He i n äkuuTA 201 5
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Hinta 1,20 e (sis.alv)
Virpi Kirves-Torvinen
Pirunpellon tekijät viettävät yhteisöllistä kesää Muuramessa
Kesäteatteri tuo näyttelijät
lähelle yleisöä
...12?14
Pirunpellon
esiintyjäkaartille
Pauliina
Puurilalle, Sanna
Saarijärvelle,
Elina Rintalalle ja
Jussi Myllymäelle
kesäpesti on
mieluinen.. Wronskin perhe
kasvattaa kaakaota
Brasiliassa
Luomutilan tie
helvetistä
paratiisiin ...16
Kössi Ahmala jatkaa
työväenrunoilijasarjaa
Lahjakas lyyrikko
tapettiin kansalaissodan
loppupuhdistuksissa ...6?7
Kellokosken
lopettamisesitys
tuli yllätyksenä
...4?5
120
vuotta
TO R STA I 2. N:o 96, 007443-15-27
Tampere ja ympäristö:
. Kai se on sitten huomenna
eukonkantoa tai hyttysentappamista. Pohjanmaa, varhaisjakelu:
. Perinnettä riittää.
4?5
Ministeriö tivaa kroatialaisyhtiön kytköksiä Fennovoimalta
?Kellokosken lopetus ei vielä
taputeltu?, Sosialidemokraatti 50 vuotta sitten
Elämänmeno
6?7
8?9
10?11
12?14
16
Postimies, työläisaktivisti ja
boheemi lyyrikko
Häijy, häijympi, de Merteuil...
Ankaraa modernismia, romua ja kaupunkinäkymiä
Näyttelijöistä kehkeytyi
kesäyhteisö
Matti Linnanahde Twitterissä
Perusporvarihallituksen suunnitellut
varhaiskasvatusleikkaukset lasten
tulevaisuudesta ovat lyhytnäköisiä.
Eeva-Johanna Eloranta Twitterissä
Päivä kuvana
Etyjin kokoukseen Helsingissä, kertoo uutistoimisto Interfax.
Hieman Naryshkinin kommenttien jälkeen
Interfax uutisoi, että duuman edustaja Nikolai Kovalev ilmoitti tulevansa Suomen kokoukseen.
Ulkoministeriö kertoi tiistaina, ettei Suomi
myönnä poikkeuslupia maahantuloon EU:n
pakotelistalla oleville venäläisille Etyj-vieraille.
n
Suomalaiset katsovat televisiota ahkerasti netistä.
Valtaosa suomalaisista on käyttänyt tv-ohjelmien, elokuvien tai videoiden suoratoistopalvelua, käy ilmi eurooppalaisten teknologiankäyttöä kartoittaneesta Samsung Techonomic Index 2015 -tutkimuksesta.
Suomalaisista 81 prosenttia on käyttänyt tvohjelmien, elokuvien tai videoiden suoratoistopalveluita. 0200 30011
puh. Helsinki, Uusimaa,
varhaisjakelu:
. Kurjensukuisia liejukanoja pesii Suomessa arviolta 100?200 paria.
Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Ville Wallin
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
09 701 041 (vaihde)
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
. 0800 96675
puh. 0200 71000. 0200 55888
puh. Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0522
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite:
PL 338, 00531 Hki
Mikkeli
Uutistoimitus
050 5543430
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
Lisätietoja: www.demokraatti.fi
. Muu Suomi:
puh. Esimerkiksi ruotsalaisista näitä
palveluita on käyttänyt vain 73 prosenttia ja
norjalaisista 69 prosenttia.
Timo Sparf
Luomusuklaata viidakosta
Arki
17
18
19
20
Älykäs autoliikenne parantaa
turvallisuutta
Sarjakuvat, yhdistystoiminta
Radio ja tv
Vihellys
Liejukana antoi poikaselleen makupalan viime lauantaina Helsingissä. Maan hallitus ilmoitti sen pitämisestä viime viikonloppuna.
Venäjän parlamentin alahuoneen
duuman puhemies Sergei Naryshkin
sanoo, että maan delegaatio ei osallistu
n
Uutiset
Demokraatti.fi
3
Eilen mattopyykki, tänään kesäkeittoa. 2.7.
Uutiskertaus
Aurinko nousee:
Helsingissä 04.02
Oulussa 02.35
Aurinko laskee:
Helsingissä 22.47
Oulussa 00.10
Nimipäivät tänään:
Nimipäivät huomenna:
Kukka-Maaria, Maaria, Maija, Maiju, Maikki, Mari, Maria, Marika, Meeri, Riia Arvo
(ruots.) Maj, Maja, Maria, Marie, Marika, Mary
(ruots.) Egil, Ejvind, Öjvind
12...16
18...22
21...25
Euroopan neuvosto katsoo, ettei
Kreikan suunnittelema kansanäänestys noudata eurooppalaisia kriteerejä.
n
Neuvoston mukaan äänestystä ollaan järjestämässä liian pikaisesti, sanoo pääsihteeri Thorbjörn Jaglandin tiedottaja.
Kreikan kansanäänestys on määrä pitää ensi sunnuntaina
Ministeriö varoittaa, että jos selvitystä ei toimiteta, voidaan päätös tehdä sitä
odottamatta.
Ministeriö haluaa tiedot kroatialaisyhtiön ja sen emoyhtiön
tilinpäätöksistä, yhtiöjärjestyksestä, rahoituksesta ja luottokelpoisuudesta. kroatialaisyhtiön omistuksen ja sitä koskevien muiden tietojen selvittämiseen. Samalla pyydetään tietoa liitännäisyyksistä
muihin yhtiöihin Kroatiassa ja
muissa maissa, yhtiön palveluksessa olevien henkilöiden lukumäärästä sekä heidän osaamisestaan ja kokemuksestaan
energia- ja ydinvoima-alalla.
Periaatepäätöksen mukaan
Fennovoiman ydinvoimalassa
on oltava koko sen lupaprosessin, rakentamisen ja toiminnan
ajan 60 prosentin omistusosuus
tahoilta, jotka ovat Suomesta tai
muista EU- tai Eta-maista. Siihen kuluu lausuntokierroksineen vähintään kaksi vuotta.
TEM tekee aikaisintaan vuonna 2017 esityksen valtioneuvostolle, joka hylkää tai hyväksyy Fennovoiman rakentamislupahakemuksen.
?Rosatom löysi
kroatialaisyhtiön?
Venäläinen Kommersant-lehti
kertoo verkkosivuillaan, että
Rosatom löysi Fennovoiman
ydinvoimahankkeeseen mukaan
lähteneet kroatialaissijoittajat.
Kroatialaisyhtiö Migrit Solarna Energijan omistus Fennovoiman ydinvoimahankkeessa
julkaistiin tiistaina. Vierailusta
ei ole kuitenkaan saatu tietoa
ministeriöön.
Demokraatti/STT
Euroopan neuvosto: Kreikan kansanäänestys liian hätäinen
Euroopan neuvosto katsoo, ettei Kreikan suunnittelema kansanäänestys noudata eurooppalaisia kriteerejä.
Neuvoston mukaan äänestystä ollaan järjestämässä liian
pikaisesti, sanoo pääsihteeri
Thorbjörn Jaglandin tiedottaja.
Kreikan kansanäänestys on
määrä pitää ensi sunnuntaina.
Maan hallitus ilmoitti sen pitämisestä viime viikonloppuna.
Euroopan neuvoston näkemystä äänestyksen demokraattisuudesta voi pitää takaiskuna
pääministeri Alexis Tsiprasille, joka on perustellut äänestystä juuri demokratian toteutumisella.
Äänestys on herättänyt närää myös Kreikan rahoittajissa,
sillä maa ilmoitti siitä yllättäen,
ja sen toinen tukiohjelma ehti
jo päättyä eilen.
STT-AFP. Tämä voi kestää päiviä tai viikkoja.
Jos omistajuusedellytys ei täyty, ministeriö toimittaa valtioneuvostolle esityksen rakentamislupahakemuksen hylkäämisestä ilman muuta jatkokäsittelyä. Eh-
Migrit Solarna Energija -yhtiön konttori on asuinkerrostalon alakerrassa Kroatian Zagrebissa.
don täyttymistä valvoo TEM.
Fennovoiman omistaa nyt Voimaosakeyhtiö SF ja venäläinen
ydinenergiayhtiö Rosatom.
Mitä seuraavaksi, Fennovoima?
??
??
??
??
??
??
Fennovoima jätti 30.6. Fortum oli asettanut osallistumisensa ehdoksi
sen, että se saa ostettua osakeenemmistön venäläisestä vesivoimayhtiöstä, mutta neuvottelut eivät ole tuottaneet tulosta.
Kommersantin mukaan Rosatomista luvattiin korvata Fortum jollakin eurooppalaisella
kumppanilla.
Sama lehti uutisoi jo viime
torstaina, että Rosatom oli etsimässä ?läntistä vaihtoehtoa?
mukaan hankkeeseen.
Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja Elina Engman on
sanonut kroatialaisen kumppanin löytyneen konsulttitoimiston välityksellä. Tämä on niin sanottu
aikainen hylkäävä päätös.
Jos 60 prosentin ehto täyttyy, ministeriö jatkaa rakentamislupahakemuksen käsittelyä. Yhtiön edustaja sanoi STT:lle eilen Zagrebissa, että he aikovat huomenna
vierailla Suomessa esittelemässä hankettaan. UUTISET
2.7.2015
3
??Venäläinen Rosatom löysi uudet sijoittajat?
Ministeriö tivaa
kroatialaisyhtiön
kytköksiä Fennovoimalta
Lehtikuva / Petra Autio
Työ- ja elinkeinoministeriö
(TEM) on lähettänyt Fennovoimalle selvityspyynnön kroatialaisyhtiö Migrit Energija Solarnasta. Yhtiöltä on
löydetty kytköksiä Venäjälle.
Lehden mukaan Rosatom
löysi sijoittajat viime hetkellä
suomalaisen Fortumin jäätyä
pois hankkeesta. Elinkeinoministeri Olli
Rehnin (kesk.) allekirjoittamassa kirjeessä todetaan, ettei
Fennovoiman hakemuksesta ilmene, täyttyykö omistuspohjaa
koskeva vaatimus.
Aikataulu on tiukka, sillä vastaukset vaaditaan viimeistään
maanantaina. rakentamislupahakemuksen ja omistajuusselvityksen työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM).
TEM pyytää selvitystä Fennovoimalta ja kroatialaisyhtiö Migrit Solarna Energijalta. Voimaosakeyhtiö SF on Fennovoiman pääomistaja.
Yhtiö aikoo
vierailla Suomessa
Migrit Solarna Energija ilmoittaa tiedotteessaan, että investointi Fennovoima-hankkeeseen on arvoltaan 159 miljoonaa euroa, ja että rahoitus tulee
rahoituslaitoksilta.
Yhtiö ei ole vastannut haastattelupyyntöihin. Selvitysten perusteella ministeriö ottaa kantaa, täyttyykö Fennovoimalta vaadittu 60 prosentin
osuus EU- tai Efta-maista olevilta omistajilta.
Elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) mukaan ministeriö
käyttää ?tarvittavan ajan
Onko
tämä kohtuullista, ministeri Soini?
Suolaista sadetta. Tieto suunnitelmasta julkistettiin kesäkuun
viimeisellä viikolla. Varsinkin perussuomalaisten
isänmaallisuusretoriikka ei aivan kohtaa totuutta, kun pitkän päivätyön eläkeiässäkin tekevälle presidentille annetaan huutia. Eipä olisi uskonut vielä vuosi sitten!. Kaikkea ei voi, eikä tarvitse
keskittää Helsinkiin. Jos Kreikalle päädytään
tavalla tai toisella myöntämään jälleen uusi tukipaketti
taloutensa korjaamiseksi, täytyy politiikan tarkkailijan aivan
hieraista silmiään. Entiset yö ja päivä
ovatkin nyt hallituksessa kuin kaksi marjaa. Kanerva johtaa Etyj-kokousta Helsingissä.
Ensi viikon Etyj-kokouksessa
on tarkoitus käsitellä esimerkiksi Ukrainan kriisiä. Juha Sipilän hallituksen päätökset leikata ke-
hitysyhteistyömäärärahoja suututtavat. Kehitysyhteistyöjärjestöt
menettävät lähes poikkeuksetta 38 prosenttia rahoituspohjastaan
hallituksen viikatteen heiluessa. Helsingissä ei ole valmiiksi
tällaisia tiloja. Hänen mukaansa Kellokoskella
järjestetty vaikeahoitoisten potilaiden hoito palvelee keskitetysti koko HUS-aluetta.
Kellokoskelle on viime vuosina siirretty toimintoja niin
Helsingistä kuin Tammiharjusta. Se tarkoittaa vastaanottavassa päässä investointeja sairaalatiloihin. Venäjän mahdollinen pois jääminen
olisi menetys Ukraina-keskustelulle.
Eduskunnan edellinen puhemies, kansanedustaja Eero
Heinäluoma (sd.) kertoi yllättyneensä ulkoministeriön päätöksestä.
Heinäluoma pitää ratkaisua
kummallisena, sillä kokouksen
tarkoituksena on edistää vuoropuhelua ja osaltaan edesauttaa
Ukrainan kriisin ratkaisemista.
Hänen mukaansa päätös ei
ole Suomen vuoropuhelua edistävän ulkopoliittisen linjan mukainen.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarinen yleiskokous järjestetään
Suomessa, koska tänä kesänä
tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä,
kun presidentti Urho Kekkonen isännöi Etyk-kokousta Helsingissä.
STT
Ilmapuntari
Vastatuulta. Ei tämä silti vielä taputeltu
ole.
. Myös oikeuspsykiatrinen hoito on keskitetty Kellokoskelle.
Laura Saari
Rane
Aunimo
Demokraatti
Ei kaikkea
Helsinkiin
Kanniston mukaan myös psykiatrisen sairaalahoidon osalta
palveluja tulee järjestää läheisyysperiaatteella.
Sairaalan jatkamista puolustava vapaamuotoiseen kampanjaryhmään kuuluvat Tehyn Kellokoski-Ohkolan ammattiosaston varapuheenjohtaja
Jenni Sorvari (vasemmalta), Tehyn Kellokoski-Ohkolan ammattiosaston puheenjohtaja Janne Ovaska, vastuuviestinnän asiantuntija Nina
Alivirta, JHL:n pääluottamusmies Kalevi Kannisto, toiminnanjohtaja Auli Herttuainen, Me Kellokoskelaiset Ry:n jäsen Kati Pethman, Me
Kellokoskelaiset Ry:n jäsen Hannu Helasvuo ja Me Kellokoskelaiset Ry:n puheenjohtaja Liisa Palvas.
