AUDIO • VIDEO • MOBIILI • UUSI TEKNIIKKA Suomen Suurin uuden tekniikan erikoiSlehti • 5-6/2019 (nro 189) W W W .A V P L U S .F I A V P L U S 4 /2 19 ErilainEn pikakamEra Canon Zoemini S Helpotusta Helteeseen Vertailussa ilmanviilentimet Mainio Matkakaiutin UE Wonderboom 2 ANDROID-KUNINKAAT VASTAKKAIN RoHkeasti RetRo JBL L100 Classic kotiteatteRin kiViJalka Vertailussa viisi erilaista subwooferia paRiVeRtailussa Huawei p30 pRo & saMsung s10 plus päiVityksellä paReMpaan Sonos Amp
Digilehteen siirryttiin pääosin rajusti kohoneiden painoja postituskustannusten johdosta sekä tilaajiemme (yli 70 %) halusta lukea lehteä digitaalisessa muodossa. Myös me täällä toimituksessa jäimme kaipaamaan paperilehteä. AVPlus on siis saatavana seuraavasta numerosta lukien jälleen paperilehtenä ja paperilehden tilaukseen kuuluu jatkossa myös digi-/verkkolehti ilman lisämaksua! Toki AVPlus tulee olemaan saatavana edelleen myös edullisena, kätevänä ja vuorovaikutteisena digilehtenä, jonka valtaosa tilaajistamme onkin ottanut omakseen, ja uusin numero on edelleen luettavissa myös mobiiliystävällisenä verkkolehtenä. Myös uusia digilehden tilaajia on tullut ja tulee kokoajan lisää. lisätietoa: avplus.fi/takaisinpaperiin ja/tai avplus.fi/vanhattilaajat Terveisin, Teppo Hirvikunnas Vastaava päätoimittaja ja kustantaja Paluu vanhaan?. 5-6/2019 3 Pääkirjoitus www.avplus.fi toimitus@avplus.fi VastaaVa päätoimittaja: Teppo Hirvikunnas 050 360 1450 teppo.hirvikunnas@avplus.fi toimituspäällikkö: Heikki Kivelä heikki.kivela@avplus.fi toimitus: Marko Auvinen Magnus Fredholm Jiri Koivuniemi Sanna Lipponen Mats Meyer-Lie Kari Nevalainen Joni Nikkola Janne Soilakari ulkoasu: Kari Laine kari.laine@avplus.fi julkaisija ja kustantaja: AVPlus Media Oy / Teppo Hirvikunnas mediamyynti: Teppo Hirvikunnas 050 360 1450 teppo.hirvikunnas@avplus.fi asiakaspalVelu: Sähköposti: tilaukset@avplus.fi Verkossa: www.avplus.fi AVPlus on saavuttanut lyhyessä ajassa laajan ja vakiintuneen lukijakunnan. Tämän mahdollisti tekemämme uusi kysely, sen perusteella tehty tilauksen pieni hinnan tarkistus sekä painokuluissa aikaansaatu säästö (painopaikka, paperilaatu ja ja paino). Kaikki vanhat paperilehden tilaajat ja nykyiset digitilaajat voivat päivittää tilauksensa paperilehteen (sisältäen digilehden) ja heille myös hyvitetään jäljellä oleva tilauskausi. Mutta moni lukija jäi silti kaipaamaan perinteistä paperilehteä ja osa myös lopetti tilauksensa kun paperilehti loppui. Huolimatta yleisesti kohonneista painoja postikuluista sekä digilehden suosiosta, olemme päättäneet jälleen kokeilla paperikonetta eli aloittaa uudelleen lehden julkaisemisen paperilehtenä. PS. Niin, ja samalla AVPlus myös uudistuu: Luvassa on siis kevyesti päivitetty ulkoasu, jäsennellympi sisältö ja enemmän grafiikkaa ja kuvia. Lehdellä ja verkkosivuilla on kuukaudessa parhaimmillaan yi 50.000 lukijjaa. Ja samalla tietenkin saada lehti halvemmalla. Jopa 73 % tilaajistamme siirtyi digilehden lukijoiksi ja kolmen numeron verran saatavana ollut uusimman numeron verkkolehtikin on saanut suorastaan “liian” hyvän vastaanoton. Tämä on paljon! Myös lehden viime vuoden puolella toteutettu digisiirtymä otettiin hyvin vastaan
50 s. 36 SUBBARIT VERTAILUSSA. s. 4 5-6/2019 ANDROID KUNKUT VASTAKKAIN s. 66 HIFITOISTO BEMARIIN PARHAAT TÄYSLANGATTOMAT. 58 s
26 ILMANVIILENTIMET KOKEILUSSA s. 5-6/2019 5 MUSON UUSI PAINOS s. Vertailu: Samsung vs. Huawei.................58 Tiukkaa vääntöä Androidkuninkuudesta Projekti: Parannetaan uuden auton äänentoistoa Osa 2..................66 Kaksiosaisessa juttusarjassamme katsotaan, miten uuden auton äänentoiston saisi nostettua toiseen potenssiin. All-In-One: Naim Mu-So Gen2........................32 Pojasta polvi paranee Uutuus lunastaa lupauksensa. 16 HIGHEND MESSURAPORTTI s. Vertailu: Ilmanviilentimet...........................26 Kesähelteille helppoa ja edullista viilennystä. Bluetooth-kaiutin: Ultimate Ears Wonderboom 2..............................54 Ultimate Earsin päivitetty Wonderboom 2 on hinta– laatusuhteltaan loistava kompakti bluetooth-matkakaiutin. Vertauilussa viisi erikokoista mallia puolentoista tuhannen euron molemmin puolin. Kolumni: Subbarilla ja säädöillä uutta pontta äänentoistoon..............35 Kolumnistimme Jiri Koivuniemi ei enää pohdi vaan tämä on TÄYTTÄ ASIAA. 32 s. Verkkosoitin/esivahvistin: Advance Acoustic Smart UX1..........................................80 Advance Acousticin Smart UX1 tarjoaa kaiuttimia lukuun ottamatta kaiken samassa paketissa. Elokuvat...............................................74 Käsittelyssä alkukesän kolme kovinta tapausta valkokankaalla. Hifin Historiaa: JBL L100 Century.........................76 Amerikkalaisen JBL:n 4310 -ammattilaismonitorista tuli pienin muutoksi valmistajansa yksi kaikkien aikojen suosituimmista kaiuttimista. Monihuone/vahvistin: Sonos Amp.........................................52 Jos olohuoneeseen etsii yksinkertaista mutta monipuolista vahvistinta, Sonos Amp on siinä sarjassa todella vahvoilla. Seuraavassa numerossa........84. Vimpaimet: Reckhorn BS-200 Body Shaker.....................................10 Body Shaker kuulostaa joltain kuntoilulaitteelta tai selluliitin poistajalta TV-shopista, ja voihan tätä siihenkin käyttää. Pikakamera: Canon Zoemini S...........................12 Pikakamera, jossa kevyt digikamera kohtaa valokuvatulostimen. 10 TUTINAA TUOLIIN SISÄLTö Pääkirjoitus................................................3 Uutiset......................................................6 Tuoreimmat uutiset ja ajankohtaisimmat asiat sekä perinteisen että uuden tekniikan maailmasta. Kuulokkeet: Master & Dynamic MW07.....50 Täyslangattomat MW07kuulokkeet tarjoavat erinomaista ääntä ja käyttömukavuutta samassa paketissa. Kaiuttimet: JBL L100 Classic.............................78 Legendan uusi elämä eli JBL L100 Century = JBL L100 Classic. Kuulokkeet: Denon AH-GC30............................46 Denonin uudet AH-GC30vastamelukuulokkeet tarjoavat pakotonta toistoa ja luonnollisen kuuloisen vastamelutoiminnon. Mutta ei ihan halvalla. Äänilevyt.............................................72 Tämänkertaisissa levyarvioissa tarkastellaan äänen ja rytmin fuusiota. Vertailu: 5 erilaista subbaria.....................36 Basso on hyvän toiston perusta ja kotiteatterijärjestelmän kivijalka. Raportti: MOC 2019...........................................16 Megaraportti Euroopan suurimmilta hifimessuilta
Runko on niissä täysmetallinen, ja pinnassa on huurrepinnoitus. TUIKKU ja TUIKKU Mini -sytyttimet puolestaan on varustettu akun tasosta ilmoittavilla valoilla. Se on saatavilla kotimaassaan heti viiden erivärisen rannekevaihtoehdon kera. Kädensijojen pituus on 20 ja 12 senttimetriä. Nfc-version akku on 125 milliampeeritunnin kapasiteetillaan hieman pienempi, joten myös kesto on vaatimattomampi 15 päivää. Kellossa on nyt kuusiakselinen kiihtyvyysmittari, 50 metriin saakka vedenpitävä rakenne, AliPay-maksupalvelu myös offline-tilassa sekä Xiaomin XiaoAI-avustaja valmistajan omien laitteiden hallintaan. Hinnat ovat seuraavat: KAARI LOIMU X2 39,95 euroa, KAARI TUIKKU 29,95 euroa, KAARI TUIKKU Mini 29,95 euroa ja KAARI ROIHU X FROSTED EDITION 29,95 euroa. Uuden sukupolven KAARI-sytyttimistä LOIMU X2 on iskunkestävä ja IP57-sertifioidusti pölynja vedenkestävä. Siinä on nyt näyttävämmät ulkokuoret, sytytyskärkiä ja kestävyyttä on parannettu ja akku vaihdettu kolmanneksen tehokkaampaan ja paremmin kylmyyttä kestävään. Lisätiedot: https://kaarilighters.com X iaomi julkisti juuri Kiinassa uuden Mi Band 4 -aktiivisuusrannekkeen. Mukana tulee myös vyökotelo, karbiinihaka ja heijastava kaulanauha. Aktiivisuusrannekkeen hinta kotimarkkinoilla Kiinassa on 169 juania eli vain hieman yli 20 euroa. Langaton yhteys hoituu vähän energiaa käyttävällä bluetooth 5.0 le:llä. KAARI-sytyttimissä on liekin sijaan plasmakaari, jonka lämpötila on 1 100 celsiusastetta. Eurooppaankin sen voi odottaa tulevan pian. Sen luvataan toimivan kaikissa asennoissa, myös sateella, myrskyssä ja pakkasessa. Ram-muistia rannekkeesta löytyy 512 kilotavun verran ja tallennustilaa 16 megatavua. Uutiset Suosituista KAARIplasmasytyttimistä uusi sukupolvi parannetuilla sytytyskärjillä S uomessa suunnitelluista KAARI-plasmasytyttimistä on ilmestynyt toinen sukupolvi. Yhdellä akunlatauksella luvataan sata sytytyskertaa. ROIHU X FROSTED EDITION -sytyttimet ovat myös metallikuorisia ja huurrepinnoitettuja. Uutta on led-taskulamppu kahdella teholla sekä teleskooppivarsi. Ensimmäisen sukupolven sytyttimiä on niiden markkinoinnista vastaavan Jani Tuomisen mukaan myyty runsaassa vuodessa 100 000 kappaletta. Polttoainesytyttimistä ne eroavat siten, että ne toimivat sähköllä ja ovat ladattavissa uudelleen. Perusversiossa on 135 milliampeeritunnin akku, ja sen kestoksi Xiaomi ilmoittaa 20 päivää. Lisätiedot: https://www.mi.com Xiaomilta ilmestyi uusi Mi Band 4 -aktiivisuusranneke – värinäyttö ja 50 metrin vedenkestävyys edulliseen hintaan 6 5-6/2019. Niiden kärkien kaksoisplasmakaari on suunnattu yläviistoon. Se tarjoaa viimevuotisesta Mi Band 3:sta poiketen amolednäytön 0,95 tuuman koossa ja 240 pikselin resoluutiolla. Lataus tapahtuu puhelimen tapaan usb:n kautta. Tarjolla on myös nfc-lähimaksuja tukeva versio
Tässä vaiheessa ei ole vielä tietoa, milloin Xcover 4s nähdään Suomessa, mutta ainakin Italiassa se saapuu kauppoihin heinäkuussa. Takana on 16 megapikselin kamera, jossa on f/1,7-aukkosuhde. Molemmat ovat täyslangattomille suuria lukemia. Koonnut: Joni Nikkola C ambridge Audio jatkaa uusien alueiden valloitustaan. Siinä on panostettu ennen kaikkea kestävyyteen, sillä se on saanut MIL-STD 810G -sertifikaatin. Pölynja vedenkestävyydestä puhelin on saanut ip68-luokituksen, joten se kestää upotuksen 1,5 metrin syvyyteen 30 minuutiksi. Etupuolella taas on viiden megapikselin kamera, jossa on f/2,2-aukkosuhde. Tarvittaessa tilaa saa lisää microSD-muistikorttipaikan avulla. Niistä yhdeksän tuntia tarjoavat kuulokkeet, minkä jälkeen napit ovat ladattavissa latauskotelon avulla neljä kertaa uudelleen täyteen. Niiden hinta kuitenkin on Yhdysvalloissa vain 129,95 dollaria, mikä on 30 dollaria vähemmän kuin esimerkiksi Applen AirPodseilla. Ram-käyttömuistia löytyy kolme gigatavua ja tallennusmuistia 32 gigatavua. Kaikista näistä ominaisuuksista voisi olettaa, että kuulokkeet olisivat selvästi keskivertoa kalliimmat premium-mallit. Erityistä Melomania 1 -kuulokkeissa on se, että niiden akun luvataan kestävän jopa 45 tuntia. Mukana on Qualcommin puheääntä selkeyttävä cVc-teknologia. Lisäksi kuulokkeet ovat vedenja hienkestävät ipx5-sertifikaatin mukaisesti. Siellä hinta on 299,99 euroa. Lisätiedot: https://www.samsung.com/fi Täyslangattomat Cambridge Audio Melomania 1 -kuulokkeet tarjoavat 45 tunnin akunkeston yllättävän halpaan hintaan Samsung esitteli kovaan käsittelyyn tarkoitetun Xcover 4s -puhelimen 5,8 millimetrin elementit, joissa on grafeenikalvot. Sen pitäisi siis kestää tavallista paremmin iskuja ja tärähtelyä. Bluetooth 5.0 -yhteys tarjoaa jopa 30 metrin kantaman ja on varustettu parempaa audiotoistoa tarjoavilla aacja aptx-koodekeilla. Viime vuonna esitellyn Edge-highend-malliston ja aptX HD -vinyylisoittimen jälkeen yhtiö on esitellyt ensimmäiset täyslangattomat kuulokkeensa. Järjestelmäpiiri on Samsungin oma Exynos 7885. Kuulokekuuntelun ystäville mukana on perinteinen 3,5 millimetrin liitäntä. Niiden luvataan tarjoavan kestävyyttä ja joustavuutta. Kuulokkeissa on S amsung on esitellyt uuden Xcover 4s -älypuhelimen. Lisätiedot: https://www.cambridgeaudio.com https://www.highendstudio.fi 5-6/2019 7. Akku on melko vaatimaton 2 800 milliampeeritunnin kapasiteetillaan, mutta lataus tapahtuu nykytyyliin usb-c:llä. Hintaa ja saatavuutta Suomessa ei ole vielä vahvistettu, mutta niitä odotellaan markkinoille pian. Lcd-näyttö on kooltaan viisi tuumaa ja yltää 1 280 x 720 pikselin tarkkuuteen
Prosessoriarkkitehtuurina tulevassa konsolissa on AMD:n Zen 2. Tallennus tapahtuu ssd-levylle, mikä myös auttaa nopeudessa. Luvatut ominaisuudet vastaavat pitkälti sitä, mitä Sony on lupaillut tähän mennessä PlayStation 5:n osalta. Lisätiedot: https://www.xbox.com Microsoft kertoi seuraavasta Xboxpelikonsolistaan – 8k-grafiikka, säteenjäljitys ja nelinkertaisesti tehoa Marantz esitteli edullisemman all-in-one-soittimen Melody X -sarjaan M arantz on esitellyt edullisemman Melody X M-CR412 -all-in-onelaitteen hiljattain julkistetun Melody X CR-612:n rinnalle. Lisätiedot: https://www.marantz.fi 8 5-6/2019 Oikaisu Como Audio Solo -testiin Edellisessä AVPlus-numerossa (4/19) olleessa Como Audio Solo -pöytäradion testissä oli virhe. Grafiikkamuisti on nopeaa GDDR6-tyyppiä. Vahvistimen luvataan myös selviävän helposti neljän ohmin kuormasta, eli sen ei pitäisi olla nirso kaiuttimien suhteen. Hinta ja saatavuus Suomessa eivät ole tätä kirjoitettaessa vielä tiedossa. Uutiset M icrosoft esitteli vastikään E3-messujen esityksessään ensimmäisiä tietoja tulevista Xbox-pelikonsoleista. Grafiikka piirtyy parhaimmillaan 8k-tarkkuudella, ja kuvataajuus yltää 120 ruutuun sekunnissa. M-CR412 soveltuu esimerkiksi television kaveriksi senkin vuoksi, että se osaa käynnistyä automaattisesti havaitessaan audiosignaalin. Ohjeissa on tieto kanavien tallentamisesta pikavalintoihin.. Konsoli tukee PlayStation 5:n tapaan säteenjäljitystä. Niiden työnimi on tässä vaiheessa Project Scarlett. Tekstissä väitettiin, että radion kanavahausta ja muistipaikkojen asettamisesta ei kerrota suomenkielisissä käyttöohjeissa mitään. Myöskään AirPlaytä tai Chromecastia ei löydy. Tehoa löytyy 2 x 60 wattia ja tarvittaessa laitteella voi ajaa CR-612-mallin tapaan neljää kaiutinta. Säästetty on kuitenkin siinä, ettei CR-412:ssa ole sisäänrakennettuja suoratoistopalveluita eikä puheohjausta. Virkistystaajuus on muuttuva. Tehoa myllyssä luvataan olevan neljä kertaa nykyisen Xbox One X -sukupolven verran. Myynnin luvataan alkavan ensi vuoden aikana. Tämä oli väärä tieto. Laitteen voi myös ohjelmoida tottelemaan television kaukosäätimen äänenvoimakkuuden säätöä, mykistystä ja toistolähteen valintaa. Langaton wifi-yhteys on sisäänrakennettuna. Mukana on cd-soitin, bluetooth-yhteys, kaksi optista sisääntuloliitäntää, usb sekä fmja nettiradiot. Toimitukset alkavat kesäkuun puolivälissä, ja Britanniassa hinta on 449 puntaa eli parisataa puntaa vähemmän kuin M-CR612:lla. Usb-a:n kautta voi kuitenkin ruokkia laitetta korkearesoluutioisella flac-, alac-, ja dsd-muotoisella musiikilla
Videon tallennuksessa ei ole aikarajoituksia, joten kuvata voi niin kauan kuin muistikorttia ja virtaa riittää. Ominaisuuksista löytyy myös hdr-kuvaus ja Google Lens, jonka avulla pystyy tunnistamaan esimerkiksi kuvassa näkyviä kasveja ja muita objekteja. Selfie-kameran kenno on tarkkuudeltaan viisi megapikseliä, ja sillä tapahtuu myös syväoppimista hyödyntävä kasvontunnistus. Tarkkuudeltaan se yltää HD+-tasolle eli 1 520 x 720 pikseliin ja kirkkaudeltaan 400 nittiin. Ne maksavat noin kymmenen euron verran kappaleelta, ja väreinä ovat pinkki, metsänvihreä ja jäänsininen. Akku on kapasiteetiltaan 3 000 milliampeerituntia. S1H:n alustavaksi hinnaksi on ilmoitettu 4 000 dollaria. päivä myyntiin saapuvan puhelimen hinta on Suomessa 119 euroa. Vaikka lopputuloksen ei olisikaan tarkoitus olla 6k-tasoista, on suuremmasta resoluutiosta kuitenkin apua, sillä se antaa rajausvaraa jälkikäsittelyyn. Budjettipuhelimille käyttöjärjestelmäpäivityksiä ei tavallisesti tarjota kovin pitkään. Ram-käyttömuistia löytyy kahden gigatavun verran ja sisäistä tallennustilaa 16 gigatavua. Sen tekee hintaluokassaan houkuttelevaksi kuuluminen Android One -ohjelmaan. HMD Global julkisti hiljattain uuden budjettiluokkaan kuuluvan Nokia 2.2 -älypuhelimen. Halutessaan tallennustilaa voi laajentaa muistikortilla 400 gigatavuun asti. Google-ominaisuuksista löytyy myös Google Assistant -puheohjaus, jota varten on myös oma painikkeensa. Toistaiseksi ei ole vielä kerrottu, onko rungossa muiden S1-sarjalaisten tavoin kuvanvakaaja. S1H kykenee kuvaamaan 6k-tasoista kuvaa 24 ruudun sekuntivauhdilla, Panasonicin mukaan ensimmäisenä täyskennoisena kamerana maailmassa. Lisätiedot: https://www.panasonic.com/fi Uusi Nokia 2.2 esitelty – Android One -puhelin 120 euron hintaluokkaan Panasonic panostaa videoon peilittömässä täyden kennon S1H-kamerassaan – 6k-kuvaa 24 kuvan sekuntitahdilla Marantz esitteli edullisemman all-in-one-soittimen Melody X -sarjaan 5-6/2019 9. Ensi syksynä yhtiöltä on tulossa uusi S1H-kamera, joka jatkaa viime vuonna Photokinassa esiteltyä täyden kennon S1-sarjaa. Nokia 6.2 -mallin ilmestymistä hieman odotettiin, sillä 6.1-puhelimen julkistamisesta on pian puolitoista vuotta. Takana on 13 megapikselin kamera f/2,2aukkokertoimella ja led-valolla varustettuna. Vesipisaralovella varustettu näyttö on kooltaan 5,71 tuumaa ja kuvasuhteeltaan 19:9. Vastaavasti 4k-tilassa nopeus yltää 60 kuvaan sekunnissa. Takakameraa terästää tekoäly, joka auttaa hämäräkuvien ottamisessa. Heinäkuun 8. Järjestelmäpiirinä on neliytiminen MediaTek Helio A22. Sen lataus tapahtuu micro-usbliitännän kautta ja viiden watin latausteholla. Tällä kertaa ilmoille kuitenkin putkahti vain 2.2-malli. Koska Android One ei salli kovin suuria muokkauksia käyttöjärjestelmään, puhelimessa ei ole myöskään valtavia määriä turhaa ja puhelinta hidastavaa ohjelmistoa. Ainoa Suomeen tuleva värivaihtoehto on musta, mutta Nokian historialle kumartavana ominaisuutena puhelimessa on vaihdettavat Xpress-on-muovikuoret, joiden avulla sen värimaailmaa pystyy vaihtamaan. Puhelimeen on sen ansiosta saatavilla päivityksiä ainakin kahden vuoden ajan ja tietoturvapäivityksiä kolme vuotta. Jos haluaa käyttää 16:9-kuvasuhdetta, kuva on tarkkuudeltaan 5,9k-tasoa, mutta kamera kykenee taltiomaan 30 ruutua sekunnissa. Lisätiedot: https://www.hmdglobal.com P anasonicin peilittömät järjestelmäkamerat ovat viime vuosina olleet videokuvaajien suosiossa. Järeämpi 3 + 32 gigatavun malli ei ole näillä näkymin tulossa Suomeen. Kuvasuhde on 6k-tasoisena 3:2. Liitäntöihin kuuluu myös perinteinen 3,5 millimetrin kuulokeliitäntä. Dynaamiseksi alueeksi luvataan vähintään 14 aukkoa, joten kameran pitäisi kyetä taltioimaan sekä valoisat että pimeät hetket
Täristin voidaan kytkeä periaatteessa Vartalon raVistaja Body Shaker kuulostaa joltain kuntoilulaitteelta tai selluliitin poistajalta TV-shopista, ja voihan tätä siihenkin käyttää. Etenkin elokuvien ja pelien matalissa ääniefekteissä suuri osa niiden tehoa on pikemminkin tuntokuin kuuloaistimusta. Massakappale liikkuu Rechorn BS-200 Body Shaker on periaatteessa kuin kaiutinelementti mutta ilman kaiuttimen ilmaa liikuttavaa kartiota. Tarjouksessa oleva, vain 49 euron hintainen Rechorn BS-200 Body Shaker on ensisijaisesti pelija kotiteatterikäyttöön tarkoitettu tuntoaistiin perustuva eräänlainen bassotoiston laajennin, jonka voi ruuvata pelituoliin, sohvaan, keittiöjakkaraan tai sänkyynkin niin halutessaan. BS-200 tärisee bassojen tahdissa ja aiheuttaa tunteen voimakkaasta bassotoistosta. Täristin pitää saada kiinni suoraan pintaan ja mahdollisimman tukevasti. Sohvantäristin Rechorn BS-200 Body Shaker 10 5-6/2019. Magneetti toimii tässä massana, jonka liike-energia välittyy eteenpäin kappaleeseen, johon se on kiinnitetty. Tukevasti kiinni Täristin kiinnitetään tuoliin tai sohvaan mahdollisimman tukevasti, sillä muuten sen aikaansaama liike ei välity eteenpäin tuolin tai sohvan rakenteisiin. Tässä tapauksessa magneetti sijaitsee halkaisijaltaan suuren puhekela sisäpuolella ja – päinvastoin kuin normaalissa kaiuttimessa – puhekela pysyy paikallaan ja jousella rakenteeseen kiinnitetty magneetti liikkuu musiikkisignaalin ohjaamana. Tosin sillä erotuksella, että täristimelle, ihan kuin mille tahansa subwoofer-kaiuttimelle, suositellaan käyttökohteesta riippuen 50–150 hertsin alipäästösuodatusta (tätä korkeammat taajuudet siis suodatetaan pois). Vai jääkö sittenkään. Sohvan yhteydessä suositellaan käytettäväksi kahta tai jopa useampaa täristintä, sillä täristimen on kyettävä liikuttamaan suurempaakin massaa – etenkin, jos sohvalla istuu vielä useampi henkilö. Istuin itsessään on hyvä varustaa jalkojen pehmusteilla (tai matolla), joilla on mahdollista vähentää tärinän turhaa siirtymistä lattiaan ja muihin rakenteisiin – naapurisovun säilyttämiseksi. Laite sopii myös autokäyttöön. K uten tunnettua, bassotaajuudet enemmänkin tunnetaan kuin varsinaisesti kuullaan. Esimerkiksi 10–50 hertsin bassotaajuuksien hitaasti, 10–50 kertaa sekunnissa vaihtelevat ilmanpaineaallot tuntuvat etenkin kovempaa kuunneltaessa kehossa ja saavat jopa seinät tutisemaan. Itse istuimestakaan ei saisi kuulua ylimääräisiä resonansseja. Pelikäytössä se toimii jopa eräänlaisena haptisena aistilähteenä pelitapahtumista, eikä matalien taajuuksien mieltä rauhoittavaa ja kuntouttavaa vaikutustakaan voi kiistää. Siinä on siis vain pelkkä magneetti ja puhekela. Tuolin ja sohvankin pohjaan pitää useimmiten rakentaa erillinen tukirakenne tai tukilevy, johon täristin tai täristimet saadaan kiinnitettyä. Kytkentä Täristin kytketään vahvistimeen ihan samalla tavalla kuin mikä tahansa kaiutin. Hiljempaa kuunneltaessa fyysinen tuntemus jää tietenkin kokematta
Näennäisesti halpa hinta muuttuu toki äkkiä kalliimmaksi, kun mukaan lasketaan lisävahvistimen hankinta. 5-6/2019 11 Teksti: Teppo Hirvikunnas Kuvat: Teppo Hirvikunnas. Pääkaiuttimina olivat Klipsch RP-600M -jalustakaiuttimet. Musiikinkuuntelussa täristin toki täristi istuinta, mutta tuntuma oli jotenkin epäluonnollinen ja eri tahdissa korvan kanssa. Magneetti toimii massana, jonka liike-energia välittyy eteenpäin kappaleeseen, johon se on kiinnitetty. Erityisen mielenkiintoinen käyttökohde oli oma henkilökohtainen terapiatuoli tai vuode. Täristin antoi efekteille uuden ulottuvuuden, mutta vain jos pääkaiuttimien toistokin ulottuu riittävän alas tai setissä on mukana erillinen subwoofer. Tämä lisää audiovisuaaliseen leffakokemukseen haptisen, tuntoaistittavan elementin. Vahvistimena oli toimituksemme NAD-vahvistin, jolle signaali ohjattiin Denon AVR-X3500H -av-viritinvahvistimen subwoofer-lähdöstä. Kaikkein paras efekti, jos sitä nyt sellaiseksi voi kutsua, saatiin toistamalla pelkällä istuimeen tai sänkyyn kiinnitetyllä täristimellä puhdasta matalataajuista siniaaltoa. Ruotsalainen Ljudiaverkkokauppa myy todella pienikokoista 40-wattista subbarivahvistinta alle 70 eurolla. Täristin ei ole mikään varsinainen lisäbasso vaan ainoastaan lisäefekti. Kannattaa kokeilla. + Edullinen + Toimii kuten pitää + Kokeilun arvoinen – Hankala kiinnittää – Ei musiikille – Vaatii lisävahvistimen . Tällaisella matalataajuusterapialla on todettu olevan rentouttava vaikutus, ja se toimii jopa erilaisten oireiden ja sairauksien hoidossa. Tämä on vähän sääli, sillä esimerkiksi tämä Rechorn BS200 Body Shaker antoi kotiteatterissa matalille efekteille aivan uudenlaista voimaa, vaikka yleisäänenvoimakkuus oli edelleen naapuriystävällisellä tasolla. Suositeltava tapa on käyttää erillistä vahvistinta, jossa on alipäästösuodatin ja tasonsäätö basson voimakkuudelle. Niin tai näin, niin ainakin rentouttava vaikutus sillä on. Elokuvan lfe-kanavan jyrähdykset muutetaan suoraan rakenteen tärinäksi ja värähtelyiksi. Sohvan yhteydessä suositellaan käytettäväksi kahta tai jopa useampaa täristintä, sillä täristimen on kyettävä liikuttamaan suurempaakin massaa. Pelikäytössä tilanne on samanlainen. Jos tärinän taso pidettiin hyvin pienenä, niin homma toimi paremmin, mutta tällöin laitteesta ei ollut oikein mitään iloa. n Rechorn BS-200 Body Shaker Hinta 49 € Maahantuoja/edustaja Hifitalo Lisätietoja Tuotelinkki Tehonkesto (RMS/peak) 100 W/200 W Impedanssi 4 Ohm Suositeltava jakotaajuus 50–150 Hz Mitat (halkaisija x korkeus) 158 x 45 mm Paino 1,2 kg Rechorn BS-200 Body Shaker on periaatteessa kuin kaiutinelementti mutta ilman kartiota, eli siinä on vain pelkkä magneetti ja puhekela. Infrataajuudet kehossa saivat mielen rauhalliseksi ja melkein unikin tuli. . Reckhornin tarkoitukseen soveltuva vahvistin maksaa noin 280 euroa. Settiä kuunneltiin myös kuulokkeilla. Elokuvissa tilanne oli toinen. Tällöin suodatus on tehtävä passiivisesti jakosuodatinkelalla eikä basson tasoa päästä säätämään suuntaan eikä toiseen. Tämä toki nostaa kokonaisuuden hintaa. Vähän samaan tapaan kuin vaikka peliohjaimen täristin. Vaikka laite on sinänsä halpa, niin se vaatii seurakseen vahvistimen, joka nostaa kokonaishinnan helposti jo satoihin euroihin. Tärinää ja tutinaa Kokeilimme Reckhorn BS-200 Body Shaker -bassotäristintä toimistotuolissa, joka vastaa aika pitkälle myös pelituoleja, sekä kolmen hengen design-tyyppisessä nahkasohvassa, joka ei ehkä ihan vastaa tyypillistä perussohvaa, mutta sohva kuitenkin. Täristin kiinnitetään tuoliin tai sohvaan mahdollisimman tukevasti, sillä muuten sen aikaansaama liike ei välity eteenpäin tuolin tai sohvan rakenteisiin. Mutta se kuitenkin toimii kotiteatterissa, pelikäytössä varauksin ja terapiamuotona. Täristimen funktio on olla systeemissä eräänlaisena lisäefektinä. Myös pelikäyttöön täristin sopi hyvin. Ensimmäinen havainto oli, ettei kyse ole todellakaan mistään hifituotteesta. Ainesta moneen Joko bassotäristimiä ei tunneta tai sitten niillä on huono maine. Tällainen vahvistin saattaisi hyvinkin riittää pelikäyttöön vaikka kuulokkeiden kera. olemassa olevaan vahvistimeen pääkaiuttimien rinnalle
Kamera Canon Zoemini S 12 5-6/2019. Omaperäinen toteutus Canon Zoemini S poikkeaa perinteisemmistä pikakameroista monellakin tavalla. Laitteessa on perustehokas salamavalo, jonka voi kytkeä pois päältä tai automaattitilaan, sekä kahdeksan päälle kytkettävää led-täytevaloa esimerkiksi selfieiden kirkastamiseen. Zoemini S:n kevyehkö, 188 grammaa painava runko kätkee todellisuudessa sisäänsä yksinkertaisen kahdeksan megapikselin digikameran sekä taskukokoisen valokuvaprintterin. Muu onkin sitten Canonin tapauksessa mietitty uusiksi. Kameran valotus, valkotasapaino ja herkkyys (ISO 100–1 600) säätyvät automaattisesti, tarkennusetäisyys on 30 senttimetristä äärettömään ja objektiivi on mallia kiinteä ilman zoomia. Virtansa Zoemini S saa yhdysrakenteisesta litiumHiukan erilainen pikakamera Canonin tuore Zoemini S on fiksuilla ominaisuuksilla varustettu taskukokoinen laite, jossa kevyt digikamera kohtaa valokuvatulostimen – älypuhelinintegraatiolla totta kai. Myös kamerajätti Canon on päättänyt liittyä pikakameravalmistajien joukkoon ja tuonut hiljattain markkinoille kaksi konventioista poikkeavaa pikakameramallia, Zoemini S:n ja Zoemini C:n, joista saimme kokeiluun ensin mainitun. Vertailimme vuosi sitten kolmea uuden aallon pikakameramallia Fujilta ja Polaroidilta, joista jokainen toimii klassisella tyylillä: kuvan ottamisen jälkeen filmipaperilla käynnistyy kemiallinen reaktio, jonka tuloksena on valmis ja lähes aina hyvinkin uniikki valokuva. Oikeastaan ainoa varsinainen yhdistävä tekijä on itse pikakamerakonsepti, jossa käyttäjän ei juurikaan tarvitse tehdä muuta kuin ottaa kamera kauniiseen käteen, suunnata, laukaista ja odotella. H eti laukaisun jälkeen kuvan printtaavat ja kehittävät pikakamerat olivat tyystin hävitä markkinoilta noin vuosikymmen sitten, mutta nyt ne ovat tekemässä vahvaa paluuta
