Vihreitä edusti tilaisuudessa ryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. JOuluKuuTA 2015 120 vuotta EKP:n torstain kokoukseen ladattu kovia odotuksia Matalien asuntolainakorkojen aika jatkuu ...7 Stubbin puheista kanneltu oikeusasiamiehelle ...3 Sipilä kieltäytyy tuomasta asiaa eduskuntaan pääministerin ilmoituksena Sipilä kieltäytyy tuomasta asiaa eduskuntaan pääministerin ilmoituksena Stubbin lausunnot horjuttavat hallitusta ...3 Stubbin lausunnot horjuttavat hallitusta ...3 Jari Soini Eduskuntaryhmiensä puheenjohtajat Antti Lindtman (sd.) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) viimeistelivät askelmerkkejä ennen kolmen oppositiopuolueen yhteistä tiedotustilaisuutta eilen eduskunnassa. AKT antaa rukkaset kosijoille Työnantajat pelkäävät satamien sulkemista ...4–5. N:o 183, 007435-15-49 . Hinta 1,20 e (sis.alv) KESKIVIIKKO 2
Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. YK:n mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta tänä vuonna, kun Eurooppaan saapuneiden pakolaisten ja siirtolaisten määrä on laskenut edelliseen kuukauteen verrattuna. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki toimitus@demokraatti.fi ilmoitukset@demokraatti.fi tilaajapalvelu@demokraatti.fi etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 New Yorkin maamerkki, Empire State building hohti punaisena Kansainvälisen AIDS -päivän kunniaksi tiistaina. 3 Paine Stubbin ympärillä kasvaa 4–5 AKT antaa rukkaset sopimuskosijoille, Tiedustelulait halutaan voimaan ripeästi, pääkirjoitus 6–7 ”Turhautuminen johtaa vakavampiin ongelmiin”, EKP:ltä odotetaan uusia rohtoja eurotalouteen 8–10 Autoilijat verokarhun käpälissä 12–13 Oikeistopuhuri ei saa ay-liikettä kyykkyyn 14–15 Ilmastonmuutos kutistaa kalat Ugandassa Hallintarekisteristä tiedämme vain sen, että hallintarekisteristä emme tiedä mitään. YK:n arvion mukaan Eurooppaan saapui viime kuussa noin 140 000 pakolaista ja siirtolaista. Ratkaisu kanteluiden käsittelystä tehdään lähiaikoina. Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. n Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT pysyy linjauksessaan vetäytyä yhteiskuntasopimuksesta. Muu Suomi: puh. Stubb on myöntänyt käyttäneensä virheellistä lukua, kun hän puhui eduskunnassa hallintarekisteriä puoltavista lausunnoista. 0800 96675 . Aiemman päätöksen mukaan toisen kasinon olisi voinut sijoittaa Itä-Suomeen. Hallitus päätti tänään lopettaa kiistellyn uudistuksen valmistelun. Liitto ei voi hyväksyä sitä, että maksumiehenä on vain palkansaaja. 0200 55888 . Timo Kontio Twitterissä Viime vuosisadalla menestyivät tuotteet ja palvelut jotka auttoivat arjessa. Nimipäivät tänään: Unelma, Anelma (ruots.) Beata, Beatrice, Bernice -5...-9 -1...-4 0...2 Aurinko nousee: Helsingissä 8.58 Oulussa 9.50 Aurinko laskee: Helsingissä 15.21 Oulussa 14.24 Nimipäivät huomenna: Meri, Vellamo (ruots.) Urda. n Eurooppaan saapui marraskuussa vähemmän pakolaisia ja siirtolaisia kuin lokakuussa. 2.12. n Raha-automaattiyhdistys voi perustaa toisen kasinon valitsemaansa paikkaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Nyt on tuotteet ja palvelut jolla voi muokata arkea haluamakseen. Päätös laajennettiin nyt koskemaan koko Suomea. Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: puh. 0200 71000 . Piiraisen mukaan AKT:llä ei ole edellytyksiä osallistua sellaiseen yhteiskuntasopimukseen, joka ei ole tasapainoinen ratkaisu. Mikael Jungner Twitterissä 16–17 Kuntalaisen vaikuttamisen paikat 18 –19 Sarjakuvat, yhdistystoiminta, radio ja tv Uutiset Avaus Arki Demokraatti.fi Uutiskertaus Päivä kuvana AFP / Andrew Burton n Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) hallintarekisteripuheista ja valtiovarainministeriön tiedottamispolitiikasta on jätetty viisi kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle. 0200 30011 . Tampere ja ympäristö: puh. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Asiasta kertoi STT:lle puheenjohtaja Marko Piirainen
Näin ollen arvoapaperikeskusasetus menee uuteen valmisteluun, koska sen yksi osa, hallintarekisteri, on nyt poissa kokonaisuudesta. – Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2016, Stubb sanoo. Missä olivat kristillisdemokraatit ja RKP. Eilen Stubb oli taas katuvaisena. SDP:n Lindtman: Virheellisen tiedon antaminen on toistunut Kolmen oppositiopuolueen eduskuntaryhmien puheenjohtajat yhteisessä tiedotustilaisuudessa eilen eduskunnassa. Se on hyvä kysymys. ”Olen tehnyt virheitä” Ministeri Stubb sanoi viime viikolla eduskunnassa täysistunnossa, että asiantuntijoista 90 prosenttia kannattaa hallintarekisteriä. Tiistain kuluessa kävi ilmi, että pääministeri Sipilä ei suostu punavihreän opposition vaatimukseen tuoda Stubbin lausunnot eduskunnan käsiteltäviksi vähintään pääministerin ilmoituksena. Stubbin mukaan se ei ole tässä tilanteessa järkevää. Jari Soini Paine Stubbin ympärillä kasvaa Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei aio tuoda pääministerin ilmoituksena eduskunnan käsiteltäviksi valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) toistuvia virheellisiä lausuntoja. 3 2.12.2015 UUTISET Stubb: Hallintarekisteri ei etene Pitkin syksyä puhuttanut kiista hallintarekisteristä päättyi eilen valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) tiedotustilaisuudessa kertomaan päätökseen, ettei hallitus vie rekisterihanketta eteenpäin. – Hallintarekisteri on haudattu ainakin täksi vaalikaudeksi. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan Stubb on antanut hallintarekisterin lisäksi harhaanjohtavaa tietoa myös SDP:n vaihtoehtobudjetista, eläkeläisten asumistuen leikkauksista ja niin sanotun pakkolakipaketin valmistelusta. SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät vaativat, että asia tuodaan eduskunnan käsittelyyn vähintään pääministerin ilmoituksena. Lindtman muistuttaa, että politiikassa on sekä kirjoitettuja että kirjoittamattomia sääntöjä. Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demokraatti.fi . Ensin Stubb pahoitteli virhettään, sitten vieritti syytä ministeriön virkakunnalle ja kertoi lopulta keksineensä 90 prosentin luvun täysin omasta päästään. Ratkaisu kanteluiden käsittelystä tehdään lähiaikoina. – Yksi Suomen politiikan sääntö on kiveen kirjoitettu: ministerin on pysyttävä totuudessa. Valtiovarainministeri Stubb on tästä periaatteesta viime päivinä lipsunut. Alexander Stubbin mukaan hallituspuolueet totesivat selvittelyjen jälkeen yhteisesti, ettei hallintarekisteriä viedä eteenpäin. – Nyt on mustaa valkoisella, että virheellisen tiedon antaminen on toistunut, hän perustelee. ”Ryhmyrit” edestä Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Antti Lindtman (sd.) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.). Tämän jälkeen alkoikin vaikuttaa siltä, ettei välikysymyskään ole poissuljettu. Yhteensä kanteluita on jätetty viisi. Kyse on laajemmin EU:n arvopaperikeskusasetukseen liittyvästä kansallisesta lainsäädännöstä. Stubb kertoi tiedotustilaisuudessa olevansa valmis antamaan eduskunnalle kaikki tarvittavat tiedot. Puheista kanneltu oikeusasiamiehelle Stubbin hallintarekisteripuheista ja valtiovarainministeIlkka Yrjä Demokraatti ilkka.yrja@ demokraatti.fi riön tiedottamispolitiikasta on jätetty kanteluita eduskunnan oikeusasiamiehelle. . Otan tästä täyden vastuun ja pyydän tehtyjä virheitä vielä kerran nöyrimmästi anteeksi. Luo uutta kyseenalaista poliittista kulttuuria Lindtman katsoo Stubbin luovan puheenvuoroillaan ja toiminnallaan uutta, kyseenalaista poliittista kulttuuria. Stubb on myöntänyt käyttäneensä virheellistä, ”omasta päästä” otettua lukua, kun hän puhui eduskunnassa hallintarekisteriä puoltavista lausunnoista. SDP, vihreät ja vasemmistoliitto päättävät jatkosta keskiviikkona. Tällaisen kehityksen politiikassa haluamme pysäyttää. ”Kun ministeri antaa eduskunnan edessä väärää tietoa, asia on vakava.”. – Olen myös itse tehnyt virheitä prosessin kuluessa, eikä valmisteluprosessi kokonaisuutena ole herättänyt luottamusta. – Tätä ei voida vaieten sivuuttaa eikä hyväksyä. – Arvioimme, että tällä aikataululla ei ole mahdollista tehdä esitykseen sellaisia muutoksia, joilla kyettäisiin vastaamaan eri viranomaistahojen esittämiin huoliin. Myöhemmin Helsingin Sanomat paljasti, että todellisuudessa luku on vain 10 prosenttia. Kun ministeri antaa eduskunnan edessä väärää tietoa, asia on vakava. Näitä virheitä ei Lindtmanin mukaan voi enää pitää vahinkona vaan tahallisena
AKT pysyy aiemmassa linjauksessaan vetäytyä yhteiskuntasopimuksesta. Ensimmäisestä sairauslomapäivästä tulee palkaton, sairauslomapäiviltä 2–9 maksetaan 80 prosentin palkka. ”Kentällä ei lisää rahaa edes odoteta. Sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin mukaan ryhmän puheenjohtajaksi tulee keskustan Tapani Tölli. Kilpailutus on iso ongelma. – Sopimus voidaan tehdä ilman AKT:ta. Jopa Postin lakossa syylliseksi pantiinkin AKT, hän lisää. Kilpailutus on iso ongelma. – Minusta on outoa koko touhu. Sisäministeriön käsittelyssä on siviilitiedustelu, puolustusministeriössä sotilastiedustelu ja oikeusministeriössä asian suhde perustus lakiin. . Meistä tehdään pätkätyöläisiä.” EK pelkää, että AKT laittaa satamat kiinni, AKT:n vaikuttajat Mikko Ahomäki ja Jukka Hämäläinen sanovat. Muistan ainakin, että Rakennusliitto jäi aikoinaan heti kättelyssä pois raamiratkaisusta. Sopimus kuitenkin syntyi siitä huolimatta, Ahomäki toteaa. Tällöin ne tarvitsisivat taakseen eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön. Seppo Peltoniemi Demokraatti seppo.peltoniemi@ demokraatti.fi Tiedustelulait halutaan voimaan ripeästi Suomen viranomaisille yritetään saada valtuudet verkkotiedusteluun vielä tämän hallituskauden aikana. Asiaa valmistellaan kolmessa ministeriössä. Rahasta ei Ahomäen mukaan ole kyse. Molemmat ay-vaikuttajat ovat yhtä mieltä: ensi syksystä tulee siinä tapauksessa työmarkkinoilla tosi myrskyisä. – Kentällä ei lisää rahaa edes odoteta. Jukka Hämäläisen mukaan päätyminen liittokohtaisiin ratkaisuihin johtaa helposti lakkokierteeseen. Asian vahvisti tiistaina puheenjohtaja Marko Piirainen STT:lle. Piirainen sanoo keskustelleensa SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn kanssa ja Lylyn tietävän, mikä AKT:n kanta on. Vuosiloman enimmäispituudeksi tulee 30 työpäivää ja lomarahoja leikataan noin 30 prosenttia. Iso yhteiskuntasopimus voidaan tehdä ilman AKT:n mukanaoloa. Työnantajat pelkäävät, että AKT panee satamat kiinni. Edellytykset menivät Vain huikea optimisti uskoo enää Juha Sipilän (kesk.) hallituksen vaatimaan työmarkkinoiden yhteiskuntasopimukseen. Heidän viestinsä on täysin yksituumainen. Valmisteluun halutaan mukaan koko eduskunta, joten asiaa seuraamaan asetetaan parlamentaarinen työryhmä. – Tämä on poikkeuksellista, mutta pidän asiaa niin tärkeänä, Orpo sanoo. 4 2.12.2015 UUTISET . ”Yhteiskuntasopimus voidaan tehdä ilman meitäkin” AKT antaa rukkaset sopimuskosijoille Turkulainen Mikko Ahomäki ja jyväskyläläinen Jukka Hämäläinen kuuluvat Autoja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n vahvoihin kentän vaikuttajiin. Onhan isoja sopimuksia solmittu, vaikka liittoja on jäänyt niistä pois. Ahomäki ja Hämäläinen ovat linja-autonkuljettajia ja ammattiosastojensa puheenjohtajia. Tiedustelulait antaisivat viranomaisille muun muassa valtuudet verkkotiedusteluun. Piiraisen mukaan AKT:lla ei ole edellytyksiä osallistua sellaiseen yhteiskuntasopimukseen, joka ei ole tasapainoinen ratkaisu. Sisäministeriön käsittelyssä on siviilitiedustelu, puolustusministeriössä sotilastiedustelu ja oikeusministeriössä asian suhde perustuslakiin. Mikäli niihin päädytään loppiainen ja helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi. Sitten he käänsivät viitan kohti AKT:ta, Ahomäki sanoo. Maailma ei kaadu – Ei se maailmaa kaataisi, vaikka AKT jäisikin mahdollisen yhteiskuntasopimuksen ulkopuolelle. – On paljon teknisiä asioita, jotka vaadimme toteutettaviksi. Ruuvi kiristyisi äärimmilleen Koskaan aiemmin Suomen historiassa hallitus ei ole turvautunut pakkolakeihin. Siitä tässä on pohjimmiltaan kyse, Hämäläinen ja Ahomäki toteavat. Ilman nopeutettua järjestystä voimaantulo siirtyisi vuoden 2019 vaalien yli. Kauko Aaltomaa.. Meistä tehdään pätkätyöläisiä. Työnantajat viitoittivat tien kertomalla, etteivät he tee enää keskitettyjä sopimuksia. – Tuntuu kuin Me AKT-laiset olisimme syyllisiä vähän kaikkeen. – Kentän ihmiset ovat laajemminkin sitä mieltä, että liittoratkaisu olisi meille parempi, Hämäläinen toteaa. Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistaina toivovansa, että tiedustelulakeihin mahdollisesti liittyvät perustuslain muutokset vietäisiin läpi nopeutetusti
