1 Nro 6 / 2017 8,50 EUR Tunteet ovat KÄYTÖKSEN NEUVONANTAJIA Kohdetyöskentely sopii moneen lajiin Millaista on hyvä häiriöharjoittelu. Na pra paa tti hoi taa koi ria kin KOIRAHARRASTAJAN TIETOLEHTI
www.orionvet.fi. 10 /2 01 6 Ihmisen lahja parhaalle ystävälleen ADAPTIL ® -tuotteet sopeuttavat koiraa vieraisiin ympäristöihin, rauhoittavat stressaavissa tilanteissa ja ennaltaehkäisevät haitallista käyttäytymistä. ADAPTIL ® -feromonivalmisteita on saatavana kaulapantana, suihkeena ja pistorasiaan kytkettävänä haihduttimena
CANIS 6 / 2017 4 Tilausohjeet 5 Pääkirjoitus 6 KOIRATIETO: Tunteet 14 SEMINAARIRAPORTTI: Kielikylvyssä Euroopanmestarin johdolla 18 KOULUTUS JA OPPIMINEN: Kohdetyöskentely käytännössä 26 TOKO: Hirvikoirasta Pohjoismaiden tokovalio 30 KOULUTUS JA OPPIMINEN: Häiriöharjoittelu hakuteillä. Lue seminaariraportti alkaen sivulta 14. Lue Roopesta omistajansa Emilia Salmijärven kirjoittama juttu sivulta 26. S IS Ä L T Ö. Lue sivulta 18 alkavasta jutusta miten. 3 Sivulta 6 alkavassa artikkelissa pohditaan eläinten tunteiden ympärillä pyörivää keskustelua, joka on jatkunut jo vuosisatoja. www.orionvet.fi Päätoimittajamme raportoi ruotsalaisen Euroopanmestarin Anna Larssonin Suomen vierailusta, jossa käytettiin mm. 38 KOIRATIEDE: Miksi naksutin toimii. 10 /2 01 6 Ihmisen lahja parhaalle ystävälleen ADAPTIL ® -tuotteet sopeuttavat koiraa vieraisiin ympäristöihin, rauhoittavat stressaavissa tilanteissa ja ennaltaehkäisevät haitallista käyttäytymistä. 46 KOIRAN HYVINVOINTI: Koiran TULEShoidot naprapaatin näkökulmasta 50 Seuraavassa numerossa Roope on hirvikoira, joka on Pohjoismaiden tokovalio. ADAPTIL ® -feromonivalmisteita on saatavana kaulapantana, suihkeena ja pistorasiaan kytkettävänä haihduttimena. lankkuharjoituksia. Kohdetyöskentelyä voi käyttää apuna erilaisten taitojen opettamisessa
Kirjoittajat vastaavat itse artikkeliensa sisällöstä. 6 / 2017 Yhdestoista vuosikerta ISSN 1796-7201 KUSTANTAJA R+ palvelut Oy Hallainvuorentie 19 H 27, 00920 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Liisa Tikka liisa@masseter.fi AVUSTAJAT Riikka Ruokonen Pia Arhio-Lehto Katjamaria Koskinen ULKOASU Pia Näppinen Mainostoimisto Muu KANSIKUVA Jarmo Talvensaari ASIAKASPALVELU Nesenta Oy Hirsalantie 11 02420 Jorvas Puh. ILMOITUSMYYNTI OS-Media Oy Puh. (09) 8566 8379 canis@nesenta.fi TILAUSHINTA 8 eur / numero. Tekstit eivät edusta lehden virallista kantaa, ellei toisin mainita. ASIAKASPALVELU: Nesenta Oy Hirsalantie 11, 02420 Jorvas Puh. (09) 325 0500, fax. Irtonumero 8,50 eur. (09) 870 1968 GSM 0400 607 452, olli.soininen@os-media.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuoden aikan ilmestyy 6 numeroa. (09) 8566 8379 ma-pe 8-16, canis@nesenta.fi Tilaa Canis-lehti osoitteessa www.canis.fi Tilatun lehden hinta on 8 eur/ numero (vuosikerta 48 eur). COPYRIGHT Canis-lehdessä julkaistun aineiston osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. HUOM! Tilaajat pääsevät lukemaan vanhat lehdet digiversioina lehtiarkistosta: arkisto.canis.fi Tarvitset arkistoon päästäksesi tilaajanumerosi, jonka löydät lehtilaskustasi.. 4 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN 1 Järki päässä PENTUKUUMEESSAKIN KOIRAHARRASTAJAN TIETOLEHTI Nro 3 / 2017 8,50 EUR Purutyöskentely operantista näkökulmasta Koirafrisbee on kesän vauhtilaji! Va ara vaa nii var ust eiss a 1 Turkinhoitoa ja trimmausta PALKKIOIDEN AVULLA VALOKUVAKISAN FINAALI! KOIRAHARRASTAJAN TIETOLEHTI Nro 2 / 2017 8,50 EUR Koirien perinnölliset luustosairaudet Lintukoiran pysähtymisvihje TOKO-koiran hyppytekniikka No se Wo rkjat kot aso Nro
Tätä täytyy todellakin harjoitella lisää! Seuraavaksi ajattelin aloittaa pentuni kanssa Nose Workin. En ole koskaan harrastanut nenätyöskentelyä laajemmalti, joten on mielenkiintoista päästä paneutumaan aivan uuteen osa-alueeseen koiraharrastuksessa. Miten leikataan pikkupentujen kynnet. Epäselvät asiat ratkesivat reippaasti kysymällä ja ihmiset olivat yhtä mukavia kuin kaikkialla muuallakin. En ole kokenut näyttelykävijä enkä ole aiemmin koskaan ollut kehässä Suomen ulkopuolella. Ammatillisesti on myös hyvä haastaa itseään ja pyrkiä oppimaan uutta. Vaikka olenkin käynyt kasvattajakurssit ja lukenut aiheesta laajalti, oli aivan eri asia joutua kaiken sen keskiöön. 5 P Ä Ä K IR JO IT U S PÄÄTOIMITTAJA Liisa Tikka, liisa@masseter.fi Poistu mukavuusalueeltasi K oiria treenatessamme muistamme vaihdella harjoitusympäristöjä ja tehdä erilaisia häiriötreenejä, jotta koira ei kangistu kaavoihin. Missä menee raja. Onneksi tukenani oli oman koirani kasvattaja, ja emä itse oli ensikertalaisuudestaan huolimatta hyvin tilanteen tasalla. Koska pitää huolestua. Koin osaavani tulkita koirien eleitä ja käytöstä hyvin, enkä sen kummemmin stressannut harjoitusviikonloppua. Itse ajauduin ehkä pahiten ulos mukavuusalueeltani tänä vuonna, kun sain päähäni ilmoittaa koiran ulkomaille näyttelyihin kesälomamatkan yhteydessä. Se, kun ryömiminen alkoi muuttua haparoivaksi kävelyksi. Joskus on hyvä unohtaa se koira, ja keskittyä oman itsensä treenaamiseen ja taitojensa kehittämiseen. Tuntui suorastaan kihelmöivältä kokea joka päivä jotain vallan uutta. Ensimmäinen rohkea, joka lähti kiipeämään portaita yläkertaan. Ensimmäinen pentu, joka pääsi kiipeämään pois pentulaatikosta. Ja niin edelleen. Osallistuin syksyllä Kennelliiton jalostustarkastajakurssille käyttäytymisen jalostustarkastusta koskien. Eläintenkouluttajana koen, että on ensiarvoisen tärkeää muistaa, miltä tuntuu, kun ei osaa. Haastamme nelijalkaistamme useissa tilanteissa, mutta oman itsensä altistaminen uusille asioille ei olekaan niin yleistä. Mikä on normaalia. Tilanteet tapahtuvat sekunneissa, joskus niiden murto-osissa. Ensimmäiset hännänheilutukset. Näyttelyt menivät itse asiassa ihan sujuvasti, vaikka menestyksellä ei juhlitukaan. Tällöin on taas helpompi astua ohjaamansa ihmisen saappaisiin. Vuoden toinen haaste oli pentujen syntymä ja kasvatus. Hyvää joulunaikaa ja turvallista ja pelotonta vuodenvaihdetta toivottaen, Liisa. Näyttelyä edeltävänä päivänä idea tuntui aivan kamalalta, mutta jänistääkään en kehdannut. Omien havaintojen prosessointi rukseiksi lomakkeelle olikin huomattavasti ajattelemaani vaikeampaa. Olo oli kuin ensimmäisen koiran omistajalla. Päätös pitää tehdä heti, koska eläintä ei voi pyytää odottelemaan ennen seuraavaa osa-aluetta! Jälleen parissa päivässä pääni painui vähän nöyrempään asentoon. Tätä tunnetta voi tavoitella vaikkapa uusien harrastusten parissa. Se hetki, kun ensimmäisen pennun silmät tuntuivat auenneen, ja se katsoi minua (tai näin kuvittelen)
6 KO IR AT IE TO TUNTEET TEKSTI: ANNA BJURGÅRD COMPTON KUVAT: LINA KAYSER JA CANIS AS
Edelleen on kuitenkin myös niitä, jotka tieteelliset tutkimustulokset sivuuttaen väittävät, että esimerkiksi kalat eivät voisi tuntea kipua tai pelätä kivun tuntemista. Tunteet ovat selviytymisen kannalta välttämättömiä. Se huolehtii autonomisista reaktioista: sellaisista, mistä emme ole tietoisia, mutta mitkä auttavat meitä pysymään hengissä. Kun pelkäät jotakin, mikä voi vahingoittaa sinua, jäät henkiin. Olen lihavoinut tekstistä ne tunteet, joita eläimillä on todistettu olevan. ERILAISET TUNTEET Tunteita on monenlaisia, ja niitä myös jaotellaan ja määritellään eri tavoin. Voimme ajatella sen olevan eräänlainen kontrollikeskus. Siellä tapahtuu korkeampi ” Tunteet ovat selviytymisen kannalta välttämättömiä. ajattelu (higher order thinking), jolla viitataan esimerkiksi abstraktiin ajatteluun, sanalliseen kieleen, logiikkaan, arviointiin ja analysointiin. T unteet ovat eloonjäämisen kannalta ratkaisevan tärkeitä. sosiaalinen kanssakäyminen ja kiintymyssuhteet. Ensimmäiseksi tunteet voidaan jakaa positiivisiin ja negatiivisiin. Toisin sanoen henkinen tila on tunne, jos se on voimakas kokemus, joka on seurausta altistumiselle jollekin sellaiselle tilanteelle, joka on enemmän tai vähemmän sidoksissa motivaatioon (positiiviseen tai negatiiviseen) ja joka johtaa käytöksiin, jotka suuntautuvat kohti jotakin resurssia tai pois jostakin ärsykkeestä. Negatiivisia tunteita voivat olla viha, pelko, ahdistus, kipu, turhautuminen, kateus, suru, katumus, syyllisyys. Charles Darwin oli ensimmäinen, joka mainitsi eläinten tunteet teoksessaan ”The expression of the emotions in man and animals”. KOLMIAIVOTEORIA Tämän mallin esitteli neurofysiologi Paul McLean 1960-luvulla. Tässä aivojen osassa käsitellään mm. Aivokuori (kontrollikeskus) sijaitsee pääosin aivojen uloimmassa kerroksessa. Aivorunko (matelijan aivot) sijaitsee syvällä aivoissa ja on kehityksellisesti aivojen vanhimpia osia. Kun suutut, voit paremmin puolustaa sitä, mikä kuuluu sinulle (reviiri, poikaset, jne.). Nykyään melkein kaikki ovat jo yhtä mieltä siitä, että eläimet voivat kokea sekä kipua että pelkoa kivusta. Siksi tätä osaa kutsutaankin usein matelijan aivoiksi. 7 Keskustelu siitä, onko eläimillä tunteita, ja jos on, niin minkälaisia, on jatkunut jo vuosisatoja. Vaikka eläinten kyvystä kokea tunteita ollaankin jo lähes yhtä mieltä, on keskustelu siitä, mitä ja millaisia nämä tunteet ovat, edelleen hyvin vilkas. Se kehittyi nisäkkäille. Positiivisia tunteita ovat muun muassa ilo, nautinto, uteliaisuus, yllättyneisyys, yhteenkuuluvaisuus, omistautuneisuus, tyytyväisyys, toivo, kiitollisuus, hyväksyntä (neutraali?). Eläimillä voi olla paljon muitakin tunteita, mutta tiede. Kun tunnet iloa ja nautintoa sellaisesta, mikä on sinulle hyväksi, tavoittelet juuri tällaisia asioita ja pysyt terveenä. Tämä aivojen osa on kehittynyt kädellisille ja ihmiselle. Sen avulla tunteiden ymmärtäminen voi olla helpompaa. Mitä tunteet ovat. Limbinen järjestelmä (tunteet) sijaitsee isoaivojen reunalla ympäröiden aivorunkoa. MITÄ TUNTEET OVAT. Tämä aivojen osa analysoi yksilön ja ympäristön suhdetta ja muuttaa tunteet ja motivaation toiminnaksi monitasoisemmin kuin aivorunko. Tunteet voidaan nähdä käytökseen liittyvinä neuvonantajina. Cabanac (2002) määrittelee asian näin: ”Tunteet ovat henkisiä kokemuksia, joilla on korkea intensiteetti ja korkea hedonistinen arvo (nautinto/tuska).” Juuri hedonistinen puoli tekee tunteista motivoivia kokemuksia
Bronsonin & De Waalin (2003) kokeessa kaksi apinaa toisti samaa käytöstä samalla tarkkaillen toisiaan häkeissään. Koiratkin näyttävät ymmärtävän oikeudenmukaisuuden periaatteen, mutta vähän eri tavalla. Toisin sanoen on ihan ok, että. Eläinten on voitu osoittaa tuntevan kateutta useissa kokeissa, muun muassa kapusiiniapinoilla. Aggression aiheuttava tunne on tiedettävä, jotta tilanteeseen voi puuttua oikealla tavalla. Aggressio on johonkin tunteeseen (viha, pelko, turhautuminen) perustuva käytös. Koirille näyttäisi olevan tärkeintä saada palkka työstä, mutta palkkiot saavat olla erilaisia eri yksilöille. Niin kauan kun molemmat apinat saivat palkaksi kurkun paloja, olivat molemmat tyytyväisiä ja työskentelivät iloisesti saavuttaakseen palkan. Aggressiota käytetään usein esimerkkinä tyypillisestä tunteesta. Ongelmia kuitenkin ilmeni, kun toiselle apinoista annettiinkin yhtäkkiä viinirypäleitä kurkun sijaan. ei vain vielä ole pystynyt näyttämään niitä toteen. KATEUS/OIKEUDENMUKAISUUS Haluan erityisesti ottaa esiin kateuden, jonka esiintymisestä eläimillä kaikki eivät ole tietoisia. Samasta työstä pitää saada sama palkka! Range et al (2009) huomasi, että koirien kesken suhteet ovat hiukan toisenlaiset. Palkkion pois jääminen sen sijaan ei ole niiden mielestä hyväksyttävää. Tämä laukaisi voimakkaita negatiivisia vasteita apinassa, joka edelleen sai palkaksi kurkkua. 8 KO IR AT IE TO ” Tunteet voidaan nähdä käytökseen liittyvinä neuvonantajina. Tämä on kuitenkin virheellinen käsitys, joka on syytä oikaista, sillä aggressio ei ole tunne. Tämä on tärkeä ymmärtää, jotta voi työstää ja käsitellä aggressiivista käytöstä. Tiedämme, että eläimet kokevat monia tunteita, mutta tutkimusmateriaalia on vielä liian vähän, jotta voisimme tietää tarkalleen mitä
