti mutta joustava laserprojektori, jota on erittäin helppo käyttää. Jos haluat päästä syvemmälle videotykin toimintoihin, hienosäätää parametreja tai käyttää kalibrointia parhaan kuvan saamiseksi, kannattaa katse kääntää muiden projektorien pariin. Toki käytössä tarvitaan langatonta verkkoa, mutta se lienee useimmissa tapauksissa nykyisellään helppo asia ratkaistavaksi. kuvan koko Projektorin kuva heijastettiin enimmäkseen lattialta kermanvalkoista seinää vasten, ja noin 140 senttimetrin heijastusetäisyydellä saimme 65 tuuman kuvan. Näin ollen tarjolla on melko suurta kuvaa suhteellisen lyhyiltä etäisyyksiltä. Projektori tarvitsi vain asettaa paikalleen, käynnistää ja ei muuta kuin leffa pyörimään. Suorituskyvyn suhteen kaikki on kategoriassaan kunnossa: kuvatoistossa on kaunis yleissävy hyvällä värienhallinnalla, ja käyttäjän on mahdollista saada suuri kuva suhteellisen lyhyeltä etäisyydeltä. n (nro 206) 5/2021 19. Kaikki toimi pohjimmiltaan hyvin suoraan paketista vedettynä. Ratkaisu on yksinkertainen mutta erittäin toimiva. Jos haluat asentaa projektorin kattoon, mukana tulee yksinkertainen mutta järkevä kiinnike, ja laatikossa on myös metallinen pidike ulkoista virtalähdettä varten. EF-12:ssa on perinteisen lampun sijasta laser-valonlähde, jolla on käytännössä todennäköisesti pitempi käyttöikä kuin itse projektorilla: vähintään 10 vuotta muutaman tunnin katselulla per päivä. Tässä nimittäin on tarjolla lähinnä tasapainoista kuvaa, joka sopinee sellaisenaan useimpiin katseluolosuhteisiin. pitkälle itsenäisesti Yksi hienoimmista ominaisuuksista EF12:ssa meidän mielestämme on sisäänrakennettu Chromecast, mikä tarkoittaa, ettei katseluun tarvitse välttämättä ollenkaan ulkoisia medialähteitä. EF-12:n valttina oli tietynlainen toiston tasaisuus, eikä esimerkiksi huippukohdissa ollut havaittavissa tehon notkahdusta. Android-järjestelmän ja sisäänrakennetun Chromecastin ansiosta tarjolla on aina jotain katsottavaa. terassilla kesäiltana, voi esimerkiksi asetus Bright Cinema yllättää – tarkkuuden kustannuksella – viihdyttävyydellään. Vaikka on mukana kuitenkin sentään joitain liukusäätimiä kuvan parantelemiseksi. Parempaa ääntä tavoiteltaessa kannattaa projektoriin liittää erillinen toistoratkaisu hdmi-liitännän kautta, esimerkiksi soundbar, jossa on audio return channel -ominaisuus
Sitä lähimmin vastaava malli vuonna 2019 puolestaan oli AG9, jonka testasimme AVPlus-numerossa 10/2019. Koko kuva on täten himmeämpi eikä vain sen kirkkaat osat. Yläraja on suunnilleen sama kuin aiemmin, hieman yli 700 nitiä. Sen alapuolella on enemmän mahdollisuuksia luoda enemmän kuvansisäistä kontrastia. Tuorein lippulaivamalli onkin jälleen entistä kehittyneempi. Yleisellä tasolla on myös havaittu, että pykälää yksinkertaisempi A8-malli on toiminut liki Master-sarjalaisten veroisesti niin paperilla kuin kuvanlaadunkin suhteen. Vuonna 2020 julkaistiin vain yksi Master-sarjan televisio, 48-tuumainen A9. Sony itse kutsuu teknologiaa nimellä XR OLED Contrast Pro, ja sen tehtävänä on oled-paneelin aktiivinen säätö. Oledpaneeleissa on neljä alipikseliä, jotka muodostavat kirjainyhdistelmän wrbg, jossa w on valkoinen, r punainen, b sininen ja g vihreä. Normaalisti kaikki neljä alipikseliä eivät voi loistaa täydellä teholla samanaikaisesti, mutta Sonyn mukaan ne kuitenkin pystyvät tähän Contrast Pro -paneeliteknologian avulla. Muutkin oled-televisioiden valmistajat ovat ottaneet käyttöönsä samantyyppisiä teknisiä ratkaisuja. Sen avulla paneeli pysyy kirkkaana pitempään, minkä huomaa kuvasta helposti. Kaiken taustalla on lämpöä johtava alumiinifolio, joka parantaa paneelin lämpötilan hallintaa. TESTI: Sony OLED A90J 20 5/2021 (nro 206). Lisäksi alemman kerroksen ansiosta useampi oled-alipikseli voi loistaa samanaikaisesti, mikä niin ikään näkyy suoraan suurempana kirkkautena. Oled-paneeli nimittäin menettää yleensä kirkkautta riippuen siitä, kuinka kirkas kuva on kokonaisuudessaan. Teksti: Thomas Ytterberg Kuvat: Valmistaja & HemmaBio Mittaukset: HemmaBio J apanilainen Sony hankkii oled-paneelinsa samalta korealaisvalmistajalta kuin kaikki muutkin. Energia on jaettava tasaisesti koko paneelille, ja nimenomaan tässä A90J onLoiStava oLed SonyLta Sonyn tuorein, vaikuttava oled-huippumalli A90J vastaa sille asetettuihin odotuksiin ja itse asiassa pystyy hieman enempäänkin. Suurempi kuvansisäinen kontrasti Suurempi kontrastisuhde ei välttämättä ole hurja lisä kirkkauteen. Tämä erottuu mittauksissa esimerkiksi entistä vakaampana kirkkauden tasona. Juuri kauppoihin saapunut A90J on saatavilla 55-, 65ja pian myös 83-tuumaisena, mutta 77-tuumaista versiota ei ole luvassa. Tuoreen mallisarjan erottaa muista lähinnä oled-paneelin optimointi. Meille tarjoutui mahdollisuus tutustua 55-tuumaiseen malliin. Näistä ensin mainittu, valkoinen, lisää kirkkautta erityisesti hdrsisältöjen kanssa. Siitä huolimatta keskeistä on, että myynnissä olevat oledit ovat erilaisia, koska televisio on luonnollisestikin paljon enemmän kuin sen paneeli. Japanilaismerkin vahvuutena tässä yhteydessä on se, että Sonyn Master-sarjalaiset ovat poikkeuksellisen hyvin hienosäädettävissä kohdilleen. Kestävämpi oled-paneeli Uusimmissa Master-sarjan malleissa pykälää parempi suorituskyky on kuitenkin kaiken keskiössä
Mutta kun ottaa käyttöön omat asetukset ja Dolby Vision -sisällöt, lopputulos on lähempänä normaalia. Ensimmäinen ja suora vaikutelma A90J:stä oli juuri suurempi kontrasti. Toisaalta taas juuri sitä tarvitaan kuvaamaan, miten ja miksi eroja syntyy. Lisää eroja kuvan ulkopuolella Kuvatoiston analysoinnissa on helppo olla liian tekninen. Kannattaa myös pitää mielessä, että uusimman energialuokituksen mukaan käytännössä kaikki kirkkaimmat tvmallit päätyvät G-tasolle. Kasvaneen kontrastin taustalla on Sonyn XR-kuvaprosessori, joka korvaa aiemmista malleista tutun, edellisen X1 Ultimate -prosessorin. Tämä näkyy parhaiten tietysti hdrja Dolby Vision -sisällöissä, joissa on tavallista enemmän dynamiikkaa. Siinä missä moni yksinkertaisempi oled-paneeli menettää kykynsä loistaa koko pintaalaltaan, A90J:n valttina on kattavampi kontrastivaikutelma. Sony on nimennyt käytetyn tekniikan ”kognitiiviseksi prosessoinniksi” sen perusteella, kuinka se simuloi silmien ja aivojen tapoja ottaa vastaan kuvasisältöä. Jos sdr-toisto optimoidaan hämärämpään huoneeseen ja noin 120 nitiin, edut katoavat, koska kaikki nykyaikaiset oledpaneelit pystyvät samaan kontrastin pahemmin kärsimättä. Lopputulos on oikeastaan parempi kuin oled-televisioilla yleensä, vaikkei se ylläkään samaan tasoon kuin Panasonicin massiivinen HZ2000, jonka testasimme numerossa 8/2020. (nro 206) 5/2021 21. Prosessointia hyödynnetään skaalaukseen, kohinan vähentämiseen ja kontrastin parantamiseen. Uusi luokitus kattaa tasot A–G ilman entisiä A+-luokkia, mikä saattaa hämmentää monia. . päivä 2021 voimaan tulleen energiankulutusluokituksen alhaisin G-tason luokitus. Keskiarvollisesti sävyt erottuvat melko hyvin, vaikka kuva yleisesti olisi kirkkaahko. 18 Gbps). A90J:n toistossa on paljon enemmän kontrastivaikutelmaa verrattuna moniin muihin vuosien varrella näkemiimme malleihin, kun olosuhteena on kirkkaampi huone ja tavoitteena saavuttaa yli 200 nitiä. Mukana on mikrofoni äänen kalibrointia sekä ääniohjausta varten, ja suosituimmille suoratoistopalveluille löytyy omat pikanäppäimensä. Entäpä huonot puolet. tekoälystä kognitioon. Takana alhaalla on virittimen liitännät (DVB-T2, C ja S2), verkkoliitäntä, optinen äänilähtö, kolme hdmi-liitäntää selkeillä merkinnöillä sekä kolmas usb-liitäntä. A90J toimii myös tavallisen sdr-materiaalin kanssa kirkkaammin valaistuissa tiloissa, esimerkiksi blu-ray-elokuvien katselussa ja videon suoratoistossa. nistuu paremmin kuin Sonyn aiemmat mallit. A90J käyttää enemmän energiaa, ja siksi sillä on EU:n uuden, maaliskuun 1. Se kykenee loistamaan paitsi hieman voimakkaammin mutta myös pitempään ilman valotehon himmenemistä. . Esimerkiksi 55 tuuman A90J kuluttaa kuitenkin todellisuudessa 20–25 prosenttia enemmän virtaa verrattuna muihin samankokoisiin G-luokan Sony-malleihin. Myös mittaukset osoittavat, että A90J:n paneeli on kirkkaudeltaan parempi kuin A8:n. Yleisesti voidaan havaita, että A90J pusertaa lisää kontrastia verrattuna Kaukosäädin on hopeanvärinen, ja siinä on valaistut painikkeet. Tämä kylläkin kuulostaa tyypilliseltä kaikkien valmistajien käyttämältä kikkakolmoselta, jossa kuvaa niin sanotusti parannellaan melko mielivaltaisesti koneoppimisen ja väitetyn tekoälyn avulla. Testiaikatauluista johtuen meillä oli mahdollisuus verrata A90J:tä vuoden 2020 A8-malliin vain parin päivän välillä. Takana vasemmanpuoleisen sivun yläosassa on kaiutinliitännät television käyttämiseksi keskikaiuttimena, CI-korttipaikka, 3,5 millimetrin tulo komposiittivideolle ja äänelle, kuulokelähtö, kaksi usb-liitäntää sekä yksi hdmi-liitäntä (max. Jo ensikättelyssä näytti siltä, että kuvassa oli aivan toisenlaista voimaa. Ja kyllä, Sony voi myös vetää kuvatoiston aika överiksi – minkä A90J tekee itse asiassa suoraan paketista vedettynä
. Päivitykset ovat tuloillaan, mutta Sony ei tunnetusti ole ollut nopeimmasta päästä niiden julkaisussa. Jos haluat esimerkiksi enemmän kirkkautta, huippuluokan nestekidenäyttö voi lähettää enemmän fotoneja kuin oled. . Tästä on ehdottomasti etua juuri oledtekniikalla toteutetun television kohdalla. Suurempi kaistanleveys 4K/120:lle Version 2.1 hdmi-liitännät ja suurempi kaistanleveys parantavat television suorituskykyä nykyaikaisten sisältöjen toistossa. Yleisesti ottaen television pelitila toimii hyvin ja tarjoaa kirkasta kuvaa hdrsisältöjen kanssa. Tämä tosin sopii lähinnä vain pelaamiseen ja tietokonekäyttöön, sillä 4K/120-toiston tarve on vielä toistaiseksi vähäinen muualla kuin pelikäytössä. Eräs Sonyn persoonallisimmista detaljeista on se, että he käyttävät oledpaneelia kaiutinelementtinä. Television jalustassa on jalat, jotka on asettuvat paikoilleen niin, että myös mahdolliselle soundbar-kaiuttimelle jää tilaa. A90J:n heijastusfiltteri toimii mainiosti ja vähentää siten kuvan häiriöitä. A90J:n takana on korotettu taso, joka pitää sisällään kaiken elektroniikan ja liitännät. Ohjekirjan mukaan rakoa kehyksen alareunaan jää kaikkiaan 69 millimetriä. Vuonna 2021 oled-tekniikka alkaa olla jo uuden normaalin asemassa. Vasemmanpuoleisen kyljen yläosassa on tätä varten kätevät liittimet, tosin se tarkoittaa myös sitä, että kaiutinkaapeli on pujoteltava muiden kytkettyjen liitäntöjen ohi. Asetelma oli kerrankin niin päin, että mittaukset tehtiin lähinnä kuvan laatuvaikutelmien vahvistamiseksi eikä siksi, että niiden avulla voitaisiin löytää ratkaisuja potentiaalisiin toisto-ongelmiin. Äänenlaatu yleisellä tasolla on erittäin hyvä – kun ottaa huomioon, että kyseessä on televisio, jossa on käytännössä näkymätön äänijärjestelmä. Hienovarainen ja ohut design Television paneeli on vain muutaman millimetrin paksuinen ja sama pätee kehykseen. A90J:n jalat voidaan sijoittaa siten, että televisio on melkein kiinni tasossa tai niin, että alas jää rako soundbar-kaiuttimelle. Jos juuri nämä peliominaisuudet painavat vaakakupissa, esimerkiksi LG:n tarjonta vastaa tarpeisiin paremmin. Televisio myös kalibroi äänen automaattisesti kauko-ohjaimen mikrofonin avulla, mistä on paljon apua äänikuvan hienosäädössä. Eipä testin aikana tarvinnut paljon muuta kuin istua sohvalla virne naamalla, sillä kuva toimi kaiken kaikkiaan niin hyvin. Mukana on luukut, jotka peittävät liitännät ja mahdollistavat siistimmät kaapelivedot. Sony on luvannut tuoda televisioon myöhemmin muun muassa ALLM:n, automaattisen pelitilan ja VRRtoiminnon sekä muuttuvan virkistystaajuuden pelkästään pelaamista varten, mutta nämä eivät olleet testiajankohtana vielä aktivoituneet. Alaosa on noin kaksi senttimetriä paksu ja käytännössä täysin huomaamaton, musta ja kapea ilman hohtavia logoja. Siksipä kaiken voi tiivistää lyhyesti ja ytimekkäästi siten, että Sony A90J:n kuvanlaatu on erinomainen. Latenssi on alhainen, alle 15 millisekuntia, kuten aiemmissakin malleissa. Jos A90J ei vetoa juuri sinun makuusi, se johtuu todennäköisesti siitä, että olet valinnut yksinkertaisesti vääränlaisen television. Äänet tulevat siis kirjaimellisesti suoraan kuvasta. aiempiin malleihin. Kyseisen hdmi-version eARC-toiminto löytyi jo edellismallista, joten varsinaisen debyytin Sonyn oled-televisioissa tekee nyt suurempi, 48 Gbps:n kaistanleveys, jonka avulla 4k/120-kuvassa voidaan hyödyntää 12-bittistä hdr:ää. Äänikuvassa on aitoa leveyttä ja yhtenäistä perspektiiviä kuvan kanssa. Siinä tapauksessa jalat vain asennetaan paikoilleen eri tavalla. TESTI: Sony OLED A90J 22 5/2021 (nro 206). On tosin mainittava, että ohjekirja voisi olla täsmällisempikin eri asennustapojen kanssa. Samoin jos tähtäimessä on suorituskyky todella kirkkaasti valaistuissa katselutiloissa ja lisäpotku hdr-toistossa, kannattaa ehdottomasti valita lcd-tekniikalla toteutettu televisio. Liittimet puolestaan sijaitsevat television vasemmalla puolella, suurin osa kuvaliittimistä alimmaisena. Jalat voi asentaa paikoilleen myös niin, että paneeli tulee käytännössä suoraan kiinni tasoon. A90J:ssä – kuten aiemmissa A9-malleissa – tämä toiminto on viety askeleen pidemmälle ja televisio voi toimia myös monikanavajärjestelmän keskikaiuttimena. Virta syötetään maadoittamattoman liitännän kautta, ja se sijaitsee takana oikealla edestä katsottuna
Muuten sarjassa on esimerkiksi uusitut liitännät ja hdmi 2.1 -toiminnot, jotka taas aiemmista 2020ja 2019-malleista puuttuvat. Sonyn on helppo rakentaa hyvien perustuksien päälle. Toisaalta se, että Mastersarjalaisen paneeli eroaa nyt oikeasti edukseen, on toki myönteistä. Toisin ilmaistuna tarjolla on evoluutiota vallankumouksen sijaan. Meillä ei ole ollut tutustua palveluun ajoissa tämän testin tiimoilta, mutta yritämme palata asiaan myöhemmin. XR-prosessoreilla varustetuissa vuoden 2021 malleissa voi myös käyttää Sonyn omaa suoratoistopalvelua nimeltä Bravia Core. Jopa 75 tuuman kokoluokassa on vaihtoehtoja, jos yksinkertaisempi ja kevyempi toteutus riittää. Kuva on mahdollista kalibroida, jotta saadaan parempi valkotasapaino ja paremmat värit sekä vähennetään kuvan puhki palamista. Hinnasta riippumatta sitä tosiasiaa ei voi ohittaa, että A90J on yksi parhaista tällä hetkellä saatavilla olevista televisioista! Sonyn kuva suoraan paketista ei ole lainkaan hassumpi. Mukana on odotetusti uusitut liitännät hdmi 2.1:llä, mutta muilta osin ollaan tutulla tiellä. n (nro 206) 5/2021 23. Sonyn vuoden 2020 oled-televisiosta saattaa puuttua 4K/120-mahdollisuus, joka on nykyään tärkeintä pienelle mutta usein äänekkäälle ryhmälle, joka kytkee tietokoneen televisioon pelaamista varten. Tietyllä tavalla voi. Oikealla mittaus kalibroituna 120 nitiin ja gamma-arvoon 2.2. Philips-oledit taas tarjoavat päinvastaista eli kirkkaampaa kuvaa Sony 55A90J Suositushinta 2 900 € Lisätiedot sony.fi Paneeli OLED, 3 840 x 2 160 pikseliä Käyttöjärjestelmä Android 10 HDMI-liitännät 4 kpl (2 kpl 4K/120 48 Gbps) Verkko Wifi & ethernet Latenssi <15 ms pelitilassa, muuten n. Keskikaiutintoiminto ei myöskään ole käytettävissä, vaikka malli käyttää edelleen paneeliaan kaiuttimena. Samoin valkotasapainon kalibrointi (oikeanpuoleinen mittaus) toimii myös Dolby Visionin kanssa ja tuottaa pohjimmiltaan saman valkotasapainon. Näissä malleissa on standardoitu oled-paneeli ja yksinkertaisempi kaukosäädin. Mukautetut asetukset (vasemmanpuoleinen mittaus) tarjoavat parhaat edellytykset vähiten sävyttyneelle kuvalle, ja tällä valinnalla pääsee pitkälle. Erittäin hyvästä on nyt tullut vielä parempi – tosin samalla myös aika paljon kalliimpi. Hinnat tosin vaihtelevat ja todennäköisesti laskevat jo lähitulevaisuudessa. Hyvä ja tasainen tulos! ja Ambilight-taustavalaistusta ilman samaa värien ja asetusten tarkkuutta. 160 ms Mitat (jalustan kanssa) 128,2 x 70,9 x 31,7 cm Paino 18,6 kg + Suorituskyky joka saralla + Äänen keskikanavatoiminto + Varma valinta joka käyttöön – Muutama pikkuvirhe Kirkkaasti yksi parhaista . Kuvanlaatu puolestaan on edelleen kohdillaan: kyseessä on televisio, joka käyttäytyy toistollisesti oikein – ja ilman liikaa kikkailua kuvan prosessoinnin kanssa. Tämä malli on nyt jo niin sanotusti vanhentunut, mutta sitä myydään silti rinnakkain vielä kauan – ja luultavasti merkittävästi edullisempaan hintaan. Kirkkautta ei oikeastaan ole samassa mittaluokassa, mutta on A90J silti lähempänä Panasonicin luonnetta kuin mitä Sony on ollut ennen – ja paljon edullisemmalla hintalapulla. Verrattuna LG:n oled-malleihin ne vievät ominaisuuksien saralla, mutta Sonylla taas on paremmat värit ja säätömahdollisuudet. Myös hdr-materiaali mukautetuilla asetuksilla toimii (vasen mittaus). Ja sitten tietysti: kaipaatko enemmän kirkkautta tai suurempaa kokoa mattimeikäläiselle sopivaan hintaan. Tarjolla on melko ylellisiä huippumalleja, joista esimerkiksi Sonyn omaa XH95J:tä voidaan verrata hyvin A90J:hin. Sonyn säädöt toimivat odotetulla tavalla, ja monelta osin asetukset ovat kunnossa jo lähtökohtaisesti. a90J verrattuna muihin Sony-oledeihin Sonyn yksinkertaisempaa vuoden 2021 oled-sarjaa kutsutaan nimellä A8nJ, A80J, A83J tai A84J jalustan muodon ja myyntipaikan mukaan. Saatavana on 55-, 65ja 77-tuumaiset mallit, mutta 83-tuumainen puuttuu. a90J muita valmistajia vastaan Voiko Sony A90J verrata esimerkiksi Panasonicin lippulaiva-oledille HZ2000E:lle, josta tulee vielä kuluvana vuonna versio JZ2000E. Toivon mukaan pääsemme testaamaan näitä uusia malleja myöhemmin. A90J:n paremmasta paneelista ja suuremmasta kontrastivaikutelmasta huolimatta vanhat A8-mallit ovat edelleen erittäin hyviä televisioita. Yksinkertaisemmasta toteutuksesta huolimatta niiden kuvanlaatu on epäilemättä kohdillaan, ja paljon edullisempaan hintaan. Srd-materiaalille kalibroidut asetukset toimivat täsmälleen yhtä hyvin myös hdr-materiaalin kanssa. Kiintoisaa on A90J:n erot suhteessa vanhempaan A8-malliin (A85, A87, A89 ja niin edespäin). Sillä saralla lcd-tekniikka määrää