Hankkeiden perustuslaillisuuskaan ei ole taattu. SAK:n tarjous työmarkkinasopimukseksi on voimassa vielä vajaan viikon. Syytä onkin. Valittaja väittää Venäjän loukanneen yksityisyyden ja kirjeenvaihdon suojaa asentamalla mobiilioperaattorien verkkoon laitteistoja, joiden avulla turvallisuuspalvelu FSB voi seurata kaikkea liikennettä ilman oikeuden lupaa. Nykyisten äärimaltillisten sopimusten päälle tarjotaan käytännössä nollalinjaa ja lisäksi avoin sektori määrittelisi tulevien ratkaisujen palkkalinjan. Kimmo Mäkilä STT. On myös merkillistä, että tällainen mukanaoloehto asetetaan ennen kuin mistään on sovittu. 5 2.12.2015 UUTISET Lylyn neulansilmä vs. Neuvottelujen kariutuminen nyt merkitsisi erittäin tuulista liittokohtaista kierrosta ensi vuoden syksystä alkaen. EK:n mielestä neuvotteluita ei voida jatkaa, ellei kuljetusalaa edustava AKT ole niissä mukana. EK voi vetäytyä neuvotteluista käyttämällä AKT-korttia. Tällainen ratkaisu pitäisi Suomen sopimusyhteiskuntana. Tehtävä näyttää siis mahdottomalta. EK:n asettama ehto AKT:n mukanaolosta on erikoinen jo siksi, että AKT haluaa itse asiassa samaa kuin EK, eli sopia liittokohtaisesti. Liitot eivät voisi enää neuvotella lakia paremmista ehdoista. Lehtikuva / Roni Rekomaa Ainakin siviilitiedustelun on arveltu vaativan perustuslakimuutoksia, koska siihen liittyy enemmän ihmisten yksityisyydensuojaa koskevia ongelmia. Sisäministeriön ylijohtaja kauko aaltomaa sanoo, että päätös on tarkoitus käsitellä siviilitiedustelulain työryhmässä, kuten muutkin EIT:n ja vastaavien toimijoiden tiedusteluratkaisut. Kyse on tosiasiassa sisäisestä devalvaatiosta, jolla korjataan kilpailukykyä suhteessa muihin maihin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n suuri jaosto antaa perjantaina päätöksen jutussa, jolla voi olla vaikutusta valmisteluun. Kun nykylainsäädännössä määritellään työntekijöiden minimiturva, hallitus kaavailee lakeihin maksimitasot, joita ei voida ylittää. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Lyly vihjasi raamatullisesti neulansilmään, jonka läpi olisi kuljettava. Aallon mukaan pakkolait saattavat itse asiassa kalahtaa myös työnantajien nilkkaan. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kuvasi maanantaina neuvottelutilannetta vakavaksi. ”Tasapaino löydettävä” Viranomaiset pitävät pulmana sitä, että tiedustelulakien puuttuessa työkalut hankkia tiedustelutietoa verkosta ja ulkomailta eivät ole vertailukelpoiset muiden EU-maiden kanssa. Perustettu 1895. Työmies –1918, Suomen Sosialidemokraatti –1988, Demari –2001, Länsi-Suomen Työmies –1906, Sosialisti –1918, –1951, Demokraatti –1919, Turun Päivälehti –2001, Uutispäivä Demari –2012 Päätoimittaja Mikko Salmi antti.vuorenrinne@demokraatti.fi Pääkirjoitus Antti Vuorenrinne Kari Hulkko EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies arvioi työmarkkinaneuvotteluja maanantaina. Neuvottelujen kariutuminen laitetaan AKT:n piikkiin, vaikka tosiasiassa halutaan sopimisen sijaan Sipilän hallituksen pakkolait. Tammikuussa mietintönsä jättänyt tiedonhankintalakityöryhmä lähti siitä, ettei Suomessa yrityksille ehdotettaisi velvoitetta luovuttaa salausavaimia tai asentaa laitteistoihin takaportteja. Työnantajaleirissä on varmaankin punnittu tarkkaan eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja. EK pitää AKT:n osallistumista välttämättömänä, jotta neuvotteluja voidaan tänään jatkaa. Sitä ennen työrauha saattaisi järkkyä, kun porvarihallitus tuo työelämän pakkolakejaan eduskuntaan. Aikaisemman käytännön mukaan neuvotellaan ensin sopimus ja sen jälkeen osapuolet arvioivat, onko sen kattavuus riittävä. Työaikojen pidentäminen, lomien lyhentäminen ja sairastamisen maksattaminen työntekijällä ovat työnantajille kenties houkuttelevia mutta sijoittaminen niihin on epävarmaa. Harvoin kaikki liitot ovat olleet mukana keskusjärjestöjen sopimissa ratkaisuissa, mutta silti tulokset ovat olleet pääsääntöisesti hyviä, jopa loistavia. On kuitenkin syytä epäillä, että kaikki eivät tätä halua. n n n meTalliliiTon puheenjohTaja riku aalTo huomautti tiistaina liittonsa valtuustolle, että hallitus puuttuu pakkolaeillaan työehtosopimusosapuolten sopimusvapauteen. Sipilän pakkolakikaaos TyömarkkinakeskusjärjesTöT piTiväT TiisTaina taukoa neuvotteluissaan niin sanotusta yhteiskuntasopimuksesta. Pelisääntöjä voitaisiin jatkossa muuttaa kulloinkin vallassa olevan poliittisen suuntauksen mukaan, eikä siinä enää kuultaisi liittoja tai työnantajia. – Perusoikeuksista huolissaan olevat on saatava vakuuttumaan, että tiedusteluvälineitä käyttävät viranomaiset ovat hyvässä valvonnassa, Orpo sanoo. Työnantajille tarjotaan bonuksena maksuhelpotuksia. Asianajaja markku Fredmanin mukaan tapauksessa on kyse siitä, millainen oikeusturvan pitäisi olla, jos kyse on niin sanotusta massavalvonnasta
Maahanmuuttajat eivät kuitenkaan ole saamassa työnhaussa minkäänlaista etulyöntiasemaa kantaväestöön nähden. Palkansaajilla tuloraja, josta lähtien Yle-veroa olisi maksettava, nousisi nykyisestä noin 8 120 eurosta vuodessa 10 914 euroon ja eläkeläisillä sekä etuustulon saajilla 7 500 eurosta 10 294 euroon. Lindströmiä huolettaa se, että pelkkä oleilu vastaanottokeskuksissa johtaa turhautumiseen ja se puolestaan vakavampiin ongelmiin. (STT) Suomeen tulevat maahanmuuttajat on saatava nopeasti työelämään veronmaksajien rahojen säästämiseksi ja radikalisoitumisen ehkäisemiseksi, sanoo oikeusja työministeri Jari Lindström (ps.). 6 2.12.2015 UUTISET . Ailuksen edeltäjä Markku Kauppinen erosi puolestaan vaalirahasotkujen takia. Työja elinkeinoministeriössä halutaan tämän vuoksi muun muassa selvittää, voidaanko turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta koskevaa lainsäädäntöä muuttaa siten, että he voisivat tehdä töitä jo vastaanottokeskusvaiheessa. – Pointti tässä on se, että näillä ihmisillä olisi jotain mielekästä tekemistä sen sijaan, että he pelaisivat vain jalkapalloa tai Kimbleä. Hakijoina ovat muiden muassa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Nordean pankkiirina pitkään työskennellyt Jukka Lepomäki ja eläkekassa Verson toiLainsäädäntöä on muutettava, jos turvapaikanhakijoille halutaan mahdollisuus työntekoon jo silloin kun he ovat vastaanottokeskuksessa. ValtiovaKietäväinen hakee Kevan toimitusjohtajaksi Julkisen sektorin eläkeasioita hoitavan Kevan toimitusjohtajan virkaan on tullut 20 hakemusta. Veron ulkopuolelle jäisivät muun muassa kaikki pelkkää takuueläkettä tai kansaneläkettä saavat. Käytännössä vero poistuisi 120 000 eläkeläiseltä. malla, että kenenkään palkka ei korotu tätä enempää tulevana vuonna. – Koneyrittäjät ovat edellyttäneet saYle-vero poistumassa pienituloisilta Yle-vero on poistumassa ensi vuoden alusta sadoilta tuhansilta pienituloisilta. Reilun vuoden toimitusjohtajana toiminut Jukka Männistö jätti tehtävän lokakuun alussa luottamuspulan takia. Myös tulorajat nousevat. – Osalla maahanmuuttajista polku työelämään voi olla pitkä, mutta joukossa on myös paljon osaamista, työja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen arvioi. Kenenkään palkat eivät heikkenisi, mutta palkkajärjestelmään sisältyvää työvuosiin perustuvaa korotusautomaattia on nyt tarkistettava, Koneyrittäjät kertoo tiedotteessa. (STT) rainvaliokunta puoltaa hallituksen esitystä, joka vapauttaisi verosta noin 300 000 pienituloisinta Yle-veroa maksavaa. Maahanmuuttajien työllistymisen helpottamiseksi työja elinkeinoministeriö on tehostamassa myös heidän koulutuksensa ja työkokemuksensa kartoittamista. – Näin ymmärrettäisiin alusta saakka se, että suomalainen yhteiskunta perustuu siihen, että täällä tehdään töitä, maksetaan veroja ja näin saavutetaan joitakin etuja, Lindström sanoi työja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa. Kevan toimitusjohtaja on vaihtunut viime vuosina tiuhaan. . Tuomas Savonen STT ”Turhautuminen johtaa vakavampiin ongelmiin” Lehtikuva / Kalle Parkkinen. Viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, jonka lisäksi Kevan toimitusjohtajalta edellytetään monipuolista kokemusta ja käytännössä osoitettuja johtamistaitoja. Koneyrittäjät puolestaan kertoo tarjonneensa yleistä työmarkkinalinjaa vastaavat palkankorotukset kaikille metsäkonealan työntekijöille ensi vuoden huhtikuusta alkaen. Osaamiskartoitusta voidaan hyödyntää oleskeluluvan saaneiden kohdalla siten, että heidät ohjattaisiin sijoittumaan alueille, joilla on tarjolla osaamista vastaavaa työtä tai osaamista täydentävää koulutusta. Työantajapuolen mukaan automaatti aiheuttaa sen, että ensi vuonna palkkakustannukset kasvaisivat jopa 7 prosenttia. Ministeri Lindströmin mukaan turvapaikanhakijat voisivat tehdä myös kausiluonteista työtä, kuten esimerkiksi marjanpoimintaa, jota varten Suomeen on viime vuosina matkustanut siirtotyöläisiä Aasiasta. Lindström haluaa nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä Puuliitto katkaisi metsäkoneen neuvottelut Puuliitto katkaisi metsäkonealan työehtosopimusneuvottelut tiistaina. Puuliitto kertoo tiedotteessa, että edellytyksiä sopimuksen saavuttamiselle ei ole, sillä työnantajia edustava Koneyrittäjien liitto yrittää ajaa neuvotteluissa läpi heikennyksiä työntekijöiden palkkaukseen ja työsuhteen muihin ehtoihin. Esityksen taustalla on päätös jättää Ylen rahoituksen perustana olevan määrärahan indeksitarkistus tekemättä ensi vuodeksi. Lindströmin mukaan harkitsemisen arvoista voisi olla myös saadun avun vastikkeellisuus eli se, että turvapaikanhakijat tekisivät vastaanottokeskuksissa esimerkiksi erilaisia kunnossapitotöitä – esimerkiksi maalaushommia, lumitöitä tai risusavottaa. Osaamista kartoitetaan Lindströmin mukaan työnteko on tehokkain maahanmuuttajien kotouttamisen tapa, etenkin kun työnteon ohessa oppii usein myös suomen kieltä. Esityksen mukaan pienin maksuunpantava määrä nousisi 70 euroon nykyisestä 51 eurosta. (STT) mitusjohtaja Pasi Strömberg. Männistön edeltäjä Merja Ailus jätti tehtävänsä työsuhde-etuuksista nousseen kohun vuoksi. – Kun meillä on valtava työttömyys jo ennestään, ei ole tarkoitus rakentaa mitään ohituskaistoja, Lindström sanoi. Lakia on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa. Näin voitaisiin merkittävästi helpottaa oleskeluluvan saaneiden siirtymistä työelämään
