Demokraatti 02.09.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko Jarmo Nieminen teki kirjan vuosien 1917?1918 sotasurmista ?Männyt kasvavat suomalaisista sydämistä? ...8?11. Hallitus ottaa paljon ja antaa vähän takaisin Kärkihankkeita syytetään sumutukseksi ...4?7 Turvapaikanhakija ei ole sama kuin pakolainen Maahanmuuton termit haltuun ...16?17 VR kärsii, mutta hyvin ei mene busseillakaan ...3 120 vuotta KESK I V II KKO 2. N:o 131, 007435-15-36 . Sy ysku u TA 2015 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
0800 96675 puh. yhteiset tavoitteet selville Arki 16?17 18?19 20 Faktat haltuun: Puhu siirtolaisista oikein sanoin Wanhat toverit kokoontuivat, Sarjakuvat, Yhdistystoiminta, tvohjelmat Nieminen Vee Angela Merkel ei voi syyttää vastaanottoaan Brasiliassa ainakaan vaisuksi. Voi tätä sisäänpäinkääntyneisyyttä.? Joona Räsänen Twitterissä Päivä kuvana Klaus Härön ohjaama elokuva Miekkailija on valittu Suomen Oscar-ehdokkaaksi. Vahvemman laastarin käyttö voi aiheuttaa käyttäjälle hengenvaaran. Pakkaukset tulee palauttaa apteekkiin. Tokion vuoden 2020 kesäolympialaisten järjestäjät ovat luopuneet kohua nostattaneesta kisalogostaan. Tampere ja ympäristö: . Muu Suomi: puh. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Hallitus aikoo selvittää n Pirkanmaan Ruovedelle on suunnitteilla uusi vastaanottokeskus perheil- ensi vuoden loppuun mennessä, pitäisikö Suomessa siirtyä yhtenäiseen valtioneuvostoon, kuten Ruotsissa. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen mukaan selvitys sisältyy hallituksen kärkihankkeisiin. le. Uudes- n ta logosta järjestetään suunnittelukilpailu. tutkimushanke selvitti vuosien 1917?1918 sotasurmat Brasilian kriisiin riittää ?Poliittista tiedottamista parhaimmillaan: leikkaa koulutuksesta 600 miljoonaa, panosta siihen 300 miljoonaa ja kutsu temppua kärkihankkeeksi.? Timo Nevaranta Twitterissä ?Ei tarvitse ihmetellä kansainvälisten investointien puutetta, kun henkinen ilmapiirimme on tällä tasolla. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi . Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . 2.9. Nimipäivät tänään: Justus, Sini, Sinikka (ruots.) Synnöve 5...10 Aurinko nousee: Helsingissä 6.17 Oulussa 6.01 Aurinko laskee: Helsingissä 20.22 Oulussa 20.35 11...17 Nimipäivät huomenna: Soila, Soile, Soili (ruots.) Solveig 16...17 Uutiskertaus n Suomi saattaa luopua erillisistä ministeriöistä. tammikuuta 2016. n Lääkefirma Ratiopharm vetää pois myynnistä erän fentanyylilaastarei- ta, jotka saattavat olla pakkauksessa ilmoitettua vahvempia. 200-paikkainen vastaanottokeskus sijaitsisi Demokraatti.fi Uutiset 3 4?5 6?7 Ei mene hyvin busseillakaan, Vastalääkettä vihapuheeseen SDP jättää välikysymyksen koulutuksesta, pääkirjoitus, Kuvakisa, Kupla Hallitus harkitsee lakkauttavansa ministeriöt, Delfinaario ei enää vedä väkeä Avaus 8?11 12?13 14 puoliksi Jäminkipohjan ja puoliksi Visuveden kylätaajamissa sijaitsevissa tyhjissä asunnoissa. Aloite vastaanottokeskuksen perustamiseen tuli Ruoveden kunnalta. Seremonian emäntänä presidentti Dilma Rousseff. Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Valinnasta vastaa Suomen eloku- n va-ammattilaisten raati. Raati perustelee valintaansa luonnehtimalla Miekkailijaa eheäksi elokuvaksi, joka "löytää traagisesta historiallisesta aikakaudesta optimismia, inhimillisyyttä ja kauneutta". Lopulliset Oscar-ehdokkuudet julkistetaan 14. 0200 71000. 0200 30011 puh. 0200 55888 puh. Logo herätti kohun, sillä belgialainen suunnittelija syytti sitä kopioksi omasta tuotoksestaan. AFP Photo / Evaristo Sa syyllisiä, Maailma tänään AY-pomot tähyilevät jo ensi vuoden syksyyn . Kunnanhallitus päättää asiasta virallisesti ensi maanantaina. Läpileikkaus vaikeisiin vuosiin
Se vähentäisi vihapuhetta. Jaakonsaari on huolissaan siitä, miten Euroopan pakolaistilannetta käsitellään Suomessakin pelkän turvallisuusretoriikan kautta. . Ihmisten hädästä tehdään turvallisuuskysymys, kun pa- kolaisia ja siirtolaisia kuvataan uhkaksi ja tulvaksi. Kun alueellinen tuki on joko pysynyt samana tai jopa laske- Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi nut, ovat samaan aikaan liikennöintikustannukset kasvaneet koko ajan ja palvelutaso on heikentynyt, Eskola kertoo. Ihmisten arjessa se näkyy siten, että bussi ei kulje jotakin reittiä yhtä usein tai se ei kulje enää lainkaan. Hoppania uumoilee raideliikenteen säästöjen heijastuvan myös muualle, kun raideliikennettä joudutaan ehkä korvaamaan muilla konsteilla. . jos siihen sitten on rahaa, Hoppania arvioi. palveluissa, ovat usein ihmisiä, joilla ei ole omaa autoa, Taimela sanoo. Joukkoliikennetuki vuonna 2015 Palvelut keskittyvät ?? Haja-asutusalueiden palvelut keskittyvät yhä enemmän suurempiin keskuksiin ja tarve julkiselle liikenteelle lisääntyy. SDP:n kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Katja Taimela painottaa, että näiden palvelujen saatavuus on kyettävä takaamaan jokaiselle asuinpaikasta riippumatta. . On kummallista, että Suomi on käpertynyt sisäänpäin tällä tavalla. Demokraatti. Ihmisten pitäisi ymmärtää Euroopan unonin tarkoitus syvällisemmin ja nähdä itsensä suomalaisen lisäksi myös maailmankansalaisena. Leikkauksista suurin osa on esitetty raideliikenteeseen, eikä esimerkiksi haja-asutusalueiden saama joukkoliikennetuki olisi näillä näkymin vaarassa. Tilanne on kuitenkin tukala ostopalveluina hoidettavassa linja-autoliikenteessä, vaikkei tukeen koskettaisikaan. PohjoisPohjanmaalla ostojen varassa olevaa liikennettä on paljon. . Vaikka bussiliikenne kor- vaisikin markkinaehtoisesti osan, voidaan jossain päin kuitenkin joutua ostamaan palveluita . Oikeastaan käytettävissä olevan rahoituksen pitäisi lisääntyä, jotta palvelut saadaan ylläpidettyä, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen joukkoliikennepäällikkö Ari Hoppania kertoo. Palveluita on jouduttu karsimaan paitsi Hoppanian alueella myös muualla, kertoo Liikenneviraston joukkoliikenteen palveluista vastaavan yksikön päällikkö Jenni Eskola. . UUTISET 2.9.2015 3 ??Palvelutaso on heikentynyt jo ennen mahdollisia leikkauksia Tuettu bussiliikenne on ahtaalla Hallitus kaavailee 15 miljoonan euron leikkauksia joukkoliikennetukeen. VR:n reaktiosta kuultiin jo, bussiliikenteen kohtaloa arvaillaan. Jaakonsaari: Periaateohjelmasta vastalääkettä vihapuheeseen SDP:n europarlamentaarikon Liisa Jaakonsaaren mielestä puolueen pitäisi nostaa kansainvälisyys uudistettavan periaateohjelman ykkösasiaksi. . Täytyy muistaa, että he, jotka eivät syystä tai toisesta kykene asioimaan sähköisissä ?? ?? ?? ?? ?Kun alueellinen tuki on joko pysynyt samana tai jopa laskenut, ovat kustannukset kasvaneet koko ajan.? ?? Suurten kaupunkiseutujen saama joukkoliikennetuki on 9,75 miljoonaa euroa. Suurten kaupunkiseutujen tukea saavat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä sekä Tampereen, Turun ja Oulun kaupungit. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennettä tuetaan 8 miljoonalla eurolla. Avustusta voivat hakea Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Porin kaupunkiseudut sekä Kotkan, Kouvolan, Lappeenrannan ja Vaasan kaupungit. Valtion vuoden 2015 talousarviossa on alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoja, hintavelvoitteita ja kehittämistä varten varattu yhteensä 33,345 miljoonan euron määräraha. Määrärahan jakamisesta Ely-keskuksille päättää Liikennevirasto. Hallitus kaavailee 15 miljoonan euron leikkauksia joukkoliikennetukeen. Rasismille on luotava vastakieli ja vastakäsitteet. Enää ei ole kyse vain veljesja sisarpuolueista, vaan aivan erilaisesta globaalista keskinäisriippuvuudesta, jossa meidän tekemisemme vaikuttaa muihin ja muiden tekemiset meihin. Kansainvälisyyden ja maailmankansalaisuuden käsitteet olisivat vastalääkettä nykytilanteeseen, jossa äärinationalismi ja rasismi nousevat Euroopassa. . Kyse on kuitenkin yhteiskunnan ja ihmiskunnan heikoimmista jäsenistä, jotka joutuvat pakon edessä jättämään perheensä
Kansalainen ei enää tiedä, kasvaako joku raha vai ei. Hän pitää propagandana puheita, että hankkeiden avulla saataisiin nostettua työllisyysaste 72 prosenttiin. Työministeri Jari Lindströmillä riittää silti uskoa. . Tampere 2. Retoriikkaa on ollut tässä jo vähän liikaakin. Turku Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto arvioi STT:n haastattelussa, että hallituksen kärkihankkeiden avulla pyritään nyt lähinnä luomaan mielikuvia. . Olemme viimein tekemisen meiningissä, hän väitti maanantaina. Myös valtiovarainministeri Alexander Stubb vakuutti tyytyväisyyttään. . Nyt Sipilän hallituksen kärkihankkeissa ei ole mitään tätä sivuavaakaan pyrkimystä, kuten ei koko hallitusohjelmassakaan. Ja miksi olisi, kun koko hallituksen talousfilosofia tuntuu perustuvan siihen, että hyväosaisten paapominen, tuloerojen kasvattaminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen olisivat Suomen tulevan menestyksen avaimia. ?? ?? Pääministerin ilmoitus niin sanotuista kärkihankkeista on tarkoitus saada eduskuntaan syyskuun loppuun mennessä. Samoin yhteiskuntasopimuksen korvaavista toimista tulee tiedonanto eduskuntaan syyskuun loppuun mennessä. Budjettiriihi pidetään 9.?10. Hämeenlinna 3. Sanalla sanoen meidän on osoitettava kykenevämme toimimaan valtionhoitajapuolueena, Terho sanoi avauspuheessaan ryhmän kesäkokouksessa Kotkassa. Terhon mukaan yksi kehitettävä asia ovat mediasuhteet ja käyttäytyminen mediassa. Tämä ei ole kirjanpitoharjoitus vaan muutosohjelma, hän sanoi. Rane Aunimo Demokraatti Näin hallitus aikatauluttaa ?? ?Nyt on siirrytty kauhalla ottamiseen ja lusikalla antamiseen.? metrejä pitkistä leipäjonoista. Tuomioja panostaisi eriarvoisuuden vähentämiseen. . syyskuuta, ja talousarvio tuodaan eduskuntaan 28.9. Näin hallitus jakaa rahaa ?? ?? ?? ?? ?? Työllisyyteen ja kilpailukykyyn 170 miljoonaa euroa Osaamiseen ja koulutukseen 300 miljoonaa euroa Hyvinvointiin ja terveyteen 130 miljoonaa euroa Biotalouteen ja puhtaisiin ratkaisuihin 300 miljoonaa euroa Toimintatapojen muutokseen 100 miljoonaa euroa Perussuomalaiset aikovat jatkossa välttää kohut Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho sanoo, että puolueen on omaksuttava uudenlaisia toimintatapoja ja ajatusmalleja, kun se valmistautuu ensimmäiseen syksyynsä hallituspuolueena. . 4 2.9.2015 UUTISET Kuvakisa ??Rinteen tuomio: Hallituksella on pallo hukassa Tunnetko kaupunkejamme? 1. Kaupungintalohan se siinä, mutta mikä kaupunki? 