Tule koeajamaan uutuuksiamme ja voit myös ajaa rataa omalla pyörälläsi, merkistä riippumatta! Paikalla myös Vesa Kallio opastamassa ajolinjojen saloja. KTM Nordic järjestää kaikille avoimia ja maksuttomia ratapäiviä moottoriradoilla ympäri Suomen. »www.ktm.com KTM Group Partner. Schedl, H. Alla paikkakunnat ja päivämäärät: 18.5.2012 Helsingin Kartingrata, Tattarisuo klo: 14-20 23.5.2012 Botniaring, Jurva klo: 14-20 13.6.2012 Alastaron Moottorirata klo: 10-14 4.7.2012 Alastaron Moottorirata klo: 10-14 2012 KTM TRACK N TEST FINLAND Photos: R. Mitterbauer 690 DUKE FINLAND KTM TRACK N TEST FINLAND UUSI w w w .k isk a.c om ARE YOU READY . TERVETULOA! Lisätietoja aikatauluista ja säännöistä lähemäpänä tapahtumia osoitteesta: www.ktm.com
Voihan olla mahdollista, että orkkis -vaimentajasta on palanut villat sisuskaluineen jo aikoja sitten ja uusi tarvikevaimentaja vaimentaakin ääntä paljon tehokkaammin kuin vanha orkinaali, jossa on se perkeleen E-merkki. Aikamoista meininkiä, täytyy sanoa. Sen puutumisesta sitten sakotetaan tai pahimmillaan viedään jopa kilvet. Tästä pienestä asiasta on tehty propagandatyylisesti helvetin iso uutinen ja asia, joka pääsi kauden alussa jopa yhdeksän uutisiin. Uutisissa näytettiin miten terävän oloinen ja ylipainoinen virkamies kierrätti noin 40-vuotiaan omistajan tuliteräistä Kawasakia, kuin jotain tappajamopoa konsanaan. Unohtamatta tietenkään kevään tapahtumia Suomessa ja ulkomailla. Henkilökohtainen näkemys on hyvin negatiivinen sitä kohtaan, että aikuisten ihmisten siistejä moottoripyöriä ratsataan teiden varsilla vain sen takia että tarkistetaan löytyykö vaimentajasta E-merkki. Kaikesta pakoputkipaskasta huolimatta, hyvää alkukesää kaikille lukijoille ja vetäkää kumit katuun. Aina 70-luvun 2-T Kawoista, Flat-track peleihin ja uutuusmallien koeajoihin. Tuli ihan vanhat kunnon mopoajat mieleen, jolloin myllyverkkarit jalassa seistiin viritetyn PV:n vieressä Cameli huulessa räkien ja katsellen kun poliisit testailivat saman lailla kaasua vääntäen miten mopo kiertää. Tämä siitä syystä, että virkavalta on jälleen kerran saanut kaikki muut rikokset ja liikenteen vaarantamiset niin hyvin haltuun, että kevään suurin turvallisuusriski onkin moottoripyörien äänet, tai itse asiassa ei edes äänet vaan äänenvaimentajat. Tällä perusteella ei niillä äänen kovuuksilla olekaan sitten mitään merkitystä. Näin kauden alussa olisi myös todella nastaa saada lehden toimitukseen vähän palautetta sen sisällöstä ja ulkoasusta. Tähän numeroon on koitettu saada mahdollisimman laaja kattaus, eri genrejen pyöriä. Toivottaa, Janne Uskali ja B-toimituksen poppoo 4. Taustalla ohi ajoi pari linja-autoa ja rekkaa, eli mittauspaikka oli varmaankin hyvin optimaalinen. Eli oikeasti niillä äänilläkään ei ole sitten mitään merkitystä, niinkö. Jotenkin haisee vain meikäläisen isoon nenään sellainen salaliittoteoria -kuvio, että nyt sekoitetaan äänekkäästi prätkäilijöiden, virkavallan ja katsastusviranomaisten pakkaa tälläisellä idioottimaisella E-merkin kyttäyksellä, kunnes päästään siihen tilaan, että jotain on tehtävä… Vastauksena ongelman ratkaisuun tulee olemaan helppo ja yksinkertainen kuvio; hoidetaan vihdoinkin moottoripyörillekin se vuosikatsastus. Putken päästä näkyy yleensä valoa, mutta tällä kertaa putken päästä ja korvien välistä nousee savua. Varsin huvittavan ja viihdyttävän näköistä settiä, vaikka kyseessä ei ollutkaan uutisten loppukevennys. Toivotaan yhdessä, että olen vain vainoharhainen pommittaja ja asiat selviää ilman tätä vaihtoehtoa
Bomber Magazine ilmestyy 7 kertaa vuodessa. 5. Päätoimittaja: Janne Uskali Tietotekniikkaspesialisti: Janne Löfgren ja John Palstanpitäjät: MMAF, MiniMx League, Mauno Hermunen ja TFM Avustajat: Eveliina, Japi, Anne Vahlqvist, Ville Porri, Mika Anttonen, Clink, Simo, Jussi Rautio, TDB, Markus Martelius, J-P Savilaakso, Mikael Extreme.fi, Jukka Räsänen ja Johan Söderström Lay-out: Juska Matintalo Sähköpostiosoite: toimitus@bombermagazine.com p. Foto by Tepa. 09-2235215 fax 09-22430211 Postiosoite: Bomber Magazine, Sahaajankatu 43, 00880 Helsinki Osoitteenmuutokset ja peruutukset puhelimitse 09-223 52 15 tai sähköpostitse: info@bombermagazine.com Tilaushinta: Kestona 49 €, määräaikaisena vuodeksi 54€. Ilmoitusmyynti: mainos@bombermagazine.com KUSTANTAJA: Bomber Oy PAINOPAIKKA: B-Shopin aukioloajat: HUOM! UUDET AUKIOLOAJAT! Ma-Pe 9.30-17.30 La-Su SULJETTU B-Shop Sahaajankatu 43 00880 Helsinki Finland 5 B#1 raiskaa 30 tonnin karvalakki-Panigalea
Tai puhelimitse: 0440-705 835 ja meilitse: race@speceng.fi Specialty Engineeringin nettisivut löytyvät osoitteesta: www.speceng.fi Tavallinen torstai pienessä Turengin kylässä saa kesäaikaan mukavan säväyksen, kun Motorcafe Suvirantaan tärähtää vuodesta toiseen satoja moottoripyöriä. Loppuun lievä haastattelu tiimin kuskille Juholle. BM: Onko auto katukelpoinen. Pienin pytty on 5 gallonaa eli 19 litraa, ja sen hinta on 148 euroa. Kauden ensimmäisiin kokoontumisiin saapui jo noin kolme ja puolisataa nahkapukuista katuhaukkaa. Street autojen Suomen ennätys on 7.89s. Vaihdossa juurikin tuohon vanhaan kilpuriini Maverickiin. Vanha totuushan on että mitä enemmän pystyt syöttämään polttoainetta moottoriin (niin että se kaikki palaa) sitä enemmän saat tehoa. Nykyään se on todella suosittu lajissa kuin lajissa, ja sillä on saavutettu huomattavia tehonlisäyksiä. BM. Juho: Olen Juho Yijälä-Räty 33v, Vantaalta BM: Millä ja milloin aloitit kiihdytyskisaamisen. Tätä polttoainetta käytettäessä tulee aina muistaa rikastaa seosta riittävästi jotta ei mennä laihan puolelle. BM: Missä luokassa U.H.O ajaa ja mikä on luokan tämän hetkinen ennätys. Huomiona loppuun Maverick meni vartilla kaupatessa jämptejä kympin aikoja. Pumppubensassahan on happea vain noin 2,5%. Vielä oudommaksi homma menee, kun kerromme U.H.O:n ajavan kilpaa autolla! Mistään ihan perus-autosta ei sentään ole kyse vaan U.H.O:n rapiat 1200 heppanen Mustangi on yksi Suomen nopeimmista katuautoista! Varttimaili on taittunut parhaimmillaan todella kovaan 8.8s aikaan, jota tiimi lähtee täksi kaudeksi parantamaan. Kisakuskina tiimissä toimii Juho Yijälä-Räty ja luokka jossa ajetaan on FHRA Street D-ryhmä. Ratin takana neitsyt matkani oli vuonna 1998 Kiikalan Burn Outpartyissä. VP Racing Fuels’in maahantuoja Specialty Engineering pitää varastossa MS109 bensaa useassa eri astiakoossa. Juho: Kaudella 2012 kaikki katuautot ajavat samassa streetti-luokassa, jossa mekin ajamme. Jotkut ahdettuja motteja jarruttaneet ovatkin kommentoineet ettei mottia tahdo saada millään nakuttamaan tällä bensalla... MS109 bensan taika on hyvän puristuskestävyyden lisäksi sen suuri happipitoisuus, joka on 9%. Parhaimmillaan tehonlisäystä on saatu lähes 10%, mutta yleisimmin lukemat ovat parantuneet 3-5%. Autona oli Ford Maverick ja paras aikani oli 14,1s. Uusi bensa osoittautui todella tehokkaaksi ja niinpä sen käyttö laajeni ensin moottorikelkkoihin, sitten 2-tahtiprätkiin ja lopulta 4-tahtimotteihin. BM: Miten nykyinen kilpurinne tuli teille ja mitkä sillä ovat teidän kauden 2012 tavoitteenne. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että moottoria voidaan ajaa normaalia rikkaammalla seoksella lisähapen ansiosta. Lisätietoja polttoaineesta saa osoitteesta: Specialty Engineering / Simo Patoharju, Jokisuuntie 3, 00560 Helsinki. BM: Terve, kertoisitko meidän lukijoille kuka olet. Amerikkalainen pelkästään kisabensoihin erikoistunut firma VP Racing Fuels kehitti joitakin vuosia sitten vesijetti-kisakäyttöön uuden polttoaineen, jonka nimeksi tuli Motorsport 109. Poikkeuksen tekee vesijetit, jotka ovat käyttäneet lyijytöntä soppaa jo toistakymmentä vuotta. Tilaa terassiravintolassa on neljälle sadalle asiakkaalle ja ruokaa saa yömyöhään. Jenkeissä ajetaan edelleenkin enimmäkseen lyijyllisillä kisabensoilla. Juho: Ensimmäistä kertaa olin katsomassa Drag Racingiä 90-luvun alussa. Juho: Auton on periaatteessa katulaillinen, pienin varauksin… BM: Miksi sitä ei tehdy kaksipaikkaiseksi. Stoichiometrinen suhde joka normaalisti pyörii 14.7 paikkeila on tällä bensalla noin 13.4. Tämän kauden tavoitteet on voittaa FHRA Street Cup, sekä ajaa varttimaili 8 sekunnin pintaan. Mitkä on teidän tulevaisuuden suunnitelmat Drag Racingissä. Motorcafe Suvirantaan kannattaa muidenkin pommittajien suunnata, sillä uudet omistajat ovat uudistaneet paikkaa rankalla kädellä. Juho: Miksei tehty kaksipaikkaiseksi. Ei tämän näköisen kaverin kyytiin kukaan daami halua! Siksi ajattelin, että on parempi laittaa välijäähdytin apparin paikalle lämmittämään tunnelmaa. Paikka on idyllisen joen partaalla ja pyöränkin saa kuulemma jättää yöksi lukitulle tontille, jos ne A-oikeudet alkaa kiehtomaan. Astiakoon suurentuessa litrahintakin putoaa. Ei muuta kuin NEVER LEFT LAPA! 6. Juho: Tulevaisuudessa on tarkoitus kehittää autoa menemään 7.5s aikoja vartilla, myös sekin on mahdollista, että auto ja luokkakin tulee jossain vaiheessa vaihtumaan. MS109 bensan puristuskestävyys on erittäin hyvä, sen RON ja MON arvot on yli kymmenen numeroa pumppubensaa paremmat. Lisätietoja Suvirannan kokoontumiseen löytyy osoitteesta: www.motorcafe.fi Bomber Magazinen uusi asenne vaatemerkki Bee One Powergear lähti kokeilemaan uusia ulottuvuuksia, kun se ilmaisi halunsa liittyä Vantaalaisen U.H.O Racingin yhdeksi pääsponsoreista. Juho: Nykyinen kilpuri tuli projektina meille vuonna 2012. Ovet autossa tulee kuitenkin säilymään
Alumiinia joka on päällystetty aidolla hiilikuitukerroksella. Lippumies tarjoilee ruoka-annoksia, kahvia, leivonnaisia, jäätelöä ja karkkia. Ducatin korkealuokkainen viimeistely, kuin myös sen mahtava maine Roadracingin saralla, tekee sen täydelliseksi brändiksi meille VW Audille. Tangon paksuus keskikohdasta mitattuna on 28,6mm. Lisätietoja osoitteesta www.lippumies.fi tai numerosta 044 366 6580. Myös grillikota on tarvittaessa ryhmien käytössä. Uutuu s! Kaikki kaksipyöräisiin Turku Lukkosepänkatu 4 Helsinki Ruosilankuja 3 Tampere Palmrothintie 2 Oulu Limingantie 2 Lahti Tupalankatu 3 www.stormmotor. Viidestä FATBAR vaihtoehdosta löytyy sopiva tanko joka tarpeeseen. Yleismallinen MRA:n kiinnikesarja myydään erikseen hintaan 35,00 Korkeus: 38,5 cm Leveys: 26,5 cm Värit: Savu, kirkas ja musta 72,149,65,89,Uutuu s! 139,FATBAR Superbike Carbon LSL:n Superbike Fatbar-ohjaustanko. Kierrosmittarin skaalaus on – 15 000rpm. Mittaristossa on myös matkamittari trippimittarilla ja näyttö polttoainemäärälle. Hintaa kaupalle tulee tietojemme mukaan n. Kiinnike nostaa tankoa 25mm alkuperäispaikaltaan. KOSO DB-01R+ Mittarista löytyy nopeusja kierrosnäytöt sekä merkkivalot. MRA Racing Screen Trendikäs racing-tyylinen katelasi sporttisiin nakupyöriin. Summa pitää sisällään myös Ducatin velat, joiden suuruudesta meillä ei tosin ole tietoa. Mitat: 130 x 54 x 42,5mm, paino 116g. Asiakaspalvelu: *075-326 5000 *075alkuiset numerot 0,134 €/minuutti +pvm/mpm www.stormmotor. X-J Ajokenkä Todella tyylikäs MP-käyttöön suunniteltu ajokenkä vedenpitävällä kalvolla. Vääntöjäykkyys on noin kaksinkertainen verrattuna normaaliin 22mm ohjaustankoon. Pysäköintitilaa löytyy reilusti isommallekin porukalle. E-Mail: info@stormmotor. Rupert Stadler Volksvagen Audilta vahvistaa huhujamme: ”Italialainen Ducati on maailmalla erittäin hyvin tunnettu merkki, jolla on pitkät traditiot niin huipputeknologiasta, kuin moottoripyörien kehittämisestä ja rakentamista vuosikymmenten takaa. Maailman suurimpiin autovalmistajiin kuuluva Volkswagen Audi on viimeisimpien huhujen mukaan ostamassa Ducatia. 900 miljoonaa euroa. Tarkista sinulle sopiva malli osoitteessa www.stormmotor. Värit: Hopea ja musta Making good bikes perfect!. Huhtikuun lopuilla saimme salapoliisin korviimme tiedon, jonka mukaan diili olisi jo sinettiä vaille valmis. Yleismalliset FATBAR kiinnikkeet Yeismallinen kiinnike, jonka avulla mihin tahansa 22mm tangolla varustettuun pyörään voidaan asentaa Fatbar. Tampereelle on avattu uusi kahvila harrasteautoilijoille ja motoristeille. Paikalle voi tulla suoran reitin lisäksi maisemareittiä, hyväpintaisia mutkateitä pitkin. Lippumies sijaitsee Teiskon moottoriurheilukeskuksessa ja on avoinna huhtikuusta lokakuun loppuun. FATBAR ohjaustangot LSL:n Fatbar-ohjaustangot on valmistettu erittäin lujasta 2014 T6 alumiiniseoksesta. Kaikki VW Audilla on tästä tulevasta kaupasta todella innoissaan, emmekä jaksa odottaa kaikkia uusia mahdollisuuksia, joita tämä kauppa tuo meille tullessaan.” Bomber Magazinen toimitus jää innolla odottamaan uuden kaksipyöräisen Passatin koeajoja. Aurinkoisella terassilla voi nauttia olutta ja siideriä
2. Mittarin tuloksen pysyvyys tulee testata ennen testisarjaa ja sen jälkeen. TRAFIN OHJE, huomaa mittarin vaatimuksen ero lainsäädäntöön! 4 8. 14 § Käytönaikaisen melun mittaus http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091078 1. Huomioon otetaan vain kolmessa peräkkäisessä mittauksessa saadut mittaustulokset, joiden väliset erot eivät ole yli 2 dB(A). 25 § Muutoskatsastusvelvollisuus http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20021244 Ajoneuvolain 61 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi ajoneuvon tilapäiseksi tai vähäiseksi muutokseksi, joka ei edellytä muutoskatsastusta, katsotaan seuraavia muutoksia vähäisemmät muutokset: a) ajoneuvon luokan tai ryhmän muutos; b) ajoneuvon suurimman rekisteröinnissä ja käytössä sallitun kokonaismassan, ajoneuvoyhdistelmän massan tai akselimassan muutos; c) ajoneuvon akselistotai korirakenteen tai ulkomittojen muutos; d) ajoneuvon henkilöpaikkaluvun muutos; e) kuorma-auton (N2tai N3luokka) varustaminen vetokytkimellä tai -pöydällä tai kuorma-autosta vetokytkimentai -pöydän poistaminen, vetoaisaperävaunun vetämiseen varustetun auton varustaminen keskiakseliperävaunun vetämiseen taikka vetolaitteen sijoituksen tai luokan muutos; f) perävaunun (O3tai O4luokka) varustaminen vetokytkimellä toisen perävaunun vetämistä varten; g) ajoneuvon varustaminen iskutilavuudeltaan tai muutoin alkuperäisestä poikkeavalla moottorilla taikka ajoneuvon pakokaasujärjestelmän tai käyttövoiman muutos; h) ajoneuvon laitteiden ja varusteiden muutos tai täydennys niin, että muutos voi vaikuttaa liikenneturvallisuuteen; vähäiseksi muutokseksi, joka ei edellytä muutoskatsastusta, katsotaan kuitenkin kuormatai pakettiauton (N-luokka) tavaratilan varustaminen tavarankuljetuksen vaatimalla suojavuorauksella, lämpöeristeellä tai hyllyköllä; i) ajoneuvoa ryhdytään käyttämään kuljettajaopetukseen; j) aikaisemmin yksityiskäytössä ollutta henkilöautoa (M1luokka) ryhdytään käyttämään luvanvaraisessa liikenteessä ilman tätä edeltävää rekisteröintikatsastusta; k) traktoria ryhdytään käyttämään liikennetraktorina; l) pakettija kuorma-auto (N-luokka) sekä perävaunu (O-luokka) varustetaan erityisesti eläinten kuljetusta varten tai vaarallisten aineiden kuljetukseen; m) vuonna 1960 tai myöhemmin käyttöön otetun ajoneuvon osista 25 prosenttia tai enemmän on vaihdettu ensirekisteröinnin jälkeen; vähäisiksi muutoksiksi, jotka eivät edellytä muutoskatsastusta, katsotaan kuitenkin ajoneuvon kulutusosien vaihtaminen tämän prosenttiluvun jo ylitettyä; n) ajoneuvon verovapauden tai veron alennuksen edellytykset eivät ole enää voimassa taikka ajoneuvon laji-, luokittelutai ryhmittelytieto ei enää pidä paikkaansa; vähäiseksi muutokseksi, joka ei edellytä muutoskatsastusta, katsotaan kuitenkin traktorin varustaminen moottorityökoneeksi. Kun tasainen pyörintänopeus on saavutettu, kaasu päästetään mahdollisimman nopeasti nolla-asentoon. Mittauslaitteen virhemarginaali vähennetään mittaustuloksesta ennen pyöristystä. Mittauspaikan taustaäänitason on oltava vähintään 10 dB(A) pienempi kuin mitattavan ajoneuvon äänitaso. 5. Mittalaitteena käytetään äänenpainetason mittaria, joka täyttää vähintään standardin ISO/IEC 61672 tarkkuustason 2 tai vastaavat vaatimukset. 4. Testitulos on testisarjan korkein lähimpään kokonaislukuun pyöristettynä ilmoitettava LAF-tulos, eli enimmäistaso määritettynä taajuuspainostusta A ja aikapainotusta F (Fast) käyttäen, koko mittausjaksolta alkaen tasaisista kierroksista ja päättyen heti kun moottori saavuttaa tyhjäkäynnin pyörintänopeuden. Jos pakoputkessa on useampia ulostuloja, mittalaite asetetaan niistä korkeimmalla sijaitsevan korkeudelle. Jos ajoneuvossa ei ole kierroslukumittaria, oikea pyörintänopeus tulee määrittää erillisellä laitteella. Mittarin tulee olla kalibroitu valmistajan ohjeiden mukaan. Mittalaite asetetaan vaakasuunnassa 0,5 m etäisyydelle poistoaukosta 45 asteen kulmaan pakoputken poistoaukon suuntaan nähden sekä pystysuunnassa pakoputken ulostulon tai vähintään 0,2 m korkeudelle testiradan suuntaisesti. 3. Jos ulostulot sijaitsevat eri puolilla ajoneuvoa tai yli 0,3 m päässä toisistaan, melutaso mitataan eri ulostuloille erikseen ja testituloksena käytetään korkeinta arvoa. Ajoneuvon käytönaikainen äänitaso on mitattava ajoneuvon ollessa paikallaan ja moottorin käydessä nopeudella, joka vastaa puolta moottorin suurimman tehon pyörintänopeudesta. Mittauspaikalla 3 m etäisyydellä ajoneuvosta ei saa olla muita akustisia esteitä kuin enintään kaksi mittauksen suorittajaa. Melutaso mitataan asfalttitai betonialustalla taikka muulla vastaavalla alustalla, joka ei aiheuta merkittäviä akustisia häiriöitä
Puhdistavana aineena toimii sitrusöljy, heavy duty pyyhkeet poistavat iholta rasvan, vaseliinin, pien, öljyn, permanenttitussin ja paljon muuta. Paikalla on myös useita muitakin maailman luokan extreme-erkkejä kaikkien alan lajien saroilta, kaikkiaan n. Maailman tunnetuin friikkisirkus Nitro Circus saapuu Eurooppaan! Travis Pastrana sekä hänen sekalainen kaverilauma saapuu vihdoin ja viimein kotikonnuillemme Eurooppaan. Tulemme ruoskimaan toinen toisiamme mitä sairaimpiin suorituksiin kiertueen aikana, mistä fanimme tulevat varmasti diggaamaan! En malta odottaa tätä kiertuetta! Koskaan ei voi tietää mitä illan show tuo mukanaan” Tuumailee Herra Pastrana. Joukkueeseen kuuluivat Jukka Hildén, H-P Parviainen, Jarno Leppälä ja Jarno Laasala. Kisassa neljä pohjoismaista joukkuetta kilpailivat toisiaan vastaan erilaisissa tehtävissä ympäri Pohjoismaita. Koko skeidan päähahmo 17-kertainen X-games mitalisti Travis Pastrana jakoi seuraavia ajatuksia tapahtumasta: ”En ole koskaan ollut kiertueella Euroopassa ja olen aivan tajuttoman fiilareissa tästä mahdollisuudesta! Nitro Circusryhmä on perustettu pelkästään hauskan pitoa ja rajojen ylittämistä varten. Reitti kulkee muun muassa Toronton, Santa Fen ja Las Vegasin kautta ja pysähtyy pariksi päiväksi Indianapolisiin legendaarisiin Indy 500 -kisoihin. Kisapelinä oli tuolloin runsaasti huomiota herättänyt Duudson-ambulanssi. Nissan teki ensimmäistä kertää yhteistyötä Jukka Hildénin kanssa helmi-maaliskuussa, kun Hildén luotsasi Suomen joukkuetta maailman ensimmäisessä Facebookissa esitettävässä tosi-tv-rallissa, Nissan Rumblessa. NITRO CIRCUS EUROPEAN TOUR PÄIVÄMÄÄRÄT SUNNUNTAI 18.11.2012 ERICSSON GLOBE ARENA, TUKHOLMA TIISTAI 20.11.2012 O2 WORLD, HAMPURI KESKIVIIKKO 21.11.2012 O2 WORLD, BERLIINI LAUANTAI 24.11.2012 – WIENER STADTHALLE, Wien MAANANTAI 26.11.2012 O2 ARENA, Praha KESKIVIIKKO 28.11.2012 ISS DOME, DUSSELDORF PERJANTAI 30.11.2012 SPORTPALEIS, ANTWERPEN LAUANTAI 1.12.2012 GELREDOME, ARNHEM GMW Nordic on alkanut maahantuomaan kemikaalivapaita Grease Monkey Wipes -puhdistuspyyhkeitä. Suomen joukkue Duudson-Jukan johdolla keräsi kisan aikana enemmän Facebook-tykkäyksiä kuin muut maat yhteensä. Duudsonit osallistuivat Gumballiin ensimmäisen kerran viime vuonna ja saivat heti arvostetun Spirit of the Gumball –palkinnon. Viime vuonna mukana oli muun muassa räppäri Eve, näyttelijä David Hasselhoff, koripalloilija Dennis Rodman ja huippumalli Jodie Kidd. toukokuuta ja päättyy 31. 40 kpl! Fanit voivat odottaa näkevänsä mm. ”Hasselhoffin inspiroimana haluttihin rakentaa baywatch-kärry, jolla lähetään suhaamaan Ameriikan halki. Gumball starttaa tänä vuonna New Yorkista Times Squarelta 25. ”Gumball on maailman uskomattomin roadtrip, missä 120 superautoa starttaa viikon kestävään ralliin. Tänä vuonna kisa ajetaan Amerikan mantereella. www.gmwnordic.com 9. USA:sta lähtöisin olevia pyyhkeitä saa yksittäispakattuina 24 tai 12kpl:een laatikoissa, jotka ovat erittäin hyviä ottaa mukaan kun olet liikkeellä. takavoltteja mitä ihmeellisimmillä laitteilla, kuten trikeilla ja tandem-prätkillä reilun 30m gäpin olemaavaan tappo-hyndään. Jokainen ilta on täynnä mielettömiä bileitä, uskomattomia paikkoja sekä ihmisiä Travis Pastranasta lähi-idän sheikkeihin”, Hildén suitsuttaa. Mukana seuraa Travisin uskolliset ystävät ja monille tutut kasvot MTV:ltä kuten: maailman tunnetuin stuntti-mimmi Jolene, monilahjakkuus Erik Roner, fillariguru Jim De Champ, sekä joka paikan höylä Special Greg. Apinan asuissa ja tekoviiksissä lähetään ottamaan mittaa muista joukkueista”, lupaa Jukka Hildén Duudsoneista. Erityistä kisassa oli se, että autot liikkuivat ainoastaan Facebooktykkäysten voimin. Maximillion Cooperin järjestämään kisaan osallistuu perinteisesti paljon julkkiksia. Tämä miljoonia maksava kiertue pitää sisällään ainakin seuraavat maat: Englanti, Ruotsi, Saksa, Itävalta, Belgia, Hollanti, Espanja, sekä Hollanti. Baywatch inspiraationa Tänä vuonna joukkueen auto on Baywaytch-henkeen muunnettu Nissan Navara. Euroopan kiertue alkaa marraskuussa ja päättyy joulukuussa 2012. Pyyhkeitä saa myös 30 pyyhkeen kanisterissa, joka on loistava autotallissa, varastossa, jne. Kerran vuodessa järjestettävässä Gumballissa joukkueet ajavat noin 5.000 kilometriä. toukokuuta Los Angelesiin
