Demokraatti 02.10.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

N:o 186, 007435-13-40 . ...21?23 Kuvankäsittely Ilkka Nieminen Halpa edam uppoaa Suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa periaatteessa. Hinta 1,20 e (sis.alv) Fobia ei ole naurunasia Jokaisella ihmisellä pelkoja. Kaupassa yhä useampi nappaa kuitenkin sen halvemman vaihtoehdon. LO KA KUU TA 201 3 Iso ryntäys eläkkeelle 56-vuotiaana ...6?7 Yhdysvaltain hallinnon alasajo alkoi ...13 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Pahimmillaan pelko voi rajoittaa pahasti elämää. Liisa kärsii lintukammosta. Hän tarkkailee koko ajan ympäristöään lintujen varalta. Varsinkin ulkomainen juusto käy kuumille kiville. ...10?11 Tähänkö kaikki kompastuu? Sitkeys puree SM-liigassa ...28 ...4?5. Fobia on kuitenkin tila, jossa ihmisen pelko kasvaa järjettömäksi kauhuksi. Ikääntyneet eivät voikaan Suomessa erityisen hyvin Työurien pidentäminen ei kukoista maataloudessa Huovinen: Toimiin on ryhdytty ...3 KESK I V II KKO 2
0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Vaasa . 0200 71000. 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. Helsinki, Uusimaa, . päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Sen sijaan Niinistö ei lämpene sille, että Suomi vetoaisi Venäjän valtionjohtoon. Niinistö ei ota kantaa siihen, oliko Greenpeacen toiminta hänen mielestään hyväksyttävää vai ei. Uutistoimisto Interfaxin mukaan Venäjällä vangitut Greenpeacen aktivistit saavat syytteet merirosvouksesta. 6...10 7...11 Alkoholiveroa korotetaan puolet vähemmän kuin kevään kehyspäätöksessä sovittiin. Tampere . 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. 0800 96675 Muu Suomi: puh. (...) Näiden virtuoosien rinnalla elopit tuntuvat joka tapauk sessa divaritason pelureilta.? 4?5 6?7 8?9 10?11 12 13 14?15 Vanhusten oloissa on vielä korjattavaa Metsäteollisuus voi kaataa tupon, pääkirjoitus, Kupla Maanviljelijät ryntäävät eläkkeelle 56-vuotiaina, Tarja Halosen kolumni Järjestöissä tunnetaan aktivismin riskit Hinta saa tuontiruoan maistumaan Kuntapolitiikkaan Rokan tunnelmissa Maailma tänään Keskustelua ja taustaa 18?19 Jukka-Pekka Flander taltioi Ruhvanan pehmeää valoa Mies vailla pahoja ominaisuuksia Ihmiset Mikko Majander Kalevi Sorsa -säätiön blogissa 21?23 Kun pelko rajoittaa arkea 24?25 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta ?Eräs Suomessa asuva kreikkalainen valtiotieteilijä kuvasi hiljattain Kreikan nykymenoa parlamen taariseksi diktatuuriksi.? lenkin materiasta Mitro Repo blogissaan 26?27 Radio ja TV 28 Henki on ottamassa niska- Vs. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. Hallituksen talouspoliittinen Timo Sparf n ministerivaliokunta puolustaa maltillista korotusta matkustajatuonnin kasvulla ja veropohjan epätavallisella pienentymisellä. n Kuntauudistuksen valmistelussa on puutteita, arvioi valtiontalouden tar- kastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti. Pöystiltä kysyttiin eduskunnan tarkastusvaliokunnan kuulemisessa, miten hän arvioi valmistelun tasoa. Pöystin mukaan uudistuksen vaikutusmekanismeja pitäisi katsoa analyyttisemmin, jotta päätöksiä ei tehtäisi vain uskon perusteella. Kolme neljästä suomalaisesta vastustaa Guggenheim-museon rakentamista Helsinkiin, kertoo MTV3:n teettä- n mä kyselytutkimus. Lehden mukaan n Kurri on valittu joukkueen niin kutsutuksi general manageriksi. Jokerien on määrä julkistaa seuran urheilupuolen järjestelyt tänään kotiottelunsa ensimmäisellä erätauolla. Graffiti Helsingin Suvilahdessa. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 16?17 ?Yritysmaailman huippuja voi rinnastaa urheilun supersanka reihin.... Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . 2.10. Nimipäivät tänään: Valio (ruots.) Ludvig Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 7.28 Oulussa 7.31 Aurinko laskee: Helsingissä 18.49 Oulussa 18.42 Nimipäivät huomenna: Raimo (ruots.) Evald Uutiskertaus 5...9 Presidentti Sauli Niinistö lupaa Venäjällä pidätetylle suomalaisaktivistille kaikki oikeussuojakeinot käyttöön. n Asiasta kertoi Yle. Sen mukaan vastustajien määrä on suurempi nyt Guggenheimin uuden museoehdotuksen jälkeen kuin viime vuoden alussa. Valtion osallistumista Guggenheimin rakentamiseen kannatti kyselyssä vain yksi kahdeksasta vastaajasta. Entinen NHL-tähti Jari Kurri on valittu jääkiekkoseura Jokerien johtotehtäviin, kertoo Ilta-Sanomat
Vanhusten tarpeet on tunnustettu ja niiden hyväksi tehdään töitä. On huonoa politiikkaa, kun kunta alkaa periä vuokraa vanhusten kokoontumistiloista. Pienituloiset ovat yksi riskiryhmä. Susanna Huovisen mukaan vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat neuvomaan ja ohjaamaan ikääntyneitä. Vanhuspalvelulaki ohjaa kuntia satsaamaan terveyteen ja toimintakykyyn, Huovinen sanoo. Ministeri painottaa, että on tärkeää lisätä iäkkäiden osallisuutta yhteiskunnassa ja kehittää heille monimuotoisia asumisratkaisuja. Hyvinvointia lisäävää opastusta tarvitaan muun muassa liikkumisesta ja ravitsemuksesta. . Ei meidän kannata hävetä ankeita aikoja. Vanhuusvuosien raihnaisuus ja lyhyeksi jäänyt koulunkäynti laskevat Suomen sijoitusta kansainvälisessä vanhusten hyvinvoinnin vertailussa. . 2.10.2013 3 ??Kansaneläke ja kansakoulu pudottavat Suomea tilastoissa Vanhusten hyvinvointi ei ole vielä kohdallaan Raskas sota-aika alentaa edelleen iäkkäiden suomalaisten elämänlaatua. Valitettavasti kohennus ei vielä heijastu kansainvälisissä tutkimuksissa käytettyihin mittareihin. ?Pienituloiset ovat yksi riskiryhmä.? Vanhojen ihmisten hyvinvointi-indeksi ?? Tutkimuksen teki HelpAge International -järjestö ?? Suomi päätyi sijalle 15 ?? Ruotsi oli 1., Norja 2., Tanska 17. ?? Vertailtavina olivat toimeentulo, terveys, koulutus ja työllistyminen sekä elinympäristö . Taipaleen mukaan esimerkiksi käänteistä asuntolainaa voisi harkita lisäämään käyttörahaa, jos vanhus omistaa asunnon. Seniorien elinympäristössäkin on parannettavaa. Heille on tärkeää, että perusterveydenhuolto saadaan kuntoon. Susanna Huovinen sanoo, että vanhusten tarpeet on tunnistettu.. Tapaamiset kartuttavat sosiaalista pääomaa ja lisäävät hyvinvointia, Vappu Taipale sanoo. Kuvat Kari Hulkko Vappu Taipale toivoo satsauksia ikääntyneiden terveydenhoitoon, elinympäristöön ja kokoontumismahdollisuuksiin. Ministeri: Terveys ja osallisuus työlistalla Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) kiinnittää Taipaleen tavoin huomiota siihen, että vanhoja ikäluokkien tilanne on parantunut. Vielä 1960-luvullakin Suomi oli ?Euroopan sairas mies?, Valtaa vanhuus -liikettä johtava Vappu Taipale muistuttaa. Katariina Kivistö Demokraatti Sittemmin väestön terveys on kohentunut huomattavasti ja elinikä noussut. Seniorien vanhoille vaivoille ja puuttuvalle keskiasteen koulutukselle ei kuitenkaan voi mitään. . Joukkoliikennettä on supistettu, ja ruokaostoksilla pitää käydä kauas asuinalueista sijoitetuissa jättimarketeissa. Yksinäisyyden torjuntaan kannattaa satsata. . Ollaan mieluummin ylpeitä selviämisestämme. Varsinkin naisista moni kitkuttaa pienen kansaneläkkeen varassa. Lisäksi pitää tunnistaa riskiryhmät
lokakuuta. Niistä tärkeimmät ovat työajan pidentäminen ja joustavoittaminen. Vaikka varsinaisia neuvotteluja ei ole edes käynnistetty, ?Pohjanoteeraus Metsäteollisuudelta? Neuvottelut Metsäteollisuus ry:n kanssa ovat erikoisessa tilanteessa. Eduskunnan ensikertalaisia. Tunnistatko tämän lainsäätäjän? 3. Aivan samoin kuin työnantajat ovat edellyttäneet, että kuljetussektorin ja julkisen sektorin on oltava mukana. Stephen Elop on Troijan hevosen, myyrän ja viruksen ennätysyhdistelmä, jos uudet salajuoniteoriat pitävät paikkansa. Jos näin käy, voi Ollila helposti saada ainakin yhtä suuren lähtöbonuksen kuin Elop. Onko Ollila siis puhelinkaupan kaupanpäällinen vai kylkiäinen eli Nokian puhelimiin kiinteästi integroitu osa? Vastaukset: 1) Raimo Piirainen 2) Eeva-Johanna Eloranta 3) Mika Kari 4) Jukka Kärnä 5) Kristiina Salonen 6) Merja Mäkisalo-Ropponen 7) Riitta Myller. Nainen PohjoisKarjalasta. Tiedätkö hänen nimensä? Vaikka metsäteollisuuden neuvottelut keskitetyn työmarkkinaratkaisun soveltamisesta tökkivät, ne ovat muilla aloilla täydessä käynnissä. Sovellusneuvottelujen päänavaajaksi odotetaan teknologiateollisuutta, jossa neuvottelut ovat jo pitkällä. Alunperin veturimies. Nykyään lainsäätäjä. Kuka on kuvassa? 2. Ympäristöministeri Ville Niinistön mielestä Fen- novoima sulaa omaan mahdottomuuteensa. Aikaa sovun löytymiseen on vielä jäljellä. Keskitetyn ratkaisun tarjoaman äärimaltillisen palkkaratkaisun lisäksi Metsäteollisuus haluaa muutoksia työehtosopimuksen laatuasioihin. Sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöillä on esityslistallaan teks- timuutoksia, joiden käsittelyyn on kulunut kuukausi. Teknologiateollisuus ry:n ja Metalliliiton suurten neuvottelukuntien piti kokoontua viime perjantaina käsittelemään aikaansaannoksia. Taloussanomissa tunnettu suomalaismeklari arvioi, että Jorma Ollila siirtyy Nokiasta Microsoftin hallitukseen. Kokoukset siirrettiin kuitenkin keskiviikoksi 2. Kansanedustaja itäisestä Suomesta. Tiedätkö nimen? Työnantajan taktiikka saa palkansaajapuolen sapen kiehumaan. Toimihenkilöliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne pitää Metsäteollisuuden venkoilua pohjanoteerauksena. . Hänellä on kokemusta myös EU-parlamentista. Kuka on kuvassa? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Kuntapäivät pohtii kuntien talousongelmia ?? Lauri Jäntin säätiön tietokirjallisuuden kunniapalkinto ?? VATT-seminaari Suomen osasta globaalissa työnjaossa Liikenne- ja viestintävaliokunta vierailee Hollannissa Tekes kertoo Euroopan innovatiivisuudesta ?? Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät Eläketurvakeskus kertoo eläkkeiden korotuspaineista Uudet terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjeet julkistetaan Valtakunnalliset ympäristökasvatuspäivät Espoon Haltiassa Akava infoaa korkeasti koulutettujen työttömyydestä Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry myöntää ympäristökasvatuksen ruusu -diplomit Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto kertoo kissojen hyväksi tehtävästä työstä liitto, joka ilmoitti käyvänsä sopimusneuvottelunsa omista lähtökohdistaan. Tässä katsannossa ei ole järkeä siinä, että keskeinen vientiteollisuu- den ala voisi jäädä työmarkkinaratkaisun ulkopuolelle. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan keskitetyn ratkaisun kattavuus edellyttää keskeisten vientialojen mukanaoloa. . aikaa vajaa kuukausi Tunnetko SDP:n kansanedustajia? 1. Jollei mekaaninen-, puusepän- ja paperite- Antti Rinne. Sovellusneuvottelut käynnissä 5. Metsäteollisuuden saaminen mukaan ei ole lainkaan varmaa, sillä neuvotteluissa on päästy vasta tunnusteluvaiheeseen. . Sukunimi on myös etunimi. Ken on kuvassa? Metsäteollisuus voi kaataa koko tupon Metsäteollisuuden työnantajat ovat nousemassa temppelinharjalle, kun keskusjärjestöt päättävät keskitetyn sopimuksen kattavuudesta 25. 4 2.10.2013 Kuvakisa ??Neuvottelut eivät ole vielä edes käynnistyneet . Osittain sulaneesta massasta on elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mielestä sittemin syntynyt laatta, jonka Vapaavuori väittää Niinistön oksentaneen hänen päälleen. lokakuuta. Heti kättelyssä keskitetystä irtautui SAK:lainen Rakennus- Tänään ja huomenna Keskiviikko 2.10. ?? Ympäristöministeriö kertoo Suomen vesistöjen tilasta Torstai 3.10. ?? ?? ?? 7. Sen sijaan metsäteollisuus keskeisenä alana voi kaataa koko keskitetyn. Ilmapuntari Kuumaa. Varsinaisiin neuvotteluihin päästään vasta, jos syntyy aidot edellytykset oikeasti neuvotella alan kilpailukykyä parantavista asioista, sanoo Metsäteollisuus ry:n työmarkkinaasioista vastaava varatoimitusjohtaja Jari Forss. SAK:ssa ja STTK:ssa on katsottu, että metsäteollisuuden on oltava ehdottomasti ratkaisussa mukana. Kattavuutta tarkastellaan molemmin puolin, Lyly muistuttaa. Lyly on toiveikas, että ratkaisut vielä löytyvät. Työmarkkinajohtaja Jari Forss on halunnut vain tunnustella, eikä varsinaisia neuvotteluja ole edes aloitettu. 4. Tämä länsisuomalainen kansanedustaja lienee tuttu vai onko? 6. . Työnantajat ovat tupon varjolla halunneet pyristellä irti alalle jo aiemmin sovitusta ansiokehitysohjelmasta. Myös elintarviketeollisuudessa neuvottelut takkuavat. Rakennusala, kiinteistöhuolto ja elintarviketeollisuus eivät kuitenkaan keskitettyä sopimusta kaada. Ministerien elintapoja ja keskinäisiä suhteita tutkineen WWF:n mukaan tieto ei voi pitää paikkansa. Palkansaajanäkemyksen mukaan keskitetty ratkaisu on tehty ennen kaikkea vientiteollisuuden menestystä ja kilpailukykyä silmällä pitäen. Rakennustyönantajille keskitetty olisi kelvannut. Myös Palvelualojen ammattiliiton Pamin kiinteistöhuoltoalalla neuvottelut ovat jääneet lähtökuoppiin. Ympäristöministerit kyllä sähisevät, sylkevät ja raapivat, mutta eivät oksenna, tutkimusraportti kertoo. Polttelee
Syyllinen on Metsäteollisuus ry, ei palkansaajapuoli. Ja tähän kaatuu keskitetty, Rinne sanoo. . Tähän tunnelmaan tuo nyt säröä Global Age Watch -indeksi, jonka mukaan ikääntyneiden hyvinvointi on Suomessa länsimaiden heikoimpia. Miten tässä näin on päässyt käymään. Tämä koskee erityisesti kovan elämän rasittamia vanhimpia ikäluokkia, mutta ennuste ei ole hyvä myöskään huonoon sosiaaliseen asemaan joutuneilla nuoremmilla. Osaselitys Suomen sijoitukseen on työelämässä vallitseva suoranainen ikärasismi. Kuljetuskustannusten helpottamiseksi halutaan myös ottaa käyttöön dieselveron palautusjärjestelmä. Yli 60-vuotiaissa on paljon ihmisiä, joilla on taustana matala koulutus, kuluttava työura ja monen muun maan kansalaisia nopeampi terveyden huonontuminen. Lisäksi etenkin vanhimpien ikäluokkien naisten eläkkeet ovat jääneet todella pieniksi. Tutkimus osoittaa, että nuoruusvuosina koetut elämän rakentamisen vaikeudet ja rajoitukset heijastuvat täydellä painolla, kun ihminen saavuttaa eläkeiän. päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Yli 50-vuotiaat kokevat jo painostusta pois työelämästä, ja tämänikäisten uudellentyöllistyminen on monen kohdalla mahdotonta. Myös raskaan teollisuuden energiaveroleikkuria pitäisi Metsäteollisuuden mielestä vielä säätää. Kupla Lehtikuva Itsenäisyyspäivänä ei tanssita... Ei Metsäteollisuuden neuvottelukulttuuri ole koskaan ollut parhaimmasta päästä, mutta tämä on selkeä pohjanoteeraus, Rinne paheksuu. . En tiedä, josko Forssilla on kihahtanut päähän, kun tunnustelee tunnustelemisen perään, kuten keskusjärjestöjohtajat, Rinne sanoo selvästi tuohtuneena. n n n Pitkä vaatimuslista hallitukselle ?? ?? ?? ?? ?? Lokakuun 25. Forssin mukaan lähes päivittäin. Metsäteollisuudelle eivät riitä edes hallituksen tarjoilemat ?porkkanat. Tunnustellaan sitä sun tätä ja väläytellään heikennyksiä, työajan pidennyksiä ja työnantajan direktio-oikeuksien lisäämistä. On uskomatonta, että neuvottelukierroksesta toiseen on Metsäteollisuus ry:n kanssa aina yhtä hankalaa. Edellämme ovat hyvinvointiindeksissä muiden muassa Ruotsi, Norja, Saksa, Hollanti ja Kanada. Myös kovana yhteiskuntana pidetyssä USA:ssa ikääntyvät voivat Suomea paremmin, mikäli tähän tutkimukseen on uskominen. Vaikka asettaisi varauksia tutkimuksen kysymyksenasetteluille ja metodeille, niin näin selviä ja huolestuttavia tuloksia ei voi sivuuttaa olankohautuksella. SuomalaiSet ovat iloinneet ollisuus ole kokonaan mukana keskitetyssä, emme tule jatkamaan ensi vuonna päättyviäkään sopimuksia missään tapauksessa. Sehän on hieno juttu! International -järjestö kysyi eri maiden taloudellisesta turvallisuudesta, ikääntyvien terveydentilasta, työllisyys- ja koulutustasosta sekä suotuisasta toimintaympäristöstä. päivänä keskusjärjestöt arvioivat paitsi sopimuksen kattavuuden myös hallituksen toimien riittävyyden. Hallitus on luvannut tukea keskitettyä työmarkkinaratkaisua muun muassa puolittamalla väylämaksut sekä poistamalla tavaraliikenteen rataveron vuosille 2014?2015. Lisäksi hallitus aikoo madaltaa vuodenvaihteessa voimaan astuvan windfall-veron tuotto-odotuksia. Metsäteollisuus pitää hallituksen tarjousta riittämättömänä. Hallituksen tulisi Metsäteollisuuden mielestä ottaa täysimääräisesti käyttöön EU:n päästökauppadirektiivin sallimat valtiontuet. Vaihtoehto on olematon eläke, joka pakottaa USA:n tapaan pienituloiset ikääntyneet henkensä pitimiksi matalapalkkatöihin. SuomeSSa on vakavia Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 5 2.10.2013 Pääkirjoitus Kari Hulkko ?tunnusteluja. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Vs. Mutta kuitenkaan ei osata tarkalleen sanoa, mitä oikein halutaan, Rinne kuvaa. . He haluavat lisää. Jari Forss. Vappu Taipale esitteli tutkimusta, joka vertaili ikääntyneiden vointia eri maissa. Suomi ei ollutkaan huippuluokkaa. Suomi ei olekaan ikäihmisten onnela Kari Leppänen, Juhani Aro UP, Demokraatti kansainvälisistä vertailuista, joissa menestymme hyvin esimerkiksi kilpailukyvyssä ja oppimistuloksissa sekä elämisen laadussa. yritysveron roimine alennuksineen. Suomen keskiarvoksi tullut viidestoista sija on ehkä kohtuullinen, mutta huomio kiinnittyy vielä heikompaan tulokseen ikääntyvien terveydessä sekä työllisyydessä ja koulutuksessa. Sosiaalinen eriarvoisuus ja suoranainen luokkajako kulkevat Suomessa valitettavan syvällä ikäluokkien välillä. Ei ole ihme, että yli 60-vuotiaiden tilanne on vielä huonompi. tutkimukSen tehnyt helpage n n n kansanterveydellisiä ongelmia, jotka kertautuvat ikääntyvillä ihmisillä Niiden torjumiseen on kiinnitettävä huomiota. Mutta mitä ikääntyvien työllisyyteen tulee, niin meillä on eläkejärjestelmä, jonka tarkoitus on turvata vanhuusajan kohtuullinen elämisen taso. käydään Metsäteollisuuden ja Paperiliiton kesken tiiviisti