7. Siis mikä? SDP jättää välikysymy koulutuksesta SDP jättää välikysymyksen koulutuksesta. Yliopiston kampus. Käydään vuoropuhelua siitä, miten hallituspuolueessa on kaikkein paras käyttäytyä, nimenomaan ajatellen, että vältetään tällaiset kohut, joita meillä on nyt kesällä ollut, Terho kuvasi keskustelujen sisältöä tiedotustilaisuudessa. Hänen mukaansa puolueessa käydään läpi hyviä ja huonoja kokemuksia mediasta sekä sitä, mitä niistä voidaan oppia. Aloite asiaan on tullut puolu- een sisältä ohjelmasuunnittelun yhteydessä, ja tavoite on pystyä keskittymään politiikan sisältöihin. . Vaasa 5. Koski kuohuu, mutta missä kaupungissa? 2. Mikä kaupunki on kyseessä? 6. Tästä miljardi menee niin sanottuihin kärki- hankkeisiin vuosina 2016?2018. . Paperilla suunnitelmat vaikuttavat hyviltä, mutta toteutuksen suhteen hallituksella on pallo hukassa. Myös kansanedustajan Erkki Tuomiojan (sd.) kirjoitus verk- kosivuillaan tiivistää paljon Sipilän hallituksen maanantaisen tiedotustilaisuuden saamasta vastaanotosta. . Haluamme keskityä oleelliseen, Terho sanoi. STT ?Käydään vuoropuhelua siitä, miten hallituspuolueessa on kaikkein paras käyttäytyä.?. Arvokas rakennus. Tunnistatko kaupungin? 3. Asiasta kertoi tiistaina puheenjohtaja Antti Rinne Facebookissa. . Nyt on siirrytty kauhalla ottamiseen ja lusikalla antamiseen. Hallitus avasi aikeitaan Pääministeri Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sekä oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.). Jyväskylä 6. Ainoa paikka, missä kasvu tulee ennen koulutusta, on sanakirja. Rinteen mukaan hallituksen esityksistä puuttuu konkreatia. . 300 miljoonan euron kertaluonteinen investointi koulutukseen ei millään lailla paikkaa niitä ylisuuria koulutusleikkauksia, joista on sovittu jo hallitusohjelmassa. Oulu 7. Oli tärkeää, että saimme ensimmäisen sadan päivän aikana selvät askelmerkit, kuinka hallitusohjelma toteutetaan, Sipilä hehkutti. Tuomioja puolestaan muistuttaa, miten hallitus on jo päättänyt suurista leikkauksista, jotka moninkertaisesti ylittävät nyt luvatut palautukset. kertoivat hallitusohjelman painopisteiden rahoituksesta, niin sanottujen kärkihankkeiden aikatauluista ja toimenpiteistä. Ohjelmaansa hallitus varaa yhteensä 1,6 miljardia euroa hallituskaudella. Suomen vanhinpia kaupunkeja. Mikä kaupunki? Vastaukset 1. Ter- hon mukaan viestinnän asiallisuus, yksiselitteisyys ja selkeys korostuvat hallituspuolueena toimittaessa. . Porvoo 4. Hän sanoo, että satojen miljoonien jakaminen kuulostaa otsikkotasolla hyvältä, mutta samalla myös jättiläismäiseltä silmänkääntötempulta. Helsingin Sanomat uutisoi eilen tiistaina Helsingin satoja 4. Kirkko keskellä kaupunkia, mutta missä? ?Liikaa retoriikkaa? 5. Kuuluisa joki virtaa kaupungin läpi. Hallituksen puheet kasvun luomisesta eivät ole uskottavia suhteessa koulutusleikkauksiin. Tässä luodaan mielikuvia ja käytetään mediaa hyväksi
Sen kannalta on kriittistä, tapahtuuko ja mitä. Rane Aunimo Valtiovarainministeri Alexander Stubb, pääministeri Juha Sipilä ja oikeus- ja työministeri Jari Lindström kertoivat hallituksen kärkihankkeista maanantai-iltana. Mielikuvia Sipilän avokonttorista Hallituksen ?avokonttorivaiHe. Gallupit kertovat lähinnä hallituksen ja opposition suosion sisäisistä muutoksista. Tämähän tuli selväksi myös kehitysapurahojen kohdalla, kun pelkät kauhuleikkaukset eivät riittäneet vaan rahaa siirrettiin kylmästi järjestöiltä yrityksille. antti.vuorenrinne@demari.fi Suomi on lirissä. Näkeehän tuon jo korvallakin. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Esimerkiksi korkeakouluista häviäjän osaan jää Helsingin yliopisto . Aikaisemmin on jo päätetty 600 miljoonan erästä perusväylien kunnostamiseen. Todellisuudessahan hallitus ilmoitti esimerkiksi viisi kertaa suuremmista leikkauksista osaamiseen ja koulutukseen kuin se nyt aikoo sinne satsata. Kyse onkin siitä, että hallitus tällä tavalla myös siirtää resursseja paikasta toiseen. päättyi maanantaina, rane.aunimo@demari.fi Lehtikuva / Roni Rekomaa kun se sai puserrettua julkisuuteen osan niin sanotuista kärkihankkeistaan. ?Avokonttoripäiviä. Vihreät ovat syöneet SDP:ltä ja muut hallituspuolueet perussuomalaisilta. Hallitus näyttää tällä hetkellä siltä, että kohta tapahtuu. Saattaa olla, että myyntilistalle päätyy merkittäviäkin valtion omaisuuseriä. Asia on hyvin pääministerin näpeissä, sillä Sipilän hallituksessa omistajaohjauksesta vastaava ministeri on pääministeri itse. n n n Maanantaina kerrottiin siis miljardin panostuksista osaamiseen, Missä köyhyyttä vähentävä kärkihanke, kysyy Erkki Tuomioja. Kupla biotalouteen, työllisyyteen ja kilpailukykyyn, hyvinvointiin ja terveyteen sekä toimintatapoihin. siis panemalla lihoiksi valtionyhtiöitä. tuoreen listauksen mukaan ainoa suomalainen yliopisto, joka sijoittuu sadan parhaan yliopiston joukkoon maailmassa. UUTISET Pääkirjoitus 5 Antti Vuorenrinne yksen Lehtikuva / Roni Rekomaa Ei pulaa aikatauluista Sipilän hallituksen ensimmäiset kuukaudet ovat kulkeneet yhtä rataa. Jälleen maanantaina pääministeri Juha sipilä kertoi uusista aikatauluista. Aikataulu hyvä, toteutus parempi. Kansalla on toistaiseksi riittänyt kär- Kommentti 2.9.2015 sivällisyyttä. Ei liene uutinen, että keskustajohtoisen hallituksen kielipelissä biotalous ymmärretään kuitenkin ihan omalla tavalla siten, että maataloutta tuetaan tässä taloustilanteessa poikkeuksellisella tavalla. On selvää, että tällaisten silmänkääntötemppujen takaa löytyy usein raadollisia ja poliittisesti ideologisia valintoja. Koko 1,6 miljardin potti käytetään kertaluonteisesti vuosina 2016?2018. Esitystä kritisoitiin tuoreeltaan silmänkääntötempuksi tai mielikuvapolitiikaksi. Nyt hallituksen kärkihankkeiden rahoituksesta kerrottiin vain, että tarkoitus on käyttää ?valtion omaisuustuloja?. Tiedotustilaisuus toisensa perään on kertonut eniten siitä, koska hallitus seuraavaksi tiedottaa. Yliopiston rehtori Jukka Kola totesikin lukuvuoden avajaispuheessaan maanantaina, että hallitus leikatessaan yliopistojen rahoitusta näin voimakkaasti vaarantaa kansankunnan tulevaisuuden. Helsingin yliopistolla olisikin paljon annettavaa vaikkapa bio- ja puhtaaseen talouteen, johon hallitus aikoo satsata kärkihankerahoja 300 miljoonaa. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Mikko Salmi. Tämä miljardi on siinä mielessä mielenkiintoinen luku, että oppositiojohtajana keskustan Juha Sipilä hehkutti samaa kokoluokkaa olevan ?rahaston? perustamista myymällä valtion omaisuutta . ministereille kertyikin elokuussa peräti kolme. Maanantaina kerrottiin yhteensä miljardin satsauksista kärkihankkeisiin, joiden tarkoituksena on vauhdittaa talouskasvua
Nykymuodossaan juttujen jäljessä käytävä keskustelu ei etene mihinkään ja sepitelmiä esitetään faktoina, kirjoittaa HS:n uutispäällikkö Jussi Pullinen Nytin verkkosivulla. Pullisen mukaan epämiellyttävintä on se, että kommenteissa toimittajia ja haastateltavia uhkaillaan, haukutaan ja väitetään valehtelijoiksi. Nytin toimituksessa tutkitaan lähiviikkoina esimerkiksi sitä, voitaisiinko keskusteluja toimittaa paremmin eli julkaista vähemmän mutta laadukkaampaa. (STT) Vapaavuori aloitti Euroopan investointipankissa Entinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) nimitettiin tiistaina Euroopan investointi-. (STT) Kuluttajaliitto: Ryhmäkanneoikeus ei toteudu Kuluttajaliitto on tyytymätön käytäntöön, jolla Suomessa hoidetaan ryhmäkanteita, kertoo Savon Sanomat. Kuluttajaliiton mielestä ryhmäkanne pitäisi voida nostaa muissakin kuin kuluttaja-asioissa. Kilpailu- ja kuluttajavirastolla ei hänen mukaansa kuitenkaan olisi mitään ryhmäkanneoikeuden laajentamista vastaan. (STT) HS:n Nyt-liite sulki verkkokeskustelunsa Helsingin Sanomien Nyt-liite päätti sulkea verkkosivujensa kommenttiosion kahdeksi viikoksi. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) osallistui maanantaina arktiseen ilmastokonferenssiin Alaskassa. Pullinen korostaa, että tarkoituksena ei ole tukahduttaa yksittäisiä mielipiteitä vaan varjella keskustelun laatua. Toimitus myös kaipaa lukijoiltaan palautetta ja kehitysideoita asiasta. Esimerkiksi yritysten toimista aiheutuneista ympäristötuhoista ei tällä hetkellä voi Suomessa nostaa ryhmäkannetta. Mahdollisuus nostaa ryhmäkanne tulisi kuluttajaliiton mukaan olla kuluttaja-asiamiehen lisäksi kaikilla, joiden oikeutta on loukattu. Kuluttaja-asiamies sai oikeuden nostaa ryhmäkanne kahdeksan vuotta sitten, mutta ei ole käyttänyt sitä kertaakaan. Kuluttaja-asiamies Päivi Hentusen mukaan ryhmäkanteen mahdollisuus on toiminut pelotteena niin, ettei oikeuteen asti ole tarvinnut mennä. Valtiovarainministeri Stubb käytti siinä oikeuttaan saada lisätietoja, ja toivottavasti hän on nyt niitä saanut, Niinistö sanoi. (STT) WWF: Arktiselle alueelle suojelualueita Suomi ei saa asettaa taloudellisia pikavoittoja arvokkaan arktisen ympäristön edelle, WWF sanoo tiedotteessaan. 6 2.9.2015 UUTISET ??Vehviläinen ja Berner kertovat tavoittelevansa sujuvampaa yhteiskuntaa Hallitus harkitsee lakkauttavansa ministeriöt Anu Vehviläinen (takana) ja Anne Berner esittelivät omien vastuualueidensa kärkihankkeita. Kansliapäällikkönimitys siirtyy ensi viikkoon Puolustusministeriön kansliapäällikön nimitys siirtyy taas viikolla, kertoo puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.). Syynä viivästykselle on se, että Niinistö osallistuu torstaina Luxemburgissa EU:n epäviralliseen puolustusministerikokoukseen. Niinistö esittää kansliapäälliköksi puolustusministeriön nykyistä resurssipolitiikan yksikön päällikköä Jukka Juustia. Nimitys siirtyi viime viikon valtioneuvoston istunnosta, koska valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) pyysi esityksen pöydälle. Niinistö totesi, ettei asian jättäminen pöydälle valtioneuvostossa ole sinänsä tavatonta. . Järjestön mielestä arktisen alueen luontoa pitäisi suojella kestämättömän kehityksen ja lisääntyvän laivaliikenteen vaikutuksilta perustamalla suojelualueiden verkosto. Suomi on suunnitellut hyötyvänsä välillisesti alueen luonnonvaroista
