Demokraatti 03.09.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko Eduskunnan syysistuntokausi alkoi. Ilja, Eemeli, Niilo ja Joel puuhailevat sisäpuutarhassa SDP:n duo suomii maatalouden byrokratiaa Väki kaikkoaa tiloilta . Uudet kansanedustajat Katja Hänninen ja Harry Wallin marssivat ensimmäistä kertaa paikoilleen, Tytti Tuppurainen valmistautui jo konkarina pitämään puhetta. Eduskunta avasi kautensa keskustelemalla Ukrainan tilanteesta ?Pakotteet toimivat vain yhdessä neuvottelun kanssa? Finnair suututtaa taas ...4?5 ...3. Sy ysku uTA 2014 Päiväkodin tiloilla on väliä...17?19 Mistä Suomi saisi menestyjiä juoksun keskimatkoille?...24 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. N:o 164, 007435-14-36 . virastoista ei...6?7 KESK I V II KKO 3
Sadonkorjuuväkeä ei saada tarpeeksi, sillä liikkumista on rajoitettu ja satamia ja rajanylityspaikkoja suljettu. Laivanhylystä löytyneen vanhan olutpullon jäljitelmästä on maksettu huutokaupassa 850 euroa. Finnairin mediavastaavan mukaan henkilökunnan palkat määräytyvät asemamaiden Hongkongin ja Singaporen markkinapalkkojen mukaan. YK:n mukaan Länsi-Afrikan Ebolaepidemia voi johtaa nälänhätään Liberiassa, Sierra Leonessa ja Guineassa. n Matkustusrajoitusten ja ruuan hamstraamisen vuoksi hinnat ovat nousseet niin, ettei monilla köyhillä perheillä ole varaa ruokaan. Yhtiö neuvottelee n parhaillaan usean osapuolen kanssa matkustamohenkilökunnan ulkoistamisesta 18 reitillä. Lentoyhtiö uskoo saavuttavansa ulkoistuksilla yhteensä 18 miljoonan euron säästöt. Finnair ostaa kahden reitin matkustamopalvelut norjalaiselta OSM Aviationilta. Tuomiojan mukaan on n 15...18 katsottava tapa, jolla eduskunta voi käsitellä asiaa laajemmin. Helsinki, Uusimaa, . virkamiehet eivät, Markku J. Vaasa . 0200 71000. Eduskunnan puhe- n Päivä kuvana Lehtikuva / Vesa Moilanen miesneuvosto kävi keskustelun nimityksistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini käytti eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa itse persut-nimitystä. Puhemies Eero Heinäluoman (sd.) mukaan osa kokee persun ja kepun tapaiset arkikielen sanonnat loukkaaviksi. Finnairin Hongkongin- ja Singaporen-reittien matkustamopalvelujen ulkoistus on vasta alkua. 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . 0800 96675 Muu Suomi: puh. Tampere . 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. a) Laura Räty b) Lasse Männistö c) Pia Kauma d) Alex Stubb? distystoiminta Antti Koskela Twitterissä dille Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . 3.9. Nimipäivät tänään: Soile, Soili, Soila (ruots.) Solveig Aurinko nousee: Helsingissä 6.19 Oulussa 6.03 Aurinko laskee: Helsingissä 20.19 Oulussa 20.30 Nimipäivät huomenna: Ansa (ruots.) Roland Uutiskertaus 10...17 Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä Suomen ja Naton välistä isäntämaasopimusta ei pidä ottaa osaksi Ukraina-keskustelua. Kopio tehtiin n pullosta, joka löytyi hylystä Ahvenanmaan saaristosta kesällä 2010. Suomen päävalmentaja Tuomas Sammelvuo (vasemmalla) ja Lauri Kerminen, Timo Tolvanen, Konstantin Shumov ja Matti Oivanen punoivat juonia Suomen harjoituksissa lentopallon MM-kisoissa. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 14?15 ?Puhemiesneuvosto: perussuomalaisia puhutellaan edelleenkin eduskunnassa perussuomalaisiksi.? 