Bomber Magazine 7/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

7/2011 Hinta 7,95 ?
KYSY LISÄÄ KAUPPIA tm.com KAUPPIAAT JA LISÄTIEDOT: www.k. Tuunaa oma 125 DUKESI juuri itsesi näköiseksi! Lataa KTM PowerPartsluettelo koneellesi osoitteesta www.ktm.com 125D UKE 125 DU .COM KE.C OM KTM Group Partner Photos: R. ARE YOU READY ? www.ktm.com Do not imitate the riding scenes shown, wear protective clothing and observe the traffic regulations! www.kiska.com » T! HUOMIO 18-VUOTIAA TUUNAA OMA DUKESI! Laaja kattaus lisävarusteita saatavilla KTM-kauppiaallasi. Mitterbauer SAATAVILLA 125 DUKEN ISOVELI (690 DUKE R) ON ALTASI. MYÖS 25kW:NÄ. Schedl, H
Sillä heti jo seuraavana päivänä onnistuin rikkomaan alaselkäni ja harhaluulot kuolemattomuudestani karisivat viimeistään kontatessa inisten sohvalta paskahuussiin. Tätä ihmeteltiinkin muutaman kaverin kanssa seuraavassa B-illassa, jossa tuli tuota vanhaa möhkö Kawaakin ?ulkoilutettua?, mutta jälleen kerran ei pitäisi nuolla ennen kuin tipahtaa. Todellisuudessa se on paljon enemmän, hienoja ?ilistelyhetkiä hyvän mutkabaana puikotuksen jälkeen, hengailua samanhenkisten stunttareiden kanssa aurinkoisella stunttispotilla, kovaa spekulointia netissä kuka on nopein ja kenellä on tehokkain mopo, sekä rauhoittavaa pyörien rakentelua pitkinä talvi-iltoina ja unohtamatta samanhenkisten kavereiden tapaamisia MP-alan messuilla yms. Viime numeron pääkirjoituksessa oli juttua meikäläisen pikku lipoista ja kuva asfaltin kuorimasta kropasta, joka paranikin yllättävän nopeasti. Ne ovat aina hyvin tervetulleita palautteita? Tässä numerossa olemme yrittäneet saada mahdollisimman leveän kattauksen eri tyylisuunnan pommikoneista ja kuin sattuman kaupalla, on lähes kaikissa yhteinen tekijä.., helvetin levät takamunkit. Ne tuntuvat löytyvän kaikista tämän hetken hienoimmista pyöristä. Jos tämä kaikki voidaan ottaa meiltä pois, vain sormia näpsäyttämällä niin kannattaa joskus pysähtyä hetkeksi miettimään kuinka saatanan hieno harrastus, prätkäily oikeasti on. No, onneksi näyttää kuitenkin siltä, että allekirjoittaneen tunnelin päässä on vielä valoa ja pikku hiljaa kuntouttaen selkäkin näyttää jo paranemisen merkkejä, ilman että nappeja tarvitsee vetää naamariin kilotolkulla. Tästä johtuen olen joutunut delegoimaan tavallista enemmän juttujen kuvaamisia ja koeajoja, muille toimittajille, eikä se välttämättä ole huono asia. Välilevyn pullistuma panee isommankin äijän nöyräksi? Neljättä viikkoa sohvaperunana, saa myös pollan pehmeäksi ja hidas parantuminen sai miettimään kaikenlaisia visioita siitä, että tässäkö ne prätkällä ajot sitten oli for good? Ei B-koeajoja, ei stunttailua, eikä kadulla pommittamista enää ikinä?! Prkl, että sitä vasta tällaisessa tilanteessa tajuaa kuinka paljon voi prätkäilyä rakastaa. Upeita kotimaisia pyöriä kaikki, toivottavasti tämä lehti tekee niille ansaittua oikeutta. Peace out ja tsemiä talvisiin talli-iltoihin! Janne Uskali a, nappasi tämän toimittaja Teemu Suors Bomber Magazinen 41cc Destroyer d Mikestä ja hänen 14 hienon kansikuvan Ma ä. ss kkimäen läheisyyde Busasta Kouvolan Ty vauhtiburnis. , kyseessä on kunnon aa om Kuten kuvasta hu. Tämä on todellakin 100 %:nen elämäntapa ja sisäinen palo, joka olisi todella hankalaa sammuttaa vasten tahtoa. Vaihtelu yleensä virkistää ja kehuja tai risuja voi lehden nykytilanteesta lähettää Bomber Magazinen toimitukseen. Esimerkiksi tässä lehdessä esiteltävä turbo Busa voitti Petrol Circuksen hienoimman sporttipyöräluokan, porvoolaisen Jonathanin V-max kerää uteliaita katsojia ympärilleen missä tahansa pysähtyykin, Heikin Blade ja MAD KUUSAAN Destroyerit on niin tylyjä ja pelottavia, että kanteen olisi pitänyt varmaan laittaa k-18 stanssit. Sitä vain alkaa vuosien mittaan helposti pitää itsestään selvyytenä niin kuin jotain autolla liikkumista töistä kotiin
Bomber Magazine ilmestyy 7 kertaa vuodessa. Ilmoitusmyynti: mainos@bombermagazine.com KUSTANTAJA: Bomber Oy PAINOPAIKKA: B-Shopin aukioloajat: HUOM! UUDET AUKIOLOAJAT! Ti-To 11.00-17.00 Pe-Ma SULJETTU B-Shop Sahaajankatu 43 00880 Helsinki Finland. Päätoimittaja: Janne Uskali Tietotekniikkaspesialisti: Janne Löfgren ja John Palstanpitäjät: MMAF, MiniMx League, Mauno Hermunen Avustajat: Eveliina, Annukka, Japi, Anne Vahlqvist, Läski Salonen, Rami, Ville Porri, Tom Schmidt, Mika Anttonen, Clink, Simo, Timo Muilu, Jussi Rautio, Eero Kokko, Teemu Suorsa ja TFM Kansikuva: Teemu Suorsa Lay-out: Kaisa Lökfors Sähköpostiosoite: toimitus@bombermagazine.com p. 09-2235215 fax 09-22430211 Postiosoite: Bomber Magazine, Sahaajankatu 43, 00880 Helsinki Osoitteenmuutokset ja peruutukset puhelimitse 09-223 52 15 tai sähköpostitse: info@bombermagazine.com Puhelinpalvelutilaus numeroon: 0300 471010 puhelun hinta 0,98?/min + pvm tai mpm. Tilaushinta: Kestona 49 ?, määräaikaisena vuodeksi 54?
Jukka aikoo pitää välivuoden stunttailusta kaudella 2012 ja keskittyä ATV-crossiin, sekä vesileikkeihin Jeteillä. Samaan aikaan on kuitenkin varmistunut se, että KTM Nordic on signeeraanut Dusters tiimin ajamaan tulevalla kaudella uusilla Kotareilla. Jos pöllyttäjien uudet kuviot kiinnostaa niin voit käydä katsomassa tuoreimmat uutiset heidän nettisivuiltaan: 4 B-MAGAZINE. Sieltä tulikin sitten pää-kipeäksi, mutta ei onneksi sentään iskuista. Se että oliko siinä hapsut, vai ei, jäi vielä meille epäselväksi. Sen verran pakko hehkuttaa Harikka-jätkien menoa, että tuolla ?puolella? ihmiset puhaltavat yhteen hiileen. Näistä kahdesta epäviralliseksi voittajaksi julkistettiin ehdottomasti Heikki, joka kävi pamauttamassa XR1200: llaan erittäin tyylikkäästi takapallon. Teksti ja kuvat: Tepardi 17.9.2011 Bomber Magazine kävi kahden urpon voimalla ihmettelemässä Harrikoita. Siinä missä toinen duunari tyytyi polttamaan kumia aina yhtä mielekkäästi ja miehekkäästi betoniporsasta vasten. Laitoimme pöydän Harley Davidson Of Helsingin pihalle mukavalle paikalle ja odotimme tietenkin suurta menekkiä uusille komeille Bomber Magazinen-paidoille, kuten myös valtavaa määrää uusia tilaajia lehdellemme. Nimimerkillä Bomboz esiintyvä Suzuki-mies tuli ja laittoi vehkeet vinkumaan siinä määrin, että päivän burnis voittajasta ei ollut epäselvyyttä! Tämä onnellinen voittaja, kuittasi tästä mopo-rääkistä itselleen aina yhtä muodikkaan Harley Daavidson- takin. Välillä oli vaikea pitää pokkaa, kun katselimme näiden perkeleen papattimien saapuvan pihaan. Yhtään mitäänhän me toimituksen-turakaiset emme saaneet myytyä koko päivän aikana, ei paitoja, eikä lehtitilauksia, hah! Bomber Magazine järjesti tapahtumassa myös kuminpoltto-kisan, jossa ikävä kyllä ei Harikka-porukoista mukaan uskaltautuneet, kuin kaksi rohkeaa HD Of Helsingin työntekijää. Harrikoita pörisi pihaan uljaana virtana koko tämän kuusituntisen tapahtuman ja taisi joku sanoa paikalla olleen yli 1000 hapsutakkia. Siinä missä useat Japsi-pyörien edustajat valittavat lamaa, tsunameita ja vaikka mitä syynä huonosta tuloksestaan. Suuri kiitos tarjoilusta ja mukavasta illasta kuuluu Harley Davidson Of Helsingille ja sen immeisille! Dustersin kuski Jussi ?Punis. Toimituksen suureksi iloksi, kuulimme tutun rivinelkun vinkumisen, kun paikalle saapui muutama Bomber-Foorumiltakin tuttu kasvo. Mukava päivä kaiken kaikkiaan, josta vielä ensimmäiset paikalle saapuneet aamuvirkut pääsi kuittaamaan itselleen vapaaliput Cage-vapaaottelut iltaan
Simoncelli oli erittäin lahjakas kuljettaja, josta mitä luultavimmin olisi voinut tulla ?kuninkuus-luokan. Uusi moottori suuremmalla iskutilavuudella tarjoaa enemmän tehoa ja voimakkaamman kiihtyvyyden, josta muut voivat vain haaveilla. 2012 malleja tulee, niin vihreinä, kuin myös mustina. Moottori tuottaa enemmän vääntöä, läpi koko kierrosalueen ja huomattavasti suuremman huipputehon. Vuonna 2008 hän voitti 250cc mestaruuden Gileralla. Kaudeksi 2010 Simoncelli siirtyi MotoGp-luokkaan, jossa oli rookie-kaudellaan hienosti kahdeksas. Onnettomuus tapahtui Marcon kaatuessa oikealle kääntyvässä mutkassa, jolloin takaa tulevat Valentino Rossi, sekä Colin Edwards ajoivat radalla olleen Marco Simoncellin yli, joka menehtyi välittömästi. 6 kg enemmän, kuin vanha?) Marco Simoncelli oli vasta 24-vuotias Italialainen ratamoottoripyöräilijä, joka menehtyi traagisesti 23.10.2011 Malesiassa ajettussa MotoGp-kilpailussa. Uusien pyörien toimitukset alkavat helmikuussa eikä hintaa ole vielä toistaiseksi julkaistu, kertovat Sumekon nettisivut. Huipputeho: 147,2 kW (200hv)/ 10000 rpm Vääntö: 162,5 Nm/ 7500 rpm Paino (märkä): 268 kg (Toimituksen huom. maailmanmestari. Tunne on kuin astronautilla irtautuessa maan painovoimakentästä. Tehokkaan rivi-4-moottorin iskutilavuus on kasvanut 1441 cm3:iin, 4mm pidemmän iskun pituuden ansiosta. Uusi moottorin tilavuus tarjoaa enemmän vääntöä koko kierrosalueella, sekä enemmän tehoa keski- ja yläkierrosalueilla. Moottori vetää hyvin alhaisillakin kierrosalueilla, 2000 rpm on 95 Nm vääntöä ja vääntö kasvaa huomattavasi 3000 rpm jälkeen. Tämä todella karmea tapahtuma vei mukanaan yhden lajin persoonallisimmista, kuin myös lahjakkaimmista nuorista kuljettajistaan. Bomber Magazine toivoo jaksamisia Marcon perheelle, ystäville, faneilleen sekä kaikille lajia seuraaville joita tapahtuma kosketti.. ZZR1400 on suunniteltu superpyörien valtaaksi. Voimakkaan kiihtyvyyden tunne korostuu kierroslukumittarin neulan ohittaessa 4000 rpm rajan. Poraus ja ovat uudessa moottorissa 84 x 65mm
matkalle (0-1609m) huikean loppunopeuden 397,2 km/h! Mika PowerKing Salosen luotsaamassa ANY10 (Eniten Oy) kisatiimissä ajava Jorma kuskaa 460 hevosvoimaista Kawasaakeli ZZR 1400 turboa, joka on myös Bomber hevosvoimakisan kärkipaikalla tällä hetkellä. Jorma ja tiimihän pokkasivat Suomen Nopein -tittelin viime vuonnakin, silloin kärkipaikkaan riitti 363km/h vauhti. Nyt ajettu tulos on suvereenisti kaikkien aikojen kovin maanopeus Suomessa, mutta ensi kaudella tiimi lupaa yrittää päästä reilusti yli 400km/h nopeuksiin ja Eniten Oy?n Salonen onkin jo aloittanut uuden ultratehokkaan tekniikan kehittämisen.. Joensuun lentokentällä vedettiin 30.9. Suomen ennätyksiä uusiksi, kun Jorma Karjalainen ajoi ?standing mile
B-MAGAZINE 7
t uhassa ketju Holle laittoi ra in sken heat paikalleen ke Kirjureiden Mersu oli tarkkana iltaan asti Mr Tkr Fox kiiruhti kakkoseksi Rönnberg sai aplodit hurjasta lennosta Pieneen tilaan mahtuu monta pikkumopoa
Aina positiivinen Räiskäle Racing Åman irtautui viivalta kohtuu ripeästi Hollen kokemuksella voi suuntaa muuttaa jo ilmassa Nurmijärvellä oli aakeeta laakeeta B-MAGAZINE 9
Raitmaa sekosi voitosta ja tuuletteli metsikölle i T Suzuk Outlaw 2 llä e Nurmijärv Åman oli kastematojen kauhu
Stockit nauttivat ensimmäisenä radasta Tilanne täysin hallinnassa paiVantaan pesu ä tö yt kalla oli kä Tukkiesteet aiheutti päänvaivaa
Teksti: Jonathan Andersson& Tepardi Kuvat: Tepardi 12 B-MAGAZINE
B-MAGAZINE 13
V4 koneen pakoäänet pörisevät ulos Yoshimuran rosterivaimentajasta Raiserit ja T-kappaleet kiiltää kilpaa kuin nunnan pakarat sateessa Rungon välinen poikkituki on ihan oikeasti tarpeellinen kapistus V-maxissa 14 B-MAGAZINE
Toisin si to uu ot kä m ar se a vanne, in hivakk in Ricky Martin ku i, ks si uu i a. men auksen kkauksen seur aukman suklaan pa n. Ko ol ne ko se ne itä i lähti Ko istaa, jotta m nut, jolloin kans la pa ii ol li tii nt pakove täydellisen kans ka tekikin siihen jo , a. le ttu el te is as ht ng La o re tam nätkin ohessa tuli män kone remontin. Siinä , että nyt kun in ät pä n ee lk jä n ly äi köön hk nä Pitkän pä hieman ulko in voihan sitä ni ssa, a, se ss uk ila pa re on tässä ta man tarkoittaa Mitä i! ks si uu an panostaa! Hie näkö kokona ko ul an -02 ta li ite tu la ri Maxiin sitä että in ympäri-ämpä ni e, ysti le et tu Ti n t. uu pu ulkoas etupam et etuvanne, sekä ud t, U rru ?. ja ki ä nk st 1: ?ta R uovit paitsi m t de uu st ki ku ik n mittalet a, myös ka massa Porvoo ke ha iin pettäyt kä letkut tarvitsee! Eikä ttää, jos jotain pe ngas, n oi re rv pi ha äm ka ve jo li hivenen le tu se ak ä Ta n. ka sanoen ta pä nyt vieläkää swingi. motskari lähti ta vähän ajettu ut m n, ne oi nt ovesta kerkesin Huonoku n, kun autotallin uu rk pu n tie an sam puhallettiin ja sisään. myöten, hiekka oa nk ru nä in tti Maxi riisu Mopedi säilyi si eriväriä pintaan. lv tä in pu tk tta ky uu tta in ei ku isenä, uu llisen alkuperä taot un ku lu aa kesänä suhtee os taa koneen uutta ja muutamaa sa ). ua uh myös matta (pöllön to a kylkeen, kuin isti uutta muovi ad Siitä sn n. li ee tu n ks ry tte är Si teen ymm yh n tii äs rillä pä vä ä naisella värityksest usta, viininpu om ht jolho , lin lla al ei et lu tuli m kierrosa ne pätki tietyillä ari Ko as . ka nä n tty ty te py ys hö mutta kolmos n, tii at nk sy it loin kaasar ä. ut totella säätöj rkisei millään tahton in nohevana ta ät i lopuillaan, pä tyn ol si py n au ne ok aj an n lm Ku i syönyt. Satulan mod ig es D SS i as st va a . st an se th Maalauk istaja Jona n väsäsi itse om sen ja verhoilu B-MAGAZINE 15
Muutaman puhelun jälkeen, ei muuta kuin uutta starttia tilaamaan dikki otsassa. Kolme päivää ja startti kotiovella, wau! Innokkaasti uutta starttia asentamaan paikoilleen ja jälleen sama homma. Aivot narikkaan, Turkkiin lomailemaan karvakäsien ja -selkien kiusaksi viikoksi! Kotiin saavuttuani intoa täynnä, kuin ilmapallo ja eikun kasaamaan pyörää. Alkuperäisiä osia pyörään jäi ainoastaan, runko, kone sekä muutamat pikkupalikat sieltä täältä. Koneen kasauksen jouduin teettämään Loviisan ainoassa MP ?korjaamossa?, johtuen työkiireistäni. Ei muuta kuin pyörä nippuun, kun kerran kaikki palikatkin sattuivat löytymään! Parisen viikkoa meni pyörän kasauksessa, illat sekä viikonloput. Joku mätti ja pahasti, mutta mikä. Muutaman käynnistysyrityksen jälkeen, tuntui kuin startti ei jaksaisi pyörittää kunnolla. Vihdoinkin koitti se hetki jolloin oli aika ottaa sauhut koneesta. Koeajolle ja äkkiä, mutta pyörä ei vieläkään tuntunut kulkevan. Pukkien hionta+ linjaus ja 800. Yhtä nihkeää pyörittämistä kuin aiemmin... Sormi nenään toiseen niveleen asti ja päätä seinään. Voi prkleen prkl! Kaasarit synkattiin uusiksi jälleen kerran ja johan rupesi vihdoin toimimaan! Nyt pyörä toimii, niin kuin pitää ja s e on ollutkin kiivaasti liikenteessä tämän kesän. Uuden etunakinkin joutui vaihtamaan loppukesästä. Ajo-ominaisuudetkin kasvoivat 10 kertaa paremmaksi, kun laittoi kolmen baarin paineet, 2,5 baarin sijasta. Iso kiitos menee Raikulle(faija), sekä muille jeesanneille! SS- Design, T Masalin, Koneistamo Lahtinen, Vmax mään Rike, Pommittaja LazerlleIle, Qkenille, Stef?lle, Porvoon Mittaletkulle, Arberille + muille unohtuneille. 16 B-MAGAZINE. 16:sta laakeripukista kokonaiset neljä oli oikein asennettu. Nokkaketjut olivat helvetin kireällä ja jäähdytinnesteet pakoputkessa, just just. Jenkeistä tulikin mieluisena yllätyksenä helvetin nopea toimitus. Halpaa, kuin saippua! Seuraavaksi soitto V-Max mään Rikelle ja häneltä tarvittavat tiedot koneen oikean ajoituksen saamiseksi. Pyöri mutta vieläkin todella nihkeästi. Tulpat pois, koneen sivukoppa hemmettiin, 32 käteen ja konetta pyörittämään. lasku. Siltä seisomalta tallille irrottelemaan venttiilinkoppia ja avot vika löytyi! Laakeripukit oli asennettu vääriin paikkoihin, vaikka ne oli merkattu numeroin ja kirjaimin. Ei muuta kuin pyörä purkuun, jälleen kerran ja moottoria irrottelemaan. Käynti porvoolaisessa MP-korjaamossa jututtamassa vanhempaa herrasmiesasentajaa... Asiasta hetkisen pienen keskusteltuamme totesi hän, että kannattaa tsekata nokka-akselien laakeripukit... Viikko siinä taas turahti ja hurahti, kunnes pyörä jälleen oli kasassa, kuin myös kone tulilla. Kansi irti ja sassiin Lahtiselle! Onni onnettomuudessa, että kone ei startannut, koska ajoitus oli niin päin persettä. Hmm..