Käytännössä siis esimerkiksi puhelimella räpsittyjen kuvien printtaaminen onnistuu suoraan siirtämällä data bluetooth-yhteyttä hyödyntäen Zoemini S:lle, joka sitten tulostaa otoksen noin 50 sekunnissa. Kätevää ja vähemmän kätevää käyttöä Kuten sanottua, Zoemini S toimii hyvin pitkälti samalla tavalla kuin perinteisemmät pikakamerat. Myös etupuolen selfie-peilissä olevat apumerkit ovat todellista rajausta etäämmällä suoralta kädeltä kohti otetussa kuvassa. Tämä ei kuitenkaan tee itse kameran toteutuksesta kaikilta osin erityisen kätevää. Ensimmäinen kritiikin aihe kohdistuu kameran suljinpainikkeeseen. Laite ladataan mukana tulevalla micro-usb-kaapelilla, ja yhdellä latauksella voi tulostaa noin 25 kuvaa. Tälle kuvapinta-alalle käytössä oleva tulostustarkkuus on 314 x 600 kuvapikseliä. Lopullisen kuvan rajaamista ja sommittelua helpottamaan etsimeen on sisällytetty hennosti näkyvät apumerkit, mutta niistä on hyötyä lähinnä satunnaisesti valaistusolosuhteista riippuen. Verratessamme varsinaisia digikuvia iPhone SE:llä otettuihin referenssikuviin jäljessä ei sinänsä ollut mitään niin Sommittelun ja rajauksen helpottamiseksi etsimessä on eräänlaiset apumerkit, mutta ne eivät erotu kovin selvästi kaikissa valaistusolosuhteissa. Älypuhelin voi toimia myös kameran etäohjaimena, ja sillä voidaan sulkimen komentamisen lisäksi säätää salamavalon toimintaa ja määritellä vitkalaukaisu. 5-6/2019 13 Teksti: Heikki Kivelä Kuvat: Valmistaja & Heikki Kivelä. Näiden lisäksi kokonaisuudessa on muitakin hiukan erikoisia ratkaisuja. . Lisäksi näkymää vääristää kalansilmämäisyys. . Sen käyttö on siis periaatteessa todella helppoa ja onnistuu lapseltakin. Esimerkiksi ohjainsovellusintegraatio toimii vain yhteen suuntaan, eli älypuhelimesta saa kyllä kuvan Zoemini S:lle mutta ei toisinpäin. Tämän voi kylläkin sikäli antaa anteeksi, että kuvat saa halutessaan tallennettua micro-sd-muistikortille ja siirrettyä sitä kautta esimerkiksi tietokoneelle. Homma toimii siten, että varsinaiset värit sijaitsevat itse valokuvapaperissa, jossa on useampi kerros ja johon tulostin kohdistaa eriasteisia lämpöimpulsseja. Lopullinen kuva muodostuu siis tulostimen lämpövaikutuksen ja valokuvapaperin reagoinnin yhteispelillä. Sovelluksesta löytyy myös muun muassa Zoemini S:n käyttöohje (joskin tätä kirjoitettaessa vain englanniksi), erilaisia kuvatehosteita sekä kuvien jakomahdollisuus sosiaalisen median palveluihin. Yksi Zoemini S:n keskeisimmistä ominaisuuksista on se, että kamera toimii hyvässä yhteistyössä iOSja Androidälylaitteiden kanssa Canonin Mini Print -sovelluksen kautta. Se on sijoitettu laitteen kulmaan sillä tavalla huomaamattomasti, että nopeasti runkoon tarttuessa nappia tulee painettua vahingossa, jolloin kamera ottaa päällä ollessaan kuvan. Toinen marmatuksen aihe on etsimen melko kalansilmämäinen näkymä, joka tekee varsinkin vähän lähemmäksi tarkennettujen kuvien ottamisesta hiukan hankalaa. Jos siis tavoitteena on saada esimerkiksi ryhmäkuvassa kaikki osalliset samaan ruutuun, kannattaa reunoille jättää mieluummin liikaa kuin liian vähän tilaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei Zink-teknologialla toimiviin tulostimiin tarvitse koskaan lisätä mustetta. Kääntöpuolena taas on se, ettei tulostusjälki ole järin tarkkaa verrattuna varsinaisiin valokuvatulostimiin, mutta menettelee pienessä tulostuskoossa, kuten Zoemini S:n 2 x 3 tuuman (5,08 x 7,62 cm) käyttämässä tulostuspaperissa. polymeeriakusta, jonka kapasiteetti on 700 milliampeerituntia. Jonkinlainen muovireunus tai korostus painikkeen ympärillä estäisi luultavasti tätä tapahtumasta. Valokuvatulostin taas hyödyntää niin kutsuttua Zinkeli Zero ink -teknologiaa, jossa kuvan muodostaminen tapahtuu lämmön avulla
Canon (keskellä) säilyttää yksityiskohdat melko hyvin suhteessa iPhoneen (vasemmalla). Myös varjojen yksityiskohdat kärsivät printin myötä. Salamaja apuvalosta on selvää hyötyä vastavaloon kuvatessa. Myös printissä (oikealla) värit ovat tummuudestaan huolimatta melko viehkeät. Lähikuvauksessa iPhonen (vasemmalla) tarkennus osuu laajemmalle alueelle, ja vilkas pörriäinen on hiukan sumea Canonin digikuvassa (keskellä) ja printissä (oikealla). Kamera Canon Zoemini S 14 5-6/2019. Kukkivien alppiruusujen kohdalla Canon (keskellä) onnistuu melko hyvin suhteessa iPhoneen (vasemmalla). Canonin (keskellä) värit ovat muuten välttävät, mutta sinertävä taivaan ja veden väri on luonnollisempi iPhonella kuvattaessa (vasemmalla). Myös printissä (oikealla) on vielä kohtuullisesti tummia vihreitä sävyjä. Tarkkasilmäinen huomannee myös kuvapinta-alan rajautumisen suhteessa alkuperäiseen digikuvaan. Tulostimen tarkkuus alkaa tulla tiensä päähän yksityiskohdissa printatussa kuvassa (oikealla)
Väritoisto on melko luonnollista, salamavalo ja led-apuvalot käyttäytyvät melko ennalta-arvattavasti, sekä hämärässä että vastavaloon kuvaaminen onnistuu melko huoletta, ja itse printin saa ulos noin 50 sekunnissa. Kameran suhteen kokonaisuudessa onkin enemmän parantamisen varaa, ja sillä kuvaaminen voi helposti jäädä vähäisemmäksi kuin älypuhelimella otettujen ruutujen printtaaminen. persoonallista tai niin sanotusti pikakameramaista (hyvässä tai pahassa), että Zoemini S:n digikuvilla olisi varsinaisesti mitään lisäarvoa puhelimella räpsittyihin kuviin verrattuna. Tai jos tähtäimessä on astetta taiteellisempi kuvailmaisu, kemialliseen kehitysprosessiin perustuva perinteinen pikakamera luo sille huomattavasti hedelmällisemmän maaperän. Varsinkin tulostimesta on merkittävästi hyötyä muussakin käytössä, sillä sitä voi käyttää yhdessä älylaitteen kanssa. Yllättävää kyllä, Zoemini S:n keskeisimmät haastajat tulevat nekin Canonilta. Sen avulla on mahdollista tulostaa kuvia suoraan puhelimesta. Zoemini S on kuitenkin periaatteessa fiksusti turvallisella keskitiellä. Kontekstissaan kelpo vekotin Vaikka Zoemini S:n käytössä onkin yllä mainittuja kompastuskiviä, se ei kuitenkaan loppupeleissä ole lainkaan hassumpi vekotin omassa asiayhteydessään. Canon Zoemini S Hinta 129 € Lisätiedot Canon Kamera 8 MP (JPG) Kuvasuhde 3:2 / 1:1 Salamavalo Kyllä Täytevalo 8 x led Tulostin ZINK Bluetooth 4.0 Akku 700 mAh (noin 25 tulostetta) Latausliitäntä Mikro-usb Muistikortin tuki Kyllä, max. Sen sijaan Zink-valokuvapaperit ovat huomattavasti edullisempia kuin vaikkapa Fujin ja Polaroidin pikakameroiden filmit: 20 arkin pakkaus maksaa Canonin omassa verkkokaupassa 16,90 euroa, mutta esimerkiksi Verkkokauppa.com myy samaa pakettia hintaan 12,99 euroa. n Zoemini S osaa olla myös älylaitteen kumppani Canon Mini Print -sovelluksen kautta. Vaikka 179 euroa maksava Zoemini S ei mikään edullinen laite olekaan, on hyvä muistaa, että se tosiaan on sekä digikamera että älypuhelimen kanssa pelittävä tulostin. Sen sijaan kaikenlaiset muut ilmoitukset hoituvat kirkkaan ja monivärisen ledin kautta, ja erilaisten väriyhdistelmien merkityksiä joutuu ainakin aluksi tavaamaan käyttöohjeesta. Tätä taustaa vasten Zoemini S on paras valinta siinä tapauksessa, jos haluaa yhdistää molemmat puolet. Sen sijaan harmillista on se, että kun kameran maksimilataus, 10 arkin Zinkvalokuvapaperipakka on kulutettu, kameralla ei voi kuvata ollenkaan – vaikka muistikortille kuvia mahtuisikin. Paljon kuvaavalle säästöä voi siis pitkässä juoksussa kertyä merkittävästikin, jos Zoemini S:n jälki ja käyttötuntuma vakuuttavat. Varsinaisena pikakamerana Zoemini S ei kuitenkaan ole mitenkään erityinen, vaikka omassa rehellisyydessään laite onkin tavallaan konventionaalisempia ja ennalta-arvaamattomampia pikakameroita luotettavampi ja monikäyttöisempi. tävät. Sen kuvausominaisuudet ja kuvanlaatu ovat käytön helppouteen nähden varsin riitMonipuolinen ja hauska idea Canon Zoemini S on ideatasolla pirteä ja nykyaikainen laite, joka yhdistää yksinkertaisen digikameran ja valokuvatulostimen taskuun sujahtavaan pakettiin. Yksi valokuva maksaa valmistajan hintoihin pohjaten 84 senttiä, mikä voi olla pieni raha hyvästä muistosta. 256 Gt micro-sd Maksimilataus 10 arkkia Muuta Canon Mini Print -ohjainsovellus (Android/iOS) Mitat (l x k x s) 121 x 80,3 x 21,5 mm Paino 188 g Värivaihtoehdot Mattamusta, helmenvalkoinen, ruusukulta + Hyvä ja monikäyttöinen idea + Nopea tulostus + Kuvanlaatu kontekstissaan + Asiallinen väritoisto + Zink-arkkien hinta – Ei vakuuta pikakamerana – Suljinpainikkeen sijoitus ja toiminta – Etsimen toiminta kuvan rajauksessa . Hauskana yksityiskohtana printti toimii myös tarrana, sillä Canonin Zink-papereissa on liimapinta. Mutta koska kumpikin toimenpide hoituu, kokonaisvaikutelma jää tuntuvasti plussan puolelle. S-mallia riisutumpi 129 euron hintainen Zoemini C ei sisällä älylaiteintegraatiota mutta toimii muuten samalla periaatteella. 5-6/2019 15. Lähtökohtaisestihan laadukkaita kuvia kaipaava ostaa kunnon kameran (tai kamerapuhelimen) ja printtailee otoksensa asianmukaisella valokuvatulostimella. Samalla rahalla saa myös pelkän Zoemini-tulostimen ilman kameraa, ja se taas toimii älylaitteiden kanssa. Kamera ei myöskään ilmoittele jäljellä olevia tulostuskertoja, mutta toisaalta jäljellä olevat arkit voi laskea avaamalla suojakannen. Yksi merkittävä seikka on myös hinta.
H ighend Societyn Müncheninmessut ovat kuin oliivipuu. Kasvua joka suunnassa Messut ovat jatkaneet kasvuaan vuosittain. Mutta ei kuole koskaan. Kilpailevia kansainvälisiä messutapahtumia oli useita. Kun sama highend-messu järjestettiin ensimmäistä kertaa hotelli Kampinskissa Frankfurtissa 38 vuotta sitten, tilanne oli toinen. Se kasvaa, kutistuu, rönsyilee, kasvaa taas. Juuri kun kuvittelee kattaneensa jonkin aihealueen, silmien eteen lankeaa uusi tutkimuskohde. Münchenissä tarjonta tuntuu loputtomalta. Frankfurtin messut olivat yksi monista eivätkä lainkaan suurimmat. Jos kasvillisuus ja eliöstö pystyisivät samaan, maailmalla ei olisi mitään hätää. Kirkkaasti. Münchenin messut ovat ainoat aidot hifimessut, joilla kävijä voi keskittyä pelkästään vaikkapa nyrkkiä pienempiin kohteisiin (esimerkiksi käyttäen päivän tutustumalla pelkästään tarjolla oleviin liittimiin) tai syliä suurempiin, eikä kummastakaan tule pulaa. Raportti High End Münich 2019 16 5-6/2019. Tunnelma oli intiimimpi, tilanne paikan päällä ymmärrettävämpi, helpommin haltuun otettava. Paisuu ja paksuuntuu, ikääntyy. KorKoa Korolle Saksan suurimmat highend-messut olivat entistä suuremmat, mikä teki niiden ymmärtämisestä yhtä vaikeaa kuin aiempinakin vuosina. Tänä vuonna näytteilleasettajia oli kaikkiaan 551 yhteensä 42 maasta, lisäystä edellisvuoteen 3,8 prosenttia. Niin kävikin, mutta jos järjestäjien tarkoitus oli tehdä messuista maailman suurin ja kaunein highend-hifi-tapahtuma, he onnistuivat. Länsinaapurimme mahtitekijän uusi taidonnäyte, Marten Mingus Orchestra. Moni kritisoi muuttoa Müncheniin ja MOC:n isoihin avohalleihin juuri siksi, että se mikä Frankfurtissa oli parasta, menetettäisiin. Hifi ja varsinkin highend on usein ulkoista säihkettä parhaimmillaan ja hävyttömimmillään, mutta Münchenissä hämmästyttää pohjakasvillisuuden runsaus, monimuotoisuus ja elinvoimaisuus. Työntää juuristoa ja oksaa sitä mukaan kun sitä katoaa toisaalla. Sehän ei tahtia haittaa
Tämä kertoo alan uskovan näiden kisojen vetovoimaan. Ensinnäkin highendin, niin kuin se Münchenissa ymmärretään, hintataso on tavallisen palkansaajan näkökulmasta karannut kauas käsistä. Kaiutinuutuus Virosta, Estelon Forza. Eräällä pienellä osastolla vanhempi mies, kuunneltuaan hetken laitteistoa, tiedusteli sen hintaa. Edullisiakin kokoonpanoja on, mutta toisaalta 40 000 euron hintaluokan yläpuolella on vielä monta porrasta. . Kaiuttimet noin 40 000 euroa ja vahvistimet puolet siitä, kertoi esittelijä. Tämä osoittaa kaksi asiaa. Näillä messuilla koneromantiikka, fantasia ja nostalgia kukoistavat, miesten tunteet loiskuvat. Monista maailman ensiesittelyssä olleista voisi poimia Octaven Jubilee 300B -vahvistimen, jossa suoraan hehkutettuja 300B-triodeja on tehoasteessa kolme kappaletta epäsuorasti rinnan kytkettynä. Hyvin soi mutta ei minun kukkarolleni, oli miehen kommentti. Eteläisestä naapuristamme tulivat Estelonin uudet Forza-kaiuttimet, mutta niiden lanseerauksessa ei ollut väkisin tehdyn makua: Forza luotiin täyttämään markkinoilla ilmennyttä aukkoa valikoimissa noin 100 000 euron hintaluokassa. Kyse on materialistisesta laiteharrastuksesta, jolle musiikki on välttämätön mutta ei riittävä ehto. Uusi johto halusi tänä vuonna viedä messuja enemmän musiikin suuntaan, mutta idea tuntui hukkuvan mielipuolisen runsaan laitetarjonnan alle. . Toisaalta ja rohkaisevasti ökyhinnat eivät ole karkottaneet paikalta tosiharrastajia. Vahvistimena Estelonilla oli tällä kertaa CH eikä Vitus, ja äänilähteisiin oli lisätty Kronoksen levysoitin – osin siksi, että The Absolute Sound -lehden toimittajaguru Jonathan Valin oli luvannut poiketa osastolla, ja hän käyttää näytelevyinään vain vinyylejä! Länsinaapurimme mahtitekijä Marten osallistui messuille kahdella uutuudella: Coltrane 3 -mallin (110 000 euroa) ja Coltrane Momento 2:n (310 000 euroa) väliin sijoittuvalla Mingus Orchestra -kaiuttimella (185 000 euroa) ja varsinaisella show-stopperilla, entrylevel-tuoteperheeseen kuuluvalla Oscar Trio -lattiakaiuttimella: alle 10 000 eurolla saa viimeistä piirtoa myöten aitoa Marten-ääntä. Seikka, jossa Münchenin messut päihittävät muut, on että niin näytteilleasettajista kuin businessporukasta selvä enemmistö tulee muualta kuin järjestävästä maasta, ensiksi mainituista 67 ja jälkimmäisistä 75 prosenttia. Octave Jubilee 300B -vahvistin. Alan ihmisiä paikalle kerääntyi 8 208 (kasvua tässäkin 8,6 prosenttia) yhteensä 72 maasta ja lehdistön edustajia puolisen tuhatta. Kävijöiden määrä kasvoi 6,5 prosenttia ja oli nyt yhteensä 21 180 perjantain ollessa vilkkain päivä. 5-6/2019 17 Teksti ja kuvat: Kari Nevalainen. Seikka on merkittävä, kun ottaa huomioon, että Saksa on edelleen vahva highend-hifimaa, ehkä maailman vahvin Japanin ohella. Siinä on porukkaa, jonka välityksellä tieto ja ilosanoma highendistä ja sen viimeisimmistä virtauksista leviää kaikkialle maailmaan. Tosin paikalla oli myös uudelleen viritetty klooni Western Electricin hohdokkaasta 91A-vahvistimesta, 91E, joka uuden SE-kytkennän ansiosta tuottaa yhdellä 300B:llä per kanava 20 wattia tehoja. Uutuudet Münchenin messujen tärkeydestä hifija highend-maailmalle kertoo se, että moni valmistaja ajoittaa uutuuden lanseerauksen juuri tähän tapahtumaan, usein vähän keinotekoisestikin. Tällä menetelmällä päätteestä saadaan 300B-vahvistimelle epätyypillisesti 20–30 wattia antotehoa. Suurimmalla osalla kävijöistä ei ehkä ole mitään mahdollisuuksia hankkia suurinta osaa esillä olevista tuotteista, mutta messut tarjoavat tietoa ja henkisempää aineistoa itseymmärrykselle
. Münchenin messujen yksi kohokohta on päästä toteamaan oma pienuus näiden jättiläisten vieressä, jota hämmennystä moni yrittää lieventää pahantahtoisella naureskelulla. Viimeksi mainittu oli ottanut mukaansa nykyisten pallokaiuttimiensa sykähdyttävän esikuvan 4050:n, messujen ehkä harvinaisimman ja historiallisesti tärkeimmän kaiuttimen. Kaiuttimet Kuten arvata saattaa, kaikki mahdolliset toimintaperiaatteet löytyivät messuilla esillä olleista kaiuttimista. Messujen järkälemäisimpiä kaiuttimia Göbelin tyyliin. Eikä järkyttävä tarkoita vain kaiuttimen korkeutta vaan myös leveyttä ja syvyyttä. . Messujen ehkä ominta antia olivat järkyttävän kokoiset dynaamiset kaiuttimet Kharmasta Göbeliin ja pitkä luettelo muita. Laajakaistakaiuttimilla on uskollinen kannattajakuntansa, ja siksi ne pitivät pintansa myös näillä messuilla. Kyseisellä kaiuttimellahan elektroninen musiikki tuotiin länsimaiseen taidemusiikkiin viime vuosisadan puolivälissä. Enää tarjonta ei ole vain Avantgarde Audion ja muutaman muun varassa, vaan torvikaiuttimia löytyy jokaiseen makuun kymElektrostaattinen Final Audio Model 15. Amerikkalainen YG Acoustics esiintyi useassa huoneessa. Jälkimmäisen äänivarat olivat kuulemma liikaa pienen kuuntelukopin akustiikalle, ja siksi soimassa olivat 8ja 10-tuumaiset versiot. Münchenin messuilla torvikaiuttimet täytyy mainita aivan erikseen. Brittien keskinäisessä taistossa Harbethin kookkain monitori 40.2 sai kovan kilpakumppanin Spendorin Classic 200 -kaiuttimesta. Tänä vuonna mielenkiintoisia ehdotuksia olivat esimerkiksi Voxativen uusi plug & play -kokonaisuus Absolut Systemsin ensimmäisellä transistorivahvistin–dacilla sekä puolalaisen Cube Audion upouusi kaiutin 15-tuumaisella laajakaistaelementillä. Elektrostaateista muistuvat mieleen hollantilaisen Final Audion sinistä hohtavat Model 15 -paneelit ja Martin Loganin punaiset Neolithit, aktiivikaiuttimista esimerkiksi Goldmundin uusi langaton Prana, ympärisäteilevistä japanilaisen Falconin ja Avantages Audion toteutukset, pallokaiuttimista ranskalaiset Gabasse ja Elipson. Raportti High End Münich 2019 18 5-6/2019. Amerikkalaisten kaiuttimien kädenvedossa YG Acoustics näytti tällä kertaa päihittäneen Magicon, jos mittana käytetään sitä, kuinka monesta huoneesta valmistajan kaiutin löytyi; muun muassa Nagra näytti siirtyneen YG Acousticsiin
Torvi voidaan sovittaa yhteen myös dipolibasson kanssa, kuten PureAudioProjectin kaiuttimissa tai Spatial Audion järkevänhintaisissa ja pätevästi soivissa X5-kaiuttimissa. Tästä aiheesta oli esillä lukemattomia variaatioita: Acapella, Stein Music, Trafomatic, Cessaro, hOrn, Troy Audio, von Langa ja niin edelleen. Puolalainen Cube Audio 15 tuuman laajakaistaelementillä. Oli niitäkin, joissa yläbassoille ja alakeskialueelle on pitkä etutorvi, kuten ESD Dragon -kokonaisuudessa tai kuten Cessarolla, joka oli rakentanut torvikaiuttimilleen mielettömän kokoisen W-torvisubbarin. meniltä valmistajilta. . 5-6/2019 19. Brittiläinen Spendor Classic 200. Spatial Audion X5-kaiuttimet sovittavat torven yhteen dipolibasson kanssa. Mielenkiintoista on, että monet näistä alkavat konseptiltaan muistuttaa 1930-luvun kompakteja elokuvateatterikaiuttimia, joissa kookas keskialueen torvi kompressioajurilla/ laajakaistaelementillä ja mahdollisella lisädiskantilla on naitettu yhteen 15–18 tuuman bassoäänisen kanssa joko bassorefleksikotelossa tai takatorven edessä. Yksi monista torvikaiuttimista löytyi ESD Dragonilta.
Consonancen juhlamalli 25. Playback Designin tuhannen watin stereopääte SPA-8. Kiinalaisvahvistin Cayin A-845Pro. Putkista suoraan hehkutettujen triodien kuningas 300B tuntuu pitävän sitkeästi pintansa (esimerkkinä Air Tightin uusi ATM-300R), mutta yhä useammin pääteasteesta tuntui löytyvän niiden vaatimasta valtavasta anodijännitteestä huolimatta sellaisia tehotriodeja kuin 845, esimerkiksi kiinalaisen Cayinin uudessa A-845Prossa tai Consonancen 25-juhlamallissa. . Messuilla nähtiin useita merkittäviä lanseerauksia, kuten Wilson Beneschin GMT Systems uudella vetoperiaatteella, Thorensin ikonisen TD 160 -soittimen inkarnaatiot TD1600 ja TD1601, Xerxes 20 Plus, Pro-Jectin luksusbrändi EAT:in Vahvistimet Missä torvikaiuttimia, siellä myös putkivahvistimia, mutta ei toisin päin. Näistä mainittakoon muun muassa digiekspertti Playback Designin messuilla ensiesiintymisensä suorittanut analoginen tuhannen watin stereopääte SPA-8. Perinteisempää linjausta taas edusti esimerkiksi Marantzin tällä hetkellä tehokkain vahvistin SR8012. Päinvastoin valikoima tuntuu vain monipuolistuvan. Raportti High End Münich 2019 20 5-6/2019. Äänilähteet Analoginen toisto oli edelleen voimissaan Münchenissä, eikä esimerkiksi levysoittimien tarjonta osoittanut mitään merkkejä innostuksen laimenemisesta. . Tuntui kuin putkivahvistimia olisi ollut yhtä paljon kuin puolijohdevahvistimiakin, ja sillekin on varmaan syynsä. Münchenin puolijohdevahvistimet voisi karkeasti jakaa epätodellisen tai järjettömän suuriin. Marantzin tehokkain vahvistin SR8012
Huipputason cd-soitin Esotericilta.. Da-muuntimista voisi poimia Wadaxin hulppean Reference DAC:in 23 piirilevyllä, 5 500 erilliskomponentilla, 32 bitin da-muuntimella, edistyneellä virheenkorjausjärjestelmällä, kymmenellä verkkomuuntajalla ja 30 regulointiasteella. Kelanauhureita oli viimevuotiseen tapaan siellä täällä, ja niitä myös käytettiin äänilähteenä, mutta määrä ei näyttänyt olennaisesti kasvaneen. . . Eivätkä kaikki levysoittimet olleet puoli metriä korkeita tai kiiltäneet kullasta, vaan esillä oli inhimillisempiäkin toteutuksia, kuten Thalesin kannettavat tai Tri Artin pirteä, kokonaan bambusta valmistettu 990 euron hintainen TA-0.5. Valtaosa käytössä olleista kelanauhureista oli vanhoja Revoxeja, TEACeja, Studereita, Denoneita ja muita, mutta Thorensin osastolla kävi kuhina, kun se esitteli upouutta, Ballfingerin kanssa yhteistyössä suunniteltua, 11 900 euron hintaista TM 1600 -nauhuria. C-kasettisoittimien uudesta tulemisesta ei ollut merkkejä. Striimereitä, musiikiservereitä, verkkosoittimia ja mitä niitä onkaan lymyili joka nurkassa kyllästymiseen asti. 5-6/2019 21 Pro-Jectin luksusbrändi EAT:in uutta ilmettä. radioasemien 1950-luvulla käyttämien pro-soittimien varsia. Yllättävän paljon näkyi sellaisiakin varsia, jotka muistuttavat Tri Artin kokonaan bambusta valmistettu TA-0.5. Thorensin ja Ballfingerin yhteistyön hedelmä, TM 1600. Messujen puhutuimmat äänivarret tulivat tällä kertaa japanilaiselta Soranelta, jonka Sorane SA 1.2B -varsi esiintyi soittimen kannella ainakin puolessa tusinassa huoneita. uutta ilmettä ja niin edespäin. Äänivarsi Japanista, Sorane SA 1.2B. Wadaxin hulppea Reference DAC. Onneksi highend-messujen arvolle sopivasti mukana oli myös huipputason cd-soittimia, esimerkiksi japanilaiselta Esotericilta, tuolta hifin Lexukselta
???. Javan integroitu vahvistin poikkesi massasta. 22 5-6/2019. Münchenin-messujen rajattomassa runsaudessa kaikki hopea/ musta-yhdistelmästä poikkeava erottuu ja saa ihmiset pysähtymään esittelypöydän äären. Esimerkkinä Javan integroitu vahvistin. Tähän kategoriaan kuuluu myös kaikki tarjolla ollut tarvikepuoli, jolta löytyi kaiken muun nippelin lisäksi korumessuillakin hyvin pärjääviä kaapeleita. Vintage & retro Highendin harrastaminen ilman nostalgisointia ei ole highendin harrastamista. Wharfedalen Linton 70 Anniversary. Cellon esivahvistimet aidosta vintage-sarjasta. Design-tuotteet Näillä messuilla on aina joukko laitteita, joissa on pyritty pitämään tekniikka mukana mutta menty kuitenkin selvästi design edellä. Tähän kategoriaan kuuluvat uudet tuotteet, jotka valmistetaan siihen niin sanottuun vanhaan hyvään malliin, kuten Falconin tai Rogersin pikku LS3/5-monitorit, klassikkomallien uudelleen lämmittelyt, kuten SME:n Garrard 301 -levysoitin tai Wharfedalen Linton 70 Anniversary -kaiutin kuten myös mauttomat retroja aidot vintage-laitteet, kuten Cellon esivahvistimet tai BBC:n pahvimonitorit
Penaudiokaan ei ole uusi tulokas, mutta tänä vuonna sen kaiuttimia pääsi myös kuuntelemaan. Gradient 1.4 loi kontrastia megalomaaniseen tarjontaan. . Vuodesta 2011 asti mukana ollut Genelec esitteli hyvän vastaanoton saanutta The Ones -mallisarjaansa. . 5-6/2019 23. Hienosti soi. Lupaava suomalainen tulokas, Knif-Rauman N°1. Ja hyvä niin, sillä mukana oli uusi lippulaivamalli Sonata Signature. Toinen kokenut Münchenin (ja Frankfurtin) messujen osanottaja Amphion oli tänä vuonna mukana Krypton 3 -lippulaivan ja Argon 7LS:n kanssa. Osastolta löytyivät myös uudet Lumija Talvi-kaiuttimet. Ensimmäistä kertaa messuilla ollut Knif-Rauman oli maalauttanut N°1-kaiuttimensa mattaharmaaksi, ja kaiuttimia ajamaan Jonte Knif oli rakentanut unisex-tyyliin uhkeat A-luokan push-pullpäätevahvistimet kahdella 845-tehotriodilla per pääte ja Monolith Magneticsin päätemuuntajilla. Kotimainen lippulaiva, Penaudio Sonata Signature. Flying Finns Suomalaisvalmistajien panos maailman merkittävimmillä hifimessuilla oli tällä kertaa poikkeuksellisen mielenkiintoinen – osittain siksi, että mukana oli tuoreita uutuuksia ja osin siksi, että mukana oli pari ensikertalaista. Gradient oli mukana, kun messut pidettiin Frankfurtissa, ja Müncheniin se uskaltautui 1.4-mallilla, joka toi hyvää kontrastia muuten niin megalomaaniseen tarjontaan
HiFi Deluxe Knif-Rauman oli paikalla niin sanotuilla HiFi Deluxe -varjomessuilla läheisessä hotellissa yhdessä parinkymmenen muun melko esoteerisen systeemin kera. Raportti High End Münich 2019 24 5-6/2019. Imelää ulkonäköä ja yli puolen miljoonan euron ökyhintaa voi kauhistella, mutta perusasiat ovat kunnossa: keskialue–diskanttitorvi refleksibassolla ja putkivahvistuksella! Vastaavanlainen esitys oli varsinaisten messujen puolella YARin osastolla, mutta ufomainen esivahvistin oli pienempi. Tarjontaa varjomessujen puolelta, Kaoksen staatit. Sieltä löytyi Acapellan ja monien muiden torvikaiuttimet, Bayzin viemäriputket, La Rositan laajakaistat, Kaoksen staatit, tyhjiöputken sisään ahdetut galliumnitridi-mosfetit, Marco Serri Designed -planaarikaiuttimet, pari dynaamista linjalähdettä ilman mitään jakosuodatusta, Rike Audion Lilly 12SE Garradin 401 -levysoittimen edessä, Riveran transistorimonopäätteet 15 ohmin ulostulolla, Audio Note UK:n sofistikoitunut laitteisto toistamassa Rage Against the Machinea; ja ennen kaikkea sveitsiläisen Didier Kwakin suunnittelema ultraylellinen, Monacossa lanseerattu Askja Origin -laitteisto. Ultraylellinen Askja Origin -laitteisto
Voitto meni tänäkin vuonna EteläKoreaan Silbatonelle ja sen mahtaville Western Electricin elokuvateatterikaiuttimille 1930–40-luvulta. 5-6/2019 25 Bergmannin Galdera-soitin oli yksi parhaista.. Suurimman vaikutuksen huone tekee kuitenkin erittäin korkeatasoisilla musiikkivalinnoilla – ja aina vinyylinä. Monikanavatoisto toi lisäarvoa äänen helppouteen ja hengittävyyteen, mutta onko etu kuitenkin marginaalinen eikä aivan 15 lisäkaiuttimen hankinnan arvoinen. Musiikkia tai ääntä toistettiin kolmella PMC Fenestrialla edessä, kolmella taulukaiuttimella kummallakin sivuseinällä, kuudella katossa ja kahdella takana. Parhaat Ensimmäisenä nostaisin esiin huoneen, jossa vuodesta vuoteen on samat laitteet: Thöressin 2CD12 Mk II -kaiuttimet samaisen valmistajan putkielektroniikan perässä, Merrill-Williams Audion levysoitin Tedeskan äänirasialla, Lunan kaapeleilla ja Acoustic Manufacturen näyttävillä akustiikkapaneeleilla. Näihin verraten PMC:n esitys, jossa soitettiin PMC:n Dolby Atmos -miksaamia näytteitä Miles Davisin maineikkailta Kind of Blueja Sketches of Spain -levyiltä, oli enemmän tekniikkaa kuin musiikkia. Toinen hieno musiikkiesitys, sekin vinyylinä (1960-luvun Philips), oli huoneessa, jossa Bergmannin Galdera-soitin toisti orkesterimusiikkia Rameulta, esittäjinä Minkowski/Les Musiciens Du Louvre, ja ääni pääsi päälle vyöryvistä torvikaiuttimista. Palkinnon peruste on, että tämän laitteiston ja ennen kaikkea kaiuttimien äänessä on kaikkein vähiten mukana sitä, mistä näillä messuilla on muuten kyse: äänen toistamisesta, sound reproduction. Audionec oli tällä kertaa mukana uudella japanilaistyylisellä EVO LINE -mallisarjalla, jonka pienin EVO # 1 -kaiutin oli kuunneltavana toisen ranskalaisen, Jadisin, putkipäätevahvistimien perässä. Messujen parasta antia: Silbatonen elokuvateatterikaiuttimet. Esitys ei ollut enää reproduktiota vaan suoraa produktiota, ja siksi – tänäkin vuonna – systeemi oli ainoa, joka kirvoitti spontaanit aplodit yleisöltä! Se kertoo paljon se. n PMC esitti Miles Davisia Dolby Atmos -versioina. Audionecin japanilaistyylinen EVO # 1 -kaiutin. Audionecin kaiuttimien äänessä on jotakin hyvin erikoista ja hienoa, ja todennäköisin selitys löytyy firman omasta yhden laskoksen jätti-AMT-elementistä, joka EVO # 1:ssä on pantu toistamaan taajuudet 400 hertsistä ylöspäin