Hobbyluokan ensimmäinen heatti pörähti käymään klo 13:00. Areenalta löytyy luonnollisesti jäähallin tapaan pukuhuone ja suihkutilat, sekä kioski josta saa kahvia ja purtavaa. A:han nousi kuitenkin vain yksi kuski joka oli #1 Juho Laakso. Ihka aitoja MiniMx mopoja Raitmaa ja Meuronen kisasivat tosissaan heatissa Kuvat: Henna Meuronen / Raitmaa 10. Kun Imatran vanhalle jäähallille etsittiin uutta käyttöä, Imatran moottorikerho ehdotti sitä motocross käyttöön. Kolmannella kierroksella hän ohitti Salujoen ja nousu jatkui heti seuraavalla kierroksella kun ohitusvuorossa oli Marko Lepik. Hänen perässään tulivat suomipojat #8 Jani Meuronen ja #112 Juha Raitmaa. Hobbyssä oli kaikkiaan 33 kuskia ja heat lähtöjä ajettiin 6. Tämä johti Åmanin kaatumiseen ja hän jäi niin pahasti jälkeen, ettei päässyt enää kilpailuun mukaan. Näistä kuudesta lähdöstä 11 kuskia taisteli tiensä suoraan A-finaaliin. Aika ajojen perusteella saatiin järjestys jossa kuskit päästettiin heateissa valitsemaan paikkansa lähtöpuomilta. Kaksi muuta heatia menivät YCF:llä ajavalle Jani Meuroselle ja Pro RC-kuski Juha Raitmaalle. Varikolla oli muun muassa reaaliaikainen näyttö, josta pystyi seuraamaan sijoituksia ja kierrosaikoja. Ajanotosta ja kuuluttamisesta tuli huolehtimaan Totti Raittila TR-tuotannosta. Toiseksi parhaan suomalaissijoituksen otti Ismo Matikainen #32, nousten lähdön seitsemänneltä sijalta viidenneksi. Muutaman kierroksen jälkeen Raitmaa sai kuitenkin ajettua Marthin kiinni. Homma sujui erittäin mallikkaasti. Marthi ajoi todella tarkasti, mutta viimein hän teki pienen ajovirheen ja Raitmaa nousi kakkoseksi. Vaikka Juhon ajo oli paikoin aika holtitonta, kierrosajan perusteella hän olisi ollut A-finaalissa kolmen parhaan joukossa. Suomalaisista puomilla olivat #722 Joonas Keskiaho, #32 Ismo Matikainen, #72 Arttu Leppälä, #333 Jani Siren, #505 Hose Toivonen ja #22 Starry. Valitettavasti Jani Meuronen, joka oli yksi ennakko suosikeista, ei päässyt puomille, vaan joutui keskeyttämään takajarrun petettyä. Aika-ajot antoivat viitteitä siitä ketkä olivat todennäköisiä palkintopalli kuskeja. Expertissä nopein oli #114 Henri Remma Virosta. Kallio ajoi hyvin myös B-finaalissa tullen kolmanneksi. Suomen joukkue oli ensimmäisen osakilpailun jälkeen kokonaispisteissä jäljessä, joten menestyspaineet Imatralla olivat kovat. Remma ja Marthi olivat tässä vaiheessa saaneet hieman kaulaa. B-finaali oli huolestuttavasti suomalaispainotteinen. Raitmaa lähti huonon startin jälkeen raivolla ottamaan kärkeä kiinni. Viron kisan tapaan Imatralla ajettiin kaksi luokkaa, jotka olivat Hobby ja Expert. Virolaisten jälkeen tulivat Raitmaa, Inkinen ja Åman. B:stä A-finaaliin nousi melko ylivoimaisesti #202 Mika Inkinen. Terveydellisistä syistä hän ei kuitenkaan ilmestynyt A-finaalin lähtöön. Niinpä Suomen edustus oli seuraava: #112 Juha Raitmaa, #202 Mika Inkinen ja #949 Sami Åman. C-finaalista nousi B:hen #142 Mika Kallio. Tohina hallilla alkoi klo 10:00 ilmoittautumisella ja transpondereiden jaolla. Hobby luokassa kolme nopeinta oli huolestuttavasti virolaisia ja neljäntenä oli Suomen Jani Siren 10/12 renkaillaan. Kilpailussa osa ajolinjoista jää käyttämättä koska ne ovat paljon hitaampia kuin toiset. Rata on melko lyhyt mutta leveä ja sinne on tehty selkeästi kaksi erilaista ajolinjaa. Pärinä alkoi klo 11:00 lämmittelyllä / aika-ajoilla. Rata on todella monipuolinen varsinkin harjoittelu mielessä. Salujoe ohitti Marko Lepikin, mutta muuten järjestys säilyi samana maaliin asti. A-finaaliin raivasi tiensä kahdeksan kuskia joista puolet oli suomalaisia. Eipä aikaakaan kun kaupunki näytti vihreää valoa ja ratahanke eteni nopeasti valmiiksi asti. Åman otti ensimmäisessä hypyssä yhteen Salujoen kanssa. Kukin kuski ajoi kaksi heatia ja aika-ajojen nopein Henri Remma voitti molemmat heatinsa. Tässä joukossa oli 5 virolaista ja 6 suomalaista. Expert luokassa ajettiin neljä heatia. A-finaalissa suomalaisedustus oli vahva ja odotukset korkealla. Virolainen Mati Tagapere #7 pääsi lähdössä kärkeen, mutta seuraavalla kierroksella Joonas Keskiaho nousi paalulle. Kaksikon takana Virolainen Tanel Turro #57 ajoi lähdöstä maaliin kolmantena. Suomi – Viro maaottelun toinen osakilpailu ja samalla MiniMX Leaguen kauden ensimmäinen sessio ajettiin Imatran moottorikerhon uudella sisäradalla. Remma oli kärjessä ja hänen perässään kaikki loput virolaiset Marthi Lepik #6, Marko Lepik #2 ja Sten Salujoe #125. Lähdön jälkeen tilanne näytti melko toivottomalta. Yhtä kierrosta ennen ruutulippua Tagapere nousi Keskiahon ohi, mutta tämä ei sopinut suomipojan suunnitelmiin ja niinpä Keskiaho nousi viimeisellä kierroksella uudelleen kärkeen ja voitti Hobby luokan. Tässä vaiheessa tunnelma katsomossa alkoi olla melko korkealla ja innokkaimmat kannustajat tunkivat jo radan puolelle. Kuudesta kuskista vain yksi oli virolainen
Suurin kunnia tästä kuuluu jälleen Tahvanaisen Mirkalle, joka piti asiat järjestyksessä koko pitkän päivän, isot kiitokset kuuluu myös muille talkoolaisille. Kolmanneksi kovinta vauhtia piti #949 Sami Åman. Kaksoisvoiton ottivat Team Minidirtyn Raitmaa #112 ja Inkinen #202. Kun virolaiset jätetään pois laskuista, saadaan Suomen MiniMx liigan ensimmäisen sessarin nopeimmat esiin. Vaikka hyviä sijoituksia tulikin, Suomen joukkue jäi pisteissä reilusti kakkoseksi. Maaottelu meni Virolle pistein 272 – 179. Päivän tulokset löytyvät osoitteesta: http://www.mylaps.com/results/showevent.jsp?id=761675 Kaiken kaikkiaan tapahtuma saatiin vietyä hienosti läpi ja virolaisiltakin tuli hyvää palautetta. Yhden sessarin järjestämiseen osallistuu kymmenkunta henkilöä, jotka kaikki ovat mukana talkoo meiningillä. Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan järjestelyihin, ota yhteyttä! Expert luokka A-Finaali 1 Henri Remma 2 Juha Raitmaa 3 Marthi Lepik 4 Sten Salujoe 5 Marko Lepik 6 Mika Inkinen 7 Sami Åman Harrastaja luokka A-Finaali 1 Joonas Keskiaho 2 Mati Tagapere 3 Tanel Turro 4 Günther Pollumäe 5 Ismo Matikainen 6 Arttu Leppälä 7 Jani Siren 8 Karl-Markus Jöeste 9 Leo Jurgenson 10 Hose Toivonen 11 Starry Kolari perkele Tää aita vaan ilmestyi tähän jostain! Inkinen nousemassa B-finaalin kärkeen Meuronen lentää ja eestiläinen ottaa pannut 11. Itse tapahtuman läpiviemiseen tarvitaan 3-4 henkilöä täyspainoisesti
12
Peruspaine radalla on noin kilo ja nappia painettaessa paine nousee 1.6Bariin. Toimintaperiaate perustuu siihen, että laite kääntää hetkellisesti sytytysjännitteen polariteetin käänteiseksi. Tämän Boosterin maahantuoja on Riihimäellä vaikuttava Sarlin Race Service Ky. Nappia täytyy siis pitää koko ajan pohjassa. Tämä prosessi tapahtuu sekunnin tuhannesosissa, joten erillistä sytytysennakon säätöä ei tarvita kompensoimaan sytytysjärjestelmän muuttunutta viivettä. Samilla oli jo muutamasta Plasma Boosterin asennuksesta vähän kokemusta, joten tämän 331,57 euron hintaisen yksikön asennus oli Samilta noin vartin homma, joten kovin monimutkaisesta prosessista ei 13. Mutta mennään itse asiaan, eli projektipyörämme virtamaailmaan… Target B:ssä epäiltiin kipinätehon olevan jo äärirajoilla vakiopuolien kanssa, joten päätimme testata pyörässämme uutta Okada Projects Plasma Booster –nimistä kipinävahvistinyksikköä. Saa nähdä kuinka tämä kytkentä toimii oikeasti stripillä tai seisovalla maililla. Plasma Boosterin etuna on sen pieni koko ja huomattavasti lyhyempi asennusaika, kuin esimerkiksi kilpailevalla tuotteella Dynatek ARC:lla. Normaalisti kipinäpurkauksessa virta laskee puolan nollatasolle, käännetyllä polariteetilla päästään tavallaan nollatason alapuolelle, jolloin vastaavasti purkautuva kipinäenergia on suurempi. Viime numerossa teimme lehden toimesta pientä tulppavertailua ja projektipyörämme oli siinä myös mukana tuomassa referenssiä ahdetun moottorin tulpille. Valmistaja lupaa tällä pienellä, hieman tulitikkuaskia suuremmalla purnukalla jopa 100% lisäyksen kipinäenergiaan. Kuten tuon jutun lopussa annetiin jo vähän vihiä, päätimme kokeilla voiko Target-B kipinää vahvistaa uudenaikaisella Plasma Booster -järjestelmällä. Target-B:hen rakennettiin talven aikana Samin Autopajalla kaksivaiheinen ”ahtopaineen ohjaus”, jota ohjataan nyt magneettiventtiileillä
5 14. Kytkennän jälkeen pyörä lähti avaimesta käyntiin ja ryhdyimme testaamaan, tuliko muutosta. Jokaisen puolan miinusjohdon rinnalle kytketään yksiköstä yksi johto ja sen lisäksi yksikkö tarvitsee yhden ylimääräisen maajohdon. Lisähyötyähän voitaisiin haluttaessa tämän jälkeen rakentaa käyttämällä suuremman kipinävälin tulppaa, joka heikommalla virralla ei jaksaisi käytetyllä ahtopaineella seosta sytyttää. Yksiköstä kytketään jokaisen puolan miinusjohdon rinnalle johto ja sen lisäksi yksikkö tarvitsee yhden ylimääräisen maajohdon vedon pyörästä. Ennen Plasma Boosterin kytkentää 1,6 barin ahdoilla saimme tulokseksi 371.6hevosvoimaa 7297kierroksilla. Tuloksen oltua nyt 376,2 hevosvoimaa ja seoskäyrän mennessä selkeästi hoikalle. Palotapahtuma sylinterissä on siis selkeästi parantunut. Tosin projektipyörämme ahdin alkaa jo jäädä pikkuhiljaa vähän pieneksi, mutta jäädään kuulolle miten tämä paketti toimii ajossa. Nyt Plasma Boosterin kiinni ollessa tulokseksi saatiin jo noin viiden hevosvoiman kehitys kalibrointisäätöihin nähden. 5 Yksikkö on tulitikkurasian kokoinen ja erittäin helppo laittaa vaikka ram-air reikään. Kytkemiseen ei tarvita kuin nämä johdot. Loppukaneettina Plasma Boosterin voidaan todeta toimivan kuten luvataankin, mitä vaativimpiin olosuhteisiin mennään sitä suurempi hyöty boostatusta sytytysvirrasta saadaan. Hetken asiaa pohdittuamme päättelimme, että näillä paineilla Busan vakiopuolat riittävät ihan mainiosti omillaankin, joten Sami sääteli hieman lisää höpinää tötteröön erojen löytämiseksi. Vastaavasti ahtopainetta voitaisiin myös entisestään nostaa, mikäli muu kokoonpano sen vielä sallisi. ollut kyse. Yhden kilon testipaineilla käyrä piirtyi liki tismalleen samoihin, kuin ilman boosteria
Varaosat, tarvikkeet ja ajovarusteet helposti netistä! Verkkokaupassa tuhansia tuotteita: www.tmi-janikaasalainen.?
Värivaihtoehdot olivat Pearl Candy Blue sekä Candy Gold, eli ulkonäkö ei jättänyt ketään kylmäksi. Kiihtyvyys seisovalla lähdöllä 400 metriin oli huikaiseva tasan 12 sekuntia. herkkumutterilla sekä ohjausiskunvaimentimella. Tuon ajan tapahtumiin perustuen tarinat H2:n järjettömän tuntuisesta tehosta, tahattomista keulimisista sekä huonosta käsiteltävyydestä ovat osaksi totta. Siistillä ajotyylillä 7 litraa satasella ei ole tavoittamattomissa, mutta kuka nyt H2:lla siististi ajaisi… Jos olet ajanut, sanotaanko vaikkapa alle 30-vuotiaalla moottoripyörällä, saattavat esivalmistelut ja liikkeellelähtö H2:lla tuntua hieman työläiltä, mutta se on kaiken vaivan arvoista. Siitä ei kannata huolestua, kaikki ne tekevät niin, 16. Rengaskoko oli tuon ajan superpyörille tavanomainen, etupyörä 3,25-19” sekä takapyörä 4,00-18”. Kunhan virta on käännetty avaimesta päälle, käännetään oikea jalkatappi yläasentoon. Tuskin minkään muun japanilaisvalmisteisen moottoripyörän ympäriltä on riittänyt huoltoasemien baareissa niin paljon kauhutarinoita kuin H2:n, joten tehdäänpä aikahyppy -70-luvulle ja käväistään lähemmin tutustumassa tähän valitettavan lyhyen tuotantoelinkaaren omanneeseen katurakettiin joka kaikessa hulluudessaan on ehkä japanilaisen moottoripyöräteollisuuden järjettömien aikaansaannosten pahin ilmentymä. Huippunopeudeksi tehdas ilmoitti salaperäisesti 200 + ja vielä löytynee sen aikaisia hummeripoikia jotka voivat tämän väitteen vahvistaa, vaikka kuulemamme mukaan ” tuossa 170 km/h jälkeen kiihtyvyys alkaa aavistuksen verran kaikota”. Linjakkaat pakoputket, kaksi putkea oikealla puolella ja yksi vasemmalla, oli taivutettu yläviistoon kallistusvarojen lisäämiseksi. Kawasakin perimmäinen tarkoitus oli ollut valmistaa tehokas matkapyörä, mutta päämarkkina-alueella Amerikan mantereella H2:n käyttötarkoitukseksi muodostuivat ripeät liikennevalolähdöt ja niissä se olikin pistämätön. Tuolloin polttoaineen kulutuksella ei ollut ratkaisevaa merkitystä moottoripyörää valittaessa, H2:n 17 litran tankki oli kuitenkin teoriassa mahdollista ajaa tyhjäksi alle puolen tunnin. Vahinkojakin sattui ja pyörä sai Lännellä vähemmän mairittelevan lempinimen, ”Widowmaker” ja ajan saatossa tämä ”Leskentekijä”-termi on myös meille rantautunut. Suoraan runkoon pultattu kolmisylinterinen kaksitahtinen 750-kuutioinen voimalaitos oli myös yksinkertainen, mutta ah niin tehokas. Lähestulkoon 100 hv:n litrateho katupyörässä oli ennenkuulumaton tapaus H2:n saapuessa markkinoille. Ja taivas varjele mitä sieltä tuli, se oli H2 750 Mach IV, moottoripyörä jonka rajuuden maineikas sädekehä ei ole viimeisen kuluneen neljänkymmenen vuoden aikana himmentynyt kuin vain hetkellisesti, ollen nykyään kirkkaampi kuin koskaan. Tehtaan lupaamat 74 hevosvoimaa yhdistettynä 192 kilon painoon antoi luvan odottaa tarjolla olevan todellista käsienvenytystä. (Jos tuohon aikaan olisi bomberoitu, kalustovaihtoehtoja oli ollut vain yksi, H2.) Sytytyspuoli hoitui edistyksellisen kärjettömästi ja voitelu tapahtui erillisellä öljypumpulla. Seuraavaksi painetaan oikealla peukalolla kaasukahvan vieressä olevaa ryyppyvipua ja yleensä parin rivakan polkaisun jälkeen H2 herää käymään kaikilla kolmella sylinterillään, antaen pakoäänten lisäksi maailmaan kilinää ja kolinaa erinäisten moottorin resonointiäänten muodossa. Jo alkuun tehtaalle olivat selvinneet mahdolliset hallittavuuden puutteet ja niitä koetettiin ehkäistä ohjauksen kitkavaimennuksella, ns. Muutoin käynnistyspoljin osuisi siihen, starttinappulaa on turha tästä pyörästä haeskella. Tekniikan Maailman numerossa 18/1971 lehden silloinen mp-toimittaja Tapio Sunell lupaili lukijoille Kawasakilta olevan tulossa raivokasta rohtoa niille huimapäille joilla vauhti ja lento ei enää muilla välineillä millään muotoa tyydytä tarvetta. Näennäisestä hidastuvuudesta huolehtivat yksi levyjarru edessä ja rumpujarru takana
Ensimmäiset 5000 kpl -72-mallisia hengittivät moottorin osalta jälkeläisiään paremmin, mutta sylintereiden huuhtelukanavien muutosten jälkeen alavääntö parani. Tämä kaikki toistuu useasti ajoretken aikana ja kunhan olet päässyt määränpäähäsi, pieni helpotuksen huokaus on sallittu, tästä taas selvittiin. Yleensä haluttu vauhti saavutetaan lähestulkoon silmänräpäyksessä ja sitten alkaakin se vaativin osuus. joten annetaan koneen käydä ja purkaa sinistä savua maailmaan hetkinen, vapautetaan ryyppy ja palautetaan oikea jalkatappi ala-asentoon. Vuoden -73 malli H2A oli kokenut lähinnä kosmeettisia muutoksia ja näitä maahamme tuli vain kourallinen, puhutaan 3 5 kappaleesta. Meillä Suomessa synonyymi H2:lle on juuri tuo -72-malli sinisenä, moni ei tiedä myöhempiä malleja valmistetunkaan, saati sitten niiden eroavaisuuksia. Samoin vuoden -73 öljykriisi oli saanut aikaan sen, että polttoaineen kulutuksellakin alkoi olla merkitystä. veroon. Ja jo ensi metrit osoittavat, ettei nyt ole kyse nykypyörämäisestä silkinpehmeästä kyydistä, vaan että tästä ei enää moottoripyörä raakalaismaisemmaksi tule! Jos pienemmillä vaihteilla pystyy tahattomat keulimiset välttämään, saattaa kierroslukumittarin neula silti kohota kohti punarajaa hälyttävällä tahdilla ja täytyy aloittaa suuremmille vaihteille pykälöinti moottorin vaatiessa, (sekä lyijytäytteisen ohjaustangon tärinöiden lisääntyessä), koko ajan lisää kaasua. ”tappovero” nostatti hinnat niin kattoon, ettei tuon kokoluokan pyöriä Suomessa juurikaan myyty. Väitettiinpä H2:ta jopa huomattavan osasyylliseksi ko. Pyörästä liikkuu vielä tänä päivänä uskomaton määrä urbaaneja legendoja. Pyörä oli siis täydellisessä balanssissa, tehon korvatessa ajo-ominaisuudet. Kierroslukumittarin lähestyessä 6500 rpm pakoäänten ulvonta nostaa niskakarvat pystyyn ja raaka repivä voima tuntuu pyrkivän räjäyttämään koko koneen palasiksi. Kun liikutaan jo suuremmissa nopeuksissa, kaarrekäyttäytyminen aiheuttaa äkkinäiselle lieviä sydämentykytyksiä, pientä epävakautta ja huojuntaa on havaittavissa. Kerrotaan jonkun 16-vuotiaan, Oikeat prätkät käynnistetään polkaisemalla. On syytä muistaa että mitään uutta ruiskukarttaa H2:een ei pysty lataamaan moottorin käytöksen parantamiseksi, mutta nykyaikaiset ABS-jarrut siis löytyvät. Pikaisimmat kuolemantapaukset ostajakunnan keskuudessa tapahtuivat, tietolähteestä riippuen, 5-15 minuutin sisällä liikkeestä lähdön jälkeen. Ziisus! 17. Etupyörän kerrottiin painavan 120 km/h nopeudessa vain muutaman gramman ja siitä syystä se keuli vielä pelkällä kaasunkäännöllä tuossa vauhdissa. 750-kuutioisen kaksitahtimoottorin tuottama vääntömomentti antaa mahdollisuuden, jos niin itselleen uskottelee, sivistyneehkösti ajella matalillakin kierroksilla, mutta toisaalta se tuntuu H2:n väärinkäytöltä ja kuin huomaamatta kaasua tulee annettua yli tarpeen. Kytkin pohjaan ja ykköstä pesään. Vuoden -75 malli H2C jäikin sitten viimeiseksi H2-malliksi, Kawasakilla ei enää riittänyt kiinnostusta jatkaa taistelua USA:n tiukentuneita saastemääräyksiä vastaan. Mitä muuta voi stongan muotoilulta odottaa 70-luvun happovuosilta. Sumekon tuontiohjelmassa H2B ja H2C kyllä olivat, mutta tuolloinen kansanvihollisten laatima moottoripyörien ns. Se taas nostaa nopeuden kuin huomaamatta laittomuuksien rajamaille. Ohitus onnistuu pelkällä kaasun lisäyksellä ja peilistä näkyy sininen savupilvi. Se on saman aikakauden muihin japanilaisiin 750-kuutioisiin verrattuna ulkoisilta mitoiltaan pienikokoinen ja siro. Täytyy yrittää pitää nopeus ja kaasun asento sellaisena ettei pyörä liikaa rynkytä, asiaankuuluva ilmiö joka vielä korostaa jo muutenkin epämukavuusalueella oloa. Etujarrun kahvassa kyllä tuntuu painetta, mutta se ei yksistään riitä hidastamaan vauhtia ja sinänsä tehoton takajarru ei tunnu tilannetta parantavan. Maskuliinisesta rajuudestaan huolimatta H2:sesta löytyy ripaus feminiinisyyttäkin. Mutta niin hauskaa se jälleen kerran oli, kaikessa tympeydessäänkin. Ei mutta hetkinen, vapaavalohan palaa vaikka kuinka polkisi alaspäin. Tehohuilut. Vuonna -74 H2B:n muotoilu muuttui melko radikaalisti, takahaarukkaa pidennettiin ajo-ominaisuuksien parantamiseksi ja moottoritehoa hieman kuristettiin voimanlähteen käytöksen parantamiseksi. Lisäksi edellä ajava taas lähestyy joten on aika käyttää hidastimia. Korjausliikkeiden jälkeen vapaavalo sammuu ja kytkintä hieman luistattaen päästään liikkeelle. Suomeen kerrotaan vahvistamattomien huhujen mukaan -72 mallisia tulleen noin 150 kpl, mikä on lukumääräisesti jopa enemmän kuin esimerkiksi moottoripyöräilyn kultamaahan Englantiin, missä maahantuontimäärä jäi vaatimattomasti 112 kpl:een. Ah soo, tässähän olikin vapaa alhaalla ja vaihteet kytkeytyvät poljinta ylöspäin nosteltaessa. Suuremmalle vaihtaminen rauhoittaa tilannetta hieman, mutta pian joku tulee perävalot edellä vastaan