Myös sylinteriryhmän päädyt on maalattu teeman mukaisesti vihreäksi Leveä ja kiilloitettu vanteen huuli on aina yhtä porno. Vähän customia, vähän ?ghteria ja vähän muskelia.., niistä on rakennetut V-maxit tehty.
Kuvat: Urheilukuvat.net ja Heineken 18 B-MAGAZINE
Roni Nieminen JB 905 Niki Kuivakangas JB Kristo Korpela SGB 903 1 5 Juha Leino SB 484 Olli Koskinen SB 40 Jarkko Lehtiö SB 439 Lempinen ProHD 1 ? B-MAGAZINE 19
Läski Salonen ANY10 Teamistä ajoi SM2. Ruhanen ProSB 1 ja hyppy tasamaalla! Kumpulainen on tari. 2011 ProSB mes Wickström ja peruskeulat... . . sijalle testikaudella! 20 B-MAGAZINE
Pulakka, Outlaw Bike Suomenmestari! B-MAGAZINE 21. Outlaw Bike: Pulakka vs. Ollikainen Hoikkanen lähdössä 8,2s./297kmh vetoon. ? Moninkertainen mestari Ollikainen tällä kaudella sm2. Lehtomäki nokittelee Kimmo ?Kipe
perustainen Sami Kallio ja i/ö GSXR FB tykki! A Kawaa Markku Poikajärvi vei ISO n asti. tee ruu mesta vakuuttavasti Suomen
020 7181 550 WWW.HDHELSINKI.COM. ULKONIITYNKUJA 6 01660 VANTAA PUH
Kuvat: Tepardi ja Isto Ikonen Teksti: B-toimitus Janne Leiman on rakentanut Ducatin remmiahdetun ympärille, Spondon henkisen rungon.., ITSE! Pyörä jäi vähän varjoon katsojilta Cafe Racer-osastolla TFM Taxi, oli tuotu aina Oulusta saakka hipelöitäväksi PrätkäPajan osastolta löytyi tämäkin modattu Busa Suomen ainoa? Tuplaturbo V-maxista tulee esittely seuraavaan numeroon 24 B-MAGAZINE Eagle Fighters Simon tankit, takakate, takavalo/kilpiteline on rakentajan itse tekimiä osia. Pyörä pääsi pokkaamaan pokaalin omassa luokassaan
Hänen erikoinen pyöränsä sisälsi sairaan isot pinnavanteet, erikoisrungon ja paljon muuta pientä design muutoksia. Samalla korkattiin neitsyys uudesta Messukeskuksen 7-hallista, joka valmistui juuri ennen Petrol Circusta. Loput näytteillä olleet MP: t olivat Motokuumeen alaisuudessa olevia uusia pelejä. Parhaaksi Muscle Bikeksi äänestettiin kuitenkin Jari Vekkelin massiivinen V-Max Yamaha ja toiseksi eniten ääniä sai Tommi Oikarisen XXL-Patrol B-king, joka myös esiteltiin kevään Bomber Magazinessa. Pääpotin vei Jani Malka ahdetulla Mörkö Kawalla, joka esiteltiin Bomber Magazinessa numero 5/2011. Tässä kyseisessä ryhmässä oli lähes 40 pyörää kilpailemassa rahasta ja kunniasta. Tässä oli ajatuksena saada kaksi pienempää näyttelyä tukemaan toisiaan ja siinä todellakin onnistuttiin yli odotusten. Samalla lipulla sai nähtäväksi myös lähes 300 hienoa rakenneltua autoa, joista suurin osa oli ns. Jussin 2000-vuoden candyn punainen Busa, oli varustettu Proboostin turbosetillä, kilosen gixerin pyrstöllä ja 300mm-leveällä Avonin kummilla. Kolmas sija meni ex-Tombola Z1000 Turbo Kawalle, johon on istutettu mm. Arvosteluluokkina oli Muscle Bike, Street?ghter, Super streetbike, Supermoto, Racer, Cafe Racer, Bobber, Chopper, Custom, Classic ja Ratbike. Luokkien voittajille oli jaossa ihan todellista kahisevaa siis euroja 10 000 edestä. Itse näyttelyluokissa kovin taso ja osallistujamäärä oli tietenkin Street?ghter-luokassa. Simppa on itse tyhjästä leiponut alumiinista pyörän pyrstön, tankin ja takavalo/kilpitelineen yms. Paikan päälle oli saatu kerättyä noin 280 prätkää, joista reilut 200 oli rakenneltuja pelejä. Kolmas palkinto meni Ruotsiin, Torgil Duncansbylle. Toiseksi tuli kotkalainen Eagle Fighters kerhon jäsen Simo Blomberg. Simon GSX-R on myös esitelty lehdessämme nro. 2/2003, pyörä edustaa hienosti vähän toisenlaista ?ghter ajatusta mitä tänä päivänä muuten paljon nähdään. Kovin oli ahdettujen pelien luokka kyseessä? Helsinkiläinen mustasurma on rakentanut Posliini ?tee maan hienon käyttöpyörän vanhas ta ZX-10 Kawasta zinessa. On se vain mmin Bomber Maga ase aik jo in iink telt kospytyllä XXL Patrol B-king esi lipyöräluokassa kak örä palkittiin muske Py li! pe en ivin ssi livenä ma. muskeli Jenkkejä ja rodeja. Tänä vuonna PC painottui useampaan kilpaluokkaan, joiden tuomarointi tapahtui itse pyörien tuojien keskinäisellä äänestyksellä. Osa muskelipyöristä oli myös näytillä PrätkäPajan osastolla, joka saattoi vähän sekaannuttaa ihmisiä. Toinen sija meni laitilalaiselle Paavo Heinosen turbotetulle 900RR Bladelle ja kolmanneksi tuli Tero Vikströmmin hopea/musta turbo Busa. Moottorina myös V-Maxin pannu. Super Streetbike ?luokan voitto meni pohjoiseen, Jussi Välimaalle. läskitakarengas. Bomber People Choice, meni myös Street?ghterluokassa kilpaileelle Tuomas Laitiselle ja hänen 1441cc Destroyer Busalle. Muscle Bike luokassa oli mainio kattaus vanhoista ja uusista muskelipyöristä
Kolmanneksi tuli Ville Koski rottaharrikalla. Mopo luokan voitti juniori chopperilla Sara Söderberg, toiseksi tuli Toni Nevalainen Honda ?el mono locolla. Luokan hienoimmaksi kilpuriksi valittiin Ville Salosen Suzuki GSX-R SSB kiihdytyspyörä ja toiseksi tuli Juha Kaivonurmi vanhalla Suzuki TR 750 replica kilpurilla vuodelta 1975. Zetori palkittiin street?ghterluokan kolmossijalla PrätkäPajan Lequ piti pärinää messuilla, penki ttämällä ilokaasutettua rykköstä yleisön iloksi Super Moto-luokassa oli vähiten osallistujia ja motot koostuivat aina mopoista 690cc Kotariin. ;) Rat Bike-luokan voitto meni todella tylyille ja karuille peleille. Onnittelut niin kuskille parantumisesta, kuin myös pyörän kuntoon saamisesta. Meni palkinto oikeaan osoitteeseen! Pasi Paananen straippaa, hempeitä kuvioita poikaystävänsä skootteriin. Parhaaksi pottapyöräksi valittiin Pertti Liuhasen K750, vuosimallia 1971, toiseksi sijoittui Karlos Ylinen ruosteisella Yamaha XS400:lla. Viimeisen pyttysijan vei Timo Mäkinen Buell XB ProStock kiihdytyspyörällä, joka oli hienosti parsittu kasaan viimekertaiselta kiihdytysvedolta joka päättyi siten, että Timolta meni jalat poikki ja pyörä romuttui pahoin. Tombolan Ex-Z-1000, on Marko Kursulan toimesta päivitetty vielä sille viimeiselle levelille. ja viimeinen palkintosija meni Teemu Räisäsen Manalle. MMAF osastolla oli ahdettua HD:ta ja Ahdettua Fighteria esillä Kaiken kaikkiaan paikalla kävi noin 15600 kävijää, joiden palaute show?sta oli enemmän kuin positiivista ja ainakin kävijöiden mielestä samaa kaavaa pitäisi jatkaa myös tulevaisuudessa. Jussi ?läskitumppu? Välimaan hieno turbo Busa voitti kyykkypyörä luokan Torgil Dundcandby toi Ruotsista saakka V-maxin moottorin ympärille rakennetun erikoisuuden. Luokan voitto menikin Sami Pasasen KTM 690 motolle ja toiseksi tuli nuori Dennis Harain PitPro motolla. Kolmos sija meni Sampo Salomäen piikkiselle EXC motolle. Tästä lisää, toisaalla tässä numerossa? Racers -l uokassa olikin aitaus täynnä kalustoa, jopa ehkä vähän liikaakin kuvaajan kannalta katsottuna. Kilpuriluokassa, kalustoa oli näytillä aina crossipyörästä, Funnybike kiihdytyspyöriin
Fighter luokan voittaja, Jani Malkan mörköKawa Tuomas Laitisen Destroyer, oli yleisön mieleen ja pokkasi people choice palkinnon B-MAGAZINE 27
28 B-MAGAZINE
Tästä kaikki siis lähti. Kotoa pois muuttaminen mahdollisti myös sen, ettei vanhempien rutinoita tarvinnut enää kuunnella. Tarkoitukseni oli sitten myöhemmin avata autojen virityspaja, mutta toisin kuitenkin kävi... Oikeastaan välittömästi koulun alkamisen jälkeen, kävin kuitenkin hakemassa itselleni Ducati 749:n. rakennusidiksiä, jolla olisin saanut rakennettua pyörästä enemmän itseni näköisen. Aluksi mielistelin vanhempiani ja pidin rakentamisintoni keskittyneenä ainoastaan nelipyöräisiin ystäviimme. Teksti: Sam Morris, Gooichi Motosports & Tepardi Kuvat: Sam Morris, Gooichi Motosports Ensimmäisen kerran kiinnostuin moottoripyöristä yläasteella. jälkeen oli tarvittava rahasumma säästössä, joten ostin uuteen projektiini rungon, moottorin ja painelin hommiin. En edes niitä huonoja. Pienen ?tonnikalakuurin. Muutaman kuukauden kuluttua omassa autotallissani näpertely, kuin myös ainainen tilan puute, rupesi rassaamaan mieltä siinä määrin, että päätin etsiä isompaa rakennustilaa tarpeisiini. Valmistumiseni jälkeen muutin Kansasiin ja aloitin koulun Pittsburghin State Universityssä (University vastaa Suomen yliopistoa). Paria kuukautta myöhemmin oli mopoon ilmestynyt itse väkerrelty putkisto, kuten myös erikoismaalaus. kuitenkin kesti vain ja ainoastaan siihen asti, kun siirryin collegeen (college vastaa Suomen lukiota). Se löytyi Pattersonin Artworksista, meidän paikalliselta kynäruiskujäbältä. Tämä uusi järjestely toimi hyvin! Olin shopin takahuoneessa rakentelemassa omia projektejani, kun samaan aikaan liikkeen etuosassa maalattiin pyöriä. Molemmat toimme toinen toisillemme asiakkaita, mikä osoittautui erittäin hyväksi ratkaisuksi, bisnesmielessä. 19 -vuotiaana olinkin siirtynyt nopeasti yhden oman pyörän rakentajasta omistamaan moottoripyörien customointiliikkeen! Kaikkihan ei sitten kuitenkaan ole sujunut, kuten elokuvissa, vaan olen oppinut myös bisneksen ruman puolen. Oppia ikä kaikki! Olen kuitenkin ollut koko ajan täysipäiväinen oppilas koulussa, moottoripyörän rakentaja illalla. Helppoa se ei ole ollut, mutta en vaihtaisi kuitenkaan päivääkään pois. Tänä päivänä olen maalauttanut kyseisen pyörän uusiksi noin puolen vuoden välein, joten se on myös vaihtanut ulkomuotoaan jälleen sen jälkeen, kun sen viimeksi Magazinessa esiteltiin, hah! Noin vuoden koulussa istumisen jälkeen halusin rakentaa Chopperin. Vanhempanani VIHASIVAT moottoripyöriä, eivätkä halunneet minun olevan missään tekemisissä moisten helvetinkoneiden kanssa. Tasan kaksi vuotta shopin avaamisen jälkeen, meillä sujui vallan mainiosti. Kunnes... B-MAGAZINE 29. Tätä ?intoa. Jo vajaan vuoden sisään pyörän ostosta, alkoi mielessäni pyöriä mahdollisia ?Topoliinon. custom-skenestä. Loppujen lopuksi löysin etsimäni. Koulussa pääsin onneksi haluamalleni linjalle, joka tässä tapauksessa tarkoitti autoteknillistä linjaa. Olin nuorena poikana työ-harjoittelussa Coyte Customsilla parina kesänä, jossa kiinnostuin ?aftermarket
Jos sinulla on unelma, niin tuo se meille. Tämä pyörä oli aivan sairas! Se sai allensa täyden Pensken alustan, joita Jenkeissä käyttää monet kovanluokan kuljettajat Motocrossissa, ATV:ssä, kuin myös kelkkahommissa. Takapallona pyöri 240-leveä rinkula, jonka pyörimisnopeudesta piti huolta täysin uusiksi rakennettu kone, turbotettu sellainen. Kolina oli ollut sen verran kova, että selkäni murtui kahdesta kohtaa, keuhkot pettivät ja mursin käteni vaatimattomasti 24:sta eri kohdasta. Sairaalassa minua parsittiin kasaan neljän lääkärin voimin. Siis käsi, kullissa ei ollut vikaa. Kolarin aikaan olin vasta 20 vuotta vanha ja käteni menettäminen olisi tuhonnut kaiken. Tiedän etteivät useimmat isotkaan pajat pysty vastaavaan. Kaikkiaan rakensimme tätä pyörää rapiat kaksi vuotta! Sinä päivänä, kun sain pyörän vihdoin ja viimein valmiiksi, pääsin koittamaan pyörää ensimmäisen kerran kadulle. Pienessä puljussamme me rakennamme tilauksesta mitä vain pyöriä - karvoihin katsomatta. Käteni oli täysin kuollut ja kolme neljästä lääkäristä ehdotti handun poistamista amputoimalla. Matalilla paineilla Gixxeristä dynotettiin varsin mukavat 398hp! Laitoin tuohon pyörään kiinni kaiken mitä minulla oli, rahani, kuin myös aikani. Noin 20 minuuttia siitä, kun kurvasin gartsalle, joku mimmi päätti koukata eteeni (korttelin päässä pajalta). 2003 tonnisesta Gixxeristä. Yksi leguri oli kuitenkin sitä mieltä, että hyvä siitä vielä tulee ja sai muut ylipuhuttua, että pidetään räpylä tallessa. Katsellaan sitten ajan kanssa, josko siitä vielä kalu saadaan. Neitokainen ehti nähdä minun tulevan, mutta luuli ehtivänsä alta pois. Kaikkien kaveri väitti minun ajaneen tilanteessa huomattavaa ylinopeutta. Tässä vaiheessa, kun kaikki meni muutenkin putkeen, mukaan astui tietenkin kaikkien ystävä, poliisi. Myös minun turpo-moponi oli niin sanotusti pillun päreinä. Vakuutukseni ei ollut vielä lähtenyt rullaamaan, joten menetin KAIKEN. Teemme ihmisten unelmista totta, nauraa Sam.? 30 B-MAGAZINE. Olin rakentanut naku-?llarin vm. Olin intoa ja uskoa täynnä, että olin oikealla alalla ja polte takaisin töihin oli kova. Toisin kuitenkin kävi ja ajoin noin 100 km/h auton kylkeen ja tarkemmin sanottuna kuljettajan oveen ja siitä ikkunan kautta kolinalla auton sisälle. Olen ylpeä siitä, että olemme kykeneväisiä rakentamaan täysin uniikkeja pyöriä asiakkaidemme toiveiden mukaan. Jos esimerkiksi ovesta sisään asteleva herrasmies haluaa mopoonsa yksipuoleisen 300mm swingin ja vaikka turbon siihen kylkeen, niin vastaamme, että sehän vaan onnistuu. Vuoden sairaalassa ravaamisten ja useiden leikkausten jälkeen, olin jälleen täydessä iskussa ja painamassa hommia ?Gooichilla me teemme kirjaimellisesti kaikkea. Eräs konstaapeli kertoi KUULLEENSA, suorilla putkilla varustellun Gixxerini ajaneen ainakin 160km/h. Kuulollahan nuo nopeudet yleensä mitataan? Stupid Cops, sanoo Sam. Tuo kokemus avasi silmäni ja laittoi ajattelemaan uusiksi ?rmaani Gooichi Motorssia
putkimies ja tekisin tonneittain rahaa! Olen sulkenut ovet ja jos minulla on joku tapaaminen, on se sovittu jo etukäteen. Rakennan nykyään ainoastaan täysin customoituja pyöriä. Tällä hetkellä työn alla on turbo Vmax, yksipaikkainen Honda 919, sekä aivan sairas, pakasta vedetty Ducatin Superbike! Siinä kaikki mitä voin paljastaa tuosta Ducati-projektista, mutta varmuudella voin sanoa, että siitä tulee kaikkien aikojen kipein projekti jonka olen rakentanut!!! Viime vuoden tavoitteenani oli saada Gooichille lisää näkyvyyttä. Ei mikään! Näihin Samin koskettaviin sanoihin on varmaan hyvä lopettaa. B-MAGAZINE 31. Olemme erikoistuneet runkojen rakentamiseen, vanteisiin, turboihin, etc. Pyörien rakentaminen tekee minut onnelliseksi! Moottoripyörät antavat minulle sellaisen vapauden tunteen, ettei mikään muu vastaa sitä. Enää ei myydä varaosia, eikä mitään muutakaan. Voin vain tulla duuniin ja keskittyä siihen täydellisesti. Viime vuonna sain koulusta auto- ja työkonetekniikan paperit. Juurikin tästä syystä olen ällikällä lyöty, että te haluatte tehdä jutun minusta ja pienestä pajastani Bomber Magazinessa Suomessa! Suuri kiitos tästä! Lupaan pitää toimituksen jatkossakin päivitettynä tulevista projekteista, kuten uudesta Ducati- proggiksesta! Matkani tähän pisteeseen on ollut helvetillinen vuoristorata, mutta en vaihtaisi siitä mitään, tai päivääkään pois. Pittsburghista käsin, koulua käyden, kuin myös pyöriä rakentaen on aikani ja paikkani ollut rajoittava tekijä näkyvyyden lisäämiseen. Nuudelit ja pähkinävoi riittää minulle vallan mainiosti! Olen mieluummin köyhä pyörien rakentaja, kuin että olisin esim. Mikään ei ole parempaa, kuin hypätä pyörän selkään ja lähteä laittamaan asfalttia rullalle. Löysin vanhan varasto-rakennuksen hyvällä hinnalla, toiselta puolelta kaupunkia. Viimeinen asia minkä haluat, jos laitat 30 tonnia pyörään kiinni, että huomaat parkkipaikalla vieressä olevan samanlaisen! Viime vuonna päätin tehdä jälleen muutoksen ja muutin pois vanhasta liikkeestäni. Pikku-projekteihin en enää mukaan lähde... Olen kuitenkin vieläkin täysipäiväinen opiskelija yliopistolla. Minulla ei ole edes liikkeen kylttejä, ei etupihalla, eikä myöskään takapihalla, haha! Tämä mesta on täydellinen! Täydellinen se on sen takia, että minun ei tarvitse enää myydä varaosia pärjätäkseni. Vielä kun saan koulusta toisen todistuksen samalta alalta, niin sen jälkeen painun helvettiin Pittsburghista! Johonkin suurempaan kaupunkiin, missä on enemmän pyöriä! Kyllä kiitos! Viime vuosina olen ollut todella onnellinen saadessani tavata paljon kaheleita ihmisiä ja siitä että olen saanut työskennellä hienojen yritysten kanssa. Shopilla on muutama sponssi jotka haluaisin tässä mainita, jos vain teille passaa: Ride Wright Wheels, Taylormade racing, Probolt, ASV levers, Braketech brakes, Braille battery, and Saddlemens seats. Edellä mainittujen yritysten tuki on auttanut minua todella paljon. Lopetin juuri kuvissa näkyvän purppuranvärisen 1000rr:n rakentamisen, josta olen saanut paljon hyvää palautetta
Kuvat: Tepardi Teksti: Ramirez Hulicanos 32 B-MAGAZINE
B-MAGAZINE 33
Tämä on siis hybridi: kulkee ja kiiltää! 34 B-MAGAZINE. Jos se ei kulje, niin kromaa se
Vaikka pyörä on pumpattu äärimmilleen erikoisuuksia, on se silti saatu pidettyä tyylikkään hillittynä kokonaisuutena. Lyhyt, mutta paks u. B-MAGAZINE 35
Itsetehtyä billettiä, sekä vauhtikaupan blingiä. Yksityiskohtiin on panostettu aikaa ja rahaa.
