Demokraatti 03.02.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

N:o 15, 007427-15-6 . Iloa ja liikutusta Työväen Näyttämöpäivillä ...14?15 Eläkejärjestelmä toimii huonosti Kimmo Kiljunen lyttää työeläkeindeksin ...8?10 Paananen epäilee Stubbin työmarkkinatuntemusta...4 120 vuotta T I I STAI 3. H e lm ikuu TA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Hinta 1,20 e (sis.alv) Ihminen opettelee yhteiseloa liito-oravan kanssa Kohujulkkis vastoin tahtoaan ...11?13
Arvioi itse. Taitettu indeksi joutaa jo eläkkeelle Miksi liito-orava ilmaantuu aina sinne, minne ei pitäisi? irrottivat itkuja ja isoa iloa Auto-onnettomuuteen joutunut ministeri Päivi Räsänen on tuotu jatkotutkimuksiin Töölön sairaalaan Helsinkiin. n Ministeri joutui onnettomuuteen aamulla Virolahdella. Ministerin autonkuljettajan ohjaama auto oli menossa Vaalimaan suuntaan, kun risteyksessä tuli kärkikolmion takaa sen eteen henkilöauto. Italian entisen pääministerin Silvio Berlusconin ei tarvitse suorittaa loppuun yhdyskuntapalveluaan. Hän vapau- n tuu palvelusta 8. Muu Suomi: puh. Vaasa Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 . Helsinki, Uusimaa, . 3.2. Nimipäivät tänään: Valo (ruots.) Hugo Aurinko nousee: Helsingissä 8.30 Oulussa 8.58 Aurinko laskee: Helsingissä 16.39 Oulussa 16.06 Nimipäivät huomenna: Armi, Ronja (ruots.) My, Ronja Uutiskertaus -17...-10 -9...-2 -2...-1 n Kuopioon on suunnitteilla jättiläismäinen sellutehdas, joka maksaisi 1,4 miljardia euroa. etenkin potilaana, ambulanssipaareilla. Lyhennys perustuu 78-vuotiaan Berlusconin hyvään käytökseen. Berlusconi sai alun perin vankeustuomion veropetoksesta, mutta hänen korkean ikänsä vuoksi tuomio muutettiin vuoden kestäväksi yhdyskuntapalveluksi. Nasima Razmyar Twitterissä Näyttämöpäivien esitykset Pilvipalvelujen kysyntä ja dataliikenteen määrä ovat rajussa kasvussa, minkä vuoksi palvelinkeskuksiin tehdään lähivuosina Euroopassa todella isoja investointeja. Päivä kuvana AFP Photo / KCNA Ekoturismista elanto aborginaaleille Arki 18?19 Lukutaito parantaa maailmaa, Keskusta kyttää lisäpaikkaa Varsinais-Suomessa 20?22 Tyystjärvi oli yhteisen hyvän 23 24 palvelija, sarjakuvat ja yhdistystoiminta, Radio ja TV Hanna Huumosen kolumni Terveiset Pohjois-Koreasta. Kyse olisi toiseksi suurimmasta sellutehtaasta Suomessa. Metsä Groupin Äänekoskelle suunnitteleman tehtaan kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia. Ulkomaiset palvelinkeskusinvestoinnit voivat tuoda Suomeen kymmenessä vuodessa jopa 50 000 henkilötyövuotta, arvioi tutkimusyhtiö Oxford Research. n Uutiset Demokraatti.fi 3 ?Jokaisella kansalaisella oltava oikeus yksityisyyteen . maaliskuuta. Maan virallisen uutistoimiston välittämä päiväämätön kuva viestittää, että ainakin johtoportaalla menee hyvin. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . 0200 55888 puh. Koskee myös ministeri Räsästä.? 4?5 6?7 Yritystaivaalta leimahti valoisampi viesti Stubb haluaa sopia tessin heittämisestä nurkkaan, pääkirjoitus Hallituksen perhepaketti ei etene eduskuntaan Avaus 8?10 12?13 14?15 16?17 Tuomas Kurttila Twitterissä Mihin loppuu sanavapauden suoja ja missä alkaa vihapuhe. 0800 96675 puh. Tampere Uutistoimitus (02) 277 0477 . Hankkeen takana on suomalaisomisteinen yhtiö Finnpulp. Tehtaan kapasiteetin on määrä nousta 1,1 miljoonaan tonniin havusellua. Mikkeli (03) 212 9455 Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi varhaisjakelu: . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus . Tampere ja ympäristö: . 0200 71000. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . 0200 30011 puh
Vain korkealla osaamisella Suomi pärjää, hän sanoo. Kauppalehden teettämään kyselyyn vastanneet 605 pk yritystä työllistävät nyt vähem män ihmisiä kuin vuosi sitten. Metalliliiton ja Teknologiateol lisuuden mukaan lisää työpaik koja tulisi kuitenkin pystyä luo maan. Aallon mukaan viestiä on viety muun muassa koulutuksesta ja tuote kehityksestä huolehtimisen tär keydestä. . Harva se vuosi on odoteltu, että tästä tämä nyt lähtee. Se on se laskennallinen määrä, minkä tarvitsemme, jotta hyvinvointiyhteiskuntaa pystytään pitämään pystyssä, Aalto sanoo. Aallon mukaan olisi syytä katsoa, mitä sääntelyä voitai siin purkaa, jotta teollisuuden toimintaedellytykset paranisi vat. Leikkaus li säisi toimeentulotuen tarvit sijoiden määrää. Täy tyy toivoa, että nyt talouden ne gatiivinen kiertokulku saadaan kääntymään toiseen suuntaan, hän jatkaa. Aalto arvioi, että maltilliset palkkaratkaisut, öljyn hinta, ko rot ja valuuttakurssit vaikutta vat yritysten pärjäämiseen. Työpaikkoja, koulutusta ja normien purkua Metalliliitto ja Teknologiateol lisuus ovat kiertäneet edellis ten eduskuntavaalien tapaan vaalipiireissä tapaamassa kan sanedustajaehdokkaita ja kes kustelemassa heidän kanssaan teollisuuden asioista. Yritykset tekevät päätök siä katsomalla sääntelyä . mi hin maahan on hyvä investoida. Jos jäämme yritysten näkökul massa jälkeen, investointipää tökset eivät välttämättä tule Suomeen, Aalto sanoo. ?Toimeentulon romuttaminen ei luo ainuttakaan työpaikkaa? SAK torjuu ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston puo littamisen. Yli miljoonaa palkansaajaa edustavan keskusjärjestön hal litus korostaa, että heikossa työllisyystilanteessa voimava rat on keskitettävä uusien työ paikkojen luomiseen, ei pitkä aikaistyöttömien köyhdyttä miseen. . Tarve on Aallon mukaan 200 000 uudelle yksityisen sek torin työpaikalle. . Ansioturvan puolittaminen 500 päivästä 250:een merkitsisi kasvavalle pitkäaikaistyöttö mien joukolle huonoosaisuu den lisääntymistä. He tarvitsevat tuettua työtä, kou lutusta ja muuta apua työllis tyäkseen. SAK painottaa, että työttö myysturvaa on vietävä eteen päin muuttuvan työelämän rinnalla ja että uudistukset on myös jatkossa tehtävä palkan saajien, työnantajien ja halli tuksen yhteistyönä. Demokraatti Anna-Liisa Blomberg Demokraatti. Selvityksen mukaan eri tyisesti teollisuus odottaa näky mien kirkastuvan . Suomessa on noin 100 000 pitkäaikaistyö töntä, joista vaikeasti työllisty viä on lähes 60 prosenttia. Erityisesti hän tarkastelisi EUtason direktiivien kansal lista tulkintaa ja ympäristöön liittyvää sääntelyä. . Toki toiveikkuus ei koske kaikkia yrityksiä, mutta niissä, missä itse olen nyt keväällä käy nyt, on ollut positiivinen vire. Kauppalehden kysely vahvistaa sitä käsitystä, mikä meillä asi asta on, Aalto kertoo. . tuotannon, tilauskannan ja kotimaisten ti lausten tuntuvaan nousuun us kotaan yrityksissä. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto vahvistaa Demo kraatille, että samanlainen tun tuma toiveikkuudesta on välit tynyt myös ammattiliitolle sen tekemillä yritysvierailuilla. . UUTISET 3.2.2015 3 Kari Hulkko Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto vahvistaa Kauppalehden yrityskyselyn tuloksen: firmoissa on jo positiivista virettä. ???Harva se vuosi on odoteltu, että tästä tämä nyt lähtee? Yritystaivaalta leimahti valoisampi viesti Pienissä ja keskisuurissa yrityk sissä kevääseen suhtaudutaan aiempaa toiveikkaammin, sel viää Kauppalehden Taloustut kimuksella teettämästä kyse lystä. Toimeentulon romuttami nen ei tuo työpaikkaa kelle kään, huomauttaa puheenjoh taja Lauri Lyly. SAK:n hallitus arvosteli Sit ran viikko sitten julkistaman keskusteluasiakirjan ehdo tusta, jossa työttömyysturvan rahoitusta uudistettaisiin ly hentämällä rajusti ansioturvan kestoa.
Melko monessa yrityksessä sovitaan jo nyt paikallisesti monia työhön liittyviä asioita ja yrittäjätkin tuntuvat olevan tyytyväisiä sopimusten sisältöön. Paananen muistuttaa, että paikallisen työehtojen sopimisen järjestelmä vaatisi työntekijöiden edustajan oikeuksien vahvistamista. . Kumpikin ääri-ilmiö liittyy ennusteiden mukaan ilmastonmuutokseen. WMO:n mukaan 15 kuumimmasta mitatusta vuodesta 14 on ollut tällä vuosisadalla. YK:n jäsenmaat kokoontuvat ensi viikolla keskustele- Työntekijöiden työehtojen heikentämisesityksillä pyritäänkin nyt vain paikkaamaan kokoomuksen kannattajapakoa. maan kansainvälisestä ilmastosopimuksesta, joka on määrä allekirjoittaa joulukuussa Pariisissa. Sipilää tuuraa varapuheenjohtaja Annika Saarikko. . Tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen enin- tään kahteen asteeseen, kun vertailukohtana on teollista vallankumousta edeltävä aika. STT-AFP Antti Rinne Uutisvuotoon, Juha Sipilä pakoilee Puheenjohtajat kaikista muista eduskuntapuolueista paitsi keskustasta vierailevat ennen kevään eduskuntavaaleja Uutisvuodossa. huhtikuuta. Demokraatti. Luottamusmies pitäisi valita kaikilla työpaikoilla ja hänen irtisanomissuojaansa tulisi parantaa. Julkisen sektorin koko suhteessa bruttokansantuotteeseen on painettava nykyisestä noin 58 prosentista 50 prosenttiin. Demokraatti Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Pääministeri Alexander Stubb (kok.) esitti Suomen Yrittäjien neuvottelupäivillä sunnuntaina, että palkoista sovittaisiin työnantajan ja työntekijän välillä yrityskohtaisesti työehtosopimuksen estämättä, jos yhteisymmärrys löytyy. Vuosi 2014 oli tilastojen kuumin Viime vuosi oli YK:n mukaan tilastoidun ajan kuumin maapallolla. Juha Sipilää ei ohjelmassa nähdä. Nyt tilanne vaikuttaa kepun kannalta huolestuttavalta, koska puheenjohtaja Juha Sipilä ei uskalla tulla Uutisvuotoon, kapteeni Jari Tervo sanoo. Uutisvuoto täytti tammikuussa 17 vuotta, ja ohjelmia on tehty yli 570 jaksoa. Koeajan pääministeri pidentäisi kuuteen kuukauteen. Sari Sairaanhoitajalle kokoomusviesti on nyt toisenlainen kuin pari vaalia sitten. . Kapteeneina jatkavat tuttuun tapaan Tervo ja Stan Saanila ja ylituomarina Baba Lybeck. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ohjelmassa yhdessä kokoomuksen puheenjohtajan Alexander Stubbin kanssa. Jakso esitetään Ylellä 4. Sopiminen vaatii luottamusta, Stubb sanoi sunnuntaina Suomen yrittäjien puheenjohtajien neuvottelupäivillä. Paanasen mukaan Stubbin lausunto perustuu enemmän ideologiseen toiveuneen kuin tietämykseen esimerkiksi paikallisen sopimisen nykytilanteesta. . Uutisvuodossa ovat vierailleet perinteisesti vaalien alla presidentit ja pääministerit, tulevat ja menevät. Keskilämpötila oli 0,57 astetta korkeampi kuin vertailuajanjaksolla vuosina 1961? 1990. YK:n alainen Maailman ilmatieteen järjestö WMO huomauttaa, että ennätyslämmön ohella viime vuonna monissa maissa koettiin rankkasateita ja tulvia, toisia piinasi taas kuivuus. Työehtosopimusten mukaisesti Stubbin mukaan mentäisiin vain, jos yhteisymmärrys yrityskohtaisesta sopimisesta ei synny. . 4 3.2.2015 UUTISET ??Paananen: ?Pyritään paikkaamaan kokoomuksen kannattajapakoa? Stubb haluaa sopia tessin heittämisestä nurkkaan SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen epäilee, ettei pääministeri Alexander Stubb (kok.) tunne työmarkkinoiden todellisuutta. Stubb haluaa, että työnantajat voivat sopia omien työntekijöidensä kanssa näiden palkoista ja muista työehdoista ilman, että työehtosopimukset sitä estävät. Näin aito neuvottelutilanne olisi tasapuolisempi ja työntekijöiden osaaminen yrityksen kehittämisessä voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Paananen epäilee, että Stubbin työmarkkina-avauksen takana on kokoomuksen heikko gallupkannatus ja työntekijöi- den työehtojen heikentämisesityksillä pyritäänkin nyt vain paikkaamaan kokoomuksen kannattajapakoa. Stubb ehdottaa myös, että erityisiä perusteluja ei tarvita, jos pitkäaikaistyöttömän palkkaa määräaikaiseen työsuhteeseen. Esteeksi hän on ilmoittanut vaalityön Kainuussa
Alexander Stubbin lähtölaskenta käynnistyi, kun omat koirat jo purevat. Kokoomus on kyennyt runsaassa puolessa vuodessa tuhoamaan täydellisesti jyrki kataisen keskusta-oikeistolaisen projektin, jossa keskeistä oli palkansaajakannattajien luottamuksen voittaminen, Keskinen kommentoi. Taidatkos sen paremmin sanoa. Kristillisdemokraattien ja myös keskustan linja kotihoidontukeen voidaan nähdä tätä taustaa vasten. uudistuksiin läHdettiin talous n n n keskusta olikin luvannut perua kotihoidontuen jakamisen edus- kuntavaalien jälkeen. Puolue oli juuri valinnut kultapoikansa, monilahjakkuuden ja satojen tuhansien äänten miehen alexander stubbin puheenjohtajakseen. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. jo vuosi sitten. Sehän on kakkara! Pitkälli sen tutkimisen jälkeen keskustan halli tusohjelman äänestäjiä syleilevä sisältö ja tarkoitus on kiteytynyt: kakkara. Silloisissa alustavissa arvioissa molemmilla uudistuksilla olisi ollut tavoitteen mukaista taloudellista merkitystä. Nyt toimeenpanovaiheessa kävi ilmi, että uudistukset eivät ainakaan lyhyellä tähtäimellä toisi säästöjä vaan itse asiassa lisäisivät menoja. Hallituspuolueiden puHeenjoHtajat päätyivät n n n edellä, mutta molempia kannatettiin tai vastustettiin myös niiden perhepoliittisten vaikutusten vuoksi. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen oli vaikeaa erityisesti sosialidemokraateille. Sipilän alkuperäisestä kakkarasta jäi sentään edes tikkuja käsiin. Matalapainetta. Eikä mikään ollut häneltä mennyt pieleen. Hän oli kuin kuningas Midas. Mikään ei näyttänyt estävän uuden pääministerimme lentoa. Nyt kun uudistus peruttiin hallituksen toimesta, keskustalaiset rupesivat kiukuttelemaan. Tasa-arvotavoitteita kannatetaan arvoliberaaleista lähtökohdista, kun perinteistä mallia kannattavat löytyvät arvokonservatiivien joukoista. Taitaa käydä niinkin, että Stubbin toive demareiden kannatuksen kohenemisesta toteutuu paremmin kuin hyvin. Hänhän toivoi kesällä itsevarmasti, että olisi hyvä, jos toisenkin päähallituspuolueen kannatus olisi paremmalla tolalla. Ei tarvitse enää toivoa. Demarit ajoivat jo ohi ja persutkin näykkivät Stubbin polvihousujen persausta. Juhani Aro Ilmapuntari Loskaa. UUTISET Pääkirjoitus 3.2.2015 5 Antti Vuorenrinne Lehtikuva / Mikko Stig Aikamoinen saavutus Stubbilta, kieltämättä Kesällä kaikki oli toisin. Siis ympäripyö reää. Toki on myönnettävä, että jakolinja tässä asiassa kulkee myös SDP:n sisällä. Päässään kypärä. Kokoomuksen kannatus alkoi rapautua kovaa vauhtia. Kun kyseessä on nimenomaan lapsen oikeus, sitä ei pidä rajata vanhempien työ- tai perhetilanteen perusteella. Esimerkiksi exkokoomusvaikuttaja Riitta Uosu kainen käytti politiikkakielen rumim pia sanoja: ?Stubb on hyvä ihminen ja poliitikko, mutta...? juhani.aro@demari.fi Hallituspuolueiden puheenjohtajien autoletka kääntyi sunnuntai-iltana pääministerin virka-asunnolle puimaan hallituksen perhepaketin kohtaloa. Hallitus kiersi karikon sunnuntai-iltana perumaan lasten päivähoitoa ja kotihoidontukea koskevat esitykset. Ja päälle tulivat Kommentti vielä Stubbin tiimin absurdit möläytykset. n n n On alamäkeen muitakin syitä. Stubb hymyili leveämmin kuin kuuluisa Hangon keksi ja loisti kaikkialla. Nykyinen tilanne ylläpitää naisten huonompaa asemaa työmarkkinoilla. Päätös ei ollut sinänsä vaikea, koska molempien esitysten kohdalla niiden taloudelliset vaikutukset osoittautuivat muuksi kuin alunperin oli otaksuttu. Samalla kvartetti vältti hallitusyhteistyötä viime metreillä uhanneen kriisin. Hän saapui lahjomattomien kameroiden eteen rennosti Jopolla, jalassaan polvihousut ja varvassandaalit. Iltalehden juha keskinen kirjoitti maanantaina, että Stubb on palkansaajien asioissa täysin avustajiensa varassa. Eikä siitä porukasta löydy ainuttakaan, joka tuntisi duunareitten tai edes toimihenkilöiden elämäntilanteita. Kaikille lapsille turvattu oikeus päivähoitoon ja jatkossa myös varhaiskasvatukseen on sosialidemokraattien keskuudessa katsottu puolueen saavutukseksi ja osaksi hyvinvointivaltion tarjoamia palveluja. Monet puolueessa ymmärtävät myös päivähoito-oikeuden rajaamisen puolesta esitettyjä perusteluja. Kotihoidontuen jakaminen molemmille vanhemmille olisi puolestaan ollut tärkeä uudistus nimenomaan työmarkkinoiden tasa-arvon kannalta. Kokoomus oli hurmiossa. Se lyhentää naisten työuria, vähentää heidän ansioitaan ja sitä kautta myös eläkkeitään. SDP viestittääkin, että asiaan aiotaan palata siinä vaiheessa, kun työllisyystilanne paranee. Jakolinja kotihoidontuen jakamisen puolesta tai vastaan näyttää hyvin arvopohjaiselta. Hän juoksi maratoneja ja kävi rankkoja triahtlon-kisoja. Nuoruutensa Helsingin hienostokaupunginosassa Lehtisaaressa viettänyt Stubb oli menestyksensä kukkuloilla. Ilmeisesti samassa autotallissa on tehty myös keskustan vaaliohjelma. Sen sisältöä kun pyörittelee, päätyy pi an siihen mistä aloitti. pyöreä puu levy muutamalla värilohkolla . Heidän kannaltaan hyvä vaaliteema vietiin käsistä vähän kuin tikkukaramelli lapsen suusta. antti.vuorenrinne@demari.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Puheenjohtajien kvartetti oli asiassa yksimielinen. Keskisen mukaan Stubb on kopioinut ohjelmansa suoraan EK:n papereista. . Puo lueen puheenjohtaja Juha Sipilä esitteli kakkaransa ykkösversion . Kokoomuskansa odotti hänestä ihmeidentekijää. n n n Haaveet alkoivat kaatua, kun Stubb kesällä pyöräili espoolaisen venesataman ravintolan terassille järjestämäänsä tiedotustilaisuuteen. Uudistusten läpivienti väkisin olisi voinut johtaa ainakin kristillisdemokraattien lähtöön hallituksesta. Molemmat uudistukset olivat osa Jyrki Kataisen hallituksen rakennepakettia, jonka tarkoituksena oli kuroa umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta. Kaikki, johon hän koski, muuttui kullaksi
huhtikuuta ja se kattaa 82 myymälää Suomessa ja 20 Virossa. Timo ja Eveliina Melentjeff. Seppälän aikovat ostaa yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Eveliina Melentjeff ja hänen miehensä Timo Melentjeff. Seppälän liikevaihto oli viime vuonna 92,6 miljoonaa euroa. Metsä Groupin Äänekoskelle suunnitteleman tehtaan kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia. Tehtaan rahoitus ei ole vielä varmistunut, mutta neuvotteluja käydään parhaillaan kotimaisten ja kansainvälisten sijoittajien kanssa, kertoo Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson. Yhtiön mukaan Suomen va- Lehtikuva / Seppo Samuli jaakäytössä olevat metsävarat tarjoavat erinomaisen raaka-ainepohjan alan jätti-investoinnille. Puuta tiedetään riittävän myös selluteollisuuden muiden suunnitteilla olevien investointien toteutuessa, Finnpulp arvioi tiedotteessaan. Sellutehtaan rakentaminen perustuu yhtiön mukaan pehmopaperien ja pakkausmateriaalien kasvavaan maailmanlaajuiseen kysyntään. Samalla kuopatuksi tuli subjektiivisen päivähoitooikeuden rajoittaminen. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja SDP:n perhepoliittisesta ohjelmasta vastaava Anneli Kiljunen (sd.) arvioi Demokraatille, että sekä päivähoito-oikeuden rajausta että kotihoidontuen jakamista koskevissa ratkaisuissa olisi ollut periaatteellisia ja käytännön ongelmia. Periaatteellisella tasolla linjaus päivähoito-oikeuden rajaamisesta olisi Kiljusen mu- kaan sotinut täysin SDP:n puoluekokouksen päätöksiä vastaan. . Erityisavustaja Sonja Falkin mukaan kyse ei kuitenkaan ollut kiireellisestä siirrosta Helsinkiin. Tiedotussekaannuksen takia sisäministeriö ilmoitti aiemmin Räsäsen voivan hyvin ja jatkavan päiväänsä normaalin aikataulunsa mukaisesti. Turma tapahtui maanantaiaamuna kymmenisen kilometriä ennen Vaalimaan raja-asemaa. (STT) Stockmann myy Seppälän sen nykyiselle johdolle Stockmann on tehnyt aiesopimuksen tytäryhtiönsä Seppälän myymisestä sen nykyiselle johdolle. Kaupalla ei ole merkittävää vaikutusta Stockmannin tulokseen, kerrotaan tiedotteessa. . Tehdas maksaa 1,4 miljardia euroa. Hankkeen takana on suomalaisomisteinen yhtiö Finnpulp. Tehtaan kapasiteetin on määrä nousta 1,1 miljoonaan tonniin havusellua. Kyse olisi toiseksi suurimmasta sellutehtaasta Suomessa. (STT) Kuopioon on suunnitteilla jättiläismäinen sellutehdas. Kauppa turvaa yli 80-vuotiaan Seppälä-brändin jatku-. 6 3.2.2015 UUTISET ??Hallituksen perhepaketti ei etene eduskuntaan ?Periaatteellisia ja käytännön ongelmia? SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne sekä muut puoluejohtajat ovat vakuuttaneet, että hallituksen perhepaketti kaadettiin yhteistuumin ja sovussa. Olennainen peruste olivat Rinteen mukaan laskelmat, joiden mukaan kotihoidontuen jakaminen ei olisi tuonut toivottua vaikutusta kestävyysvajeeseen. Kauppa toteutuu 1. Perhepoliittisen ohjelman keskiössä on lapsen oikeus varhaiskasvatukseen, Kiljunen painottaa. Kari Hulkko Monessa perheessä ollaan helpottuneita, kun subjektiivinen oikeus lasten päivähoitoon säilyy nyt ennallaan. Räsänen jatkotutkimuksissa Töölön sairaalassa Kuopioon suunnitellaan jättisellutehdasta Auto-onnettomuuteen joutunut ministeri Päivi Räsänen tuotiin maanantaina jatkotutkimuksiin Töölöön sairaalaan Helsinkiin. Ministeri joutui onnettomuuteen aamulla Virolahdella. Vammojen vakavuudesta ei ole vielä tietoa
UUTISET 3.2.2015 7 Datakeskukset tuovat Suomeen tuhansia työpaikkoja Kotihoidontuen jakamiseen palataan SDP on suhtautunut positiivisesti kotihoidontuen jakamiseen, mutta Kiljusen mukaan siinäkin on vielä ongelmia ratkottavana. Samalla linjalla on SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. . Kotihoidon tuen jakaminen on täysin ajankohtainen sellaisissa olosuhteissa, jossa työllisyystilanne ja naisten ja miesten palkkaerot ovat paremmalla tolalla kuin nyt. Seppälällä on edelleen Suomen laajin muotimyymälöiden verkosto, ja kaupan myötä voimme jatkaa liiketoimintaa, joka työllistää noin 500 henkilöä Suomessa, sanoo Eveliina Melentjeff. Seppälä päätti 41 myymälän sulkemisesta Suomessa joulukuussa päättyneiden yt-neuvotteluiden jälkeen. Rapor- tin mukaan Suomi voi saada näistä investoinneista merkittävän osan. Päivähoito-oikeuden rajaus olisi ollut kaikilla kuviteltavissa olevilla tavoilla uskomattoman typerä uudistus. Ensinnäkin kyse on lasten, ei vanhempien, oikeudesta. Määrä oli lähes 20 prosenttia pie- 82 ?/hlö Autolla Helsingistä Tallinnaan sis. (STT) nempi kuin vuotta aiemmin. Autoalan mukaan tammikuussa on yleensä rekisteröity paljon henkilöautoja, mutta nyt jäätiin kauas 2000-luvun keskitasosta. Olen esittänyt, että kotihoidontukea olisi lähdetty viemään vaiheittain. 51 ? Liittymällä Viking Clubiin saat matkat vieläkin edullisemmin. Varaukset ja liittyminen maksuttomaan Viking Clubiin vikingline.fi Myyntipalvelu 0600 41577 (1,75 ?/puhelu + pvm./mpm.). to- ja la-lähdöt alk. ?Esityksiä ei olisi pitänyt sitoa yhteen? Perhepaketista luopuminen kirvoitti kommentteja useilta SDP:n vaikuttajilta. Taloudelliset kokonaisvaikutukset voivat nousta jopa 11 miljardiin euroon. Pilvipalvelujen kysyntä ja dataliikenteen määrä ovat rajussa kasvussa, minkä vuoksi palvelinkeskuksiin tehdään lähivuosina Euroopassa todella isoja investointeja. autopaikka + 1?2 hlöä alk. SDP:n kansanedustaja Tuula Peltonen huomautti, että hallituksen on pystyttävä reagoimaan muuttuvaan tilanteeseen. Politiikkaa on tehtävä ajassa, kuten Paavo Lipponen sanoi, Backman kommentoi STT:lle sunnuntaina. Valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) valtiosihteeri Esa Suominen arvioi maanantaisessa blogissaan, ettei perhepaketin kahta esitystä olisi pitänyt sitoa yhteen. Suominen pitää harmillisena, ettei uudistus kotihoidon tuen jakamisesta molemmille vanhemmille toteudu. Sen sijaan hallituksen perhepaketin toista osaa Suominen ei jää kaipaamaan. . Suomi voi kehittyä jopa Euroopan digitaalisen infrastruktuurin solmukohdaksi. Suomen vahvuuksia palvelinkeskusten houkuttelussa ovat huippuluokan energiainfrastruktuuri, kehityskelpoiset maa-alueet, hyvät verkkoyhteydet, viileä ilmasto ja turvallinen ympäristö. 88 ? Hotellimatka Helsingistä Tukholmaan Clarion Hotel Stockholm, esim. Se olisi antanut lisää aikaa työelämälle, kunnille ja perheille sopeutua tavoitteeseen kotihoidon tasaisemmasta jakamisesta, Kiljunen sanoo. SDP pitää Rinteen mukaan kotihoidontuen tasaista jakamista vanhempien kesken edelleen ajankohtaisena uudistuksena paremmassa työllisyystilanteessa. . Lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen, ikäiseensä seuraan ja virikkeisiin ei tule rajata hänen vanhempiensa aseman, työtai perhetilanteen perusteella, Suominen kirjoittaa. vuuden. Myös palvelinkeskuksille myönteinen säädösympäristö on Suomelle kilpailuetu, raportissa todetaan. Suomeen ollaan jo rakentamassa esimerkiksi Googlen, Microsoftin ja Yandexin suuria palvelinkeskuksia, joiden yhteenlaskettu arvo on 1,3 miljardia euroa. Esimerkiksi kunnissa ei olla varauduttu siihen, että kotihoidontuen jakamisen seurauksena tarve päivähoitopaikoille voi lisääntyä. . Se on SDP:lle tasa-arvokysymys, Rinne sanoo STT:lle. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti STT Ulkomaiset palvelinkeskusinvestoinnit voivat tuoda Suomeen kymmenessä vuodessa jopa 50 000 henkilötyövuotta, arvioi tutkimusyhtiö Oxford Research. autopaikka + hytti + 2?4 hlöä alk. Autoala uskoo autokaupan kuitenkin virkistyvän lievästi loppuvuonna, kunhan romutuspalkkiokampanja heinäkuussa alkaa. Romutuspalkion voi saada, jos vie romutettavaksi yli 10 vuotta vanhan autonsa ja ostaa tilalle uuden vähäpäästöisen ajokin. Myös uusia paketti- ja kuorma-autoja rekisteröitiin tammikuussa vuoden takaista vähemmän. Koko viime vuoden aikana uusia henkilöautoja rekisteröitiin Suomessa runsaat 106 000 kappaletta, mikä oli 2,7 prosenttia toissa vuotta enemmän. (STT) Uusien henkilöautojen myynti romahti tammikuussa Uusia henkilöautoja rekisteröitiin tammikuussa vajaat 10 300 kappaletta, kertoo Autoalan tiedotuskeskus. Suurin hanke on Googlen Haminan-palvelinkeskus, joka maksaa 800 miljoonaa euroa. STT Talvilomalla Punaisille laivoille Viking Linen risteilyllä on aikaa yhdessäoloon ja lomaelämyksiä koko perheelle. Autolla Helsingistä Tukholmaan sis. Myymälöiden henkilöstömäärä vähenee noin 200 työntekijällä
Itse asiassa eläkkeiden erot ovat pieniä. Palkansaajat ovat koonneet tulostaan nuo rahat. Hänen teoksensa ?Eläkeläisten taitettu itsetunto ? Seniorikansalaisena nyky-Suomessa julkistetaan huomenna keskiviikkona. . Rahastot ovat jättisuuria, Suomen suurin pääomakeskittymä. Taitettu indeksi on kuin keisari ilman vaatteita. Tätä nykyä ikääntyminen ja eläköityminen tarkoittaa käytännössä kansalaisten köyhtymistä. Nykyinen eläkesysteemi vie kohti köyhyyttä. Niistä löytyy 175 miljardia euroa. Nykyinen eläkejärjestelmä on puoli vuosisataa vanha. Kun eletään vuotta 2030 seniorikansalaisten osuus väestöstä noussee 25 prosenttiin. Poliittinen järjestelmämme on sellainen, ettei yksikään puolue uskalla puuttua indeksileikkuriin, Kiljunen toteaa. Rahaa riittävästi Moni epäilee, että vanhusväestön kasvaessa eläkkeiden maksamiseen ei riitä rahaa. Suomen historia ei tunne yhtään väestöryhmää, jonka etuuksia olisi leikattu yhtä systemaattisesti kuin eläkkeensaajien viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Elämme harvinaisia aikoja. Ainoa perusteltu tapa ylläpitää sen arvo on sitoa se puhtaaseen ansiotasoindeksiin. . Eläketarkistukset pitäisi tehdä palkkasidonnaisina, Kiljunen sanoo Kuin keisari ilman vaatteita . Työeläke on ansiosidonnainen etuus. Valtion 54 miljardin loppusumma on pikkurahaa eläkerahastojen rinnalla. . Sen jäl- keen tilanne tasoittuu, Kimmo Kiljunen muistuttaa. . Ainoa Suomen eläkeille tuhoisa tekijä olisi kaiken palkanmaksun loppuminen, Kiljunen korostaa. . Se on kansallinen häpeä, Kiljunen toteaa. SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne kertoi viikko sitten, että jos SDP on seuraavassa hallituksessa, puolue ei leikkaa eläkeindeksejä. . Pääosin eläkeläiset ovat pienituloisia. Meillä olisi varaa maksaa reilusti isompia eläkkeitä kuin nyt maksetaan, hän lisää. ?Työeläke on ansiosidonnainen etuus. Ainoa perusteltu tapa ylläpitää sen arvo on sitoa se puhtaaseen ansiotasoindeksiin?. Eläke-erot pieniä Kiljusen mukaan täysin varmaa on, että iäkkäiden osuus väestöstä tulee kasvamaan. Se on suuri ongelma, Kimmo Kiljunen sanoo. Tätä nykyä ulkoministeriössä erityisedustajana työskentelevä Kiljunen on paneutunut perusteellisen tarkasti eläkejärjestelmäämme. Kerättyyn varantoon ei ole koskettu. Rahat riittävät. Meillä on vääränlainen eläkeindeksijärjestelmä. Tällä hetkellä yli 65-vuotiaita on 19 prosenttia väestöstä. . 8 3.2.2015 AVAUS Kimmo Kiljunen ravistelee eläkepolitiikkaa Taitettu indeksi . Hinnat ovat nousseet enemmän kuin palkat. Kimmo Kiljusen mukaan pitkässä juoksussa taitettu indeksi heikentää eläkkeitä ja jättää eläkkeet yleisestä elintason noususta jälkeen. . Kiljusen mielestä sellainen on pötypuhetta. Työeläkejärjestelmä perustuu rahastoihin. Köyhyysrajan alapuolella elää uskomattoman paljon kansalaisia.