Korkea työkykyriski on työntekijällä, joka ei usko pystyvänsä työskentelemään kahden vuoden kuluttua nykyisessä ammatissaan. Berner näkee robotiikan edistävän talouskasvua ja työllisyyttä. . Vapaavuori seuraa tehtävässään itävaltalaista Wilhelm Moltereria. Hänet nimitettiin Suomen valtiovarainministerin esityksestä. Pankin hallituksessa Vapaavuori valvoo EIP:n toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä useissa EU:n ulkopuolisissa maissa. Valtion rautatieyhtiön edustaja ilmoitti tuolloin, ettei asemalta toistaiseksi lähde eikä sinne tule junia. Uutistoimisto MTI:n tiedon mukaan terminaali on nyt määrä avata uudelleen, mutta ?siirtolaisia. Se ja kielikokeilu vaativat rahaakin. ei päästetä sisään. Unkarin hallituksen tiedottaja perusteli aseman sulke- ?Käydään vuoropuhelua siitä, miten hallituspuolueessa on kaikkein paras käyttäytyä.? mista sillä, että Unkari yrittää tällä tavoin panna toimeen EU:n säännöstä, jonka mukaan jokaisella Euroopassa matkustavalla pitää olla voimassa oleva passi ja Schengen-alueen viisumi. Unkari päästi eilen suuren joukon ihmisiä Itävaltaan ja Saksaan lähteneisiin juniin Budapestissa. UUTISET 2.9.2015 7 Lehtikuva / Mikko Stig Lehtikuva / Jarno Mela Entistä harvempi haluaa käydä katsomassa vankeudessa eläviä delfiinejä. Suomi saattaa luopua erillisistä ministeriöistä. Eniten parannusta on tapahtunut 18? 29- ja 30?39-vuotiaiden ikäryhmissä, joissa humalahakuinen juominen on lähes puolittunut vuodesta 2009. Selvityksen mukaan korkeassa työkykyriskissä olevien työntekijöiden määrän lasku on pysähtynyt ja kääntynyt pieneen nousuun. Delfinaarion kävijämäärät ovat olleet jo vuosia laskussa. Sitä on suunniteltu monta vuotta, mutta nyt se edistyy. Kyse on reaaliaikaisesta tuloverotuksesta, jonka toteutuessa esimerkiksi verokorttimuutoksia ei tarvitsisi tehdä kesken vuoden. Työryhmä seuloo niitä parhaillaan. Konkreettinen ja jo lähes rahoituskypsä digitalisointiin liittyvä hanke on Vehviläisen mukaan kansallisen tulorekisterin perustaminen, jota valtiovarainministeriö valmiste- ?Monia lupamenettelyjä voisi keventää ilmoitusluontoisiksi.? pankin varapääjohtajaksi ja hallituksen jäseneksi. Tänä vuonna näin arvioi 8,6 prosenttia työntekijöistä. lee. Kyse on kuitenkin isosta muutoksesta, ja työ vienee vielä 4?5 vuotta, Vehviläinen arvioi. Kokeilurahastoa pohditaan Isoista kokeiluista Vehviläinen mainitsee muun muassa perustulokokeilun, jonka hallitus haluaa toteuttaa tällä vaalikaudella. . Mielenosoittajat vaativat aseman avaamista ja lupaa matkustaa Saksaan. Viranomaiset sulkivat aseman tänään. Lisäksi hän vastaa esimerkiksi neuvontapalveluista ja yritysten yhteiskuntavastuusta. Itäiselle pääasemalle jäi sen jälkeenkin satoja kriisialueilta lähteneitä ihmisiä, jotka odottavat pääsyä muualle Eurooppaan. Unkariin on pelkästään elokuussa tullut kymmeniätuhansia Eurooppaan haluavia pakolaisia ja siirtolaisia ilmeisesti kriisialueilta. STT-Reuters?AFP. Yksi idea on kokeilurahasto, johon tulisi vähän julkista ja vähän yritysten rahaa ja sieltä saataisiin fiksuihin kokeiluihin rahoitusta. Berner kertoi hakevansa tapoja purkaa normeja. Hallitus aikoo selvittää ensi vuoden loppuun mennessä, pitäisikö Suomessa siirtyä yhtenäiseen valtioneuvostoon, kuten Ruotsissa. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan selvitys sisältyy hallituksen kärkihankkeisiin. Vehviläinen ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoivat tiistaina kärkihankkeiden etenemisestä omilla alueillaan. Vaikka delfinaariossa käyvät asiakkaamme ovat erittäin tyytyväisiä, tosiasia on myös se että vuosikymmenten aikana asenneilmasto delfinaariotoimintaa kohtaan on muuttunut, toimitusjohtaja Mika Seppälä sanoo. Seppälän mukaan nyt kartoitetaan vaihtoehtoja liiketoiminnan, henkilökunnan ja eläinten osalta. Yt-neuvottelut koskevat enintään yhdeksää henkilöä. Demokraatti AFP Photo / Attila Kisbenedek Unkariin on tullut elokuussa kymmeniätuhansia Eurooppaan pyrkivä pakolaisia. Se hyödyttäisi paitsi yrityksiä myös Kelaa, verottajaa ja muita viranomaisia. . Yrityksen tarvitsisi ilmoittaa sinne vain kerran palkkatiedot. Siellä olisi meidän kaikkien tulot reaaliajassa. (STT) Kännääminen puolittunut nuorilla työntekijöillä Humalahakuinen juominen on vähentynyt nopeasti nuoremmissa ikäryhmissä, kertoo työeläkevakuutusyhtiö Varman työhyvinvointiselvitys. Esimerkiksi monia lupamenettelyjä voisi keventää ilmoitusluontoisiksi. Posti lennätti tiistaina kokeeksi paketin robottikopterilla mantereelta Suomenlinnaan. Neuvottelut koskevat mahdollisten muutosten vaikutuksia delfinaarion henkilöstöön. Syynä delfinaariotoiminnan vaihtoehtojen pohdintaan on Särkänniemen tiedotteen mukaan delfinaarion pitkään jatkunut tappiollisuus. Ministeriöön on Vehviläisen mukaan tullut yli 260 ehdotusta, joiden yhteenlaskettu hintalappu on 1,5 miljardia euroa. Niitä ovat muun muassa digitalisaatio, erilaisten kokeilujen edistäminen ja normien purkaminen, joilla kaikilla halutaan sujuvoittaa yhteiskunnan asioiden hoitoa. Ainoa, johon näistä rahallisesti panostetaan, on julkisten palveluiden digitalisointi, joka saa 100 miljoonaa euroa. Uskon, että uusia mahdollisuuksia syntyy niin paljon, että myös työpaikkojen määrä kasvaa, hän sanoi. STT Työkykyriskissä olevien määrä laski vuodesta 2009 vuoteen 2013 yhteensä 2,3 prosenttiyksikköä, mutta vuoden 2015 tuloksissa heidän osuutensa kääntyi 0,4 prosenttiyksikön nousuun. Työn vaatimukset ja työhön liittyvä kova tahti vaikuttavat erityisen selvästi työkykyriskiin. Suomalaisen työntekijän työkykyä ja hyvinvointia selvittävään tutkimukseen on osallistunut vuosina 2009, 2011, 2013 ja 2015 yhteensä 124 000 vastaajaa. (STT) Särkänniemen delfinaario aloittaa yt:t Tampereen Särkänniemi oy on käynnistänyt selvityksen delfinaarioliiketoiminnasta ja aloittaa siihen liittyvät ytneuvottelut. Kävijöiden määrä väheni myös tänä kesänä, vaikka huvipuiston kokonais- ?Tosiasia on, että vuosikymmenten aikana asenneilmasto delfinaariotoimintaa kohtaan on muuttunut.? kävijämäärä nousi viime vuodesta. . Eilen Budabestissa jouduttiin sulkemaan rautatieasema pakolaisten suuren määrän takia. Sadat ihmiset osoittavat mieltä Budapestissa Budapestissa sadat ihmiset ovat osoittaneet mieltä kaupungin itäisen päärautatieaseman luona Unkarin viranomaisten suljettua sen, kertoo uutistoimisto Reuters
Oli selvittämättä, missä laajuudessa Santahamina oli toiminut Helsingin vankileirien hautausmaana. Vuonna 2005 valtuutettu Yrjö Hakanen (kom.) teki aloitteen Santahaminan joukkohaudan historian selvittämisestä ja muistopaikan kehittämisestä. Aloitteen allekirjoitti 44 helsinkiläisvaltuutettua yli puoluerajojen. Myös Santahamina-seura aktivoitui asiassa. Hakanen uudisti aloitteen seuraavana vuonna valtuutettu Tero Tuomiston (sd.) kanssa. Jokaisesta kuolleesta hän lähetti kuolinilmoituksen kotiseurakuntaan ja omaisille. Vielä leirien toiminnan päätyttyä pastori etsi lehdissä kuulutuksella Suomenlinnassa kadonneita. Kun kortin kääntöpuolikin kuvattiin, se merkitsi 72 000 skannausta. . Syksyllä 1919 Kunila luovutti päiväkirjansa vankilaviranomaisille. Kari Hulkko . Ne, jotka kieltävät menneisyytensä, joutuvat aina vaikeuksiin, hän sanoo sateen ympärillä ropistessa Santahaminan mäntyihin. Aloitteelle kannatus yli puoluerajojen Sotasurmahanke lähti liikkeelle poliittisen päätöksenteon pohjalta. Helsingin vankileireillä kuolleet punaiset haudattiin pääasiassa Santahaminaan. Muistomerkki paljastettiin sotien jälkeen syyskuussa 1949. Joukkohaudan alue jäi jo 1920-luvulla lentokentän alle. syyskuuta Santahaminassa, joka on aiheen kannalta keskeinen paikka. Alkuperäisistä hautamerkeistä ei ole mitään jäljellä. Johannes Kunila toimi Helsingin sotavankileirin pastorina. 8 2.9.2015 AVAUS Tutkimushanke selvitti Helsingin sotasurmat vuosina 1917?1918 Läpileikkaus vaikeisiin vuosiin . Inkisen suunnittelema muistomerkki puistoalueen keskellä. Jokainen 90-vuotias mänty täällä kasvaa sadasta suomalaisesta sydämestä, Jarmo Nieminen sanoi askeltaessaan Santahaminassa sijainneen joukkohaudan maastossa viime perjantaina.. Jarmo Nieminen. Hän näyttää itse esimerkkiä johtamallaan tutkimushankkeella Helsingin sotasurmista vuosina 1917 ja 1918. Ymmärrystä tuli, mutta vähemmän konkreettista tukea. Vuodenvaihteessa 2006?2007 alkoi tapahtua. Helsingin kaupungin Tietokeskuksen johtaja Asta Manninen pyysi allekirjoittajiin lukeutunutta Niemistä laatimaan tutkimussuunnitelman ja käynnistämään tutkimustyön. ?Ilman Kunilaa tämä ei olisi onnistunut? Nieminen sai palkattua projektiin avustajiksi yliopiston historian laitoksen opiskelijoita kolmena kesänä. . Valtuusto edellytti, että nämä asiat selvitetään ja nimet tuodaan julkisuuteen, hän valottaa taustaa. Santahaminan joukkohauta oli 2000-luvun alussa julkisuudessa, ja siinä yhteydessä esiintyi Oulun maakunta-arkisto Joukkohauta jäi lentokentän alle Sateisen harmaana elokuun perjantaina Santahaminan punavankihautausmaan näkyvin maamerkki on Uuno F. Takana on urakka, jota voi ylisanoihin sortumatta kuvata palvelukseksi kansakunnan yhteiselle muistille. Sisällissodassa verisine jälkinäytöksineen sai surmansa lähes 2 500 henkilöä Helsingin seudulla. Pääkaupunkiseudun sotasurmia koskevat tiedot on nyt koottu koviin kansiin yli 500-sivuiseksi teokseksi sekä omille verkkosivulleen (www. helsinginsotassurmat.-fi). Tarkoituksena oli selvittää Venäjän vallankumouksen ja Suomen sisällissodan tapahtumissa nykyisen Helsingin alueella kuolleiden tai haudattujen henkilöiden kuolin- ja hautaustiedot sekä niihin liittyvät tapahtumat. Tutkimushankkeen loppuraportti julkistetaan 13. Siellä toimeenpantiin myös teloituksia. Niemisen mukaan kansakunnan on tunnettava menneisyytensä osatakseen johtaa siitä itseään tulevaisuuteen. . Skannasimme kaikkien Helsingin leirien vankileirikortit, 36 000 korttia, hän kertoo. Kiitos Suomenlinnan leirin vankilapastorin Johannes Kunilan järjestelmällisyyden, tiedot olivat tallella. Kunila organisoi kaiken. Suomen tulee selvittää omat vaikeat vaiheensa. Ideologisesti vapaasti ja monista eri näkökulmista, sanoo tietokirjailija, everstiluutnantti evp. Hautausmaa rajattiin uudestaan lentokentästä kymmenen vuotta myöhemmiin. Muutoksissa konkreettiset merkit vuoden 1918 traagisista tapahtumista katosivat vuosikymmeniksi. Kirjoita juttuusi, että Nieminen on valmis esittämään Kunilalle nimettävää tietä tai aukiota Helsinkiin. Hän on tehnyt niin paljon ihmisten eteen vankilapastoriaikanaan, Nieminen suitsuttaa. . Maa peitettiin uudella maa-aineksella ja tasoitettiin. Hän hoiti punavankien hautaukset Santahaminaan ja piti esimerkillisen tarkkoja luetteloita leirien vangeista ja vainajista. huhuja, epätarkkuutta ja suoranaista virhetietoa. . Jarmo Nieminen on toisen kauden helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu (kok.) ja toiminut aiemmin Sotahistorian laitoksen johtajana.
