Demokraatti 01.09.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Yksi telakkatyöläinen työllistää vähintään kaksi muuta ihmistä ...3 SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly patisteli teollisuusliittoja saman katon alle. Sy ysku uTA 201 4 Loppukesän tunnelmiin mahtuu iloa ja surua Vain kissa jäi vartioimaan raunioita ...18?19 SAK vauhdittaisi ammantinvaihtoa...8?9 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Teamin puheenjohtaja Timo Vallittu muistuttaa, että mahdolliset neuvottelut käydään julkisuutta välttäen. Neuvottelut käydään julkisuutta kaihtaen Teollisuuden superliitto kasvattaisi neuvottelulihaksia ...6?7. TYÖ Backman: Kokoomus vaihtoi sulle-mulle -politiikan sulta pois -malliin Työllisyys oli budjettiriihen voittaja ...4?5 MA ANA N TA I 1. Hinta 1,20 e (sis.alv) Ruotsissa vallan vaihtuminen on lähellä Ruotsin demarit haluavat palauttaa porvarihallituksen kadottaman hyvinvointivaltion ...11 Telakkaduunari työllistää myös muita Telakoiden työllisyystilanne säteilee isolle alueelle. N:o 162, 007419-14-36
0200 71000. Vaasa . Kisojen silloinen voittaja jäi kiinni dopingista. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 16?17 ?Metropolihallinto on mahdollisuus ohjata rakentamista ja liikennerakennetta muuten kuin markkinavetoisesti. 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Kielto kesti vain muutamia tunteja. 0800 96675 Muu Suomi: puh. 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . Vapaa markkina = vahvan oikeus.? 4?5 6?7 8?9 10?11 12?13 14 Työtä saava laivanrakentaja työllistää muita Backman pettyi kokoomuk seen, pääkirjoitus Teollisuuden jättiliitto muhii SAK kaipaa ammatinvaih toon helpotusta Ruotsissa kuntatyöntekijät ajavat hallituksen vaihta mista Joka kolmas lapsimorsian on intialainen Keskustelua ja taustaa Brittien tuomisina oli tylsää nykytanssia, Sopraanon suuruus Ihmiset 18?19 Viikon kuvat 20?21 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 22?23 Radio ja TV 24 SuomiRuotsi päättyi pettymykseen Juha Jaatinen Twitterissä ?Venäjä toimii . länsi pohtii. Venäjä aseistaa kapinallisia . Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. lopulta. 1.9. Nimipäivät tänään: Pirkka (ruots.) Gottfrid Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 6.14 Oulussa 5.56 Aurinko laskee: Helsingissä 20.25 Oulussa 20.38 Uutiskertaus Rauhan saaminen Itä-Ukrainaan vaatii keskusteluja alueen osavaltioasemasta, sanoi Venäjän presidentti Vladimir 14...16 n Putin venäläiskanavan haastattelussa eilen. Käytännössä tämä tarkoittaisi jonkinlaista itsehallintoa Itä-Ukrainaan. Joka vuosi järjestettävä Naton ja EU:n yhteissotaharjoitus järjestetään nyt toista kertaa Suomessa. Yleisö pääsi näkemään prinssin vain lyhyesti, kun Turun Aurajokeen kiinnittyneet harjoituksen alukset olivat avoinna yleisölle. Kaksiviikkoinen harjoitus on Suomen merivoimien pääsotaharjoitus tänä vuonna. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto naiselle eli korkeimmalle tasolle. Varoitusta nostettiin Bardarbungan tulivuoren alueella sattuneen pienen purkauksen takia. Paikallisen geologin mukaan tämän hetkinen purkauma on hieman perjantaista isompi. Israelin armeija on ampunut alas Syyrian puolelta tulleen miehittämättömän lennokin. 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. Tampere . Purkaus alkoi tänään aamulla. Islannin ilmatilasta suljettiin viimeksi osa perjantaina pienen purkauman takia. Olli-Pekka Karjalainen sai eilen vuoden 2006 Göteborgin EM-kisojen moukarin kultamitalin. Lennokki ammuttiin n alas Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla. Helsinki, Uusimaa, . Putinin mukaan tämä suojaisi Ukrainan itäosissa asuvien laillisia oikeuksia. 14...15 Nimipäivät huomenna: Sinikka, Sini (ruots.) Synnöve 15...17 n Ruotsin prinssi Carl Philip vierailee Turussa osana monikansallista Nort- n Islanti on jälleen nostanut ilmatilaansa koskevaa varoitustasoa pu- hern Coasts 2014 -meriharjoitusta. Armeijan mukaan lennokki loukkasi Israelin ilmatilaa. Tilanne alueella on kiristynyt viime päivinä, kun Syyrian hallituksen joukot ovat ottaneet yhteen opposition kanssa rajan tuntumassa. Kiisteltyä aluetta valvovia YK:n rauhanturvaajia on myös joutunut saarretuiksi ja siepatuiksi. Oikeus voittaa . länsi pohtii vastatoimia.? Michael Moberg Twitterissä Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
3 1.9.2014 ??Koska Turun keskustan tyhjät liikkeet saavat uudet yrittäjät? Työtä saava laivanrakentaja työllistää vähintään kaksi muuta Turun yrittäjien toimitusjoh taja Henri Wibomin mukaan ei ole maailman helpointa ar vioida, mikä on Turun telakan saaman kahden laivan mil jarditilauksen kerrannaisvai kutus. . Kyllä laivatilauksilla on oma osamerkityksensä. Kyse on ali hankkijoista ja heidän myötään syntyvästä ?todella pitkästä ar voketjusta?. Wibom sanoo, että vaiku tuksia syntyy jo nyt, mutta jos kaksi laivaa poikii vielä uu sia tilauksia ja jatkuvuus var mistetaan, ?usko ja toivo pa remmasta alkaa heijastua laa jemmin?. . Kerrannaisvaikutuksesta pystyy aika huonosti laskemaan eksakteja summia. Päävaikuttaja on kuitenkin yleinen talousti lanne. Kun verotu lot tulevat kassaan aina vähän viiveellä, sen arvion olemme tehneet, että kunnan kassassa positiivinen vaikutus alkaisi näkyä 2016. Lähteenmäki toivoo laivati lausten jatkoksi muitakin hyviä uutisia. . Ensi vuosi on tosi vaikea. Vaikutusta ei ole vielä tela kankaan puolelta. Meidän ekonomistimme puhuvat kaksinkertaisesta tai kaksi ja puolikertaisesta vaiku tuksesta. Lähes 350 yrityksen liikevaihto on 1,3 miljardia ja ne työllistävät noin 7 000 ihmistä. Kunnan kassassa voi näkyä vuonna 2016 Raision talousjohtaja Heli Lähteenmäki sanoo, että kestää ennen kuin kunta hyötyy kas vavista verotuloista. . Ensi vuosi on jo seitse mäs huono vuosi. Talousjohtajan mukaan kun nan budjetintekijä pystyy huo nosti miettimään laivatilausten kerrannaisvaikutuksia. Silloin yksi työpaikka telakalla loisi vähintään toisen, Wibom sanoo. Pitkään odotettu laivatilaus tarkoittaa Turussa 10 000 hen kilötyövuotta, kun laivat vuo sina 2015?2016 rakennetaan. Työpaikan syntymisellä tela kalle voi Wibomin mukaan olla suurempi kerrannaisvaikutus kuin jossain toisentyyppisessä yritystoiminnassa. Kauppa on vaikeuksissa. Turun telakan laivatilaukset poikivat työpaikkoja Turkuun ja muuallekin kuin telakalle.. Älä muuta sano, Henri Wibom vastaa kysymykseen, 10 000 henkilötyövuotta ?? ?? ?? Miljarditilauksen arvioidaan tarkoittavan 10 000 henkilötyövuotta. Alihankkijoiden osuus laivojen rakentamisesta on jopa 80 prosenttia. Yli puolet alihankkijoista sijoittuu Varsinais-Suomeen. Läh teenmäki sanoo oppineensa, että kovin positiivisiin ennus teisiin ei uskalla luottaa. Syyskuun puolivälissä Rai siokin saa tarkempia tietoja tai ainakin ennusteita valtion osuuksista, joiden leikkausten pelätään jatkuvan. Toistaiseksi ollaan siinä, että miljoonaalijäämän kattami seksi Raisiossa mietitään kun taveroon puolen prosenttiyksi kön korotusta 20,25 prosenttiin. Timo Vainio Demokraatti, Turku Vaikutuksia syntyy jo nyt, mutta jos kaksi laivaa poikii vielä uusia tilauksia ja jatkuvuus varmistetaan, ?usko ja toivo paremmasta alkaa heijastua laajemmin?. Le h t ik u va / R o n i Le hti ?? Saksalaisen Meyer Wertftin telakkayhtiön ja Suomen valtion omistukseen siirtyvällä Turun telakalla rakennetaan vuosina 2015?2016 saksalaisvarustamolle kaksi risteilijää. koska Turun keskustan tyhjät liikehuoneistot täyttyvät. . Tällä het kellä työttömyys on vain nou sussa
Mihin Taru Tujunen (kuvassa) siirtyy ko koomuksen puoluesihteerin paikalta? Backman pettyi kokoomukseen SDP:n eduskuntaryhmän pu heenjohtajan Jouni Backmanin mukaan viime viikon bud jettiriihessä alkoi näkyä vaalien lähestyminen. . Paljonko Microsoft maksoi Nokian tap piollisesta matkapuhelintoiminnasta viime huhtikuussa? 2. Nyt työntekijöille tehdyt lupaukset toteutuvat irtisanomisten muodossa.. Kun me Lehtikuva / Vesa Moilanen 3. On pakko sanoa, että olen vä hän pettynyt kokoomukseen. Kataisen aikakauden sosiaali sesti oikeudenmukaisen kokoo Olli Hella Demokraatti olli.hella@ demari.fi muksen tilalle on tullut paljon markkinahenkisempi kokoo mus, Backman arvioi. Hän muistuttaa, että se näkyi jo silloin, kun budjettiriihen alla kokoomuksesta ehdotetaan tuottavuuden nimissä työaiko jen pidentämistä ilman palkan korotuksia. . Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja PiiaNoora Kauppi kritisoi hallituksen päätöstä ottaa kriisitilanteita varten kerätystä pankkiverosta 100 miljoonaa euroa valtion bud jettimenojen katteeksi. Mihin avataan uusi Postimuseo? 4. Mutta nyt on tul lut tilalle ?sulta pois?. Tämä on nyt politiik kaa, Backman painottaa. Vielä suurempi pettymyksen aihe Backmanin mukaan on se, että kokoomus väittää, ettei se enää harrasta sullemulle poli tiikkaa. . Kuka on Reijo Vuorento? 5. Oulussa toiminta loppuu kokonaan. Puo lueiden erot eivät liity tähän, vaan siihen, miten vähät käy tettävissä olevat varat kohden netaan. Kokoomuksen linja koventui . Puolueiden erot alkavat näkyä myös hallituksen si sällä. Hallitus pi tää edelleen ongelmista huo limatta kiinni kehysriihen pää töksistä ja taittaa järkevällä tavalla velkaantumista. Microsoft on saanut päätökseen sen laiteliiketoimintaa koskevat yt neuvottelut Suomessa. puheenjoh taja? Vastaukset: 1) 5,44 miljardia 2) viestintä toimisto Ellun Kanojen toimitusjohtajaksi 3) Tampereelle 4) Kuntaliiton apulaisjohtaja 5) Petra Peltonen Jouni Backman uskoo porvaripuolueiden tehneen jo vaalipolitiikkaa budjettineuvotteluissa. Ilmapuntari Politiikan viikko Maanantai 1.9. ?? ?? ?? Eduskunnan puhemiehen info me dialle eduskunnan syyskaudesta SDP:n kansanedustajien suunnittelu päivä Emäsalossa Vuorotteluvapaan ehtojen muutos astuu voimaan Tiistai 2.9. ?? Eduskunnan syksyn ensimmäinen täysistunto, pääministerin ilmoitus Ukrainan tilanteesta Keskiviikko 3.9. ?? Eduskunnan täysistunto ?? SAK esittelee hyvän työkyvyn mittarit Torstai 4.9. ?? Valtioneuvoston yleisistunto ?? Eduskunnan suullinen kyselytunti Perjantai 5.9. ?? Eduskunnan täysistunto Sumua. Sen vielä ymmärtäisi, että puolueet kilpailevat omilla eh dotuksilla. Kuka on Demarinuorten 1. Ja sen päälle vä hätellään vielä pienituloisten asemaa. Se on myös hyvä asia, ja kannustan sitä. Kaupin mielestä hallitus tekee päätöksellä vastuutonta politiikkaa. Yhteiskunta tarvitsee Kaupin mukaan vaikeina aikoina laajaalaista luottamusta ja yhteistyötä. Vastuullisen politiikan ohelle Kauppi ei kuitenkaan peräänkuuluta vastuullista toimintaa rahoi tusalalta. Rakeita. Nokian hallitusta luotsannut Risto Siilasmaa kommentoi Nokian myynnin yhteydessä Microsoftille kaupan luovan yhtiön henkilöstöl le mahdollisuuksia osana yhtiötä, jolla on strategia, rahoituksellista pääomaa sekä halu menestyä. Microsoftin kaupan yhteydessä siirtynyt toimitusjohtaja Stephen Elop va kuutti samoin, että yhtiöt jat kavat kumppanuutensa ke hittämistä. Jo budje tin aluskeskusteluissa me pai notimme työllisyyttä ja pie nituloisten tukea ja hallitus kumppanimme, ennen kaikkea kokoomus ja RKP joko vastus tivat meidän lisäyksiämme tai hakivat uusia leikkauskoh teita, Backman sanoo. Hänen mukaansa ero ei ole talouspoliittinen. Yhtiö tiedottaa henkilöstön vähennystarpeen olevan enimmillään 1 050 työpaikkaa. 4 1.9.2014 ??Budjettiriihestä tuli pelin politiikkaa Viisi kysymystä 1. Se on selkeän ideologinen kysymys, otetaan vain enem män työntekijöiden tai tässä tapauksessa toimihenkilöiden selkänahasta
Putin liittää rauhaan pääsyn sopimukseen Itä-Ukrainan valtiollisesta asemasta täsmentämättä Venäjän pyrkimyksiä. Se ei lupaa jatkossa hyvää, Backman pelkää. Hänen mukaansa kokoomuksen linja oli viemässä budjettineuvotteluja jopa täydelliseen takalukkoon. Presidentti Vladimir Putin vastasi eilen lännen Venäjälle osoittamiin vaatimuksiin vastaavilla Ukrainalle suunnatuilla vaatimuksilla. Kun vielä perjantaina kuuntelin Ben Zyskowiczin haastattelua, jossa hän värikkäin sanakääntein suorastaan pilkkasi yhdessä tehtyjä päätöksiä pienituloisten eläkeläisten auttamiseksi, ei tuntunut hyvältä. Venäjän presidentti Vladimir Putin on vaatinut Ukrainaa aloittamaan neuvottelut separatistien kanssa. Ukrainaan on saatava pikaisesti tulitauko Työllisyyttä tuetaan Jouni Backmanin mukaan budjetin tärkeimmät päätökset saatiin aikaiseksi hyvin. . Kaikilta osapuolilta tarvitaan malttia ja neuvotteluhalua. Venäläinen sotilaiden äidit -järjestö on arvioinut, että 400 venäläissotilasta on kuollut tai haavoittunut Ukrainassa. EU on toistuvasti tuominnut Venäjän tuen Itä-Ukrainan kapinallisille. Työn näkökulma on budjetissa perusteltu, Backman sanoo. Osittain työllistämiseen liittyvät kuitenkin myös budjetin oikeudenmukaisuutta lisäävät lisämäärärahat. Koventuneesta linjasta kertovat Putinin viittaukset maansa ydinasepakotteeseen. Jämähtäminen tiukentuviin asenteisiin, puheisiin ja pakotteisiin on vakavaa. Korkean tason tapaamiset tilanteen rauhoittamiseksi eivät ole toistaiseksi tuottaneet tulosta. Venäjä kiistää edelleen lähettäneensä alueelle aseita ja sotilaita. Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso varoitti viikonloppuna, että kriisi lähestyy pistettä, josta ei ole paluuta. Kriisiä kärjistää Venäjän tuki Itä-Ukrainan separatisteille. Myös SDP:n puheenjohtaja antti rinne kertoi samasta viikonloppuna. . Sen jälkeen on ryhdyttävä etsimään neuvotteluissa mallia siihen, miten Ukraina pystyy parhaiten elämään idän ja lännen välissä. sUhtaUtUmista Ukrainan kriisiin Kupla Lehtikuva / Heikki Saukkomaa ...sanoin niille työläisille sitten, että lisätään vuorokauteen tunteja! Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Olennaisinta on, että nyt saadaan nopeasti työpaikkoja, kun valtion omilla ja kuntien investoinneilla infrastruktuurira- kentamiseen saadaan useita tuhansia työpaikkoja. EU-maiden päämiehet vaativat kokouksessaan lauantaina jälleen Venäjää vetämään sotamateriaalinsa ja joukkonsa Ukrainasta. Se tukee myös työllisyyttä. huolestuttavampia tietoja. Separatistit ovat itsekin myöntäneet, että heidän joukossaan on ainakin lomalla ja eläkkeellä olevia venäläissotilaita. Lännen ei pidä katsoa sinisilmäisesti Venäjän uhoa ja asevoiman käyttöä. Silti EU:n on keskityttävä hakemaan poliittista ratkaisua. 