Kesähelteille helppoa ja edullista viilennystä. Monessa paikassa myytiin ei oota, ja nyt moni aikoo varautua kuumaan kesään ajoissa. Viime kesä oli lämmin, suorastaan kuuma, ja siksi myös siirrettävien ilmastointilaitteiden kauppa kävi kuumana. Vertailu Ilmanviilentimet 26 5-6/2019. Mutta ilmastointilaitteelle on myös vaihtoehto – vai onko
Kun aineen olomuoto muuttuu, se tarvitsee energiaa. Näistä kaasuista käytetään nimitystä kylmäaine. . Tekniikka myös maksaa, ja tällaisten niin sanotusti aitojen ilmastointilaitteiden hinnat alkavat 300 eurosta ylöspäin. Palataan tähän tarkemmin vielä tuonnempana. Näin ilman lämpötila laskee. Tätä tekniikkaa osattiin käyttää jo muinaisessa Egyptissä, kun kaislakatot kasteltiin vedellä. Ilmanviilentimen toiminta perustuu veden haihduttamiseen. Kun lämmennyttä korkeapaineista kaasua jäähdytetään ja sen painetta lasketaan, kaasu jäähtyy lisää. Tuotetyyppi ei ole meille uusi, sillä testasimme AVPlussan numerossa 4/18 pöytäkokoisen, TV-Shopista tutun Arctic Air -ilmanviilentimen, joka osoittautui vieläpä ihan toimivaksi laitteeksi, tosin kalliiksi. Koska kaasua pitää jäähdyttää, ilmastointilaite tuottaa kylmän lisäksi myös lämpöä, joka pitää poistaa ulos huonetilasta. Ilmanviilentimissä vesi pumpataan laitteen alaosan vesisäiliöstä paperimassasta tai vastaavasta materiaalista valmistetun kennoston eli niin sanotun haihdutuselementin yläosaan, josta se valutetaan kennostoon. Tässä tapauksessa veden haihtuminen sitoo siis energiaa (eli lämpöä), jotta tämä voisi tapahtua. Jos ilma on itsessään hyvin kosteaa, niin haihtuminenkaan ei voi olla tehokasta ja viilennysteho laskee merkittävästi. Periaatteessa tällainen haihduttava viilennys voi laskea lämpötilaa hyvinkin tehokkaasti, mutta se edellyttää hyviä haihdutusolosuhteita. i lmastointilaite toimii samalla tavalla kuin jääkaappi, ja sen periaate on sinänsä yksinkertainen. Mitä tehokkaampaa haihtuminen on ja mitä isommalta pinta-alalta se tapahtuu, niin sitä tehokkaampaa on myös viilennys. Menetelmä perustuu lämpöopin perussääntöihin. Hinnat alkavat jopa 40–50 eurosta. Myös lämpötila vaikuttaa asiaan. Kyse on kaasun lämpötilan muutoksesta, kun kaasun paine muuttuu. Energia otetaan siitä aineesta, johon muutos tapahtuu, eli ilmasta. Kylmä kaasu jäähdyttää tehokkaasti putkistoa, jossa kaasu kiertää, ja edelleen putkiston ohitse virtaavaa ilmaa. ilmanviilennin Vaihtoehto varsinaiselle ilmastointilaitteelle voisi olla niin sanottu ilmanviilennin. Haihtuminen laskee kennoston ja sen ohi virtaavan ilman lämpötilaa. Siksi ihminenkin hikoilee: hien haihtuminen iholta viilentää. Markkinoilla on kuitenkin myös isompia, perinteisen ilmastointilaitteen näköisiä ilmanviilentimiä, joiden siis voisi ajatella jäähdyttävän ilmaa vieläkin tehokkaammin. Ilmanviilentimen toiminta perustuu veden haihduttamiseen. Juttu on julkaistu videon kera myös nettisivuillamme <<TEE LINKKI https://avplus.fi/kokeilussa-arctic-air-ilmanjaahdytin-viilea-ja-raikas-tuulahdustyopoydalle/ Kolme isompaa Edellä mainittu Arctic Air on pienikokoinen työtai yöpöydälle tarkoitettu henkilökohtainen viilennyslaite. . Puhaltimen avulla lämmintä ilmaa imetään läpi tämän kennoston, josta vesi pääsee haihtumaan. Myös ilmanviilentimet jäähdyttävät ilmaa, mutta ne tekevät sen eri tekniikalla kuin ilmastointilaitteet. Tekeekö ilmanviilentimellä mitään, siis verrattuna oikeaan ilmastointilaitteeseen. Viilentääkö se tukalaa oloa. iso ja äänekäs Tällainen kompressiotekniikkaan perustuva ilmastointilaite on tehokas mutta myös kooltaan ja energiankulutukseltaan suurehko, ja sen kompressori pitää myös kovaa ääntä. Kun kaasua puristetaan kasaan, sen paine ja samalla lämpötila nousee. hiljainen ja helppo Ilmanviilennin on siis perinteistä ilmastointilaitetta pienempi, hiljaisempi, kevyempi, helppokäyttöisempi ja selvästi edullisempi. Mutta toimiiko se. Kaasuina käytetään kaasuseoksia, joiden lämpötilan muutos suhteessa paineen muutokseen on erityisen voimakas. 5-6/2019 27 Teksti: Teppo Hirvikunnas Kuvat: Valmistaja ja Teppo Hirvikunnas Lähteet: https://en.wikipedia.org/wiki/Evaporative_cooler
Tästä syystä ilmanviilentimen teho riippuu suoraan vallitsevasta ilman kosteudesta sekä myös lämpötilasta. Tuotteet olivat yllättävän eri hintaisia, aina 70 euron Hayden Chillystä 180 euron Cotech Air Cooleriin Uniprodon sijoittuessa 109 eurolla (sisältäen toimituskulut) hieman keskivälin alapuolelle. . Jotenkin tuntuu, että haihdutuselementissä voisi olla enemmän haihdutuspinta-alaa. Isoin elementti oli Uniprodossa. Otimme testiin kolme erilaista tuotetta: Clas Ohlsonin Cotech Air Coolerin, Halpahallissa myytävän Hayden Chillyn sekä saksalaisen Expondo.fi-verkkokaupan Uniprodo Uni Cooler 02:n. Cotechissa (vasemmalla) ja Uniprodossa (oikealla) on kätevät kaukosäätimet. Mainittakoon, että Uniprodolla on tosiaan ilmainen toimitus ja myös 30 päivän ilmainen palautusoikeus. Laitteen alaosassa on vesisäiliö, josta Kosteudella suuri vaikutus Ilmanviilentimen toiminta perustuu veden haihduttamiseen, ja mitä kosteampaan ilmaan vettä yritetään haihduttaa, sitä vaikeampaa se on. Nämä siis teoriassa. Cotechin säätimen laatuvaikutelma on kuin eri vuosisadalta. Vertailu Ilmanviilentimet 28 5-6/2019. . Ilmanviilentimien toiminta perustuu veden haihduttamiseen paperimassasta tai vastaavasta materiaalista valmistetusta kennostosta eli niin sanotusta haihdutuselementistä. Laitteiden haihdutuselementit olivat perusrakenteeltaan samanlaisia. Käytännössä lukemat ovat pienempiä. Melko samanlaisia Testin laitteet toimivat siis kaikki samalla haihdutusperiaatteella, ja ne ovat myös rakenteeltaan hyvin samankaltaisia. Esimerkiksi 20 prosentin ilman kosteudessa voidaan saavuttaa jopa 8–10 asteen viilennys 20–30 asteen lähtölämpötilasta. Ilman kosteuden ollessa 40 prosenttia maksimiviilennys on noin 5–7 astetta, ja tosi kosteassa 80 prosentin ilmassa viileneminen jää jopa alle kahteen asteeseen
Suoraan laitteen edestä mitattuna ilma on luonnollisesti viileämpää. laitteet käynnistetään ja viilennystoiminto aktivoidaan. Ilman lämpötila mitattiin laitteen edestä ilmavirrasta noin metrin etäisyydeltä viiden minuutin käytön jälkeen. Toinen havaittu tekijä oli haihdutuselementtien haihdutuspinta-ala. Vesi alkaa tällöin valumaan haihdutuselementille. Vesisäiliön täyttämisen jälkeen Laitteiden käyttökytkimet (oikealta vasemmalle: Cotech, Hayden ja Uniprodo). Laite siis puhaltaa ulos viileämpää ilmaa. Haihdutuselementti siis kostuu vedestä, ja sen lävitse virtaava ilma haihduttaa siitä vettä, ja tämä saa aikaan ilman jäähtymisen. Odotus viileämmästä ilmasta oli ehkä liian kova. Onko ilmanviilentimestä hyötyä. Tähän aikaan vuodesta ei ole vielä erityisen kuumia kelejä, joten jouduimme luomaan sellaiset hieman keinotekoisesti. Testilaitteista Hayden Chilly on pienin ja myös kevein. Kun laitoimme kokeeksi kaksi vedellä kostutettua elementtiä peräkkäin, laiteesta saatiin selvästi viileämpää ilmaa. Mutta itse asiassa kahden asteen ero on kuitenkin huomattava, etenkin jos ollaan suoraan tässä viileämmässä ilmavirrassa. Kestää useamman minuutin, että haihdutuselementti kostuu kunnolla ja alkaa viilentämään ilmaa. Ilman kosteudella on nimittäin suuri vaikutus viilentimien toimintaan. vesi johdetaan rungon takaosassa sijaitsevaan, jonkinlaisesta pahviseoksesta valmistettuun haihdutuselementtiin, jonka lävitse puhallin imee laitteen takaa lämmintä ilmaa. Sisämaassa ilma on toki kuivempaa kuin rannikolla. Sen pitäisi olla suurempi. Mutta kenties juuri tuo ilman kosteus oli tässä merkittävin tekijä. Mutta erityisesti kesällä, jolloin viilennykselle on suurin tarve, myös ilman kosteus on suuri. Huoneen koko ilmamassan viilennys ottaa luonnollisesti aikaa, mutta vaikka annoimme ilmanviilentimien olla päällä useamman tunnin noin 15 neliömetrin huoneessa, saavutettiin vain reilun yhden asteen viilennys lähtölämpötilaan ja samalla ilman kosteus myös nousi. Kesällä huoneilman kosteus vaihtelee ulkoilman kosteuden mukaan, ja suhteellinen kosteus vaihtelee välillä 40–60 prosenttia. Haihduttavaa pinta-alaa pitäisi olla merkittävästi enemmän. Herääkin kysymys, miksi laitteissa ei ole pinta-alaltaan suurempia ja tehokkaammin vettä imeviä haihdutuselementtejä. Cotechissä on jatkuva kääntö myös pystylamelleille. helppo käyttää Laitteet on helppo ottaa käyttöön. Mutta tuleeko viileää. Veden kulutus on laitteissa maltillista, 0,4–0,7 litraa tunnissa – toki riippuen hieman vallitsevista olosuhteista. Mutta tämä edellyttää myös oles. Lisäksi laitteiden viilennystehoa tarkkailtiin ihan vain subjektiivisella tuntemuksella. Sitä voi nopeuttaa kostuttamalla haihdutuselementit ennen käyttöönottoa erikseen vesihanan alla. Haydenin ja Uniprodon mukana toimitetaan myös kaksi kylmäpatteria eli eräänlaista kylmäkallea, joilla viilennystehoa ja aikaa voidaan ainakin teoriassa lisätä. Tämän jälkeen ilmanviilennin kytkettiin viilennystilaan suurimmalle teholle. Myös perustoiminnoiltaan laitteet ovat samankaltaisia: laitteiden päällä on käyttökytkimet virralle, veden syötölle (jäähdytystoiminto), puhaltimen nopeudelle ja ilman suuntaimien (lamellien) vaakasuuntaiselle jatkuvalle käännölle (oskillointi). Mitä kuivempaa ilma on, sitä tehokkaampaa on viilennys. Kaikki laitteet tuottivat alussa pienoisen pettymyksen. Lämmitimme huonetilan lämmittimellä noin 25–27 asteeseen ilman kosteuden ollessa 35–40 prosenttia. Mittaus tehtiin myös melko nopeasti viilennysvaiheen alussa. Ne ovat kevyitä siirrellä ja yksinkertaisia käyttää. Laitteiden viilennysteho jäi odotetusta, mutta pientä viilennystä silti saatiin aikaan. Cotechissa ja Uniprodossa on sammutusajastintoiminnot ja myös kaukosäätimet kaikille toiminnoille. Vesisäiliöt ovat kaikissa tilavuudeltaan 6–7 litraa, ja laitteet sammuvat automaattisesti veden loputtua tai säiliötä täytettäessä. Laitteet ovat kooltaan perinteisiä ilmastointilaitteita pienempiä ja ennen kaikkea kevyempiä. Tässä tulee huomata se, että mittasimme lämpötilan noin metrin etäisyydeltä laitteesta, jolloin ilmaan on sekoittunut mukaan lämmintä ilmaa ympäristöstä. . Haydenissa näitä ei ole. Nämä viilentimet ovat siis parhaimmillaan kuivassa ilmassa. Jotenkin tuntui, että viilentimien haihdutusyksiköiden teho ei ollut paras mahdollinen. Suorasta ilmavirrasta mitattuna laitteet viilensivät ilmaa tuolta metrin etäisyydeltä mitattuna parhaimmillaan vain vajaat kaksi astetta. 5-6/2019 29. Tässä on hieman sellainen suo siellä vetelä täällä -ilmiö, sillä viilentimet myös kosteuttavat ilmaa, ja mitä kosteampaa ilma on, sitä huonompi on myös teho
Ei ilm. Olosuhteissa, missä ilman kosteus on alle 30 prosenttia, laitteista saattaa olla jo oikeasti jotain hyötyä. Voitte laittaa meiliä osoitteeseen toimitus@ avplus.fi . HUOM! Jos teillä on omakohtaisia kokemuksia (erityisesti positiivisia) ilmanviilentimistä, niin kuulisimme niistä ja käyttöolosuhteista mielellämme lisää. Automaattinen sammutus On On On Sammutusajastin On (1-8 t) Ei On (1-12 t) Muuta *) normal+nature+sleep-puhallustilat, automaattinen sammutus 15 t jälkeen Mukana kaksi kylmäpatteria *) normal+nature+sleep-puhallustilat Mitat (l x k x s) 360 x 830 x 280 mm 275 x 680 x 280 mm 390 x 640 x 300 mm Paino 7,5 kg 5,8 kg 5,5 kg MITTAUKSET Melutaso 50-62 dB 52-58 dB 49-61 dB Viilennystesti (* Lähtölämpö/kosteus 26,7 astetta / 35 % 25,9 astetta / 35 % 25,9 astetta / 36 % Loppulämpö/kosteus 24,9 astetta / 45 % 25,5 astetta / 40 % 24,2 astetta / 41 % Viilennys 1,8 astetta 0,4 astetta 1,7 astetta *) Mittaus tehty 15m2 huoneessa 1 metrin etäisyydellä laitteesta 5 minuuttia laitteen käynnistämisestä kelua niiden ilmavirran vaikutusalueella. Laitteiden välillä ei ollut merkittäviä eroja. n Sekä Uniprodossa (kuvassa) että Haydenissa toimitettiin mukana kaksi kylmävaraajaa, Haydenissa tosin tyhjänä, eli ne pitää täyttää vedellä. Niiden tarkoitus on pitää haihdutettava vesi kylmänä pidempään, jolloin viilennystehokin olisi parempi. Kaikkiaan kokeilu osoitti, etteivät ilmanviilentimet korvaa Suomen kesän ilmankosteuslukemissa oikeita ilmastointilaitteita. Merkki ja malli Cotech Air Cooler Hayden Chilly Uniprodo Uni-Cooler 02 Hinta 179 € 69,95 € 109 € Edustaja/ostopaikka Clas Ohlson HalpaHalli Expondo International Lisätietoja www.clasohlson.fi www.halpahalli.fi www.expondo.fi Linkki tuotteeseen Linkki Linkki Linkki Nopeudet 3+3 (* 3 3+3 (* Puhallus ilman viilennystä Kyllä Kyllä Kyllä Ilmansuuntauslamellien säädöt Pystyja vaakataso Pystyja vaakataso Pystyja vaakataso Ilmansuuntauslamellien oskillointi Pystyja vaakatasossa Vaakatasossa Vaakatasossa Pölyn esisuodatin On On On Kaukosäädin On Ei On Haihdutuselementin koko (l x k x s) 210 x 340 x 30 mm 170 x 270 x 30 mm 210 x 370 x 32 mm Vesisäiliön tilavuus 6 L 6 L 7 L Suurin ottoteho 110 W 80 W 87 W Tehonkulutus valmiustilassa 0,19 W Ei ilm. Emme huomanneet niillä olevan suurempaa vaikutusta laitteiden viilennystehoon. . Vertailu Ilmanviilentimet 30 5-6/2019. Eli kyse on vähän samasta ilmiöstä kuin tavallisen tuulettimen kohdalla, mutta tässä tapauksessa mukaan tulee hieman viileämpää kosteutta
Mitään kunnon viilennystä tällä ei ainakaan näillä ilmankosteuksilla saatu aikaan. Se on kompaktin kokoinen ja myös kevyt. Laitteen käyntiääni on suurimmalla teholla voimakkain mutta pienemmällä jo kohtuullisen vaimea. C otech Air Cooler on kookas laite. Päällä olevat käyttökytkimet ovat kuin menneiltä vuosilta, mutta toisaalta laitetta on helppo käyttää. Varusteluun kuuluu myös tyylikäs kauko-ohjain. Subjektiivisesti arvioituna Uniprodo tuntui viilentävän verrokeista parhaiten, vaikka tässäkään ei mistään megaviilentimestä voi kyllä puhua. Onneksi Clas Ohlson lupaa tuotteille peräti 90 päivän palautusoikeuden, joten kokeillahan voi. Cotech Air Cooler Hinta: 179 € Hayden Chilly Hinta: 69,90 € Uniprodo Uni-Cooler 02 Hinta: 109 € 5-6/2019 31. Varustelu ja ominaisuudet ovat suppeat, vaikkakin ilmansuuntaimien lamelleille on automaattinen kääntö. Viilennysteho oli ryhmän pienin, lähes olematon. Laite toimi tästä huolimatta hyvin, ja siinä on myös runsaasti ominaisuuksia ja toimintoja etenkin hintaan nähden. Halpahallin verkkokaupasta ostetulla laitteella on myös 30 päivän palautusoikeus. Korkeudeltaan se vastaa jo normaaleja ilmastointilaitteita, mutta vastaavasti syvyydeltään se on suorastaan hoikka. S aksalaisen verkkokaupan Uniprodo Uni-Cooler 02 -ilmanviilennin oli kolmikosta pienellä marginaalilla pienin ja kevein. Viilennysteho oli pienellä marginaalilla vertailuryhmän suurin, mutta myös ilman kosteus lisääntyi muita enemmän. Laite on hieman heppoisen ja suorastaan halvan tuntuinen. Uniprodossa on ryhmän suurin haihdutuselementti, joka varmaan edesauttoi saavuttamaan haastavissakin olosuhteissa edes jonkinlaisen viilennysvaikutuksen. Tosin veden lorina kuului välillä melko selvästi. Keveys tuntuu ja näkyy myös hieman heppoisessa rakenteessa. Halpa, mutta käytännössä käyttökelvoton. Esimerkiksi kaukosäätimen teippauksetkin pullistelivat, ja koko läpyskä oli kuin suoraan Kiinan nyrkkipajalta. Lisäksi olemukseltaan se on testiryhmän tyylikkäin. H ayden Chilly on vertailuryhmän ylivoimaisesti edullisin laite. Laitteen käyntiääni on vaimeahko puhaltimen suurimmallakin nopeudella, mutta puhallusteho on vastaavasti myös muita pienempi. Toisaalta työn laatu, rakenne ja ominaisuudet ovat myös sen mukaiset. Liekö johtunut muita vaatimattomammasta puhallustehosta. Hinnaltaan se on selvästi kolmikon kallein. Saksalainen verkkokauppa lupaa tuotteille 30 päivän ilmaisen palautusoikeuden. Kallis laite, etenkin, jos sillä ei saada aikaan viilennystä. Subjektiivisesti viilennys ei tuntunut kovin tehokkaalta. Pienimmällä puhalluksella Uniprodo oli testin hiljaisin eikä mahdoton suurimmallakaan nopeudella
Päällisin puolin laite muistuttaa paljolti edeltäjäänsä, mutta lähemmin tarkasteltuna moni asia on muuttunut – luonnollisesti parempaan suuntaan. Kaiken keskiössä on yli 13-kertaisesti edeltäjää tehokkaampi moniydinprosessori. L aadukkaista erillislaitteistaan tunnettu pitkän linjan brittihifimerkki Naim toi vuonna 2014 markkinoille hiukan tyylistään poikkeavan ja edullisemman Mu-so-musiikkikeskuksen – ja siihen ihastuttiin saman tien. Kolmitieperiaatteella toteutetussa refleksikuormitetussa Mu-sossa on kaksi Voimakastehoinen Valopilkku Naimin tuotesortimentin edullisempaa laitaa edustavan Mu-so-laiteperheen tuorein tulokas on komea ja kaikenkattava musiikkikeskus moneen käyttöön. Valmistajan vankka asiantuntemus äänentoistosta näkyi ja kuului kirkkaasti Mu-sossa, jonka komean ulkokuoren sisään kätkeytyi nippu nykyaikaisia verkko-ominaisuuksia, tehokas vahvistinosio sekä fiksusti asetellut kaiutinelementit. Sen laskentatehosta on hyötyä muun muassa kovempaa kuunneltaessa, sillä algoritmipohjainen adaptiivinen limitteri osaa sovittaa laitteen 450-wattisen vahvistimen tehot elementeille sopivaksi eri kuunteluvoimakkuuksilla. Nykyaikainen nyt ja tulevaisuudessa Naimin mukaan toisen sukupolven Mu-so on 95-prosenttisesti uudelleensuunniteltu kokonaisuus suhteessa edellisversioon. Ja kaiutinelementeistä puheen ollen, niiden toteutuksesta vastaa Naimin ranskalainen yhteistyökumppani Focal. Viitteitä vanhaan näkyy perusdesignissa, johon lukeutuu muun muassa kannen fiksu kosketusnäyttökiertosäädin, takapuolen wifi-antenninakin toimiva jäähdytysrivasto sekä kirkas pohjalevy kauniisti hohtavalla Naimlogolla. Sisäpuolen komponenteista valtaosa on kuitenkin uusittu. Musiikkikeskus Naim Mu-so 2nd Generation 32 5-6/2019. Nyt, viisi vuotta myöhemmin, Naim on julkistanut alkuperäisen Mu-son seuraajan toisessa sukupolvessa. Kokonaisuus olikin raikas vaihtoehto tylsille muovisille soundbareille ja langattomille kaiuttimille moneltakin kantilta tarkasteltuna
Tästä huolimatta kriittisempi kuulija huomaa, että ääni paikantuu tilassa melko selkeästi Mu-soon etenkin matalilla taajuuksilla. Voimakastehoinen Valopilkku . Mainittakoon kuitenkin, että toisin kuin yleisimmissä soundbasetai soundbar-tyyppisissä ratkaisuissa, televisiota ei ole suunniteltu asennettavaksi Mu-son päälle. Mu-son nykyaikaisuus näkyy teknisen toteutuksen ohella sen käyttöominaisuuksissa. Äänenlaadun saralla Mu-so haastaakin perinteiset kaksikanavaiset stereosetit erityisesti äänen tasapainoisuudessa ja yhtenäisyydessä mutta myös hämmentävillä äänenpainevaroilla. Mutta jos ne tulevaisuudessa yleistyvät, Mu-so on valmis. Se siis vaatii joko erillisen hyllyn tai tason tai vastaavasti television seinäkiinnityksen. Suoratoistopalveluista puolestaan tuettuja ovat Spotify Connect sekä Tidal, ja myös nettiradio löytyy. . Mu-son kautta on mahdollista toistaa peräti 384 kilohertsin ja 24 bitin wav-, flacja aiff-tiedostoja, joita ei kuitenkaan vielä tänä päivänä ole juuri saatavilla. Komea kokonaisuus käytössä Uusi Mu-so poikkeaa kilpailijoistaan monella tavalla. Keskeisintä on, että laitteen käyttö on helppoa ja ääni luokassaan aivan jotain erityistä. Myöskään television eteen se ei kaikissa Naim Mu-so 2nd Generationissa on ranskalaisen Focalin suunnittelemat kaiutinelementit, kaksi soikeaa wooferia, kaksi keskiäänistä sekä kaksi kangaskalottidiskanttia. Muiden langallisten liitäntöjen puolella Mu-so tarjoaa 3,5 millimetrin analogitulon, optisen spdifin, a-tyypin usb:n massamuistilaitteille sekä edeltäjästä poiketen nyt myös hdmi arc:n cecohjausominaisuuksilla. 5-6/2019 33 Teksti: Heikki Kivelä Kuvat: Valmistaja & Heikki Kivelä. Periaatteessa se toimii paitsi itsenäisenä musiikkikeskuksena ja tv-äänen parantajana vaikka olohuoneessa, sitä voi käyttää myös työpöytäkaiuttimena. Liitännät usb:tä lukuun ottamatta on sijoitettu fiksusti laitteen alla piilevään upotukseen, mikä korostaa siistiä yleisvaikutelmaa. soikion mallista wooferia sekä kahdet keskiäänija diskanttielementit aseteltuna symmetrisesti etulevyyn irrotettavan kankaan alle. Keskiäänija diskanttipuolella ääni on luonteeltaan enemmän ympärisäteilevää. Elementtien eteen tulee tyylikäs suojakangas, joka on saatavilla mustan lisäksi oranssina, oliivinvärisenä sekä sinisenä. Vaikka aidosta ja leveästä stereokuvasta tämän tyyppisessä toteutuksessa yleensä joudutaan tinkimään, Mu-son digitaalisen signaaliprosessoinnin kyvyt laajentavat laitteen äänikenttää huomattavasti. Mukana on kaikki tarvittavat verkkotoisto-ominaisuudet laajalla tiedostotuella, joka ulottuu myös korkearesoluutioformaattien puolelle. Myös bluetooth on luonnollisesti mukana. Jos Mu-son asentaa esimerkiksi television yhteyteen, äänikenttä on kuitenkin muutaman metrin päästä kuunneltuna sopivan laaja. Verkkoyhteydet hoituvat joko langattoman wifin tai langallisen ethernetin kautta. Tämänpäiväisistä teknologioista maininnan ansaitsevat muun muassa sisäänrakennetut AirPlay 2 ja Chromecast sekä upnp-tuki. Laitteesta lähtevä äänenvoimakkuus on aidosti yllättävää, ja sen stereokantakin on yhden laitteen ratkaisuksi suhteellisen laaja
Onnistunut päivitys Naim on onnistunut päivittämään alkuperäisen Mu-sonsa vahvasti tämän päivän tarpeisiin ja vähän huomisenkin puolelle. Mukana tulee myös perinteinen kaukosäädin. Verrattain kompaktin laitteen rajat alkavat tulla vastaan vain todella lujalla soitettaessa, ja silloinkin kyseessä on lähinnä matalimpien bassojen oheneminen suhteessa muuhun toistokaistaan. n . Vastaavasti taas isompaan tilaan vietäessä Mu-so onnistuu kyllä loihtimaan ilmoille melkoisen äänivallin. Työpöytäkäytössä tai muussa lähikuuntelussa Mu-so soi isosti ja tasapainoisesti jopa varsin matalalla äänenvoimakkuudella. Mu-so on kuitenkin mittojensa puolesta jo sen kokoinen laite, että ihan yöpöydälle se ei mahdu eikä sitä myöskään voi kaikissa tapauksissa asentaa helposti television viereen. Naim Mu-so 2nd Generation Hinta 1 499 € Edustaja Kruunuradio Lisätiedot Naim Toimintaperiaate Langaton musiikkikeskus Liitännät HDMI ARC (CEC), 3,5 mm analogitulo, USB2, S/PDIF, ethernet (rj45) Verkko-ominaisuudet Ethernet (10/100Mbps), wifi (802.11a/b/g/n/ac), bluetooth v4.2 Suoratoisto-ominaisuudet Chromecast, AirPlay2, Tidal, Spotify Connect, internetradio, upnp, Roon-ready Mitat (l x k x s) 62,8 x 12,2 x 26,4 cm Paino 11,2 kg Muuta Vaihdettava etuverkko (värivaihtoehdot oranssi, oliivi ja sininen á 89 € / kpl), kaukosäädin, ohjainsovellus (iOS/Android) + Iso ja puhdas ääni + Komea design + Helppokäyttöisyys + Nykyaikaiset ominaisuudet – Koko ja muoto voi hankaluutta sijoittelussa . Varsinaista tukkoisuutta tai elementtien säröytymistä emme saaneet testissämme kaivettua esiin, vaikka volyymia nostettiin heittämällä yli normaaliolosuhteissa järkevän rajan. Mu-son valtit eivät lepää pelkästään äänenlaadun varassa, vaan kokonaisuutta parantaa myös sen helppo ja miellyttävä käyttö. Sohvalta ohjailua varten pakettiin kuuluu myös perinteinen kaukosäädin. Liittimet usb-porttia lukuun ottamatta sijaitsevat piilossa laitteen alla omassa syvennyksessään. Liiketunnistimella varustettu näyttö syttyy automaattisesti käyttäjän käden lähestyessä, mikä on pieni mutta viehättävä yksityiskohta. tapauksissa istu, sillä laitteen syvyys on 26,4 senttimetriä. Sen avulla onkin helpointa kontrolloida suoratoistosovelluksia, verkkolevyille säilöttyä musiikkia tai monihuoneominaisuuksia, sillä Mu-son voi liittää osaksi Naimin ekosysteemiä. . Perinteisistä ohjaustavoista Muson kannella sijaitseva kiertosäädin kosketusnäyttöineen on yksi luokkansa parhaista. Toisin kuin edellismallissa, toisen sukupolven Mu-sossa on myös hdmi arc -liitäntä television kytkemistä varten. Mu-soa ohjataan joko kannen mainiolla kiertosäädin-kosketusnäytöllä tai Naimin omalla ohjainsovelluksella. Sen avulla hoituvat perustoimintojen ohjaus ja esiasetettujen ohjelmalähdesuosikkien valinta. Mutta jos nämä seikat ja 1 499 euron hinta eivät haittaa, Mu-so on moneltakin kantilta tarkasteltuna mitä mainioin musiikkikeskus komealla designilla, isolla ja puhtaalla äänellä sekä nykyaikaisilla ominaisuuksilla. Kysehän on nimittäin mainioäänisestä laitteesta, joka toimii television yhteydessä soundbarina, olohuoneen musiikkikeskuksena tai vaikka työpöytäkaiuttimena. Nykyajalle ominaisesti Musoa komennetaan älylaitteeseen ladattavalla Naimin omalla ohjainsovelluksella, jonka valikkorakenteet hahmottuvat helposti ja loogisesti. Musiikkikeskus Naim Mu-so 2nd Generation 34 5-6/2019. . Valmistajan kokemus ja näkemys hyvästä äänentoistosta välittyy myös Mu-son kompaktissa toteutuksessa, mikä tekee siitä vahvan kilpailijan hiukan useammassakin tuotekategoriassa
