Canis 05/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ME JÄ eli ver ijäl ki KOIRAHARRASTAJAN TIETOLEHTI. 1 Nro 5 / 2017 8,50 EUR Asiaa AGILITYN TERVEYSRISKEISTÄ Vinkkejä rullailmaisuun Osaatko kouluttaa ihmisiä
3 Hyvin kehittynyt leikki on yksi monista, erilaisista vahvisteista. Tätä, ja palkitsemiseen perustuvaa koulutusta pohditaan sivulta 28 alkavassa jutussa. 44 HAKU: Rullailmaisu 50 Seuraavassa numerossa Hakuaiheisessa artikkelissa käsitellään rullailmaisun ongelmia ja sitä, miten ne voidaan korjata. Lue lisää alkaen sivulta 44.. Metsästyskoirien jäljestyskoe on harrastus, jossa koira pääsee toteuttamaan luontaista käyttäytymistään. Sivulta 12 alkavassa artikkelissa pohditaan agilityn haastavammiksi muuttuneiden ratojen vaikutusta koirien terveyteen ja fyysisiin vaatimuksiin. Lue lisää lajista sivulta 6 alkavassa jutussa. S IS Ä L T Ö CANIS 5 / 2017 4 Tilausohjeet 5 Pääkirjoitus 6 HARRASTUSLAJIT: Harrastuksena mejä 12 AGILITY: Agility ja siihen liittyvät terveysriskit 18 IHMISTEN OHJAAMINEN: Kouluttajana ihmiselle 28 KOULUTUS JA OPPIMINEN: Leikki palkkiona 36 KOULUTUS JA OPPIMINEN: Naksutinkoulutusta vai taskukoulutusta
(09) 8566 8379 canis@nesenta.fi TILAUSHINTA 8 eur / numero. (09) 8566 8379 ma-pe 8-16, canis@nesenta.fi Tilaa Canis-lehti osoitteessa www.canis.fi Tilatun lehden hinta on 8 eur/ numero (vuosikerta 48 eur). 5 / 2017 Yhdestoista vuosikerta ISSN 1796-7201 KUSTANTAJA R+ palvelut Oy Hallainvuorentie 19 H 27, 00920 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Liisa Tikka liisa@masseter.fi AVUSTAJAT Riikka Ruokonen Pia Arhio-Lehto Katjamaria Koskinen ULKOASU Pia Näppinen Mainostoimisto Muu KANSIKUVA Laura Uotila ASIAKASPALVELU Nesenta Oy Hirsalantie 11 02420 Jorvas Puh. Vuoden aikan ilmestyy 6 numeroa. Tekstit eivät edusta lehden virallista kantaa, ellei toisin mainita. (09) 325 0500, fax. COPYRIGHT Canis-lehdessä julkaistun aineiston osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. ASIAKASPALVELU: Nesenta Oy Hirsalantie 11, 02420 Jorvas Puh. ILMOITUSMYYNTI OS-Media Oy Puh. (09) 870 1968 GSM 0400 607 452, olli.soininen@os-media.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. KO U LU TU S JA O PP IM IN EN 1 Järki päässä PENTUKUUMEESSAKIN KOIRAHARRASTAJAN TIETOLEHTI Nro 3 / 2017 8,50 EUR Purutyöskentely operantista näkökulmasta Koirafrisbee on kesän vauhtilaji! Va ara vaa nii var ust eiss a 4 1 Turkinhoitoa ja trimmausta PALKKIOIDEN AVULLA VALOKUVAKISAN FINAALI! KOIRAHARRASTAJAN TIETOLEHTI Nro 2 / 2017 8,50 EUR Koirien perinnölliset luustosairaudet Lintukoiran pysähtymisvihje TOKO-koiran hyppytekniikka No se Wo rkjat kot aso Nro. Irtonumero 8,50 eur. HUOM! Tilaajat pääsevät lukemaan vanhat lehdet digiversioina lehtiarkistosta: arkisto.canis.fi Tarvitset arkistoon päästäksesi tilaajanumerosi, jonka löydät lehtitaskustasi.. Kirjoittajat vastaavat itse artikkeliensa sisällöstä
Nyt elän toista unelmaani. Tervetuloa taloon, Raita! Liisa KU VA : ES SI VU O HU -R Ö NN BE RG. Olen pingottaja ja suorittaja useilla elämänaloilla, myös koiran omistamisessa. Kennelliiton jäseneksi olen liittynyt vuonna 1992 – ensimmäisen koirani sain kuitenkin vasta noin 10 vuotta myöhemmin! Muistan ala-asteikäisenä lukeneeni ahkerasti mm. Ruotsalainen, eritoten 90-luvulla vaikuttanut koirapsykologi Anders Hallgren, puhui aikanaan paljon koirien alistimulaatiosta ja kehoitti ihmisiä laskemaan koiransa aktiiviseen toimintaan käytetyt tunnit. Palveluskoirat-lehteä, ja suunnitelleeni millaisen valioilmoituksen tekisin omasta koirastani sitten joskus. Kilpailen itseäni vastaan, omia tavoitteitani vastaan. Arki ja järki kuitenkin muistuttavat: miten ulkoilutat kolmea. En ole tunneihminen, vaan teen päätökset järjellä. Kuinka ehdit treenata kolme koiraa. Kaksi riistaviettistä koiraa, joista toinen on vieläpä remmirähjä ja pahimmillaan kotinurkillaan. Jotta saisin kokea millaista on omistaa koira, joka on aina asunut kotonaan. Nasta synnytti seitsemän tervettä ja potraa amstaffinalkua, joiden kasvamista saan päivittäin ihastella ja ihmetellä. Pennut tehtiin, jotta voisin pitää itselläni yhden. En halua olla parempi kuin muut, vaan haluan pystyä ylittämään itselleni asettamani riman. Ja tähän yhtälöön ajattelin sitten ottaa kolmannen?! Unelma omasta pennusta on nyt niin lähellä, että siihen voi koskea. Koen, että koirat tarvitsevat treenejä, aivopähkinöitä, harrastuksia, elämyksiä ja toimintaa jos jonkinlaista. Älä unelmoi elämääsi, elä unelmaasi! Koska en tiedä tuleeko toista mahdollisuutta enää koskaan, tartun tähän. Koiran omistamistani on leimannut jo noin 15 vuoden ajan varhainen tartuntani hallgrenismista. Ajatus ja toivo asiasta kuitenkin vielä elää. O lin lapsena todellinen koirahullu. Kuitenkin samalla olen vaikean päätöksen edessä. Lasken tietoisesti ja tiedostamatta joka päivä kuinka paljon koirani ovat tunneissa treenanneet ja ulkoilleet. Luin myös Kennelrehun mainoksia ja suunnittelin koirani ruokalistaa. Minulla on kaksi aktiivi-ikäistä isohkoa koiraa kaupungissa. Hän myös lanseerasi koiramaailmaan aktivoinnin käsitteen. Pentua voi silitellä pentulaatikossa pitkin vedoin ja katsoa kun se venyttelee ja maiskuttelee silmät ummessa. Nautin treenaamisesta koirieni kanssa ja väitän, että tunne on molemminpuoleinen. Lasken yksinolotunteja, ulkoiltuja kilometrejä, päiviä edellisestä vapaana juoksemisesta. Kolme koiraa ja monta unelmaa kuopanneena en ole vieläkään päässyt tekemään valioilmoitusta, en Palveluskoirat-lehteen enkä mihinkään muuhunkaan. Joka kasvaisi emänsä kanssa. 5 P Ä Ä K IR JO IT U S PÄÄTOIMITTAJA Liisa Tikka, liisa@masseter.fi Vieläkö mahtuu. Olen aina halunnut omalle koiralleni pennut, ja nyt se on käsillä. Miten kaikille riittää yksilöllistä huomiota, omia harrastuksia ja aktiivista elämää. Vaikka vuodet ovat vierineet ja olen opiskellut koira-alalla yhtä sun toista, tämä pysyy
6 H AR RA SY U SL AJ IT ” Sorkkaan ja vereen tutustuminen voi olla jännittävää, joten se on hyvä tehdä koiran ehdoilla pakottamatta.
Metsälenkit polkujen syrjässä umpimetsän puolella ovat usein ihmiselle mukavuusalueelta poistumista, HARRASTUKSENA MEJÄ TEKSTI: PAULIINA RISTOLA KUVAT: RONJA NIEMINEN MEJÄ eli metsästyskoirien jäljestyskoe on mukava harrastus, jossa koira pääsee toteuttamaan luontaista käyttäytymistään. Toivottavaa olisi, että kokeessa koiralle ei tulisi eteen liiaksi mitään uutta ja outoa, vaan se jo ainakin suunnilleen tietäisi, mitä siltä odotetaan. Laji on haastava, mutta antoisa niin koiralle kuin ohjaajallekin. On palkitsevaa nähdä oman koiran kehittyminen taitavammaksi ja samalla oppii myös lukemaan omaa koiraansa paremmin. Lajia voi harrastaa tavoitteellisesti ta vain aktivointina; molemmat tavat ovat koiralle varmasti mieluisia. Oman askelparin mittaaminen kannattaa tehdä ennen koetta. Kokeessa testataan koiran kykyä seurata vahingoittuneen riistaeläimen verijälkeä. VÄLINEET JA TARVIKKEET Verisienen voi askarrella vaikka vanhasta superlonipatjasta tai pesusienestä. Askelparin mittaaminen tapahtuu niin, että lasket askelparien määrän sataa metriä kohden. KOIRAN JA OHJAAJAN TAIDOT Ensimmäinen opeteltava asia on nenän käyttö ja siihen rohkaiseminen. Koiranohjaajan on hyvä opetella kompassin ja kartan käyttämistä, suunnistusta. Suunnistuksen perustaidot riittävät alkuun, ja taidot toki kehittyvät ajan myötä. Namipiilot tai ruokanappuloiden etsiminen pihanurmelta tai lumihangesta on hyvää nenäjumppaa. Suuntien ottamisen harjoittelu ja karttamerkkeihin tutustuminen helpottavat jäljen tekemistä. mutta näitä samoiluja kannattaa tehdä, jotta koira oppii kulkemaan myös muualla kuin polkuja tai metsäteitä myöten. Tämä mitta auttaa jäljen pituuden laskemiseen maastossa. Uuden lajin koukeroita on hyvä hiukan treenata ennen kokeeseen ilmoittautumista. Sorkalla leikkiminen, namien piilotus sorkan alle, veren maistatus ja haistatus auttavat osaltaan koiraa onnistumaan tulevassa tehtävässä jäljellä. Toki metsässä voi tulla vastaan sellaisia asioita, joihin ei ole osannut varautua, mutta treenaamalla niitäkin voi koettaa ennakoida. Sorkkaan ja vereen tutustuminen voi olla jännittävää, joten se on hyvä tehdä koiran ehdoilla pakottamatta. Sienen koko. Lasket ensimmäisellä askeleella ”yk” ja seuraavalla ”si”. Harjoittelussakin tulee muistaa, että verijälkien tekemiseen tarvitaan maanomistajan lupa. 7 V erijälkeä voi treenata monella tavalla! Jokaisella harrastajalla on omat tapansa aloittaa lajin treenaus ja omat tapansa myös vaikeuttaa treeniä ja tuoda siihen erilaisia haasteita. Metsässä kulkeminen, puunrunkojen yli hyppiminen, erilaiset maastot, ryteiköt, pellot, suot, hakkuut ja kalliot on hyvä tehdä koiralle tutuksi ennen kokeeseen menoa. Joissakin paikoissa gps ja puhelimen karttatoiminto eivät toimi, ja vanhat konstit on silloin hyvä olla hallussa
Tavoitteena on, että koira hoksaa, mitä siltä odotetaan. Nämä pyykkipojat voi koetta silmällä pitäen maalata niin, että toinen puoli on maastoon häviävä vihreä tai vaikka musta ja toinen puoli kirkkaan värinen esimerkiksi oranssi. Välillä kannattaa ottaa jäljelle myös ylimääräisiä ihmisiä mukaan kulkemaan koirakon perässä. Polkujen ylitykset, hakkuuaukeat ja ojien ylitykset on hyvä huomioida opeteltavien asioiden joukkoon. Jälkiliinan pituus kokeessa on kuusi metriä. Kaarrokset ja siksakit tuovat lisää haastetta. Ensin voi tehdä muutaman kymmenen metrin mittaisia suoria jälkiä, joiden päässä on kaato, eli sorkka tai muu palkinto. Sienen naruksi kelpaa mikä hyvänsä parimetrinen naru, johon saa pitävän solmun. Toisen koirakon kanssa yhdessä treenaaminen tuo tekemiseen lisää haastetta, kun jäljellä ei olekaan sen tutun ihmisen hajua – aivan kuten kokeessa, jossa jäljeltä puuttuu oman ihmisen haju. Jollei sorkkaa saa hankittua ihan heti, voi kaatona käyttää esimerkiksi jotain koiran mielestä huippuhyvää syötävää tai lempilelua. on noin 10 x 10 x 5 cm. Treenatessa kannattaa käyttää samoja varusteita kuin kokeessa, jolloin koira yhdistää tietyt varusteet tiettyyn tekemiseen. Koiralla voi jäljestäessään olla joko valjaat tai panta. Harjoiteltaessa koiraa voi ohjata ja kannustaa, jos se sitä tarvitsee. Sienen naruksi kelpaa mikä hyvänsä parimetrinen naru, johon saa pitävän solmun. Niillä on hyvä merkkailla koejälkiä, kun jo treeneissä tottuu etsimään juuri niitä omia merkkejä metsän seasta. TREENIJÄLJET Treenijälkien haastavuutta voi lisätä pikkuhiljaa. Välillä jäljen voi antaa vanhentua maastossa pidempään ja välillä vain jokusen tunnin. 8 H AR RA ST U SL AJ IT ” Koiranohjaajan on hyvä opetella kompassin ja kartan käyttämistä, suunnistusta. Treenisorkkaa kannattaa kysellä mahdollisilta tutuilta metsästäjiltä tai paikalliselta metsästysseuralta. Myös jotkut koirayhdistykset voivat tietää, mistä sorkkia saa. Veren voi laittaa pieneen ämpäriin tai vaikkapa pestyyn ketsuppipulloon, josta sitä voi ruutata kätevästi. Makuiden paikkoja voi vaihdella ja tehdä niitä välillä kulmiin ja välillä suorille osuuksille. Mikä vain käy alkuunsa, kunhan se on koiran mielestä mieluinen asia. Toiset hoksaavat homman jujun pian ja jäljestävät KU VA T LI IS A PE NN AN EN. Naudan verta löytyy markettien pakastehyllystä, ja jäljen merkkaamiseen maastossa voi käyttää kuitunauhaa tai pyykkipoikia. Verisienen voi askarrella vaikka pesusienestä. Liina kannattaa hankkia sellaisesta materiaalista, joka ei kovin helposti tarraudu metsässä jokaiseen risuun ja näreeseen. Erilaiset köysimateriaalit tai kuormaliinat ja muut kohtalaisen vahvat narut käyvät tähän tarkoitukseen hyvin. Seuraavaksi jäljelle voi lisätä makuun ja tehdä siitä hieman pidemmän. Jälkiä on hyvä tehdä erilaisiin maastoihin ja eri keleillä. Jos koiraa täytyy jarruttaa, on silloin grip-liina tai hansikkaat kätevät. Silloin kokeessa tuomarin ja oppaan kulkeminen koirakon mukana ei tunnu koirasta lainkaan omituiselta. Naudan verta löytyy markettien pakastehyllystä. Eteneminen treenijälkien haastavuudessa riippuu koirasta
Jäljen alussa on alkumakuu, ja jälki päättyy kaatoon, joka on hirvieläimen sorkka. Jäljen ikä on vähintään 18 tuntia. Ylin mahdollinen pistemäärä on 50 pistettä, joka koostuu seuraavasti: jäljestämishalukkuus 6 pistettä, jäljestämisvarmuus 12 pistettä, työskentelyn etenevyys 10 pistettä, lähdön/ kulmien/makuiden ja katkon selvittämiskyky 14 pistettä, käyttäytyminen kaadolla 3 pistettä ja yleisvaikutelma 5 Jäljen merkkaamiseen käytetyt pyykkipojat voi maalata niin, että toinen puoli on maastoon häviävä vihreä tai vaikka musta ja toinen puoli kirkkaan värinen esimerkiksi oranssi. Voittajaluokassa jäljen pituus on 1200–1400 metriä. Suosituksena on, että pidetään vähintään viiden viikon tauko, ennen kuin tehdään jälki uudelleen samaan kohtaan. Verijälki säilyy maastossa pitkään, ja siksi samaa paikkaa ei voi käyttää usein. Ensimmäisen kokeilun perusteella ei vielä kannata heittää hanskoja tiskiin. Laukauksensietotestiä varten voi harjoitella esimerkiksi ampumaratojen lähellä. Kokeissa pätevät myös Kennelliiton antidoping-säännösten vaatimukset. AVO-luokan jälki on 900–1000 metriä pitkä, ja siinä on kaksi 90 asteen kulmaa, joissa on makuu. Valioitumiseen vaaditaan myös virallisessa näyttelyssä vähintään 15 kuukauden iässä saavutettu laatuarvostelu hyvä (H). Jos koira suoriutuu laukauksensietotestistä hyväksytysti, saa se jatkaa koetta. innokkaasti kohti kaatoa ja toisilla lajiin lämpeneminen on hitaampaa. Koiralla voi jäljestäessään olla joko valjaat tai panta. Kyseessä on arvostelulaji, jossa tuomari pisteyttää koiran suorituksen osa-alueittain. Siirtymiseen tarvitaan lisäksi virallisessa näyttelyssä saatu laatuarvostelu tyydyttävä (T). Kun koira saavuttaa avoimesta luokasta kaksi ykköstulosta, se siirtyy voittajaluokkaan eikä enää saa osallistua avoimeen luokkaan. Kokeeseen kuuluu laukauksensietotesti, joka suoritetaan vähintään 6 mm starttipistoolilla tai haulikolla. Juoksuista narttukoiraa ei saa tuoda edes koepaikalle. Koiran saavutettua kolme ykköstulosta vähintään kahdelta eri tuomarilta voittajaluokassa se valioituu ja saa valionarvon FI JVA. 9 ” Polkujen ylitykset, hakkuuaukeat ja ojien ylitykset on hyvä huomioida opeteltavien asioiden joukkoon. KU VA T PA U LI IN A RI ST O LA. Jäljen ikä on vähintään 12 tuntia. Siinä on kolme kulmaa, joista yhdellä on katkos veretyksessä, ja makuut, joita on kaikkiaan viisi, sijoitetaan suorille. Jotkut koirat tarvitsevat hieman aikaa sulatella uutta asiaa ja seuraavalla kerralla jäljestys voi sujua jo paljon paremmin. Hylätyn koiran koesuoritus keskeytetään. Tiineiltä nartuilta koe on kielletty 30 vuorokautta ennen ja 42 vuorokautta jälkeen synnytyksen. Molemmissa luokissa jäljestämisaika on 45 minuuttia. KOKEESTA MEJÄ-kokeessa on kaksi luokkaa, avoin ja voittaja. Kokeeseen saavat osallistua kaikenrotuiset koirat, jotka ovat Kennelliiton rekisteröimiä ja täyttäneet 9 kuukautta ja joilla ei ole juoksuaika. Jälkiliinan pituus kokeessa on kuusi metriä
