Bomber Magazine 6/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6/2010 Hinta 7,50 ?
»www.ktm.com www.kiska.com Photo: B. Swijgers T! 8 - V U OT IA A H U O M IO 1U 690 S M C , E K D 0 9 6 K TM U R O M YÖ S D N E 0 9 6 Ä K SE 2 5 K W:N A ! , R E K U D 0 69 ! A N : W K 5 2 MYÖS LIITY FACEBOOK RYHMÄÄMME JA SAAT KUUMIMMAT TIEDOT UUDESTA 125 DUKESTA! www.facebook.com/KTM125 KTM Group Partner Do not imitate the riding scenes shown, wear protective clothing and observe the traffic regulations!
Tosin, jos tällä tavoin tehdään nykyään ammattimaista tutkimustyötä, että tiedonlähteenä ovat jotkut perkeleen provosoivat IP-lehdet, niin hyvin pyyhkii poliiseillakin. 09-2235215 fax 09-22430211 Postiosoite: Bomber Magazine, Sahaajankatu 43, 00880 Helsinki Osoitteenmuutokset ja peruutukset puhelimitse 09-223 52 15 tai sähköpostitse: info@bombermagazine.com Puhelinpalvelutilaus numeroon: 0300 471010 puhelun hinta 0,98?/min + pvm tai mpm. Tilaushinta: Kestona 39 ?, määräaikaisena vuodeksi 42?. Bomber Magazine ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Ilmoitusmyynti: mainos@bombermagazine.com KUSTANTAJA: Bomber Oy PAINOPAIKKA: B-Shopin aukioloajat: Viihdyttää loppu vuotta toivottaa, Bombers järjestön ja lehden päätoimittaja Janne Uskali sekä muut toimituksen rikoskumppanit!? Ma-pe 11.00-17.00 La-Su SULJETTU P.S. Se ei tietenkään ollut mikään yllätys, sillä tämä kerrottiin jo aikaisemmin puhelimessa. ?Kuka tällä hetkellä ajelee Posliinilla?. Sen lisäksi mietityttää, että jos syytettä ei nosteta tai mennä tuomioistuimeen, niin minkälainen peruste tähän on. rikoksen pitäisi olla tapahtunut, jos pyörää pidetään rikoksen tekovälineenä. Tämän jälkeen minulle lyötiin eteen suurennettu tuloste vanhasta iltapäivälehdestä missä oli ollut koko sivun juttu Posliinista. Huh huh! Lopputuloksena kuulusteluissa olikin sitten se, että kerroin Posliinin nykyisen ajokunnon ja että se ei ole edes rekisterissä. Tästä tässä on kyse, kertoi kuulustelija ja koputti terävästi sormella printtiä. Sillä jos syy on se, että rikosta ei katsota tapahtuneeksi, niin ei kai pyörä voi olla myöskään rikoksen tekoväline vai voiko. Vartin päästä tämä oli kuitenkin kirjallisena meilissä ja lyhyenä lainauksena loistava lause meilistä: - . Kuulusteluiden päätyttyä jäi todella karvas maku siitä, kuinka huonosti asiaa oli oikeasti tutkittu ja pääaineistona oli tosiaan iltapäivälehti. No nyt oli käynyt sillä lailla, että syyttäjä oli juuri hylännyt jonkun vastaavanlaisen casen, joka koski myös poliisin tunnuskuvan väärinkäyttöä. Se mikä oli yllätys, oli seuraavat kaksi kysymystä jotka kertoivat luonnollisesti kuinka hyvin casen pohjatutkimustyöt oli tehty. Kuskina tämä Salkareistakin tuttu näyttelijä. Oikeasti minulla ei ole mitään virkavaltaa vastaan ja pääsääntöisesti he tekevätkin hyvää duunia oikeiden rikosten parissa. Nyt oli sen verran taas hurjaa juttua, että pyysin tätä diiliä kirjallisena meiliin, koska en oikeasti voinut uskoa kuulemaani. Diili olisi kuulemma sellainen että poliisit tulisivat hakemaan posliinin pois ja hävittäisivät sen kokonaan. Eikö olisi helpompaa vaikka poistaa tarrat tai sivukate, jossa tarra lepää. Öö, en pidä itseäni minään lakipykäläspesialistina (ne geenit meni toiselle), mutta ihan nopeasti ajateltuna voisi kuvitella että eikös ns. Joka tapauksessa asiaa tutkittiin Poliisin tunnuskuvan oikeudeton käyttö nimikkeellä. Tuntui siltä, että kaikki mitä kerroin kuunneltiin vain toisella korvalla. Eli siis se AR:n sivuposkessa oleva krokotiilitarra on liian samanlainen kuin oikea tunnuskuva missä on leijona. Kuulustelut alkoivatkin ihan asiallisesti kättelyllä ja henkkareiden tarkistuksella. Järjestötoimintaa kun meillä ei ole, kirjoitti kuulustelija minun tekevän Bombers-lehteä, no ihan miten vain. ?Voisitko kertoa meille mikä on Janne Uskalin status Bomber järjestössä?. What. Ei jumakauta, voisi luulla että 10 vuodessa olisi ainakin virkavalta jo perillä siitä, ettei kyseessä ole mikään rikollisjärjestö ja posliinilla on viimeksi kunnolla ajettu Bomber ajokauden päätösbileissä vuonna 2003. No, malttakaa hetki, niin kerron teille tuoreimmat kuulumiset Posliinin ja allekirjoittaneen ympäriltä. Kuten viimeksi jo kirjoitin, ei sunnuntai kuulustelut sovi meikäläisen aikatauluun ja lopuksi askelmerkit saatiin sovittua siten, että pääsin kuulusteluihin ihan arkipäivänä. . Viime numeron pääkirjoituksessa kerroin mielenkiintoisesta puhelinkeskustelusta poliisin kanssa, joka koski Posliini moottoripyörää. Tämä piikkinen AR Kawa seisoo Bomber shopin edessä 24/7 ja aiheuttaa ilmeisesti suunnatonta närää joillekin ihmisille. Kuinka niin. On se vain virallinen lehtinen tänä päivänä?! Kolme viikkoa tästä kuulusteluissa käynnistä eteenpäin, homma sai vieläkin erikoisempia piirteitä. Nyt kannattaa taas ryhtyä lehden tilaajaksi, sillä 10-vuotis lahjaksi lukijoille Bomber Magazinea julkaistaan ensi vuonna seitsemän numeroa ja nyt jos tilaat lehden, saat sen vielä vanhaan kuuden numeron hintaan, sekä tietenkin kaikki muut tilaajalahjat sekä edut käyttöösi. B-Shop Sahaajankatu 43 00880 Helsinki Finland. Rikos jatkuu edelleen niin kauan kuin pyörä on esillä yleisellä paikalla?. Siinäpä pientä purtavaa loppupäiväksi, katsotaan mitä tulevaisuus tuo tulleessaan? Päätoimittaja: Janne Uskali Tietotekniikkaspesialisti: Janne Löfgren ja John Palstanpitäjät: MMAF Avustajat: Eveliina, Meeri, Annukka, Japi, Anne Vahlqvist, Läski Salonen, Rami, Ville Porri, Tom Schmidt, Mika Anttonen, Johan Söderström, Juha Raitmaa, Mauno Hermunen, Harri Kauriste, Kimmo Leppäniemi, Hans Lehtinen ,Clink, Tomi Kitola, Aamos, Simo, FCF , Triple Axe, Otto Nurminen ja Sami Leppäniemi. Kansikuva: Hans Lehtinen Lay-out: Kaisa Lökfors Sähköpostiosoite: toimitus@bombermagazine.com p. . Jälleen puhelin soi ja kuulustelija kertoi asian koskevan taas Posliinia. Nyt olikin sitten mietitty kuulemma, että jos tätä meidän juttua ei vietäisi enää eteenpäin vaan tehtäisi niin sanottu diili
Petri Paljakka teki tiimeineen jotain todella ihmeellistä ja uskomatonta, voittaessaan elämänsä ensimmäisellä Drag Race kaudella koko potin. Englannin Santa Podissa EM-?naaleissa, mestaruus varmistui jo ennen itse ?naalia ja kilpakumppaneiden, sekä alaa tiukasti seuraavien ihmisten mielestä tämä oli suuri positiivinen yllätys. Tästä on hyvä lähteä parantamaan suorituksia! Heh heh. Ajokauden päätöstä juhlistetaan perjantaina 19.11.2010 On the Rocksissa! Luvassa livemusaa, Burleski-show:ta ja kaikkea siistii! Ikäraja kinkereihin on 18 vuotta ja liput tulevat ovat myynnissä Tiketissä! Nähdään siellä! 4 B-MAGAZINE. Bomber Magazinen toimituskin haluaa vielä erikseen onnitella koko tiimiä hienosta rookie-kaudesta ja ensimmäisestä TF-mestaruudesta
Gerd Habermann vetää näytöslähtöjä jettidragsterilla. Vierailijat voivat turvallisesti koittaa keulimis taitojaan stunttaaja Michael Threinin koneella. The globe of speed . Suuri burniskisa, jossa etsitään Burn out Master 2010. Kahdet suuret bileet perjantaina ja lauantaina, tottakai juomat halvoin hinnoin. Toisin sanoen kaikille löytyy jotain. 150 kansainvälistä näytteilleasettajaa myymässä mm. viritysosia, jousitus komponentteja, turbo-sarjoja, custommaalauksia, spesiaali-runkoja ja vaatteita. Lisäksi suuri kansainvälinen custom-show street?ghtereille ja sporttipyörille. Bomber Magazine onnittelee Nitrokuski Jaska Salakaria, joka ajelehti onnelliseen avioliittoon Elinan kanssa 2.10.2010 Toivottavasti liitto kestää pidempään kuin Jaskan vedot stripillä, mitkä ovatkin olleet erittäin lyhyitä ja nopeita lähivuosina. Bomber Magazine onnittelee ja toivoo hyvää jatkoa onnelliselle avioparille!. Dragster Facilityn 300hp V8 funny car, jota halukkaat pääsevät kokeilemaan ja karting rata. ryhmä vetää jättimäisessä kuoleman pallossa. ziipale Täältä niitä saa: Kuusi kansainvälistä stuntti-tiimiä ja -kuskia esiintyy tämän vuoden Fighteramassa. OUTLAW 99-kiihdyttelijä Roima Ylipaine, Super-Jorma Karjalainen 363km/h landspeedKawoineen ja tietenkin itse PowerKing Salonen. Koot: M/L/XL/XXXL Hinta: 25. Kautta historian Eniten tehokkaimmat, Eniten nopeimmat ja Eniten upeimmat paidat ovat saapuneet Bomber Shoppiin! ANY10 -kisatiimin support-tuotteiden esikoinen on järeästi race-henkinen T-paita isolla Teellä, rinnassa tanakkaa vauhtiraitaa ja selässä ärhäkkä kallo-logo! Tiimissä Eniten vaikuttavina hahmoina on mm. Paikalla ovat: Saksa, Hollanti, Britit, Ranska, Belgia, Sveitsi, Itävalta, Unkari, Puola ja tottakai Suomi
Lisäksi projektin johtohahmoihin kuuluu Tatu Westerholm, yksi Savonia Chopperin päätoteuttajista ja Savonia AMK projektipäällikkö. Pyörän on tarkoitus olla valmiina huutokaupattavaksi keväällä 2011. Ajankohtaista tietoa ja lisää kuvia löytyy nettisivuiltamme http://dmkk.savonia.?/streetbike/ ja seuraavassa Bomber Magazinessa tietenkin. Dragrace.. Savonia StreetBeen aihiona on Honda CBR1000 RR eABS pyörä, jonka ympärille on muotoiltu uusi design. Savonia StreetBeen toteutuksesta vastaavat Savonia-amk:n opiskelijaryhmä, johon kuuluu liiketalouden opiskelijoita, muotoilijoita sekä tulevia insinöörejä. Samaa Plug and play quickshifteriä on saatavana myös Triumph Street Triple R sekä Daytona 675 malleihin. Katso tarkemmin Dragrace.. Heille kaikille tarjotaan Red Bullin tukemana identtiset KTM:n 125-kuutioiset pyörät sekä itävaltalaistehtaan tekninen tuki. Joakim Niemi aloitti RR-uransa 125-kuutioisissa vasta viime kaudella. Sitä ennen nuorukainen kilpaili Minimoto -pyörillä. Suomalaisen ratamoottoripyöräilyn tulevaisuus näyttää jälleen hitusen paremmalta, kun 15-vuotias lohjalainen Joakim Niemi valittiin MotoGP-sarjan yhteydessä ajettavaan nuorten kuljettajien Red Bull Rookies Cup -sarjaan. Tulevaisuuden lupaukset kisaavat Euroopan MM-osakilpailujen yhteydessä omissa kilpailuissaan. Kaudella 2010 Rookies Cupissa ajettiin yhteensä 10 kilpailulähtöä. Sarjassa kilpailee ensi vuonna 25 nuorta kuljettajaa. Online Storesta on saatavana nyt vihdoin amerikkalaiset Roaring Toyzin käsittämättömän laadukkaat hipostelu-osat ja vetomiehille Cordonan quicksifterit. Roaring Toyz valikoimista löytyy esimerkiksi ?Wide Tire?-sarjat, takahaarukat, takahaarukanjatkot, vanteet, peilit, madallussarjat sekä kaikenlaiset kromi-palikat. Cordona on taas tuonut markkinoille Plug and Play Quickshifterin Hayabusaan. Cordonan uusinta tuotosta voidaan säätää suoraan Suzukin omasta ECU:sta EcuEditor ohjelmalla ja se sopii suoraan pyörän omaan johtosarjaan. Online Store netistä: 6 B-MAGAZINE. Tutkimuksessa esille nousivat teknisyys, urheilullisuus ja tyylikkyys. Pääsen kilpailemaan maailman kovimpien junioreiden kanssa ja vieläpä MM-sarjan maineikkaille GP-radoille, Niemi toteaa innokkaana. - Rookies Cupissa tällä kaudella ajaneista kuskeista 11 sai pitää paikkansa ensi kaudelle, joten meitä on yhteensä 25 kuljettajaa taistelemassa tulevaisuuden tallipaikoista MM-sarjaan, Niemi tiedostaa. Savonia StreetBee on SavoniaDrive toiminnan järjestyksessään toinen toteutettava moottoripyörä (1. Kaksi kulunutta kautta Niemi on ajanut Kallio Racing Junior Teamissa, jonka aikana hän on saanut tukea ja teknistä tietämystä Suomen menestyneimmiltä alan veljeksiltä, Mika ja Vesa Kalliolta. - Omalle uralle valinta Rookies Cupiin on oikea jättipotti. projekti oli Savonia Chopper). Idea StreetBeen totetuttamisesta on lähtenyt markkinatutkimuksesta MP09 messuilla
Hermunen voitti S2-luokan mestaruuden kaksi vuotta sitten ja jäi viime vuonna hopealle missattuaan yhden kilpailun. Hermunen kävi ajamassa myös supermotojen MM-joukkuekilpailun, jossa Suomi sijoittui neljänneksi. Maailmanmestaruus meni ennakkosuosikki Ranskalle, isäntämaa voitti kaikki erät ja otti kaksi kaksoisvoittoa. Toiseksi sijoittui Italia ja kolmanneksi Saksa vain pisteen suomalaisia edellä.. Joukkueessa oli Hermusen lisäksi mukana Asseri Kingelin ja Toni Klem. Hermunen on voittanut kauden kaikki erät. Käkkäräpäinen pitkätukka ajoi siis Hondan CRF450R:llä neljännen kerran me staruuteen. Mauno Hermunen varmisti moottoripyörien supermotojen S1-luokan Saksan mestaruuden voittamalla kuudennen osakilpailun kummatkin kilpaerät. Kuten vanha viini konsanaan, Mika Ah olan suoritukset paranevat vuosivuod elta
Ace Times julkaistaan Brittien puolella maaliskuussa 2011. 8 B-MAGAZINE. Samu Kemppaisen luotsaama prätkäpaja Setmo korjaa, huoltaa ja tekee muutostöitä mopoista moottoripyöriin koulutusmielessä.Tämä tietenkin tarkoittaa edullisia hintoja ja lyhyitä jonoja. Ace Times sisältää myös nopeimmat moottoripyörät, kovimman musiikin, elokuvien ikonit ja erottuvan pukeutumisen ja tyylin Ace Cafen kilpa aikakaudelta. Burniksia, median hysteriaa, rock´n roll mellakoita, poliiseja, piraatti radio ja paljon muuta, kaikki paljastetaan. Kirja kertoo myös muista paikoista ja kahviloista kuten 59 clubista, Busy Bee:stä ja muista ympäri maata. Laadukas kovakantinen julkaisu, jota on koottu yli 70 vuotta, täynnä henkilökohtaisia muistoja ja valokuvia. Rorokuja S1. Lisäkyselyt ja ajanvaraukset Setmon huoltoon onnistuu numerosta: 044-368 8818 Kirja Ace Times kertoo Lontoon Ace Cafen historian, kuinka 1938 avatusta kahvilasta tuli kuuluisa. Uudet tilat sijaitsevat nyt Helsingin Sompasaaressa, Sörnäisten satama-alueella entisessä Tullin rakennuksessa
Kannattaa käydä tsiikaamassa millainen kauhupätkä on kyseessä. Kuukausien spekulaatioiden ja salakuvien jälkeen odotus on melkein ohi, Diavel tekee ensi-esiintymisensä EICMA:ssa 2.-7. Muistuttaen Monsterin julkaisua 20 vuotta sitten Diavelin on tarkoitus jatkaa Bologneselaista perinnettä, tulevaisuuden muotoilua samalla pysyen uskollisena perinteille. Harjunpää ja pahan pappi on elokuva, joka perustuu kirjailija ja ylikonstaapeli Matti Yrjänä Joensuun saman nimiseen kirjaan. Mukavan urheilullista Ducati elämäntapaa, josta olet voinut tähän asti vain uneksia.. Se on rakennettu olemaan vakuuttava, mutta kuitenkin kevyt ja ketterä kuten Ducatit yleensä. marraskuuta. Ducati julkaisi nimen jo ennen mallin virallista esittelyä, nimi tulee paikallisesta Bolognesen murteen sanasta ?devil?, paholainen ja lausutaan kuulemma Dee-ah-vel. Siinä yhdistyvät mukavuus ja teknologia mm.ABS ja Ducati luistonesto luovat luottamusta herättävän ympäristön, kun taas upea ulkonäkö ja superbikesta tuotu Testastretta 11° moottori ja 207kg kertovat Ducati suorituskyvystä. Valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1982 saanut Joensuu on yksi arvostetuimpia suomalaisia rikoskirjailijoita. Siitä lähtien Diavelista tuli projektin nimi, joka julkaistaan nyt ensi kertaa Milanossa. Idea nimestä syntyi jo projektin alkuvaiheessa, kun prototyyppi oli kasattuna Ducatin teknikoiden edessä. Yksi teknikoista katsoi pyörän muotoa takaapäin ja huudahti ?Evil, like the devil!. Nyt tämä Olli Saarelan ohjaama versio tästä kirjasta on juuri saapunut leffateattereihin ja leffassa mukana vilahtaa Dusters stunttitiimi, sekä Beeone tekee siinä Kotarin 300EXC 2-T mantsapyörällä kaikki ajokohtaukset. Diavel tulee viemään kuljettajan ja pyörän välisen suhteen entistä pidemmälle
Sama pyörä? Aiempi musta look Simppa ja alumiinitaidetta 10 B-MAGAZINE
raha. Neonkeltainen gamma painui teiniviiksisten suhareiden mieliin ja kohta alkoi neonkeltaista kilikalimaalia löytyä joka jannun kotoa. B-illoissa oli muutamia supermotoja toki vetämässä ja Kemppaisen Samun hieno KTM oli jäänyt magazinesta mieleen, mutta varsinainen motokuume Bobolle nousi hetkessä kun motot olivat 2004 vetämässä omaa kisaansa Kouvolan superrallicross kilpailussa. Etupäässä toki pahassa... Tuolloin rr ratojakin kiertänyt Ansen kun aika ajoin pyysi kylän poikia katsomaan talliin hurjaa pyöräänsä ja tarjoili päälle käsiään yhteen hakkaaville pojille vielä privaattinäytöksen gamman voimista ja kuinka sillä vedetään takiksella. Ärrää seurasi joukko katteettomia japanilaisvalmisteisia pyöriä kunnes elettiin vuotta 2004 ja aika oli jälleen kypsä muutokselle. 2004 ei vielä hirveästi Supermotoihin katukuvassa törmännyt. Mopoiässä Bobo veti kuitenkin siinä määrin pahat pannut, että vanhemmat ohjasivat herran puoliväkisin autojen pariin ja piikkikortti jäi haaveeksi. Muita harrastekamppeita oli siis realisoitava ja katseet siirrettävä Saksan suuntaan. Motokuumeen alttarille uhrattiin rakkaudella vuosien saatossa rakennettu MKII Escort Cosworthin tekniikalla. Suurimpina vaikuttimina Bobo tunnustaa mm. Niillä vetäminen vaan näytti niin käsittämättömän hauskalta, että mieleen piirtyi hyvin pian pakkomielle moisen hankkimisesta. Tästä eteenpäin Bobon mukaan synkkää volkkariaikaa riittikin useita vuosia, kunnes jonkinlainen järki alkoi vallata alaa ja herra hankkiutui varmistamaan taivaspaikkaansa takavetoisten Escorttien pariin. Poikasena sisään istutettu palo kaksipyöräisiin odotteli kuitenkin vain aikaa parempaa syttyäkseen uudelleen. olleen kotkalaiset takavuosien pommittaja-?suuruudet?: Tommi Kurkela, Arkku Mäkinen sekä luonnollisesti yksi yli muiden; Topi Ansen viritettyine viissatasine gammoineen. Escort löysi helposti uuden kodin ja niin poltteli nippu motoon budjetoitua valuuttaa hyppysiä. B-MAGAZINE 11. Tavoiteltavaksi pyöräksi Bobo valitsi KTM:n LC4 koneisen moton, ehkäpä juuri ison koneen ja kohtuullisen luotettavan maineensa vuoksi. Kotarit vaan olivat kovasti ostamattoman kalliita Suomen maassa. Kaikki mahdolliset tuon ajan kulkuneuvot polkupyöristä alkaen, saivat niskaansa Ansenin pyörää mukaillen neonkeltaisen värityksen. Jotta autoharrastekaan ei olisi ihan helpoimman kaavan kautta sujunut, tuli ensimmäiseksi harrastekamppeeksi jostain ihmeen syystä hankittua mikäpä muu kuin kupla. Muutama este luonnollisesti hankinnalle oli ja suurin oli kuten kovin usein . Vuonna -95 aika oli vihdoin kypsä oman ison pyörän hankkimiselle ja kovin yllättävää ei ollut, että pyöräksi valikoitui yksi poikavuosien vaikuttimista -86 vuosimallin GSX-R Suzuki 750. No, tälläkin pelillä mentiin kuinka ollakaan varsin pian nurin, ja sen seurauksena siitä alkoi vähitellen muodostua sen aikakauden taistelijantapainen. Pyörä oli varmasti Kotkan ensimmäinen Fighteriksi tehty pyörä, ja tuolloin oltiin vielä tietämättömiä minkälainen paisuva pullataikina ?ghter/bomber scene olisi muutaman vuoden kuluttua. Ärrällä Bobo piirteli juovaa Kotkan suunnalla ja se oli taatusti tunnettu paikkakunnalla niin hyvässä kuin pahassa. Teksti: Aamos Kuvat: B#1, Kure ja Bobon arkisto Herra itse, jo kypsähkössä reilun kolmenkympin iässä oleva ikinuori pitkätukka imi pakokaasun katkuiset vaikutteet sieraimiinsa jo heti kohta hiekkalaatikkoiän jälkeen. Vuonna -97 pyörää rakenneltiin aina vaan enemmän taistelijahenkeen Gileran takakatteella, leveillä vanteilla ja tietysti 1100 koneella