Liikkuvaan kuulokeja älypuhelinkuunteluun tottuneet ovatkin yllättävän usein tyytyväisiä jopa mobiililaitteiden omiin vaatimattomiin kaiuttimiin. Etenkin musiikkia kuunteleva, pelaava ja videoita katseleva nuori sukupolvi arvostaa usein äänenlaadun sijaan vaivattomuutta ja liikkuvuutta. Creative tarvitsi erityisesti monikanavakaiuttimia äänikorttiensa tueksi, ja hifilegenda Henry Klossin kaiutinfirma sopi tähän erinomaisesti. Nykyisenä liikkuvan äänentoiston kulta-aikana laadukas bassotoisto on helposti jäämässä sivuseikaksi. Niinpä Creative osti yrityksen vuonna 1997. Subbarilla ja Säädöillä uutta pontta äänentoiStoon 5-6/2019 35 Kolumni teksti: Jiri Koivuniemi / Visionist.fi. Irralliset, erikseen hankittavat subbarit ovat kuitenkin jäämässä soundbarien, matkakaiuttimien ja muiden yhdistelmälaitteiden jalkoihin. Tärkeämpää tuntuu olevan se, mikä kuuluu kuin miten se kuuluu. Myös erillisiä taajuuskorjainsovelluksia on kauppapaikat pullollaan. Erityisesti räjähdykset, laukaukset ja monet muut ääniefektit heräsivät uudella tavalla eloon. Tosin esimerkiksi iOStaajuuskorjain vaikuttaa vain Applen omaan musiikkisovellukseen eikä muihin sovelluksiin, kuten vaikkapa YouTube-äänentoistoon. Yhä mobiilimmaksi ja vaivattomammaksi muuttuvassa äänimaailmassamme bassotoistostakin alkaa tulla sovelluksilla säädettävä sivuseikka, eikä siihen ikävä kyllä panosteta enää entiseen tapaan. Lisäksi monissa musiikkisovelluksissa, kuten Spotifyssa, on oma taajuuskorjaimensa. Siinä mielessä olemme palaamassa oman nuoruuteni huonolaatuiseen c-kasettien aikaan, vaikka nykytekniikka antaisi mahdollisuuden paljon parempaankin. Enää vain vakavammin äänentoistoon suhtautuvat harrastajat pohdiskelevat subbareita omina yksikköinä, ja muut hankkivat ne useimmiten osana suurempaa kokonaisuutta – jos hankkivat ollenkaan. Vaikka nämä kaiutinpaketit olivat kaukana varsinaisesta hifilaadusta, ne mullistivat erityisesti tietokonepelien ja dvd-elokuvien äänentoiston. I hmiskorva vaikuttaa siinä määrin nauttivan matalataajuisista bassoäänistä, että useisiin olohuoneisiin on jossain vaiheessa hankittu esteettisesti varsin arveluttava ja mystinen kuutio. Kuitenkin vähintä, mitä jokaisen pitäisi tehdä, on tutustua äänilähteensä asetuksiin ja säätää edes perusasetukset kuntoon. Ellei ole valmis satsaamaan bassotoistoon laitteilla, niin siihen voi vaikuttaa myös ohjelmallisen taajuuskorjaimen avulla. Erillinen alabasso pienensi pääkaiuttimien kokoa merkittävästi, ja äänentoistoon tuli paljon pontta lisää. Itselleni ensikosketus subbareihin syntyi, kun Creative Labs aloitti amerikkalaisen kaiutinvalmistaja Cambridge Soundworksin kaiutinpakettien myynnin. Esimerkiksi iOS-, Android-, Windowsja MacOS-käyttöjärjestelmissä on nykyään taajuuskorjain erilaisiin kuuntelutilanteisiin. On helppo unohtaa, että subbarit osana kodin äänentoistoa ovat yleistyneet vasta 1990-luvulla. Toisaalta sitä arvostetaan, ja tietyissä musiikkilajeissa hyvä bassotoisto on suorastaan välttämättömyys, mutta toisaalta se on monille vain pieni ja uhrattavissa oleva osa äänimaailmaa. Tämä bassovahvistimeksi, subwooferiksi tai tuttavallisemmin subbariksi kutsuttu äänentoistolaite on monissa kodeissa muodostunut lähes korvaamattomaksi television kumppaniksi – tai sitä se on ollut ainakin tähän asti
Vertailu Subwooferit 1 399 – 1 799 € 36 5-6/2019
Pelkkänä bassokanuunana toimimisen sijaan subwooferin tulisi integroitua mahdollisimman saumattomasti muihin käytössä oleviin kaiuttimiin. Etenkin kotiteatterikäytössä omalle, alle 120 hertsin taajuiselle lfeeli low frequency effects -kanavalle pyhitetty subwoofer tekee leffakokemuksesta astetta puhuttelevamman, kun erikoistehosteet jyrähtävät ilmoille tarvittavalla äänenpaineella. Musiikinkuuntelussakin erillinen subwoofer voi olla paikallaan, jos järjestelmältä etsii astetta voimallisempaa ja taajuuskaistaltaan laajempaa suorituskykyä. Vastavaiheessa oleva signaali taas kumoaa kaiuttimista soivan bassoäänen, jonka kyllä huomaa selvästi. Kun subwooferin ääni suhteessa pääkaiuttimiin on voimakkain, vaihe on kunnossa. Osa nykyaikaisista subwoofereista on myös tiukasti kiinni älykkäässä ajassa, ja niistä voi löytyä ohjainsovelluksen BaSSo on kaiken peruSta Asiallinen bassotoisto on hyvän kotiteatterijärjestelmän kivijalka, ja siitä huolehtii subwoofer. Nämä perusasetukset ja niiden kohdilleen säätäminen on hyvä olla hanskassa subwooferia hankittaessa, vaikka niitä ei välttämättä tarvitsisikaan, jos käytössä sattuu olemaan nykyaikainen ja kehittynyt av-viritinvahvistin. Niinpä alabassokaiuttimen sijoituksessa voi ottaa tiettyjä vapauksia (kuuntelutilan ominaisuuksien rajoissa), sillä matalimmat taajuudet soivat tilassa paikantumatta erityisesti mihinkään pisteeseen. Näistä äänenvoimakkuussäätimellä määritellään nimensä mukaisesti subwooferin toistovoimakkuus. . Varsinkin pienemmät, jalustamalliset kaiuttimet ovat bassotoistovaroiltaan rajalliset, ja toisaalta isommista lattiakaiuttimistakin voi saada tietyssä mielessä enemmän irti, kun matalimpien taajuuksien toiston ulkoistaa erilliselle alabassokaiuttimelle. Ja jotta taas matalimmat taajuudet saadaan soimaan puhtaasti, alabassokaiuttimen tulee olla oikeassa vaiheessa muiden kaiuttimien kanssa. Sen tehtävä on suodattaa signaalista vain tietty taajuuskaista subwooferin toistettavaksi eli toisin sanoen määritellä raja, jota korkeampitaajuiset äänet toistuvat pääkaiuttimista. Vaiheen kohdilleen saamisessa kannattaa ottaa avuksi esimerkiksi 50 hertsin testisignaali, jota toistetaan samanaikaisesti sekä pääkaiuttimista että subwooferista. Ihmisen suuntakuulo aktivoituu noin sadan hertsin tietämillä, ja sitä matalampia taajuuksia on hankala paikantaa. Nyrkkisääntönä alabassokaiuttimen toistovoimakkuus on sopiva silloin, kun siihen ei oikeastaan edes kiinnitä huomiota. Toisaalta on syytä pitää mielessä, ettei pelkkä subwooferin hankinta ja asennus ole välttämättä oikotie puhtaampaan ja isompaan ääneen. 5-6/2019 37 Teksti: Magnus Fredholm & AVPlus-toimitus Kuvat ja mittaukset: HemmaBio. Ne kun tarjoavat yleensä paitsi erillisen subwooferlinjalähdön myös valmiit esiasetukset erilaisille kaiutinkonfiguraatioille. Säätämällä kohdilleen Valtaosassa aktiivimallisista subwoofereista on kolme keskeistä säädintä, jotka ovat äänenvoimakkuus, alipäästösuodatin ja vaihe. Otimme tarkasteluun viisi erikokoista mallia puolentoista tuhannen euron molemmin puolin. Tätä kontrolloidaan vaiheensäädöllä, joka toteutuksesta riippuen voi olla vain 0–180 asteen kytkin tai portaaton kiertosäädin. S ubwooferin tehtävä on periaatteessa hyvin yksinkertainen: se jatkaa äänentoistoa taajuuskaistan alapäässä siitä, mihin varsinaiset pääkaiuttimet eivät enää ulotu. . Käytännössä tätä integraatiota parannetaan ennen kaikkea tilaan nähden sopivankokoisen ja -tehoisen mallin valinnalla sekä sen asianmukaisilla säädöillä. Lfe-kanavaa käytettäessä taas signaali on äänen jälkituotannossa määritelty osa monikanavakokonaisuutta, johon käyttäjän ei oikeastaan tarvitsekaan vaikuttaa. Tähän taas vaikuttaa osaltaan myös seuraava säädin, alipäästösuodatus
Erillisen alabassokaiuttimen edut kun tulevat ilmi vasta astetta rohkeammalla äänenvoimakkuudella kuunneltaessa tai silloin, kun kuunneltava musiikki sisältää mainittavasti matalataajuisia elementtejä. Valitse huolella Markkinoilla on runsaasti valinnanvaraa subwoofereista puhuttaessa. On myös hyvä pitää mielessä, ettei huonoa subwooferia kannata hankkia sotkemaan etenkin musiikinkuuntelussa valmiiksi hyvien pääkaiuttimien toistoa. Sillä voi asettaa esimerkiksi jakotaajuuden jyrkkyyden 18:aan tai 24 desibeliin per oktaavi. Vaikka nurkkasijoitus voisi vaikuttaa houkuttelevalta, se voi kuitenkin korostaa bassotoistoa liikaakin ja vääristää sitä. Älykkäämpiä ominaisuuksia Vertailumme subwoofereista Klipsch ja Paradigm ovat toiminnoiltaan astetta kehittyneempiä, sillä niiden käyttöön liittyy olennaisesti älylaitteeseen ladattava ohjainsovellus. kautta esimerkiksi automaattinen huonekalibrointi tai muita asennusta helpottavia ominaisuuksia. Siispä kun jonkinlainen tavoitehintaluokka on saatu kiikariin ja arvioitu suurin piirtein käytettävissä oleva tila ominaisuuksineen, voi subwooferin hankinnassa siirtyä seuraavalle asteelle ja alkaa kartuttamaan merkkejä, malleja ja toteutustapoja. Helpon käyttöliittymän ansiosta säätöjen tekeminen on helppoa, ja mukana on myös hyvin toimiva ARC-automaattikalibrointi. Ja vaikka matalataajuiset äänet eivät, kuten sanottua, ole tarkasti paikannettavissa, subwooferia ei silti kannata sijoittaa mihin sattuu. Vaikka isommalla kotelolla voisikin saada ilmoille todellista maanjäristysbassoa, se ei kuitenkaan ole välttämättä mahdollista saati järkevääkään kaikissa olohuoneissa. Subwooferin ei välttämättä tarvitse olla saman valmistajan kädenjälkeä kuin muut käytössä olevat kaiuttimet, eikä se kaikissa tapauksissa ole mahdollistakaan. Jokaiselle tulolle on myös oma 5-alueinen taajuuskorjaimensa. Klipschin toteutus (vasemmalla) on näppärä, ja sen avulla voi muun muassa säätää jokaisen tulon alipäästösuodatuksen erikseen. Niitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää, mutta kuten aina, lopullinen tulos ratkaistaan korvilla. Myös jyrkkyys on valittavissa haarukassa 6–24 desibeliä per oktaavi. Itse asiassa jotkut hiukan hintavammista subwoofereista ovat pienehköjä lähinnä siitä syystä, että kehittyneen ja tehokkaan teknologian ahtaminen pieneen tilaan ei ole halpaa hommaa. . Myös Paradigmin ohjainsovellus on toteutettu fiksusti. Tietyn valmistajan tuotteiden käytöllä on toki tiettyjä synergiaetuja, mutta etumaskissa kiiltelevän logon sijaan tärkeämpiä tekijöitä ovat yleinen yhteensopivuus sekä suorituskykyyn liittyvät tarpeet. Toisin kuin saattaisi kuvitella, kaksi jälemmin mainittua eivät välttämättä suoraan korreloi hinnan kanssa, eli toisin sanoen isompi ei ole aina kalliimpi ja toisin päin. Keskeisimpiä muuttuvia tekijöitä ovat hinta, toimintaperiaate ja kokoluokka, joista jokaista on syytä punnita. Leffanautintoihin omistetussa kotiteatterissa puitteet ja mahdollisuudet ovat toki tyystin eri luokkaa tavanomaiseen olohuoneeseen verrattuna. . Vertailu Subwooferit 1 399 – 1 799 € 38 5-6/2019. Tilavuudeltaan jo noin 50-litrainen refleksikotelo naamioituu melko huomaamattomasti osaksi sisustusta ja voi toimia pienehkössä tilassa aivan mainiosti, mutta suurempi suljettu kotelo vaatii jo huomattavasti enemmän lattiapinta-alaa. Pienestä koosta voi olla hyötyä esimerkiksi siinä tapauksessa, jos subwooferin sijoitusta lähestyy kuunteluhuoneen tilavuuden tai vaikkapa sisustuksellisten seikkojen kannalta
Tässä vertailussa keskitymmekin puhtaasti subwoofereiden ominaisuuksiin ja mittaustuloksiin rajaamatta testiryhmää tiukasti esimerkiksi elementin kokoon. Jokainen vertailun subwoofereista on mahdollista kytkeä äänentoistojärjestelmään linjatasoisella rca:lla, ja kolmessa mallissa on lisäksi xlrliitäntä. Tässä viiden osallistujan vertailussa päätimme nostaa esille hiukan toisistaan poikkeavia malleja sen sijaan, että kaikki olisivat edustaneet vain yhtä toteutustapaa. Toinen mikrofoni puolestaan asetettiin refleksiaukkoa tai passiivisäteilijää kohti, ja näiden kahden mikrofonin sisääntuloherkkyydet hienosäädettiin aukon, elementin tai passiivisäteilijän kokoerojen mukaisesti ennen signaalin summaamista erillisessä vahvistimessa, josta se taas jatkoi matkaansa äänikortille. Mielestämme käytännössä tärkein lukema on 22–23 hertsiä, jolle taas 20 hertsin tulos on hyvä referenssi, ja 45 hertsin tulosta puolestaan on mielenkiintoista verrata 22–23:n hertsin tulokseen. Vertailun hintahaarukka ulottuu 1 399 eurosta 1 799 euroon, ja elementtikoot vaihtelevat 10:n ja 15 tuuman välillä. Käytännössä mittaukset toteutettiin niin, että subwoofer laskettiin sille kyljelleen, jossa ei ole elementtiä, refleksiaukkoa tai vahvistinmoduulia, ja mikrofoni asetettiin elementtiä kohti. Sen jälkeen tutustuimme vielä taajuuskorjaimiin ja bassonkorostuksiin niiden mallien kohdalla, joista kyseiset ominaisuudet löytyvät. Noin 10 desibelin haarukkaan osuvat tulokset mittauspisteittäin ovat käytännössä hyvät, kun taas suurempi hajonta kertoo siitä, että 20 hertsin toisto puhtaasti alkaa olla subwooferille jo vähän vaativaa. Tarkemmat ominaisuudet löydät jutun lopussa olevasta infotaulukosta. Viisi vaihtoehtoa Tämänkertaisen vertailumme noin 1 500 euron hintaluokassa löytyy vaihtoehtoja moneen lähtöön, kun puhutaan monipuolisista subwoofereista kotiteatteriin ja musiikin kuunteluun. Toimintaperiaatteista mukana ovat yleisimmät eli suljettu, bassorefleksi sekä passiivisäteilijällä varustettu. Äänenvoimakkuus asetettiin niin, että saimme 20 hertsille ensin maksimituloksen, eli äänenvoimakkuus säädettiin 20 hertsin maksimiäänenpainearvon mukaisesti. Maksimiäänenpaineiden mittauksissa kotelon vahvistinmoduulin sisältävä sivu asetettiin 60 senttimetrin päähän seinästä ja mikrofoni keskelle huonetta metrin korkeuteen. Toimintaperiaatteeltaan suljettu REL mitattiin vain yhdellä mikrofonilla. Tämän mittauksen toteutimme siten, että toistimme tilassa 20:stä 50 hertsiin ulottuvan taajuuspyyhkäisyn. Tällä kertaa teemme poikkeuksen ja vastaamme kyllä, sillä suurin piirtein samaan hintaluokkaan istuvien mallien suorituskyvyn ja mittausten vertailu voi antaa uusia näkökulmia subwooferin hankintaa harkitsevalle. n 5-6/2019 39. Kahdesta mallista löytyy myös kaiutintasoinen tulo. Varianssia löytyy niin toimintaperiaatteen ja ominaisuuksien kuin kotelon ja elementinkin koon saralla. isot vastaan pienet. Itse taajuuspyyhkäisystä poimimme kuuntelutilan huonemoodeja vastaavat kohdat 22–23 hertsissä sekä 45 hertsissä. Lisäksi mittasimme tällä kertaa myös maksimiäänenpaineen kuunteluhuoneessa. Itse mittaukset suoritimme niin, että jokaisesta mallista mitattiin ensin taajuusvasteet eri jakotaajuusasetuksilla: Klipschissä jakotaajuus asetettiin sovelluksesta lukemiin 150, 100, 80, 60 ja 40 hertsiä, samoin kuin Paradigmin kohdalla, jonka lukemat olivat vastaavasti 120, 80, 50 ja 30 hertsiä; muiden kohdalla käytettiin jakotaajuuden kiertosäädintä, joka asetettiin maksimiarvoon, kello kahteentoista, kello yhdeksään ja minimiarvoon. Kaikkia malleja tosin yhdistää se, että ne ovat aktiivisia, eli toisin sanoen ne sisältävät vahvistimen. Kannattaako kymppituumaisia subwoofereita verrata 15-tuumaisiin
K-14 F tarjoilee sopivan painokasta ja nopeasti reagoivaa bassotoistoa yksityiskohtia hienosti vaalien, mikä sopii mainiosti sekä leffaettä musiikkikäyttöön. Elementti on suunnattu eteenpäin, ja refleksiaukko löytyy kotelon pohjasta. Maksimiäänenpaine 20 Hz: 124 dB 22–23 Hz: 131 dB 45 Hz: 141 dB Skarppia kyytiä Dali K-14 F Hinta: 1 399 € Vertailu Subwooferit 1 399 – 1 799 € 40 5-6/2019. Toisella kytkimellä säädetään vaihe. . + Hyvä bassotoisto + Sopii sekä musiikille että leffoille + Kompakti koko – Suppeasti säätövaraa . Dalin pohjassa on yhtenäinen alumiinikehikko, joten sen voi asentaa paikalleen sellaisenaan. Basso täyttää hienosti koko kuunteluhuoneen, ja yleisote toistoon on sopivan skarppi ja yhtenäinen. Mustana ja valkoisena saatava subwoofer istuukin hienosti sisustukseen kuin sisustukseen. D alin komea design vakuuttaa: kotelon muotoilu on kohdillaan, ja jalustaratkaisuna toimii alumiininen pohjakehys. Hintaansa nähden K-14 F on sarjassaan mainio vaihtoehto! K-14 F:n jakotaajuuden säätö toimii kuten odotettua. K-14 F:ään voi tuoda signaalin suoraan kotiteatterivahvistimen lfe-lähdöstä rca:lla tai stereomuodossa. Pohjaan voi sijoittaa halutessaan myös piikit. Dalin voi kytkeä päälle ja pois tai sammumaan automaattisesti. Ero ei kuitenkaan ole suuri potikan ollessa nollassa tai noin kello yhdeksässä. Elementti eteenpäin ja refleksiaukko pohjassa ei ole mikään poikkeuksellinen ratkaisu – luultavasti siksi, että se toimii niin hyvin. Toistovoimakkuudelle, vaiheelle ja jakotaajuudelle (stereokytkentää käytettäessä) on omat säätimensä. K-14 F ei eroa merkittävästi pienemmästä E-12 F -mallista, mutta rakenne on tukevampi ja elementti suurempi. Kiertosäätimillä kontrolloidaan jakotaajuutta ja äänenvoimakkuutta, ja rca-liitännät ovat linjatasoiselle lfeja stereosignaalille. Takapaneelin kytkimet ja liittimet ovat fiksusti sijoiteltu, joten kytkentä käy varsin helposti
S15 tarjoaa pienenä viittauksena premium-luokkaan stereo-rca-liitäntöjen ohella myös balansoidun xlr-liitännän. 5-6/2019 41 Maksimiäänenpaine 20 Hz: 120 dB 22–23 Hz: 127 dB 45 Hz: 137 dB. Säätimien joukossa on myös bassonkorostin, jonka toiminnasta lisää oheisessa kuvaajassa. Huomaa myös ruuvinkannat peittävä paksu kumilista. . Kyseessä on pykälää kookkaampi subwoofer, jonka etumaskin elementti on itse asiassa passiivisäteilijä. Asialliset tassut pohjassa pitävät huolen siitä, että elementin etäisyys lattiasta on oikea. Vihreä kuvaaja on jakotaajuuden säädin asetettuna kello yhdeksään. Suosittelemmekin mallia ensisijaisesti osaksi leffaäänentoistosettiä. Rakenne on tanakka samoin kuin molemmat elementit, joista eteen sijoitettu on passiivinen. + Äänenlaatu leffakäytössä – Suuri koko – Ei niin hyvä musiikilla . Loistaa leffakäytössä Emotiva S15 Hinta: 1 490 € A merikkalainen Emotiva on ottanut tavoitteekseen tarjota puhuttelevia elämyksiä järkevään hintaan, ja S15:n kohdalla valmistaja todella onnistuu yllättämään kotiteatterikäytössä. Emotivasta löytyy myös balansoitu xlr-tulo perinteisen stereo-rca:n ohella. Emotivan jakotaajuuden mittaus on esimerkillinen. Jakotaajuuden, portaattoman vaiheen ja äänenvoimakkuuden säätimien lisäksi mukana on myös bassonkorostus. Varsinainen aktiivielementti löytyy kotelon pohjasta, ja sen toimivuuden takaamiseksi subwoofer seisoo tukevien kumipäällysteisten tassujen varassa. Emotiva S15:n bassonkorostuksen toimintaalue on -3…+9 desibeliä, ja se pitää mittausten valossa likimain paikkansa 25 hertsissä. Ottaen huomioon kotelon ja elementin koon on pieni ihme, ettei S15 soi tämän lujempaa. Äänenlaadun suhteen S15 on paitsi syvä myös pehmeä, ja kokonaisuus toimii kieltämättä paremmin leffojen kuin musiikin kanssa
Tummansininen kuvaaja on jakosuodatuksen arvolla 150 hertsiä ja syaani 40 hertsiä. ?. Ilon aiheet eivät jää ulkonäköön, sillä C-310:n ääni on suorastaan loistava. Plussaa tulee myös säätömahdollisuuksista. Samankaltaisuutta on kuultavissa muun muassa Daliin, mutta C-310 on vieläkin monipuolisempi. Liitäntävaihtoehtoina on sekä xlr että rca ja kaiutintasoinen tulo. Vertailu Subwooferit 1 399 – 1 799 € 42 5-6/2019 Maksimiäänenpaine 20 Hz: 117 dB 22–23 Hz: 122 dB 45 Hz: 133 dB + Kokoonsa nähden iso ääni + Hyvät säätömahdollisuudet + Automaattinen taajuuskorjain + Mainio bassotoisto – Rajallinen maksimiäänenpaine . Klipschin ohjainsovelluksesta löytyvä bassonkorostus toimii vaikutusalueellaan 25–150 hertsiä kuten luvattua. Se sopiikin mainiosti sekä musiikille että leffoille. Muihin isompiin malleihin verrattuna Klipsch jää jälkeen oikeastaan vain maksimiäänenpaineessa. Passiivisäteilijät on piilotettu nerokkaasti, ja viimeistely kokonaisuutena on huipputasoa. Mainio suoritus! Klipsch C-310ASWi Hinta: 1 799 € K lipschin C-310ASWi on toinen valmistajan tuoreista subwoofereista. Bassorefleksitoteutuksen tai kookkaan kotelon sijasta kyseessä on komeasti kiiltävä malli, jonka kaksi passiivisäteilijää on upotettu taidokkaasti osaksi designia. Muuten bassotoisto on hämmästyttävän nopeaa ja raskasta. Kokonaisvaikutelma on korkealuokkainen, ja kompakti kokokin ilahduttaa. Langaton liitäntä on saatavissa lisävarusteena. Basson syvyys, yksityiskohtaisuus ja tarkkuus ovat huipputasoa. Jakotaajuuden säätö toimii niin ikään lupausten mukaisesti. Klipsch hyödyntää ohjainsovellusta, jolla voi vaikuttaa muun muassa eri tulojen (myös lisävarusteena saatavan langattoman liitännän) jakotaajuuteen, taajuuskorjaukseen sekä äänenvoimakkuuteen. Yksinkertainen automaattikalibrointi on tuttu muun muassa Elacilta. C-310ASWi seisoo pehmeiden kumitassujen varassa, ja niiden tilalle on mahdollista ruuvata myös piikit
Ohjainsovelluksella komennettava subwoofer ei paljon säätimiä kaipaa, mutta sellainen on kuitenkin äänenvoimakkuudelle sekä kytkin lokaalille ja sovelluspohjaiselle säädölle. Neliskulmainen aukko on varattu lisävarusteena saatavalle langattomalle vastaanottimelle. X10 saattaisi olla toimiva vaihtoehto hiukan haasteellisempaan kuuntelutilaan, mutta toisaalta mallissa on yksi selkeä ongelma: refleksiaukosta kuuluu melko selkeä virtausääni. . + Hyvä ohjainsovellus + Automaattinen taajuuskorjain + Fiksu ripustus – Kevyt bassotoisto – Aukon virtausääni . Vaikka elementtikoko on sama, bassotoisto on luonteeltaan melko kevyttä kuultavaa. Paradigm hyödyntää samaa ratkaisua kuin Dali: aktiivielementti eteenpäin ja refleksiaukko pohjassa. Uritettu käänteisripustus on jännä yksityiskohta, joka antaa Defiance X10:lle uniikin ulkonäön. Paradigm ei kuitenkaan yllä samaan tasoon esimerkiksi Klipschin kanssa. X10:tä voi oikeastaan suositella vain sellaiseen käyttöön, jossa kartetaan syvintä bassotoistoa ja kuunnellaan hiljaa. Oikea asetus löytyy kuuntelemalla. Elementti kuitenkin on varsin mielenkiintoinen käänteisellä ja uritetulla ripustuksella, ja refleksiaukko ja fiksun oloinen ohjainsovellus automaattikalibroinnilla nostavat odotuksia. Sininen kuvaaja on arvolla 120 hertsiä ja ruskea arvolla 30 hertsiä. X10 voidaan asettaa joko musiikkitai leffatilaan, joista jälkimmäinen korostaa bassoa alueella noin 35–100 hertsiä. Väärässä seurassa Paradigm Defiance X10 Hinta: Noin 1 400 € P aradigm Defiance X10 vaikuttaa ensikättelyssä yksinkertaiselta ja kotelonsa puolesta perushyvältä subwooferilta, mutta sen toteutuksessa on joiltain osin vähän nuukailtu. Jakotaajuuden säätö käy sovelluksen valmiilla pykälillä helposti. 5-6/2019 43 Maksimiäänenpaine 20 Hz: 100 dB 22–23 Hz: 109 dB 45 Hz: 132 dB. Tässä joukossa Paradigm ei aivan loista
Mittaustulos on yllättävän sama kiertosäätimen ollessa minimissään tai kello yhdeksässä. + Iskevä ja painava basso + Toimii myös musiikin kanssa – Hinta . HT/1508 on lisäksi vertailun ainoa toimintaperiaatteeltaan suljettu subwoofer. Tämä subwoofer on selvästi omimmillaan leffakäytössä, ja sen iskevä ja voimakas ääni istuu loistavasti toimintaleffojen melskeeseen. REL:n taajuusvaste laskee loivasti ja melko suoraviivaisesti. Takapaneelissa on vain välttämättömimmät säätimet, mutta liitäntävaihtoehtoja löytyy paitsi rcamyös xlr-muodossa. Siitä kielii muun muassa sekä rcaettä xlr-muodossa löytyvät kytkentävaihtoehdot. HT/1508 Predatorin päällyspuoli on todella hienosti viimeistelty valmistajan logolla. Suosituksemme on asettaa jakotaajuus mahdollisimman alas. Oikeastaan ainoa mietityttämään jäävä seikka on mallin hinta. . Maksimiäänenpaine 20 Hz: 125 dB 22–23 Hz: 125 dB 45 Hz: 141 dB Isku kohdallaan REL HT/1508 Predator Hinta: 1 799 € REL :n edustaja tässä vertailussa on HT/1508 Predator, joka on 15-tuumaisella elementillä ja 800 watin vahvistimella varustettu järkäle kotiteatterikäyttöön. Vertailu Subwooferit 1 399 – 1 799 € 44 5-6/2019. Tassujen sijasta REL on varustanut subwooferinsa eräänlaisilla kiskoilla, mutta mukana on myös kiinnikkeet muunkinlaisille jalkaratkaisuille. Mutta mikä yllättävintä, HT/1508 Predator toimii oikeastaan yhtä hyvin myös musiikin kanssa, sillä sen pohja ja profiili ovat kunnossa ja toisto yksityiskohtaista. Kotelo on valmistajalle ominaisesti hillityn tyylikäs ja elementti hiilikuitua
Siinäkin on etunsa, kuten näppärä ohjainsovellus ja hyvä automaattikalibrointi, mutta bassotoiston saralla muut vievät homman maaliin puhtaammin. Vertailun häntäpäähän jää Paradigm Defiance X10, joka ei oikein pysynyt muun ryhmän perässä. Mutta jos äänenlaadun asettaa desibelien edelle sillä keskeisimmällä toistokaistalla, Klipschin C-310 on vertailun selvä voittaja. Äänenpaine vai äänenlaatu. Vertailumme tulosten perusteella on havaittavissa, ettei kymppituumainen subwoofer pysty kilpailemaan 15-tuumaisen kanssa äänenpaineen saralla. Emotiva S15:n suuren koon taas ei kannata antaa hämätä, sillä sekin on varsinkin kotiteatterikäyttöön varteenotettava vaihtoehto. Merkki & malli Dali K-14F Emotiva S15 Klipsch C-310ASWi Paradigm Defiance X10 REL HT/1508 Predator Hinta 1 399 € 1 490 € 1 799 € Noin 1 400 € 1 799 € Edustaja JJ Hifi Oy Concept Hifi Loudgroup – Audelec Lisätiedot Dali Loudspeakers Emotiva Klipsch Paradigm REL Toimintaperiaate Bassorefleksi Passiivisäteilijä Passiivisäteilijä Bassorefleksi Suljettu Elementti 14” 15” 10” 10” 15” Jakotaajuus 40–120 Hz 60–150 Hz 40–150 Hz (6–24 dB/okt) 30–120 Hz (18/24 dB/okt) 40–LFE Hz Vaihe 0/180° Portaaton säätö Portaaton säätö Portaaton säätö 0/180° Linjatasoinen tulo RCA LFE & stereo XLR, 2 x RCA XLR, 2 x RCA RCA LFE & stereo XLR, 2 x RCA Kaiutintasoinen tulo Ei Ei Kyllä Kyllä Ei Linjatasoinen lähtö Ei Ei Ei Ei XLR, 2 x RCA Kaiutintasoinen lähtö Ei Ei Ei Ei Ei Taajuuskorjain Ei Bassokorostus -3…+9 dB 5-alueinen parametrinen Movie/Music Ei Ohjainsovellus Ei Ei Klipsch LowControl (Paradigm) Subwoofer Control App Ei Automaattikalibrointi Ei Ei Kyllä Kyllä Ei Teho 450 W RMS 650 W RMS 400 W RMS 300 W RMS 800 W RMS Mitat 430 x 395 x 425 mm 451 x 597 x 546 mm 341 x 341 x 351 mm 381 x 417 x 417 mm 500 x 457 x 492 mm Paino 26,4 kg 43,3, kg 17,7 kg 19,1 kg 36 kg Värivaihtoehdot Musta, valkoinen Musta Musta Musta Musta 5-6/2019 45. Samat hyvät puolet esiintyvät myös Dalin kohdalla, joka toisaalta on myös halvempi ja kovaäänisempi. Joukon tasavahvin luottotekijä on REL, jonka HT/1508 Predator on kuitenkin Klipschin ohella vertailun arvokkain malli
Kuulokkeet Denon AH-GC30 46 5-6/2019. Ne tarjoavat pakotonta toistoa ja luonnollisen kuuloisen vastamelutoiminnon. Luontevasti meLua vastaan Denonin uudet AH-GC30vastamelukuulokkeet iskevät haluttuun premiumhintaluokkaan
Oikeanpuoleisessa kuulokkeessa sijaitsee äänenvoimakkuuden säätimet sekä toiston hallintanäppäin, jolla voi myös hallita bluetoothia ja sammuttaa kuulokkeet. Jos ei, kuulokkeiden virta katkeaa kätevästi automaattisesti. D enon julkisti keväällä uudistetun version vastamelukuulokkeistaan. Sekä sangassa että kuulokkeissa on mukavat nahkajäljitelmällä päällystetyt pehmusteet. Vastus on kova, mutta miten Denon pärjää. Vastamelutoiminnolle ja bluetoothille on kummallekin omat led-ilmaisimensa. Mustassa versiossa vaikutelma ei ole välttämättä kaikkein ylellisin, mutta saatavilla on myös näyttävämpi valkoinen versio, jonka metalliosien väritys vivahtaa ruusukultaan tai kuparin suuntaan. mukavuutta ja painikkeita Denon AH-GC30 -kuulokkeiden kuulokeosat ovat mattapintaiset ja sanka on metallia. . Sillä voi myös hallita puheluita ja tehdä esimerkiksi Googlehakuja. Hintaluokaltaan Denonin kuulokkeet siis liittyvät kiihkeästi kilpailtuun vajaan 400 euron sarjaan esimerkiksi Bosen ja Sonyn testimenestyjien kanssa. . Kaiken kaikkiaan painikkeissa on tavallista runsaammin toimintoja eri näppäinyhdistelmille ja painanta-ajoille. 5-6/2019 47 Teksti: Joni Nikkola Kuvat: Valmistaja. Vastamelukuulokkeet ovat olleet kysyttyjä viime vuosina, ja kuluttajat ovat valmiita maksamaan niistä selvästi enemmän kuin peruskuulokkeista. Lisäksi sieltä löytyy vastamelutoiminnon kytkin, josta pystyy valitsemaan vastamelutoiminnon kolmen tilan välillä. Suuri kysyntä ei ole sinänsä ihme, sillä monet joutuvat lähes päivittäin tekemisiin melun kanssa. Alaosassa on liitäntä kuulokejohtoa varten sekä micro-usb-liitäntä. Uusi AH-GC30 on perinyt kuulokeelementtinsä valmistajan huomattavasti kalliimmista kuulokkeista ja sisältää muutenkin korvia höristyttäviä ominaisuuksia, kuten mahdollisuuden digitaaliseen signaalitiehen. Kuulokkeissa on liiketunnistin, joka tunnistaa, käytetäänkö kuulokkeita vai ei. Vasemmanpuoleisessa kuulokkeissa on yksi painike, josta painamalla saa tietoa akun lataustilasta merkkiäänillä, led-valon välähdyksillä ja puheavustajan välityksellä
