SyySkuuTA 2016 n0 35 Syksyn teatterisato jo kypsää kulttuuri . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . Hinta 2 € 1. 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P. 010 766 1047 +. 10 Sukupuoli on yhä rasite työelämässä Elämä . 35 Demarilaiva puski kohti vaalivoittoa Kikyn synnytys oli tuskien taival Piikkikorkoinen vaikuttaja tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. 21 politiikka . 15 liikE . . 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. 6 politiikka
SyySkuuTA 2016 Lehdessä 6 Kikyn kattavuus täyttyi, keventyykö verotus 8 SDP haluaa voittaa kuntavaalit 9 Demokraatti.fi 10 Ay-liike tarvitsee naisia 12 Kuivuus uhkaa Afrikan ruokaturvaa 13 Omena päivässä on hyvä ohje 14 Olipa kerran minä: Päivi Niemi-Laine 18 Mihin katosi leikkimielisyys. 2 1. KIKY KIKY. www.paperiliitto.fi pahis EK:n johtajien vaihtopäivät voivat taas alkaa, kun siellä ei rakentajien kikyä parempi kiky-sopimus kelvannut. 19 Kasvot peilissä: Tumppi Varonen 21 Aikuisen naisen jazz soi duurissa ja mollissa 24 Vahvojen persoonien liitossa myrskyää 26 Seikkailija ja kenraali böömiläisessä kylvyssä 28 Pieni musikaali suurista tunteista 32 Palmu talloo vanhoja polkuja 33 Kolumni: Laura Ruohonen 34 Demokraatti 100 vuotta sitten 35 Demarilaiva seilasi yhteishengen meressä 39 Puoluekokous lähestyy 40 Suomalainen demari 41 Nieminen Vee 42 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luontoni, Närästäjä, Radio 35 Liike 21 Kulttuuri 13 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Erkki Sinkko 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Päivi Niemi-Laineen kanssa Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www
Kyllä! Etenkin kouluissa pitäisi puhua näistä asioista enemmän. Opetin lukiossa sijoittamista. Se oli hyvää kansalaiskasvatusta. Riskit vähenevät kun muistaa, että sijoittaminen ei ole pelaamista. Miten osakesijoittajiin suhtaudutaan. Aika kiva tuo Ekin avaus opposition yhteisestä vaaliohjelmasta. . Talonpoikaisjärjellä toimiessa sijoittaminen on helpompaa kuin heinänteko. Lottovoitosta iloitaan, mutta sijoittamalla ei saisi rikastua. Kannattaa katsoa missä sijoittamisesta puhuu. Itsekuri kilahtaa tilille Voiko ihminen itse vaikuttaa varallisuuteensa. Myös Björn Wahlroosin (Nordean hallituksen puheenjohtaja) jyhkeä hahmo tarjoaa osakkeelle lisäbonuksen. Minkälaisia riskejä on osakesijoittamisessa. . Silloisista oppilaistani on aika monesta tullut miljonääri. Miksihän toi Ville oli niin nihkeä yhteisjutuille. KUVA jARI SOINI Tarvitsevatko suomalaiset talousopetusta. Omistaa noin yhdeksän miljoona euron arvosta kotimaisia osakkeita . . Omistajana pääsee myös yhtiökokouksiin kuulemaan johtajien puheita ja samalla saa lounaan tai ainakin hyvät kahvit. Pörssissä on aina rusinoita, joita kannattaa ostaa. Olen esimerkiksi maksanut lonkkaja kaihileikkaukset osinkotuloilla. Tämän kun saisi vielä Nordean taseeseen. Toimi 22 vuotta lukion vanhempana lehtorina ja aloitti tuolloin sijoittamisen . Tämä on ratkaisevampaa kuin oma lähtövarallisuus. Sijoitin noin neljänneksen kuukausiansioista osakkeisiin. Voi. Mitä hyötyä on osakesijoittamisesta. Jo yhden päivän aikana tilanne voi muuttua. Osakesijoittaminen on myös kiinnostava harrastus. Sen takia Orpo on sen uus bestis. Itse omistan vain Suomen pörssissä olevia osakkeita. Laivamatkoille valitsen Viking Linen, lennän vain Finnairilla ja ostokset yritän tehdä ”omasta” kaupasta kuten Stockmanilta tai Keskon kaupoista. Kävimme jopa kesken koulupäivää tekemässä osakekauppoja. Itse aloitin osakesäästämisen lehtorin palkasta. Vaikka itse olen tönkkösuolattu porvari, arvostan talousosaajina myös monia vasemmiston edustajia kuten Eero Heinäluomaa. SyySkuuTA 2016 D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Antti Rinne Li Andersson Ok, ehkä mun pitäis sitten siirtää paperini Turkuun. Osakesuosituksissa pitää muistaa, että ne liittyvät siihen hetkeen kun ne annetaan. Se on oikeaa solidaarisuutta. Moi Antti! No hei, se on turkulainen niin kuin minäkin. Suomalaiset ovat kateellista kansaa. Maailmanparantaja TEKSTI hEIKKI SIhTO . . Toimi 15 vuotta päätoimisena pörssikolumnistina Erkki Sinkko ” Riskit vähenevät, kun muistaa, että sijoittaminen ei ole pelaamista.. Tällä hetkellä esimerkiksi Nordea on houkutteleva. Ei sen kummempia kuin muussakaan elämässä. 3 1. Mitä osakesijoittajan kannattaa miettiä. Pitäisi kuitenkin muistaa, että esimerkiksi kymmenettuhannet suomalaiset omistavat työpaikkayhtiönsä osakkeita. Tärkeintä on pitkäjänteisyys ja määrätietoisuus. Eki rakastaa hämmentämistä, mutta onhan yhteistyöllä pointtinsakin. Suosi ostoksissasi omistamiasi yhtiöitä. Li, mitä mimmi. Ei yhteistyötä tehdä muuta kuin turkulaisten kanssa. Kerro vielä sijoitusvinkki
Suomalainen yhteiskuntamalli on heikkouksineenkin edelleen edellä montaa muuta Euroopan maata. Kaikkia noita vaiheita edelsi pitkäjänteinen pohdinta SDP:n työryhmissä, joissa oli maan huippuasiantuntemus. Sosialidemokraattien oma vaihtoehto vasemmistolaiseen markkinatalouteen on jäänyt epäselväksi. Pelkästään poliittinen tilaus populisteille ei riitä tähän selitykseksi. Tämä on tilanne laajemmin koko Euroopassa, ei vain Opposition ääni Ville skinnari tuvaa kehitystä. SyySkuuTA 2016 Viikon sana » Stanislaw Lec: Alussa oli sana. Sen myötä kaikki liikkuu entistä nopeammin paikasta toiseen. Muuten tulemme Suomessa menettämään ison osan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tämä puolue osaa myös hallita muutosta ja mikä tärkeintä – johtaa sitä. Muutoksessa on asioita, joihin meidän suomalaistenkin on pakko sopeutua. Lopussa vain klisee. SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä vierailimme Uudenkaupungin autotehtaalla. Myös Paavo lipposen EU-missio 1990-luvulla oli tärkeä käänne. Suomessa. Kesän aikana olemme saaneet lukea eri tutkimuksista, että sosialidemokraatit eivät ole tässä ajassa onnistuneet vakuuttamaan ihmisiä tulevaisuuden tekijöinä. Vai olemmeko johtamassa, tukemassa ja kehittämässä Suomea siihen suuntaan, että olemme tekemässä sitä eturivissä. Maailma muuttuu ja Suomi sen mukana. Kirjoittaja on Demokraatin entinen pääkirjoitustoimittaja. Suomalainen teollinen valmistaminen ei siis ole kuolemassa. Se on maailman toiseksi suurimpana alansa toimijana onnistunut robotisaation ja digitalisaation keskellä selviytymään. Se näkee muutoksen ihmisen näkökulmasta – ei korporaatioiden tai olemassa olevien rakenteiden. Vastustammeko me tätä maailmassa meistä riippumatta tapah. Tulevaisuuden puolue osaa luoda uskoa tulevaisuuteen. Esimerkiksi rafael Paasio piti kuuluisan, työntekijöiden oikeuksia puolustavan telakkapuheen. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Pekka kuusi uudisti voimallisesti sosiaalipolitiikkaa ja reino oittinen koulujärjestelmää. Puolueen kannalta voisi olla viisasta keskittää ajattelua politiikan tälle alueelle eikä henkilökähinöihin ja periaateviisasteluun. Tarveharkintainen sosiaaliturva, eläkejärjestelmä, maksuton perusopetus, laadukas erikoissairaanhoito, kouluruokailu ja neuvola ovat tästä esimerkkejä. SoSialidemokraatit ovat hoitaneet kannatusongelmaansa viime vuosina pinnallisilla pikkunäppäryyksillä ja käpertymällä toistuvaan periaateohjelman uudistamiseen. Tämä voimavara ei ole ollut enää vuosiin entisenkaltaisessa käytössä. Siksi valta on muilla puolueilla. Vanha kunnon käytännön ohjelmatyö on jäänyt taka-alalle. Toki täytyy muistaa 1970-luvulta kalevi Sorsan järjestämä Korpilammen kokous, jossa SDP lopullisesti sitoutui markkinatalouteen mutta edellytti samalla sen ohjastamista. Toista oli työväenliikkeen kultavuosina 1960–luvulla. Tulevaisuuden näkymä on hyvä, ja ongelmaksi on muodostumassa työvoiman saatavuus. Tuottavuus on avainsana, ja investoinnit lisäävät tuottavuutta. 4 1. S DP:n historiaa arvostetaan – kuten pitääkin. Robotisaatio ja digitalisaatio pitää ottaa vakavasti ja tarttua niiden tuomiin mahdollisuuksiin. Olemme luoneet paljon. Mutta kuinka kauan voimme olla ylpeitä meidän tekemästämme työstä. Globalisaatio on tullut jäädäkseen. Tässä on viesti myös SDP:lle. Sosialidemokraatit ovat hoitaneet kannatusongelmaansa viime vuosina pinnallisilla pikkunäppäryyksillä. Mitä tarkoittaa tulevaisuuden puolue. SDP:n haluamat uudistukset vaativat poliittista voimaa, mutta elintärkeää kannatusta tulee myös ihmisten tärkeiksi havaitsemien tavoitteiden kautta. Ville Ranta UUsien ajatUsten koeponnistamo Demo matti linnanahde Voisiko ohjelmatyön saada vielä takaisin. Niiden jälkeen on tapahtunut vähemmän. Nuoret ja vähän vanhemmatkin muistuttavat tulevaisuuskeskustelun tärkeydestä
Konkreettinen vaalityö antaa paremman tuloksen. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Leikkikenttä on lisäksi Niemi-Laineen perheelle tuttu ennestään, kun pojat olivat vähän nykyistä nuorempia. Kokopäivätyöllä pitää jatkossakin tulla toimeen. Hän puolustaa intohimoisesti hyvinvointivaltiota ja julkisia palveluja. Oikeastaan rapsakka merenkäynti kuvaa aika hyvin liikkeen tilannetta myös poliittisessa mediassa. Siinä on kuulemma mies, joka osaa tehdä kotiläksynsä hyvin.. Demarilaivaa koitetaan horjuttaa kaikenlaisilla puhureilla, kuten puheenjohtajakamppailulla ja gallup-ravisteluilla, mutta myrskyn silmässä seilaa kohtuullisen rauhallisella ja tyynellä mielellä monet myrskyt läpikäynyt demariliike. Ensinnäkin Kämppi muistutti, että äänestäjille on puhuttava suoraan. Yksi mielenkiintoisimmista puhujista oli Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjaa luotsannut Riikka Kämppi. 5 1. Hymy on herkässä, ja nauru raikaa useasti. Kolmanneksi Kämppi patisti kutsumaan ihmisiä vaalien alla töihin. Jotenkin sitä on vaikea uskoa. Pitkästä aikaa tuntui, ettei jakolinja Jutta Urpilaisen ja Antti Rinteen kannattajien välillä enää piirtynyt selkeästi. Olennaista on mitata aikaansaannoksia ja työn tuottavuutta. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TilAAjApAlvelu Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 päivi niemi-laineen haastattelu sivulla 14 Ulkokuori voi pettää – En ollut ajatellut, että olisin oikeas ti hyvä jossain, JHL:n Päivi Niemi-Laine muistelee omia nuoruusvuosiaan. Rytmikkäät Antti Antti -huudot puheenjohtajan linjapuheen aikana viestivät siitä, että puolueväki on yllättävänkin selkeästi istuvan puheenjohtajan takana. SDP vaatii etätyötä mukaan työlainsäädäntöön. Sen uskoo. Liian moni pyytää ihmisiä mukaan tukiryhmään tai sähköpostilistalle. Puheenjohtajan työ vie koko käden, jos ei pidä varaansa. Pekka Haaviston kampanjajyrä Riikka Kämppi paljasti risteilyllä olevansa kansanedustaja Timo Harakan ex-puoliso. SyySkuuTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Lisäksi Rinne painotti, että SDP ei tule hyväksymään matalapalkkojen Suomea. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Yksi rauhoittavista elementeistä risteilyllä oli puheenjohtaja Antti Rinteen punnittu ja vakuuttava esiintyminen. Liian moni pyytää ihmisiä mukaan tukiryhmään tai sähköpostilistalle. Viattomina leikkivät lapset eivät onneksi tiedä, mitä kaikkea hallitus on heidän perheidensä päänmenoksi miettinyt. Tähän laajentuvat etätyömahdollisuudet tuovat oivan lisän. Risteily oli loppuunmyyty jo useita viikkoja ennen varsinaista reissupäivää, joten odotukset hyvästä risteilytunnelmasta olivat korkealla. Tulevaisuuden työelämää ei voida mitata vain ajalla ja paikalla. Kämppi muistutti, että onhan puolueväkikin äänioikeutettuja. Vaikka demarilaiva seilasi keskellä kesämyrskyä, oli risteilyväki hyvällä ilmeellä liikkeellä. Risteilyllä ei tyydytty vain hykertelemään omassa poliittisessa kuplassa, vaan risteilylle oli pyydetty monia asian tuntijoita demaripiirien ulkopuolelta. Kysyttäessä Harakan mahdollisuuksista SDP:n johtoon Kämppi tyytyi sanomaan, että joku päivä SDP saa Harakasta työteliään johtajan. Hänen toinen, kiistanalainen väitteensä oli, että puolueväen puhuttelemiseen ei kannata käyttää aikaa ja energiaa. Hän haastoi demariväkeä uuden laiseen ajatteluun kuntavaalien alla. Hän nosti esiin kolme pointtia, jotka voivat uudistaa perinteisen demareiden vaalityön. Risteily antoi kaivattua itseluottamusta ja intoa kevään puoluekokoukseen ja kuntavaaleihin. Päivi Niemi-Laine sanoo itseään ”aatteen ja liikkeen tytöksi”. Siinä hän nyt kuitenkin on – ison ammattiliiton puheenjohtaja. Kuvauspaikaksi ei ole sovittu sattumalta leikkipuistoa Helsingin Tokoinrannassa. Niemi-Laine ei välttämättä vastaa perinteisesti rakennettua kuvaa yrmystä ay-pampusta. MielipiDepAlSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Voi vain arvailla, millaisessa ristipaineessa kahden pienen pojan äiti on. Näennäisesti herttainen ulkokuori taatusti pettää. Konkreettinen vaalityö antaa paremman tuloksen. Hyvien palvelujen saaminen ei saa olla lompakon paksuudesta kiinni. – Kun olen perheen kanssa, olen sitä täysillä, hän korostaa. Erityisesti risteilyväki kiitti työelämään liittyviä uusia avauksia ja selkeitä linjoja. Demariristeilyltä kotiin eri puolille Suomea lähti energisempi ja yhtenäisempi SDP. Kuva jari soini JK Demarilaivan kapteenilla on kompassi kunnossa V iime viikonloppuna Tallinnan laivaan oli ahtautunut 1 600 kuntavaaleihin valmistautuvaa demaria. Ja voi olla valttikortti tiukan paikan tullen neuvottelupöydissä: Tulee mieleen, että vastapuoli voidaan yllättää ”housut kintussa”, kun Niemi-Laineelta palavat päreet. Viesti on suunnattava suoraan äänestäjille. Kapteeni Rinteen kompassineula oli selkeästi paikallaan, kun hän piirteli linjapuheessaan SDP:n kuntavaalien teemoja. Kohtaaminen teKsti marja luumi . Ja jotenkin tähänkin uskoo sataprosenttisesti. Risteilyn tunnelman perusteella Rinteen vetäytyminen puheenjohtajan tehtävästä marraskuun puoluevaltuuston kokouksessa tuntuu nyt erittäin epätodennäköiseltä
– Mutta he ovat tällaisia millivillejä (pilkunviilaajia) ja tuntuvat olevan paavillisempia kuin paavi itse, Pipatti sanoi. Hallitus päättää verolinjauksesta budjettiriihessä. Erilaiset aiemmat sopimuskiemurat ovat aiheuttaneet potkuja EK:n aivan terävimmälle johtoportaalle. Rakennusteollisuus ja Rakennusliitto solmivat vallankumoukselliseksikin luonnehditun työehtosopimuksen, joka ei pidä sisällään lainkaan palkankorotuksia, mutta sisältää puolen vuoden työkokeilun kohtalaisin eduin. Rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton työehtosopimus on molempien osapuolten mukaan alalle paremmin soveltuva kuin yleinen kilpailukykysopimus. EK:n kanta sai kuitenkin sen jäsenliiton, Rakennusteollisuusliiton takajaloilleen sen verran, että toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sai aiheen pohdiskella, pitäisikö EK:n henkilökysymykset panna valinkauhaan. Maan hallitus asetti viimeisen 100 miljoonan euron tuloverokevennyksen tavoiterajaksi 90 prosentin kattavuuden. Tuo tapaaminen oli tiistaina. Onko rakennusala sittenkään kokonaan ulkona kikystä. Sopimus on voimassa vuoden 2018 helmikuun loppuun. Heidän piti olla tietoisia, mitä asiassa tapahtuu ja missä mennään. EK ei huolinut rakennusalaa Loppumetreillä myös rakennusala ilmoittautui mukaan saavuttaessaan omasta mielestään kikyn mukaisen neuvotelutuloksen. Viime sunnuntaina sovittu ictalan työehtosopimus merkitsee sitä, että kilpailukykysopimuksen kattavuus on 91 prosenttia. 6 1. Tämä on nyt saavutettu. Tämä ei sitten sovikaan EK:lle, vaikka he ovat juuri näitä asioita vaatineet ja ajaneet, Pipatti ihmetteli. Viimeinen 100 miljoonan kevennys oli hallituksen porkkana, jolla saatiin hilattua sopimus mahdollisimman lähelle suurta kattavuutta. RT:n ja Pipatin toiveissa oli, että sopimus pääsisi mukaan kikyyn. Ennen riihen puintia työmarkkinajärjestöt vielä keskenään tarkastelivat sopimuksen kattavuutta. Sopimus ei kuitenkaan kelvannut EK:lle, joka oitis ilmoitti, ettei sopimus kelpaa, koska se ei pidä sisällään 24 tunnin työajan pidennystä. Mikäli hallitus pitää lupauksensa, tuloverot kevenevät kaikkiaan 550 miljoonalla. SyySkuuTA 2016 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Tuomo Lappalainen: Vaikka hallitus muuten kohkaa norminpurkutalkoista, työttömille normeja vain ideoidaan lisää. – Alalla on muutenkin työtunnit tapissaan, kerrottiin Demokraat ti. Ja kaikki sovitaan liittokohtaisesti. Saavutettu ratkaisu luo rakennusalan käsityksen mukaan hyvät edellytykset alan tulevaisuudelle. Hän kertoo, että EK:ta informoitiin koko ajan alan neuvottelujen edistymisestä. Myös apteekkiala ja rahoitusala saivat valmiiksi kilpailukykysopimuksen mukaiset työehtosopimuksensa elokuussa. – Sopimus edistää voimakkaasti ja aidosti paikallista sopimista. Riihi pantiin lämpenemään keskiviikkona ja varstat paukkuvat loppuviikkoon. fi:lle SAK:laisesta Rakennusliitosta. Alalle tulokynnystä madalletaan. Viimeksi toimitusjohtaja Mikko Pukkinen ja johtaja Jukka Ahtela saivat lähteä työnantajapalatsista kengänkuva takapuolessaan. Ainakin EK:n sunnuntaina julkaisema tiedote on hieman arvoituksellinen: ”Rakennusalalla tällä viikolla saavutettu ratkaisu osaltaan vahvistaa taloutemme perusteita. KIKY KIKY Kikyn veropotti kasvoi viime tipassa O ttipa lujille, mutta nyt se on on sovittu! Näin huokaistiin monella suulla useammassakin paikassa maanantaina. Tämä luo vakautta ja ennustettavuutta Suomen taloudelle.” Juhani Aro Demokraatti ” Kiky-sopimus on herättynnyt kummastusta ulkomaita myöten.”