Mutta kokemus voi vaikuttaa siihen, miten nämä synnynnäiset emotionaaliset systeemit ilmenevät. Suurin osa kissoista esimerkiksi jahtaa ja tappaa hiiriä ja rottia, mutta kissat, jotka ovat syntymästään asti kasvaneet hiirien ja rottien kanssa, eivät tee niin. Nisäkkäiden tunteiden täsmällinen kuvaileminen on vaikeaa, mutta silti tutkijat ovat pystyneet erottamaan erilaisia vasteita seitsemästä eri tunnejärjestelmästä nisäkäsaivoissa. TUNNEKIRJOMME NELJÄ PÄÄKATEGORIAA Panskepp selittää kirjassaan ”Affective Neuroscience: The Foundations of Human and Animal Emotions” (1998), että on olemassa tieteellisiä todisteita ainakin seitsemästä eri tunnesysteemistä. RAGE ja SEEK poissulkevat toisensa. On eloonjäämisen kannalta edullista, että etsiminen on itse itseään palkitsevaa ja ylläpitävää. 9 koira A saa palkaksi leipäpalan ja koira B makkaraa, mutta jos koira A ei saakaan mitään ja koira B saa leipää, tilanne ei enää ole hyväksyttävä. Käytösosa se, mitä eläin tekee tunteen seurauksena: pysähtyy, pakenee, varoittaa, kommunikoi Subjektiivinen osa tunteen ”kokeminen”. On epätodennäköistä joutua paniikin valtaan tai pelätä, kun etsii aktiivisesti. Panksepp on luonut lyhenteet näille seitsemälle systeemille ja käyttää niissä isoja kirjaimia. Jotkut näistä vastaavat tunteita, joita jo pienet vauvat voivat kokea; ne löytyvät geneettisesti koodattuina kaikilta nisäkkäiltä aivojen subkortikaalisesta osasta aivokuoren alta. ETSIMINEN (odotus, toive nautinnosta) RAIVO/viha (turhautuminen, ruumiillinen ärsytys, itsehillintä, suuttumus) PELKO (kipu, uhka, pelko) PANIIKKI/MENETYS (eroon liittyvä ahdistus, sosiaaliset menetykset, suru, yksinäisyys) LEIKKI (peuhaaminen, ilo) PARITTELU (lisääntyminen – kuka ja milloin) HOIVA (äidillinen huolenpito) AUTONOMINEN HERMOSTO Autonominen hermosto koostuu sympaattisesta ja parasympaattisesta hermostosta. Sen avulla saattaa kyetä pakenemaan ja elämään ehkä vielä yhden päivän. Sitä koetaan, kun on jääty kiinni tai ahdistettu nurkkaan. Kun RAGE on aktiivinen, ei enää arvioida muita vaihtoehtoja, vaan tehdään vain se, mikä on pakko, hengissä pysymisen varmistamiseksi. TUNTEIDEN NELJÄ OSA-ALUETTA Kognitio havainnointi, muisti, oppiminen Autonominen tai fysiologinen osa kehossa tapahtuvat fysiologiset reaktiot: adrenaliini, noradrenaliini, syke, verenpaine jne. SEEKING, PANIC, RAGE ja FEAR ovat yllä olevan kaavion pääkategoriat. Jos eri subkortikaalisia alueita ärsytetään elektrodein tai kemikaalein, eläin saadaan reagoimaan tunteilla. Jokaista emotionaalista systeemiä vastaa synnynnäinen vastejärjestelmä. Nautinnon etsimistä ylläpitää nälkä/halu, ja sitä palkitsee nautinto/ilo. Sympaattisen her. RAGE on, hyvässä ja pahassa, hyvin hallitseva tunne. Tätä osaa on hyvin vaikea mitata, sillä eri yksilöt kokevat esimerkiksi pelon hyvin eri tavoin
Näin ollen voimme käyttää apuna ruokaa, kun haluamme muuttaa eläimen tunnetilaa parasympaattisen hermoston käynnistymisen avulla. Siksi on tärkeää aloittaa työskentely tunnepuolesta ja aktivoida parasympaattinen hermosto. Tällä on ratkaiseva merkitys, jos käytösterapian halutaan onnistuvan. Parasympaattisessa hermostossa dopamiini ohjaa lepoa, ruuansulatusta, ravinnon imeytymistä ja lisääntymistä, toisin sanoen kaikkea, mikä kuuluu Pankseppin kategoriaan SEEKING. Nämä käytökset tukevat ongelmanratkaisua ja sosiaalisia käytöksiä. Tämä tapahtuu HPA-akselilla, ja sitä kutsutaan stressivasteeksi. Epämiellyttävässä affektissa nähdään sen sijaan muun muassa aggressiota, stereotyyppisiä käy” Tiedämme, että eläimet kokevat monia tunteita, mutta tutkimusmateriaalia on vielä liian vähän, jotta voisimme tietää tarkalleen mitä.. Miellyttävässä affektissa nähdään odotukseen liittyviä käytöksiä, kuten intoa ja kontaktinhakua (hyppimistä, näykkimistä, haukkumista jne.). AFFEKTIIVISET TILAT Affekti on tunteeseen eli emootioon rinnastettava käsite, jota eri tutkijat ja tutkimussuuntaukset käyttävät hieman eri merkityksissä. Määrittelemättömässä affektissa eläin on hyperaktiivinen. Tässä tekstissä affekti on voimakkaista miellyttävistä tai epämiellyttävistä tunteista johtuva kiihtymys. Kun luomme positiivisen odotuksen, joka ehdollistetaan klassisesti pelkoa aiheuttavaan ärsykkeeseen, siirrämme aktiivisuuden sympaattisesta hermostosta parasympaattiseen. Täältä ovat lähtöisin Pankseppin RAGE, PANIC ja FEAR. Affektissa ilmenevät fysiologiset vasteet ovat seuraavat: • Tarkkaan määrittelemättömässä (korkea aktiivisuus) erittyy noradrenaliinia. Juuri näin tekevät perinteiset kouluttajat tukahduttaessaan eläimen vasteet rankaisujen avulla. • Miellyttävässä affektissa puolestaan dopamiinia. Vasta tämän jälkeen voidaan alkaa työskennellä käytösten kanssa. 10 KO IR AT IE TO moston pakene tai taistele -vaste turvaa eloonjäämisen. Jos koira ainoastaan opetetaan hallitsemaan itsensä, joutuu se edelleen sympaattisen hermoston aktiivisuudesta johtuen kokemaan kaikki epämiellyttävät tunteet, ne eivät vain enää näy yhtä selvästi. Eläimen vasteet voidaan, epämiellyttävää kyllä, tukahduttaa myös positiivisen vahvistamisen ja negatiivisen rankaisun avulla. • Epämiellyttävässä affektissa erittyy adrenaliinia. Teemme tämän klassisen ehdollistamisen keinoin. Nähtävissä oleva käytös on usein ulospäin suuntautuvaa
ILO JA POSITIIVINEN ODOTUS: NAUTINTO/ TOIVE/PALKINTO Jostakin asiasta iloitseminen tarkoittaa, että yksilöllä on ehdollistuneesta oppimisesta johtuvia positiivisia odotuksia ja ne näkyvät odotuskäytöksillä, kuten operanteilla vasteilla ja kohonneesta aktiivisuustasosta. Suosittelen seuraavaa filminpätkää kiinnostuneille: www.ted.com/talks/robert_ sapolsky_the_uniqueness_of_humans (katso erityisesti kohdasta 26:30-31:18, jossa puhutaan dopamiinista ja jonkin positiivisen odotuksesta) Jos haluat katsoa koko filmin, kiinnitä erityisesti huomiota kohtaan, jossa Zapolsky puhuu peliriippuvuudesta. Etsivä käytös on merkki siitä, että eläin on positiivisessa (mielen)tilassa. Dopamiini yhdistetään usein palkkioihin, mutta oikeastaan se pitäisi yhdistää (palkkion) odotukseen. Tutkimusten mukaan dopamiinipitoisuudet nousevat nimenomaan ennen palkkion saamista eli juuri odotusvaiheessa: esimerkiksi naksun jälkeen, mutta ennen kuin herkku saadaan tai kun koira kuulee omistajan oven ulkopuolella, mutta ennen kuin tämä on tullut sisään. NEGATIIVISET TUNTEET Turhautuminen Turhautuminen on kontrollin menettämisen tunnetta, jota yksilö kokee, kun se ei voi toteuttaa haluamaansa. Näitä tietoja hyödyntämällä voimme tarjota eläimillemme paremman ja onnellisemman elämän. Dopamiinivaikutuksen avulla toistuvat positiiviset odotukset voivat toimia terapiana stressiä vastaan. Kohta sivuaa sitä, mihin vahvistetiheyden vaihtelun teho perustuu. 11 töksiä, pakoa ja paniikkia, siis puolustautumista tukevia käytöksiä. Jokaisella yksilöllä on tarve turvata ravinnon saanti, sosiaaliset suhteet ja toiveen/halun määrittelemä kumppani. Eläimet ja ihmiset ovat evoluution aikana kehittyneet etsimään itselleen hyviä asioita, eivät pelkästään välttämään vaaraa. DOPAMIINI Dopamiini stimuloi käytöksiä, jotka johtavat tavoitteiden saavuttamiseen
Tämän ymmärtäminen on tärkeää, koska hyödynnämme eläimen turhautumista sheippaamisessa. Se on tavallaan pelkoa jotakin sellaista kohtaan, jota ei ole olemassa. Syvä turhautuminen voi johtaa stereotyyppisiin käytöksiin, aggressiivisuuteen, puolustuskäytöksiin sekä myös jopa pelon ja ahdistuksen tunteisiin. Pelko ja ahdistus Pelko on todellisesta vaarasta johtuva tunne. Ahdistus on tunnetila, joka johtuu mahdollisesta tai kuvitellusta vaarasta. Pelkovasteet voivat olla passiivisdefensiivisiä, toisin sanoen liehittelyä/matelua/alistumista tai pysähtymistä (freezing). Kun pelko on voimakasta tai pitkäaikaista (kroonista), tilanne voi muuttua ongelmalliseksi. Kun odotukset eivät täyty ja kontrolli menetetään, seurauksena on pelkoa ja stressiä. Toisin sanoen jos eläimellä on kokemusta siitä, että se tiettyä käytöstä toistuvasti tarjotessaan tai edelleen yrittäessään ennemmin tai myöhemmin kuitenkin saa TILANNE, EHDOLLISTUNUT VAHVISTE, TUNTEET S1 + palkkio > S1 = BS+ Ilo S2 + rankaisu > S2 = BS F Ehdollinen pelko S3 + palkkion puuttuminen > S3 = BS IB Turhautuminen S4 + Rankaisun pois jääminen > S4 = BS IF Helpotus (Gray 1987) HYVÄ ELÄINTEN HYVINVOINTI TYYDYTYS AHDISTUS ALA-ARVOINEN ELÄIMEN HYVINVOINTI ” Aggressio ei ole tunne, vaan se on johonkin tunteeseen (viha, pelko, turhautuminen) perustuva käytös.. Tämä on eloonjäämisen kannalta käytännöllistä ja välttämätöntä, koska siitä seuraa käytöksiä, joilla yksilö välttää vaaran. EHDOLLINEN OPPIMINEN JA TUNTEET Ehdollinen ärsyke, joka liittyy rangaistukseen (BSF), johtaa ehdollistuneeseen pelkoon, kun taas palkkion pois jäämiseen liittyvä ehdollinen ärsyke johtaa ehdollistuneeseen turhautumiseen. Jos koiralla on vaihtoehtoisia toimintatapoja, jotka voivat helpottaa turhautumista, ja se valitsee käyttää niitä, negatiivinen tunnetila helpottuu. Eläimen kokemuksista riippuu, onko sillä vaihtoehtoisia toimintamalleja tai onko sillä optimistinen vai pessimistinen asenne seuraavia tapahtumia kohtaan. 12 KO IR AT IE TO käytöstä. On tärkeää ymmärtää, että turhautuminen ei aina johda pelkästään negatiivisiin tunteisiin. Yksilö kokee pelkoa joutuessaan tuntemattomaan, epämiellyttävään ja äkilliseen tilanteeseen, joka on ennakoimaton eikä vastaa yksilön odotuksia. Tunne laukeaa uhan ja rankaisun kokemuksista (BSF tai BSIB) sekä sellaisten uusien ärsykkeiden voimasta, jotka saavat eläimen pysähtymään, katselemaan ympärilleen ja valmistautumaan aktiiviseen toimintaan (Gray, 1987). Ne voivat myös olla aktiivisia puolustuskäytöksiä, kuten pakoa tai puolustautumista (uhka/hyökkäys)
Hän toimii myös Caniskoulutusohjaajana ja harrastaa vapaa-ajallaan pelastuskoiratoimintaa. Tiedetään myös, että fyysisellä läheisyydellä ja kohonneilla oksitosiinipitoisuuksilla on selkeä yhteys. Turhautuminen aiheuttaa myös fyysisiä reaktioita. Ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa on todettu huumorin ja naurun voivan auttaa syöpäpotilaita. Näin voi käydä, kun odotettu palkkio jääkin saamatta tai jos yksilö on hyvin motivoitunut suorittamaan tietyn käytöksen, mutta ei joko avainärsykkeen puuttumisen tai fyysisten/sosiaalisten esteiden vuoksi pääse toteuttamaan sitä (Broom & Johnson, 1993). Turhautumisesta seuraavia käytöksiä voivat olla sijaistoiminnot, käytösten nopeat vaihdot (levottomuus), stereotyyppiset käytökset ja aggressiivisuus. 13 MOTIVAATIO KÄYTTÄYTYMISTARPEET TURHAUTUMINEN ei kyllä stressi tunne-elämän häiriöt, ahdistus mielenterveysongelmat opittu avuttomuus Geenit x Kokemukset = Fenotyyppi (persoonallisuus) Ulkoiset Fenotyyppi motivaatio KäyttäytymisKäyttäyärsykkeet Sisäiset ärsykkeet Maali/tavoite tarpeet tyminen SEURAUKSET Toivotut Palkkio Lisää samaa käytöstä OK. Negatiiviset tunteet puolestaan voivat laukaista turhautumisen. Selvää kuitenkin on, että positiiviset tunteet ovat tärkeitä ja niillä on terveyttä edistävä vaikutus (Boissy et al., 2007). ” On tärkeää ymmärtää, että turhautuminen ei aina johda pelkästään negatiivisiin tunteisiin.. Sitä ei kuitenkaan vielä tiedetä, kuinka monta ja kuinka voimakasta positiivista kokemusta tarvitaan, että niillä on vaikutusta yksilön terveyteen. Siat toipuivat leikkauksesta nopeammin, kun ne selvittivät (menestyksellisesti?) leikkauksen jälkeen annetun tehtävän. TUNTEIDEN VAIKUTUKSET HYVINVOINTIIN Positiiviset tunteet voivat vahvistaa immuunipuolustusta. Tyytyväisyys Ei toivotut ”Rankaisu” Puuttuvat Turhautuminen palkkion, turhautumista tavallisesti seuraavat epämiellyttävät tunteet heikkenevät tai jäävät kokonaan pois. Kirjoittajasta: Anna Bjurgård Compton on norjalainen etologi ja koirien käytösneuvoja. Voit tutustua hänen yritykseensä Compton’s Harmony hänen kotisivuillaan www.comptons-harmony.com
Vastasin hänelle yleensä englanniksi, ja paikalla oli toki paljon suomea puhuvia myös tulkkausapuna. Myöhemmin osallistuin myös Larssonin HTM-verkkokurssille. tokoa, agilitya, rally-tokoa, paimennusta ja koiratanssia ja myös kilpaillut näissä lajeissa. Koiratanssi on näistä hänen uusin aluevaltauksensa, ja siinä lajissa Larsson on menestynyt upeasti saavuttaen mm. Olinkin kovin iloinen kuullessani, että minulla olisi jälleen mahdollisuus osallistua hänen koulutuksiinsa, tällä kertaa lokakuisella Pohjois-Ahvenanmaalla. Kouluttaja Anna Larsson on kuvissa oikealla. Larssonin ruotsi on mukavan selkeää, joten luotin selviäväni koulutuksista ihan kouluruotsini avulla. 14 SE M IN AA RI RA PO RT TI KIELIKYLVYSSÄ EUROOPANMESTARIN JOHDOLLA TEKSTI: LIISA TIKKA KUVAT: ANNA KARIN DERNSJÖ Ruotsalainen Anna Larsson on varsinainen koiramaailman moniottelija. Korokeharjoittelua demonstroi seminaarin järjestäjä Maria Söderlund. Euroopan Mestaruuden vuonna 2016. Korokeharjoittelu on yksi HTM:n perusasioista. Osa osallistui minunlaillani. Hän on bordercollieidensa kanssa harrastanut mm. Korokkeiden avulla voidaan opettaa mm. Anna Larsson on tarkka, mutta erittäin positiivinen ja iloinen kouluttaja, joka tuntee operantit menetelmät unissaankin. oikeaan positioon hakeutumista tai erottelua. KOIRATANSSIA Viikonlopun koulutus oli jaettu aamuja iltapäiviin niin, että aamupäivät treenattiin koiratanssin seuraamista musiikin tahtiin eli kotoisasti HTM:ää (heelwork to musicia) ja iltapäivät tokoa. I tse kiinnostuin Larssonin koulutuksista hänen kirjoittaessaan Canikseen ja osallistuin toko-kurssille hänen kotonaan Ruotsin Stallarholmenissa vuonna 2012