Veretys tehdään niin, että verta tulee tasaisesti koko jäljelle. Jäljet tehdään lumettomalle maalle riistarikkaaseen maastoon. Opas näyttää tuomarille alkumakuun metsästä, jolle tuomari sitten ohjaa koirakon. 10 H AR RA ST U SL AJ IT pistettä. Seuraavana arvotaan jokaiselle koiralle oma jälki. ” Välillä kannattaa ottaa jäljelle myös ylimääräisiä ihmisiä mukaan kulkemaan koirakon perässä. Näin varmistetaan se, että jäljestä tulee sääntöjen mukainen ja hyvä. Samoin tässä yhteydessä on syytä kertoa, jos on ensimmäistä kertaa kokeessa tai jos jäljellä on jotakin erikoista, kuten kanalinnunpesiä tai vaikka piikkilankaa. Sen jälkeen seuraa ylituomarin puhuttelu, jossa kaikkien osallistujien tulee olla paikalla. Jäljen opas kertoo ennen metsään siirtymistä tuomarille jäljen suunnan ja voittajaluokassa myös jäljen muodon. Pistemäärät ja palkintosijat jakautuvat siten, että ensimmäisen palkinnon saa 40–50 pisteellä, toisen 30– 39 pisteellä ja kolmannen 20–29 pisteellä. KOKEEN KULKU Koemuoto on käytännössä kaksipäiväinen tapahtuma. Ensimmäisenä koepäivänä on jälkitalkoot, eli kokeen osallistujat jaetaan jälkipareihin ja he tekevät yhdessä kaksi jälkeä. Molempien luokkien jäljillä verta käytetään 1/3 litraa. Verta lisätään verisieneen makuilla, joiden kohdalla pintamaa rikotaan noin 30 x 30 cm alueelta. Toisena koepäivänä aamu aloitetaan tarkastamalla koirien paperit, tunnistusmerkinnät ja rokotustodistukset. Tästä eteenpäin opas seuraa joukon viimeisenä ja pysyy merkkaamallaan jäljellä, vaikka koirakko ja tuomari poikkeaisivatkin jäljen sivuun. Jäljet merkitään siten, että seuraavana päivänä jäljen oppaana toimiva jälkipari tietää varmasti, missä jälki sijaitsee. Treenisorkkaa kannattaa kysellä mahdollisilta tutuilta metsästäjiltä tai paikalliselta metsästysseuralta.. Jälki kuljetaan talkoopäivänä kaksi kertaa, joista ensimmäisellä kerralla suunnistetaan ja merkataan ja toisella kerralla veretetään. Arvontaa seuraa laukauksensietotesti, jonka jälkeen koirakot siirtyvät maastoon
Päivän päätteeksi odotellaan tuomarien arvosteluja, jotka luetaan kaikille yhteisesti. Alun jälkeen koiran ohjaaja jättäytyy kuuden metrin jälkiliinan päähän ja antaa koiran työskennellä rauhassa. Koejärjestäjät ottavat mielellään uusia harrastajia mukaan talkoilijoiksi kokeisiin. Tuomari kutsuu koirakon alkumakuulle ja antaa luvan jäljestyksen aloittamiseen. Monet yhdistykset järjestävät kursseja ja koulutuspäiviä lajista. On enemmän kuin suotavaa, että koepaikalla ollaan tulostenlukuun saakka. Vasta sitten kiitetään koiraa, opasta ja tuomaria, kun tuomari antaa siihen luvan. Kun sekä opastus että oman koiran ohjaaminen jäljellä on suoritettu, puretaan oma opastettu jälki. Jos jäljestys sujuu hyvin, saavutaan pian sorkan luo. Lisätietoa löytyy Kennelliiton nettisivujen lisäksi Mejä-Ylituomarit ry:n nettisivuilta. Jos käsky ei vaikuta, vaan riista vetää koiran peräänsä, seuraa ohjaaja koiraa, kunnes tuomari palauttaa koirakon jäljelle. Metsä jätetään siihen kuntoon, jossa se oli ennen jäljen tekemistä. Usein koulutuksia järjestetään keväällä ennen varsinaista koekautta. Kirjoittajasta: Pauliina Ristola on kahden isovillakoiran kanssa lajiin hurahtanut harrastaja.. Ensimmäinen kymmenen metriä jäljestä on merkattu selkeästi näkyvin merkein, ja tämän matkan koiraa saa ohjata. Kaikki merkit otetaan metsästä tarkkaan pois ja makuut siistitään ja peitetään. ” Kokeeseen kuuluu laukauksensietotesti, joka suoritetaan vähintään 6 mm starttipistoolilla tai haulikolla. 11 Oman koiran jäljestysvuorolla koiran ohjaaja saa kysyä tuomarilta ennen jäljelle menoa mieltä askarruttavat asiat, ja myös hänen on hyvä tässä vaiheessa viimeistään ilmoittaa, jos on kokeessa ensikertalaisena. Koiran ohjaajan osana on siis vain kulkea sinne, minne koira vie. Alkumakaukseen kannattaa tutustua huolella, jotta koira varmasti tietää, mitä siltä odotetaan. Talkoilijana pääsee näkemään, mitä kokeessa oikeasti tapahtuu. Odotellessa on aikaa syödä, saunoa ja vaihtaa kokemuksia toisten kokeeseen osallistuvien kanssa. Netistä löytyy myös monia harrastajaryhmiä, joissa voi kysellä vinkkejä omaan treenaamiseen. Aloitus kannattaa tehdä rauhassa: siihen on varattu kolme minuuttia aikaa, eli kiirettä ei ole. Näin varmistetaan se, että maastoja saadaan käyttää jatkossakin, eikä maanomistajalle tule mitään haittaa. Sieltä löytyy myös tuhti tietopaketti kokeeseen osallistujalle ja ilmoittautumislomake kokeita varten. Koiran ohjaaja jättäytyy jälkiliinan päähän koirasta, jotta tuomari voi arvostella koiran kaatokäyttäytymisen. Koiraa ei saa jäljellä ohjata, ja liian nopeasti etenevää koiraa on syytä jarruttaa, jotta työskentelyn huolellisuus ei pääse kärsimään liiasta vauhdista. INNOSTUITKO. Jos riista näyttäytyy, niin silloin ohjaajalla on oikeus komentaa koiraa sanallisesti kerran
Kun koiran paino kilogrammoissa jaetaan säkäkorkeudella AGILITY JA SIIHEN LIITTYVÄT TERVEYSRISKIT TEKSTI JA KUVAT: LAURA KAUPPINEN Agility on nopeasti suosiotaan kasvattava harrastuslaji, ja pian suosituin koiraurheilulaji kautta maailman (Cullen ym. 12 AG IL IT Y A rvioitaessa koiran sopivuutta agilityyn tärkeä kriteeri on koiran painon ja säkäkorkeuden suhde. 2013). Merkitystä on myös koiran jalan pituudella suhteessa säkäkorkeuteen. Mikäli koiran jalan pituus maasta kyynärpäähän on suhteessa säkäkorkeuteen kohtuullisen suuri, koira kykenee suorittamaan hypyn hyppyteknisesti paremmin ja nopeammin (Windsor, 2010).. senttimetreissä, olisi ideaalisin luku alle 0,36. Agilityn kasvavan suosion myötä radat ovat muuttuneet haastavammiksi, ja siksi koirien fyysiset vaatimukset ovat kasvaneet (Cullen ym. 2013, Levy ym. Mikäli painon ja säkäkorkeuden suhde on yli 0,6, koira on ”vaaravyöhykkeellä”, ja tällaista koiraa tulisikin harjoittaa suurella varovaisuudella (Windsor, 2010). 2009). Mitä painavampi koira on suhteessa säkäkorkeuteensa, sitä enemmän se joutuu tekemään työtä liikkumiseen, ja sitä enemmän on vaatimuksia kyseisen koiran anatomisille rakenteille. Mitä pienempi painon ja korkeuden suhde on, sitä helpompaa hyppääminen on koiralle
Työntövoiman hypylle antaa koiran takaosa (Windsor, 2010). Tällöin koira onnistuu hyppäämään tarpeeksi korkealle ja pitkälle (Windsor, 2010). Ensimmäisenä maahan osuvat eteen ojennetut etujalat, toinen jalka hieman ennen toista. 13 KOIRAN RAKENTEEN VAIKUTUS TERVEYSRISKEIHIN Koiran etuosan kulmauksilla tarkoitetaan lapaluun ja olkaluun muodostamaa kulmaa. Laskeutuminen neljälle jalalle yhtä aikaa minimoi etuosaan kohdistuvan iskun, mutta iskusta aiheutuvat voimat kuitenkin jatkavat kulkuaan etuja takajaloista ylöspäin, ja voimat kohtaavat selkärangan alueella. Suuremmat kulmaukset mahdollistavat lihaksille pidemmän ajan hidastaa iskua. Pään nostaminen helpottaa hypyn suuntaamisessa ylöspäin (Birch, Le?niak 2013). Ponnistuspaikka määräytyy useista eri tekijöistä, kuten nopeudesta, hypyn korkeudesta, koiran paino-korkeus-suhteesta, alustan materiaalista, koiran kokemuksesta sekä koiran voimakkuudesta. Voima on massa, eli paino, kerrottuna ” Mitä painavampi koira on suhteessa säkäkorkeuteensa, sitä enemmän se joutuu tekemään työtä liikkumiseen, ja sitä enemmän on vaatimuksia kyseisen koiran anatomisille rakenteille.. Sen jälkeen takajalat ojentuvat työntäen koiraa ylöspäin ja eteenpäin. Koiran kyky vaimentaa hypyn laskeutumisvaiheesta koiran kehoon kohdistuvia iskuvoimia on edellytys onnistuneelle laskeutumiselle (Windsor, 2010). Hypyn korkeimmassa kohdassa koiran tulisi laskea päätänsä ja nostaa häntäänsä, jolloin hyppy suuntautuu eteenpäin ja alaspäin (Birch, Le?niak 2013). Koira kykenee hypätessään muuttamaan asentoa kehonsa massan keskipisteen ympärillä. Etuosastaan huonosti kulmautuneet koirat hyppäävät usein näin (Windsor, 2010). Koiran massan keskipiste on useimmilla koirilla vain hieman kyynärpäiden takana. Samalla luut ja jänteet toimivat ikään kuin jousina tukien raajojen suoristumista jälleen (Windsor, 2010). Vasta sitten takajalat vedetään eteenpäin kehon alle, jolloin ne ottavat vastaan osan laskeutumisvaiheen törmäysvoimasta (Birch, Le?niak 2013,Windsor, 2010). Mitä suuremmat koiran etuja takaosan kulmaukset ovat, sitä paremmin se pystyy vaimentamaan hypyn laskeutumisesta johtuvaa iskua (Windsor, 2010). Hypyssä etujalat työntävät ojentuessaan koiran etuosaa ylöspäin. Kyky nostaa massan keskipistettä riittävästi riippuu koiran rakenteesta, itseluottamuksesta ja kokemuksesta (Windsor, 2010). Esimerkiksi, jos hypyn kaaren korkeimman kohdan jälkeen koira nostaa päätänsä, sen massan keskipiste siirtyy taaksepäin. Takaosan kulmauksista puhuttaessa tarkoitetaan reisiluun ja sääriluun muodostamaa kulmaa. HYPPYTEKNIIKAN VAIKUTUS TERVEYSRISKEIHIN Koiran etuosa on eniten töitä tekevä ruumiinosa, sillä se on vastuussa yli puolesta koiran painon kannattamisesta. Koiran etuosa määrää hypyn korkeuden sekä on avainasemassa koiran tärkeimpänä iskunvaimentajana (Windsor, 2010). Tämä huonontaa koiran kykyä vaimentaa iskusta aiheutuvia voimia ja edelleen hypyn energian muuttamista jatkuvaan ja sulavaan juoksuun (Windsor, 2010). Tämän seurauksena takajalat laskeutuvat maahan samanaikaisesti tai todella pian etujalkojen jälkeen. Jotta koira hyppäisi onnistuneesti, sen tulisi nostaa massan keskipiste riittävän korkealle. (Windsor, 2010). Etujalkojen yläosien lihakset ja jänteet vaimentavat suurimman osan tärähdyksestä (Birch ja Le?niak 2013,Windsor, 2010). HYPPYKORKEUDEN VAIKUTUS TERVEYSRISKEIHIN Fysiikassa voima on kahden kappaleen vuorovaikutuksen voimakkuutta kuvaava suure, jolla on sekä suuruus että suunta
2009). Tämä viittaa siihen, että tämän alueen vamma on potentiaalinen riski silloin, kun koiraa vaaditaan hyppäämään esteitä, jotka ovat huomattavasti korkeampia kuin koiran säkäkorkeus (Birch ym. Niiden mukaan pienin sallittu esteväli on 3,6 m (Birch ym. Koiraan kohdistuva tärähdys hypyltä maahan tullessa on yhdistetty pehmeän kudoksen vammoihin selässä ja olkapäissä (Levy ym. 2013). Jalkoihin kohdistuva iskuvoima on siis suurempi laskeuduttaessa estehypyltä kuin pituushypyltä (Birch ym. Hyppyjä on kahta erilaista: pituushyppy ja estehyppy. Hyppykorkeuden kasvaessa lisääntyy merkittävästi suoliluun ja ristiluun jänteisen liitoksen ojennus, eli niin kutsutun ”SI-nivelen” ojennus. Vaakasuuntainen voima on 90 asteen kulmassa suhteessa pystysuuntaiseen voimaan, ja se kohdistuu koiraan sen osuessa maahan. Alastulonopeus riippuu estekorkeudesta. Suomessa noudatetaan FCI:n sääntöjä. Nopeuden kaksinkertaistuessa liikeenergian määrä nelinkertaistuu, ja siksi koiraan kohdistuvat iskuvoimat kasvavat (Windsor, 2010). Nivelten yliojentumisesta voi seurata myös loukkaantuminen, mikä on todennäköisimmin seurausta hyppykorkeuden nousemisesta. ESTEVÄLIN PITUUDEN VAIKUTUS TERVEYSRISKEIHIN FCI:n (Federation Cynologique Internationale) säännöissä pienin sallittu esteväli vaihtelee koiran kokoluokan mukaan: mineillä 4 metriä, medeillä ja maxeilla 5 metriä. 2013). 14 AG IL IT Y ” Mitä suuremmat koiran etuja takaosan kulmaukset on, sitä paremmin se pystyy vaimentamaan hypyn laskeutumisesta johtuvaa iskua. 2015). IsossaBritanniassa noudatetaan The UK Kennel Clubin sääntöjä. 2015b). kiihtyvyydellä. Mitä matalampi estekorkeus on, sitä pienempi on alastulon nopeus (Birch, Le?niak 2013). Koiran laskeutuessa hypystä pystysuuntainen voima tarkoittaa maasta ylöspäin koiraan kohdistuvaa voimaa. 2013). Estehypyssä koiraan kohdistuvat suurimmat sekä pystyettä vaakasuuntaiset voimat. Pystysuuntaisessa voimassa kiihtyvyytenä on koiraan kohdistuva maan vetovoima ja vaakasuuntaisessa voimassa eteenpäin menevän liikkeen kiihtyvyys tai hidastuvuus. Tutkimustulosten perusteella estekorkeuden vaikutus koiraan on merkittävä, ja korkeampien estekorkeuksien huomattiin lisäävän riskiä agilitykoiran loukkaantumiselle (Cullen ym. Hyppykorkeuden kasvaessa vaakasuuntaisesti koiraan kohdistuvat voimat kasvavat, koska kiihtyvyys, ja siten myös tulonopeus, kasvaa korkeuden kasvaessa. 1.4. Koiran laskeutuessa estehypyltä kuormitus kohdistuu enemmän etuosaan kuin pituushypyllä tai koiran juostessa. Tutkittaessa hyppykorkeuden vaikutusta maahantulon aiheuttaman voiman suuruuteen suurimmat hypyissä mitatut voimat olivat 45 N/kg, ja ne kohdistuivat etujalkoihin (Cullen ym. Tutkittaessa kaulan kulman muutosta mitattiin kallon, C2-nikaman ja lavan korkeimman kohdan