Harmaita hiuksia aiheutti hiukan kun huomattiin, että pyörän moottorissa oli öljyä vain nimeksi. Rahaa oli moottoriin uponnut runsaasti, mutta moottori tuntui silti jotenkin hengettömältä. 2006 kesältä pyörä sitten jäikin teknisesti ehjäksi, joskin ulkoinen habitus oli yhä varsin karskin ja käytetyn oloinen. Tästä syystä seuraavan talven aikana pyörä vielä kuositettiin uusiksi. Alkukesästä pyörä tuntui vaan olevan päivittäin nurin, mutta alkoi pysyä huomattavasti enemmän pystyssä kun vanhojen kovien Pilottien tilalle renkaiksi vaihdettiin Super Corsat. Kannen muotoili paremmin hengittäväksi kotkalainen moottorispesialisti Juha-Pekka Pasi ja vielä putkisto uusittiin Sebringin kokorosteriputkistoon. Lisäksi perää madallettiin vaihtamalla uudet ?koiranluut?. Syyksi paljastui kuitenkin oma virhe moottorin kasausvaiheessa. löysempää jousitusta. Plussapuolelle Bobo laskeskeli sitten toisaalta sen keveyden, sillä mm. Ulkoisesti pyörä jäi kuitenkin vielä ennalleen ja alkoikin itseasiassa olla todella käytetyn näköinen nippusiteineen ja ruhjeineen. Myös enduron jousitus sai tuolloin päivityksen paremmin motohenkeen sopivaksi, kun eteen vaihdettiin motoversion jouset ja jäykemmät öljyt. Kotariin vaihdettiin kaikki uudet crossin muovit ja pintaan aina ajaton mattamusta väritys. 12 B-MAGAZINE örää rallaan muistuttaa moottoripy Osakasa alkaa taas pala ker. Onneksi moottori ei ollut vielä itseensä ottanut, vaan se paljastui terveeksi ja luovutti Acrapovicin vaimentajalla ja suutinjumpalla takarenkaalta 54 hevosvoimaa. Seuraavana kesänä 2005 pyörällä vedettiin sitten todella runsaasti Kotkan kartingradalla. 620 SC on alun perin enduromalli, mikä tarkoittaa mm. Jotta pyörä olisi mahdollisimman monikäyttöinen, halusi Bobo löytää mieluiten yksilön jonka mukana tulisi sekä moto, että endurovanteet. Kriteerit täyttäväksi yksilöksi ja vieläpä kohtuuhintaiseksi sellaiseksi löytyi KTM 620SC malli. Eagle Fightersin Aamos oli nousevan motobuumin myötä tuonut muutaman Kotarin Saksanmaalta myyntiin ja yhdestä niistä saatiin Bobolle vaihdettua mustaksi eloksoidut vanteet ja Beringerin nelimäntäinen etujarru isolla levyllä. Takaiskari huollettiin ja vaihdettiin uusi jäykempi motoversion jousi. ainakin moottorille kun kampiakselin laakerit tulivat tiensä päähän. Kotkalainen, monessa pyörässä näppejään sotkenut Mika Seppä, huomasi pyörässä olevan nokan ajoituksen pielessä ja sääti sen uudelleen. Tämän jälkeen Seppä sääti pyörän penkissään ja takarenkaalta saatiin varsin tyydyttävät lukemat 62hv ja 62 Nm. Kun pyörä saatiin koneen puolesta iskuun, oli aika päivittää sitä myös muilta osin paremmaksi. Pyörän ajettavuus muuttui näillä eväin supermotomaiseksi ja sukeltaminen jarruissa väheni huomattavasti. Loppukesästä runsas treenaaminen tuotti tuloksen . sähköstartti ja akku puuttuvat tästä versiosta verrattuna valmiiseen motoversioon. Pyörän toi Kotkaan 2004 loppuvuodesta kotkalainen tuontipyöriin erikoistunut yritys ja se näytti vielä Suomessakin yhtä asialliselta kuin kuvissa. Kaikki laakerit sekä kiertokanki uusittiin ja männäksi vaihdettiin uusi JE: n mäntä. Alkoi kuumeinen Saksan tarjonnan kelaaminen. Uuden moottorin käyttöönotto vuonna 2006 keväänä oli kuitenkin pettymys. Bobo painoi itse vielä kiilto silmissä ympäri rataa huomaamatta mitään. Radan varressa horjumista seurannut kaveri kuitenkin kuuli kolinan moottorista ja huitoi Bobon sivuun ennen kuin lopullinen vaurio ehti tapahtua. Edessä oli moottorin päivitys ja samassa yhteydessä siitä haluttiin hiukan lisää voimaa
Tehojakin pitäisi olla peräti 72 hevosen verran. Hiukan kyllä Boboa epäilytti, missä kukkapenkissä tehot on mitattu, mutta kohtuullisella korvauksella moottori lähti kuitenkin Kotkan suuntaan. B-MAGAZINE 13. Vaikkakin tarvittavien uusien osien määrä oli musertava, oli pankkitiliä katsottaessa kuitenkin selvää, ettei valuuttaa kerralla uuteen pyörään olisi käytössä. Tästä syystä alkoi pommittaminen motoilla siirtyä enemmän ja enemmän sorateiden kiertämiseen. Sorateitä sitten kierrettiinkin koko kesä todella ahkerasti ja käytiinpä niitä kiertämässä Eagle Fighters kesäretken merkeissä aina Virossa saakka. Tuolla retkellä oli tosin motojen lisäksi muovikuulia ja ?ghtereitakin. Se joutui pakon sanelemana toimimaan nappularenkain Bobon työmatka-ajokkina auton puutteen vuoksi. Huuhtasen Jarkolla oli kuin olikin huhujen mukainen moottori kaupan. Pakko oli tehdä päätös ostaako uusi pyörä vai elvyttääkö Kottaraisen vielä uudelleen henkiin. Vielä kesällä 2008 pyörä sai kovaa käyttöä ollakseen ajokauden päätteeksi kaikilta osin täysin lopussa. Tämä alkoi ilmetä runsaina ongelmina virkavallan kanssa ja Bobokin taisi olla parhaimmillaan jo useamman kerran viikossa syynissä. 2007 kesä oli Kotkassa melkoista motohuumaa ja pyöriä oli katukuvassa todella paljon. Koneen oli kuultu syöneen 660kuutioisen ylikoko pyttykitin, takomännän, tiukemman nokan, titaani retainerit, jäykemmät venttilijouset, portatun kannen ja kevennetyn alakerran. Hyvin nekin soraa siirsivät. Seuraavana talvena Kottarainen ei tarvinnut huolta eikä hoivaa eikä se liioin päässyt muuttamaan talveksi lämpimämpiin oloihin. Tästä syystä syntyi päätös alkaa rakentaa Kottaraista tuhkasta uusiksi. Projektin alkuun sattui sopivasti löytymään uusi paremmin sykkivä sydän, kun Kouvolan suunnalla kuultiin mahdollisesti olevan joutilas, mutta sitäkin kiukkuisempi kattila. Moottori oli olemassa olevan tiedon valossa juuri ehjätty moottori Saksan supermotosarjan tiimiltä. Purkaminen sujui isoilta osin nippusiteitä katkomalla ja jakamalla tavaraa kaatopaikkajätteeseen ja säästettävään. Moottori alkoi olla hengetön ja ulkoisesti enemmän kuin tekeentyneen näköinen. Kun pyörä purettiin osiin, oli lopputulos varsin masentava
Eli aika oli kypsä alkaa niputtaa osista moottoripyörää. Eagle Fightersin Allu sorvasi Bobolle uudet akselit, sekä koneisti samassa yhteydessä myös vanhojen kuluneiden ketjunkiristimien tilalle uudet. Pyörä alkoi muistuttaa kovasti valmista ja siitä vaikutti 14 B-MAGAZINE. Joten teema oli varsin pian selvillä. Koskapa vanhoista muoveista ei juuri lapsille kerrottavaa ollut piti seuraavaksi alkaa haalia uutta vaatetta kottaraisen ympärille. Vielä kun saisi kaikki nämä osat kasaan. Vähitellen alkoi olla kovasti hienon näköisiä osia melkoinen kasa valmiina, mutta muovit odottivat yhä valmistumistaan. Vaan vanhan ja kuluneen sanonnan mukaan hyvää kannattaa odotella ja niin kävi kyllä tälläkin kertaa. Valmistuttuaan muovit olivat todella upean näköiset ja taiteilijalle suotu vapaus oli kantanut hedelmää. Isona puuttuvana yksityiskohtana pyörän ulkonäön kannalta oli yhä vakiokuosissa oleva penkki. Kasausvaiheessa huomattiin, että uusi penkki oli aiempaa niin paljon kapeampi ja takalokari sirompi, että uusi takarunko oli vielä muovattava. Muovin straippaaminen osoittautui kuitenkin sen sähköisyyden vuoksi todella haasteelliseksi ja straippaajamestari Simonaho otti projektiin aikalisän ja siirtyi lepuuttamaan hermojaan juuri sillä tavalla kuin maalari vain voi. Ulkoisen asun ehostamiseksi Bobon mieltä oli alkanut kiehtoa moton vääntäminen johonkin klassiseen kisatyyliin, ja olisiko niitä Gul?n värejä klassisempia olemassakaan. Vanteiden asennuksen yhteydessä kävi ilmi etteivät Duke 2 vanteet menneetkään heittämällä paikalleen. työkaveri Jami sorvasi esimerkiksi viisteet joka ainoaan pultin kantaan. Kasauksen yhteydessä huomattiin vielä, että numeromuovien ja tankin väliin jäi orvolta näyttävä tyhjä kolo. Nämäkin saivat luonnollisesti pyörän hengen mukaisen värin päälleen. Muovit jäivät sitten perusvärissään odottamaan aikaa parempaa ja sillä välin oli mahdollisuus taas viedä pyörää teknisellä puolella eteenpäin. Keulaa lyhennettiin 22mm ja simmattiin uusiksi kotkalaisen Toro Racing teamin Hannu Torosen toimesta. Myös takaiskari huollettiin ja lyhennettiin, jonka johdosta taakse voitiin taas vaihtaa vakio ?koiranluut?. Takaswingi ja keula kiillotettiin, runko ja moottori sekä lukuisa määrä pikkuosia maalattiin teeman mukaisiksi. Kun vastaan sattui vielä tulemaan Duke 2:n Brembon vanteet, ei Bobo voinut vastustaa kiusausta vaan nekin tuli pelastettua talteen. alumiinia naputellut. Kasauksen yhteydessä käytiin myös lukuisia pikkuosia läpi Bobon työpaikalla, jossa mm. Osien maalaaminen tehtiin pääosin 2009 kesällä Petri Marttisen toimesta. Logot ja straipit oli puolestaan luvannut toteuttaa käsin maalaamalla Kotkalainen straippaja ?guru. Käyttötuntimittari liitettiin suoraan runkoon ja se saa impulssinsa suoraan tulpan johdolta. Tähänkin löytyi lääke Simpalta, joka aina silloin tällöin on ?pikkuisen. Penkistä tuli todellakin piste sinne iin päälle... T:mi Anna Maja toteutti penkkiin sinisen alcantara verhoilun upotettuine numeroineen ja upeine tikkauksineen. Uuden rungon väänsi rosterista Eagle Fightersin Simppa. Hankintalistalla olivat Ktm:n muista malleista poimittuna -06 vuosimallin SMR:n takalokari, LC4:en sivumuovit, EXC:n korkea penkki, Supermoto etulokari ja -07 EXC:n etumaski. Lisäksi Jami sorvasi pyörään kaatumasuojat. Kokoonpanon yhteydessä Mika Seppä laittoi koko pyörän sähköistyksen uusiksi ja kaikki johdot ja katkaisijat piilotettiin. Tankoon jäi enää pelkkä tappokatkaisija Hondan CRF: stä otettujen kahvarunkojen seuraksi. Bobo suunnitteli yhdessä kotkalaisen verhoomon T:mi Anna Majan kanssa pyörään sopivan penkin johtoajatuksella: ?parhaat materiaalit ja huippu työnjälki. Tuomas Simonaho
. Se lähtikin ongelmien ratkettua hyvin käyntiin ja kuulosti toimivalta. Jäämme jännityksellä odottamaan. Kiitokset Bobo osoittaa kaikille projektissa mukana olleille ja kotiväelle tuesta. B-MAGAZINE 15. Pyörä saatiinkin hengittämään paremmin vanhalla Sebringin rosteriputkistolla ja sillä saatiin jo ulos 65hevosta ja 70Nm. Kotkalainen vanhan liiton harrastaja ja metallimies Lasse Tura tarjoutui antamaan auttavan kätensä pakoputkiston kanssa. Toisaalta avun saamisen ymmärtää hyvin, sillä herra itse on Kotkan suunnalla ollut mukana avustamassa viimevuosina todella monen pyörän kohdalla. Rahaa projektiin luonnollisesti on mennyt enemmän kuin uskaltaa laskea tai kotiväelle paljastaa. Suurimpana puutteena oli vielä pakoputkisto ja erilaista pientä sählinkiä ennen kuin pyörää saattoi näyttelyyn viedä. Lasse teki rosterikäyristä pakoputkiston ja sovitti sen jatkoksi FSpec.. Ehkä sitten loputkin saksalaishevoset saadaan talteen. Toimii! Maamoottori Jo näilläkin tehoilla Bobo sanoi pyörän tuntuvan todella ennenkokemattomalta. Tuloksena oli 62 hevosta ja 63Nm vääntöä, joka lukemana oli kyllä lievähkö pettymys. Syylliseksi pyörää säätänyt Seppä epäili pakoputkiston liian pientä kokoa. käyttöpyörän ilmeisesti oman ajotyylinsä tuntien. Hi?stelymielessä Kotariin tulee vielä ensitalvena shifteri ja onpa Simppa kaavaillut koputtelevansa siihen alumiinisen tankin. verkkokaupasta hankitun MotoGp tyylisen vaimentajan. Loppuaikoina Bobolla oli todella monia ystäviä projektissa apunaan, joita ilman pyörän valmistuminen olisi jäänyt haaveeksi. Tulevista projekteista Bobolta udellessa on vastaus aika selvä... Niinpä se talutettiin penkkiin suurin odotuksin lunastamaan Saksasta luvattuja villejä hevosia. Kaikkien muutosten jälkeen sillä ei enää juurikaan metsään voi mennä ja Bobo onkin jo joutunut hankkimaan ?rujomman. Mika Seppä sai kuitenkin aikansa asioita selvitettyään pyörän sähköt kulkemaan ja pyörä saatiin tulille. Pyörä valmistui juuri American Car Show?hun, ei päivääkään etuajassa. Vieläkin vaan vaikutti siltä, että putkisto oli se joka tuli vastaan. Varsinkin vääntöalue aina 3000 alkaen tuntui tehneen vaikutuksen. Moottori herää heti henkiin ja kaasuun vastaaminen kuulemma sitä luokkaa, että helpompaa moottoria takarenkaalla matkustamiseen sopii hakea. eet Vain tarpeelliset hallintalaitt Kottarainen on nyt sitten kuitenkin ?pilattu?. Moottorissa olevat Sem kisasähköt aiheuttivat päänvaivaa. verhoilijamestari työssään tulevan varsin viimeistelty kokonaisuus. Ensi talven projektina on sitten vielä uuden tilavamman käyrästön rakentaminen. Vuoroin vieraissa eikö vain? Pitkälle projektille oli varmasti mieluisa päätös kun pyörä noteerattiin ACS:ssa TOP 10 joukkoon. Pyörä oli lisäksi luvattu myös 2010 kevään American Car Show?hun näytteille ja sekin alkoi jo olla ovella. Messubileissä olikin aika nollata talkooporukan kanssa viimeisten viikkojen paineet. Maalia - ei teippiä Pyörä ei vielä kuitenkaan ollut kertaakaan käynnissä ennen ACS:ta. se lapsuuden muistojen 500 Gamma?. Lisäksi Lasse vielä jyrsi -62 Impalasta löytyneelle takavalolle pohjan. Voilá! Lopputulos näytti viimeistellyltä ja niinhän siinä kävi tässäkin projektissa, ettei päivääkään deadlineen jäänyt tilaa. Ja näyttelyn jälkeen tuntui olevan sen aidon olotilan lisäksi krapula myös pyörän rakentamisessa, kun sähköongelmien vuoksi pyörää ei saatu heti käyntiin
18 B-MAGAZINE
B-MAGAZINE 19
Pieksämäen pojat olivat valmistelleen pitkän ja monipuolisen reitin ja sää oli huonoista ennustuksista huolimatta ihanteellinen. Kuten tapahtuman nimestäkin voi päätellä, ajettiin tämä sessio läpi pareittain. Pyöriin liimattiin transponderit joista tietokone nopeana kaverina lukaisi kierrosajat tuhannesosa sekunnin tarkkuudella. ohituksia kun kovakuntoisimmat tuuppasivat mopoja kuin viimeistä päivää. Uutuutena pariajossa oli käytössä ajanottolaitteisto. Kahdeksantena maaliin tullut Joose Toivonen ajoi käsittämättömän kahden tunnin vedon ja kävi varikolla ainoastaan tankkaamassa. Kaverilla on kunto kohdillaan tai sitten sisua löytyy vähän enemmän kuin keskiverto suomalaiselta. . ? Sessioon saapui paikalle 15 tiimiä, joista yhdessä oli ainoastaan yksi kuski. Se tuo touhuun aivan uutta jännitettävää kun maaliintulojärjestyksen lisäksi nähdään kuka veti nopeimman kierroksen ja missä välissä. Hymy oli herkässä kun kotiin viemisiksi oli katesarjaa, kahvakumeja, vipuja ja muuta tarpeellista tavaraa.. Ajoaika oli kaksi tuntia ja tiimi sai vapaasti päättää kuinka pitkiä pätkiä kumpikin kuski ajaa. Pariajossa puomilla oli ensikertaa mukana naisenergiaa. ?Team Minidirtyn Inkinen tietää miten kurviin taitetaan. 16 B-MAGAZINE Urakan jälkeen 8 nopeinta paria pääsivät valkkaamaan hienoja MiniMx tuotteita MiniMotoRacingin kattamasta palkintopöydästä. Lipun heilahdettua kuskit kirmasivat polkaisemaan mopot käyntiin ja ryntäsivät baanalle. Turvallisuussyistä varikon kohdalla pyörät piti työntää muutaman kymmenen metrin matkan. Moottoriurheilua varikkosuoralla ? Pieksämäen moottorikerhon upeilla mestoilla järjestettiin kahden tunnin ?stadion enduro. Pariajon tarkat tulokset löytyvät MiniMx leaguen sivuilta Uutiset kohdasta. Stanton oli innoissaan uudesta Stok 88 luokan laitteestaan. Reitti oli hyvin monipuolinen ja se sisälsi MiniMx rataa, kangasmetsää sekä osia isojen pyörien crossiradasta. Lähtö suoritettiin niin että toinen tiimin jäsenistä piti pyörää pystyssä ja kuskit olivat 15 metrin päässä pyörien etupuolella. Huhujen mukaan ajanotto tulisi ensikaudella jokaiseen sessioon. pariajo. Varikolla nähtiinkin ?huimia
30 kuljettajaa avustajineen joten varikollakin oli aistittavissa suurta urheilujuhlan huumaa. Grande Finalessa oli lisäpointtina myös ?pääpalkinnon. MiniMx Leaguen viimeinen sessio a.k.a Grande Finale pidettiin pienien kalenterimuutoksien jälkeen Vantaan Vauhtipuistossa LAvangon ?väli?-radalla. Nykyäänhän minimx-kuljettajat ajavat Vantaalla kuusvitosten(cc) kanssa samalla radalla hyvässä sovussa. Sten uudella YCF ?manu?replicallaan ? Minimx-jumalat eivät kumarrelleet forecaa vaan loihtivat ennusteista huolimatta loistavan syyskelin tapahtumalle. Moottoriurheilua.... tekniikka petti ? Paikalle ilmaantui n. ? Jälkipuheena MiniMxLeague kiittää ISOSTI Liigaan osallistuneita kuljettajia, teitte tästä hyvän kauden minimx-saralla. Kiitos myös yhteistyökumppaneille; MiniMotoRacing, Monster Energy, M-Racing, BomberMagazine, Puhdas Ilma K&V Oy. Henkilökohtainen KIITOS kaudesta 2010 ; Niki, Jari, tiim turggu 2(kuvaajat), Iita, Mika, HC, Juha, mun Muzi, Sami, Kyynärspää, Tony^O, Juuso, Julle, Jesse, Jimi, Jenni. Kiittäen Stanton Kuvista kiitos ?Jouner. Osa yleisöstä oli kyllä aiheesta eri mieltä... Julle ja Ville naatiskelee ? Hienon taistelun teki myös B-?naalista noussut Kalle Pätsi (#98), muutamien tilanteiden/ohitusten jälkeen kaikkensa antaneena Kalle nousi podiumille kolmanneksi. Hieno häppeninki taas kerran, poppoota niin radalla kuin varikollakin melkein amatyyliin, sää kohdallaan, kuskit ehjinä, mopot ei kaikki niinkään.... Tähän oli hyvä cloussata MiniMx Leaguen kausi 2010....hieman haikein mielin. Kauden 2011 meiningeistä löytyy kohtasillään infoa tutussa ja turvallisessa osoitteessa : www.minimxleague.? Grande Finalen kurko ? ...älä tuu eteen, mä meen eka... Joonas Nerjanto & ?Juiben. Arvonnassa olikin kiitettävästi nimiä eli ahkerasti oli poppoo sessioita kiertänyt, välillä pitemmästäkin matkasta. Ilmoittaumisten jälkeen mopot tulille ja tunti vapaata treeniä, kuskit osasivatkin (taas kerran) olla hötkyilemättä radalle vaan pikkuhiljaa mopot lipuivat lennättämään Vantaan hiekkaa takaatulevien silmille. Treenien jälkeen ilmoitettiin arpa-onnekkaan nimi rummunpäristysten kera.....ja voittaja löytyi Hyvinkäältä, numerolla 616 ajava nuori lupaus Sten Gorjatsko...osu ja uppos, nuorissa on tulevaisuus. Sten ajoikin Grande Finalen lähdöt uudella YCF:llään miehekkäästi ollen B-?naalin 7. ...Nouse nyt perkele !!! Alkuheatit ajettiin samalla kaavalla kuin edellisissäkin sessioissa, parhaiten heateissa pärjänneet automaattisesti ylempiin ?naaleihin, heikommin pärjänneet hakivat vauhtia lisää alemmista ?naaleista kahden nopeimman aina noustessa ylempään ?naaliin. Jos alkuheateissa nähtiin hyvää racea, niin ?naalit tarjosivat sitä isolla lapasella... tilanteita riitti puomilta lipulle jokaisessa startissa. . Jussi Nieminen B-MAGAZINE 21. Löydä kuvasta ainakin yksi junnumoka... A-?naalissa puomin pudotessa holeshotin nappasi makuu-jäniksen lailla koko kauden hyvää vauhtia pitänyt Holle (#42), silmiinpistävää oli myös Jullen (#73) taktiikka pehmeällä starttialustalla, muiden istuessa mopojensa päällä Julle juoksi moponsa kanssa ensi metrit välttäen näin 10/12-rengastuksella varustetun moponsa takarenkaan kaivautumisen puolen metrin syvyyteen. Lähdön jälkeen Hollen kadottua horisonttiin muista sijoista taisteltiin paikka paikoin ankarastikin, tästä esimerkkinä Jouko Siltalahden (#114) ohitus M. Tuomariston ei tarvinnut aiheesta mustaa lippua Siltalahdelle (#114) nostaa vaan kyseessä oli puhdasta kilvanajoa. Heikkilästä (#46) maalisuoran jälkeisessä vallimutkassa. arpominen, MiniMotoRacing Finland Oy.n lahjoittama ?manu-replica?-mopo arvottaisiin eniten Leaguen sessioita kiertäneiden kesken