4?5 6?7 8?9 10 12?13 Eduskunnan kausi alkoi Ukraina-aiheilla Finnair joutui taas outoon valoon, pääkirjoitus, Kupla 16 Suuren kirjasodan pedantti ruumiinavaus Päivänpolttavia fragmentteja Väki maataloudesta kaikkoaa . Jääskeläisen kolumni Ihmiset Kaupan asiantuntijat jäivät taas ilman palkankorotusta 17?19 ?Opin lapsena vihaamaan Länsi-Ukrainaa? 20?21 Sarjakuvat ja tehtävät, yh- Keskustelua ja taustaa 22?23 Radio ja TV 24 Paikkoja avoinna maileritäh- Eero Heinäluoma Twitterissä Uudet tilat piristävät ja haastavat ?Kuka on satuttanut kokoomusta eniten. 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. Hän on saanut sopimuksesta paljon sähköpostia. Puheita jonkinlaisesta kauttakulkusopimuksesta Tuomioja pitää päättöminä. 16...21 Puolueita ei saa eduskunnan täysistunnossa jatkossakaan kutsua lempi- tai haukkumanimillä
Se voi löytyä ainoastaan neuvotteluilla. Unionilla pitäisi olla nykyistä selvempi näkymä siitä, miten poliittinen ratkaisu syntyy. Tytti Tuppurainen ja Kari Rajamäki jutulla. ???Väkivaltaisuudet täytyy saada loppumaan välittömästi? SDP korostaa kestävää ratkaisua Ukrainaan Eduskunnan syysistunto alkoi pääministerin ilmoituksella Ukrainan tilanteesta ja Venäjän pakotteiden vaikutuksesta. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) esitteli perinpohjaisesti kriisin tosiasioita. Stubb korosti, että EU ei käy Venäjän kanssa kauppasotaa vaan Venäjän-vastaiset pakotteet on asetettu ulko- ja turvallisuuspoliittisista syistä. . Tuppurainen korostaa, että pakotteet eivät ole itsetarkoitus vaan niillä pyritään painostamaan Venäjää ja saamaan lisää kierroksia diplomaattisiin ponnisteluihin sodan lopettamiseksi. Tilanne ei missään tapauk- sessa saa kärjistyä täysimittaiseksi kauppasodaksi. . Saattaa olla, että jos tähän olisi itäisen kumppanuuden kehittämisessä alusta alkaen osattu vakuuttavammin panostaa, olisi konfliktin kärjistyminen nykyiselle asteelleen kenties voitu välttää. Tuomioja vakuutti, että voimapolitiikan paluu ei ole syrjäyttänyt keskinäisen riippuvuuden maailma. Väkivaltaisuudet täytyy saada loppumaan välittämästi. On aivan sietämätöntä, että 2010-luvulla sivistyneessä Euroopassa tulee sodan uhreja. Sellaiseen meillä ei maailmassa ole varaa.. Tuppuraisen mielestä tasavallan presidentin Sauli Niinistön vierailut Venäjällä ja Ukrainassa ovat hyvä osoitus myös Suomen kahdenvälisten suhteiden merkityksestä. . Voimapolitiikan paluu uhkaa muodostua jarruksi ilmastomuutoksen, joukkotuhoaseiden leviämisen, köyhyyden ja muiden ekologisten ja laajaan turvallisuuteen kohdistuvien haasteiden ratkaisemiselle. Hän oli siitä silti huolissaan. . Toisin kuin ukrainalaisten selvän enemmistön tuella presidentiksi valitulla Poroshenkolla, ei aseistetuilla separatistijoukkioilla ole minkäänlaista valtakirjaa esiintyä Donbasin alueen venäjänkielisen väestön nimissä, Tuomioja sanoi. Tuomioja korosti, että Minskin kokous oli EU:lle tilaisuus vakuuttaa Venäjä siitä, että EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus ei vahingoita Venäjän etuja vaan kaikkien etu olisi vakaa, hyvinvoiva ja demokraattinen Ukraina, jonka kaikki maan kansalaiset kokisivat omaksi kodikseen. . Diplomatia ja pakotteet eivät ole toisiaan poissulkevia, Stubb muistutti. SDP:n ryhmäpuheen pitänyt Tytti Tuppurainen