Hiukan keskustelu laimeni, kun selvisi, että samaan aikaan maataloudesta saattoi päästä eläkkeelle jo 56-vuotiaana. Uuden Valmetin liikevaihto oli viime vuonna noin kolme miljardia euroa. Osan Ensi vuoden alusta maatalouden luopumiseläkkeen alaikäraja nousee 59 vuoteen. Metson massa-, paperi- ja voimantuotantoliiketoiminta siirtyy Valmetiin. Itse asiassa näissä eläkeasioissa on menossa odotteluvaihe. Se ei olisi keskustan mielestä eläke ollenkaan, vaan ?eläkkeen tyyppinen korvaus?. Tätä nykyä luopumiseläkkeen /-tuen määrä maassa on keskimäärin 902 euroa kuukaudessa. Jos maatalouden harjoittamisesta ei halua luopua, sovelletaan maatalousyrittäjiin samaa 63?68 vuoden vanhuuseläkehaarukkaa kuin palkansaajiin. Työurat lyhenevät Ensi vuoden alusta luopumistuen alaikäraja nousee 59 vuoteen. Vuonna 1957 ja aikaisemmin syntyneet voivat kuitenkin saada luopumistuen 56-vuotiaana, jos tila luovutetaan lähisukulaiselle. niistä epäillään päätyneen muille kuin Peltomäelle. eläkkeelle, jolloin tukea aletaan maksaa luopujan täyttäessä 56 vuotta. Ensi vuoden alusta luopumistuen alaikäraja nousee 59 vuoteen. 51-vuotiaana voi päästä ?uinuvalle. Metsoon jää kaivos-, maanrakennus- ja automaatioliiketoiminta. Valmet noteerataan Helsingin pörssissä vuodenvaihteen jälkeen. Arvelen, että hakemuksia tulee tänä vuonna noin tuhat, Syvälä sanoo. . Silloinen Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sai Lapin hangilla hiihtoretkellä mielestään loistavan idean: joustavan vanhuuseläkkeen alaikärajaa pitää nostaa kahdella vuodella 65 vuoteen. Iso haloo siitä syntyi. Yhtiön toimitusjohtajaksi tulee Pasi Laine, joka on johtanut Valmetiin siirtyvää liiketoimintaa tähänkin asti. Metson hallitus perusteli jakautumista sillä, että yhtiöiden kehittäminen on tehokkaampaa erillisinä yksikköinä. 6 2.10.2013 ??Työurien pidentäminen on juurtunut huonosti maatalouteen Maanviljelijät ryntäävät eläkkeelle 56-vuotiaina Muistissa saattaa vielä olla kevättalvi 2009. Linjan poistaminen käytöstä vaikuttaa arviolta enintään yhteensä 100 työpaikkaan Torniossa ja Terneuzenissa Hollannissa. Outokummun viestinnästä arvioitiin STT:lle, että Torniosta vähenee korkeintaan noin 80 työpaikkaa. Yhtiön mukaan uusien suunniteltujen rakennemuutosten odotetaan johtavan yhteensä enintään 1 000 työpaikan lisä-. Maatalouden eläkeiän nostoon puolueella ei ollut minkäänlaisia haluja. Taas palkansaajien eläkkeellesiirtymisen alarajan nostosta puhutaan kiivaasti. Yhtiö kertoo nopeuttavansa Bochumin sulaton sulkemista Saksassa. Maatalous on kepulle elinehto. Vuonna 1957 ja aikaisemmin syntyneet voivat kuitenkin saada luopumistuen 56-vuotiaana, jos tila luovutetaan lähisukulaiselle. Risto Syvälä, maatalousyrittäjien eläkelaitoksen eläkeyksikön päällikkö sanoo, että tuen Ylityöt ovat lisääntyneet kaikilla aloilla Ylityöt ovat lisääntyneet kaikilla aloilla, selviää työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta työolobarometristä. Vielä vuonna 2009 osuus oli 45 prosenttia. Barometrin mukaan miesten ja naisten väliset erot ylitöiden tekemisessä ovat kaventumassa. Odotetaan, mitä kaiken kaikkiaan tapahtuu vuonna 2017, Risto Syvälä toteaa. Maanviljelijöiden eläke ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Maanviljelijä voi nykysäädösten mukaan saada luopumistuen eli päästä eläkkeelle 56-vuotiaana. Metson liikevaihto oli 4,4 miljardia. Vuonna 1957 ja aikaisemmin syntyneet voivat kuitenkin saada luopumistuen 56-vuotiaana, jos tila luovutetaan lähisukulaiselle. ?Uinuvan. Ilman korvausta ylitöitä teki 12 prosenttia työntekijöistä. Työolobarometrin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen te- Seppo Peltoniemi Demokraatti hakijoiden määrä on selkeästi lisääntynyt ja lisääntynee vuodenvaihdetta lähestyttäessä. Tuen hakijat ovat etupäässä niitä, joita ?uhkaa. Maataloudesta sen sijaan voi päästä edelleen eläkkeelle 56-vuotiaana. eläkkeen aikana saa tehdä muita kuin maataloushommia niin paljon kuin sielu sietää ja kunto kestää. Lähisukulaisiksi katsotaan luopujan tai hänen puolisonsa lapset aviopuolisoineen sekä luopujan tai hänen puolisonsa sisarusten lapset puolisoineen. Jos luovutettavalla tilalla on useita omistajia, heidän kaikkien on luovuttava luopumistukisäännösten mukaisesti. Suuremmilla tiloilla, joilla tilan yritystulon voidaan arvioida ylittävän 50 000 euroa vuodessa, maatila voidaan tietyin ehdoin jakaa ja sukupolvenvaihdosluopuminen voi koskea vain osaa maatilasta. Maanviljelijöiden eläkkeet maksetaan verovaroista. kemiin haastatteluihin työvoimatutkimuksen yhteydessä. (STT) Peltomäkeä epäillään lahjusten ottamisesta Jukka Peltomäen epäillään syyllistyneen törkeään lahjuksen ottamiseen ja törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. tuo 59 vuoden ikäraja. . Yleisintä on korvata ylityö vapaana. Liki 60 prosenttia palkansaajista teki ylitöitä viime vuonna. Tosin eläkkeestä käytetään keskustapiireissä nimitystä luopumistuki. Suurin osa Bochumin tuotannosta siirretään Tornioon ensi vuoden loppuun mennessä. Lisäksi yhtiö suunnittelee poistavansa käytöstä yhden Tornion hehkutus- ja peittauslinjan. (STT) Outokumpu sulkee, karsii ja siirtää Teräsyhtiö Outokumpu aloittaa mittavat rakennejärjestelyt Euroopassa. Epäilyt ajoittuvat vuosiin 2005-2011, jolloin Peltomäki toimi Vantaan kaupungin johdossa. Epäillyissä on kyse puolen miljoonan euron eduista, jotka ovat peräisin arkkitehtitoimisto Forma-Futuran toimitusjohtajalta Leila Tuomiselta. Tuomista epäillään törkeästä lahjuksen antamisesta. Peltomäki, Tuominen ja muut epäillyt kiistävät syyllisyytensä. (STT) Metso jakautuu Metsoon ja Valmetiin Konepajayhtiö Metson jakaantuminen Metsoon ja Valmetiin hyväksyttiin ylimääräisessä yhtiökokouksessa tiistaina
Minunkin mielestäni monet siihen liittyvät asiat ovat kovin herkkiä ja intiimejä, niin että erityinen hienotunteisuus on ihan paikallaan, Kysymys on ihmisen identiteetistä, hänen kaikkein henkilökohtaisemmasta alueestaan. Juuri siksi onkin kummallista, että ihmisen itsemääräämisoikeutta on niin monen vaikea hyväksyä. Toimittajien asema on heidän mielipiteensä kantavuutensa vuoksi erityisen tärkeä niin kuin toivottavasti myös heidän vastuunsa. n n n IhmIsoIkeuksIa loukataan 7 edelleen ympäri maailmaa. Se alleviivaa hallitushomosekten velvollisuutta suojella suaalisuus ihmisoikeuksien puolusoli Suomen tajia. (STT) Hallitus puolittaa alkoholiveron korotuksen Hallitus korottaa alkoholiveroa puolet vähemmän kuin keväällä sovittiin. Ihmisoikeuksien puolustaminen ei ole aina helppoa ja kivaa, eikä edes turvallista. Muutos tapahtuu tuskastuttavan hitaasti. Jos se siis on laillinen, niin silloin siihen yllyttämisenkään ei pitäisi olla rangaistavaa. Mutta samanlaista lainsäädäntöä näkee vieläkin eräissä maissa. Uskon, että meillä Suomessa lähitulevaisuudessa mennään samaan suuntaan kuin muissakin pohjoismaissa avioliittolainsäädännössä Mutta ennakkoluulot saattavat elää tämän jälkeen. Usein kuultu puolustus on, että lainsäädäntö on kunnossa, mutta valitettavasti alueella vallitseva kulttuuri ja sen mukaiset traditiot aiheuttavat tai ainakin mahdollistavat ihmisoikeuksien rikkomisen. Totta toinen puoli. Aivan kummallinen pykälähirviö, koska yllytys lainaa rangaistavuutensa kohdeteosta. Mutta nämä suojelusenkelitkin tarvitsevat turvaa. Osa näistä suojeluenkeleistä on kansallisten tai kansainvälisten järjestöjen kouluttamia ja kustantamiakin, mutta vielä useammat ihan tavallisia ihmisiä, jotka auttavat lähimmäisiään läheltä ja kaukaa. tekevät parhaansa. Sen kuuluminen muillekin kuin toimittajille, tahtoo joskus unohtua. Erityisen vaikeaa ihmisillä näyttää olevan seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien käsittämisessä ja kunnioittamisessa. Ihmisten seksuaalisesta identiteetistä puhuminenkin on monen mielestä vaikeaa. (STT) Tarja Halonen info@presidenthalonen.fi Suojelusenkelit j oka ilta kuulemme uutiset taisteluista, joita käydään Syyriassa, Afganistanissa, Pakistanissa. Suomi ja suomalaiset ovat tässä suhteessa kulkeneet minunkin elinaikanani pitkän tien . Kriminalisoinnin poistamisen jälkeenkin meillä oli silti homoseksuaalisiin suhteisiin kannustaminen tai kehottaminen rikos. Tätähän kaikki hallainsäädännön litukset eivät tee, vaan ne mukaan rikos. saattavat itse syyllistyä ihmisoikeusloukkauksiin tai suhtautuvat niihin välinpitämättömästi. mutta sinä ja minäkin voimme kanssaihmisinä ohjata oikeaan suuntaan,. Samoin terrorismi on uhkana ihmisten turvallisuudelle ympäri maailmaa. Omassa nuoruudessani homoseksuaalisuus oli Suomen lainsäädännön mukaan rikos. Eivät kaikki vanhat traditiot tietenkään ole oikeudenmukaisia niin kuin eivät kaikki uudetkaan käyttäytymismallit. Kaikki ihmisoikeuksien puolustajat eivät ole kuuluisuuksia, eivätkä edes välttämättä virallisia rauhanturvaajia . 2.10.2013 Kolumni Kari Hulkko vähennykseen Euroopassa, jolloin suunnitellut vähennykset ovat maailmanlaajuisesti 3 500 työpaikkaa. Meidän ihmisten on tehtävä valinnat. Tämän lisäksi tiedämme yhä enemmän ihmiskaupasta, sietämättömistä työolosuhteista ja monista muista ihmisoikeuksien ja ihmisen arvokkuuden loukkaamisesta. Tieto ihmisten hädästä ja kärsimyksistä leviää aikaisempaa paljon nopeammin, mutta valitettavasti tilanteen korjaaminen on usein entistä monimutkaisempaa. vaan tavallisia lääkäreitä, sairaanhoitajia, poliiseja, juristeja ja lehtimiehiä. Itse asiassa hyvin monenlaisia ihmisiä, jotka yrittävät olla vaarassa olevien ihmisten suojelusenkeleitä. Niiden poistumiseen voi vaikuttaa jokainen itse . Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa maltillista korotusta, koska matkustajatuonti on kasvanut ja veropohja pienentynyt epätavallisesti alkuvuoden aikana. Suomalaiset toivat maahan lähes 12 prosenttia enemmän alkoholia viime vuoden syyskuun ja kuluvan vuoden elokuun vä- lisenä aikana verrattuna vastaavaan jaksoon vuotta aiemmin. Uuden päätöksen perusteella hinnat nousevat keskimäärin 2,3 prosenttia. tuhannet ja taas tuhannet ihmiset . Siksi usein kuultu kysymys onkin ?Miksi kukaan ei tee mitään?? Vastaus on, että ihmiset . Se on kuitenkin välttämätöntä työtä, jotta sopimukset muuttuisivat todeksi. YK:ssa on neuvoteltu erillinen, ihmisoikeuksien puolustajien suoOmassa nuojaamiseksi tarkoitettu sopiruudessani mus. ja ihan oikeaan suuntaan. Jotta ihmiset voivat tehdä arvovalintoja, pitää heillä olla oikeus vapaasti ilmaista mielipiteensä
Vilnassa meillä oli hyvin tarkat turvallisuusmääräyk set siitä, miten liikutaan po rukassa, miten liikutaan yk sin, minkälaista vaatetusta on päällä, miten poistutaan mars sitilanteesta ja niin edelleen, Jo hansson kertoo. Amnestyllä oli paikalla oma sisäinen turvallisuustiiminsä, ja koska uhka ei tullut viran omaisilta vaan vastamielen osoittajilta, oli turvallisuusasi oita suunniteltu yhdessä pai kallisen viranomaisen kanssa. Tarkat ohjeistukset saattoivat Johanssonin mukaan paikoin tuntua ylimitoitetultakin, mutta niillä oli silti paikkansa. . Joissain maissa Amnestyn toiminta on muuttunut niin vaaralliseksi paikalla oleville aktivisteille, että aktivisteja on siirretty pois maasta. Ku kaan ei lähde mahdollisia seu rauksia tietämättä tekemään mitään sellaista, mistä voi tulla seuraamuksia. Oulussa sa kot saaneille kerättiin avustuk seksi kolehtia paikallisten toi mijoiden kanssa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ?Joissain maissa Amnestyn toiminta on muuttunut niin vaaralliseksi paikalla oleville aktivisteille, että heitä on siirretty pois maasta.? Greenpeace ja Sini Saarela ?? ?? ?? ?? ?? Venäjän rannikkovartiosto valtasi viime torstaina Greenpeacen Arctic Sunrise -aluksen Greenpeacen aktivistit olivat osoittamassa mieltä Gazpromin öljylautalla arktista öljynporausta vastaan Noin 30 aktivistin joukko määrättiin tutkintavankeuteen. Hän saa tukea Luontoliiton metsä ryhmän puheenjohtajalta Tiina Jalkaselta. Selviytymiskapselin avulla voimme pysytellä lautalla pitkään, ja niin kauan kuin olemme siellä, ei lautalla pystytä tekemään koeporauksia.? Toiminta aatteen puolesta vei Greenpeacen aktivistin Sini Saarelan venäläiseen vankilaan. Hän saa tukea niin mielenosoittajilta kuin toisten järjestöjen edustajilta. Jalkanen arvioi, että aktivistien Venäjällä saama kova kohtelu osoittaa, etteivät siellä toimivat yhtiöt ?selvästi kään toimi vastuullisesti ja sel keästi on jotain piiloteltavaa.? . Liitto tai metsä ryhmä ei sellaiseen kannusta kaan, Jalkanen kertoo. Jalkanen kertoo, että omat ratkaisunsa tehneitä ihmisiä kuitenkin tuetaan. Tiistain tietojen mukaan he saavat syytteen merirosvouksesta, josta tuomio voi olla 5?10 vuotta Muiden muassa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on vedonnut Venäjän viranomaisiin, että aktivistit tulisi viipymättä vapauttaa ja merirosvoussyytteistä luopua Suomalainen aktivisti Sini Saarela kirjoittaa blogissaan ennen mielenosoitusta näin: ?Tarkoituksenamme on kiivetä öljynporauslautalle ja hilata sinne selviytymiskapseli. Jalkanen kertoo, että mielenosoittajat tiesivät, mitä siitä voi seurata. . 8 2.10.2013 ??Amnesty ja Luonto-liitto eivät kannusta riskien ottoon Aktivismin riskit tunnetaan Greenpeacen aktivistien jou tuminen tutkintavankeuteen Venäjällä herättää keskustelua aktivismiin liittyvistä riskeistä. Greenpeace tunnetaan kansa laistottelemattomuudesta, jol loin riski joutua kaltereiden taa on ilmeinen, mutta uhkia koh taavat myös lakia noudattavat aktivistit. Kuinka hyvin toimintaan mu kaan lähtevät ovat tietoisia eri laisista riskeistä? Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osas ton toiminnanjohtaja Frank Johansson kertoo, että Amnesty kiinnittää huomiota riskeihin maissa, joissa ihmisoikeusak tivistien toiminta voi olla vaa rallista. . Erityisesti Venäjällä aktivismissa on riskinsä myös silloin, kun turvaudutaan pelkästään laillisiin keinoihin. Suomalaisaktivistin tilannetta Venäjällä pidätettyjen Green peacen aktivistien joukossa on suomalainen Sini Saarela. Amnesty käy eri puolilla maailmaa tukemassa paikallisia aktivisteja, kun tie detään, että marssille on lu vassa voimakasta vastustusta. . Näin on esimerkiksi Kolumbiassa, hän jatkaa. Tiukat turvallisuusohjeet Konkreettisena esimerkkinä järjestön suhtautumisesta ris keihin Johansson kertoo Am nestyn osallistumisesta Liet tuassa järjestettyyn Pridekul kueeseen. Jos kaikki menee hyvin, vietämme kapselissa useita päiviä. On parempi, että ihmisiä hallinnoidaan vähän enemmän kuin että Amnesty joutuisi vas tuuseen, jos joku nuori tapah tumaan osallistunut aktivisti joutuisikin väkivaltaisen hyök käyksen kohteeksi, Johansson sanoo. ?Osa tekee omat ratkaisunsa? Luontoliiton metsäryhmän ta voitteena on suojella luonnon suojelullisesti arvokkaita met siä ja soita. Kaikki kunnia Sini Saare lalle ja muille, jotka ovat isot riskit tuntien ja niistä huoli matta halunneet antaa panok sensa tärkeän asian vuoksi. Toiminnanjohtaja Frank Johanssonin mukaan Amnes tyn kanta tilanteeseen on, että syyte merirosvoudesta on yli mitoitettu ja väärä. Tutkijat eivät esimerkiksi koskaan mene maahan ilman, että siitä ilmoitetaan hallituk selle. Tutkimuksia ei tehdä sa laa, Johansson selvittää. . Siitä oli ollut puhetta, kun arvattiin, että henkilöt voivat tehdä omia ratkaisujaan. Johansson sanoo, että Saarela on syyllistynyt lait. Teko ei täytä merirosvouksen tunnus merkkejä. Mielenosoituksissa on Jalkasen mukaan kuitenkin ihmisiä, jotka ?tekevät omat rat kaisunsa?. . Ryhmän puheen johtaja Tiina Jalkanen kertoo, että toiminta on mielenosoit tamista ja taustavaikuttamista, ei esimerkiksi hakkuiden estä mistä köyttäytymällä puihin tai laitteisiin. Talaskankaan metsäkiistan aikoihin (1988) ja myös myö hemmin on ollut ihmisiä, jotka ovat toimineet näissä ympy röissä, ja ovat istuneet putkassa jos toisessakin, Jalkanen kertoo. Jalkasen mukaan viimeksi toissa vuonna Oulun Sangin joella kaksi mielenosoittajaa tuomittiin sakkoihin, koska he olivat menneet hakkuukoneen varoalueelle