Vain 10 prosenttia eläkeläisistä saa enemmän kuin 2 500 euroa kuukaudessa. AVAUS 3.2.2015 9 joutaa jo eläkkeelle Kiljusen selvityksen mukaan yli puolet eläkeläisistä saa vähemmän kuin 1 500 euroa kuukaudessa. Norjalainen järjestelmä, jossa eläkeikä on haarukassa 61?73 ikävuotta toimii hienosti, Kimmo Kiljunen sanoo. . Vierastan käsitettä yleinen eläkeikä. En ole edes miettinyt asiaa. Teksti Seppo Peltoniemi Demokraatti seppo.peltoniemi@ demari.fi Kuvat Kari Hulkko Demokraatti kari.hulkko@demari.fi . Minä olen jo vanhuuseläkeiässä. Sitten on paljon henkisen työn tekijöitä, jotka joutuvat eläkkeelle liian varhain. Milloin jäät itse eläkkeelle, Kimmo Kiljunen? . Eläkeläisten tulonjako on tasaisempi kuin tulonjako työssäkäyvien kesken. Mallia Norjasta . Taitettu indeksi on kuin keisari ilman vaatteita, Kimmo Kiljunen toteaa.. Raskaista töistä pitää päästä aiemmin eläkkeelle. Se on ihan selvä asia. Se on yksilökohtainen asia
Sijoittajia ei kiinnosta suomalaisten vanhusten hoito, vaan siitä saatava raha. on lajissaan ainutlaatuinen.. Yksinäisyys on yksi vaikeimpia kansantautejamme. Työskentelee tällä hetkellä ulkoministeriössä erityislähettiläänä. Vantaan kaupunginvaltuustossa vuodesta 1985 ja on myös toiminut kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Neljän lapsen isä. On työskennellyt muun muassa ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä usein vaalitarkkailijana. Harrastuksiin kuuluvat kirjallisuus, tennis, shakki ja tanssi. Kunnan omalla työllä vanhusten palvelu tulisi edullisemmaksi, hän toteaa. Tuntee kaikki liput ?? ?? ?? ?? ?? . Suomessa asuu valtava määrä vanhuksia, jotka elävät vailla virikkeitä ja ennen muuta vailla läheistä ihmistä, Kimmo Kiljunen sanoo. Kiljunen arvostelee hoiva-alan bisnestä. 10 3.2.2015 AVAUS Näin toimii työeläkeindeksi Kun uuden alkavan eläkkeen määrää lasketaan, vakuutetun työuran aikaiset palkat ja työtulot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain tammikuun alussa työeläkeindeksillä. Indeksitarkistuksen määrään vaikuttavat Tilastokeskuksen laskemien kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksin muutokset. Sen lisäksi Kiljunen tuntee kaikkien maiden liput. Nykyinen eläkesysteemi vie kohti köyhyyttä. Hänen kirjansa ?Maailman maat . Valtaosa tehostetusta palveluasumisesta on yksityisten yritysten dominoimia. Niistä iso osa on kansainvälisten sijoittajien omistamia. Se on suuri ongelma. Vantaalainen valtiotieteen tohtori Kimmo Kiljunen, 63, istui kansanedustajana 19952011. Se raha ei jää Suomeen, vaan valuu veroparatiiseihin. Tuotto on varmaa. Useat kunnat ovat sitoneet itsensä kiinni näihin firmoihin. Kiljunen muistuttaa, että kahdeksasta suurimmasta terveysbisnesfirmasta viisi on kansainvälisten sijoittajafirmojen omistuksessa. . Liput ja historia. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia. Työeläkeindeksi vuonna 2015 on 2519 (korotusta edellisvuodesta 0,39 prosenttia). Hallituksen viime vuoden keväällä tekemän kehyspäätöksen mukaisesti kansaneläke- ja työeläkeindeksejä korotetaan vuonna 2015 pysyvästä lainsäädännöstä poiketen 0,4 prosenttia. Kunta hoitaisi halvemmalla
AVAUS Miksi liito-orava ilmaantuu aina juuri sinne, minne ei pitäisi? 3.2.2015 Yllätys, yllätys! 11
Hän ja tutkijaryhmä alkoivat miettiä uudenlaisia suojelukeinoja, sellaisia, joista hyötyisivät sekä liito-oravat että näiden maita havittelevat ihmiset. Nygren, ympäristöpolitiikan tutkija Tampereen yliopistosta, tekee edelleen töitä saman aiheen parissa. Yhä vain liitäjät tuntuvat putkahtelevan esiin juuri siellä, missä niitä ei pitänyt olla. Niiden elinympäristöjen hävittäminen ja heikentäminen on automaattisesti kiellettyä ilman erillistä suojelupäätöstäkin. Pulmiahan siitä tietysti syntyi. Alkoi näyttää siltä, että laji on tipahtanut taivaasta maankäytön suunnittelijoiden riesaksi. Liito-orava putkahteli esiin siellä ja täällä, ja tietysti aina juuri silloin, kun ihmiset olisivat halunneet alueelle jotain ihan muuta. Esimerkiksi Espoossa metron tieltä joudutaan raivaamaan liito-oravien käyttämää metsää. Vastapainoksi metsää pyritään lisäämään lähistöllä muissa paikoissa ja näille alueille laitetaan pönttöjä. Nygren kertoo, etteivät liito-oravan tarpeet suinkaan aina ole ihmistoiminnan kanssa vastakkaisia. Jos kartoitus on vähän sinne päin, ei ole ihme, jos orava yllättää. Viidenneksi ihmiset tuppaavat rajaamaan liitooravan elinalueiksi luokittelemansa paikat tarkasti ja pieniksi. Ne myös suosivat erilaisia paikkoja eri puolilla maata. Neljänneksi liito-oravakartoitusten määrässä ja laadussa säästellään. Hän halusi selvittää, mistä oravayllätykset johtuvat ja miten niitä voisi välttää. Samalla hyötyisi moni muukin metsien uhanalainen laji. Kohujulkkis vastoin tahtoaan Nygren uskoo, että tärkein avain ihmisten sopuisampaan liito-oravasuhteeseen on maankäytön, metsänhoidon ja luonnonsuojelun yhteistyö. Viereisessä liito-oravien unelmametsässä taas ei näy ainuttakaan. Vilkasliikkeinen liitelijä Nygren ja hänen kollegansa Taru Peltola ovat etsineet syitä siihen, mikä tekee liito-oravasta ihmisten näkökulmasta niin yllättävän. Ei se vieläkään kauhean hyvin suju. Hän kertoo, että paljon on menty eteenpäin parinkymmenen vuoden takaisista ajoista. Liito-orava. Tämä lentävä rukkanen kuuluu direktiivissä lajeihin, joita suojellaan erityisesti tiukasti. joskus aika värittynyttä. Uskon, että win-win-ratkaisuja on löydettävissä, Nygren sanoo. Itse asiassa liito-oravasta ei olisi alun perinkään tarvinnut tulla ihmisten silmissä niin hankalaa eläintä kuin siitä tuli. Mikä neuvoksi? Ratkaisu voi löytyä juuri niistä uudenlaisista suojelukeinoista, joita Nygren on tutkinut. Liito-orava on noussut niin paljon esiin osittain juuri siksi, että se tykkää samanlaisista metsistä kuin ihmiset. Eläimet eivät kuitenkaan näitä rajoja tunne. 12 3.2.2015 AVAUS Kun EU:n luontodirektiivi parikymmentä vuotta sitten alkoi vaikuttaa Suomeen, ilmaantui metsien pimennosta kaikkien tietoisuuteen eräs pieni nappisilmä. Niissä ajattelua käännetään yksittäisistä elinpaikoista laajempaan kokonaisuuteen. Uuden ajatuksen mukaan on tärkeämpää, että liito-oraville on ylipäätään tarjolla runsaasti hyviä elinympäristöjä kuin että jokin tietty pikku läiskä säilyy. Niinpä liito-oravanaapurusto voi välillä olla tyhjillään ja välillä taas täynnä elämää. Toisekseen muutokset alueen metsissä muuttavat myös sitä, missä liito-oravat elävät. Metsien virkistyskäyttö ja liito-orava sopivat hyvin yhteen, Nygren sanoo. Tätä puolta media ei juuri korostanut 20 vuotta sitten eikä korosta nytkään. Tämä voi kuitenkin olla myös hyvä asia. Liito-oravista on opittu paremmin tekemään selvityksiä jo hankkeiden alkuvaiheessa, ja hankalimmissa paikoissa suojelulle on löydetty uudenlaisia, joustavia keinoja. Mutta kyllä liito-oravien ja ihmisten yhteiselossa edelleen on kitkaa. . He ovat löytäneet viisi syytä. Ensinnäkään liito-oravat eivät linnoittaudu tietylle alueelle isona joukkiona, joka sitten pysyisi siellä hamaan loppuun asti. Vähän kyynisemmät epäilivät, että joku ostaa papanoita pimeiltä papanamarkkinoilta ja käy kylvämässä niitä vääriin paikkoihin. Yhteiseloa on opittu, mutta? Samoihin aikoihin Nina V. Nygren huomauttaa, että kahnaukset sen sijaan saavat yhä julkisuutta . Näitä muutoksia voisi kyllä mallintaa, mutta ihmiset eivät ole tottuneet tekemään niin. Kolmanneksi ihmiset eivät vieläkään tiedä kunnolla, minkälaisissa paikoissa liito-oravat tahtovat oleilla. Tämän syyn Nygren nostaa kaikkein merkittävimmäksi. . Eivät yllätykset siis johdu liito-oravan pahansuovuudesta eivätkä siitäkään, että joku kävisi kylvämässä papanoita maastoon. Otus viihtyy hyvin ihmisten lähellä eikä ylenkatso kaupunkimetsiäkään. . Nygren kiinnostui liito-oravan tutkimisesta. Näin ihminen voi käyttää sen pienen läiskän, kuten haluaa, kunhan samalla kohentaa liito-oravien elinoloja muualla. Nygren kertoo, että paikoin näin on jo toimittu. . Esimerkiksi joustavammista suojelutavoista voivat hyötyä kaikki, kunhan ne yhdessä suunnitellaan. . Nykyiset suojelun tavat vain eivät käy eläimen ekologiaan, Nygren sanoo. Entistä joustavampaa suojelua Edelleen siis ollaan tilanteessa, jossa liito-oravan suojelutaso ei tyydytä oikein ketään: ei ekologeja eikä maankäyttäjiä. Metsiä hakataan, ne kasvavat ja yhteyksiä metsien välillä katkeaa ja syntyy. Päinvastoin ne ovat hyvin liukkaita liikkeissään. Yksilöitä kuolee, poikasia muuttaa pois ja koiraat risteilevät naaraiden elinpiirien välillä. Näin Suomesta tulisi kokonaisuutena liito-oravalle parempi paikka, eikä yksittäisistä papanalöydöistä tarvitsisi niin riehaantua. Kaikki ei siis ole kiinni yhdestä pai- Ihmiset tuppaavat rajaamaan elinalueet tarkasti ja pieniksi. Eläimet eivät näitä rajoja tunne. kasta, koska koko alueen elinympäristöverkostoa kehitetään, Nygren sanoo. Koko maan mittakaavassa uudenlainen suojeluajattelu voisi tarkoittaa vaikkapa sitä, että metsänhoidon tavat monipuolistuisivat. Kokonaisia hankkeita kaatui yhden pienen otuksen takia. Moni varmasti tunsi, että liito-oravat väijyvät suunnittelijoita pesäpuissaan ja nauravat partaansa. Liito-oravasta on siis tullut kohujulkkis osittain siksi, että siitä on haluttu tehdä sellainen. Ja mikäpä on tehdessä. Hassunnäköinen, nappisilmäinen lentävä rukkanen ei helposti jätä ketään kylmäksi. Liito-orava putkahteli esiin siellä ja täällä. Kokonaisia hankkeita kaatui yhden pienen otuksen takia. Tua Onnela Demokraatti, Tampere. Edelleen liito-oravat aiheuttavat ongelmia ja yllätyksiä, Nygren sanoo. Etenkin vaikea ennakoitavuus tuntuu hiertävän ihmisten ja liito-oravien välejä. Aikaisemmin esimerkiksi luultiin, että kaupunkimaiset ympäristöt eivät niitä kiinnosta
Joskus jossain on potentiaalista metsää vaikka kuinka, mutta liito-oravia ei vain ole. Ne eivät mene käskemällä.? Pertti Tamminen, Tampereen kaupungin Vuores-hankkeen projektijohtaja: ?Vuoreksen alueelta löytyi tietenkin liito-oravia, mutta ei lainkaan sellaisilta alueilta, joita olisi haluttu rakentamisen piiriin. Lopulta niillä ei siis ollut mitään merkittäviä vaikutuksia koko hankkeen kannalta.?. Aikaa kului ja rahaa paloi. Nykyään tilanne ei enää ole niin ongelmallinen. Olen kokenut tiedon lisäämisen antoisaksi ja tuloksekkaaksi. Kun liito-oravat tulivat tutuiksi, alettiin niistä tehdä selvitykset etukäteen, eikä siinä enää sitten ollut mitään kummempaa.? Kaija Helle, entinen Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin aluesihteeri: ?Muistan esimerkiksi Tampereen Ojalan kaavan, jota liito-oravien löytyminen siirsi usealla vuodella. Se oli paljon esillä, ja kun jokin asia on paljon esillä, usein se menee myös överiksi. Uusi tilanne herätti vaikka minkälaisia tarinoita puolin ja toisin. Joissakin hankkeissa liito-oravien ilmaantuminen tietysti harmitti, kun aikaa meni ja hommat piti laittaa uusiksi. AVAUS 3.2.2015 13 Wikimedia commons ja Getty Images ?Nykyiset suojelun tavat vain eivät käy eläimen ekologiaan.? Muistoja liito-oravasta Jussi V. Mitä enemmän ihmiset lajista tietävät, sitä enemmän he antavat sille arvoa, ja mitä enemmän liito-oravalla on ystäviä, sitä paremmin sillä menee. Ovat liito-oravat onnistuneet yllättämään minuakin. Niin siinäkin kävi. Niemi, entinen Pirkanmaan maakuntajohtaja: ?Voisi sanoa, että yhteen aikaan liito-orava oli työssä jokapäiväinen vastaantulija. Todellisuudessa ristiriitoja ei siis syntynyt. Hanke saattoi olla jo pitkällä, kun liito-orava tuli ja kaikki piti aloittaa alusta. Kaikissa projektin alkuvaiheen kaavoitushankkeissa kuitenkin valitettiin, ja useissa perusteena olivat liito-oravat, vaikka rakentamisalueita ei ollut osoitettu liito-oravien pesimä- tai ruokailualueille. Minusta on aina hieno asia, kun merkkejä liito-oravasta löytyy. Ihmiset eivät edelleenkään tiedä liito-oravasta paljoa. Se oli iso juttu, koska silloin myös Tampereen yliopisto saatiin tutkimaan suojelua. Minä en ymmärrä suomalaista kulttuuria siinä, että tällaisesta lajista, jonka kannanvaihtelu on niin suurta, tehtiin vitsi
