Hinta 2 € 2. 010 766 1047. 6 mikael fogolholm . KesäKuuTA 2016 n0 22 Sosialismista tuli ruma sana politiikka . 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. 10 politiikka . . 36 Supermummot pikakertauksella Kotoutus törmää kidutuksen jälkiin Promootio, jäänne joka yhdistää tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. 18 Ruoka ei ole rakettitiedettä elämä . 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P. 22 liike . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
2 2. KesäKuuTA 2016 Lehdessä 6 Kotoutus törmää usein kidutuksen jälkiin 8 Uutiskertaus 9 Demokraatti.fi 10 Ajoiko aika sosialismista jo ohi. www.paperiliitto.fi. 14 Elävänä Euroopassa: Pikku-Trumpeja on myös Euroopassa 15 Zikavirus kiihdyttää Brasilian aborttikiistaa 16 Demograafi: Työttömyysturvamaaottelu 17 Uusien perunoiden sesonki alkaa 18 Olipa kerran minä: Mikael Fogelholm 22 Promootio on pönötysta, skumppaa ja hassuttelua 24 Kasvot peilissä: Maria Guzenina 25 Humala ja Krapula olivat taidehautomoita 26 Mikä on taiteessa miehen mitta. 38 Mielipide: Eläkkeiden korotus on tehokkainta elvytystä 39 Mielipide: Omaishoitajat ovat eriarvoisia 40 Suomalainen demari 41 Nieminen Vee 42 Järjestötoiminta 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luontoni, Närästäjä, Radio 35 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Pia Heinipuro 4 Demo, Ville Ranta, Oppositiosta kajahtaa 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Mikael Fogelholmin kanssa Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. 28 Järvenpäässä voi tutustua kultakauden taiteiljakotiin 29 Jani Uhlenius: Tuo legendaarinen Turku 30 Kirjavisa: Elävien runoilijoiden edusmies 33 Sadie Jones: Hylkiön kujanjuoksu 35 Demokraatti 100 vuotta sitten 35 Valo toi pimeyden liikuntajärjestöihin 36 Supermummokisan loppusuora alkaa 10 Ajoiko aika sosialismista jo ohi
. Kaikkien sinne haluavien. Valitettavasti vapaaehtoistyö ei ole enää trendikästä. Lisäksi Isis toiminnallaan lietsoo ennakkoluuloja kaikkia maailman muslimeja kohtaan. Nuoret Kotkat on kerhotoimintaa, leirejä ja koulutusta tarjoava järjestö, joka toimii vapaaehtoisvoimin . Minkä maapallon osan laastaroisit. Lähi-idän tilanne on todella kurja. Nuoret Kotkat perustettiin 1943, esimerkiksi Helsingin Nuoret Kotkat täyttää 50 vuotta tänä vuonna pia heinipuro TEKSTI HEIKKI SIHTo . AFP / Francois Lo Presti. . Esimerkiksi leireillä joillain lapsille voi olla todella kovia kokemuksia taustalla. Näin 7-vuotiaana roskakatoksessa ilmoituksen Nuoret Kotkat -kerhosta. Isommista maailmanparantajista esimerkiksi Tarja Halonen on vaikuttanut moneen asiaan. Ilmapuntari Kuumaa. Siitä se lähti. Maailmanparantaja . Tuoko tieto tuskaa. Keskusta valmistautuu jo hallituksen likapyykin pesemiseen. Suomesta häviää laatuosaaminen. 3 2. . Mielenilmauksetkin ovat vaisua nyrkinpuristelua, kun Ranskassa puoli maata seisoo mielenosoitusten takia. Välillä tuo. Ihmiset voisivat osallistua esimerkiksi kotkatoimintaan vaikka vain talkoissa, kaikkien ei tarvitse käyttää lomaansa kesäleirillä. Pelastuuko maailma leirilettuja paistamalla. Lasten kanssa lettuja paistaessa on kunnolla läsnä ja antaa oikeasti aikaa lapsille sekä pystyy opettamaan tärkeitä elämänarvoja. Yhteisöllisyys, kaikkien tasapuolinen kohtelu, ystävyys ja yhteisöllisyys. Pelastuu. Mikä kesäleirioppi sopisi maailman valtiopäämiehille. Mikä saa maailmanparantajan kyyniseksi. Harrastuksena Nuoret Kotkat . . KUVA jArI SoInI ” Lasten kanssa lettuja paistaessa antaa oikeasti aikaa lapsille ja pystyy opettamaan tärkeitä elämänarvoja. KesäKuuTA 2016 Kuin kotka kohti parempaa maailmaa Mikä teki sinusta maailmanparantajan. Pitäisikö kaikkien lasten päästä kesäleirille. Mutta tästä saa paljon antamisen iloa. Siellä on kaikkea tuhoa. Siinä mielessä kyllä, että harva haluaa käyttää kesänsä ja vapaa-aikansa vapaaehtoistyöhön. Kuka on esikuvallinen maailmanparantaja. Keskustan Anneli Saarikko pohti puolueensa lehdessä kuinka kokoomus vie hallituksessa. Kaikki ruohonjuuritasolla hyvää tekevät ja muita ihmisiä auttavat. Ja Suomen työnantajat kehtaavat naukua lakkoherkyydestä, vaikka lakkoluvut tulevat suurelta osin iltapäivän mittaisista myötätuntolakoista. Kotkat kasvattivat minusta vapaaehtoistyöntekijän. Riittämättömät resurssit ja rahoituksen epävarmuus. Kenen syy. Kerhoja leiriohjaaja . Vaatiiko maailmanparannus hullunrohkeutta. Tämä muuttuu koko ajan vaikeammaksi, kun esimerkiksi Helsingissä lähinnä vain Nuoret Kotkat ja partiolippukunnat järjestävät vapaaehtoisvoimin leirejä. Anneli hyvä, kyllä se teidän oma pääministerinne sitä hallitusta johtaa ja tekee historian kokoomuslaisinta politiikka
Opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jolta odotetaan lainan nostamista ennen kuin toimeentulotukeen on mahdollisuus. Tuolloin juha Sipilä vaati veroparatiisien sulkemista. Hallitus esitti myös omaisuuksien piilottamista hallintarekisteriin, mikä kaatui alexander Stubbin ylimieliseen pötypuheeseen eduskunnassa. Ville Ranta. Ulkomaille sallittava hallintarekisteröinti on nyt talousvaliokunnan syynissä. dem. Opiskelijalla huoli kesän toimeentulosta alkaa jo helmikuussa, kun ensimmäisiä kesätyöhakemuksia pitää alkaa kirjoittaa. Aggressiivinen verosuunnittelu on myös markkinahäiriö. Kirjoittaja on kansanedustaja, sd-ryhmän verovastaava. Hallitus tarjoili veronkiertäjien armahduslakia, josta se joutui arvostelun paineessa perääntymään. Opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jolta odotetaan lainan nostamista ennen kuin toimeentulotukeen on mahdollisuus. Hallitus alkoi esiintyä pontevasti kansainvälistä veronvälttelyä vastaan. Suomalaiset pk-yritykset eivät voi kilpailla verottomien jättifirmojen kanssa. 4.4. Haluaako hallitus estää veronkiertoa. Takki kääntyi pääministerinä: ei ainuttakaan lakiesitystä veronkierron estämiseksi. Sitä ennen SSS-hallitus pikemmin suosi verojen ja omaisuuden pimitystä. Opposition ääni timo harakka Nykyhallitukselle epäkohta on tuttu, sillä keskusta esitti syksyllä 2012 perustellun vastalauseen, joka kelpaisi sellaisenaan lakiesityksen pohjaksi. Suomi on veroparatiisi esimerkiksi ulkomaisille kiinteistösijoitusyhtiöille. Onko sillä tahtoa verovilpin ja harmaan talouden estämiseen. KesäKuuTA 2016 UUsien ajatUsten koeponnistamo Demo liisa komminaho Työkokemusta saa vain työssä Suomen keSää Sanotaan lyhyeksi. huhtikuuta kello 20.25. Viime keskiviikkona ilmeni, että EU ei ehkä saakaan aikaan lupaamiaan tiukkoja säädöksiä. On kiire tiukentaa kansallisia lakeja. Stubb vannoi, että Suomi tukee EU:n uusia veronkiertoja avoimuusdirektiivejä. Hanke oli ”haudattu ja kuopattu” – kunnes se tuotiin taas eduskuntaan. Opiskelijakaupungeissa kilpailu työpaikoista on kovaa, eikä kaikilla ole mahdollisuutta lähteä kesäksi töihin toiselle paikkakunnalle. Korkeasti koulutettujenkin työttömyys on kasvussa, ja harva nostaa lainaa mielellään, kun takaisinmaksukyvystä ei ole takeita. Suomen hallitukSen linja muuttui 4. Niitä vastustivat verokeinotteluvaltiot Irlanti, Britannia, Belgia, Luxemburg ja Italia sekä tukku Itä-Euroopan maita. Kolme ministeriä oli kunnostautunut verosuunnittelussa. kaikki kuitenkin muuttui, ainakin julkisuudessa. Sama järjestely on käytössä ainakin Turussa ja Kuopiossa, ja sen soisi leviävän laajemminkin. Ministeri pyyteli anteeksi. Viikon sana » Arvo Ylppö: Kun unohtaa sen, mitä ei voi muuttaa, on onnellinen. OECD arvioi varovasti, että maailmassa menetetään verotuloja 100–200 miljardia euroa joka vuosi. Kansalaiset ovat suutuksissaan verokikkailijoille. Se kuitenkin tuntuu pitkältä opiskelijasta, joka ei ole saanut kesätöitä. Kaikkia tämä ei kuitenkaan auta, koska toimeentulotukeen on oikeutettu vain, jos on nostanut opintolainaa. EUkomission tutkimus on paljastanut, että Suomen verolait ovat keskitasoa löysempiä. Silloin päättyi Ylen MOT-ohjelma, jossa esiteltiin Panama-papereiden paljastuksia. Oulun kaupunki helpottaa ahdinkoa tarjoamalla osalle opiskelijoista toimeentulotuen sijaan kesätyöpaikkaa. Kirjoittaja on Oulun sos. Jos hallitus ei pääse EU-säädösten taakse, sen veri punnitaan. Opiskelijoissa on Suomen tulevaisuus, mutta jatkuva taloudellinen epävarmuus syö opintoihin keskittymistä. Hyvinvointivaltion pitää taata opiskelijalle leipä pöytään myös kesäisin, tarjoamalla töitä tai tukia. 4 2. Silloin myös sotesta tulee monikansallisten konsernien temmellyskenttä – ja verorahat päätyvät veroparatiisiin. työväenyhdistyksen puheenjohtaja
mikael fogelholmin haastattelu sivulla 18 Kuubalaisia aamutunnelmia Ennen Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorin Mikael Fogelholmin tapaamista mietin, miten innoittuneen ja hyvinvoivan terveysintoilijan tapaan. Usein menestyvän poliitikon taustalla on kiinnostava kasvutarina. Puhelinvaihde: 09 701041 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko salmi, 09 701 0504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 701 0560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula IssN-L 2242-6892 Demokraatti, IssN 2242-6892 (painettu), IssN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. KesäKuuTA 2016 seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Kokousedustajien puhelinlinjat käyvät juuri nyt kuumina ja käännytystyö saa yhä runollisempia muotoja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. kuva jari soini. Heidän mukaansa noustakseen jälleen pääministeripuolueeksi SDP tarvitsee uskottavan presidenttiehdokkaan ja laadukkaan kampanjan. Fogelholmit keräävät Muumimukeja, ja jääkaapin ovessa on magneetteja eri puolilta maailmaa. Varsinkin Eemeli Peltonen tunnetaan puolueen aktiivisena taustavaikuttajana, joka tällä hetkellä toimii eduskunta-avustajana Joona Räsäselle ja Timo Harakalle. Positiivinen ahneus elämälle pilkistää joka puolelta. Runsaan viikon kuluttua kokoomus valitsee puheenjohtajan tulevaksi kahdeksi vuodeksi. Jos tulee virhe, hän ei hermostu vaan keskittyy kappaleen loppuunviemiseen. Ainakin Kalevi Sorsan kannattajat muistavat Ahtisaari-ilmiön vieläkin katkerasti. Kohtaaminen teksti virpi kirves-torvinen . Hän syttyy, eläytyy ja antaa koskettimien viedä. Sisäpoliittisessa kannanotossa liittokokous haukkui Sipilän hallituksen nuorisovihamieliseksi. Sosialidemokraattisten nuorten puheenjohtajaksi valittiin rovaniemeläinen 25-vuotias Mikkel Näkkäläjärvi, joka hurmasi aitoudellaan ja valovoimaisuudellaan kokousväen. Mies on muutakin kuin lihavuustutkimusta, hiilihydraatteja ja ravitsemussuosituksia. Tämän ”tanssiinkutsun” esittivät sekä väistyvä puheenjohtaja Joona Räsänen että liiton uusi vetäjä Mikkel Näkkäläjärvi. Välillä Fogelholm komentaa tiukan lempeästi ystäväänsä tai näyttää, millaisesta palloleikistä Liinu pitää. Demarinuorten mukaan hävettävintä Sipilän hallituksen toiminnassa on nuorisotakuun hiljainen alasajo. Demarinuorten varapuheejohtajiksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi äänestettiin Järvenpään kaupunginvaltuutettu 21-vuotias Eemeli Peltonen ja turkulainen ay-aktiivi 26-vuotias Piia Noronen. Näkkäläjärvi sohaisi esityksessään myös puolueen vanhaa haavaa, kun hän ehdotti presidenttiehdokkaasta jäsenäänestystä vuoden 1994 tapaan, jolloin puolueen kannattajiksi rekisteröityneet saivat äänes tää SDP:n presidenttiehdokkaasta. Vaikka hallitusohjelmasta edelleen löytyy ajatus nuorisotakuusta, varoja sen toteuttamiseen ei tunnu enää löytyvän. Henkilövalinnat kielivät avoimuudesta, ja kokouksen julkilausumat peittosivat SDP:n puoluevaltuuston paperit mennen tullen. Demarinuorten energian soisi tarttuvan koko jähmeään puoluekoneistoon. Musiikki jää elämään. liittokokous oli hengeltään raikas kokoussalin vahvasta hiilidioksipitoisuudesta huolimatta. 5 2. Puikahdamme pihalle yhteiskuvaa varten. Mikkel edustaa tyyliltään rentoa ja sosiaalisesti lahjakasta demarisukupolvea, joka herättää luottamusta persoonallisella otteellaan. Valinnan ratkaisee se, kuka ehdokkaista on sopivin juuri tähän poliittiseen tilanteeseen. Hän on paljon rennompi ja avarakatseisempi kuin julkisuuskuvansa. Odotan myös sellaisen puolen avautumista, mikä ei liity suoranaisesti terveyteen. Mikkelin elämästä nouseva eksotiikka on jo luontainen mediamagneetti. Liittokokouksen mielenkiintoisin avaus on Jutta Urpilaisen houkutteleminen SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Kuvauksissa keittiössä Fogelholm tarttuu ruisleivän ystävänä tottuneesti leipäveitsen varteen. Fogelholmin walesinspringerspanieli Liinu pyrkii aktiivisesti olemaan mukana haastattelussa. Näkkäläjärven mukaan Urpilaisen kokemuksella ja persoonalla voitaisiin päästä kiinni jopa Tarja-ilmiöön, joka siivitti Suomeen historian ensimmäisen naispresidentin vuonna 2000. Samasta asiasta on kyse ensi helmikuussa SDP:n Lahden puoluekokouksessa. Uusi puheenjohtaja Näkkäläjärvi listasi demarinuorten tavoitteeksi 700 kunnallisvaaliehdokasta, joka on noin 10 prosenttia kaikista sosialidemokraattien ehdokkaista. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 701 0555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: simo Alastalo, 050 311 0737 Elämä: Nora Vilva, 09 701 0528 Demokraatti.fi TilAAjApAlvelu Puhelin (09) 701 0500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 701 0539 Liike: Markku Lahikainen, 050 5543430 JK Demarinuorten energiassa on tartuntavaaran ainekset T ampereella viime viikonloppuna pidetty Demarinuorten 26. Huomionarvoista on se, että Mikkel tulee saamelaissuvusta, jolle ihmisoikeudet ja oikeudenmukaisuuskysymykset tulevat verenperintönä. Lisäksi tulevassa puoluekokouksessa tulisi olla Näkkäläjärven mukaan huomattavasti enemmän nuoria kokousedustajia. MielipiDepAlSTAT mielipide@demokraatti.fi tekstiviestipalsta: 050 4698 445 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Fogelholm ei vaikuta henkilöltä, joka saisi ankaraa vastustusta tai vihapostia. Liittokokouksen mielenkiintoisin avaus on Jutta Urpilaisen houkutteleminen SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Aamuauringon säteet lankeavat vasta puhjenneisiin koivun silmuihin. Välillä Fogelholm hyppää pianon ääreen ja soittaa kuubalaista Ernesto Lecuonaa
Fyysisten vammojen ja pitkäaikaisten kipujen lisäksi kidutuksesta aiheutuu usein oppimisvaikeuksia, muistiongelmia ja monessa tapauksessa myös post-traumaattinen stressioireyhtymä. Masennus on diagnoosina sama saa sen suomalainen tai maahanmuuttaja. Tarkkaa tietoa Suomeen saapuneiden avuntarpeesta ei ole tarjolla, koska pakolaisten terveydentila arvioidaan perusteellisemmin vasta oleskeluluvan saamisen jälkeen – jos sittenkään, koska terveyspalveluiden tarjonnassa on isoja kuntakohtaisia eroja. – Kun olen itse mukana terveyskäynneillä, näen kuinka ammattilaiset säikähtävät ja menettävät osan ammattitaidostaan. Hän toivoisi kuntien terveydenhuoltohenkilökunnalle lisää koulutusta. Osa opiskelijoista on tosi poissaolevia. Valtaosa hoidosta jää kunnallisten mielenterveyspalvelujen varaan. Myös heistä kolmannes tarvitsee pitkäaikaista mielenterveyshoitoa, jota pyrimme järjestämään muun muassa kouluterveydenhuollon kuraattoripalveluilla. Erityishuomiota alaikäisiin Parhaassa tapauksessa pakolaisten hoidon tarve saadaan selville jo alkuterveystarkastuksessa. 6 2. Pajusen mukaan hoitamaton kidutustrauma johtaa toimintakyvyn alenemiseen monella eri alueella. Pari kuukautta voi mennä huonosti, sitten taas paremmin, hän kertoo. – Mielenterveyspalveluissa vedotaan usein siihen, ettei pakolaisten kanssa voida työskennellä, kun yhteistä kieltä ei ole ja tulkin kanssa työskentely on hankalaa. On myös poikkeuksia, ja terveyskeskuslääkäreillä ja erikoissairaanhoidossa on tosi hyvää osaamista ja työntekijöitä, jotka uskaltavat tavata ihmisen ihmisenä. Suurin osa oireista on hänen mukaansa psykosomaattisia, selittämättömiä vatsaja selkäkipuja ja päänsärkyjä. Pystymme tällä hetkellä hoitamaan vain osan lähetteistä, eikä massiivinen turvapaikanhakijoiden lisäys vielä näy täällä, Pajunen sanoo. – Suomessa ajatellaan helposti, että oppiminen tapahtuu lukemalla, kirjoittamalla ja kuuntelemalla. Arvio perustuu pakolaisten parissa tehtyihin kansainvälisiin tutkimuksiin. P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 050 311 0737 simo.alastalo@demokraatti.fi Kidutuksen jäljet seuraavat pakolaista O leskeluluvan tänä vuonna saavasta noin 10 000:sta pakolaisesta jopa kolmannes tarvitsee pitkäaikaista psykoterapiaa, arvioi Maahanmuuttoviraston terveydenhuollon ylitarkastaja Päivi Hieta. – Meillä oli viime vuonna noin 180 potilasta, joista noin 30 oli turvapaikanhakijoiden arviointeja. – Lisäksi on mielenterveysongelmia, eri asteista masennusta, keskittymiskyvyn puutetta ja erilaisia oppimisvaikeuksia. Oireet vaikuttavat oppimiseen Uudellamaalla pakolaisten parissa työskentelevä sosiaaliohjaaja näkee oppimisvaikeudet päivittäin työssään. Kidutettujen kuntoutuskeskuksia on Helsingin lisäksi vain Oulussa, ja pääosa henkilökunnasta on osaaikaisia. Myös kotouttavassa koulutuksessa olisi Uudellamaalla työskentelevän sosiaaliohjaajan mukaan korjattavaa. Hän haluaa puhua asiasta Demokraatille nimettömänä. Sosiaalija terveysministeriö on kiinnittänyt huomiota haavoittuvista ryhmistä erityisesti alaikäisiin turvapaikanhakijoihin. – Seuraava kolmannes tarvitsee hoitoa joskus, ja sitten on se yksi kolmannes, joka ei juuri apua tarvitse. Toivoisin asennemuutosta ja ehkä lisää koulutusta siihen, miten pakolaisia voidaan ottaa asiakkaiksi. Kun moni on lisäksi joutunut eroon perheestään, tämä kaikki vaikuttaa kykyyn kotoutua ja oppia kieltä. Joku saattaa poistua monta kertaa tunnin aika na vessaan oksentamaan. – Suomeen tuli viime vuonna yli 3 000 alaikäistä turvapaikanhakijaa, ja valtaosa heistä myös jää tänne. – Kidutus tähtää psyyken murtamiseen ja rikkoo luottamuksen itseen ja muihin. – Tarkastuksessa otetaan verikokeet, rokotukset ja samalla hoitajan tai sosiaalityöntekijän tulee löytää haavoittuviin ryhmiin kuuluvat ihmiset, joihin luetaan muun muassa vanhukset, raskaanaolevat, lapset ja kidutetut. Oireilu on jaksoittaista. Tämä ei useinkaan palvele yli. Mikäli arvio on yleistettävissä tänä vuonna oleskeluluvan saavien joukkoon, kidutettuja on heidän joukossaan liki parituhatta. KesäKuuTA 2016 VIIKON TWIITIT » Liisa Jaakonsaari: Kokoomuksessa puhelinlangat laulaa. Heille tarjotaan tukitoimia. Kaipaisin tähän lisää kuntien ja sairaanhoitoyksiköiden yhteistyötä, Hieta kertoo. Jos ongelmiin ei saa apua, ne uhkaavat siirtyä sukupolvelta toiselle. – Arvioisin, että kriisialueilta saapuneista pakolaisista noin 70 prosenttia oireilee niin voimakkaasti, että se vaikuttaa päivittäiseen koulunkäyntiin. SDP luottaa kokoomusta enemmän yksilön kykyyn tehdä valintoja. Helsingin kidutettujen kuntoutuskeskuksen yksikönjohtajan Jaana Pajusen mukaan psykiatrista hoitoa tarvitsevista turvapaikanhakijoista 57 prosenttia on kymmenen vuotta sitten tehdyn väitöstutkimuksen mukaan kidutuksen uhreja. Perustamme tähän arvioihimme siitä, millaisia mielenterveyspalveluita Suomeen saapuville pakolaisille on järjestettävä, Hieta sanoo. Määrä olisi Suomen jo valmiiksi ruuhkautuneille mielenterveyspalveluille melkoinen haaste. He kertovat, etteivät pysty opiskelemaan, kun ajattelevat koko ajan kadoksissa olevia perheenjäseniään
. Palomiesliitto kertoo uutta tietoa palomiesten terveydestä hälytyksissä ja paloasemilla . – Pakolaistaustaisista ihmisistä tippuu kotouttamisen varhaisessa vaiheessa kyydistä jatkuvasti suurempi joukko. EU:n parlamentin istuntoviikko Strasbourgissa alkaa . . . SDP luottaa kokoomusta enemmän yksilön kykyyn tehdä valintoja. Eduskunnassa suullinen kyselytunti . hyvis. -tilaisuudessa keskustellaan sosialidemokratian tulevaisuudesta ja tarjotaan virikkeitä periaateohjelmatyöhön, Helsinki . USA:n demokraattien Virgin Islandin esivaalikokous . . SAK edustajakokous, Tampere . . Italian paikallisvaalien 1. . . 7 2. . . Opetukseen kaivattaisiin enemmän toiminnallisuutta ja luokan sijaan todellinen oppimisympäristö. EU:n liikenne-, viestintä ja energianeuvosto . SAK edustajakokous alkaa, Tampere . kierros . Simo Alastalo Demokraatti Kotoutus, helpommin sanottu kuin tehty. . . . Ongelmien odotetaan kärjistyvän ensi syksynä, kun kotoutuskoulutukseen osallistuu jopa kaksi kertaa nykyistä suurempi määrä oleskeluluvan saaneita pakolaisia. What next for European social democracy. . Yhdysvaltojen esivaaleja: California, Montana, New Jersey, New Mexico, North Dakota ja South Dakota pe la su ma ti ke to ” Toivoisin asennemuutosta ja lisää koulutusta siihen, miten pakolaisia voidaan ottaa asiakkaiksi.” 25-vuotiaita miehiä, jotka ovat olleet työelämässä ja joilla on heikko koulutausta. He eivät jatka seuraavaan oppilaitokseen, vaan joudumme ohjaamaan heidät takaisin TE-toimiston kurssijonoihin. Romanian kunnallisvaalit . Demokraatin viikko 2.6.–8.6.2016 . . SAK edustajakokous, Tampere . . Perun presidentinvaalien toinen kierros . KesäKuuTA 2016 Liisa Jaakonsaari: Kokoomuksessa puhelinlangat laulaa. USA:n demokraattien Puerto Ricon esivaalikokous . Eduskunnan täysistunto
Näkkäläjärven mukaan ehdokkaan valitsemisessa voitaisiin noudattaa vuoden 1994 presidentinvaalia edeltänyttä esivaalitapaa, jossa kaikki sosialidemokraattisen puolueen kannattajaksi rekisteröityneet saattoivat osallistua SDP:n ehdokkaan valintaan. 8 2. Hän voitti vastaehdokkaansa Matias Mäkysen äänin 146-57. 2010-luvun Euroopassa miehiä ei vieraannuta sota vaan heidän toimeentuloaan uhkaava globaali kapitalismi ja sitä puolustava elitistinen politiikka. Tilastojen mukaan Itävallan alemmista toimihenkilöistä 86 prosenttia äänesti Hoferia ja yliopistokoulutetuista 81 prosenttia Van der Belleniä. Äärioikeistolainen Vieraantuva työmies on poliittinen aikapommi Uutisviikko KOONNuT hEIKKI sIhTO Fasismi versoi historiallisesti I maailmansodan rintamamiesten pettymyksestä politiikkaan ja demokratiaan. Fasismi versoi historiallisesti I maailmansodan rintamamiesten pettymyksestä politiikkaan ja demokratiaan. Tämä voisi siivittää puoluetta ja nuorisoliittoa samanlaiseen Tarja-ilmiöön kuin vuoden 2000 presidentinvaaleissa, Näkkäläjärvi viittaa Halosen menestykseen. ” Meidän tavoitteemme on saada 700 nuorta kunnallisvaaliehdokasta SDP:n listalle. Kari Hulkko. Oma suosikkini tähän tehtävään on Jutta Urpilainen. Voitto oli hiuksenhieno, äärioikeistolaisen Vapaus-puolueen Norbert Hofer hävisi vaalin 0,6 prosenttiyksikön marginaalilla. KesäKuuTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA sIMO AlAsTAlO tuottaja simo.alastalo@ demokraatti.fi I tävalta äänesti toukokuussa presidentikseen vihreän taloustieteilijän Alexander Van der Bellenin. Demarinuoret aloittivat presidenttipelin Demarinuorten vastavalittu uusi puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi toivoo, että SDP:n entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen ryhtyisi tavoittelemaan puolueen ehdokkuutta seuraavissa presidentinvaaleissa 2018. – SDP tarvitsee uskottavan ehdokkaan presidentinvaaleihin. populismi vetosi paitsi matalammin koulutettuun kansanosaan myös enemmän miehiin kuin naisiin. Mutta miten ihmeessä hän sai niin valtavasti ääniä. 25-vuotias Näkkäläjärvi opiskelee tällä hetkellä johtamista Lapin yliopistossa ja konetekniikkaa Lapin ammattikorkeakoulussa – Tulevan kevään kunnallisvaalit ja SDP:n puoluekokous ovat järjestömme seuraavat merkittävät puristukset. Naisista lähes kaksi kolmannesta äänesti Van der Belleniä, miehistä vastaava määrä Hoferia. Demokraatti Mikkel Näkkäläjärvi on Demarinuorten uusi puheenjohtaja. Meidän tavoitteemme on saada 700 nuorta kunnallisvaaliehdokasta SDP:n listalle. Samanlaisia lukuja on aikaisemmin nähty muun muassa Ranskassa, jossa Marine Le Penin johtama oikeistopopulistinen Kansallinen rintama on saanut vaalimenestystä. Sosialidemokaattisten nuorten liittokokous valitsi puheenjohtajaksi rovaniemeläisen Mikkel Näkkäläjärven viikonloppuna. Aseita ja natsisymboleita suosivan Hoferin tappio oli Euroopalle suunnaton helpotus. Tämä tarkoittaa 10 prosentin osuutta puolueen koko listasta, Näkkäläjärvi totesi. Tutunoloinen osanottajaprofiili näyttäisi olevan myös suomalaisen Soldiers of Odin -partioinnin taustalla. Sosialidemokraattisten nuorten liittokokous valitsi liiton uusiksi varapuheenjohtajiksi Eemeli Peltosen ja Piia Norosen