1.9.2014 5 Pääkirjoitus AFP Photo / Alexwei Nikolsky esitimme pienituloisille jotain, kokoomukselle tärkeintä oli saada poistettua meidän ehdotuksemme, ilman että heillä oli mitään omia ehdotuksia. Putin vaatii, että Ukraina lopettaa sotatoimet ja aloittaa neuvottelut separatistien kanssa. Aseet on saatava pikaisesti vaikenemaan. Ukrainan presidentti Petro Poroshenkon mukaan hänen maansa on lähellä täysimittaista sotaa Venäjää vastaan. Todisteita päinvastaisesta on kuitenkin riittämiin. Huippukokous käynnisti myös uusien talouspakotteiden valmistelun. EU:n tähänastista Venäjä-politiikkaa ei ole pidetty kovinkaan onnistuneena. Viime viikolla Ukraina otti rajojensa sisältä kiinni kymmenen venäläistä laskuvarjosotilasta. Venäjällä on myös jo vastapakotelista valmiina uusien EU-pakotteiden varalta. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Backman muistuttaa, että pienituloisille lapsiperheille ja eläkeläisille tulevat lisäeurot menevät suurimmaksi osaksi suoraan kotimaiseen kysyntään. Eurooppa-neuvoston uudeksi johtajaksi valitulla Puolan pääministeri Donald Tuskilla ja EU:n uudella ulkopoliittisella edustajalla, Italian ulkoministeri Federica Mogherinilla onkin edessään vaativa tehtävä ja näytön paikka. Ukrainasta kantaUtUU yhä Budjetin tärkeät luvut Työllisyyspaketti: Lapsiperheet: ?? 38 miljoonaa euroa uusiin liikennehankkeisiin ?? 30 miljoonaa euroa perusväylänpitoon ?? ?? ?? ?? Lisätalousarviossa 49 miljoonaa euroa infrastruktuurihankkeisiin Välittömät työllisyysvaikutukset 2 000?3 000 henkeä, tulevina vuosina 20 000?30 000 Sitoutuminen länsimetron ja Pisara-radan rahoitukseen ?? ?? ?? ?? ARA:ltä lisää rahaa korjausrakentamiseen Paino siirretään ennaltaehkäisyyn, uutta määrärahaa 32 miljoonaa euroa Eläkeläisten toimeentulo: ?? ?? Takuueläkkeen 10 euron korotus kaatui kokoomuksen vastustukseen Eläketulovähennys lisää pienituloisten eläkeläisten käytettävissä olevaa rahaa noin 100 euroa vuodessa, kustannus yhteensä 70 miljoonaa euroa Alkaa vähetä yli 3 000 euroa/kk tienaavilta Oppivelvolliset: Sosiaalihuoltolaki: ?? Lapsivähennys on 50 euroa / lapsi, yksinhuoltajilla 100 euroa / lapsi Oppivelvollisuusiän nosto peruttiin kokoomuksen vaatimuksesta Perusopetukseen yhteensä 50 miljoonaa euroa lisää: 15 miljoonaa euroa koulupudokkaiden tukemiseen, 15 miljoonaa euroa luokkakokojen pienentämiseen, 10 miljoona euroa perusopetuksen parantamiseen, 10 miljoonaa euroa erityiskoulunkäyntiavustajiin Metropolihallinto toteutuu: ?? ?? Vastaa maankäytöstä, liikenteestä ja asumisesta Vaaleilla valittava valtuusto päättäjänä n n n ja Venäjään vaikeuttaa käynnissä oleva laajamittainen informaatiosota
Oikeassahan Lauri Lyly on, kun hän pitää liittojen yhdistämistä järkevänä, Timo Vallittu myöntää. neuvotteluelin, johon kuuluu liittoja eri keskusjärjestöistä. Siinä ei tavoitella yhteistä am mattiliittoa, vaan se on yhteis työjärjestö. . Minä en kokenut Lylyn aloitetta sellaiseksi, että pi täisi välittömästi ryhtyä niput tamaan teollisuusliittoja yh teen. Pikemminkin koin, että hänestä on aika ajoin viisasta päivittää näkökulmia ja aja tuksia. . Aika paljon saa kuitenkin vettä Van taassa virrata ennen kuin se muuttuu käytännöksi, Vallittu toteaa. Asenteet koventuneet . Asialle ei ole vielä tehty mi tään. Oikeassahan Lauri Lyly on, kun hän pitää liittojen yh distämistä järkevänä, Vallittu myöntää. . Ei tällaista yhdistymistä kui tenkaan julkisuudessa tehdä. Se vaatii, että karvapersemiehet is tuvat kabinettiin ja sopivat asiat järjestykseen, hän toteaa. . Yhteinen teollisuusliitto olisi nykyistä tilannetta vahvempi edunvalvonnan nyrkki työnan tajiin ja elinkeinoelämään päin, joiden suhtautuminen palkan saajiin tuntuu muuttuvan koko ajan entistä jyrkemmäksi, Lyly perusteli ehdotustaan. Viisi vuotta sitten liittojen yhdistymishanke kaatui eri mielisyyksiin yhteisliiton ra kenteesta ja tehtävistä. Seppo Peltoniemi Demokraatti Yhteinen teollisuusliitto olisi vahvempi edunvalvonnan nyrkki.. Jossakin vaiheessa siihen varmaankin palataan, Timo Vallittu sanoo. Teollisuusliitojen suur liitto olisi toteutuessaan Suo men suurin ammattiliitto, jo hon kuuluisivat Puuliitto, Pa periliitto, Sähköliitto, Metal liliitto sekä Teollisuusalojen ammattiliitto Team. Jossakin vaiheessa uusi yri tys olisi ajankohtainen. Val litun mukaan PRO ja Puuliitto ovat hyvässä yhteistyössä to denneet, ettei tämä nyt ole ajan kohtaista. Timo Vallittu muistuttaa, että on jo olemassa teollisuu den palkansaajien yhteinen . 6 1.9.2014 ??Teollisuuden jättiliittoa ei synnytetä julkisuudessa Jossakin vaiheessa uusi yritys on ajankohtainen . Vakavaa pyrkimystä liittojen yhdistämisiin ei juuri nyt ole, Teollisuusalojen ammattiliitto Teamin puheenjohtaja Timo Vallittu sanoo SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly esitti keskusjärjestönsä teollisuusliitoille, että ne käyn nistäisivät selvitystyön yhden yhteisen teollisuusliiton perus tamiseksi. . Yhteislii ton jäsenmäärä nousisi noin 320 000:een. Jossakin vaiheessa ajankohtaiseksi Jotkut ovat kuiskineet, että myös STTK:n mahtiliitto PRO mielisi samaan kauppaan
Ninni Taavitsainen Kotka (7 774), 10. Anna-Kristiina Mikkonen Savonlinna (7 543), 12. Lisäksi pakotteita voi olla tulossa asekauppaan, energiateknologiaan ja niin sanottuihin kaksikäyttötuotteisiin, jotka soveltuvat siviilikäytön ohella myös sotilaallisiin tarkoituksiin. STT. Anneli Kiljunen Lappeenranta (14 249), 5. Myös SAK:n kuljetusliitot ovat pohtineet yhdistymismahdollisuuksia jo monta vuotta. Kari Hulkko Huutolan mielestä aika on nyt kypsä . Sari Melkko Kouvola (7 713), 11. Jarkko Harjumaaskola Hamina (6 279) Jouni Backman. THL:n leikkaukset eivät vaaranna rokoteturvallisuutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotushankintoihin tarkoitetut määrärahat vähenevät ensi vuonna merkittävästi. Kyseessä on hallituksen budjettiriihessä päätetty kertaluonteinen leikkaus, joka ei STM:n mukaan vaaranna rokoteturvallisuutta. Ylilääkäri Taneli Puumalaisen mukaan leikkaukset eivät vaikuta kansalliseen rokotusohjelmaan tällä hetkellä mitenkään, koska kyse on säästöistä. . 1.9.2014 7 Jouni Backman kärkeen kaakon äänestyksessä Isot lihakset tuovat neuvotteluvoimaa SAK:n teollisuusliittoja on yritetty yhteen aiemminkin. SAK:laisen teollisuusliittojen fuusion kaatuminen Metalliliiton äänestykseen ylimääräisessä edustajakokouksessa muutama vuosi sitten oli järkytys TEAM-valmisteluissa mukana olleille liitoille. Rokotehankinnat ovat olleet lähiaikoina edullisempia, mutta ei ole takeita siitä etteivätkö ne voisi kallistua. Puumalaisen mukaan rokotevalmistajia on niin vähän, että esimerkiksi yhden valmistajan toimitusvaikeudet voivat nostaa muiden valmistajien hintoja. Aikaisemmilta vuosilta kertynyt siirtymäerä on suuruudeltaan 33,4 miljoonaa euroa. STM ehdotti, että kertaluonteinen säästö ensi vuodelle olisi 3 miljoonaa, mutta hallituksen päättämä summa on luultavasti tätäkin suurempi. Hallitus julkistaa lopullisen talousarvionsa 15. Teollisuusliiton synty kaatui viimeksi siihen, ettei aika ollut kypsä, SAK:n järjestöjohtaja Matti Huutola sanoo. Muitakin selityksiä on esitetty, mutta Huutolan mukaan pääsyy kariutumiseen on se, ettei hankkeen merkitystä osattu vielä tuolloin katsoa tarpeeksi kauaskantoisesti. Nyt aika on vasemmistoliittolaisen SAK-pomon mielestä kypsä. Kolmen vuoden tiiviin valmisteluntyön tulokset joutivat roskakoriin. Pyrkimystä liittofuusioihin on pidetty yllä pitkin matkaa. Yksityinen palveluala SAK:ssa järjestäytyi Palvelualojen ammattiliittoon PAMiin ja julkinen palveluala Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon JHL:ään. Jouni Backman kukisti niukasti kokonais- ja ykkösäänissä toiseksi sijoittuneen Sirpa Paateron. Kärkikaksikon jälkeen seuraavaksi sijoittuivat Jukka Kärnä ja Lappeenrannan Anneli Kiljunen. Pauliina Viitamies Mikkeli (10 910), 7. Arkiset tekijät puhuvat suurliiton puolesta. Sirpa Paatero Kotka (16 053), 3. Jukka Kärnä Imatra (14 603), 4. Työnantaja keskittää voimiaan, työpaikat kaikkoavat Suomesta, sopimukset menevät ristiin, Huutola luettelee. Huutola arvelee, että suurliittohankkeella on hyvät mahdollisuudet menestyä, jos se käynnistyy uudelleen. Hän ei näe mitään asiaperusteita, joihin liittojen yhdistyminen voisi nyt tyssätä. Suna Kymäläinen ja Pauliina Viitamies naisittivat seuraavat sijat äänestyksessä. Piirihallitus täydentää jäsenäänestyksellä valittujen 14 ehdokkaan listaa kolmella nimellä Imatran piirikokouksessa 25.10. Kaakkois-Suomen jäsenäänestyksessä ehdokkaiksi valittiin: 1. Harri Helminen Kouvola (8 297), 9. Voimien yhdistäminen vahvistaisi edunvalvontaa. . Teemu Hirvonen Savonlinna (6 311). Fuusiot eivät ole helppoja, mutta lopulta kaikki käytännön asiat ovat ratkottavissa. Katariina Kivistö Demokraatti Kansanedustajat nappasivat kärkipaikat Kaakkois-Suomen Sosialidemokraattien jäsenäänestyksessä. Järjestelmä on Venäjän tärkeimpiä kanavia kansainvälisille finanssimarkkinoille. Jouni Backman Savonlinna (16 379), 2. Teppo Järnstedt Kotka (6 742), 13. 14. Pahimpana esteenä Huutola pitää liittojen historiallisesti erilaisia tapoja toimia. . Kuoppamäen mukaan tämä on yksi mahdollinen vaihtoehto. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) arvioi lauantaina pakotteilla olevan eniten vaikutusta rahoitussektorilla. syyskuuta. Asiasta kertoi ensimmäisenä Lääkärilehti. Demokraatti Don Stevenson Ekonomisti: Pakotteet voivat kohdistua maksuliikenteeseen Uudet pakotteet heijastuvat kielteisesti Suomen talouteen riippumatta siitä, mihin ne kohdistuvat, arvioi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Kuoppamäki pitää mahdollisena maksujen välittämiseen liittyviä rajoitteita. Tämä vaikeuttaisi venäläisten ja Venäjällä toimivien yritysten toimintaa, minkä takia ratkaisua harkitaan Kuoppamäen mukaan tarkkaan. Uutistoimisto Bloomberg siteerasi lauantaina nimetöntä virkamieslähdettä, jonka mukaan Britannia haluaisi EU:n estävän Venäjältä pääsyn pankkien yleiseen SWIFT-maksujärjestelmään. Satu Taavitsainen Mikkeli (10 030), 8. Olemme onnistuneet hankkimaan rokotteita arvioitua halvemmin aiempina vuosina. Tätä säästöä ei voida käyttää kansallisen rokotusohjelman laajentamiseen, joten se on siirtynyt vuodesta toiseen eteenpäin puskurirahana. Varat käytetään rokotehankintoihin, jos rokotteiden hinnat nousevat nykyisestä. . Suna Kymäläinen Ruokolahti (11 855), 6
Erityisen kipeästi ne puraisevat toisen asteen ammatillista koulutusta ja lisäkoulutusta, jotka ovat pääasiassa aikuiskoulutusta. Keveitä keinoja ja uutta väylää tarvitaan Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjauksena on, että jatkossa keskitytään tutkintojen ja niiden osien rahoitukseen ja vastaavasti muun koulutuksen rahoitusta karsitaan. Koskisen mielestä uudistus on ollut hyvä. . 8 1.9.2014 ??Työssä hankittua osaamista ei vielä riittävästi hyväksilueta aikuiskoulutuksessa SAK kaipaa ammatinvaihtoon helpotusta Työmarkkinoiden rakennemuutos ajaa yhä useammat tilanteeseen, jossa on mietittävä alan vaihtoa ja uudelleen kouluttautumista. Helposti voitaisiin ajatella toisin päin, mutta hyvinä aikoina on enemmän mahdollisuuksia ja huonoina aikoina. Ammatinvaihtajalla voi olla pitkäkin työhistoria takanaan, mutta oppilaitosten koulutustarjonta perustuu yleensä siihen, että opiskelija aloittaa tyhjästä. Vaihtehtoja opintojen rahoitukseen löytyy Opintojen rahoitusvaihtoehtoja alanvaihtajilla on kuiten- Sirpa Taskinen Demokraatti SAK:n koulutuspäällikön Mikko Koskisen mielestä uudelleen kouluttautuvia työntekijöitä on turha istuttaa opiskelemassa asioita, jotka he jo osaavat. Työntekijöiden oikeus ja mahdollisuudet kouluttautua uuteen ammattiin tulevat olemaan keskeisellä sijalla SAK:n eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteissa. kin useita tilanteesta riippuen. Esimerkiksi työ- ja elinkeinohallinnon muutosturva mahdollistaa työvoimakoulutuksen työntekijälle, jota uhkaa työttömyys. Työssäkäyvä voi puolestaan hakea koulutusrahaston aikuiskoulutustukea, jota myönnetään omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuvalle aikuisopiskelijalle. Koulutusrahaston tilastojen mukaan aikuiskoulutustuella suoritetaan enimmäkseen korkeakoulututkintoja ja jopa 80 prosenttia tuen saajista on naisia. Muutaman vuoden takaisen uudistuksen myötä työttömäksi jääneen taas on mahdollista opiskella omaehtoisesti tutkintoon työttömyysetuudella. Tietoa tämänhetkisen laman vaikutuksista ammatinvaihtoon ei ole, mutta aiempien suhdannevaihteluiden tarkastelu osoittaa, että ammattia vaihdetaan yleisemmin hyvinä kuin huonoina aikoina. . Siinä lähdetään siitä, että ihminen itse katsoo omaa tilannettaan. Kun enää ei ole sellaista selviötä, että työura tehtäisiin yhdessä yrityksessä, uuteen ammattiin kouluttautuminen on usein se ratkaisu, joka ihmisellä on edessään, jos haluaa pysyä työnsyrjässä kiinni, sanoo SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen. Palkansaajakeskusjärjestössä ollaankin huolissaan koulutukseen kohdistuvista julkisen rahoituksen leikkauksista ja ankarista säästötavoitteista. Olisi hyvin tärkeää, että meillä olisi myöskin kohtuuhintaista ja lyhytkestoista koulutustarjontaa, hän painottaa. Hän näkee tarvetta myös kokonaan uudenlaiselle koulutusväylälle. . Jo pelkästään teollisuudesta on muutamassa vuodessa kadonnut kymmeniä tuhansia työpaikkoja, mutta murros näkyy myös esimerkiksi kaupan alalla, kun verkkokaupat kasvattavat suosiotaan. . Hän voi saattaa vaikkapa keskenjääneet opinnot loppuun tai sitten opiskella ihan uuden ammatin, hän sanoo. Ammatinvaihtajalla voi olla pitkäkin työhistoria takanaan, mutta oppilaitosten koulutustarjonta perustuu yleensä siihen, että opiskelija aloittaa tyhjästä. Hyvät ajat Tampereen yliopiston erikoistutkija Simo Aho on tutkinut työvoiman liikkuvuutta. Siten esimerkiksi hygieniapassin tai työturvallisuuskortin hankkiminen muuttuu ainakin nykyistä kalliimmaksi. Tarvittaisiin sellainen väylä, jossa alan vaihtajat voisivat opiskella osan tutkinnosta oppilaitoksessa ja sitten jatkaa opiskelua esimerkiksi oppisopimussuhteessa uudessa työpaikassa, hän sanoo. Lisäksi SAK:lla ja Elinkeinoelämän keskusliitolla on yhteinen näkemys siitä, että työssä hankitun osaamisen hyväksilukeminen aikuiskoulutuksessa ontuu nykyisellään. Koskinen pitää linjaa liian mustavalkoisena.