AVAUS 2.9.2015 9 Kansan arkisto Helsingin valtauksen yhteydessä huhtikuussa 1918 saksalaisen Itämeren divisioonan tykistö ampui Helsingin työväentaloa. Ammukset lähtivät nykyisen Kansallisoopperan rakennuksen paikkeilta Töölönlahden toiselta puolelta.
Ei ole yhtä totuutta. Kirjailija haudattiin joukkohautaan. Myös Helsingissä kaikki riippuu siitä, kenen näkökulma valitaan. Teoksessa lähdetään liikkeelle ensimmäisestä maailmansodan syttymisestä vuonna 1914. Tutkittavat surmat alkavat maaliskuun vallankumouksesta 1917 ja Helsingin upseerisurmista. Erityismaininnan ansaitsevat Jussi Leppäsen teokselle luoma ulkoasu ja Seppo Rustaniuksen panos kuvatoimittajana. Halusin mukaan kirjoittajia vasemmalta ja oikealta, nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia. Omaiset tunnistivat ruumiin toukokuussa 1939 ja siirrättivät sen Hietaniemen hautausmaalle. Ilkka Yrjä Demokraatti ilkka.yrja@ demari.fi ?Selvitimme lähes 2 500 kuolemaa. Lähes jokaisen hauta pystyttiin paikantamaan.? Aineisto saatava tutkijoiden käyttöön Jarmo Nieminen toivoo, että tutkimusaineisto voidaan viedä avoimena tietokantana verkkoon tutkijoiden käyttöön ja kaikkien kiinnostuneiden hyödynnettäväksi. . Ainakaan vielä ei ole löytynyt rahoitusta. Sukututkimus on Suomessa niin suosittua, että kysyntää tälle aineistolle varmasti on. Sopiva seuraava askel raportin julkistamisen jälkeen olisi Niemisen mielestä Helsingin kaupungin sivuille tuleva sähköinen In memoriam -taulu. . Keskikesällä 1918 luku oli huipussaan: 13 000. Useimmat kuolivat leireillä ?kuihtumalla pois? . Ei varmaan lähdetä rakentamaan mitään graniittiseiniä, vaan tehdään moderni systeemi, jossa kansalaiset pääsevät näkemään tämän, hän suunnittelee. Nieminen toivoo myös, että Helsinki-tutkimus rohkaisee Suomen muita paikkakuntia tutkimaan omaa paikallishistoriaansa sisällissodan ja sen jälkeisten vankileirien ajoilta. Kansan arkisto Helsinkiläisen punakaartilaisen hautajaiset Mäntymäellä keväällä 1918. kuten sanottiin . Tästä syntyi läpileikkaus, ikään kuin prisma, sisällissodan tapahtumiin. Nieminen painottaa, ettei vuosiin 1917?1918 ole olemassa yhtä oikeaa näkökulmaa. . Osa kuvista on aiemmin julkaisemattomia. Kansan arkisto Irmari Rantamalan (Maiju Lassilan eli Algot Untolan) ruumista viedään haudattavaksi Santahaminassa 21.5.1918. käytännössä nälän ja sairauksien heikentämään. Selvitimme kaiken kaikkiaan 2 500 kuolemaa, Nieminen toteaa. . Hänen tuli lähestyä omasta näkökulmastaan tapahtumia. Vaatimus oli, että jokaisen tuli historiantieteen menetelmin pystyä perustelemaan kantansa. . Ja lähes jokaisen hauta pystyttiin paikantamaan. Suomenlinna erosi pienemmistä Helsingin leireistä (Isosaari, Katajanokan Merikasarmi ja Santahamina) siinä, että se oli valtion asettama. Vuoden 1918 loppuun saakka Helsingin vankileirillä (Suomenlinna ja muut yhdessä) oli kirjoilla yli 17 000 vankia. Arkunkantajilla on selässään kiväärit. Kansan arkisto Punavangit kantamassa menehtyneen toverinsa ruumista Suomenlinnassa.. Jokaiselle annoin saman tutkimuskysymyksen. Siihen tarvitaan vaan rahaa, sellainen 10 000?15 000 euroa. 10 2.9.2015 AVAUS Eri näkökulmilla prisma sisällissodan tapahtumiin Lähes 2 500 ihmisen kohtalo selvitettiin . Rustanius on valinnut sivuille yli 300 valokuvaa kymmenistä julkisista ja yksityisistä arkistoista. Ruumiit vietiin proomuilla Santahaminaan haudattaviksi. Suomenlinnassa menehtyi 1 600 punavankia. Heistä noin 1 300 haudattiin Santahaminaan. Reilu sata haudattiin Malmille, pieni määrä Isosaareen ja osa hautauksista on selvittämättä. Kun selvitystyö oli tehty, Nieminen keräsi teoksen kirjoittajaryhmän.
Eniten heitä oli Suomenlinnassa.. Mukana saattoivat olla myös vaimot tai tyttöystävät. Ka ns al lis ar ki st o Posti omaisilta vangeille kulki tiukan kirjesensuurin läpi. Kuva on todennäköisesti otettu toukokuussa, sillä tämä ensimmäinen leiri tyhjennettiin nopeasti. Seminaarissa käyttää puheenvuoron muun muassa Erkki Tuomioja, joka on kirjoittanut esipuheen Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa . Lisätietoja www.helsinginsotasurmat.fi. Otava kuva-arkisto Heti Helsingin valtauksen jälkeen vankeja sijoitettiin Santahaminaan. AVAUS 2.9.2015 11 Tutkimushanke julkistetaan Santahaminassa Helsingin sotasurmat 1917?1918 -tutkimushankkeen loppuraportti julkaistaan Helsingin Santahaminassa 13. Vastaukset toivotaan viimeistään sunnuntaina 6.9. Seminaari on maksuton. syyskuuta. Tapahtuma alkaa Maanpuolustuskorkeakoulun uuden luentosalirakennuksen, Santahaminatalon, pääauditoriossa, jossa esitellään raportin keskeisin sisältö kello 11?14. Myöhemmin Santahaminassa avattiin uusi leiri, johon sijoitettiin naisvankeja. Kaartilaiset kuvauttivat itsensä mielellään studio-olosuhteissa. Kuvan kortti oli osoitettu Suomenlinnan leirin kuudennen piirin vangille numero 5858. Otavan kuva-arkisto Kesäkuussa 1918 Helsingin vankileireillä oli yli 13 000 vankia. Tilaisuudessa osallistujille tarjotaan sotilaskotikahvit. Tiedustelut: jarmo.nieminen@helsinginsotasurmat.fi. Sotasurmat 1917?1918 -kirjaan. Tilaisuus päättyy seppeleenlaskuun Santahaminan punavankihautausmaalla kello 15?15.30. Kansan arkisto Tapahtumien välissä on mahdollisuus nauttia lounas hautausmaan välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa Varuskuntaravintola Saharassa omakustannushintaan. Seminaariin ja lounaalle osallistujia pyydetään ilmoittautumaan (etunimi, sukunimi ja syntymäaika) osoitteeseen jarmo.nieminen@helsinginsotasurmat.fi. Yleisin tapa oli lähettää postikortti
Mielenosoituksisssa on saanut kyytiä toista kautta vallassa oleva presidentti Dilma Roussef ja hänen hallituksensa. Lääkepatentit hiertävät Etelä-Afrikassa Etelä-Afrikassa laajenevan kansanliikkeen silmätikkuna ovat lääkepatentit, jotka nostavat lääkkeiden hinnat kansalaisten ulottumattomiin. . Korruption ja hallituksen virheiden ohella vaikuttavat tähtitieteellinen korkotaso, populistinen perustuslaki ja maailmantalouden alamäki. Brasilian vasemmistohallitus vetoaa kernaasti maailmantalouteen. Se hyydyttää investoinnit, joiden avulla tuotanto voisi kasvaa, tutkija jatkaa. Brasilian valtio maksaa kotimaisista lainoistaan tänä vuonna aiempaa korkeampaa, reilun 14 prosentin korkoa, mikä ylittää Dowborin mukaan reilusti budjetin menoleikkauksilla tavoitellut säästöt. Brasilian pankit tekevät ennätystulosta samaan aikaan, kun talous, teollisuus ja kauppa kutistuvat. 12 2.9.2015 AVAUS Taloutta jäytävät kotikutoiset kiskurikorot, korruptio ja veronkierto Brasilian kriisiin riittää syyllisiä Brasilian talouskriisiin löytyy syyllisiä niin vasemmalta kuin oikealtakin. Joillekin syöpäpotilaille tulee halvemmaksi lentää Intiaan hoitoon kuin ostaa pelkät lääkkeet kotimaasta?, sanoo Bernie Lass syöpäjärjestö CanSurvivesta. Myös diabeteslääkkeet ovat monille liian kalliita, ja mielenterveysjärjestöt valittavat kohtaavansa päivittäin potilaita, joilla ei ole varaa lääkkeisiin. Kulutuskysyntä tukahtuu, koska ihmisten rahat menevät velanmaksuun, Dowbor tiivistää. Brasilia ?? ?? ?? ?? ?? Vain pankit porskuttavat Valtio Etelä-Amerikassa Asukkaita 200,4 miljoonaa Kansallisen köyhyysrajan alla 8,9 % Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 90,4 % Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 79/187 Lähde: YK Myös yritykset maksavat korkeita korkoja, heinäkuun tilastossa taso oli 33?61 prosenttia. . Se tekee heistä entistä masentuneempia, avuttomampia, toivottomampia ja alttiimpia itsemurhalle. Lääkärit ilman rajoja (MSF) ja Treatment Action Campaign (TAC) aloittivat liikehdinnän patenttilakien muuttamiseksi 2011, ja mukaan on liittynyt laaja kirjo potilas- ja muita terveysalan järjestöjä. Liike vaatii Etelä-Afrikan hallitusta viimeistelemään henkistä omaisuutta koskevan lakiluonnoksen, joka auttaisi laskemaan lääkkeiden hintoja. Sen mahdollistaa hakemusten pintapuolinen tutkiminen, jonka tilalle järjestöt vaativat eettisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Kwame Buist IPS, Johannesburg. Hanke on ollut vireillä vuodesta 2013. Järjestöjen mukaan Etelä-Afrikassa hyväksytään nykyisin likimain kaikki patenttihakemukset, mikä turvaa esimerkiksi lääkevalmisteille pitkät suoja-ajat ja korkeat hinnat. Kampanja arvioi, että 80 prosenttia Etelä-Afrikassa myönnetyistä patenteista ei täytä vaadittuja kriteerejä. Hallituksen arvostelijat taas kaatavat epäonnistumisen toista kauttaan vallassa olevan presidentti Dilma Rousseffin niskaan. Kadunmies epäilee ongelmien syyksi korruptiota, joka on saanut valtavat mittasuhteet erityisesti valtion öljy-yhtiössä Petrobrasissa. Talous on lamassa, eikä ennusteissa näy valoa. Työttömyys kasvaa, inflaatio hipoo kymmentä prosenttia, ja korot huitelevat pilvissä. Yli sadan prosentin korot Taloutta jarruttaa rahoitusjärjestelmä, jossa kiskurikorot imevät rahat pois tuotannosta, sanoo Sao Paulon katolisen yliopiston professori Ladislau Dowbor. Kuluttajien ottamien lainojen korkotaso oli heinäkuussa keskimäärin 126,7 prosenttia ja luottokorteissa korkeimmillaan 334,84 prosenttia. Dowborin mukaan osamaksukaupan korko nousee helposti toiselle sadalle, kun se Euroopassa jää 13 prosenttiin. Brasilialaiset velkaantuvat koko ajan lisää. Huhtikuun tilaston mukaan kotitaloudet käyttivät velanmaksuun 46,5 prosenttia tuloistaan eli tuplasti kymmenen vuoden takaiseen verrattuna. . Neljä suurinta rahoituslaitosta ansaitsi vuo- AFP Photo / Nelson Almeida Brasiliassa moni pitää maan johtoa syypäänä talouskriisiin