Tavoitteena on saada ehdokkaita sama määrä kuin viime kuntavaaleissa eli noin 7 000 ehdokasta. Työnäyte ei toteudu kaavaillussa muodossa Hallitus luopuu ajatuksesta, että työnäytteestä rakennettaisiin uusi erillinen malli. SDP:ssä ehdokkaita on kertynyt tähän mennessä vähän päälle tuhat. sijalla Institute for Management Developmentin (IMD) vuotuisessa kilpailukykytutkimuksessa. Ryhmän ehdottamassa mallissa sosiaalija terveyskeskus voisi olla julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijan ylläpitämä. 9 2. Viennin arvon että määrän supistuminen kiihtyi helmikuusta. kuten sosiaalisektorin alasajo, koulutuksen alasajo, eläkeläisten kurittaminen , lapsiperheiden piinaaminen, päivärahojen leikkaus.... Maaliskuu oli viennille julma Tavaraviennin arvo supistui maaliskuussa kymmenen prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, kertoo Tulli. Joel Salminen Microsoftin ilmoituksesta, jonka mukaan se vähentää Suomesta yli tuhat työntekijää ”Hallituksella on nyt muuta miettimistä.... EU-instituutioiden johto ei ole vieraillut Venäjällä Ukrainan kriisin kärjistymisen jälkeen. Maaliskuussa vienti oli alavireistä kaikilla teollisuuden päätoimialoilla lukuun ottamatta metsäteollisuutta, jossa vienti pysyi vuoden takaisella tasolla. Vihreät odottaa saavansa ennätysmäärän ehdokkaita. – Finlandia-hymni on hieno ja arvokas sävellys, jonka säätäminen Suomen kansallislauluksi olisi hieno tapa juhlistaa itsenäisen Suomen satavuotisjuhlaa, lujittaa suomalaisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja kunnioittaa Suomen kansan perinteitä, puoluehallitus linjaa. Ammattiliitoista muun muassa Ammattiliitto Pro on vaatinut hallitusta perääntymään tietyistä työttömyysturvan heikennyksistä ja muuttamaan työkokeilua.. Viennin määrä putosi lähes seitsemän prosenttia. Suomi säilytti asemansa kilpailukykylistalla Suomi on pysynyt 20. Selvitysryhmä ehdottaa, että valtion rahoitus maakunnille perustuisi pääsääntöisesti kiin teään korvaukseen, joka riippuisi väestön määrästä ja tarpeista. Mutta kuka osaa sen laulaa Kokoomus haluaa vaihtaa Finlandia-hymnin Suomen kansallislauluksi. Esimerkiksi hybridiuhkien osalta EU:lla on mahdollisuus olla Natoa kokonaisvaltaisempi toimija, koska sen keinovalikoima on laajempi, Soini arvioi Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa. Finlandiaasia, ja nyt tämä.” Ari Heikkilä kommentoi kokoomusaloitetta, jonka mukaan presidentin ei tarvitse olla syntyperäinen suomalainen Näiden korkeaa lisäarvoa tuottavien osaajien mahdollisimman nopea työllistyminen on kansantaloudenkin kannalta tärkeää. Työllisyys ja johtamisen käytännöt ovat ottaneet Suomessa eniten takapakkia. eihän sitä joka paikkaan ehdi...” Juha Kunnala kommentoi ”mustaa keskiviikkoa” ”Pitikö tästä tehdä oikein erillinen tutkimus?” Niko Ohvo pohdiskelee Ylen uutista, jonka mukaan kokoomuksen imago on romahtanut ”Miksi puhutaan niin paljon äärioikeistosta. Kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaat Alexander Stubb, Petteri Orpo ja Elina Lepomäki eivät pidä Nato-kansanäänestystä välttämättömänä. Heidän mukaansa jäsenyyttä pitäisi hakea jo ensi vaalikaudella. Fasismi, jonka siemeniä on aina, lähtee usein ns. EU neuvottelee Venäjän kanssa EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kesäkuussa Pietarissa. Soini vahvistaisi EU:ta turvallisuusyhteisönä Monien samanaikaisten kriisien koetteleman EU:n pitäisi vahvistaa rooliaan turvallisuusyhteisönä, sanoo ulkoministeri Timo Soini (ps.). Nyt pohditaan, voitaisiinko se istuttaa nykyisen työkokeilun sisälle. Soinin mukaan on paradoksi, että EU-kansalaiset ovat menettäneet uskoaan unioniin samalla kun sen pitäisi olla jäsenilleen entistäkin tärkeämpi EU:n ulkopuolelta tulevien haasteiden takia. EU-maiden on määrä päättää Venäjän vastaisten talouspakotteiden jatkosta viimeistään kesäkuun lopun huippukokouksessa. keskustasta.” Katriina Kajannes Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi koonnut rane aunimo keskustelua verkkolehden uutisista Maailman kilpailukykyisimmät maat ovat IMD:n mukaan Hongkong, Sveitsi ja Yhdysvallat. Selvitysryhmä antaisi asiakkaan valita terveyskeskuksen Asiakas voisi jatkossa valita sosiaalija terveyskeskuksen ja listautua siihen, suosittelee sosiaa lija terveysministeriön asettama selvityshenkilöryhmä. Kuntavaaliehdokkaiden metsästys on alkanut Ehdokkaiden metsästys ensi huhtikuun kuntavaaleihin on puolueissa hyvässä vauhdissa. Se on ollut 1970-luvulta saakka sama, samoin perustelut.” Antti-Pekka Mustonen ”Kokoomuksen puoluekokouksessa on tosi tärkeät aiheet nostettu pöydälle; ensin maammelaulu vs. Muut Pohjoismaat sijoittuvat Islantia lukuun ottamatta kymmenen joukkoon. Hän sanoi kummeksuvansa ajatusta, että poliitikkojen pitäisi tehdä mahdollinen Nato-päätös ilman kansan tukea. KesäKuuTA 2016 Niinistö: Natosta pitäisi kysyä myös kansalta Mahdollinen Nato-jäsenyys vaatisi myös kansalta kysymistä, presidentti Sauli Niinistö sanoi Ylen Ykkösaamussa. Jyrkimmin laski öljyjalosteiden ja muiden kemianteollisuuden tuotteiden vienti. Ryhmä suosittelee valinnanvapauden ulottamista asteittain myös sosiaalipalveluihin. ”SDP:n Nato-linjaa ei ole poukkoilu vaivannut. Myös perussuomalaisten tavoitteena on saada enemmän ehdokkaita kuin vuoden 2012 kuntavaaleissa, jolloin listoilla oli reilut 4 000 nimeä
On todennäköistä, että ihmiset ajattelevat sosialismin kohdalla herkemmin Stalinia ja vankileirien saaristoa kuin esimerkiksi 37-vuotiasta Paavo Lipposta Työläisnuorisopäivillä Lahdessa vuonna 1978. Kyseessä on sosiaalidemokratia. Ehkä siksi draaman kyllästämät kertomukset jäävät elämään ja pelkistyvät kulttuurin perustarinoiksi, joissa hyvä ja paha taistelevat keskenään. Ratkaisua perustellaan historian lisäksi sanalla sosialismi. Kommunismia odotellessa elettiin todeksi reaalisesti olemassa olevaa sosialismia. Neuvostokommunistien ja sosialidemokraattien jakavin kysymys oli yhteiskuntakäsitys, joka on sosialismin nykyisten maineongelmien ytimessä. Reaalin vai realistin kilpa Sosialismiin liittyvät käsitteelliset epäselvyydet kirkastuvat, kun ymmärtää samojen sanojen nauttineen suosiota rintamalinjojen eri puolilla hyvin eri tavoin tulkittuina. Historian häviäjä pilasi hyvän sanan Vaikka hyvinvointivaltion rakentaminen on historiallisesti suuri menestystarina, paremmat tarinat syntyvät väliinputoajista ja maksumiehistä. Hyvät tarinat tarvitsevat tunteisiin vetoavia käänteitä ja kiinnostavia ihmiskohtaloita. – Ei ymmärretä, että sodan jälkeen nimenomaan SDP oli kaikkein tiukimmin pitämässä Suomea kiinni lännessä suhteillaan Ruotsiin, Britannian labour-hallitukseen ja CIA:n rahoihin Yhdysvalloissa. Nykymuoto kirjoitetaan kahdella a:lla. Neuvostoliiton keskusjohtoista yksipuoluejärjestelmää ei kiinnostanut moniarvoinen demokratia. Viimeistään 2000-luvulla sosialismi on hapantunut tarkoittamaan ikäviä asioita. Majanderin mukaan sosialismille, yhdelle 1900-luvun suurista kertomuksista, on käynyt juuri näin. – Sosialidemokratia-sanan alkuosa liittyy kyllä ajatuksellisesti sosialismiin mutta kirjoitusasu on vanhaa suomen kieltä. Silti demokratiasta puhuttiin siinä kuin sosialismistakin. On aikamme historiattomuutta, että historian häviäjä saa rauhassa pilata hyvän sanan sosialismi, jota Suomessa on käyttänyt demokraattisen sosialismin mielessä SDP, Majander sanoo. Reaalisosialismissa elävät valtiot jopa kutsuivat itseään kansandemokratioiksi.. Siihen aikaan tämä ei ollut hiusten halkomista vaan demokraattinen sosialismi oli kommunistien sosialismille kilpaileva järjestelmä. Lipposen tapauksessa täytyisi jo harrastaa SDP:n historiaa, joka ei enää 1900-luvun loppupuolen osalta ole mieleenjäävän draaman polttoainetta. On aika paljon helpompi kirjoittaa terrorileireistä ja varjopuolista. Samasta syystä kylmän sodan asetelma ja neuvostokommunismi tahraavat sosialismia, ja ajan myötä kuva muuttuu yhä enemmän karikatyyriksi. H istoriantutkija, Kalevi Sorsa -säätiön johtaja Mikko Majander lämpenee sanalle sosialidemokratia. Syy on sen tarinassa. Nimeä kantava aate on pysytellyt sitkeästi historiallisessa yhden a:n kirjoitusasussaan, ja käytäntöä pidetään yllä myös tässä lehdessä. – Tuntuu hiusten halkomiselta, että miksi Neuvostoliitto edusti reaa lisosialismia ja esimerkiksi 70-luvulla sanottiin pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, että tätä se on se meidän sosialismimme. 10 2. Reaalisosialismi kuvasi Neuvostoliiton liki 70-vuotista matkaa kohti kommunistista utopiaa, jota se ei koskaan saavuttanut. – Demokraattisesta sosialismista ei ole helppo tehdä Hollywood-elokuvaa. KesäKuuTA 2016 Jäikö sosialismin tarina 1900-luvulle. Onhan sosialidemokratia alkujaan sosialististen tavoitteiden edistämistä demokratian keinoin. Majander ei kirjoitusasua noudata – etupäässä siksi, ettei perustelu hänen mukaansa kestä päivänvaloa. Susanna Alakosken Sikalatteoksessakaan dramaattista ei ole hyvinvoiva ruotsalainen kansankoti vaan sen kääntöpuoli, jossa juopot suomalaiset eivät saa käyttää edes omaa kieltään, Majander sanoo. Tämä ei hallitse mielikuvaamme enää ollenkaan. Eräs menneisyyden sanoista, joka kummittelee keskustelussa edelleen, on reaalisosialismi, joka keksittiin erottamaan sosialidemokraatit kommunistien sosialismista. Sosialismi on monelle sama asia kuin pahanvaltakunta Neuvostoliitto
Talousteoria jäi 1900-luvulle Varhaiset suomalaiset sosialidemo kraatit uskoivat kommunistien ta voin vuosikymmeniä tuotantoväli neiden yhteisomistukseen. Se nosti demareiden piirissä hirvittävän me takan, että siinä meni pyhä asia aat teesta, vaikka käytännössä sekatalous oli hyväksytty jo paljon aikaisemmin. Se kuvastaa sitä, kuinka vaikeaa on jäsentää kapitalistis pohjaiselle globalisaatiolle vaih toehtoista talouspoliittista näke mystä. Ne samaistetaan siihen po liittiseen eliittiin, joka ei enää ky kene tuottamaan jatkuvaa sosiaalista nousua tai hyvinvoinnin kasvua. Nuoren Lipposen jälkeen samaa miinaa raivasi Labourin johtoon Bri tanniassa noussut Tony Blair. – Käytännössä se tarkoitti tyyty mistä sekatalousjärjestelmään, jossa on iso julkinen sektori. – Tappelu näistä käsitteistä on käynyt koko ajan vasemmiston si sällä. Esimerkiksi Kreikassa ja Espanjassa suosiota ovat kasvattaneet Syriza ja Podemos. Kun kommu nisteista erottautumisesta tuli so sialidemokraateille eloonjäämisky symys, heidän piti hyväksyä poliit tisesti se, että sosialistisia tavoit teita viedään eteenpäin markkina taloudessa. 11 2. Ihanteet elivät käytäntöjä pidem pään ja Majanderin mukaan sen huo masi myös Paavo Lipponen. Ta loudellisen vaihtoehdon puutteesta on Majanderin mukaan tullut sosia lidemokratian ja koko vasemmiston suurimpia koetinkiviä. Aikalai sille oli melko selvää, että sosialide mokraattisella perinteellä ja kom munistisella perinteellä oli hyvin erilaiset näkemykset. Voisi sanoa, että demokraattisen so sialismin valtavirta Euroopassa on pyrkinyt sopeutumaan ja takaamaan sen, että globalisoituneesta talou desta riittävän suuri osa tulee kaik kien hyväksi. Se oli rin nakkaiseloa, johon liittyi pitkään us komus, että tulevaisuudessa valtio omisteinen järjestelmä osoittautuu yksityisomistusta tehokkaammaksi ja voittaa vapaassa kilpailussa eikä pakkovallalla. – Vasemmistopopulisteillakaan ei ole selkeää yhtä talousteoriaa, millä globalisaatio haastetaan, mutta aina kin siihen suhtaudutaan kriittisesti. – Hänen ensimmäinen suuri tais telunsa oman liikkeen kanssa oli se, että puolueen periaateohjelmasta häivytettiin lauseke neljä eli tuotan tovälineiden yhteisomistus, joka oli kirjoitettu Venäjän vallankumouksen tunnelmissa vuonna 1917. – Eurooppalainen vasemmisto ei viime aikoina ole ollut määrit tämässä keskustelua vaan reagoi massa siihen, mitä tapahtuu. Mitä tarkoittaa demokratia, mitä tarkoittaa sosialismi. Kun yhteisomistusta tavoitelleet sosialistiset talousteoriat on laajalti kuopattu, jäljelle on jäänyt markki natalous ja sen globaali muoto. Muuttujat muuttaen myös Yhdys valtain demokraattien esivaaleissa ehdolla oleva Bernie Sanders ja Britannian labourin Jeremy Corbyn. Kysymys on enemmän ollut hyvän jakamisesta, itse proses sia ei ole kyseenalaistettu. Vaihtoehdon puutteesta huoli matta vasemmisto on kokenut myös uuden nousun, mikä näkyy vasem mistopopulismin vahvistumisessa. – Nämä haastavat vanhat sosia listiset valtapuolueet Välimeren maissa. Tästä luo puminen oli vielä 1994 suuri identi teettitaistelu, vaikka kaikki tiesivät, ettei lausekkeella ollut käytännön merkitystä. – Lipponen, joka oli kuitenkin ollut aika vasemmistolainen vielä 1970lu vun alussa ja viljellyt sosialistista re toriikkaa, sanoi sosialidemokraattien nuorisoliiton Työläisnuorisopäivillä vuonna 1978 Lahdessa, että sekata lousjärjestelmä on voittanut sosialis tisen suunnitelmatalouden. Viime vuosikymmenien demo kraattisessa sosialismissa on ollut olennaista sosialismin eettinen pe rusta kuten vapautuminen riistosta, solidaarisuus, mahdollisuuksien tasaarvo ja ihmisoikeudet. – On paradoksaalista, että 2008 alkanut finanssikriisi oli kapitalis min suurimpia kriisejä vuosikym meniin ja se tuli entistä vahvem pana sieltä ulos sen sijaan, että joku vaihtoehtoinen visio olisi päässyt vallalle. Tämä on varmasti vasemmiston suurin heikkous. Marxi lainen ajattelu nähtiin talousjärjes telmän selkärankana. KesäKuuTA 2016 Jäikö sosialismin tarina 1900-luvulle. Kyllä kai siihen vahvasti liittyy se, ettei ole olemassa haastavaa näkemystä siitä, miten talous sekä kansallisesti että kansainvälisesti järjestettäisiin
Vladimir Lenin (1870–1924) . Jos huiput kuorivat kerman päältä, se tuottaa huonompaa yhteiskuntaa kaikille. Ensi vuoden puoluekokoukseen valmisteltavan periaateohjelman työryhmässä on tiettävästi keskusteltu sanan välttämättömyydestä. – Ohjelmaluonnokseen ei sisälly teoreettista esitystä, vaan pyrimme keskittymään enemmän asioihin. Muun muassa Marxin, Karl Kautskyn (1854–1938) ja Eduard Bernsteinin (1850–1932) ajattelulle perustuva suuntaus, jossa uskotaan sosialististen tavoitteiden olevan mahdollisia demokratian keinoin, yhteiskunnallisen kehittymisen myötä ja ilman vallankumousta. SoSialiSmin päähenkilöt ajateltiin kulkevan jonnekin. . Työryhmän puheenjohtaja Juha Eskelinen näkee sosialismin arvot itse sanaa olennaisempana. 12 2. Henri de Saint-Simon (1760–1825) . – Jos viime aikojen vasemmistolaisissa virtauksissa halutaan nähdä sosialismin nousua niin taustalla on eettisperäinen heikompiosaisen puolustamisen velvoite, joka on sosialismin peruskauraa ja arvopohjaa. Simo Alastalo Demokraatti ” On paradoksaalista, että 2008 alkanut finanssikriisi oli kapitalismin suurimpia kriisejä vuosikymmeniin ja se tuli entistä vahvempana sieltä ulos sen sijaan, että joku vaihtoehtoinen visio olisi päässyt vallalle. Tämä on eettinen perusta jonkinlaiselle sosialismin uudelle nousulle. Pohjoismaissa puolueet ovat melkein laidasta laitaan sisäistäneet yhteiskuntamallin, jonka keskeinen elementti on tuloerojen tasaamisen idea. Saint-Simon piti työväestön tarpeiden huomioimista toimivan yhteiskunnan edellytyksenä. – Sanders edustaa Yhdysvaltain corbynismia ja corbynismi on Britannian Syrizaa ja Podemosta. Eskelinen tunnustautuu itse demokraattiseksi sosialistiksi eikä pidä sosialismia hankalana sanana, ellei se vie pois huomiota tulevaisuuden kannalta olennaisista asioista. Demokraattinen sosialismi: . Tosin sosia lismin tulkinta on 1900-luvun loppua kohden irtautunut marxilaisen talousteorian korostuksista. Maailmalla tuloerojen tasaamisesta puhutaan Wall Street -liikkeestä aina yritysmaailmaan ulottuvalla akselilla. Miksi siihen pitäisi ripustautua, jollei sille saa ensisijaisesti eettistä sisältöä, Majander kysyy. Eräs sosialismin käsitteen alullepanijoista ja utopiasosialismiksi kutsutun suuntauksen taustavaikuttaja. Nyt olisi tärkeää säilyttää liikkeen laaja pohja ja pyrkiä sitä entisestään laajentamaan, muuten aatteen tarttumapinta jää liian kapeaksi. Meidän täytyy sovittaa ajatteluam me esimerkiksi työn muuttuneeseen luonteeseen, digitalisaatioon ja pakolaisten massamuuttoon. Marxilais-leninistisen sosialismin isä. Silloin uskottiin jatkuvaan edistykseen ja historian Luopuuko SDP sosialismisanasta. Ja mieluiten ajateltiin, että se kulkee kohti jotakin parempaa. Ku vit us Tim o Sp arf. – Taistelu sosialismista ja sen sisällöistä kuulostaa vähän 1900-luvun kertomukselta. – Sosialismi-termiä ei välttämättä tarvita, jos sen sisältö on siellä. – Tällä hetkellä tuntuu, ettei kukaan jaksa uskoa tällaiseen paitsi joku uskonnollinen fundamentalisti. Toisin kuin utopiasosialistit Marx ajatteli vapautumisen edellyttävän vallankumousta. Hänen johtamansa Venäjän bolsevikkivallankumous nosti lokakuussa 1917 valtaan suuntauksen, jonka piirissä kannatettiin etupäässä keskusjohtoista yksipuoluejärjestelmää ja syyllistyttiin valtioterroriin. ” Ne asiat, jotka luonnoksessa ovat mukana, ovat demokraattisen sosialismin arvojen eli demokratian, vapauden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon mukaisia.” Sosialismi on sanana ja aatteena elänyt Suomen sosialidemokraattisen puolueen ohjelmissa aina Forssan ohjelmasta vuoden 1999 viimeisimpään periaateohjelmaan. Ne asiat, jotka luonnoksessa ovat mukana, ovat demokraattisen sosialismin arvojen eli demokratian, vapauden, oikeudenmukaisuuden ja tasaarvon mukaisia, Eskelinen sanoo. . – Jos sosialidemokraattinen poliittinen keskustelu jämähtää historiaan ja muistojen kaiveluun tilanteessa, jossa oikeisto heikentää yhteiskunnan perusrakenteita, se on suurempi ongelma kuin se, miten hyvin osaamme SDP:n historian. Anglosaksisissa maissa kysymys on paljon Eurooppaa polttavampi. Periaateohjelmaa koskevassa keskustelussa punnitaan sitten, kuka mitäkin haluaa. KesäKuuTA 2016 ovat Majanderin mukaan osa vasemmistopopulismin uutta nousua. Vahvimman ilmauksensa se on saanut tuloerokeskustelussa. Marxille sosialismin päämäärä oli vapaa ihminen. Ne ovat samaa juonta mutta sovittautuvat kansallisen poliittisen kulttuurin puitteisiin. . Sosialismi tässä mielessä tuntuu vähän vanhalta käsitteeltä. Karl Marx (1818–1883) . Populistien suosion taustalla on liki kaikkialla käytävä keskustelu tuloerojen kasvamisesta. Eskelisen mukaan nyt pitäisi keskittyä siihen, että SDP:n kannatuspohja olisi tulevaisuudessa mahdollisimman laaja. Sosialismin pääarkkitehti, jonka ajattelussa sosialismi kytkeytyi työn ja pääoman väliseen kamppailuun ja sillä tarkoitettiin työväestön riistoon johtavan yksityisomistuksen lakkauttamista. . – Aikanaan sanottiin, että kaikkihan täällä on jonkun sortin sosiaalidemokraatteja. SDP puoluekokoukseen ensi vuodelle valmistuvan periaateohjelman on määrä valmistua lokakuuhun mennessä
Arvonta suoritetaan risteilyn päätös seminaarin jälkeen. Ismo Jokinen DEMOKRAATIN OMA KATTAUS SUNNUNTAINA KLO 9.30–11.30 Paljonko maksaa onnellinen elämä. Mielenkiintoinen asiaosuus kruunataan hauskanpidolla ja tasokkaalla viihde ohjelmalla. Katso risteilyn ohjelma osoitteesta sdp.fi/demariristeily Tule yksin, kaksin tai porukalla, mutta varaa matka saman tien. Veikko Somerpuro Mike Siren Risteilyllä keskusteluun virittävät muun muassa Antti Rinne, Mari K. Tähtiartisteina Hanna Pakarinen yhtyeineen, Standupkoomikko Riku Suokas, Työmiehet sekä Työväen tytöt. Laiva on M/S Baltic Queen ja suuntana Tallinna. Varaaminen käy helposti soittamalla Matkapojille p. 13 2. Paneelissa keskustelevat euroedustaja Liisa Jaakonsaari, kirjailija Elina Hirvonen, laulaja Hanna Pakarinen, kansanedustaja Lauri Ihalainen ja näyttelijä Riku Suokas.. Lisäksi osallistut 500 euron matkalahjakortin arvontaan. Tule mukaan nauttimaan loistavasta ohjelmasta ja tapaamaan tuttuja. KesäKuuTA 2016 LAIVA ON LASTATTU DEMAREILLA VARAA PAIKKASI HUIPPURISTEILYLTÄ! Vuoden mielenkiintoisin matka on tiedossa, kun SDP ja Demokraatti järjestävät huippuristeilyn 27.–28.8. Niemi, Arman Alizad ja Riikka Kämppi. 010 232 31 09 tai netin kautta: www.matkapojat.fi/demarit Hinta per henkilö alkaen 40 e/B4 ja 70 e/B2. Mukana ovat kaikki puolueen huippupoliitikot puheenjohtaja Antti Rinteen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin johdolla
