Vin kit pai kal lao loh arj oitt elu un Nro 5 / 20 20 8,5 EU R 6 430072 190851. Koiran resilienssi: synnynnäistä vai opittua. KOIRAHARRASTAJAN TIETOLEHTI Koiran ja ihmisen suhde on erityislaatuinen Mitä koira tuntee
3 S IS Ä L T Ö Saara Junttilan sivulta 24 alkavassa jutussa käsitellään koiran tunteita. Meidän tulee kuitenkin muistaa, että koiran tunteet eroavat ihmisen tunteista. 36 KOIRATIETOI: Koiran resilienssi mikä siihen vaikuttaa. 6 CANIS 5 / 2020 4 Tilausohjeet 5 Pääkirjoitus 6 KOIRATIETO: Ihmisen paras ystävä Koiran ja ihmisen vuorovaikutuksen palapeli rakentuu tutkimustiedon myötä 16 HARRASTUSLAJIT: Suomen ensimmäisissä dog survival -kilpailuissa 24 KOIRATIETO: Mitä koira tuntee. Lue sivulta 16 alkavasta Milli Mokkilan artikkelista. 33 ONGELMAKÄYTTÄYTYMINEN: Koira traumapotilaana: Miten henkisiä traumoja hoidetaan. Kuinka koira osaakin tulkita meidän ihmisten hienovaraisimmatkin eleet niin hienosti. 48 KOULUTUS JA OPPIMINEN: Kahdeksan vinkkiä paikallaoloon. Lue aiheesta alkaen sivulta 6. 16 38 Sanni Sompin jutussa pohditaan koiran ja ihmisen suhdetta ja vuorovaikutusta. Mikä on tämä KeskiEuroopasta vasta viime vuonna Suomeen rantautunut hauska ja vauhdikas maastolaji, dog survival
5 / 2020 Neljästoista vuosikerta ISSN 1796-7201 KUSTANTAJA R+ palvelut Oy Hallainvuorentie 19 H 27, 00920 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Liisa Tikka liisa@masseter.fi AVUSTAJA Riikka Lahdenperä ULKOASU Pia Näppinen Mainostoimisto Muu KANSIKUVA Shutterstock ASIAKASPALVELU Nesenta Oy Hirsalantie 11 02420 Jorvas Puh. Irtonumero 8,50 eur. ASIAKASPALVELU: Nesenta Oy Hirsalantie 11, 02420 Jorvas Puh. Vuoden aikan ilmestyy 6 numeroa. COPYRIGHT Canis-lehdessä julkaistun aineiston osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. ILMOITUSMYYNTI Emmi Hakio Puh. HUOM! Tilaajat pääsevät lukemaan vanhat lehdet digiversioina lehtiarkistosta: arkisto.canis.fi Tarvitset arkistoon päästäksesi tilaajanumerosi, jonka löydät lehtilaskustasi.. 0504136121 emmi@hakio.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Kirjoittajat vastaavat itse artikkeliensa sisällöstä. Tekstit eivät edusta lehden virallista kantaa, ellei toisin mainita. (09) 8566 8379 ma-pe 8-16, canis@nesenta.fi Tilaa Canis-lehti osoitteessa www.canis.fi Tilatun lehden hinta on 8 eur/ numero (vuosikerta 48 eur). 4 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN Nro 6 / 2019 8,50 EUR Koirien DNA-testaus Operanttia suojelutreeniä Vinkit noseworkkokeeseen Koh det yös ken tely ä ja mu ita apu väl ine itä KOIRAHARRASTAJAN TIETOLEHTI 6 430072 190080 Nro 3 / 2019 8,50 EUR BH-koe mittaa yhteiskuntakelpoisuutta Resurssiaggressio Funktionaalinen analyysi käytösongelmissa Oh jeit a esin een pito on KOIRAHARRASTAJAN TIETOLEHTI 6 430072 190059 Nro. (09) 8566 8379 canis@nesenta.fi TILAUSHINTA 8 eur / numero
On tärkeää muistaa myös työkoiran hyvinvointi. Meillä on kaverikoiria, lukukoiria ja monenlaisia muita tehtäviä koirille, joissa ne auttavat ihmisiä vaikkapa vain läsnäolollaan. Onneksi se ei rapsutuksista piloille mene.” Toivottavasti loputkin jäärät ymmärtäisivät tämän: koiran hemmottelu ei johda käytösongelmiin. Aiheesta löytyy lisää tästä lehdestä, tutkija Sanni Sompin artikkelista Ihmisen paras ystävä. Virka-, avustajaja opaskoiria arvostetaan, ja syystä! Nykyään kuitenkin aletaan ymmärtää myös koirien arvo vanhusten yksinäisyyden vähentäjinä, lasten itsetunnon nostattajina tai monessa muussa roolissa, jota ei ehkä ennen ole edes pantu merkille. Esimerkiksi Koirat kasvatusja kuntoutustyössä ry tekee aktiivisesti töitä alan kehittämiseksi järjestäen mm. Kaikki koirat eivät sovellu tällaiseen työskentelyyn ja myös työstään pitävälle koiralle pitää taata riittävästi palautumisja lepoaikaa sekä muitakin virikkeitä. 5 P Ä Ä K IR JO IT U S PÄÄTOIMITTAJA Liisa Tikka, liisa@masseter.fi Se on rakkautta, rakkautta vain K ennelliiton jäsenjulkaisu Koiramme-lehti yllätti syyskuun numerollaan. On ihanaa elää aikakaudella, jolla aletaan nähdä koirien merkitys yhteiskunnalle myös epäsuorasti. täydennyskoulutusta ohjaajille ja soveltuvuustestejä koirille. Oksitosiini on tällä hetkellä yksi kuumimmista aiheista koiratutkimuksissa. Se on osatekijä voimakkaassa suhteessamme koiriimme. Iloitkaa ihanista nelijalkaisista ystävistänne! Liisa. Hyvä asia on myös, että esimerkiksi sosiaalialalla koirien käyttöä pyritään selkeyttämään ja yhtenäistämään. Lehdessä ei ollut yhtään positiivisiin menetelmiin nojautuvan kouluttajan verenpainetta nostavaa artikkelia! Sen sijaan kyseisen lehden sivuilla eläkkeelle jäänyt ensikoiransa hankkija Seppo Puttonen, 67, toteaa cockerspanielistaan ja suhteestaan siihen näin: “Koiran myötä taisin jopa hiukan höpsähtää, kun olen koko ajan paijaamassa sitä
Koira aavistaa aikeet, tulkitsee hienovaraisetkin eleet ja reagoi tunteisiin. Tämä vaikuttaa sinänsä varsin yksinkertaiselta käytökseltä, mutta osoituseleen tulkitseminen vaatii varsin korkeita aivotoimintoja, erityisesti kun on kyse toisen eläinlajin eleestä. Koira on ollut ihmisen paras ystävä, perheenjäsen ja työtoveri jo kymmeniä tuhansia vuosia, mutta vasta viime vuosien koirien käyttäytymisja kognitiotutkimus on alkanut löytämään selityksiä miksi. Ei ole lainkaan itsestään selvää, että eläinlaji ymmärtää toisen eläinlajin kommunikaatiota. Jos itse jännitämme, koirakin jännittyy, jos innostumme, koirakin innostuu. vulla intensiivisesti ympäri maailman. Koirille ihmisten eleiden tulkinta tuntuu olevan luon. Esimerkiksi simpanssit eivät ymmärrä ihmisen osoituselettä niin hyvin kuin koirat. 6 KO IR AT IE TO K oira osoittaa kiintymystä, nauttii läheisyydestä ja haluaa tehdä asioita yhdessä, selvästi nauttien siitä. Kun osoitat sormella kuppia, koira todennäköisesti menee tarkistamaan, mitä kupissa on. SUDELTA PERITTY SOSIAALINEN ÄLYKKYYS Koiran sosiaalista kognitiota, erityisesti kommunikaatiota ja vuorovaikutusta ihmisen kanssa, on tutkittu 2000-luIHMISEN PARAS YSTÄVÄ – Koiran ja ihmisen vuorovaikutuksen palapeli rakentuu tutkimustiedon myötä TEKSTI: SANNI SOMPPI KUVAT: PIXABAY Meistä koiraihmisistä voi toisinaan tuntua siltä, että koirien kanssa on jopa helpompaa kommunikoida kuin ihmisten. Se on läsnä, sille ei tarvitse selittää. Koira ei seuraa käden suuntaa vain siksi, että se olisi mekaanisesti oppinut yhdistämään osoituksen ruokapalkkioon, vaan se käsittää eleen kommunikointina “Katso tuonne, siellä on jotain sinulle!”. Tämä kaikki tuntuu niin luontevalta, suorastaan itsestäänselvyydeltä, että harvoin tulemme edes ajatelleeksi, kuinka erityislaatuinen koiran ja ihmisen vuorovaikutussuhde on. Tämä modernin koiratutkimuksen aalto sai alkusysäyksensä siitä arkisesta havainnosta, että koirat ymmärtävät ihmisen osoituseleitä ilman, että eleen merkitystä opetetaan niille
Kun koira tuijottaa intensiivisesti silmiin (nk. Pääsääntöisesti koirat menestyvät susia paremmin tehtävissä, joissa on kyse ihmisen kanssa yhdessä toimimisesta. pyytävä / kysyvä katse), sellaisenkin ihmisen, jolla ei ole koirista kokemusta, on helppo ymmärtää, mitä koira haluaa – tyypillisesti ruokaa tai rapsutusta. Koira eroaa näissä käytöksissä esi-isästään sudesta. 7 tevaa, niin kuin myös omien aikeiden ja toiveiden viestiminen ihmisille. Toisaalta, vaikka koirat kasvatettaisiin tarhaolosuhteissa laumoina kuten sudet, niistä ei tule käytökseltään susimaisia. Alkuun ajateltiin, että koira on tavallaan vuorovaikutustaidoiltaan kesyyntymisen saatossa “paranneltu” versio sudesta. Tuoreemmat tutkimukset ovat kuitenkin tuoneet vahvaa näyttöä siitä, että sudet ovat sosiaalisesti vähintäänkin yhtä älykkäitä. Sudet toimivat ihmisen kanssa eri tavoin kuin koirat, vaikka ne olisi kasvatettu lemmikkeinä kuten koirat. Koirat osaavat myös näyttää ihmiselle tietyn kohteen – vaikkapa sohvan alle vierineen pallon (ns. Susi ky” Osoituseleen tulkitseminen vaatii varsin korkeita aivotoimintoja, erityisesti kun on kyse toisen eläinlajin eleestä.. kertova / osoittava katse). Koiran vuorovaikutustaidot ihmisen kanssa eivät ole siis pelkästään oppimisen tulosta. Esimerkiksi sudet ennakoivat toistensa aikeita saalistustilanteessa tulkitsemalla laumatoverin katseen suuntaa, koira puolestaan reagoi herkästi ihmisen katseviesteihin. Koiralla ei ole sellaisia kykyjä, mitä susilla ei olisi, mutta olennainen ero on se, että sudet käyttävät näitä vuorovaikutustaitoja lajitovereidensa kanssa toimiessaan, koirat puolestaan ihmisen kanssa toimiessaan. Koira katsoo silmiin ja kääntää sen jälkeen katseensa kohti piilossa olevaa palloa ja toistaa tätä katseenvuorottelua, kunnes saa ihmisen reagoimaan. Taapero osaa sormella osoittaen suunnata aikuisen huomion kiinnostaviin kohteisiin, usein merkityksessä “Haluan tuon!”. Tässä tilanteessa koira toimii pitkälti sanoin kuin ihmislapsi, joka ei vielä osaa puhua
Tämän huomaa esimerkiksi siinä, että koira oppii käsimerkit herkemmin ja kiinnittää niihin enemmän huomiota. Perhelaumoina elävillä susilla on hyvin rikas visuaalinen kieli. Ihmisen huomion suuntaa tarkkailemalla koirat panevat merkille, mitä ihmiset ympäristössä näkevät, ja osaavat hyödyntää tätä tietoa. Jos sanot koiralle “istu” ja näytät kädellä puolestaan maahan-eleen, koira todennäköisesti menee maahan, ellei koiraa ole erikseen opetettu olemaan huomioimatta käsimerkkiä. Ihmisen ja koiran kommunikaatiossa visuaaliset vihjeet ovat koiralle niin vahvoja, että koira luottaa niihin jopa enemmän kuin erinomaiseen hajuaistiinsa. Ehkä siksi ihminen on koiran kesyyntymishistorian aikana suosinut ääntään käyttäviä yksilöitä ja koiralla on – rodusta riippuen – rikkaampi äänivalikoima kuin sudella. Kun haluamme viestiä toisille aikeistamme tai tunteistamme, käytämme ensisijaisesti puhetta. Visuaalisilla viesteillä on kuitenkin suurempi merkitys koiralle. Jopa sellaiset ihmiset, joilla ei ole aiempaa koirakokemusta, pystyvät tunnistamaan koiran haukusta ja murinasta erilaisia käyttäytymisiä ja tunnetiloja. Esimerkiksi sudet kommunikoivat kehonkielellä, kasvojen ilmeillä ja katseen suunnalla tehdessään yhteistyötä saalistustilanteessa, vartioidessaan reviiriä ja hoitaessaan laumasuhteita. Susi muodostaa vahvan kiintymyssuhteen laumatovereihinsa, koira ihmiseen. Jo tiedostamattomatkin eleemme ja ilmeemme ohjaavat koiran käytöstä. Jo pelkkä ohjaajan vilkaisu voi riittää koiralle vihjeeksi. Ketuilla puolestaan on käytössään suppeampi valikoima eleitä, sillä yksineläjällä ei tavallaan ole tarvetta niin monimutkaiselle kommunikaatiolle. KATSE KERTOO ENEMMÄN KUIN TUHAT SANAA Katseen suunta on monille koirille hyvin merkityksellinen ele. Tämän huomaa monesti etsintätyöskentelyssä. Koiraeläimillä visuaalisten eleiden repertuaari on suhteessa eläinlajin sosiaalisuuteen. SANATTOMIEN VIESTIEN VOIMA Koiraeläinten keskinäinen sosiaalinen viestintä perustuu vahvasti visuaalisiin viesteihin. Vastaavasti koirat tunnistavat ihmisen puheesta äänensävyjä ja sanojen merkityksiä. Todennäköisesti koira on siis perinyt vuorovaikutustaitonsa sudelta. Katseen suunnasta on helppo en. Me ihmiset olemme hyvin verbaalisia olentoja. Vaikka koiran olisi periaatteessa helppoa löytää kätkö itsenäisesti hajuaistinsa varassa, se tarkkailee jatkuvasti ohjaajan käytöstä ja saattaa tehdä virheilmaisun paikkaan, jossa ohjaaja uskoo kätkön olevan. Suuri repertuaari eleitä ja ilmeitä mahdollistaa hienovaraisen ja monipuolisen sosiaalisen vuorovaikutuksen. 8 KO IR AT IE TO kenee joustavaan yhteistyöhön toisen suden kanssa, koira ihmisen kanssa