Toinen mahdollinen selitys on se, että bordercollieiden radan suoritusnopeus on niin suuri, että se kasvattaa onnettomuusriskiä (Levy ym. Hypyn laskeutumisvaiheessa mitatut muutokset kaulan, selän ja olkapäiden kulmissa olivat suurimmat, kun esteväli oli 3,6 metriä. Selän lannerangan kulman muutosta mitattiin T13-nikaman, suoliluun ja hännän kulman muutoksesta. 2009). Ohjaajan yli viiden vuoden agilitykokemus vähentää koiran loukkaantumisriskiä (Cullen ym. Tämä johtuu todennäköisesti siitä syystä, että bordercollieilla on suurempi motivaatio suorittaa tehtäviä. Agilityyn liittyviä loukkaantumisia tapahtuu enemmän koirille, joilla on alle neljän vuoden kokemus agilitystä (Levy ym. Kuitenkin yleinen käsitys on, että lämmittelyllä ja jäähdyttelyllä voidaan ennaltaehkäistä vammautumisia (Levy ym. Ne myös hyppäävät korkeammalle ja hitaammin verrattuna kokeneempiin koiriin (Birch ym. 2015a). kulman muutosta. 2013). Kokemattomille koirille 3,6 metrin esteväli on haastavin. 2009). Tämä voi selittää sen, miksi loukkaantumisia tapahtuu agilitykoirille eniten estevälin ollessa 3,6 metriä (Birch 2015b, Levy ym. 2015a). 2009).. 2015a). 2009). 2009). Vaikeampien ratojen on huomattu lisäävän riskiä loukkaantumisille (Levy ym. Etenkin maksi-luokan koirilla on vaikeuksia sovittaa laukka-askeleensa 3,6 metrin etäisyyksillä olevilla esteillä, ja siksi niiden liike esteiden välissä on usein pomppivaa. Medija miniluokan koirat kykenevät sisällyttämään kyseiseen esteväliin lisäaskelia, ja siksi suoriutuvat siitä paremmin (Birch ym. Bordercollieille tapahtuu loukkaantumisia suhteessa agilityä harrastavien bordercollieiden määrään enemmän kuin muilla roduilla (Levy ym. Se mahdollistaa koirien ohjaajia treenaamaan pidempiä aikoja koiransa kanssa, ja näin he saattavat kuormittaa koiraansa liikaa. Olkapään kulman muutosta mitattiin lapaluun korkeimmasta kohdasta, olkaluun ja lapaluun nivelestä sekä olkaluun ja kyynärpään nivelestä. 15 ” Estehypyssä koiraan kohdistuvat suurimmat sekä pystyettä vaakasuuntaiset voimat. Kokemattomat koirat ponnistavat tyypillisesti lähempää ja laskeutuvat lähemmäksi estettä. Loukkaantumiselle altistaa se, että koira on kooltaan kilpailuluokkansa alarajalla, ja etenkin silloin, kun medija maksiluokan rajalla oleva koira joutuu kilpailemaan maksiluokassa (Birch, Le?niak 2013). RISKITEKIJÄT LOUKKAANTUMISELLE Tuomarit joutuvat suunnittelemaan yhä vaikeampia ratoja, koska koirien suorituskyky on kasvanut. 2015b). Kokeneemmat koirat myös suorittavat hyppyteknisesti paremman hypyn eri etäisyyksillä kuin kokemattomammat koirat (Birch ym. Kokeneemmat koirat hyppäävät nopeammin ja ovat siksi vähemmän aikaa ilmassa (Birch ym. 2009). Lämmittelyllä ja jäähdyttelyllä ei havaittu olevan yhteyttä loukkaantumisriskiin
2009). 2009, Windsor, 2010). (2013) tutkimuksessa yleisin syy loukkaantumiselle oli osuminen esteeseen, etenkin A-esteellä, puomilla ja estehypyllä. Erityisen yleinen ylikuormitusvamma agilitykoirilla on hauislihaksen eli kaksipäisen olkalihaksen jänteen tulehdus; tämä jänne kiinnittää olkalihaksen lapaluuhun. 16 AG IL IT Y VAMMAMEKANISMIT Cullenin ym. Virheellinen osuminen tai putoaminen A-esteeltä aiheuttaa tyypillisesti olkapäiden ja varpaiden vammoja. 2009). Useimmiten vamma johtuu toistuvasta kuormituksesta, eli esimerkiksi liian suuresta toistomäärästä tai liian pitkäkestoisen harjoittelun aiheuttamasta väsymyksestä: etenkin koiran laskeutuessa hypyltä epäonnistuneesti, hallitsemattomista nopeista käännöksistä sekä 2on2offkontakteissa eli pysäytyskontakteissa. 2013). Osuma hyppyesteeseen aiheuttaa tyypillisesti olkapään, polvinivelen, rannenivelen ja kyynärvarren vammoja (Cullen ym. Toistuva tämän alueen kuormitus on yhdistetty hauislihaksen jänteen tulehdukseen (Birch,. Liukastuminen oli seuraavaksi yleisin syy vammautumiselle (Levy ym. Syy loukkaantumiselle oli osuminen hyppyesteeseen 16 %:ssa tapauksista, osuminen tai putoaminen A-esteeltä 15 %:ssa tapauksista ja puomilta 11 %:ssa tapauksista. A-esteellä ja kepeillä tapahtuu suurin osa ylikuormitusvammoista (Levy ym. TYYPILLISET VAMMAT A-esteen ja puomin suorittaminen lisää voimakkaasti kuormitusta etujaloille, etenkin niillä suoritettavat pysäytyskontaktit (Levy ym. Puomilla tapahtuvat loukkaantumiset, kuten putoaminen tai osuma puomiin, aiheuttavat tyypillisesti rintakehän ja pään vammoja. Kepeillä tapahtui 9 % loukkaantumisista, keinulla 7 % ja renkaalla 6 % (Levy ym. 2013). Pysäytyskontakti tarkoittaa A-esteen ja puomin suoritusta niin, että koira pysähtyy vauhdista jättäen takajalat esteelle ja etujalat maahan (Windsor, 2010). Koirista, jotka joutuivat lopettamaan agilityn, 34 % loukkaantui A-esteellä ja 25 %:lla ylirasitus oli syynä agilityn lopettamiselle (Cullen ym. A-esteellä tapahtuvien onnettomuuksien suuri määrä on yllättävä, koska radalla on yleensä vain yksi A-este. Hypyn ponnistusvaiheessa olkanivelen koukistus lisääntyy, ja se säilyy liitovaiheen ajan, mikä kuormittaa hauislihaksen jännettä. 2009). Sen sijaan onnettomuuksien määrä hypyillä ei ole yllättävä, koska hyppyesteitä on radalla useita (Windsor, 2010)
Erään tutkimuksen mukaan 1627 koirasta 33 % oli loukkaantunut agilityssä, ja näistä 58 % prosenttia loukkaantui kilpailuissa. Lähteet: E. Dickey, L. A Summary of Anatomical and Biomechanical Consequenses of differing jump heights in Dog Agility. Pullen, 2015a. Koirista 28 %:lle oli tapahtunut useampi kuin yksi vammautuminen, joista vakavia loukkaantumisia oli 45 %, lieviä 51 % ja luokittelemattomia 5 % (Cullen ym. Bent, J. Doyle, A. Hall, N. Trentacosta, M. Cullen, J. E. 2013). Birch, J. Internet-based survey of the nature and perceived causes of injury to dogs participating in agility training and competition events. A preliminary retrospective survey of injuries occuring in dogs participating in canine agility. J Am Vet Med Assoc 2013;243:1019-1024. Seuraavaksi eniten oli lihaksen venähdyksiä tai revähdyksiä ja kolmanneksi eniten ruhjevammoja. Rasitusvammat olivat pääasiassa nivelsidevammoja ja revähdykset lihasten tai jänteiden vammoja (Cullen ym. Effect of fence height on joint angles of agility dogs. 1.p. Muita tyypillisiä vammoja agilitykoirille ovat ranteen nivelsiteiden revähdys tai repeäminen, reisilihaksen jänteen tulehdus ja ylemmän lapalihaksen jänteen kalkkeutuminen (Windsor, 2010). Survey-based analysis of risk factors for injury among dogs participating in agility training and competition events. Pullen, 2015b. Tyypillisiä vammaalueita olivat myös reiden yläosa, kyynärpäät ja varpaat. K. Percival, 2009. Windsor. Bent, J. The Vet J 204 (2015) 174-178. Thomason, N. Kirjoittajasta: Laura Kauppinen on 27-vuotias neljättä vuotta aloitteleva eläinlääketieteen opiskelija. Birch, K. Le?niak 2013. Birch, J. Thomason, N. Moëns, 2013. 2013). The effects of altered distances between obstacles on the jump kinematics and apparent joint angulations of large dogs. Agility Liaision Counsil, USA 2011. Cullen, J. Vet J198 (2013) e99-e102. ” Ohjaajan yli viiden vuoden agilitykokemus vähentää koiran loukkaantumisriskiä.. Small and medium agility dogs alter their kinematics when the distance between hurdles differs. Levy, C. Aihe oli Kauppiselle mielenkiintoinen, koska hän haluaa mahdollistaa agilityn harrastamisen koiriensa kanssa mahdollisimman turvallisella ja riskittömällä tavalla. Vet Comp Orthopaed 2009; 22: 321-324. Comp Exerc P, 2015; 11(2): 75-78. Eniten vammat kohdistuivat olkaniveltä tukeviin lihaksiin ja jänteisiin, seuraavaksi selkään ja polviniveleen. 2013). Dickey, L. E. I. 17 Le?niak 2013). K. Boyd, G. Doyle, A. Boyd, G. Hän harrastaa agilityä koiriensa kanssa ja sen takia ehdotti kandidaatin tutkielmansa aiheeksi ”Agility ja siihen liittyvät terveysriskit”. J. J Am Vet Med Assoc 2013; 243: 10101018. Moëns, 2013. Vammoista suurin osa oli rasitusvammoja (Cullen ym
Loistavastakaan eläinasiantuntijasta ei tule hyvää kouluttajaa ilman työtä ja nöyryyttä uuden edessä.. Siirtyminen eläinten koulutuksesta ihmisten valmentamiseen onkin sitten ihan uusi ammatti, johon täytyy hankkia valmiuksia kasvattamalla tietojaan ja taitojaan. 18 IH M IS TE N O H JA AM IN EN KOULUTTAJANA IHMISELLE TEKSTI: KM, KOULUTTAJA, TYÖNOHJAAJA SIRPA LAUTJÄRVI, PRO VERITAS OY, KM, ERITYISLUOKANOPETTAJA, ELÄINTENKOULUTTAJA LIISA SÄKÄJÄRVI, POMPSIS TMI, KUVAT: PAUL-ERIK TÖRRÖNEN Monet eläinten kouluttajat haluavat tehdä harrastuksestaan työn ja ryhtyä valmentamaan muita eläinten omistajia
19 S ekä aloittelevan että jo kokeneen kouluttajan tulisi säännöllisesti kysyä itseltään, miksi haluaa kouluttaa eläinten omistajia. Siinä, missä ihminen toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa, on kyse käytöksestä eikä persoonallisuudesta. Kouluttaja suunnittelee opetuksen sisällön ja tehtävät tietojensa ja taitojensa pohjalta. Kannattaa muistaa psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen sanat: Persoonallisuus ja käytös tai toimintamalli sekoitetaan usein toisiinsa. Koulutettava hakeutuu opetukseen oppiakseen uutta ja saadakseen valmiuksia ohjata omistamaansa eläintä. ELÄIN ON SE – IHMINEN ON HÄN Koiran kouluttaminen on eläimen käytöksen muokkaamista – ei valtapeliä, kirjoittaa Tommy Wirén kirjassaan Hienosti hihnassa. Asian kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä aina voi olla se joku, joka tunnistaa tapauksen. Eli mikään persoonallisuudenpiirre ei oikeuta meitä käyttäytymään huonosti ja epäkunnioittavasti muita kohtaan. Päivityksiä mahdottomista asiakkaista saattaa lipsahtaa eetteriin. Kouluttaja tarjoaa asiakkaalle maksuksi palvelua ja vastaa siitä, että palvelun laatu on hyvää. Omia kehitettäviä puoliaan on yleensä vaikea tunnistaa, joten läheisten, kollegoiden ja asiakkaiden palaute on erittäin tärkeä elementti ohjaajaksi kasvamisessa. Koulutettavat innostuvat ja muokkaavat ajatuksiaan uuteen kuosiin – tällöin kouluttajalla on asiantuntijavaltaa. Lisäksi kannattaa rehellisesti tarkkailla omia valmiuksiaan työskennellä ihmisten kanssa; kärsimätön, kaikkitietävä, ihmisiä pelkäävä, ylikriittinen, ivaileva, autoritaarinen tai epäammatillinen ihminen ei ole parasta mahdollista opettaja-ainesta. Nykypäivänä esimerkiksi sosiaalinen media tarjoaa huomaamatta kentän negatiiviselle vallankäytölle. Positiivisen viestin näkyminen sosiaalisessa mediassa sen sijaan toimii hyvin. Eläimillä toki on erilaisia piirteitä – toinen yksilö on helpommin muokattavissa kuin toinen – kouluttajan on mietittävä palkitsemisen ja vahvistamisen määrää suhteessa eläimen toimintaan. Ovatko kyseessä taloudelliset seikat, into opettamiseen, ihmisrakkaus tai tiedonjakamisenhalu vai mikä saa valitsemaan alan. Koulutuksen johtajalla voi myös olla asemaan liittyvää valtaa, mutta ellei ole osaamista, organisointikykyä ja joustavuutta, valta saattaa haihtua taivaan tuuliin. Vallankäyttöön sisältyy aina vastuu. ennakkoluuloisesti, luottavaisesti, pelokkaasti tai vaikkapa röyhkeästi. Jos ohjaaja saa koulutettavat ajattelemaan toivomallaan tavalla eläimen kouluttamisesta, kouluttajalla on myös persoonavaltaa. Myönteisiä vallankäytön keinoja ovat puolestaan julkinen kiitos, kannustus, arvostus, pyytäminen päätöksentekoon, osallistuminen, kiinnostus, mukanaolo päätöksen valmistelussa, ystävällisyys ja myönteisyys. Ihmisen kouluttaja käyttää aina valtaa, kun hän pyrkii muokkaamaan koulutettavien ajattelua haluamaansa suuntaan. Ihminen ajattelee, muodostaa mietelmiä tapahtumista, peilaa muistojaan aikaisemmista kokemuksistaan ja suhtautuu kokemuksiensa mukaan uusiin kohtaamisiin innokkaasti, epäilevästi, ” Siinä, missä ihminen toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa, on kyse käytöksestä eikä persoonallisuudesta. Kiitä asiakkaita julkisesti, ole kiinnostunut heidän kommenteistaan ja kysymyksistään vaikkapa Facebook-päivityksissä tai Instagramissa.. Negatiivisia ja tuhoavia vallankäytön muotoja ovat kielteinen julkinen palaute, arvostelu, painostaminen, käskyttäminen, ohittaminen, välinpitämättömyys, yllättävät muutokset ja epäasiallisuus