– Monta mutkaa oli matkassa ja vauhtia sekä vaarallisia tilanteita koettiin, Palola muistelee. 7 1. Kansainvälisen vertailun julkistustilaisuudessa selviää, minkälaista laatua suomalaisuus tarkoittaa. Nimiäkin on ollut mat kan varrella useita, kuten rakkaalle lapselle sopiikin. la 3.9. Palola kertoo kikysopimuksen herättäneen kummastusta ulko maita myöten. Suomessa sitä kutsutaan Ruotsi-otteluksi ja Ruotsissa nimellä Finnkampen. KIKY KIKY Pitkä ja vaivalloinen tie – kuin delfiinin raskaus Että kilpailukykysopimus saatiin tehtyä, ei ollut selvä juttu ollen kaan, mutta pitkä ja vaivalloinen tie se oli. – Eikä hallituskaan omalla kat tauksellaan ainakaan helpottanut ti lannetta. Ihan Iisakin kirkon rakenta miseen sitä ei voi verrata, mutta pul lonokkadelfiinin raskausajan pituu teen voi. kansanedustajat lomilta Eduskunta aloittaa syyskauden, kun kansanedustajat palaavat lomilta. ke 7.9. Demokraatin viikon valinnat Finnkampen alkaa Maailman pisimpään yhtäjaksoisesti järjestetty maaottelu, Suomi–Ruotsi -maaottelu pidetään olympiastadionin korjaustöiden vuoksi poikkeuksellisesti Tampereella Ratinan stadionilla. onko suomalaisuus laadun tae. Työajan pidennys, sosiaali vakuutusmaksujen painotusten siir telyt, palkansaajan elintason hei kennys, lomarahojen väliaikainen leikkaus, mainitsee muutamia kipu kohtia STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. – Olihan se pitkän työruopeaman takana, mutta ei homma ollut help pokaan. ti 6.9. – Kun kerron kaikista heikennyk sistä, mitä olemme vapaaehtoisesti tehneet, he ovat kummissaan. Sen tiineys voi kestää jopa 14 kuukautta, aika on suunnillen sama kuin kilpailukykysopimusta väännettiin. Tositoimet alkavat heti, sillä päivän ohjelmassa on täysistunto. Ku va nk äs itt ely Tim o Sp arf. SyySkuuTA 2016 Tuomo Lappalainen: Vaikka hallitus muuten kohkaa norminpurkutalkoista, työttömille normeja vain ideoidaan lisää. Tutkimus mittaa laatutasoa eri maissa. Suomesta tutkimuksessa oli mukana tänä vuonna yli 200 organisaatiota. – Nyt osoitettiin, että järjestöt pystyvät ottamaan vastuuta vai keassa tilanteesta
Marraskuussa Rinne ilmoittaa, tavoitteleeko hän helmikuun puoluekokouksessa jatkokautta puolueen johdossa. SDP aikoo voittaa kuntavaalit Antti Rinne kritisoi linjapuheessaan monia hallituksen toimia. Kun listan painopiste on vahvasti maataloudessa, herää kysymys millaisena keskusta näkee kansakunnan. Rinteen mukaan esimerkiksi perhevapaajärjestelmää pitää uudistaa, jotta myös isät voivat hoitaa lapsiaan. – Hallituksen kaavailemat päivähoitomaksujen korotukset vievät naisia pois työelämästä ja pahentavat entisestään naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa. Niitä on sitten sellaisenaan pantu nyt julkaistulle listalle. Tämänkin anti työllisyydelle – ja terveelle järjelle – jää avoimeksi. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne naulasi tavoitteen puolueen risteilyllä. Rinteen mukaan kuntavaaleissa nähdään, millaisen arvosanan kansalaiset antavat hallituksen politiikalle. Hän puolusti myös Euroopan unionia ja taistelua rasismia vastaan. SDP:n tavoitteena on olla ensi huhtikuun kuntavaalien suurin puolue. 8 1. Pitkän linjapuheensa lopuksi Rinne palasi vielä sivistykseen ja työelämän teemaan. Rinne lupasi linjapuheessaan kiertää syksyn aikana koko maan. – SDP:n tulee olla suomalaisen sivistyksen sekä työelämän parantamisen suunnannäyttäjä, kun Suomi kääntyy 2020–luvulle. Rinne arvosteli hallituksen työmarkkinapolitiikkaa, jossa palkkoja alentamalla pyritään lisäämään hintakilpailukykyä. Jäljelle jäävistä – siis muita kuin maataloudessa toimivien elämää koskevista – noin 100 ehdotuksesta noin kymmenesosa koskee metsästystä tai muuta villieläinten tappamista. SDP:n ratkaisu on työn tuottavuuden parantaminen. Hankkeen päävetäjä Olavi Ala-Nissilä on todennut, että keskustan tavoite on ”tehdä normien purkamisesta koko kansakunnan yhteinen juttu”. Se puri moniin äänestäjiin. SyySkuuTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA hEIKKI SIhTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Keskustan listan anti työllisyydelle ja terveelle järjelle jää avoimeksi. Rinne linjasi puheessaan, että SDP on feministinen puolue. Keskusta ja kokoomus kohkasivat jo ennen viime eduskuntavaaleja Suomea kalvavasta byrokratiasta ja kasvun halvaannuttavasta sääntelystä. Nyt on keskusta saanut asiasta mustaa valkoiselle. Keskustan 202 kohdan listasta löytyy muutenkin vähänkin konkretiaa, joka koskisi keskivertosuomalaista. Hänen mukaansa SAK:n esittelemä malli tarjoaa hyvät lähtökohdat uudistukselle. Enemmän tuntuu, että puolueen tupailloissa on kahvinjuonnin aikana pantu lista kiertämään ja pyydetty siihen ehdotuksia byrokratian purkamiseksi. Työtä lista haluaa tarjota lähinnä maanviljelijöille, sillä noin puolet (92) listan 202 kohdasta käsittelee maataloutta. Esimerkiksi kaavailtujen päivähoitomaksujen korotusten hän uskoo vievän naisia pois työelämästä ja heikentävän entisestään naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa. – SDP:lle palkkojen alentaminen kilpailukyvyn parantamiseksi ei ole vaihtoehto. ” SDP:lle palkkojen alentaminen kilpailukyvyn parantamiseksi ei ole vaihtoehto.” Timo Sparf Uutisviikko KOONNuT hEIKKI SIhTO. Ammutaan sääntely hengiltä K eskustan 202 ehdotusta turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseksi iskee kuin suutariksi jäänyt hauliparvi. Puolue otsikoi listansa ”Lisää työtä ja tervettä järkeä”
PS sen sijaan saa aikaan.” llpo Sinettä ”Mitä ja ketä palvelee työttömien päivittäin leimaaminen epäitsenäisiksi, tukea tarvitseviksi ressukoiksi, sairaiksi, työhaluttomiksi jne.. Liikenneja viestintäministeriö on pakittamassa suunnitelmistaan sallia pienimuotoinen taksitoiminta ilman liikenneja ajolupaa. Liikenneja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on aiemmin kiistänyt, että ministeriö olisi edellyttänyt Finavialta kanteiden nostamisesta tai nostamatta jättämisestä. Saksan talousministeri Sigmar Gabriel sanoi viikonloppuna, että neuvottelut ovat epäonnistuneet, vaikka kukaan ei myönnä asiaa ääneen. Työtä he tarvitsevat, ja se heille kuuluu.” Katriina Kajannes Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi koonnut rane aunimo Lex TaipaLe ii vs. SyySkuuTA 2016 Kikyyn saatiin riittävästi palkansaajia Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan kikyyn saatiin yli 90 prosenttia palkansaajista, mikä oli lisäveronkevennysten edellyttämä kattavuus. Hallitus on luvannut kasvattaa veronkevennyksiä 515 miljoonaan euroon, jos kattavuus toteutuu. Kielsikö Berner vai ei Liikenneja viestintäministeriö kielsi Finavian hallitusta nostamasta vahingonkorvauskanteita entistä toimitusjohtajaa tai aiemman hallituksen jäseniä vastaan. SDP.” Maija Rahkola ”Kyllä tämä on Lex-Lindström. – Ranskassa näille neuvotteluille ei enää löydy poliittista tukea, sanoo Matthias Fekl, kaupasta vastaava apulaisministeri. TTIP huonossa hapessa Ranska aikoo esittää, että EU keskeyttää vapaakauppaneuvottelut Yhdysvaltain kanssa. HBL:n mukaan Venäjää eivät miellyttäneet Thorsin lausunnot, joissa hän oli huolissaan tataarien ja Krimin tilanteesta.. Keskustan kannatus on tullut hieman alaspäin. Heinäkuun lopun tietojen mukaan pitkäaikaistyöttömiä oli yhteensä 127 200, mikä on 14 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asiasta uutisoi sanomalehti Huvustadsbladet. Ministeriössä kaavailtiin mallia, jossa liikennelupaa ei olisi tarvittu, kunhan maksetut korvaukset olisivat jääneet alle 10 000 euron. Nyt tuntuu että työttömät ovat vain yhteiskunnan koekaniineja, joiden kohtelu on täysin onnenkauppaa.” Tero ”Vuoden 2005 epäonnistuneen eläkeuudistuksen paikkailua. elokuuta. Veronmaksajain keskusliitto arvioi, että veronkevennykset tarkoittaisivat, että keskituloisten ostovoima kohentuisi ensi vuonna 200 eurolla. – On tärkeää, että me olemme menossa ylöspäin. Me emme ole hötkyilypolitiikan mallipuolue, SDP:n puolusihteeri Reijo Paananen sanoo. SDP keskustan kannassa SDP:n kannatus on lievessä nousussa Helsingin Sanomien tuoreen gallupin mukaan. Tutkijoiden mukaan Venäjän ulkopolitiikan muutos on sidoksissa maan itsevaltaiseen hallintojärjestelmään. Tiedot käyvät ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusmuistiosta, jossa on käsitelty vastuukysymyksiä Finavian johdannaisjärjestelyiden selvittämisessä. Puolue on kakkosena heti keskustan jälkeen. ”Olisiko joskus mahdollista, että työttömien kohtelu muuttuisi ennustettavaksi ja tasapuoliseksi toiminnaksi, jossa uusia toimia otetaaan harkiten käyttöön ja jos otetaan niin tarkoituksena olisi luoda hyviä pysyviä käytänteitä. Korkeakoulutus ei enää suojaa työttömyydeltä SAK:n ekonomistin Erkki Laukkasen mukaan pitkäaikaistyöttömiä löytyy kaikilta koulutusasteilta, mutta se korreloi vahvasti koulutuksen keston kanssa. Thors valittiin virkaan kolme vuotta sitten, ja hänen viimeinen työpäivänsä Haagissa oli 19. Thorsin edeltäjät ovat olleet virassa kuudesta kahdeksaan vuotta. Pitkäaikaistyöttömien määrä kuitenkin kasvaa ja myös korkeasti koulutetut jäävät entistä useammin työttömiksi. Venäjä suuttui Thorsille Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestö Etyjiltä puuttuu tällä hetkellä vähemmistövaltuutettu, koska Venäjä ei halunnut, että Astrid Thorsin pestiä jatkettiin. Taksin ajamiseen tarvitaan jatkossakin lupa Taksiliikennettä vapautetaan maltillisemmin kuin alun perin kaavailtiin. Suomen täytyy pitää aktiivisesti kiinni omasta turvallisuuspoliittisesta liikkumavarasta, jota Venäjä pyrkii kaventamaan, Ulkopoliittisen instituutin selvityksessä päätellään. Eliitti siivoaa tilastoja, ikääntyneen asema ei juurikaan kohene, ellei pidä sitä edistyksenä, että kiusaaminen loppuu.” Pekka Heliste ”No olikohan Lindströmin oma idea! Kukahan häntä on patistellut. Kilpailukykysopimuksen kattavuus arvioidaan hallituksen budjettiriihessä tällä viikolla, ja lopulliset päätökset verohelpotuksista tehdään siellä. Pelkistetysti voi sanoa, että korkeakoulutus vähentää riskiä joutua pitkäaikaistyöttömäksi. Ehkä tässä alkaa näkyä se, kun tuomme vaihtoehtoamme nyt hiukan pienempinä palasina esiin, niin se alkaa mennä pikku hiljaa tajuntaan. 9 1. Sosialistityöministerit eivät edellisissäkään hallituksissa ajaneet tätä asiaa. Lex LindsTröm eLi kenen idea piTkäaikaisTyöTTömien vapauTTaminen eLäkkeeLLe LopuLTa oikein on ja onko se edes hyvä idea. Muistion mukaan ministeriöstä lähetettiin kaksi sähköpostiviestiä, joissa kiellettiin kanteiden nostaminen. Lausuntokierroksella uudistuksen epäiltiin kuitenkin lisäävän harmaata taloutta ja heikentävän taksiliikenteen turvallisuutta, minkä takia siitä ollaan luopumassa. Selvitys kannattaa Suomen länsiyhteistyötä Tuoreen selvityksen mukaan Suomi tarvitsee lisää yhteistyötä läntisten kumppaneiden kanssa ja oman yhteiskunnan vahvistamista Venäjän muodostamiin riskeihin varauduttaessa
Äitiyttä voi olla vaikea yhdistää luottamustehtäviin jotka ovat työpäivän jälkeen, Saari sanoo. Naisille taas ei tehdä samaa, eivätkä naiset pääse porukkaan mukaan. – Metalli ja AKT ovat vahvoja miesvaltaisia liittoja, jotka voivat pysäyttää Suomen liikenteen. – Harvemmin miespuolisen pääluottamusmiehen kanssa puhutaan tämän kampauksesta. Ei myöskään ole harvinaista, että naispuoliset luottamusmiehet joutuvat palkkaneuvottelutilanteissa tilanteisiin, joissa puhutaan ulkonäöstä tai perhesuhteista. Suomi ei pysähtyisi yhtä nopeasti jos hoitajat, laskuttajat tai kirjastonhoitajat menisivät lakkoon. Myös luottamusmiestoiminnan sukupuolikysymyksiä tutkineen Ville Kainulaisen mukaan miespuoliset luottamusmiehet otetaan naisia vakavammin. Miksi miesvaltaisilla aloilla on yhä eniten valtaa, kun päätetään Suomen talouden kilpailukyvystä, ja miksi kikyneuvottelupöytä oli miespaneeli. ” Harvemmin miespuolisen pääluottamusmiehen kanssa puhutaan tämän kampauksesta.”. – Naisille kasautuu usein kaksinkertainen vastuu työstä ja perheestä. Naisporukan status on myös usein alempi kuin miesporukan, SAK:n tasa-arvoasioiden lakimies Anu-Tuija Lehto sanoo. 10 1. – Kikyssä palvelualaa ja vanhustenhoivaa kyykytettiin enemmän kuin töitä, joita voisi viedä pois. Luottamusmiehistä on yhä olemassa sukupuolistereotypioita, kuten ”äijien on helpompi sopia äijien kanssa”, Saari sanoo. – Työmarkkinaneuvottelukuva on kuorrutettu hypermaskuliinisilla kliseillä.Tosin kuva saunaneuvotteluista ja ryyppäämisestä ei ole pitänyt enää vuosiin paikkaansa, jos koskaan. Tämä johtuu Saaren ja Kainulaisen mukaan kolmesta asiasta: ensinnäkin asiantuntemus ja valta yhdistetään yhä miehiin, toiseksi miehiä pidetään uskottavampina neuvottelukumppaneina kuin naisia ja kolmanneksi naisten on vaikeampi edetä työmarkkinajärjestöjen valtapaikoille. Niiltä otettiin, joiden on pakko jäädä Suomeen, Lehto sanoo. Politiikan tutkija Milja Saaren mukaan miesten asiantuntemus tunnistetaan paremmin kuin naisten. Kilpailukykykeskusteluissa ei myöskään puhuta julkisen sektorin innovaatioista, ellei tarkoituksena ole tehdä enemmän työtä halvemmalla, Saari sanoo. Saari on tutkinut naisten ja miesten palkkatasa-arvoa poliittisena ja oikeudellisena kysymyksenä. Neuvottelujen tehokkuus riippuu alasta Saari ja Kainulainen huomauttavat, että vahvaa edunvalvontaa ei synny, jos toimeentulo on jatkuvasti uhattuna. – Yleensä yhteiskunnassa miehet ottavat miehiä porukoihin ikäänkuin kasvamaan, ja kun on kokemusta mies laitetaan eteenpäin. Liitoissa ja työmarkkinapöydissä on vahvoja naisia, jotka eivät vain näy mediassa, Saari sanoo. SyySkuuTA 2016 Ay-liike tarvitsee naisia K iky-neuvotteluissa pienpalkkaiset julkisen sektorin naiset saivat vikistä, kun vientialan miehet veivät. Lehto nostaa Pamin esiin naisvaltaisena liittona, joka otti kikyyn kantaa ja nosti sen ongelmia esiin, kuten esimerkiksi osa-aikaisten työntekijöiden oikeuksia
Kysymys työelämän tasa-arvosta on kuitenkin laaja-alaisempi kuin se, onko johtopaikoilla naisia vai ei. Lehdon mukaan pitää myös katsoa liittojen työntekijöiden edustusta. Myös palkkatasa-arvokeskustelu painottuu Saaren mukaan liikaa palkkahierarkian ylempään luokkaan. Sukupuoli ei tee uskottavaa pomoa Saari ja Kainulainen pitävät naispuheenjohtajaa miesvaltaisella alalla mahdollisena muttei todennäköisenä. – Kun tulee uusi työntekijä, luottamusmies kysyy kuuluuko liittoon ja antaa liittymiskaavakkeen käteen. Esimerkiksi kaupan alalla taas on yleisempää ettei työntekijä välttämättä tiedä työehtosopimustaan, Kainulainen sanoo. Hän tutkii erityisesti finanssialan liittoja, joiden työpaikoilla on jatkuvasti ytneuvotteluja. Jos neuvottelupöydissä on pelkkiä miehiä, eikä niissä pidetä kiinni tasa-arvon edistämisestä ja perheiden oikeuksista, myös nuoret miehet kyseenalaistavat liittoon kuulumisen, Lehto sanoo. Kainulaisen mukaan naisiin kohdistuu sukupuoli-odotuksia, ja heidän käyttäytymistään peilataan sukupuolta vasten. SAK:n Lehdon mukaan asiat muuttuvat hitaasti, koska valitaan niin sanotusti turvallisia vaihtoehtoja. – Kun turvalliset vaihtoehdot jäävät valtaan, ei uskalleta puuttua asiaan, koska valitsijat ovat mitä ovat. Nimenomaan ihmisoikeuskysymyksillä pitäisi päästä eteenpäin ay-liikkeessä, muttei se onnistu, Lehto sanoo. – Muilla aloilla liittotoiminta ja -mainostus on paljon hienovaraisempaa, eikä vastaava sosiaalistaminen ay-toimintaan toimisi. Lehto ihmettelee perustelua, jonka mukaan naisjohtaja ei olisi uskottava miesvaltaisen liiton johtaja. – Miksi naisvaltaisessa liitossa saa sitten olla miesjohtaja ja miksi miesjohtaja tietäisi paremmin mistä naiset puhuvat. Lehto kertoo naisesta, joka haki töihin erääseen liittoon, muttei päässyt, koska siellä oli jo yksi naistoimitsija. Tehdasalalla retoriikka neuvotteluissa on että ”nyt persettä penkkiin ja neuvotellaan koko porukan puolesta”, Kainulainen sanoo. SyySkuuTA 2016 ” Työmarkkinaneuvottelukuva on yhä kuorrutettu hypermaskuliinisilla kliseillä.” – Jos liiton jäsenillä on pelko työpaikan säilymisestä, toimeentulosta tai siitä, saako tarpeeksi työtunteja, on luottamusmiehellä erilainen mandaatti neuvotteluihin ja paikalliseen sopimiseen, Saari sanoo. Mikäli liitot haluavat pysyä houkuttelevina, niiden pitäisi herätä tasa-arvo-ongelmiin ja epäsuhtaisuuteen ennen kuin on liian myöhäistä. Puheenjohtajavalintaa perustellaan usein niin, että puheenjohtajan pitää olla jäsenistöä edustava, Saari ja Kainulainen sanovat. – Esimerkiksi Akavan johtajasta ei sanota että ”Sture sanoi näin koska se on mies tai koska sen vaimo käski”, Saari sanoo. Saari ja Kainulainen huomauttavat, että nainen edustaa työmarkkinapöydässä järjestönsä lisäksi myös sukupuoltaan. Saaren mukaan naisjohtajia on koko ajan enemmän miesvaltaisten liittojen johdossa, mutta miehet eivät tungeksi naisvaltaisiin liittoihin palkkojen takia. Matleena Kantola Demokraatti Naisia jäsenistä, % Liittojen naispuheenjohtajat SAK 21 jäsenliitosta on 14 % naispuheenjohtaja (3 naista) 47 18 jäsenliitosta on 28 % naispuheenjohtaja (5 naista) 75 STTK 37 jäsenliitosta on 43 % naispuheenjohtaja 53 Akava STTK:ssa eniten naisia Em ili e U gg la. 11 1. Kainulaisen mukaan teollisuusaloilla työntekijä otetaan mukaan ay-toimintaan alusta alkaen, ja edunvalvonnalla on enemmän tilaa toimia. – Miehet hoitavat perheitä yhä enemmän ja vapaa-ajan merkitys on kasvanut
Tuotannon laajentaminen ja paremmat riisilajikkeet voivat pelastaa Afrikan ruokaturvan ja koko talouden, tutkijat uskovat. Toivo on vähissä myös Afrikan tulevaisuutta koskevissa ennusteissa. Meppi pitkätossu liisa Jaakonsaari liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu Riisistä povataan Afrikan pelastajaa Riisi on suosituin ruokakasvi Afrikassa, mutta oma tuotanto ei riitä tyydyttämään kysyntää. Valitettavasti monet hankkeet törmäävät jäsenmaiden ”suvereniteettia” koskeviin esteisiin. AfricaRice tutkii parhaillaan, miten Saharan eteläpuolisesta Afrikasta saataisiin riisin suhteen omavarainen vuoteen 2025 mennessä. Kuivuus on koetellut eniten Afrikan sarvea ja osaa Saharaan rajoittuvasta Sahelin vyöhykkeestä. Kuivuus koettelee viljelyn ohella karjataloutta. Niin pitää tehdäkin. Presidentti Niinistön Euroopan unionia ruotivassa puheessa oli kuitenkin sävy, että EU itse olisi ongelma eikä ratkaisu naapurustossa ja jäsenvaltioissa syntyneisiin ongelmiin. 12 1. Parantamalla Euroopan kilpailukykyä ja sitä kautta synnyttämällä hyviä työpaikkoja uskottavuus nousee. Avustusjärjestöjen mukaan nälkä uhkaa 52:ta miljoonaa ihmistä alueella. Wopereis ennustaa, että 25 vuoden kuluttua maailmassa syödään riisiä 110 miljoonaa tonnia enemmän kuin nyt ja kolmannes kasvusta tapahtuu Afrikassa. YK:n ruokajärjestö FAOn mukaan aliravitsemus on jo nyt laajaa. 15 maata on julistanut kuivuudesta johtuvan kansallisen hätätilan, ja kahdessa se on alueellinen. Jos EU-yhteistyötä vertaa pääkaupunkiseutuun, on EU:n 28 jäsenmaan yhteistyö todella dynaamista. Lisäksi kesätauon jälkeen parlamentissa aloittaa uusi tutkintavaliokunta, joka selvittää veronkiertoon ja rahanpesuun liittyviä ongelmia. On myös totta, mitä presidentti sanoi: palaaminen perusasioihin synnyttää uutta uskottavuutta. (IPS) Kuivuus pahin uhka Afrikan ruokaturvalle El Niño -sääilmiön seurauksena itäistä ja eteläistä Afrikkaa koettelee pahin kuivuus 35 vuoteen. FAO haluaa toimittaa afrikkalaisille kuivuutta kestävien ruokaja rehukasvien siemeniä ja opettaa heille ilmastonkestäviä työmenetelmiä, kuten ympäristöä säästävää viljelytekniikkaa. Viime aikojen ankarat kuivuudet ovat vaikeuttaneet alueen maataloutta entisestään ja ajaneet kymmenet miljoonat afrikkalaiset ruoka-avun varaan. SyySkuuTA 2016 EuroparlamEntaarikko kErtoo kuulumisEt bryssElistä. Riisi korvaa muita perinteisiä ruokakasveja, kuten maissia, maniokkia, hirssiä ja durraa. Riippuvuus ruoka-avusta uhkaa jatkua vuoteen 2018, ellei pienviljelijöille ja paimentolaisille kyetä toimittamaan siemeniä, lannoitteita, työkaluja ja muita tarvikkeita ennen lokakuuta. Myös turvallisuutta lisäävät toimet ovat avainkysymyksiä. Riisi on avain ruokaturvaan ja poliittiseen vakauteen kautta Afrikan, ja sillä on myös parhaat mahdollisuudet vauhdittaa talouskasvua, arvioi riisin tulevaisuutta Afrikassa luotaava julkaisu Realizing Africa’s Rice Promise. Kuitenkin, jos EU-yhteistyötä vertaa vaikkapa pääkaupunkiseudun yhteistyöhön, on EU:n 28 jäsenmaan yhteistyö todella dynaamista. Puhe antoi myös vaikutelman, että Suomi olisi jokin EU:sta irrallaan oleva asia – ”ne siellä EU:ssa hidastelevat”, kun pitäisi jo olla ja mitä me teemme EU:ssa. Kaksi kolmasosaa Afrikan pinta-alasta luokitellaan aavikoksi tai kuivaksi alueeksi. Baher Kamal IPS, Rooma Kansakunnan puhuvat pyhät päät A aro Hellaakosken runokokoelma Jääpeili alkaa värssyllä Pyhät päät: ”Kansakunnan kaapin päällä nääthän päitten riviä! Onnellist’ on olla täällä, kun ne on vain kiviä.” Kriittisyys on aina hyve, ja hienoa, että presidenttimme ei ole ”kiveä” vaan puhuva pää, joka osallistuu poliittiseen keskusteluun. Eurooppalainen näkökulma on yhä enemmän vaikeuksissa nousevan nationalismin ja populismin puristuksessa. – Kaupunkeihin muuttavat afrikkalaiset haluavat nopeasti valmistuvaa ja helposti säilyvää ruokaa, ja riisi on juuri sellaista, selittää tutkimuslaitos Africa Rice Centerin varapääjohtaja Marco Wopereis. Mepit ovat jo palanneet arkeen, ja syyskauden aikana työstämme paljon erilaisia aloitteita. Se on totta. Myös uusi kylvökausi on monin paikoin vaakalaudalla. FAO laskee tarvitsevansa hankkeeseen vajaat sata miljoonaa euroa. EU on hidas eikä ennakoi kriisejä. Ilmastonmuutos heikentää kymmenien tai jopa satojen miljoonien afrikkalaisten vedensaantia vuoteen 2020 mennessä, ja sateen varassa olevien peltojen sadot kutistuvat jopa puolella. Euroskeptisyys myös vähenee, jos uskomme oikeasti Euroopan sosiaalisen maaliin puuttumalla esimerkiksi työvoiman polkumyyntiin. Riisi on maanosan tärkein tulonlähde yli 35 miljoonalle pienviljelijälle. Se vaatii arviolta 18 miljardin euron investoinnit ja tukea ”isoilta pelureilta”, kuten Afrikan kehityspankilta. Sen avulla pystytään kasvattamaan karjalle rehua.. Jäsenmaiden intressien yhteensovittaminen on hidasta. Afrikassa on 1,3 miljardia asukasta ja 54 valtiota. Ei ole kummallista, että EU:n kriisit ja lähialueen myllerrys ovat saaneet monet ohtimaan EU:n tulevaisuuden suuntaa ja sen kestävyyttä. Syksyn aikana puututaan muun muassa muuttoliiketilanteeseen ja parannetaan digitaalisia sisämarkkinoita. Maailmankuvia koonnut hEikki sihto IPS / Isaiah Esipisu Kalachan kylän asukkaat Keniassa Chalbin autiomaan laidalla hyödyntävät harvinaista luonnonlähdettä keinokastelussa. Myös muiden ”puhuvien päiden” on aika osallistua kriittiseen keskusteluun myös EU:sta