Tilanteesta ja koiran persoonallisuudesta riippuen myös koirat reagoivat suoraan katsekontaktiin kuin uhkasignaaliin, mutta koirien tapa tulkita ihmisen katseviestejä on joustavampi kuin suden. Hyvin monet vuorovaikutustaidot edellyttävät kykyä tulkita toisten yksilöiden katseen välittämiä viestejä. Samassa tilanteessa susi – tai itsenäiseen työskentelyyn jalostettu koira – pyrkii ratkaisemaan ongelman itsenäisesti, sisulla ja voimalla, jos ei muulla. Katseen välityksellä kommunikointia pidetään ihmisen sosiaalisen älykkyyden peruskivenä. Ihmisen katsekontakti on koiralle ikään kuin keskustelun avaus. Koirat kiinnittävät luonnostaan paljon huomiota ihmisen kasvoihin. Sudet pyrkivät välttämään suoraa katsekontaktia ihmiseen, sillä ne pitävät sitä uhkaavana eleenä. Katse kertoo koiralle, milloin ihmisen viestintä on tarkoitettu sille, eikä vaikkapa perheen toiselle koiralle. 9 ” Koirat osaavat myös näyttää ihmiselle tietyn kohteen – vaikkapa sohvan alle vierineen pallon. Vastaavasti katsekontaktin avulla koira voi itse tehdä aloitteen ja suunnata ihmisen huomion. Yhteistyö koiran kanssa perustuu pitkälti siihen, että koira ymmärtää, kuinka se voi ihmisen kautta saavuttaa haluamansa asian. Susilla tehdyt tutkimukset antavat kuitenkin. Moni tietää, mitä tapahtuu, jos ruokaa jättää pöydälle ja poistuu hetkeksi. YHTEISTYÖ KUMPUAA TUNNESITEESTÄ Ihmisen ja koiran yhteistyötä itsessään on tutkittu melko vähän. Ihmiseen suuntautuva pyytävä katse ei ole avuttomuutta. Kyse ei ole sinnikkyyden tai älykkyyden puutteesta, vaan yhteistyöaloitteesta. nakoida, mitä ihminen seuraavaksi aikoo. Kun koira laitetaan sellaisen ongelman eteen, jota se ei saa itsenäisesti ratkaistua, koira kääntyy herkästi ihmisen puoleen. Koira tunnistaa tarkasti sen hetken, jolloin ihmisen huomio harhautuu muualle – oivallinen tilaisuus varastaa ruokaa! Moinen röyhkeys on sinänsä hyvin älykästä käytöstä, vaikkakin myös ärsyttävää. Koiralle katsekontaktin merkitys on yleensä informatiivinen ja kiintymystä välittävä. Tavallaan koira ikään kuin käyttää ihmistä työkalunaan, ja katsekontakti on se nappi, josta ihminen käynnistyy. Toisaalta koirat ovat myös hyvin tietoisia siitä, mitä ihminen ei näe. Katseella kommunikointi on myös ihmisen ja koiran välisessä vuorovaikutuksessa se kriittinen elementti, joka mahdollistaa lajien välisen yhteistyön. Monessa tilanteessa tämä on nerokas toimintastrategia ja voi säästää koiraa paljolta vaivalta
kiinnittävät huomiota toisen suden käyttäytymisen yksityiskohtiin ja osaavat synkronoida oman toimintansa samankaltaiseksi ja samanaikaiseksi. Synkronoinnilla tarkoitetaan sitä, että yksilöt mukauttavat oman käytöksensä toisen käytöksen huomioiden. Koirat kiinnittävät jopa enemmän huomiota ihmisen toimintaan kuin toisen koiran. Susilla – ja monilla muillakin tutkituilla lajeilla, ihminen mukaan lukien – toimivan yhteistyön edellytykset ovat sujuva kommunikaatio, käyttäytymisen synkronointi, prososiaalisuus ja keskinäinen luottamus. Vastaavasti ongelmanratkaisu yhteistyössä onnistuu paremmin sellaisilta susilta, joilla on läheinen suhde. Prososiaalisuudella tarkoitetaan toimintaa, joka tehdään toisen yksilön hyväksi ilman, että siitä on itselle suoraa hyötyä. Yhteistyö vaatii kykyä havainnoida, mitä toinen yksilö tekee, ja sopeuttaa oma toiminta sen mukaan. Kun sudet ja koirat laitettiin tekemään tehtävä, jossa kahden eläimen täytyi molempien vetää omasta narustaan yhtä aikaa saadakseen palkkiot, sudet eivät epäröineet vetää naruista yhtä aikaa ja onnistuivat tehtävässä hyvin. Koirille puolestaan on luontevaa tarkkailla ihmisen toimintaa ja täsmätä oma käyttäytymisensä siihen. Tehtävässä, jossa susi saattoi nappia painamalla antaa laumatoverilleen palkkion (saamatta itse mitään), sudet olivat anteliaampia niitä susia kohtaan, joihin niillä oli tiivis tunneside. Susilla emotionaaliset tekijät, kuten kiintymys ja sosiaalinen hyväksyvyys, vaikuttavat yhteistyön onnistumiseen jopa enemmän kuin kognitiiviset ominaisuudet, kuten oppimisnopeus, päättelykyky, itsehillintä ja sinnikkyys. Tunnesiteen voimakkuus määriteltiin susien jokapäiväisestä käytöksestä sen perusteella, kuinka paljon sudet viettivät aikaa lähekkäin ja kuinka paljon ne osoittivat kiintymyskäytöstä toisiaan kohtaan. 10 KO IR AT IE TO ” Yhteistyö koiran kanssa perustuu pitkälti siihen, että koira ymmärtää, kuinka se voi ihmisen kautta saavuttaa haluamansa asian. Myös muilla eläinlajeilla sekä ihmisillä on todettu sama ilmiö. Sudet elävät tiiviissä perhelaumoissa, joissa poikasten kasvatus, saalistus ja reviirin puolustus nojaavat vahvasti yhteistyöhön. Myös käytöksen synkronointi on voimakkaampaa sellaisten yksilöiden välillä, joilla on vahva tunneside. Sudet. Sudet eivät välttämättä olleet tehtävässä koiria nokkelampia, vaan suvaitsevampia: ne suuntaa tekijöistä, jotka yhteistyöhön vaikuttavat. Koirat puolestaan pyrkivät vetämään naruista vuorotellen, jolloin lopputulos on se, että kumpikaan koirista ei saanut palkkiota. Sudet ovat prososiaalisia toisiaan kohtaan erityisesti silloin, kun susien välillä on positiivinen tunneside
Tasavertaiset kaverukset puhaltavat tehokkaimmin yhteen hiileen. Yhteistyötä tehdessä aloitteen tekijä voi olla kumpi tahansa, alempitai ylempiarvoinen susi, ja vetovastuu vaihtuu joustavasti. Yhteistyön motivaattori voi kuitenkin olla yhteistyön itsensä tuottama positiivinen tunnetila. TUNTEET TARTTUVAT Vaikka koirat eivät ole kovin prososiaalisia toisia koiria kohtaan, koirien prososiaalisuudesta ihmisiä kohtaan. eivät kokeneet kumppania kilpailijana. 11 ” Riittää, että yksi yksilö havaitsee pelottavan asian, ja pelkoreaktio välittyy laumanjäseniin välittömästi niin, että kaikki ovat valmiita reagoimaan yhtä aikaa. Ihmistä koirat eivät kuitenkaan koe yhteistyötilanteessa kilpailijaksi vaan ennemminkin mahdollistajaksi. Susien yhteistyö sujuu sitä paremmin, mitä pienempi hierarkkinen ero osapuolilla on toisiinsa nähden. Yhteistyö ei vaadi toisen dominointia, vaan päinvastoin sitä, että ei ole tarvetta dominoida. Koirat toimivat yhteistyössä ihmisen kanssa ensisijaisesti oman etunsa nimissä, tavoitellen suoraa palkintoa. Koirin suvaitsevuus lajitovereita kohtaan on ylipäätään heikompi kuin susien, mikä hankaloittaa koirien välistä yhteistyötä. Koira kykeneekin tekemään ihmisen kanssa yhteistyötä jopa paremmin kuin toisen koiran kanssa. Koiran tehdessä yhteistyötä ihmisen kanssa, johon koiralla on vahva tunneside, koira voi kokea yhdessä tekemisen ja yhdessä onnistumisen jo itsessään niin palkitsevaksi, että haluaa siksi tehdä yhteistyötä
Omistajan tunteet tarttuvat herkästi koiraan ja toisinpäin. Kaikkien laumanjäsenten ei tarvitse havaita uhkaa itse, kun riittää, että yksi havaitsee sen, ja pelkoreaktio välittyy laumanjäseniin välittömästi niin, että kaikki ovat valmiita reagoimaan yhtä aikaa. Tällainen tunteiden tarttuminen on alkeellista empatiaa. Tällaista tunnepohjaista prososiaalisuutta on kuitenkin vaikeaa todistaa tutkimusolosuhteissa, kun tilanne joudutaan lavastamaan, eivätkä siten ihmisen lähettämät emotionaaliset viestit ole aitoja. Koirat osoittivat enemmän stressikäytöstä silloin, kun omistaja itki, ja avasivat laatikon tällöin nopeammin. Tunteiden tarttumisella ja heijastelulla tarkoitetaan ilmiötä, jossa koira reagoi ihmisen tunnereaktioihin niin, että sen omassakin käytöksessä ja fysiologiassa tapahtuu muutoksia. Tämä on sosiaalisilla eläimillä hyödyllinen taito. Eräässä koeasetelmassa omistaja lukittiin laatikkoon ja tarkkailtiin, pyrkivätkö koirat vapauttamaan omistajan, kun omistaja teeskenteli itkevänsä tai kun omistaja luki kirjaa ääneen. Koirat tulkitsevat ihmisen tunnetiloja kasvojen ilmeistä, äänen sävystä, kehon kielestä ja aineenvaihdunnan muutoksista. Esimerkiksi tutustuessaan uusiin asioihin ja ihmisiin koira tarkkailee ihmisen reaktiota: jos ihminen osoittaa pelon merkkejä, koira epäröi lähestyä uutta ” Koiran silittäminen ja erityisesti katsekontakti koiran ja omistajan välillä stimuloi oksitosiinin eritystä niin ihmisellä kuin koirallakin.. 12 KO IR AT IE TO on kuitenkin lukuisia anekdootteja – esimerkiksi sellaiset sankarikoirat, jotka ovat riskeeranneet itsensä auttaakseen hädässä olevaa ihmistä. Vaikka tilanne oli lavastettu, koirat olettivat omistajan olevan pulassa ja stressaantuivat siitä itse
Narttukoiriin tunteet heijastuvat voimakkaammin kuin uroksiin. Oksitosiini on hormoni, jota erittyy aivolisäkkeestä kaikilla nisäkkäillä, niin koirilla kuin ihmisilläkin. Selitys tälle on todennäköisesti oksitosiini-hormoni, joka on tällä hetkellä yksi kuumimmista tutkimusaiheista koirien käyttäytymisja kognitiotutkimuksen alalla. Emon hoivatessa pentua poikasen itsensä oksitosiinieritys tehostuu. Yllättävää kyllä, stressireaktio näkyi kuitenkin heidän koiriensa sykevälivaihtelussa, vaikka koirat eivät varsinaisesti osallistuneet tehtävään, vaan olivat vain läsnä liikkuen huoneessa vapaana. Koiran ja omistajan stressitasot heijastuvat toisiinsa myös pidemmällä aikavälillä, erityisesti omistajan stressi koiraan. Jos itse koet lievääkin jännitystä, todennäköisesti koiraasikin jännittää. Oksitosiini saa emon kokemaan hoivaamisen palkitsevana, laskee poikasen stressitasoja ja lisää turvallisuudentunnetta. Parhaiten oksitosiini tunnetaan sen emo-ominaisuuksia ja hoivaamiskäyttäytymistä vahvistavasta vaikutuksesta: poikasen näkeminen ja kosketus laukaisevat emän oksitosiinin erityksen lisäten emon hoivaamiskäytöstä. 13 asiaa, kun taas ihmisen suhtautuessa uuteen asiaan innokkaasti, optimistinen asenne heijastuu koiraankin. Molemminpuolinen luottamus, kiintymys ja yhteenkuuluvaisuudentunne voimistuvat, ja sille pohjalle. Japanilainen tutkimusryhmä mittasi sekä koirien että omistajien sykevälivaihtelua tilanteessa, jossa omistaja joutui sosiaalisen paineen alle: pitämään julkisen puheen sekä tekemään päässälaskutoimituksia yleisön edessä. Tunteiden tarttuminen voi siis olla täysin tiedostamatonta ja tahatonta. Mielenkiintoista on se, että omistajan tunteet heijastuvat koiraan, vaikka omistaja ei olisi tilanteessa suorassa vuorovaikutuksessa koiraan. Omistajat stressaantuivat tilanteesta, mutta vain niin lievästi, ettei se näkynyt heidän omassa sykevälivaihtelussaan. Oksitosiini tuntuu olevan kuin etsitty puuttuva palanen ihmisen ja koiran vuorovaikutusta kuvaavassa palapelissä. SE ON SITÄ OIKEANLAISTA KEMIAA Ihmisen ja koiran vuorovaikutus ulottuu siis pintaa syvemmälle, täysin automaattiselle tasolle, erityisesti silloin, kun koiran ja ihmisen välillä on vahva tunneside
Kesyyntymisen aikana koirien oksitosiinisysteemi on ilmeisesti muokkaantunut niin, että vuorovaikutus ihmisen kanssa saa koirassa aikaan oksitosiinitulvahduksen. Koirien pupillit laajenivat vihaisia kasvoja katsellessa, mikä kertoo siitä, että vihaisten kasvojen näkeminen aiheutti koirissa tunnereaktion – todennäköisesti koirat kokivat ne uhkaavina.. Oksitosiinin eritys käynnistyy vastaavasti ihmisen hoivatessa koiraansa. Tunteiden säätelyn lisäksi oksitosiini vaikuttaa havaitsemiseen. Oksitosiinin vaikutuksesta koira katsoo yhä tiiviimmin silmiin, mikä lisää omistajan oksitosiinin tuotantoa ja saa hänet osoittamaan yhä enemmän kiintymyskäytöstä koiraa kohtaan. Ihmisen katsekontakti ei kohota suden oksitosiinitasoja, eikä oksitosiini lisää suden halukkuutta katsoa ihmistä silmiin. Maailma ikään kuin näyttää erilaiselta oksitosiinilla värjätyillä silmälaseilla. Koiran silittäminen ja erityisesti katsekontakti koiran ja omistajan välillä stimuloi oksitosiinin eritystä niin ihmisellä kuin koirallakin. Ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että oksitosiinia saatuaan koehenkilöt kiinnittävät enemmän huomiota sosiaalisiin eleisiin ja heidän on helpompi tulkita esimerkiksi kasvojen ilmeitä ja katseen suunnan välittämiä viestejä. Toisena päivänä annoimme koirille oksitosiinia, toisena emme. Perustilanteessa, jossa koirat eivät saaneet oksitosiinia, koirat kiinnittivät enemmän huomiota vihaisiin kuin hymyileviin kasvoihin. Oksitosiini voi siis olla selitys sille, miksi koirien ja ihmisten keskinäinen kommunikointi on niin luontevaa. Tämä itseään ruokkiva positiivinen kierre on todennäköisesti avaintekijä koiran ja ihmisen vuorovaikutuksessa ja syy siihen, miksi perheenjäseninämme asuu koiria eikä susia. 14 KO IR AT IE TO kehittyy emon ja poikasen vahva tunneside, joka voi kestää läpi elämän. Susien ja ihmisten välillä mekanismi ei toimi näin, vaikka sudet olisi kasvatettu koirina. Helsingin yliopiston tutkimuksessa näytimme koirille kuvia hymyilevistä ja vihaisista ihmiskasvoista kahtena eri päivänä. Oksitosiini vaikuttaa erityisesti tunnetasolla voimistaen kiintymystä, prososiaalisuutta, yhteistyöhalukkuutta, tunteiden tarttumista, sosiaalista suvaitsevaisuutta ja empaattisuutta sekä lievittäen pelkoa ja ahdistuneisuutta. Oksitosiini lisää myös koirien kiinnostusta ihmisen eleitä kohtaan ja kykyä tulkita niitä. Hellittelyhetki tuottaa mielihyvää molemmille. Oksitosiini korostaa erityisesti positiivisten eleiden merkitystä ja vähentää uhkaavien eleiden uhkaavuutta
