Demokraatti 02.12.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

N:o 229, 007419-13-49 . Hinta 1,20 e (sis.alv) Puoluevaltuustossa puitiin rakenteita ja nimettiin ehdokkaita SDP hakee EU-vaaleissa kolmea paikkaa ...3, 4?5 Jukka-Pekka Flander SDP:n puoluevaltuusto antoi euroehdokkaille ruusun ja askelmittarin vaalieväiksi. Rasismi jyllää Venäjällä ...10?11. Tänä nä e e t t än lii Uhanalaiset lajit kaipaisivat ihmisiltä asennemuutosta Lahopuu ei ole roskaa ...8?9 MA ANA N TA I 2. JOULUKU UTA 201 3 Vaihtoehtoja kurjistavalle talouspolitiikalle ...6?7 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
0800 96675 Muu Suomi: puh. Helsinki, Uusimaa, . 2.12. Nimipäivät tänään: Anelma, Unelma (ruots.) Beata, Beatrice, Bernice Aurinko nousee: Helsingissä 8.59 Oulussa 9.52 Aurinko laskee: Helsingissä 15.20 Oulussa 14.23 Uutiskertaus -17...-12 "Olli Rehnin ehdokkuudesta EU:n huipputehtäviin on keskusteltu lyhyesti kokoomuksen kanssa", sanoo kes- n kustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Vaasa . Tilastojen mukaan Etelä-Afrikassa kuolee joka vuosi salamaniskuihin yli 260 ihmistä. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 14?15 ?Gallupit on nähtävä pikemminkin nyt herättäjänä ja kirittäjänä vaalityöhön.? 4?5 6?7 8?9 10?11 12 13 Urpilainen: SDP otti ohjat käsiinsä SDP tavoittelee kolmea paikkaa, pääkirjoitus, Numeropalvelu Edistykselliset ottavat mittaa Rehnistä, Kari Väisäsen kolumni Lahopuu luo kauneutta ja uutta elämää Zimbabwen aids-tilanne kohenee, Maailma tänään Kielikoulu tuli junaan Näkökulma 16?17 Mustaa ja valkoista, barokkia ja vallan kuvia Viron pitkä syys ja lohduton yön hämäryys Ville Jalovaara blogissaan Ihmiset 18?19 Viikon kuvat: Mao-kultti elää vahvasti Kiinassa 20?21 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta ?Työhyvinvointi on jännä juttu, Suomi on ihan huippumaita sen tutkimisessa, mutta sen arvostusta ei näy paljoa työelämässä.? Mikko Viskari blogissaan 22?23 Radio ja TV Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . EU-asetuksen mukainen käytäntö saattaa aluksi kuitenkin hieman pidentää jonotusaikoja. Tammikuun lopulta alkaen käsimatkatavaroista pitää tarkastaa muun muassa lääkkeet ja vauvanruuat. Eurajoella Olkiluodon ydinvoimalan ykkösyksikössä tapahtui turbiinipikasulku. 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. Tampere . TVO:n mukaan vialla ei ole vaikutusta ydinturvallisuuteen. Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa yli 100 000 ihmistä osoitti mieltään presidenttiä vastaan. Generaattori on lopetti sähköntuo- n tannon, ja Olkiluoto 1 oli irti valtakunnan verkosta. Seisokin kestosta ei ollut eilen alkuillasta tietoa. 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Alue on hyvin herkkä ukkosille tähän aikana vuodesta. Osa mielenosoittajista n tunkeutui Kiovan kaupungintaloon. Protestit alkoivat viikko sitten, kun presidentti ilmoitti, ettei hän allekirjoita kauppa- ja yhteistyösopimusta EU:n kanssa. Salamointia Etelä-Afrikan Johannesburgin yllä. Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen ei vahvista keskustelua. Sipilä uskoo, että keskustalaisen Rehnin huippuehdokkuus ei heikentäisi Suomen mahdollisuuksia EU-komissaarista neuvoteltaessa. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. Bangkokin levottomuudet ovat yl- n AFP / Alexander Joe tyneet väkivaltaisiksi. Suurlähettiläs Kirsti Westphalen sanoi STT:lle puhelimitse Bangkokista, että kaupunkiin matkustavien kannattaa tutustua ulkoministeriön matkustusohjeisiin ja seurata suurlähetystön Facebook-sivuja. Suurlähettiläs kehottaa käyttämään tervettä järkeä ja välttämään mielenosoituksia. Lentoasemille tuleva uusi nestemääräys ei ruuhkauta turvatarkastuksia ainakaan Suomessa, arvioidaan lento- n asemista vastaavasta Finaviasta. 0200 71000. Rehn toimii nyt talouskomissaarina. -16...-5 Nimipäivät huomenna: Meri, Vellamo (ruots.) Urda -9...0 Päivä kuvana Suomen Bangkokin-suurlähettiläs rauhoittaa suomalaisia, jotka pohtivat, uskaltaako kaupunkiin lähteä lomamatkalle
Uno Cygnaeuksen aloitteesta kaikkia kansalaisia alettiin kouluttaa ensin kaksi vuotta. Julkisuudessa rakenneuudistukset on haluttu leimata yhtäsuuruusmerkillä niin, että ne olisivat sama kuin leikkaukset. Siitähän ei ole kyse. Silti halusimme kantaa vastuuta, jotta hyvinvointivaltio säilyisi myös lapsillemme. Oli puolueita, jotka valitsivat toisin, Urpilainen viittasi perussuomalaisten päätökseen jäädä pois hallituksesta. Jukka-Pekka Flander Uudistukset eivät ole leikkauksia Urpilainen korostaa, että rakenneuudistukset ovat välttämättömät, jotta kestävyysvajetta pystytään torjumaan. . Suomesta on hävinnyt yli 100 000 teollista työpaikkaa viime vuosina. Suomen yksi ongelma on myös väestökehitys, jonka vuoksi hoivapalveluiden tarve kasvaa ja työllisten osuus laskee. Olli Hella Demokraatti, Salo olli.hella@ demari.fi ?Julkisuudessa rakenneuudistukset on haluttu leimata leikkauksiksi. Siitähän ei ole kyse.? tamisesta vaan peruskorjauksesta, Urpilainen sanoi. Hänen mukaansa demareita ja yleisemmin vasemmistoa tarvitaan, kun hyvinvointiyhteiskuntaa päivitetään. Valtuutetut kuulivat perusteellisen selvityksen paketin keskeisistä kohdista ja myös sen välttämättömyydestä. Urpilainen muistutti, että kestävyysvaje on ollut tiedossa jo pitkään. Ilman uudistamista hyvinvointivaltio näivettyy. Hallituksen rakennepakettiin sisältyvä uudistus koskee koko ikäluokkaa. Harkittavana oli myös vaihtoehto nostaa ikärajaa vain osalla ikäluokkaa. Perusopetus on lain mukaan maksutonta. Koska hallitus hakee säästöjä, summaa on vaikea korottaa ainakaan kovin paljon. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) pitää siirtymäaikaa mahdollisena. . Siitä oppivelvollisuutta on pidennetty vuosi kerrallaan. Katariina Kivistö Demokraatti. Kun perusoikeuksia laajennetaan, on mahdollista edetä vaiheittain. Meillä oli edessä keskustan johtaman hallituksen jäljiltä kahdeksan miljardin euron vaje. Tavoite oli saada tiekartta aikaan marraskuun loppuun mennessä, Urpilainen sanoi. 2000-luvulla hyvinvointivaltiota kohtaavat monet ongelmat alkaen globaalista työnjaosta ja työpaikkojen muuttumisesta. Oppivelvollisuuden piiriin tuleva uusi ikäluokka saattaa joutua maksamaan itse oppimateriaalit ja koulumatkat. ?Heikennyksistä ei ole pelkoa.? Hallitus on varannut uudistukseen 15 miljoonaa euroa. Samanlaista pohdintaa käydään jo nyt laajemmin länsieurooppalaisissa hyvinvointivaltioissa. Urpilainen kertoikin keskustelleensa rakenneuudistuksista esimerkiksi Saksan liittokans- lerin Angela Merkelin, Ranskan presidentin Francois Hollanden ja Iso-Britannian pääministerin David Cameronin kanssa. Urpilainen haluaa hälventää monien pelkoja siitä, että uudistuksilla heikennetään jo nyt heikommassa asemassa olevien asemaa. . Koskinenkin korostaa sitä, että oppivelvollisuuden laajentaminen on tärkeää, jotta koulutuksellinen tasa-arvo paranee. Koskisen mielestä on luontevaa edetä vaiheittain. Eli oppimateriaalien, esimerkiksi lukion kirjojen, ei tarvitse samalla muuttua maksuttomiksi, Koskinen selvittää. Hän painottaa kuitenkin, että vaikka lisävuosi olisi aluksi maksullinen, jää perustuslaillinen toimeksianto pyrkiä maksuttomuuteen. Koskisen mukaan sitä ei tarvitse pelätä, että maksullisuus alkaisi valua nuorempiin ikäluokkiin. Hänen mukaansa viime vaalikauden jälkeen oli jo tiedossa, että tällä kaudella tulee eteen vaikeita ratkaisuja. . 2.12.2013 3 ??Urpilaisen mukaan vasemmiston pitää olla mukana, kun hyvinvointivaltiota päivitetään ?SDP otti kesällä johtajuuden? Puheenjohtaja Jutta Urpilaisen poliittinen tilannekatsauspuheenvuoro SDP:n puoluevaltuustossa keskittyi luonnollisesti edellisenä iltana valmistuneeseen hallituksen rakenneuudistuspakettiin. Lisävuosi saattaa aluksi olla oppilaalle maksullinen. Tässä ei ole kyse mistään uudisraken- Jutta Urpilaisen mukaan SDP:n täytyy korjata keskustavetoisen hallituksen jättämä vaje. Oppivelvollisuuden lisävuosi voi olla alkuun maksullinen Oppivelvollisuusikä nousee 17 vuoteen. SDP otti kesällä johtajuuden asiassa ja ohjelmaksi rakenneuudistusten tekemisen. Olemassa olevia perusoikeuksia ei hevin heikennetä, niillä on vahva lain suoja. Ikärajan nosto on SDP:n pitkäaikainen tavoite. Maksuttomuus ei silti välttämättä lisäänny vuodella. Maksuttomuutta ei ole välttämätöntä ulottaa heti oppivelvollisuuden piiriin tulevaan uuteen ikäluokkaan. Edellinen keskustajohtoinen hallitus ei kuitenkaan saanut uudistusta aikaan. SDP toivoi jo kevään kehysriihessä rakenneuudistuksia, mutta kaikki hallituspuolueet eivät olleen vielä tuolloin niihin valmiita. . Ne ovat nimenomaan yhteiskunnan rakenteiden rukkaamista, jotta asioita voitaisiin tehdä fiksummin uudella tapaa ja tuottavammin, Urpilainen sanoi. Vaihtoehdot esiin Urpilainen korosti olevansa ylpeä siitä, että SDP on kantanut vastuuta ja ottanut myös kestävyysvajeen taltuttamisen ohjelmakseen
. Stalin oli jo aiemmin luopunut sen tukemisesta, kun rauhanneuvottelut olivat käynnistyneet. Lähde: Wikipedia ??Puoluevaltuusto asetti eurovaaliehdokkaita SDP tavoittelee kolmea paikkaa SDP asetti sunnuntaina Euroopan parlamentin puhemiehen Martin Schulzin ehdokkaakseen komission seuraavaksi puheenjohtajaksi. Mikä on EU:n puheenjohtajamaa tällä hetkellä? Vastaukset palstan alalaidassa. Merkkipäivä 2.12.1939 Stalin sai nenilleen Neuvostoliitto perusti joulukuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1939 Suomen kansantasavallan eli niin kutsutun Terijoen hallituksen. SDP:n tavoite on saada kolme jäsentä parlamenttiin. Hän kaipasi ennen kaikkea kansantalouksien taloudellista hallintaa ja sosiaalista ulottuvuutta talous- ja rahaliittoon. Parlamenttiin 13 ehdokasta Valtuusto asetti ensi kevään Euroopan parlamentin vaaleihin tässä vaiheessa 13 ehdokasta puoluehallituksen esityksen pohjalta. He ovat toimittaja Timo Harakka Keski-Suomesta, europarlamentaarikko Liisa Jaa- Vainio Hämeestä ja yliopistonlehtori Thomas Wallgren FSD:stä. Puoluesihteeri Reijo Paananen lupasi, että puolue lähtee vaaleihin lopulta täydellä 20 ehdokkaan listalla. Salaa kuvatulla videolla elävät kanit sidotaan penkkiin kiinni etu- ja takatassuistaan ja villa revitään tupoittain irti niiden selkänahasta. Silloinhan rakennepaketin maksumiehiksi olisivat joutuneet rikolliset ja sotilaat. Lumikuuroja. Hän varoitti vaarasta, joka syntyy, kun taloudellisesti kovilla oleva pettynyt nuoriso hylkää politiikan ja valitsee äärimmäisyyksiä purkaakseen pettymystään. . Nämä poliitikot käyttävät hyväkseen ihmisten pelkoja ja ahdistusta, mutta he eivät tarjoa ratkaisuja, Schulz sanoi. Hänen mukaansa Eurooppa kaipaa SDP:n vaikutusta ja ajatuksia. Kuka on MTK:n puheenjohtaja? 2. Muutoinkin Terijoen hallitus ainoastaan vahvisti suomalaisten puolustusintoa ja vakuutti kaikki siitä, että Neuvostoliitolla oli todellinen tarkoitus miehittää Suomi. Terijoen hallitus lakkautettiin jo maaliskuussa 1940 talvisodan päättyessä. Tämä on normaalia kapitalistista toimintaa. Voitot revitään muuallakin työntekijöiden selkänahasta, Kiinan elinkeinoelämän keskusliitto (KEK) puolustelee.. Mitkä maat luottoluokittaja Standard & Poor?s rankkaa yhä parhaaseen AAA-luokkaan? 5. Kiinalaisten angoravillatuotanto on herättänyt närää maailmalla. 4 2.12.2013 Viisi kysymystä 1. Populismi nostaa rumaa päätään Euroopassa. Todennäköisesti ajatus suomalaisen työväestön maanpuolustustahtoa heikentävästä operaatiosta oli kuitenkin syntynyt jo viikkoja ennen talvisodan puhkeamista. Joulukuun ensimmäisenä päivänä joka tapauksessa Moskovan radio kertoi Suomen kansanhallituksen julistuksesta, joka oli radion mukaan lähetetty Terijoelta. Stalinin suunnitelma sai kuitenkin vastauksen jo julistamista seuraavana päivänä. SDP ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK antoivat julkilausuman, jossa vakuutettiin Suomen työväenluokan tukevan täydellisesti Rytin hallitusta ja sen politiikkaa sekä taistelevan asein Suomen itsemääräämisoikeuden, demokratian ja rauhan puolesta väkivaltaa vastaan. Kuinka monta uutta hiv-tartuntaa todetaan Suomessa vuosittain? 3. Minkä tittelin tammisaarelainen Elin Andersson sai äskettäin? 4. Onneksi hallitus ei lakkauttanut vankiloita ja armeijaa. Schulz esitti videolla tervehdyksensä puoluevaltuuston kokoukselle. Viime vaaleissa paikkaluku putosi kahteen. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen muistutti, että viime vaaleissa kolmas paikka jäi hilkulle. Hän uskoi, että kolmas paikka on mahdollista saavuttaa, jos vaalityö on motivoitunutta ja ahkeraa ja poliittinen viesti on selkeä. Kuvat Jukka-Pekka Flander Olli Hella Demokraatti, Salo Juuri nimetyt eurovaaliehdokkaat kertoivat, millainen on heidän toiveEurooppansa. Tänään ja huomenna Maanantai 2.12. ?? ?? ?? ?? ?? Euroopan rajavalvontajärjestelmä aloittaa toimintansa ?? Fingrid kertoo sähkön riittävyyden ennusteesta talvelle ?? Kela esittelee vammaisten tulkkauspalvelun uudistuista ?? Tiistai 3.12. Viisi kysymystä vastaukset: 1.) Juha Marttila 2.) Noin 170 3.) Hänet valittiin tämän vuoden Lucia-neidoksi 4.) Saksan, Suomen ja Luxemburgin 5.) Liettua konsaari Oulusta, kansanedustaja Ilkka Kantola Varsinais-Suomesta, ulkoministerin erityisedustaja Kimmo Kiljunen Uudeltamaalta, kansanedustaja Johannes Koskinen Hämeestä, kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri Pohjanmaalta, pääluottamusmies Janne Laulumaa Varsinais-Suomesta, kansanedustaja Riitta Myller Savo-Karjalasta, apulaisrehtori Kaisa Penny Pirkanmaalta, viestintäsihteeri Nasima Razmyar Helsingistä, europarlamentaarikko Mitro Repo Helsingistä, opiskelija ja SDP:n varapuheenjohtaja Eero Yhdessä hyvään kouluun-seminaari, Helsinki Vuoden 2013 kirjallisuuden Finlandia-palkinnon jako Kevan 60 ja risat -tutkimuksen julkistaminen Suomeen töihin sosiaaliturvan perässä -tilaisuus Pisa 2012 -tulosten julkistamistilaisuus Ilmapuntari Katovaroitusalueet
Seitsemälle yhtä hyvälle sosialidemokraattisen viestin viejälle on vielä paikka listalla. Mutta Kelan täytyy silloin myös jakaa tiedot kunnille.? keisenä päivänä. SDP:n työlistan kärjessä ovat eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen ja työpaikkojen lisääminen. Seuraava yhteinen näytön paikka ovat EU-vaalit. Vuonna 2010 työpaikalla tai työmatkalla henkensä menetti yhteensä 61 henkilöä. ole kuin jatkaa ponnisteluja maan, kansalaisten hyvinvoinnin ja puolueen menestyksen puolesta kaikilla vaikuttamisen foorumeilla, hallituksesta puolueosastoihin. Siihen tarvitaan vahvaa ohjelmatyötä. Näistä palkansaajien kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia oli 26, maatalousyrittäjien neljä ja muiden yrittäjien kolme. Työmatkalla sattui yhteensä 22 kuolemaan johtanutta tapaturmaa, joista 21 palkansaajille ja yksi muille kuin maatalousyrittäjille. Hieman yli 23 000 loukkaantui työmatkoilla. Vuonna 2011 työpaikalla tai työmatkalla henkensä menetti yhteensä 55 henkilöä. Se olisi ollut hyvinvointivaltion näivettymisen tie. Puoluevaltuustossa ymmärrettiin vaikeidenkin toimien tarve nykyisessä taloustilanteessa. 2.12.2013 5 Pääkirjoitus Jukka-Pekka Flander Puoluevaltuustossa sanottua Timo Haverinen PohjoisSavosta kantoi huolta puolueen kannatuksesta. Hän muistutti, että puolue on viimeksi voittanut vaalit kannatustaan lisäämällä vuonna 2003: ?Kannatuksen laskun syy on siinä, että meillä ei ole suurta sosialidemokraattista visiota siitä, mitä me oikeasti haluamme. Urpilainen vakuutti, että laitoshoitopaikkoja on edelleen niille, joille se on paras ja ehkä ainoa vaihtoehto. Janne Laulumaa. Tuija Pohjola. Irma Suonpää Satakunnasta oli tyytyväinen siihen, että SDP tekee hallituksessa uudelleenarviointeja ja kunnille annetaan enemmän valtaa tehdä päätöksiä palvelujensa järjestämisestä ja sopeuttamisesta: ?Kuntatalouden velkaantuminen on saatava pikaisesti lopetettua. Työkuolemien määrä laski edellisvuodesta. Silti rakennepaketti vaatii sulattelemista. Päätöksistä moni ilahduttaa demarikenttää. Nuorisotakuu ja muut hallituksen päätökset ovat hänestä hyviä, mutta hän muistutti, että 40 000 nuorta on toimeentulotuen parissa. Jälkimmäinen olisi tarkoittanut, että valtio velkaantuu entistä pahemmin, palveluiden laatu heikkenee ja ihmisten kokema epäoikeudenmukaisuus lisääntyy. Monet kantoivat huolta siitä, pystyvätkö he selittämään ja perustelemaan hallituksen ratkaisuja kentällä, varsinkaan kun vielä ei tiedetä sataprosenttisesti, mihin rakenneuudistukset johtavat. Kysymys kuului, joudummeko liian koviin paikkoihin. Ja jatkokysymys oli, miten valtion pelastamiseksi tehdyt päätökset vaikuttavat puolueen kannatukseen. SDP:n roolia vastuunkantajana kehuttiin, mutta moni päätös herätti myös huolta. Janne Laulumaa VarsinaisSuomesta oli sitä mieltä, että yhteisöveron lasku ilman vastuita investoinneista oli suuri virhe: ?Tällä hetkellä rahat valuvat kyltymättömille omistajille.? Puoluevaltuusto mietteliäänä mutta täynnä toimintatarmoa SDP:N PUOLUEVALTUUSTO KOKOONTUI hallituksen rakenneriihen jäl- Tuija Pohjola Oulusta halusi haastaa oman porukan. Ennen kaikkea hän halusi tietää, huolehtivatko sosialidemokraatit tosissaan nuorista. Onkin syytä miettiä, minkälainen rakennepaketti olisi, jos porvarihallitus olisi sen koonnut. Puoluevaltuustossa kuultiin kuitenkin myös huolestuneita ja kriittisiä puheenvuoroja. Luottoluokittajien luottamuksen lisäksi on saatava kansalaisten luottamus. Irma Suonpää. Numeropalvelu n n n 142 000 Työtapaturmien määrä kasvoi hieman vuonna 2011 verrattuna edellisvuoteen. Me sosialidemokraatit olemme kykeneviä tekemään vaikeitakin päätöksiä.? n n n PUOLUEVALTUUSTO ANTOI TUKENSA SDP:n vastuunkantajan roolille, jota sekä Urpilainen että puoluevaltuuston puheenjohtaja Pia Viitanen painottivat. Tommy Tabermannin sanoin: Ihmeitä ei pidä odottaa, vaan ihmeitä pitää tehdä.? Timo Haverinen. Keskustelu hallituksen rakennepaketista kävi puoluevaltuustossa vilkkaana. Tyytyväisyyttä herättävät oppivelvollisuuden pidentäminen sekä työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien korotus. Puoluevaltuutetut saivat tuoreeltaan selvityksen rakennepaketista sen toimeenpanon käynnistäjältä, puheenjohtaja Jutta Urpilaiselta. Urpilainen teki puheessaan selväksi, että oli vain kaksi vaihtoehtoa. Oli joko päätettävä isoista uudistuksista tai jätettävä ratkaisut puuttumaan. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Vuonna 2010 saldo oli 135 000. Suurin osa kaikista työtapaturmista eli runsaat 119 000 tapausta sattui työpaikoilla tai työ- liikenteessä. Ehdokaslistasta vaalimenestys ei ainakaan jää kiinni, asettihan puoluevaltuusto 13 toinen toistaan pätevämpää ehdokasta. Yksi puoluevaltuutettu kiteytti tehtävämme: ?Nyt toimintaan, toverit?. MUUTA VASTAUSTA EI Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Puoluevaltuutetut hyväksyvät myös vanhusten kotihoidon lisäämisen laitoshoidon sijasta, kunhan koti- ja avohoidonpalveluita on varmasti tarjolla riittävästi. Molemmat kytkivät vastuulliseen taloudenhoitoon tinkimättömyyden oikeudenmukaisuudesta. Hänestä toimeentulotuen siirto Kelalle voi toimia: ?Siellä on tieto siitä, missä nämä nuoret ovat. Niitä tapahtui yhteensä runsaat 142 000 Tilastokeskuksen mukaan