korosti sotatilan aiheuttamaa katastrofia ja humanitääristä hätää. . Tilanteen nopea ja hallitsematon kärjistyminen on valtava ällistyksen aihe, Tuppurainen sanoi. Hänen mukaansa pitää nopeasti saada aikaan kestävä poliittinen ratkaisu. Erittäin tärkeä rooli neuvotteluissa tullee olemaan vastavalitulla unionin korkealla ulkopoliittisella edustajalla, Federica Mogherininilla, Tuppurainen uskoo. Pakotteet eivät ole itseisarvo Olli Hella Demokraatti SDP haluaa, että Euroopan unionilla on vahva poliittinen tavoite ja näkemys keinoista, jolla Ukrainan kriisi ja siitä aiheutuneet molemminpuoliset talouspakotteet saadaan päättymään. Ukrainan hallituksella on koko ajan ollut kiistämätön oikeus ja velvollisuuskin palauttaa maahan järjestys. Yhtenä EU:n jäsenmaana voimme vaikuttaa ratkaisun syntymiseen. Se kuitenkin edellyttää monenkeskeistä yhteistyötä. Hän korosti, että Venäjän toimet Krimin liittämisineen ja Ukrainan destabilisoimisineen Erkki Tuomiojan mukaan voimapolitiikka jarruttaa yhteistyötä, jota maailman suuria ongelmia ratkottaessa tarvittaisiin. rikkovat Venäjänkin hyväksymiä kansainvälisen oikeuden perusteita. . Ei saa syntyä kuvaa, että valtionpäämiehet kokoontuvat päättämään aina vain uusista pakotteista, ja sen jälkeen asioiden annetaan mennä, Tuppurainen korostaa. ?Voimapolitiikka vaarantaa maailman? Ulkoministeri Erkki Tuomioja korosti puheessaan, että Suomen ulkopolitiikan tehtävä on aina edistää suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta eikä sitä voi ulkoistaa muiden tehtäväksi. 3.9.2014 3 Kuvat Kari Hulkko Eduskunnan syysistuntokausi alkoi synkillä asioilla, mutta tunnelma kahvilassa sentään oli hyvä
Finnair putkahtaa esille tuolloin tällöin mitä omituisimmassa valossa. Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma osaa katsoa kaunaisesti myös vähävaraisia. Ja nimi oli? Finnair joutui taas outoon valoon Tämähän alkaa olla tuttua. Tottelevaisia nuo kiinalaiset.. Legendaarisen ammattiliiton ykkösmies. Kuka? 5. Hän on Ylen toimitusjohtaja. Tunnetko hänet nimeltä? Vastaukset: 1) Silja Paavola 2) Ilpo Kokkila 3) Antti Palola 4) Petri Vanhala 5) Joona Räsänen 6) Seija Ilmakunnas 7) Lauri Kivinen Ilmapuntari Ilmiö Kuopio here I come Juankosken kaupunki liittyy Kuopion kaupunkiin vuoden 2017 alussa. Viimeisin uutuus on Finnairin vanha sopimus kiinalaisen matkustamohenkilökuntaa vuokraavan firman kanssa vuodelta 2002. Varsinainen riistosopimus paljastui vasta nyt molempien iltapäivälehtien kirjoitettua asiasta. Hän ihmettelee, miksi harkinnanvaraisia sosiaaliavustuksia saavilla maahanmuuttajilla on uusia lastenvaunuja. Kauma kertoo saaneensa asiasta paljon . 4 3.9.2014 ??Vanha Kiina-sopimus pullahti esiin Kuvakisa samaan aikaan ulkoistusilmoituksen kanssa Tunnetko johtajia? 1. EK:n hallituksen puheenjohtaja. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja. Juankosken kaupunginvaltuusto hyväksyi liitoksen viime viikolla. Kuntaliitoksen selvittämisessä oli mukana myös Tuusniemen kunta, mutta sen valtuusto päätti, että Tuusniemi jatkaa itsenäisenä. ilmeisesti kokoomuslaista . Samaan aikaan yhtiö jul- kaisi uuden matkustamohenkilökunnan alihankintasopimuksen norjalaisen OSM Aviationin kanssa. 3. Keskusjärjestöjohtaja. eikä niillä euroilla osteta uusia vaunuja. Turbulenssia. STTK-laisen ammattiliiton puheenjohtaja. Kateus ja kauna eivät lo- pu Suomesta. Tiedätkö nimen? 