Omenoita voi syödä useita kappaleita päivässä ilman, että verensokeri alkaisi heittelehtiä. Omena päivässä G et ty Im ag es. Vaikka omena on näin superfoodien aikakautena saanut varsin arkipäiväisen hedelmän leiman, eikä sitä voi parhaalla tahdollakaan kutsua vitamiinitai kivennäisainepommiksi, on sillä hyviä terveysvaikutuksia, joista kannattaa ottaa ilo irti etenkin nyt kotimaisen sadon myötä. KUITUA Omenan sisältämät kuidut ja vesi pitävät olon kylläisenä ja auttavat sitä kautta painonhallinnassa. SyySkuuTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi S yksy on taas aluillaan ja omenasato on jokavuotinen odotuksen aihe. Luomuomenan voi huoleti syödä kuorineen, mutta jos ulkomaisten omenien säilöntäaineet mietityttävät, omena kannattaa pesaista lämpimällä vedellä ennen syömistä. Ravintokuitu ei sisällä lainkaan energiaa. Hedelmänja marjanviljelijäinliiton mukaan ammattiviljelijöillä on kypsymässä noin kuusi miljoonaa kiloa omenoita ja kotipuutarhoissakin tuntuvat puut notkuvan. SYÖ KUORINEEN Suurin osa omenan sisältämästä kuidusta ja kversetiinistä on sen kuoressa. Punaisissa omenoissa on hieman enemmän kversetiiniä kuin vihreissä tai keltaisissa. POLYFENOLIT Polyfenoleita saa kasvikunnan tuotteista. Tutkimusten mukaan omenasta saatu polyfenoli imeytyy elimistöön paremmin kuin lisäravinteena popsittu. Omena sisältää saman verran kuitua kuin pala ruisleipää eli noin kolme grammaa. Ne ovat antioksidantteja eli ravinnosta saatavia, luonnon kehittelemiä hapettumi-senestoaineita, jotka auttavat ehkäisemään sydänja verisuonitauteja ja aikuistyypin diabetestä. 13 1. ANTIHISTAMIINI Omenan sisältämä flavonoidi, kversetiini, on luonnon oma antihistamiini, joka auttaa ehkäisemään allergisia reaktioita ja elimistön tulehdusreaktoita
14 1. SyySkuuTA 2016
JHL:n puheenjohtaja 2016– . Palkansaajajärjestö Pardian asiamies 2005–2006 . . . nainen saa olla nainen Naispuheenjohtajia ei ole ammattiliittojen johdossa vielä ruuhkaan saakka. . Kansanedustaja Johannes Koskisen avustaja 1998–2001 . Eivät suostuneet. . – Siitä pitää kertoa heti ääneen ja esimiesten on puututtava asiaan. SAK:n hallituksen jäsen 2012– . . Syntynyt 2.4.1968 Riihimäellä . JHL:n tuoretta puheenjohtajaa on vaikea laittaa ihan perinteiseen ay-johtajan muottiin. Riihimäen kaupunginvaltuutettu 1997–2005 . SyySkuuTA 2016 Piikkikoroilla heikomman puolesta TeksTi marja luumi . Hän kiittää tukijoukkoja, Suomen Pankissa työskentelevää miestään Tatu Lainetta, äitiä, pappaa ja veljeä, jotka ovat tehneet mahdolliseksi täysipainoisen työnteon. Mikään sormella heristely ei riitä. . kuvaT jari soini Olipa kerran minä P äivi Niemi-Laine pohtii, miten hänestä tuli ”aatteen ja liikkeen tyttö”. – Jokaisen pitää uskaltaa johtaa asioita omalla tavallaan. lokerointi ärsyttää Päivi Niemi-Laine puhuu paljon sattumasta: miten hyviä asioita vain tapahtuu, kun pitää silmät avoimena eikä sulje ovia. Minullakin on naistuttavia, jotka antavan oman uran odottaa miehen uran kustannuksella. En syyllistä ketään, jokainen saa tehdä omat ratkaisunsa. – Ala-asteella tietyt porvarilliset opettajat pistivät oppilaat pitkälti heidän taustansa perusteella tiettyyn lokeroon. Ystävyys on säilynyt tiiviinä kaikki nämä vuodet. Päivi Niemi-Laine on välttynyt siltä, mutta on kuullut pöyristyttävistä kokemuksista naisystäviltään. – Nyt puhaltavat sellaiset poliittiset tuulet, ettei ymmärretä pohjoismaisen hyvinvointivaltion merkitystä. Tarvitaan myös työvälineitä. Päättäjän paikka kaupunginvaltuustossa aukeni kertaheitolla vuonna 1995 ja hänelle annettiin paljon tilaa näyttää kyntensä. Kyseessä olivat Kevan työehtosopimukset. – Minun pitää opetella kuuntelemaan paremmin, Niemi-Laine tuumaa. ei ehtinyt muste kuivua Joskus on kuuntelemisen aika, joskus on taas sanottava suorat sanat. Työmarkkinat muuttuvat niin nopeasti, hän muistuttaa. Julkisja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtajuus ei ole näinä aikoina niitä helpoimpia, kun pitäisi puolustaa jokaisen oikeutta saada hyvää palvelua lompakon paksuudesta huolimatta. – Politiikkaa ei kotona varsinaisesti käsitelty, mutta meidät lapset, minut, pikkusiskoni ja veljeni, istutettiin aina television ääreen, kun sieltä tuli uutisia tai poliittisia ohjelmia, Niemi-Laine muistelee. Äidin peräänantamattomuus kolahti tyttäreen ajan kanssa. ei kannata pysyä hiljaa Naiset kokevat työelämässä monenlaista syrjintää aliarvioinnista aina seksuaaliseen häirintään saakka. Niemi-Laine pohtii sitä, että johtajina naiset ovat niin tunnollisia, että ”kun tähän lähtee, pitää olla sata lasissa koko ajan”. Erilaisia pätkätöitä päiväkotiharjoittelusta meijerityöntekijään 1983–98 . Niemi-Laine antaa kiitosta erityisesti Espoon aluetoimiston vetäjälle, entiselle Espoon kaupungin pääluottamusmiehelle Kati Holmille, joka perehdytti ”untuvikon” kaikkiin monimutkaisiin sopimuksiin. Tärkeää on olla sinut itsensä kanssa, tuntea omat hyvät ja huonot puolensa – ja oppia elämään niiden kanssa. Nytkin jalassa on piikkikorkokengät ja hame ei ole aivan siitä pisimmästä päästä. Yliopistoon pääseminen olikin siksi aivan huippua. . . Opiskelemaan lähteminen Helsinkiin yliopistoon ei ollut duunariperheen tyttärelle itsestäänselvyys. Hän muistaa vielä ensimmäisen tärkeän neuvottelunsa. Oikeus palveluihin näyttää tulevan lompakon kautta. Oman paikan etsiminen ei ollut helppoa nuorelle Päiville – vaikka turvaverkkona Riihimäellä olikin sankka joukko sukulaisia. Tulin neuvotteluihin minihameessa ja yli polven ulottuvissa saappaissa. Äiti, sinnikäs yksinhuoltaja, työskenteli aikoinaan siivoojana Engelillä, jossa pienipalkkaiset naiset yritettiin saada hyväksymään tuhannen markan palkanalennus. – Nyt vähävaraisemmasta porukasta on tehty ” Sama se, miten pukeutuu, kunhan osaa asiansa”. Eli ei siitä sitten sen enempää. Monet ovat myös äitejä, joten paineita tulee monelta puolelta. Tämä on itsekeskeistä toimintaa, hän puuskahtaa. – Miehet olivat aika paljon sysimässä minua eteenpäin, hän antaa tunnustusta. Kansanedustaja Klaus Hellbergin avustaja 1999 . Hänen mielestään naisten ei tarvitse ”muuttua” miehiksi käytökseltään, kun on valtaa ja vastuuta. Silloin aloin tajuta, että ovet voivat olla auki ihan mihin vain, NiemiLaine kannustaa samassa tilanteessa nyt kamppailevia. Niemi-Laine muistaa edelleen lämmöllä, kuinka hänet otettiin avosylin vastaan. JHL:n tutkimuksen ja yhteiskuntapolitiikan päällikkö 2009– 2012 . . Tapa vaikuttaa löytyi Riihimäen työväenyhdistyksessä. Mutta yllätyksiä voi tulla vastaan, jos on liian pitkään kotona. Suut menivät tukkoon, kun yksi mies tokaisi: ”Sama se, miten pukeutuu, kunhan osaa asiansa”. Niemi-Laine ei pitkään kotona ollut, kun pojat syntyivät. Asiat kun olivat hallussa. – Olen aina pukeutunut aika räväkästi, Niemi-Laine naurahtaa. 15 1. . Naimisissa, pojat Linus (8) ja Magnus (5) . Minkä neuvon puheenjohtaja antaa, jos työpaikalla joutuu kokemaan epäasiallista käytöstä. Niemi-Lainetta kismittää se, että naisella on aina kaksinkertainen taakka todistaa uskottavuutensa – on sitten kyse pätevyydestä tai toisen, yleensä miehen, epäasiallisesta käytöksestä. Niemi-Laine on tosi vihainen siitä, millä tavalla valtiovalta pyrkii murentamaan julkiset palvelut ja siinä samassa vetää polvilleen julkisen sektorin työntekijöitä. . Jytyn Helsingin alueasiamies/ toiminnanjohtaja 2001–2005 . Politiikka alkoi kiinnostaa jo tuolloin, sosialidemokraattiset ajatukset, mutta opiskelijapolitiikka ei sytyttänyt Niemi-Lainetta. . – Työn ja perhe-elämän sovittaminen yhteen jää yhä lähinnä naisten harteille. oppia aina viisaammilta Päivi Niemi-Laineen työhistoria on hengästyttävä: erilaisia silppuja pätkätöitä on kerääntynyt meijerityöntekijästä opettajan sijaisuuksiin. . Jotenkin ei tunnu kovinkaan oudolta, että sisukas nuori nainen päätyi juuri ammattiyhdistysliikkeen pariin puolustamaan muiden oikeutta hyvään työhön. Luottamustoimia: . Kaupunginhallituksen jäsen 2001–2004 . JHL:n toimialajohtaja 2012– 2016 . – Olen aina oppinut itseäni viisaammilta, hän huomauttaa. . Ja pitää samalla huolta noin 225 000 ihmisen työpaikasta. Se tärkeä pointti, että Niemi-Laine jaksaa, on hänen oma taustansa. Filosofian maisteri . Sitä vaatii jo työturvallisuuslakikin. Hän myöntää olevansa aikamoinen ”jänääjä”. Näissä molemmissa kodille tärkeät inhimilliset arvot jalostuivat. JHL:n jäsenistä noin 70 prosenttia on naisia. Ensimmäisen lapsen syntymästä ehti kulua viisi ja toisen neljä kuukautta, kun hän oli jo töissä. – Naisia vedätettiin silloin niin kuin yritetään nytkin. Niemi-Laine on miettinyt omaa johtajan rooliaan. Pardian vastaava yhteiskuntasuhteiden asiantuntija 2008– 2009 . Yksi tärkeä poliittisen pohjan luoja Riihimäellä nuorelle Päiville ja koko suvun nuorelle polvelle oli Nuoret kotkat ja lukuisat pyhäkoulut. . Harrastaa lenkkeilyä ja ”lasten kanssa puuhastelua” Päivi Niemi-LaiNe. Ensimmäinen paikka löytyi Julkisja hyvinvointialojen ammattiliitosta Jytystä. . . . Aivan kuin heillä olisi liian suuri palkka. Perheessä kunnioitettiin Urho Kekkosta, kovaa työntekoa ja liikututtiin urheilusuoritusten – ja myös hienojen poliittisten puheiden äärellä. Hyvinvointivaltion periaatteisiin kuuluu, että verovaroilla pidetään kaikista huoli. – Muut katsoivat vaatteitani
16 1. SyySkuuTA 2016
Heiltä leikattiin lomarahoista 30 prosenttia kolmeksi vuodeksi. Veromenetykset on kompensoitava luvatusti. Trumpin voitto näkyisi Suomessakin itsekkyyden nousuna. Se, kun mennään veneellä perheen kanssa tyyliin ”hanaa”. Eikä kyynelistä näytä Niemi-Laineen mukaan tulevan loppua. Pojat sanovat toisilleen ”sä oot tommonen trumppi”, silloin kun toinen on erityisen tyhmä. Sama tunne tuli aikoinaan Riihimäen rautatieasemalla. Muistatko omasi. Häntä kauhistuttaa, että ennen kuin ”kiky-paperista” on edes muste kuivunut, Porin kaupungissa pistettiin heinäkuussa yt-neuvottelut liikkeelle. Demokraatti.fi. ” Kummastellaan ääneen, että jos ei ihminen, hyvänen aika, tule palkallaan toimeen, miksei hän ota toista tai kolmatta työtä. Ja äiti on kauhuissaan. Nyt se onkin osoittautunut hankalaksi. Pelottaako ajatus, että Donald Trumpista tulisi Yhdysvaltain presidentti. Varsinainen kunta-alan kilpailukykysopimus allekirjoitetaan viides päivä syyskuuta. 225 000 ihmisen edustajalta odotetaan paljon. Painostuksena hallitus käytti rajua pakkolakipakettia. Lastenhoitaja perheessä, osastoapulainen vanhainkodissa, Hesarin lehdenjakaja, siivooja, opettajan sijainen, meijerityöntekijä, koulunkäyntiavustaja. Niemi-Laineella on selkeä viesti tällä viikolla kokoontuvalle budjettiriihelle: – Hallituksen on pidettävä lupauksistaan kiinni eli ei enää leikkauksia. Lisäksi soteja maakuntauudistuksissa rahoitus pitää järjestää niin, ettei keraa tarkkaan, että johtaja kohtelee kaikkia tasapuolisesti. Mielestäni jokainen työ pitää sisäistää, jos haluaa olla uskottava ayhommissa. Mutta kyllä ero edelliseen tehtävään on silti huomattava. Hyvin. Päivi Niemi-Laineelle ei ainakaan vielä viime viikolla ollut löytynyt vastaehdokasta. Pelottaa ja paljon. Ja media seuraa kärkkäästi, mitä puheenjohtajan suusta tulee ulos. – Palkansaajapuoli halusi sopimuksella vahvistaa keskinäistä luottamusta, ja toivoimme, että se olisi hallituksenkin halu. Lupaukset on pidettävä Päivi Niemi-Laine muistuttaa, että hallitus lupasi pitäytyä lisäleikkauksista, jos kiky-sopimus syntyy tarpeeksi laajana. JHL:n edustajisto kokoontuu tänään torstaina valitsemaan liitolle väliaikaisen puheenjohtajan. Ja hallituksen työllisyyspaketissa uhataan vielä isommilla leikkauksilla, vaikka niitä ei pitänyt tulla. Trump osaa vedota köyhiin kansanosiin. Kyyneleitä saavat heruttaa erityisesti julkinen sektori ja sen työntekijät. – Nyt Orpon budjettiesityksestä löytyy salaisia kätköjä, jotka tietävät jopa 400 miljoonan euron lisälaskua kuntataloudelle veromenetyksinä. Se näkyy kotonakin. Vastuu tuttua ennestään Päivi Niemi-Laine ei hypännyt tuntemattomaan, kun hän nousi liiton sääntöjen mukaisesti JHL:n toimialajohtajasta koko ”putiikin” vetäjäksi, kun Jarkko Eloranta valittiin kesäkuun alussa SAK:n puheenjohtajaksi. JHL SAK:laisena liittona on hyväksynyt neuvottelutuloksen, mutta... Vai allekirjoitetaanko se, kun luottamus on aika ohuella pohjalla. Pöytäkirjassa on sanottu selkeästi, että julkisia palveluja, henkilöstön asemaa ja julkisen sektorin työllisyyttä ei saa heikentää. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA nenkään palkkoja leikata, NiemiLaine luettelee. Twitterissä pyörii suosittu kysytään seitsemää ensimmäistä työtäsi. Meri. Mutta hän pettää vielä heidät – ja pahasti. Kilpailukykysopimus, jonka olisi määrä nostaa Suomi suosta, saatiin aikaan hiellä ja kyynelillä. Ei tarvitse olla kummoinen ennustajaeukko, jos veikkaa, että ”liiton ja aatteen tyttö” on tähän tehtävään vahvoilla. – SAK:lla oli reunaehtoja, joilla on merkitystä. 6 500 lomautetaan ja kaupungin pitäisi säästää lisää 13 miljoonaa euroa. Viraston väkikin seuKatso video verkkosivuiltamme. Lapset huutavat ihastuneena miehen tekemistä isoista aalloista. Ja kummastellaan ääneen, että jos ei ihminen, hyvänen aika, tule palkallaan toimeen, miksei hän ota toista tai kolmatta työtä. – Edellinen puheenjohtaja antoi minulle paljon vastuuta, valtaakin. Maisemia katsellessa mietin, että tästä voi lähteä mihin vain. Siinä unohtuu samalla, että olisikohan joillakin perhekin hoidettavana... Tämä pesti kestää ensi kesään asti, jolloin liitto saa pysyvän puheenjohtajan. SyySkuuTA 2016 sylkykuppi. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) esitys ensi vuoden budjetista näyttää siltä, että taas mennään työntekijän lompakolle. 17 1. Mikä on mieluisin maisemasi
Paljon naurua jää nauramatta ja spontaaneja ilon hetkiä kokematta, kun on oltava hillitty, hallittu ja asiallinen. Olenko muuttunut tosikkomaiseksi aikuiseksi, jonka päivät kuluvat suorittaen ja suorittaen, pakon edessä pysähtyen vain ärsyttäviin hidasteisiin. Kaksi näännyttävän pitkää palaveria ja kolmesti päivän aikana jumittunut tietokone. SyySkuuTA 2016 Nora Vilva Ruusukaali on mainio lisäke Syksyllä ruusukaalit ovat parhaimmillaan. Mitä tuohon nyt muka pitäisi vastata. Aikuisten maailmassa lätäköt kierretään ja vihreät kävyt jäävät huomaamatta. Laita ruusukaalit uunipellille leivinpaperin päälle ja pirskottele päälle oliiviöljyä sekä maun mukaan suolaa ja mustapippuria. Vesi roiskuu villisti ympäriinsä. Katyenka ”Ä iti, mikä sinusta on ollut kaikkein parasta tänään?”. ”Parasta tänään on ollut hyppiä vesilätäköissä! Ja löysin kävyn! Se oli ihan vihreä ja raaka.” Poikani koko naama loistaa innosta. On helppo kuvitella hänet pomppimassa lätäköissä, siniset pikku kumisaappaat jalassa, tikahtumaisillaan nauruun. Sellaisen, joka saa sydämeni hykertelemään ilosta ja joka innostaa kokeilemaan leikkisämpää asennetta elämään. Ruusukaalin valmistaminen käy kätevästi uunissa ja paahtaminen tuo sen aromit mukavasti esille. Pienimmät kaalit voi jättää kokonaisiksi, suuremmat halkaista. Keho alkaa tuottaa endorfiinia, hyvän olon hormonia, jonka ansiosta harmainkin päivä alkaa näyttää harmaudessaan hurmaavalta, liikenneruuhka mahdollisuudelta laulaa autoradion kanssa kilpaa vielä hetken pidempään ja vesilätäkötkin alkavat ehkä salaa houkutella hyppelyyn. Itsekseen myhäillen hän kääntyy ja keskittyy tyytyväinen virne kasvoillaan katselemaan vesisateen harmaannuttamaa liikenneruuhkaa. Missä vaiheessa tapahtuu muutos, jolloin ihminen alkaa nähdä lätäköissä kaikkea muuta kuin hauskuutta. Mihin katosi leikkimielisyys. Joukkoon sopii myös hyppysellinen paahdettuja pinjansiemeniä. Istahdan kannolle ja hengitän sateen jälkeen raikasta metsää. Ahdistava kysymys. Tämä liikenneruuhka. u u u Aamulenkillä koiran kanssa mietin poikani edellispäivän intoa ja hänen päivänsä kohokohtia. Anna paahtua 220 asteessa vajaa puoli tuntia. Ilo, nauru ja leikkimielisyys tekevät ihmiselle tutkitusti hyvää. Reilu puoli tuntia pojan jalkapallotreenien alkuun. Mistä tuo Toyota tuohon kiilasi. Juoksen vain eteenpäin omassa putkessani, vakavamielisenä ja vapaaehtoisesti sokeutuneena ympäröivälle maailmalle. Keskitynkö liikaa kaikkeen siihen, mikä ei mene ihan kuin Strömsössä. Miten paljon iloa voikaan tuottaa tuollainen pikkuruinen, kengän alle katoava yksityiskohta. Onko minusta tullut sellainen. Päätän haastaa itseni. Tämän kuukauden ajan aion löytää jokaisesta päivästä ainakin yhden parhaan asian. Vilkuilen kelloa auton mittaritaulusta. Soperran itselleni lisäaikaa. Kirkas ääni keskeyttää päänsisäisen manailuni kiireestä ja liikenneruuhkasta. Ja huomenna saatan liukua sukkasillani työpaikan käytäviä pitkin. Ylipäätään sen olemassaolon huomaaminen on saavutus kaiken tapahtuvan elämän keskellä. Pikkuruisia ruusukaaleja voi säilyttää jääkaapissa, mutta ne ovat herkkiä etyleenille, jota tuottavat esimerkiksi omenat, banaanit, luumut ja tomaatit. noin 400 grammaa ruusukaalia oliiviöljyä, mustapippuria, suolaa Poista ruusukaaleista kannat ja uloimmat lehdet. Syödäkin pitäisi ennen sitä. Nicole Lienemann. Tämä ruuhka vie hermot. Mikään näistä päivän tapahtumista ei kirvoita taivaita hipoviin riemunkiljahduksiin. Vai kävisikö kohokohdaksi iänikuinen kinastelu aamiaispöydässä, että katsotaanko telkkaria kun syödään ja kyllä, hampaat on pakko pestä aamullakin. Ruusukaalissa on paljon C-vitamiinia, jopa enemmän kuin appelsiinissa. Paahdetut ruusukaalit voi halutessaan maustaa vaikkapa parmesaanijauholla ja sitruunamehulla. Ei, ei ja ei. Miksi oikeastaan on edes oltava. 18 1. Taidan aloittaa vesilätäköistä. Parasta tänään. Vai että vesilätäköt ja vihreä käpy. Poikani sinisten silmien innokas katse porautuu odottavasti ohimooni. Paljon naurua jää nauramatta ja spontaaneja ilon hetkiä kokematta, kun on oltava hillitty, hallittu ja asiallinen. Ilon tilalle tulee huoli kenkien kastumisesta ja lätäköt muuttuvat vain merkeiksi ankean sateisesta kelistä. u u u Joku viisas on sanonut, että elämän kauneus on sen yksityiskohdissa, pienissä havainnoissa ja hetkissä. ”No, täytyypä miettiä”. Entäs vihreä käpy sitten
Oman jännittämisen kanssa joutuu myös kamppailemaan. Aika turha tässä on rypistellä, sulkea ja availla rajoja. Maailman tilanne, pakolaispolitiikka. Tai ei ehkä kannata, jos ei halua tietää. Näen myös jonkinasteisen kapinallisen, joka ei kapinoi yhteiskuntaa vaan yhteiskunnan aiheut tamia turhautumia vastaan. Lähihoitajan työ on täydellinen vastapaino politiikalle ja ehkä vähän musiikillekin. Politiikka ja musiikin tekeminen kiinnostavat yhä. Ellei nyt kompastu vaikka uimahallissa niinkuin Tapsa Rautavaara. Maailman muutoksen on määrätty tapahtuvan näin. Näen peilistä siis myös näyttelijän. Joutuu nielemään sen ylpeyden, kun huomaa, ettei tule kaikkien ihmisten kanssa toimeen – ei sitä kuitenkaan mikään jeesus ole. Jos haluaa tietää, kuinka rankka se tulee olemaan, niin seuraa vain historiaa. Tuomo Valokainen, taiteilijanimeltään Tumppi Varonen, on muusikko, lähihoitaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu (sd.).. SyySkuuTA 2016 Kasvot peilissä TeksTi Nora VilVa . Lähihoidossa saa auttaa ja tukea ihmistä, jolla ei välttämättä asiat ole yhtä hyvin kuin minulla. 19 1. Mutta ympäri mennään, yhteen tullaan. Yritän ottaa realistisesti kaiken, mitä vastaan tulee. Tärkeintä ehkä tässä iässä on, että peilistä takaisin tsiigaa suhteellisen terve mies, jolla laskettavasti on vielä parikymmentä vuotta aikaa tehdä jotain. Peilistä katsoo ihminen, joka ei enää turvaudu alkoholin tuomiin vääristymiin. Muusikon duunissa kohtaa erilaisia ihmisiä. Sitä on tullut tehtyä 40-vuotisen muusikon uran aikana paljon. Kaiken tämän Nostradamus on aikoinaan ennustanut. kUVa Jari soiNi Tumppi Varonen, 59 K un katson peiliin, näen muusikon, poliitikon ja lähihoitajan
20 1. SyySkuuTA 2016 ”Uusi Demokraatti on moderni julkaisu, jota luen ilolla. Kirsikan Demokraatti-kakun päälle tarjoavat mainiot Ville Rannan satiiripiirrokset, jotka osuvat viikosta toiseen naulan kantaan.” Hanna Huumonen Sonkin puheenjohtaja Ja ri So in i. Se tarjoaa minulle poliittista inspiraatiota ja myös kanavan inspiroida muita lukijoita
En mä ole mitään jättämässä. En mä ole lähdössä. Mä olen menossa eteenpäin.” ”60”-näytelmän päähenkilö Tuuti stand up -esityksessään. SyySkuuTA 2016 K Teatterisyksy Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Aikuisen naisen jazz soi duurissa ja mollissa ” Mun ikäisiltäni kysytään minkälaisen perinnön me haluamme jättää jälkipolville. Minkälaisen maailman me jätämme jälkeemme. 21 1