Yhteiskunta on jakautumassa eliittiin ja yhä suurempaan pienituloisten, työttömien ja syrjäytyneiden joukkoon. Valtuuston mukaan yhteinen vastuunkanto ja solidaarisuus eivät ole enää arvossaan eikä heikommista haluta pitää huolta. (STT) Jouluapulaiselle suositellaan kirjallista sopimusta Jouluapulaiseksi töihin tulevien nuorten ei kannata luottaa suulliseen sopimukseen, muistuttaa työsuojeluviranomainen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti ja töiden loputtua pyytää työtodistus. Tämä on aiheutunut sekä EMU:n ja sen kriteerien virheellisistä lähtökohdista mutta myös ideologisesta pyrkimyksestä rajoittaa julkisen talouden osuutta. saitsemattomana, valtuusto sanoo kannanotossaan. Valtuusto varoittaa, että tällä menolla vaarantuu suomalaisen sopimusyhteiskunnan tulevaisuus . Tavoitteena on haasAFP / John Thys Komisaari Olli Rehn pitää seminaarissa oman puheenvuoronsa ja osallistuu sen jälkeen keskusteluun. Riippumaton talousennuste Riippumattoman talousennusteen (iAGS) euroalueelle ovat laatineet OFCE (Observatoire français des conjonctures économiques, Ranskan taloudellinen tutkimuskeskus), ECLM (Economic Council of Labour Movement, työväenpuoluetta lähellä oleva brittiläinen taloustutkimuslaitos) ja IMK (Insitut für Makroökonomie und Konjukturforschung, Hans Böckler -säätiön taloustutkimuslaitos). Team huolestui koventuneesta ilmapiiristä Suomalaisen yhteiskunnan yleinen moraali on rapautunut. Edis- Torstaina seminaari pohtii todellisia keinoja puuttua harmaaseen talouteen ja veronkiertoon. Tilalle on tullut vahvemman oikeus. . Kyse on siitä, että ihmisellä tulee olla mahdollisimman pitkään oikeus hyvää elämään ja Tiukka talouspolitiikka rajuine leikkauksineen on pahentanut työttömyyttä kriisimaissa. Kuva opiskelijoiden ja opettajien yhteisestä mielenosoituksesta Ateenassa 31. Se ei olisi kenenkään etu, ei edes eliitin. Alle 15-vuotiaan puolesta työsopi-. Se on vastine komission viime viikolla laatimalle omalle ennusteelle, ja se esittää vaihtoehtoisia strategioita komission talouspolitiikalle. Ensimmäinen tällainen vaihtoehtoinen kasvuennuste julkaistiin vuosi sitten. Se osoittaa, että leikkauspolitiikka on ajanut euroalueen toisen maailmansodan jälkeisen ajan pahimpaan taantumaan. Raportti muistuttaa, että julkisen velan kestävyys on pitkän aikavälin tavoite, kun taas työllisyys ja kasvu ovat lyhyen aikavälin ongelmia. Raportin mukaan euroalueen kriisin suurin syy oli sen jäsenmaiden keskinäisen kaupan epätasapainosta, jota olisi pitänyt korjata nimellispalkkojen maltillisilla korjauksilla tasapainoiseen suuntaan. Komissaari Olli Rehn osallistuu seminaariin omalla esi- tyksellään ja osallistuu sen jälkeiseen poliittiseen debattiin. Veronkierto kuriin taa G20-maiden finanssikriisin huippuvuosina sopima veronkierron vastainen ohjelma ja pohtia, mitä eri keinoja Euroopassa ja maailmassa laajemmin pitäisi ottaa käyttöön, jotta kansantalouksia invalidisoiva veronkierto saataisiin oikeasti kuriin. Torstaina on myös ohjelmassa eurooppalaisia verojärjestelmiä pohtiva osuus. Hänet leikataan lähipäivinä. Leikkauksen ja syöpähoitojen vuoksi Feldt-Ranta on lähikuukaudet pois eduskuntatyöstä ja muista luottamustehtävistä. Feldt-Ranta kertoi tiedotteessaan, ettei voi tässä vaiheessa Huovinen: Vanhuksia ei pantu maksajiksi Peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) mukaan vanhukset eivät ole joutuneet hallituksen rakennepaketin maksumiehiksi. Nykyisen kriisin aikana komissio ja jäsenmaat muuttivat prioriteettien järjestystä. Veronkorotus kallistaa myös sähkön käyttöä. Eduskunta hyväksyi veronkorotukset viime viikolla. Hallitus on laskenut, että lisälasku bensakäyttöiselle henkilöautolle 17 000 kilometrin vuosiajoilla on enintään 35 euroa ja dieselautolle 36 euroa vuodessa. Sähköveron korotus merkitsee sähköllä lämpiävän omako- titalon asujalle noin 50 euron lisälaskua vuodessa, jos sähköä kuluu noin 20 000 kilowattituntia vuodessa. Jo hallitusneuvotteluissa ja viime kevään kehysriihessä sovitut verojen korotukset ovat osa hallituksen yritystä tasapainottaa valtion taloutta. (Demokraatti) Veronkorotukset nostavat sähkön ja autoilun hintaa Liikennepolttoaineiden veronkorotukset nostavat autoilun hintaa ensi vuoden alusta lukien. lokakuuta. turvalliseen vanhuuteen omassa kodissa tai kodinomaisessa ympäristössä. Siinä arvosteltiin voimakkaasti politiikkaa, joka keskittyi jäsenmaiden julkisen talouden alijäämään ja sen seurauksena toimeenpantuun leikkauspolitiikkaan. Huovinen kuitenkin korostaa, että samalla vahvistetaan kotona asuvien saamia tukitoimia. . 6 2.12.2013 ??Talouspolitiikka on puntarissa Brysselissä Edistykselliset ottavat mittaa Rehnistä Keskiviikkona ja torstaina Brysselissä järjestetään ensimmäinen Edistyksellisen talouspolitiikan parlamentaarinen konferenssi. Tällä hän vastaa oppositiosta kuuluneeseen kritiikkiin. Raknennepaketin päätöksiin kuuluu, että vanhusten laitospaikat vähenevät. ehkä yhteiskuntarauhakin. Tätä mieltä on ammattiliitto Teamin valtuusto, joka kokoontui loppuviikosta Riihimäellä. Karua kieltään tästä kertovat muun muassa johtavan eliitin palkat, palkkiot ja etuudet, joita tuo eliitti ei edes pidä mitenkään kummallisena tai an- Kaksi jälkimmäistä ilmoittavat avoimesti olevan jälkikeynesläisiä taloudelliselta ajattelultaan. Vuoden 2012 ennuste kirjasi tarkkaan, mitä jäsenmaissa ja etenkin euroalueen kriisimaissa on tapahtunut kriisin puhkeamisen jälkeen. Sen järjestävät Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien sosialidemokraattiset ryhmät. Seminaarissa keskitytään talouspolitiikkaan, jolla sosialidemokraatit luottavat kyettävän lisäämään työllisyyttä ja talouskasvua. Keskiviikkona julkaistaan kolmen taloustutkimuslaitoksen laatima riippumaton vuotuisen kasvun ennuste. (Demokraatti) kertoa tilanteestaan enempää. (Demokraatti) Maarit FeldtRanta sairastui vatsasyöpään SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on sairastunut uudestaan vatsasyöpään
(STT, Vaasa) n n n kaikkein hankalin kokoomukselle ja demareille. kurittavat lähes samalla tavalla niin työläistä kuin porvariakin. Paitsi Timo Soini ja Juha Sipilä tällä hetkellä. Päätettävät asiat ovat vaikeita ja niistä on hankalaa löytää täydellistä yhteisymmärrystä kuuden niin eri tyyppisen puolueen kesken. Jäämme odottamaan eri luottoluokittajien madonlukuja. Haukkuva koira ei pure, mutta asioita voi sihdata toisestakin kulmasta. (STT) UPM Kymmenelle 60 000 euron yhteisösakko Metsäyhtiö UPM Kymmene on saanut 60 000 euron yhteisösa- kon työturvallisuusrikoksesta. Huoltotyöntekijä loukkaantui Alholman sahalla Pietarsaaressa. Samalla yhtiön kunnossapidosta vastaava työnjohtaja tuomittiin 30 päiväsakkoon. Työtapaturma sattui, kun yhtiön käyttämän aliurakoitsijan työntekijä huolsi sahan kuljetinta seisokin aikana. Noin joka toinen suomalainen työpaikka sijoittuu julkiselle sektorille. Jos nykymeno jatkuu, ohitamme jo takasuoralla Miksi Katainen niin Kreikan kuin Tansja Urpilainen kankin. eivät ottaneet Paljon puhuttu tuottahallitusjoukkuvuuden lisääminen ei onettaan tiukkaan nistu millään, ellemme otteeseensa jo pysty pienentämään pöalkukuukausien höttyneen julkisen sekaikana? torin osuutta kansantaloudessamme. Esimerkiksi kyllästymiseen asti puhuttava eläkeuudistus on vasta valmistelussa, ja sen hyväksyminen siirtyy seuraava eduskunnalle. n n n siirrettiin suoraan kuntien toteutettavaksi. Työsopimuksesta pitää käydä ilmi muun muassa palkka, työaika, työtehtävät ja työsuhteen kesto. Työntekijällä on myös oikeus saada työsuhteen päättyessä työtodistus. Kaikki kärsivät, harva nauttii. Ironista sinällään, että tasa-arvo toteutuu eniten poliittisessa päätöksenteossa. Työntekijä seisoi kuljettimen päällä vaihtamassa niin sanottuja ketjujohteita, kun hän joutui puristuksiin ja loukkaantui. Kuljettimen vaarat olisi Pohjanmaan käräjäoikeuden mukaan pitänyt arvioida ja myös suunnitella huollolle turvalliset menetelmät. Eli oli myönteinen yllätys, että hallitus pystyi näyttämään ainakin ulospäin poliittista yksimielisyyttä. Toisekseen on muistettava, että yhdeksän miljardin kestävyysvajeen poistaminen ei onnistu hetkessä eikä kahdessa, vaikka hallitus tekisi rajujakin leikkauspäätöksiä. Riittämätöntä poliittista tahtoa, pienen mittaluokan säästöjä ja isojen ratkaisujen siirtämistä tulevaisuuteen. Kummankin POLIITTISESTI TILANNE ON 7 puolueen kannatus vuotaa, joskin eri suuntiin. Keskusta ja perussuomalaiset saavat lähes ilmaista kannatuslisää, koska hallitus joutuu tekemään kokoajan ikäviä päätöksiä, jotka kohdistuvat tasaisesti eri puolueiden äänestäjiin. Jälkiviisaus on yhä helppo taiteenlaji, mutta entistä useammin tulee mieleen, miksi Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen eivät ottaneet hallitusjoukkuettaan tiukkaan otteeseensa jo hallituksen alkukuukausien aikana. Paheksumme lähes päivittäin nähtäviä irtisanomisuutisia eri yrityksistä, mutta kunnissa ja valtiolla sama synkkä näytelmä odottaa vielä esiripun takana. Helpommaksi asioita ei tee sekään, ettei hallitus uskalla enää nostaa kokonaisveroastetta, vaikka jokainen uusi veroista saatava euro olisi tarpeellinen. Palkka- tai arvonlisäveron nostaminen hyydyttäisi jo muutenkin hiljaisen kotimaisen kysynnän ja loisi Suomeen entistä suuremman kulutuslaman ja mustaksi synkkenevän ilmapiirin. OSA VAIKEISTA SÄÄSTÖPÄÄTÖKSISTÄ muksen allekirjoittaa huoltaja tai nuori itse huoltajan suostumuksella. Aluehallintovirasto painottaa, että vaikka suullinenkin työsopimus on pätevä, mahdolliset väärinkäsitykset tai riitatapaukset on helpompi selvittää, jos työsuhteen ehdoista on mustaa valkoisella. jos ne saadaan käytäntöön asti . On totta, ettei kukaan tiennyt, että eurooppalainen talouskriisi syveni päivä päivältä tai että Suomen taloudellinen kilpailukyky maailmanmarkkinoilla heikkeni ennätysvauhdilla. On myös totta, että jos kokoomus ja demarit olisivat osoittaneet tiukempaa poliittista tahtoa hallituksen muodostamisesta alkaen, olisivat niin Katainen kuin Urpilainenkin säästyneet monilta turhilta julkisilta arvosteluilta. Sikäli poliittinen tilanne on mielenkiintoinen, että hallituksen päätökset . Eduskuntavaalien tulos kuitenkin ratkeaa äänestysuurnilla, ei median myllerryksessä.. Siinä varmaan tyypillisimmät kommentit. 2.12.2013 Kolumni Kari Väisänen kari.vaisanen@tat.fi Kirjoittaja on taloudellisen tiedotustoimiston toimitusjohtaja. Seminaari pohtii myös todellisia keinoja puuttua harmaaseen talouteen ja veronkiertoon. tykselliset poliitikot ja taloustieteilijät etsivät keinoja, joilla unionin jäsenmaat voisivat torjua taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta edistyksellisen veropolitiikan keinoin. Tuntematon tulevaisuus Olli Hella Demokraatti olli.hella@ demari.fi AFP / Louisa Gouliamaki o n ymmärrettävää ja varmaa, että hallituksen tuskaisilla kasvoilla ja unisilla silmillä koottu rakennepaketti kirvoittaa kriittisiä kannanottoja niin koti- kuin ulkomailla. Itse asiassa hallitus ansaitsee kiitoksia monestakin syystä. On todennäköistä, että kuntapäättäjien itku kiihtyy entisestään, vaikka tiedämme, että lähes kaikki kunnat elävät yli varojensa. Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on EU-maiden kolmanneksi suurin, heti Kreikan ja Tanskan jälkeen
Kuolevaa koivua tai haapaa ei kannata kaataa tyvestä, vaan esimerkiksi viiden metrin korkeudelta. Myrskyssä katkenneen pihakoivun latvuksen runko-osan voi myös jättää odottamaan asukkaita, jotka iloitsevat lahoavasta puusta.. Ihmisillä kovin helposti turhan steriili, muovimainen käsitys tästä maailmasta ja se näkyy kaupunkipuistoissa ja puutarhoissa, Sinkkilä väittää. . Kovakuoriaiset ja erilaiset pistiäiset ovat tärkeitä kasvien pölyttäjiä ja ne tarvitsevat erityisesti suurikokoisia kuolleita lehtipuita lisääntyäkseen. . 10.11.2013 Akaa Rannalle himmeän lahden NIEMINEN Lahopuu luo kauneutta ja uutta elämää aurinko laskenut on. * Kutsu 25.03.1923 jo soiForssa iltahuudon . Isommissa pystyssä olevissa lahopuissa tikat naputtavat kolojaan ja niissä elää sitten myöhemmin muitakin lintuja, Sulkava kertoo. Ei hylätty vaan huoliteltu Luonnonsuojeluliiton verkkosivuilla annetaan joitakin neuvoja lahopuun käytöstä omassa pihassa. 10.11.2013 Akaa taakka jo laskettu on. Rannalle lahden Hymnihimmeän soi holvissa hiljaa, aurinko laskenut on. tummana kaipuuta soi. Kutsu jo soi iltahuudon Aika on korjannut taakka jo laskettu on. 3.1923 Forssa Veijo Viljam . viljaa, sarkasoijoholvissa kynnetty on. Hymni hiljaa, tummana kaipuutamuistaen soi. Kaipauksella Aika on korjannut viljaa, Eilajo kynnetty on. sarka Tellervo ja Seppo Kaipauksella muistaen Maija ja Antti Eila Pekka ja Leila Tellervo ja Seppo Ristoja Antti Maija Jukka ja Anne Pekka ja Leila Matti Risto Jukka ja Anne Soita tuuli kerro ikävämme Matti unituuli kaunis anna papallemme Soita kerro ikävämme Anssi, Noora, uniEsa, kaunis annaPetra, papallemme Pasi ja Emmi Esa, Anssi, Petra, Noora, Pasi ja Emmi Taivaalle syttyi uusi tähti, Taivaalle syttyi uusi tähti, onko isopappa luotamme onko se se isopappa jokajoka luotamme lähti.lähti. Vilma, Miina, Valle, ja Kalle Vilma, Miina, Valle, Gigi Gigi ja Kalle Siunaus toimitettu läheisten Siunaus toimitettu läheistenläsnä läsnäollessa. ollessa. Lämmin osanotosta. KiitämmeIkaalisten IkaalistenJyllin Jyllin Kodin Lämmin kiitoskiitos osanotosta. Kiitämme Kodin henkilökuntaa ja kaikkia papan hyvään hoitoon henkilökuntaa ja kaikkia papan hyvään hoitoon osallistuneita. osallistuneita. Tampereen kunnallisjärjestön edustajisto teki valintoja Tampereen kunnallisjärjestön edustajiston kokouksessa viime torstaina valittiin koulutusalajohtaja Atanas Aleksovski jatkamaan kunnallisjärjestön puheenjohtajana seuraavan kaksivuotiskauden ajan. Puheenjohtaja valittiin yksimielisesti. Pienimuotoisellakin lahopuun käyttämisellä on Sulkavan mukaan aidosti vaikutusta monimuotoisuuden suojelussa. . 8 2.12.2013 Kuollut ??Älä hävitä kuollutta puuta pihaltasi Rakkaamme Veijo Viljam NIEMINEN Rakkaamme * 25. Asetelmista saa kauniita ja myös mielenkiintoisia, kun sinne tulee kaikenlaisia oudonnäköisiä, värikkäitä ja kauniita eliöitä, jotka ovat monelle aika tuntemattomia ja lapsille ainakin kiinnostavia, Sulkava sanoo. Näkyvimmät lahopuun asukit ovat kääpiä ja sieniä, mutta rungon sisälläkin käy kuhina. Varapuheenjohtajaksi valittiin opetuskoordinaattori Ulla Kampman. Kun pihoilla ja puistoissa lahopuusta pyritään eroon, kaventuu samalla luonnon monimuotoisuus. Suomen luonnonsuojeluliiton, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä järjestämässä Lahopuutarhasuunnittelukilpailussa etsittiin keinoja tuoda lahopuu puistoympäristöön. Aalto-ylipiston maisema-arkkitehtuurin professorin Jyrki Sinkkilän mukaan kilpailun ydinviesti on, että meidän tulisi monipuolistaa käsitystä siitä, mikä on kaunista ja tavoiteltavaa. . Kliininen, ylihoidettu, vihreä ympäristö ei ole se ainut vastaus, vaan pitäisi ehkä löytää uudenlaista estetiikkaa, joka hyväksyy luonnon muuttumi- Demokraatti, Tampere Avava Kosteuvaurioita on joka neljännessä koulussa Suomalaislapset oireilevat homekouluissa enemmän kuin espanjalaiset ja alankomaalaiset lapset, kertoo tutkimus. Suomessa home- ja kosteusvauriokoulua käyvillä lapsilla on enemmän oireilua kuin tervettä koulua käyvillä lapsilla. Espanjassa ja Alankomaissa oireita ei sen sijaan voitu yhdistää kosteusvaurioihin. Kosteusvauriot ja näkyvä home ovat yleisiä kouluissa. Suomessa kosteusvaurioita on joka neljännessä ja Alan- komaissa joka viidennessä koulussa. Puheenjohtajat toimivat myös valtuutettuina Tampereen kaupunginvaltuustossa. Kunnallistoimikuntaan valittiin Pekka Anttila, Aila Dündar-Järvinen, Pentti Heiskanen, Pentti Herranen, Joanna Leino, Jari Niemelä, Risto Pihlaja, Inna Rokosa, Kirsti Viljanen ja Paula Virolainen. Edustajisto hyväksyi myös vuoden 2014 toimintasuunnitelman. Suomessa on puolisentuhatta eliölajia, joiden elinmahdollisuudet ovat suoraan yhteydessä lahopuun määrään. Kovakuoriaisten, kuten viherkukkajäärän ja kimalaiskuoriaisten toukat käyttävät lahoavaa puuainesta ravinnokseen. Joidenkin hyönteisten toukat kasvavat rungon sisällä ja sieltä kuoriutuessaan kauniit ja kirkasväriset otukset viihtyvät kesällä pihan kukkasissa. Espanjassa hometta tai kosteusvaurioita on lähes puolessa kouluista. Vielä ei tiedetä, miksi espanjalaiset ja alankomaalaiset lapset oireilevat vähemmän. Syinä voivat olla esimerkiksi erot kosteusvaurioiden syissä ja rakennusratkaisuissa. Tutkimuksessa selvitetään koulujen huonon sisäilman terveysvaikutuksia kolmella ilmastoalueella Euroopassa. STT Kuollut puu on täynnä elämää. sen, katoamisen, lahoamisen. Lahopuutarhassa kyse on luonnonprosessien näkyväksi tekemisestä, Sinkkilä kuvailee. Kiehtovat lahopuun asukit ?Kliininen, ylihoidettu, vihreä ympäristö ei ole se ainut vastaus, vaan pitäisi ehkä löytää uudenlaista estetiikkaa, joka hyväksyy luonnon muuttumisen, katoamisen, lahoamisen.? Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava vinkkaa, että lahopuusta saa hienoja asetelmia myös omaan puutarhaan
Heinikko kehän sisällä saa kasvaa vapaasti. 2.12.2013 Olen ehdolla kevään Euroopan parlamenttivaaleissa, koska Itä-Suomi tarvitsee edustajan, joka tuntee alueen ja sen tarpeet. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet tukijat mukaan vaalityöhön. Riitta Myller riitta.tukiryhma@gmail.com Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi Sinkkilän mukaan omassa pihassa lahopuutarhan luomisen voi aloittaa sillä, ettei ole liian innokas siivoamaan nurkkia vaikkapa juuri myrskyn jälkeen, vaan uskaltaa jättää puuta paikalleen. Kaatunutta puuta ei kuitenkaan tarvitse kirjaimellisesti jättää niille sijoilleen, vaan sitä voi ja kannattaakin siirtää lahoamaan sopivaan paikkaan. Sinkkilä muistuttaa, että erilaisten asetelmien luomisessa vain mielikuvitus on rajana. . Lahokehä toteutetaankin todennäköisesti tulevan vuoden aikana Aaltoyliopiston kampukselle sekä Helsingin kaupungin puistoon. Lahopuutarhan keskustaa kiertää aita, joka koostuu puistosta kerätyistä oksista ja risuista kahden tolpparivin välissä. Sillä voi vähentää kustannuksia, kun puiston tai puutarhan hoidosta syntyvää risua ja muuta puuainesta ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan sen voi sijoittaa aitaan, Sulkava sanoo. Aidan sisäpuolelle sijoitetaan näyttäviä, suurikokoisia puunrunkoja ja pölkkyjä lahoamaan omaan tahtiinsa. Siellä yksi vanhimmista puista on jätetty lahopuuna, torsona paikalleen puiston ajallisen ulottuvuuden ilmentämiseksi, mutta samalla voi ajatella, että se tuo myös sitä monipuolista eläinlajistoa, Hautamäki sanoo. Uusi sanomalehti Suomessa! Vuodesta 1895. 9. Siinä on kiehtova vastakohta-asettelu, kun tuodaan pikkuhiljaa muuttuva, katoava, lahoava kehä tällaiseen korkean teknologian ympäristöön. Samalla kiehtova yhtymäkohta on, että Aalto-yliopistossa tutkitaan bioteknologiaa ja ilmiöitä, joita lahonkin takana on, Sinkkilä sanoo. Lahopuutarhan keskustaa kiertää aita, joka koostuu puistosta kerätyistä oksista ja risuista kahden tolpparivin välissä. Tampereella lahopuu kuvaa historiaa Tampereen kaupungin johtavalle erikoissuunnittelijalle, maisema-arkkitehti Ranja Hautamäelle uusi lahopuutarhan käsite ei ole sellaisenaan tuttu, mutta luonnon monimuotoisuutta vaalivat erilaiset puutarhat hän tuntee. . Idea on Luonnonsuojeluliiton Risto Sulkavan mukaan käytännöllinen paitsi kaupungin puutarhassa myös kotipihassa. . Poikkeus löytyy Wilhelm von Nottbeckin puistosta. . Esimerkiksi katupuita on hyvä olla useampaa lajia. Lahoamaan niitä ei kuitenkaan yleensä voi turvallisuuden vuoksi julkisiin keskustan puistoihin jättää. Ydin on siinä, että se ei näytä heitteille jätetyltä, huolimattomalta, vaan että se on täysin tietoisesti tehty, kuten voittajatyössä Lahokehä. Polku päällystetään hakkeella. Professori Jyrki Sinkkilä Aalto-yliopistosta uskoo Lahokehän olevan hätkähdyttävä efekti yliopistoympäristöön tuotuna. . Luonnon monimuotoisuus on teema, jonka voi tuoda monella tavalla esille, ei vain lahopuun kautta. Tampereella on esimerkiksi tehty heinäpuisto, jossa perhoset viihtyvät, Hautamäki kertoo. Hautamäen mukaan kaupunkiluonnon monimuotoisuuden kannalta oleellista on, että pi- detään kasvilajiston monipuolisuudesta kiinni. Ajan myötä lisätyt kerrokset maatuvat ja tarjoavat tilaa uudelle kerrokselle. Siitä näkee tarkoituksellisuuden, Sinkkilä kuvailee. Sofia Tigerstedtin ja Kimmo Heikkisen Lahokehä voitti Lahopuutarha-suunnittelukilpailun. Lahokehä sulkee lahon sisäänsä Suunnittelukilpailun voittanut Sofia Tigerstedtin ja Kimmo Heikkisen Lahokehä koostuu monista elementeistä ja sen voi periaatteessa toteuttaa mihin tahansa puistoon. Niiden päälle voi istahtaa katselemaan ympärilleen