Jos oppija ei tahdo onnistua, täytyy kriteeriä muuttaa tai vaikkapa palata edelliseen harjoitukseen. Kouluttajan on löydettävä ”kielitaitoa” paneutua kunkin koulutettavan ajatusja kokemusmaailmaan. Ihmiset eivät muista, mitä olet tehnyt. TAGteachin avulla monikansalliselle työyhteisölle saatiin opetettua turvallisia työtapoja. TAGteachissa käytetään naksutinkoulutuksen tapaan jotain selkeää markkeria oikean käytöksen merkitsemiseen. Me pyrimme selittämään asian ”henkilökemialla”, mutta sellaista käsitettä tai oppisisältöä ei löydy mistään oppikirjasta. Hyviä harjoituksia ovat myös sellaiset, joissa asiakkaat valmentavat toisiaan: toinen on oppilas ja toinen opettaja. Kouluttajan lahjakasta vallankäyttöä on joustava ongelmanratkaisukyky, tilanneherkkyys sekä ymmärrys, että jokainen koulutettava täytyy kohdata yksilönä. Naksutinkouluttajakonkari Terry Ryan Karen Pryor Academysta on myös työskennellyt TAGteachin avulla valmentamassa syvänmeren kalastajia. Tämä on erityisen tärkeää, sillä ryhmän johtajan tunnetilasta yli 50 % siirtyy koulutettaviin. TAGteach-kriteeri eli TAGpoint on aina yksittäinen asia ilman kieltosanaa ilman persoonamuotoa Englanninkielessä sanotaan myös, että kriteerinasettelu tulee voida ilmaista viidellä tai vähemmällä määrällä sanoja. Ohjaaja pitää mielessään, että ketään muuta ei voi muuttaa kuin itseään. Usein opetuksessa ei käytetä ulkoisia palkkioita, vaan edistymisen ja oivaltamisen tunne riittää ihmisoppijalle. Tai “kädet navan kohdalla”. Ihmisen kouluttaminen vaatii pedagogisia valmiuksia ja psykologista silmää – hyvä eläimen kouluttaja tarvitsee runsaasti tunnetaitoja ja -osaamista kyetäkseen ohjaamaan eläimen omistajaa. Muuttamalla omaa viestintäänsä ja muokkaamalla omaa toimintaansa kouluttaja löytää tien kunkin asiakkaan ominaiseen oppimistyyliin. On hyvä muistaa Maya Angeloun mietelmä: Ihmiset eivät muista, mitä olet sanonut. Se voi olla naksutin tai vaikkapa hyvä-sana. 20 IH M IS TE N O H JA AM IN EN T AGteach on menetelmä, jossa opetettu asia pilkotaan pieniin osiin aivan kuten naksutinkoulutuksessakin – mutta TAGteachia käytetään ihmisten opettamiseen. Omille koulutettaville on hyvä miettiä selkeitä kriteerejä koulutustilanteissa. TAGteach tehostaa ihmisen oppimista TE KS TI : LI IS A TI KK A Lue lisää aiheesta: www.tagteach.com Hyvä kouluttaja käyttää aina myönteisiä keinoja, vaikka koulutettavat haastaisivat negatiivisuuteen. Suurilla troolareilla työskentely on vaarallista ja tapaturmat voivat vammauttaa työntekijöitä. Ihmisen toimintaa ei voi muuttaa, ellei ihminen itse halua muuttua. Huonoja asiakkaita ei ole olemassa, mutta epäonnistuneita vuorovaikutuskohtaamisia on usein kouluttajan ja koulutettavan kanssakäymisessä. Osaava kouluttaja ei koskaan katkaise vuorovaikutusta, vaan etsii konfliktitilanteissa uusia väyliä kohdata asiakkaan tarpeet ja huolet.. Koulutettavat odottavat, että heidän asettamansa tavoitteet koulutukselle toteutuvat. Voisiko esimerkiksi hihnakäytöksen harjoittelussa ohjaajan kriteeri olla “hymyilevä hihna”. Kuten naksuttelussakin, jätetään TAGteachissa väärä käytös huomiotta. Tietyille erityisryhmille voidaan toki antaa myös palkintoja vaikkapa niin, että kymmenestä onnistumisesta saa jonkun tietyn asian: tarran, karkin tms. Mutta ihmiset muistavat, minkä tunteen olet saanut heissä aikaan. Arka ja kokematon koulutettava tarvitsee erilaista ohjausta kuin rohkea ja kokenut kilpakenttien konkari, joka haluaa uusia haasteita. urheilijoiden valmennuksessa: tällöin vahvistetaan esimerkiksi jotain tiettyä liikkeen osaa, vaikkapa oikeaa ponnistuskohtaa, selän taivuttamista, polven nostamista tms. Menetelmää on käytetty mm
21 OMAN TOIMINNAN OHJAAMINEN JA ITSENSÄ JOHTAMINEN Taitava kouluttaja osaa tietoisesti ja empaattisesti johtaa omaa ja koulutusryhmänsä toimintaa. Hän tunnistaa tunteensa ja niiden vaikutukset koulutettaviin. Ohjaaja valmistelee koulutustilanteet huolellisesti, mutta pystyy muuttamaan suunnitelmaansa joustavasti. Ohjaamistilanteessa kouluttaja on luotettava suhteessaan koulutettaviin: sanojen ja tekojen tulee olla yhdenmukaiset. Tutkimusten mukaan 55 % viestinnästämme välittyy ilmeiden ja eleiden kautta, 38 % äänenpainon ja -sävyjen kautta sekä 7 % viestinnästämme saa merkityksen sanojen kautta. AJATUKSIA KÄYTÄNNÖN OHJAAMISTILANTEISTA Kurssi ja ohjaustuokioiden suunnittelu ja toimivan rakenteen luominen vaativat aikaa ja vaivannäköä, sillä hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Sosiaalisia vuorovaikutusja ohjaamistaitoja sekä tunnetyöskentelyä oppii läpi elämän, joten niitä voi ja kannattaa tietoisesti kehittää. Miten puhuin, katsoin ja viestin ilmeilläni. On hyvä olla myös realisti oman osaamisensa suhteen – osaanko itse sen, mitä aion opettaa. Omaa ohjaustapaa voi videoida ja katsella ohjaustuokion jälkeen lämpimän kriittisesti ja oppivalla silmällä. Siitä on hyötyä muuallakin kuin ohjaustilanteissa. Mikä meni nappiin. Virheitä omassa toiminnassa tulee ja menee – niitä on turha pelätä, vaan myöntää ne ja etsiä uusia ratkaisumalleja. Tunneälyn osatekijöitä ovat itsensä tunteminen ja omien tunteiden ymmärtäminen, päätöksentekokyky sekä oman mielipiteen ilmaisukyky, vastuunottaminen ihmissuhteista ja kyvykkyys tukea toisia. Tuliko liikaa ammattislangia. Mitä sanoja ja käsitteitä käytin puhuessasi. Kouluttaja voi ja hänen kannattaa harjoitella ohjaustilanteita alkuun peilin edessä, automatkoilla tai vaikkapa laiturin nokassa. Palveluasenteesta on hyötyä vaativissa tilanteissa: asiakasryhmää tai ”hankalaa” asiakasta on arvostettava eniten juuri silloin, kun ryhmä tai yksilö asettaa eniten haasteita. Anyone, me included, can make mistakes! muistuttaa eläintenkouluttaja Bob Bailey. Opeteltavaa asiaa voi kuivaharjoitella ilman koiraa vaikkapa lelueläimen avulla.. Oman viestintätavan analysointiin ja kehittämiseen kannattaa käyttää loppuelämä. Oliko puheeni selkeää ja riittävän hidasta. ” Kiitä asiakkaita julkisesti, ole kiinnostunut heidän kommenteistaan ja kysymyksistään vaikkapa Facebookpäivityksissä tai Instagramissa. Lisäksi tunneälykäs ihminen on joustava, stressinsietokykyinen ja hyvinvoiva
Kouluttaja osaa opetustuokion aikana eriyttää siten, että eri-ikäiset ja -tasoiset voivat harjoitella omassa tahdissaan ja omalla oppimistyylillään pienryhmissä tai yksin. ” Ryhmän johtajan tunnetilasta yli puolet siirtyy koulutettaviin.. Sen jälkeen opiskelija soveltaa oppimaansa eläimeen kaikessa rauhassa ja ohjaaja rohkaisee esittämään kysymyksiä, jos jokin asia unohtuu tai kaipaa lisävahvistusta. Kuvat: Teoriaopinnot ilman oman eläimen läsnäoloa voivat tehokkaasti alustaa varsinaisia harjoituksia. Stressitilassa erittyy kortisolia, joka heikentää ohjaajan ja/tai koulutettavan älyllistä osaamista, kuullun ymmärtämistä ja kokonaisuuden hahmottamista. Virheitä ei kannata osoitella, vaan ohjata koulutettavaa kohti oppimistavoitetta kyselemällä, mallintamalla, selittämällä ja kannustamalla. Sen sijaan ohjaaja voi kertoa opiskelijalle, miten eläimelle puhutaan, miten oppiminen tapahtuu, millaisia palkkioita kannattaa käyttää, miten opetettava asia kannattaa ”paloitella” jne. Vaikka kiusaus on suuri, tulee ohjaajan aina keskittyä koulutettavan valmentamiseen. Opetusryhmät ovat aina heterogeenisia: joukossa on nuoria, vanhoja, aloittelijoita, kokeneita ja kaikkea siltä väliltä. Vihjeiden, mallien ja esimerkkien jälkeen kouluttaja kyselee ohjattavalta, miten hän aikoo toteuttaa seuraavan oppimistuokion. Opetusaika jaetaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti asiakkaiden kesken. Kouluttaja mukauttaa ohjaustyylinsä sekä ryhmän että kunkin ohjattavan mukaan. Osaava kouluttaja aistii, millä tyylillä ja tavalla kukin ohjattava rentoutuu oppimaan. 22 IH M IS TE N O H JA AM IN EN Miten huomioin erilaiset oppijat. Miten joustavasti toimin. Rennon ja luottamuksellisen ilmapiirin aikaansaaminen onkin ohjaajan avaintehtävä. Osalle koulutettavista riittää sanallinen ohjaus, jotkut tarvitsevat lisäksi kuvallista materiaalia tai mallintamista esimerkin tai oppijan oman harjoittelun kautta. Eläimen omistaja ei hyödy siitä, että kouluttaja saa eläimen toimimaan. Osalle koulutettavista riittää sanallinen ohjaus, jotkut tarvitsevat lisäksi kuvallista materiaalia tai mallintamista esimerkin tai oppijan oman harjoittelun kautta. KESKITY HENKILÖÖN Koulutettavat ovat ostaneet kurssin oppiakseen käsittelemään paremmin eläintään. Koulutusohjaajat ovat usein hyviä eläinten kouluttajia ja haastavissa opetustilanteissa, joissa koulutettavan kontakti omaan eläimeen on puutteellinen, ohjaajalle saattaa tulla houkutus kouluttaa asiakkaan eläintä. Oppimistuokioissa tulee myös muistaa, että toistot auttavat opittavan asian siirtymistä pitkäkestoiseen muistiin
Hän tuntuu hankalalta, sillä hän saa muut tuntemaan itsensä huonoksi. Kasvattamalla itsetuntemustaan sekä lisäämällä tietoa toisten ihmisten johtamisesta kouluttaja kehittää omia vuorovaikutustaitojaan, jolloin ihmisten kohtaaminen helpottuu. Nämä ihmiset alkavat toimia ennen kuin on ehditty tehdä selkeää ” Osaava kouluttaja ei koskaan katkaise vuorovaikutusta, vaan etsii konfliktitilanteissa uusia väyliä kohdata asiakkaan tarpeet ja huolet.. Hoputtaja on hankala, sillä hän saa usein hötkyilyn tarttumaan – sinuun tai toisiin asiakkaisiin. Me kirjoittajat olemme koulutustilaisuuksissa kuulleet tarinoita koulutettavista, jotka aiheuttavat pulmia ohjaustilanteissa. Hän haluaa, että asiat aloitetaan heti, vaikka toinen asiakas haluaa vielä varmistaa, miten toimitaan. Ammatillinen itsetunto kasvaa vähitellen, eikä ikäviä tilanteita jää murehtimaan enää jälkikäteen. Hän osaa mielestään kaiken eikä löydy asiaa, johon hänellä ei ole vastausta. Olemme poimineet tähän muutamia kuvauksia henkilöhahmoista, jotka aiheuttavat sekä kokemattomille että kokeneille kouluttajille sydämentykytyksiä. Hoputtajat sooloilevat eivätkä piittaa muiden tekemisistä, ajatuksista ja tunteista. Kannattaa aina muistuttaa itseään, että suurin osa koulutettavista on innostuneita ja opinhaluisia. 23 HAASTAVAT OHJATTAVAT Hankalia tyyppejä on melko paljon, sillä me kaikki tiedämme ainakin muutaman sellaisen lähipiiristä, työelämästä tai naapurustosta. Seniorikouluttaja suhtautuu hankaliin asiakkaisiin usein rauhallisemmin ja varmemmin, mutta saattaa tuskastua ja pitkästyä aloittelevan koiranomistajan osaamattomuuteen. Hän ei välttämättä tarkoita olla ilkeä, sillä hänhän vain haluaa auttaa muita. Jokainen meistä, työvuosien määrästä huolimatta, tulee kohtaamaan ja kokemaan hankalia asiakkaita. KAIKKITIETÄVÄ Asiakkaaksi ryhmään tulee henkilö, joka tietää vastauksen kaikkeen. Kaikessa erinomaisuudessaan hän syö muiden asiakkaiden aikaa, tilaa ja tunnelmaa kommentoimalla kaikkea ja vastaamalla kouluttajankin puolesta muiden asiakkaiden esittämiin kysymyksiin. Vaikeisiin ihmisiin voikin törmätä lähes missä vain, mutta toisaalta ikävän ihmisen tunnistaminen voi olla yllättävän monimutkaista. HOPUTTAJA Hoputtaja hätäilee eikä malta odottaa. Tavoitteena tulee aina olla ikävän asiakkaan saaminen yhteistyöhön – tämän voi ottaa positiiviseksi haasteeksi itselleen. Aloitteleva kouluttaja kokee hankalat asiakkaat usein vaikeampina kuin kokenut kollegansa. Lisäksi jokaisen meistä kannattaisi katsoa peiliin, muistuttavat Satu Kaski ja Vesa Nevalainen, sillä omaa hankaluuttaan voi olla vaikea huomata saati sitten hyväksyä. Kokemuksen myötä tilanteista oppii kuitenkin selviytymään paremmin ja nopeammin; ohjaaja oppii esimerkiksi rajaamaan ja ohjaamaan rohkeasti eri tilanteissa
Hän on ihminen, joka voi saada ohjaajan “jäätymään” kesken opetuksen. Rauhoittuminen ja rentoutuminen vievät aikaa, ja uusien asioiden kokeilu jännittää. Jatkuvat muutokset ympärillä tai kurssisisällöissä ovat ahdistavia. ARKA TARKKAILIJA Hiljainen tarkkailija on koulutusryhmän ”hitaasti lämpenevin” henkilö. Hänen asiantuntijuuttaan kannattaa käyttää apuna tunnin aikana ja rohkeasti ja päättäväisesti myös rajata liiallista puuttumista tunnin kulkuun. Osaava treenaaja toimii tunnollisesti kaikkien vaiheiden mukaan tavoitellen täydellisyyttä ja saattaa herkästi arvostella muita. Tämä henkilö hyötyy koulutustuokion selkeistä ja rauhallisista rakenteista sekä ennakoinnista. Parhaiten antamasi viesti menee perille, kun tutustut asiakkaaseen ja selvität, mikä hänelle on tärkeää – mikä on hänen. Tälle ihmistyypille tärkeintä on saada oma juttu tehdyksi. PALAUTTEEN ANTAMINEN Samanlainen tyyli antaa palautetta tai ohjeita ei toimi samalla tavalla kaikkien kanssa. Hänelle uudet tilanteet, harjoitukset ja henkilöt ovat haastavia. OSAAVA Osaava on asiakas, joka hallitsee opetettavan asian paremmin kuin kouluttaja. Hän sopeutuu uuteen hitaasti ja vaatii pitkän tutustumisajan sekä sinuun että antamiisi harjoituksiin ja tehtäviin. Hän ei reagoi juuri mihinkään erityisen voimakkaasti, hän ei myrskyä tunneilla eikä sinänsä aiheuta mitään hankaluuksia. Asiantuntijana ja tutkimuksiin perehtyneenä asiakkaana tämä henkilö esittää rohkeasti ajatuksiaan ja saattaa saada kurssin vetäjänkin hämilleen. 24 IH M IS TE N O H JA AM IN EN suunnitelmaa, mitä tehdään ja miten harjoituskerta toteutetaan. Hoputtajat ovat yksinpelaajia, jotka voivat hyötyä esimerkiksi yksityisopetuksesta
• Neuvo kärsivällisesti, miten asia tulisi hoitaa. Mikä on oma kompetenssini suhteessa opetettavaan asiaan, osaanko ” Kouluttaja voi ja hänen kannattaa harjoitella ohjaustilanteita alkuun peilin edessä, automatkoilla tai vaikkapa laiturin nokassa. Ulkoisesti prosessoiva asiakas tarvitsee tarkat ja selkeät ohjeet. Hän tarvitsee jatkuvaa palautetta ja varmistusta, että etenee harjoitteissa oikein. • Arvosta ja kunnioita palautteen ja ohjeiden saajaa. Negatiivinen palaute saa asiakkaan ainoastaan kyseenalaistamaan ohjeen tai palautteen antajan. Tämän perusteella tiedät, kuinka paljon ja missä muodossa palautetta tulee ja kannattaa antaa. • Painota erityisesti positiivisia asioita, mutta jaa positiivinenkin palaute osiin. • Puhu uskottavasti ja ole täsmällinen. Kerro konkreettinen asia, jonka asiakkaasi on tehnyt hyvin. Tällöin on järkevää vedota asiakkaan omiin kokemuksiin ja taitoihin. Marjatta Jabe kehottaa erottelemaan ihmiset sen perusteella, ovatko he sisäisesti vai ulkoisesti prosessoivia. • Huomioi positiivisesti, kun asiakkaasi etenee tavoitteiden suuntaan. Tämän päälle voi kertoa faktaa ja kysyä suoraan, mitä hän ajattelee tilanteesta – ja mitä hän tekisi toisin. 25 tavoitteensa. Artikkelin kirjoittajat ovat muokanneet ohjeita aihealueeseen sopivaksi. Hän tietää myös, missä tilanteessa on epäonnistunut. • Pidä mielessäsi koko ajan lopullinen tavoite, mutta pilko myös ohjeiden anto osiin. Ensimmäisenä kannattaa kurkistaa peiliin ja kysyä itseltään, millaiset vuorovaikutusja johtamisvalmiudet minulla on. Sisäisesti prosessoiva ihminen tietää itse, milloin hän on onnistunut ja tehnyt hyvän treenin. Kirjassa Erilaisten ihmisten johtaminen löytyy selkeitä neuvoja palautteen ja ohjeiden antoon. Opetusaika jaetaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti asiakkaiden kesken.. Ulkoisesti prosessoiva henkilö tarvitsee paljon ulkoisia peilejä toiminnalleen ja tekemisilleen. Tällaisen asiakkaan on tärkeää saada kuulla, että hän tekee ja toimii oikein. • Anna palautetta omien havaintojesi perusteella ohjattavan käyttäytymisestä ja toiminnasta – ei persoonasta. • Kohti asiantuntevaa, joustavaa ja osaavaa kouluttajuutta Eläinten kouluttaja on asiantuntija alallaan, mutta siirtyminen eläimen omistajan kouluttajaksi vaatii uudenlaisia taitoja