22 1. 60-näytelmän on Kansallisteatterille kirjoittanut Veera Tyhtilä. Kuva on esityksen harjoituksista.. Hän kokee olevansa erityistapaus myös tässä ajassa – nyt hän on Suomen vanhin stand up -ammattilainen. Omapohja on suuren kompleksin huoneteatteri: katsomopaikkoja on 80, neliöitä tuskin enempää. Vaikka on tiedossa, minkälaisia asioita siinä vaiheessa on odotetMuusiikilla on elimellinen osa 60-näytelmän tarinan kuljetuksessa. Tuuti: Luuletko?” Ohjaaja Otso Kautto on iso mies pienessä tilassa, Kansallisteatterin pienimmässä. Uudistumispaineiden riepottama Tuuti pelkää, että aika on ajamassa hänestä ohi. Seitsentuntisen. Päähenkilö on kuusikymppinen stand up -koomikko Tuuti (Terhi Panula), joka on aikoinaan ollut tienraivaaja eli ensimmäinen nainen alallaan Suomessa. Tuuti: Minkä. – Se on myös tietyn murrosvaiheen kiteytymä eli tarkoittaa kaikkia niitä ikävuosia, jotka tulevat aika puskista siinä kuudenkympin jälkeen. Ja draamantajuisella kitaristi Antti Parangolla on esityksessä isompi tehtävä kuin pelkän score-musiikin tilutteleminen. SyySkuuTA 2016 ”Tuuti: Kun mä alotin, mä olin Suomen ainoa naispuolinen stand up -koomikko. – Mutta olo on koko ajan ollut kuin kotiin olisi tullut, kirjailija kiittelee talon ilmapiiriä. Kyse on hänen debyytistään Kansallisteatterissa. Näytelmän numeraalinen nimi viittaa tietysti Tuutin ikävuosiin, mutta kätkeytyy siihen muutakin. Tuutin kotonakin aika on murroksessa: aviomies Tarmon (Juhani Laitala) muisti tuntuu katkeilevan, mikä aiheuttaa arkeen joitain tragikoomisia yllätyksiä. Parikymmentä vuotta sitten hän ohjasi sinne Suomen kantaesityksen Tony Kushnerin kirjoittamasta merkkiteoksesta ”Angels in America”. Nyt mä oon Suomen vanhin stand up -koomikko. Kuusikymppisyys näpeissä Näytelmän alaotsikko on ”Pieni tragedia stand up -koomikosta”. Kolmen näyttelijän ja yhden muusikon näytelmässä on kolme laulua. Myyntivaltiks. Henri: Pystyisitkö sä lanseeraamaan ton jotenki. Kitaristi Antti Paranko luo tunnelmia Terhi Panulan stand up -kohtaukseen. Stand up -klubin omistaja Henri (Petri Liski) ei vain pelkää sitä, vaan luulee tietävänsä näin jo tapahtuneen. Kautto kuitenkin innostuu puhumaan musikaalista, jopa spektaakkelista jutellessamme hänen työn alla olevasta ohjauksestaan ”60”. Henri: Siis täytyyhän vanhassa naisessa jotain hauskaa olla. Musiikin läsnäolosta on Kauton mukaan tullut tärkeä osa esitystä, kun se kommentoi tekstin pohjavirtaa. Ilo ja suru kietoutuvat tarinassa samalle sykkyrälle. Sitä voi jo pitää spektaakkeliluokan suorituksena. Johan tuossa on musikaalin aihiota! Oikeasti tiedämme Kauton vähän suurentelevan ja laskevan leikkiä, mutta hän kyllä tuntee Omapohjan venymiskyvyn
Käsissähän oli vanhalla hyvällä tavalla oikea näytelmä, hyviä käänteitä ja selvänä piirtyvä draaman kaari! Niin ikään ohjaajaa sytytti päähenkilöstä voimalla esiin nouseva kysymys: mikä on onnellisuuden tavoittelun hinta. Kun olet ollut oma itsesi koko elämäsi ajan – oppinut, kehittynyt ja kasvanut – niin sitten, ilman että teet mitään isoa, kaikkien muiden tapa katsoa sinua muuttuu. Standuppari on ajan toteemieläin Stand upista on tällä vuosikymmenellä kasvanut Suomessa liki stadionluokan viihdemuoto. Voima oli minulle tärkeä lähtökohta ja se, että pääsen kirjoittamaan naisroolin, jonka tuon ikäinen näyttelijä voi tehdä täyskattauksella eli siinä on kaikki ne ulottuvuudet, joita näyttelijältä vain voi vaatia. Stand up oli siksi hyvä teema, sillä sehän toimii juuri niin. Miten se artikuloituu pienellä viiveellä näyttämöviihteeksi. – Kirjoitetaanhan sitä sarjamurhaajista ja avaruusolennoistakin. Kuvat Jari Soini. 23 1. Otso Kautto on seurannut stand upin nousua vähän hämmentyneenäkin. Tyhtilä ja Kautto vaikuttavat urakan huipentuman lähetessä hyvin innostuneilta ja samaan hiillokseen puhkuvilta. Aikuisen naisen jatsia Omapohjan näytelmässä Tuutin paiskoma stand up ei kuitenkaan ole pelkkää nokkelointia ja punch line -sarjatulta. – Tapasimme Otson kanssa ensi kerran vuonna 1990, jolloin hän oli vetämässä erästä teatterikurssia, jolla olin mukana. – Ainakaan en kirjoittaisi 60-vuotiaasta naisesta mitään vakavaa, vähän surumielistä näytelmää. Minun ongelmani tällä hetkellä on, että joudun tekemään tästä vähemmän hauskaa. Kautto palaa vielä Tyhtilän pohdiskeluihin siitä, miten eri ikää olevan ihmisen nahkoihin heittäytyminen ei ole mikään haamuhyppy. 60-näytelmän klubi ei kuulu tähän sarjaan. Siis tunnistetaan joitain yhteisiä merkkejä ja ikoneita ja pystytään puhumaan samalla kieliopilla, jota nuoremmat eivät ymmärrä ollenkaan. Vaikka näytelmän stand up -numeroissa onkin painavia pointteja, ne Kauton mielestä kestävät myös viihdytysarvollaan vertailun genren sisällä. Kun Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho pyysi Tyhtilää kirjoittamaan joko Omapohjaan tai Willensaunaan tulevan näytelmän tietyillä miehitykseen liittyvillä raameilla, yksi asia Tyhtilällä oli kirkkaana mielessä. No, neljännesvuosisata siinä meni, mutta odottaminen kannatti. Sekä komiikka, iso suru että herkkyys. – Halusin tehdä sellaisen tekstin, joka yllättää joka käänteessään; mutkan takaa tulee aina jotain jännää. Ajattelin silloin nuorena tyttönä, että tuon kanssa haluan vielä joskus tehdä duunia. Rolf Bamberg Demokraatti Näytelmäkirjailija Veera Tyhtilälle 60 on debyytti Kansallisteatterissa, kun taas ohjaaja Otso Kautto on tehnyt Omapohjaan vuosien varrella monta menestysjuttua. Tyhtilä haluaa myös korostaa, että 60 ei ole vain vain kuusikymmenvuotiaiden näytelmä. Se ei ole ihan sitä lajin perustuuttausta, vaan siinä tietty arvokkuus mukana, sanoo Tyhtilä. Pikemminkin kyse oli kirjailijan työn perus asioista, siis taustoituksesta, myötäelämisen kyvystä, mielikuvituksesta. – Ne ovat hyviä vetoja. Lajin tähdet ovat isosti julkisuudessa ja monet tekevät esiintymisillään ilmeisen hyvää tiliä. Kun ohjaaja ja työryhmä varoittavat harjoitusten alussa Tyhtilää, että rakenteeseen on tehty pieniä viilauksia ja kysyvät sitten kohtauksen läpi vedettyään, oliko ok, niin kirjailijan mutkaton vastaus kuuluu: – Kyllä mä tuon ostan. Murrosvaihetta elävän kuusikymmenvuotiaan viihdetaiteilijan ajatusmaailmoihin sukeltaminen ei ollut kohta nelikymppiselle Tyhtilälle mikään ”big deal”. Sielunsiskot ja -veljet eivät aina välttämättä löydy omasta ikäryhmästä. Pitää siis pitää porukka vähän kurissa, ettei mene liian huvittavaksi, ohjaaja paljastaa, mutta vähemmän totisesti. Laji on Kauton mielestä ottanut jalansijaa jo esiintymislavojen ulkopuolellakin. Siksi se luku on symboliarvoltaan määräänsä suurempi. – Kun seuraan mitä tahansa taiteen alaa tai vaikka politiikkaa, niin tavallaan nyt on vallalla stand up -tyyppinen esillä oleminen. Henrin paikka kituuttaa kannattavuusrajoilla, mikä saa omistajan pohtimaan, josko vaihtamalla paranisi. Ne villit vuodet, Veera Tyhtilä kuvailee. SyySkuuTA 2016 Teatterisyksy tavissa, niin jostain syystä ne tuntuvat tulevan yllätyksenä, että mitenkäs tämä nyt näin menikään. Eli nämä puolet ikään kuin kommunikoivat tässä keskenään: ei ole vain niin, että Tuuti kuvaa elämäänsä lavalla, vaan se, mitä hän tekee lavalla vaikuttaakin hänen elämäänsä. Myös näytelmän muoto, sen hyvin merkitykselliseen stand up -juonne, kohotti fiiliksiä. Itse asiassa Terhi Panulan esittämän hahmon suusta saa kuulla poikkeuksellisen painokasta, todellisuudessa kiinni olevaa viihdepuhetta. Hän tuumii, että jos 1990-luvun kulttuurinen toteemieläin oli malli, niin standupparit ovat nyt ottaneet sen poseeraajan paikan. – Nyt on helpompi tajuta, että kun kuusikymppinen tuntee olevansa liki samanlainen kuin 40-vuotiaana, hänelle tulee yllätyksenä, miten muiden ihmisten suhde häneen onkin muuttunut. Toki se ikäkausi, jossa on kasvanut, voi muodostaa ikäluokan sisäistä koherenssia. – Olen iloinen siitä, että olemme valinneet tähän tyylilajin, jota olemme kutsuneet aikuisen naisen jatsiksi. – Minulla on aina ollut hyvin läheisiä ystäviä, jotka ovat ihan nuoria tai sitten huomattavasti vanhempia. Tyhtilä tapasi tarinansa päähenkilöä näyttelevän Terhi Panulan siinä vaiheessa, kun oli saanut näytelmän ensimmäisen version valmiiksi. Tarinassa myös sivutaan muistoja 60-luvulta, joka on nykyhetken kuusikymppiselle ikään kuin se toinen pääty. Todellisuuden ja lavaesityksen dialogi Kun Otso Kautto luki Tyhtilän tekstin ensimmäisen kerran, hän ihastui siitä, kuinka vahvoja rooleja siihen oli kirjoitettu. – Uskoisin, että saman tunteen, minkä Tuuti kokee, kokee jokainen, joka menettää työnsä tai jota työn ja yhteisön menetys uhkaa. Siihen kuuluu tietty nokkeluus, tietty rytmi ja tietty tapa suhtautua ympäröivään maailmaan. – Meistä on sittemmin tullut hyvät kaverit, enkä ole kokenut välillämme olevan mitään merkitsevää ikäeroa. Sellaista, joka makaa tietyn vanhan kliseisen mielikuvan päällä. Tyhtilä nostaa esiin vielä nuoruusmuiston. 60-näytelmän ensi-ilta on Kansallisteatterin Omapohjassa 7.9. – Henkilökohtaiset erot ovat minusta merkityksellisempiä kuin joidenkin ikäblokkien väliset, Kautto kiteyttää ikäkeskustelun. – On jännää, miten käsistä karkaava arkielämä näyttäytyy päähenkilö Tuutin stand upeissa. Siis ottamalla Tuutin tilalle joku nuorempi nököhammas. Ei kuusikymppinen nainen kuitenkaan niin kaukana minun tunnistamastani todellisuudesta ole. Tuollainen tietty särkyneisyys, hauras yllättyneisyys oli asia, jota en olisi tiennyt olevan ilman tätä taustatyötä ja kirjoitusprosessia, availee Tyhtilä näytelmänsä pääjuonnetta. Melkein
Palkintoja ja tunnustukstia: Olympia-kultamitali maalaustaiteessa 1952, Pro Finlandia 1963 Vuoden taiteilija 1971 . Palkinnot ja tunnustukset: Pro Sculptura -mitali 1967, Pro Graphica -mitali 1984, professorin arvo 1984 Erik Sigfrid EnrotH . Sara Hildén (Saara EStEr HildEn ) . Olen siihen sano nut, että Sara ei ehkä itsestään ha luaisi näytelmää, mutta varmasti pi täisi siitä, että modernille taiteelle sellainen tehdään. Helsingistä Tampereelle muutta nut ja eron jälkeen Helsinkiin takai sin painellut Erik Enroth, niin huo mattava maalari kuin olikin, voi olla tuntemattomampi hahmo vähän kai kille nykytamperelaisille ikäluokille. s. . Kun avioero sit ten tuli, se oli aluksi täysi katastrofi. – Olemme myös päässeet katso maan Erikin töitä museon varastoi hin ja saaneet Salmelaisen näyttä mön lämpiöönkin yhden työn esi tyskauden ajaksi näytille. Näyttelyitä kotimaassa 1940-luvun alusta lukien, ulkomailla 1950 lähtien . Erikillähän oli suorastaan ”lähestymiskielto” nöihin töihinsä eron jälkeen. Niistä tuli myös valmis ateria. – Olin käynyt Tampereelle tie tysti katsomassa paljon teatteria mutta myös kuvataidetta ja erityi sesti Sara Hildénin museon näytte lyitä. SyySkuuTA 2016 TTT:n Sara ja Erik on taiteen värittämää henkilökuvaa Vahvojen persoonien myrskyisä liitto Monesti kuulee ihan arkisissa yh teyksissä sanottavan, että joissain tilanteissa, henkilösuhteissa tai ke hityskuluissa olisi ”draaman ainek set”. Pyökäri sanoo, että taidemuseon väki on jelpannut hänen työryh määnsä kiitettävästi, moni on esi merkiksi käynyt kertomassa omia muistojaan Sarasta. Muodin ja taiteen voimanainen Tampereen Työväen Teatterin joh taja Maarit Pyökäri kysyi itseltään muuttaessaan kaupunkiin kolme vuotta sitten, onko Tampereessa ja tamperelaisuudessa joitain asioita tai aihepiirejä, jotka häntä kiinnostaisi vat draamamielessä. Tampereen kaupunginkirjaston seinämaalaus 1962, Tampereen yliopisto: seinämaalaus 1956, M/s Finnhansan seinämaalaus 1967 Lähteet:Taiteilijaseuran matrikkeli, Sara Hildénin taidemuseo sivut, Wikipedia Maarit Pyökäri on ohjannut intohimonäytelmän.. 1975 . – Heidän avioliittonsa kesti vain 13 vuotta, mutta se oli kaikella ta paa hyvin poikkeuksellinen. Olemme tässä haas tattelussa edenneet enimmäkseen Sara edellä, mutta kun näytelmän nimi on Sara ja Erik, ovatko päähen kilöt draamallisesti tasavahvoja esi tyksessä. Sara Hildénin taidekokoelman ”peruspääoma” muotoutui tosi aan Erik Enrothin yli 300 maalauk sesta, jotka jäivät avioerossa Saralle. Vastaus oli kyllä. Sara Hildénin taidemuseo avattiin Tampereen Särkänniemessä 1979 . Ikäeroa oli aika paljon, kun he ensi kerran tapasivat 1940luvun lopussa, Sara oli 44vuotias, Erik 12 vuotta nuorempi. . . . Se syn nytti Tampereelle ainutlaatuisen pe rinnön, ensin taidetta ja muotiliik keitä, sitten myöhemmin maamme ensimmäisen nykytaiteen museon., Pyökäri summaa myrskyisän liiton historiaan jättämiä jälkiä Vielä sen jälkeen, kun liitto oli jo hajonnut, istuttiin maamme ensim mäisiä tekijänoikeuskäräjiä, millä myös oli merkityksensä jälkipol ville. . Tarina liikkuu heidän välisellä akselilla. Sodanjälkeisen tamperelaisen liikeelämän voimahahmon sekä myöhempinä vuosikymmeninä mer kittäväksi taidemesenaatiksi ryhty neen Sara Hildénin ja räiskähte levän vasemmistoradikaaleihin aja tuksiin mieltyneen helsinkiläisen taidemaalarin Erik Enrothin kiih keässä avioliitossa tällaisia draama eväitä todella riitti. Julkisia töitä mm. Sara Hildénin säätiön taidekokoelma alkoi muotoutua vuodesta 1962; kokoelman ytimen muodostavat Erik Enrothin maalaukset vuosilta 1945–1963; Suomen merkittävimpiin kuuluvassa nykytaiteen kokoelmassa on nykyisin yli 5 000 teosta Suomesta ja ulkomailta . 24 1. Vai onko lähestymiskulma kuitenkin enemmän Hildénin suun nasta. Oikeut ta istuttiin – ja hartaasti vuo sikausia kaikissa eri asteissa – muun muassa siitä, millaisia oikeuksia tai teilijalla oli töihinsä, kun ne olivat avioehdon myötä siirtyneet erossa Hildénin omistukseen. Sara ja Erik näytelmällä voisi siis olla annettavanaan myös kulttuuri sivistyksellistä arvoa... Draamat niistä jäävät kuitenkin useimmiten kirjoittamatta. . Toissapäi vänä sai ensiiltansa Pyökärin oh jaama näytelmä ”Sara ja Erik”, joka hakee vastauksia kysymykseen, mil laisia ihmisiä Sara Hildén ja Erik En roth olivat ja millainen oli heidän ai nutlaatuinen suhteensa. . – Se painottuu ehkä aavistuksen verran Saraan päin, mutta aika tasa vahvoina he näytelmässä ovat. . Erityiskiitoksen Pyökäri osoittaa museon entiselle johtajalle Timo Vuorikoskelle, jota hän kutsuu näytelmän yhdeksi isäksi. . – Heidän suhteensahan oli intohi moinen. Intohimosta, taiteesta ja vaikut tavista kulttuuripersoonista kiin nostuneiden onneksi ainekset eivät ole jääneet jalostamatta. ”En kävele Saran ajatusten yli” Vanhemman polven tamperelaisille Sara Hildén on tuttu keskustan ka tukuvaan kuuluneista muotiliikkeis tään, mutta alle kolmekymppisten sukupolvelle hän saattaa olla tuttu vain taidemuseon nimen osana. Mutta kun Erik vuonna 1975 kuoli, Sara ikään kuin palasi takaisin sii hen ajatukseen, että Erik oli kuiten kin hänen elämänsä mies. . Jonkin laiseen ratkaisuun ja korvauksiinkin päästiin, tosin vasta Enrothin kuole man jälkeen. 7.10.1993 Tampereella . 16.4. opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa 1938–1945, Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa Tukholmassa 1945–1947, taideopintoja 1950-luvulla myös Pariisissa ja Firenzessä . . Intohimon akselilla Entä herra Erik. Niinpä tässä näytelmässäkin tarkastellaan ihan keskeisesti rakkaussuhdetta, vaikkakin aika erikoisesta näkökul masta. s. Pyökäri toivookin, että näytelmä voisi synnyttää laajemmin mielen kiintoa suomalaisen modernin tai teen suuntaan. Puhuin asiasta ystäväni, näy telmäkirjailija Pirjo-Riitta Tähden kanssa, ja jo silloin lähti viriämään ajatus Saran ympärille kietoutuvasta näytelmästä. Erikin töitä käytetään myös esityksen näyttämökuvissa, mikä on hienoa, koska dialogissa puhutaan aika pal jon maalaamisesta. Tässä mielessä en siis usko käveleväni minkään Saran perusajatuksen yli. Nyt ollaan maalissa. . Helsingissä 11.12.1917, k. 16.8.1905 Tampereella, k. – Minulle on näytelmän synty prosessin aikana tultu vähän kriit tisestikin sanomaan, että kun Sara Hildén oli vanhemmiten varsin syr jäänvetäytyvä, jopa julkisuuskam moinen persoona, niin olisiko hän mahtanut haluta, että hänestä teh täisiin näytelmä. avioitui taidemaalari Erik Enrothin kanssa vuonna 1949; ero vuonna 1962. Tarvittiin kuitenkin vielä muu tamiakin pitkiä palavereja yhdessä Sara Hildénin museon ja ja taideko koelmaa hallinnoivan säätiön väen kanssa, ennen kuin prosessi nytkähti seuraavaan vaiheeseen. työskenteli eri vaateliikkeissä 1920-luvulta alkaen, perusti oman liikkeen, Muotitalo Hildénin Tampereelle 1950-luvulla
Niin syvälle, että heistä aukenisi värikylläisempi kuva. 25 1. – Tällaiset vahvat persoonat, kuten Sara Hildén, Erik Enroth tai myöhemmin meillä toisessa kantaesityksessä esille tuleva Lauri Viita, ovat omalla tavallaan rakentaneet suomalaista identiteettiä. Pyökäri tiivistää vielä ohjaamansa näytelmän nimihenkilöiden sisäisen taistelun näin: – Miten toimitaan, kun on mies, jota rakastaa, mutta joka saattaa käyttäytyä kuin idiootti. Me emme halua tehdä ponöttäviä juhlanäytelmiä vaan tuoda erilaisia näkökulmia itsenäisen Suomen vaiheista. Silloin hän joutuu itse kamppailemaan itsensä kanssa, mitä tehdä ja miten toimia. Niinpä niin, riittoisat draaman ainekset. Maarit Pyökäri sanookin, että Sara ja Erik -näytelmässä on näkyvissä jotain niistä ajatuksista, joita TTT:ssä on Suomi 100 -vuodesta pyöritelty. Eikä vain siksi, että Erik Enroth syntyi viisi päivää itsenäisyysjulistuksen jälkeen. Yhdessä ihmisessä olevat eri puolet saattavat olla itsessään aika ristikkäisiä. SyySkuuTA 2016 Keskittyessään nimenomaan päähenkilöidensä keskinäiseen suhteeseen, näytelmä ei ohjaajansa mukaan pyri syventymään sen pidemmälle vaikkapa suomalaisen kuvataiteen ismeihin tai tekijänoikeuskysymyksiin, vaikka molemmat aiheet läsnä ovatkin. Kuvat Kari Sunnari. Sarastahan mielleyhtymä taitaa useimmiten olla ”luunkova bisnesnainen”, Erikin kuva taas on epämääräisempi... Rolf Bamberg Demokraatti, Tampere Ilkka Heiskanen näyttelee taidemaalari Erik Enrothia ja Teija Auvinen Sara Hildéniä Tampereen Työväen Teatterin näytelmässä, jossa roihuavat luovuus, rakkaus ja vimmaisuus. – Pitää aina ajatella niin, ettei ole sellaista ihmistä, jossa on vain yksi ominaisuus. Erilaisiä näkökulmia itsenäisyysjuhliin Sarassa ja Erikissä on myös aineksia ensivuotisen itsenäisyytemme tasavuosijuhlintaan. ”radikaali maalari” lienee yksi yleinen hahmotus. Ja vastaavasti: mitä tehdä, kun on nainen, Teatterisyksy jolta saa ihan kaiken, mitä pyytää, mutta joka toisaalta rajoittaa elämää ihan helkkaristi. Sara Hildénin ja Erik Enrothin persooniin pyritään kyllä porautumaan ytimiin saakka
Ranskan vallankumouksesta ovat peräisin monet nykypäivän aatteista kuten ihmisoikeudet ja tasaarvo. Katariina Suuren pyynnöstä hän astui palvelukseen Venäjällä, jossa hän katsoi taas pystyvänsä tekemään työtä Suomen itsenäisyyden eteen. Venetsialainen on vetäytynyt kirjoittamaan muistelmiaan, hänen suuret seikkailunsa ovat ohitse ja hän toimii kirjaston hoitajana kreivi Waldsteinin luona Duxin linnassa Böömin kuningaskunnassa. Hän on juro metsäkenraali, jolla eurooppalainen etiketti ei ole vielä niin hallussa hänen saapuessaan kylpylään. Tarinoiden voima ja se miten sanojen avulla voidaan kuvata uskomattomia asioita, kiehtoo tuotteliasta näytelmäkirjailijaa edelleen. Tästä hän sai maanpetossyytteet synnyinmaassaan. Casanovan auringonlasku – Ei ole suurta tarinaa ilman rakkautta. Tämä alkaa huvitella omaa avioliittoaan punnitsevan kenraalin kanssa vain huomatakseen, että Sprengtporten on rakastunut häneen. Näytelmässä on vielä kolmas tärkeä henkilö, rikkoutunutta avioliittoa ja Ranskan vallankumousta paossa oleva markiisitar de Bois. – Samanlaiset surut ja pelot ja valtarakenteet ovat voimassa kuin 1700-luvulla. Casanovan tuttavapiiri on vieläkin mairittelevampi. Hänen elämäkertansa, tuhansia sivuja käsittävä ”Elämäni tarina” on ehdoton ikkuna kaikille 1700-luvun kulttuurista kiinnostuville. Lampela tiesi olevansa suuren tarinan äärellä, kun hän luki Eero Saarenheimon kirjasta, että Porvoossa syntynyt Ruotsi-Suomen armeijan kenraali Yrjö Maunu Sprengtporten oli tutustunut tähän legendaariseen monilahjakkuuteen kyseisessä kylpylässä. Hän on tarpeeksi kusessa, jotta hänestä saa hyvän henkilön draamaan. 26 1. Sivistyneet ystävykset Sprengtportenkin eli siis äärimmäisen vaiherikkaan elämän. Hän suunnitteli Ranskassa menevänsä mukaan Amerikan vapaussotaan, kunnes hänen kätensä vaurioitui ampuma-aseturmassa. – Jos et itse kerro tarinaasi, joku muu kertoo sen puolestasi, Lampela tähdentää. Teatteri on hyvä väline, kun se sanoo katsojalle, että Pekka Laiho (oikealla) tekee paluun näyttämölle komeasti Casanovan roolissa.Santeri Kinnun näyttelee häneen ystävystyvää kenraali Yrjö Maunu Sprengtportenia.. Kun hän on lukenut venetsialaisseikkailijan elämäkerran käsikirjoituksen, rohkaisee Casanova markiisitarta kirjoittamaan oman tarinansa. Uutisissahan isot tapahtumat kerrotaan usein tarinoiden kautta ja mainoksissa tuotteiden käyttäjille luodaan tarinat. Näin virkkaa 70 ikävuoden korvilla oleva Giacomo Casanova Lampelan uunituoreessa ”Kenraali ja Casanova” -näytelmässä. Lampelan mukaan tarinankerronta on aivan keskeisessä asemassa, jos ajatellaan mitä kaikkea sillä nykyyhteiskunnassa myydään. Sen päähenkilö markiisi de Sade elää nykykielessä sadismi-termin kautta, aivan kuten Casanovasta on tullut synonyymi naisten viettelijälle. Kuitenkin sen lopputuloksena oli terrori, Lampela sanoo. Ja sitten varhaisaikuisena löysin runoilijat, kirjailijat ja filosofit. Sprengtportenin suurena päämääränä oli Suomen itsenäisyyden asian edistäminen. Ja kuinka ollakaan, myös Casanovan nimi tuli esiin jo Markiisin unissa. Siihen kuuluu niin Englannin, Ranskan, Venäjän kuin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoita, unohtamatta paavi Klemens XIII:ta, filosofeja Voltaire ja Rousseau sekä lukuisia taitelijoita (”te tunsitte Mozartin”, huudahtaa Sprengtporten näytelmässä). Lampela kuvailee näytelmänsä henkilöä näin: – Kenraali on polttanut siltoja sekä Ruotsiin että Venäjälle. Eikä suurta rakkautta ilman menetystä. – Ja vaikka nykyisin kysytään, onko teatterilla ja näytelmillä enää merkitystä, emme ole ihmisinä niin paljon muuttuneet, Lampela toteaa. Se ensimmäinen ”Markiisin unet” on jo 16 vuoden takaa. Nämä brasilialaisen jalkapallotähden elämänkerran elementit äidin suusta kuultuna saivat kirjailija-ohjaaja Pasi Lampelan ensi kertaa lapsena vakuuttuneeksi tarinoiden voimasta: – Jalkapallosankarien jälkeen murrosiässä tulivat kuvaan rockbändit. Kuinka pallo juuri ja juuri taipuu maalikehikon sisään. Kun moinen ei onnistunut Ruotsin armeijassa, hän erosi sen palveluksesta. Näytelmäkirjailijana Lampelassa tämä aikakausi herättää mielenkiintoa, koska niin monet elämän osa-alueet olivat yhtä teatteria, kuten tässäkin näytelmässä esiin tulevat suurvaltapolitiikka ja rakkaussuhteet. Venäjän keisarinnan lisäksi kenraalin tuttavapiiriin kuului myös amerikkalainen valtiomies Benjamin Franklin, jolta hän omaksui itsenäisyysaatetta. SyySkuuTA 2016 Kenraali ja seikkailija böömiläisessä kylpylässä Appelsiineista ja sukista tehdyt pallot ja Pelé. Nämä kaksi sitten ystävystyvät, ja kenraali on yksi ensimmäisiä Casanovan kuulun elämänkerran käsikirjoituksen lukijoita. Kylpylävuodenaikoina hänet tavataan kymmenen kilometrin päässä sijaitsevassa Teplitzin kylpylässä. En siis syntynyt taiteilijaksi, vaan kasvoin siihen 10–15 vuodessa. – Minua on aina kiinnostanut 1700-luku kaikkine ristiriitoineen. Paluu 1700-luvulle Vaikka suurin osa Lampelan näytelmistä tapahtuu nyky-Suomessa, on tämä hänen näytelmistään toinen 1700-luvulle sijoittuva. Näytelmän alussa Sprengtporten saapuu Teplitzin kylpylään parannellakseen lukuisia sotahaavojaan, joista viimeisimmät ovat peräisin Porrassalmen taistelusta vuodelta 1789. Myös Casanova on tärkeä henkilö markiisittarelle