Siinä on käytetty reilun kaupan kultaa, kierrätysmuovia ja konfliktivapailta alueilta louhittuja mineraaleja. Viimeistely ei myöskään huuda luksusta, sillä puhelimen takaosa on valmistettu mattapintaisesta ja hieman ehkä halvan oloisesta muovista. Laitteiden korjattavuutta mittaava iFixitsivusto on myös antanut Fairphonelle täydet kymmenen pistettä – jälleen ainoana älypuhelimena maailmassa. Valmistukseen tarvittavien mineraalien louhiminen kytkeytyy aseellisiin konflikteihin, minkä lisäksi työolosuhteissa ja ekologisuudessa on sanomista. Fairphonea pystyy korjaamaan ja päivittämään ajan tasalle palikka kerrallaan. Muita vaihtoehtoja ei olekaan, mutta lisävarusSE EEttiSEmpi ÄlypuhElin – jossa oikeastaan on ihan järkeäkin! Fairphone profiloituu tiedostavan kuluttajan älypuhelimeksi. Jos haluaa käyttöönsä tuoreimmat ominaisuudet ja viimeisimmät käyttöjärjestelmäpäivitykset, vaihtamassa saa olla vielä tiheämmin. Teksti ja kuvankaappaukset: Joni Nikkola Kuvat: Valmistaja & Joni Nikkola Ä lypuhelinten valmistamiseen liittyy tunnetusti monenlaisia ongelmia. Onko väitteen tueksi jotain näyttöä. Väritykseltään testipuhelimemme on aina tyylikäs mutta tylsä musta. Kenties kierrätetystä. Entä joutuuko etiikan ystävä tyytymään vaatimattomampiin ominaisuuksiin. Tämä on kieltämättä erittäin tervetullutta. Vaikka puhelin ei olisikaan rikkoutunut, tekniikan nopea kehitys houkuttelee päivitysrumbaan. Se on siis ylemmän keskihintaluokan puhelin. Se ei ole ohuin eikä virtaviivaisin vaan pikemminkin paksu ja kulmikas. Mihin väittämä perustuu. Esimerkiksi kamerat ovat harpanneet edullisehkoissakin puhelimissa hurjasti eteenpäin viime vuosina. Ensimmäisenä ja ainoana puhelimena Fairphone on saanut Fairtrade Gold -sertifikaatin. MOBIILI: Fairphone 3 24 5/2021 (nro 206). No, esimerkiksi 40 prosenttia puhelimen raaka-aineista on kierrätetty. Hollantilainen Fairphone on profiloitunut eettisesti ja ekologisesti kestävämpänä vaihtoehtona. Miten Fairphone perustelee lupauksensa eettisemmästä ja reilummasta puhelimesta. Onko lupauksille katetta. Kaiken kukkuraksi nykypuhelimet kestävät usein vain pari kolme vuotta, ja korjaaminen on monessa tapauksessa mahdotonta. Kehitys ja entistä paremmat ominaisuudet ovat totta kai mukavia ja toivottavia, mutta niilläkin on varjopuolensa. Vaikka sertifikaatteihin suhtautuisikin kriittisesti, niin konkreettisimpia, omin silmin havaittaviakin näyttöjä on. Otimme testiin Fairphone 3:n, joka maksaa Suomessa hieman yli 400 euroa. Mitä muuta se tarjoaa paremman omantunnon lisäksi. Nykyään harmillisen tavallista on, että akun simahdettua koko puhelimen joutuu heittämään roskiin. Ei viimeisintä huutoa Muodoltaan Fairphone 3 tuo mieleen aavistuksen vanhemman sukupolven iPhonen
(nro 206) 5/2021 25. Kokokaan ei täytä koko taskua, ja painokin on maltilliset 189 grammaa. Nähtäväksi jää, tuleeko toistaiseksi tuorein Android 11 -päivitys puhelimelle ja mikä mahdollisesti olisi aikataulu. Pääkamerassa on tarjolla ainoastaan yksi polttoväli. Se on ainakin oikeakätiselle hankalaa. Sellaista ei tosiaan toimiteta puhelimen mukana, mutta toisaalta monella on niitä pöytälaatikossa jo useampia. Jos haluaa järeämpää kameraosastoa, Fairphone 3+ -mallissa takana on 48 megapikselin kamera ja edessä 16 megapikseliä. Ne ovat kuitenkin normaalissa järjestyksessä, eli äänenvoimakkuuden säätimet ovat virtapainikkeen yläpuolella. Puhelimen takaosassa on sormenjälkitunnistin, ehkä hieman epäluontevassa paikassa tavallista ylempänä. . Painikkeet ovat tavallisesta poiketen vasemmalla sivulla. Jos edellisen puhelimen ostamisesta on jo jokunen vuosi aikaa, niin saattaa joutua hankkimaan usb-c-mallisen latausjohdon. Ram-käyttömuistia puhelimessa on neljä gigaa, mikä ei ole nykymittapuulla erityisen paljon. Kyseessä on tosin jo kolme vuotta vanha versio. Paneelitekniikkana on käytetty ips-lcd:tä, joka on tavallinen edullisissa puhelimissa. Näyttö on varsin mukavan kokoinen, ja sen tarjoamat värisävyt ovat luonnolliset. Voi olla tottumiskysymys, mutta ainakin oikeakätiselle sivupainikkeiden operointi peukulla tuntuu huomattavasti luontevammalta kuin etuja keskisormilla. Paketista kaivettaessa ensimmäinen huomio oli, että laturia ei löydy. Esimerkiksi reilut 300 euroa aikanaan maksaneissa Motorola G7 -puhelimissa käytettiin samaa piiriä. Puhelimet saavat äärimmäisen harvoin näin monta suurta käyttöjärjestelmäpäivitystä. Ifixit-sivusto on antanut korjattavuudesta täydet kymmenen pistettä. Ne voi hankkia myös erikseen päivitysmoduulina. Uudet käyttöjärjestelmäversiot tuppaavat tarvitsemaan hieman edeltäjiään järeämpää rautaa toimiakseen kunnolla. Se on jo hieman iäkäs, sillä piiri julkistettiin vuoden 2018 puolivälissä. Selfieitä varten on kahdeksan megapikselin kamera. Android-puhelimiin tottuneelle outo piirre on, että hallintapainikkeet ovat perinteisestä poiketen vasemmalla laidalla. Tallennustilaa puolestaan on Puhelimeen pystyy moduulirakenteen ansiosta vaihtamaan muun muassa näytön, kameran ja akun. Puhelimen julkistusvaiheessa vuonna 2019 piiri oli tosin uusi. potkua peruskäyttöön Järjestelmäpiirinä on Qualcomm Snapdragon 632. Käyttöjärjestelmänä Fairphone 3:ssa on toiseksi uusin Android 10. . Alareunassa on ajanmukainen usb-clatausliitäntä ja ylhäällä perinteisten kuulokkeiden ystäville 3,5 millimetrin kuulokelähtö. Fairphone 3:n takaosassa on yksi 12 megapikselin kamera. Toisaalta ne pitävät puhelimen pidempään ajanmukaisena ominaisuuksien ja tietoturvan osalta sekä vähentävät tarvetta vaihtaa luuria niin usein. Samalla se korvaa osin zoomin puutetta. teena on tarjolla läpikuultava musta takakuori. Hyvä merkki on, että vuonna 2015 julkistettu ja alkujaan Android 5:lla varustettu Fairphone 2 sai yllättäen juuri käyttöjärjestelmäpäivityksen Android 9 Pie -versioon. Puhelimen käyttö onnistuu sujuvasti yhdellä kädellä, tekstiä ei tarvitse tihrustaa, ja virtuaalinäppäimistön painelu onnistuu vaivatta. Se alkaa olla hiljalleen kahden vuoden ikäinen versio mutta ilmestyi Fairphoneen vasta viime syksynä. Plus-mallin 48 megapikselin kameramoduulia kannattaa harkita siksikin, että suurempi pikselimäärä jättää enemmän varaa rajaamiseen. Kooltaan näyttö on 5,65 tuumaa, mikä on aika optimaalinen
Nopeutusvaihtoehtoja on neljä kappaletta, minkä lisäksi tarjolla on hidastus-, video-, photo-, muotokuva-, panoraamaja amattilaistila. Kamerasovellus on ominaisuuksiltaan varsin monipuolinen. Siltä osin ominaisuudet ovat aivan ajan tasalla. Aukon ja sulkimen asetusta ei kuitenkaan pääse valitsemaan. ISO-kennoherkkyys, tarkennus, valkotasapaino ja valotuksen korjaus löytyvät ammattilaistilassa kätevästi. Megapikselimäärä on vaatimaton, mutta täytyy muistaa, että lippulaivapuhelimista esimerkiksi Samsung Galaxy S21:ssa pääkamera ja kakkoskameran virkaa hoitava ultralaajakulma ovat resoluutioltaan samantasoisia. Kamera Pääkameran tarkkuus on 12 megapikseliä, ja aukkosuhteeltaan se on kohtuullisen valovoimainen. Akku tyhjeni vajaassa 12 tunnissa, mikä on kelpo suoritus. 64 gigaa, mutta lisätilaa saa halutessaan muistikortilla. Kevyemmällä käytöllä puhelimessa pitäisi riittää virtaa pariksikin päiväksi. Onko se sitten paljon vai vähän. Suorituskyky jäi hieman AVPlus-numerossa 2/21 testaamamme parinsadan euron Poco M3 -puhelimen varjoon. Satunnaiselle peruspelaajalle, suoratoistajalle ja surffailijalle riittää melko vähäinenkin vääntö. Etupuolella on kahdeksan megapikselin selfie-kamera. Siitä huolimatta kyseessä on kärkipään tuntumaan sijoittuva kamera. Nykyisissä puhelimissa kapasiteetti tuppaa olemaan noin 4 000 milliampeeritunnin tietämillä. Vaikka puhelin ei megapikseleillä juhlikaan, se tarjoaa peruspätevää kuvanlaatua ja luonnollista värintoistoa. Äärimmäistä suorituskykyä tarvitaan puhelimissa lähinnä pelikäytössä, jos halutaan saada näyttävistä grafiikoista kaikki irti. Plus-mallissa on tarjolla 48 megapikselin takakamera ja 16 megapikselin etukamera. vittää erikseen. Parhaimmillaan puhelimella voi ottaa 4k-tasoista videokuvaa 30 ruudun sekuntitahdilla. Muita kameroita takaosassa ei ole, mutta kaksois-led-valo löytyy. Toki väännöstä on apua myös esimerkiksi 4k-videon kuvauksessa. Nopeus on useimmille enemmän kuin riittävä jo suhteellisen edullisessa hintaluokassa. Suurin osa käyttäjistä ei osaisi edes kaivata järeämpää rautaa. Testasimme akunkestoa laittamalla täyteen ladatun puhelimen toistamaan YouTube-videota. Jos haluaa järeämmän kameran, niin se onnistuu hankkimalla Fairphone 3+ -mallin, tai kameramoduulin voi halutessaan päiTarjolla on yksi laajakulmainen polttoväli. MOBIILI: Fairphone 3 26 5/2021 (nro 206). Testasimme suorituskyvyn GeekBench-sovelluksella varmistettuamme, että käyttöjärjestelmäpäivitykset ovat tuoreimmat mahdolliset. Suurin puute on se, että polttovälivaihtoehtoja on tarjolla ainoastaan yksi. Akku on kapasiteetiltaan 3 040 milliampeerituntia. . Tulos ei siis ole hassumpi. Se tosin oli hintaluokassaan järeä, joten potkua voi sanoa olevan noin parin–kolmensadan euron nykypuhelimen verran. Puhelimissa alkaa hiljalleen olla hieman sama tilanne kuin tietokoneissa on ollut jo vuosia. Tarjolla on myös RAW-ku
Eettisyydestä kertovien sertifikaattien lisäksi puhelin on modulaarisen rakenteensa ansiosta korjattavissa, joten pikkuvikojen takia ei tarvitse lähteä hankkimaan kokonaan uutta puhelinta. Kamerapuolen puutteet on ratkaistavissa ainakin jossain määrin hankkimalla paremman kameramoduulin. Myöskään ulkonäöltään puhelin ei ole aivan viimeisintä huutoa. Fairphone 3 antaa katetta reiluusja eettisyyslupauksilleen. 400 € Lisätiedot fairphone.com Näyttö 5,65” IPS LCD Resoluutio ja pikselitiheys 1 080 x 2 160 px, 427 ppi Järjestelmäpiiri Qualcomm Snapdragon 632 Ram-käyttömuisti 4 Gt Tallennusmuisti 64 Gt Muistikorttipaikka Kyllä Takakamera(t) 12,0 MP, ƒ/1,8 (laajakulma) Etukamera(t) 8 MP, ƒ/2,0 (laajakulma) Akku 3 040 mAh Latausliitäntä USB-C 3,5 mm kuulokeliitäntä Kyllä IP-suojausluokitus (pöly/vesi) Ei ilmoitettu Värivaihtoehdot Musta Mitat 158 x 71.8 x 9.9 mm Paino 189 g Tiedot valmistajan ilmoittamia + Rohkeasti erilainen + Ajaton look + Korjattava ja päivitettävä rakenne – Hieman vaatimaton suorituskyky ja muisti – Kamera varauksin Hellepäivän armottomassa auringonpaisteessa puhelimella saa kelpo kuvia, vaikkakin väreissä on ripaus liikaa saturaatiota. Puhelin ei ole mikään nopeushirmu, mutta jollei ole esimerkiksi ahkera pelaaja, potku riittää kyllä perusasioihin mainiosti. Yksi syy vaatimattomaan suorituskykyyn on myös puhelimen ikä, sillä se julkistettiin jo pari vuotta sitten. vaustila, joka antaa enemmän pelivaraa valokuvan jälkikäsittelyyn. Puhelinta on siis järkeäkin korjata. Kaikkea ei siis saa, mutta tarvitseeko edes. Sitä ei ollut testissämme, joten sen varsinaisesta kuvanlaadusta emme osaa sanoa. Iloinen yllätys on, että varaosat eivät ole mahdottoman hintaisia. (nro 206) 5/2021 27. n Eettisyydellä ja järkevyydellä on hintansa . Tekniset ominaisuudet kuitenkin jäävät jälkeen samanhintaista ”kertakäyttöpuhelimista”. FAIRPHONE 3 Hinta n. Kallein osa on näyttö, joka maksaa noin 90 euroa. Korjattavissa ja päivitettävissä Fairphoneen on saatavilla laaja valikoima lisämoduuleja, joiden avulla rikkoutuneita osia voi korvata uudella. Järjestelmäpiirin lisäksi ramja tallennusmuisti ovat vaatimattomia, mutta eivät kuitenkaan kohtuuton pullonkaula. Kameroita voi myös päivittää parempaan. Joka tapauksessa noin 50 euron lisähinta Fairphone 3+ -mallista kuulostaa harkitsemisen arvoiselta sijoitukselta
Siellä he kertovat hyvinkin tarkasti, miten he sitoutuvat kestävämmän maailman luomiseen. Luonto-Liitto on julkaissut erinomaisen Eettistä elektroniikkaa. Olen työssäni tutustunut viime aikoina isoihin EcoFlow-latausasemiin ja muihinkin varavirtalähteisiin. Onko mikään enää ekologista, jos se on valmistettu toisella puolella maapalloa ja kuljetettu Suomeen asti. Heillä on sivustollaan kokonaan oma osionsa kestävälle kehitykselle. Esimerkiksi aiemmin mainittu Fairphone kertoo sivustollaan tarkasti, miksi heidän tuotteensa ovat eettisiä ja millaisia ympäristöstandardeja he tukevat. Kuluttaja voi vain uskoa, mitä valmistajat kertovat, ja toivoa, että he ovat rehellisiä. Sen voi lukea ilmaiseksi osoitteessa www.luontoliitto.fi/materiaalit/verkkojulkaisut/. Tämä jos jokin on iso askel kestävässä kehityksessä – etenkin, jos latausasemia ladataan aurinkopaneelein tai muulla vihreällä sähköllä. Näin osittain onkin, mutta jos akkuja vertaa vaihtoehtoihin, niin ne voivat olla hyvinkin ekologisia. Myös pakkauskoot ovat pienentyneet. Monilla akkulaitteilla voidaan myös parantaa etenkin kehittyvien alueiden elämänlaatua, kun ei olla välttämättä täysin riippuvaisia kiinteistä sähkölinjoista. Kolumni 28 5/2021 (nro 206) Teksti: Jiri Koivuniemi. Miten voin olla varma lähteiden totuudenmukaisuudesta ja siitä, onko kaikki tekijät otettu huomioon. Nämä isot latausasemat voivat akuillaan korvata kokonaan bensiinikäyttöiset aggregaatit. Itsekin pohdin näitä asioita yhä useammin, koska olen ollut alalla koko ikäni. Kaikki on mustavalkoista ja kaiken pitäisi tapahtua heti. Entä jos ekologinen tuote on käytössä vain vuoden ja sitten se päivitetään uuteen, vaikka vanhassakaan ei ole mitään vikaa. Tässäkin lehdessä on testissä yksi eettiseksi elektroniikaksi väitetty tuote eli Fairphoneälypuhelin. Ekologisuutta ja eettisyyttä on myös monenlaista. Eettisyydestä ja ekologisuudesta puhuttaessa itseäni häiritsee usein keskustelijoiden fanaattisuus ja kaikkitietävyys. Hyvä alku on kuitenkin hankkia tuotteita vain todelliseen tarpeeseen ja seurata, mitä valmistajat lupaavat. P.S. Sähkölaitteissa monesti keskustellaan itse laitteen ekologisuudesta tai sen eettisyydestä, mutta yhtälöstä jää usein puuttumaan komponenttien, logistiikan, lopullisen käytön ja kierrätyksen merkitykset kokonaisuuteen. Muovia käytetään aiempaa vähemmän, ja sekin alkaa jo olla kierrätettyä. E lektroniikan eettisyys ja ekologisuus – tai niiden puute – on puhuttanut pitkään. Voiko tuote olla ekologinen, jos sitä ei voi mitenkään korjata. Ainakin itsestäni tuntuu, että mitä enemmän asiaan tutustuu, sitä vähemmän olen varma enää mistään. Muutokset ovat alkaneet näkymään selkeästi myös monien valmistajien tuotteissa ja etenkin niiden pakkauksissa. Se jos jokin on eettistä ainakin näiden alueiden ihmisille. -oppaan, josta saa paljon lisätietoa elektroniikan vastuullisesta käytöstä. Toinen hyvä esimerkki on Logitech. Jotkin valmistajat tuovat kestävän kehityksen tekemisensä ainakin hyvin esille. Yksittäinen kuluttaja voi vaikuttaa näihin isoihin asioihin rajallisesti. Meidän länsimaisessa yltäkylläisyydessä elävien on usein helppo moittia muiden alueiden ei-niin-ekologisia tai -eettisiä toimia, vaikka me olemme kuitenkin niitä, jotka eniten maapallon resursseja kulutamme. Moni on esimerkiksi sitä mieltä, että akut eivät ole ekologisia ja myrkyttävät maailmamme. Millaista on eettinen ja ekologinen elektroniikka