Se teki siitä miltei dokumentillista tanssiteatteria! ?Ihan dadaa? Festivaalin päätteeksi nähty Jyväskylän ylioppilasteatterin viritelmä ?Tyttö nimeltä Pan. Kuvassa näyttelijöistä Eeva Sutinen ja Anna Blomster (takana). Erittäin tiheätunnelmainsen, loppua kohti jopa kohti kauhuestetiikkaakin kurottelevan näytelmän suola oli ohjaaja Matti Peltosen itse esittämä päärooli. Fyysiseen kasvuun ja miehistymiseen liittyvää itsetutkiskelua ja -ironiaa sopivasti yhdistelevä pläjäys perustui nuorten kundien omassa piirissä syntyneeseen käsikirjoitukseen. Esiintymistilojen sarjassa ensikertalainen oli Mikkelin musiikkiopisto. Uutta sen sijaan ei ollut, että Näyttämöpäivillä nähtiin taas moni-ilmeinen valikoima suomalaisen harrastajateatteriesitysten parhaimmistoa. Jännite ja näyttelijäkontakti paranivat jälkipuoliskolla, kun koko sakki oli samassa tilassa puhumassa samoista teemoista. Matti Peltosen Vantaan Näyttämölle ohjaama, Runar Schildtin novellista sovitettu ?Hirsipuumies. En muista, olisiko lajityyppiä ollut koskaan aiemmin Näyttämöpäivillä esillä näin tyylipuhtaassa muodossa. Reipas ohjelmistovalinta teatterilta, sillä hyvän farssin tekeminen on ammattilaisillekin millintarkkaa touhua. Kovasti nauratti, mikä teki hyvää keskimäärin aika vakavista aiheista koostuneen muun ohjelmiston keskellä. Hyvän farssin tekeminen on ammattilaisillekin millintarkkaa touhua. Ohjaus Leena Laakso Hymyssä suin jengi poistui myös Mikkelin poikateatterin esityksestä, vaikka se olikin tällä kertaa astetta vakavampi kuin parilla edellisellä festivaalilla nähdyt vedot. Jo kolmen eri esityksen fakittaminen samaan lokeroon tuotti vaikeuksia. Hänellä kun oli hallussaan maaginen veistosukkeli, ?hirsipuumies?, jonka omistajan on ennen kuolemaansa kaupattava se pois aina itse maksamaansa halvemmalla saadakseen sielulleen rauhan. Everstin vastapoolina oli hänen taloudenhoitajansa, joka on altis palvelemaan kuolemaa tekevää isäntäänsä itsekunnioituksensakin menettämiseen asti. Selma Kiuru Teatteri Vantaan Näyttämö Runar Schildt: Hirsipuumies Ohjaus Matti Peltonen Lahden Lauantainäyttämö Reko Lundán: Kutsumattomia vieraita Ohjaus Ninni Parviainen Tuulta purjeisiin -ryhmä, Pori Maa, johon en kuulu Ohjaus Anne Mäkinen Espoonlahden teatteri Vaimoni on toista maata Ohjaus Arto-Oskar Reunanen Mikkelin poikateatteri Keholla millä hyvänsä Ohjaus Kati Kinnunen Jyväskylän ylioppilasteatteri Laura Laakso: Tyttö nimeltä Pan Jyväskylän ylioppilasteatterin lentoemäntäfantasia oli aika dadaa, mutta sellaisena myös hyvin kutkuttavaa. kertoi toisenlaisesta kuoleman kohtaamisesta. Schildtin eksistentiaaliset pohdiskelut oli typistetty balladimaiseksi kamarinäytelmäksi, jossa hieman eksentrinen eversti Toll yritti tavallaan ostaa sielunsa. Ohjaaja Arto-Oskar Reunanen ja mainiota vauhtia yllä pitänyt näyttelijänelikko Ari Ijäs, Riikka Piirainen, Ulriikka Heikinheimo ja Said Dakash ansaitsevat täyden respektin tämän komedialajin haltuunotosta. Alun pienten jähmeilyjen jälkeen mentiin jo kohta itse asiaan, mikä farssin tapauksessa tarkoittaa loputtomia väärinymmärtelyjä, valeidentiteettejä, valkoisia ja sysimustia valheita ja ennen kaikkea täydellistä mopojen käsistä karkailua. Siinä pisteessä tässä harmittomana illanistujaisena alkaneessa tarinan lopulla oltiin. Peltonen teki everstistä saumattomasti ensin omahyväisen rehentelijän, sitten mystisen tarinankertojan ja lopulta kuolemankauhuisen antautujan. 14 3.2.2015 AVAUS Taisto Reimaluodon keittelemässä festarisopassa oli sattumia joka Näyttämöpäivien esitykset irrottivat itkuja ja isoa iloa Työväen Näyttämöpäiviin liittyi tänä vuonna useampia ensikertalaisuuksia. oli varsin selvällä marginaalilla ykkönen. Kuoleman porteilla Jos pientä lokerointia kuitenkin yrittäisi, Lahden Lauantainäyttämön ja Vantaan Näyttämön esityksille voisi löytää yhteisen nimittäjän itsestään kuolemasta, sen pelosta ja väistely-yrityksistä. Pienet ironiset pilkahdukset ja allegoriat tekivät hyvää päästessään näkyviin, ja mikä tärkeintä, sisältöä pinnallistamatta. Nuorten avoimen elämäntilannekartoituksen jälkeen näin Espoonlahden teatterin kohellusfarssin ?Vaimoni on toista maata?. Järjestävällä ?seuralla. Lahtelaiset olivat ottaneet rohkeasti käsittelyyn Reko Lundánin viimeiseksi jääneen näytelmän ?Kutsumattomia vieraita?. Oman kuolemansa kohtaamiseen valmistautunut Lundán kirjoitti tarinan risteävistä ihmiskohtaloista, joita yhdistää onnettomuuden tai sairauden lähelle tuoma menetyksen pelko tai tuska. Episodimaisesti alkava näytelmä tiivistyy toisella puoliskolla yhteisölliseksi kokemusten jakamiseksi. Aika reippaalla kädellä lyhennetty ja sovitettu esitys kärsi tässä muodossaan juuri kohtaamattomuudesta, vaikka päinvastaisuudesta on kyse. Näyttelijät ottivat enemmän kontaktia yleisön suuntaan kuin toisiinsa, jolloin tunnelataukset jäivät valjuiksi. Sama tunneköyhyys ulottui myös ohjaukseen. Tarpeeton kiirehtiminen kohtauksesta toiseen teki esityksen sykkeestä harmillisen monotonisen. Ne olisivat kuitenkin kaivanneet draamallistamista tullakseen paremmin katsojan iholle ja ehjäksi teatterielämykseksi. Sari Aurasen esittämä Mari jäi vähän Peltosen latauksellisen remellyksen jalkoihin, mutta hänen tapansa näytellä paljon silmillään ja ilmaisevilla hymynkareilla oli hyvin viehättävää. Tilitystä ja tikahduttamista Yksi festivaalin puhutuimmista ja yleisöä itkuun asti liikuttaneista esityksistä oli porilaisen Tuulta purjeisiin -ryhmän hyvin omakohtainen ?Maa, johin en kuulu?. Nuorten esittäjien omat tarinat pompotteluista työmarkkinoilla, koulukiusaamisesta, aikuistumisen paineista ja näistä aiheutuvien kriisien rankoista lievityskeinoista olivat uskottavia, koska olivat totta. Nyt esitys jäi paikoin ikään kuin pahoinvointiraporttien luennaksi. Valinnanvaran puutetta nurisseita ei festivaalitiloissa pahemmin näkynyt. Yleisöäänestyksellä ratkaistava festivaalin kiertopalkinnon saaja löytyi klassikko-osastolta: Samuli Reunasen Järvenpään teatterille ohjaama Tennessee Williamsin ?Viettelyksen vaunu. Tunnustuksellista monologia, manifestoivaa musiikkiteatteria, klassikkoa, pesunkestävää farssia, nykyteatterimme - ja kirjallisuutemme - suosikkitekijöitä, ja poikien tanssiteatteria. oli. Työväen Näyttämöiden Liitolla on vuoden vaihteessa aloittanut uusi toiminnanjohtaja Annukka Ruuskanen, joka nyt sai avattua henkilökohtaisen näyttämöpäivähistoriansa. Myös festivaalin keskipisteen, Mikkelin Teatterin viime vuonna aloittaneelle johtajalle Katriina Honkaselle näyttämöpäiväemännyys oli ensimmäinen kerta. Ellei sitten uutuudeksi noteerata sitä, että näyttelijä Taisto Reimaluodon valikoima kattaus oli kenties yksi historian heterogeenisimmistä
Kun jo entuudestaan monitaitoinen porilaisporukka on saanut nyt vahvistuksiksi ohjaajan monivuotiset luottopelajat Heikki Hervan ja Tomi Sirénin. Mikkelissä saatiin taas nähdä tämän ajan teattereissa harmillisen syrjään sysätyn merkittävän suomalaiskirjailjan tekstin verevä tulkinta. Täytyy myöntää, että alkuun vähän vierastin ohjaajan ideaa ottaa kirjailijan kaikki alkuperäiset parenteesit eli esityksen näyttämöohjeetkin mukaan lavalle. -komedian toteuttamisen pilkulleen alkuperäisasussaan voi nähdä myös valaisevana dokumenttina siitä, missä hengessä teatteria ja nimen omaan farssahtavaa komediaa tehtiin 1900-luvunn alun Suomessa. Tarinassa leskeytynyt Simo Kämäräinen lähtee uuden emännän etsintään Juvalle, ja löytääkin sellaisen. Kun hyväksyi, että sekamelskalle ei tarvitse löytää graniitinlujaa draamallista perustusta, jyväskyläläisten paketti oli helpompi ostaa. Musiikki Petra Poutanen-Hurme . Tosin väärinkäsityksen seurauksena kahdesta vaimoehdokkaasta sen pahansisuisemman, mutta rikkaamman, joten silloin sopii pohtia, mikä vaakakupissa painaa enemmän. Hurmeen näyttelijäensemble tekee tuttuun tapaan herkullista työtä. saa ensi-iltansa heinäkuussa, nyt uusissa ympyröissä eli Sastamalan Liekorannassa. verrattuna Kun lesket lempivät on rahvaanomaisempi ja yksiviivaisemmilla jutuilla naurattava, mutta kyllä senkin takaa pistelee pirunkurisuuden piikki. Lassila pisti aikoinaan avioliittokäytännöt ja mammonan mahdin aika armahtamattomaan valoon, mitä Hurme sopivasti vielä omin korostuksin allevivaa. sopi sille harvinaisen osuvasti. Hämmennystä aiheutti se, että esityksen punainen lanka pysyi kätkettynä koko sen vajaan parituntisen keston ajan, ensin häiritsevästi, lopulta ?mitä välii. Lassilan ilmaisuvoimanen kieli on myös nautittavaa kuunneltavaa. Edellisvuonna nähtyyn, tekopyhyyttä satirisoineeseen ?Liika viisaseen. -tunnelmissa. ?Lentoemäntäfantasia. alaotsikon saanut esitys sekoitteli vapaapudotuksessa muun muassa emansipoitunutta julistusta, sukupuolten keskinäisiä ja etenkin toisen sisäisiä valtapelejä, seksuaalifantasioita, lapsenomaista tarinoivaa tajunnanvirtaa sekä loputtomasti kirjallisuusviittauksia. Kaikki tämä heitettiin katsojien eteen rauhattomalla unen logiikalla. Tarkkaa tyylittelyä ja harkittua yli- ja alinäyttelemistä on riemu katsoa. Matkavauhti on edelleen hyvä. Esittämisen tasolla se ei tuottanut missään vaiheessa vaikeuksia, sillä näyttelijät huhkivat jutun läpi erittäin hyvin rytmitetysti. Näytteleminen oli täyttä ammattilaistasoa, jolle antoi lisäpotkua vielä ajatuksella valittu ja intensiivisesti esitetty musiikillinen kattaus sulassa sovussa muun muassa Esa Helasvuon ?Tuli mies?, Mikko Alatalon ?Hän hymyilee kuin lapsi. Dramati- sointi Maiju Lassilan lapsinäkökulmaisesta romaanista ?Mestari Nyke. Siitä, kuten näyttelijä Taisto Reimaluodon valikoimasta kattauksestakaan oli hyvin vaikea löytää mitään jykevää temaattisuutta tai toisaalta sovinnaista kaikkien yhteisen maun miellyttämistä. Jere Lauha Järvenpään teatteri voitti Viettelykseen vaunullaan Näyttämöpäivien kiertopalkinnon, mitä juhlittiin päättäjäisissä siekailematta. Vieraannuttamisen ja dokumentoinnin toimiva liitto Rolf Bamberg Demokraatti, Mikkeli rolf.bamberg@ demari.fi Espoonlahden teatterin Ari Ijäs, Riikka Piirainen ja Ulriikka Heikinheimo löivät ihan farssiksi riemuisin seurauksin. Työväen Näyttämöpäivien ohjelmistossa kutsupohjalta kaikkiaan viitenä talvena nähtävä Juha Hurmeen ja Porin teatterikerhon tutkimusmatka Algot Untolan/Maiju Lassilan/J. Se oli kosiskelematonta jonnekin kabareen ja feministisen manifestoinnin välimaastoon sujahtavaa musiikkiteatteria, joka yhtäaikaisesti sekä hämmensi että vangitsi pauloihinsa. Väliajalla kuultu luonnehdinta ?ihan dadaa. Tammikuun lopussa 2016 se nähdään sitten taas Näyttämöpäivillä. Teatteri Työväen Näyttämöpäivät Porin teatterikerho Maiju Lassila: Kun lesket lempivät Sovitus, ohjaus ja koreografia Juha Hurme . AVAUS 3.2.2015 15 Jere Lauha lähtöön oman festivaaliohjelmistoni kunnianhimoisin esitys. Rooleissa Heikki Herva, Tomi Sirén, Kaisa Sarkkinen, Jarno Malinen, Taru Huokkola, Joni Seppälä, Harri Frondén, Ida Sofia Fleming, Vesa Kivinen, Mari Naumala Jere Lauha Kaisa Sarkkinen ja Heikki Herva näyttävät, kuinka leskien lempi leiskuu.. I. Vieraannuttaminen on yksi nykyteatterin perustyökaluista. Toisaalta Lassilan vuonna 1911 kirjoittaman ?Kun lesket lempivät. Mutta siitähän tavallaan juuri olikin kyse. ja Kaj Chydeniuksen ?Lounatuulen laulu?. Jollain tapaa JYT:n tykitys oli juuri sopiva esitys sinetöimään tämän vuoden festivaaliohjelmisto. Kirsikkana kakkua koristaa vielä pari IdaLotta Flemingin todella vetävää laulunumeroa. Tänä vuonna Hurmeen jengi etenee Untolaprojektinsa kolmanteen vaiheeseen. Vatasen/jne eteni nyt toiselle etapilleen. Puvustus ja lavastus Heini Maaranen