2. Ja hänhän on? Finnair lentää taas kummallisten uutisten ympäröimänä. 6. Eilen kerrottiin Finnairin kiinalaisten työntekijöiden riistosopimuksesta, jossa iltapäivälehtien mukaan työntekijöiltä kiellettiin raskaaksi tuleminen, homous ja lakkoilu. Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi liitoksen yksimielisesti. Juankosken liittymisen jälkeen Kuopion väkiluku on noin 111 000. Juice Leskinen, Juankosken poikia, teki aikoinaan hitin Juankoski here I come. Siis kuka? 7. Kuntaliitos tuskin vaikuttaa laulun sanoitukseen. Tuulista. Finnair kertoo, että edellisistä syistä yhtäkään työsuhdetta ei lopetettu. Tässä on demarinuorten puheenjohtaja. Onko nimi tullut tutuksi? 4. Finnair, tuo suoraselkäinen suomalaisyhtiö Juice Leskinen. lentää kriisistä toiseen. Ei hätää. kansalaispalautetta. Etenkin kokoomuslaiset ovat syyttäneet vähävaraisia hyvätuloisten kadehtimisesta. Tosielämässä kantasuomalaisia ja maahanmuuttajia ei erotella päätettäessä vaunuhankintojen tuesta
Lisäksi noin 80 aasialaisen lentoemänLehtikuva / Martti Kainulainen nän ja stuertin työpaikka on uhattuna. . 250 euron kuukausipalkat eivät riitä elämiseen, jyrähti SDP:n kansanedustaja jukka kärnä. . Täsmälleen samat lait ja periaatteet ovat olleet tuolloin voimassa Suomessa. Tulen olemaan yhtiön kimpussa niin kauan, kunnes kaikkien työntekijöiden työehdot ovat sellaisia, että tehtyjä sopimuksia kehtaa esitellä myös päivänvalossa, Kärnä jyrisee. Toinen SDP:n kansanedustaja mikael jungner twiittasi tilillään Finnairin pyrkivän halpalentoyhtiöksi. . Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostoa tuputetaan yleislääkkeeksi, mutta se ei yksin johda pitkälle. Tappiollisena yhtiönä emme voi jatkaa Finnair-lisän maksamista, kommentoi Finnairin operatiivinen johtaja ville iho. Suomeksi: Finnair hakee halpaa työvoimaa Hongkongin ja Singaporen reiteilleen, koska neuvottelut oman väen kanssa eivät johtaneet tulokseen. Tulen edellyttämään, että omistajaohjauksesta vastaava ministeri pekka Haavisto (vihr.) puuttuu tilanteeseen ja selvittää asian kunnolla. Lisäksi motivaation pitää olla kohdallaan. Kuitenkin työelämän kehittämistoimilla voidaan pidentää työuria niiden loppupäästä isostikin, kunhan tehokkaita muutoksia toteutetaan riittävästi. Akava on alkanut osuvasti puhua työnantokyvystä, jota tarvitaan yhtä lailla kuin työkykyä. Eläkeneuvotteluissa tuijotetaan euroihin ja ikärajoihin, mutta työelämän laatukysymyksiä on taipumus vähätellä. Ymmärtääkseni tällaisia samanlaisia sopimuksia on tehty myös Thaimaassa ja Intiassa. Ovatko myös näiden maiden työntekijöiden työehdot yhtä surkeita? Kupla Argentiinan joukkue kaipaa siis vahvistuksia. Mooseksen potku onkin minun bravurini! Juhani Aro Demokraatti juhani.aro@ demari.fi . Vaadin sopimuksen allekirjoittajaa ja hänen esimiestään vastuuseen teoistaan. Sillä ei ole merkitystä, että sopimus on 12 vuotta vanha. Eivät johtaneet, koska Suomessa ei elä tarjotulla palkalla. ?Räikeä ihmisoikeusloukkaus? Varsinaisen raivon nostatti kuitenkin vanha sopimus kiinalaisten kanssa. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Työllisten määrä kyllä nousee, mutta samalla kasvaa ikääntyneiden työttömien joukko. Oleellista on saada ikääntyneiden työllisyysaste nousemaan. EläkEnEuvottEluissa työstEtään tiiviisti n n n jos heille tarjotaan töitä ja he jaksavat niitä tehdä. Riskinä on laadun menettäminen ilman, että saavutetaan merkittävää hintakilpailukykyä, Jungner viestitti. SAK: Ikävää ja epäoikeudenmukaista SAK:n työehtoasiantuntija katariina murto pitää Finnairin toimintaa tuomittavana. . Jos Finnair kuvittelee, että se voi jatkaa näin räikeää toimintaa jatkossakin, se on väärässä. Sopimus on ollut todellinen orjakontrahti, jonka alaisena työskentelevillä ei juuri ihmisoikeuksia ole ollut. . Oletettavasti moni varttunut käyttäisi mieluummin osaamistaan ja kerryttäisi eläkettä pätkätyössä kuin olisi työtön. Työnantajat puolestaan saisivat joustavasti kokenutta lisätyövoimaa. Se sälyttäisi työnantajille myös lisää vastuuta muutosturvaan sisältyvästä koulutuksesta. Kyseessä on räikeä ihmisoikeusloukkaus sekä mahdollisesti rikos. Vaikeassa työllisyystilanteessa tätäkin mallia kannattaa harkita ainakin väliaikaisratkaisuna. Kun paras eli pysyvä työsuhde ei ole mahdollista, on vaikkapa vuodenkin mittainen työrupeama hyvä. vElvoittEidEn lisäksi työnantajillE Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Puheenjohtaja Sture Fjäder (oikealla) ja johtaja Pekka Piispanen kertoivat eläkeneuvottelujen tavoitteista. Urat pitenevät jos ikääntyneille tarjotaan töitä uudistusta, jolla on määrä ratkaista monta suurta ongelmaa julkisen talouden kestävyysvaje mukaan lukien. Toki ala on erittäin kilpailtu, mutta on tämä ikävää ja epäoikeudenmukaista, kun säästö kohdentuu raskaimmin yhteen henkilöstöryhmään, Murto sanoo. Murto allekirjoittaa mikael jungnerin väitteen siitä, ettei Finnair välttämättä saavuta tavoitteitaan näillä tempuilla. Akava tahtoo kytkeä työelämän kehittämisen eläkeuudistukseen. Jos joutuu irtisanotuksi eläkeiän kynnyksellä, vakituisen uuden työn saanti on melko mahdotonta. Järjestö vaatii, että irtisanomisperusteita tiukennetaan. Työelämä on muuttunut nopeasti ja muuttuu eläkeuudistuksen voimaantulon jälkeenkin. Ikääntyneitä kiinnittäisi työelämään niin ikään subjektiivinen oikeus osa-aikatyöhön terveydellisin tai sosiaalisin syin. ikääntynEEt pysyvät työElämässä, n n n AFP / Vincenzo Pinto pitäisi räätälöidä kannusteita työllistää ikääntyneitä. Akavan esitys siitä, että pitkäaikaistyöttömiä voitaisiin palkata määräajaksi ilman erityisperusteita on kiinnostava etenkin seniorityöntekijöiden työllistymisen kannalta. Eliniän nousu onkin pääasiallisena eläkeiän määrittäjänä turhan kova ja aikaperspektiivi pitkä. Eläkeikä ei pidennä työuria, työllisyys pidentää. On varmasti tarpeen aika ajoin tarkastella myös muun muassa eri ikäryhmien työllisyysastetta ja työurien kestoa. Eläkeuudistusta tehdään tulevaisuutta varten, joten katsominen pitkälle eteenpäin on sinänsä välttämätöntä. Palkansaajajärjestöjä hiertää se, että niiden pitäisi sitoutua hyväksymään eläkeiän automaattinen nousu lain mukaisesti ja elinaikaodotteen perusteella vuoden 2025 jälkeen. 3.9.2014 5 Pääkirjoitus Lehtikuva / Mikko Stig ?Jos Finnair kuvittelee, että se voi jatkaa näin räikeää toimintaa jatkossakin, se on väärässä.? Sopimus uhkaa noin sataa suomalaista matkustamohenkilökunnan työpaikkaa