Tulos kuvastaa sitä, että oksitosiini vaikuttaa sekä siihen, mitä koira näkee, että siihen, miten koira näkemänsä kokee. PULLO OKSITOSIINIA MURHEESEEN. Ole turvallinen ja vastakaikua antava kiintymyksen kohde, anna koiran olla lähelläsi, katso sitä silmiin, juttele sille, rapsuttele – se voi olla yllättävän iso satsaus kiintymyksen, luottamuksen, yhteistyön ja kommunikaation rakentamiseen. Omia koiria Sannilla on tällä hetkellä kaksi, lancashire heeler Ossi 3 v. Toisekseen oksitosiinia ei voi ostaa apteekin hyllyltä. Onneksi meillä on kuitenkin luonnollinen keino kohottaa sekä koiran että itsemme oksitosiinitasoja: positiivinen vuorovaikutus. Oksitosiinin ansiosta koira haluaa katsoa meitä silmiin. Äkkiseltään oksitosiinin voisi ajatella olevan helppo ratkaisu moniin koiran ja ihmisen kommunikaation ja vuorovaikutuksen haasteisiin – jos annan koiralleni tujauksen oksitosiinia, tuleeko siitä yhteistyöhaluisempi, kiinnittääkö se minuun enemmän huomiota, ymmärtääkö se viestejäni paremmin, kasvaako sen stressinsietokyky ja rakastaako se minua enemmän. Voimakas tunneside tehostaa oksitosiinin vaikutuksia. Oksitosiinin moninaisia vaikutuksia ymmärretään vasta vähän, mutta kuva rakentuu pala palalta. Se selittää, miksi koemme saavamme koirilta lohtua ja ystävyyttä. Koiran Mieli -tutkimusryhmässä. Kesällä 2020 hän valmistui smartDOG-testaajaksi (toiminimi Dognity). Silmiin katsominen mahdollistaa sujuvan ja monipuolisen kommunikaation ja sen myötä monet muut vuorovaikutuksen muodot. Oksitosiini selittää, miksi koirat kiintyvät ihmisiin niin voimakkaasti ja me ihmiset koiriimme. 15 Kirjoittajasta: Sanni Somppi on työskennellyt koirien kognitioja käyttäytymistutkimuksen parissa kymmenkunta vuotta Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ns. ” Oksitosiinin pelkoa ja ahdistusta lievittävä vaikutus tulee ilmi koiran ollessa stressaavassa tilanteessa yhdessä omistajansa kanssa.. Se selittää, miksi koira pyrkii tukeutumaan meihin kokiessaan turvattomuutta ja stressiä. ja beauceron Srela 12 v., jotka molemmat ovat tulleet hänelle kodinvaihtajina. Koira pyrkii hakemaan omistajastaan turvaa. Se hakeutuu omistajan lähelle, hakee katsekontaktia ja painautuu kiinni. Tällä hetkellä Sanni toimii myös projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa tutkien koirien emootioita ja koira-ihmisvuorovaikutusta. Näin koira pyrkii stimuloimaan omaa oksitosiinin eritystään. Omistaja on koiralle stressipuskuri, vastaavasti niin kuin ihmisvanhempi on lapselle turvasatama. Ossin kanssa Sanni on parhaillaan hajukoiraohjaajakurssilla, joka tähtää ammattimaisen hajutyökoiran koulutukseen. Käytännössä oksitosiinin pelkoa ja ahdistusta lievittävä vaikutus tulee ilmi koiran ollessa stressaavassa tilanteessa yhdessä omistajansa kanssa. Katsellessaan kuvia oksitosiinin vaikutuksen alaisuudessa koirat sen sijaan kiinnittivät enemmän huomiota hymyileviin kasvoihin, ja niiden pupillit olivat suuremmat. Se selittää tunteiden tarttumista ihmisistä koiriin ja toisinpäin. Oksitosiinin vaikutuksesta ihmisen hymyn merkitys kasvoi, ja äreän ilmeen merkitys laimeni. Sannin kotilaumaan kuuluu koirien lisäksi hevosia, kissoja ja kesyhiiriä. Ehkä, mutta oksitosiini ei kuitenkaan aina toimi mielihyvää tuottavana, stressiä vähentävänä “lääkkeenä”, vaan sen vaikutus riippuu paljon tilanteesta, koiran persoonallisuudesta sekä koiran ja ihmisen tunnesiteestä
Yritin seuraammekin innostaa maastoradan rakentamiseen, mutta idea ei saanut suurta kannatusta. Kuulin kilpailuista kilpailuviikolla, joten valmistautuminen jäi vähiin. Arjen lenkeillä ja pyöräilyillä hankittu peruskunto sai riittää. Osa esteistä on armeijan esterataa SUOMEN ENSIMMÄISISSÄ DOG SURVIVAL -KILPAILUISSA TEKSTI: MILLI MOKKILA KUVAT: SARA HEIMONEN JA MILLI MOKKILA Olin nähnyt artikkeleita ja kuvia keskieurooppalaisista dog survival -kilpailuista ja halunnut aina mukaan. Eurooppalaisissa kilpailuissa voi vastaan tulla miltei mitä tahansa, joten kaikkeen on hyvä varautua. Onhan esteen yli päästävä yhdessä koiran kanssa. muistuttavia, osa varta vasten lajia varten kehitettyjä. Löytyypä radalta myös A-este, joka tosin poikkeaa hieman sekä palveluskoirien että agilityn A-esteistä. Dog survival on hauska ja fyysinen maastoesterata koirille ja ihmisille. 16 H AR RA ST U SL AJ IT MIKÄ IHMEEN DOG SURVIVAL. Muista lajeista poiketen dog survival -radalla myös koiranohjaaja suorittaa samat esteet kuin koira, kunkin esteen suoritusohjeiden mukaisesti. Kesällä 2019 Rautalammille Pohjois-Savoon valmistui Suomen ensimmäinen dog survival -rata, ja tänä kesänä järjestettiin ensimmäiset, epäviralliset kilpailut. Laji on ennen kaikkea hauskaa yhdessäoloa ja liikkumista, eikä kastumiselta tai likaantumiselta voi välttyä. Rata sisältää myös maastojuoksua, joten peruskuntoa vaaditaan myös ohjaajalta
KILPAILUN KULKU Koska kesäkuun lopulla Suomessa oli helle, aikaistivat järjestäjät kilpailun aloitusaikaa. Alamäet reippaan malinoisin kanssa olivat miltei haastavampia kuin ylämäet. Muutaman kilometrin maastoesteradan suoritusajat vaihtelivat noin kahdenkymmenen ja neljänkymmenen minuutin väleillä. Myös kesken radan oli pakollinen viilentelytauko, ja osa esteistä oli järvessä. Suomessa oli erillislähdöt, ja kilpailijoita ohjeistettiin välttämään koirakontakteja. Lähtöön oli varattu viilentelyaltaita ja vesitankki koirien juottoon ja kasteluun. Vähäisen osanottajamäärän vuoksi sporttiluokka yhdistettiin avoimeen luokkaan, joten myös vetolajien harrastajat kilpailivat muiden kanssa. Juoksuosuus oli onneksi metsän varjossa, vaihtelevassa maastossa. Koska lähdöt tapahtuivat minuutin välein, kaikkien piti olla lähdössä samaan aikaan. Kello kahdeksalta oli ilmoittautuminen ja kello yhdeksän startti. Yhteishenki oli iloinen ja kannustava, olihan kyseessä leikkimielinen kilpailu. Kilpailuissa otetaan aikaa lähtöjen tapahtuessa minuutin välein. Rata oli rakennettu jyrkkään rinteeseen, joka ainakin itseäni kauhistutti kilpailupaikalle saapuessamme. Koirat yleensä suorittaisivat radan paljon nopeammin. Mukaan voi siis lähteä myös vähemmän koirasosiaalisen koiran kanssa. Euroopassa kilpailut ovat suurempia tapahtumia, ja radan vierekkäisiä esteitä voi olla samanaikaisesti suorittamassa useampi koirakko. Siitä kirmattiin ylämäkeen ja metsään, jossa reitti polveili metsäpoluilla ja ulkoilureitillä. 17 metsässä ryömiessä ja järvessä kahlatessa. Nuorisolle oli oma kevyempi ja lyhyempi rata. Välillä suoritettiin esteitä; kiivettiin A-esteen yli, liu’uttiin pitkä liukumäki huikeissa maisemissa, ryömittiin puomien ali, kiipeiltiin toisten puomien yli, tasapainoiltiin riippusillalla, kuljetettiin koiraa kottikärryssä, uitiin järvessä koiran kanssa törppöjen väleistä, mentiin yhdessä keinulauta ja roiskaistiin takaisin järveen, jossa koiran piti hypätä vedestä ponttoonille. Järjestely oli mielestäni järkevä ja toimiva. Järvessä viilentymisen jälkeen alkoi jyrkkä nousu laskettelurinteen harjalle, joka mentiin osin kontaten. Me sijoituimme ” Muista lajeista poiketen dog survival -radalla myös koiranohjaaja suorittaa samat esteet kuin koira.. Tässä lajissa hidastava tekijä on usein ihminen. Rata alkoi rinteen keskivaiheilta parilla armeijatyylisellä rengasesteellä, jossa koiran ei ollut pakko mennä renkaille
Rotukirjo oli näissä kisoissa laaja: mäyräkoirasta malinoisiin. Esteitä saa yrittää maksimissaan kolmesti, minkä jälkeen este kierretään. Mikäli este suoritetaan väärin, estevahti ohjaa takaisin esteen alkuun, jolloin voi joutua odottamaan seuraavan kilpailijan suorituksen, jos esteelle on jo ehtinyt seuraava.. Hyvää kuntoilua, jota vaihtelevat maastoesteet tauottivat sopivasti. keskikastiin, jossa suoritusaikojen erot olivat pienet. Pikemminkin hyvin suurella ja raskasrakenteisella koiralla voi olla ongelmia tiettyjen esteiden kanssa. MITÄ LAJI VAATII. Laji vaatii ennen muuta heittäytymistä. Hyvä kunto on plussaa, mutta aivan tavallinen koiranomistajakin voi huoletta osallistua. Yhteislähdöllä esteillä osa joutuisi odottamaan ja saisi lepotauon. Mikäli koira on terve, se yleensä voi osallistua. Porrastetut lähdöt toimivat yhteislähtöä paremmin, jolloin jokainen sai keskittyä enemmän omaan suoritukseensa, eikä esteille tullut ruuhkaa. Porrastetut lähdöt ovat myös tasapuolisempi vaihtoehto. Ohitimme pari kanssakilpailijaa ja jonkun kerran jouduimme hetkisen odottamaan edellisen suoritusta esteellä, mikä toimi hyvänä hengähdystaukona. Esteille mentiin aina yksi koirakko kerrallaan. Kilpailullisuus sai kuitenkin yrittämään enemmän, ja jaksoin helteestä huolimatta juosta koko radan. Pientä koiraa saa myös kantaa tai nostaa esteiden yli, joten pieni koko ei ole este. Nyt lepotaukoja ei oikeastaan jäänyt. 18 H AR RA ST U SL AJ IT ” Tässä lajissa hidastava tekijä on usein ihminen
Vain yhdessä kohdassa merkkien väli oli niin pitkä, että osa kilpailijoista luuli eksyneensä reitiltä. Perussosiaalistaminen kaikkeen mahdolliseen ja alustatreenit antavat hyvän pohjan dog survivaliin, sillä lajissa ” Laji on ennen kaikkea hauskaa yhdessäoloa ja liikkumista, eikä kastumiselta tai likaantumiselta voi välttyä metsässä ryömiessä ja järvessä kahlatessa.. KOULUTETTAVIA POHJATAITOJA Peruskunnon luonti koiralle ja omistajalle on kaiken a ja o. Jokaisella esteellä on estevahti neuvomassa, huolehtimassa turvallisuudesta sekä laskemassa pisteitä. Hyväkuntoisena jaksaa myös suorittaa esteet huolellisemmin, ja vältytään vaaratilanteilta. 19 Esteen kiertämisestä tai välistä jättämisestä tulee viiden sekunnin aikasakko, joka lisätään kokonaisaikaan. Vaikka koiran ei ole välttämätöntä olla ihmisja koirasosiaalinen, siitä on hyötyä, sillä toisinaan koirakot tulevat kohtalaisen lähelle. Laji vaatii myös koiralta tiettyä rempseyttä ja rohkeutta. Mikäli koira pelkää vettä, epävakaita alustoja tai on muuten arka ja varovainen, dog survival ei luultavasti ole paras mahdollinen laji. Rata oli pääosin hyvin merkitty maastoon
Vapaana monipuolisessa metsämaastossa koiran koordinaatio kehittyy, ja se hyppii luontaisesti ojien ja puunrunkojen yli. Dog survivalissa tulee vastaan erilaisia esteiden yli hyppimisiä, ali ryömimisiä sekä tasapainoa vaativia tehtäviä. Ensimmäisenä kesänä pentu ei kenties vielä uskaltaudu uimaan. 20 H AR RA ST U SL AJ IT tulee vastaan asioita, joita normaalissa elämässä koirakko ei kenties koskaan kohtaisi. Esteiden kanssa kannattaa muistaa maltti. Toki osa koirista on rämäpäisempiä ja rohkeampia myös veden ja alustojen suhteen. Metsässä ulkoilu onkin yksi parhaista harjoittelumuodoista. Pennun kanssa kannattaa olla kärsivällinen. Vihjeet vetämiselle ja vetämättä kans” Paikallaan odottaminen ohjaajan liikkuessa on hyvä osata, samoin edelle meno sekä perässä kulkeminen monenlaisessa maastossa.. Kun koiran rohkeus kasvaa, sitä voi tarvittaessa houkutella ja palkata nameilla tai lelulla rohkeudesta mennä veteen. Pysähtyminen ja odottaminen ovat tärkeitä, sillä sinä luultavasti kiipeät monet esteet koiraa hitaammin. Myös koiran nostamista ja kantamista on hyvä harjoitella. Mikäli jokin dog survival -radan esteistä on koirallesi liian korkea, voit aivan hyvin nostaa koiran sen yli – tai tarvittaessa kiertää liian haastavan esteen. Koiran kannattaa antaa rauhassa tutustua veteen elementtinä ja mennä kastelemaan tassut tai kahlaamaan itsenäisesti. Paikallaan odottaminen ohjaajan liikkuessa on hyvä osata, samoin edelle meno sekä perässä kulkeminen monenlaisessa maastossa. Siitä huolimatta se voi alkaa rakastaa vettä, uimista ja vesileikkejä nimenomaan siksi, että on saanut rauhassa tutustua veteen. Veteen meno ja uiminen on hyvä opettaa, nimenomaan omaehtoisesti – ei koskaan pakottaen, jolloin koira voi alkaa pelätä ja vältellä veteen joutumista