Bisneksen kehittelyä tukee Indigenous Business Australia (IBA). . Nuorisovankiloiden asukeista noin puolet on aboriginaaleja tai Torresinsalmen saarien asukkaita. Viime vuonna julkaistun raportin mukaan alkuperäiskansojen naisia joutuu perheväkivallan vuoksi sairaalaan 31 kertaa useammin kuin muita. Alkuperäisasukkaat elävät usein syrjäseuduilla ja omistavat liikeyrityksiä kolme kertaa harvemmin kuin muut australialaiset. Irti traumoista Viime heinäkuusta lähtien keskuksessa on vieraillut neljännesmiljoona kävijää, joista lähes puolet ulkomaalaisia. . En voi pidättää hymyä, kun lähden töihin aamuisin. Mossman Gorge Centerin työvoimasta 90 prosenttia - 61 työntekijää ja 21 harjoittelijaa - on aboriginaaleja. Hymyillen töihin . Vihdoin voimme suojella ekosysteemiä ja esitellä samalla kävijöille kansamme elämää ja kulttuuria, Gibson iloitsee. Yrityksiä tuetaan Matkailijat käyttivät viime vuonna Australiassa 4,5 miljardia euroa, ja 14 prosenttia kä- vijöistä oli kiinnostunut alkuperäiskohteista. ILC on auttanut Mossmanin ohella monien muiden alkuperäiskohteiden asukkaita maanhankinnoissa. Yli 15-vuotiaista työtä on löytänyt vain 42 prosenttia, kun valtaväestössä työllisiä on 61 prosenttia. Köyhyys, työttömyys ja traumat 1900-luvulta, jolloin alkuasukkaiden kulttuuri haluttiin tukahduttaa, ovat lisänneet sosiaalisia ongelmia: alkoholismia, sairauksia, perheväkivaltaa ja itsemurhia. Alkuperäisväestöön kuuluva aikuinen joutuu poliisin pidättämäksi 15 kertaa todennäköisemmin kuin muut australialaiset. Kuku yalanji ja muut heimot ovat vaalineet ympäristöään vuosituhansia. Se on heidän markettinsa ja apteekkinsa, selittää keskuksen johtaja Greg Erwin. Hanke siirtyy kokonaan aboriginaalien omistukseen 10?15 vuodessa. Tunnen tämän paikan omakseni, se vahvistaa kansamme uskoa omiin kykyihinsä. Olen saanut yhteyden kansani historiaan, taruihin, kieliin, musiikkiin ja taiteisiin. Hän opastaa nyt turisteja maailman vanhimmassa sademetsässä ja Demi-vuoren luolissa. . Australian hallitus erotti heidät perheistään ja halusi ?antaa heille paremman elämän? vuosina 1900?1970. Roy Gibson toivoo, että nuoret välttyisivät hänen sukupolvensa traumoilta. Lisäksi se jakaa stipendejä kaupallista tai rahoitusalaa opiskeleville aboriginaalinuorille. Neena Bhandari IPS, Mossman, Australia Kasautuneet ongelmat Australiassa on aboriginaaleja ja melanesialaisiin kuuluvia Torresinsalmen saarien asukkaita vajaat puoli miljoonaa. Alkuperäisturismi tuo kulttuurista syvyyttä matkailijan kokemuksiin. Nyt hänen taidettaan myydään keskuksessa. . Myös yksi tyttäristäni työskentelee täällä, Salt kertoo. Tunnen tämän paikan omakseni, se vahvistaa kansamme uskoa omiin kykyihinsä. sia. Hän on päässyt toteuttamaan ikiaikaisen haaveensa kansansa asuinsijoilla Mossmanin solassa Daintreen kansallispuiston eteläreunalla Queenslandissa. Gibson ja Mossmanin solan aboriginaaliyhteisö perustivat ekomatkailukohteen kumppaninaan alkuperäisasukkaiden maanhankintoja tukeva valtiollinen Indigenous Land Corporation (ILC). Autamme perustamaan yrityksiä, jotka voivat tarjota työtä alkuperäisasukkaille, sanoo IBAn johtaja Chris Fry. Jo Donovan perusti IBAn tuella Bundu Cateringin yhdessä kahden kokiksi koulutetun lapsensa kanssa. Tämä on luonut paljon työpaikkoja maan aboriginaaleille.. Tunnen valtavaa ylpeyttä, joka rohkaisee minua pyrkimään eteenpäin taiteilijan ja tanssijan uralla, kertoo keskuksessa työskentelevä Roberta Stanley, 18. Keskus opettaa nuorille matkailuun, majoitukseen, kauppaan ja hallintoon liittyviä tehtäviä. Stanleyn perheelle keskus on ollut lottovoitto, sillä työtä on löytynyt myös Robertan vanhemmille ja kaksoissisarelle. Pamela Salt, 41, työskenteli siivoojana ja maalasi vapaa-aikanaan tauluja ennen kuin sai töitä Mossmanista. 16 3.2.2015 AVAUS Australian alkuperäisasukkaiden työllisyys ja itsetunto kohenevat Ekoturismista elanto aboriginaaleille Australian alkuperäisasukkaat ovat alkaneet hyötyä kasvavista turistivirroista ja siitä, että yhä useampi matkailija janoaa aitoja kokemuksia. Roy Roger Gibson, 58, kuuluu kuku yalanji -heimon vanhimpiin. Tarjolla on laadukasta nykyruokaa ripauksella alkuperäismausteita. IBA lainoitti viime vuonna yli 90:tä yritystä yhteensä liki 50 miljoonan euron edestä. Se on suuri harppaus kymmenilletuhansille ?varastetun sukupolven? lapsille. Se on heidän markettinsa ja apteekkinsa.? MEILTÄ - kietaisutakit - kotitakit - aamutakit - yöpaidat - laamapaidat ym. Aukioloajat: arkisin 10-14 la 9-14 Muinaiset kalliomaalaukset ja monet Australian luontokohteet houkuttelevat ekoturisteja. Kuku yalanji ja muut heimot ovat vaalineet ympäristöään vuosituhan- ?Alkuperäisturismi tuo kulttuurista syvyyttä matkailijan kokemuksiin
Lääkemyynnin verot maksetaan Suomeen. Niillä rahoitetaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. apteekkariliitto.fi 17. Ja toimivat muun terveydenhuollon tukena, helpottaen sen kuormitusta, ilman ajanvarausta. Apteekit ovat erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille korvaamattoman tärkeä lähipalvelu. Apteekkarit ovat suomalaisia yrittäjiä, jotka työllistävät yli 8 000 ammattilaista. Ne neuvovat itsehoitolääkkeiden turvallisessa käytössä. Asiakkaat ovat tyytyväisiä ja luottavat apteekkeihin. Apteekit palvelevat tasa-arvoisesti kaikkia suomalaisia Hangosta Ivaloon. AVAUS 3.2.2015 IPS / Neena Bhandari Roberta Stanley aloitti Mossman Gorge Centerissä harjoittelijana ja sai sieltä vakituisen työpaikan. Getty Images HYVÄT NEUVOT SISÄLTYVÄT HINTAAN APTEEKIT OVAT kustannustehokas ja hyvin toimiva osa suomalaista terveydenhuoltoa
Omat kokemukseni opiskelija- ja nuorisopolitiikasta olivat totta kai kannustimina, kun pyrin nuorisodelegaatiksi, Näkkäläjärvi kertoo. Suomen YK-nuorisodelegaatin tehtävä ei ole aivan kaikille tuttu. Näkkäläjärvi kertookin, että yksi hänen toimenkuvaansa kuuluvista asioista on tehdä tutuksi laajemmallekin yleisölle paitsi itsensä, myös YK:n ajamia asioita. New York kutsuu syksyllä Näkkäläjärvi kertookin pääsevänsä pitkin vuotta kertomaan YK:sta ja haastattelemaan nuo- Eemeli Peltonen Demokraatti eemeli.peltonen@ demari.fi ten aseman parantamisen sekä koulutusasiat. Uskon vahvasti sosialidemokraattien menestykseen Lapissa. Pesti käynnistyi tammikuussa toden teolla ja jatkuu vuoden loppuun. . Törmäsin syksyllä sattumalta hakemukseen ja päätin hakea. Hänet valittiin viime syksynä Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin ja Suomen YK-liiton nimityksellä Suomen YK-nuorisodelegaatiksi. Vielä on paljon tehtävää näiden asioiden Näin parannamme maailmaa Palstalla esitellään järjestöjä ja niiden väkeä. ria heidän ajatuksistaan globaaleista teemoista. Koulukiertueen lisäksi tie vie syksyllä YK:n yleiskokoukseen New Yorkiin. . YK:n vuosituhattavoitteista esimerkiksi äitikuolleisuuteen liittyvät tavoitteet ovat onnistuneet heikosti. Hän uskoo, että usein tie kehittyvien yhteiskuntien kehitykseen kulkee naisten asemaa kohentamalla. . Sitä hän on tehnyt myös kuluneen vuoden ajan toimiessaan Demarinuorten toisena varapuheenjohtajana. Tuore Suomen YK-nuorisodelegaatti Mikkel Näkkäläjärvi puuttuisi ensimmäisenä lukutaidottomuuteen ja pyrkisi parantamaan naisten asemaa globaalisti.. Kyllähän se vähän jännittää, kun yleisössä on valtiomiehiä maailman joka kolkasta, Näkkäläjärvi naureskelee. Vuoden mittaisella toimikaudellaan Näkkäläjärvi haluaa nostaa esille erityisesti nais- ?Tie kehittyvien yhteiskuntien kehitykseen kulkee naisten asemaa kohentamalla.? Kansanedustajuus houkuttelee Suomen tuore YK-nuorisodelegaatti Mikkel Näkkäläjärvi on myös ehdolla eduskuntaan kevään vaaleissa. Järjestelmä pitäisi Näkkäläjärven mukaan uudistaa aina peruskoulusta korkeakouluun asti. . Lukutaidottomuus on yksi suurimmista pidäkkeistä kehitykselle globaalisti. 18 3.2.2015 ARKI ??Suomen uusi YK-nuorisodelegaatti on naisten asialla Lukutaito parantaa maailmaa Jos Mikkel Näkkäläjärvi saisi muuttaa yhden asian maailmassa, poistaisi hän lukutaidottomuuden. . Lapin vaalipiiri on ensikertalaiselle vaikea taistelukenttä, mutta Näkkäläjärvi lähtee vaalitaistoon optimistisena. . Vastuullani on valmistautua ja osallistua syksyllä järjestettävään yleiskokoukseen. Lukutaidon lisääntyminen, sekä sen jokaiselle mahdollistama pääsy koulutuksen piiriin poikisi varmasti positiivista kehitystä. 24-vuotias Näkkäläjärvi ei pohdi globaaleja kysymyksiä vain huvikseen. Hyvää myötätuulta tuo myös puolueen elpynyt kannatus, Näkkäläjärvi toteaa. Hän haluaa pitää vaaleissa esillä erityisesti koulutusjärjestelmän modernisointia. Tulen myös pitämään kokouksessa puheenvuoron suomalaisten nuorten puolesta. Suomalainen koululaitos on vihdoin tuotava 2000-luvulle. Samalla on edelleen jatkettava taistelua koulutuksen periytyvyyttä ja oppilaiden osaamiseroja vastaan. Näissä asioissa riittää tehtävää tulevalla vaalikaudella. Mikkel Näkkäläjärvi ei näe etäisyyksien haittaavan nuorisodelegaatin tehtävien ja vaaliehdokkuuden hoitamisessa. Hän kertoo ehtineensä jo tottua matkantekoon pohjoisen ja etelän välillä
Neljä paikkaa on hyvä tulos. Se on yhdessä laadittu. Puolueelle ei ole eduksi, että saadaan vain torjuntavoittoja. Kolmannesta sisäinen kisa Neljä vuotta sitten Varsinais-Suomen viimeinen läpimenijä eduskuntaan oli vasemmistoliittolaisena valittu, nyttemmin vasenryhmäläinen Jyrki Yrittiaho. Toiseksi pienimmällä vertailuluvulla valittiin demari ja kolmanneksi pienimmällä keskustalainen, puolueensa varapuheenjohtaja Annika Saarikko. Kenelläkään ei tunnu olevan selvää käsitystä, kuka olisi keskustan kolmas kansanedustaja. Saarikon kanssa samoihin äänimääriin päässyt Timo Kaunisto on vaihtanut vaalipiiriä ja Mauri Salo kuollut. Vuokko Puljujärvi-Seila sanoo, että gallup-johtajan listoille on aina halukkaita. Niiden joukossa on myös SDP. ?Neljä vaatii kovaa työtä? Vuokko Puljujärvi-Seila johtaa nyt maakunnassa ensi kertaa demarien vaalikampanjaa. Piirin puheenjohtaja hän ollut vuoden. SDP:n alhaisimpien galluplukujen aikaan Varsinais-Suomessa povattiin pahimmillaan paikkojen puolittumista neljästä kahteen. Se on ihan mahdollista, mutta vaatii tosi kovaa työtä. Tilanne ei ole sama kuin neljä vuotta sitten. Jos niin käy, huolta ei pitäisi olla. . Yleinen arvio on, että kun ei ole yhtä selvää suosikkia, kaikki ehdokkaat innostuvat keskinäiseen taistoon. Toiseen jytkyyn ei nyt uskota Nykyisessä eduskunnassa maakunnasta on neljä kansanedustajaa niin demareilla kuin kokoomuksellakin, joka viimeksi sai eniten ääniä, vaikka paikkamäärä putosikin yhdellä. Nyt kokoomuksen viidenteen paikkaan ei uskota, ei toki oikein vaalitappioonkaan. Demarien vaalikampanjaa Varsinais-Suomessa johtava Vuokko Puljujärvi-Seila pitää nykyisillä kannatusluvuilla piirissä neljää paikkaa hyvänä tuloksena kevään vaaleissa. Demaripiirin puheenjohtaja ei ole ainoa, joka pitää mahdollisena, että keskusta vie paikan perussuomalaisita. Vuokko Puljujärvi-Seila ei usko jytkyyn tulevissa vaaleissa. . Viiteen paikkaan en tällä istumalla usko. Työ, tasa-arvo ja arjen turvallisuus puhuttelevat edistettävinä tavoitteina meitä kaikkia.. Siihen Puljujärvi-Seila ei usko senkään takia, että maakunnassa demarien kannatus on valtakunnan lukuja suurempi. . Esimerkiksi silpominen, lapsiavioliitot ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat edelleen osa liian monen naisen arkea maailmassa. Kari Hulkko Jos näin helmikuun alussa pitää valita Varsinais-Suomen vaalipiiristä seitsemäntoista joukosta yksi ehdokas, joka äänestetään huhtikuussa eduskuntaan, hän on Ilkka Kanerva. Niin alas kokoomuksen kannatus ei ehdi laskeakaan, että 67-vuotias veteraanipoliitikko ei jatkaisi jo vuonna 1975 alkanutta edustajauraansa myös seuraavalla kaudella. Jos Kanervan läpimeno on satavarma, varmalta näyttää myös se, että keskusta voittaa yhden lisäpaikan ja palaa kolmeen kansanedustajaan. Mikä puolue keskustalle yhden paikan häviää, siitä kilpaileekin useampi kuin yksi vaaliliitto. ARKI Keskusta kyttää lisäpaikkaa Varsinais-Suomessa 3.2.2015 19 Antti Vuorenrinne parissa globaalisti. Meidän valttimme on hyvä vaaliohjelma. Perussuomalaisten kolmikko on jäänyt aika vieraiksi suurelle yleisölle. Paasion äänet useammalle Vaaliliitto kokoomuksen kanssa auttaa ruotsalaisia säilyttämään ainoan paikkansa eikä mikään SDP:n ehdokkaat Varsinais-Suomen vaalipiirissä Järjestösihteeri Nelli Baran, 29, Turku, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, 48, Turku, erikoissairaanhoitaja Tuula Hällfors-Laaksonen, 52, Loimaa, nuoriso-ohjaaja Jere Järvinen, 41, Kaarina, sairaanhoitaja Nina Kallio, 47, Turku, kansanedustaja Ilkka Kantola, 57, Turku, eduskuntaryhmän ryhmäavustaja Mari-Elina Koivusalo, 27, Turku, luokanopettaja Kyösti Kurvinen, 40, Parainen, pääluottamusmies Janne Laulumaa, 37, Raisio, pääluottamusmies Mika Maaskola, 47, Turku, liikuntapalveluiden esimies Saku Nikkanen, 37, Salo, eläkeläinen Pertti Pokki, 58, Laitila, peruskoulun rehtori Taru Pätäri, 44, Turku, tarkastaja Maija Salo, 49, Masku, kansanedustaja Katja Taimela, 40, Salo, toiminnanjohtaja Jaana Vasama, 48, Uusikaupunki, erikoistutkija Minna Ylikännö, 38, Lieto. Demokraatti kiertää vaalipiireissä Kun ei ole yhtä selvää suosikkia, kaikki ehdokkaat innostuvat keskinäiseen taistoon. Timo Vainio Demokraatti timo.vainio@ demari.fi uhkaa ex-puheenjohtaja Stefan Wallinin asemaa. Vihreiden ainoana edustajana jatkaa Ville Niinistö. Vasemmistoliiton toisen paikan voi hyvinkin pelastaa median suosikki vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson. Mielenkiintoiseksi koko vaalipiirin, mutta erityisesti demarien kannalta tilanteen tekee se, että kun Heli Paasio ei ole enää ehdolla, 14 000 äänestäjää hakeee itselleen uutta ehdokasta. Yhdelle ehdokkaalle ne eivät mene, kaikkia eivät saa välttämättä edes demarit, joiden vahvimpana ehdokkaana pidetään salolaista Katja Taimelaa. Demaripiirin puheenjohtaja Vuokko Puljujärvi-Seila haluaa uskoa, että vaalit voitetaan asiakysymyksillä. Ulkomaalaisvastaisuuden en usko enää puhuttelevan äänestäjiä