Yhdellä latauksella valmistaja lupaa 28 käyttötuntia aktiivisella vastamelutoiminnolla, mutta senkin jälkeen kuulokkeet eristävät melua passiivisesti. Näin ei tietenkään käytännössä tapahdu ainakaan nykyteknologian avulla, mutta aktiivisella vastamelutoiminnolla saavutetaan silti toteutuksesta riippuen varsin kohtuullisia tuloksia. Se olikin oikeastaan ainoa toteutuksen käyttöä koskeva miinuspuoli. QuietOn3 on fiksu, Suomessa suunniteltu korvatulppa, joka tepsii ympäristömeluongelmiin yllättävän hyvin. Arkisia ongelmia saattavat olla myös esimerkiksi kuorsaava perheenjäsen tai ilmastoinnista aiheutuvat hurinat. Tähän kuitenkin tottui pian alun jälkeen, eikä asia vaivannut enää myöhemmässä käytössä. Ihmeitä tosin sekään ei aivan tee, mutta käyttömukavuus ja erityisen hyvin tietyillä kaistoilla toimiva vastameluominaisuus takaavat ainakin vähän paremmat yöunet. QuietOn3:n kohdalla moni asia on kunnossa. Ei aivan täyttä hiljaisuutta, mutta selvästi tehokkaampaa melunvaimennusta ainakin. Erilaisia korvasovittimia myyntipakkauksessa on neljä paria, joten luultavasti istuvuus itse kunkin korvakäytävään on suhteellisen todennäköistä. Sen tapauksessa pikkuruisissa, täyslangattomia kuulokkeita muistuttavissa korvatulpissa on vain pienet akut antamassa virtaa aktiiviselle vastamelutoiminnolle, ei siis bluetooth-yhteyttä tai muuta vastaavaa, mikä mahdollistaisi musiikin kuuntelun. n Kannattaa kokeilla! . Ne onnistuivat yllättävän hyvin eristämään ulkoa kantautuvien liikenteen ja ihmisten äänien ohella muun muassa pyykkikoneen mylläyksen sekä perheenjäsenten puuhat. Tulpat testattiin nukkumalla kaupunkiasunnossa ikkuna auki sekä pitämällä tulppia päässä työpäivän aikana. Näitä vastaan on ollut tapana käydä perinteisillä kuulonsuojaustavoilla, mutta nykypäivänä saatavilla on myös vastamelukuulokkeiden teknologiaa hyödyntäviä aktiivisia korvatulppia, esimerkkinä kotimaista suunnittelua oleva QuietOn3. Ratkaisulla on kuitenkin korkeahko, 239 euron hintalappu, mikä on hyvä ottaa huomioon. Käytön jälkeen tulpat asetetaan täyslangattomien kuulokkeiden tyyliseen latauskoteloon, jossa ne latautuvat seuraavaa käyttöä varten. Ensivaikutelma vastameluominaisuuden tehosta oli jopa hiukan epämiellyttävä, sillä pieni korvien sointi, sydämen syke sekä muut anatomiset äänet korostuivat. Ja toisin kuin musiikkia toistavien korvanappien kohdalla, QuietOn3:n kanssa ei tarvitse miettiä äänenlaatuasioita, vaan puhdas istuvuus ja käytön miellyttävyys ovat ainoita lähtökohtia sovittimien valinnassa. Teksti: Heikki Kivelä Kuvat: Valmistaja K uluneen kesän helleöinä moni kaupungissa asuva saattoi kirota jo valmiiksi epämukavan kuumuuden lisäksi avoimesta ikkunasta kantautunutta, yöunet sotkevaa mekkalaa. Tulppa ei siis paina tai purista, vaikka testi tehtiin nukkuen suhteellisen kovalla tattariakanatyynyllä. Ainakin teoriassa vastavaiheiset äänet kumoavat toisensa, jolloin tuloksena pitäisi olla hiljaisuutta. Ensinnäkin korvatulppa on todella pieni, minkä ansiosta se asettuu luontevasti ulkokorvan poimuihin. Satunnaista hiljaisuutta kaipaava pärjännee edelleen perinteisillä korvatulpilla, mutta jos unihygieniaansa haluaa panostaa kunnolla, kannattaa näitä tulppia testata – varsinkin, kun niillä on 14 vuorokauden rahat takaisin -takuu! + Toimiva idea + Käyttömukavuus – Korkeahko hinta QuietOn3 Hinta 239 € Lisätiedot quieton.com Latausliitäntä USB-C Korvasovittimet 4 pr Hiljaisempia unia KOKEILU: QuietOn3 (nro 206) 5/2021 29. Jonkinlainen elementti ja vahvistin myös QuietOn3:n sisällä on, sillä aktiivinen vastamelutekniikka perustuu ympäristöäänen sieppaamiseen kuulokkeissa olevalla mikrofonilla, sen vaiheen kääntämiseen vahvistinyksikössä sekä toistamisessa käyttäjän korviin
Teksti: Heikki Kivelä Kuvat: Valmistaja & Teppo Hirvikunnas Mittaukset: Teppo Hirvikunnas TESTI: Polk Audio Reserve R200, R500 & R700 Sitä parempaa reServiä 30 5/2021 (nro 206)
(nro 206) 5/2021 31. Polk Audion puolesta on kuitenkin sanottava, että kilpailuun myös löytyy konkreettista annettavaa. Elementtien kiinnityskin on piilotettu suojien taakse. Jotta iso kuva kirkastuisi, suosittelemme lukaisemaan AVPlus-numerosta 7/20 löytyvän, Polk Audiota käsittelevän hifin historiaa -artikkelin. Tämän prosessin sivussa – ainakin optimitilanteessa – syntyy useimmiten roppakaupalla käyttökelpoista dataa, jota soveltaen kaupallisen ykkösnyrkin ratkaisut voidaan siivuttaa joko kompaktimpaan tai edullisempaan pakettiin, usein molempiin. Keskiääninen on suljettu omaan kammioonsa, ja diskantin takana on runsaasti vaimennusainetta. Koteloiden saralla mennään muuten perinteikkäähköllä linjalla, paitsi että saumoja rakenteesta ei äkkiseltään erotu. Jenkkikaiutinvalmistaja Polk Audio lupaa hiukan kliseisesti tarjota lippulaivasarjastaan Legendistä polveutunutta teknologiaa edullisemmassa paketissa tuoreen Reservesarjan muodossa. Monikanavajärjestelmien ystäville ohjekirjasesta löytyy neuvot esimerkiksi Dolby Atmos -sisällöille sopivan 7.2.4-konfiguraation muodostamiseen. Kotiteatterija monikanavakonfiguraatioihinkin sujuvasti soveltuva mallisto sisältää kolme erilaista keskikanavakaiutinta, kolme lattiakaiutinmallia, kaksi jalustamallia sekä R900HT-kattoheijastusmoduulit. Tällaisessa asetelmassa ilman subwoofereita kaiutinpaketin hinnaksi tulisi halvimmillaankin 3 949,30 euroa, joten mistään markkinoiden edullisimmasta sarjasta ei kuitenkaan ole kyse, vaikka yksittäisten kaiuttimien hinnat eivät mitenkään erityisen kalliita olekaan. aitoa omanlaisuutta Aloitimme pakettien purkamisen R200jalustamallista, ja jo pahveista vedettäessä paljastui selvästi omaleimainen kaiutin. Kuuntelimme kaiuttimet tällä kertaa yksitellen tavanomaisessa kaksikanava-asetelmassa. Kaikki sarjassaan astetta harvinaisempia ratkaisuja. Kilpaillussa hintaluokassa siis ollaan, ja haastajia löytyy joka suunnalta. Me saimme tarkasteltavaksemme lattiakaiutinmalleista suurimman R700:n ja pienimmän R500:n sekä jalustakaiuttimista suuremman R200:n. Muutkin ominaisuudet kirkastuivat sitä mukaa, kun kaiutinpaketit sai kammettua kuuntelutilaan ja availtua. Perustajansa Matthew Polkin mukaan nimensä saanut yhdysvaltalainen Polk Audio toimii äänentoistoalalla jo kuudetta vuosikymmentään. Etumaskia koristaa omalaatuinen, Scan-Speakin tiettyjä malleja muistuttava piikillä varustettu rengassäteilijä-diskantti, wooferin kartiossa on poikkeuksellinen kohokuviointi, kotelon takaa löytyy erityinen refleksiaukko, ja mukana seuraava pölysuojakin on kaareva. Merkin keskeisimpiin innovaatioihin lukeutuu täysin uniikki SDAeli Stereo Dimensional Array -elementtiasettelu, jota Polk-kaiuttimissa on hyödynnetty jo 1970-luvulta saakka aina viimeisimpään lippulaivakaiutin Legend 800:aan asti. . Siinä missä massiivisen Legend 800 -kaiuttimen pitkälle jalostunutta SDAtekniikkaa ei nyt tarkasteluun saamassamme Reserve-mallistossa hyödynnetä, on siinä kuitenkin sukulaisuutta liki 4 000 euroa kappaleelta maksavan mörssärin kanssa. moneen tarpeeseen Polk Audio Reserve -kaiutinsarja koostuu kaiken kaikkiaan peräti yhdeksästä mallista. Etumaskia koristaa hillitty, hopeinen Polk-logo, ja takaa löytyy Sarjan mörssärin R700:n refleksiaukko sijaitsee kaiuttimen pohjassa integroituna alumiiniseen alustalevyyn, johon kuuluvat myös tanakat kumiset tassut. . K uvio on hifituotannossa tuttu: varsinaista lippulaivalaitteistoa tutkitaan, mitataan ja hiotaan vuositolkulla, kunnes oikeat ainesosat kohtaavat toisensa. Halvimmalla sarjan pariin pääsee R100-jalustakaiutinparin muodossa suositushintaan 549,90 euroa, kun taas hintahaarukan toisessa päässä R700-lattiamalli maksaa 2 199,80 euroa parilta. Subwooferia mallistoon ei ainakaan tätä kirjoitettaessa kuulu. Ainakin mainittu lähisukulaisuus Legend-sarjan kanssa on yksi valtti, jonka ansiosta Reserve nappasi juuri arvostetun EISA-palkinnon vuoden 2021– 2022 kotiteatterikaiutinsarjana
Sarjan diskanttielementiksi on valikoitunut valmistajan kertoman mukaan heidän itsensä yli 40 vuoden ajan kehittämä yhden tuuman Pinnacle-kehäsäteilijädiskantti, jonka keskiössä on pieni terävä piikki. TESTI: Polk Audio Reserve R200, R500 & R700 32 5/2021 (nro 206). Reserve-sarjan diskanttielementti on yhden tuuman Pinnaclekehäsäteilijädiskantti, jonka keskiössä on pieni terävä piikki. R700-mallin refleksitoteutus taas on jo aiemmista Polk-kaiuttimista tuttu Power Port, joka kuitenkin X-Port-teknologialla ryyditettynä on nostettu versioon 2.0. Toinen kaiuttimien elementtierikoisuus on Turbine-bassokeskiääninen, jonka Polk kertoo suunnitelleensa Legendlippulaivakaiuttimiensa mahdollisimman luonnolliseen keskiäänitoistoon. elementit ja refleksiaukot Jos jokin niin elementit ja refleksiaukot erottavat erityisesti Reserve-kaiuttimet markkinoiden peruskaurasta. R200ja R500-malleista kotelon takaa löytyvä refleksiaukko on Polkin hiljattain patentoima X-Port, jonka idea on poistaa tarpeettomat säröt umpinaisia putkia vaimentimina käyttäen. Muhkeat kumiset tassut ovat sopivasti ikään kuin irti jalustan rakenteesta: seisoessaan tassut joustavat vähän, mikä antaa eristyksestä kelluvan vaikutelman. R500 puolestaan on lattiamalliksi solakka ja siisti, testiin saadulla valkoisella viimeistelyllä varsinkin. . R700 tarjoaa muista poiketen myös kaksoisjohdotusmahdollisuuden, kun taas muista löytyy vain yksi pari naparuuveja. R200-jalustamallissa toisto ulottuu valmistajan mukaan (-3 desibelin rajoissa) 51 hertsiin asti, kun taas R500 toistaa hiukan alemmas 49 hertsiin. X-Portin vaimennusputkia hyödyntäen se parantaa ilmanvirtausta refleksiaukolla sekä vähentää turbulenssia ja häiriöääniä. Alle 350 hertsin taajuudet aina 38 hertsiin saakka (-3 desibeliä tässäkin) toistaa kaksi 8-tuumaista wooferia. Edessä seisoo aidosti hiukan yllättävä kaiutinkolmikko. Siinä on R700:n tavoin samankaltainen alumiininen alustakehto, mutta refleksiaukko taas on R200-jalustamallin tyylisesti takana. Erityisen tehokkaasti X-Port-teknologia toimii yläbassoilla ja keskialueella, joiden luvataan toistuvan puhtaasti. R700 on siis toimintaperiaatteeltaan kolmitie, kun taas R200 ja R500 ovat kaksiteisiä. Vastaavasti R700-mallissa on harvinaisen massiivinen alumiininen alustalevy, joka toimii myös pohjaan sijoitetun refleksiaukon eräänlaisena ilmanohjaimena. Muuten meininki on osapuilleen sarjan mukainen. Kotelon sisäpuolella taas on kiinnitetty huomiota vaimennukseen, jotta takakammion säteilyt on saatu pidettyä kurissa ja pois sävyttämästä ääntä tarpeettomalla resonansseilla. Elementin kohokuvioitu pinta ei ole pelkästään visuaalinen jippo, vaan sen avulla kartion jäykkyyttä ja vaimennusominaisuuksia on parannettu ilman massan kertymistä. perustanakat naparuuvit kaapeleiden liittämiseen. Yleisvaikutelma Reserveistä on kaikin tavoin siisti ja nykyaikainen. Valmistajansa mukaan se tuottaa kirkasta ja selkeää diskanttia, ja tarkoin viritetyn aallonsuuntaimen ansiosta elementti myös tarjoaa laajemman kuuntelualueen. R700 eroaa kolmikosta siinä, että sen 165-millimetrinen Turbine-elementti on räätälöity vain keskialueen toistoon kaistalla 350–2 700 hertsiä. Huone soimaan Jos testiin saamiamme Reserve-kaiuttimia pitäisi luonnehtia lyhyesti ja ytimekPolkin lippulaivamalleista lainatun Turbinebassokeskiäänisen kohokuvioitu pinta ei ole pelkästään visuaalinen jippo, vaan sen avulla kartion jäykkyyttä ja vaimennusominaisuuksia on parannettu ilman massan kertymistä. Sama kotelon saumattomuus on myös R700:n ominaisuus, mutta itse kotelo on subjektiivisesti arvioiden aavistuksen ohuemman oloinen. Painoa per kaiutin on kuitenkin liki 36 kilogrammaa, joten paikoittain soivasti kopsahtavasta kotelosta ei kannata liiemmin huolestua. Polk kertoo, että Pinnacle tuottaa kirkasta ja selkeää diskanttia, ja tarkoin viritetyn aallonsuuntaimen ansiosta elementti myös säteilee tavanomaista leveämmin tarjoten samalla myös laajemman kuuntelualueen. R200-mallissa 165-millimetrinen Turbine-elementti toistaa taajuudet kolmesta kilohertsistä alaspäin ja vastaavasti R500-mallissa 133-millimetrinen 2,5 kilohertsistä alaspäin.
Oikean kokoisen Reserve-mallin valinta omaan tilaan on siis ehdottoman tärkeää. Valmistajan lupausta erityisen leveästä kuuntelualueesta emme ehkä niinkään huomanneet, mutta Pinnacle-diskantin sointi yleisesti oli sopusuhtainen ja miellyttävä. Kotiteatterija monikanavakonfiguraatioihinkin sujuvasti soveltuva mallisto sisältää kolme erilaista keskikanavakaiutinta, kolme lattiakaiutinmallia, kaksi jalustamallia sekä R900HT-kattoheijastusmoduulit. Se taas saattaa viedä osan kaiuttimen persoonallisuudesta. Polk Audio Reserve -kaiutinsarja koostuu kaiken kaikkiaan peräti yhdeksästä mallista. Kuten aina isompi ei siis välttämättä ole parempi. Ja refleksiaukkojen toteutuksesta johtuen niitä ei myöskään pysty tulppaamaan perinteisin keinoin. Vaikka kaiuttimet kuunneltiin yli metrin etäisyydeltä lähimpiin pintoihin, bassojen kumina oli silti vääjäämätöntä vähääkään reilummalla äänenvoimakkuudella. Hintaluokalle tyypillistä huomionhakuisuutta loudness-korostuksella Reserveissä ei erityisemmin ilmentynyt, vaikka bassotoisto olisi voinut toki maltillisempaakin olla. Siinä missä bassotoisto saattaa olla potentiaalinen ongelma kaiutinmallista ja kuuntelutilasta riippuen, diskanttitoisto oli kuitenkin kauttaaltaan kunnossa. Kun bassoviritys on noinkin muhkea ja massiivinen jo sellaisenaan, sitä on aivan välttämätöntä muokata rajulla kädellä, jos kaiuttimien rinnalle tuodaan subwoofer. Muutamiin aiempiin Polk-kaiuttimiin verrattuna myös Reserve-sarjalaisten äänessä on rohkeaa piirtoa ja yleistä äänen viihdyttävyyttä, mikä palvelee takuulla monia eri makumieltymyksiä. Äänenvoimakkuuden kasvaessa basson taso nousi huoneessa melko jyrääväksi, mikä vei erityisesti keskialueelta terää ja tarkkuutta. . (nro 206) 5/2021 33. käästi, niin keskeisimpänä ominaisuutena mieleen tulee niiden aidosti iso ääni. . Se olisi tuonut paremmin esiin keskialueen nyansseja, jotka epäilemättä ovat kuitenkin toistossa läsnä ainakin maltillisemmalla äänenvoimakkuudella kuunneltuna. Sopivan kuivassa akustiikassa R700pari saattaisi tosin riittää sellaisenaankin ilman erillistä subwooferia, jos basson määrä ratkaisee enemmän kuin sen laatu. Mutta onneksi sarjassa on mistä valita, ja esimerkiksi suuremman jalustamallin R200:n ja taas pienimmän lattiamallin R500:n toistossa oli tarvittavaa samankaltaisuutta mutta myös luontevaa kokoeroa saundin mittakaavassa. Muhkeassa meiningissä on kuitenkin yksi ongelma, joka korostui erityisesti meidän kiviseinäisessä kuunteluhuoneessamme. Oikeastaan R700:n kohdalla jäimme hiukan miettimään sen soveltuvuutta esimerkiksi kotiteatterijärjestelmään
Edustaja: Simex oy. Huoneen vaikutus eliminoitiin mittaimpulssin aikaikkunoinnilla. Kaikissa kaiuttimissa oli tasapainoiset vasteet, mutta havaittavissa oli myös eriasteista bassojen korostumaa. Osittain tässä on mukana huoneen vaikutusta, mutta bassojen runsas taso oli havaittu myös kuuntelussa. Impedanssi laskee kaikissa kohtalaisen alas, R700:ssä melkein kolmeen ohmiin. Etenkin pienemmissä huoneissa kannattaa huomioida tämä. POLK AUDIO RESERVE Malli R200 R500 R700 Hinta 749,90 € / pari 649,90 € / kpl 1 099,90 € / kpl Toimintaperiaate 2-tie-jalustakaiutin 2-tie-lattiakaiutin 3-tie-lattiakaiutin Diskantti 1 x 25 mm Pinnacle Ring Radiator Keskialue 1 x 165 mm Turbine Cone Woofer 1 x 165 mm Turbine Cone 2 x 133 mm Turbine Cone 2 x 203 mm Suositeltu vahvistinteho 30–200 W 25–200 W 50–300 W Minimi-impedanssi 3,8 Ohm 3,9 Ohm 3,6 Ohm Herkkyys (2,83 V / 1 m) 86 dB 87 dB 88 dB Jakotaajuus 3 000 Hz 2 500 Hz 350 / 2 700 Hz Mitat (jalkojen kanssa) 190 x 359 x 353,8 mm 255,4 x 1044,5 x 348,8 mm 320,7 x 1143,8 x 428,3 mm Paino 8,7 kg 17,7 kg 35,9 kg Viimeistelyvaihtoehdot Musta / pähkinäpuu / valkoinen Kaikki tiedot valmistajan ilmoittamia. Polk Audio R500:n impedanssija vaihevasteet. Vastaavasti jos aikomuksena on kasata nykyaikainen monikanavajärjestelmä, niin Reserve on tällä hetkellä siihen käyttöön luokkansa paras valinta ainakin EISA-raadin mukaan. Monimutkaiset suodatinratkaisut näkyvät impedanssija vaihevasteissa, joissa on keskimääräistä enemmän vaihtelua. Polk Audion Reserve on pähkinänkuoressa lupaava nykyaikainen kaiutinsarja, ainakin testaamamme kolmen mallin perusteella. Tavanomaisemmassa kaksikanavakäytössäkin tarjolla on paljon hyvää, kunhan huone ja oheiskalusto täsmäävät. Mittauksissa on puolen oktaavin tasoitus. + Työn jälki ja laatu + Ulkonäkö ja design + Miellyttävä diskanttitoisto + Kaikkiruokaisuus musiikin suhteen – Potentiaaliset bassotoisto-ongelmat – Vaatii vahvistimelta virranantokykyä mittaukset pääosin kunnossa Kaiuttimista mitattiin toistovasteet suoraan edestä yhden metrin etäisyydeltä ja 45 asteen kulmassa. Hyvää reilulla kädellä . Malleista R500 oli bassojen suhteen hillityin ja R700 jo hyvinkin runsas. Polk Audio R500:n toistovaste suoraan edestä (punainen) ja 45 asteen kulmasta (harmaa), aikaikkunoitu, <300 hertsiä ground-plane-mittauksena. Polk Audio R200:n impedanssija vaihevasteet. MITTAUKSET TESTI: Polk Audio Reserve R200, R500 & R700 34 5/2021 (nro 206). Matalat taajuudet (alle 300 hertsiä) mitattiin erikseen niin sanottuna ground-plane-mittauksena. Polk Audio R700:n toistovaste suoraan edestä (punainen) ja 45 asteen kulmasta (harmaa), aikaikkunoitu, <300 hertsiä ground-plane-mittauksena. Polk Audio R700:n impedanssija vaihevasteet. Musiikin suhteen Reserveläiset ovat sopivan kaikkiruokaisia, joten viihdearvo niiden toistamana on taattu. Lisätiedot: fi.polkaudio.com Polk Audio R200:n toistovaste suoraan edestä (punainen) ja 45 asteen kulmasta (harmaa), aikaikkunoitu, <300 hertsiä ground-plane-mittauksena. Joillain edullisimmilla ja vähemmän virranantokyvykkäillä kotiteatterivahvistimilla tämä saattaa aiheuttaa, jos ei suoranaisia ongelmia, niin mahdollisesti kovempaa kuunneltaessa suojapiirin aktivoitumisen. Yhteistä niille on viihdyttävä ja iso toisto, ja mallien välillä on sopivasti vaihtelua omaan makuun sopivimman kaiuttimen haarukoimiseksi. Valintaa tehdessä kannattaakin rohkeasti kuunnella jokainen malli erikseen