18 € Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Väliaikatarjoilut (03) 782 6474 www.lahdenkaupunginteatteri.fi KANTAESITYS 3.9.2016. Bonnie Parkerin ja Clyde Bar rown rooleissa nähdään Essi Hellén ja Markus Järvenpää. Mikä johti kahden onnettoman, sattu malta toisensa kohtaavan ihmisen pakoon autiosta pikkukaupungista kohti vapautta ja unelmien täytty mystä. Tai sitten oikeaan elämään hyvin pe rehtyneen kirjailijan näytelmässä. Demokraatti Pierre Boileau – Thomas Narcejac VERTIGO Syksyn odotettu kantaesitys. Henkilöt lihaa ja verta Lampelalle ei kirjoittamisen kan nalta ole juuri eroa, millä aikakau della henkilöhahmot elävät. En näe tätä mitenkään genrenäytelmänä, Lampela toteaa. – Ei ole mitään järkeä kirjoit taa näytelmää, ellei pääse henkilöi den nahan alle. Suurin ero onkin ehkä lavastuk sessa ja puvustuksessa. 1930luvun la makauden tositarina ”Bonnie & Clyde”, saa nyt näyttämöversiona vaihtoehtoisen tulkinnan. Epätodennäköinen romanssi ja kahden suurmiehen sattumukselli nen ystävystyminen böömiläisessä kylpylässä ovat jotain sellaista mitä voi tapahtua vain oikeassa elämässä. Huimaava mysteeri pakkomielteestä, petoksesta ja kuvankauniista naisesta Ohjaus Tommi Kainulainen Esitykset ovat alkaneet! LIPUT 29 € / 26 € / 20 € / www.lippu.fi alk. Seuraa vaksi Sotilaspoika nähdään joulu kuun alussa Komteatterissa. Nämä henkilöt ovat täysin ajattomia, heihin on helppo samaistua. SyySkuuTA 2016 Teatterisyksy älä huijaa itseäsi, vaan ole rehel linen. 27 1. Keskiöön nousevat kuitenkin kol men päähenkilön elämän tarinat hei dän punnitessaan menneitä valinto jaan. Manu Paavola Lähteet: Eero Saarenheimo: Casanova ja Sprengtporten – Kirjastonhoitajan ja kenraalin yhteiset vuodet, Gummerus, 2006 Bonnien ja Clyden toiset kasvot Teatteri Jurkan syyskausi käyn nistyy ensi viikon lauantaina hui malla road tripillä, joka aikoinaan kohautti Arthur Pennin ohjaa mana elokuvana. Kenraali ja Casanovanäytelmän epookissa sen sijaan nähdään kor settia, kenraalipukua, ja Casanovan kirjastoa pölyttyneine kirjoineen. Essi Räisäsen edellinen ohjaus oli Dalton Trumbon pasifisti sesta romaanista ”Sotilaspoika” Lappeenrannan kaupunginteatte rille tehty monologisovitus, joka palkittiin pari viikkoa sitten Pär nussa järjestetyillä Monomaffia festivaaleilla. Nykyaikaan sijoittuvissa näytelmissä on turha la vastaa esimerkiksi keittiötä, koska kaikki tietävät miltä keittiö näyttää. Ohjaaja Essi Räisänen ja dra maturgi Iida Hämeen-Anttila ovat ottaneet vapauden kaivau tua siihen, mitä Bonnien ja Clyden legendan taakse kätkeytyy. Johannes Holopaisen tulkitse man monologin ensiilta oli Lap peenrannan kaupunginteatterissa puolitoista vuotta sitten, ja se on myöhemmin jatkanut voittokul kuaan kiertueesityksenä. Ja on esityksessä livecembalo musiik kiakin
– Vältän kuitenkin sormella osoittamista ja opettamista, koska tunteet eivät ole niin yksinkertaisia asioita, muistuttaa ohjaaja-käsikirjoittaja. Tämänkin syksyn ensi-illasta vastaa monia näytelmiä tälle kohderyhmälle tehnyt Kimmo Virtanen. Matkan aikana tyttö tutustuu tunteisiin, joita hän kohtaa mielikuvituksellisen rikkaassa tivolissa. – Vanhempana tulee helposti tehtyä virheitä. Tunnistan itsessänikin kirjoittamieni hahmojen piirteitä, jos aikuinen ei vaikkapa millään jaksa lapsen loputonta huutamista. Hänellä on ollut hauskaa etsiessään itsestään tunnelmia, joita ei ehkä kaikissa aikuisten näytelmissä tulisi esiin kaiveltua, kuten itkupotkuraivareita. Vanhemmat eivät ole pahiksia Tivolin päähenkilöllä Sofialla on ristiriita: hänen sisällään on paljon tunteita, mutta kontrollifriikki äiti on käskenyt hillitä ne. Viime vuonna kaupunginteatteri vastasi yleisön toiveisiin: Kimmo Virtasen ja Johanna Keinäsen 3–8-vuotiaille suunnatussa Mörköjen yö -näytelmässä paneuduttiin lasten kokemiin pelkoihin. Lapset vastaanottavampi yleisö Anna Victoria Eriksson näyttelee Tivolissa Sofiaa. Vaikka äiti on suuri vastavoima Sofialle ja suurille tunteenpurkauksille, näytelmän aikana selviää hänellä olevan omat syynsä käyttäytyä niin. – Sain idean näytelmään omasta arjestani. Kimmo Virtanen toivoo Tivolin herättävän katsojissa ajatuksia, joista lapsi haluaa myös keskustella aikuisen kanssa. Sofian on vaikea elää äitinsä oppien mukaan, joten hän pyytää tivolin taikuria taikomaan vanhempansa kadoksiin. Ellinoora Sandell Tivolin käsikirjoittaja ja ohjaaja Kimmo Virtanen on kirjoittanut neljä lastenteatteriteosta. – Minulle on ollut tärkeää rakentaa Sofian rooli samalla tavalla kuin. Näytelmässä äidin hahmoa on liioiteltu – tai sitten ei, Virtanen virnistää. Tivolissa ei ole pahiksia. Turun kaupunginteatterissa ei ole muutamaan vuoteen nähty montakaan lastenteatteriesitystä. SyySkuuTA 2016 Pieni musikaali suurista tunteista Otto-Ville Väätäinen Turun Kaupunginteatterin Tivoli-näytelmässä Sofia (keskellä Anna Victoria Eriksson) sukeltaa tunteiden tutustumismatkalle reissukumppaninaan pehmohirvi Möttönen. Seurasin lasteni touhuamista ja sitä, miten he alkoivat käsitellä tunteitaan, Virtanen kertoo. Sofian tunneoppaana toimii pehmohirvi Möttönen, joka on monista tarinoista tuttu sidekick eli eräänlainen Samu Sirkka. 28 1. Kaupunginteatterin ”evakkonäyttämöllä” Linnateatterissa esitettävä Tivoli liikkuu samoissa teemoissa kuin Mörköjen yö, kun 5-vuotias Sofia tutustuu omiin, ryöpsähteleviin tunteisiinsa
Kimmo Virtanen pohdiskelee lastenteatterin tekemisen metodeja. Ellinoora Sandell Demokraatti, Turku. Lapsi vain käsittelee asioita eri tavalla kuin aikuinen, pohtii Eriksson, jolle Tivolin ensi-ilta on ensimmäinen Turun kaupunginteatterin kiinnitettynä näyttelijänä. Soiva ja värikäs tivoli Linnateatterissa pyörivä Tivoli on pienoismusikaali. Miltä tuntuikaan, kun raivarin saadessaan ei tiennyt, mitä tehdä, kun oli niin hirveästi tunteita, Anna Victoria Eriksson naurahtaa. – Kun sain tietää, että pääroolissa on Anna, sanoin Ollille, että nyt saa säveltää kunnolla, kun mukana on musikaalilaulaja, kertoo Virtanen. Ohjaajan mielestä Erikssonin näyttämöelkeet ovat alkaneet näyttää täysin samoilta kuin Virtasen oman 5-vuotiaan lapsen. Musiikit on säveltänyt Olli Heikkinen, jonka kanssa Kimmo Virtanen on tehnyt aiemminkin yhteistyötä. Ohjaaja Virtasen ja lavastuksesta ja pukusuunnittelusta vastaavan Alisha Davidowin suunnitellessa näytelmän visuaalisuutta, heidän esikuvanaan oli Liisa Ihmemaassa ja erityisesti Tim Burtonin versio. – Kappaleet ovat hauskoja ja selkeitä laulaa, Eriksson kuvailee. – Tivolia tehdessä omat lapsuusmuistot ovat nousseet hyvin esiin. Työryhmä on osannut nauraa itselleen oikeissa tilanteissa. 29 1. Tivolin maailma on hieman vinksallaan: isoja päitä ja mielikuvituksellisia hahmoja. Kaupunginteatterissa hänen on kyllä nähty aiemmin Jekyll & Hyde -musikaalissa vuonna 2013. Eriksson kertoo, että Tivolin harjoituksissa on ollut todella hauskaa. Syksyllä Eriksson näyttelee myös Rock of Ages -musikaalin pääroolin. Lapset pystyvät vastaanottamaan kerronnallisia muotoja helpommin kuin aikuiset, koska heillä ei ole niitä rakennettuna valmiiksi. – Tässä tyylilajissa ei tarvitse olla niin konservatiivinen. Fysiikka ja ilmeet ovat juuri sitä valtavaa lapsen temperamenttia, joka alun perin innoitti Virtasen Tivoli-näytelmän kirjoittamiseen. SyySkuuTA 2016 Teatterisyksy muutkin karaktäärini
Samalla huumorin ja hauskuuden mukana mieleen toivottavasti jäävät myös ne ajatukset, joita musikaali ansiokkaasti tuo esille. Varsinkin erilaisuutta edustavien satuhahmojen asuissa on värikylläistä perinnevinoilua jopa siinä määrin, että paikoitellen joutuu miettimään, että mikäs hahmo tuo oikein olikaan. Virkistävän raikas roolityö, jossa Tuokko pääsi näyttämään loistavien laulutaitojensa lisäksi myös manioita tanssitaitojaan. Anna-Maija Tuokko ensi-illan torniin suljettuna prinsessa Fionana, jolla on kaamea yöllinen salaisuus, oli räiskyvä ja temperamenttinen moderni nykytyttö, jolta käy paremmin poikamainen pieruhuumori ja läppä kuin prinsessaelkeet. Myös Jeanine Tesorin säveltämät laulut ovat oikeastaan pienimuotoinen ja leikittelevä kavalkadi musiikin eri tyyleistä. Adhd-aasi ja ronski prinsessa Shrekin ohi Mikään musikaali ei olisi täysipainoinen ja onnistunut ilman pääroolien hehkua ja valloittavuutta. Vielä enemmän viittauksia ja jopa pieniä lainauksia on Jyrki Karttusen tekemässä koreogra fiassa, joka iskee hurmaavasti silmää niin tunnetuille musikaaleille kuin musiikkivideoillekin. Ymmärrän kyllä, että pahan tekeminen naurettavaksi on tulkinnallinen ratkaisu, mutta nyt tarinan vastavoimalta meni terä, kun Farquaad, ensi-illassa Antti Timonen, oli uhossaan lähinnä hullunkurinen kiukutteleva pikkupoika. Tuli tunne, että vaikka asiat, joita musikaali käsittelee, ovat äärimmäisen tärkeitä, voi ne esittää vähemmän ryppyotsaisesti. 30 1. En edes ole, päähenkilöä lukuun ottamatta tiennyt, kovin paljon itse tarinastakaan. Kaikissa saduissa on tietenkin oltava pahis, jota vastaan taistellaan. Ei nytkään. Ehkä syynä oli kokonaistulkinnan perimmäinen hullutteleva ja jopa ironinen kepeys, joka näkyi esityksen kaikissa osatekijöissä. Tällä kertaa esityksen ehdottomasti hurmaavin tulkinta on Matti Leinon Aasi. Kavalkadi eri musiikkityylejä Arffmanin suomennos on notkea ja tätä päivää ja sisältää viittauksia eri suuntiin. Tällä en tarkoita, etteivätkö laulut olisi teknisesti vaativia. Mutta musiikillinen vaativuushan ei ole enää aikoihin ollut kaupunginteatterin musikaalituotannoille mikään ongelma. Kyseessä on niin kutsuttu koko perheen musikaali, jota kuitenkaan ei ole tarkoitettu alle kouluikäisille. Shrek ei ollut juro tai pelottava, mutta lopulta hyväsydäminen hirviö vaan pikemminkin nynnerö, jota tarinan kiemurat kuljettivat, minne mielivät. Sillä tärkeitä ja niin ajankohtaisia aiheitahan Shrekin tarina on pullollaan, päällimmäisenä kaikenlaisen erilaisuuden hyväksyminen. annikki alku Tapio Vanhatalo Petrus Kähkösen esittämä Shrek joutuu kamppailemaan näyttämöllä elintilasta Matti Leinon tekemän hurmaavan aasihahmon kanssa.. Peacock-teatterissa esitettävä Shrek-musikaali on näyttävä ja kaikin puolin hallittu kokonaisuus, jonka parissa viettää sujuvasti mainion kaksi ja puolituntisen. Leinon sympaattinen ja vilpitön adhd-tapaus, joka vielä liikkuu ja laulaa aivan pitelemättömästi, iskee suoraan katsojan sydämeen. Ja jotta siihen pystyy, täytyy tietenkin ensin hyväksyä ja pitää omasta itsestään. Olin siis hyvin neitseellinen katsoja mennessäni Helsingin kaupunginteatterin syksyn suurmusikaalin Shrek ensi-iltaan viime viikolla. Aasi jopa jättää hiukan varjoonsa musikaalin päähenkilön Shrekin, jota ensi-iltamiehityksessä tulkitsi Petrus Kähkönen. Olisipa Peacockin näyttämöllä vain enemmän tilaa, jotta koko esiintyjäryhmän loistavat musikaalitanssitaidot pääsisivät täysillä oikeuksiinsa. Mutta yllättäen se ei tuntunut ähkyltä tai tyrkyttämiseltä, vaikka Kari Arffmanin ohjaus tuokin asiat hyvin selkeästi esille. On siinä sanomaa yhdelle musikaalille. Eikä unohtaa sovi ystävyyden ja rakkauden merkitystä ja omien tunteidensa kuuntelemista. Kähkönen on hieno laulaja ja osaava näyttelijä, mutta silti Shrekin hahmo jäi vähän vaisuksi. Varsinaisen hatunnoston Timonen saa koko roolityönsä tekemisestä polvillaan tansseineen kaikkineen. Tulkinta ei ollut oikein sitä eikä tätä. Lauluista mikään ei jää varsinaisesti soimaan päähän, mutta yhdessä ne ovat mainio ja svengaava biisikokoelma. SyySkuuTA 2016 Riemukas ja näyttävä mutta hivenen lälly Shrek TeaTTeri Helsingin kaupunginteatteri, Peacock David Lindsay-abaire: Shrek Musiikki Jeanine Tesori – Ohjaus ja suomennos Kari Arffman – Kapellimestari Risto Kupiainen – Koreografia Jyrki Karttunen – Lavastus Samuli Halla – Puvut Anna-Leena Kankaanpää ja Tuovi Räisänen – Valot William Iles – Ääni Kirsi Peteri ja Jori Tossavainen – Naamiointi ja kampaukset Jutta Kainulainen, Jaana Nykänen ja Milja Mensonen En ole nähnyt suosittua ja jo useampia jatko-osiakin saanutta Shrek-animaatiota vuodelta 2001. Ei pätkääkään henkilö, jonka uskoisi pystyvän alistamaan muut valtansa alle. Musiikki soi niin laulullisesti kuin bändin osalta aivan upeasti. Yhtä upeaa ja kliseillä iloittelevaa on myös esityksen puvustus, jonka Anna-Leena Kankaanpää ja Tuovi Räisänen ovat suunnitelleet Tim Hatleyn alkuperäissuunnitelmien pohjalta. Shrekissä se on lordi Farquaad, joka kääntää oman erilaisuutensa, pienikokoisuutensa, inhoksi ja vihaksi kaikkea erilaisuutta kohtaan. On myös tärkeää olla rohkea ja uskaltaa puolustaa itseään ja omia oikeuksiaan. Ehkä sen takia kokonaismielikuvakseni alkoi esityksen edetessä muodostua jonkinlainen nokkela yleismukavuus ja yleiskiltteys. Kuin kaikesta tärkeästä, mistä musikaali puhuu, olisi se terävin kärki leikattu pois
Näissä 70 vuodessa Puola ja puolalaiset joutuvat kokemaan monia traagisiakin myllerryksiä. Puolet luokan oppilaista on juutalaisia, joiden elämästä sota tekee painajaisen. Toinen puoli luokasta on vastuussa juutalaisten luokkatovereiden kohtalosta. Rooleissa nähdään komea kaarti: Wanda Dubiel, Raimo Grönberg, Susanna Haavisto, Samuel Karlsson, Seppo Maijala, Matti Onnismaa, Jukka Rasila, Markus Riuttu, Seela Sella ja Timo Torikka. Tarinan koulutoverusten lapsuus loppuu, kun sota alkaa. Demokraatti. 31 1. Näytelmä pohtii, miten kansallisuus, uskonto ja ideologiat kasvavat ystävyyttä suuremmiksi ja miten luokkatoverista voi tulla vihollinen. Tosipohjaisen näytelmän tapahtumat ajoittuvat aikavälille 1935–2003. SyySkuuTA 2016 Teatterisyksy Sodan pirstoma koululuokka Espoon kaupunginteatteri tuo syyskauden omana tuotantonaan ja Suomen kantaesityksenä ensi-iltaan 21.9. puolalaisen Tadeusz Slobodzianekin kirjoittaman draaman ”Meidän luokka”. Vuoden 2009 maailmanensi-iltansa jälkeen näytelmää on esitetty eri puolilla Eurooppaa sekä Yhdysvalloissa ja Japanissa
Apuetsivät Kokki ja Virta (Risto Kaskilahti ja Iikka Forss) ovat tarkkana taustalla.. SyySkuuTA 2016 Palmun teatterisovitus jää tallomaan vanhoja polkuja TeaTTeri Helsingin kaupunginteatteri, arena-näyttämö Mika Waltari: Komisario Palmun erehdys Ohjaus ja sovitus Joel Elstelä – Dramaturgia Raila Leppäkoski – Lavastus Katariina Kirjavainen – Puvut Sari Salmela – Valot Kari Leppänen – Ääni Mauri Siirala – Rooleissa Mikko Kivinen, Risto Kaskilahti, Iikka Forss, Pekka Huotari, Vuokko Hovatta, Vappu Nalbantoglu, Jari Pehkonen, Antti Peltola, Kalle Pylvänäinen, Eero Saarinen, Aino Seppo, Leena Uotila, Tom Wentzel Kauan siinä meni, että ensimmäinen Komisario Palmu -tarina saatiin näyttämölle, mutta nyt sekin ilta on sitten nähty. Tässä tilassa muuten toimi muinoin elokuvateatteri Tuulensuu, joka oli yksi Kassilan ”Komisario Palmun erehdys” -elokuvan ensi-iltateattereista 9.9.1960. Vahinko, että Palmu-klassikon ohjaus jää varsin puisevaksi, kantaesityksenäkin jo vanhan kertaukseksi. Vertailu elokuvaan on tässä tapauksessa yhtä epäoikeudenmukaista kuin kaikkien Tuntemattomien sotilaiden näyttämäsovitusten katselu Edvin Laineen filmatisoinnissaan muovaamien arkkityyppien kuvat silmissä. (Auts, taas se filmi pyörii päässä!) Jari Pehkonen olisi murhamysteerin keskushenkilönä eli uhrina voinut vähän painaa jarrua Bruno Rygseckin elostelijaja öykkäripiirteitä korostellessaan, mutta osuva valinta hänkin, samoin Leena Uotila kirskahtelevana ikäneito Amalia Rygseckinä. Todeksi käyvään rikosleikkiin Rygseckin eiralaislukaalissa osallistuvan Henrik Schütt Komisario Palmu (Mikko Kivinen) kuulustelee ”vanha neiti” Amalia Rygseckiä. Mutta ei voi mitään – Joel Rinne, Leo Jokela, Matti Ranin, Saara Ranin, Jussi Jurkka ja kumppanit löivät Palmu-elokuvasarjan avauksessa pöytään niin kovat pohjat, että vaikea niistä on irti pyristellä. Roolituksen kärki kohdallaan Waltarin Palmu-maailma on ikonisoitunut niin vahvasti Matti Kassilan 1950–60-lukujen taitteessa ohjaamiin kolmeen elokuvaan, että niitä ei mitenkään pysty karistamaan mielestään kaupunginteatterin Arena-näyttämön katsomossa. Palmun uskollisia apureita Kokkia ja Virtaa esittävät Risto Kaskilahti ja Iikka Forss tekevät hahmonsa juuri sopivasti koomistaen – niin kuin elokuvassakin tehtiin. 32 1. Elstelä on tunnettu muun muassa Helsingin Kivinokassa pitkään pyörittämänsä kesäteatteri Beowulfin monista raikkaista klassikko-ohjauksista. Mika Waltarin oikeuksien omistajien tahto ja Helsingin kaupunginteatterin halu kohtasivat, kun ohjaajaksi otettiin Joel Elstelä, Waltarin tyttärenpoika. Mikko Kivinen on nimiosan isoissa kengissä hyvä, vaikka ensi-illassa vielä vähän hakikin repliikkejä. Elstelän sovittaman ja ohjaaman teatteri-Palmun ongelmat eivät kuitenkaan ole roolituksessa
Paljon henkilöitä, paljon sisääntuloja ja poistumisia, vähän tilaa. Tyylilajin valinta on. Mitä huomioita meistä ovat tehneet nämä sukulaiset, jotka ovat aina olleet läsnä, mutta eivät koskaan ole istuneet ihan saman pöydän ääressä. Kirjoittaja on näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja. Näytteleminenkin epookissa Jos Komisario Palmun erehdys -elokuva ei olisi nauliutunut muistiin, näyttämäsovituksen juonen seuraaminen voisi olla työlästä. On erittäin, erittäin kiinnostavaa kuulla, mitä satavuotisen itsenäisyyden hetkiä karjalaa ja Ahvenanmaan ruotsia puhuvat kohtaamani valppaat ihmiset pitävät juhlimisen arvoisina 2017. Runon, jonka nirskuu, pihisee ja lotisee, kutittaa kieltä ja ikeniä, keksiä sen sanan, jota ei voi sanoa syljen tirisemättä. Jos esityksen ylöspano on tyylikkäästi 1930-luvun epookissa – kyllä, niin kuin elokuvakin – pitääkö myös näyttelemisen noudattaa samaa linjaa. Miksi ei ihmisiäkin?. Haluan kirjoittaa itsenäisyyden juhlarunon, joka rouskuu suussa kuin näkkileipä. Yhdessä jaettu kuriton kieli iskee ja haastaa molempia osapuolia samalla voimalla, avaa reitin ei-kenenkään maahan ja maastoon, joka on aikuiselle ja lapselle yhtä houkuttava ja tuntematon. Tästä yritän tehdä taidetta vuonna 2017. Draaman toista murhauhria, Brunon tulevaa ex-puolisoa Allia esittävä Aino Seppo on aika kymppi, mutta kun roolihahmo tulee jo ensipuoliskon lopussa tapetuksi myrkytetyllä absintilla (muistattehan: ”Tämähän maistuu aivan... Rolf Bamberg Demokraatti Aforismi välipalaksi Juhlaa odotellessa Minua pelottaa jo etukäteen, kuinka tukahduttava Suomen itsenäisyyden kulttuuri-juhlavuodesta 2017 muodostuu, jos siitä tulee sukeltelua suomalaisuuden sameisiin pohjavesiin, muutamilla maahanmuuttajamausteilla. Nyt näyttämösovitus jää vanhojen ainesten rekonstruktioksi. Restauraatio, vanhan ehostaminen uudeksi, olisi ollut enemmän paikallaan. Ristiriita olisi saattanut puhaltaa tekstiin raikasta ilmaa ja ehkä myös karistaa sitä elokuvan taakkaa niskasta. Tuntuu kuin ohjaaja Elstelä olisi vähän turhankin tarkkaan valvonut isoisänsä kirjallisia etuja, ja pannut näyttelijät replikoimaan 30-lukulaisin painotuksin. Kuuluisa Kämp-kohtauskin olisi voinut saada uutta ulottuvuutta. Lapsi taas on alan asiantuntija: Kieltä voi maistella kuin kakkua, haistella kuin kasvia – ja äänteet muuttuvat lihallisiksi, lisääntyvät, niillä voi leikkiä kuin legoilla tai kävyillä ja tulla oudosti ravituksi. SyySkuuTA 2016 Teatterisyksy seurapiirin esittäjissä on sekä osumia että huteja. n n n Kolmas reittini juhlavuoteen tapahtuu kokonaan fiktion alueella, kielen, leikin ja mielikuvituksen luomassa, vielä tuntemattomassa maastossa. Lapsuus on se kolmas usein aliarvioitu alue, kansanosa ja kieliryhmä, jonka itseymmärrystä, oikeuksia ja erityislaatua yhä poljetaan, tietoisesti tai tahattomasti. Myös saamelaisilla lienee itsenäisyyden iloista aivan oma näkemyksensä. Tekstiin itseensä on tosin kätketty pienen pieniä vallattomuuksia, jotka heti piristävät poljentoa. Niin kuin käärmeenpuremaan annetaan vastalääkettä, olenkin viime vuodet hakenut kulttuurista immuniteettia lännestä ja idästä, Ahvenanmaalta ja Vienan-Karjalasta. Kielen leikillä ei ole tavoitteita, se on anarkistinen ja arvaamaton, se vaatii vain halua antautua johdatetuksi, alttiutta antaa äänteiden ja rytmien viedä – ja jo alkaa tapahtua. Kielen leikillä ei ole tavoitteita, se on anarkistinen ja arvaamaton, se vaatii vain halua antautua johdatetuksi, alttiut ta antaa äänteiden ja rytmien viedä. Arkisista käyttötarkoituksistaan vapautettu kieli on nähdäkseni niitä harvoja alueita, joissa aikuisen ja lapsen välinen valtahierarkia aidosti järkkyy. Eikö juuri tässä olisi voinut tehdä irtiottoa, näytellä hyvälla maulla anakronistisesti, 2010-lukulaisittan. 33 1. mantelilta... Farssissa se luo naurua, jännityskomediassa sekavuutta. aarghkraagh-gorrrr”) ei Allin cooliudesta päästä pitkään nauttimaan. Ne kasvavat mielessä, täyttyvät syvällä sisäisellä merkityksellä, jota aikuisuuskaan ei täysin haalista. Haluan tuoda näyttämölle teoksen, jossa kielellä leikkiminen on paitsi taiteellinen metodi, myös reitti lapsen ja aikuisen tasavertaiselle kohtaamiselle. Ei se juonenkuljetuskaan ole lopulta tämän esityksen kompastuskivi. Repliikkeihin on upotettu esimerkisi sisarfilmit ”Kaasua, komisario Palmu, ”Tähdet kertovat, KP” ja jopa se 1960-luvun lopun floppi, kun poliisimiehelle ehdotettiin paukkua: ”Vodkaa, komisario Palmu?” Tällaisia harkittuja ja tarkkaan ajoitettuja pikku repäisyjä Komisario Palmun erehdys kaipaisi enemmän. Siksi siihen parhaimmillaan liittyy aikuiselle harvinainen yllätetyksi tulemisen riemastus. Laura Ruohonen Autot katsastetaan kerran vuodessa. n n n Venäläinen runoilija Marina Tsvetajeva (1892– 1941) väitti, että ainoat lapsia aidosti kiinnostavat sanat aikuisten loppumattomassa puheenjorinassa ovat ne oudot ja erityiset sanat, joita lapset eivät ymmärrä