Sellaista aika räväkkää toimintaa, hän kuvailee. Elokuvantekoa voi opiskella netissä Kaikki Kuvaa -sivustolla. Armeijan jälkeen hän siirtyi kirvesmiehen töihin Helsinkiin. Tiukan vaalin jälkeen jo silloin laajasti työyhteisöissään tunnettu Paavo Tyystjärvi nousi työpaikkansa ensimmäiseksi sosialidemokraattiseksi pääluottamusmieheksi pitkään aikaan. Aluksi hän toimi Helsingin alueen toimitsijana mutta myöhemmin sai vastuuta laajemmallakin alueella erityisesti kirkon työntekijöiden sopimusneuvotteluissa ja järjestötöissä. Tässä roolissaan hän otti vahvasti osaa ammattiliittonsa toimintaan tullen valituksi myös KTV:n liittotoimikuntaan vuonna 1971. Luottamushenkilön ura jäi taakse 1970-luvun puolivälissä Paavo Tyystjärven siirryttyä liittonsa palvelukseen. Näissä töissä tapahtui myös uran kannalta ratkaiseva tapahtuma, paha kolari rekan kanssa työmatkalla Lohjalle. Paavo Tyystjärvi oli paitsi aymies myös aktiivinen toimija Sosialidemokraattisessa puolueessa. Työpaikkana oli Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Noihin aikoihin oli työpaikoilla kova poliittinen taistelu kommunistien ja sosialidemokraattien välillä. Sivustolla opastetaan elokuvantekoa elokuvamuodossa. Oman elokuvan voi tehdä alusta loppuun vaikka kännykällä. Kilpailun on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. 20 3.2.2015 ARKI Kuollut Syntymäpäivät Tyystjärvi oli yhteisen hyvän palvelija Vuoden alussa kuulimme suruuutisen. Helsingissä hän nousi piiritoimikuntaan ja toimipa hän myös puoluekokousedustajana. Kunnalliset luottamustoimet liittyivät valtuustoon ja teollisuuslaitosten lautakuntaan 1970-luvulla. Sieltä reitti vei useasti Paavon rakkaalle mökille Mäntsälän Sälinkäälle. Paavo Tyystjärveä kaipaamaan jäävät laajan ystävä- ja tuttavapiirin lisäksi ennen kaikkea vaimo Aulikki, kaksi tytärtä ja viisi lastenlasta. Suuri yhteisen asian palvelija on suruksemme poissa. Markku J Jääskeläinen Kirjoittaja on Paavo Tyystjärven puoluetoveri, joka sai suuresti nauttia tämän elämänviisaudesta eri vaiheissa. Paavo Tyystjärvi. Lasten- ja nuorten Kaikki kuvaa -elokuvakilpailussa haetaan räväkkää toimintaa Kaikki kuvaa -elokuvakilpailu on käynnistynyt. Elokuva voi olla fik- tio, dokumentti, musiikkivideo, harrastevideo tai animaatio. Kunkin sarjan kolme parasta pääsevät finaaliin ja finalistit esitetään Ylen TV2:ssa ja Yle Areenassa. Sen toteuttaa tuotantoyhtiö Amazement. Kaikki kuvaa -kilpailusta löytyy tarkempaa tietoa osoitteista: http://kaikkikuvaa.fi/kilpailu/ ja http://kaikkikuvaa.fi/ STT Kaikki kuvaa on lapsille ja nuorille suunnattu suomalainen elokuvakasvatussivusto, jossa Emppu (Emilia Tuovila) ja Patse (Panu Tuomikko) opettavat elokuvantekoa audiovisuaalisesti. Harrastevideot-kilpailusarjan tuomarina toimii hiihdon olympiavoittaja Aino-Kaisa Saarinen (kuvassa keskellä).. Valtakunnallinen kilpailu on tarkoitettu 8?15-vuotiaille. Aikaa tehdä leffa on kaksi kuukautta. Finalistit kutsutaan myös televisioitavaan Kaikki kuvaa -gaalaan. Muiden sarjojen lisäksi kilpailussa voi osallistua Haista home -sarjaan, johon kaivataan lasten näkökulmia home- kouluista ja sisäilmaongelmista. Kilpailusarjojen tuomareina ovat muun muassa Me Rosvolat -elokuvasta tuttu näyttelijä Ilona Huhta, elokuvaohjaaja Lehtikuva / Martti Kainulainen Johanna Vuoksenmaa ja hiihdon viisinkertainen olympiamitalisti Aino-Kaisa Saarinen. Saarinen on tuomariston puheenjohtajana harrastevideosarjassa. Saarinen kertoo arvostavansa harrastevideoissa esimerkiksi spontaaniutta. . Paavo oli syntynyt 28.8.1929 Asikkalan Kalkkisissa. Paavo Tyystjärvi eli lapsuutensa ja nuoruutensa Tyystjärven rannalla, kahdeksanlapsisen pienviljelijäperheen keskimmäisenä lapsena. Monipuolisen järjestömiehen Paavo Tyystjärven elämä oli päättynyt 3.1.2015 Suurmetsän sairaalassa lyhyen sairauden jälkeen. Lautakunnan merkitystä kuvaa myös kokoonpano: Tyystjärven lisäksi sosialidemokraatteja edustivat Keijo Liinamaa ja Eero Piimies. Omassa lähipiirissään Paavo Tyystjärvi toimi Herttoniemessä sijaitsevan suuren taloyhtiön Karhulinnan talotoimikunnan puheenjohtajana kymmeniä vuosia. Tuo olikin noihin aikoihin merkittävä paikka, jonka vastuulle kuuluivat muun muassa kaasu-, vesi- ja sähkölaitokset
Kahvitarjoilu. TUL:n Aprilliristeilylle 27.?28.3. Ryhmätanssin TUL:n mestaruuskilpailut Jyväskylän Vaajakosken liikuntahallilla su 7.2. Asialistalla mm eduskuntavaalien vaalityö. klo 17.30 Seinäjoen kaupunginkirjasto Apilan Jaaksi saliin SOTE-iltaan. Naistenliikunnan toimintaryhmän kokous ke 4.2. (1 kpl) 3 077,60 e 5 oik. 75,60 e 4 oik. 20,00 e Osallistu helmikuun 2015 loppuun mennessä. Lisätiedot ja kilpailun säännöt säätiön kotisivuilla www.sivistysrahasto.? Palvelukseen halutaan Jokeri 5/2015 2643751 Voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6 oik. Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. Seurojen vuosi-ilmoitukset 2014 ja yhteyshenkilötiedot 2015 sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta www.tul.fi yläpalkista kohdasta seurapalvelut. UUSIMAA . Pohjois-Haagan Kotien Puolesta ry:n sääntömääräinen kevätkokous ke 4.2. klo 13 Pohjois-Haagan ostoskeskuksessa työväenopiston tiloissa. Palkkaus on AKT:n henkilökunnan työehtosopimuksen mukainen. Tehtävä tulee ottaa vastaan mahdollisimman pikaisesti. AKT:n hallitukselle osoitetut hakemukset ja CV:t 10.2.2015 klo 16.00 mennessä osoitteeseen maarit.lehto@akt.fi tai AKT ry, PL 313, 00531 Helsinki. Kuoreen tunnus ?aluetoimitsija?. Tiedusteluihin vastaa 1. klo 13 Kuntatalolla, Toinen linja 14. hyvä ruotsinkielen taito on välttämätön tehtävän hoitamisessa Tarjoamme mielenkiintoisen ja haastavan työn. klo 18 Tampereen Työväentalon kokoushuone Miina. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 5.2. Esillä mm. Kuukausikerho 12.2. klo 10. Nurmijärven Sosialidemokraartit ry. Johtokunnan kokous Punatorpan kerhohuoneella ma 9.2 klo 19. klo 12. Walkerssissa,Topeeka 40, käynti Knuuttilantien puolelta. Kymen Sanomat . Tervetuloa to 5.2. Tule ja keskustele! PIRKANMAA . Vieraanamme kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta aiheenaan puolueen maahanmuuttopoliittinen uusittavana oleva ohjelma. Tervetuloa! . Tervetuloa! Onnittelulaulukilpailu Peliuutiset Lotto 5/2015 5, 8, 10, 12, 18, 28, 32 Lisänumerot: 4, 35 Tuplausnumero: 36 Voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6+1 oik. Museo täyttää syyskuussa 50 vuotta. Seuraavaksi siellä avautuu helmikuun lopulla kuopiolaisen maalaavan kuvanveistäjän Pauno Pohjolaisen (s. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Sekä muut ajankohtaiset asiat. POHJANMAA . järjestötyön osaamista . Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 10.2. klo 18.30 Tikso-kellarissa (Unikkotie 17) aiheena ?Toimivat vanhuspalvelut on nähtävä ihmisoikeuksina?. Näyttelyn ydin muo- dostui Oslon Munch-museon Stenersen-kokoelman öljyväriteoksista. Museon aiempi kävijäennätys on vuodelta 2007. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. kaisa.nyberg@tul.fi tai TUL/ Kaisa Nyberg Kauppakartanonkatu 7 A 4 00930 Helsinki, yhteiskuljetus järjestetään. Arpajaiset ja muita ajankohtaisia asioita.Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet. VARSINAIS-SUOMI KANSAN SIVISTYSRAHASTON . klo 14 Kymen Sanomain toimitiloissa. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. TUL-Tampere. Yhdistys tarjoaa kokouskahvit. KYMENLAAKSO . ei yhtään kappaletta 6 oik. Toimituksen päällikkö Päivi Taussi alustaa aiheesta to 19.2. tänään ja huomenna. ARKI 3.2.2015 21 Munch-näyttely houkutteli liki 70 000 kävijää Taidemaalari Edvard Munchin näyttely houkutteli Didrichsenin taidemuseoon ennätysyleisön: 70 00 kävijää. Pohjoismaiden merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluvan norjalaisen Munchin (1863?1944) näyttely nähtiin Suomessa ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen. Piikkiön sos.dem. Jumpan vetää Mari Salminen. klo 18.30. Johtokunta klo 18. Esillä sääntömääräiset asiat. klo 18 Oikokatu 4, Kouvolassa, Puistoportin kokoustiloissa. Työsuhde on kokoaikainen ja voimassa toistaiseksi. (13 kpl) 46 283,00 e 6 oik. 1 538,80 e 5 oik. 37,80 e 4 oik. 10,00 e Tuplaus-voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6+1 oik. Pääkaupungin Wanhat Toverit. Kuukausikokous ti 3.2. klo 13. Kouvolan Työväenyhdistyksen jäsenkokous 18.2. Kauhajoen Eläkkeensaajat r.y. Tervetuloa! Sarjakuvat . 16.00 p. Maakuntamme on hyvässä yhteistyössä valmistautumassa SOTE-uudistuksen tuloon! Toivotamme Teidät nyt kuuntelemaan apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokirannan alustuksen aiheeseen liittyen ja keskustelemaan kanssamme! Seinäjoen Työväenyhdistys ry. . Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaalitapahtumailmoituksia, ne ovat maksullisia. HELSINKI . Tuolloin taidemaalari Elin DanielsonGambogin (1861?1919) näyttelyssä vieraili yli 46 000 kävijää. Helsingin Kuusisaaressa sijaitseva museo avattiin Munch- näyttelyllä peruskorjauksen jälkeen viime kesäkuussa. Johtokunta kokoontuu klo.16.30. 040 501 7443. www.akt.fi Oma näkökulma. Vuodesta 1895.. Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n kuukausikokouksessa ti 10.2. Mukana kansanedustajaehdokas. oma-aloitteisuutta ja monipuolisuutta . Liikuntanäytösryhmän kokous ke 4.2.klo 16.30 Tampereen Työväentalon kokoushuone Miina. Työväenyhdistyksen kuukausikokous kokoushuoneella Hadvalantie 9,Piikkiö ti 10.2. varapuheenjohtaja Arto Sorvali klo 8.30 . Luennoitsija Tuomo Tenhunen, mielen hyvinvointi. B.Virtanen - Urja Vuoden 2015 jäsenmaksun voi maksaa kerhossa tai pankkiin. ilm. 4.2. eduskuntavaalit. Tervetuloa vaihtamaan mielipiteitä. . Tervetuloa! . AKT:n ay-toiminnan tuntemusta . menn. (8 kpl) 10 577,00 e 5 oik. 722,50 e 4 oik. 51,20 e 3 oik. 7,10 e 2 oik. 2,50 e Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on 50 000 kuljetusalan työntekijän SAK:lainen ammattiliitto. AKT hakee palvelukseensa ALUETOIMITSIJAA Pohjanmaan alueelle Vaasan aluetoimistoon Arvostamme . 1949) retrospektiivinen näyttely. STT Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia
22 ARKI 3.2.2015 VAASAN SOS.DEM. KUNNALLISJÄRJESTÖ ry Hengelliset 2 <ddd> <d>.<m>.<yyyy> Turun seurakunnat Kastetut: Matilda Aino Linnea Turpeinen. Kuolleet: Anna-Liisa Roslöf 94 v., Katri Kyllikki Glad 88 v., Lempi Maria Airikkala 84 v. Turun Mikaelinseurakunta Kastetut: Hisko Aaron Ahonen, Magnus Oula Tapani Mertamo. Avioliittoon kuulutetut: Jarno Johannes Lallukka ja Katri Susanna Puranen. Kuolleet: Veli Antero Aaltonen 96 v., Lea Inkeri Rössi 96 v., Pentti Johannes Iinainen 89 v., Anna-Liisa <yyyy> Kosklin 83 v., Hymmi Hillevi Korpinen 80 v., Sirkka-Liisa Lindeman 71 v., Pia Maarit Nieminen 56 v., Kari Ensio Koskela 51 v. Maarian seurakunta Kastetut: Siiri Sofia Helkiö, VenlaMinea Annele Mäkinen. Avioliittoon kuulutetut: Joonas Viljami Väyrynen ja Sanna Annina Vuotila, Toni Mikael Loimukari ja Terhi Aulikki Heikkonen. Kuolleet: Maija Liisa Sillanpää 91 v., Eila Maria Suominen 89 v., Reijo Alanko 85 v., Raili Sinikka Kulmala 84 v., Anja Sirkka Siviä Kurppa 84 v., Eila Kaarina Laine 81 v., Antti Alarik Laine 79 v., Martti Ilmari Lukkarinen 70 v., Raija Anneli Mäki 64 v. Pitkäkatu 50 65100 VAASA Kirsti Kiiskilä 79 v., Pekka Juhani Förbom 69 v., Aira Tuulikki Ylä-Ilomäki 68 v., Pentti Pellervo Piikki 61 v. Kaarinan seurakunta Kastetut: Aili Liisi Maria Miettula, Kasper Johan Reinhold Träskelin, Alessa Adelina Wikström. Avioliittoon kuulutetut: Antti Aleksi Lunden ja Emilia Haaristo Kuolleet: Arto Kalevi Nygren 50 v. Piikkiön seurakunta Kastetut: Miina Matilda Kortesmäki. Kuolleet: Kalevi Einari Jalonen 75 v., Teemu Markus Mäenpää 2 v. tossa: _MIKROILMO_NEGA bold ja _MIKROILMO_light Uusi sanomalehti Suomessa! Lakiasioita Tilaa ihmiselle. Se on Palvelupalsta tilattava. Hautauspalvelut Vuodesta 1895. Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. <yyyy> 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISAvaa JÄRJESTÖ ry. toinenkin Os. silmä. Backlundinpolku 1A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Esa Kant 1 x 55 mm 040 778 9810 Varapuheenjohtaja Uusi Jaana PikkarainenYhteisiä alle 70 mm) kulman leikkaus 51 astetta, sisämarginaali tässä pienimmässä koossa (38 mm) 3 mm. Tilaa Avaa sanomalehti 1 x 39 mm Haapasaari stossa: _MIKROILMO_NEGA bold1 xunelmia ja34_MIKROILMO_light Suomessa! mm 1 xihmiselle. 34 mm 1 xtoinenkin 30 mm 040 736 2614 Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. silmä. Sihteeri Liity sinäkin SAK:n vuodesta . i . 