Blade ja watchtower circle Teksti ja kuvat: Marjut Katainen ja StuntFreaks Team Juhan tyyliin acroja! ? ylillä! ? puhtaalla ty Razerback veti 38 B-MAGAZINE
Monien runi meni pilalle koska alue oli niin liukas, näin kävi myös Joonalle, jolla on todella vauhdikas tyyli ajaa ja hän jäikin valitettavasti sijalle 17. Rahtilaivalla ei paljon viihdykkeitä matkan ajaksi ollut, mutta onneksi halpa kalja ja pelihuone korvasivat asian. Riders meetingin jälkeen ensimmäiset karsinnat alkoivat paskalla sekä märällä spotilla. Lauantai-illan hengailimme ranskalaisten kanssa ja kävimme kaljalla after partyissa, joissa oli aika saksalainen tunnelma. B-MAGAZINE 39. syyskuuta ajamalla kohti Helsinkiä sitten pikainen käynti Allrightille hakemaan renkaat kisoihin ja sieltä matka jatkui lautalla kohti Travemündea. ? . Alue oli todellinen vitsi, se oli liukas, möykkyinen ja pieni. Kuskit olivat ihmeissään kisa-alueesta ja miettivät kisaohjelmansa uusiksi, mitä tässä neliössä pystyisi tekemään. Myös yksi pohjolainen lisää nimeltään Marius Remel. Kisareissu lähti käyntiin 14. Kurt Rubikin ajo on rentoa ja mukavaa katsella Tänä vuonna mukana oli myös kaksi suomalaista kuskia, Juha Ruokolainen ja Joona Vatainen. Perjantaina muutaman tunnin unien jälkeen pääsimme Hockenheim Ringille treenaamaan karsinta- alueelle. Tunnelma alueella oli hyvin rento ja sft otettiinkin siellä lämpimästi vastaan ja sai paljon uusia kavereita. Joonalla lipsahti käsi suo racombossa, törmäyksen jälkeen loppuiva t kisat siihen. Ajopaikka vaihtui paskimmasta parhaimpaan eli Hockenheim Ringin pääsuoralle, jossa oli myös katsojia hurja määrä. Johdossa ensimmäisten ?naalien jälkeen pysyi Razerback, toisena Sebastian Desponnet, kolmantena Blade, neljäntenä Jorian, viidentenä Romain, kuudentena Juha ja seitsemäs toisiin ?naaleihin pääsijä oli Martin. Sopivasti oli luvattu matkan ajaksi myrskyä ja siinähän se meni neljän metrin aallokossa keikkuen ja huonosti nukkuen, koska hytit olivat täynnä ja ainoaksi vaihtoehdoksi olla pitkällään jäivät lepotuolit. Laiva saapui 3h myöhässä Travemündeen kello 22, josta lähdimme kiitämään Hockenheimiin. Ensimmäisten karsintojen jälkeen Juha, Jorian ja Blade olivat jaetulla neljännellä sijalla ja kärjessä oli Romain. Toisiin karsintoihin mennessä spotti oli jo ehtinyt kuivua ja niinpä myös ajaminen helpottui hieman. Joonan alku oli tuomareiden mielestä yksiä parhaimpia, mutta runi sai ikävän päätöksen, kun Joonan käsi lipesi jarrulta ja iskeytyi päin seinää. Joonan uuden ?hit the wall. Muutaman tunnin treenien jälkeen pystytimme teltan ja lähdimme takaisin hotellille nukkumaan. Lauantaiaamuna, kun saavuimme varikolle, olivat ranskalaiset ympäröineet telttamme ja jointti kärysi jo kahdeksan aikaan aamulla. Juhalla kisat jatkuivat tasaiseen tahtiin ja hän sijoittui kuudenneksi, mikä tarkoitti ?naalipaikkaa 11 parhaan joukossa. Illalla alkoivat ensimmäiset ?naalit. Huoltoasemilla ruokavaihtoehtoina oli makkaraa, makkaraa leivällä ja makkaraa ketsupilla. -tempun myötä hänen kisansa loppui ensiapukäyntiin
Kurt Rubik käsittelee pyö rää kuin BMX:ää! n Joona Vatase a ku runin al ivat tuomarit kehu sta! ai yhdeksi parh puhtaalla ja ?Zep 5 taatulla rennolla tyylillä. Jorian on kehittänyt monta temppua, niinkuin myös tämän JoJo airjumpin! ? 40 B-MAGAZINE
Finaalit jouduttiin tämän takia siirtämään takaisin karsinta-alueelle, mistä kukaan ei ollut mielissään. Pääsimme eteenpäin kolmessa tunnissa noin 15 kilometriä, jonka jälkeen liikenne palasi takaisin moottoritielle ja wolkkari sai happea niin että päärynä tärisi! Ehdimme juuri ja juuri lauttaan ja saimme onneksemme vielä hytinkin laivamatkalle, loppumatka sujui ongelmitta lautan halvassa baarissa. Romain venyttää viimeisillään! ? Kuvassa kolme Ranskasta, ehkä joskus kolme Suomesta. tysti Voihan sitä tie ulia! ke takaperinkin Suuntavaisto !? hukassa Juhalla Sunnuntaiaamuna kisapaikalla meno alkoi saksalaisten omalla pienimuotoisella stunt riding kisalla. German open kisojen ?naalit piti ajaa pääsuoralla, mutta joku moto-gp amatööri kaatui ja öljysi koko radan. ? B-MAGAZINE 41. Kaikesta huolimatta ?naaleissa oli hyvä meininki ja järjestys saatiin selville: Kaikilla ?nalisteilla oli omanlaisensa tyylit, mutta kaikki osa-alueet pitää olla hanskassa eli endot, driftit/burnikset, Circlet ja akrobatiat. Moottoritiellä oli sattunut jotain, jonka vuoksi koko moottoritien liikenne ohjattiin pikku teille kylien läpi pujoteltavaksi. Noin 200 kilometrin ajomatkan jälkeen matkanteko pysähtyi täysin. Razerback voitti ,koska kaikki osa-alueet olivat aika lailla yhtä vahvoja ja ajo hyvin puhdasta. Kun samppanjapullot oli tyhjennetty Razerbackin päälle, niin otti sft paku vetoja kohti satamaa
Sanat & Kuvat: Nick Samson Käännös: Tepardi 42 B-MAGAZINE
Sinä hetkenä tiesin, että matkaan on päästävä mukaan. Nyt ei enää paluuta ole! Odottavan aika oli pitkä, mutta viimein pääsin kuin pääsinkin matkaan. Ei taas hyvältä vaikuta mietin, kun putsasin kalsareitani jännäkakasta. B-MAGAZINE 43. Mustaa ja rumaa. Oikeastaan kyseessä on kylä jossa on vain 43 asukasta. Tämä on tosin ollut mielessäni vain unelmana, enkä kuvitellut koskaan perseaukisena edes pääseväni toteuttamaan sitä. Noin 2010 lokakuussa aloin jutella Facebookissa random frendieni kanssa, jotka suunnittelivat juurikin kyseistä matkaa Ausseihin, juhlistaakseen Mad Mad 2:n 30 -vuotissyntymäpäiviä. Tässä pienessä kylässä tehtiin elokuvahistoriaa siis jo kolmekymmentä vuotta sitten! Pyörittelin ajatusta päässäni ja vietin useita unettomia öitä asian tiimoilta, kunnes vuoden 2010 joulukuussa sain viimein otettua pankista lainaa, ostettua pyörälleni, kuin myös itselleni matkalipun Sydneyihin, Ausseihin. yhteislähdön Wollongista. Jossain vaiheessa Minty asteli suuren kassakaappinsa luokse, josta kaivoi esille bumerangin, kyllä juurikin sen legendaarisen partaveitsenterävän sormileikkurin, jonka jokainen leffan nähnyt varmasti muistaa. Minun oli saatava pyörä heti ja juurikin samaa tyylisuuntaa, mitä Senjor Goose Kawasuki M@D M@Xissä edustaa. Siitä hetkestä lähtien olen ollut kiinnostunut moottoripyöristä. Mel Gibsonin sudittavan isolla karulla Kawallaan, olin myyty. Tapaamiseen oli vielä pari päivää aikaa, joten ajattelin mennä tarkastamaan osoitteen etukäteen. Dale Bench, juurikin se kuljettaja joka hoitaa alkuperäisessä Mad Max- kakkosessa suddailut Goosen roolissa Kawasakilla! Eräs aamu sain Donitsilta tekstiviestin, jossa minun pyydettiin mennä yhteen osoitteeseen ja kertoa ovella salasana Mad Max 2. Sisälle päästyäni vastaani asteli herrasmies joka esitteli itsensä Emil Mintyksi, joka oli myös ollut ?Donitsin. Hivenen ääni väristen vastasin myöntävästi, jonka jälkeen portti aukeni. Portilla painoin sisäpuhelimen nappia jännäkakka housuissa, että mihinhän soppaan sitä on taas itsensä keittänyt. Olin jo kuitenkin missannut ns. kanssa osa elokuvaa. Edessäni olisi siis ajettavaa rapiat 1300km, yksin, 36 vuotta vanhalla pyörällä, ilman huoltojoukkoja. Sain hipelöidä tätä arvoesinettä ja minunlaiselleni Mad Max- nörtille oli tuo hetki jotakin ikimuistoista! Seuraavana maanantaina sain vihdoin pyöräni tullimiesten syynäyksestä ja olin valmiina matkaan. Paikalle päästyäni, suureksi yllätyksekseni oli rakennus vahvasti vartioitu, isoine rautaportteineen ja turvakameroineen. Minulle oli alkuun varattu muutama päivä silkkaan lomailuun Uudessa-Seelannissa, jonka jälkeen tarkoitukseni oli matkustaa Ausseihin ja aloittaa matkani menneisyyteen. Kontaktini Australiassa oli ?Donut. Nyt tuosta hetkestä on kulunut reilut 16- vuotta, enkä ikinä edes harkitsisi pyörän myymistä. Unelmani on ollut aina viedä pyöräni Englannista Australiaan ja Mundi Mundin legendaarisille aavikoille, alkuperäisen Mad Maxin maisemiin. Poika nime ltä Päivi Perinteiset vanhankoulun customoitujen pyörien rakentajat kertovat melkein järjestään heidän ensimmäisten inspiraatioidensa tulevan juurikin elokuvasta Easy Rider. Hän esitteli minulle ylpeänä vanhoja valokuvia, joita Mintyn vanhemmat olivat ottaneet seuratessaan elokuvan kuvauksia. Itselleni SE leffa oli Mad Max 2! Kun näin mestarin, ?itse. No matter what! Aikaa reissuun ei ollut enää paljoa, sillä synttäreitä oli aikomus juhlistaa maaliskuussa 2011 Silvertonin kaupungissa Australiassa. Kuulin linjan aukeavan ja vastasin välittömästi ?Mad Max 2?, johon sieltä vastattiin: oletko Nick. Kesti kuitenkin kymmenen vuotta saada haluamani pyörä
44 B-MAGAZINE
Museossa oli myös mieletön määrä elokuvassa käytettyä kalustoa, niin autoja ja prätkiä, joita ihmetellessä aika kului vallan mukavasti. Tunnistin useita elokuvasta tuttuja spotteja ja olin seitsemännessä taivaassa! Tein sen! Olen vihdoin paikassa josta olen haaveillut niin pitkään, pyöräni oli saapunut takaisin sen hengelliseen kotiin! Seuraavat päivät vietimme aikaa käyden Mad Max- museossa ja tutkien tarkemmin kaupunkia. Kuin myös kerrottuani tästä Mad Max- matkastani, niin hetken keskustelun jälkeen lähti tämä polizai päätään pyöritellen jatkamaan matkaansa, hah. Koneessa istuessani mietin onnistunutta unelmamatkaani hymyssä suin, muistellen mitä kaikkea sitä tulikaan tehtyä ja nähtyä. Kirjaimellisesti tämä tarkoitti matkaa maailman ympäri. Pimeällä ajaminen on Australiassa erittäin vaarallista kenguruiden vuoksi, jotka tykkäävät loikkia tielle valot nähtyään. Kaikki hupi ja lomat kuitenkin loppuu aikanaan ja lopulta oli lähdettävä paluumatkalle. Kohtalo päätti puuttua matkantekooni, kuin kostoksi ajomatkalla takaisin Sydneyhyn Ajettuani n. Tämä paikka näytti aivan samalta, kun elokuvassa vuosia sitten... Ajoin koko päivän, iltakahdeksaan asti, kunnes saavuin Broken Hilliin pimeän laskeuduttua. Ei mun mopoa ole mihinkään soralle tehty, vaikka joku voisi toisin väittääkin! Aikani sitä sitten siinä ropailin... Itse olin Englannissa paria päivää myöhemmin, mutta pyörälleni kävi toisin. Muutaman kilometrin kuluttua oli vastassani suuri yllätys! Vastassani oli Alan MM2:sta tutulla kelta-sini-punaisella takaa-ajoautollaan, kuin myös Mike mustalla Interceptorillaan, wau! Hymyni oli pitkällä hanurissa, kun saavuimme pillit vilkkuen Silvertoniin. Pudotin varusteeni motelliin, jonka jälkeen lähdin pyörimään kylille. Vielä muutaman päivän ehdin pyöriä kaupungilla Dalen kanssa, jonka kanssa kierrettiin alkuperäisen Mad Max (ykkösen) kuvauskohteissa, nautiskellen auringosta, kuin myös hivenen happamasta. Kolme viikkoa ja vajaa kolmetuhatta kilometriä myöhemmin oli matkani tullut päätökseen. Kuminauhojen, kuten myös random kaapeliviritysten jälkeen, olin yllätyksekseni jälleen tien päällä, kohti matkani päätöstä Sydneytä. Sydneyssä minut yllätti vielä kohtalainen sadekuuro! Sadetta tuli kaikkiaan 320mm kuuden tunnin aikana! Poliisit ehdottivat minulle, että on parempi etsiä yösijaa kaupungin ulkopuolelta, Sydneyssä rankkasateesta johtuvan kaaoksen takia. Pienimuotoisten järjestelyjen jälkeen sain hoidettua moponi Englantiin kuljetuksen Melbournen satamasta käsin. 500 kilometriä, pyöräni kaikki neljä kaasaria otti ja päättivät lentää ns. Sain pyöräni takaisin kotiini Englantiin reilut viisi KUUKAUTTA myöhemmin, keskellä seuraavaa ajokautta. huitsan nevadaan. Mahtavaa! ...Eikä se perkeleen mopo laittanut minulle edes postikorttia matkoiltaan... Mundi-Mundin maisemaa B-MAGAZINE 45. Mitä luultavimmin tiestöstä johtuen, joka välillä muistutti enemmän enduroreittiä, kuin normaalia ajobaanaa. Mad Max- museo oli aivan uskomaton! Siellä oli mm. tuhansia kuvia elokuvan kuvauksista, kuin myös alkuperäinen käsikirjoitus. Ajaminen sujui mallikkaasti, vaikka lämpötila hipoi koko ajan +40 C:n tietämillä! Minut pysäytettiin ainoastaan kerran, mutta jetsonin innostus minua kohtaa loppui hänen huomattuaan moponi olevan Englannista. Tullimiesten (kullimiesten) viimeinen kosto oli laittaa Melbournesta pyöräni maailmanympärimatkalle rahtilaivassa. Törmääminen tuollaisen perkeleen pussirotan kanssa moottoripyörällä olisi varmasti kohtalokasta. Ajomatkaa minulle jäi enää seuraavaksi päiväksi vajaa sata kilometriä, jolloin saapuisin päämäärääni Silvertoniin. Seuraavana aamuna hyppäsin ratsaille jälleen
Teksti: B#1 Kuvat: Tepardi ja Kimmo Leppäniemi Ilmakuvaa Kehä Kessan pihalta Neito T-paidassa, vetää raidat C-rämän selkään Chainsaw burnista Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa Monstertytöt pitivät musasta ja juomapuolesta huolta Plaaf driftaa turbotetulla 46 B-MAGAZINE ?ghterilla Ready steady ja GO!
Tämäkin asia laitettiin Bomber Magazinen puolesta ruotuun ja lehden väki kävi jumppaamassa yhden päivän Stadin kalasataman alueella. Loppukesän iltoihin saatiin lisää potkua ja säpinää, eri maahantuojien toimesta jotka roudasivat Kessalle kalustoa näytille ja energiajuoma Monster, joka kurvasi paikalle Monsteri pick-upilla, lava täynnä kylmää juomaa ja auto täynnä kauniita Monster babeja! Mitä muuta aurinkoisiin B-iltoihin voi enää toivoa? No, tietenkin vapaa baana missä pääsee ottamaan ?viivat. Myös täällä oli Monster-tytöt paikan päällä lähettämässä kuskeja matkaan ja muutenkin viihdyttämässä hetero miehiä ja bi-naisia. Paikalta poistuminen tapahtui verkkaisesti ja ajoitus oli parempi kuin täydellinen, sillä letkaa vastaan saapui useampi maija ja prätkäkyttä. Kiihdyttelyn jälkeen paikalla olleet pääsivät nauttimaan hienoista turbo pyörien driftailu-showsta ja muutamasta circlen pyörittäjästä. Nähtiinpä paikan päällä eräs vanha lehdestäkin tuttu möhkö Kawa tositoimissa. Isolle asfalttikentälle eristettiin oma 1/8mailin strippi/stunt suora, taustalla hienosti urbaani tyyliin graf?tit loistaen. Pientä vedätystä piti letkan vetäjän tehdä, kun porukka saapui mutkabaana osuudelta sherif?t häntää pitäen. Letka vedettiin pari jonossa suoraan stripin alkuun ja kaikkien paikalle tulleiden piti vetää pudotusajo viereistä kuskia vastaan. Osa porukasta kerkesikin jo keskenään sopia, että talven tullen tapaamisia jatketaan Kehä Kessalla kuun viimeisinä perjantaina, tosin sisätiloissa paskaa jauhaen ja seuraavasta kesästä haaveillen. ntkuskeja, kilvissä Paikalla oli myös stu olevilla stunttipyörillä en naftaliinista B#1 oli kaivanut Z1300:s B-MAGAZINE 47. Kätevä systeemi?! Kaikin puolin vuosi 2011 oli Bomber iltojen osalta erittäin onnistunut, niin kelien kuin osallistujamäärien myötä. Tämä reilu parin sadan pyörän peräkkäinen revittely oli kuultu aina kymmenien kilometrien päähän ja ei aikaakaan, kun paikan päällä olikin jo pirusti muuta yleisöä. (ei kokkelista) kaveria vastaan. Ajoitus jäi varmasti harmittamaan kovimpia intoilija-qyitä ja tästä hyvästä muutama pommittaja ratsattiin perin pohjaisesti
Orkkis huppari, Koot S-XXXL Tilaajahinta 46,00? Ei tilaajahinta 56,00? Bomber ?BombHead. Ajotakki, Koot XS-XXXL Tilaajahinta 269,00? Ei tilaajahinta 299,00? ?Bound. Huppari, Koot XS-XL Tilaajahinta 64,00? Ei tilaajahinta 74,00?. Huppari, Koot S-XXXL Tilaajahinta 64,00? Ei tilaajahinta 74,00? Spine Huppari, Koot S-XXXL Tilaajahinta 64,00? Ei tilaajahinta 74,00? Bomber Housut, Tuumakoot ?26/XS, ?28/S, ?30/M, ?32/L, ?34/XL, ?36/XXL, Tilaajahinta 99,00? Ei tilaajahinta 109,00? Naisten ?Bound
T-Paita, Koot S-XXXL Tilaajahinta 26,00? Ei tilaajahinta 31,00? Bomber Lippis Yksi koko Tilaajahinta 20,00? Ei tilaajahinta 25,00? Bomber ?Stunt. pipo Yksi koko Tilaajahinta 20,00? Ei tilaajahinta 25,00? ?Bound. Orkkis T-Paita, Koot S-XXXL Tilaajahinta 20,00? Ei tilaajahinta 25,00? Bomber pipo Yksi koko Tilaajahinta 20,00? Ei tilaajahinta 25,00? Bomber ?Tribal. rannenauha Tilaajahinta 5,00? Ei tilaajahinta 7,00? Bomber pyyhe Tilaajahinta 25,00? Ei tilaajahinta 30,00?