Suomestakin on suunnitteilla lähettää sinne delegaatio ja voi sitä sinisen savun määrää tuolloin… Moottori: Ilmajäähdytteinen, kaksitahtinen, kolmisylinterinen rivimoottori, mäntäohjattu polttoaineen syöttö, kärjetön sytytys. Autovahinkokeskukseen tuotujen pyörien matkamittariin oli kertynyt enimmillään 700 km. Tuolloin se oli vain vanha moottoripyörä ja kuten tällaisille dinosauruksille yleensä ajan saatossa käy, se lähinnä unohtui. Iskutilavuus: 748 cm3, poraus 71 mm, iskunpituus 63 mm Puristussuhde: 7,0:1 Teho ja vääntö(max): 74 hv/6800 rpm, 7,9 kgm/6500 rpm Kuivapaino: 192 kg Runko ja mitat: Kaksiputkinen kehtorunko, pyörän pituus 2080 mm, akseliväli 1410 mm, leveys 850 mm, maavara 175 mm. Mutta H2 tuli, keuli, savusi, tärisi, rämisi ja jäi pahamaineisuutensa takia moottoripyöräilevän kansan mieliin. 5 Mittaristo on pelkkää asiaa, toisesta näkee huiput ennen tuonelaa ja toisesta rundit, jotta pahkasiat voivat mittailla ääniä oikeilla kierroksilla. H2:ia valmistettiin neljän mallivuotensa aikana n. Lähetystyyliä ennen mitään vitun luistonestoja ja muita kännykkäominaisuuksia Orkkisvaimentajaa Sivuposken muovissa lukee kaikki tarvittava, jolla sai snagarilla lihiksen lisäksi aina torttua. 5. Latolöytönä H2 on hyvin epätodennäköinen, mutta jos moinen onnenpotku kohdalle sattuisi, olisi syytä toimia välittömästi eikä jäädä ihmettelemään, ostajia H2:lle on tänä päivänä monikymmenkertainen määrä myyjiin verrattuna. Suorituskyky: Huippunopeus 200 + km/h , kiihtyvyys 400 m 12,0 sekuntia. H2 viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan ja Keski-Euroopan malli-intoilijat ovat järjestämässä suurta H2-kokoontumista Belgian Span moottoriradan läheisyyteen kesäkuun lopulla. Polttoainetta kului enemmän kuin isolohko-V8:lla. Viime vuosina moni pyörästä ikänsä haaveillut sekä yhä enenevässä määrin ne, joilla aikoinaan H2 omistuksessaan on ollut ja luopumispäätös on alkanut vuosien myötä kaduttamaan, onkin turvautunut eBayn sekä muitten nettikanavien tarjontaan ja näin on maahamme saatu niitä lisää, yleensä USA:sta. Kaikkea mahdollista negatiivissävytteistä on kuultu ja kuullaan jatkossakin, silti joka toinen tuntuu sellaisen omistaneen ja ellei jollain lähisukulaisella niin ainakin naapurin pojalla on tarinamme pyörä ollut. Kiinnostusta lisää myös varmasti uustuotanto-osien hyvä saatavuus, samoin käytettyä osaa löytyy maailmalta. (kyllä, tuolloin sai ajaa vaikka minkäkokoista pyörää tuossa iässä), ostaneen ensimmäiseksi pyöräkseen H2:n ja vaihtaneen hiippakuntaa 100 metrin ajon jälkeen. 47000 kappaletta. Tekniikkapuolen heikoin osuus oli keskimmäisen sylinterin jatkuva kiinnileikkaaminen, mutta siitä raportoivat lähinnä sellaiset tahot, joilla ei ole koskaan kolmisylinteristä Kawasakia ollutkaan. Tämän seurauksena ovat H2:n hinnat kohonneet tänä päivänä lähinnä tähtitieteelliselle tasolle. Kun uusia ja miellyttäväkäytöksisempiä pyöriä oli saatavana, ei kukaan tuntunut pitävän sitä ongelmajätettä kummempana. 10 000 euron hintalappu joko hyvin entisöidystä tai siistissä alkuperäiskunnossa säilyneestä ei ole ollenkaan poikkeuksellista. Mutta -90-luvulle tultaessa vanhempi motoristipolvi ympäri maailman alkoi kuitenkin haikailla tuon nuoruutensa haaveen perään ja pikkuhiljaa kysyntä sekä arvostus alkoivat kasvaa. Julmasta maineestaan huolimatta se koki haluttavuudessaan aallonpohjan -80-luvulla
Tänä vuonna messukeskuksen kävijöiden otsaa kiristivät entisestäänkin kallistuneet lippujen hinnat. Jsavilaan pinnavanteinen Kawasaki 636-fighteri ansaitsi itselleen pokaalin, joka myös Kuvat & teksti: TDB FoxRoadin vaihtelevaa kalustoa. Osastojen/näyttelyn rakentajien hermot olivat myös koetuksella, kun myös kasaus päivinä parkkialueelta ei päässyt ulos, ilman kättä taskuun periaatetta… Magazine oli taas American Car Showssa mukana näyttävästi ja isolla. Katettujen turbojen, fightereiden, supermotojen ja mönkijän kautta aina jatkettuun Honda Mankiin. Järkyttävän kokoinen LED-taulu hoiti tuttuun tapaan kaahaus-videoiden tykittämisen ja musiikkia soitettiin kuuleman mukaan aivan liian lujaa tähän tapahtumaan. Romut katuun, nääs! Setmon projekti Juden upealla maalauksella Riihimäen ruoskat rivissä! 20. Toivottavasti tulevaisuudessa nämä ei moottoreihin liittyvät osastot löytyvät esim. Heh heh Bomber Magazine järjestikin tonteille melkein 40 rakennettua pyörää, joista toinen oli toistaan upeampia. Oli siellä osastolla kuulemma joku juonut oluttakin, jos vain on Securitakseen sanaan uskominenja mehän tietenkin uskotaan. Paikalla oli ennaltaan tuttuja pyöriä, sekä useita ennen näkemättömiä toudella mielenkiintoisia projekteja. Sarkasmi on sairaus. Tänä vuonna oli myös mahdollista ostaa messuilta itselleen takkoja, poreammeita ja sänkyjä, kaiken muun lisääntyvän skeidan lisäksi. Legendaarinen ACS keräsi Amerikan rautojen ja rakennettujen moottoripyörien ystävät yhteen jo 35:ttä kertaa. Hintojen nousuhan oli helposti selitetty, kun paikalle oli hoidettu esiintymään jopa sellaisia vetonauloja, kuten Hunksit ja Hevi Dinosaurukset (vai mitkä lie olikaan). kokonaan toisesta hallista. (jolla ei ole sitten silläkään asiaa Kuusaalle, tai tulee turpaan) Heh hee… Tämän vuoden voittajia olivat tuomariston mielestä Perkeleen upea ahdettu Hayabusa-Fighteri, Bomber foorumilla nimimerkillä MECH kirjoittavan ”The Billet” FZR 600 projekti, jollaista ei varmasti tule toista vastaan. Ei siis mitenkään voi ymmärtää, kuinka lähestulkoon jokainen Magazinenosastolla kävijä jaksoi ja kehtasikin vielä valittaa lippujen hinnoista, sekä tästä maan mainiosta ohjelmasta
Tanjan hivakka, Perkeleen pyörä. 415. “The Billett” MMAFFiin muffausmatskua! Jatkot! Eikö pelota. Hah! Tatechian Devil korjasi kotiin pokaalin täysin ahdetun ansaitusti, kuten myös Atte Marttilaisen hieno piikkinen Aprillia sai kiiltävää kotiin viedäkseen Kotkan korpeille. 615. Nuorirakentaja 1. 600. Suzuki RG 125 -85, Janne Arvila Bomber Magazine Hell 1. Yhteenvetona voidaan sanoa messujen olleen vähän huonommat ja vähän kalliimmat, kuin aiempina vuosina. Suzuki Tatechian Devil, Mika Julin 3. Honda Monkey, Joel Viitanen 3. 21. Aprillia AF1, Atte Marttilainen 5. Hommat hoidettiin hymyssä suin alusta loppuun, helvetin hyvällä fiiliksellä! Tanjalle, Nikelle, RGB:lle, UHO:lle, sekä Magazinen uudelle positiivisen varauksen omaavalle virtalähteelle Juskalle erityiskiitokset avusta! Loppuunrakennettu piikki. Yamaha FZR 600, Masi Järvinen Loppuun kiitokset meidän lehden uskollisille duunareille jotka jaksoivat notkua messukeskuksessa aina keskiviikosta maanantai-iltaan asti, läpi juhlapyhien. Näistä laitteista ehkä ”eniten” rakennettu oli Kotkan hurjien (Eagle Fighters) rakentama piikkinen Aprillia, johon oli tehty kaikki muutokset itse, kuten vanteiden levitykset ja moottorin muutokset. Nuoret rakentelijat saivat myös kalustoaan tällä kertaa näyttelyyn esille ja hyvin ne työkalut tuntuu pysyvän käsissä myös nuoremmillakin veijareilla. Nopeita prätkiä, kauniita naisia, eikä mitään prkleen miesstrippareita! Kaikkien vanhojen muffaajien oma suosikkityttönen miss Bomber Magazine Tanja hoiteli jälleen vakuuttavasti hommat, esitelleen sulojaan, sekä uusia pikku-pikku-bikineitään, nipponi-turistinlailla kuvia räpsiville Bombereille. Suomen ”fighteri-kerhot” saivat messuille omat karsinansa, joihin osa porukasta jaksoi jopa hieman panostaakkin. Honda Monkey -79, Jani Parkki 2. Toivottavasti tästä järjestäjät ottaa opikseen, kun palaute on järjestäänkin ollut aika negatiivista. Osastomme tuntuu olevan vuodesta toiseen messujen vetonaula, johtuenkin varmaan osittain siitä, että osaamme asiakkaitamme miellyttää, antamalla heille sitä mistä he pitävät. 612. 416. 413. Seuraavassa ACS:n palkitut rakentajat, sekalaisessa järjestyksessä. 625. Yhtä voittajaa ei valittu, vaan tuomaristo valitsi Bomber Magazine Hellistä parhaimmat pyörät, joiden omistajat saivat suorituksestaan Fyyralta pokaalit ja t-paidat palkinnoksi. herralle kohtalaisen hyvin paketoinuna jälkilähetyksenä toimitettiin. Näistä pitää antaa kunniamaininta niille kerhoille, joista olemme tehnyt jutun muutamassa viimeisessä numerossa. Kawasaki ZX-6R, JP Savilaakso 2. Suzuki Hayabusa, Joni Kauvo 4. Paljon on parannettavaa ensi-vuoteen, jotta tuleva yleisökato saadaan minimoitua ja kaikki 62 000 tämän vuoden kävijää tulemaan showhun myös uudestaan 2013. 607. Tästä ”satakaksfemmasta” tulette vielä lukemaan lehdestämme tulevaisuudessa
Vaimennin Amerikan tyyliin by Supetrapp 22. Tankki on kotoisin HD XR750:stä ISR -kahvat ruotsalaisessa pyörässä, ei ole yllätys
-”Steve otti yhden puhelun tehtaan jampoille ja kertoi ongelmistani takavanteen kanssa. Olin myös yhteydessä lukuisiin flat-track-jannuihin joilla ei ollut mitään nykyajan ihmeel lisyyksiä, kuten kotisivua tai meiliosoitetta”, kertoo David. Paikallinen runkomaakari, Tobbe Jensen, auttoi putken vääntämisessä, hitsauksessa ja CNC-jyrsimisessä, Davidin hengittäessä alituisesti niskaan. -”Suurin osa rakennusajasta meni e-bayssä ja vastaavilla sivustoilla kahlatessa. Etuvanteen hoiti Steve Lomas nimi-nen kaveri Englannista, jolla osoittautui olevan hyvät kontaktit Talon/Braking lafkaan. ”Pääsee sisälle tästä sateesta” ajattelin, kun suunnistin gps:n avittamana kohti oikeaa osoitetta. moottorin remontoinnin ja uudesta Kehinin kaasarista löytyi KN:n herkkufiltteri, muuten kone oli aika pitkälti vakio. Tiedossa oli, että joitain myönnytyksiä pitäisi tehdä SFRO:n (Ruotsin ajoneuvorakentajien keskusjärjestö) mieliksi. Idea pyörään syntyi, kun David sai käsiinsä kulahtaneen flat-track aiheisen lehden nimeltään Sideburn, joka oli täynnä veden kielelle nostattavia pyöriä. Tässä ei ole kyse mistään sinnepäin väännetystä replikasta mihin osia on vähän vaihdeltu sinne ja muutama oma osa askarreltu tänne. David pelkäsi, että eteen tulisi ahdasta saada radiaalijarru sopimaan leveän pinnavanteen kanssa, mutta hänen onnekseen kaikki mahtui täydellisesti. Alle tulisi tietysti sopivan lihavat 19 tuumaiset. Sopivien vanteiden löytäminen oli helpommin sanottu kun tehty. Kaikki mitä ei tarvita, on tavalla tai toisella poimittu pois. Kuvat & teksti: Johan Söderström Malli: Lina Nilsson Käännös: Juska Takavalon virkaa toimittaa aftermarket -ledivalo 23. Hienoa, että tätä juttua varten oli järkätty kuvausstudio. 19” takarengas ei ole kovin yleinen ja suurin osa eturenkaista oli säälittävän kapeita. Kohteliaiden kättelyrituaalien jälkeen painuttiin sisätiloihin. Lopulta löytyi oikea flat-track takavanne Performance Machine:lta. Pojat valmistivat siltä istu malta sopivan rattaan ja levyn vanteeseen. Kehityskelpoinen vannesarja löytyi e-baysta, mutta kun tavaran piti vaihtaa omistajaa, selvisi että vanteet oli jo kaupattu toisaalle, joten metsästys jatkui. Virittelin kuvausvehkeitä samalla, kun pyörän rakentaja David Andersson pesi pyöräänsä. Ongelma hoidettu”, kertoo David. Davidille ei riittänyt mikään semi-OK, kaiken piti olla just eikä melkein. Tuollainen piti saada, ja hyvä rakennusalusta, Husqvarna SMR 570 sattui seisomaan tallissa. Akseliväli 1375mm, satulakorkeus 800mm, haarukkakulma 27 astetta noin 100mm:n etäjätöllä. Astrid, se miellyttävä-ääninen täti navigaattorissani, kertoi minulle saapuneeni perille. Harvinaisen kärsivällinen kaveri, nauraa David. Ainoa ongelma oli ettei vanteen napaan sopivia rattaita tai jarrulevyjä ollut saatavilla. Alusta saakka oli selvää, että moottori sopisi tähän tarkoitukseen täydellisesti. Parinkymmenen metrin päässä seisoi upea flat-track-pyörä omistajansa kanssa kaatosateessa. Vertaillessaan useampaan otteeseen omaa pyöräänsä lehdessä oleviin kuviin, jäi jäljelle vain yksi järkevä vaihtoehto: säilyttää moottori ja riisua kaikki sen ympäriltä. Sopivasti munaa ja jalkakäynnistys, eikä mitään järkyttävää johtohelvettiä! Husqvarna-guru Halvard (Halvards Motors) oli hoitanut mm. David tuijotti kuvia, teki erinäisiä mittauksia ja muistiinpanoja kriittisistä mitoista, joiden avulla uutta runkoa alettiin vääntää. -”Pyörä oli vimosen päälle hinkattu kun lähdin kotoa ajamaan, mutta matkalla rupesi satamaan kuin Esterin perseestä.” Silmäilin pyörää ja kiinnitin huomiota siihen, että se oli todella ”puhdas”, enkä nyt tarkoita puhdas liasta, vaan putsattu kaikesta turhasta muovihärpäkkeestä
Se kertoo aika paljon ajotottumuksistani”, nauraa David. Paikan päällä lojuvat Koenigsegg:in osat vakuuttivat Davidin siitä, että tämä kaveri taitaa oikeasti tietää mitä tekee. Tankki, joka oli peräisin ”aidosta” Harley Davidson XR750:stä, ansaitsee oman tarinansa: -”Ostin vanhan tankin yhdeltä jenkkiläiseltä flattrack kuskilta. Mutta kun olin vihdoin saanut kaiken vanhan maalin ja pakkelin hiottua pois, paljastui alta surkeakuntoinen, kolhuinen möykky.” David sai vihiä kaverista joka kuulemma pystyi tekemään ihmeitä alumiinista ja ajoi kolhuinen tankin raato kainalossa hänen juttusille. -”Olen nähnyt paljon pahempaakin. Kysyn heti perään, että onko pyörä tar-koitus ottaa ihan päivittäiseen ajoon. -”Cafe-racer on ehkä seuravaksi ohjelmassa. Husqvarna motardi, mistä moottori otettiin tähän pyörään, oli ajettu reilut 170 mailia, kuudessa-seitsämässä vuodessa. -”Minulla on aina ollut onni löytää oikeat ihmiset oikeisiin hommiin, jotka ovat lisäksi tehneet hommat niin hal valla etten ole kehdannut olla maksamatta heille ylimääräistä.” Tankki ja takapää lähtivät Englantiin maalattavaksi ja Husqvarna -logo hoitui Illustratorilla 70-luvun tyyliin. Tai miksei pyörä sopisi hienosti vaikka olohuoneen koristeeksi. Kahville tai rannalle kruisailu hyvällä kelillä, silloin tällöin, sopii tälle pyörälle mainiosti. Pitäisi vain löytää sopiva moottori.” Nimi Sidetracker tarkoittaa sivuraiteelle ohjaamista, häiritsemistä tai sivuun työntämistä. -”Eli Sidetracker on jotain mikä vie huomiosi pois niistä asioista mitä sinun tulisi tehdä, kuten työnteosta, perheestä, liikunnasta jne.”, nauraa David lopuksi ennen kuin katoaa Supertrappänkkärin tuottaman äänen saattelemana sateeseen. Pari tuntia siihen uppoo ja 800 kruunua joudun hommasta veloittamaan”, sanoi alumiinivirtuoosi. Kaikki näytti juuri siltä kuin suunnitelmissa. 24. Muutaman mutkan jälkeen saatiin pyörä vihdoin katsastuksesta läpi ja se on nyt täysin laillinen peli. Järkyttävää maalausta lukuunottamatta, oli tankki ensisilmäyksellä ihan ok-kunnossa. Ei sitä tarvitse kun vähän avata tosta, oikoa tosta ja korjata tosta, niin hyvä tulee. Nyt vielä loput nippelit kiinni... Pelkona oli ollut, että moottori näyttäisi rungossa pieneltä, mutta pelko oli ollut turhaa. -”En ole varsinaisesti koskaan ajanut mitenkään älyttömän paljon. Jotain millä voi ajaa kaksi päällä. Nyt kun pyörä oli saatu jalkeille, oli David todella tyytyväinen lopputulokseen
SPEKSIT Hand made takaratas Ilmanputsari tulee K&N:ltä Jäähdytin on Hussen oma Stonga on mallia Star Bar Mittaristo on Trailtechin Vaatimaton rakentaja himself 25
Kuvat ja teksti: VaMu MC Kalustoa vuonna 2012 5 5 Huhtikuun 2012 kuvauksessa kaikilla ei vielä olleet laitteet burniskunnossa VaMu Racing Funnybike 5 26. perinteiseen pura ja kiillota tyyliin, mutta hyvin pian kerhoon tehtiin ensimmäinen ahdettu pyörä (joka oli myös ensimmäisiä ahdettuja koko Etelä-Suomessa) ja pian kerhossa tehtiin myös sen ensimmäinen ilokaasutettu katupyörä. B-illassa nähty ja koettu vakuutti! Fiiliksessä oli jotain samaa kuin Kantsussa 80-luvun lopulla, mutta (japsi) pyöriä oli rakenneltu muutenkin kuin takalokareita sahaamalla ja slipareita vaihtamalla ja niillä todella vedettiin. Tästä eteenpäin VaMu MC olikin paisuvien B-iltojen ja myöhemmin B-weekendien vakiokalustoa. Joillekin kipinä kaksipyöräisiin jäi elämään, toiset löysivät muita harrastuksia. Kaupunkikaahailun lisäksi reissuja tehtiin Seppälän nahkatakit pullottaen aina Ruotsiin asti. Parhaimmillaan porukassa oli kolmattakymmenettä fillaria ja kesäillat olivat kuumia, ajokausi alkoi aina 1.4 oli kuuma vaikka yleensä ei. Jossain vaiheessa porukka hajaantui niihin tavallisiin opiskelu-, perheenperustamisja työelämäkuvioihin. Alun tallitoiminta keskittyi yhden jäsenen asunnon yhteydessä olevaan autotalliin, jossa ruuvattiin talvi-iltoina samanaikaisesti parhaimmillaan viittäkin fillaria (oli ahdasta joo). Toiminta oli vielä hyvin löyhää, jos nyt edes minkäänlaista toimintaakaan, lähinnä ajelua kimpassa silloin tällöin ja joidenkin pyörien säilytystä samoissa tiloissa. Ensimmäinen Bomber ilta järjestettiin Eltsun Vauhtitiellä syksyllä 1999. Muutamia vuosia mopokauden jälkeen siirryttiin isoihin pyöriin, kalustona monella mm Honda CB500 tai Kawa Z500, joita oli tuohon aikaan saatavilla kohtuuhintaan. VaMu MC:stä oli paikalla yksi jäsen, jonka kertoman perusteella mentiin innolla useamman pyörän voimin seuraavaan B-iltaan katsomaan mistä on kysymys. Myös muu toiminta ja jäsenistö alkoi saada muotojaan. Muutama perustajajäsen etsi itselleen uusia kiinnostuksen aiheita ja toisaalta erityisesti B-skenestä löytyneiden lukuisten uusien tuttujen joukosta tuli muutama uusi jäsen. Osa myi pyöränsä pakon edessä saadakseen rahaa ruokaan ja opiskelukuluihin, osa muuten vaan kipinän sammuttua. Kerhon historiaa voidaan jäljittää aina 80-luvun alkuvuosiin asti, jolloin osa sen jäsenistä terrorisoi viritetyillä mopoilla Helsingin Kannelmäen seutukuntaa, itse asiassa edelleen kolmannes nykyjäsenistä on peräisin sen ajan kaveripiiristä. 1990-luvun jälkipuoliskolla alkoi osalle porukasta jälleen ilmestyä moottoripyöriä, joilla tietysti lähdettiin ajelemaan kimpassa usean vuoden tauon jälkeen. Jossain kohtaa tehtiin kerholle myös logo joka painettiin hienosti t-paitoihin. Silloin ei kuitenkaan vielä puhuttu VaMu MC:stä, vaikka kerhon nimen tausta juontaakin juuri noihin paikkoihin ja aikakauteen. Kerho oli kuitenkin syntynyt, vuosi oli 1998, joten ensi vuonna juhlitaan 15-vuotissyntymäpäivää. Pyöräilyn ja niiden pienimuotoisen ruuvailun lomassa päätettiin ruveta käyttämään nimeä VaMu MC. Hiljattain markkinoille tullut Suzuki Katana oli vielä saavuttamaton haave, lähimmäksi pääsivät ne onnelliset ketkä onnistuivat hankkimaan Tuutti Hondan tai Suzuki GSX750:n. Pyörien rakentelu alkoi ensin ns
Tällöin kerho päätti yhdistyä hiljattain perustetun Reckless Dudes:n kerhon kanssa. Näistä mainittakoon mm: ”kannattaako pyörään asentaa äärirajut drag race käyttöön tarkoitetut nokat ennen 4000km ulkomaanreissua”, ”kuinka paljon ahdettu GSXR kuluttaa polttoainetta kun ajetaan täysi tankki tyhjäksi ajaen koko ajan yhtäjaksoisesti kaasu pohjassa”, ”mihin kohtaa muodostelmaa eniten öljyä vuotava pyörä kannattaa sijoittaa”, ”voiko ehjä Möhkö viedä jatkuvasti litran öljyä satasella” ja ”voiko kaksi miestä matkatavaroineen liikkua yhdellä V-Maxilla edes tilapäisesti”. Vuosien varrella kerhoon on tullut uusia jäseniä ja jotkut ovat myös päättäneet lähteä, mutta niin entiset kuin nykyiset jäsenet ovat tietty keskenään edelleen hyviä frendejä. Uusia jäseniä on tullut mukaan noin parin vuoden välein, tässä kerho noudattaa hyväksi todettua toimintamallia, jossa ei tarvitse eikä kannata hötkyillä. Vaikka kerhon toiminta painottuu B-skeneen, yhteyksiä ja hyviä tuttuja löytyy kaikenlaisten pyörien harrastajien ja kerhojen joukosta etelästä pohjoiseen. VaMu MC ry. kadunmiehen kiihdytystapahtumiin otetaan edelleen usein osaa. Myös ns. Kerhon jäsenet vaikuttavat tai ovat vaikuttaneet myös FDBA:n hallituksessa, Suomen Moottoriliiton Drag Race -lajiryhmässä, sekä MMAF:n hallituksessa. Reissuun lähdössä, oisko 2005. Kerhon jäsenten pyöriä on nähty runsaasti myös eri näyttelyissä, joista on vuosien mittaan kertynyt kunnioitettavasti pokaaleja. Kerhon eka kopteri joskus pitkä aika sitten 5 Remmi-Bulu 27. Pidemmät reissut ovat viime vuosina jääneet vähemmälle ja ainakin katupyörillä ajaminen on keskittynyt pitkälti kotimaahan. Tältä saralta on kertynyt myös mukavasti menestystä, vaikka hommassa ei olekaan tarkoitus olla mukana liian ryppyotsaisesti. Noilla reissulla tuppasi usein tapahtumaan kaikenlaista, ei vähiten monenkirjavan ja rankasti rakennellun pyöräkaluston ansiosta. 2000 luvun alkupuoliskolta alkaen VaMu MC profiloitui erityisesti ahdettujen pyörien saralla. Reissuilla saatiin myös hankittua arvokasta kokemusperäistä tietoa. Tuttu tilanne... Jossain vaiheessa jäsenistöstä lähes 90 % ajeli turbotetulla tai remmiahdetulla laitteella ja nykyäänkin yli 70 %:lta jäsenistä taitaa löytyä ainakin yksi ahdettu pyörä. Matkalla Alastaroon 5 Tämän kartan avulla katsottiin reittisuunta Tanskasta eteenpäin, useampana vuonna. Aikanaan kerhon jäsenet tekivät useita Keski-Eurooppaan suuntautuneita reissuja, joista on joskus julkaistu muutama juttukin tämän lehden sivuilla. välillä, yksittäisten jäsenten ikähaarukka on 22-45v. Tästä annettiin toimeksianto FAW Jepelle, jonka luomus kerhon nykyinen logo on. Drag Race on ollut tärkeä osa kerhon toimintaa jo pitkään, jäseniä on voinut bongata ajamassa eri kisoissa ja tapahtumissa jo toistakymmentä vuotta. Kalustoa tallin pihalla silloin joskus. Kerhon asenne on se, että kerhoja harrastetoimintaa ei pidä ottaa liian tosissaan, mutta hommat jotka tehdään hoidetaan kunnolla. Tällä hetkellä jäseniä on 12, joiden keski-ikä lienee jossain 30-40v. Useampi jäsen on vuosien mittaan löytänyt moottoripyörien parista myös ammattinsa, niin yrittäjänä, virittäjänä, asentajana kuin järjestöammattilaisena. Kalusto on kuitenkin aina ollut laajapohjaista ja koostuu niin japanilaisista kuin amerikkalaisvalmisteisista pyöristä, joista myös jälkimmäisiä löytyy niin ahdettuina kuin pitkäkeulaisinakin. ”Uuden kerhon” nimestä käytiin keskustelua, mutta neuvottelun lopuksi päätettiin yksimielisesti käyttää skenessä tuolloin jo tunnettua nimeä VaMu MC, mutta uudella logolla. löytyy myös yhdistysrekisteristä ja on Suomen Moottoriliiton jäsenkerho. Nykyään VaMu MC:n jäseniä löytää ainakin kolmesta eri SM ja/tai EM-tason kisatiimistä niin kuskin kuin mekaanikon rooleissa. Yhdistyminen oli sikäli luontevaa, että molempien kerhojen väki oli jo pääpiirteittäin hyviä tuttuja keskenään ja osa jopa jo valmiiksi tallikavereita hetkeä aiemmin perustetulla sekatallilla. VaMu MC:n ”värit” on hyväksytty Biker Meetingissä, kuten MC tunnusta käyttävän kerhon on biker etiketin mukaan hyvä toimia. Nykymuotoisen VaMu MC:n historia voitaneen todeta alkaneen vuonna 2004. Matkapyörä tauolla Tsekeissä -04 Reissussa jossain... Ilokaasu V-Max ja Turbo Ärrä 2000-luvun alussa Eksyksissä jossain..