Sen voi kytkeä päälle napauttamalla kahdesti oikeanpuoleista kuuloketta. Se tekee käyttökokemuksesta hieman sekavan, vaikka sinänsä onkin hyvä, että ominaisuuksia riittää. Sen käyttö ei siis ole kovinkaan välttämätöntä – mikä on toisaalta hyväkin asia. Digitaalisena tai ilman Elementteinä kuulokkeissa on käytetty Denonin kalliimmista malleista AHD7200:sta ja AH-D9200:sta tuttuja 40 millimetrin FreeEdgejä. Puristusvoimaa ei ole liiaksi, vaikka isommat korvanlehdet jäävät hieman pehmusteiden alle. Kuulokkeilla pystyy kuuntelemaan bluetoothin lisäksi myös langallisesti joko perinteisellä audiojohdolla passiivisesti tai usb-liitännän kautta siten, että da-muunnoksen tekee kuulokkeiden oma sisäänrakennettu piiri. Rakenteen passiivinen vaimennus sen sijaan on jo sellaisenaan varsin tehokas. Silti aivan Bosen tasolle ei mukavuudessa päästä. Se toimii vain, jos kuulokkeilla kuunnellaan musiikkia, ja toisinaan sitä joutuu napauttelemaan pari kertaa onnistuakseen. Kuulokkeet kääntyvät matkustuskäyttöä helpottaen litteäksi ja taittuvat, joten ne saa tarvittaessa pieneen tilaan. Kuulokkeet tuntuvat erittäin mukavilta korvilla. Kuulokkeet tukevat myös multipoint-toimintoa, eli ne voi yhdistää samanaikaisesti kahteen laitteeseen. Parinmuodostus ja yhteyden pysyvyys toimivat testijaksomme aikana ilman havaittavia häiriöitä tai ylimääräisiä ääniä. Mukana on myös Ambient Monitor -tila, jonka avulla on mahdollista päästää ympäristön ääniä kuulokkeisiin hallitusti ottamatta niitä korvilta. Langallisena kuulokkeet tukevat korkearesoluutioista toistoa, ja taajuusalueen Denon lupaa yltävän peräti viidestä hertsistä 50 kilohertsiin. Siitä pystyy säätämään perusasetuksia, mutta valitettavasti sovelluksen ominaisuudet muutoin rajoittuvat lähinnä TuneIn-suoratoistopalveluun sekä mobiililaitteelle tallennettujen kappaleiden toistoon ja indeksointiin. Vastamelutoiminnossa on tarjolla kolme asetusta: lentokonetila, toimistotila ja kaupunkitila. Se on kätevää myös sen vuoksi, että kuulokkeet latautuvat samalla. . . Mikrofoneja on tarjolla kaksi kappaletta puheluita ja äänikomentoja varten sekä toiset kaksi kappaletta vastameluMukana tulee kova kotelo, johtojen säilytyspussukka, kaksi audiojohtoa sekä usb-johto audiotoistoon ja lataamiseen Kuulokkeiden pehmusteet ovat miellyttävän ja ylellisen tuntuista keinonahkaa. Valmistaja lupaa niiden tarjoavan särötöntä toistoa rakenteen jäykkyyden ja keveyden ansiosta. Kuulokkeet Denon AH-GC30 48 5-6/2019. Mukana tulee kova kotelo, audiojohto kaukosäätimellä ja ilman sekä usbkaapeli. Johdoille on mukana myös pieni kangaspussi. Kuulokkeille on ladattavissa Denon Audio -sovellus. Kuulokkeiden bluetooth-yhteys on 5.0-versiota ja varustettu laadukkaampaa toistoa tarjoavilla aptx hd-, sbcja aac-koodekeilla. Jos esimerkiksi kuuntelee musiikkia tietokoneella ja toinen yhdistetty laite on älypuhelin, puheluun vastatessa musiikki menee tauolle
Lisäksi hipaisutoimisena löytyy Ambient Monitor -tila ympäristöäänien kuulemiseksi. Emme päässeet testaamaan Denoneita rinnan esimerkiksi Sonya tai Bosea vastaan, mutta teholtaan toiminto ei muistikuvien perusteella ollut aivan yhtä järeä kuin niissä. Denon AH-GC30 Hinta 349,90 € Edustaja Simex Lisätiedot Denon Toimintaperiaate Aktiivinen langaton vastamelukuuloke Elementti 40 mm FreeEdge, dynaaminen Akunkesto 20 h Impedanssi 16 Ohm Herkkyys 98 dB/mW Bluetooth v5.0 + aptX HD/aptX/AAC/SBC Paino 287 g Kaikki tiedot valmistajan ilmoittamia Luontevaa toistoa ja vaimennusta Denon AH-GC30 -kuulokkeet tarjoavat mielenkiintoisen lisän premium-hintaluokan vastamelukuulokkeiden sarjaan. Silti esimerkiksi metrossa taustan jyrinät vaimenivat taustalle. Jos virta kuitenkin pääsee loppumaan, kymmenen minuutin pikalataus tarjoaa 2,5 tunniksi ja vartin lataus jopa 4,5 tunniksi lisää kuunteluaikaa. Lauluäänet soivat pehmoisesti ja miellyttävästi, eikä häiritseviä korostumia tai taajuuskuoppia ollut havaittavissa keskialueella. Kuulokkeiden kanssa ei tunne olevansa hiljaisessa kuplassa, eivätkä ympäristöäänet vääristy niin epäluonnollisiksi kuin usein. toiminnolle. Sekin asia korjaantuu pitkälti sillä, että kytkee kuulokkeet usbjohdolla aina hetken niin salliessa. Samoihin lukemiin ei kuitenkaan päästä kuin kovimmissa kilpailijoissa, joten kuulokkeet täytyy ladata pari kertaa useammin viikossa kuin esimerkiksi Sonyt. entä se ääni. Mutta jo AH-GC30:n passiivisella vaimennuksella pärjää pitkälle, ja Denonin vastamelutila on monia vastamelukuulokkeita luonnollisemman kuuloinen. Vastamelutekniikalle hankalammista korkeammista taajuuksista huolehtii mukavan tehokkaasti kuulokkeiden passiivinen vaimennus. . Akunkesto on yksi tärkeä ominaisuus, etenkin jos kuulokkeita mielii käyttää lennoilla, työmatkoilla tai esimerkiksi avokonttorissa. Aivan pientä taustaääntä varten aktiivitoimintoa ei tarvitsekaan laittaa päälle. Piirivalmistaja Qualcommin CvC-teknologia taas selkeyttää puheääntä poistamalla siitä kaikua. Kuuntelimme kuulokkeita aluksi ilman vastamelutoimintoa bluetooth-yhteyden kautta. Niiden bassotoisto ulottui mukavan alas, mutta mukana oli ripaus tunkkaisuutta. Vastamelutoiminto puurouttaa bassoa jonkin verran. Kuulokkeilla sujuu pakottomasti kaikenlainen kuuntelu raskaasta metallista trubaduurimeiningin kautta kaaosjazziin. n Kuulokkeissa on fyysisinä painikkeina äänenvoimakkuuden säätö, monitoiminäppäin ja vastamelutoiminnon kytkin. Akustinen kitara soi aksenteissakin vaivattomasti, mutta ero kevyemmällä otteella soitettuihin nuotteihin ei tuntunut liioitellulta. Sillä saralla yty ei Denonin tapauksessa lopu heti kesken, sillä bluetoothin ja vastamelutoiminnon kanssa kestoa luvataan 20 tunnin ajaksi. Jääkin vaikutelma, että kuulokkeet leikkaavat tasaisemmin koko taajuusalueelta kuin monet muut. 5-6/2019 49. Silloin toisto on etenkin ylätaajuuksilla ilmavampaa ja raikkaampaa ja tumma yleissävy tipotiessään. + Ääni (varsinkin usb-johdolla liitettynä) + Pakoton ja moneen sopiva toisto + Luonnollinen vastamelutila – Tumma soundi langattomassa kuuntelussa – Ei tehokkain mahdollinen vastamelutoiminto – Akunkesto ei kärkitasoa . Jos kaipaa vastamelutoiminnolta äärimmäisintä tehoa ja maksimaalista akunkestoa, kannattaa ehkä kääntyä edelleen markkinoiden piikkipaikasta kilpailevien Sonyn tai Bosen puoleen. Pakottomuus parani ennestään, kun kuulokkeita kokeili usb-johdon kautta. Niin suosittelemmekin tekemään aina kun vain mahdollista. Nämä kuulokkeet kannattaakin ehdottomasti testata erityisesti äänentoiston puolesta – mieluusti langallisesti. Pakoton on ehkä paras sana kuvaamaan kuulokkeiden kokonaisvaikutelmaa. Äänentoistosta ei löydy oikeastaan muuta moitittavaa kuin hienoinen tummuus etenkin vastamelutoiminnon ollessa päällä. Denoneissa pelkkä hiljaisuus tuntuu itse asiassa luontevammalta kuin monissa vastamelukuulokkeissa. Diskantit puolestaan kuulostivat raikkaita, ja niissä oli myös kolmiulotteisuuden tuntua
Lähes kaikki valmistajat julkistavat omia mallejaan. Kotelon täyteen lataamiseen taas menee 40 minuuttia, ja vartin pikalatauksella sen akkuun saa 40 prosentin varauksen. Ne voi halutessaan jättää myös pois. Monista kilpailijoista tuttuun tapaan kuulokkeet pystyy lataamaan reissussa ollessaan pelkän kotelon avulla, tässä tapauksessa kolme kertaa. Sen perustivat isä ja poika Jonathan ja Robert Levine. T äyslangattomat nappikuulokkeet ovat olleet parin vuoden ajan in. Käyttöopas on lyhyt mutta havainnollinen. MW07:lle sitä luvataan yhteensä 14 tuntia, joista kuulokkeiden omat akut tarjoavat kerrallaan 3,5 tuntia. Pakkauksessa on mukana myös kuljetuspussi, usb-c-latauspiuha sekä usb-adapteri. Kuulokkeet Master & Dynamic MW07 50 5-6/2019. Ne eivät paina eivätkä uppoa epämukavan syvälle korvakäytävään, mutta niitä ei tarvitse myöskään jatkuvasti säätää paremmiksi. Klassinen muotoilu onkin yhtiön tähänastisia tuotteita yhdistävä tekijä – ehkä betonikaiutinta lukuun ottamatta. Pysyvyys on harvinaisen napakasti kohdallaan, kun kiertää siivekkeen korvanlehden poimuun. Heistä Jonathan on sarjayrittäjä kuluttajatuotteiden alalla ja poika Robert puolestaan dj ja musiikkituottaja. Klassista kauneutta Newyorkilainen Master & Dynamic on alalla vielä tuore nimi, sillä yhtiö aloitti toimintansa vuonna 2014. Vaivatonta pysyvyyttä Korvasovittimia toimitetaan mukana viittä eri kokoa. Kotelon kolme led-valoa ilmaisevat akkujen lataustasosta. Vaikutelmat Master & Dynamic MW07:stä ovat heti alusta alkaen korumaisen kauniit, ja niiden viimeistely huokuu tyyliä. Tunnetuin lajinsa edustaja lienee Applen AirPods, mutta monien korvaa se ei miellytä muotoilunsa, äänenlaatunsa käyttömukavuutensa tai useamman näiden vuoksi. Käsin asetaatista valmistetuissa kuorissa on tarjolla seitsemän klassisen tyylikästä vaihtoehtoa, joihin kuuluu muun muassa koralli, marmori ja kilpikonnaväritys. Sillä pärjää työmatkat mutta ei esimerkiksi kokonaista työpäivää. Keskimmäinen ilmoittaa kotelon lataustilasta ja kaksi reunimmaista kuulokkeiden itsensä. Ainoa miinuspuoli kotelossa on siinä, että se imaisee sormenjäljet ja on melko altis naarmuuntumaan. Ne ovat lajissaan ehdottomasti premiumkastia, sillä hintaa niillä on liki 300 euroa. Testiyksilömme ovat väritykseltään malliston vaatimattomasta päästä eli pianomustat. Pidempään painamalla aktivoidaan puheohjaus. Otimme kokeiluun Master & Dynamicin nätit MW07-nappikuulokkeet. Kahdella napsautuksella siirrytään seuraavaan kappaleeseen ja kolmella napautuksella pakitetaan edeltävään kappaleeseen. Takaa löytyy usb-c-liitäntä. Lisäksi mukana on siivekkeet kahdessa eri koossa. Monitoiminäppäimestä voi pysäyttää ja käynnistää toiston. Sen etualalla sijaitsee kolme valoa ilmoittelemassa lataustilasta, kun luukun laittaa kiinni. Mutta niillä on sananmukaisesti hintansa. Täyteen lataamisessa vierähtää aikaa 1,5 tuntia, mutta pikalatauksella kuulokkeisiin saa 1,5 tunniksi toistoaikaa 45 minuutin latauksella. Nappikuulokkeissa jos missä mukavuus tosin riippuu paljonkin käyttäjän korvan anatomiasta, mutta sovittimien määrän perusteella MW07:t on helppo säätää useimmille sopiviksi. Latauskotelo on krominen. Akun kesto on täyslangattomissa kuulokkeissa yleensä suhteellisen vaatimaton, ja niin tälläkin kertaa. Kuulokkeet ovat kokeilemistamme nappikuulokkeista mukavimmista päästä. Parinmuodostus tapahtuu monitoiminäppäimellä, ja kuulokkeissa oleva monivärinen led pitää ajan tasalla siitä, mitä milloinkin tapahtuu. Se näkyy ainakin päällepäin, mutta miltä ne kuulostavat. TyylinieKan nappiKuuloKKeeT Master & Dynamicin täyslangattomat MW07-kuulokkeet tarjoavat nättiä ulkonäköä, erinomaista ääntä ja käyttömukavuutta samassa paketissa. He kertovat törmänneensä toisen maailmansodan aikaisiin, lentäjille tarkoitettuihin kuulokkeisiin museossa ja saaneensa innoituksen valmistaa jotain ulkonäöltään yhtä ajatonta ja eleganttia
Nappisuoritus Master & Dynamic MW07 -kuulokkeet ovat yhdet parhaista koskaan kokeilemistamme nappikuulokkeista – varsinkin täyslangattomista puhuttaessa. Dynaaminen alue tuntuu myös riittävän pieniksi kuulokkeiksi pitkälle, eikä katto ole koko ajan vastassa. n Korvanlehden poimuihin käännettävän siivekkeen ja kattavan sovitinvalikoiman vuoksi Master & Dynamicit ovat mukavuudeltaan ja pysyvyydeltään luokkansa kärkikastia. Mukana tulee peräti viittä eri kokoa korvasovittimia ja kahden kokoiset siivekkeet. Näppäimet ovat kuulokkeiden designin harvoja kehnompia piirteitä, sillä niitä joutuu tosissaan haeskelemaan kuulokkeiden reunasta. SelvimMaster & Dynamic MW07 Hinta 299 € Edustaja Tura Scandinavia Lisätiedot Master & Dynamic Toimintaperiaate Täyslangaton bluetoothnappikuuloke Bluetooth 4.2 + aptX Elementti 10 mm berylliumelementti Akunkesto/lataus 3,5 h Akunkesto yhteensä 14 h Roiskesuojaus IPX4 Paino Kuulokkeet 9 g / kpl, latauskotelo 76 g +Erinomainen ääni nappikuulokkeiksi +Huippuluokan pysyvyys ja mukavuus +Tyylikäs ulkonäkö – Epäkäytännöllinen näppäinasettelu – Korkeahko hinta . Helppoa kuunneltavaa MW07:n bassotoisto on jäntevä, pakottoman ja luonnollisen tuntuinen. Tähän vaikuttanee osaltaan se, että kuulokkeiden sisuksissa piilee tavallista suuremmat 10 millimetrin berylliumelementit. Diskantit soljuvat miellyttävän pyöreästi, eikä keskialueellakaan ole häiritseviä piikkejä. Myös mukavuus ja pysyvyys ovat huippuluokkaa, ja on niitä helppo katsellakin. Master & Dynamicin kuulokkeilla kuuntelee kaikenlaista musiikkia ilman ongelmia. . Usein juuri nappikuulokkeissa diskanttien rasittavuus nousee nopeasti ärsyttäväksi. Sovellusta kuulokkeille ei ole, mutta sellaiselle ei oikeastaan ole tarvettakaan. Muutenkin sointitasapaino on varsin mukavasti kohdallaan, ja toisin kuin nappikuulokkeilla usein, näillä musiikkia kuuntelee hyvinkin mielellään. Molemmista päistä pienellä usb-c-liitännällä varustetulle johdolle on mukana myös adapteri. Usein nappikuulokkeissa bassopuoli kuulostaa joko ohuelta tai pakotetun tuhdilta, mutta ei tällä kertaa. Hinta ei kieltämättä ole nappikuulokkeiksi mikään edullinen, mutta jos haluaa nimenomaan nappikuulokkeet ja arvostaa sekä tyyliä että äänenlaatua, niin Master & Dynamic MW07 kannattaa ottaa vakavaan harkintaan. Tarvikkeet kulkevat kätevästi kangaspussissa ja kuulokkeet näyttävässä kromikotelossa. min kuulokkeet huomaa nappikuulokkeiksi keskialueella, joka ei ole koko kaistaltaan niin sävykäs kuin laadukkaissa sankakuulokkeissa. 5-6/2019 51 Teksti: Joni Nikkola Kuvat: Valmistaja. Katsomatta ei ole täysin selvää, mitä näppäintä on milloinkin painamassa
Etumaskissa on kosketuspainikkeet toistolle ja tauolle sekä äänenvoimakkuudelle ja näiden yläpuolella yksinäinen ledi, joka ilmaisee mykistystilan ynnä muun. Toisin kuin monet muut Sonos-tuotteet, Amp on saatavilla vain mustana. Langallisella yhteydellä niiltä voi välttyä. Jos suinkin mahdollista, toista niistä kannattaa käyttää laadukkaamman signaalin tähden. S onos on valmistaja, jonka meiningistä on helppo pitää. Toisaalta tämä on myös turhauttanut monet. Päällyspuolen visuaalisena yksityiskohtana on ympyrämallinen upotus, joka näkyy Ampin alapuolellakin, sillä myös siellä on kuminen rinkula, joka pitää laitteen tukevasti paikallaan. Pohjan keskiössä on myös kierteet, joihin voi halutessaan ruuvata kiinni jalustan. Tietynlainen kauaskatseisuus ja laitejulkaisuiden suhteellisen rauhallinen tahti poikkeaa monen kilpailijan aggressiivisemmasta tyylistä. Edellisen sukupolven Connect:Amp-vahvistimetkaan eivät kaikkia vakuuttaneet, koska ne eivät yksinkertaisesti kuulostaneet yhtä hyvältä kuin ennen. Miksi näin. Liitännöistä toista taas voi käyttää jonkin muun ulkoisen laitteen yhdistämiseen, mikä takaa häiriöttömämmän verkkoyhteyden vehkeiden välillä. Komea paketti Uusi Sonos Amp ei ole järin massiivinen laite. Kaiuttimet kytketään paikalleen joko yhdistämällä kuoritut kaapelinpäät muJos olohuoneeseen etsii yksinkertaista mutta monipuolista vahvistinta, Sonos Amp on siinä sarjassa todella vahvoilla! ParaS SonoS täHän menneSSä Vahvistin Sonos Amp 52 5-6/2019. Ampin vahvistinpuoli on varsin tehokas, mutta kiitos d-luokkaisen toteutuksen laite ei juurikaan kuumene käytössä. Tätä taustaa vasten uuden ja odotetun Sonos Ampin testaaminen aiheutti omanlaistaan jännitystä. Nykyäänhän melkein kaikki onnistuu langattomasti, mutta Amp on varustettu 2,4/5 gigahertsin langattoman wifi-yhteyden sijaan myös kahdella rj45-portilla langallista verkkoyhteyttä varten. Se on vain 22 senttimetriä leveä ja syvä korkeuden ollessa 7,5 senttimetriä. Ensimmäiseksi ladataan ohjainsovellus ja rekisteröidytään palvelun käyttäjäksi, ja sen jälkeen sovellus opastaa rauhallisesti ja ymmärrettävästi laitteen pariin. Itse asiassa Amp pysyy paljon viileämpänä kuin vanhempi Connect – joka ei edes sisällä vahvistinasteita! Helppo kytkeä Sonos-laitteiden käyttöönotto ei paljon helpompaa voisi olla. Sonos on ollut äänentoistokentällä järjestelmineen kymmenisen vuotta, ja hiljalleen sen monihuone-ekosysteemistä on kehittynyt yksi markkinoiden tunnetuimmista. Esimerkiksi ensimmäistä hdmiliitännän sisältävää Sonos-tuotetta, Beamia, saatiin odottaa aina vuoteen 2018 saakka. Mitä enemmän laitteita samassa langattomassa verkossa on, sitä todennäköisempiä ovat erinäiset yhteysongelmat
Lisäksi Ampin voi liittää osaksi suosittua Roon-järjestelmää. n Kaiuttimet voi kytkeä Sonos Ampiin joko mukana tulevilla banaaniliittimillä tai käyttää omia olemassa olevia. toisto kohdallaan Sonos Amp testattiin kotioloissa kytkemällä siihen ensiksi Panasonic CX680 -televisio, Focal Aria 906 -jalustakaiutinpari ja Thorensin TD 160 -vinyylisoitin Pro-Jectin levysoitinesivahvistimella. Mielenkiintoista oli myös huomata, että Amp kuulosti hyvältä paitsi hiljaa soitettaessa myös lujempaa kuunnellessa. Se sai toimia tv-äänen ja musiikin toistossa parisen viikkoa. Siitä onkin hyötyä, vaikka ei olisikaan vannoutunut Sonos-käyttäjä. Näppärä ja tehokas Sonos Amp on tervetullut uutuus valmistajan tuotesortimenttiin. Molemmissa ääripäissä – ja tietysti myös niiden välissä – äänikuva piirtyi todella miellyttävästi. Integraatio toimii myös niin päin, että Spotifyta voi komentaa Sonossovelluksella. Sonos Ampin tehokuutiomittaus on erittäin hyvä, tosin emme jääneet odottelemaan suojapiirien nollautumista yhdessä ohmissa ilman mittauksen keskeyttämistä. 5-6/2019 53 Teksti: Magnus Fredholm Kuvat ja mittaus: HemmaBio. äänen ekosysteemi Yksi Sonos-järjestelmän eduista on sen valtaisa tuki erilaisille palveluille. Pohjimmiltaan kyseessä on yksinkertainen ja kompakti kaksikanavavahvistin, jonka integraatioja monihuoneominaisuudet laajentavat sen käyttömahdollisuuksia huimasti. Eikä aikaakaan, kun selvisi, että Sonos Amp on oikeastaan todella hyvä vahvistin! Käyttömukavuus ja menevä Sonos Amp Hinta: 699 € Lisätiedot: Sonos Teho: 2 x 125 W (8 Ohm) Sisääntulot: HDMI ARC, stereo rca Verkkoyhteydet: 2 x ethernet, 2,4/5 GHz wifi Lähdöt: Sub out (linjataso) Muuta: AirPlay 2, Sonosmonihuoneominaisuudet + HDMI ARC + AirPlay 2 + Stereo / dual mono – Osa ominaisuuksista rajoittuu Sonostuoteperheeseen . . Kokeilimme lisäksi surround-käyttöä kytkemällä settiin takakaiuttimiksi parin One-kaiuttimia sekä pienehkön BK Electronicsin subwooferin (langallisesti). Luontevan sovelluskehityksen ansiosta integraatio eri järjestelmiin on helppoa, ja AirPlay 2 vielä laajentaa monihuonemahdollisuuksia. Mukana on myös linjatason sisääntulo, joihin voi kytkeä minkä tahansa analogisen laitteen. Televisio puolestaan kytketään laitteeseen hdmi-kaapelilla, ja jos televisiossa ei satu olemaan arceli audio return channel -liitäntää, saatavilla on adapteri, joka muuntaa optisen kytkennän hdmi:ksi. kana tuleviin banaaniliittimiin tai työntämällä olemassa olevat banaaniliittimet takapaneelin reikiin. Musiikkia voikin toistaa verkkokovalevyiltä ja tietokoneelta sekä kuunnella nettiradioita ja suosittuja suoratoistopalveluita, esimerkiksi Spotifyta Connect-ominaisuudella. Jos talosta löytyy subwoofer, sille on oma lähtönsä, ja Amp tunnistaa luonnollisesti myös Sonosin oman langattoman subwooferin. Kaikki liittimet ovat upotettua mallia, joten takapaneeli on siistin tasainen. Varsinaista 5.1-järjestelmää havitteleva joutuu kuitenkin kääntymään valmistajan Beam-, Playbartai Playbasetuotteiden puoleen. Vinyylisoittimen kytkentään tosin tarvitaan erillinen levysoitinesivahvistin. Saimme kuitenkin mitattua yhdelläkin ohmilla 300 watin tuloksen. Kompakti 4.1-monikanavasetti loihti ilmoille täyteläisen ja mukaansatempaavan surround-äänimaailman. Amp ajaa hienosti kaikkia neljän ja kahdeksan ohmin kaiuttimia. toisto takasivat sen, että musiikin kuuntelu on mukavaa ja televisioääni pykälää parempaa
Hinnankin olisi hyvä olla maltillinen. Paremmasta ParemPaan Ultimate Earsin alkuperäinen Wonderboom oli jo ilmestyessään pari vuotta sitten erinomainen vaihtoehto kompaktien bluetooth-matkakaiuttimien kentällä, ja nyt se on päivittynyt – entistä parempaan suuntaan. Ideaalitilanteessa ratkaisu on tarpeeksi kompakti matkakäyttöä varten, sen akku kestää tarvittaessa vähän pitemmänkin reissun, ääntä lähtee paitsi runsaasti myös puhtaasti, ja kestävyyteen on kiinnitetty huomiota. Bluetooth-kaiutin Ultimate Ears Wonderboom 2 54 5-6/2019. H elposti mukana kuljetettavalta bluetooth-kaiuttimelta ei lopulta tarvita kovin monimutkaisia ominaisuuksia
Uusi Wonderboom 2 muistuttaa päällisin puolin pitkälti edeltäjäänsä. Joukossa on kuitenkin yksi poikkeus, ja se on Ultimate Earsin Wonderboom, josta ilmestyi juuri pienin päivityksin uudistettu, 99 euroa maksava kakkosversio. Wonderboom 2:n korkeus on 104 millimetriä ja halkaisija 95,3 millimetriä, ja painoa sillä on melko tuntuvat 420 grammaa, mutta se ei juuri Kaiuttimen kannen ulkonäkö on päivittynyt hillitysti. Selkein tuntomerkki on kookkaat äänenvoimakkuuspainikkeet kaiuttimen kyljessä. Ylimpänä kuvassa on bluetooth-painike, keskellä toiston kontrollointija linkityspainike ja alimmaisena virtapainike ledillä, joka vilkkuu punaisena akun ollessa vähissä. Eikä mikään hyvä ole onneksi muuttunut uuden versionkaan kohdalla. Perusteet kunnossa Perusteiltaan Wonderboom 2 on siis reilun 0,33 litran tölkin kokoinen bluetooth-matkakaiutin. . . Jo ensimmäinen Wonderboom oli omassa kategoriassaan jonkinasteinen hämmästys: pieni, kestävä ja edullinen bluetooth-matkakaiutin, jonka äänestä sai yllättyä positiivisesti moneenkin otteeseen. Kaava tahtoo mennä vähän sen suuntaisesti, että fyysinen koko on suoraan verrannollinen äänen puhtauteen ja osin myös hintaan. Ykkösversioon verrattuna sen mitat ovat hiukan turvonneet, vaikka eroa ei silmämääräisesti juuri huomaakaan. 5-6/2019 55 Teksti: Heikki Kivelä Kuvat: Valmistaja. Nämä ominaisuudet on kuitenkin helpommin lueteltu kuin toteutettu, sillä markkinoilla ei ole varsinaisesti tungosta eräänlaisten jokapaikan ratkaisujen saralla
Kakkosmallissa on lisäksi pölysuojaus. haittaa. Wonderboom 2 ei hätkähdä sen enempää putoamisesta 1,5 metrin korkeudesta kuin upotuksesta veteenkään. Painikkeilla voidaan lisäksi pysäyttää tai käynnistää toisto sekä hypätä seuraavaan kappaleeseen. Tällöin Wonderboom 2 toistaa eri merkkiäänen riippuen siitä, onko akkua jäljellä paljon, noin puolet vai onko se loppumassa. Ultimate Ears lupaa kaiuttimelle edeltäjäänsä pidemmän 13 tunnin toistoajan karkeasti noin 50 prosentin äänenvoimakkuudella riippuen toistettavasta materiaalista. Toisin kuin Ultimate Earsin selvästi kookkaammissa Boomja Megaboomkaiuttimissa, kompaktin Wonderboomin – uuden saati vanhan – kontrollointiin ei ole ohjainsovellusta. Kestävyyteen on kiinnitetty huomiota. Wonderboom 2 on edeltäjänsä tavoin äärimmäisen yksinkertainen käyttää, sillä siinä on vain virtaja parinmuodostusnäppäimet sekä äänenvoimakkuussäätimet – ja uutuutena nyt myös uusi Outdoor boost, josta lisää hiukan tuonnempana. . Yläosassa oleva elastinen ripustuslenkki on niin ikään saanut uuden kumisen vahvikkeen. Kakkosversion pinnoitteena käytetty karhea kangas on näppituntumalta samaa kuin ykkösessäkin, mutta valmistaja kertoo silti uusineensa sen. Ja vaikka keräisikin, kaiuttimen voi upottaa veteen ja pestä kevyesti. Ja akusta puheen ollen, se on yksi Wonderboom 2:n suurimmista yllättäjistä. Akun varauksen vähäisyydestä ilmoittaa myös laitteen ainoa pieni led päällyspuolella. Testissämme yksi täysi lataus kesti kuitenkin merkittävästi pitempään: sekalaisessa työja yöpöytäkäytössä Wonderboom 2 on saatavilla viidellä eri pintaviimeistelyllä. Valmistajan mukaan sitä ei yksinkertaisesti tarvita, sillä kaiuttimen toisto on viritetty sellaisenaan kohdilleen, ja esimerkiksi akun varauksen voi tarkistaa painamalla äänenvoimakkuusnäppäimet pohjaan. Karhean kankaan ja pehmeän kumin yhdistelmä ei pahemmin kerää likaa. Päinvastoin, välittyvä vaikutelma on tanakka, ja Wonderboom 2 kestääkin valmistajan mukaan pudotuksen 1,5 metristä hajoamatta. Kaiuttimen painikkeet sekä yläja alaosa ovat nahkeaa kumia, joka pitää purkin paikallaan liukkaallakin pinnalla. Virallinen luokitus on IP67, joten käyttö esimerkiksi hiekkarannalla on täysin turvallista. . Aiemman version tavoin Wonderboom 2 kestää upotuksen metrin syvyyteen 30 minuutin ajaksi, ja lisäksi siinä on nyt myös pölysuojaus. Bluetooth-kaiutin Ultimate Ears Wonderboom 2 56 5-6/2019
Luokkansa parhaimmistoa Ultimate Earsin päivitetty Wonderboom 2 on hinta–laatusuhteltaan loistava kompakti bluetooth-matkakaiutin, jonka ääni on kokoon nähden todella isoa ja puhdasta kuultavaa. Se nostaa kaiuttimen kokonaisäänenvoimakkuutta vaimentamalla hiukan bassotoistoa, mistä on kieltämättä hyötyä esimerkiksi pihahommissa. Jos pieniä puutteita etsii suurennuslasilla, niin esimerkiksi 3,5 millimetrin aux-liitäntä olisi kiva lisä, kaiuttimen suhteellisen voimakkaat merkkiäänet olisi mukava saada kytkettyä pois päältä, ja saattaisipa joku kaivata ääniohjausominaisuuksiakin. Mainittakoon myös, että Wonderboom 2:n bluetooth-yhteyden laatu oli poikkeuksellisen tasainen ja hyvä. Siksipä valmistaja on varustanut kaiuttimen erityisellä Outdoor boost -tilalla, joka kytketään päälle laitteen pohjassa sijaitsevasta napista. n 5-6/2019 57. Edeltävän Wonderboomin kanssa onnistuu pelkkä linkittäminen, mutta kahdesta Wonderboom 2:sta saa aidon stereokaiutinparin. . Itse lataus tapahtuu mukana tulevalla micro-usb–usb-kaapelilla, jonka liitin kaiuttimen päässä sijaitsee kumiluukun alla. Mutta jos riittää, että musiikista saa hyvin selvän ja kuuntelu on miellyttävää, Wonderboom 2 on kokoonsa nähden täysi kymppi. Akun lataus tyhjästä täydeksi kesti mittaustemme mukaan hiukan yli kaksi ja puoli tuntia. Ultimate Ears Wonderboom 2 Hinta 99 € Lisätiedot Ultimate Ears Toimintaperiaate Bluetooth-matkakaiutin Elementit 2 x 40 mm aktiivielementti, 2 x 46,1 x 65,2 passiivisäteilijä Akunkesto 13 tuntia (riippuen äänenvoimakkuudesta) Latausaika 2,6 tuntia Latausliitäntä Mikro-usb Mitat (k x h) 104 x 95,3 mm Paino 420 g Värivaihtoehdot Punainen, musta, sininen, harmaa, persikka Muuta Voidaan linkittää Wonderboom 1 -kaiuttimen kanssa, stereotoisto mahdollista toisen Wonderboom 2 -kaiuttimen kanssa. Kaverin kanssa kovempaa: Wonderboom 2:n voi linkittää edeltävän sukupolven Wonderboom-kaiuttimen kanssa monona, ja stereotoisto onnistuu kahden Wonderboom 2:n avulla. Ultimate Ears ilmoittaa kaiuttimen taajuuskaistan ulottuvan 75 hertsistä 20 kilohertsiin, mikä subjektiivisesti arvioiden voi hyvinkin pitää paikkansa. Vaikka Wonderboom 2 on sellaisenaankin vakuuttava pieni bluetoothkaiutin, sen voi parittaa toisen Wonderboomin kanssa ja laajentaa toistoa siten. Sisätiloissa Wonderboom 2:n koko äänenvoimakkuusreserviä ei juuri tule tarvinneeksi, mutta tilanne ulkona on eri. Mutta kun kyseessä on pieneenkin laukkuun mahtuva mainioääninen kaiutin alle satasen hintalapulla, puutteet eivät ole laajemmassa mittakaavassa merkityksellisiä. Esimerkiksi sisätiloissa musiikki soi häiriöttä muutamankin seinän takaa ja noin kymmenen metrin etäisyydeltä. Peruskäytössä basson kuuluvuutta voi vielä vahvistaa sijoittamalla kaiutin esimerkiksi nurkkaan tai hyllyyn. Toteutuksen yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys sekä yleinen kestävyys tekevät Wonderboom 2:sta yhden tuotekategoriansa parhaimmista jokapaikan ratkaisuista, jonka kautta musiikki seuraa mukana reissulla kuin reissulla – satoi tai paistoi. Tarpeettomasti turvonnutta extra bass -kuminaa Wonderboom 2:sta ei irtoa, vaan sen toisto on matalilla taajuuksilla huomattavan hyvin kasassa, eikä säröytymistä ilmaannu vasta kuin todella reilulla volyymilla kuunnellessa. Vaikka kokonaisuus soi komeasti, on silti hyvä pitää mielessä, että fysiikan lait pätevät silti Wonderboom 2:n kohdallakin. – välillä reippaallakin äänenvoimakkuudella – kaiutin soi peräti 22 tuntia, mitä voidaan pitää laitteen koko huomioon ottaen kovana saavutuksena. + Hinta–laatusuhde + Äänen koko laitteen mittoihin nähden + Loistava akunkesto + Helppokäyttöisyys ja varmatoimisuus + Kestävä rakenne – Ei aux-liitäntää – Voimakkaat merkkiäänet . Ällistyttävää ääntä Wonderboom 2:ssa on valmistajan mukaan kaksi 40-millimetristä aktiivielementtiä sekä niitä tukemassa kaksi 46,1 x 65,2 millimetrin passiivisäteilijää, joiden ansiosta bassotoisto on astetta puhtaampaa ja syvempää. Jos basson haluaa tuntea nahoissaan asti, tarvitaan huomattavasti kookkaampi kaiutin. Äänenvoimakkuutta kaiuttimesta irtoaa kokoon ja konseptiin nähden reippaasti