Bomber Magazine fani-paita, Koot S-XXL Tilaajahinta 20,00? Ei tilaajahinta 25,00? Bomber Magazine fani-toppi, Koot XS-XL Tilaajahinta 20,00? Ei tilaajahinta 25,00? Bomber Magazine fani-huppari, Koot S-XXL Tilaajahinta 74,00? Ei tilaajahinta 79,00?
09-223 5215 tai netistä www.bomber.?/shop 3/2009 3/2011 Lehdet toimitetaan postiennakolla ja hintaa postikuluille tulee 7 e 6/2009 4/2011 2/2010 5/2011 3/2010 Tuotteet / Bomber Magazine Tunnus 5014367 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaajan nimi: Jakeluosoite: Postinumero ja -paikka: Puh./e-mail: B-MAGAZINE B-MAGAZINE 65 31. 3/2007 4/2007 1/2008 5/2008 6/2008 3/2009 6/2009 2/2010 3/2010 4/2010 5/2010 6/2010 1/2011 2/2011 Numerot 1/2001, 2/2001, 3/2001, 4/2001, 1/2002, 2/2002, 3/2002, 4/2002,1/2003, 2/2003, 3/2003, 4/2003, 1/2004, 2/2004, 3/2004, 4/2004, 5/2004, 1/2005, 2/2005, 3/2005, 4/2005, 5/2005, 1/2006, 2/2006, 3/2006, 4/2006, 5/2006, 6/2006,1/2007, 2/2007, 5/2007,6/2007, 2/2008, 3/2008, 4/2008, 1/2009, 2/2009, 4/2009, 5/2009,1/2010 loppuunmyyty! 3/2011 Lehti 4/2011 5/2011 Bomber Oy maksaa postimaksun kpl kpl 3/2007 4/2010 4/2007 5/2010 1/2008 6/2010 5/2008 1/2011 6/2008 2/2011 Tilauksen voi hoitaa tällä kortilla tai e-mailina tilaus@bomber.? Puhelimitse arkisin 10-14 p
B-radical ruskea t-paita hinta 30,00? B-radical vihreä t-paita hinta 30,00? B-radical hiekanruskea t-paita hinta 30,00? B-radical punainen huppari hinta 85,00? B-radical punainen t-paita hinta 30,00? B-radical valkoinen collage hinta 80,00?
Tilaus on sitova! Tilauksen katkaisu laskutusjakson päättyessä Bomber Magazinen toimitukseen, puhelimitse arkisin 09223 52 15, e-mail: tilaus@bomber.. Bomber Magazine tarra Iso Tilaajahinta 3,00? Ei tilaajahinta 4,00? Bomber Magazine tarra Pieni Tilaajahinta 1,00? Ei tilaajahinta 2,00? Netitse: www.bomber.? Bomber Orkkis tarra Tilaajahinta 2,00? Ei tilaajahinta 3,00? Puhelimitse arkisin 10.00-14.00: p. Hinta kestotilaukselle on 49?/7 numeroa ja vuoden määräaikainen tilaus 54?/7 numeroa. Määräaikaistilaus päättyy automaattisesti seitsemän numeron jälkeen. Tilauksen maksajan nimi Jakeluosoite Postinumero ja -paikka puh./e-mail TUE SUOMALAISIA DRAG RACETIIMEJÄ! TUKITUOTTEET MYÖS VERKOSTA! Lehden vastaanottajan nimi (mikäli eri kuin maksaja) Jakeluosoite Postinumero ja -paikka Bomber Oy maksaa postimaksun Tuotteet / Bombermagazine Tunnus 5014367 00003 VASTAUSLÄHETYS. tai postitse: Bomber Magazine, Sahaajankatu 43, 00880 Helsinki. Toimitusaika 2-3 viikkoa. Bomber Blade tarra Tilaajahinta 2,00? Ei tilaajahinta 3,00? Rasti ruuruun Kyllä, olen Bomber Magazinen tilaaja Kirjoita taulukkoon tuotteen nimi, vaatteen koko, kappale määrä. Tilaajan nimi Jakeluosoite Postinumero- ja paikka Puhelin ja e-mail VERKKOKAUPASTA LÖYTYY MYÖS MMAF:n ja SMOTON SUPPORTTUOTTEET tilauskortti Kestotilaus hintaan 49? Vuoden määräaikaistilaus hintaan 54? Bomber Magazine ilmestyy seitsemän kertaa vuodessa. Saatuamme tilauksesi lähetämme laskun, joka on samalla tilausvahvistus. 09-223 5215 B-Tuotteet Bomber Oy maksaa postimaksun TILAA BOMBER-TUOTTEITA SEURAAVASTI: Tuote Koko kpl Tuotteet / Bombermagazine Tunnus 5014367 00003 VASTAUSLÄHETYS Bomber Liekki tarra Tilaajahinta 2,00? Ei tilaajahinta 3,00? Tuotteet toimitetaan postiennakolla ja niihin lisätään postimaksu
Keulanmitan edellä painotöissä Painotalo www.punamusta.com Leikkaa irti, täytä kuponki, nakkaa postiin Bomber Oy maksaa postipo maksun Vastaus: Nimi: Jakeluosoite: Postinumero ja -paikka: puh./e-mail: Vaatekoko:
Saatuamme tilauksesi lähetämme laskun, joka on samalla tilausvahvistus. Tilaus on sitova! Tilauksen katkaisu laskutusjakson päättyessä Bomber Magazinen toimitukseen, puhelimitse arkisin 09-223 52 15, e-mail: tilaus@ bomber.fi tai postitse: Bomber Magazine, Sahaajankatu 43, 00880 Helsinki. Määräaikaistilaus päättyy automaattisesti kuuden numeron jälkeen. Tuotteet/Bomber Magazine TUNNUS 5014367 00003 VASTAUSLÄHETYS. Kestotilaus Kest otil hin hintaan n 49? Vuoden määräaikaistilaus hintaan 54? Bomber Oy maksaa postimaksun Vastaanottajan nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puh/e-mail: Maksajan tiedot täytetään jos vastaanottaja on eri kuin maksaja Maksajan nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puh/e-mail: Bomber Magazine ilmestyy seitsemän kertaa vuodessa. Hinta kestotilaukselle on 49?/seitsemän numeroa ja vuoden määräaikainen tilaus 54?/seitsemän numeroa
Näin tulkitaan, vaikka kielletty asia olisi ollut yleisessä käytössä ilman minkäänlaisia turvallisuuspuutteita. säädettyjen melurajojen ylityksestä poliisi poisti kuulemamme mukaan moottoripyöristä rekisterikilpiä. Samaahan argumenttiahan Kyllönenkin käyttää, hänen mukaansa kansalaisten kyttäyksestä voisi tulla vähintään uusi Nokia. Kaikki ajoneuvot varustettaisiin GPS-laittein ja valtion kirstuun kolahtaisi euroja ajosuoritteen mukaisesti. Vielä enemmän metsään mentiin seurausten kohdalla. Mittauksia suoritettiin moottoritien varrella. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii kopterilaki, joka sisällöltään on kirjoitettu siten, että rakentajalle saadaan kohtuullisen vapaat kädet toteuttaa itseään pyörän rakentamisessa, kunhan ympäristö tai turvallisuus ei muutosten seurauksena vaarannu. Kuitenkin kun TraFi alkaa lakeja tulkita, se käyttää ainoastaan omaa erinomaista asiantuntemustaan kansalaisten ja ympäristön turvallisuuden takaamiseksi. ?virallisena totuutena?. Tilanne on nyt siis se, että viranomainen edellyttää kansalaisilta tarkkaa säädösten noudattamista, muttei vaivaudu itse niitä noudattamaan. Rekisterikilpien poistaminen on äärimmäinen turvaamistoimenpide, joka on oikeutettu vain, jos ajoneuvosta on verot maksamatta, kyseessä on jatkuva ja vakava piittaamattomuus (eli toistuvia sakkoja ja/tai huomautuksia samasta asiasta) tai jos ajoneuvo aiheuttaa merkittävää vaaraa liikenneturvallisuudelle ja ympäristölle. Moottoripyörien äänet eivät missään tapauksessa voi aiheuttaa merkittävää vaaraa liikenneturvallisuudelle, joten ainoastaan ympäristöperuste jää sovellettavaksi. Kuitenkin edellytetään, että rakenne on riittävän luja kestämään ajamisen rasitukset. Riittävän lujuuden varmistamiseksi TraFi tulkitsee, että tarvitaan hyväksytyn tutkimuslaitoksen todistus haarukan jatkopalojen sopivuudesta. ITS- ja EcoIST-hankkeisiin, joilla ollaan ujuttamassa Isoveljen valvontaa tieliikenteeseen. 50 kpl) otanta, ja sitäkin ilmeisesti valikoitiin. Tutkimuslaitos ei siis voi kirjoittaa todistusta asiasta, jota ei ole edes speksattu. Tästä seuraa epäsuora rakentelun kielto, joka siis on suorassa ristiriidassa lainsäätäjän tarkoituksen ja kirjaimen kanssa. Näin siis lainsäätäjä tarjoaa rakentelijalle porkkanaa ohjatessaan valmisosien käyttöön, mutta TraFi antaa heti perään keppiä vaatimalla todisteluja lukemattomissa katu- ja kilpapyörissä pitkään käytettyjen osien turvallisuudesta. Ilmeisesti myös takahaarukan jatkopalat Suomen valtion rajan ylittäessään muodostuvat hengenvaarallisiksi. Että näin meillä Härmässä. Tulkinnat tuppaavat olemaan insinöörimäisesti tyyliä ?jos joku saattaa aiheuttaa vaaraa, se on kiellettävä.. Tyyppikilvessä ilmoitetun arvon saa ylittää 5 dB(A) verran, joka MMAF:n omien mittausten mukaan joutuu monessa tapauksessa koetukselle jo alkuperäisillä pakoputkistoilla. Sen sijaan laki tai edes TraFi ei osaa määrittää tarkemmin, mitä vaatimuksia pitää täyttää. Tarkoitus ei tässäkään asiassa pyhitä keinoja. Valitettavasti saimme jälleen huomata, että poliisi käyttää kilpien vientiä sakon korvausrangaistuksena ja alleviivaamaan katsastusmääräystä. Vapaan yhteiskunnan periaatteita rikkovien järjestelmien luomista perustellaan, ei niin yllättäen, turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden parannuksin. Nyt liikenneministeri Kyllönen on pudottanut uuden pommin, nimittäin kilometriperusteiset tiemaksut. Jos pyhittäisi, olisimme mielivallan alla. Vai onko tästä pääteltävissä, että tiettyjen viranomaisten toiminnanohjaus tulisi ottaa heiltä itseltään pois ja siirtää vastuuntuntoisimmille tahoille? TraFi ja lain tulkinnan vaikeus Kun moottoripyörien rakentelua koskevia lakeja sorvataan Liikenne- ja viestintäministeriössä, on monilla tahoilla, kuten esimerkiksi MMAF:llä mahdollisuus päästä vaikuttamaan lain sisältöön. Yhtenä tavoitteena oleva ajoneuvojen verotuksen selkiyttäminen on tietenkin hieno ja kannatettava ajatus, mutta ehdotetut keinot eivät sitä ole. Tämä koko soppa on saanut alkunsa LVM:n älyttömästä älyliikennetavoitteesta, joka syntyi, kun joku tosielämästä vieraantunut virkamiesporukka on toisiaan selkään taputellen todennut, että olisi kiva, jos Suomi olisi älyliikenteen edelläkävijämaa. Muutoksissa on käytettävä ainoastaan pulttiliitoksilla kiinnitettäviä valmisosia. MMAF MODIFIED MOTORCYCLE ASSOCIA TION OF FINLAND Mielivaltaa meluratsiassa TraFi ja liikkuva poliisi järjestivät 26.8.2011 Vantaalla melumittausratsian. Samalla päivämäärällä järjestettiin myös B-ilta, sattumaako. Tilasto on siis vääristynyt, ja tämänkaltainen uutisointi on harhaanjohtavana paheksuttavaa. vaikuttaa jälleen pitävän paikkansa, sillä mittaukset suoritettiin kyseenalaisissa olosuhteissa. Pelottaa ajatellakin, mikä on tilanne vanhempien, paljon ajettujen putkistojen kohdalla. TraFi julkaisi ratsiasta suhteellisen asiallisen tiedotteen ja lehdistö repi sen pohjalta otsikoita tyyliin ?Suuri osa moottoripyöristä liian äänekkäitä?. Tällaista haittaa moottoripyörä tuskin äänellään saa aiheutettua . Mittauksille on asetettu tarkat säädökset mm. Ikäväksemme asiasta uutisoivien julkaisujen lukijamäärä on MMAF: n palstan vastaavaa huomattavasti suurempi, joten virheellinen uutisointi jää elämään ns. Siinä sivussa suomalainen tienkäyttäjä saa maksaa rahastusautomaattien beta-testaukset ja pääsee Isoveljen jatkuvan valvonnan kohteeksi. MMAF ON HYVÄLLÄ ASIALLA! TUE JA LIITY JÄSENEKSI! 56 B-MAGAZINE. Ei-tyyppihyväksytyt pyöräthän mitataan staattisessa mittauksessa kierrosluvulla, joka on puolet maksimitehon käyntinopeudesta, jonka asianmukainen määrittäminen jäi varmasti monelta pyörältä haaveeksi. ?Rangaistuksena. Meluratsia sinänsä on ihan ok, mutta ratsiassa tulee seurata lakia, ja annettujen sanktioiden tulee olla oikeassa suhteessa tehtyyn rikkeeseen nähden. Laki on kirjoitettu siten, että kuluttajia ohjattaisiin alumiiniosien muutoksissa käyttämään ko. se, että jotain sattuu melu ärsyttämään, ei tarkoita ympäristöhaittaa. Millainen ympäristöhaitta on niin suuri, että kilpien poistaminen on oikeutettua. kamppeeseen tarkoitettuja valmisosia. Jos moottoripyörän rekisterikilvet viedään yksin melun vuoksi, ei toiminta ole ollut lainmukaista, eikä siihen tule alistua. Laista kannattaa lisäksi huomioida, että E-hyväksyttyjen moottoripyörien melurajat ovat varsin tiukat. Todellisuudessa kyseessä oli pieni (n. TraFin ilmoituksen mukaan ratsian oli tarkoitus olla opintomatka mittaajille. Esimerkkinä käyvät moottoripyörien runkomuutokset sekä viimeisempänä takahaarukan jatkopalat. Asia on herättänyt keskustelua, joten seuraavassa lyhyt tilannekatsaus. taustamelun ja akustisten esteiden osalta. On syytä epäillä, että nämä saattoivat jäädä kyseisessä tilanteessa täyttymättä. Lisäksi mainittakoon kierrosluvun mittaamiseen tarkoitetun laitteen puuttuminen, puhumattakaan useiden pyörien kohdalla tiedosta asianmukaisista mittauskierroksista. Sanonta ?ne, jotka eivät osaa, opettavat. Herää epäilys siitä, onko Tra?n ammattitaito riittävä omin päin tapahtuvaan laintulkintaan, vai olisiko kenties syytä nöyrtyä tiedustelemaan asiantuntevimmilta tahoilta kaavailtujen tulkintojen järkevyyttä. Toistaiseksi MMAF on pakotettu jatkamaan taisteluaan tuulimyllyjen kanssa itsestäänselvyyksiä perustellen. Tiemaksut kyttäyksen keppihevosena Aiemmin MMAF on ottanut kantaa mm
Paikka- ja ajotapatiedon kerääminen keskitetysti on pahasti ristiriidassa vapaan yhteiskunnan periaatteiden kanssa. Sangen raskaan seurantajärjestelmän kehityskustannukset tuskin olisivat vuodessa tai kahdessa kuitattu. Ylipäänsä kaikkeen tiedon keräämiseen liittyy kaksi hauskaa periaatetta, nimittäin 1) kerättyä tietoa ei saa koskaan varmuudella poistettua ja 2) ensimmäinen ja houkuttelevin käyttö kerätylle tiedolle on sen väärinkäyttö. Kaikki varmaan muistavat historiantunneilta, kuinka nopeasti vapaa yhteiskunta voi muuttua totalitääriseksi hirmuhallinnoksi. BFK, tuo vimpainten ja softan herra, tämän kaiken takana tähtää käärivänsä aivan saatanallisesti tuohta. koulutus 36220 Kangasala, Puh. Valtuutettu maahantuoja tuotteet . Kyseinen peto on nimeltään GVSV, eli Globaali Vipstaakkelien ja Softan Väkisinkauppa (englanniksi GFSVS, Global Forced Sales of Vipstacles and Softa). Jotakuinkin jokaisella sektorilla niin tuotantokoneisto kuin ihmisten elämä pakotetaan bittiohjattujen vimpainten ja ohjelmistojen orjuuteen. laitteet . 042 466 331 www.autoglym.? KAIKKI MITÄ MOOTTORIPYÖRÄSI TARVITSEE - PAITSI BENSA Todellisuus lienee kuitenkin toinen. Lisäksi haaveiltua vientipotentiaalia arvioitaessa kannattaa muistaa kuinka kävi, kun Suomesta puuhattiin digi-tv:n edelläkävijämaata, yhtenä motiivina järjestelmän luoma vientipotentiaali, joka näin jälkeenpäin arvioitaessa taisi jäädä syntymättä. Mutta mitä konkreettista haittaa GPS-pohjaisista älyliikennejärjestelmistä voisi olla kansalaisille. Erich Honecker olisi varmasti myynyt vasemman kiveksensä tällaisesta seurantajärjestelmästä. palvelut . Muun itselleen uskottelu on naivia. Hyväntahtoiset päättäjämme tuskin kuitenkaan ehdoin tahdoin ovat kansalaisten jäljittämistä masinoimassa, vaan se saadaan Big Fyrkka Konsortiumin (BFK) suunnitelmien toteutumisen kylkiäisenä. Onko oikeutettua uhrata vapaan yhteiskunnan, mielipiteen ja liikkumisen periaatteita verotulojen saamiseksi. Orjuutus tapahtuu myymällä päätöksentekijöille vimpainten avulla saavutettavia kauniita tavoitteiden toteuttamisvisioita ja huimia tehokkuushyötyjä. Tästä prosessista on ihmisten elämän parantamispolitiikka hyvin hyvin kaukana. Lisää tuotteita myös moottoripyörän hoitoon, sekä lähimmän jälleenmyyjäsi löydät osoitteesta www.autoglym.?. BFK on nimittäin kehitellyt ja lanseerannut sellaisen pedon, että oksat pois. Tietenkin Suomen yhteiskuntajärjestelmän muuttuminen hirmuhallinnoksi on ehkä kaukaa haettua, mutta yksin se, että tieto on olemassa antaa mahdollisuuden väärinkäytöksille