Millä moraalilla on varustettu johtoporras, joka neuvottelujen alkajaisiksi hankkii rikkurityövoimaa, Paananen kysyy. Osansa kritiikistä saa valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala. Tavallinen työntekijä ei ole Suomen talouden heikkoon tilaan syyllinen mutta kantaa silti vastuuta. Mutta lähtökohtaisesti Amnestyn edustaja ei ole rikkonut lakia, kun taas Greenpeacen kohdalla tämä on tietoinen teko. He tietävät syyllistyvänsä toimintaan, joka ei ole lain mukaista, Johansson sanoo. Elämänkatsomustiedon opetukseen on luvassa tunkua, jos ministeriön esitys vieraiden uskontojen opetuksen rajaamisesta toteutuu. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että muista kuin evankelisluterilaisesta ja ortodoksisesta uskonnosta tarvitsisi järjestää opetusta vasta, kun oppilaita on vähintään kymmenen. Tästä kehityksestä ovat esimerkkeinä thaimaalaiset marjanpoimijat ja rakennusalan töiden luisuminen virolaisten ja puolalaisten käsiin alle tes-ehtojen, murehtii Kymäläinen. Demokraatti Ministeriöt ehdottivat karsittavia tehtäviä seurataan tomaan toimintaan, joten Amnesty voi vain seurata oikeudenkäyntiä. . Espanjalaista matkustamohenkilökuntaa on myös kehotettu toimimaan lakkotilanteessa rikkureina. Tiistaina kritiikkiin yhtyi SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen. . Hallitus on linjaamassa kuntien tehtävien uudistamista marraskuussa. STT. Hänen neuvonsa Finnairin työntekijöille on ollut, että eduista pitää tinkiä lisää. . Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan luopuminen potilastietojen paperisista arkistoista toisi kunnille 94 miljoonaa euroa säästöä vuosittain. Ministeriöiden säästösuunnitelmista merkittävä osa perustuu siihen, että tehtäviä siirrettäisiin kunnilta valtiolle. Hallitus haluaa, että tehtäviä vähennetään miljardin euron edestä. Nyt julkaistut ehdotukset on tehty virkamiestyönä, eikä niiden poliittisesta kannatuksesta ole vielä tietoa. Uskontojen opetuksen lisäksi ministeriöt repisivät säästöjä esimerkiksi turhista Ministeriöt repisivät säästöjä esimerkiksi turhista papereista. papereista. Rikkureiden värvääminen on yksiselitteisesti väärin. Emme todellakaan kaipaa Suomeen vuosisadan alun amerikkalaista ammattiliittojen murtamismeininkiä, Paananen sanoo. Hän muistuttaa, että Finnairin väki on jo usean vuoden ajan osallistunut yhtiön kulukuuriin. Seuraamme oikeusprosessia ja toivomme, että se on oikeudenmukainen ja syytteessä olevat saavat tarvitsemaansa puolustusta. Toivomme myös, että prosessi on avoin, Johansson kertoo. Jos joku amnestylainen tulisi pidätetyksi, käynnistyisi kansainvälinen koneisto Johanssonin mukaan nopeasti. Henkilö yritettäisiin saada vapautettua ja oikeudenmukai- nen oikeudenkäynti taattua. . Muun muassa kotihoidontukien maksu ja ammatillisen koulutuksen rahoitusta haluttaisiin siirtää valtiolle. Työryhmä laatii tämän kuun loppuun mennessä toimintaohjelman ministeriöiden ehdotusten pohjalta. 2.10.2013 9 Finnair-kritiikki kiihtyy järjestöissä Lehtikuva / Milla Takala Valtionyhtiö Finnair on suututtanut työväenliikkeen hankkimalla ulkomaalaista vuokratyövoimaa samalla, kun suomalaisia työntekijöitä on työttöminä ja lomautettuina. Tähänkö on tultu, että valtion omistamassa yhtiössä aletaan ministerin siunauksella järsiä työntekijöiden laillista työtaisteluoikeutta, puuskahtaa Kymäläinen. Hänestä päättäjien pitää nyt ylipäätään tarttua tiukemmin halpa- ja riistotyöhön, joka Suomeen on rantautunut. . Jos työntekijän kimpussa on yhtiön johdon lisäksi minis- ?Tähänkö on tultu, että valtion omistamassa yhtiössä aletaan ministerin siunauksella järsiä työntekijöiden laillista työtaisteluoikeutta.? teri, mennään kyllä kauniisti sanottuna väärä pää edellä puuhun. Parhaillaan myös koko palkansaajakunta neuvottelee 20 euron palkankorotuksista. . Tällaista omistajaohjausta emme kaipaa, Paananen sanoo. Myös kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) tyrmää rikkurien käytön. . Kuntaliiton on tarkoitus antaa oma ehdotuksensa ensi viikolla. Nykyisin kuntien täytyy tarjota vieraista uskonnoista opetusta, kun halukkaita on vähintään kolme. Elämänkatsomustiedon opetusta järjestettäisiin edelleen, kun oppilaita on vähintään kolme. Ministeriöt antoivat tiistaina valtiovarainministeriölle omat ehdotuksensa siitä, mitä kuntien tehtäviä niiden mielestä voisi karsia
Yhä markkinaoikeudessa jatkuvan hintakiistan seurauksena Valio nosti helmikuussa perusmaitojen tukkuhintoja. Halpaa höylättävää virtaa esimerkiksi Puolasta, Tanskasta ja Virosta. Arovuoren mukaan selitys on hintalappu. . Ruuan hinnannousu oli räväkkää erityisesti alkuvuonna, kun lihan ja maidon hinnat kipusivat äkillisesti. Maidon hintaan vaikutti kilpailuviranomaisten päätös puuttua Valion perusmaitojen hintoihin. Kovemmat kauppalaskut ovat kuitenkin ajaneet kuluttajia halvempien perustuotteiden pariin. Jugurtin kulutus on kääntynyt laskuun, mutta edullisempi rahka maistuu. Kaupoissa se on näkynyt uusina paistopisteinä, joissa muualla tehdyt raakapakasteet paistetaan myyntikuntoon. PTT:n ennusteen mukaan tuonnin lisäämä kilpailu kiristää ensi vuonna myös lihamarkkinoita. Myös leipomotuotteiden tuonti on kasvanut. Tuontijuusto on lähtökohtaisesti edullisempaa. Suomalainen kuluttaja suosii mielellään kotimaista, mutta kipukynnys tulee lompakon kautta. ulkomaiset juustot kattavat jo yli puolet suomalaisten juustonkulutuksesta. Maatalousekonomisti Kyösti Lehtikuva / Sari Gustafsson Ulkomainen juusto tekee kauppansa. Elintarvikkeiden tuonti kasvaa tasaiseen tahtiin. Arovuori kuitenkin huomauttaa, että lihaa tuodaan, koska suomalaiset ovat mieltyneet fileisiin ja lihan arvo-osiin. . Ruokapöytään hankitaan yhä useammin edullisempaa broileria, ja kokolihaleikkeen korvaa huokeampi vaihtoehto. Kaupan omat merkit ovat kasvattaneet suosiota. Ruokalaskun kasvu hidastuu Ensi vuonna ruokalaskun ei pitäisi kallistua yhtä nopeasti. Muidenkin valmistajien hinnoissa on nähty kauppojen mukaan korotuksia. Pellervon taloustutkimuksen PTT:n mukaan erityisesti juustojen tuonti on kasvanut . Vaikka sianlihan ja siipikarjan tuotanto kasvaa, myös tuonti kasvaa, koska tuotannolla ei pystytä laadullisesti täysin vastaamaan kotimaiseen kulutukseen. Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto sanoo, että kaupan tavoite on olla kilpailukykyinen hinnoissaan. . Vuodenvaihteessa myös kiristettiin arvonlisäveroa. Arovuoren mukaan hintojen nousu pysähtyi käytännössä jo maaliskuussa. Jos ulkomainen tavarantoimittaja pystyy tarjoamaan kilpailukykyisempiä tuotteita, kaupan tehtävä on tarjota niitä. Halvempia perustuotteita Ruuan hinta nousee PTT:n arvion mukaan tänä vuonna kuusi prosenttia eli selvästi yleistä kuluttajahintojen nousua nopeammin. Volyymi tulee halvemmista juustoista, kuten edameista, hän kertoo. Juustoa tuodaan suomalaispöytiin esimerkiksi Puolasta, Virosta ja Tanskasta. 10 2.10.2013 ??Kotimaista tuetaan periaatteessa, ei välttämättä käytännössä Hinta saa tuontiruoan maistumaan Suomalaisille maistuvat entistä paremmin ulkomaiset juustot ja jugurtit
2.10.2013 11 ?Onko ikääntyvä siivooja nilkki?? kuin tänä vuonna. Viiden vuoden työsuhdeturva ei tarkoita sitä, että sen päätyttyä avataan pellit ja ruvetaan ratkomaan ongelmia irtisanomisilla. Ensi vuonna hintojen nousun hidastuminen katkaisee elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvun. PTT:n mukaan päävientialueilla riittää kuitenkin kysyntää. Henkilöstön irtisanominen kuntaliitoksiin kuuluvan viiden vuoden suoja-ajan päätyttyä ei ole kestävä ratkaisu kuntien ongelmiin, painottaa ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. . Tarkoittaako hän niitä siivoojia, keittäjiä, lastenhoitajia, putkimiehiä ja muita peruspal?Viiden vuoden työsuhde- veluista huolehtivia ikääntyneitä työntekijöitä, joilla on turva ei tarkoita sitä, että jo vähän haasteita työkyvyn sen päätyttyä kanssa. Soini puhui nilkeistä. Tähän joukkoon irtiavataan pellit sanomiset kokemuksen muja ruvetaan kaan kohdistuisivat, Eloranta ratkomaan paheksuu. ongelmia irtisanomisilla.. Ensi vuodeksi ei ole odotettavissa mitään isoja muutoksia. Tarkoitushan on, että tuona viitenä vuotena työnantaja laittaa organisaation sellaiseen kuntoon, ettei irtisanomisia tarvita. Useissa kunnissa käydään nyt yt-neuvotteluja tai ne ovat ovella. Jos halutaan, että viennillä korvataan tuontia ja että ne olisivat enemmän tasapainossa, vientiin pitäisi laittaa enemmän resursseja. Pellervon taloustutkimus PTT ennakoi elintarviketeollisuudelle niukkaa kasvua. Niissä suoja-aika eli irtisanomiskielto päättyy tämän vuoden lopussa. . Esitykset eivät ole konkretisoituneet kevyitä heittoja tarkemmalle tasolle. . Jyväskylä ja Kouvola, joissa suoja-aika on päättymässä, ovat ilmoittaneet satoja työntekijöitä koskevista yt-neuvotteluista. . Ne eivät ole seurausta kuntaliitosten irtisanomis- suojasta, Eloranta sanoo. Suoja-aika on ollut eräiden kärkipoliitikkojen hampaissa. Perussuomalaisten Timo Soini ja keskustan Juha Sipilä ovat vaatineet siihen erilaisia heikennyksiä. On myös kestämätöntä väittää, että suoja-aika olisi ongelmien syy, hän sanoi tiistaina Turussa liittonsa Hyvää työpäivää -kampanjan kiertueella. Vuonna 2009 tehtiin useita kuntaliitoksia. Ruuan hinnannousun odotetaan painuvan jälleen hieman yleisen hintatason nousun alapuolelle, Arovuori sanoo. Esimerkiksi kasvikset ovat olleet huomattavan hinnakkaita, mutta syksyllä korjattu hyvä sato laskee Arovuoren mukaan hintoja ensi vuonna. Lihan hinnannousu hidastuu, kun tuotannon kasvu lisää kotimaista tarjontaa. Ennusteesta huolimatta Suomen hintataso pysyy yhä korkeana. Kotimarkkinat ovat elin- tarvikepuolella jo aivan kypsä markkina, eikä kasvua juurikaan tapahdu. Demokraatti Kotivakuutuksen nettiostajan etu ensimmäisestä vakuutuskaudesta -20 % VAKUUTUSKAUPPA (turvaamo) 24 h www.turva.fi Osta vakuutukset helposti netistä! 255x180 Demokraatti_Turvaamo_092013.indd 1 9/9/2013 1:04:20 PM. Jyväskylän ja Kouvolan isot luvut kertovat kuntatalouden vaikeasta tilanteesta ja teollisuuden ja elinkeinoelämän vaikeuksista. Vienti on kasvun lähde, Tammivuori sanoo. Tammivuoren mukaan viennin ja tuonnin välinen kuilu kasvaa. . Hän toivoo, että Suomesta saataisiin vientiin enemmän voimaa ja hyviä brändejä. . PTT:n ennusteen mukaan ruuan hinnannousu hidastuu, ja ruuan hinta nousee ensi vuonna keskimäärin 1,2 prosenttia. . Suomessa hintojen nousu on ollut selvästi nopeampaa kuin EU:ssa keskimäärin. STT Elintarviketeollisuus: Vienti on kasvun lähde Elintarviketeollisuuden kasvunäkymät ovat muualla kuin kotimaassa, sanoo kaupallisen edunvalvonnan johtaja Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitosta
Myös aluesairaalat voisivat jatkaa Pieksämäellä ja Varkaudessa, tämä tosin edellyttäisi selkeää tehtävänjakoa niiden kesken. Mähönen korostaa, että selvityksen tekeminen ei merkitsisi yhteistyömahdollisuuksien poikki panemista esimerkiksi Mikkelin kanssa. Vanhat veturitallit moderniin käyttöön Pieksämäellä on Raimo Mähösen mukaan meneillään ja vireillä myös lupaavia tulevaisuushakkeita. . Omaa linjaa onkin tarkasteltava kriittisesti muistellen samalla perinteisiä tavoitteitamme sekä sitä, miten tavoitteita hoidamme ja ulostulemme. Rankkoihin toimiin on nyt oltava ronttia kuntatalouden pelastamiseksi. . Perusturvalautakunta kaatoi asiasta tehdyn esityksen syyskuussa. Muhkean äänisaaliin tuella kuntapolitiikkaan palannut Raimo Mähönen uskoo, että Pieksämäen vanhojen veturitallien ja niiden ympärillä olevan kuuden hehtaarin alueen kehittäminen tuo risteyskaupunkiin työtä ja toimeentuloa. Paineita esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapuolelle on, tosin niistä ei suuria säästöjä saada, huokaa Mähönen. Varkaus-kortti pitää selvittää Kunta- ja soteasiat ovat Mähösen mukaan Pieksämäellä poikkeuksellisen vahvasti tapetilla. . Tilanne on erikoinen. Luotettiin liiaksi, että ne on helppo hoitaa. Eivät ole olleet. Sosialidemokraatitkin ovat asiassa kahdessa leirissä, asia on meille erittäin hankala myös periaatteellisesti. Mutta jatkossa vyötä on pakko kiristää. Mutta kuntatalous on ikävä kyllä mennyt vakavasti huonompaan suuntaan. Minusta yhteiskunnallinen yritys on parempi vaihtoehto kuin alkuperäinen puhdas liiketoiminta, missä kaupunki olisi ollut vain maksaja, sanoo Mähönen. Hän kannattaa myös soteselvityksen pikaista tekemistä Varkauden seudun kanssa. . Mutta hallitusvastuussa ollessamme puheenjohtajan ja keskeisen ministerivastuun on luontevaa olla samoissa käsissä. Jos emme löydä säästökohteita, meille pamahtaa seitsemän miljoonan euron alijäämä. . Kuntapolitiikka ei varsinaisesti ole muuttunut mihinkään. Jumalaton kiire tässä tulee. Pieksämäen valtuusto kaatoi viime joulukuussa esityksen sosiaali- ja terveystoimen yksityistämisestä. Kysymys kulminoituu pitkälti Jutta Urpilaisen asemaan. Aivan liian moni vain ?ajautuu. Olemmeko vieläkin leimautuneet liiaksi valtionhoitajapuolueeksi ja otammeko liiankin tunnollisesti vastuuta EU:n talouskriisistä. Alueelle on toivottavasti tulossa myös kahden kauppaketjun uudisrakennus. Hankkeen työllistävä ja uusiakin rahavirtoja Pieksämäelle tuova vaikutus olisi varsin merkittävä. Raimo Mähösen viisi teesiä SDP:n nousulle 1. 2. 3. ?Demareiden on oltava vahvasti mukana toimissa, joilla selvitetään nuoren ihmisen taipumukset hakeutua heille sopivaan koulutukseen. Peruspalvelut pitää pystyä pitämään säällisellä tasolla, mutta valitetta- Markku Lahikainen Markku Lahikainen Demokraatti, Pieksämäki markku.lahikainen@ demari.fi vasti joiltakin osin niihinkin voidaan joutua kajoamaan. Ne ovat kunnille erittäin suuria päätöksiä. Kaupunki kunnostaa noin seitsemällä miljoonalla eurolla suojellut vanhat veturitallit ja niihin tulee myös erilaista toimintaa mahdollisesti uimahallista alkaen. Jatkammeko itsenäisenä tai liitymmekö Mikkeliin vai Varkauteen. Emme ole saaneet riittävästi selvitettyä kansalaisille sitä, että yhteinen eurooppalainen etu on Suomenkin etu vaan olemme antaneet pelikentän liiaksi populistisen julistuksen haltuun.? ?Monet ovat pahoillaan siitä, ettei SDP:n johto ehdi tarpeeksi paneutua kotimaamme asioihin vaan ramppaa Eurooppa-ongelmien kimpussa. 