Miten Suomen kävi. Tervehdysilmoitukset ovat käteisilmoituksia, eikä niitä laskuteta. – Matalista koroista ei kannata liikaa riehaantua. PALAUTA VIIMEISTÄÄN 11.12.2015! 2. (yksityishenkilöt) Ilmoitukset ovat yllä luonnollisessa koossa. Nimi (tekstaten) paikkakunta hinta (euroa) (yksityishenkilöt) AMMATTIOSASTOJEN JA JÄRJESTÖJEN TERVEHDYKSET Hinta: ammattiosastot 110 euroa, järjestöt 75 euroa. 20 vuotta EU:ssa. Kuoppamäki kehottaakin valppauteen matalien korkojen vaikutuksista. Isot keskuspankit EKP ja Yhdysvalloissa Fed ovat lähtemässä eri teille korkopolitiikassa. Markkinoilla uskotaan, että EKP laskee edelleen pankkien keskuspankkitalletusten korkoa entistä enemmän miinukselle. Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ennakoi, että talletuskorkoon voi tulla kaksi eri tasoa. EKP:n uusien toimien myötä asuntolainojen korot ovat pysymässä pohjilla entistä pitempään. Olisiko toinen tie ollut parempi. 3. Suomen EU jäsenyydestä on kulunut 20 vuotta. Euron heikentyminen on omiaan vauhdittamaan euroalueen vientiteollisuutta. klo 17.30 Eduskunnan kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Helsinki sisäänkäynti Mannerheimintien puolelta Debatoijat: kansanedustajat Erkki Tuomioja ja Antti Kaikkonen Juontaja: Antti Vuorenrinne Debattiin on vapaa pääsy ja se on seurattavissa myös Aikamerkin kotisivuilla osoitteessa: http://www.aikamerkki.org/live Debattiin voi lähettää etukäteen kysymyksiä Aikamerkin ja Demokraatin Facebook-sivujen kautta. Euroopassa on edelleen elvytysvaihde päällä. Historiassa pohjilla olevat korot ovat usein johtaneet varallisuuskupliin. – Vaikka Euroopassakin talous on kasvussa, Yhdysvalloissa talouskasvu on jatkunut paljon pitempään ja siellä on täystyöllisyys, Kuoppamäki sanoo. Keskuspankkien linjausten eriytyminen on näkynyt euron voimakkaana heikentymisenä suhteessa dollariin. Kun keskuspankki ostaa markkinoilta arvopapereita, niitä myyviltä sijoittajilta vapautuu rahaa uusiin investointeihin. Kerro tilatessasi, minkä kuvan haluat tervehdykseen. Keskuspankin torstaiseen kokoukseen on ladattu kovat odotukset. Kuvatervehdyksessä voi olla enintään 6 nimeä. Maksa ilmoitus tilille: Nordea IBAN FI22 1521 3007 1346 06, BIC: NDEAFIHH Kerro tilauksen yhteydessä maksupäivä ja liitä mukaan kuitti maksusta. Luultavimmin korkoja ei nosteta ainakaan vuonna 2016, Kuoppamäki sanoo. Olli Kuivaniemi STT Kuluttaja huomaa keskuspankkien korkoliikkeet erityisesti asuntolainojen koroissa ja euron kurssissa lomamatkoilla.. Markkinoilla ennakoidaan, että talouden myötätuulen myötä Yhdysvaltojen keskuspankki aloittaa myöhemmin tässä kuussa koronnostot ensimmäistä kertaa finanssikriisin jälkeen. 1. Samalla velkakirjaostojen toivotaan edelleen painavan alaspäin pitkiä korkoja ja näin tekevän investointien rahoituksesta edullisempaa. – Toive on, että sijoittavat innostuisivat sijoittamaan näitä rahoja uusiin investointeihin, Kangasharju sanoo. Miten Suomelle on käynyt. Uusi lehti vuoden alusta. – On mahdollista, että euriborit laskevat vielä EKP:n kokouksen jälkeen. Työttömät, eläkeläiset ja opiskelijat 2,5 euroa / nimi. Jos merkintä puuttuu, valitsemme kuvan satunnaisesti. Jos ottaa vaikkapa asuntolainaa 20 vuodeksi, luultavimmin korot ehtivät vielä nousta merkittävästi, Kuoppamäki sanoo. KUVATERVEHDYS PERINTEINEN NIMITERVEHDYS Hinta: 3,50 euroa / nimi. Ei koronnostoja ensi vuonna Tavallinen kuluttaja huomaa keskuspankkien korkoliikkeet erityisesti asuntolainojen koroissa ja euron kurssissa lomamatkoilla. Näistä ja muista aiheeseen liittyvistä asioista debatoidaan TSL:n ja Demokraatti-lehden järjestämässä tilaisuudessa: EU jäsenyyden ulkopoliittiset vaikutukset Suomelle to 3.12. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Sarvilla ja hampailla EKP:ltä odotetaan uusia rohtoja eurotalouteen Euroopan keskuspankilta odotetaan jälleen pontevia toimia euroalueen talouden ja matelevan inflaation vauhdittamiseksi. – Keskuspankki voi tehdä kaksiportaisen systeemin, jossa osa talletuksista olisi nykyisellä 0,2 prosentin korolla ja tietyn rajan jälkeen miinuskorko olisi isompi, Kuoppamäki sanoo. Markkinoilla ennakoidaan, että talletuskoron laskun ohella EKP saattaa pidentää nykyistä velkakirjojen osto-ohjelmaa. Tee tilauksesi 11.12.2015 mennessä. Kaikki hinnat sisältävät alv:n. 10 nimeä keränneen oma nimi julkaistaan maksutta. Vaikka keskuspankin talletuskorko laskisi edelleen, Kuoppamäki ja Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju eivät usko, että näköpiirissä olisi tilanne, jossa tavallinen suomalainen pankkiasiakas joutuisi maksamaan talletuksestaan pankkiin. Voit myös faksata tilauksen numeroon (09) 701 0569 tai lähettää sen sähköpostilla osoitteeseen sari.ojala@demokraatti.fi. Hinta: 20 euroa. Odotukset uusista elvytystoimista ovat tänäkin syksynä lämmittäneet pörssiä. Kangasharju uskoo EKP:n tulevan torstaina julkisuuteen ison paketin kanssa. TOIMI NÄIN: Täytä tämä tilauskuponki ja lähetä se meille osoitteeseen Demokraatti / Tervehdykset, PL 338, 00531 HKI. 7 2.12.2015 UUTISET Muista joulutervehdys Demokraatissa 23.12
Me siis jäämme jälkeen EU:n asettamasta tavoitteesta. Demokraatti kysyi, mitä mieltä hallituksen uusimmista autoilun verotusta koskevista päätöksistä ollaan, millaisia ongelmia siihen ja nykymalliin liittyy sekä miten verotusta voitaisiin kehittää. Vuosina 2008–2012 ensirekisteröidyt, mutta myöhemmin maahan tuodut autot olisi pitänyt Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan verottaa vuosien 2008–2012 säädösten mukaan. On oikeusvaltiokysymys, miten näin voidaan menetellä, Nieminen päivittelee. On valitettavaa, että tämä uudistus ei riitä, Aho sanoo. – Tavallisten ihmisten rahat makaavat ilman laillista perustetta valtion kassassa ja osa näistä jutuista on päässyt jo vanhenemaan. Autokannan nuorennusleikkaus olisi Niemisen mukaan hyödyllinen asia. Veron perimisellä ei ole ollut oikeudellista perustetta. Mitä suurempi autokannan keski-ikä on, sitä enemmän on siis päästöjä. Tulli on kuitenkin verottanut niitä kulloinkin voimassa olevan verotuksen mukaan ensirekisteröintipäivästä riippumatta. Verotuksella voidaan ohjata ihmisiä suosimaan julkista liikennettä tai kannustaa hankkimaan vähäpäästöisempiä autoja, mutta toisaalta autoilun verotus voi myös aiheuttaa ongelmia siellä, missä julkista liikennettä ei ole ja autolla on pakko ajaa, jos mielii vaikkapa käydä töissä. Väärin perustein on KHO:n mukaan peritty kymmeniä miljoonia euroja. Autoveroa maksetaan auton ensirekisteröinnin yhteydessä. Autoveron alennus uusii autokantaa Autoilijoiden etujärjestö Autoliitto tervehtii tyytyväisenä autoveron alentamista. Autoilijat verokarhun käpälissä Hallitus linjaa ohjelmassaan, että autoveroa lasketaan pienipäästöisiä autoja suosien ja ajoneuvoveroa kiristetään. Mielestämme verotuksen kevennys olisi paljon järkevämpää kohdistaa selkeämmin pienitai nollapäästöisiin autoihin, Aho sanoo. Uudistuksesta uupuu kunnianhimo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho on yhtä mieltä siitä, että uudempi autokanta tarkoittaisi vähäpäästöisempiä autoja, mikä sinällään on hyväksi ympäristölle. Autovero rapsahtaa uutta autoa ostaessa, mutta myös silloin, kun ulkomailta ostettu käytetty auto rekisteröidään Suomeen. Isona ongelmana Nieminen pitää sitä, että tuontiautoista on peritty autoveroa väärin perustein. Suomessa henkilöautojen keskipäästö on tällä hetkellä 124 grammaa kilometriltä. Liikennepoliittisesti autoilun verotus ei ole pieni kysymys, koska sillä on vaikutuksia paitsi ihmisten arkeen myös ympäristöön. – Uudistuksen myötä odotetaan, että päästöt tippuvat noin kymmenisen grammaa kilometriltä vuoteen 2019 mennessä. 8 2.12.2015 AVAUS Millainen autoverotus olisi tasa-arvoinen, ympäristöystävällinen ja tuottava. Suomessa henkilöautokannan keski-ikä lähentelee kahtatoista vuotta, ja meillä on Euroopan toiseksi vanhin autokanta. Myös turvallisuuspuolella on tapahtunut merkittävää kehitystä, joten nuorempi autokanta myös parantaisi turvallisuutta, Nieminen sanoo. – Uudemmat autot kuluttavat vähemmän ja päästöt ovat pienempiä kuin vanhemmissa autoissa. – Kun autoveroa korotettiin muutama vuosi sitten, se vaikutti negatiivisesti autokaupan määrään ja lopulta valtiollekin kertyi vähemmän verotuloja kuin oli alun perin ajateltu, liiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo. – Uudistuksen tarkoituksena on lähinnä keventää vähäpäästöisten autojen verotusta, mutta sehän ei toteudu, koska myös keskipäästöisten autojen verotus kevenee. Niemisen mielestä on ongelmallista, että Suomessa autovero näkyy piilevänä autojen hinnoissa. EU-tasolla on tavoitteena, että henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö olisi noin 95 grammaa per kilometri. Se vaikuttaa nimittäin myös siihen, kuinka tehokkaasti autokanta uusiutuu. Verouudistus olisi kuitenkin Ahon mukaan voinut olla kunnianhimoisempi. Ahon mukaan hallituksen uudistus, jossa autovero laskee ja ajoneuvovero nousee, on koko