28
Olipa kerran ruotsalainen moottoripyöräyritys, joka myytiin Italiaan ja sen jälkeen se myytiin saksalaisille… Kyseessä on tietenkin klassinen kurapyörämerkki nimeltä Husqvarna. Kytkin on vaijerivälitteinen ja ainakin muihin nykypyöriin verrattuna aavistuksen raskas, jos kytkintä haluaa käyttää vain yhdellä tai kahdella sormella. Nudan Brembon jarruissa oli huono tuntuma. Sen jälkeen Hussen moottoripyöriä on lähinnä valmistettu vain kilpakäyttöä silmälläpitäen. 5 Mittaristo on Supermoto -tyylinen, yksinkertainen ja toimiva. Pyörän päälle hypätessä, huomaa istuvansa kisamaiseen enskatyyliin, korkealle satulalle, joka on myös kova ja kapea. Samoin rohkea italialainen disaini tulee rajusti esille mielipiteitä jakavan etulokasuojan, etulyhdyn ja piikikkään tankin muotoilun osalta. Nuda nimikin jo sen kertoo, että nyt ollaan täysin alasti liikkeellä ja kaikki oleellinen tekniikkaporno tuodaan näkyvästi pyörässä esille. Tämä nykyään BMW:n omistuksissa oleva yritys on noin 70 vuoden jälkeen lähtenyt tekemään jälleen katupyöriä taviksille. Myös vilkunkytkin oli hassusti normaalia alempana ja peukku osui heti töötin nappiin, päästäen ilmoille nolon ilmoituksen; hei katsokaa turakainen tangon takana… Teksti: Janne Uskali Kuvat: TDB Venttiilikoppa on maalattu punaiseksi, erikoinen ratkaisu tehtaalta. 2mm isommalla porauksella, 5.4mm pidemmällä iskulla, jolla kuutiot kasvoivat noin 100cc ja monella muulla pienellä sylinterinkanteen liittyvillä muutoksilla. 5 29. Moottoria on vain vähän piristetty Husqvarnan puolesta mm. Sekä tietenkin oleellisella erolla BMW:hen, Nudan moottorin sylinterien välinen sytytys tapahtuu 315 asteen välein, poiketen BMW:n normaalista 360 asteesta. Ohjaustankoa jouduimme vähän säätämään pystympään, jonka jälkeen ajoasento oli varsin supermotomainen, eli hyvä. Nuda kulkee vakaasti ja kapean satulan päällä on helppo pyöriä. Tällä muutoksella saadaan moottoriin selkeästi lisää luonnetta. Nudaan on lainattu suoraan vanteet, jarrut ja moottori BMW:ltä. Uutta Husqvarnan katupyörää markkinoidaan jo tehtaalta lähtien varsin B-henkisesti, vai kuinka itse ymmärrät heidän tekstin: ”Husqvarna Nuda 900, Mistreat The Streets!” Tätä pyörää ei ole suunniteltu sulautumaan massaan ja antamaan normaalien Bemari-homosohva-kuskien yleistä hyväksyntää huolto-asemien pihalla. Hussen pyörän valmistushistoria alkaa aina vuodesta 1903 lähtien
Kiikutimme juuri sisäänajetun Husqvarna Nuda 900:n, Samin Autopajalle Dynoon. Prätkän hinta ei ole halvimmasta päästä, mutta totutusti italialaisesta designistä joutuu aina maksamaan vähän extraa. Kääntöpuolena oli tietenkin se fakta, että maantie tai motari-ajossa perse puutui todella nopeasti. Kaiken kaikkiaan Husqvarna Nuda 900 on varsin potentiaalinen pommituskone, jos pyörällä ei tarvitse lähteä motarilla 60kilometriä pidemmälle. Nudan moottori on varustettu kuivasumppuvoitelulla, joten sen pitäis kyllä kestää pidemmät loirottelut, mutta silti pidempien siivutusten jälkeen moottorista kuului pieni ylimääräinen sivuääni, joka vaimeni kyllä aina hetken päästä. Moottori on Rotaxin peruja. Malli: Husqvarna Nuda 900 Moottori: 898 cc rivitwini , kahdella kannen yläpouolisella nokka-akselilla, kuivasumppu öljynkierto, 13:1 puristussuhde. Dynolappu kertoi, että Nudasta löytyy moottorista tasan 99.7hevosvoimaa ja takapyörältä luku oli tasan 90.8hv. Niin tässä pyörässä ei ole ABS:ää ja hyvä niin. Vääntöä löytyy nätisti tyhjäkäynniltä alkaen, mutta paras kyyti löytyy vasta kun kierrokset pääset yli 6500rpm:ään. Liikkeelle lähtiessä huomaa välittömästi, että Nudan välitys on todella pitkä ja muuten niin nöyrä sekä vääntävä 900cc rivitwini vaatiikin lähtiessä vähän enemmän kierroksia. 31. Tämä oli hieman erikoista sillä mielestäni jarrutuntuma oli varsin olematon. Moottorin luonteen ja pitkän välityksen takia, pyörä ei vain tunnu niin terävältä mitä luvut antaisi olettaa. Takapyörä lyö etujarrua vasten joutavaa todella kevyesti. Pitkästä välityksestä johtuen etupyörä ei meinannut nousta ilmaan edes ykkösellä pelkällä kaasulla. Moottori tosiaan vetää varsin hienosti ja pitkä välitys huijaa tehon määrän tunnussa. Vääntökin löytyi mukavat 86.4Nm ja tämäkin takapyörältä. Etujarrukahvaa sai puristaa ihan reilusti, ennen kuin keula alkoi pureutumaan kunnolla tiehen ja takajarru taas meni yllättävän pohjaan ennen kuin takajarrun sai lukkoon. Olimme ennakkoon jo valmistautuneet ottamaan paljon hyviä Endo -kuvia Nudasta, mutta viileä asfaltti ja Nudan keula/etujarruyhdistelmä ei ollut asiasta samaa mieltä. Tiukoilla mutkabaanoilla Nudaa on ilo viedä vähän reippaammin ja korkeassa pyörässä ei tarvitse pelätä että kallistusvara loppuisi heti kesken. Toisin kävi, oli kiva olla kerrankin väärässä. Rivitwini -moottori tuntuu olevan tähän puuhaan kuin suunniteltu. Silti rivitwinissä ei tunnu mitään varsinaista tehopiikkiä, vetoalue on todella laaja ja tasainen. Ärrä -mallista löytyy vakiona Öhlinsin takaiskari, täysin säädettävä Sachsin etupää, Brembon monoblock radial jarrusatulat ja äänenvaimentajan, jota on kevennetty hiilikuitu-osin. Harmi, ettei tätä mallia päästy vielä kokeilemaan. Mystistä. Keulan nostattaminen vaati kytkimellä avustusta ja reilua kaasukahvan kääntöä. Pyörä ei puudu eikä stumppaa vaikka kierrokset putoisivat välillä lähelle tyhjäkäyntiä. Vaihteisto: 6-vaihteinen, märkäkytkin Tehtaan lupaama teho: 105hv @ 8500rpm BM dynotettu teho (kone): 99.7hv@8259rpm Tehtaan lupaama vääntö: 100Nm@7000rpm BM dynotettu vääntö (kone): 92.5Nm@6889rpm Runko: Putkimainen teräsrunko Etuiskarit: Sachs Up Side Downmalli, 48mm putkilla Takaiskari: Sachs, säädettävä malli Bensatankin tilavuus: 13L, varatankki 3L Tehtaan ilmoittama keskikulutus: 4,5L/100km Mittaristo: Monitoimidigimittari, kierroslukumittari analoginen Etujarrut: Brembon radial nelimäntäisillä satuloilla ja 320mm jarrulevyillä Takajarru: Brembon kelluvajarrusatula, 265mm jarrulevyllä Etuvanne ja rengas: 3,5x17” ja 120/70 ZR17 Takavanne ja rengas: 5,5x17” ja 180/55 ZR17 Akseliväli: 1495mm Istuinkorkeus: 870mm Kuivapaino: 174kg Värit: Musta Hinta: Hinta 13.890€+ toimituskulut. Tämä koeajossa ollut Nuda 900 on niin sanottu karvalakkimalli ja pistämällä 2300euroa lisää tiskiin, tilalle saa race-henkisellä värityksellä varustetun Nuda 900R:n. Paskarinkejä Hussella pyöritti kuin tyhjää vain. Jokaisella reippaalla etujarrutusyrityksellä, eturengas nostatti pelkän savupilven renkaan mennessä aina lukkoon. Lehtemme väki oli vakuuttuneita siitä, että luvatusta 105hevosvoiman moottoritehosta ei ole kuin osa todellisuudessa käytössä. Tämän jälkeen keulan kulmaa oli helppo säädellä nöyrän moottorin avustuksella. Kapealla satulalla oli helppo vaihtaa asentoa ja liukua tarpeen vaatiessa puolelta toiselle. Niinpä joudumme toteamaan, ettei Nuda ole ainakaan mikään etupyöräilyn kuningaslaite. Koeajossa ei tullut tilaisuutta kokeilla miten 900cc Nuda kelaa huippuja, mutta jos kuusilovisella askilla varustettu moottori kelasi kuitenkin hetkittäin vitosella yli 200km/h voidaan Supermoton ja katupyörän risteytyksen kulkua pitää ihan riittävänä. Pakaroiden puuduttua pyörän päällä alkaa kaipaamaan ajoasennon vaihtoa, mutta sekään ei kunnolla onnistu, sillä vasemman jalan kantapää ottaa välittömästi kiinni pakoputken lämpösuojalevyyn, joka on selkeästi liian lähellä jalkatappia. Ongelmaa ei varmasti esiinny jos bootsin koko on 38 tai sitä pienempi lasten kenkä. Tosin, huhu kertoo, että sellainen saattaa jo ensi vuoden mallissa olla vakiona. Ennen maahantuojalta lähtöä, varoiteltiin turhankin tehokkaista etujarruista, jotka ovat kuulemma maailmalla tuottaneet ikäviä yllätyksiä kaatumisen merkeissä. Etumaskin ja -lokarin muotoilu jakaa mielipiteitä
Kuvat: X-treme.fi Teksti: TDB Sladdi tanassa, sladissa! Puh! Olipa taas reissu. Tuttu V-max viimevuoden kisoista 32. Purkkiorjan paikka oli vapaana koko tapahtuman ajan. Old School -henkinen cafe racer piikkikumeilla. Potkukelkka rakettimoottorilla, kyllä tuuppaa! 10 pisteen kysymys: mikä ajoneuvo kyseessä. Huomaa etukatteen aerodynaaminen muotoilu
Viinaa valutettiin pieniin kuppeihin ja mellan ööliä nautittiin, sekä esitettiin teininlailla kännistä. Paikalla oli myös yleisöä viihdyttämässä useita suihkumoottorein varustettuja ajoneuvoja, joiden pelkkä ääni saa varomattoman moottoripään laukeamaan pitkiin kalsareihinsa. Yllättävän hyvä meno noinkin hirveässä paikassa, kuin Ruotsi! Btw: Speed Weekendin tuloksia emme kovista ponnisteluistamme huolimatta saaneet käsiimme ja suuret pahoittelut siitä. Muistutetaankin vielä tässä vaiheessa, että tapahtuma ajetaan jäällä, jossa hivenen suurempikin tuulenpuuska voi aiheuttaa infernaalisia spinnauksia. Jo perinteeksi muodostunut Speed Weekend käytiin jälleen kerran uljaissa talvimaisemissa Orsassa. Eikä esim. Vaikka kuljemme jo kovalla sykkeellä kohti kesän kortin menetyksiä, niin muistellaan hetki pieni erästä talven kovinta kaahaustapahtumaa naapurimaastamme Ruotsista. Illalla hotellilla laitettiin taas suonikohjuihin veri virtaamaan. 33. 6-1 ja poika saunoo. Keli ei suosinut tehokkaita pelejä, kun jää suli alle. Tämä kombo aiheuttikin usealle kuljettajalle hivenen ylimääräistä duunia, yrittäessään pitää laitteet räpylässä. nohevat järkkärit oli hoitanut tonteille kunnon varikkopuitteet voimavirroilla, kahviloilla, näyttelyalueella ja muillakin herkuilla. Kilpailun alkaessa tuuli voimistui ja aurinkoi painelikin reggae-miehen lailla pilveen. Kiukkuisen oloinen Rykkönen oli of course, ahdettu. Orsahan on osa taalainmaata, joka sijaitsee noin neljän tunnin ajomatkan päässä Tukholmasta, kun painelet kohti Norjaa. On monenmoista prätkää, niin kiihdytysmopoa, katumopoa, chopperia, kuin myös crossimopoja, piitkillä jääratapiikeillä varusteltuina. Speed Weekend järjestetään lanatun järven rannalla, johon nämä em. Tällä kertaa käytössä oli kaksi rataa, joista toinen hivenen pidempi ja toinen kuten ehkä osasit jo arvatakkin, hivenen lyhyempi. Tapahtuman järjestäjät ovat tuttuja kasvoja useiden Road Racing sekä Drag Racingkisojen taustalta Swedulasta, joten hyvin järkätty tapahtuma oli jälleen tiedossa. On sporttiautoja, kiihdytysautoja, performance -autoja. Turbo-Suzukissa on mielenkiintoinen rengastus. puutteita turvallisuudessa, tai muissakaan järjestelyissä ollut tälläkään kertaa. Sweduissa on yleensä hieman leudompi talvi, kuin meillä kotosuomen inuiiteilla. Tänä vuonna sää oli selkeä ja kaunis aina siihen saakka kuin itse tapahtuma oli tarkoitus aloittaa. Totta kai jäämönkkäristäkin pitää löytyä ahdin. T. Kalustoa tässä huimassa tapahtumassa on laidasta laitaan. Päivän ohjelmaan kuului pääasiassa ”lentävän kilometrin” kiihdytyskisat, joissa nopeudet olivat parhaimmillaan 250 km/h paremmalla puolella, joten eipä siellä taas paljoa päätä palellut
Amerikassa ei päitä palele. Kaunis malli kyydissä, salilla treenatut hauikset, pimpattu Kawasaki alla ja lompakko täynnä dollareita. Toisilla on vain paremmin asiat... 34
RT:n kilpiteline kiinnittyy oikeaan takajalkatappiin, HD -tyyliin. Sitten on myös KIBS (Kawasaki Intelligent anti-lock Braking System), jota pidetään kaikista pienimpänä ja monimutkaisimpana ABS –järjestelmänä markkinoilla – ja onkin luultavasti juuri sitä, mitä tarvitset kun luistonesto on pois päältä ja sulkijalihaksesi alkaa hellittää taittaessasi tiukkaa mutkaa. Ja vielä, kun BMW S1000RR teurastaa jokaisen japanilaisen sporttipyörän bavarialaisel la stiletillä ja lisäksi kaasuttaa pakoon 320km/h lasissa, niin on varmaan ihan suotavaa että Kawasaki alkaa perehtymään pyöriensä ulkonäköön. ja Öhlinsin iso mäntäsarja, sekä Öhlinsin iskarit luovat pyörälle ”suoraan-kilparadalta” lookin ja se varmasti tuo yhtä paljon faneja uudelle ZX-10R:lle, kuin myös pyörän 290km/h huippunopeus, ei sillä, että se ketään muuta kiinnostaisikaan, Kuvat & teksti: Clink Käännös: Juska Kovaääninen Slash Cut -vaimentaja on RT:n omaa tuotantoa. Paljon vähemmän huolestuttava ennaltaehkäisevä isku on se, kun Kawasaki San antaa Bob Fisherille esituotannostaan näytekappaleita, jotta pojat Roaring Toyz:sta voivat blingata viedä aivan uudelle asteelle niitä prätkiä, joista Kawan omat tiedemiehet ovat jo tehneet katujen ketterimpiä kulkupelejä. Mutta riippumatta kaikesta siitä sähkökikkailusta, aivan bränikkä 210bhp:n moottori, samaten uusi alusta, pyörät, jarrut jne. Ensimmäinen japanilainen valmistaja, joka tarjosi luistonestoa 2011 ZX10R:ään, oli S-KTRC (Sport Kawasaki Traction Control) ja asetuksissa oli kolme eri vaihtoehtoa; ”neitimäinen, normaali ja sankari”, bonuksena oli vielä ”vitun hullu!”, eli siis luistonesto kokonaan pois ja saat käyttää oikeanpuoleista rannettasi siihen, mihin se on tarkoitettukin. Vaikka Kawasaki ZX-10R on aina ollut nopea ja vaarallinen litranen pärrä, (myös varsin nopea tapa päästä maistelemaan sairaalaruokaa), niin se ei ikinä voittaisi kauneuskisoja – paitsi tietenkin jos kisat pidetään Albaniassa ja mukana olisi parrakkaita naisia. 35. RT:n päivittämä Kawasakin kajuutta. Ei, verrattuna vaikka Yammu R1:n virtaviivaiseen ja aggressiiviseen olemukseen, Kawasakin Kamikaze Kid näytti siltä, että ruma albanialainen parrakas vosu olisi piessyt sen kepillä
Varsinkin USA:ssa, missä eivät ainoastaan edellä mainitut lihavat yli 40-vuoti aat ukot himoitse Kawasakin uutta Bladerunneria, vaan myös tuunaajat jotka antavat prätkälle yliannostuksen kromia ja asentavat sellaisen swingin, että pyörät ovat eri aikavyöhykkeellä. ZX-10R menee luultavasti parhaiten kaupan lihaville yli 40-vuotiaille ukoille, joilla on yhteensopivat nahkareleet. Loppujen lopuksi, ajaisitko mieluummin ZX-10R:ää tiukoissa kurveissa paskoessasi housuun, samalla hikoillen nahkapuvussasi ja toivoen, että S-KTRC ja KIBS pelastavat perseesi. Luistonesto… Kuka sitä tarvitsee. kuin kilpakuskeja. Vaiko ehkä mieluummin porhaltaen pitkin siltaa aurinkoisessa Floridassa, samalla kun herkkupeppu-Misty roikkuu vyötärössäsi kiinni, kuin teini-ikäinen nymfomaani. Ja juuri siinä Roaring Toyz astuu kuvaan, James Bondin tunnarin ”Nobody does it better” sanojen mukaan päätti Kawasaki pestata Bob Fisherin ja antaa tälle ZX-10R:n, sekä vallan tehdän prätkästä niin pitkä ja kiiltävä kuin hän vain halusi. Juuri edellä mainitun tapahtuman takia Roaring Toyz valmisti pyörään mahdollisimman paljon pientä silmänruokaa; peilit, gripit, jalkatapit, iskarien kannet, sylinterien suojat jne. Onneksi viimeisin alumiininen yksipuolinen swingi oli juuri tullut ulos Roaring Toyz:n CAD –koneesta ja niin myös erikoisvalmistetut mustat anodisoidut osat, sen takia ”onneksi”, koska Kawasaki antoi projektille aikaa vain pari viikkoa, ennen kuin sen pitäisi jo olla näyttelyssä Daytona Bike Weekissä. Roaring Toyzin hunajakenno -mallinen yksipuolinen swingi on jonkin sortin taideteos 36. Prätkään tuli myös PM –renkaat ja Ryan Hathawayn shokeeraavan tyylikkäät maalipinnat… Mukana tuli myös herkulliset kaksoset Misty ja Kristy