Bassotoiston profiili on pitkälti samankaltainen kuin jalustamallissa, ja äänenvoimakkuuden kasvaessa ongelmat alimman ja keskibasson välillä korostuvat soivassa huoneessa. Toteutuksessa on ehdottomasti myös omat hyvät puolensa, ja ainakin kaiuttimen kokoon nähden on tarjolla tosi isoa ääntä. Toisaalta R700:ssa kiehtoo tietynlainen enemmän on enemmän -lähestymistapa, mikä myös nostaa mallin omaan luokkaansa suhteessa muihin Reserve-kaiuttimiin. Raskasbassoinen materiaali voi kuitenkin olla pitemmän päälle aika haastavaa kuunneltavaa. Stereokuva ei ole niinkään ympäröivä kuin leveä. Toiston mittakaavan puolesta R700 saattaisi mennä monikanavajärjestelmässä ilman subbariakin, mutta mahdolliset tilan vaikutukset bassotoistoon kannattaa ottaa huomioon. Refleksiaukon toteutushan ei perinteisessä mielessä salli esimerkiksi vaahtomuovitulppausta, joten ainoa ratkaisu on antaa kaiuttimelle tilaa tai leikata sävynsäädöillä alimpia taajuuksia. Pienemmän Turbine-elementin iskussa on sinänsä täsmällistä ja hyvää rytmistä menoa, mutta kuunteluvoimakkuutta joutuu silti vähän tarkkailemaan, ettei basso lähde liiaksi jyräämään. Muista poiketen R700 on toteutukseltaan kolmitie, ja sen refleksitoteutus on kaiuttimen pohjan alustalevyyn integroitu Polkin Power Port 2.0. Diskantti on sopusuhtainen ja melko tarkkarajainen, mutta bassojen yliajo saattaa tietyissä tapauksissa heikentää myös sen tarkkuutta. Mahdollisesti ainakin jossain määrin akustiikaltaan pehmeämmässä kuunteluhuoneessa muhkea basso saattaisi olla kuitenkin melkoinen valtti, mutta muutoin sitä voi varautua hiukan leikkaamaan. Kaikista alimmat bassot korostuvat kiviseinäisessä huoneessa melkoisesti, mistä johtuen soivaa keskija yläbassoa ei liiemmin erotu kaiken muhkeuden tullessa pintaan kovemmalla äänenvoimakkuudella kuunneltaessa. Toisaalta keskikokoisessa tilassa R200-pari saattaisi korvata R500-parin. Äänenvoimakkuutta saa kuitenkin annostella reilusti, sillä kompressoitumisen tai säröytymisen merkkejä ei R200:n toistossa niinkään ilmene. R700 on selvästikin enemmän viihtymiseen ja kuuntelun hauskuuteen nojaava toteutus kuin turhan tarkka tai analyyttinen kaiutin. Pienemmästä R100:sta sen erottaa hiukan isommat kotelomitat sekä 1,25 tuumaa suurempi Turbine-bassokeskiääninen. (nro 206) 5/2021 35. Stereokuva on R200-mallia piirun syvempi ja piirto yleisesti hiukan ulotteikkaampaa. Ulkoisilta mitoiltaan R500 on silmää miellyttävän solakka ja virtaviivainen tapaus, ja varsinkin valkoisella viimeistelyllä se on helppo saada istumaan sisustukseen kuin sisustukseen. Polk Audio R500 Hinta: 1 299,80 € / pari r500 puolestaan on Reserve-sarjan pienin lattiakaiutinmalli. Jalustakaiuttimeksi R200 on vielä mitoiltaan melko konventionaalisen kokoinen, mutta sen toisto on pykälää isommassa mittaluokassa. Maltillisista mitoistaan huolimatta R500 ei ole varsinaisesti mikään pienen huoneen kaiutin, vaan se vaatii ympärilleen tilaa joka suuntaan. Yleismeininki on kuitenkin varsin viihdyttävä ja hiukan yllättäen aika hyvässä kontrollissa – ottaen kaiuttimen koon huomioon. Basso pysyy himpun muita paremmin muodossaan R700:n toistossa, mutta sitä enemmän ilmi tulee kuuntelutilan ongelmat. Polk Audio R700 Hinta: 2 199,80 € / pari r700 on sarjan suurin kaiutin, ja se näkyy ja kuuluu jokaisella osa-alueella. Diskantti on lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna onnistunut ja ylipäätään korkeampien taajuuksien toisto tasapainoista ja elävää. Stereokuvan suhteen meno on myös täsmällistä, mikä saattaa johtua siitä, ettei bassojen suhteen ole tilassa samankaltaista ongelmaa kuin pienemmillä, takaportillisilla malleilla. Sijoituksen kanssa kannattaa olla tarkkana. Pähkinänkuoressa tosi muhkea tapaus, ja pienempään huoneeseen riittää varmasti myös R100. Polk Audio R200 Hinta: 749,90 € / pari r200 on Reserve-sarjan kahdesta jalustakaiutinmallista se suurempi. Toimintaperiaatteeltaan se on kaksitie refleksikotelossa, ja refleksiaukko on suunnattu kaiuttimen taakse
Siksi toistolaitteisto ei saisi muuttaa ääntä. Teksti: Teppo Hirvikunnas ja Heikki Kivelä Kuvat: Teppo Hirvikunnas ja laitevalmistajat H ifiluokan äänentoiston tavoite on toistaa ääntä mahdollisimman muuttumattomana, alkuperäisen kaltaisena. Myös kaiuttimien sijainnilla ja kuuntelutilalla on suuri, jopa itse kaiuttimia suurempi vaikutus. Hyväkin kaiutin saattaa siksi kuulostaa huonolta. Sama kaiutin voi soida eri tavalla erilaisissa huoneissa. Taajuuskorjaimella siis kompensoidaan toiston poikkeamia kaiuttimen äänessä. VERTAILU: Huonekorjaimet 36 5/2021 (nro 206). Kun ääni on jo lähtenyt kaiuttimesta liikkeelle ja saapuu vielä enemmän tai vähemmän heijastuneena kuuntelupaikalle, niin sitä on jo vaikeampi korjata. Täydellisestä kaiutinta ei ole, ja kaikki kaiuttimet soivat eri tavoin. Digitaaliset huonekorjaimet ovat yleistyneet vahvistimissa, mutta mistä on kyse ja onko niistä hyötyä. Taajuuskorjailua Kaiuttimien toistovirheitä voidaan korjata suhteellisen helposti korostamalla ja vaimentamalla vastaavia taajuusalueita vastakkaisesti vahvistimessa niin sanotulla taajuuskorjaimella, joka on itse asiassa erilaisista suodattimista muodostettava piirikytkentä. Yleensä kyse on jonkin taajuusalueen korostumisesta tai vaimentumisesta. Taajuuskorjauksella voidaan siis korjata vain tietyn tyyppisiä virheitä. Soittimet ja vahvistimet kykenevät toistamaan äänen hyvin muuttumattomana. Usein korjaus saattaa johtaa jopa huonompaan lopputulokseen. Jos ja kun ääni muuttuu, niin se tapahtuu kaiuttimissa. Eri äänialueet eivät siis soi samalla voimakkuudella, ja näin ollen toiston taajuusbalanssi muuttuu. Toki kauttimienkin suunnittelu ja tekniikka ovat kehittyneet, ja tänä päivänä luonnollisesti soivia ja mahdollisimman vähän ääntä muuttavia kaiuttimia saa jo hyvinkin kohtuulliseen hintaan, toki parempia aina vähän kalliimmalla. Soundit kohdalleen korjaimella. Suurimmat muutokset – eli virheet – toistoketjussa tapahtuvat siis kaiuttimissa. Heijastumat aiheuttavat toistoon eri taajuusalueille vaimentumia ja korostumia. Ääni heijastuu eri tavoin kuunteluhuoneen huonekaluista ja rajapinnoista. Ero on sitä suurempi, mitä etäämmällä kaiuttimista kuunnellaan tai mitä kaikuisampi (akustiikaltaan kova) huone on. Eri taajuusalueet saattavat myös toistua hieman eri aikaan tai eri vaiheessa, mikä aiheuttaa toistoon muutoksia
Korjaimien toiminta riippuu sille asetetuista tavoitteista, prosessoinnin ja ohjelmiston kyvykkyydestä, tarkkuudesta ja nopeudesta. Huonekorjaintekniikoita on erilaisia, joista kenties yleisin on Audyssey MultEQ (Audyssey Laboratories, Yhdysvallat). Miten huonekorjain toimii. Ei tietenkään mitenkään. Korjain mittaa kaiuttimien voimakkuudet ja toistovasteet mittauspisteistä, analysoi eri kaiuttimien ja taajuusalueiden keskinäisiä voimakkuussuhteita sekä mittaa tai arvioi kaiuttimien etäisyydet mittauspisteeseen, eli saapuuko ääni samaan aikaan ja samassa vaiheessa mittauspisteeseen. Korjaimista riippuen järjestelmät voivat päätellä kaiuttimien koot ja sen mukaan valita niille ja mahdolliselle subwooferille jakotaajuudet sekä sovittaa niiden voimakkuudet toisiinsa. (nro 206) 5/2021 37. Huonekorjaimet Tekniikan kehittyminen, äänen digitaalinen prosessointi ja reaaliaikainen lasketa mahdollistavat kuitenkin paljon enemmän kuin perinteiset taajuuskorjaimet. Muut huonekorjaintekniikat ova pääosin laitevalmistajien omia: Tällaisiin järjestelmiin luottavat muiden muassa Onkyo (AccuEQ), Pioneer (MCACC), Sony (DCAC) ja Yamaha (YPAO). Tosin moniin Audyssey-laitteisiin on siis tarjolla myös tuo aikaisemmin mainittu älypuhelinsovellus, joka tekee käytöstä helpompaa, tehokkaampaa ja tarjoaa lisää toiminnallisuutta. Näiden lisäksi useilla highend-valmistajilla on omia järjestelmiä, kuten Lyngdorfin RoomPerfect tai Anthemin ARC. Tämä on suositeltava hankinta Audysseyn käyttäjille. Audysseylle on saatavana erikseen maksullinen Audyssey MultEQ Editor -sovellus (iOS/Android, 20 euroa), joka helpottaa mittausja säätöprosessia, tarjoaa lisää toiminnallisuutta ja visuaalisuutta sekä mahdollistaa myös useiden parametrien manuaalisäädöt. Siitä varmaankin nimitys huonekorjain, joka sinänsä on hieman harhaanjohtava. Tosin Pioneerin ja Onkyon huippumalleissa ollaan siirtymässä käyttämään Dirac Liveä. XT-versio on jo varsin käyttökelpoinen, ja se mahdollistaa kahdeksan mittauspistettä. . XT32versiossa on tehokkaampi prosessointi ja kahdelle subwooferille erilliset säädöt. Mihinkään ihmeisiin huonekorjain ei siis pysty, ja joskus toisto saattaa olla jopa parempi ilman korjailua. Dirac Live eroaa muista korjaimista erityisesti siinä, että se pystyy korjaamaan toistoa myös eri taajuusalueiden aikatasolla. Huonekorjain on eräänlainen signaalia digitaalisesti käsittelevä prosessori (DSP). Tässä onkin syytä heti huomauttaa, että huonekorjain ei tee huonoista kaiuttimista, niiden huonosta sijoittamisesta tai huoneen huonosta akustiikasta hyvää, mutta sillä saa hyvän lähtökohdan kuulostamaan vielä paremmalta. Käytännössä Otimme kokeiltavaksi nämä kolme erilaista korjaintekniikkaa: Audysseyn, Dirac Liven ja Yamaha YPAO:n. Erilaisia korjaimia Huonekorjaimia käytetään pääsääntöisesti monikanavaisissa av-vahvistimissa. Siitä on kolme versiota: MultEQ, MultEQ XT sekä MultEQ XT32, jotka eroavat toisistaan pääasiassa suotimien ja säätöjen tarkkuudessa. Myös YPAO:sta on eri versioita, joista yläpään uusissa malleissa on korkeussuunnan ja heijastuksien mittaus, tarkempi taajuuskorjain ja erityinen lowfrequency-tila, joka laajentaa korjaukset aina 16 hertsiin saakka). Dirac Live (Dirac Research, Ruotsi) on niin ikään lisenssitekniikka, mutta hieman harvinaisempi, ja sitä käytetään muun muassa hieman kalliimmissa highend-av-vahvistimissa. Digitaalinen prosessointi mahdollistaa myös aikatason ja signaalin vaiheen korjailun reaaliajassa. Valitettavan usein kuvitellaan, että huonekorjain on jokin ihmelaite ja aina oikeassa, etenkin, jos asiasta ei ole riittävästi tietoa. Se on lisenssipohjainen teknologia, jota käyttävät muun muassa Denon ja Marantz. Laitealustoina Audysseyllä (MultEQ XT32) oli 1 300 euron hintainen Denon AVC-C3700H, Dirac Livellä 1 500 euroa maksava NAD T758, ja Yamahan YPAO:a piti edustaa niin ikään 1 500 euron hintainen Yamaha RX-A4A, . Prosessorin ohjelma laskee, mitä taajuusalueita pitää korostaa ja mitä vaimentaa, mille kaiuttimille tai taajuusalueeille tarvitaan mahdollisesti aikaviiveen ja vaiheen hienosäätöä, jotta toisto olisi tavoitteen mukainen. Diracilla koko mittaus ja säätöprosessi tehdään ulkoisesti tietokoneella ja erillisellä ohjelmistolla, ja tehdyt korjaukset tallennetaan sitten vahvistimen Dirac-prosessorille toteutettavaksi. Näistä Yamaha ja sen käyttämä YPAO (Yamaha Parametric Room Acoustic Optimizer) on yleisin valmistajakohtainen huonekorjaintekniikka, kun mukaan otetaan hieman laajempi otos myös keskihintaisia av-vahvistimia. Mittauksessa käytetään erilaisia testisignaaleja, yleensä erilaisia purskeita tai taajuuspyyhkäisyjä. Mittaustulosta verrataan valmistajan ennalta määrittelemään optimaaliseen referenssivasteeseen tai jossain tapauksissa käyttäjän valitsemaan tavoitevasteeseen. Korjain mittaa ensin toiston mikrofonilla kuuntelualueelta, joko yhdestä mutta yleensä useammasta pisteestä, jotta toistosta saadaan riittävän keskimääräinen otos etenkin, jos kuuntelualue on laajempi. Korjaukset ovat nopeampia ja tarkempia, eikä korjauksilla ole niin paljon haittavaikutuksia kuin perinteisellä analogisella tekniikalla. Muissa korjaimissa mittaus, asetukset ja laskenta tehdään pääasiallisesti ja ikään kuin yksinkertaisemmin päätelaitteessa kuvaruutunäytön avustuksella. Huonekorjaimia on myös erillislaitteina, ja ne ovat alkaneet yleistymään myös kaksikanavaisissa stereovahvistimissa. Eihän kyse ole kuitenkaan mistään “huoneen korjaamisesta”, ja muutenkin huoneen akustiikan aiheuttamia muutoksia on vaikea korjata, koska miten ääntä voi korjata, kun se on jo lähtenyt kaiuttimista liikkeelle. Eikä pelkkä taajuusvastekaan aina kerro, miltä ääni kuulostaa. Dirac Liveä käyttävät esimerkiksi Arcam, Emotiva ja NAD. Tämä tekniikka on mahdollistanut etenkin av-vahvistimissa yleistyneet niin sanotut huonekorjaimet, joiden tarkoitus on korjata huoneen ja kaiuttimen yhteistä toistoa – ei siis pelkästään kaiuttimen toistoa vaan huomioiden myös huoneen vaikutukset
Korjaimet olivat meille jo jossain määrin tuttuja aikaisempien laitetestien kautta, mutta aloitimme kaikkien laitteiden ja korjaimien kanssa ikään kuin puhtaalta pöydältä tutustuen käyttöönottoon suoraan paketista nostettuna. Tässä on muuten pakko huomauttaa yllättävän monien hifiliikkeiden nettisivujen harhaanjohtavasta tavasta pitää laitteita ostettavana, vaikka niitä ei olisi oikeasti saatavana kenties kuinka pitkään aikaan. Ilman sitäkin käyttöönotto ja huonekorjaus on toki mahdollista tehdä, mutta sovellus tarjoaa niin paljon toiminnallisuutta ja ominaisuuksia, että on tyhmää olla sitä hankkimatta. Denonin käyttöönotto oli helppoa selkeän graafisen kuvaruutuopastuksen avulla, joka kertoo jopa kaiutinjohtojen kuorinnasta. Sovellus on toisaalta saanut ainakin Google Play -kaupassa jonkin verran negatiivista palautetta toiminnastaan, mutta toki positiivistakin. Laitteen mukana toimitettava pahvinen mikrofonijalusta on melko kamala, mutta parempi kuin ei mitään (kai). Sovellus kannattaa asentaa puhelimeen jo ennen käyttöönottoa, koska jos sovelluksen ottaa käyttöön vasta myöhemmin, on koko prosessi ja huonekorjaus pakko ajaa uudelleen. Kaiutinkonfiguraation määrittelyn jälkeen siirryttiin Audysseyn testisignaaleihin. Sangen järeää tavaraa, mutta ajaa tässä tapauksessa asiansa. Palaamme Yamahan pariin heti kun saamme uuden mallin käsiimme. Eräät liikkeet sentään ilmoittavat toimitusajaksi esimerkiksi 4–14 vuorokautta, joka sekin saattaa olla liikaa luvattu. Käyttöönotto oli selkeää, mutta asiaan vihkiytyneille se tarjosi myös paljon turhaa. Tässä vaiheessa on syytä todeta, että laitteen käyttöönotto kannattaa ehdottomasti tehdä käyttäen erillistä Audyssey MultEQ Editor -älypuhelinsovellusta. Sovellus maksaa 20 euroa, mutta sijoitus kannattaa. Propsit tästä. Rehelliset ilmoittavat esimerkiksi kaksi viikkoa tai enemmän (Hifihuone Tampereelta), josta voi jo oikeasti päätellä, että laitteen saatavuudessa on epävarmuutta. . Pääkaiuttimina olivat GoldenEar Triton One.R:t, takakaiuttimina niin ikään GoldenEarit mallina Triton Two+, keskikanavana GoldenEar Supercenter Reference ja subbarina GoldenEar SuperSub XXL. Laitteille tehtiin perusasetukset niiden ohjeita noudattaen edeten lopulta huonekorjaukseen. Mittaukset sujuivat suhteellisen vauhdikkaasti ja suoraviivaisesti etenkin, kun käytössä on aiemmin mainittu Audyssey MultEQ Editor -sovellus. Audyssey MultEQ XT32 neuvoo mittauksissa, joita otetaan kahdeksasta eri kohdasta. Korvaajaksi otimme selvästi edullisemman (suositushinta 999 euroa) Yamaha RX-A2A:n, jossa oleva YPAO-versio on kuitenkin vanhempaa sukupolvea ja ominaisuuksiltaan selvästi vaatimattomampi. Tavoitevasteella onkin suuri merkitys. VERTAILU: Huonekorjaimet 38 5/2021 (nro 206). Mediatoistimena oli mainetta saanut Reavon UBR-X100 -bluray-soitin sekä kannettava tietokone mittauskalustoineen. Sovelluksella voi valita kaksi erilaista tavoitevastetta, joihin korjauksella pyritään. Audyssey-sovelluksen Curve Editor mahdollistaa myös korjausten säätämisen ja tavallaan siis tavoitevasteet. Meidän kokeilussamme sovellus toimi pääosin ongelmitta. D enonin yläpään av-vahvistimissa on käytössä Audysseyn kehittynein MultEQ XT32. Ainoastaan Curve Editor -muokkaimessa korjausvasteen säätö tökki välillä aika tavalla. Toisto muuttui elävämmäksi ja kiinAudyssey MultEQ XT32 Denonin Setup Assistant -kuvaruutunäyttö opastaa kädestä pitäen aina siitä lähtien, miten kaiuttimet kytketään, sekä varsinaisen huonekorjauksen läpiviennin. Täysin suora vaste kuulostaa useimmiten liian kirkkaalta. Ehkä tämän hintaisessa laitteessa voisi kuitenkin jättää tällaiset jo väliin, mutta eipä tästä toki haittaakaan ole. . Kun rahat on saatu, niin asiakkaan on tavallaan pakko odottaa kunnes saa tuotteen – tai ainakin kynnys perua kaupat on korkeahko. Sovellus myös näyttää selkeästi jokaisen kanavan/kauttimen mitatun toistovasteen ja korjatun vasteen. Kokeilun kulku Kokoonpanomme käsitti Mareksoundin tiloihin pystytetyn 5.1-järjestelmän. mutta se ei tuotantoviiveiden johdosta ehtinyt mukaan testiin. Kaiuttimista mitattiin toistovasteet, ja kokoonpanoa myös kuunneltiin musiikillla ja elokuvatrailereilla korjaamattomana ja korjattuna. XT32 on siis tältä osin merkittävästi XT-versiota kehittyneempi. Tässä mielessä asetelma ei ollut lainkaan tasapuolinen, ja jätämmekin Yamahan nyt hieman vähemmlle huomioille. Erilaisille korjauksille on myös vahvistimessa neljä muistipaikkaa ja sovelluksessa vaikka kuinka monta. Merkittävin ja myös oikeasti iso ero MultEQ XT:n ja XT32:n välillä on korjausuodattimien määrä eli tarkkuus, joka on XT32-versiossa subwoofer-alueelle 512 vastaan XT:n 128 ja pääkanaville jopa 512 vastaan 16. Elokuvissa parhaimmillaan Denon-Audyssey-korjaus vaikutti selvästi toistoon ja myös mitattuun vasteeseen. Helppo Audyssey Mutta mennään takaisin Denoniin