Myös itävaltalainen demarimeppi Evelyn Regner pitää maansa tilannetta äärimmäisen huolestuttavana. Europarlamentti hyväksyi päätöslauselman vauvalomista selvällä enemmistöllä äänin 491101. Oikein ja väärin. 38 meppiä pidättyi äänestyksestä. Tarkasti määriteltynä: persut ovat populisteja, jotka suojaavat rasisteja. Muuten, Soinikin sortuu Suomessa samaan syntiin luomalla viholliskuvaa ”Punavihreästä rintamasta”, joka vihaa kotiäitejä, syö kasvisruokaa ja kuuluu ”fillarikommunisteihin”. dem. työväenyhdistyksen 130-vuotisjuhlassa yksinkertaisen totuuden: Perussuomalaiset suojaavat rasisteja. Mepit äänestivät Puolesta 491 Vastaan 101 Tyhjää 38 Ääniä yhteensä 630 78 % 16 % 6 %. Soini ei ole rasisti, vaan kelpo Suomen ulkoministeri, joka nykyään varoittelee EU:n hajoamisen vaaroista. Keväällä paljastui, että porvarillinen hallituspuolue VMRO-DPMNE oli sotkeutunut laajaan salakuuntelu-, korruptioja vaalivilppiskandaaliin. Unionin alueelta löytyy kuitenkin varsin monenlaisia käytäntöjä. Demokraatti Pikku-Trumpeja on Euroopassakin S DP:n puheenjohtaja Antti Rinne sai perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin raivostumaan sanomalla Oulun sos. Asiaa koskeva direktiivi on ollut voimassa vuodesta 2010. 14 2. Kovan linjan nationalismi, äärioikeisto ja muukalaisviha ovat jo pitkään olleet nousussa Euroopan maissa. Julkisen sektorin palkansaajilla edut ovat yleensä parempia kuin muilla. Poliittinen kriisi on vellonut Makedoniassa jo jonkin aikaa. KesäKuuTA 2016 EuroparlamEntaarikko kErtoo kuulumisEt bryssElistä. Suomen mepeistä Jussi Halla-aho (ps.) ja Paavo Väyrynen (kesk.) vastustivat vanhempainvapaiden kehittämistä ja äänestivät päätöslauselmaa vastaan. Osa-aikaisilta ja nollatuntisopimuksilla työskenteleviltä oikeus vanhempainvapaaseen puuttuu usein kokonaan. Teemat on muuten kopioitu suoraan Puolan äärioikeistolta... Meppi pitkätossu liisa Jaakonsaari liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu Itävallan vaalitulos: Eurooppa huoahti Eurooppa tarvitsee radikaalia uudistamista solidaarisuuden arvojen pohjalta, europarlamentin sosialidemokraatit kommentoivat Itävallan presidentinvaalien tulosta. Muureja rakentavia ja piikkilankoja viritteleviä Pikku-Trumpeja on Euroopassa jo paljon. Suomi ei ole mikään erillinen saareke poliittisessa tai aatteellisessa mielessä. Valtaapitävät yrittivät päästä pälkähästä uusintavaaleilla, joiden rehellisyys oli alusta alkaen kyseenalainen. Mepit suosittelivat samalla, että minimivapaata nostetaan neljästä kuuteen kuukauteen ja samalla säädettäisiin pelkästään isille vähintään kahden viikon isyysloma. Puolassa, Unkarissa, Slovakiassa ja äärioikeiston kannatus kasvaa muissakin EU-maissa. – Edistykselliset voimat menettävät perustavaa laatua olevat arvonsa, mikäli ne taipuvat laitaoikeiston esityksiin. Tällä hetkellä vain 2,7 prosenttia eurooppalaisista isistä käyttää lomaoikeuttaan. Samaan aikaan 97 prosentta äideistä käyttää kokonaan vauvaloman, joka periaatteessa olisi jaettavissa isän kanssa. (Demokraatti) Makedonia perui vaalit – demokratian voitto Makedonian parlamentti on päättänyt peruuttaa ensi sunnuntaiksi suunnitellut ennenaikaiset vaalit. Taustalla on maan perustuslakituomioistuimen päätös, jonka mukaan vaalit eivät olisi olleet lailliset. Viimeksi Itävallassa, tuossa sosialidemokraattien ja maltillisten konservatiivien onnelassa, äärioikeiston presidenttiehdokkaan valinta onnistuttiin juuri ja juuri torjumaan. isälomien pitoa rohkaistava Arena kiinnitti huomiota myös isien asemaan. Asian esittelijänä oli belgialainen demarimeppi Maria Arena. EU-lainsäädännön mukaan kaikki eurooppalaiset äidit ja isät ovat oikeutettuja yhteensä vähintään neljän kuukauden vauvanhoitovapaaseen. Hän ei sanonut, että perussuomalaiset ovat rasisteja, mutta vinha perä tuossa ”suojaamisessa” on. Europarlamentti edellytti päätöksessään, että EU:n tulee valvoa, että jäsenmaat noudattavat EU-lainsäädäntöä tässä asiassa huomattavasti nykyistä paremmin. Seuraavien vaalien pääteemoja. Brennerin solaan (Itävallan ja Italian rajalle) kaavailtu muuri on yksi esimerkki, S&D -ryhmän puheenjohtaja Gianni Pittella kommentoi. (Demokraatti) Elävänä Euroopassa koonnut antti vuorEnrinnE Vauvalomat: Neljän kuukauden minimi ei toteudu EU:ssa Europarlamentti äänesti toukokuun täysistunnossaan vanhempainvapaista. Tässä välissä on vaarana Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi. – Viestimme komissiolle on selkeä: vanhempainvapaita on kehitettävä ja modernisoitava kaikkialla Euroopassa, Arena sanoi. Tarkasti määriteltynä: persut ovat populisteja, jotka suojaavat rasisteja. Kansainvälinen lehdistö nimittäin suolaa persut samaan saaviin Euroopan äärioikeistopuolueiden kanssa. Oikeus ulottuu kaikenlaisiin työsuhteisiin. Ensi vuonna Ranskan äärioikeiston ehdokas Marine le Pen voi tulla valituksi vaikutusvaltaisen Ranskan presidentiksi. Olen joutunut vakuuttamaan monelle meppikollegalleni Timo Soinin viattomuutta. Hallitus joutui eroamaan, kun oppositiossa olevat sosialidemokraatit organisoivat laajoja joukkomielenosoituksia. Regner totesi, että Van der Bellen (kuvassa) presidenttinä ja uusi sosialidemokraattinen pääministeri Christian Kern ovat lopulta kuitenkin ”dream team” Itävallan johdossa
Jos korkein oikeus sallisi abortin pienipäisyyden riskin vuoksi, se olisi neljäs poikkeus aborttilakiin. Naisverkoston Castilhosin mukaan parlamentissa pyritään pikemminkin kiristämään aborttilakia entisestään. Perusteluna oli se, että lapsi ei selviä hengissä kohdun ulkopuolella. Parlamentti jarruna Brasilian yliopiston bioetiikan professori Volnei Garrafa arvioi, että abortin laillistaminen – edes asteittain – on Brasilian nykyoloissa mahdotonta, koska katolilaisilla ja evankelikaalisilla kristityillä on niin vahva asema maan parlamentissa. Demokraatti Zikavirus kiihdyttää Brasilian aborttikiistaa Zikavirus ja siihen kytketty lasten pienipäisyys ovat nostaneet aborttioikeuden puheenaiheeksi Brasiliassa. Kolmas poikkeus lakiin saatiin 2012 korkeimman oikeuden päätöksellä, joka sallii aivottoman sikiön abortoinnin. – Me tavoittelemme kuitenkin naisille oikeutta päättää kaikissa oloissa, haluavatko synnyttää lapsen, emmekä sitä, että abortti on ’sallittu rikos’ tietyissä tilanteissa, Calstilhos korostaa. Ohjelman voi katsoa kaikilla näyttöpäätteillä valitsemanaan ajankohtana. – Roskaa ja seisovaa vettä on kaikkialla. Hän kuuluu asiantuntijaryhmään, joka valvoo naisiin kohdistuvan syrjinnän vastaisen kansainvälisen sopimuksen toteutumista Brasiliassa. Garrafa syyttää valtiota sanitaation laiminlyömisestä, mikä luo otolliset olot zikavirusta levittävien hyttysten lisääntymiselle. Mario Osava IPS, Rio de Janeiro Esimerkiksi raiskauksen uhri halutaan ajaa niin nöyryyttävään tilanteeseen, että hänen on käytännössä mahdoton keskeyttää raskauttaan.. KesäKuuTA 2016 P E R U S T E T T U V U O N N A 1 8 9 5 ke ve ä ja helppo ... Oikeus vai sallittu rikos Zikavirukseen liitetty mikrokefalia eli lasten syntyminen pienipäisinä ei ole hengenvaarallista, mutta aiheuttaa usein kehitysongelmia. – Herättelemme keskustelua nykyisestä laista, joka kieltää abortin melkein kaikissa oloissa, sanoo juristi Silvia Pimentel. – Nyt pitäisi keskustella naisen oikeudesta päättää siitä, haluaako hän jatkaa raskauttaan sen jälkeen, kun on selvinnyt, että lapsi voi syntyä vakavasti vammaisena, sanoo farmaseutti ja biokemisti Clair Castilhos, joka toimii naisten lisääntymisterveyden verkoston pääsihteerinä. Laki vuodelta 1940 kieltää abortin kahdella poikkeuksella: kun äidin henki on vaarassa tai raskaus on seurausta raiskauksesta. ja kyllä, se on ilmainen plin g ... taskussasi Lataa puhelimeesi ilmaiseksi D-studiossa Demarinuorten uusi puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi Demokraatin oma D-studio saa vieraakseen tällä viikolla Demarinuorten uuden puheenjohtajan Mikkel Näkkäläjärven. Zikaviruksen yhteydestä mikrokefaliaan on yhä paljon epäselvyyttä. Virusepidemia puhkesi Brasiliassa viime lokakuussa, ja tammikuun loppuun mennessä oli varmistettu 404 lapsen syntyneen pienipäisenä. Uusi D-studio ilmestyy Demokraatin verkkolehdessä lauantaina kello 8. Esimerkiksi raiskauksen uhri halutaan ajaa niin nöyryyttävään tilanteeseen, että hänen on käytännössä mahdoton keskeyttää raskauttaan. D-studio on makasiinityylinen keskusteluohjelma verkossa. 17 vauvalla on todettu aivoissa epämuodostumia, joiden uskotaan liittyvän äidin sairastamaan zikavirukseen. Koko Demokraatti. 15 2. Näkkäläjärvi nousi nuorisojärjestön johtoon viime viikonloppuna Tampereella Demarinuorten liittokokouksessa. pli ng Ilmoitukset seuraamistasi uutisista reaaliajassa uu tis et , ku lt tu ur i, Vi lle Ran ta, ..
Kuten sanotaan, in Finland we have this thing called reilu meininki. työttömyyden aiheuttamat tulonmenetykset työttömälle Ruotsissa suurimmat, Tanskassa ja Suomessa samankorkoiset, Saksassa pienimmät Demograafi TeksTi eTUNimi sUkUNimi . Tämän näkemyksen tulee poiketa maamme oikeiston hieman kiusallisesta myöhäisheränneisestä uusthatcheriläisyydestä – 2010-luvun ratkaisut eivät voi rakentua loppuunkalutuista 1980-luvun opeista. On myös totta, että kasvuyrittäjyys keskittyy usein kustannusrakenteiltaan huomattavan kalliille alueille, kuten Kalifornian Piilaaksoon. Yrittäjyys näyttäisikin olevan ennen muuta henkimaailman juttuja. Palkansaajien Tutkimuslaitoksen tuoreiden selvitysten mukaan Suomen tilanne ei kokonaisuutena merkittävästi eroa muista Pohjoismaista ja Saksasta. Selvää on, että pelkkä panostus makrotaloudellisiin faktoreihin kuten työn hintaan tai verotuksen tasoon eivät ole niin oleellisia kun uskotaan. Eikä sen tarvitse olla pelkkä läppä. Taitava yrittäjä kapellimestaroi yhteiskunnassa esiin nousevia mahdollisuuksien verkostoja. Silloin prosentti kulurakenteessa sinne tai tänne ei ole ratkaiseva kannustin. Tärkeintä lieneekin tekemisen meininki, rohkeus kokeilla uutta ja luovuus ajatella sen kuuluisan laatikon ulkopuolelle. 16 2. Yhteiskunnan tasolla keskinäinen luottamuksemme puolestaan kanavoituu siihen, miten arjessa käyttäydymme. Indeksi Työttömyysturvamaaottelu Suomessa hallitus ja työnantajat ovat perustelleet työntekijöiden etujen leikkaamista Suomen muita maita suuremmilla kustannuksilla ja työttömyydellä. Irtaudutaan vallitsevasta pelon ilmapiiristä. KesäKuuTA 2016 Ei yksi haikara työpaikkoja tuo ViimeVuosina suomalaiseen talouskeskusteluun on aktiivisesti pyritty iskostamaan ajatus siitä, että uudet työpaikat syntyvät yrittäjien toimesta. u u u minusta on oleellista, että meillä demareilla on oma positiivinen näkemys yrittäjyydestä. Ruotsissa kalleuteen vaikuttaa pitkä irtisanomisaika. Seuraavassa yhteenvetona karkea maaotteluvertailu SuomiTanska-Ruotsi-Saksa. Yrittäjyys itsessään on toimintana kimuranttia. Tosiasia on, että meillä ei löydy tähän kysymykseen selkeitä vastauksia. Esimerkiksi Tanskan työttömyysturvamallia on haikailtu Suomeen, mutta siellä työttömyysturvan kustannukset työntekijää kohden ovat suuremmat kuin Suomessa. Tuskin on yllättävää, että liiketalouden tutkijana minulla on suuri kunnioitus yrittäjien yhteiskunnallista tehtävää kohtaan. mikko vesa Yrittäjyys näyttäisikin olevan ennen muuta henkimaailman juttuja. grafiikka eTUNimi sUkUNimi. Julkisen sektorin tulonmenetykset Suurimmista pienimpiin: Saksassa, Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa työttömyysturvan kustannukset/työtön Tanskassa, Suomessa Saksassa ja Ruotsissa samansuuruiset kallein irtisanominen Saksassa irtisanomisen kalleuteen vaikuttaa irtisanomisraha, joka kasvaa työvuosien mukaan (kasvaa puolen kuukauden palkalla/työvuosi). Mutta työpaikat syntyvät aina asiakkaiden toimesta. Varsinkin kasvuyrittäjyydessä tavoitellaan kymmenien prosenttien liikevaihdon kasvua. Panostetaan osaamiseen, ketteryyteen ja todellisiin turvaverkkoihin. Sosialidemokraattinen hyvinvointiyhteiskunta voi toimia kuten trampoliini, joka heittää porukat ja ajatukset takasin kehään silloin kun markkinoilla sattuu siipeen. Kirjoittaja on liiketaloustieteen apulaisprofessori Hankenilla. Me tutkijat olemme pyrkineet ymmärtämään, mistä hyvän yrittäjyyden puitteet syntyvät ja mikä menestyviä yrittäjiä yhdistää. Yksilötasolla edellinen tarkoittaa sitä, että jokainen maitopurkki, joka siirtyy kylmäkaapista kauppakärryyn on arkinen työllistämispäätös. Työllistämispäätökset syntyvät meidän kaikkien toimesta ja koko ajan
Tärkeä keittotekniikka Väärä keittotekniikka tärvää uudet perunat ikävän vetisiksi. Uudet perunat ovat parhaimmillaan tuoreina, joten niitä kannattaa ostaa – tai nostaa maasta – vain saman päivän tarpeisiin. 17 2. Uudet perunat ovat herkullisuutensa lisäksi myös hyvä Cja B-vitamiinin sekä kuidun lähde. Uusia perunoita ei tarvitse kuoria, riittää kun niistä huuhtelee mullat huolellisesti pois. Kun jäiset perunat otetaan käyttöön, ne laitetaan valmiiksi kiehuvaan veteen. Vanhoissa perunoissa on vähemmän C-vitamiinia pitkän varastointiajan takia. KesäKuuTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 050 3024 533 nora.vilva@demokraatti.fi Kotimaisten uusien perunoiden ilmestyminen kaupan vihannestiskiin ja toreille on varma ja odotettu kesän merkki. Puhdistetut perunat täytyy esikeittää suolavedessä noin 3–5 minuutin ajan. Lisukkeina uudet perunat eivät ole mahdottomia energiapommeja. Se imee itseensä kosteutta ja perunat pysyvät pidempään lämpiminä. Keittoaika on noin puolet raakojen perunoiden keittoajasta. Kesän herkkuhetket alkakoon! Ja ri So in i. Pakasta talveksi Uusia perunoita voi myös pakastaa, jolloin niillä voi herkutella vaikka keskellä talvea. Sadassa grammassa keitettyjä uusia perunoita on 76 kcal, kun taas esimerkiksi keitetyssä spagetissa on samassa määrässä keskimäärin 140 kcal. Perunat kannattaa lisätä valmiiksi kiehuvaan veteen ja varoa etteivät ne kypsy liikaa. Tämän jälkeen kannen alle voi sujauttaa talouspaperiarkin. Kun perunat ovat kypsiä ja keitinvesi on kaadettu pois, voi perunakattilan antaa seistä kuumalla levyllä vielä hetken kansi auki, niin ylimääräiset vedet haihtuvat pois. Viilennyksen jälkeen ne kuivataan talouspaperilla ja pakastetaan rasiassa tai pakastepussissa
KesäKuuTA 2016 TeksTi Virpi kirVes-TorVinen . kuVaT jari soini Olipa kerran minä. 18 2
Hän luki paljon maantietoon liittyvää kirjallisuutta. Vuotta myöhemmin Fogelholm aloitti maalivahtina jääkiekossa. Saatan innostua niin monesta asiasta, hän kuvailee. Hän asuu mielellään hieman kauempana Helsingin ruuhkista, mutta hyvien kulkuyhteyksien päässä. Sävelen ja askeleen viemä. Hän on kuitenkin urheillut nuoresta asti kilpaa ja osallistuu edelleen veteraanisarjoihin. Isoisä auttoi siinäkin hankkimalla varusteita. – Olen vähän kärsimätön, mutta äärettömän innostuva. Se on täynnä kirjoja Sofi Oksasen Normasta Svetlana Aleksijevitsin Zernobylista nousee rukoukseen. Vanhus ei arvostellut lapsenlapsensa soittoa, vaan keskittyi kannustamiseen. Fogelholm uskoo urheiluja pianoharrastusten suojelleen häntä nuoruuden hullutuksilta. Isoisä oli ankara periaatteen mies, mutta hänellä oli hyvä huumorintaju. Isovanhemmat matkustelivat paljon. Isoisä osti perheelle pianon, ja Fogelholm aloitti pianonsoiton yhdeksänvuotiaana. Fogelholm muistaa itsensä lapsena istumassa levysoittimen äärellä. Teini-ikäisenä nuori mies saattoi harjoitella kolmekin tuntia päivässä. Fogelholm istahtaa nojatuoliin ryhdikkäänä. Murrosikäisenä kuvioihin tuli mukaan juoksu, joka tuntui eniten omalta. Fogelholm kiikutti pienenä karttakirjoja hänelle ja pyysi kertomaan milloin mistäkin maasta. KesäKuuTA 2016 H elsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm toivottaa tervetulleeksi Keravan kotiinsa. Perhe asui silloin kerrostalossa Munkkiniemessä, ja yläkerran naapuri inhosi Fogelholmia soittoharrastuksen takia. Isoisä oli soittanut itsekin pianoa, mutta Fogelholm ei kuullut koskaan hänen soittoaan. Levysoittimen äärellä Isänisä johdatti pojan musiikin maailmaan. Fogelholm on viikonloppuna pyöräillyt sata kilometriä ja osallistunut suunnistustapahtumaan. Monen mielestä se on kaikkea muuta kuin kohtuullista. Musta Yamaha-piano kiinnittää huomion kirjahyllyn vieressä. 19 2
Sittemmin nuori mies seisoo hermostuneena Sibelius-Akatemian pääsykokeissa. KesäKuuTA 2016 . Fogelhom on pitkäjänteinen ja asettaa itselleen kauaskantoisia tavoitteita. Eriarvoisuus näkyy Fogelholmista muutenkin terveydessä ja terveyskäyttäytymisessä. ravitsemustieteen professori . Terveysvaikutus, jonka saamme tietyistä elintavoista on paljon laajempi kuin fysiologinen vaikutus, Fogelholm tähdentää. Eriarvoisuus paistaa terveyteen Fogelholmin vanhemmat söivät monipuolisesti, ja perheen pöydässä oli usein salaattia. . vaimo ja kaksi aikuista lasta . syntynyt 1959 Tammisaaressa . Mieluisat ja uudet maut edistävät henkistä hyvinvointia, ja mielihyvä ruuasta syttyy samantien. Kansanterveys ei kehity, jos meillä on ihmisryhmä, joka voi todella huonosti. . valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja pohjoismaisen ravitsemussuositustyöryhmän jäsen . Fogelholmille itselleen klassisen musiikin lisäksi vaikkapa Haloo Helsingin kappaleet ja Pink Floydin Shine On Your Crazy Diamond saavat tunnelman kihelmöimään. Kavereiden seurassa oli mukava rakentaa lumilinnoja ja pyöräillä hiekkakuopilla. – Mikä tahansa sellainen tekeminen, mikä herättää tunnetiloja on tärkeää. . ollut vihreiden eduskuntavaaliehdokkaana 2007 . Jos tie Sibelius-Akatemiaan olisi auennut, Fogelholm uskoo, että hänestä olisi tullut pianonsoiton opettaja. Fogelholm liikkuu yhä mieluummin luonnossa kuin keskustan ruuhkassa. Myöhemmin hän osallistui mielenosoitukseen Vuotoksen tekoaltaita vastaan. elintarviketieteiden tohtori . – Ei ole ihan sama, lenkkeileekö Hämeentiellä vai Nuuksiossa. – Olen omistautunut asioille, niin kauan kuin kehityn niissä, Fogelholm kertoo. Kannattaa miettiä, millaiset asiat ovat luontevia ja helppoja tukemaan omia terveysvalintoja ja etsiä tukija omalle asialleen. Hän ei pidä kuitenkaan itseään perfektionistina. Hän on itsekin pyrkinyt olemaan esimerkki omille lapsilleen ravitsemusja liikkumisasioissa. – Liikunta ja ravitsemus ovat ihmisen psyyken, sosiaalisuuden ja identiteetin kannalta tärkeitä. Hän haaveilee ottavansa vielä joskus pianotunteja. Aika UKKinstituutin johtajana toi liikuntatutkimukseen näkökulmaa. Joillakin syöminen on kuitenkin mielessä jatkuvasti. Siksi on olennaista huolehtia terveyden edistämisessä, ettei ihmisryhmien väliset terveyserot kasva. . Myöhemmin Fogelholm yrittää vielä uudestaan, mutta ei tule valituksi. – Onnellisella ihmisellä on enemmän voimavaroja liikkua ja syödä hyvin. Fogelholmin ensimmäinen mielipidekirjoitus sanomalehdessä liittyi koskien suojeluun. 20 2. Myös vaikkapa musiikki voi olla onnellisuuden ja terveyden kannalta oleellinen asia. J.V. . ” Terveysvaikutus, jonka saamme tietyistä elintavoista on paljon laajempi kuin fysiologinen vaikutus.”. Iskulauseena oli ”Siurua ja Vuotos, tunareitten tuotos”. Mikäli Fogelholm ei olisi valinnut yleisen mikrobiologian jälkeen lopulta Helsingin yliopiston maatalousja metsätieteellisen tiedekunnan ravitsemustieteitä, hän ei olisi tavannut ravitsemustieteilijävaimoaan. Suhteellisuuden taju kadoksissa Ruoka on yhä useammin ihmisiä erottava tai yhdistävä asia. tietokirjailija . . soittaa pianoa Astor Piazzollaan musiikkiin erikoistuneessa Tango Academica-yhtyeessä Mikael FogelholM Hiekkakuopasta mielenosoitukseen Lapsuus ja nuoruus olivat täynnä liikettä. Hänelle on pieni saavutus, jos pystyy olemaan lauantait tekemättä töitä. Hermostuneisuus pureutuu muuten esiintymisvarman nuorukaisen sormiin asti. Fogelholm muistuttaa, että liikuntaja terveystietoisten vanhempien lapset saavat aivan erilaisen pääoman elintapoihinsa kuin niiden lapset, jotka eivät liiku tai mieti syömistottumuksiaan. Fogelholmin pianotunnit päättyivät armeijaan, mutta hänellä on yhä jatkuvasti jokin kappale harjoittelun alla ja saattaa esiintyä suvun tai ystävien juhlissa. Se kuuluu soitosta. Fogelholm suosittaa etsimään omaa tietä terveyden edistämiseksi. Isoäitikin valmisti 60-luvulla keitettyä kanaa, mikä oli tuolloin vielä harvinaista. . – Olin ehkä kohtuullinen tulkitsija, mutta tekniikkani oli vajavainen, eivätkä hermot pitäneet, hän arvioi. . Fogelholm hiihti ja pyöräili isänsä kanssa. Parhaimmillaan ne tukevat onnellisuutta, jolloin syntyy positiivinen oravanpyörä. Ulkoilusta ja luonnosta tuli henkireikä. . Jos ihmisellä on vaikea elämäntilanne, hänen voi olla vaikea tehdä omaan elämään ja terveyteen liittyviä päätöksiä. Snellmanin tiedonjulkistamispalkinto 2016 . On turha mennä kuntosalille, jos se ei tunnu hyvältä. Elämä olisi vähemmän kiireistä, mitä nykyisin
Lihavuus johtuu ennen kaikkea siitä, että tapa ostaa ja käyttää ruokaa on muuttunut. Ihmisillä on liikaa ahdistusta siitä, että jokaisen suupalan valinta olisi kauhean oleellinen. Ruoka saa silloin aivan liian isot mittasuhteet. Hän uskoo olevansa onnellisempi nykyisessä toimenkuvassaan kuin politiikassa. Koskettimet ja elämä soivat. Lähteet: Mattila, Hanna (toim.): Vähemmän lihaa Kohti kestävää ruokakulttuuria (Gaudeamus 2016), Voutilainen, Eeva& Fogelholm, Mikael& Mutanen, Marja: Ravitsemustaito (Sanoma Pro Oy 2015). ” Ihmisillä on liikaa ahdistusta siitä, että jokaisen suupalan valinta olisi kauhean oleellinen.” ” Tämä on hallitukselta karmeinta taloudellista kohtelua, mitä yliopisto on koskaan saanut.”. Moni asettaa itselleen liian korkeita tavoitteita, ja romahdus on suuri, kun niitä ei saavutakaan. Tämä on hallitukselta karmeinta taloudellista kohtelua, mitä yliopisto on koskaan saanut, Fogelholm tilittää. Asiantuntijuuden arvostus on ihan pohjalukemissa. Yliopiston resurssit eivät riitä oman tutkimuksen tekemiseen. Terveellistä suuntausta voi noudattaa monella tapaa, Fogelholm luonnehtii. Entistä isommat pakkaukset, ruokien houkutteleva asettelu ja sijainti sekä monet muut seikat vaikuttavat nykytilanteeseen. Team Rynkebyn pyöräilytapahtumaa syöpää sairastavien lasten hyväksi, jossa 1 600 pohjoismaalaista pyöräilijää kokoontuu Pariisiin. Mitä odotat tältä kesältä. Rytmi, ilo ja haikeus kohtaavat. Minkä pianokappaleen soittaisit nyt ja miksi. Saisimme relata tässä asiassa, Fogelholm selvittää. Jos tutkimuksen suuntaa johdattelevat poliittiset päättäjät ja rahoittajat, moni tärkeä asia voi jäädä ilman tutkimusrahoitusta. KesäKuuTA 2016 – En pidä sitä hyvänä asiana. Työ yliopiston professorina on innostavaa, mutta kaaottista. Fogelholm ei ymmärrä, miksi jopa Yle saattaa asettaa professorin keskustelemaan ihmisen kanssa, joka ei ole alan asiantuntija. Ei ole laitonta syödä ravitsemussuositusten vastaisesti, mutta todennäköisyys hyvään terveyteen paranee, jos syö edes kutakuinkin suositusten viitoittamalla linjalla. Myös Fogelholm on saanut osansa ruokavaliofanaatikkojen vihapostista. Pidän sen afrikkalaisista rytmeistä. 21 2. Tähän mennessä se ei ole ainakaan helpottanut tilannetta, vaan ruokkinut ääripäitä. Silloin asia harmitti, mutta ei enää. Lisäaineet suojaavat haitallisilta mikrobeilta. Jos argumentit ovat samat kuin aikaisemminkin, keskustelu jää junnaamaan paikoilleen eikä se hyödytä ketään. Ruuasta on tullut palkinto ja lohtu, ja ruokaympäristöstä liikkumisympäristöä haasteellisempi. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Jos saisit valita kolme ruoka-ainetta, joita söisit loppuelämäsi, mitä ne olisivat. Esimerkiksi joidenkin lisäaineiden poisjättäminen olisi terveysriski. Tutkimuksen tulisi lähteä tutkijoiden omista kiinnostuksen kohteista käsin – ei ulkoapäin saneltuna. Iso opetuksen uudistus ja yt-neuvottelut eivät ole samanaikaisina paras mahdollinen yhtälö. – Joillekin ihmisille ihanteellinen ruokavalio voi olla sellainen, joka poikkeaa ravitsemussuosituksista tämän hetken tiedon perusteella. Ihmisten yltiöpäinen viha somessa on yllättänyt, mutta samalla se on vahvistanut oman työn merkitystä. Kuubalaisen Ernesto Lecuonan Danza Lucumin. – Uuden kehittäminen tapahtuu kaaoksen keskellä. Ruoka ei saisi olla uskonto. Ruoka vaikuttaa myös itsenäisesti terveyden parantamiseen tai heikentämiseen. Vaikkapa punaisen lihan syöntiä asiantuntijat eivät suosittele enää yhtä paljoa kuin ennen. Aiemmin ihmiset menivät kauppaan ruokalistan kanssa ja ostivat, mitä oikeasti tarvitsivat. Luonnollisuuteen pyrkiminen on karannut joillakin käsistä. Strateginen ohjaus on vaarantamassa tieteen pohjaa tilaustutkimusten mukaiseksi, hän vakavoituu. Tilanne on turbulentti. Junnaava keskustelu turhauttaa Fogelholm oli 2007 Vihreiden eduskuntavaaliehdokkaana, mutta jäi nipin napin rannalle. Korruptiosta syyttäminen tuntuu hämmentävältä ja loukkaavalta. Ruoalla myös itsenäisiä vaikutuksia Fogelholm rohkaisee noudattamaan ravitsemussuositusten yleisiä suuntalinjoja ja tekemään valintoja järkevän ja käytettävissä olevan tiedon perusteella. Fogelholm painottaa median valtaa ravitsemuskeskustelun suunnannäyttäjänä. – Tutkijoille ei jää mahdollisuuksia kehittyä pitkällä aikavälillä. Ruisleipä, avocado ja jäätelö. On aika lähteä. Fogelholm haluaa soittaa vielä hetken kuubalaista Ernesto Lecuonaa