Heinäluoma hämmästyi
ulkoministeriön päätöksestä
Venäjän parlamentin alahuoneen duuman puhemies Sergei Naryshkin sanoo, että
maan delegaatio ei osallistu
Etyjin kokoukseen Helsingissä, kertoo uutistoimisto Interfax.
Presidentti Vladimir Putinin tiedottaja Dimitri Peskov
sanoo, että Venäjän mielestä
päätös evätä duuman puhemiehen matka Etyj-kokoukseen on
pöyristyttävä.
Naryshkin itse arvioi, että
päätös on tehty Brysselin ja
Washingtonin painostuksesta.
Ulkoministeriö kertoi tiistaina, ettei Suomi myönnä poikkeuslupia maahantuloon EU:n
pakotelistalla oleville venäläisille Etyj-vieraille.
Kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) mukaan ulkoministeriön poikkeusluvat eväävän ratkaisun sisältö tuli EUkumppanimailta. 4
2.7.2015
UUTISET
??Kuuluisan sairaalan toiminta uhkaa päättyä 2019 mennessä
Pääluottamusmies:
Kellokosken lopetus
ei vielä taputeltu
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:in johtoryhmä esittää HUS:in hallitukselle psykiatrisen hoidon lopettamista Kellokoskella vuoteen
2019 mennessä. Osansa menettää myös presidentti Martti Ahtisaaren järjestö CMI. Lopullista
päätöstä asiassa odotetaan
syyskuussa.
Menneen kevään toimineessa
Kellokoski-työryhmässä henkilöstönedustajana ollut HUS:n
JHL:n koordinoiva pääluottamusmies Kalevi Kannisto
kommentoi aikeita keskittää
hoitoa Demokraatille.
. Hallitusaitiosta
tukipakettia nimittäin ovat puolustamassa rinta rinnan sekä Timo
Soini että Olli Rehn. Uudistarakentamista se varmasti tarkoittaa.
Kannisto myöntää, että sairaalatoiminnan mahdollinen
jatkuminen vuoden 2019 jälkeen edellyttäisi panostuksia
myös Kellokoskella.
Kannisto sanoo myös, että
johtoryhmän esitys tuli yllätyksenä.
. HUS-alueen psykiatrisen erityisosaamisen osalta on luontevaa tuottaa
palvelut jatkossakin Helsingin
alueella ja osin Kellokosken sai-
raalassa, jonne on keskittynyt
erityisesti kuntouttavaa psykiatrista hoitoa.
Kannisto kertoo, että Kellokoskelle siirrettiin viimeksi
kaksi vuotta sitten Hyks-psy-
kiatriakeskuksen lakkautetun
psykoosiosaston potilaat
Eikä se ainoastaan tullut
aina vain kalliimmaksi, vaan se myös loppui. Hänelle on pystytetty
muistomerkki Kellokosken sairaalan pihalle.
Numeropalvelu
Eduskunnan istuntotauko alkoi tiistaina, mikä
tarkoittaa myös kansanedustajille mahdollisuutta
lomailuun. ja alkoi elää puheissaan brittihovin kuninkaallisena.
Arto Halonen teki ?Prinsessan. Koska Suomessa syödään paljon sianlihaa, sianliha on kallista.
Koska sianliha on kallista, tuotetaan enemmän sianlihaa. Kansanedustajilla ei nimittäin ole
kesälomaa lainkaan.
Istuntotauon aikana moni edustaja toki ehtii
myös lomailla, mutta muuten kalenterit täyttyvät
epävirallisilla tapaamisilla, tilaisuuksilla ja puheilla. Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Koska vietiin ulos naudanlihaa, syntyi naudanlihan alituotantokysymys. Harvalla kansanedustajalla on edes varaa olla kymmentä viikko riippukeinussa . Lappalainen otti itse liikanimekseen
?Prinsessan. värikkäästä elämästä
10
samannimisen menestyselokuvan vuonna 2010, jonka pääosassa on Katja Küttner.
Lappalaisesta on tehty myös
kirja ja musikaali, jota esitettiin Tampereen Työväen Teatterissa. Sairaalassa työskentelee yhteensä 430
sairaanhoitoalueiden ja tukipalveluliikelaitosten työntekijää.
Sairaalassa on 180 sairaansijaa
ja 11 sairaalaosastoa.
Pääluottamusmies Kanniston mukaan henkilöstölle on
luvassa töitä myös tulevaisuudessa.
Sairaalan jatkosta päättävässä
HUS:in hallituksessa on kolme
varsinaista demarijäsentä: entiset kansanedustajat Ilkka Taipale, Leena Luhtanen ja Säde
Tahvanainen.
100-vuotias
halutaan säilyttää
Kellokosken sairaalan lopettamisaikeita vastustavat ovat aktivoituneet monin tavoin. Ihmiset haluavat
säilyttää hyvää, hoivata, korjata ja kunnostaa pikemminkin
kuin pilkkoa, lopettaa ja tehostaa, Facebook-ryhmän perustanut Nina Alivirta sanoo.
Facebook-ryhmän lisäksi perustettiin myös vapaamuotoinen kampanjaryhmä aiheeseen
liittyvään viestintään ja kampanjointiin. Liha-asiassa vasta hallituksemme leijonankynnet ovat paljastuneet.
Kas näinhän oli tapahtumainkulku: Suomessa syötiin paljon naudanlihaa. Eipä aikaakaan kun se keksi oivan keinon.
Hallituksen lihaministeri nousi ylös ja puhui Suomen kansalle. Tuntuu, että arvot puhuvat
selvää kieltä. Mitä silloin tekikään
tämä terävä hallituksemme. Ja
niin Suomen kansa syö vuoroin sian-, vuoroin naudanlihaa ja ratkaisee vuoroin sian-, vuoroin naudanlihan vuoroin ylituotanto-, vuoroin
alituotantokysymystä siten eläen onnellisena elämänsä loppuun asti.
Pääkirjoitus Suomen sosialidemokraatissa 16.7.1965
?Prinsessa?
eli sairaalassa
Kellokosken sairaalan tunnetuin potilas oli Anna Lappalainen (1896?1988). Nyt Suomessa syödään paljon sianlihaa. Esimerkiksi
opettajien lomat ovat enemmän kuin kymmenen
viikkoa pitkiä.
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. Esimerkiksi maakuntien kansanedustajat
ovat haluttua tavaraa päästyään hetkeksi irtautumaan Helsingin otteesta. Koska tuotettiin enemmän naudanlihaa, syntyi naudanlihan ylituotantokysymys. Toisin kuin mediassa annetaan ymmärtää, kyseessä ei kuitenkaan ole kymmenen
viikon loma. kansa kun huomaa kovin nopeasti
näköpiiristään kadonneet edustajat ja parkaisee.
Vaikka kansanedustajat viettäisivätkin kymmenen viikon kesälomaa, ei se vielä vastaisi iltapäivälehtien nykyistä taivastelua. Koska syntyi naudanlihan ylituotantokysymys, vietiin ulos naudanlihaa. Kampanjan puit-
teissa on kerätty nimiä myös
addressiin, johon on saatu tähän mennessä jo yli 1300 nimeä.
. Esimerkiksi Facebookissa toimii
nyt Pelastetaan Kellokosken
sairaala! -niminen ryhmä, jossa
on jo yli tuhat jäsentä.
. Koska Suomessa syötiin paljon naudanlihaa, naudanliha oli
kallista. Se on todella paljon ja odotamme vielä paljon lisää nimiä,
kampanjaryhmänryhmän koordinaattorina toimiva kellokoskelainen Auli Herttuainen
kertoo.
Kampanjassa halutaan herätellä keskustelua kaikista niistä
hyvistä puolista, mitä Kellokoski tarjoaa sairaalalleen ja
sen asiakkaille.
. Koska tuotetaan enemmän sianlihaa, syntyy sianlihan ylituotantokysymys. Koska syntyi naudanlihan alituotantokysymys, naudanliha tuli aina vain kalliimmaksi. UUTISET
2.7.2015
5
50 vuotta sitten
Lihan
houkutus
?Kaikkea ei voi,
eikä tarvitse
keskittää
Helsinkiin.?
. Kellokoskelaiset haluavat
hoitolaitoksensa takapihalleen,
ihan siihen pihan keskelle, uskoo Herttuainen.
Ellei terävän ei-sosialistisen hallituksemme talouspolitiikan symboliksi olisi jo ajat sitten tullut pannukakku, sellaiseksi sopisi myös lihapulla. Koska naudanliha oli kallista, tuotettiin enemmän naudanlihaa. Syökää paljon sianlihaa, hän sanoi. Kellokoskella siihen on
erinomaiset puitteet, kuten toiminnallisen kuntoutuksen yksikkö, jonka yhteydessä toimii
liikuntahalli, työkeskus, puutarha ja ulkotyöryhmä.
Kanniston mukaan on mielenkiintoista nähdä, miten
nämä toiminnot huomioidaan
Helsingin seudulla.
Henkilöstölle
luvassa töitä
Kellokosken sairaala täytti alkukesästä 100 vuotta
Nämä kokoelmat siirtyivät kansalaissodan ja Ahmalan kuoleman jälkeen
Sosialidemokraattisen Työläisnuorisoliiton haltuun. on toivo, ihanin ja kaunein:
toivo elon uuden koittamasta;
yksi onni, kaikkeutta kellein:
lepo rauha armaan syleilyssä.?
Näitä säkeitä ei kirjoittanut kukaan elämän
vuoristoradalla paljon nähnyt ja monesti pettynyt proletaariveteraani, vaan tuolloin vuonna
1907 vasta teini-ikäinen Pohjois-Pohjanmaan
poika Lumijoelta.
Jo hyvin nuorena runojaan muun muassa Kansan Tahdon sivuilla julki saanut Kössi Ahmalasta kypsyi nopeasti niin huomattavaksi lyyrikoksi, että työväenkirjallisuuden guru Raoul
Palmgren saattoi myöhemmin kirjoittaa hänestä
Joukkosydän-työväenkirjallisuushistoriikissaan
näin ylevästi: ?Ahmalasta kasvoi sitten eräs vanhan työväenliikkeen persoonallisimmista, omaperäisimmistä, muotovalmiimmista lyyrikkokyvyistä ja merkittävä myös prosaistina.?
Komeita luonnehdintoja nuoresta miehestä,
joka ei koskaan ehättänyt saada julkaistuksi yhtään omaa runokokoelmaa. Hän tuli nimitetyksi myös kansanvaltuuskunnan postineuvoston jäseneksi, mikä taisi
riittää syyksi, että aseeton työläisrunoilija teloitettiin ?kapinan. 17-vuotiaan Ah-
?Kuin kerran ennen
sun taasen tapaan!
Kun kerran kanssasi
lemmen vapaan
saan tasavertaisen
tuta taasen
kuin harvat, harvat
maan lapset saa sen.
Ah armas! kanssasi
ylikäyden
me tapainsäännökset
tunnetäyden
yöhetken hekkuman
suuren jaamme.
Näin itse antaen
. on suru korkein sekä suurin:
suru kadonneesta elämästä.
Yks. Niinpä Ahmala
kirjoitti noina vuosina perinteisen työläisrunouden ohella myös elämäniloa ja aistikkuutta henkiviä rakkausrunoja. suomalaista työväenrunoutta (Tammi, 1977)
Kansallisbiografia: Aimo Roinisen artikkeli
Kössi Ahmalasta. Ahmala
kirjoitti noina vuosina myös jonkin verran proosaa . Raoul
Palmgren luonnehti sitä myös sanoilla ?joskus
jopa vaikeatajuinen, kireä runotyyli?. Pelimannisukulainen Heikki Kaakinen
esimerkiksi tapasi kuuluttaa, että hän oli ?Oulun
ja Raahen välillä enemmän kunnioitettu kuin yhdenkään pitäjän pappi?.
Kössinkin oli monen muun työläiskodin vesan tapaan paineltava heti kansakoulun jälkeen
ruumiillisiin töihin. Sellainen oli nimeään myöten ?Vapaa lempi?, jonka reipas eroottisuus herätti aikoinaan varmasti pahennusta moralistisemmissa mielissä aatesuuntiin katsomatta.
Omaa runo- tai proosateosta Kössi Ahmala ei siis
ehtinyt elinaikanaan saada julki, vaikka hän oli
itse jo kasannut julkaisukuntoon kaksi runo- ja
kaksi proosakokoelmaa. Hanke hyytyi kansalaissodan melskeisiin.
Postin mies läpi lyhyen elämänsä
Politiikkaa ja decamerone-juttuja
Kadonneet kokoelmat
Lumijoella vuonna 1889 syntyneen Kustaa eli
Kössi Ahmalan koti oli vähävarainen ja runsaslapsinen. Mihin olisikaan yltänyt, jos pidempään olisi elää saanut?
malan runossa Kullervon kirous kalevalainen
uhma sai rinnalleen sosialistista paloa: ?Minä
olen se kostava Kullervo, / olen koirien kirous
ja kauhu! / He kalveten katsoo ja aavistaa. 6
2.7.2015
ELÄMÄNMENO
Uuden ajan aamu IX
12 matkaa työväenrunouden ytimiin.
Postimies,
työläisaktivisti ja
boheemi lyyrikko
?Yks. jälkiselvittelyissä 29.4.1918 Viipurin postitalon pihalla yhdessä muiden punaisten postivirkailijoiden kanssa.
Hänen tiettävästi viimeiseksi runokseen jäänyt, maaliskuun lopulle 1918 päivätty ?Postimies?
summasi kohtalonomaisesti kirjoittajan elämää:
?Postimies, sinä postimies
toki kerran on eessäsi tapaus:
se ratkaistaan,
mikä taakkas nyt.
Vain eteenpäin, vain eteenpäin
päivään valkenevaan!
. Postin palveluksessa hän
olikin sitten käytännössä koko lyhyeksi jääneen
työuransa: kotikonnuilta hän siirtyi ensin vuonna
1911 postiljooniksi Seinäjoelle, ja vuodesta 1913
hän työskenteli matkapostiljoonina Helsingin ja
Pietarin välisellä radalla. pakinoita, jutelmia ja pienoiskertomuksia.