Rennon ja luottamuksellisen ilmapiirin aikaansaaminen onkin ohjaajan avaintehtävä. 26 IH M IS TE N O H JA AM IN EN itse. Ohjaajan työ on muiden ohjaamista näkemään asioita eri puolilta. Stressinja paineensietokykyä voi oppia lisää läpi elämän. Silloin voi jättää asian huomiotta tai rajata ohjattavan käytöstä ammatillisen päättäväisesti ja ystävällisesti sekä viedä koulutustilannetta määrätietoisesti eteenpäin. Tietoa löytyy netistä, monilta kursseilta sekä kirjallisuudesta. Säännölliset palautteet koulutettavilta sekä rakentava itsekriittisyys auttavat tunnistamaan, millaisia uusia tietoja ja taitoja tarvitaan. Ohjausongelman ratkaiseminen kasvattaa kouluttajan itsetuntoa, ja ammatillinen osaamisalue laajenee. Erilaisten ihmisten ja ryhmien toiminnan ohjaaminen kasvattaa ihmistuntemusta, jos samaan aikaan tutkii ja kehittää omia sekä tunneettä sosiaalisia taitojaan. Joskus ratkaisu saattaa olla se, että esimerkiksi yksittäisen tyytymättömän ja vaativan ohjattavan pulmaa ei voida yhden kurssin aikana ratkaista. Aloitteleva kouluttaja hyötyy kokeneesta mentorista, joka osaa kysymyksillään ja neuvoillaan ohjata kehittymistä ihmiskouluttajan ammattiin. Hyödyllistä on myös lupautua avustajaksi kokeneiden ja arvostettujen kouluttajien kursseille. Haastava ohjaamistilanne herättää pelkoa, huonommuutta, kiukkua, lamaannusta ja monia muita tunteita. Stressin ja turhautumisen kokemus ei ole automaattinen reaktio, vaan se on oma tulkinta kustakin tilanteesta. Vaativia koulutustilanteita tulee aina vastaan, mutta niistä selviää etsimällä uusia keinoja. ” Eläimen omistaja ei hyödy siitä, että kouluttaja saa eläimen toimimaan.. Kouluttaja hyväksyy tunteensa, mutta ei toimi niitä kontrolloimattomasti, vaan etsii tietoa ja apua sekä miettii muita ratkaisuvaihtoehtoja työhönsä liittyvään pulmaan
Lue lisää osoitteesta www.biofarm. Milloin sitten on ”valmis” ihmisten kouluttaja. Åhman H. Cartivet+msm lisäksi eläintarvikeliikkeistä kautta maan. Mielen johtaminen organisaatiossa. SAMSARAA, Parainen Jabe M. 2017. 2008. Aivot ja tunneäly. When I teach, the plan is up to me. WS Bookwell Oy, Juva Wirén T. Seminaari Hollannissa 11.-12.3.2017 Goleman D. Hienosti hihnassa. Temperamentti, ihmisen erilaisuus.WSOY, Juva Pohjanheimo E. WSOY. Hyvä paha valta. & Kuusela S. 2013. Cartivet Complete on MONIPUOLISIN nivelvalmiste koirille, kissoille ja hevosille. Meedia Zone OU, Viro Jabe M. 2014. 2012. cartivet +msm R Klassikko cartivet R cartivet Complete Cartivet+MSM on suojellut suomalaisten lemmikkien niveliä jo 15 vuoden ajan. Lisäksi hän on tietoinen resursseistaan, mutta myös rajoituksistaan. When I teach, I question the student. ” Samanlainen tyyli antaa palautetta tai ohjeita ei toimi samalla tavalla kaikkien kanssa. 2014. Hän tarkkailee kiinnostuksen kohteitaan ja kykyjään, tekee tarvittavia muutoksia toimintatapoihinsa sekä liittää näin syntyneet uudet roolit ja vastuut osaksi omaa identiteettiään eli yksilöllistä käsitystä itsestään. Helsingin Kamari Oy. Kirjassa Asiantuntijasta esimies uskotaan, että henkilöllä on ammatti-identiteetti, kun hän tuntee itsensä toimijaksi, jolla on ammatin vaatimat taidot ja vastuu. 2012. Asiantuntijasta esimies. Cartivet Complete sisältää lisäksi hyaluronihappoa, N-asetyyli-D-glukosamiinia sekä kollageenipeptidiä. 2004. & Romppainen P. . Sanoma Pro Oy.. Talentum Media Oy, BALTO Print, Liettua Ristikangas V & Aaltonen T & Pitkänen E. Cartivet+MSM on suojellut suomalaisten on suojellut suomalaisten on suojellut suomalaisten on suojellut suomalaisten on suojellut suomalaisten on suojellut suomalaisten cartivet sekä huipputehokas Jos ei ole itse siinä esimerkkinä, on turha odottaa sitä opiskelijoiltakaan. Kiteytettynä asian ydin Bob Baileyn sanoin: When I train, I question the animal. When I train, I listen to the animal. When I teach, I listen to the student. Johda ihmistä. Erilaisten ihmisten johtaminen. Saatavilla apteekeista tai eläinlääkäriltäsi. Nyt Cartivet on saatavilla myös huipputehokkaana Complete-versiona. Talentum Media Oy, BALTO Print, Liettua Keltikangas-Järvinen L. Lähteitä ja lukemista: Bailey B. When I train, the plan is up to me. Koostumus, Cartivet+msm: glukosamiini, kondroitiinisulfaatti, MSM
28 ” Vahviste ei Premackin periaatteen mukaan ole asia, vaan käytös: syödä, purra, jahdata jne. KO U LU TU S JA O PP IM IN EN
Voimme kuitenkin vaikuttaa koiran mieltymyksiin. On aivan eri asia innostaa kiihkeään vetoleikkiin basset kuin malinois. Vaikka olisit hankkinut tarmokkaan. Synnynnäisillä ominaisuuksilla on tietenkin vaikutuksensa asiaan. haluamme toivotun käytöksen toistuvan, valitsemme palkkion sen mukaan, mikä koiralle on mieluisinta. 29 N aksutinkoulutuksen alkuvuosina ruokapalkinnoilla oli suurin merkitys, ja monien koirien kohdalla ne ovat edelleen ensisijainen vahviste. Vahviste ei Premackin periaatteen mukaan ole asia, vaan käytös siinä mielessä, että käytämme usein palkkioina esineitä ja asioita, joilla voi nimenomaan tehdä jotakin, esimerkiksi syödä, purra, jahdata jne. Kun vahvisteena toimii käytös, siihen voi vaikuttaa. Jos LEIKKI PALKKIONA TEKSTI: DINA DOCTERMANN KUVAT: CANIS AS Yksi koiranohjaajan tärkeimmistä taidoista, ellei peräti tärkein, on osata palkita koira sen tekemästä työstä. Jo termi ”palkitsemiseen perustuva koulutus” kertoo, että palkitseminen on asia, joka täytyy hallita todella hyvin, jos haluaa oppimisen onnistuvan! Olemme myös kuulleet paljon siitä, miten tärkeää on, että vahvisteita on käytössä useita erilaisia. Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään rodusta (geeneistä) kiinni. Kuten aikaisemmin jo totesin, paljon riippuu tietyn yksilön mieltymyksistä tietyssä tilanteessa. Se, mikä toimii vahvisteena, on hyvin yksilöllistä ja asia, jonka koira itse ”päättää”. Näistä hyvin kehittynyt leikki on yksi. Sitä voi muokata ja sen todennäköisyyttä lisätä
Yksi tärkeimmistä osatekijöistä on se, miten aloitat leikin. Näin saatat päästä alkuun, mutta kun siirrymme leikkimään esineellä, suosittelen jättämään ruokapalkkiot pois. 30 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN belgianpaimenkoiran, ei ole varmaa, että sen mielestä kamppailuleikki on hauskaa joka tilanteessa. Onko pehmeä parempi, vai pitääkö esineen olla sellainen, josta saa hyvän otteen. Aloita sitten esineellä, joka on koirastasi kaikkein mieluisin. Ohjaajana on helppo innostua liikaa ja haluta leikkiä niin paljon, että koira ehkä ottaa esineen suuhunsa vain saadakseen jankutuksesi loppumaan eikä siksi, että ” Aloita esineellä, joka on koirastasi kaikkein mieluisin.. Keskityn ensisijaisesti kamppailuleikkiin lelun kanssa. Luonnollisesti Premackin periaate on voimassa myös tässä, ja namien avulla voi päästä pitkälle. Jos koirasi kuuluu nirsompien joukkoon, voit tarjota sille eri materiaaleista tehtyjä esineitä. Mitä itse asiassa tapahtuu, kun leikimme. Jotkut koirat ottavat suuhunsa mitä tahansa, toiset ovat hyvinkin valikoivia. LEIKKIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Kuten sanottua, me koiranohjaajat olemme saaneet toistuvasti kuulla eri tahoilta, että on äärimmäisen tärkeää saada koira leikkimään. Leikki ja syöminen liittyvät koiran mielessä yhteen, mutta tämä ei ole se kytkös, jota haemme. Moni asia vaikuttaa tähän: muun muassa se, minkälainen lelu on ja mistä materiaalista se on valmistettu, sekä vuorovaikutus sinun ja koirasi välillä. Perehdymme nyt hiukan syvemmin leikkiin ja sen yksityiskohtiin. Osa periaatteista koskee kuitenkin myös muita leikin muotoja. Pitääkö koirasi enemmän karvaisista leluista, vai täytyykö niiden päinvastoin olla sileitä. Naksuta ja palkitse herkulla, kun koira ottaa erilaisia esineitä suuhunsa. Toisaalta saatat myös helposti saada koiran, joka tekee lelullaan, mitä pyydetään, mutta odottaa itse asiassa vain perässä tulevaa ruokapalkkiota. Mitä koira tekee ja miksi. Koirat ovat kuitenkin hyvin erilaisia siinä, kuinka mielellään ne ottavat jotakin suuhunsa, pitävät siitä kiinni ja ehkäpä jopa lähtevät pieneen kamppailuleikkiin kanssasi. Haluaisin luoda aivan toisen ehdollistumisen leikkiin, ja siksi sitä voikin olla parempi sheipata pelkästään esineiden avulla. Voit kokeilla erilaisia vaihtoehtoja ja katsoa, onko koirasi kiinnostunut tietyn tyyppisestä materiaalista
Voit helposti saada koirasi roikkumaan fleecelelussa ja näyttämään siltä, että se leikkii, mutta muista, että tämä ei ole pääasia. Ei ole vaikea ymmärtää, kuinka valtavan suuri ero on leikin laadussa, jos koira säntää siihen täydestä sydämestään tai jos se vain tekee, mitä pitää, saadakseen olla rauhassa. 31 se todella haluaa sen itselleen. Kuinka näet eron. Koiran syvä murina tai ns. Vielä täsmällisemmin: leikin pitäisi olla koiralle se kaikkein todennäköisin käytös juuri sillä hetkellä. Anna avustajan laskea koira vapaaksi. Jotta kamppailuleikki tai jokin muu leikki voi toimia vahvisteena, täytyy sen olla hauskaa. Valitettavan usein näkee koiria, jotka leikkivät velvollisuudentunnosta. Tämä on oikeastaan hyvin yksinkertaista ja loogista. Mitä koira saavuttaa sillä, että ottaa esineen suuhunsa. Toista tätä muutaman kerran. whale eye ” Valitettavan usein näkee koiria, jotka leikkivät velvollisuudentunnosta.. Kun koira tulee kutsumatta luoksesi, leiki sen kanssa. Mikä siinä on ideana. Tarkastele kahta asiaa: Mikä on leikkikäytöksen merkitys. Se ei silti tarkoita, että niistä on hauska tehdä se lähellä ihmistä tämän kanssa villisti kamppaillen. Yksinkertaisin ”testikäytös” on luoksetulo. Kun koira alkaa kirmata luoksesi täyttä vauhtia, tiedät, että sinulla on palkkio, jota voit käyttää myös lukuisten muiden käytösten vahvistamiseen silloin, kun leikki on tilanteeseen sopiva valinta. Selvitä, lisääkö leikkinne toivomasi käytöksen todennäköisyyttä, ja kiinnitä huomiota koiran elekieleen – myös eleet ovat käytöstä. Monille koirille tarttuminen liikkuvaan esineeseen on synnynnäisesti hyvin mieluinen asia. MISTÄ TIETÄÄ, ETTÄ KOIRA VALITSEE LEIKIN. On aivan välttämätöntä, että koira leikkii vapaaehtoisesti eikä esimerkiksi siksi, että ohjaaja tyrkkää lelun sen kurkkuun tai että se suostuu leikkikäytökseen vain, koska tietää saavansa lopuksi namipalkkion. Tarttuuko se saadakseen jankutuksesi loppumaan vai siksi, että se haluaa huvitella kilpailemalla ja kamppailemalla siitä kanssasi. Kuinka sitten näet, pitääkö koirasi todella leikistä. Käytöksen, jota haluat vahvistaa leikillä (siis se, mitä tapahtuu ennen leikkiä), tulisi muuttua todennäköisemmäksi. Anna avustajan pitää koiraa ja siirry itse hiukan kauemmas, pidä lelu valmiina, mutta pysy liikkumatta. Ei kuitenkaan ole varmaa, ettet ole jankuttanut tai kiihottanut koiraa leikkiin
Mitä sitten voit tehdä, jotta koirasi leikkisi lelulla kanssasi tavalla, joka on siitä mukava ja joka tekee leikistä toimivan vahvisteen. Anna sen välillä nuuskia ja tutkia lelua ennen kuin taas alat liikuttaa sitä. 32 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN (silmänvalkuaiset näkyvät) voivat olla merkittäviä eleitä, mutta voi myös olla mielenkiintoista tarkkailla, mitä koira tekee voitettuaan lelun. Näin koira oppii asteittain, ettei lähellä leikkiminen olekaan vaarallista. Muista myös olla tarkkana oman ” Muista, että koiran tulee saada itse pyrkiä leikkimään: sitä ei saa kiusata heiluttelemalla lelua sen kuonon edessä, jos se epäröi.. Koirasi ei välttämättä ota lelua suuhunsa heti ensimmäisellä kerralla, mutta ymmärtää kyllä idean ajan mittaan. Metsästysleikistä on helpompi tehdä elävä ja vauhdikas kuin jos lelua pitäisi kädessä, ja monet koirat innostuvat siitä. Jos koira ei oikein nauti läheisestä kontaktista ohjaajaan (tai maalimieheen metsässä), sitä voi auttaa vähitellen tottumaan leikkimällä ensin pidemmän etäisyyden päässä ja vähitellen lyhentämällä piiskan narua. Anna koirasi olla vapaana, tee lelu eläväksi piiskan avulla ja anna koirasi jahdata sitä. Yksi niistä on sitoa esimerkiksi ratsastuspiiskan päähän pala sellaista materiaalia, josta tiedät koirasi pitävän. Jotta koiran mielenkiinto heräisi, anna sen aluksi saada lelu kiinni useammin. Jos koira juoksee tiehensä lelun kanssa tai keskittyy tuhoamaan sitä vähän matkan päässä sinusta, tiedät, ettei leikki kanssasi ole yhtä hauskaa kuin lelun kanssa puuhaaminen omin päin. Mahdollisuuksia on monia. Lelua ohjaava ihminen pysyy kauempana koirasta eikä häiritse koiran leikkiä sopimattomilla eleillä, jotka kenties tuntuvat koirasta painostavilta. Liiku koko ajan poispäin koirasta niin, että sen on juostava lelun perässä. Ja muista, että koiran tulee saada itse pyrkiä leikkimään: sitä ei saa kiusata heiluttelemalla lelua sen kuonon edessä, jos se epäröi. Piiskanpäähän sidotun lelun kanssa leikkimisessä on tietyt etunsa