Näkyykö rekisterikilpi kuvassa? Miesjoukko on huolissaan siitä, ettei heidän ajokkiaan vain tunnisteta. Useimmat teinit pysyvät poissa ja valittavat, että pai- Terveysministeriö on perustanut liikkuvia testausyksiköitä, jotka kiertävät kouluja ja klinikoita. Pelkäämme asua täällä, mutta Dagestaniinkaan emme voi muuttaa takaisin. Vaikka olen Venäjän kansalainen, ulkoinen olemukseni eroaa venäläisistä, sanoo Hamig. Hän on asunut Pietarissa 13 vuotta, ja hänellä on vaimo ja lapsi. ?Asiat ovat nyt huonosti. Meille ei anneta töitä.? . Paikallinen asukas oli saanut surmansa yhteenotossa tshetsheenin kanssa. Kansallisuuskysymys on muhinut Venäjällä kuitenkin jo pitkään pinnan alla, sanoo tutki- musjohtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista. . Hänen mukaansa muualta tulleiden tilanne on heikentynyt siirtolaisten määrän lisäännyttyä. Timurin maanmies Sarhan sekä Pohjois-Kaukasian Dagestanista kotoisin oleva Hamig myötäilevät: syrjinnän kokemus on yhteinen. . Olen mieluummin tietämätön kuin kuulen olevani kuolemaantuomittu. Asiat ovat nyt huonosti. Meille ei anneta töitä, kertoo Azerbaidzhanista kotoisin oleva Timur. . Moni muu ränsistyneellä kauppa-alueella asioivista ei halua sitä tehdä. . 10 2.12.2013 ??Moni teini välttelee yhä testiin menoa Zimbabwen aids-tilanne kohenee Zimbabwe on onnistunut suitsimaan hi-viruksen leviämistä 2000-luvun alun huippuluvuista, mutta pelko jarruttaa yhä varsinkin nuorten aids-testiin menoa. Hararelainen Natalie Mlambo (nimi muutettu) on 17-vuotias lukiolainen. Nuoret eivät kuitenkaan koe niitä omakseen. . Hän käyttää hyvin avoimesti retoriikkaa, joka suuntautuu etenkin keskiaasialaisia, islamilaisia ja kaukasialaisia vastaan. Siirtolaisvastaisuuden taustalla on samoja syitä kuin Länsi-. Molemmat poikaystäväni puhuvat pilkallisesti hivin kantajista, Natalie Mlambo kertoo. Tieto kulkee Parin vuoden takainen selvitys osoitti, että aids-valistuksen tuloksena yli puolet 15?24-vuotiaista on hyvin perillä asiasta. Maan terveysministeriö on perustanut liikkuvia testausyksiköitä, jotka kiertävät kouluja ja klinikoita. Sillä ei yleensä ole väliä, ovatko tulokkaat kotoisin muista maista vai Venäjän sisältä Pohjois-Kaukasiasta. Tutkimusjohtaja Maria Nozhenko Pietarin Eurooppalaisesta yliopistosta arvioi, että keskustelua kiihdyttivät kesällä Samaran alueella koetut rotumellakat. Testiä voi verrata kuolemantuomioon, ja aids-lääkitys on elinikäinen riesa, 19-vuotias hararelainen Terrence Changara sanoo. Pelko liittyy osittain leimautumiseen. Minne voisimme mennä? Arki pyörii tulokkaiden varassa Venäjällä on töissä miljoonia maahanmuuttajia, moni heistä laittomasti. Hän harrastaa suojaamatonta seksiä kahden poikaystävänsä kanssa, joista toinen on luokkakaveri ja toinen vähän vanhempi, pankissa työskentelevä mies. Mlambo kertoo pelkäävänsä aids-testiin menoa. . Se on kärjistynyt osittain siksi, että sitä on kärjistetty. Siitä on tullut osa poliittisten liikkeiden agendaa vähän samaan tapaan kuin Euroopassa. Esimerkkinä hän mainitsee Venäjän opposition kärkihahmon Aleksei Navalnyin. . Laajoista kampanjoista huolimatta hiv-positiivisten syrjintää esiintyy yhä. . Kolmikko suostuu kuitenkin vaihtamaan muutaman sanan siitä, millaista muualta tulleen elämä Pietarissa on. Nuoret eivät kuitenkaan koe niitä omakseen. Hiv/aids maailmalla ?? ?? ?? ?? Maailmassa oli vuonna 2012 hiv-tartunnan saaneita 35 miljoonaa. Uusia tartuntoja raportoitiin samana vuonna 2,3 miljoonaa eli 33 prosenttia vähemmän kuin 2001. Aidsiin menehtyi 1,6 miljoonaa ihmistä, kun luku oli 2,3 miljoonaa huippuvuonna 2005. Suomessa hiv-tartunnan saaneita on noin 3 000. Lähde: Unaids Afrikkalaista aids-valistusta: nuorten draamaryhmä kiertää kouluissa ja kylissä valistamassa taudista draaman keinoin. Siirtolaiset pelkäävät Pietarissa . Hoito ei paranna tautia, tyttö selittää. Tavallinen tapaus Mlambo ei ole poikkeus. . Venäläiset suhtautuvat huonosti, hän täsmentää vastauksena kysymykseen. Timur on asunut Pietarissa kymmenkunta vuotta. He työskentelevät myymäläapulaisina, remontoivat koteja ja lakaisevat katuja. Väittely siirtolaisuudesta on vellonut kiivaana viime kuukaudet. Teinit harrastavat riskikäyttäytymistä, mutta heitä näkee harvoin testeissä, aids-tukiryhmässä toimiva Felicia Chingundu kertoo. Nuorten olisi tärkeätä tietää tilanteensa, jotta he eivät levitä tautia ja saavat ajoissa lääkityksen, asiantuntijat korostavat. Zimbabwe oli 2000-luvun alussa maailman aids-tilaston kärjessä, kun virusta kantoi 24 prosenttia aikuisista. Vuonna 2012 osuus oli saatu painettua noin 13 prosenttiin maan vakavista talousvaikeuksista huolimatta. Zimbabwessa on 13 miljoonaa asukasta ja kolme neljästä elää köyhyydessä. kalla on liikaa aikuisia, Mwenezin alueen aids-verkoston vetäjä Mavis Chigara kertoo. Järjestön kyselyyn vastasi viime vuonna 12 500 nuorta, joista vain viisi prosenttia oli käynyt hiv-testissä. Leima pelottaa
Tulokkaita syytetään myös pikkurikollisuudesta, taudeista ja jopa Moskovan metron ruuhkautumisesta. Suuria siirtolaismääriä pelätään Muukalaisvastaisuus istuu syvässä. Kiistassa näkyi nopeasti merkkejä siitä, että asevoimat olivat riistäytymässä kontrollista. Kuubassa olleella venäläisellä komentajalla oli itsenäinen päätösvalta aloittaa laajamittainen isku USA:ta kohti tarvittaessa. Puhelinta ei haluttu käyttää, vaikka se olisi ollut helppoa tulkkien välityksellä. Kennedy oli kovassa hermopaineessa lokakuussa 1962, samoin vastapelurinsa neuvostojohtaja Nikita Hru?t?ov. Hru?t?ov oli myös osallistunut sotaan. Kennedy päätyi merisaarron kannalle, vaikka sotilasjohto ehdotti välitöntä hyökkäystä. Neuvostoliiton johtajan Nikita Hru?t?ov salaiset ohjussiirrot ja amerikkalaisten yhä aggressiivisemmat ratkaisupyrkimykset veivät maailman lähelle suurta katastrofia. Jos toinen puoli ehdotti jotain, se oli perillä vasta seitsemän tunnin jälkeen. Molempien johtajien täytyi sietää sotilaiden painostusta ryhtyä kovempiin otteisiin. Kumpikin puoli tunnusti olevansa loukussa ja siitä pääseminen voisi olla yhteinen hanke. SUURI SOTA VÄLTETTIIN, 11 Johtajat pystyivät muuttamaan käytöstään sen mukaisesti. Hänellä itsellään on siirtolaistaustaisia ystäviä, eikä hän ole muuttoa vastaan, vaikka Pietarissa on hänen havaintojensa mukaan enemmän siirtolaisia kuin ennen. Sen sijaan hän tuomitsee tulokkaisiin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallanteot. . Alkusyksystä Suomessa vieraillut Maria Nozhenko kertoi, että joissakin kyselyissä peräti 74 prosenttia vastaajista on katsonut, että suuret siirtolaismäärät ovat pahaksi Venäjälle. Tässä valossa taloustiedettä opiskeleva toimistopäällikkö Svetlana Maslova on poikkeus. Amerikassa monet sotilaskomentajat puolsivat nopeaa mittavaa iskua Kuubaa kohti. Kuuban Amerikan yleinen mieliohjuskriisissä pide oli Kuubaa kohti viha- näkyi nopeasti mielinen. Se rajoitti kompro- merkkejä siitä, missin tekemistä. Kuva Washingtonin Kennedy-näyttelystä. Kuuban kriisi vei maailman totaalisen tuhon partaalle amerikkalainen majuri Rudolf Anderson lensi U2-vakoilukoneella Kuuban yllä ja toi mukanaan valokuvia ohjustukikohdista ja ohjusten rakennusosista. Keskeisin kysymys Yhdysvalloissa oli, tehdäänkö Kuubaan ilmaisku vai asetetaanko se merisaartoon. Vuoden 1962 loukkua rakensi varustelukilpa sekä kylmän sodan poliittinen kilpailu. Yksi suuri ongelma kriisin ratkaisuyrityksissä oli tuon ajan tietoliikenteen hitaus. Testeissä käyneiden 15?24-vuotiaiden miesten osuus nousi 23 ja naisten 45 prosenttiin. Naisten lukua kasvattaa se, että kaikki raskaaksi tulleet testataan. Jeffrey Moyo IPS, Harare Seppo Metso Presidentti John F. Syynä sotimisen vaaraan oli sitä samaa, mitä on ollut useissa suurissa konflikteissa. Oli sattumaa, väärin arviointia, kansallista itsekkyyttä ja ylpeyttä. 2.12.2013 Maailma tänään Kolumni Teuvo Tikkanen Kirjoittaja on toiminut Jemenissä pitkäaikaisena vaalitarkkailijana. AFP Photo / Brendan Smialowski Hän pitää sitä todisteena miesten terveydestä arvellen, että tartunnan saaneina he suhtautuisivat kiltimmin kohtalotovereihinsa. Vuoden 2011 selvitys paljasti tuntuvaa edistystä vuoteen 2006 verrattuna. Silloin sitä ei ottanut vakavasti kukaan, vaikka asialle olisi voitu ja pitänyt tehdä jotain. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto välttivät suursodan. Älkää kysykö kuka hävisi tai voitti. Äänensävy muuttui vihaisesta inhimillisemmäksi. Kennedyn hallinto onnistui pitämään asevoimat poliittisen kontrollin alaisuudessa. Samaan suuntaan vetivät varustelukilpailu ja kilpailevien sotilasliittojen aiheuttamat loukut. Nikita Hru?t?ov kiteytti lopputuloksen ohjuskriisin hälvettyä. . PÄIVÄNÄ Euroopassakin: talous yskii ja paikalliset asukkaat pelkäävät siirtotyöläisten vievän työt ja koulutuspaikat. Presidentti John F. Jokaisessa saartoa valvovassa amerikkalaisessa aluksessa pitää olla venäjää osaavia sotilaita. Eräs tärkeä tekijä sovintoon pääsyssä olivat kummankin johtajan omat sotakokemukset. Kennedy oli palvellut toisessa maailmansodassa Tyynellä merellä meriupseerina ja haavoittunut. Kennedy vaati, että viestintä neuvostoliittolaisten alusten kanssa onnistuu. Kauheaa, hän kommentoi joidenkin maanmiestensä käytöstä. STT n n n koska molemmat osapuolet halusivat välttää ydinsodan. Ihmisjärki voitti. VUONNA 1962 HRU?T?OV. Kuuban kriisin opetusta on kuluttavan ja vaarallisen kylmän sodan loppumisen tärkeys. Hän puolestaan kertoi kirjeissään Kennedylle kokemuksistaan kaupunkien ja kylien tuhoamisessa ja kaiken tuhoavasta sodasta. Hru?t?ov kertoi myös avoimesti, miten hän ei pystynyt nukkumaan päiväkausiin tajuttuaan ensimmäisen kerran, mitä ydinaseilla voidaan saada aikaan. Amerikkalaisten puolella Kennedyn ja hänen neuvonantajillaan Robert McNamaralla ja Dean Ruskilla oli käsitys ydinsodan valtavista seurauksista. Erään arvion mukaan Kuuban kriisistä syttynyt ydinsota olisi aiheuttanut 80 miljoonan amerikkalaisen kuoleman. n n n ja Kennedy onnistuivat pääsemään sopimukseen ja välttämään ydinsodan. Kennedy että asevoimat oli puhunut ohjusetumat- olivat riistäykasta ja nyt hän oli yleisen tymässä kontrollista. ilmapiirin painostama. LOKAKUUN 14. Ihmiskunta voitti
Tarvitsen englantia työssäni, mutta en ehtisi oppitunneille enää työpäivän jälkeen. Tällä tavalla säästää valtavasti aikaa, Maillot sanoo. Juna kiitää lähes 300 kilometrin tuntivauhtia Reimsistä Pariisiin. Tässä on tullut jo tutuksi muiden opiskelijoiden kanssa. Kun muita ei tarvitse enää arastella, uskaltaa puhua enemmän, ja edistystä tapahtuu nopeasti, Maillot kertoo. Matkalla keskustellaan englanniksi. Joku on jäänyt pois ja joku toinen on tullut tilalle, mutta opetusohjelmassamme se on säilynyt jo yli kymmenen vuotta, Saraneva sanoo. Hän kertoo, että kurssilla opiskellaan työelämässä tarvittavaa englantia ja tehdään esimerkiksi keskusteluharjoituksia. Junassa on myös jotenkin seurallisempaa, mikä helpottaa keskustelemista, sanoo opetusta järjestävän kielikeskuksen johtaja Calum MacDougall. Rautatieyhtiö SNCF:n mukaan oppitunteja saattaa tulla muillekin reiteille ja toisilla kielillä. Flavie Bleuse, 24-vuotias myyntiedustaja, käy oppitunneilla junassa senkin takia, että aika kuluisi nopeammin. Lisäksi englantia voisi treenata kaksi tuntia peräkkäin. Opetuksen tarvetta lisää se, että yhä useammat työnantajat vaativat englannin taitoa. . Englannin tunti alkaa kello 7.43 lähtevässä junassa. Englantia on opiskeltu syyskuusta lähtien kuudella reitillä Champagne-Ardennen alueella. Kolmekymmentä oppituntia maksaa 690 euroa. Tunneilla voi käydä kahdesti, neljästi tai viidesti viikossa. Esimerkiksi pariisilaisyrityksen 29-vuotias sisäänostaja Jerome Maillot saa opetusta neljästi viikossa, ja työnantaja maksaa laskun. . Hän pitää englannin tuntia päivän piristyksenä. . Maillot saa melkein henkilökohtaista opetusta, koska hänen lisäkseen tunnilla on vain kaksi opiskelijaa. Vaikka oppitunti kestäisi vain 45 minuuttia, säännöllisellä harjoittelulla saa tuloksia aikaan aika tehokkaasti. Jos kysyntää riittää, opetusta aletaan tarjota myös paluumatkoilla. Kurssin suosio on jatkunut tasaisena, ja Saraneva arvioi, että kurssi pysyy opistolla vastaisuudessakin.. Kuullun ymmärtämistä harjoitellaan myös tablettitietokoneilla. Koulu lupaa tuloksia Yhdelle oppitunnille otetaan enintään kuusi opiskelijaa. Opettajan äidinkieli on englanti. . Rehtori Usko Saraneva kuvailee ryhmää sitkeähenkiseksi. . Muuten työmatkoilla odottaisi vain perille pääsemistä. STT-AFP, Reims ?En ehtisi oppitunneille enää työpäivän jälkeen. Tällä tavalla säästää valtavasti aikaa.? Suomessa kielijunakokeilu vakiintui Riihimäen kansalaisopisto on järjestänyt englannin kielen kurssia junassa jo yli kymmenen vuoden ajan. Tänäkin syksynä Riihimäen asemalta on noussut torstaiaamuisin kello 8.07 Helsingin-junaan kymmenkunta kielikurssilaista opiskelemaan englantia. 12 2.12.2013 AFP Photo / Francois Nascimbeni Englantia voi opiskella yli 200 kilometrin tuntivauhtia liikkuvassa junassa työmatkalla Koillis?Ranskasta Pariisiin. ??Ranskalaiset opiskelevat työmatkoillaan Kielikoulu tuli junaan Opettaja odottaa työmatkalaisten ruuhkauttamassa aamujunassa Koillis-Ranskasta Pariisiin
Ks. 2 Lumihiutaleiden laulu Hei leijailkaa, hei leijailkaa, te lumihiutaleet ja vaipan alle verhotkaa jo metsät, mantereet! Nyt joulu saa, nyt joulu saa siis valkeaksi maa! Sanat ja sävel Martti Hela Heinäukkojen hymyä Stenbackan pihamaalla. Talven ilpoimejya teen valon Lapin laduille ja majojemme rauhaan . Järj. 045 1369 744. TRL:n majavuokrat sivulla 2. Lumi tuo e luo S . n le ie m ä ä t is k ja vir tä. s ä ä v e k n e s k u t o od istää Happihyppely p i polulle. Painu pihalle ta n. Ks. tee majavaraus ajoissa tyovaenretkeilyliitto@gmail.com tai puh. Järj. KuRet ddd Pyry-päivät Nuuksiossa 22.-23.2. ER ddd Retki joulutapahtumaan 18.12. Korteniemen perinnetilalle Liesjärven kans.puistossa Järj. s. Rovaniemen R. ddd Lumikenkä/hiihtoretki 15.-16.2. Järj. 2 ddd Ukkojen luontoretki Lopella 31.1.-2.2. ER ddd Hiihtoviikko 15.- 23.3. Varkhanmukkassa. Se on tehokas keino saada veren kiertämäätuntumaan valoisalta. elämä i hyvää juttua ar p aa ar v , ta as nto Viis tietsik ukaveriksi. 2 ddd Kulttuuri- ja ulkoiluviikonloppu 31.1.-2.2. Kangasalan R. ddd Hiihtoretki Kuopiossa 16.2. Järj. s. 42 vuotta toimintaa Nro 4 13 2.12.2013 Kuvat: Hilkka Laitinen TRL-Retket www.tyovaenretkeilyliitto.com Talven ja kevään kaikille avoimia retkiä ja tapahtumia. Seurojen tapahtumakalenteri sivulla 7. Ensilumen hiihtoviikko Lapissa 29.11.-7.12. s. Järj. KuuRet ddd Joulujuhla ja tonttukävely Nuuksiossa 7.12. Järj. 2.12.2013 TRL . Järj. Ks. Luo tt ju i er av k ja n nta mukaa tosali, jossa liiku n u k as k o h te n o . ei maksa mitään Ahkiovaellukselle aurinkoon. ER:n joukko Inkoon Kopparnäsissa. TRL:n Lapin majoilta on helppo lähteä Pallastuntureiden latuverkostoon. Hangelle voi tehdä eläinvarjokuvia. Retkeilijöitä Vihdin Kurjolammella.. ER ddd Hämärähyssy Ukonjoella 28.12.-1.1. Ylläksellä. Järj. ViRet ddd Tapanin taaperrus 26.12. Nuuksiossa. Karjalan R. ddd Akkojen rämpimisretki 25.-26.1.14
Vuokraamisen yksi peruste onkin että paikat pysyisivät kunnossa. 045 1369 744. myös viime vuoden a, ss vi ta et lu on i ht le älij Retkei lla näköissivuina. numerot TRL:n nettisivui o.com www.tyovaenretkeilyliitt Kohti valoa . Telttamajoitus. Osallistumismaksu 15,- joka sis. kohti kevättä Tämä vuosi alkaa olla jo tulevan talven lumia. mennessä, sähköp. Juhlavuoden kunniaksi ja muistoksi seuran väki rakensi Ukonjoelle, entisen tilalle, uuden tulipaikan ja sille katoksen. Vuosivuokra 1000?. Vuokraan ei kuulu polttopuut/kaasu. Tarkemmat vuokraehdot sovitaan vuokraajan kanssa. Sahat suihkimaan ja vasarat viuhumaan! TRL/ Kiinteistötoimikunta Työväen Retkeilyliitto vuokraa Lätäskurkkio-nimisen kämpän liittokokouksen päätöksen mukaisesti. Kämppä sijaitsee Lätäsenon varrella n. Nyt tietenkin joku ajattelee että Ukonjoki on piloilla kun sähkövalo valaisee. panoksellasi. Lahjoituksia voi osoittaa Työväen Retkeilyliiton tilille Nordeaan, IBAN FI66 1521 3007 119458. 040 509 8259 Ilmoittautumiset TRL:n toimistoon 5.2. Liittokokouksen päätöksen mukaisesti tarjotaan sitä ensisijaisesti liittomme jäsenille. lauantaiaamuna. Lisätietoja: Armi Salenius puh. Taustalla Lumikero, jonka huipullekin on mahdollisuus kavuta. Pauli T. Ovatko perimämme kämppämaksut liian korkeita. 0400 350 515 TRL:n tili: Nordea FI66 1521 3007 119458. Puheenjohtajan palsta Retkeilijä-lehti: Toimitus Hilkka Laitinen, puh. 0400-350515 Kalattoman kämppä. KIITOS kaikille! Hyvää joulua ja rauhaisaa uutta vuotta, t. 045 1369 744. Varkhanmukkan retkeilykeskuksesta avautuu maisema Ylläs-Pallas -kansallispuistoon, jossa risteilee ylläpidetty latuverkosto. Eikä vanhoissa valoissa ole turvatoimintoa, joka katkaisee kaasun häiriön sattuessa. tyovaenretkeilyliitto@ gmail.com ja puh. Komonen, puh. Haluamme pitää majamme sellaisessa kunnossa, että niissä on miellyttävä viettää omatoimista, liikunnallista vapaa-aikaa. Vuokraan sisältyy vene ja moottori. Syyt vuokraamisesta löytyvät vähäisestä käytöstä ja talkooporukan ikääntymisestä. 17 km Lätäseno-jokea yläjuoksulle päin Markkinan kylästä Vuodepaikkoja on kuusi. Kuva: Reino Tuominen Lapin hiihtoviikko 14.- 22.3. iki-ihanassa Varkhanmukkan retkeilykeskuksessa Pallaksella Lähtö Helsingistä illalla pe 14.3. tulokahvit ja opastuksen. Lisätietoja: armi.salenius@gmail.com p. lahjoituskampanjalla kartutetaan TRL:n majojen hoitorahastoa. Lahjoittamalla sopivan summan tilillemme olet mukana kämppätalkoissa omalla ?hyvän mielen. 214 2.12.2013 TYÖVÄEN RETKEILYLIITTO ry Luonnonystävien kansainvälisen Liiton (Naturfreunde Internationale, NFI) Suomen jäsenjärjestö, perustettu 1971. Toimisto: uusi osoite Säästöpankiranta 6 C, 6. Hesassa ollaan 22.3. Valmistajien kesken arvotaan tuotepalkinto/palkintoja. krs , 00530 Helsinki, puh. 040 5745051. Ilmoittautumiset 22.1. Taustalla virtaa Ukonjoki. Ukonjoella ei istuta enää sateessa nuotiolla Karjalan Retkeilijät ovat tänä vuonna monipuolisesti juhlineet 30-vuotista taivaltaan. Etelämpänä voimme vielä nauttia pimeydestä ennen lumipeitteen valaisevaa hohdetta. Aina silloin tällöin joku kulkee kämpillämme jälkiä jättämättä ja me rehelliset toimimme maksumiehinä. Katsotaan saammeko liitollemme avustusta opetusministeriöstä. Kuva: Hilkka Laitinen. Samassa rakennuksessa on sauna. Työväen Retkeilyliitto maksaa vakuutukset, kiinteistöveron ym. 040 5098259 tai Riitta Sairinen puh. sähköposti tyovaenretkeilyliitto@gmail.com www.tyovaenretkeilyliitto.com . Käytön puutteessa kun tapahtuu pikkuhiljaa rapistumista. Hallitus päätti tukea seurojen lapsija nuorisotoimintaa. Niin kuin aikanaan piha-alueella sijainnut kaksipuoleinen laavu, josta on kuva talon keittiön seinällä. Uuden tulipaikan nimi on Vonkapaikka. Tulipaikka sai komean, uittoperinteeseen liittyvän nimen. Nykyisen kämpän piha-alueella on sijainnut vonkapaikka (vahtipaikka), jossa oli hyvä vahtia uiton sujumista ja pitää ruokatulta. Teksti ja kuva: Ilmo Nousiainen Hyvän mielen keräys Kalaan Latäsenon varteen! Majat kaipaavat joka vuosi huoltoa ja parannuksia. NFI internetissä www.nf-int.org Palvelemme: ti, ke, to klo 9-16 Toimistonhoitaja: Maija Koponen Puheenjohtaja: Pauli T. Kaikki tarvikkeet on saatu lahjoituksena seuran jäseniltä, jotka myös talkoilla hoitivat tulisijan ja katok- sen pystytyksen. Ensi kesän lapinmajojen talkoolaiset vievät ja asentavat pöntöt majoillemme. ja Lapin majoilla 8.-15.6. Haaste Nyt kaikki kädentaitoiset rakentamaan talitintille tupaa, kottaraiselle kotia ja kuusitiaiselle kammia. Kokeillaan ekologista keinoa vähentää lapinmajoillamme hyönteisiä. Kamiinalämmitys ja kaasuhella. 0440-500354, hilkka.laitinen@gmail.com Seuraava Retkeilijä ilmestyy maaliskuussa 2014 Demokraatti-lehden liitteenä. Aineistot kuukautta aiemmin. Kysy TRL:sta vapaita kämppiä ja tilaa Kämppäopas, puh. 045 1369 744 . Seuran työn lopputulos lahjoitetaan TRL:lle ja on kaikkien kävijöiden nähtävänä, käytettävänä ja varmasti myös ilona. Ehkä yksi tärkeimmistä päätöksistä on Ukonjoen sähköistäminen aurinkopaneelein. Ellei niin sitten asia täytyy ottaa uudelleen tarkasteluun. Toinen merkittävä päätös tehtiin päättämällä Lätäskurkkion vuokraamisesta. Komonen Talven ekoja TRL-retkiä Akkojen rämpimisretki 25.-26.1.14 Janakkalan Mallinkaisen järvimaisemiin Perinteisesti hiihtoa tai kävelyä lumitilanteen mukaan. Jos olet kiinnostunut paikasta ota yhteys liiton toimistoon tai puheenjohtajaan. Pauli T Komonen puh. ainahan sitä voi kynttilän valossa istua ja nauttia kämpän tunnelmasta. Täytyy jättää kuitenkin sähkösuunnitelmille takaportti. Hyvän mielen talkoitten viitenumero on 11633. Kiitokset lahjoittajille. Vuokrataan Majatalkoot 2014 Kunnostetaan paikkoja, siivotaan ja tehdään polttopuita . Lisäksi täytyy ottaa huomioon paloturvallisuus. Toivottavasti kiinnostusta löytyy. mennessä TRL:n toimistoon Maijalle. HYVÄN MIELEN TALKOOT . Pohjoisessa Suomessa on talven tuntua lumipeitteineen. Paikka vuokrataan ensisijaisesti TRL:n jäsenseuralle/seuroille tai TRL:n jäsenelle/jäsenille. Vai olisiko syytä ryhtiliikkeeseen. Hallitus on kokoontunut tänä vuonna pari kertaa. Opetusministeriön avustusehdoissakin mainitaan erittäin suurella painoarvolla lapsiin ja nuorisoon panostettu työ Joissakin seuroissa toimintaa järjestetään säännöllisesti. Haasteena esitänkin, että jokaisessa seurassa järjestetään ainakin yksi lapsille ja nuorille järjestetty tapahtuma ensi vuoden aikana. Näin vuoden kallistuessa kohti loppuaan on tapana kiittää yhteistyökumppaneita, liittohallitusta, jaostoja, seuroja jäsenineen, kaikkia jotka jollain tavoin ovat olleet toiminnallaan kantamassa kortta yhteiseen kekoon ja ennen kaikkea toimiston ahkeraa ahertajaa kuluneesta vuodesta. Kaasuvalot alkavat olla tiensä päässä. vähän retkeilläänkin. Ajankohdat: Ukonjoella Lieksassa 16.-18.5. Toivo Raassina ja Erkki Ajakainen. Perillä ollaan lauantaiaamuna. Viikon ohjelmaan kuuluu hiihtoa valmiilla laduilla, alueeseen tutustumista, retkitaitojen harjoittelua, saunomista. Matkat ja majoitus 260-320 euroa, ruokailu ei sisälly hintaan. Paluu Varkhanmukkasta illalla 21.3. Varusteita lainataan tarpeen mukaan. Tervetuloa akkojen reiluun porukkaan! Retkeilijän tielle osuvaa luonnon taidetta. Kuva: Hilkka Laitinen Ukkojen luontoretki Lopelle 31.1.-2.2. Paikka Lopen Samoojat ry:n Kalamaja. Yhteinen ruokailu. Osallistumismaksu 40,- sisältäen ruuat, majoituksen ja saunan. Ilmoittautumiset: Reino Tuominen, 040 750 9486, sähköposti reino.tuominen@elisanet.fi Katso Googlesta Lopen Samoojat ry. Komean grillikatoksen viimeistelyhommissa vas. Venttiilit reistailevat ja valotehokin alkaa hiipua. Vuokra-aika on liittokokouskausi. Kokoontumispaikka ja kimppakyydit sovitaan myöhemmin. Kaikkea ei jaksa/ennätä tehdä