Ahmalan kirjailijakuvaan liittyy merkityksellisenä osana myös hänen poleeminen kirjoittelunsa laadukkaamman työväenkirjallisuuden
puolesta. / Käy
kohta jo ukkosen pauhu!?
Parikymppisenä Ahmalan pääasiallinen julkaisufoorumi oli oululainen Kansan Tahto, joka
mieluusti julkaisi hänen nuoruudenvimmaisia
aate- ja taistelurunojaan. Hän liittyi SDP:n nuoriso-osastoon, jonka vaiheilla syntyi myös kirjallinen piiri, johon kuuluivat muun muassa sellaiset saman ikäpolven nuoret runoniekat kuin
Emil Lindahl (1892?1937) ja Kasperi Tanttu
(1886?1918). Työmies-lehden
pitkäaikainen päätoimittaja Edvard Valpas oli
näet omalla mielipdevaikuttamisellaan pyrkinyt
pitkään ohjailemaan työväenkirjallisuutta puolueuskolliseen ja sovinnaisen ahdasmieliseen
muottiin.
Ahmala kirjoitti Nuoriso-lehdessä vuonna 1915,
ettei työväenkirjallisuus jaksa koskaan tavoittaa
aikaansa, ellei sen mahdollisuuksia avarreta kaikin keinoin sekä sosialistiseen että porvarilliseen
suuntaan. Näin Ahmala riimitteli 1910-luvun alussa runossa ?Maailman menoa?:
?Sielut ostetaan ja myödään
hyötysuonta rahvaan lyödään.
Peijatuille rengin pesti. julkaistiin 1921 postuumisti nuorisoliiton kustantamana.
Kansalaissodan aikana Ahmala jatkoi postimiehen työssä. Helsingissä hänestä
tuli nopeasti nuoriso-osaston henkinen moottori,
jonka persoonasta riitti moneksi: hänen on sanottu olleen yhtä aikaa sekä runoilija että järjestömies.
Muutettuaan Helsinkiin vuonna 1913 Kössi Ahmalan elämässä ja sen myötä runoudessakin
koitti taas uusi suunta. Palmgrenin mukaan keskustelut
tässä kirjallisessa piirissä liikkuivat ?vuoroin päivänpolitiikissa, kirjallisuudessa ja decameronejutuissa?; järjestöaktivismi sai rinnalleen siis
aimo annoksen boheemisuutta. Muut kokoelmat joutuivat kadoksiin, mutta
satiiri- ja kertomuskokoelma ?Hirsipuita. ?
Köyrtyi selät, kärsi, kesti.?
Helsingin vuosina Ahmalan runoja julkaisivat Sosialidemokraattisen Työläisnuorisoliiton
ja puolueen pääjulkaisut sekä muut työväenlehdet ja niiden kustantamat kausialbumit. Viimemainittuna ajanjaksona hänen on kerrottu toimineen myös Leninin salaisten viestien kuriirina tämän valmistautuessa Suomessa vuonna 1917 Venäjän vallankumoushankkeseen.
Mihin kaupunkiin Kössi vain työn perässä kulkikin, lähti hän aina siellä mukaan myös työläisnuorisoliikkeen toimintaan. Nuoren lyyrikon innoittajina näkyivät selvästi suomenkielisen runouden tuon ajan keulakuvat Eino Leino ja Larin-Kyösti sekä tietysti proletaarirunouden johtotähti Kössi Kaatra.
Hurmahenkisen taistelurunouden varhaiskauden jälkeen Ahmalan runoihin alkoi uutta vuosikymmentä lähestyttäessä tulla uusia sävyjä.
Hänen vuosien 1909-12 lyriikkaansa leimasi synkempi ja todellisuudentajuisempi vaihe. itse saamme.?
Lähteet:
Raoul Palmgren: Joukkosydän II (WSOY 1966)
Kalevi Kalemaa: Käy eespäin . Isä oli pohjoissuomalaisen työväenliikkeen pioneereja, mutta äidin puolelta Kaakisen
suvusta Kössi saattoi imeä taiteelliset taipimuksensa. Ah onni, ah onni ja vapaus!?
Hurmahengestä vakavamielisyyteen
Kössi Ahmalan kaunokirjallinen innostus virisi
suurlakkovuoden 1905 nostattamista vallankumousromanttisista tunnelmista. Hän oli keskeinen hahmo siinä nuorten kirjailijoiden joukossa, joka nousi työväen
aikakauslehtien sivuilla valpaslaista työväenkirjallisuusnäkemystä vastaan. Hän ei kuitenkaan joutunut
kaikkein raskaimpaan raadantaan päästessään
Oulussa postiljoonin hommiin, mutta oli siinäkin
14-vuotiaalla tekemistä. Yhtenä keinona hän esitti vuoden 1916
lopulla itsenäisen työläiskirjailijoiden liiton perustamista
Ei hyvin tunnoin
siunattu saalihin tuojaa.
Taitetuin miekoin
voi sekin suistua kerta,
lunnaita kiskoin
hukkas mi syytöntä verta.
Valmiina miestä
siksipä varsilla rajain.
Sotaista iestä
kantaissa sortuvi vajain.
Eilisen estäin
rynnäkön onnistumasta,
eessä nyt, kestäin
lyödäkö rynnäköt vasta...
Tunnoissa ankeus,
sydämet kuumeissa sykkäin.
Sotainen vankeus
luona on tykkien mykkäin.
(Työläisnuorison joululehti, 1917)
Rolf
Bamberg
Demokraatti
rolf.bamberg@
demari.fi
Matkan
jatkuessa
Viime vuoden helmikuussa alkanut, Demokraatin kuukausierikoisjulkaisussa pyörinyt kirjallisuussarja ?Uuden ajan aamu. ehti viime joulukuussa osaan kahdeksan, kunnes kuukausijulkaisu lakkasi vuodenvaihteessa ilmestymästä.
Työväenrunouden unohdetuista merkkihenkilöistä kertova sarjalle oli annettu alaotsikoksi ?12
matkaa työväenrunouden ytimiin?, joten lupauksesta on syytä pitää kiinni. ELÄMÄNMENO
2.7.2015
Työväen arkisto
7
Kössi Ahmala:
Militarismi
Nyrkit ja ranteet
rautaiset kahlivat maita.
Valtojen vanteet
ei sopu laajoiksi laita.
Tykkien mykkäin
vierillä valvovat vahdit,
sydämet sykkäin.
Kaikuvat askelten tahdit.
Öisien vallein
jylhien varjojen luota.
Paasiinsa sallein
vain sotasaappahan puota.
Kalpojen kunnoin
maa sodan anteja suojaa.
. Uuden ajan aamun viimeiset neljä osaa julkaistaan siis nyt tiiviissä tahdissa lehden torstaisilla kulttuurisivuilla heinäelokuussa.
Tähän mennessä esitellyt runoilijat ovat ilmestymisjärjestyksessä: Jukka Pohjola, Lyyli
Takki (Eronen), Arvid Mörne, Mikko Uotinen, Jussi Raitio, Hilja Pärssinen (Liinamaa)
Jussi Lonkainen, Matti Turkia.
8
2.7.2015
ELÄMÄNMENO
Kuvat Ilkka Saastamoinen
Ilkeyttä koreissa kuosissa. Eroottisestikin virittyneessä
viettelysten verkossa liha on heikko.
Choderlos de Laclosin maineikkaan ?Vaarallisia suhteita. Heille toisten ihmisten syvimmillä tunteilla leikkiminen on kisailua, jossa julmin voittaa. -romaanin kaksi kilpasille käyvää jumalatonta, kostonhimoinen markiisitar de
Merteuil ja siekailematon kreivi de Valmont, ovat
pahuusluokituksessa ennen kaikkea häijyjä ja sydämettömiä, eivät kuitenkaan mitään sadisteja
tai psykopaatteja. Ryhmäteatterin Valheet ja viettelijät loistaa myös pukusuunnittelullaan, josta vastaa Niina Pasanen. Kohtausten ajoittainen staattisuus onkin
Kukkosen ohjauksen vähiä miinuspuolia, mutta
vastapainoksi hän rikkoo perusrakennetta tanssillisilla tuokioilla, joissa teatterissa tehdään teatteria, jota näytelmän keskushenkilöt kanssamme
katsovat ja kommentoivat.
Kukkonen on kolmessa viimeisimmässä Suomenlinna-ohjauksessaan parantanut kerta kerralta. Ääni Jussi Kärkkäinen
. Korulauseiden, käsisuudelmien
ja muun etikettifasadin takana dialogissa lentää
tikaria ja salamaa kuin sarjakuvaruudussa ikään.
Toivottavasti näyttelijäaviopari ei tässä tapauksessa ole vienyt töitä liiaksi kotiin!
Tarja Heinulan madame de Volangessa on samansukuista, mutta hillitympää ilkeyttä, EevaMaija Haukinen taas on mainio arroganttina, aateliston saavutetuista eduista tinkimättömänä madame Rosamondena. Hyvän Omantunnon Linnakkeessa
Suomenlinnassa elää pitkälle juuri kahden toisistaan mittaa ottavan ilkimyksensä persoonista.
Omaa lisäkierrettään näytelmään tuovat noiden
juonitteluiden vuoksi lankeemuksen tielle eksyvät kanssaeläjät. Näytelmän ehkä ainoa aidosti
sydämellinen henkilö on madame de Tourvel, jota
Saija Lentonen näyttelee viehättävästi.
Kesä kesältä parempaa
Suomenlinnan Hyvän omantunnon linnake esityspaikkana ei tuo erityistä lisäarvoa yli 200-vuotiaan tekstin esittämiseen, mitä voi vähän ihmetellä. Sitä ei ainakaan vähennä, että tuon tuosta joutuu pohtimaan omaa raadollisuuttaan: miksi tämä raaka
ihmissuhdeleikki usein naurattaa. Päärooleissa markiisitar de Merteuilina ja kreivi de Valmontina nähdään
Minna Suuronen(*vasemmassa kuvassa) ja Antti Virmavirta, jonka nöyryytettävänä on madame de Tourvel (Saija Lentonen).
Häijy, häijympi,
de Merteuil... Molemmat näyttelevät nuoruushuumaisia hahmojaan raikkaasti keventäen samalla näyttämöllä leijailevaa ilkeyden
ilmapiiriä.
Teatteri
Ryhmäteatteri,
Suomenlinna
Choderlos de Laclos:
Valheet ja viettelijät
Ohjaus Juha Kukkonen ?
Lavastus Janne Siltavuori . Tässä tarinassa ei kuitenkaan voittajia ole,
kun palkintona on häpeää, nöyryytystä, luostariin sulkeutumista, kuolemaa ja muuta mukavaa.
Kirjet muuttuvat säkenöiväksi dialogiksi
De Laclosin vuonna 1782 julkaistu klassikkoteos
on muodoltaan puhdas kirjeromaani. Postikin kulkee,
teoksen alkuperäisluonnetta ei ole unohdettu.
Kun aikanaan rohkeassa romaanissa kirjeet
sinkoilevat sinne tänne yhdeksän henkilön välillä, näytelmä fokusoituu tiukemmin markiisitar
de Merteuilin ja kreivi de Valmontin säälimättömäksi verbaalis-eroottiseksi välienselvittelyksi.
Oheiskärsijöiksi joutuvat ensi sijassa de Valmontin projektiluontoinen hullaannuksen kohde madame de Tourvel sekä onnettomuudekseen tosiinsa rakastuneet nuoret Cécile de Volange ja
ritari Danceny, jotka ovat erityisesti markiisittaren koston välikappaleita.
Kunhan katsoja ottaa heti haltuunsa tämän
kiistatta aika kiharaisen suhteiden verkon, teatterikokemuksesta tulee nautinnollinen. Se on siis
täysipainoista teatteria, vuodenajasta viis.. Rooleissa mm. Nyt on
tehty kesäteatteria, jota ei ole yleisöä kosiskellen missään kohdin kevennetty ja helpotettu tai
tingitty klassikkotekstin rikkaudesta. Onko nauru
suojautumismekanismi kaikelta ilkeydeltä. Minna Suuronen, Antti Virmavirta, Saija
Lentonen, Tarja Heinula,
Sonja Salminen, Paavo Kinnunen, Eeva-Maija Haukinen, Juha Pulli
Rolf
Bamberg
Demokraatti
rolf.bamberg@
demari.fi
Niinä emäilkiöinä eli de Merteuilina ja de Valmontina Minna Suuronen ja Antti Virmavirta
kasvattavat keskinäistä kipunointiaan ihailtavasti
läpi näytelmän. Nuoren subrettiparin, Cécilen ja Dancenyn, rooleissa
tunnettujen näyttelijäisien jälkeläiset Sonja
Salminen ja Paavo Kinnunen näyttävät, että
omena on jäänyt puuta liki. Maskeeraus Riikka Virtanen . Siinä ei siis
ole sen enempää ulos kirjoitettua dialogia kuin
suorasti etenevää kerronnallisuuttakaan. härski,
härskimpi, de Valmont
Näyttelijät tapaavat monesti sanoa, että pahoja
henkilöitä on kiinnostavampi näytellä kuin hyviä.
Vuorovaikutussuhteen pitäisi siis olla kohdallaan, sillä sama se on katsojallakin: pahikset kutkuttavat enemmän.
Ryhmäteatterin kesäproduktio ?Valheet ja
viettelijät. Valot Ville Mäkelä . Juha
Kukkonen on onnistunut sovittamaan rakenteellisesti hankalan mallisesta teoksesta kuitenkin jäntevän, luontevasti pisteestä a pisteeseen b
etenevän näytelmän, jossa kirjeet on taivutettu
dialogiksi, joka todella säkenöi. Pukusuunnittelu Niina
Pasanen . Koreografia Panu
Varstala ja Eero Vesterinen
. Austenilaisella järki ja tunteet
-jaottelulla älyllinen ilkeys käy heidän elämänpeleissään niin paljon edellä, että sydänääniä tuskin
kuuluu. Onko
se kieroutunutta halua olla osallisena pelissä?
Vai johtuuko se vain siitä, että Kukkonen ohjauksessaan ja näyttelijät rooleissaan kyllä tarkoituksellisesti alleviivaavat hahmojensa luonteenpiirteitä?