Korjaamaton (harmaa) ja korjattu (punainen) vaste. Perinteisempi numeerisesti säädettävä parametrinen korjain olisi ehkä ollut parempi vaihtoehto. Erityisesti elokuvilla toistoon tuli reilusti lisää elävyyttä ja erottelua. Tavoitevaste eli Target Curve on vaste, johon korjauksella pyritään. Toiston on kuvailtu muuttuvan latteammaksi, ja ääni saattaa kuulostaa karhealta. Bassoalueella korjaus toimi myös musiikilla hyvin. MultEQ Editor -sovelluksella on helppo kokeilla erilaisia asetuksia ja suorittaa hienosäätöä. teämmäksi niin musiikilla kuin elokuvien kanssa. Erityisesti monikanavatoistossa elokuvilla Audyssey vaikutti hyvinkin toimivalta systeemiltä, joka paransi toistoa selvästi. Musiikilla perusasetuksilla tehty korjaus oli balanssiltaan hieman liian kirkas ja korkeiden taajuuksien toisto oli ilman korjausta parempi. Audysseyn toimintaa on toisaalta jonkin verran maailmalla myös kritisoitu: kriittisemmässä kuuntelussa on musiikilla ja paikoin myös elokuvilla keskialueella ja korkeilla taajuuksilla ollut havaittavissa epäluonnollisuutta. Audyssey korjasi esimerkkikokoonpanon toistovasteen (ja toiston) varsin hyvin. Jos siis ylätaajuuksilla ei ole korjattavaa tai havaitsee korjauksen vaikuttavan haitallisesti toistoon, kannattaa korjausaluetta rajata. Toisto muuttuu latteammaksi ja ääni saattaa kuulostaa karhealta ja luonnottomalta. Kriittisemmässä kuuntelussa Audysseyn on todettu vaikuttavan keskialueen ja korkeiden taajuuksien toistoon epätoivottavalla tavalla. Audyssey ja Dirac antavat käyttäjälle mahdollisuuden säätää korjausta ja luoda näin omia tavoitevasteita. Optimaalisia vaihtoehtoja on erilaisia riippuen siitä keneltä kysytään. “Taajuusvaste ei aina kerro, miltä ääni oikeasti kuulostaa.” (nro 206) 5/2021 39. Rajaus voidaan tehdä kanavaryhmäkohtaisesti, jolloin koko kaistan korjaus voidaan esimerkiksi tehdä kaikkiin muihin paitsi pääkanaviin. MultEQ editor -sovelluksessa on mahdollista säätää vastetta ja ladata tulos vahvistimelle. Denonin MultEQ editor -sovellus kannattaa hankkia hetimiten laitteen käyttöönoton yhteydessä. . Audyssey sisältää myös muutamia turhia lisäominaisuuksia (Dynamic EQ & Volume, Midrange Compensation), jotka kannattaa kaikki kytkeä pois päältä heti käyttöönoton yhteydessä. . Niiden toimintaa voi sitten kokeilla myöhemmin, jos siltä tuntuu. Joissain lähteissä ylärajaksi suositellaan 500–700 hertsiä. Korjausalue voidaan sovelluksessa rajata vain matalammille taajuuksille. Joissain lähteissä ylärajaksi suositellaan 500–700 hertsiä. Jos siis ylätaajuuksilla ei ole korjattavaa tai havaitsee korjauksen vaikuttavan haitallisesti toistoon, kannattaa korjausaluetta rajata. Sillä on suuri merkitys lopputulokseen. Sen avulla huonekorjaimen käyttö on helppoa, ja sovelluksessa on paljon lisäominaisuuksia Sovellus näyttää jokaisen kanavan mittauksen ja korjatun vasteen, vaikkakin korjauksen ehkä ylioptimistisena tuloksena. Suurta resoluutiota ja laskentanopeutta vaativilla korkeilla taajuuksilla ei vain vääntö ja algoritmit välttämättä ehkä riitä. Korjausvasteen säätäminen valitettavasti tökki välillä aika tavalla. Korjausalue voidaan toisaalta sovelluksessa rajata vain matalammille taajuuksille
Ohjelma on selkeä, ja se opastaa tarvittaessa. Valmiit korjaukset ladataan vahvistimen kolmeen muistipaikkaan. Tavoitevastetta on myös helppo muokata. Dirac Live käyttää mittauksiin siniaaltopyyhkäisyjä. LE-versiossa alue on maksimissaan 20–500 hertsiä. Ohjeistuksen pitäisi kyllä olla parempi. Mittauspisteiden määrä riippuu siitä, millaisen kuuntelualueen laajuuden on valinnut. Ohjelmassa on kätevä säädettävä viive kunkin mittauksen aloitukseen, jolloin mittaaja ehtii esimerkiksi siirtymään kunnolla sivuun ennen kuin mittaus alkaa. Kaikki mittaukset ja korjaukset voidaan tallentaa projekteiksi. Lisäksi tarvitaan BluOS Controller -sovellus, ja sitten pitää vielä ladata ja asentaa NAD:n sivuilta tietokoneelle NAD Dirac Live -sovellus tai älylaite-sovellus. Käyttäjä voi muokata ja luoda tavoitevasteita tai ladata valmiita. Käyttäjä voi myös rajata korjauksen haluamalleen alueelle. Kaikki mittaukset ja lasketut korjaukset voidaan tallentaa omiksi projekteiksi. Täysi versio kattaa koko taajuuskaistan 20–20 000 hertsiä, ja siinä on lisäksi koko kaistan impulssivasteen korjaus ja editoitavat tavoitevasteet. Sen käyttöönotto oli hieman kankean oloista, vaikka kuvaruutunäytön käyttöliittymä oli tämän laiteryhmän tyylikkäin ja selkein. Ohjelma löysi vahvistimen helposti ja opasti prosessin läpi vaihe vaiheelta. Vakavampaan käyttöön Dirac Live on erittäin monipuolinen ja suorastaan ammattimainen työkalu hiemankaan vakavammalle kotiteatteriharrastajalle, joka jaksaa ja haluaa mittailla, säätää ja kokeilla erilaisia asetuksia. Korjaukset ladataan lopuksi vahvistimelle. Täysi kymppi käytettävyydestä. Saman asian ajaa periaateessa myös älypuhelimen tai tablettilaitteen Dirac Live -sovellus, mutta tietokoneohjelma on huomattavasti mukavampi käyttää. Verkkoliitäntä tehdään erillisellä BluOS Kit -lisäosalla, joka kytketään takapaneelin usb-porttiin. Korjausalue voidaan rajata kanavakohtaisesti. Parhaiten tässä ajaa asiansa kamerajalusta. Toki kerran kun tämän on tehnyt, niin seuraava kerta on jo helpompi. Dirac Live VERTAILU: Huonekorjaimet 40 5/2021 (nro 206). Ensimmäisenä pitää kuitenkin valita keskimmäinen pisteistä. Diracin kanssa voi toki käyttää myös muita mikrofoneja. D irac Live on käytössä hieman kalliimmissa av-vahvistimissa, ja laitteena meillä oli NAD:n alkaen-malli T558 (1 499 euroa). NAD tarjoaa korjauksille kolme eri muistipaikkaa. Ohjelma laskee uudet korjauksen saman tien. Tässäkin tapauksessa on ehkä järkevintä ostaa saman tien tuo täysversio tai tinkiä se laitteen mukana kaupan päälle. Ohjelma asennetaan tietokoneelle, joka on yhdistetty samaan verkkoon kuin vahvistinkin. Käyttöliittymä ei itsessään opasta käyttöönotossa ja asetuksissa mitenkään, käyttöohjeissakin vain pintapuolisesti. Dirac Live suoriutui korjauksista hyNAD:n käyttöönotto oli hieman kankean oloista, vaikka kuvaruutunäytön käyttöliittymä oli yksinkertaisuudessaan tämän laiteryhmän selkein. Täysversion hinta on noin 85 euroa. Käyttäjä voi toki valita itse, mitä ja kuinka montaa mittauspistettä haluaa käyttää. Mittamikrofoni tulee vahvistimen mukana, mutta ei minkäänlaista jalustaa. Jokaiselle kanavaryhmälle voi olla omat tavoitevasteensa. Ohjelma laskee kullekin kanavalle korjaussuodattimet annetun tavoitevasteen mukaan. Monipuolisuudestaan huolimatta sen käyttö on helppoa. Limited edition NAD:n Dirac Live on niin sanottu Limited edition -versio, jossa korjausalue on rajattu vain bassoalueelle 500 hertsiin saakka. Limited Edition -versiossa se on rajattu alle 500 hertsin alueelle. Ohjelman käyttö on todella selkeää. Ammattimainen Kun NAD:sta oli saatu asetukset kohdalleen ja laite kytkettyä verkkoon, oli Diracin vuoro. Kun mittaus on valmis, ohjelma näyttää kanavakohtaiset vasteet, ja seuraavaksi siirrytään korjaussuodattimien laskentaan (Filter Design). Dirac käyttää minimissään yhdeksää mittauspistettä ja laajalla kuuntelualueen määrityksellä jopa 17 pistettä. Dirac Liven käyttö on helpointa tietokoneella
Valitettavasti sen julkaisu on viivästynyt, emmekä saaneet sitä mukaan kokeiluun, joten jouduimme tyytymään vanhalla YPAO-korjaimella varustettuun RX-A2A:han. Sovellus sopii ehkä parhaiten hieman myöhemmin tehtävään tviikkailuun. Muuten Yamahan valikot olivat sangen askeetttiset ja huonekorjausproDiracin mittaukset ja säätö voidaan tehdä myös sovelluksella, mutta tietokone oli käytössä paljon mukavampi. Y amaha YPAO eli Yamahan parametrinen optimoija on peruja Yamahan pitkäaikaisesta kehitystyöstä dsp-tekniikan parissa. Kaikkiaan Dirac-korjaus paransi ääntä erityisesti musiikilla. Myös Dirac korjasi esimerkkikokoonpanon toistovasteen ja toiston varsin hyvin. Tässä tapauksessa korjaus tehtiin vain alle 500 hertsin alueelle. vin, ja lopputulos oli ääneltään hyvä, vaikka vasteeseen näytti jäävän korjattavaakin. Yamahan käyttöönottoa helpottamaan on tarjolla kätevä Yamaha AV Setup Guide -sovellus (Android/iOS), joka on parantaa käyttöönottoprosessia selvästi. Vertailu ei tästä syystä ole täysin tasaväkinen. (nro 206) 5/2021 41. Perusmalleissa oleva YPAO on toiminnoiltaan huomattavasti vaatimattomampi, kuten on yhtälailla Audysseyn kohdalla. Kuvassa esimerkki Yamaha RX-A4A:n kuvaruutunäytöstä. Tietynlaisia ongelmia, esimerkiksi seisovista aalloista johtuvia vaimentumia eli nollakohtia, on vaikea korjata, ja liika yrittäminen johtaa usein huonompaan lopputulokseen. Yamahan käyttöönottoa helpottaa kätevä Yamaha AV Setup Guide -sovellus (Android/iOS). Limited Edition -versio ei korjaa yli 500 hertsin aluetta, mutta se ei testissämme ollut ongelma, päinvastoin. Tämä ei ollut kuuntelussa itse asiassa ollenkaan huono vaihtoehto. Dirac Live on sangen monipuolinen ja suorituskykyinen korjain, osaavissa käsissä todennäköisesti paras mitä vielä jokseenkin kohtuuhintaan on saatavana. Ohjelman täysversiossa korjaus kattaa haluttaessa koko kuuloalueen. YPAO:stakin on useita kehitysversiota, joista uusin sisältää useita fiksuja ominaisuuksia. Kilpailu on kivaa ja kehitystyö vaativaa. Yamaha on pitänyt kiinni omasta tekniikastaan, vaikka yhä useampi, etenkin valtamerkeistä, on siirtynyt Audysseyn ja Diracin käyttäjäksi. Uusin YPAO on Yamahan Aventage-mallisarjan av-vahvistimien kolmessa yläpään mallissa, joista edullisin on RX-A4A (1 499 euroa). . Yamaha YPAO Yamahan kalliimmissa av-vahvistimissa käyttöönoton ja huonekorjaimen kuvaruutunäytön käyttöliittymä on perusmalleja selvästi havainnollisempi, ja niissä on myös enemmän toiminnallisuutta. Korjaamaton (harmaa) ja korjattu (punainen) vaste. Perusasetuksia käytettäessä Audyssey kuulosti toimivan elokuvilla mielestämme Diracia paremmin, mutta lopputulos riippuu merkittävästi myös asetetusta tavoitevasteesta.
Mutta toki lähtökohtana voi käyttää myös vahvistimen tekemiä asetuksia ja muuttaa niitä tarvittaessa. YPAO:n perusversio ei näyttänyt tekevän juurikaan korjauksia vasteeseen. “Huonekorjain ei tee huonoista kaiuttimista, niiden huonosta sijoittamisesta tai huoneen huonosta akustiikasta hyvää, mutta sillä saa hyvän lähtökohdan kuulostamaan vielä paremmalta.” VERTAILU: Huonekorjaimet 42 5/2021 (nro 206) Suuret korostukset haitallisia Jos korjattavassa vasteessa on voimakkaita poikkeamia, etenkin vaimentumia, niin ne tulisi pyrkiä ensin korjaamaan muilla keinoilla, esimerkiksi kaiuttimen sijoittelulla tai suuntauksella. Myös käyttäjä ratkaisee Lopputulema on aina usean asian summa lähtien aina siitä, millaiset asetukset järjestelmä itse tekee tai millaiset sille asetetaan ja myös millaisen tavoitevasteen korjaimelle on asettanut. ta Audysseykin on huomannut tarpeen päästä syvemmälle, kun he ovat tuoneet tarjolle MultEQ Editor -sovelluksen. YPAO:n tekemät asetukset olivat erilaiset kuin muilla, mikä näkyi myös vertailuvasteessa. Laitteiden vertailu on siksi hieman hankalaa. Korjaimella tulisi tehdä vain hienosäätöä, ei yrittää kääntää mahdotonta mahdolliseksi. Elokuvilla (siis monikanavaisena) Audyssey toimi ehkä jopa paremmin kuin Dirac. Korjaimien tuloksellinen käyttö vaatii oikeasti asiaan perehtymistä. Korjausvastetta tulisi muokata siten, että maksimikorjaukset olisivat korkeintaan kuusi desibeliä, mielellään jopa vähemmän.. Yamahan uudistunut ja kehittynein YPAO ei ehtinyt kokeiluun mukaan, joten se siitä. sessi kaikkinensa jotenkin vaatimattoman oloinen toimenpide verrattuna Audysseyn ja Diracin sovelluksiin. Subjektiivisesti arvioituna korjaus kuitenkin paransi ääntä mikä on tietenkin pääasia. Toisaalta joissain vahvistimissa jakotaajuuksien säätö ei ole mahdollista, ellei kaiuttimien kokoa ole asetettu pieneksi. ToisaalTarkista myös itse! Av-vahvistimien huonekorjausjärjestelmät tekevät automaattisesti myös kaiutinasetukset eli päättelevät kaiuttimien koot, mittaavat niiden etäisyydet, säätävät tasot ja kanavien aikaviiveet sekä asettavat subbarin ja kanavien jakotaajuudet mielestään optimaalisesti. Vakavampaan käyttöön sitä ei ole kuitenkaan suunniteltu, ja myös käyttöliittymä kaipaisi päivitystä. Kovaan seuraan se kuitenkin saapuu. Jäämme odottamaan, miten Yamaha vastaa haasteeseen. Mielestämme Dirac vetää silti kokonaisuudessaan tässä hieman pidemmän korren. Audysseyn kanssa pääsee helpommalla, mutta varauksin. YPAO:lle ei ole kuitenkaan varsinaista samanlaista sovellusta kuin Audysseylla ja Diracilla vaan hallinta tapahtuu kuvaruutunäytön kautta. Nyt kokeiltu Yamaha YPAO:n perusversio on tarkoitettu peruskäyttäjille ja tekee laitteiston käyttöönotosta sinänsä sangen helppoa ja tarjoaa toki myös säädettävääkin. Läheskään aina asetukset eivät osu aivan kohdalleen. Se tuotti kerralla hyvät asetukset ja tuloksen sekä mahdollisti myös laajat säädöt. Yamaha YPAO Korjaamaton (harmaa) ja korjattu (punainen) vaste. Korjauksella tosin oli äänellisesti suurempi vaikutus kuin mitä mitatusta vasteesta voisi päätellä, ja lopputuloksena ääni kyllä kokonaisuudessaan kuulosti paremmalta niin musiikilla kuin elokuvillakin. Erityisesti kaiuttimien tasot ja etäisyydet kannattaa tarkistaa manuaalisesti ja samoin jakotaajuudet säätää oletusarvoisesti 50–80 hertsin alueelle riippuen pääkaiuttimien koosta. Paras kokeilun korjaimista on Dirac Live. Varsinaisen huonekorjauksen vaikutus mittauksissa vaikutti pieneltä, mikä ei ole ollenkaan huono asia. Kaiutinasetuksissa hyväksi lähtökohdaksi on osoittautunut kaiuttimien asetus kooltaan suuriksi (large), vaikka ne olisivatkin omasta mielestä pienet. Korjaimia markkinoidaan helppona tapana laitteen käyttöönottoon ja kaiuttimien sekä huoneen aiheuttamien toistovirheiden korjaamiseen. Jos vasteessa on suuria, yli kuuden desibelin vaimentumia eikä niitä pystytä korjaamaan muuten ja korjain yrittää ratkoa niitä voimakkailla korostuksilla, niin korjaus saattaa viedä ojasta allikkoon. Jopa asiaan vihkiytymätön saa vain nappia painamalla parhaan mahdollisen lopputuloksen. Valitettavasti Dirac on saatavana vain tietyillä merkeillä ja kalliimman hintaluokan malleissa. Tulos voi olla jopa huonompi kuin ilman korjausta. Suuret korjaukset voivat jopa olla haitallisempia kuin väkisin korjattu vaste. Valitettavasti näin ei läheskään aina ole. Audyssey MultEQ XT32 on myös hyvä, mutta suunnattu ehkä kuitenkin enemmän kuluttajalle, joka ei ole perehtynyt tai ei halua perehtyä niin syvälle aiheeseen. Yleisesti korjaimista voidaan todeta olevan hyötyä, mutta ne eivät tosiaankaan pysty muuttamaan huonoa hyväksi eivätkä kumoamaan fysiikan ja akustiikan perusteita. Yamahan kalliimmissa malleissa käyttöliittymä on merkittävästi havainnollisempi ja ominaisuuksia enemmän sisältäen muun muassa parametrisen taajuuskorjaimen
Diracin vika se ei kuitenkaan ole. Audyssey MultEQ XT32 Laite: Denon AVC-X3700H Hinta: 1 299 € Helppo ja monipuolinen Audyssey MultEQ XT32 on helppokäyttöinen ja melko monipuolinen korjain, jolla kokematonkin käyttäjä pääsee helposti todennäköisesti melko hyvään tulokseen jo pienellä perehtymisellä. MultEQ Editor on suorastaan pakollinen lisähankinta järjestelmään. Diracista on vaikea keksiä mitään huonoa, ellei sellaiseksi lasketa pakollista rekisteröitymistä Dirac-käyttäjäksi. Testikokoonpanossa Audysseylla kokonaisuuteen saatiin selvä parannus, joskin musiikilla ja pääkaiuttimien koko kaistan korjauksella prosessointi sai äänen jotenkin epäluonnollisen kuuloiseksi. Dirac antaa kuitenkin hyvään tulokseen hyvät eväät. Ja periaatteessa se on myös helppokäyttöinen, vaikka NAD:n käyttöönotto ei helpoimpia ollutkaan. Yamaha YPAO Laite: Yamaha RX-A2A Hinta: 999 € Uutta odottaessa Yamaha ja YPAO:n peruskorjain oli tässä hieman väärässä seurassa, joten jäämme odottamaan miten Yamaha vastaan haasteeseen. Toki lopputulos on paljon kiinni myös käyttäjästä. Kaikkiaan Audyssey MultEQ XT32 (siis nimenomaan tämä versio) on oiva korjain muutamin varauksin moneen tarpeeseen, ja se on saatavana jo ihan kohtuuhintaisissa laitteissa. Lisätietoja: dirac.com, audyssey.com (nro 206) 5/2021 43. Kun korjauskaista rajattiin 500 hertsiin, ääni parani. Rinnalle kun hankkii vielä maksullisen MultEQ Editor -sovelluksen, on käytössä runsaasti lisätoimintoja ja ominaisuuksia. Diracin korjaukset ovat järkeviä, ja niillä on selvästi ääntä parantava vaikutus. Käyttäjältä vaaditaan myös perehtyneisyyttä. Ja saisi Dirac tulla vakioksi myös edullisempiin laitteisiin. Dirac Live Laite: NAD T758 V3 Hinta: 1 499 € Pro-meininkiä Dirac Live on erinomainen ja monipuolinen korjaustekniikka kohtuuhintaisissa av-vahvistimissa, tosin kaikilla herkuilla pienellä lisähinnalla