Molempien puhelimien edeltäjät olivat mukana viime vuonna Android-lippulaivojen vertailussamme. Värivaihtoehdoissa Huaweilla on tarjolla perusvärien lisäksi räväkämpiä liukuvärejä. Puhelimet osoittautuivatkin tiukaksi taistelupariksi. Parivertailu Huawei P30 Pro & Samsung S10 Plus 58 5-6/2019. Siinä missä viimevuotinen S9 erottui joukosta pienimpänä ja muotoilultaan sutjakkaampana, tämän kevään kärkimallit muistuttavat toisiaan yllättävän läheisesti. Testissämme ollut Samsungin helmenvalkoinen väri näyttää ensivilkaisulla melko tavanomaiselta, mutta eri valaistuksissa siitä paljastuu laaja sävykirjo. Kädessä puhelimet ovat niin ikään melko identtisen tuntuiset samanlaisten Tiukkaa väänTöä Android-kuninkuudestA Samsungin S-sarja ja Huawein P-sarja paaluttavat perinteisesti Androidkärkipuhelimien näkymät keväällä ja antavat väläyksiä myös tulevaisuudesta. Samsung S10 Plus on liki tismalleen samankokoinen kuin Huawei. Nyt kokeilimme, miten uusimmat kärkimallit kehittyneillä kuvausominaisuuksilla pärjäävät. Kummatkin mallit ovat älypuhelimien näyttävimmästä päästä. V iime vuonna AVPlussan numerossa 5/18 tekemässämme kolmen Android-lippulaivapuhelimen vertailussa olivat mukana Samsung S9, OnePlus 6 ja Huawei P20 Pro. Molemmat puhelimet ovat nykyisille lippulaivoille tyypilliseen tapaan valmistettu lasista ja metallista. Melkein kaksoset Testissä tällä kertaa olleiden mallien välinen hintaero varustelusta riippuen on tasan sata euroa. Huawein hinta jää kaikilla mausteilla tuhannen euron alapuolelle, kun taas Samsung kohoaa jo perusvarustuksin hieman sen yli. Myös alareunan virtuaalinäppäinten asettelu ja pienet erot kameran pikakuvakkeessa paljastavat kumpi on kumpi. Takaa erot ovat selvemmät, sillä Huaweissa kamerat on aseteltu pystyasentoon, Samsungissa vaakatasoon. Niiden pitäisi siis kestää 30 minuutin upotuksen 1,5 metrin syvyiseen veteen, joten hieman huolettomampikaan käyttö ei välttämättä koidu puhelimen turmioksi. Samsungin värivaihtoehdot ovat maltillisempia mutta omalla tavallaan vaikuttavia. Siinä missä Huawei lyö räväkämmillä vaihtoehdoilla koko värisuoran tiskiin, Samsung luottaa hienovaraisuuteen. Hintaluokassaan ero ei ole prosentuaalisesti suuri, ja molemmat ovat perusversioinaan edullisempia esimerkiksi kalleimpiin iPhone XS Maxeihin verrattuna, mutta noin tuhat euroa ei sekään ole halpa hinta puhelimesta. Näytön ollessa päällä eron havaitsee käyttöjärjestelmän erilaisen ilmeen lisäksi etukameran asettelusta, joka Samsungissa on ratkaistu oikeassa yläkulmassa olevalla reiällä ja Huaweissa pisaran mallisella, näytön keskelle sijoittuvalla lovella. Tällä kertaa teimme parivertailun Samsungin ja Huawein välillä, mutta keskityimme niiden järeämpiin Plusja Pro-versioihin. Pölynja vedenpitävyys on jo tämän hintaluokan puhelimissa itsestään selvä, ja hyvä niin. Kumpikin puhelin on saanut ip68-luokituksen. Etupuolelta puhelimia onkin vaikea erottaa toisistaan näytön ollessa sammutettuna
Hdr10+:n käyttämässä dynaamisessa metadatassa kuvan toistoasetukset mukautuvat sisältöön kohtaus kohtaukselta, kun taas hdr10:ssä mennään samoilla asetuksilla alusta loppuun. Kummatkin valmistajat luottavat oled-paneeleihin, joille ominaista on erityisesti lcd:tä syvempi mustan taso ja rikkaampi värintoisto. 5-6/2019 59 Teksti: Joni Nikkola Kuvat: Heikki Kivelä & Joni Nikkola. Tietoturvapäivitykset ja Google-sovellukset toimivat yhtiön mukaan jatkossakin, ja tarvittavien sirujen toimituksen luvataan onnistuvan kaikkiin päätuotteisiin jatkossakin. Myös kuulokeosan ääni oli aivan minimaalisesti kireämpi Samsungissa, mutta erot ovat niin pieniä, että niistä tuskin on heilauttamaan ostopäätöstä suuntaan tai toiseen. Lisäksi boikotti jatkuessaan voi estää pääsyn Googlen palveluihin, joista merkittävimpiä ovat Google Play -sovelluskauppa ja Gmailsähköposti. Viimevuotisen S9:n näyttö oli vielä selvästi edellä Huawein hieman hailakkaan ruutuun verrattuna, mutta tällä kertaa kontrastitaso on Huaweissa silmämääräisesti kutakuinkin samalla tasolla. Käyttöjärjestelmänä on molemmissa Android 9.0 Pie, joka on vielä syksyyn saakka tuorein versio. Sillä voi kuitenkin käyttää Google Assistantia. Kolmiulotteisuuden tuntua ja syvyyttä lisätarkkuus kuitenkin tuo. Huawei kertoo kehittäneensä omaa korvaavaa käyttöjärjestelmää. Perinteiden ystäville Samsungissa on tarjolla 3,5 millimetrin kuulokeliitäntä ja sen mukana tulee AKG:n suunnittelemat pehmeillä silikonisovittimilla varustetut nappikuulokkeet, kun taas Huawein mukana tulevat muoviset kuulokkeet liitetään laitteeseen usb-c-liitännällä. Huawein mikrofonissa oli aavistuksen täyteläisempi ja siten miellyttävämpi puheääni. Samsungissa taas on näytön yläreunassa ohuen ohut paikka kaiuttimelle. Kumpikaan ei ole puhdas Android, sillä Huaweissa on EMUI 9.1 -käyttöliittymä ja Samsungissa One UI. Myös Samsungissa on kaksi optista kuvanvakaajaa laajakulmaja telekameroiden sensorissa. Samsungissa (vasemmalla) puolestaan on takana kolmoiskamera, jonka pääkamerassa on 12 megapikselin kenno vaihtuvalla aukolla, kakkoskamerana 123 asteen ultralaajakulma 16 megapikselin kennolla ja kolmantena kamerana kaksinkertaisen optisen zoomin tarjoava telekamera, jossa on 12 megapikelin kenno. Huaweissa kiinnostava ratkaisu on, että puhelimen kuuloke on integroitu näyttöpaneeliin. Yhdysvallat asetti toukokuussa kiinalaisvalmistajan pakotelistalle. Käyttöjärjestelmän avoimen lähdekoodin versiota Huawei pystyy edelleen käyttämään, mutta päivitykset voivat olla hitaampia. Samsungin puhelimessa on hdr10+tuki, kun taas Huawei tukee vain hdr:ää. Huawein ja Honorin epävarma tilanne Teknisten tietojen pohjalta Huawei pesee Samsungin kirkkaasti kamerapuolella: P30 Pron (oikealla) takana on peräti neloiskamera, jonka pääkamerassa on 40 megapikselin kenno, kakkoskamerassa 106 asteen näkökenttä 20 megapikselin kennolla, kolmoskamerana kahdeksan megapikselin kenno periskooppizoomilla ja varsinaisten kameroiden vieressä syvyystietoa tallentava ToFeli Time of Flight -kenno. mittasuhteidensa vuoksi. tunnistusta ja älyä Molemmissa puhelimissa on näyttöön integroitu sormenjälkitunnistin, joka sijaitsee näytön alareunassa. Myöskään niiden osalta toiminnassa ei ollut sanottavasti eroa. Huawei myös kertoo, että nyt käytössä oleviin ja myytäviin puhelimiin tilanne ei vaikuta. näyttöä riittää Huawei P30 Prossa on reunoilta kaareutuva näyttö, joka oli vielä viime vuonna Samsungin erikoisuus. Erot valmistajien näytöissä ovat pienentyneet huomattavasti. Huawei on kiistänyt tämän ja toistanut, ettei Yhdysvallat ole esittänyt syytöksensä tueksi kuin spekulaatioita. Samsung on aavistuksen liukkaampi, joten se voi lipsahtaa käsistä hieman helpommin. Samsung S10 Plus peittoaa Huawein edelleen kirkkaasti tarkkuudellaan ja pikselitiheydellään, mutta verrattain pienellä mobiiliruudulla ero ei tunnu niin suurelta, sillä pikselit ovat molemmissa pieniä. Väitteiden totuudenperäisyydestä riippumatta ne luovat varjon Huawein ylle. Viimevuotiseen tapaan toinen tarjolla oleva lukituksen avaustapa on kasvojentunnistus. Lisäksi sd-muistikorttituki on katkolla. Sittemmin Huawei sai 90 päivää armonaikaa tilanteen selvittämiseksi. Syyksi se on kertonut epäilyt siitä, että Huawein laitteet vuotaisivat tietoa Kiinan hallinnolle. . Yhtiö on valittanut päätöksestä tuomioistuimelle. Huaweissa ei ole omaa ääniohjausta, vaikka sellaisen kehittämisestä on huhuttu jo pidemmän aikaa. . Samsungissa avaaminen sormenjälkitunnistuksella sujuu aavistuksen nopeammin, mutta suurta eroa niissä ei ole. Boikotti ei näillä näkymin erityisesti koske Huawei P30 -puhelimia, sillä ne julkaistiin jo ennen boikottia. Android-käyttöjärjestelmää kehittävä Google katkaisi tuoreeltaan yhteistyön kiinalaisen mobiilijätin kanssa pakotteiden vuoksi. Googlen ohella muitakin yhteistyökumppaneita on vetäytynyt, muun muassa brittiläinen ARM-suoritinydinvalmistaja. T ätä kirjoitettaessa Huawein ja sen tytäryhtiön Honorin tilanne on epävarma. Huawei tosin on jo aiemmin siirtynyt hiljalleen omaan muistikorttityyppiinsä
. Google Assistantin kanssa lontoon haastelu sujuu aivan mukavasti, ja puhelin läväyttää hetkessä tarjolle huoltoasemaja ravintolasuositukset. Samsung käyttää Exynos 9820 -piiriä ja Huawei taas viime vuoden Mate 20:ssa esiteltyä Kirin 980 -mallia. Etupuolella näytön yläosan keskellä Huaweissa on 32 megapikselin kennolla varustettu selfie-kamera. Huawein ja Samsungin uutuus-lippulaivat ovat päällisin puolin hyvin samankaltaisia älypuhelimia. Parivertailu Huawei P30 Pro & Samsung S10 Plus 60 5-6/2019. Molemmissa on oled-pohjaiset näytöt, joiden koot ovat Samsungilla (vasemmalla) 6,4 ja Huaweilla (oikealla) 6,47 tuumaa. Samsungissa puolestaan on näytön oikeassa ylälaidassa kaksoiskamera, jonka pääkamera on varustettu 10 megapikselin kennolla ja f/1,9-aukolla ja kakkoskamera puolestaan on kennon tarkkuudeltaan kahdeksan megapikseliä ja varustettu f/2,2aukolla. Huawei P30 Prossa tallennusmuistia on 256 gigatavua. Samsung sen sijaan käyttää omaa Bixbyääniohjaustaan. tasaista tehoa Molemmissa vertailumme puhelimissa on valmistajiensa omat järjestelmäpiirit. Molemmissa testipuhelimissa on kahdeksan gigatavua ram-käyttömuistia. Bixby jää viimevuotiseen tapaan toiminnoiltaan vielä varsin alkeelliseksi Google Assistantiin verrattuna. . Kumpikaan ei ole saatavilla suomeksi toisin kuin esimerkiksi Applen Siri, joten englannin kielen taitoa hieman tarvitaan – tosin Google Assistantissa ruotsin kielikin käy. Myös valoisuuden ero on pienempi taivaan ja viereisten talojen välillä kuin Samsungissa. Kummatkin yltävät kuitenkin hyvään dynamiikkaan. Toistaiseksi Bixbylle on hankala keksiä käyttöä Suomessa. Yksinkertaiset kysymykset lähimmästä huoltoasemasta tai Helsingin tai Berliinin parhaasta ravintolasta piirtyvät kyllä selkokielisinä näytölle, mutta tekoäly ei ymmärrä mitä kysymykset tarkoittavat. Testissämme oli järeämpi Samsungissa (vasemmalla) kirkkain auringonpaiste palaa puhki pienemmältä alalta kuin Huaweissa (oikealla). Kummankaan Suomen-versiossa ei ole tämänvuotisten Android-puhelimien yleisintä Qualcomm Snapdragon 855 -piiriä, jonka edeltäjä 845 osoittautui ainakin viimevuotisessa testissämme muita tehokkaammaksi
5-6/2019 61. Lataus tapahtuu usb-c-liitännällä. Samsungin kennon dynamiikka pääsee oikeuksiinsa myös pimeässä pyörävarastossa kovassa kontrastissa (vasen kuva). Huawei (oikealla) ei tallenna niin paljon mustan ja valkoisen välillä olevia vivahteita. Samsungin (vasemmalla) ja Huawein (oikealla) värintoisto-ominaisuuksissa ei ole suurta eroa, mutta Samsungin tarjoama keltainen värisävy on syvempi. Huawei P30 Prossa (oikealla) taas on pelkästään usb-c-liitäntä latausta ja mukana tulevia muovisia nappikuulokkeita varten. Samsung on sisällyttänyt S10 Plussaan (vasemmalla) myös perinteisen 3,5 millimetrin kuulokeliitännän, ja puhelimen mukana tulee AKG:n suunnittelemat pehmeillä silikonitulpilla varustetut kuulokkeet
Laskentatehosta Samsung saa liki tuplapisteet. Huawei tukee enimmillään 256 gigatavun korttia, mutta sen täytyy olla valmistajan oma Nano-kortti. Huawei tarjoaa niukasti enemmän 4 200 milliampeeritunnillaan, kun Samsungissa on 4 100 milliampeeritunnin akku. Myös GFXBenchin grafiikkasuorituskykytestissä Samsung peittoaa Huawein liki jokaisella osa-alueella – useimmilla kirkkaasti. Hämäräkuvaustila (oikealla) on viimevuotisen P20 Pron tavoin tehokas, joskin väri on kellertävä. Samsung Galaxy S10 Plussassa on 128 gigatavun tallennustila. Kummatkin ovat keskimääräistä lippulaivaluuria hieman parempia lukemia. Samsung ei normaaliasetuksilla (vasen kuva) kykene ottamaan pimeässä kuin pikimustan kuvan, mutta hämäräkuvaustilassa (oikealla) tulos on häkellyttävä. Huawei käyttää reteämmin 40 watin lataustehon tarjoavaa SuperChargeHuawei pystyy ottamaan normaalitilassakin (vasen kuva) jonkinlaisen kuvan lähes pilkkopimeässä, sillä kennoherkkyys yltää korkealle. Samsung puolestaan tukee 512 gigatavun microSD-korttia. Lisämuistista on iloa erityisesti videoja valokuvauksessa. Muistitilaa on useimmille riittävästi, mutta molempiin puhelimiin saa halutessaan lisätilaa hankkimalla muistikortin. Testasimme puhelimet PCMarkja Geekbench 4 -testeillä sekä grafiikan suorituskykyä mittaavalla GFXBenchillä. Geekbenchin testissä puolestaan Samsung oli kohtuullisen selvästi edellä yhdellä suoritinytimellä ja niukasti usealla ytimellä testattaessa. Huomioitakoon myös, että Huawein testi keskeytyi P30 Prolla kerran, samoin kävi P20 Prolla. versio, mutta satasen halvemmalla on saatavilla myös kuuden gigatavun rammuistilla ja 128 gigatavun tallennustilalla varustettu malli. Joissain maissa myynnissä olevaa 512 gigatavun välimallia ei ole saatavilla Suomessa. Kuva on terävämpi ja sävyltään luonnollisempi kuin Huaweissa. Huawei oli muissa aivan minimaalisesti parempi, mutta kirjoitusnopeudessa Samsung kiri edelle. Suurin 512 gigatavun malli ei ole myynnissä Suomessa. Huawein tarjoama bokeh (vasemmalla) sumentaa taustan Samsungia (oikealla) tehokkaammin. Akun kapasiteetit ovat niin ikään keskenään kilpailukykyiset. Sen perusteella puhelimien välille ei vielä saanut kaivettua kunnon eroavaisuuksia suorituskyvyssä. Saatavilla on myös muistihirmuversio 12 gigatavun ram-muistilla ja peräti 1 024 gigatavun eli yhden teran tallennustilalla, mutta hinta pompsahtaa silloin 1 679 euroon. PCMarkin testeissä puhelimet olivat lähes tismalleen tasoissa kaikilla osa-alueilla. Parivertailu Huawei P30 Pro & Samsung S10 Plus 62 5-6/2019
5-6/2019 63. Kummatkin tarjoavat myös mahdollisuuden ladata muita Qi-yhteensopivia laitteita, kuten kuulokkeita. pikalatausta. . Molemmissa ulottuvuutta riittää silti monipuolisesti. Samsung puolestaan ylsi noin 6 tuntiin ja 24 minuuttiin. Se yltää laajakulmapäässä (vasen kuva) laajaan kuvaan, mutta ulottuvuutta riittää hyvin myös optisen zoomin ansiosta (puoliväliasetus keskellä, maksimiasetus oikealla). Parhaimmillaan Huawein 50-kertainen digizoom tuo yksityiskohdat hämmästyttävän lähelle. Testit eivät muutenkaan kerro välttämättä suoraan akun todellisesta kestosta, mutta näin suuri ero vihjaa kuitenkin siihen suuntaan, että Samsung on virtasyöpömpi. Väritasapaino viittaa hieman keltaisempaan ja lämpimämpään kuin Samsungissa. Muutamissa muissakin Samsung-testeissä on mainittu kapasiteettiin verrattuna hieman vaatimaton akunkesto ja myös se, että Exynos-prosessoria käyttävä versio kuluttaa nopeammin akkua kuin Snapdragon 855 -variantti. Samsungin pikalataus on huomattavasti varovaisempi ja tyytyy 15 wattiin. Valkotasapaino ja dynamiikka ovat toisaalta luonnollisempia, mikä näkyy sekä taivaan että ruohon sävyissä. Muissa lähteissä mitattu akunkesto kyseisten mallien kohdalla on huomattavasti tasaväkisempi, joten tulokseen on syytä suhtautua hiukan varauksella. Yllättäen akunkeston mittaus tarjosi Huaweille huomattavasti paremman tuloksen, sillä sen lukemat pysähtyivät noin 13 tunnin ja 40 minuutin tietämille. Viime vuonna ilmestynyt Huawei P20 Pro sai kolHuaweissa riittää taskukokoiseksi puhelimeksi hyvin ulottuvuutta. . Puhelimet tukevat perinteisen lisäksi langatonta latausta. Samsung on laajakulmapäässä (vasen kuva) aavistuksen laajempi, mutta optinen zoom (puoliväliasetus keskellä, maksimiasetus oikealla) jää huomattavasti vaatimattomammaksi kuin Huaweissa. Yksi mahdollinen syy heikompaan akunkestoon voi olla Samsungin huomattavasti tarkempi näyttö. kärkiluokan kuvausta Kamerat ovat myös puhelimen ostajille yhä tärkeämpi ostokriteeri. Koska tulos vaikutti oudon epäsuhtaiselta kapasiteettiin nähden, toistimme mittauksen vielä varmuuden vuoksi, mutta tulos oli siitä huolimatta kutakuinkin sama
Nyt testissä oleva P30 Pro laittoi parin pisteen verran paremmaksi ja nousi uuteen ennätykseen. Varsinaisten kameroiden vieressä on myös syvyystietoa tallentava ToFeli Time of Flight -kenno. Viime vuonna Huaweista selvemmin jäljessä ollut Samsung on nyt S10 Plussallaan samaisissa testeissä parin pisteen päässä, joten kilpailuasetelma on jännittävämpi. Galaxyssä pikselikoko on Huaweita suurempi, mikä toisaalta auttaa hämäräkuvauksessa, koska kenno on herkempi valolle. Digitaalinen zoomaus on käytännössä kuvan rajaamista, joten emme laske sen varaan kovin paljon. moiskamerallaan esimerkiksi DxOMarkin testissä ennätyspisteet. Huawei pesee Samsungin mennen tullen optisen zoomin ulottuvuudessa, mikä on aina hyvä asia. Kolmas on Huaweita vaatimattomamman kaksinkertaisen optisen zoomin tarjoava telekamera, jossa on kuitenkin järeämpi 12 megapikselin kenno ja f/2,4-aukko. Ratkaisun luvataan keräävän 40 prosenttia enemmän valoa. Vertailumme viime metreillä Samsung sai kameraohjelmiston päivityksen mukana oman päälle kytkettävän yökuvaustilan, kun aikaisemmin sellainen ilmestyi saataville vain hämärissä olosuhteissa. Jos osa kuvattavasta kohteessa on varjossa ja osa raa’assa auringonvalossa, puhelimet osaavat säätää asetuksia eri tavoin eri kohdissa kuvaa. Alhaalla keskellä helottavan suljinpainikkeen yläpuolella on selattavissa erilaisia valmiita kuvaustiloja. Ja kun Huawei lisäksi kykenee super makro -tilassa räpsäisemään kuvan jopa 2,5 millimetrin etäisyydeltä, kamerassa riittää mojovasti ulottuvuutta molemmissa päissä. Tekoälyä on puheohjauksen ohella sovellettu valokuvaukseen. Kakkoskamerana on Huaweita laajempi 123 asteen ultralaajakulma, jossa on 16 megapikselin kenno ja Huawein tavoin f/2,2-aukko. Hämärähommat talteen Periskooppizoomin tarjoaman lisäulottuvuuden lisäksi Huawei on panostanut kamerassaan tänä vuonna hämäräkuvausominaisuuksiin, sillä pääkamerassa on valmistajan uusi SuperSpectrumkenno. Samsung tarjoaa vain kaksinkertaisen optisen zoomin, kun taas P30 Prossa on tarjolla peräti viisinkertainen optinen zoom. Edessä puhelimissa on keskenään melko erilaiset selfie-kameraratkaisut. Myös Samsungissa on kaksi optista kuvanvakaajaa laajakulmaja telekameroiden sensorissa. Enemmän säätöjä kaipaaville molemmissa on myös ammattilaistila. Kummassakin puhelimessa on tuttuun tapaan monipuoliset kamerasovellukset, joiden toiminta painikkeiden sijoittelua myöten on keskenään pitkälti yhtenevää. . Samsung tarjoaa laajakulmapäässä hieman enemmän laajuutta, mutta käyMerkki & Malli Huawei P30 Pro Samsung S10 Plus Hinta 849–949 € 1 049–1 679 € Lisätietoja consumer.huawei.com/fi www.samsung.com/fi Mitat 73,4 x 158 x 8,4 mm 74,1 x 157,6 x 7,8 mm Paino 192 g 175 g Näyttö 6,47” oled 6,4” dynamic amoled – Kuvasuhde 19,5:9 19:9 – Resoluutio ja pikselitiheys 1080 x 2340 px, 398 ppi 1440 x 3040 px, 526 ppi Järjestelmäpiiri Kirin 980 Exynos 9820 Ram-muisti 8 Gt 8 Gt Tallennusmuisti 256 Gt 128 Gt Muistikorttipaikka max 256 Gt (Nano) max 512 Gt (microSD) Takakamera(t) 40 + 20 + 8 MP + ToF 12 + 12 + 16 MP – videotallennus 3840 x 2160 @ 60 fps (UHD) 3840 x 2160 @ 30 fps (UHD) Etukamera(t) 32 MP 10 + 8 MP Akku 4200 mAh 4100 mAh 3,5 mm kuulokeliitäntä Ei Kyllä IP-suojausluokitus (pöly/vesi) ip68 ip68 Sensorit Valo, läheisyys, kiihtyvyys, kompassi, gyroskooppi Valo, läheisyys, kiihtyvyys, ilmapuntari, kompassi, gyroskooppi Pikalataus 40 W SuperCharge 15 W . Kakkoskamerassa on 20 megapikselin kenno, 16 millimetrin ultralaajakulmainen polttoväli ja f/2,2-aukko. P30 Pron takana on peräti neloiskamera, jonka pääkamerassa on 40 megapikselin kenno, 27 millimetrin polttoväli ja f/1,8-aukko. Molemmilla puhelimilla sai yötilassa aikaiseksi kuvan ilman salamaa lähes pilkkopimeässä, mutta Samsung on onnistunut virittämään oman hämäräkuvaustilansa kuvanlaadullisesti vielä terävämmäksi ja sävyiltään realistisemmaksi. Siinä perinteisen rgb-kennon Bayer-suotimen sijaan vihreät pikselit on korvattu keltaisilla. Teknisten tietojen perusteella Huawei pesee Samsungin kirkkaasti kamerapuolella. Parivertailu Huawei P30 Pro & Samsung S10 Plus 64 5-6/2019. Pieniä eroja löytyy myös tarjolla olevista erikoistiloista. Sen näkökenttä yltää 106 asteeseen. Lisäksi suurin ISO-arvo on kasvatettu ällistyttävään lukemaan 409 600. Keltainen väri absorboi sekä sinistä että punaista väriä, jotka taas erotellaan algoritmin avulla. Samsungissa on takana kolmoiskamera, jonka pääkamerassa on 12 megapikselin kenno ja vaihtuva, suurimmillaan f/1,5-aukko, eli sen objektiivi tarjoaa Huaweita enemmän valoa. Kuitenkin Huawein 40 megapikselin kenno tarjoaa huomattavasti enemmän rajausvaraa Samsungin suurimman 16 megapikselin kennon tarjoamaan kuvaan verrattuna. Puhelinkamerat tunnistavat kuvaustilanteita ja osaavat niiden perusteella säätää kuvausasetuksia aiempaa paremmin. Huaweissa on 32 megapikselin yksikennoinen kamera, kun taas Samsungissa on kaksoiskamera 10 megapikselin pääkennolla ja kahdeksan megapikselin kakkoskennolla. Kun ottaa huomioon myös digitaalisen zoomin, erot vielä kasvavat. Kaiken kaikkiaan testikaksikon kameroiden paremmuus riippuu käyttötarkoituksesta ja mausta. Myös Galaxyn suurin mahdollinen aukko on avarampi, joten valoa pääsee kennolle niin sanotusti luomumenetelmillä hieman enemmän. Kameroista kaksi on varustettu optisella kuvanvakaajalla. Kolmoskamerana taas on kahdeksan megapikselin periskooppizoom, jonka kenno on asennettu poikkeuksellisesti horisontaalisesti
GFXBenchin grafiikkasuorituskykytestissä puolestaan Samsung peittosi Huawein liki jokaisella osaalueella – useimmilla kirkkaasti. katso testivideot täältä! Huawei ja Samsung ovat AnTuTun mittauksissa melko tasaväkiset, mutta grafiikkasuorituskyvyssä Samsung kuroo kaulaa. Huawei P30 Pro + Tehokas + Laadukas näyttö + Optisen zoomin ulottuvuus + Suuri kamerakenno antaa rajausvaraa + Hyvä akunkesto Samsung S10 Plus + Tehokas + Laadukas ja tarkka näyttö + Kameran sävyt ja dynamiikka + Graafinen suorituskyky + Dynaaminen hdr + Vaikuttava hidastuskuva – Heikompi akunkesto . tännössä erot ovat siltä osin minimaaliset. PCMarkin testeissä puhelimet olivat lähes tismalleen tasoissa kaikilla osa-alueilla. Huawei on saanut kuitenkin viritettyä akunkeston paremmaksi. . Nyt niiden uutuus-lippulaivamallit ovat jopa ulkonäöltään lähes identtisiä. Molemmissa on myös huippuluokan kamerat. Huawei jää hinnaltaan alle tonnin kipurajan, mutta Samsungista on toisaalta tarjolla todellinen tehomyllyversio sellaista haluaville – Huaweilla ei. Valitsi sitten kumman tahansa, saa erinomaisen ja tehokkaan puhelimen. Huawein tarjoama värimaailma on melko epärealistinen, ja myös hidastuskuvauksessa Samsung onnistuu tallentamaan terävää, suorastaan kolmiulotteista kuvaa Huaweihin verrattuna. Myös Geekbenchin testissä Samsung oli kohtuullisen selvästi edellä yhdellä suoritinytimellä ja niukasti usealla ytimellä testattaessa. Huawei oli muissa aivan minimaalisesti parempi, mutta kirjoitusnopeudessa Samsung kiri edelle. Videokuvauksessa erot ovat vielä suurempia. Siinä missä Samsungilla oli viime vuonna kirittävää suorituskyvyssä ja kameroissa ja Huaweilla puolestaan näytössä, erot olivat nyt typistyneet minimaalisiksi. Tarkkuutta Huawein kennosta saa irti huomattavasti enemmän. Huomioitakoon myös, että Huawein testi keskeytyi P30 Prolla kerran, samoin kävi viime vuonna Huawei P20 Prolla. Toisaalta Samsungin kamera ei jäänyt jalkoihin muun kuin ulottuvuuden osalta, sillä se tarjosi pääosin luonnollisempaa ja sävykkäämpää värintoistoa sekä parempaa dynamiikkaa ja voitti myös hämäräkuvauksessa. Laskentatehosta Samsung saa liki tuplapisteet. n Makuasioiden puolelle menee Vertailun puhelinvalmistajat ovat lähestyneet vuoden aikana toisiaan suorastaan ällistyttävällä tavalla. Huawei ei uusimmalla puhelimellaan haasta sitä tarkkuudessa, mutta silmämääräisesti erot kontrastissa ja värintoistossa ovat pienentyneet merkittävästi. Sen perusteella puhelimien välille ei vielä saa kaivettua kunnon eroavaisuuksia suorituskyvyssä. Tällä saralla Huawei vie pidemmän korren megapikselimäärissä ja etenkin zoomin ulottuvuudessa. Ulkoisista seikoista eroa ei juuri löydy kuten ei eri värivaihtoehdoissakaan. . Silmällä tarkasteltuna olemme kuitenkin taipuvaisia antamaan äänemme Samsungille, sillä sen kuvissa valkotasapaino osuu paremmin kohdalleen, värit ovat syvempiä ja dynamiikka parempi. 5-6/2019 65. Samsungin näyttö on edelleen markkinoiden kärkikastissa. Jos haaveissa on hieman raskaamman grafiikan pyörittäminen esimerkiksi pelikäytössä, Samsung on testiemme perusteella tehokkaampi vaihtoehto. Suorituskyvynkin suhteen ollaan melko samoissa tuloksissa
Pekka on tehnyt harrastuksestaan ja intohimon kohteestaan itselleen leipätyön, mutta hän ei ole koskaan unohtanut harrastamistakaan. Tässä artikkelisarjassa tutustumme vakiolaitteistojen päivitysmahdollisuuksiin! osa 2: Pekka Kinnusen BMW M550d ’13 Parannetaan uuden auton äänentoistoa! Projekti Parannetaan uuden auton äänentoistoa! 66 5-6/2019. Musiikista nauttivan autoilijan pitää turvautua muihin keinoihin, joita onneksi löytyy nykypäivänä roppakaupalla. Sanotaan, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä. Usein tämä myös pitää paikkansa, mutta AI Groupin pääjehun Pekka Kinnusen kohdalla sanonta menee pahasti pieleen. Hyvä esimerkki on miehen nykyinen ajoneuvo, jonka laitteistossa yhdistyy huvi ja hyöty. Monissa uudemmissa automalleissa vakioäänentoistolaitteisto on niin pitkälle integroitu, ettei sen täydellinen korvaaminen ole mitenkään mahdollista