12 2.10.2013 ??Pieksämäen päättäjillä on edessään rankkoja päätöksiä Raimo Mähönen palasi kuntapolitiikkaan Antti Rokan tunnelmissa ?Ei tuo oo muuttunt luotiloihe ään. Demareiden ajamat asiat ovat kuitenkin tämän päivän kysymyksiä ja ajankohtaisia, vaikka niiden kuntoonsaattamiskeinot voivat moneen koskeakin. Se olisi yli 50.000 asukkaan alue ja terveyskeskukset säilyisivät molemmissa kaupungeissa. Nyt keskusteluun on nostettu yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen sote-palveluja hoitamaan. Kaupungin osuus yrityksestä olisi 48 prosenttia, yksityisellä loput. Niistä merkittävin on vanhalle veturitallialueelle suunniteltu monipuolinen kauppakeskus. Uusien työpaikkojen syntyminen on kovin nihkeää. Pieksämäki pärjää Raimo Mähösen mukaan vielä tänä vuonna kohtuullisesti. . Sote- ja kuntarakenneratkaisuja on peilattava myös tästä näkökulmasta. Kuntarakenteen osalta meillä on ?kolmenlaesta ilemoo?. Nykyinen tilanne ei palvele nuorta eikä yhteiskuntaa parhaalla mahdollisella tavalla.? ?SDP:n kannatuskehitys tekee murheelliseksi. Lisävelanotto ei innosta. Kuntarakenne- ja soteratkaisut sotkevat toisiaan. asioiden hoidossa voi olla ehkä tarkistamisen paikka vaikkapa henkilöiden kohdalla.? Koulutuksen haasteet Mihin olemme menossa? Puolueen johtamisen vaikeus 4. 5. ?Vastaus on monien kannattajiemme mukaan kyllä. itselleen väärälle alalle. Veturitallien kunnostuksen on määrä alkaa tämän syksyn aikana. ?Nyt on oltava tarkkana, ettei syödä enemmän kuin tienataan.? . Mutta ?juoksevien. Nyt on oltava tarkkana, ettei syödä enemmän kuin tienataan. Jatkossa vyötä on pakko kiristää Pieksämäelläkin väki vähenee, jäljellä olevat vanhenevat ja työttömyys kasvaa. . Kaupungin omia toimintoja pitää tässä myllerryksessä katsoa tarkasti. On pidettävä jatkossakin mielessä kenen asialla me olemme.? Myötäilemmekö liikaa muita hallituskumppaneita? Miten jatkamme?. Samalviisii porajaat ku ennekii.? Näin Raimo Mähönen (sd.) luonnehtii Antti Rokan sanoin tuntojaan palattuaan Pieksämäen kaupunginhallituksen johtoon yhdeksän vuoden paussin jälkeen. Rakennusliiton toimitsija Raimo Mähönen valittiin kansanedustajaksi vuonna 1995. Ei ollut varmasti helppoa olla ay-taustainen kansanedustaja Paavo Lipposen hallituksessa, joka joutui rankoin toimin pelastamaan Suomen Esko Ahon (kesk.) porvarihallituksen romautettua maan talouden. Helppoa ei ole Mähösellä nytkään. Ei kaikilta osin itseänikään.? ?Vanha karjalainen sanonta ?ilo pintaan vaikk´ syän märkänis? voi olla melkoisen korni ilmaisu, mutta sanon se kuitenkin. Näissä asioissa jotkut lähtivät soitellen sotaan. Liiallinen painautuminen hallituskumppaneiden kylkeen ei miellytä kaikkia
Yhdysvalloissa on yli 400 kansallispuistoa, joissa käy päivittäin noin 750 000 vierailijaa. Vapaudenpatsas, Ellis Island ja tunnettu vankilasaari Alcatraz ovat niin ikään kiinni. Kaikki Smithsonian-museot ovat suljettuina, eikä kongressiin tai Valkoiseen taloon pääse tutustumaan Washingtonissa. Matkustaminen Yhdysvaltoihin ei sinänsä vaikeudu, sillä rajavartijat ja lennonjohtajat pysyvät töissä. Ideologinen jakolinja on tavattoman syvä. Lomautukset koskevat kuitenkin myös puolustusministeriön henkilökuntaa. . Sen sijaan amerikkalaisten matkustaminen ulkomaille vaikeutuu, ainakin jos tarvitaan uutta passia tai muita liittovaltion dokumentteja. Edellisen kerran Yhdysvaltain hallinto ajettiin alas vuosina 1995 ja 1996. STT AFP Photo / Saul Loeb Ilme kertoo kaiken. Yleensä nämä asiat ratkeavat aika pian, mutta sitten jos ne pitkittyvät, ne myös mutkistuvat. Obama symboloi monille republikaaneille sellaisia asioita, joita he yksinkertaisesti eivät voi hyväksyä. Modernissa taloudessa kestävää kasvua saadaan kuitenkin vain panostamalla inhimillisiin voimavaroihin ja tuottavuuteen. Punavihreä vaihtoehto yhdessä teollisuuden kanssa kritisoi myös infran rapautumista, On Ollut masentavaa koulutuksen jälkeenjääneisyyttä ja muidenkin talouden perusrakenteiden vääristymistä. saksalaisille on ollut kova kokemus huomata kuinka koulutusvertailussa maa on pudonnut kärjestä ja tiet ovat rapakunnossa. Saksan demarit ovat nyt samassa asemassa kuin perussuomalaiset Suomessa viime eduskuntavaalien jälkeen. Saksasta on tullut maa, jossa heikko tuottavuus on kompensoitu reaalipalkkojen jäädyttämisellä viimeisen 15 vuoden ajan. Tosin kyllä tässäkin sopuun päästään, niin kuin on päästy aikaisemminkin, STT:n Yhdysvalloista puheli- 13 mitse tavoittaman Aaltola uskoo. . Valitettavasti kongressi ei ole täyttänyt velvollisuuttaan, kun se ei onnistunut hyväksymään budjettia, presidentti sanoi videoviestissään asevoimille. Demokraattivaltainen senaatti hylkäsi kahdesti republikaanienemmistöisen edustajainhuoneen rahoitusesityksen, koska niihin oli kytketty vaatimus presidentti Barack Obaman terveydenhuoltouudistuksen lykkäämisestä. AFP Photo / Carsten Rehder Turistikohteet kiinni Yhdysvaltojen hallinnon alasajo vaikuttaa myös matkailijoihin. Kaikki liittovaltion ylläpitämät nähtävyydet, kuten kansallispuistot ja museot, pysyvät suljettuina. Näitä kysymyk- loisten verotuksen siä problematisoi ai- kiristäminen sekä noastaan Taloussano- Eurooppa-politiikan mat, joka siteerasi Sak- pehmentäminen. san valtiovarainministeriön entisen korkean virkamiehen, Heiner Flassbeckin armotonta kritiikkiä: Saksan menestys on tullut naapurimaita kuppaamalla. Kun Saksan vaatima ylitiukka leikkauspolitiikka on nostanut äärioikeiston ja synnyttänyt lähes sisällissodan Kreikassa, on aihetta kysyä: onko Eurooppa sittenkään ?turvallisissa käsissä?? Seuratessani Saksan vaalikamppailua Hampurissa havaitsin kaksi erilaista poliittista todellisuutta: vakautta ja jatkuvuutta korostavan, Merkelin persoonasta energiansa ammentavan konservatiivisen liikkeen sekä tulevaisuuteen kurkottavan, kriittisen demarien ja vihreiden muodostaman punavihreän vaihtoehdon. Kriitikkojen mukaan Saksan menestys ei ole kestävällä pohjalla. Perussuomalaiset kieltäytyivät hallitusvastuusta. Uusi ja mielenkiintoinen ilmiö Itävallassa on konservatiivipuolueesta irronnut NEOS-puolue, joka ylitti äänikynnyksen. Mihin Saklakisääteinen minisan talousihme perus- mipalkka, suuritutuu. 2.10.2013 ???Kongressi ei ole täyttänyt velvollisuuttaan? Maailma tänään Kolumni Liisa Jaakonsaari Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen. USA:n hallinto on umpisolmusssa Yhdysvalloissa hallitus aloitti eilen hallinnon osittaisen alasajon ensimmäistä kertaa 17 vuoteen. Liki miljoona julkishallinnon työntekijää on joutumassa lomautetuiksi, kun kongressi ei päässyt sopuun liittohallinnon rahoituksesta. Presidentti Barack Obama ilmoitti, että Yhdysvaltain armeija pysyy palveluksessa budjettikiistasta huolimatta. Myös Saksan demarien ensireaktio oli epäilevä, mutta neuvotteluihin mennään. Hinta tulee olemaan korkea. Demarien vaatimuslista on pitkä: lakisääteinen minimipalkka, suurituloisten verotuksen kiristäminen sekä Eurooppa-politiikan pehmentäminen. n n n Itävallassa sOsIalIdemOkraatIt säIlyttIvät suurimman puolueen aseman ja onnistuvat yhdessä konservatiivien kanssa torjumaan oikeistopopulistisen Vapauspuolueen nousun. Puolue ajaa EU:sta liittovaltiota. Itävallassa on vahva täystyöllisyysperinne. Sosialidemokraattinen liittokansleri Bruno kreisky sanoi aikanaan, että Itävallassa rakennetaan vaikka pyramideja, jos se on työllisyyden kannalta välttämätöntä. Työmarkkinauudistusten seurauksena Saksasta on osin tullut matalapalkkamaa. No, pyramideja ei ole rakennettu, mutta täystyöllisyyteen sitoutuminen on siellä ollut aina politiikan vahva ja syvä ykkösprioriteetti. Huolimatta Euroopan talouskriisistä ja maailmantalouden mustista pilvistä Itävalta porskuttelee ainokaisena eurooppalaisena maana, jossa käytännössä on täystyöllisyys. Itävallassa on aina uskottu myös pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksiin, kun monissa muissa maissa suuryritykset dominoivat. Presidentti Barack Obama pettyi, kun republikaanit hylkäsivät toistamiseen edustajainhuoneen rahoitusesityksen. Tutkija: Alasajo kertoo epäluottamuksesta Suomalaistutkija mika aaltolan mukaan Yhdysvaltain hallinnon alasajo kertoo presidentin ja kongressin välisestä syvästä epäluottamuksesta. . Lähteäkö hallitukseen silläkin riskillä, että vaarana on jäädä vahvemman jalkoihin. Kriitikkojen mukaan Saksan menestys ei ole kestävällä pohjalla: Saksa on matalapalkkamaa, sen infra rapautuu, koulutus on vanhanaikaista ja talouden perusrakenteissa on vääristymiä. Mustaa ja punaista seurata kritiikitöntä Saksan vaalituloksen vastaanottoa Suomessa. Aamulehti ihasteli kuinka ?Eurooppa on nyt turvallisissa käsissä.. Kolmikanta on niinkään kunniassa Itävallassa.. Tässä tapauksessa hirttosilmukka republikaanien kaulassa alkaa kiristyä jo viikon kuluessa, kun hallinnon sulkemisen vaikutukset alkavat täysimääräisinä näkyä, hän jatkaa. Aaltolan mukaan kyse on myös mediapelistä, jossa haetaan asemia tuleviin kongressin välivaaleihin. Saksan omat ongelmat ovat jääneet Angela Merkelin varjoon. Helsingin Sanomien opetti kuinka ?Merkelin tyyli kelpaa Suomelle.? Teki mieli oikein huutaa, että voi tätä valtaopportunismia! Voi tätä vaihtoehdottomuutta! Voi tätä porvarillista hegemoniaa! Oikeuttaako Saksan oikeiston kiistaton vaalivoitto pitämään maata mallina myös Demarien vaatimuslista on pitkä: Suomelle
Jäsenmaksuista, ravintolatuotoista ja tapahtumista kertyy 700 000 euroa, museokaupasta 800 000 euroa. Säätiö olettaa, että sponsorituloja kerätään 1,85 miljoonaa euroa vuosittain ja pääsymaksun (keskimäärin 8,5 euroa) maksaa vuosittain 550 000 ihmistä. Tuloja pääsymaksuista kertyy siis 4,7 miljoonaa euroa. Keskityn näihin kahteen oletukseen. Vuosittainen parin miljoonan sponsoritulo on suomalaisittain poikkeuksellisen korkea ja noin kaksi kertaa enemmän kuin Moderna Museet vuosittain kerää. Eli saadakseen Guggenheim-säätiön kiertäviä kokoelmanäyttelyitä käyttöönsä on Helsingin toimipisteen maksettava niistä joka vuosi erikseen. Julkisuudessa on väläytelty työ- ja elinkeinoministeriön tukea, joka kohdistuisi puurakentamiseen. Entä sisältö? Museota on myös pyöritettävä ja sinne on hankittava sisältöä. Vuosittaiset toimintamenot ovat 13,1 miljoonaa euroa, eli aika lailla tasan kaksi kertaa Helsingin taidemuseon toimintamenot. Guggenheim-Helsingin toimintamenojen on säätiön oman esityksen mukaan arvioitu jakautuvan seuraavasti. Palkat ja edut 4,4 miljoonaa, hallintokustannukset 1,3 miljoonaa ja markkinointi 0,9 miljoonaa euroa. Minusta tämä ei ole sitä, mitä liiketoiminnassa tarkoitetaan riskien jaolla. Tavalliset lainalaisuudet eivät päde Vuosittaiset Helsingin-toimipisteen tulot Guggenheim-sää- tiö on arvioinut 8, 1 miljoonaksi euroksi. Keskustakirjastonkin rahoitus on vielä auki. Osku Pajamäki kaupunginhallituksen 1.vpj. Tähän kertaluontoiseen formaattimaksuun etsitään yksityistä rahoitusta. Kuva on tiedotustilaisuudesta, jossa Guggenheim-säätiön apulaisjohtaja Ari Wiseman esitteli muun muassa suunnitelmia museon sijaintipaikasta. säätiön taiteellista sisältöä. Tämä koskee myös Ateneumin 400 000 kävijän lukua Helene Schjerfbecknäyttelyn huippuvuotena 2012 . Maksaneiden kävijöiden osuus oli noin 65 prosenttia. Koetan sanoa tämän rauhallisesti. Toimintamenot ovat kuitenkin miljoonan enemmän eli 13,1 miljoonaa euroa Nyt tullaan säätiön ilmoittamaan riskien jako-osuuteen. Toimintamenoihin on lisätty myös kustannus nimeltä hallintameno (operating fee), joka ei ole siis osa kertaluonteista 30 miljoonan dollarin lisenssimaksua. Tämä miljoonan euron osuus joustaa kävijämäärän mukaan siten, että jos kävijämäärä jää esimerkiksi 300 000 kävijään vuodessa, tulee hallintomaksua maksaa vain 500 000 euroa. Täysi miljoona maksetaan, kun kävijämäärä ylittää 550 000 kävijän rajan. Koetan sanoa tämän rauhallisesti. Tähän mennessä yhtäkään rahoittajaa ei ole varmistunut, ei edes aiesopimuksia. Yksityistä rahoitusta etsitään siis vain lisenssimaksulle. hallintomaksu jous- taa miljoonasta 500 000 euroon. Näiden lisäksi maksetaan näyttelykustannuksia 5,0 miljoonaa euroa. Normaalin museostatistiikan mukaan noin 65 prosenttia kävijöistä maksaa sisäänpääsystä. Tällä oletuksella Guggenheim-Helsingissä kävijöitä tulisi olla noin 800 000 vuosittain, jotta tulotavoite täyttyisi. Jos säätiön laskelmat toteutuisivat täydellisesti, jäisi Helsingille joka vuosi maksettavaa 5 miljoonaa euroa kiinteistömenojen ja mahdollisen lisenssimaksun lisäksi. Helsinki häviää enemmän Summa kasvaa kuitenkin voimakkaasti, mikäli maksaneita kävijöitä tulee toivotun 550 000 kävijän lisäksi ?vain. Ei sinänsä. 14 2.10.2013 Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Tästä kustannuksesta vastaa Helsingin kaupunki eikä lukuun ole laskettu mukaan tontin esirakentamiskustannuksia eikä kiinteistön tulevia ylläpitokuluja tai lainanhoitomenoja. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Julkisen rahoituksen osuus Guggenheim-hankkeessa ei ole laskenut Guggenheim-hankkeen viestintä on toiminut hyvin. Kokoelmien kartuttamiseen ei ole varattu rahoja. Tästä kokonaisuudesta tulee 12,1 miljoonaa euroa. Rakennukselle luovutetaan myös tontti korvauksetta, mikä ei ole tavatonta kulttuurikohteelle, mutta yksityiselle toimijalle hinta olisi korkea. Tämän perustamispääoman lisäksi maksetaan Guggenheimsäätiölle kertaluontoisena kuluna 30 miljoonaa dollaria lisenssimaksua (23,2 miljoonaa euroa), jolla varatoimitusjohtaja Ari Wisemanin mukaan saadaan oikeus käyttää Guggenheim-nimeä 15?20 vuotta. Tällä ostetaan siis nimi, ei mitään muuta. Näin ei kuitenkaan ole. Koetan siis hieman avata hankkeen taloutta, jotta faktat eivät hukkuisi sloganeiden sekaan. Hankkeen kulut jakautuvat rakennusinvestointiin ja käyttömenoihin. Museorakennuksen hinta on arvioitu 130 miljoonaksi euroksi (plus alv 24 prosenttia). On kyllä tullut selväksi, että tavalliset lainalaisuudet eivät tämän hankkeen yhteydessä päde. Kävijätavoite on 550 000 museovierasta vuodessa. Hankkeen on sanottu olevan hieno yhdistelmä yksityistä ja julkista rahaa ja riskien jakautuvan tasaisemmin kuin vuoden takaisessa ehdotuksessa. Säätiö vertaa esityksessään tavoitetta Tukholman Moderna Museetiin, jolla kävijöitä oli 493 000 vuonna 2012. Esityksessä ei kuitenkaan mainita, että maksaneita kävijöitä Moderna Museetissa oli vain 275 000. Sille, että museo saa kantaa nimeä Guggenheim. Rakennuksen arkkitehtikilpailuun ei helsinkiläisten varoja ole kysytty, vaan Guggenheim-säätiö on luvannut kerätä rahoituksen yhteistyökumppaneiltaan. Minusta tämä ei ole sitä, mitä liiketoiminnassa tarkoitetaan riskien jaolla. Guggenheim-säätiön esityksessä kävijämäärä taas on laskettu tulovirtaan siten, että kaikki maksavat 8,5 euroa lipusta. 300 000. Tällöin lipputulot putoavat yli kaksi miljoonaa (2,125 miljoonaa euroa), kun taas säätiön mainostama ?kävijämäärään sidottu. Kävijämäärän pudotessa Helsinki häviää siis aina paljon enemmän kuin Guggenheimsäätiö. HS:n haastatteleman, Guggenheim-säätiön palkkaaman konsultin mukaan museon positiivinen tulovaikutus perustuu siihen, että itse museo käyttäisi 12 miljoonaa euroa vuodessa palveluina. Aikaisemmin ei kaupungin taloudessa ole laskettu positiivisiksi talousvaikutuksiksi menoja, joissa kaupunki ostaa taidenäyttelyitä yksityiseltä säätiöltä ja maksaa henkilökunnalle palkkoja. Kulttuuri- ja elinkeinopoliittisia vaikutuksia pitää varmasti arvioida huolellisesti, mutta pohdinnassa on säilytettävä samat realiteetit kuin muussakin toiminnassa. Tällä rahalla ostettaisiin siis vuosittain Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Kirjoittajan mukaan Guggenheim-hanke on onnistunut viestinnässään. Sloganeista on tehty faktoja ja jopa kaupungin palkkamenoja laskettu ?positiivisiksi talousvaikutuksiksi?