Karrikointeihin asti yltävästä alleviivailusta
huolimatta Valheiden ja viettelysten näyttelijät tekevät laatutyötä leveällä rintamalla. Varsin kökön ?Robin Hoodin sydämen?
(2013) jälkeen tuli hauska ja värikäs ?Liisa Ihmemaassa?, ja nyt aikuisten teatteriin siirryttäessä
on otettu taas roima loikka eteenpäin
Viime kesinä esityksistä on valitettavasti vaan puuttunut se sydämet pysäyttävä
musiikki.
Ellinoora Sandell
Demokraatti, Turku
Robert Seger
Harmittavan tasapaksua musiikkia
Siitä huolimatta, että Williamsin sävellyksiä ovat
laulaneet niin Frank Sinatra kuin Ella Fitzgerald, musikaalina Onnen päivät ?jää etäiseksi.
Vaikka Markus Länteen johtama seitsenhenkinen orkesteri soittaa varmasti ja taitavasti ja musiikin sovittanut Jussi Vahvaselkä on harjoittanut näyttelijät laulamaan makeasti hyvin stemmoin, mutta melkein kaikki kappaleet kuulostavat hyvin samanlaisilta ja uuden alkaessa edellistä ei enää edes muistakaan.
Richie Cunninghamin (Antti L. Heikki Hela, Kaisa Mattila, Antti
L. Näiden musikaalien
laulut ovat täynnä voimaa ja saavat ihon kananlihalle.
Kun ne on yhdistetty Samppalinnan kesäteatterin ainutlaatuisiin puitteisiin ja ammattitaitoon, produktioita ovat keränneet kehuja ympäri Suomen. Pääkkönen) ja hänen ystäviensä a cappella-lauluyhtye
Harmony Brothers sopii fiftaritunnelmaan ja onkin musikaalin yksi ilopilkku. Ja eihän sitä voi
kieltää, että musikaalin viimeinen yhteislaulu
Happy Days ?tv-sarjan tunnari saa lopulta jalan
twistaamaan.
Taitavan tanssin riemua
Erityismaininnan ansaitsevat myös koreografi Sami Vartiainen ja supertaitavat tanssijat. Ohjaus
ja sovitus Heikki Sankari ?
Musiikin sovitus Jussi Vahvaselkä . Nuoriso käyttäytyy soveliaasti
hengaillessaan Arnold?s-pirtelöbaarissa, mutta
baseball-takkien ja kellohameiden takaa löytyy
pientä kapinahenkeä, jonka koko kaupungin tuntema Fonzie (Heikki Hela) herättää aina henkiin. Runoviikko vie
joka vuosi esityksiä paikkoihin,
joista ihmisten on hankala tai
mahdoton saapua perinteisille
esityspaikoille.
Tänään runousfestivaalin ohjelmassa on muun muassa Juha
Hurmeen ohjaama Jaakko Juteini -näytelmä ?Maailmankaikkeus?, Ira Kaspin, Reetta
Ristimäen ja Eliina Mäkirannan lauluilta´?Kotirintaman
naiset?, Kinetic Orchestran esitys ?Myrskyjä vesilasissa. Rooleissa mm. Viime vuosilta
muistan itse parhaiten klassikkomusikaalit, kuten West Side Storyn vuonna 2010 ja Viulunsoittaja katolla kesällä 2006. A New Musicalin, ja nyt Samppalinnan
kesäteatterissa show nähdään Pohjoismaiden
kantaesityksenä.
musikaaliballadien ytimessä. Niin kuin Henry Winkler tv-sarjassa, poikkeaa Heikki Hela muusta näyttelijäkastista vanhempana. saakka.
Demokraatti
Aforismi aamupalaksi
Pelko ei ole koskaan suhteellista.
Se on aina suhteetonta.. Itse ihastuin Cunninghamin
perheeseen heti ensisilmäyksellä. Puvut Kaarina Kopola . J. / Siitä se
meni läpi, ja jäi / hassu musta
ukonkuva / kädet levällään.?
Samalla käynnistyi 39. Samppalinnassa on aina tottunut näkemään
laadukkaita liikkeitä, eikä linja petä tänäkään
vuonna.
Heikki Hela Fonziena on hieman turvallinen
vaihtoehto. Koreografi Sami
Vartiainen . Tuntuu kuin Pinky olisi Mattilan luonnerooli, niin vakuuttava ja rauhallinen
hän on rautaisena motoristipimuna.
Ikävä klassikkomusikaaleja
Samppalinnan kesäteatteri juhlii tänä vuonna
55-vuotista taivaltaan, johon on mahtunut sekä
menestyksiä että pettymyksiä. Ja tietenkin on
The Fonz eli Fonzie.
Turun Samppalinnan kesäteatterissa sukelletaan kultaiselle 1950-luvulle, jossa perinteiset perhearvot kukoistavat kaikessa konservatiivisuudessaan. Vaikka myös Samppalinnan Fonzie
käynnistää jukeboksin pelkällä nyrkin iskulla,
Hela ei saa luotua hahmostaan ultrakarismaattista naistenmiestä.
Hyvänä vastaparina Fonzielle on Kaisa Mattilan näyttelemä Pinky Tuscadero, Fonzien exä
Teatteri
Samppalinnan
kesäteatteri, Turku
Garry Marshall: Onnen
Päivät . Kajaanin Runoviikko.
Runoviikon ohjelmaa nähtiin
jo eilen, kun Jussi Lehtonen ja
Mikko Perkola esittivät Pablo
Nerudan tekstiin perustuvan
?Oodi kellolle yössä. -sarjaa eli ?Onnen päiviä?
uusintakierroksilla. Pääkkönen, Ami Aspelund, Markku Huhtamo ja
Pauliina Saarinen
ja kuuluisa laulaja. Suomennos
Heikki Sankari, Kristina ja
Jussi Vahvaselkä . Siinä ollaan toimivien
Kun Fonzie (keskellä Heikki Hela)
Turun Samppalinnan kesäteatterissa saapuu Arnold?s-baariin,
tytöt huokaavat ja pojat ihailevat.
Runoviikko käyntiin
runokiven paljastuksella
Suven runoilija Pentti Saaritsa paljasti Kaukametsän pihalla perinteisen runokiven,
johon on kaiverrettu hänen runonsa:
?Minun elämäni putosi / vasten valkoista paperia. sekä
Runoilijan ääni -keskustelusarjassa Henriikka Tavi ja Sanna
Karlströnm.
Runoviikko jatkuu 6.7. Onnen päivien tyylikkäin esitys on äiti Marionin (Ami Aspelund)
ja pikkusisko Joanien (Pauliina Saarinen) laulama ?Minkälainen uni?. Lavastus Niina
Suvitie . J. Musikaalissa Arnoldin baari on vaarassa, ja
nuoret yrittävät pelastaa sen järjestämällä piknik-tunnelmaan sopivan painiottelun.
Onnen päivien alkuperäinen käsikirjoittaja
Garry Marshall ja Oscar-, Grammy- ja Golden
Globe -palkittu sanoittaja-säveltäjä Paul Williams loivat vuonna 2007 yhdessä myös Happy
Days . Sukevan vankilassa. ELÄMÄNMENO
2.7.2015
9
Sukellus heleälle
1950-luvulle
?Sunday, monday, happy days?. On vähän vatsaa ja ensimmäisiä harmaita hiuksia, joita näytelmässä kauhistellaan. Jos et nähnyt
tätä tv-sarjaa televisiovastaanottimesta tuoreeltaan vuosina 1974?1984, olet ehkä katsonut legendaarista ?Happy Days. Happy Days
Musiikki ja sanoitukset
Paul Williams
Suunnan mukaan taiteessa konkreettisia
ovat peruselementit väri, viiva ja pinta. Avoinna 12.7. Nehähän olivat kokeneet haaksirikon maailmansodassa, suorastaan johtaneet siihen. K. Niissä näkyy kubismin, erityisesti Picasson vaikutus. Inha (1865?1930) tunnetaan ennen kaikkea
Suomen maisemien sekä Vienan Karjalan näkymien ja ihmisten kuvaajana. Kuten tunnettua siihen tämän
suunnan taiteilijat eivät pystyneet.
Lars-Gunnar Nordström opsikeli alunperin
sisustusarkkitehdiksi. Hänen teoksensa on koottu
valmiista esineistä, jotka tuovat mukaan kokonaisen merkitysten kudelman.
Polkupyörän ketjut, rahat, kivet tai työkalujen
osat kantavat mukanaan vielä muistoa alkuperäisestä käytöstä, mutta taideteoksen osina ne saavat uusia merkityksiä ja uuden elämänkin.
Pienoisveistosten tekijänä Ahosola on taitava
ja oivaltava. Hannu Ahosolan veistoksia. Nordström maalasi tasavärisi geometrisia
pintoja, yleensä puhtaita värejä sekä mustaa ja
valkoista. Espoon nykytaiteen museo
Nubben . Samoin mukana on graafista suunnittelua,
joka tuo mieleen tuon hyvän maun ajan 1950- ja
1960-luvut.
Näyttelyn kokonaisuus on laaja ja kiinnostava.
Polkupyörän ketjujen estetiikkaa
Nordströmin näyttelyyn verrattuna Hannu
Ahosolan teokset edustavat aivan vastakkaista
puolta taiteessamme. Kiinnostus tilaan ja arkkitehtuuriin tulevat esiin hänen taiteessaankin. Paljon on toki kadonnutkin.
Inhan kuvissa kaupunkimiljöö on pääosassa.
Ihmisiä on toki mukana, mutta ne on kuvattu
kaukaa ja yleensä selin kameraan ja kuvaajaan.
Näin katsojan huomio kiinnittyy enemmän kaupunkiin kuin sen asukkaisiin.
Inha on kuvannut Helsinkiä sen eri puolilta:
kadut, puistot, rautatie, satama. Helsinki 1908.
Avoinna 2.8. Itse opas
ilmestyi pari vuotta myöhemmin 1910.
Suomen valokuvataiteen museo on pannut
esille pienen otoksen tuosta kuvasarjasta. Silloin syntyi sarja kesäisiä kuvia pääkaupungista. saakka, ti?pe 11?17, la?su
12?16.
Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki
I. Hän kehitti geometrisen
abstraktin taiteen johdonmukaisesti puhdastyyliseksi.
Nordstömin taidetta on luonnehdittu konkretismiksi. Kubistiset
puupiirrokset ovat erittäin hienoja.
Anonyymisyys, kaikenlaisen tunnesävyjen ja
tarinoiden välttäminen on tämän lajin keskeinen
piirre. Inha . Lars-Gunnar Nordstömin maalauksia, veistoksia ja designia.
Avoinna 13.9. Ja kun
tarkastelee niiden materiaalia, sitä mistä ne on
tehty, ne saavat lisää ulottuvuuksia.
Ennen kuvataidekouluun menoaan Ahosola
opiskeli sähkötekniikkaa ja metallialaa. 10
2.7.2015
ELÄMÄNMENO
Ankaraa modernismia,
romua ja kaupunkinäkymiä
Lars-Gunnar ?Nubben. Toki mukana on
myös kiiltäväksi siloiteltuja teoksia.
Nordströmin edustama modernismi on yhdeltä osaltaan reaktiota kaikenlaisia aatteita kohtaan. Toisaalta tavoitteena oli luoda uneversaali muotokieli, joka ei olisi sidoksissa paikallisiin traditioihin. Nordstöm (1924?
2014) oli yksi ankarimmista suomalaisen modernismin edustajista. Kuvat osoittavat kuinka ilahduttavan paljon tuosta
yli sadan vuoden takaisesta kaupunkimiljööstä
on kaikesta huolimatta säilynyt. K. Toisaalta
Nordströmin tuotantoa on kutsuttu konstruktiiviseksi, teoksen rakennetta korostavaksi.
Kuinka tahansa, Nordström aloitti esittävien
kuvien tekijänä. Näyttelyssä on mukana näytteitä tästä puo-
Kuvataide
EMMA . saakka, ti, to, pe 11?18, ke 11?20,
la?su 11?17.
Galleria Katariina, Helsinki
My Sense Station . Ehkä
tästä johtuu, että hän käsitteleee romua ja muuta-
kin metallia hyvin luontevasti ja sujuvasti. Kiinnostava pieni näyttely.
Seppo Heiskanen
Hannu Ahosola:
Tankki, 2015.. Teosten rytmivaikutelmat olivat taiteilijalle tärkeitä, olihan hän innokas jatsimieskin.
Tähän vaikutelmaan päästäkseen Nordstöm
käytti maalauspohjana kovalevyn sileää puolta
ja väreinä usein kodinsisustajille tuttua Miranolia. Muiden karelianistien tavoin hän lähti 1800-luvun lopulla etsimään
nykyisen itärajamme takaa kalevalaista kansaa.
Vuonna 1908 Inha sai tehtäväkseen kuvata Helsingin näkymiä matkaopasta varten. Joku maalaus kissapedosta on suorastaan ekspressiivinen. Vähän
isommat teokset osoittavat, että hänellä on sellaista mudon tajua, jota kuvanveistäjä tarvitsee.
Kesäistä Helsinkiä
I. Sen sijaan
maiseman esittäminen on abstraktio. Kivestä, pronssista ketjuista muokatut tankit ja eläimet ovat hyvin ilmeikkäitä. Taiteilija on
häivyttänyt itsensä taka-alalle.
Näyttelyn veistoksissa on erilainen sävy kuin
maalauksissa. saakka, ti?su 11?18, ke 11?20.
lesta. Sama
ilmiöhän on mukana modernissa kirjallisuudessakin. Kaikki on arkista ja teollista. Tämä käy ilmi
havainnollisesti Katariina Aurasen videoteoksesta, jossa on rinnastettu Inhan kuvia nykytodellisuuteen. Niissäkin muodot ovat kulmikkaita
ja geometrisia, mutta pinnassa on ruosteisia sävyjä ikään kuin ajan patinaa. Kaupungin historialliset kerrokset ja sen kasvu tulevat hyvin
esiin
Kunnan
valta on keskittynyt Tyrjän Betoniin ja kiista siitä, kuka on soravarojen
valtias paisuu.
Sarjaa on kuvattu useilla
eri paikkakunnilla Tampereen läheisyydessä.
Riihivuori Teatterin Pirunpellossa on mukana
televisiosarjasta Sanna
Saarijärven, Elina Rintalan ja Jussi Myllymäen
lisäksi Karoliina Blackburn, Jari Salmi, Teijo
Eloranta ja Erkki Kauppinen. Muissa rooleissa ovat Pauliina Puurila,
Mikko Maasola, Turkka
Mastomäki, Sirke Lääkkölä, Tiina OksanenVehkala, Kake Aunesneva ja Jussi Rekonen.