Päällepäin täysin alkuperäisen näköisen oven sisälle kätkeytyy maltillinen vaimennus ja Ground Zeron GZCS-100BMW-plug’n’playerillissarjan diskantit ja keskiäänet. Pekan oma harrastustausta ulottuu lähes 30 vuoden päähän, ja nykyisin mies luotsaa Suomen johtavaa autoäänentoistoalan tuontija vientiyritystä. Tätä silmälläpitäen esimerkiksi virtajärjestelmässä on auton alkuperäinen akku ja vain 10 neliömillin virtakaapelit. . BMW:n setin suhteen Pekan tavoitteena oli omien sanojensa mukaan ”tehdä mahdollisimman helposti hyvä äänentoisto alkuperäispaikkoja hyödyntäen”. Soundi tulee sitten sellaisena kuin mitä olemassa olevat asennuspaikat mahdollistavat. . Ja sitä ajamistahan tälle kaverille tulee, sillä Pekka asuu perheineen Juvalla, mutta miehen yritys sijaitsee kotikonnuilla Ylivieskassa. Ground Zeron metallikalotti soi alkuperäisestä peilikolmiopaikasta mallikkaasti. Toki tässäkin pystyy vaikuttamaan asiaan autonvalinnalla, ja Pekan kohdalla hyvän soundin mahdollistavat kaiutinpaikat ovat autoa hankittaessa yksi niistä kriteereistä, joista ei tingitä. BMW M550d Pekan autohifiasennuksissa on tupannut olemaan lähtökohtana soundi ja näyttävyys. Kaiutinkaapeleiden merkitys on pienempi kuin signaalikaapeleiden, joiden suhteen Pekka on tiiminsä kanssa tehnyt paljon tutkimustyötä omalle Four-merkille erilaisten materiaalien, vahvuuksien ja liittimien suhteen. Yksi merkittävä kriteeri juuri tämän automerkin ja mallin hankinnassa oli paitsi käytännöllisyyden ja urheilullisuuden hyvä kombinaatio myös se, että autoon on saatavana omien edustusten joukosta todella kattava hifilaitteiston parannuspaketti. Tästä huolimatta Bemarin audiokaapeleina on käytetty projektin perusidean mukaisesti auton vakiokaapeleita, haluttiinhan setti pitää mahdollisimman pitkälti sellaisena, jonka jokainen normaali kuluttajakin pystyy halutessaan kasaamaan helposti. Eipä tästä ohjaamon viihtyisyys juuri parane, vaikka tehdastekoista onkin. Pekan mukaan kaapeleilla on kuitenkin iso merkitys soundiin. K innusen Pekka on useimmille autoäänentoistoalaa seuranneille tuttu kaveri jo vuosien takaa. 5-6/2019 67 Teksti ja kuvat: Janne Soilakari. Miehen mukaan vanhemmiten ja perheen kasvettua käytännöllisyyttä on alkanut arvostaa ihan eri tavalla, ja nykyään se on kriteereissä ykkösenä, kuten jutun Bemarin setissä. Bemari palveleekin siis sekä siirtymävälineenä että hifilaitteiden testialustana ja esittelytelineenä. Pekan kulkupelinä toimii vuosimallin 2013 BMW M550d. Kaiutinkaapeleiden kohdalla Pekan mielestä pääsee pitkälle jo sillä, että kaapelit ovat puhdasta kuparia, liitokset ovat kunnossa ja eristeenä löytyy pvc:tä – eli ei sitä ihan kaikkein taipuisinta kumiletkua. Sama helppousteema jatkuu myös Pekan mukaan vanhemmiten käytettävyys on noussut asennusten näyttävyyden edelle. Käytännöllisyys on sitten tullut viimeisenä, jos silloinkaan. Pekan harrastusvälineinä on nähty vuosien varrella monenlaisia loppuunsa rakennettuja showautoja, mutta normaalit siviiliajot mies hoitaa kuten suurin osa kansalaisista – uudehkolla ja päältäpäin katsottuna täysin vakiokuntoisella henkilöautolla
Onneksi tämä ei ole este laadukkaan hifilaitteiston toteuttamiselle. Myös takaluukussa jatkuu alkuperäistyylinen linja maltillista noin 16 litran suljettua subikoteloa lukuun ottamatta. Muuta laatuluokan hifeihin viittaavaa ohjaamossa ei näykään. Nykyisin subbarina toimii DD Audio Redline 608d D2, joka vaihtui paikalleen heti kuvausten jälkeen. Monessa nykyautossa ohjelmalähde on tiiviisti integroitu kojelautaan, eikä sen korvaaminen ole helppoa, näin myös Pekan BMW:ssä. Tämä lienee mahdollisille liikennevalokisaajille se ainoa kulma, josta tämän yli tuhannen newtonmetrin väännöllä liikahtavan Bemarin pääsee näkemään. F10-korin BMW on komea auto ihan ilman lisäehostuksiakin. . Projekti Parannetaan uuden auton äänentoistoa! 68 5-6/2019. . Rekisterikilpi tosin on vaihdettu äänentoistoalalla työskentelevälle kaverille sopivaksi. Siististi asennettu 8-tuumainen Ground Zero GZHW20X kurkistelee suksiluukusta valkoisten nahkapenkkien seurana. Pienikokoinen Matchin dsp-vahvistin huolehtii etupään ruokkimisesta, eikä senkään siisti asennus rajoita auton normaalia käyttöä mitenkään
Jo pelkän vahvistimen vaihtaminen muuten vakiokuntoiseen kokoonpanoon tuo ääneen hurjasti lisää potkua ja selkeyttä. Ohjelmalähde taas on käytettävyyden nimissä vakio, vaikka se Pekan mielestä jonkin verran rajoittaakin dynamiikkaa parempiin aftermarketlaitteisiin verrattuna. Molemmat vahvistimet on asennettu takaluukkuun, eivätkä ne suojapaneelien alla häiritse auton normaalia jokapäiväistä käyttöä mitenkään. Midbassojen osalta huomionarvoista on hyvän säädettävyyden ja osaavien säätäjien ansiosta toimiva äänikenttä, joka on alimpia taajuuksia myöten kojelaudan korkeudella, vaikka midbassot sijaitsevat alkuperäisissä koteloissa penkin alla. Säädöt viimeistelevät paketin Kun kamat on saatu paikoilleen, on vuorossa järjestelmän säätäminen. Setin etupään kaiuttimien vahvistimena ja prosessorina toimii nimenomaan Bemareihin suunniteltu Match UP 7BMW. Ja miten ne finaalikisat sitten menivät. Tämän helpommaksi ei säätäminen enää voi muuttua. Vuoden 2017 EMMA Finlandin autohifikilpailujen finaaleihin asti midbassoina on ollut GZCS 100-BMW:t, mutta sittemmin ne ovat vaihtuneet oman merkin AI-Sonic BMW-SW8 -elementteihin, joissa on Pekan mielestä pikkaisen enemmän erottelua 50–150 hertsin alueella. Kaiutinpaikat ovat niin ikään vakiot ja kaiuttimet asennettu pitkälti vain pulttaa kiinni -menetelmällä. Matchin päätteen asentaminen on myös koko päivitysoperaation nopein osuus. Kertoman mukaan elementti riittää oikeinkin hyvin normaaliin soitteluun ja jopa vähän sen ylikin. Kysyttäessä setin soundillisista vahvuuksista Pekka nostaa ensimmäisenä esiin diskanttipään. Kokeilujen perusteella Pekan korvaa miellytti eniten Ground Zeron GZCS 100-BMW -erillissarja. Laite sisältää siis seitsemän vahvistinkanavaa sekä erittäin monipuolisen signaaliprosessorin, johon on saatavana automallikohtaisia valmiita säätöjä. Subbarina setissä toimii tällä hetkellä hyväksi havaittu DD Audio Redline 608d D2 noin 16 litran suljetussa kotelossa. Laitteen asentaminen onnistuu lähtökohtaisesti mukana tulevien johtosarjojen avulla. Pekka tunnustautuu bassofaniksi ja pitää siitä, että alimpien taajuuksien potku tuntuu kropassa. Subbarille sopivasti tehoa tarjoaa pienikokoinen Ground Zero GZHA Mini 2, joka toimii siltakytkettynä. vaimennuksissa, ohjelmalähteessä ja kaiutinpaikoissa. Jerkkua irtoaa lähemmäs 500 wattia (rms), joka piisaa varsin pitkälle. Kaiuttimet ja vahvistin Tavoitteen saavuttamiseksi on Pekan mukaan etupäässä kokeiltu useita eri plug’n’play-kaiuttimia, myös sellaisilta merkeiltä, jotka eivät kuulu oman firman valikoimaan. Ajatuksena oli, että autoon tulisi jossain kohtaa kahdeksan tuuman elementtiä järeämpikin subbari, mutta DD:n pikkubasson soundivarat ovat yllättäneet. Se on Pekan mukaan toistoltaan lämmin ja riittävän tehokas etupään normikuunteluun. Pekka kertoo, että ovet on vaimennettu maltillisesti STP:n matoilla ja midbassokoteloiden pohjassa on vaimennusta, mutta mitään muuta ei ole erikseen vaimennettu. ”Kaipaisin sinne lisää kuulautta ja rouheutta, vaikka normikuuntelussa ajon aikana asiaan ei niin huomiota kiinnitäkään”, Pekka toteaa. ”Makukysymyksiä”, Pekka huomauttaa. Kattavat säädöt kanavakohtaisine taajuuskorjaimineen ja viiveineen mahdollistavat setin potentiaalin täydellisen hyödyntämisen ja osaltaan auttavat myös alkuperäisten asennuspaikkojen rajoitteiden kompensoinnissa. 5-6/2019 69. . Säätämisen suhteen Pekka haluaa kuitenkin huomauttaa, että jos jokin osa-alue on asennettu huonosti, niin pelkästään säätämällä et saa settiä toimimaan. Elementti on sijoitettu suksiluukun kohdalle ja suunnattu eteenpäin. Miehen Match UP 7BMW -7-kanavainen dsp-vahvistin on mitoiltaan ainoastaan 153 x 46 x 130 millimetriä. Toki Bemari on jo vakiona varsin hiljainen ja hyvin äänieristetty auto, mikä helpottaa työtä huomattavasti. . Edullisuudestaan huolimatta Ground Zeron erillissarjan metallikalotti toimii kaikin puolin hienosti. Keskialueella sen sijaan on omistajan mielestä setin suurimmat ongelmat, jotka ovat luultavasti pääosin alkuperäisistä ritilöistä johtuvia. No oman kilpailuluokan voittohan sieltä napsahti! Ei sen laitteiston aina tarvitse olla niin massiivinen, kun tietää mitä tekee. Alkuperäiset paikat ja ritilät ovat kompromissi ulkonäön, helppouden ja soundin suhteen, mutta laatuautona Bemarissa asennuspaikat ovat onneksi jo valmiiksi tukevat, mikä on Pekan mukaan yksi tärkeimmistä tekijöistä hyvään soundiin pyrittäessä
DD:n elementit ovat tunnettuja järeydestään, ja siinä tämä 149 euron hintainen kasituumainen pikkujättiläinen ei tee poikkeusta. Ground Zero GZHA Mini 2 -vahvistin ohjaa järjestelmän subbarielementtiä neljän ohmin monokuormalla. Setistä löytyy nelituumaiset keskiääniset sekä halkaisijaltaan tuuman kokoiset metallikalottidiskantit. Dsp-säädöt voi tehdä myös itse läppärillä, mikäli ei tyydy valmiisiin vaihtoehtoihin. Paljon tätä helpommalla ei jälkiasenteisen kaiutinsarjan kohdalla voi päästä. Tällä kertaa käytössä on soundin suhteen parempi neljän ohmin kytkentä. Elementistä löytyy 2 x 2 ohmin puhekelat, joten se voidaan vahvistimesta riippuen kytkeä yhden tai neljän ohmin kuormaan. Nämä erittäin matalarakenteiset elementit on mahdollista asentaa plug’n’play-tyyliin BMW-merkkisten autojen etupenkkien alla oleville alkuperäisille kaiutinpaikoille. Midbassoissa on kartion yläpuoliset neodyymimagneetit, joiden ansiosta rakenne on saatu tehtyä äärimmäisen litteäksi. Äänenlaatu on tähän kokoluokkaan yllättävän tukeva.. Ominaisuuksiin kuuluu myös kattavat jakosuotimet ja portaaton vaiheenkääntö. Ground Zero GZCS 100-BMW -erillissarja maksaa 269 euroa. Sarjan mukana tulee kaikki alkuperäiset liittimet, joten asentamiseen riittää, kun löytyy ovipaneelin ja kaiuttimen irrottamiseen tarvittavat työkalut. Laitteen koko on 135 x 52 x 210 millimetriä, ja tehoa siitä lähtee ulkomitat huomioiden mukavat 460 wattia (rms). Pekan firman AI Groupin omaa suunnittelua edustavilla AI-Sonic BMWSW8 -midbassoilla on kokoa kahdeksan tuumaa ja suositushintaa 349 euroa parilta. Vahvistimen mukana tulee moninapainen kytkentäjohto sekä usbkaapeli, jolla laite liitetään kannettavaan tietokoneeseen. Projekti Parannetaan uuden auton äänentoistoa! 70 5-6/2019 DD Audio Redline 608d D2 -subwooferelementti on asennettuna 16-litraiseen suljettuun koteloon
Kun perusasiat ovat kunnossa, voi paneutua viiveisiin ja hienosäätöön. Stereokuvallisesti setti pelaa myös erilaisiin aikaviiveettömiin vakiolaitteistoihin verrattuna montaa kertaluokkaa paremmin. Tämä on mukava asia, mikäli säätämistä ei halua tehdä itse usb:n kautta tietokoneella. . Yksi hienous tässä laitteessa on valmistajan nettisivuilta ladattavat automallikohtaiset valmiit dsp-säädöt eli elementtikohtaiset jakosuodatukset, aikaviiveet ja taajuuskorjaukset. 269 € AI-Sonic BMW-SW8 -midbassot Svh. Laitteiston päivityksiin on uponnut rahaa pyöreästi noin 1 800 euroa, kun mukaan ei lasketa itse valmistettua subbarin koteloa. Midbasso on ihan tarkka, mutta silläkin osastolla voisi olla enemmän ryhtiä. Kokonaisuutena pääkaiuttimien ääni on tietyistä puutteista huolimatta hyvä. Ei se missään nimessä ole täydellinen, mutta mikä tärkeintä, siinä ei ole mitään sellaisia puolia, jotka häiritsisivät jatkuvasti kuuntelun aikana. Taajuuskorjaimella voi muuttaa hiukan nyansseja, mutta mitään osa-aluetta sillä ei kannata yrittää korjata. Kuunteluarvio Ensimmäinen fiilis Bemarin setin äänestä on yllättävän hyvä bassoalueen voima. Jos jokin osa asennuksesta on puutteellinen, tulee se yleensä jo tässä kohtaa ilmi ja siihen pitää silloin paneutua tarvittaessa kaiutin kerrallaan. Summa summarum Lyhyesti ilmaistuna Pekan Bemarin soundi on näinkin oem-henkiseksi järjestelmäksi todella hyvä. 249 € Ground Zero GZCS 100-BMW -erillissarja Svh. 349 € / pari DD Audio Redline 608d D2 -subwooferelementti Svh. Tärkein neuvo Pekan mielestä säätämiseen on kuitenkin se, että jos epäröit omia taitoja, niin älä pelkää kysyä apua muilta. Kuuleman mukaan valmiit säädöt osuvat harvinaisen hyvin kohdalleen, joten tästä on takuulla apua monelle peruskäyttäjälle. Päivityksessä tarvittavien tuotteiden hinnat Match UP 7BMW -7-kanavainen dsp-vahvistin Svh. Nostamme peukkua ja kierrämme lisää volaa! n Koko etupään setti. Se on loppupeleissä yllättävän vähän, kun mietitään, mitä laadukas äänentoisto yleisesti kustantaa. 5-6/2019 71 Lisätietoja: www.audioimport.fi. Tavallaan tämä ei ole käyttöauton laitteistosta puhuttaessa mikään moite, liikenteessä kun äänenvoimakuutta pitää joka tapauksessa yleensä nostaa parkissa tapahtuvaan kuunteluun verrattuna. 699 € Ground Zero GZHA Mini 2 -vahvistin subwooferille Svh. Keskialue voisi toistua vähän tukevampana, ja esimerkiksi voimakasäänisillä mieslaulajilla niin sanottua bodya saisi olla reilummin pelissä. Koska tiedämme, mitä kaiutinelementtejä autossa on, niin etenkin subbaripään voima yllättää. Lineaarisuuden suhteen setti tuntuisi toimivan paremmin vähän kovemmalla kuin hiljaisella. . 149 € / kpl STP:n vaimennusmattoja noin sadalla eurolla Yhteensä 1815 € Tuotteiden maahantuoja/edustaja: AI Group Oy AUTON TIEDOT Merkki BMW Malli M550D Auton vuosimalli 2013 Tekniikka 3.0 Triturbo, 495 hv ja 1 030 Nm Ulkoasu Pestään säännöllisesti joka kesä ja talvi Sisusta Vakio HIFILAITTEISTON TIEDOT Ohjelmalähde Vakio Signaaliprosessori Toisessa vahvistimessa Vahvistimet Match UP 7BMW -7-kanavainen dsp-vahvistin & Ground Zero GZHA Mini 2 Pääkaiuttimet Ground Zero GZCS 100-BMW -erillissarja Midbassot AI-Sonic BMW-SW8 Subwoofer DD Audio Redline 608d D2 Akku Vakio Vaimennukset STP periaatteiden mukaan säädettäessä haetaan ensin jakotaajuudet, tasot ja vaiheet kohdalleen. Emme ole kuunnelleet tätä automallia millään saatavissa olevalla vakiosetillä, mutta on todella helppo uskoa, että päivitysten jälkeen äänimaailma on kuin täysin eri planeetalta. Etukaiuttimien soundi on siisti mutta hieman tummasävyinen. Mikään ehdoton pakko sitä settiä ei ole kuitenkaan alkaa itse säätää, sillä Matchin vahvistimen kanssa pärjää aika pitkälle jopa kokonaan ilman säätöosaamista. Soundista voi nauttia aivan toisella tavalla, kun esimerkiksi laulajan sijainti ei ole missään vasemman polven kohdalla vaan keskellä stagea. Diskanttipää sinällään on hyvinkin siisti ja sävykäs, eikä siinä myöskään esiinny mitään metallikalotille ominaisia rasittavuuden ilmentymiä
Samoin on Laulurastas levy, joka jokaiselta Bob Marleylle joskus nyökytelleeltä musadiggarilta tulisi löytyä hyllystä. UNKLEn levyillä mukana on ollut Psyence Fiction -esikoislevyltä alkaen runsaasti vierailijoita, usein alternative-rokkareita mutta myös uusia nimiä. Puolen tunnin mini-cd ehtii luoda vangitsevan ja tummanpuhuvan tunnelman kaikuvine pianoineen ja kitaroineen. Varsinaista jämämateriaalia mukana ei ole, mutta levyltä mieluummin poimii kappaleita tehosoittoon kuin kuuntelee koko tunnin ja 20 minuutin jötkäleen kokonaisuudessaan. Suomalaista reggaeta on tehty vähäisissä määrin 1970-luvulta lähtien, mutta vasta 2000-luvun alussa reggae alkoi muodostua kotimaankielellä lauletuksi koko kansan nuorisomusiikiksi. JoniNikkola Laulurastas: Laulurastas Julkaisija: Helmi-levyt Genre: Epic Nordic Reggae Julkaisija: Songs for the Def Genre: Triphop/Alternative Julkaisija: Sacred Bones Records Genre: Indie/Alternative UNKLE: The Road: Part II / Lost Highway Marissa Nadler & Stephen Brodsky: Droneflower. Uusi maailmanuskonto -yhtyeestä tuttu laulaja Profeetta laulaa koskettavasti jumalasta, mysteeristä ja rakkaudesta. Viikkojen yrittämisestä huolimatta keskittymiskyky ei pysynyt kertaakaan yhtäjaksoisesti yllä yli puolivälin. Suomen äänilevyhistoriassa kukaan ei ole laulanut ”minä rakastan sinua” yhtä uskottavasti kuin Profeetta tekee Laulurastaan riipaisevan kauniissa kappaleessa Sisareni. Testi Äänilevyt 72 5-6/2019 , Rytmin ja äänen yhteensulautumia E eppinen pohjoinen reggae on Helmi-levyiltä osuva kuvaus Laulurastaan genrestä. JoniNikkola U NKLE jatkaa The Road -trilogiaansa kakkososalla. Kaikki kuitenkin soi koherentisti yhteen. Tälläkin kertaa tunnelmoidaan jossain triphopin ja vaihtoehtorockin välimaastossa. Mikko Leinosen ja Arwi Lindin komppiryhmä on kuin Platonin idea-avaruuden prototyyppi imevän tiukasta reggae-kompista. Vahvoista biiseistään huolimatta The Road: Part II on albumikokonaisuutena vaikeasti sulateltava. Vaikka kohokohta onkin lainatavaraa, ei levyn muu materiaali häpeä tunnelman vahvuudessa. Enemmänkin levylle olisi mahtunut, mutta se ei tässäkään mitassa jää heppoiseksi. Kappale valtaa jo pelkän pituutensa ansiosta liki kolmasosan koko levystä. Musiikissa on yhtä aikaa jotain syvän eeppistä sekä aidosti pohjoismaista musiikin juurten kasvaessa visusti Karibian auringon kullanhohteessa paistattelevassa vesiviljelyjärjestelmässä. JemoKettunen E teläistä gotiikkaa poppiin yhdistelevä yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä Marissa Nadler piipahti huhtikuun lopussa Helsingissä. Jos alkuperäisessä nyyhkitään hetkellistä tyhjyydentunnetta Los Angelesin neonvaloissa, Nadler ja Brodsky kuljettavat johonkin pelottavampaan ja riipaisevampaan tilaan, jossa vieraantuminen yltää aivan eri tasolle. Niin on nytkin, muun muassa raspikurkku Mark Lanegan ja The Cult -yhtyeen Ian Astbury. Muut kappaleet vain tarjoavat lyhyempiä tunnelmapiipahduksia Gunnarien mammuttimaisen balladin pidempien kaarien rinnalle. Triphopilla aloittaneen kokoonpanon nykyisin ainoa vakijäsen, Mo’Wax-levy-yhtiönkin omistava James Lavelle luonnehtii levyä pikemminkin mixtapeksi ja road tripiksi kuin perinteiseksi albumiksi. Usein tästä syytetään Jukka Pojan pintaan nostanutta Soul Captain Bandia, mutta jo ennen etelän miehiä takoi komppiaan tiukemmaksi Jyväskylässä Laulurastas. Vaikka kyseessä on Laulurastaan debyyttialbumi, ei voida puhua uudesta tulokkaasta. Lopulta kolmas kerta paljasti tanssittavan tiukan totuuden, joka on: Laulurastas on Suomen paras reggaeyhtye. Pehmoisimmillaan ei olla kaukana vaikkapa Katie Meluan helposti sulavasta popista, mutta ajoittain rouhaistaan multavaa maata oikein reilusti. Nyt julkaistua debyyttialbumia äänitettiin jo 1990-luvun lopussa, mutta tulos hyllytettiin. Mukaan mahtuu todellisia helmiä, kuten singlenäkin julkaistu The Other Side, joka tuo vahvasti mieleen tuoreimman Ulverin. Uudella Droneflowerlevyllä hän on ottanut yhteistyökumppanikseen Convergen basistinakin tunnetun Stephen Brodskyn. Levy yhdistää hienosti vastakohtia – valoja ja varjoja, raskasta ja kevyttä. Myöhemmin yhtye koottiin jälleen, albumi äänitettiin toistamiseen – ja hukattiin. Jos esimerkiksi mainio Where Did The Night Fall -levykin oli melko moniaineksinen, niin tuorein levy on sitä vielä enemmän – hyvässä mutta myös pahassa. Yllättävä käännekohta levyllä on cover-versio Guns N’ Rosesin balladista Estranged
Ei vielä, sillä lisäksi tuotannosta vastaa Pohjolan Phil Spector, Tehosekoittimen ja Saimaan nero, Matti Mikkola. Santana: Africa Speaks Carlos Santana on kaukana eläköitymisestä. Ellips: Yhden naisen hautajaiset Julkaisija: Vallila Music House Genre: Proge-pop. JemoKettunen Kuukauden levy Progressiivisempi ote peruspoppiin Tulevat levyjulkaisut Bruce Springsteen: Western Stars Amerikkalaisen laulaja-lauluntekijäperinteen klassikkonimi julkaisee uuden, alkupään tuotantonsa tunnelmiin kurkottelevan pitkäsoiton. Keskiössä on laulajan mukaan se, ”kuinka hämmentävää ja omituista onkaan olla olemassa ihmisenä tässä maailmassa.” The National: I Am Easy to Find Jos maailmassa on tällä hetkellä yksi jatkuvassa kansainvälisessä nosteessa oleva indie-bändi, niin se on The National, ja pian heiltä ilmestyy kahdeksas studioalbumi. Rammstein: Rammstein Kymmenen vuoden odotus palkitaan, kun raskaasti jyskyttävä teutonijyrä julkaisee uuden ja uljaan albumikokonaisuuden. Ellips on hieno solisti ja biisintekijä tälle rajoittamatonta energiaa pursuavalle upealle kokoonpanolle, jolle soisi myös jatkoa, jotta rikkaista musiikillisista mahdollisuuksista voisi kasvaa ja tiivistyä jotain todella kuolematonta. Huippukokoonpanotunnelma tuo mieleen Marzi Nymanin ensimmäisen soololevyn ja Kämäräisen Ihanan Leijonan, niin hyvässä kuin lunastamattomassa. Maailman ainoa relevantti black metal -yhtye julkaisee jo 17. Lust for Youth: Lust for Youth Tanskalaisen Lust for Youthin kiiltävän pinnan alla huhuilee nykymaailman kalpea onttous, mikä musiikiksi muutettuna on yllättävän helposti sulatettavassa muodossa. Ismo Alanko: Minä halusin olla niin kuin Beethoven Alanko ei pyörittele tulevalla julkaisullaankaan liian kevyitä teemoja. Tiilikaisella on huikean vahva ja tunnistettava ääni, joka nyt kokeilee siipiään emobändin ulkopuolella. Musiikin keskiössä on Ellipsin ääni, jonka äkkivääryyttä ja melodista, poukkoilevan käskevää notkeutta peilaavat sekä Kuoppamäen komppikäsitys että Kämäräisen riemukas kitarointi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisen poprockin kentällä ei ole tapahtunut muuta kuin Haloo Helsinki!, ja laulaja Elisa Tiilikaisen kermaisen notkeasti keimaileva ulosanti – tai tältä joskus radiohybriksessä tuntuu. Madonna: Madame X Pitkän uran tehnyt Madonna on klaarannut sujuvasti aikakausien erilaiset musiikkitrendit. Mitähän kuulemme tulevalla 14. Nyt kitaramestarin tuottajana on Rick Rubin ja solistina espanjalainen Buika. Ellipsin sävellysten 1970-lukulainen löytöretkeily saa barokkisen kuorrutuksen Mikkolan orkestraatioissa, joissa yhdistyvät Pink Floyd, Queen, Pekka Pohjola ja Motown. Darkthrone: Old Star Darkthrone jaksaa vieläkin. Ajanmukaisesti Ellipsin positio on murtuneen, herkän mielen kohtaamissa maailman haasteissa. Huikeimmillaan levy on Mikkolan ja Kämäräisen avustuksella sävelletyn Lasityttökappaleen Queen-henkisessä progeilussa, joka lähtee yrjänähtävästä säkeistöstä ja ampaisee siitä suoraan stratosfääriin ja jatkaa kauas kuun pimeälle puolelle. Odottakaapas kun kerron. Rummuissa ei enempää eikä vieläkin enempää kuin valtakunnan virallinen komppi ja alkuperäinen Kingston Wall -tykittelijä Sami Kuoppamäki, kitarassa Suomen leikkisin ja eloisin studioja liveisäntä Timo Kämäräinen, koskettimissa maailmanmainetta HIMissä nauttinut Janne ”Burton” Puurtinen, puhaltimissa Tampereen monikeuhko Markus Pajakkala ja bassossa Juho Kanervo. Sivumainintana, Kotiteatterijärjestelmäkappaleen kitarasoolo on viime vuosien parhaita ja aiheutti joka kuulemalla spontaanin naurureaktion. 5-6/2019 73 Teksti:JemoKettunen&JoniNikkolaKuvat:Edustajat , Rytmin ja äänen yhteensulautumia T ämä ääni ei ole Elli Haloon, vaan se kuuluu Ellips-nimellä kulkevalle artistille. Minkälaisen ryhmän Ellips on sitten ympärilleen löytänyt. Yhden naisen hautajaiset on hieno 1970-lukuhenkinen soittolevy, josta löytyy joka kuuntelukerralla uusia yksityiskohtia. Ihmeellisen loogista on se, miten bändi ei lopulta tunnu läjältä satunnaisia tekijänimiä, vaan soittajien historiaa tunteva löytää sielunsukulaisuutta, joka paljastaa taustalla piilevän huolellisen harkinnan. Pyhä isä, tätä voi todella sanoa superkokoonpanoksi. studioalbumilla. Oliko siinä kaikki. Ellipsin sävellyksissä on Haloo Helsingistä tuttua CMX:n koulukunnasta jalostunutta pop-rokkia, mutta onneksi myös paljon villejä sävyjä. studioalbuminsa, ja meno on luultavasti juuri sopivasti pakkasen puolella
Selviytyneet supersankarit kyseenalaistavat oman identiteettinsä ja merkityksensä sekä kaipaavat kipeästi poissaolevia läheisiään. R. Testi M arvel Comicsin supersankarisarjakuviin perustuvien elokuvien sarja on tullut mahtipontiseen päätökseensä 11 vuoden ja 22 elokuvan jälkeen. Tony Stark (Robert Downey Jr) ja Nebula (Karen Gillan) ajelehtivat avaruudessa, Thanos (Josh Brolin) on pyyhkäissyt pois puolet universumin väestöstä ja jäljelle jääneetkin ovat surusta puolikkaita. Ja kun edes häviävän pieni mahdollisuus siihen lopulta löytyy, jäljelle jääneet Natasha Romanoff eli Black Widow (Scarlett Johansson), Steve Rogers eli Captain America (Chris Evans), Bruce Banner eli Hulk (Mark Ruffalo), Clint Barton eli Hawkeye (Jeremy Renner), James Rhodey eli War Machine (Don Cheadle), Rocket (Bradley Cooper), Scott Lang eli AntMan (Paul Rudd), Thor (Chris Hemsworth) ja Nebula sekä lopulta myös Tony Stark eli Iron Man ovat valmiina. Elokuva alkaa hitaasti kuvaamalla sitä, millaista on olla supersankari sen jälkeen, kun ei pystynytkään pelastamaan maailmaa. Se kuvaa erityisen hartaasti ja alleviivaten Tolkienin kiinnostusta kieliä kohtaan, suuren romanttisen rakkauden voimaa ja toveruuden merkitystä. Tuore Avengers: Endgame jatkaa siitä, mihin edellinen Avengers: Infinity War (2018) jäi. Anthony ja Joe Russon ohjaama elokuva kutoo yhteen ja törmäyttää Marvel-universumin eri kolkkia ja aikatasoja sekä varsinkin eri hahmojen aiempia vaiheita kunnioitettavalla – joskaan ei aukottomalla – tavalla. Dome Karukosken ohjaama Tolkien-elokuva puolestaan pyrkii kuvaamaan Tolkienin nuoruutta – aikaa ennen romaanien syntyä ja samalla matkaa niitä kohti. Kolmetuntisen elokuvan kerronta ei hätäile vaan antaa runsaasti aikaa sekä menneiden tapahtumien reflektoinnille Tolkien J ohn Ronald Reuel Tolkien eli J. R. Romaaneissaan ja niitä varten Tolkien loi hyvin yksityiskohtaisen ja vaikuttavan fantasiamaailmansa, Keski-Maan, jolla oli oma historiansa ja maantieteensä, kulttuurinsa ja kielensä. Heistä jokainen toivoo, että olisi jokin keino palata ajassa taaksepäin ja estää tuo kaikki. Elokuvassa seurataan Tolkienin (Nicholas Hoult) vaiheita lapsuudesta aikuisuuteen sekä oman perheen perustamiseen. Tolkien (1892–1973) oli englantilainen kirjailija ja filologi, joka tunnetaan fantasiaromaaneistaan, kuten Hobitti eli sinne ja takaisin, Taru sormusten herrasta ja Silmarillion. Ankarista menetyksistä ja sodan hirvittävyydestä huolimatta elokuvan maailma on rosoton ja Elokuvat Katso elokuvan traileri napsauttamalla kuvaa! Avengers: Endgame 74 5-6/2019. Supersankarit kohtaavat elokuvan edetessä vanhoja kumppaneitaan, tovereitaan ja vihollisiaan – jotkut jopa aiemman itsensä
Vasta edeltävänä vuonna äitinsä menettänyt Frances tietää, millaista on kaivata menetettyä perheenjäsentä, ja naiset ystävystyvät nopeasti. Pitkästä kestostaan huolimatta elokuva onnistuu pitämään otteessaan läväyttämällä katsojan eteen yhä uuden mutkan matkassa ja ennen kaikkea suunnitelmassa, jonka hartaasti toivottu toteutuminen on muutenkin erittäin epätodennäköistä. Ensi-ilta: 10.5.2019 Genre: Draama, jännitys Ohjaus: Neil Jordan Pääosassa: Isabelle Huppert, Chloë Grace Moretz, Maika Monroe Maa: Irlanti, USA 5-6/2019 75 Teksti: Sanna Lipponen Kuvat: Edustajat. Elokuvan tummemmat sävyt tuovat odottamatonta syvyyttä monen sankarin persoonallisuuteen, ja esimerkiksi Robert Downey Jr. He viettävät yhdessä mukavaa iltaa laittaen ruokaa, kun Frances tekee vahingossa löydön, joka saa hänet varuilleen. Ensi-ilta: 3.5.2019 Genre: Draama Ohjaus: Dome Karukoski Pääosassa: Nicholas Hoult, Lily Collins, Patrick Gibson Maa: USA F rances (Chloë Grace Moretz) asuu New Yorkissa ystävänsä Erican (Maika Monroe) kanssa ja työskentelee tarjoilijana. Satujen tapaan se opettaa, että vilpitön ponnistelu ja sitkeys palkitaan. Kerronnassa Tolkienin kuumehoureet ja lapsena nähdyt ihmeelliset, lyhdystä seinille heijastuneet varjokuvat toistuvat kuitenkin liikaa ja typistävät turhaan Tolkienin luomien maailmojen monimutkaisuutta ja mielikuvituksellisuutta. Outo ohjaus ja käsikirjoitus jättävät henkilöhahmot hyvin yksiulotteisiksi. Vaikka elokuvan melankolisuudessa on oma kauneutensa, se voisi olla huomattavasti hauskempikin. Greta että lukuisille uusille käänteille. Isabelle Huppertin liikkumatila Gretan roolissa ulottuu huolitellun ulkokuoren ja tekoranskalaisaksenttinsa taakse kätkemän mielipuolisuuden välittämiseen pienistä kasvojen liikkeistä raivokkaisiin purskahduksiin. Silti Avengers: End Game on komea päätös eeppiselle sarjalle. Neil Jordanin ohjaama elokuva Greta vaikuttaa aluksi lupaavalta trilleriltä, mutta psykopaattivainoajakuvio muuttuu camphenkisine kohtauksineen sävyiltään sekavaksi ja toisaalta juoneltaan ennalta-arvattavaksi siinä määrin, että lopulta on vaikea sanoa, kumpi on vinksahtaneempi: itse elokuva vai sen nimikkohenkilö. Eräänä päivänä hän löytää laukun metrosta ja päättää palauttaa sen sisältä löytämiensä yhteystietojen avulla omistajalleen. Ja kun Frances koettaa ottaa etäisyyttä, Greta alkaa seurata tätä ja vaikuttaa todella epävakaalta, jopa vaaralliselta. Ensi-ilta: 24.4.2019 Genre: Toiminta, Seikkailu, Fantasia, Sci-fi Ohjaus: Anthony Russo, Joe Russo Pääosassa: Robert Downey Jr., Mark Ruffalo, Chris Evans Maa: USA naiivi. Samalla se taas loikkii toisten tapahtumien sekä epäselvyyksien että -uskottavuuksien yli varsin vauhdikkaasti. Vanhempi leskirouva Greta (Isabelle Huppert) vaikuttaa ilahtuneelta ja mukavalta mutta myös yksinäiseltä. On muun muassa valtavan turhauttavaa, että yhtäkkiä sankarit pärjäävät tappelussa Thanosille huonommin kuin silloin, kun tällä oli hallussaan ikuisuuskivet. Siinä kuultu huumori on lähinnä väsynyttä ja toisteista fatshamingia. Antoisinta on kuitenkin tarkkailla hahmoja ja sitä, missä tilanteessa ja mielentilassa heihin törmätään sekä kuinka he kehittyvät. ehtii avaamaan Tony Starkin roolissaan hahmosta monta eri puolta vaikuttavalla tavalla. Moretzin rooli Francesina puolestaan perustuu lähinnä siihen, että hän koettaa ladata suuriin silmiinsä pulaan joutuneen nuoren hätääntyneen tai huolestuneen katseen. Visuaalisesti elokuva on laadukkaasti toteutettu ja tuntuu tavoittelevan taistelukentillä häilyvine hahmoineen samaa henkeä kuin Taru sormusten herrasta -elokuvat