sivuaskeleita seuratessa. Larsson kehotti selkeyttämään harjoittelua niin, että harjoittelen erottelua vain kahden asennon välillä enkä yritäkään tehdä vaikeampia treenejä. Lisäksi aloin tehdä erillistä harjoittelua siedättääkseni koiraa vasemman käteni liikkeeseen. Jänskä alkaa helposti ns. Suurimmalle osalle osallistujista HTM oli aivan uusi aluevaltaus. Olemme uusimpana asentona harjoitelleet positiota, jossa koira on vasemmalla sivullani mutta “väärinpäin” eli nenä vastakkaiseen suuntaan kuin itselläni. sivuttaissiirtymiä seuratessa. 15 molempiin, osa vain jompaankumpaan. Tätä aloin nyt treenata pois palkitsemalla liioitellun hitaasti niin, ettei palkkakäteni liike inspiroi koiraa liikkumaan. Larsson listasi kolme asiaa, jotka mahdollistavat hänen mielestään sujuvan harjoittelun koiratanssin parissa. Itse pääsin kokeilemaan jo aiemmin valitsemaani kappaletta ja sainkin siitä hyvää palautetta. TOKOA Koirallani Nastalla on ollut kisatilanteessa hankaluuksia keskittyä kilpailun alkuvaiheessa. Koiratanssissa ohjaajan kädet kun voivat olla missä ja miten vain, on tärkeää totuttaa koiraa siihen, ettei se reagoi käsien liikkeisiin. Laudan avulla voidaan puolestaan opettaa esim. Tässä harjoituksessa koira kohdentaa etutassunsa laudalle, mutta yhtä hyvin sen voi opettaa myös takatassukohteeksi. Ohjaaja voi myös muuttaa sijoittumistaan lautaan ja koiraan nähden positiosta riippuen.. kiinnittää huomiota siihen, ettei koira liiku naksahduksen jälkeen positiossa ollessaan. Käytännössä hän suositteli takaperinketjutusta niin, että tiettyä asentoa seuraa aina vakiosti jokin toinen, aina samana pysyvä asento. Siinä helposti oikeasta paikasta naksautettuani koira peruuttaa hieman taaksepäin nähdäkseen minut. Sain itse koulutuksessa hyviä vinkkejä mm. nostan käteni ylös tai liikutan niitä. Hän opettaa koiralle kohdetyöskentelyn niin, että koira osaa hyödyntää sekä koroketta että lautaa. Seuraaminen on Lankku on myös yksi erinomainen perustyökalu. Sunnuntaina valmistelimme hieman myös koreografiaa, ja jokainen osallistuja teki pienen esityksen. Tämän harjoituksen tarkoituksena oli lähinnä päästä kokeilemaan kisamaista tilannetta ja esiintyä yleisön edessä musiikin kanssa. Isovilla Jänskä ja minä olimme ainoita, jotka olivat jo kilpailleet lajissa. Paikalla oli myös kuunteluoppilaita. arpoa asentoja treeneissä eikä oikein osaa toimia annetun vihjeen mukaisesti. Tällöin koiralle syntyy selkeämpi ajatus siitä, mitä tuleman pitää, eikä sen tarvitse alkaa arvailla. Sen avulla koiralle voidaan opettaa mm. Meillä tämä asia on vielä aika uusi, joten huomaan, että Jänskän on kovin vaikeaa tehdä pyydettyjä liikkeitä, jos esim. Näin jakauduimme kätevästi kolmeen pariin: kaksi sisälle erillisiin tiloihin ja yksi pari ulos. Lauantain sää suosi sen verran, että oli myös mahdollisuus harjoitella ulkona. Korokkeella koira seisoo kokonaan, ja sitä voidaan käyttää eri positioiden opettamiseen (sekä asentoon hakeutumisessa että siinä pysymisessä). Kolmas perusasia on shaping. Harjoittelimme vuoronperään niin, että toinen parista pystyi toimimaan apuohjaajana ja neuvonantajana
V irittelysanoja voi opettaa, vaikkei koira vielä osaisi liikettä kokonaan. T unnistusnoudossa aloita opettamalla koira löytämään mahdollisimman pieni pitoisuus omaa hajuasi! Älä hinkkaa kapulaa kainalossasi, vaan kosketa sitä kevyesti ja aloita sitten harjoittelu. Mieti, mitä kisaaminen voi maksaa koiralle: jos esimerkiksi koira jännittää uusia paikkoja ja toisia koiria, onko reilua viedä se näihin tilanteisiin. HTM -ohjelmaa tehdessäsi huomioi, että asentojen mahdollinen vinous ei näy yhtä pahasti kaikista kulmista. Koiran nenä kyllä tunnistaa eron! M uista, että koirasi ei ole ilmoittautunut kilpailuihin. Jos koiralla on kauniit asennot, tee teräviä kulmia ja tiukkoja käännöksiä asiaa alleviivataksesi. Tästä löydät myös lisää tietoa tämän lehden kohdetyöskentelyä käsittelevästä artikkelista. Annan vinkkejä:. Virittelysanan tulisi tarkoittaa koiran asennetta liikettä kohtaan: vaatiiko tilanne rauhoittumista, kiihdytystä vai mitä. K osketusalustaan kohdistuvan käytöksen ei pitäisi olla “ramppaamista”, vaan syöksymistä! Opeta koiralle esimerkiksi energinen myyrähyppy alustalle, jotta pystyt hyödyntämään kohdetta vauhtia vaativissa liikkeissä, kuten vaikkapa tokon ruudussa tai luoksetulon pysähdyksessä. Jännittyneillä lihaksilla vaikkapa nopea maahanmeno ei ole mahdollista, vaan maahanmeno alkaa hidastua hidastumistaan. Parhaiten saat liikkeen alkuun pitämällä isoa kohdetta, kuten kynnysmattoa, kädessäsi ja liikkumalla itse taaksepäin. Ä lä leikkaa kohdetta pienemmäksi, vaan häivytä sitä siirtämällä se kauemmaksi. 16 SE M IN AA RI RA PO RT TI M ieti koiran mielentilaa asioita harjoitellessasi! Joskus esimerkiksi nopea palkitseminen voi aiheuttaa koiran lihasten jännittymisen, kun koira alkaa odottaa kiihkeästi palkkiotaan. Mieti, miten päin sinun kannattaa asettua tuomareihin nähden
Hän myös muistutti, että yleensä treenaaja tietää kyllä kaikki tekemänsä virheet! Sen vuoksi olisi parempi keskittyä siihen, että harjoitusta seuranneet listaisivat positiivisia asioita koirakon toiminnasta. Tämän olen todennäköisesti aiheuttanut heittämällä lelupalkan aina jotakuinkin samaan suuntaan… Otimme seminaarissa työn alle uuden palkkiovihjeen “ota”, jossa lelu on selkäni takana oikeassa kädessäni. 17 enemmänkin omaehtoista tutustumista ympäristöön. Yhden osallistujan aiheena oli merkin kierron ja hypyn erottelu EVL:n “kiertohässäkkään” liittyen.. Erityisesti pidin hänen eettisestä ajattelustaan esimerkiksi sen suhteen, milloin koiran kanssa on hyvä kilpailla ja milloin taas ei. Anna Larsson on asiantunteva kouluttaja, joka on pitänyt vuosien aikana hyvin kiinni linjastaan ja tavoistaan tehdä ja kouluttaa asioita. Pääsin nyt koulutuksessa tekemään muutaman hyödyllisen harjoituksen tämän suhteen, kun seminaaripaikka oli koiralle uusi. Tällöin kierron laajuutta voidaan säädellä. Anna Larsson suositteli harjoittelemaan jatkossa niin, että ihan omissakin treeneissä tekisin ensin “lämmittelyn” fyysisesti eri paikassa kuin varsinainen harjoituksen. Tokotreeneissä harjoitukset pohjautuivat osallistujien toiveille. Hän suositteli käyttämään hiirimattoa niin, että koira opetetaan juoksemaan maton yli kiertäessään. Menestystä ei saa hankkia kenenkään kustannuksella! Seminaarissa oli iloinen ja kannustava ilmapiiri, jossa viihtyivät niin ihmiset kuin koirakin. Lisäksi hän suositteli käyttämään samoja liikkeitä sekä verryttelyssä että varsinaisessa treenissä. Viikonlopusta jäi paljon hyviä ajatuksia ja muistoja. Tämä palkitsemistapa toimii monessa muussakin tilanteessa, kuten vaikkapa koiralla, joka pyrkii edistämään seuraamisessa. Tällöin Nasta kieppaa selkäni taakse hakemaan sen. Tämän avulla koiraa voi valmentaa selviytymään kisatilanteista. Samasta menetelmästä kertoo myös Cecilia Koste tämän lehden artikkelissaan sivulla 21. Verryttelyn aikana koiralle takaperinketjutetaan tietty liikesarja, joka on sitten jo tuttu, kun se mennään suosittamaan harjoituspaikalla. Katselijoille voi antaa jokaiselle eri tehtävän, joiden toteutumista he voivat valvoa: yksi seuraa treeniin käytettävää aikaa, toinen huomioi, palkitseeko kouluttaja esimerkiksi tietyllä, sovitulla tavalla jne. Kuvassa kirjoittaja Nasta-amstaffinsa kanssa. Anna Larsson muistutteli teoriaosuuksilla kuunteluoppilaiden tai treenivuoroaan odottelevien henkilöiden tärkeydestä. Merkin kierron jälkeen Nasta jää myös helposti istumaan ei sivulle, vaan noin metrin päähän minusta. Tämä kuulosti erityisen järkeenkäyvältä, ja otan ehdottomasti menettelytavan käyttööni! Kyselin Larssonilta myös apua Nastan merkinkiertoon, sillä koira tekee usein vähän turhan laajaa kaarta
KU VA : SU VI PI TK ÄN EN. 18 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN ” Kohde toimii nyt suunnannäyttäjänä koiralle
Arjessa riittää kenties kuonon kohdennus kämmeneen, mieluiten pitkäkestoisena, sekä mahdollisesti tassukohdennus vaikkapa hiirimatolle. 19 K ohdetyöskentelyä käytetään useimmiten apuna oppimisen alkuvaiheessa ja se häivytetään pois, kun käytös alkaa olla varmempi. Kun haluat tehoa kohdetyöskentelyyn, huolehdi siitä, että sinulla on erilaisia kohteita eri tilanteisiin. Tottelevaisuudessa voi olla paljon hyötyä kohteista, jotka tarkoittavat juokse nopeasti, pidä kuono tässä, lukitse etutai takajalat tähän, aseta leuka tähän, istu tuohon jne. KOHDETYÖSKENTELY TOTTELEVAISUUDESSA Niin kilpatottelevaisuudessa kuin palveluskoirienkin tottelevaisuusosiossa on kolmentyyppisiä osa-alueita, joiden opettamisessa kohdetyöskentelystä voi olla hyötyä:. Palveluskoiralajeissa on hyvä käyttää kohdetta, joka tarkoittaa ”juokse nopeasti”, ja toista, joka tarkoittaa hiKOHDETYÖSKENTELYÄ KÄYTÄNNÖSSÄ TEKSTI: CECILIA KOSTE Tästä artikkelista saat ideoita, kuinka voit käyttää kohdetyöskentelyä apuna erilaisten taitojen opettamisessa. Oikeastaan aina, kun haluat treenata koiran tai koiran kehonosan liikettä tiettyyn suuntaan, voi kohdetyöskentely olla tehokas apu harjoittelussa. taampaa liikkumista. Joskus kohdennus voi myös olla pysyvä osa käytöstä, esimerkiksi arjen luoksetulossa tai haun keskilinjan tarkennuksessa
Kun haluat, että tietty osa koiraa pysyy määrätyssä paikassa, esim. Kun naksutat, koira oppii toistamaan juuri näitä käytöksiä, vaikka se kääntyykin naksun jälkeen ja palaa luoksesi hakemaan palkkiota. Jotta tämä olisi mahdollista, on hyvä aloittaa harjoittelu lyhyellä etäisyydellä. Lähetä koira korkeintaan 1–2 metriä ruudun ulkopuolelta, anna sen juosta kohteelle ja tömäyttää tassut siihen. 2. Kun haluat tietyn käytöksen täsmälleen tietyssä paikassa, esim. Muista, että nimenomaan käytökset ennen naksua vahvistuvat – tässä tapauksessa se, että vartalon, pään ja liikkeen suunta on suoraan eteenpäin. maahanmeno luoksetulossa. Jatka, kunnes käytös on sujuva. Ensimmäisillä kerroilla voi käydä niin, että koira jatkaa juoksuaan eteenpäin kohteeseen asti naksun jälkeen, mutta pian se alkaa kääntyä heti naksun kuullessaan ja palata luoksesi palkkiota hakemaan. 20 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN 1. Aseta hiirimatto tai jokin muu vauhdilla lähestyttävä tassukohde ruutuun hiukan yli keskikohdan siltä sivulta, jolta lähetät koiran. KUN HALUAT KOIRAN LIIKKUVAN TIETTYYN PAIKKAAN TAI SUUNTAAN Lähettäminen määrätylle paikalle (ruutuun) Olipa kyse eteenpäin lähettämisestä maahan menolla tai seisomisella, kohdetyöskentelystä voi olla hyötyä, kun opetat ruutuun juoksemista. vartalon suunta eteenpäin 2. takajalat paikallaan kauko-ohjauksessa. Tässä harjoituksessa on tärkeää muistaa poistaa kohde ruudusta mahdollisimman nopeasti. Lähetä koira korkeintaan 1–2 metriä ruudun ulkopuolelta, anna sen juosta kohteelle ja tömäyttää tassut siihen. Naksuta ja palkitse luonasi samalla, kun ohjaat koiran oikein päin toistoa varten. Palkitse ja ohjaa koira oikeaan alkuasentoon toistoa varten. Naksutat edelleen suunnilleen samassa kohdassa, jossa kohde aikaisemmin oli: hiukan ruudun keskilinjan yläpuolella sinusta katsoen.. Toisin sanoen ei ole tarpeen heittää palkkiota koiran pään yli sen juostessa, se kun on Aseta hiirimatto tai jokin muu vauhdilla lähestyttävä tassukohde ruutuun hiukan yli keskikohdan siltä sivulta, jolta lähetät koiran. Koiran tulee liikkua tiettyyn kohtaan tai tiettyä pistettä kohti (esim. 1. Kohde, jonka olet siirtänyt ruudun ulkopuolelle (vastakkaiselle puolelle itsestäsi katsoen), toimii nyt suunnannäyttäjänä koiralle. pää (katse?) suoraan eteenpäin 3. eteenpäin lähettäminen). Naksutat edelleen suunnilleen samassa kohdassa, jossa kohde aikaisemmin oli: hiukan ruudun keskilinjan yläpuolella sinusta katsoen. Tämän jälkeen siirrät kohteen muutaman metrin päähän ruudun ulkopuolelle. liikkeen nopeus ja suunta eteenpäin Huomio on nyt siirtynyt pelkästä kohteen koskettamisesta siihen, että koiran vartalon, pään ja liikkeen suunta sen juostessa on suoraan eteenpäin ruutua kohti. 3. Tämän jälkeen siirrät kohteen muutaman metrin päähän ruudun ulkopuolelle. Tällä kertaa naksautat vain, kun koira saavuttaa asettamasi kriteerit: 1. Pidä kiinni näistä kriteereistä
21 houkuttelua, josta koira tulee nopeasti riippuvaiseksi. Häivytä hiirimattoa edelleen kauemmas, kunnes voit ottaa sen kokonaan pois. Seuraavaksi lisäät vihjesanan ”seiso” naksun sijaan silloin, kun koira on oikeassa kohdassa ruudussa. Aloita taas 1–2 metrin päästä kohteesta sellaisesta paikasta, että koira voi helposti juosta suoraan eteenpäin ja kiertää kartion tallomatta sitä. Hiirimattoa sen sijaan on tarkoituskin talloa. Lisää sen jälkeen lähtöetäisyyttä kartiosta nopeasti, jotta saat vauhtia koiran juoksuun kartiota kohti. Toisin sanoen harjoita koiraa seisomaan suoraan edessäsi ruudun sisällä ennen kuin lähetät koiran ruutuun muutaman metrin päästä ja pyydät seisomaan. Kun seisominen vihjeestä alkaa sujua, siirryt kauemmas ruudusta, jotta pääset lähettämään koiran. Anna koiran juosta luoksesi kartion ympäri ja palkitse. Kun koiran tassut osuvat hiirimattoon, naksuta ja asetu niin, että koiran on luontevaa jatkaa kartion ympäri ja suoraan luoksesi palkkiota hakemaan. Vähitellen siirrät kohteen kauemmas kartiosta ja naksautat, kun koira osuu paikalle, jossa se aikaisemmin oli. Eteenlähetys ja maahanmeno Tässä palveluskoirakokeiden liikkeessä ohjaaja lähtee suorasta perusasennosta vapaana seuraavan koiransa kanssa osoitettuun suuntaan. Kuljettuaan 10–15 askelta ohjaaja ” Pidä kiinni näistä kriteereistä: vartalon, pään ja liikkeen suunta on suoraan eteenpäin. Muista pitää kiinni kriteereistä! Anna vihjesana ”seiso” vain, kun koiran vartalo, pää ja liike ovat suoraan eteenpäin suunnattuina. KU VA : AN NE M ET TE VE ND EL BO. Oma etäisyytesi kartiosta on edelleen vain muutama metri. Jatka harjoittelua lähellä ruutua, mutta siirrä kohdetta yhä kauemmas siitä. Anna palkkio siten, että sen päättyessä koira on taas suorassa linjassa kohti kartiota. Toista tätä useita kertoja huippuhyvillä palkkioilla. Lisää välimatkaa reilusti, jotta saat koiran juoksemaan ruutuun vauhdilla! Merkin kiertäminen (lähettäminen kartion ympäri) Aseta kohde noin 20 cm:n päähän kartion viereen kello yhteentoista tai yhteen riippuen siitä, haluatko koiran kiertävän kartion myötävai vastapäivään. Korkea kartio kierretään aina. Taaksepäinketjuta ruutuun meno ja seisominen. Kun se on 10–15 metrin päässä ruudusta, sillä ei enää ole mitään merkitystä harjoittelulle ja voit ottaa sen kokonaan pois