MITÄ MUKAAN KISAPAIKALLE. Jos et ole varma, vaikeuta harjoitusta vain vähän kerrallaan. 21 sasi juoksemiselle ovat hyviä ennalta opetettavia taitoja. Mikäli koira pyrkii pois tilanteesta eikä syö nameja, se on liian stressaantunut oppiakseen uutta. Rokotustodistukset tarkistetaan, ja jokainen koiranomistaja allekirjoittaa paperin, jossa vakuuttaa koiransa olevan terve ja fyysisesti kykenevä suoriutumaan radasta. Vastaehdollista ruoalla tilanne miellyttäväksi koiralle, tai jos koira ei arkaile, totuta se erilaisiin paikkoihin ja alustoihin. Pelkäävä koira ei kykene oppimaan uutta, ja väärä tunnetila ehdollistuu herkästi kyseiseen asiaan. Kilpailijoille lähetettävässä infokirjeessä kerrotaan tarkemmat tiedot kilpailusta. Mikäli koiraa jokin asia, kuten heiluva alusta, jännittää, siedätä pelkokynnyksen alapuolella. Myös vakuutusturva on koirakon omalla vastuulla. Lajin tulee olla miellyttävää ja hauskaa sekä koiralle että omistajalle. Tällöin koira siis yhdistää heiluvan asian ja pelontunteen, mikä tekee alustaopetuksesta entistä vaikeampaa. Pyri siihen, että koira on iloinen ja rento, kun viet sen uusiin tilanteisiin. Muualla Euroopassa koirat käyvät eläinlääkärin tarkastuksessa ennen kilpailusuoritusta, jolloin tulee todettua myös koiran luoksepäästävyys. ” Kaikenlainen pakottaminen on dog survivalissa kiellettyä ja aiheuttaa välittömän hylkäyksen.. Kaikenlainen pakottaminen on dog survivalissa kiellettyä ja aiheuttaa välittömän hylkäyksen, joten koiraa saa ainoastaan kannustaa tai houkutella esteille. Ryömimisja hyppyvihjeet kannattaa myös opettaa
Radalla oli koirille yhteisiä juomaja viilennyspisteitä sekä huoltopaikalla koirien pesua varten pesupiste ja ihmisille suihku ja wc. Itselleni pidin pientä vesipulloa mukana. Mukaan kannattaa kesähelteellä ottaa myös foliot auton päälle ja huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta. Tällöin koira ei voisi vetää minua alas A-esteeltä tai liukumäestä. Järjestäjä oli varannut koirille myös palautusjuomaa. Tässäkin oman koiran tuntemus on tarpeen ” Radalla sai käyttää nameja tai leluja palkkaukseen. Hihnassa on oltava joustokappale tai sen on oltava joustohihna. Kaulapannan saa jättää kaulaan, mutta joustava hihna kiinnitetään valjaisiin. Vauhdikkaan belgianpaimenkoiran kanssa mietin, että olisi kenties turvallisempaa pitää hihna vain kädessä. 22 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN koiralla saa olla kuonokoppa. Varusteita sai myös vuokrata järjestäjiltä. Ohjaajalla tulee olla jonkinlainen talutustai vetovyö, sillä kaikilla esteillä ei ole helppoa pidellä hihnaa ja koiran on oltava radalla koko ajan kytkettynä. Kuonopannat, vedonestovaljaat ja ohjaajalla nastatai piikkikengät ovat kuitenkin turvallisuussyistä kiellettyjä. Radalla sai käyttää nameja tai leluja palkkaukseen, ja tarvittaessa. Valjaiden ei tarvitse olla vetovaljaat, mutta niitäkin voi käyttää. Vaihtoehtoisesti voi varata koiralle häkin varjoon tai ottaa erillisen koiranhoitajan mukaan, sillä varjopaikkoja autoille ei ollut ja lämpötila nousi noin kolmeenkymmeneenkolmeen asteeseen. Koska osa radasta meni mutapohjaisessa järvessä, vaihtovaatteet ja kengät olivat kisan jälkeen tarpeen. Oman koiran tuntemus on lajissa paikallaan, jotta osaa ottaa esteet riittävän rauhallisesti ja hallitun turvallisesti. Radalla koiralla käytetään valjaita, joista koiraa voi tarvittaessa auttaa
Dog survival on kesäinen hauska ja liikunnallinen laji, joka innostaa koirakot maastoon kokeilemaan rajojaan ja liikkumaan yhdessä. Normaalikuntoinen, terve koira ja ohjaaja voivat aivan hyvin osallistua, mutta palkintosijoille halutessaan kunnon kohotukseen on hyvä panostaa.. On parasta ennakoida ja muistaa nesteytyksen ja viilennyksen lisäksi huolehtia myös lihasten lämmittelystä, jäähdyttelystä sekä tarpeen mukaan muustakin palauttavasta kehonhuollosta rankan kilpailun jälkeen. Hänelle tärkeitä asioita ovat eläimen tunnetilan ja hyvinvoinnin huomioon ottaminen. 23 ESTETYYPPIESIMERKKEJÄ: • renkaat • A-este • riippusilta • puomisilta • ryömintäeste • kottikärrykuljetus • jyrkännenousu • vesieste • keinu • liukumäki • putki • ponttoonille hyppy NETTILINKKEJÄ: Rämäkkä Holidays eli Rautalammin radan yhteystiedot ja nettisivut: www.ramakka.com/dogsurvival/?fbclid= IwAR3021tv-hBLfM10Wpc6_9w8G0vyFQss1eUJ4 UpNKvyRPXJ5had73ztm6HI Hollantilaisen dog survival -tapahtuman sivut: dogsurvival.eu/ Keskieurooppalaiset säännöt: dutchfielddogtraining.com/wp-content/ uploads/2017/08/Rules-and-regulations2017.pdf Kirjoittajasta: Milli Mokkila on ammattitutkinnon suorittanut eläintenkouluttaja, joka on kouluttanut useissa maissa Etelä-Amerikassa ja Euroopassa. Vaikka hän on kouluttanut vietikkäitä virkakoiria, vannoo hän positiivisen vahvistamisen nimeen. Moniin muihin lajeihin verrattuna osallistumiskynnys on matala, eikä koiralta vaadita erityisiä pohjataitoja. – millaisia lämpötiloja oma koira sietää ja miten herkkä se on kuumuudelle
Antropomorfismi, eli inhimillisten ominaisuuksien liittäminen eläimiin ja elottomiin kohteisiin, on luonnollinen osa ihmisyyttä. Emme aina edes tajua tekevämme sitä, sillä saatamme pitää täysin itsestäänselvyytenä, että koira ymmärtää tai tuntee samoja asioita kuin mekin. Viisas Hans oli hevonen, joka esitteli omistajansa kanssa uskomattomia matemaattisia kykyjään. Siksi on tärkeää pyrkiä ymmärtämään, mihin tunteisiin koira todellisuudessa kykenee sen sijaan, että olettaisimme tietävämme intuitiivisesti, miltä koirasta tuntuu. Saatamme tällöin vaatia koiralta aivan liikoja tai kuvitella sen ymmärtävän enemmän kuin se todellisuudessa ymmärtää. On selvää, että koiran tunteiden vähättely johtaisi monenlaisiin ongelmiin, mutta toisaalta aivan yhtä ongelmallista olisi olettaa, että koira tuntee täsmälleen samoja tunteita kuin ihminen. IHMINEN NÄKEE IHMISMÄISIÄ PIIRTEITÄ KAIKKIALLA Jopa hyvinkin rationaalinen koiranomistaja, joka ymmärtää kirkkaasti koiran olevan koira eikä ihminen, saattaa silti huomaamattaan sortua koiran inhimillistämiseen. Yleensä vedämme hyvin nopeasti eläinten käyttäytymisen perusteella johtopäätöksiä, jotka sopivat yhteen uskomuksiemme kanssa ja vahvistavat käsityksiämme eläinten ihmismäisyydestä. On kuitenkin muistettava, että aina johtopäätöksemme eivät osu oikeaan edes silloin, kun todisteita vaikuttaisi olevan runsaasti. MITÄ KOIRA TUNTEE. 24 KO IR AT IE TO V äärinkäsitykset saattavat johtaa koiran ja omistajan välisen suhteen heikkenemiseen, ei-toivotun käytöksen lisääntymiseen ja koiran elämänlaadun huononemiseen. TEKSTI: SAARA JUNTTILA KUVA: PIXABAY Yksikään koiranomistaja ei todennäköisesti epäile, etteikö koiralla olisi tunteita; näemmehän todisteita siitä päivittäin
SEITSEMÄN PERUSTUNNETTA Tutkimustieto viittaa siihen, että muut nisäkkäät tuntevat ainakin samoja perustunteita kuin ihmisetkin. Hansin vastaukset osuivat oikeaan, koska se oli oppinut äärimmäisen taitavaksi ihmisten lukijaksi. Viisaan Hansin esimerkki osoittaa, että aina se, mitä kuvittelemme näkevämme, ei välttämättä vastaa todellisuutta. 25 1900-luvun Saksassa. Neurotieteilijä Jaak Panksepp esitti, että kaikilla nisäkkäillä ” Kaikilla nisäkkäillä on ainakin seitsemän tunnejärjestelmää.. Minkä tahansa monimutkaisen kysymyksen omistaja esittikin, Hans osasi vastata siihen oikein. Tutkimuksissa onkin keskitytty paljon eläinten perustunteisiin, vaikka niiden olemassaolo saattaakin koiranomistajan näkökulmasta tuntua itsestäänselvyydeltä. Kun koputuksia oli tullut riittävä määrä, Hans huomasi sen omistajan pienistä ei-tahdonalaisista elekielen muutoksista, joista omistaja itsekään ei ollut tietoinen. Kun esitystä myöhemmin alettiin tutkia tarkemmin, kävi ilmi, että Hans ei kyennytkään vastaamaan kysymyksiin oikein, jos kysyjä ei itse tiennyt vastausta kysymykseen tai jos Hans ei saanut nähdä kysyjää. Sen vuoksi onkin välillä tärkeää tutkia myös sellaisia kysymyksiä, joihin uskomme jo tietävämme vastauksen. Hans vastasi omistajansa esittämiin kysymyksiin koputtamalla kaviollaan maata
Koira saattaa esimerkiksi juoksennella ympäriinsä, hyppiä, näykkiä tai tehdä leikkikumarruksia. Näiden kahden reaktion lisäksi on kuitenkin olemassa myös kaksi muuta tapaa, joilla koira voi selviytyä uhkaavasta tilanteesta: jähmettyminen ja ”koheltaminen”. Se saattaa ehkä kokea ahdistusta kävelyllä, vaikka mitään ihmeellistä ei tapahtuisi, koska se olettaa jostakin ilmestyvän jotakin pelottavaa.. Pelon intensiivisyys voi vaihdella lievästä epävarmuudesta voimakkaaseen paniikkiin. Pelottavassa tilanteessa ilmenee usein taistele tai pakene -reaktio, eli koira saattaa joko puolustautua tai juosta karkuun. Koira kokee ahdistusta silloin, kun se ennakoi, että tilanteessa saattaa mahdollisesti tapahtua jotakin pelottavaa. 26 KO IR AT IE TO ” ”Koheltamista” saattaa ilmetä, jos koira pyrkii lepyttelemään tai rauhoittelemaan tilannetta esimerkiksi leikkisällä käytöksellään tai rauhoittavien signaalien kautta. Ahdistus on samankaltainen tunne kuin pelko, mutta sen tuntemiseen ei vaadita minkäänlaista pelottavaa tai potentiaalisesti vaarallista ärsykettä. Aina tällaista käytöstä ei ole helppo erottaa aidosta innostumisesta ja leikistä. Koira saattaa joko sulkeutua ja lamaantua pelottavassa tilanteessa, tai se saattaa käyttäytyä liehittelevästi ja lähes hyperaktiivisesti. Pelko liittyy tilanteisiin, jotka koira kokee mahdollisesti vaarallisina. on ainakin seitsemän tunnejärjestelmää: pelko, suru, aggressio, mielihyvän tavoittelu, leikkisyys, hoivan tunne ja seksuaalinen halu. Näihin tunteisiin liittyviä aivojen rakenneosia ja kemiallisia reaktioita on tutkittu yksityiskohtaisesti useissa eläinlajeissa ja on huomattu, että niiden toiminta on hyvin samankaltaista kuin ihmisilläkin. ”Koheltamista” saattaa ilmetä, jos koira pyrkii lepyttelemään tai rauhoittelemaan tilannetta esimerkiksi leikkisällä käytöksellään tai rauhoittavien signaalien kautta. Kyseessä voi myös olla sijaistoiminto, eli koira ilmaisee ja purkaa tilanteessa kokemaansa stressiä käytöksellä, joka ei suoraan liity tilanteeseen
Mielihyvän tavoittelu on ilon kaltainen tunne, jota koira kokee tavoitellessaan tai odottaessaan jotakin positiivista. Surua koira tuntee, kun se on joutunut eroon ihmisestä tai koirasta, johon se on muodostanut kiintymyssuhteen. Koira saattaa esimerkiksi puolustaa reviiriään, tai se saattaa olla turhautunut siitä, että siltä estetään pääsy sille tärkeän resurssin tai kohteen luokse. Leikkisyyttä ilmenee sosiaalisen leikin yhteydessä eli silloin, kun leikissä on mukana toinen yksilö, oli se sitten ihminen, toinen koira tai jokin muu eläin. Voidaan sanoa, että koira tuntee jotakin kaipauksen tai ikävän tapaista. Pankseppin mukaan tämä tunnejärjestelmä eroaa selkeästi pelosta, sillä ne perustuvat erilaisiin fyysisiin reaktioihin. < Koiran aggressiivinen tai uhkaava käytös perustuu hyvin usein enimmäkseen pelkoon. Hyökkäävä käytös ei kuitenkaan tarkoita, etteikö koira voisi samalla pelätä. Tämä on erilainen tunne kuin se mielihyvä, joka seuraa jonkin positiivisen asian saavuttamisesta. Aggression, vihan ja turhautumisen kaltaiset tunteet luokitellaan Pankseppin mukaan saman tunnejärjestelmän alle. Eri tunnejärjestelmät saattavat myös sekoittua keskenään. Jos koira ilmaisee ahdistuksensa muilla tavoin kuin esimerkiksi tuhoamalla tai haukkumalla, omistaja ei välttämättä koskaan saa tietää koiransa yksinoloon liittyvistä haasteista. Koira saattaa esimerkiksi samanaikaisesti puolustaa reviiriään ja tuntea pelkoa reviiriä uhkaavaa, tuntematonta koiraa kohtaan. 27 ” Koira kokee ahdistusta silloin, kun se ennakoi, että tilanteessa saattaa mahdollisesti tapahtua jotakin pelottavaa. Aitoa leikkiä ilmenee yleensä ainoastaan tilanteissa, joissa koira kokee. On tärkeää ymmärtää, että koiran aggressiivinen tai uhkaava käytös perustuu hyvin usein enimmäkseen pelkoon, vaikka monesti ihmisten ensimmäisenä oletuksena on, että koira kokee tällaisessa tilanteessa jotakin vihan kaltaista. Tutkimusten perusteella on huomattu, että yllättävän moni koira kärsii yksinolo-ongelmista omistajiensa tietämättä. Koira saa iloa jo pelkästä yrittämisestä ja tietyn käyttäytymisen toteuttamisesta, eikä tämä ilo ole välttämättä riippuvainen siitä, onnistuuko koira yrityksissään vai ei. Eroahdistus on harmillisen yleinen ongelma, mikä saattaa osaltaan johtua voimakkaasta kiintymyssuhteesta, jonka koira muodostaa omistajaansa. Koira kokee näitä tunteita silloin, kun sen odotukset eivät täyty tai kun tilanne ei suju koiran toivomalla tavalla. Koira kokee tätä tunnetta esimerkiksi suorittaessaan temppuja, juostessaan agilityradalla, etsiessään hajuaistinsa avulla herkkuja, metsästäessään ja missä tahansa muussa tilanteessa, jossa se uskoo ponnisteluidensa kautta saavansa jotakin positiivista ja arvokasta. << Tällä hetkellä on vaikeaa sanoa, kokeeko koira aidosti mustasukkaisuutta vai voiko sen käytöksen taustalla olla jokin vaihtoehtoinen selitys