Monissa muissakin kroonisissa sairauksissa Suomessa on se tilanne, että lännessä . Myös matala keskimääräinen tulotaso vaikuttaa diabeteksen yleisyyteen. Ilmiö on tuttu myös tutkimuksista. Tilanne johtuu siitä, että Outokummussa on äärimmäisen aktiivinen diabetestiimi, joka seuloo potilaita ja saa heidät hoidon piiriin. Näin ollen kunta, jossa esiintyy Kelan tilastojen mukaan paljon diabetesta, ei välttämättä olekaan sairaampi kuin kunnat keskimäärin. STT Työttömyys ja matalat tulot yhteydessä diabetekseen ?? ?? STT vertasi alueellisia diabetestietoja kunkin kunnan tuoreimpiin saatavilla oleviin tietoihin työttömyysasteesta ja keskimääräisestä vuositulosta. Niissä tyypin 2 diabetesta esiintyy enemmän matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. ?? ?? THL:n selvityksestä käy ilmi, että jos kaikki suomalaiset voisivat yhtä hyvin kuin korkeasti koulutetut, diabetesta sairastavien määrä vähenisi yli 40 prosentilla. Sitä voi ehkäistä terveellisillä elämäntavoilla, toisin kuin tyypin 1 diabeteksen puhkeamista. Suomessa on asiantuntijoiden arvioiden mukaan jopa yli puoli miljoonaa diabeetikkoa. Tapauksista 90 prosenttia on kakkostyypin diabetesta. Seulonta kärjistää tilastoja Diabeteksen alueellisiin eroihin vaikuttaa myös väestön ikä. Vertailussa havaittiin, että mitä suurempi työttömyysaste kunnassa on, sitä enemmän diabetesta esiintyy. Voi myös sanoa, että jos meillä on kunnolliset työttömyysturvaetuudet, se lisää liikkuvuutta, koska silloin ihmiset uskaltavat, hän sanoo. Puolangalla asuva sairastaa jopa kaksi kertaa todennäköisemmin diabetesta kuin kauniaislainen. Eri paikkakuntien vertailua vaikeuttaa lisäksi se, että pienten kuntien tilastoissa vähäisetkin muutokset näkyvät helposti. Alueelliset erot saavat kuitenkin tukea suomalaisilta asiantuntijoilta. Maakunnista eniten diabetesta esiintyy Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnissa. Pohjimmiltaan terveyseroihin vaikuttavat niin tulonjako, työmarkkinat kuin koulutusjärjestelmä.. Uusikaarlepyyläinen kärsii sokeritaudista huomattavasti harvemmin kuin tohmajärveläinen. Diabeteksen esiintyvyys vaihtelee Suomessa merkittävästi kunnasta toiseen. Tilastot eivät myöskään erottele tyypin 1 ja 2 diabetesta. Liikkuvuutta tarvitaan ja siksi on tärkeää, että siihen myös kannustetaan esimerkiksi koulutusmahdollisuuksilla. Ilmiön takana on yllättävä selitys. . Esimerkiksi Lapin Sallassa, missä diabetesta esiintyy keskimääräistä enemmän, yli 50-vuotiaita on 63 prosenttia väestöstä. Se tarkoittaa sitä, että kunnan ikärakenteen ei pitäisi vaikuttaa alueellisiin eroihin. Itä-Suomen yliopistossa professorina toimiva Tiina Laatikainen on tutkinut diabeteksen alueellista esiintyvyyttä Pohjois-Karjalassa. Tutkimuksissa selvisi, että Outokummussa esiintyy naapurikuntia enemmän tyypin 2 diabetesta. Vähiten tautia sairastetaan Ahvenanmaalla ja Pohjanmaan rannikolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessorin Markku Peltosen mukaan myös tutkimukset vahvistavat tilanteen. . Alueelliset erot käyvät ilmi Kelan tilastoista. siis ruotsinkielisillä alueilla . Jos katsomme THL:n Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen lihavuuskarttoja, niin ne käyvät yksiin diabeteksen esiintyvyyden kanssa: Suomen lihavin väestö asuu Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Diabetesliiton projektipäällikkö Sari Koski kertoo, että suuret alueelliset erot diabeteksen esiintyvyydessä johtuvat kakkostyypin diabeteksesta. Arviontia kuitenkin hankaloittaa jo kysymys siitä, mikä luokitellaan ammatinvaihdoksi, ja asia mutkistuu entisestään, kun tarkasteluun lisätään vielä uudelleen kouluttautuminen. Kokonaisuudessaan Aho pitää suomalaisia työmarkki- noita liikkuvuuden kannalta suhteellisen hyvin toimivina. Silti työvoiman kysynnän rakenne muuttuu tarjonnan rakennetta nopeammin. . Kelan kunnittaiset tilastot perustuvat diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeuksiin, joten kaikkia tapauksia luvuissa ei näy. on jonkin verran vähemmän sairastuvuutta ja riskitekijätasot ovat matalammat kuin Itä-Suomessa. Käsi kädessä lihavuuden kanssa Erojen takana voivat olla niin perintötekijät kuin elintavat. . Kakkostyypin diabetes onkin ennen muuta ikääntyvien sairaus. Kelan tilastoista ikä on kuitenkin vakioitu. On hyvin mahdollista, että lännessä ihmisillä on hieman paremmat ruokavalio- ja liikuntatottumukset, Peltonen sanoo. THL:n tutkimusprofessori Tiina Laatikaisen mukaan juuri lihavuus on tyypin 2 eli aikuisiän diabeteksen tärkein riskitekijä. . 1.9.2014 9 Lehtikuva / Kimmo Mäntylä Kari Hulkko Diabeteksen esiintymiseen liityvien erojen syynä saattavat olla perintötekijät tai elintavat. Diabetes piirtyy Suomen kartalle epätasaisesti rohkaisevat vaihtamaan taas ei haluta ottaa riskiä, sanoo Aho. Työ- ja elinkeinoministeriön raportti vuodelta 2012 kertoo, että keskimäärin noin 10 prosenttia työllisistä vaihtaa vuosittain ammattia. Se tarkoittaa lähes 90 000:ta tapausta. Lähes kaikissa maissa toistuu sama trendi eli pienituloisten, vähemmän koulutettujen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien terveys on heikommalla tolalla kuin paremmin toimeentulevien
Missä kulkee raja, että Naton peruskirjan kuuluisat turvatakeet on pantava toimeen? Yksi näistä on Viro. Ei liene sattumaa, että presidentti Barack Obama vieraillee juuri Tallinnassa. Nykinen itä?länsi-konflikti ei ole pelkkää kylmän sodan toistoa. Erityisesti mahtimaa Saksan sovittelevaksi koettua linjaa Venäjän suhteen pidetään joissain arvioissa jopa vaarallisena. Järjestön huippukokous alkaa Walesissa torstaina. Kovan paikan tulleen Baltia ja Puola luottavatkin apuun vain joiltakin Nato-mailta, ensisijassa Yhdysvalloilta. Ebola-klinikan työntekijät lakkoon Sierra Leonessa Kiina kiristää otettaan Hongkongin vaaleista Putin: Itä-Ukrainan osavaltioasemasta keskusteltava Sierra Leonelaisen Ebola-sairaalan henkilökunta ryhtyi sunnuntaina lakkoon. Työntekijöiden edustajan mukaan sairaalan työolot ovat vaarallisen surkeat. Putinin mukaan se suojaisi idässä asuvien laillisia oikeuksia. Länsi ja Ukraina ovat syyttäneet Venäjää niin aseiden kuin sotilaiden lähettämisestä itään. Keneman klinikalla on esimerkiksi vain yhdet paarit, joilla kuljetetaan sekä ruumiit että potilaat, mikä kasvattaa Ebolan tartuntariskiä. Ebola leviää ihmisestä toiseen eritteiden välityksellä. Ei ole siis ketään, joka olisi voinut saapua Walesiin sopimaan yhteistyön jatkamisesta. Suomikin on ilmoittanut voivansa jatkaa Isafin seurantaoperaatiossa. Nato on ollut tähän ainakin toistaiseksi haluton, koska se rikkoisi Venäjän kanssa ennen Naton itälaajentumista saavutettua yhteisymmärrystä. Hajanaiset liittolaiset, uudenlaiset uhat Baltiassa ja Puolassa ollaan myös huolestuneita Naton ha- janaisuudesta. Yhdysvallat taas muistuttaa liittolaisiaan siitä, että vain kolme eurooppalaista Nato-maata uhraa tavoitteeksi asetetun yli kaksi prosenttia budjetistaan puolustukseen. Nato joutuu pohtimaan, missä vaiheessa ja miten tällaiseen tilanteeseen jossain jäsenmaassa pitää reagoida. (STT-Reuters ) Kiinan parlamentti on ilmoittanut rajoittavansa Hongkongin tulevien vaalien ehdokasasettelua. Kiinan erityishallintoalueella Hongkongissa järjestetään johtajavaalit vuonna 2017. (STT-Reuters ) Rauhan saaminen Itä-Ukrainaan vaatii keskusteluja alueen osavaltioasemasta, sanoo Venäjän presidentti Vladimir Putin venäläiskanavan haastattelussa. Käytännössä tämä tarkoittaisi jonkinlaista itsehallintoa Itä-Ukrainaan. eli tunnuksettomien taistelijoiden käyttö. Mitä tehdä Afganistanille? AFP Photo / Cyril Villemain Walesissa oli tarkoitus juhlistaa sotilasliiton pisimmän ja laajimman . Tätä pidetään yhtenä keinona varmistaa, että Hongkongiin valitaan Kiinan hallinnolle myönteiset johtajat. Demokratia-aktivistit ovat jo uhanneet järjestää protesteja päätöksen takia. (STT-AFP?Reuters ) Ebola-sairaalan työntekijöistä jo 26 on kuollut Ebolaan.. sodankäynniksi kutsuttu tilanne: sisäisten levottomuuksien lietsominen vähemmistöjen avulla, informaatiosota mediassa, ?pienten vihreiden miesten. Torstaina alkavan tapaamisen lähestyessä pöydälle tulevat asiat ovat entisestään lisääntyneet ja monimutkaistuneet. Yksi ylitse muiden on Ukrainan kriisi ja Venäjä. Naton on sanottu palaavan nyt juurilleen jäsenmaidensa yhteisen puolustuksen takaajaksi. Venäjän uhkasta huolestuneita itäisiä jäsenmaita on rauhoiteltu muun muassa tehostamalla Baltian ilmavalvontaa, tuomalla alueelle tilapäisesti amerikkalaisjoukkoja ja lisää- mällä meripartiointia. Neljä kuukautta ennen vuodenvaihdetta ei kuitenkaan tiedetä esimerkiksi sitä, mitä kalustoa Afganistanista pitäisi vetää pois ja mitä jättää. Erään virkamiehen sanoin ?alkaa tulla vähän kiire?. Niilo Simojoki STT Walesissa on osoitettu mieltä Natoa vastaan. 10 1.9.2014 ??Ukraina ja Venäjä panivat huippukokouksen asialistan uusiksi Naton murheet ovat jälleen idässä Naton huippukokousta Walesissa on mainostettu jo kauan lajissaan historialliseksi. Kuvaavaa on, ettei Afganistanissa ole edes saatu valittua presidenttiä. monien mielestä myös epäonnistuneimman ? kriisinhallintaoperaation Isafin päättymistä Afganistanissa. Taleban-liikettä ei ole kukistettu ja turvallisuustilanne jatkuu heikkona. Venäjä on kiistänyt väitteet. EU on ilmoittanut lisäpakotteita Venäjälle idän konfliktin lietsomisesta. Parlamentti on ilmoittanut asettavansa nimityskomitean, jolta vaaleihin ehdokkaaksi haluavat joutuvat anomaan lupaa ehdokkuudelleen. Etelä-Euroopan Nato-mailla on taas omat murheensa pakolaisvirtojen ja islamistien kärjistämän Lähi-idän tilanteen suhteen. Kovan paikan tulleen Baltia ja Puola luottavatkin apuun vain joiltakin Nato-mailta, ensisijassa Yhdysvalloilta. Ukrainan kokemusten perusteella uhka ei enää välttämättä ole laajamittainen hyökkäys rajan yli vaan Natossa ?epäsymmetriseksi. Hoitajien mukaan hallitus ei maksa enää palkkoja. Ebolaan on kuollut Länsi-Afrikassa jo yli 1 550 ihmistä. Päätökset toimien jatkosta ja laajentamisesta ovat Walesin huippukokouksen odotetuinta antia. Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa Natolta odotetaan paljon nykyistä enemmän: mieluiten merkittäviä pysyviä tukikohtia omalle maaperälle. Työntekijöistä jo 26 on kuollut Ebolaan
Katsomme, että Ruotsi tarvitsee uuden hallituksen. Vain tätä kautta Ruotsiin tulee muutos. Aivan ehdottomasti. Silloin ratkaisi- jaksi nousisi äärioikeistolainen, räikeän ulkomaalaisvastainen Ruotsidemokraatit, joka haluaa ratkaista kaikki yhteiskunnan ongelmat rajoittamalla maahanmuuttoa. . Käytännössä vaatimuksen toteuttaminen voi olla vaikeaa.. eivät saisi enemmistöä valtiopäiville. Mitään logiikkaa siinä ei ole, Nordström sanoo ykskantaan. Ay-johtajan mukaan on osin Kommunalin ansiota, että juuri julkiset palvelut ovat nousseet vaalien keskiöön. Kari Hulkko Ruotsin demareitten puheenjohtaja Stefan Löfven on johtamassa vasemmistokoalition voittoon. Liiton omiin vaalitavoitteisiin kuuluvat henkilöstön lisääminen vanhusten ja lasten hoidossa, nuorille vakituiset työsuhteet, oikeus kokopäiväiseen työhön ja muun muassa julkisista palveluista kerättävien maksujen alentaminen. Veroista ei uskalleta puhuta Suoraan kunta-alan ammattiliitto ei kuitenkaan tue tai rahoita puolueiden vaalikampanjoita. Porvaripuolueisiin taas luotetaan talous- ja työllisyysasioissa, mikä on outoa, sillä heidän valtakaudellaan työttömyys on noussut nykyisiin lukemiin, Nordström kuvaa. Silti kritiikkiä menee myös omille. . He ovat uhka koko ruotsalaiselle mallille. Vallan vaihtuminen lähellä Kaikki mielipidemittaukset näyttävät, että valta Ruotsissa vaihtuu syyskuun 14. Se olisi kammottavaa. Toivomme, että Ruotsiin tulee punavihreä hallitus, jossa sosialidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven on pääministeri. Sitä vastoin se lahjoittaa sosialidemokraattiselle puolueelle tuntuvan summan rahaa vuosittain. . Silloin ihmisten luottamus julkisiin palveluihin menisi niin, että moni turvautuisi yhä enemmän yksityisiin vaihtoehtoihin. Tämä kaataisi koko systeemin, Nordström epäilee. . Jos ihmiset laittavat yhä enemmän rahaa yksityisiin palveluihin, he eivät samaan aikaan halua maksaa yhtä paljon veroja. Onko yksityistäminen ja verojen alentaminen ollut Ruotsissa siis puhtaasti ideologinen valinta? . Silloin tarvitaan tukea Ympäristöpuolue vihreiltä ja Vasemmistopuolueelta. Palveluiden parantaminen ei kuitenkaan onnistu ilman, että on hiukan enemmän rahaa käytössä. Antero Eerola Tukholma ?Vaaleissa olemme tienristeyksessä julkisten palveluiden suhteen.? ?Demarit ovat takuu äärioikeistoa vastaan? Kaatosade ja ankean kolea ilma ovat lähes tyhjentäneet vaalimökit Tukholman