KU VA : M AR Y W RI GH T. Toista useita kertoja. Anna hiirimaton edelleen olla hiukan kauempana, naksuta ja palkitse maahanmeno vihjeestä naksutuskohdassa. Hieman kauempana edelleen oleva kohde auttaa koiraa liikkumaan oikeaan suuntaan. 22 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN pysähtyy ja antaa samanaikaisesti koiralle käskyn ”eteen”. Kohdetyöskentely on erinomainen apu myös tämän liikkeen opettamisessa. Kun koira saapuu naksutuskohdalle ja täyttää kriteerisi (vauhti, vartalon ja pään suunta), annat maahanmenovihjeen. Koiran tulee mieluiten asettua selkä hiirimattoon päin. Oikean käytöksen naksuttaminen on tärkeintä! Toista harjoitusta niin kauan, että käytöksestä tulee hyvin automatisoitunut. Koiran tulee juosta suoraan eteenpäin vähintään 30 askelta, kunnes ohjaaja (tuomarin merkistä) antaa sille käskyn ”maahan”. Lähetä koira sitten 10–15 metrin päästä tai niin kaukaa, että se ehtii siirtyä laukkaan. Lisää nyt nopeasti etäisyyttä niin, että lähetät koiran naksutuspisteeseen noin 40 askeleen päästä. Hiirimatto on edelleen suuntamerkkinä noin 50–55 askeleen päässä. Naksuta ja palkitse, kun koira menee maahan, mieluiten koiran kohdalla (room service). Sillä, missä tarjoat palkkion, ei ole niin suurta merkitystä. Tutut kriteerit pätevät myös tässä: 1. On tärkeää, että koira saa sinut antamaan maahanmenovihjeen vain juoksemalla lujaa vartalo ja pää linjassa suoraan eteenpäin! Vihjesanasi korvaa nyt eteenpäin juoksemisesta aikaisemmin seuranneen naksun, ja itse naksu tulee vasta, kun koira on käynyt maahan. Harjoita tämän jälkeen maahanmenoa naksutuskohdassa koiran ollessa suoraan edessäsi. Aloita nyt työskentely kohteena toimivan hiirimaton läheltä ja palkitse ruhtinaallisesti aina, kun koira tömäyttää tassunsa sen päälle. Siirry sitten noin viisi metriä kauemmas ja anna koiran juosta kohteelle. vartalo suorassa linjassa Ei ole tarpeen heittää palkkiota koiralle sen pään yli, kun se on vielä liikkeessä eteenpäin! Naksuta oikeasta käytöksestä ja vasta sitten voit heittää palkkion koiralle, juosta sen luo ja palkita tai antaa sen tulla sinun luoksesi palkkiota hakemaan. Toista, kunnes olet varma, että maahanmeno on koiralle todennäköisempi valinta kuin hiirimatolle astuminen. Lopulta ohjaaja, tuomarin luvalla, siirtyy koiran luo ja asettuu sen oikealle puolelle. laukka eteenpäin 2. Yleistä nyt vaihtelemalla, milloin annat vihjesanan ”maahan”, sillä on vaikea nähdä, missä 30 askeleen matka täsmälleen päättyy. Harjoita tämä sujuvaksi ennen kuin otat ” Tunnistusnoudon opettamisessa on tärkeää, että koira oppii valitsemaan oikean noutoesineen nostelematta tai ”maistelematta” niitä kaikkia. Kuten ruutuun lähettämisessä aloitetaan tässäkin mielellään läheltä kohdetta, mutta aseta kohde kuitenkin vähintään 40 askeleen päähän aloituskohdasta, jotta koira tottuu juoksemaan riittävän kauas eikä ala jarruttelemaan liian aikaisin (aivan kuten pikajuoksijat visualisoivat maaliviivan noin 10 metrin päähän todellisesta ollakseen varmoja siitä, että he todella juoksevat täysillä loppuun asti). pää suoraan eteenpäin 3. Naksutuskohta on kuitenkin se, missä matto aikaisemmin oli, kun koira laukkasi sille vauhdilla vartalo ja pää suorassa linjassa. Tärkeintä on, mitä koira TEKEE vihjeen kuullessaan (laukkaa vartalo ja pää suorassa linjassa eteenpäin). Jatka naksuttamista ja palkitsemista aina, kun koira osuu hiirimattoon. Noin kolmen sekunnin kuluttua koiran tulee tuomarin merkistä annettavalla käskyllä ”istu” nousta nopeasti istumaan perusasentoon. Siirrä sitten hiirimattoa 10–15 askelta kauemmas
Kohteiden ei kuitenkaan pidä olla ainoa apuvälineesi: käytä niitä täydentämään harjoittelua. Ja juuri niin sen pitääkin olla! Haemme tässä pienintä mahdollista keskittymistä kohdemattoon ja suurinta mahdollista huomiota vihjesanaan. Riippumatta siitä, mitä näistä käytöksistä haluat harjoittaa, on periaate aina sama. Helpoin tapa tehdä tämä on pyytää avustajaa asettamaan palkkioherkut vadille koiran taakse etäpalkkioksi. Koiran on nyt noustava seisomaan ja juostava muutaman metrin päähän. Kun haluat tietyn käytöksen tietyssä paikassa ” Kauko-ohjauksessa kapea lauta tai palkki voi auttaa sinua opettamaan koiraasi pitämään tassunsa paikallaan.. 23 K ohteita voi myös käyttää oppimisen apuna, kun treenaat istumista, maahanmenoa tai seisomista luoksetulossa. Valitse sopiva kohde liikettä varten: maahanmenossa esimerkiksi pieni matto, eteismatto tai pitkänomainen solumuovipala. Palkitse välillä myös niin, että naksun jälkeen juoksetkin koiran luo ja palkitset sen paikalla. Jos haluat käyttää kohdetta apuna kahden eri käytöksen opettamisessa, on käytettävä kahta eri kohdetta. Aseta se maahan ja anna koiran tarjota kohteen päällä makaamista. Ero voi tuntua pieneltä, kun koira edelleen makaa kohdematon päällä, mutta huomaat merkityksen, kun koira ei enää sovitakaan askeliaan osuakseen kohteeseen, vaan päinvastoin sovittaa maahanmenon askeliin. Tässä vaiheessa voit edelleen sanoa vihjesanan, kun koira on juuri toistamaisillaan käytöksen, mutta vähitellen voit alkaa sanoa sen jo hiukan ennen kuin koira on kohteen luona. Kun tämä toimii, voit alkaa lisätä etäisyyttä myös koiran ja kohteen välille. Otetaan esimerkiksi vaikka maahanmeno. Joskus sen etujalat osuvat kohdemattoon, joskus se päätyy ihan maton keskelle ja toisinaan se käy maahan jo ennen kohdetta. On tärkeää, ettet käytä samaa kohdetta kaikkiin edellä mainittuihin vaihtoehtoihin. Jos käytät kohteita kaikkiin kolmeen, tarvitset kolme eri kohdetta. Naksuta, sano ”ole hyvä” ja anna koiran juosta takaisin kulholle palkkiota hakemaan. Kun tämä tavoite on saavutettu, voi kohdematon ottaa kokonaan pois. Toista, kunnes koira menee todella nopeasti maahan kohteen päälle. Näin koira on nopeasti valmis toistamaan harjoitusta. Anna koiran juosta palkkiovadilta kohteelle ja mennä maahan. Naksuta ja heitä taas palkkio koiran taakse. Kun se kääntyy sinua ja mattoa kohden, on tavoitteena, että se juoksee takaisin ja tarjoaa taas makaamista kohteen päällä. Sitten voit siirtyä kauemmas kohteesta. Toista useita kertoja. Nyt voit alkaa tähdätä siihen, että koira menee maahan ensisijaisesti vihjesanasta eikä kohteen päälle. Kun koira alkaa heittäytyä nopeasti maahan kohteen päälle, alatkin naksuttaa ja heittää palkkioherkut koiran taakse. Tämä on yksi syy siihen, miksi kohteen on hyvä olla riittävän iso – silloin sinun on helpompi nähdä se. Voit tässä vaiheessa lisätä vihjesanan ”maahan” juuri, kun näet, että koira on käymässä makaamaan. Naksuta ja palkitse koira seisten niin, että se on valmis käymään maahan heti, kun palkkio on saatu
24 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN hiirimaton kokonaan pois. Vasta, kun koira osaa asettua kohteen päälle ja pysyä paikallaan, lisäät asennonvaihdot. Palkitse, kun koira on oikeassa asennossa: sillä tavalla koira oppii nopeimmin pysymään siinä. Naksuta, kun koiran tassut ovat laudalla, ja palkitse paikalla. Vasta kun kohde on poissa ja eteenpäin lähettäminen kunnolla yleistetty, taaksepäinketjuta eteenpäin lähettäminen ja maahanmeno. Kauko-ohjaus Kauko-ohjauksessa voit valita, pitääkö koirasi etuvai takajalat paikallaan asennonvaihdoissa. 2. KUN TIETTY OSA KOIRAN VARTALOA TULEE OLLA TIETYLLÄ PAIKALLA Monissa kilpailuohjelmissa on hyvä, että koira osaa lukita tietyt ruumiinosat tiettyihin paikkoihin. ” Aseta kohde kuitenkin vähintään 40 askeleen päähän aloituskohdasta, jotta koira tottuu juoksemaan riittävän kauas eikä ala jarruttelemaan liian aikaisin. Kummankin opettamisessa pitkä, kapea kohde, esimerkiksi noin 70 cm:n pituinen kapea lauta tai palkki voi auttaa sinua opettamaan koiraasi pitämään tassunsa paikallaan. Koira yrittää todennäköisesti tehdä erilaisia temppuja sillä. Palkitse kuitenkin aluksi kaikki takajalkojen liikkeet ja ala rakentaa oikeaa käytöstä siitä. Jatka sheippaamista, kunnes koiralla on molemmat tassut kohteen päällä ja se pystyy pysymään asennossa muutamia sekunteja. Lukitut takajalat Aseta kohdelauta maahan ja seiso niin, että koira on sinun ja laudan välissä niin lähellä lautaa, että se tuntee sen heti, jos ottaa askeleen taaksepäin. Annan tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten voit hyödyntää erilaisia kohteita tämän opettamisessa. Anna koiran itse keksiä, että sen tulee peruuttaa laudan päälle. Vasta kun kohdetyöskentely on varmaa, lisäät harjoitukKU VA : CA M IL LA JO HA NN ES EN GR AF IC O .D K KU VA : M AR JU T PA AK KO LA. Lukitut etujalat Aseta kohdelauta maahan itsesi ja koirasi väliin. Yksikin tassu laudalla riittää aluksi. Sheippaa, kunnes koira peruuttaa molemmat takajalat kohteen päälle ja pysähtyy siihen
Aloita yhdellä noutokapulalla. Kun kohde on maassa, otat kätesi asteittain pois. Opeta koira asettamaan leukansa kohteen päälle. Leuka maassa makuu Tässä harjoituksessa koiran tulisi osata laskea leukansa maahan ja pitää se siinä. Nämä olivat joitakin tavallisia esimerkkejä liikkeistä, joiden opettamisessa kohteen käyttämisestä voi olla apua. Tikapuuesimerkin tapaa voi mainiosti käyttää myös agilityn kontaktiesteiden opettamiseen. Pidennä aikaa, joka koiran täytyy maata leuka kohteella, ennen kuin naksutat. Suosittelen kuitenkin valitsemaan jonkun aivan muun kohteen, esimerkiksi pehmeän frisbeen, kangaspalan tai jotain muuta pehmeää ja tasaista. Pitele sitä pystyssä koiran edessä tai poikittain kätesi sisällä niin, ettei koira voi tarttua siihen. Jatka harjoittelua ja opeta koira pitämään kuono kiinni esineessä mielellään 2–4 sekuntia. Ja mitä tulee palveluskoirakokeisiin, vain mielikuvitus on rajana. Naksuta ja palkitse, kun koira osoittaa oikean kapulan pitkäkestoisella kuonokosketuksella. Kun koira pysyy leuka maassa makuulla 20–30 sekuntia, voit ottaa kohteen pois kokonaan. Eikö koira oikene tarpeeksi taakse, kun se menee maahan istumisesta tai seisomisesta. Muuntele harjoitusta yleistääksesi käytöstä: aseta kapulat ympyrään, riviin, Y:n muotoon, eri asentoihin, erilaisille alustoille ja muista harjoitella myös erilaisissa sääolosuhteissa. Lisää kohdennuksen kestoa ja nouse vähitellen seisomaan. Nouse sitten seisomaan. Istu aluksi koiran eteen ja pidä kohdetta kädessäsi. Lopulta voit lisätä myös etäisyyttä niin, että koirasi voi olla vaikkapa paikalla makuurivissä leuka maassa. Kun se laskee leukansa uudelle kohteelle eli maahan, naksuta ja palkitse paikalla. Ala sitten liikuttaa kohdetta vähitellen kohti maata. Toista mielellään muutamia lyhyitä kohdentamisia istuen koiran vieressä. 25 ” Kun koira pysyy leuka maassa makuulla 20-30 sekuntia, voit ottaa kohteen pois kokonaan. seen asennonmuutokset. Tarvitaan siis leukakohde. Ota sitten kohde pois ja anna koiran itse kokeilla käytöksiä. Toista useita kertoja. Aluksi on helpointa, jos koira istuu. Kun koira osaa valita varmasti oikean kapulan missä tahansa tilanteessa, muutat vaatimusta niin, että koiran onkin pitkäkestoisen kuonokosketuksen sijaan poimittava oikea esine ja tuotava se sinulle. Esimerkkejä kohdetyöskentelyn hyödyntämisestä sivulletulon ja perusasennon opettamisessa voit lukea Caniksesta 6/14.. Kun koira osaa tällä tavoin osoittaa oikean kapulan, lisäät harjoitukseen vähitellen enemmän ja enemmän kapuloita, jotka eivät tuoksu sinulta. Kun poistat kohteen, muista palata harjoituksessa taaksepäin. Kohdetyöskentelystä löytyy apu todella moneen tilanteeseen, kun vain vähän miettii. Tämän opettamisessa kohdetyöskentelystä voi olla apua. Naksuta ja palkitse, kun koira vain varovasti koskettaa esinettä kuonollaan. Peruuttamisen opettamiseen löydät myös lisää ohjeita Caniksen artikkeleista Peruuta portaita (2/14) ja Peruuta korokkeelle (4/15). Hiirimattoa käytetään useimmiten tassukohteena, mutta jos löydät selvästi erivärisen hiirimaton voit hyvin käyttää sitä leuan kohdennukseen. Koira käy tällöin luonnostaan makuulle, ja kun naksautat ja palkitset sen siinä asennossa, vahvistuu makuukäytös entisestään. Tunnistusnouto Tunnistusnoudon opettamisessa on tärkeää, että koira oppii valitsemaan oikean noutoesineen nostelematta tai ”maistelematta” niitä kaikkia. Miksi ei voisi opettaa sitä kohdentamaan reiden takaosaa tyynyyn. Silloin tyynyn voi siirtää vähitellen kauemmas niin, että koira todella venyy taaksepäin maahanmenossa
26 TO KO ” Paljon jäi tekemättä, ja paljon tein Roopen kanssa väärinkin, mutta onneksi koira on antanut monia virheitä anteeksi.