Julkisten palveluiden edelleen kasvava tarve ja vähenevä työllisten määrä, yhdistettynä taloudellisiin realiteetteihimme ja globaaleihin ongelmiin asettaa meidät valtaisien haasteiden eteen. Kun jossain Välimeren rannalla merimetsot ovat alkaneet runsastua niin kappas vaan, seuraavalla visiitillä ne ovatkin yllättävästi hävinneet. Unioni on Suomen etu Jacques Delors varoitti useaan otteeseen, myös omissa muistelmissaan, että Euroopan Unioni on perussopimuksistaan ja saavutuksistaan huolimatta hauras kokonaisuus, joka on helppo vesittää ja jopa tuhota. Uusia avauksia ?yhteisen. ulko- ja puolustuspolitiikan alueella ei ole odotettavissa kun on matti kukkarossa. Levisi usko, että EU on kaikkivoipa: Natura-suojelualueet, merimetsojen suojelu ja lukematon määrä ärsyttäviä pikkuasioita siirrettiin yhteisötasolle päätettäväksi. Kilpailukyky palautettava Samanaikaisesti alkoi jäsenmaiden kilpailukyky globaalissa maailmantaloudessa heiketä. Vain muutamat jäsenmaat, kuten Saksa ja Ruotsi, tekivät jo kymmenisen vuotta sitten uudistuksia ja säilyttivät kilpailukykynsä. Näihin kysymyksiin SDP:ssä on synnyttävä vastauksia. MITÄ SITTEN PITÄÄ. Tämän johdosta lääkärin valvonnan alaiseen kuntoutukseen eivät edelleenkään kaikki halukkaat veteraanit pääse. Sosiaali- ja terveysministeri Maria Gutzenina-Richardson sai 21.4.2013 ja eduskunnan oikeusasiamies 29.4.2013 tiedustelun miksi eduskunnan päätöstä ei ole noudatettu. Ministeriön virkamies Klaus Halla esitti vastauksessaan asiaan palaamista syksyllä. Niinikään voitaisiin joidenkin säännösten toimeenpanon toteutusta tarkastella kriittisesti. Eduskunnan oikeusasiamies puolestaan ei ole antanut ratkaisuaan vaikka viisi kuukautta on jo kulunut tiedustelusta. Syyskuun alussa eduskunnan oikeusasiamiehen toimistosta esittelijäneuvos Juha Niemelä vastasi asiaa koskevaan tiedusteluun, ettei hän ole vielä ehtinyt käsitellä asiaa koska pöydällä on iso pino muitakin asioita. Kun seuraa lehtien palstoilta kuolinilmoituksia niin voi vain surumielellä todeta, että moni lääkärin valvonnan alaiseen kuntoutukseen hakeutunut veteraani on jo siunattu maan poveen. Mitä uutta tarvitaan ja kuka kantaa vastuun sen aikaansaamisesta. Nyt tämä rooli pitää ottaa takaisin. Valtionvelan korkea taso ja velan takaisinmaksu estää julkisen elvyttämisen. Myös uusien kehittyvien talouksien (Venäjä, Brasilia, myös Kiina) talouskasvun hidastuminen vaikuttaa. Euroopan unionin kehitykselle tämä merkitsee historian valossa taantumista. Suomessa oltiin tuolloin Nokian menestyksestä sokaistuneita, ja palkkoja nostettiin useana vuonna enemmän kuin Saksassa ja Ruotsissa. Unionin tasolla yhteisvaluuttaan hyväksyttiin harkitsemattomasti mukaan Kreikka. Yleisin arvio lienee, että hyvä kun saadaan pidettyä kiinni siitä mitä on saavutettu, sisämarkkinoiden säilyttäminen, yhteisvaluutta ja niin edelleen. Turhat säädökset purettava EU-innostuksessa mentiin liian pitkälle ja ärsytettiin kansalaisia. Tämä on ajanhaaskuuta, turhaa muiden sättimistä, joka kertoo yksinomaan yhteisen suunnan puutteesta. JULKISEN KESKUSTELUN VALOSSA n n n tehdä. Silti yhäkin kuntoutukseen odottavia veteraaneja on vielä jäljellä. Jos uskottavaa poliittista vaihtoehtoa ei ole, mihin tyytymättömyys kanavoituu. Eduskunta tarkoitti, että veteraaneista huolehditaan nyt heti eikä ajan kanssa. Paremmin jäsenmaissa päätettäviä asioita siirrettiin EU-tasolle kompromissipäätäntään. Ei pidä aliarvioida äänestäjiä, he kyllä näkevät kuka esittää realistisen vaihtoehdon ja kuka ei. Onko kaikelle nykyiselle tarvetta vai onko aika ajanut joidenkin asioiden ohi. 2.10.2013 Kolumni On Suomen etu, että EU pysyy voimissaan Euroopan yhdentymisen kehitystä on koko sen historian ajan, 60 vuotta, leimannut aaltoliike. Taloudellisten nousukausien aikoina jäsenmaat ovat olleet valmiita, innokkaitakin, siirtämään asioita päätettäväksi unionin tasolla, yhteisen edun nimissä. Väitän, että toisilla on ja toisilla taas ei, mutta se on varmaa, että erityisesti sosialidemokraateilta sitä vaaditaan. Unohdettiin periaate, Turhien säännösten purkamisesta voitaisiin Suomessakin keskustella. että asiat pitäisi päättää sillä tasolla, mille ne soveliaimmin kuuluvat. Miksi eduskunnan tahto ja päätös ei ole toteutunut? Kauko-Aatos Leväaho rintamaveteraani, Helsingin rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja 15 Joona Räsänen Kirjoittaja on Demarinuorten puheenjohtaja. SDP ? tulevaisuuspuolue? tulevaisuutemme näyttää kovin synkältä. Ollaanko oltu turhan puhdasoppisia. Myös Hollanti on tänä vuonna esittänyt oman listansa turhista EUtason säännöksistä. Turhien säännösten purkamisesta voitaisiin Suomessakin keskustella. Myöskään vaikeita päätöksiä ja ilkeitä tosiasioita ei pidä piilotella. Tulevaisuuden visio jäi kovin laihaksi, tai itse asiassa ihmettelen, tuliko visiota lainkaan. On tavatonta, että Britanniassa suunnitellaan uutta kansanäänestystä EU-jäsenyydestä vuodeksi 2017. On Suomen etu, että Unioni pysyy voimissaan ja keskittyy hoitamaan olennaisia isoja asioita kuten sisämarkkinoita ja jarruttamaan ilmaston lämpenemistä. Turhia rönsyjä sen sijaan pitää ennakkoluulottomasti karsia. Eero Vuohula EU-komission entinen yksikönjohtaja ja Suomen Pankin ekonomisti Aikako hoitaa herrojen hitaat kiireet? Eduskunta halusi sotiemme veteraaneja kunnioittavalla juhlakokouspäätöksellään viime vuonna, 5.12.2012, huolehtia iäkkäistä, keski-iältään 90-vuotiaista veteraaneistamme heti siten, että korvamerkitsi 6 miljoonaa lisäeuroa vuodelle 2013 ?tarkoituksella turvata kaikkien kuntoutukseen hakeutuvien veteraanien pääsy kuntoutukseen vuosittain?. Hitaamman taloudellisen kasvun tai laman tullen jäsenmaat ovat vetäneet käsijarrua ja alkaneet vartioida omien kukkaroidensa nyörejä. Päätökset rahaliitosta ja yhteisvaluutasta syntyivät pitkän taloudellisen nousukauden siivittäminä 1980-luvun lopussa. Suomenkin päättäjien huolena olivat tuolloin ?kulutusjuhlat?. Maastrichtin sopimusta olivat sorvaamassa vielä toisen maailmansodan kauhuja kokeneet poliitikot Saksan Helmut Kohl ja Ranskan Francois Mitterrand ja heidän apunaan pitkäaikainen Komission puheenjohtaja Jacques Delors. Maastrichtin sopimuksella päätettiin yhteisvaluuttaan siirtymisestä, talousliitosta, enemmistöpäätöksenteon laajentamisesta monille alueille sekä visioitiin tulevaa kehitystä mm ulko- ja turvallisuus-, jopa puolustuspolitiikan alueille. Mikäli 1990-luvun alun talouslama olisi alkanut vähänkin aikaisemmin, olisi helmikuussa 1992 allekirjoitettu Maastrichtin sopimus jäänyt todennäköisesti hyväksymättä. Mutta sitten taloudet toipuivat ja jäsenmaissa, myös Suomessa, alettiin valmistautua euron käyttöönottoon vuonna 2002. Pian sen jälkeen suuren optimismin vallitessa hyväksyttiin 10 uutta kommunismista vapautunutta itäisen Euroopan maata jäseniksi vuonna 2004. Nykytilassa tulevaisuuden vision puute johtaa siihen, että käymme jatkuva sisäistä keskustelua siitä, onko tekemämme politiikka sosialidemokraattista. Samalla oli tarkoitus kääntää katseet tulevaisuuteen. Sanojen ja tekojen on oltava yhtä. SDP kokoontui tänä syksynä juhlimaan Forssan ohjelman 110-vuotispäivää. On sanottava ääneen, minkälainen hyvinvointiyhteiskunta Suomesta halutaan 20 vuoden päästä. Komissio onkin tarttunut asiaan ja esittää vuosittain luettelon vanhojen turhien säännösten karsimisesta. Jotkut vääräleuat voivat kysyä, onko muillakaan puolueilla näkemystä tulevaisuudesta. Mihin resursseja on kohdistettava, jotta laatu voidaan säilyttää. Työttömyys nousee, hyvinvointierot kasvavat ja itsekkyys lisääntyy. Komission virkamiehenä ja muissa jäsenmaissa pitkään asuneena olen nähnyt monenlaista käytäntöä. On päätöksiä ja ymmärrettävä, että samalla kun ilkeitä tosiepätietoisuus omasta työstä ja asioita ei pidä toimeentulosta kasvaa, haluavat piilotella. ihmiset selkeän vision tulevaisuuden Suomesta. Historialliset esimerkit eivät lupaa hyvää. SDP:llä on ollut lyhdynkantajan rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Uutiset kertovat päivittäin ikäviä asioita. Julkisessa keskustelussa on silmiinpistävää poliittisten vaihtoehtojen puute. Seuraukset siitä, että seuraamme vain vierestä ja annamme muiden tehdä päätökset, ovat lohduttomia. Tosiasia on, että poliittinen puolue saavuttaa kansalaisten luottamuksen, mikäli se esittää uskottavan ja tavoitteellisen näkemyksen tulevaisuudesta sekä tekee työtä konkreettisin askelmerkein sen saavuttamiseksi. Näihin haasteisiin meidän on kyettävä vastaamaan uskottavalla tavalla. Mikäli haluamme ihmisten näkevän SDP:n tulevaisuuspuolueena, on meillä aina oltava rohkeutta luoda suuria visioita ja asettaa pitkäjänteisiä tavoitteita päivän politiikan ratkaisujen ohella. On Vaikeita kuultava ihmisten tarpeita. Tämä koskee myös demareita. Monet muutkin eteläisen Euroopan maat alkoivat elää yli varojensa, lainaraha kun oli halpaa. Nyt ollaan sitten jo jonkin aikaa oltu talouden taantumassa, josta euroalueen maat nousevat vain hitaasti. Kukaan ei tarjoa uskottavaa vaihtoehtoa leikkauspolitiikalle, kilpailukykypuheelle ja hyvinvointivaltion alasajolle, ja vasemmiston kannatus laahaa ennennäkemättömissä pohjamudissa. Talouseliitti maalailee synkkää kuvaa hyvinvointivaltiomme tulevaisuudesta. Valtiokonttori ei kuitenkaan toteuttanut eduskunnan päätöstä vaan sirpaloi osan tästä 6 miljoonasta eurosta muille rintamaveteraanimomenteille. Kenraali Hägglund saatiin EU:n sotilaskomitean puheenjohtajaksi, perustettiin euroarmeijan sikiöksi ajatellut taisteluryhmät (Battle Groups). Mielialat olivat korkealla
16 2.10.2013 ??Valokuvaaja tarkastelee tuttua maisemaa ja ihmisen jälkiä siinä Jukka-Pekka Flander taltioi Ruhvanan pehmeää valoa Ruhvana kuulostaa virolaiselta. Ruhvanassa se on tasaista, harmaata ja pehmeää, hän kuvailee. . Sinne Flander palaa yhä uudelleen. Ihmisiä niissä ei näy. Kuvaajan tarkoitus ei kuitenkaan ole osoittaa miten ankeaa Itä-Suomessa tai Ruhvanassa on asua. Itse hän ei koe näin. Valon pehmeys taltioituu kauniisti esimerkiksi Puupelto 2 -kuvassa. Tämä ei ole mikään manifesti, hän sanoo. Sitäpaitsi joskus ihmisen jättämä jälki luontoon voi olla kauniskin. Flanderille itselleen mieluisin kuvista on vasemmalla näkyvä Puupelto 2. JukkaPekka Flander: Asumaton, 2009 maisemaa ja sen erityistä valoa. Pidän tasaisesta valosta. Flander sanoo ymmärtävänsä, jos joku näkee maiseman masentavana, koska valo on harmaata. Sieltä valokuvaaja Jukka-Pekka Flander, 30, lähti maailmalle kymmenen vuotta sitten. Helsinkiin hän päätyi opiskelemaan kuvajournalismia. Hakaniementorin liepeillä, ravintola Rennossa avattiin eilen Flanderin esikoisnäyttely Itää. Esimerkiksi koivumetsä voi olla hienon näköi- Jukka-Pekka Flander: Puupelto 4, 2013 Jukka-Pekka Flander: Kierrätyspiste, 2011 nen, mutta samaan aikaan se on metsätaloutta, siis ihmisen aikaan saamaa. Harmaa ei aina ole ankeaa Flanderin mukaan maisemakuvauksella on pitkät perinteet. Jo pitkään luontoa ei ole kuvattu romantisoiden, vaan on kuvattu erilaisia ilmiöitä maisemassa, ihmisten tekoja. Tämä kiinnostaa Flanderia. Itää-näyttelyn joissakin kuvissa tunnelma on surumielinen. Suurin osa värivedoksista on kuvattu Ruhvanan metsämaisemissa. Mutta en ota kantaa, onko se hyvä vai huono asia. Se on kuitenkin supisuomalainen kylä Etelä-Savossa, Punkaharjulla. Joskus siellä myytiin kukkia. Kierrätyspiste -nimisessä kuvassa metsän reunaan luonnonkauniille niitylle on tuotu autonromu ja muuta kamaa. Flander näyttää valokuvissaan, miten ihminen muokkaa maisemaa. . Kuva näyttää maalaukselta. Maisemakuvauksessa Flanderin mukaan on tärkeää, että paikka on tuttu. . Flander taltioi Sari Saloranta Demokraatti Ravintola Rennossa asiakkaat voivat vaikka lounasta nauttiessaan tutustua JukkaPekka Flanderin valokuvateoksiin. Ja joka kerta jotain on muuttunut. Ruhvanassa asuu yhä vähemmän ihmisiä, mutta ihmisen jälki näkyy selvästi luonnossa. Niityllä seisoo hylätty kasvihuoneen runko kuin luuranko. Repeytynyt kangas liehuu tuulessa. Tiedän, miltä siellä näyttää eri vuodenaikoina, miten maisema muuttuu.
Se on jotenkin orgaanisempi, luonnollisempi. Filmille taltioiminen myös pakottaa hitauteen. Löytyisikö meidän Yleisradioltamme rohkeutta tai edes kiinnostusta satsata ihan oikeasti sellaiseen tv-draaman tai jännityssarjan tuottamiseen, jolle voisi olla kysyntää yli rajojen ja siltojen? Yle on toki satsannut joihinkin kausisarjoihinsa niin osaamista kuin jonkin verran pätäkkääkin, mutta ne ovat olleet usein aika lailla kansallisista lähtökohdista tehtyjä, tärkeitä vain meille itsellemme. Henning Mankell Wallandereineen oli yksi nousun airueista, ja hänen jalanjäljissään on astellut liuta muita ruotsalaisia ja norjalaisia rikoskirjailijoita maailmalle ja maineeseen. Suomalaisillekin on tässä imussa tipahdellut ainakin murusia, jopa paakkusia. 31.10.2013. sainpas sanottua. Ilmiön siitä tekee lonksahtelematon tv-yhteistyö kahden maan välillä. Jälki on priimaa ja se on noteerattu maailmalla. Aika tasan vuosi sitten Silta sai Prix Europa -palkinnon parhaana eurooppalaisena tv-sarjana vuonna 2012. Hakaniemenkatu 7, Helsinki Kari Hulkko n n n skandinaavinen dekkaRikulttuuRi on kirjaformaatissa ollut hottia ympäri Eurooppaa pari viimeistä vuosikymmentä. Yläasteella hän harjoitteli ja kokeili kameralla ja kuvasi paljon maisemia. Sitten kuvaamiseen tuli pitkä tauko. Kuusi vuotta siten Flander hankki uudestaan itselleen kameran. Kansalli- olleet usein set tv-yhtiöt, Ruotsin SVT ja aika lailla Tanskan DR, ovat satsanneet kansallisista sarjan joka osa-alueeseen, ja lähtökohse on todella kantanut hedel- dista tehtyjä. mää. Esi- merkiksi leena lehtolainen, Matti Rönkä, jarkko sipilä ja uusimpana antti tuomainen ovat olleet meikäläisistä kirjailijoista haluttua tavaraa käännösoikeuksia kyseltäessä vaikka eivät ehkä jonkun jens lapiduksen tai jo nesbøn kansainvälisiin painosmääriin ylläkään. Koskahan tänne putoaisi sellainen lohkare, että suomalainen tv-tuotanto voisi intoilla Sillan tai vaikkapa tanskalaisen Vallan linnakkeen tai norjalaisen Velipuolen kaltaisesta kansainvälisestä huomiosta. Flanderin ottamia kuvia on nähty viime vuosina paljon myös Demarin sivuilla. Itää . En ainakaan muista isoja otsikoita kauppaamisyrityksistä, ehkä pyrkyä oli, mutta ilman menestystä. Aforismi aamupalaksi Eläimet pelkäävät yllätetyksi tulemista. Raid. 2.10.2013 Kolumni Rolf Bamberg 17 rolf.bamberg@demari.fi Kirjoittaja on Demokraatin kulttuuritoimittaja. Silta maailmalle Ruotsalais-tanskalainen tv-jännäRi (Bron/Broen) on pohjoismainen Ilmiö isolla iillä siinä missä komea Juutinrauman siltakin. En tosin ymmärrä, miksei esimerkiksi pari vuosikymmentä sitten tehdyllä loistavalla Huojuva talo -draamalla, jonka eija-elina Bergholm ohjasi Maria jotunin romaanin pohjalta TV2:lle, olisi voinut olla kansainvälistä kysyntää, aihehan ainakin oli valitettavan universaali. Harri nykäsen kirjoittama ja tapio Piiraisen ohjaama 12-osainen sarja ei jännärijuoneltaan ollut välttämättä kovin iskevä ja eheä, mutta sen osin hillitömän henkilögallerian Perse-Arskoineen, pornokauppias Sundmaneineen, rekkakuski Ratsumiehineen ja Maradonineen olisi voinut uskoa uppoavan muuallakin kuin Suomessa. Flanderin mielestä jälki on parempaa kuin digikameralla otettuna. . Me suomalaiset voimme olla siitä vain kateellisia, toki myös onnellisia, että saamme sen sentään katsottavaksemme. Tulevaisuuden suomalaiset ovat vastaavista ehkä vieläkin osattomampia, jos ruotsinkielen kouluopetusta ajetaan alas . Ravintola Rento 1.10. . Päinvastoin kuin digitaalisella aparaatilla, jolla kuvia voi räiskiä vaikka kuinka paljon. . Sarja on myyty yli 50 maahan Australiaa ja Brasiliaa myöten ja siitä on tehty omat versiot niin Britanniassa kuin Yhdysvalloissa. Sillan toinen kausi nähdään Suomessa hämmästyttävästi ?reaaliajassa. Työhön kuuluu myös video- ja lehtikuvausta. Jukka-Pekka Flanderin valokuvia. eli yhtäaikaa muun Pohjolan kanssa. Ensimmäinen kymmenosainen settihän nähtiin meillä viime heinäkuusta alkaen puolisentoista vuotta Ruotsin ja Tanskan ensiesitysten jälkeen. silta Paras kuva syntyy filmille Valokuvaamaan Flander opetteli jo lapsena. Kun rullaan mahtuu kymmenen kuvaa, jokaista otosta tulee mietittyä tarkkaan. Vai onko vaan niin, ettei tällaisilla draamoilla ole ollut kysyntää globaaleissaa tv-marketeissa, joissa esitysoikeuskauppaa käydään? Lähimenneisyydestä ei tule mieleen kuin yksi suomalainen jännityssarja, jonka olisi voinut kuvitella omaleimaisuudellaan ja laatuun satsaamisellaan kiinnostavan maailmalla. Silloin ei tule koskaan otettua sitä parasta kuvaa. Flander työskentelee tällä hetkellä verkkoviestintäyrityksessä. Ruotsi ja Tanska ovat olleet sen parissa todellakin sillalla, tai monillakin, yhteen liitettyjä. Ruotsia ja tanskaa puhutaan Yle on toki sarjassa sujuvasti lomittain, satsannut joihinkin kausisiltaa pitkin sujahdetaan tuon sarjoihinsa, tuosta Malmöstä Kööpenhamutta ne ovat minaan ja takaisin. Digikamerasta hän siirtyi pian perinteiseen filmille kuvaamiseen. Myös Itää-näyttelyssä suurin osa töistä on taltioitu filmikameralla. Miksi sen pitäisi ilahduttaa ihmistä?