keskustassa. Kaupungin eteläosassa Medborgaplatsilla puolueiden urheat soturit kuitenkin jakavat vaaliesitteitä ja keskustelevat ohikulkevien, vaikkakin harvalukuisten äänestäjien kanssa. Sosialidemokraattisen puolueen eduskuntavaaliehdokas ja paikallisaktiivi Gunilla Färm, 69, sanoo, että demareille tär- keimmät vaaliteemat liittyvät työllisyyteen, kunnon kouluun ja hyvinvointipalveluihin. . Silloin ruotsalaiset valitsevat uudet edustajat parlamenttiin, maapäiville ja kunnanvaltuustoihin. Keskeiseksi vaaliteemaksi länsinaapurissa ovat nousseet julkiset hyvinvointipalvelut ja niiden järjestäminen. Viimeisen kahdeksan vuoden ajan Ruotsissa on ollut käynnissä massiivinen palveluiden kilpailuttaminen, yksityistäminen ja ulkoistaminen. Maata vuodesta 2006 lähtien johtanut neljän puolueen porvarihallitus on alentanut veroja ja tuonut markkinat julkisiin palveluihin tavalla, joka on saanut monet Ruotsissa kysymään, onko perinteisestä hyvinvointivaltiosta paljoakaan enää jäljellä. Kunta-alan työntekijöitä edustavan ammattiliitto Kommunalin puheenjohtaja Annelie Nordström sanoo Ruotsin olevan nyt tienristeyksessä hyvinvointipalveluiden suhteen. Oikea suunta vaatii myös poliittisia muutoksia. . Jälkimmäisen tuki voi olla työn takana, sillä puolue on asettanut ehdoksi sen, että voittojen tekeminen yksityistetyillä palveluilla kielletään kokonaan. Ihmiset luottavat sosialidemokraatteihin kaikkein eniten, kun puhutaan hyvinvointikysymyksistä. Ne koskevat kaikkia. Färmin mukaan pahin tilanne vaalien jälkeen olisi sellainen, jossa kumpikaan . Sen eteen me teemme nyt töitä, Nordström sanoo Demokraatin haastattelussa työhuoneessaan Kommunalin toimistolla Tukholmassa. ?Yksityistäminen puhtaasti ideologista? Nordströmin mukaan hallituksen vaihto edellyttää myös Ympäristöpuolueen ja Vasemmistopuolueen mukaan tuloa, sillä gallupien valossa demarit kykenevät tuskin hallitsemaan yksin. . Porvarihallituksen jatkaminen tarkoittaisi vain tilanteen huonontumista. 11 1.9.2014 ??Hyvinvointivaltio katosi porvarivallan aikana Ruotsissa kuntatyöntekijät ajavat hallituksen vaihtamista Ruotsissa järjestetään rypäs vaaleja vajaan kahden viikon kuluttua sunnuntaina. Jos näistä pitää valita, julkiset palvelut nousevat ilman muuta ykköseksi. nykyinen hallitus tai punavihreä oppositio . päivän vaaleissa. Sosialidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven olisi näin syrjäyttämässä maata kahdeksan vuotta hallinneen pääministeri Fredrik Reinfeldtin. Viimeisimmät mielipidemittaukset kertovat, että demarien vetämä oppositio keräisi 46?50,6 prosentin kannatuksen ja löisi näin hallituksen porvaririntaman, joka saa vain 35,6? 38,5 prosentin tuen. Hallituskuviossa on kuitenkin monta mutkaa. Siksi me kehotamme ihmisiä äänestämään sosialidemokraatteja. Me olemme paras takuu sille, ettei Ruotsidemokraateista tule vaa´ankieltä. Vaikka demarit voittaisivatkin, he tuskin kyke- nevät hallitsemaan yksin. Kaikki puolueet sanovat haluavansa parantaa hyvinvointipalveluita, mutta kukaan ei uskalla suoraan puhua veronkorotuksista
Kuka hänet sen jälkeen huolisi, äiti pohtii. Ajattelutapa on yleinen 1,2 miljardin asukkaan Intiassa, ja siksi maassa elää kolmannes kaikista lapsimorsiamista. Intian poliisin tietoon tuli viime vuonna yli 300 000 naisiin kohdistunutta rikosta, mikä on yli 50 000 edellisvuotista enemmän. Joukossa on raiskauksia, sieppauksia, seksuaalista häirintää, ihmiskauppaa, ahdistelua sekä lähiomaisten julmuutta. Miehillä osuus on 82 ja naisilla 65 prosenttia. Neeta Lal IPS, Delhi Kansalaisjärjestöjen mielestä lapsiavioliittoja torjutaan parhaiten järjestämällä tytöille koulutusta ja työpaikkoja. Etenkin tyttölasten asema Intiassa on heikko. Tyttö naitettiin salaa vanhemmiltaan yksivuotiaana, mutta liittoa ei koskaan ehditty panna täytäntöön. Pelko ja lahjonta Lapsiliitot kieltävän lain toimeenpanoa vaikeuttaa se, ettei niistä ilmoiteta viranomaisille rangaistuksen pelossa. Viime vuonna tapauksia tuli ilmi vain 222 ja edellisvuonna 169, joista 40 johti tuomioon. Khannan mukaan hiljaisuutta vahvistaa lapsiliittoihin kytkeytyvä lahjuskulttuuri, jossa poliisi on usein mukana. Kansalaisjärjestöjen mielestä lapsiavioliittoja torjutaan parhaiten järjestämällä tytöille koulutusta ja työpaikkoja. Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan intialaisista osaa lukea 74 prosenttia. Alle 15-vuotiaiden synnyttäjien äitiyskuolleisuus on viisi kertaa suurempi kuin 20 täyttäneiden. Intiassa menehtyi 212 äitiä 100 000:ta elävänä syntynyttä lasta kohden vuosina 2007? 2009. Kaudella 2007?2009 Intia määrä oli enää 178, mutta se jää kauas vuodelle 2015 asetetusta tavoitteesta, joka on 103. Alle viisivuotiaiden kuolleisuus on lähes puolittunut vuodesta 1990. Ennakoidaan, että vuonna 2015 enää 70 lasta kuolee tu- hatta elävänä syntynyttä kohden, mutta tavoiteltu määrä on 42. Suurin kuolleisuusriski Intian lapsilla on ensimmäisenä elinvuonna. Joissakin tapauksissa puolison tai tämän suvun myötäjäisvaatimukset ajoivat naisen itsemurhaan. Laki kieltää Jos nykysuuntaus jatkuu, niin vuosina 2005?2008 syntyneistä intialaistytöistä 28 miljoonaa saattaa päätyä lapsimorsiameksi seuraavien 15 vuoden aikana, Dasra arvioi. Vuonna 2006 hyväksytty laki kieltää naimisiinmenon alle 18-vuotiailta tytöiltä ja alle 21-vuotiailta pojilta. 12 1.9.2014 ??Vaikka laki kieltää, vanhemmat naittavat tytöt turvallisuussyistä Joka kolmas lapsimorsian on intialainen Basanti Rani, talonpojan vaimo Pohjois-Intiasta, otti 15-vuotiaan tyttärensä pois koulusta naittaakseen tämän 40-vuotiaalle miehelle. . Kun raiskaukset ja seksuaalinen väkivalta vain yltyvät, on järkevää järjestää tyttö avioon ennen kuin mitään pahaa ehtii tapahtua. Taustalla on naisiin kohdistuvan väkivallan yltyminen. Kehityksen jarru Lapsiavioliitot estävät Intiaa saavuttamasta YK:n asettamia vuosituhannen kehitystavoitteita määräajassa, joka umpeutuu vuoden 2015 lopussa. Alaikäiset äidit kärsivät usein anemiasta, mikä tuottaa alipainoisia ja heikosti ravittuja vau- voja. Laki kieltää alaikäisten avioliitot, mutta yhä useampi perhe haluaa naittaa tyttärensä varhain. Keskimäärin yksi vauva 24:stä menehtyy, maaseudulla yksi 22:sta. ?? Valtio Etelä-Aasiassa ?? Asukkaita 1 252 miljoonaa ?? Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 32,7 % ?? Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 74,0 % ?? Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 135/187 Lähde: YK. Alaikäisen tytön naivaa miestä uhkaa kah- Gettyimages den vuoden vankeus tai 1 500 euron sakko. Laki mahdollistaa lapsiavioliiton purkamisen, jos vaimo tai mies anoo sitä kahden vuoden kuluessa täysi-ikäistymisestään. Ensimmäinen liitto mitätöitiin viime vuonna 18 vuotta täyttäneen Laxmi Sargaran anomuksesta. YK:n lastenrahaston Unicefin mukaan maailmassa on elossa 700 miljoonaa alaikäisenä avioon joutunutta naista. Elämän tarkoitus Intian 20?49-vuotiaista naisista 27 prosenttia kertoo avioituneensa alle 15-vuotiaana. Patriarkaalisen näkemyksen mukaan tyttöjen elämän tarkoitus on mennä naimisiin ja hankkia lapsia, sanoo Sonvi A. Khanna, joka on osallistunut Unicefin raportointiin Dasrajärjestön kautta. Hän vahvistaa, että tyttöihin kohdistuva väkivalta yllyttää vanhempia naittamaan nämä puberteetti-iässä
Ja sitten uskollisia palkittiin ja pettureita rangaistiin Hollandille tyypillisen monimutkaisen ja tasapainotetun järjestelmän mukaisesti. Mikäli Hollande joutuu hajottamaan kansalliskokouksen ollaan hyvin arvaamattomilla teillä. Esimerkiksi Ranska on luvannut aseita Irakin kurdeille, mutta nykysäännöillä niiden määrää ja laatua ei tarvitse kertoa, koska vastaanottaja ei ole valtio. Maailma tänään 13 Kolumni Mikko Heikinheimo Kirjoittaja on entinen suurlähettiläs, joka asuu Pariisissa. mikkoheikinheimo@wanadoo.fr Pian on toisin, sillä ATT tekee asekaupoista ilmoittamisen pakolliseksi ja kattaa raskaan tulikaluston ohella pienaseet, joilla tapetaan eniten ihmisiä maailmassa. Nyt kiukuttelijat, budjettiministeri arnaud Montebourg ja opetusministeri Benoît Hamon, saivat lähteä ja heidän seuraansa liittyi tehtävässään jossain määrin epäonnistunut kulttuuriministeri aurélie Filippetti. Hänellä on iso urakka edessään. Harkittu liike presidentti Hollandilta, jolla ylennettiin nuoria naisia ja korostettiin hallituksen kansainvälistä imagoa. n n n myös muuta. Tietenkin Ranska on maailman matkailun ykkönen, mutta se ei halua tulla pelkäksi museoksi ja kulinarismin keskukseksi. Melkein kaikki hallituksen isokenkäiset säilyttivät paikkansa. Pintapuolisesti Ranskan uutta hallitusta tarkastellen voisi sanoa asian olevan senkin osalta näin. Ranskan toinen suuri ongelma on se, että muutamia menestyviä suuryrityksiä lukuun ottamatta maan yritysten tuotteet eivät ole aina kilpailukykyisiä, jolloin kulutuselvytyksessä rahavirta saattaa valua pikemminkin ulkomaille. Puolueiden presidenttiehdokkuuksien osalta kuvio on täysin auki niin vasemmiston kuin porvarispuolueidenkin osalta. Ainoastaan viime aikoina hyvin menestyneen äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman, Front national, osalta on selvää, että sen puheenjohtaja on ehdokas. Kuitenkin sen kokoonpanossa tehtiin eräitä merkittäviä muutoksia, vaikka useimmat ministerit säilyttivät paikkansa. Presidentti François Hollandin tyyli jo sosialistipuolueen puheenjohtajana oli se, että asioiden annettiin kauan kypsyä ennen päätöksentekoa. Mutta kahteen merkittävään ministeriöön nimitettiin nuoria naisia, joilla on ulkomainen tausta, kuten myös Kataloniassa syntyneellä pääministeri emmanuel Vallsilla. Työttömyys on ehkä Ranskan suurin ongelma ja nyt vedotaan verohelpotuksia saaneisiin työnantajiin, jotta he työllistäisivät enemmän väkeä. Ranskan uusi hallitus, Valls II, suosii enemmän tarjontaa kuin kysyntää ja toivoo EU-vetoista elvytystä (ja Saksan tukea) pikemmin kuin omia toimia. Nämä puolueen vasemman laidan kulkijat noudattivat myös rotat pois laivasta -politiikkaa, koska he olettavat sosialistien häviävän vuoden 2017 vaalit. joka saattaa koitua hänelle kohtalokkaaksi. Presidentin kannatus on ennätyksellisissä pohjalukemissa (17 %!) ja hänelle uskollisen pääministerinkin suosio laskee. Valls on puolueen paras oraattori ja suosittu sekä vasemmalla että oikealla . Talouspoliittista linjaa muutettiin hiukan liberaalimpaan suuntaan, vaikka heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia eli halutakaan unohtaa. Mutta niin uskomattomalta kuin sellainen saattaakin kuulostaa, ei se ole enää täysin poissa laskuista. Uudella joukkueella on kuitenkin aikaa runsaat 2,5 vuotta seuraaviin presidentin- ja kansalliskokouksen vaaleihin, joten lievästä talouden elpymisestä voi vielä haaveilla. Nouseeko presidentti Hollandin kannatus vielä sen verran, että hän voisi olla uudestaan sosialistien ehdokas. Ranskan uusi talousja teollisuusministeri emmanuel Macron on edeltäjänsä Montebourgin vastakohta, presidentti Hollandin neuvonantaja ja entinen korkean tason kansainvälinen pankkiiri. Opetusministeriksi tuli Marokossa syntynyt najat Vallaud-Belkacem ja kulttuuriministeriksi korealaistaustainen Fleur pelkin YK:n asekauppasopimuksen toivotaan suitsivan aseiden holtitonta leviämistä. AFP Photo / Fred Tanneau François Hollanden tekemien ministerijärjestelyjen jälkeen Ranskan hallitus on yhtenäisempi sekä lojaali presidentille ja pääministerille. lerin. Sitä ei ehkä kuitenkaan toivo sen enempää oikeisto kuin radikaalimpi osa vasemmistoa, myös sosialisteja. Oma edustajanpaikka yritetään silloin pelastaa. Eronneet tai erotetut ministerit eivät kuitenkaan saaneet lähtöönsä haluamaansa huomiota, koska koko hallitus erosi ja uusi nimitettiin heti entisen pääministerin johdolla. Ranskassa käytetään paljon n n n Mikä Muuttui. 1.9.2014 YK:n asekauppasopimus pian voimaan YK:n asekauppasopimus saattaa tulla voimaan vielä tämän vuoden lopulla. Kansainvälinen asekauppasopimus (ATT) hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa keväällä 2013. Joka tapauksessa on ainakin odotettavissa, että syksyn senaatinvaaleissa vasemmisto menettää enemmistönsä. Presidentti Hollande lienee nyt lyönyt viimeisen korttinsa pöytään. ensinnä- Uskollisia palkittiin ja pettureita rangaistiin Hollandille tyypillisen monimutkaisen ja tasapainotetun järjestelmän mukaisesti. hallitus on nyt yhtenäinen ja lojaali presidentille ja pääministerille. Ja puheenjohtaja Marine lepenin kannatus on muiden puolueiden edustajien mielestä vaarallisen korkea. Valitettavasti ei ole täysin mahdotonta, että Ranskan oikeiston ja vasemmiston virheet saattavat tukea häntä. Varmaankin hän toivoo, että tämä hallitus toimisi vuoden 2017 vaaleihin asti. Aika näyttää. Vai luopuuko Hollande leikistä ja päästää Manuel Vallsin kehiin tappelemaan presidenttiehdokkuudesta puolueen kiukuttelijoiden ja mahdollisesti entisen puheenjohtaja Martine aubryn kanssa. Niistä vähintään 50:n on ratifioitava sopimus, jotta se tulee voimaan. Elokuun puolivälissä koossa oli 43 maata, Suomi mukaan lukien. YK:n nykyinen asekaupparekisteri on puutteellinen, koska ilmoittaminen on täysin vapaaehtoista. Kansallisen rintaman ehdokas Ranskan presidenttinä olisi kohtalokasta myös EU:n kannalta. Sen on allekirjoittanut 118 valtiota. Ilmoitusvelvollisuus kattaa myös asemyynnin ei-valtiollisille toimijoille, kuten vaikkapa Kurdistanin hallinnolle. YK:ta asekauppa-asioissa konsultoinut rauhantutkija paul Holtom Coventryn yliopistosta uskoo, että ATT voi suitsia asevientiä tekemällä kaupoista ja läpinäkyviä ja vauhdittamalla kansalaiskeskustelua niiden vastuullisuudesta. Joel Jaeger YK, New York ATT tekee asekaupoista ilmoittamisen pakolliseksi ja kattaa raskaan tulikaluston ohella pienaseet. David Morrison Kiukuttelijat potkiin ulos Ranskan hallituksesta sanontaa ?mitä enemmän asiat muuttuvat, sitä enemmän ne pysyvät ennallaan?. On siis syytä toivottaa onnea, menestystä ja pitkää ikää Ranskan uudelle hallitukselle. HallitusReMontin taustalla on