Agilityn aloitimme sen ollessa noin vuoden vanha, eikä lajin parissa kaikki sujunut oletetusti. VIRHEIDEN KORJAILUA Roope kehittyi hitaasti, eikä sen kanssa olisi voinut kuvitella kokeisiin menoa liian aikaisin. Vaikka Roopen kanssa ei ole koskaan pystynyt hyödyntämään saalisviettiä (koska se tältä koiralta melko pitkälti puuttuu), olisi pentuaikana sitä vahvistamalla voinut saada siitä mahdollisen palkkausmuodon myöhempää ajatellen. Roopen tyyppisen koiran kanssa olisi näin jälkeenpäin ajateltuna ollut tärkeää tehdä runsaasti motivaatiotreenejä eli esimerkiksi vain leikkiä treenikentällä lyhyitä pätkiä, minkä jälkeen koira viedään pois, jolloin sille jää kova halu päästä takaisin treenaamaan. Paljon jäi tekemättä, ja paljon tein Roopen kanssa väärinkin, mutta onneksi koira on antanut monia virheitä anteeksi. Sukulaisten ja tuttavien koiria olin toki ulkoiluttanut polvenkorkuisesta saakka, mutta vasta oman koiran saatuani aloin toden teolla tutustua koiramaailmaan. Koska Roope on kova poika jäljestämään, niin verijälkeä kuin myös ihmisjälkeä tehtiin paljon ja MEJÄssä myös kisattiin yhden kokeen verran. Roopen kanssa olisi kannattanut tehdä kokeenomaisia treenejä runsaasti ennen kokeisiin menoa, koska se oppi hyvin nopeasti yhdistämään koetilanteen palkattomuuteen. Roope sisaruksineen on näyttänyt rodun monipuolisuuden – sisarukset toimivat aktiivisesti metsästyskäytössä vielä 10-vuotiainakin, ja Roope on hoidellut muuta harrastuspuolta. Koska Roopen kanssa ei ollut alusta alkaen tavoitteena tokossa valioituminen saati edes lajissa kisaaminen tai sen harrastaminen, harrastustaipaleemme ei saanut parasta mahdollista alkua. SATTUMAN KAUTTA TOKOILEMAAN Roopen kanssa ei pitänyt alun perin edes harrastaa tokoa. Roope ei rotunsa(kaan) puolesta ole luonteeltaan pehmeä tai kovin ohjaajakeskeinen koira, ja sen mielestä se itse tietää aina parhaiten. Sen kanssa oli hallintaongelmia, ja pitkälti tämän vuoksi päätimme kokeilla tokoa, joka on lajina vähemmän vauhdikas. 27 R oopen kanssa olemme harrastaneet tokon lisäksi kaikenlaista. Vaikka saimmekin. Ensimmäisessä kokeessa kävimme syyskuussa 2009 koiran ollessa noin 2,5 vuoden ikäinen. HIRVIKOIRASTA POHJOISMAIDEN TOKOVALIO TEKSTI: EMILIA SALMIJÄRVI KUVAT: SAARA KANGASNIEMI JA EMILIA SALMIJÄRVI Minulla ei ennen Roopea ollut lainkaan kokemusta koiraharrastuksista. PK-hakutreeneistä Roope on nauttinut aina, sillä se rakastaa metsässä juoksemista ja löydetyn ihmisen ilmaisemista haukkumalla. Koiraa on myös helpompi treenata tokossa kytkettynä, millä voidaan estää koiraa toteuttamasta ei-toivottua käytöstä, kuten karkailua tai maan nuuhkimista, ja palkita oikeasta toiminnasta
Tätä jouduimme myöhemmin paikkailemaan juurikin kokeenomaisilla treeneillä ja möllitokoilla, ja ongelma alkoi helpottaa pikkuhiljaa. Sittemmin olen myös ajatellut, että Roopelle olisi todennäköisesti ollut parempi opettaa perusteet kaikkien luokkien liikkeistä ja ilmoittautua ensimmäiseen kokeeseen vasta sitten. EVL:ssa kisaaminen oli Roopen kulta-aikaa: se oli kokeissa hyvässä tunnetilassa ja pääasiassa suoritti liikkeetkin teknisesti oikein. Roope oppi tuomarin, liikkeenohjaajan ja yleisön sekä minun jännittämiseni myötä tunnistamaan, milloin olemme kokeessa ja milloin se ei saa ruokapalkkaa, mikä laski sen viretilaa ja haittasi keskittymistä. Kun Roope oli noin neljän vanha, siirryimme kilpailemaan erikoisvoittajaluokkaan. IDEA ULKOMAILLE LÄHDÖSTÄ Uusia EVL:n sääntöjäkin opettelimme, ja jossain vaiheessa mieleen hiipi ajatus muiden Pohjoismaiden valionarvojen yrittämisestä. Roope on kuitenkin aina inhonnut myös halleissa treenaamista sekä kisaamista, joten tässäkin tilanteessa pystyin vain toivomaan parasta. En myöskään keksinyt keinoa siedättää Roopea sateeseen tai kosteuteen, sillä vaikka se olisi treeneissä suoriutunut hyvin, ei se kantanut enää kokeessa. Kokeisiin kiirehtimistä voi joutua hitaammin kehittyvällä tai vaikeasti motivoitavalla koiralla paikkaamaan paljon suuremmalla vaivalla kuin mitä maltillinen kokeisiin tähtääminen vaatisi. Kahdella ensimmäisellä kerralla kosteudenarka hirvikoira ei suostunut suorittamaan perusasentoja tai maahanmenoja märän maan vuoksi, ja ykköstulokset jäivät muutamasta pisteestä kiinni. 28 TO KO alokassekä avoimen luokan koulutustunnukset minimimäärällä kokeita, alkoi koetilanteen tunnistamisongelma näkymään voittajaluokassa. Tämä oli suuri haaste koko Roopen toko-uran ajan, ja jollain ilveellä selvisimme jokaisen Suomessa käydyn kokeen ilman vesisadetta. Viimeinen Ruotsin koe oli hallissa, joten edellisten kokeiden haasteita ei enää ollut. Kävimme Ruotsissa kolmesti ennen kuin saimme ykköstuloksen. Tällä kertaa onnistuin saamaan Roopen oikeaan mielentilaan ennen suoritusta, ja suureksi yllätyksekse” Vaikka saimmekin alokassekä avoimen luokan koulutustunnukset minimimäärällä kokeita, alkoi koetilanteen tunnistamisongelma näkymään voittajaluokassa.
Mikäli koira yritti karata muiden treenaajien luo tai ei keskittynyt ohjaukseen ja teki, mitä sattuu, sitä kiellettiin ja palkittiin sitten halutusta toiminnasta. Viimein syyskuussa 2017 Roopen tottelevaisuusura huipentui Jäämeren rannalla Altassa sen saadessa ykköstuloksen, ja näin ollen sille on oikeus anoa sekä Norjan että Pohjoismaiden tottelevaisuusvalion arvot. Koska Roopen päällimmäinen tavoite ei ole miellyttää ohjaajaa, on siltä myös täytynyt vaatia oikeanlaista käytöstä. Roope oppi, että on kannattavampaa työskennellä minun kanssani kuin pyrkiä tekemään muuta. 29 ni kyseisessä kokeessa Roope teki koko uransa parhaan suorituksen. Tässä vaiheessa toko-säännöt muuttuivat paljon, ja koska päätin, että yritämme valionarvoa vielä Norjasta, täytyi meidän opiskella jälleen uudet säännöt. Kannustankin kaikkia ei-niin-tyyppillisten tokorotujen ja lajista kiinnostuneiden koirien ohjaajia kokeilemaan tokoa ja antamaan nuorelle koiralle aikaa kehittyä ja hitsautua ohjaajan kanssa toimivaksi tiimiksi. KAIKKI ON MAHDOLLISTA Roopen motivoimiseen on parhaiten toiminut ruoka – siitä saakka kun se alkoi sille maistumaan. Vaikka se ei alussa tokoon hirveästi syttynyt, se kuitenkin oppi (etenkin kasvavan ahneutensa myötä) nauttimaan oppimisesta, ja olo on huikea, kun on onnistunut saamaan koiran tekemään häntä heiluen sitä, mikä ei sille rotunsakaan puolesta ole luontevaa – työskentelemään yhdessä ohjaajansa kanssa. Me teimme sen, joten tekin pystytte! ” Olo on huikea, kun on onnistunut saamaan koiran tekemään häntä heiluen sitä, mikä ei sille rotunsakaan puolesta ole luontevaa – työskentelemään yhdessä ohjaajansa kanssa.. Se oli varsinkin aluksi treeneissä kovin kiinnostunut muista asioista kuin ohjaajan kanssa toimimisesta. On paljon koiria, jotka eivät koskaan yritä soveltaa oppimaansa, mutta Roope olisi mielellään lisännyt liikkeisiin omia juttujaan. Vasta kolmevuotiaana Roopesta tuli todella ahne, ja sen motivoiminen helpottui todella paljon
” Järjettömien häiriöiden treenaaminen EI tee kilpailutilannetta koiralle olennaisesti helpommaksi, elleivät ne muistuta huomattavasti todellisiin kilpailuihin liittyviä ilmiöitä.. 30 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN HÄIRIÖHARJOITTELU HAKUTEILLÄ. Haluamme, että koira osaa toistaa sille opetetut käytökset monissa eri tilanteissa ja häiriöistä piittaamatta myös kotipihan ulkopuolella. TEKSTI: MORTEN EGTVEDT Yleistäminen on tärkeä osa koiran opettamista
Häiriöharjoittelu Häiriöharjoittelu on harjoittelua, jossa treeniympäristöön liitetään häiriöitä hyvin pienistä ja todennäköisistä käsittämättömän suuriin ja epätodennäköisiin. ”Ylitreenaaminen”, ”käänteinen houkuttelu” ja ”laadunvarmistus” ovat tulleet tutuiksi käsitteiksi useimmille harrastajille. Ei ole harvinaista nähdä vapaana seuraamista harjoiteltavan niin, että treenikaverit yrittävät kaikin tavoin häiritä koiraa – he hyppivät ympäriinsä kuin pellet, ryömivät maassa, heiluttelevat vinkuleluja ja herkkuja jne. Aloittelijan mielestä tällainen voi näyttää hyvinkin vaikuttavalta, ja videot saavat paljon tykkäyksiä Facebookissa. Haastetta voi lisätä mm. Mutta kuinka tärkeää tällainen harjoittelu oikeastaan on sinulle, joka kilpailet tokossa, rally-tokossa, palveluskoiralajeissa tai agilityssä. 31 V iime vuosina monet koiranohjaajat ovat vieneet tämäntyyppisen harjoittelun äärimmäisyyksiin. JOITAKIN KÄSITTEITÄ Selvennetäänpä ensin muutamia käsitteitä, joita äsken mainitsin. käytöksen kestoa pidentämällä, etäisyyttä lisäämällä sekä erilaisilla häiriöillä.. Missä vaiheessa käytännön hyöty päättyy ja alkaakin puhdas Facebook-treeni. Osaamisen varmistaminen Tämä tarkoittaa sitä, että harjoitetaan käytös hiukan korkeammalle tasolle, kuin mitä koiran oikeastaan tarvitsee osata esimerkiksi kilpailutilanteessa
Tosi asiassa koira ei millään tavalla vertaa tilanteita keskenään, eikä jaottele niitä helppoihin ja vaativiin. Varsinainen tarkoitus on kuitenkin se, että ” Jos käytät käänteistä houkuttelua käytöksen opettamiseen, tulisi sinun suhtautua siihen kuin mihin tahansa muuhun houkutteluun perustuvaan oppimiseen. ohjaaja jatkaa jo hyvin sujuvan käytöksen harjoittamista saadakseen sen entistäkin automatisoituneemmaksi. 32 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN Käänteinen houkuttelu Käänteinen houkuttelu on tavallinen tapa varmistaa käytöksen luotettavuus. Äärimmäisyyksiin vietyjen häiriötreenien taustalla on ajatus siitä, että jos koira kykenee työskentelemään näiden häiriöiden alla, ei kilpailutilanne kaikkine ilmiöineen tuota enää minkäänlaisia ongelmia. Kun koiraa houkutellaan tekemään jotain aivan muuta kuin mitä sen oikeasti halutaan tekevän (ja palkitaan, kun se silti pystyy toistamaan toivotun käytöksen), se oppii vähemmän riippuvaiseksi ohjaajan sijainnista itseensä nähden sekä siitä, mistä suunnasta palkkio tarjoillaan. Ylitreenaaminen Ylitreenaaminen tarkoittaa, että käytöksen harjoittelua jatketaan, vaikka se oikeastaan on opittu jo aivan riittävän hyvin. Miksi laadunvarmistaminen on tärkeää. Käänteisestä houkuttelusta käytetään usein myös termiä ”doggie-zen”. Käytös opitaan aina tietyssä kontekstissa. Se on samalla myös häiriötreeniä. Jos käytös. Häiriöt voivat hyvin olla osa ylitreenaamista. Tämä saattaa ensi kuulemalta vaikuttaa terveeltä maalaisjärjeltä, mutta kun asiaa tarkastelee lähemmin, ei terve maalaisjärki aina olekaan ihan niin tervettä kuin voisi luulla. Käytökset eivät toimi niin
Järjettömien häiriöiden treenaaminen EI tee kilpailutilannetta koiralle olennaisesti helpommaksi, elleivät ne muistuta huomattavasti todellisiin kilpailuihin liittyviä ilmiöitä. Mitä luulet tapahtuvan, jos koira saa palkkion usein treenikavereidesi meuhkatessa päättömästi sen ympärillä, mutta harvemmin kilpailua muistuttavissa tilanteissa. Joissakin tilanteissa massiivisten häiriöiden treenaaminen voi jopa toimia aivan päinvastoin kuin mitä oli tarkoitus. Kun nyt katsot aiempaa väitettä käytöstieteellisten lasien läpi, huomaat, ettei se pidä paikkaansa. Toisin sanoen sillä, kuinka vaikealta tilanne objektiivisesti tarkastellen vaikuttaa, ei ole mitään merkitystä. 33 tä vahvistetaan tässä samassa yhteydessä, se muuttuu vähitellen ”helpoksi” koiralle. Niistä tulee sen sijaan koiralle tuttuja vihjeitä, jotka helpottavat sen työskentelyä. Ratkaisevaa on, kuinka tuttu tilanne on koiran kannalta. TODENNÄKÖISET HÄIRIÖT Olen siis vahvasti sitä mieltä, että äärimmäinen häiriöharjoittelu ei todellakaan ole tarpeellista kilpailuissa menestymisen kannalta. Vaihtelemalla ympäristöä, mutta pitämällä ohjaajan käytös ja vihjeet ennallaan voi varmistua siitä, ettei koira ole riippuvainen jostakin ympäristön vihjeestä, jota ei ole tullut ajatelleeksikaan. Ja jos koira oppii, että treeneissä, joissa on epärealistisia häiriöitä, palkkioita saa todennäköisemmin kuin kilpailutilanteessa, on kyllä suunnitellut harjoittelun väärin... Sen sijaan voi olla hyvinkin hyödyllistä opettaa koira toistamaan haluttua käytöstä monissa eri tilanteissa ja paikoissa. Ja sanon tämän siitä huolimatta,. Jos käytöstä taas ei ole vahvistettu useita kertoja jossakin aivan toisessa tilanteessa, tuntuu se koirasta silloin ”vaikealta”. Jos treenaa paljon voimakkaiden, keksittyjen häiriöiden kanssa, saavuttaa melko pian pisteen, jossa nämä hullut häiriöt eivät enää olekaan vain häiriöitä. Tietynlaisten häiriöiden treenaaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että jotkin toisenlaiset, ehkä näennäisesti helpommat häiriöt muuttuisivat koiralle helpommiksi
Mutta jos käytät käänteistä houkuttelua käytöksen opettamiseen, tulisi sinun suhtautua siihen kuin mihin tahansa muuhun houkutteluun perustuvaan oppimiseen. Kuten kaiken muunkin häiriötreenin kanssa, päätyy tässäkin nopeasti pisteeseen, jossa toivottu oppimisvaikutus vaimenee, eikä tilanne enää toimikaan häiriönä vaan apuna – ja siitä koira voi pian tulla riippuvaiseksi. Kun koiran käytös varmentuu entisestään käänteisen houkuttelun avulla, se ei yleensä ole enää niin riippuvainen siitä, missä ohjaaja on tai mistä palkkio tulee. Käänteistä houkuttelua voi mainiosti käyttää osaamisen varmistamiseen, kun käytös on jo kunnolla omaksuttu. 34 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN että olen itse treenannut paljon tällä tavalla ja ensimmäisenä luonut käsitteen ”käänteinen houkuttelu”. Aivan liian monet koiraharrastajat seuraavat sokeasti kokeneempien esimerkkiä, ymmärtämättä syvemmin, miksi nämä toimivat niin kuin toimivat. PARI SANAA KÄÄNTEISESTÄ HOUKUTTELUSTA Käänteinen houkuttelu on yksi käytöksen laadunvahvistamisen muoto, joka voi joskus olla hyödyllinen. Samalla tavoin kuin joidenkin näyttelykoirien äärimmäiset piirteet, voi mikä tahansa muukin, joka aikoinaan alkoi toimivana ja järkevänä, kehittyä hirviöksi, kun se viedään liian pitkälle ja unohdetaan sen alkuperäinen tarkoitus. Muista myös, että käänteinen houkuttelu EI kuulu mihinkään kilpailuohjelmaan. Toisin sanoen sinun tulisi vähentää sen käyttöä niin nopeasti kuin mahdollista. Kun aloimme kirjoittaa käänteisestä houkuttelusta, ajatuksemme oli, että koira jo osaisi tarjota käytöksiä vapaaehtoisesti, ja vasta tämän jälkeen voisimme käänteisen houkuttelun avulla harjoittaa niitä entistä varmemmiksi. Mutta heti kun käänteinen houkuttelu alkaakin tehdä käytöksen koiralle helpommaksi (tutummaksi), ei kyse olekaan enää osaamisen varmistamiseksi käytetystä menetelmästä, vaan puhtaasta HOUKUTTELUSTA, täysin riippumatta siitä, kuinka käänteiseltä se saattaa näyttää. Mielestäni sitä tosin käytetään yhä enemmän apuna itse käytöksen opettamisessa eikä enää todellisena laadun vahvistamisen apukeinona. Käytä sitä vain siihen, mihin se on tarkoitettu, ilman liioittelua, ettei koirasi opi siitä riippuvaiseksi.