Yhdysvaltain obama tuki muslimiveljiä, mutta hillary Clinton olisi tuolloin antanut vielä Mubarakille lisäaikaa. EU-maat ovat sopineet siitä, että pyritään estämään pakolaisia salakuljettavien toiminta ja pelastamaan merihädässä olevat pakolaiset. Ihmisoikeusaktivistien ja median intoilu entisten diktaattorien syrjäyttämiseksi ei ole ollut aina kovin loogista, eikä ole myöskään välttämättä auttanut diktatuurista kärsivien maiden kansan enemmistöä. EU:ssa ei ole voitu sopia kunnolla edes 40 000 pakolaisen kiintiöimisestä ja jakamisesta eri maihin. Tilanne diktatuurion maassa muuttunut entistä maihin on sekavammaksi islamilaisen isis- surkeasti valtion perustettua kalifaattinsa epäonnistunut. Syyrian ja Irakin alueille. Eu:n rajoilla on Mario Osava IPS, Rio de Janeiro n n n kehittynyt Pohjois-Afrikassa. Länsimaiden suoralla tai epäsuoralla tuella syrjäytettiin maata hallitseva diktaattori Tunisiassa Ben ali, Libyassa Gaddafi ja Egyptissä Mubarak. Espanja on jo vahvistanut aitauksiaan sen Pohjois-Afrikassa olevilla Ceutan ja Melillan alueilla. Tulokset jäivät heikoiksi, talous alkoi hyytyä, julkinen velka kasvoi, ja inflaatio tuplaantui tavoitellusta 4,5 prosentista. Osa taloustieteilijöistä syyttää kriisistä valtion talouden rakenteellista epätasapainoa, joka juontuu vuoden 1988 perustuslakiin. Yksi merkittävä syy on niin kutsuttu arabikevät. Diktaattoreiden syrjäyttämisessä on usein taustalla itsekkäitä tavoitteita, joskin joskus myös vilpitön halu edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Vanha väite, että kehitysmaita pitää tukea paikan päällä, eikä edistää niiden asukkaiden maastapakoa, voi olla rehellinen, mutta ei aina kovin realistinen. Monin paikoin EU:n ympärille halutaan rakentaa aitauksia maahanmuuton tyrehdyttämiseksi. Länsimaat ovat myös tukeneet diktatuureja ja jatkavat tätä politiikkaansa monin paikoin. Syyriassa länsimaat ja demokraerityisesti Turkki ovat tukeneet tian vienti maan diktaattori al-assadin entisiin vastaista oppositiota. Nyt maata hallitseva kenraali al-Sisi kaappasi vallan, eikä hän ole mikään demokratian perikuva. Kyseessä on monimutkainen, myös kulttuuriin ja uskontoon liittyvä ongelma. Ei olla enää 1800-luvulla, jolloin siirtomaita voitiin ryöstää rajattomasti, eikä maahanmuutto ollut ongelma länsimaissa. Kyseessä on maailmanlaajuinen pulma, jota ilmaston lämpeneminen pahentaa. Kovin harvat ovat rohjenneet tarkastella maahanmuutto-ongelmaa täysin rehellisesti. Rikkaiden länsimaiden demokratian vienti entisiin diktatuurimaihin on surkeasti epäonnistunut. Taustalla on aitoja, tai tekopyhiä, ihmisoikeus- ja demokratiaongelmia. Tulonsiirtoihin on varaa vain, jos tulot kasvavat, hän sanoo. ?Brasilian taloutta jarruttaa rahoitusjärjestelmä, jossa kiskurikorot imevät rahat pois tuotannosta.? EU-päättäjien hallinnasta. Isis voidaan saada eliminoitua vain länsimaiden tehokkaalla yhteistyöllä ja panemalla sitä tukevat islamilaiset maat kuriin. Mutta muslimiveljien aikana maan talous oli romahtaa ja tärkeä turismi täysin lopahtaa. n n n MitEn täStä MEnnään eteenpäin. Heille luvattiin perustuslaissa oikeuksia ja etuja, joita ei kyetä kustantamaan. . Tilanne on muuttunut voimakkaasti viime vuosina. Miksi. Rousseff yritti hillitä sitä ensimmäisen kautensa (2011?2014) alussa. Tuolloin valtion pankit tarjosivat halvempia lainoja kilpailun kiihdyttämiseksi. Erityisen aktiivisia ovat Unkari ja Bulgaria. Erityisesti sitä ovat vastustaneet britit ja unkarilaiset, mutta monet muutkin suhtautuvat ideaan nyreästi. Gaddafista tehtiin loppu ja jotkut väittävät, että hän tiesi liikaa länsimaiden johtajista ja oli valmis puhumaan suunsa puhtaaksi. Nyt Libya vuotaa kuin seula pakolaisia EUalueelle, erityisesti Italiaan. Summa on 28 prosenttia maan kansantuotteesta. Vaikeasti korjattava Dowborin mielestä rahoitusjärjestelmä on Brasilian talouden keskeinen ongelma ja sitä on vaikea korjata. On selvää, että mikäli aitauksia ei olisi ollut, kyseiset alueet olisivat täynnä maahanmuuttajia. n n n miljoonia potentiaalisia alueelle pyrkijöitä. Kreikan velka on siihen verrattuna pieni ongelma. Isis jatkaa tehokasta propagandaansa ja houkuttelee sotilaikseen nuoria useimmista maailman maista. Suhteellisesti eniten nuoria on saatu rekrytoitua nimenomaan ?demokraattisesta. Italia, johon kohdistuu suuri maahanmuuttopaine, on raivoissaan. Tätä ennen Irakin diktaattori Saddam syöstiin vallasta amerikkalaisten ja sen liittolaisten interventiolla, joka perustui valheel- Rikkaiden lisiin tietoihin massatuhoaseista länsimaiden maassa. Tunisiasta, jonka piti olla kovin demokraattinen esimerkki, on tullut maa, jossa äärimuslimit tekevät attentaatteja ja maan talous on turismin tyrehtyessä nyt romahtamassa. Diktaattori Ben Alin aikana maan äärimuslimit pidettiin pakkokeinoin kurissa, mutta maalla oli myönteinen imago hyvänä turistikohteena. Naisen asema oli Tunisiassa, toisin kuin nyt, ehkä paras koko Pohjois-Afrikassa. Libyassa on menossa sisällissota ja maa on jakautunut kahtia. Diktaattori Gaddafi, sinänsä paha mies, sopi Italian pääministeri Berlusconin kanssa, ettei pakolaisia päästetä maasta Italian alueelle. AVAUS Maailma tänään den ensineljänneksellä 40 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana 2014. Brasilian taloutta rokottaa myös veronkierto. Brittilehti The Economist arvioi, että Brasilialle kuuluvia verotuloja on piilotettu veroparatiiseihin yli 450 miljardin euron edestä. Moni kansanedustaja ja korkea virkamies on saanut tukea suuryrityksiltä, ja keskeiset viestintävälineet ovat neljän perheen omistuksessa, hän muistuttaa. Tuntuu mysteeriltä, miten Brasilian talous voi toimia näin korkealla korkotasolla. YK on yrittänyt soviMitEn tilannE on Arja Jokiaho Kolumni Siirtolaiskriisi on EU:n tikittävä aikapommi MaahanMuutto on karannut Braliassa tuloerot ovat suuret. YK:n tulisi ottaa tämä asiaa keskeisesti huomioon, mutta senkään voimat eivät välttämättä riitä ongelman ratkaisemiseksi.. Pariisissa toimiva Eritrean oppositiota edustava radio on katsonut, että opposition ja nuorison tulisi pysyä kotimaassa, koska muuten ei siellä saada aikaan välttämätöntä muutosta. Mutta Isis ja al-Qaida ovat saaneet myös niiden ideologiasta kiinnostuneet nuorukaiset, ?yksinäiset sudet?, tekemään tai suunnittelemaan terroritekoja useissa länsimaissa, vaikka heillä ei olisikaan ollut suoranaista kytkentää järjestöihin. Ranskassa on arviolta 1 600 äärimuslimia ja ranskalaisia Isis:ssä 600. Ongelmaa ei ratkaista vain terroristijärjestöjä nitistämällä. Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, kun pian miljoonat pakolaiset pyrkivät henkensä kaupalla EU-alueelle. Egyptissä muslimiveljet pääsivät demokraattisesti valtaan Mubarakin syrjäyttämisen takia. Tavoitteena on hyvinvointivaltio, mihin Brasilian rahkeet eivät kuitenkaan riitä, vaan menot ylittävät tulot veroasteen nostamisesta huolimatta, he sanovat. Rion yliopiston emeritusprofessori Fernando Cardim de Carvalho arvioi kansalaisten kasvaneen tyytymättömyyden syyksi petetyt odotukset. Tunisiasta. Maan köyhyys tiivistyy faveloissa, joissa yhteenotot asukkaiden, rikollisten ja viranomaisten välillä ovat arkea. 13 Mikko Heikinheimo Kirjoittaja on entinen suurlähettiläs, joka asuu Pariisissa. AFP Photo / Christophe Simon 2.9.2015 tella osapuolten välillä
Hän muistuttaa, että kyseessä oli aikaistettu työmarkkinasopimus. . Meillä oli aiemmin niin sanottu tuottavuuden pyöreä pöytä, jossa haettiin Suomen kilpailukykyä lisääviä ratkaisuja. Tällä kertaa neuvotteluihin vain lähdettiin väärä puoli eli tulos edellä. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly toivoo, että hallitus malttaisi olla tekemättä ratkaisuja, jotka vaikeuttaisivat seuraavaa tulokierrosta. Jotenkin tuntuu, että hallituksessa ei ole riittävästi työmarkkinaosaamista, kun näitä ei tunneta. Monessa työehtosopimuksessa on jo käytössä jaksotyö. Hän muistuttaa, että yhteiskuntasopimuksen valmisteluissa pöydällä olivat myös muutosturvan parantaminen ja työaikapankit, eivät vain heikennykset. teet muuttaa työaikaa tuskin häviävät mihinkään. Palkansaajapuoli ryhtyy kokoamaan jo rivejä yhteen ja neuvotellemaan yhteisistä tavoitteista. Jos huonosti käy, hallituksen ehdotukset muun muassa työaikalain muutoksista ovat samaan aikaan eduskunnan käsittelyssä, kun seuraava neuvottelukierros on meneillään. Toki tuottavuus kasvaa, jos saadaan tietotekniikka toimimaan yhteen ja sote maaliin, mutta yksilötasolla tuottavuutta voidaan hakea työpaikkakohtaisilla ratkaisuilla, muun muassa palkitsemisella. Fjäderin mukaan tuottavuusloikkaan tarvitaan ennen muuta satsauksia osaamiseen ja koulutukseen niin toisella asteella kuin korkeakouluissakin. Työntekijän ylityöt kertyvät vasta, kun hän on tehnyt kahden viikon aikana 80 tuntia. Ne työelämää koskevat asiat, jotka hallitus valmistelee, heijastuvat joka tapauksessa jollain tavalla tulevaan neuvottelukierrokseen. Lyly muistuttaa, että esimerkiksi työlainsäädäntöön tehtävät muutokset vaativat valmistuneineen aikansa. Sen on määrä käynnistyä viimeistään ensi vuoden syksyllä. Lylyn mukaan jokainen tiukennus ja jokainen leikkaus vaikeuttaa tulevia neuvotteluja. . Kuntasektorilla on tehty pitkään paikallisia sopimuksia, ja työntekijäpuolella on halua nostaa työn tuottavuutta. Se oli mission impossible. Elinkeinoelämän keskusliitto lopetti käytännön. Jos halutaan saada Sture Fjäder. ?Työajan muutokset eivät auta, jos teemme tuotteita ja tavaroita, jotka eivät tässä maailmantilanteessa mene kaupaksi.? keskusjärjestöt mukaan näihin talkoisiin, ei vastaava menettely ainakaan tilannetta heikentäisi. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder muistuttaa, että tuottavuutta ei lisätä vain yhteiskuntapoliittisilla päätöksillä. . Pallo on hallituksella. Mikäli palkankorotuksista ja muista työehdoista päädytään neuvottelemaan vain liittokohtaisesti, tilanteesta voi tulla räjähdysherkkä. Birgitta Suorsa UP Valmistelut alkoivat Seuraavan työmarkkinakierroksen valmistelut aloitetaan pikaisesti. Tuntuu, että valtiovallalla ei ole tahtoa riittävästi. Palkansaajapuolella todetaan, että työnantajapuolen tavoit- Lauri Lyly. Antti Palola. ?Tuottavuusloikkia otetaan jo? Tuottavuusloikkia otetaan työpaikoilla koko ajan, muistuttavat liittopuheenjohtajat. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen huomauttaa, että kuorma- ja linja-autoalalla työaika joustaa. Mielenkiintoista on, tuleeko hallitusohjelman lisäksi jotain muita ehdotuksia. Työajan lisääminen ei Palolan mukaan ole ratkaisu Suomen talouden ongelmiin. . 14 2.9.2015 AVAUS Yhteiskuntasopimusta ei tullut, mutta ay-pomoilla on mielessään jo ensi vuoden tulokierros Yhteiset tavoitteet selville Yhteiskuntasopimuksen yritys ei palkansaajajärjestöjen mukaan mennyt hukkaan. Hän haluaisi mieluummin neuvotella työelämämuutoksista kolmikantaisesti. Yhteistä pöytää tarvittaisiin STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan yhteiskuntasopimuksen tehtävänanto ja aikataulu olivat mahdottomat. Sote-uudistuksen läpivienti toisi merkittävän tuottavuusloikan.. Täydet ylityökorvaukset eli sataprosenttinen korvaus tulee, kun työ- tunteja on kahdessa viikossa kertynyt yli 92 tuntia. . Työajan muutokset eivät auta, jos teemme tuotteita ja tavaroita, jotka eivät tässä maailmantilanteessa mene kaupaksi. Palola harmittelee, että työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteiset ponnistelut paremman tuottavuuden eteen ovat vähentyneet. . Tai sitten pääministerin esikunta on tehnyt kotiläksynsä huonosti, Piirainen sanoo. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Jarkko Eloranta tähdentää, että kuntasekto- rilla pohditaan työntekijöiden aloitteesta, kuinka työnjakoa ja käytäntöjä voisi muuttaa tehokkaammiksi.