KesäKuuTA 2016 Pönötystä ja hassuttelua Toukokuun viimeisenä viikonloppuna Helsingin kaduntallaajat Vanhan ylioppilastalon ja Senaatintorin läheisyydessä ihmettelivät frakkipukuisia ja valkomekkoisia juhlijoita, jotka täyttivät keskustan, kävelivät kulkueissa ja puhuivat patsailla. 1600-luvulta alkanut juhla Promootioperinne alkoi Bolognan yliopistosta 1100-luvulla, ja Suomen ensimmäinen promootio järjestettiin Turun akatemian filosofisessa tiedekunnassa vuonna 1643. Dekaani pohti pitkään, kannattaako promootiota järjestää koulutusleikkausten ja yliopiston irtisanomisten aikaan, mutta promootio päätettiin pitää alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Myös avecit ja omaiset pukeutuvat tietyn ohjeen mukaan. Vaikeina aikoina tarvitaan yhteisöllisyyttä luovia ja yliopiston historiasta muistuttavia juhlia. Vanhanaikaisuudesta huolimatta, tai ehkä juuri vanhanaikaisuutensa vuoksi, promootio on suositumpi kuin koskaan. Pukukoodi tekee juhlan Promootion pukukoodi on tarkka. 22 2. Promootiota juhlitaan neljänä päivänä, ja toimikunta valmistelee juhlaa pari vuotta. Linnan juhliinkin voi tulla tumma puku päällä, ” Vaikeina aikoina tarvitaan yhteisöllisyyttä luovia ja yliopiston historiasta muistuttavia juhlia. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa nämä ovat maistereille laakerinseppele ja maisterinsormus, tohtoreille taas tohtorinhattu ja miekka. Alunperin hän solmi parittomien seppeleet, mutta nykyään avecittomia on niin paljon, että toimikunta osallistuu seppeleiden sitomiseen.. Promootio-sana tulee latinan kielen sanasta ”promovere”, liikuttaa tai liikkua eteenpäin. Muut juhlat, kuten ylioppilasjuhlat vaihtelevat perheittäin ja kaupungeittain, mutta promootio toteutetaan joka kerta kutakuinkin samalla tavalla, Helsingin yliopiston entinen protokolla-asiantuntija Anton Eskola sanoo. Promootion pitäminen tänä vuonna ei ollut itsestäänselvyys. Promootiossa juhlitaan valmistumista maisteriksi tai tohtoriksi. Miehet pukeutuvat frakkeihin, maisterinaiset taas peittävään paperinvalkoiseen mekkoon ja tohtorinaiset mustaan. Kyse oli yliopiston suurimmasta juhlasta, viiden vuoden välein järjestettävästä valtiotieteellisen tiedekunnan promootiosta. Promootiokustannukset katetaan yliopiston rahastoista ja osallistujien kukkarosta. Yleinen seppeleensitoja symboloi nuoruutta ja kevättä. Valtiotieteellisen promootioita järjestetään aina, kun on kulunut 50 vuotta edellisestä riemu promootiosta. Tämä on kunnianosoitus sekä professorille että hänen lapselleen. Seppelepäinen yleinen seppeleensitoja on perinteisesti tiedekunnan jonkun professorin tytär tai poika. – Toisia viehättää ajatus sukupolven ketjusta ja perinteiden jatkamisesta, toisia taas promootion omaleimaisuus. Promootiossa maisterit ja tohtorit, eli promovendit saavat käyttää akateemisen arvon merkkejä. – Pukeutuminen saattaa näyttää ohikulkijasta koomiselta, mutta taka-ajatuksena on, että kaikki pukeutuvat parhaimpiinsa
2. Ytimessä eivät ole yksityiskohdat vaan kyky varautua jatkuvaan muutokseen, ja varautumista ohjaavat arvot japeriaatteet. 15. 7. Kestävät kaupungit ja yhteisöt. Frakki puetaankin päälle torstaina iltapäivällä, ja se otetaan pois sunnuntaina. Seppeleet sidotaan ompelemalla laakerinlehdet yksitellen kiinni karkaasiin, eli seppelemuottiin. Yhtäkkiä Maammelaulu alkaa, vahtimestari avaa ovet ja juhlasaliin alkaa tulla happea. 17. Yliopistoista halutaan tehdä tehokkaita innovaatiolaitoksia. 6. 23 2. – Promootio järjestetään viimeistään siinä vaiheessa, kun maisterit ja tohtorit alkavat sitä vaatia. u u u entä arvOt ja tavoitteet. Että kaikki käy, kunhan pysytään vallan kahvassa. 3. Puhdas vesi. Ilmastonmuutoksen torjunta. Toivotaanko, että SDP on ”suuri poliittisen keskiviivan molemmin puolin liikkuva kansanliike”, siis porukka, josta ei koskaan tiedä, mitä mieltä siellä milloinkin ollaan. Paras hetki promootiossa ” Jos perinteitä vietetään vain perinteiden takia, ne eivät pysy hengissä. 12. Eskola ei kuitenkaan usko, että promootioiden viettäminen lopetetaan. Esimerkiksi ”sodat, kriisit, digitalisaatio ja ympäristöongelmat” eivät ole yhteismitallisia haasteita. Niin elämässä aina. – Tutkinnon suoritusta on aina järkevää juhlistaa. Vesistöjen kestävä käyttö. Sukupuolten tasa-arvo. Digitalisaatio on vain yksi monista teknologian ja toimintamallien muutoksista kuten vähähiilisyys, robotisaatio, globalisoituminen tai kaupungistuminen. Eriarvoisuuden vähentäminen. Terveys ja hyvinvointi. Periaateohjelmaan eivät liioin kuulu arvelut bioenergian tulevaisuudesta. Tarkassa työssä Jutta Juvenius. Kestävä talouskasvu ja siivo työ. Vanhat perinteet eivät päättäjiä kiinnosta, jos niillä ei tuoteta tuloksia. Kannattaako juhlia tutkintoa, josta ei työllisty varmasti mihinkään. Onneksi niitä ei tarvitse itse keksiä: on yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1948 ja YK:ssa 2015 hyväksytyt, konkreettiset 16 kestävän kehityksen tavoitetta: 1. Iso promootio jättää osallistujiinsa mieleenpainuvamman jäljen kuin omat valmistujaiset. Rauha ja laillisuus. Määritelläänkö keskiviiva, jonka vasemmalla puolella ollaan. Periaateohjelma ei liene novelli, jonka pitäisi miellyttää kaikkia, vaan tiivis paperi tiukkaa tekstiä, joka kirkastaa käsitteitä. Koulutus. Matleena Kantola Demokraatti Esiseppeleensitojaisissa promootiotoimikunta solmii seppeleet maistereille, jotka tulevat promootioon ilman avecia. 9. Kestävä teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri. 14. Kerrotaanko myös, mistä asioista edistysliikkeessä ollaan erimielisiä. Niiden vaikutus tuntuu kaikkialla: työn luonteessa, koulutusvaatimuksissa, ansaintalogiikassa, logistiikassa, tuotantoprosesseissa ja elämäntavoissa. Ei nälkää. Valtiotieteilijäkin joutuu siis oikeisiin töihin. mutta promootiossa frakkia ei voi korvata. Kuvat: Ella Kaverma. Vastuullinen tuotanto ja kulutus. 5. Periaateohjelma ei liene novelli, jonka pitäisi miellyttää kaikkia, vaan tiivis paperi tiukkaa tekstiä, joka kirkastaa käsitteitä. KesäKuuTA 2016 Jäljet Kaarin Taipale Kirjoittaja on helsinkiläinen tekniikan tohtori ja kansainvälinen kaupunkitutkija. Promootiossa sattuu ja tapahtuu, ja jokaisen vuosikerran tarinat jäävät kiertämään, Eskola kertoo. Jos perinteitä vietetään vain perinteiden takia, ne eivät pysy hengissä. Ei köyhyyttä. Halpa ja puhdas energia. 10. Yksityisen ja julkisen sektorin perustavanlaatuisten erojen hahmottaminen taas kuuluisi periaateohjelmaan, muuten demaripolitiikasta katoaa punainen lanka. koittaa, kun promootioaktissa on ollut tunteja, selkä alkaa olla jumissa ja happi loppuu. Kestävä metsätalous ja biodiversiteetin suojelu. 13. 11. TarinoiTa hyväsTä elämäsTä Keskustellaan periaateohjelmasta! OdOtetaankO uudelta Ohjelmalta laajaa kansansuosiota vai aatteen selkeyttä ja poliittisten tavoitteiden ajantasaistusta. kohta toteaa, että tavoitteiden toteutus vaatii yhteistyötä. 16. 8. 4
Ja muistaa, että meillä on tämä yksi ainoa elämä. Se pitää käyttää niin, että pysyy uskollisena itselleen ja omille arvoilleen. 24 2. Aamulla kun katson peilikuvaani, muistutan itselleni, miten tärkeää on pitää mieli rauhallisena, niin iloissa kuin suruissakin. Nyt kun katson kasvojani, jotka ovat kulkeneet tämän elämän polun, niin en voi kuin tuntea kiitollisuutta siitä, että olen saanut elää niin monimuotoisen elämän. Politiikkaan mukaan lähteminen oli kutsumus. Minulle puhuttiinkin kuten aikuiselle. Muut odottivat minulta usein paljon enemmän kuin muilta ikäisiltäni. Vaikka olen saanut työskennellä myöhemmällä urallani myös toimittajana ja MTV-juontajana maailman tähtien parissa, en ole koskaan unohtanut juuriani. Aloitin työn teon jo 13-vuotiaana. Harmittelin, että miksi minun täytyy näyttää 15-vuotiaana päälle kaksikymppiseltä. On tärkeää, että huomioimme toinen toisemme ja että teemme toiselle ihmiselle niin kuin toivomme itsellemme tehtävän. Sitten joku päivä, kun on aika lähteä täältä, ei tarvitse katua yhtään mitään. Nuorena kasvoni näyttivät paljon vanhemmilta, kuin minkä ikäinen oikeasti olin. Itsekkäät teot saattavat tuntua lyhyellä tähtäimellä hyviltä ratkaisuilta, mutta kun katsoo pidemmässä juoksussa, niin eivät ne kuitenkaan onnea tuo. Olen ollut teininä Carrolsilla paistamassa pihvejä, Seppälässä vaatemyyjänä, torikauppiaan apulaisena, venäjänkielen tulkkina seminareissa ja tapahtumissa, valokuvamallina, Timo T.A. KesäKuuTA 2016 Maria Guzenina, 47 K asvot kuvastavat aina jollain tavalla elettyjä kokemuksia. Silloin ei myöskään jää hyvää jälkeä eletystä elämästä. Mutta toisaalta vanhemmalta näyttämisestä teininä oli myös hyötyä. Mikkosen televisio-ohjelmassa tekemässä haastatteluja ja ja radiossakin ehdin työskennellä, kaikki siis alle kaksikymppisenä. On rohkeutta, että ei elä vain itselleen tai itseään varten. Äiti kasvatti minua yksinhuoltajana ja ansaitsemani tulot tulivat perheellemme todella tarpeeseen. Olen aina uskonut, että rohkea on se joka yrittää, huolimatta siitä, että saattaa epäonnistua. Työnteko tulee minulla luonnostaan ja olen pitänyt jokaista elämän varrella saamaani työkokemusta valtavan arvokkaana. Itseään on myös sivistettävä jatkuvasti, pitää mieli avoimena uudelle ja olla hyvä ihminen. Kasvot peilissä TeksTi Nora VilVa . kUVa Jari soiNi. Maria Guzenina on kansanedustaja (sd.)
klo 12–18. Jalmari Ruokokoski, Omakuva, 1909. Heistä esille pääsevät taidemaalarit Tyko Sallinen (1879–1955), Jalmari Ruokokoski (1886–1936), Anton Lindforss (1890–1943) ja Paavo Leinonen (1894–1964) sekä kuvanveistäjä Terho Sakki (1930–1997). Tyko Sallinen osti Humalan rakennuksen Lindforsseilta vuonna 1941. Siellä syntyivät muun muassa hänen vuoden 1918 kuuluisat maalauksensa ”Hihhulit” ja Jytkyt”. klo 12–18, 25.7.–31.7. 25 2. KesäKuuTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Humalassa ja Krapulassa syntyi hienoa taidetta Hyvinkäällä sijaitsevat legendaariset ateljeetalot ”Humala” ja ”Krapula” täyttävät tänä vuonna 100 vuotta. Kuvanveistäjän tytär Riikka Sakki asuu edelleen Humalassa ja vaalii yhdessä perikunnan kanssa taiteilijatalojen kulttuuriperintöä. klo 12–18, 29.8.–4.9. Jalmari Ruokokoski asui Hyvinkäällä vain vuoteen 1918, jolloin Humala sai uusiksi asukkaikseen Marraskuu-ryhmään Sallisen tavoin kuuluneen Anton Lindforssin sekä hänen arkkitehtipuolisonsa Elsi Borgin (1893–1958). Hyvinkään taidemuseon näyttelyn monipuolisessa oheisohjelmistossa on tarjolla muun muassa luentosarja taiteilijatalojen taiteilijoista, Humalan ja Krapulan kiertoajeluja sekä ateljeetaloissa 19.8. Sallisen oma koti oli Krapulassa lähes hänen koko loppuikänsä eli vuoteen 1950 asti. Taitelijakaverukset pyysivät suunnittelijaksi ystävänsä arkkitehti Wäinö Palmqvistin, ja talot nousivat Hyvinkäänkylään puolensataa kilometriä pääkaupungista pohjoiseen vuonna 1916. Tyko Sallisen ja Jalmari Ruokokosken ateljeekodit Humala ja Krapula nousivat Hyvinkäälle sata vuotta sitten. Hieman epähienot nimet olivat oletettavasti myös vastaveto edellisen sukupolven taiteilijoiden kansallisromanttisille ”Kaleloille” ja ”Ainoloillle”. Ja sillä, että Ruokokoski tiedettiin viinan iloihin hanakammin heittäytyväksi, Sallinen taas krapulansiedoltaan lujemmaksi. Hyvinkään taidemuseon vuoden päänäyttely keskittyykin talojen historiaan ja niiden värikkäisiin ja lahjakkaisiin taiteilija-asukkaisiin. järjestettävät Juhlajytkyt. Hän asui Humalassa vuosina 1932–35. Lindforssit viettivät kuitenkin vain satunnaisesti kesiään ateljeetalossa ja antoivat sen usein vuokralla, muun muassa Paavo Leinoselle, joka niin ikään oli Marraskuu-ryhmäläisiä. Rolf bamberg Demokraatti Humala ja Krapula – Viisi taiteilijaa -näyttely on esillä Hyvinkään taidemuseossa (Hämeenkatu 3)3.6.–4.9., ti–to 11–18 ja pe–su 11–17. Ne ovat yhä hyvässä kunnossa ja asumiskäytössä. Vuonna 1957 Humalaan muutti sukupolvensa merkittävimpiin kuvanveistäjiin lukeutunut Terho Sakki perheineen ja 1970-luvun alussa hän hankki omistukseensa myös Krapulan. Kaikki lähti siitä, kun Nurmeksesta Helsinkiin taideoppiin 1900-luvun alussa lähtenyt Tyko Sallinen ja Pietarissa syntynyt, mutta Helsingissä kasvanut ja taideoppinsa saanut Jalmari Ruokokoski päättivät rakennuttaa kimpassa itselleen ateljeetalot. Humala ja Krapula -ateljeetalot avoinna yleisölle 5.–12.6. klo 12–18, 15.–21.8. H an nu Sa lm i. Ruokokosken talo kastettiin Humalaksi ja Sallisen Krapulaksi – perusteellisesti vietetyillä tupaantuliaisilla lienee ollut vahvasti tekemistä asian kanssa
Avoinna 4.9. Hän oli myös lahjakas pianisti, joka soitti muun ohella jatsia ravintoloissa. Rut Bryk: Asetelma, 1948. 26 2. Onko kysymyksessä porno. Graafisessa tuotannossa tunnelma on herttaisen lapsenomainen, kuvissa on sadun ja unen tuntua. Niinkin voi sanoa. saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la–su 11–17. Luonto on tämän vaiheen teoksissa vahvasti mukana. Hänen teoksensa sijoittuvat kuvanveiston ja maalaustaiteen välimaastoon. Helsingin Taidehalli Tom of Finland. Didrichsenin taidemuseo, Helsinki Tamara Piilolan maalauksia. Mutta entinen varmuus ja intensiteetti niissäkin on mukana, mikä näkyy monissa julkisissakin teoksissa. Helsingin Taidehallin seinät ovat täynnä toinen toistaan rohkeampia piirustuksia. Esikuvakin näkyy; hän on Birger Kaipiainen. Rut Bryk: Reliefi, 1960-luku. Mutta täytyyhän takana olla muutakin, vaikka hyvät markkinathan tällaisella pornollakin ovat. Eikä hän ole tunnettu teosten taiteellisen laadun, vaan sisällön vuoksi. Eri aikakausien tyylivirtaukset näkyvt Brykin tuotannossa. Heidän teoksistaan on kuitenkin vaikea löytää yhteisiä piirteitä. Nelisenkymmentä vuotta sitten hän teki homoeroottisilla kuvillaan läpimurron Yhdysvalloissa ja kansainvälinen menestys alkoi. Bryk oli ennen kaikkea vapaa taiteilija, käyttöesineitä hänen tuotannossaan on niukasti. la–su 11–17. Kuvat ovat niin liioiteltuja ja yliampuvia, että mieleen tulee huumori. Keramikkaa tuli mukaan täysipainoisesti vasta talvisodan alla. Rut Brykin (1916–1999) ja tämän miehen juhlinta sattuu peräkkäisille vuosille. Bryk aloitti uransa tekstiilitaiteen ja grafiikan parissa. saakka, ti–su 11–17. Suoraan sanottuna kuvat toistavat itseään niin että lopulta alkaa jo uuvuttaa. Avoinna 28.8. Seuraavalla vuosikymmenellä ilmaisu muuttuu abstraktiksi, esittävä kuva häviää teoksista vuosiksi. Ja kun tarkasti katsoo, mieshahmotkin ovat humoristisia.. Kubistiset sävyt nousevat esiin 1950-luvun teoksissa, kuten muuten tuon ajan maalaustaiteessammekin. Tapio Wirkkalan syntymästä tuli viime vuonna kuluneeksi sata vuotta, Brykin juhlanäyttely avattiin kolmisen viikkoa sitten. Ensimmäisissä keramiikkateoksissa, seinälaatoissa ja -lautasissa on sama henki. Hän teki myös graafista suunnittelua, kuvituksia sekä kirjojen ja aikakauslehtien kansia. Touko Laaksonen oli alun alkaen graafinen suunnittelija, ammatissaan arvostettu. Se ainakin tässä näyttelyssä tulee selväksi, mikä Tom of Finlandin mukaan on miehen mitta. saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20. Myös Harri Kalhan kirjoittama ja kokoama julkaisu on onnistunut, hieno. Hempeät värit lisäävät tuota tunnelmaa. KesäKuuTA 2016 Keramiikan taidetta, miehen mittaa ja maisemia KUVATAIDE EMMA – Espoon modernin taiteen museo Taikalaatikko – Rut Brykin keramiikkaa. Avoinna 7.8. En tiedä pitääkö tuo paikkaansa, ainakin hän on tunnetuin homopiireissä. Taiteilijapari eli ja työskenteli yhdessä nelisenkymmentä vuotta. Miesten kesken Usein kuulee sanottavan, että Tom of Finland eli Touko Laaksonen (1920–1991) on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen taiteilija. Piirsikö Touko Laaksonen näitä kuviaan pilke silmäkulmassa. Rut Brykin juhlanäyttely on ammattitaidolla koottu ja ripustettu
Tietenkin niistäkin katsoja voi tunnistaa muotoja, maisemia tai omia sisäisiä näkyjään. saakka. Tamara Piilola: Linnunrata, 2015. Maailma on miehinen, monellakin tavalla ja tasolla. KUVATAIDE KUVATAIDE Kuvien miehet ovat usein pukeutuneet militantteihin vaatteisiin. Jari Jula: Muurilla, 2016. KUVATAIDE Näyttelykuvia Koonnut Seppo HeiSKanen Marina Zitting kulkee taiteessaan esittävän ja ja ei-esittävän rajamailla. Piilola levittää väriä ohuin vedoin akvarellimaisesti. Mukana on myös kiinalaiseen tapaan lohikäärme. On koppalakkeja, saapashousuja, tiukkoja saappaita ja asetakkeja. Ehkä siksi, että näihin elämänpiireihin ei kuulu naisia, ollaan miesten kesken. Kunnon maalausta. Mielenkiintoisia ovat suomalaiskansalliset tukkilaiskuvat. saakka. Vai voisiko astua. Museon seinät ovat täynnä maisemia: eteläsuomalaista lehtometsää, rantanäkymiä, erämaata, ryteikköjä. Joskus lähelle abstraktia ilmaisua. Maisema vie taiteilijaa mennessään. Jari Julan maalaukset ovat herkkävaistoisesti ja taidolla toteutettuja abstraktioita. Julan taidolla käyttämät erilaiset materiaalit tuovat teoksiin oman ulottuvuutensa. Seppo Heiskanen Ai Weiwei: Treasure Box, 2014. Maisema on Piilolalle lähtökohta maalaamiselle, Vaikka teokset näyttävät hyvinkin esittäviltä, se ei kuitenkaan tunnu olevan keskeistä. saakka. Galerie Forsblom 21.8. Gallerianäyttelyssä on samoja aineksia kuin HAMissakin: käsityötaidetta ja tuunattuja vanhoja esineitä. Taustalla on tunnistettavasti maisema erilaisine valoineen ja väreineen. Maisemat ovat niin suurikoisia, että voi miltei ajatella astuvansa niihin sisään. Marina Zitting: Japonaise, 2016.. Maiseman vallassa Tamara Piilolan näyttelyä katsellessa tulee ristiriitainen olo. Maisemien värit ja valot eivät ole luonnonmukaisia. Mukana on runsaasti tunnetta ja tunnelmaa, ehkä henkilökohtaisen kokemuksenkin tulkintaa. Taiteilijan ote kohteeseensa on etäinen. Galleria Bronda 19.6. Galleria G 19.6. Tamara Piilolalle on myönnetty Didrichsenin taidemuseon Pro Arte -tunnustus. KesäKuuTA 2016 Tom of Finland: Nimetön, 1962. Miksi nämä asut. Kiinalaistaiteilija Ai Weiwein laaja näyttely nähtiin jokin aika sitten Helsingin taidemuseossa. Pohjan valkoinen väri tuo valon mukanaan. 27 2. Aikaisemmin taiteilijan teoksia ei ole näin laajasti ollut esillä. Värit ovat kovahkot, valo epätodellinen. Vaikka niissä miltei aina on kesä, ei niistä löydy samaa tunnelmaa kuin vaikkapa katsessamme tämänpäiväistä keväistä metsää. Hän ei tuo mukaan omia tunteitaan tai lataa maisemia vahvoilla sisäisillä tunnelmilla. Kysymys on jostakin muusta kuin todellisuuden kuvaamisesta. Tom of Finland: Nimetön 1977
Järnefelt oli erittäin monipuolinen kuvataiteilija. Museo on saanut talletuksena perinnesäätiön kokoelmista runsaat 90 teosta. Järvenpään näyttelyssä on sen sijaan esillä pienimuotoisempia teoksia ja luonnoksia. H. Pilkahduksena näkyvät myös syksyn väriloistoiset metsät tai talviset maisemat. EJA/ yksityisarkisto. Tämä näyttely on toisen Paloheimon eli Arvin vuonna 1988 perustaman Paloheimon perinnesäätiön kokoelman ensiesittäyminen yleisölle. Eloisissa muotokuvissa katsovat kävijää Sibeliukset, säveltäjä-pianisti Busoni ja monet muut kulttuurimme merkkihenkilöt. 1900-luvun alussa suomalaiset taiteilijat kiinnostuivat jälleen grafiikasta, jota Järnefeltkin käytti sujuvasti. Juhannuskokkokin palaa yli satavuotiaassa maalauksessa, niin että hulmuavien liekkien tuoksun voi tuntea ihollaan. Melkein naapurissa sijaitsi Paloheimojen koti, ja perheillä oli paljon kanssakäymistä, mikä johti myös Paloheimojen poikien ja Järnefeltien tytärten avioliittoihin. 28 2. Erkon Erkkolakaan. Eero Järnefeltin perhe asui Tuusulanjärven rannoilla Suvirannan tilalla vuodesta 1901 alkaen. Järnefelt kuuluikin niihin kultakauden taiteilijoihin, jotka kuvasivat mielellään perheen kotielämää ja siten uudistivat lempeästi sen arvostusta ja kunnioitusta. Omilla maalauksillaan esittäytyvät niin Albert Edelfelt, Pekka Halonen kuin Gunnar Berndtson. Eero Järnefeltin taiteilijakuva täydentyy Järvenpään taidemuseon kesäkattaus onkin ennen kaikkea Eero Järnefeltin näyttely. Museo on jo aikaisemmin saanut lahjoituksena Elisa Paloheimon taidekokoelman. Hänen aiheitaan olivat alussa mainittujen lisäksi monet intiimit Suvirannan kodin interiöörit ja kuvat perheenjäsenistä. Anja Salminen Eero Järnefelt maalaa Kolhossa 25.6.1889. KesäKuuTA 2016 Taiteilijakodin elämää kesä-Järvenpäässä KUVATAIDE Järvenpään taidemuseo Paloheimon perinnesäätiön kokoelma – Eero Järnefelt ja aikalaisten taidetta Avoinna 12.5.–28.8. Venäläisiä 1800-luvun mestareitakin on esillä, muun muassa Clodtien taiteilijasuvun jäseniä, olihan Eero Järnefeltin äiti Elisabet omaa sukuaan Clodteja. Tekniikoina hän käytti paitsi öljymaalausta myös vesiväriä ja pastellia. Näiden perheiden ympärillä kukoisti Tuusulanjärven taiteilijayhteisö kuten Haloset, Ahot ja Sibeliukset eikä kaukana ollut runoilija J. Ihmiset ovat näissä maisemissa osa ympäröivää luontoa. Perheen parissa Eero Järnefelt tunnetaan ehkä parhaiden suurista maalauksistaan kuten ”Raatajat rahanalaiset”(eli ”Kaski”) ja monista jylhistä Kolin maisemamaalauksista. 2016 Järvenpään taidemuseossa kukkivat tänä kesänä kukat lehtevissä puutarhoissa poutapilvien alla
Ruisrockista ja Tommiesta jäi lämpimiä muistoja. Eivät liikutuksesta vaan siitä että luonto soi meille heti kättelyssä rapsakan vesisateen. Kuka oli työelämässään sijoittunut minnekin. Turku oli jo tuolloin undergroundin ja vaihtoehtokulttuurien luvattu kaupunki. KesäKuuTA 2016 Vaikka en ole maailman napa, voin olla hyvinkin täynnä omaa napaani. Ympäri maata käytyjen karsintojen tuloksena kuusi parasta yhtyettä saapui mittelöimään Turkuun. Loppuelämä oli niukkaa: yhteiskunnalta herui vain pieni kansaneläke. Muusikon ura alkoi 1950-luvulla, kun hän rakensi lahjaksi saamastaan mandoliinista sähkökitaran! 1960-luvun lopulla hän tutustui Jussi Raittiseen. Tupakka, viina ja iloiset naiset eivät kuuluneet Tommien arkeen tai juhlaan. u u u Turkulainen Tommie Mansfield, oikealta nimeltään Pekka Nurmi (4.4.1940–20.7.1981) oli persoonallinen pelimanni. Miestä tuskin olisi lähetetty maamme euroviisuedustajaksi, eikä hän Turussakaan oikein tainnut osakseen saada tunnustusta. Vihkiydyin niin rankasti rokin rajattomaan riemuun, että pisarat roiskuivat koskettimilta silmilleni. Jani Uhlenius En vielä siirtänyt papereitani Turkuun. Kun kerroin lähteväni ”suomalaishaaleille” kiertueelle Yhdysvaltoihin, hän totesi: ”Tuo mulle buutsit”. Suosio oli suunnaton. Eero Järnefelt: Elisabeth ja Leena, ajoittamaton, öljy. Vaikka hieno kaupunki onkin. Oli ensimmäinen Ruisrock ja me festarin ensimmäisenä esiintynyt yhtye. Aforismi välipalaksi P iipahdin viime viikon lopulla pitkästä aikaa Turussa. Solisteina Rauli Badding Somerjoki ja Jussi Raittinen. Vihkiydyin niin rankasti rokin rajattomaan riemuun, että pisarat roiskuivat koskettimilta silmilleni. Kun elämän eväitä jaettiin sai Tommie osakseen poikkeavan paketin. Ensimmäisessä Ruisrockissa – ja myöhemminkin – mies kuitenkin soitti. Myös suomenkielisessä opiskelijajoukossa ulkomusiikilliset ja säveltaiteelliset hillittömyytemme löysivät tyyssijan. 29 2. Edellisistä voittajista muun muas sa vuoden 2014 mestari Softengine ylsi sittemmin maamme euroviisuedustajaksi. Takoessani ulkolavalla akustisella pianolla rock’n’rollin perusrynkytyksiä silmäni kastuivat. Nummisen kanssa toistakymmentä vuotta Runeberginpäivän aattona Åbo Akademin Kårenilla. Monet opiskelijoista saapuivat vielä valmistuttuaankin vuosittain keikallemme. Tuohon aikaan autismista ei tiedetty juuri mitään, joten nuoren muusikon elämäntaival oli vaikeaa. Mutta amerikanmeinikiä hän arvosti. Seitsemän veljeksen Juhani totesi että ”toista tietäisitte jos olisitte käyneet Suomen Turussa”. Takavuosina se kaupunki oli tuttu keikkapaikka. Eero Järnefelt: Järvenpään kartanon sonni, pehmeäpohjasyövytys. Vaikka Juhani oli oikeassa, en vieläkään siirrä paperitani Turkuun. Syntyi Tommie Mansfield Group, jonka riveissä soittivat muun muassa Hillel Tokazier ja Antero Jakoila. Soitimme M. Olin Tommie Mansfield Groupissa pianistina. Kirjoittaja on säveltäjä, muusikko ja pitkäaikainen kulttuurivaikuttaja. Tämän vuoden voittajayhtye oli järvenpääläinen proge-, metallija funkhenkinen Eternity Hour. A. Hän eli askeettisesti. Yleisö huusi: ”Vedä ’Vaiennut viulu’ ja ’Kruunu-Marjaanan polska’!” Väki oli hurmoksessa, kun äijät tekivät työtä käskettyä. Nuoria taitavia muusikoita tuomarina kuunnellessani muistelin kesää 1970 Turun Ruissalossa. Meidän jälkeemme lavalle astui Konsta Jylhä ja Kaustisten Purppuripelimannit. Viikonlopun Turku-visiittini syy oli Lions-liiton järjestämä nuorten valtakunnallinen bändikilpailu Skeba