Raine lankeaa oman hyvyytensä ansaan. Iloisuus, no se on tavallaan osa tätä ystävällisyyttä. -asenne johtaa lumipalloefektiin, joka suistaa jo kertaalleen uudelleenrakennetun sijoiltaan. Usko satuun! Peltolan näytelmä on vaativaa seurattavaa. Ehkä oppivaisuus. (2007), jotka hän itse ohjasi Kellariteatteriin, TTT:n intiimeimpään ja intensiivisimpään näyttämötilaan. On Peltola kirjoittanut ja ohjannut TTT:n isolle näyttämöllekin sydämeenkäypiä juttuja, mutta niiden ohjauksessa on ollut joskus tilankäytöllisiä ongelmia. 18 2.10.2013 Mies vailla pahoja ominaisuuksia Teatteri Mitä pienempi näyttämö, sitä suurempi sydän. Ja että tahtoo tehdä työtä. JANNICA: Nyt tulee jo lausetta.? Pätkä työhönottohaastattelukohtauksesta näytelmästä Ihmisellinen mies myyntihommissa eduksi, joten Raine menestyy työssä kohtalaisen hyvin. Uusi asuinsija kerrostalossa tuo Rainelle uudeksi ystäväksi kaikkineuvoisen Kalevi Kärpäsen. Katkenneet kontaktit poikaan ja perheeseenkin solmitaan uudestaan, joskin vaivalloisesti. (2009) ja ?Yksiöön en Äitee ota. Riittääkö kaksi? JIMI: Muutama vielä. RAINE (miettii): Luottavaisuus tulevaan. Ahkeruus. Mielestäni hänen tämän vuonna 2000 alkaneen Tampereen kiinnityksensä . ja koko uransakin . kaksi parasta ja samalla myös sydämellisintä näytelmää ovat olleet ?Pieni raha. Oman avioeronkin jättämät syvimmät Hyvän tähden ?JANNICA: Joo, mut mikä on sun vahvuus? Adjektiivi ?ihmisellinen. tämän näytelmän päähenkilön määreenä tarkoittaa läpikäyvää ystävällisyyttä, avuliaisuutta ja tarvittaessa aina uhrautuvaisuuteen asti yltävää myötäelämisen kykyä. Noin kuusikymppisen Rainen pitkä virkamiesura kunnallishallinnossa on päättynyt viran lakkauttamiseen JIMI: Lyhyesti. Tampereen Työväen Teatteri, Kellariteatteri Sirkku Peltola: Ihmisellinen mies Ohjaus Sirkku Peltola Lavastus Hannu Lindholm Rooleissa Auvo Vihro, Mikko Nousiainen, Petra Karjalainen, Emmi Kaislakari, Jaana Oravisto, Aimo Räsänen, Tuire Salenius, Miia Selin, Jari Ahola haavat alkavat hiljalleen rupeutua. Nöyryyttävän työhönottohaastattelun jälkeen hän saa toimen robottipölynimureiden myyjänä. Ei, teksti ei ole yltiökirjallisesti ladattua, vaan totuttua soljahtelevaa Peltolaa, eikä ohjauskaan pane päätä sekaisin aikatasojen pompotteKari Sunnari Auvo Vihro tekee tarkan ja herkän roolityön miehenä, jolle mikään hyvä ei ole vierasta.. (Pojan vaimo saakin näytelmässä kantaa jonkinlaista hyvyyden taikapiiriin luikertelavan käärmeen taakkaa.) Aurinko näyttäisi taas paistavan ainakin pienen viirun verran Raine Kukkian risukasaan. Kunnes Peltola vetää tragedia-vivusta. Suuri haali on vaatinut ratkaisuja, jotka ovat tuntuneet pakolliselta täytteeltä. Kellariteatteri, Peltola, kantaesitys -yhdistelmä latasikin ennakkoon suuria odotuksia. Näin olen tottunut ajattelemaan Sirkku Peltolan näytelmäkirjailijuudesta Tampereen Työväen Teatterin leivissä. Empaattisuus on JANNICA: Parilla sanalla. RAINE: Ahaa...! Ystävällisyys. Uskollisuus. ?Kaveria ei jätetä. Sellainen on Raine Kukkia, jonka sukunimen voi lukea pienenä alleviivauksena tai vähän ilkikurisemmin. Uusi näytelmä ?Ihmisellinen mies? täyttää ne suurimmalta osin. Jotkut asiat taas jäivät kaivelemaan. kuntaliitoksessa (ei ilmeisesti viiden vuoden suoja-aikaa!) ja edessä on uusi alku isommassa kaupungissa, jossa Rainen poikakin perheineen asuu
tutkii juuri tätä meitä koskettavaa ammattieetosta. Hyviä, tarinan kannalta perusteltuja hahmoja jokainen, mutta näytelmän alkupuolella tilan mukanaan tuoma intensiivisyys rapisee siitä yksinkertaisesta syystä, että henkilöiden sisäänajo vie niin paljon aikaa. Hän oli viihdemaailman asukas, ei taiteen pyhien sfäärien liihottelija. osin kuin satua, osin realistisena ajan ja tapain kuvauksena. tyylikkään näyttämöteoksen. Viihteen äärimmäinen vakavuus Hannu Lindholmin lavastus pyörittää välillä koko dramatur- Teatteri lulla tai roolihenkilöiden sivupersoonilla. Vaativuus tulee peruslähtökohdasta, siitä, että katsojan pitäisi uskoa Raine Kukkian kaltaisen ihmisen olemassaolon mahdollisuuteen. Se, että hän onnistui pyrkimyksessään, ei johdu siitä, että hän olisi ?yksi meistä?. Hän osoittaa myös näyttelijäntaitonsa väistämällä sudenkuopat: ultrahyvän esittäminen ei nääs ole helppo juttu, ylilyönnin vaaransa siinäkin on. Peltola on saanut tehdä Kellariteatteriin roolitukseltaan epätaloudellisen ison näytelmän, jutussa on kaikkiaan yhdeksän henkilöä. Rainen ja hänen teini-ikäisen pojantyttärensä Raisan välillä tapahtuvassa yhteisen ymmärryksen löytämisessä on jotain pakahduttavaa. Peltola on selvästi kirjoittanut rooleja suoraan tietyille luottonäyttelijöilleen, siksi esittäminen on kautta linjan syväpuhdasta ja sielukasta . Naurattamisen painavuus on meistä hassua ja traagista. Kulkuri katoaa kaukaisuuteen. Salminen ei myöskään esittele teesejä taiteilijan pyrkimyksistä. Me muut katoamme koteihimme. Kotimatkalla vaimoni sanoi, että henkilöohjaus ei antanut Tuukka Huttusen olla tarpeeksi oma itsensä. Kovan taistelun jälkeen ohjaaja suo Chaplinille viisi omaa minuuttia. Hän ei tee näköispatsasta eikä syvälle porautuvaa psykologista tutkimusta. Se on kiistattoman kiinnostava, sympaattinen ja sydämellinen, paikoitellen hienovaraisesti liikuttava teos. Pertti Julkunen. Chaplin suhtautui hauskuuteen äärimmäisen vakavasti, niin vakavasti kuin ihminen vain voi mihinkään suhtautua. Salminen osaa Chaplinin gägejä, mutta ei matki niitä. Satua, antakaa lisää satua sittenkin! Peltolan humanismi on koskettavimmillaan taas, niin kuin hienossa ?Pienessä rahassakin?, hyvään pyrkivän päähenkilön ja vielä kokonaan turnmeltumattoman nuoren sukupolven edustajan kohdatessa. Se, että Chaplinia rakastetaan nykyään niin yksimielisesti, asettaa esitykselle makua ja tyyliä koskevia vaatimuksia. Peltola voisi olla vaikkapa kiltin Edna Purviancen ja vaarallisen Susi Olennon särmikäs yhdistelmä jos niin haluaisi. Roolihahmo laajenee esityksen kokoiseksi. Nyt hän välähtää viehkosti Chapen varhaisnuoruudessa, mutta on muuten aikalailla supussa. Esitys kunnioittaa Chaplinia. Se kunnioittaa sitä, että Chaplin kunnioittaa ja sitä että Chaplinia kunnioitetaan. ?Kulkuri. Samalla se esittelee oivallisesti viihdemaailmassa vallitsevaa prameuden ja surkeuden ristivetoa. Jos hänellekin olisi annettu omat viisi minuuttia, niin komiikka olisi kukkinut lavalla komeammin. Esimerkiksi Aimo Räsänen on naapurin yli-, ohi- ja päällepuhuvana Kalevina ihan elementissään. Myös Auvo Vihro on Raine Kukkian rooliin täsmävalinta, hän on helposti lähestyttävällä tavalla perusmies. Tekijät eivät luottaneet vieraaseen apuun eivätkä turvautuneet lainattuihin formaatteihin. (1925) ja ?Kaupungin valot. Hänellä on ammatillista spesialiteettia, joka tekee hänet pikkuisen meitä etevämmäksi. ?Kulkuri. Salmisen valtaisia ansio on siinä, miten vakavasti ja kauniisti hän ottaa esiin viihdetaiteilijan vakavuuden. Omien minuuttien valtava voima Loppuhuipennuksena toimii jokin Henry Lehrmanin (Markku Toikka) ohjaama filmi vuodelta 1914. Olin samaa mieltä. Juuri sen vuoksi Chaplin on suuri taitelija, jossa on jotakin pyhää. Eppu Salminen tavoittelee nimiroolissa Chaplinin tyyliä ja sielua sympaattisesti. Hän on universaali kiintotähti, Jeesuksen ja John Lennonin ohella maailman suosituin ihminen. Tämä ambivalenssi jätti lopulta vähän sekaisen olon. Näytelmän varsin murheellinen loppu on hyvin kauniiksi kirjoitettu ja ohjattu, mutta jäi jäytämään: pitikö tässä näin odotetusti käydä. Tyylittömyydellä temppuilu ja huonolla maulla pelleily eivät ole paikallaan, vaikka joidenkin mielestä Chaplin itse harrasti näitäkin paheita. Aidon näyttelijä Charles Chaplinin asemesta hän esittelee aidon näyttelijä Eppu Salmisen. Miten se on mahdollista? Tekijäpari Riku Suokas ja Heikki Syrjä on tunnettu suositusta ?Vuonna 85?- produktiostaan. Niiden kuluessa Chaplin kohtaa lapsuutensa ja tulevaisuutensa ja liikuttaa yleisönsä. Se on tässä maailmassa pirun vaikeaa. Salmisen Chaplinhan on itse asiassa vakava rooli. Suvi-Sini Peltola on monin verroin kiinnostavampi näyttelijä kuin yksikään nainen niissä Chaplinin elokuvissa, jotka olen nähnyt. Elokuvien ?Kultakuume. Kun jengi on tehty tutuksi, näytelmä nappaa otteeseensa eikä irti päästä. Tampereen Työväen Teatteri Riku Suokas . Kaikesta huolimatta esitys on hieno. kertoo Chaplinin kohtaamista vaikeuksista ja niiden voittamisesta, mutta se ei ole mikään menestystarina. Chaplin ei hakenut menestystä itselleen vaan kosketusta meihin kaikkiin. Lavastus antaa tyylikkään muistutuksen siitä, että Chaplin oli henkeen ja vereen massaviihteen tekijä. Ja niin vain lähti harvinaisen kökkö käsikirjoitus lentämään ja innosti käsittämättömän monia katsojia. Nyt kotimaisen työn leima ei riitä. Chaplin on ensimmäisiä kertoja mukana elokuvassa eikä saa tehdä mitään, mitä haluaa. Chaplinin pyrkimyksiä ja elämänvaiheita kehystäessään Lindholm toimii joskus samaan tapaan häkellyttävän suoran humoristisesti kuin Chaplin itse. Ei tällaisia jokamiesluokan mallimiehiä ole enää ajassa, jossa itsekkyys ajaa solidaarisuuden edelle, talouspuhe tulee ennen järkipuhetta ja tekniikan hallinta korvaa kaiken manuaalisen. Siksi katsoin ?Ihmisellistä miestä. Chaplin on aiheena toista maata kuin tamperelaiset kasarirokkarit. bisnesohjusten (Miia Selin, Jari Ahola) kohdalla asianmukaisen kylmäävää. 2.10.2013 19 Terho Aalto Rolf Bamberg Demokraatti, Tampere rolf.bamberg@ demari.fi Eppu Salminen ei yritä tehdä Chaplin-roolissaan näköispatsasta mutta tekee kunniaa elokuvan suurelle mestarille. Chaplinin kosketus Näytelmä kertoo Charles Chaplinista (1889-1977). Hänen työskentelynsä on ehdottoman tahdikasta. Hänen roolihahmonaan ei oikeastaan ole Chaplin vaan Kunnioitus. (1931) kuvaukset ovat kiinnekohtia, joista sukkuloidaan Chaplinin köyhään lapsuuteen ja varhaisiin varieteevuosiin ja takaisin. Käsikirjoitus on kaoottinen, motivointi sekavaa, dramaturgia painopisteetöntä ja henkilöohjaus aukollista. Heikki Syrjä: Kulkuri Ohjaus Riku Suokas Koreografia Markku Nenonen Musiikki Charles Chaplin Lavastus Hannu Lindholm Puvut Marjaana Mutanen Ääni Jarkko Tuohimaa Valot Timo Alhanen Videosuunnittelu Tommi Lepola ja Tero Molin Rooleissa mm. Hän näyttelee näytteli- jää, jolle on tipahtanut taivaasta suuri rooli, niin suuri ja suurenmoinen, että suurempaa ei voi kuvitella. Elävän teatterin lavalla pienet sivuosat olisi saanut tehdä pirteämmiksi. Suurissa filmeissään Chaplin hallitsee asioita usein yksin. Hurjapäiseksi näyttelijäksi tunnettu Huttunen oli kuvaaja Rollie Totherothina jotenkin ruutupukunsa vanki. Suokkaan työryhmästä löytyy onneksi taitureita, jotka tekevät ?Kulkurista. tuntuu mieluummin lyhyeltä kuin pitkältä esitykseltä. Sellaisia syntyy vasta esityksen kokonaisuudesta, johon Salminen olennaisesti vaikuttaa. Eppu Salminen, Tommi Raitolehto, Tuukka Huttunen, Pentti Helin, Markku Toikka, Suvi-Sini Peltola, Jari Leppänen, Soili Markkanen, Jyrki Mänttäri, Jukka Saikkonen, Teija Auvinen giaa. Se olisi käynyt päinsä esityksen mittaa kasvattamatta. ?Kulkuri
(09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www. WWW.AYT.FI .org Ammattiliitto Nousu ry Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA. 20 2.10.2013 OSOITTEEMME VERKOSSA EEVAJOHANNA ELORANTA Sinun puolestasi Varsinais-Suomi www.eeva-johanna.net www.jytyliitto.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
2.10.2013 21 Getty Images ??Liisa tarkkailee ympäristöä koko ajan lintujen varalta Kun pelko rajoittaa arkea l?l?l
Joskus nuorempana ?uhriksi. Hän ennakoi koko ajan tulevaa. . Ihminen saa ahdistuskohtauksen lukiessaan kirjaa. Kalatiskin haju houkutteli pulut pörräämään lähelle. . 22 2.10.2013 lll 52-vuotias Liisa on normaalisti hyvin rationaalinen ihminen, joka ajattelee kaikki asiat järjellä. Yhtä asiaa hän ei silti pysty hallitsemaan. Hämähäkkiä pelkäävälle näytetään aluksi hämähäkin valokuvia ja vähitellen häntä altistetaan oikealle eläimelle. Yksi kaverini pelkää kastematoja. Karlssonin mukaan altistushoidot ovat selkeästi tehokkaimpia. . Opiskelu keskeytyy ja ihminen valitsee ammatin, jossa joutuu tekemisiin mahdollisimman vähän muiden kanssa. Lähes jokainen potee lievää esiintymisjännitystä, mutta Karlssonin mukaan paha sosiaalinen fobia voi invalidisoida helposti, kun ihminen eristäytyy muilta. Selvää syytä fobialle ei ole Fobioille ei ole keksitty yleispätevää selitystä. Sitä voi aina vältellä, Karlsson korostaa. Sosiaalinen fobia eristää ihmisen Hasse Karlsson pitää vaarallisimpana ja vaikeimpana sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Liisa ja lintu samassa tilassa on mahdoton yhtälö. Kevät on lintufoobikolle vaikeaa aikaa. . Ulkomailla varpuset tunkevat helposti esimerkiksi kahvilaan. Irrationaalisesti hän linkittää tämän tapahtuman paniikkiinsa ja välttää sitten kirjaan tarttumista, Karlsson pohtii. Altistus tehokkain hoitokeino Harva hakeutuu hoitoon pelkästään fobian takia, vaikka hoitokeinoja onkin. Ja minä ihmettelen, että mitä pelättävää nyt kastemadoissa voi olla, hän naurahtaa. Pulut ovat linnuista pahimpia Pahin pelko Liisalla on joutua kosketukseen linnun kanssa. Tämä vaara on erityisesti puluissa. . Miehen käsivarsi on välillä mustelmilla. Yleensä fobia ei haittaa ihmisen toimintakykyä kovin paljon, jos pelon kohde on rajoitettu. Näin pelkoreaktio vaimenee. Erilaiset psyykenlääkkeet hillitsevät myös fobiaoireita, vapinaa, sydämen tykytystä, hikoilua, huimausta, unettomuutta, pakenemishaluja tai jännittämistä, varsin tehokkaasti.. Ihminen altistetaan asteittain ja riittävän hitaasti pelon kohteelle. Harvoin kuitenkaan syntyy vaarallista tilannetta, Liisa huomauttaa. Ennakointi auttaa Marja Luumi Demokraatti Liikkuessaan ulkona Liisa skannaa koko ajan tilannetta. Eläinpelot läh- tevät usein pelästymisestä. Joudun katsomaan ympärilleni, koska linnut voivat olla kärttyisiä pesimäpuuhien takia. Ihminen tietää, että pelon kohde ei ole sinänsä vaarallinen. Yksi selitys on löydetty. Pari päivää sitten rautatieaseman kongissa oli kaksi pulua. Sopivalta etäisyy- deltä pistin juoksuksi. Ennakointi on tärkeää, koska joskus muut ihmiset saavat linnut lähtemään lentoon. Ulkona Liisa väistelee lintuja ja vaihtaa kadun toiselle puolelle, jos lentäviä on lähellä. Joskus joutuu ottamaan juoksuaskelia. . Jos ihminen saa paniikkikohtauksen bussissa, hän yhdistää ahdistuksen bussissa matkustamiseen. Hän havainnoi ylilentävien lintujen varjot ja kuulee siipien läiskeen. Sosiaalinen fobia voi vaikuttaa yllättävän paljon ihmisen kohtaloon. . Ihminen pystyy yleensä elämään suhteellisen normaalisti, jos pelkoa aiheuttaa yksittäinen asia. Noin kymmenen prosenttia ihmisistä kärsii jostain tarkkaan määritellystä yksittäisestä fobiasta. . joutui tarvittaessa aivan outokin ihminen. Torilla Liisa ei käy ollenkaan. Sitä hän ei pidä sinänsä suurena haittana. Sosiaalinen fobia voi vammauttaa Fobia määritellään tunnetilaksi, jossa pelon kohdetta tunnetaan järjetöntä kauhua. Siksi hän alkaa pelätä bussissa olemista. Monet oudot fobiat, kuten kirjapelko, voivat hänen mukaansa juontua tästä selityksestä. . Monet jättävät käyttämättä tilaisuuksia, vaikka kykyjä olisi vaikka mihin. Ne eivät pelkää mitään, ja ne ovat kaupungeissa aina keskuudessamme. Tosin mikä tahansa lintu voi aiheuttaa paniikin. En muista, että olisin pelästynyt, mutta ihan lapsesta saakka en ole pystynyt koskettamaan esimerkiksi linnunsulkia. Hän ei tunne toista ornitofoobikkoa, mutta tuttavilla on ties mitä pelkoja. . Fobia on oikean tapahtuman jälkikaiku. Karlssonin mukaan taipumus ahdistukseen kulkee osittain suvussa. Toisen kammoa on vaikea käsittää. Tämäkään tosiasia ei silti selitä sitä, miksi pelko kohdistuu tiettyihin asioihin. . Mietin, minkä reitin valitsin. Hän ei vain pysty hallitsemaan pelkoaan, ingratiivisen neurotieteen ja psykosomatiikan professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta selventää. Lievä vastenmielisyys ei vielä ole fobiaa vaan pelko saattaa aiheuttaa paniikkikohtauksen. Pelko saattaa myös vaikuttaa ihmisen koko elämään. . Yritän välillä teeskennellä kelloa katselleen, että minulla on kauhea kiire, hän myöntää. Barcelona ja Rooma saavat jäädä Jos lintu tulee liian lähelle, Liisa tarraa kiinni tuttuun ihmiseen. Se on ornitofobia, lintupelko. Liisa ei tiedä, mistä kammo lintuja kohtaan on syntynyt. Ensimmäinen muistikuva linnuista hänellä on 5-vuotiaana Turun torilta
Se, että joku pikkuötökkä inhottaa, ei ole mitään verrattuna siihen hirvittävään kauhuun, joka kulkee sähköiskuna koko kehon läpi. avoimet tilat ?? Ailurofobia . matkustelu kiinnosti niin paljon. . kuolema ?? Tetrafobia . Pystyin koskettamaan sitä sormella kaltereiden läpi ensin hansikkaalla ja sitten paljain käsin. Kävin eläinkaupassa totut- telemassa häkissä olevaan papukaijaan. Hypnoterapeutin luona hän tutustui myös esimerkiksi silmänliiketerapiaan ja siedätyshoitoon. . Vanhempana ajattelen, että ?Barcelona, ketä kiinnostaa?. Liisa ei häpeile fobiaansa, mutta ei aina jaksa selitellä esimerkiksi työmatkoilla, miksei johonkin paikkaan meneminen onnistu. veden pelko ?? Araknofobia . Mutta lintu oli häkissä, siinä se ongelma. Terapia oli Liisan mielestä silti monin tavoin hyödyllinen, koska hän oppi istuntojen aikana aika paljon itsestään. kirjat ?? Entomofobia . veren näkeminen ?? Karnofobia . lentäminen ?? Belonefobia . liha ?? Klaustrofobia . neulat ?? Bibliofobia . linnut ?? Pyrofobia . hyönteiset ?? Hematofobia . kipu ?? Antofobia . kissat ?? Akrofobia . 2.10.2013 Fobioita Hän myöntää, että pelko rajoittaa elämää. Nuorempana hän jaksoi taistella fobiaansa vastaan . tuli ?? Tanatofobia . korkeat paikat ?? Algofobia . Hän haluaa tässäkin haastattelussa esiintyä nimimerkillä. Liisa muistuttaa, että fobialla ja inholla on vissi ero. . hämähäkit ?? Astrafobia . peseytyminen ?? Agorafobia . Mutta silti ? monella on paljon isompia ongelmia kuin tämä minun lintupelkoni. ?? Ablutofobia . kukat ?? Aquafobia . ukkonen ja salamointi ?? Aviafobia . Mutta lintupelkoa se ei vienyt. 23 Ku va k oo ste Jar iS oin i. koirat ?? Nyktofobia . suljetut, ahtaat tilat ?? Kynofobia . numeron 4 pelko Hoidot eivät ole auttaneet Liisa on hakenut ulospääsyä lintupelostaan ensimmäisen kerran hieman yli 20-vuotiaana. Psykiatrin istunto jäi ensimmäiseen kertaan. Hypnoosin kokeilu ei onnistunut yhtään sen paremmin. pimeys ?? Ornitofobia