. Miikka Rikala, Eero Aittamo ja Tauno Hellsten KuuRet 55+ :sta. Niitä ihailemassa vas. Onko unelmaretki vielä tekemättä? Jos, niin millainen se olisi? 10. Lapin majat ovat todella hyvillä ja luonnonkauniilla paikoilla. 10+1 kysymystä Helenalle 1. Projekti kuuluu EU:n rahoittamaan elinikäisen oppimisen ohjelmaan. toimikunnan vetäjän Jutta Ordningin näkemystä: meillä olisi hyvät edellytykset houkutella Keski-Euroopan nfi-läisiä nauttimaan Suomen luonnosta ja käyttämään liiton majoituspalveluita. Avioeron jälkeen aloin kaivata ihmisiä, joiden kanssa voisin kulkea metsässä. Jos olisit puu, mikä puu olisit. Tarkemmat hintatiedot netissä www.tyovaenretkeilyliitto.com sivulta Majat / Majamaksut. Lätäskurkkion ja Käkkälön majoja Enontekiössä vuokrataan vain kesäaikaan viikko- tai vrk-hinnalla.. Kuva Pirjo Mattila Pyrimme eheyttämään retkeilijöiden ja luonnonystävien toimintaa niin, että toimisimme vuoden 2014 alusta hallinnollisesti saman katon alla. Kunnon yöunet takaavat riittävän levon jaksamisen kannalta, siksi mieluummin majoitun esim. kämpissä ja teen sieltä päiväretkiä. 5. maksaako porukka kiltisti jäsenmaksunsa? Onko ?finanssikriisi. Mikä on retkeilyn lempilajisi. Tämän koimme erityisesti Fichtelgebirgessä, missä retkeilimme hofilaisten ystäviemme opastuksella. Rahastonhoitajalta täytyy ensimmäiseksi kysyä, miten työlästä on hoitaa seuran raha-asioita, esim. 2.12.2013 Yksi meistä TRL:ssa Helena Storhammar 7. 58a/59a, D-10243 Berlin. Netissä www.hvz.naturfreundehaus.de. Helsingin Luonnonystäville ja yhteistyökumppaneille Ateenan suomalaisryhmä. Reilun kuukauden päästä joissa oli vettä tulviksi asti! NFI:llä on Saksassa n. Kun Helsingin Työväen Retkeilijät on liiton vanhin ja ensimmäinen jäsenseura, merkitsee se sitä, että hallintoa ja myös jäsenyyksiä hoidetaan vuoden alusta HTR:n alaisuudessa. Ei siihen tarvitse kuin hiukan voita, suolaa ja sitruunapippuria lisäksi. loistavat maastot, tuntureiden rinteet ja jylhät metsät. Kuva: Juha Hämäläinen. Kirja Luonnonystävien taloista Saksassa Kirja sisältää päivitetyt yhteystiedot 400:sta Saksan Naturfreunde-hausesta (talosta) valokuvia, tietoa varustetasosta ja harrastusmahdollisuuksista, karttoja, tarjouksia. Tilaus: Lähetä 5 euron seteli Naturefriends-kustantamoon Berliinissä, muista lisätä nimesi ja osoitteesi, ja saat kirjan postiluukkuusi muutamaa päivää myöhemmin. Osoite: Naturfreunde-Verlag, Warschauer Str. Mikä retkeilyssä alkoi kiinnostaa? Miten ja koska eksyit Rovaniemen Retkeilijöiden porukkaan? Pidän paljon luonnossa liikkumisesta kivassa seurassa. Teillä rovaniemeläisillä on ?kotikenttäetu,. Liityin seuran jäseneksi vuonna 2004, eli ensi vuonna onkin juhlavuosi! Vuoroin vieraissa Maailmassa on niin paljon upeita paikkoja, joista uneksin. Suomen lisäksi mukana ovat Tsekin tasavalta, Slovakia, Portugali, Turkki ja Kreikka. Ateenan kokous oli antoisa. Kuusankosken Retkeilijöiden KuuRet 55+ -ryhmästä oli kokouksessa mukana 12 henkilöä. Ruokaakin saa. Se on siis pikkuisen suurempi kuin meidän pesämme Ukonjoella, jonne löysi kesän aikana tiensä kaksikin saksalaispariskuntaa. Opas kertoi paikan historiasta. Kuva Pirjo Mattila Majoja voi varata vuodepaikkamaksulla tai viikko/vrk-hinnalla omaan käyttöön. Läppäriviikko Kallioniemessä sekä toimintamme saamelaisten, Euroopan ainoan alkuperäiskansan oikeuksien toteuttamiseksi jatkuvat entiseen tapaan. Ensimmäinen, Ingrid ja Jürgen Welsch, ovat NFI-aktiiveja Stuttgartista ja todellisia Suomen ystäviä. Se tarjoaa yöpymismahdollisuuden 35 retkeilijälle ja kokoustilaa jopa 70:lle. Kevät oli myöhässä ja vuorten retkeilypolut vielä lumen peitossa. Hof on Joensuun ystävyyskaupunki Saksassa. Oppaanamme toimi Naturfreunde Hofin entinen puheenjohtaja Erich Willardt puolisonsa kanssa. Päätin lähteä kokeilemaan ja olenkin seuran kautta löytänyt paljon uusia ihania ihmisiä ja upeita kokemuksia. erämessuilla ja Rovaniemi150 -tapahtumassa. Maaliskuussa täyden kuun aikaan järjestämme Kuutamohiihdot, jossa myymme makkaroita ja kuumaa mehua, tapahtuma on avoin kaikille. 8. Mikä on parasta pohjoisen luonnossa? Pohjoisen luonnossa parasta on selkeät vuodenajat. 6. Mikko Ruoppa, Erkki Ajakainen, Ingrid Welsch, Ilmo Nousiainen ja Jürgen Welsch. Amfiteatterissa nähtiin muinaisen kreikkalaisen esityksen mukainen spektaakkeli. Kaksivuotinen projekti alkoi viime elokuussa. Miksi? Olisin Pihlaja, se on sitkeä lapin(kin) koristekasvi, joka osaa muuntautua jokaiseen vuodenaikaan sopivalla tavalla. Keväällä valkoiset kukinnot, kesällä punaiset marjat, syksyllä tumman punaiset, jopa violetit lehdet ja talvella kuuraiset käkkäräoksat hivelevät silmää kauneudellaan. 4. Ensi kesänä he suunnittelevat kiertävänsä koko Karhunkierroksen ja pistäytyvänsä matkalla taas Ukonjoen saunassa ja uutta grillikatosta ihailemassa. Miksi? Pitkille vaelluksille en vielä ole osallis- Helena ruskavaelluksella Kiilopäällä. tunut, koska teltassa nukkuminen ei oikein minulta onnistu. siis kuka on lempikirjailijasi? Luetko eräkirjallisuutta? Luen hyvin monenlaisia kirjoja. Viimeksi lukemani kirja oli nuoren lupaavan dekkaristin Antti Tuomaisen tuotannosta. Jo Aleksis Kivi runoili: ?Metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston. Jos, miltä se työ on maistunut? Nyt tunnen piston sydämessäni, koska minulla ei vielä ole ollut mahdollisuutta osallistua TRL:n Lapin majojen talkoisiin, vaikka olen sitä mieltä, että majat tulisi säilyttää ja pitää ne hyvässä kunnossa. Kokouksessa on teemana luonto voiman antajana ja elämänlaadun parantajana. Liisa Taavitsainen Karjalan Retkeilijöiden viisihenkinen iskuryhmä teki viime huhtikuussa retken Elben lähteille Saksaan ja Tsekkiin ja seurasi jokea alas aina Dresdeniin saakka. Jäsenmaksusta lähes puolet menee liitolle ja lopulla rahoitamme mm. jäsenistölle jaettavan korkeatasoisen seinäkalenterin, jossa kuvat ovat jäsenistön itsensä ottamia retkikuvia. Paras retkigurmettisi? Juuri ongitut tammukat nuotiolla paistettuna. Olet joutunut/päässyt joskus seurasi talkooporukkaan TRL:n Lapin majoille. Jälkiruuaksi voisi olla suklaa-banaanit niin ikään nuotiolla paistettuna. 2. Pyrimme siis periaatteeseen yksi paikkakunta - yksi yhteinen NFI:n valtakunnallisen jäsenjärjestön jäsenseura. Kumpikaan osapuoli ei asettanut erityisiä ehtoja tälle rakenneuudistukselle. Melkoinen vedenjakaja siis. Siellä käsiteltiin laajasti erilaisia terveyden edistämiseen liittyviä menetelmiä, esimerkiksi vyöhyketerapiaa, muistia ja ravinnon hyödyntämistä, kertoi projektin vetäjä Pirjo Mattila. Kukin maa esitteli osastollaan omia erityispiirteitään ja kansallisia tuotteitaan ja kulttuuriaan. Kokouksen ohjelmaan kuului retki Epidauruksen antiikinaikaisen kylpylähoitolaitoksen raunioille. Luonnonystävät säilyvät kuitenkin edelleen toimintamuotona ja esim. Enoni kertoi minulle seurasta. Toimeksi vain. Berg frei! Juha Hämäläinen 9. Kävimme Elben kahden lähdejoen, Egerin ja Saalen alkulähteillä. Niiden lisäksi Fichtelgebirgestä saavat alkunsa myös Tonavaan virtaava Fichtelnaab ja Reiniin menevä Weisser Main. Vielä on jäljellä kokous Bratislavassa Slovakiassa ja loppukokous kesäkuussa 2014 Kuusankoskella Kouvolassa. Projektin yhteydessä on kokoonnuttu aiemmin Ostravassa Tsekin tasavallassa, Gaziantepissa Turkissa ja Sinesissä, Vasco da Gaman kaupungissa Portugalissa. Kokousten aiheina ovat olleet muun muassa ravitsemus, käden taidot, mielen ja kehon hyvinvointi ja kulttuuri. Projektit edesauttavat kanssaihmisten suvaitsevaisuutta, keskinäistä ymmärtämystä ja antavat arvokasta kokemusta eri kulttuureista. Suomen kokoukseen odotamme innolla kumppanimaiden aktiivisia senioreita, totesi projektin vetäjä Pirjo Mattila. Yksi mieleenpainuneista retkiaihetta käsittelevistä kirjoista oli Erno Paasilinnan ja Antti Tuurin kirjoittama ?Isoa Inaria kiertämässä?. +1 Mottosi? Elämänohjeeni ?Elä tässä ja nyt?, eilinen oli jo ja huomisesta ei kukaan tiedä. Kiitos haastattelusta ja Hyvää Joulua, terveiset Rovaniemen Retkeilijöille! Hilkka Laitinen Seniorit aktiivisena ympäri Eurooppaa Vyöhyketerapia oli yhtenä keskeisenä aiheena Aktiiviset seniorit ?projektin Ateenan kokouksessa lokakuun lopussa. nurkan takana? Suurin osa meidän jäsenistä maksaa jäsenmaksunsa eräpäivään mennessä. Kassakriisin välttämiseksi olemme korottaneet jäsenmaksun ensi vuodeksi 20 euroon. Oletko pohjoisen tyttöjä? Olen saanut koko ikäni asua ja elää täällä Rovaniemen seudulla, eikä ole tarvinnut lähteä työn eikä muunkaan perässä mihinkään muualle. 3. 115 000 jäsentä ja yli 100 majoitusta tarjoavaa Naturfreundehausia. Varojen kartuttamiseksi talkoilemme mm. Yksinään en mielelläni metsään mene. Vieraat olivat hyvin vaikuttuneita Einarista ja Ukonjoen työkalunäyttelystä, joita Ilmo, Mikko ja Erkki heille esittelivät. Komppaan tässä liiton kv. Tämä vastaa myös NFI:n jo lähes 120 vuotta noudattamaa periaatetta kansanvaltaisen, demokraattisen hallinnon toteuttamisesta. Toimintamme jatkuu ja me rikastutamme Helsingin Työväen Retkeilijöitä, Työväen Retkeilyliittoa, Naturfreunde Internationalea ja ajatuksiamme kannattavia uuden rakenteen puitteissa. Terveisin Ilpo Rossi TRL:N MAJAVUOKRAT Vuodepaikkamaksut Varkhanmukkassa (Enontekiössä) ja Ukonjoella (Lieksassa) jäsen ei-jäsen aikuinen 8 e aikuinen 12 e alle 12-vuotiaat 4 e alle 12-vuotiaat 7 e Rihmakurussa (Kittilässä) jäsen aikuinen 10 e alle 12-vuotiaat 5 e ei-jäsen aikuinen 14 e alle 12-vuotiaat 8 e Lisäksi Rihmakurussa talvella auton pito sähkötolpassa 4 e /vrk. Ateenan Akropolikselta on mahtavat näköalat. En osaa tähän nostaa mitään muiden yli. Rovaniemen Retkeilijäin rahastonhoitaja 153 Ukonjoen pihamaalla vas. Hofin yhdistyksellä on Bärenhäusl (?Karhunpesä?) Frankenwaldissa
4 16 2.12.2013 Aakenustunturin luontopolun porokämppä. FROHE WEIHNACHTEN! . MEILLEURS VOEUX DE NOËL! Joulutervehdys Nuuksion pohjoislaidalta. Voimaannutaan luonnosta! Vihdin Retkeilijät ry Joulurauhaa ja Onnea Vuodelle 2014 Hämeenlinnan Retkeilijät ry Levollista joulun aikaa ja Retkirikasta Uutta Vuotta Järvenpään Retkeilijät ry ?No, onkos tullut kesä nyt talven keskelle ja laitetaankos pesä myös pikkulinnuille? Hyvää Joulua kaikille! Joulu tuo tullessaan ison ilon ja ehkäpä myös jonkun lisäkilon. Mutta ei huolta nyt asiasta tästä, vaan nautitaan elämästä! Jouluaamu avartaa, aurigonsäteet jo sarastaa ja joulu meitä odottaa. Karjalan Retkeilijät Kuopion Retkeilijät ry Näiden Einon (9v.) ja Niilon (7v.) sanoin Hyvää Joulua teille toivottaa Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Rauhallista Joulua ja Reipasta Retkeilyvuotta 2014 Salpausselän Samoojat ry Laajasalon Reippailijat ry LARE Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Rauhaisaa Joulunaikaa ja Vauhdikasta Uutta Vuotta! Tervetuloa retkeilypäiville 1.-3.8.14 Savonlinnaan Savonlinnan Työväen Retkeilijät Retkeilyseura Vipeltäjät Hauskaa Joulua ja Retkeilyllistä Vuotta 2014! Rauhaisaa Joulua ja Riemukasta retkivuotta 2014! Kuusankosken Retkeilijät ry Kangasalan Retkeilijät ry Espoon Retkeilijät ry Joulusauna 7.12. MERRY CHRISTMAS! . BUORRI JOULLUO! . GOD JUL! . Kuva: Kai Kivelä ä ä v y H a j a u Joul a t s i l l e Onn Uutta ! a t t o u V . Muistakaa myös huumori ja huutokauppa. (09) 879 8886 e-mail: welho@nettilinja.fi www.welhonpesa.fi Retkeilijä-lehti kiittää kaikkia niitä kirjoittajia, kuvaajia ja tiedottajia, jotka ovat omalla panoksellaan osallistuneet lehden syntyyn. Jatketaan samalla innolla ja tuotetaan jatkossakin miellyttäviä lukuhetkiä kaikille lukijoillemme. Kynttilöiden tuiketta ja Luovaa Uutta Vuotta 2014 kaikille Retkeilijä-lehden ystäville! Hilkka Laitinen Maija Koponen Porsaita äidin oomme kaikki -piiri pyörii jälleen Stenbackassa Stenbackassa vietetään Espoon Retkeilijöiden ja NUUKAN joulujuhlaa 7.12. Tervetuloa ystävät ja tutut! Tontuilta lisätietoja: hilkka. laitinen@gmail.com tai puh. 0440 500354 sekä Pertti Mikkelä, puh. illalla. Leppoisia saunomisia vuodelle 2014 T. tonttukävelyllä läheiseen metsään, jonne viedään metsän eläimille ruokaa ja etsitään kuusi. Puuropata on porissut ja kinkku valmistunut saunan padassa, nyt sitä saa. 0400 475254.. klo 12 alk. HÄID JÕULE! . Stenbackan hyvät haltijat Juhlitaan Uutta Vuotta eikä suotta. Nuuksion kansallispuisto 20 vuotta 1.3.2014 NUUKA ry Iloa, rauhaa ja lapsenmielistä joulunaikaa. Hyvää uutta vuotta 2014! d d Helsingin Työväen Retkeilijät ry d Luonnollista Joulua! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Tapiolan Maa- ja Meriretkeilijät ry Tunnelmallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! Tapaamme taas Matka2014Messuilla. Penedon Retkeilijät Hannele Leppäneva, Marja Leena Nori, Tuula Touru, Kerttuli Karonen, Ellen Granholm Helsingin Luonnonystävät Liikunnallista joulun aikaa ja tulevaa vuotta! Riihimäen Retkeilijät ry Hyviä vesiretkiä 2014! Kyselkää talvihintaisia kanootteja, sekä uusia että käytettyjä. Retkiluisteluun kaikki varusteet meiltä. Myös vuokraus. Nyt myynnissä Tubbs-, TSL- , MSR- ja Atlaslumikengät! Lahjavinkki! Tuusulanjärven pöllö T-paidat Kauppakuja 10, 01800 Klaukkala, Puh
Koettiin Lapin tunnelmaa uusmaalaisessa miljöössä lähellä urbaania asutusta. Kuusipuista roikkui runsaasti naavaa. Etelän mies ihmetteli naavaa. Puserot reppuun käärittyinä retkeilijät vaelsivat paljain rantein. Suppiksia voi löytää vielä luonnostakin. Tiina-Maria ja Anton sienien perkuussa.?Kyllä sienet ovat ihmeellisiä? Hilkka Laitinen Ryhmä juhlijoita, tuttuja kasvoja vas. Alueella on vanhaa metsää, mutta myös pari-kolmekymmentä vuotta sitten hakattua hyvässä kasvussa olevaa metsää. Naava on jäkälää ja sientä. Sitä kasvaa kaikkialla maailmassa ja niitä on satoja lajeja, Ilmo kertoi. Oli elokuun viimeinen viikko. Menneisyyden kalkkikivilouhokset ylitettiin Pyreneiden paimenkoira Tuulen Tytön (Windy) varmistaessa, että kaikki pääsivät perille korkean mäen harjalla olevalle levähdyspaikalle ja sieltä alas laaksoon. Erikoiseksi retken kohokohdaksi nousi lohikeiton ja nokipannukahvin nauttiminen Päivi Kaasisen omalle pihamaalle rakennuttamassa kodassa. Pornaisten Laukkosken luontopoluille TRL:n retkeilijöidenkin samoilemiin maisemiin. Kuvasta puuttuvat kuvan ottanut Hilkka Tikka ja ?maskotti. keräsi osallistujia runsaasti vauvasta vaariin. Se on luonnon puhtauden osoitin. Edessä nöyristelevät Markku Pohjola ja Tarmo Tikka. Sieltä voivat yksittäiset luontoystävät ja patikointiryhmät vuokrata edullisesti myös mökkejä (www.rukakonttainen.fi). Retkimuistoja 2.12.2013 175 Päivät patikoiden, yöt kissan vieressä Tunnettu kuvittaja Raimo Huittinen Punkalaitumelta on tarkka luonnon havainnoija. Vastaan otettiin kuin tuttava. Retki sujui mukavasti leppoisaa vauhtia kulkien, näköaloja katsellen ja nuotiolla eväitä maistellen. Suunnitelman mukaiset työt jatkuvat edelleen. Lokakuun 27. Matkalla tavattiin monta muutakin retkeilijää, jotka olivat lähteneet aluetta katselemaan. Tarmo Tikka, Salpausselän Samoojat Levähdyspaikalla Päivi Kaasinen, Raija Franzen, Esa ja Marjatta Lampio, Risto Marttinen, Tea Syvälähde, Gunnar Franzen, Johanna Huhtala. Suunnittelimme ensi vuonna syyskuun ruska-aikaan lähtevämme Enontekiölle. va Värikallio. Naavaa on myös muissa puissa, valisti porukan vetäjä Ilmo Nousiainen ja etsi nähtäväksemme naavaisen männyn ja koivun. päivänä kokoontui reipas joukko Samoilijoita tutustumaan alueeseen. Joulukortissaan ?No, onkos tullut .... Kuva: Ilmo Nousiainen Tämä tunturi on valloitettu, huudahtaa Irma Peiponen. siihen ei saanut edes koskea! Sienikeitto suppilovahveroista 1 dl kuivattuja suppilovahveroita, kasvisliemikuutio, 3-4 sipulia, 1 dl ohrahelmiä, 1,5 dl vettä, 1/2 pakettia sulatejuustoa tai juustokeittoa, pippuria, persiljaa Sipulit haudutetaan voissa ja sienet lisätään, samoin muut ainekset paitsi juusto. TRL:n toimistossa. Kun tuttu nuoruuden asuinseutu Kallio Torkkelinmäkineen tuli kierrettyä, oli juhlakahvien aika. Onnea Arskalle ja tervetuloa uusille retkille toivottavat retkikaverit!. Juusto lisätään viimeiseksi. Jo voi alkaa käyttää kuivattuja sienivarastoja. Kuva: Maija Koponen Veteraaniretkeilijä Arne Wahlström täytti 80 v ja jäsenseuransa HTR järjesti kaupunginosakävelyn ja pikku juhlan 14.11. Ilpo ja Ritva Rossi, Matti Huttunen, Lassi Ahtiainen, Helmi Elovaara ja takana Jorma Okkonen, Arne Wahlström, Liisa Okkonen, Eila ja Pertti Oranen. Osanottajia oli kuitenkin vain kymmenkunta. Jussi Särkelä, Espoon Retkeilijät Retki Lapakiston luonnonsuojelualueelle Lapakiston luonnonsuojelualue sijaitsee Nastolan kunnan omistamalla maalla. Se rajoittuu Pitkäjärven ja Kalliojärven väliin jäävään maastoon. Alueelle tulevien polkujen, tulipaikkojen ja laavujen rakentaminen aloitettiin vuonna 2012. Vas. Riisitunturin laelta näkyi luoteesta Suomu ja kaakosta Ruka ja retkeilijöiden kotitunturi Konttainen, jonka huippu vallattiin viikon viimeisenä päivänä. Tukikohtamme oli Retkeilykeskus Konttainen, joka osoittautui erinomaiseksi paikaksi. Stenbackan ympäristömetsistä löydettiin sieniä aina akansienestä mustaan torvisieneen ja kaikkea siltä väliltä. Lapset oppivat ainakin valkoisen kärpässienen . Hän kertoo, että oli helppo tulla uuteen porukkaan. 230 m². Lämpötila läheni kahtakymmentä astetta. Vuonna 1977 löydetyistä 5.000?7.000 vuotta vanhoista kalliopiirroksista löysimme ainakin peuroja, karhuja, ihmisiä ja piruja. Kuusamossa oli retkeilijöitä neljästä yhdistyksestä, Joensuusta, Kuopiosta, Helsingistä ja Espoosta. Edessä Tuulen tyttö, Pyreneiden paimenkoira. Laajasalon Reippailijat Tuulen Tytön hoivissa Ryhmäkuvassa seisomassa vasemmalta Eija ja Markku Kauppinen, Arja Elokannas, Hannele ja Jouni Vuorio, Aune Kurki, Marja Hakala, Leo Ketola, Arvo Korkkinen, Helena Nurmio, Timo Vilja, Raimo Patronen ja Jukka Erämeri. Sen pinta-ala on n. Jetta. Laajasalon Reippailijoiden syksyn ruskajoukon palattua kotisaarelle seniorivoittoinen ryhmä lähti reippailemaan 5.10. Tuula Susi, Jussi Särkelä, Irma Peiponen, Arvo Åke ja Minna Haapalainen. Ruskan virittämää tunnelmaa lisäsi tieto Mika Waltarin suurteosten syntyneen juuri Laukkoskella. Hän muisteli nähneensä sitä lapsuudessaan, mutta ei enää aikoihin. . Annetaan kiehua hiljalleen tunnin verran kannen alla. Kotieläimet sallitaan. Tätä mahdollisuutta hyödynsi kuopiolainen Minna Haapalainen, joka nukkui oma kissa vierellään. Konttaiselta lähdettiin aamuisin Posiolle, Suomussalmelle ja Kuusamon eri Matkalla Riisitunturille. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Irman sai lähtemään juuri tälle reissulle erityisesti Hossassa sijaitse- Pohdimme kuinka jokainen yhteisretkeilystä kiinnostunut löytäisi liiton tapahtumiin. Osalle se oli hyvinkin tuttu vanhastaan mutta useammalle täysin tuntematon. Kuva: Ilmo Nousiainen puolille, käväistiin kerran myös Sallan puolella. Helsinkiläinen Irma Peiponen oli ensimmäistä kertaa liiton retkeilytapahtumassa. hän toivoo kaikkien puuhakkaiden, siis myös retkeilijöiden rauhoittuvan Joulun tunnelmiin ja asettavan suksensa hartaaseen lepoasentoon. Tulppaanit toivottavat onnea uudelle vuodelle. Eränkävijä, niin Lapin tunturit kuin Athosvuoretkin kolunnut, graafikko Huittinen lahjoitti kuvan innokkaalle postikorttikulttuurin harrastajaryhmä Concordelle hyväntekeväisyyden eleenä, johon painotalo Paletti joulutunnelmissa yhtyi. Parhain joulun tervehdyksin Aira Heinänen Laajasalon Reippailijat Työväen Retkeilyliiton Kuusamon retkiviikon toisena päivänä patikoimme Posiolla Riisitunturin kupeella. Olimme suurmiehen jalan jäljillä kirjailijan syntymäpäivän juhlallisuuksien (19.9.) jälkeen. Teksti ja kuva: Aarno Huhtala Espoon Retkeilijöiden sienikurssi 14.? 15.9