6 mm 6 mm . SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 16. Avaa Tilaa toinenkin ihmiselle. Kyllä työmieskin arvon ansaitsee. Vuodesta 1895. silmä . Yhdessä olemme enemmän Aina uutta.. liitto ry ihmiselle. Vuodesta 1895. silmä. Julkisten ja hyvinvointi1 x 30 mm 1 x 23 mm Sähköalojen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT alojen liitto JHL ry Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi p. (06) 414 3832 Kyllä työmieskin arvon ansaitsee. Tilaa Vuodesta 1895. Avaa toinenkin ihmiselle. Humalistonkatu 6, 20100 Turku Vuodesta 1895. Tilaa silmä. p. 51 astetta, Pehkonen. Puheenjohtaja Partanen, Keski-Pori evl ja Mari . Kuolleet: Paula Elina Nurmi 93 v., Tyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold Pekka ja _MIKROILMO_light Valkama 85 v., Leena Elina Liesjärvi. Turun Katariinanseurakunta Markku Ahonpää Kuolleet: Dorrit Iris Emilia Almenoksa 90 v., Sisko Kaisa Kyllikki Mäkinen 87 v., Pauli Väinämö Kulmala 84 v., Eira Sinikka ., Laine 81 v., Kauko Ilmari Tammi 75 v. i Liity sinäkin SAK:n Se on tilattava. ammattiliiton jäseneksi! 1895. Sakari Ruisaho SAK:nihmiselle. ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Vuodesta 1895. » www.sak.fi/Turku AmmAttiliittojen AluetoimiStojA turuSSA: 1SAK:n x 34 mm 1 x 34 mm 040 838 7697 Martti TilaaJuvonen ihmiselle. 040 730 3388 SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Vaasan toimipiste Aluetoimitsija Katja Kaivonen, puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 ihmiselle. Aina Vuodesta 1895. silmä. Kokoukset sähköposti:uutta. etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku Tilaa Avaa sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi Punaista muulloinkin kuin jouluna. Tilaa p. 020 77 41323, fax 020 77 41330Avaa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 toinenkin ihmiselle. toimisto avoinna ma-pe klo 8.20-16.00 Metallityöväen Liitto Keskiviikkona 4.2. 040 709 4337 s-posti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho, puh. 020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Etuuskäsittelijä Maija Uura (äitiyslomalla) Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. avoinna ma-pe klo 9-16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö Marja Salmivuori 1 x 23 mm Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila KOKKOLAN TOIMISTO . 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. 020 774 0311, 040 738 3718, s-posti: riikka.antinaho@sak.fi » www.sak.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 1 x 23 mm 1 x 30 mm POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 s-posti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. (06) 723 2018 Keskiviikkoisin 14.00-16.00 PÄIVYSTYS PARITTOMALLA VIIKOLLA SEINÄJOELLA Matti Visannin kuja 10L 3, 60100 Seinäjoki, puh.(06) 414 3833 keskiviikkoisin klo 11.00-15.00 fax. 010 7703 640 (vaihde). sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Tilaa ihmiselle. Aina uutta. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Pohjanmaa VAASAN TOIMISTO . klo 14.00 TÄYSISTUNTO Hallitus vastaa välikysymykseen eurokriisin hoidosta ja Kreikan tilanteesta Tilaa ihmiselle. Torstaina Tilaa5.2. 020 77 41424 PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA KOKKOLASSA Pitkänsillankatu 23, 67100 Kokkola, puh. klo 14.00 TÄYSISTUNTO Hallituksen esitysten lähetekeskusteluja VAASAN ALUETOIMISTO Aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. klo 16.00 TÄYSISTUNTO Suullinen kyselytunti. ihmiselle. Aina uutta. Yhteisiä 6 x 21 mm unelmia sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Aina uutta. Vuodesta 1895. silmä. vuodesta Perjantaina 6.2. työttöTilaa myysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä ky- Taloudenhoitaja Vuodesta 1895. Vuodesta 1895. Uusi sanomalehti Suomessa! 1 xTilaa 55 mmihmiselle. 1 x 39 mm Yhteisiä unelmia 5 x 26 mm Se on vuodesta tilattava. 1895. Vuodesta 1895. Tilaa ihmiselle. 5 x 26 mm 1 x 65 mm Tilaa Avaa toinenkin ihmiselle. symyksissä. klo 13.00 Kansanvallassa kaikkien äänienTÄYSISTUNTO on kuuluttava. Palvelualojen Välikysymysäänestykset. 1895. ammattiliitto PAM ry Punaista muulloinkin kuin jouluna. Tilaa ihmiselle.1895. Vuodesta Oikeudenmukaisuutta vuodesta 1895. Yliopistonkatu 33 G 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma - pe klo 9.00 - 16.00 Tilaa ihmiselle. Suorat verkkolähetykset: www. eduskunta.fi/verkkolahetys. Istunnot ovat yleisölle avoimia. Ovet lehterille avataan 15 min. ennen täysistuntoa. Kansalaisinfo on avoinna ma-pe klo 10 . (06) 822 3516 keskiviikkoisin klo 11.00-13.00 PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA PIETARSAARESSA Tehtaankatu 13, 68600 Pietarsaari, puh. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. http://vaasa.sdp.fi Åbo svenska församling Döpta: Ebba Amanda Linnea Turun Martinseurakunta Eliander. Kastetut:Leo Felix Ilmari Jullien 1Kuolleet: x 38 mmHannu Antero Aavikko Turun 1 x 39 mm Henrikinseurakunta 69 v.,kulman Birgitta Helena Routaneva Kastetut: Benjamin Ville Karlsson. le 70 mm) leikkaus 51 68 astetta, sisämarginaali tässä pienimmässä koossa (38 mm) 1 x 34 mm 1 x3 34mm. mm i ammattiliiton jäseneksi! Yleisohje: Turun tuomiokirkkoseurakunta v., Silve Kristiina Stendahl 64 v., Avioliittoon kuulutetut: Joonas sdp.vaasa@netikka.fi Kastetut: Ella Inkeri Pietilä. Riitta Tuulikki Ramstedt 57 v., Jalmari Krouvi ja Henna-Marika Mikroilmot (kokoVille alleEnsio 70 mm) kulman leikkaus sisämarginaali tässä pienimmässä koossa (38 mm) 3 mm. Avioliittoon kuulutetut: Jan Henrik Eriksson 56 v. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 toinenkin ihmiselle. Metallityöväen Vuodesta 1895. Aina uutta. (06) 220 1562 Tilaa ihmiselle. Aina uutta. Tilaa Avaa ammattiliitto ry Tilaa toinenkin ihmiselle. Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton silmä. tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue/ Turun toimipiste Tilaa Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi ihmiselle. p. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Tiistaina 3.2. avoinna ma 9-12, 13-16 Kauppatori 2, 2.krs, 67100 KOKKOLA Palveluneuvoja Anneli Kalliosaari faksi 020 774 2422 Tilaa ihmiselle. Aina uutta. Aina Auto- jauutta. Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Avaa toinenkin silmä. AKT:n VAASAN TOIMISTO Aluetoimitsija Tapio Huotari (06) 220 1560, 0400 476 005, tapio.huotari@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax
15.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 14.45 Musiikkia. Mukana ohjelmassa ovat myös Kirka (Jeesus), Kalle Fält (Simon Kiivailija) sekä Raija Alenius (Maria Magdaleena). 22.08 Arkistovieraana: Frederik (2015) Suomen virallinen machomies Ilkka ?Frederik? Sysimetsä viettää 70-vuotissyntymäpäiviään. Ohjelmien välissä arkistovieraana itse Reetu. 21.52 Pop Story (1972) Frederik esittää Juudaksen laulun musikaalista Jeesus Kristus Supertähti. Yle Uutiset ja sää. 06.30 Maakuntaradio. 20.05 Sää. Suosittu laulaja puhuu haastattelussa elämästään ja pitkästä urastaan. 22.23 Selibaattishow (1993) Machomies Frederikin eli Reetun selibaattivuoden tunnelmia seurataan keikalla Helsingin yössä ja ruotsinlaivalla sekä kotoisissa kohelluksissa mm. Komedia jossa hotellivieraat käyttäytyvat eri syistä toisin kuin heidän todellinen minänsä edellyttäisi. 12.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 18.30 Hartaita säveliä. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Dokumentti kertoo Noman vaativasta huippukokista René Redzepistä. 19.00 Gran Hotel 20.00 Scifin historia Robotit. Kuinka RoboCop ja William Gibsonin Neurovelho syntyivät? 21.00 Historia: Koukuttavat nautinnot 3/4. 02.20 Chicago Fire 03.10 Yllätystuunaajat 04.00 Yö Ikkuna JIM 07.55 Onnenarpa 09.25 LIVE: Tiedä ja Voita 11.25 Tomin keittiö 12.25 Britannian paras leipomo 13.20 Leijonan luola Kanada 14.15 LA Ink 15.10 Top Chef 16.05 Hurja remontti 17.00 Kuuluisat kuppilat 17.30 Leijonan luola Kanada 18.25 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit 21.00 Suomen paras leipomo 22.00 Poliisit 22.30 Panttilainaamo 23.00 Australian rajalla 23.30 Australian rajalla 00.00 Täysillä tutkaan 00.30 Myrskyn silmässä 01.25 Leijonan luola Kanada 02.20 LA Ink LIV 07.30 Onnenarpa 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Leila leipoo Ranskassa 10.30 Kiinalaisen keittiön herkut 11.00 Juhlasuunnittelijat 11.30 Kellyn sisustussalaisuudet 12.30 Manhattanin äitiyskonsultti 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 14.30 Kauneuden puoskarit 15.05 Hurja painonpudotus 16.00 Olet mitä syöt 16.30 Kodikkaasti vuokralla 17.00 Tanssin superäidit 17.55 Joan Rivers laittaa tuulemaan 18.55 Hurja painonpudotus 19.50 Sinkkuelämää 20.30 Sinkkulaiva 21.00 Elokuva: Parked jumissa 22.55 Sinkkuelämää 23.35 Sinkkulaiva 00.05 Häät sulhasen tapaan Amerikassa 01.05 Pappien tekopyhät tyttäret 02.00 Joan Rivers laittaa tuulemaan 02.55 Käenpesä AVA 06.00 Aamun AVAus 09.30 Upeat skandikodit 10.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.00 Ostoskanava Tvins.com 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50 Makuja ja elämää 14.05 OC:n täydelliset naiset 15.00 Glee 16.00 Jamie Oliverin kokkikoulu Australiassa 17.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 18.00 Grand Designs unelma asunnot 19.00 Suurin pudottaja 20.00 Erilaiset perheet 21.00 Ensitreffit alttarilla 22.00 OC:n täydelliset naiset 23.00 Rimakauhua ja rakkautta 00.00 Kadonneen jäljillä UK 01.01 Farm Kings 01.55 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. Leirikoulu. Kurssilaiset lähtevät luokkaretkelle maaseudun rauhaan. 18.00 Huippukokki pyrkii täydellisyyteen Kööpenhaminalainen Noma on valittu neljästi maailman parhaaksi ravintolaksi. 06.25 Aamusoitto. 15.05 Maakuntaradio. 18.20 Radioteatteri esittää. 20.06 Kaikki kotona. 21.00 Yle Uutiset. 08.12 Maakuntaradio. 16.17 Maakuntaradio. N: Ansa Ikonen, Aku Korhonen, Siiri Angerkoski, Turo Kartto. Heikillä on potilas hoitokodissa. 19.30 Kioski 20.00 Uusi päivä Kahden kauppa. Iris ja Eppu joutuvat työskentelemään yhdessä ja yllättyvät seurauksista. 18.55 Kaikki kotona. Tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. 23.00?03.00 SVT:n ohjelmaa 3.2.2015 23 FOX 06.00 Sky News 06.33 FOX Kids 09.05 Wipeout Kesä 10.00 Kalle Chef on the Beach 10.30 Teemu Laurell 11.00 Tappajaeläimet 12.00 Futurama 12.30 How I Met Your Mother 12.55 Aarteen tonkijat 13.25 Cosmos: kaikki elämästä 14.20 Saulin Paras Kaveri 15.15 Uskomaton eläinlääkäri Pol 16.10 Vinnie Jones: Kovaa menoa Venäjällä 17.10 Lentoturmatutkinta 18.10 Family Guy 18.40 How I Met Your Mother 19.05 Varastojen metsästäjät 19.35 Huutokaupan Metsästäjät 20.05 Bones 21.00 Castle 21.55 Elokuva: Kasvoton uhka 23.55 Criminal Minds 00.45 Tabu 01.35 Vankilassa ulkomailla 02.25 Alaskan lentopelastajat 03.20 Suomen vartijat 04.15 Sky News SUB 06.00 Voittostudio 08.00 Astral TV 10.00 Lemmen viemää 14.00 Walker, Teksasista 14.55 Pomo piilossa 16.00 Top Chef 17.00 Lemmen viemää 18.00 Viidakon tähtöset 19.00 Naapurit arvonta 19.05 Simpsonit 19.30 Isän tyttö 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit 21.00 112 22.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 23.00 Revolution 00.00 Nikita 01.00 Isän tyttö 01.25 Voittostudio TV5 06.25 Ihmemies MacGyver 07.25 Lasten eläinmaailma: Kissakuiskaaja 08.20 Matlock 12.15 Pulmuset 12.45 Pulmuset 13.15 Kellarin kunkku 13.40 Kellarin kunkku 14.05 Ihmemies MacGyver 15.05 Ritari Ässä 16.00 Kadonneet 17.00 Pulmuset 18.00 Kellarin kunkku 19.00 Alastomat selviytyjät 20.00 Starat lastenvahteina 20.30 Nanny 21.00 Elokuva: Devil 22.35 Chicago Fire 23.40 Elokuva: Soitellaan 01.30 C.S.I. 08.10 Urheiluradio. 21.30 Radioteatteri esittää: Sheriffi McGee. 17.20 Maakuntaradio. 21.55 Suomi tänään. ARKI TV- ja radio-ohjelmat Tiistai 3.2.2015 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 23.03 Yöradio. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Onnea, Valo ja Hugo. 20.00 Yle Uutiset. Turkulaisella Erikalla oli saksalainen isä. Tarkastellaan sodan vaikutuksia kaupunkikuvaan ja kansan mieleen. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtilin pomppukerho 18.30 Hevostila Mistral 18.52 Nina Patalo 19.00 Saamelaissessiot Tunnetut ruotsalaismuusikot lyöttäytyvät yhteen saamelaisartistien kanssa työstämään yhteistä kappaletta. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.50 Talvistudio 19.55 Alppihiihdon MM: N supersuurpujottelu Selostus Nina Vanhatalo. Refereras på svenska av Kristian Karlsson. 14.00 Yle Uutiset. 17.20 Kirjakerhon Viikon kirja. Kirjailija Eppu Nuotio ja romaani Mutta kinä rakastan sinua 18.00 Romano mirits. Niklas saa mielenkiintoisen tarjouksen. Mirjan avuliaisuus sekoittaa Otson pasmat. 07.53 Maakuntaradio. 13.03 Maakuntaradio. Ikisinkku Stuart on perienglantilainen nettinörtti. Vaikka hän saapuikin Kaliforniaan kultaa vuolemaan, vielä tärkeämpää on löytää unelmien nainen. 