Hän viihtyi myös Turun yliopiston oppisaleissa muun muassa historian ja kirjallisuuden parissa. 24 2.10.2013 Lapissa oli lämpimin syyskuu 50 vuoteen Syyskuu oli koko maassa selvästi tavanomaista lämpimämpi, kertoo Ilmatieteen laitos. Kylmintä puolestaan oli kuun viimeisenä päivänä Sodankylässä, jossa mitattiin -6,4 astetta. Syyskuun sademäärä jäi suurimmassa osassa maata tavanomaista niukemmaksi, ja suuressa osassa Lappia oli jopa harvinaisen kuivaa. STT Lehtikuva / Tatu Lertola Koko maassa vietettiin tavallista lämpimämpää syyskuuta. MERKKIPÄIVÄKERÄYKSET Onnittele ja osallistu työväen kulttuurin tukemiseen. puh. Viihtymistä todistivat myös loistavat arvosanat. Puoluehajaannuksen ollessa syvimmillään vuonna 1959 Esko Niskanen siirtyi Turun työväentaloon sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön sihteeriksi ja valittiin seuraavan vuoden kunnallisvaaleissa kaupunginvaltuustoon ja edelleen kaupunginhallitukseen. Sarjakuvat B.Virtanen - Urja Esko Niskanen oli sosialidemokraattien vuoden 1966 suuren vaalivoiton kenttätason merkittäviä tekijöitä muun muassa Turun Päivälehden toisena päätoimittajana, jonka pakinoitsijanimimerkki Kaulus Köyhänen saavutti laajaa huomiota kautta maan. Siellä oli runsaat kolme astetta tavanomaista lämpimämpää. osuu ruutuun 40. Lapissa syyskuu oli viimeksi yhtä lämmin vuonna 1963. Kuukauden keskilämpötila vaihteli syyskuussa Ahvenanmaan ja lounaissaariston noin 13 asteesta Itä- ja Pohjois-Lapin vajaaseen yhdeksään asteeseen. Poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli suurin Länsija Pohjois-Lapissa. Toisaalta kokeneena järjestömiehenä hän osasi varautua myös voimakkaan kielteisiin reaktioihin. Näitä elementtejä kuvasi Esko Niskasen legendaarinen puhe hänen tuodessaan tiedon turkulaisen puolueväen kokoukseen puolueneuvostosta, joka juuri oli asettanut Kekkosen SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Sillä paikalla hän oli toukokuuhun 1975 saakka, jolloin hänet nimitettiin valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajaksi. Eläkkeelle siirtyminen toi Esko Niskasen Helsingin vanhojen toverien joukkoon, sosialidemokraattisten veteraanijärjestöistä vanhimpaan, jonka puheenjohtajana hän toimi useiden vuosien ajan. Hän viihtyi kamppailussa oikeana pitämänsä asian puolesta. Hän näki lehdistön käyttävän hyväkseen demokratian antamia vapauksia täyttämättä kuitenkaan sen antamia velvoitteita. Esko Niskasen työlle yhteiskunnan muuttajana ja yhteisöissä elävänä kansalaisena oli tunnusmerkillistä vahva persoonallisuus niin päätösvallan käyttäjänä kuin kanssakulkijan arkisten pulmien ymmärtäjänä. Pertti Paasio. Erityisen voimakkaasti hän korosti myös yksilön vastuuta yhteisöistä ja toisistaan. Hän tapasi korostaa sosialidemokratian periaatteiden kuuluvan myös arkeen yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa. Erityisen korostuneena piirteenä Esko Niskasen puheissa ja kirjoituksissa oli voimakas arvostelu median valta-asemaa ja vallankäyttökulttuuria kohtaan. Tehtävää helpottavat valmiiksi annetut numerot jotka on jo sijoitettu oikeille paikoilleen. Sanan taitaja ja ihmisen ymmärtäjä Kun viesti Esko Niskasen kuolemasta saavutti Aurajoen rantamat, hiljeni moni meistä Turun sosialidemokraattisen järjestöväen veteraaneista muistelemaan vuosikymmenten takaisia aikoja, jolloin nuori kantavalla äänellä vakuuttavasti puhuva farmaseutti nousi yhdeksi hallitsevista hahmoista pohdittaessa politiikan ja erityisesti sosialidemokratian tilaa ja tilannetta. Ajat olivat vaikeita. Puhe oli lyhyt: ?Valitettavasti meillä on presidenttiehdokkaana Urho Kekkonen . (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Numerotehtävä Täyttöohjeet: Tarkoituksena on täyttää ruudukko numeroilla 1-40 siten, että numerosta 1 lähdetään täyttämään suurenevilla numeroilla valkoisia ruutuja shakkihevosen tapaan, kunnes viimeinen ?loikka. jumalankiitos!. Hän ymmärsi selkeästi, ettei suuren kansanliikkeen riidassa ollut voittajia. Esko Niskanen. Laaja tuntemus historiasta Esko Niskasen persoonalliset painotukset ja rikas suomen kieli yhdistettynä laajaan historian ja yhteiskunnan tuntemukseen toivat hänelle paljon kannattajia mutta myös vastustajia. Vaalitulos oli huono, mutta tärkeitä väyliä oli avattu. Kun Kalevi Sorsan hallitus syksyllä 1972 hajotusvaa- lien jälkeen muodostettiin, tuli Esko Niskanen sen toiseksi valtiovarainministeriksi. Noissa vaaleissa Esko Niskanen valittiin kansanedustajaksi ja yhden vaalikauden jälkeen sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Yhteistyön voimalla Esko Niskanen ymmärsi hyvin, että kansakunnan tasapainoinen kehitys edellytti sen kahden merkittävimmän instituution eli sosialidemokraattisen puolueen ja Urho Kekkosen yhteistyötä. Sosialidemokraattisen puolueen hajaannus, joka imi pyörteisiinsä koko työväenliikkeen järjestökentän, halvaannutti syvällisesti koko suomalaista yhteiskuntaa. Esko Niskanen tuki voimakkaasti niitä voimia, joiden tavoitteena oli palauttaa sosialidemokratian yhtenäisyys ja taata koko yhteiskunnan rauhallinen kehitys. Puoluekokouksen päätöksellä hänet nimitettiin SDP:n kunniajäseneksi. Median valta sai kritiikkiä Esko Niskasen työlle, puheille ja kirjoituksille oli ominaista voimakas aatteellisuus; yhteiskunta on rakennettava oikeudenmukaiseksi, ja se voidaan tehdä vain yhdessä. Pie- Kuollut nin poikkeama oli maan eteläosassa, jossa oli asteen verran tavanomaista lämpimämpää. Syyskuun korkein lämpötila, 23,8 astetta, mitattiin 8. päivänä Espoossa
Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari johdattaa meitä EU:n todellisuuteen ja ensi kevään vaaleihin. Seinäjoen Eläkkeensaajat ry. Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa ke 2.10. Kirjan totuusaste on kohtuullinen. Yhteiskuntakerho to 8.10. Hjallis Harkimo saisi tehtäväkseen myydä Helsin- gin hallintopalatsin venäläisille oligarkeille, Lipponen visioi. ?Totuusaste kohtuullinen? Lipposen lisäksi Puolikarkeat muistelmat -kirjassa seikkailevat Jorma Reini, Sulo Aittoniemi ja Satu Hassi - ja muutamia satoja muitakin suomalaisia. Keskiviikkokerhossa ke 2.10. Kun presidentin itsenäisyysjuhlat on tänä vuonna siirretty Tampereelle, voisi Tampereesta tehdä jatkossa Suomen pääkaupungin. pe 4.10. klo 18.30 Isonnevantie 41. klo 11.15 Korson nuorisotilassa, Korsontie 2, II krs., Vantaan kaupungin erityisasiantuntija, Viksun koordinaattori ja vanhusneuvoston sihteeri, Vantaan vanhus- ja vammaispalvelut, Anne Aaltio esittelee vanhuspalvelulain toteuttamista Vantaalla ja vastaa kysymyksiin. Elämäkertateos kertoo invalidiliiton perustajasta Eino K. Tämä on elettyä elämää, siellä on kipeitäkin asioita. Ahmintahäiriöön liittyy kohonnut keskenmenoriski. Häiriön vuoksi hoidossa olleiden naisten raskauksista keskenmenoon päättyi miltei joka toinen. Syömishäiriöt ovat yleinen ongelma länsimaissa, joissa nuorista naisista 5?10 prosenttia sairastuu johonkin syömishäiriöön elämänsä aikana. Paikkana Rasinkatu 14 C, Rekolan Raikkaan toimisto, Kytötien puolelta sisään. Pitkon uusi kirja Puolikarkeat muistelmat julkistettiin maanantaina Tampereella. . Pitko on siitä erikoinen kriittinen kommentaattori, että hän käsittelee kohteitaan lempeästi. Entinen pääministeri Lipponen pohti julkistustilaisuudessa myös valtion asioita. Tule tutustumaan, jos toimintamme kiinnostaa. . klo 18-20 kirjailija, toimittaja Pentti Peltoniemi kertoo uutukaisesta kirjastaan -Yhdessä omin voimin: Eino K. klo 12 Kaupungintalolla kokoushuoneeseen 1. Korson Eläkkeensaajat ry. Kirja on varsinaisesti omaelämäkerta, mutta Pitkon elämän varrelle on kertynyt kanssaihmisiä. . 2.10.2013 ??Matti Pitko saa Paavo Lipposenkin ostamaan Aamulehden ?Jos minua ei mainita, olen pettynyt? Pakinoitsija Matti Pitko saa jopa Paavo Lipposen esiintymään julkisesti muussa kuin vakavassa sävyssä. Totuusaste on kirjan alkupuolella noin 38,23 prosenttia. klo 17. Lähetä ilmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/ yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla (09) 701 0569 arkisin kello 10 mennessä. Tällä kertaa Klubi kokoontuu uudessa paikassa Hakis Pubissa, Sörnäisten rantatie 10. Mäntän Wanhat Toverit kokoontuu ti 8.10. Kaupungin henkilöstöasioista alustaa henkilöstöpäällikkö Heikki Kivinen. POHJANMAA . Hopeakotka sijaitsee Espoon Karakalliossa, osoitteessa Kotkapolku 2. Tule keskustelemaan ajankohtaisista aiheista hyvässä demarihengessä. Uusille mukaan tuleville jäsenille arvokas tervetuliaislahja. . klo 14.30 Kampin palvelukeskuksen Fade-salissa. Kunto- ja ruoka-asiat aiheena ja niistä kertovat Olli Väätäinen ja Wilma Schlizewski. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Lisätietoja löytyy www.hakaniemendemarit.sdp.fi. . Tervetuloa nauttimaan kuppi kahvia/teetä ja pullaa 1e. Aiheeksi riittä- nee, . Ko-Ko sydänkerho. . Kahvit klo 10.30, tilaisuuteen ovat tervetulleita muutkin ikäihmiset ja jäsenet. http://korso.elakkeensaajat.fi/ 0400 402 172 . Raision Sos.Dem. Tehdaskierrros Arabian tehtaalle 8.10. Alustajana Aarne Heikkilä. . Kirjailijaa haastattelee toimittaja Leena Nikula. Kahvipannu kuumana klo 17.30 alkaen. . Kokouksen päätteeksi katsomme Leppävaaraseuran julkaiseman videoelokuvan Albergasta Leppävaaraan. Loppupuolella se lähestyy 57,28:aa, arvioi Karo Hämäläinen, joka toimi kirjan kustannustoimittajana. Kun muistelmista on kyse, kirjoittaja avaa elämästään muitakin kuin humoristisia puolia. Karo Hämäläisen mukaan naurattavia juttuja on runsaasti, mutta välillä lukija joutuu vähän itkemäänkin. . klo 13 Ty:n kerhotilassa Keskuskatu 17. Leppävaaran demareiden lokakuun avoimeen jäsenkokoukseen ma 7.10.2 klo 18 vieraaksemme tulee Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen Pekka Vaara kertomaan metron rakentamisesta ja Jorvin sairaalahankkeista. klo 17. Kalervon elämä. (STT) Numerotehtävän ratkaisu ?Hautaus?palvelut Paavo Lipponen oli itseoikeutettu tervehdyspuheen pitäjä Matti Pitkon kirjan julkistamistilaisuudessa Tampereella. Yhdistystoiminta HELSINKI . Hallituksen tekemiset, tai tekemättä jättämiset ?. UUSIMAA . Asiantuntija- alustajana on Espoon kuuloyhdistyksestä Kaarina Niinimäki. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskuste- lemaan. Jos minua ei mainita Matti Pitkon pakinassa, olen hyvin pettynyt, sanoi Lipponen. Ainakaan kirjaa lukiessaan Lipposella ei liene syytä pettyä. Valtion eläkkeensaajat VES-Helsinki ry lokakuun kokoontuminen ke 2.10. klo 13 alkaen keskustellaan kuulosta. Lipponen kiitteli Pitkon pakinoitsijanlaatua: . Ilmoitus julkaistaan lehdessä maksuttomana korkeintaan kaksi kertaa. Korso Koivukylän sydänkerhon tilaisuus ke 2.10. Kohtia, joissa hänet mainitaan, on toistakymmentä. Karakallion Eläkkeensaajien keskiviikkokerhossa Palvelutalo Hopeakotkassa 2.10. Valtion laitokset voisi sijoittaa suurhalliin, jota Tampereella suunnitellaan junaradan päälle. . Perinnetapahtuma ?Lokakauden avajaiset. Koukkuniemeen tulisi entisten pääministerien lepokoti. Kyllä tässä ihmisen kaikki värit ovat mukana, tiivistää Matti Pitko. ?Totuusaste on kirjan alkupuolella noin 38,23 prosenttia.? STT, Tampere Lehtikuva / Viena Kytöjoki 25 Syömishäiriöt vaikeuttavat lastensaantia Syömishäiriöihin sairastuneilla naisilla on usein ongelmia lastensaannissa. Vaasanseudun Wanhat Toverit kokoontuu ti 8.10. klo 13 Pitkäkatu 50, Demokraatin tiloissa. Haagan Työväenyhdistys ry. Tervetuloa kaikki Liisan ystävät ja tukijat. PIRKANMAA . Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä.. ty Voima I jäsenkokous Voimalassa su 6.10. Hakis Klubi kokoontuu jälleen la 5.10. klo 13- 15 aiheena vaarallinen verenpaine, alustajana sydänhoitaja Ulla Luostarinen. Ihan tuulesta temmattuja juttuja ei ole, sanoi Matti Pitko. . Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus osoittaa, että syömishäiriöitä sairastaneet saavat lapsia muita ikätovereitaan harvemmin. Suurin ero näkyi anoreksiaa eli laihuushäiriötä sairastaneilla, joilla raskauksien määrä oli alle puolet siitä mitä samanikäisillä verrokeilla. Bulimiaa poteneiden raskaudenkeskeytysten riski on lähes kaksinkertainen samanikäiseen väestöön verrattuna. Kokous pidetään toimitilassamme Lintuvaarantie 8. VARSINAIS-SUOMI . Kalervosta. Aina lauantaisin menen Helsingin rautatieasemalle ostamaan Aamulehden
Jesse Öst - hiljaa hyvää tulee. 16.15 Faunin iltapäivä. 21.30 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 07.15 Urheiluradio. Trikotillomaanikko nyppii hiukset päästään. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio Maailmaa mullistavat uudet teknologiat. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Testissä Nokian älypuhelinten uusi lippulaivamalli Lumia 1020. 23.10 Myytinmurtajat Juoksuhautatorpedo. 00.15 Viidenkympin villitys (S) Haasteita ja haaveita. 01.15 UEFA Champions League -huippuhetket 01.50 - 05.30 MTV3 Deitti 13.00 Elämäni eläimet 13.30 Maailman nopein laulutähti Norjalainen Marit Strömöy on ainoa nainen, joka ajaa kilpaa rataveneilyn Formula 1 -luokassa. 14.00 Riistametsällä Kaniini. 14.30 Suorana: Kortesmäki 15.00 Maailmanmenoa: Urheat Forcadot 15.10 Ajankohtainen kakkonen 15.45 Minun maisemani Näyttelijä Nils Slettan lapsuuden maisemissa sijaitsee Gaustatoppen, Telemarkin korkein vuori. 16.00 Blogistania: Project Mama Katja Lahti sai blogin läksiäislahjaksi jäädessään äitiyslomalle. 16.30 Galaxi Galaxissa Womman vieraana laulaja Diandra. 11.57 Päivän mietelause. 14.00 Kantapöytä. 15.00 Yle Uutiset. Greenpeace ja taistelu arktisista apajista. 22.00 Taivaan pilarit (16) 5/8 Perintö. 22.55 Yle Uutiset 23.00 Ulkolinja: Kurdistan silta rauhaan. 18.50 Iltahartaus. 07.17 Maakuntaradio. 15.55 Yle News. 21.40 Urheiluradio. 11.00 Hienostelua. 30 vuotta armeija ja kurdisissit ovat sotineet Kaakkois-Turkissa. 50000 kuollutta, miljoona pakolaista, poltettuja kyliä. 23.55 Uutisikkuna 12.00 XL-sukupolvi Joulu on tulossa, mutta lihavuudesta kärsiville nuorille se ei tiedä hyvää. 12.30 Kukkaron herraksi Seitsemänkymppisen Kalevi Elorannan eläke ei tahdo riittää elämiseen ja hän joutuu lainailemaan rahaa kavereilta. 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) Fokuksessa Luumu LeväperäLogan. 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) Värähtelevä kaunotar johtajan polvella. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) Kaksi yksinäistä. 18.30 Emmerdale (S) Jimmyn uusi heilako? 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) Sus` siunatkoon perhepäivällistä. 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.30 vän urheilutapahtumista. 22.40 Teknari Jakso 2. 13.03 Urheiluradio. 07.45 Hartaita säveliä. Kuka hoitaa vanhukset ø ja millä rahalla. 08.17 Maakuntaradio. Mv. 14.20 Vuosirenkaita Vuosi 1957. Kreivi Greuzin juontama muotinäytös. 14.30 MOT: Kasinopeliä säätiön rahoilla 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Tyynenmerenlohen kutujoki 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) Susi lampaiden vaatteissa. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Vieraana lastenlauluja levyttänyt ilopilleri Tea Hiilloste. 12.15 Julkinen sana. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 21.55 Suomi tänään. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. O: Alejando Gonzalez Inarritu. 09.00 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 Kuutamon syy. Hupipätkät (S) Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Hullu juttu Illan matsi: vuokrakämppä vs. 06.25 Aamusoitto. Nina ja Johannes seuraavat kullankaivajien jalanjälkiä ja viettävät asuntoautoelämää erämaassa Yukonissa. 20.30 Puutarhakeskiviikko 6/8. Pernilla on ottanut sadevettä talteen ja istuttaa vesikasveja. 21.00 Velipuoli (12) Osa 3/8. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 23.00 Yle Uutiset. Otamme selvää onko makkarasta terveysruuaksi. 19.00 Historiaa: Suuruudenhullu Führer-kultti 20.00 Akuutti Alkoholi uuvuttaa maksaa salakavalasti. 14.00 Yle Uutiset. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 07.15 Aamusoitto. 09.45 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Emmerdale (S) 11.35?12.40 Jamie Oliverin herkullinen Iso-Britannia 14.10 Alueellinen sääennuste 14.15 Selviytyjät Luottamuspula. 15.15 Mitä tänään syötäisiin? Sienikastike ja possunfilee. 15.20 Rasittavat tyttäret (S) Deittailun aika. 15.50 Koko Suomi leipoo Jakso 2. 20.03 Urheiluradio. 13.00 Yle Uutiset. 20.07 Café Tropical. 21.00 Yle Uutiset. 18.03 Luonto-Suomi: Sininen hiljaisuus 020317600. 18.50 Merisää. 06.15 Aamuhartaus. 10.03 Ajantasa. Yle Uutiset ja sää. 18.20 Juhani Aho: Matkakuvia, osa 13. 20.06 Sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 09.10 Sää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 Yle Uutiset. Vera Varis - lupaava veräjänvartija vailla vertaa. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Äänijahti 18.30 Tonttupartio Red Caps (S) Suojaverkko. 18.55 Gazoon (S) Ikaroksen unelma. 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Toisaalla - ihmemaa Kanada Osa 7/8. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Urheiluradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Maakuntaradio. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. 17.30 Taustapeili?Pyöreä pöytä. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 19.06 Luonto-Suomi: Sininen hiljaisuus 0203-17600. 07.53 Maakuntaradio. 12.15 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. Daniele on kipeänä, mutta tekee silti taikatemppuja. 17.21 Toki Doki (S) Viljelyä. 17.25 Sportmagasinet Pekka Lyyski - kun kokemus tuo varmuutta. 08.15 Ykkösaamu. 