Te Urewaran lähistöllä asuu edelleen pääasiassa maoreja. 618 2.12.2013 Uuden Seelannin matka Osa 2 Kohti etelää Te Urewaran kansallispuisto on Pohjoissaaren suurin lajissaan, pinta-alaltaan yli 2000 km². Runsaan aamiaisen jälkeen suuntasimme tutustumaan paikalliseen tarumaiseen alkumetsään. Kuvaavaa Uuden Seelannin matkailulle on, että uhrit edustivat 20 eri kansallisuutta. Uuden Seelannin maantieteellinen asema ja sääolot takaavat hyvät edellytykset erityisesti valkoviinin tuotannolle. Niemeke koostuu vanhasta tulivuoresta jonka kraateri on yhdistynyt mereen syväksi vuonoksi. Turkishylje uros voi kasvaa lähes parisataakiloiseksi röllikäksi. Haikean kaunista Kaikouran maisemaa. Paksut kuolleet rungot makaavat pitkin ja poikin metsässä. Meno on kuitenkin kii- reettömän oloista ja rentoa eikä palveluja tyrkytetä millään muotoa. Kaikouran jälkeen maasto tasaantuu ja tie siirtyy pois aivan rannikon tuntumasta. Suomeksi wai on vesi, jotenka erityyppisten Vesijärvien kirjo matkalla oli melkoinen. Te Urewaraan vievä vanha valtatie nr 38 on aivan alppitien veroinen mutkaisuudessaan. Musta joutsen on alkujaan australialainen laji. Viinin viljely käynnistyi voimallisesti ympäri maata. Asukasluku monikymmenkertaistuu ja mikäli ei sada tarpeeksi kärsivät asujat vesipulasta. Seuraavassa osiossa pääsemme Uuden Seelannin eteläisimmälle paikalle Stewartin saarelle. (sleeper on englanniksi sekä ratapölkky, että nukkuja) Lisätietona mainittakoon, että virke on skandiksi puutavara. Lauhkean vyöhykkeen sademetsät peittävät maan lukuun ottamatta kirkasvetisiä järviä, joista suurin on jyrkkärantainen ja syvä (256 m) Waikaremoana. Kaupunki saikin lempinimen sleepers town. Liekö sattuneesta vahingosta johtuen tulenteko Uuden Seelannin kansallispuistoissa vaatiikin erillisen, kirjallisen luvan. Vuonon rannalla on Akaroan kaupunki, josta englantilaiset ja ranskalaiset uudisasukkaat kilpailivat 1800-luvulla. Lisäksi se oli sorapintainen ja kapea. Saimme käyttöömme pariksi päiväksi kokonaisen talon kohtuulliseen hintaan. Aamulla heräilimme mustien joutsenten järven rannalla. Malrboroughin alue, jonka keskellä Blenheimissa vietimme seuraavan yön. Alueella toimi parhaimmillaan kymmeniä sahoja. 27.11.12 illalla saavuimme Christchurchiin, jota useat maanjäristykset runtelivat, pahiten helmikuussa 2011. Kyseessä onkin lauhkean vyöhykkeen sademetsä, joita ei juuri enää ole maailmassa paljoa jäljellä. Aamulla 25.11.12 jatkoimme matkaa Napierin kautta seuraavaan yöpymispaikkaan Dannevirkeen. Dannevirke syntyi skandinaavien maahanmuuton mukana. Uuteen Seelantiin se on levinnyt ihmisten mukana ja on jopa haitaksi maanviljelykselle yhdyskuntalintuna. Ryhmän toinen autokuski kieltäytyi ajelemasta moista väylää, joten pääsin ihan yksin nautiskelemaan rallitaipaleista, joilla usein käyskenteli lampaita, nautoja ja runsaasti myös hevosia. Puiston nimi on syntynyt maorilegendan mukaan tapauksesta, jossa heimopäällikkö metsästysretken päätteeksi kierähti unissaan leirinuotioon polttaen pahasti peniksensä. Te Urewara on siis suomennettuna palanut penis. Viinitietoutta lisää linkistä http://en.wikipedia.org/wiki/New_ Zealand_wine Valtatie 1 kulkee Blenheimista kohti Christchurchia aivan Tyynen valtameren rantaa. Kuuluisa rantalomapaikka etelään mennessä on parin tuhannen asukkaan Kaikouran kaupunki, jossa on tarjolla matkailijalle monen moisia mereen liittyviä aktiviteetteja valaan katselukierroksista alkaen. Saavuimme Waikaremoana-järven rannoille vasta hämärissä ja majoituksen hankinta oli vielä aivan auki. Rannalla sijaitsee Waikaremoana Motorcamp, jonne ajelimme toivorikkaana kyselemään nukkumispaikkaa ja ruokaa. Neuvottelujen ja parin puhelinsoiton jälkeen tyhjensimme paikallisen ruokavaraston ja jatkoimme matkaa vielä vajaa 20 km paikkaan nimeltä Tuai, Whakamarino järven rannalla. Siellä elävät lähes kaikki Pohjoissaaren eläinlajit. Meri on täynnään elämää, hylkeitä, valaita, pingviinejä ja kalaa. Seutu oli heidän viimeisiä riippumattomia alueitaan ennen brittihallinnon valloituksia. Viinin tuottaminen suuressa mitassa on melko uusi elinkeino maassa. Paikka on todella kaunis ja varsinkin varttuneempien kesäasukkaiden suosiossa. Tunnetuin rypäle nykyään on Savignon Blanc, josta tehtyä Malrborougin alueen valkoviiniä pidetään maailman parhaisiin kuuluvana. Rannikko on kivistä ja lännen puolella nousee heti tien reunalta lumihuippuinen vuorijono, jonka korkein huippu Tapuae-o-Uenuku (sateenkaaren jalanjälki) nousee lähes kolmeen tuhanteen metriin. Lautta näytti olleen aiemmin liikenteessä jossain Pohjoismaissa, koska lepohuoneen TV:n ruudun mukaan valittavia filmien tekstikieliä olivat: englanti, suomi, norja ja ruotsi. Maisemat muistuttivat suuresti Norjan vuonoja kalasumppuineen. Saaren pohjoisosassa on kuuluisia viinialueita mm. Järven kiertää yksi yhdeksästä suuresta Uuden Seelannin vaellusreiteistä. Puisto on todellista erämaata. Christchurch on Eteläsaaren ?pääkaupunki. Vuoret suojaavat kosteilta länsituulilta. (Guinnesin ennätyskirja) Sanasta löytyy myös pitempi versio jos kilpailu kiristyy. Päätimme siirtyä vielä saman päivän aikana Eteläsaarelle. Me emme nuotioita poltelleet. Lunta, vuoristoa ja subtrooppista rantaa. Maailman pitkänimisin paikka (lausutaan kuten kirjoitetaan). Useiden testien jälkeen aloimme olla samaa mieltä. Brittein saarien liityttyä EU:hun 1970-luvulla Uuden Seelannin perinteinen maataloustuotteiden vienti vaikeutui ja oli keksittävä uusia tuotantosuuntia. Uusiseelantilainen alkumetsä on todella satumainen; puut ovat paksuja, päällyskasvien peittämiä. Saniaskasveja on kymmeniä lajeja. Yövyimme Gateway Motor Lodgessa valtatien varressa. lähes neljänsadantuhannen asukkaan voimin. Tyynen meren rannikko muodostaa pyöreän niemekkeen kaakkoon Christchurchista. Jotenka, jos halukkaita löytyy niin annamme mielellämme yhteystiedot. Dannevirkestä merelle päin sijaitsee maailman pitkänimisin paikka. 2-tietä pyyhälsimme Wellingtoniin, Uuden Seelannin pääkaupunkiin, josta autolautta kuljettaa Malrboroughin vuonojen kautta Pictoniin Eteläsaarelle. Motellin pitäjä oli valmis myymään motellinsa ja siirtymään eläkkeelle. sinisiä pingviinejä. Lauhkean vyöhykkeen sademetsää, jossa Hobbitit saattavat harhailla. Teksti ja kuvat: Juhani Etelälahti Liekö monella kaupungilla maailmassa näin kuvailevaa tervetulotoivotusta kuin Dannevirkellä ratapölkkyineen ja viikinkeineen. Vesi syöksyy Waikaremoana järveen. Turkishylje (fur seal), joka tässä makoilee rauhallisena säikäytti ärjynnällään kuvaajan, joka aikoi hypätä kiveltä toiselle päästäkseen lähemmäksi kauempana näkyviä hylkeitä. Edelleen keskustan monumentaaliset rakennukset olivat vaurioituneita, osaa purettiin ja osaa restauroitiin. Helmikuun järistys vaati 185 ihmishenkeä. Matkalla kohtaamme mm. Tunnin kävelyn päässä tiestä sijaitsee Waikareitin monimuotoinen, kirkasvetinen järvi. Yhteisön päätuote 1800-luvun lopulla oli ratapölkky Wellington - Napier -radalle
Ja sinnehän mennään! Talven touhuja 4.-6.7. 050 5430067 Seuran tied.lehti SATAKIELI tulee maapostissa jäsentalouksiin maaliskuun aikana. la Nuuksion kansallispuiston 20-vuotisjuhla. 2 31.1. Akkojen rämpimisretki Janakkalassa. Ks. Tallinnan Laulujuhlille, yhteismajoitus Väänajoensuulla. Elokuussa Lappi-Pykeijä-Nordcap. Lisätietoja: tuula.touru@gmail. com, puh. s. Omat eväät ja makuupussi. to Sääntömääräinen kevätkokous Rientolassa klo 18. 29.3.- 5.4. klo 12 ja 8.12. Lahti 26. 8,- /aik., lapset ilmaiseksi. 040 502 9399 ja teatteritietoja antaa kerttuli.karonen@ gmail.com, puh. Kaikki jäsenet tervetulleita. Kahvi-/teetarjoilu. Luovuus kukkii -kerho jatkaa teatterein, tiedot: Hilkka Stenbacka-tukikohta: vuokrat 10,-/jäsen/vrk, ulkop. s. s. - 1.2. myöh. Yhteyshenkilö: hilkka.laitinen@ gmail.com p. Padasjoki . paikka ilm. Ohjelman toteuttaa Tammelan srk. 16.1. Ks. la Joulujuhla Stenbackassa alk. Tilaisuus jossa ansiomerkit jaettiin oli vuosikokous ja siinä valittiin seuran johtoon edelleen Erkki Anttila puheenjohtajaksi ja hallitukseen entiset jäsenet. to jäsenilta Rientolassa klo 18. pari komealla avonaisella suolla ja löydettiin vähän karpaloitakin. Suolta palattiin metsiä ja polkuja pitkin Melkuttimelle ja sen komeitten rantahajuja pitkin laavulle. satutupa lapsille . Sit. (Vieraileva luennoitsija) Viikolla 7 Kuutamohiihtoja täyden ja puolikkaan kuun valossa. 20.3. Espoon Retkeilijät ja Nuuka ry Lisätietoja, kimppa-ja bussikyytitietoja: hilkka.laitinen@gmail.com p 0440 500354 ja Juha Saarinen jpt@kolumbus.fi p. s. ke Jouluretki Korteniemen perinnetilan joulutapahtumaan. klo 12 tonttukävelyllä. Ks. Yöpyminen mahdollista 10,- jäseniltä/ei jäseniltä 15,- , lapset ilmaiseksi. Järj. alk. - 1.2. la-su Akkojen rämpimisretki Janakkalassa. Ks. Melkuttimen laavu oli meidän yöpymispaikkamme. Reilut kaksikymmentä vuotta sitten vietimme useana vuotena lokakuun ensimmäisen viikonlopun Purinsuon viereisen Kalajärven rannalla mökeissä ja poimimme karpaloita Purinsuolla. 2 31.1. joka toinen keskiviikko Melontaretki 24.5. Kiehiskahvit kiehautellaan. Sopat sun muut lauant. 0440 500354. Tämänvuotinen TRL:n syksyinen viikonloppuvaellus koko perheen Pyry-päivillä la-su 22.-23.2.14 Nuuksion Stenbackassa Aloitetaan klo 11 kumpanakin päivänä. Ohjelmassa opastettu hiihtoretki . Varhaiskevät tukkikämpällä klo 12 alkaen. Lähdetään kimppakyydein klo 16.45 Rientolan pihalta, 17 Vihdin kk linja-autoasemalta. kevätkokous 26.3. klo 18. klo 11 Tapanin taaperrus Metsäpirtiltä nuotiotulille. 11.1. 050 5430067. Melkuttimen laavulla pantiin pöytä koreaksi, olihan 40-vuotisjuhlavuosi meneillään järvenpääläisillä. ilm. 31.12.13 mennessä Annelille. Linja-autokuljetus, täysihoito, majoitus 2 hengen huoneissa ja 6 hengen mökeissä. - 5.4.14 Tarkka ohjelma seuran nettisivuilla http://www.elisanet.fi/ karjalan.retkeilijat Lisätietoja: ilmo.nousiainen@elisanet.fi, puh. Kokoonnutaan Karisman pysäköintipaikalle klo 10. Lähemmin: Tarmo Tikka, puh. 040 8236625, tarmo.tikka(at) phnet.fi Lintu/suoretki lähialueelle 27.4. Kohde ja aika myöh. Retki Nuuksion kansallispuistoon 24.-25.5. rokkaa, nuotiomakkaraa, räiskäleitä (siis lettusia) . 2.12.2013 n Espoon Retkeilijät (ER) 7.12. s. Vaelluksen järjestivät Järvenpään Retkeilijät 40-vuotisen taivalluksensa merkeissä. Retkeilijät kokoontuivat aluksi Räyskälän kyläkaupalla, kuten aina kun retkeilemme siellä suunnalla, parisenkymmentä retkeilijää kaikkiaan eteläisen Suomen retkiseuroista. Lauantaina tehtiin ihan reilu päiväretki pitkin Ilvespolkua, Purinsuota ja metsiä. to Saamelaisten kansallispäivän luentotilaisuus Rientolassa klo 18. Ritva Niemi kultainen ansiomerkki, Timo Mäki hopeinen, Taru Savenius pronssia ja Eero Savenius pronssia. Kahvi koko ajalta 5 e, yöpyminen ja sauna 10 e. 15,-, lapset 0/2,Seuran yht.henkilöt: tiedotus: hilkka.laitinen@gmail.com p. melonnan opetusta klo 8-10 uimalassa. jäähiihto saaristossa jäätilanteen mukaan. HUOM. aarrepolku . 2 Maalisk. KR Ilmo Nousiainen, 050 5431954 tai s-postilla ilmo.nousiainen@elisanet.fi Ex-tempore -retkiä ja tapahtumia madollisuuksien mukaan. Katso www.vihdin-retkeilijat.fi. Retkistä myös s-postilla ja ViRetin Faceryhmässä. Lisätietoja Mialta, miaviret88@ gmail.com ja puh. 050 543 1954. n Kuopion Retkeilijät (KuRet) Hiihtoretki 12.2. Kummiluokan talviretki Kevätkokous 23.3. Koivula kesäkuntoon 27.4. Koivulan remontti jatkuu toukokuussa Syötteen kansallispuistoon tutustutaan 6.-8.6. Tapahtumista tarkemmin jäsenkirjeessä ja nettisivuilla. Yhteydenotot pj Liisa Niskanen, lm.niskanen@suomi24.fi tai p. 040 7516143. n Kuusankosken Retkeilijät (KuuRet) Helmikuussa Retkeilyilta, teatteriretki, pulkkamäkipäivä Maaliskuussa Ulkoilu- ja pilkkipäivä, kuutamohiihto Huhtikuussa vko 15 Lapin hiihtoviikko Leville Tarkempia tietoja luettavissa PK:sta ja Kouvolan Sanomista sekä kotisivuilta. Tiedustelut: jaana.hyvonen(at)kotikone.fi tai 040 703 2668 n Länsi-Karjalan Retkeilijät (L-K R) Kevätkokous 18.3.14 klo 17. Paikka päätetään myöh. Valamon hiihtoon osallistutaan. Kanoottien maalaustalkoot toukokuussa. l Tiedustelut: heikki.haapea@ pp.inet.fi, puh. 044 5817681, arvo. korkkinen(at)gmail.com 197 vaellettiin eteläisen Hämeen järvialueen kauniissa maisemissa. sauna, avanto, takkailta, kiehisten tekoa. Sunnuntaina luontoretki tulille alk. pe-la Ukkojen luontoretki Lopella. Ks. myöhemmin Ulkoilupäivä Pikku-Herityssä 10.4. Museopäivä, klo 13 kokoontuminen Helsingin kaupungin museossa, Hakasalmen huvilassa. ke 5.2. s.5 8.12. Tulevaa toimintaa suunniteltiin innolla ja varsinainen juhlalounas syötiin Route 66 -ravintolassa, jonne mentiin erikoisella bussilla! Tulevaisuutta funtsittiin porukalla ja toivottiin ensi keväältä mahtavia linturetkiä, se on aina säkästä kiinni sattuuko isot laumat samaan aikaan liikkumaan kun me, sitä kun ei etukäteen osaa sanoa, voi olla että ensi keväänä otamme määrän kuinka monta eri lajia kerkeää jossakin ajankohdassa nähdä ja samallahan niitä myös oppii tuntemaan, eli Vipeltäjien oma luontokoulu!? Talven haasteita odotellessa ja Hyvää Joulua kaikille toivottaa Vipeltäjät psta Ritva Niemi, tiedotussihteeri. Kuvassa ansiomerkin saaneet vas.Timo Mäki, Eero Savenius, Taru Savenius, Ritva Niemi sekä puheenjohtaja Erkki Anttila.. 2 Kulttuurihiihto 15.2. Tarkemmat tiedot Järvenpään retkeilijöiden kotisivuilta www.kolumbus.fi/jukka.polla n Kangasalan Retkeilijät (KangRet) Lumikenkä/hiihtoretki 15.16.2.2014 Torpan maastossa Sääntömäär. klo 17 Espoon kulttuurikeskuksessa, Kulttuuriaukio 2, 02100 Espoo, kokoushuone kellarikerroksessa. su klo 11 patikka Stenbackasta yllätyskohteeseen Nuuksiossa. 26.12. viimeistään! Kiitos. ?Seurat toimii. myöh. 14.-21.3. Lisät. 0400 210 011. Tiedustelut: Anneli Hakala, puh. 040 761 0415. n Retkeilyseura Vipeltäjät (ReViKo) Ukkojen luontoretki 31.1.-2.2. Ks. Purinsuo on vanhemmille järvenpääläisille tärkeä paikka. yhdessä Riihimäen Kiista-Veikkojen kanssa teemalla Varrella Vantaan. n Savonlinnan Työväen Retkeilijät Tied.: 0400 801838 /Kimmo. n Tapiolan Maa- ja Meriretkeilijät (TMMR) su 15.12. kiertokirjeissä ja Retkeilijä-lehdessä Kyselyt: Erkki, 0500 971 608, tai Leena, 040 839 8668. n Rovaniemen Retkeilijät Kulttuuri-ulkoiluviikonloppu, Ylläs 31.1.-2.2.14 Rovaniemi 150/ talkoot 14.16.2. Kuutamohiihto 16.3. Netissä www.rovaniemenretkeilijat.fi n Riihimäen Retkeilijät (RiRet) Sunnuntaisin 5.1.-27.4. Vuosikokous 25.2. Laavulla nautittiin ensimmäiseksi 40-vuotiaan syntymäpäiväkahvit. Illalla nautiskeltiin retkiherkut ja turistiin retkijuttuja nuotiolla. Sunnuntaina patikoitiin vielä Ison Melkuttimen ympäri ja kipaistiinpa pitkän harjuniemen päässä ihastelemassa Suomen kirkkainta järveä. Riitta Sairinen, Järvenpään Retkeilijät Retkeilyseura Vipeltäjät juhli seuran 35-vuotisjuhlia Kotkassa Mussalon Niinlahdessa, Aina syttyy kun sytyttää kiehkuraisilla kiehisillä lastusilla somilla jo kahvikulta kiehuu! Tuoreessa Hannu Rinteen Perinnemestarin Klapikirjassa hyviä vinkkejä polttopuiden tekoon varastointiin ja käyttöön. Kuvat ja teksti: Hilkka Laitinen ilma oli syksyisen myrskyinen ja vaahtopäät näkyivät ja loiskuivat upeasti! Juhlassa jaettiin Retkeilyliiton ansiomerkkejä seuraavasti. Tule kokeilemaan! Tiistaisin Heiskan majalla klo 9-11 askartelua, hiihtolatujen huoltoa ja sosiaalista kanssakäymistä Hiihtokaudella Heiskan maja avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10-15 sekä talvilomaviikolla 8 joka päivä 10-15 Monnin hiihto su 2.3.2014. Myös Heiskan maja lähtö- ja huoltopaikkana. Hiihtoretki Lappiin Enontekiön Vuontispirtin maisemiin, vko 14 (pe-la 28.-5.4.). Taas toivomme, että toim. kalenteritiedot tulisivat ajoissa! Aineistot JO 15.2. to Jouluinen jäsenilta Rientolassa nyyttäreiden merkeissä. 18.12. lumiukko-kisa . la-su Pyry-päivät Stenbackassa. 1.3. 2 22.-23.2. 050 340 3394 n Vihdin Retkeilijät (ViRet) 12.12. klo 14 Torpan talkoot ja saunaillat alkaen 14.5. - 29.6. Kansallispuiston 20-vuotisjuhla. klo 11 hiihtäen tai kävellen, omat eväät. Kuvia Nepalista (Juha Saarinen, ER) 6.2. Lisätiedot myöh. Seuran 30 v. Lisät. Lähtö n. klo 10. la-su 8.-9.3. la Joulujuhla Stenbackassa alk. Tapahtuma kestää klo 18?20. Lämmin asu ja lamppu tai lyhty. Mahdollisuus maksulliseen kahviin ja pullaan. -palstaa. Tiedustelut: Risto Mäntylä, puh.040 828 9146 tai mantylaristo@gmail.com n Karjalan Retkeilijät (KR) Hämärähyssy Ukonjoella 28.12.2013 - 1.1.2014 Kevätkokous Ukonjoella 22.3. klo 15 ja pilkkikisa klo 10. Lapin hiihtoviikko Raattamassa 29.3. Siinä jäsenmaksulappu. n Helsingin Työväen Retkeilijät (HTR)/ Helsingin Luonnonystävät Ulkoilu/pilkkintäpäivä Seurasaarenselällä tai Itä-Helsingissä 8.3.14 Hiihto/pilkkiviikot Rihmakurussa 22.3.- 4.4. Tutustumisretki Nuuksion kan- Toimintakalenteri Retkiä tapahtumia kursseja l sallispuistoon 17.5. 2014. klo 10 ?Läppäriviikko. s. ja liikuntaa saaren lumossa Sipoon Kallioniemessä 11-15.8.14 Tapahtumat ovat kaikille avoimia. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä. Äitienpäiväpyöräily 11.5. 7 km. Huomioikaa retkeilypäivät Savonlinnassa 1.-3.8. kansallispuistopatikka. 1.3. Lapin hiihtoviikko Varkhanmukkassa. Ukkojen luontoretki Lopella. Ks. KR-hiihtoviikko Rihmakurussa ja Harrisaajossa. Tiedustelut ja ilm. la klo 14 Karin päivän saunojaiset Stenbackassa (kotipullakahvit 5e, Kareille ilm.) 25.-26.1. Lisät. Arvo, puh. 0440 500354, pj Juha Saarinen, jpt@kolumbus. fi p. Lisää ohjelmaa jäsenkirjeellä tammikuussa ja seuraavassa Retkeilijä-lehdessä. Tiedustelut: Matti Huttunen 040 8324302, mk.huttunen@pp.inet.fi Eila Oranen 040 7344913, oranen.eila@gmail.com Ilpo Rossi 0400 700787, ilporossi5@gmail.com n Hämeenlinnan Retkeilijät (HäRet) Tiedustelut: Molli, 0400 818451. n Järvenpään Retkeilijät (JäRet) 25.-26.1. 045 1319128. n Nuuksion kansallispuistoyhdistys NUUKA ry 7.12. Kuva: Kaarina Nummela Talven touhuihin ovat tervetulleita muutkin kuin ER:n ja Nuukan väki. n Salpausselän Samoojat (SalSa) 16.3.14 Hiihtoretki Kymijärvelle. Runeberginpäivä Porvoossa ja Taidetehdas. ravalkean teko . 050 565 8883. n Turun seudun Retkeilijät Tiedustelut: Klaus Vuorinen, puh. 2. Seuran kevätkokous maaliskuussa Ukonjoen talkoot 16.-18.5. Linturetki toukokuussa Viikonlopputapaaminen Niinlahdessa (touko-kesäkuun vaihde) Mölkky/pihakisa kesäkuussa Retkeilypäivät elokuun alussa Tarkemmat tiedot tapahtumista myöh. Nyt siis verestettiin vanhoja muistoja, kuljettiin kilometri . Veikkolasta n. Ateneum klo 13.30. Tuusulanjärven taiteilijat. su 19.1. juhlamelonta. Vääräjoella Helatorstain ulkoilupäivä Torpalla 29.5. Jäsenyhdistysten yhteisretki Evolle 30.5.-1.6. Seuraa Kangasalan Sanomien Seuraava Retkeilijä ilmestyy maaliskuun alussa 2014
Päivän päätteeksi kävelimme vielä Keimiöjärvelle, jonka rannalta oli komeat näkymät Keimiö- ja Sammaltuntureille. Isojärvelle ovat tyypillisiä jyrkät, kallioiset hoilot ja mäkinen maasto. Me muut ajoimme Vuontispirtille, josta kuusi henkeä lähti patikoiden Montellin majan kautta Pallashotellille. Lento Kathmanduun, Nepaliin, lähtisi perjantai-illan hämärtyessä. Siellä asustaa myös majavia. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on jokaiselle retkeilijälle tuttu, 1938 perustettu, 1020 km2 ja siten Suomen 3. suurin. joten uiminen ei innostanut. Matka jatkui, maisemat komealle Päijänteelle olivat hienot. Kuusi aikuista vahvistettuna kolmella ?nuorisojaostolaisella. Kämpältä nousimme Sammaltunturin huipulle. Päivä päättyi leppoisasti majapaikassa saunomiseen ja yhdessä valmistetun aterian nauttimiseen. 25.7. Kiipesimme Taivaskeron huipulle, josta sumun vuoksi oli huono näkyvyys. Alas tullessa sumu hälveni ja mahtavat maisemat levittäytyivät eteemme. Osa porukastamme oli ensi kertaa Pallaksella. Poikkesimme kauniilla, vanhalla porokämpällä, jossa sytytimme tulet takkaan. Se paistettiin voissa päivälliseksi kymmenelle hengelle. Porukalla teimme päiväreppuretkiä. Ensimmäisen päivän ruskaretki tehtiin Särkitunturin huipulle. suuntasi matkansa Outokummusta Keski-Suomeen 23.-26.7.2013. Aamusella 24.7. Se on perustettu 1982, pinta-alaltaan 22km2. Siellä on merkittyjä reittejä n. Toisen päivänä oli Pallastunturin vuoro. Illalla kaksi joukosta laski verkot Särkijärveen ja uistellen saivat 3 taimenta. Maaruska oli upea, puut olivat jo melkein paljaat. Patikoinnin ja evästelyn jälkeen Elbatar nouti meidät kuuden tunnin kuluttua toisella kierroksellaan takaisin. Ensimmäinen pysähdys oli Hanttolanhiekan kauniilla rannalla. Ranta oli täynnä upeita ?asuntoveneitä. Se sai tämän nimen v. Edessä oli kotiinlähtö 21.9. Sää oli meitä suosinut koko viikon, vaikka ei joka päivä aurinko paistanutkaan. Puh. Viimeisenä päivänä ajoimme Pallastunturille menevän tien varteen ja nousimme sorastettua tietä kohti Sammaltunturia. 20 km pitkä, kapea ja syvä järvi. Alueella sijaitsee myös Kuhmoisten kunnan korkein paikka, 219 m:n Vahtervuori. Kolmantena päivänä ajoimme Olokselle ja kiersimme hiihtoladun pohjaa tunturin ympäri. Kansallispuiston sydän on Päijänteellä sijaitseva Kelvenne-saari, maamme suurimpia ja komeimpia viimeisen jääkauden aikana syntyneitä harjusaaria. 