Samanlainen sosi aalipatrioottinen toimintatapa pitäisi sovittaa eurooppalaiseen menestyspyrkimykseen. Näiden uusien katsomusten kanssa olisi hyvä olla dialogissa. Veikko Räntilä Kansalaisaktivisti Kirjoitus on osa kaksiosaista sarjaa, jonka ensimmäinen osa julkaistiin viime keskiviikkona.. Pääsuuntana elinkeinoelämässä on samaan aikaan investointien teko uu sille markkinoille. Osaa nuori sosta näyttää kinnostavan ta louskasvun purkamisen yhteis kuntapolitiikka. Tarvitaan syvällistä selvitystä tulevaisuu den työpaikoista ja niiden edel lyttämästä koulutuksesta. Sosialidemokratia oli muu tama vuosikymmen sitten joh tava koulutuspoliittinen toi mija. Tä hän puolue on kiinnittänyt huo miota. Sosialide mokratia ei ole voinut kirjata poliittiseksi hyödykseen vanhuu den laajoja palveluita eikä sen paremmin täy tynyt kirjata haitakseen niissä ilmeneviä laajoja ongelmia. Tut kimusten mukaan ammattikou lulaisten kiinnostus ja tietämys yhteiskunnallisista ja politiikan asioista on heikko, paljon pa rempi se ei ole myöskään lu kiolaisten kohdalla. Ihmisten osallisuus ja osallistuminen on yhteiskunnallisiin asioihin vä häistä. Sosiaalipoliittinen näkökulma hyvästä elämästä vanhoille ihmisille jää toiseksi tässä keskustelussa. Vanhuus nähdään julkisen talouden ra sitteena. Realis tista olisi kuitenkin käynnistää laaja yhteiskunnallisten yritys ten verkko, jonka toimesta ih misiä työllistetään. Se vain ei itse sitä aina ymmärrä ja viimeaikoina alkanut pyristellä pois tästä roolistaan. Eläkeläisistä on muodostu nut merkittävä joukko, jonka huomioon ottaminen on tar peen hyvinvointinäkökulmasta ja kannatusnäkökulmasta. Tilausta tälle roolille on ajassa. Talousjärjestelmän epävakaus vie päättäjiä Sosialidemokratian perusstra tegia on ollut turvata hyvällä työllisyydellä ihmisten osal lisuus hyvinvointiin, tasaar voon, kansalaisuuteen ja on nen tavoitteluun. Näiden ihmisten kohtaamiseen ei riitä hyvän vaalikampanjan suunnittelu. Lähestymistavan on oltava pe rusteellisempi. Vieraantuneisuus politiikasta koskee suuremmassa määrin työväenpuolueiden perinteistä kannattajakuntaa kuin porva rillisten puolueiden kannatta jia. He muo dostavat kolmanneksen äänes täjäkunnasta. Vastaavasti yrit täjä ja omistajaryhmältä voi daan odottaa pääoman tuotto pyrkimystä laajempaa yhteis kunnallista suuntautumista. Tulonjaon kannalta on vero tuksen tasaava vaikutus jäänyt vuosia vaille huomioita. Sen avulla ei myös kään tavoiteta tätä ryhmää. Uusi haaste on nuorissa. Sen si jaan keskeiseksi ongelmaksi on otettu palveluiden tehokkuus ja hinta. Suomen terveydenhuollon hyvän yleisen tason sisällä on suuria eriarvoisuusongelmia. Keskiluokan lisääntyvä yksi tyisten palvelujen käyttö vie pohjaa pois julkisten palvelu jen legitimiteetiltä. symykseen puolueessa on pa neuduttu erillisellä ohjelmalla. Sen kansalaiskäsittely on koke matta. Valtiontalouden näkökul masta vanhuuden kysymyk siä on asetuttu tarkastelemaan julkisen talouden kestävyysva jeen näkökulmasta. 14 1.9.2014 Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Kuka tarvitsee jatkossa sosialidemokratiaa Erilaisiin yhteiskuntaryhmiin kytkeytyminen on SDP:n koh dalla moninaista ja monimut kaista tulevaisuudessa. Tätä on edustanut hy vinvointivaltion mahdollista nutta sosiaalipolitiikkaa uni versaalisuusperiaatteineen. Se ei ole ollut luokkapohjaista vaan kansakuntaista. Kansakuntainen politiikan teko on jotenkin rapautu nut tai se ei ainakaan jä senny esiin viime vuosi kymmenten politiikasta. Kansakuntainen politiikan teko tarvitsee kansalaisia. Nyt haasteena on kansalai suuden kuihtuminen. Kansa kuntaintressin puolustaminen on jännitteisessä suhteessa eu rooppalaisuuden kanssa. Sosialidemokratia valtionhoitajana Sosialidemokratian luontee seen on liitetty myös valti onhoitajuus. Eläkevarojen käytön kansalaisvalvonta tulisi nostaa vähintään nykyisen korporatis min rinnalle. Pienyrittäjien ja eettisesti vastuullisten omistajien ja joh tajien tavoittamisessa keskeistä on pienyrittäjyyden yhteiskun nallisen merkityksen ja arvon osoittaminen. Tähän ky Globalisaatio haastaa politiikan tekijät. Esimerkiksi työntekemisen mallit ovat muuttuneet. Soi ni Neljäs haaste on löytää jokin tasapainoinen suhtautumistapa eurooppalaisuuteen ja suoma laisuuteen. Keskiluokan poliittisessa huomioinnissa vai keutena tulee olemaan sen ha janaisuus ja siihen liitetty so siaalistaloudellinen itsekkyys pyrkimys. Toisaalta keskiluokka on hy vinvointivaltion maksaja ja siinä roolissaan hyvinkin so lidaarinen. Tässä ei ole onnistuttu globalisaation syö dessä työpaikkoja ja kapitalis min suhdannevaihteluiden sy ventyessä. Yksi keskusteluun noussut esitys on transaktiovero kan sainvälisissä finanssioperaati oissa. Mitä heiltä odotetaan kansalaisina ja mitä he voisivat antaa kansalaisyhteiskunnalle on jäänyt vähemmälle huo miolle. Jari Reilumpi verotuksen uusjako on haaste politiikalle ja SDP:lle. Vanhat ovat aktiivisia kansalaisia Ihmisten vanhuudessa koh taamat ongelmat ovat nousseet politiikan keskiöön. Elinkeino ja teollisuuspolitikan ja valtion omistajapolitiikan aktivointi on ilmeisen tarpeellista. Työttömien ja erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttö mien työllistämisessä usko markkinoihin jatkuu. Kunnallisella ja valtiollisella tasolla on mo nia pesänjakajia. Suurella osalla työttömiä ei ole sellaista ammattipätevyyttä, joita uudet markkinat tarvitsevat. Työ kuitenkin säilyttää enti set merkityksensä kaikille. Puolueen järjestötoimintaa ei juuri ole. Finanssijärjestelmän seu rannan ja kansalaisten valveu tuneisuuden kasvattaminen tä män maailmaa heiluttavaan val tajärjestelmän suhteen vaatii uudenlaista suhtautumista asi aan. Tästä on osin luovuttu sillä, että on hyväksytty laaja yksityinen palvelujen tuotta minen julkisilla varoilla. Julkisten palvelujen alkupe räinen ajatus tasaarvoisesta oi keudesta palveluihin on jäänyt vähemmälle huomiolle. Viime aikoina on noussut esiin kysy mys tasaverotuksen lisäänty misestä progressiivisen tulo ja pääomaverotuksen sijasta. Toinen haaste on että li säetuja ei juuri ole tarjolla, vain entisen puolustamista. Kolmas haaste on uudet kan salaiset. Kan sainvälisellä sosialidemokrati alla voisi kuitenkin olla haasta jan rooli näidenkin kysymysten esillä pitämisessä. Kou lutuspolitiikka ei näytä pysty vän ennakoimaan työelämän rakennemuutosta. On vält tämätöntä korvata perinteinen tukeutuminen teolliseen työ väenluokkaan laajemmalla yh teiskuntaryhmien etujen huo mioon ottamisella. Keskiluokan lähestymisessä on perusteltua löytää näkö kulma ansioiden, omistamisen, onnistumisen ja itsetoteutuk sen arvottamiseen. Olennaisesti reilumpi verotuksen uusjako on haaste politiikalle. Työn merkitys muuttuu Eläkevarojen kansallinen hy väksikäyttö on jätetty politii kan ulkopuolelle. Elä keindeksin korjaaminen näyt tää nousevan puolueen lin jauksiin. Kannatuspohjana eläkeläi siä on ajateltava ehdottomasti. Se vaatii heidän etujensa ajoa myös esimerkiksi veropoli tiikassa. Arvojen tuontia vanhuuden hoivan ja huollon turvaamiseksi tarvi taan. Sosialidemokratia on pe rinteisesti mielletty jonkinlai sena sosiaalipatrioottisena liik keenä, joka on pyrkinyt hankki maan monenlaista hyvää kansa laisille. Se on kokonais vastuun ottamista kaikesta ja sen mukaisia kompromisseja ja myönnytyksiä politiikassa. Tällä politiikan tekotavalla on jouduttu usein selittelemään omista periaatteista tehtyjä myönnytyksiä ja siten syömään omaa kannnatuspohjaa. Valtionhoitajuuden tarkoit taman välttämättömyyden an siokkuus tai hyveellisys ei ole selkeästi rekisteröitynyt po liittiseksi hyödyksi harjoitta jilleen. Sosialidemokratiaakin hait taa politiikan ja poliitikkojen arvostuksen heikentyminen. Luottamus poliittiseen johtoon korjaantuu vain politiikan uu distumisella. Laaja äänestämättä jättävien ryhmä on suomalaisen politii kan erityinen haaste. Kansalais kasvatuksen jalkoihin jääminen kouluissa on suuri ongelma. Ekologisten haasteiden tuloa politiikan asialistalle voitaneen odottaa vasta ympäristökrii sien syventymisen myötä. Ilman kansalaisten aktiivi suutta finanssimaailman vallan pitäjät tulevat toimimaan omin päin, kaikkivaltiaan ahneuden ohjaamana. Sosialidemokratian pyrkimys on ollut turvata kaikkien osalli suus julkisiin hyvinvointipalve luihin
Kalle Isokallio ei käsitellyt demareita silkkihansikkain, vaan todella haastoi kuulijansa ja jakoi mielipiteitä. Moni piti Isokallion puheita positiivisesti ravistelevina, vaikka paikoin ärsytti kovastikin. Ehkä se vähän herätti, että olemmeko pyörineet liikaa yhden asian ympärillä. . Kyllä moni nainen on kateellinen noista sääristä, hän totesi.. Dragshowartisti Vainio on karskisti sanottuna mies mekossa, ja Erkki Kämäräinen tunnusti sen ensin herättäneen hiukan ennakkoluuloja. jälkiviisas. Emme voi kuitenkaan yhtäkkiä hyvinvointivaltion ajatusta roskakoriin laittaa, koska tänä päivänä hyvinvointivaltiota tarvitaan, Numminen sanoo. Puoluesihteeri Reijo Paananen kutsui omassa puheenvuorossaan kaikki mukaan syksyllä käynnistyvään vaalityöhön SDP:n kentän ääntä halutaan kuulla laajasti. Molemmat ovat mukana Eläkkeensaajien toiminnassa. Vainio on analysoinut tähtien maneereita, ja ihanan taiteilijan herkkyydellä ottanut juuri ne oikeat osat heidän kehonkielestään. Kyllä oli loistava show, olihan siinä kaikkea mahdollista Maarit Hurmerinnasta Tina Turneriin, Kämäräinen kehui. Kämäräinen sai esityksen aikana syliinsä blondin kaunottaren. Isokallio sanoi, että demareiden pitäisi ajatella muutakin kuin hyvinvointivaltiota. Sen kun joku keksisi, kaikki keikahtaisi toiseen suuntaan, Pöllänen sanoo. 15 Lempääläläiset sisarukset Tarja Parvola ja Tuula Gröhn olivat ensimmäistä kertaa mukana lukijaristeilyllä. 1.9.2014 SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen vaihtoi ajatuksia Kalle Isokallion kanssa Demokraatin lukijaristeilyllä. Leena Numminen ja Marjo Pöllänen tulivat risteilylle Turusta. Pöllänen kertoo, että hänen työpaikallaan on pohdittu kinkkistä kysymystä siitä, miten nukkuvat äänestäjät saataisiin liikkeelle. . Torstaina risteilyohjelman avannut. Hän on selvästi syntynyt tekemään tuota, Valkama arvioi. Kuvat Anna-Liisa Blomberg Lappeenrantalainen Reijo Kämäräinen sai Gwen Stefanin (Marko Vainio) syliinsä. Esitys teki häneenkin vaikutuksen. . Gröhn on myös puolueen jäsen, muttei ole juuri käynyt kokouksissa. Vieressä Hannele Valkama nauraa. Vieressä istunut Hannele Valkama pohti nauraen, että mahtaako hän nyt tämän jälkeen miehensä syliin kelvatakaan. Risteilyn asiaantia edusti myös Ulla Vuolanteen terveiset Kansan sivistysrahastosta. Dragshow haastoi ja hurmasi Vastapainoksi vakavalle keskustelulle parisataapäinen yleisö sai nauttia Marko Vainion Divet showsta sekä meno- että paluumatkalla. . Jos kokouksissa olisi mielenkiintoisia puhujavieraita, voisi tulla käytyä, Gröhn vinkkaa. ??Lukijaristeilyllä seilasi kaksisataa Demokraatin lukijaa Painavaa politiikkaa ja villiä viihdettä Demokraatin lukijaristeilyn ohjelmassa vastakohdat täydensivät toisiaan. Ne kuitenkin karisivat, kun Vainio muuntautui taitavasti moniksi tutuiksi tähdiksi.. . Toisia Isokallion esitys ei miellyttänyt juuri lainkaan. Turkulaiset Leena Numminen Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Tampere ja Marjo Pöllänen myönsivät Isokallion saaneen heidät suorastaan pihisemään kiukusta, vaikka ajatuksiakin hän herätti.