Lelua voi myös heitellä kahden henkilön välillä, ja kun koira kiinnostuu siitä, annat sen saada sen. Koira voi rohkaistua leikkimään ihan uudella innolla, jos vaikka käyt maahan makaamaan leikkiessäsi sen kanssa. On hyvä, jos käyt polvillesi, enemmän koiran tasolle, ja seuraat sitä, kun se vetää. Useimmat noudattavat seuraavia: 1) Koiran on palattava voittamansa lelun kanssa. ” Tällä tavoin voit vähitellen luoda leikin, jossa koira lopulta itse palaa takaisin ja haluaa kamppailla, koska se on huomannut, että nimenomaan kamppailu on hauskaa ja sinä olet se, joka sitä tarjoaa ja tekee leikin eläväksi.. Parhaan leikkivahvisteen saavuttamisen ydin onkin siinä, että vahvistamme koiran oma-aloitteisuutta leikkiin sekä sitä, että se heittäytyy leikkimään silkasta riemusta ja kiihottamatta heti, kun vain saa tilaisuuden. Iloiset huudahduksetkin voivat olla hyvä lisä, mutta muista tarkkailla koiraasi koko ajan niin, ettet vahingossa pelästytä tai hermostuta sitä. Kun koira päästää irti, otat lelun ja jatkat jahtileikkiä pitkän narun tai piiskan avulla. KAMPPAILULELU Anna koiran voittaa lelu ja pitää sitä hetki heti, kun se tarttuu siihen. 33 asenteesi ja liikkeittesi kanssa koiran läheisyydessä. Kun olet päässyt näin pitkälle, liittyy leikin arvo sinuun. Voit aluksi antaa sen voittaa lelun heti, kun se vähänkin yrittää vetää. Kun koira oppii varmemmaksi leikissä, se saa myös itsevarmuutta eikä ole enää yhtä herkkä erilaisille häiriöille. Koiran alkaessa vähitellen tarttua leluun kunnolla, voit varovasti alkaa kamppailla niin, että koiran on nyt tehtävä hiukan enemmän töitä saadakseen sen. Koirasi mielestä voi esimerkiksi olla paljon hauskempaa, jos sinulla on jotakin piilossa selkäsi takana ja käyttäydyt kuin se olisi jotain todella jännittävää, hyödyntäen näin koirasi uteliaisuutta. Kun sinulla on lelu kiinni narussa, voit antaa koiran voittaa ilman, että menetät tilanteen hallinnan. Vältä siis eleitä, joiden huomaat vaikuttavan koiraasi, etteivät ne pääse vähentämään kamppailuleikin arvoa. Muista tasoitus! Älä vedä koiraa itseäsi päin vaan seuraa sitä, kun se vetää taaksepäin, aivan kuin koirasi olisi teistä se vahvempi. Ajan mittaan opitte tuntemaan toisenne ja koira ymmärtää, että leikki on hauskaa ja vaaratonta. On paljon helpompaa saada koira palaamaan takaisin, jos kaikki hauska tapahtuu luonasi. Hyvä vahviste on jotakin, jonka koira valitsee mieluiten monien mahdollisuuksien joukosta! TARVITAANKO SÄÄNTÖJÄ. Muista, että käytöksesi voi vahvistaa joko koiran aktiivisuutta tai passiivisuutta. On myös hyvin tärkeää, että muistat pyrkiä siihen, että aloite tulee aina koiran puolelta ennen kuin itse lähdet mukaan leikkiin. Alkuun voit edelleen pitää lelua narussa, mutta kun koirasi edistyy, voit vähitellen lyhentää narua ja myös antaa koiran kamppailla hiukan enemmän ennen kuin se voittaa lelun. On myös tärkeää, että itse osallistut leikkiin innokkaasti. Piiskalelu ei kuitenkaan sovi kaikille koirille. Tällä tavoin voit vähitellen luoda leikin, jossa koira lopulta itse palaa takaisin ja haluaa kamppailla, koska se on huomannut, että nimenomaan kamppailu on hauskaa ja sinä olet se, joka sitä tarjoaa ja tekee leikin eläväksi. Muista koko ajan oma elekielesi! Monet koirat ovat herkkiä sille, että niitä kohti kumarrutaan tai niitä katsotaan suoraan silmiin. Pyrimme kehittämään kamppailuleikin, jossa kamppailu kanssasi on vähintään yhtä arvokasta, mieluiten vielä arvokkaampaa, kuin lelun voittaminen ja sen kanssa pois juokseminen. Kun puhutaan leikkivahvisteesta, täytyy leikille monien mielestä olla sääntöjä. Anna koiran voittaa lelu ja pitää sitä hetki, ja kun se päästää lelun, jatkat leikkiä
Tämä on tehokkain tapa opettaa koira pois leikkimisestä, ja juuri sitähän et halunnut! Jos koira ei huoli tarjoamaasi leikkipalkkiota, voit yrittää innostaa sitä vähän, mutta älä yritä pakottaa sitä leikkiin aikaisemmin mainituilla tavoilla. Jos koira ei tartukaan tarjottuun leluun eikä halua leikkiä, älä tarjoa namipalkkaa lelun sijaan. Jos sääntöjä otetaan käyttöön, on koiran saatava oppia ne kaikessa rauhassa ennen kuin sen voi olettaa noudattavan niitä. ” Vaihtele leluja eri treenikerroilla ja totuta koira siihen, että taskustasi ponnahtaa esiin mitä erilaisimpia asioita. Koirakin oppii ajan myötä osumaan paremmin nimenomaan itse leluun, ja muista, että tekevälle sattuu. Sitä, että koira ei valinnut leikkiä. Kuinka paljon huudahdus vaikuttaa koiraasi, ja voiko se mahdollisesti tukahduttaa sitä. Jos et saa leikkiä onnistumaan sillä kertaa, niin sitten et, vaan sillä kertaa epäonnistuit. Tätä sinun on syytä miettiä. Koska mitä silloin vahvistat. Miksi se sitten toimii jonkun toisen koiran kohdalla. 3) Koiran on tyydyttävä siihen, mitä tarjoan – se ei saa kieltäytyä mistään. Miten voit muuttaa tilannetta?. Usein kuulee ehdotettavan, että ohjaajan pitäisi huudahtaa kovaa, jos koiran hampaat sattuvat osumaan käteen. 4) Sen on osattava irrottaa otteensa – ja leikki päättyy. Minun kokemukseni mukaan tällä ei ole mitään vaikutusta omiin koiriini. Toisin sanoen tarjoat tiettyä palkkiota ja juuri sillä hetkellä se on ainoa, jonka koira voi saada. 34 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN TO KO 2) Koiran hampaat eivät saa koskettaa sormia leikin aikana. Muistutan kuitenkin, että vapaaehtoisuus ja positiivinen vahvistaminen auttavat saavuttamaan oikeanlaisen leikin. Kohdasta 2 haluan sanoa muutaman sanan. Leikki muuttuukin helposti noutotehtäväksi eikä olekaan enää ollenkaan hauskaa, etenkään jos vielä huomauttelet koiralle sen mahdollisesti tekemistä virheistä... Siksikö, että huuto on koiran mielestä pelottava. Minunkin mielestäni nämä seikat helpottavat harjoituksia. Itse käytän hyvin opetettua doggiezeniä, luopumista, leluihin. Voit miettiä, miksi niin kävi. Palkitsetko ehkä liian stereotyyppisesti niin, että koirasi odotukset palkkion suhteen ovat hyvin kapeat ja ennalta määrätyt. Koira ei tahallaan osu käteesi: suurimmalla osalla koirista on mahtavan hyvä puremisenesto! Kohdalla 3 tarkoitetaan, että koiran on otettava juuri ja vain se palkkio, jota sille sillä tietyllä hetkellä tarjotaan. Palkkioleikki on käytös, jota voidaan muokata tarkoituksenmukaiseksi ilman, että koiran ilon täytyy kärsiä. Mutta sillä, MITEN toteutat näitä sääntöjä käytännössä, on valtava merkitys! Diktaattorimainen sääntöjen noudattamisen pakko tukahduttaa helposti sen ilon, joka on leikkivahvisteen ydin. Jos leikki ei ole hauskaa, se ei ole hyvä positiivinen vahviste! Kohtaan 1 en puutu tässä. Miksi palkkiolla ei ollutkaan koiralle mainittavaa arvoa juuri siinä tilanteessa. Oikeastaan en haluaisi puhua säännöistä ollenkaan, pikemminkin on kyse siitä, millaiset kriteerit asetat ja kuinka täsmällisesti haluat pitää niistä kiinni
Kohta 4. Jos lelun luovuttaminen ja leikin päättäminen eivät toimi, heikentää se koko leikin arvoa vahvisteena ja lisää todennäköisyyttä sille, ettei koira palaakaan luoksesi lelun voitettuaan. Hän on myös pohjoismaisen Canis-lehden päätoimittaja.. Tarkkaile koiraasi myös harjoitustilanteiden ulkopuolella. Kehitä eteenpäin sellaista, joka jo on olemassa, vaikka se pitäisikin tehdä hyvin pienissä paloissa. Kirjoittajasta: Dina Doctermann on Canis-koirakoulun koulutusohjaaja Själlandissa Tanskassa. Tärkeintä on, että pyrit kaikin keinoin välttämään konflikteja ja ikävää tunnelmaa, kun haluat koiran luovuttavan lelun. Jos olet tehnyt kaiken voitavasi leikin eteen eikä koirasi edelleenkään innostu aidosti, on sinun etsittävä muita tapoja palkita sitä. YHTEENVETO Leikki voi olla myös paljon muuta kuin kamppailua. Koirasi on se, joka päättää, mikä on hauska leikki! Meidän on kuitenkin tärkeää varmistua siitä, ettei leikistä kieltäytymisen tai leikin heikon vahvistearvon syynä ole epävarmuus tai tilanteeseen liittyvä epämiellyttävä kokemus, joka heikentää leikin arvoa ja käyttöä palkkiona. On suuri etu, jos koirasi osaa leikkiä monenlaisilla leluilla. Voi kestää vähän aikaa opettaa koira nauttimaan erilaisista leluista, mutta älä kiirehdi. Vaihtele leluja eri treenikerroilla ja totuta koira siihen, että taskustasi ponnahtaa esiin mitä erilaisimpia asioita. Huomaat ehkä jotain aivan odottamatonta, jota voit alkaa kehittää toimivaksi palkkioksi. Tätä voit jatkaa (tai aloittaa) myös aikuisen koiran kanssa. On tärkeää opettaa koiraa jo pentuvaiheessa tarttumaan erilaisiin materiaaleihin ja leikkimään mitä erilaisimmilla asioilla. Hän on kouluttanut puru-työskentelyä naksuttimen avulla viimeisen viiden vuoden ajan. Treenaa tätä erikseen ja muista harjoitella myös erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Kirjoitan lisää leikin oikeasta päättämisestä toisessa artikkelissa. 35 ” Jos koira ei tartukaan tarjottuun leluun eikä halua leikkiä, älä tarjoa namipalkkaa lelun sijaan.. Jos koirasi ei halua leikkiä tässä annetuilla ohjeilla, kokeile jotain aivan muuta
36 NAKSUTINKOULUTUSTA VAI TASKUKOULUTUSTA. TEKSTI: MORTEN EGTVEDT KUVAT: CANIS AS Naksutinkoulutuksen suosio on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen 20 vuoden aikana. KO U LU TU S JA O PP IM IN EN. Hän kertoo, että luotettavien havaintojen mukaan naksutinkoulutuksen suosio on pudonnut puoleen viimeisten vuosien aikana, ja sen tilalle on noussut uusi metodi, joka on valtaamassa koiramaailmaa huimin harppauksin. Mutta Caniksen perustaja, Morten Egtvedt, kertoo harvinaisessa haastattelussa, että naksutinkoulutuksen yleistymisen tielle on nyt ilmestynyt uhkaavia esteitä
Morten: Namien tai lelujen ottamiseen taskusta menee aina hiukan aikaa ja vielä hiukan tuhlaantuu ennen kuin ne saadaan koiran suuhun. Morten: Ehdollinen vahviste on jokin signaali tai merkki, jota ohjaaja käyttää osoittaakseen koiralle, mitä käytöstä hän tarkalleen ottaen haluaa vahvistaa. Mutta muitakin voi käyttää, esimerkiksi lyhyttä, selkeää ”hyvä”-sanaa, vihellystä, valoa tai tiettyä kosketusta. 37 Toimittaja: Mitä uutta metodia oikein tarkoitat. Kun naksua säännönmukaisesti seuraa palkkio, muodostuu siitä hyvin tehokas ehdollinen vahviste. Tämä on valtava etu eläinten koulutuksessa (ihmiset mukaan lukien). Siitä lähtee hyvin erityinen ääni, jota koira tuskin muissa yhteyksissä kuulee. Tarkkaan ottaen ainoa ero on se, että siinä käytetään naksuttimen sijaan toista ehdollista vahvistetta. Tänä aikana koira on usein jo ehtinyt aloittaa ihan muita käytöksiä kuin sen, jota haluamme vahvistaa. Morten: Hyvää tässä on se, että tämä uusi koulutussuunta muistuttaa naksutinkoulutusta. Naksutin on näistä kaikkein tavallisin. Jos ehdollista vahvistetta käyttää oikein, ”valokuvaa” se toivotun käytöksen ja toimii ikään kuin ajallisena siltana oikean käytöksen ja sitä seuraavan palkkion välillä. Toimittaja: Miksi eläintenkouluttajat niin mielellään käyttävät ehdollista vahvistetta apuna koulutuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos naksutamme täsmällisesti, palkitsemistapahtuma ei heikkene, vaikka kuluisikin sekunti tai kaksi ennen kuin koira pääsee käsiksi ensisijaiseen vahvisteeseen, siis palkkioon. Voit vahvistaa huomattavalla tarkkuudella erilaisia käytöksiä, vaikka eläin ei näkisi sinua, on kauempana sinusta tai kun palkkio on kätkössä ” Jos ehdollista vahvistetta käyttää oikein, ”valokuvaa” se toivotun käytöksen ja toimii ikään kuin ajallisena siltana oikean käytöksen ja sitä seuraavan palkkion välillä... Toimittaja: Voitko, uusia lukijoitamme ajatellen, kertoa, mikä on ehdollinen vahviste
Omasta kokemuksesta voin tosin kertoa, että takapakkeja tapahtuu, ja siksi onkin tärkeää jatkuvasti tarkkailla omia kouluttajantaitojaan. Toimittaja: Okei, he siis vahvistavat huonommalla tarkkuudella, mutta silti menetelmä on yleistynyt maailmalla. Toimittaja: Mutta nyt on siis ilmestynyt uusi koulutusmuoto, joka muistuttaa naksutinkoulutusta, mutta käyttääkin toista ehdollista vahvistetta ja näyttää kasvattavan suosiotaan. Tässä on nyt jotain kummallista... Morten: Itse asiassa ei. Käyttääkö tämä koulukunta jotain hyvin hienostunutta ja teknisesti kehittynyttä vahvistetta. 38 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN ” Tämän uuden menetelmän käyttäjät kuvittelevat käyttävänsä naksutinta, mutta on kyseenalaista, huomaavatko heidän koiransa edes naksuttimen ääntä, sillä niiden huomio on jo kiinnittynyt toiseen ehdolliseen vahvisteeseen. Keskimäärin tarvitaan vain muutaman viikon kuntoutusjakso, jonka aikana keskitytään ehdollisen vahvisteen käyttöön, ja ongelma on ratkaistu. Näin voi siis käydä parhaimmillekin!. Suurin osa tämän menetelmän käyttäjistä ei edes tiedä, mitä vahvistetta he käyttävät. Siinäpä mehukas juttu koiramaailman lööppeihin! Morten: Kyllä, kun katson vanhoja treenivideoita, näen, että näin on päässyt aina välillä tapahtumaan. Itse asiassa he kuvittelevat käyttävänsä naksutinta, mutta on kyseenalaista, huomaavatko heidän koiransa edes naksuttimen ääntä, sillä niiden huomio on jo kiinnittynyt toiseen ehdolliseen vahvisteeseen. Morten: Kannustava uutinen on se, että heti kun koiran ohjaajat tulevat tietoisiksi asiasta ja ymmärtävät, mitä he itse asiassa tekevät, palaavat he pikavauhtia naksutinkoulutukseen. Kun ohjaaja itse ei tiedä, mitä vahvistetta hän käyttää, voi seurauksena olla huono ajoitus ja sen mukanaan tuomat ongelmat. Sekö siitä on tehnyt niin suositun niin lyhyessä ajassa. taskusi pohjalla ja sinulla kestää muutama sekunti kaivaa se sieltä esiin. Ja jos en ole juonut tarpeeksi kahvia, saattaa tapahtua vielä nykyäänkin. Toimittaja: Olet siis itse testannut menetelmää