Sujuvuutta voidaan arvioida objektiivisesti mittaamalla käytöksen toistuvuutta, kestoa ja latenssiaikaa. Mittaamalla sujuvuutta säännöllisesti on helppo nähdä, edistytäänkö harjoituksissa vai ei. Latenssiaika: Koira aloittaa seuraavan käytöksen esimerkiksi korkeintaan 2 sekuntia siitä, kun edellisen palkkio on päättynyt. Oikeastaan riittää, että koira pystyy nostamaan kapulan maasta 15 kertaa 60 sekunnissa, mutta silti voi hyvin tavoitella 18–20 kertaa 60 sekunnissa – tämä on ylitreenaamista. 35 SUJUVUUS – HÄIRIÖNSIEDON AVAIN! Kun halutaan, että koira oppii sietämään häiriöitä ja monia erilaisia tilanteita, on sujuvuus paljon hyödyllisempi käsite kuin häiriötreenit tai osaamisen vahvistaminen. Kesto: Koira pysyy esimerkiksi paikallaan makuulla 10 minuuttia, seuraa vapaana 4 minuuttia jne. Esiintymistiheys: Koira poimii noutokapulan maasta esimerkiksi vähintään 15 kertaa 60 sekunnin aikana. Sujuvuus tarkoittaa toiminnan automatisoitumista. Ylitreenaamista on se, että harjoittaa käytöstä edelleen, vaikka se on jo sujuva. Jos koira kykenee tähän, sen kapulan nostaminen on ilmiselvästi sujuvampi kuin koiran, joka tekee saman 5 kertaa 60 sekunnissa. Minusta tällaisesta treenaamisesta pitäisi käyttää termejä ”häiriötreenit”, ”osaamisen varmistaminen” tai ”käänteinen houkuttelu” ja jättää käsite ”ylitreenaaminen” ” Kaikille käytöksille voi määrittää selkeän sujuvuustavoitteen joko käytöksen esiintymistiheytenä, kestona tai latenssiaikana.. Kaikille käytöksille voi määrittää selkeän sujuvuustavoitteen joko käytöksen esiintymistiheytenä, kestona tai latenssiaikana (tämän parissa teemme paljon töitä pidemmällä Canis-naksutinkouluttajakurssilla!). Käsitettä ylitreenaaminen käytetään valitettavasti myös kaikenlaisesta häiriöiden kanssa treenaamisesta, jossa häiriöt objektiivisesti katsoen ovat vaikeampia kuin mitä koiran tavallisesti tulee pystyä käsittelemään
Kun olet harjoittanut koiran tekemään tietyn käytöksen todella hyvin (eli saavuttanut erinomaisen sujuvuuden), huomaat, että voit yleensä hyvin helposti tuoda tilanteeseen suuriakin häiriöitä ilman, että suoritus heikkenee. Mieti, minkälaisissa tilanteissa koirasi tulee pystyä tarjoamaan käytöstä, ja harjoittele eniten juuri niitä. Jos käytös ei vielä ole todella sujuva, ei häiriötreeneistä sen sijaan ole juurikaan hyötyä. ENTÄ LAADUNVARMISTUS. Olen myös sitä mieltä, että aito ylitreenaaminen tuottaa parempia tuloksia kuin epätodellinen häiriötreeni. Koira kenties reagoi hiukan alussa, mutta koska käytös on jo vahva, se lakkaa pian välittämästä häiriöistä, kun se vain palkitaan myös näissä uusissa olosuhteissa. Joskus voi toki olla hauska treenata vaikeampiakin häiriöitä. 36 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN koskemaan vain sellaista harjoittelua, jossa alkuperäinen sujuvuustavoite on jo saavutettu eli koira osaa käytöksen tarpeeksi hyvin. Hyvinvointia – Välittämistä – Huolenpitoa. Mielestäni koiranohjaajien, joiden mielestä koirien keskittymiskyky ja suoritukset häiriintyvät helposti, ei niinkään pitäisi keskittyä treenaamaan häiriöitä, vaan ennen kaikkea sujuvuutta. Osaamisen varmistaminen on ilman muuta hyvä asia, mutta pidä yleistämisharjoitukset järkevissä rajoissa. ” Olen myös sitä mieltä, että aito ylitreenaaminen tuottaa parempia tuloksia kuin epätodellinen häiriötreeni. Toisin sanoen nimenomaan ne koirat, joiden käytös on hyvin automatisoitunut, pystyvät selviytymään Facebookin vaikuttavista häiriötreeneistä... Muista kuitenkin, että tällainen laadunvarmistus on tehokkainta ensimmäisten toistojen aikana. Näin näkee selvästi, kuinka hyvin käytös on opittu eli kuinka sujuva se on. Todella ylitreenattu käytös kun ei juurikaan häiriinny, vaikka ympäristössä olisi isompaakin mekkalaa. Maahantuonti & markkinointi: Fysio Healing OY Hämeentie 37, 24100 Salo • Puh. On mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon rajoja voi venyttää ja häiriötekijöitä lisätä ilman, että käytös romahtaa. 020 712 1515 • myynti@fysiohealing.fi Ruusunmarja, Munkinpippuri, Biocool rauhoittavaa, Jointbuilder nivelten hyvinvointiin. Lue lisää www.fysiohealing.fi. Ei ole mitään mieltä jatkaa sitä, kun koira jo suoriutuu tehtävästään häiriöistä huolimatta
Ensimmäisen vaiheen jälkeen häiriöt eivät ole enää ”häiriöitä”, vaan niistä tulee helposti apuja koiralle. Mutta itse häiriötreenillä ei sinänsä ole erityisempää itseisarvoa –varsinkaan ensimmäisten toistojen jälkeen. Pitkälle viety käänteinen houkuttelu on yksi esimerkki tästä. • Koirat, joiden käytökset eivät vielä ole kovin sujuvia, tarvitsevat huomattavan määrän toistoja selviytyäkseen samoista häiriöistä. YHTEENVETO Tässä vielä yhteenveto ajatuksistani: • Äärimmäinen häiriötreeni voi olla hauskaa – mutta se ei ole millään tavalla välttämätöntä. Olisikin tärkeää kuluttaa aikaa ja energiaa sujuvuuden parantamiseen ennen kuin häiriöt lisätään harjoitteluun. • On tärkeämpää poistaa harjoituksista kaikki sellaiset vihjeet, joita ei ole kilpailutilanteessa, kuin liioitella häiriöitä, joita ette koskaan tule kokemaan kilpailuissa. • Kun käytät eri menetelmiä osaamisen varmistamiseen, ei sinun tarvitse jatkaa yhtään pidemmälle kuin pisteeseen, jossa koira on tajunnut, mistä on kyse. 37 Ylitreenaaminen sen sijaan on hyvä asia, ainakin niin kauan, kun vahvistat hyvin. • Kilpailuihin tähtäävään harjoitteluun on ensisijaisesti lisättävä todennäköisiä häiriötekijöitä, jotta koira oppii, että palkkioiden todennäköisyys on suuri myös niiden läsnä ollessa.. • Käytöksen äärimmäinen sujuvuus on tärkeää ja myös ehdottoman välttämätöntä, jos haluat menestyä kilpailuissa. • Kun lisäät treeneihin huomattavia häiriöitä tai käytät jotain muuta laadunvarmistusmenetelmää, saat nopeasti kuvan siitä, kuinka sujuvia harjoittelemanne käytökset ovat. • Koirat, joiden käytökset ovat hyvin sujuvia ja jotka pystyvät toteuttamaan ne itsenäisesti ilman ohjaajan apua, pystyvät selviytymään suuristakin häiriöistä hyvin pienellä harjoittelulla. On harvoin väärin toistaa käytöstä tai liikettä yhä uudestaan, vaikka koira jo osaakin sen
Monen mielessä tällaiset epäselvät tai jopa ristiriitaiset tulokset saattavat synnyttää epäilyksen, pienen epävarman äänen, joka kyseenalaistaa naksuttimen toimivuuden. ”Mitä minä sanoin!” puuskahtavat ne, jotka vastustavat naksutinkoulutusta ja käyttävät aiheesta kirjoitettuja artikkeleita vain pönkittääkseen omaa näkemystään. Y hden tutkimuksen mukaan naksuttimen käyttö nopeutti oppimista, toisen mukaan hidasti ja neljän tutkimuksen perusteella naksuttimen käyttämisellä tai käyttämättä jättämisellä ei ollut mitään vaikutusta oppimiseen. Olet ehkä samaa mieltä, kun selitän hiukan enemmän. Naksu voi siis olla naksuttimen ääni, vihellys, sana tai vaikka laserosoittimen säde. ”Mitä! Sehän on ihan järjetöntä! TIEDÄN, että naksutin toimii!” on ehkä kaikkein innokkaimpien naksuttimen puolestapuhujien reaktio. Henkilökohtaisesti uskon, että tutkimuksissa on ollut jonkin verran vakavia menetelmiin liittyviä ongelmia, jotka ovat vaikuttaneet tuloksiin. Oletan, että sinulla on perustiedot siitä, kuinka naksutinkoulutus toimii, joten en pureudu siihen sen enempää. ”Palkkio” voi olla mikä tahansa asia, joka. 38 KO IR AT IE D E ” Se, kuinka tehokas vahviste naksutin on, riippuu klassisen ehdollistamisen määrästä: kuinka monta kertaa naksu ja palkkio on yhdistetty, palkkion laadusta, kuinka ainutlaatuinen valitun äänen ja palkkion suhde on jne. Termi ”naksutus” tarkoittaa kaikkia niitä ärsykkeitä, jotka on johdonmukaisesti yhdistetty herkkuihin. Koska epäilys todennäköisesti tulee häiritsemään harjoitteluasi, yritän tässä artikkelissa hälventää sitä
39 MIKSI NAKSUTIN TOIMII. Seuraava saattaa tuntua sinusta kuitenkin yllättävältä: kun tutkijat vertasivat, kuinka tehokasta on käyttää naksutinta apuna koulutuksessa laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella verrattuna pelkästään herkuilla palkkaamiseen, eivät tulokset olleetkaan selkeitä. Mikä oli naksun merkitys. Voiko jokin muu ärsyke toimia ”merkkinä” samaan ai. Nämä olivat niitä mahdollisia merkityksiä, joita haemme. a) Naksu kertoi koiralle, että herkku on tulossa (se toimi vahvisteena). Kysymys kuulostaa ehkä turhalta, mutta katsotaanpa esimerkiksi yksinkertaisen käytöksen harjoittelua. Onko naksulla aina kaikki kolme merkitystä, vai toimiiko se vain silloin tällöin. b) Merkki. b) Naksu kertoi koiralle täsmälleen, milloin se teki oikein (se toimi merkkinä). Kuinka tällainen koiralle tuttu naksutus toimii. c) Naksu loi ajallisen sillan käytöksen ja sen seurauksen eli palkkion välille (se toimi ajallisena ”siltana”). jo itsessään toimii vahvisteena, esimerkiksi ruoka, leikki tai huomio. Se, toimiiko naksu merkkinä eläimelle, riippuu siitä, mitä muuta informaatiota eläin tilanteessa saa. Naksuttimen tehoa käytännön koulutuksessa selvittäneiden tutkimusten kriittinen arviointi TEKSTI: KAROLINE WESTLUND KUVAT: CANIS AS Naksutinkoulutus on hyvin suosittua ja yleistyy edelleen. Naksu voi olla todella tehokas vahviste, koiran kannalta täysin merkityksetön ääni tai mitä tahansa siltä väliltä. Kun sanot ”istu”, naksutinkoulutettu koira istuu, sinä naksautat ja annat koiralle herkun. Mitä tapahtui. a) Vahviste. Se, kuinka tehokas vahviste naksutin on, riippuu klassisen ehdollistamisen määrästä: kuinka monta kertaa naksu ja palkkio on yhdistetty, palkkion laadusta, kuinka ainutlaatuinen valitun äänen ja palkkion suhde on jne
Heidän mielestään eläimet ovat innostuneita ja keskittyneitä, uusien käytösten opettaminen sujuu nopeasti ja eläimet myös muistavat tällä tavoin opitut käytökset jopa vuosia myöhemmin. NAKSUTINKOULUTTAJIEN MUKAAN NAKSUTIN TOIMII Monet kouluttajat puhuvat innoissaan naksutinkoulutuksen eduista. Heidän mielestään naksutinkoulutus kannustaa eläintä ajattelemaan itse ja osallistumaan aktiivisesti harjoitteluun. Mutta ennen kuin puhumme siitä, mitä naksutinkouluttajat itse kertovat käytännön kokemuksistaan. Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa lainataan kouluttajaa: ”Naksutinkoulutus tulee tekemään koirastasi riippuvaisen siitä, että se saa oppia uutta. Kriitikot voisivat väittää, että naksutinkouluttajat ovat puolueellisia ja perustavat toimintansa virheelliseen tietoon. Kun eläin esimerkiksi koskettaa kohdetta ja kuulee samanaikaisesti naksun, täytyy sen käsitellä molemmat ärsykkeet. Minä esimerkiksi en voisi ottaa kantaa kysymykseen. c) Silta. OLETAMME, ETTÄ NAKSUTIN TOIMII Rotilla ja kyyhkysillä on laboratorio-oloissa tehty paljon tutkimuksia siitä, kuinka tehokas ehdollinen vahviste (josta naksutin on yksi esimerkki) on oppimisen apuna. Ongelmia tuleekin, kun ehdollistettua vahvistetta käytetään laboratorion ulkopuolella. Joskus koskettaminen on kenties näistä vahvempi, joskus naksu. He kokevat myös, että eläimet ovat itsevarmempia ja iloisempia. Ehdollisen vahvisteen avulla on osoitettu oppimisen sujuvan nopeammin, opitun käytöksen olevan pysyvämpi ja vähemmän herkkä sammuttamiselle. Katsotaanpa oppimista tutkivia laboratoriokokeita hiukan tarkemmin. Mikä siis on ongelmana. On käynyt ilmi, että ehdollinen vahviste tuottaa euforisen tunteen aktivoidessaan SEEKING-järjestelmän. He voisivat sanoa, että jos ei ole koskaan kouluttanut ILMAN naksutinta, ei voi vertailla eri tapoja keskenään. Laboratorio-oloissa ei tietääkseni vallitse suuria ristiriitoja ehdollisen vahvisteen vaikutuksesta aivokemiaan ja käytökseen. Se tulee tarjoamaan käytöksiä innokkaasti saadakseen sinut palkitsemaan.” Tällaiset lausunnot eivät ole kovinkaan tieteellisiä. Olen mukana monissa treenikeskusteluryhmissä Facebookissa, joten esitin niissä seuraavan kysymyksen: ”Jos olet treenannut sekä naksuttimen (tai muun ehdollistetun vahvisteen) avulla et. Huikeaa! Naksuttimella on siis kolme roolia: vahviste, merkki ja ”silta”! Jos yksi ainoa naksu voi olla kaikkea tätä, ei ole ihme, että naksutin on niin suosittu työkalu. kaan. Mutta monet muut ovat harjoitelleet sekä naksuttimen kanssa että ilman, ja minua kiinnosti, millaisia kokemuksia heillä oli. Luultavasti käytän naksutinta jopa enemmän kuin olisi tarpeen. 40 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN ” Ehdollisen vahvisteen avulla on osoitettu oppimisen sujuvan nopeammin, opitun käytöksen olevan pysyvämpi ja vähemmän herkkä sammuttamiselle. Luen, kirjoitan ja opetan enemmän kuin koulutan, ja kun koulutan, teen sen useimmiten naksuttimen avulla. Naksu muistuttaa seurauksesta (palkkio) ja voi siksi osin vähentää palkkion viivästymisen vaikutusta oppimiseen. Eläimet oppivat hitaammin, jos ollenkaan, jos käytöksen ja sen seurauksen välillä on viive
Laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella tehdyissä tutkimuksissa viidessä kokeessa kuudesta naksuttimella ei ollut mitään tehoa, tai se jopa hidasti oppimista. Olivatko alkuperäiset laboratoriokokeet väärässä, vai keksivätkö naksutinkouluttajat omiaan. Näin ei kuitenkaan käynyt. Vastaajien joukossa oli kouluttajia, joilla oli kokemusta lähinnä seuraeläimistä, mutta myös karjasta ja eläinpuistojen asukkaista. NYKYTUTKIMUS OSOITTAA, ETTEI NAKSUTIN TOIMI Naksuttimen tehoa ei ole todistettu tieteellisissä, käytännön oppimista tutkivissa kokeissa. Vai oliko kysymyksen asettelu näissä kuudessa tutkimuksessa oikea. Mutta KU VA : TI IA SI LF VE RB ER G. En usko. Vuorokauden sisällä olin saanut 73 vastausta. Luettuani tutkimusartikkelit huolella läpi, olen löytänyt niistä joukon merkittäviä ongelmia. Monet valitsivat vaihtoehdon ”joskus nopeampi”. Vain yhden tutkimuksen mukaan naksuttimen käyttö nopeutti oppimista. Tiedän, että tämä ei ehkä ollut maailman paras tutkimus, mutta minulla on innostuessani ryhtyä tuumasta toimeen, ja tämä oli tuloksena. Kyse on siitä, että kokeneet kouluttajat valitsevat tilanteet, joissa käyttävät naksutinta. Kun tutkijat alkoivat tehdä tutkimuksia laboratorion ulkopuolella, oletimme, että ne vahvistaisivat, mitä aikaisemmat laboratoriokokeet sekä naksutinkouluttajien kokemukset kertovat. Tutkivatko ne hypoteesia oikeasta näkökulmasta. Minun olisi ilmeisesti pitänyt muotoilla kysymykseni tavalla, joka olisi tehnyt tuon eron selväksi, mutta tein kyselyn hyvin nopeasti enkä tullut ajatelleeksi tätä näkökulmaa ennen kuin vasta myöhemmin. Tämä ei tarkoita, että naksutin auttaisi saavuttamaan tuloksia nopeammin sattumanvaraisesti tai toisinaan. 41 tä ilman, minkä seuraavan väitteen kanssa olet eniten yhtä mieltä?” Sitten sai valita, nopeuttiko naksutin oppimista aina, toisinaan tai ettei eroa kouluttamiseen ilman naksutinta ollut ollenkaan. ONGELMA 1 RIITTÄMÄTÖN EHDOLLISTAMINEN Ensiksikin kaikissa edellä mainituissa tutkimuksissa naksutinta on ehdollistettu korkeintaan 20 kertaa (naksu-nami, naksu-nami, naksu-nami jne.) Tämän jälkeen ”naksutinryhmää” on verrattu kontrolliryhmään
Toisin sanoen, jos naksuttimen ehdollistuminen vie kauemmin kuin ne korkeintaan 20 kertaa, joiden näissä tutkimuksissa katsottiin riittävän, etsivät tutkijat vaikutusta, jota ei vielä ole olemassakaan. Kuvittele nyt, että löydät tällaisen setelin maasta. Meillä Ruotsissa vaihdetaan juuri seteleitä ja kolikoita uusiin. En siis väitä, että sinun pitäisi käytännön elämässä ehdollistaa näin perusteellisesti. Teoriassa sekä vanha että uusi 500 kruunun seteli ovat yhtä arvokkaita, ja molempia voi tällä hetkellä käyttää samalla tavalla. Onko mitään väliä sillä, onko setelissä Birgit Nilssonin vai Kaarle yhdennentoista kuva. Eläinten pitäisi olla samalla lähtöviivalla, mutta oikeastaan naksutinryhmän haaste on hiukan suurempi. Joten kun tutkijat yrittävät opettaa koiralle, että naksuttimen ääni tarkoittaa palkkion olevan tulossa, eivätkä käytä tähän kahtakymmentä toistoa enempää, on tilanne sama kuin jos minä sattuisin löytämään Birgit Nilsson -setelin vanhan tutun Kaarle yhdennentoista sijaan. Seteli on aivan liian uusi. Niiden tulee olla todella tuttuja ennen kuin ne aikaansaavat ehdottoman vasteen. Heidän ei pitäisi aloittaa mittauksia heti ensimmäisestä kokeesta, vaan ehkä vasta 150 tai 300 naksutuksen jälkeen, tai milloin nyt oletammekaan, että naksuttimen vahvistava vaikutus on luotettavasti vakiintunut. Valitsin luvun 150, koska halusin olla varma siitä, että kaikki kokeeseen osallistuvat eläimet ymmärtävät naksun ja herkun välisen yhteyden. Naksutinryhmän eläinten täytyy siis oivaltaa sekä se, että käytöksellä on seuraus (operantti oppiminen), että se, että naksuttimen ääni kertoo palkkion olevan tulossa (klassinen ehdollistuminen). Mitä vähemmän toistoja, sitä suurempi riski on, että osa ryhmän eläimistä ei olekaan ymmärtänyt naksun merkitystä. Tämä ei tarkoita, että sinun täytyisi yhdistää naksu ja herkku toisiinsa yhtä monta kertaa tavallisessa treenitilanteessa. Näiden eläintenhän on käsiteltävä enemmän informaatiota kuin pelkästään herkuilla palkattujen. Tutkimuksissa ei siis todennäköisesti selvitetty naksuttimen vahvistavaa vaikutusta, koska sitä ei ollut ehdollistettu riittävästi. Uudessa 500 kruunun setelissä on nyt erään kaikkien aikojen parhaimman laulajattaren, Birgit Nilssonin, kuva. Totuuden nimessä en todennäköisesti edes kykenisi erottamaan aitoa väärennöksestä. Se tuntuu vieraalta. Anna verrokkiryhmälle herkku yhtä monta kertaa, jotta tilanne olisi yhtä tuttu molempien ryhmien eläimille. Mutta sen toisen, Kaarle yhdennentoista koristaman setelin tunnistan heti – riittää, että näen siitä vain kulman, ja tiedän heti, mikä se on. Miksi näin. Tutkijat aloittavat tietojen keräämisen heti ensimmäisestä kokeesta. Otetaanpa esimerkki ihmisten maailmasta. Yritän sanoa, että ehdollistetut vahvisteet saavat vahvistavan tehonsa asteittain. Toisin sanoen eläimet saavat heti alkaa opetella käytöstä, joko ”naksu-palkkion” tai pelkän palkkion avulla. Epäröisin varmasti, kun tarttuisin seteliin, ja miettisin otsa rypyssä, voiko seteli ehkä olla sitä, mitä luulen. 42 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN mikäli olen ymmärtänyt oikein, monissa tutkimuksissa ei kuitenkaan tapahdu ylipäätään minkäänlaista klassista ehdollistumista ennen kuin operantti oppimisprosessi aloitetaan. Vähemmän kuin 20 kertaa riittää yleensä hyvin, ja ehdollistuminen jatkuu edelleen, kun alatte harjoitella. Ehdottomasti, ainakin meille ruotsalaisille. Ehdotus: Jos haluat tutkia, kuinka tehokas naksutin on, ehdollista naksutinta (naksu-nami) vähintään 150 kertaa naksutinryhmän kanssa ennen kuin aloitat itse operantin oppimiskokeen. En osaisi välittömästi yhdistää siihen oikeaa arvoa. ” Naksuttimen tehoa ei ole todistettu tieteellisissä, käytännön oppimista tutkivissa kokeissa.. Mutta tutkimuksessa on syytä yrittää sulkea pois mahdollisen riittämättömän ehdollistamisen vaikutus koetilanteeseen
He käyttävät naksutinta muuhun. Niillä oli apunaan näkö-, tuntoja hajuaistimukset, jotka auttoivat niitä suunnistamaan kohti kohdetta ja toteuttamaan koekäytöksen. Kokeissa eläimet opettelivat koskettamaan kuonollaan kartiota tai vipua. Naksuttimen tehoa selvittäneissä tutkimuksissa koekäytökseksi on valittu kohdistamiskäytös. Tieteelliset tutkimuk” Jos haluamme ymmärtää, kuinka tehokasta koulutus naksuttimen avulla on, meidän tulee tutkia sitä tilanteissa, joissa oletamme siitä olevan hyötyä. Jotkut hyvin kokeneet kouluttajat kommentoivat Facebook-kyselyäni. Jos haluan sheipata suurella tarkkuudella, valita täsmälleen tietyn käytöksen monien muiden joukosta tai jos eläin on kaukana minusta tai vaikkapa ilmassa, enkä pysty palkitsemaan riittävän nopeasti, koen, että selkeän merkin käyttö nopeuttaa oppimista selvästi. Jos opettamani käytös on eläimelle tyypillinen (jos vaikkapa linnun tulee laskeutua kädelle, koiran takapuolen koskettaa lattiaa jne.) ja pystyn palkitsemaan nopeasti, seisten lähellä eläintä, en juurikaan käytä merkkiä.” (Huomaa, että kun Stephanie puhuu merkistä, hän tarkoittaa naksutinta!) Toisin sanoen useimmat taitavat eläintenkouluttajat eivät käytä naksutinta kohdetyöskentelyn opettamisessa, koska siitä ei heidän mielestään ole selkeää hyötyä. KU VA : M AR IK A LE HT O NE N. 43 ONGELMA 2 OPERANTIN KÄYTÖKSEN OSAT SAATTAVAT TOIMIA MERKKINÄ Naksu voi, kuten yllä jo mainitsin, toimia merkkinä. Koska naksutinta ei ollut ehdollistettu tarpeeksi, ei sillä todennäköisesti ollut yhtä suurta merkitystä oppimiselle kuin muilla aistihavainnoilla. Lisäksi osa tutkijoista osoitti kohdetta (kartiota tai vipua) tai käytti houkuttelua (näytti ruokaa kohteen lähellä) saadakseen eläimen kiinnittämään siihen huomiota. Toisin sanoen testikäytöksessä on jo itsessään ominaisuuksia, jotka saattavat toimia merkkinä. Stephanie Edlund kirjoitti seuraavan: ”Se, käytänkö naksutinta vai en, riippuu täysin siitä, mitä käytöstä haluan harjoittaa
Valitse tilanne, jossa eläimen ja tulevan palkkion välillä on sen verran etäisyyttä, että käytöksen ja seurauksen (palkkion) välillä on muutaman sekunnin viive. Minkäänlaista ”siltaa” toivotun käytöksen ja vahvisteen välillä ei tarvittu. Jos haluamme ymmärtää, kuinka tehokasta koulutus naksuttimen avulla on, meidän tulee tutkia sitä tilanteissa, joissa oletamme siitä olevan hyötyä. Vältä tilanteita, joissa selkeät ulkoiset ärsykkeet voivat ohjata eläintä oikeaan käytökseen. Tutkimuksissa naksuttimen tehoa ”siltana” ei testattu millään tavalla. Tällainen voisi olla tarkkuutta vaativa sheippaaminen tai tilanne, jossa täytyy pystyä nopeasti valitsemaan oikea käytös monien mahdollisten joukosta. Ehdotus: Valitse tutkimukseesi sellainen käytös, jota on mahdoton palkita välittömästi eläimen onnistuessa. Toisin sanoen niissä ei tutkittu naksuttimen vahvistavia ominaisuuksia eikä sen virkaa merkkinä tulevasta palkkiosta. Meidän on perehdyttävä sen merkitykseen vahvisteena, merkkinä ja ”siltana” sekä näiden ” Useimmat taitavat eläintenkouluttajat eivät käytä naksutinta kohdetyöskentelyn opettamisessa, koska siitä ei heidän mielestään ole selkeää hyötyä.. ONGELMA 3: VÄLITTÖMÄT PALKKIOT Valittua käytöstä harjoittaessaan pystyivät tutkijat tarjoamaan koiralle palkkion välittömästi, kun se tarjosi oikeaa käytöstä. JOHTOPÄÄTÖS Naksutin on apuväline, joka toimii parhaiten tietyissä tilanteissa. Näin ollen ei oikeastaan oletettukaan naksuttimen muuttavan mitään, sillä molempien ryhmien eläimethän saivat palkkion välittömästi onnistuessaan. 44 KO IR AN H YV IN VO IN TI set ovat siis keskittyneet käytöksiin, joissa emme olettaisi koeryhmien välillä olevan suurtakaan eroa. Ehdotus: Jos suunnittelet koetta, jolla haluat mitata naksuttimen tehoa, valitse tehtävä, jossa oletat naksu-palkkion olevan pelkkää palkkiota tehokkaampi. Toisinaan se on täysin turha. Älä houkuttele äläkä kannusta. Kokeissa naksutinta ei siis ehdollistettu riittävästi ja käytöksiksi valittiin sellaisia, joissa naksutinkouluttajat tuskin olisivat vaivautuneet käyttämään merkkiä