MGM alakate istuu siististi 22 B-MAGAZINE Haharistin sijasta kotkan jaloista roikkuu pianon viritys ääniraudat
Teksti: Simo Kuvat: Siggi Toisin kun yleensä Fighter projektit, Siggin pyörä ei tullut stippaukseen ja purkuun mällin jäljiltä. Se ei oikein koskaan ollut täyttänyt tarkoitustaan ja viimeiset neljä vuotta se oli vain seissyt tallin nurkassa, eikä edellinen omistaja ollut ehtinyt ajaa sillä kuin vajaat 3000 kilometriä. Nyt se tuotiin Siggin helvetin tiskille ja päämäärä oli uusi. Vaikka R1:ssä on alun perin varsin tyylikäs peräosa ?ghter henkeen, niin Siggi MGM bikes?n osakkaana ilman muuta halusi vaihtaa sen vielä parempaan. Humanitäärisenä ihmisenä hän halusi lahjoittaa sen takahäkkeineen ja penkkeineen toiseen käyttöön. Siggin naisellisen ajatuksen mukaan vaatteiden pitää matchata, joten kaikki muu vaatetus valittiin samaa sarjaa takakattteen kanssa. Ilman katteita näytti Yammu hieman ujolta ja pyörään haluttiin myös hieman agressiivista näköä. Härskiä näköä antamaan valittiin brutaali ja erikoinen MGM ohjaustanko, joka ei todellakaan ole mikään suora leuanvetotanko, vaan billet alumiiniosa, todella erikoisen näköinen. No nyt alkaa olemaan tämä alue kunnossa tuumaili Siggi. Kellermann, ISR, BKG ja MGM yhdistelmää parhaimmillaan Taittuva kilpiteline voi joskus olla kätevä B-MAGAZINE 23. alkaa pirun työ pöydällä näyttää hyvältä. Ei sittenkään, naisellinen näkemys halusi maskuliinia peliin, paksummat BKG:n kolmiopalat. Vielä Viper maski. Siggin pyöräparka oli ostettu sunnuntaiajeluun ympäri Sauerlandin mutkateitä. Keulaputkien päällysputket, antamaan tukevampaa ja muskelimpaa näköä, mustaa tietenkin. No niin... Vielä höysteeksi siihen istuvat varoitusvalot ja mittaristo. Tässä nyt ei vielä ollut läheskään kaikki mausteet. Kun tankoon lisätään ruotsalaiset ISR:n extramustiksi anodisoidut jarru- ja kytkinsysteemit ja tietenkin mustat letkut, mustaa vilkkuihin, mustaa peileihin ja mustat alumiinikahvat
Gilles taka-akselin säätöpala varikkopukki koukuilla 24 B-MAGAZINE BOS Carbon soundia ja Gilles tappisarjaa
Jotenkin syyläri möllötti tyhjyyttä ja sille piti keksiä jotain helppoa. Vielä viimeistelynä peräpäähän heitettiin Kellermann vilkut ja mustaksi värjätty ?ghteriin sopiva kilpiteline, joka paikassahan ei kilven tarvitse osoittaa suoraan taakse, joten kilpiteline on kääntyvää mallia. Ja vielä pikku muodollisuus, takajarrunestesäiliö, tietenkin mustaksi anodisoitu minisäiliö. Vielä kun taidemaalari viimeisteli maalipinnan pirullisen hyvillä yksityiskohdilla, voidaan sanoa paholaisen onnistuneen työssään helvetin hyvin. ISR:n kahvasta löytyy kaikki säädöt B-MAGAZINE 25. Vielä oli karmean oloinen tyhjä kohta keulan ja koneen välissä, mitäs tälle tekisi, Siggi joutui kysymään mieheltään. sopii kyllä tähän, tätä ei ole tarkoitettu matkakäyttöön vaan street?ghter ajoon. Kun kerran on vauhtiin päästy, niin laitetaan sitten kaikki. Gillesin taka-akselin siirtopalat, varikko pukkikoukuilla. Satula, niin satula viehkeällä tekstillä ?Opi tuskasta. Peak?n jarrulevyt ABM:n pehmeillä paloilla antavat hyvän tuntuman jarruille. Orkkis takaratas sai vaihtua parempaan, tilalle heitettiin Sharkin kiekko. Gilles?n jalkatappisarjat saivat luvan olla hopeanharmaat. ?Grilli. rosterista, se antaisi vastapainoksi näköä, ritilä ei sopisi, joten jäähdyttimen päälle muotoiltiin R1 teksti kiillotetusta rosteripellistä. Seuraavaksi piti saada hieman soundia, BSM:n hiilaripönttö istuteltiin orkkis pakosarjaan, kohtuullisen hyvällä tuloksella. Wolly sanoi, että tee nyt itse kun aloitit
kuvat: copyrightman teksti: Anniina , Topi & Tepa Arttu strippaa Villen villit rintsikat Kesän ?ehkä? paras ?reburnout 26 B-MAGAZINE
Triple kat FCF ja a tutut poru st oi liin ja xp vä E t elu ik oi ttää Exp Forssan B jä nä sä ke tänä entän vulAxe päättivät iseen, eli Forssan lentok na keskittyä olen a. rengaskumill n päällysasfalttipätkä kanoimiseen on is n ki in i no ja kun kerran Luonnollisest ltakin apua ui m in mmin si ai itt rv taisivat isoi tämiseen ta eltu (tosin tesud ta hu et i rv ol ta että olisi foorumeilla ), ta al ik pa ?! a uttu min (! ) ei huudelleet pu uomea vedetään tykim en S in u päätökse tata missäpä itusta vaaditt uv lik ie m tä ihan hirveä ntkisat. atöörien Stu järjestää Am Forssassa lensi kumi ja kaikilla oli hymy herkässä! ri, naa Amatöö korostaa sa n vä ki hy at iv on ol t aa t kuljettaja Tässä koht ee un la ap ol sa is tiin alle uma järjestet vaikka paik . Tämän ä. Hie yn m kä bo a a pi m m m innokkaa saatiin ho n itee lk vo jä a en lla, jonk ja järjestelyj len yksilökisa ty isi lv es re se F an an empulla pienten luok vällä riisuntat dan valtasivat ttä lä yl ki ik tajaksi ka jälkeen ra nen. Itse tapaht oa porukkaas lla st va ai ta til is at amm eellä ja lo kk sy teutui llä vä g in hy happen to an sydämellä, imin kyhätty m tu vo an oo lk ta i Ta ol . hengellä htuma kun pa Ta a. ill a. et dj tum lähes nollabu in ilmaistapah ssä kaikilta os ge en oh pp ta eana lauankuuman kost en is an ity er a ja toinen toista Aurinkoisen tälle saapui en un ok al nt n le ea an man kank taina, Forss tiin mittajia. Circlet, te at aa ill musiikin sa illä combo kä ik yl ty ja llään toinen toisupeilla trikei rnikset olivat bu t, en go in am ? ätellä Suom high-chairit, ei voi kuin pä a ilö st ks jo Y . a, pi va ko taan hienom an todella ev ol n än so ta hm w- ry ajien a veti Out La stuntharrast een Ville Hag lk illen kaupjä V s. en st (P ja itu suor burn-outte ös yt ja Villen nä n sa aa sekunnis ) Huyandaill li taittuu 7,6 ai a. tim an rt uk va m in enossa pakass oli hienosti m a kk ru po ko varik Luvassa vapa ata pommitusta! B-MAGAZINE 27. Raskaan Arttu Mielityi isoilla pyörill at lij ai lp ki lö si vät yleisöä Freestylen yk mat taiturit hämmästytti le n
28 B-MAGAZINE
? tetulla desibelim FCF:n päivitetty janonsammustuskalusto. Näillä erik nteella! at pojat Osku taidolla vaan tu t Tuusulan om va si lta sä va n da raivasivat itsen Viimeisenä ra ow crew, jotka sh t en nd pe de ja Krisu in paikalle kisassa kakkos i: stiin seuraavast jestykset ratkai jury, joka en ng he en Paremmuusjär ud t arvosteli ku se uk rit uo es . yl Freest lpailijoista Showryhmien ki oli muodostettu tykaisi huutoäänes ttävyyden ratk dy iloih pi vi on n ko ie uk hm jo Showry ttiin yleisön ite or su s au itt sellä yleisö ja m ittarilla. kc:n, nopealla sy avasi alle 125c t un an is St tk cc un 50 St t n Ryhmie sa löytänee en is to na ka ä ai än an ryhm keellä tapahtum athias. Toisena ttu, Justus ja M de, Jolle, ui H : am Te Teamin pojat: Ar ils en Street Dev in la ta nrannan an nr ee ee pp ajoi lapp htikin La Ykköspokaali lä a. i isoissa kk el An a, ja ss as Topi loisten sarja ki ta sa i ut Yl n. uruulta saapun poikien mukaa ailun avasi Ke lp lki jä n n ie ha hm Ju ry ja n, Antin pyörissä, , Taitavien jätkie . W am ES Te am ks Te ea g Fr in Stunt ensuun Rac Jo un ltu aa ha uk ti Ka keen radan ot Erkki ja Janne. olivat Joonas, oa katjossa kuskeina iturointi oli hien ien näppärä ta ik lmanpo ko n de sa ei os nn or matka hmä oli vu ry n ui et r ot od n Henkka Fighte seltavaa. Yleisö jat Topi, Mika ja po n ta lä ot ky od an ia lsi erilais tena, eli om t ikien show sisä lu Po el lv a. pa st ti sa es rs Club Fo enkan uskollis H n: te ku kta lie ei t ykse mattomia tehost oottorin sisälm lkäistä ulos m ut burnis un st ni on ti cebari päätti sy os ja Topin hien a an a pakam le ka te an at kien sa mään rautal ttä ty pi ny e lill po ydällä (normi saatteli kuskin ystä lääkärin pö aali, eli ei et m ih ti ut he ai roista, mikä irtosi ykköspok oisilla stunteilla setti)
Alle 125cc ryhmäkilpailun ykköset Vulganointi tavoite jäi hiukan vajaaksi jatketaanko ensi vuonna? Alle 125cc freestyle palkitut ja ryhmäkilpailun kakkoset Isojen pyörien ryhmäkilpailussa palkitut Isojen pyörien freestyle palkitut
? 32 B-MAGAZINE Samuli Ollin kilpuri oli finaalien häijyimmän näköinen Junnu Bike. Mattson täräytti kauden päätteeksi 7,4s. Hirwari, iso pölinä ja maailman hienoin Katana. ?. ? ??Peppi. ja 313kmh! Janne Korkiakangas, Street Biken tuore mestari
Street bike -luokassa Tuomas Patasen ajaessa kauden ensimmäisen voittonsa, Pro Harley Dragsissa Jani Lempinen kuittasi myös kauden ensimmäisen ykköspyttynsä ja niin ikään Super Gas Bikessa Jake Niemi otti ensimmäisen voittonsa ja vahvisti näin asemaansa luokan mestaruustaistossa. Pro Street Bikessä nähtiin ehkä kaikista odotetuin voitto kun Ville ?Läski. Skull Kemppainen ja vinot keulat. Ja tiukkaa taistelua nähtiinkin joka luokassa, ensimmäisten lajitteluajojen jälkeen moni tiimi joutui miettimään mm. ? Kuvat: Timo Muilu / Ollikainen ja Kallio, Napapiirin Sankarit. kytkimen säätöjä uusiksi odotettua paremman pidon vuoksi. Vesa vei kylläkin jälleen kisan lajitteluiden ykkössijan nimiinsä ja pokkasi kakkospaikan kokonaiskisassa. Outlaw Bikessä kymmenkertainen suomenmestari Juha Ollikainen ei antanut armoa nytkään ja ajoi sekä lajittelun ykkössijan, että osakilpailun voiton, viime vuonna SPSB ?luokan viimeisen suomenmestaruuden ajaneen Sami Kallion joutuessa tyytymään kakkospaikkaan. Legendaarinen Leq kävi ajamassa lisenssin Outlaw?ssa.? B-MAGAZINE 33. Salonen kastettiin vihdoinkin viiden vuoden sinnikkään tahkoamisen jälkeen ensimmäisen kerran voittajana vesipaljussa palkintojen jaon jälkeen! Tämä oli myös ensimmäinen kerta tällä kaudella kun ProSB-luokkaa dominoinut Ruhasen Vesa sai väistyä ykköspaikalta. ? Urheilukuvat.net Kisasarjan viides ja toiseksi viimeinen osakilpailu August Nationals ajettiin Pudasjärven lentokentällä, joka oli nyt toista kertaa SM-kiihdyttelyiden näyttämönä. Uusia menestyjiä nähtiin lähes kaikissa luokissa. Osallistujien määrä oli kokonaisuutena melko alhainen, mutta pyöräluokissa oli valtaosa kuskeista paikalla taistelemassa SM-pisteistä
? 34 B-MAGAZINE Mäkinen veti Pro Harley Dragsin mestaruuden liiveihin.?. ?Jake Niemi, Super Gas Bike Suomen mestari! Roni Nieminen ja Otto Paaso, Junior Bike
Itse kisassa nähtiin muutama Pudasjärvellä voitonmakuun päässyt jälleen korkeimmalla pallilla, Pro Harleyn Lempinen uusi voittonsa ja varmisti myös sarjan kakkospaikan ja saman tempun teki Pro Streetissä varman vauhdin löytänyt Läski Salonen, joka ajoi lajittelussa paalulle, sekä vei osakilpailun voiton hienolla holeshot-suorituksella, joka takasi myös Villelle luokassaan SM-kakkospaikan. Salonen, Pro Street Biken kovin jätkä loppukaudesta! Juha Hillman, entinen Euroopanmestari näytti vetämisen mallia! ? B-MAGAZINE 35. Lauantaina ehdittiin ajaa vain vaatimattomat kaksi lajittelurundia, mutta sekin riitti, jotta pudotuskaaviot saatiin tehtyä sunnuntain eliminaattoria, eli pudotusajoja varten. Alastaron varikoilla oltiin jännittyneitä sekä mahdollisen sateenuhkan vuoksi, sekä tietysti itse kilpailun takia . Melkoinen saavutus wanhanliiton ilma-/öljy gixxerillä modernien digitaalipyörien seassa! Alla ?naalikisan kaikki voittajat, sekä erikseen kauden 2010 Suomenmestarit! Bomber Magazine onnittelee voittajia! ??Holeshot. olihan aika ratkaista mestarit! Sade oli valitettavasti paikoin riesana, mutta ei kuitenkaan siinä määrin, ettei kisoja olisi saatu ajettua. ?Valonen yllätti Street Bikessä. Kauden ?naalikisa oli kaksipäiväinen, aiemmin totutun kolmen päivän sijaan
Kuvat ja teksti: Otto Nurminen/Hooligan Fighters 36 B-MAGAZINE
Tietysti tässä vaiheessa jo saapuneet Jyväskylän vieraat huomaavat, että toisessa motossa ei ole bensaa, ei muuta kun kannu mukaan ja lähimmälle asemalle. Siitä todisteena pari autollista kaadettuja pyöriä. Tällä kertaa paikalle valui n. Pääpiirtein jengi kyllä pysyi pystyssä ja pommitti hienosti! Noin B-MAGAZINE 37. Pyörät parkkiin ja innolla odottamaan, kuinka monta pommittajaa saapuu epävakaasta säästä huolimatta. Kello käy ja pyöriä alkaa valua tontille tasaiseen tahtiin. Ihan kuin oltais jotain suurempiakin tähtiä . Vuonna 2009 HOOLIGAN FIGHTERS järjesti illan uudestaan Yhteistyössä INFINITY RIDERSin kanssa. Aika laittaa vehkeet tulille ja siirtyä jonomuodostelmaan. Kahden auton tukkiessa valtatien, letka siirtyy yhtenäisenä allekirjoittaneen johdolla kohti Riksun keskustaa. Reipasta vauhtia maaseutulenkin kautta ensimmäiselle vetomestalle. Tässä vaiheessa meinasi osa porukasta eksyä, mutta onneksi eksyneet saatiin haettua takaisin oikealle reitille. Loistavaa! Klo:18.00. Jälleen porukka kehui tapahtumaa kesän parhaaksi, joten luonnollisesti myös seuraavana vuonna jatkettaisiin. Tänä vuonna 2010 jälleen HF yhteistyössä IR: n kanssa järjesti B-illan ja pyöriä ilmestyi paikalle reilu parisataa. Kello alkaa lähestyä jo kahta ja vettä tulee taivaalta kun saavista kaataisi! Tuleekohan tästä päivästä mitään. Ja iltaa oltiin keritty suunnittelemaan vähän enemmän, tästä oli lehtijuttu B-magazinessa 6/2009. 200 pyörää. Puoli kuusi alueella on jo toistasataa pyörää ja aurinkokin paistaa kirkkaalta taivaalta. No pitihän ihmisille antaa mitä ne haluavat, letka seis Keskuskadulle ja kumia palamaan parin sadan pyörän voimin!! ?jonka jälkeen pitikin liueta suht äkkiä mutkapätkälle ennen kuin Setä Sininen puuttuisi asiaan. Sielläkin oli ihmisiä kadut puolillaan ihailemassa. Suoralle saavuttaessa autot blokkasivat tien päädyt ja latu oli vapaa! Yritystä ei tällä suoralla puuttunut. Onneksi kuitenkin ennen iltaa alkoi aurinko kuivattaa teitä: Ei saatana, kyllä tästä vielä hyvät ilmat saadaan iltaa varten. Kello lähestyy neljää ja aletaan siirtyä Aakkosbaarin parkkipaikalle, jonne muut pommittajat on kutsuttu kokoontumaan klo 16.30. ABC:lle saavuttaessa on jo uteliaita katsojia pientareet puolillaan
siis jälleen saatu ? Porukka kasaan ja kohti viimeistä mestaa. Paikan päällä kuusi pyörää ehti kiihdytellä toisiaan vastaan kunnes vesisade päätti pilata muuten täydellisen illan. 50 henkeä, kertoo siitä kuinka HELVETIN HIENO ILTA OLI! Iso kiitos kaikille osallistujille ja aivan sata varmasti ensi vuonna jälleen uudestaan!!! 38 B-MAGAZINE. Poliisi kuitenkin päätti tulla tarkastamaan tilanteen, mutta silloin tehtiin jo lähtöä. Huoltoautoilla kuitenkin riitti töitä, kun pari pyörää heitti nutulleen. Prätkät riviin ja odottelemaan että gyyt häipyvät paikalta, kun ne kiihdytykset olivat vielä pitämättä! Riihimäen poliisi kuitenkin yllätti positiivisesti ja tulivat vain sanomaan, että muuten voimme olla missä vain, mutta keskustaan ei ole asiaa. Se, että vielä ajojen jälkeen tallille tuli saunomaan ja juomaan sivistyneesti alkoholia n. Siellä mokkaa naamaan ja gasoo tankkiin! Teboililta lähdettiin takaisin kohti Riksua ja seuraavaa vetomestaa. ?Lupa. Siinä sitten vielä pakolliset itsekehumiset ja kutsu kaikille tulla saunomaan/dokaamaan Hooliganien tallille. Nokat kohti tallia, jossa jo osa aiemmin luovuttaneista piti saunaa lämpimänä. kauppakeskuksen aukioloaikoina! Tälläkin suoralla saatiin vetää rauhassa eivätkä Setä Siniset puuttuneet hauskanpitoon. Nätisti hymyillen letkassa poliisiauton ohi ja vielä heittämään ?kunniakierros. puolen tunnin tahkoamisen jälkeen alettiin tehdä lähtöä kohti Hyvinkään Teboilia. Jo edellisvuotena hyväksi todetulla ja poliisienkin ?hyväksymällä. merkoksen takasuoralla /parkkialueella oli myös tällä kertaa hyvä vetää toinen setti. Vaikka vetomestat koitettiin pitää salassa, oli pihalla enemmän autoja ja ihmisiä kuin em. keskustassa ennen kiihdytyskisoja ? Keskustasta saimme kuitenkin poliisit seuraksi ihan Aakkosbaarille saakka
DR eteni Vanha kunnon assa. lm mukavassa ku DJ soitteli asiallista musiikkia rokkirekasta. den maha oli saanut uu Turbokaksikosta Ya n. män takahaaruka ulkonäön ja pidem 40 B-MAGAZINE
Hermanni n vaihtoi Zeta n e se lli asia n o h i tt n u st n a da . Marjanpoimijoilla riitti ihmettelemistä. Tapahtuman alkaessa puolen päivän aikaan keli oli pilvinen mutta kuiva. Paikalle saapuikin heti alkuun viitisentoista kuskia ja suoran tahkoaminen alkoi samoin tein. Grilli pidettiin kuumana koko päivän ja pommittajat laittoivat makkaraa tuulensuojaan rivakasti. Porukkaa valui paikalle iltapäivän mittaan mukavasti. Kolmen aikaan tihkusade kasteli asfaltin ja väki keskittyi hetken aikaa enemmän syömiseen kuin ajamiseen. Sade kuitenkin loppui nopeasti ja ajaminen jatkui ahkerasti. Ympyrän pyörittelyalueelle tuli vilskettä kun paikalle saapuivat Stunt Freaks Teamin pojat. Jannut ovat ottaneet stuntridingin elämäntavakseen ja se kyllä näkyi osaamisessa. Jätkät vetivät rutiinilla semmoisia trikkejä joista moni ei uskalla edes uneksia. Tapahtuma sujui loppuun asti leppoisasti eivätkä sateet enää haitanneet ajoja. Paikalla vieraili kaikkiaan kolmisenkymmentä kuskia ja kaikki saivat ajaa riittämiin. n SFT:n tyypit vetivät iha jä. ke trik ä mi mielettö B-MAGAZINE 41. Tällä kertaa paikalle hommattiin aggregaatti ja rokkikoneet soivat koko päivän luoden mukavaa pommitustunnelmaa
Orkkis huppari, Koot S-XXXL Tilaajahinta 46,00? Ei tilaajahinta 56,00? ?Bound. Huppari, Koot S-XXXL Tilaajahinta 64,00? Ei tilaajahinta 74,00? Spine Huppari, Koot S-XXXL Tilaajahinta 64,00? Ei tilaajahinta 74,00?