– Pienituloisilla ihmisillä ei ole varaa hankkia arvokkaita, vähäpäästöisempiä autoja, Kymäläinen sanoo. – Olisi monta eri tapaa toteuttaa kilometrivero. – Se on haitallista, koska se kannustaa yksityisautoiluun. Toinenkin näkökulma ajoneuvoverosta häneltä irtoaa. Kohti käyttöön perustuvaa verotusta Suna Kymäläisen mukaan hyvä konsti nuorentaa autokantaa ja saada yksityisautoilun verotuksesta tasa-arvoisempaa olisi ohjata verotusta entistä enemmän auton todelliseen käyttöön perustuvan verotuksen suuntaan. – Kun tähän päälle vielä laitetaan julkisen liikenteen vähennykset, joita nyt puuhataan, nämä ihmiset jäävät pakotettuun rakoseen. Se vaikuttaa ympäristöön ja myös liikenneturvallisuuteen, kun autoja on liikenteessä enemmän, hän summaa. Hallituksen esityksen yhteiskunnallisten vaikutusten arviossa todetaankin, että ”sekä ehdotettu autoveron alennus että ajoneuvoveron korotus olisivat lievästi regressiivisiä eli korkeampituloisia kotitalouksia suosivia muutoksia”. VTT:n tutkimuksessa ei niinkään otettu kantaa siihen, millä tavalla verotus toteutettaisiin, vaan kysyttiin mielipiteitä kilometriverosta ylipää ”Kun autoveroa korotettiin muutama vuosi sitten, se vaikutti negatiivisesti autokaupan määrään ja lopulta valtiollekin kertyi vähemmän verotuloja kuin oli alun perin ajateltu.” ”Pienituloisilla ihmisillä ei ole varaa hankkia arvokkaita, vähäpäästöisempiä autoja.” Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demokraatti.fi Tim o Sp arf. – Meillä on fiskaalinen painopiste siirtynyt ajoneuvoveron puolelle. Hän jätti viime viikolla hallitukselle kirjallisen kysymyksen aiheesta. SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen on huolissaan ajoneuvoveron korotuksen tasa-arvovaikutuksista. Myös Älykkään liikenteen verkosto ITS:n toiminnanjohtaja Sampo Hietanen pohtii, että verotuksen painopisteen siirto omistuksen verotuksesta käytön verottamiseen voisi olla oikeampi suunta. Teknologian tutkimuskeskus VTT selvitti Liikennelabra-kokeiluhankkeen tiimoilta toteutetussa tutkimuksessa, millaisia vaikutuksia kilometriveron käyttöönotolla olisi ihmisten liikkumiseen. Auto on pitkäaikainen investointi ja kun ajoneuvoverot nousevat, on ihmisten hankala arvioida, mikä auton koko elinkaaren aikainen käyttökustannus on, Nieminen kuvailee. Uudistus johtaa siihen, että yksityisautoilun verotus kokonaisuutena laskee vuoden 2018 jälkeen. Jos auto on otettu käyttöön ennen vuotta 2001, vero määräytyy auton kokonaismassan perusteella. Ajoneuvoveron nosto rokottaa pienituloisia Jokainen autonomistaja maksaa autostaan ajoneuvoveroa, jonka suuruus määritellään auton hiilidioksidipäästöjen perusteella. Heidän on pakko pitää sitä kallista ja saastuttavaa autoa, jotta pääsee edes johonkin liikkumaan, Kymäläinen sanoo. – Onhan se ihan eri tilanne maaseudulla kuin suurissa kaupunkikeskuksissa, joissa vähävaraisella ei tarvitse olla autoa päästäkseen liikkumaan, hän täydentää. Yleisesti maailmalla – eikä vain autoverotuksessa – maksuperuste tuppaa olemaan käytön määrä, Hietanen sanoo. Autoliiton Nieminenkin nostaa esiin tasa-arvokysymyksen. Hän pohtii, onko oikein, että kalliimman autoveron maksaneet eivät pääse hyötymään veron alennuksesta ja joutuvat kuitenkin maksamaan kiristyvää ajoneuvoveroa. Kymäläisen mukaan monille pienituloisille auton käyttöön on jo nyt kynnys polttoaineen hintojen vuoksi, eikä autolla huristella kuin aivan välttämättömät työ-, kauppaja lääkärireissut. Autoliiton Nieminen puolestaan muistuttaa, että kun lasketaan autoja ajoneuvoverot yhteen, on Suomi yhä autoilua kireimmin verottavien maiden joukossa. – Ei se autotallissa oleva auto niinkään saastuta, vaan se, että sillä ajetaan. 9 2.12.2015 AVAUS Autoilijat verokarhun käpälissä naisuutena lopulta haitallinen ympäristön kannalta. Kymäläinen muistuttaa, että varsinkin harvaan asutuilla seuduilla autoilu on usein välttämätöntä. Se voisi olla kiinteä joka kilometrille tai sitten eri tyyppisillä teillä ja eri ajankohtina se voisi olla erilainen, VTT:n erikoistutkija Satu Innamaa kuvailee
Liikennepolitiikassa kuitenkin kaikkein olennaisin kysymys Ahon mukaan on, millä liikennesuoritetta eli vuodessa ajettua kilometrimäärää saataisiin alennettua. Kilometriveron valitsi 1034 vastaajasta 41 prosenttia, 30 prosenttia pysyisi nykyisessä verojärjestelmässä ja 28 prosenttia ei osannut päättää, kumman vaihtoehdon valitsisi. Tutkimuksessa verrattiin nykykäytäntöä tilanteeseen, jossa autoja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla. – Samaan tapaan kuin Apple teki alustan, jonka päälle pystyttiin rakentamaan Angry Birdsejä ja muita, voitaisiin Suomessa tehdä se alusta, jonka päälle voitaisiin tehdä autoihin toinen toistaan jännempiä juttuja, Hietanen sanoo. – Kun kodit menivät nettiin, tapahtui valtava murros siinä, mitä palveluita meillä voi kotona olla. Televisiota katsotaan netistä, kauppoja voi tehdä kotona ja niin edelleen, Hietanen pohjustaa. Järjestelmän vuotuiset käyttökustannukset ovat 33 miljoona euroa eli 6,7 prosenttia vuoden tiemaksutuloista. Autot nettiin ITS:n Sampo Hietanen sanoo, että visio toteuttaa verotus autolla tosiasiassa kuljettujen kilometrien perusteella ei ole tuulesta temmattu. Heillä se kustannuslisä, joka kilometriverosta tulisi, ei paljon painaisi. Meni pari kuukautta ja järjestelmä oli valmis. Perhe asuu lähellä Helsingin keskustaa, liikkuu paljon julkisilla ja autolla ajoa kertyy vähän. Pelkästään autolla ajaminen ei saastuta. – Voisi syntyä positiivinen kierre. Kriteerinä oli, että uuden auton hiilidioksidipäästöt ovat enintään 120 grammaa kilometriltä tai käyttövoimana on joko kokonaan tai osittain korkeaseosetanoli, maatai biokaasu tai sähkö. Eikö moinen silti vaatisi valtavien uusien järjestelmien luomista verovaroin. Ympäristön kannalta silläkin on merkitystä, miten energia on tuotettu. – Pienellä romutusintensiivillä saatiin yhtäkkiä kahdeksan tuhatta autoa kaupaksi, Nieminen kertoo. Jos ajaminen kehällä olisi kalliimpaa ruuhkaaikaan, voisivat ne, joiden ei ole aivan pakko olla tiellä juuri siihen aikaan, ajoittaa matkansa halvempien taksojen aikaan. Alentamalla liikennesuoritetta luonnollisesti myös vähennetään liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Meillä voi olla vaikkapa autoja, jotka kulkevat sähköllä, joka on tuotettu kivihiilellä. 10 2.12.2015 AVAUS tään. Hinnaksi tuli 72 miljoonaa euroa ja rahat saatiin takaisin kahden ja puolen kuukauden tiemaksutuloilla. Kymäläinen ei näe kokeilua aivan yhtä positiivisesti. Innamaa kertoo laskeneensa, että monella kilometrivero jäisi kuitenkin melko pieneksi. – Sähköautojen lisääminen on ollut paljon tapetilla, mutta pitää muistaa, että meillä on muitakin vähäpäästöisiä teknologioita. Jos ajoneuvovero perustuisi ajettuihin kilometreihin ja vielä eritellysti siihen, missä ja mihin aikaan ajetaan, voisi esimerkiksi Helsingissä Kehä I:n ruuhkat helpottua. Unkarissa valtion ei tarvinnut perustaa omaa järjestelmää, vaan valtio vain ottaa vastaan rahaa, Hietanen kuvailee. Vanhat romuksi ja uutta kehiin. Innamaa huomauttaa, että käytännössä myös julkisen liikenteen olisi kehityttävä niin, että vaihtoehtoja todella on. Vastustajien huolenaiheina olivat taloudellinen tasaarvo, matkakustannusten kasvu ja se, että autoilijat joutuisivat rahoittamaan entistä enemmän yhteiskunnan menoja. Innamaa laski, että esimerkiksi hänen perheensä hyötyisi kilometriverosta. Mutta entäpä ne autot, vanhat uskolliset räppänät, jotka eivät haaveilekaan digiajan ihmeellisyyksistä. Hietasen mukaan ei. Autoliiton Pasi Nieminen kiittelee taannoista romutuspalkkiokokeilua. – Ja tässäkin ongelmana on se, että romutuspalkkiokokeilukin suosi uusien autojen ostajia. Samanlaisilla ratkaisuilla voisi olla mahdollista myös ohjata liikennevirtoja. – Ei voi sanoa, olisiko kilometrivero hyvä vai huono asia, vaan pitää katsoa kokonaispakettina, muuttuuko myös muu liikkuminen, Innamaa sanoo. Ahon mukaan hyvällä kaavoituksella, palvelujen suunnittelulla sekä julkiseen liikenteeseen panostamalla liikennesuorite voitaisiin kääntää laskuun. Kokeilun aikana kuluttaja sai 1500 euron alennuksen uudesta autosta romutettuaan yli kymmenen vuotta vanhan auton ja ostettuaan tilalle uuden. Eri palveluntarjoajille sanottiin, että tehkääpäs tällainen. Onko kohta jokaisen kansalaisen pakko ostaa autoonsa jokin purnukka digiboksin tapaan. – Jos vielä hyvässä kunnossa olevia autoja romutetaan, niin sekään ei ole järkevää, koska auton valmistuskin vie paljon energiaa ja luonnonvaroja, Aho sanoo. Hän huomauttaa, että samalla tavalla kuin kodit ja älypuhelimien kautta meidän taskumme ovat menneet internetiin, tulevat myös autot tekemään niin. ”Jos vielä hyvässä kunnossa olevia autoja romutetaan, niin se ei ole järkevää, koska auton valmistuskin vie paljon energiaa.”. Jos päätettäisiin ottaa kilometriveron käyttöön, ihmisiä voisi siirtyä joukkoliikenteen pariin, se synnyttäisi uusia liikkumispalveluita ja kun julkisille tulisi enemmän käyttäjiä, julkinen liikenne olisi kannattavampaa ja olisi mahdollisuus tarjota yhä parempia palveluita, Innamaa visioi. Bensaa, kaasua ja sähköä Hanna Ahon mukaan tulevaisuuden autoilua ja ympäristön huomioimista autoilussa tulisi pohtia tarkkaan. Biokaasu on Ahon mukaan tällä hetkellä yksi vastuullisimmin tuotetuista energiamuodoista. Yksinkertaistetusti ilmaistuna: autot nettiyhteyteen, gps-toiminnot päälle ja verottajalle lähetetään data, jonka perusteella auton käytöstä verotetaan. Palataan vielä tulevaisuuden visioista tähän päivään ja autokannan uusimiseen. Välimalli siis voisi olla mahdollinen. – Aina jotenkin puhutaan, että pitäisi saada kaikki nyt ja heti, mutta kyllähän ajopäiväkirjan voisi jatkossakin tehdä paperisena, Hietanen sanoo. Hän pahoittelee, että romuttamolle on voinut hyvinkin päätyä sinänsä uudehkoja ja varsin toimivia autoja, jotka olisivat voineet päätyä käyttöön vielä niitäkin vanhempien autojen tilalle. Innamaan mukaan kilometriverokyselyyn vastanneet eivät nähneet kilometriveroa mustavalkoisesti joko hyvänä tai huonona asiana. Jälleen palataan siihen, että autolla ajo voi vähentyä vain, jos julkinen liikenne toimii. – Tasa-arvoon liittyvät huolet tarkoittivat sitä, että ne, joilla nytkin on paljon rahaa, voisivat yhä autoilla. Kaasuautojakin Suomessa jo on. Käytettyinä autoina ne olisivat siis voineet osaltaan vielä nuorentaa autokantaa. Tilanne olisi erilainen niille, jotka ovat nytkin taloudellisesti tiukimmilla tai asuvat maaseudulla, Innamaa sanoo. Ja sehän ei olisi hyvä, Aho sanoo. Huolensa on kilometriverossakin VTT:n kyselyyn vastanneet uskoivat kilometriveron myötä vaihtavansa kulkutapaa jopa 47–48 prosentissa matkoista, joissa autolle olisi realistinen vaihtoehto. – Ei sen tarvitse olla niin hirvittävän vaikeaa. – Tällä hetkellä politiikkatoimet eivät valitettavasti tue tällaista tavoitetta vaan jopa päinvastoin, Aho summaa. Suomen luonnonsuojeluliiton Hanna Aho kehottaa tarkastelemaan auton koko elinkaarta. Unkarissa onnistuttiin Unkarissa haluttiin pikaisesti rekoille paikannukseen perustuva ajokilometrejä laskeva tiemaksujärjestelmä. Niitä, joilla on varaa ostaa. Verotuksessakin voidaan miettiä, millä tavoin eri käyttövoimalla kulkevia autoja verotetaan ja mihin suuntaan halutaan autoilijoita kannustaa. Siksi tulisi miettiä vielä tarkemmin, miten pienituloisten vanhat bensarohmut saadaan pois liikenteestä ja tilalle kevyesti päästäviä autoja, Kymäläinen sanoo
www.tyovaenperinne.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Uusi lehti vuoden alusta. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA WWW.AYT.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. 11 2.12.2015 AVAUS OSOITTEEMME VERKOSSA www.pam.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. Uusi lehti vuoden alusta. Demokraatti.fi KÄHÄRÄ UUSIMAA Uusi lehti vuoden alusta