AVAUS 2.9.2015 OSOITTEEMME VERKOSSA UUSIMAA KÄHÄRÄ WWW.AYT.FI Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA www.jytyliitto.fi TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO www.pam.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. klo 18.00 Inari Juntumaa Kapitalismin sanakirja Divari Punanurkka auki ke 16-18 www.tyovaenperinne.fi .org Ammattiliitto Nousu ry Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. ke 12-18, to-pe 10-16. Kirjakahvila: 3.9. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Uusi lehti vuoden alusta. Uusi lehti vuoden alusta. Demokraatti.fi 15
Kii vaassa väittelyssä siitä, miten kotimaastaan inhimillistä hätää paenneita pitäisi kohdella, me nevät helposti faktat sekaisin. Jotta tasapuolinen keskus telu onnistuisi, käsitteistä on vaivauduttava ottamaan selvää. Mitä eroa on pakolaisella, tur vapaikanhakijalla tai kiintiöpa kolaisella? Eemeli Peltonen Demokraatti eemeli.peltonen@ demari.fi Lähteet: Maahanmuuttovirasto, Pakolaisneuvonta, Ihmisoikeudet.net, Suomen pakolaisapu: Pakolais- ja turvapaikkakäytännöt Pakolainen saa suojelua toisesta maasta Pakolainen on kotimaastaan pa ennut henkilö, jolle on myön netty kansainvälistä suojelua toisessa maassa. Tur vapaikkahakemus jätetään val tion rajalle tai poliisille. Statuksen myön täminen tarkoittaa käytännössä varmaa turvapaikkaa sitä hake neelle. Turvapaikanhakija saapuu itsenäisesti maahan, josta ha kee vainoon perustuvaa turva paikkaa tai oleskelulupaa. Kyseessä on silloin pakolaisstatuksen saa nut henkilö. Peruste pakolaisstatuksen myöntämiselle on yleensä kan sallisuuteen, rotuun, poliittiseen mielipiteeseen tai uskontoon kotimaassa perustuva vaino. Pakolaisstatus myönne tään Geneven kansainvälisen pakolaissopimuksen perus teella. Statuksen voivat myöntää YK:n pakolaisjärjestö UNHCR tai kotimaan kansalliset viran omaiset. Pakolaisia ei voida samoi hin kansainvälisiin sopimuk siin nojaten palauttaa maahan, jossa heidän henkeään uhataan. Myös kotimaassa riehuvat so dat ovat yleinen peruste pako laisuudelle. Turvapaikanhakija ei vielä ole pakolainen Kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia. 2.9.2015 ARKI ??Turvapaikanhakija ja pakolainen eivät ole sama asia Puhu siirtolaisista oikein Välimeren siirtolaiskriisi on ja kanut mielipiteitä ja nostatta nut tunteita Euroopassa. Mah dollisen säilöönoton jälkeen hakija siirretään vastaanotto keskukseen. Perusteellisten selvitysten, haastattelujen ja puhuttelun jälkeen maahanmuuttovirasto päättää hakijalle myönnettä västä turvapaikasta. Selvityk sissä tutkitaan muun muassa onko turvapaikanhakijan koti maassaan kokema vaara aitoa vai keksittyä. Myönteisen päätöksen jäl keen turvapaikan saaneelle et sitään kotikunta, johon hänet sijoitetaan. Päätöksen jälkeen turva paikanhakija saa pakolaissta tuksen. Hakija voi saada myös kiel teisen päätöksen, jolloin hänet käännytetään lähtömaahansa. Faktat haltuun 16 Taustaa ?? ?? Pakolaisia ei voida kansainvälisiin sopimuksiin nojaten palauttaa maahan, jossa heidän henkeään uhataan. ?? ?? ?? ?? Vuonna 2015 Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän ennustetaan kasvavan 10 000?15 000:een. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on johtanut uusien vastaanottokeskusten avaamiseen. Kaikki turvapaikanhakijat eivät saa myönteistä päätöstä. Erityisesti Lähi-Idän kriisit ovat lisänneet turvapaikkahakemusten määrää. Kiintiöpakolaisten määrästä käydään edelleen aktiivista keskustelua. Sipilän hallitus on vähentää ensi vuoden pakolaiskiintiötä 750:een tämän vuoden 1 050:stä.. Juuri tämä tosiasia jää julkisessa keskuste lussa usein hämärän peittoon. Turvapaikanhakija on henkilö, jolle ei vielä ole myönnetty pa kolaisstatusta
Näin moni ennen kiintiöpakolaisia vastaanottanut valtio on myös toiminut. Käytännössä päätös olisi kuitenkin äärimmäinen kansainvälisen solidaarisuuden ja vastuunkannon näkökulmasta. Maansisäisiä pakolaisia on jo 26 miljoonaa Pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten lisäksi on muistettava myös maansisäiset pakolaiset. Nämä henkilöt eivät hae turvapaikkaa toisesta maasta vaan ovat paenneet kotimaansa sisällä konflikteja. Näillä pakolaisilla on jo valmiiksi YK:n UNHCR:n myöntämä pakolaisstatus. Suomen pakolaiskiintiö on tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista. He ovat siten joutuneet pakon edessä muuttamaan kotiseudultaan. Esimerkiksi Syyrian sisällissota on aiheuttanut joukoittain maansisäistä pakolaisuutta. Eri arvioiden mukaan maansisäisiä pakolaisia on maailmassa lähes 26 miljoonaa. Kaikilla ei ole vaarallisten kulkureittien tai pitkien etäisyyksien vuoksi mahdollisuutta tavoitella turvapaikanhakijoina pakolaisstatusta vakaammista valtioista. ARKI 2.9.2015 17 sanoin AFP Photo / Armend Nimani Kiintiöpakolaisilla on pakolaisstatus jo entuudestaan Suomi on omassa pakolaiskiintiössään sitoutunut vastaanottamaan tietyn määrän kiintiöpakolaisia. Tästä syystä kiintiöpakolaisten ei tarvitse erikseen hakea turvapaik- kaa, kuten tavallisten turvapaikanhakijoiden. Kiintiöpakolaiset valikoidaan vastaanottomaahan suoraan ulkomaisilta pakolaisleireiltä. Eniten kiintiöpakolaisia Suomi vastaanottaa Myanmarista, Irakista, Kongosta ja Iranista. Pakolaiskiintiön suuruus on käytännössä poliittinen päätös. Teoriassa Suomi voisi päättää olla vastaanottamatta yhtään kiintiöpakolaista. Siksi moni joutuu turvautumaan kotimaansa sisäiseen pakolaisuuteen.
klo 11:30. Kahvitarjoilu klo 10.30, jaossa syksyn ohjelma ja matka- sekä muut ohjelmatiedot, arpajaiset. To 3.9. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi . 18 2.9.2015 ARKI Wanhat toverit osallistuvat SDP:n tiekarttahankkeeseen Sosialidemokraattien veteraanijärjestön Wanhojen toverien puheenjohtajan Matti Louekosken mielestä SDP:llä on aina vastuunkantajan rooli, oli puolue oppositiossa tai hallituksessa. Louekosken mukaan Lauri Ihalaisen johdolla aloitettu työ yhteisen vastuun sopimukseksi on sillanrakennusta, jota nyt tarvitaan kun hallituksen yhteiskuntasopimus kaatui. . Ilman sillanrakennusta mitään yhteiskuntasopimusta ei synny. Louekoski ilmoitti Wanhojen toverien retkeily- ja kulttuuripäivillä Lappeenrannassa, että Wanhat toverit ovat mukana SDP:n hankkeessa. . Suomi voi pärjätä vain yhteistyöllä. Kaikki nämä kivijalat ovat nyt uhattuina. Lindtmanin mukaan tuleva sukupolvi on ensimmäinen, jonka koulutustaso en edellistä huonompi, jos hallituksen leikkaukset toteutetaan. . -periaatteeseen ja keskinäiseen luottamukseen. . Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Ke 9.9. Mediassa on luotu kuvaa, että SDP:ssä ei ole mitään kiin- Antti Vuorenrinne Demokraatti, Lappeenranta Yhdistystoiminta UUSIMAA . Lisätietoja, http://korso.elakkeensaajat.fi/, 0400 402 172. telemään toimittamaansa teosta Kapitalismin sanakirja. Muutos tähän vaatii SDP:n omaa aloitteellisuutta ja aktiivisuutta. . Lahden Seudun Wanhat toverit kokoontuvat Wanhassa herrassa Sarjakuvat ma 7.9. SDP:n ääni yhteiskunnassa kuuluu vain voiman suunnasta. Meidän on pohdittava, miten WT-nettikolumneista saa enemmän poliittista voimaa, Paasio pohti. Wanhojen toverien verkkosivujen kolumnit saadaankin jatkossa lukea myös demokraatti. fi -verkkolehdestä. tulee EKL:n uusi järjestösihteeri Veikko Räsänen esittäytymään ja kertomaan ajankohtaisia asioita. Siksi SDP lähti kokoamaan luottamussopimusta, jossa tavoitteet ja keinot eivät ole valmiiksi annettuina. Lindtman arvioi juhlapuheessaan, että Suomen nousu yhdeksi maailman parhaista maista on perustunut sivistyk- Antti Vuorenrinne Asko Puikkonen, Maija Anttila, Matti Louekoski, Lasse Ahtiainen ja Aimo Massinen vaihtoivat tuoreimmat kuulumiset Lappeenrannan kaupungintalolla Wanhojen toverien retkeilypäivillä viikonvaihteessa. seen ja osaamiseen, ?kaveria ei jätetä. Someron Työväenyhdistyksen johtokunnan kokous su 6.9. Syksyn keskiviikko kerhot alkavat tänään. klo 18 Inari Juntumaa saapuu Työväenliikkeen kirjastoon esit- Ihminen ensin Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. l Säästöpankinranta 2 A 8 krs., Helsinki puh. Suomi ei nouse, jos osaamistasomme ei nouse. Perjantaina tapaamisten ja pääjuhlan lisäksi risteiltiin Saimaalla ja kanavalla. Lauantaina oli vuorossa kiertoajelu ja kansalaistori, jossa puhui SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin. Marin toivotti Wanhat toverit tervetulleiksi Tampereelle, jossa pidetään Wanhojen toverien seuraavat retkeilypäivät kesällä 2017.. Kolumneja kirjoittavat muiden muassa Matti Louekoski, Armas Lahoniitty, Aimo Massinen, Ulpu Iivari, Kari Arola, Aulikki Kananoja, Pirkko Lahti, Reijo Hämäläinen, Pekka Myllyniemi, Maija Anttila, Pertti Paasio, Ulf Sundqvist, Raimo Väyrynen ja Raimo Kantola. Wanhojen toverien retkeilyja kulttuuripäivät pidettiin viime viikon perjantaina ja lauantaina. Korson Eläkkeensaajat ry,Korson nuorisotilassa Korsontie 2, Vantaa. Tapahtuman avanneen Pertti Paasion mukaan myös wanhojen toverien tavoitteena pitää olla saada SDP pois marginalisoitumiskierteestä, jossa puoluetta on pidetty pitkään. . Emme hyväksy osaamistasomme tietoista alentamista. Lindtman sanoi, että SDP suunnittelee välikysymystä, jos hallitus ei peru koulutusleikkauksiaan. Kolumnistit esiin Wanhojen toverien verkkosivuilla esiintyvät kolumnistit järjestivät retkeilypäivien alka- jaisiksi oman istuntonsa Lappeenrannan valtuustosalissa, joka täyttyi ääriä myöten. Paikalla Jouko Päivärinta. VARSINAIS-SUOMI . Tervetuloa! (Sörnäisten rantatie 25 A 1) HELSINKI HÄME . Eikä pyrkyäkään ole, Louekoski mainosti retkeilypäivien tervehdyspuheessaan. SDP:n varapuheenjohtaja Antti Lindtman kiitti Wanhoja tovereita aktiivisuudesta. . Meillähän on kokemusta. Olemme tehneet aikoinamme myös virheitä, mutta olemme niistä oppineet. . Kesää muistellen syksyä suunnitellen. klo 18 Juttutuvalla. B.Virtanen - Urja nostavaa; SDP ei edusta mitään