Tätä askarreltiin heti alusta asti enemmän tosissaan ja keväällä pajan ovesta putkahti pihalle oranssi-valkea karamelli pyörä Bad-Bikes maskeineen ja Z1000 sinkkuperineen. Rälläkkä lipsahti kuitenkin heti kunnolla, tuloksena helmiäis-oranssi taistelija 1-paikkaisine R1 perineen. Tämä 636:n kauppa oli ehkä nopein koskaan tekemäni; kaupat sovittiin puhelimessa ja junailin itteni pyörää hakemaan Seinäjoelle. Seuraavana talvena tuli Bad-Bikesin kilkettä eteen ja taakse ja sitä seuraavana keulaksi 636B:n USD ja vanne/jarruosasto -00 9R:stä. Bladen jälkeen pihalla kävi hetken pikku-Hornet joka vaihtui syksyllä -07, Minun mittapuulla, uudenkarheaan ER-6n:ään. Tarinan ja pyörän takaa löytyy iloinen ikämies Oulun seudulta. tempun vuoksi yläkatteesta piti viipaloida pois peilit ja pätkä muovia/ häkkiä. mitta täyteen Lypsykoneen kanssa. Erri saikin olla projektoitavana seuraavat 3 talvea, ensin vaihtui väri ja se sai nimen ”Lypsykone”. Teksti: J-P Savilaakso (Northernfighters.com) Kuvat: Merja Ruotsalainen / projektikuvat J-P:n arkistosta 38. Pitkän ja sitkeän kaupustelun tuloksena Lypsykone lähti elokuussa -10 uuteen kotiin ja pari päivää myöhemmin tilalle ilmestyi 636B. Ok pyörä omiin tarpeisiin, eikä mitään vikaa, mutta kolmen talven rappauksen jälkeen vain tuntui siltä, että sen kanssa on tekemiset tehty, niimpä tilalle oli pakottava tarve saada uusi uhri. Rakenteluhommat on kiinnostanu aina ja fighter/ B-touhuun törmäsin vuosituhannen alkuvuosina kun saksasta alkoi ilmestyä kuvia eka fightereista ja samoihin aikoihin levisi eka fighterit tänne keskisuomen yläpuolellekin. Sitten Kawa talliin odottamaan jatkojalostusta. Aika pian kotiin pääsystä Kawa pääsi maistamaan ensi kerran rälläkkää, kun ruuvasin vakiocliparien tilalle 10R cliparit käännettynä kolmion päälle ja ko. Jostain syystä Blade ei tuntunut yhtään ”omalle” ja mopo myyntiin. Ei kai sitä kannata edes koekäyttää pyörää ennen kauppaa, mikäli se ajamalla on paikalle tullut. Ennen kipsin lähtöä talliin saapui virheetön, täysin tehtaan kuosissa ollut -95 Blade. Tai no, välissä ehti pihalla käväistä yhden iltapäivän ajan -91 FZR600, joka tuli vaihdossa Lypsykoneeseen. Pyörien parissa on tullu räpläiltyä yhteensä noin pari vuosikymmentä, piikkiaikojen jälkeen oli pikku tauko ja suunnilleen vuosituhannen vaihteessa pihaan eksyi ensimmäinen isompi pyörä ja siitä saakka on touhuttu näiden vehkeiden kimpussa. pikku näpräämistä), kun tuntui että ei voi mennä muuta kuin pieleen, jos oikeasti jotain lähtee rakentamaan. Tällä setupilla ajoin vähäiset ajoni lumen tuloon asti. Ko. Junasta kävelin suoraan myyjän luo, kiersin pyörän, maksoin, allekirjoitettiin paperit ja heilautin kotimatkalle. Tyyli kolahti heti mutta tunaushommissa mentiin alkuun pikku viilauksilla (vilkkujen vaihtelua yms. Aikaa tuhlaantui ehkä 4-5min. Ostaja löytyi nopeasti Forssasta ja sittemmin Blade on saanut uuden Repsol-lookin ja vieraillut muutamissa tapahtumissa kohtuu näyttävästi. puhtaalta pöydältä ilman, että tarvitsee isommin funtsia mitä muovien alta löytyy. tuotos joutui lunastukseen jo puolivälissä ekaa kesää ja kuski kipsiin muutamaksi kuukaudeksi. Jep, pyörä oli kutakuinkin vakiokunnossa, eli pääsi toteuttamaan itseään ns. Rakentelu sai sitten kunnolla tulta keväällä -06, jolloin oli tarkoitus muuttaa sen aikainen PC25 helpoksi pirkkafighteriksi, eli etukatteet pois ja crossitanko. Tuossa Lypsykonen rakentamisen tiimellyksessä potkin parin kaverin kans syksyllä -08 pystyyn Northern Fighters -pyöräkerhon johon kuuluu tällä hetkellä abt 10 ukkoa Oulun seudulta. Ja sitten, elettiin kesää 2010 kun tuli ns. Lypsykone myyntiin ja ostoslistalle 636B Kawa
Enimpien osien haalinnan jälkeen pääsin tositoimiin jo marraskuussa, kun ei viittinyt räntäsateessa Laitetta pidempään pitää. Selvittiin molemmat säikähdyksellä, onneksi. Saman tien postia myyjälle, että toimittaako tänne pohjolaan, ja jos toimittaa niin paketti kohti Suomea. Kesä 2011 meni ilman murheita arkiajossa. Pikkusen holkkien sorvausta toki oli tiedossa. Maski ja loksu löytyi Megatecin mallistosta ja bugspoilerin malli taitaa olla niin ikään lähtöisin Bad-Bikesilta. Peräksi valikoitui ensin BadBikesin pitkä Extreme, mutta jossain kohtaa alkoi ajatus pitkästä perästä potkimaan niin paljon vastaan ja oli pakko laittaa Super Shorty tilaukseen. Aika perus-settiä, siis niin kuin oli suunniteltukin. Muutama pikainen ruuvaustuokio pajalla ja pyörä oli luovuttanut katteet sekä turhat kilkeet myyntiin. Vanteista puuttui jarrut ja vetopakka, niin sai kalastella hieman lisää kilkkeitä. Aika nopealla tahdilla pyörä oli taas muttereina pitkin tallia ja kaikki metallikilkkeet purettiin, putsattiin ja iso osa kävi sooda/lasikuulapuhalluksessa. Nettiä kahlatessa sattui Italian Ebayssä silmään siedettävän hintainen, liki uus setti pinnavanteita retro-kumeineen parin vuoden ikäisestä Ducati GT1000 Sport Classicista. Vanteiden lisäksi vaihtolistalle päätyi maski (Megatec kiertoon, tuttu ja turvallinen Bad-Bikes Xtreme Factor tilalle) ja cliparit. Jarrulevyt (320/245mm piparit) löytyi sopuhintaan F-Specistä ja vetopakka, sekä takajarruhilut Saksasta. Monen kokeilun jälkeen ohjaustangoksi päätyi vakio-cliparit kolmion päälle käännettynä. Ensimmäisen talven ohjelmana oli muuttaa pyörä perus-fighteriksi. Samaan aikaan kun purin pyörää, etsin kuumeisesti uutta klassisempaa väriä. Ketjulinja esim. Jakkarassa ekan kerran telttapatjaa ja loppumatka meni perse hieman ruvella. Nyt tuli 50mm korottavat kiinacliparit, käännettynä edelleen. Reissua varten vaihoin cliparien tilalle korkeammat raiserit ja dragbarin, joilla mentiin loppukesä. Ennakko-odotusten mukaisesti ne istui hyvin, kuin nokka päähän ja sovittaminen kaiken kaikkiaan näytti suorastaan naurettavan helpolle. Viimeistelymaalaukset oli tässä kohtaa suunnittelua täysi mysteeri. osui noin puolen sentin päähän ja akseleiden puolesta jne passasi suoraan. Alusta asti oli visio, että tyylisuunta vois olla ”fighter meets caferacer” tms. Päässä pyöri vain että päävärin on oltava vaalea, josta päädyin pitkään vanhoja trackeri/caferacer kuvia, sekä RAL karttaa pyörittelemällä loppuviimein kerma-mustaan väritykseen. Tekstejä tehdessä piti keksiä pyörälle nimi ja kun en mitään fiksumpaa keksiny niin maalautin siihen, että ”Laite”. Takanapa siirtyi maalauksen yhteydessä sen 5-6mm ketjulinjan 39. Pintaan Audin kartasta hieman muokattu helmiäis-ruskea, puolikiiltävä lakka (mattalakka piti tulla, mutta sekaannuksen vuoksi pintaan tuli puolikiiltävä ja se jäi, kun aikaa uusintalaukkaukselle ei ollut ennen ajokauden alkua) ja hieman vintage tyyliset drybrush-scallopit, straipit, sekä graffiti/surfer-tyyliset tekstit ja race-numerot. Jo kesä-heinäkuussa alkoi uuden lookin suunnittelu. Pyörä ei edes ehtinyt kuivaa räntäkerroksesta kun alla oli jo pinnavanteet. Pääsi etujarruletku lokarin ja renkaan väliin (tästä lähin revin ensimmäisenä ne vakioletkut mäkeen!) vetäen etusen hetkeksi lukkoon, josta pikkuinen “mitä vittua!?!?” -tilanne ja veto tien laitaan, takaa tullut matka-Cebari ojan kautta takas tielle. hieman retro-henkinen lookki. Pinnavanteet on ollu jo aikasemmin mielessä, mutta jääneet hintansa takia ostamatta. Pinnat sekä navat tulivat mustalla, kehien saadessa kerman värin. Ainoastaan koneelle en tehnyt mitään muuta ehostusta, kuin maalasin sivukopat mustaksi. Tai no, heti vappuajossa koitin herättää pahennusta, kun en muuten osaa, niin kiilailemalla muita ojaan... Vanteet purettiin myös ja maalattiin. Ja perinteisesti piti tuota Laitettakin käyttää Norjassa touringin merkeissä
Muutama aikaisempi mopo on tullut itse roiskittua (mm. ”hatusta vetämällä”. Muut osat lajittelin musta/kerma -laatikoihin ihan ns. heiton vuoksi ja jarrulevyjen alle piti tehdä muutaman millin spacerit, niin välttyi satuloiden sivuttaissiirtelyltä. Sieltä suunnasta näytettiin vihreää valoa ja pääsiäisenä reissautettiin pyörää Messukeskuksessa ja maanantaina todettiin, että ei menneet ideat ihan reisille, tuliaisina MC Heaven Top 10 (B-Hell Top 5). Katteet ja tankki on maalattu samalla kerman sävyllä mitä käytettiin pulverissa, mutta mattalakalla. 1 suuntaa menneisyyteen Uutta ergonomiaa konttoriin Muttereiksi laatikoihin... Jauhemaalaus ei mennyt rungon ja svingin osalta ihan putkeen ja ne piti pariin kertaan maalauttaa uudelleen, vaikka kaikki hoidettiin alusta asti niin kuin maalaamo ohjeisti. aihio. No, vaihdoin puljua ja osiin saatiin väri päälle. Maalaamo totta kai pesi hommassa kätensä tulematta yhtään vastaan 2:sta turhasta puhalluksesta ja toteamalla että ”semmoista se välillä on vanhojen osien kanssa”. Olen käyttänyt jo muutaman vuoden tangonpääpeilija snake-eye tangonpäävilkku -yhdistelmää ja toistaiseksi tässäkin on sama setti. “Laite” tekstit jätettiin nyt pois ja numeroiden seuraksi tuli Bonnevillen luokittelua matkiva koodi-rimpsu old-skuul / racehengen mukaan. Nopea muutos stunt-lookkiin heti oston jälkeen Pakkausmuovien alta paljastuu... Laite ver. Tämmöisellä setillä mennään kesä 2012 ja ensi kevät näyttää onko Kawa vielä samassa kuosissa vai jossain ihan muussa... Pyörä oli nipussa ja perusmaalattuna jo hyvissä ajoin helmikuussa ja pääsin funtsimaan viimeistelyjä. Vipuina on vakiot lyhennettynä ja hieman muotoiltuina. Blade ja Lypsykoneen maalit x 3), mutta totesin että parempi antaa ammattimiehen ruiskia, jos oikeasti hyvän haluaa. Taas nettiä kahlaamaan ja tulostelemaan kuvia vanhoista 60-70-lukulaisista caferacereista ja trackereista. Ja nyt kun mopo oli siis suhteellisen ajoissa valmiina, niin tuli ajatus että kelpaisiko se ACS:n B-Helliin näytille. Uusi tyyli alkaa hahmottumaan 40. Näyttelyhommista olen ollut kiinnostunut aina ja Lypsykonetta jo tuli useampi kerta näyttelytettyä, sekä tätä Laitetta viime kesänä. Monen pyörittelyn, ideoinnin, teippaamisen ja piirtämisen jälkeen päädyimme aika simppeleihin vintage -tyylisiin kulutettuihin vauhtiläiskiin ja vähän viivoja sinne tänne. Katteiden maalauksen jätin saman kaverin harteille joka hoiteli edellistalvenkin maalauksia ja veti straipit jne
41
Tilauksen voi hoitaa tällä kortilla tai e-mailina tilaus@bomber.fi Puhelimitse arkisin 10-14 p. 09-223 5215 tai netistä www.bomber.fi/shop Lehdet toimitetaan postiennakolla ja hintaa postikuluille tulee 7 e Tilaajan nimi: Jakeluosoite: Postinumero ja -paikka: Puh./e-mail: Lehti 4/2007 1/2008 5/2008 6/2008 3/2009 6/2009 2/2010 3/2010 4/2010 5/2010 kpl 6/2010 1/2011 2/2011 3/2011 4/2011 5/2011 6/2011 7/2011 1/2012 2/2012 3/2012 Bomber Oy maksaa postimaksun Tuotteet / Bomber Magazine Tunnus 5014367 00003 VASTAUSLÄHETYS 4/2007 1/2008 5/2008 6/2008 3/2009 6/2009 2/2010 3/2010 4/2010 5/2010 6/2010 1/2011 2/2011 3/2011 4/2011 5/2011 6/2011 7/2011 1/2012 2/2012 3/2012
Bomber Magazine fani-paita, Koot S-XXL Tilaajahinta18,00€ Ei tilaajahinta 23,00€ Bomber Magazine fani-huppari, Koot S-XXL Tilaajahinta 64,00€ Ei tilaajahinta 69,00€ Bomber Magazine pilotti Koot XS-XXXXL Tilaajahinta 99,00€ Ei tilaajahinta 115,00€ Bomber Magazine fani-toppi, Koot XS-XL Tilaajahinta 18,00€ Ei tilaajahinta 23,00€ Bomber Magazine”Warning” Hotpants, Koot S, M, L Tilaajahinta 15,00€ Ei tilaajahinta 20,00€ Bomber Magazine ”White” fani-paita, Koot S-XXL Tilaajahinta18,00€ Ei tilaajahinta 23,00€ 46
Bee-One Blow Me huppari, Koot S-XXL Tilaajahinta 74,00€ Ei tilaajahinta 79,00€ Bomber Magazine fani-toppi, Koot XS-XL Tilaajahinta 18,00€ Ei tilaajahinta 23,00€ Bee-One t-paita Koot: S-XXL Tilaajahinta 27,00€ Ei tilaajahinta 32,00€ Bee-One ”Blow Me” t-paita Koot: S-XXL Tilaajahinta 27,00€ Ei tilaajahinta 32,00€ Bee-One ”Self Made Kustoms” t-paita Koot: S-XXL Tilaajahinta 27,00€ Ei tilaajahinta 32,00€ 47
Bandit ”XXR” Matta Koot: S-XXL Tilaajahinta 269,00€ Ei tilaajahinta 299,00€ Bandit ”XXR” Gloss Koot: S-XXL Tilaajahinta 269,00€ Ei tilaajahinta 299,00€ Bandit ”XXR” Race Koot: S-XXL Tilaajahinta 289,00€ Ei tilaajahinta 319,00€ Bandit ”Crystal” Matta/Gloss Koot: S-XXL Tilaajahinta 349,00€ Ei tilaajahinta 379,00€ Bandit ”Star Jet” Koot: S-XXL Tilaajahinta 79,00€ Ei tilaajahinta 99,00€ Bandit ”Race Jet” Koot: S-XXL Tilaajahinta 79,00€ Ei tilaajahinta 99,00€ Bandit ”777 Jet” Koot: S-XXL Tilaajahinta 79,00€ Ei tilaajahinta 99,00€ Bandit ”Classic Jet” Koot: S-XXL Tilaajahinta 79,00€ Ei tilaajahinta 99,00€ Bandit ”Jet” Koot: S-XXL Tilaajahinta 69,00€ Ei tilaajahinta 89,00€ 48
Tilaus on sitova! Tilauksen katkaisu laskutusjakson päättyessä Bomber Magazinen toimitukseen, puhelimitse arkisin 09223 52 15, e-mail: tilaus@bomber.fi tai postitse: Bomber Magazine, Sahaajankatu 43, 00880 Helsinki. Kestotilaus hintaan 49€ Vuoden määräaikaistilaus hintaan 54€ Bomber Magazine tarra Iso Tilaajahinta 3,00€ Ei tilaajahinta 4,00€ Bomber Magazine tarra Pieni Tilaajahinta 1,00€ Ei tilaajahinta 2,00€ VERKKOKAUPASTA LÖYTYY MYÖS MMAF:n ja SMOTON SUPPORT-TUOTTEET 49. Määräaikaistilaus päättyy automaattisesti seitsemän numeron jälkeen. Toimitusaika 2-3 viikkoa. Tuotteet / Bombermagazine Tunnus 5014367 00003 VASTAUSLÄHETYS Puhelimitse arkisin 10.00-14.00: p. 09-223 5215 TILAA TUOTTEITA SEURAAVASTI: Tilaajan nimi Jakeluosoite Postinumeroja paikka Puhelin ja e-mail Tuote Koko kpl Kyllä, olen Bomber Magazinen tilaaja Kirjoita taulukkoon tuotteen nimi, vaatteen koko, kappale määrä. Saatuamme tilauksesi lähetämme laskun, joka on samalla tilausvahvistus. Hinta kestotilaukselle on 49€/7 numeroa ja vuoden määräaikainen tilaus 54€/7 numeroa. Bomber Oy maksaa postimaksun Tilauksen maksajan nimi Jakeluosoite Postinumero ja -paikka puh./e-mail Lehden vastaanottajan nimi (mikäli eri kuin maksaja) Jakeluosoite Postinumero ja -paikka Bomber Magazine ilmestyy seitsemän kertaa vuodessa. Bomber Oy maksaa postimaksun Tuotteet / Bombermagazine Tunnus 5014367 00003 VASTAUSLÄHETYS Tuotteet toimitetaan postiennakolla ja niihin lisätään postimaksu
Oman mielipiteeni asiasta kävin nätisti tuomareille selittämässä (Fucking idiot, if you can’t see what’s happening under your nose maybe you should buy a pair of glasses) ja siitä sitten napsahtikin kirjallinen varoitus “Tuomariston jäsenen kunnioittamatta jättämisestä”. Hetken aikaa siinä pohdin itekki, että mitä helvettiä nää muut täällä tekee. No heräsin sateen ropinaan aamulla ja hymy oli mitä levein. Italian mestikkaan pääs lähtee hyvin mielin, koska testit oli menny hyvin ja tiesin, että vauhti on kohallaan! Ja lauantaina reeneissä se sitte tuli muillekkin selväks! Olin koko päivän aika suvereeni ja niin se homma meni sunnuntainakin. Voitin molemmat erät aika helposti ja olin tietenkin tosi tyytyväinen! Mikäs sen mahtavempaa, kuin alottaa uus kausi uuden tiimin kanssa voitolla. No mutta mullehan se voitto kuitenki maistu ja oli ihan hyvä näpäytys kanssakilpailijoille, että vaikka yritätte fiilungilla pärjätä ni ei se mua pysäytä! Kolmanteen erään pääsinkin sitte lähtemään paalulta ja siinä ei paljoo tarvinu ajaa, vedin sellasen kevyen 20 sekunnin eron toisena olevaan ja sitte vaan ajelin. Tässä vaiheessa ei muuta kun leuka alas ja kohti uusia pettymyksiä! Tällä, niinkuin edellisilläkin kausilla kaikkeni annan ja katotaan mihin se riittää, mutta tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että riittää pitkällekkin! Kesä on Suomeenki kovaa vauhtia tulossa ja monet on varmaan ekat kumit saanu jo katuun vedettyä! Pidetään järki päässä ja kortti taskussa, soronoo! MH #131 50. Elikkäs eka Italian mestikka ois takana ja niin myös eka MM. sijaan ja 19 pistettä eroa kärkeen. Osakilpailua ei ollu enää mahis voittaa, koska ensimmäisestä erästä napsahti pyöreät pistettä meikäläisen tilille, ni ajattelin sitten, että ajetaan se toinenki erä herran hallussa ja katotaan miltä maalissa näyttää. Suunnilleen 30min ajoin pyörällä ja ajoin 0,8sec kovempaa pelkällä asvaltilla, kun hondalla niin ei siinä paljoo tarvinut miettiä, että haluanko sellasen vai en, ku ne kysy! Ainoo mikä jännitti oli se, että ne kerkes tehdä omat pyörät vasta ekoihin MM:iin, jotka oli parin viikon päästä Italian Ottobianossa. Maalissa eroa toiseen oli 13 sekuntia ja viimenen ja toisiks viimenen kierros oli 4 sekuntia hitaampi ku toisena olevan. No, se riski kannatti kummiski! Lauantaina olin harjoituksissa 1 ja 2, mutta sitten aika-ajoon tuli vähän ongelmia ja taisin olla vasta 6. Siinä sitten tuli mekaanikko neuvomaan, mitä tehä uuden pyörän kanssa, jossei se lähe käyntiin, kun TM:ssä on vähän erilainen toi käynnistysprosessi, kun muissa peleissä. Mutta oli se niin hyvän tuntunen, että riski oli otettava ja lähdettävä kylmiltään uudella pyörällä MM:iin. Snadi kyrpä otassa oli jo siinä vaiheessa ja se oli sitte kaikki tai ei mitään -meininkiä, kuitenki aika hyvin pääsin porukasta ohi ja olin maalissa 2! Nopein kierrosaika oli 2sekuntia nopeempi, ku toisiks nopeimman aika, ni oli sitä aika haipakkaa laskettu muna otassa menemään! No kuitenkin maaliin tultuani selvis, että mut oli hylätty kun oli tehty protesti mua vastaan ulkopuolisen avun saannista. Päivä meni siis ajollisesti hyvin, mutta tuloksellisesti päin persettä. Pyörä sammu itestään ja en saanu sitä käyntiin, jouduin työntämään radan viereen ja jatkoin pyörän polkemista, jos se lähtis käyntiin. Kaks erävoittoa ei riittäny tuloksissa kun 4. No hylkäys ei kauheesti sitä kyrpää otsasta kadottanu ja meillä kun on se käytäntö, että toiseen erään lähetään ensimmäisen erän tulosten mukaan ja kolmanteen erään toisen erän tulosten mukaan, niin lähin sitten näppärästi TAAS viimeseltä paikalta. Täytyy siis loppukausi puristaa, että saa kurottua piste-eron kärkeen kiinni ja sais sen Red Platen haltuun! Nyt ei ainakaan oo pyörästä kiinni, jos miehessä vaan eväät, mutta ainakaan näiden kahen ekan kisan perusteella ei pitäis jäädä miehestäkään kiinni! Tätä turinaa lukiessanne on toinen Italian mestikka ajettu jo ja toivottavasti voitin senki! Tosin, voisin koittaa jotain ohjelmaa järjestää sielläkin, että on teillä ees jotain luettavaa! Tiiminä siis edelleen SHR Supermoto www.shrsupermoto.co.uk vaikka pyörä vaihtukin Factory TM:n. No kuitenkin sain pyörän neuvoilla käyntiin ja pääsin matkaan, muut kerkes just lähteä ja lähin viimesenä perään. Aika-ajot ajettiin kuivalla ja sitten illalla alkoikin satamaan ja tiesin, että jos sade jatkuu niin sunnuntaina ei pitäis olla mitään ongelmia voittaa. Kummiski MM sarjaa ajetaan ja kaverit tulee selkä edellä vastaan, ihanku ajais ekaa kertaa vesisateessa. Yksityistiimeissä on se hyvä puoli, että saa ajaa sillä vehkeellä, millä haluaa jos on hyvää pataa pomon kanssa. Meillä on ulkopuolinen avunanto kielletty, mitä ei määritellä missään, että onko suullinen avunanto kiellettyä vai ei. Tähän asti ajoin siis Hondalla ja sitte sunnuntaina TM -tehtaan kaverit tuli kysymään, että haluisinko koittaa niiden pyörää, sanoin tietenkin, että miksipäs ei ja maanantaina sitä sitten kokeilin. Tosin sekin hymy sitte hyytyi aika nopeasti, kun ekan erän lämmittelykierrokset oli ajettu. Aikamoisella aggrella porukkaa ohittelin ja ennenku huomasinkaan olin jo ekana