Ajotakki, Koot XS-XXXL Tilaajahinta 269,00? Ei tilaajahinta 299,00?. Orkkis T-Paita, Koot S-XXXL Tilaajahinta 20,00? Ei tilaajahinta 25,00? ?Bound. T-Paita, Koot S-XXXL Tilaajahinta 26,00? Ei tilaajahinta 31,00? Bomber ?BombHead
Huppari, Koot XS-XL Tilaajahinta 64,00? Ei tilaajahinta 74,00?. Naisten ?Bound
pipo Yksi koko Tilaajahinta 20,00? Ei tilaajahinta 25,00? Bomber Housut, Tuumakoot ?26, ?28, ?30, ?32, ?34, ?36, ?38 Tilaajahinta 99,00? Ei tilaajahinta 109,00? Bomber ?Stunt. rannenauha Tilaajahinta 5,00? Ei tilaajahinta 7,00? Bomber pyyhe Tilaajahinta 25,00? Ei tilaajahinta 30,00?. Bomber Lippis Yksi koko Tilaajahinta 20,00? Ei tilaajahinta 25,00? Bomber pipo Yksi koko Tilaajahinta 20,00? Ei tilaajahinta 25,00? Bomber ?Tribal
Bomber Magazine tarra Iso Tilaajahinta 3,00? Ei tilaajahinta 4,00? Bomber Magazine tarra Pieni Tilaajahinta 1,00? Ei tilaajahinta 2,00? Bomber Orkkis tarra Tilaajahinta 2,00? Ei tilaajahinta 3,00? Bomber Liekki tarra Tilaajahinta 2,00? Ei tilaajahinta 3,00? Bomber Tribal tarra Tilaajahinta 2,00? Ei tilaajahinta 3,00? Bomber Cross tarra Tilaajahinta 2,00? Ei tilaajahinta 3,00? Bomber Blade tarra Tilaajahinta 2,00? Ei tilaajahinta 3,00? B-Shopista löydät myös banditin räyheät kypärät. katso mallit netistä tai tule kokeilemaan sahaajankadun B-Shoppiin! tilaaja hinta Ei tilaaja hinta Ukko logo 3d tribal liekki korut ovat kotimaista käsityötä ja tehty aidosta hopeasta ja kullasta! hopea kulta 65,00 375,00 70,00 380,00 hopea kulta 30,00 105,00 35,00 110,00 hopea kulta 45,00 130,00 50,00 135,00 Logo iso ukko 20,00 40,00 Tribal Ukko 15,00 35,00 Iso ukko nyrkkirauta hopea kulta hopea kulta 30,00 90,00 35,00 95,00 3D hopea kulta 35,00 95,00 40,00 100,00 Liekki hopea kulta 50,00 390,00 55,00 395,00 Nyrkkirauta
09-223 5215 B-Tuotteet Bomber Oy maksaa postimaksun TILAA BOMBER-TUOTTEITA SEURAAVASTI: Tuote Koko kpl Tuotteet / Bombermagazine Tunnus 5014367 00003 VASTAUSLÄHETYS Tuotteet toimitetaan postiennakolla ja niihin lisätään postimaksu. Määräaikaistilaus päättyy automaattisesti kuuden numeron jälkeen. Tilauksen maksajan nimi Jakeluosoite Postinumero ja -paikka puh./e-mail Lehden vastaanottajan nimi (mikäli eri kuin maksaja) Jakeluosoite Postinumero ja -paikka Bomber Oy maksaa postimaksun Tuotteet / Bombermagazine Tunnus 5014367 00003 VASTAUSLÄHETYS. Netitse: www.bomber.? www.bombermagazine.com Puhelimitse arkisin 10.00-14.00: p. Hinta kestotilaukselle on 39?/kuusi numeroa ja vuoden määräaikainen tilaus 42?/kuusi numeroa. Toimitusaika 2-3 viikkoa. Rasti ruuruun Kyllä, olen Bomber Magazinen tilaaja Kirjoita taulukkoon tuotteen nimi, vaatteen koko, kappale määrä. Tilaajan nimi Jakeluosoite Postinumero- ja paikka Puhelin ja e-mail tilauskortti Kestotilaus hintaan 39? Vuoden määräaikaistilaus hintaan 42? Bomber Magazine ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tilaus on sitova! Tilauksen katkaisu laskutusjakson päättyessä Bomber Magazinen toimitukseen, puhelimitse arkisin 09223 52 15, e-mail: tilaus@bomber.. Saatuamme tilauksesi lähetämme laskun, joka on samalla tilausvahvistus. tai postitse: Bomber Magazine, Sahaajankatu 43, 00880 Helsinki
Leikkaa irti, täytä kuponki, nakkaa postiin Bomber O Oy maksaa postipos maksun Vastaus: Nimi: Jakeluosoite: Postinumero ja -paikka: puh./e-mail: Vaatekoko:
4/2002 1/2006 2/2006 6/2006 3/2007 4/2007 1/2008 5/2008 6/2008 3/2009 5/2009 6/2009 2/2010 3/2010 Numerot 1/2001, 2/2001, 3/2001, 4/2001, 1/2002,, 2/2002, 3/2002, 1/2003, 2/2003, 3/2003, 4/2003, 1/2004, 2/2004, 3/2004, 4/2004, 5/2004, 1/2005, 2/2005, 3/2005, 4/2005, 5/2005, 3/2006, 4/2006, 5/2006, 1/2007, 2/2007, 5/2007,6/2007, 2/2008, 3/2008, 4/2008, 1/2009, 2/2009, 4/2009, 1/2010 loppuunmyyty! 4/2010 Lehti 5/2010 kpl Bomber Oy maksaa postimaksun kpl 4/2002 6/2008 3/2003 3/2009 1/2006 5/2009 2/2006 6/2009 6/2006 2/2010 Tilauksen voi hoitaa tällä kortilla tai e-mailina tilaus@bomber.? Puhelimitse arkisin 10-14 p. 09-223 5215 tai netistä www.bomber.?/shop 3/2007 3/2010 Lehdet toimitetaan postiennakolla ja hintaa postikuluille tulee 7 e 4/2007 4/2010 1/2008 5/2010 Tuotteet / Bomber Magazine Tunnus 5014367 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaajan nimi: Jakeluosoite: 5/2008 Postinumero ja -paikka: Puh./e-mail: B-MAGAZINE B-MAGAZINE B-MAGAZINE 47 65 31
Esimerkiksi kohta jossa kysytään paljonko katsastusmaksu saa kasvaa vuodessa antaa pienimmäksi vaihtoehdoksi 5%, ja sen haluamansa 0% voi ?valita. Bensatankkia taasen ei voisi jatkossa muuttaa ilman erityistä haihtumispäästötestiä. Valmistajien ja hyväksyjä-valvojien konsortio puskee häpeilemättömän voimakkaasti mallia, jossa kaupasta saa valmiiksi pureskeltuja ratkaisuja ja kuluttajan osaksi jää lähinnä valita oikea väri. Ei harrastus tietenkään heti mihinkään lopu, mutta parinkymmenen vuoden kuluttua, kun käytössä olevasta kalustosta valtaosa on roplauskiellon piirissä, tilanne on toinen. Lisäksi teknisten vaatimusten sisällöstä päättäminen on ehdotuksen mukaan tarkoitus siirtää pelkästään komission toimivaltaan, mikä merkitsee, että käytännössä asia on jatkossa vailla todellista demokraattista kontrollia. Tyyppihyväksyttyjen pyörien rakentelun kannalta ehdotuksesta ei seuraa yhtään mitään hyvää. Jos ehdotus toteutuu, se merkitsee rakenteluharrastuksen auringonlaskun alkamista. Alla on muutamia ensi vaiheen huomioita. Juuri sinä voit auttaa asiassa kuulumalla SMOTOon kuuluvaan järjestöön, tätä palstaa lukevana esimerkiksi MMAF:iin. Asetusehdotukset komissiosta Vastaanotimme yllä mainitunlaisen otsakkeen sisältävän viestin Liikenne- ja viestintäministeriöstä 5.10. ajamiseen. Katsastuspakko työntää päätänsä esiin, taas Jo ennen yllä olevaa sydämmet pysäyttävää lakipakettia ehti komissio hääräämään myös katsastuspakon kanssa. Tässä siis vain joitakin esimerkkejä. Omavalmisteet, eli yksittäishyväksyntäsääntelyn, asetus jättäisi edelleen kansalliseen harkintaan samalla tavalla kuin muutama vuosi sitten autojen puitedirektiivissä. Prosessin mukaan komission on pidettävä avoin konsultaatio tällaisen lainsäädännön valmisteluvaiheessa. Eri vaatimusten kautta ?roplauskielto. Itse tekeminen ja korjaaminen on uhka rahavirroille ja se pitää torjua. Kaupallisen hyväksyntä-valvonta toimijoiden intresseissä on saattaa kaikki korjaaminen luvanvaraiseksi ja valvotuksi toiminnaksi. on myöhäistä, argumentit pitää miettiä erilaisia uhkia varten valmiiksi niin että ongelman ilmaantuessa voidaan ampua jo lonkalta. No siten, että seuraavaksi aletaan ulottaa näitä vaatimuksia taannehtivasti myös vanhempaan kalustoon ja määrätään kaikille pyörille määräaikaiskatsastus. Hienovaraisia viitteitä siihen suuntaan ehdotuksessa jo on. Hyvät neuvot ovat nyt kalliita. Akselivälin ja rengaskokojen muutoskielto puolestaan tulisi mutkan kautta siksi, että ABS: t tulevat pakollisiksi. MMAF MODIFIED MOTORCYCLE ASSOCIATION OF FINLAND L-luokkien tyyppihyväksynnän uudistaminen . Tämä on kuitenkin vain teoriaa, todellisuudessa asia ei etene yhtään mihinkään, ellei komento siihen tule joltakin meikäläistä liikenneministeriötä korkeammalta taholta. Miten tästä pääsee rakentelijoiden kannalta enää huonompaan suuntaan. Jos kuulut jo johonkin muuhun yhdistykseen voinet kysellä sieltä mitä yhdistyksesi on tehnyt harrastuksen tulevaisuuden turvaamiseksi, siis konkreettisesti? Paljon olisi työtä tiedossa. Ehdotuksen mukaan direktiivi muuttuisi asetukseksi, joka on sellaisenaan voimassa olevaa lainsäädäntöä kaikissa EU-maissa. Teoriassa olisi siis mahdollista säätää omavalmisteille kevyemmät päästövaatimukset, kuten APU II-raportissa ehdotettiin. Edunvalvonnan ongelmien ratkaisemiseksi ei tiedossamme ole muuta ratkaisua kuin palkata täysipäiväisiä edunvalvojia harrastajien etua valvomaan, myös kansalliselle tasolle. Toisin sanoen Suomen eduskunta tai liikenne- ja viestintäministeriö eivät voi puuttua asetuksen sisältöön mitenkään sitten, kun se on hyväksytty. kun ei klikkaa mitään. Mihin tämä kaikki johtaa??? Sekä tämä katsastuspakon harmonisointi että aiemmin mainittu L-luokan tyyppihyväksynnän muuttaminen nostaa erittäin tummia pilviä harrastuksemme taivaalle. Toistaiseksi Suomessa ei ole muuta kanavaa tai toimivaa organisaatiota tämän asian järjestämiseksi kuin SMOTO. Aito ja oikea yhdenvertaisuus tuhotaan byrokratisoinnilla ja kehittämällä yhdenvertaisuutta yksinomaan taloudellisesti voimakkaille toimijoille sopivaan muotoon. Harrastajien edunvalvonnan kannalta ongelmana ovat rajalliset tai täysin olemattomat resurssit. Erilaisten aftermarket-osien saatavuus heikkenee merkittävästi. Koko harrastuksen idea persoonallisen näköisistä moottoripyöristä ja niiden itse käsin tekemisestä kärsii, ellei käsityön tuloksia voi enää käyttää tarkoitukseensa . Esimerkiksi moottorin ja voimansiirron osalta ?roplauskiellosta. Samaan aikaan kun teollisuus voi panna näiden asioiden perään kymmeniä lobbareita ja insinöörejä, sekä EU:n tasolla että kansallisesti kussakin jäsenvaltiossa, harrastajilla on Brysselissä palkattuna kolme täysipäiväistä työntekijää, ja kansallisella tasolla ei yhtään. Edunvalvonta tapahtuu arkisin, virka-ajalla ja usein myös melko epäinhimillisillä aikatauluilla. käytännössä ulottuisi melkein koko pyörään. Jokainen voi mielessään kuvitella, millaisia teollisuuden ja viranomaisten hengentuotteita tuollainen paketti voi pahimmillaan pitää sisällään . Näiden märissä unissa vaikkapa pelkkä renkaanvaihto vanteelle vaatii joka vuosi uusittavan henkilökohtaisen rasvaus- ja tasapainotuslisenssin sekä tietenkin näyttökokeen. Myös kirveelle. MMAF ON HYVÄLLÄ ASIALLA! TUE JA LIITY JÄSENEKSI! WWW:MMAF.Fi/forum 50 B-MAGAZINE. Ja tietty koko ilon maksaa kuluttaja. Säännösten kiristäminen vailla yhteiskuntataloudellisia perusteita on päätöntä eikä aja kuluttajien etua. Asiantuntemuksen hankkiminen ?tarvittaessa. Viestin mukana tuli neljä tausta-asiakirjaa EU:n komission julkaisemalle ehdotukselle L-luokan ajoneuvoja koskevien säädösten kokonaisuudistuksesta. Markkinoiden kaventuessa esimerkiksi harrastuksen ympärillä pyörivä pienyritystoiminta ajautuu kovin ahtaalle. Työn alla on direktiivi, joka harmonisoisi katsastuskäytännöt myös L-luokan ajoneuvoille koko EU:n alueella. Lausunto aiheesta tulee antaa 19.10 mennessä LVM:lle. Kyse on moottoripyörien tyyppihyväksyntädirektiivin uudistamisesta. Kyselimmekin motoristeilta apuja vastaamaan tähän konsultaatioon joka loppui lokakuussa. Virkamiehet ovat mestareita kyhäämään juonia harrastajien päänmenoksi. Koko kysymyksenasettelu jättää vaikutelman, että asia on jo päätetty ja kansalaisten kuuleminen on - jälleen kerran - pelkkä muodollinen paha. säädetään jo suoraan tässä puiteasetuksessa, tehoa tai huippunopeutta ei saisi kasvattaa edes hyväksytyillä palikoilla. ja olla kuvitelmissaan oikeassa
52 Trumppa toimii hienosti pommitus välineenä Kalustoa ja vanhoja B-tuttuja aina alkupään B-illoista saakka Hieno old skool turbo Katana, Nesteen pihalta B-MAGAZINE
saanut itelty Rikun Blade on B-magazinessakin es n kse rity uuden vä Jepen kynäruiskusta Asiallinen R1: nen Ducatin katte illa ja useilla mui llakin muutoksilla modattu t ovat t pommittaja Naispuolise -illat eet Stadin B myös löytän B-MAGAZINE 53
54 B-MAGAZINE
Jalkatapit ovat jääneet tässä uudessakin mallissa jotenkin sportti ja kustomi pyörän välimaastoon, eli liian eteen. Samoin sivuseisontatuki, joka on kustomimaisesti (=homosti) edessä. Ohjaustanko on sopivalla korkeudella ja istuu kohtuu hyvin käteen. Digitaalisesti näyttöön tulee nopeus ja muut merkitykselliset pikku asiat. B-MAGAZINE 55. Edelleenkin nettivarausjärjestelmä on toiminnassa (vaikka laitteita on heti saatavilla), ja sitä kautta kun laitteen tilaa, saa mukaansa kirjan ja kaiverretun (vaikka omalla nimellä) kilven laitteensa kylkeen. Kylmiä tyyppejä otettaessa pyörä ei ole kevyen tuntuinen ja istumakorkeus on matalahko, ei siis mitenkään huonon tuntuinen.Pehmeälle isolle satulalle on vanhan pommittajan mukava istahtaa. Ei tiedä onko ne unohdettu vaihtaa vai jätetty tarkoituksella nostattamaan ?ilistä?. Hyvin niistä kyllä näkee taaksepäin. Peilejä säädettäessä huomaa, että ihan kaikki ei ole uutta, nämä ovat takuuvarmasti nostalgisesti suoraan 80-luvulta. Kaikki on muhkeampaa ja isompaa, kuin vanhassa. Tämäkin onnistui helposti, sillä svingissä oli sivusuunnassa säädettävä kiinnitys. Kun pyörän päälle käy istumaan, ensivaikutelman tunne muskelipyörästä ei muutu. eli dummyn päällä oleva digitaalimittari on kunnon Amerikkaa; -tervetuloa, istut V maxin päällä, tyylisin tervehdystekstein. Varsinainen mittaristo on täysin race-mallinen, eli selkeä Autometer -tyylinen iso kierroslukumittari, lisättynä isolla vaihtovalolla. Ensimmäiseksi tuleekin mieleen, että mitäs tälle pelille on muka tehty. Sen aikainen Maxi oli varustettu kahdella sytytyspuolalla ja näiden kanavaläppien ohjaus ja aukeaminen sai käskynsä moottorinkierroslukujen mukaan. Kun ohjauksen modasi hyppypiuhalla myös toiselta puolalta, aukesivat V-Boost läpät jo puolta aikaisemmin, lisäten entisestään huimaa alavääntöä. Jotenkin ulkonäkö antaa jo ymmärtää, että tässä laitteessa on tehoa. Tosin vain toisella puolella (rungon valmistustoleranssien takia), mutta kun tällaisen säädettävän alkuperäisosan laittoi molemmille puolille, saattoi svingiä helposti siirtää sivulle (siis keskelle) ja mahduttaa isompaa palloa kapean nakin tilalle. Vanhan Maxin 150 leveä takanakki oli siihen aikaan todella leveä. Teksti & Kuvat: Simo Salama Vanhaa Yamaha V-maxia oli myös helppo ?virittää?, sillä siinä oli kaasarien kurkkujen välillä ?yhteyskanavat?, joissa oli läpät mitkä aukesivat kierrosten saavutettua tietyn rajan. Samalla sai tietenkin korjattua useimmissa vakio maxeissa olleen tehdasvian, eli etu- ja takapyörän linjauksen kohdalleen. Tätä vanhaa legendaarista mallia myytiin Suomessa viimeisen kerran vuonna 2001 ja Jenkeissä vielä 2007. Uuden mallin suunnittelua japanilaiset pitivät tiukasti salassa ja uudesta mallista vain haaveiltiin huhu puheiden perusteella. Jos renkaan kuitenkin halusi 90-luvun monster malliseksi, eli 180-leveäksi, tuli orkkissvingi linjata uudelleen. Varsinainen kauppa tehdään kuitenkin käytännössä jälleenmyyjän kanssa. Uusia Maxeja on myyty Suomeen viitisenkymmentä kappaletta, eli ihan joka päivä sellaista ei tule vastaan. Edestäpäin katsottuna V-m ax huokuu muskelimaista ole musta Uusi V-max näyttää pitkälti vanhalta Maxilta. Maxi on edeltäjäänsä muhkeampi ja pelkät aistit jo kertovat, että jalkojen välissä olevasta möhkäleestä saattaa irrota vääntöä. Yamaha halusi pitää laitteen eksklusiivisena ja erikoisena, ajatuksena myydä ensimmäinen pieni erä laitteita vain niille kovimmille faneille. ?Tankin. Kun uusi malli sitten paljastettiin, sitä sai tilata vain netistä
V-maxin sydän koostuu 1679cc moottorista Rundikello vaihtovalolla on kuin suoraan hot rodin kojetaulusta tai kiihdytysmoposta V-maxin takalokasu 56 B-MAGAZINE ta, no good. n wannabe hoodes kuin 2000-luvu oja ja takasatula on
Se oli jämäkkä ja pyörä ei alkanut vellomaan vaikka keskellä mutkaa olisi ollut monttu. Peli menee ykkösellä rajoittajaa aika helposti ja sutiminen loppuu, mutta jos kaasua hieman säännöstelee, niin takarengas savuaa helvetin pitkälle niistä liikennevaloista. Pyörässä nimittäin on rajoitin joka tiputtaa tehoja 5- vaihteella, rajoittaen huippunopeutta, mutta tämä rajoitin ei ole toiminnassa ensimmäisen 402 metrin matkalla. Hyvä ja siisti käyttää, mutta tälläinen tuentatapa nostaa helposti pyörän perää kiihdytettäessä ja paino ei pääse lisäämään takapyörän pitoa.(Super stock kiihdytysmiehet on ehkä eri mieltä). se rajoitin.. Pyörällä on helppo ajella rauhallista cruisailuvauhtia, jotenkin se kuitenkin houkuttelee siihen muuhun. Liikkeelle lähdettäessä V-Max tuntuu painavalta ja sitä se kyllä onkin. pyörässä selkeästi olisi tehoreserviä parempaan huippunopeuteen, mutta heppoja on turvallisuussyistä rajoitettu ja sen huomaa kun peli ei oikein tunnu raikkaalta mentäessä parin sadan paremmalle puolelle. Alusta yllätti koeajajan (kevyt kuski) positiivisesti. Etuna on tietenkin se, ettei pyörä vahingossakaan keuli liiasta kaasusta ja liiallinen kahvan kääntäminen aiheuttaa ainoastaan sutimisen. Tehdas ei ilmoita tietoa siitä miten rajoitin käytännössä toimii ja mitä se moottorista rajoittaa. Vaikka selkeästi tehoa tuleekin vasta 4500 jälkeen, sen yläpuolella kun pitelee kieppejä, niin meno maistuu. Eli vasta varttimailin matkan jälkeen alkaa rajoitin pelittää. Jarrut tuntuivat hyviltä, normaaleilta sporttipyörän jarruilta. Tehoa hauskuuteen on. Tämä on kuitenkin pieni tekninen ristiriita kiihdytysideologiaa vastaan. Jos onnistut lähtemään uudella Maxilla sutimatta, niin kiihtyvyys on varmasti kohdallaan. Positiivista on huomata, että V-Maxia on helppo hallita vaikka takarengas olisikin menettänyt otteensa tien pintaan. Maahantuojan mukaan Maxiin ei myöskään ole saatavilla mitään viripakettia ja Yamahan ECU -yksikkö ei ole ohjelmoitavissa. B-MAGAZINE 57. Kardaani on putken sisällä ja tämä putki toimii tukena ja osana svingiä. Kaasua avatessa hieman rajummin ykkösellä peli alkaa sutia ja sillä on mielettömän makea suddailla kohtuullisia siivuja, kun sutiminen vain jatkuu, etenkin jos vaihtaa vielä isommalle vaihteelle sopivalla hetkellä. Oman merkityksen tähän sutimiseen ja sen helppouteen tuo kardaaniveto. Liikennevalokiihdytyksissä huomaa mihin tämä laite on tehty. Satulan muotoilu antaa vielä tämän lisäksi hyvän tuen kiihdytyksiin. 235km/h yli ei Maxilla mennä, ainakaan helposti, teho ei katkea rajoittimeen vaan hiipuu kierrosten noustessa. Ufoa, eikö totta? Mutkateille kurvattaessa V-max tuntuu mukavalta, sen moottorissa on voimaa sopivasti, ettei tarvitse koko ajan vaihtaa. V-maxilla on makea päästellä mutkapätkää reipasta vauhtia. Mutkabaanan jälkeen oli pakko kokeilla huippuja. Noh... Moottori on todella vääntävän oloinen ja toimii hienosti alhaalta, 2000 kierroksesta ylöspäin. Hauskuus mielessä tämä on taas etu, mitä ei ketjuvedolla saada aikaiseksi, ellei sitten laita rautakankea takaiskarin paikalle. Pyörää joutuu vastaohjaamaan samalla kun kallistaa tiukoissa ja hitaissa mutkissa. Painoon kuitenkin tottuu nopeasti. Uuden Yamahan yksi ehkä erikoisimmista asioista on rajoitin, joka omalta osaltaan kertoo mihin tämä laite on tehty