17.00 Uutiset ja sää. 18.03 Luonto-Suomi: Muuttolintujen matkassa 0203-17600. 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Poliittinen kuohunta ei jää vain tunnelmaksi, vaan sen uhriksi joutuu sivullisia. Käykö samoin Markin ajamille Titanicin turvallisuusvaatimuksille? 19.00 Ranskalainen kylä (12) Valheen jäljet. Vastarintaliike laatii suunnitelmia omiensa vapauttamiseksi. 07.53 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. Ace ryhtyy hankkimaan uutta jalansijaa pelibisneksissä neuvottelujen kautta. 21.55 Suomi tänään. Lihavuus on nykyajan ongelma. ARKI TV- ja radio-ohjelmat 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 07.10 Urheiluradio. 19.03 Urheiluradio. 12.00 Uutiset ja sää. 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10?12.05 Lääkärit YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 24 h Jerusalem tunneittain Dokumenttisarja Jerusalemin vuorokaudesta, sen asukkaista ja heidän elämästään. 09.05 Urheiluradio. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 08.10 Urheiluradio. 08.00 Uutiset ja sää. Taidehistorioitsija naimisiin, osa 1/2. naimisiin, osa 2/2. 15.50 Antti Tuisku: Keinutaan feat. 06.57 Jokeri Pokeri Box 07.02 Max ja Meeri 07.11 Q Putti 5 07.22 Nyt mennään!: Pallottelua 07.27 Pikku hirviötyttö 07.35 Noksu 07.42 Taavi-tiikerin naapurissa 07.57 Touhukkaat: JanoVille 08.20 Martine (7) 08.33 Joraavat juurikkaat 08.36 Kesäleiri (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Syrjäytetty sukupolvi 11.00 Sääprofeetta 11.30 Raviurheilun naiset 14.35 Tuhat metriä norjalaista luontoa Vierailemme Sauda-vuonolla Norjassa. 15.00 15.05 15.10 15.15 Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Huume-Suomen historia 3/4. 14.03 Ajantasa. O: Marja Pyykkö, 2007. Kuvassa Aino (Miina Turunen). 10.50 Kuuluttajan vieras. 21.35 Novosti Yle. Teinimallitehdas. P-P Peteliuksen ja Taneli Mäkelän kirjoittaman sarjan avausjaksossa kysytään, onko lähimmäisenrakkaudella rajoja. 16.45 Team Ahma Turvallista matkaa. 15.05 Maakuntaradio. 02.00 Uutiset. 02.02 Yöradio. 20.00 Uutiset. Mitä nuorempana uran aloittaa, sen parempi. Menestys on menolippu Siperiasta, mutta joidenkin toimistojen toiminta tuntuu olevan lähempänä seuralaisvälitystä. 23.10 Ypäjä 3/19: Näytön paikka. Ypäjällä on kisapäivä, ja Pinja osallistuu kenttäkisoihin ensimmäistä kertaa elämässään. 23.40 Luck (16) 2/9. Marcus neuvoo voittopotin kahmineita kavereitaan pitämään matalaa profiilia. 15.00 Uutiset. 11.00 Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. Tajunnan kumous. 16.25 Luontohetki: Attenborough?n erikoiset 5/5. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. 09.00 Uutiset. 1/10. 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) Elämänmakuinen tragikomedia 30-vuotiaasta Ainosta, joka on kadottanut elämänsä tarkoituksen. Lähimmäisenrakkaus ajaa Alpon ja Jarnon perustamaan motoroidun tiepalveluyksikön, Team Ahman. 17.25 MasterChef Australia Haasteita ja haavereita. 18.55 19.00 19.30 20.00 HS-uutiset ja sää Poliisit Lahti. Poliisit Kuopio. Suomen kaunein mökki 8/8. 20.58 Keno 21.00 Poliisit?kotihälytys (12) Vantaa, gansterielämää. 22.00 Elokuva: Reservoir Dogs (16) (Reservoir Dogs/USA 1992). 20.05 Sää. 20.06 Metsäradio. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana. Erkki Liikanen . 01.00 Uutiset ja sää. 06.30 Maakuntaradio. 03.00 Uutiset. 18.00 Uutiset. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 01.02 Yöradio?toiveiden yö. 06.52 Mitä ihmettä. 00.05 Yöradio?toiveiden yö. 17.30 Pyöreä pöytä. 20.03 Urheiluradio. 00.00 Uutiset ja sää. Mallibisnes kukoistaa Venäjällä. ja ehkä jopa koko Silverhöjdin tulevaisuuden. 21.58 Yle Nyheter TV-nytt Ruotsinkieliset uutiset. 22.00 Perhesirkus AppelgrenErikssonin perhe pohtii sisarpuolten suhteita sekä sitä, millaista on vanhemmuus ilman biologista yhteyttä. 22.30 Schrödingerin kissa 1/15. 04.55?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.25 Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Katariina Souri 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutiset 16.03 Musiikki ja minä 17.06 Päivä tunnissa 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta 20.00 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Katariina Souri 23.03 Päivä tunnissa 00.00?06.00 Arkisto. 23.03 Yöradio?toiveiden yö. Renzoa kiinnostaa Escalanten hevonen. 00.35?04.00 Uutisikkuna FOX 06.00 Sky News 06.26 FOX Kids 09.15 Wipeout Kesä 10.05 Sara Chafak suolasta sahramiin 10.35 Hurjat mökkiurakat 11.25 Hurjat mökkiurakat 12.15 Rojua, rojua 13.10 FOX Wild: Eläinkunnan oudoimmat lemmikit 14.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 14.50 Supertehtaat 15.45 Varastojen metsästäjät 16.10 Huutokaupan Metsästäjät 17.05 Typerät videot 17.35 Cops 18.05 How I Met Your Mother 18.30 Family Guy 19.00 Autotallien metsästäjät 19.30 Typerät videot 20.00 Huutokaupan metsästäjät 21.00 Castle 21.55 Ilman johtolankaa 22.50 Elokuva: Crash 01.00 The Walking Dead 01.50 S.H.I.E.L.D. 21.00 Uutiset. Sir David Attenborough selvittää tänään seeprojen raitakuvioinnin tarkoitusta ja perhosten siipien väriloistoa. 16.50 16.55 17.00 17.06 17.10 Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Murdochin murhamysteerit (12) Kauppiaan murha 1/2. 18.00 18.22 18.30 19.00 Uutiset Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Prisma: Aarteenetsijät 1/2. 10.55 Pikkujuttu. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Lahden Sibelius-festivaali: BBC:n sinfoniaorkesterin konsertti 1 19.25 Suoraa puhetta Sibelius-talosta 19.45 BBC:n sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.15 Käyrätorvisti Dennis Brain soittaa 21.45 Natsismi Ruotsissa. Laihtuminen on helppoa, mutta painonhallinta vaikeaa. 23.00?01.55 SVT:n ohjelmaa TV5 06.55 Nanny 07.50 Akvaariomestarit 08.40?09.35 Dawson?s Creek 12.35 Dawson?s Creek (7) 14.20 Hulluna sinuun (7) 14.45 Terapian tarpeessa 15.15 Tappavat suhteet (12) 16.05 Nanny 17.05 Hulluna sinuun (7) 17.35 70?s show 18.30 Terapian tarpeessa 19.00 24 tuntia putkassa 20.00 Pelastajat 21.00 Jutan ja Vertin supersinkkudieetti 22.00 Elokuva: Pieni suklaapuoti (12) 00.20 Elokuva: Piru naiseksi (12) 02.05 American Chopper 03.00?03.55 Tappavat suhteet (12) JIM 11.10 Maistuvimmat liikeideat 12.10 Huipputatuoija haussa 13.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 14.05 Jyrki Sukulan makujen maa 14.35 Henkka & Niki vs. 18.50 Merisää. 02.05 Huijari pilasi elämäni LIV 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 11.00 Tanssin superäidit 12.00 Hotellit haltuun 13.00 Hurja painonpudotus 13.55 Pelasta perheemme, Supermarjo! 14.55 Tanssin superäidit 15.55 Hurja painonpudotus 17.00 Ruotsin miljonääriäiti Maria Montazami 18.00 Huippumalli haussa 19.00 Neljät häät Amerikassa 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 21.00 Toisenlaiset äidit 22.00 Greyn anatomia (12) 23.00 Nakudeitit (7) 00.00 Temptation Island Suomi 01.00?02.00 Huippumalli haussa AVA 09.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 10.00?10.55 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.55 Lääkärit 12.50 Jamie Oliverin etniset herkut 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Beverly Hillsin täydelliset naiset 15.05 Trinny & Susannah Skandinaviassa 16.00 Beverly Hills, 90210 (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Grand Designs . 23.00 Uutiset. Ridge tunnustaa Katielle suudelleensa Carolinea. (12) Vaalit lähestyvät ja tunnelma kiristyy varustamollakin. 17.20 Suomi tänään. 22.00 Uutiset ja sää. 22.05 Café Tropical. 16.15 Urheiluradio. 16.17 Maakuntaradio. 19.05 Luonto-Suomi. 16.00 Uutiset ja sää. O: Gilles Bourdos. 23.45 Talouden madonluvut Talouden madonluvut on pysäyttävä ja pelottava dokumentti, joka väittää vapaan markkinatalouden tulleen tiensä päähän. 01.25?04.00 Teematieto 13.50 Deittikamera Blondi vs. brunetti. 14.15 Deittikamera Musiikkia ja YLE FEM muskeleita. 14.40 Suomi-tytöt New Yorkissa 2/10. Nykyisin itsestä otettuja kuvia on kaikkialla. Millaisen kuvan haluamme antaa itsestämme? 20.30 Sex & Sånt 20.45 Oddasat 21.00 Maan povessa (16) 10/10. Eva laskee väärin ja vaarantaa lasten hengen . Amerikka 15.05 Huima konttihuutokauppa 15.35 Kuuluisat kuppilat 16.30 Suomen huutokauppakeisari 17.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 18.30 Leijonan luola USA 19.30 Hell?s Kitchen 20.30 Panttilainaamo 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Villit nettivideot (12) 23.05 Leijonan luola USA 00.05 Rantavahdit (7) 01.05. 14.00 Uutiset. N: Miina Turunen, Timo Ruuskanen, Santeri Kinnunen. 04.00 Uutiset ja sää. 21.03 Päivä tunnissa. Hortense joutuu hankaluuksiin valehtelusta. O: Quentin Tarantino. 00.10 Poliisit Kuopio. 00.40 Castle (12) Pelästynyt kuoliaaksi. 01.40 NCIS Rikostutkijat (12) Joulutartunta. 02.40?03.10 Frasier Frasierin kolmet kasvot. 07.25?16.00 SVT:n ohjelmaa 16.25 Seikkailu Sambiassa 4/4: Elämää Sambesin varrella. 16.55 Spotlight: Allergisempi kuin koskaan 17.25 Sportmagasinet LounaJukola Paimiossa?OK Trianin debyytti viestiklassikossa. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Hittehatt 18.30 Edam-Adam. Limbo 2 (7) Pelastakaa kirjasto. Clay Kids (7) Toivo jotain! Gazoon Värien juhlaa. Puutarhasissit 3/8. 18.44 18.56 19.00 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Lasso Vuonna 1839 Robert Cornelius otti itsestään kuvan. O: Veikko Itkonen. Mv. 19 Keskiviikko 2.9.2015 MTV3 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Vielä virtaa Hermostutta- 2.9.2015 Andrew Graham-Dixon ja kokki Giorgio Locatelli tutustuvat Italian taiteeseen, historiaan ja ruokakulttuuriin. Matka alkaa Bolognasta, jossa sijaitsee maailman vanhin yliopisto. sä. 18.30 19.00 19.20 19.30 Emmerdale Kiinni jäitte! Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Lari ei kaipaa nuorempaa miesseuraa. 