Kuten jutun kuvista tulee selväksi, on DC:n pyörien muutokset varmasti todettu toimiviksi ja jos ei ole toiminut niin sitten on tehty taas seuraava evoluutioratkaisu kyseisestä osasta. Mad Miken Destroyer 121 ja Wänkin Destroyerin rakentaminen alkoi perus ?ghterin suunnittelulla ja rakentamisesta joka (yllätys) lähti lopuksi pikkasen lapasesta. Tätäkin projektia voit seurata Destroyer Customin FB sivustolta. Hetken päästä i/ö:n gixerin tilalle tulikin Busa. Ajatuksena pyöristä oli silloin vain saada tehokkaat ?ghterit katupommitukseen. Täältä FB:stä jokainen voi seurata tuoreita projektivaiheita pyöristä ja esim. Teksti: B#1 & Wänk Kuvat: Tepardi & B#1 Sai alkunsa vuonna 2003. Kyselyitä asiakastöistäkin on tullut ja että tekisimmekö jotain tiettyjä spesiaaliosia tilauksesta, mutta fakta vain on se, että tällä hetkellä aika ei riitä muitten osien tekemiseen. Tämän jälkeen näytösajot loppuivat kokonaan. Silti katupommittaminen oli Kouvolan ja Kuusaan kulmilla hyvässä nosteessa ja 2010 vuoden loppuun mennessä joukkoon tummaan oli tullut vielä kaksi uutta pommittajaa nimeltä Rot alias Sami Vainikka ja Wänk alias Tuomas Laitinen. Tämän vuoden alusta on M.A.D KUUSAA:n hangaroundina pyörinyt myös kaveri nimeltä D.Hasselhof alias Tomi Jokela. Tällä kokoonpanolla on nyt sitten pommitettu ja piirrelty lakuraitoja pitkin SuurKUUSAAN latuja. Tapaus Destroyer Custom sai alkunsa talvella 2011, kun Wänkille tuli töistä kenkää. Kolmihenkinen kaveriporukka pommitti pitkin Kuusaata temppuillen prätkillään. Mike heitti läppänä, että aletaan rakentaa moottoripyöriä ihan työkseen ja ?rman nimeksi laitetaan Destroyer Custom. Pyörinä oli silloin kaikilla 1100cc ?ghteri Suzukit. Vuonna 2006 alkoivat tapahtumakyselyt hiljentyä, joten päätimme keskittyä pelkkään katupommitukseen ja 2007 jengiin liittyi uusi nuori lahjakas pommittaja FRST alias Aki Suokas, joka temppuili näyttävästi silloin vielä 125cc Hondalla. Keikkakyselyitä alkoi tulla jo niin paljon, että ryhmälle piti keksiä joku nimi. Tyylisuuntaus oli lähinnä vain omien mieltymyksien mukainen modaus. Vuonna 2009 Wänkki oli katsellut riittävästi Miken ?ghteria ja todennu että tollanen oli myös saatava. Jengin perustaja jäsenet olivat Mad Mike alias Mika Aho, Hurja Hokkanen alias Make Hokkanen ja Kapteeni kaaos. Tällä hetkellä DC keskittyy Storbackan oman projektin rakentamiseen, josta tuleekin kylän kovin Destroyer, remmiahtimen kera. Silloin alettiin miettiä mahdollisia uusia työkuvioita. Omissakin projekteissa riittää vielä pientä hienosäätöä... Mike hommasi Busan vuonna 2006, josta alkoi pikku hiljaa ?ghterin rakentaminen. Hetken miettimisen jälkeen päädyimme iloiseen Mayhem and Death Kuusaa-nimeen, josta tulee lyhenne M.A.D KUUSAA. tapahtumista missä pyörät on näytillä. DC-jengiin kuuluu myös pääinsinöörinä toimiva huippuhermot omaava Storbacka. Tempuista tuli niin kova hitti, että porukkaa alettiin kysellä erilaisiin tapahtumiin polttamaan kumia ja keulittelemaan. Mikellä oli kova hinku saada leveetä läskiä taakse sekä eteen, josta varsinainen idea ekan Destroyerin rakentamiseen lähti. Destroyer pyörät ovat tosiaan alun perin rakennettu pelkästään pommittamista varten, mutta kun noita näyttelykutsuja on kuitenkin sen verran tullut, että muutamiin on pakosta jouduttu menemään ja pokaalit kainaloissa takaisin kotiin tultu niin kai niistä näköjään myös muutkin kuin omistajat tykkää? B-MAGAZINE 59. Noh, ?rman perustaminen unohdettiin, mutta nimi kuulosti niin hyvältä, että päätettiin tehdä ainakin sen niminen facebook-sivusto, mihin laitettiin meidän pyörien rakentelukuvia. Tietysti sanomatta paras, eli jos joku oikeasti käsityöarvon omaava harrastaja tulee jonkun erittäin houkutteleva tarjous ja vielä mielenkiintoisesta projektista niin kyllä asiaa varmasti voidaan harkita. On varmaan pakko vielä erikseen mainita, että Destroyer Custom pyörät rakennetaan siten että niillä voi oikeasti vielä pommittaakin, toisin kuin moni muu erikoisempi laite tehdään ainoastaan kestämään pintakaasulla ajon suoraan tallilta näyttelyyn ja takaisin. Seuraavana vuonna tehtiin vielä pari näytösajoa tällä uudella kokoonpanolla, jossa kuskeina olivat Mad Mike, Hurja Hokkanen ja FRST
Vuoden 2005 syksyllä kuski lippasi oikein huolella, sillä seurauksella että pyörä meni ihan paskaksi ja tästä hän sai hyvän syyn hankkia uuden ?ghteri aihion Suzuki Hayabusasta. Näillä virityksillä Mike pommitteli pitkin Kuusaan latuja. Tehoa tuli ihan kiitettävästi vierumäkeläisessä penkissä, 206hp takikselta ja todisteena tehoista, keuli Mike Busan lähes välittömästi ympäri, lähti niin sanotusti lapasesta. Mad Mike, lempipuuhissa? Värittämässä mustalla liidulla Kuusaan katuja Seuraavana talvena alkoikin leveän takapään suunnittelu Storbackan kanssa. Heti alkuun siihen asennettiin suoraa sarvea, maskia, lyhyttä perää, MGM:n alakatetta ja maalausteemana tietysti Mastonin mattamusta. Takavanteena toimi ensin itse levitettämä busan vanne, mutta siinä oli vanteen kehät liian korkealla, minkä takia kumia ei saanut koskaan kunnolla paikoilleen. Mad Mike osti vuonna 2002 ensimmäisen pyörän joka oli 750cc Wesi ärrä Suzuki. Sen jälkeen eturatas tehtiin sorvaamalla ensin eturattaan ulkokehä pois, jonka jälkeen tilalle hitsattiin paksusta putkesta (n.70mm) pätkä, jonka päähän hitsattiin eturattaasta sorvattu ulompikehä. Kahden vuoden päästä tästä vaihtui pyörään 1100cc kone, jota viritettiin 1197cc ryhmällä, nokilla ja suoravedoilla. Tarkennettuna, se on tehty saumattomasta 38mm S355 teräsputkesta ja ketjun kiristäjäkohdat on jyrsitty teräspalasta. billetti vanne Amerikasta. Ne olivat alun perin tarkoitettu B-Kingiin ja Mike joutui jyrsimään alapalasta vähän materiaalia, että osat sai sopimaan Destroyeriin. Ensin siis suunniteltiin sopiva tukilevy, joka jyrsittii 12mm alumiinilevystä. Taivutimme omaa silmää miellyttävän haarukan joka hitsattiin kasaan. Seuraavana syksynä Busasta poksahti kiertokangen laakeri. Lisää voiman paskaa Samalla kun kone oli levällään, päätettiin laittaa moottoriin lisää voimaa. Aika selkeetä, eikö vain. Kaverit päätyivät rakentamaan takahaarukan putkesta. Mihin tehtiin itse keskinapa vetopakkoineen. Tämän jälkeen tilattiin 12?x17. Mike hommasi 1397cc ryhmän, Brock´s:in nokat, jäykemmät venajouset ja muut siihen kuuluvat pikkusälät, joita tähän ei jaksa eikä muista luetella. Muutoksista huolimatta pyörän akseliväli pysyi melkein alkuperäisenä. Netistä löytyi RF-Biketechiltä pilkkahintaan +40mm levittävät massiiviset T-kappaleet. Puoli kesää sillä kerittiin kurvailla ennen kuin Mikeltä lähti kortti hyllylle, jonka jälkeen oli hyvää aikaa repiä katteet vittuun ja pyörästä tuli ?ghteri. Viimeiseksi sorvattiin laakerille oma pesä rattaan sisälle ja sille vielä sorvattiin tuki-akseli itse laippaan. Busan etuvanne levitettiin 6? leveäksi, levitys tehtiin ottamalla Busan omasta etuvanteesta keskiö ja busan takavanteesta se levee huullos, jonka jälkeen a Destroyer #1 on mattamust stä pää sta haa rähinäpyörä par 60 B-MAGAZINE. Seuraavaksi toteutettiin Storbackan suunnittelema eturatas-tukilaakeri-levy-paketti
Perä ja maski ovat Destroyer Customin muokkaamat. Näillä osilla saatiin Destroyerin näköinen kadulle rakennettu pommikone joka ei kumia säästele niin ja lättähatuille tiedoksi että pyörään tehdyt muutokset on myös katsastettu, joten turha tulla tienpäällä urputtamaan. Kyllä driftaa? Kuten kuvista tosiaan käy selväksi on 31-vuotiaan Mad Miken Destroyerilla helvetin hyvä vetää kumia katuun. Samoin eturatas- tukilevy-laakeri- yhdistelmä on Storbackan suunnittelema kuten Mad Miken pyörässäkin. Eli tehtiin samanlainen tukilevy, joka jyrsittiin 12mm alumiinilevystä. Päällinen on mustaa kelkkanahkaa. Takavaloina toimii Kellerman micro 1000 df, jossa on takavalot ja vilkut samassa. Storbacka oli rakentanut jo aikaisemmin omaan pyörää leveen läskitakapään, mutta sillä oli jo uudet suunnitelmat omaan projektiinsa, joten Strobackan vanne/swingisetti siirrettiin minun pyörään sellaisenaan. Mutkateillä kurvaillessa joutuu vain tavallista enempi roikkumaa. Etulokarina toimii Miken oma valmistelokari, joka on tehty isosta metalliputkesta, josta on leikattu pala mitä on sitten muokattu ja lopuksi hitsattu siihen kiinnikkeet. Pyörän viimeistely tehtiin valkoisilla DC-tarroilla. 165hp takikselta. Kesällä 2009 näin ekan kerran Mad Miken ?ghter Busan ja siltä seisomalta lähti i/ö gixutin saman tien myyntiin ja tilalle Hayabusa. Alakate löytyi Saksan Ebay:sta ja on Gimbel merkkinen, suoraan Busaan sopiva malli. Kansi tehtiin +1mm isommilla pakoventtiileillä ja avarammilla kanavilla. Takahaarukka on tehty 1000rr Hondan ja R1:sen takahaarukoita yhdistämällä ja vanteena on 12?x17? Storbackan valmistama billetti vanne keskiöineen, sekä vetopakkoineen. Sitä sitten parin vuoden aikana muokkailin mieleisekseni ?ghteriksi ja samalla tuli viritettyä konetta kaikilla mahdollisilla palikoilla. Tankki on muokattu busan ja kiksun tankkeja yhdistämällä, eli kilosen tankista rälläköitiin sivuposket irti ja ne sitten hitsattiin Busan tankin ulkokuoreen kiinni, jolloin tankista saatiin leveämpi juuri tuosta rungon yläosan kohdalta. Sen jälkeen eturatas tehtiin sorvaamalla eturattaan ulkohehä pois, jonka jälkeen tilalle hitsattiin paksusta putkesta pätkä, jonka päähän hitsattiin eturattaasta sorvattu ulompi kehä. Kumissa kun on reilusti pintaa mitä polttaa ja kyllä se kääntyykin kun vain reilusti kääntää. Koneeseen tuli vielä vaihdettua -08 Busan kampiakseli +2mm stroukilla joten kuutiot saatiin nyt 1441cc kokoon ja myös sylinterinkannen virtausta paranneltiin. Seuraava päivitys olikin hyväksi todettu stroukkaus -08 Busan +2mm kampiakselilla, jolloin kuutiot saatiin nousemaan 1441cc kokoon. Sarvet ja mittari tuli MGM:ltä. Koneeseen laitettiin mm. Seuraavana kevät kesällä, muutaman kuukauden ajon jälkeen pyörä meni myyntiin ja tilalle tuli kaikkien kehuma 1100cc i/ö gixeri. Pohja on tehty 5mm muovista ja telttapohjaa ?pehmusteena?. Tästä combosta penkitettiin loppujen lopuksi n. Wheelie treenit pitää jättää muille, peli kun ei keuli pito-ongelmien vuoksi. Tulevaisuudessa on suunnitelmissa olisi vielä saada remmiahdin kupeeseen ja siten mopo alkaisi olla omistajan mielestä, niin sanotusti oikeassa kuosissa. Eka pyöräni tuli hommattua 27 vuoden ikäisenä siis vuonna 2005 syksyllä ja se oli tietenkin 750cc i/ö Suzuki, josta tuli talvella rakennettua ?ghteri. ne on hitsattu yhteen ja sorvissa sorvattu tasaiseksi ja lopuksi vielä sorvattiin jarrulevyille sopivat spacerit. 1216cc ryhmä, portattu kansi, virinokat, 40 RS Mikunit, Dynan 2000 sytkävehkeillä. Seuraavana talvena Busan motti otettiin irti ja laitettiin läjä viriosia tilaukseen. Koneeseen tuli aluksi 1397cc ryhmä mäntineen, Brock´s:in nokat ja muut sälät. Satula on ihan omaa käsialaa. Tämän jälkeen sorvattiin laakerille pesä rattaan sisälle ja sille vielä sorvattiin tuki-akseli itse laippaan. B-MAGAZINE 61. Tarrat teetettiin Customania:ssa. Näillä virityksillä penkitettiin koneesta 240hp ja takikselta 214hp kotkalaisen JPP-motorin penkissä. Destroyer #2 Busa on viimeistelty Judge Brushin kynäruiskumaalauksilla Peräkatteeksi tuli Kotarin RC8 perä, jota piti reilusti muokata jotta sen sai edes jotenkin pyörään sopimaan
Tosin näillä läskiperä muutoksilla jäi tämän kesän aikana ajot hyvin vähäisiksi, kun uuden työpaikan takia jäivät mm. kesälomat pitämättä ja kolmivuoro hommissa toi yhteinen ajoaika M.A.D KUUSAAN porukoiden kanssa ei sattunut kuin muutaman kerran kohilleen. Ainoat miinukset pyörälle tulevat penkistä, kun pitemmillä reissuilla alkaa perse perkele puutua. Kaikille kiinnostuneille tiedoksi, voi tuoreimpia DC-uutisia ja M.A.D KUUSAAn materiaalia seurata facebookista, näillä samoilla hakusanoilla. 62 58 B-MAGAZINE B-MAGAZINE it- ?Miken mittaristona toimii motoscopen minim tari, joka on upotettu MGM Dragster-stongaan Wänkin tankista erottaa vain määrätyssä valossa Destroyer Customtekstin ja logon ?. Se näytti siinä jo niin hyvältä että halusin samalla teemalla värityksen myös tähän pyörään. Tämän kesän saldo jäi noin 2000km. efektillä. Ideana siis saada näin Busan tankin ja rungon välissä olevan ruma iso aukko umpeen. Muuten Destroyerin II:een ajoasento on mielestäni oikein hyvä, just itselleni sopiva. Muita kuvioita maalauksessa ei ole, lukuun ottamatta Judge Brushin omaa logoa etulokarissa, joka on tehty samalla ?haamu. Etupäänä on 1000cc -08 kiksun etupumput ja Mad Miken lailla RF-Biketechiltä tilattiin massiiviset +40mm levittävät t-palat. Koska ne oli alun perin tarkoitettu B-Kingiin, meikä joutui jyrsimään alapalojen pumppujen reikiä 1mm isommiksi, kun 1000 GSX-R:ssä on 1mm isompi putken halkaisija kun B-kingissä. Virtalukko löysi paikan rungon vasemmalta puolelta koneen vierestä, koska yläkolmiosta halusin saada mahdollisimman kliinin. Teema oli otettu edellisestä pyörästäni missä oli candyn punasta ja mustaa sekaisin. Eikä uudessa kolmiossa olisi edes ollut virtalukon paikkaa tarjolla. Ne oli alun perin tarkoitettu 1000cc GSX-R -04:een. Vaikka vasemmalta tappi tuleekin enempi ulos eturattaan takia niin, ajaessa sitä ei edes huomaa. Pyörästä löytyy lisää vaikka ja mitä pientä muokkausta ja tilpehööriä mitä ei jaksa luetella, mutta eivätköhän kuvat kerro näistä vielä enemmän. Etuvanne on levitetty 5,5 tuumaiseksi kilo kiksun vanteesta, myös spacerit piti tehdä itse jarrulevyille. Maalarille annoin vain omat toiveet: -sinistä ja mustaa sekaisin ja DC logo johonkin kohtaa pyörää. Jarrut on muuten edessä samasta 1000cc GSX-R:stä ja takana jarrun virkaa toimittaa Yamaha xt 660: sta otettu Brembo. Tankista löytyy sellaisella ?haamu. Mittaristo tuli upotettua raisereihin. Pyörän maalauksesta vastasi paikallinen Judge brush:in Pasi Kaunonen joka maalasi myös edellisen i/ö Suzuki prätkäni. Kun vein osat maalaukseen, niin väriteema oli hyvin selvä, piti saada candyn sinistä ja mustaa sekasin. Gillestooling jalkatapit ostin Englannin Ebay:sta (yllätys). Tankki on muokattu hyväksi todetulla kaavalla Busan ja kiksun tankkeja yhdistämällä. Etulokari on myös samaisen kiksun orkkis lokarista, osittain levitetty ja kavennettu. Loput ovatkin Mr. Kaunosen omaa soveltamista. Itse asiassa ainoastaan runko ja moottorin kuoret ovat alkuperäiset osat. Niin ja kuten muutkin Destroyer pyörät on tähän tehdyt muutokset myös katsastettu, joten ihan rauhassa saan ajella ilman pelkoa perseessä, että tulisi tienpäällä sanomista. efektillä tehty DC teksit ja tribaali
Etulokarina toimii Miken omavalmistelokari, joka on leikattu irti isosta metalliputkesta ? ?Kuten kuvasta näkyy, näillä pyörillä pystyy myös ajamaan Kuten Destroyer I on myös Destroyer II täysin ajettavissa oleva peli. Tässä pyörässä on kaikki mitat kohdallaan
Hommassa on kuitenkin muistettava pitää kaasu päällä koko sladin ajan, löysäily on sallittua, mutta vetoa pitää riittää. Kaasulla ja jarrulla säädellään sladin muotoa. Kaikkihan tämän tietää. Kovimmillaan olen vetänyt +240 km/h Lappeenrannan kentällä hieman kostealla asfaltilla, normitiellä totta kai nopeusrajoitusten mukaisesti kaikkia liikennesääntöjä noudattaen. Lisävoimalla saisi nopeutta vielä lisää! PS. Jatkot takahaarukassa on turhia, ei auta mihinkään mitään. Mad Mike. Vauhti, tai vaihde ei ole niin tarkkoja, Busa piirtää missä & millä tahansa, mutkissa tai suorilla! Vaihdetta saa vaihdettua tarpeen mukaan shifterillä. Renkaat eivät ole niin ratkaisevia, mutta Destroyer 121 on silti paras! Kokemustahan on tietysti kertynyt lähes kaikilla mahdollisilla rinkuloilla, mutta leveällä kumilla on pintaa vetää niin pitkään, kuin kiinnostaa
Sääliks kävi hienoa virkapukua. No kerran pengertä ylös noustaessa maija olikin saapunut risteykseen. Halvaksi tulee toi keulittelu :) Terveisin Henkka T: Pohojanmaan Bomber B-MAGAZINE B-MAGAZINE 55 59. Onneksi niillä ei ollut tutka päällä. Vauhdilla alas ja pakoon. Olin kuulemma keulittanut yli 100 metriä. Kaveri oli sit menny kyselemään tuvasta apua ja emäntähän siälä oli karjalanpiirakoota paistanu ja kertonu: ?et isäntä on just kyntö hommis, mut tuloo tunnin päästä syämähän, niin käy sit ne sedät siältä kaivamas pois, ku vaan kerkiää ruakalevoolta?. Posliinit ja kaveri siinä sit oli yrittäny etuveto maijaa tuskissaan työntää pois mutakosta ja paska oli lentäny sutivasta eturenkaasta suoraan posliinin virkapuvulle. Kun vihreät vaihtui, tietenkin piti näyttää sätkäkoneen kuljettajalle kuinka ajetaan. Nostin keulan pystyyn, menin customin ohi, jatkoin keulimista vielä noin 150-200 metriä kunnes tuli hiekkatie. Laskin keulan maahan ja naureskelin että olipas se hauskaa ja nyt hiekkatielle sladittelemaan. Säästin siinäkin:) Kortti oli hyllyllä 6 viikkoa ja sakkoja 484 euroa. Ajattelin, että on se mukavaa kun ajokausi on alkanut ja jammu toimii ja paukuttaa moitteettomasti. Kunnes tuli pahanilman valoristeys ja edessä oli joku kiinan customi. Muttaku pellon yli tykitti yli, niin toisella puolella oli toinen tie, josta saiki sit körötellä rauhassa omille teilleen. Kaveri oli löytäny maijan pellon reunasta ja kaks vihaasta poliisia. Olivat sit komentaneet kaveria työntö apuihin, ku maijan parka oli jumittunut pellon reunaan, keskelle mutalampia. Piti ajaa yksi tie loppuun joka päättyi peltoon. No kaverinihan seurasi tapahtumaa sivusta ja oli lähteny moperilla perään katsomaan, et kuinka äijän käy. Tiesin aika hyvän pakoreitin jo valmiiksi. Supermoto huusi hoosiannaa kun takaa rupesi kuulumaan varmasti kaikille tuttu siireenin vollotus. No eihän se siitä ollu lähteny ja posliinit oli komentanu kaverin hakemaan apua läheltä olevasta maatilasta, josko isäntä olis traktorilla tullu maijan pois hinaamaan. Oli ne kuulemma siältä saatu saman päivän aikana pois, enkä jääny kiinni, hähähähä!! Sain koneremontin tehtyä, äkkiä pyörä kasaan ja Seinäjoelle rundille.Hullunkiilto silimissä päästelin autojen ja moottoripyörien ohi. Mettillehän siitä piti lähtiä ja maija perään. Sinne sit piti suunnata ja kaikki meni suunnitelmien mukaa ja maija jäi pellon reunaan kököttämään. Luiskaotsathan ne siellä. Nuoruusvuosina tuli pelleiltyä kevari Endurolla pyörätien alikulkutunnelin penkereitä ylös ja alas