Valvontaa siis tultaneen, kuten poliisi on propagandassaan kertonutkin, suorittamaan muun liikenteenvalvonnan yhteydessä. Onko laki itsetarkoitus. Missään edellämainituista tilanteista ei melutasolla ole mitään väliä, eikä poliisin tarvitse nähdä edes desibelimittarin esille kaivamisen vaivaa. Säädetäänkö lakeja, jotta niiden noudattamista voitaisiin valvoa, vai pyritäänkö lainsäädännöllä kehittämään yhteiskuntaa. Kilpien viennistä ja sen oikeutuksesta MMAF on poliisien kanssa eri linjoilla. Ja asiat, jotka muuten kannattaa ihan oikeasti sisäistää, ovat 1) jos putki ei ole e-hyväksytty, vaikka pyörä on tyyppihyväksytty, 2) jos putki on e-hyväksytty ja pyörä tyyppihyväksytty, mutta putkea on muutettu (killeri pois, vaimenninta lyhennetty tms.,) tai 3) jos ei-tyyppihyväksytyn pyörän putkimuutosta ei ole muutoskatsastettu, ei itku auta. Meluja ei tarvitse edes mitata. Tämän Daytonan vaimentajassa lukee E-merkinnän sijaan ”NOT FOR ROAD USE”. Kilpienvientitoimivallan nimittäin perustaa kyseinen sääntö, eikä suinkaan ajoneuvolain 8 §. Missä on konstaapeli Reinikainen. Poliisin periaate on, että muutoskatsastamaton pyörä on katsastamaton ajoneuvo ja sellaisena ajoneuvolain 8 §:n mukaan käyttökiellossa. Eli loppujen lopuksi melut eivät olekaan se, joka kiinnostaa, vaan standardointivimmaisten virkamiesten keksimien hyväksyntien noudattamisen valvominen. Mikäli poliisia on uskominen, pitäisi mahdollisten mittausten tapahtua varsin väljin toleranssein poliisin puuttumiskynnys melun osalta on 3 dB, joka kattaa varsin hyvin erilaiset mittausepätarkkuudet ja -virheet. Tyyppihyväksytyillä homma muuten sama, mutta mittauskierrokset lukevat tyyppikilvessä. Toisaalta uusia pyöriä on paljon ja joka toisessa on aftermarket-putket kiinni, joten ei tarvitse kummoistakaan päättelykykyä ymmärtääkseen, ettei kissalan pojilla ole resursseja eikä intressejä jokaisen pyörän ratsaamiseen. 5 52. Itse melumittausten suhteen poliisit tuntuvat olevan järkevin suuntaviivoin liikkeellä ja mittauksen teknisessä suorittamisessa ei ole epäselvyyksiä. 5 Mittaustapa ei-tyyppihyväksytyille moottoripyörille kuvamuodossa. Kehotimme ystävällisesti poliisia kohtuuteen toiminnassaan, kilpien viennin taloudelliset vaikutukset ovat nimittäin helposti isommat kuin sakko. Riski seuraamuksista kuitenkin kasvaa, joten jos haluaa tutkainta vastaan potkia, olisi kuitenkin viisasta pitää hyllyssä orggisputket tai jotkut e-hyväksytyt putket killereineen päivineen mahdollista katsastuskäyntiä varten. Ongelma on uusien pyörien puuttuvien e-merkintöjen kanssa ja ne poliisia tuntuvat ensisijaisesti kiinnostavankin. Tätä estääkseen poliisi tulee mittaamaan meluja varmasti riittävän alhaisilla kierrosluvuilla (lue: tarvittaessa tyhjäkäynnillä), ainakin puheissaan. Itse mittaus ei siis ole ongelma. Laki on tässä kohtaa yksiselitteinen, mutta taas sopii kysyä, minne on maalaisjärki kadonnut. 3 desibelin puuttumiskynnys tarkoittaa toisin sanoen sitä, että lain mukaisiin 106, 103 tai tyyppikilven arvo +5 dB -lukemiin lisätään mittaustilanteessa vielä tuo kolmonen ennen kuin puuttumiskynnys ylittyy. Tutkaparista se, joka osaa kirjoittaa, voi siirtyä suoraan katsastusmääräyksen raapustamiseen. Tämä siis tarkoittaa sitä, että jos putkesta tuo autuaaksi tekevä tyyppihyväksyntäleima sattuu puuttumaan, ei meluja tarvitse edes mitata, vaan sanktio on välitön. Ainoastaan virheellinen mittauskierrosluku saattaa aiheuttaa harmaista hiuksia rajojen paukkumisen muodossa. MMAF ilmaisi kantansa jonka mukaan pitäisi huomioida sääntö ajoneuvon käytön estämisestä ja siihen sisältyvä harkintavalta aivan eri kantilta
53
Värivaihtoehtoja löytyisi vaikka muille jakaa, mutta me päädyimme perus-mustaan. Letkujen lähtö jarrupääsylinteriltä päätettiin aloittaa yhdellä letkulla ja se tulee suoraan alas oikealle jarrusatulalle, josta pidempää banjopulttia käyttämällä heitettiin etulokarin ylitse toinen letku vasemmalle jarrusatulalle. turhaan hyppää silmille. Tuleva teippi on kuulemma niin ohkaista, että se ei juurikaan peitä mitään naarmuja tai vanhoja tarroja, siksi pohjat tarvitsee olla suhteellisen sileät. Cliparien nostamisesta ja swingin jatkamisesta johtuen jouduimme, tai saimme hyvän syyn vaihtaa Kotarin orkkisjarruletkut teräspunosletkuihin. 54. He tuovat maahan englantilaista HEL Performance -merkkistä teräspunosletkua. Tälläiset oikean mittaisiksi kasattavat letkut löytyivät parhaiten Porvoon Mittaletku Oy:sta. Takajarruletkusta tuli pitkä kuin John Holmesin meisseli ja onneksi Kotarin swingissä on alkuperäisenä jarruletkun kannatinkiinnike, mikä toimi myös punosletkulle. Tai sitten tehdään vain tutkivaa journalismia poliisien putkien mittausmetodeista ja ajellaan Bee-DrifteRillä ihan tällaisenaan kunnes kilvet lähtee… Kuten projektin alkuvaiheessa jo päätimme, on pyörä tarkoitus yliteipata Customania.fi -yrityksessä, mutta sitä ennen lupasimme kuitenkin poistaa pyörästä orkkis -teipit. Eli koska pyörällä on tarkoitus kuitenkin vierailla myös kadulla, joudutaan putkistoon vielä puuttumaan ja keksimään joku Plan B. Näin pitkä jarruletku jää helposti hyvin rumasti roikkumaan swingin alle, tai sivulle, pahimmillaan se voi ottaa kiinni renkaaseen tai jarrulevyyn ja kulua huomaamatta puhki. Mustana letkut ei ns. Kuten jarrupenkissä jo huomattiin, oli uusi putkisto ”hiukan” kovaääninen ja ikävä kyllä pyörän tuonti ulko-ilmaan ei asiaa muuttanut miksikään. Äänimaailma pelkästään tyhjäkäynnillä on sellainen, että kymmenen metrin säteellä pyörästä joutuu huutamaan kaverille, jos haluaa keskustella. Osa Kotarin teipeistä olikin näppärästi ihan vain revittävissä irti, mutta osa teippien irroittamisesta vaati pientä hiomista, sillä tarrat olikin lakan alla
Etujarruletku lähtee pääsylinteriltä yhdellä ja oikealta jarrusatulalta vedettiin lokarin yli toinen lyhyt letku. 55. HEL Performancen takajarruletkua sai tilata metrikaupalla pitkän swingin johdosta. RC8R -teipit poistettiin ennen teipparille vientiä
Vihdoinkin oli aika päästä edes ihan pikkaisen kokeilemaan, miltä madallettu ja pidennetty RC8R toimii. Kuuleman mukaan pyörä ei tuntunutkaan enään niin kankealta, kun takapallo oli tulessa, eikä se takapallo kovin pitkään kestänytkään isolla vaihteella pyöritystä. maksaa. Tämä ei ollut mikään yllätys, mutta jos Bee-DrifteRilla haluaa liikkua esim. KTM Customania.fi teippaamon tiloissa, linssiluteena teippari Juuso. Projektipyörää ei ollut tässä tapauksessa mahdollisuus vielä viedä radalle tai kadulle, joten se varsinainen koeajojuttu tehdään sitten ihan erikseen, mutta sen voimme kertoa että kyllä sutii hienosti ja koneelle voi antaa ihan vapaasti happea, pelkäämättä että pyörä tulee silmille. kaupungin ytimessä, niin jonkin sortin rekka-yhdistelmä-kortti voisi olla hyvä omistaa. Avajaisten päätteeksi projektipyörämme takapää oli peittynyt sulaneesta kumista, jota sitten putsattiinkin seuraavat pari iltaa. Vaikka Bee-DrifteR olikin jo valmis vietäväksi teipparille, järjestimme Bomber Magazinen Shopin kevätkauden avajaisissa pienet näytösburnikset. 56. Heti ensimmäisenä kävi selväksi, että pyörä ei käänny pienessä tilassa. Koeburnikset ja käytöt suoritettiin Bomber Magazinen officen pihalla. Sitten onkin aika viedä DrifteRi teipparille ja jäädään innolla odottamaan kuinka tälläistä erittäin kulmikasta moottoripyörää pystytään yliteippaamaan ja mitä sen tekeminen mm
moottori alkaa hahmottua Kansiviritys J. Kosusen tekemä Evo X kansikin on löytänyt paikkansa Peräkate joutuu vielä laajennuksen alle Kuvat & teksti: Jouni Rissanen 58. Hand made männät tiimipäällikön pirrauksessa, ei hyvältä näytä 1
Takaisin tullaan n. suolaa ja likaa. TFM -kuljettajia Bonnevilleen lähtee Teemu Tenhula ja Jari Määttä. No se nähdään tietty vasta kun on ajettu, mutta kun jotakin pitää todeta, niin todetaan, että juuri sen verran, jotta tulos riittää ”Suomen nopein 2012” -titteliin. Suomessa annetaan mailille sen verran muille tasoitusta, että ajetaan 50kg lisäpainoisena. Se mitä Taxi tulee kulkemaan Bonnevillessä on arvoitus lähinnä alustana olevan suolan johdosta, joka ratana on uusi tuttavuus, mutta kyllä se sielläkin yhden ME:n verran kulkee. Säännöt sanoo luokassamme, M-AF-1650 tai MPS-AF-1650, jotta tankin tulee olla vakiopaikallaan mutta sen ei kuitenkaan tarvitse olla alkuperäinen. Luokka tosiaankin selviää vasta katsastuksessa, ollen kuitenkin joko M-AF-1650 tai MPS-AF-1650. Se ei kuitenkaan huoleta, koska niin ylivoimainen kokonaisuus TFM Taxi tulee olemaan kaudella 2012. Kauden 2012 moottorisuunnittelusta vastannut OAMKn inssiopiskelija Jarno Juntunen valvoo homman etenemistä Sisätankki odottaa maalaamoreissua OAMKn väki asentaa konetta dynoon 59. Meillähän kaudella 2011 tankki oli kuljettajan perseen alla ja tankin tilalla pelkkä kuori ja sen alla ATK -viidakko. Swingiin tehdään aukko, jota käyttäen saadaan koko swingin sisätilavuus täytettyä lyijykuulilla, eli suomeksi haulikonpanoksissa käytettävillä lyijykuulilla. vaihde, niin kuin varamoottorissakin on. TFM ryhmä lähtee 18.8 tietämillä ja loput TFM-OAMK väestä hiukan myöhemmin. F18 Hornet. Lisenssien ajaminen alkaa 26.8 ja 27-30.8 ollaankin sitten toivon mukaan tositoimissa. Lopuksi vielä sisätankki tinattiin perinteitä kunnioittaen, sekä koeponnistettiin ja nyt se odottaa maalaamoreissua. 10 litran tankki, (tankin min. Suomessa hinkataan mailia joka viikonloppu kesäkuussa ja välistä jopa arkenakin. Kaikki katteet tulevat vielä saamaan yllensä erikoiskäsittelyn niin Suomessa, kuin aina ennen vetoja Bonnevillessäkin. Täten paino pitäisi lisääntyä n. koko BUB säännöissä on 5litraa) ja sen muotoisena, että mahtuu boxit uudelle paikalleen sekä madallettu tankin kuori menee paikalleen. Tapahtuma BUB Motorcycle Speed Trials 2012 alkaa 25.8.2012, jolloin on lähinnä katsastukset ja tarkastukset niin tekniikalle, varusteille, kuin kuljettajillekin. viikko tapahtuman jälkeen. Hankittiin hitusen jatkettu, mutta muutoin vakio takaswingi, jonka muutos tulee olemaan lähinnä pitoa palvelevien ominaisuuksien parantaminen. Moottorin osalta jännäkakkaa meinasi lähinnä aiheuttaa muutamien osien venähtänyt toimitusaika, mutta osat saatiin kuin saatiinkin läjään juuri sen verran ajoissa, että OAMK:n moottorilabraan kone saatiin toimitettua sovitusti. Myös käyttämämme hiilikuituisen takakatteen jouduimme vaihtamaan kahteen vakioon joista rakennamme yhden 10lb ilokaasupullolle riittävän suuren takakatteen. Juhannuksena ajetaan siis kilpaa Kauhavalla Lentäjien Juhannus 2012 juhlilla, jossa yhtenä ohjelmanumerona on TFM Taxi vs. Muutamia pikku puutteita jouduttiin lähinnä iltaaikaan hakemaan Antin valinnasta ja siitä taasen kerran kiitokset Pietilän Antille, joka piti puhelinta auki 24/7 lähinnä meitä varten. Nythän tuossa moottorissa on tiheä 1. Viimeisenä tapahtumana Taxilla Suomessa on Joensuun kenttäajot kesäkuun lopulla. Männät jouduttiin hiukka viimeistelemään Oulun moottorikoneistamolla ja viimeinen silaus niihin vedettiin TFM tallilla pirralla. Ai paljonko Taxi tulee kulkemaan mailille Suomessa. Takahäkin kevyt aluversio, sekä Tiger Racingin sisälokasuoja vaihtui rautaiseen takahäkkiin, sekä Teemun tekemään hiukka vahvemmasta tavarasta tehtyyn sisälokasuojaan. Matkaan ollaan suunniteltu lähdettäväksi niin, että Taxi+tarvikkeet lähtevät heinäkuun lopulla ja 1. vaihde ja muut vakioita ja sen johdosta, kun kesän ajot Suomessa on ajettu ja kone käytetään kontrollipurussa, vaihdetaan vaihteistoon myös pidempi 5. Tehtiin siis alkuperäistä modaamalla kuoren sisään n. Näin saadaan mahdollisimman liukuva pinta, sekä pinta joka hylkii esim. Meni siis homma uusiin puihin, MoTeC boxit pois paikaltaan, hankittiin tiimivarastosta yksi ylijäämätankki ja laikka laulamaan. ja 6. 100kg, joten kun Taxin painoa on jo nyt muutoin nostettu 211kilosta 230kiloon, tulee Bonnevillen kokonaispaino tankattuna, 10lb kaasupullolla varustettuna, sekä 150kg lisäpainojen ansiosta olemaan luokkaa 380-390kg. 50kg, lisäksi joudutaan takarenkaan eteen ja swingin etuosan väliin valamaan lisäpainoa n
Bonnevillen osalta lopullinen lentorahtikin on vasta tarjousvaiheessa kuin muutkin matkanjärjestelyt. Samalla valmistellaan kuvausasiat myös ajan tasalle, jotta saadaan dokumenttia mahdollisimman laajasti taltioitua. syl. Saldona sattuneesta oli, 1. Jatkuu seuraavassa 5/2012 Bomber-lehdessä. Jo bensakarttojen ajovaiheessa tiedonkeruu näytti öljynpaineelle hitusen matalia paineita ja mielessä oli monen moista aina moottorin purkuun asti, tarkastettiin kuitenkin tiedonkeruulta viimevuoden 390,09kmh vedon öljynpaineet jotka oli 3,3bar eli ei kovin korkeat sielläkään joten Tiimipäällikkö teki lyhyen matikan johtopäätöksenä jotta jos kone kesti silloin kestää se nytkin eli ei muuta kuin penkittäjälle komento anna palaa. Mutta pysykäähän edelleen kanavalla, sillä kohta mennään kovaa. jonkun kiihdytyskisatallin kuljetuskalusto ja vermeet, mutta lopullisesti nekin on vielä auki. Kaikki menikin hyvin aina siihen asti kunnes +10000rpm kohdalla öljynpaineet romahti dramaattisesti seurauksena keleellinen räjähdys ja yli metrinen tulipallo moottorin ympärillä. Siinä sitten kahville odottelemaan savun hälvenemistä ja pääsyä tutkimaan jäikö mitään ehjäksi. Tosin asioilla on tapana järjestyä ja niin varmaan järjestyy nuo Jenkki -kuviotkin. Moottori käytetään lämpimäksi, vaihdetaan vielä kerran öljyt + suodatin, aloitetaan ns. Jenkeistä pyritään saamaan vuokralle esim. Carillo poikki leikaten lohkoon 5x20cm aukon, kampiakseli oli ykkösen kiertokangen kaulalta mallia H-profiili, Carillo oli leikannut lohkon lisäksi myös ryhmän alapään putkiosuuden halki, myös ykkösen mäntä oli ottanut itseensä ja haljennut. Ei muutakuin kipinkapin sammuttimia hakemaan, kuitenkin niin jotta palo oli sammunut ennen kuin kukaan ehti sisään labratilaan. Savut on jo otettu, mutta vielä muutama pikku juttu ennenkuin alkaa penkitys totisesti Päästiin vihdoin penkitys sessiossa siihen vaiheeseen, jotta tietoliikenne ym kommunikaati o moottorin, moottorinoh jauksen ja dynon välillä oli vaadittavassa kunnossa joten ei muuta kuin konetta kiusaamaan. sisäänajo ja pikkuhiljaa päästään ottamaan säädöt kohdalleen ilman kaasuja ja sen jälkeen kaasuilla aina kaasuprosenttia nostaen hakemalla hetkellinen maksimi, sekä se maksimi millä voi ajaa mailin, sekä se millä voi ajaa monta mailia. Onni onnettomuudessa oli se, jotta OAMK:lla penkityksen aikana kaikki henkilöt ovat toimistossa panssarilasin takana joten vältyttiin henkilövahi goilta sen ansiosta. Nyt on sitten pikana tulossa jenkeistä lohko ja veivi, ryhmä on Hollanniss a korjuulla ja kampiakseli korjattavana Suomessa, nähtäväksi jää ehditäänkö uusi kone säätää ennen kauden alkua vai joudutaanko aloittelemaan viimevuotisella ME koneella. Tunti ennen kuin tämä lehti lähti painoon, saimme tämän tiedotteen TFM:ltä 5. Niin tai näin nopeita koneita molemmat sillä entisessäkin koneessa se +410hp renkaalla ja se mitä räjähtänyt kone ehti itsestään ulos antaa, niin paljon enemmän oli vielä tulossa..