Minusta hallintovirkamie hiä ja maatalouden neuvojia voitaisiin vähentää tuhansia. Kari Hulkko Maatilojen määrä on tippunut puoleen 20 vuodessa. Fortumilla on yhä kesken vastaava siirtohin noittelua koskeva verotarkas tus vuosilta 2008?2011. Fortumia uhkaavat myös Ruotsissa noin 60 miljoonan euron jälkiverot, joista yhtiö on valittanut. Hallin nosta ja neuvonnasta pitäisi Pii raisen mukaan vähentää väkeä ja vastaavasti tekijäpuolelle li sätä. . Siihen vastasi hieman yli tuhat 1570vuotiasta suomalaista. Lisäksi Rajamäen tehtaan työntekijöiden kanssa neuvotellaan joustavan työvoi man käytöstä, yhtiö kertoi tie dotteessaan. Altia tavoittelee tehostamis. Ministe riön virkamiesten määrä ei ole tippunut yhtään. Raimo Piirainen, SDP:n kansanedustaja antaa ymmär tää, että virkamiesten määrä on ilmoitettu pikemminkin ala kuin yläkanttiin. . Sitten on eri sorttisia neu vontajärjestöjä pilvin pimein, hän sanoo. Hallinto on raskasta. Asian ympärille on synty nyt jo kansanliike, joka näkyy erityisesti ruokakaupassa, sa noo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala. Ilmiö on hänen mukaansa näky nyt piikkinä esimerkiksi juus ton ja muiden Venäjän markki noille suunnattujen maitotuot teiden kysynnässä. Kriisin pi tempiaikaisia vaikutuksia kulu tustottumuksiin on silti vaikea arvioida. Innolink Research toteutti sähköisen paneelikyselyn elo Juomayhtiö Altia aloittaa sääs tökuurin, joka voi johtaa yh teensä jopa 120 työpaikan vä hennykseen. (STT) Altian säästökuuri voi viedä Suomesta 50 työpaikkaa Vastanneista yli 17 prosenttia arvioi, että Venäjän kauppapa kotteet ovat vaikuttaneet suo malaisten tuotteiden suosimi seen. Fortumin verojohtajan Reijo Salon mukaan Fortu missa toivotaan, että oikaisu lautakunnan nyt tekemä päätös ennakoi myös verottajan tu levia tulkintoja. Liian paljon se on. (STTDemokratti) Pakotteet lisäsivät intoa ostaa kotimaista Lähes viidennes suomalaisista on lisännyt kotimaisten tuot teiden ostamista Venäjän ti lanteen vuoksi, kertoo Suoma laisen Työn Liiton teettämä kysely. kuun lopussa. virkamiehet Maa ja metsätalousministeriön mukaan henkilökuntaa ministe riössä on noin 350 ja koko hal linnonalalla 5 100. Samaan aikaan, kun virka miesten määrä pikemminkin kasvaa kuin vähenee, kaikkoaa maataloudesta väki alalta pois. Maatilojen määrä on tippunut puoleen 20 vuodessa. 6 3.9.2014 ??Hallinnosta voitaisiin vähentää tuhansia Väki maataloudesta kaikkoaa . Niistä enintään 50 lähtisi Suomesta. Vähennykset koskisivat toi mihenkilöitä ja ylempiä toimi henkilöitä. Naisista tätä mieltä oli 21 prosenttia, kun miehillä osuus oli 13 prosenttia. . Todellinen määrä on mi nulle arvoitus. Suomessa on tällä hetkellä noin 55 000 maatilaa. Fortum välttyi isolta jälkiverolta Energiayhtiö Fortum välttyy yli 136 miljoonan euron jälki veroilta, jotka verottaja mää räsi yhtiölle viime joulukuussa. Konserniverokeskuksen oikai sulautakunta on elokuussa yk simielisesti hyväksynyt Fortu min tekemän oikaisupyynnön, yhtiö kertoi tiistaina. Verotuspäätös koski Fortu min belgialaiseen rahoitusyh tiöön vuonna 2007 syntynyttä tuloa, josta oli Fortumin mu kaan jo maksettu verot Bel giaan