Leikki on itsessään palkitsevaa, eli koira ei tee sitä minkään tavoitteen tai palkkion saavuttamiseksi. Koirassa tätä hormonia erittyy tällöin huomattavasti enemmän kuin ihmisessä. Koirat vaikuttaisivat tutkimusten mukaan kiintyvän ihmisiin itse asiassa voimakkaammin kuin toisiin koiriin. Osa tunteista saattaa vaatia ” Voidaan sanoa, että koira tuntee jotakin kaipauksen tai ikävän tapaista.. Rakkaus-sanan käyttöä on tietoisesti vältetty tutkimusmaailmassa, mutta useiden tutkimusten perusteella on selvää, että koirat kiintyvät voimakkaasti omistajiinsa. Nämä samat geenimuutokset aiheuttavat ihmisillä Williamsin oireyhtymän, joka tekee ihmisistä hypersosiaalisia ja herkästi kiintyviä. On hyvin mahdollista, että koirien kokemus rakkaudesta on hyvin erilainen kuin se, mitä me ihmiset koemme, mutta ei välttämättä yhtään sen heikompi tai mitättömämpi. On tietysti vaikeaa määritellä, missä vaiheessa tätä kiintymystä voitaisiin alkaa kutsua rakkaudeksi. 28 KO IR AT IE TO olevansa turvassa ja joissa se voi hyvin. Koirien taipumus tällaiseen voimakkaaseen kiintymiseen voi johtua geenimuutoksista, jotka havaittiin Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa vuonna 2017. Leikissä koirat käyttävät usein liioiteltuja tai epätäydellisiä versioita normaaleista käyttäytymismalleista, kuten metsästyksestä tai tappelusta. KYKENEEKÖ KOIRA MONIMUTKAISEMPIIN TUNTEISIIN. Jotta koira voisi kyetä tuntemaan esimerkiksi häpeää, ylpeyttä tai kateutta, sen on oltava tietoinen omista tunteistaan ja sillä on oltava kyky ajatella, mitä muut yksilöt tietävät, ajattelevat tai tuntevat. Koirat saattavat välillä antaa tarkoituksellisesti toisen voittaa, ja puruvoimaa käytetään huomattavasti vähemmän kuin aidoissa tilanteissa. Perustunteita monimutkaisempiin tunteisiin vaaditaan yleensä jonkinlaista itsetietoisuutta, sosiaalisten tilanteiden tulkintaa sekä käsitystä toisen yksilön mielestä. On siis olemassa runsaasti biologisia ja käyttäytymiseen liittyviä perusteita sille, että koirat kiintyvät voimakkaasti omistajiinsa – ehkä jopa voimakkaammin kuin omistajat kiintyvät koiriinsa. Tutkimuksissa on osoitettu, että koiran tuntema kiintymyssuhde omistajaansa kohtaan on hyvin samankaltainen kuin pienen lapsen kokema kiintymys äitiään kohtaan. Omistajan silittäessä koiraa tai pelkästään katsoessa sitä silmiin sekä koirassa että omistajassa erittyy oksitosiinihormonia, joka liittyy voimakkaisiin kiintymyssuhteisiin. Jos siis yksi koirista jahtaa jatkuvasti toista, jahdattavana oleva koira ei välttämättä koe tilannetta leikkinä. RAKASTAAKO KOIRASI SINUA. Leikille on tyypillistä, että roolit vaihtuvat osallistujien kesken
Ihmisillä tietyt aivokuoren alueet ja limbisen järjestelmän yhteydet näihin alueisiin liittyvät tunteiden säätelyyn ja käsittelyyn, ja ne ovat myös valtavan paljon suuremmat kuin vastaavat alueet ja yhteydet koirilla. Koirat eivät todennäköisesti mieti, mitä ihmiset ajattelevat niistä tai miten muut koirat näkevät ne, eivätkä ne pohdi tunteidensa merkityksiä tai syitä. Ei ole varmaa, pystyykö koira esimerkiksi ajattelemaan omia tunteitaan tai olemaan tietoinen muiden tunteista tai ajatuksista. Koirat elävät yleensä hetkessä, eikä ole todisteita siitä, että ne kykenisivät muistelemaan menneitä tai suunnittelemaan tulevaisuutta. On epätodennäköistä, että koirat kokisivat noloutta, häpeää tai kostonhalua, sillä ne vaativat kykyä muistella menneitä tapahtumia, suunnitella tulevaisuutta ja ymmärtää, mitä ihmiset tai muut eläimet ajattelevat niistä ja miksi. TIETÄÄKÖ KOIRA TEHNEENSÄ VÄÄRIN. Ihmisten äänekäs nauru saattaa pelästyttää koiran tai johtaa siihen, että se pyrkii eleillään rauhoittelemaan tilannetta. Itsetietoisuutta on yleisesti tutkittu testaamalla, kykeneekö eläin tunnistamaan itsensä peilistä. Tämän perusteella ei voi vielä vetää kovin varmoja johtopäätöksiä, mutta vaikuttaisi siltä, että koirilla on jonkinasteinen tietoisuus itsestään. Koirilla ei myöskään vaikuttaisi olevan kykyä hillitä omia tunteitaan tai selvitellä niiden syitä. On siis mahdollista, että koirat tuntevat jonkinlaisia varhaisia versioita monimutkaisemmista tunteista, mutta niiden kokemukset saattavat olla hyvin erilaisia kuin ihmisten. Tästä syystä koirat saattavat kokea perustunteet jopa voimakkaampina kuin ihmiset; ne eivät voi ajattelun kautta keksiä selityksiä tunteilleen tai rauhoitella itseään samalla tavoin kuin ihmiset. Tilanne on tuttu monelle koiranomistajalle: tulet kotiin työpäivän jälkeen, ja koira ryntää tervehtimään sinua ” On epätodennäköistä, että koirat kokisivat noloutta, häpeää tai kostonhalua.. Yleensä koiran käytökselle löytyy aina yksinkertaisempi selitys. Koirat eivät ole läpäisseet tätä testiä, mutta sen sijaan ne vaikuttaisivat kykenevän erottamaan oman hajunsa muiden koirien hajuista. 29 hyvinkin monimutkaista rationaalista ajattelua ja kykyä asettautua toisen asemaan. Koira, joka ”osoittaa mieltään” pureskelemalla esineitä tai tekemällä tarpeensa sisälle, on todennäköisemmin ahdistunut yksinolosta kuin kostonhaluinen omistajalle, joka jätti sen yksin. Koirat kykenevät myös jossakin määrin ymmärtämään, mitä toinen eläin tai ihminen tietää ja mitä ei, mutta niiden versio tästä kyvystä on todennäköisesti erilainen kuin ihmisillä. Koira saattaa esimerkiksi näyttää ”nololta”, kun sille on puettu hassut vaatteet, koska vaatteet tuntuvat epämukavilta tai se kokee tilanteen pelottavana tai ahdistavana. Ne eivät voi selittää itselleen, miksi niistä tuntuu siltä kuin tuntuu, eivätkä ne voi vakuuttaa itselleen, ettei tilanne ole oikeasti vaarallinen tai että se on pian ohi
Välillä saattaa käydä niin, että koira näyttää syylliseltä kotiin tullessasi, mutta minkäänlaisia jälkiä tihutöistä ei löydy, vaikka kuinka etsisit. Tiedät välittömästi, että koira on tehnyt jotakin kiellettyä yksin ollessaan, sillä se paistaa sen elekielestä. Koira ei kuitenkaan välttämättä tiedosta, että omistajan vihaisuus liittyy siihen, mitä koira teki aiemmin päivällä. Koira saattaa välttää katsekontaktia, kääntää päätään poispäin, piiloutua, madaltaa vartaloaan tai päätään, nuoleskella huuliaan, nostaa tassuaan, vetää korvansa taaksepäin tai madaltaa häntäänsä. On mahdollista, että omistaja on oppinut todella tehokkaasti arvaamaan, milloin koira tulee tuhoamaan jotakin, ja koira puolestaan pyrkii arvaamaan omistajan käytöksen perusteella, milloin sille ollaan vihaisia ja milloin ei. Mikä sitten selittää sen, että joskus jo pelkästään koiran käytöksen perusteella on mahdollista arvata, onko se tehnyt yksin ollessaan pahojaan vai ei. Tutkimuksissa on osoitettu, että tällaista ”syyllistä” käytöstä ilmenee todennäköisimmin silloin, kun omistaja luulee koiran syöneen jotakin kiellettyä – riippumatta siitä, onko koira todellisuudessa tehnyt niin vai ei. Todennäköisempi selitys on, että koira reagoi omistajan käyttäytymiseen ja yrittää sen perusteella arvata, onko tarvetta tyynnyttelyyn vai ei. Koira siis vaikuttaisi reagoivan pääasiassa omistajan elekieleen ja käytökseen. Koirat saattavat myös mahdollisesti oppia yhdistämään lattialla näkyvät tuhotut esineet tai pissalätäköt omistajan tullessa kotiin siihen, että omistaja tulee olemaan tyytymätön. 30 KO IR AT IE TO ovelle. Osa koirista saattaa olla hyvinkin herkkiä omistajan pienillekin mielentilan muutoksille, joista omistaja itsekään ei välttämättä ole tietoinen. Joskus taas koirasi saattaa tervehtiä sinua iloisesti, vailla syyllisyyden häivääkään, mutta astuessasi keittiöön huomaat, että roskakori on levitetty pitkin ” Koira saa iloa jo pelkästä yrittämisestä ja tietyn käyttäytymisen toteuttamisesta, eikä tämä ilo ole välttämättä riippuvainen siitä, onnistuuko koira yrityksissään vai ei.. Meillä ihmisillä on taipumus huomata ja muistaa erityisesti ne tilanteet, jotka vahvistavat omia uskomuksiamme ja käsityksiämme; tätä kutsutaan vahvisteharhaksi. Kun tiedetään, kuinka huonoja koirat ovat muistelemaan menneitä tapahtumia tai yhdistämään syyseuraussuhteita toisiinsa edes silloin, kun viivettä tapahtumien välillä on vain muutamia sekunteja, on vaikea kuvitella, että koira kykenisi tuntemaan syyllisyyttä jostakin, mitä se teki useita tunteja sitten. Leimaamme tällaisen käytöksen usein syyllisyydeksi, vaikka koira käyttää täsmälleen samaa elekieltä lepytellessään omistajaa, käyttäessään rauhoittavia signaaleja ja kokiessaan tilanteen uhkaavana, ahdistavana tai stressaavana
Unkarilaisessa tutkimuksessa koirat viettivät enemmän aikaa omistajan läheisyydessä tai omistajan ja koiran välissä silloin, kun toinen koira sai omistajalta huomiota. Tällaiset tilanteet eivät sovi yhteen sen kanssa, mitä uskot, eivätkä ne noudata järkevältä tuntuvaa syyseuraussuhdetta, joten ne saattavat helposti unohtua. Tällä hetkellä tiedossa olevien tutkimusten perusteella ei ole vielä mahdollista sanoa, kykeneekö koira tuntemaan syyllisyyttä vai ei. VOIKO KOIRA OLLA MUSTASUKKAINEN. Ne saattavat käyttäytyä vihamielisesti, jos toinen koira lähestyy niiden omistajaa, ne saattavat tunkea väliin omistajan viettäessä aikaa toisen ihmisen lähettyvillä, tai ne saattavat murista tai haukkua omistajan halatessa toista ihmistä. Vuonna 2018 tehtiin kaksi tutkimusta, joissa tarkkailtiin koirien käytöstä silloin, kun omistaja kiinnitti huomiota toiseen koiraan. 31 lattioita. Mustasukkaisuudesta tarvitaan selkeästi lisää tutkimustietoa, eli tällä hetkellä on vaikeaa sanoa, kokeeko koira aidosti mustasukkaisuutta vai voiko sen käytöksen << Leikkisyyttä ilmenee sosiaalisen leikin yhteydessä eli silloin, kun leikissä on mukana toinen yksilö. < Koirat vaikuttaisivat tutkimusten mukaan kiintyvän ihmisiin itse asiassa voimakkaammin kuin toisiin koiriin.. Tällaista käytöstä voi ilmetä puhtaasti oppimisen seurauksena; koiralla on ehkä useita kokemuksia siitä, että kielletyn asian tekemisestä omistajan nähdessä seuraa jotakin ikävää. Tämä ei vielä tarkoita, että koiralla olisi käsitys oikeasta tai väärästä tai että se kokisi syyllisyyden tunnetta. Kokeeko koira siis suhteensa omistajaan olevan jollakin tavoin uhattuna. Koirien mustasukkaisuutta on aiemmin tutkittu lelukoirien avulla, mikä vaikeuttaa tutkimustulosten tulkintaa; koirat todennäköisesti käyttäytyvät eri tavalla lelukoiraa kohtaan verrattuna aitoon koiraan. Sen sijaan mieleen jäävät parhaiten ne tilanteet, joissa koira on tehnyt tuhojaan ja näyttää lisäksi syylliseltä. Vihamielistä käytöstä toista koiraa kohtaan ei kuitenkaan näkynyt lainkaan. Italialaisessa tutkimuksessa sen sijaan ei huomattu lainkaan merkkejä mustasukkaisuutta muistuttavasta käytöksestä. Koirat vaikuttaisivat kuitenkin olevan tietoisia siitä, jos ne tekevät jotakin kiellettyä. On kuitenkin paljon viitteitä siitä, että koiran ”syylliseltä” näyttävä käytös omistajan tullessa kotiin johtuu jostakin aivan muusta kuin syyllisyydestä. Niiden syke nousee tällaisessa tilanteessa, ja ne pyrkivät tekemään kiellettyjä asioita silloin, kun omistaja ei ole näkemässä. Osa koirista saattaa välillä käyttäytyä tavalla, joka muistuttaa hyvin paljon mustasukkaisuutta