parannuksilla. Joten ei liene yllätys, että tämä 2011 mallin V-max on samanlainen ja -värinen kuin 2010 mallikin oli. Hmm, mitenköhän on, lähteekö Maxilla keulat? Uudella 1679-kuutioisella Vmaxilla keuliminen onnistui vasta, kun paineet laskettiin takarenkaasta n. 1.5bariin. Itse asissa Maxi vaati tämän lisäksi normaalia enemmän vauhtia ja pienellä pumppausliikkeellä keulaputket antoivat lisäpotkun kardaanilla varustetun prätkän etupyörän nostoon . Nähtäväksi jää kuinka monta vuotta uutta mallia myydään tällä konseptilla. Ehkä näitä ei tarvitse tällä edes yrittää, sen verran on painoa ja keulakulmaa, että ei ihan hevin irrottele taka?llaria. Samin Autopajan Dynostar tehopenkki paljasti VMaxin todelliset tehot. Takapyörältä mitattiin 174 heppaa ja väännöksi tuli kiitettävät 161Nm. V-Max on omalla tavalla helkutin makea pyörä. Tämä tarkoitti sitä, että nyt Jammu rupesi jo liiramaan ihan pienestäkin kaasun avaamisesta jolloin pitää olla todella tarkkana laitteen kanssa. Varomattomalla kuskilla saattaa helposti perä karata eteenpäin ja silloin ollaan todella kusessa, oli pyörän laattaan kaiverrettu mikä superkuskin nimi tahansa. Huhhuh! Ei siis ihme että Maxilla on helppo heittää power-tappisladeja ilman etujarrua, kun pannussa on sikana vääntöä ja ohjaustanko kääntyy reilusti. Arto Nyqvistin sanoin päätimme myös kokeilla mikki hiiri-burniksia, eli suomeksi etujarrua vasten burnisdonitsien pyörittelyä V-maxilla. Henkilökohtaisesti olisin toivonut V6 konetta uuteen malliin.., ehkä se on sitten seuraavassa Evo 3:ssa, eli vuoden 2035 mallissa. 58 B-MAGAZINE. Pitkä akselinväli helpottaa burnis ympyröiden ja kasikuvioiden tekoa. Iso ja pitkä pyörä ei huomannut istuuko vai seisooko kuski tapeilla burniksia tehden. Tätä ennen etupyörän ylösnosto oli erittäin vaivalloista, mielettömän sutimisen johdosta. Jotain erikoista tässä pyörässä täytyy olla, sillä allekirjoittanut on liikkunut erikoisilla ja hienoilla pyörillä, eikä niitä tultu ihmettelemään joka bensiksellä, missä pysähdyttiin. Etujarru tuntuu tunnokkaalta, eikä etupyörä tee elettäkään alta lähteäkseen. Mitens endot. Tähän ei vaikuttanut edes vauhdin nostattaminen, oli nopeutta sitten 10km/h tai 60 km/ h? Tämän jälkeen takajarrua halliten on isoakin pyörää suhteellisen hyvä viedä takiksella. Painava ja alhaalla oleva painopiste. Vmaxia taas tultiin ihmettelemään joka pysähdyksellä?! Hinta on hieman suolainen, toisaalta nyt puhutaan erikoisesta moottoripyörästä. Silti keuliminen ei onnistu ilman sutimista vaan jokaisella sneppauksella asfalttiin jäi pitkä musta raita ennen kuin päästiin nauttimaan takapyöräilystä. Eli toimiva Bomber laite tässäkin suhteessa. Kaikista yllättävintä oli kuitenkin se, että muutamien lähetysten ja keulimisten jälkeen, takarengas alkoi sulaa alle. Sitten siihen parhaaseen osioon. Oli ABS:it tai ei. Paukkua tulee koneesta kierrosten noustessa tasaiseen tahtiin. Vanhaa mallia myytiin 22 vuotta, vain pienillä jarru-, keulayms
Soita tai t sähköpostita visiosi, niin me toteutamme sen sinulle. Tech Line keraamipinnoitteet Eristävät pinnoitteet ahtimiin ja pakoputkiin. Pakoputkityöt joka lähtöön Uniikki prätkä tarvitsee uniikin pakoputkiston. Meillä onnistuvat putkiprojektit niin malliputken mukaan taivutettuna, kuin suoraan pyörään räätälöidenkin. Useita värivaihtoehtoja, ei enää ruosteista lookkia! Cermakromella kiiltoa ja suojaa kaikkiin osiin Lämpöä haihduttavat pinnoitteet Hiilikuitu-, rosteri- ja titaanivaimentajat PowerKote moottorin sisäosiin, lisää tehoa ja luotettavuutta Yleismalliset vaimentajat suoraan hyllystä Pinnoituspalvelut uusiin ja käytettyihin osiin Räätälöimällä tehdyt vaimentajat turbopyöriin Lue lisää netistä: www.martelius.com/techline Spark mallikohtaiset putkistot 02-856 616 www.martelius.com sales@martelius.com
B-weekendistäkin tutut Latvian pommittajat osallistuivat kisaan Villeille tytöille oli omat rodeoprätkät Dodge nimisen vauhtikeulijan remmiahdettu Busa faitteri oli myös esillä Tässä yksi erikoinen vaihtoehto HD-kattilan ympärille 60 B-MAGAZINE
Ainoa suuri muutos on viranomaisten suhtautuminen ilmiöön. Tapahtuman luonne huomioiden, oli ainoastaan ajan kysymys, milloin paikalle pyyhkäisisivät paikalliset Kaikkoset. Teksti ja kuvat: Clink Käännös: Ville Porri Ace Café on aina tarjonnut brittiharrastajille paikan, jossa rajanvetoja ei Stunt- ja Fighter -kulttuurin välille ole vedetty. Häiriöiden toistuessa vuosittain, edessä oli tapahtuman kieltäminen kokonaan ja näin tuli aika etsiä uusia alueita tapahtuman puitteiksi. Stunttailu on tosin Ace Cafen henkilökunnan lukuisista yrityksistä huolimatta keskittynyt enemmänkin yleisen tien puolelle, kuin järjestäjän rajaamalle suljetulle alueelle. On siis ymmärrettävää, että suuren yleisön piirissä tapahtumalla on jokseenkin kyseenalainen maine. Vaikka yleisellä tiellä stunttailu on aiheuttanut omat ongelmansa tapahtuman järjestämiselle, ei voi kiistää, ettei ammattilaisten, amatöörien ja totaalisen toivottomien kuskien revittely Ace Cafen edessä kulkevalla tiellä olisi viihdyttävää ja kiinnostusta herättävää. Yhden sankarin kiskoessa hytti taivasta kohti vasemmalle, saattaa seuraava herra pyöräyttää ilmoille sadan metrin burniksen savustaen koko tienoon tuttuun siniseen sumuun. Tapahtuma tulisi olemaan organisoitu ja virallinen vastine nyt sulkutuomion saaneelle sunnuntaille. B-MAGAZINE 61. Viimeisen Street?ghter -sunnuntain mainingeissa Ace Cafen tiimi otti yhteyttä Street?ghters ?lehteen pohjustaakseen seuraavan vuoden tapahtumaa, joka tultaisiin tuntemaan nimellä 1st Ace Cafe Street?ghter & Stunt Festival. Ei vaadi juurikaan mielikuvitusta yhdistääkseen nykypäivän prätkähuligaanit vanhojen aikojen Cafe Raaseri harrastajiin, jotka jo omana aikanaan edustivat nykyiselleen jalostunutta kulttuuria?. Tämä päivä nähtiin vuonna 2007 Street?ghter -sunnuntain siirryttyä historian kirjoihin paikallisen viranomaisen kiellettyä tapahtuman järjestämisen. Yamaha MT-01:stäkin voi saada asiallisen pelin, kovalla duunilla Street?ghter -sunnuntain jätettyä suuren aukon lontoolaisten harrastajien tapahtumakalenteriin, oli selvää, että vastaavanlaiselle tapahtumalle olisi tulevina vuosina tilausta. Vuosittaisen Street?ghter -sunnuntain aikana kansalle tarjoiltiin leipää ja sirkushuveja hienojen rakennelmien ja ihailua herättävien trikkien muodossa
Jorian Ponomareff näyttää miten sähköjänis vetää 62 B-MAGAZINE
Ja kun näytös näytti lähestyvän loppuaan, syöksyivät alueelle Belinda Drifting autollaan ja Sparky omalla Stunt -pyörällään tarjoillen kansalle vauhtia, taitoa, ja renkaan savua tuhoten muutamassa sekunnissa läjän renkaita kansan taputtaessa kätensä sinisiksi. Julien Welsch ja Paul ?Hanksy. Alueen vieressä poseerasivat Bennetts. Eastcoast- FMX team aloitti oman ohjelmansa ja näytti yleisölle mitä lähes pystysuorilla ja loukkaantumisalttiin näköisillä rampeilla tehdään. jos tätä kilpailua ei järjestetä ensi vuonna, tulee monella pojalla itku silmään. B-MAGAZINE 63. Tämä lähes ainoa oksennusvapaa-alue oli tupaten täynnä kojuja ja pöytiä jotka notkuvat tarroja ja kalentereita sekä toinen toistaan ihmeellisempiä rakennelmia, joita halukkaat saivat ostaa itselleen muistoksi ja tulevaisuuden riesaksi. Babes salamavalojen välkkeessä jakaen kuvia ja tavarapalkintoja kieli pitkällä tuijottaville äijille. Eikä ihme, sillä jos et ole kyseistä masiinaa vielä päässyt kokeilemaan, on aika ottaa oma paikka seuraavan tapahtuman pitkässä jonossa. Pääohjelma järjestettiin kahdella erillisellä alueella: Stunt -alueella ohjelmassa oli stunttaajien loistavien taidonnäytteiden lisäksi myös muuta ohjelmaa ja äijien kadottua varikkoalueelle säätämään pyöriään ja kuluttamaan häiritsevän määrän energiajuomatötteröitä, ilmestyi alueelle läjä metalliramppeja. Järjestelyjen alettua vaikutti siltä, että tapahtuman toteuttaminen vaatisi melkoisen määrän tirehtöörejä mielipuolisine suunnitelmineen ja verkostoineen. Eikä tässä vielä kaikki. Oman lisänsä ja silmän iloa tapahtumaan toi myös päälavalla järjestetty Ace Cafen Hostess Of The Year -kilpailu, jonka osanottajat pyrkivät vakuuttamaan tuomarit omasta muodollisesta pätevyydestään postimerkkeihin verrattavilla vaatekappaleilla?. Näyttelyn ja Stunt ?kisan rinnalle oli kaiken kukkuraksi järjestetty myös Dyno Shootout-kilpailu, jossa haettiin lappua Esson Baari -juttujen tueksi. Hanks paukuttivat molemmat kovia settejä Triumph Street Triple R:illä Näytösalueiden laitamille oli rakennettu pienehkö, mutta mielenkiintoinen myyntialue, josta löytyi kaikkea muuta kuin eloksoitua billet- osaa isin pikku rakentajille. Ajatus uudesta tapahtumasta oli ennakkoluuloton ja tavoitteena oli yhdistää perinteinen Fighter ?näyttely ja Stunt ?kutsukilpailu, johon kilpailijat valittaisiin menestyksen perusteella. Tarjolla oli tajunnanräjäyttäviä ilmalentoja milloin missäkin asennossa ja mitenkin päin, päätyen aina tyylikkääseen alastuloon ja huikeisiin suosionosoituksiin. Alun kynän puremisen, munien kaivelemisen ja mahahaavojen jälkeen homma alkoi hahmottua. Kun portit virallisesti avattiin klo 9 aamulla kaikkien pyörien seistessä näyttelyrivissä, on vaikea edes listata sitä työn ja baarissa viettyjen iltojen määrää, mitä tapahtuman aikaan saaminen oli vaatinut. Wheelie -simulaattori tarjosi hauskaa ja haavereita kaikille halukkaille Vertical Trixin henkilökunnan tehdessä täyttä päivää huimapäiden jonottaessa vuoroaan. Paikaksi valittiin massiivinen Wembleyn stadion ja päiväksi heinäkuun 25. kuluvaa vuotta 2010
Seuraaville sijoille sijoittuivat Julien Welsch ja Nick Storm. Sickest Trick -kilpailun suurimman pystin pokkasi itselleen Mark van Driel aka Vandal pyörremyrskynlailla pyörivillä Circle Wheelieillään. Urban Extremen sponsoroima ja toteuttama Horsepower shootout ?skaba tarjosi virittäjävelhoille mahdollisuuden tavarapalkintoihin sekä maineeseen ja kunniaan. Ranskalainen Jorian vei potin kotiin vaikka taistelu palkintosijoista oli todella tiukka Itse Stunt areena räjähti täyteen toimintaa välittömästi karsintojen päätyttyä. Henkilökohtaisen Freestyle- kilpailun lisäksi paremmuudesta miteltiin Sickest trick- ja Limited Wheelie ?kisoissa. Kolmanneksi sijoittui vuoden 1989 Vmax pyöräyttäen rullaa 133 pollen voimalla. Kaiken kaikkiaan tapahtuma tarjosi kerrassaan tasokasta ja viihdyttävää kilpailua kaikissa sarjoissa ja olettaa saattaa, ettei tämä tapahtuma jää viimeiseksi vaan Ace Cafen nimi liitetään myös tulevaisuudessa tasokkaisiin ja näyttäviin prätkätapahtumiin.. Ponomaref?n suoritukset olivat henkeäsalpaavia ja suoritusten nopeus ja sulava toteuttaminen pudottivat Julien Welschin ja Paul Hanksin toiselle ja kolmannelle sijalle. Jos Hanks oli pettynyt omaan sijoitukseensa Freestyle kisassa, ei hänellä ollut syytä mutristeluun Endo-kilpailussa. Freestylen huikea kilpailu käytiin pääasiassa eurooppalaisten ajajien kesken, jotka halusivat vastinetta maksamilleen lauttalipuille. Mies täräytti hienon 80 metrin endon ja aluetta rajaavan aidan lähestyessä, Hanks käänsi pyörän tyylikkäästi täydet 180 astetta ja läväytti takarenkaan suoraan päätyvallin päälle, lopettaen suorituksen tyylillä. Homma oli sillä taputeltu. Osallistujat kilpailivat kolmessa kategoriassa. Tiukan kilpailun jälkeen henkilökohtaisen freestyle-kilpailun voittajaksi kruunattiin ranskalainen Jorien Ponomareff ZX 636 Kawasakilla. Voittajaksi kirjattiin Neville Manleyn 2010 B-king 159.6hp tuloksella ja toiseksi Remone Leroux:n 147 heppainen CBR 1000
laiselle tävä kokemus ensikerta Ducati museo on säväyt catit Du on sä ees uu kun kys ja Mr.Livio tietää mistä puh 66 B-MAGAZINE rkkaa Itsku kahvi on pieni ja sty
Tehtaan edustaja mainostikin, että heidän tehtaaseensa pääsevät kaikki Ducatin omistajat halutessaan vierailemaan ja katsomaan kuinka pyörät kasataan. radioita, partakoneita ja yms. Tämän jälkeen omistajat huomasivat, että sodan köyhyyttämällä kansalla ei ollut varaa muihin ajoneuvoihin kuin polkupyöriin. Tämä museo poikkeaa normimuseoista totaalisesti, sillä tässä paikassa ei ole näytillä muuta kalustoa kuin historiallisia kisaprätkiä ja tietenkin ne ensimmäiset prätkät, jotka olivat kehitelty polkupyörän runkoon. Itse tehtaalla kuvaaminen on kielletty, kuulemma työntekijöiden puolesta. Livio B-MAGAZINE 67. Tässä tehtaassa ei hosuta. Vuonna 1952 Cucciolo-nimi jätettiin pois käytöstä ja esiteltiin uusi 65TS-pyörä. Museon rakentamisesta ja kaluston haalimisesta on vastannut Ducatin kävelevä tietopankki Mr. Livio Lodi. Pientä asiallista hypetystä merkin omistajia kohtaan. Ducatin tehdaslinjalta tulostuu juuri Street?ghtermallistoa? Ducatin tehdas pommitettiin osittain maan tasalle vuonna 1944, jonka jälkeen se rakennettiin ja kunnostettiin uusiksi. Tämä kevyesti pedanttiseksi Ducatifriikiksi kutsuttava herra tietää ihan kaiken mikä liittyy Ducatin historiaan tai kisatuloksiin. Ducatin historia alkaa jo vuodesta 1926 ja se oli alkuun tunnettu aina kaikesta muusta kuin prätkistä, sillä ennen moottoripyörien rakentamista omistajat Bruno Adriano ja Marcello Ducati valmistivat mm. Tehtaan edessä kadulla pistää silmään prätkät, jotka eivät ole Ducateja. Mites teillä, japsipyörien omistajat?! po, Kun posliinilla on alla Lam ttiä mie taa ker i par taa nat kan kuinka kovaa oma prätkä a? kulkee, jos karkuun halaja Record braker Ducati Tehdasrakennuksen yläkertaan on rakennettu ainutlaatuinen Ducati museo, joka ei varmasti jätä ketään kylmäksi. Niinpä seuraava selkeä askel heille oli alkaa valmistaa moottoria, minkä pystyy helposti yhdistämään polkupyörän runkoon. Kun 200 000 kappaletta polkupyörämoottoreita oli myyty vuonna 1950, esiteltiin ensimmäinen ?oikea? moottoripyörä (cucciolo), joka kulki 65km/h. ei bensalla toimiva sähkövärkkejä. Tähän löytyy hyvä selitys, tehtaan porttien sisällä saa parkkeerata vain Ducatin prätkillä. Tehtaan osittain matalaksi pommittamisen syy saattoi olla siinä, että sodan aikana diktaattori Mussolini kavereineen määräsi radiotehtaan armeijansa käyttöön. Ducatin tehdas sijaitsee Bolognan kaupungissa n. Silmiin pistävää oli myös tehtaan kliinisyys ja pyörien rauhallinen kasaustahti. Vuonna 1953 tehdas jaettiin kahteen osaan Ducatin Meccanica ja Ducati Electronica. 220 km päässä Milanon lentokentältä, josta vuokra-autolla kaahasimme pedaali pohjassa muutamassa tunnissa pelipaikoille. Mene ja tiedä, mutta meidän aikana linjoilla kasattiin juuri sopivasti Street?ghter- ja hypermotard-malleja. Kerrotaan että Ducati oli antanut miljoona euroa tämän museon tekemiseen ja kaluston haalimiseen? Kuulostaa paljolta, mutta kuten kuvista näkee, ei esillä oleva kalustokaan ole mitään ihan peruspaskaa. Tehdas sijaitsee kaupungin laitamalla ja tehtaan isoja seiniä koristavat hienot Ducatin kisakuskien vetokuvat, ei jää epäselväksi kuinka paljon tehdas ja työntekijät arvostavat näitä kilpakuskeja. Tämä kaikki henkii todella vahvaa ylpeyttä brändiä kohtaan, vaikka itse työntekijä olisikin ihan vaikka perinteinen varastonsiivooja. Oiva kaveri kenen kanssa kannattaa ruveta kiistelemään merkkien paremmuudesta. Tästä alkaa periaatteessa vasta Ducati -moottoripyörien historia ja kehitys. Tehtaassa ilmoitettiin olevan tällä hetkellä töissä n. 1000 työntekijää ja suurin osa heistä pitää ylpeästi punaista Ducati paitaa yllään