Vuonna 2020 sen arvioidaan olevan jo yli 50 hehtaaria. ?Kepu istuu joka jakkaralla? SDP:n kansanedustajan Kari Rajamäen otsaan on usein lyöty maatalouden vastustajan leima. Siksi takuueläkkeen nosto olisi ollut paikallaan. Useimmiten vero- ja eläkeratkaisuissa unohdetaankin kuitenkin eläkeläiset, jotka saavat hiukan yli takuueläkkeen mutta eivät vielä yllä verotettavan tulon alarajaan asti. He ovat olleet heittopusseja ja huonosti palkattuja, hän sanoo. ohjelmalla 20 miljoonan euron säästöjä vuoden 2015 loppuun mennessä. Maatalouspolitiikassa on jo pitkään ollut voimassa luopujien passiivisen tukien politiikka. . SDP:n puoluehallituksen mielestä Suomen päätökset jäsenyydestä Euroopan unionissa, kumppanuudesta Naton kanssa, lisääntyvästä puolustusyhteistyöstä Ruotsin ELÄKEASIOIHIN LIITTYVÄT URBAANILEGEN- saivat loppukesästä yhden lisätarinan. Siinä esiintyvät ?rikkaat eläkeyhtiöt?, jotka halusivat ja hyötyvät kehysriihessä päätetystä indeksiratkaisusta, joka pienentää ensi vuoden eläkekorotuksia. Eläkeyhtiöt tai muut eläketoimijat eivät pyytäneet maamme hallitukselta tällaista indeksipäätöstä. Näistä tiloista noin viidesosa lopettaa toimintansa ensi vuosikymmenen alkuun mennessä.Näin ennakoidaan TNS Gallupin maa- ja Seppo Peltoniemi Demokraatti seppo.peltoniemi@ demari.fi metsätalousministeriölle sekä maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestö MTK:lle tekemästä Maatilojen kehitysnäkymät -tutkimuksesta. Maatilojen vähentyessä niiden keskimääräinen koko on kasvanut. Köyhien eläkeläisten auttamiseksi tarvitaan aivan muut konstit. Kaikkein pienintä eläkettä saavien kohdalla auttaa takuueläkkeen nosto. Maatalouslomittajat ovat tärkeä ammattiryhmä. Vuonna 2013 tilan keskikoko oli hieman alle 40 hehtaaria. Kepu istuu maatalousasioissa joka jakkaralla. Sehän turvaa eläkeläisten ostovoiman eikä alista eläkeläisten toimeentuloa liiallisesti suhdannevaihteluille, joille palkkatulot ovat alttiimmat. Eläkeyhtiöt eivät myöskään hyödy tehdystä ratkaisusta. Maatalouspolitiikka on byrokraattista. Esimerkiksi nuoret tuottajat eivät ole saaneet edullisesti lisämaata, kun naapurissa pidetään passiivituilla kukkapeltona maatalousmaata, Rajamäki sanoo. Keskustan eduskuntaryhmä julkisti pari viikkoa sitten 101 ehdotusta byrokratian kitkemiseksi. Äkkinäiset muutokset synnyttävät epävarmuutta ja vievät pohjaa yli sukupolvien ulottuvan järjestelmän luotettavuudelta. Tarvitaan myös muita keinoja kuin eläkepolitiikkaa parantamaan heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten asemaa. Se olisi nostanut eläkkeitä niille, joiden eläkkeet jäävät alle takuueläkkeen eli ovat pienempiä kuin 743,38 e/kk . Nyt päätetty pieni- ja keskituloisten eläketulovähennys menee noiden kahden konstin välimaastoon. Sen pienempituloiset eivät verohuojennuksista hyödy. Ne tosin saavat etua hieman pienempinä julkisen sektorin eläkemenoina, mutta samalla niiden eläkkeistä saamat verotulot vähenevät. n n n POUKKOILEMATON, SUHDANTEISTA RIIPPU- yli vuosikymmenet kestävä eläkepolitiikka on ollut maamme vahvuus. Se ei ole EU:n syytä, vaan se on täysin kotitekoista, Kari Rajamäki sanoo. . Pohjan sille ovat luoneet eläkepäätösten valmistelujen laaja-alaisuus sekä poliittisen päätöksenteon puolella laaja yhteisymmärrys. Se ei ole koskaan asettunut nuorten tuottajien puolelle puuttumalla luopujien perusteettomiin eläkebonuksiin. Rajamäen mukaan maatalouslomittajat ovat todellinen paarialuokka. . Rajamäki arvostaa suuresti viljelijän työtä. Hyödyn on kohdistuttava oikeille ihmisille. Tätä nykyä pellon reunalla on