Satutuntiaineistoa. Mutta kuitenkin joskus tyhjä paperi on parempi kuin tuhat sanaa. Elokuvasta oli lyhyt matka oivaltaa Elävien runoilijoiden klubi. Taidanpa tutustua niihin ensi kirjastokäynnilläni. KesäKuuTA 2016 Elävien runoilijoiden edusmies Kauniisti joka paikkaa koristi kukkanen saattoi visatirehtööri todeta sesongin kalkkiviivoille osuneen lomanpätkänsä aikana. Hmm, Jyrki Kiiskinen, olisiko hän?” u u u Sastamalalainen Sirkka-Liisa Piirainen antaa visaväelle taas oivan kesämatkakohdevinkin. SSKK:n tunnustuspalkinto 1993, jolloin kuopus syntyi) ja apurahoin siunattu tekijä ja muutenkin tutustumisen arvoinen kirjailija.Syksyn odotuksin, mukavaa kesää kaikille.” Veikko Huuska kertoo liikkuneensa Ikaalisissa viime aikoina paljon luonnossa ja ihastelleensa taas kerran äkkiä ilmaantuneen vihreyden määrää. Niin, kyseessähän on Elävien runoilijoiden klubin perustajajäseniin kuuluva kirjailija, suomentaja yms. Visaruno löytyi Kiiskisen 1992 ilmestyneestä kokoelmasta Silmän kartta. Vaikka minun ei olekaan pakko seistä ilmassa ja kirjoittaa, niin kuitenkin Etsin lausetta, joka oli täynnä lintuja. Ehkä visa tuli liian iholle, kun en millään pystynyt tekstiä tunnistaman, ja minä kun olen ollut Riikan opettajakin ja lukenut hänen tuotantonsa.Nyt korjataan virhe sillä kirjoittaja löytyi ja kirjakin omasta hyllystä, joskin autoal. Minkähän ikäisiin se puree parhaiten. Ei siinä romaanissa Billundin suomiehestä kerrottu, vaan ihan kotoperäisestä uhtualaisesta hirtetystä ja sitten suohon sotketusta. vuodelta 1992. Väkevä, aistivoimainen runo, kestää hyvin vertailun kansallisiin huippuihin.” Erääseen toiseen Kiiskisen romaaniin uppoutunut Pertti Vuorela Espoosta kirjoittaa, että ”näitä visatehtäviä ratkaistessa oppii myös koko ajan uutta kirjallisuudesta ja kirjailijoista, mikä on varmaan tarkoituskin.” Tosi on. Suurena teemanaan tarina etsii totuutta, joka visakirjailijalle on armahduksen ja unohduksen toinen nimi. Sain kirjastosta bonuskappaleen, sillä joku aikaisempi lukija oli tehnyt lyijykynällä teoksen sivujen reunaan nyt jo hieman himmentyneitä omia merkintöjään ja tulkintojaan. Jänis ja vanki -sarja on jäänyt minulta huomaamatta. Lopuksi kesäinen käyntikohde: Vanhan kirjallisuuden päivät Sastamalassa 1.–2.7.2016! Tänä vuonna juhlitaan suomalaista koululaitosta Lukkarin penkiltä Tylypahkaan. Kirjaston luetteloinnissa myös uusille romaaneille lisättiin asiasanoja. Kahdessa ajassa liikkuva Jonglööri on tiukkaa ja vangitsevaa proosaa, joka piti lukea yhdellä istumalla.” Jyväskyläläinen Mauri Panhelainen on lukenut ”bonuskappaletta”. Jyrki Juhana Kiiskinen (11.6.1963–), ja hänen kolmas runokokoelmansa Silmän kartta. Eläimellinen sarja on Jänis ja Vanki – sarja, jota nuorimmaisen kanssa tavailtiin.Kiiskinen on monin palkinnoin (mm. 30 2. 1963) on runoilija ja romaanikirjailija, suomentaja ja journalisti. Onneksi. Eikä se mikään kesädekkarin lajityyppi ollut. ”Sitaatista tuli heti mieleen Kuolleiden runoilijoiden seura – se ihanan brittiläinen koulukuvaus jossa Robin Williams tekee unohtumattoman opettajahahmon, ’O Captain, my Captain’. ”Nyt ruoskin itseäni, pukeudun säkkeihin ja ripottelen runsaasti tuhkaa päälleni. Tulitaiteilija näkee rakastuessaan aavemaisia näkyjä Gabrielista. Seuran ansiosta lavarunoudesta on tullut arkipäivää ja kustantajanakin seura on toiminut 14 runokirjan verran. Meillä kotona vaimoni kanssa kutsumme runoilija Kiiskistä, lähinnä hyvien syiden nojalla, nimellä ’Jeesuksen näköinen mies’: hänhän esiintyi takavuosina useinkin sekä televisiossa että radiossa – nyttemmin on ollut harvinaisempaa. Kiitos antoisasta, kiintoisasta ja aina niin jännittävästä Kirjavisakeväästä.” Helsinkiläinen Raila Rinnekin jäi muinoin leffan lumoihin. Tähän tapaan: ’et voi astua kahdesti samaan virtaan; maa on valjastettu – vain meri on koskematon; idealismin kuolema; olet itsesi paras ystävä’. ”Sain käsiini Kiiskisen ’Jonglöörin’ (2013). Jyrki Kiiskinen oli mukana perustamassa Suomeen Elävien runoilijoiden seuraa/klubia, joskus 1995, ja hyvä niin, älkäämme keskittykö vain kuolleisiin runoilijoihin. Paljon on jäänyt aikanaan hyviä kirjoja tarkasti lukematta. Usein kävin nopeasti lävitse kirjan juonen ja jopa kurkistin loppusivulle! Jyrki Kiiskinen (s. ”Vihreä, väri, jota periaatteessa vierastan, erityisesti sen niin sanottuja oksennuksen vihreitä sävyjä, mutta kyllä se livenä, valossa ja pilvessä, on hieno – ainakin tähän aikaan vuodesta! Näin aikanaan Peter Weirin Oscar-palkitun ’Kuolleiden runoilijoiden seura’ -elokuvan (1989), meitä oli jokin vapaamuotoinen nuorehkojen ihmisten rypäs, joka katsoi sen, ja voin tunnustaa olleeni vaikuttunut, jopa niin, että en ole välittänyt katsoa uudelleen kun se on useammankin kerran esitetty televisiossa. Nyt ratkaistu kirjavisa, jossa ilmeni otteen tekijäksi Riikka Ala-Harja, aiheuttaa minulle suunnatonta häpeää. Osin mystinen tarina tempaa tulitaiteilijan Ranskan festivaaleilta takaisin 1980-luvun Helsinkiin, nuoruuteen, punkiin ja ystävänsä Gabrie lin katoamiseen ja kuolemaan. Vai kuoli Gabriel sittenkään. Sadut opettavat mm. Kiiskisen romaanituotanto on sen sijaan jäänyt minulle melko vieraaksi. Suomies on vain kehyskertomus. Runoilijat ovat menneet yleisönsä luokse erilaisille estradeille ja ravintoloihin. ”Tjaa, kevään viimeinen visa, haikeutta ilmassa. ”Täytyy myöntää, että tässä visassa haetun lyriikkateoksen sijasta se oli visakirjailijan proosateos ’Suomies’, joka pisti aikanaan maan mainion Rääkkylän kirjaston, monen sateisen kesälomapäivän pelastajan, uutushyllyköstä silmiin nimensä takia ja vielä ihan väärillä perusteilla. Ruumiinkirjoitusta. Välipoissaoloista johtuen kevätlukukausi on venähtänyt tänä vuonna peräti kesäkuun alulle asti, mutta nyt se on loppu, ja todistukset jaossa. Kirjaa lukiessa syntyi vuoropuhelua sekä runoilijan että toisen lukijan kanssa.” u u u Tervakoskelainen Ossi Lehtiön mieli velloo vielä vanhan visan parissa. Teos on 1950-luvun uuden lyriikan vahva perillinen, paljolti luontokuvien kautta toimivaa modernia runoutta, jonka merkityksien etsiminen ja oivaltaminen jää lukijalle. Veikkasin hurmaantuneiden laulullisen kevätsäkeiden tekijäksi ensin Tomi Kontiota, mutta hän on visatehtävään liian nuori, vasta 1992 ensi teoksensa julkaissut. ”Ihailen sitaattien etsijöiden taitoa ja sitkeyttä. Itse kaivelen avuksi vihjeitä omasta hatarasta(?) muististani. kohtelemaan muita olentoja ystävällisesti. Piti jatkaa etsintää (hyvä että Kirjavisa tuulettaa pölyyntyviä hyllyjäni, muuten siivoaminen jää aina tulevaisuuteen). ”Elävien runoilijoiden seura on tehnyt kaksi vuosikymmentä työtä runouden tekijöiden ja lukijoiden lähentämiseksi. Visapähkinän runo on siis myös kirjailijan uran alkuvuosilta, monen mielestä raikkaimmalta kaudelta, ainakin runoilijana. Hankolaisen Juhani Niemen saattelemana aloitetaan matka kohti kesälaitumia. Pitäkääpä mielessä!” Eero Reijonen taas tuntee lyriikkatehtävien olevan aika kaukana ”päivittäisestä kirjallisesta ruokavaliosta” ja niinpä hän ajautuukin oitis proosan puolelle. Hän on kirjoittanut myös lapsille. Ja siitä runo Ei kukaan (ellen aivan väärin muista). Kirjailija aloittaa tässä teoksessaan yhden suurista kestoteemoistaan, silmän ja näköaistin ylivallan kritisoimisen nykyisessä kulttuurissamme. Kaikki keväällä mukana ollet pääsevät luokalta. Silloin tuli selatuksi tarinoiden laatu: rakkautta, historiaa, jännitystä, sotaa..
KesäKuuTA 2016 Särkyvät äänet KIRJAT Jyrki Kiiskinen: Äänen murros Teos 2016, s. Esimerkiksi osasto ”Kolmas ääni” tuo irrottelevuudessaan mieleen Pentti Saarikosken klassiset kokoelmat ”Kuljen missä kuljen” (1962) ja ”Hämärän tanssit”(1983). Yhteiskunnallisuus on hiipinyt Kiiskisen runoihin vähitellen. Jälkimmäiset liittyvät etenkin ranskalaiseen OuLiPo-työpajaan, josta Kiiskinen on kiinnostunut. ”Kiiskisen runot sisältävät usein yhteiskunnallista ainesta, ja Pekka Tarkka on ollut näkevinään niissä henkilökohtaista terapiaakin. Hum. Pienen haparoinnin jälkeen löytyi Jyrki Kiiskinen . Äänen murroksen kieli on hiottua ja tekstistä huokuva viha on monet viime vuosien tapahtumat huomioon ottaen oikeutettua. Myös niissä säkeiden asettelu sivuille on laveaa. Ne eroavat tyylillisesti toiKirjavisa kirjaLLisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 lin puolelta. Ne ovat syntyneet rajoituksista ja halusta tutkia kieltä, aivan kuten OuLiPo-jäsenten julkaisut ja Kiiskisen viimeisimmät runokirjat. Mitä enemmän hän on kirjoittanut, sitä enemmän hän on mieltynyt poliittisiin kannanottoihin ja kirjoittamiseen liittyviin rajoituksiin. Esa Mäkijärvi Jyrki Kiiskinen.. Yksittäisten ihmisten kohtaloilla ei ole näin pahassa maailmassa väliä. Ja: ”Kyyryssä vaellan pääoman / ruutuun osana pitkän työn / ajatusta en virtaa maailmaan istun / kuiluun peläten itseni herraa”. He ovat valtavan koneiston pikkuriikkisiä osia. Kyseessä on askel parempaan edellisen kokoelman pienestä hapuilusta. Laman vaikutus Äänen murros on jaettu neljään osaan. Muuntelun jalo taito Äänen murroksen äänet sekoittuvat toisiinsa. Sen jäsenet tekevät kirjoja monimutkaisten kielellisiin kokeiluihin perustuvien sääntöjen pohjalta. 31 2. Äänen murroksen lopun kirjasuosituksista voi löytää ohjeita sen lukemiseen. Rytmi on myös Äänen murroksessa tärkeässä osassa ja säkeet soljuvat kauniisti. Siinä hyödynnetty riimittely ei ole kovin kiinnostavaa tai korkeatasoista. Kiiskisen runot eivät tuo tähän keskusteluun uutta. Kauneus on kulutusyhteiskunnassa sekin vain tuote muiden joukossa: ”Vertaan hintoja / liikkuvia valkeita / vartaloita hyllyjä & markkinoiden / filosofiaa ennen pilviä hiekkaa / syvennyn sinuun kuin okraan”. Mainitut teokset ovat kokeilevia ja pyrkivät ottamaan kantaa. Runoja seuraa helposti, vaikka niiden puhujat sekoittuvatkin kaoottisesti toisiinsa. Osa sen säkeistä tuo mieleen politiikan tyhjän puheen, jossa ikävät asiat pyritään kääntämään innostaviksi haasteiksi: ”kun ajattelee lähiön yötä / päivää loistavaa katulamppua / upeaa vuorotyötä ihmisenä / olemisen fantastista haastetta / lähiössä sitä kokee fantastista / yksinäisyyttä nauraa kimaltavia / kyyneleitä loistavaa ihmisenä / olemisen riemua irrallisuutta”. Kuten edellisessä kokoelmassa, Äänen murroksessa on useita puhujia. He yrittävät päästä esiin, mutta heidän sanansa hukkuvat eteenpäin hinnalla millä hyvänsä pyrkivän yhteiskunnan pauhuun. Mielenkiintoinen valinta, runoutta me tarvitsemme aina, jotta voisimme elää ihmisen arvoista elämää.” Lyriikan ystäviin kuuluu myös Tuulikki Lepomäki-Lahtinen Helsingistä. 37) Kiiskinen on aina hallinnut rytmin. Etenkin runot tuntuvat tarttuneen aiheeseen. Kauden viimeinen palkinto Sirkka-Liisa Piiraiselle ja sitten päätössanat, jotka lausuu Sirpa Taskinen, yksi visan todellisista riemumaistereista. Nuori oli runoilija Jyrki Kiiskinen, kun hän kirjoitti kokoelmansa Silmän kartta, jonka sivulla 65 tuo runo on. Kielitaitoisten kannattaa etsiä ne käsiinsä. 10 Jyrki Kiiskinen (s. Tämän runon nimi on Ei kukaan kokoelmasta Silmän kartta. Eräällä tasolla Kiiskisen uusi kokoelma on nykyisen länsimaisen elämäntavan ja yltiöpositiivisen ajattelun kritiikki. Äänen murroksen viimeinen osasto ”Neljäs ääni” on kokoelman huonoin. Yksikään puhuja ei ole yksilöllinen, kaikki ovat samaa massaa. Kiiskinen kirjoittaa innoittuneensa etenkin Christope Tarkosin ”Caissesista”, Frédéric Forten ”Discographiesta” ja Inger Christensenin ”Sommerfugledalenista”. Musikaalisuudessaan Äänen murros on tänä vuonna tähän mennessä tulleista kokoelmista parhaita. Suomessa on julkaistu hiljattain useita kirjoja pahasta olosta. Ne muistuttavat kuitenkin tervetulleella tavalla siitä, että pelkkään kuluttamiseen ja hyötyyn perustuva maailma ei ole tavoittelemisen arvoinen. Kiiskinen pyörittelee samoja teemoja ja jopa samoja säkeitä, mutta tekee sen kiinnostavasti: ”Istun kyyryssä työn kuiluun / itseni herrana pelkkään pääoman / pitkää virtaa en vaella ajatusten / ruutuun osana maailmaa”. Muuntelu pelastaa kuitenkin paljon. Hänen edellinen kokoelmansa, Onnenpyörä (2009), ei ollut kovin onnistunut. Nyt julkaistulla Äänen murroksella Kiiskinen yrittää parantaa Onnenpyörän sisältämiä ainek sia ja osin onnistuukin siinä. Vaarana on, että taiteen ja mainosten kaltaiset asiat muuttuvat samanarvoisiksi, eikä yhtä enää erota toisesta. (s. Kiiskisen runoja ei omasta hyllystäni löytynyt, vaikka hän vallan mainiosti sopisi esimerkiksi Ilpo Tiihosen ja Arto Mellerin väliin.” Olisi. Sanojen tasolla Kiiskisen kirja ei eroa edukseen. Kirja on sen liioittelevan synkästä sisällöstä ja lopun hapuilusta huolimatta varsin hyvä. Ilmiöitä on vaikea erottaa toisistaan. ”Kiitos taas visaisännälle runosta, niin meikäläiselläkin on mahdollisuus. Lama on selvästi vaikuttanut kirjailijoiden ajatteluun ja kustantamoiden halukkuuteen julkaista tietynlaisia teoksia. Äänen murros päättää Kiiskisen pitkän julkaisutauon, joka venyi runojen osalta noin seitsemään vuoteen. kandille on omanlaisensa saavutus kirjoittaa juhlaruno valtiotieteellisen tiedekunnan promootioon ja promootiokantaatti Sibelius-Akatemialle.” (rb) Heini Lehväslaiho sistaan. 1963) hyökkää uudessa runokokoelmassaan rahan ja teknologian ylivaltaa vastaan. Sen tiesi myös helsinkiläiset Veli-Pekka Salminen ja Petri Kettunen tamperelainen Unto Vesa sekä jyväskyläinen Ilpo Pietilä. Pieni karsiminen olisi silti tehnyt hyvää. Sisältö ei tosin ole aivan samalla tasolla
Lehti on erinomainen esimerkki modernista puoluelehdestä, joka on samaan aikaan nopea ja luotettava. KesäKuuTA 2016 ”Uudistunut Demokraatti on pystynyt vastaamaan median murrokseen. Jatkakaa hyvää työtä!” Antti Rinne SDP:n puheenjohtaja Ju kk a-P ek ka Fla nd er. 32 2
Lewis, Tamsin ja Kim kokevat kukin tavallaan nuoruuden kasvukipuja, mutta niissä ei ole mi tään outoa. Lewisille isä oli tietenkin jo täysin vieras. Jones tapaa huomauttaa haastattelijoille, että menestys on tulosta oppimisesta ja sinnikkyy destä. Vasta Lewisin palattua vankilasta näitäkin tekemisiä ale taan tulkita pahantahtoisesti. Näyttää siltä, että Lewisin perheessä on jotain pahasti vinossa. Kotiinpaluu ei ole yksiselitteisen riemukas. Siitä ei tule helppoa, sillä tunnelma on kotona ja kylällä her mostuneen kireä. Juhani Ruotsalo Otava Sadie Jonesilta on nyt saatu suomeksi myös hänen esikoisromaaninsa vuodelta 2008.. Ne näyttävät välähdyksiä Lewisin perheestä ja lähiympäris töstä, ensin 1945, sitten pienin vä lein kriittiseen purkaukseen asti. Ti heä loppuosa käsittää umpikujan ja vaimean katharsiksen vuodelta 1957. Jo viime vuonna saatiin suomeksi hänen uusin, neljäs kirjansa Ehkä rakkaus oli totta (alk. Alkuperäinen nimi The Outcast, joka kääntyisi hylkiöksi, vi rittää tekstin vähän toisin. Tekstit ovat usein näyttämöllisiä tai kuval lisia, mutta eivät erehdy symbolii kan kaavoihin. Arjessa vellovat juoruilu ja kärkkäät arviot muista. Romaanin lo pulla nämä kaksi kylläkin ajautuvat erikoislaatuiseen episodiin. Ty tär Tamsin on vähän ja Kim monta vuotta Lewisiä nuorempi. Lewis on päättänyt sovittaa vir heensä ja vastata ympäristön odo tuksiin. Uusi äiti tekee ainakin aluksi par haansa, mutta Lewis ei koskaan so peudu muutokseen. Sisäisten monologien sijaan tunnetiloja set vitään ulkoapäin mutta yksityiskoh taisesti. Taustaa valotetaan prologin jäl keisissä, kronologisesti etenevissä luvuissa. Vankilan portilla tai kotijunalla ei ole ketään vastassa. Jälkeenpäin hän ei voi olla varma onnettomuuden yksityiskohdista. Painajaismaisessa kohtauksessa hän todistaa äitinsä hukkumista yhtei sellä uintiretkellä. Mahdollinen raivo ei myös kään pysy tietoisessa hallinnassa. Neljän romaanin läpimurto hakee vertaistaan brittiläisessä nykykirjal lisuudessa. KesäKuuTA 2016 Hylkiön kujanjuoksu KIRJAT Sadie Jones: Kotiinpaluu Suom. Jonesin kirjoja yhdistää suppeah kon henkilöjoukon keskinäisten suhteiden tarkka analyysi. Ensin oudokkina, sitten hylkiönä Lewis joutuu arvaamattomaan sisäi seen myllerrykseen, masennuksesta pakokauhuun ja sekaviin harhaku viin. Kolmik koa yhdistää se, että Gilbert arvos taa kuulumistaan Dickyn hoviin. Kokemukset kuvataan raastavan te hokkaasti, ja viisaasti ilman liiallisia selityksiä. Ehkä tahtomattaan Lewis käyn nistää kujanjuoksullaan tapahtu mia, jotka johtavat muun muassa Carmichaelien salatun perhehelve tin paljastumiseen. Musertavia muutoksia Vuonna 1945 Gilbert palaa maail mansodasta vaimonsa Elizabethin ja pikku Lewisin luo. Hyvin äkkiä Elizabethin kuol tua Gilbert menee naimisiin Lon toosta löytämänsä Alicen kanssa. Nuorukainen eksyksissä Vuoteen 1957 ajoittuvassa prologissa 19vuotias Lewis Aldridge palaa ko tiin kahden vuoden linnareissulta. 355 s. Armei jaan määrätty Lewis ei siitä piittaa, mutta loppusivuilla saattaa välähtää uuden laista toivoa. Suuttumuksekseen hän saa hävetä ainoan lapsensa käsittämättömiä sekoiluja. Kymmenvuotias Lewis kohtaa perheolojen musertavan muutoksen kesälomallaan sisäoppilaitoksesta. Gilbert hinkuu yläluokkaan ja vahtii statustaan asuinyhteisössä. Jonesin tapaan kerronta on nyt kin kolmatta persoonaa. Perheolot ehkä sanelevat Lewi sin psyykkisen kujanjuoksun, mutta siinä heijastuu myös yhteisön kas voton paine. Lewis oli teiniikään tul tuaan ruvennut uhmakkaaksi, lui sunut ryyppäämään ja yrittänyt lo pulta polttaa kylän kirkon. Sunnuntai sin kirkossa itseään peilaava yh teisö on hyväksynnässään ja tuo mioissaan kaikkivaltias. Pienten ja tarkkojen ha vaintojen proosa on tässä pirulli sen hienoa. Sota muuttaa ihmisiä ja arvoja niin rinta malla kuin kotonakin. Suomennoksen nimi viittaa sekä Gilbertin sotaan että Lewisin van keuteen. Kaikkivaltias yhteisö Kylän mahtiväkeä edustaa rahamies Dicky Carmichael perheineen. 33 2. Kukaan ei vihjaa, että hänessä olisi vikaa, mutta silti häneen iskostuu epämääräinen syyl lisyyden tunto. Ihmisten motiivit ja reaktiot jäävät usein arvoituksiksi, kuten to sielämässäkin. Ehkä Le wis oli jotenkin tuomittu jo paljon ennen näkyvimpiä oireitaan. Carmichael on kylän mielipide johtaja, jonka mauttomissa juhlissa mitataan kunkin arvo. Maaseutukodin lisäksi isäGilbertillä on liiketoi miaan varten myös cityasunto työ matkan säteellä Lontoossa. 2014). Yhteisön sosiaa linen korttitalo luhistuu. 1967) esikois romaani vuodelta 2008. Marianna Kurtto Otava 2015. Uutuussuomennos on englantilai sen Sadie Jonesin (s. Takana oli viisitoista vuotta yrityksiä saada tuotantoon näytel miä ja käsikirjoituksia
Torpparien asema näytti nousevan vaalikamppailun ykkösasiaksi. Tiarnia-sarja (1977–1983) eli kokoelmat Tanssilattia vuorella, Tanssiinkutsu ja Hämärän tanssit on runojatkumo, jossa pari vuosikymmentä julkisuudessa läpivalaistu runoilija antaa sijaa yksityisyyden teemoille. – Vaikkakaan nyt pidettävä kokous ei ole yleinen torpparikokous, vaan ainoastaan Liiton edustajakokous, niin tulee tällä kokouksella ehdottomasti olemaan ainakin yhtäläinen merkitys kuin yleisillä torpparikokouksilla on ollut; sillä kokoushan nyt edustaa maanvuokraajaväestön järjestynyttä joukkoa. V-n Työmies 2.6.1916 Suuri torpparikokous koolle Kesäkuun alussa 1916 aikaa eduskuntavaaleihin oli tasan kuukausi. Torpan lunastukseksi tuli riittää viidenkymmenen vuoden yhtäjaksoinen vuokranmaksu. Puolueen silmäätekevät olivat kokouksen päärooleissa. Tosiasias sa suurin osa heistä oli mäkitupalaisia, joiden vuokrasopimukseen ei kuulunut lainkaan viljelyalaa. Alkaa huomenna Tampereella. KesäKuuTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”Kun lintuja lentää saavat taivaan silmät levätä. Kirjailija oli fyysisti kuluttanut itsensä jo hyvinkin kalkkiviivoille 1980-luvun taitteessa, mutta pää tuotti loppuun saakka briljanttia lyrikkaa. Koska talolliset ja maanomistajat eivät halunneet sitoutua pitkiin sopimuksiin, torppareita uhkasi häätö. Mutta se työ on piirretty auroin ja kuokin maankamaraan ja siellä se katoamattomana säilyy. Se riippunee paljon siitä minkälainen kokoonpanoltaan ensi heinäkuussa valittava Eduskunta tulee./--/ Mutta vääjäämättömänä tosiasiana kuitenkin pysyy, että se työ, jonka torppariluokka on vuosisatojen kuluessa kivisiin ja hallaisiin korpiin tehnyt, kuuluu heille, vaikkakaan sitä ei ole lakeihin kirjotettu. Torpparikysymys oli kärjistynyt vuoden 1909 maanvuokra-asetuksen jälkeen. Sosialidemokraatit vaativat torpparien vapauttamista. Siinä määrättiin vuokra-ajan minimipituudeksi 50 vuotta ja vanhojen vuokrasopimusten saattamista kirjalliseen muotoon. (S.K.) Kuudennen kerran kokoontuu Suomen maanvuokraajaväki huomenna Tampereelle. Kesäkuun alkuun kutsuttiin koolle torppareita edustaneen Maanvuokraajien liiton edustajakokous. TUlkINTA ROlf bAmbERg mitä se on: Yhtä komeaa loppuhuipennusta kuin Pentti Saarikosken (1937–1983) kirjailijauralla saatiin kokea ja lukea, ei monen kohdalle osu. Ajankohta oli sovitettu vaaleihin. 34 2. Kun torpparit ensi kerran kokoontuivat suurlakon jälkeen yleiseen kokoukseen Tampereelle, niin tapahtui se torpparien heräämisen merkeissä. Maanvuokraajain Liiton kolmas edustajakokous. Juuri mäkitupalaiset olivat sosialidemokraattien uskollisimpia kannattajia. Tällä kertaa kokoontuvat he Liiton kolmanteen edustajakokoukseen neuvottelemaan ja päättämään oikeuksiensa puolesta. Mitenkä se ratkeaa. Puolueen propagandassa puhuttiin 120 000 torppariperheestä. Työväen arkisto Laukon torppareita vuoden 1907 torpparilakon ja häätöjen aikaan. Tämä torpparien herääminen veikin siihen, että he alkoivat yhteisvoimin maanomistajan uhkaavaa joukkohäätövimmaa vastustamaan, ja siten turvaamaan omaisuuttaan ja oikeuksiaan joutumasta maanomistajain ahnaisiin käsiin./--/ Torpparikysymys on nyt siis yhä ratkaisuaan odottamassa. Saavatko torpparit oikeu tensa ja omaisuutensa pitää, vai saako ne maanomistaja anastetuksi. Sitä ei voi millään kieltää. Sosialidemokraattien mukaan kyse oli peräti torpparien ”lopullisesta kohtalosta”. Torppariluokka oli silloisten suurten tapahtumain mukana havahtunut siitä polkeenalaisesta asemasta, johon se oli pitkien historiallisten ajanjaksojen ja kehitysvaiheiden aikana valtaan päässeiden yhteiskuntaluokkien painamana vajonnut. Päivät pitenee säie lyhenee Sinne menen mihin pää kantaa.” Maailman kirjallisuuden katekismus PENTTI SAARIkOSkI: TANSSIINkUTSU (1980) . Vuoden 1907 Laukon häädöt toivat torpparien aseman politiikan keskiöön.. Torpparien laaja yhteisesiintyminen ennen vaaleja vaikutti epäilemättä lopputulokseen