Latauskotelot ovat kaikessa koruttomuudessaan lähinnä käyTaas askEl ETEEnpäin! Täyslangattomat nappikuulokkeet kehittyvät vauhdilla. Käytännössä ne olivat ensimmäiset täyslangattomat nappikuulokkeet, joiden oikeastaan ainoa juju oli täyslangattomuudessa itsessään. Vertailun malleista oikeastaan vain Jaybird on pakannut kuulokkeet tavanomaiseen laatikkoon, kun taas toisessa päässä Sony on valinnut sinänsä hienosti pakkausmateriaaliksi kierrätetyn, muovittoman ja myrkyttömän paperimassan. Tällä hetkellä kuitenkin erilaiset ominaisuudet ovat valuneet myös edullisempiin malleihin, ja erityisesti noin 200 euron hintaluokassa käydään nyt tiukkaa kilpailua. Nämä ominaisuudet veivät kuulokkeiden hinnan kuitenkin kolmen sadan euron tuolle puolen, ja satasen– parin mallit olivat toteutuksiltaan yksinkertaisempia. LG asettuu näiden kahden väliin pienellä valkoisella laatikollaan. Nyt jo perusmalleista löytyvistä ominaisuuksista sai vielä vähän aikaa sitten maksaa satasen jos toisenkin ylimääräistä. Tähän kategoriaan istuvat nyt myös tämän pikavertailun kolme tuoretta mallia, sporttipuolelta tutun Jaybirdin Vista 2, eteläkorealaisjätti LG:n TONE Free -sarjan HBS-FN7 sekä monen muun ohella hyvistä vastamelukuulokkeistaan tunnetun Sonyn WF-1000XM4. Esimerkiksi suositun Applen AirPods Pron (jonka arvion löydät AVPlusnumerosta 4/20) kohdalla pakkauksen ja varustelun tietynlainen kylmä minimalistisuus on takuulla ollut harkittu tyyliseikka, mutta nyt se näyttää muodostuneen trendiksi. Enemmän tätä ja vähemmän tuota Vertailukolmikkoa päällisin puolin silmäillessä käy melko nopeasti ilmi, että suositushintaan saatavat ominaisuudet ovat tätä nykyä enemmän näkymätöntä sorttia. Toisin sanoen siis siinä, että kuulokkeissa ei ole johdon johtoa, vaan napit ovat toisistaan erilliset. Teksti ja kuvat: Heikki Kivelä O n kulunut vain vajaat viisi vuotta siitä, kun Apple julkisti nykyisellään jo klassikkostatukseen nousseet AirPods-kuulokkeensa. Melko pian markkinoille ilmaantui kilpailijoiden ratkaisuja, joissa tarjottiin esimerkiksi AirPodseja parempaa istuvuutta, pidempää akunkestoa, roiskeja pölysuojausta sekä jopa vastamelutoimintoa. VERTAILU: Kolme täyslangatonta nappikuuloketta 44 5/2021 (nro 206). Myös varustelu on suppeampaa, sillä korvasovittimia tulee mukana kussakin vain kolme kappaletta ja latauskaapelit ovat LG:n vajaan metrin letkua lukuun ottamatta lyhyitä, vain pari–kolmekymmensenttisiä
Sitä tukee myös IP68-tason suojaus. tännöllisiä ja suhteellisen kompakteja. Lisäksi Headphones Connect -ohjainsovellus opastaa kuulokkeiden käyttöön selvällä suomella. Korvasovittimien miellyttävä vaahto mahdollistaa pitemmätkin kuuntelusessiot. niiden kohdalla hyvä istuvuus on elintärkeää monestakin syystä. Vasemmalla Jaybird, jonka sovelluksesta hoituu muun muassa akkujen varauksen tarkistus, taajuuskorjainasetukset, vastamelutoiminnon ja läpikuuntelun päälle ja pois kytkeminen, kadonneiden kuulokkeiden metsästys sekä ohjauspainikkeiden konfigurointi. Myös sininen taustavalo on mukava ominaisuus hämärässä käyttöä ajatellen. Ensinnäkin istuvuus vaikuttaa siihen, millaista äänenlaatua kuulokkeista on mahdollista saada. . Sonyn tuorein, neljännen sukupolven WF1000XM-sarjalainen on aiempaa pyöreämpi. LG on ajatellut pandemia-aikaa ja varustanut kuulokkeensa uv-puhdistusteknologialla. Sonylla (keskellä) taas on tarjolla hurja määrä erilaisia ominaisuuksia ja säätövaraa niille. Jaybirdin kuulokkeille ominaisesti myös Vista 2:n mukana tulee hainevällä varustetut korvasovittimet, joiden avulla napit pysyvät paikallaan kovemmassakin menossa. Painoahan taas sen enempää kuulokkeilla kuin koteloillakaan ei nykyisellään juuri ole. (nro 206) 5/2021 45. Huonosti ja epätasaisesti korviin asetetut kuulokkeet eivät tietystikään soi niin kuin pitäisi, ja lisäksi vääränlaiset korvasovittimet voivat vaikeuttaa paitsi kuulokkeiden saamista paikoilleen myös niiden pysymistä korvissa esimerkiksi kä. Niitä näkymättömiä ominaisuuksia ovat muun muassa jokaisesta kolmesta löytyvä aktiivinen vastamelutoiminto, roiskesuojaus, pikalataus ja nyt jo (käyttötavoista riippuen) viidestä kahdeksaan tuntiin yhdellä latauskerralla venyvä kuunteluaika sekä muutamat mallikohtaiset erikoisominaisuudet, joista lisää tuotekohtaisissa arvioissa. LG (oikealla) jäi tässä porukassa muiden varjoon, sillä valmistajan sovellus ei ottanut toimiakseen iOS-laitteilla lainkaan testiajankohtana. Oikea valinta palkitsee Korvakäytävän sisään asetettavat nappikuulokkeet poikkeavat muista kuuloketyypeistä aivan keskeisesti siinä, että Kuulokkeiden käyttöön liittyy keskeisesti myös ohjainsovellus. Yksikään ei ihan hirveän pahasti pullota juoksutrikoiden taskustakaan. Aloitusnäyttöä pitemmälle emme sen käytössä päässeet, kun sovellus kaatui
Liian paksut sovittimet voivat aiheuttaa paineentunnetta korvakäytäviin, ja taas liian ohuet sovittimet heikentävät esimerkiksi vastamelutoiminnon tehoa. Epäilemättä tarjolla olevat koot palvelevat suurinta osaa käyttäjistä, mutta yleisellä tasolla on ensiarvoisen tärkeää, että kuulokekaupoille lähdettäessä sovittaa kutakin mallia omiin korviin ennen ostopäätöstä. Esimerkiksi tämän vertailun kuulokkeista yhdessäkään ei ollut (oikein paikalleen asetettuna) merkittäviä toistovirheitä tai yhteysongelmia, joskin LG:lle napsahtaa iso miinus ohjainsovelluksesta, joka ei vain yksinkertaisesti toiminut (eikä ole toiminut käyttäjäarvioiden mukaan koko elokuussa 2021 iOS-laitteilla). Parhaimmillaan kuulokkeiden passiivinen, rakenteellinen meluneristys yhdessä aktiivisen vastamelutoiminnon kanssa ehkäisee hämmästyttävän hyvin erilaisten ympäristöäänien vuotoa korviin. Jos sovitin istuu hyvin, tarjolla on nykyisellään paitsi käyttömukavuutta myös oikeasti laadukasta ääntä. arkikäyttö ratkaisee Vertailumme kuulokkeet edustavat periaatteessa luokkansa kolmea yleisintä alakategoriaa: Jaybird on selvästikin sporttisempaan menoon suunniteltu malli, LG puolestaan on yksinkertainen peruskuuloke, ja Sony tarjoaa monipuolisimmat säädöt ja toiminnot erilaisiin arjen tilanteisiin. Jäämme innolla odottamaan! Merkki/malli Jaybird Vista 2 LG TONE Free (HBS-FN7) Sony WF-1000XM4 Suositushinta 209 € 199 € 280 € Lisätiedot jaybirdsport.com/fi-fi lg.com/fi sony.fi Bluetooth-versio 5.0 5.0 5.2 Handsfree Kyllä Kyllä Kyllä Toisto-ohjaus Kyllä Kyllä Kyllä Akunkesto ANC päällä (kuulokkeet + kotelo) 6 + 12 h 5 + 15 h 8 + 16 h Akunkesto ANC pois (kuulokkeet + kotelo) 8 + 16 h 7 + 21 h 12 + 24 h Pikalataus (latausaika -> kuunteluaika) 5 min -> 1 h 5 min -> 1 h 5 min -> 1 h Latausliitin usb-c usb-c usb-c Korvasovittimet 3 pr 3 pr 3 pr Ohjainsovellus Jaybird LG TONE Free Sony | Headphones Connect Pöly-/roiskesuojaus IP68 IPX4 IPX4 Läpikuuntelutila Kyllä Kyllä Kyllä Muuta Langaton lataus (Qi) Langaton lataus, UV-puhdistus Langaton lataus (Qi) Paino / kuuloke 6,7 g 5,6 g 7,3 g Paino / kotelo 42,8 g 39 g 41 g Kotelon mitat (l x k x s) 74,6 x 38,5 x 25 mm 54,5 x 54,5 x 27,6 mm 60 x 38 x 27 mm Tiedot valmistajien ilmoittamia vellessä tai juostessa. Lyhytkin kaupungin katukuvan tarkastelu osoittaa, kuinka älyttömän suosittuja täyslangattomat nappikuulokkeet nykyisellään ovat. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö kukin kuulokkeista toimisi myös pääasiallisen käyttöympäristönsä ulkopuolella, mikä jälleen on esimerkki siitä, että erilaiset tekniset ominaisuudet alkavat löytyä jo vakiona peruskuulokkeistakin. Kilpailun käydessä kuumana valmistajat ovat joutuneet oikeasti miettimään marginaaleja, joilla erottua edukseen. . Tätä taustaa vasten on hiukan erikoista, että valmistajat eivät ole sisällyttäneet kuulokkeidensa mukaan kuin kolme pari erilaisia sovittimia. Tämä on johtanut siihen, että nykykuulokkeiden ominaisuudet ovat entistä runsaammat aiempaa edullisempaan hintaan. Vaikka kuulokemallit ovat toisin sanoen tulleet laadullisesti lähemmäs toisiaan, pienet vivahde-erot voivat kuitenkin painaa vaakakupissa paljon – varsinkin, jos kyseessä on aktiivinen arkikäyttö. . Tosin sekin alkaa olla hoidossa, kun jo viiden minuutin pikalatauksella saa tunnin lisää kuunteluaikaa. Mitä seuraavaksi. Sen ohella myös yleisesti parantunut äänenlaatu ja käyttömukavuus ovat nykyisellään näiden tuotteiden kohdalla ilahduttavia ominaisuuksia. n . Hyvä vastamelutoiminto mahdollistaa musiikin kuuntelun hiukan hiljempaakin, mikä säästää sekä korvia että kuulokkeiden akkuja. Mitä siis seuraavaksi. VERTAILU: Kolme täyslangatonta nappikuuloketta 46 5/2021 (nro 206). Kun istuvuus ja käyttömukavuus on kunnossa, äänellisen profiilin säätö on vain kirsikka kakun päällä. Subjektiivisesti arvioiden ääni alkaa olla ainakin vertailukolmikon perusteella kiitettävällä tasolla ja istuvuuskin – onneksi – kohdillaan suppeasta sovitinvalikoimasta huolimatta, joten oikeastaan ainoaksi napinan aiheeksi jää edelleen alle työpäivän matkoineen jäävä toistoaika yhdellä latauksella
Harmillisesti LG:n ohjainsovellus ei osoittanut toimimisen merkkejä koko testin aikana (vaikka käytössä oli tuorein iOS-versio), joten tarkempi tutustuminen kuulokkeiden toimintoihin jäi tällä kertaa väliin. Vastamelutoiminto on melko neutraali muttei yllä tehon puolesta aivan Sonyn ja Jaybirdin tasolle. Myös akunkesto peruskäytöllä on vertailun paras yltäen noin kahdeksaan tuntiin vastamelu aktiivisena (asetuksista ja äänenvoimakkuudesta riippuen). Vastamelutoiminto puolestaan ei merkittävästi toistoa sävytä, joten sitä voi pitää huoletta päällä missä vain liikkuessaan. Parin vuoden takaisen Vistan tuore kakkosversio tuo tuttuun pakettiin kosmeettisten muutosten ohella kaivatun aktiivisen vastamelutoiminnon ja läpikuuntelumahdollisuuden. LG TONE Free (HBS-FN7) Hinta: 199 € Puhtaasti yksinkertainen Eteläkorealainen teknologiajätti LG on varustanut tuoreen TONE Free -sarjan kuulokkeensa pandemia-aikaa ajatellen UVnano-teknologialla, jonka luvataan hävittävän 99,9 prosenttia bakteereista kuulokkeiden ollessa latauskotelossaan. Toisaalta taas se latautuukin nopeimmin. Ja toistokäppyrää voi vielä vääntää mieleisekseen sovelluksen taajuuskorjaimella. Myös merkille ominaiset eräänlaiset hainevällä varustetut sovittimet parantavat paikallaan pysyvyyttä aktiivisemmassa käytössä. Vaikka hinta on muita selvästi korkeampi, rahalle tulee runsaasti vastinetta käyttömukavuuden, monipuolisten ominaisuuksien ja hyvän äänen muodossa. Jaybird Vista 2 Hinta: 209 € Liikkujan valinta Sporttiluureistaan tuttu Jaybird ei jätä tälläkään kertaa liikunnallisia käyttäjiä pulaan. Tehokkuudeltaan se on vertailun kärkeä. Äänellisesti XM4 on kenties pykälän hillitympi kuin aiemman sukupolven malli, mikä on luettavissa kuulokkeen eduksi. + Tanakka rakenne + Pysyy paikallaan + Hyvä vastamelutoiminto – Hiukan energinen yläpää + Siisti design + UV-puhdistus – Muita heikompi akunkesto (kuulokkeet) – Ohjainsovellus ei toiminut iOS-laitteilla + Tehokas vastamelutoiminto + Miellyttävä toistoprofiili + Kehittynyt ohjainsovellus – Korkeahko hinta (nro 206) 5/2021 47. Vastamelutoiminto aktiivisena vain noin viiden tunnin toistoaika on melko suppea, mutta sekin riittänee luultavasti useimmille. Muutama muukin pikkuseikka on samalla muuttunut, mutta tarjolla on edelleen yksi markkinoiden monipuolisimmista ohjainsovelluksista sekä yksi parhaista aktiivisista vastamelutoiminnoista, joka on vieläpä muokattavissa paikkakohtaisesti. Kuulokkeiden äänentoiston virityksestä taas vastaa pitkän linjan hifitekijä Meridian, ja lopputulos on melko lailla mukiinmenevä. Sony WF-1000XM4 Hinta: 280 € Vastamelun mestari Sonyn WF-1000XM-sarjan tuorein, neljännen sukupolven edustaja on päivittynyt muotokieleltään sitten edellisversion. Yhteistä muiden kanssa on viiden minuutin pikalatauksella saatava tunnin toistoaika. Sovelluksen avulla olisi kuitenkin tietääksemme mahdollista säätää ainakin taajuuskorjausta. Pikalatauksella saa viidessä minuutissa noin tunnin lisää soittoaikaa, joten pitkää taukoa kuunteluun ei tule. Kelpo kuuloke kokonaisuutena, vaikka erityistä innostusta se ei nyt herättänytkään. Vastamelutoiminto on melkein yhtä hyvä kuin Sonylla, mutta toistoprofiili voisi olla piirun verran rauhallisempi yläkeskiäänien osalta. Tästä ei kuitenkaan voi antaa isoa miinusta, sillä ohjainsovelluksen kautta taajuuskorjaus onnistuu helposti ja kätevästi. Vista 2:n valtteja muihin verrattuna ovat IP68-tason suojaus pölyä ja kastumista vastaan, minkä ansiosta niiden kanssa voi rymytä melkeinpä missä vain. Akunkesto on kelvollinen noin 6–8 tunnilla asetuksista riippuen, mutta latauskotelon mehut ovat porukan pienimmät
Edestakainen liike aiheuttaa aaltomaista paineen vaihtelua, joka etenee ilmassa nopeudella 343 metriä sekunnissa. Nopea liike (taajuus = edestakaista liikettä sekunnissa = hertsi) aistitaan korkeana äänenä ja hidas liike matalana äänenä. Korva ja aivot aistivat tämän ilmanpaineen vaihtelun äänenä. Mitä suurempi liike ja ilmatilavuuden muutoksen määrä, sitä kovempi ääni. Korkeat taajuudet siis vaativat erittäin nopeaa edestakaista liikettä, jopa 20 000 kertaa sekunnissa! Korkeiden äänien tuottamiseksi kaiuttimen edestakaisin liikkuvien osien tulee olla mahJaKosuodatin: Mikä se on ja Mitä se tekee. Ollessaan vuorovaikutuksessa kaiuttimen kestomagneetin kanssa kela pyrkii liikkumaan poistai takaisinpäin suhteessa magneettikenttään. Tässä tiivis paketti perusteista. Rice sen keksivät. Ja ei, tutun kuuloisista nimistään huolimatta heillä ei ole mitään tekemistä Kellogg’s Rice Krispies -murojen kanssa, vaikka Edward Kellogg on varmaankin jotain sukua muro-Kelloggille. Liikkeen suuruus ja ilman tilavuuden muutos määrittelee paineenvaihtelun suuruuden eli äänenvoimakkuuden. Kuva: troelsgravesen.dk/fusion TIETOA JA TAITOA: Jakosuodatin 48 5/2021 (nro 206). Kaiuttimen toimintaperiaate on yllättävän yksinkertainen: Sähkövirran vaihtelu kelassa aiheuttaa suunnaltaan (polariteetiltaan), nopeudeltaan ja voimakkuudeltaan vaihtelevan magneettikentän. Teksti: Teppo Hirvikunnas Kuvat ja piirrokset: Teppo Hirvikunnas ellei toisin mainita K aikesta valtavasta teknisestä kehityksestä huolimatta perinteinen kaiutin toimii edelleen täsmälleen samalla tavalla kuin vuonna 1925, jolloin herrat Edward W. Tiedetään kyllä erilaista pakkausformaateista, jitteristä, aikaviiveistä ynnä muista sellaisista, mutta mitä tiedetään esimerkiksi kaiuttimen jakosuodattimesta ja sen toiminnasta. Monet äänentoistoon ja audiotekniikkaan liittyvät perusasiat jäävät helposti yhä monimutkaisemman nykyteknologian varjoon. Kela liikuttaa mukanaan siinä kiinni olevaa tasopintaa (kartio) ja edelleen ilmaa. Kellogg ja Chester W