30 km, 4 laavua ja 2 erillistä tulentekopaikkaa. Puisto on saanut nimensä Isojärvestä, joka on n. Majailimme Kropion majoilla ja teimme siitä päiväretkiä eri kohteisiin. Seuran puheenjohtaja Heikki Haapea ja sihteeri Seija Pääkkönen olivat Muoniossa Heikin lapsuudenkodissa jo muutamaa päivää ennen muita ja uistelivat Muonionjoella aikansa kuluksi. nousimme Padasjoen satamassa Elbatar-laivaan. Kuskit ajoivat Pallakselle ja tekivät patikkaretken Pallasjärvelle hiljaista satumetsäpolkua pitkin. Kävimme viidentenä päivän tutustumassa TRL:n Rihmakurun ja Varkhanmukkan majoihin. Laivan kippari kertoi kiinnostavasti Päijänteestä ja kansallispuistosta. Kroatia myös muita teemoja tilaa esite - kysy lisätietoja info@matkapaletti.fi 010 320 2690 www.matkapaletti.fi Hyvää Onnelli Joulua ja v. Kapteeni ohjasi laivan pienen saaren kupeeseen, jossa männyn latvassa oli valtava kalasääksen pesä. Seuraava kohteemme oli Keimiöjärven todella vanhat kalatuvat. Verkoilla saatiin yli kolme kiloa muikkuja. Lukemattomat jalkaparit ovat vuosien varrella vaeltaneet Hetasta Pallakselle tai päinvastoin ja kiivenneet 807 metriä korkean Taivaskeron huipulle. Lukijaa jo ihmetyttää, miksi tämä kansallispuistojen esittely on tarpeen. Lampi Päijänteen Kelvenne-saaren päällä. No, siksipä tietysti, että Länsi-Karjalan Retkeilijät tekivät retken kaikkiin näihin viime kesän aikana. Paluumatkalla tehtiin ostoksia poronlihamyymälässä. Mestarikokki Sirkka-Liisa Tölli + avustajat valmisti illalla hyvän aterian. Kropion hyvässä saunassa voimat palasivat seuraavia päiviä varten. Ruskaviikko kului nopeasti. Kummassakin oli retkeilijöitä TRL:n seuroista. Tunnin laivamatkan Aurinko paistoi evästauolla Isojärven Lortikassa. jälkeen jäimme Kelvenne-saareen Kirkkosalmen laiturilla. Saaren päästä päähän kulkee merkitty retkeilyreitti, jonka varrella on useita tulentekopaikkoja. Isojärven kansallispuisto sijaitsee Kuhmoisissa. Se on perustettu v.1993 ja pinta-alaltaan n. Suurin osa oli kunnostettu hienosti vanhaa vaalien. Mutta selvisi, että siiman päässä oli kala ja iso! Puolisen tuntia väsyttelyä ja veneeseen saatiin nostettua 6,8 kg:n hauki. Kiitokset kaikille heille rentouttavan retkiviikon yhdessäolosta ja Sirkka-Liisalle erityisesti maukkaista aterioista. Näimme kesän 2013 aikana hyvin erilaisia maisemia, jotka kaikki olivat näkemisen ja kokemisen arvoisia. 14 km2. pakkasi viikolla 40 shortsejaan ja untuvatakkejaan. Lintuja ei näkynyt. Kanchenjungan, pohjoisen perusleirin, Pang peman (5140m), ja eteläisen näköalatasanteen, Oktangin (4810m). Nyt odotuksistamme hieman poikenneet, mutta antoisat 5 viikkoa ovat takanapäin. Lue seuraavasta numerosta enemmän Kanchenjunga trekin tunnelmista! Teksti ja kuva: Vilma Saarinen/ER Kansallispuistoihin tutustuminen ei jäänyt vielä tähän 14. 2014! sia matk oja Päätoimittaja Hilkka Laitinen. Työväen Retkeilyliitto ry:n järjestölehti. Toimitus: Säästöpankinranta 6 C, 00530 Helsinki. Sinne oli tehty leveä, sepelillä päällystetty polku joten kulku oli helppoa. Sää oli kirkas ja näkymät sen mukaiset. ajoimme Kuhmoisten kirkonkylän läpi kohti Isojärven kansallispuistoa. Puolen tunnin soutelun jälkeen tuntui, että koukku oli tarttunut pohjaan. Reitti oli helppo ja metsä rauhoittavaa. Kala-aterian ainekset olivat taas valmiina. Neljännen päivän aamuna kaksi joukosta palasi kotiin. Puolimatkassa oli uusi, iso kota ja lampi uimalaitureineen. Muitakin retkeilijöitä oli paljon liikkeellä. Pääkaupungista matka jatkuisi Intian rajan tuntumaan, Kanchenjungalle. - 21.9. Kotimaan luonto ei petä siellä kulkijaansa. Kesän retkimuistot kertoi Seija Pääkkönen HARRASTEMATKAT Patikointimatkat Kreetalle ja Santorinille Saaristopyöräilyä Kroatiassa ja pyöräilyä Kreetalla. Kreikka . Seuraavalla viikolla ilmat olivat huonontuneet. ?Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa...? Ruskaretkellä olivat seuramme jäsenet Liisa ja Jorma Luostarinen, Suoma ja Toivo Rissanen, Sirkka-Liisa ja Reino Tölli, Pirjo ja Ilari Vauhkonen, Heikki Haapea ja Seija Pääkkönen. Sijaa löytyi meillekin nuotion ympärillä. Paluureitti Isojärven rantaa pitkin oli paikoin melko vaikeakulkuista. Hiukkasen väsyneinä palasimme, mutta sauna majapaikassamme ja uinti Harmoisten joessa virkisti väsyneet jäsenet. Keski-Suomen kesäretkeen osallistuivat Suoma ja Toivo Rissanen, Sirkka-Liisa ja Reino Tölli, Heikki Haapea ja Seija Pääkkönen sekä nuoret Hanna ja Maija Mietala. Sumuisella Taivaskerolla. Kanchenjunga trek 2013 Himalajan vuoristo näkyy jo! Tästä se lähtee! 12 suomalaisen ?retkikunta. Matkasuunnitelmamme sisälsi huippuina maailman kolmanneksi korkeimman vuoren, Mt. 045 1369744. tyovaenretkeilyliitto@gmail.com ISSN 0783-165X Painopaikka: Keski-Uusimaa Oy, Tuusula Heikki ja 6,8 kilon hauki.. 820 2.12.2013 Länsi-Karjalan Retkeilijät tutustuivat kolmeen Suomen luonnon helmeen Päijänteen kansallispuisto sijaitsee Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän kuntien alueella. Eväät repussa lähdimme patikoimaan harjusaaren merkittyä polkua. Valitsimme lähtöpaikaksi Kalalahden parkkipaikan. Päivä oli lämpimämpi kuin edellinen. Majavat ovat muuttaneet kansallispuiston maisemaa, se onkin valittu puiston tunnuseläimeksi. Meille eivät majavat näyttäytyneet, mutta muu luonto tuli tutuksi. Kalliot, kivet, puut, järvet ja purot kertovat omaa tarinaansa. Lortikan vanhan metsäkämpän luona evästelimme ja jatkoimme Vahterjärven hienolle laavulle, jossa tapasimme kaksi lapsiperhettä. He olivat yöpyneet laavulla ja teltoissa. Lapset nauttivat uinnista kirkkaassa Vahterjärvessä. patikoimme kymmenen hengen voimin ruskaretkellä Muonion seudulla. 2005, kun Pallas-Ounastunturin kansallispuisto ja Ylläs-Aakenuksen suojelualue yhdistettiin
Julkinen sektori on itse asiassa kunnostautunut negatiivisessa mielessä työehtoshoppailijana viimeiset 20 vuotta. Julkisen sektorin rakennemuutos, joka on jauhanut valtion henkilöstön kolmasosaan huippuvuosistaan, on ollut samalla melkoista tarinaa työehtojen heikentämisestä ja halvempien työehtosopimusten hyväksikäyttämisestä. Tällöin tulee pohdittavaksi myös noudatettavien työehtojen taso. Kuntapäättäjien on oltava vahvoja sen edessä, etteivät uudet yhtiöt lähde julkisen työn polkumyyntiin työehtosopimusshoppailulla. n n n ongelman kanssa. Siksi Sipilän rauhaarakentavan hahmon rinnalle tarvitaan pölhöpopu- listinen siipi. 2.12.2013 Näkökulma Kolumni 13 Jarkko Eloranta Kirjoittaja on Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja. jarkko.eloranta@jhl.fi Kilpajuoksu pohjalle julkisuuteen muutama viikko sitten Finnairille cateringpalveluja tuottavan yhtiön työehtoseikkailujen tiimellyksessä. Kilpajuoksu pohjaan työehdoissa ei ole julkisen sektorin eikä veronmaksajan etu, työntekijöistä puhumattakaan. KUNTA-ALALLA KIPUILLAAN SAMAN. Se olisi vastenmielistä työnantajapolitiikkaa ja aivan väärä signaali työnantajakentälle kaiken kaikkiaan. Ei taida löytyä sellaista ajankohtaisohjelmaa, jonne suuntauksen edustajaa ei kutsuta ?asiantuntijaksi?. Kepu on saanut anteeksi veriruskeat syntinsä. Puheenjohtaja Juha Sipilästä on tullut kepun messias. Keskustalaiseen maahenkeen kuuluu se, että talossa on vain yksi isäntä, jonka status on jumalasta seuraava, joskus jopa ylöspäin. Kunnallisvaalien vaalikeskusteluissa Juha Sipilä esiintyi sopuisasti. Ilmeisesti kepussa arvioidaan, että osa ihmisistä tulee uskoon vasta, kun vastustajan eli hallituksen politiikasta esitetään riittävän karmaiseva kauhutarina. Niinpä Juha Rehulan, Annika Saarikon ja erityisesti ryhmyri Kimmo Tiilikaisen puheissa ja kirjoituksissa suomenkielen kielteiset superlatiivit ovat päässeet jo aikoja sitten loppumaan. Arvelen Kimmo Tiilikaisen olevan todellisuudessa huomattavasti fiksumpi mies kuin mitä hänen julkisuuteen lasketut päästönsä osoittavat. Tällä kertaa asia saatiin järjestetty henkilöstön kannalta jota kuinkin tolalleen, mutta itse ongelmaa ei kyetty ratkaisemaan. Pikainen, epätieteellinen arkistotutkimukseni osoitti, että itse termi työehtoshoppailu ilmestyi työmarkkinaslangiin 2000-luvun alkupuolella, mutta ilmiöhän on ollut voimissaan jo kauemminkin. hallituspuolueita. Heikennyksiä on kuitenkin kuntayhtiöissä tapahtunut siitäkin huolimatta, että kuntien valtuustot ovat omistajaohjauksessaan lähteneet siitä, ettei työehtoshoppailuun lähdetä. Vuoden 2015 alussa Suomeen on syntymässä koko joukko kuntien omistamia yhtiötä kilpailuneutraliteettilain pakottamina. Keskusta ajaa tapansa mukaan kaksilla rattailla. Kepu on saanut anteeksi veriruskeat syntinsä. Kehityksellä on taustansa. Vaaleissa keskusta rojahti oikeutetusti alle 16 prosentin siksi, että kannattajat rankaisivat vaalirahasotkun pääjehuja. Tavallaan lienee oikeutettua sekin, että keskusta on nyt sujut kannattajiensa kanssa. JHL:n ja sektori on itse asiassa PAMin yhteistyöllä yhtiön työnkunnostaututekijöiden edunvalvontaa hoidenut negataan parhaillaan kuluvalla nel- tiivisessa jän vuoden siirtymäajalla. Muun muassa kiinteistö-, ruokahuoltoja siivouspalveluissa yksityinen työehtosopimus on tasoltaan heikompi kuin kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus. Sellaisen kunniamaininnan sai aikanaan Ylen Ajankohtainen kakkonen. Antti Vuorenrinne Demokraatti antti.vuorenrinne@ demari.fi . Sosialidemokraatit esiintyvät mediassa harvoin ja silloinkin heidät asetetaan lähtökohtaisesti puolustusasemiin. Demarien grand old man Pertti Paasio onkin kutsunut ilmiötä ?sosialidemokratian marginalisoimiseksi?. Täytyisi miettiä, voiko asialle tehdä jotakin. Kepun ilosanoma leviää nyt kuin lanta syksyiselle pellolle. Tulee mieleen kaukaisen edeltäjäni Aimo Kairamon kirpeät kommentit ?kepun sontaluukusta?. Kun median kiinnostus kohdistuu pääasiassa näihin, saattaa syntyä sellainen yleinen mielikuva, että politiikan pääjännite ei ole oikeiston ja vasemmiston välillä, vaan asiallisen oikeiston ja pölhöpopulistisen oikeiston välillä. Asiallisella oikeistolla tarkoitan tässä lähinnä päähallituspuolue kokoomusta, pölhöpopulisteilla lähinnä perussuomalaisia. Viime viikolla Ylen gallupissa kepu sai 24,1 prosentin kannatuksen. Mutta keskusta ei olisi keskusta, ellei se pyrkisi varmistamaan asemiaan eräänlaisella kaksoisstrategialla. Kyse onkin roolituksesta. n n n Oikeisto ja erityisesti pölhöpopulistinen oikeisto on saanut entistä näkyvämmin tilaa mediassa. Sen mielessä jälkeen työehdot mahdollisesti työehtosheikkenevät edelleen ja noin 500 hoppailijana työntekijän työehdot ovat jälleen viimeiset 20 vuotta. vaarassa heiketä. TYÖEHTOSHOPPAILU PULPAHTI TAAS Ahneutta ja pölhöpopulismia Viime viikkojen uutisvaahdosta olen huomaavinani, että kansalaisten enemmistö on suivaantunut yritysten ja varsinkin eläkefirmojen pomojen pohjattomaan ahneuteen ja . Arvelin, että Sipilän kepu nousee vielä. Työnantaja oli vaihtamassa kalliimpaa työehtosopimusta toiseen halvempaan omalla, yksipuolisella, sinänsä laillisella päätöksellään. Erilaiset toimittajaraadit tuomitsivat Sipilän epäonnistuneen, koska hän ei kyennyt ?haastamaan. Kuntien toimintoja on jo yhtiöitetty kuntien kokonaan tai osittain omistamiin yhtiöihin ja samalla uudet yhtiöt ovat päättäneet noudatettavasta työehtosopimuksesta. Me JHL:ssä emme hyväksy työehtojen tason heikentämistä niissä tilanteissa. Rakennushallituksen siivoojien irtisanomiset ja uudelleen palkkaukset Engelille jopa 30 prosentin palkka-alella ovat suomalaista työmarkkinahistoriaa, josta julkisen työnantajan hattuun ei juuri sulkia jäänyt. Työehtoshoppailu kohdistuu usein myös niihin työntekijöihin joiden palkkataso ja työmarkkina-asema eivät muutenkaan ole työmarkkinoiden parhaasta päästä. Minä huomasin heti, että kollegat ovat väärässä. kuten Metallin Riku Aalto sattuvasti luonnehti: porsasteluun. Kansalaisten oikeudentunto vaikuttaa siis olevan kohdallaan. Ja nousi myös. Sipilän esimerkki osoittaa, että oppositiopolitiikka ei voi olla pelkkää vastaan jäpittämistä. Esimerkiksi sosialidemokraateilla olisi edellisellä oppositiokaudella saattanut olla jotain opittavaa nykyiseltä Sipilältä, mikä oli tietysti mahdotonta, koska kepu oli silloin päähallituspuolue ja Sipilä vasta tuleva kansanedustaja, joka keskittyi tappiollisen pääomasijoitusyhtiönsä johtamiseen. n n n n n n Kepu nousi gallupissa suosituimmaksi puolueeksi jo jonkin aikaa sitten ja nyt kaula on kasvanut. Kapitalismi saa kyytiä. Mutta kansalaisten logiikka näyttää kuitenkin pettävän järkyttävällä tavalla, kun heidät kyselyissä maanitellaan kansalaisista äänestäjiksi. Suurin osa, jopa noin kolme neljästä, on sitä mieltä, että porvarimeininki on ihan okei. Olen toki havainnut, että vaikka johtajien kohtuuttomat edut ja tuloerojen kasvattaminen kuuluvat porvarien hellimän vapaan markkinatalouden ominaisuuksiin, monet oikeistopoliitikot kuitenkin kauhistelevat tätä ideologiaansa liittyvää ahneutta. Tämän lisäksi äänestäjien päitä sekoittaa se, että nykyisten kannatusmittausten mukaan kolme suurinta puoluetta ovat oikeistopuolueita. Viimeisin julkisuuteenkin noussut valtionhallinnon työehtoshoppailu oli Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittäminen Leijona caterin- Julkinen giksi vuoden 2012 alusta
Siihen on ripustettu ainoastaan mustavalkoista grafiikkaa. Hänelle ei ole annettu ohjeita, hänen on löydettävä tiensä itse. Ne nostetaan esiin erilaisilla valovaikutelmilla. Kysymyksessä eivät ole lainaukset, vaikka ilmaisu muuten noudattaa aikakauden oppeja. Maalausten ihmishahmot on kuvattu mustaa tai ainakin tummaa taustaa vasten. Riipaiseva eksistentiaalisen pelon tai ainakin huolen kuva on teos Ihmisen ääni, jossa kasvot nousevat esiin mustasta tausta muutaman yksityiskohdan kautta. Muotokuvia Helsingin kaupungin kokoelmista Avoinna 12.2.2014 saakka, ma-pe 9-19, la-su 10-16. Kunniaa mestarille Galleria Dueton etuhuoneen näkyvimmälle paikalle on ripustettu Pentti Kaskipuron muotokuva. Ja teokset osoittavat, että Mestarin opit on omaksuttu: Riippa hallitsee tyylikkäästi sävyt mustan ja valkoisen väliltä. Se tuo etäisesti mieleen Edvard Munchin Huudon. Tantun puupiirrosten vaikuttavuutta lisää suuri koko ja se, että vedokset on sijoitettu maalausta muistuttavalle pohjalle. Tämä tuo mukaan kolmiulotteisuuden vaikutelman näihin hyvinkin kaksiulotteisiin teoksiin. saakka, ti-pe 11-19, la-su 11-17. Virka Galleria. Nekin on toteutettu barokin tapaan: ihmishahmoja, aikuisia ja lapsia, jäykissä asennoissa tummaa taustaa vasten. Mukana on kuitenkin myös huumoria. Jossakin teoksessa on viittaus kristilliseen taiteeseen, toisessa antiikin myytteihin. Mutta miksi maalata vanhaan tapaan. Helsinki Vallan kasvot . Mikäpä siinä, välillä se kuitenkin tuntuu vähän päällemaalatulta. Ne sopivat hyvin yhteen maalausten kanssa. Hän tarjoaa yllätyksiä kuten kahvimukin pinnasta lähtevän puistokadun tai erilaisia kulhojen ja kukkien yhdistelmiä. Takahuoneen teoksissa on mukana myös väri, tosin niukkoina sävyinä. Puupiirrosten teemoja jatkaa niitä intiimimpi akvarellisarja gallerian takahuoneessa. Komea kokonaisuus. Kuvataide 14 Galleria Heino, Helsinki Antti Tantun puupiirroksia ja akvarelleja Avoinna 22.12.2014, ti-pe 10-18, ke 1020, la-su 12-16. Galleria Duetto, Helsinki Esa Riipan grafiikkaa Avoinna 20.12. Valo ja varjo, heijastukset ja pilkahdukset pysähdyttävät katsojan. Mustavalkografiikassakin tulee esiin Riipan taiteen hivenen surumielinen, surrealistinen pohjavire. Hän on se Mestari K, jonka koulun oppilas Esa Riippakin oli. Teoksissa ei ole postmodernin ironian häivääkään. Niissä herättääkin huomiota se vakavuus, jolla ne on toteutettu. Mukaan on liitetty taitavasti toteutettujen mallipiirustusten sarja. Daniel Enckelin maalauksia on esillä myös Galleria Ortonissa. Gallerian Jangvan jakaa Enckellin kanssa Merja Tanhua valokuvillaan. Puiden lehdet, hedelmät ja perhoset viittaavat elämän runsauteen, mutta ne toimivat myös koristeina ja vaatteiden osinakin. Valta kuvissa Helsingin kaupungintalon alaaulassa toimiva Virka Galleria on koonnut näyttelyynsä kavalkadin kaupungin vallanpi-. Joskus kasvojen piirteet on kuvattu yksityiskohtaisesti, joskus vain pari yksityiskohtaa tai vain valkoinen soikio. Ankara Tantun taiteen maailma on sisällöltäänkin. Selkeämmin se on esillä takahuoneessa. Mutta sympaattinen kokonaisuus joka tapauksessa on. Esa Riippa: Rauha, 2013 Barokin jäljillä Daniel Enckell on oman tiensä kulkija, vähän outo lintukin. Hän maalaa 1600-luvun barokkitaiteen tapaan. Silloinkin kun kysymyksessä on ihmisläheinen tilanne, mukana on uhkaa. Näissä teoksissa ihminen on heitetty maailmaan, kuten eksistentialistifilosofit sanovat. Ihmiset ovat vaikeassa tilanteessa, pyrkimässä jonnekin tai pyristelemässä irti jostakin. 2.12.2013 Mustaa ja valkoista, barokkia ja vallan kuvia Antti Tantun puupiirrokset ovat miltei taiteilijan uran alusta lähtien olleet ankaria. Mustia, selkeärajaisia hahmoja valkoisella, harmaalla tai muuten tasavärisellä pohjalla. saakka, ti-pe 11-17, la-su 12-16. Galleria Jangva, Helsinki Daniel Enckellin maalauksia ja Merja Tanhuan valokuvia Avoinna 8.12. Muotokuva on taitavasti, karakteristisesi toteutettu ilmettä ja pään asentoa myöten. Etuhuone onkin kunnianosoitus opettajalle
Yksi kiinnostavimmista ja hauskimmistakin on Elina Merenmiehen maalaus Pekka Korpisesta. Mukana on pormestareita, apulaiskaupunginjohtajia sekä valtuuston ja hallituksen puheenjohtajia runsaan sadan vuoden ajalta. Taiteilijajoukko on edustava: Albert Edelfeltistä ja Eero Järnefeltistä Kimmo Kaivantoon ja Pasi Tammeen saakka. Mukana on myös valokuva, Elina Brotheruksen teos raitiovaunussa rennosti matkustavasta Pekka Saurista. Aika pönöttäviähän nämä muotokuvat ovat kuten vallanpitäjien potretit tahtovat olla. Ihmetyttää, että hyvätkin taiteilijat ovat luopuneet ominaislaadustaan ryhtyessä tällaiseen työhön. Poikkeuksiakin on. 2.12.2013 Antti Tanttu: Lohdutus, 2013 täjistä. Kasvojen paikalla on paksu siveltimen sutaisu. Kasvoton virkamieskö? Daniel Enckell: Valo ja pimeys, 2012 Seppo Heiskanen Elina Merenmies: Pekka Korpinen, 2011 Merja Tanhua: Marja, 2011 15
ei olisi ylivoiman ja suurvaltojen etupiirijaon edessä varmaan kannattanutkaan. Viron tasavallan järjettömän kova kohtalo toisessa maailmansodassa ja sen jälkiselvittelyissä on usein jäänyt Suomessa ymmärtämättä, kun täällä on keskitytty näihin päiviin asti hehkuttamaan talvisodan ihmettä, Tali-Ihantalan torjuntavoittoa, miehittämättömyyden mahtisaavutusta ja sotakorvausten maksamisen sankartekoa. Ja sitten kehdattiin YYA-Suomessa hymistellä vielä Baltian ?veljeskansoista?, joille sattui siinä sodassa käymään vähän heikommin. Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demari.fi miantajaksi vailla minkäänlaisia häpeän tai itseinhon tuntemuksia. Se ei niinkään kerro sodasta ja sen seurauksista poliittis-valtiolliselta tasolta vaan yksilövinkkelistä. Patti Smithiin ja Tanita Tikaramiin verrattu Agiashvili kokosi levyn julkaisun myötä taustalleen vahvan live-kokoonpanon, josta tänään maanantaina KOM-ravintolan lavalla Irman kanssa nähdään Karl Sinkkonen, piano, Santeri Saksala, perkussiot ja Johnny Lee Michaels, soolokitarat ja melodion. Ennen debyyttinsä julkaisua, Agiashvili oli jo tullut tutuksi Koonnut Rolf Bamberg monista akustisista ?nainen ja kitara. Kun saksalaisten sotaonni kääntyy, luisuu Juuditkin tyhjän päälle. Heidän valtansa myös nakersi, tai pikemminkin raateli virolaisen sielun kappaleiksi. Kun neuvostojoukot marssivat Viroon maailmanpalon loppunäytöksessä, oli heidän kaluttavakseen jäänyt oikeastaan enää luita. 16 2.12.2013 Viron pitkä syys ja lohduton yön Kyyhkyset katosivat toisen maailmansodan aikaan Tallinnan toreilta ja katukuvasta siitä yksinkertaisesta syystä, että saksalaiset miehittäjäsotilaat söivät ne. Hän selviää kuitenkin elävänä, mutta elämästä epäkunniallisena neuvostokansailesena ei tule hyvä. Näytelmän kolmannen voimakentän muodostaa isänmaallinen virolainen, metsäveljien joukkoon pakeneva Roland Simson, jolle fataalein onnettomuus on lopulta olla Edgarin serkku. liyhteiskunnan henkisestä helvetistä. Orkesteria johtaa RSO:n kunniakapellimestari JukkaPekka Saraste, on toiminut vuodesta 2010 Kölnin WDR- Magnus Lindberg. sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina. Lindbergin klarinettikonsertto on saanut vaikutteita Claude Debussyltä sekä Kari Kriikulta, jolle teos on sävelletty ja jolle Lindberg toi kesällä 2002 venellään teoksen tuoreita jaksoja kokeiltavaksi. Solistina ja kamarimuusikkona uraa luonut Kari Kriikku on tehnyt kiinteästi yhteistyötä säveltäjien kanssa, konserttoja Kriikulle ovat säveltäneet Lindbergin lisäksi myös Kaija Saariaho, Kimmo Hakola ja Jukka Tiensuu. Konsertti lähetetään suorana Yle Radio 1:ssä ja Yle Tee-. Hän on valmis myymään läheisimmät ystävänsäkin, jättämään ja ottamaan uudelleen pelinappulakseen oman vaimonsa Juuditin, jolla on oma salaisuutensa. Yksilötasolta pompahdetaan ideologiselle tasolle, mikä syö jännitettä. Vahvat pääroolit ja statisteiksi unohdetut Ohjaaja Raila Leppäkoski saa aiheeltaan ison, tapahtumakehyksiltään suorastaann valtavan näyttämäkertomuksen toimimaan hyvin vain yhdeksällä näyttelijällä. Viron kansan yli käveltiin taas kerran, mitä se ei jaksanut enää nousta vastustamaan . yksin jätettynä naisena helpompaa elämää saksalaismiehityksen aikana, ja ujuttautuu siksi SS-upseerin kainaloon. Ohjelmassa on Magnus Lindbergin klarinettikonsertto, solistina Kari Kriikku, Jean Sibeliuksen Aallottaret sekä Leevi Madetojan 3. tosin ilman poliittista oppor- Oksasen näytelmä pyörittää tätä kolmen keskushenkilön peliä pääosin sujuvasti. Aikansa biisejä fiilisteltyään kaksikko päätti viimein kesällä 2011 tarttua toimeen, ja levyn äänitykset saivat alkaa. RSO juhlii itsenäisyyspäivää Lindbergillä, Sibeliuksella ja Madetojalla Radion sinfoniaorkesterin itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa 6.12. kuullaan musiikkia kolmelta suomalaissäveltäjältä. -klubikeikoistaan ympäri Helsingin yöelämää. Ensiaskeleensa artistiurallaan Irma otti vuonna 2008 julkaisemalla ensimmäisen demon netissä. Siinä perspektiivissä kipukohdat ovat aina satuttavampia. Näytelmän keskusliero on Edgar Parts, jolla on ilmiömäinen kyky madella kulloisenkin vallanpitäjän suosioon ja il- Juudit (Matleena Kuusniemi) hakee helpotusta elämäänsä ja lohtua yksinäisyytensä saksalaisupseeri Helmutin (Antti Luusuaniemi) sylistä Sofi Oksasen näytelmässä Kun kyyhkyset katosivat. Vinkiksi viikolle Irma Agiashvili KOM-ravintolassa Georgiansuomalaisen laulajalauluntekijä Irma Agiashvilin (s. sinfonia. Koko maailmansodan aika saadaan mahtumaan ensimmäiseen puoliskoon ilman, että näytelmä tuntuisi dramatirgisesti lonkashtelevalta tai toisaalta hätäiseltä kiitolaukalta. Tekstiä näytelmässä on paljon, ja neuvostovallan aikaa kuvaavalla toisella puoliskolla dramaturgi Oksanen antaakin kirjailija Oksaselle periksi. Näytelmästä tulee hetkittäin paasaava, kun se äityy luennoksi Neuvosto-Viron kontrol- tunismia . Se kertoo myös siitä, millaisia lieroja ja sankareita pitkä, vuoteen 1991 jatkunut poikkeustila nostatti. Eikä näiden näyttelijöiden edes tarvitse rehkiä moninkertaistetuissa rooleissa, toki enemmistö vaihtaa roolihahmoa saksalaismiehiStefan Bremer Sujuvaa ja luennoivaa Sofi Oksasen omasta romaanistaan sovittama näytelmä ?Kun kyyhkyset katosivat? toimii terveenä muistutuksena siitä, millaisen helvetin ja ylitallonnan kohteeksi Viron kansa joutui. 1984) esikoisalbumi Sing The Unspoken keräsi kiitosta kriitikoilta ilmestyessään huhtikuussa 2013. Juuditkin haluaa . Askel oli kannattava, sillä se käynnisti puskaradion ja keikkapyyntöjä alkoi sadella tasaisin aikavälein erinäisiltä Helsingin klubeilta. Soittokokemusta kertyi mukavasti, samoin uusia biisejä. Irman englanniksi kirjoitetut kappaleet kantautuivat myös Johnny Lee Michaelsin korviin