Olin ihmettelee miksei alunperin menty suoraan Olympiakomiteaan, sisään olisi voitu rakentaa kuntoja terveysliikunnan kokonaisuus. Kohtuuttomat korvaukset, palkkiot ja muut, siis suoraan sanoen valtionavustusten väärinkäyttö, jyrähtää Olin viitaten opetus– ja kulttuuministeriön Olympiakomitealle esittämään vaatimukseen palauttaa valtionapuja noin 400 000 euroa. On tarkaan harkittava mukanaoloa tässä suuressa fuusiossa, pohtii TUL:n tuore puheenjohtaja, liikuntatieteen professori Kimmo Suomi. – Opetusministeriön tarkastus osoittaa, että hyvä veli -organisaatio elää. Toiminta on ollut hoipertelua. – Rahaa on hukattu. Juha Savolainen Demokraatti ” Miksei alunperin menty suoraan Olympiakomiteaan, sisään olisi voitu rakentaa kunto– ja terveysliikunnan kokonaisuus.” Ka ri H ulk ko Kalevi Olin lyttää Suomen Liikunta ja Urheilun ja Valon toiminnan hoiperteluksi, joka ei ole edistänyt kuntoja terveysliikuntaa.. Useat harrasteja kuntourheiluliitot, mukaanlukien TUL, suhtautuvat hankkeeseen varsin epäilevästi. Kansallisten olympiakomiteoitten alla toimiminen on kuitenkin eurooppalainen ja yhä laajeneva tapa. Vielä tällä hetkellä TUL on olympiakomitean jäsen muttei kuulu Valoon. Kovimman linjan liikuntakentän käänteisiin ottaa liikuntatieteen emiritusprofessori, TUL:n puheenjohtaja 1995– 2007, Kalevi Olin. Samaranchin aikana ammattilurheilijat päästettiin mukaan olympialaisiin, muistuttaa Olin. Näissä yhdessätoista järjestössä pelätään Olympiakomitean alle kokoontumisen merkitsevän huippu– urheilun ylikorostuvan suomalaisesa liikuntapolitiikassa. SLU:n piti olla palveluja yhteistyöjärjestö, mutta se paisui koko ajan. Olinin mukaan SLU ja Valo ovat olleet harhapolkuja, jotka ansaitsevat ankaran kritiikin. – Liittokokous pohti teemalla ”itsenäinen TUL” sitä, missä TUL:n tulisi jatkossa olla mukana. – Suomen Liikunta ja Urheilun (SLU) perustaminen epäonnistui, Valo toi pimeyttä. KesäKuuTA 2016 L Liike Tuottaja: Markku Lahikainen 050 554 3430 markku.lahikainen@demokraatti.fi Valo toi pimeyttä Kesäkuun aikana kokoontuvat Olympiakomitean ja liikuntajärjestö Valon hallitukset siunatakseen lopullisesti Suomen liikuntakentän ensi vuoden alusta toteutuvan suurfuusion. 35 2. – Ongelma on se, että KOK on kuitenkin huippu-urheilujärjestö. TUL ulos fuusiosta Vahvojen huhujen mukaan harrasteja kuntoliikuntajärjestöt olisivat perustamassa jonkinlaista ”allianssia”, mikäli tulee laajalti ulosjäämisiä uudesta organisaatiosta. Äskeisen liittokokouspäätöksensä mukaan TUL jatkaa itsenäisenä järjestönä. – Vaikka kuinka sanotaan, että olympia-aate kattaa kaiken liikunnan, kyllähän me tiedämme, mitä se käytännössä tarkoittaa, sanoo TUL:n juuri väistynyt puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Paatero viitaten Olympialiikkeen huippuurheilupainottuneisuuteen. Kaiken kytkeminen Olympiakomitean alle ei takaa kunto– ja terveysliikunnan edistämistä, laukoo Olin
Hän oli myös kunnanvaltuutettu yli 40 vuotta. – Yhteiskunnallinen osallistuminen on antanut minulle hirveän paljon sisältöä elämään. – Vedän myös demarinaisten vapaaehtoisryhmää, missä teemme käsillä kaikenlaista ja myyntituotoilla järjestämme demarinaisten yli 50 vuotta sitten perustaman Viitakodin asukkaille vapaa-ajan toimintaa. – Jos ottaa jonkun tehtävän, se pitää myös hoitaa kunnolla. 36 2. Yhteisiin rientoihin lähtöjä on ollut todella paljon. Työläisperheen tyttärenä Maija lähti jo ”penskana” nuoriin kotkiin ja toimi myöhemmin vuosia kotkakerhon ohjaajana. Nyt supermummoa valitsemaan ” Jos ottaa jonkun tehtävän, se pitää myös hoitaa kunnolla.” ” Maija Sihvonen ei ole karttanut vetojuhdan haasteita. Kulttuuri on ollut TSL:n piirisihteerinä työskennelleelle Tertulle aina intohimo. Supermummo nro 1 Terttu Tuomi-Koskelin Janakkala Terttu Tuomi-Koskelin on ahertanut demarikentän eri tehtävissä kotkista eläkkeensaajiin. Nuorena hän toimi nuorten kotkien lauluryhmän vetäjänä ja nykyisin hän vetää eläkkeensaajien lauluryhmää – ja oli siinä välissä maata kiertäneen orkesterin solisti. – On upeaa ja mieltä lämmittävää, että voi tehdä työtä toisten iloksi. Miten sitä aina kerkesikin joka paikkaan, naurahtaa liki 80-vuotias Terttu. Heikki Sihto. Hän on elämänsä aikana vetänyt muun muassa Jyväskylän työväenyhdistyksen myyjäistoimintaa, hyvän mielen puurotapahtumaa yli 20 vuotta ja naisten kokkikerhoa. KesäKuuTA 2016 Supermummo nro 2 Maija Sihvonen Jyväskylä Lastenhoitajan työstä 10 vuotta sitten eläköitynyt Maija Sihvonen ei ole karttanut vetojuhdan haasteita
Elämänkokemus on kasvanut, ja olen oppinut tekemällä monenlaisia asioi ta. . Paikallinen toiminta on sekä kirkon että poliittisen toiminnan ydin. Muistathan, että tässä kisassa tuetaan postinkantajia eli äänestää voi vain postikortilla tai kirjeellä. Silpomisen vastainen työ taas koskettaa aivan perus oikeuksia, oikeutta päättää omasta kehostaan ja sen koskemattomuudesta. Risteilylle saa kahden hengen lahjakortin myös Demokraatin supermummo 2016. Yksi yhdeksästä maallikkojäsenestä on Tarja Kantola, Kirkon ulkomaanavun puheenjohtaja. Sosialidemokraatin on helppo samaistua kirkon arvomaailmaan. – On hienoa päästä tekemään päätöksiä pöytään, jossa puheenjohtajana toimii arkkipiispa Kari Mäkinen. . 2 kirkolliskokouksen valitsemaa pappisjäsentä . Mutta tehtäviin ei saa rakastua liikaa, on osattava myös luopua niistä. Jutun lopussa ovat myös äänestysohjeet. Äänestäneiden kesken arvotaan kahden hengen matka Demokraatin lukijaristeilylle 27.–28.8.2016. Kantola viettää 60-vuotisjuhliaan kesäkuun alussa. . Kirkkohallituksella on vastuullinen tehtävä muun muassa raha-asioiden suhteen. Teräsvaarin vuoro on vuoden päästä. 9 kirkolliskokouksen valitsemaa maallikkojäsentä . Jos joku kevään supermummoista jää erityisesti mieleesi, leikkaa juttu talteen äänestystä varten. Neljän ulkoministerin, viimeksi Erkki Tuomiojan, avustajana toiminut Kantola näkee, ettei poliittinen aktiivisuus saa haitata kirkon toimintaan osallistumista. Uudistunut Demokraatti nostaa supermummot ja teräsvaarit esiin, jotta ymmärtäisimme, mitä ihmisläheinen ja intohimoinen järjestötyö on. – Lasten on päästävä kouluun ja saatava arki jollakin tavalla kulkemaan kriisien keskelläkin. Kantolalla on laajasti kokemusta kirkossa vaikuttamisesta, mutta myös kehitysyhteistyöjärjestöistä ja kansainvälisestä politiikasta. Kirkko on pienenevän jäsenmäärän vuoksi säästämään toiminnastaan, ja valintoja joutuu tekemään. Solidaarisuus on tehnyt hyvää, pitkäjänteistä työtä tässä asiassa. Jos mielessäsi on supermummon tittelin ansaitseva liikkeen vastuunkantaja, ole yhteydessä toimittaja Markku Lahikaiseen (markku.lahikainen@demokraatti.fi, 050 5543430). Janne Riiheläinen Kimmo Ojala Kirkko pitää heikoimman puolta Uusi kirkkohallitus aloitti toimintansa 1.6. . Kandidaatteja esitellään pitkin kevättä toukokuun loppuun asti. – Kirkkohallitukseen valittiin nyt paljon uusia maallikkojäseniä, ja kaikki vaikuttavat innokkailta aloittamaan työt. Kilpailussa voi äänestää vain vanhanaikaisesti postitse. Kesäkuun aikana lehdessä esitellään 10 sykähdyttävintä supermummoa. Esimerkiksi kunnallispoliittisesta kokemuksesta on hyötyä, kun toimintatavat ja yhteisten asioiden hoitaminen on tuttua. 4-vuotinen kausi . Supermummo Palstalla esittelemme sd-liikkeen korvaamattomia taustavoimia. – Rikastun ollessani osallisena yhdessä tekemisessä, saan enemmän kuin annan. Kantola kertoo olevansa motivoitunut uuteen tehtävään. Nämä aiheet ovat olleet sydäntä lähellä jo pitkään, Kantola kertoo. Juhlallinen tittelin luovutus on risteilyllä. . Suosikkiasi voit äänestää kesäkuun lehdissä olevalla lipukkeella. 2 piispainkokouksen valitsemaa jäsentä . Ja pyyntöjä on piisannut työväenyhdistyksen lisäksi urheiluseuroilta sekä seurakunnan ja kaupungin luottamustehtävien kylkiäisinä. . . Lehti esittelee vielä kerran talven ja kevään aikana jututetut supermummot. – Kirkko on profiloitunut viime aikoina puhumalla rohkeasti heikoimpien puolesta, Kantola kehuu. Demokraatin supermummokisan loppusuora lähestyy. – Tarvittaessa emännöin myös työväenyhdistyksen kesäpaikassa Hopealahdessa. – Tarvitsemme eri taustoista tulevia vaikuttajia myös kirkkoon. Samalla käynnistyy kisa, jossa valitaan vuoden 2016 Demokraatin supermummo. Voittaja julkistetaan juhannuksen numerossa. Hoitaa kirkon taloutta, hallintoa ja toimintaa KirKKohallituS Tarja Kantola kertoo olevansa ylpeä kirkosta, koska se ei ole leikannut kehitysyhteistyöstä tai pakolaisilta. Nyt supermummoa valitsemaan ” Meissä iäkkäämmissä ihmisissä on valtava potentiaali puolueelle ja muille kansalaisjärjestöille.” Supermummo nro 3 Sinikka Hälli Joensuu Joensuussa Rouva Positiiviseksi ristitty 70-vuotias Sinikka Hälli on aina lähtenyt soppatykille ja talkoisiin, kun on pyydetty. Tässä numerossa esitellään kolme ensimmäistä ehdokasta. Puheenjohtajana toimii arkkipiispa, tällä hetkellä Kari Mäkinen . Koulunkäynti tuo vakautta elämään esimerkiksi pakolaisleireillä. KesäKuuTA 2016 Äänestä suosikkiasi supermummoksi Sosialidemokraattinen liike on täynnä korvaamattomia ihmisiä, jotka eivät näy julkisuudessa. Meissä iäkkäämmissä ihmisissä on valtava potentiaali puolueelle ja muille kansalaisjärjestöille. Hän on toivonut lahjojen sijaan lahjoituksia Kirkon ulkomaanavun Opettajat ilman rajoja -hankkeeseen ja Solidaarisuuden silpomisen vastaiseen työhön. 37 2
Nyt varat ovat yli seitsenkertaiset ja loppua ei näy. Yleissitovuuden poistaminen olisi erittäin kohtalokasta Suomen kansantaloudelle ja Suomen väestön työn saannille. Taitetun indeksin sijasta on palautettava palkkaindeksi, joka estäisi eläketasojen laskun. Verotulot karttuisivat, ja julkinen talous kohenisi. Eläketurvakeskuksen ennuste kertoo, että vuonna 2050 rahastot ovat kooltaan kaksinkertaiset, jos käytetään palkkaindeksiä. Tämä luettelo kertoo, minkälainen sosialisti minä olen. Se on demarien tehtävä. Jos jatketaan taitetulla indeksillä, yhä suurempi osa kansallisomaisuudestamme siirretään ulos kasvamaan passiivisena korkoa. Sakari Tahvanainen Joensuu Eläkkeiden korotus tehokkainta elvytystä ” Suomen yli 1,5 miljoonasta eläkkeensaajasta valtaenemmistö on pienituloisia. Luettelosta on aina varaa keskustella. Arvostettu 1900-luvun sosialisti J. Myös Lähija Kauko-idästä jo Suomeen tulleille ja tuleville työntekijöille nyt turvan antaneen työehtosopimusjärjestelmän ja niiden yleissitovuuden heikentyminen johtaisi yleisesti ”orjatyötyyppisiin” paikallisiin sopimuksiin, joita nyt on paljastunut ja joista on voitu tuomita työnantajia korvauksiin ja rangaistuksiin. He tarvitsevat politiikassa puolestapuhujansa. Se ei kestä sitä, että tuota perustaa revitään rikki monesta kohtaa. Näin väittävät eivät tunne ilmeisestikään edes tämän päivän eri toimialojen tilannetta Suomen työmarkkinoilla. On pelätty ”eläkepommia” suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Sitä on koko korkeakoululaitos, vesivoimalaitokset, sähkölinjat ja urheilulaitokset. Miksi emme voisi nostaa eläkkeitä. Valtionvelka kasvaa 10 000 euroa minuutissa, ja siksi on käynnistetty Suomen historian mittavin leikkausohjelma. Tulos ei ole hullumpi. Nämä paljastuneet työrikokset lienevät kuitenkin vain ”jäämeren huippu” todellisesta työrikosten määrästä. Siksi esitetään työeläkemaksujen alentamista EMU-puskureita käyttäen. Tosiasiassa julkisen talouden nettovelka laskee. Edellä mainittuja tapauksia on tullut julki erityisesti ravintola-alalta ja pizzerioista. Nyt eläkejärjestelmämme kestävyys on maailman huippua. Suomessa tarvitaan tulevaisuudessakin työtä tekemään ulkomaiden kansalaisia ja työnantajiksi myös ulkomaisia yrityksiä. Mutta. Pienillä korjauksilla siitä on saatavissa nykyistäkin oikeudenmukaisempi. Ulkomaisia erityisesti alihankintatöitä urakoivia yrityksiä työntekijöidensä kanssa sovituilla ”alepalkoilla” ja pitkillä viikkotyöajoilla ilmestyisi myös työmarkkinoillemme kilpailemaan suomalaisen työn kanssa urakoista, ja huonosti siinä kilpailussa kävisi myös suurelle määrälle suomalaisista yrityksistä. Vapautuminen työehtosopimusten yleissitovuudesta paikallisesti sovittaessa merkitsisi ”orjatyön” laillista sallimista. Taitettu indeksi on nuorten kannalta katastrofi! Kimmo Kiljunen Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja. Sen yhtenä ytimenä on oivallus, että tämänhetkistä lamaa ja työttömyyttä ylläpitää kysynnän puute. Suomen yli 1,5 miljoonasta eläkkeensaajasta valtaenemmistö on pienituloisia. Se on tuhon tie, josta nykyiset vallanpitäjät kantavat yksin vastuun. Ennen kuin puretaan EMU-puskureita ja alennetaan työeläkemaksuja, pitäisi oikaista eläketasoja laskeva taitettu indeksi. Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. Työehtosopimusten väitetään yleissitovuudellaan heikentävän Suomen kansantalouden tilaa ja aiheuttavan työttömyyttä. Varat tarvitaan Suomessa luomaan työpaikkoja ja talouskasvua. Me kuivatamme kansantaloutemme, kun olemme siirtäneet 130 miljardia euroa ulkomaille eläkerahastoihin. Veikko Simpanen Sosiaalineuvos, Espoo Sosialidemokraattien sosialismi. Työn hinnan ja viikkotyöajan vapauttaminen eri toimialoilla paikallisesti työnantajan ja työntekijöiden kesken sovittavaksi johtaisi siihen, että työtä teetettäisiin Suomessa nykyistä paljon suuremmassa määrin elinkustannuksiltaan halvempien maiden työntekijöillä. 38 2. Kustannustehokkain tapa lisätä ostovoimaa on kuitenkin eläkkeiden korotus. KesäKuuTA 2016 Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi Vapaa paikallinen sopimusoikeus lisäisi työttömyyttä Toistuvasti kuulee hallituspuolueiden edustajien ja jopa kansanedustajien ja ministereidenkin vaativan oikeutta paikallisesti sopia vapaasti palkoista ja työajoista. Eläkkeensaajat ovat Suomessa ainoa tulonsaajaryhmä, jotka köyhtyvät lakisääteisesti. Saksan demarit ovat muuttamassa brändiään ”työn puolueesta” ”pienen ihmisen” puolueeksi. Edellä mainitulle perustalle on sata vuotta rakennettu suomalaista yhteiskuntaa. Näin lisäisimme ostovoimaa ja nuoret saisivat työpaikkoja. Heikel sanoo kirjassaan sosialismista: ”Sosialisti olisi se, jonka pyrkimyksien päämääränä on yhteiskunnan yhteinen menestys.” Yksinkertaisesti voi todeta, että sosialidemokraattien sosialismia on: yhteiset tiet ja kadut, rautatiet, vesiväylät, vesivoima, yhteiskunnan omistama koululaitos, posti, vanhainkodit ja vanhusten huolto, terveyspalvelut, valtion omistamat metsät ja järvet. Työn hinnan alakohtainen sääntely yleissitovin työehtosopimuksin ainakin mahdollistaa reilun kilpailun työnantajien kesken töistä ja työntekijöille Suomen elinkustannukset huomioiden mahdollisuuden kokoaikaisesti työskenneltäessä kohtuulliseen toimeentuloon palkalla. Eläkeläisköyhtyminen olisi pysäytetty, ja silti nuoremmille sukupolville jäisi nykyiseen verrattuna tuplarahastot ja yli 50 000 uutta työpaikkaa. Se voi omistaa apteekkeja ja lääketeollisuutta, joiden merkitys kansalaisten terveyteen on erittäin suuri. Silloin sen sosiaalinen pohja pettää ja hyvinvointivaltio murenee. Alun perin oli tarkoitus kartuttaa puskurirahastoksi kahden vuoden eläkemenot, eli nykyrahassa 50 miljardia euroa. Erityisesti Baltian maista ja Puolasta, joista jo nyt käy Suomessa töissä erittäin suuri työntekijämäärä, tulisi tulvimalla työntekijöitä Suomeen työhön sellaisella paikallisesti sovittavalla palkkatasolla, jolla Suomessa vakituisesti asuva ei tule toimeen. A. Suomesta ei saa kuitenkaan tehdä halpatyömarkkinoiden maata. Eläkerahastoissa on varoja yli 180 miljardia euroa, ja ne kasvavat 21 000 euroa minuutissa. SDP on laatinut 10 kohdan vaihtoehto-ohjelman hallituksen politiikalle. Luettelo ei ole kattava mutta antaa kuvan siitä, mitä sosialidemokraatti omalla ”sosialismillaan” tarkoittaa. Yhteiskunta voi omistaa suuria yhtiöitä, joiden vaikutus kansalaisten elämään on merkittävä. Kaksikymmentä vuotta on Suomessa hillitty eläkemenoja ja kasvatettu rahastoja. Useimmat sosialidemokraatit ovat samaa mieltä
Getty Images Työelämän tasa-arvo taantuu Demarinaisten mielestä sukupol vien työ naisten ja miesten tasa arvon edistämiseksi on kyseen alaistettu. Jotkut kunnat eivät ole tätä linjausta tehneet, kiitos niille siitä. Omaishoito vähentää kun nan järjestämän tehostetun pal veluasumisen ja paljon kotihoi toa tarvitsevien määrää, ja siten sen yleistyminen myös säästää kuntien kustannuksia. 39 2. Hallitukselta on tur haan perätty erilaisia tasapainot tavia toimia vanhemmuuden kus tannusten jakamiseksi ja sama palkkaisuuden toteuttamiseksi. Hallitus on vihdoin anta nut eduskunnalle hallitusoh jelmassa luvatun esityksen omaishoitolain muuttamisesta. Viime vaalikaudella peruspal veluministeri Susanna Huovisen johdolla valmisteltiin uutta omaishoitolakia, jonka tavoit teena oli vahvistaa omaishoi tajien oikeusturvaa, estää yksi puoliset sopimusten irtisano miset ja turvata tasaarvoinen asema eri puolilla maata asu ville omaishoitajille. Kun lähtökohtana on kuntien määrärahasidonnainen palvelu ja jokainen kunta määrittää kri teerit itse, suuri osa omaishoita jista jää ilman omaishoidon tu kea ja kunnan apua. Naiset putoavat mie histä erilliselle työuralle, pienem pipalkkaisiin töihin ja vaille täyttä työeläkettä. Sipilän hallitus on nyt ottanut pienen askeleen oikeaan suun taan, mutta todellinen parannus omaishoitoon edellyttäisi tämän tärkeän työn jatkamista. KesäKuuTA 2016 Lisää mieLipiteitä osoitteessa demokraatti.fi //tälle sivulle tulee vielä snadi mpide/// Omaishoitajat ovat eriarvoisia //omhoito// ” Omaishoitajat ovat eriarvoisessa asemassa eri puolilla Suomea. Hallitus on väittänyt tukevansa perheiden valinnanvapautta ko tihoidon ja julkisen vallan järjes tämän varhaiskasvatuksen välillä. On todella hienoa, että hal litus on valmis vaikeanakin aika na panostamaan omaishoi toon. Koska omaishoitajilla ei ole lain säätämää oikeusturvaa, kunnat voivat edelleen yksipuo lisesti irtisanoa omaishoitosopi muksia ja heikentää palveluita. Sipilän hallituksen perhepoliit tiset linjaukset ovat purkamassa edellytykset äitien työhön osal listumiselle. Sari Melkko puheenjohtaja Virpi Torniainen varapuheenjohtaja Kaakkois-Suomen Demarinaiset. Subjektiivisen päi vähoitooikeuden poistaminen merkitsee, ettei perheillä enää ole varmuutta työssäkäynnin edellyt tämään lasten hoitoon ja varhais kasvatukseen. Tämä asettaa perheet ja lapset kuitenkin eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen. Katsomme, että tehdyt päätökset käytännössä estävät valinnanva pauden ja jättävät monelle koti hoidon ainoaksi vaihtoehdoksi. Tilanne huolestuttaa Demarinai sia kautta maan. Kuntien täytyy järjestää vapaiden aikainen sijaishoito, ja lisäksi niitä velvoitetaan järjes tämään omaishoitajille tarvit taessa valmennusta, koulutusta ja terveystarkastuksia. Valitettavasti hallituksen esi tys ei kuitenkaan korjaa sitä perimmäistä ongelmaa, että omaishoitajat ovat eriarvoisessa asemassa eri puolilla Suomea, koska lainsäädännössä ei vah visteta omaishoitajien oikeus turvaa eikä omaishoidolle ole yhtenäisiä kriteerejä. Demarinaiset muistuttaa, että työuran katkonaisuus ja työnan tajien varovaisuus palkata pienten lasten äitejä erityisesti hyvää työ uraa edistäviin tehtäviin ovat este tasaarvolle. Hallituksen ajama ryhmäko kojen suurentaminen uhkaa las ten turvallisuutta ja laittaa työn tekijöiden jaksamisen koetukselle. Asiaa ei auta sekään, että halli tus on merkittävästi korottanut sotepalvelumaksuja ja siten vai keuttanut muun muassa tukipal veluiden hankkimista kotiin. Uudistuksella turvataan kai kille omaishoitosopimuksen tehneille oikeus vähintään kah teen vapaapäivään kuussa. Yh täjaksoisessa hoidossa oikeus olisi jatkossakin kolme päivää kuussa. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja,kansanedustaja (sd), Lappeenranta ” Lainsäädännössä ei vahvisteta omaishoitajien oikeus turvaa eikä omaishoidolle ole yhtenäisiä kriteerejä. Tasaarvo työelämässä edellyttää naisten ja miesten, äitien ja isien yhtäläisiä mahdollisuuksia työn ja perhe elämän yhteensovittamiseen. Työttömäksi joutuvien lapsia rangaistaan ottamalla heidät pois omasta päiväkotiryhmästä, osapäivähoidossa oleva lapsi ei ole oikeutettu ruokailuun, laa dukas varhaiskasvatus jää en tistä harvempien etuoikeudeksi. Naisten aseman heikkenemi nen merkitsee myös perheiden ja lasten aseman heikkenemistä. Tällä het kellä omaishoitosopimuksia on koko maassa noin 43 000, kun pelkästään sitovia ja vaativia omaishoitotilanteita on noin 60 000. Pääministeri Sipilän hallituksen toimet ovat kääntä mässä kehityksen suunnan kohti eriarvoisuutta. Demarinaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen toteaa työelämän olevan kai ken tasaarvon perusta