Riihivuori-Areenan katetussa katsomossa on
600 istumapaikkaa.
Lähteet: www.yle.fi
www.riihivuori.fi/teatteri/
pirunpelto/. 12
ELÄMÄNMENO
2.7.2015
Pirunpeltolaiset viettävät vapaa-aikaakin yhdessä
Näyttelijöistä
kehkeytyi kesäyhteisö
Pirunpellon taustaa
??
??
??
??
??
??
Heikki Luoman käsikirjoittama kotimainen
draamakomediasarja.
Sarjaa on esitetty televisiossa neljä tuotantokautta vuosina 2009?
2013.
Kertoo kuvitteellisen Tyrisevän kunnan elämästä, joka on hämäläinen
maalaispitäjä
Nyt viidentoista
kilometrin työmatka ja keskisuomalaiset maisemat ovat ehdoton plussapuoli. Juuri
se on Saarijärvestä kesäteatterin rikkautta.. Kun vaihtaa maisemaa, kodin rästityöt ei
paina. Ihmiset ovat
tulleet juttelemaan lähikaupassa ja kertoneet kokemuksiaan näytelmästä. Puurila oli puolestaan mukana
siellä Teuvo Leevi and the Leavings-musikaalissa
vuotta myöhemmin. Teimme
esityksen mahdottomalla kiireellä kahdessa viikossa ja menimme siipirikkoina peltopyinä koko
ajan, Myllymäki veistelee Riihivuoren harjoitusprosessia.
. En ole ehtinyt hauskuutta ajatella. Mies kyyditsi Rintalan
oikealle pysäkille asti ja äiti löysi tyttärensä. Ensimmäinen
kesäteatteriesitys Pirunpellosta Pyynikillä keräsi
myös katsomoon yli 50 000 henkeä.
Pyynikillä omat haasteensa ja mahdollisuutensa
loi pyörivä katsomo. ELÄMÄNMENO
2.7.2015
13
Kuvat Virpi Kirves-Torvinen
Sanna Saarijärvellä ja Elina Rintalalla on kesän ajan avoimet ovet -periaate toistensa mökkeihin.
Virpi
KirvesTorvinen
Demokraatti,
Muurame
Näyttelijät Sanna Saarijärvi, Elina Rintala,
Jussi Myllymäki, Pauliina Puurila ja hänen
tyttärensä Eveliina Elkevaara ovat kokoontuneet Muuramen Riihivuori Teatterin ravintolaan
kertomaan tunnelmiaan Pirunpellon alkukesästä.
Välillä kuuluu ukkosen kumea jyrinä, sataa kaatamalla ja hetkeksi tulee aavistus selkeämpää. Hän luotsasi Vareksen Riihivuori
Teatterissa 2012. Myllymäelle
ei tule heti mieleen, mitä olisi oppinut uudelta
näyttelijäkaartilta.
. Rintalan tytär on saanut jo muuramelaisia kavereita ja vaihtanut heidän kanssaan ajatuksia WhatsAppissa.
Sauna päälle ja rentoa jutustelua on Saarijärven lääke rentoutumiseen. Eilen esityksen
aikana näkyi hieno sateenkaari Päijänteen yllä,
Saarijärvi tunnelmoi.
Heikki Luoman käsikirjoittama ja Jukka Mäkisen ohjaama sarja Yle TV2:lle sai reilu kaksi
vuotta sitten yli miljoona katsojaa. Rintala on samoilla
linjoilla.
. Nyt Riihivuori Teatterin esityksessä on nousevan katsomon ja maisemien lisäksi muutamia uusia näyttelijöitä. Saarijärvi on ?suhannut. Kun tuulee hiekkaa silmiin ja nenään, tuntuu,
kuin olisimme luonnon armoilla, Rintala lisää.
Lapsille kavereita Muuramesta
Saarijärvi aikoo pelata vapaa-ajalla nuoremman
tyttärensä kanssa golfia, kun taas Rintala on vienyt nuorimmaisensa läheiselle tallille ratsastamaan. Hän ei kuitenkaan tiennyt
tarkemmin, missä kohtaa se oli. Nyt sitä ei ole tarvinnut tehdä. Vaikka useimmille näyttelijöille Pirunpelto oli kovin tuttu entuudestaan, ei
se laskenut jännitysastetta ennen ensi-iltaa.
Jyväskyläläinen Myllymäki on myös ohjaaja ja
käsikirjoittaja. Rintalalla on mukana myös kolme
kissaansa. Se
antaa osviittaa myös näytöksissä olleista keleistä.
Myllymäki kertoo, miten sateiden jälkeen iso sorakasa on lähinnä liejua.
. Ailahteleva sää
on tuonut lisää draamaa ja sävyjä esityksiin. Niinpä hän meni
läheiselle huoltoasemalle, jossa hän kysyi paikal-
liselta asiakkaalta neuvoa. Ensi-iltansa se
sai pari viikkoa sitten. He ovat tarjonneet auliisti myös apuaan.
Alkukesästä Rintala oli menossa tytärtään bussipysäkille vastaan. Me ollaan tällaisia ikiteinejä rippikoululaisia. Se
lämmitti mieltä.
Rintala ja Saarijärvi muuttivat lastensa kanssa
kesätyönsä perässä Riihivuoreen vierekkäisiin
mökkeihin. vapaapäivinä
paljon Jyväskylän ja Helsingin väliä ja ihaillut
koiranputkia ja villejä lupiineja teiden varsilla.
. Kesäleskeys on miinuspuoli, Saarijärvi naurahtaa.
. Suurin osa on vanhaa Pirunpelto-perhettä ja
uudetkin ovat solahtaneet hyviin mukaan, Rintala jatkaa.
Paikalliset avuliaita
Jussi
Myllymäen
mukaan
hänessä ei ole
mitään samaa
kuin roolihahmossaan
Sorjosessa.
Näyttelijät eivät ole tänä kesänä joutuneet maistamaan julkisuuden nurjaa puolta. Olen oppinut pitämään välillä turpani kiinni,
hän lohkaisee.
Säästä lisädraamaa
Juhannusaattoakin Saarijärvi, Rintala, Puurila,
Elkevaara ja muutama muu pirunpeltolainen
viettivät porukalla Riihivuoressa. Myllymäki kertoo televisiosarjaa tehdessä istuneensa oikeasti muurahaispesässä. Voi kutsua ystäviä, lukea kirjaa ja tehdä
mitä vain, Rintala luettelee.
Myös Saarijärvi stressaantuu kotona tekemättömistä töistä, joten mökillä asuminen on tuntunut rennolta.
Viime vuonna Myllymäki asui Pirunpellon
ajan vaimonsa kanssa Tampereella pienessä yksiössä Pyynikin läheisyydessä. Myllymäki juhlisti sitä poikansa perheen luona. Taas välähti mahtava salama. Alun perin hän haaveili Ossi Östelän roolista.
Siinä
ei ole mitään sellaista, jossa ihmistä pilkattaisi tai
ivattaisi. Ikäerokaan ei ole tullut millään tavalla
esille. Juuri näiden kirjavien tehtävien vuoksi poliisilta pitää
löytyä hyvää tilannetajua ja heittäytymiskykyä,
Puurila summaa.
Tulevana lauantaina Pirunpellosta on tulossa
sinkuille suunnattu näytös, jossa miehet ja naiset ohjataan istumaan vierekkäin, jos he sitä haluavat. Silti
kyse on kovasta työstä -varsinkin niinä päivinä,
jolloin näytöksiä on kaksi.
. Hän on katsonut Pirunpeltoa televisiosta
tuntikaupalla, äiti paljastaa.. Elkevaara on ollut aiemmin Jyväskylässä Teatteri Eurooppa Neljän
avustajana kahtena kesänä. Elkevaara kysyi usein äidiltään neuvoa,
mutta pian hän huomasi pärjäävänsä itse. Näytöksen jälkeen on myös tanssit, jonka
musiikista vastaa Puurilan yhtye Myrkynkeittäjät. Juhannuspäivän esityksessä pilvet laskivat
alemmaksi, tuli sumu ja usva peitti Päijänteen. Hän kertoo katsoneensa kesätyön myötä
myös itse televisiosarjaa.
. Kuin Lappi olisi tuotu tänne, Puurila
sanoo.
Puurila valmistui pari vuotta sitten myös poliisiksi. Ilo olikin suuri, kun pesti
järjestyi pian.
. Tällä kertaa kuitenkin eri kohteisiin. Silloin voi keskittyä
ihailemaan kesäyötä.
Pauliina Puurila ja Eveliina Elkevaara pyrkivät näyttämöllä unohtamaan olevansa äiti ja tytär ja keskittymään työkaveruuteen.
?Pirunpelto
on niin lähellä
suomalaista.
Siinä ei ole mitään
sellaista, jossa
ihmistä pilkattaisi
tai ivattaisi.?
Poliisi näyttelijänä
Pauliina Puurila oli aikoinaan nähnyt Pirunpellosta vain joitakin jaksoja. Kaikilla onkin energiataso korkealla
näytöksen jälkeen eikä uni
tule heti ensimmäisenä silmään. Hän ihaileekin
äitinsä perusteellista näyttelijän työtä. Rintala on myös tottunut hoitamaan itse raha-asiat, joten niissä huijaaminen ei tulisi mieleenkään. Haemme siinä ihmisistä hyvää puolta,
Myllymäki jatkaa.
Rintala pitää roolihahmoaan Hely Korpelaa itseään kevytkenkäisempänä. Tosi moni kaveri on kysellyt, miten sain tämän kesätyöpaikan. Varsinkin silloin he havahtuivat siihen, miten paljon he ovat ottaneet tavaraa kesän ajaksi mukaan.
Hotelliasuminenkin maistui vaihteluna.
Lähellä ihmistä
Saarijärvi pitää kesäteatterin hyvänä puolena
sitä, että katsojat tuntuvat näyttelijästä olevan
silloin lähempänä ja katsojakaarti on muutenkin
talvea laajempi.
. Harvoin mun ikäinen saa tällaisen tilaisuuden, Elkevaara kertoo.
Elkevaara hoitaa Riihivuoren kesäteatterissa
tarpeistoa, siivoaa, hakee voileivän tai limsan
näyttelijöille ja auttaa monissa muissa juoksevissa asioissa. Varsinkin poliisina hän on voinut
ammentaa oppeja näyttelijän työstään.
. Puurila huomasi, ettei kannata sanoa omalle
tyttärelleen mitään sellaista, mitä ei sanoisi muillekaan työkavereille. Se
sopi jutun aiheeseen. Ei voi ohittaa tätä maisemaa, mikä täällä
avautuu. Niin poliisin kuin näyttelijän työssä roolilla
on tärkeä osa. Saarijärvi ihailee
Piiku Tyrjälää ja löytää itsestään yhtäläisyyksiä.
Piiku on kuitenkin suorasanaisempi kuin hän.
Saarijärveä koskettaa Piikun harteilla lepäävä
painava vastuu.
Saarijärvi odottaa innolla reilun parin viikon
päästä olevaa Kilon paloina -monologiaan ulkonäköpaineista ja laihdutuksesta Riihivuori-areenalla, jossa hän laulaa ja näyttelee. He joutuivat pohtimaan yhdessä äidin ja tyttären rooleja. Puurila halusi muuttaa Riihivuoren sijaan Jyväskylään, jotta tyttärellä olisi vapaa-ajalla
enemmän tekemismahdollisuuksia; ja niitä on
tuntunut olevan.
Roolipohdintaa ja arvostusta
Puurila ja Elkevaara ottivat alkukesästä yhteen,
mutta sen jälkeen on sujunut jouhevasti. Häntä kiehtoo myös
näyttelijän työ, mutta se tuntuu nykyisellään epävarmalta alalta.
Muutoin Tampereella asuvat äiti ja tytär majailevat kesän Jyväskylän keskustassa kerrostalossa
ja käyvät pyörähtämässä viikottain Tampereella.
Näin Eveliinan ei tarvitse olla koko kesää ilman
kavereita. Pirunpelto on niin lähellä suomalaista. Hän hymyilee joka kerta nähdessään Puurilan tuiman ilmeen alussa, ennen kuin katsojat ovat tätä edes
nähneet. Myös
muut ovat vastanneet auliisti hänen kysymyksiinsä.
?Tosi moni kaveri
on kysellyt, miten
sain tämän kesätyöpaikan. Maisema tuki ukkoskuurojen mukana Riihivuoren kesäteatterin hienoutta,
Saarijärvi kuvailee.
Rintala ja Saarijärvi muuttivat Himoksen iskelmäfestivaalien takia viikoksi hotelliin Jyväskylään. Hänelle ei tullut silloin
mieleenkään, että olisi joskus itse siinä mukana.
Kun kutsu kävi viime kesänä Pyynikin kesäteatterin esitykseen, se tuntui heti houkuttelevalta.
Nyt on ollut mukava jatkaa työtä entuudestaan
tutussa teatterissa. Niinpä äiti Pauliina
Puurila ehdotti, että tytär ottaisi suoraan yhteyttä tuottaja Jussi Rekoseen ja kysyisi mahdollista kesätyöpaikkaa. Hänellä on myös pienet roolit
ensi- ja sairaanhoitajana. Harvoin mun
ikäinen saa tällaisen
tilaisuuden.?
Elkevaara pääsee kesätyönsä kautta tutustumaan Jyväskylään ennakkoon, sillä hän haluaisi
tulevaisuudessa opiskella Jyväskylän yliopistossa
terveystiedon opettajaksi. Pirunpelto on ollut myös järjettömän hieno
työllistäjä, Saarijärvi kiittelee.
. Hän on iloinnut tyttärensä
sosiaalisista taidoista ja siitä, miten hyvin hän on
solahtanut porukkaan mukaan.
Elkevaara taas ymmärsi, että Puurila on lavalla
ensisijaisesti näyttelijä eikä äiti. Viime kesänä hän
työskenteli puhelinmyyjänä.
Ennakkotutustumista opiskelukaupunkiin
Alkuun tiiviseen harjoitustahtiin oli sopeutumista. Myös faneille on tulossa oma näytöksensä.