20.05 Suomen kaunein piha Osa 9. 21.00 NCIS: New Orleans (12) Lista. Pride ryhmineen selvittää strippiklubilla ammutun seilorin tapausta. 22.00 22.20 22.25 22.30 22.45 23.50 Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Myytinmurtajat Vodkaa! Mentalist (12) Sisäpiiriläinen. NELONEN 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.25 Transformers Rescue Bots (7) 07.50 Eläinten ABC 08.20 Eläinten ABC 08.50 Neljät häät Amerikassa 09.50 Australian Junior Masterchef 10.50?11.50 Onnenarpa 21.00 Simon Reeve teen jäljillä Simon Reeve selvittää, minkälaisen matkan teepussi tekee ennen päätymistään eurooppalaiseen mukiin. Matka alkaa Keniasta, joka ehkä hieman yllättäen on brittien juoman teen yleisin lähtömaa. 21.55 Kino: Renoir (7) Ranskalaisen Renoirin taitelijaperheen kesänvietto Rivieralla 1915. Isä Auguste elää viimeistä luomiskauttaan, ja poika Jean toipuu sotavammastaan. Kumpaakin inspiroi kaunis Andrée. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset. 03.02 Rocktoimittajan illallinen. 03.53 Yöradio. 13.03 Maakuntaradio. Ohjelmassa pohditaan jokamiehenoikeuksia hevosilla liikuttaessa. 14.00 Luonnon antimia Alattiolainen Toril Bakken on uuttera marjastaja ja kalastaja ja opettaa muitakin käyttämään hyväksi luonnon monipuolisia antimia. 14.30 Ajankohtainen kakkonen 15.30 Ypäjä Työn sankarit. 16.00 Uusi päivä ?Hän on täällä tänään?. 16.28 Uusi päivä ?Mä olen historiaa?. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 19.30 20.00 20.26 Lopussa. YpäjäNäytön paikka. Peltsin Lappi Poro. Uusi päivä ?Vaihda pois arkipaita?. Uusi päivä ?Viimeinen kerta tää olla saa?. 21.00 Tässä lepää Aino Koski (12) O: Marja Pyykkö, 2007. 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Reggie Yates: Venäjän nuoret 3/3. unelma-asunnot 19.00 Dieetit vaihtoon! 20.00 Ensitreffit alttarilla 21.00 Muodin huipulle 22.00 Sinkkuelämää (12) 22.35 Beverly Hillsin täydelliset naiset 23.35 Pukumiehet (7) 00.35?01.30 New Yorkin luksuslukaalit YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Taistelu geenitekniikasta EU:n ruuantuotannossa. Agentit 02.35 Supertehtaat 03.25 Kapinakokki Santeri Hämäläinen 03.55?05.59 Sky News 18.00 Titanic?verta ja terästä 15.20 Moderni perhe Vihdoinkin va heittoistuin. 12.47 Vielä virtaa Jäätelömies tulee. 13.20 Kohtalo johtaa meitä (7) (Suomi 1945, 74?) Jännityselokuva nuoresta naisesta, jolle tivolissa povatut karmivat ennustukset alkavat toteutua. Seuraamme tämän maagisen kaupungin elämää 24 tunnin ajan, tunnin kerrallaan. 13.35 Amazing Race Loppurutistus, osa 2. 14.35 Mitä tänään syötäisiin? 14.40 Pilanpäiten 14.50 Moderni perhe Vihdoinkin SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Mahdoton taloprojekti 15.00 Farm Kings 16.00 Top Chef: Mestarit 17.00 Walker, Teksasista (12) 18.00 American Idol 19.00 Naapurittuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Mutsi 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Ruotsin surkein kuski 22.00 112 (7) 23.00 Sleepy Hollow (12) 00.00 Vampyyripäiväkirjat (16) 01.00?02.00 Bones (16) Syyllisyydentuskainen tunnustus. 18.55 Luonto-Suomi. 15.50 Veneilysää. 15.52 Maakuntaradio. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Uutiset. 08.12 Maakuntaradio. Tuhansien vuosien ajan ihmisiä ovat kiinnostaneet maan povessa tai meren syvyyksissä uinuvat aarteet. 20.00 Tanskan aarteenmetsästäjät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Äitini, vakooja (16) 2/2. Miksi äiti kertoo menneisyydestään tyttärelleen vasta nyt? 23.30 Uutiset 23.35 Ulkolinja: Suuri siemenbisnes Geenimuunneltujen kasvien väitetään tuottavan suuremman sadon pienemmällä torjunta-ainemäärällä. Totuus näyttää kuitenkin toiselta, mutta GMO-kasveja lobbaava teollisuus kuitenkin torjuu kritiikin tiukasti. 00.20 Puoli seitsemän 00.50 Uutisikkuna 12.00 12.30 13.00 13.30 Blogistania Fiona Timantti. Blogistania Riikka Kurki. Peltsin Lappi Saamenmaa. Erätulilla: Ratsastusvaellus Vaellusratsastus Rautalammilla antaa uuden ulottuvuuden luonnon havainnoimiseen, mukana on ensikertalainen. 12.10 Urheiluradio. 12.12 Maakuntaradio. Niin syntyi ensimmäinen selfie. 07.00 Uutiset ja sää. 07.12 Maakuntaradio. Kuvioiden kertomaa. 10.03 Ajantasa. Äiti kylässä ja sarjadeittailua. 15.40 Frasier Frasierin kolmet kasvot. 16.10 Ou Nou! 1/15. 12.45 Merisää. Hollywoodin ensimmäiseksi rock-tähtiohjaajaksi nimetyn Quentin Tarantinon esikoiselokuva on tiivistunnelmainen rikostarina, joka kertoo täydelliseksi suunnitellun timanttiryöstön karmeasta epäonnistumisesta. N: Harvey Keitel, Tim Roth, Chris Penn, Steve Buscemi, Quentin Tarantino. (12) TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Tanskalaisia järvimaisemia 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Bomb Girls (12) 10.45 Näin Norjassa 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois-Suomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 2.9. Euron Herttua 13.00 Klassista kahteen 14.00 Lahden Sibelius-festivaalilla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Toimittajarobotit 17.45 Näkökulma 18.00 Arvassalo ry 18.20 Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt, osa 29. Jorma täyttää pyöreitä. 09.10 Sää. VilleGalle 15.55 Salatut elämät (7) Helena tinttaa ja tarinoi. 16.25 Merta lähemmäs kalaan Tässä lepää Aino Koski Yle TV2 klo 21.00 Laulaen kalaan. Joséphinen kuolemasta järjestetään tutkinta, jolla on ikäviä seurauksia. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale Kaksin testis- 20.00 Kulttuurimatkalla Italiassa 1/3. 19.00 Uutiset ja sää
Kehitteillä siis on ilmoituksen mukaan vanhan liiton Kan taperussuomalaiset. Ei ole. Noin sanovat Viime viikkojen menestykset ovat tainneet jo mennä Putkosella päähänkin. Eihän täällä minkään muun puolueen työntekijä Putkosen lailla voisi möykätä ja sen päälle vielä kutsua (komentaa!) poliittisia johtajia puhutteluunsa. vain ne, jotka ovat unohtaneet, mitä päämi nisteri Katainen (kok.) sanoi siirryttyään täältä Unionin suojatöihin. Mieshän vakuutti lähtiessään, että asiat ovat tulleet hoidetuiksi, ja tämän Stubbikin vahvisti. Kutsu on käy nyt myös median edustajille ja tutkijoille. Toivottavasti kutsutut nyt ymmärtävät laittaa kutsunsa mappi ööhön ja jättää me nemättä. Pelkkä ripuli vain. timo.roos@kopteri.net. Kuka saisi nämä kovasydämiset luke maan esimerkiksi Matteuksen evankeliumin luvun 25 ja sieltä vaikkapa jakeet ?Minun oli nälkä ja te annoitte minulle ruokaa. Janakkalan kunnanvaltuuston ainoa persu nimittäin kerää nyt joukkoa to teuttamaan sitä politiikkaa, jonka Soini hyl käsi hallitukseen päästyään. ja ?Minä olin koditon ja te otitte minut luok senne.? Talouden tosiasiatkin tunnustaen odot taisimme korkeiden päättäjiemme nyt Oja lan laskuopin sijasta tutkivan Matteusta valmistautuessaan tekemään vaikeita pää töksiä. Kristillisillä on nyt uusi puheenjohtaja. Toivoisimme, että hänen puheidensa seu rauksena ei kirkostamme enää eroaisi jä seniä niin kuin aikaisemmin. Siistiä sisätyötä siis tämä hallituk sen nykymeno. M n n n inulta on tiedusteltu, tiedänkö, onko kansanedustaja Immonen jo persuille päänsärky. Tarpeen se jo onkin. Onhan kunniakas perussuomalainenkäsite sekin jo taidettu pahoinpidellä. Persujen kansanedustaja Immonen myös pyörittää puoluettaan miten tahtoo. Eduskuntaryhmää säästääkseen ilmoitti hän myöntävänsä itselleen parin kuukau den eron ryhmästä. Muunlaisista asioista puolueen kanta ilmoitetaan ilmoitettavan yleensä myö hemmin. Tapaus Putkonen on mielenkiintoinen monellakin tapaa, kuten eräissä lehdissä on persuilta lupaa kysymättä suoraan jo uskal lettu kertoakin. Puoluejohto on tämän hyväksynyt. Viime vuo sina menetetyt miljoonat olisivat nyt kovin tarpeen. Pohdimme myös, onko YK voimaton tai haluton puuttumaan kokonaisten kanso jen hätään estämällä lähes kansanmurhat ja vanhan rakennuskulttuurin tuhoamisen. Koska löytävät maapallon mahtimaat toi sensa ja yhdessä palauttavat maapallolle edes jonkunlaisen rauhan. Jossakinhan pitää suoraan sanoen olla kusetuksenkin raja. Tunnustettakoon myös, että kyllä per sut nyt voidaan nimetä vanhaksi puolu eeksi. Onhan sen juurelle kasvamassa jo uusi verso, koska vanhan suola on jo käynyt mauttomaksi. Vastaan nyt, että tiedän. Olisiko ollut, jos vas Nieminen Vee Timo Roos taava performanssi olisi tanhuttu jossakin muussa puolueessa? M n n n äkisen Jallu sanoi kylän paa rissa, ettei ymmärrä ollenkaan niitä, jotka sanovat asioiden ole van täällä huonolla tolalla, ellei peräti jää neen hallitukselta hoitamatta. Ras kaana koettelee meitäkin näkemämme ih misen alhaisimpien vaistojen estoton pur kautuminen lähimmäistemme hädän het kellä. Viime viikkojen menestyk set ovat tainneet jo mennä Putkosella pää hänkin. Totesi hänelle jääneen vain päätösten loppuun saattamisen vähäisen vaivan. Ja miksipäs ei. Eihän täällä minkään muun puolu een työntekijä Putkosen lailla voisi möykätä ja sen päälle vielä kutsua (komentaa!) poliit tisia johtajia puhutteluunsa. 20 2.9.2015 ARKI Persujen kantoon on nousemassa uusi vesa K ylän entinen opettajakin soitteli. Maitten rajojen yli kyselemättä kulkeva uusi kansainvaellus kaik kine seurauksineen puhutti nyt meitä. Onhan mies kantanut puheistaan niin raskasta vastuuta, että parin kuukauden loma ulkomaanloman päälle on enemmän kuin tarpeen, kun syk systäkin saattaa tulla lämpöinen. Puolueen puheenjohtaja on ollut tästä kin tapauksessa hiljaa. Se vähentäisi edelleen kirkon mahdollisuuksia lieventää vähäisimpien veljiemme hätää. Sellaisen, jonka tuloksena ihmiset voisivat palata turvalli sesti entisille, vaikkapa totaalisesti tuho tuillekin asuinsijoilleen. n n n Kolumni Getty Images P erussuomalaiset, tuo rakastettu hal lituspuolueemme, on siinä tehtä vässä kasvanut yli omankin päänsä. Työmies Putkonen johtaa puoluetta apu naan Soini, joka vastaa kysyjille lähinnä niiltä osin, kuin puhutaan miellyttävistä asi oista