Tepardi kuvat by onomareff.com ja lu e tt Haasta a: www.jorian-p uv Taustak Jäykkä Jöpö kkä suorinva 66 B-MAGAZINE rtaloin
B-MAGAZINE 67
68 B-MAGAZINE
Munron Indian Scout ennätyspyörä ? ? o hymyillä! km/h, helpp 2 0 5 ja r e Bill Warn on ? Vapari by Rickey Gads 70 B-MAGAZINE. B
Myös mielenkiintoista luettavaa on Alfamerin uutuus kirjoista löytyvä ?Virittäjän Raamattu. Kyseinen ?moottoripyörä. määritelmä muihin ?ME? tuloksen tehneisiin kavereihin, heh! Tosin Burt Munro ei ole tehnyt maailmanennätystä, vaan on tehnyt Bonnevillen suolatasangolla vuonna 1967 ainoastaan nopeusennätyksen 1920 luvun Indian Scout pyörällä, joka ennätys on edelleen voimassa luokassa S-F ja se on 295.453 km/h. Oma suosikkini on Juha Vuorisen ?Juoppohullun Päiväkirja. Bonneville on tosiaan ehkäpä tunnetuin paikka jossa tehdään nopeusennätyksiä. Mutta Bonneville ei ole helppo paikka tehdä ennätyksiä. Tosin kyseinen kolmipyörä myöhemmin luokiteltiin autoksi ja ennätys siirtyi FIA:n (Fédération Internationale de l?Automobile) alaisuuteen. Mutta oikeastaan kolmeosainen MP-Viritys juttusarja tässä lehdessä taisi sivuta jo tuonkin kirjan sisältämää ahtamista eri menetelmillä! Nyt jokaisen lukijan, joka ei vielä ole tilannut tätä lehteä, täytyy se tilata. jossa ajaminen tapahtuu asfaltilla suolatasongon sijaan. Tämän LTA:n ennätyksen osalta mainittakoon, että kyseessä on 1,5 mailin kiihdytyksen jälkeen mitattu ?seisovan lähdön. ja Richard Geren pääosittama ?Vedätys? leffa. Kyseinen laite on museoitu ja sitä siis pidetään yleisesti autona, eikä moottoripyöränä. Kyseisiin termeihin törmää heti kun aloittaa moottoripyörien nopeusennätyksien tutkimisen... ennätys. Otan tähän esille MPS/F-1650 luokan Bonnevillen lentävän mailin nopeusennätyksen, joka on ajettu 10/2010 Williams / Horner:n toimesta ollen 346.013 km/h. Taitaa kuitenkin sanonta ?Lähti kuin Annikki Tähti. Yksinkertaisesti selitettynä ?seisova maili. Nykyinen tämän luokan ennätys seisovan maililla on LTA: n Joe Daly:n mukaan siis 357.905 km/h ja Cycleword:n mukaan 363.502 km/h, kyseisen luokan määritelmä on MPS/F-1650/4 (modi?ed production stock, fuel, 1650cc, four cylinder). eli ?Performance Handbook Supercharging,Turboch arging and Nitrous Oxide?. ajetaan kiihdyttäen maili eli 1.60934 km matka ja lähtö siis paikoiltaan, eli ?seisten?. Sieltä löytyy myös tieto, että FIM (Fédération Internationale de Motocyclisme) on myöntänyt maailmaennätyksen moottoripyörälle vuonna 1964. Voisin nyt tässä sitten luetella huippunopeusennätykset moottoripyörillä kautta aikojen, mutta en sitä tee. Sitten vertailun vuoksi LTA:n (Loring Timing Association) 1.5 mailin huippunopeusennätys on 357.905 km/h luokassa MPS/F-1650/4, kyseisen ennätyksen teki vuonna 2009 Doug Meyrer & Team Fat Ass, eli Team Läksiperse! Nyt kannattaa huomioida että luokka on periaatteessa sama kuin edellä mainitussa Bonnevillen ennätyksessä, mutta paikka on ?Loring AFB in Limestone, Maine. En sitten ole laajemmin tutkinut asiaa, että sopiiko tuo ?sanavalmis ja vekkuli veikko. Tässä siis huomataan, että joka järjestävällä ?Organisaatiolla. Tämä tarkoittaa Suomeksi, että kalustolta vaaditaan Bonnevillessä myös kestävyyttä. ja sen tekemä ?absolute land speed records. Lentävää mailia voi sitten katsella siitä Indian leffasta ja sitä ajetaan todella maili mailin perään, periaatteessa kyllä yksikin maili tosin riittänee, eli ristiin kusee ja kusti polkee... Rickey Gadson joka on muuten 9 kertainen Dragracing world champion yritti rikkoa ennätystä 31.8.2010 LTA:n tapahtumassa, mutta ei valitettavati onnistunut. Vaikkapa tekemällä visiitin wikipediaan ja näpyttämällä sinne hakusanan ?motorcycle land speed record?. Teksti: Jussi Rautio Tässä artikkeli on ihan pakko aloittaa mainitsemalla ?Maailman Nopein Intiaani. Noh, saahan lehteä tietty irtonumeroina, mutta silloin joutuu aina odottamaan viikon pitempää uutta lehteä, kun me lehden tilanneet herkuttelemme lehden mehevällä sisällöllä ja annamme irtonumeron ostajien ?odottaa pimeässä. Loring AFB on USA:n Ilmavoimien B-52 Bommikoneiden lentotukikohta, jossa kiitoradan pituus on 2.5 mailia ja 1.5 mailin kiihdytyksen jälkeen jarrutusmatkaa jää 1 maili. Cycleworld:n mukaan (29.7.2010) nopeusennätys luokassa MPS/F-1650/4 olisi kuitenkin 363.502 km/ h ja tekijä olisi Mark DeLuca. on tehdy nopeudella 846.961 km/h. oli ?tricycle Spirit of America. sopia tähän aiheeseen parhaiten! Takaisin asialinjalle... No, mitä vittua ne oikein tarkoittavat. leffa, vaikkakin B#1 jo hyvissä ajoin mainitsi sen jokaisen jo nähneen... Noh, ajattelin mainita siitä leffasta vain ?Extroista? löytyvän dokumentti-pätkän oikeasta Burt Munrosta. seuraavaa Bomber Magazineä! Spirit of America 846km/h Eli tällä hetkellä maailmassa ei ole yhteistä kattojärjestöä, joka myöntäisi moottoripyörien ennätyksille yksiselitteisen ME-arvon. Veikkaanpa että kyseinen dokumentti on monelta lukijalta jäänyt katsomatta. Kyseisissä LTA ennätyksessä nopeus on mitattu viimeisen 132 feet eli 40.2336 metrin matkalla. vai miten se sanonta oikein meni. Jokainen jolla on netti käytössä, löytää ne itse helposti. Tässä lainaan Linda Wilsmore:a ?Bonneville on paikka jossa on vaihtelevat olosuhteet ja sen sijainti on 1524 metriä merenpinnan tason yläpuolella, Bonnevillen suolatasanko koettelee niin kuljettajaa, kuten myös insinöörejä, jotka kohtaavat koneiden kanssa lukuisia ennakoimattomia ongelmia ja haasteita ja tämä kaikki edellä mainittu tuottaa taikuutta sekä mystisyyttä, ja tekee vuosittain pidettävän Bonnevillen Speed Trials:ta ainutlaatuisen tapahtuman?. on siis omat ennätykset ja niiden vertailu on vaikeaa tai jopa mahdotonta! B-MAGAZINE 71. On muuten aikamoinen velikulta se oikea Burt Munro, todella sanavalmis ja vekkuli veikko, jolla on kyllä pilke vielä silmäkulmassa, vaikka ikää on jo vaikka millä mittarilla mitaten kunnioitettava määrä
Täysin seisova Bonneville, se Pyhä paikka! 72 B-MAGAZINE ajoasento?
Kyseinen Billy oli sitten sokea, että silleen! Ruotsalainen ?Stunt?-kuski Patrik Furstenoff (The Ghost Rider) teki vuonna 2007 Guiness world records: in keulimisen nopeusennätyksen Elvingtonin lentokentällä (Englanti) 344.399 km/h pyöränä 500 hp Turbo Hayabusa. TFM:llä on kyllä resursseja vaikka mihin, jopa pelkästään yhteistyö Oulun Seudun Ammattikorkeakoulun kanssa antaa Team:lle uskomattoman paljon teknistä taustatukea. Lisäksi kun ?Taxilla Kohti Bonnevilleä. Guinness Wold Record?. Tämä tuuliolosuhteiden vertailu on kuitenkin vain laskennallista spekulointia, eikä siis välttämättä vastaa todellisuutta. Sir Hugh Beaver on Guinness olutpanimon pääjohtaja ja hän keksi ryhtyä pitämään yllä kirjaa ?The Guinness Wold Record. eli käytännössä keulimis matkaksi tulee yli kilometri. Suomen nopein nainen on muuten Marjut Kiiskilä, Hayabusa Gen2 Turbo pyörällä, suorituspaikkana Joensuu Lentokenttäajot 9.7.2011 ja nopeutta huikeat 360,1 km/h. ANY10/Super-Jorma sekä muutama muu hurjapää kokoontuivat vielä 30.9.2011 Joesuun lentokentälle ?yksityiseen nopeustestauspäivään. Moottoripyörällä on päästy myös Guinness Wold Records kirjaan Englantilaisen Billy Baxter: n saavuttamalla nopeudella 265.332 km/h paikkana RAF lentokenttä Wiltshire:ssä (Englanti) ja pyörä oli ZX12R Kawa. vuonna 2010. Kannattaa nyt huomioida, ettei tässä jutussa mainitut muut huippunopeusennätykset ole ME-tuloksia! Seisovan mailin nopeinennätys on ajettu myös Jenkkien toimesta ja paikkana ?Texas Mile. ajettavalla moottoripyörällä. ME-tuloksia! Lähteet: Internet (www.viisitahtea.?, www.lentokenttä.info, www.mailille.net, www.wikipedia.org, blog.cycleworld.com, www.bonnevilleracing.com, lta-lsr.com, www.landracing. com), Guinness World Records, Banter Magazin, Joe Daly, Tim Kelly, Linda Wilsmore, Utah Salt Flats Racing Association ja Loring Timing Association B-MAGAZINE 73. Me kaikki MP-hörhöt pidämme kuitenkin peukkuja TFM:lle ja toivomme että joskus huippunopeusennätykset olisivat ?virallisia. Tämä siis 402,335 metrin kiihdytyksellä ja alla Top Fuel drag bike, jossa remmiahdin ja nitroa tankissa. Kyseinen ennätys on siis ME-tulos, koska Dragracing on FIM:n alainen moottoriurheilun muoto. laitteet olivat mukana. Mutta todennäköisesti Suomen kovimpana pidettävä seisovan mailin veto on vedetty Turbo pyörällä. Hayabusa. Mieskuski on sitten tempaissut 605.697 km/h vuonna 2010 Bonnevillessä, joka on siis jokin ?Pyhä. Sen kirjoitti Norris ja Ross McWhirte ja kirjasta tuli heti bestseller Englannissa. The Ghost Rider on keulinut myös 344.8 km/h, mutta vain GR 5 leffan mukaan, eli kyseinen tulos ei ole ?Guinness world records?. Kuten edellä tässä artikkelissa annettiin ymmärtää, on harmi ettei TFM ole pääsyt vielä näyttämään todellista iskukykyään olosuhteissa, joissa muutkin Suomen tai koko Telluksen nopeimmat pyörät olisivat mukana. TFM / Jari Määttä on siis ajanut Suomen toiseksi nopeimman seisovan mailin vedon 390 km/h ja tämä tulos Suomen nopein ei Turbo-pyörällä saavuttettu nopeus, joka on siis kiistaton tosiasia. Tuuli on tietysti suurin tuloksiin vaikuttava tekijä, koska ajaminen 5m/s myötätuuleen, versus 5m/s vastatuuleen, tekee ilmanvastukseen jo 36km/h eron! Ja tuollainen 5m/s tuuli ei ole etes Suomen suvessa erikoisen kova, monesti tuuli on lähempänä 10m/s ja silloin pelkästään tuulen ollessa myötäinen, saavutetaan tuo edellä mainittu 36km/h etu ilmanvastuksessa. Eikä siis esimerkiksi maailman eniten ulospäin pullottavia ihmisen silmänmunia, heh! Mutta sieltä ?Kaljapanimon. Arton Gen1 Busa oli Turbotettu ja säädetty siellä jo legentaarisen maineen saavuttaneessa ?Vittaniemen Penkissä?. nopeusennätyksen 311.945 mph eli 502.026 km/h takana. Kyseinen 502.026 km/h on siis ajettu Turbo Suzukilla 1299cc ja on siis suurin nopeus, joka koskaan saavutettu ?istualtaan. TFM Taxi:n luokitteluhan ollenee jo tässä artikkelissa esiin tullut MPS/F-1650/4, mutta sehän toki voi muuttua projektin edetessä. Tämä ajokki oli ns. ?streamlined. Lainaus on Viisi Tähteä verkkojulkaisusta, jossa Mikko Takala kirjoittaa ?Jorma Terentjeff myi osuutensa JOT Automation Groupista jokunen vuosi sitten ja miltei nousi mummon-markoissa mitaten maamme harvalukuiseen miljardöörikerhoon. paikka huippunopeuden tavoittelijoille. Lisäksi kun TFM:llä riveissään on kaksi maailmanluokan huippunopeuskuskia, Jari Määttä ja Teemu Tenhula, niin on vain ajan kysymys milloin aiemmin tässä artikkelissa mainittujen moottoripyörien huippunopeusennätysten listaan tulee TFM mukaan. Keulimisen tulee alkaa ennen tätä kilometrin ?mittarataa. ja päivän saldona oli kaikkien aikojen Suomen maaperällä ajettu nopeusennätys: 397.2km/h, hurja ja huikea tulos ajokauden loppuun! Tuossa edellä siis mainittiin, ettei huippunopeusennätyksiä pysty vertailemaan suoraan toisiin vastaaviin ennätyksiin etes samalla suorituspaikalla ajettuna. Sääolosuhteet vaikuttavat tuloksiin erittäin paljon, eikä ainoastaan myötä-tai vastatuuli, vaan myös lämpotila ja ilmankosteus sekä ilmanpaine vaikuttavat moottoreiden tuottamaan tehoon. pyörät muistuttuvat enemmän sikaria kuin normi moottoripyörää. projektin kummisetänä on Teollisuusneuvos Jorma Terentjeff, niin TFM projektin rahoituksenkin luulisi olevan varmalla pohjalla. Nyt seuraa nippelitietoa tästä Teollisuusneuvoksesta. Bisnesenkelinä hän sijoittaa alkupääomia lupaavaksi katsomiinsa yrityksiin. Myös Arto MäkiLaurilan Kuoreveden Hallin sotilaslentokentällä vuonna 2009 järjestetyissä autojen ja moottoripyörien nopeusmittaus tapahtumassa ajama 374,6 km/h on edelleen kova tulos, koska sekin on ajettu olosuhteissa joissa kaikki ?nopeimmat. ennätyskirjasta löytyy Bonnevillessä vuonna 2008 naiskuljettajan ajamana 374.208 km/h ja ajokkina yllätys, yllätys ?conventional. Drag-racing eli kiihdytysajot ovat FIM:n alainen laji ja sieltä löytyy Korry Hoganin (USA) ajama loppunopeusennätys 410.382 km/h. Koska TFM:llä on omaa palstatilaa tässäkin lehdessä, niin tässä artikkelissa ei ole syytä spekuloida TFM asioita tämän enempää. eli ei enää juurikaan katupyörää muistuttava laite, nämä ?streamlined. Nopeutta kyseinen ?Hayabusa Streetbike. Pyörää ajoi Jenkki Bill Warner ja kyseinen Busa oli Turbotettu ja siinä oli 650 hp takapyörätehoa! Samainen Bill Warner on LTA:n luokan APS/BF/1350/4 huikean ?Absolute World Record . kelasi mailin matkalla 448,36 km/h. Matkailualalle Terentjeff ponkaisi näkyvästi hankkimalla omistukseensa Iso-Syötteen laskettelukeskuksen ja tunturihotellin?. Nimittäin kyseisissä Joensuun Lentokenttä ajoissa Jorma Karjalainen täräytti Turbo Kawasaki ZZR1400 pyörällä hienon tuloksen 380 km/h. Huomioitavaa on, että samaisessa Joensuun tapahtumassa TFM Taxi ei ollut mukana. Myöhemmin kirjan nimi muuttui nykyiseen muotoon . Paljon julkisuudessa olleen TFM:n Suomen toiseksi kovimman seisovan mailin vedon 390km/h olosuhteet 20.8.2011 yksityisen kenttätestauspäivän aikana Kuoreveden Hallin sotilaslentokenttällä ei ole olleet ilmeisesti täysin vastaavat kuin esimerkiksi Joensuussa 9.7.2011. Tämä Bill Warner taitaa olla puikkomiehiä sanoisin! Suomen kovinta nopeutta ei yksiselitteisesti ole vielä nähty, koska olosuhteiden osalta vertailukelpoista tulosmateriaalia ei ilmeisesti ole. tähän poimitaan kuitenkin nyt mukaan vain joitakin moottoripyörien huippunopeuteen liittyviä ennätyksiä. Näistä teoksista löytyy ennätyksiä ja myös kummallisuuksia joka lähtöön... jonka ensimmäinen painos ilmestyi 27 lokakuuta 1955. Tämän keulimisen nopeusennätyksen sääntönä on, että keuliminen pitää tapahtua 1 km matkan ajan, jonka lopussa nopeus mitataan