Tällainen suodatus toteutetaan yksinkertaisimmillaan kondensaattorilla, ja sitä käytetään diskanteille. (nro 206) 5/2021 49. Älypuhelimille on saatavana käteviä sovelluksia jakosuodattimien suunnitteluun, esimerkiksi Crossovers ja Crossover Designer. Korkeat taajuudet diskanteille, keskitaajuudet keskiäänielementeille ja matalat bassolle, tosi matalat subwooferille ja niin edelleen. dollisimman kevyet eikä liikkeen pituus voi olla suuri. Jakosuodattimen tehtävä on jakaa taajuusalue sellaisiin kaistoihin, joita erilaiset kaiutinelementit kykenevät parhaiten toistamaan. Liikkeen tulee olla pidempi ja elementin kartion pinta-alan suurempi. Suodatintyypit on nimetty laskentamallien kehittäjien mukaan: yleisimpinä ButKaiuttimessa oleva jakosuodatin jakaa äänisignaalin niille sopiville elementeille. Toteutuksena on kela ja kondensaattori, ja sitä käytetään kolmitiekaiuttimissa keskiäänielementeille. Jakosuodatin on pääasiallisesti kondensaattoreista ja/tai keloista, joskus myös vastuksista muodostuva sähköinen kytkentä, joka nimensä mukaisesti suodattaa (vaimentaa) tietyn taajuista vaihtovirtaa (äänisignaalia). Ihmisen kuulema taajuusalue on teoriassa 20–20 000 hertsiä, käytännössä, iästä riippuen maksimissaan sellaiset 30–16 000 hertsiä. Ohjelmat ovat saatavana Google Play -kaupasta. Näistä syistä matalien ja korkeiden taajuuksien tuottamiseen tarvitaan ominaisuuksiltaan erilaiset kaiutinelementit: korkeille pienemmät ja matalille isommat, ja joskus jopa edelleen ultramatalille (sub-basso) ja erikseen keskitaajuuksille. Kaksitie voi olla parempi kuin kolmitie, tai sitten ei. Apple iPhonelle on tarjolla Appstoresta esimerkiksi CrossOver Filter. Esimerkiksi kaksitiesuodatin muodostuu alija ylipäästösuodattimista, jotka jakavat äänisignaalin kahteen kaistaan. Kolmitiesuodattimessa alue jaetaan kolmeen kaistaan. Toisaalta matalilla taajuuksilla liike on hitaampaa, mutta vastaavasti liikkeen on tuotettava suurempi ilmanpaineen muutos eli liikutettava suurempi määrä ilmaa. tiet Puhuttaessa kaksi-, kolmetai nelitiekaiuttimista tarkoitetaan, kuinka moneen osaan äänisignaali jaetaan jakosuodattimessa. Kondensaattori suodattaa matalia taajuuksia (kapasitiivinen resistanssi) ja kela korkeita taajuuksia (induktiivinen resistanssi). Alipäästösuodatus saadaan aikaan yksinkertaisimmillaan kelalla. Sitä käytetään yleensä bassoelementeille. tyypit Jakosuodattimet jaetaan kolmeen suodintyyppiin: ali-, ylija kaistanpäästösuodattimiin. Suurempaan kartioon kohdistuu myös suurempia voimia, joten sen on oltava jäykempi ja tukevampi (ja painavampi). Korkeat, keskija matalat taajuudet. Kaistanpäästösuodatin taas muodostuu alija ylipäästösuodattimesta, ja se päästää lävitseen vain niiden jakotaajuuksien välisen kaistan. Alipäästösuodatin päästää lävitseen vain jakotaajuuttaan matalammat taajuudet eli suodattaa pois korkeat. Painava kartio ei voi kuitenkaan liikkua nopeasti. Kuuloalueen kattavan kaiuttimen toisto joudutaan jakamaan vähintään kahteen alueeseen eri elementeille. Ylipäästösuodatin toimii juuri päinvastoin, eli se päästää korkeat taajuudet läpi mutta suodattaa matalat. Jakosuodattimella siis sovitetaan eri taajuusalueita toistavat elementit toisiinsa, ja sillä voidaan myös muokata niiden toistoa esimerkiksi tiettyä elementtiä ja/ tai taajuuskaistaa vaimentamalla. Suodattimen tyypillä voidaan tarkoittaa myös erilaisia suodattimen laskentamalleja, joilla on kullakin omanlaisensa vasteen muoto ennen jakotaajuuden käännepistettä ja myös eroja vaihekäyttäytymisessä (vaiheesta enemmän tuonnempana). Onneksi nopea liike tuottaa tiettyyn aikajaksoon paljon liikettä (energiaa), joten korkeiden taajuuksien tuottamiseen ei tarvitse pitkää liikettä. Tällöin puhutaan vasteen Q-arvosta. Jakosuodattimessa voidaan myös esimerkiksi tasata elementtien voimakkuuseroja tai tehdä muita korjailuja. Elementtien tyypilliset jakotaajuudet ovat: subwoofer 50–100 hertsiä, basso/midbasso 50–100 / 200–800 hertsiä, keskiääni 300–800 hertsiä / 3 000–8 000 hertsiä ja diskantti 3 000–8 000 hertsiä. Vastoin yleistä käsitystä teiden lukumäärä ei kuitenkaan kerro kaiuttimen laadusta mitään. Se on kuitenkin niin laaja, ettei yksi kaiutinelementti pystyy toistamaan kunnolla koko aluetta. Joskus tarvitaan kuitenkin jako kolmeen, jopa neljään taajuuskaistaan. Jakosuodatin Äänisignaalin jako tehdään elementille sopiviin alueisiin jakosuodattimella. Q-arvo 0,707 tarkoittaa niin sanottua laakalatvaista (tasaista) vasteen muotoa ennen suodatuksen käännepistettä, 0,5 vastaavasti muodoltaan loivaa ja arvo 1 tarkoittaa pientä vasteen korostumaa ennen jakotaajuuden käännepistettä
Kaikkinensa suodattimen nimitys voi olla esimerkiksi “toisen asteen Butterworth-alipäästö”. Ensimmäisen asteen suodattimissa vaihesiirto on pienintä, ja niitä pidetäänkin hyvin vaihelineaarisina. Jakotaajuus on taajuus, jossa signaalin taso on laskenut -3 desibeliä lähtötasoon nähden. Mitä jyrkempi suodatus, sitä enemmän komponentteja suotimessa on. TIETOA JA TAITOA: Jakosuodatin 50 5/2021 (nro 206). Näistä yleisin on suotovasteeltaan laakalatvainen Butterworth. Emme nyt kuitenkaan paneudu tähän tämän enempää, ettei mene kerralla liian vaikeaksi. Yksi oktaavi vastaa taajuuden puoliintumista tai kaksinkertaistumista (200–400–800–1 600–3 200– 6 400–... Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä absoluuttinen totuus. Vaikka impedanssi olisi tunnettu juuri halutulla taajuudella, sen muutos lähitaajuuksilla vaikuttaa suoraan suodattimen toimintaan. Jyrkempi suodatus päästää vähemmän ei-toivottuja taajuuksia lävitseen, ja näin esimerkiksi diskantille voidaan käyttää matalampaa jakotaajuutta kuin loivalla suodatuksella. Jakosuodatin toimii suunnitellulla tavalla ainoastaan, jos sen impedanssi on jakotaajuudella tarkasti tunnettu eikä muutu taajuuden mukaan. Vaiheenkääntö eri suodattimilla (ali-/ ylipäästö): 1. Loivemmalla suodatuksella voidaan saada käytännössä parempi lopputulos kuin jyrkällä. Jakojyrkkyys kuvaa, kuinka nopeasti (jyrkästi) suodatin suodattaa ääntä jakotaajuuden ulkopuolella. Jyrkkyys Suotimet luokitellaan myös niin sanottujen järjestystai astelukujen mukaan. Esimerkiksi jakotaajuudeltaan 1 000 hertsin alipäästösuodattimen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että signaali on vaimentunut kuusi desibeliä 2 000 hertsin kohdalla. Jyrkkä suodatus vaatii enemmän komponentteja ja aiheuttaa loivaa enemmän vaiheenkääntöä. Ensimmäisen asteen suodattimen jyrkkyys on -6 desibeliä per oktaavi. terworth (Q = 0,707), Linkwitz-Riley (Q = 0,49), Bessel (Q = 0,58) ja Chebychev (Q = 1). asteen: +135/-135 = 270 astetta 4. Vaihe Jakosuodattimet vaikuttavat eri tavoin äänisignaalin vaiheeseen. On ensimmäisen, toisen, kolmannen, neljännen asteen suodattimia ja niin edelleen. Elementtien toiston sovittaminen toisiinsa on tässä suhteessa helppoa. asteen: +45/-45 = 90 astetta 2. asteen: +90/-90 =180 astetta 3. Vaihe tarkoittaa tavallaan ääniaallon ajoitusta, ja kun puhutaan vaiheen siirtymisestä tai lähinnä kääntymisestä, niin tällä tarkoitetaan ääniaallon pienen pientä viivästymistä alkuperäiseen verrattuna. Kolmannen asteen suodattimessa tarvitaan edellisten lisäksi vielä yksi kondensaattorin lisää. Jos laskennallinen kahdeksan ohmin kuorma onkin tällä taajuudella todellisuudessa neljä ohmia, niin jakotaajuus ei ole 20 mikrofaradin kondensaattorilla 1 000 vaan noin 1 900 hertsiä. hertsiä). Suodattimia kutsutaan niiden suodatustyypin mukaan ali-, ylija kaistanpäästösuodattimiksi. Taajuuden mukaan muuttuva reaktiivinen kuorma muodostaa ongelman jakosuodattimien teoreettiselle suunnittelulle. Tämä korjataan yksinkertaisesti kääntämällä suodattimeen kytketyn toisen elementin vaihetta 180 astetta eli plusja miinus-kaiutinjohdot päinvastoin. Jakotaajuus on se taajuus, jolla signaali on vaimentunut kolme desibeliä lähtötasoon verrattuna. Periaatteessa jyrkempi suodatus tuottaa paremman tuloksen kuin loiva. Riippuen suodatuksesta ja sen jyrkkyydestä, voi vaihe siirtyä molempiin suuntiin. Jakojyrkkyys ilmaistaan desibeleinä oktaavia kohden. Jakotaajuus siis määräytyy kuormana olevan kaiuttimen impedanssin ja suodatinkomponentin resistanssin suhteesta. Jyrkemmissä suodattimissa käytetään myös Linkwitz-Riley-mallia. Esimerkiksi ylipäästö 1 000 hertsille neljän ohmin kaiuttimella vaatii 38 mikrofaradin kondensaattorin, kahdeksan ohmin kaiuttimelle arvon pitää olla 20 mikrofaradia. Luku ilmaisee suodattimen suodatuksen nopeuden eli jyrkkyyden, eli kuinka tehokkaasti suodatin suodattaa ei-toivottuja taajuuksia jakotaajuuden ulkopuolella. Toisen asteen suodattimen jakojyrkkyys on kuusi desibeliä enemmän eli 12 desibeliä oktaavia kohden, kolmannen asteen 18 desibeliä, neljännen asteen 24 desibeliä ja niin edelleen. Puhuttaessa kaksi-, kolmetai nelitiekaiuttimista tarkoitetaan, kuinka moneen osaan äänisignaali on jaettu. asteen: +180/-180 = 360 astetta impedanssi vaikuttaa Passiivisen jakosuodattimen eräs ominaisuus on komponenttien muodostaman jakotaajuuden riippuvuus siihen kytketyn kaiutinelementin impedanssista. Tyypillisiä kaiuttimen impedanssikäyttäytymisen ominaisuuksia ovat elementin resonanssitaajuudella oleva impedanssihuippu ja elementin puhekelan induktanssin aiheuttama impedanssin kasvu taajuuden noustessa. Jos näitä impedanssin muutoksia ei huomioida suodatinta suunniteltaessa tai impedanssikäyttäytymistä ei tasata erilaisilla piireillä, Jakosuodatin jakaa äänisignaalin kahteen tai useampaan alueeseen. Kun esimerkiksi ensimmäisen asteen ylipäästösuodatin voidaan toteuttaa yhdellä kondensaattorilla, vaatii toisen asteen suodatin kondensaattorin lisäksi rinnankytketyn kelan. Kaiutinelementin impedanssi ei kuitenkaan ole resistiivinen ja vakio. Jakojyrkkyys ilmaistaan -n desibeliä/oktaavi. Toisen asteen alija ylipäästösuodattimet aiheuttavat signaaliin 180 asteen vaiheensiirron jakotaajuudella
Tällaisen vaimennuspiirin etu on siinä, että vaikka se tulee vasta varsinaisen suodattimen jälkeen, niin se ei muuta suodattimen näkemää impedanssia ja siten myöskään jakotaajuutta. Passiivisen suodattimen komponentit ovat tehonkestokyvyn johdosta suuria, ja passiivisessa jakosuodattimessa ei ole mahdollista vahvistaa ääntä. Kuvan mukaisella vaimennuspiirillä voidaan esimerkiksi diskantin tasoa vaimentaa sopivaksi ilman, että suodattimen jakotaajuus muuttuu. Ja jos aihepiiri kiinnostaa enemmän, niin suosittelemme muun muassa seuraavia opuksia: Loudspeaker Design Cookbook 7th Edition (Vance Dickason) ja Introduction to Loudspeaker Design: Second Edition 2.0 Edition (John L. Yksinkertaisella kytkennällä voidaan vaimentaa haluttua taajuusaluetta. Nämä löytyvät varmimmin Amazonin verkkokaupasta. Aktiivi Periaate Kaiuttimen impedanssi ei ole vakio vaan muuttuu taajuuden mukaan. Suodattimien suunnittelu ei ole itse asiassa kovin vaikeaa. Esimerkiksi edullisten kaiuttimien ääntä voi viritellä tekemällä niille paremman jakosuodattimen. Jos kaiuttimet eivät muutenkaan kykene kunnolliseen bassotoistoon, voidaan nämä taajuudet huoletta suodattaa pois. Ne jakavat tehovahvistimelta tulevaa vahvistettua äänisignaalia. Passiiviperiaate (nro 206) 5/2021 51. Käytännön sovelluksia Vaikka suodattimen suunnittelu on hyvinkin tieteellistä ja periaatteessa vaatii kunnon mittalaitteet ja asiantuntemusta, voi jokainen tehdä vaaratta omia suodatinkokeiluja. Tarjolla on myös erilaisia suunnitteluohjelmia tietokoneelle, esimerkiksi XSim, LspCAD 6.50 tai X-Over Pro. Hyvä esimerkki hyvinkin amatööripohjalta syntyneestä tee-se-itse projektista esiteltiin taannoin AVPlus-lehden numerossa 1/21 (Dark Forest Speakers). Emme paneudu aiheeseen kuitenkaan tässä sen enempää, koska aihe vaatisi juttuun useamman sivun lisää. Sillä voi vaimentaa tiettyä taajuuskaistaa, esimerkiksi vaikka yläbasson tai keskialueen korostumaa. Aktiivinen jakosuodatin sijaitsee ennen tehovahvistinta ja tarvitsee toimiakseen virtaa. Elementin nimellisimpedanssin arvo tulee kuitenkin olla tiedossa. Joskus passiivinen lisäsuodatus aktiivisuodatuksen lisäksi parantaa pääkaiuttimien tehonkestoa ja toistoa. Netistä löytyy paljon tietoa, ja älypuhelimille on saatavana käteviä laskentasovelluksia (esimerkiksi Android-laitteille: Crossovers, Crossover Designer, Crossover Calculator). Sitä vastoin se on varsin mielenkiintoista. Pääkaiuttimista voidaan suodattaa matalimmat taajuudet pois sopivalla kondensaattorilla. Suodattimien suunnittelu ja rakentelu sekä jo olemassa olevien parantelu onnistuu ilman impedanssintasauksiakin. Äänisignaali siis jaetaan ennen sen vahvistamista kaiuttimen eri elementeille. Osa toimii suoraan netissä, kuten esimerkiksi mh-audio.nl, apicsllc.com/ apics/Misc/filter2 tai erseaudio.com. Liian voimakasta diskanttitoistoa on helppo säätää yksinkertaisella kahden vastuksen vaimennuspiirillä (L-PAD). Kaiuttimissa olevat jakosuodattimet ovat pääasiassa passiivisia. n Aktiivi tai passiivi Jakosuodatin voi olla aktiivinen tai passiivinen. Yksi käyttökelpoinen suodatin on myös niin sanottu imupiiri (parallel notch filter). Keskialueen korostuminen voi esimerkiksi johtua bassokeskiäänielementin ja diskantin päällekkäin menevistä toistoalueista. Vastuksien tehonkestoksi riittää hyvin 5–10 wattia. Ilman sitä laskenta ei onnistu. Passiivinen jakosuodatin ei tarvitse virtaa toimiakseen. Impedanssin tasoittamiseen voi käyttää erilaisia kytkentöjä. niin suodatin ei välttämättä toimi aivan kuten oli tarkoitus. Aktiivisuodattimessa on mahdollista vahvistaa tiettyjä äänialueita ja kaiuttimien impedanssin vaihtelu ei vaikuta suodattimen toimintaan. Tämä asettaa haasteita jakosuodattimen suunnittelulle. Diskantin suotokondensaattorin kanssa on syytä kuitenkin olla varovainen, sillä liian alhainen jakotaajuus saattaa aiheuttaa elementin rikkoontumisen tai aiheuttaa äänen säröytymistä. Tämän voi korjata bassokeskiäänielemetin suodatinarvoja muuttamalla. Murphy). Tutustumalla jakosuodattimien perusteisiin jokainen voi tehdä erilaisia kokeiluja kaiuttimien virittämiseksi tai miksei vaikka samantien suunnitella ja rakentaa omat kaiuttimet erilliselementeistä
Reilu parikymppinen laulaja ilahduttaa kuulijoita persoonallisella lauluäänellä, rauhallisella tulkinnalla ja monipuolisilla kappaleilla. Levyn bassosoundit ovat hyvin rouheat luoden hienoa kontrastia Eilishin ajoittain hentoihin kuiskauksiin häviävälle lauluäänelle. Musiikki on rauhallista, ja taustat antavat tilaa Billien laululle, joka soikin kappaleesta toiseen sävykkäänä ja omintakeisella tulkinnalla. Menevät rytmit, oivaltavat sanoitukset ja Ettan tunnistettava lauluääni luovat perusteet levylle. Yhtä kaikki levyn musiikillinen ulosanti on yllättävän monipuolinen. Kaikkiaan Ettan debyyttialbumi on todella valmis kokonaisuus. Levyn kevyimmät hetket ovat niitä, joissa kuullaan Stefanin akustisen kitaran näppäilyitä muutaman sekunnin ajan. Yhtyeen suomeksi lauletut kappaleet sisältävät murinalaulua, raskaita kitarariffejä ja rumpujen taontaa. 24-vuotias räppäri Emmalotta Kanth, taiteilijanimeltään Etta, on julkaissut pitkän odotuksen jälkeen ensimmäisen täyspitkän albuminsa. Havukruunun tuotanto koostuu kaikkiaan kolmesta albumista, joista uusin on vuonna 2020 julkaistu Uinuos syömein sota. Murinalaulun seasta kuullaan harvemmin selkeitä vokaaleja, raskaat kitaraja bassoriffit runnovat biisistä toiseen. Ja lisäksi levyn tekstit sisältävät todella hienoja tarinoita. Musiikillinen osaaminen bändillä on selkeästi korkealla tasolla, ja tästä musiikkityylistä pitävälle Havukruunun uusin albumi on varmasti tutustumisen arvoinen tapaus! Billie Eilish: Happier Than Ever Genre: Electropop Julkaisija: Interscope Records Y hdysvaltalainen Billie Eilish on noussut nopeasti maailmanlaajuiseen suursuosioon. Levylautasella 52 5/2021 (nro 206) Teksti: Jarkko Peiponen. Ettan Tyttö-nimeä kantava debyyttialbumi julkaistiin kesällä 2021, ja se nousi heti Suomen albumilistan sijalle kuusi, joka on mille tahansa levylle todella hyvä saavutus. Välillä kuullaan runnovaa bassoraitaa, toiseen hetkeen fiilistellään pianon tahtiin. Levy on musiikillisesti todella korkeatasoinen niin soundien kuin sävellystenkin osalta. Noin 45 minuuttia pitkänä ja kahdeksan kappaletta sisältävänä albumi on hyvin perinteinen metallialbumi. Albumin kantavana teemana ovat musiikin puolesta ohjelmoidut soittimet ja rytmit. Erilaista räppiä ja mustaa metallia Etta: Tyttö Genre: Rap Julkaisija: Warner Music Finland Havukruunu: Uinuos syömein sota Genre: Metal Julkaisija: Naturmacht Productions K anta-Hämeen Hausjärveltä ponnistava blackmetalyhtye Havukruunu on todella raskasta metallimusiikkia. Pitkästä aikaa käsillä on räplevy, josta voi todella innostua! Soundi on mahtava ja nostaa esiin Ettan omat vahvuudet laulajana hienosti. Neitokaisen musiikillinen ura sai alkusysäyksensä jo vuonna 2007, jolloin vasta kymmenvuotias Emmalotta pääsi Talent Suomi -ohjelman semifinaaliin saakka. Levyn kappaleiden tekstit ja musiikki ovat syntyneet Billien ja tämän veljen Finneas O’Connellin yhteisprojektina. Eilishin toinen studioalbumi kantaa nimeä Happier Than Ever, ja se julkaistiin heinäkuun lopussa kuluvaa vuotta. Tästä hyvä esimerkki on vaikkapa kappale nimeltä Oxytocin. Voiko sen enempää hyvältä albumilta vaatia. Musiikillinen ulosanti tuo ensiksi mieleen muutamia suomalaisia raskaamman pään yhtyeitä, esimerkiksi Moonsorrow’n tai Enochian Crescentin tuotantoa. Ja siinä positiivisessa mielessä, että albumin kappaleet kestävät varmasti kuuntelua. Yhtyeen moniosaaja on säveltäjänä, sanoittajana, kitaristina ja laulajana toimiva Stefan, toisena kitaristina toimii Henkka, bassokitaraa soittaa Sinisalo ja rumpuja Kostajainen. Ajoittaiset kitarasoolot rikkovat muuten kaiken alleen runnovat raskaat soundit tuoden levyyn hienoja vivahteita. Albumi yllättää monipuolisuudellaan. Yhtyeen musiikki ei todellakaan ole kaikista helpoiten lähestyttävää. Myös kotimaisessa EMMA Gaalassa vuonna 2020 albumi menestyi saavuttaen vuoden myydyimmän albumin palkinnon yli 50 miljoonalla striimauksella. Noin tunnin mittaisena se tarjoaa kuunneltavaa ja uusia ulottuvuuksia useiden kuuntelukertojen jälkeenkin. Jo debyyttialbumillaan hän keräsi mainetta ja palkintoja ympäri maailmaa: muun muassa arvostettuja yhdysvaltalaisia Grammy-palkintoja napsahti levyn tiimoilta peräti viisi kappaletta. Noin tunnin mittainen albumi sisältää kaikkiaan kuusitoista kappaletta. Räpille luonnolliseen tapaan albumin musiikki ja rytmit on tehty tietokoneella, mutta se ei tämän levyn tunnelmaa heikennä yhtään. Musiikilliselta tyyliltään albumi on todella perinteistä suomiräppiä sekä sävelkulkujen että sanoitusten osalta. Omintakeinen, yllättävä ja innostava albumi