Myöhempi ministerikin puhui tuolloin kasvun rauhasta. Suomi tarvitsee kansallista ravistelua, aitoa kansalaiskeskustelua, jotta saamme paremman tasapainon inhimillisten arvojen ja kilpailuyhteiskunnan aiheuttamien paineiden välille.” Mitäpä olisi Jukka, jos opastaisit, miten juuri tämän päivän Suomen päättäjäin tulisi nuo viisaat sanat kasvun rauhasta lukea, ymmärtää ja toimia! Lopuksi vähän kevensimme sanomaamme toteamalla, että hallituksemme alkaa helpuuttaa alkoholin saantia jokaisen ulottuville; prosentteja nostetaan, hintaa halpuutetaan, saantia helpuutetaan ja kohta kotiinkin kuljetetaan. Samaan aikaan tuhannet äidit, isät, mummut ja vaarit, seurojen toimitsijat ja tukijat ovat keränneet, kerjänneet, korjanneet, myyneet, kutoneet, valvoneet, kuljettaneet jne. u u u Vihreät polkaisivat käyntiin puoluekokousten sarjan. Entä kohta kokoustava kokoomus. Toisaalta, toisaalta. Totesimme, että syvällisemmälle yhteiskunnalliselle keskustelulle Suomessa olisi nyt ns. Tässäkö Suomen urheilun kuva ja tulevaisuus. Pystyn. Vanhaan hyvään Neuvostoliiton aikaan tappio Suomelle olisi tarkoittanut sitä, että jo samana iltana olisi Moskovasta lähtenyt tavarajuna kolistelemaan kohti Siperiaa viemään joukkuetta puumailoilla kultaa vuolemaan. On joutunut tuomaroimaan jääkiekon MM-kisat, missikisat ja vielä Euroviisutkin. Toivottavasti kirkollisista virkamiehistä hauturi ei valikoidu tulkitsemaan Naton tunteita meitä kohtaan. Osaatteko te siellä edes hävetä. Hopeasijalle lensi kokoomusjohtaja, ministeri Stubb. Se taisi käsitteenäkin olla aivan uusi asia, jonka Jukka esitteli näin: ”Kasvun rauha voisi olla uusi arvomme. Voimme vain kuvitella sitä iloa, mitä omien saavutuksista nyt tunnetaan Pohjanmaan lakeuksien lestadiolaisten vahvoilla alueilla. Pystyn. Lapatossu aikanaan omasta tukastaan vetämällä nosti itsensä ylös ojasta, mutta tästä hallituksesta ei ole edes siihen. 41 2. u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa kuulleensa Naton tuntevan lukkarinrakkautta Suomea kohtaan. Muistelimme Jukka Gustafssonin keskustelua herättänyttä puhetta eduskunnassa vuosituhannen alussa. Lentääkö Stubb seuraavaksi hallituksesta. Tuore tilasto kertoi ministereidemme ilmailumatkailusta. sosialistinen tilaus. u u u Suomi ei sitten voittanut lätkän maailmanmestaruutta, mutta pelasi silti loistavan turnauksen, kruununaan voitto Venäjästäkin. Jättäisitkö energiapolitiikkamme hoidon puolueelle, jonka menestys on tuulen varassa. Olisiko Köyliön poika Orpo se, jonka laittaisit Köyliönjärven jäälle neuvottelemaan erilaisista veronkeruutavoista paavinuskoisen piispa Timoteuksen kanssa. Timo Roos timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia.. Rakastamiaan tuulivoimaloita on tänne rakennettu veronmaksajain raHallitus helpuuttaa janoisten tuskaa hoilla ja nyt niitä jo puretaan. Talvella nurmikoiden sijasta postimies leikkaa päät, tarvittaessa umpisuoletkin. Vastaan nyt, että tiedän. Meillä Suomessa olympiakomitean herrat ja rouvat siipiveikkoineen ovat syöneet, juoneet, juhlineet ja matkustaneet urheiluun tarkoitetuilla rahoilla häikäilemättä. Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, pystynkö tiivistämään Nato-kantani kahteen sanaan. RKP:n Haglund oli ahkerimmin kansan kukkarolla. Jallun mukaan Postin leikkauspalveluita laajennetaan edelleen. Eduskuntavaaleista on kulunut runsas vuosi, ja tuntuu siltä, että hallitsijoiksemme laitetuilta ovat nyt jo eväät tulleet syödyiksi. KesäKuuTA 2016 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Minulta on tiedusteltu, pystynkö tiivistämään Nato–kantani kahteen sanaan. Eipä mennyt äänemme hukkaan! Tiltakin puuttui keskusteluumme kiireitään valitellen. Tai laittaisitko hänet Linnanmäen altaaseen palloilla pudoteltavaksi vedenneidoksi, siihen tikkataulun viereen. Pikku kikoilla ja verbaalisella näppäryydellä ei tästä nousta. lapsia ja nuoria palkatta ja valittamatta. Toisaalta, toisaalta
Harjula oli ennen yrittäjäuraa monen alan tekijä, muun muas sa Elannon leipäkuski, taksinkuljettaja ja ambulanssikuski. Pitkän rupeaman hän teki myös ravintolan portieerina, kuten monet nyrkkeilytoverit. Silti hän toimi taksiyrittäjänä kuolemaansa saakka. Leena Harjula–Jalonen Kirjoittaja on Urho Harjulan sisar. Muun muassa Kipakka ja sittemmin Kultainen Kulaus olivat Harjulan työpaikkoja. Sirkka harrasti yleisurheilua, hiihtoa ja voimistelua Riihimäen Pyrkivän urheiluseurassa. Veikko Lahti 85 Vuotta Ainakin monet ravintoloitsijat tuntevat Veikko Lahden, koska hän toimi kunnallisena alkoholitarkastajana parikymmentä vuotta. 70-luvun alusta hän siirtyi Hämeen Kansan toimittajaksi ja oli siellä eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Sirkka joutui jo nuoresta pitäen vastaamaan perheen emännän töistä. Vesa Karvinen Kirjoittaja on Veikko Lahden läheinen ystävä. Sirkka oli tuttu näky monissa Kantaja Päijät-Hämeen maakuntien tapahtumissa ja hänellä oli laaja ystäväpiiri niin politiikan, kuin urheilun ja kulttuurinkin parissa toimivien ihmisten joukossa. Heikkilä) ja Arvid Harjulan perheeseen. Äiti sairastui varhain ja kuoli Sirkan ollessa hieman toisella kymmenellä. Eräs Sirkan toimittajaystävistä totesikin, että Sirkka ymmärsi verkostoitumisen arvon jo paljon ennen kuin siitä edes tiedettiin mitään. Mittavasta työstään työväen urheilun hyväksi Sirkalle myönnettiin TUL:n kultainen ansiomerkki vuonna 1983 ja TUL:n Hämeen piirin ansiomerkki 1989. Hän oli aikanaan Tampereen sosialidemokraattisen klubi ry:n rahastonhoitajana, hallituksen jäsenenä, myöhemmin tilintarkastajana/toiminnantarkastajana. Päästyään kansakoulusta Harjula opiskeli Inarin Kristillisessä kansanopistossa ja kävi maataloustöissä enon ja tädin luona. Palkkatyön jälkeen Harjula osti taksin ja päätyi yrittäjäksi Helsinkiin. Urho Harjula kasvoi ja varttui evakossa ja vietti lapsuuttaan Sallan Onkamossa ja sittemmin Paloselässä. Sirkka hoiti karjan, pikkusiskon, kodin ja vanhan isoisän. Kansanvalistajana aikalaisilleen hän oli kävelevä terveyskirja, joka muistutti viinan, tupakan ja väärinsyönnin sekä liikkumattomuuden vaaroista. Sirkka oli luonteeltaan rehti ihminen, hän antoi arvoa ja kunnioitti muiden mielipiteitä ja näkemyksiä. Hän vaikuttaa myös Tampereen kaupungin vanhusneuvostossa ja Tampereen Raittiusseuran säätiön taloudenhoitajana. Hän oli Helsingin Jyryssä ja saavutti TUL:n ja Suomen mestaruuksia nyrkkeilyn 81 kg:n sarjassa. Mestari on poissa Unto Harjula Jyryn kisoissa 1960-luvulla. Me Sirkan ystävät ja sisaren lapset muistamme Sirkan intohimoisena sienestäjänä ja marjastajana. Viimeisestä liitosta hän sai pojan ja kaksi tytärtä. Kun Karjala menetettiin, Kostiaisen perhe tuli evakkona Riihimäen seudulle. Edustuspaikka Meksikon olympialaisiin evättiin, koska hän oli TUL:n urheilija. Yrittämisen ohella Harjulan tärkeiksi harrastuksiksi tulivat harmonikan soitto, lenkkeily ja maratonit sekä matkailu. Hänen ovensa olivat aina auki sukulaisille ja ystäville. Asna-äiti sai Urho pojaltaan postikortteja kilpailumatkoiltaan eri maista. Jo 40-luvulta lähtien hän ohjasi Pyrkivän tyttöjä jumpassa, veti kotonaan askartelukerhoja, toimi ohjaajan urheiluleireillä sekä toimi erilaisissa urheilukilpailuissa toimitsijana. Taksiyritys maksoi tuohon aikaan yli miljoona markkaa. huhtikuuta 1941 Asna (o.s. Kuollut Kuollut Syntymäpäivät Tuttu mies Tampereelta Vastaanotto Tampereen Tahmelassa sunnuntaina 5.6. Enkelit valkeat taivaalta tuolta, pitäkää Sirkasta hyvää huolta. Sirkka toimi aktiivisesti Riihimäen sosialidemokraateissa. Yrittäjän osa ei ollut aina ruusuilla tanssimista: Harjula selvisi siitä, mutta arvet jäivät. Hän kävi katsomassa jopa useampaan kertaan niin Riihimäen teatterin, kuin lähialueidenkin teatterien esitykset ja kirjoitti niistä myös arvosteluja. Harjula avioitui kahdesti. Toimittajana Sirkka aloitti 60-luvulla Jokelassa. Sirkka oli kiinnostunut myös kulttuurista. Hän oli myös uudisraivaajana kuokkimassa isän ja veljien kanssa suota pelloiksi tiettömän taipaleen taakse. Hän oli syntynyt 24.9.1933 Antrean Rahikkalan kylässä Juho ja Tyyne Kostiaisen esikoistyttärenä. Hän ajatteli ensisijassa muiden parasta eikä korostanut itseään ja omia tekemisiään. Tunisiassa Urho ja Suomen edustusjoukkue olivat päässeet itsensä Urho Kekkosen vieraaksi illalliselle. Helsinkiin muutettuaan hän kävi Airiston konttorikoulua. Ay-puuhissa hän oli jo heti armeijasta palaamisen jälkeen, myöhemmin muun muassa KTV:n Tampereen yhteisjärjestön puheenjohtajana sekä oman yhdistyksen KTV:n 249:n luottamusmiehenä. Hänestä oli muodostunut isähahmo Helsinkiin muuttaville veljille ja siskoille. Kostiaiset viljelivät maata ja kasvattivat karjaa Riihimäen Riutassa. Hän halusi kehittää itseään ja opiskeli ahkerasti muun muassa venäjää ja englantia. Palvelusta Tampereen kaupungin erilaisissa töissä kertyi Veikolle kaikkiaan yli 40 vuotta. Lisäksi Sirkalla oli lukuisia urheilutoimintaan liittyviä luottamustehtäviä. Hän on Mansen Eläkkeensaajien puheenjohtaja ja EKL:n piirihallituksen jäsen. klo 14.00 jälkeen. Lea Piho Kirjoittaja on Sirkan pitkäaikainen ystävä ja puoluetoveri. Toimittaja Sirkka Kostiainen kuoli 5.4.2016. Urho Harjula oli Asna-äitinsä tavoin sukurakas. KesäKuuTA 2016 Sirkka osasi urheilun, kulttuurin ja verkostoitumisen Sirkka Kostiainen. kesäkuuta 2015. Nämä ravintolat olivat monen rautatieläisen ja taiteilijan mielipaikkoja, ja siellä Harjula näki monenlaisia elämänkohtaloita. 42 2. Energiaa Veikolla riittää vieläkin korkeasta iästä huolimatta. Sirkka opetti meitä tunnistamaan erilaisia sieniä ja arvostamaan metsän antimia. Hän liittyi Riihimäen Läntiseen työväenyhdistykseen vuoden 1974 alusta ja toimi yhdistyksen hallituksessa sekä naisjaoston sihteerinä. Se oli iso investointi, varsinkin, kun edessä oli lama. Urho Harjulan muisto elää rikkaana ja ainutkertaisena. Poliittisissa ja ay-toimissakin Veikko Lahti on ennättänyt vaikuttaa. Veikko Lahti. Sirkalla oli suuri verkosto. Hän oli syntynyt Sallassa 24. Niukoista lähtökohdista huolimatta hän eli henkisesti rikkaan ja monimuotoisen elämän, eikä jäänyt tuleen makaamaan. Harjula liittyi jo varhain urheiluseuraan ja harrasti kuntoilua ja nyrkkeilyä. Kuulantyönnössä hän menestyi hyvin. Kun sisar varttui aikuiseksi ja isä sekä isoisä kuolivat, Sirkka lähti 60-luvun alkupuolella opiskelemaan Kristilliseen kansanopistoon. Yrittäjä Urho Arvid Harjula kuoli sairauskohtaukseen kesken uintimatkan Lopella 6
krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin Virat Yhdistystoiminta Teatterit HELSINKI . Annamme arvoa ammattiyhdistysliikkeen tuntemukselle. Ilmoittautumiset veteraanien kotiseutumatkalle Valkeakoskelle ke 15.6. jukka.nieminen@tul.fi tai 045 773 021 22 3.6. Haemme palvelukseemme TOIMISTOTYÖNTEKIJÄÄ AKT:n Vaasan aluetoimistoon toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. POHJANMAA . Rity-talon katutason kokoustilassa (käynti sisäpihalta). KesäKuuTA 2016 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Toimistotyöntekijältä odotamme työkokemusta toimistotehtävistä, soveltuvaa koulutusta, monipuolisuutta ja atk-taitojen hallitsemista. TUL-Tampere. Kaikki kiinnostuneet tervetulleita arvioimaan poliittista tilannetta ja viettämään yhdessä kesäiltaa kartanon viihtyisällä terassilla. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. klo 18. Hakemuksen voi myös toimittaa eduskunnan kanslian kirjaamoon, Eduskuntakatu 4, postiosoite 00102 Eduskunta, viimeistään maanantaina 13.6.2016 klo 16.15. Hakemus tallennetaan valtion työnhakusivustolle www.valtiolle.fi. Valkeakoskella, Roukon kentällä, naisten duppeli ja miesten trippeli, tiedustelut Vesa Ala-Kulju 040 720 7719, ilmoittautumiset paikan päällä klo 9.30 toimisto suljettuna pe 3.6. Jäsenet joukolla mukaan! Kokoukset 75 VUOTTA Syntymäpäivät Veli Heikkilä toiminnanjohtaja, eläkkeellä, Vantaa 4.6.2016 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Suomen Wanhojen Toverien rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Veli Heikkilä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoitoja peruspalvelukuntayhtymän VALTUUSTON KOKOUS pidetään 13.6.2016 alkaen klo 9 Keski-Pohjanmaan keskussairaalan auditoriossa. 080 www.vaasanalueenautoalantyontekijat.fi. 09 6131 1202. Lisätietoja antaa toimistopäällikkö Anne-Marie Mattsson, 050 550 7539 / etunimi.sukunimi@eduskunta.fi. klo 11 Tampereen Työväentalon Tellervossa. Kerho ma 6.6. Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on 50 000 kuljetusalan työntekijän SAK:lainen ammattiliitto. Kauhavan Eläkkeensaajat ry. 43 2. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. Alustajana SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Veteraanien toimintaryhmän kokous on ti 7.6. mennessä. Säästöpankinranta 2 A, 8. Työssä vaaditaan sujuvaa suomen ja ruotsin taitoa. Itäkeskuksen sosialidemokraattien keskustelutilaisuus ti 7.6. Vaasan Alueen Autoalantyöntekijät ry os. Tarjoilua liikunnan merkeissä luonnossa. PIRKANMAA . Jäsenkokous to 2.6. Riihimäen Sosialidemokraatit ry. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina Vähämäki 040 570 5688 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi 0400-423 835 Kaikki lakiasianne. Hakemukset 13.6 mennessä osoitteeseen maarit.lehto@akt.fi Tiedusteluihin vastaa 1. Suomen politiikan tilasta ravintola Puotilan kartanon terassilla, Puotilantie 7. Lähtö torilta klo 11. Pöytäkirjan nähtävilläpidosta ilmoitetaan kuntayhtymän ilmoitustaululla ja jäsenkunnille lähetettävällä ilmoituksella. Kokkolassa 27.5.2016 Antti Hietaniemi Hallituksen puheenjohtaja Eduskunnan kanslian ruotsin kielen toimistoon haetaan kielenkääntäjää Hakuilmoitus on julkaistu valtion työnhakusivustolla www.valtiolle.fi, ID-numero 21–26–2016. klo 12 Mäenpään hiihtomajalla. varapuheenjohtaja Arto Sorvali, puh. Käsitellään kaupunginvaltuuston kokousasioita ja keskustellaan kaupunginjohtajan valinnasta. Piirin veteraanien petankkimestaruuskilpailut ke 8.6. ja ke 8.6. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. klo 10. Palkkaus on ay-toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukainen. Kaikki jäsenet tervetuloa! UUSIMAA
03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 010 7703 640 (vaihde). sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. KesäKuuTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. (06) 220 1562 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. 44 2. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7
5. 200 4 2. Missä järjestetään Mitäs mitäs mitäs -vaihtoehtofestivaali. Mikä elokuva on maailman ensimmäinen mobiilipelin pohjalta tehty elokuva. Tod enn äkö ise sti Muh am med 9. Riik ka Uos uka ine n. Bob Dyl an. Mikä on maailman yleisin etunimi. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. Sok erip ula . Minä vuonna se voitti Euroviisut ensimmäisen kerran. 3. Ratkaisuja Ristikon 20/2016 ratkaisu: Torstaina 19.5. 8. Chi les sa 3. 6. 8. Jas per Pää kkö nen 4. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Tuula Leinonen Vaasasta. 7. 5. 6. Nuo rte n visp ilä nva rpu jen ker ääm ist ä viit am ets äst ä hel lun tai na Sm åla ndi n Räv lin ges sä. Ang ry Bird s -el oku va.. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Onnea voittajalle! Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Missä Etelä-Amerikan maassa sijaitsee Fjordo Finlandia. 7. 10. 9. Mitä vispilänkauppa-sanonta on alunperin tarkoittanut. 4. Urja las sa. 2. Coca-Colan valmistus loppui hiljattain Venezuelassa. Var vui sta teh tiin visp ilö itä . 45 2. Kuka on ainoa elossa oleva valtioneuvos. Miksi. 10. KesäKuuTA 2016 Ristikko 22/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Ukraina voitti tänä vuonna Eurovision laulukilpailun. Kuka legendaarinen muusikko täytti 75 vuotta hiljattain. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Kuka näyttelijä avasi tällä viikolla Helsingin Hernesaareen julkisen saunan. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Täm ä saa tto i joh taa seu rus tel uun
06.53 Lilli ja kukkaisystävät (S) 07.03 Puutarhan tonttu 07.11 Paula (S) 07.18 Lauran tähti (S) 07.33 Humps (S) 07.40 Lauri kilpa-auto (S) 07.54 Anniina Ballerina (S) 08.23 Galaxi 08.24 Viidakkokirja (7) 08.35 Kesäleiri (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä: Hanhiaurat 10.30 Kioski: Marjan vallassa 11.00 Luonnon antimia 11.30 Intian tuoksu 12.00 Islantia luontokuvaajan silmin 12.30 Tanskalainen maajussi 13.00 Elämää Riossa 13.30 Matkakassi: Balkan 14.00 Suuri unelmani: Valiosotilas 14.30 Kummeli (7) 15.00 Uusi päivä (S) 15.28 Uusi päivä (S) 16.00 Kauneuskupla 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Ranskan avoin tennisturnaus 21.00 Ihmebantu (12) 21.28 Ihmebantu (12) 22.00 Yle Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Tom Felton: Superfani 23.10 Kummeli (7) 23.41 Kummeli (7) 00.11 Kummeli (7) 00.40 Nuuskija (16) 01.35–02.05 VICE: Cocaine of the Poor (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 06.52 Kim ja Kai (S) 06.59 Lintumiehet 07.09 Kati ja Töppö (S) 07.20 Unohdettujen purkkien kansa (S) 07.26 Metkat Mesiläiset (S) 07.34 Pikku Kakkosen posti 07.40 Petrin tiikeritarinat (S) 07.52 Kaapo (S) 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas (S) 08.26 Tero hoitaa (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Matkakassi: Balkan 10.30 Kioski: Mamu-Suomi-mamu 11.00 Intian tuoksu 11.30 Kaikkien aikojen susijahti 12.00–12.49 Villi kortti 13.00–13.49 Satuhäät 14.00 Terveyttä lautaselta 14.30 Sukelluspioneerien jalanjäljissä 15.30 Tom Felton: Superfani 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jalkapallon naisten EMkarsinnat: FIN IRL 20.00 Ranskan avoin tennisturnaus 00.00 Nuuskija (16) 01.00 Yle FOLK 01.25 Yle FOLK 01.50 Yle FOLK 02.15–2.40 Yle FOLK MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. lAuANTAi 4.6. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Manitbois (S) 20.00 Uuno Turhapuro – Herra Helsingin herra (S) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 I, Robot (12) 00.50 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 00.55–01.50 Kovat kaulassa (12) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (S) 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.15 Lego Friends (S) 07.40 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.05 Star Wars Rebels (7) 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Avaruusnappulat 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.15 Jukebox 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Palavaa rakkautta (7) 14.15 Palavaa rakkautta (7) 14.45 Matkaoppaat 15.15 Matkaoppaat 15.45 Matkaoppaat 16.15 Matkaoppaat 16.45 Onnenarpa 16.50 Hauskat kotivideot 17.50 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät kaupat (S) 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Rakkauden rasvaprosentti (12) 23.05 Elokuva: 13 – Panoksena elämä (16) 00.55–01.55 Kauppaneuvos Jethro (S) Yle TeeMa 17.00 Historia: Kun Saksa miehitti Tanskan 17.50 Elävä arkisto: Suomalainen sauna 17.52 Kotoinen saunani 18.19 Jos ei sauna auta 18.48 Löylyä – suomalaisen saunan nousu ja uho 19.20 Nero Wolfe (12) 21.00 Kino: Million Dollar Baby (12) 23.10–00.10 Rockin klassikkolevyt: Deep Purple / Made in Japan Monty Python -kuusikon asema maailman parhaana sketsiviihteen luojana ei mielestäni ole koskaan ollut vakavasti uhattuna, vaikka tv-sarjojen tekemisen porukka lopetti jo yli 40 vuotta sitten. PerJANTAi 3.6. Afrikan savannilla hyppypäästäisen elinehtona on nopeus, ja USA:n aavikolla heinäsirkkahiiri ei kavahda edes skorpionia. N: Clint Eastwood, Hilary Swank, Morgan Freeman. Kino: Million Dollar Baby (12) Yle Teema klo 21.00 (USA 2004) Neljän Oscarin draama ikääntyneestä valmentajasta, joka ottaa hoiviinsa nyrkkeilijäksi haluavan köyhän tarjoilijattaren. 23.00 Yle Uutiset 23.05–23.58 Nelson Mandela, Etelä-Afrikan uudistaja Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 2.6. lAuANTAi 4.6. Iso puute. K. Rowling. O: Clint Eastwood. TorsTAi 2.6. Miltä maailma näyttää eläinkunnan pienten otusten näkökulmasta. KesäKuuTA 2016 Yle TV1 06.25 MOT: Nasta juttu 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00 Naapureita ja ystäviä (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Pohjantähden alla: Toiveita tienposkessa 13.00 Näin se vain on 13.30 Herrat täysihoidossa (S) 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.04 Yle Uutiset alueeltasi 17.07 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Puutarhaunelmia 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Outlander – Matkantekijä (16) 22.05 Ulkolinja: Kuka pudotti MH17-lennon. Avoimen taivaan alla. Vaikka tv-sketsit kuvattiin uusiksi filmikalustolla, mitään ”täysin erilaista” ei ole tarjolla. ”Monty Pythonin paremmat pilat” (”And Now For Something Completely Different”) noteerataan Python-filmografiassa ryhmän ihan ensimmäiseksi pitkäksi elokuvana, minkä voi kyseenalaistaa siinä mielessä, että kyseessä on vuonna 1971 jenkkimarkkinoille koostettu potpuri telkkarissa jo esitettyjä sketsejä. Filosofien MM-jalkapallofinaalia ei sen sijaan nyt nähdä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Löytäjät 20.30 Finnjävel – ravintola helvetistä 21.00 Suomen surkein kuski 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rikoksista pahin (7) 23.35 Believe (12) 00.35–01.35 Isänmaan puolesta (12) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (S) 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.15 Lego Friends (S) 07.40 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.05 Star Wars Rebels (7) 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Avaruusnappulat 08.55 Avaruusnappulat 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.15 Jukebox 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Jukebox 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Huvila & Huussi 20.00 Grillit huurussa (S) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Con Air – lento vapauteen (16) 23.25 Arman Pohjantähden alla 00.25 Leijonan luola USA 01.25–02.25 48 tuntia rikoksesta (7) Yle TeeMa 16.30 Euroviisut 1992 Suomen karsinta 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Päivä Ruotsissa 20.00 Scifin historia 20.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 21.00 Tiededokumentti: Pienet suuret tytöt 21.50 Kino: Breakfast Club (16) 23.25 KC: Tango – rakkaus ja kriisi 23.40–00.10 Kalaharista Saamenmaalle Yle TV1 06.25 Jarkko ja kuuro Amerikka 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00 Naapureita ja ystäviä (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Pohjantähden alla: Taistelevat metsot 13.05 Näin se vain on 13.35 Helsingin kuuluisin liikemies (S) 14.45 Arkistokuvia: Oman kodin omistajaksi (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Villi Kaakkois-Aasia 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 George Gentlyn tutkimukset (12) 22.35 Yle Uutiset 22.40 Outlander – Matkantekijä (16) 23.40–00.10 Valaistunut (16) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 3.6. Tohelo rosvo (John Cleese) uhkailee ryöstötarkoituksissa aluavaateliikkeen myyjää (Eric Idle).. On nytkin mukana klassikkokamaa kuten joskus tv-historian parhaaksi sketsiksi äänestetty ”Kuollut papukaija” ja kasvot sanonnalle ”kärpäsestä härkänen” antava ”Likainen haarukka”, mutta yleisilme on varsin säyseä – Python-skaalassa. ”Paremmat pilat” -nimi taas arveluttaa siksi, etteivät Pythonherrat itse päässeet juuri vaikuttamaan valintoihin, vaan setti muodostui Lownesin omista suosikeista. Mukana myös mm. Monty Pythonin tv-sarjan kahden ensimmäisen (ja parhaan) tuotantokauden sketseistä ei saa huonoa cocktailia kokoon edes kädetön baarimikko, mutta parempikin olisi aineksista irronnut. 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Hjallis 15.30 Peter uutisvirrassa 15.55 Salatut elämät (S) 16.25 Mummomafia 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (S) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Viimeinen teatterielokuvakin on vuodelta 1983. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Diili 15.30 Mike & Molly (S) 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Kädettömät kokit 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (S) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Myös elokuvan nimet, niin alkuperäinen kuin suomenkielinenkin, ovat harhaanjohtavia. 46 2. Tuo ”Elämän tarkoitus” nähdään itseoikeutetusti Teemalauantain Python-paketin päätteeksi, mutta aluksi on luvassa vähän harvemmin nähty tapaus. Kyllä tämäkin sketsisatsi toki naurattaa, onhan mukana ”The Funniest Joke in the World”. Daniel Radcliff ja J. 02 03 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki ROlf bAmbERg Pythonin otteessa Teemalauantai: Ja nyt jotain aivan muuta Yle Teema klo 21.00 Tom Felton: superfani Yle TV2 klo 22.10 Harry Potterin vihollista näytellyt Tom Felton (kuvassa kesk.) kasvoi aikuiseksi ihailijoiden piirittämänä. Mikä julkkiksissa niin kiinnostaa. Nyt hän perehtyy faniuden syvimpään olemukseen. Avara luonto: Pikkuotusten maailmat Yle TV1 klo 18.45 1/3. Elokuvan tuottaja, Playboy-konsernin Lontoon pomo Victor Lownes, näet päätti tällä konseptilla viritellä amerikkalaista opiskelijanuorisoa valmiiksi Pythonien USA:n valloitukselle. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin
09.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Farm Kings 14.25 Koiralle koti 14.55 Koiralle koti 15.25 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 16.25 Vuosia nuoremmaksi 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Emmerdale (S) 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Kaappaus keittiössä 21.00 Rouva Ministeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Täydellinen kesä (S) 23.10 Myytinmurtajat 00.15 Happyish (S) 00.50–01.20 Villi ja vapaa (S) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (S) 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.55 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Lego Friends (S) 07.50 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.15 Lego Nexo Knights (7) 08.40 Lego Ninjago (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Jukebox 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Jukebox 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro (7) 20.00 Suomen Tulli 20.58 Keno 21.00 Criminal Minds 21.55 Criminal Minds 22.55 Elokuva: 8-pallo (16) 01.10 Leijonan luola USA 02.10 Pelastushelikopteri 02.40–03.10 Pelastushelikopteri Yle TeeMa 17.00 Yhteinen sävel: Alla venäläisen kuun 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Kuun pimeä puoli (12) 21.00 Tshernobylin babuskat 21.50 Kino Klassikko: Aavikon laki (12) 23.10–00.05 Yhteinen sävel: Alla venäläisen kuun 04 05 06 07 08 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 06.52 Taikakaruselli (S) 07.03 Viljami (S) 07.09 Leikitään: Kesäleikit 07.11 Puuharit (S) 07.29 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.40 Pasin ja Kielon valtakunta (S) 07.51 Martta puhuu (S) 08.17 Galaxi 08.18 Milin miljoona kysymystä (7) 08.25 Roni Neutroni (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kuningattaresta kerjäläiseksi 10.30 Kioski: Aleks’in Wonderland 11.00 Summeri (7) 12.00 Onnistuuko avioliitto. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Suomen ihanimmat häät 21.00 NCIS: New Orleans (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Diili 23.30 Rizzoli & Isles (16) 00.30–01.30 Americans (12) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (S) 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.55 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Lego Friends (S) 07.50 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.15 Lego Nexo Knights (7) 08.40 Lego Ninjago (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Jukebox 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Ummikot ulkomailla 20.00 Huvila & Huussi 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari Espanjassa 22.00 Arman Pohjantähden alla 23.00 48 tuntia rikoksesta 00.00 Poliisit – kotihälytys (7) 01.00 Leijonan luola USA 02.00–03.00 Ummikot ulkomailla Yle TeeMa 17.00 Yhteinen sävel: Mandshurian Beat 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Päivä Ruotsissa 20.00 Kuun pimeä puoli (12) 21.00 Historia: Stalin 21.55 Elävä arkisto: Neuvostoliitto tutuksi 21.57 Lii-Filmin katsaus: Matka Leningradiin 22.05 Naapurikansat tutustuvat 22.19 Raz dva tri 23.00–23.55 Yhteinen sävel: Mandshurian Beat Yle TV1 06.25 Löytöretkiä luontoon 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00–10.49 Naapureita ja ystäviä (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Hurjia suomalaisia 13.05 Tiettömän taipaleen takana 13.35 Autuas eversti (S) 14.40 Lyhytelokuva: Yhteisvoimin maatamme rakentamaan (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Tuhat kuvaa liito-oravasta (S) 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kaikkea kaupan 19.00–19.50 Prisma: Taivaan valloitus 20.00 Jarkko ja kuuro Amerikka 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Rebellion – verellä ja sydämellä (12) 22.30 Yle Uutiset 22.35 Ulkolinja: Kuka pudotti MH17-lennon. KesäKuuTA 2016 Yle TV1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Rakkaudesta puutarhaan 09.00 Yle Uutiset 09.05 Dokumentti: Matka isän luo 10.00 Yle Uutiset 10.05 Avara luonto: Villi Kaakkois-Aasia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Luontoretkellä: Norjan tunturipeurat 13.25 Dokumenttiprojekti: Kymmenen luotia 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Luontoretkellä: Pehmeä kivi 15.50 Prisma: Taivaan valloitus 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Lippujuhlapäivän paraati: Lippujuhlapäivän paraati 2016 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Jarkko ja kuuro Amerikka 18.45 Avara luonto: Pikkuotusten maailmat 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.10 Komisario Lewis (12) 22.40 Tartu Mikkiin 23.30–23.58 Rouva varapresidentti (S) Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 4.6. 06.52 Q Putti 5 (S) 07.03 Ritari Mikke (S) 07.17 Tiketi Tok, aika lomailla (S) 07.41 Kyllä Kasper osaa (S) 07.47 Laulujen ostoja myyntiliike 07.53 Pusse (S) 08.04 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 08.31 Galaxi 08.32 Joraavat juurikkaat (S) 08.34 Sirkuskaravaani 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Kioski: Kaarlen maailma 11.00 Summeri (7) 12.00 Kuningattaresta kerjäläiseksi 12.30 Rokkarit vuorilla 13.00 Kunnes avioero koittaa 13.40 Doctor Who (12) 15.00 Uusi päivä (S) 15.27 Uusi päivä (S) 16.00 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 The Musketeers (12) 20.00 Uusi päivä (S) 20.28 Uusi päivä (S) 21.00 Vähän kunnioitusta (12) 22.35 VICE: Deportee Slums of Mexico (16) 23.06 VICE: The Worst Place to Rent in America 23.16–00.05 Nuuskija (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 08.02 Hyrräpäät (S) 08.15 Niksi-Nella (S) 08.21 Dinojuna (S) 08.46 Fluugalaiset (S) 09.00 Galaxi 09.01 Kaikki kuvaa 09.12 Esteitä ja ylityksiä (S) 09.21 Tenavat (7) 09.28 Galaxin Soundi: Lavalla Robin 10.00 Uusi päivä (S) 10.28 Uusi päivä (S) 10.56 Uusi päivä (S) 11.25 Ratsastuksen maailma 11.50 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 12.15 X-games 13.50 Suunnistusta: Huippuliigan osakilpailu 15.55 Ranskan avoin tennisturnaus 19.15 Telinevoimistelun EM 20.05 YleXPop 2016 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Satuhäät 22.55 Sekasin (12): Pitkä versio 1/4 Tervetuloa suljetulle! 23.23 Sekasin (12): Pitkä versio 2/4 Hattumies, ketjusilmukka ja levottomat jalat 23.50 Sekasin (12): Pitkä versio 3/4 Hullunkuriset perheet 00.19–00.50 Sekasin (12): Pitkä versio 4/4 V*tun hullut MTV3 08.00 Mokon suuri maailma (S) 08.15 Alvin ja pikkuoravat (S) 08.30 Madagascarin pingviinit (S) 08.55 Pikku Prinssi (7) 09.25 Paavo Pesusieni (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Jamien superruokaa 11.00 Löytäjät 11.30 Suomen kaunein koti 12.30 Kädettömät kokit 13.30 Pientä mökkiremonttia 14.30 Finnjävel – ravintola helvetistä 14.59 Peter uutisvirrassa 15.25 Diili 17.25 Luojan kiitos! 18.25 Suomen lapsellisin ruokalista 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.30 Solsidan (S) 20.00 Vares – Uhkapelimerkki (12) 21.00 Vares – Uhkapelimerkki (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Isänmaan puolesta (12) 23.45 Mustamaalattu (7) 00.45–01.45 Mustamaalattu (12) NeloNeN 07.30 Onnenarpa 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Huvila & Huussi 10.30 MM-ralli: Ennakko, Sardinia 11.00 Suomen huutokauppakeisari 12.00 Suomen huutokauppakeisari 13.00 Leijonan luola USA 13.55 Leijonan luola USA 14.55 Superpesis LIVE: Sotkamo – Koskenkorva 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät kaupat 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Mitä odottaa kun odotat (7) 23.20 MM-ralli: Ennakko, Sardinia 23.50 Criminal Minds 00.50 Criminal Minds 01.50 Mustat lesket 02.50 Pelastushelikopteri (S) 03.20 Pelastushelikopteri (7) 03.50 Pelastushelikopteri 04.20–04.50 Pelastushelikopteri Yle TeeMa 11.30 Elävä arkisto: Suomalainen sauna 11.32 Kotoinen saunani 12.00 Jos ei sauna auta 12.28 Löylyä – suomalaisen saunan nousu ja uho 13.00 Chaplin 14.40 Kävelyllä Erik Satien kanssa 15.40 Hallitsetko tunteesi, voitatko vihasi. 06.52 Matikkahirviöt (S) 07.04 Kotikisat 07.08 Olivia (S) 07.22 Saku & Vaakku (S) 07.33 Neppajymykerho 07.39 Pikku hirviötyttö (S) 07.44 Kimmo Kuu (S) 08.03 Sirkus Temppula 08.08 Vekarat! (S) 08.34 Galaxi 08.35 Ötökät (S) 08.37 Jack (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Tanskalainen maajussi 10.30 Kioski: Rakelin kuplassa 11.00 Summeri (7) 12.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 13.00 Maata meren alla (S) 14.25 Elämää Riossa 15.00 Uusi päivä (S) 15.28 Uusi päivä (S) 16.00 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jalkapallon naisten EM-karsinnat: FIN POR 20.00 Uusi päivä (S) 20.27 Uusi päivä (S) 21.00 Villi kortti 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Taianomainen kesä (S) 23.45–00.40 Nuuskija (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 07.47 Pikku Kakkosen posti 07.54 Pikkuli (S) 08.00 Hilla ja avaruuden Eetu (S) 08.11 Katinkontti 08.23 Ryhmä Hau (S) 08.47 Petteri Kaniini (S) 09.00 Galaxi 09.01 Nokkelikot (7) 09.12 Karvinen (7) 09.24 Aika härdelli! (7) 09.36 Lohikäärmeratsastajat (7) 10.00 Uusi päivä (S) 10.27 Uusi päivä (S) 10.55 Uusi päivä (S) 11.25 Satuhäät 12.15 X-games 13.55 MotorSport Extra: Rallicrossin SM 14.25 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 14.50 Superhurri 15.56 Ranskan avoin tennisturnaus 18.00 Telinevoimistelun EM 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00– 20.49 Kengurumies 21.00 Amerikan presidentti (S) 23.00 Muistin vanki (12) 23.45 Yle FOLK 00.10 Yle FOLK 00.35 Yle FOLK 01.00 Yle FOLK 01.25 Yle FOLK 01.50–02.15 Yle FOLK MTV3 08.05 Mokon suuri maailma (S) 08.20 Vikke Viikinki (S) 08.35 Madagascarin pingviinit (S) 09.00 Pikku Prinssi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Ostoskanava Tvins.com 10.30 Salatut elämät (7) 11.00 Salatut elämät (7) 11.30 Salatut elämät (S) 12.00 Salatut elämät (7) 12.30 Piilokamera 13.00 Legenda suojelijoista (12) 15.00 MTV.doc: Lumiapinoiden valtakunta 16.00 Pomo piilossa 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Luojan kiitos! 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 1001 Rikua 20.00 Pop’n’Roll 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Johan Falk 2 – aseveljet (16) 00.25–01.20 Katujen kasvatti (16) NeloNeN 09.00 Matkaoppaat 09.30 Matkaoppaat 10.05 Matkaoppaat 10.35 Matkaoppaat 11.05 Suomen huutokauppakeisari 12.10 Suomen huutokauppakeisari 13.10 Vaaleanpunainen pantteri (7) 13.20 Leijonan luola USA 14.20 Leijonan luola USA 15.20 Neljän tähden illallinen 15.50 Neljän tähden illallinen 16.25 Neljän tähden illallinen 16.55 Neljän tähden illallinen 17.25 Hauskat kotivideot 18.25 HS-uutiset 18.28 HSsää 18.30 Supertähdet (S) 20.00 Hyvät kaupat 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Frozen: huurteinen seikkailu 23.10 Elokuva: After the Sunset – keikka Bahamalla (12) 01.15 48 tuntia rikoksesta (7) 02.15–03.15 Poliisit – kotihälytys (7) Yle TeeMa 11.30 Tiededokumentti: Pienet suuret tytöt 12.20 Historia: Kun Saksa miehitti Tanskan 13.15 Yle Live: 5 Seconds of Summer 14.15 Todellinen Casablanca 15.40 Nero Wolfe (12) 17.20 Chaplin 19.00 Kävelyllä Erik Satien kanssa 20.00 Historia: Stalin 21.00–00.10 Teemalauantai: Ja nyt jotain aivan muuta 21.00 Monty Pythonin paremmat pilat (S) 22.25–00.10 Kino: Monty Python – Elämän tarkoitus (16) Yle TV1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Pikkuotusten maailmat 09.00 Yle Uutiset 09.00–09.45 Aamusydämellä 09.55 Yle Uutiset 10.00 Arpapeliä sairaanhoidolla 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi viittomakielellä 11.45 Tartu Mikkiin 12.35 Estradilla: Lasse Mårtenson 14.00 Historia: Stonehengen valtakunta 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10– 15.40 Unelmapäivä 15.50 Kotikylä (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15–18.45 Tuhat kuvaa liito-oravasta (S) 18.55 Neiti Marple: Ruumis kirjastossa (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Ilonen talo (12) 22.00 Foylen sota (12) 23.30–23.55 Matkalla Aleppoon (7) Yle TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 5.6. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Suomen kaunein koti 21.00 Bones (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 112 (7) 23.35 Pukumiehet (7) 00.36–01.35 Kohde (12) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (S) 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.55 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Lego Friends (S) 07.50 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.15 Star Wars Rebels (7) 08.40 Lego Ninjago (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 10.20 Jyrki Sukulan makujen maa 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Palavaa rakkautta (7) 14.15 Palavaa rakkautta (7) 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Grillit huurussa (S) 20.00 Neljän tähden illallinen 20.30 Neljän tähden illallinen 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 8-pallo (16) 23.15 Elokuva: Rakkauden rasvaprosentti (12) 01.20 Leijonan luola USA 02.20 Rekonstruktio (S) 02.50 Rekonstruktio (S) 03.20 Pelastushelikopteri 03.50–04.20 Pelastushelikopteri Yle TeeMa 17.00 Yhteinen sävel: Elämää juoksuhaudoissa 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Päivä Ruotsissa 20.00 Kuun pimeä puoli (12) 21.40 Aljosha –moskovalainen (S) 22.00 Kotiseutu (7) 00.00–00.55 Yhteinen sävel: Elämää juoksuhaudoissa Yle TV1 06.15 Aamusydämellä 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00–10.48 Naapureita ja ystäviä (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Hurjia suomalaisia 13.05 Tiettömän taipaleen takana 13.35 Lentävä kalakukko (S) 14.45 Arkistokuvia: Matkailijan keitaita (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Puutarhaunelmia 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Rakkaudesta puutarhaan 19.50 Pohjolan luonto 20.00 Tuhat kuvaa liito-oravasta (S) 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Happy Valley, varjojen laakso (16) 22.00 Kotikatsomo: Ilonen talo (12) 22.55 Yle Uutiset 23.00–23.55 Prisma: Taivaan valloitus Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 7.6. fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 47 2. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Jamien superruokaa 14.30 Elixir Life 15.00 Upeat skandikodit 15.30 Löytäjät 15.55 Salatut elämät (S) 16.25 Löytäjät 16.55 Finnjävel – ravintola helvetistä 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 16.50 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Kissaihmiset (12) 19.15 Auschwitzin seitsemän kääpiötä 20.05 Kymmenentuhatta suudelmaa (S) 21.00 Foo Fighters – Sonic Highways 22.00 Yle Live: Laura Moisio 22.55 KC: Tango – rakkaus ja kriisi 23.15–23.55 Oh Purity in Watching Landscapes Yle TV1 06.25 Ruokki – lentävä pingviini (S) 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00 Naapureita ja ystäviä (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Arpapeliä sairaanhoidolla 12.10 Tosi tarina, Auttajat: Savannin sankarit 12.40 Hurjia suomalaisia 13.10 Tiettömän taipaleen takana 13.40 Rengasmatka (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Minun totuuteni: Nyamko Sabuni 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Historia: PQ17 – saattue merisodassa 20.00 MOT 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Teräsmummot (S) 22.25 Shetlandsaarten murhat (12) 23.20 Yle Uutiset 23.25–00.25 Kotikylä (12) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 6.6. 13.00 Tom Felton: Superfani 14.00 X-games 16.00 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Elämää Riossa 20.00 Uusi päivä (S) 20.28 Uusi päivä (S) 21.00 Satuhäät 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Nuuskija (16) 22.50–23.45 Game of Thrones (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 23.30–23.58 Aistien haastaja Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 8.6. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.05 Emmerdale (S) 10.35 Emmerdale (12) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Mahdoton taloprojekti 15.25 Isän tyttö (7) 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Suomen kaunein koti 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin
23.10–06.00 Yöklassinen lAuAnTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen. Kirjailija Terhi Rannela ja omaani Frau 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää. Kyse onkin usein enemmänkin päättäjien oman ideologisen opin pönkittämisestä ja myymisestä, hyväuskoisten huijaamisesta tai jopa enemmän tai vähemmän tietoisesta itsepetoksesta. Megasoft Babel inc. Pirkkalan marxilainen koulukokeilu. Kuinka Brasilia selviytyy olympialaisista ja tulevaisuudesta. Tavoite on ajaa korvauksilla elävät laiskat työttömät nopeammin takaisin työelämään ja säästää valtion varoja – tosin Suomessa ei tällä hetkellä ole työpaikkoja. Pakolaisten ja siirtolaisten puolestapuhuja Venäjällä. Kuinka Brasilia selviytyy olympialaisista ja tulevaisuudesta. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 SF-tähtien kesä – Siiri Angerkoski 22.45 Tamminiemen saunassa – Nikita Hruštšovin kosteat löylyt 23.10–06.00 Yöklassinen keSkIvIIkkO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Masentunut Rossini 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradiokonsertissa Lisa Batiashvili ja Zürichin Tonhalle-orkesteri 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Näkökulma 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen Yle radio 1 2.6.–8.6.2016 Pohjolan jaPani, UUden-Seelannin sosiaaliturvamalli, Tanskan työllistämisopit… Suomi kumartaa suuren maailman viisauksille. Muiden maiden toimivista ja hyvistä käytännöistä oppiminen on fiksua, mutta ne harvoin sellaiseen toimivat osana toisen maan järjestelmää. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Naispelimannien muotokuvia – Menneet mestarit 19.50 Etnoilta: JuuriJuhla 2016 – SAMPO LASSILA NARINKKA 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 6/20. Natsileski Lina Mannisen uskomaton elämä. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 101. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka: Risto Nordellin vieraana Tarja Cronberg 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen kohvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. 18.50 Kuuluttajan vieras: Yle 90-projektipäällikkö Mari Tähjä 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Musiikkia ajalta ennen. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Urkuyö ja aaria -festivaalin avajaiskonsertti 21.00 Uuno Klamin Merikuvia 21.40 Äänivaltainen Eurooppa: kodittomuuden äänet 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ääniversumi: Soundtrack Of the Anthropocene. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Arkkitehtuurin kieli 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Oopperailta Wienissä: Giacomo Puccinin Tosca 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Leikola ja Lähde. Olemme perineet toivon, unohduksen lahjan. Rusinat ilman pullaa ovat happamia Närästäjä Lääkettä POLIIttISeN LIIka haPPOISuudeN PuutteeSeeN Mun luontoni tIMO SPaRF. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Säveltäjämuotokuvassa Paavo Korpijaakko 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää: Mitä pikkulinnut kertovat. Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 SF-tähtien kesä – Siiri Angerkoski 18.00 Äänivaltainen Eurooppa: kodittomuuden äänet 18.20 Radioteatteri esittää. Tanskassa on leikattu työttömyysturvaa ja helpotettu irtisanomista. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Riihimäen kesäkonsertit: Virtuoosien jäljillä 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Olemme perineet toivon, unohduksen lahjan. Pakolaisten ja siirtolaisten puolestapuhuja Venäjällä. Tästä huolimatta OECD:n vertailun mukaan siellä työttömyysturvakustannukset ovat Suomea suuremmat. 48 007443-1622 2. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: Tauon paikka 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. KesäKuuTA 2016 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Rusinoiden poiminta Suomen oloihin harvoin onnistuu. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 6/20. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikin voima: Taru Valjakka 14.45 Taru Valjakan valitsemaa musiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Tamminiemen saunassa – Nikita Hruštšovin kosteat löylyt 17.40 Äänivaltainen Eurooppa: Vähemmistöjen äänet 18.00 Koululauluilta Seinäjoelta 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Hengellisen musiikin toivekonsertti 19.30 Iltahartaus 19.40 Viikon luontoääni: rytikerttunen 19.45 Kuunnelman esittely 20.00 Radioteatteri esittää: Tauon paikka 21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maammekirja 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Kiveen hakatut 10.35 Musiikkikamari 11.00 Utelias äänimatkailija: Pöllösen lento 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen SunnunTAI 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka: Risto Nordellin vieraana Tarja Cronberg 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Jazztyttöjen ja pilvenpiirtäjien Helsinki 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Porin Teljän kirkosta 11.00 Jumalanpalvelus Pieksämäen Vapaaseurakunnasta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti: Milloin maailma loppuu. 11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 99. 23.10–06.00 Yöklassinen mAAnAnTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maammekirja 11.00 Vaeltava kisälli: Hymyn maa 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 100. Hallitus ajaa Suomeen Tanskan työllisyysmallia, jossa ansiosidonnainen työttömyysturva on Suomea kevyempi. 22.55 Kuuluttajan vieras: Yle 90-projektipäällikkö Mari Tähjä 23.10–06.00 Yöklassinen peRjAnTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00–10.03 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 17.45 Näkökulma 18.00 Tamminiemen saunassa – Nikita Hruštšovin kosteat löylyt 18.20 Radioteatteri esittää. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 98. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 10.55 Äänitarina