Äidistä tuli työkaveri
Lukiolainen Eveliina Elkevaara, 17, haki monien ikäistensä nuorten tavoin lukuisiin kesätyöpaikkoihin, mutta turhaan. Se kertoo hänestä niin täysillä tekemisestä.
Elkevaarasta on tuntunut hyvältä se, että hän
on voinut olla samalla viivalla muun porukan
kanssa. Puurila heittäytyy kolmen
eri naisen rooliin, eikä se tunnu hämmentävän
häntä.
. 14
2.7.2015
ELÄMÄNMENO
Virpi Kirves-Torvinen
. Meillä on hirvittävän
hauskaa lämpiössä, Puurila hehkuttaa.
. Voisi myydä kulissilippuja kärpäseksi kattoon,
Rintala jatkaa.
Rintalan mukaan näyttämölläkään ei tunne kipua,
kuumaa tai kylmää adrenaliinin takia. Poliisina saa usein olla terapeuttina, avioliittoneuvojana, eläinten hoitajana, liikenteen sekatyömiehenä, pappina ja taksikuskina. Mukana on
myös muusikko Antti Uhlenius.
Näyttelijät eivät turhaan vakavoidu keskenään
ja Myllymäki paljastaa, että varsinkin naisten
puolelta kuulee paljon naurua ja turinointia
ELÄMÄNMENO
2.7.2015
15
Alkuaikoina täällä ei ollut mitään ostettavaa
eikä myytävää. Nyt heidän neljä lastaan työskentelee vanhempiensa kanssa tilalla. Sinne muuttaville luvattiin paljon maata, toimiva infrastruktuuri ja kaikki palvelut.
Pohjois-Brasilian Parán osavaltiossa sijaitsevassa Medicilândian kunnassa on nyt
liki 30 000 asukasta, ja se
mainostaa itseään Brasilian
kaakaopääkaupunkina.
Hankala alku
Wronski ja Rosalina Brighanti avioituivat Medicilândiassa 1980. tavoittelun viljelemällä riisiä ja
papuja mutta vaihtoi pian kaakaoon, jonka kasvatusta valtio tuki.
Vasta prosentti luomua
Kaakaon korjuu on työvoimavaltaista, sillä se
on tehtävä käsin, jotteivät hedelmät vahingoitu, selittää maatalousteknikko Alino
Zavarise Bis.
Wronskin tilalla asuu viisi muuta perhettä, jotka toimivat kaakaon vuokraviljelijöinä. Kasvuvaiheen suojaksi sopivat banaanipuut, mikä on lisännyt hedelmientuotantoa alueella.
Parán osavaltion kaakaontuotannosta on luomua vasta yksi prosentti.
. Monia elintarvikkeita jouduimme
hakemaan Altamirasta, jonne piti ajaa sata kilometriä päällystämätöntä tietä, muistelee Brighanti, 55.
Wronski, 64, tuli etelästä Santa Catarinan osavaltiosta, jossa hänen isänsä pientila ei tarjonnut
elantoa kymmenelle lapselle. Brighanti
on tunnettu herkullisista hyytelöistä ja täytesuklaista, joita hän valmistaa hedelmistä käsityönä.
. Kun tavallinen viljelijä vahtii tuottoa ja tuloja,
luomuviljelijä tavoittelee terveyttä ja luonnonsuojelua mutta saa myös tuotteistaan parempaa
hintaa, Bis selittää.
Siirtyminen keinolannoitteista luomuun vaatii
kolmen vuoden ylimenoajan.
Parán luomukaakaota ostavat muun muassa
itävaltalainen reilun kaupan yritys Zotter Chocolates ja brasilialaiset Harald sekä Natura Cosméticos.
Pohjoinen Bahian osavaltio tuottaa toistaiseksi
kaksi kolmannesta Brasilian kaakaosta, mutta Bisin mukaan tulevaisuus on Parán, jossa tuotto
puuta kohden on kaksinkertainen.
Tropiikissa kasvavan kaakaon tärkein tuotantoalue on Länsi-Afrikka, mutta kymmenen suurimman tuottajan joukkoon mahtuvat myös Brasilia, Ecuador ja Indonesia.
Mario Osava
IPS, Medicilândia, Brasilia
IPS / Mario Osava
Luomuviljelijä
Darcirio
Wronski
esittelee
kuivuvia
kaakaopapuja
maatilallaan
Brasilian
Amazoniassa.. 16
2.7.2015
ELÄMÄNMENO
Darcirio Wronskin ja Rosalina Brighantin maatilalla oli
surkeat lähtökohdat, mutta unelman tavoittelu onnistui
Luomusuklaata viidakosta
. Alku oli helvetillinen, mutta nyt asumme paratiisissa, sanoo Darcirio Wronski, jonka perhe
kasvattaa luomukaakaota ja hedelmiä sadan hehtaarin tilalla Brasilian Amazoniassa.
Heidät houkuteltiin valheellisilla lupauksilla
1970-luvulla viidakkoon, jossa ei ollut tietoakaan
mainostetuista palveluista.
Brasilia oli vuosina 1964?1985 sotilasdiktatuuri,
jonka johto halusi vahvistaa otettaan valtavasta ja
lähes asumattomasta Amazoniasta. Hän aloitti ?Amazonian unelman. Mukana on 120 perhettä, jotka muodostavat
kuusi osuuskuntaa ja tuottavat 800 000 tonnia
kaakaopapuja vuodessa, Bis kertoo.
Wronski johtaa yhtä osuuskuntaa ja on nousemassa myös niiden kattojärjestön puheenjohtajaksi.
Lupaava tulevaisuus
. Kausityövoimaa saadaan lisää
naapurikylästä.
Kaakaonkasvatus edistää myös metsitystä, sillä kasvi tarvitsee isompien puiden varjoa
Tavoitteena
on liikenneturvallisuuden parantaminen, kertoi Teknologian tutkimuskeskus VTT tänään kansainvälisen älyliikennehankkeen esittelyssä Tampereella.
Suomessa Ilmatieteen laitos
on osana hanketta tehnyt autojen kanssa viestivän tiesääaseman, joka välittää autoilijoille
tietoja esimerkiksi vaarallisesti
ajokelistä.
VTT:n kehittämä järjestelmä
puolestaan vastaanottaa tiedot
käyttämällä joustavasti sekä
matkapuhelinverkkoa että autojen välistä lähiverkkoa. Vakuutuskorvausten myöntämisen perusedellytyksiä on
se, että pitäisi pystyä kertomaan kuka on tehnyt, mitä
on tehnyt ja milloin, Viipuri
sanoo.
Jos asunto on pitkään toisen
käytössä ja vuokralainen on tavoittamattomissa, voi korvauksen selvittely olla hankalaa, Viipuri muistuttaa.
Pahimmassa tapauksessa selvittelyt voivat päättyä umpikujaan, eikä korvausta voida
myöntää. Tämä auttaa
kuljettajia valitsemaan esimerkiksi sopivia reittejä ja ajonopeuksia.
Suomessa automaatteja on
jo kokeiltu Tampereella Hervannan valtaväylän rampilla
E63, jonne on asennettu sumua
tarkkaileva kamera ja laserskanneri. ARKI
17
2.7.2015
??Tulevaisuudessa autoilijoille reaaliajassa tietoa kelistä ja liikenteestä
Älykäs autoliikenne
parantaa turvallisuutta
Autot saavat lähitulevaisuudessa reaaliaikaista tietoa kelistä, liikennetapahtumista ja
-häiriöistä älykkään tieverkoston järjestelmistä. Vakuutusyhtiöistä
muistutetaan, että väliaikaisesta asunnonvuokraamisesta
tai lainaamisesta tulee aina
tehdä kirjallinen sopimus.
STT. Airbnb on yritys, jonka
avulla yksityishenkilöt voivat
vuokrata asuntojaan matkailijoille.
Useiden vakuutusyhtiöiden
vakuutusehtojen mukaan asun-
non tai mökin vuokraaminen
on sellainen muutos, josta pitää ilmoittaa vakuutusyhtiölle.
Vahinkotilanteessa voi tällöin
säästyä yllätyksiltä, epäselvyyksiltä ja pettymyksiltä.
Ilmoitus kannattaa tehdä
aina silloin, jos luovuttaa
asuntonsa toiselle
pitkää viikonloppua
pidemmäksi ajaksi.
Viipurin mukaan ilmoitus
kannattaa tehdä aina silloin,
jos luovuttaa asuntonsa toiselle pitkää viikonloppua pidemmäksi ajaksi.
Viipuri kertoo, että yleensä
kotivakuutus korvaa tavallisesta elämisestä aiheutuneet
vahingot.
Ongelmia syntyy silloin, jos
kyseessä ovat mittavat vahingot, eikä vahinkojen syystä ole
tarpeeksi tietoa.
. Tällainen monen radiojärjestelmän
yhteiskäyttö näyttää VTT:n
mukaan lupaavimmalta vaihtoehdolta tulevaisuuden älyliikenteessä.
. Yhteistoiminnallinen ajaminen, jossa ajoneuvot ja tieverkoston järjestelmät viestivät keskenään, lisää tuntuvasti
liikenneturvallisuutta, arvioi
VTT:n johtava tutkija Johan
Scholliers.
Älyliikenne arkea
jo 2020-luvulla?
Automatisoitu ja älykäs liikenne saattaa tutkijoiden mukaan olla arkipäivää jo 2020-luvulla.
Tuolloin autot saavat automaattisesti tietoa vaikkapa kulman takana olevista vaaratilanteista ja ruuhkista. Toinen tiesääasema
sijaitsee Sodankylässä E75-tien
varrella.
Ajoneuvojen ja tieverkoston
välistä tiedonvaihtoa on kehitetty kansainvälisessä CoMoSeF-hankkeessa.
Suomesta hankkeessa ovat
mukana muun muassa VTT ja
Ilmatieteen laitos. Suomen lisäksi siihen ovat osallistuneet
Ranska, Luxemburg, Romania,
Espanja, Turkki ja Korea.
Tarja Repo
STT
Getty Images
Automatisoitu ja älykäs liikenne saattaa tutkijoiden mukaan olla arkipäivää jo 2020-luvulla.
Lyhytkin asunnonvuokraus
syytä päivittää vakuutukseen
Jo muutaman viikon asunnonvuokraus kannattaa ilmoittaa
vakuutusyhtiöön, muistuttaa
vakuutusyhtiö Ifin omaisuusvakuutusten johtaja Mika Viipuri.
Viipurin mukaan kotivakuutus kannattaa pitää mielessä
myös silloin, jos vuokraa asuntonsa lyhytaikaisesti toisten
käyttöön esimerkiksi Airbnb:n
kautta
Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää
liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia.
perjantaina 24.7. Työpäi
vät olivat pitkiä, ja niiden
välissä oli ?hyppytunteja?,
jolloin Leo ajoi junalla Kor
soon, haki pojat päiväko
dista, vei heidät mummolle
ja meni takaisin töihin.
Sitten löytyi homma
Vantaan sähkölaitokselta
mittarinlukijana. Mah
dolliset onnittelut voi oh
jata KSR:n Tarja Halosen
rahastoon suomalaisen
moniarvoisen kulttuurin
tukemiseen tilille FI85 1521
3000 0060 09, tiedonan
toon: Leena Niinimaa.
Teatterit
Yhdistystoiminta
Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia.
Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta
-palstalla kaksi kertaa maksutta. 020 774 0370
sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi
» www.sak.fi/alueet
Sähköalojen
ammattiliitto ry
Leena Niinimaa
60 vuotta
www.sivistysrahasto.fi puh.09 5868 530
Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kansan Sivistysrahastoon
tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: KSR 60.
Toimittaja Leena Niinimaa Helsingistä täyttää
60 vuotta 3.7.2015. Piiriin kuu
luivat Tuusulan Lahela ja
Ruotsinkylä, ja matka tait
tui pyörällä tai hiihtäen.
Leon seuraava työ sen
sijaan oli sisätyö Kalliossa
postitoimistossa. Myös
Korson Vedon toiminta
oli lähellä sydäntä. Tilaisuuden
järjestää Ari ja Oulunkylän historia- ja kävelykerho. Leon vii
meinen työpaikka oli lii
kuntatoimessa Vantaalla,
ja sieltä hän jäi eläkkeelle
vuonna 1994.
Pesäpallo oli Leolle mie
luinen harrastus. Jo ensimmäinen työ
?maalaiskirjeenkantajana?
oli rankka. Siihen
aikaan osallistuttiin mo
neen lajiin, mutta juoksu
oli Leon suosikkeja. Varaamme oikeuden lyhentää ja
jättää julkaisematta tekstejä.
Liity sinäkin SAK:n
HELSINKI
. Järjestötoi
minta maistui myös Nuo
rissa kotkissa ja Vantaan
retkeilijöissä.
1960luvun alussa tuli
hankittua mökki Koiraki
vestä, ja siitä tuli erittäin
rakas paikka. krs, 33100 Tampere
sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi
puh. 03 230 1510, 03 230 1515
fax 03 230 1520
» www.akt.fi
Metallityöväen liitto
Rautatienkatu 10, 7. Sauna miehille Tuomarikylän kartanolla ja naisille
Haltialassa. 010 770 3620
» www.jhl.fi
Yhdessä olemme enemmän. 03 252 0111, avoinna 8.00?15.30
sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi
» www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi
SAK:n AMMATTILIITTOJEN
ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA:
Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäliitto AKT Ry
Rautatienkatu 10, 6. klo 18.00
Kirsti Alho ja Eero Ojanen
lauantaina 25.7. Talkootanssiaiset
Oulunkylän seurahuone kelluva soittolava, Larin Kyöstin
tie 7, klo 18. (Sateen sattuessa
Ågelin liikekeskus). järjestettävä tilaisuus.
Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere
puh. krs, 33100 Tampere
sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi
puh. Tästä hän oli hy
vin mielissään.
Työväenyhdistyksen toi
minta oli Leolle tärkeää, ja
monet talkoot ja kokouk
set tuli käytyä. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/
yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla
09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00
mennessä. Muistelutilaisuus Rautavaaran patsaalla
klo 17, suunnitellaan 4.8. Sinne Leo
pääsee toivomallaan ta
valla.
Kaipaamaan jäivät pojat
perheineen ja omaishoita
javaimo.
Yhteisiä unelmia vuodesta 1895.
Pirkko Pennanen
Kansan Sivistysrahasto
viettää 60-vuotisjuhliaan
Työväen Musiikkitapahtumassa
Valkeakoskella
ammattiliiton jäseneksi!
SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. kesäkuuta nukkui iki
uneen 83vuotias Vanha
toveri Leo Pennanen.
Vaikka hän oli koko ikänsä
hoitanut itseään mallikel
poisesti, monet sairaudet
iskivät pari vuotta sitten
kiinni.
Leo oli liikunnallinen ih
minen. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä
kysymyksissä. Ilmoitus julkaistaan
maksuttomana kaksi kertaa. krs, 33100 Tampere
aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 18
2.7.2015
ARKI
Sarjakuvat
Kuollut
B.Virtanen - Urja
Liikunnallinen
kunniapuheenjohtaja
21. Lei
ritoiminta oli hänelle tär
keää, ja hän kirjoitti pie
nen kirjasenkin nimeltä
Muistojen polkua leiriltä
leirille.
Kun eläkeikä läheni, sai
Leo Vedon kunniapuheen
johtaja numero kahden ar
vonimen. Tuomarikylän
kartanon
perinteiset heinätalkoot to 2.7.
klo 11?15. Ruokailu ja kahvit
klo 15. klo 17.00
Amadeus Lundberg ja
Juha Tikan orkesteri,
vierailijana Hilja Grönfors
Leo Pennanen.
Sisäänpääsy päivärannekkeella.
Syntymäpäivät
SAK:n Länsi-Suomen
toiminta-alue/
Tampereen toimipiste
Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere
Avoinna: 8.20?12.00 ja 13.00?16.00
sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi
toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380
työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455
» www.metalliliitto.fi
JHL-Julkisten ja
hyvinvointialojen liitto
Rautatienkatu 10, 7
ARKI
TV- ja radio-ohjelmat
Torstai 2.7.2015
MTV3
06.00 Aamusää 06.35 Studio55.fi 07.00
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.
fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset
09.40 Emmerdale 10.05 Suurin pudottaja 11.00 Saaristoruokaa 11.30?12.00
Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat
13.30 Suomen kaunein piha
Rinnetonttien kauniit pihat.
14.25 Isän tyttö (7) Viihdettä koko perheelle, osa 2/2.
14.50 Täydellinen kesä Talkoot
ja kuollut koira.
15.20 Jamie Oliverin säästöateriat Itämaisia makuja.
16.25 Viking Loton ja Jokerin
tulokset
16.30 Suurin pudottaja Kahdestoista punnitus.
17.25 Salatut elämät (7) Osa
Kino: Pieniä valkoisia valheita
Yle Teema klo 22.00
Vuonna 2010 valmistunut ranskalaiskomedia
kertoo ystävistä, jotka matkustavat joka kesä
rantalomalle. Sunshine 01.25 Miesten juttuja (7) 01.50 Tough
Love 02.40?03.37 Tappavat suhteet (12)
JIM 11.50 Kuppilat kuntoon Ruotsi 12.45 Elixir 13.15 Kuuluisat kuppilat 13.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 14.35
Leijonan luola Kanada 15.30 Kuuluisat kuppilat 16.00 Hotellit
kuntoon, Gordon Ramsay 16.55 MasterChef VIP 17.45 Kuppilat
kuntoon, Gordon Ramsay! 18.40 Leijonan luola Kanada 19.35
Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 20.30 Poliisit (12) 21.00
Talent USA 22.00 Konttori 22.30 Poliisit (7) 23.00 Huippulastin metsästäjät 00.00 Roast . 20.15 Nelostie.
20.45 Ihan pihalla. Agentit 02.50 Jaakon
matkassa 03.40?05.59 Sky News
SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää 14.00 Top Chef Suomi:
Kaksintaistelu 15.00 Elämää Philadelphiassa 15.30 Isän tyttö
16.00 Suomen surkein kuski 17.00 Lemmen viemää 18.00
Myytinmurtajat 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit
(7) 19.30 Entourage (12) 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit
(7) 21.00 Arrow (16) 22.00 Mistä tytöt tykkää 00.05 David
Hasselhoff Show Ruotsi 01.05 Lainvalvojat (7) 01.35 Lainvalvojat (7) 02.05 Hävyttömät (16) 03.10?04.05 Eloonjääneet (16)
TV5 07.25 Suhdekoukerot (7) 08.15 Philadelphian eläinpoliisit
09.05?10.00 Villi Pohjola 13.00 Villi Pohjola 13.55 70?s show
(12) 14.50 Hulluna sinuun 15.15 Goldbergit 15.40 Tappavat
suhteet (12) 16.35 Suhdekoukerot 17.25 Hulluna sinuun 17.55
70?s show (12) 18.45 Goldbergit 19.15 Maailman hauskimmat
kotivideot 20.05 Hullut häävideot 21.00 Elokuva: Mini-mies
(12) 22.45 House (12) 23.40 Goldbergit 00.05 Nanny 00.35 30
Rock 01.00 Mr. Vakava onnettomuus nostaa esiin
vuosia kätketyt salaisuudet. 19.00 Uutiset ja sää.
19.03 Urheiluradio. 17.20 Maakuntaradio. 09.10 Sää. 08.12 Maakuntaradio. He
oppivat yhtä paljon kulttuuriympäristöstään kuin liikennesäännöistä.
00.00?03.00 SVT:n ohjelmaa
2.7.2015
19
FOX 06.00 Sky News 06.25 FOX Kids 09.05 Wipeout 09.55
Pohjolan maut à la Sara 10.20 ShowHau 10.50 Ari ja Kirsi:
Kotirempat 11.15 Aarteen tonkijat 11.40 Autiotalojen aarteet
12.05 Lyödään ällikällä 12.30 Aivopelit 13.20 Jaakon matkassa
14.10 Huijareiden kaupunki 15.05 Hurjat mökkiurakat 16.00
Lentoturmatutkinta 16.55 Huutokaupan metsästäjät 17.50
Cops 18.15 Lapin poliisit 18.45 Family Guy 19.10 Varastojen
metsästäjät 19.35 Autotallien metsästäjät 20.00 Huutokaupan
metsästäjät 21.00 Castle 21.55 Wayward Pines 22.50 Ilman
johtolankaa 23.45 Yliluonnollista 00.40 Totta vai tarua. 18.55 Ihan pihalla. 07.12
Maakuntaradio. 22.05
Euroopan taivaan alla. Kotimaassaan
hänen vapaa-aikansa kuluu
klassikkohuonekalujen, kuten Wegnerin ja Jacobsenin
hankkimiseen.
21.00 Myrskyluodon Maija
4/6: Tallin joulu.
22.00 Kino: Pieniä valkoisia
valheita (12) (Les petits
mouchoirs/Ranska 2010)
Komedia pariisilaisista ystävistä, jotka matkustavat
joka kesä rantalomalle vuokraamaansa huvilaan. Miten
kuusikymppinen rakentaa
elämänsä uudelleen?
21.50 Kuvakirjeitä maailmalta
Rion rytmejä.
maalaista käy autokoulua
uudessa kotimaassaan. 09.11 Maakuntaradio.
10.00 Uutiset. 13.30 Uutiset alueeltasi. Luonnossa
tavattavat myrkyt tappavat
tuhansia ihmisiä vuosittain,
mutta ihminen on kuitenkin
oppinut käyttämään niitä
myös hyödykseen.
20.00?20.25 Batman (7) Tiukka
paikka.
20.30 Koukussa: Klassiset
huonekalut Komennuksella Afganistanissa Allan Jensenillä oli mukanaan tanskalaisista taidehuonekaluista
kertova kirja. 20.03
Urheiluradio. Kasvien kiehtova menneisyys.
20.30 Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.05 Outlander?Matkantekijä (16) 8/16. 07.00 Uutiset ja sää. 01.10
Mystinen ihmisjahti 02.05 S.H.I.E.L.D. Samuli Paulaharju: Sompio, osa
63. 09.05 Urheiluradio. 20.00 Uutiset. James Franco (12) 01.30 Villit
nettivideot (12) 02.30?03.25 Anthony Bourdain maailmalla
LIV 09.00 Hurja remontti 09.55 Arvostele mun illallinen Suomessa 10.55 Illallissota 11.50 Pikakurssi kodinostoon 12.20
Tuhluriprinsessat 12.45 Kotikokkien taistelu 13.45 Joan Rivers
laittaa tuulemaan 14.40 Eden 15.10 Kaisa ja puoli valtakuntaa 16.05 Joan Rivers laittaa tuulemaan 17.00 Neljän tähden
illallinen 18.00 Emily Owens (12) 18.55 Tulossa: Toisenlaiset
äidit 19.00 Toisenlaiset äidit 20.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa
21.00 Kaisa ja luksuskodit 22.00 Älyttömät äidit 23.00 Ruotsin
miljonääriäiti Maria Montazami 23.55 Scandal (12) 00.50 Nätti
nakuna 01.50?02.45 Kaisa ja puoli valtakuntaa
AVA 09.30 Jamie Oliverin helpot herkut 10.00?11.00 Vaimot
vaihtoon USA 12.00 Remontilla rahoiksi 13.00 Lääkärit 14.00
Jamie Oliverin ruokavallankumous 15.00 Kardashianit 16.00
NYC:n täydelliset naiset 17.00 Remontilla rahoiksi 18.00
Ruotsin maajussille morsian 18.55 Kautta aikojen komeimmat
asuntomessutalot 19.00 Pientä mökkiremonttia 20.00 Vaimot
vaihtoon USA 21.00 Ensitreffit alttarilla USA 22.00 Moderni
perhe 22.30 Frendit 23.00 Kardashianit 00.00 Pukumiehet
01.00?01.55 Vaimot vaihtoon UK
YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15
Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause
07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä
07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset
ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 09.00
Uutiset. 16.17 Maakuntaradio. 12.30 Uutiset alueeltasi. 12.33 Suomen radio. 03.00 Uutiset. 13.00 Uutiset. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset
ja sää 19.03 Pyhäniemen kartanokonsertit: Don Giovannin
syleilyssä 21.00 Kamarista salonkiin 21.45 Tekijä: sopraano
Angelika Klas 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Itämeren heinäkuun
Todellisia tarinoita: Herbert ja kapsäkki 22.55 Kuuluttajan
vieras: graafikko Kirsi Kukkurainen. Myrkyt. 21.55 Suomi tänään. 14.00
Uutiset. 23.03 Huumorimusiikin
yöradio. Annika
00.00 Radio Aallon Helsinkipäivän kesäkonsertti
22.00?23.25 Dok: Kummalla
kaistalla Kolme ulko-
Pariisin kevät.
00.30 Blue Bloods (12) Etusivun
uutinen.
01.30?02.30 Outoa vai mitä?
(12) Mielen voimaa ja hobitteja.
Östberg istui kaksoismurhasta kolmentoista vuoden
vankeustuomion. 18.50 Merisää. Toisin
kuitenkin kävi. Kahteen suuntaan.
22.00 Ulkolinja: Rikkiammuttu sopimus (12) 1975
Helsingissä allekirjoitettiin
ETYK-sopimus, jonka piti taata rauha Eurooppaan. 07.53 Maakuntaradio. 13.03 Suomen
radio. Tilalla on taas täysi
tohina päällä.
14.00 Luontoretkellä: Sopuleita ja naaleja Tunturisopuleita on ollut liikkeellä
runsaasti.
14.30 Peltsin Lappi Teno.
15.00 Sisujengi (1/6). 06.30 Maakuntaradio. N: Tauno Palo,
Regina Linnanheimo, Aku
Korhonen ja Siiri Angerkoski.
Mv.
14.45?14.55 Arkistokuvia: Kesällä kerran (Suomi, 1948).
Picnic-kerho (pic-nic -kerhon) kesäinen retki Suomen
luonnossa. 04.00 Uutiset ja sää. Ohjaus: Mark Neveldine, Brian
Taylor.
23.00 Risteyksessä (7) Kaisa
Liskin tarina.
21.10 Ilta Annen ja Hannahin
kanssa Osa 4/10. Syntyykö lady
Maryn huvimatkasta jälkipuheita?
20.00 Puutarhaunelmia Matkoilta ideoita! Mosaiikkityöt
puutarhassa. 04.02 Café
Tropical. M. 03.02
Huumorimusiikin yöradio. 18.00 Uutiset. Komedienne
Krisse Salminen rakastaa
syntymäpäiviä. John McCain kampanjoi Barack Obamaa vastaan
varapresidenttiehdokkaanaan kokematon Sarah Palin.
Mitä epäonninen kampanja
merkitsi heille?
01.00 Uutisikkuna
12.00 Satuhäät
12.50?13.18 Kioski
13.30 Tanskalainen maajussi
8/10. 02.02 Huumorimusiikin yöradio. 15.00 Uutiset. 16.00 Uutiset ja sää.
16.15 Urheiluradio. Vakava
onnettomuus nostaa esiin
vuosia kätketyt salaisuudet.
O: Guillaume Canet.
00.30?04.00 Teematieto
YLE FEM
07.30?15.00 SVT:n ohjelmaa
15.35 Veljesten kirja: Rannalla 24/24.
15.40 Kaksoiselämää 11/12.
15.54 Clay Kids (7) Sairaana.
16.07 Gazoon Helleaalto.
16.10 Ihmiskokeita Pelko on
ihmisen ystävä tai vihollinen.
16.40 Puutarhaperjantai
17.10 Kysymyksiä kulttuurista Sarja alkaa, 1/7.
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 Bärtil Ukki.
18.14 Minun kotieläimeni
Riannon kertoo kahdesta
kissastaan.
18.19 Taikaleipää
18.30 Hiukkasmysteeri (7)
19.00 Veljesten keittiössä
Adamin ja Jamesin merihenkisellä ruokalistalla on Bornholmin kalakeitto.
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
19.45 Lesbot 2/11. 21.35 Novosti Yle. 10.03 Ajantasa. O:
Toivo Särkkä. Jordania.
21.00 Kesäkuski Krisse Salminen.
Sarja alkaa. Ovatko
asiantuntijat erehtyneet
kaikki nämä vuodet?
19.00?19.54 Tiededokumentti:
Mikä ei tapa, vahvistaa
3/3. Vaiettu hiljainen
tieto. 01.02 Huumorimusiikin yöradio. 11.30 Uutiset alueeltasi. 12.12 Suomen
radio. 04.55?05.00 Yöradio.