Etupyörä meinaa luistaa koko ajan alta ja ABS:llä varustettu peli ei anna tehdä hiekalla edes kunnon tehokkaita jarrutuksia. Tietenkin jos laite annetaan ensikertalaisen alle, nämä asiat voivat turvata tällaisen kuskin hengen, mutta muuten erittäin fun factoryn tappavaa kehitystä. Turvallisuus ja sen kehittäminen on tietenkin hieno asia, mutta kaikkeen ei sitä isoveljeä kuitenkaan tarvita. Viimeinen niitti tulee ABS:sien kanssa. Riittää että avain löytyy kuskin taskusta. Tätä mallistoa ihmettelimme jo menomatkalla, että kenelle tai mihin käyttöön laite on oikein suunniteltu, koska se ei ole oikein enduro, eikä Ducati tyylisesti mikään kyykkypyöräkään. Ok, eihän Hypermoto tai ?ghter-mallikaan ole mikään näistä laitteista. Ensi istumalta pyörä vaikuttaa suhteellisen korkealta ja virtalukkoa ei löydy mistään. Tämän voi siis tulkita myös sillä lailla, että jos surffatessa multistradan satulalla putoat kyydistä, niin peli sammuu ihan itsestään. Kannattaa ehdottomasti käydä paikan päällä jos romanttinen parisuhdeterapiamatka Italiaan sattuu osumaan ihan kulmille tai vaikka toiseen päähän saapasmaata. Reissun päätteeksi pommittajat saivat allensa pari punaista paholaista tai siis toinen nyt oli valkoinen, mutta who cares. Urban ja Enduro moodeissa käytössä ei ole kuin 100hp, mikä on kuitenkin ihan kivasti tällaiselle ?retkipyörälle?. Samainen DTC, mikä löytyy mm. sanoikin, että tulevaisuudessa pyöräpaikan museoon voi lunastaa motoGP-pyörä, voitettuaan osakilpailun tai Superbike-luokan mestaruuden. Tämä siis Sport ja Touring asennoissa. Avain löytyi katteissa sijaitsevassa avainlokerosta ja sitä ei kuulemma edes tarvita koko käynnistysoperaatiossa. Tässä on yksi hyvä esimerkki siitä. Asfalttiserpentiinimutkilla Multistrada on kuin kotonaan ja kysymykseemme, että mihin tälläistä laitetta tarvitaan, saimme päivän päätteeksi selkeän vastauksen: Sekalaiseen vuoristokurvailuun Ducati 1200 Multistrada on ihan omiaan, olivat sivulaukut kiinni tai ei. 68 B-MAGAZINE DTC-pois kytkettynä MTS1200 nosti kevyesti keulaa.. Hondan omistajaa, museo sen sitten viimeistään tekee. Näitä kaikkia pystyy hallinnoimaan pelkästään peukkua käyttämällä ja jos tekstareiden kirjoittaminen onnistuu ajon aikana autossa, niin tässäkin homma toimii yhtä helposti tai vaarallisesti ajon aikana. Tiukat jarrutukset, endoista nyt puhumattakaan tuottavat tuskaa kun pelit rykii ja paukkuu rajusti vastaan. Street?ghter mallista, on käytössä myös Multistradassa ja ainakin allekirjoittaneilla se aiheutti pientä närää, paukuttaessa aina tiukoista kurveista lähtiessä tai kytkimellä sneppailtaessa. Jos tehdaskierros ei erityisesti lämmitä esim. Näistä puheista voi siis helposti päätellä, että uuteen tehdasrakennukseen tulee vieläkin suurempi ja hienompi Ducati museo. Kätevää! Lisää tietokoneshittiä löytyy ruiskun ja alustan ohjelmoinnista. Onneksi Beppe, meidän ajoreissun liideri ymmärsi yskän ja kysyi ystävällisesti, että haluatteko nämä hienot jutut pois toiminnasta? Mitäs luulette, totta hemmetissä! Tämän jälkeen alkoikin liitu piirtää, takapyöräilyä hienoissa vuoristomaisemissa, kaunis pieni nahkapukuinen paavo kyydissä, sivulaukut täynnä punkkua ja patonkia matkasimme alas vuoren rinteitä kohti sitä tv:stä tuttua vuoristosairaalaa? Oikeasti, hiekkatielle jouduttua peli ei toiminut sen paremmin kuin mikään muukaan krossitangolla varustettu katupyörä. Tehoa ja alustan jäykkyyttä voi vaihtaa ajon aikana neljään eri moodiin: Sport, Touring, Urban ja Enduro. Liikkeelle päästyä huomaa positiivisen yllätyksen. Tähän ei auttanut edes Katuhaukka tyylinen Enduro modin vaihto peukulla. Laite keventää kaasusta eturengasta kahdella ensimmäisellä vaihteella, joten tehtaan lupaamat 150 konia voivat todellakin olla koneessa
tähtireportterit J&S kuvattiin nimilapun kera. Luulivat että Bmiehet katoavat heti kun pyörät annetaan alle ja näin kuvaamalla saivat ukot taltioitua virkavaltaa varten? Parhaimmillaan peli oli peipe kyydissä takiksella vedettäessä, punkku pullot kolisten keulittiin kohti auringon laskua? B-MAGAZINE 69
Ensimmäinen lähtö oli erittäin rauhallinen Viime hetken viimeistelyä ennen kauden ensimmäistä lähtöä, huomaa enteilevä rekisterikilpi BOP kisoissa kadunmiehiä riittää aina tungokseen saakka BOP kisoissa on aina ollut hyvin yleisöä paikalla Buelli kiihdyttelijä Franssi kävi kyselemässä viime hetken ?iliksiä. Burnout party Kiikala 21.08.2010 70 B-MAGAZINE
Seuraavassa lähdössä tehtiin kunnon burnis, joka vietiin reilusti ulos likaisesta burnismontusta. Se oli kevyt käyttää kahdella sormella ja tuntui vielä hyvin pitävänkin. Loppuaika 9.461s./259.4km/h. Tällä toivoimme perän olevan mahdollisimman herkkä reagoimaan painon siirtymistä takarenkaalle. Takarenkaana toimi jo aikaisemmin hyväksi todettu Contin Race Attack-katukisarengas Ensimmäinen testiveto uudella kokoonpanolla aloitettiin rauhallisella lähdöllä, jolloin 60-jalan aika alkoi kakkosella ja vedon aikana takapyörän pitokin kärsi likaisesta, sekä liukkaasta radasta. Aika 10.146s./256km/h. 60ft aika 1.841s, joka ei missään nimessä ole mikään kisakuskien lähtölaukaus mutta selkeä parannus kuitenkin edelliseen. 5800rpm:ään ja täysillä päätyyn. Joten kompromissina jouduimme tyytymään siihen, että kokeilisimme miten takapää toimii kun sisäänmeno ja paluu on melkein kokonaan auki. Seuraavaan vetoon pudotettiin myös rengaspaineet 1.2bariin, vaikka katukisaspesialisti Mr. liukas ?katu?rata ja viimekertaisella kiihdytysyrityksellä Target-B kärsi selkeästi pito ongelmista. Kuvat: Harri Kauriste, Sami Leppäniemi, Saastamoinen, Jarno Krapi Ensimmäinen yritys uudella setapilla tehtiin jälleen kerran Kiikalan Burn Out Partyissa. Tämä oli jo aika lupaavaa, sillä veto ei todellakaan ollut mikään täysillä päätyyn yritys. Takaiskari oli tarkoitus säätää siten, että itse jousi olisi niin löysällä kuin mahdollista, sisäänmeno löysimmällä ja paluu ihan jumissa. Ideana se että perä niiaisi mahdollisimman helposti pohjaan ja palaisi todella hitaasti takaisin ylös. Keulan säädöt säädettiin myös niin, että sisäänmeno on mahdollisimman jäykällä ja ulostulo (rebound) mahdollisimman auki, eli löysällä. Samun kanssa myös spekuloitiin alustan korkeudesta ja iskarin säädöistä pitkään. pystytty mitenkään muuttamaan. Nyt päätimme lähteä kokeilemaan säätöjä suoraan vakiokorkuisella takapäällä ja keulaa pudotettiin maksimaaliset 10mm. Yllätys oli kuitenkin suuri kun huomasimme, että paluuvaimennus vaikuttaa myös vähän sisäänmenon vaimennukseenkin. Kiikalassa on kuitenkin ns. Olosuhteet ovat yleensä olleet kisan loppupäivästä ihan kohtuulliset. Lähtökierroksia nostettiin n. Mukaan testiin saatiin myös Nitrokuski Samu?Skull. Speedy ehdottikin käyttämään samoja rengaspaineita kun hänkin, eli karvan päälle 2baria. Uusi intercooleri jäähdyttäjän edessä määrää tässä tapauksessa tuon maksimi droppauksen. Nyt eturengas ei pääse ottamaan kiinni cooleriin vaikka keula putoaisi vähän korkeammaltakin asfalttiin. Kiitti kuitenkin lahtelaisesta reilusta vinkistä. Samoin uusi lokappi -kytkin tuntui todella hyvältä. Kaikki tuntui muutenkin pelittävän hienosti ja B-MAGAZINE 71. Kemppainen, kenen avustuksella tuo uusi lock-up kytkin asennettiin ja säädettiin. Silloin se oli pudotettu ihan tonttiin ja takaiskarin jousenjäykkyyttä ei mm. Tämä tarkoitti sitä, että viimekertainen eli entinen Target-B:n ennätys 9.465s. oli jo paperia. Ainoastaan kolmos- ja nelosvaihteen välissä tuli pienen pieni moka ja pykälä meni vasta toisella yrittämällä sisään
Pientä kevyttä keulaa lähdöstä alkaen Burnout partyissa pitää munkin palaa Kuten kuvasta hyvin näkyy on perä huomattavasti korkeammalla kuin viime vuonna Kyllä ketjua vituttaa Nyt ollaan jo tosissaan kun peilit saa kyytiä 72 B-MAGAZINE
Samalla huomattiin, että turbosetin mukana tullut erikoisen lyhyt ilmanputsari oli murtunut kahtia. Tämän edellistä pidemmän ?lsun suurin ongelma oli vain se, että se ei mahtunut katteiden sisälle ilman alakatteen reijittämistä. Tosi asia oli kuitenkin se, että vain yllä mainitut muutokset tehtiin ennen Boxer Day:tä ja ahtopaineet jätettiin täysin rauhaan. B-MAGAZINE 73. Oli aika kokeilla entistä rajumpaa lähtöä. Kukaan ei tiedä, kuinka monta lähtöä tällä rikkinäisellä ilmanputsarilla ajettiin BOP-kisoissa ja eniten tietenkin huolestutti se, että siellä paluureitti kulki aina pölyistä hiekkatietä takaisin varikolla. Ajatuksena oli saada tavallisen nahkarotsin lepatus ja sen turha ilmanvastus minimoitua. Pientä supinaa, epäilyä ja mutinaa ahtopaineiden nostosta edelliseen viikonloppuun verrattuna oli tietenkin heti ilmassa, kun loppunopeus nousi näinkin yllättäen. Kuskin varustuksia muutettiin sen verran, että päälle puettiin hopeinen Alpinestarin nahkakondomi. Tämän vedon jälkeen kytkin oli selkeästi ottanut pahasti itseensä ja tämän jälkeen ajetut ajat pysyivät kaikki päälle 9.4sekunnin, joten vieläkään emme päässeet tavoiteltuun Target- 8:siin. 60ft aikaan, mikä tuotti muutenkin putkeen menneen suorituksen tulokseksi 9.280s./262.8km/h ajan. peilitkin ruuvattiin irti ja lähtörundit päätettiin nostaa yli 8000rpm:ään. Aika perseestä mutta minkäs teet. Kauden kolmas lähtö otettiin samanlaisella reilulla burniksella kuin edellisetkin vedot ja ainoastaan lähtökierroksia pyrittiin nostamaan lähelle 7000rpm:ää. Samassa kuvassa paljon tunnettuja alan hahmoja Tuimia miehiä jonossa ja Skulli seuraa silmä kovana strippiä Burnikset vedettiin pitkälle pois burnismontusta Puhuiko joku suoraan ajamisesta BOP kisan nopein aika toi Speedyltä pojan kotiin Joku sanoi ettei Kiikalassa ole muka pitoja ? pyörä ei kärsinyt pahemmin pito-ongelmista, päinvastoin etupyörä tuntui kivasti kevenevän vielä nelosvaihteella vauhdin ollessa reilusti yli 200km/h. Vedon jälkeen oli huomattavissa pientä kulumaa kytkimessä, joka ilmeni selkeänä muutoksena nestekytkimen tartuntakohdassa. Tämän lisäksi myös peilit ruuvattiin takaisin katteisiin kiinni, koska niitä tarvittiin kadulla cruisailessa ja työmatkoilla taaksepäin vilkuilemiseen. Kauden viimeinen katukisatapahtuma oli heti BOP-kisan jälkeen samalla Kiikalan kentällä ja nyt kenttä oli hyvässä kumissa, sekä suhteellisen puhdas kaikesta skeidasta. Tämä oli meille myös kauden viimeinen mahdollisuus lähteä tavoittelemaan sitä kahdeksan sekunnin aikaa. Selkeää Woiman tuntua joka on asiaa! Iskarin säätöihin ja pyörän madallukseen ei haluttu koskea, koska nyt oli selvästi kyse vain kuskin suorituksen ja lähtölaukauksen hieromisesta edellistä paremmaksi. Niinpä esim. Tasan 1.8s. kahdeksan sekunnin rajapyykki läheni kovaa vauhtia ja usko ennätysten rikkomiseen oli erittäin vahva. Lokapin ilmaväliksi säädettiin 3mm, kytkinkäpäliin lisättiin muutama gramma painoa ja samalla öljyt, sekä öljy?lsu meni myös vaihtoon. Nyt ?SE. Paskan marjat, kuski ryssi lähdön ja onnistui luistattamaan kytkintä ihan liikaa. Jos yritys ei nyt onnistu niin seuraava mahdollisuus on vasta ensi vuoden puolella ja silloin puikkoihin otetaan joku Pro-kuski, jonka märkäpaino on alle 60kg, ajokamat niskassa. Ilma oli syksyisen kolea ja puuskittainen tuuli puhalsi hetkessä kainalot kuiviksi, jos ne nyt jollain kuskilla saattoivat jännityksestä hikoilla. 60ft aika sutien, tuotti kuitenkin aikakorttiin 9.376s./269.5km/h numerot. Busa takaisin talliin ja siniset välilevyt, sekä kuluneet massalevyt vaihdettiin uusiin. Tällä tavoin päästiinkin jo 1.793s. Nyt alettiin olla oikealla alueella ja lopparit sellaisia mitä on tällä konseptilla haettukin. Takapää kovasti sutien ja vispaten painettiin tiukassa kyyryssä maaliin. Niinpä katteeseen tehtiin surutta putsarin mentävä reikä, josta Greenin vihreä ?ltterin kärki sitten härnäävästi pilkottaa. Tiukka puristus pyörästä, rundit korkealle, kytkin irti ja vaijerit kireälle. Ensimmäinen veto oli reipas ja pitkälti samanlainen kuin BOP-kisojen vikat vedotkin. Aikakortin aika ja loppunopeus sai hymyn kuskille korvasta korvaan. aika. Tuloksena 1.9s. 60ft ja 9.683s. Vastaavaa ilmanputsaria ei löytynyt viikon varoitusajalla mistään ja ainoa tähän sopiva ilma?ltteri löytyi US-Partsin Kriben avustuksella Greenin ?ltterivalikoimasta
Rauhallinen steitsaus, rundit hieman rauhattomasti pumpaten sinne 8000rpm:ään, munat kiinni tankkiin, tiukka etukeno, valot sai vaihtua rauhassa vihreälle ja kytkin rajusti irti. Lähtörundit olivat noin. Loput saa monesti lukea Alibista. Tässä vaiheessa päivää oli aika heittää pyyhe kehiin ja tyytyä siihen melkein kahdeksan sekunnin aikaan. Sillä olihan 9.002s. Ei missään nimessä tietenkään mitään huonoja aikoja Kiikalan radalle, mutta suunta vain oli aivan väärä kun tarkoitus oli ajaa entistä kovempaa, eikä huonontaa aikoja päivän mittaan. Kaikki haluavat toisilleen parasta aikaa, vaikka itselle jäisikin huonompi aikakortti taskuun. Who cares, pääasia on yleisesti se, että edes joku pääsee kovaa tai tekee edes omia ennätyksiä! Tällä boostauksella, päätimme vetää vielä kerran, sulisi kytkin tai kampeisi pyörä sitten selälleen. Joten ei sinänsä ollut mitään syytä synkistelyyn. Kasin aikakortti kädessä on helppo hymyillä Kytkimeen laitettiin lisää limppua Yksi vielä ja sitten kotiin Kotiinlähtöä suunnitellessa, tuli Petri K ja Saastamoisen Jarmo vielä vääntämään ja yllyttämään siihen kuuluisaan vetoon, vielä yksi ja sit kotiin. Näyttötauluissa komeili hienosti 8.968s. Tästä huokuikin jo niin paljon itsevarmuutta, että oli jo aika pudota takaisin maanpinnalle. Nämä kuuluisat sanat ovat yleensä niitä, mitä kuulee tai muistaa baarireissulla viimeisenä tapahtumana illasta. Selkeästi etupyörää keventäen kolmella ensimmäisellä vaihteella matkaan ja tiukassa nipussa maaliin. Pieni pieraisu lähdössä olisi voinut päästää meidät jo tavoitteeseen ja saada se 8s. aika ja lopparitkin oli ihan kunnioitettavat Kiikalaan, 274.8km/h. Tosi asia nimittäin olikin tämän lähdön jälkeen se, että ajat eivät parantuneet millään ja seuraavat kolmen vedon ajat pyörivätkin 9.4-9.1sekunnin välissä. saavuttaminen. 74 B-MAGAZINE Ilmavälin mittausta PetriK esittelee tuoretta Kiikalan rataennätyskuskia 9.002s ajalla. Sillä jos kiihdyttäminen olisi näin helppoa ja yksinkertaista, ei sitä kukaan jaksaisi vuosi tolkulla harrastaa. Kaitsu päästeli SSB-kilpurilla B-weekendissä vuonna 2005, 9.085s. ajan. on ehkä parhaimmillaan juuri tätä yhteenhiileen puhaltamista lentokenttä- ja katukisoissa. Näiden vetojen jälkeen kytkin alkoi taas viitteillä kuumenemisesta ja kytkimen tartuntakohta alkoi selkeästi muuttua. 60ft ajalla loppariksi pamahti 274.2km/h nopeus ja ärsyttävän ihana tasaluku, joka oli tietenkin 9.002s. Piiitkä burnis, ulos burnismontusta ja takarengas tuntui purevan todella hyvin kumiseen asfalttiin. 7-8000rpm välimaastossa ja kytkin irrotti hienosti. 1.713s. Kuuskytjalkainen oli tässä lähdössä 1.671s. Kentän jarrutusmatkakin alkoi tuntua aikaisempaa lyhyemmältä, ihme juttu saattaisiko tämä kenties tarkoittaa parempaa aikaa vai vain väsyneempää kuskia?! Paluureittiä palatessa varikkoreitillä pomppi vastaan iloisia alan harrastajia ja tuttuja, olisivatkohan ennätykset menneet uusiksi vai mikä ihmisiä noin hypityttää?! Hahaa, kasin aika TargetB:llä ja lentokenttäradalla on nyt tosi asia. aikakortti taskuun. aika jo uusi Kiikalan rataennätys, entinen kun oli Selkämaan Kaitsulla. Tämä hyvän henkinen ?prässäys. Ihan sama. joka on jo ihan kohtuullinen näinkin painavalle pyörälle. Fiilis oli kaikin puolin mahtava ja ennen kaikkea tämä oli pitkän projektimme ensimmäinen (täysin onnistunut) tähtäimessä ollut tavoitteen Target-8. Toisella vedolla tai pitäisikö sanoa, että kauden yhdeksännellä vedolla oli jo menemisen makua
B-MAGAZINE 7
Eteenk in sliksillisten kiihdytyspyörien kanssa. tai enemmän on jarrudynoon vaikeata löytää oikeanlaista penkitysrengasta. Kilpureiden omien sliksien kanssa tulee isoja ong elmia rättirenkaiden laajentum isen suhteen, jolloin kumin halkaisijanmitta voi kas vaa niin suureksi, että se otta a kiinni jarrupenkin tukirakenteisiin. Sairaalla visiitin takia muutamat pohjoisesta kisaan osallistuvat pommittajat joutuivat perumaan ma tkansa Espooseen ja heidän sekä muutaman muun potentiaalisen kisaajan pyy nnöstä, päätimme jatkaa kisa a aina 12.12.2010 saakka. Moni lehtemme lukijoista mie ltää tämän Powerking-skaban täysin tylsäksi tuloksien vertailu kisaksi, ilman min käänlaista vaarantunnetta ja mielenkiintoa. Väärin! Aina kun testeissä on mukan a prätkiä, joista löytyy 300-50 0 hevosvoimaa takapyörältä, on laitteiden rikkout umisriski erittäin suuri. Vanteen korkeuden ollessa 15. Ymmärret tävistä syistä johtuen, dynote ttavien tehohirviöiden rengastukseen ja voimansiirto on kiinnitetään nykyään ent istä enemmän tarkkuutta. kumi. Penkityksen loppuvaiheessa , mahdollisesti moottorijarrutu ksessa, autonrengas muutti sen verran muotoaan, että se repesi käytännössä poik ittain kahtia ja halki. Tämä teki sen, että reilua 250 km/h:ta pyörivä kumiruoska löi (ei niin hauskasti) funnybiken takakatteet pillunpä reiksi ja tällin Sami Vittanieme n selkään, halvaannuttaen penkittäjän jalat het keksi . ja leve yden 10. Tämän jälkeen 13.12. tiedämme siis 2010-vuoden Powerkingit ja näistä voittajista saa lukea sitten tark emmin Bomber Magazine 1/2 011 10-vuotis juhlanumerosta. Bomber Magazine toivottaa pika ista paranemista ja zemppiä Samille!. Näin ilmeises ti tapahtui myös Vamu MC:n Funnybikelle, vaikka renkaaksi oli sliksin tilalle vaih dettu Amerikan autoista tutt u leveä 15. Mootto rien lisäksi kovalle rasitukselle joutuvat vetolaitt eistot, ketjut ja renkaat. Ambulanssi kuljetukse lla Jorvin sairaalaan, missä Samilta todettiin murtun ut kylkiluu, murtuneita lannenik amia ja niin pahoja verenpurkautumia selässä, ette i kaveria voitu päästää viikkoo n pois sairaalatarkkailusta. Kovapäinen Sami on kuitenk in taas takaisin sorvin tai siis dynon ääressä, jatkaen kisan dynotuksia
Samin kroppa on rajun näköinen selkäsaunan jäljiltä ?