Morten: Antilooppia, joka juoksee henkensä edestä pakoon nälkäinen leijona kintereillään, ei juuri auta olla jälkiviisas... Mutta käyttävätkö nämä kouluttajat yhä myös naksutinta tai kehusanaa. Koirahan on jo saanut ruuan. Toimittaja: Mutta nyt emme voi pitää lukijoitamme jännityksessä enää pidempään – mikä on tämä uuden koulutussuunnan nimi, ja mistä ehdollisesta vahvisteesta oikein puhut. Rasahdus pensaikossa taas on merkittävä signaali, koska se kertoo kohta esiin hyppäävästä leijonasta. Toimittaja: Ööh... Voiko se todella toimia ehdollisena vahvisteena. Tärkeää on tapahtumien järjestys. Morten: Kuten varmasti ymmärrät, on tapahtumien järjestyksellä ratkaiseva merkitys oppimisprosessissa. Morten: Menetelmän nimi on ”taskukoulutus”, ja vahviste, jota käytetään, on namikäden liike kohti palkkiotaskua. Naksulla on merkitys, koska se kertoo, että ruokaa tai hauskoja asioita on tulossa. Toimittaja: Okei, eli tämä tarkoittaa siis sitä, että naksun täytyy tulla ENNEN herkkuja, jotta sillä olisi merkkiarvoa?. Morten: Tämä juontaa juurensa evoluutiohistoriasta. Eikö silloin ole koiran kannalta vain selkeämpää, jos myös käsi menee taskuun. Jos mietit vähän, huomaat varsin nopeasti, että juuri mikään ei paljasta palkkion olevan matkalla yhtä varmasti kuin taskua kohti liikkuva käsi... eli. Morten: Kun puhutaan ehdollistamisesta, ei ole niinkään tärkeää, kuinka ”selkeitä” eri vahvisteet ovat. 39 ” Tapahtumien järjestyksellä on ratkaiseva merkitys oppimisprosessissa. Jos koira saa herkun, ennen kuin se kuulee naksun, ei ääneen liity sille mitään merkitystä. Tästä nimi “taskukoulutus”. Toimittaja: Kuulostaa järkevältä. mielenkiintoista. Toimittaja: Hmmm... Yksilöillä, jotka ovat oppineet nopeasti, että tietyt merkit ennakoivat tärkeitä, eloonjäämisen kannalta merkittäviä hyviä tai vaarallisia asioita, on ollut paremmat mahdollisuudet selviytyä ja jatkaa sukua. Klassinen ehdollistaminen tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että kun jotkut alun perin neutraalit signaalit toistuvasti yhdistetään johonkin merkittävään tapahtumaan, ne opitaan liittämään siihen. Morten: Kaikki ärsykkeet, jotka luotettavasti viittaavat siihen, että ensisijainen vahviste eli palkkio on tulossa, toimivat toissijaisena eli ehdollisena vahvisteena. Jos pensaikossa rasahtaa samalla hetkellä, kun leijona hyökkää kimppuusi, ei sillekään äänelle ehdi muodostua suurempaa merkitystä. Toimittaja: Käden liike kohti taskua. Tarkoitat siis, että ei auta edes se, että ääni kuuluisi samaan aikaan tärkeän tapahtuman kanssa. Toimittaja: Voitko hiukan selventää. Eikö silloinkaan tapahdu oppimista
Toimittaja: Selvä. esim. Mutta mieluiten ei aivan ennen. Ymmärrän, että on tärkeää, että palkkio viipyy noin 0,4 s naksun jälkeen, jotta naksu ehdollistuisi hyvin. Jos opit yhteyden tiettyjen signaalien ja tärkeiden tapahtumien välillä ja niiden välissä on vähintään 0,4 sekuntia, on sinulla aikaa todella tehdä jotakin elossa pysymisesi varmistamiseksi – kuten esimerkiksi saada kolmen metrin etumatka leijonaan tai alkaa tuottaa sylkeä, jotta voit paremmin ” Kun he liikuttavat kättä herkkutaskun suuntaan ennen kuin naksuttavat (tai sanovat ”hyvä”), ovat he jo ilmaisseet koiralle, että palkkio on tulossa. – on saanut niin valtavan suosion maailmalla. 0,1 sekunnin etumatka ei ole läheskään yhtä hyödyllinen käytännössä, ja ehkä siksi oppiminen on tehokkaampaa hiukan pidemmällä ajalla. sulattaa saamasi herkut. Morten: Kyllä, vähintään 0,4 sekuntia vaikuttaisi tuottavan tehokkaamman ehdollistumisen. Jos aikaa näiden välillä on vähemmän kuin 0,3 sekuntia, on ehdollistuminen heikompaa (ks. Morten: Palataanpa pensaaseen, jossa leijona vaanii ja odottaa – malta nyt, pääsen kyllä asiaan! Kuvittele antilooppia, joka on kuullut rasahduksen 20 kertaa ja myös 20 kertaa päässyt karkuun leijonaa sekuntia ennen kuin se on hyökännyt. Ymmärrät varmaan, että ”rasahdus pensaassa” on antiloopille hyvin merkittävä signaali/ ehdollinen vahviste.. Kokeet ovat itse asiassa osoittaneet, että ehdollistuminen on tehokkainta, jos merkin (esimerkiksi naksun) ja merkittävän tapahtuman välinen aikaero on yli 0,3 sekuntia. 40 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN Morten: Täsmälleen. Toimittaja: Eli on parempi, jos koira saa palkkion 0,4 sekuntia naksun jälkeen tai vähän myöhemmin, kuin että se saa sen suuhunsa jo 0,1 sekuntia naksun jälkeen. Mutta jospa olisimme vähemmän filosofisia ja keskittyisimme käytännön koirankoulutukseen. Mutta en ymmärrä, mitä tekemistä tällä on sen kanssa, että uusi koulutusmenetelmä – kutsuitko sitä ”taskukoulutukseksi”. Se on myös evoluution näkökulmasta loogista. Gregory Kimble, 1947)
Morten: Taskukouluttajat heikentävät tietämättään naksun merkitystä. Naksua vai käden liikettä?. Antilooppihan tietää jo, että leijona odottaa pensaan takana, koska se kuuli rasahduksen ensin. Leijonan näyttämä kyltti ei tarjoa antiloopille mitään oleellista uutta tietoa, ja siksi kyltin ja hyökkäyksen välillä ei tapahdu minkäänlaista ehdollistumista. Mutta kuvittelepa nyt, että leijona muuttaakin metsästystekniikkaansa. Vasta noin puoli sekuntia kyltin nostamisen jälkeen leijona lähtee antiloopin perään. Morten: Täsmälleen, tietenkin. Käden liikkeen jälkeen naksu on sama kuin leijona, joka viittilöi turhan kyltin kanssa antiloopin jo pinkoessa pakoon. 41 ” Eikö Bob Bailey sanonut “Click for action treat for position”. Luuletko, että antilooppi oppii yhteyden punaisen kyltin ja hyökkäävän leijonan välillä. Toimittaja: Mutta mitä tekemistä tällä on koirankoulutuksen kanssa. Ensin pusikosta kuuluu rasahtelua, ihan niin kuin ennenkin, mutta heti rasahduksen jälkeen leijona nostaa näkyviin suuren punaisen kyltin, jossa lukee ”Tulen ja syön sinut!”. Kun he liikuttavat kättä herkkutaskun suuntaan ennen kuin naksuttavat (tai sanovat ”hyvä”), ovat he jo ilmaisseet koiralle, että palkkio on tulossa. Morten: Jos nyt kuvittelet olevasi koira, jota on ”taskutreenattu” jonkin aikaa – kumpaa vahvistetta luulet tarkkailevasi. Morten: Kyltti voi olla kuinka selkeä tahansa, mutta sillä ei ole minkäänlaista merkitystä. Toimittaja: No, kyltin viestihän on hyvin selkeä... Toimittaja: Kyllä, voin hyvin keksiä esimerkkejä omasta elämästäni... Toimittaja: Ahaa, luulenpa alkavani ymmärtää..
Sen jälkeen voi jonkin aikaa keskittyä aivan erityisesti huolehtimaan siitä, että pysyy työasennossa naksuun asti. Morten: Kyllä. Jos harjoittelet esimerkiksi vapaana seuraamista, et tietenkään seiso perusasennossa. Tästä syystä kouluttaja aloittaa käden liikkeen taskua kohti yhä aikaisemmassa vaiheessa. 42 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN Toimittaja: Kädenliikettä tietenkin. Toimittaja: Mitä tarkoitat “työasennossa pysymisellä”. Morten: No, tiettyä ehdollistumista naksun ja palkkion välillä tapahtuu tietysti aina, kuulevathan koirat naksun (ja saavat palkkion) usein myös tilanteissa, joissa ne eivät näe ohjaajaa eivätkä pysty näkemään käden liikettä taskua kohti. Toimittaja: Minun täytyy sanoa, että nämä ovat todella kiinnostavia uutisia. Pahimmassa tapauksessa koira ei enää reagoi naksuun laisinkaan, jos se vaikka seisoo matkan päässä selin ohjaajaan eikä näe tämän liikkeitä. Ja mitä enemmän taskutreenausta koira saa, sitä vahvemmaksi ehdolliseksi vahvisteeksi käden liike muuttuu ja sitä heikommaksi naksutin. Tämä voi tarkoittaa perusasennossa pysymistä kädet rentoina sivuilla, kunnes vasta naksun jälkeen liikutat kättäsi taskun suuntaan. ” ”Työasennossa pysyminen” tarkoittaa, ettet tee mitään, mikä kertoo koiralle palkkion olevan tulossa ennen kuin aikaisintaan 0,3 s naksun jälkeen.. Ainakin jos haluat, että naksutinkoulutuksesi on tehokasta – ja haluat välttyä huomaamattasi joutumasta taskukouluttajatilastoon... Kuinka tällainen ilmiö on päässyt kehittymään näin laajaksi kenenkään huomaamatta. Morten: ”Työasennossa pysyminen” tarkoittaa, ettet tee mitään, mikä kertoo koiralle palkkion olevan tulossa ennen kuin aikaisintaan 0,3 s naksun jälkeen. Morten: Täsmälleen! Toimittaja: Toisin sanoen maailmalla voi olla suuri joukko naksutinkouluttajia, jotka treenaavat innokkaasti, mutta heidän koiransa eivät enää tiedä, mitä naksu tarkoittaa. Toimittaja: Mutta taisit sanoa, että tähän olisi olemassa melko helppo ratkaisu. Mutta on selvää, että monet kouluttajat eivät enää käytä naksutinta parhaalla mahdollisella tavalla. Enää ei riitä, että naksuttaa oikeaa käytöstä, koira pitäisi myös palkita täsmälleen tietyssä asennossa. Vähitellen tilanne kehittyy niin pahaksi, ettei kouluttaja edes pysty työskentelemään ilman, että hänellä on palkkio kädessään. Toimittaja: Okei, on siis hyvin tärkeää pysyä työasennossa vähintään 0,3 sekuntia naksun jälkeen. Morten: Tämä on tietysti pelkkää arvuuttelua, mutta luulen, että osasyynä on monien kouluttajien viimeaikainen tavoite keskittyä palkitsemaan koiraa tietyssä asennossa. Morten: Täsmälleen. Toimittaja: Voisiko sanoa, että käden liike taskua kohti ohittaa naksun. Morten: Jep, koirankoulutuksessa se on äärimmäisen tärkeää. Kun koira pitää palkita samassa asennossa kuin missä se kuulee naksun, on namikäden toimittava salamannopeasti. Tällöin tarkoitan työasennolla sitä, että jatkat liikkumista eteenpäin tavalliseen tapaan, kunnes naksutat – ja kuljet mielellään vielä yksi tai kaksi askelta naksun jälkeen ennen kuin pysähdyt ja aloitat palkitsemisen. Ensimmäiseksi pitää tiedostaa ongelma, missä toivon tämän artikkelin auttavan
Tätä on hyvä harjoitella ilman koiraa ja taukoa hiukan liioitellen. Mutta tätä ei saa tehdä yhdellä ja samalla kertaa! Naksuta ensin – vasta sen jälkeen palkitset mahdollisesti jossakin ennalta päättämässäsi asennossa. Aloita vasta sitten palkkion tavoittelu. Palkkion toimittamisen suunta on vain bonus. Kun olet harjoitellut uutta liikejärjestystä pidemmän aikaa, alkaa se sujua luonnostaan, automaattisesti. JOS tällä jossain tilanteessa on väliä, opeta koira niissä tilanteissa jäämään siihen asentoon, missä se on naksun kuullessaan. Sitten voit tarjota palkkion täsmälleen siten, kuin se kulloinkin harjoiteltavan käytöksen kannalta on järkevintä. Morten: Sanoipa hyvinkin. Jos voi tarkkailla omaa työtään videolta, asiasta ei yleensä jää pienintäkään epäilystä, eikä tosiasiaa enää voi kiistää. Muista myös, että palkkion paikka harjoituksen aikana on aina taskussa, paitsi kun todella palkitset. Ensimmäinen askel on tunnustaa itselleen, että on (täysin huomaamattaan, tietenkin) ajautunut taskukouluttajaksi. Kolmanneksi on syytä olla jatkuvasti tietoinen taskutreenauksen riskeistä, jotta pystyy välttämään ongelman uusiutumisen. Toimittaja: Pyydät siis kouluttajia kiinnittämään vähemmän huomiota palkkion toimittamiseen. On muodostunut itseään vahvistava noidankehä. Onko sinulla jotain viimeisiä neuvoja taskukouluttajille, jotka haluavat parantaa tapansa. Merkitset toivotun käytöksen tavattomalla tarkkuudella naksuttimen avulla, pidät sen jälkeen työasentosi vähintään 0,3 sekuntia. Koska klassinen ehdollistaminen ei milloinkaan toimi takaperin, vähenee naksun merkitys, jolloin kouluttaja yrittää kompensoida toimittamalla palkkion mahdollisimman nopeasti ja antamalla yhä enemmän arvoa palkkion asettelulle/suunnalle. Morten: Olen sitä mieltä, että jos haluaa naksutinkouluttaa, pitää luottaa naksuun! En yritä vähätellä palkkion sijoittelua, mutta kannustan antamaan pääpainon naksulle ja sitten käyttämään erilaisia palkkion asetteluja pisteenä iin päälle. Moni kouluttaja näkee kuitenkin asian päinvastoin. Morten: On toki. Jos olet taitava naksutinkouluttaja, voit onnistua molemmissa. Voi olla hyödyksi palkita tietystä suunnasta tai tietyssä asennossa sen jälkeen, kun on naksuttanut oikeaa käytöstä. Neljättä askelta sinun ei tarvitse edes ajatella. Ja Herran tähden – älä juutu miettimään, mitä koira tekee tai ei tee naksun ja palkkion välillä. On tärkeää, että ohjaaja uskaltaa luottaa naksuttimeen. Noin 1–2 sekunnin viive on sopiva kuntoutusvaiheen alussa. “Click for action – THEN treat for position”. Ajattele, että käsiesi pitää olla kuin liimattuina sivuillasi, kun naksutat, sekä myös hetki naksun jälkeen. Olet ymmärtääkseni hyvin kiireinen mies. Toimittaja: Kiitän tästä haastattelusta, Egtvedt. 43 Toimittaja: Eikö Bob Bailey sanonut “Click for action – treat for position”. Ja sitten olet naksutinkouluttaja ikuisesti!. Katso säännöllisin väliajoin videoita koulutushetkistäsi tai pyydä treenikaveria pitämään lukua onnistumisista ja epäonnistumisista. Seuraava askel on opetella uusi liikejärjestys
Aloitetaanpa seuraavalla väitteellä: ”Kun sinulla on vaikeuksia jonkun liikkeen kanssa (olipa kyse toko-liikkeestä tai rullailmaisusta), johtuu se 98 kertaa sadasta siitä, ettei koirasi hallitse siihen sisältyviä osakäytöksiä riittävän sujuvasti.” Toisin sanoen väitän, että jos sinulla on ongelmia jonkun liikkeen kanssa, jota olette mielestäsi harjoitelleet riittävästi, sinun on ensimmäiseksi tarkasteltava osakäytösten sujuvuutta. Koiraohjaajat eivät ehkä kiinnitä siihen riittävän paljon huomiota. 44 H AK U V aikka et treenaisikaan juuri hakua, voit uskoakseni silti löytää yhtä ja toista käyttökelpoista tästä jutusta, sillä monet periaatteista, joista kirjoitan, ovat yhteisiä kaikille koiraurheilulajeille. SUJUVUUTTA, SUJUVUUTTA JA VIELÄ ENEMMÄN SUJUVUUTTA Uudenvuodenlupaukseni oli käsitellä sujuvuutta jatkossa aikaisempaa enemmän, niin kirjallisesti kuin pitämilläni RULLAILMAISU TEKSTI: MORTEN EGTVEDT Olemme jo aiemmin kirjoittaneet rullailmaisun harjoittamisesta yksityiskohtaisesti niin kirjassa ”Sök i teori och praktik” kuin Canis-lehdessäkin. Tässä artikkelissa en enää toista kaikkia opetuksen vaiheita uudestaan, vaan keskityn mielestäni tavallisimpiin rullailmaisun ongelmiin sekä siihen, miten ne voi korjata. kursseillakin (toisin sanoen siitä tulee puhuttua aika paljon...). Ajattelet vain rullailmaisun sijaan mitä tahansa agilityestettä, tokoliikettä, monimutkaista temppua tai ihan mitä vain, mitä haluat koirallesi opettaa. KU VA : SU SA N HA NS EN. Sujuvuus on yksi tärkeimmistä, ellei peräti kaikkein perustavin käsite oppimisessa. Missä siellä on heikko kohta