Näin siitä huolimatta, että tässä osassa seepraraitaisissa asuissa esiintyneet tanssijat ensimmäisen kerran ikään kuin heräsivät eloon, ja sekä liikkeisiin että tanssijoiden välisiin kontakteihin syntyi orastavaa jännitettä ja mielenkiintoa. Annikki Alku Michael Clark Companyn esityksessä sorruttiin välillä oppimestariasenteeseen: haluttiin näyttää kädestä pitäen, mitä balettipohjainen nykytanssi on.. Sinne hän tämän esityksen perusteella, jonka valmistumisvuotta ei kerrottu, myös tuntuu jääneen. Kumpikin kulki omaa rataansa. Siksi kolmannen osan videolla esiintynyt elektrobändi Relaxed Muscle ja erityisesti sen laulusolisti Darren Spooner peittosi läsnäolollaan ja iloisen röyhkeällä energiallaan mennen tullen näyttämöllä liikkuneet tanssijat. Tai peräti vielä kauemmas, 1960-luvulle. Tosin silloin ei ollut vielä kek- sitty punkkia, mutta klassisen baletin yhdistäminen nykytanssin liikesanastoon ja treenituntien perusliikkeiden tuominen näyttämölle oli tuolloin uutta. Ymmärrän, että kaikenlainen retroilu on muotia, mutta silloinkin on kokonaisuudessa oltava jonkinlainen juju. Odotukset olivat siis melko korkealla, kun etukäteen vielä luvattiin lumoavaa ja julkeaa akateemisen tanssin ja punkin yhteentörmäystä. Se mitä Alminsalissa nähtiin, ei ollut lähelläkään ennakkomielikuvia. Itsetarkoituksellista retroilua En voi uskoa, että tämä taidoiltaan ihan mukiinmenevä, mutta Tanssi 16 Helsingin Juhlaviikot, Alminsali Michael Clark Company: Animal/Vegetable/Mineral Koreografia Michael Clark Valot Charles Atlas Puvut Stevie Steward ja Michael Clark säteilyltään ja energialtaan korkeintaan keskitasoa edustava kuusihenkinen tanssiryhmä on parasta mitä brittiläinen nykytanssi voi tällä hetkellä tarjota. Olen kuullut, että 1990-luvulla Michael Clark oli uraauurtava. Nyt puolitoistatuntinen esitys pääosin oli tylsä ja pitkästyttävä. Mustiin yhdenmukaisiin pikkumekkoihin tai kiiltäviin ja värikkäisiin kokotrikoisiin puettujen tanssijoiden ilmeettömyys ja liikkeiden tietoinen hitaus ja yliselkeys eivät parantaneet asiaa. Tuli tunne kuin olisi oppitunnilla, jolla sormella osoitellen näytetään, mitä se balettipohjainen nykytanssi oikein on. Esityksen musiikkikooste Sex Pistolsista Pulpiin ja New York Dollsiin oli vaikuttava ja mukaansatempaava, mutta minkäänlaista vuoropuhelua koreografian ja musiikin välillä en teoksesta löytänyt. 1.9.2014 Brittivieraiden tuomisina oli tylsää ja vanhahtavaa nykytanssia Helsingin Juhlaviikoilla oli kahden hienon kotimaisen kantaesityksen ja Zodiakin syksyn ensimmäisen ensi-illan lisäksi vain yksi vieraileva tanssiesitys. Se oli brittiläisen Michael Clark Companyn kolmiosainen teos Animal/Vegetable/Mineral. Clark ja hänen ryhmänsä ovat menneinä vuosina sekä kiertäneet paljon että saaneet erilaisia palkintoja
Kevennettyä askellusta, salaperäisyyttä, harmitonta ja riehakastakin tanssillisuutta riitti. Teoksen loppu särkyy kuin illuusio ylivoiman edessä, painaa päänsä ajatuksia herättäen. Konsertin eräänlainen vastaliike oli Ferruccio Busonin Tanzwalzer op. Vilkkaasti vaihtelevat kuvakulmat, levottomuus, mielenliikkeiden heijastumat ja heittelehtivät tunnelmat seuraavat toinen toistaan. Hän elää, on, roolihenkilönsä pään sisällä ja maailmassa. Paljon kehuttu sali näytti rujomman puolensa, kokemus oli tältä osin melkoinen pettymys. Matti Saurama. Laulaja ei näet vain asetu rooliin, tapaile toisen mielenliikkeitä. Kiihdytykset ja jarruttelu, haaveilu vaihtoivat vuoroja. Valssi puristi muottiinsa ja päästeli liihottelemaan. Surullista konsertissa oli se, että istuessani ensimmäistä kertaa likimain korvanlehden kohdalla orkesterimuodostelmaan nähden, paljon jäi epäselväksi. Vasket kyllä pauhasivat, mutta balanssi etenkin solistin ja orkesterin kesken jäi monissa kohdin epätasaiseksi. Mattilan ääni häipyi luvattoman usein orkesterin alle. Samaten sanoista ei likimainkaan aina saanut selvää, vaikka miten seurasin libreton tekstiä. Anton Webernin saatua hänet taivutelluksi palaamaan miehensä luo, säveltäjä luonnollisesti ihastui, mutta tapahtumien seurauksena taide- Musiikki Sopraanon suuruus Helsingin juhlaviikot, Musiikkitalo Erwartung Karita Mattila, sopraano, Radion sinfoniaorkesteri kapellimestarinaan Susanna Mälkki maalari hirttäytyi. Ekspressiivisyys sykkii ja samalla kaikkea koskettaa tinkimättömän uudistushenkisen säveltäjän kädenjälki. RSO soitti siinä illan näyttävimmän osuutensa ja kapellimestari Susanna Mälkki esitteli itsestään omimmat piirteensä. Riuska, mutta satuttamaton ruoska iskee tarvittaessa ilmoille toisesta äärilaidasta. Äänestä puhkeaa mainio täyteläinen sointi, sävyjen kedolla kasvaa värikylläinen ja runsas valikoima. Schönbergin teoksessa soi loppumattomien purkausten vuo. Sävellys edellyttää kuulijalta herkeämätöntä asennetta. Se on tarkasti tarkasteltavaa, rikasta ?paletti?musiikkia. Laulaja sai näyttää taitonsa. Ehkä jonkin sortin krouvius ja uskallus äärimmäisiin purkauksiin vielä saisi vahvistua. Teos on hidasta nousua ja palautumista, vaikka ristiriitoja pelkäämätön asenne ei poissuljettu olekaan. Säveltäjälle tyypillinen yllättävyys, jopa karheus, ripottelee mukaan herätteleviä sävyjä. Sävellysrintamallakaan ei kunnian kukko lauleskellut, tyyliään kehittelevän säveltäjän teos jyrättiin yleisön tuella maan rakoon. Mattila elää roolinsa Karita Mattilalla näyttäisi olleen takanaan suotuisa kesä. Eläytyminen on puolinainen ilmaus Mattilan taiteesta puhuttaessa. Onnekseen hän on kuitenkin törmännyt puunrunkoon. 53. Oli kuin hän keskustelisi parhaan ystävänsä kanssa, ymmärtäisi toista kuin itsestään. Konsertin avaus, Gustav Mahlerin kymmenennen sinfonian avausosa paljasti, miten Mälkki on laajentanut vivahdevalikoimaansa herkkyyden ja linjakkuuden suuntaan. Hienovireisyys eleettömyyteen asti toimii tehokkaasti. Yöllinen kävely jatkuu ja lopulta hän löytää rakastettunsa verisen ruumiin. Säveltäjän oma elämä oli sävellystyön aikaan koetuksella. Vaimo lähti nuoren maalarin matkaan. 1.9.2014 17 Simon Fowler Marica Rosengard Solisti Karita Mattila ja RSO:ta johtanut Susanna Mälkki näyttivät ominta osaamistaan Juhlaviikkojen Erwartung-monodraamassa. Aikamme menestyksekkäin suomalaislaulaja, sopraano Karita Mattila, palkitsi kuulijansa Musiikkitalossa. Arnold Schönbergin Marie Pappenheimin runoon säveltämä Erwartung on vahva orkesterisäestyksinen monodraama. Teoksessa rakastettuaan etsivä yksinäinen nainen kävelee yön hämärissä metsikössä. Hän löytää jotakin ja pelästyy kohdanneensa ruumiin
Koira nautti kylvystä liittovaltion työtuomioistuimen edustalla Erfurtissa Saksassa.. 18 1.9.2014 ??Loppukesän tunnelmiin mahtuu iloa ja surua Kissan katse raunioista AFP Photo / Jean-Sebastien Evrard Ranska. Ranskalaisen taitelija Francois Delarozieren puusta ja teräksestä valmistama lohikäärme näyttäytyi yleisölle Nantesissa. Lohikäärme esiintyy lokakuussa Pekingissä Kiinan ja Ranskan 50-vuotisen yhteistyön juhlamenoissa. AFP Photo / DPA / Michael Reichel Viikon kuvat Kokosi: Ilkka Nieminen Kuvatekstit: Elina Harju Saksa
1.9.2014 19 AFP Photo / Mohammed Abed AFP Photo / Robert Atanasovski Gaza. Kissa on vallannut kiven Israelin ilmaiskun tuhoaman rakennuksen rauniolta Gazassa. Makedonia. Maassa on ollut helteinen ja aurinkoinen elokuun loppuviikko.. Uimari hyppää viilentävään veteen Ohrid-järveen Makedoniassa
Tilaisuuden avaus Ari Lehtinen. Ilmoitus julkaistaan maksuttomana kaksi kertaa. Lämpimästi tervetuloa kaikki TTy:n nais- Sateiden jälkeen metsiin on noussut etenkin herkkutatteja.. Käsitellään asioita ja valitaan ehdokkaita silmällä pitäen 12.4. Ilmajoen työväenyhdistys ! Johtokunta Työväentalolla ti 2.9. klo 18, mukana myös Johanna Autio esittelemässä srk-vaalityötä. Sen sijaan mustatorvisientä ei Palménin mukaan ole tullut ainakaan eteläosassa Suomea yhtä paljon kuin tavallisesti. Palménin mukaan kesän kuiva hellekausi on johtanut siihen, että sienisato on noussut tänä syksynä maasta hieman tavallista myöhemmin. Jarkko Eloranta B.Virtanen - Urja Julkiset palvelut - ja ulkoistaminen, Antti Rinne Ajankohtainen poliittinen tilannekatsaus, Ryhmätoiminnan tärkeys Eija Paananen. Jari esittelee Suupohjan tilaisuuden antia. UUSIMAA . Satokauden Palmén uskoo jäävän kuitenkin lyhyeksi. Kohtuulliseen mutta tavallista lyhyempään satokauteen uskoo myös Hopsu-Neuvonen. klo 13. Kokoontuminen eduskunnan vierassisäänkäynnissä klo 12.45. SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin avaa YPSYn syyskuun kuukausikokouksen keskustelun aiheesta: Miten SDPn kannatus saasaan nousuun. Tilaisuuden vetäjät Riikka Aalto ja Timo Kontio. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/ yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä. Tikkurilan Ty:n naisjaosto kokoontuu ke 3.9. (2 kpl) 184 197,90 e 6 oik. 2 335,80 e 5 oik. 46,80 e 4 oik. 10,00 e Tuplaus-voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6+1 oik. Hopsu-Neuvosen mukaan etenkin PohjoisSuomen metsistä löytyy herkkutattien lisäksi runsaasti punikkitatteja. Tattien ohella maasta nousee Palménin arvioiden mu- kaan tänä syksynä suppilovahveroita. Vieraaksemme saapuu SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne aiheenaan puolueen linjaukset alkavalla eduskuntakaudella ja eduskuntavaaleihin valmistauduttaessa. HopsuNeuvosen mukaan sesongin myöhäistä ajankohtaa selittää myös vähäluminen talvi. Sesonki jäänee lyhyeksi Sateiden tulon jälkeen sienisato on lähtenyt osassa Suomea käyntiin ryöpsähdysmäisesti, Palmén kertoo. Tervetuloa! Eduskunnan taideaarteisiin tutustuminen to 4.9. 20 1.9.2014 ??Syksyn sienikausi myöhästyi hieman Peliuutiset Lotto 35/2014 Jokeri 35/2014 2127449 Voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6 oik. ei yhtään kappaletta 5 oik. 807,90 e 4 oik. 52,30 e 3 oik. 7,00 e 2 oik. 2,50 e 3, 6, 12, 13, 15, 18, 34 Lisänumerot: 24, 35 Tuplausnumero: 23 Voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6+1 oik. Ennakkoon ilmoittautuneille. . Kutsu JHL: n SDP:n Helsingin ryhmän perustamistilaisuuteen 17.9. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Sarjakuvat HELSINKI . Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Tasapainon takia. Vuodesta 1895. Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. Uusi osoitteemme: l Siltasaarenkatu Helsinki Säästöpankinranta6,2A, 8.krs, Helsinki puh. Keskustelua ja jatkotoimenpiteet Rune Takamaa. klo 17 JHL- talo, liiton auditorio, Sörnäisten rantatie 23, Helsinki. klo 17 Tiksolla. Tervetuloa! . ei yhtään kappaletta 6 oik. ei yhtään kappaletta 5 oik. 93,60 e 4 oik. 20,00 e Veikkaus 35/2014 Oikea rivi: 122 X11 1X1 X12 X Voitonjako: 13 oik. ei yhtään kappaletta 12 oik. 10 105,20 e 11 oik. 360,40 e 10 oik. 53,80 e MiniVakio: 7 oik. 828,80 e Sudoku Metsistä löytyy nyt herkkutatteja Syksyn sienisesonki alkoi hieman tavallista myöhemmin mutta vauhdikkaasti, ja sadosta on tulossa ainakin keskinkertainen. Etenkin haperoiden osalta kausi saattaa jäädä hänen mukaansa lyhyeksi. Pohjois-Suomen metsistä löytyy Palménin mukaan tällä hetkellä runsaasti isohaperoita ja kangasrouskuja. Syksyn sienisesonki kestää Palménin mukaan pakkasten tuloon asti ja osin vielä sen jälkeenkin. . Pääkaupunkiseudulla sienitilanne on vielä heikko, mutta Keski- ja Pohjois-Suomessa on paikoin menossa erittäin hyvä sato erityisesti herkkutattien osalta. Herkkutattisesonkia kehuu myös Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitosta. Nostetaan yhdessä Demarit nousuun! Tervetuloa! Lisätietoja: Ari Lehtinen puh. Sienisato kuitenkin vaihtelee paikkakunnittain suuresti, arvioi Suomen sieniseuran puheenjohtaja Jorma Palmén. . Sienisadon ennustaminen on Palménin mukaan vaikeaa, mutta hän arvelee, että sa- dosta tulee keskinkertainen ja paikkakuntakohtaisesti eritäin vaihteleva. 050 520 3390. POHJANMAA . Pääkaupungin Wanhat Toverit. Syyskausi alkaa ti 2.9. klo 13 Kuntatalolla, Toinen linja 14. Kahvitarjoilu. Yöpakkaset eivät vielä haittaa esimerkiksi suppilovahveroa. STT Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. 050 342 6646 ja Stefan Loman puh. Avoin keskustelutilaisuus ti 9.9. klo 18 Paasitornin kokoushuoneessa, sali Viktor Julius von Wright. pidetyn Uudenmaan naisten piirikokouksen jatkokokous, joka on Tiksolla la 6.9
työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Vuodesta 1895. aa. klo 16. 020 774 0311, 040 738 3718, s-posti: riikka.antinaho@sak.fi » www.sak.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 s-posti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 576 547 Aluetoimistosihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 443 2043 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. marraskuuta muulloinkin SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS kuin jouluna. Liittohallitus 21 Jaana PikkarainenHaapasaari Palvelukseen halutaan 2 x 67 mm Tiistaina 2.9. 010 7703 640 (vaihde). sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi POHJANMAA VAASAN TOIMISTO . 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. klo Tervetuloa! 15.30 Veteraanitalon altaassa. Ensimmäinen iltapäiväkerho to 18.9. 16. http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 Esa Kant 2 x 54 mm 040 778 9810 Varapuheenjohtaja Tasapainon takia. 040 736 2614 Sihteeri Sakari Ruisaho 040 838 7697 Vuodesta 1895. Taloudenhoitaja Martti Juvonen 040 730 3388 Hautauspalvelut Surun kohdatessa et jää yksin ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. Hallituksen esitysten lähetekeskusteluja Pitkäkatu 50 65100 VAASA Puheenjohtaja 895. ivä. VAASAN SOS.DEM. KUNNALLISJÄRJESTÖ ry KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Os. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi kökulma. Kokoukset 1.9.2014 Täyden palvelun toimisto hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi Forum Hakaniemi Töölö Itäkeskus Malmi Espoonlahti Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66630 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min) VAASAN ALUETOIMISTO Aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Punaista Kutsu SSSL:n liittokokoukseen 15. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Vaasan toimipiste Aluetoimitsija Katja Kaivonen, puh. avoinna ma 9-12, 13-16 Kauppatori 2, 2.krs, 67100 KOKKOLA Palveluneuvoja Anneli Kalliosaari faksi 020 774 2422 Vuodesta 1895. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9§:n määräämät asiat. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. (06) 220 1562 Sähköalojen ammattiliitto ry Metallityöväen liitto ry Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL ry:n sääntömääräinen liittokokous pidetään lauantaina 15.11.2014, klo 11.00 alkaen Paasitornissa, osoitteessa Paasivuorenkatu 5 A, 00530 Helsinki. Vuodesta 1895. Liity sinäkin SAK:n Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. klo 14 Veteraanitalossa. . Tapaamme Tikso-kellarissa Unikkotie 1?19 B; yhdistys tarjoaa kokouskahvit. Keskiviikkona 3.9. Esitykset pyydetään lähettämään sihteerille sähköpostitse.Lounastarjoilun vuoksi ilmoittautumisia pyydetään sihteeri Jonne Kiviselle, jonne.kivinen@teamliittofi, 6.11. 020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Etuuskäsittelijä Maija Uura (äitiyslomalla) Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. mennessä. Vesijumppa alkaa ti 9.9. Vuodesta . mennessä. Tervetuloa! 2 x 36 mm Oma näkökulma. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry AKT:n VAASAN TOIMISTO Aluetoimitsija Tapio Huotari (06) 220 1560, 0400 476 005, tapio.huotari@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. (06) 414 3832 Yhdessä olemme enemmän. Paluu ähköpostitse.Lounastarjoilun vuoksi n. klo 14.00 TÄYSISTUNTO Ainoassa käsittelyssä tarkastusvaliokunnan mietintö Valtionhallinnon toimitilojen vuokraus Senaatti-kiinteistöiltä sta 1895. 95. Torstaina 4.9. retn liiton sääntöjen 9§:n määräämät kellä seurakunnan leirikeskukehtävät esitykset on toimitettava seen Sääksiin. Bussi lähtee mennessä. Esitykset pyydetään kirkonmäeltä klo 9.30. <ddd> <d>.<m>.<yyyy> 3 Uusi sanomalehti Suomessa! Vuodesta 1895. Uusi sanomalehti Suomessa! Intohimona kansanvalta. 2 x 26,5 mm on joka päivä. Maksu 15 e kerätään än sihteeri Jonne Kiviselle, perillä. Ota kaverisi mukaan! fi, 6.11. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n syyskuun kuukausikokouksessa ti 9.9. Hyvinkään Kotien Puolesta uorenkatu 5 A, 00530 Helsinki. 1895. ry:n syyskausi alkaa ti 2.9. avoinna ma-pe klo 9-16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö Marja Salmivuori Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila KOKKOLAN TOIMISTO . 020 77 41424 PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA KOKKOLASSA Pitkänsillankatu 23, 67100 Kokkola, puh. Vuodesta 1895. Lehtikuva / Martti Kainulainen odesta 1895. Vuodesta 1895. Vuodesta 1895. esta 1895. aikkien äänien on kuulut- ainon Palvelukseen halutaan Uusi sanomalehti Suomessa! Vuodesta 1895. 1895. Uusi sanomalehti Suomessa! Vuodesta 1895. Sudokun ratkaisu sta kokoukseen 15. 040 709 4337 s-posti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho, puh. Liittokokoukselle tehtävät esitykset on toimitettava liittohallitukselle 15.10. Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä tulee kertomaan ajankohtaisista koulutusasioista. klo 18.30 teemana on koulutuspolitiikka. Kysymme, miten käy oppivelvollisuuden. Lakiehdotusten käsittelyjä. Perjantaina 5.9. marraskuuta oinkin ÄINEN LIITTOKOKOUS ouluna. jäsenet! Pj Eila Hyttinen, eila. attinen Sanomalehtimiesliitto SSSL hyttinen@saunis.net, puh. 050 äinen liittokokous pidetään 5269868. 4, klo 11.00 alkaen Paasitornissa, . (06) 723 2018 Keskiviikkoisin 14.00-16.00 PÄIVYSTYS PARITTOMALLA VIIKOLLA SEINÄJOELLA Matti Visannin kuja 10L 3, 60100 Seinäjoki, puh.(06) 414 3833 keskiviikkoisin klo 11.00-15.00 fax. mennessä. (06) 822 3516 keskiviikkoisin klo 11.00-13.00 PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA PIETARSAARESSA Tehtaankatu 13, 68600 Pietarsaari, puh. klo 16.00 TÄYSISTUNTO Suullinen kyselytunti. klo 13.00 TÄYSISTUNTO Suorat verkkolähetykset: www. eduskunta.fi/verkkolahetys. Istunnot ovat yleisölle avoimia. Ovet lehterille avataan 15 min. ennen täysistuntoa. Kansalaisinfo on avoinna ma-pe klo 10 . klo 14.00 TÄYSISTUNTO Pääministerin ilmoitus Ukrainan tilanteesta
21.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. 00.05?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Työ & elämä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Minna Marsh 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03?17.00 Puheen Iltapäivä 17.08 Urheiluilta: Lentopallon MM: FIN?CUB 20.00 Puheen ilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Minna Marsh 23.02 Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. 21.00 Hienostelua: Barokin pyörteissä. 1/13: Jääkaappi. 21.40 Urheiluradio. Ohjaus: Joona Tena. 23.15 Kylmäverisesti sinun (12) Taivaaseen ota tykösi. 00.20 Poliisit (S) Pori. 00.50 NCIS Rikostutkijat (12) Pelin henki. 01.50 Frasier (S) Sekaisin tohtori Marysta. 02.20 Eriskummalliset rikokset (7) Kippareita ja kilpikonnia. Go ask Alice! 18.00 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 12.45 Merisää. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 13.06 Maakuntaradio. 14.00 Yle Uutiset. Sittemmin asenteet ovat muuttuneet, ja naisesta on tullut esikuva. 22.30 - 23.08 Strömsö Nähdään aiempien jaksojen parhaita paloja. 23.15 - 03.00 SVT:n ohjelmaa FOX 06.00 Sky News 06.28 FOX Kids 09.10 Wipeout 10.00 24Kitchen 11.30 Kuningaskalastajat 12.20 Autiotalojen aarteet 12.50 Tuohta tuhosta 13.15 Asehullu perhe 14.10 Ufojen jäljillä Euroopassa 15.00 Lentoturmatutkinta 15.55 Salakuljettajat satimeen 16.45 Huutokaupan Metsästäjät 17.40 Lyödään ällikällä 18.10 Family Guy 18.35 How I Met Your Mother 19.00 Huutokaupan metsästäjät 20.00 Jaakon matkassa 21.00 Intelligence?Agentti 2.0 21.55 Criminal Minds 22.50 The Bridge 23.45 Elokuva: 88 minuuttia 01.40 Huumebisnes Oy 02.35 Nolot vartalot: Sairaudet 03.25 Totta vai tarua. 19.06 Metsäradio. (U) Belgradiin tapaamaan Serbian ei-niin-totisia torvensoittajia. 09.11 Maakuntaradio. Norjalainen Annette Obrestad lopetti koulunsa 18-vuotiaana ja ryhtyi pokeriammattilaiseksi. 20.30 Majakka: Tiiskeri Tiiskerin sumukello makaa meren pohjassa, mutta kertaalleen räjäytetyn majakan valo vilkkuu edelleen. 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio Rento talkshow, teemana ikä. Kal-yhtyeen Dragan Ristic opastaa musiikkikulkurin tuhatvuotisen musiikkiperinteen saloihin ja sen epävarmaan nykytilaan. 21.50 Talo joen rannalla (12) (USA 1950) Tyylitellyssä jännärissä mielenvikainen kirjailija yrittää salata tekemänsä murhan hyväuskoisen veljensä avulla. 07.53 Maakuntaradio. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 16.15 Maakuntaradio. 16.15 Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Uusi viikonloppu-sitcom on täyttä talenttia. 23.10 True Blood (16) 9/10. Miten kodin laitteet toimivat? 18.30 Taivaallista menoa: Kuoleman tuttuna Elämässä on vain kaksi pakkoa: kuolla ja valita, sanoo Georg Jojje Liljestrand. 19.00 Luontoretkellä: Öljyä, kaasua, kalaa Pohjanmeren öljyn- ja kaasunporauslauttojen lähistöllä on runsas kalakanta ja eräät kaloista kasvavat todella suuriksi. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Onko onni vain bluffia. 15.50 Veneilysää. 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. Huom. Ahonen pistää poikansa Romeon, 6, kanssa kovasti kampoihin näyttelijä Saija Lentosen ja Valpurin, 6, sekä Neon2muusikko Jussi Rainion ja tyttärenpoika Micon, 9, joukkueille. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Luontohetki: Erikoisia ekosysteemejä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Rakkauden tähden: Som ja Mari 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.50 Kansallismaisemat: Imatrankoski 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 11.55 Löytöretkiä maailmaan 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Neposen ja Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 1.9. Ismo saa väärän naisen. 20.05 Suomen kaunein koti Jakso 11. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 17.40 Kulttuurin huumehistoria. Yle Uutiset ja sää. 17.20 Urheiluradio. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. Brittisarjassa nähdään, kuinka kertakaikkisen omituisia rikoksia paikalliset poliisit ovatkaan saaneet työssään kohdata. 03.00 - 05.00 Ennustaja-TV 23.15 Uusi Kino: Helsingin kesä (S) Kokeelllinen animaatiodokumentti kesäisestä Helsingistä. 23.24 - 23.40 Uusi Kino: Sielunsieppaaja (S) Sanaton matka ihmisyyden ytimeen ja kertomus sielunsa valokuvakameralle kadottaneesta miehestä, jota esittää Wilson Kirwa. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle Uutiset. 10.55 Pikkujuttu. Pääosissa: Minna Haapkylä, Petteri Summanen, Laura Malmivaara. 15.05 Kultakuume. 19.03 Radioteatterin valiouusinta: Tunteet. 12.15 Suomi jatkosodassa 4/5: venäläisten suurhyökkäys ja rauhanneuvottelut. 07.17 Maakuntaradio. 11.00 Yle Uutiset. 17.20 Ohjaaja Juha Lehtola arvojen löytöretkellä. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 18.50 Iltahartaus. Katowice, Puola. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Uutisvuoto Vieraiksi saapuvat muusikko Toni Wirtanen ja hip hop -artisti ja tuottaja Elastinen. 19.00 Prisma: Salaperäinen Lymen tauti 19.55 Tarinoita metsästä : Metso ja teeri 6/20. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Katowice, Puola. 16.30 Nuoret mestarit: Partiomestari Partiolaisista muodostetut joukkueet kisaavat nokkeluutta ja erätaitojakin vaativassa kilpailussa. 17.00 Pikku Kakkonen Katsellaan Tuomon kanssa Petrin tiikeritarinat, Seikkailija Saku, Stella ja Sami, Onnea on..., Maltti ja Valtti sekä Laura. 06.05 Hartaita säveliä. 11.03 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. HD 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) Osa 2661. 08.17 Maakuntaradio. 07.50 Aamuhartaus. 18.20 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 38. Jäähyväiset. 00.05 - 01.05 The Wire (16) Vedonlyönti. 01.10 - 04.00 Uutisikkuna 17.45 Francon jälkeen - Alcantaran perhe (7) Osa 240. Matkan loppu. 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) Vanhoja muistoja. 20.00 Tekijänä: Meeri Koutaniemi Koutaniemi, 26, on palkittu valokuvaaja, jonka metodina on heittäytyä täysillä kuvattaviensa elämään. 20.30 10 kirjaa jotka muuttivat maailmaa Ääriislamilaisten ensimmäinen hyökkäys. 21.03 Päivä tunnissa. Kilpailemassa Simo Frangen, Mari Puoskari, Lilli Earl ja Juha Lahti. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Urheiluradio. Miten rakkaus ja seksi liittyvät yhteen. Miten se on mahdollista. UKK valitaan taas presidentiksi ja USA saa astronauttinsa avaruuteen. 15.00 15.05 15.10 15.15 Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Rakkauden tähden: Gonzalo ja Anna Portugalilainen Gonzalo vierailee appivanhempiensa luona. Osa 10/10. 22.05 Julkinen sana. 06.52 Fungi (S) 07.00 Karhunpaini 07.07 Pikku Toni (S) 07.12 Nelli ja Iiro (S) 07.21 Tommin kiertävä sirkus (S) 07.31 Maukka ja Väykkä (S) 07.42 Olivia (S) 07.56 Töötti ja Pulteri (S) 08.17 Muumilaakson tarinoita (S) 08.41 Late Lammas (S) 08.50 Uusi päivä (S) 09.18 Uusi päivä (S) 09.46 Uusi päivä (S) 10.15 Nuoret lääkärit 11.05 Rannalla tuoksuu savukala 11.35 Puutarhasissit 12.10 Kuningaskuluttaja 12.40 Sydämen asialla (7) Hymyile kameralle. 13.30 Gabriel, tule takaisin! (S) (Suomi 1951) Mika Waltarin näytelmään pohjautuva komedia viettelijästä, joka on iskenyt silmänsä kahteen vanhapiikasisarukseen. 09.00 Yle Uutiset. 22.05 Jake Nymanin mökkiradio. Pirkko Mannola, Jonna Järnefelt ja Juha Mieto kertovat iän tuomista vaiheista. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Arkistosta revittyä: Auto Osa 1/8. Ei suositella päästäisille. PMMP-yhtyeen Paula Vesala esittelee Salman Rushdien ?Saatanalliset säkeet?. Jos lentopallon MM-ottelu siirtyy jatkoajan vuoksi TV2:lta TV1:lle, ohjelma voi jäädä pois ohjelmistosta. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Lentopallon MM: FIN CUB Alkusarjan ottelu Suomi - Kuuba. 22 1.9.2014 TV- ja RaDIO-OhjelMaT Maanantai 1.9.2014 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. on lahjoittanut pois omaisuutensa. ko jalka-amputoituja lapsia on saanut hienojen proteesien lisäksi myös pätevän opastajan ja valmentajan innostamaan niiden käyttöön. sikseen, osa 2/2. 