22.05?23.05 Ajassa soi. Varovasti sanoi rovasti 21.50 22.00 22.05 22.10 22.25 23.47 00.30 01.03 Yle Uutiset Urheiluruutu Keskiviikon ravisuora Docventures: Elokuvan esittely Docventures esittää: Exit Through The Gift Shop (S) Docventures: Live Hullu juttu - 04.00 Uutisikkuna 45 minuuttia C.S.I. Lokakuussa muuttavat hanhet. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Hotelliharjoittelijat 5/5. Kilpailu työpaikasta on kovaa, ja harjoittelijat tekevät parhaansa. 22.30 - 22.44 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa SUB 06.00 SubChat 08.25 Baby Looney Tunes (S) 08.50 Madagascarin pingviinit (S) 09.20 Eastenders (S) 09.55?10.50 Lemmen viemää (7) 13.50 Myytinmurtajat 14.55 Top Chef 15.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Gordon Ramsay kiven sisässä 19.00 Julkkis Big Brother Extra 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Uskomaton Mr. Prisma Studio selvitti, voiko vaikutusvaltaa opetella. 18.30 Vempainmies Stephen Fry 3/6. 14.03 Ajantasa. 11.03 Maakuntaradio. 13.06 Maakuntaradio. Terveydenhuolto uusiksi, malli Ruotsista. 12.55 Suomi tänään. 18.55 Luonto-Suomi: Sininen hiljaisuus 0203-17600. 12.00 Yle Uutiset ja sää. omistusasunto. 20.00 Uusi päivä (S) Osa 309: ?Totuuden henki johda sinä meitä.? 20.30 Suorana: Kortesmäki Vieraina Egotripin Mikki ja Knipi ja Suomen vahvin nainen Kati Luoto. 21.00 Taivaan tulet (12) Osa 23/36. 09.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Millaista on huipputeknologia tulevaisuuden työpaikoilla. 13.00 Klassista kahteen. 26 2.10.2013 TV- ja RaDIO-OhjElmaT Keskiviikko 2.10.2013 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. (16) Villikukkia. Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri Tulosruutu Tiivistelmä päi- NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu 07.25 Disney esittää 08.00 My Little Pony (S) 08.30 Inspector Cartoons 08.40 Leila leipoo Ranskassa 09.15 Koirakouluttaja Tanja Karpela 09.45 Tuhluriprinsessat 10.20?10.50 Sisustuskaksoset 12.50 Koirakouluttaja Tanja Karpela 13.20 Tuhluriprinsessat 13.55 Sisustuskaksoset 14.25 Näin teet ranskalaista ruokaa Tuulihattutemppu. 14.55 Tanssi peppu pieneksi Kiusausten kaupunki. 15.55 16.00 17.00 17.30 18.30 18.50 19.00 Tulossa: Vain elämää Hurja remontti Neljän tähden illallinen Junior MasterChef Nelosen uutiset Nelosen sää Neljän tähden illallinen Radiotoimittaja Susanna Laine tarjoaa illallisen. 19.30 Matkaoppaat Maija ja Anna-Kaisa löytävät hotellin vessasta epämiellyttävän yllätyksen. 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! Juankoskella sijaitseva Ruukin Kievari. 20.57 Keno 21.00 Nashville (7) Muutu tai lähden. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset Syksyn ensimmäisessä lähetyksessä vieraana Mikael Jugner. 23.00 23.10 23.15 23.20 Nelosen uutiset Nelosen sää SM-liigan huippuhetket NCIS Los Angeles (12) Musta leski. 00.20 4D: Stacey ja turismin nurja puoli - Thaimaa (S) 01.35 Defenders (7) Senaattori Harper. 02.35 Perhe on pahin (S) Vaalikampanjointia. 03.10 Pulkkinen 03.40 - 05.00 Älypää-TV YLETEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Hulluuden historia 1/4: Poissa silmistä. 09.05 Urheiluradio. Eristäminen ja sitominen olivat ensimmäisiä hoitoja mielisairaaloissa, muita keinoja ei ollut. 17.45 Euroopan tiede 18.00 Prisma Studio Tylsä ja näkymätön. (12) 21.00 Elokuva: Medusan sinetti 23.10 NCIS: Los Angeles (12) 00.05 Elokuva: Identity (16) 01.55 5D: Outo riippuvuus (12) 02.55 Las Vegas (12) 03.45?05.38 Elokuva: Medusan sinetti YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. Suolaiset leivonnaiset. Docventures esittää: Exit Through The Gift Shop Yle TV2 klo 22.25 Katutaiteen salaperäisen mestarin Banksyn dokumenttielokuva on miltei uskomaton tarina siitä, miten yksi Banksy-fani muutti laittoman sissitaiteen härskiksi rahastukseksi. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Muisti: Jussarö?erään unelman rauniot 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Villit eläinystävämme 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 Aamusydämellä 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Katti Matikaisen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 2.10. Goodwin 22.00 Julkkis Big Brother 23.00 Hävyttömät (12) 00.10 Hellcats (7) 01.00 Simpsonit (7) 01.30 Event (12) 02.25?05.55 SubChat JIM 11.20 Lentokenttä 11.50 Gordon Ramsay?pannu kuumana 12.45 Pomo piilossa 13.40 Koti Suomessa 14.40 Kodin rakennusurakka 15.35 MasterChef Australia 16.30 Leijonan luola UK 17.30 Gordon Ramsay?pannu kuumana 18.30 MasterChef Australia 19.00 Leijonan luola UK 20.00 Poliisit 21.00 Arman ja viimeinen ristiretki 21.30 Villit nettivideot (12) 22.00 JIM D: Metsien miehet (12) 23.00 Amerikan kovimmat keräilijät 00.00 Rekkakuskit jäällä (7) 01.00 Taksi (S) 01.30 Leijonan luola UK 02.30?03.00 Paluu pulpettiin (S) LIV 09.00 Inno 09.30 Liv D Sarja: Teinin ja koiran käytöskoulu 10.30 Trinny & Susannah Belgiassa 11.30 Vanessa ja pikkuväki 12.00 Kakkutehdas 12.30 Näin teet ranskalaista ruokaa 13.00 Sikke?Ruokaa rakkaudella 13.30 Yllätyskokki Niki 14.00 Tyyliä vai ei 14.55 Häät sulhasen tapaan 16.05 Isännän ja koiran käytöskoulu 17.05 Hurja remontti 18.00 Olet mitä syöt 18.30 Inno 19.00 LA Ink 20.00 Kirsi ja himoshoppaajat 21.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 22.00 Ruotsin miljonääriäidit 23.00 Ruotsin plastiikkakirurgit 00.00 LA Ink 01.00?02.00 Supernanny AVA 06.00 Aamun AVAus 07.55?08.25 Namaste jooga 09.25 Grand Designs?unelma-asunnot 10.25 Remontoijat 11.25 Huomenta Suomen parhaat 11.45 Makuja 12.10 Suurin pudottaja 13.05 Bukowskin aarteet 14.00 Taidemaailman huipulle 14.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 15.25 Kodinkohentajat 16.30 Makuja 16.55 Salatut elämät (7) 17.25 Eastenders (S) 18.00 Frendit (S) 19.00 Baletin huipulle 20.00 House (12) 21.00 Face 22.00 Beverly Hillsin täydelliset naiset 23.00 Moderni perhe (S) 23.30 Moderni perhe (S) 00.00 Gossip Girl (7) 01.00?05.00 Yön AVA FOX 06.00 Sky News 06.30 Mimi & Kuku 06.31 Lola & Virginia 06.45 Transformers 07.05 Gormiti 07.30 Prätkähiiret 07.55 Transformers 08.15 Hot Wheels 08.35 Avatar 09.00 Wipeout 09.55 Makujen lähteillä 10.25 Portugalin makuja 10.55 Hei me leivotaan 11.20 Ari ja Kirsi: Kotirempat 11.45 How I Met Your Mother 12.10 Futurama 12.35 Autonraadot rahaksi 13.25 Amishit: Rintamakarkurit 14.20 Aarteen tonkijat 14.45 STT Uutiset 14.50 Lapsisaarnaajien matkassa 15.45 Alaskan poliisit 16.40 Lentoturmatutkinta 17.35 Aarteen tonkijat 18.00 Huutokaupan metsästäjät 18.30 Suomen vartijat 19.00 Seiska News 19.03 How I Met Your Mother 19.30 Family Guy 20.00 Huutokaupan metsästäjät 20.30 Suomen vartijat 21.00 Criminal Minds 21.55 Titaanien taistelu 00.15 Futurama 00.40 American Dad 01.05 Seraphim Falls 03.05 Nolot vartalot 03.55 Samun salainen keittiö (TXT) 04.20 Suomen vartijat (TXT) 04.45?05.59 Sky News TV5 06.45 Kellarin kunkku (S) 07.10 Suhdekoukerot (S) 07.35 Kolmas kivi auringosta (7) 08.25?09.15 Matlock (7) 12.15 Pomo keittiössä 12.45 Täydelliset hääpuvut 13.15 Outo riippuvuus (7) 13.45 Tallinna 14.15 Smile TV (7) 14.45 Hale ja Pace?hauskat pojat (7) 15.15 Matlock (7) 16.10 Kolmas kivi auringosta (7) 17.05 Kellarin kunkku (S) 17.35 Suhdekoukerot (S) 18.00 70?s show (7) 19.00 Las Vegas (12) 20.00 C.S.I. 17.20 Kansanedustajana politiikan käännekohdissa: Esko Aho. 07.50 Aamuhartaus. N: Javier Bardem. 00.07 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.00 Min Morgon 08.30?11.00 SVT:n ohjelmaa 14.00?16.00 SVT:n ohjelmaa 16.42 Itämeri pintaa syvemmältä Murtovesi - Itämeren oma sekoitus. 16.46 Itämeri pintaa syvemmältä Vesikasvien ja -eliöiden elinpaikat. 16.51 Kulissien takana 16.55 Ennätystoimisto 8/10. 17.09 Kahtia sahattu kani Osa 10/12. Saavatko ihmiset tulevaisuudessa itse valita hoitopaikkansa. 23.03 Kansanradio. 23.37 Metsää ja luontoa. Stephen Fry testaa kynää, joka siirtää muistiinpanot suoraan tietokoneelle. 19.00 Odessan kummisetä (12) 3/12. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. Komedia rikkaan perheen tytöstä, joka rakastuu työläisnuorukaiseen. Mitä suuntavaistollemme tapahtuu? 21.00 Bergmanin videot (12) 2/6: Kuolema. 20.00 Yle Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Bolshevikkiryhmä pyytää Mishaa hankkimaan heille aseita, mutta hän ei halua sotkeutua politikointiin. 20.00 Veitsen terällä: Eturauhasen sädehoito Brakyterapia on eturauhassyövän kudoksensisäistä sädehoitoa 20.30 Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen 4/9. Sumussa eksyneet ihmiset alkavat kulkea ympyrää, ja sama tapahtuu uimareille avomerellä. 19.03 Euroradion konsertissa musiikkia nuoren taiteilijan muistolle. 21.50 Merisää. 06.52 Babar ja Badun seikkailut (S) 07.05 Fungi (S) 07.12 Seikkailija Saku (S) 07.17 Sanasieppari 07.29 Olivia (S) 07.40 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.53 Dinojuna (S) 08.17 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.40 Tero hoitaa (7) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Kukkaron herraksi 09.30 Yle Uutiset alueittain 10.50 Oddasat 11.05 McLeodin tyttäret (7) 11.50 Maailmanmenoa: Medocin viinimaraton 12.15 Palanen: Yksinäisyyteen täytyy tottua Vanhuus on monesta asiasta luopumista - terveydestä, vähitellen ystävistä, osittain jopa oman elämän määräysvallasta. 12.20 Arjen huimapäät: Luotsi Luotsin ammatti on todellisen merikarhun työtä, vaikka kauas ei purjehditakaan. 12.30 Ulkosuomalaisen tarina Paratiisi. 13.00 Rikas tyttö (S) (Suomi 1939, 77?) O: Valentin Vaala. N: Sirkka Sari, Olavi Reimas, Lea Joutseno, Hannes Häyrinen, Irma Seikkula. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.03 Päivä tunnissa. 10.50 Kuuluttajan vieras. 21.45 Romano mirits. 10.05 Brysselin kone. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 Kultakuume. Fred yrittää selvittää, kuka on hänen isänsä. 21.45 Syysarktika Merilintujen syysmuutto alkaa kahlaajista jo keskikesällä. Biutifulin ohjaaja Alejandro Gonzales Inarritu vierailee Ingmar Bergmanin kotona videohyllyä penkomassa. 21.45 Kino: Biutiful (12) (Meksiko/Espanja 2010) Kuolemansairas Uxbal järjestää Barcelonassa laittomille maahanmuuttajille töitä hikipajoista ja yrittää huolehtia perheestään. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 18.00 Yle Uutiset. 00.05?05.00 Yöradio?toiveiden yö. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40? 07.00 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Riku ja Tunna? Docventures 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Liikuntatunti 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Riku ja Tunna?Docventures 23.02 Puheen Aamun vieras 23.30?00.00 Politiikkaradio. 08.15 Urheiluradio. 18.30 Hartaita säveliä. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle
Lain avulla pyritään ennakoimaan vanhusten määrän kasvua. Akuutti vierailee Kaarinassa, jossa aktiivisesti kehitetään erilaisia tapoja hoitaa vanhuksia. Ihmisillä on erillaisia pakko-oireita. Rakennanko uraani Suomessa vai muutanko ulkomaille? Toimittajat pelaavat kumpikin oman totuutensa pussiin. Katsoja voi tykönään päättää, kumpi voitti. Ensimmäisen osan matsi: vuokrakämppä vs. Perheen tulevaisuutta varjostaa kuitenkin Uxbalin parantumattomaksi diagnosoitu sairaus. Hänen on selvitettävä, miten lapset pärjäävät isänsä kuoleman jälkeen. 2.10.2013 27 Jäädäkö vuokralle vai ostaako oma kämppä? YLE TV2 klo 19.30 Jo vuosien ajan Yle TV2:n asiaohjelma Hullu juttu on yllättänyt ja viihdyttänyt katsojiaan jutuilla, jotka tarkastelevat ajan ilmiöitä uudesta kulmasta. Uusissa jaksoissa fanit yllätetään kokonaan uudenlaisella ohjelmalla: Hullun jutun matsi. Se on tuima argumenttien taistelu, jossa toimittajat Marjut Tervola ja Ina Mikkola jakavat iskuja näkökulmansa puolesta. Kauden teemana ovat nuoren aikuisen elämänvalinnat. Amikseen vai yliopistoon. Alkoholin aiheuttamien maksasairauskuolemien määrä on kaksinkertaistunut maassamme kymmenessä vuodessa. Vanhuspalvelulaki astui voimaan heinäkuun alussa. Elokuva sai myös kaksi Oscar-ehdokkuutta. Uxbal (Javier Bardem) ansaitsee niukan elantonsa epärehellisin keinoin välittämällä laittomia maahanmuuttajia töihin. Hänen entinen puolisonsa, bipolaarihäiriötä sairastava huumeaddikti Marambra (Maricel Álvarez), on jättänyt miehensä kahden lapsen yksinhuoltajaksi. Uxbal on huolehtivainen ja rakastava isä. Perustanko perheen vai pysynkö sinkkuna. Eikö vuokra-asuja olekaan vapaa kuin lintu. Yksi erikoisimmista on trikotillomania eli karvojennyppimishäiriö. Omalääkärin vastaanotolla ennakoidaan jo tulevia kesiä.. (12) Kuolemansairas Uxbal (Javier Bardem) yrittää huolehtia perheestään. Akuutti Yle TV1 klo 20.00 Alkoholilain uudistusta valmistellaan parhaillaan ja keskustelu aiheesta on ollut vilkasta. Vuokralle keskustaan vai omaan kotiin lähiöön? Historiaa: Suuruudenhullu Führer-kultti Yle TV1 klo 19.00 Hitler rakennutti Nürnbergiin natsivaltakuntansa mahtipontisen juhlanäyttämön. Arkkitehti Albert Speeriltä oli tilattu kaupunkiin niin upeita betoni- ja kivirakennuksia, että jopa Egyptin pyramidit jäisivät niiden varjoon. Ne symboloivat Hitlerin halua hallita maailmaa, ja niiden juurella yksittäisen ihmisen piti kokea olevansa mitättömän pieni suuren puoluemahdin rinnalla. Dokumentissa nähdään harvinaista arkistomateriaalia Speerin suunnitelmien toteuttamisesta sekä Führer-kultin huolillisesta rakentamisesta. Marjut Tervola ja Ina Mikkola jakavat iskuja Hullun jutun matsissa. Kuolema varjostaa perhettä YLE Teema klo 21.45 Meksikolaisohjaaja Alejandro González Iñárritu on ohjannut 2000-luvulla kuolematrilogiaksikin kutsutun kolmen elokuvan sarjan, joita yhdistää tematiikan lisäksi fragmentaarisuus. Ohjaajan neljäs elokuva Biutiful (2010) on kerronnaltaan lineaarinen synkän maailman kuolemakuvaus. Javier Bardem voitti roolistaan parhaan miespääosan palkinnon Cannesin elokuvajuhlilla. omistusasunto. Onko oman kämpän kannattavuus kirkossa kuulutettu. Ostanko oman kämpän vai jäänkö vuokralle
Muuten koko joukkue on herättänyt lähinnä hymähtelyjä jäähdyttelijöiden ja sivuosanäyttelijöiden kerhona, jota ei sytytä kukaan. Vaikka loppukauden voimasuhteet voivat muuttua vielä runsaastikin, on jo nyt nähtävissä, keiden kohdalla syyskausi tulee kulkemaan suurten muutosten parissa ja keiden kohdalla hurmos voi siivittää vielä kevään puolellekin. Liigakauden alussa yllättäjät majailevat niin liigan kärjessä kuin peräpäässäkin. Jo viime kaudella hampaattomalta ja kynnettömältä näyttänyt lahtelaisryhmä ei juuri kesän aikana vahvistunut. Myös Ilveksessä viime vuosina hiipunut oikea laitahyökkäjä Jesse Niinimäki on elänyt uutta kevättä. Pelicansin kohdalla suurin kysymysmerkki onkin, mihin joukkue kykenee, mikäli Smolanek lähtee taas kesken kauden KHL:n ruplajäille. Toisaalta, Pelicans on jo osoittanut, että se viihtyy parhaiten altavastaajan asemassa. Raha ei takaa menestystä pät (11.) ja HIFK (12.) eivät ole onnistuneet saamaan konettaan kunnolla käyntiin. Ei ainakaan entisenä visionäärinä pidetty Aravirta. Toisin on kuitenkin käynyt. Pelicansin ei-niin-likainen tusina on Aravirran ihmislähei- sessä otteessa onnistunut rakentamaan pelityylin, joka tuo pisteitä. Peli ei ole lähelläkään taitokiekkoa, ja suurimmassa osassa otteluistaan Pelicans on ollut melkoisessa pinteessä, mutta pisteiden valossa joukkue on suoriutunut erittäin hyvin. Suurin kaappaus tapahtui valmennuspuolella, jossa Pelicans vahvistui Hannu Aravirralla. Pelaajaosastolla eniten hymynaiheita herätti Radek Smolanekin paluu pelikaanipaitaan. Suurin yllätys on se, että sarjakärki tulee Lahdesta, mutta positiivisia pilkahduksia ovat olleet myös niin ikään sarjan hännille jälleen kerran ennustetut Ilves, SaiPa ja HPK. On aika katsastaa kaudenalun topit ja flopit. Kussakin joukkueessa pitäisi olla ainesta, mutta energia menee vääriin asioihin. Tappara on kuluttanut jäähypenkkiä, mutta HIFK:n ja etenkin isolla rahalla koottujen Kärppien perisyntinä on ollut virkamieskiekko. Suurin odotuksin kauteen lähtenyt TPS uskoi, että Kai Suikkanen kääntää väsähtäneen joukkueen omalla karismallaan, mutta toistaiseksi joukkue ei ole innostunut, ei edes, vaikka yleisökin on löytänyt takaisin halliin. Kovin tyytyväinen ei voi olla myöskään Jokerit, jonka materiaalilla pitäisi taas pelata sarjan voitosta. HIFK-voittoja ja muutamaa taklausta lukuun ottamatta narrit eivät ole paljon hymyilyttäneet. Liigakauden ennakoissa runkosarjan voittajakandidaatteihin arvioidut Tappara (10.), Kär- Ari Hautaniemi Demokraatti. 28 2.10.2013 Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Hannu Aravirran luotsaama lahtelainen Pelicans on ollut liigan alkujakson suurin positiivinen yllättäjä. ??SM-liigan avauskierrosten topit ja flopit Henki on ottamassa niskalenkin materiasta Jääkiekon SM-liigaa on takana kohta kymmenen kierrosta. Sarjajohtajalla on kasassa kahdeksan pelin jälkeen 20 pistettä, eikä Pelicans ole vielä hävinnyt kertaakaan varsinaisella peliajalla. Joukkueen peliä voisi luonnehtia yhdellä sanalla: sitkeys. Siitä kertoo myös hyvin toiminut puolustus, sillä lahtelaisten kassiin kiekko on pantu keskimäärin kerran peliä kohden. Esimerkiksi kärkiottelussa JYPiä vastaan Pelicans oli jo sillassa, mutta onnistui kuitenkin sumputtamaan kotonaan 2-1-voiton. Mikäli Aravirta saa joukkueen tekemiseen vielä himpun verran järkeä ja juonikkuutta, hyvä fiilis saattaa ruokkia joukkueen menoa pitkälle kevääseen saakka. Siinä missä viime kauden Pelicans ei enää innostunut Kai Suikkasen koulussa, on Aravirta tuonut sopivan annoksen keskustelukulttuuria kokeneeseen joukkueeseen, joka ei kaipaa pelkkää käskytystä. Joukkueen tärkeimmät pelaajat ovat olleet hyökkäyksen oikea-aikainen syömähammas, Radek Smolanek sekä maalivahti Jere Myllyniemi. Myös se, että liigan häntäpäässä ovat suurin satsauksin Pelicans ei ole vielä hävinnyt kertaakaan varsinaisella peliajalla kauteen lähteneitä joukkueita, on isohko yllätys. Alkukaudesta näyttääkin hyvin pitkälti siltä, että henki on ottamassa voiton materiasta. Altavastaajana iskukunnossa Pelicansin piti olla tällä kaudella alempaa keskikastia