Ruotsalainen Cobra ahdetulla MB:n V12 myllyllä Paikalla oli myös asiallisesti maalattua kuljetuskalustoa Limusiinikyyti mökille? Onnistuu! 78 B-MAGAZINE
Teksti: Ville Kuvat: Henry NEroos, Hans Lehtinen, Michael von Bel Chop Shop London Garagen tähdet Leepu ja Bernie Vetonaulana parin miljoonan biili Myös Bomber shop oli tuttuun tapaan paikalla B-MAGAZINE 79
Teksti ja kuvat: Clink Käännös: Ville Porri Vauhtikeulimisen legenda Mr.Dodge valmistautumassa suoritukseensa Varikolta löytyi myös erikoisia putkirunkoisia nelipyöräisiä 80 B-MAGAZINE
Kauneudesta ei saa lisäpisteitä B-MAGAZINE 81. Nykyään kuitenkin 10,152 jalan (3094m) pituista asfalttisuoraa Pohjois-Yorkshiressä käytetään rikkomaan moottoripyörien nopeusennätyksiä. kiitoradat uusittiin nykyiseen 5,7mailin (9,173km) pituuteen USA:n ilmavoimien toimesta mahdollisia SAC operaatioita varten. Paikka jossa elokuisena viikonloppuna irlantilainen teki uuden keulimisen maailmanennätyksen, yli kilometrin matkalla 181,5mp/h (292.095 km/h) japanilaisella pyörällä. Shane Egan rikkoi turboahdetulla Suzuki GSX-R 1000:lla voimassa olleen Terry Calcotin 172,9mp/h ennätyksen, parantaen sitä täydellä kymmenellä maililla tunnissa. Frost on kellottanut aikaisemmin Elvingtonissa lukemat 255,5mp/ h. Rogers sijoittui yhdeksänneksi remmiahdetulla 281hp Hayabusalla nopeudella 164,5 mp/h ja ainoan ranskalaisen, Fabrice Monrosen parhaaksi jäi 154,7 mp/h. Yhdessä keulimiskilpailun yhteydessä pyörinyt huippunopeuskilpailu oli lähes täysin pitkien ja matalien Hayabusien dominointia. Suurin nopeus mailin matkalla kirjattiin irkku Shane Woganille - ?Woggielle?, jolla on vain yksi käsi, mutta hänelle kirjataan lukemat 237,2 mp/h Holeshot viritetyllä Hayabusalla jossa hän roikkuu erikoisvalmisteisen proteesikätensä kanssa. B-kingi remmiahtimella tuntuu pitävän helposti eturenkaan ilmassa Huippunopeus keulimisissa oli kaksi suosittua tyyliä, seisten tapeilta (ilmanvastus helpottaa kun sitä vasten voi ns. nojata kovemmissa vauhdeissa) tai sitten peruskeulaa perse penkissä Kuten kuvasta näkyy, ulkoasu ei ole tässä kisassa pääasia. Jerry Moran sijoittui kolmanneksi nopeudella 176,5mp/h (taas kerran GSX-R 1000) ja Tony Robinson hytitti Kawasaki ZX12R:nsä neljännelle sijalle nopeudella 176,2 mp/h. Lähes ihanteellisissa olosuhteissa, kirkasta, selkeää ja pieni myötätuuli, neljä kilpailijaa rikkoi edellisen maailmanennätyksen. Kilpailun järjestäjä ?Dodge. Kolmisenkymmentä kuljettajaa yritti voittaa Eganin uuden maailmanennätyksen, mutta kukaan ei pystynyt päihittämään nopeutta, jonka irkku kellotti ensimmäisenä päivänä. Yksi neljästä ennätyksen rikkoneesta kuljettajasta oli Nev Moss, joka kellotti hämmästyttävän 180,0 mp/h tuloksen vapaasti hengittävällä GSX-R 1000:lla, häviten vain 1,5mp/h Shane Eganin 230hp turbogixxerille. Tänä vuonna kuitenkin mekaaniset ongelmat vaivasivat Holeshot Racing Hayabusaa ja hän ylsi ainoastaan tulokseen 236,6 mp/h. Kiihdytys, RR ja ex stunt kuljettaja ja huippuvirittäjä Jerrod ?Jack
Dodgen remmibusa etuviistosta kuvattuna Lähtöpaikalla tunnelma tiivistyy kun H-hetki lähestyy 82 B-MAGAZINE
Lisää infoa jätkistä löytyy fb:stä: facebook.com/LOSTBOYS.T. Lost Boys on englantilainen sekopääryhmä, jotka stunttaa, pommittaa kaduilla ja käy kaikissa tapahtumissa häröilemässä
Skull racingin mustan Victoryn teltan Suomenlippu laskettiin puolitankoon huonon menestyksen johdosta Paikallista kiihdytyspyöräkalustoa? Teksti: Janne Uskali Kuvat: Janne Uskali ja Bjørn Rydland Samun kalusto pukilla Suomalaisia katsojia oli vaivautunut kivasti paikalle 84 B-MAGAZINE Trond Høiberget vs Samu Kemppainen päättyi niukasti Trondin voittoon Hienon kelin joh mossa väkeä
Kasimailin kohdalla rakettipyörä kulki jo 3.4204s.@366.61km/h. Huh! Kaiken kaikkiaan siis varsin onnistuneet EM -?naalikisat, vaikka suurin osa varikolla pyörineistä kilpailijoista ihmetteli taas kerran, että minkä takia juuri (sateisessa) Englannissa pitää ajaa kauden avausja päätöskisat? Tulta munille Kaitsu B-MAGAZINE 85. Kaitsun 7.064s. Kun Petriä vastaan seuraavaksi ajava Sverre Dahl ei saapunutkaan teknisen vian takia viivalle, riitti Petrille pelkkä hyväksytty vihreä valo takaamaan uskomattoman Euroopan mestaruuden TF bike-luokassa. Selkämaan Kaitsulla oli myös alkutaipaleella ongelmia, vaikka paikalle päämekaanikoksi oli lennätetty oikein Lehtimäen Timo, joka leipoikin pyörän pariin otteeseen uudestaan kuntoon. Viikonlopun ainoa onnellinen suomalainen oli Petri Paljakka, joka pudotti ensiksi Kaitsun ajalla 6.446s vs. Tämä oli historiallinen teko suomalaisena ja vastaavaa tempausta ei TF-luokan EM-historiassa ole tiettävästi koskaan tehty! Toinen EM-?naalien prätkäpuolen suurin uutinen oli ranskalaisen Eric Teboulin ajama maailmanennätys Rocket Bikellä! Uusi käsittämätön ennätysaika on nyt siis 5.1964s.@392.23km/h. Selkämaa vs Paljakka lähtö meni Kaitsulta heti savuiksi hd hdosta Podissa oli katsoä silmän kantamattomiin Väliaikaviihdettä rakettiauton muodossa, mistä suomalaistenkin olisi syytä ottaa oppia Suomalaiset pyöräkuskit kärsivät erilaisista ongelmista koko viikonlopun, Pro Stock -pyörissä Harri Piensalmen matka päättyi loppujen lopuksi katkenneeseen nokka-akseliin, Samu Kemppaisella oli lauantaina pieniä vaikeuksia pitää peli käynnissä maaliin saakka ja semeissä peli kävikin lähes maaliviivalle saakka, mutta juuri ennen maaliviivaa Trond Høiberget ajoi Samun ohitse, voittaen Kemppaisen 0.0019 sekunnin erolla
Kilolla löytyi 280Hp/235Nm. Olen aina ollut kiinnostunut tekniikasta, ja lähes kaikki pyörät/mopot rakentanut mieleisiksi. Noissa paidoissahan on sitten hieno mennä käräjille, jos niikseen tulee. Eikös ensimmäisessä jutussa ?uhottu?, että laite muutoskatsastetaan. Olen 17-vuotias, tammikuussa autoiässä, Mutta en ole vielä päättänyt mikä tämän kohtalo on, joko kierrän näyttelyissä, ja säästän kesäksi kaljanhaku reissuille, tai myyn auton alta. Kasvaako pojastani vastuuton kumia polttava motoristihulttio ? t.Väiski Moro! Tässä on nyt mielenkiinnolla seurattu tuota teidän projektia ja äkkäsin, et mites sen katsastuksen kävi. Niin kuin itse jo vastasitkin ei skoottereita juurikaan esitellä Bomber Magazinessa, osittain myös siksi että ne on monesti juuri autoista haaveilevien tulevien tunaajien ajoneuvoja. Siis ei aina, mutta sellainen mielikuva meillä niistä on. Olisi todella hienoa tulevaisuudessa lukea lehteä, ja näyttää kun on ollut jotain hienoa nuoruudessa. Lukitsenko mopon talliin vai tankkaanko lisää menovettä mopoon. :) Tässä vielä pari kuvaa liitteenä ! HUOM! Kuvissa puuttuu osia. Kyseisestä moposta löytyy kuvia esim. Muutosprosentit 2,5% Ei kaunis, mutta kulkee... Moro ! Hienosti pukkaa tehoa vanha ärrä Susna ja varmasti antaa unohtumattomat kyydit. Täytyypä kysyä virkavallan mielipiteitä kun taas sinne tulee kutsu tuon paheksuttavan rikosvälineen, eli Posliini Arskan johdosta. Käsi ylös kuka haluaisi tuollaisen paidan. Tosin öljyt tulee vaihdettua 3 tonnin välein. Target-B projektin suhteen. Miten toimin vanhempana . Skootteri on purettu täysin atomeiksi, ja kasattu uusista osista, ja on varmaan Suomen ainoita vastaavia jollei ainut. Elikkäs, lähtisin haalimaan mopolle ?mainetta. Jotain erikoista maalausta varmaan tulossa sisäkatteisiin jne.. Palautetta voi lähettää: Bomber Magazine, Sahaajankatu 43, 00880 Helsinki tai e-mail: toimitus@bombermagazine.com Braab! Vaahtosammuttimen mittainen minipommittaja... -Jugi Terve Jugi! Vai posliinipaita. Vanteet laitettu vakioiden 10. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan ACS 2011 näyttelyä ja tämänkin projektin valmistumista. -J Moikka! Ihan tällästä lähtisin kyselemään, kun on tälläinen Skootteriprojekti ollut vireillä alkukeväästä asti. Osta halpa auto ja säästä rahasi oikeaan moottoripyörään. Bensaa näyttää virtaavan jo sen verran junnun suonissa, että balettiura kannattaa suosiolla unohtaa? -J Terve . Tuossa kun noita paska-iltapäivälehtien sivustoja selailin, niin sattui silmään juttu tuosta teidän Posliinista.Olette tietenkin huomanneet asian, mutta oletteko ajatelleet jatkojalostaa asiaa yhtään. Missään ei ole sanottu etteikö meidän lehdessä voitaisi joskus esitellä skootterikin, mutta sen pitää sitten oikeasti olla erikoinen ja tietenkin nopea. mitä tullut tuona aikana. Skootteri on lähestulkoon jo valmis, jotain maalaushommia ja osia vaille. Skootteri sijaitsee Salossa, mutta jos jonkunlainen artikkeli olisi mahdollinen, niin kuvien otto onnistuisi järjestelmäkameralla. -J P.S. Tiedän että lehtenne on erikoistunut MOOTTORIPYÖRIIN, mutta olen bongannut sieltä joskus muitakin mopoja, ehkäpä ne on sitten jollain suhteilla sinne päässyt mene ja tiedä mutta yrityksestä ei varmaan minua ammuta? Eli, jotain muutoksia mitä on tehty: Kone on kokonaan vaihdettu nestejäähdytteiseen, kiinnitykset muokattu runkoon. 13. sora lentää jo mallikkaasti ja keulaa yritetään nostaa joka töyssystä mitä eteen saattuu. Painoa ei tuossa pelissä liikaa ole, joten teho/painosuhde on varmasti kohdallaan. Niin, kaikkea sitä on haaveiltu ja ehkei nyt sentään ?uhottu. Googlettamalla : Yamaha BW?s 1996 Moikka! Onhan siinä skootteriin paljon kaikkea tehty ja vaivaa nähty. ja American Car Show:hon tähdätään, jos vain rahkeet riittävät. JA PALJON MUUTA!! Vakiona tässä on takana rumpujarru, joka on korvattu levyjarrulla. Työtä on tehty paljon, ja vielä on edessä. Nythän olisi mitä mainioin aika tehdä Bshoppiin myytäväksi vaalean- tai tummansininen posliinipaita, jossa valkoisella rinnassa pieni posliini teksti ja selässä harteissa iso.Hihaan tietty toi sikamiekka ja toiseen hihaan bomber teksti. En toki väitä, että Suomessa ei olisi hienompia Skoottereita/Mopoja, mutta ei varmasti kaikki ole niitä teille tyrkyttäneet. Katsotaan miten projekti tulee etenemään tulevissa numeroissa ja kuinka leimaamisen kanssa sitten käy? -J Hei, tuli kuningasidea! Tehkää American Chopper Tosi-TV tyylinen ohjelma, mutta koptereiden sijaan rakennetaan ?ghtereita! Täh?! Kylläpä olisi mukava seurata suomalaisia rakentajia pikkukaljoissaan kiroilemassa kun ei ärräpärrä lähde käyntiin. - Parta Hei Parta! Meitä on lähestytty vuosien varrella vaikka millaisilla suunnitelmilla, mutta aina ne on kariutunut suomalaisten yritysten sponsorointi mielenkiintoon tai vastaavaan ongelmaan. sijasta. Moottorin lohkot, ja muita osia maalattu. Penkki verhoiltu ammattilaisella, Riihiluomalla. Jarrulevyt vaihdettu Moottori rakennettu 70 kuutioisella sylinterillä, vahvemmilla osilla yms. Osia kiilloitettu paljon. -J Braab braab! Kyllä Väiski peli on jo menetetty, jos lapsestasi halajat uutta Jorma Uotista. Itellä on nyt kolmatta kesää ajossa VANHA äRRä suitsa(-86) ja pikkasen reilu 20 tonnia nyt rullattu ahdettuna ja venttiilivarren kumit ainoa ?damage. Jarmo Heikkinen teki vielä ahtimelle oman öljynsuodattimen ettei mee koneesta lähteny paska ahtimelle asti. Silti idea on ihan hauska vaikka tosi tv:t on muuten ihan hanurista, kaikkine turhine wannabejulkiksineen
B-MAGAZINE 87
Anne on tehnyt molempien pyörien kuvituksen itse, kynäruiskulla ja terä-aseilla Kawassa komeilee kevyt ja arvokas Akran titanium Race-putkisto
Ekat koeajot suoritettiin sitten maaliskuussa, kun lumi oli juuri sulanut asfaltilta sen verran, että takarengaskin mahtui kuivassa railossa kulkemaan. Pitkällisen väsyttämisen tuloksena puuttuva osuus lopulta heltisi ja Busa vaihtoi omistajaa. Tämä on sitä halpaa stroukkaamista. Hayabusa esiteltiin vuonna 1999 ja myös Anne sellaista itselleen palavasti himoitsi. Palataan kuitenkin pariskunnan historian alkutaipaleelle, josta saamme ehkä aavistuksen lisää valoa tunnelin päähän millaisista verenhimoisista pommittajista oikein on kysymys. Arzin kanssakäyminen kaksipyöräisten kanssa rajoittui aluksi vain 140km/h kulkevaan Suzuki PV:seen, joka usein aiheutti ongelmia myös virkavallan kanssa. on sitten ruuvattu tästä lähtien ja muutama näistä kaunokaisista on (jämähtänyt) siunaantunut kotitalliinkin. Sitä kunnosteltiin ja maalailtiin jo kauhealla innolla. Busalla ajeltiin seuraava kesä vähäisillä tuunauksilla. Isot prätkät alkoivatkin vasta Annen painostuksesta kiinnostaa myös Arzia. Anne taas on kasvanut koko ikänsä prätkien parissa. Ainoana vaihtoehtona oli ottaa kypärä kouraan ja nöyränä leukarinnassa vanhempien eteen, josko vähän lainaa heruisi. Hahhaa. Ensimmäinen ?iso?pyörä oli sitten Kawasaki ZZR 500. Kuussatkua olisi haluttu, mutta kun opiskelijan budjetti ei siihen piisannut, asia korjattiin laittamalla pieni siivu teippiä alakatteen tarraan.., ja VOILA! 100- kuutiota paukahti heti lisää. Tämän jälkeen kevareita, sekä poikaystäviä tuli ja meni, niitäkin viriteltiin ihan itse enempi vähempi, samoin myös kevareita. Jo toukkavaiheessa hän kuolasi tyytyväisenä isän prätkän tankille, kun sillä ajeltiin ympäri tonttia. Tämän pakollisen mutta kiivaan mopovaiheen jälkeen hänen mielenkiintonsa suuntautuikin pitkälti nelipyöräisiin saapasmaan tuotteisiin. Tähän tarjoutuikin mahdollisuus vuotta myöhemmin, kun myyntiin tuli kaatunut vuoden 2000 -mallin Busa. Tämä aiheutti sen, että Kawa rupesikin näyttämään Busaa paremmalta, joten myös sen päälle ruiskaistiin kynäruiskulla muutamat monsterit. B-MAGAZINE 89. Näitä ?Italian ihmeitä. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä, pakkohan se oli omaksi saada. Eka mopo saatiin jo silloin kun naapurin pojat vasta harjoittelivat polkupyörillä ajoa ilman apupyöriä ja 14-vuotiaana Annelle hankittiin eka kevari, mallia Suzuki RG Gamma. Anne kun oli harrastanut muiden taideaineiden ohella myös kynäruiskumaalausta, loihtikin hän rakkaan miehensä Kawan pintaan, goottityylilleen uskollisena suloisia pääkallojen kuvia. Silloin elettiin keskitalvea ja Busan kunnostukseen riitti hienosti aikaa, isäukon viisi numeroa liian isoissa haalareissa ja hallissa jossa oli vähän enemmän pakkasta sisällä kuin ulkona. Ford Sierran myymisestä huolimatta. Ikää oli tuolloin ainoastaan 18 vuotta, opinnot loppusuoralla, joten massia ei ollut riittävästi edes ZZR:n ja ?käyttöauton. Tätä ennen luminen ja jäinen pihatie piti tosin ensin kolata ja hiekoittaa. Powercommander, Yoshimura titanium tehoputkisto ja BMC-?lsua kehiin, eli ihan peruskamaa kaikille pommittajille. Kuvat: Hans Lehtinen Teksti: Beeone Paholaisteema sopii hienosti tylyn goottitytön pyörään Poikaystävä Arzikin alkoi kiinnostua isoista pyöristä vasta Busan myötä, vaikka hän oli jo testaillut Annen aikaisempia prätkiä, Busassa oli vain sitä jotain ja enemmän. Pari vuotta vanha parisuhde meinasi tosin katketa heti alkuunsa, kun Busan kuskin paikasta käytiin kiivasta taistelua. Eipä tuntunut onnellista Busatyttöä paljon nämä seikat haittaavan. Lopuksi parisuhdeterapeutiksi ilmaantuikin samanikäinen Kawasaki ZX-12R, joka hankittiin Arzille yksissä tuumin
90 B-MAGAZINE