Kyllä näistä hallituksen ja EK:n touhuista tulee pakosti mieleen Margaret Thatcherin touhut, tykittää Sirkka Mantere. 12 2.12.2015 AVAUS Hallituksella vatulointia, hutilointia, sipilöintiä... Palkansaajatkin sopeutuvat vaikeisiinkin asioihin, jos ne sovitaan yhdessä. – Se on aivan uskomatonta. – Kyllä tässä on oltu surullisin mielin. Ja esimerkiksi opiskelijapiireissäkin alkaa olla jo kuohuntaa, sanoo Simo Utriainen. Niin ja sipilöinniksi. Mielenosoitus meni hyvin. Myös Elinkeinoelämän keskusliiton toimintaa arvostelevat ayaktiivit vakuuttavat, ettei nykyinen kylmä oikeistopuhuri saa ay-liikkettä kyykkyyn. En kyllä usko, että se onnistuu. Kyllä asioista pitää pystyä sopimaan, en tykkää yhtään määräilemisestä ja pakkolaeista. Markku Lahikainen Demokraatti markku.lahikainen@ demokraatti.fi. Sirkka Mantere muistelee, että myös Esko Ahon (kesk) ja Matti Vanhasen (kesk) hallitukset yrittivät nujertaa ay-liikkeen. – Nyt työmarkkinoilla on varmasti edessään katkoksia. – Eipä hullumpaa ole aikoihin nähty. – Ay-liike on reagoinut ihan uudellakin tavalla ja kyllä rautatientorilla näytti hyvältä. Etelä-Savon aluetoimikunnan puheenjohtaja Olli-Pekka Kristiansson pitää ”ihan älyttömänä” sitä, että hallitus puuttuu asioihin, jotka eivät sille kuulu. EK yrittää kaataa sopimusyhteiskunnan Sopimisen tärkeyttä ja tuloksellisuutta suomalaisessa työelämässä korostava ay-kolmikko pitää typeränä EK:n päätöstä lopettaa ensi keväänä tulopoliittisten kokonaisratkaisujen tekeminen. Ei näillä hallituksen pakkokeinoilla paranneta kilpailukykyä eikä ostovoiman heikentäminen ainakaan nosta Suomea suosta. Meidän on jatkossakin toimittava niin, ettemme saa kylmää kyytiä kun ay-liikettä yritetään viedä kuin laski-ämpäriä pihan perille, korostaa Sirkka Mantere. Meidän on oltava hereillä ja yritettävä edetä neuvottelemalla. – EK yrittää kaikin keinoin kaataa sopimusja neuvotteluyhteiskunnan. Utriainen seurasi viime viikolla opposition budjettivaihtoehtojen käsittelyä eduskunnassa. Edessä on hyvin vaikea kevät ja syksy. Utriaisen mielestä hallitusherrat, jotka ryhtyvät tekemään lailla tessejä, eivät ole oikeilla paikoilla. Pk-yritykset työllistävät ja jos ostovoima heikkenee, palveluja ja tuotteita ei osteta niin paljon. Nyt on käynnissä kaikkein härskein ay-liikkeen nujertamisyritys. Stubb jäi paikalle naureskelemaan ylimielisesti. Media tekee ay-liikkeestä mörön, mutta kyllä se mörkö on ihan toisella puolella pöytää. Tämä on näkynyt muun muassa postin työtaistelussa, sanoo Olli-Pekka Kristiansson. Ay-liikkeellä on yhä voimaa Ay-liike on pärjännyt SAK:n aluetoimikuntien vetäjien mielestä hyvin oikeistopuhurin paineessa. Duunari yritetään runnoa maahan Porvarihallituksella, EK:lla ja laajemminkin oikeis tolla näyttää ay-aktiivien mukaan olevan kovaa yritystä pistää ay-liike polvilleen. Simo Utriaisen mielestä Suomessa on viime aikoi na tehty ”aika raakaa oikeistopolitiikkaa”. Kun tessit loppuvat syksyllä, meille tulee tosi vaikeita paikkoja. Oikeistopuhuri ei saa ay-liikettä kyykkyyn SAK:n aluetoimikuntien vetäjät arvostelevat kovasanaisesti Juha Sipilän (kesk) hallituksen ottamaa roolia työmarkkina-asioissa. Olli-Pekka Kristiansson muistuttaa, että Suomen kilpailukyky on perustunut tupojen varaan ja työmarkkinoiden rauha on säilynyt hyvin. – Mielenosoitus näytti, että ay-liikkeellä on voimaa. Sirkka Mantereen mielestä ay-liike on pärjännyt paineessa ihan hyvin. Jere Lind Olli-Pekka Kristiansson vetää aluetoimikunnan lisäksi SavoKarjalan metallin aluejärjestöä ja hän toimii 115 rautakouran pääluottamusmiehenä Savonlinna Worksillä. Pakko saa karvat pystyyn. Suomea ei voi johtaa kuten yritystä SAK:n Uudenmaan aluetoimikunnan vetäjä Simo Utriainen luonnehtii hallituksen tekemisiä vatuloinniksi ja hutiloinniksi. Koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan. – Se on erittäin lyhytnäköistä puuhastelua. Ay-liike ottaa varmaan vahvasti kantaa kun hallituksen esityksiä ryhdytään puimaan. Olli-Pekka Kristianssonin mielestä ay-like on pystynyt vääntämään vaihtoehtoja hallituksen leikkauksille ja pakkolakikuvioille. – Duunari yritetään runnoa maahan. Tähänkö on tultu Suomessa. – Nyt tässä on käynnissä kaikkein härskein yritys. – He ovat kokemattomia työelämän asioissa. Hulluudelle ei pidä antaa periksi. Tämä kertoo, millä tasolla maan hallitus on. Kari Hulkko Simo Utriainen on myös paikallisjärjestöaktiivi, PAMin valtuuston jäsen ja ammattiosaston puheenjohtaja. Esimerkiksi lomaraha on palkan osa, ei sitä niin vain näpsäistä pois. – Hallitus on EK:n talutusnuorassa, se tekee, mitä EK sanoo. – Pysymme pinnalla ja pyrimme pitämään kaikista huolta. Tupot ovat tuoneet Suomelle erittäin tärkeitä yhteiskunnallisia ratkaisuja, ei niitä pystytä paikallisesti tekemään, arvioi Simo Utriainen. – Kyllä ay-liike pyritään ihan selvästi ajamaan alas, ay-liikkeen kimppuun on hyökätty varsin avoimesti. Siitä hyvä esimerkki oli muun muassa Helsingissä järjestetty palkansaajien suurmielenosoitus. Ay-liike saa tarvittaessa paljon ihmisiä liikkeelle ja se pystyy reagoimaan nopeasti. Ensin hallitus oli tekevinään fiksuja päätöksiä, ja sitten se on purkanut monet työelämäpäätökset, joihin ei löydykään perusteita ja jotka eivät ole toimineet muuallakaan. Minusta tuntuu karmivalta, että hallitus ottaa työelämäasioissa määräilevän roolin ja astuu alueelle, missä on aina neuvoteltu ja sovittu, päivittelee SAK:n Satakunnan aluetoimikunnan puheenjohtaja Sirkka Mantere. – Oli aivan pöyristyttävää, että Sipilä ja Soini haukkuivat nämä vaihtoehdot ja sitten luikkivat heti pois salista
SAK:n aluetoimikunnat, aiemmat maakuntaryhmät, ovat maakunnallisia yhteistyöelimiä ja edunvalvojia yhdessä SAK:n, ammattiliittojen ja SAK:n paikallisjärjestöjen kesken. Välttämätöntä on sekin, että ay-liikkeellä on jatkossakin alueilla palkallinen aluetoimitsija, painottaa Olli-Pekka Kristiansson. Uuden keskusjärjestönkin pitää olla vahvasti läsnä alueilla. Demokraatti-lehden haastattelemat SAK:n aluetoimikuntien puheenjohtajat pitävät hanketta tärkeänä ja muistuttavat, että uudessa keskusjärjestössäkään ei saa unohtaa palkansaajien alueellisen edunvalvonnan suurta merkitystä. Etelä-Savon Olli-Pekka Kristianssonin mukaan uusi keskusjärjestö antaisi palkansaajille painovoimaa neuvotella EK:n ja hallituksen kanssa. – Neuvotteluissa olisi helpompaa, kun pöydän molemmilla puolilla olisi vain yksi organisaatio. – Saataisiin myös synergiaetuja ja säästöjä. Meillä eri liittojen edustajat keskustelevat palkansaajille tärkeistä asioista, sanoo Simo Utriainen. En kyllä usko, että se onnistuu. – Ei tässä ole politiikkaa. ”Aluetoimikuntien eikä muukaan ay-liikkeen aluejärjestöjen toiminta ole puoluepoliittista.” Ay-liikkeen uusi keskusjärjestöhanke etenee monenlaisen poliittisen ja työmarkkinapoliittisen kuohunnan taustalla. – Ilman muuta aluetoiminta pitää säilyttää. – Esimerkiksi hallituksen pakkalakiesityksistä olemme olleet samaa mieltä, ne ovat kaikkien mielestä pöyristyttäviä. Meillä on edustaja maakunnan yhteistyöryhmässä ja se on myös tärkeä vaikuttamiskanava. Maakunnallista vaikuttamista tarvitaan jatkossakin. Ei keskusjärjestö pysty itse sitä organisoimaan alueilla.. Satakunnan aluetoimikunnan vetäjä Sirkka Mantere arvioi, että ay-liikkeen alueellisen toiminnan rooli korostuu koko ajan. Simo Utriainen pitää vahvaa aluetoimintaa ehdottoman tärkeänä myös uuden keskusjärjestön aikana. Duunarien edunvalvontaan lisävoimaa Lähinnä SAK:n ja STTK:n ammattiliittojen uusi keskusjärjestöhanke saa varauksettoman tuen aluetoimikuntien vetäjiltä. Kuvassa hänen vieressään marraskuun alussa Seinäjoella järjestetyssä SAK:n aluetapaamisessa istuu SAK:n Satakunnan aluetoimikunnan jäsen Irma Salo. Aluetoiminta pitää ehdottomasti säilyttää Aluetoimikuntien vetäjät ovat varsin samanmielisiä myös siitä, että jos ja kun uusi keskusjärjestö toteutuu, senkin pitää panostaa alueelliseen toimintaan. Viime viikon aluekokouksessa Juvalla kunnanjohtaja puhui meille kuntataloudesta ja kuntien haasteista. – Työntekijätkin tarvitsevat vahvan yhteiskunnallisen toimijan, jolla on paremmat mahdollisuudet puolustaa duunareiden etuja, tiivistää Uudenmaan Simo Utriainen. Uudenmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja Simo Utriainen korostaa yhteiskuntavaikuttamisen merkitystä. Duunari yritetään runnoa maahan. Satakunnan Sirkka Mantereen mukaan voimien kokoaminen yhteen olisi ehdottomasti välttämätöntä. – Alueillakin tarvitaan toimintaa. Ja me satakuntalaiset olemme innokkaita ottamaan alueen asioihin kantaa, haluamme olla asioiden päällä sanomassa sanamme palkansaajia koskeviin asioihin. Satakunnassa SAK:n, STTK:n ja Akavan aluetoimikunnat ovat tehneet Sirkka Mantereen mukaan hedelmällistä yhteistyötä. Hyvä foorumi vaikuttaa yhdessä – Aluetoimikunta on hyvä foorumi keskustella ja saada tietoa. Olemme ottaneet asiaan kantaa ja kutsuimme kesällä Suomi Areenalle monia liittojohtajia keskustelemaan asiasta ja kuuntelemaan, mitä mieltä me satakuntalaiset olemme siitä. Voimien yhteen paneminen myös alueilla on tärkeää. – Se on hyvin tarpeellista. 13 2.12.2015 AVAUS Uusi keskusjärjestö tarvitsee vahvaa alueellista toimintaa Raija Raittio Sirkka Mantere (edessä oik.) on myös JHL-aktiivi. On tärkeää tehdä yhteistyötä eri liittojen ihmisten kanssa, se lisää tietoa ja yhteenkuuluvuutta. Monet jäsenemme ovat mukana myös kuntapolitiikassa, saamme näin tärkeää tietoa, sanoo SAK:n Etelä-Savon aluetoimikunnan puheenjohtaja Olli-Pekka Kristiansson Savonlinnasta. – Otamme kontakteja alueen päättäjiin ja tilaisuuksissamme käy eri alojen asiantuntijoita keskustelemassa, edellisellä kerralla puhuimme eläkeasioista. Kaikki kolme puheenjohtajaa korostavat, ettei aluetoimikuntien eikä muukaan ay-liikkeen aluejärjestöjen toiminta ole puoluepoliittista
Vuoden 1980 jälkeen Wamalajärvellä on saatu sadetta keskimääräistä enemmän, mutta Kawilla ei. Kalatalous työllistää Ugandassa 1,2 miljoonaa ihmistä, tuo lähes sadan miljoonan euron vientitulot vuodessa ja täyttää puolet ugandalaisten proteiinintarpeesta. Syynä on ilmastonmuutos, joka lämmittää vesiä ja kiihdyttää haihtumista. Hiili on Australian toiseksi tärkein vientituote. Wamalajärvi saa noin 80 prosenttia vedestään sateesta, mutta haihtumisen vaikutus on 86 prosenttia eli vesi hupenee. Aikaa kuluu enemmän ja ansiot kutistuvat, vaikka kala on entistä kalliimpaa, hän kuvaa. Hiili vastaan ilmasto -kiista jatkuu Australiassa Australia suunnittelee tuplaavansa hiilenvientinsä vuosikymmenessä, vaikka maa on luvannut hillitä ilmastonmuutosta. Haihtuminen kiihtyy Veden korkeus riippuu sademääristä ja haihtumisesta, jonka taas sanelee lämpötila, Olkotum sanoo. ”Nyt on korkea aika ottaa vesistöt ja kalatalous mukaan”, patistaa tohtori Richard Ogutu-Ohwayo kalakantojen tutkimuslaitokselta. Kalankasvatus avuksi Ugandan sopeutuminen ilmastonmuutokseen on keskittynyt maaja metsätalouteen. Tutkimuksen mukaan järvien lämpötilassa on aina esiintynyt vaihtelua, mutta vuodesta 1980 se on noussut vakaasti 0,02–0,03 astetta vuodessa. Asukkaita 37,6 miljoonaa . Australian linja tarkoittaa ”lisää hiilikaivoksia ja entistä halvempaa hiiltä sekä vähemmän uusiutuvaa energiaa”, sanoo Canberrassa toimivan Australia-instituutin tutkija Tom Swann. Kutistuvat saaliit eivät kuitenkaan riitä talouden ja ravitsemuksen tarpeisiin. . Australia on luvannut vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 1,8 prosenttia vuodessa, kun Euroopan unioni pyrkii 2,8 prosentin vähennykseen, Maailman luonnonsäätiö (WWF) laskee. Muutokset ovat vaikuttaneet alueen kalastajien elinkeinoon, sanoo tutkimukseen osallistunut Mark Olokotum. Ilmastonmuutos kutistaa kalat Ugandassa Kalat ovat entistä pienempiä ja järvetkin kutistuvat Ugandassa ja sen afrikkalaisissa naapurimaissa. Sisämaavaltio keskisessä Afrikassa . Esimerkiksi Victoriajärven ympäristön kalatehtaista monet toimivat vain puolella kapasiteetilla ja osa on sulkenut ovensa. . Siksi kehotamme valtiota sijoittamaan kalankasvatukseen,” sanoo tohtori Justus Rutaisire, joka vastaa kalaasioista Ugandan maatalouden tutkimuslaitoksessa. IPS – Vuonna 1994 järvi katosi kokonaan, mutta se palasi vuoden 1998 kovien sateiden jälkeen. Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 73,2 % . – On käytävä kalassa useammin tai hankittava enemmän välineitä pitääkseen saaliit ennallaan. Tutkijoiden mukaan järveä kutistavat haihtumisen ohella rantojen lisääntynyt viljely, metsien hakkuut ja kosteikkojen tuhoutuminen. ”Pienemmät kalat sopeutuvat muuttuneisiin oloihin isoja paremmin”, sanoo kalatalouteen erikoistunut tohtori Jackson Efitre Ugandan Makereren yliopistosta. Ennen saimme isoa tilapiaa, mutta nyt aikuisetkin kalat jäävät pieniksi, Lugambwa kertoo. – Jos kaikki valtiot toimivat Australian tavoin, ilmasto lämpenee kahden sijasta 3–4 astetta”, sanoo WWF:n Australian osaston ilmastovastaava Kellie Caught. Victoriajärvellä ja ympäristön vesistöissä tehdyt tutkimukset kertovat kalojen koon kutistumisesta. Aiemmin Wamalasta sai hyvin ahvenen sukuista tilapiaa, jota Opedumit myivät naapurustoon ja rajan yli Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Se edellyttää, että maa jättää 95 prosenttia hiilestään hyödyntämättä. . . Katoava järvi Muutokset ovat vaikeuttaneet kalastaja Clement Opedumin ja hänen kahdeksan poikansa elinkeinoa. Kansallisen köyhyysrajan alla 19,5 % . Tutkijoiden mukaan kalankasvatus on jäänyt Ugandassa luonnonkalan pyynnin varjoon. . Swannin mukaan oikeistohallituksen pääministeri Tony Abbott pitää ajatusta hiilestä luopumisesta hyvin tuhoisana maan tulevaisuudelle. – Järvistä elantonsa saaneelle väestölle on tarjottava keinoja hengissäpysymiseen. Maa vie 80 prosenttia kaivamastaan hiilestä ja tyydyttää lopuilla kaksi kolmannesta kotimaan energiantarpeesta. Siksi kalojen koolla on suuri merkitys taloudelle ja ravitsemukselle. Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 164/187 Lähde: YK taisi etusijalle tuulivoiman, tuore kysely paljastaa. Wambi Michael IPS / Uganda ”Pienemmät kalat sopeutuvat muuttuneisiin oloihin isoja paremmin”. – Vaikka ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän sateita Itä-Afrikassa, kiihtyvä haihtuminen saattaa kumota vaikutuksen, Olokotum selittää. 14 2.12.2015 AVAUS Tärkeä elinkeino ja ravinnonlähde vakavasti uhattuna Ilmastonmuutos lämmittää Victoriajärveä ja muita alueen vesistöjä niin, että kalat jäävät aiempaa pienemmiksi. Tasaista lämpenemistä Efitre tutki ilmastonmuutoksen vaikutusta Victoriajärven pohjoispuolella sijaitseviin pienempiin Wamalaja Kawijärveen. 84 prosenttia australialaisista suosisi kuitenkin aurinkoenergiaa ja 69 prosenttia asetUganda . Aiemmin kalastuksella elänyt Charles Lugambwa kasvattaa nyt jamssia, bataattia ja papuja maalla, joka oli ennen veden alla. Ne ajat ovat ohi, ja kutistuvan järven pelätään katoavan kokonaan. Hän muistuttaa, että Australia on sitoutunut rajoittamaan maapallon lämpenemisen kahteen asteeseen
Tämä tuli meillekin yllätyksenä, myöntää Pakistanin ilmatieteen laitoksen paikallinen säätieteilijä Musa Khan. IPS / Saleem Shaikh Pohjois-Pakistanissa asuvan Ishaq Khanin viljelymaat peittyivät mutaan ja kiviin vuoden 2010 tuhotulvassa. Khan on vastikään saanut rakennettua uudelleen talonsa, joka sijaitsee Damaasin laaksossa kuvankauniilla Gilgit-Baltistanin alueella. Ishaq Khanin maat Pakistanin pohjoislaidalla ovat olleet kuivuneen mudan ja irtokivien peitossa vuoden 2010 tuhotulvasta asti. Kun havaitsimme tulvaveden vyöryvän vuorilta, ehdimme hädin tuskin kiivetä korkeammalle suojaan, Khan kertoo. IPS. Katastrofi iski elokuussa 2010. Sulavien lumihuippujen armoilla Ilmaston oikuttelu on selvästi kiihdyttänyt muuttoliikettä. Musa Khanin mukaan ilmaston oikuttelu on selvästi kiihdyttänyt muuttoliikettä Pohjois-Pakistanin maaseudulta kaupunkeihin, mutta tilastoja siitä ei ole. – Taivas ärjyi mustana, ja vettä tuli tuntikausia. – Sääolojen muuttumisen seurauksena jää voi sulaa myös talvikuukausina. – Olen nyt käytännössä maaton, lampaat ja vuohet ovat ainoa elantoni, sanoo Khan, 68. 15 2.12.2015 AVAUS IPS / Wambi Michael Ilmastonmuutos lämmittää Victoriajärveä ja muita alueen vesistöjä niin, että kalat jäävät aiempaa pienemmiksi. Tuhansia jäätiköitä Gilgit-Baltistanin vuorilla on yli 4 000 jäätikköä. Damaasissa ja muissa laaksoissa saattaa nykyisin sataa talvellakin vettä lumen sijasta, kertoo Pakistanin ilmatieteen laitoksen sääja jäätikkötutkija Ghulam Rasul. – Damaasin alueella ei ollut koettu tulvia 200 vuoteen, mutta nyt niitä on ollut vuosina 2006, 2010 ja 2015. Myös satoja kiloja manteleita, saksanpähkinöitä ja rypäleitä katosi hetkessä. Kasvava uhka ajaa ihmisiä muuttamaan muualle. – En voinut kuin itkeä avuttomana nähdessäni tulvan tuhoavan kotini, hedelmäpuuni ja melkein kypsän maissija perunasatoni”, hän jatkaa. Kesäkuukausien kohonneet lämpötilat sulattavat jäätä, ja tuhotulvien riski kasvaa
Kaupungin tai kunnan valtuuston on huolehdittava, että kunnassa on monipuoliset ja vaikuttavat mahdollisuudet siihen. 16 2.12.2015 ARKI Kuntalaisen vaikuttamisen paikat Epäilemättä moni ajattelee oman mahdollisuutensa vaikuttaa asuinpaikkansa asioihin rajoittuvan kuntavaaleissa äänestämiseen ja vaaleilla valittujen päättäjien jututtamiseen turuilla ja toreilla. Valma lähettää kaupunkilaisen mielipiteen suoraan asian valmistelijalle. Asukkaiden mielipiteitä voidaan eri konstein selvittää ennen päätöksentekoa, ja palveluja voidaan kehittää yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa. . Kun kunnassa tai kaupungissa tehdään ikääntyvän väestön hyvinvointia koskevia suunnitelmia, tulee vanhusneuvoston päästä mukaan jo sen valmisteluvaiheessa. Samoin kunta voi tukea asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Millä tavoin kuntalainen voi vaikuttaa päätöksentekoon vaalien välillä. Käsiksi pääsee asiaan liittyviin asiakirjoihin ja käsittelytietoihin. Vanhusneuvosto voi toimia myös muulla nimikkeellä, kunhan sen toiminta muilta osin täyttää lain vaatimukset. Kuntalakiin on kirjattu, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja päästä vaikuttamaan kunnan toimintaan. Valmasta näkee asioiden käsittelyjärjestyksen ja sen, milloin on oikea aika vaikuttaa. Vanhusneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen. . Esimerkiksi Seinäjoella toimii Ikäneuvosto. Vanhusneuvosto voi sanoa sanansa myös muiden, ei suoraan pelkästään ikäihmisiä koskeviin asioihin niiden suunnittelu-, valmistelu ja seurantavaiheissa. Lähteet: Kuntaliitto, kuntalaki, vanhuspalvelulaki, Nuorisovaltuustojen liitto, Valtakunnallinen vammaisneuvosto Vane, Helsingin, Tampereen ja Seinäjoen kaupunkien verkkosivut Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demokraatti.fi. Neuvosto myös arvioi ikääntyviä koskevien palvelujen riittävyyttä ja laatua. Kunta kannustaa osallistumaan Kuntalaissa mainitaan, että kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa voidaan edistää esimerkiksi järjestämällä keskusteluja kuulemistilaisuuksia tai pistämällä pystyyn vaikkapa kuntalaisraateja. Tältä aukeamalta selviää, millaisia vaikuttamisen kanavia kuntalaisilla on ja mitä laki sanoo kuntalaisten osallistumisesta. Kuntalaisilla on kuitenkin myös muita vaikuttamiskanavia käytössään vaalien välissäkin. Vanhusneuvosto huolehtii iäkkäistä Ikäihmisten asioihin keskittyneitä vanhusneuvostoja on ollut kunnissa eri nimisinä jo aiemmin, mutta vuodesta 2014 vanhuspalvelulain uudistuksen myötä neuvostot tulivat lakisääteisiksi. Esimerkiksi Tampereella kaupunkilaisten käytössä on valmistelufoorumi Valma, jossa valmistelussa olevia asioita pääsee kommentoimaan verkossa. Näihinkin asioihin neuvosto ottaa kantaa ikääntyvien hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen näkökulmasta. Kunnan tulee huolehtia vanhusneuvoston toimintaedellytyksistä
Tätä tehtävää toteuttaa kuntalain mukaan nuorisovaltuusto, jonka toimiedellytyksistä kunnan tulee huolehtia. Suomen nuorisovaltuustojen liitto (Nuva ry.) kuvailee valtuustoja poliittisesti sitoutumattomiksi nuorten vaikuttajaryhmiksi, jotka ajavat omissa kunnissaan nuorten etuja. . Kuntaliiton mukaan kuntalaislaisaloitteita tehdään keskimäärin 8,8 kappaletta vuodessa, pienemmissä kunnissa suurempia harvemmin. Nuorisovaltuustolle on lain mukaan annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, jotka nuorisovaltuusto arvioi lasten ja nuorten kannalta merkittäviksi. Kunnan pitää myös tiedottaa, miten päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Jyväskylässä halutaan uusi harjoitusjäähalli, Porvoossa haikaillaan kotihoidontuen kuntalisää, Uusikaarlepyyläiset haluavat säilyttää Ytterjeppon koulun, Tampereella tahdotaan parempia ulkokuntoilutelineitä ja Alajärvellä vaaditaan hidasteita Hirsikankaan tielle. Samoin kuin nuorisovaltuustot ja vanhusneuvostot, voivat myös vammaisneuvostot olla useamman kunnan yhteisiä. Helsingissä linjataan, että vammaisneuvostossa vammaisjärjestöjen edustajat, kaupungin viranhaltijat ja luottamushenkilöt etsivät yhdessä toimivia ratkaisuja esteettömään ja nykyistä yhdenvertaisempaan yhteiskuntaan. . Kunnan on annettava riittävästi tietoa kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Nuorisovaltuutetut ovat usein iältään 13–18-vuotiaita. Toiseksi eniten aloitteita tehtaillaan koulutus-, sivistys-, kulttuurija vapaa-ajanpalveluista. Tällä hetkellä noin 70 prosentissa kunnista toimii nuorisovaltuusto tai muu sitä vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. Kuntalaki edellyttää, että kunnan toiminnasta tulee tiedottaa asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Lähivaikuttamista ja neuvonantoa Lain mukaan kunnan asukkailla on oikeus tehdä aloitteita kuntansa asioista ja vaikuttaa sitä kautta kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. . . Nuva ry:n mukaan nuorisovaltuustot ottavat kantaa ajankohtaisiin asioihin ja tekevät aloitteita. Kunnan on viestinnässään käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja huomioitava kunnan eri asukasryhmien tarpeet. 17 2.12.2015 ARKI Fa kt at ha lt uu n Näin kunnan täytyy viestiä . Lain mukaan valtuuston tulee saada vähintään kerran vuodessa tietoonsa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja se, millaisiin toimiin aloitteet ovat johtaneet. Neuvoston toiminnalla turvataan vammaisten henkilöiden osallistumisja vaikuttamismahdollisuudet. . Parhaimpana tilanteena Nuva ry pitää sitä, että nuorisovaltuutetuilla on puheja läsnäolo-oikeus lautakuntien ja kunnanvaltuuston kokouksissa. Kuntalaiset voivat myös tehdä kansanäänestysaloitteen, jos sen taakse saadaan vähintään neljä prosenttia 15 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista. Kuntalaisaloite.fi-palvelussa kerätään parhaillaan nimiä liki pariin sataan aloitteeseen. Kuntalaisaloitteen voi tehdä yksittäinen henkilö tai yhteisö. Jos kuntalaisaloite kerää taakseen vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kuntalaisista, on valtuuston otettava asia käsittelyynsä kahden kuukauden kuluessa. Nuorisovaltuusto katsoo kuntaa nuorten silmin Nuorisolain 8.pykälän mukaan nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Sosiaalija terveystoimen palveluista tehdään aloitteita esimerkikis vanhuspalveluita koskien. Vammaisneuvosto yhdenvertaisuuden asialla Kuntalaki linjaa, että kunnanhallituksen on asetettava myös vammaisneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. . Valtuuston on heti päätettävä, toimitetaanko kansanäänestys. Nuorisovaltuustojen toimintaedellytykset vaihtelevat kunnittain. Eniten nimiä (3212) on kerännyt aloite, joka vaatii Helsinkiin viikonlopuille yöllisiä metrovuoroja. Vammaisilla henkilöillä, heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee lain mukaan olla neuvostossa riittävä edustus. Aloitteet koskevat useimmiten teknisiä palveluja, kuten liikenneturvallisuutta, katujen ylläpitoa, puistoja ja liikuntapaikkoja. . Kuntien kansanäänestykset ovat neuvoaantavia eli valtuusto voi äänestyksen jälkeen päättää asiassa myös äänestystuloksen vastaisesti.. Samaan tapaan kuin nuorisovaltuusto ja vanhusneuvosto, ottaa vammaisneuvosto kantaa kunnan toimintoihin omasta näkökulmastaan