Koiran tulee siis poimia rulla maasta ja palata luoksesi perusasentoon ilman, että sanot sanaakaan. Ensimmäisenä päivänä uudessa työpaikassa et vielä suoriudu monestakaan tehtävästä sujuvasti. Se on todella vaikeaa, jos molemmat toiminnot ovat vielä opetteluvaiheessa. Kerrataanpa lyhyesti, mitä sujuvuus tarkoittaa. Tuomarit kun eivät varsinaisesti pidä siitä, että annat koiralle vihjeen ”pidä” 20 kertaa rullailmaisun aikana... Oltuasi pari vuotta samoissa tehtävissä et enää edes muista, miten alussa jouduit keskittymään! Eri osatehtävät sujuvat sinulta niin luonnostaan, että suoriudut jo vaativammistakin erikoistehtävistä. Jotta koira osaisi tehdä tämän kaiken ilman apuja/vihjeitä, tulee sinun luonnollisesti myös harjoitella ilman niitä. Tämä ei koske pelkästään naksutinkouluttajia, vaan KAIKKIA, jotka haluavat kilpailla koiransa kanssa. Lisäksi ylimääräiset vihjeet vahvistavat usein eitoivottuja käytöksiä (kun esim. kutsut koiraa, eikä se tule vapaaehtoisesti luoksesi rullan kanssa). Sujuvuutta voisi kuvata myös jonkin toiminnan automatisoitumiseksi. Alat varmaan ymmärtää, miten tämä liittyy koiraharrastuksiin... Kapulan luovuttaminen ja maalimiehen näyttäminen ovat tosin. Tuntuu aivan erilaiselta tehdä jotakin ensimmäistä kertaa tai sitten, kun sen jo osaa vaikka unissaan. Mitä perusvalmiuksia koiran pitää osata ennen kuin ne voidaan yhdistää valmiiksi ilmaisuksi. Autolla ajaminen on (toivottavasti) tästä hyvä esimerkki. Myös käveleminen tai puhelimessa puhuminen ovat esimerkkejä käytöksistä, jotka ovat meistä useimmille hyvin sujuvia. Näin mahdolliset ongelmat pääsevät vahvistumaan, ja joudut myöhemmin työskentelemään lujasti peittääksesi vaikeudet. MITÄ SUJUVUUS ON. 45 ” Huomaa, että koiran tulee tehdä suurin osa rullailmaisuun liittyvistä käytöksistä VAPAAEHTOISESTI – toisin sanoen ilman vihjesanaa tai muuta apua. Huomaa, että koiran tulee tehdä suurin osa rullailmaisuun liittyvistä käytöksistä VAPAAEHTOISESTI – toisin sanoen ilman vihjesanaa tai muuta apua. RULLAILMAISU Palataanpa rullailmaisuun. Jos molemmat käytökset ovat luotettavia, voit helposti toteuttaa ne yhtä aikaa – ja ehkä vielä kolmannenkin. Mistä käytöksistä hyvä rullailmaisu koostuu. Kun me (tai koira) osaamme jonkin käytöksen niin hyvin, ettei meidän tarvitse erityisemmin keskittyä siihen, on käytös sujuva. Parin kuukauden kuluttua alat suoriutua jo automaattisemmin. Esimerkiksi: • istua (vapaaehtoisesti) perusasentoon • pitää kapulaa/rullaa suussa (vapaaehtoisesti), kun se istuu perusasennossa • päästää rullasta irti vihjesanasta ja jäädä istumaan perusasentoon • pitää rullaa (vapaaehtoisesti), kun se tulee luokse ja asettuu perusasentoon • pitää rullaa suussa (vapaaehtoisesti), kun se juoksee • poimia rulla (vapaaehtoisesti) maasta • poimia rulla (vapaaehtoisesti) maasta, kun sen edessä on jotain, mitä se kovin mielellään haluaisi (doggie-zen-nouto) • juosta merkistä maalimiehen luo (näyttö) Jos sinulla on vaikeuksia jonkin toisen liikkeen kanssa, voit kokeilla jaotella sen osiin samalla tavalla ja kirjoittaa listan juuri siihen tarvittavista perustaidoista. Mutta jos toinen käytös on sujuva, voi toinen vielä vähän takellella. Voit testata, onko toimintasi sujuvaa kokeilemalla, pystytkö tekemään kahta asiaa samaan aikaan
On hienoa, jos koira osaa tulla perusasentoon oikein 10 kertaa peräkkäin. Joidenkin mielestä koira OSAA noutaa ja tulla perusasentoon. Koska on mahdotonta toistaa käytöstä sekä nopeasti että tarkasti, ellei sitä hallitse todella hyvin, on esiintymistiheys erinomainen mittari. Kun olemme kulkeneet yli 25 metriä keskilinjalla, tuntuu kuin ongelmat juuri sujuvuudessa suorastaan hyppäisivät silmilleni. Ymmärrätkö eron. Toisin sanoen niiden sujuvuutta tulee harjoitella vihjesanan kanssa, mutta ilman muita apuja. On itsestään selvää, että koira, jonka perusasentoon tulo on varma, pystyy toistamaan käytöksen useampia kertoja minuutissa kuin koira, joka vasta harjoittelee sitä. Jos otan asian puheeksi, on moni koiranohjaaja kanssani samaa mieltä, mutta joskus käy myös niin, että ohjaajan käsitys on aivan erilainen. 46 H AK U käytöksiä, joiden tulee olla täysin ärsykekontrollissa. Mutta minulle on yleensä arvokkaampaa se, että koira tekee 14 onnistunutta ja 2 epäonnistunutta toistoa minuutin aikana kuin se, että koira tekee 10 oikeaa toistoa kahdessa minuutissa. Sujuvuutta voidaan mitata objektiivisesti monin eri tavoin: YLEISYYS/ESIINTYMISTIHEYS Käytöksen esiintymistiheys on yksi tärkeimmistä sujuvuuden mittareista. Ei ole kyse pelkästään oikeasta ja väärästä, myös nopeus kertoo hyvin paljon koiran osaamisesta.. Sellaisessa tilanteessa kouluttajan on hyvä tietää hiukan enemmän sujuvuudesta... Kun katselen rullailmaisuja, näen yleensä hyvin nopeasti mahdolliset heikot kohdat. Siinä lasketaan toistojen määrä tiettyä aikaa kohti – esimerkiksi 15 toistoa/60 sekuntia. KUINKA SUJUVUUTTA MITATAAN
Jos koira taas useimmiten pudottaa kapulan 3–6 sekunnin kuluttua, on käytös vielä epävarmaa, eikä pidä yllättyä, jos koira usein epäonnistuu rullailmaisussa. Jos palkkaat joka toiston leikillä, et voi kohtuudella odottaa, että ehtisitte 15 perusasentoa minuutissa, koska aikaa palkkaamiseen kuluu niin paljon. Jos haluat mitata vaikkapa käytöksen ”pitää noutokapulaa istuen perusasennossa” sujuvuutta, voit kuvata harjoitukset ja katsoa, kuinka pitkä kaikkein pisin onnistunut toisto oli. LATENSSI Sitä viivettä, joka kuluu hetkestä, jolloin koiran on mahdollista toteuttaa käytös, siihen, kun se sen aloittaa, kutsutaan latenssiksi. 47 KESTO Kun harjoittelemme paikallaan makuuta tai kapulan pitämistä, on jokseenkin turhaa mitata käytöksen tiheyttä esimerkiksi toistoina minuutissa. Kokemukseni mukaan hyvät noutajat voivat pitää kapulaa vähintään 25–30 sekuntia istuessaan rauhallisesti ohjaajan sivulla. ” Tee 10–15 toistoa ja katso, kuinka paljon aikaa leikkipalkkion päättymisen jälkeen kuluu siihen, että koira tarjoaa perusasentoa uudestaan. KU VA T: LI NN IS AK SE N. Käytännössä koiran ei useinkaan tarvitse pystyä pitämään kiinni niin kauan (yleensä 5 sekuntia riittää), mutta se, että koira pystyy pitämään kapulaa 30 sekuntia, kertoo paljon käytöksen varmuudesta. Puolen minuutin pidolla meillä on todella hyvä marginaali, ja käytös on ilmeisen sujuva. Voit myös ottaa aikaa ja laskea kaikkien toistojen keston keskiarvon. Jos edistytte harjoittelussa, pitäisi keskiarvon nousta. Tällaisten käytösten kohdalla on viisaampaa arvioida kestoa eli sitä, kuinka pitkän aikaa koira pystyy suorittamaan tiettyä käytöstä
TOISTOT Myös (onnistuneiden!) toistojen määrä voi toimia sujuvuuden mittarina. Koirasi KU VA T: KA TH RI NE U TH EI M. Paljon tärkeämpää on, että suoritatte liikkeen onnistuneesti kymmenen kertaa peräkkäin, vaikka pitäisit välissä kunnon tauon. Jos taas aikaa kuluu 2–10 sekuntia ennen kuin koira toistaa käytöksen, on sitä harjoitettava sujuvammaksi. Tarkat tavoitteet saattavat vaihdella hiukan koiraja ohjaajakohtaisesti, koska liikumme eri nopeuksilla, mutta useimmille koirille mainitut tavoitteet ovat täysin mahdolliset saavuttaa. Harjoita käytöksiä erikseen sekä kotona keittiössä että ulkona maastossa, kunnes saavutat tavoittelemasi sujuvuuden. Jos haluat esimerkiksi arvioida koko liikkeen ”ruutuun lähettäminen”, ei se, että ehditte suorittaa liikkeen kaksi tai neljä kertaa minuuttiin kerro paljoakaan. On hyvä laskea, kuinka monta pistoa/rullan kanssa palaamista koira yhden harjoituskerran aikana suorittaa ja moniko niistä meni oikein. 48 H AK U Tällöin voit mitata sujuvuutta latenssin jälkeen. Teepä pieni testi. Tee 10– 15 toistoa ja katso, kuinka paljon aikaa leikkipalkkion päättymisen jälkeen kuluu siihen, että koira tarjoaa perusasentoa uudestaan. Kun tuloksena on 20 onnistunutta pistoa peräkkäin, voit olettaa, että koko ketju on erinomaisen sujuva, aivan riippumatta siitä, kuinka pitkä tauko suoritusten välissä oli. • kapulan pitäminen perusasennossa (sujuvuustavoite: kesto 25–30 s) • vapaaehtoinen perusasentoon tulo suoraan ohjaajan eteen (sujuvuustavoite: tiheys 12–15 toistoa minuutissa) • kapulan poimiminen maasta ohjaajan edestä (tavoitetiheys 18–25 toistoa minuutissa) • kapulan poimiminen maasta (2 m ohjaajan edestä), perusasentoon palaaminen ja kapulan pitäminen, kunnes ohjaaja antaa luvan irrottaa – etäpalkkiona herkut tai lelu (tavoite 7–10 onnistunutta toistoa peräkkäin) Jos ette ihan yllä kaikkiin yllä mainittuihin tavoitteisiin, tiedät nyt, kuinka voit parantaa rullailmaisua. Kuinka sujuvia seuraavat perustaidot ovat. Onnistuneiden/epäonnistuneiden toistojen määrä kertoo rullailmaisun sujuvuudesta. Onnistuneiden, perättäisten toistojen määrä ei ole yhtä hyvä mittari kuin latenssi, mutta silti varsin toimiva sellaisille käytöksille, joissa useat toistot lyhyen ajan sisällä eivät ole niin tärkeitä. Ennen kuin jokainen rullailmaisun osakäytös on sujuva, et tule onnistumaan 20 peräkkäisessä ilmaisussa. KUINKA ON SUJUVUUDEN LAITA. Jos ette vielä ole päässeet sujuvuustavoitteisiin kaikkien osakäytösten kohdalla, saatat aiheuttaa paljon turhia ongelmia, jos yhdistät käytökset valmiiksi ilmaisuksi, varsinkin jos alat käyttää sitä haussa. Jos käytös on sujuvaa, ei tähän kulu kuin 1–2 sekuntia
Onnea rullailmaisun ja kaikkien muidenkin lisää sujuvuutta kaipaavien käytösten harjoittelemiseen! ” On hyvä laskea, kuinka monta pistoa/rullan kanssa palaamista koira yhden harjoituskerran aikana suorittaa ja moniko niistä meni oikein.. Vie paljon aikaa korjata virheitä, jotka syntyvät, kun annat koirasi epäonnistua turhaan koulutuksen alkuvaiheessa. Suosittelen siis todella huolehtimaan siitä, että perusasiat ovat kunnolla hallussa ennen kuin yhdistät niitä pidemmiksi käytösketjuiksi. Pitkällä tähtäimellä säästät todella paljon aikaa, kun et joudu tuhlaamaan energiaa virheiden korjaamiseen. Kuinka tiedämme, että 12–15 perusasennon toistoa 60 sekunnissa on hyvä sujuvuuden mittari. Jokaisen opettajan tulee ensimmäiseksi selvittää kaikkien opettamiensa käytösten tavoitesujuvuus. Pääsittekö kaikkiin osatavoitteisiin. YHTEENVETO Sujuvuuden käsitteen syvällinen ymmärtäminen vähentää epäselvyyksiä ja turhaa jaarittelua harjoituksissa. Jos kurssilainen ei vielä pääse tavoitteeseen, on vain harjoiteltava lisää ja vahvistettava käytöstä, kunnes toivottu taso saavutetaan. Kun tiedät, kuinka sujuvia eri käytökset ovat, tiedät myös täsmälleen, missä vaiheessa harjoittelua olette ja paljonko työtä on tehtävä ennen kuin alat yhdistellä käytöksiä pidemmiksi ketjuiksi. 49 tulee varmasti epäonnistumaan suurimmassa osassa toistoja ja oppii ainoastaan tekemään virheitä. Tiedämme täsmälleen, millainen esiintymistiheys tietyllä käytöksellä on, kun se on varma ja sujuva. Enää ei tarvitse arvailla eikä ihmetellä. Hienosti tehty! Nyt voitte yhdistää käytökset valmiiksi ilmaisuksi, esimerkiksi takaperinketjuttamalla. Yksinkertaista ja kiistämätöntä! Juuri se onkin niin hienoa sujuvuudessa. Yksinkertaisesti siitä, että olemme nähneet monia koiria, joiden rullailmaisu perusasentoon palaamisineen on täydellinen ja laskeneet, kuinka monta perusasentoon paluuta nämä koirat pystyvät tekemään 60 sekunnissa
020 712 1515 • myynti@fysiohealing.fi Seuraa tuoteuutuuksia ja tutustu tuotteisiin uudistuneilta sivuiltamme www.fysiohealing.fi Hyvinvointia – Välittämistä – Huolenpitoa. koirien tunteisiin sekä saamme kuulla, mitä tiede kertoo naksuttimen toimivuudesta. 50 Seuraava numero ilmestyy 7.12.! S E U R A A V A S S A N U M E R O S S A Joulukuun numerossa tutustumme mm. Maahantuonti & markkinointi: FYSIO HEALING Hämeentie 37, 24100 Salo • Puh
Koiralle, jolla on akuutti tai toistuva suolistohäiriö (7-30 päivää) Canius® jauhe sekoitetaan ruoan tai juoman joukkoon. Ensimmäinen koiraperäinen maitohappobakteerivalmiste koiralle SUOLISTON HYVINVOINTIIN SUOMALAINEN INNOVAATIO! Koirien omia maitohappobakteereita sisältävä esiseos. 1-3 kg koirille: 1 g (1/2 tl) kerran vuorokaudessa ruokaan tai juomaan sekoitettuna. KÄYTTÖOHJE Yli 3 kg koiralle: 2 g (noin 1 teelusikallinen) kerran vuorokaudessa ruokaan tai juomaan sekoitettuna. Pakkaus: 60 g. Avattu pakkaus säilyy 3 kk huoneenlämmössä. Teknologinen lisäaine maidon ja kauran fermentointiin: Lactobacillus fermentum NCIMB 41636, Lactobacillus plantarum NCIMB 41638 ja Lactobacillus rhamnosus NCIMB 41640, yhteensä vähintään 3x1011 pmy/kg. Ruokinnan muutokset (7-30 päivää) . Pakkaus suljettava heti annostelun jälkeen. Kantaja-aineet: Kalsiumkarbonaatti, maltodekstriini, piioksidi. Ravintoaineet: Raakarasva 0,27 %, raakavalkuainen 3,1 %, raakakuitu 0,8 %, tuhka 41,81 %, kalsium 146 mg/g, fosfori 7,1 mg/g, kosteus alle 2,5 %. Aina antibioottikuurin jälkeen (vähintään 30 päivää) . CANIUS ® . Canius ® jauhetta suositellaan ruoansulatuskanavan bakteeritoiminnan häiriötiloihin, kuten antibioottikuurien jälkeen ja äkillisiin tai toistuviin suolistohäiriöihin. Suositellaan kantaville ja imettäville nartuille (vähintään 30 päivää) . vetcare@vetcare.fi vetcare.fi lemmikinkotiapteekki.fi facebook.com/Vetcarefinland ETUSIJALLA ELÄINTEN HYVINVOINTI 9.2017. Koiraa rasittavat elämäntilanteet ja elämänmuutokset, kuten matkat, näyttelyt ja kokeet (7-30 päivää) . Säilyvyys: Säilyy suljettuna huoneenlämmössä (alle +25 °C) lämpötilassa 6 kk ja jääkaapissa (alle +8 °C) lämpötilassa 2 vuotta valmistuspäivästä. Canius ® jauheen sisältämät suomalaisista koirista peräisin olevat suoliston maitohappobakteerit laskevat pH:ta ja vähentävät tautia aiheuttavien bakteerien määrää sekä muokkaavat koiran suolistomikrobistoa ja olosuhteita hyödyllisten mikrobien kasvua suosivaksi
* Alennus koskee ensimmäistä vakuutuskautta. Pentualennus on voimassa toistaiseksi. Vakuutus ei ole varovaisuutta, vaan vapaus elää täysillä turvallisesti. 15% PENTUALENNUS kun vakuutat koiranpentusi alle 4 kuukauden ikäisenä.* Miten elätkin – elä täysillä ja turvallisesti! Lue lisää www.agria.fi Seuraa meitä Facebookissa Agria on eläinvakuuttamisen asiantuntijayhtiö joka toimii kaikissa Pohjoismaissa. Valitse vakuutuksesi Agriasta; meille eläimet ovat pääasia. Kun vakuutat koirasi Agriassa, saat: • Vakuutusturvan koko koiran iäksi (hoitokuluvakuutus) • Hoitokuluvakuutuksen 3000 eur tai 6000 eur vakuutusmäärällä • Tarpeen mukaan lisäturvaa; Agria kuntoutusturvan, Agria laumatai käyttökoiravakuutuksen • 10% lisäalennuksen jos olet jäsen Kennelliitossa