Ilman oikeita yhteistyötahoja sekä riittäviä resursseja ei tämän kaltaista projektia ole mahdollista viedä maaliin pelkillä viikkorahoilla. Koska Hallissa 20.8 ajettu 390kmh ei vielä ollut täyden kympin suoritus useastakin eri syystä, päätettiin niin TFM kuin OAMK tiiminkin kesken katsoa vielä loputkin kortit hihasta ja ladata kaikki peliin, jotta 400kmh mailille rikkoontuu Taxin toimesta ensimmäisenä Suomessa. OAMKn labra reissu heitetty ja välillä taas katteet kiinni Oman haasteensa toki tässä vaiheessa toi tekniikka- ja aerodynamiikka- asioiden lisäksi myös pahasti päälle painava syksy sekä talven tulo. Jorma Terentjef?n mukaantulo projektiin on avannut ovia maailmanluokan yrityksiin. Luvassa on siis vähintäänkin ultimaallinen ilokaasumoottori. Tuulitunneleina tullaan käyttämään seuraavia kenttätreenejä, jotka ajetaan normikatteisina sekä modikatteilla, jolloin + ja . Ensin Taxi laitettiin opinahjoon OAMK:lle näytille ja toivottamaan tervetulleiksi uudet OAMK opiskelijat sekä samalla neuvoteltiin tulevan vuoden yhteistyösopimus sekä sen raamit. Sitten olikin vuorossa Petrol Circus 2011 tapahtuma Helsingin messukeskuksessa, jonne Taxi osallistui kutsuttuna. Samalla saatiin vahvistukset OAMKlta, jotta yhteistyö jatkuu edellisen vuoden tapaan. Tulevaa Bonnevillen reissua varten myös yhteistyöneuvottelut ovat täydessä tohinassa ja vähintäänkin kohtuullista on mainita, jotta TFM ?Kummisetä. TeamForceMajor ry toimintaa kannattavat voivatkin liittyä kannatusjäseniksi esim. Bonnevilleen katemuutokset ovat luokassamme hyvin rajoitettuja, mutta täällä ?härmässä? sallittua joten haetaan sitä optimia siltä saralta ihan opiksi tulevaan. www.teamforcemajor.com sivustolta löytyvien yhteystietojen kautta. 74 B-MAGAZINE. Taxi ja Rva Rissanen Petrol Circus 2011 JariM puhelinpalaverissa OAMKn labrassa Alkuperäisen kässärin tavoitehan oli +375kmh mailille, mutta niinkuin monessa muussa niin tässäkin ruokahalu kasvaa syödessä. Tuon jälkeen suunta oli taasen OAMK:lle osallistumaan opetustyöhön. Uusia insinööritöitä on jälleen luvassa mm. 2. asiat on helppoa analysoida. moottorin speksaamisen muodossa, eli tällä kertaa moottori tehdään koulun tutkimustulosten jälkeen eikä toisinpäin kuten tähän asti
Projektin vaativuuden ymmärtää helpoimmin, kun tiedostaa jotta ameriikan poijjaan aiempi ME tulos 0-1609m:lle ahtamattomalla puolikatteisella mp: llä oli voimassa 2007-2011 eli 4 vuotta. poissa pahanteosta ja ennaltaehkäisemään huippunopeuskokeiluja kadulla. Vuodelle 2011 onnistuminen olisi jokseenkin täydellistä, mikäli tämän jutun ilmestymiseen mennessä olisi saatu Euroopassa rikottua mailille +400kmh. Vielä kun nähtäisiin Suomessa joskus se ?virallinen. Kaikki suunnitelmat, laskelmat, muutokset ja asenne ainakin ovat sillä tasolla, jotta Taxi tekee suomalaista moottoriurheiluhistoriaa jo nyt täräyttämällä yli 400kmh mailille. ?Kunnes TFM tallilla Teemu ruuvasi ne taas irti ?Eikä siinä vielä kaikki, moottorikin tippuu tällä kertaa, hmmm miksiköhän... Vuosi 2011 on ollut kenttäajoille hyvä vuosi niin tuloksellisesti kuin näkyvyydenkin kannalta, toivotaan että tämä osaltaan lisää kiinnostusta lajia kohtaan niin harrastajissa, mediassa kuin tukijoissakin. Mutta Joulupukiltahan voi aina toivoa ikiomaa lentokenttää vähintään 2,5km pitkänä jne. Ja toisaalta lähellä on uusivuosi ja uudet kujeet, joten eiköhän sitä jotakin keksitä myös vuodelle 2012. TFM kiittää Bomber Magazinen lukijoita kuluneesta vuodesta 2011, toivottaa Hyvää Joulua sekä sikanopeeta vuotta 2012! ?Kunnes kone taas kiinni ja Eetu ottamassa tyypit B-MAGAZINE 75. Nyt tiedämme miksi, sen verran paljon olemme asian kanssa painineet ja onneksi myös onnistuneetkin. Taxilla kohti Bonnevilleä projekti on ennen kaikkea ongelmanratkaisua ratkaisujen perään ja juuri tämä ongelmanratkaisukyky lieneekin yksi TFM-OAMK yhteistyön vahvuuksista. Ehkäpä joku kaunis päivä myös päättäjät oivaltavat, että tämä laji on omiaan pitämään ?nuorison. Miksiköhän. Nyt noita ajoja voidaan järjestää lähinnä lentokentillä, joten ihan jokaisella ei joka viikonloppu niille ole asiaa. paikka jossa harrastaa mailin ajoa, niin vähintäänkin silloin harrastajien asiat olisivat edenneet
74 B-MAGAZINE
B-MAGAZINE 75
Pari päivää ennen kisoja löi niskan sen verran jumiin et pää ei kääntyny oikeestaan yhtään! Pirun vittumainen oli ajaa mut minkäs teet! Kävin perjantain aikana 2 kertaa hierojalla, kerran niksauttajalla ja kerran laitettiin suoraan lihaksiin piikillä jotain myrkkyä, mutta mikään ei auttanu. Taisin olla maalissa 4. No, Portugalissa oli hieno rata, meillä vaan oli ongelmia takarenkaan pidon kanssa, ongelmahan on siis ollut sama läpi kauden. mutta mestari kuitenki. No tokassa erässä olin lähöstä kakkosena, nousin kärkeen, ajelin ihan miten sattuu ja sit pari kuskii otti vähän kontaktia mun kanssa ja sit ajattelin et jos annetaan jonku muun voittaa ja ajellaan vaan maaliin. Ihan tarkalleen en muista että mihin viimeks jäätiin mut se ei kai oo niin just. Tokassa erässä oli lähössä pientä hässäkkää ja putosin siinä aika kauas kärjestä, kauheen rypistyksen jälkeen maalissa 6. Jos otetaan vaikka pari viime kisaa ni on jotain mistä kirjottaa! Aloitetaan Saksasta, mistä ei nyt mitään kovin kummosta kerrottavaa oo, kisat meni suunnilleen niinku yleensäkki, eli voitin Harsewinkelissä aika-ajot ja molemmat erät helposti, seuraava kisa oli Freiburgissa, jossa ei menny ihan niinku piti. Muutenki vähän jumissa tähän aikaan ku kentällä istuskelen ja oottelen et pääsis Ranskasta kotio päin ja kello on 04.36 tällä hetkellä. No mutta, pitemmittä puheitta lähetään purkamaan tilannetta. Ja pääsy Mettettiin oli taattu, joka nosti hymyn korville. Freiburgista matka jatku Portugalin Portimaoon, jossa oli seuraavan viikonloppuna MM-sarjan 5:s osakilpailu. Joten taas yks helppo kausi Saksassa. Se ois sitte taas meikäläisen vuoro. No aika-ajossa taisin olla sitte nelonen. Tietysti hitaampi kärkeen ja nopeempi takariviin, eli ekaan erään Asseri lähti kärjestä ja mä lähin takaata. Omalta osalta kisa oli ehkä kauden paras. Pidin koko viikon niskatukea ja niskaan rupes palautumaan liike. No, mähän olin sitte ihan pitelemätön ku ei ollu pitojen kanssa ongelmia! Karsinnassa oltiin kakkosia, joten saatiin kisoihin lähtöpaikat 2 ja 18. Joka oli tietysti positiivinen asia. sijan paikkeilla ekan kierroksen jälkeen. No, aika-ajossa kummiski olin neljäs, joten pääsin eturiviin. Olin ekan kierroksen jälkeen vissiin 6:s ja siinä kerkesin kerran kaatuakki mutta voitin silti koko erän! Tokassa erässä ajo Asseri ja Toni ja kolmannessa erässä oli sitte taas mun ja Tonin vuoro. Vikaan erään sitte lähin vaan ajelemaan sen minkä pääsin ja maalissa taisin olla 5:s. Eli Portugalin viikonloppu ei ollu ihan sitä mitä toivottiin, mutta minkäs teet ku ei etene. Portugalista sitte lähettiin Espanjan Alcaniziin, siellä oli seuraavana viikonloppuna Joukkue MM kilipaalut. Siitä sitte nousin sen minkä pääsin ja olin maalissa kolmas! Koko joukkue ajo sen. Joukke kisaan Goldentyre toi uuden seoksen renkaat, jotka oli pehmeemmät, eli pitoa oli enemmän. Joukkue oli sama kuin viime vuonna, jolloin jäätiin 1 pisteen päähän pronssista, kuljettajina siis minä, Toni Klem ja Asseri Kingelin, eli just ne ketä siihen joukkueeseen kuulukin! Tänä sekä edellisvuonna. Eli siis kausi on paketissa eli pulkassa. Ekassa erässä olin 4:s, ihan ok suoritus. Sunnuntaina sitte ripsi vettä jonku verran ja yllätys yllätys hiekkaosuus otettiin pois eli ajettiin pelkää asvalttia jonossa, pääsuoran jarruun pääsin kuitenki tuikkaamaan parista kaverista ohi ja voitin ekan erän! Kyseessä siis toka vika saksanmestikka ja mulla oli mahollisuus varmistaa mestaruus ennen päätöskisaa, ja se homma piti hoitaa et pääsisin Mettettiin, maailman isoimpaan supermotokisaan, koska se oli lyöty samalle päivälle ku Saksan vika kisa. Lähin taas takarivistä, tällä kertaa en ollu lähössä ihan niin liekeissä ja olin 10
Rata oli edellisvuoden joukkue MM:stä tuttu Cahorsin rata. Lauantaina olin aika-ajossa 4:s ja ekaan erään nelossijalta. Hyvä lähtö, olin kakkonen ja sitte ajelin vähän unessa ja Thomas pääsi ohi ja karkuun. Pakkohan sinne oli silti mennä kattomaan josko mitalin sais. Se on sellanen kisa että senku voittaa, ni enemmän saa mainetta ja mammonaa ku MM:n voitosta! Ja mähän voitin sen viime vuonna ni oli hyvä ?ilis lähtee tänäki vuonna ajamaan ku tiesin et rata sopii mulle! Perjantaina sitte rupes tulee vettä oikee urakalla, sitä tuli sillee että riitti! Rata oli paikka paikoin kokonaan veden peitossa, mutta silti ajettiin hiekkaosuudet kokonaan, niinku pitääki! Lauantaina oli pelkät aika-ajot ja mä olin kolmas. Sunnuntaina oli ekaks yks näytöskisa ?American Final? jossa ajo 10 edellisvuoden mestaria, päivä lähti käyntiin erittäin hyvissä merkeissä, voitin nimittäin sen kisan! Siitä sitte oli hyvä ?ilis lähteä Supermoto ?naaliin, jossa ratkastiin paras supermoto luokan kuljettaja. Ens vuonna onki sitte kokonaan uudet kujeet ja katotaan miten silloin menee, väri on sama mutta merkki eri! Värin perusteella on 4 vaihtoehtoa, Aprilia, Honda, GasGas ja Beta, voitte koittaa arvailla että millä vedetään! Tässä oon koittanu miettiä et oliko kausi hyvä vai huono, saksanmestikan osalta kausi oli hyvä, MM sarjan osalta oli hyvä ja huono. No, eihän me mitään maaliin tultu ku vielä oli kierros jäljellä! Siitä sitte lähin päristelee Lazzarinin perään, joka oli noussut kakkoseks enkä enää kierroksessa päässy takas ohi. Olin maalissa kakkonen, onneks oli vika kauden vika erä eikä vaikuttanu muutama hävitty piste mihinkään mitään. Yllättävää kyllä, oli hyviä ja huonoja kisoja. Sieltä lensin sitte Ranskaan vikaan MM:ään, olin kolmossijasta 16 pistettä jäljessä, joten peli oli aika lailla menetetty. Oli kyllä varmasti sellanen kisa minkä muistan koko loppuelämäni ja niin varmasti muistaa moni muuki kuka oli paikalla! Loppupisteissä olin siis neljäs, joten tänä vuonna ei mitalia tullu. Sitte heräsinki ja ajoin kisan nopeimpia kierrosaikoja mutta en saanu ketään enää kiinni, maalissa siis kolmas. Huonot kisat ku saadaan ensvuodelle karsittua ni ollaan varmasti kirkkaimman mitalin kannassa! Tässä vaiheessa en voi muuta sanoa ku patonkilaisittain että Au Revoir ja se on soronoo! B-MAGAZINE 79. Kisa meni taas erittäin mainiosti ja voitin senkin! Jäljellä oli vielä yks ?naali, eli hattutemppua lähettiin hakemaan. Radat on tekniikattomia ja eipä meillä taida yhtäkään SUPERMOTO rataa edes olla. Espanjasta sitte siirryttiin Belgiaan, sinne Mettetiin. En tiiä mitä tein mutta tein kummiski, tulin maaliin kierroksen liian aikasin, vetelin reteesti maalilinjan yli keulapystyssä ja hetken päästä ihmettelin että jumalauta ku meni joku kovaa ohi vaikka tultiin jo maaliin. No, kolmas erä oliki sitte ehkä elämäni kummallisin! Olin lähöstä kakkonen, ohitin Adrienin ja pääsin kärkeen! Siinä ajoin ¾ kisasta, aina tokavikalle kierrokselle asti. Tokassa erässä sama homma, alussa unessa ja lopussa tulessa. Maalissa taas kolmas. Startista olin kärjessä, mut sitte Romain Febvre ohitti mut ja meni menojaan, ei ollu mitään sanaa sen kyytiin, mutta ukon tuntien tiesin, että välillä mennään vähän limitillä ja niin mentiin tälläkin kertaa. minkä pääs ja se riitti tällä kertaa joukkue MM pronssiin! Ei ollenkaa huonompi sijotus siihen nähden mitä meiän laji on Suomessa. Ei ees ekaa kierrosta päästy loppuun ni jo oli ukko nenällään! Se oliki ainoo ketä oli mua nopeempi koko viikonloppuna ja se pelas ittensä pois heti kärkeen ni sainki sitte ajella aika rauhassa päivän kolmanteen voittoon! Mettetin viikonloppua kuvaillakseni lainaan borattia eli GREAT SUCCESS! Mettetin jälkeen oliki väliviikonloppu ja suunnistin pikapikaa asuntoauton kanssa Suomeen
Kerrankin tuuria, olihan yhdessä vanteista juuri kyseinen jako. Siinähän se sitten oli moottori, runko ja sekalainen kasa paskaa maitolavalla. Tuli uusivuosi ja muita projekteja. Päivitystä ulkonäköön haettiin, silloin uudesta, CBR1000rr mallin takakatteesta ja Hi-pipe putkesta. Muistaakseni johonkin Bandittiin. Kokonaiselle keulallekin löytyi ostaja. Tämä kyseinen yksilö on myyty uutena Bike Worldista ja sen koko huoltohistoria on edelleen tallessa kuitteineen kaikkineen. Takaisin asiaan. Luulisi mopo käytössä autoon tarkoitetun laakerin kestävän. Laakeri valinta ohjasi, ikääntyvän neidon perän leviämisen, oikeastaan suoraan ainoaan ?järkevään. Kaverin autopesulasta vietiin letkutelineenä toiminut Audin 17 tuumainen vanne. Lauttasaaresta löytyi riittävän järeä rengaskone ja takaisin tullessaan rengas ja vanne olivat kasvaneet yhteen. Ennen vanteen tekoa oli sen aikainen duunikaveri Kaijolan Mikko selvitellyt, ihan pyytämättä, että Volvossa on näppärän kokoinen ja pulteilla kiinni oleva eturenkaan laakeri. Elokuun B-illan jälkeen pyörästä myytiin koko takarunko, katteineen, penkkeineen ja kaikkineen. Tiedä sitten näistä. Kiitos Nakelle. Kumi saapuikin melko pian. Hommaa lähdettiin suunnittelemaan takarenkaan ympärille. Mopottomalla on kurja olla, ainakin allekirjoittaneella näin käy joka kevät. Elettiin muistaakseni kevät talvea 2006, kun se saatanallinen polte saavutti ylitse pääsemättömän tason. vanteen kiinnitystapaan eli yksipuoliseen swingiin. 80 B-MAGAZINE. Vaan eipä mahtunut duunin rengaskoneeseen 10.5 tuumaa leveä vanne, joten pallo taas broidille. Ajatus tulevasta oli kuitenkin koko ajan muhimassa. Hiljaa hyvä tulee, sanotaan. Vuonna 2007 markkinoiden levein, moottoripyörään tarkoitettu, takarengas taisi olla Avonin 300 millimetriä leveä läski. Kiinnostus rakentamishommaan tuli ja meni, tuli taas ja katosi yhtä nopeasti, kuten oli tullutkin. Kun kumi oli pukilla mopon perässä, alettiin ihmetellä, että mistähän siihen sopivia vanteita saa. Lehtiä ja nettiä selaillessa tuli vastaan kuvia saksalaisista ?ghtereista, joihin useisiin oli laitettu leveämpää vannetta ja muuta herkkua. Ihan vaan kahvitauolla mietittiin, että mitä jos tekis näin? Ja näin tehtiin, ennen kuin olin kissaa ehtinyt sanoa, oli Kaijola jo jostain Volvosta riistänyt eturenkaan laakerin ja pätkän vetaria. Kun harrastuksesta on tullut leipäpuu, ei moottoripyörien roplaus ole aina ensimmäisenä mielessä vapaa-ajalla. Pyörä jäi odottelemaan vuoroaan. Oli pakko saada oma pyörä alle. Kyseessähän on yksi rakentelijoiden eniten suosimasta, Hondan mallista eli CBR900RR:stä. Nopean netin skannauksen jälkeen avk:lta löytyikin potentiaalinen ehdokas. Faijalta vanha transit lainaan ja mahdollista uutta herkkua katsomaan. Laite oli juuri sitä, mitä kuvien perusteella osattiinkin odottaa. No, kaikki tutut koluttiin läpi. Taas oli kavereista hyötyä. Mitään vastaavaa perän levitys projektia en ollut aikaisemmin tehnyt ja homma tuntui välillä jopa mielekkäältä. Vermon raviradan parkkikselta löytyi, keskiviikkoravien aikaan, toinen Volvoon tarkoitettu vanne. Kolmesta auton vanteesta saa yhden moottoripyörään sopivan. Levityksen ja kaikki projektin alumiinin hitsaukset on hoitanut sama kaveri. Kiitos Ständelle. No oli kumi ja vanne. Sellainen tilaukseen. Oioin tankkin, vähän sinne päin, vaihdoin tiheämmän välityksen, krossitanko kiinni ja muut tarvittavat muutokset. Alkuperäisellä takakate runko yhdistelmällä ei kauaa kehtaisi ajella. Usein nämä laitteen olivat rakennettu juuri kyseisen mallisesta pyörästä. Pyörä ei saisi olla liian hyvä, että sillä uskaltaa vetääkin. Ensimmäinen kesä mentiin tällä konseptilla. Tuli syksy ja oltiin taas ihan perseauki. Ajoneuvo oli melko hyvä kuntoinen ja kaikki faitteriin tarvittava tekniikka olemassa. Pyörä oli ensimmäinen Tampereelta ostettu. Pyörä piti saada nopeasti ajoon, joten ensin laitettiin prätkä käyntiin, kun tekniikka oli todettu toimivaksi. Ja heti! Iso broidi lainasi luottokorttia ja tilasi kumin
Teksti: Heikki Kuvat: Tepardi -HÄRSKII! Ski-afterski
82 B-MAGAZINE