Heitin pienempää vaihdetta silmään ja annoin kaasua ihan olan takaa ja heittämällä Ooppelista ohi. Ilta alkoi siinä sitten tekemään tulojaan ja päätin lähteä kotia kohti. Kotona soittelin pääpoliisilaitokselle ja tultiin siihen tulokseen, että virkavirhehän se oli. Ajan pyörän jalkakäytävälle ja toinen poliiseista nousee autosta ja tokasee “Meillä on toinen tehtävä kesken, mutta tulit sen verta lujaa, että annas ajokorttis ja tuu hakeen sakko huomenna. Vittu, jumissa ollaan. Sillä siunaamalla hetkellä sama auto pisti discovalot päälle ja kaarsi eteeni, takana ja eessä auto, sivuilla liikenteenjakat. 61. Moro! Eli “Käry kävi” ja ajattelin siitä teillekkin kertoa Neljättä päivää oli kortti taskussa ja maantietä iloisin mielin siinä pyöräni kanssa nielin. Käännyin liikenneympyrään ja edessäni ajoi Ooppeli aivan törkeän hiljaa. Menin hakeen ajokorttiani takaisin, mutta 20 päiväsakkoahan sieltä tuli, valitukset tehtiin päätöksestä, mutta käteen ei jääny muuta kun paska maku ja 5,5vk ajokieltoo. Juuri kun palasin omalle kaistalle, vastaan tuleva auto väläytti lisäpitkiä. Sut on nyt määrätty kuukauden mittaseen väliaikaseen ajokieltoon, mutta kotiis voit ajaa”, yhtä nopeesti kun kaikki tapahtu niin samaa tahtia poliisit sitten lähti meneenkin. Ympyrästä poistuessa painoi Opel sitten lapun lattiaan, ja ajattelin näyttää, että kyllä tää pyöräkin lähtee
No, juuri näin Todd tekikin, huolimatta siitä että Stunt Wars piti sijoittaa kahdesti uusille alueille, ensin Lakeland Speedwaylle aikaisemmin mainitun kiitoradan läheisyyteen ja sitten myöhemmin Central Florida Racing Complexiin Orlandoon (jossa Stunt Warsin spektaakkeli edelleen vaikuttaa Toddin kahden entisen Team X-Treme-partnerin, Chris Nicholsin ja Adam Chumitan johtamana), missä Stunt Wars on edelleen kaupungin isoin stunttifestari. Olettaen, että syyttäminen “laittomasta seuraamisesta” on parasta (tai huonointa, riippuen näkökulmasta), mitä Lakelandin paskalakit keksivät, niin miksei tuotaisi kylään Amerikan kovimpia stunttikuskeja (tietysti mukanaan tuhansia faneja) ja aidattaisi heitä paikalliselle kiitoradalle kolmeksi syntien ja sekasorron sävyttämäksi päiväksi. Kun syytteet “laittomasta seuraamisesta” kumottiin oikeudessa naurujen saattelemana, päätti Todd järjestää pitkään suunnitteilla olleen hullun ja tietenkin vaarallisen stunttifestarin prätkille tähän pikkuruiseen kyläpahaseen, joka on siunattu niin pienellä geenikannalla, että jopa Lakelandin poliisiyksikön vammaiseksi haukkuminen olisi loukkaus kehitysvammaisia kohtaan. Kuvat & teksti: Clink Käännös: Juska 62. tunt Wars US-Open 2012 juhli kymmenettä vuosipäiväänsä. Tapahtuma sai alkunsa jo vuonna 1999, kun stunttitähti Todd Colbert tyttöystävineen joutui Lakelandin poliisin pidättämäksi seuratessaan laitonta stunttisessiota jossain landepaukkukylänsä lieppeillä Keski-Floridassa, rämeikön, alligaattorien ja hampaattomien paikallisten piirittämänä
Stunt Warsin tapahtumaohjelma on myös kutistunut viimeisen vuosikymmenen aikana, yleisön suosikit kuten Sickest Trick, Tandem Contest ja Stunt Cross ovat poistuneet ohjelmasta, mutta vanhat kestosuosikit Team Event ja Longest Endo ovat pysyneet. Katsojien, kuten myös kollegoiden suosikki Jason Britten teki ainutkertaisen comebackin kisoihin ja oli mukana Stunt Warsin alkuperäisistä nimistä ainoana old-school stunttikuskina (tosin katsomossa ja tuomaristossa oli myös tuttuja naamoja), ja Jason pääsikin kunnioitettavalle kolmannelle sijalle tässä kuumasti kisatussa Stunt Freestyle -skabassa, vaikka vastassa oli maailman kovimpia kuskeja. Kun stunttaaminen siirtyi kaduilta stadioneille, niin surullista kuin se onkin, se jokseenkin kuohiintui prosessissa. Stunttaaminen on muuttunut paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alkujaan kaduilla syntyneet vauhdikkaat wheeliet, jotka olivat valtaosa spektaakkelista, ovat nyt tehneet tietä lukemattomille hyvin harjoitelluille teknisille liikkeille. Vakiintuneet stunttaajat kuten Drastic Dan ja Tony Perez pääsivät kymmenen parhaan joukkoon mukanaan nuoret villit Dirty George, Kyle Sliger, Joe Tobolic, Patrick "Skilz" ja "Ponis" Doanes. Kuten alakin on muuttunut, ovat myös kuskit, esimerkiksi kymmenen vuoden takaiset nimet Jason Britten ja Kyle Woods ovat siirtyneet suurempiin asioihin Britton isännöi omaa moottoripyöräohjelmaansa telkkarissa ja Woods toimii stuntkaksosena isoimmille tähdille Hollywoodissa. Vaikka osa nykypäivän stunttikuskeista luottaakin suuresti akrobatiaan repertuaarissaan, on osa myös valjastanut vaarallisia ja spektaakkelimaisia liikkeitä, kuten wheelieitä takaperin, driftejä täydessä vauhdissa ja mielipuolisia bunny hoppeja. Ne kymmenen-kokoa-liian-isot housut ovat nyt saaneet tilalleen vain pari kokoa liian isot (Luojan kiitos) pöksyt! On kuitenkin harmillista, että jännät kypäräkuosit, kuten Jacob Brunellen oudot kypärästä sojoittavat hammasrattaat on myös katoamassa kuten myös Brunellen veljekset itse. Tämänhetkinen talouskriisi ja pakollisten menojen, kuten bensan, purutupakan ja sianlihan hintojen tuplaantuminen on romahduttanut lähes kaikkien USA:ssa järjestettävien urheilutapahtumien osallistujamäärät (vaikka pesukarhujahti täällä syvällä etelässä säilyykin suosittuna, kuten myös siskonsa naiminenkin), ja tapahtumat kuten Stunt Wars, jotka ovat riippuvaisia edellämainituista, ovat kokeneet massiivisen laskun niin katsojissa kuin myös osallistujissa verrattuna niihin ysäreiden kultaisiin aikoihin. Myös pyörät ovat saaneet osansa muutoksien nimissä ja ovatkin muovautuneet tasapaksuista, vanhanaikaisista koslista hienoiksi vimpan päälle suunnitelluiksi kisapyöriksi mukanaan monenlaisia muutoksia, kuten ylimääräinen "käsijarruna" toimiva takajarrusatula, kattava turvakehikko, ja Bill Dixonin tapauksessa kasa ylimääräisiä kytkinja kaasukahvoja joka puolella pyörää. Luke Duke, luultavasti ainut huippukuski, jolla ei ole isoa sponsoria, otti ensimmäisen sijan, jättäen tokalle pallille Bill Dixonin, joka on luultavasti Amerikan ansioitunein ajaja. 63. Voimme vain toivoa asioiden pikaista kohentumista. Stunttaajan vaatetus (tai varustus) on myös muuttunut, ja monessa tapauksessa se onkin valtava kehitysaskel räätäleiltä. Sponsorit erilaisilta tahoilta, kuten prätkävalmistajat, juomaja vaatefirmat, sekä ponnistelut saada moottoripyörästunttaamisesta oikeutettu urheilulaji, ovat kesyttäneet alan aikaisemmin niin epäsosiaalisen luonteen sekä radalla, että ulkopuolella
Tapahtuma on yksi Ruotsin suosituimmista 72 000:lla kävijällään, joten mukaan halusivat Skandinavian parhaimmat pyörien rakentajat ja myös muutama unkarilainenkin. Best in Show puolestaan meni Time Machine -pyörälle, jonka on rakentanut unkarilainen Sapka Pakzodi Tamas. Messut ovat oikealta nimeltään "Bilsport Performance & Custom Motorshow" ja Bilsport on iso ruotsalainen autolehti, joten jokainen ruottia vähänkään osaava tajuaa että messuilla on pääasiassa autoja. Messuilla järjestettiin myös stunt-tapahtuma, josta vastasi Matti Tepsa Kawasakillaan. Joka pääsiäisenä Ruotsin Jönköpingissä järjestetään messut nimeltä Custom Motorshow. Fredrik Steenin vanhempi black & white gixxeri Fredrik Steen ja hänen uudempi turbo-gixxerinsä Claes Wärefors Strängnäsistä vei ekan sijan “Street Bike” skabassa Gryphon Cafe Racerillään Peter Ojanperän Kawasaki Stealth on ollut lehdissä ympäri maailmaa Jan Karlssonin Z750:ssa on joka puolella hienoja yksityiskohtia ja lasikuitua Honda Fireblade juhli 20-vuotispäiväänsä ja tähän yksilöön Quinton Stanfield väänsi tribuutiksi asiaankuuluvat kynäruiskumaalaukset Kuvat & teksti: Johan Söderström Käännös: Juska 64. Messuilla nähtiin joitain todella nättejä prätkiä, mutta myös tyylikkäitä mopoja. Björn Moberg voitti People's Choice -tittelin tyylikkäällä HD Road King Maggerillään nimeltä "Lord of the Kings", jossa oli Quinton Stansfieldin kynäruiskulla tykittämät grafiikat
H-D Stormbringer, Inge Haarberg, Norge Best Paint Bike 2012 Indian Chopper, Brage Fossum, Norge Best Decoration Bike 2012 RCC Räsers Custom Choppers Peter Malmin Busan moottori voitti “Best Engine Bike” -tittelin Peter Malmin Hayabusa Turbo Tämä Buell on rakennettu Unkarissa 65. H-D Panhead -56, Lasse Tirkkonen, Finland 2. Honda CB750 -73, Larry Sjöbeck, Sjöbo 2. Gryphon Caferacer, Claes Wärefors, Strängnäs 2. Triumph Speedtwin -39, Sturla Forseth, Norge 3. Harley-Davidson Chopper, Mårten Christensen, Norge New Classic Bike 1. H-D V-Rod Extreme -10, Kenneth Holmberg, Åkersberga 3. Monark M560 Motocross -55, Göran Karlsson, Falköping Show Bike 1. Honda CR750 -71, Bo Göran Fredin, Hässleholm 2. Triumph Bonneville -09, Torbjörn Pihl, Värnamo 3. Yamaha V-most -11, Torgil Duncansby, Stockholm 3. Honda CB 750 -71, Mikael Eriksson, Storvreta Custom Bike 1. H-D Custom, Custom by Kent, Bjuv Trike 1. H-D Street Road Turbo Trike -06, Lars Eriksen, Norge 2. H-D Trike -71, Pål Steenesten, Norge 3. H-D Trike -12, Jan Nordström, Ljungby Chopper 1. Husqvarna 1668 -11, Lasse Sundberg, Upplands Väsby 3. Kawasaki Z750 -08, Jan Karlsson, Borlänge Race Bike 1. H-D Custom -11, Jan Nordström, Ljungby 3. The Reeaper -11, Patrik Almstrand, Dalsjöfors 2. Time Machine, Sapka Pakozdi Tamas, Ungern 2. Indian Chopper, Brage Fossum, Norge 2. Triumph Tiger 100 Chopper -56, Niklas Fransson, Motala H-D Chopper 1. H-D Custom, Custom by Kent, Bjuv 3. Best Engine Bike 2012 Suzuki Hayabusa Turbo -03, Peter Malm, Torslanda Best in Show MC Time Machine, Sapka Pakzodi Tamas, Ungern People´s Choice MC H-D Road King Bagger -02, Björn Moberg, Ljungbyholm Street Bike 1
Yleensä noi Uskalin ulkomaan koeajojutut on ollut ihan helmiä. Mukava juttu kun MP messuillakin oli oikeasti jotain nähtävää. eipä sitte muutaku hyvää alkavaa kesää toimituksenväelle! T: Ossi & Anu Morjens Anu ja Ossi! Asiallisen oloinen projektipyörä teillä työnalla. Cheers -J TURVALLISUUS ETUSIJALLE temppuilua ilman riskejä (hukkumista ei huomioida) pehmustettu huone + vettä, kypärä + virallinen valvoja ja tehoton mopo Terveisin Mika Soini Moikka Mika! Ensimmäisen kerran näen pommituskuvan, josta huokuu turvallisuuden maksimointi. -J Kiitos kattavasta PC-artikkelista, talven numerossa. lehti senku pysyy hyvänä ja mielenkiintosena vuodesta toiseen, hienoa! jatkakaa samaan malliin. vanteenosat tuli just koneistajalta ja seuraavaks listalla olis haarukan tekeminen, eturattaan tukilaakeripaketti, ketjulinjan siirto rungon ulkopuolelle,vähä maalailuu, tarrottamista ja muuta pientä. ilmeisestikin poika nimeltä Anu Hyppönen Moi Anu! Laitetaan Paanaselle, näin lehden välityksellä viestisi perille ja kun saat sen monsterin hommattua niin Paananen voi kertoa miten twini-moottorisella prätkällä saadaan takavalot rikottua. -Mikko Moi Mikko! Kiitos, kehuista. sitte ite asiaan, elikkä tollanen mopo olis tällähetkellä rakenteilla. Täytyy itse testailla samaa settiä, kunhan kesähelteet vain saapuvat. Tuntuu kuin lukisi jotain Bike-lehteä... Ihan jees menoa, mut ei niihin mutkiin tarvii jarruttaa. Ei ole sellaista entisaikojen nasevaa sanailua. Oli harasoo meininki ja ”Blake rules !!!!”. Heh hee, terveisiä myös Iisalmeen. I have worked my way up in Sweden a few years now and I can not go any further than I had and now it's time for me to come out into the world and working as a model. Toimiston väki on ihan mehuissaan kun joku muistaa välillä kehuakin näkymät66. että kiinnostaiskos tehä vaikka lehteen juttuu ku tulee tässä lähiaikoina valmiiks. no tuota on nyt tullu rakenneltua n. Ei meinaa pysyä hereillä kun lukee. If its possible, take a ferry from Stockholm and come visit us at our Bomber Magazine office in Helsinki... Rakensivat pyöriä ja ajelivat keula pystyssä. I love this job and I want to bet on, let me be one of the girls in the magazine. Etenkin, jos koeajo on tehty jollain tylsällä kotimaisella moottoriradalla. 600f cbr:ä sen takia että kone on luotettava,riittävän pirtee romanttisiin sunnuntai cruisailuihin (+perus pommittamiseen) ja eipä oo pahemmin tollases mopos näkyny ton kokosia renkaita, heh. morjens. Hi Madeleine! I love you.., öh i mean i like your photos a lot. Käytiin loppuillasta ala-ala kerran industrial latexi birskeissäkin, aika HARDCore meininki. ruvettiin tyttöystävän kans miettimään alkuvuodesta että kesäks pitäis saada mahdollisimman erikoinen cruisailu pyörä ja päätettiin heti että se rakennetan ite ja että taakse vähintään 10" vanne. Kun te selkeästi tunnette Paanasen, niin voitteko kertoa, mulla kun ei ole sen yhteystietoja, että poikaystävä ilmoitti ulkoruokinnan jatkuvan jos piha ei oo haravoitu, räystäslaudat maalattu, keittiön työtasot öljytty ja skootteri pesty ja huolettu ja ihan saatanan pikaseen kun poikaystävä haluu vielä ajella. -J Hi there! My Name is Madeleine Andersson from Sweden, I wonder if you looking for girls to the Bomber Magazine. Olemme ehdottomasti kiinnostuneita näkemään tämä valmiina ja luonnollisesti Anu puikoissa. Kiitoksia kun olitte järjestänyt messupirskeet, aika mega kankkunen oli. Hyvä meininki junnuilla! -J Moi Saatiipahan se tämäkin kausi taas käyntiin ja hyvän näköisiä pyöriä oli messuilla, katana kromi vanteilla oli kyllä todella ûber. Tsemiä projektin kanssa! -J Moro, Luin tuossa juuri lehteä 5/2011 ja osa jutuista on aika puisevasti kirjoitettu. Some how i feel that we can work out something with you, i mean we can give you a chance to become one of our Bomber girls. Muuten, onnistuuko jutun saada jutun tynkää muitten maitten bombereista. Kiitos Nimi: Pekka Moro Pekka! Aina ei koeajokuskeillakaan juttu luista tai pyörästä ei heru mitään mielenkiintoista kerrottavaa. Parhain ajoterveisin nimim. kuutena v-loppuna ja tohon asti päästy. ei muutaku molempien mönkijät myyntiin ja tilalle pc25. Enivei siis muitakin kuin jenkkejä tai brittejä. Siitä en tykännyt että mainostitte sitä skootterina koska nythän ne gyyt (jotka kuitenkin salaa lukee teidän läpykkää) innostuu ja ottaa kilvet pois liikojen tehojen takia skootteriin ;) Hyvä läpyskä teillä on, saatan vaikka tilata, jos hankkis kakkospyöräks jonku pienen kevyen pikku monsterin ja opettelis temppuileen. I am really passionate for this job and this is what I want to get involved with, has decided to one day work only as a glamor model, and there I will also meet with my iron-willed. Hyvä ajatus kirjoittaa ulkomaalaisista pommittajaserkuista, laitetaan homma selvitykseen. B-letkassa olen ollutkin. Näin töllöstä pätkän liekkö ollu japanialaisia kuskeja
Teillähän taitaa olla jokin hotline sinne tallille joten voisitteko kysäistä tuota jos omistaja vielä muistaa noin vanhoja asioita... Vaikka oli hienoja kuvia taitavista kavereista, mutta ei kele. Pienempää, isompaa ja aaah sitä moottorijarrutuksen soundia <3 ( Onko liian homoa laittaa toi sydän. pitäisi saada prokkis valmiiksi ennen lumien tuloa... messuilla siitä että jengi tosiaan haluaa lukeaa näistä “old skool” mopoistakin ja siksi esim. No, katto alas ja nokka kohti etelää. Lequlla on edelleen kyseinen vessa... Toivottavasti seuraava kalenteri olisi vuoden 2011 kaltainen.... ja lisää paljasta pintaa lehteen niinkuin vanhemmissa lehdissä. Iso kiitos kuuluu tässä tapauksessa Tepardille. kalenterikin oli kyllä...... Nämä mahtavat mutkapätkät pitivät sisällään jtn aivan upeata!! Kuulin, kuinka Yoshimuran putkistot säestivät vuoriston pätkiä, joita kundit vetivät kahva vinossa kohti tulevia mutkia.. Istuskelen tässä rannalla, katselen näitä ihania per**itä, kirjoittelen kuulumisia ja kuuntelen kuinka japanilaiset mahtimoottorit raikuvat enemmän tai vähemmän rantakadulla. -J Tervehdys, Keikalta palattuani viime viikolla oli mukava huomata teidän taas muistaneet minua asiallisella lehdellänne. Avoauto oli mallia rellu ja oli täällä harrikoitakin.... -J Moro Janne, seuraan ylpeänä teidän kehityskulkua. tömistä järjestelyistä. Olen myös pahoillani sinun fyysisestä kunnosta ja toivon mahdollisen hyviä paranemisia!!! MP-messut on taas käsillä ja kevään odotus parhaimmillaan... tässä numerossa on juttua legendaarisesta leskentekijästä. -J P.S. Meitä papparakentelijoita riittää kyllä ;-) Moro Hessu! Joo, selkä on mitä on mutta vielä tässä yritetään rypistellä ja pysyä siinä kunnossa että mopoilukin vielä luonnistuu. Kalenterin kommentti huomioitu! :) -J Milloin olette laajentanut,miksi mulle ei kerrottu?Tommosta bongasin viime viikon kisamatkalla,paikan kai arvaatte... Päätin ottaa akkaa ranteesta kiinni kesken miljoonien kauppojen ja suuntasimme kohti vuoria.. Hola Tomberos! Kiitos kun jaoit kanssamme tämän hienon, hetken. Olemme saaneet paljon palautetta mm. .. Eihän sellaista voi töihin tuoda tai ees tallin seinäl! Edelleen kalenteri 2011 ja syyskuu käytössä. Ei niitä perseitä hirveesti pystynyt katselemaan ku toi daami istui vieressä. Taitaa olla aika heteropainoitteinen lukijakunta meillä. Lähetä funmailia osoitteeseen: Bomber Magazine, Sahaajankatu 43, 00880 Helsinki tai toimitus@bombermagazine.com 67. Ehkä seuraavassa kalenterissa ei ole enään niin paljon vetokuvia?! -J Hei! Saako niitä lehtien kansioita vielä tilata ja jos saa niin kuinka monta pitää tilata, jotta kaikki ilmestyneet lehdet saisi mahtumaan niihin. Onko sinulla B-Magazinen toimitukselle hauskoja kertomuksia tai muuten vaan älyvapaata palautetta. Nimi: Ari Santanen Tervehdys Ari! Ikävä kyllä, et ole myöskään ainoa henkilö joka on valittanut samaa. Eli, vuokrasimme Las Palmasista avoauton ja suuntasimme kohti Inglesiä, koska Palmas on tälläselle adrenaliiniapinalle ihan liian hidas paikka. Ajattelin jakaa tämän teidän kanssa, koska täällä on lämmin, ei vituta koko aikaa ja kevät on lähempänä kuin viikko sitten ;) Tässäpä vielä kuva paikallisesta pommittajasta( Ei tosin ollut kundilla Yoshimuraa kiinni ;) 16.3.2012 Gran Canaria, Las Palmas +24c T: Tomberos P.s. Oon väkertelemässä amk päättistä, aiheena mp:n ahtaminen, ja kiinnostais tietää mistä tuohon pyörään on hommattu toi välijäähy. Ai niin millaiset bikinit tulevalla vaimollasi on päällä. sellanen perinteisen kaltainen mp+kissa kalenteri ois kiva lisä tilaajille. Lähettäjä: Dille Moi Dille! Jep, oikein arvattu, meitä bomberoksia löytyy nykyään kansainvälisesti, ympäri maapalloa. Pystymme hienosti kuvittelemaan niitä hyvin ruskettuineita pakaroita biitsillä ja siihen lisättynä Yosimurarännin huuto ja pauke pienillä vuoristoteillä sai taittajamme Juskan lähtemään pikaisesti vessaan.., syystä tai toisesta. Omistaja näytti olevan Leq ja tallina VAMU. -J Hola B:n toimitus! Ajattelin piristää teitä täältä Canarian lämmöstä, koska ei ole parempaakaan tekemistä ;). Hetken ajeltuamme, kuulin tuon tutun soundin. Olin aivan myyty, niin myyty että kahlasimme jossain kusisella vuoristoreitillä 2kilsan korkeudessa, 3tuntia, 35kilometrin matkaa säkkipimeessä.. Kiitos ja anteeksi(vaivannäöstä) T: Esa Ps. T:Hessu P.S. Kiitos siitä. -J Moi, Lueskelin tuossa noita vanhempia B-M:ja ja pisti silmään tuo 2/-04 lehdessä ollut 1100 turbo gixxeri. Silmät levisivät kuin lautaset, karvat nousivat pystyyn ja muija pyyhki kuolaa auton sisustalta. Terveisin, Juuso Alasentie Hei Juuso! Valitettavasti kalentereita ei ole juuri tällä hetkellä saatavilla, mutta laitetaan asia korvan taakse. Tulimme tänne tulevan vaimoni kanssa viettämään kevättä, koska synkkä talvi on vienyt motoristin syvään masennukseen. toivoisin lehteenne ainakin 1x oldskool artikkeli per lehti!. Tällä tiedolla on sitten hieman kiire... Kiitos muuten loistavasta lehdestä. Ai, niin... Ajelimme Inglesiin syömään ja makoilimme rannallakin, mutta taas alkoi ahistaa paikalla oleminen. Moi Esa! Kyseessä on Viialassa vaikutavan jäähdytinhuolto Raatikaisen tekemä cooleri, jossa on erikoisesti käännetty kennosto (jäähdytysrivat sisäpuolella). Oli gixeriä, ninjaa ja kaikkea siltä väliltä
Kuvat: Clink Teksti: Sam Morris Käännös: Juska 68