YLE PUHE 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 09.00 Uutiset
09.02 Ali Show 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio Remix 13.00 Uutiset 13.02 Jarkko Martikainen
14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Uutiset 17.01 Ali
Show 18.00 Uutiset 18.03 Minna Marsh 19.00 Puheen Ilta 21.00
Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Politiikkaradio Remix 22.00
Uutiset 22.05 Jarkko Martikainen 23.00?07.00 Arkisto. Mitä Helsingin hengestä on jäljellä?
23.00 Uutiset
23.05 Pelin henki (Game Change) Tosipohjainen draama
vuoden 2008 presidentinvaaleista. 08.10 Urheiluradio. Pamela Tola ja Pihla Viitala näyttelevät pääosia
omassa ohjauksessaan.
21.50 Uutiset
21.55 Urheiluruutu
22.00?22.40 Bates Motel (16)
6/10.
22.45 Hatfields & McCoys (16)
5/5.
23.25 Hubotit?melkein ihmisiä (16) Varas.
00.25?04.00 Uutisikkuna
1988: Helena saa uteliaisuudesta päänsärkyä.
17.55 Kautta aikojen komeimmat asuntomessutalot
Tänään loft-asunto vuodelta
1990.
18.00 Salatut elämät (7) Osa
1989: Cindyn hääyö on pelkkää painajaista.
18.30 Salatut elämät Osa 1990:
Jenni punoo rakkautensa tulenarasta materiaalista.
19.00
19.15
19.25
19.30
Seitsemän Uutiset
MTV Sport Uutiset
Päivän sää
Emmerdale Kielenkannat
löysällä.
20.00 Aku ja 7 ihmettä (7) Jakso
4. 15.05 Maakuntaradio.
15.50 Veneilysää. Kantritohtori Havannassa. 20.05 Sää. Uutiset ja
sää 12.10 Saksalainen Itämeri 13.00 Klassista kahteen 14.00
Itämeren heinäkuu: M-studion kuoroheinäkuu 15.00 Uutiset
15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15
Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Amerikan ääni:
James Dean?Ikuisesti nuori 18.00 Vapaa kaista: Kengururadio
18.20 Radioteatteri esittää. 11.00 Uutiset.
11.03 Suomen radio. 17.00 Uutiset ja
sää. Stine sairastui
akuuttiin maksan vajaatoimintaan. Valeasu.
16.32 Summeri
16.36 Open Heart (7) 2/12. 12.00 Uutiset ja sää. takana on
kaksi kolaria . Nils ja Ronny tutustuvat
Detroitin autokaupunkiin,
joka on nykyään aavemaisen
hiljainen.
mer/USA 2009). 00.05 Huumorimusiikin yöradio.
01.00 Uutiset ja sää. Avausjaksossa tutustutaan uimari
Tatu Kantoseen, joka saa
treenivinkkejä Jani Sieviseltä.
15.30 Uusi päivä Osa 232: ?Se
jokin sinulla on?.
16.00 Summeri
16.01 Summeri Maiju kävi One
Direction -konsertissa.
16.06 Kadonneet pojat (7)
11/13. 02.00
Uutiset. Pääosissa: Gerard Butler,
Amber Valletta, Michael C.
Hall, Kyra Sedgwick, Logan
Lerman, Alison Lohman. 07.10 Urheiluradio. Mv.
15.00 Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
15.50 A-studio
16.20 Kulutustavaratarkastajat 4/10. 22.00 Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. 23.10?06.00 Yöklassinen
YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 11.33 Suomen
radio. 14.03 Ajantasa. 11.00 Hienostelua: Fagervikin kartano 11.57 Päivän
mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Syy
ja seuraus, 2/2.
17.00 Pikku Kakkonen Katsellaan Marin kanssa Humps,
Tiketi Tok, Tarinoita maailmalta, Lauri kilpa-auto,
Keppihevostalli sekä Saku ja
Vaakku.
18.00?18.54 Holby Cityn sairaala (12) Tuskien taival,
1/2.
19.00 Erätulilla Pohjois-Norjan
kaskelotit ovat vielä näkemättä.
19.30 Kioski
20.00 YleX kesäfestarit: Haloo
Helsinki! Suomirockbändi
nousi suosionsa huipulle ja
veti räjähtävän keikan Ruisrockin Rantalavalla heinäkuussa 2014.
21.00?21.40 Elma ja Liisa (12)
(Suomi 2011) Kahden ystävyksen ilotteluretki saa matkan aikana yllättäviä käänteitä, ja ystävykset joutuvat
pohtimaan mitä elämältä
haluavat. 00.00 Uutiset ja sää. 23.00 Uutiset. Miehen kanssa
naimisissa ollut Cindy on tavannut kiinnostavan naisen,
mutta on epävarma tunteistaan.
20.00 Elämää ilman...: sukupuolta Tanskalaisessa lastentarhassa on tehty kokeilu,
jossa opettajat eivät kiinnitä
lainkaan huomiota lasten
sukupuoleen.
20.30 Matkalla maailmalla
3/9. 21.30
Uutiset selkosuomeksi. 12.45
Merisää. 12.55 Suomen radio. W.
Turnerin maalausta. 09.30
Wenzelin antiikkikoulu 10.00?10.55
Neiti Fisherin etsivätoimisto (12)
11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueittain
04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 2.7.
06.54 Popi Kissa 07.05 Kynä käteen!
07.08 Franklin ja ystävät 07.20 Melkein mestari 07.30 Pipsa Possu: Pannukakut 07.35 Herää pahvi: Televisio
07.41 Sasu 07.55 Ryhmä Hau 08.19
Viidakkokirja (7) 08.30 Kanikenttä
(7) 08.42 Pok ja Mok (7) 08.50 Fifan
naisten jalkapallon MM 2015: Välieräottelu 10.30 Onko onni vain bluffia?
11.00 Summeri 11.01 Summeri 11.06
Kadonneet pojat (7) 11.32 Summeri
11.36 Open Heart (7)
12.02 Päivän kasvo
12.10 Kyläsairaala (12) Tuplamiehitys.
13.00 Onni pyörii (7) (Suomi
1942) Musiikkipitoinen elokuva menestystä etsivästä
orpokodin kasvatista. Pääosissa nähdään
Pascale Arbillot ja Benoit Magimel.
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 06.25 Elämisen
haasteet 06.55 Ylen aamu-tv 06.55
Ykkösen aamu-tv:n otsikot. 20.06 Ihan pihalla. 15.52 Maakuntaradio. 18.03 Ihan pihalla. Voivatko ravintolisät aiheuttaa sairauksia?
16.50
16.55
17.00
17.05
Novosti Yle
Uutiset viittomakielellä
Uutiset
Neiti Fisherin etsivätoimisto (12) Kukkaiskuningatar.
18.00
18.13
18.20
18.30
Uutiset
Uutiset alueeltasi
Päivän kasvo
Wenzelin antiikkikoulu
9/10 Kehykset.
19.00?19.50 Downton Abbey
(7) 3/10. 19.05 Ihan pihalla. Krisse ei ole
varsinaisesti mikään maanteiden hirmu . 21.00 Uutiset. 07.50 Merisää. 21.03 Päivä tunnissa. 08.00
Uutiset ja sää. joten onneksi
apuun rientää Kesäkuski Mikko Kuustonen.
21.30 1001 Rikua Tosifani Torsti.
22.00 Kymmenen Uutiset
22.20 Päivän sää
22.25 MTV Sport Uutiset
22.35 Diili Luovuus kukkimaan.
00.25?01.25 Salaisuuksia ja
valheita (12) Takki.
NELONEN
07.20 Britannian paras leipomo 08.20?
08.50 Laiva
13.50 MasterChef Australia
All Stars
14.55 Britannian paras leipomo Kääretorttujen kunkut.
15.55 Vaihdokkaat
16.55 Farmi Pehtoori arvio viikkotehtävän, selviää saadaanko
farmille lisää asukkaita.
17.25 Suomen Tulli Huumekoirille Danille ja Jörölle on taas
tarjolla runsaasti virikkeitä
lentotullissa.
17.55 Maaginen Criss Angel
(7) Betonihauta.
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Huvila & Huussi Mökin
pieni pimeä terassi on ollut
käyttämättömänä vuosikaudet mutta nyt tarvitaan tilaa
kasvavalle perheelle.
20.00 Hansin grillikesä Kokkaamassa Edis Tatli ja Makwan
Amirkhani.
20.58 Keno
21.00 Elokuva: Gamer (16) (Ga-
YLE TEEMA
04.00 Teematieto
16.50 Tiededokumentti:
Ylipainoinen USA 3/4.
Lapset vaaravyöhykkeessä.
Ylipainoisilla lapsilla on
suurempi riski sairastua sydäntauteihin ja kakkostyypin
diabetekseen.
18.00 Taidetutkimukset 2/3.
Walesin kansallismuseon
hallussa on kolme väärennökseksi luokiteltua J. 13.33 Suomen radio. 21.40 Urheiluradio.
21.50 Merisää. Toimintatrilleri. 10.55 Pikkujuttu
SJK kohtaa kotonaan islantilaisen FH Hafnafjordurin, FC
Lahti ruotsalaisen Elfsborgin ja VPS haastaa AIK:n Tukholmassa.
Kansainvälisten vedonlyöntitoimistojen
kertoimissa Veikkausliigassa sukeltaville
Lahdelle ja Vaasalle ei juuri toivoa anneta.
Lahden kotivoitolle annetaan yli neljän kertoimia, VPS:n kotivoitosta saisi vielä muhkeammin rahansa takaisin. Kuvassa SJK:n Henri Aalto (oikealla) ottaa pallon HJK:n Sebastian Sorsalta Veikkausliigan pelissä kesäkuussa.. Seinäjoen Jalkapallokerholla, Vaasan Palloseuralla ja FC Lahdella on edessään skandinaavien kohtaaminen. Perinteisesti valmentajanvaihdos piristää
joukkuetta ainakin hetkellisesti. AIK:n kotistadion vetää yli 54 000 katsojaa.
VPS ja Lahti ovat kauden suurimmat pettymykset, VPS liigajumbona ja Lahti vain
viisi pistettä karsijan paikalta. Liki 130
euro-ottelua pelannut Elfsborg pelaa 17 000
katsojaa vetävällä Borås Arenalla Allsvenskanin kakkosena. Lahdessa puolestaan
toni Korkeakunnas sai sikäläisessä mediassa seurajohdolta luottamuslauseen,
vaikka tulokset ovat surkeita. Kauden päätteeksi
Lahti tosin putosi liigasta.
n n n
Eurooppa-liigan joukkueista suurimpina, ja
vedonlyönnissä SJK on suosikki. 20
2.7.2015
ARKI
Kolumni
Vihellys
Eurooppa-liigassa skandinaavien kohtaamisia
urakkansa jalkapallon Eurooppa-liigassa. Klubille tämä on järjestyksessään 33.
kausi eurokentillä, mikä on selvästi eniten
suomalaisseuroista. Edellisen kerran, kun
Lahti pelasi Euroopassa, se
esitti urotekoja juuri eurokentillä. VPS:n tilanne
on kuitenkin mielenkiintoinen: se vaihtoi
SuomalaiSet aloittavat tänään
Ari
Hautaniemi
Kirjoittaja
on sosiologi,
Everton-fani
ja urheilun
ilmiöiden
ihmettelijä.
valmentajaa juuri europelien alla. Elfsborg ja AIK
ovat ruotsalaisittain suurseuroja. Vaikkei HJK
ole esittänyt häikäiseviä otteita, se ei tarkoita, etteikö Klubissa olisi potentiaalia
mennä tälläkin kaudella Euroopassa pitkälle. Joukkueen tähtiä on maajoukkuemies marcus Rohdén.
AIK on Allsvenskanin kuudentena, joukkueen suurimpia tähtiä on kymppipaidassa
pelaava hyökkääjä Henok Goitom, joka on
tehnyt AIK:lle muutamassa kaudessa liki 30
sarjamaalia. karsintakierroksella.
Perinteisesti valmentajanvaihdos piristää
joukkuetta ainakin
hetkellisesti.
Lehtikuva / Vesa Moilanen
SJK on vedonlyöjien suosikki Eurooppa-liigassa. Verrattuna FC Lahteen,
joka on osunut kuudessa viime pelissä kahdesti, Elfsborg maalaa kahden osuman ottelukeskiarvolla.
Joukkueen kovin maalintekijä viktor
Claesson on iskenyt maalin joka toisessa
ottelussa. Valioliigassa pelannut nigerialainen Dickson Paul etuhu taitaa maalinteon. Klubi ei ole kotimaassa
ollut yhtä suvereeni kuin aikaisempina vuoSet
sina, ja esimerkiksi viikonvaihteessa Turun
Inter murjoi sen tylysti 3-0.
HJK:n otteista paistaa pienimuotoinen
kylläisyys, mutta joukkue johtaa virkamiespallollaankin Veikkausliigaa. Viime vuonna se putosi Mestareiden
liigasta kolmannella karsintakierroksella,
mutta eteni sen jälkeen Eurooppa-liigan
lohkovaiheeseen, jossa se pelasi rutinoivia
ja kovia.
Tällä kaudella HJK tulee sijoitettuna
mukaan Mestareiden liigan toiselle karsintakierrokselle ja saa vastaansa latvialaisen
FK Ventspilsin, jonka ei pitäisi millään mittarilla olla Klubia vahvempi.
Ventspils on HJK:n tapaan tuttu vieras
eurokentillä, ja kaudella 2009?2010 se eteni
Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen.
Joukkue pelaa 3200 katsojaa vetävällä stadionilla, luonnonnurmella, joten HJK saa
etua myös kotikenttänsä keinonurmesta.
Osa Klubi-faneista saattaa muistaa vielä
kauden 2001?2002, jolloin HJK löi Ventspilsin UEFA-cupin 1. Islanti
on huikeassa liidossa maajoukkuetasolla,
mutta näkyykö tämä seuratasolla?
IF on islantilaisista menestyneimpiä seuroja ja viime kaudella se eteni Eurooppaliigassa kolmannelle karsintakierrokselle,
jossa putosi Elfsborgille, huolimatta ruotsalaisista ottamastaan 2-1-kotivoitosta.
Joukkueen tähtiä on 25-vuotias keskikenttämies ingi valdimarsson, joka on esiintynyt maajoukkueessa kolmesti.
SJK:n maHDolliSuuDet näHDään
n n n
euRoJouKKueiSta SuuRimmat oDotuK-
saa kantaa perustellusti jälleen kerran
HJK