Ja jäi taas seisomaan rullaavana? Taas maisteltiin hyvän aikaa, ja uusia ajatuksia lopputuloksesta alkoi muodostua. Heikki ? Voisi toimia myös meidän perheessä. ? Swingin taivutusta kysyttiin ensin muutamalta autoihin turvakaaria valmistavalta pajalta. Työvaiheen aikana jokaisessa meissä asuva pikku masokisti, nosti päätään. Toimenpiteen tarkoitus on tiivistää mahdolliset huokoset ja tasoittaa mahdollisia hitsarin aiheuttamia mahdollisia epätasaisuuksia. Kaikki irtopalat piti tietenkin myös sovittaa yhteen, varmistaa niiden suoruus ja hitsata swingi kasaan. Hitsasin paikan vain yhdelle penkille, ainahan ajettaessa se oma mielihyvä on päällimmäisenä. Pakettiin sovitettiin siro nestekytkin kotarin 690 motosta. B-MAGAZINE 83. Fuck! Ei se nyt tähän voi tyssätä. Soitto entiselle työkaverille tuotti tulosta. Määttänen. Rälläkkä lauloi iloista lauluaan ja hillittömän hitsaa-leikkaa-hitsaa -session jälkeen muodot olivat oman maun mukaiset. Työn tein sylissäni ja hitsi roiskeiden jäljet näkyvät vieläkin sisäreisissä. Väänsin oman ?rautalanka. Tallikaveri tinasi tankin koritinalla, jenkki auto tyyliin. Pyörä oli takaisin renkaillaan muistaakseni loppu vuodesta 2007. Alkuperäinen tankki oli melko huono ja siihen oli hyvä harjoitella peltitöiden tekoa. Leikkasin pintapellin kokonaan irti ja aloin miettimään tankin uusia muotoja. Taas kaiveltiin harmaita aivosoluja, niitä molempia, ilman mitään tulosta. Samaan putki hässäkkään tein paikat takavaloina loistaville Kellermanin yhdistelmä valo + vilkku tuotteille. Nämä hommattiin H-D of Helsingin varsin kattavasta valikoimasta, samalla hyllystä löytyi vaivattomat mikrokatkaisimet ohjaamaan valojen, vilkkujen ja äänimerkin toimintaa. Penkin alle väänsin nopeasti simppelin ja siron katteen lasikuidusta. Suosittelen vahvasti. Takarunko löytyi K-raudan loputtomasta valikoimasta ja on reilua mustaputkea. Ohjaustanko on useista aikaisemmista pyöristä tuttu Renthalin Fatbar, joka istuu omaan käteeni erinomaisesti. Risereille piti toki tehdä paikat, ylä T-kappaleeseen. Perse nipussa. Vastaavanlaisia, erittäin lyhyitä takarunkoratkaisuja tulee vastaan useimmiten Ranskalaisen rakentamissa laitteissa, mutta kulkevathan ne patongit repussakin. Kaiken sovittamisen ja ihmettelyn keskellä keulaksi oli valikoitunut 954:sen USD malli, joka meni paikalleen lähes heittämällä. Sähköt vedettiin siististi tangon sisään. Vastaus oli molemmilla kerroilla kielteinen. Tämä jumppa tuntui tässä vaiheessa kuitenkin pieneltä vaivalta. mallin Timolle ja hän hoiti suhteillaan mallia vastaavat mutkat. Materiaalina toimii kolmen millin seinämä vahvuudella oleva ja halkaisijaltaan 30 millinen rosteri putki. Samaan aikaan, alkuperäistä swingin pääakselia vastaava putki, sorvattiin alkuperäisille laareille sopivilla pesillä, toteutuksesta vastasi taas Stände. Itselleni jäi tehtäväksi valmistaa laippa, takapyörän laakerin ja takarenkaan kiinnitystä varten, sekä tarvittavat ketjun säätöpalat. jätin letkut siihen lattialle. T. Ps. Kunnes välähti. Monille tämän lehden lukijoille on varmasti tuttu mies nimeltä Timo ?kone
No ihan varmasti ei. Kolmet vanteet olen kiillottanut; ensimmäiset, ainoat ja viimeiset. Takaratas ja jarrulevy sovitettiin aikaisemmin mainittuun Volvon vetoakselille, joka katkaistiin nivelen kohdalta. Ketjut paikalleen ja ei kun menoks. Totta kai kaikki pakollinen sähkötyö, kuten ajovalojen releohjaukset ja muu yleinen näpräys vie ihan vitusti aikaa, mutta ei niistä enempää. Ei joudu. Pyörä huollettiin perusteellisesti ja purettiin maalattavaksi. Ei muuta kuin kiitos kaikille projektiin, välillisesti ja välittömästi, osallistuneille. Erityisesti Kaisalle. Ajotuntuma muistuttaa ensimmäisen sukupolven R1:stä, ollen kuitenkin hieman rauhallisempi. B-illassakin tuli kuluvalla kaudella pyörähdettyä, pitkästä aikaa. Toivottavasti saan norkoilla tallilla jatkossakin. Talvi on rakentamisen aikaa, kesällä annetaan keppiä! 84 B-MAGAZINE Läskiperse-keulat ovat erittäin riettaan asiallisia!. En alun perinkään halunnut ylipitkää pyörää, vaan vähän erilaisen laitteen, jolla voi tehdä perus faitterin pieksentä kuviot. Väliakselin ulommaiselle tukilaakerille on sorvattu paikka vanhasta krossipyörän takajarrusatulan jalasta. Jalattomalle satulalle löytyi paikka takavanteelta ja se rajoittaa tarvittaessa takarenkaan pyörimistä puristamalla jarrulevyä joka on peräisin KTM:stä. Alustaa tehtäessä muutokset on otettu huomioon. Maalien valinnassa auttoi Cora väri Finlandin Ilari Antila. Ainoana muutoksena oli maalauksen päivitys ja muutama pikku juttu, kuten varoitusvalojen kytkentä. Maalasin retusointi tekniikalla pyörän keskilinjaan raidan, muutamalla kuvalla höystettynä. Voiman kampiakselin päästä piti siirtyä jotenkin takarenkaalle, jos laitetta meinasi rankaista tien päällä. Valitsin homman toteutustavaksi väliakselin ja kaksi ketjua, jenkki ?rmojen tyyliin. Väliakseli oli melko ahdas sovitettava pakettiin, pyörän askelivälin kun halusin säilyttää vakiona. Tai minkä nyt työkiireiltä ehti ajelemaan. Ennen kauden 2011 alkua ei juuri normaalien huoltotoimien lisäksi keksitty enää tekemistä. Kaikki samalla kertaa. Vanha ratapyöristä tuttu kikka eli perän korotuksen vaikutus ajokäyttäytymiseen mutkissa on erittäin positiivinen. Venttiilien välystä tästä moottorista ei ole tarvinnut säätää vielä koskaan, vaikka kilsoja on kertynyt yli 50 000, se käy edelleen kuin neidit sukkasillaan. Kun kaikki osat olivat sovitettu ja istuivat mielestäni riittävän hyvin, alkoi maalaus-show. Erittäin asiallista toimintaa edelleen. Tällä konseptilla vedettiin kesä 2010. Reilusti lakkaa ja mattaastetta edellisvuotta reilusti jyrkemmäksi. Huoltoasemalla, kuljettajan komean ulkonäön kehumisen jälkeen, keskustelu ajautuu jostain syystä pyörän ajo-ominaisuuksiin. Pitää yrittää käydä siellä jatkossakin. Itselle jäi maalattavaksi tankki, takakate ja muutama pikku osa. Lähinnä epäilyksiin siitä, että mutkatiellä joutuisi odottelemaan. PPG:n mustaa pintoihin ja mattalakka päälle. Tämän, keulan vaihdon ja rengas muutosten seurauksena ohjausakseli on säädetty noin kaksi astetta pystympään kuin alkuperäisessä tehdas uudessa pyörässä oli. Joten kaikki palikat pulveri värjäykseen. Pitäisikö killottaa runko, swingi ja vanteet
B-MAGAZINE 85
86 B-MAGAZINE
Säätöjä ei ruuvailtu nyt edes kokeilumielessä, ne kun tosiaan sattuivat olemaan valmiiksi kohdallaan. Kawasakissa on uuden malliset BPF(Big Piston Front Fork) keulaputket, ehkä näillä on saatu herkistettyä ja pehmeyttä keulan pohjaamatta. Samalla huomasin kateplexin olevan kummallisen lepsun tuntuinen, tosin ajossa se ei kuitenkaan lepattanut vaikka sitä pelkäsin. Pyörä tuntuu ketterältä, kevyeltä ja helpolta taivutella jyrkempiinkin kulmiin ja risteyksiin. Alusta oli ainakin koeajopyörässä melko pehmeä jo alkuasetuksissa, kuitenkin juuri sopiva tällaiselle 60kg kuljettajalle. Kaikki hallintalaitteet ovat normaalia perus Kawan laatua. Katukurvailussa Kawan pysty ajoasento saa plussa pisteet himaan. Kuvat: Tepardi Teksti: Simo Seppälä ZX10 R näyttää juuri sellaiselta mitä sen pitääkin olla, räyhä ja aggressiivinen. Takapään jousitusta on niin ikään paranneltu, uusi runko sekä takahaarukka mahdollistavat paremman jouston ja iskarilinjan. Tarrat jopa näyttävät siltä, että jotain merkkejä puuttuisi, mutta tyyli on kokonaisuudessaan tyylikkään pelkistetty, kuitenkin Kawasakin kulmikkaita linjoja muotoileva. Pyörän päälle istuttaessa ensimmäisenä huomaa ohjaustangon olevan suhteellinen ylhäällä, pyörä ei ole mitenkään kyykyistä kyykyin, päinvastoin melko pystyssä ajettava siis kyykyksi. Tarrakuvioilla ei ole kymppi Kawan kanssa liikaa temppuiltu. Moottorin ääni on asiallisen raaka, voisi helpoiten kuvailla sitä erittäin kilpurihenkiseksi. Kymppi Kawan muodot jakavat mielipiteet kahtia, toiset tykkää toiset inhoaa B-MAGAZINE 87. Tässä testipyörässä oli myös ABS, jonka toimivuutta ei erityisemmin testailtu, ehkä takajarrussa sen huomasi helpoiten. Alustan säädöistä löytyy kaikki tarvittavat säädöt, niin kuin tällaisesta ?race?pyörästä pitääkin löytyä. Mittaristo on Kawasaki tyylisesti melko hieno, kun virrat täräyttää päälle. Jarrut tuntuivat tehokkailta ja yhden sormen jarruvoima riittää helposti etujarrun käyttöön
Vaihto onnistuu myös ajossa, jos osaa homman. Tehokarttoja tosin käytännössä on vain 2, niin pieni ero oli Full power ja keskiteholla. Kaiken kaikkiaan melko toimivan tuntuinen traction control, näin pikatestissä todettuna. Äänenvaimentaja on erinlainen ... ei kyllä se on saatanan ruma! Radial jarrusatulat ja puolikelluvat jarrulevyt, pitävät huolta kuskista tiukoissa tilanteissa Tästä vetokuvasta oikein huokuu, kylmä ja liukas asfaltti 88 B-MAGAZINE. Luistonestossa on useampi eri asento, luistonesto rajoittaa myös tehoa, eli rajumpi kuski voi ajella full powerilla, itse suosittelen luistonestoa pitää päällä.., ei ainakaan peli pääse yllättämään. Clip-onit on asennettu yllättävän korkealle, ottaen huomioon että kyseessä on täysverinen kyykkypyörä Pitihän Kawaa kokeilla motarillakin. Mutka baanalle mentäessä ZX 10 R vaikuttaa mukavalta. Pelissä on kyllä hienosti tehoa, sen huomaa heti. Kiihtyvyys on rivakkaa ja 299 tulee diginäyttöön ennen kuin huiput on edes saavutettu. Molempien karttoja voi valita vasemmassa kahvassa olevasta nappulasta. Joka tapauksessa kiihtyvyyttä löytyy myös luistonesto päällä ajettaessa. Luistonestolla ajettaessa saa kaasun avata pienelläkin vaihteella (kolmosella) täysin auki, eikä ole pelkoa että peli keulisi selälleen. Tästä luvusta peli vieläkin kiipeää huippuihin asti melko ripeän tuntuisesti, nyt olisi tarvittu Vboxia yms., jotta todelliset huiput olisi saatu mitattua. Tehoa on riittämiin ja Kawan uudet tekniset hienoudet tulevat esiin, kuten luistonesto ja kolme erilaista tehokäyrää
B-MAGAZINE 89
Full ja medium ei todellakaan eronnut toisistaan. Pyörä vaikutti mukavalta ja tehokkaalta vielä radallakin ajettaessa. Sami Vittaniemen dynossa, Kawasakista lähti 187 heppaa ja 107 Nm vääntöä. Kahvan saa siis kääntää reippaasti auki, eikä perä lähde alta tai saatikka keventäisi keulaa vahingossa kylmällä radalla. Tosin ei niitä tehojakaan sitten liiemmin ole, mutta hyvä esimerkiksi nykyajan tekniikan hienouksista märällä ajettaessa. Bomber Magazinen tehopenkki testi on pettämätön. Luistonesto joutui nyt tosi toimiin, sillä radalla oli tosiaan erittäin viileä ilma ja pitoja ei vain saanut renkaisiin. Radalle tällainen pyörä on tehty, joten pikainen kurvailu ja kierros syksyisellä moottoriradalla olivat omiaan selvittämään kymppi Kawan kehitys. Rajuja lukuja vakiopyörälle. ZX 10 R hinta on tarkalleen sanottuna 21686,51 euroa, sillä rahalla pitää saada huipputuote. Uudesta Kawasakista ei tullut huonoa kuvaa. 90 B-MAGAZINE. Nyt saimme kuitenkin testailtua luistoneston hienoutta tositilanteissa. Pienellä teholla ja täydellä luistonestolla sai kaasua kääntää täysin huoletta, eikä peli todellakaan repäise liian rajusti yllättääkseen kuskin. Rata oli liukas ja kylmä, joten aivan äärisuorituksia ei päästy tällä kertaa vetelemään. Tehokäyristä on nähtävillä eri teho karttojen ero. Mopo asennon antaessa 123 heppaa
Kings Of Rock talon oma bilebändi 0/5? 24.11. Constantine, Simulacrum 5? 25.11. Rock 'n roll sensation 0/5? 5.12. ajattara 10? 19.11. lizzy borden 15/20? 9 12 helvation festival II 20/23?, 2 päivän lippu 40? 10 12 helvation festival II 25/28?, 2 päivän lippu 40? 14 12 Seagrave The Government Strike 5? 16 12 negative 12? 17 12 Rock 'n roll sensation 0/5? 31 12 Rockabilly Jamboree On Tour 20? Ennakot: freda 42 avoinna: to 20-01, pe-la 20-04. mokoma (acoustic) 13/15? 3.12. Oliver/Dawson Saxon (UK), Rattle 10? 18.11. K 16.11
Ville pääsi suoraan armeijan har. maista, Miss Bombereiden syleilyyn etta? naih Mahtaa tuvassa riittää puhe 92 B-MAGAZINE Bomber Magazine-visan voittajat lavalla Tuttuja ja tuntemattomia naamoja oli jälleen paikalla jo alkuillasta
Kilpailuun varatut ketjuvartinen lapio, kondomit, kuten myös liukuvoide jäi käyttämättä. Pääkaupunki seudulta olevat pompperithan tuon kisan vei kotiin ja joku yleisöstä kovaan ääneen ihmettelikin, jotta olikohan taas toimitus vetänyt pisteitä laskiessa kotiin päin. Tietenkin me vedettiin, haha! Tarkoitus oli pitää myös em. Kortsuja laitettiin sitten menemään postissa muutamat kappaleet Vuoden Vetomiehelle, josko sillä vielä olisi tarvetta vedellä? Lavalla oli koko illan ohjelmaa, tiukkaa rumpusettiä, itseään naurattava juontaja, sekä tietysti naiskauneutta B-MAGAZINE 93. DOM rocks! Miss Bomberit vetivät täyden show rautahäkissä, bändin tykittäessä heidän alapuolella. Toimi kyllä! Alkuillasta hieman ihmeteltiin vähäistä kävijämäärää, mutta kyllähän se ryyppääminen sitten taas houkutteli hivenen myöhemmin paikalle, reilut 300 ajokauden päättänyttä motoristia. Kuola valui ja vihellys kuului, kun Bomber Magazine julkisti vuoden 2012 Miss Bomberin Tanja Myllysen! Tanjahan voitti Bomber-foorumille järjestetyn äänetyksen reippaalla ääni enemmistöllä, saaden kaikkiaan 51 % jaetuista äänistä. tiimien välinen renkaan vaihto- kisa, mutta sitähän ei sitten saatu järjestettyä, johtuen järjestäjien alkomahooli-tilasta. Foorumin topikkia luettiin reilut 8000 kertaa, joka olkoon jälleen osoitus foorumimme kävijämääristä, kuin myös mielenkiinnosta kauniisiin naisiin. Muutenkin missit hoitivat hommat kotiin vallan kiitettävästi, kierrellen Domissa juttelemassa pommittajien kanssa, mitä seksikkäimmissä vetimissä! Illan mittaan neidot esittelivät myös alusvaatteitaan lavalla, sekä tanssiliikkeitään Domin katossa sijaitsevassa teräspallossa. Tapahtumassa pidettiin myös ratkiriemukas tietovisa Bomber Magazinen kymmenenvuotisen historian ajalta, johon otti osaa kaikkiaan kymmen kappaletta talli, tiimi, kuin myös kaveri porukoita
Tämän aina muodissa olevan mustan, ahdetun Bleidin omistaja siis kuittasi itselleen myös muiden voittajien tavoin upean pokaalin. Mukava yllätys oli myös kuulla, että paikalla oli harrastettu jonkin sortin mustasukkaisuus kohtauksia, mikä onneksemme tarkoittaa sitä, että Bomber-Bailuissa on ollut naisia! Illan juonnosta vastasi viime vuoden tapaan Hena, eli Henkka, joka hoiti hommat, kuin junan vessa. Henalla on todellakin sana hallussa ja miehen jutuille joutui repeilemään kovaan ääneen pitkin iltaa. Bomber Magazine myös palkitsi Domissa seuraavat sankarit juurikin tuon vetämisen saralla, kuten myös rakentamisen. Vuoden Vetomieheksi valittiin M.A.D Kuusaan FRST, joka vakuutti kaikki äänestäjät ajotaidoillaan, sekä upealla Blade-Fighterillaan. Tietysti muutamaa snapsi-maraatonia ?ksumpana, juttu luisti entistä livakammin. rakensi nimimerkillä Ps* foorumille kirjoittava herrasmies. No onneksi posti kulkee ja kusti polkee! Magazinen ja Arain kypärä-kisan voittaja Salomon kävi sentään kuittaamassa kypärän lavalle itselleen, jonka jälkeen herra sammui välittömästi bäkkärille, haha! Oli kuulemma kauhea kuume päällä, eikä kondis kestänyt, yeah right! Ilta sujui siis vallan mainiosti turisten uusien, kuin vanhojenkin tuttujen kanssa. Tarpeeksi upeat ei palkinnot nähtävästi ollut, kun ei kukaan voittajista saapunut paikalle puheita pitämään. M.A. Myös Suomen siisteimmän Fighterin rakentaja kuuluu em. Vuoden hienoimman ?muoviluodin. Kiitos Henkka hyvästä duunista! Ensi vuonna ollaan taas jokainen nopeampia, kauniimpia, sekä ryypätään kovempaa! Kiitokset kuuluvat misseille, Domille, livebändi Rock n´ Roll Sensationille ja vierailevalle solistille Ville Tuomelle. Kuten myös kaikille niille, jotka vaivautui paikalle tuhoamaan aivosoluja Bomberismin kunniaksi! 94 B-MAGAZINE Jostain syystä alusvaatekierros veti eniten yleisöä lavan ääreen? Bomber Magazine facebook kisan voittaja tuli kuumeisina pokkaa maan hienon Arain-kypärä palkinno n Ville Tuomi, nostatti illan tai yön päätteksi voluumit ja tunnelman kattoon. Kova jätkä, joka osaa laulaa ja esiintyä!. D Kuusaan porukkoihin, eli vanha kunnon Mad Mike vei tämän vuoden pystin kotiin, todella härskillä mattamustalla isolohko-Busa-Fighterillaan, josta lisä-tietoa tässä numerossa
LUE IEN A R Ö N PY E TTUJ E N EN RAK Moottoripyöränäyttely Helsingin Messukeskus 2.?5.2.2012 www.mpmessut.? Avoinna to klo 14?20, pe klo 10?20, la klo 9?18, su klo 10?17. Liput: 15/10 ¤. Perhelippu 35 ¤. Lisätiedot: www.mpmessut.?