Liian pitkien puheluiden ja naurettavien aikarajojen aikaan saannoksena saimme jokaisen osan lopulta ajoissa mallattavaksi, modattavaksi ja asennettavaksi. Tavoitteena oli rakentaa pyörä valmiiksi Daytona Bike Weekille, joka oli noin kuukauden päässä… Iso pala haukata mille tahansa custom shopille! Halusimme pitää pyörän ulkonäön simppelinä, mutta virittää sitä silti äärimmäisyyksiin. Aivan kuin kaikki nämä customosat eivät olisi jo tarpeeksi, niin 1CarbonTech teki meille vielä kudotun näköiset oranssi/valko/hiili/kevlar pleksin ja lokarin. Koneistimme kirkkaan kytkinsuojan märälle kytkimelle. Otin puhelimeen kauniiseen kätöseeni ja aloin soitella paikkoja läpi. Swingi oli haaste, hyödynsimme niin montaa Ducatin tehdasvalmisteista osaa kuin pystyimme. Näyttää aikamoiselta kannanotolta, kun jarrulevy pyörii yhdessä kytkimen ja renkaiden kanssa. Toisella puolella swingiä pyörii pari pientä ratasta ohjaamassa ketjua. Slingshot Racing myös panosti ja toi meille kuormallisen billettiherkkuja! Kuvat: Clink Teksti: Sam Morris Käännös: Juska 69. Saddlemen on ennenkin tehnyt meille satuloita, mutta vain modaamalla valmiita satuloita, mutta tällä kertaa he korottivat panoksia ja tekivät meille satulan tyhjästä. Päätimme tehdä vanteistakin ainutkertaiset, ei mitään tribaali/kromipaskaa suoraan hyllyltä, kuten niin monessa muussa custom-pyörässä on! Saimme myös idean tehdä kelluvista jarrulevyistä sen malliset, että ne mukautuvat vanteeseen ja ikään kuin katoavat sivusta katsottuna. Vanha ystäväni Jo Oplotnik tuli pyytämään minulta ainutkertaisen sairasta Ducatia ja hänen ainoat kriteerinsä meille olivat, että värin tulee olla oranssi/ valko/musta, pyörän Ducati ja ulkonäkö täysin modattu… Loput hän jätti meidän mielikuvituksen varaan. Hahmottelin tietokoneella mallia pyörästä ja Jon hyväksynnän jälkeen alkoi lyyti kirjoittaa. Jokainen osa tässä pyörässä on jollain tapaa ainutkertainen. Tämä on mielenkiintoinen konsepti ja oli itse asiassa aika tehokas toteutettuna. Braille Battery hankki meille esituotannosta huippuluokan Carbon Fiber Lithium Ion MI9c+ akun, joka painaa vain 1,8kg, jossa on tarpeeksi amppeja käynnistämään vaikka kuorma-auto. Sehän olikin tavoitteenamme tässä projektissa; luoda hienovaraisesta kannanotto! Pyörä näyttää melkein suoraan pakasta vedetyltä tietystä kulmasta katsottuna, mutta lähempänä katsottuna huomaa vaikuttavat yksityiskohdat. Kävimme hakemassa bränikän 2009 848:n liikkeestä ja proggis sai alkunsa. Tavoitteena oli saada ikkuna niin suureksi kun vain mahdollista ja taas kerran; pitää homma simppelinä. Pyörän madaltaminen on pakollista, joten menimme suoraan AirFx:iin hankkimaan ainutkertaiset hydrauliset iskarit ja totta kai, kun madaltaa näin paljon, täytyi tehdä heidän asetelmaansa sekä pyörään useita muutoksia. Työstimme swingiin myös kokonaan kelluvan takajarrulevyn ja asetimme sen omalle akselilleen, takarenkaan etupuolelle. Rengas keskitettiin niin lähelle, kuin mahdollista, käyttäen tehtaan asetuksia. Takahäkki, perä, penkki ja tankki siirrettiin puoli tuumaa, jotta runko olisi täydellisesti samassa linjassa renkaiden kanssa. Tällainen hienovarainen säätö tekee tästä pyörästä täydellisen, mitään ei jätetty huomioimatta
Lastasimme pyörät kyytiin ja naiseni ajoi meidät suoraan Daytonaan, sillä aikaa kun nukuin pakun kontissa. Mikä kuukausi. Tämä pyörä oli intensiivisin projekti missä olen ikinä ollut mukana. Kahdelta tiistaiyönä aloin vääntämään putkia ja hitsaamaan pakoputkea… Se oli viimeinen vaihe. Sunnuntaiyöhön mennessä pyörä oli maalauksessa ja seuraavaan kolmeen päivään en lähtenyt shopista, 72h töitä yhdessä pötkössä, ei silmällistäkään unta. Ai niin, ja oltiin Kansasissa 24 tunnin päässä Daytonasta! Kahden kuukauden hommat piti hoitaa alle viikossa. Yhdeksän maissa aamulla pyörä oli valmis, ja jos tyttöystäväni Sabrina Marie sekä kämppikseni Craig eivät olisi olleet lukemattomia tunteja avustamassa, pyörä ei olisi valmistunut. Meidät oli suunniteltu tuomaan pyörä Daytona IMS –tapahtumaan keskiviikkoaamupäivällä, mutta tässä sitä oltiin lauantaiaamuna; mitään ei oltu maalattu, anodisoitu, tai edes 100% mallattu. Projekti kesti alusta loppuun tosiaan vain kuukauden. Kiitän kaikkia sponsseja, kavereita, perhettäni, sekä uskomattomia asiakkaitani heidän jatkuvasta tuestaan! On myös kiitettävä opettajiani, jotka eivät pettäneet minua tämän koettelemuksen aikana! Kaikki oli tämän arvoista, voi mitä me teemmekään näiden kaksirenkaisten demonien eteen! Toivottavasti kerkeän ottamaan nokosia seuraavassa projektissa. Bring it on! Uniikki jarrulevyn paikka by Sam Morris Pikkurattaat hoitavat ketjulinjan oikean tulokulman eturattaalle 5 5 70. Saimme kaikki nämä osat vasta viikkoa ennen deadlineä, joka tarkoitti sitä, että kaikki osat mallattiin ja modattiin sopivaksi yhdellä kertaa. Kaiken piti tapahtua yhdellä kertaa, joka on jo operaatio itsessään. Omistaja ajoi alumiinipalat anodisoitavaksi neljän tunnin päähän Oklahomaan ja ne lyötiin kiinni vielä samana päivänä, samalla kun itse tein sähköt ja runkomuutokset loppuun. Olin kirjaimellisesti kuollut
Proboltin pultit, Slingshot Racingin tankin kansi Customoidut AirFX Air Ride, instant up –sarja Gooichi Motors Top Triple Tree 19” Gooichi Motors Diamond 6s Gooichi Motors Diamond 6s Full Floating levyt, Hel Braken jarruletkut Driven Clip-onit, Driven D3 Gripit ja tangonpäät, ASV vivut Gooichi Motors 240 yksipuolinen Tubular swingi, jatkettu 6 tuumaa 240mm x 19” Black Ek 520 Ketju, Driven ratassarja Custom 1CarbonTech valko/oranssi/kevlar/hiilikuitu Saddlemenin valmistama custom Ducati –satula, ainoa laatuaan SharkSkinz Race peräkappale Custom Gooichi Braillen Battery Carbon Fiber Lithium Ion Battery ML9c+ Tummennettu, uudelleensijoitetut vilkut, MotoLenzon integroitu takavalo Pattersons Artworks, Pittsburg, KS Precision Anodizing hoiti billetit ja musta/oranssit osat, Performance Coatings Plus: runko, swingi, kotelot jne Jo Oplotnik/Sam Morris, Gooichi Motors (gooichimotorsports.com) Jo Oplotnik, Sabrina Marie, Craig Huskey, Tim Taylor, Pittsburg State University Professors for being understanding and not failing me! All our sponsors; Braille Battery, Saddlemen, Probolt, AirFX Air ride,Sharkskinz, MotoLenzo, SSR, ASV, 1CarbonTech, Hel Brake Lines 71. 2009 Ducati 848 Ducati 848, Power Commander Gooichi Clear Clutch Cover Gooichi Custom Stainless Under Belly Exhaust System Alkuperäinen 2009 Ducati, värjätty Wrinkle Black pulverimaalilla Modattu samaan linjaan rungon kanssa Driven D-Axis jarrusäiliön kansi, koneen kiinnityspulttien suojakuvut, akseleiden mutterit, takakeskiö, laturikoppa, vesipumppu, ratassuojat, alkuperäisten peilien suojalevyt, sivuseisontajalka
Hienoja pyöriä Kessan piha täynnä. 72. Paikalla oli myös Cannonball Bike Runin kisaajia, Mr. Letkan kärjessä syttyi harrikka tuleen, vai oliko sittenkin vain kunnon jarrutus liikennevaloihin. Kossubattery. Turbo kilogixeri tuottaa helposti hyvät savut. Nyt on tämäkin nähty ja tietenkin B-illassa, intiaani yrittää polttaa kumia harrikalla
Tästä innostuneena eräs nimeltä mainitsematon turbopyöräkuski tuhosi myös takarenkaansa jo ennen ryhmänsä ajolenkkiä huoltoaseman pihaan. Kehätiellä saatiin nähdä upea letkamuo dostelma, joka tuntui jatkuvan vaikka kuinka pitkälle. Itse Kessalla saatiin nähdä muutenkin vähän erinlainen burn out show. Kuvat: B-Magazine toimitus Teksti: B#1 73. Ensimmäinen suoritettiin, tai ainakin yritettiin suorittaa oikean intiaanin toimesta, jollain pitkäkeulasella Hurlydurlyllä, harvoin on B-illoissa nähty mitään vastaavaa ja yhtä vaarallisen näköistä suoritusta. Tästä johtuen suoralta poistuttiinkin kohti keskustaa varsin nopeasti. Kevään ensimmäinen B-ilta Stadissa! Ajokauden 2012 ensimmäinen B-ilta aloitettiin huhtikuun viimeisenä perjantaina legendaariselta Kehäkessalta. Kessalta iso letka lähti kohti pohjois-Helsingin pikkuteitä ja reittivalinta meni sen verran metsään, että kyykkypyöräkuskitkin pääsivät nauttimaan vähän mudasta, pikkukannoista ja hiekkatiestä . Harvoin ollaan päästy nauttimaan +15 asteen lämmöstä ja auringonpaisteesta huhtikuun illoissa. Ryhmän eksyessä vetosuoralle, oli vetomiehiä ja naisia yllättävän vähän. Paikan päälle saapui noin 150 pommit tajaa ja keli oli kerrankin tapahtuman puolella. Perintei sen Mutterilla kahvittelun jälkeen aurinko rupesi jo laskemaan ja osa ryhmäs tä luovutti suunnaten keulan kohti kotia. Tästä on hyvä jatkaa kohti kesän tulevia muita B-iltoja! Kuinka monta miestä tarvitaan, että HD:lla voi polttaa kumia. Kaikki selvisivät tästä cityendurosta kuitenkin kunnialla takaisin isoille teille ja ryhmä pysykin hienosti kasassa. Pienen avustajaryhmän avustuksella sudituksest a kuitenkin suoriuduttiin ja niin yleisö, kuin myös intiaani pysyivät hengissä
Kuvauskalustona ohjelmassa käytettiin mm. Kannattaa katsoa ohjelmasta, meneekö 300km/h rikki kahdella pyörällä ja 200km/h pelkällä takapyörällä. helikopteria ja neljää eri kuvaajaa. Se on ainoa kappale Suomessa ja sen omistaa Filmworks-tuotantoyhtiö. klo 22.35 MTV3-kanavalla) ei takarenkaita säästellä, kun Uskali testaa myös tässä numerossa koeajetun uuden Ducati 1199 Panigalen suorituskyvyn ja vauhtiominaisuudet Kiikalan lentokentällä. Vastaavaa materiaalia ei ainakaan Suomessa ole aikaisemmin kuvattu. Eli rautalangasta: Teknarin tv-ohjelma keskiviikkoisin MTV3-kanavalla klo 22.35. Kopterin keulassa oleva kamera on Cineflex V14HD. Teknarin kevätkauden viimeisessä ohjelmassa (ke 30.5. Pelkän kameran hinta kaikkine varusteineen on noin naurettavat 400 000euroa. Älä missaa tätä! Niin ja aikaisempia koeajoja voi käydä katsomassa MTV3.fi katsomosta.. Moottoripyöristä otetaan ilo irti nyt myös television puolella, kun Bomber Magazinen päätoimittaja Janne Uskali testaa markkinoiden mielenkiintoisimpia uutuuksia Teknarin tv-ohjelmassa
Palkkioksi moisesta uhrautumisesta muiden viihdyttämisen puolesta annettiin kaverille B-Magazine –pilotti. Katu-autossa oli itseasiassa yllättävän inhimilliset soundit tehoihin nähden. kutsumalla kaikki tutut ja tuntemattomat lehtemme ystävät Bomber Magazine shopille Helsingin Herttoniemeen, jossa B-shoppimme sijaitsee. Näin saatiin Bombereiden kausi jälleen avattua, normaaliin B-tyyliin! Be aware and ride safe! 5 Ja ei kun teipparille! Kuvat: TDB Teksti: B#1 76. omber Magazinen toimituksen väki päätti avata ajokauden lauantaina 21.4. Tämän lisäksi toimme juuri ajokuntoon saadun Bee-Drifterin tapahtumaan esille, ja jos Mustangissa oli säyseät äänet, niin sitä ei voinut sanoa KTM RC8R Drifterin pakoäänistä. Pyörien kilpien tutkimisen jälkeen paikalle saapui vielä pari moottoripyöräpoliisia, jotka menivät varmuuden vuoksi passiin molempiin päihin Sahaajankatua. Pisimmän taipaleen motoristit olivat Hooligan Fightersin jäsenet, joita jouduttiinkin sitten lämmittämään miesvoimin Shopin sisätiloissa. Todella napakan ja terävän oloiset, aina tyhjäkäynniltä alkaen… Maggaran loppuessa jouduimme tarjota paikalla olijoille pelkästään burn out -donitseja ja niitähän sitten tehtailtiin firman pihassa tietenkin Bee-Drifterillä, milläpä muulla. Paikan päälle järjestettiin vähän ylimääräistä ohjelmaa normaalin makkaran grillauksen ja kahvikestityksen lisäksi. Oman ohjelman tarjosi myös paikan päälle saapuneet tai tapahtumasta poistuneet pommittajat, kovin vauhdikkailla burniksilla ja eräs innostuikin vetämään kumit tonttiin niin, että pauke kävi. Ne toivat mieleen minikoossa olevan nitro twinin äänet. Bee-One Power Gear-tuotteen sponssaama 1250hevosvoimaa tuottava Mustangi oli saatu paikalle ja kyseinen U.H.O Racing tiimi antoi paikalla olijoille vähän esimakua tulevasti pienillä moottorinkäynnistysdemonstraatioilla. Tästä ilostuneenna lähipiirin yrittäjät ja ihmiset soittivatkin paikalle virkavallan edustajat, jotka saapuivatkin sitten viihdyttämään yleisöä yhden partion voimin
Kuvat: TDB Teksti: B#1 77
Teksti: Simo Seppälä Kuvat: TDB 78
Tyhjäkäynnillä moottori antaa jykevän soundin ja kierrosten noustessa säännösten mukaiseen mittauskohtaan, sulkeutuu pakoputkistossa oleva läppä. Panigale on Ducatimaiseen tyyliin suht’ kapea ja samasta syystä hyvin jalkojen väliin istuva. Moottori vastaa paikallaan terävästi kaasuun ja kuulostaa tosiaan tehokkaalta. Pieni yksityiskohta on Sachin valmistaman takaiskarin sijoitus, se nimittään sattuu olemaan sellaisessa kohdassa, että sitä voi helposti säätää vaikka ajossa, jos nyt kellään siihen on tarvetta. Tästä ei saa vetää väärää johtopäätöstä, sillä pyörä on ratakilpuri. S -mallissa on lisäksi Marchesinin vanteet, jotka on jopa 400 grammaa kevyemmät kuin “vakio” -mallissa. Tätä ongelmaa ei ole, kun pyörälle antaa edes vähän satsia. Race hi -asento tuntuu toimivan hyvin myös kaupunkiajossa, vaikka ennakkoluulo oli, että se voi olla hieman liian terävä ja tökkivä, mutta näin ei ollut. Polvilla saa hieman puristaa pyörää kaupunkiköröttelyssä, satulassa valuu muuten koko ajan “alas” päin ja munat on tankissa samantien. Panigalen äänet ovat melko terävän oloiset V-moottoriksi ja äänenvaimennus on hiuksen hienosti suunniteltu. Ja ainakin testikuskin (174cm) kohdalla tuntui, että polvet olisi saanut olla hieman ylempänä tai edempänä, jotta polvet olisi menneet täysin oikeaan kohtaan. Kun Panigalen laittaa käyntiin huomaa, kuinka Ducatilla on jo tehtaalla ajateltu ääniä, ne ovat yksi asia mikä tekee prätkistä ja etenkin sporttipyöristä, sitä mitä niiden pitää olla. Iskari on kätevästi esillä pyörän vasemmalla puolella. Pyörästä saa hyvin tukea. Suoraan radalta kadulle viilattu Superbike, huippu teho/paino suhteella. Ykkönen silmään ja menoksi. Pehmeämpi race lo ja wet -asento tarvitaan vain jos halutaan ajaa kovaa liukkaalla alustalla tai sateella. Koeajopyörämme on ns. Panigale on yksi niitä pyöriä, joka selkeästi saa huomiota ja kääntää katseita. Hallintalaitteet, jarru ja kytkin istuvat normaaliin tapaan hyvin käteen. Eli kireän tuntuisia laitteita. Pyörän päälle noustessa huomaa pyörän keveyden, se on hyvin käteen istuvan tuntuinen ja ketterän oloinen jo paikallaan ollessa. Jalkatappeja ei saa säätää, ne ovat siinä kohdassa missä sattuvat olemaan. Huomio! Tämä siis kaupunkiköröttelyssä ja juntti-asennossa ajaen. Panigale on 10kg kevyempi kuin edeltäjänsä 1198 ja samalla siinä on 25 hp enemmän potkua, kuin 1198 mallissa. Jalkatapit tuntuivat ehkä aavistuksen verran liukkailta. Kytkin on kevyt käyttää. Panigalen muotoilu kun on huippua ja siinä on selkeästi rata-ajoa varten suunniteltuja muotoiluyksityiskohtia, kuten juuri tämä. Tämä vehje ei ole suunniteltu mukulakivillä 30km/h jyristelyyn, vaikka rantabulevardilla cruisailu onkin makeeta kunnon race -laitteella. Läppä aukeaa jälleen heti kun kierrokset nousevat sääntöjen vaatiman rajan yli. ABS, luistonesto DTC, jossa on 8 eri asentoa, luistoneston saa myös kytkettyä pois. Valittavana on mm. Kun jalan nostaa tapille, huomaa jalkatappien olevan sellaisessa kohdassa, että tajuaa istuvansa race -mallisen ratapyörän selässä. Tankin ja sivuosien muotoilusta huomaa pyörä olevan kilpakäyttöön tehty. Takakatteen ollessa tyylikkään muotoinen tupla led -valoilla ja muilla pienillä yksityiskohdilla, kuten mm. EBC (engine brake control), jolla voidaan valita 3 erilaista moottorijarrun asentoa, eli kaasu läppääavataan tarvittaessa elektronisesti, jos pito alkaa takapyörältä loppumaan moottorijarrussa. Samalla löytyi pyörän ensimmäinen pieni puute. Tosin, jos nyt yhtäkään kyykkymallin pyörää voi ylipäätään kaupunkiajoon soveltuvaksi sanoa. Panigalesta näkee heti pyörän olevan kovan luokan laite. Eli parasta teknologian huippua mitä rahalla saa. Niin ja Tricolorissa on vielä sokerina pohjalla titaaninen tehoputkisto. Pyörän muotoilu ja ulkonäkö on italialaiseen tyyliin onnistunutta designia. Panigalen S-mallissa alusta on Öhlinsin tekoa, sähköisillä iskareilla. Hienoa lain kiertoa jo tehtaan suunnittelupöydältä lähtien. Mittariston ajotietokoneesta löytyy kaikki mahdollinen keskikulutuksesta lähtien. 195 heppaa vastaan 164 kg (kuiva paino) kertoo jo jotain. Etukate on täysin “race face” –tyylinen, sulavasti istuvilla ajovaloilla. Teksti: Simo Seppälä Kuvat: TDB 79. Tricolor on Panigalen kallein malli, siinä on S -mallin lisäksi DDA+ -tiedonkeruujärjestelmä lisättynä GPS:llä, Lap Time -toiminnolla. Kaupunkija taajamapöristelyssä Panigale on yllättävän hyvä, juuri ketteryytensä ja välityksen ansiosta. Pakoputkisto on kaikkineen mutkineen hieno kokonaisuus. Tarkempi tutkiskelu pyörän TFT-näytöllä olevaan mittaristoon ja hallintalaitteisiin paljastaa monta hienoa nykypyörän yksityiskohtaa. Panigalen ergonomia ja painojakauma on suunniteltu siten, että ilman kuljettajaa paino jakautuu 52% eteen ja 48% taakse, kuljettajan kanssa paino jakauma on optimaalinen 50/50. Tässä on Marzzochin etuiskarit ja Sachsin takapamppu, joissa on kaikki tarvittavat comp/rebound -säädöt. Panigalessa on vanhemmista Ducateista poiketen märkä kytkin ja se tuntuu olevan hyvä ratkaisu. vakio Panigale. Eli erilaisten pintojen ja olosuhteiden mukaan saa valita sopivan kartan tilanteen mukaan. Tankki ja sen ympäristö on muotoiltu hyvin, polville on sopivat kohdat. Koneen eri tehokartat, race hi (195hp välitön kaasuun vastaaminen), race lo (195hp pehmeä kaasuun vastaaminen) ja wet (120 hp ja pehmeä kaasuun vastaaminen). Panigalella voi kuitenkin kaupungillakin ajella “mukavasti”. Jalkatapit ovat jo melko ylhäällä Panigalessa ja ihan heti ne ei tiehen osu. Ajoasento tuntuu hyvältä, ei mitenkään liian kyykyltä, siis clipareiden osalta. läpi menevät ilmakanavat, joilla ilmeisesti on haettu viimeistä huippunopeutta
Vielä kun soundit ovat kohdallaan tälläisessä koneessa, voi vain todeta: Panigalen olevan yksi niitä pyöriä, millä ajokortin olemassaolon voi todellakin unohtaa. Käyttämässämme penkissä saadaan tuulettimella ilmaa virtaamaan n. Liekö pyörän keveys vai jarrujen teho, vai ehkäpä molemmat yhdessä syynä tähän. Tämä teho saavutetaan kuulemma ajaessa, kun vauhtia on yli 200km/h. Hinta on ainoa seikka, joka panee hetkeksi miettimään tälläisen pyörän hankinnassa, saako sillä todella muita tonnisia sporttipelejä enemmän vastinetta rahoilleen vai onko hinnassa hieman Italialaista race -henkeä mukana, jolla luodaan se pieni ja hiuksen hieno ero herrasmies-sportin ja pikkupoikien lelujen välillä. Vaihteiston välitykset tuntuvat olevan tiheät ja lyhytiskuinen v-moottori kiertää herkän oloisesti. Elektroniikka ja kaikki muu, mikä mittaa pyörän arvoja ajon aikana ei saanut penkissä oikeaa koodia. Shifteri mahdollistaa vaihteen vaihtamisen ilman kytkintä ja ilman kaasun löysäämistä, tämä on kyllä hienon tuntuista. Moottoritiellä ja kovassa vauhdissa Panigalen keveys aiheuttaa sen, että pyörä on hieman herkkä sivuttaisille tuulenpuuskille. Tähän selvisi syy mittauksen jälkeen. Panigale kävi läpi Bomber Magazinen säälimättömän tehomittauksen. Jarrut ovat Brembon valmistamat Twin Monobloc M50 -satuloilla ja suurilla 330mm jarrulevyillä. Tehtaan 195 hp on ram-air teho. Mutkabaanalle mentäessä pääsee pyörän ominaisuudet oikeuksiinsa. Panigale on todella makea ja sujuva vedellä pikkuteillä. Hieman nopeutta nostettaessa ja kyykkyyn mentäessä huomaa ensimmäisen kerran, että koneen tehoalue on 8000rpm:stä ylöspäin, silloin mennään eikä meinata, vaihteisto on tiheä ja tällä alueella on helppo pitää kierroksia. nopeuden mukaan. Seosta kompensoidaan Ducatissa mm. Niitä joutuukin pitämään oikealla alueella kovemmassa vauhdissa, tai muuten pelistä hieman uupuu terävyys, eli kutosella cruisailuun ei voi tyytyä, jos meinaa ajaa agressiivisella teholla. Nyt tullaan seuraavaan vakiopyörän hienouteen mitä Panigalesta löytyy. 70km/h. Nyt kun satulassa saa liikkua niin kuin pitää ja painoa hieman siirreltiin satulassa puolelta toiselle kallisteltaessa, alkoi polvetkin sopimaan paikoilleen ja pyörän muotoilun hienoudet tulevat esiin. Samin autopajan dynossa Ducati tuotti 179.1hv Painonpudotus alkaa T-kappaleesta Kuvasta ilmenee äänenvaimentimien rakenne 80. Tehoa niissä tuntuu olevan, yhdellä sormella voi kevyesti hoitaa etujarrun ja pyörä pysähtyy todella tehokkaasti. Syy tähän johtui siitä, että seos meni rikkaalle, koska nopeusanturi antoi pyörälle nopeutta vaikka se olikin paikallaan ja ilmaa ei tullut koneelle samalla tavalla kuin vauhdissa olisi tullut. Kokonaisuutena Panigalesta jäi hyvä kuva, kevyen ja ketterän tuntuinen tehokas laite. Kun Bomberit mittasivat itseään viisaampien vehkeitä, niin pyörän mittariin syttyi moottorin vikakoodivalo ja moottori oli vikakoodi -tilassa. Pyörän katteet ja pleksi antavat pienelle kuskille suojaa, tosin kyykkyyn pitää mennä ja tiiviiseen ratamalliseen pakettiin, muuten katteiden “taakse” ei pääse ja tuulen puuskat tuntuvat herkemmin. Ajoasento on todella hyvä. Monta kertaa koeajon aikana tuli jarrutettua tavallaan liikaa ja mutkaa ennen sai “rullailla” koska vauhtia oli tullut otettua liika pois. Harva pyörä istuu niin hyvin jalkojen väliin ja käteen. Nyt kuitenkin saimme Samin Autopajalla dynotettua Panigalesta moottoritehoa ulos 179.1hv@10621rpm ja vääntöä 126Nm. Ducatilla on todella panostettu pyörän keveyteen, kaikki on viety äärimmäisyyteen asti, jopa omistajan lompakko kevennetään ostohetkellä riittävän ohueksi, ettei se kireän nahkapuvun taskussa liikaa paina. Tehdas ilmoitti, että ilman pitäisi virrata yläkierroksillä ja isolla vaihteella vähintään 200km/h, jotta seos olisi oikea. Pyörä kiihtyy hyvin ja veto on tasainen, moottori tavallaan pyytää seuraavaa vaihdetta kiihtyäkseen lisää
Takaiskaria pystyy tarvittaessa säätämään kädellä ajon aikana Mittariston virkaa toimittaa tyylikäs TFT-näyttö 81
82. Bee-Drifter -projektipyörän teippaus Drag Racingiä Tapahtumia Kotimaista kalustoa TFM Taxi -tiimin kivinen tie Bonnevilleen jatkuu..
Käy tekemässä oma siirtosi lähimmällä Ducati-jälleenmyyjällä tai osoitteessa www.ducati.fi Jos uskallat.. Superquattro-moottorin uskomaton 195 hevosvoiman teho ja 164 kg kuivapaino yhdistettynä ennen näkemättömään teknologiaan ja italialaiseen muotoiluun. Uusi Ducati 1199 Panigale. Heino Oy TAMPERE MAAHANTUOJA: Oy Hailac Ab, Metsäkyläntie 4, KLAUKKALA I Puhelin (09) 2766 570 I E-mail: myynti@ducati.fi I www.ducati.fi 1199 Panigale: Checkmate. Moottoripyörämaailman referenssi johon muita tullaan vertaamaan vielä pitkään. JÄLLEENMYYJÄT: Delta Fun Center HELSINKI, Jyväs-Marine Oy JYVÄSKYLÄ, Menokone Oy KOUVOLA, Oy Hailac Ab KLAUKKALA, Moto24.fi OULU, Moto-Rauma Oy RAUMA, R.M