” Koira ei kykene kantamaan kaunaa tai muistelemaan menneitä, joten mustasukkaisuuden tunne keskittyy todennäköisesti vain yksittäisiinhetkiin.. Koirat ovat sosiaalisia eläimiä, ja muiden koirien käytös vaikuttaa väistämättä niihin jollakin tapaa. Joskus voi käydä niinkin, että koira lähestyy omistajaansa syystä tai toisesta ja joutuu tällä tavoin ikään kuin vahingossa aivan liian lähelle toista koiraa tai ihmistä, ja tämän vuoksi se saattaa ärähtää tai käyttäytyä uhkaavasti. On täysin mahdollista, että koirat kokevat jonkinlaista mustasukkaisuuden esiastetta, joka on todennäköisesti erilaista kuin ihmisten tuntema mustasukkaisuus. Koira saattaa myös nähdä ihmisten keskinäisen halaamisen tai muun läheisyyden konfliktitilanteena, jonka se pyrkii keskeyttämään. Jos yksi koira haistelee mielenkiintoista kohtaa ulkona, toinen koira ryntää todennäköisesti myös paikalle haistelemaan samaa hajua. Koira saattaa esimerkiksi suhtautua yleisesti ottaen epäluuloisesti tai vihamielisesti tuntemattomia koiria tai ihmisiä kohtaan, mikä saattaa vaikuttaa mustasukkaisuudelta. Kun koira käyttäytyy tavalla, jota emme ymmärrä, on tärkeää aina ensimmäiseksi selvittää, mikä tunne tai tunteiden yhdistelmä on todennäköisimmin käytöksen taustalla. Ymmärtämällä, miltä koirasta tuntuu tilanteessa, päästään jo paljon lähemmäksi ratkaisua. Hän on työskennellyt Iso-Britanniassa rescue-koirien parissa ja toimii tällä hetkellä koirankouluttajana Uudenmaan seudulla toiminimellä Käytösterapia ZenKoira. TUNNETILOJEN SELVITTÄMINEN KANNATTAA Koska eläinten monimutkaisempia tunteita on tutkittu vasta suhteellisen vähän aikaa, ei varmaa tietoa ole vielä saatavilla kovinkaan paljon. Moni koiranomistaja olettaa helposti, että koiran mököttäminen tai vihamielinen käytös esimerkiksi uutta vauvaa tai koiranpentua kohtaan johtuu mustasukkaisuudesta. taustalla olla jokin vaihtoehtoinen selitys. Koira ei kuitenkaan kykene kantamaan kaunaa tai muistelemaan menneitä, joten mustasukkaisuuden tunne keskittyy todennäköisesti vain yksittäisiin hetkiin. Vaihtoehtoisesti se saattaa kokea omistajan tärkeänä resurssina, jota on puolustettava muilta. Tunteista voit lukea myös Caniksesta 2/19. Sitä ennen ei kannata tehdä liian nopeasti johtopäätöksiä siitä, mitä koira tuntee missäkin tilanteessa. Kyseessä saattaa joissakin tapauksissa olla yksinkertaisesti se, että koira kiinnostuu omistajan tarjoamasta huomiosta enemmän nähdessään toisen koiran menevän omistajan luokse. Jos yksi koira alkaa leikkiä lelulla, saattaa toinenkin innostua leikkimään. Koiran näkökulmasta halaaminen saattaa näyttää hyvinkin uhkaavalta käytökseltä. On hyvä suhtautua koiran käytökseen uteliaan avoimesti, olettamatta liikaa sen sisäisestä tunnemaailmasta ennen kuin tilannetta on selvitetty riittävästi. Saaralla on kotonaan monirotuinen rescue-koira Jessie. 32 KO IR AT IE TO Kirjoittajasta: Saara Junttila on valmistunut Lincolnin yliopistosta eläinten käyttäytymistieteiden maisteriksi, erikoistuen lemmikkieläinten käytösongelmiin. Paljon todennäköisempää kuitenkin on, että koira kokee uuden tilanteen stressaavana tai suhtautuu pelokkaasti tai epävarmasti uuteen perheenjäseneen
Sen aiheuttaa traumatisoiva tapahtuma, joka saa aikaan traumaattista stressiä.” (Lähde: www.traumaterapiakeskus.com/18) A ihetta on tutkittu paljon ihmisillä, mutta ei eläimillä. Akuutin stressihäiriön (stressireaktion) lasketaan kestävän noin neljä viikkoa. Ihmisillä on havaittu, että ei ole juuri merkitystä, aloitetaanko kriisihoito välittömästi tapahtuman jälkeen vai vasta myöhemmin. Ihmisillä yleensä tiedetään, millainen trauma on kyseessä – mitä on tapahtunut. Koirien kohdalla tätä ei välttämättä voida varmentaa. ”Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. 33 Koira traumapotilaana: MITEN HENKISIÄ TRAUMOJA HOIDETAAN. Krooninen stressihäiriö kuvaa tilaa, joka on kestänyt viikkoja tai kuukausia. On tärkeää ymmärtää, että tällainen tila ei parane itsekseen. Traumat aiheuttavat voimakasta pelkoa, kauhua ja avuttomuutta. Voi olla, että koiran kanssa on parempi ensin vain antaa sen hieman palautua tilanteesta, O N G EL M AK ÄY TT ÄY TY M IN EN Työkoirat eivät välttämättä pääse takaisin töihin trauman hoidosta huolimatta.. Tilanne voidaan jakaa akuuttiin ja krooniseen stressihäiriöön. TEKSTI: LIISA TIKKA KUVAT: SHUTTERSTOCK Artikkeli on kirjoitettu eläinten käyttäytymiseen perehtyneen eläinlääkäri Tuulia Applebyn Koiranomistajan tietopäivän 22.8.2020 luennon perusteella. Trauma määritellään henkiseksi tai ruumiilliseksi vaurioksi tai haavaksi. Aika ei auta, vaan eläin tarvitsee hoitoa
Se on myös syy siihen, miksi eläimellä voi tulla joissain tilanteissa voimakaskin takapakki. Koira on koko ajan varuillaan ja reagoi herkistyneesti kaikkeen. Aivokuoresta tulee myöhemmin prosessoitu “päätös” siitä, mikä toiminta olisi järkevintä. Koiran havaitessa ärsykkeen tieto menee eri aivoalueille. Yleinen ahdistus voi kehittyä, kun autonominen hermosto on ylikierroksilla. Vanhoista aivoalueista tulee nopeasti tieto siitä, miten toimia. Eri yksilöillä on erilainen riski kehittää traumaperäinen stressihäiriö. Aivokuoren sisällä on myös vanhempia aivojen osia, joissa tapahtuu paljon “automaattista” reagointia. MITEN ELÄIN KOKEE TRAUMAN. Paniikkikohtauksissa koira voi havaita ärsykkeen kaukaakin ja mennä paniikkiin. Se ei pysty rentoutumaan eikä nukkumaan. Sieltä haetaan samalla myös tietoa siitä, onko asia tuttu ja onko aiempaa kokemusta siitä, miten tapahtumaan Auto-onnettomuus voi johtaa traumaan. flashbackit traumaattisesta tilanteesta voivat olla syynä koirien äkillisiin mahdollisiin raivokohtauksiin tms. kannattaa reagoida. Yhdysvaltojen armeijan virkakoirista sotaalueella on havaittu, että vaikka eläimet ovat olleet samoissa olosuhteissa, osa on kehittänyt stressireaktion ja osa ei. Se, mikä vaikuttaa tähän, ei ole tiedossa. 34 O N G EL M AK ÄY TT ÄY TY M IN EN laatia strategia hoitoa varten ja aloittaa toimenpiteet vähän myöhemmin. Ne yksilöt, joille on päässyt kehittymään stressireaktio, reagoivat jatkossakin voimakkaasti traumaattisiin tilanteisiin. Koirat ” On tärkeää ymmärtää, että tällainen tila ei parane itsekseen.. Näillä koirilla on kuitenkin melko samanlainen tausta (genetiikka) ja koulutus. Koirillakin on painajaisia. Ns. Myös esimerkiksi syömättömyys voi olla oire ahdistuksesta. Tämän vuoksi pelkoreaktio tulee niin nopeasti, ettei siihen oikein voi puuttua ja siksi koulutus ei juurikaan auta näissä tilanteissa
35 saattavat ulkoisesti myös näyttää melko normaaleilta, mutta motivaatio työhön/tehtäviin vähentyy, ja koira on haluton. Eläimillä lääkitys on usein tarpeellisempaa, kun terapia ei ole samalla tavalla mahdollista. Lyhytvaikutteiset lääkkeet sopivat esimerkiksi paniikkikohtausten lieventämiseen. Lääkitys voi myös esimerkiksi haitata eläimen työkykyä. Hoito kestää kuukausia ja varmasti parantaa eläimen hyvinvointia. Ihmisiä voi myös altistaa tilanteille helpommin, koska heidän kanssaan voidaan etukäteen käydä läpi tilanne, mikä vähentänee ahdistusta. Myrskyyn joutuminen voi olla traumaattinen kokemus monille koirille; vaikuttaisi siltä, että ääniherkät koirat voivat helpommin kehittää yleistynyttä ahdistusta. Traumoja voi syntyä esimerkiksi autokolareissa tai virkakoirille työssään (mm. Suurin osa tutkituista koirista toipui työkykyisiksi, mutta osa piti siirtää eläkkeelle. Lisäksi apuna toimivat koulutukselliset työkalut, kuten siedättäminen ja vastaehdollistaminen trauman aiheuttaneeseen asiaan. Bentsodiatsepiinit toimivat heti trauman jälkeen estämään muistijäljen syntyä. Jos koira haluaa vaikka olla sängyn alla, annetaan sen olla siellä. Oireet voivat kuitenkin uusiutua, kun lääkitys lopetetaan. TRAUMAN HOITO Ensiapuna on aina turvallinen ympäristö: koiralla tulee olla turvallinen olo. Yleisesti palautumista edistävät kaikenlaiset asiat, jotka ovat koiralle mieluisia. Yleiset rauhoittumisharjoitukset voivat olla hyödyksi: esimerkiksi hengitysharjoitukset, hierominen/rauhoittava koskettaminen, mikäli koira niistä pitää. Ei voida juurikaan tietää etukäteen, mikä koira kuuluu mihinkin ryhmään, sillä palautuminen ja selviäminen on hyvin yksilöllistä. Ihmispuolella lääkitys ei ole aina välttämätöntä, koska voidaan hyödyntää kognitiivista terapiaa. poliisikoirat). Tutkimuksissa on havaittu, että koiran kanssa leikkiminen nopeuttaa palautumista. ” Ensiapuna on aina turvallinen ympäristö: koiralla tulee olla turvallinen olo.. Liikunta nostaa serotoniinitasoja, ja leikkiminen on myös hyödyksi. Pitkäkestoiset lääkkeet auttavat vaikuttamaan serotoniinitasoon; yleisen ahdistuksen tai masennuksen hoito mahdollistaa rentoutumista ja koulutusta. Työkoirat eivät välttämättä pääse takaisin töihin trauman hoidosta huolimatta. Toki koirillakin lääkityksen tarve riippuu siitä, mihin kaikkeen trauma liittyy (yksittäinen pelko vai useita)
Seuraavassa käydään läpi tarkemmin resilienssiin vaikuttavia eri tekijöitä Katriina Tiiran luentoon pohjaten.. Se määritellään myös selviytymisja sopeutumiskykynä. Tutkimus onkin paneutunut siihen, mitkä ovat suojaavia ja altistavia tekijöitä tälle. Resilienssiä ei ole juurikaan koirilla tai muilla eläimillä tutkittu, sitä vastoin ihmisillä enemmän. Hän on myös julkaissut aiheeseen liittyvän artikkelin. Ihmistutkimuksissa on selvitetty, miksi toiset ihmiset toipuvat rankoistakin kokemuksista, kun taas toisilla pienempikin trauma riittää siihen, ettei elämänhalu palaa samanlaisena tai jopa ollenkaan. Tiira kertoo soveltavansa ihmisillä tehdyn tutkimuksen tuloksia koiraan. Koiran resilienssiä tukevat: • hyvä emän hoiva, positiiviset kokemukset sekä virikkeet kasvattajan luona ja ensimmäisen vuoden aikana • liikunta, turvallinen omistaja-koirasuhde, leikkiminen • rohkea ja sosiaalinen persoonallisuus • luonteen ja persoonallisuuden huomioon ottava jalostus. 36 KO IR AT IE TO T iira kuvaa resilienssiä tavallaan sitkeytenä. (optimismi/pessimismi), perimä, koiran rotu sekä jalostus ja kasvattajan arvostukset sekä prioriteetit. Resilienssiin vaikuttavat mm. TEKSTI: HELI VÄÄTÄJÄ KUVAT: PIXABAY JA SHUTTERSTOCK ”Resilienssi on kyky selviytyä ja toipua ikävistä kokemuksista”, kuvaa tutkija Katriina Tiira. ympäristötekijät, liikunta, sosiaaliset suhteet ihmisiin ja muihin koiriin, kasvatus, mikrobiota ja ravinto, persoonallisuus, kognitiivinen bias KOIRAN RESILIENSSI – mikä siihen vaikuttaa
Pennuista, joilla on ollut hyvä emänhoiva, tulee rohkeampia sekä sosiaalisempia, ja niillä on vähemmän stressireaktioita uudessa tilanteessa. 37 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Emänhoiva on aihe, jota on tutkittu mm. Ihmisillä tutkimukset ovat osoittaneet, että kaltoinkohtelu lapsena alentaa stressinsietokykyä aikuisena. Myös kasvuajan virikkeet vaikuttavat resilienssiin. Hyvin poikasiaan hoitavien rottaemojen jälkeläiset ovat rohkeampia kuin huonosti poikasiaan hoitavien emojen jälkeläiset. Ohjelmasta on saatavilla suomenkielinen ” Pennuista, joilla on ollut hyvä emänhoiva, tulee rohkeampia sekä sosiaalisempia, ja niillä on vähemmän stressireaktioita uudessa tilanteessa.. Tiira painotti tässä kasvattajan vastuuta tarjota virikkeitä jo pentulaatikossa ja viittasi julkaistuun virikkeellistämisohjelmaan (Vaterlaws-Whiteside jne., 2017), jossa syntymästä lähtien luodaan ja tarjotaan moniaistisesti ärsykkeitä pennuille (kosketus, kuulo, näkö, vuorovaikutus ihmisen kanssa, vuorovaikutus ympäristön kanssa). Se myös suojaa stressiä vastaan ja voi lisäksi vaikuttaa eroahdistuksen ilmenemiseen. Myös koirista on samansuuntaisia tutkimustuloksia. Rotilla virikkeellisessä ympäristössä kasvaminen lisäsi aivojen painoa ja neuroplastisuutta. rotilla