STT Satavuotiaan Suomen juhlavuodelle kerätään ohjelmaehdotuksia Suomi juhlistaa sataa itsenäistä vuottaan vuonna 2017. Esimerkiksi Lapualla pistetään pystyyn miesten tanssipidot. (09) 5868 530 Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Hynönen oli kuollessaan 102-vuotias. Pieni arpajaistavara mukaan. . Juhlavuoden teema on Yhdessä, jolla halutaan korostaa yhdessä tekemisen tärkeyttä. Hynönen teki syvän vaikutuksen myös presidentti Sauli Niinistöön, joka kehotti uudenvuodenpuheessaan kansalaisia ottamaan elämisen mallia mikkeliläisveteraanista. Hgin Kotien Puolesta kerho 2.12. Lisätietoja www.tyovaenmusiikki.fi. Niiden siemenet oli saatu vuonna 1917 Helsingin Kaivopuistoon kylvetystä Itsenäisyyden kuusesta. Hautajaiset pidetään Hynösen toiveesta perhepiirissä läheisten läsnä ollessa. Toivoottelee Juhani Raudasoja. Idean Lapuan miehet saivat virolaiselta ystävyyskaupungilta Rakvereltä. Suomalaisia kannustetaan myös istuttamaan juhlavuonna Tulevaisuuden kuusi. Ohjelmaehdotuksia otetaan vastaan aina lokakuun 2017 loppuun asti. Hyvä joulutarjoilu! Tervetuloa! Johtokunta kokoontuu klo 17. UUSIMAA . Vaasanseudun Wanhat Toverit joululounaan merkeissä ti 8.12. Keskustelua johdattelee Erkki Tuomioja, kansanedustaja. Tähän mennessä ohjelmaan on tullut jo liki 600 erilaista ehdotusta, joista noin 330 on hyväksytty. Juhlavuodesta halutaan kaikkien suomalaisten juhla, ja niinpä kuka tahansa voi tehdä ohjelmaehdotuksen. Tätä tukee Timosen mukaan myös syyskuussa Tilastokeskuksen tekemä tutkimus. Tilaisuus on kunnianosoitus suomalaiselle heittäytymiselle, yhdessä ololle ja ystävyydelle sukupolveen katsomatta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@ demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Myös Suomi 100 -hankkeen hallituksen puheenjohtaja valtiosihteeri Paula Lehtomäki korosti, että juhlavuotta tehdään yhdessä. Tutkimusmestari Ari Savikko perustaa Muonion Jerisjärvelle Suomen kalakirjaston. – Isämme Hannes Hynönen nukkui rauhallisesti pois aamukahvin jälkeen kello 08.30 maanantaina 30. POHJANMAA . Näin hänen kalakirjojen kokoelmansa aukeaa tutkijoille, keräilijöille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Ruokailu on omakustanteinen ja tilattavissa päivän ruokalistalta, hinnat 9-15 euroa. Ozan Yanar, kansanedustaja (Vihr). klo 17-19 Eurooppasalissa, Malminkatu 16 (Voima-talo, Kampin metron vieressä). Ilmastonmuutoksesta keskustellaan ke 2.12. Mitä se monikulttuurisuus oikein on. . Kommentit ja muut panelistit: Nasima Razmyar, kansanedustaja (SDP). Kahvitarjoilu ennen tilaisuuden alkua. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Usein hylkäämisen syynä on ollut se, että tilaisuus ei ole juhlavuonna, kertoi Suomi 100 -hankkeen pääsihteeri Pekka Timonen. Suomen Työväen Musiikkiliitto STM:n Uudenmaan piirijärjestön ”Jouluinen suomalaisen musiikin konsertti” pe 4.12. Pääsylippujen ennakkomyynti Kanneltalo ja Lippupalvelu. . Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Illan alaotsikkona on ”Miten Eurooppa sopeutuu ilmastonmuutokseen?” Tervetuloa! TSL:n Vantaan Opj. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI . ke 2.12. Yhdessä tekemisen merkitys korostuu vuonna 2017 Sotaveteraani Hannes Hynönen on kuollut Sotaveteraani Hannes Hynönen on kuollut, kertoo LänsiSavo. Turvapaikanhakijat ja Eurooppa. Optimistisella elämänasenteellaan katsojia hurmannut Hynönen nousi viime vuoden itsenäisyyspäivän jälkeen kansalliseksi julkkikseksi ja sai suomalaisilta muun muassa yli tuhat joulukorttia. Tule mukaan ja ota mukaasi ystäväsi/ kaverisi. Seminaaria mahdollisuus seurata myös netin kautta osoitteessa vapausvalitatoisin.com. Ravintola Rosson kabinetissa, Vaasanpuistikko 18 C, 2.krs. Jyrki Sipilä, apulaisrehtori, Helsingin aikuisopisto. Vuonna 1967 istutettiin 50-vuotiaalle Suomelle yli 30 000 Kotikuusta. – 40 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että asioiden tekeminen yhdessä on ollut voimavara aiemmin ja 60 prosenttia katsoi, että se on sitä jatkossakin, Timonen sanoi. klo 17.30 verkkoseminaarissa yhdessä asiantuntijoiden kanssa Korson LUMO-lukion (Urpiaisentie 14) luokassa 205. klo 18 Kanneltalossa, Klaneettitie 5, 00420 Helsinki. Hyväksymisen ehtona on vain, että tapahtuma on vuonna 2017 ja että se liittyy juhlavuoden teemaan. Kuusia on istutettu myös vuosina 1987, 1992 ja 1997. Tanssipitojen tarkoituksena on koota 1917 miestä tanssin pyörteisiin. Tilaisuus on avoin kaikille. Eeva Nikkilä-Kiipula STT. Tervetuloa! Vapaus Valita Toisin. Yleisotsikkona on ”Keskustelua ilmastosta EU:ko pysäyttää ilmastonmuutoksen?”. Pohdintaa kotouttamisesta ja kotoutumisesta. Joulujuhlassa esiintyvät kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, sellisti Pekka Untamala sekä virsirunoilija Pekka Kivekäs. Savikon kokoelmassa on lähes kaikki Suomessa ilmestyneet kalakirjat vuodesta 1730. 18 2.12.2015 ARKI Yhdistystoiminta B.Virtanen Urja Sarjakuvat Työväenliikkeen itsenäinen säätiö tukee mm. – Itsenäisyyden juhlinnan lisäksi sillä halutaan vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, hän totesi. . Helsingin kristillisten sosialidemokraattinen yhdistys järjestää joulujuhlan ma 7.12. Petteri Orpo, sisäministeri. Esiintymässä Puhallinorkesteri Wiipuri, Helsingin Työväen Naiskuoro Elegia, Bella Canta -lauluyhtye, Helsingin Työväen Sekakuoro, Hyvinkään Työväen Mieskuoro ja sen Otto Baritones -lauluyhtye sekä Swengijengi. Lehden mukaan asiasta kertoo Hynösen perhe tiedotteessa. klo 12 Työväenliikkeen kirjastossa Sörnäistenrantatie 25. omaehtoista kulttuurityötä Vuoden 2016 apurahat tulee hakea ajalla 1.11.-31.12.2015 Apurahojen hakuohjeet ja hakusovellus löytyvät sivuiltamme www.sivistysrahasto.fi Puh. alkaen klo 13. marraskuuta 2015, tiedotteessa kerrotaan. Miesten tansseista kuusten istutukseen Juhlavuoden valtiollisiin hankkeisiin kuuluvat muun muassa uusi kansallispuisto ja Helsingin keskustakirjasto. Tervetuloa! . Näiden lisäksi vuonna 2017 järjestetään eri puolilla maata satoja erilaisia tilaisuuksia. klo 18 Torkkelinkatu 11:n kerhohuoneessa
Kanaa ja hevosenmaitoa. 15.05 Maakuntaradio. 15.45 Gordon Ramsay – pannu kuumana 5/9. finaalipäivä Suorassa lähetyksessä mukana 4 finalistia, Radion sinfoniaorkesteri ja Helsingin kaupunginorkesteri johtajinaan Hannu Lintu ja John Storgårds. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Suuri ihmisodysseia 1/3. O: Jérôme de Missolz. 18.55 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) Aito onni. 20.00 Uusi päivä Syvissä vesissä. 16.17 Maakuntaradio. Henkilökuva 1960-luvun svengaavan Lontoon symboliksi nousseesta englantilaisesta valokuvaajasta. Latupoliiseiksi ylennetyt Maltti ja Valtti valmistautuvat jälleen uuteen aurinkoiseen talvipäivään. 00.05 Leijonan luola USA (U) 01.05 Kauppaneuvos Jethro (U) 02.05 Amerikan kovimmat keräilijät (U) 03.05 Rantavahdit (12) Esimiehen epäsuosiossa. 1/10. 22.00 Uutiset ja sää. 06.52 Max ja Meeri 07.01 Jokeri Pokeri Box 07.05 Q Putti 5 07.16 Ritari Mikke 07.30 Noksu 07.35 Joulu Nuottiavain 07.45 Pusse 07.59 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 08.05 Touhukkaat: Puna-Roosan lempiväri 08.28 Martine (7) 08.42 Pok ja Mok (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Uskaltaa muistaa 11.00 Norja maahanmuuttajien silmin 11.30 Valomerkki 12.00 Valomerkki 5/8. 10.55 Pikkujuttu. Kummajainen kaukaa. 19.00 Uutiset ja sää. 22.30 Schrödingerin kissa Vuoden 2014 lääketieteen Nobel-palkinnon jakoivat aivojen paikkatietoa tutkineet brittiläis-amerikkalainen professori John O’Keefe sekä norjalainen tutkijapari MayBritt Moser ja Edvard Moser. Mies aikoo kuitenkin myydä nahkansa kalliisti. 07.10 Urheiluradio. 08.10 Urheiluradio. 14.40 Pilanpäiten 14.50 Pilanpäiten 14.55 Elixir Life 15.25 Ensisilmäyksellä (7) Neljä rouvaa ja litsari. 20.30 Sex & Sånt 20.45 Oddasat 21.00 Ängelby (12) Vera suree saamaansa hirveää tietoa, mutta saa yllättävän vieraan. Östersund, Ruotsi. 16.25 Maantieteilijän testamentti Sarja alkaa. 23.50–04.02 FOLK-raati MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 02.02 Yöradio. 23.20 Eastbound & Down (16) 4/8. 18.30 Emmerdale Kyseenalainen kukkalähetys. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.45 Teknavi Kauden yhdennessätoista jaksossa kohtaa kaksi legendaa, kun Markku Alénin vauhtikäsittelyssä on vihdoin Eurooppaan saapunut muskeliautoklassikko Ford Mustang. 1960-luvulla nuori lääkäri Delhistä vastaa Britannian kutsuun ja lähtee lääkäriksi uuteen maahan suurin toivein. 19.03 Urheiluradio. 10.00 Uutiset. Sarja päättyy! 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 2/10. 21.50 Merisää. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 10.54 Murha paratiisissa (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset ItäSuomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) Silvottu ruumis. 00.05 Yöradio – toiveiden yö. 11.03 Maakuntaradio. 09.10 Sää. Latupoliiseiksi ylennetyt Maltti ja Valtti valmistautuvat jälleen uuteen aurinkoiseen talvipäivään. Misha joukkoineen etenee laaditun ryöstösuunnitelman mukaan, mutta saa huomata tulleensa petetyksi ja että hänet on jätetty oman onnensa nojaan. Vieraana Ville Myllyrinne. 08.12 Maakuntaradio. 03.53 Yöradio. 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 MOT: Sotkuinen salaviestihanke Ulkoministeriö on käyttänyt vuosia ja miljoonia suojatakseen kansallisesti tärkeää viestiliikennettä. Millaista on Syyriaan jääneiden elämä pian viisi vuotta jatkuneen sodan jaloissa, presidentti al-Assadin hallitsemilla alueilla. 16.49 Ruohonjuuritasolla 16.55 Spotlight: Ei varaa perheeseen Maahanmuuttajat tulevat tänne siivoojiksi ja lähihoitajiksi EU:n ulkopuolisista köyhistä maista. Netanya, Israel. 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät Kahjo kattimies. 20.58 Keno 21.00 Paratiisihotelli ”Tervetuloa Paratiisihotellin finaaliin!”. 00.25–02.10 Cinema Komunisto (7) Dokumenttielokuva entisestä Jugoslavian valtiosta, jota presidentti Tito hallitsi politiikan ja elokuvien kautta. 23.15 Myytinmurtajat Betonilennokki. 08.00 Uutiset ja sää. 12.45 Merisää. 17.30 Pyöreä pöytä. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 09.58 Muistojen bulevardi 10.00–10.03 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieraina Riku ja Tunna 11.00 Musiikin voima: Ralf Långbacka 11.45 Ralf Långbackan valitsemaa musiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 23.03 Yöradio – toiveiden yö. 17.25 Kauniit ja rohkeat Muotitalo alamäessä. 