Kotikäyttöön tarkoitetuissa kaiuttimissa taas kaikilla osatekijöillä ei ole niin kriittistä painoarvoa – etenkään edullisempien mallien kategoriassa. Mutta toista oli vielä puoli vuosisataa sitten, kunnes yksi kaiutin hälvensi onnistuneesti rajanvetoa kuluttajaja ammattilaistuotteiden välillä. Tällöin ruoriin astui yrityksen kakkosmies Bill Thomas, jonka ansiota seuraavien vuosikymmenien menestys paljolti on. Mikään ei nykyään estä peruskuluttajaa hankkimasta olohuoneeseensa Genelecin kaltaisia studiomonitoreita, toisin kuin noin 50 vuotta sitten, jolloin rajanveto ammattilaisja amatöörituotteiden välillä oli melko tiukka. Jo 1920-luvun lopusta äänentoiston parissa työskennellyt Lansing perusti nimeään kantavan kaiutinmerkin monien vaiheiden kautta vuonna 1946, mutta ajautui kolme vuotta myöhemmin itsemurhaan kohtaamiensa vastoinkäymisten vuoksi. Tämän vuoksi tarkkailukaiuttimet suunnitellaan ja toteutetaan tarkkoja kriteereitä noudattaen, onhan kyseessä työkalu. P ro-tason musiikintuotannossa asianmukainen monitorikaiutin on yksi teknisen laiteketjun tärkeimmistä lenkeistä. Monesti äänenlaatua tärkeämpi kriteeri voi olla myös koko tai ulkonäkö. JBL sai toiminnalleen merkittävän vipuvarren äänilevyteollisuudesta, kun Capitol Records otti 4320-sarjan stuNykypäivänä ammattilaislähtökohdista suunniteltuun monitorikaiuttimeen törmääminen tavallisessa olohuoneessa ei ole mitenkään tavatonta. Sen avulla äänittäjä, miksaaja ja muut asiantuntijat pääsevät tarkkailemaan työstettävän äänen luonnetta ja muokkaamaan sitä haluttuun suuntaan eri tuotantovaiheissa. StudioiSta olohuoneiSiin Hifin historiaa JBL L100 Century 76 5-6/2019. Lansingin nimikirjaimet. Sitten ilmestyi eräs kaiutin, joka toimi ideatasolla ikään kuin molemmilla kentillä: se oli paitsi vakuuttava äänityökalu studiossa mutta myös erittäin hyvä-ääninen toistin kotioloihin. Kyseessä on amerikkalaisen JBL:n ammattilaismonitori 4310, josta pienin muutoksin muotoutui valmistajansa yksi kaikkien aikojen suosituimmista kaiuttimista, L100. Riittää, että toisto miellyttää kuuntelijaa ja tarvittaessa kovempaakin kuuntelu onnistuu ilman äänenlaadun merkittävää heikentymistä. Mutkia matkalla ja tarkkaa työtä JBL-kirjainyhdistelmän taakse kätkeytyy merkin perustajan James B
n 5-6/2019 77 Teksti: Heikki Kivelä Kuvat: JBL/Harman JBL onnistui muokkaamaan studiomonitorista massasuosion saavuttaneen kotikaiuttimen. Ongelmana oli kuitenkin materiaalin ominaisväri, joka ei juuri tunteita herättänyt. Kuitenkin se, mikä 4310:n erottaa todella L100:sta, on kaiuttimen irrotettava suojaverkko. Aggressiivisista markkinointipyrkimyksistä ja laadukkaasta tuotteesta huolimatta L100:n menestys oli valmistajalleen jymy-yllätys. Se kuitenkin vaati tekijöiltään jälleen useita eri kokeiluja, sillä valmista materiaalia ei ollut saatavilla. Koska JBL 4310 oli menestynyt niin nopeasti ja niin massiivisella volyymilla ammattilaispuolella, samaa temppua yritettiin samalla tuotteella myös kuluttajamarkkinoilla. Idea aivan erityisestä suojaverkosta on jälkikäteen tarkasteltuna mainio tapa erottua markkinoilla. Elementit tuli saada akustisesti tasaiseen pintaan, ja diskanttija keskialueen säätöpotikat sijoitettiin etumaskiin, jotta niihin pääsy onnistuisi myös silloin, kun kaiuttimet on ripustettu kattoon. L100:n kotelo on viisi senttiä syvempi, ja se painaa kaksi kiloa enemmän. Lähikenttäkuunteluun tarkoitetut monitorit oli tarpeen tuoda tarpeeksi lähelle äänityöntekijää, käytännössä suoraan miksauspöydän päälle. Koska sitä ei voinut värjätä, se päätettiin maalata. Taloudellisten näkymien ollessa positiivisemmat ja JBL:n monitoreiden vallatessa studioita kasvavalla vauhdilla valmistaja alkoi pohtia seuraavia liikkeitään. Diskanttielementti puolestaan on 4310:ssä 1,75 tuumaa ja L100:ssa 1,4 tuumaa. Kaiutin lanseerattiin kesällä 1970 nimellä L100 Century, ja siitä tuli seuraavan 10 vuoden aikana paitsi JBL:n eniten myyty malli myös kaikilla mittareilla 1970-luvun suosituin kaiutinpari, jonka arvo tunnustetaan edelleen. Molemmissa on myös Presenceja Brilliance-säätöpotikat, joskin hiukan eri paikassa etumaskia. Niin ikään samaa sarjaa ovat 12 tuuman bassoelementti, jonka toiminta-alue ulottuu molemmissa 1,5 kilohertsiin saakka, sekä 5-tuumainen keskiäänielementti, jonka ylärajataajuus on 4310:ssä seitsemän ja L100:ssa kuusi kilohertsiä. Tämän pohjalta JBL kehitti 4310-kaiuttimen, joka muistutti paljolti 4320-edeltäjäänsä. Seuraava iso askel tapahtui vuonna 1969, kun Bill Thomas päätti myydä JBL:n Jervis Corporationille, joka nykyään tunnetaan nimellä Harman International. Ja tähän L100:n suunnittelussa kiinnitettiin vieläpä erityistä huomiota, sillä tuohon aikaan kirjahyllykaiuttimet olivat usein tasaisen tylsiä laatikoita – ainakin L100:aan verrattuna. Tehdyt muutokset StudioiSta olohuoneiSiin keskittyivät lähinnä kotelotilavuuden pienentämiseen sekä kolmitieperiaatteella toimivan kaiuttimen etulevyyn. Valmistaja ei ilmoita L100:n käyttöohjeessa kaiuttimen taajuuskaistaa, mutta 4310-mallilla sen on merkitty ulottuvan 45:stä hertsistä 15 kilohertsiin (±3 dB). JBL:n puolella tästä ei kuitenkaan innostuttu, sillä riskinä oli vaivalla rakentuneen ammattilaistason identiteetin uhraus markkinatalouden alttarille. Lukuisten testien ja muutaman version kautta oikea toteutustapa hiljalleen löytyi, ja siitä kiinnostui myös uusi omistaja Jervis Corporation. diomonitorit käyttöön tuotannossaan 1960-luvulla. Kompromissina uusi omistaja ja JBL:n päällystö päätti lanseerata L100-kaiuttimen, joka olisi pienin muokkauksin 4310:n kuluttajaversio. Luonnollisesti sopivaa maaliseosta ja maalaustekniikkaa piti kehittää kauan, mutta lopulta tuloksena oli takuulla joukosta erottuva, kolmiulotteisilla kohoumilla varustettu suojaverkko. Kuvassa vasemmalla JBL:n alkuperäisistä hiukan modifioidut versiot 4311 ja L100A, oikealla alkuperäinen L100 koko sarjan nestori, 4310.. Molempien nimellisimpedanssi on kahdeksan ohmia ja teho 50 wattia. Lopulta sopiva vaahtomuoviseos löytyi, ja koska se oli samaa kuin mikrofonien tuulisuojissa, sen arveltiin olevan myös akustisesti suhteellisen neutraali. Niin pidetty tarkkailukaiutin kuin 4320 olikin, se alkoi osoittautua 1970-luvulle tultaessa hiukan isoksi ja kömpelöksi studioiden tarkkaamoihin, jotka jo valmiiksi täyttyivät kaikenlaisesta kalustosta – paljolti entistä suurempien miksauskonsoleiden johdosta. Massiivinen hitti uniikilla tyylillä Teknisesti ottaen L100-kaiutin poikkeaa 4310-mallista lähinnä elementtisijoittelultaan, mutta peruslähtökohdat molemmissa ovat pääosin samat
JBL 4310 olikin tähän ympäristöön sopivan kokoinen, joko miksauspöydän päälle tai kattoon asennettava kaiutin. Se on onnistunut jo palauttamaan arvon muutamille studiomonitoreilleen, mutta nyt sen tähtäimessä on paluu myös hifin pariin. Sanotaan, että mallin myynti ja suosio yllätti valmistajansa täysin. Vahva ase JBL L100 Classic on kaiutin, joka huokuu 1970-luvun nostalgiaa, mutta siinä on pohjimmiltaan paljon muutakin kuin pelkkää retroflirttiä. Kaiuttimen esiaste, 1970-luvulta peräisin oleva JBL 4310, oli sekin huippusuosittu ja aikalaisekseen kompakti studiomonitori. Päinvastoin, sillä sen nykyaikainen toteutus tekee kaiuttimesta tämän päivän tarpeita vastaavan studiostandardin. JBL:n ei kuitenkaan tarvitse tehdä näin. Menestyjien joukossa on kyllä valmistajia, joiden historiasta löytyy todellisia merkkipaaluja, mutta toisaalta moni vain kirjoittaa uuden tarinan vanhan ilmiön ympärille. Osaltaan siihen on vaikuttanut vinyylin vahva takaisinpaluu (vaikkei se missään vaiheessa mihinkään hävinnytkään), mutta trendi näkyy myös muilla äänentoiston osa-alueilla. Kun JBL huomasi, että monet studioammattilaiset hankkivat 4310-monitoreita myös kotikäyttöön, siitä päätettiin toteuttaa myös kuluttajamalli. Vain harvalla valmistajalla on yhtä ikoninen status ja Legendan uusi eLämä Kaiutin JBL L100 Classic 78 5-6/2019. Aidosti vaikuttavia tuotteita ei ole liiaksi. Siinä missä kilpailijat pyrkivät kaikenlaisin kokeiluin retrovillityksen aallonharjalle, JBL:n ei tarvitse huhkia. Vuonna 1970 ilmestynyt malli sai nimekseen R etro on nyt in. vahva jalansija äänentoiston saralla. Yrittäjiä ja ratkaisuja löytyy, mutta ne keskittyvät paljolti vain trendikkääseen designiin ja markkinointiin. Sen sortimentista kun löytyy suvereeni L100-kaiutin, jonka tuore Classicversio vakuuttaa hyväksi havaituilla periaatteilla. Tuolloin studioiden miksauspöydät ynnä muut työkalut olivat kasvattaneet kokoaan siinä määrin, että tilaa isoille kaiuttimille ei juurikaan ollut
L100 Classic ei ole erityisen helppo kuorma. Vaikka osasimme odottaa astetta laajempaa stereokuvaa, yllätyimme silti äänikuvan ulottuvuudesta myös korkeudessa ja syvyydessä. Peto kaiuttimeksi JBL L100 Classicin kiistatta kovin valtti on kaiuttimen ketteryys. Ja nyt kun mallista on tullut uusintapainos, se on toteutettu asianmukaisista lähtökohdista: nostalginen ulkoasu on mukana, mutta kokonaisuutta on kehitetty teknisesti pitemmälle asentamalla kaiuttimeen uusi titaanidiskantti sekä paperikartioiset keskiäänija bassoelementit. Diskantti alkaa pudota 60 asteessa (punainen), minkä vuoksi kaiuttimet on syytä kallistaa kuuntelupistettä kohti. L100 Century, ja ammattilaisversion tavoin se oli suunniteltu asetettavaksi tason päälle. Kun istahdimme kuuntelemaan näitä mörssäreitä, joiden alla heppoisempi hylly murtuu hetkessä, olimme valmistautuneet nostalgiatripille. Se siitä nostalgiatripistä, sillä JBL:n klassikko-kolmitie kuulosti todella tasapainoiselta ja nykyaikaiselta. Alkuperäiset suojamaskit olivat maalattuja ja akustisesti ei-läpinäkyviä, mutta uusien kohdalla tämä on korjattu. Niiden toiston puhtaus ja tarkkuus palvelee millaisia kuuntelutottumuksia tahansa, mutta samanaikaisesti ne onnistuvat vakuuttamaan takuulla kenet tahansa rockin tai teknon suurkuluttajan. n 5-6/2019 79 Teksti: Mats Meyer-Lie Kuvat: Valmistaja. Kaiuttimen värikylläisyys ei jää vain ulkonäköön, vaan se kuuluu myös L100 Classicin toistossa erinomaisesti! JBL L100 Classicin selkein tunnuspiirre on etumaskin Quadrex-suojakangas, joita on saatavilla mustana, oranssina ja sinisenä. 400 € / pari + Toiston musikaalisuus + Hyvin tarkka ääni + Rohkea ulkonäkö – Hintavuus . Ehtaa JBL:ää siis. Kaiuttimen noin kahdeksan asteen kulmaan kallistavat ja stereokuvaa parantavat jalustat ovat saatavilla lisävarusteena. Odotimme luonteeltaan helppoa ja valtavirran makuun viritettyä rokkisaundia selkeillä taajuuskaistan ääripääkorostuksilla ja ilman modernien kaiuttimien yhtenäistä ja tarkkaa iskua. Tokihan kaiuttimen toistossa bassoa piisasi, mutta se oli luonteeltaan syvää, voimakasta ja täsmällistä. . JBL L100 Classic Hinta: 4 990 € / pari Lisätiedot: JBL Toimintaperiaate: Kolmitie-bassorefleksikaiutin Diskantti: 1”/25 mm titaanidome Keskiääni: 5,25”/13 cm polymeeri/ paperi Basso: 12”/30 cm paperi Jakotaajuudet: 450 Hz / 3,5 kHz Ilmoitettu herkkyys: 90 dB Nimellisimpedanssi: 4 Ohm Tasonsäätö: Diskantti ja keskialue Mitat (l x k x s): 40 x 64 x 37 cm Paino: 27 kg / kpl Muuta: Jalustat saatavilla erikseen, ovh. Markkinoilla erottuakseen kaiuttimelle suunniteltiin huomiota herättävä etumaski, ja sitä kutsuttiin termillä ”Supershelf”, hyllykaiutin. L100 Classic -pari maksaa melko paljon, mutta toisaalta rahalle saa äärimmäisen kovatasoisen vastineen. ehta rokkikaiutin L100 Century oli aikanaan jotain ihan uutta, ja siitä kehittyi sittemmin paitsi JBL:n parhaiten myyvä malli myös eräänlainen klassinen rock-kaiutin. Impedanssi (vihreä) ei laske alle neljän ohmin, mutta vaiheen muutokset ovat voimakkaita etenkin bassopäässä, jonka impedanssi toisaalta on korkea. Totuus oli kuitenkin aivan toista laatua. Toistovaste on melko tasainen suoraan edestä (vihreä) ja 30 astetta sivusta (keltainen). Tehokas diskantti ja valkoinen 12 tuuman bassoelementti oli yhdistelmä, jota monet kilpailijat yrittivät jäljitellä. Yleisellä tasolla toisto oli puhdasta ja ilmavaa komeasti piirtyvillä yksityiskohdilla rehevöitettynä
Kaukosäädin on loogisesti sommiteltu, käteen sopiva ja vieläpä nätti. Edessä on lasipaneeli, jossa on metallikytkimet, levykelkka, monitoiminen valintapyörä ja näyttö. Testissämme oli tällä kertaa Advance Acousticin Smart-sarjan monitoimilaite UX1, jossa yhdistyvät verkkosoitin monihuonetuella, cd-soitin, fm/ dab-radio sekä runsaat digitaaliset liitännät esimerkiksi televisiota tai erillistä cdsoitinta varten. Kaukosäädin on nätti kromireunuksineen ja kiiltävine pintoineen. Vasemmassa alakulmassa on virtapainike, jossa on myös virransäästötilasta kertova valo. Laitteen käyttö sujuukin luontevimmin sen välityksellä. Pääkytkin löytyy takapaneelista. S triimauspalveluiden saapumisen myötä kaiken kattavan toistolaitteen pystyy mahduttamaan pieneen tilaan. Hifikärpäsen puraistessa se antaa myös vapauden laajentaa kunnianhimoiseksi erillissarjaksi. Yhtiö aloitti vuonna 1995 kaiutinvalmistajana, ja vuonna 2002 se laajensi myös muihinkin laitteisiin, kuten vahvistimiin, cd-soittimiin ja virittimiin. Kokoa on silti vähemmän kuin perinteisellä erillishifilaitteella. Kiiltävää pintaa Ranskalainen Advance Acoustic ei ole valmistajana kovin tunnettu Suomessa, mutta sillä on takanaan lähes neljännesvuosisadan historia. Monitoimisoitin Advance Acoustic Smart UX1 80 5-6/2019. Sen näppäinvalikoima on myös kattava, ja laitKirKaSta digitoiStoa ranSKaSta Advance Acousticin Smart UX1 tarjoaa kaiuttimia lukuun ottamatta kaiken samassa paketissa. Nyt testiin saamamme Advance Acousticin Smart UX1 on muotoilultaan pelkistetty, voisi melkein sanoa että skandinaavinen
Analogilähtöjen avulla laitteen voi liittää aktiivikaiuttimiin tai päätevahvistimeen. Luontevin lisä hifi-torniin UX1:n kaveriksi on 899 euron hintainen BX1-stereopääte (kuvassa), joka tarjoaa 2 x 105 wattia jatkuvaa tehoa. Digilähtöjen ansiosta vahvistimeen on mahdollista liittää ulkoinen da-muunnin, jos laitteen oma, jo itsessäänkin järeä piiri ei riitä. Muunninpiiriä on avittamassa viisi digitaalista suodinta. Langatonta monihuonetoistoa Wifi-yhteyden ja valinnaisen bluetoothin lisäksi langallinen internet-yhteys löytyy ethernet-liitännän muodossa. Jos taas kaipaa rinnalle analogisia toistolähteitä, voi hankkia kaveriksi PX1-esivahvistimen tai integroidun AX1-vahvistimen, joissa on valikoima linjatasoisia liitäntöjä sekä phono-liitäntä vinyylitoistoon. Sekä wifiettä fm-antennit tulevat laitteen mukana. Alimmilla tehoillaan se toimii aluokassa ja siirtyy siitä ab-luokkaan. Laaja digikattaus Takapaneelista löytyy laitteen kokoon nähden runsaasti digitaalisia liitäntöjä. 5-6/2019 81 Teksti: Joni Nikkola Kuvat: AVPlus-toimitus. Cd:tä soittaessa UX1 osaa hakea levyn tiedot nettitietokannasta. Tässä hintaluokassa bluetooth on yleensä jo vakiovarusteena, mutta lisäpalikan käyttö ei paikalleen asettamisen lisäksi juuri eronnut perinteisesti laitteista löytyvistä sisäänrakennetuista bluetooth-ominaisuuksista ja se toimi hyvin testijaksomme aikana. Näytön alapuolella sijaitsevat cdsoittimen toistonäppäimet, joihin kuuluvat myös kelauspainikkeet. Valmistajalla on samassa mallistossa nätti BX1-päätevahvistin, jossa on näyttävät sinisellä valaistuksella varustetut mittarit. Valittu lähde näkyy näytön molemmilla puolella olevista indikaattoriledeistä. Esimerkiksi toistolähteiden valinta olisi helpompi erillisestä painikkeesta tai painikkeista. Lisäksi X-FTB01:n puolesta puhuu vähäisempi häiriöalttius kuin sisäänrakennetussa bluetoothissa. Levykelkan avauspainike toimii pitkään painaessa myös valikkojen takaisin-näppäimenä. Signaalia saa syötettyä kolmella optisella ja yhdellä koaksiaalisella sisääntulolla sekä kahdella usb:llä. Lähtöliitäntöinä on kaksi optista, yksi koaksiaalinen, rca-muotoinen pre-out sekä balansoitu xlr. Enimmillään se yltää 768 kilohertsin pcmja 11,2 megahertsin dsd-toistoon. Muita liitäntöjä ovat trigger-anto ja -otto, infrapuna-anto ja -otto sekä antenniliitäntä. Aktiivikaiuttimiin liittäessä kannattaa huomioida, että äänenvoimakkuuden säätö ei ole oletuksena päällä, vaan se täytyy käydä kääntämässä järjestelmävalikosta variable-tilaan. Halutessaan samasta sarjasta voi hankkia myös kaksi monopäätettä. Se tarjoaa cd-tasoista ääntä aptx-koodekin avulla ja yltää 24 bitin ja 48 kilohertsin laatuun. Jos hankkii samasta sarjasta useampia laitteita, on vain parempi, jos kaikissa niissä ei ole omaa bluetoothia aiheuttamassa häiriöitä. Itse laitteessa toistolähteen valinta tapahtuu painamalla valintapyörää alaspäin ja sen jälkeen pyörittämällä. Digipuoleen on kuitenkin vastapainoksi panostettu, ja AKM:n 32-bittinen AK4490-muunninpiiri hoitaa signaalin muuntamisen digitaalisesta analogiseksi. Jos kaipaa päivitystä UX1:ssä jo itsessään oleviin ominaisuuksiin, on cd:n soittamista varten tulossa tarjolle kaksi vaihtoehtoa: da-muuntimella varustettu malli tai pelkillä digiliittimillä varustettu pyöritin. Näyttävänä yksityiskohtana on valaistut wattimittarit. Analogisia sisääntuloja laitteessa ei valitettavasti ole lainkaan. Toisella usb-liitännöistä voi toistaa musiikkia tietokoneelta. Sata euroa lisää maksavan X-FTB01bluetooth-moduulin avulla toisto onnistuu myös langattomasti bluetoothyhteydellä. Monitoimipyörä toimii paitsi äänenvoimakkuuden säätimenä myös valikkojen selailussa. Näytössä teksti voisi olla hieman suuremmalla ja kontrasti parempi, sillä parin metrin päästä sen lukeminen on jo hieman vaivalloista. Lähempää katsottuna se kuitenkin näkyy hyvin. teen käyttö sujuukin sen avulla mielekkäämmin kuin etupaneelin painikkeilla. Smart-sarja koostuu useista erillislaitteista, jotka soveltuvat kokoluokaltaan ja viimeistelyltään toistensa kavereiksi. Myös esivahvistimella varustettu DX1-da-muunnin on hankittavissa omana erillislaitteenaan. Jos musiikkia toistaa muutenkin useammin tietokoneen kuin puhelimen kautta, sillä Varaa laajentaa Pelkillä digitaalisilla tuloliitännöillä varustettu Advanced Acoustic Smart UX1 toimii aktiivikaiuttimien kanssa itsenäisenä all-in-one-laitteena, mutta tarvittaessa laajennusvaraa on yllin kyllin. Toisella taas voi toistaa mp3-, wav-, flac-, alacja aac-musiikkia usb-muistitikulta tai -kovalevyltä. Käyttöliittymän logiikka voisi kuitenkin olla hivenen intuitiivisempi. Laitteeseen saa siis kytkettyä esimerkiksi television, pelikonsolin ja erillisen cd-soittimen
Toisinaan se soitti tuntemattomasta syystä aivan muusta toistolähteestä kuin kuvitteli juuri valinneensa, ja valikoiden toimintalogiikkaan totuttautuminen kesti hetken. Langattoman verkkoyhteyden lisäksi myös langallinen liittäminen onnistuu ethernetin välityksellä. Langattoman verkkoyhteyden asettaminen sujuu erityisen helposti sovelluksella, varsinkin wpsyhteensopivan reitittimen kanssa. Sen jälkeen niitä voi valita kaukosäätimen numeronäppäimillä. Äänenvoimakkuus myös säätyy sovelluksesta harmillisen suurin askelin. Halutessaan asemia voi tallentaa ja muokata myös manuaalisesti kaukosäätimen avulla. Vaihtoehtoisesti voi myös toistaa musiikkia nas-serveriltä. Sillä voi säätää laitteen asetuksia sekä valita toistolähteitä, ja tarvittaessa se antaa mahdollisuuden myös karsia turhia vaihtoehtoja näkyviltä. Näytöllä näkyvät myös radioasemien nimet. Itse radio soi kirkkaasti ja löytää asemat herkästi. . Toivottavasti sovellus kehittyy tulevissa päivityksissä. ei ole välttämättä väliä. Sieltä voi myös määritellä monihuonejärjestelmän asetukset. Toiminnaltaan sovellus ei ole niin intuitiivinen ja vakaa kuin vaikkapa Sonos tai HEOS. Jos kaipaa wifiä vakaampaa yhteyttä, voi käyttää langallista ethernet-liitäntää. Takapaneelista löytyy mukava määrä digitaalisia sisääntuloliitäntöjä, digiulostulot sekä analogiset lähtöliitännät balansoituna ja balansoimattomana. Radion automaattihaulla löydetyt kanavat tallentuvat automaattisesti muistipaikoille 1–40. Ja kun monihuonejärjestelmästä on kysymys, halutessaan Smart UX1:n mukana tulee wifiantenni ja fm-antenni (ei kuvassa), sen sijaan bluetooth-moduuli X-FTB01 on ostettavissa erikseen 99 eurolla. Pc:ltä voi striimata wifi-yhteyden kautta, ja Mac-tietokoneissa homma sujuu AirPlayn kautta eli käytännössä myös wifin välityksellä. UX1:lle on ladattavissa Advanced Playstream -sovellus iOSja Androidkäyttöjärjestelmille. Verkkoasetusten tekeminen on mahdollista laitteen etupaneelin säätimistä, mutta helpoiten se käy sovelluksen kautta ohjatusti. voi rakentaa vaikka koko talon kokoisen järjestelmän Advance Acousticin laitteista ja hallita niitä sovelluksella. Myös laiteohjelmiston päivitys sujuu sen kautta kätevästi ja joutuisasti. Monitoimisoitin Advance Acoustic Smart UX1 82 5-6/2019. Mukana on hyvä peruskattaus toistolähteitä ja mahdollisuus hallita monihuonejärjestelmää. Sovelluksesta löytyy hyvä peruskattaus suoratoistolähteitä, kuten TuneIn, iHeartRadio, Spotify, Tidal, internet-radio, Napster, Qobuz ja Deezer. Halutessaan voi soittaa kappaleita myös mobiililaitteen omasta kirjastosta.
+ Kattavat digitaaliset liitännät + Laadukas ääni + Looginen ja monipuolinen kaukosäädin + Laajennettavuus – Bluetooth pitää ostaa erikseen – Sovellus vaatii hiomista . Myös digisisääntuloja on tarjolla mukavasti. Niillä pystyy halutessaan uimaan erillishifistelyn syvään päähän. Vertailukohdista tulee mieleen Bluesound, mutta siinä missä se yltää 32 bitin ja 192 kilohertsin toistoon, UX1 nokittaa tarjoamalla tuen jopa 768 kilohertsin toistolle. . Yhtenä mainiona puolena täytyy vielä mainita Smart-sarjan mittava lisälaitevalikoima. Suoratoistopalvelut ovat kuitenkin yksi tärkeimmistä toistolähteistä ja olennainen osa myös tätä laitetta. Sisäänrakennetun bluetoothin puute on hieman harmi, vaikka äänenlaadullisesti parempia langattoman toiston vaihtoehtoja laitteessa onkin tarjolla. Mukana tulee mainio kaukosäädin, jolla laitteen hallinta on huomattavasti mieluisampaa puuhaa kuin etupaneelin hallintapainikkeista. Advance Acoustic Smart UX1 Hinta 999 € Edustaja Hifitalo Lisätiedot Advance Acoustic Toimintaperiaate Cd-soitin/verkkosoitin/fm– dab-radio/esivahvistin Sisääntulot 3 x optinen toslink, 2 x koaksiaalinen, 2 x usb Lähdöt Koaksiaalinen, toslink, balansoitu xlr, rca-pre-out Bluetooth Saatavana lisävarusteena (X-FTB01, ovh. 99 €) Verkko-ominaisuudet Wifi, ethernet Muuta Trigger in/out, IR in/out, fm-antenniliitäntä, kaukosäädin Värivaihtoehdot Musta, valkoinen Mitat 130 x 230 x 310 mm Paino 3,8 kg Kirkkaasti digitaalista Advance Acousticin Smart UX1 tarjoaa yhdessä design-henkisessä paketissa cd-soittimen, radion ja monipuoliset verkkotoistomahdollisuudet. Vahvistin tarjoilee signaalin eteenpäin kuulaan kirkkaasti ja säröttömästi – niin kirkkaasti, että totesimme, että sen kaveriksi kannattaa harkita hieman pyöreämpisoundisia kaiuttimia tai päätevahvistinta. n 5-6/2019 83 UX1:n äänen voimakkuudensäädin on moottoroitu.. Kaikkiaan laite tarjoaa hintaluokassaan mainiota äänenlaatua. Sovelluksen nykyisen version epävakaus toivottavasti korjaantuu tulevissa päivityksissä. Laite onkin selvästi tehty täyttämään kattavasti digitaaliset tarpeet, mutta analogisia sisääntuloja se ei tarjoa
Seuraavassa numerossa: Testissä mahtava 75-tuumainen – Sony XG9505 Läheskään kaikki eivät halua satsata puhelimeen tonnia, eikä edes 400 euroa. Nyt harvinaisessa vertailutestissä alle 300 euron älypuhelimet. Opas: Kaikki HDMI:stä Subbaritestin osa 2: Eikä mikään pikkujatko, vaan peräti kymmenen 12–13-tuumaisen aktiivisubbarin suurvertailu! Mukana Canton, M&K-Sound, Martin Logan, Monitor Audio, Sonance, Sunfire, 2 x SVS, XTZ ja Yamaha. Vain tyhmä nimittäin maksaa liikaa. Eli seuraavassa numerossa on mahdollista nähdä, millaista jälkeä nykyaikaisella paperikoneella saa aikaan. Kokeilussa paperikone. Kattava ennakkokatsaus Suomen suurimmista hifimessuista.. Testi Tulossa 84 5-6/2019 SEURAAVA AVPLUS-DIGILEHTI ILMESTYY 23.8.2019 Muistathan vierailla myös verkkosivuillamme osoitteessa www.avplus.fi Tällä sivulla esitetyt tiedot voivat muuttua. Emme ihan kuvan kaltaista, vaan toki alan uusinta tekniikkaa. Messujen ennakkokatsaus HIFImessut 2019 on taas täällä. Tämä ei ole vitsi: Seuraava AVPlus on saatavana jälleen paperilehtenä! Lue asiasta lisää pääkirjoituksessa sekä verkkosivuillamme osoitteessa avplus.fi/ takaisinpaperiin. Päätimme pitkästä aikaa kokeilla jälleen paperikonetta
Match UP 7BMW on käänteentekevä audiojärjestelmän päivitys kaikille jotka haluavat enemmän tehoa ja dynamiikkaa ja täydellisen integroitumisen auton alkuperäiseen järjestelmään. PP 62DSP. UP 7BMW BMW mallit -06 tähän päivään UP 7DSP PP 62DSP MATCH signaaliprosessorivahvistimet 5-kanavainen vahvistin jossa on sisäänrakennettuna 5-kanavainen DSP BMW:n HiFi sound systemin (s676a) ”M-paketti”. @ 4 Ohm 5 x 65 / 130 W (Etu / Taka / Keski) Subwoofer ulostulo @ 2 Ohm 2 x 160 / 320 W Yhteensopivuus: Alfa Romeo, Audi, BMW, Citroen, DS automobiles, Fiat, Ford, Honda, Hyundai, Kia, Mazda, Mercedes, Nissan, Opel, Peugeot, Renault, Seat, Skoda, Suzuki, Toyota, Volkswagen Katso lähin jälleenmyyjäsi: www.aigroup.fi Auton äänentoisto seuraavalle tasolle vaivattomasti! Taajuusvaste 20 Hz 22,000 Hz DSP resoluutio 64 Bit Näytteenottotaajuus 48 kHz A/D D/A muunnin: BurrBrown Särö (THD) 0.03 % Yhteensopivuus: kts