laulamaan uskaltautuva opiskelija Rein (Jani Karvinen) unohtuu syrjään ensiesittelyn jälkeen. Petäjä osaa hösätä ilman, että se menisi yli. Kuullaan väsyneet kissa-koira-vitsit ja nähdään homoseksuaali kiinteistötarkastaja ja hämmentävä romanialainen rakennusmies, joka onkin vampyyri. Sen sijaan Antti Luusuaniemi saa tilaa tehdä hienon roolin Juuditin SS-heilana. Hiljentymisen kaipuussa Työryhmän (käytännössä siis ohjaajan) valinta lyödä koko malla (jälkimmäinen puolisko). Osoitteessa yle.fi/klassinen voi suoraa lähetystä kuunnella sekä katsella korkealaatuisen livekuvan kautta. Kuninkaan pitkä lähtölaskenta Kansallisteatterin Willensaunassa saa keskiviikkona 4.12. ensi-iltansa absurdin komedian mestarin Eugéne Ionescon näytelmä Kuningas kuolee. Merkit ovat kuitenkin selvät: kuningas on kuolemassa. Huvittavimmat roolit ovat Timon angstinen teinipoika, joka haaveilee mopoautotreffeistä ja dj:n urasta, sekä päräyttävä rautakaupan myyjä, joka myy Timolle kahdessa sekunnissa koko rautakaupan. Anu Sinisalon tehtäväksi jää täyttää ?pakolliset. Kuorrutuksena kauhun kakkuun isketään vastasyntynyt vauva. Roope Lipastin kirjoittama näytelmä on täynnä sähellystä, kuluneita vitsejä ja utopistisia hahmoja. Henkilökuvasta tulee jurottava mutta tosi. Näytelmässä käy oikeastaan jopa niin, että näinkin vähällä miehityksellä jotkut kiinnostavanoloiset henkilöt jäävät statisteiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi Jouko Keskisen ensipuoliskolla esittämä SS-Hauptstürmführer Hans Aumeier joka todellisessa historiassa tuli Viroon keskitysleirikomentajaksi suoraan Auschwitzista. Lähtölaskenta on alkanut. naisroolit. Viime aikoina melkein kaikki Linnateatterin komediat ovat olleet miesten juhlaa, joissa naiset ovat olleet vain täytteenä. Teatteri Teatteri hämäryys Sähellyskomediaa remontin repimästä parisuhteesta Linnateatteri, Turku Roope Lipasti: Rempallaan Ohjaus Toni Wahlström Puvut Anniina Kuula Valot ja ääni Kristian Uusitalo Rooleissa Anu Sinisalo, Tom Petäjä ja Teemu Aromaa Sinisalo on hyvä häsläävänä Hannana, mutta karismaattisten mieskollegoiden keskellä rooli jää hieman valjuksi ja kököksi. On mukavaa katsoa päätöntä komediaa, joka toimii. Onnen huumassa heitä ei kiinnosta tarkistaa talon kuntoa, vaan unelma yhteisestä kodista päihittää realismin. Lopussa päästään syvälliseenkin pohdintaan parisuhteen ja uusperheen rakennusvälineistä. Rempallaan on sopivasti rempallaan. Ellinoora Sandell Linnateatteri Suurta miesenergiaa Näytelmän kantava voima ovat energiset näyttelijät. Saavat vain yhden ohimenevän hetkensä näytelmän historiakulussa. Metsäkukkien syksyn ?lohduton yön hämäryys? onkin riipaiseva laini tämän näytelmän motoksi. Äänitausta yhdistettynä pyörölavan alinomaiseen liikkeeseen luo väistämättä rauhattomuutta, etenkin sellaisiin kohtauksiin, jotka suorastaan huutavat hiljaisuutta ja pysähtymistä ympärilleen. Ilahduttavaa osaa näytelmän audiovisuaalisessa maailmassa ovat sen sijaan Mikko Ijäksen piirrokset, jotka viivaltaan elävinä ja vaihtuville pinnoille ajettuina tukevat tarinaa hyvin. Myös virolaisen Karmo Menden lavastus on graafisessa yksinkertaisuudessaan esitystä rauhoittava elementti. Sillä rauhaa Kun kyyhkyset katosivat kaipaa niissä kohdissa, joissa kirjailijan teksti on vyöryä yli, näyttämön liikekannallepano hermostuttaa ja vaimeakin musiikki alkaa aiheuttaa tinnitusta. Virnunaamasta tulee hammastenkiristelijä joka solultaan. Pahoihin rakoihin työnnetty tai työntyvä Juudit on näytelmän koskettavin henkilö, ja Matleena Kuusniemi löytää sen ilmaisemiseen oikeat välineet. Janne Hyytiäinen tekee Rolandin pelkistetysti. Hän on samaan aikaan jylhä, mutta herkkä. Vaikka tässäkin näytelmässä on pakollista alapäähuumoria, sillä ei mässäillä. Timo (Tom Petäjä) ja Hanna (Anu Sinisalo) hankkivat itselleen häälahjaksi omakotitalon. Kuitenkin kaikkien näiden yhteentörmäyksessä Rempallaan-ilottelu toimii. kaappi suurilla silmillään, hurmaa roolissa kuin roolissa. Eikä hän aio kuolla arvokkaasti. Ionescon moderni klassikko on oppitunti kuolemasta eli elämään takertumisen suloisesta mahdottomuudesta. Maija Kaunismaan johtaman bändin musisointi on toki volyymiltään vaimennettua ja musiikillisesti kiinnostavaa, mutta kun se soljuu kaikkien kohtausten taustalle, sillä ei ole tehostavaa merkitystä. 17 2.12.2013 Suomen Kansallisteatteri, suuri näyttämö Sofi Oksanen: Kun kyyhkyset katosivat Dramatisointi Sofi Oksanen Ohjaus Raila Leppäkoski Lavastus ja puvut Karmo Mende Musiikki Maija Kaunismaa Valot Matti Tiilama Ääni Sakari Kiiski ja Zarkus Poussa Piirrokset, valokuvat ja video Mikko Ijäs Rooleissa Matleena Kuusniemi, Timo Tuominen, Janne Hyytiäinen, Antti Luusuaniemi, Jukka-Pekka Palo, Pirjo Määttä, Sari Puumalainen, Jani Karvinen, Jouko Keskinen; Kyyhkyset-orkesteri Maija Kaunismaa (kapellimestari, piano ja laulu), Tommi Asplund (viulu), ,Juha Kuoppala (koskettimet), Zarkus Poussa (rummut) ja Sara Puljula (kontrabasso) tyksestä neuvostoaikaan siirryttäessä. Päärooleista Timo Tuominen Edgarina muuttaa harkitusti ilmerekisteriään miehittäjän ja oman asenteen vaihtuessa. Hiljemminkin, kaikessa, hyvä tulisi. mutta nuorempi vaimo Marie ei hyväksy vääjäämätöntä tosiasiaa. Kuninkaan ensimmäinen vaimo Marguerite ryhtyy tarvittaviin valmisteluihin, näytelmän taustalle eräänlainen score-musiikki pistää kummastelemaan. Tom Petäjä, melkein kaksimetrinen Timo (Tom Petäjä) ja Hanna (Anu Sinisalo) yrittävät säilyttää haaveet unelmakodistaan, mutta esimerkiksi kiinteistötarkastaja (Teemu Aromaa, keskellä) ei päästä heitä helpolla. Jukka Puotila rullaa kuolemaa pakoon.. Juuri sellaista kuin on alussa ja lopussa kuulluilla uusiksi pistetyillä klassikoilla, Metsäkukkia-valssilla ja venäläisschlaagerilla Rakastan sinua elämä. Jälkimmäisellä puoliskolla kansallismielinen, ?Mu isamaatakin. Se kertoo kuningas Bérengeristä, jonka kylmässä valtakunnassa puut kuolevat, eikä aurinko enää nouse. Hahmot vaihtuvat lennossa pitkin näytelmää, ja Aromaa saa vaihtaa peruukkeja ja raksahaalareita tiuhaan tahtiin. Näytelmän tähtihetki on, kun Petäjä joraa Saturday Night Feverin Staying Alive -koreografiaa keskittynyt ilme kasvoillaan. Teemu Aromaakin on vakuuttanut koomikon kyvyillään jo monesti. Se kertoo paitsi hallitsijasta, jonka aika on ohittanut, myös koko ihmiskunnan kaikkivaltiuden konkurssista. Minna Leinon ohjaaman näytelmän kuningasroolissa nähdään Jukka Puotila ja muissa osissa Marja Salo, Markku Maalismaa, Paula Siimes, Minka Kuustonen ja Tuomas Rinta-Panttila. Linnateatterin Rempallaan-irrottelu on hyvää pikkujouluviihdettä: sähläävää teatteria hyvien näyttelijöiden ja viinilasillisen siivittämänä. Tarinassa ovat kaikki katastrofin ainekset. Muuton ja remontin alkaessa näyttäytyy karu totuus. Katosta sataa suoraan olohuoneeseen, eikä yksikään lista pysy paikoillaan. Hanna haluaa rakentaa unelmiensa kodin, jossa yhdistyy funkkis ja Sherlock Holmes. Timo ei taas ymmärrä sisustamisesta, eikä oikeastaan talonrakentamisestakaan, mitään. Hän yrittääkin vain palautella Hannaa pilvilinnoista arkeen, jossa talo on ensi töiksi saatava asumiskuntoon. Kaiken rempan keskellä koti vilisee laittomia, ulkomaalaisia työmiehiä, rottia ja uusperheen teini-ikäisiä
joulukuuta. Kuvan isoa Mao-patsasta viimeistellään keskikiinalaisessa Changshan kaupungissa.. Kiina valmistautuu laajalla rintamalla Mao Zedongin syntymän 120-vuotisjuhlallisuuksiin. 18 2.12.2013 ??Pallo on pyöreä myös Kabulissa Mao-kultti elää AFP Photo Kiina. Puhemiehen syntymäpäivä on tapaninpäivä, 26
Bangladeshin oppositio vastustaa tammikuun alkuun suunniteltuja vaaleja. niersissa. 2.12.2013 19 vahvasti Kiinassa AFP Photo / Kirill Kudryavtsev Venäjä. Alkoholin myynti ja nauttiminen on ollut Kanossa kiellettyä vuodesta 2001. AFP Photo / Valery Hache Bangladesh. Kabulilaiset nuoret miehet näyttävät mallia elämän jatkumisesta, kaikesta huolimatta. AFP Photo/ Munir uz Zaman Nigeria. Hävikkiä vähennetään puiden alle asetettavien värikkäiden verkkojen avulla.. Dhakan bussiterminaaliin syntyi melkoinen su- Ranska. Onneksi meillä on edes jalkapallo. Kaupungin puhtaanapitolaitoksen työntekijät lapioivat sohjoa pois turistien tieltä Punaisella torilla. Viikon kuvat Kokosi: Arja Jokiaho Kuvatekstit: Ilkka Yrjä AFP Photo / Aminu Abubakar AFP Photo/ Aref Karimi Afganistan. Oliivisatoa kerätään talteen lounaisen Ranskan Castagma, kun kansallismielinen BNP-puolue sulki kaupungin katuja islamilaisten liittolaistensa tuella. Sharia-lakia toteutetaan näin tiukasti pohjoisnigerialaisessa Kanon kaupungissa. Islamistiaktivistit tuhosivat kerralla 240 000 olutpulloa ja yli 8 000 litraa paikallista alkoholijuomaa. Ensilumi satoi Mos- kovan seudulle viime viikolla
paneelikeskustelu: Liisa Jaakonsaari, Nasima Razmyar, Mikko Majander, Sorsa Säätiö ja Henri Lindholm, SASK. klo 17 PAU:n Helsingin osaston toimistolla, Siltasaarenkatu 4, 6 krs. Kirjan demarit ja Kirjan Wanhat Toverit yhteinen glögitilaisuus pe 13.12. Vuodesta 1895. Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. Avaa toinenkin silmä. Oikeudenmukaisuutta vuodesta 1895. Intohimona kansanvalta. Klo 17.30 Kaffetarjoilu ja klo 18 tilaisuus alkaa, Miksi sosialidemokratia. Vuodesta 1895. Kaikki on politiikkaa. Vallilan sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous 2013 on 2.12. talousarvio, toimintasuunnitelma, valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, johtokunnan jäsenet sekä piirikokous- ym. Hotelli Holiday Inn, Eerikinkatu 28. Klo 11.30 toimikunnan kokous, klo 12 ruokailu ja klo 13 alustus sekä keskustelu. Yhteenveto Armas Lahoniitty. 20 2.12.2013 ??Laajaa tukea urheilu- ja liikuntakasvatukselle Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Vimmassa ma 2.12. 0400 402 172. . ke 4.12. klo 18 Työväentalolla. VARSINAIS-SUOMI . yhdistys. Korson Eläkkeensaajat ry. Palvelualojen sosialidemokraatit kokoontuu ti 3.12. Päätetään yhdistyksen nimenmuutoksesta ja syyskokouksen asiat, mm. Pikkujoulu ja keskustelu aiheena ?Koillisen lähipalvelut ja Helsingin kulttuuriinvestoinnit?, alustaa kulttuuriltk:n jäsen, piirin pj Risto Kolanen. Yksittäisistä urheilijoista apurahan sai 29 urheilijaa ja myönnetty määrä oli yhteensä 30 000 euroa. Alustajana Kansanedustaja Heli Paasio. Katsaus vuoden 2013 toimintaan. Valitaan toimikunta vuodelle 2014. Demokratia - onko sitä. Paralympiakomitea suunnittelee vammaisurheilijoille suunnatun urheilulukion käynnistämistä, Suomen Urheiluliitto rakentaa Leo Pusan keihäskoulun kokemusten poh- jalta uutta nuorten valmennusryhmää ja Suomen palloliiton Helsingin piiri puolestaan seuraa ja testaa vuosittain yhden nuorten ikäluokan edistymistä. Demokraatti Vammaisurheilijoiden urheilulukio suunnitteilla Urheiluopistosäätiö on lisäksi käynnistänyt apurahoin hank- Sarjakuvat Lasten ja Nuorten Puolesta rahaston hyväksi myytävä Kansan Sivistysrahaston joulukortti on taiteilija Katri Lankilan tekemä. Taitettava kortti kuorella maksaa yhden euron. Tervetuloa! UUSIMAA . Pukinmäen sos.dem. Vuodesta 1895. Itsenäisyyspäivä on joka päivä. Vuodesta 1895. Kansanvallassa kaikkien äänien on kuulut tava. puh. Vuodesta 1895. Uusi sanomalehti. Seuraava kerhotapaaminen ma 2.12. Lisäksi useat muut seurat ja lajiliitot saivat apurahan kotimaassa tapahtuvien leiritysten kuluihin. Yksittäisistä urheilijoista säätiön apurahat saivat vuodeksi 2014 muun muassa keihäänheittäjä Lassi Etelätalo, pituushyppääjä Roni Ollikainen, uimari Emilia Pikkarainen, seiväshyppääjä Eemeli Salomäki ja judoka Jaana Sundberg. Urheiluopistosäätiö tukee sääntöjensä mukaan urheilu- ja liikuntakasvatusta Suomessa. Säätiön sijoitustoiminnan tuotoista myönnettiin vuodeksi 2014 urheiluapurahoja yhteensä 205 000 euroa. Sälinkään joululounaalle 16.12. Vuodesta 1895. Aina uutta. lähtö Saviolta klo 10 on vielä muutama paikka vapaana. Vuodesta 1895. Se on tilattava. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi TJ-vinjetti. klo 16 Kirjan saunatiloissa, Kirjatyöntekijänkatu 10 B ylin krs. klo 18.30 Tarmon talolla Virusmäentie 10. Puuron lomassa keskustellaan seuraavan vuoden toiminnasta. Vuodesta 1895. Ei höntsäilyä. yhdistyksen kuukausikokous ti 3.12. klo 18.30 Pukinmäen kartanossa Rälssintie 13 Kahvitarjoilu. . Turku. Tilaisuudessa vierailee kansanedustaja Rakel Hiltunen. KYMI . Vuodesta 1895. Oma näkökulma. edustajat. . Raunistulan Sos.dem.Ty:n puurojuhla ti 10.12. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari. fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä. Vuodesta 1895. Antihömppää vuodesta 1895. Punaista muulloinkin kuin jouluna. Kouvolan Wanhat Toverit vuoden 2013 joulupuuro kokoontuminen ke 4.12. klo 17.30 - 20, Aurakatu 16, Turku. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI . klo 17.30 Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A, kokoushuone Matti Paasivuori, 1* krs. klo12.30 Puistoportissa, Oikokatu 4, Kouvola. Turun Seudun Wanhat Toverit. Siellä joukkue puolustaa vuoden 2012 Lontoon kisojen kultamitalia. Säätiö tukee apurahoin myös Suomen tennisliiton valmennuskoulutusta sekä Suomen painiliiton ja Suomen judoliiton edustusryhmiä. Pertti Paasio. Vuodesta 1895 Kyllä työmieskin arvon ansaitsee. Ei toimituskuluja. Suomen vammaisurheilu ja liikunta VAU ry kuuluu tuen saajiin. B.Virtanen - Urja Demokraatin sloganit: Tilaa ihmiselle. Tilaa ihmiselle. Demokratia - onko sitä. Loviisan sos.dem. Keskustelun jälkeen syyskokous. Urheiluseuroille ja lajiliitoille myönnettiin apurahoja yhteensä 175 000 euroa ja apurahan saajia oli 53. keita yhteistyökumppanien kanssa. Tilaisuuden juontaa Tino Aalto. . Tervetuloa! . Puuropuhe ministeri Pertti Paasio. Urheiluopistosäätiö jakoi apurahoja Suomen vammaisurheilu ja liikunta VAU ry:n miesten maalipallon maajoukkue on saanut Urheiluopistosäätiöltä vuodeksi 2014 apurahan, jonka turvin joukkue tähtää vuoden 2016 paralympialaisiin Rio de Janeirossa. Keskiviikkokerhossa 4.12, Korsontie 2, 2-k, Korson srk kirkkoherra Pirkko Yrjölä kertoo ajankohtaisista asioista, srk tarjoamat kahvit klo 10.30 alkaen, esitys alkaa klo 11.15. Vuodesta 1895. Tasapainon takia. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta
(06) 220 1562 Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Pitkäkatu 43, 65100 VAASA Toimistonhoitaja Riikka Antinaho, puh. t- 21 Liity sinäkin SAK:n 2.12.2013 VAASAN SOS.DEM. KUNNALLISJÄRJESTÖ ry Sudoku Peliuutiset Pitkäkatu 50 65100 VAASA Lotto 48/2013 14, 16, 20, 21, 23, 25, 26 Lisänumerot : 28, 35 Voitonjako: 7 oik. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. (06) 414 3832 Yhdessä olemme enemmän. 040 7094 337, s-posti: katja.kaivonen@sak.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Elina Luoma 010 7703 642, 050 599 8580 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 s-posti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 576 547 Aluetoimistosihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 443 2043 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. 020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Etuuskäsittelijä Maija Uura (äitiyslomalla) Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. 020 77 41424 PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA KOKKOLASSA Pitkänsillankatu 23, 67100 Kokkola, puh. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. 020 774 0311, 040 738 3718, » www.sak.fi s-posti: riikka.antinaho@sak.fi Järjestösihteeri (ruotsinkielinen toiminta) Katja Kaivonen, puh. (6 kpl) 18 427,80 e. 5 oik. 805,50 e. 4 oik. 50,50 e. 3 oik. 7,20 e. 2 oik. 2,50 e. Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Veikkaus 48/2013 1X1 211 121 211 1 Voitonjako: 13 oik. 020 774 0380, 040 518 2001 s-posti: raija.kuusisto@sak.fi. klo 18.00. (11 kpl) 13 749,00 e. 12 oik. 518,90 e. 11 oik. 42,20 e. 10 oik. 9,30 e. MiniVakio: 6 oik. avoinna ma-pe klo 9-16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö Marja Salmivuori Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila KOKKOLAN TOIMISTO . Paikka: Karamals skolan, Karaniityntie 4, 02070 Espoo. Esillä syyskokouksen sääntömääräiset asiat. Kunnallistoimikunta. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN Valtuuston kokous pidetään maanantaina 16.12.2013 klo 13.00 alkaen Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 10. Kokouskutsu löytyy osoitteesta www.ppshp.fi Pöytäkirjan nähtävillä pidosta ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ilmoitustaululla julkaistavalla ilmoituksella. Ennen pöytäkirjan nähtävänä pitämistä siitä lähetetään jokaisen jäsenkunnan kunnanhallitukselle jäljennös. Valtuuston puheenjohtaja Esko Valikainen AKT:n VAASAN TOIMISTO Aluetoimitsija Tapio Huotari (06) 220 1560, 0400 476 005, tapio.huotari@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. (06) 723 2018 Keskiviikkoisin 14.00-16.00 PÄIVYSTYS PARITTOMALLA VIIKOLLA SEINÄJOELLA Matti Visannin kuja 10L 3, 60100 Seinäjoki, puh.(06) 414 3833 keskiviikkoisin klo 11.00-15.00 fax. (06) 822 3516 keskiviikkoisin klo 11.00-13.00 PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA PIETARSAARESSA Tehtaankatu 13, 68600 Pietarsaari, puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. (2 kpl) 6 500 000,00 e. 6+1 oik. 17 096,60 e. 6 oik. 1 439,10 e. 5+2 oik. 2 960,40 e. 5+1 oik. 94,50 e. 5 oik. 46,10 e. 4+2 oik. 69,70 e. 4+1 oik. 16,90 e. 4 oik. 9,60 e. 3+2 oik. 5,00 e. 3+1 oik. 1,00 e. http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Jokeri 48/2013 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 1688520 Voitonjako: 7 oik. (ei yhtään kpl) 6 oik. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. 010 7703 640 (vaihde). sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Pohjanmaa VAASAN TOIMISTO . avoinna ma 9-12, 13-16 Kauppatori 2, 2.krs, 67100 KOKKOLA Palveluneuvoja Anneli Kalliosaari faksi 020 774 2422 Puu- ja erityisalojen liitto VAASAN ALUETOIMISTO Pitkäkatu 43 B, 65100 VAASA Lasse Parhiala 040 591 0365 lasse.parhiala@puuliitto.fi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ?Hautaus?palvelut ?Kokoukset SUOMEN KULTTUURIRAHASTON <ddd> <d>.<m>.<yyyy> 2 x 26,5 mm ammattiliiton jäseneksi! Syyskokoukset maanantaina 9.12.2013 Uusi sanomalehti Suomessa! Suomen Kulttuurirahastossa, Bulevardi 5 A 13, Helsinki Vuodesta 1895. klo 15.00 Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistys r.y:n sääntömääräinen syyskokous klo 16.00 Suomen Kulttuurirahaston hallintoneuvoston sääntömääräinen syyskokous Uusi sanomalehti Suomessa! Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat. Intohimona kansanvalta. Hallitus ja johtokunta Oma näkökulma. Vuodesta 1895. 3 ESPOON SOSIALIDEMOKRAATTISEN KUNNALLISJÄRJESTÖN EDUSTAJISTON sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 12.12. (786 kpl) 30,90 e. Sudokun ratkaisu KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Os. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Esa Kant 040 778 9810 Varapuheenjohtaja ?Myydään Lentopallon SM-liigaottelu Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Korson Veto ? Raision Loimu Sihteeri Kirsi Virtanen Ti 3.12.2013 klo 18.30 050 405 8921 Lumon liikuntahalli, Urpiaisentie 14,Korso. Taloudenhoitaja Martti Juvonen Liput 12/8? 040 730 3388 Tervetuloa! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Vaasan toimipiste Aluejohtaja Raija Kuusisto, puh