– Viime viikolla mainitaan karhun erään talon lähettyvillä noin 13 km päässä kirkolta pistäneen poskeensa kolme lammasta, jättäen tähteinä jäljelle vain muutamia sorkkia. Olisi varmaan tullut pahki, jollei Heikkinen olisi huutanut karhulle: ”Väistyhän syrjään, että minäkin tästä pääsen.”, – ja siten välttyi yhteentörmäys, karhun antaessa nöyrästi tietä. – On myöskin lähempänä kirkonkylää tavattu näitä erämaan nelijalkaisia vitsauksia. Ympärysvaltojen liittolaiset lupailivat auliisti Romanialle alueita Itävalta-Unkarin kustannuksella. ”Voi hyvä Jumala, millainen ääni siitä lähtisi. 27 ja 28 päivä merkille pantavat. En voisi syödä leipää sen jälkeen.”. Dahl liikkuu aikuisten novelleissaan sulavasti niin hirtehishuumorin, horrorin kuin vihjailevan erotiikankin välissä. Vain päivää myöhemmin Italia puolestaan julisti sodan Saksalle. Romanian ratkaisu pitkittyi, sillä se kävi tuottoisaa elintarvikekauppaa keskusvaltojen kanssa. K. Karhujen paljouden tähden pitäjän itärajan asukkaat yleisesti paimentavat lehmiään ja lampaat täytyy pitää kotona, mistä johtuu tuntuva rasitus kiireenä työaikana, jolloi ei joutaisi aikamiehet karjapaimeniksi. – Valtavan maailmansodan vaiheissa ovat t.k. Syyskuun 1. Viisisataa vehnäkasvia huusi yhteen ääneen, ja sitten leikattiin toiset viisasataa ja ne huutaisivat – ei, hän ajatteli, minä en halua mennä vehnäpellolle koneineni. Ne toivat mukanaan kaksi uutta sodanjulistusta. 34 1. Varsinainen uutispommi oli kuitenkin Romanian liittyminen maailmansotaan. Ja Luxemburg ja Kreikkakin ovat kuin olisivat sodassa. – Kuningas on astunut armeian etunenään ja matkustanut Bukarestista päämajaan. Työmies kertoi 30.8. ”Myönteisistä” neuvotteluista Venäjän kanssa uutisoitiin Työmiehessä jo aikaisemmin. Miltä on”mörö” syönyt lehmiä, miltä lampaita. Tuokin meni silloiselta sotasensuurilta läpi. Romania neuvotteli pitkään molempien liittokuntien kanssa. Romanian Ferdinand-kuninkaalla oli selkeitä alueellisia tavoitteita nimenomaan Unkarin suunnalla. Se julisti sodan Itävalta-Unkarille 27.8.1916. päivän Työmies kertoi, että Romanian liikekannallepano oli tapahtunut ”hämmästyttävällä nopeu della”. elokuuta. Sotatoimet Romania käynnisti nopeasti. Saattaapa niinkin rohkeaksi käydä, että anastaa kotiaitauksesta lampaita ja pötkii saaliineen hiljalleen metsään. – Rumania julistanut sodan Itävalta-Unkarille ja Saksa Rumanialle, Työmies otsikoi 29. Ja kuka takaa, eikö Kreikkakin pian ole siihen samaan pyörteeseen takertuva. Työmies 1.9.1916 Romania liittyy maailmansotaan Elokuussa 1916 maailmansota riehui rajuna etenkin länsirintamilla Verdunissa ja Sommella, joista Työmieskin raportoi päivittäin. – Nyt on siis koko Eurooppa, Skandinavian maita, Luxemburgia, Espanjaa, Sveitsiä ja Kreikkaa lukuunottamatta, valtavan sodan pyörteeseen kietoutunut. Myötätuuleen kun sattui ”nalle” kulkemaan, ei saanut miehestä vainua aikanaan. SyySkuuTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus ROAld dAhl: JOkU kAlTAIsEsI (sOmEONE lIkE YOU, 1953) sUOmENNOs PENTTI sAARIkOskI . Herra Klausnerin kehittelemä vekotin osoittaa näet kasvit tunteviksi eliöiksi, eikä se toden totta ole kaunista kuultavaa mikä puusta lähtee kun kirves jymähtää kylkeen. Väestö, etenkin yksinkertaisempi, pitää sotaa pyhänä tehtävänä, sanoen: menkäämme yhdessä venäläisten veljien kanssa saman oikeauskoisuuden ristin siunaamana, Työmies kertoi. että ”Rumanian joukot” olivat ylittäneet Itävalta-Unkarin rajan ja taistelut olivat käynnissä peräti 600 kilometriä pitkällä rintamalla. Muutamia viikkoja sitten tuli ”nalle” Vuokin koskien kupeella Alanteen isäntää Kalle Heikkistä vastaan hänen palatessaan jalkaisin kotiaan tervavenhettä laskemasta. TUlkINTA ROlf bAmbERg mitä se on: On oikeastaan kumma, etteivät Animaliasta pidemmälle ehtineet luonnonoikeuksien vaalijat ole ottaneet Dahlin novellia ”Äänikone” (The Sound Machine) maailmanlaajuisesti opinkappaleekseen. Karhun tuhotöitä Suomussalmella Karhuja on tänä kesänä ollut harvinaisen runsaasti Suomussalmen pitäjän itäosissa
Kumpainenkin on tehnyt vapaaehtoistyötä puolueessa, Eläkkeensaajissa ja Heinonen myös urheilun saralla lasten harrastusten parissa. Ota yhteyttä ja kerro, kuka ansaitsisi Teräsvaari-tittelin! Yhteishenkeä nostattamassa S äätiedotus merenkulkijoille antoi Suomenlahdelle kovan tuulen varoituksen lauantai-illaksi. – Olen ollut 40 vuotta puolueen jäsen, vapusta lähtien. Niille, jotka vielä rakentelevat pohjaa tulevaisuuden supermummoudelleen Heinosella oli terveisiä: L Liike tuottaja: anna-liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi. Supermummoista tuntui tuoreeltaan oikein mukavalta saada kiitos tehdystä työstä. Tätä jälkimmäistä joukkoa edustivat laivalla palkitut Demokraatin Supermummo-kilvan voittajat keravalainen Anja Kauppi ja Hilkka Heinonen Akaasta. Seuraavaksi Demokraatti etsii Teräsvaareja haastatteluihin. Ajatuksia saattoi kuulla myös niiltä tärkeiltä taustavoimilta, jotka eivät ole paistatelleet parrasvaloissa, mutta ovat hartiavoimin tehneet vapaaehtoistyötä sosialidemokraattisen liikkeen puolesta. Demokraatti palkitsi risteilyllä ihanat, vapaaehtoistyötä liikkeen eteen vuosikymmenten ajan tehneet Supermummot, Anja Kaupin Keravalta ja Hilkka Heinosen Akaasta. Iloisia ihmisiä, jälleennäkemisiä, uusia kohtaamisia, tanssilattian kuluttamista, poliittisia ja yhteiskunnallisia keskusteluja yön pikkutunneille ja mielenkiintoista ohjelmaa. Niistä oli tämän vuoden demariristeily tehty. SDP:n ja Demokraatin yhteisellä risteilyllä Helsingistä Tallinnaan tuulen nostattamat aallot keinuttivat laivaa, mutta hyvää tunnelmaa navakasti puhaltanut tuuli ei pyyhkäissyt mukanaan. 35 1. SyySkuuTA 2016 ” Vapaaehtoistyö on tuottavaa työtä, joka antaa itselle iloa.” Kuvat Jari Soini ja Anna-Liisa Blomberg Valtuuston ykkönen » Järvenpään valtuusto: ”Talouden tasapainottaminen jatkuu”. Heinonen muistutti, että tittelinsä he jakavat erittäin monen muun kanssa. Liittymisestä saakka olen iloisella mielellä tehnyt aina tätä työtä – kahvinkeittoa ja muuta, Kauppi kertoi taustastaan. Laivan käytävillä toisensa tapasivat kuntapoliitikot, SDP:n rivijäsenet, ay-aktiivit ja eduskunnasta sekä europarlamentista terveisensä tuoneet huippupoliitikot
Demokraatin jututtamien ihmisten puheista kuitenkin huokui lopulta päättäväisyys: haasteista selvitään yhdessä ja SDP:stä tehdään vaaleissa Suomen suurin kuntapuolue, kuten puheenjohtaja Antti Rinne linjapuheessaan tavoitteeksi asetti. Anita Paatelma kiitteli Demokraatin Paljonko maksaa onnellinen elämä -paneelia, jossa hän pääsi kuulemaan arvostamiensa Lauri Ihalaisen ja Liisa Jaakonsaaren ajatuksia. Virallinen ohjelma inspiroi, mutta tärkeää oli myös vaihtaa kuulumisia eri puolilta Suomea laivalle tulleiden tovereiden kanssa. 36 1. Se oli minusta merkittävä puheenvuoro. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti. Haasteita riittää, kussakin kunnassa omanlaisensa. Hänestä oli mahtavaa nähdä laiva täynnä demariväkeä hakemassa uusia ajatuksia ja potkua kunnallisvaaleihin. Tehkää hyvää työtä monella alalla, jossain vaiheessa se palkitaan, hän sanoi. – Ihmiset ovat käyneet paljon juttelemassa ja olemme saaneet käydä hyviä, hedelmällisiä keskusteluja täällä laivalla, he kertovat. – Vapaaehtoistyö on tuottavaa työtä, joka antaa itselle iloa. Paatelma kävi pyöräyttämässä ammattiliitto Pron onnenpyörää ja sai palkinnoksi korvatulpat. SDP:llä olisi nyt kuntavaaleissa saumaa saada tyytymättömien porukka taakseen. Monesti kriisi saa ihmisen toimimaan. Sitä, miten vihapuhe lähtee liikkeelle, jos tyhjiö täyttää elämän. – Paneelissa Elina Hirvonen pohti populismin nousua. Anita Paatelma Etelä-Espoon demareista kertoi tulleensa laivalle hyvällä mielellä ja innostuneena. Se on meille suuri haaste. Vaaditaan tasapainoa onnellisuuden ja tyytymättömyyden välillä, jotta pysyy aktiivisena, Paatelma pohdiskeli paneelin antia. Monissa kunnissa on vastassa suuria haasteita. Käytävillä puhuttivat sote-kuviot, työpaikkojen väheneminen ja hallituksen kurjistavat toimet. Vaikka meillä töissäkin ihmiset ajattelisivat sosialidemokraattisesti, he äänestävät RKP:tä, jos heidän äidinkielensä on ruotsi, Mettovaara kertoo. Metalliliiton aktiivit Reija Mettovaara ja Karita Pihlström kertoivat, että Raaseporissa tyytymättömyyttä aiheuttaa työpaikkojen väheneminen muun muassa Fiskarsin ajaessa alas toimintaansa, eikä hallituksen toimiakaan tervehditä ilolla. SyySkuuTA 2016 Kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden Silpomaton-kampanjan sanomaa tyttöjen sukuelinten silpomista vastaan toivat risteilijöille Iida Teriö, Vilja Jaaksi ja Vera Väänänen. Hyvä ajatus oli Liisa Jaakonsaarelta se, että jos ihminen on pelkästään onnellinen, hän helposti pysähtyy. Niinpä niin. Ajatusten herättelyä ja kuulumisten vaihtoa Risteilyohjelma herätteli SDP:n aktiivien ajatuksia monilla tavoin. – RKP:llä on Raaseporissa enemmistö valtuustossa
37 1. Sami Laakso sai silmilleen lasit, jotka kavensivat näkökenttää. SyySkuuTA 2016 Sami ja Nina Laakso Vihdistä kävivät pyöräyttämässä vammaispoliittisella ständillä Onnenpyörää, jonka pyöräyttäjältä viedään se aisti, johon nuoli osoittaa. Kuusela on huolissaan siitä, että esimerkiksi rakentamisessa esteettömyys ei läheskään aina toteudu, mikä taas sulkee kokonaisen joukon ihmisiä pois yhteisistä tiloista.. Espoon vammaisneuvoston puheenjohtaja Pirkko Kuusela oli laivalla kertomassa SDP:n vammaispoliittisesta ohjelmasta. – Kyllä tämä hankalaa on, kun ei näe kunnolla, Laakso tuumi. Toimittaja pääsi testaamaan, miltä tuntuu liikuntakyvyn menetys. Kuten ilme kertoo, rullailu laivan käytävällä ei ollutkaan aivan helppo nakki. Kirkastui, kuinka tärkeää on, että liikuntakykynsä menettäneellä olisi heti kunnon apuvälineet, kuten tätä mallia helpommin käsiteltävä pyörätuoli
SyySkuuTA 2016 Orimattilasta risteilemään tullut Jorma Leino odotti saavansa matkasta mukaansa hyviä eväitä kuntavaaleihin – uusia ajatuksia ja ideoita ei koskaan ole liikaa. Elvi Leino kertoo heidän olleen mukana demariristeilyillä kymmenen kertaa. Iloisissa tunnelmissa kohti kuntavaaleja!. –Samanhenkisten ihmisten kanssa upea vuorokausi! Yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hyviä keskusteluja, kiteyttivät raaseporilainen Reija Mettovaara ja Karita Pihlström odotuksensa risteilylle. Hassuttelu oli kuvauspisteellä sallittua, jopa suotavaa. Tätä parivaljakkoa voi huoletta kutsua konkariristeilijöiksi. Kansanedustaja Lauri Ihalainen, kirjailija Elina Hirvonen, europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari ja koomikko Riku Suokas pohtivat Demokraatin paneelikeskustelussa, mitä maksaa onnellinen elämä. Mielenkiintoiseen keskusteluun johdattelivat Heikki Sihto, Nora Vilva ja Rane Aunimo Demokraatin toimituksesta. Espoolainen Rauni Seppola tarttui tilaisuuteen ottaa kuva yhdessä demarimeppien Miapetra Kumpula-Natrin ja Liisa Jaakonsaaren sekä Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärven kanssa. 38 1
Kohti puoluekokousta Puoluekokousedustajia valitaan piireissä pitkin syksyä ja nimet ovat selvillä marraskuun viidenteen päivään mennessä. Mitä liike haluaa saada aikaan ja mitkä ovat ne periaatteet, joista ei lipsuta – satoi tai paistoi, Paananen kuvailee. Hän muistutti, että olennaista on saada alati kasvavan liikkuvien äänestäjien joukon huomio. Puoluekokous 2017 Paavo Haaviston presidentinvaalikampanjaa tekemässä ollut Riikka Kämppi kertoi menestyksekkään kampanjan saloja. Puoluesihteeri Reijo Paananen kertoo, että Lahteen lähdetään hyvillä mielin, sillä innokkaita talkoolaisia tuntuu löytyvän avuksi ja tilat ovat hyvät. Niitä tarvitaan, koska onneksi kokousedustajamme haluavat päästä oikeasti työstämään asioita eivätkä vain sanomaan ”juu, ei tai vaarinhousut” itse päätöstilanteessa, Paananen luonnehtii. – Kokouspaikka on hyvin muunneltavissa, joten saamme sinne meille tärkeitä tiloja työryhmille. 39 1. – Pia kuule, löysin juuri vanhan kuvan, jossa tyttäreni Emilia on pienenä sinun ja silloisen työministeri Tarja Filatovin kanssa. – Valtaosa aloitteista tulee viimeisen viikon aikana ja siitä vielä valtaosa viimeisen yön aika na, Paananen kertoo. Hyvä esimerkki on Paanasen mielestä työn käsite, joka hänellekin merkitsi pitkään vakituista palkkatyötä ja jonkinlaista selkeää polkua työuran alusta eläkkeelle. Sanoin Emilialle, että katso kuinka hienoa, siinä sinä olet kahden naisministerin kanssa, tamperelainen Atanas Aleksovski kertoi valtuustotoverilleen Pia Viitaselle. Juuri nyt kokoukseen valmistautuminen näkyy puoluetoimiston arjessa puoluekokousaloitteina, joita otettiin vastaan elokuun loppuun saakka. – Nykyisin työ tarkoittaa ihmisille hyvin paljon erilaisia asioita, joten meidän pitää avata sitä, mitä me sillä tarkoitamme, Paananen sanoo. Demokraatti Reijo Paananen. Paananen odottaa jännityksellä, kuinka paljon aloitteita lopulta tulee. Lauantai-iltana Työmiehet eli Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi ja SDP:n hallintopäällikkö Ville Wallin kaivoivat kitaransa esiin ja nousivat lavalle viihdyttämään. Paananen ei usko SDP:n perusperiaatteiden kovasti muuttuvan, vaan kyse on ennemmin niiden uudelleen sanoittamisesta niin, että viesti istuu tähän päivään. Helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna demarit kaikkialta Suomesta kokoontuvat linjaamaan SDP:n tulevaisuutta. Periaatteiden uudelleensanoittamista Paananen toivoo, että puoluekokouksessa tärkeimpään rooliin nousisi viime puoluekokouksen käynnistämä periaateohjelmatyö. – Tässä haetaan ja linjataan sosialidemokraattisen liikkeen keskeistä viestiä. Jutut, joissa puoluekokousta tavalla tai toisella käsitellään, tunnistaa Puoluekokous 2017 -leimasta. Tunnelma oli lämmin ja yhteisöllinen, kun yleisö lauloi mukana, eikä tanssilattiakaan jäänyt tyhjäksi.. Siksi syytä ei ole keskittyä oman väen aktivoimiseen, vaan ulospäin suuntautumiseen. Puoluekokouksen lähestyminen näkyy myös Demokraatin sivuilla. SyySkuuTA 2016 Puoluekokoukseen valmistaudutaan jo täysillä ” Nyt haetaan ja linjataan sosialidemokraattisen liikkeen keskeistä viestiä.” Käsillä ovat ne hetket, kun SDP:n puoluekokoukseen on tasan puoli vuotta
u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, tarkkaileeko hallitus kansalaisten arkipäivää. Tampereella Ratinan stadionilla kesäkuun 18. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva SDP:n ex-kansanedustaja.. Näitä laulukuorolaisia oli nyt niin paljon, että seuraaviin kisoihin johtajistoon tulee lisätä myös kuoronjohtaja. Mukana olin minäkin syyssateisena yönä toteuttamassa kenraalin käskyä ”teltat kasaan ja miehet sekä tykit uusiin asemiin”. Yksi miehistä pisti sormensa nurmikkoon keihäänreikään. Mielestäni olisi. Kisojen päätyttyä ja stadionin jo hiljennyttyä kävi muutama mies katsomassa keihään alastulopaikkaa, joka oli merkitty pienellä lipulla. SyySkuuTA 2016 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Olivat kuulemma teltat alkaneet miehistä tuntua liian lämpimiltä. Sinä aikana kokoomusyrittäjä kirosi ay-mafian, toinen kokoomusyrittäjä kehui ensin itsensä ja vaati sen jälkeen Orpoa ottamaan vallan pois SAK:lta. Eli ulos, kun ei tullut tulosta. u u u Hallituspuolueiden puheenjohtajista yksi kiertää tosiasioiden tunnustamisen ja toiset kaksi kenttää. Olisiko tässä urheilujohtoamme ja huipulle paluutamme ajatellen jotakin seurattavaakin. On meinaan näyttöjä alalta. Orpolta riitti aikaa peräti puoli tuntia tavata tavallisia ihmisiä kahvilassa Sastamalassa. Ei tullut Suomelle olympiajytkyä. Timo Roos timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. päivä vuonna 1969 lennätti Soitellen sotaan – kontaten kotiin Hallituspuolueiden puheenjohtajista yksi kiertää tosiasioiden tunnustamisen ja toiset kaksi kenttää. Lopuksi kuitenkin kevensimme ja aloimme kuvitella, mitä jotkut jo edesmenneet asiantuntijamme olisivat kisoista sanoneet: Tahko Pihkala olisi tuominnut naisten maratonin ja estejuoksun, lottakenraali Fanni Luukkonen naisten urheiluasut ja UKK venäläisten urheilijoiden ulossulkemiset. Lopuksi vaati Jallu, että kepun Kaikkonen on valittava hallituksen asuntoministeriksi. Tuli enää yksi mitali ja sekin naisen hakkaamisesta. Ahkeralle tv:n katselijalle syntyi sellainen kuva, että Rion joillakin urheilupaikoilla käyskenteli enemmän lampaita kuin leijonia. Se oli uusi ME. Ja tuloksena kisassa sijaluku 31. Tavatessamme viime viikolla hän pyynnöstäni esitteli minulle tuota sormeaan. u u u Keihäänheitto on kansamme lempilaji, moni mies on itsekin lentänyt kesäiseltä tanssilavalta kuin leppäkeihäs. Hallitus katsoo nyt tahtotilansa mukaisesti pitkässä juoksussa tilanteen isoa kuvaa. Mutta suoritusporras eli urheilijat kyllä tavoitteistaan liki kaikki jäivät. Jollakin urheilijalla on mukana vain yksi tukihenkilö, jollakin ehkäpä ei sitäkään. Sain taas nähdä etusormen verran huippu-urheilumme elävää historiaa. Kuva ei kuitenkaan tee oikeutta niille monille urheilijoillemme, jotka todella parhaansa tekivät, mutta se ei nyt vaan riittänyt. Parhaiten hoiti asiansa ratsu Duchess Desiree, jolla oli joukkueessa ratsastaja, huoltaja, valmentaja ja lääkäri. Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että Suomi pääsi jo lähelle tavoitettaan olumpialaisissa. Tämmösiä me opettajan kanssa 100 prosentin asiantuntemuksellamme rupattelimme. Monessa lajissa joutui urheilijoitamme melkein kättelyn jälkeen siirtymään niin sanottuun laulukuoroon eli katselemaan sivusta toisten suorituksia. Sanoen, että urheilujohtomme erilaisine mutta lukuisine lievehenkilöineen lienee päässyt tavoitteisiinsa eli kunnon säännöllisiin hyviin tuloihin. Kyllä. Jorma Kinnunen keihäänsä 92 metrin 70 sentin päähän. Jääkiekon puolella jo seuratasolla tällaisessa tapauksessa tehtäisiin asiat selviksi vaikka kesken ottelun. Mielenkiinnolla nyt seurataan, mikä on urheilusta vastaavan ministerin ja urheilujohtomme seuraava veto. 41 1. Vastaan nyt, että tiedän. Kenraali Adolf Ehrnrooth johti suuria kertausharjoituksia 60-luvun alussa