16.00 Kandit Erika ja Jussi valistavat alkoholin vaaroista. Miskalla mukava päivä: potilaan kotiuttamista ja aikidoa. Heikki musisoi vanhuksille. Raskas työ vaatii raskasta rautaa. 16.30 Uusi päivä Kylmää kyytiä. 17.00 Pikku Kakkonen 17.56 Ihan ihminen Pikku Kakkosen Kaisan musavideo. 18.00 Sydänmailla Tässä ja nyt. 18.45 Talvistudio Studiossa mielenkiintoisia vieraita ja aiheita päivän kilpailujen lomaan. 19.00 Kandit. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. 07.10 Urheiluradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Urheiluradio. 06.15 Aamuhartaus. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. Tekstitetty suomeksi. 12.20 Sydämen asialla Rakasta minua. 13.10 Täysosuma (S) (Suomi 1941, 100?) O: Hannu Leminen. 07.45 Hartaita säveliä. Juha ilmestyy takaisin Lissun elämään. 21.45 Etnohetki. 20.03 Urheiluradio. 06.05 Hartaita säveliä. 11.00 Klassikkoparatiisi. Miten ihminen on muuttanut maapalloamme yhden ainoan sukupolven aikana? 00.10 Kuka kutsui Kokanderin 00.40 Uutisikkuna 12.10 Kukkaron herraksi 12.45 Kioski Kioski on uusi suora ajankohtaisohjelma. 13.15 Moottori mylvii ja kumi käryää 13.44 Unelmakoti 14.43 Tuhkimotarinoita Heli koki toisena naisena polttavan rakkauden, joka johti terapiaan ja itsetutkiskeluun. 15.30 Hello Ladies Uusi sarja alkaa. Siellä on pallosirkusta ja näkymättömiä palloja TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset PohjoisSuomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 3.2. 19.00 Yle Uutiset ja sää. New York Verta vain. Kohde Paholainen psyykessämme. 00.35 Vihjeet hukassa Rock ei kuole koskaan. 01.30 MTV Sport: CHL Extra Jälkitunnelmia Champions Hockey Leaguen finaalista. 01.40 Villi ja vapaa Oman elämänsä sankari. 02.10?05.30 Voittostudio NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Shake It Up 08.30 Eläinten ABC 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Tulossa: Adoptoidut 09.15 Kotikokkien taistelu 10.15 Lapsiperheen taloprojekti 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera. 14.20 Kotikokkien taistelu Ankkaa ja kookosriisiä. 15.20 Tulossa: Adoptoidut Adoptoidut. 22.05 Filmiryhmä: Elämää suuremmat elokuvakirjat 22.45 Matkakuume: Kultainen aikakausi, La belle époque 23.10 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma. 07.10 Aamusoitto. 21.40 Urheiluradio. Nelosen kevään uutuussarja Adoptoidut kertoo kahdeksan Suomessa adoptoidun aikuisen tarinan. Ohjelma alkaa 5.2. 15.25 Matkaoppaat 15.55 Hotellit haltuun 16.55 Naapurini avaruudesta Golfklubi. 17.25 MasterChef USA 18.25 Frasier Veljessuhdeterapiaa. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 20.00 Suomen Tulli Länsisatamassa huumekoira Mara merkitsee kaksi miestä. 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC Irtokäsi. 22.00 Beck: Kuoleman kuriirit Komisario Beck saa trillerissä tutkittavakseen räjähdysherkän cesium 133 -aineen suuren salakuljetusoperaation. 23.50 23.55 00.50 01.20 02.15 Tulossa: Adoptoidut Asema Frasier Holmes NYC Irtokäsi. MasterChef USA Vaativat klassikot. 03.05 Arvostele mun illallinen Suomessa 03.35 Arvostele mun illallinen Suomessa 04.05 Naapurini avaruudesta Golfklubi. YLE TEEMA 04.00 Teematieto 15.15 Treme On taas karnevaalien aika. 16.25 Jäämeri 30 päivässä Osa 7/10: Jenisei, Dudinka. hyppyrimäessä. 23.05 Treme 00.10?04.00 Teematieto YLE FEM 07.25?16.00 SVT:n ohjelmaa 16.27 Efter Nio Kultareunuksista arkea. 17.25 Närbild Talvisota loppui 75 vuotta sitten. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. HD 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu Päivän kiinnostavimmat urheilu-uutiset. Jo vuodesta 1963. 22.00 Mackennan kulta 00.05 Kandit Miska joutuu pohtimaan osaston rauhaan vaikuttavaa asiaa. 00.35?04.00 Uutisikkuna 16.10 Haloo Helsinki! . 14.03 Ajantasa. Kiitos ei ole kirosana 16.15 Suomen surkein kuski 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? Peruna-maissikeitto ja tomaatti-pähkinähöystö 18.00 Emmerdale Operaatio kalmon kuljetus, osa 1/2. 18.30 Emmerdale Operaatio kalmon kuljetus, osa 2/2. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät Vierivä Sanni mammaloituu 20.05 Rakas, sinusta on tullut pullukka 21.00 Roba Lapsen parhaat kaverit. 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset C.S.I. Erikan potilas on kadoksissa. 18.00 Yle Uutiset. 15.00 Yle Uutiset. 12.10 Tiedeykkönen. 13.00 Klassista kahteen. 23.00 Yle Uutiset. 09.11 Maakuntaradio. 18.50 Iltahartaus. 14.00 Erik Tawaststjernan Sibeliussarja: ??Sinfonian on ensimmäiseksi ja viimeiseksi oltava musiikkia.?. 22.05 Kantritohtori Teppo Nättilä. 21.50 Merisää. Mv. 15.00 15.05 15.10 15.15 Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja Lelujen turvallisuutta valvotaan tiukasti, mutta vastuu leikeistä jää aina vanhemmalle. Selvitimme vaaranpaikat lastenhuoneessa ja lelulaatikoissa. 16.50 16.55 17.00 17.06 17.10 18.00 18.22 18.30 19.00 Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Doc Martin Uutiset Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Kiehtova maailma: Skandimania Skandinaavisuus on nyt muotia maailmalla. 19.45 Löytöretkiä maailmaan Madagaskarin eläimet hädässä. 20.00 Korkki kiinni 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu Päivän kiinnostavimmat urheilu-uutiset. Jo vuodesta 1963. 21.00 1864 Monradin ehdottama uusi perustuslaki hyväksytään, minkä seurauksena Preussi julistaa Tanskalle sodan. 10.00 Yle Uutiset. 09.00 Yle Uutiset. 16.15 Faunin iltapäivä. Beaver Creek, USA. 21.51 Sportmagasinet replay Tunnelmia kaukalopalloottelusta Porvoon maalaiskunnassa vuonna 1986. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Lilyhammer Lillehammerissa vietetään olympialaisten 20-vuotisjuhlaa. 22.45 Oddasat Saamenkieliset tv-uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 19.05 Kaikki kotona. 09.10 Sää. 09.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset tasatunnein 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset tasatunnein 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Alppihiihdon MM 21.30 Urheiluilta: Jäädytetyt pelinumerot 21.40 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00?06.00 Arkisto. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Urheiluradio. 10.00 Kaalikimulit 10.30 Neljä unelmaa muutoksesta 11.15 Koiranpentuja ja palveluskoiria 11.45 Kukkaron herraksi 12.01 Yle Oddasat Saamenkieliset tv-uutiset. 12.10 Urheiluradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. L.Onerva: Mirdja, osa 40. 11.00 Yle Uutiset. 07.50 Merisää. 18.50 Merisää. 12.12 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 06.54 Jussin matkat 07.08 Lulu kilpikonna 07.20 Nuottiavain 07.29 Jääkarhu Otto 07.39 Neppajymykerho 07.45 Saara ja Sorsa 07.54 Dinojuna 08.17 Franklin ja ystävät 08.41 Late Lammas 09.00Sydänmailla Eheyttämisen tiellä. 10.03 Ajantasa. 10.00 Yle Uutiset. 19.03 Urheiluradio. Tupakka. Brian Coxin perheessä poltettiin tupakkaa tai käytettiin purutupakkaa, mutta miksi hänestä ei koskaan tullut tupakoijaa? 21.50 Elävä arkisto: Frederik 70 vuotta Harva meistä on Frederik! Junttidiskon kuninkaalle omistetussa arkistoillassa nähdään nuori Frederik uskonnollisen musiikin kimpussa ja sitten aikuisen machomiehen selibaattishow. 09.40 Tukikummit Onnenpeli 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 11.10 Lääkärit 13.35 Hyvästi lemmikki! Koti kääpiövuohille. 14.35 Moderni perhe 15.05 Mitä tänään syötäisiin? Peruna-maissikeitto ja tomaatti-pähkinähöystö 15.10 Pomo piilossa Luonnon helmassa. BUU-klubben Yle Fem klo 18.00 Bärtil perustaa jumppakerhon. 10.05 Sari Helin. Peter ja Laust oppivat tuntemaan uudet sotilastoverinsa ja saavat koulutuksessa tuntumaa sodan raakuuteen. 22.00 Valaistunut Haamuja. 22.30 Erikoisryhmä Stuttgart Menneisyyden varjo. 23.15 Uutiset 23.20 Prisma: Sukupolvemme jalanjälki Kotipaikka. 09.05 Muistojen bulevardi. 18.03 Kaikki kotona. 11.57 Päivän mietelause. Ville Haapasalon yllätyksellinen matka jatkuu. 17.10 Talo Ranskassa ?Sortie à la campagne?. 15.05 Kultakuume. 15.55 Yle News. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Jussi joutuu irroittamaan vieheen potilaan sormesta. 13.00 Yle Uutiset. 10.55 Pikkujuttu. Miska joutuu pohtimaan osaston rauhaan vaikuttavaa asiaa. 08.10 Ykkösaamu. 07.12 Maakuntaradio. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. HD 20.30 Hello Ladies Wade yrittää saada vaimonsa takaisin tekemällä häneen vaikutuksen. 21.00 Ajankohtainen kakkonen Keskustelua, kommentteja ja kritiikkiä viikon aiheista. 08.00 Yle Uutiset ja sää
Mutta koska olen optimisti, näen edessäni 96 potentiaalista prosenttiyksikköä kannatuksen nousua.. Meidän tehtävämme on olla mukana tässä taistelussa. Meitä yhdistäviä juuria ei silti tule hylätä. Työväenlaulut, punaliput ja historiamme on arvokasta ja meidän tulee olla ylpeitä niistä. Nämä kaikki tulee tehdä uudelleen symboliksi paremmasta huomisesta ja oikeudenmukaisemmasta maailmasta. Ihmiset samaistuvat aatteisiin ja arvoihin. vapauden, solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden . 24 3.2.2015 ARKI Uudelleenbrändätään punaliput A loitin vuoden vaihteessa demariopiskelijoiden puheenjohtajana. Uudenvuodenlahjaksi sain puolueen murskaavat kannatusluvut opiskelijoiden keskuudessa: reilu 4 prosenttia (Opiskelijabarometri 2014, Juhani Saari, Otus). Nuorisokannatuskaan ei ole kaukana siitä. Samaan aikaan kun puolueemme uskollisimmat kannattajat lähtevät tuonpuoleisen punaisimmille laitumille, nuoret tai nukkuvat äänestäjät eivät kiinnostu sosialidemokraattisesta aatteesta. Ja näiden kestävien arvojemme . Jostain syystä sain kuitenkin erittäin sosialidemokraattisen kasvatuksen. Perheelleni sosialidemokraattisen liikkeen brändi oli kuitenkin jotakin ikävää ja ei-toivottua, vaikka arvomaailma kohtasikin. Mutta viesti saavutetuista voitoista ei enää pure. Unelmat ja määränpäät eivät ole tyhjiä lupauksia, vaan suunta koko poliittiselle liikkeel- Kolumni Kolumni Hanna Huumonen Tua Onnela lemme. Puhuimme silloinkin samasta asiasta: miksei sanomamme mene läpi. ei ole koskaan ollut. Meillä tulisi olla kirkas visio siitä oikeudenmukaisesta maailmasta, jota tarjota äänestäjillemme. Paljon on saavutettu, mutta paljon on vielä tehtävääkin. Väitin, ettemme uskalla enää unelmoida. Tämä luokka ei ole järjestäytynyt ja heidän olonsa ovat huonot. Tämä on se luokka, jonka täytyy tunnustaa asemansa ja taistella oikeudenmukaisuuden puolesta. Meidän on aika brändätä arvomme uudestaan. Oikein artikuloituna suunta Suomelle löytyy. Arvomme eivät tule kuuluviin hyssyttelemällä tai peittämällä ne poliittiseen jargoniin: ne tulevat sanomalla rohkeasti ja kuuluvasti ne asiat, joita ajamme. T n n n yöväenliike on historiansa aikana saavuttanut uskomattoman paljon. SDP puolueena on mahdollistanut kukoistavan hyvinvointivaltiomme menestystarinan. Mitä tapahtui unelmille oikeudenmukaisuudesta. Olen itse siitä hyvä esimerkki: tulen valkoisesta suvusta, joka symppaa Kokoomusta. tulisikin olla seuraavan vuosisadan ?seksiwau?. Kirjoittaja on Sosialidemokraattiset Opiskelijat ? SONK ry:n puheenjohtaja. Jos olisin pessimisti, väittäisin puolueemme kuolevan kannattajiemme mukana. Arvot oli omaksuttu, muttei niiden lähdettä. Minusta tuli sukuni ensimmäinen ?sossu?. Ja olen ylpeä siitä. Ongelma ei ole aatteessamme . Ajatukseni saivat vastakaikua, mutta jo seuraavana päivänä poliittisia linjoja vedellessämme nuorten suusta toistuivat sanat ?ei me voida tota vaatia, se on ihan liian utopistista.. Me tarvitsemme sosialidemokraattisen utopian, joka on vieläkin oikeudenmukaisempi ja globaalimpi malli hyvinvointivaltiostamme. Viime keväänä tavatessamme nuoria pohjoismaisia tovereita Tanskassa, keskustelimme eurovaaleista ja populistien noususta Euroopassa. Mutta koska olen optimisti, näen edessäni 96 potentiaalista prosenttiyksikköä kannatuksen nousua. Perinteisen luokkayhteiskuntajaon aikana äänestyspäätös tehtiin karkeasti ottaen taustan mukaan: työläiset äänestivät työväenpuoluetta, maanviljelijät keskustaa ja omistava luokka porvaripuolueita. Puoluekirjan periytyvyys ei ole enää tätä päivää. Jos olisin pessimisti, väittäisin puolueemme kuolevan kannattajiemme mukana. Ongelma on brändissämme, joka ei myy. Meillä on uusi työväenluokka, joka koostuu prekariaatista: pienyrittäjistä, freelancereista, nollatuntisopimuslaisista, vuokraja pätkätyöläisistä sekä projekti- ja apurahatyöntekijöistä. On puhuttava kapitalismin kieltä, jotta sitä voi muuttaa. Porvariko ne varasti? L n n n uokkayhteiskunta ei ole poistunut. Se on muuttanut muotoaan. Ne ovat jotakin kestävää. Olemmeko tehneet niin hyvää työtä, että olemme tehneet itsemme tarpeettomaksi