Toistaiseksi tutkimukset eivät valitettavasti ole selvittäneet mitään edellä mainituista. Hän kirjoittaa blogia, opettaa käytösten hallintaa ja auttaa näin sekä maallikkoja että eläinalan ammattilaisia parantamaan suhdettaan eläimiin ja tekemään niistä onnellisempia.. www.probalans.fi #teamprobalans merkitysten eri yhdistelmiin, jotta saisimme selville, millä niistä on suurin vaikutus siihen, kuinka nopeasti eläin oppii. PRObalans-tuotteita myyvät eläintarvikeliikkeet, tavaratalot, apteekit ja useat verkkokaupat. Helsingin Messukeskuksessa. Kirjoittajasta: Karoline Westlund on etologian dosentti. Todisteiden puute ei todista naksutinkoulutuksen puutteita. ZINCbalanssinkkijauhe on helppo ja turvallinen annostella koiran painon mukaan pakkauksen mittalusikalla. Toivonkin, että tulevat tutkimukset voivat osoittaa täsmälleen, kuinka tehokasta naksutinkoulutus voi olla. 45 OD OT ET TU UU TU US ! Olemme Koira2017-messuilla 8.-10.12. En ole huolissani siitä, että nykyinen akateeminen kirjallisuus ei tue naksuttimen käyttöä. Eva Bertilsson kirjoitti näin vastauksessaan kyselyyni: ”Saan käytöksen esiin usein nopeammin, kun käytän merkkiä. Haluamme kenties myös tietää, kuinka naksutinkoulutus vaikuttaa kouluttajaan. Meitähän on leikissä aina mukana kaksi – eläimen oppiminen on vain yksi palapelin osa. Luulen, että kyse on enemmänkin minusta ja kyvyistäni kuin ”eläimen opettamisesta” – jos näitä kahta nyt voi edes erottaa toisistaan.” Tämä on tärkeä huomio: Kuinka naksuttimen käyttö vaikuttaa ohjaajan käytökseen sekä treenifilosofiaan (usko minua: naksutinkoulutus on paljon muuta kuin pelkkää naksuttimen käyttöä) että mekaanisiin taitoihin, kuten oikea-aikaiseen vahvistamiseen ja kriteerien asettamiseen. Tervetuloa ostoksille! Sinkkijauhe silkkitassuille Sinkki ylläpitää koiran turkin, ihon, kynsien ja anturoiden hyvinvointia
Se sisälsi mm. Harraste-eläinten TULES-ongelmat eli tukija liikuntaelinten erilaiset vaivat alkoivat lisääntyä jo 80-luvulla, kun koiriin ja hevosiin kohdistuva liikunnallinen vaatimustaso kasvoi voimakkaasti. Naprapaatti Annika Tähtinen kehitti vuonna -92 fysikaalisen menetelmän koirille ja hevosille naprapaatin näkökulmasta. Eläintä hoidettaessa on ensisijaisen tärkeää kyetä lukemaan eläimen kipukäytöstä ja ymmärtää eläimen lajikohtaista käyttäytymistä, etologiaa.. 46 KO IR AN H YV IN VO IN TI KOIRAN TULES–HOIDOT NAPRAPAATIN NÄKÖKULMASTA TEKSTI: MARJA WAINIKKA KUVAT: SHUTTERSTOCK Koiriin erikoistunut naprapaatti on perehtynyt tukija liikuntaelinvaivoihin erikoisalanaan koiran niveliin ja liikkumiseen liittyvät ongelmat. opintoja eläinten anatomian, fysiologian sekä biomekaniikan ymmärtämisen tärkeydestä
KOIRA NAPRAPAATIN VASTAANOTOLLA Omistajan kertomuksella koiran oireista ja niiden alkamisesta on suuri merkitys. ”O mien intuitiivisten kokemusten ja englantilaisen eläinfysioterapeutti Mary Bromileyn teorioiden pohjalta loin naprapaatin näkökulmasta hoitoratkaisut koirien ja hevosten TULES-ongelmiin. Kun koiran rakenne, liikkuminen, mahdolliset liikerajoitukset ja poikkeamat askelluksessa on arvioitu silmämääräisesti tarkastellen, käy naprapaatti tunnustellen läpi koiran koko kehon. Olen 90-luvun alusta lähtien ollut yksi eläinfysioterapian hoitomuotojen uranuurtajia Suomessa. Työkoirat, suojelukoirat tai metsästyskoirat saattavat joutua alttiiksi erilaisille kontaktivammoille ja muille lajille tyypillisille. Palpoiden havaitaan mahdolliset jännitystilat, poikkeamat lihaksistossa, jänteissä, nivelten rakenteessa ja liikkuvuudessa, ihon lämpötilassa ja kireydessä. 47 ” Eläintä hoidettaessa on ensisijaisen tärkeää kyetä lukemaan eläimen kipukäytöstä ja ymmärtää eläimen lajikohtaista käyttäytymistä, etologiaa. Eläimet reagoivat hoitoon yleensä varsin nopeasti, ja hoidosta lähtee hyväntuulinen ja vetreämpiliikkeinen koira. Keskustelun jälkeen naprapaatti aloittaa tutkimalla koiran. Usein vastaanotolle tulee harrastekoira, jonka kanssa treenataan paljon, ja luonnollisesti tekevälle sattuu. Tutkimuksen pohjalta valitaan hoitotapa. Onko koira satuttanut itsensä jossakin, vai ovatko oireet alkaneet itsestään, yhtäkkiä tai vähitellen. Naprapaatti ohjaa koiran hakeutumaan tasapainoiseen, rentoon seisoma-asentoon lattialla tai hoitopöydällä, jotta koira on luottavaisesti mukana hoitotilanteessa. Kun on vauhtia ja vaarallisia tilanteita, syntyy kolhuja. Silloin liikkuminen on rentoa ja luonnollista, ja koira on valppaampi. Potilas voi olla kotikoira, pentu tai jo kypsempään ikään ehtinyt seniori. Nivelja lihasongelmat ovat suurin hoidettava ryhmä. Usein käsittely myös väsyttää, ja koira tarvitsee hoitopäivänä lepoa. Koiran reaktioita, kuten pään ja hännän asentoa, kuolan eritystä ja hengitystä, havainnoidaan jatkuvasti hoidon aikana. Kaikilla koirilla voi elämänsä aikana olla tilanteita, joissa tarvitaan apua kivunlievitykseen tai liikkumisen ongelmiin. Jo melko nopeasti käsittelyn edetessä koira alkaa rentoutuessaan massuttaa ja haukotella. Tutkittaessa koira ilmoittaa mahdolliset kiputuntemukset käytöksellään. Lisäksi erilaiset selkäongelmat ovat yleisiä, kuten fasettilukot (joustamaton nikama) ja nivelrikkomuutokset selkärangassa. Hoitokertojen määrä on myös yksilöllinen. MILLAINEN ON TYYPILLINEN NAPRAPAATIN KOIRA-ASIAKAS. Lisäksi koulutan Suomessa naprapaatteja, joilla on koiratuntemusta, hoitamaan TULES-vaivoja naprapaatin menetelmin. Miten koiran toiminta ja käytös ovat muuttuneet. Koira pyritään hoitamaan seisten, eikä makuuasennossa, jos siihen ei ole erityistä tarvetta. Yksi hoidon keskeisiä tavoitteita on vaikuttaa lihasmuistiin, jolloin koira saadaan seisomaan tasaisesti kaikilla neljällä jalalla, jolloin asento on tasapainoinen ja keho kuormittuu fysiologisesti oikein. Eläimiä hoitavilla naprapaateilla on nelivuotinen ammattikorkeakoulututkinto humaanipuolelta, jonka jälkeen on ollut mahdollista suorittaa puolen vuoden pituinen erikoistuminen koirien ja hevosten TULES-vaivojen tutkimiseen ja hoitoihin fysikaalisin menetelmin. Hoito on lempeää, mutta määrätietoista. Koiralle valitaan hoitotekniikka aina yksilöllisesti oireiden perusteella, esimerkiksi mobilisointi, manipulaatio ja kivun sekä arpikudosten hoidossa laserhoito”, Annika kertoo. Jos kyseessä on harrastekoira, tärkeää on tietää, mitä ja miten koiran kanssa treenataan. Juoksijat kärsivät erilaisista rasitusvammoista tai yhteentörmäyksissä syntyneistä kolhuista
48 KO RA N H YV IN VO IN TI Koiralle varattiin aika naprapaatilta, ja se tutkittiin ja testattiin tunnetuilla lihas-/hermotesteillä. Oli kulunut kuusi viikkoa, ja koiraa oli ruvettu rasittamaan; hyppyjä ei kuitenkaan sallittu. Se oli kiljaissut ja välittömästi ontunut oikeaa etujalkaansa. Koira ontui edelleen, mutta vain ajoittain. SAKSANPAIMENKOIRA, UROS 5 V., HARRASTAA SUOJELUA Koira oli liukastunut nurmikentällä hypättyään A-esteen. Seuraavissa esimerkeissä käydään läpi kaksi tyypillistä koiria hoitavan naprapaatin potilastapausta: POTILASESIMERKKI 1. Koira sai naprapaatilta kolme kertaa lasersekä lihasten mobilisointihoitoa. Koira horjahti voimakkaasti oikealle, mutta pysyi jaloillaan ja jatkoi maaliin saakka. haavereille. Nyt neljä viikkoa myöhemmin kuntoutus on lopetettu ja treenit aloitettu. Tarvittiin toinen käynti eläinlääkärillä, joka totesi lavan ojentajalihaksessa olevan hieman turvotusta. Eläinlääkäri totesi, että kysymyksessä on jonkinlainen lihasrevähdys lavan alueella. Hoidoksi valittiin laserhoito, varovaista lihaskudoksen suuntaista venytystä, liikeradan mobilisointia sekä puserteluotteella vastakkaisen jalan lihasten rentoutusta. Koira lopetti ontumisen, sen asento muuttui ja lopulta se seisoi tasaisesti kaikilla neljällä jalallaan. Kävi ilmi, että yksi lavan ojentajista oli vieläkin arka ja vastasi lihastestiin. Mahdollisesti vammoja on jo korjattu leikkauksella, ja toipumisen edistämiseen tarvitaan lisäapuja. Vasta seuraavana päivänä koira oireili seuraavasti: liikkeelle ” Eläimiä hoitavilla naprapaateilla on pohjalla nelivuotinen ammattikorkeakoulututkinto humaanipuolelta. Siihen koira sai kipulääkettä, ja ohjeena kotiin oli pitää koiraa toistaiseksi levossa. Koiralle suositeltiin laserhoitoa lähetteellä ja varaamaan aika naprapaatille, joka on erikoistunut koirien TULES-ongelmiin.. POTILASESIMERKKI 2. Eläinlääkäri tarkasti koiran heti juoksun jälkeen, eikä siinä huomattu mitään poikkeavaa. Omistaja vei koiran heti eläinlääkäriin, jossa se tutkittiin ja kuvattiin. GREYHOUND, NARTTU 3 V., RATAJUOKSIJA Kilpailuissa toinen koira oli kovassa vauhdissa törmännyt juoksevaa greyhoundia suoraan kylkeen
Kipu helpotti, ja koiran selkä suoristui. Sieltä löytyi rintarangan Th 8–9 vasemmalta fasettilukko (nikama, jonka nivel ei jousta) sekä selkälihasten jännitystila, jossa oli selvästi kipukohtia. Ihon ja lihasten välinen tila pehmeni, ja koiran niskan asento palautui. 49 lähtö oli jäykkää ja se näytti vaivalloiselta, ja koira yritti venyttää etuosaansa muttei onnistunut siinä. Omistaja kertoi, että kun hän silitti koiran selkää, se murisi ja vältteli kosketusta. ortopedia, jotta päästään mahdollisimman nopeasti asiassa eteenpäin. Hoidoksi valittiin Th 8–9 manipulaatio ja sen jälkeen laser-hoito kipukohtiin. Naprapaatti tutki koiran selkärangan ja teki hermotestit. Juttua varten Wainikka haastatteli naprapaatti Annika Tähtistä, joka on eläinten naprapatiahoitojen kehittäjä ja alan kouluttaja Suomessa.. Koira asettui kaikille neljälle jalalleen tasaisesti, huokaisi ja alkoi hengittää rauhallisesti. Koska omistaja oli käyttänyt naprapaattia aikaisemminkin muille koirillensa, oli luontevaa varata aika. Koiria hoitavan naprapaatin löydät: Helsinki: Annika Tähtinen 0400 474 973 www.arcanum.fi Marja Wainikka 050 913 3439 www.kultainenleikkaus.com Merja Avola 040 501 9449 Kangasala: Katja Lind 0400 635 263 www.napraka.fi Kuopio: Jonna-Marika Eskelinen 044 239 3975 www.jmeskelinen.fi Kirjoittajasta: Marja Wainikka on helsinkiläinen, myös eläinten TULES-hoitoihin erikoistunut AMK-tutkinnon suorittanut naprapaatti ja akupunktioterapeutti. Hoitokertoja oli yksi. Hoitomenetelminä käytetään mm. Jos koira on pitkään ontunut, varonut astumasta jollakin jalalla tai ei esimerkiksi suostu hyppäämään, on hyvä käydä eläinlääkärillä ja mahdollisesti kuvauttaa koira. Se kulki vinossa, pää hieman alhaalla ja sen oli vaikeaa kääntää päätä oikealle ja hengitys oli läähättävää. MILLOIN LÄÄKÄRIIN. Naprapaatit tekevät yhteistyötä eläinlääkäreiden kanssa. nivelten manipulaatioja mobilisaatiohoitoja sekä lihasten ja muiden pehmytosakudosten hoitoa. Suomessa kaikki naprapaatit ovat Valviran ylläpitämään rekisteriin rekisteröityjä terveydenhoitoalan ammattilaisia. Naprapatia on manuaaliterapiaa, jossa erikoistutaan tukija liikuntaelinsairauksien ja toimintahäiriöiden tutkimiseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Suositeltavaa on konsultoida TULES-vaivoihin erikoistunutta eläinlääkäriä, esim
Lisäksi tarjolla on ajatuksia paimennuksesta voiko paimennusta harrastaa positiivisen vahvistamisen lähtökohdista, entä millainen koira paimennukseen sopii?. Seuraava numero ilmestyy 8.2.2018 S E U R A A V A S S A N U M E R O S S A Helmikuun lehdessä tutustutaan Tellington TTouch -menetelmään sekä pohditaan stressin merkitystä koiran koulutuksessa ja elämässä
CANIUS ® SUOMALAINEN INNOVAATIO! Lactobacillus fermentum NCIMB 41636 Lactobacillus plantarum NCIMB 41638 Lactobacillus rhamnosus NCIMB 41640 vetcare@vetcare.fi vetcare.fi lemmikinkotiapteekki.fi facebook.com/Vetcarefinland ETUSIJALLA ELÄINTEN HYVINVOINTI 11.2017 Koirien oma maitohappobakteerivalmiste
Vakuutus ei ole varovaisuutta, vaan vapaus elää täysillä turvallisesti. Valitse vakuutuksesi Agriasta; meille eläimet ovat pääasia. Pentualennus on voimassa toistaiseksi. Kun vakuutat koirasi Agriassa, saat: • Vakuutusturvan koko koiran iäksi (hoitokuluvakuutus) • Hoitokuluvakuutuksen 3000 eur tai 6000 eur vakuutusmäärällä • Tarpeen mukaan lisäturvaa; Agria kuntoutusturvan, Agria laumatai käyttökoiravakuutuksen • 10% lisäalennuksen jos olet jäsen Kennelliitossa 15% PENTUALENNUS kun vakuutat koiranpentusi alle 4 kuukauden ikäisenä.*. Minun elää täysillä Miten elätkin – elä täysillä ja turvallisesti! Lue lisää www.agria.fi Seuraa meitä Facebookissa Agria on eläinvakuuttamisen asiantuntijayhtiö joka toimii kaikissa Pohjoismaissa. * Alennus koskee ensimmäistä vakuutuskautta