Samainen kaveri hoiti molempien mopojen kansityöt, sekä Busan yläkertaan isommat venat, jouset ja retainerit. Veriroiskeet katteeseen ruiskittiin avaamalla Arzin valtimo.., no ei kai nyt sentään. Nämä pikkuprobleemat olivat kuitenkin vasta alkua.... Helppoa! Busan maalauksen haluttiin kuvastavan pyörän sisäisiä demoneita, jotka ovat ikään kuin riivanneet sen. Anne otti jälleen homman hoitaakseen. Saivat kuulema oikein kunnon aploditkin viereisen terassin asiakkailta, ihmekös tuo?! Pikku hiljaa tuoreessa perheessä alkoi muhia ajatus, että josko sitä alettaisiin virittää noita vehkeitä, isolla kädellä. Pyöristä tuli juuri niin saatanalliset, kuin niistä haluttiinkin. Pari seuraavaa vuotta ajeltiin ristiin rastiin tehden peleihin samalla lisää pikku virityksiä. Kummankin mopon beesiin laitettiin synkkään sävymaailmaan sopivia luita ja pääkalloja perään kolisemaan. Kawaan uusittiin myös heti alkuunsa Muzzys performance kytkin. Ihan vain hammasharjalla. Käynnistymisongelmat loppuivat kuin seinään. Seremonian jälkeen lähdettiin kaikkine häävermeineen kaupungille pommittamaan. Huntu liehuen morsian ja tuore aviomies mustissa, burnasi gummit katuun liiton vahvistuksen merkiksi. Nokkina toimivat Kent Camsin racing-nenäkepit. Maukkaan matalat pakoäänet tuotetaan Akrapovic titanium race full system 4-1-putkistolla. Hänen kauttaan saatiin Busaan myös rajut nokat kunnon nostoilla. Kaiken kruunaa monen monta kerrosta kirkaslakkaa, lukuisin välihionnoin. Kawan kankussa näkyy kirjaimellisesti taiteilijan kädenjälki. Näihin sitten saatiin väsäillä sopivia säätöpaloja Jampan pajalla tuntikausia, Arzin heiluessa samaan aikaan 40asteen kuumeessa. Väriksi ei gooteille käy muu kuin mustan eri sävyt. Seurustelukin muuttui siinä sivussa vakavammaksi ja avioliiton satamaan päristeltiin tyylikkäästi prätkillä. Osien odotusaika tuntui sietämättömän pitkältä, mutta onneksi artikkelin mopojen lisäksi perheestä löytyy muutama muukin moottorilla toimiva lapsukainen: -Suzuki GSXR 1000 black edition, -VOR 530, -Fiat 127 1600cc viritetyllä koneella, -Fiat 600, -Lancia Delta Integrale 16v 2.0 turbo 4x4, -Alfa Romeo 147, -Pontiac Firebird, -Cadillac Fleetwood ruumisauto ja ne pakolliset, eli Suzuki PV sekä Honda Monkey. Kun ruvettiin kulkupuoleen paneutumaan ihan tosissaan, niin pitihän ulkonäköäkin päivittää. Ratas osoittautui maanantaikappaleeksi ja tilalle hankittiin uudemman busan vakio starttiheebelit. Tämän lisäksi mopon sylinteriryhmien alle laitettiin korotuspalat, jotteivat männät tee venttiilien kanssa turhan läheistä tuttavuutta. Busaan tilattiin APE:lta heavy duty starttiratas, joka meni paskaksi karmean möykän säestämänä,eikä tietenkään kotipihalle. Maestro dibbasi kätensä verenpunaiseen maaliin ja painoi jäljet katteeseen. Kuutiot kasvoivat Busassa aina 1600cc kokoon ja Kawassa 1400cc kalibeeriin. Samaa värikoodia noudatetaan myös tiimin pukeutumisessa ja kodin sisustuksessa. Tärinöiden ja tank slappereiden eliminoimiseksi hankittiin saman ?rman ohjausiskari. Busaan hommattiin Saastamoisen Jampalta 48mm läppärunko ja isommat suuttimet. Joten ei siinä muukaan auttanut kun laittaa USA:sta isolohko-osaa tilaukseen ja mopot tallissa lihoiksi. Kawan maalauksen inspiroi Stephen Kingin ?Se?-leffa. Samalla vaivalla kumpaankin laitettiin tupla-akut ja starteille tälliä ohjattiin 24V:n voimalla. Kawan ruokintapuolen toiminnan varmistaa Muzzys high pressure bensapumppu. Suvun vanhurskas mummokin meinasi slaakin saada kun perhe Darkness päräytti äitienpäivänä peleillä pihalle... Osat saapuivat viimeinkin rapakon takaa ja päästiin aloittamaan kasausoperaatio. Kumpaankin prätkään asennettiin Muzzys big bore kitit ja stroukkikampurat. Mutta mitäpä sitä perheen emäntä ei tekisi pikku kullanmurujensa eteen
Lopulta perille kuitenkin päästiin, mopot parkkiin ja hulinavettä naamariin kaksin käsin. Aikanaan loputkin Busan kilkkeet saapuivat perille ja pyörä saatiin säätöihin. Reissuun lähtiessä oli järjettömän kuuma päivä, mikä taas toi oman riemunsa Kawalle, joka oli osoittanut melkoisia lämpöongelmia. Busasta taas levisi kytkin kesken penkityksen. No, tietenkin B-Weekendiin piti päästä, joten uudet massalevyt vanhojen teräslevyjen seuraksi ja on the road. Ettäkö, ajettaisiin muutama sata kilsaa suuntaansa vajaakuntoisella mopolla. oikein paikallislehden tekstaripalstalla. Kaikki näyttikin loppukauden aikana suhteellisen hyvältä ja perhe päätti lähteä V8-vauhtipäiville testaamaan suorituskykyä (tällä kertaa ihan luvallisesti). Onnistuneen penkityksen jälkeen Annella oli hymy korvasta korvaan ja 219hepan teholappu taskussa. Esimerkiksi, jos sen sammutti lämpimänä, piti odottaa reilusti motin jäähtymistä ennen kuin se suostui käynnistymään. Näppärinä kavereina mukana oli suihkupullo, jolla Kawaa sitten vilvoiteltiin. Busan käyntiääni on nykyään niin asiallinen, että eräänkin kaupunkicruisailun jälkeisenä päivänä tätä soundia ?kehuttiin. Tämän jälkeen oli tietenkin vuorossa kunnon vesikuurot ja nyt vuorostaan paleltiin kuin horkassa. Hieno maa tämä Suomi! Ainoa positiivinen asia sadekuuroissa oli se, että Kawan lämmöt pysyivät kurissa. Matkanvarrella oli luonnollisesti tuhat eri tietyömaata, joissa jokaisessa jouduttiin venttaamaan tuskanhiki otsalla valuen, peläten samalla ylikuumenemista. Parin miljoonan kirosanan jälkeen Busaan hoidettiin uusi kytkin tilaukseen ja samalla keikalla tilaukseen mukaan myös tehokkaampi bensapumppu+paineensäädin. Toimitusaika kuukausi lukuun ottamatta massalevyjä, jotka saataisiin seuraavaksi päiväksi. Kawan kohdalla kaikki meni hyvin ja lukemat olivat varsin miellyttävät 215 HP takapallolta ja huimaa vääntökäyrää. Tällöin Bomber Weekendiin oli enää aikaa tasan viikko.... Penkittäjältä jäivät säädöt vaiheeseen, mutta ajaminen olisi kuitenkin mahdollista, mikäli ei kuulemma ylitä 150km/h nopeutta, ei revitä ja on valmis kikkailemaan liikkeelle lähtiessä. Molemmat prätkät saatiin vihdoin nippuun ja ne kuskattiin tietenkin penkkiin. Busasta alkoi kuulua myöhemmin starttirattaan kopasta kaameaa möykkää, joka osoittautui hajonneeksi vapaakytkimen rattaaksi, onneksi se kalliimpi osa oli ehjä. APE:lta laitettiin heavy duty pin setti tilaukseen ja heräteostoksena siitä samalla Brock?s perfomance 4-2-1 megaphone putkisto. Taas team Darkness eli kaurapuurolla seuraavaan liksapäivään. Tosin Busa päätti edeltävänä iltana muuttua kolmipyttyiseksi ja vikaa ei ehditty aamuun mennessä korjaamaan, joten se reissu siitä sitten, mutta jos sitten ensi vuonna uusiksi? Arzia on alkanut himottaa Kawaan uudet Muzzyn nokat ja kestävyyttä haetaan Carrillon veiveillä. Sen jälkeen olisi tarkoitus asentaa molempiin pommikoneisiin yber-pitkät välitykset ja käydä sen jälkeen selvittämässä perheen tiskausvuorot jossain Suomen lentokentän huippunopeusajoissa. 92 B-MAGAZINE Kuolema odottaa aina nurkan takana kun tämän pyörän laittaa tulille, Skull-avaimenperä muistuttaa tästä joka kerta kun avaimet ottaa käteen.. Ongelma korjattiin myöhemmin ?ektin pakko-ohjauksella sekä kylmemmällä termarilla
Kuin kaksi veripisaraa, sopii nämä pyörät yhteen B-MAGAZINE 93
MM:ssä on sunnuntai aamuna vielä superpole, jossa ratkotaan uudestaan eturivin järjestys yhden yrityksen perusteella, onnistuin omallani ja olin nopein Superpolessa puolen sekunnin turvin. Monet kerrat oon seissy vieressä 2 tai 3 paikalla kun voittaja juhlii, tänään oli mun vuoro juhlia ja muiden vuoro kattoa. Asvaltilla kun on pari senttiä vettä niin ei oikeen pysty ajamaan kun tuppaa vähän nousta vehkeet veden pinnalle. Mikään ei tunnu paremmalta kuin voittaminen, ei MIKÄÄN! Kolmanteen erään lähdettäessä oli päässäni vain kaksi asiaa, kolmas MM erävoitto ja ensimmäinen MM osakilpailuvoitto, tänään on mun vuoro. Kyrpä otassa takasin kohti sivistystä. Kahden viikon päästä oli saksan sarjan toiseksviimenen osakilpailu Freiburgissa, joka vaihtu viimeseks kun viimenen kilpailu peruttiin koska ennen kisoja sato vettä kaatamalla 3päivää ja rata oli vedenpeitossa. 131:sen tarinatuokion paikka taas. Tällä kertaa aloitamme retkemme Sisiliasta. Harjotuksissa olin kärjen tuntumassa ajoissa ja aika-ajossa olin toinen, 0.061sekunnin erolla ensimmäiseen, viikonloppu alkoi näyttää hyvältä. Tunne joka valtasi minut ohitettuani ruutulipun oli sanoin kuvaamaton. Eli siis, kolmas MM osakilpailu edessä Italian Sisiliassa. Bulgarian rata on kokonaan asvalttia ja edellisten kokoasvalttiratojen perusteella viikonlopusta oli tulossa mitä kauhein, näin ei kuitenkaan käynyt vaan siitä tuli mitä mahtavin, ehkä urani tähän mennessä hienoin! Harjotuksissa kiertelin ja kaartelin rataa, haistelin vähän hyppyreitä miten niitä pitää ajaa, tyyli on yllättävän paljon erilainen ku perinteisissä hiekkahyppyreissä. Oli kaunis eteläeurooppalainen kesäpäivä, aurinko paistoi, linnut lauloi.... No kuitenki, viimenen saksankisa ja mestaruus mielessä, tutun kaavan mukaan mentiin taas, aika-ajoissa pitelemätön ja molempien erien voitto! Viimevuonna mestaruus jäi voittamatta kun jäi yks kisa väliin joka oli samaan aikaan MM:n kanssa, tänävuonna pääsin ajamaan kaikki kisat ja voitin kaikki erät mitä ajoin ja palkintona siitä mestaruus! 2008 voitin mestaruuden S2 luokassa ja nyt siis S1 luokassa. Freiburgista sitten päiväksi kotiin ja asuntoauton nokka kohti Bulgariaa. Pyörän kanssa oli vähän ongelmia ja pitoa takarenkaalla ei ollut, maalissa kuitenkin hienosti kolmas. Viimeiseen erään ruudusta 5, ajo alko kulkemaan jotenkin mut oli vähän tilannetta toisen kilpailijan kanssa ja ajoin ulos radalta, maalissa 9. Kukaan ei pystynyt vauhtiini vastaamaan ja erä oli jälleen melko helppo. Aika-ajojen neljäs. MITÄÄÄÄÄ VITTUA MÄ SELITÄN. Koitan muotoilla sitä sanoiksi mutta se ei vain onnistu. Jokatapauksessa, ajan ollakseni maailman paras ja Bulgariassa tein sen, vietin hetkeni sillä korkeimmalla korokkeella jota olen niin kauan vierestä katsellut ja haluan sille korokkeelle takaisin.. Ekassa erässä otin hyvän lähön, olin toisena ensimmäisen kierroksen, vauhtia ei vaan ollu tarpeeks kyseisellä radalla ja maalissa 3. TÄNÄÄN oli minun vuoroni juhlia sitä tunnetta uudestaan, voitin toisen erän helposti ja olin huipulla taas. Maalissa viides ja kyrpä otsassa. Toiseen erään lähin kolmannesta ruudusta ja ajo ei edenny vieläkään. Otin hyvän lähdön ja vedin letkaa, tästä innostuneena annoin kaikkeni ja vähän enemmänkin, edellisestä MM erävoitosta oli kulunut jo yli vuosi ja muistin sen tunteen kuin eilisen kun Viterbossa ohitin ruutulipun ensimmäisenä. Ensimmäiseen erään oli mainio ?ilis lähteä, tiesin että vauhti riittää voittoon, mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Mekaanikot sai korjattua viat ennen toistaerää. Valot sammui, olin jälleen ensimmäinen ensimmäisen mutkan jälkeen. Kaasu auki ja karkuun
2 kertaa olin ollu niin lähellä voittoa ja nyt voitin. Toisessa erässä ajoi Asseri ja Toni. Toni ajoi maaliin sijalla 13 ja Asseri pääsi tälläkertaa yhden mutkan pidemmälle kunnes kaatui taas, pääsi kuitenkin jatkamaan ja ajoi maaliin sijalla 18. Voittamisesta tekee myös hienoa sen että paikanpäällä oli viikonlopun aikana n. 40 000 katsojaa. Belgiasta matkasin saksan kotiin pakkaamaan kamat ja siitä Tsekkeihin, juttua kirjoittaessani päivämäärä näyttää 15.10 ja huomenna ois täällä Tsekeissä kaverin näytöskisa jasitten sunnuntaina satamaan ja kohti suomea! Viimeks olin suomessa 2.8 joten pikkuhiljaa rupee koti-ikäväkin olemaan =) Toki tietokoneella tulee kavereiden kanssa paljon juteltua (etenkin Mona Kandelinin kanssa ;) mutta ei se kuitenkaan oo ihan sama asia ku että ois siellä juttelemassa. Vielä ois edessä yks MM, pisteissä oon neljäntenä, 7pistettä kolmosen perässä, eka ja toka on jo niin kaukana että niihin mitaleihin tarvitaan ihme, mutta kolmanteen sijaan ei tarvita mitään muuta ku hyvä ajo! Rupee Suomessa olemaan kylmäkin kuulemma joten lukijoiden mopot alkaa olemaan varmaan tallissa, siis kevättä odottelemaan! Tähän on hyvä lopettaa ja hyvää talvea kaikille ja toivotaan että on lyhyt talvi! Kiitos,hei ja nam! #131. Aikaisemmin Mettetin kilpailu ajettiin katuradalla, täksivuodeksi oli rakennettu uusi rata joka sopi minulle. 3 kertaa aiemmin oon ajanu Mettetissä, 2007 olin 2, 2008 olin 2, 2009 keskeytin ja tänävuonna toivoin seisovani korkeimmalla korokkeella. Aika-ajossa ajoin yli sekunnin pohjat ja erät voitin monen sekunnin turvin. Vaikka kyseessä ei ollutkaan MM kilpailu, silti ohittaessani ruutulipun viimeistä kertaa tunne oli melkein sama kuin Bulgariassa muutamaa viikkoa aiemmin. Ensimmäisessä erässä ajoi minä ja Asseri, joka kaatui toisessa mutkassa kanssakilpailijan kanssa jonka pyörä repi Asserin etujarruletkun irti, hänen oli keskeytettävä. Lopputuloksissa olimme neljänsiä, yhden pisteen päässä kolmannesta sijasta, se harmitti. Ranskasta Asseri lähti kotiin, Tonin kanssa lähdimme kohti Belgiaa jossa odotti seuraavana viikonloppuna maailman suurin ja suosituin supermoto kilpailu. Koko viikonlopun vauhtini oli suvereeniä. Itse ajoin maaliin sijalla 4. Sunnuntaina joukkuettamma kuitenkin vainosi epäonni. Lauantaina ajettiin harjoitukset ja karsintaerät, olimme kolmansia karsintojenjälkeen ja mitali kiilui silmissä. Viimeisessä erässä ajoin Tonin kanssa ja lähdin erään ruudusta 19. Joukketovereikseni sain Asseri Kingelinin ja Toni Klemin. Joukkue oli paras mitä suomella oli tänävuonna tarjota. Onnistuin lähdössä ja nousin monta sijaa, seuraavalla kierroksella kaaduin kuitenkin hiekalla kun ahnehdin ohituksessa, maalissa olin 9:s, Toni ajoi hyvän ajon ja oli taas maalissa 13:ta. Bulgariasta kotiin päästyä oli seuraava kilpailu joukkue mm Ranskassa
Valkoinen Arctic White-väritys ja punaiset detaljit ovat uusi houkutteleva väritys. Superbike-malliston huipulle esitellään 1198SP. Diavel Diavel Carbon 848 EVO 1198 1198 SP MTS 1200 MTS 1200 ABS MTS 1200 S MTS 1200 Touring HYM 796 HYM 1100 EVO HYM 1100 EVO SP M 696 M 696 ABS M 796 M 796 ABS M 1100 EVO Ducati 2011 Diavel Tulossa. Jotain. Ainutlaatuista. Pirullinen uutuus. Kaudelle 2011 Ducati on luonut jälleen jotain, mitä ei voi jäljitellä. Milanossa esiteltävä paholaismainen Diavel on varustettu 1200 Testastretta Evoluzione- moottorilla, säädettävällä DTC-luistonestolla sekä ABS jarruilla. Ensi kauden uutuutena on myös 848EVO joka sylkee sielustaan nyt 140 hevosvoimaa, joten ohjausiskunvaimentimelle ja Brembon Monoblocjarruille on käyttöä. Pyörä jonka vakiovarustelu on vähintäänkin kattava, sisältäen mm. tiedonkeruujärjestelmän, shifterin, luistokytkimen ja DTC-luistoneston. Monster- ja Street?ghter-mallit kokevat myös uudistuksia alkaen uusista väreistä. Ducati 2011-mallisto on nyt esitelty, katso lisätiedot osoitteesta 848EVO www.ducati.? MAAHANTUOJA: Oy Hailac Ab, Metsäkyläntie 4, KLAUKKALA I Puhelin (09) 2766 570 I E-mail: myynti@ducati.fi I Tervetuloa tutustumaan myymäläämme.