22.50?23.02 Valomusiikkia. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Maakuntaradio. 20.03 Urheiluradio. 20.00 UMO Live! 21.15 Julkinen sana. 22.05 Valkoista valoa. 07.17 Maakuntaradio. 15.00 Yle Uutiset. 21.55 Suomi tänään. 15.05 Maakuntaradio. Vanhat kansakoulut. 21.00 House (12) House - joutsenlaulu. 22.00 22.20 22.25 22.35 Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Isänmaan puolesta (16) Punaiset kottikärryt. 23.40 Kovat kaulassa (12) Naapurisopua. 00.40 Mike & Molly (S) Peggy treffailee. 01.10 - 05.30 Eurojahti 13.30 Pressiklubi 14.00 Veljesten keittiössä 14.30 14.58 15.26 16.00 Kummalla on enemmän vempaimia? Uusi päivä (S) Osa 331: ?Heitä minulle pelastusrengas.? Uusi päivä (S) Osa 332: ?Ja kahden oomme maailmassa.? - 15.54 Uusi päivä (S) Osa 333: ?Viime hetki lyö.? Raviurheilun naiset Tytöt rakastavat hevosia, mutta raviurheilussa ohjakset ovat miehillä. 16.30 Galaxin mestari: Hevostaitomestari Jakso 4/5. 17.00 Pikku Kakkonen 17.47 Joulukalenteri (S) Päämajassa tapahtuu. Elokuva leskeksi jääneestä maatilan emännästä, joka joutuu tyttärensä kanssa kamppailemaan samasta miehestä. Oi mikä mies! 20.40 Mette ja James - keittiön voimakaksikko Kermaista kapakalaa sekä rapeaa kateenkorvaa rapujen ja vihannesten kera. 21.00 Ilta Annen ja Hannahin kanssa 5/10. 15.00 Yle Uutiset. 12.45 Hullut tiedemiehet 13.10 Uskomaton eläinlääkäri Pol 14.05 Alaskan poliisit 15.00 STT Uutiset 15.03 Lentoturmatutkinta 16.00 24Kitchen 18.00 Hans Välimäen Joulukalenteri 18.03 How I Met Your Mother 18.30 Family Guy 19.00 Seiska News 19.03 Varastojen metsästäjät 19.30 Suomen vartijat 20.00 Aarteen tonkijat 20.30 Huutokaupan Metsästäjät 21.00 Criminal Minds 21.55 The Walking Dead 22.50 Elokuva: Eräänä kauniina päivänä 00.50 Tabu 01.45 Montanan poliisit 02.35 Tilt 03.00 Suomen vartijat (TXT) 03.25 24Kitchen 04.30?05.59 Sky News TV5 06.20 Lasten eläinmaailma: Rakastan kissoja 07.10 Lasten eläinmaailma: Jeff Corwin?uhanalaiset villieläimet 08.05?09.00 Kultakuume 10.00 Musavisa 12.00 Pomo keittiössä 12.30 Pikkuväen matkassa 13.00 Lasten eläinmaailma: Jeff Corwin?uhanalaiset villieläimet 14.00 Tallinna 14.30 Hale ja Pace?hauskat pojat (7) 15.00 Matlock (7) 16.00 Kolmas kivi auringosta (S) 17.00 Pulmuset (S) 17.30 Kellarin kunkku (S) 18.00 Tatuointistudio HelsINK 18.30 Poliisikokelaat 19.00 Hengenvaarallinen saalis 20.00 Kultakuume 21.00 Elokuva: Spider-Man?hämähäkkimies (12) 23.15 5D: Elämäni lautana 00.30 Elokuva: Carlito?s Way (16) 03.10 Star Trek: The Next Generation (7) 04.10 Ihmemies MacGyver (12) 05.05?05.55 Tarkka-ampujat (12) YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. 18.50 Iltahartaus. 22 2.12.2013 TV- JA RADIO-OHJELMAT Maanantai 2.12.2013 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 13.06 Maakuntaradio. 13.00 Yle Uutiset. Muotimoguli Per Holknekt suhdettaan alkoholiin. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Urheiluradio. 1/2. 19.45 Löytöretkiä maailmaan Guayanan käärmeet. 20.00 MOT: Talvivaaran legendat 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio Syrjäseutujen asukkaat poliisin apuriksi? Uudesta koulusta evakkoon. Mikä rakentamisessa meni pieleen? 21.30 Dokumenttiprojekti: Salaiset pelit Venäjän vallankumous jakoi Pjotr Sokolovin elämän kahteen jaksoon. 22.25 Kotikatsomo: Kansan mies (7) 2/12: Kuollut mies kummittelee. 23.10 Yle Uutiset 23.15 Pitkä matka kotiin (12) (Saksa 2008). Jouluyö, juhlayö. 01.31 - 03.59 Uutisikkuna NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu (S) 07.25 Disney esittää 08.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.25 Pound Puppies (S) 08.50 Sikke?Ruokaa rakkaudella 09.20 Luksusmammat 09.50 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 10.20?10.50 Lapsiperheen taloprojekti 12.50 Luksusmammat Leorin bar mitsva. 13.20 Hulluna häämekkoihin Atlantassa Viimein vihille. 13.55 Lapsiperheen taloprojekti Sataa sataa ropisee. 14.25 Sikke - Ruokaa rakkaudella Lisa-äidin menu. 15.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) 15.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 15.15 Huippumalli haussa (S) Lastenleikkiä. 16.15 Suhdekoukerot (S) Pois oravanpyörästä. 16.45 Eläintenpelastustiimi (7) 17.15 Eläintarhassa tapahtuu Perheretki. 17.45 18.45 18.55 19.00 Tuuri Nelosen uutiset Nelosen sää Neljän tähden illallinen Tampere-viikon aluksi mallitoimiston vetäjä Jenni Ahola tarjoaa illallisen. 19.30 Matkaoppaat Minihamehommia. 20.00 Maailman övereimmät juhlat (7) Vihittäviksi syntyneet. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: New in Town - Valloittava yllätys (S) (USA-Kanada 2009). 12.15 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 21.35 Novosti Yle. 11.00 Välilevyjä. Ohjaus: Jonas Elmer. 23.05 Hannibal (16) Muna. 00.05 Maailman vaarallisimmat tiet (7) Vapaan pudotuksen valtatie. 01.05 Perhe on pahin (7) Uhkapeluri. 01.35 Perhe on pahin (S) Tietokoneiden temppuja. 02.05 - 05.00 Älypää-TV YLETEEMA 04.00 Teematieto 17.00 - 17.55 Levänluhdan kadonnut kansa Entisestä pohjalaisesta suosta on löydetty sata noin 1 400 vuotta vanhaa vainajaa. 08.17 Maakuntaradio. 06.25 Aamusoitto. 08.15 Ykkösaamu. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 18.20 Juhani Aho: Matkakuvia, osa 56. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 20.00 Yle Uutiset. Hait yhdistetään yleensä lämpimiin trooppisiin vesistöihin, mutta mitä piileekään pohjoisen kylmissä vesissä? 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Naapureita ja salaisuuksia (12) 8/12. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 23.33 Illan vieras. Brittiläinen keräilijä on etsinyt todisteita Monet-taulunsa aitoudesta vuosien ajan. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Urheiluradio. 17.30 Taustapeili. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 12.15 Valtiopäivätyötä 150 v. 5/5. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 09.11 Maakuntaradio. 13.03 Urheiluradio. 15.55 Yle News. 13.00 Klassista kahteen. 07.50 Aamuhartaus. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. N: Helena Futtari, Helge Herala, Elina Pohjanpää, Aku Korhonen. 10.03 Ajantasa: Suora linja. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Romanttinen komedia. 07.50 Merisää. 16.15 Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17-vuotias Connie on hämillään, sillä viimeinen kouluvuosi ja lisäksi suhde vanhempaan mieheen kiristää hermoja. 22.30 Uusi Kino: Etääntyvä Jumala (S) Jari Hietasen runollinen monologi ihmisestä hänen kohtaamansa menetyksen jälkeen. 22.40 - 23.25 Uusi Kino: Mies ja tuomio (S) Timo Peltosen dokumentti suomalaisen undergroundin pioneeristä Mattijuhani Koposesta, jonka performanssiesitys vuonna 1968 vei taiteilijan kuritushuoneeseen. 23.30 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.00 Min Morgon 08.30?11.00 SVT:n ohjelmaa 12.15?16.00 SVT:n ohjelmaa 16.50 Alaston tonttuus (7) 2. luukku: Eläimet ja ihmiset viihtyvät yhdessä. 16.55 Pixel 17.25 Norja maahanmuuttajien silmin 3/8. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Joulukalenteri: Tommin supersohva Onko Tommin uudessa talossa avaruusolioita? 18.30 Kylmien vesien asukkaat: Hait Osa 1/2. 19.50 Arkisto: Suuri nimenmuuttovuosi on päättynyt. 15.05 Kultakuume. 18.50 Merisää. Demi pääsee keskusteluohjelmaan televisioon. 23.50 Boss (16) 7/10. 10.00 Yle Uutiset. 09.45 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Emmerdale (7) 11.35?12.40 Kadonneen jäljillä UK 14.10 14.15 14.45 15.15 15.20 15.30 Alueellinen sääennuste Whitney (7) Välirikko. Whitney (7) Huono häviäjä. Mitä tänään syötäisiin? Pilanpäiten Jamie Oliverin helpot herkut Pikkujoulut. 16.05 Pomo piilossa UK Sisko seksipuodissa. Unelmien rivierat: Malibu Yle Teema klo 20.30 Surffikulttuurin pääkaupunki on tuonut mieleen aina 1960-luvulta Beach Boysit, bikinit, pronssinpaahteiset ihot sekä lainelaudat ja täydellisen aallon odotuksen. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Luontohetki: Eläintarinoita 09.55?10.55 Hätänumero 112?ehtiikö apu ajoissa? 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 Arto Nyberg 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Jyrkin ja Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 2.12. Henrik Aalto menetti elämänhalunsa koulukiusaamisen takia. 21.40 Kulissien takana 21.45 Ajankuvia Tukholmasta Vuonna 1959 filmiuutiskatsauksien paikan peri televisio. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 RaakaFilmi (12) Osa 6/7. Illan jaksossa Göran Schauman on äidin salainen poikaystävä. 22.25 - 22.39 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa SUB 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 08.25 Nakke Nakuttaja (S) 08.50 Daltonit (S) 09.20 Eastenders (S) 09.55?10.50 Lemmen viemää (7) 13.50 Myytinmurtajat 14.55 Kreisiä menoa 15.25 Kreisiä menoa 15.55 Vauvaonnea (S) 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Hell?s Kitchen Suomi 19.00 Paratiisi 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Lähiöunelmia (12) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Kauhea kankkunen (12) 22.55 Vaarallinen totuus (16) 23.55 Elämää Philadelphiassa (12) 00.25 Ensisilmäyksellä (7) 00.55 Simpsonit (12) 01.25 Eurojahti 04.00?06.00 SubChat JIM 10.30 Krokotiilimies 11.00 Kodin rakennusurakka 11.55 Start! 12.25 Jopet-show (S) 12.55 Huippusalaiset reseptit 13.45 Remontit rahaksi 14.40 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 15.10 MasterChef Australia 15.45 Anthony Bourdain minilomalla 16.40 Gordon Ramsay?pannu kuumana 17.35 Panttilainaamo 18.05 MasterChef Australia 19.00 Kuppilat kuntoon Ruotsi 20.00 Huvila & Huussi 21.00 Leijonan luola USA 22.00 South Park (7) 23.00 Havaiji 5-0 (12) 23.55 Huipputatuoija haussa 00.50 JIM D: Massiivinen tuho (12) 01.40 Jopet-show (S) 02.15 Australian rajalla 02.40 Bullrun?kaasu pohjassa (S) 03.10 Brothers (S) 03.35 Älypää-TV LIV 09.00 Kakkutehdas 10.00 Pienten perhe 10.30 Amerikan venäläisnaiset 10.55 Häät sulhasen tapaan 12.05 Tyyliä vai ei 13.00 Sinkkuillallinen 14.00 Sisustus uusiksi miehen tapaan ñ USA 15.00 Emilyn sisustussalaisuudet 16.00 Liv D Sarja: Raskaana ja rappiolla (S) 17.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 18.00 Olet mitä syöt 18.30 Arvostele mun illallinen Australiassa 19.00 Hurja remontti 20.00 Supernanny 21.00 Good Wife (S) 22.00 Sinkkuelämää (12) 23.45 Täydelliset naiset (7) 00.40 Paris Hiltonin maailma 01.35 Supernanny (7) 02.25 Arvostele mun illallinen Suomessa 03.25 Good Wife (S) 04.25?05.00 Älypää-TV AVA 06.00 Aamun AVAus 07.55?08.25 Namaste jooga 09.25 Market Kitchen 10.25 Remontoijat 10.55 Pohjoiset herkut 11.25 Huomenta Suomen parhaat 11.45 Makuja 12.10 Suurin pudottaja 13.05 X Factor USA 15.30 Kodinkohentajat 16.30 Makuja 16.55 Salatut elämät (S) 17.25 Eastenders (S) 18.00 Täydellinen Mrs. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. Mv. 12.30 Paluumuuttajat Vastavirtaan takaisin kotiin. 13.00 Paloautolla Oslosta Mongoliaan 4/6. 19.03 Kirveellä töitä, 3.osa: Ristillä. 21.03 Päivä tunnissa. O: Andreas Senn. 00.40 Uutisikkuna 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) Cain Dingleä ei määräillä. 18.30 Emmerdale (7) Perheen musta lammas. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) Osa 2546. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Urheiluradio. Asiaa tutkitaan niin maalauksen syntysijoilla Ranskassa kuin laboratoriossa. 19.00 Francon jälkeen - Alcantaran perhe (7) Osa 235. 14.03 Ajantasa. 09.05 Urheiluradio. Lakimies joutuu palaamaan hoitokotiin tietäen samalla, ettei hän enää koskaan pääse sieltä kotiinsa. 17.15 Uutiset 17.20 Suomen ja maailman sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) Ve- 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) Pitkät jäähyväiset. 18.45 Löytöretkiä maailmaan Puhuu susien kanssa. 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Teiniäidit Osa 3/8. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Taustapeili. 19.03 Urheiluradio. Tonttujen tonttu Toljanteri sortuu keppostelemaan Viänäsen kustannuksella. koisia valheita. 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 dä se tiaara käteesi, Spencer! huumoria tarvitaan, sillä ongelmia matkalla riittää. 14.25 Tarinoita saattokodista 5/5. 11.57 Päivän mietelause. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. Pääosissa: Renee Zellweger, Harry Connick Jr., Siobhan Fallon Hogan. 12.55 Suomi tänään. 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. Yle Uutiset ja sää. 11.00 Yle Uutiset. 14.00 Yle Uutiset. 09.00 Yle Uutiset. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.45 Hartaita säveliä. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Janne pelaa likkaista peliä. 20.05 Suomen kaunein koti Jakso 6. 17.20 Kulttuurin huumehistoria. 17.40 Paljetteja ja partanaisia 18.00?18.15 Kootut selitykset: kuriositeetti. Demi pääsee keskusteluohjelmaan televisioon. 20.00 Uusi päivä (S) Osa 334: ?Mun täytyy tunnustaa.? 20.30 Suorana: Kortesmäki Vieraana malli, juontaja Viivi Pumpanen ja radiojuontajat Ile Uusivuori ja Matti Ylönen, Radio Ylex. 21.00 Love Connection 7/12. Ensiapua ja ihastusta. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Rakkautta ja jälkikasvua (12) Epävarmuutta. 22.55 Hung (16) Majavaongelma. 23.20 Teiniäidit Osa 3/8. 18.03 Sekahaku. 20.06 Sää. O: Ilmari Unho. 19.06 Metsäradio. 07.15 Aamusoitto. 07.53 Maakuntaradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Hurttia 14.55 15.00 15.05 15.10 15.15 Pisara Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Avara ihmisluonto Mille me nauramme? 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) ValYle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Uutisvuoto Prisma: Mitä tähdet kertovat. 11.03 Maakuntaradio. 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. Dokumentissa suomalaistutkijat yrittävät selvittää, keitä ihmiset olivat ja mitä heille tapahtui. 18.00 Taidetutkimukset 1/4. Väärennökset ovat taidemaailman vitsaus. 06.52 Mohvelit (S) 06.58 Maapallottelua 07.02 Samu ja Salla (S) 07.14 Jokeri Pokeri Box 07.18 Norsulan perhe (S) 07.30 Oiva-nallen oivallukset (S) 07.37 Numeroarkku 07.47 Noksu (S) 07.54 Joulukalenteri (S) 08.05 Dinojuna (S) 08.28 Petteri Kaniini (S) 08.40 Late lammas (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Kamrat Eesti 09.30 Matkapassi: Malesia 10.20 Hymy Pyllyyn 10.50 Tunturien ihmisiä 11.30 Napa-alueiden matkaopas 12.20 Palanen: Sotakamera Toisessa maailmansodassa sotatapahtumia tallensivat tavalliset neuvostosotilaat apunaan heille mittatilaustyönä valmistettu kevyt filmikamera. 12.30 Avioeron anatomia 6/6: Uusperhe. 13.00 Sillankorvan emäntä (7) (Suomi 1953). 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Pettersson 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Liikuntatunti 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 19.00 Puheen ilta 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Pettersson 23.02 Puheen Aamun vieras 23.30?00.00 Politiikkaradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Tähtisumua. Connie. 09.00 Yle Uutiset. Pitkä yö (Larga noche de transistores y teléfonos). 20.10 - 20.55 Unelmien rivierat: Malibu Surffikulttuurin pääkaupunki on tuonut mieleen aina 1960-luvulta Beach Boysit, bikinit, pronssinpaahteiset ihot sekä lainelaudat ja täydellisen aallon odotuksen. 21.00 Retrolissun ysärit: Bittiavaruuden tähtikaaret Ihmiskunnan historia mullistui 1990-luvulla: kännykät, tietsikat, internet ja sähköposti levisivät kulovalkean tavoin ja nuoret alkoivat tehdä omia telkkarijuttujaan. 21.30 Läimäys (16) 4/8. 18.55 Suomi tänään. Kane palaa ruoriin entistä ehompana. 00.50 Haven (12) 26/26. 18.00 Yle Uutiset. Vanderpump 19.00 Hullut hamstraajat 20.00 House (12) 21.00 The September Issue (S) 23.00 Kirjapiiri 23.30 Puumanainen (12) 00.30 Kosketus (12) 01.25?05.25 Yön AVA FOX 06.00 Sky News 06.24 FOX Kids 08.40 Wipeout 09.30 Hans Välimäen Joulukalenteri 09.33 24Kitchen 11.30 Mr & Miss Showhau 11.55 Futurama 12.20 Totta vai tarua. Tilanne kiristyy kriisiksi asti, päättyykö se tragediaan. Ajankohtaisessa elokuvassa Afganistanista palaava rauhanturvaaja potee traumaa, joka muutti hänen persoonansa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 22.57 Suomi tänään
Hänet valittiin vuoden luonnontieteilijäksi vuonna 2007. heti sodan jälkeen Suomen arkistoista. Tuominen selvittää jopa yhden kadonneen suomalaisvakoojan kohtalon. Jokeri Pokeri Box Yle TV2 klo 07.14 Taikuri Simo palaa tekemään taikatemppuja 14-osaisessa Jokeri Pokeri Box -sarjassa Pikku Kakkosen aamuissa. Simo kertoo joka osassa jonkun sadun, ja mukana on perheen pienimpiä hämmästyttäviä ja kummastuttavia taikatemppuja. Ensimmäisessä osassa Simo saa kananmunan menemään kännykkään, ja kertoo Ankka Vankasta, joka kokee kovia. Prisma: Mitä tähdet kertovat? Yle TV1 klo 19.00 Ihminen piti aikoinaan aurinkoa ja tähtiä jumalinaan eikä täysin väärässä ollutkaan. Mitä punaiset jättiläiset, supernovat ja mustat aukot kertovat maailmankaikkeuden rakenteesta ja tähtien elinkaarista? Kuvagrafiikassa Aurinkokuntamme planeetat. Venäjän vallankumous jakoi jalkapalloilija Pjotr Sokolevin elämän kahteen jaksoon kuin jalkapalloottelun. Usko Talvivaaraan muuttui toivoksi YLE TV1 klo 20.00 Talvivaaran entinen tekninen johtaja, Marja Riekkola-Vanhanen on myynyt suurimman osan Talvivaaran osakkeistaan. Riekkola-Vanhanen oli vielä vuonna 2011 yhtiön omistajista 15. Hän oli monilahjakas ja tulisieluinen mies, josta tuli taitava ja etsitty vakooja. Toisen maailmansodan loppupeleissä hän joutui vielä kerran pakenemaan ja vaihtamaan kansalaisuuttaan ja nimeään, mutta kaikesta huolimatta Neuvostoliiton tiedustelupalvelu löysi hänet. Dokumentti keskittyy paljolti maailmansotien väliseen aikaan ja kertoo pienten tarinoiden kautta ajan ilmapiiristä, joka johti molempien maiden pahimpien pelkojen toteutumiseen: ensin Neuvostoliitto pyrki valtaaman Suomen, ja sitten Suomi hyökkäsi Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Dokumenttia tehdessään Tuominen on päässyt tutustumaan Sokolovin mappiin FSB:n pääkonttorisssa Lubjankassa. Sokolovia koskevaa ja paljon muutakin arkaluontoista materiaalia ?siivottiin. suurin, mutta nyt hän ei ole enää edes sadan suurimman omistajan joukossa. . Uskon ja toivon vielä Talvivaaraan, mutta siinä toivo on aika paljon mukana. Marja Riekkola-Vanhanen kehitti Talvivaaran bioliuotusmenetelmän, jota ei aikaisemmin ollut käytetty nikkelin tuotannossa eikä Suomen kaltaisissa kylmissä oloissa. 2.12.2013 23 Vakooja futiskentällä YLE TV1 klo 21.30 Arvo Tuomisen dokumentti Venäjän jalkapallojoukkueessa vuoden 1912 olympialaisissa pelanneesta Pjotor Sokolovista (1889-1971) ja hänen peleistään niin futiksen kuin vakoilun kentillä. Dokumenttiprojekti: Salaiset pelit kertoo miehestä, jonka elämän Lokakuun vallankumous jakoi kahteen osaan kuten jalkapallo-ottelun: ensimmäisen puoliajan hän pelasi Venäjän puolesta, toisen sitä vastaan. Sokolov syntyi ja opiskeli Pietarissa, osallistui ensimmäiseen maailmansotaan Venäjän joukoissa, sisällissotaan valkoisten riveissä ja toiseen maailmansotaan suomalaisena. Hän toimi muun muassa Äänislinnassa sijainneen vakoojakoulun opettajana ja Yleisradion venäjänkielisen radiopropagandan johtajana. Syitä on helppo arvata, Riekkola-Vanhanen sanoo MOT:n haastattelussa. . Toisaalta se oli hyvin tarkkaan laskettu, että pitää lähteä isossa mittakaavassa liikkeelle, että se olisi taloudellisesti kannattavaa, RiekkolaVanhanen sanoo. MOT selvitti kuinka paljon rahaa yksityiset ja julkiset tahot ovat pumpanneet Talvivaaraan, ja millä tavalla bioliuotusmenetelmää ja yrityksen suunnitelmia myytiin sijoittajille. Lehtikuva / Kimmo Rauatmaa House MTV3 klo 21.00 Housen näyttelijät ja tuotantotiimi muistelevat ja juhlivat päättynyttä sarjaa ja sen tekemisen ja yhdessäolon hetkiä. Pääosan esittäjä Hugh Laurie on kuoriutunut Housen kaavusta ja puhuu jälleen omalla brittiaksentillaan.. Me ehkä lähdettiin hieman liian isossa mittakaavassa liikkeelle. Tuolloin Riekkola-Vanhanen vakuutti menetelmän olevan ympäristöystävällisen ja tuottavan.
2.12.2013 . 30-vuotias Masku kiittää ? ALENNUS MYÖS TARJOUSHINNOISTA -30 % Aivan uskomaton synttärietu! Kampanja-aika 6.11.-22.12.2013 KOSKEE KAIKKIA SOHvIA, pATJOJA JA RUOKARYHMIä. ALENNUS TARJOUS- SEKä OvH-HINNOISTA. TI MA IN EN Ei koske aiemmin tehtyjä kauppoja. KO -30% MODULISOHvAT ST Iv OI TT AJ A RUOKARYHMäT -30% TE 24 -30% REcLINER SOHvAT Synttäreitä sponsoroimassa: pATJAT -30% Tarjoamme synttärikahvit joka päivä. Tervetuloa! klikkaa lähin Maskusi masku.com