Myös koiran sosiaalistaminen vähentää pelokkuutta, ja vaikutukset ovat siis merkittävät. Rotilla fyysinen aktiivisuus lisäsi tutkimuksessa aivojen neuroplastisuutta, ja niillä oli parempi kyky selviytyä stressaavista tilanteista. BioSensor-ohjelman, jota myös Suomessa jotkut kasvattajat käyttävät pikkupennuilla. LIIKUNTA Ihmisillä tiedetään, että fyysisellä aktiivisuudella on positiivinen vaikutus mielenterveyteen. Jos koiran elämässä on paljon traumaattisia tapahtumia – esim. tiivistelmä kirjoittajan blogissa helivaataja.blogspot. com/2018/04/. julkaisemassa tutkimuksessa myös havaittiin, että rohkeat, äänivarmat ja ei-eroahdistuneet koirat saivat enemmän liikuntaa, ja samansuuntaisia tutkimustuloksia ovat julkaisseet myöhemmin myös muut tutkijat. Myös pennun luovutusiällä on vaikutusta – 8-viikkoisena luovutetuilla on vähiten pelokkuutta vieraita ihmisiä kohtaan. Psyykkiset traumaattiset tapahtumat voivat Tiiran mukaan siis alentaa fysiologista resilienssiä. 38 KO IR AT IE TO ” Psyykkiset traumaattiset tapahtumat voivat alentaa fysiologista resilienssiä. Ympäristötekijöissä vaikuttaa myös koiran tausta. Labradorinnoutajilla myös havaittiin, että paljon liikkuvat yksilöt ovat rohkeampia, vähemmän aggressiivisia ja eroahdistuneita kuin vähän Yllä: Koira on laumaeläin ja kaipaa myös sosiaalisia suhteita oman lajinsa kanssa. Suomalaisessa Tiiran jne. Pieni stressialtistus pikkupentuna lisää aikuisen koiran stressinsietokykyä. Tiira mainitsi myös vastasyntyneiden pentujen ensi viikkojen ns. koira on ollut karkuteillä pitkään, omistaja on vaihtunut, koira on ollut pitkään kennelissä – koiralla ilmenee enemmän terveysongelmia vanhempana. Alla: Fyysisellä aktiivisuudella on positiivinen vaikutus mielenterveyteen.. Rescue-koirista jopa 68 %:lla on käytösongelmia: yleisemmin pelokkuutta ja aggressiota kuin muilla koirilla
Koirilla on tutkimuksissa havaittu seuraavaa. Rescue-koirilla on yleisemmin pelokkuutta ja aggressiota kuin muilla koirilla. SOSIAALISET SUHTEET Tiira käsitteli sosiaalisia suhteita koira-ihminen vuorovaikutuksessa, kasvatuksessa ja koulutuksessa sekä vuorovaikutuksessa muiden koirien kanssa. Myös koirakokemus vaikuttaa – mitä kokeneempi omistaja on, sitä vähemmän koiralla on pelkoja. Myöhemmin perheen tuki ja läheiset sosiaaliset suhteet ovat suojaavia tekijöitä. 39 liikkuvat. Jos omistaja on neuroottinen, koiralla on huonompi stressistä selviytymiskyky. Pidemmät kävelylenkit on yhdistetty myös koiran rohkeuteen liittyväksi, eli rohkeammilla koirilla lenkit ovat pidempiä. Edellä mainitut tutkimukset ovat kuitenkin korrelaatiotutkimuksia, joten syy-seuraussuhde ei ole näiden tutkimusten pohjalta selvä. Näyttää kuitenkin siltä, että kunnollinen fyysinen rasitus saattaa lievittää koiran eroahdistusta, kuten ihmisellä on todettu. Myös omistajan persoonallisuuden on todettu vaikuttavan. Jos kiintymyssuhde ihmiseen on turvaton, on koiralla huonompi kyky selviytyä stressistä. Tiira painotti näiden tulosten pohjalta, että liikunta näyttää olevan hyväksi koiran mielenterveydelle. Kiintymyssuhteen laadulla on iso merkitys lapsen resilienssiin. Tiira kuvasi, miten ihmisellä lapsen ja vanhemman välillä voidaan määritellä erilaisia kiintymyssuhteita. ” Jos kiintymyssuhde ihmiseen on turvaton, on tutkimuksessa havaittu, että koiralla on huonompi kyky selviytyä stressistä.. Kun kiintymyssuhde on turvallinen, resilienssi vahvistuu. Tässäkin Tiira aloitti kuvaamalla, mitä tiedetään sosiaalisten suhteiden vaikutuksesta resilienssiin
Selitys voisi myös olla, että haastavasti käyttäytyvän koiran kanssa ajaudutaan käyttämään rangaistuksia. Malinoiseilla on yksi tietty geenivariantti. Sitä kantavilla koirilla esiintyy enemmän yliaktiivisuutta ja yhtäkkistä aggressiivisuutta. Koirat, joiden omistajat käyttävät enemmän rankaisua koulutuksessa, oppivat huonommin uusia tehtäviä, kun taas positiivisesti kouluttavien koirat oppivat nopeammin uudet tehtävät. Myös koirilla rangaistukseen perustuvan koulutuksen on todettu aiheuttavan koiralle stressiä, pelokkuutta, liiallista aktiivisuutta, keskittymiskyvyttömyyttä sekä olevan yhteydessä koiran aggressiiviseen käyttäytymiseen. Syy-seuraussuhdetta nämä eivät kuitenkaan osoita. Tämä eräs geenimuoto vaikuttaa dopamiiniaineenvaihduntaan. Nämäkin tutkimukset ovat olleet korrelaatiotutkimuksia, eli näissä on kysytty, millainen koira on ja mitä koulutuskeinoja käytetään koiran kouluttamisessa. Tällä on todettu olevan vaikutusta koulumenestykseen. On myös havaittu, että lapsen haastava käytös saattaa saada aikaan vanhemmilla kovempien kasvatusmetodien käyttöä. 8-viikkoisena luovutetuilla on vähiten pelokkuutta vieraita ihmisiä kohtaan.. Lapsella etuaivolohkon koossa näkyy eroa normaalilla ja fyysisesti pahoinpidellyllä lapsella. 40 KO IR AT IE TO Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsilla fyysinen rankaisu vaikuttaa negatiivisesti resilienssiin. Tiira totesi, että koirilla todennäköisesti löytyy molempia syy-seurausyhteyksiä, ja esitti esimerkkinä malinoisin. Tutkimuksessa havaittiin, että niillä koirayksilöillä, joilla oli haastavan koiran geno” Tutkimuksessa havaittiin, että pelkäävät koirat toipuivat nopeammin pelottavasta kokemuksesta, jos saivat toipua tuttujen koirakaverien kanssa
Muut koirat siis voivat toimia resilienssiä tukevana tekijänä, mikäli laumadynamiikka on kunnossa. ” Virikkeellisessä ympäristössä kasvaminen lisäsi aivojen painoa ja neuroplastisuutta.. koiran hormonitaso seuraa omistajan hormonitasoa. Mm. 41 tyyppi, ohjaajat käyttivät enemmän pakkokeinoja kuin niillä, joilla ei ollut tätä genotyyppiä. Koirien välisistä suhteista on myös tutkimusta. Jatkuva kiusatuksi tuleminen siis näyttää huonontavan resilienssiä, ja laumadynamiikan merkitys on tämän vuoksi erittäin tärkeä myös yleisesti hyvinvoinnin kannalta. Koira on laumaeläin ja kaipaa myös sosiaalisia suhteita oman lajinsa kanssa. pelokkuuden lisääntymistä ja solumuutosten aiheutumista, pelkäävässä hiiressä. Tällä asetelmalla havaittiin pelkäävällä hiirellä laajoja vaikutuksia, mm. Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa on myös raportoitu, että omistajan ja koiran stressitaso korreloi pitkällä aikavälillä, ts. Lisäksi yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että pelkäävät koirat toipuivat nopeammin pelottavasta kokemuksesta, jos ne saivat toipua tuttujen koirakaverien kanssa. Tämän jälkeen hiiri, jota pelättiin, asetettiin niin, että se näkyi pelkäävän hiiren häkistä. Hiirillä tehdyssä social stress -kokeessa samaan häkkiin asetettiin toinen hiiri, jota toinen pelkäsi. tutkimuksessa, jossa Tiira on ollut mukana, on havaittu, että koirilla, joilla on kotona koirakavereita, on vähemmän pelokkuuksia. On myös havaittu, että leikki koiran kanssa alentaa molempien – sekä ihmisen että koiran – stressitasoja. Kasvattajan prioriteetit ja arvostukset vaikuttavat pentujen luonteeseen
Persoonallisuuden on ehdotettu olevan jopa tärkeämpi tekijä kuin esim. Koirilla ei ole vielä tehty tutkimuksia, joissa käytöshäiriöitä ja mikrobiotan yhteyttä olisi tutkittu. Kuitenkin saksanpaimenkoirilla tehdyssä metabolomiikkatutkimuksessa, jossa tutkittiin tuotetta, jota suoliston mikrobisto valmistaa, mikrobiota erosi rauhallisilla ja yliaktiivisilla koirilla. Sioilla tryptofaanin on havaittu auttavan toipumaan stressistä. Ihmisillä ja hiirillä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että mikrobiota vaikuttaa mm. sosiaalisuuteen ja pelokkuuteen. 42 KO IR AT IE TO MIKROBIOTA JA RAVINTO Tiira nosti esiin myös suoliston mikrobiotan. Onko toisten persoonallisuus vahvempi, ovatko he sinnikkäämpiä. Koirilla on myös sektioita, mutta niiden vaikutusta suolen mikrobistoon ja persoonallisuuteen ei ole koirilla tutkittu. Ihmisillä on havaittu, että tietyt persoonallisuuspiirteet ovat resilienssiä ennustava tekijä. Vähäkalorinen ruokavalio on yhdistetty vähentyneeseen stressiin rotilla. Suolistolla ja sen bakteeristolla on löydetty merkittävä vaikutus mielenterveyteen ihmisillä. Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan. Tällä voi siis olla tekemistä persoonallisuuden kanssa. kaltoinkohtelu tai ympäristötekijät. Tiira mainitsi, että jyrsijöillä ja ihmisillä tehdyt tutkimukset antavat viitteitä siitä, että prebiootit ja probiootit saattavat alentaa stressiä, mutta vahva näyttö puuttuu vielä. stressi tai antibiootit) lisäävät tutkimusten mukaan riskiä neurologisiin kehityshäiriöihin. Jos ihmisellä on paljon ” Tutkimuksessa havaittiin, että paljon liikkuvat yksilöt ovat rohkeampia, vähemmän aggressiivisia ja eroahdistuneita kuin vähän liikkuvat.. Mikrobiotaan kohdistuvat häiriöt varhaisena kautena (esim. Ihmislapset altistuvat äidin bakteeristolle heti synnytyksessä, ja bakteeristoon vaikuttaa synnytystapa (alatiesynnytys/sektio) sekä ruokinta. PERSOONALLISUUS JA TUNNETILA ”Miksi jotkut siis selviävät, toipuvat ja ponnahtavat kahta vahvempana vaikeuksista?” kysyi Tiira luennossaan
Tunnetila vaikuttaa kaikkiin kognitiivi” Altistaako pelokkuus muille käytösongelmille?. Koirilla tehdyissä tutkimuksissa pelokkuus-rohkeus ulottuvuuteen liittyy sosiaalisuus (ihmisiä kohtaan), yhteistyöhalukkuus, aggressiivisuus, fyysinen aktiivisuus, impulsiivisuus eli taipumus reagoida ja toimia miettimättä, leikkisyys, kiinnostus riistaan sekä dominanssi. Koirien persoonallisuustutkimuksissa on havaittu, että kennelissä asuvilla rohkeilla koirilla (kennel voi olla stressaava paikka, jossa on mahdollisesti tavanomaista enemmän taudinaiheuttajia) on vähemmän sairauksia. 43 neuroottisuutta eli tunne-elämän epätasapainoisuutta ja taipumusta kokea kielteisiä tunteita, hänellä on huono resilienssi. Voisiko rohkeus olla siis suojaava tekijä, ja olisiko sillä yhteys vastustuskykyyn. tilanne, aiemmat kokemukset, tunnetila ja persoonallisuus. Altistaako pelokkuus muille käytösongelmille, sillä samat geenialueet määrittävät ääniarkuutta ja pelokkuutta. Pelokkuus-rohkeus-persoonallisuuskategoria on löydetty kaikilla eläinlajeilla, ja ihmisillä neuroottisuus vastaa tätä ominaisuutta. Miksi eläin sitten käyttäytyy, kuten käyttäytyy – siihen vaikuttavat mm. Tutkimuksissa ihmisillä, joilla on enemmän positiivisia tunteita, on parempi resilienssi. Näyttää siltä, että koirilla todennäköisesti rohkeus ja sosiaalisuus ovat tärkeitä ominaisuuksia resilienssin kannalta. Koiratkin voivat tuntea erilaisia tunteita, sekä positiivisia että negatiivisia. Tiira pohti, onko koirilla, jotka ovat rohkeita, parempi resilienssi ja mitä asiasta tiedetään. Puuttuuko pelokkailta koirilta kyky selviytyä huonoista kokemuksista. Positiivisten tunteiden, emotionaalisuuden sekä hyvän itsehillinnän on havaittu vahvistavan resilienssiä ihmisellä
Cavalierit, joilla on syringomyelia, ovat tunnetilaa mittaavassa testissä pessimistisempiä, ja Tiira esitti kysymyksen, voisiko syynä olla kipu. Voisiko koira olla pessimisti, pohti Tiira luennollaan ja kertoi, että tunnetilaa voidaan mitata myös eläimillä. Ihmisillä tästä on hyvänä konkreettisena esimerkkinä se, miten meidän tunnetilaamme pyritään vaikuttamaan mainoksilla, musiikilla, tuoksuilla jne. Kognitiivinen bias (vinouma) tarkoittaa taipumusta hahmottaa ja painottaa havaintojaan, tulkintojaan ja informaatiota tietyllä tavalla. ” Eroahdistuneet ja arat koirat ovat olleet tunnetilaa mittaavassa testissä pessimistisempiä eli niillä on negatiivisempi maailmankuva.. Näyttää myös siltä, että optimistiset koirat ovat resilientimpiä – uuden tutkimuksen mukaan sosiaaliset ja ulospäinsuuntautuneet koirat näyttävät olevan optimistisempia. Kun tutkimuksessa eroahdistuneille koirille annettiin mielialalääkitystä, muuttui koirien tunnetila testissä optimistisempaan suuntaan. 44 KO IR AT IE TO siin prosesseihin ja päätöksentekoon. Jos tunnetila on testihetkellä negatiivinen, eläin kiinnittää enemmän huomiota pelottaviin ja negatiivisiin ärsykkeisiin, muistaa paremmin negatiivisia muistoja sekä arvioi neutraalin tai epäselvän ärsykkeen helpommin negatiiviseksi. Eroahdistuneet ja arat koirat ovat olleet tunnetilaa mittaavassa testissä pessimistisempiä eli niillä on negatiivisempi maailmankuva. SmartDOG-testissä, jossa mitataan myös tunnetilaa, yksittäisellä koiralla on uusintatestissä havaittu ero testitulosten välillä liittyen korvakipuun. Sekä ihmisten että eläinten kognitiivisiin prosesseihin, kuten keskittymiseen, päätöksentekoon ja muistiin, vaikuttaa aina tunnetila. Tutkimusten mukaan siis paitsi ihmisillä, myös koirilla on eroja optimistisuudessa ja pessimistisyydessä