Olli oli pohdiskelija myös vapaa-ajallaan. Mukana kaupungin valtuuston puheenjohtaja Harri Helminen. Tervetuloa koko perheen kaikille avoimeen ja maksuttomaan lastentapahtumaan Hirvensalon Slalomin parkkipaikalla la 10.9. Avoimet ovet ja eregia/Liiverihankinnat. Kiitos suruumme osaa ottaneille. Lahden seudun wanhat toverit. Työ ei ollut hänelle pelkkää työtä. SyySkuuTA 2016 Yhdistystoiminta Tulisieluinen journalisti Jukka-Pekka Flander Olli Hella. kabinetti. Olli osasi nauttia elämän suurista ja pienistä iloista. Sihteerille vinkkejä muista asioista! . Siksi hän kamppaili tosissaan aivosyöpää vastaan, vaikka tiesi, että ennuste oli huono eikä lääketieteellä ollut tarjota parannuskeinoa. Järjestää Turun Sos.dem. Piiri järjestää politiikan syksyn avausseminaarin la 10.9. Tapahtumassa on myös Kaarelan Sosialidemokraattien ylläpitämä demaritelttakatos. Mikael Agricolan kirkossa. klo 11.30. Euroopan parlamentissa hän työskenteli edustaja Reino Paasilinnan avustajana. Käsityökerho joka to klo 11. Hän muun muassa huolellisesti perehdytti uudet työntekijät toimituksen kahvinkeittimen oikeaoppiseen käyttöön. klo 10 liikuntahallilla, hinta 2 €. klo 13 Kampin palvelukeskuksen Fade-salissa. Tervetuloa! KANTA-HÄME . 42 1. Turengin Eläkkeensaajat. Tervetuloa Malminkartanon kesäjuhlaan. Ohjelmaryhmä klo 11.30. Monipuolinen koulutus ja journalistinen ura eri välineissä ja tehtävissä olivat antaneet Ollille huomattavan laajan tietoja sivistyspohjan. 8.4.1961 Karjala Tl k. Aiheena ajankohtaiset sote-palvelut?. . Huomattavan osan työajastaan Olli työskenteli eduskunnassa, jonne hänet oli pysyvästi akkreditoitu. Alustajina mm. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen VIIMEISTÄÄN maanantaina klo 10 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. 28.7.2016 Helsinki Askelesi eivät enää käy kotiimme, mutta olet silti luonani, koska rakensin sinulle kodin muistoihini. VARSINAIS-SUOMI . Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. Toveriseura. Malminkartanon Asukasyhdistys ry järjestää perinteiset elojuhlat Malminkartanon Piianpuistossa 28.8. Kaikki kokoontumiset Turengissa. . Toisaalta hän piti myös esimerkiksi David Bowien musiikista. Siinä mielessä Johan Sebastian Bach oli ykkönen. Kuollut Demokraatin politiikan toimittaja Olli Hella menehtyi 28.7.2016. Olli puhui englantia ja ranskaa sujuvasti, ruotsilla ja saksallakin hän tuli toimeen. Työyhteisössä ja ystävien kesken Olli tunnettiin tahdikkaana herrasmiehenä, jolta riitti empatiaa ja myötäelämistä muille. Monien muiden paikallisradioiden pioneerien tapaan Olli Hella löysi itsensä Yleisradion palkkalistoilta. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan Yhdistystoiminta -palstalla kerran maksutta. klo 14 – Karhulan Työväentalolla, Vesivallinaukio 5 D. klo 10. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. Ollin toinen bravuurilaji oli petanque, ”sorakenttien shakki”, kuten hän itse lajiaan mainosti. Hallituksen kokous 5.9. Syyskauden ensimmäinen tapaaminen Wanhassa herrassa 5.9. Ilmoittautumiset piiriin johanna.autio@sdp.fi . TUL-Tampere. Ilmajoen työväenyhdistyksen johtokunta. Hän oli 55-vuotias. Eurooppalaisessa ympäristössä laajasta kielitaidosta oli todella hyötyä. klo 18–19.30 Wanhan ajan agitaattorit: Eetu Salin, Julius Nurminen, Anna Haverinen, Matti Paasivuori. Tavattavissa valtuutettuja ja kuntavaaliehdokkaita. Musiikissa Olli arvosti puhtautta. Olli oli omimmillaan syventävien taustajuttujen tekijänä. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. klo 17 Työväentalolla. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. . Nuorempana hän pelasi shakkia aina kilpatasolle saakka. Tuolijumppa alkaa 2.9. Ollia saattoi hyvin luonnehtia tulisieluiseksi journalistiksi. Kun presidentti Tarja Halonen kutsui hänet ulkopoliittiseksi neuvonantajakseen 2005, perhe muutti takaisin Suomeen. Tiistaina 6.9. Syyskauden ensimmäinen kerho 13.9. klo 11–15. Teemoina tulevaisuuden kunta, syksyn eduskuntatyön tavoitteet sekä sosialidemokratian tulevaisuus. Myöhempinä vuosina Olli oli toimittajana Tieteen päivien vakio-osallistujia, samaten esimerkiksi kirjamessujen tietokirjallisuuskeskustelut vetivät häntä puoleensa. Erityisesti hän kantoi huolta siitä, ettei voisi olla mukana kaksivuotiaan Albertin elämässä ja kasvattamisessa. Kokoonnumme ti 6.9. Jumpan vetää Pirkko Laine Seurojen Liikkeelle-tapahtumien tiedot piiritoimistoon jukka.nieminen@tul.fi tapahtuman aika, paikka ja sisältö lyhyesti. – Kiitos rakkaalle aviopuolisolle. klo 13–15. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-ilmoituksia. Olli Hellan työtoverit Siunaus toimitettiin 27.8. Pauliina Viitamies (sd) esittelee ”ikääntyville kotona asuville arkea helpottavia ja iloa tuottavia palveluita”. mennessä pääsee mukaan valtakunnalliseen arvontaan! Cabaret musikaali TTT:n suurella näyttämöllä pe 7.10., lippuvaraukset 045 773 021 22 tai jukka. Gordon) Kaivaten Petra ja Albert Julius ja Päivi äiti ja isä siskot perheineen sukulaiset ja ystävät Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Vanhusja lähimmäispalveluliitto (Valli) ry:n toiminnanjohtaja Virpi. Vuodet Brysselissä laajensivat Ollin maailmankuvaa. Radion yhteiskunnalliselle toimitukselle hän toimitti radiopakinoita. POHJANMAA . Tarjolla vohvelia ja aikuisille kahvia. Siellä hän oli arvostettu ammattilainen ja pidetty yhteistyökumppani. Osallistujapassin palauttamalla 6.10. Ollin journalistinen ura käynnistyi varhain. Rakkaamme Olli Maunu Tapio Hella s. Hän ei myöskään peitellyt perusteltuja vankkoja mielipiteitään. PIRKANMAA . Pääkaupungin ensimmäinen yksityinen paikallisradio aloitti toimintansa vapunaattona 1985. Sitä hän pelasi kansallisella tasolla Kallion Kirkkaan joukkueessa. Ollin ensimmäinen puoliso Päivi Kairamo-Hella työskenteli Brysselissä Suomen edustustossa ja Euroopan komis siossa. (A. Toimittuaan hetken aikaa SDP:n viestinnässä puoluetoimistolla hän siirtyi Demokraatin toimitukseen politiikan toimittajaksi elokuussa 2006. Läheiset ja varsinkin hänen kaksi poikaansa, Julius ja Albert, olivat Ollille tärkeintä elämässä. Huonoa kahvia ei Ollin mielestä kannattanut keittää. Tervetuloa keskustelemaan. Vain vähän yli parikymppisenä Helsingin yliopiston opiskelijana hän tempautui mukaan Radio Cityn toimitukseen. Petankki-innostuksen hän tartutti myös työyhteisöömme. Työväenliikkeen kirjasto (Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki). klo 10–15 Härmän kuntokeskuksessa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Jäsenja ehdokaskamp. Hän työskenteli myös muun muassa radioja tv-uutisissa. HELSINKI . Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Valtion eläkkeensaajat VES-Helsinki ry syyskuun kerhokokous ke 7.9. KYMENLAAKSO . Uutta tutkimusta agitaattoreista esittelevät Pertti Rajala, Pertti Nurminen ja Marjaliisa Hentilä. Kommentoimassa agitaatiotutkija Anna Rajavuori. Dufva alustaa aiheesta ”Työtä paremman vanhuuden puolesta. Hän oli usein ensimmäisenä kantamassa huolta niistä ystävistään, joita elämän isommat tai pienemmät kolhut olivat kohdanneet. Tervetuloa myös jäsenyyttä harkitsevat. Eurooppalaisuus oli hänelle myöhemminkin sekä ideologisesti että sivistyksellisesti tärkeää. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 1.9. Jacob Söderman alustaa aiheesta: Ikäihmisten asema yhteiskunnassamme tänään. Television puolella hän tieteestä laajalla skaalalla kiinnostuneena toimitti tietenkin Prismaa, Ylen tiedeohjelmaa. klo 10. Kuusankosken Wanhat Toverit. klo 13 kaikki halukkaat saavat esittää jotain. J. Suru on vain yksi matala sävel elämän oratoriossa. Tervetuloa! PÄIJÄT-HÄME . Silloin kun hän oli töissä, hän eli sitä joka solullaan. Linja-autoas. Työn kautta löytyi myös Ollin toinen puoliso, Petra Hella. Tämä uran viimeinen vaihe kesti siis lähes kymmenen vuotta. Kahvitarjoilu. poniajelua ja pomppulinna. Kuntaliiton johtaja Terhi Päivärinta sekä kansanedustajat Timo Harakka ja Harry Wallin. Huom: Kerho ti 6.9. Tilaisuudessa on mm. sairastettuaan pitkään Terhokodissa. Ikäihmiset aktiivikansalaisia – ei rasitteita eikä kulueriä” ma 12.9. niemine@tul.fi
Kokoukseen osallistui noin 70 edustajaa yli kolmestakymmenestä kerhosta. Kokouksessa valittiin jatkamaan puheenjohtajana Matti Louekoski ja asiamiehenä Heikki Kehälinna. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin Lakiasiat Lakiasiat Kokoukset LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. 43 1. Suomen Wanhat Toverit haluavat sotessa peruspalvelut ensin ja vasta sitten hallinto tukemaan niitä. Wanhojen toverien kerhojen valtakunnallisen kokouksen kannanoton mukaan sote-palveluista ei myöskään haluta yritystoiminnan lypsylehmää. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810. Martti Pajulammi yhtymävaltuuston puheenjohtaja Demokraatin irtonumeromyyntipisteet Espoo R-kioski, Tapiola Sampokuja HElsinki Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, Elielinaukio Rautatieasema R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 imatra R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 lappEEnranta R-kioski, Keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25 JYVÄskYlÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 Sokos Ajanviete Kauppakatu 24 kokkola R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 oUlU R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 11 tampErE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 25 tUrkU Matkahuolto Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 R-kioski Itäinen Pitkäkatu 12–14 R-kioski Viilarinkatu 1 Vaasa R-kioski Kauppapuistikko 30 R-kioski Rewell Center, nro 130 Sote ei saa olla lypsylehmä Sote-asiat tärkeysjärjestykseen. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 Hautauspalvelut Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Seinäjoen koulutuskuntayhtymän YHTYMÄVALTUUSTON kokous pidetään maanantaina 12.9.2016 klo 12.30 Sedu, Koulukatu 41, Seinäjoki Kokouksesta laadittava pöytäkirja on yleisesti nähtävänä kuntayhtymän virallisella ilmoitustaululla (Koulukatu 41, Sjk) 20.9.2016. SyySkuuTA 2016 Säästöpankinranta 2 A, 8. (Demokraatti) KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Toverien mielestä vähenevät voimavarat on suunnattava peruspalveluihin ja pidettävä tuottamisjärjestelmä kansalaisten demokraattisessa valvonnassa. 0400-423835 Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh
010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 44 1. 010 7703 640 (vaihde). 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. SyySkuuTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. (06) 220 1562 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh
Kuinka paljon leikataan ansiosidonnaisen työttö myysturvan kestoa. Mikä on Ankkalinnan rikoskoplan nimi. Kuka näyttelee komisario Palmua uudessa näytel mässä. 4. Mikä on lejeerinki. 10 päi vää 10. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Vol ter Kilp i 9. 75 sen ttiä. Milloin Suomessa tuli kuntavaaleihin yleinen ääni oikeus. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. 15 3. 192 8. 9. Montako mitalia Tanska sai Rion olympialaisissa. Ratkaisuja Ristikon 1/2016 ratkaisu: Torstaina xx.xx. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Pentti Virtanen Ko kemäeltä. 5. Mik ko Kiv ine n 2. 45 1. 3. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Met alli seo s 5. Kuka kirjoitti kirjan Alastalon salissa. Kuinka suuri on makeissvero. 10. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraat ti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Onnea voittajalle! LAUANTAIILTAISIN NÄYTELMISSÄ SARJISMATTI ON LEHTI TAI KIRJA **** VAPPUJUOMA STRÖMMER OTTELUPAIKALLE TEHTÄVÄ KIANTO AATAMIN PUVUSSA -YARDS "MARTTI" KUJEILIJA LAUPIAAN PAIKKA MUUSIKKO TUTINA VUODATUS ONNISTUA YLEISÖ PUHUJALLE PASSELI JÄLKIRUOKA HYVÄN URHEILIJAN KORJAAMA TAMPERETTA MAUSTE HALPAMAINEN MYYNTIPAIKKA NUJAKKA SEINÄPAPERI KURATA MITATA NOPEUS KIRJAIL. Mikä oli Suomen työttömyysaste heinäkuussa. Kuinka paljon on suomalaisnaisen eläkeeuro. 2. Kar huk opl a 6. Mak eis iss a ja jää tel öss ä 95 sen ttiä kilo lta 7. 7. 8. 6. 8,9 pro sen ttia 4. ENSIO F1-LAUDA ELISAN HEINIÄ MERITSE KULJETETTU ESIMIEHILLÄ JUOTTAA AIHEUTTAA PILVISYYTTÄ JA SADETTA RAHIKAINEN KALOJA PEITTÄVÄ ISO JOUKKO HEINÄSUOJIA Tie tov isa n vas tau kse t: 1. SyySkuuTA 2016 Ristikko 35/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai
Aiheessa on paljon yhtäläisyyksiä Sidney Lumetin ohjaustyöhön Elämänä pakotie (1988). Monet hänen teoksistaan kuvaavat esteiden raivaamista tragedioista toipumisen ja uuden alun tieltä. MAAnAnTAI 5.9. TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki RANE AuNImO Redfordin oikeus ja kohtuus ELOKuVA: Ikuiset liittolaiset Yle Teema klo 21 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) Yle TV1 klo 21.05 Kotimainen draamasarja alkaa. Kino Klassikko: Mies joka ampui Liberty Valancen Yle Teema klo 18.00 (The Man Who Shot Liberty Valance, USA 1962) Suuri lännenklassikko lakimiehestä, joka alkaa vastustaa pikkukaupunkia terrorisoivia rikollisia. usA:n naiset astuvat valtaan Yle Teema klo 23.40 Yhdysvalloissa naiset ovat nousemassa poliittiseen eliittiin. N: James Stewart, John Wayne, Vera Miles, Lee Marvin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Ota rahat ja juokse 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45 X-Men: Viimeinen kohtaaminen (12) 00.50 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 00.55–01.25 Weird Loners (7) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Lego Friends 07.15 My Little Pony 07.40 Lego Elves (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.10 Star Wars Rebels (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Neljän tähden illallinen 09.45–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Eläinpotilaiden pelastaja 14.45–15.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Hauskat kotivideot 16.20 Hauskat kotivideot 16.50 Kauppaneuvos Jethro 17.50 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Maailmojen sota (16) 23.25 Elokuva: Lihaa ja verta (16) 01.55 48 tuntia rikoksesta (7) 02.55–03.55 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay Yle TeeMa 17.00 Glasnost rock: Eesti vabaks! 18.00 Kirjaohjelma: Tor Åge Bringsværd 18.30 Elävä arkisto: Visailua 18.31 Thilia thalia thallallaa 19.05 Thilia thalia thallallaa 19.55 Palavan kaupungin alla 20.15 Jäämeri 30 päivässä 21.00 Kino: Ikuiset liittolaiset (7) 23.00–00.00 To Nightwish with Love Tuskin monikaan jaksoi uskoa, että Robert Redford vielä täydentäisi tuotantoaan niin pätevällä teoksella kuin Ikuiset liittolaiset (2012) Neil Gordonin romaanista. Voivatko he muuttaa maailmaa. Ohjaajana hän on usein perustanut vankalle kirjalliselle pohjalle. K & O: Jukka Mäkinen. Miten Hillary Clinton, Madeleine Albright ja Condoleezza Rice (kuvassa) onnistuivat murtamaan lasikaton, ja mitä se on heiltä vaatinut. Sen tavoin elokuva heijastelee mennyttä sukupolvitaistelua, Vietnamin sotaa vastustanutta hippiliikettä ja sen militantimpaa äärilaitaa, joka ei tyytynyt polttamaan rauhanpiippua kedolla tai osoittamaan mieltään kaduilla. 46 1. Kausi 1. Se kertoo pikkukaupungin lakimieheksi naamioituneen yksinhuoltajaisän elämän kääntymisestä päälaelleen sen jälkeen, kun poliisi saa vihiä tämän osallisuudesta vuosikymmeniä sitten tehtyssä pankkiryöstössä, jossa yksi vartija sai surmansa. O: John Ford. Redfordin vakaa ohjaus pitäytyy pelkistetyssä ja kieltämättä hiukan valjussa realismissa. Toisen taivas, toisen helvetti. sunnunTAI 4.9. 1/6. PERJAnTAI 2.9. SyySkuuTA 2016 Yle TV1 05.55 Tosi tarina: Usko Toivo 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Elämä pelissä 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.45 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset ItäSuomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Paska juttu: Kansainvälinen tuotos 13.05 Suurturskaa! 13.30 Pekka ja Pätkä puistotäteinä 14.30 Ulkonäkö pettää 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Elämä pelissä 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Puutarhaunelmia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Outlander – Matkantekijä (16) 22.30 Obaman Amerikka 23.30 Uutiset 23.35–01.00 Dicte (16) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 1.9. 2.9. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Keittiöelämää 21.00 Tuubi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: Formulasirkus 23.05 Rikoksista pahin (12) 00.05 Backstrom (7) 01.05–01.35 Last Man on Earth NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Lego Friends 07.15 My Little Pony 07.40 Lego Elves (7) 08.00 Angry Birds 08.10 Star Wars Rebels (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Neljän tähden illallinen 09.45–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Eläinpotilaiden pelastaja 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45–16.15 Neljän tähden illallinen 16.20 Hauskat kotivideot 16.50 Leijonan luola USA 17.50 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Poliisit (7) 20.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 20.58 Keno 21.00 Elokuva: History of Violence – tarina väkivallasta (16) 23.00 Sol Presents: Local Heroes – Pelago Bicycles 23.05 48 tuntia rikoksesta (7) 00.05 Poliisit (7) 01.05 Mustat lesket (12) 02.20–03.20 Kauppaneuvos Jethro Yle TeeMa 15.30 Eduskunta III: Tervetulosanat 15.45 Eduskunta III (7) 17.45 Eduskunta III: Jälkisanat 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00–19.47 Gran Hotel (12) 20.00 Viritetyt vempaimet 20.30 Miten elämme vuonna 2020. Tämä on kaikkea mustavalkoisuutta välttelevän älykkään teoksen ehdottomasti vahvin valtti, jossa yleisökin huomaa olevansa asioista monta mieltä. 06.53 Lilli ja kukkaisystävät 07.03 Puutarhan tonttu 07.11 Mimmi Lehmä ja Varis 07.19 Tilda ja hänen ystävänsä 07.32 Humps 07.39 Lauri kilpa-auto 07.49 Hommat hoituu 07.54 Anniina Ballerina 08.23 Galaxi 08.24 Viidakkokirja (7) 08.35 Kesäleiri (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Tunturipeuroja 10.30 Nettideittailun vaarat 11.30 Niklaksen keittiössä 12.00 Blogistania: Anniina Nurmi 12.30 Blogistania: Jonna Hietala 13.00 Positiivinen 14.00 Matkakassi 14.30 Moottoreiden murinaa ja etanolin hajua 15.00 Luonnon antimia 15.30–16.20 Satuhäät 16.30 Onnenetsijät 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Deception (12) 19.45 Marren julkkiskampaamo 20.00 Latela 20.30 Pulkkinen (7) 20.55 Kummeli (7) 21.25 Kimmo (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Stacey Dooley: Seksin pimeä puoli (12) 22.55 Latela 23.25 VICE: Illegal Big Cats of Instagram 23.48–00.10 VICE: Underground Bare Knuckle Boxing (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. sunnunTAI 4.9. Valheen pitkä jälki. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. Elokuva kysyy, minkälaisiin uhrauksiin yksilöt ovat valmiita puolustaakseen oikeina pitämiään arvoja. 1.9. Redford itse näyttelee vanhan vasemmistoradikaalin roolin. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Grand Designs Australia 14.30 Millerit 15.30 Peter uutisvirrassa 16.00 Salatut elämät 16.30 Suomen ihanimmat häät 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Kuvassa: Jaska Alho (Janne Kataja, vas.) ja Anssi Korpela (Esa Latva-Äijö). Toisenlainen totuus pyrkii nytkin pintaan, mutta kuplan puhkaiseminen edellyttää valppaiden yksilöiden toimeliaisuutta. 21.00 Tiededokumentti: Jimmy ja ruoan hinta 21.50 Kino Suomi: Jengi (12) 23.30–00.55 Glasnost rock: Rock Summer 88 Yle TV1 05.55 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Elämä pelissä 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.45 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset LounaisSuomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Paska juttu: Paha tuotos, hyvä tuotos 13.05 Taskurapu merrassa 13.30–14.47 Kiinni on ja pysyy 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Ilveksiä ja ihmisiä 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Elämä pelissä 19.00 Samassa veneessä (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Dicte (16) 22.35 Uutiset 22.40–00.05 Outlander – Matkantekijä (16) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Kim ja Kai 07.00 Nalle 07.10 Kati ja Töppö 07.22 Lumiukot 07.24 Metkat Mesiläiset 07.31 Pikku Kakkosen posti 07.38 Petrin tiikeritarinat 07.49 Kaapo 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas 08.24 Villit futarit (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Matkakassi 10.30 Malmön poliisit 11.30 Luontoretkellä 12.00 Blogistania: Jonna Hietala 12.30 Blogistania: Jenni Rotonen 13.00 Kummeli (7) 13.30 Älä kokeile tätä kotona 14.00 Koiramies kiertää Islantia 14.30 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 15.00–15.50 Satuhäät 16.00 Niklaksen keittiössä 16.30 Meille tulee koiranpentu 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Deception (12) 19.45 Marren julkkiskampaamo 20.00–20.50 Villi kortti 21.00–22.30 SuomiLOVE 22.55 Girls (16) 23.50–02.07 Yle FOLK MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. Rooleissa mm. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Diili 14.30 Täydellinen kesä 15.00 Millerit 15.30 Piilokamera 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Pomo piilossa 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Robert Redford kysyy vaikeita ohjaamassaan elokuvassa, jonka pääosaa hän myös näyttelee.. Toisaalta luonnekuvia se malttaa muotoilla kärsivällisesti valitsematta kenenkään puolta ja antamalla niin syyttömille kuin syyllisillekin tilaa valaista toimintaansa avartavia motiiveja. Puutteineenkin teos edustaa aikuisten ajattelutottumuksia puhuttelevaa laatuelokuvaa, joka ymmärtää maailman monimutkaisuutta, nuoruuden idealismia ja vanhuuden kypsymistä hyväksymään se, mitä ei voi muuttaa, ja kamppailemaan niitten puolesta, joitten voi. Esa Latva-Äijö (Anssi), Janne Kataja (Jaska), Karoliina Vanne (Miisa). Samalla hän jatkaa keskustelua tiedotusvälineiden roolista yleisen mielipiteen muokkaamisessa
fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Pomo piilossa 21.00 Vares – Kaidan tien kulkijat (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Myytinmurtajat 23.45 Ensimmäisen asteen murha (12) 00.40–01.40 Pahan ajojahti (16) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Lego Friends 07.15 My Little Pony 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Star Wars Rebels (7) 08.25 Lego Legends of Chima (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Eläinsairaala 09.45–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Eläinpotilaiden pelastaja 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.40 Neljän tähden illallinen 16.10 Hauskat kotivideot 16.40 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 18.45 Soppa365 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Pomo piilossa Suomi 20.58 Keno 21.00 Criminal Minds 22.00 Hottikset 2.0 23.00 48 tuntia rikoksesta (7) 00.00 Radio Aallon Helsinki-päivän kesäkonsertti 00.30 Poliisit (7) 01.00 Poliisit 01.30–02.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! Yle TeeMa 17.00 Suomen suurin teatteri 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Simon Reeve ja mahtavat joet 21.00 Jäämeri 30 päivässä 21.45 Kino: Pyöräretkellä Molièren kanssa 23.30–00.00 Jäitä hattuun (7) 3.9. SyySkuuTA 2016 Yle TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Miehen valinta 13.45 Ulos luontoon 14.15 Sinisiä päiviä ja kultaisia öitä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Antiikkia, antiikkia 15.50– 16.39 Downton Abbey (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Prisma: Lajien syntylähteillä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Saman taivaan alla: Unelmien nainen 18.40 Avara luonto: Tammi täynnä elämää 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Syrjäinen maa (16) 22.50–00.35 Hercule Poirot: Lentävä kuolema (12) Yle TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 3.9. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (12) 20.05 Nightmare 2 – Painajainen jatkuu (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 112 (7) 23.35 Kohde (12) 00.35–01.35 Isänmaan puolesta (12) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Lego Friends 07.15 My Little Pony 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds Toons 07.55 Angry Birds Piggy Tales 08.00 Angry Birds Stella 08.05 Star Wars Rebels (7) 08.25 Lego Legends of Chima (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.15 Eläinsairaala 09.45–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Eläinpotilaiden pelastaja 14.50 Vaaleanpunainen pantteri 15.00–16.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.05 Neljän tähden illallinen 16.35 Leijonan luola USA 17.35 MasterChef Australia 18.45 Soppa365 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Poliisit 19.30 Poliisit (7) 20.00 Kauppaneuvos Jethro 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Suuri puhallus (12) 23.20 Näin tehtiin elokuva Teit meistä kauniin 23.50 Arman Pohjantähden alla (7) 00.50 Poliisit 01.20 Poliisit (7) 01.50–02.50 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! Yle TeeMa 17.00 Suomen suurin teatteri 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Kirjaohjelma: Harald Rosenløw Eeg 20.30 Jäitä hattuun (7) 21.00 Maanalaiset taistelijat (16) 21.55 Palava pensas (16) 23.10 Uusi Kino: Vapaaehtoiset 23.17 Uusi Kino: Matkalla Aleppoon (7) 23.40–00.30 USA:n naiset astuvat valtaan Yle TV1 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Elämä pelissä 10.00– 10.46 Midsomerin murhat (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset LounaisSuomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Kuka kutsui Kokanderin 13.05 Liikkeellä luonnossa: Myskihärkien saari 13.30 Pekka ja Pätkä ketjukolarissa 14.40 Tanskan salaisuuksia 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Puutarhaunelmia 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Elämä pelissä 19.00 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 20.00 Antiikkia, antiikkia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Sota ja rauha (16) 22.30 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 23.25 Uutiset 23.30–00.25 Prisma: Lajien syntylähteillä Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 6.9. 5.9. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Pomo piilossa 21.00 Ensitreffit alttarilla 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Diili 00.35–01.35 Americans (12) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Lego Friends 07.15 My Little Pony (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Star Wars Rebels (7) 08.25 Lego Legends of Chima (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.15 Eläinsairaala 09.45–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Eläinpotilaiden pelastaja 14.50–15.50 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.55 Neljän tähden illallinen 16.25 Leijonan luola USA 17.30 MasterChef Australia 18.45 Soppa365 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Ihan kuin ihmiset 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Haluatko miljonääriksi. 07.47 Pikku Kakkosen posti 07.54 Pikkuli 08.00 Hilla ja avaruuden Eetu 08.11 Maltti ja Valtti – homma hanskassa 08.20 Musarullaa! 08.46 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Moraalimittari 09.23 Jotain rajaa (7) 09.33 Lassie (7) 10.00 Satuhäät 10.50 Ja he elivät onnellisina... 11.50 Latela 12.20 Star Wreck VI: In The Pirkinning (12) 14.05 VICE: The Making of Mirror Heart 14.25 Serena 16.00 Usain Bolt – maailman nopein 17.00 Yleisurheilua: Ruotsi-ottelu 20.30 Kimmo (7) 20.55 VICE: Programmer Dona Bailey 21.00 YleXPop: Antti Tuisku 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.15 Kerron sinulle kaiken (12) 23.50 Muistin vanki (12) 00.35–02.25 Yle FOLK MTV3 08.10 Ella Elefantti 08.25 Vikke Viikinki 08.40 Littlest Pet Shop 09.05 Pokémon (7) 09.35–10.00 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 10.30 Salatut elämät 11.00 Salatut elämät (7) 11.30 Salatut elämät 12.00 Salatut elämät (7) 12.30 Salatut elämät 13.00 Grillikuume 14.00 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 14.30 Ella ja kaverit 16.05 Myytinmurtajat 17.00 MTV Sport: Lauantairavit 18.00 Vintiöt 18.30 Piilokamera 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 MTV Sport: F1 Paalupaikka 20.00 Tuubi 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45 Johan Falk 16 – Teljetty (16) 00.40–01.40 Panttivangit (16) NeloNeN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies 06.45 Transformers Rescue Bots (7) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.30 Lego Friends 07.55 Angry Birds Toons 08.00 Angry Birds Piggy Tales 08.05 Lego Star Wars (7) 08.30 Lego Nexo Knights (7) 08.50 Lego City 09.00 Neljän tähden illallinen 09.30 Neljän tähden illallinen 10.00 Neljän tähden illallinen 10.30 Neljän tähden illallinen 11.00 MasterChef Australia 12.15 MasterChef Australia 14.15 Leijonan luola USA 15.15 Radio Aallon Helsinki-päivän kesäkonsertti 15.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Haluatko miljonääriksi. LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Painajainen perheessä (12) 23.25 Elokuva: Maailmojen sota (16) 01.50 Elokuva: Mr. 11.30 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 12.00 Blogistania: Meri Pekkanen 12.30 Blogistania: Emilia Kukkala 13.00 Kolme päivää nukkumatta 13.30 Elämää Riossa 14.00 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 14.30 Kerron sinulle kaiken (12) 16.05 Kimmo (7) 16.30 Onnenetsijät 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Deception (12) 19.45 Marren julkkiskampaamo 20.00 VICE: Return of the Black Death (12) 20.21 VICE: Life After Sumo 20.30 Latela 21.00 Villi kortti: Villin kortin villeimmät palat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Muhammad Alin suurin ottelu (7) 23.35–00.30 Stacey Dooley: Seksin pimeä puoli (12) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. 06.52 Tiketi Tok 07.04 Hyvän kierrättäjät 07.16 Tie tähtiin 07.28 Babar ja Badun seikkailut 07.41 Urpo ja Turpo 07.49 Pusse 08.00 Puu Fu Tom 08.26 Galaxi 08.27 Tenavat (7) 08.34 Joraavat juurikkaat 08.36 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Meille tulee koiranpentu 10.30 Retkikohteena: Dovrefjell 11.30 Elämää Riossa 12.00 Blogistania: Emilia Kukkala 12.30 Blogistania: Katja Lahti 13.00 Olutretki Eurooppaan 14.00 YK-miehet moottoripyörillä 14.30 Tienhaarassa 15.00 Latela 15.30 Sovitut ottelut 16.15 Minun maisemani 16.30 Onnenetsijät 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Slummikokelaat 19.50 Marren julkkiskampaamo 20.05 Kanjonien kutsu 20.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 20.54 VICE: The Lightest Material in the World 21.00 Docventures: Elokuvan esittely 21.10 Docventures: Esipuinti 21.20 Docventures: World Order (12) 23.07 Docventures: Jälkikeskustelu 00.00–03.10 Rion paralympialaiset: Avajaiset MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Omat rahat 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (12) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Hinnalla millä hyvänsä (12) 15.30 Upeat skandikodit 16.00 Salatut elämät 16.30 Keittiöelämää 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 4.9. 47 1. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Pomo piilossa 14.30 Hyvästi lemmikki! 15.30 Mike & Molly 17.00 Salatut elämät (12) 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 20.00 Ihan kuin ihmiset 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Girl with the Dragon Tattoo, The (16) 00.10 Criminal Minds (16) 01.10 MM-ralli: 01.40 Temptation Island Suomi 2 02.40–03.40 Temptation Island Suomi 2 Yle TeeMa 10.00 Elävä arkisto: Visailua 10.02 Thilia thalia thallallaa 10.34 Thilia thalia thallallaa 11.30 Bajadeeri 13.35 Viritetyt vempaimet 14.00 Eduskunta III: Tervetulosanat 14.15 Eduskunta III (7) 16.15 Eduskunta III: Jälkisanat 16.30 Palavan kaupungin alla 16.50 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Mies joka ampui Liberty Valancen (12) 20.00 Polkupyörällä Himalajalle 21.00 Super Duper Alice Cooper (12) 22.30 Yle Live: Imagine Dragons Torontossa 23.30–00.30 Okej-lehti, Ruotsin ”Suosikki” Yle TV1 05.55 Camilla Plum ja säilöjän niksit 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Elämä pelissä 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.45 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Lemmin rakkaus 12.10 Ulos luontoon 12.40 Kuka kutsui Kokanderin 13.10 Luontoretkellä: Hanhiaurat 13.40 Pekka ja Pätkä pahassa pulassa 14.50 Elokuvan hetki: Hymyilevä mies 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Elämä pelissä 19.00–19.50 Historia: Titanic kuivalla maalla 20.00 MOT: MOT 2016 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Tukea prostituoiduille 23.10 Uutiset 23.15–00.15 Shetlandsaarten murhat (12) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 5.9. 6.9. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 07.48 Hyrräpäät 08.00 Kimmo Kuu 08.20 Dinojuna 08.44 Fluugalaiset 09.01 Galaxi 09.02 Galaxi Play 09.21 Tenavat (7) 09.28 Betonin särkijät 09.33 Merten syvyyksissä (7) 10.00 Kummeli (7) 10.30 Kummeli (7) 10.57 Kummeli (7) 11.27 Kummeli (7) 11.55 Kummeli (7) 12.25 Kummeli (7) 13.00 Älä kokeile tätä kotona 13.30 Yleisurheilua: Ruotsi-ottelu 17.00 Tampere Open -35 vuotta tennishistoriaa 17.30 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 18.00 YleXPop: Antti Tuisku 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Bolivia 20.05 Son of Rambow (7) 21.40 VICE: Simulating a Climate-Changed Earth 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Satuhäät 22.55 SuomiLOVE 00.25–00.55 Girls (16) MTV3 08.05 Ella Elefantti 08.20 Maija Mehiläinen 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Pokémon (7) 09.30 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Jamie Oliverin Australian päiväkirja 11.00 Keittiöelämää 12.00 Grillikuume 13.00 Upeat skandikodit 13.30 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 14.00 Top Gear Top 41 15.05 Diili 16.00 Ota rahat ja juokse 17.00 Ice Age – Jäätikön sankarit (7) 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport: F1 Extra 19.30 Miss Farkku-Suomi (12) 21.30 1001 Rikua 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: CHL Extra 22.45 Formula 1: osakilpailu 23.45 MTV Sport: F1 Extra 23.55 Enbuske, Veitola & Salminen 00.55–01.50 Rush (16) NeloNeN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies 06.45 Transformers Rescue Bots (7) 07.10 My Little Pony 07.30 Lego Friends 07.55 Angry Birds Toons 08.00 Angry Birds Piggy Tales 08.05 Lego Marvel Super Heroes: Superpahikset (7) 08.30 Lego Nexo Knights (7) 08.50 Vaaleanpunainen pantteri 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Hauskat kotivideot 10.00 Hauskat kotivideot 10.30 MMralli: 11.00 MasterChef Australia 12.35 MasterChef Australia 13.45 Vaaleanpunainen pantteri (7) 13.50 Vaaleanpunainen pantteri 14.00 Leijonan luola USA 15.05 Elokuva: Huisi hai (7) 16.45 Suomen huutokauppakeisari 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. Wonderful – elämäni mies (7) 03.55–04.55 48 tuntia rikoksesta (7) Yle TeeMa 10.00 Uusi Kino: Kiitotie 10.40 Kirjaohjelma: Tor Åge Bringsværd 11.10 Intian kuningas 12.40 Teknokratiapakolaiset 13.40 Tiededokumentti: Jimmy ja ruoan hinta 14.30 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 15.25 Jäitä hattuun (7) 15.55 Yle Live: Nightwish in Mexico City 17.00 Australian taiteen kehitys 18.00 Shakespeare Live 20.25 Kaaskerin Lundström 21.00–23.00 Teemalauantai: Ilta Queenin seurassa 21.00 Queen: From Rags to Rhapsody 21.57 Queen: A Night at The Odeon 23.00 Eduskunta III: Tervetulosanat 23.15 Eduskunta III (7) 01.15–01.30 Eduskunta III: Jälkisanat Yle TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Tammi täynnä elämää 09.00 Uutiset 09.05–09.45 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00 Lemmin rakkaus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Luontoretkellä: Kalavedet uhattuna 12.10 Puutarhaunelmia 12.40 Camilla Plum ja säilöjän niksit 13.10 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 14.05 Historia: Elämä JFK:n varjossa 14.55 Yle News 15.00 Uutiset 15.05 Hercule Poirot: Mabellen kahdet kasvot (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kettu (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 22.00 Hypnotisoija (16) 23.55–00.35 Ykkösaamu Yle TV2 07.46 Pikku Kakkonen 07.47 Nimipäiväonnittelu: 4.9. 06.52 Taikakaruselli 07.03 Viljami 07.09 Puuharit 07.23 Kasper ja Liisa 07.34 Ihan satua 07.40 Pasin ja Kielon valtakunta 07.51 Ryhmä Hau 08.18 Galaxi 08.19 Milin miljoona kysymystä (7) 08.26 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämää Riossa 10.30 Matkapassi: Bolivia 11.30 Tienhaarassa 12.00 Blogistania: Jenni Rotonen 12.30 Blogistania: Meri Pekkanen 13.00 Matkakassi 13.30 Positiivinen 14.30 YK-miehet moottoripyörillä 15.00 Olutretki Eurooppaan 16.00 Lasten aivot 16.30 Marren julkkiskampaamo 16.45 Minun maisemani 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Deception (12) 19.40 VICE: How to Make Mission Style Tacos 19.50 Kimmo (7) 20.15 Unelmien kolhimat (7) 21.00 Jalkapallon MM 2018 karsinta: FIN-KOS 00.00 Bates Motel (16) 00.45–01.35 Game of Thrones (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. 7.9. 23.00 Arman Pohjantähden alla 00.00 Poliisit (7) 01.00 Poliisit – kotihälytys (12) 02.00–03.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! Yle TeeMa 17.00 Suomen suurin teatteri 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Australian taiteen kehitys 21.00 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 21.55 Elävä arkisto: Yleisradio 90 vuotta 21.57 Kouluradio – totta ja tarua kevään merkeissä 22.04 Studio 500 000 23.05–00.36 Intian kuningas Yle TV1 05.55 Romanimuusikon muotokuva 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Elämä pelissä 10.00–10.45 Midsomerin murhat (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Kuka kutsui Kokanderin 13.05 Ilvesten elämää 13.30–14.47 Pekka ja Pätkä salapoliiseina 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielellä 16.20 MOT: MOT 2016 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Elämä pelissä 19.00 Prisma: Totuus lääkekaapista 20.00 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Valkoinen kuningatar (16) 23.05 Uutiset 23.10–00.10 Obaman Amerikka Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 7.9. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale 10.05 Emmerdale 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05 Formula 1: osakilpailu 13.30 Enbuske, Veitola & Salminen 14.30 Koiralle koti 15.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy (7) 16.00 Salatut elämät 16.30 Keittiöelämää 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 06.53 Matikkahirviöt 07.04 Unelmajuttu 07.10 Ludovic 07.23 Saku & Vaakku 07.34 Askarrellaan 07.40 Pikku hirviötyttö 07.45 Planeetta Kosmo 07.58 Sirkus Temppula 08.03 Vekarat! 08.29 Galaxi 08.30 Viidakkojytä 08.35 Karvinen (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Koiramies kiertää Islantia 10.30 Ja he elivät onnellisina..
TiiSTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkös aamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Keskusta haluaa äänestäjilleen oikeuden rakennukseen tunkeutuneen oravan poistoon ilman viikkoja kestävää riistakeskuksen lupamenettelyä. Puolue julkaisi hiljattain 202 ehdotusta turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseksi otsikolla ”lisää työtä ja tervettä järkeä”. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 43. SunnunTai 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: musiikkivieraana kuvataiteilija, lavastaja Mikko Rantanen 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho Pitkä juna kotiin 08.45 Kuunnelman esittely: Kolme kotia 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Kuusamon Pyhän ristin kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Kuusamon Pyhän ristin kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Tampereen Pyhän Nikolaoksen ja Aleksanteri Nevskin kirkosta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 15.00 Radioteatteri esittää: Kolme kotia. Närästäjä LääkeTTä POLIITTISeN LIIkA hAPPOISuudeN PuuTTeeSeeN Suomi nousee pellon pientareelta PääministeriPuolue keskusta on kohdistanut poliittisen tarmonsa sääntö-Suomen ylenmääräisiksi koettuihin normeihin. Kepustanissa metsiemme oravat ja pientareiden horsmat kukoistavat vapautetuilla maatalousmarkkinoilla. Kun kyseessä on maaseutujemme ylin edunvalvoja, terve järki leikkaa parhaiten traktorin ohjaamossa. Olen jossain. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Näkökulma 18.00 Vino sukellus Ylen radioaaltoihin. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 44. SyySkuuTA 2016 TORSTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Olen jossain. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka: Tuntematon Marx 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Olipa kerran: Punahilkka 18.00 Kuunnelman esittely: Kolme kotia 18.15 Viikon luontoääni: kattohaikara 18.20 Radioteatteri esittää. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: musiikkivieraana kuvataiteilija, lavastaja Mikko Rantanen 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen konvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. 11.00 Tohtori Charles Burneyn matka Ranskaan ja Italiaan 1770 11.30 Musiikkia 1700-luvun Euroopasta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 22.55 Kuuluttajan vieras: Radiodraaman tuottaja Matti Kajander 23.10–06.00 Yöklassinen. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 47. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Mahtiotus rantahämähäkki rakentaa vesirajan kasvustoon pesäverkkonsa, jonka suojassa varttuvia poikasiaan se suojelee. Keskusta uskoo purkutalkoidensa nostavan Suomen nousuun. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 45. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Helsingin juhlaviikot 2016: Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.55 Loistava Loistava – lähikuvassa pianotaiteilija Lang Lang 20.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.15 Kätkettyjä aarteita – Moisei Vainbergin (1919–1996) teoksia 21.45 Näkökulma: Koneen Säätiön johtaja Hanna Nurminen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Käpy selkäni alla. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Helsingin juhlaviikot: Simón Bolívar -sinfoniaorkesteri 19.50 Väliajalla haastateltavina suurlähettiläs emeritus Mikko Pyhälä ja toimittaja Jaana Kanninen 20.15 Konsertti jatkuu 21.10 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Romantiikan katkoviiva 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ääniversumi: Dutch Futurismo – Festival of Misfits. Kasvien salatut äänet 23.10–06.00 Yöklassinen. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 46. Ja kansantalous kiittää. I am believer. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kauniaisten musiikkijuhlat 2016: Tshaikovski-trion konsertti 19.55 Kotimaisen konsertin väliaika 20.15 Konsertti jatkuu 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi: Aina on tänään 23.10–06.00 Yöklassinen.. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. peRjanTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 UutiYle radio 1 1.9.–7.9.2016 Mun luontoni TIMO SPARF Äiti lapsiaan liekuttelee. Osansa saavat myös pienpedot ja oravat. keSkiviikkO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: Yle Arkiston suunnittelija Karoliina Koivula 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. maananTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Vaeltava kisälli 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 19/20 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Radioteatteri esittää: Kuunnelman tiet 2/12. 23.10–06.00 Yöklassinen lauanTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. 18.20 Radioteatteri esittää. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Kolme kotia. Tällaista lupaa oravan vuoksi hakeneet henkilöt voivat olla yhteydessä Demokraatin toimitukseen. Odotamme linjojen ruuhkautumista. 18.50 Kuuluttajan vieras: Radiodraaman tuottaja Matti Kajander 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.05 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. Poikasjoukko kerääntyy palloksi (taustalla), joka singahtaa hajalle pienestäkin verkon värähdyksestä. Sörkkimään on turha tulla, sen uskot ensi haukkaisulla. set 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Valloittava Rääkkylän Kihaus 19.45 Etnoilta: Keinuva talo – Uuden pelimannisvengin nosteessa 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 19/20 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Elämää suuremmat elokuvat: Fantasia 22.55 Musiikkikamari 23.10–06.00 Yöklassinen. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho: Masennuksesta kertoville kirjoille on kysyntää 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää. 18.00 Ehtookellot: Helsingin Kallion kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Vanhan musiikin sävel on vapaa /09-144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Leikola ja Lähde 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat: Fantasia 18.10 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää. 48 007443-1635 1. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.40 Lähikuvassa Tugan Sohijev, Moskovan Bolshoi-teatterin ylikapellimestari 21.05 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.50 Bolshoin lavalta 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maammekirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Purettaviksi ehdotetuista normeista liki puolet liittyy tavalla tai toisella maatalouteen, jolla ei talvisten kesien Suomessa ole mainittavaa kansantaloudellista merkitystä