16.20 Naistenosasto B4 2/6. 07.50 Merisää. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari Arkista aherrusta. 19 2.12.2015 ARKI 17.00 Odessan kummisetä (12) 9/12. 07.53 Maakuntaradio. 22.00 Inhimillinen tekijä Kannabiksen käyttö yleistyy. N: Matleena Kuusniemi, Tommi Eronen. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 12.00 Uutiset ja sää. Mitä on olla hyvä ja ketä se hyödyttää. 04.00 Uutiset ja sää. Vanderpump 15.00 Kardashianit 16.00 Kallista kipua (12) 17.00 Lemmen viemää 18.00 Grand Designs – unelma-asunnot 19.00 Pientä pintaremonttia 20.00 Ensitreffit alttarilla Tanska 21.00 Vuosia nuoremmaksi 22.00 Sinkkuelämää (12) 22.35 Kardashianit 23.35 New Yorkin luksuslukaalit 00.30–01.25 Mentalist (12) YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus. 03.00 Uutiset. Tavausdonkkaus. 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.30 Limbo 3 (7) Seuraava askel. Osa 1/3.. Uusi vuoro, uudet kujeet. 01.00 Uutiset ja sää. 16.25 Pomo piilossa Helyjä ja hellyyttä. 23.50 Puoli seitsemän 00.20 Uutisikkuna 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 2.12. Siiderin valmistusta varten tarvitaan omenanpesukone. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Ulla on yksityisyrtittäjä. Ensimmäinen kilpailupäivä. 14.35 Mitä tänään syötäisiin. 16.00 Uutiset ja sää. 10.03 Ajantasa. 21.55 Suomi tänään. 18.00 Uutiset. Hän aloittaa oman jahtinsa. 09.00 Uutiset. 1/8. 04.20–05.59 Sky News SUB 10.00–11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Maailman kauheimmat naapurit 15.00 Farm Kings 16.00 Killer Karaoke 17.00 Walker, Teksasista (12) 18.01 Simpsonit (7) 18.30 Miehen puolikkaat 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Myytinmurtajat 20.00 Friends with Better Lives (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Kauhukeittiö 21.55 Star Wars – The Force Awakens 22.00 Empire (12) 23.00 Extant (12) 00.00 Bones (12) 01.00 Vampyyripäiväkirjat (12) 01.55 Lainvalvojat (7) 02.25–06.00 Voittostudio TV5 07.05 Pulmuset (7) 08.00 Akvaariomestarit 08.50–9.45 Jenkkimetsurit 12.45 Kadonneet (7) 13.40 Goldbergit (7) 14.05 Hulluna sinuun 14.30 70’s show (12) 15.25 Kadonneet (7) 16.20 Pulmuset (7) 17.15 Hulluna sinuun 17.45 Goldbergit (7) 18.10 70’s show (12) 19.05 Bear Grylls: Voita pelkosi (7) 20.00 House (12) 21.00 Elokuva: Amerikan presidentti 23.05 Alaston asuntonäyttö 00.05 Jeff Corwin – uhanalaiset villieläimet 01.05 Jeff Corwin – uhanalaiset villieläimet 02.00 Bear Grylls: Voita pelkosi (7) 02.55–03.46 Kadonneet (7) JIM 10.50 Britannian paras leipomo 11.55 Huijari pilasi elämäni 12.55 Jyrki Sukulan makujen maa 13.25 Hell’s Kitchen 14.25 Top Chef 15.30 Haasta Hans 16.30 Australian rajalla 17.30 Hell’s Kitchen 18.30 Panttilainaamo 19.30 Arman ja viimeinen ristiretki (12) 20.30 Panttilainaamon autospesialistit 21.00 MasterChef Kanada 22.00 Amerikan paras ravintola 23.00 Rikkaiden panttilainaamo 00.05 Murhapeli (12) 01.05 Huippulastin metsästäjät 02.05–02.40 Villit nettivideot (12) LIV 09.00 Hurja remontti 10.00 Korealaisen keittiön aakkoset 10.30 Farmi 11.00 Neljät häät Amerikassa 12.00 Siipan suku on pahin 13.00 Sinkkuillallinen 14.00 Hurja painonpudotus 15.00 Neljät häät Amerikassa 16.00 Huippumalli haussa 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Hurja painonpudotus 19.00 Sinkkulaiva 20.00 Jutta ja huikeat häädieetit 21.00 Toisenlaiset äidit 22.00 Elokuva: Minä olen Sam 00.40 Nakudeitit (7) 01.35 Risteyksessä (7) 02.30 Jutta ja huikeat häädieetit 03.25 Sinkkuillallinen 04.20–05.15 Huippumalli haussa AVA 09.20 Jamie Oliverin helpot herkut 09.50–10.55 Grand Designs – unelma-asunnot 11.55 Lääkärit 12.50 Muodin huipulle 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Täydellinen Mrs. Yllättävä lumimyrsky kuitenkin sotkee suunnitelmat. 17.01 Pikku Kakkonen Katsellaan Senjan kanssa Viljami, Lasten leikkiä, Tilda ja hänen ystävänsä, Vertailuruutu, Samsam sekä Puuharit. 20.30 Uinnin EM Lyhyiden ratojen EM-kilpailut. 21.45 Kuvakirjeitä Etelä-Amerikasta Brasilian rytmejä. 18.00 Sibelius-viulukilpailu 2015: 2. 20.00 Kauppaneuvos Jethro Nyt on kuuminta hottia: Jethro miesmallina. 17.55 Mitä tänään syötäisiin. Hän päätyykin Walesin perukoille, pieneen kaivosyhteisöön. Usein heille luvataan, että perhe voi tulla perässä, mutta kukaan ei kerro, ettei pieni palkka riitä perheenyhdistämiseen. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 18.50 Merisää. 03.02 Rocktoimittajan illallinen. 09.05 Urheiluradio. 00.00 Uutiset ja sää. 22.05 Café Tropical. Elämä kolhii Kennyä isolla kalossilla, missähän mahtaa olla vika. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus. 14.00 Uutiset. 21.00 Rouva Ministeri (12) Kaikki mikä on tehtävissä. 17.00 Uutiset ja sää. 21.03 Päivä tunnissa. 07.12 Maakuntaradio. 15.00 Uutiset. 02.00 Uutiset. 21.35 Novosti Yle. 07.00 Uutiset ja sää. Täysosuma. 20.00 Uutiset. Osa 1/10: Kolme pääkaupunkia. 21.00 Koukussa (16) Kotimainen draamasarja 5/10. 19.05 Luonto-Suomen myrskyilta 0203-17600. 12.30 Kioski: Rakelin kuplassa 12.55 Erätulilla 13.35 Psychobitches (12) 3/6. 12.12 Maakuntaradio. 13.25 Isän vanha ja uusi (Suomi 1955) O: Matti Kassila. 22.30 Kino: Pyhän Tonin kiusaus (16) (P¸ha T?nu kiusamine) Mustavalkoinen elokuva keski-ikäisen miehen eettisestä tutkimusmatkasta. Kaksoisrooli räjähtää silmille, mutta Krista ei aio enää paeta. O: Mila Turajlic. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Lasso Joka viides suomalainen haluaa palauttaa kuolemanrangaistuksen. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Perhe Lasten saaminen. 21.40 Urheiluradio. 19.00 Tanskalainen maajussi 8/10. 18.03 Luonto-Suomen myrskyilta 0203-17600. 14.50 A2-ilta: Vanhemmuus-ilta 16.00 FOLK-raati 16.30 Uusi päivä U-käännöksiä. O: Marja Pyykkö. 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Rakkauden rajat (12) Todellisiin tapahtumiin perustuva, fiktion ja dokumentin keinoja yhdistävä elokuva, jossa isät turvautuvat USA:ssa kyseenalaisiin pakkokeinoihin lastensa kasvatuksessa. 17.20 Suomi tänään. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 14.45 Sibelius-viulukilpailun asiantuntija soittaa 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Näkökulma: Samu-Jussi Koski ja Meryl Streepin jakku 18.00 11. Kansainvälinen Jean Sibelius -viulukilpailu 21.00 Hartaita säveliä 21.20 Iltahartaus 21.30 Arvassalo ry: Kala on villi eläin! 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 23.00 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.05 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 1/10. 03.35–04.05 Rantavahdit (12) Joogi, varas, exä ja ennätysmies. 20.06 Metsäradio. 18.00 Ampumahiihdon MC: Miesten 20 km Selostus Jussi Eskola. 13.00 Uutiset. 09.11 Maakuntaradio. 20.05 Sää. Peruna-maissikeitto ja tomaatti-pa?hkina?ho?ysto. 06.00 Lazy Town 06.25 Bubble Guppies 06.50 Avaruusnappulat 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Merieläinten pelastajat 08.30 Eläinten ABC 09.00 Hauskat eläinvideot 09.05 Hauskat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay – pannu kuumana 10.20–10.50 Malibu Country 13.50 Tavaa ja voita 6/8. 14.45 Hauskat eläinvideot 15.15 Malibu Country Periaatteen naiset. 16.44 Kapteeni Tasapaino ja aikakone (7) Matka tulevaisuuteen. 16.15 Urheiluradio. 11.00 Uutiset. 01.02 Yöradio – toiveiden yö. 22.50 Uutiset 22.55 Ulkolinja: Bashar al-Assadin Syyria (12) Sadattuhannet pakolaiset pakenevat sisällissodan runtelemasta Syyriasta Eurooppaan turvaan. Historia tarjoaa siihen monia menetelmiä, kuten roviolla polttamisen, ampumalla teloittamisen tai ristiinnaulitsemisen. 18.00 Emmerdale (7) Huumaava hurmuri, osa 2/2. Holger löytää vanhasta karttakirjasta mystisiä merkintöjä, jotka johdattavat hänet ja Mortensenin huimaan aarteenmetsästykseen pitkin Pohjolaa. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana. 20.00 Prisma Studio Pariisin suuressa ilmastokokouksessa ratkaistaan maapallon ilmaston tulevaisuus. 00.20–00.50 Louie (7) Nyyttikestit. Konsulttien vetämä operaatio on saavuttanut kyseenalaisia tuloksia. Vilppulassa sijaitseva Ravintola Isabella on joutunut liian pitkään kaltoin kohdelluksi. 21.00 Uutiset. 19.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus Lumimyrsky. 13.03 Maakuntaradio. 06.30 Maakuntaradio. 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.50 KulttuuriCocktail Voiko taideteos olla ystävä. 23.00–01.15 SVT:n ohjelmaa NELONEN Keskiviikko 2.12.2015 Prisma: Suuri ihmisodysseia Yle TV1 klo 19.00 Tri Niobe Thompson johdattaa meidät löytöretkelle ihmisen esi-isien jalanjäljille ja ratkaisee epätodennäköisen henkiinjäämisemme ja ainoaksi globaaliksi lajiksi kehittymisemme salaisuuden. 14.03 Ajantasa. Peruna-maissikeitto ja tomaatti-pa?hkina?ho?ysto. 20.03 Urheiluradio. 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale (12) 11.10 Lääkärit 13.35 Pientä pintaremonttia Kimppakämppä komeaksi. 23.00 Uutiset. 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Tohtori Intiasta (7) 1/5. Toimittajana Marko Niemi. 04.55–05.00 Yöradio. 15.55 Salatut elämät (7) Eva ja Monica eivät tiedä miten päin olla. adventti Pietarsaaressa 16.00 Aikamatka (7) Dixien salaisuus. 18.55 Luonto-Suomen myrskyilta 0203-17600. YLE PUHE 06.00 Uutiset 06.05 Yle Puhe esittää 07.00 Uutiset 07.10 Urheiluradio 07.12 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.10 Urheiluradio 08.12 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.10 Urheiluradio 12.12 Puheen Päivä 12.25 Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.03 Leinonen ja Rislakki 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutisotsikot 16.03 Sami Tenkanen: Kaupallinen radio 30 vuotta 17.00 Uutiset 17.03 Päivä tunnissa 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.00 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Leinonen ja Rislakki 23.02 Päivä tunnissa 00.00–06.00 Arkisto YLE TEEMA YLE FEM 07.25–14.30 SVT:n ohjelmaa 15.00 Jumalanpalvelus: 1. Globalisaation lähettiläät. 17.50 Leijonan luola USA Apua ilmavaivoihin. 21.00 Bailey, muotikuvaaja (Bailey: Four Beats to the Bar and No Cheating, Ranska 2010). 12.10 Urheiluradio. 20.05 Yökylässä Maria Veitola Renny Harlin. 17.51 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus Lumimyrsky. Yllättävä lumimyrsky kuitenkin sotkee suunnitelmat. 18.44 Clay Kids (7) Löyhkä. TVja radio-ohjelmat FOX 06.00 Sky News 06.25 FOX Kids 09.30 Hyvää huomenta Karita! 09.55 Sara La Fountain 10.30 ShowHau 11.00 Tappajaeläimet 12.00 FOXdoc: Ruoan tarina 13.00 Alaskan poliisit 14.05 Dubain lentokenttä 15.05 Tappajaeläimet 16.05 How I Met Your Mother 16.30 How I Met Your Mother 17.00 Huutokaupan metsästäjät: Teksas 17.30 Lyödään ällikällä 18.00 Aivopelit 18.30 Kokeile tai kuole 19.00 The Tuomolat 19.30 Autotallien metsästäjät 20.00 Huutokaupan metsästäjät 20.30 Lapin poliisit 21.00 Criminal Minds 21.55 Ilman johtolankaa 22.50 Elokuva: Next Three Days 01.20 Endgame 02.20 Alanyan sankarit 03.20 Totta vai tarua. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. 12.55 Suomi tänään. 14.00 A2-ilta: Vanhemmuusilta Onko vanhemmuus hukassa
20 2.12.2015 ARKI Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Pirun verran punaisemp i