18.30 Emmerdale (S) Armoton velkoja. 18.00 Lentopallon MM: FIN CUB Mahdollinen jatkoaika, 20.30 Totuus rakkaudesta 16.50 Tiededokumentti: Uudet, upeat jalkani! Jouk- 21.00 Sami Yaffa - Sound Tracker Sami matkustaa Ryhmä alkaa tutkia Jussi Helasvuon pimeää henkirikosta. Sikahyvä tietokilpailu ihmisille ja muille eläimille. 13.03 Urheiluradio. 21.55 Suomi tänään. 1/2. 00.10 Uutisikkuna 12.05 Annen ruokavieraat 1/2. Safi, George ja Josie valmistavat ruokaa afrikkalaiseen ja karibialaiseen tapaan. 12.35 Murharyhmä - tosielämän Sherlockit Osa 4/8. Jukka Karleniuksen tapon vanhenemiseen on jakson alkaessa puoli vuotta. jan paluu. 16.15 16.45 17.15 17.20 17.25 Oraalista onnea Ericin seurassa. 13.55 Lentopallon MM: BRA GER Suomen lohkon ottelu Brasilia - Saksa. 11.57 Päivän mietelause. 18.55 Suomi tänään. 20.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Aamusoitto. - Jos lentopallo-ottelu venyy, ohjelma jää pois. Mm. 07.45 Hartaita säveliä. Elokuva palkittiin 2011 Helsingin lyhytelokuvafestivaalin parhaana dokumenttina. Täydellinen ensisuudelma. 15.00 Yle Uutiset. HD 17.50 The Voice Kids Ensimmäi- 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Charlien enkelit (12) 2/8. Enkelit tutkivat nuoren mallin katoamista ja soluttautuvat Miamin muotimaailmaan. 22.45 Funny or Die Presents (16) 4/10. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 06.25 Aamusoitto. 15.05 Maakuntaradio. 21.50 Merisää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. O: PV Lehtinen. 23.35 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.25?14.30 SVT:n ohjelmaa 17.28 Osoite: Rooma: Heidi Huopalainen 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Tiedätkö mitä. O: Valentin Vaala N: Tarmo Manni, Emma Väänänen, Salli Karuna, Ansa Ikonen. 20.03 Urheiluradio. 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale (7) 11.10? 12.05 Lääkärit 13.35 Grand Designs - unelma-asunnot Yhteisörakentamista Brightonissa. 14.35 Millerit (S) Äititerapiaa. 15.05 Alueellinen sääennuste 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Isän tyttö (S) Tutkivaa journalismia. 15.45 Isän tyttö (S) Sarjamurhaa- Meidän perheen tähdet TV5 klo 20.00 Hunks-tanssija Petri ?Mauno. Romanttinen menestyskomedia. Kostaja. 23.15 Yle Uutiset 23.20 Kiinalainen kapitalismi Kiina on kehittynyt nopeasti kaaoksesta ja köyhyydestä talousmahdiksi. 15.52 Maakuntaradio. Puut kanalintujen ruoka-aittana. 20.00 MOT: Salaisuus taulun takana Suomeen on ostettu monia ulkomaisia tauluja, joiden alkuperä on hämärän peitossa. 20.30 20.55 21.00 21.30 Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Dokumenttiprojekti: Piripäiväkirja (16) 22.25 Kotikatsomo: Tehdas (12) 8/18. Kenellä on Suomen kaunein koti? 21.00 Uhka (16) Kuka käskee?. 22.00 22.20 22.25 22.35 Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Helppo elämä (16) Osa 21: Kättä päälle, nimi alle. 23.35 The Good Guys (12) Rakkaudesta autoon. 00.30 Super Fun Night (S) Ryhmätreffit. 01.00 - 05.30 Onnensoitto NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (S) 07.50 My Little Pony (7) 08.15 Waverly Placen velhot (S) 08.45 Sikke?Ruokaa rakkaudella 09.20 Tuhluriprinsessat 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20?10.50 Sarahin sisustusvinkit 13.20 Lauran matkakuvia: Tukholma Tutustutaan Lenita Airiston Tukholmaan. 13.50 Sarahin sisustusvinkit 14.20 Sikke - Ruokaa rakkaudella Kania puu-uunissa, munakoisokiekot sekä ihana pehmeä omenatorttu. 14.50 Huippumalli haussa 15.50 Olipa kerran (12) Uskon voima. 16.50 Arvostele mun illallinen Suomessa Salla rakastaa Italiaa ja pientä poikaansa. ottelussa Suomi - Kuuba. Katowice, Puola. 20.00 Uusi päivä (S) Jos lentopallo-ottelu venyy, ohjelma esitetään klo 20.30. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Illan vieras. Mv. 14.50 Uutisvuosi 1962. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 18.50 Merisää. 17.30 Taustapeili. 18.15 Viikon luontoääni: kanadanhanhi. 13.00 Klassista kahteen. O: Fritz Lang. N: Louis Hayward, Jane Wyman, Lee Bowman. 17.20 Frasier (S) Sekaisin tohtori Iholle. 19.03 Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. 08.15 Urheiluradio. 22.50?23.05 Otteita suomalaisten elämästä. 14.00 Näistä levyistä en luovu: vieraana näyttelijä Ilmari Saarelainen. 20.06 Sää. 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Sekahaku. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. HD 21.00 - 21.45 Black Box (12) Catherine auttaa Kuution hallituksen jäsentä, joka ?valaistuttuaan. 11.00 Välilevyjä. Sarja päättyy. 10.03 Ajantasa: Suora linja. 09.05 Urheiluradio. 06.15 Aamuhartaus. (U) 04.00 Teematieto 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) Jahkailu 13.00 Murharyhmä - tosielämän Sherlockit Osa 5/8. 13.25 - 13.50 Mutsis oli apina Remonttimestari Remonttimestari Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) YLETEEMA Marysta. nen Ääni Ratkaisee -jakso 18.55 18.58 19.00 19.30 20.00 HS-uutiset HS-sää Poliisit (S) Lahti. Poliisit (S) Pori. Huippumalli haussa Tyttö, jota vedätettiin. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: FC Venus (12) (Suomi 2005). (U) 16.30 - 16.45 Löytöretkiä maailmaan Karakumin arvoitukset. Naiset ja autot. Aluksi nainen oli mainoksien vähäpukeinen katseenvangitsija. 15.55 Yle News. 23.30 Suomi tänään. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15 Maakuntaradio. 03.55 Jaakon matkassa 04.45 Family Guy 05.10?05.35 24Kitchen SUB 06.00 Onnensoitto 08.00 Astral TV 10.00?10.55 Lemmen viemää (7) 13.55 Jamie Oliverin kouluruokaa 15.00 Myytinmurtajat 16.05 Walker, Teksasista (12) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Suomen surkein kuski 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Big Brother Extra 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Katujen kasvatti (16) 22.00 Big Brother 23.00 Grimm (12) 00.00 Hävyttömät (16) 01.05?05.59 Onnensoitto TV5 06.20 Ihmemies MacGyver (12) 07.15 Matlock (7) 08.10 70?s show (12) 08.35?09.00 Kellarin kunkku (S) 12.00 Ankkadynastia 12.30 Tahdon morsiuspuvun: Kaasot 13.00 Kakkukuningas 14.00 Ihmemies MacGyver (12) 15.00 Matlock (S) 16.00 Kolmas kivi auringosta (S) 16.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 17.00 Pulmuset (7) 18.00 Kellarin kunkku (S) 19.00 Maatilan prinsessa 19.30 Tatuointistudio HelsINK 20.00 Meidän perheen tähdet 21.00 Elokuva: Karate Kid (16) 23.55 5D: Elämäni lautana 01.05 Elokuva: Peter Pan (7) 03.40 Twin Peaks (12) 04.30?05.29 Spartacus?gladiaattori (18) JIM 11.20 Maistuvimmat liikeideat 12.15 Huijarirakentajat 13.10 Gordon Ramsay?pannu kuumana 14.10 Leijonan luola USA 15.05 MasterChef Australia 16.05 Anthony Bourdain maailmalla 17.00 Gordon Ramsay?pannu kuumana 18.00 MasterChef Australia 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 21.00 Haasta Hans 22.00 Leijonan luola USA 23.00 Rekkakuskit jäällä 00.00 NCIS Los Angeles (16) 01.00 JIM D Rikos: Jengielämää (16) 01.55 Mahdoton illallinen 02.55 Ennustaja-TV LIV 09.00 Tyyliä vai ei 09.55 Liv D: Pikadieetit testissä 11.00 Korealaisen keittiön aakkoset 11.30 Heikin lähiruokaa 12.00 Tomin keittiö 12.30 James Martin ja herkkuja Välimerellä 13.00 Hulluna leivontaan 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 14.30 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Sarahin talo 15.30 Neljät häät Amerikassa 16.30 Olet mitä syöt 17.00 Tanssin superäidit 18.00 Kotikokkien taistelu 19.00 Hurja remontti 20.00 Jutta ja superdieetit 20.30 Sinkkulaiva 21.00 Sinkkuelämää (12) 22.20 Ringer (12) 23.15 Täydelliset naiset (S) 00.15 Greyn anatomia (12) 02.15 Kotikokkien taistelu 03.20?05.00 Ennustaja-TV AVA 06.00?08.30 Aamun AVAus 09.30 Täydelliset juhlat 10.00?11.00 Jamie Oliverin Australian päiväkirja 12.00 Toinen nainen 12.30 Makuja & Elämää 12.45 Lääkärit 13.45 Neljä huonetta 15.45 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.15 Makuja & Elämää 16.30 Suurin pudottaja 17.30 Salatut elämät (S) 18.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 19.00 Meidän häät 20.00 Grand Designs Australia 21.00 Iholla 21.30 Muodin huipulle 22.30 AVA Dokumentti: Balenciagan legenda 23.30 Iholla 00.00 Brad stailaa 00.55?05.00 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Yle Uutiset
1.9.2014 23 Pinja haluaa kuiville YLE TV1 klo 21.30 Pinjan (oik.) ja äidin välistä suhdetta on lähentänyt yhteinen päihteiden käyttö. Dokumenttiprojektin syyskauden avaa Marja Kurikan ohjaama Piripäiväkirja, joka antaa äänen parikymppiselle Pinjalle. Hän haluaa elämältään muutakin kuin elämää katuojassa. Usean kaverin päätyminen hautausmaalle mietityttää: ? Kukaan meistä ei elä kolmikymppiseksi. Dokumentissa hän purkaa tunteitaan kuvaamaansa videopäiväkirjaan. Pinjan elämä uudella paikkakunnalla alkaa järjestyä: elämään tulee parisuhde ja arkisia asioita oman kodin myötä. Oireina voi olla ympyrämäinen ihottuma sekä punoittava tai sinertävä pehmeä kasvannainen. Tautia hoidetaan yleensä antibioottilääkkeillä. Sille tallentuu rakkauden, läheisyyden ja äidin kaipuu. Päihteiden käytön myötä Pinja löysi yhteyden äitiinsä, ja heidän välilleen kehittyi kiinteä ystävyyssuhde. . 15-vuotiaana hän itse kokeili piriä ja jäi heti koukkuun. Pinja oli vuosia asunut sijaisperheessä mutta joutui nyt nuorisokotiin. Oman äidin esimerkki vei Pinjan maailmaan, josta on ollut vaikea päästä pois. Nyt parikymppisenä Pinja on päättänyt muuttaa elämänsä suuntaa ja on hakeutunut vieroitushoitoon. Kuinka Lymen taudista on tullut jo aidsiin verrattava epidemia? Borrelioosi tai Lymen tauti on infektiotauti, joka tarttuu punkin puremasta. Siitä huolimatta äidin ja entisen maailman vetovoima on voimakas. Piripäiväkirja on Pinjan tarina kamppailusta päihteitä vastaan ja äiti-tytär-suhteen puolesta. Prisma: Salaperäinen Lymen tauti Yle TV1 klo 19.00 Lymen tauti eli borrelioosi leviää Yhdysvalloissa ja Kanadassa hälyttävää vauhtia, mutta monet potilaat diagnosoidaan yhä väärin. Kuukausia myöhemmin voi kehittyä muita oireita, joista tavallisimpia ovat neurologiset taudinkuvat kuten kasvohalvaus, aivokalvon-, hermojuuri- tai vastaava aivotulehdus. Lymen tautia vastaan ei Euroopassa toistaiseksi ole saatavilla rokotetta. USA:ssa on saatu päätökseen laaja rokotekokeilu ihmisillä ja rokotetta kehitetään parhaillaan. Piirun verran punaisempi. Aluksi oli tosi siistii olla äidin kanssa, kun sekin käyttää, mut joskus olisi toivonut että olisi saanut tehdä enemmän ihan normaaleja äiti-tytär-juttuja, esimer- kiksi käydä leffassa tai uimassa, toteaa Pinja haikeana. Katkolla oma elämä saa uuden suunnan. Hänelle päihteiden käyttö on aina ollut osa elämää. Pinja otettiin huostaan kuusivuotiaana äidiltään, joka käytti päihteitä
Ruotsi otti miehissä kolmannen peräkkäisen voittonsa, kun se juhli 216-193 paremmuutta Olympiastadionilla. Mörö juoksi sunnuntaina 4x400 metrillä Suomen voittoisassa joukkueessa. 24 1.9.2014 ??Naisilla tiukkaa kamppailua, miehet selvästi Ruotsin perässä Ruotsi kiri loppusuoralla Suomen naisten ohi Lehtikuva / Mikko Stig Suomen naiset taipuivat sunnuntaina viimeisessä lajissa kahden pisteen tappioon Ruotsille yleisurheilumaaottelussa. Kisa ratkesi päätöslajissa 1 500 metrillä, jossa Ruotsi otti pisteet 14-8. Ruotsi vei naisten maaotteluvoiton pistein 206-204. Zürichin EM-kisat päättyivät jo alkueriin, mutta Ruotsi-otteluun hän löysi taas mainion vireen. Juoksu kulki, vaikka sää oli koleahko ja juoksun aikana oli vastatuulta 0,5 metriä sekunnissa. . Tämä kausi on ollut niin tasainen. Viime vuodesta suomalaiset kuitenkin paransivat, sillä Tukholmassa Suomi hävisi 20 pisteellä. Suomen parhaaksi valitun Oskari Mörön kaksi lajivoittoa ja 400 metrin ennätys yleisurheilun Ruotsi-maaottelussa eivät pelastaneet Suomen miehiä tappiolta. Lauantaina hän voitti 400 metrin aidat ja oli 400 metrillä kolmas ennätyksellään. Suomalaismiehet paransivat silti viime vuodesta. Koetin vain hokea it- selleni, että älä keskity tuuleen. Loppu tulikin hyvin. Koko ajan olen paukuttanut 13 sekunnin pintaan. Hän johdatti Suomen kolmoisvoittoon naisten 100 metrin aidoissa. Neziri tavoittelee huippuaikaa Brysselissä Pika-aituri Nooralotta Neziri pääsee kerran vielä tänä kesänä testaamaan vauhtiaan lajin kansainvälisten huippujen seurassa. Ruotsi-ottelussa suomalaiset 100 metrin aitojen kolmoisvoittoon ajalla 13,23 johtanut porilai- nen sai kutsun perjantaiseen Timanttiliigan Brysselin kilpailuun. . Verryttelyssä tuntui niin hyvältä, että läksin juoksemaan ennätystä. Pojat kukistivat Ruotsin 107-92 ja tytöt vielä ylivoimaisemmin 112-86. STT Nooralotta Neziri oli varma oma itsensä Suomi-Ruotsiottelussa. En hyytynyt, vaikka tuuli puski vastaan Suomen kolmoisvoiton sinetöivät toiseksi ajan 13,40 juossut Matilda Bogdanoff ja kolmanneksi ajalla 13,53 kirinyt Ida Aidanpää.. Tukhol- Oskari Mörön kaksi lajivoittoa ja 400 metrin ennätys eivät pelastaneet Suomen miehiä tappiolta. massa Ruotsi juhli peräti 62 pisteen voittoa, mutta Helsingissä ero kapeni 23 pisteeseen. Alle 18-vuotiaiden otteluista Suomi otti voitot. Toivon, että saisin vielä puristettua vähän ennätyksestä, Neziri lin- jasi tavoitettaan Brysselin kilpailussa. Neziri pinkoi 100 metrin aitojen Suomen ennätyksen 12,98 sydänkesällä Kuortaneella