45 PERIMÄN VAIKUTUS Seuraavaksi Tiira nosti esille perimän vaikutuksen ja sen, vaikuttaako pelokkuuteen koiran perimä. Koirilla noin 20–50 % persoonallisuuden vaihtelusta johtuu geeneistä. Voiko roduilla olla siis erilainen resilienssi. Pelokkuus heikentää yksilön resilienssiä, ja koska pelokkuus on perinnöllistä, voidaan jalostaa resilientimpiä tai vähemmän resilienttejä yksilöitä. Jos koiraa tarkastellaan lajina (rotujen yli), persoonallisuuden vaihtelua selittää paljon isompi osuus perimästä ja rotujen välillä suurempi osuus persoonallisuudesta selittyy geeneillä. Ihmisten persoonallisuuspiirteiden periytyvyys vaihtelee 0.17–0.65 välillä. Myös uusimpien geenitutkimustulosten mukaan löytyy perinnöllinen alttius ääniarkuuteen, ja siihen vaikuttavan geenialueen suhteen on eroa pelokkailla ja ei-pelokkailla koirilla. Rodun sisällä vaihtelu on pienempää, mutta se ei tarkoita, etteivätkö piirteet olisi vahvastikin perinnöllisiä – rodun sisällähän vaihtelua on pyritty jalostamaan pienemmäksi. Useissa tutkimuksissa pienet koirat ovat aggressiivisempia kuin ” Koska pelokkuus on perinnöllistä, voidaan jalostaa resilientimpiä tai vähemmän resilienttejä yksilöitä.. Ihmisillä resilienssin perinnöllisyysaste h2 on 0.3. Perimä vaikuttaa myös koiran persoonallisuuteen. Verrattaessa labradorinnoutajan ja collien taipumusta tuntea pelkoa, havaittiin tutkimuksessa, että labradorinnoutajan taipumus tuntea pelkoa on alhainen, kun sitä vastoin colliella kynnys tuntea pelkoa on alhaisempi. Ihmisillä persoonallisuus vaikuttaa siihen, miten toipuu stressistä, ja jos tämä myös koirilla pitää paikkansa, tekemämme jalostuspäätökset vaikuttavat siihen, kuinka resilienttejä koiria syntyy
JALOSTUSVALINNAT Tiira esittikin kysymyksen, suosimmeko resilienssiä koiran jalostuksessa. 46 KO IR AT IE TO suuret, ja niillä esiintyy enemmän kaikenlaista ongelmakäyttäytymistä (mm. omistajaa kohtaa aggressiivisuutta ja eroahdistusta). Osalla pienistä koirista myös löytyy aggressiolle ja pelolle altistava geenimuoto. selective sweep -analyysin tuloksia, löydettiin työkoirapopulaatiossa alueella geenejä, jotka liittyvät mm. Ruotsissa tehdyssä isossa yli 13 000 koiran MHluonnekuvauksen tuloksiin pohjautuvassa aineistossa selvitettiin, vaikuttaako koiran luonteeseen aikaisempi käyttötarkoitus vai nykyiset jalostuskriteerit ja kumpi on merkittävämpi. Aktiivinen työkoirapopulaatio näyttäisi siis olevan jalostettu pyrkien lisäämään koirien resilienssiä, sillä niiden täytyy suoriutua rankasta työstä. Kasvattajilta kysyttiin myös, miten tärkeää kasvattajalle on, että koira menestyy käyttökoirakokeissa ja koiranäyttelyissä. Tutkimus paljasti, että nykyiset jalostuskriteerit määräävät pääsääntöisesti tavallisessa koirapopulaatiossa koiran luonteen sekä sen, miten hyvin koira menestyy koiranäyttelyssä. Verrattaessa australian working kelpieiden ja australian kelpieiden (lemmikkipopulaatio) ns. pelkomuistiin ja kivun sietoon, ja näyttää, että tätä geenialuetta suositaan jalostusvalinnoissa. Käyttötulosten perusteella jalostaminen lisää puolestaan leikkisyyttä ja aggressiivisuutta. Toisessa ruotsalaisessa tutkimuksessa MH-luonnekuvaustuloksia (N=4900 koiraa) vertailtiin eri kasvattajien (N=203 kasvattajaa) kesken. Samaa löydöstä ei tehty lemmikkipopulaatiossa, jossa merkittävämpänä jalostuskriteerinä käytetään ulkonäköä. Onko isokokoisemmilla roduilla kenties parempi resilienssi. Jos koiran käyttötulokset olivat kasvattajalle tärkeitä, näiden kasvattajien koirat. Näyttelymenestyksen perusteella jalostaminen lisää pelokkuutta ja vähentää sosiaalisuutta, leikkihalukkuutta, aggressiivisuutta ja uteliaisuutta
Heli on myös tutkinut koirien hyvinvointiteknologiaa. Luentoyhteenveto on julkaistu 13.4.2020 blogissa ja perustuu kirjoittajan luentomuistiinpanoihin: helivaataja.blogspot. 47 Kirjoittajasta: Luentoyhteenvedon laatija Heli Väätäjä on käyttäytymisanalyyttisen eläinkoulutuksen asiantuntija, Kultainen Rengas – Golden Ring ry:n Luonnetoimikunnan jäsen, MH-luonnekuvaaja ja työskentelee lisensoituna smartDOG-testaajana Katriina Tiiran perustamalle koirien kognitiivista testausta tekevälle SmartDog Oy:lle. Veterinary Medicine: Research and Reports, 10, 159. Yhteenvetona voi todeta, että jalostusvalinnat ovat kokonaisuudessaan merkittävässä roolissa koiran resilienssin kannalta, mutta myös koulutuksella, kasvatuksella, virikkeistämisellä, ravinnolla, liikunnalla, positiivisilla kokemuksilla, optimistisella asenteella ja koiran sosiaalisilla suhteilla ja niiden laadulla on vaikutusta koiran resilienssiin. Vastaavasti, jos näyttelytulokset olivat kasvattajalle tärkeitä, kasvatit olivat pelokkaampia, ja ne olivat vähemmän sosiaalisia ja leikkisiä. nlm.nih.gov/pmc/articles/ PMC6863117/. Saatavilla: www.ncbi. Resilience In Dogs. (2019). Tiira totesikin jälleen, että kasvattajan prioriteetit ja arvostukset vaikuttavat pentujen luonteeseen. com/2020/04/koiranresilienssi-mika-siihenvaikuttaa.html olivat rohkeampia, sosiaalisempia ja leikkisämpiä kuin niiden kasvattajien koirat, joille käyttötuloksilla ei ollut merkitystä. Lessons From Other Species. Lähteet: Tiira, K
Kuitenkin rauhoittumisen ja odottamisen kannalta olisi tärkeää muistaa, että myös asennon ylläpitämisestä ja “ei minkään tekemisestä” palkitaan. Maahanmenosta koira on paras palkita ihan alas etujalkojen väliin, jopa maahan tai lattialle.. Esimerkiksi istumassa olevan koiran palkkio kannattaa tuoda yläviistosta. 1. Me ihmiset myös usein pahennamme tilannetta opettamalla koiralle, että kaikenlaisesta aktiivisesta toiminnasta ja käytöksen muutoksesta saa palkkioita. Mieti myös, missä kulmassa palkkiota tuova kätesi lähestyy koiraa. PALKITSE HALUTTUUN ASENTOON Pyri siihen, että jos olet pyytänyt koiran istumaan, on koira edelleen istumassa silloin, kun se saa palkkionsa. Vastaavasti makaavan koiran palkkio kannattaa antaa suoraan edestä päin, jotta koira ei nouse niin herkästi. 48 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN KAHDEKSAN VINKKIÄ PAIKALLAOLOON TEKSTI: LIISA TIKKA KUVAT: PAUL-ERIK TÖRRÖNEN Paikallaolo on monesti vilkkaille koirille vaikeaa. Tarvittaessa muuta omaa asentoasi niin, että olet esimerkiksi lähempänä koiraa (vaikkapa istut lattialla). Tällöin saat palkkion toimitettua nopeammin. Jos käsi lähestyy suoraan koiran edestä, nousee koira herkemmin ylös kohti kättä
Huomioi vastaavasti istuvassa asennossa, että koiralla on kunnolla paino takajaloillaan ja sen istuinkyhmyt ovat maassa. Esimerkiksi “perinteinen” tapa tehdä luoksetuloa niin, että koira jätetään paikoilleen ja sitten kutsutaan luokse ja palkitaan, voi nopeasti heikentää koiran paikallaoloa, jos se ei ole riittävän motivoitunut sitä tekemään. PALKITSE NOPEASTI, MUTTA OLE RAUHALLINEN Etenkin vilkasliikkeisen ja kärsimättömän koiran kanssa on tärkeää, että palkkio toimitetaan nopeasti, mutta hätäilemättä. rally-toko), kertoo se myös koiran mielentilasta. 3. Tällöin koira oppii samalla, että asennon ylläpitäminenkin on palkitsevaa. Kyynärpäät ylhäällä puolimakuulla oleva koira on niin henkisesti kuin fyysisestikin jo valmiina ponkaisemaan ylös. 49 2. Harjoittele luoksetulo mieluummin niin, että joku pitää koiraa kiinni tai että heität sille ns. Vähäeleinen, rauhallinen ja selkeä ohjaaja on ehdottomasti paras kouluttaja vauhdikkaalle koiralle! 4. harhanamin maahan, jotta ehdit koiran etsiessä sitä rynnätä itse vähän kauemmaksi. VARO KÄYTÖSKETJUJA Koirat ovat mestareita ennakoimaan! Jos paikallaolo on koirallesi hankalaa, minimoi sen käyttö käytösketjuissa. Kannattaa myös odottaa, että koiralla on molemmat etutassut maassa. 5. Maahanmenossa koiran kyynärpäiden tulee olla maassa. Tällöin on todennäköisempää, että koira nousee ylös. << Edestä ja ylhäältä tuleva nami saa koiran kurottamaan eteenpäin ja siirtämään painoa etujaloille. < Suoraan ylhäältä palkitessa koira pitää takapäänsä paremmin alustassa. VARMISTA, ETTÄ ASENTO ON TÄYDELLINEN Ole huolellinen, että vahvistat vain oikeanlaisia asentoja. Älä siis palkitse vain yhdellä makupalalla asennon ottamista, vaan anna useita palkkioita peräjälkeen. Istuessa ylhäällä pidettävä etutassu kertoo usein koiran kiihtyneisyydestä. ” Vähäeleinen, rauhallinen ja selkeä ohjaaja on ehdottomasti paras kouluttaja.. Sen lisäksi, että tämä on tärkeä kriteeri joissain harrastuslajeissa (esim. Joillain yksilöillä ja roduilla on tapana “kyykätä” kunnon istumisen sijaan. Turhat liikkeet ja kaikenlainen sählääminen vain sekoittavat koiraa ja innostavat sen taas liikkeelle. PALKITSE USEITA KERTOJA Suosittelen vahvistamaan heti alusta alkaen asennossa pysymistä
liikkeestä istu + kutsu koira -kylttiyhdistelmä tai kyltti 44, jossa koira jää paikalleen ohjaajan kääntyessä ja ottaessa askeleen ja sitten kutsutaan sivulle). Opetan koirilleni, että istu on istu, kunnes annan uuden ohjeen (vapautusvihjeen tai jonkin muun tehtävän). Kuvassa koiralla on kyynärpää ylhäällä. HYLKÄÄ NAKSUTIN Naksutin on tarkkuustyökalu, jota harvoin edes tarvitaan paikallaolon kaltaisessa tehtävässä. Tällöin muista sanoa “vapaa” ENNEN kuin heität namin. TARVITAANKO PAIKKA-SANAA. 50 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN Vastaavia käytösketjuja löytyy vaikkapa rally-tokon tehtävistä (esim. Voit lukea lisää paikallaolon opettamisesta Caniksen numerosta 2/18. Viimeisen herkun jälkeen annat vapautusvihjeen (esim. Oikealla: Makaava koira saattaa nousta helposti vähän ylemmäs, pois asennosta, jos palkkio annetaan ylhäältä.. vapautusvihjettä ja opeta se myös koirallesi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että aluksi annat koiralle useita palkkioita peräjälkeen, kun se istuu tai makaa (tai seisoo). KÄYTÄ VAPAUTUSVIHJETTÄ Palkkio ei vapauta koiraa tehtävästä! Opettele itse käyttämään ns. Vaihtoehtoisesti voit myös heittää viimeisen makupalan kauemmaksi, jotta koira nousee ylös hakeakseen sen. 8. Näitäkin voit toki harjoitella, mutta palkitse koira useimmiten paikallaolemisesta ja kutsu se sitten vasta sen jälkeen luokse. “vapaa”) ja liikut samalla itse poispäin koirasta. 7. Vasemmalla: Varmista, että koira on palkitessa oikeassa asennossa. Useimmat koirat ovat oppineet naksuttimen merkityksen niin, että naksahduksen kuullessaan ne tietävät tehneensä oikein ja lähestyvät sitten ohjaajaa hakeakseen palkkionsa. 6. Naksautuksen sijaan voit esimerkiksi hillitysti kehua koiraa ja sitten tulla itse sen luo palkitsemaan se. Paikallaolon harjoittelussa ei ole toivottavaa, että koira nousee tällä tavoin ja tulee lunastamaan herkkunsa. En käytä erillisiä paikkatai odota-sanoja
Tarjous on voimassa 31.10.2020 saakka. saakka myymälöissä ja verkkokaupassa! Tarjous on voimassa 31.10.2020 saakka. CANIKSEN IRTONUMEROITA MYYVÄT MYÖS: HaunPaikka, Kauhajoki Eläintarvikeliike Kuonowäki, Klaukkala Keskustan Eläinkauppa, Helsinki Koiraja kissakoulu Heiluva Häntä, Helsinki Lohjan koirakeskus (Lohja) Lemmikkieläinliike Jälki Oy (Rovaniemi) Tassutin-hallipuoti, Veikkola KOIRAHARRASTAJAN TIETOLEHTI Elämää pakko-oireisen koiran kanssa Koiran kastraatio – kannattaako. murrenmurkina.com FitPAWS JUMPPAVÄLINEET Tarjous on voimassa 31.10.2020 saakka. Probalans JOINTBALANS Anipuro MAKUPALAT -20% -20%. Nro 2 / 20 20 8,5 EU R 6 430072 190820 KOIRAHARRASTAJAN TIETOLEHTI Elämää aran koiran kanssa Näyttelykoiran tarpeelliset taidot Seniorin hyvinvointi Yksinoloharjoituksia ja erossaoloa Pa ljon asi aa haj uty ösk ent ely stä ! 6 430072 190813 Nro 1 / 20 20 8,5 EU R Nro 6 / 2019 8,50 EUR Koirien DNA-testaus Operanttia suojelutreeniä Vinkit noseworkkokeeseen Koh det yös ken tely ä ja mu ita apu väl ine itä KOIRAHARRASTAJAN TIETOLEHTI 6 430072 190080 Nro 5 / 2019 8,50 EUR Eroahdistus on yleisin käytöshäiriö Loistava luoksetulo Koira ja lapsi Agi lity har joit uks ia ilm an est eitä ! KOIRAHARRASTAJAN TIETOLEHTI 6 430072 190073 HELSINKI ROIHUPELTO ESPOO MANKKAA VANTAA TAMMISTO www. Agilitykoiran ruokinta Mit ä haj u on. -10% AKTIIVIHARRASTAJAN ELÄINTARVIKEKAUPPA! PSST! Varastontyhjennysmyynti 31.10
Aptus Apto-Flex – koirien ja kissojen nivelten hyvinvointiin. 04 /2 01 9 Hyvänmakuinen Aptus Apto-Flex siirappi sisältää kaikki nivelten terveydelle välttämättömät ravintoaineet hyvin imeytyvässä muodossa. orionvet.fi • glukosamiini • hyaluronihappo • kondroitiinisulfaatti • hydrolysoitu kollageeni • MSM Pakkaukset: 200 ml, 500 ml Apteekeista, eläinlääkäriasemilta ja hyvinvarustetuista eläintarvikeliikkeistä