Sovellus on saatavilla sekä Androidettä iOS-laitteille. MOISES O letko koskaan miettinyt, miltä joku kappale kuulostaisi vaikka ilman lauluja. METRONAUT SHEET MUSIC J os elektronisen musiikin soittaminen kerta on helppoa, niin tavallaan yhtä helposti taittuu myös klassinen – soittaa vain oikein nuoteista. Kiinnostaako kuulla, kuinka tunnistamattomaksi ääni on mahdollista vääntää studioefekteillä. SOVELLUSVINKIT (nro 206) 5/2021 53. VOLOCO O letko laulaja ja haluaisit hypätä suoraan amatöörisaundista ammattilaiskuvioihin. Volocon kokeilu on ilmaista, ja pienellä sijoituksella saa käyttöönsä sovelluksen lisätoimintoja. Vaikka esimerkiksi tietyn instrumentin eristämisen osumatarkkuus saattaa vähän vaihdella kappaleen sisällöstä riippuen, esimerkiksi kitarasoolojen harjoittelu ei varmaan koskaan ole ollut yhtä helppoa kuin Moisesin avulla. Kyseessä on uskomattoman pitkälle kehittynyt ja suorastaan nerokas työkalu musiikkikappaleiden perustusten tutkailuun, ja lisäksi siitä on huikea hyöty esimerkiksi kappaleiden opettelussa. Koonnut: AVPlus-toimitus Muutama uusi musiikkisovellus REMIXLIVE E lektronisen musiikin tekeminen on helppoa – painaa vain nappia. Vaikka sovelluksen ilmaisen version kirjaston äänillä ei välttämättä seuraavaa dancehittiä tehtäisikään, sovellus on aivan poskettoman kätevä treeniapuri esimerkiksi oman sooloinstrumentin treenaamiseen, kun osaa vain valita tarjolla olevista sampleista sopivat. Ärsyttävän kliseisen sanonnan taustalla on ripaus totuutta, ainakin jos tutustuu Remixliven kaltaiseen sovellukseen. Sovellus on saatavilla iOS-laitteille. Tämä on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty, mutta nuoteista soittamisen treenaaminen ei ainakaan mahdottomia nykyään vaadi. Kiitos pitkälle kehittyneen tekoälypohjaisen signaaliprosessoinnin voit nyt poistaa, eristää ja muokata kappaleiden lauluja instrumenttiosuuksia mielin määrin Moises-sovelluksella. Sovellus tarjoaa valtaisan kirjaston tuttua ja tuntematonta klassista musiikkia nuotteineen sekä työkaluja oman tekemisen ja edistymisen seurantaan. Tai vaikka ilman rumpuja. Siinä tapauksessa kannattaa testata Volocoa. Remixliven perusversio on ilmainen ja silläkin pääsee jo pitkälle. Siinä yksinkertaisimmillaan valitaan valtavasta kirjastosta valmiiksi tempoon sovitettuja ja synkronoituja looppeja ja lätkitään niitä peräjälkeen sekvensserinäkymään. Kannattaa kokeilla! Moisesin ilmaisversio tarjoaa rajoitetusti kokeiltavaksi sovelluksen ominaisuuksia, ja sovellus on saatavilla Androidja iOS-laitteille. Lisäksi sen kautta saa käyttöönsä ilmaisia taustoja. Sovelluksen ilmaisversio antaa tutustua rajallisesti Metronaut Sheet Musicin tarjontaan, ja pientä kuukausimaksua vastaan käyttäjä pääsee tutustumaan kaikkiin sovelluksen ominaisuuksiin. Näin yksinkertaiset taustat valmistuvat kirjaimellisesti muutamalla hipaisulla. Kyseessä on älyttömän suosituksi osoittautunut sovellus, joka tekee juuri sinun laulutai puheäänestäsi studiostandardit täyttävää julkaisuvalmista kampetta, olit sitten laulaja, räppäri tai puhetyöläinen. Sovellus on saatavilla Androidja iOS-laitteille. Siitä on kiittäminen esimerkiksi Metronaut Sheet Musicin kaltaisia sovelluksia, jotka opastavat käyttäjäänsä parempiin suorituksiin nuoteista soittamisessa. Sovellus tarjoaa käyttäjälleen mahdollisuuden hienosäätää äänen virettä, lisätä mukaan efektejä sekä poistaa muun muassa tarpeettomat ympäristöäänet
KlaSSiKKoKaiutin BriteiStä Epos Acousticsin kaikista klassikkokaiuttimista ehkä halutuin ja legendaarisin on kaksitiemalli ES-14 1980-luvun loppupuolelta, mutta millainen onkaan historia kaiuttimen takana. Epos Acousticsin tapauksessa hän on Robin Marshall. Jätettyään BBC:n 1970-luvun alussa Marshall työskenteli niin epäonnisena basistina kuin myyjänä hifiliikkeessä. Marshall perusti merkin vuonna 1983, ja pian hänestä itsestään tuli kuuma nimi brittiläisen kaiutinsuunnittelun kaanonissa. Voi olla, mutta jokaisen menestyneen kaiuttimen takana on kuitenkin aina mies. Teksti: Kari Nevalainen ja Teppo Hirvikunnas Kuvat: Teppo Hirvikunnas S anotaan että jokaisen menestyneen miehen takana on nainen. Audiomasterin tarina päättyi kuitenkin jo vuonna 1981. Näin syntyi, pitkälti Marshallin toimesta, aikoinaan maineikas Audiomaster-kaiutinmerkki. Pelastajaksi löytyi Monitor Audion Mo Iqbal, joka tarjosi Marshalille työtä firmassaan ensimmäisenä tehtävänä MA-sarjan suunnittelu. Matematiikkaa ja tietojenkäsittelytiedettä opiskellut Marshall aloitti, kuten niin moni muukin kaiutinsuunnittelija Englannissa, yleisradioyhtiö BBC:llä. Nämä herrat tunnetaan kyvystään suunnitella tekniikaltaan tavanomaisesta poikkeavia, dynaamisia kaiuttimia, joista monet ovat jääneet elämään kaiutinsuunnittelun historiaan. Seuraava työpaikka oli KJ Leisuresoundissa, jonka omistaja, John Read, halusi firman menevän mukaan kaiutinliiketoimintaan. Kaiken muun lisäksi hän osallistui akustiikan ja kaiuttimien suunnitteluun siinä määrin, että hankki itselleen aiheesta vankan teoreettisen perustan. Marshallia on verrattu Jim Thieliin (Thiel Audio), Kevin Voecksiin (Snell Acoustics), Richard Vandersteenin (Vandersteen), Stuart Tyleriin (ProAc), Martin Collomsiin (Monitor Audio ja niin edelleen), Richard Rossiin (Rogers) ja Phil Wardiin (Mordaunt-Short), kaikki kaiutinsuunnittelun isoja nimiä. HIFIN HISTORIAA: EPOS ES-14 54 5/2021 (nro 206). Hän kertoo myös päässeensä omalta pieneltä osaltaan osallistumaan BBC:n kuuluisien studiomonitorien, kuten LS3/5, suunnitteluun
epos acoustics syntyy Marshall halusi kuitenkin päästä tekemään jotain aivan muuta kuin massakaiuttimia ja perusti vuonna 1983 Epos Acousticsin. Bassotoistoa voi säätä refleksiputkien vaahtomuovitulpilla (alkuperäiset ovat tosin jo hävinneet). ES-20:n vanavedessä seurasi kaksi muuta Eposklassikkoa: ES-11 ja tässä esitelty ES-14. Käytettyjen ES14-kaiuttimien hinnat liikkuvat 700–1 600 euron välillä. ES-14 on konventionaalinen jalustakaiutin, mutta isohko sellainen ja taEpoksen suunnittelufilosofian eräs ytimistä oli mahdollisimman yksinkertainen jakosuodatin. Ensimmäinen Epos-kaiutin, Epos ES-20, esiteltiin maailmalle Heathrow Penta -messuilla vuonna 1984. Marshall teki työtä käskettyä ja kehitti Monitor Audiolle MA R252-, MA R352-, MA R852/MDja MA R952/MD -kaiuttimet, joista varsinkin hyvin myynyt R352 antoi suuntaa Marshallin tuleville omille kaiuttimille: edullisessa jalustakaiuttimessa oli poikkeuksellisen iso kotelo. Tämän yksinkertaisemmaksi se ei voi enää tulla: diskantille vain yksi 3,3 mikrofaradin kondensaattori. Sinänsä asialliset banaaniplugin ottavat liittimet paljastavat kaiuttimen lähes 35 vuoden iän. Aluksi yritys tarjosikin vain konsulttiapua oem-elementtivalmistajille, mutta ryhtyi pian valmistamaan omia kaiuttimia. Erityisesti häntä kiinnosti elementtitekniikka. . (nro 206) 5/2021 55. Nämä kaiuttimet poikkesivat lähes kaikista kilpailijoista siten, että kaiutinelementit, mukaan lukien diskantin metallikalotti, oli valmistettu itse. epos eS-14 Ehkä merkittävin Epoksen kaiuttimista on ES-14, jonka loppuun asti mietitty ja aikanaan radikaali tekniikka tuottaa nykymittapuullakin ensiluokkaista ääntä, joka inspiroi yhä monia.
Kaiuttimen mukana toimitettiin myös refleksiputkien vaahtomuovitulpat bassotoiston säätämiseksi. . vanomaista korkeammalla (50 senttimetriä) kotelolla. omat elementit Molemmat ES-14-kaiuttimen elementeistä ovat siis Eposin itsensä valmistamia Robin Marshallin ohjeiden mukaan. Korkeat taajuudet toistetaan 26-millimetrisellä alumiinikartioisella kalotilla, jossa on erittäin suuri kaksoismagneetti ja kiinteä suojaverko. Alle 3,3 kilohertsin taajuuksia toistaa halkaisijaltaan 200-millimetrinen muovikartioinen bassokeskiääninen. Lisäksi elementit ovat uppoasennettu ilman reunaheijastuksia aiheuttavia saumoja. Etulevystä kaksi kolmasosaa on 13-millimetristä mdf-levyä, johon lähes koko etulevyn levyiset suorakaiteen muotoiset elementtien valetut kiinnityslevyt on kiinnitetty tukevilla kuusiokolopulteilla. Alunperin elementissä oli myös kiinteä vaiheplugi, mutta Mk1-versiossa vaiheplugi on jätetty pois. Elementin erikoisuus on erittäin lyhyt, vain 5-millimetrinen puhekelan käämitys 17 millimetriä pitkässä magneettiraossa (niin sanottu underhung-rakenne), kun tavanomainen ratkaisu (overhung) olisi lähes päinvastainen. Epos ES-14 oli yksi ensimmäisistä kaiuttimista, jossa oli alumiininen metallikalottidiskantti. Kotelo on siis refleksikuormitettu kaiuttimen takana olevan putken kautta (halkaisija 70 millimetriä ja pituus noin kahdeksan tuumaa). Yhdistelmä tekee rakenteesta vankan. Kallis ratkaisu varmistaa, että puhekela näkee yhtenäisemmän magneettikentän ja sitä kautta parantaa elementin lineaarisuutta, pienentää säröä ja lisää lämpövakautta. Kotelo on sekä päältä että sisältä(!) viilutettua 19-millimetristä mdf-levyä. Kotelon sivuseinien välissä on rakennetta tukevoittava alumiinitanko. HIFIN HISTORIAA: EPOS ES-14 56 5/2021 (nro 206). Marshall perusteli metallikalottia sillä, että ehkä . Sen ulkoripustus on kumia ja mallia inverted eli käännetty ja molempiin suuntiin samalla tavalla joustava. Kotelossa on refleksiviritteiseksi kaiuttimeksi poikkeuksellisen runsaasti vaimennusainetta, joka on tässä tapauksessa solurakenteeltaan avointa vaahtomuovia
Alla kaiuttimen toistovaste suoraan ja 45°sivusta. Voiko ES-14:n jakosuodatinta edes kutsua jakosuodattimeksi. Ensimmäisen Epoksen hengessä ja Finkin tietotaidolla suunnitellun Fink-Epos-kaiuttimen uumoillaan saapuvan myyntiin syksyllä 2021. n (nro 206) 5/2021 57. Kun TGI PLC päätti lopettaa Epos/MordauntShort-toiminnan vuonna 1999, Epos-osa myytiin Creek Audion toimitusjohtajalle Michael Creekille. Hyvin epätavallinen ratkaisu brittiläisittäin, sillä perinteisesti heillä on ollut tapana käyttää jyrkkiä ja usein monimutkaisia suotimia. Ääni on kaikessa tavanomaisuudessaan vangitseva, elävä ja läpinäkyvä kera erinomaisen erottelun. 1 600 €) Rakenne 2-tie, bassorefleksi Toistoalue 36 Hz 20 kHz Herkkyys 86 dB/W/m Nimellisimpedanssi 8 Ohm Jakotaajuus 3,3 kHz Diskantti 26 mm alumiinikalotti Basso/keskiääni 200 mm muovikartio Vahvistinsuositus 35–100 W Mitat (l x k x s) 229 x 508 x 305 mm Paino 10,9 kg/kpl Kotelo on tukevaa tekoa, ja sivuseinät on tuettu erikseen alumiinitangolla. Epostoimintoja ohjaa nyt Finkin ja entisen Epos-myyntijohtajan David Jefferysin tiimi. Miellyttävä ääni silti!” Still alive Alkuperäisen Epoksen tarina on siis kuitenkin melko lyhyt. Profiili on hyvässä balanssissa, ja äänialueet integroituvat toisiinsa. keraamista ainetta lukuun ottamatta ei ole muuta materiaalia kuin metalli, jolla kalotin kalvon taipumisen aiheuttamat osittaisvärähtelyt saadaan siirrettyä kuuloalueen ulkopuolelle. Vuonna 1988 Epos oli siis jo myyty Mordaunt-Shortille, jonka TGI PLC -konserni oli ostanut vuotta aiemmin. Mallista on kaksi kehitysversiota, Mk1 ja Mk2, joissa tosin on vain pieniä tviikkausia. Elementtien alumiinilaipat muodostavat osan etupaneelista. Bassokeskiäänelle ei ole ollenkaan suodatusta. Suunnitelma on tuoda markkinoille upouusia Epos-kaiuttimia legendaarisen merkin elvyttämiseksi. Hän on julkisesti ilmoittanut ottavansa huomioon Epoksen perustajan Robin Marshallin epätavalliset ajatukset ja ainutlaatuiset historialliset tuotteet. Marshallin ratkaisu edellytti, että bassoelementti oli räätälöitävä tarkoitukseen siten, että sen vaste laskee luonnollisesti ensiksi kuusi ja sitten asteittain 12 desibeliä per oktaavi diskanttiin sulautuen. Ja tarvittaessa toisto ulottuu yllättävän alas. Ensimmäinen oli Epos ES-20. Stereokuvan laajuus ei tosin ole valtava, ja ehkä toisto hiukan kovettuu menon kiihtyessä. Onko siitä ES-14:n veroiseksi. Epos ES-14 Mk1 Hinta n. Niinpä Michael Creek palkkasi yhden Epoksen alkuperäisistä kaiutininsinööreistä, Phil Knightin, joka oli tiiviisti mukana Epos-kaiuttimien kehittämisessä 20 vuoden ajan. Epos soi luonnollisesti ja sen keskialueen toisto on todella koherentti. uusi alku Vuonna 2020 Creek myi Epoksen kaikki toiminnot saksalaisen FinkTeamin perustajalle Karl-Heinz Finkille. Kalliina ja massiivisena lattiakaiuttimena se ei kuitenkaan ottanut tuulta alleen. Se on nimittäin niin yksinkertainen kuin voi vain olla. Robin Marshall ei ollut tietenkään ainoa, joka uskoi minimaaliseen loivaan jakosuodatukseen. Siinä kaikki. Epos ES-14 mk1:n impedanssija vaihevaste (yllä). Etukäteen ajatellen Finkillä on siihen kaikki edellytykset. Diskantille on 2,2 mikrofaradin sarjakondensaattorilla (tai 3,3 mikrofaradin riippuen versiosta) toteutettu ensimmäisen asteen ylipäästösuodatus. Parasta on toston tietty oikea-aikaisuuus ja vaivattomuus. Se on kytketty suoraan takapaneeelin tuloliittimiin. Kaikkiruokaisuus musiikin suhteen on hyvä. Esimerkkikaiuttimemme on versio Mk1. Sisäinen johdotus on ajalle tyypillistä paksusäikeistä kaapelia. Kaupan myötä Marshall siirtyi Mordaunt-Shortille kaiutinsuunnittelun pääinsinööriksi. Kotelossa on refleksikoteloksi epätavallisen paljon vaimennusainetta ja vieläpä erikoisesti vaahtomuovia tyypillisen polyesterivanun sijasta. Toki kilometrit kuuluvat rennohkossa basson iskussa, mutta toistokaistan painotus on hyvällä tavalla ajaton. Tässä vielä vakiokuuntelijamme Heikki Kivelän kuuntelukommentit: ”Ei uskoisi, että kyseessä on yli 30 vuotta vanha kaiutin. Eikä hän uskonut, että tekstiilidomea vaimentamalla päästäisiin parempaan lopputulokseen. Ensiksi syntyi tämä legendaarinen ES-14 vuonna 1986, ja sen kompaktimpi versio Epos ES-11 julkaistiin vuonna 1990, kuitenkin jo Mordaunt-Shortin alaisuudessa. ääni Epos ES-14 on saanut aikoinaan aikamoista suitsutusta muun muassa Stereophile-lehdessä – eikä suotta. Epos suunnitteli ja valmisti aikoinaan itse omat elementtinsä. Vaihekäyttäytyminen on hillittyä ja impedanssivaste ongelmaton. Jakosuodin. Molemmat kaiuttimet ovat yhä erittäin haluttuja, mutta himoituin on Epos ES-14. Seuraavat kaksi mallia ovatkin sitten kokonaan toinen tarina. Loiva suoto tarkoittaa yleensä myös lineaarista aikaja vaihekäyttäytymistä. Hän perusteli ratkaisua sillä, että laajempi siirtymäalue kahden elementin välillä tarkoittaa hallitumpaa säteilyä yli koko toistoalueen erityisesti sivulta kuunneltuna, jolloin nopean muutoksen kahden melko erilaisen suuntakuvion välillä havaitsee herkemmin. Bassotoisto on hieman vaimean puoleinen, mutta toisaalta napakka ja erotteleva. 5 900 mk/pr (1988, nykyrahassa n. Creek-yhteistyö paljasti Epos-brändiin liittyvät vahvuudet, mutta myös heikkoudet ja kehityskohteet. Robin Marshall ehti suunnitella oman yrityksen puitteissa vain muutaman kaiuttimen
Ja tietenkin paljon muuta. Seuraavassa numerossa: Kokeilussa upea Cambridge Audio Evo 150 -all-in-one-vahvistin, kera laadukkaiden kaiuttimien joko tasolle, jalustalle tai hyllyyn. Kokeilussa 55-tuumainen Xiaomi Mi TV P1. 58 5/2021 (nro 206). Rakensimme komeat ja Suomessa suunnitellut pilarikaiuttimet, joiden osat maksavat yhteensä vain 200 euroa. Kaiuttimien rakennussarjoille on edelleen kysyntää, vaikka aikoinaan vallinnut rakennusbuumi on enää vain haalea muisto. Nyt vuorossa ovat televisiot. Vihdoinkin täällä! Kokeilussa Reavon UBR-X100 eli kauan odotettu moneen pystyvä paremman luokan bluray-soitin. Laatutietoisen musiikinystävän tyylikäs matkakuulokevahvistin: Mcintosh MHA50 Avaimenperälamppu on kätevä apuväline moneen valoa kaipaavaan tilanteeseen – varsinkin, kun sille luvataan peräti 240 lumenin valoteho. Testissä Technicsin upea SU R1000 -integroitu stereovahvistin. Seuraava AVPlus ilmestyy lokakuun puolivälissä. Muistathan vierailla verkkosivuillamme osoitteessa www.avplus.fi Tällä sivulla esitetyt tiedot voivat muuttua. Xiaomi valloittaa vauhdilla matkapuhelinmarkkinoita hyvällä hintalaatusuhteellaan. Samalla siis kompaktien, keskihintaisten jalustakaiuttimien vertailu
info@simex.fi . Maahantuonti: Simex Oy . www.simex.fi . 09-41500210 RAKASTETTUA ÄÄNTÄ JO VUODESTA 1972 ALKAEN POLK AUDION UUSI MALLISTO JULKAISTU Reserve-mallisto alkaen 549,90€/pari Signature Elite -mallisto alkaen 249,90€/pari Monitor XT -mallisto alkaen 179,90€/pari
K E F K C 6 2 Ä L Ä A N N A KO O N H Ä M Ä T Ä. Se on luotu käyttämällä innovatiivista KEF-tekniikkaa, mukaan lukien uraauurtava Uni-Core ™ -tekniikka. Jalkapallon kokoisessa KC62: ssä on kaksi 6,5 tuuman elementtiä, joita ohjataan D-luokan vahvistimien 1000W teholla. Älä anna koon hämätä. KEF KC62 SUURI PIENI SUBWOOFER KC62 on uskomattoman pienikokoinen subwoofer, joka tarjoaa syvän ja tarkan basson mukaansatempaavaan musiikki-, elokuvaja pelielämykseen