enemmän palkallisia neuvojia kuin pellolla työntekijöitä, hän kärjistää. . Ja kuitenkin tiedämme, että indeksikorotus on prosentuaalinen ja auttaa aina enemmän niitä, joilla on jo ennestään isompi eläke. Jääskeläinen markku.jaaskelainen@tela.fi Kirjoittaja on Työeläkevakuuttajat Tela ry:n johtaja ja Tikkurilan työväenyhdistyksen puheenjohtaja. eivät . Maatalouden virkamiesbyrokatian vähentämi- sestä ei ollut ainuttakaan ehdotusta. . Maatalousbyrokratiaa hän ei kuitenkaan sulata. . Muutokset tähän eivät miltään osin tuo Suomelle lisää turvallisuutta eivätkä palvele vakautta pohjoisessa Euroopassa, puoluehallitus linjaa. Suomen hallitus ei valmistele sotilaallista liittoutumista. SDP:n puoluehallituksen mielestä se ei vaalien jälkeenkään ole tarpeen tai eduksi. Puoluehallituksen mukaan Naton kanssa pitkään valmisteltu isäntämaasopimukseksi kutsuttu yhteistyöasiakirja ei miltään osin muuta näitä lähtökohtia eikä sopimuksen allekirjoitusajankohta liity kansainväliseen tilanteeseen. (STT) kanssa ja hyvästä omasta puolustuksesta ovat edelleen kestävä linja. . 3.9.2014 Kolumni Markku J. Sitä hän ei ole. Päinvastoin, ne ovat aina puhuneet pitkäjänteisen, vuonna 2005 voimaan astuneen indeksijärjestelmän puolesta. Valtakesästä yhden osa hyötyjistä olisi pienilisätarinan. tuloisia naisia. n n n SDP:n puoluehallitus: Ei Natoon vaalien jälkeenkään Sosialidemokraattien mielestä Suomen nykyinen turvallisuuspoliittinen linja toimii parhaiten myös nykyisessä jännitteisessä kansainvälisessä tilanteessa. Eläkepolitiikka ja sitä sivuava eläkeläisten verotus ovat tästä hyviä esimerkkejä. Aloitetaan nyt vaikka siitä indeksistä. Kuinka monta kertaa olenkaan kuullut, että tarvitaan suurempia indeksikorotuksia köyhien eläkeläisten auttamiseksi. Sitähän valtiovarainministeri Antti Rinne näytti esittäneen budjettineuvottelujen jossakin vaiheessa. (Demokraatti) Kuka hyötyy mistäkin m inua hermostuttaa aina, kun julkisuuteen yritetään antaa kuva, joka ei sitten tarkemmin tarkasteltuna vastaakaan todellisuutta. Taudinkuvaan liittyy useimmiten se, että ollaan tekevinään hyvää jollekin huonompiosaiselle mutta tehdäänkin sitä ihan jollekin muulle. Työeläkemenot ovat ensi vuonna DAT 7 noin 250 miljoonaa euroa pienemmät, mutta tätä rahaa ei voi käyttää mihinkään muuhun kuin tulevien eläkemaksujen alentamiseen. Ainoat hyötyjät ovatkin maksajat, siis palkansaajat, työnantajat ja yrittäjät. On menetelty ihan päinvastoin kuin olisi pitänyt. Silloinkin on syytä olla tarkkana. Altia työllistää kuudessa maassa yhteensä noin tuhat henkilöä. Esimerkiksi maatalouslomittajien määrärahoja on vähennetty. Hallinnosta ei ole nipistetty, Piirainen toteaa. . SDP kannattaa ehdottomasti työvaltaisen maatalouden ja aktiivisten tuottajien etujen parantamista, Piirainen tähdentää. Tilakoko kasvaa Suomessa on tällä hetkellä noin 55 000 maatilaa. Ehkä seuraaEläkeasioihin van kerran kannattaisikin liittyvät urbaamiettiä keinoja tuon ryhnilegendat saivat loppumän auttamiseksi. Eläkeläisethän alkavat maksaa kunnallisveroa, kun tulot ylittävät 10 840 euroa vuodessa ja valtionveroa, kun tulot ovat yli 23 930 euroa vuodessa. Heidänkään puoleltaan ei ole kuulunut riemunkiljahduksia, koska vaikutus maksuun on varsin pieni. Vähiten väliaikaisesta indeksimuutoksesta hyötyvät kunnat ja valtio. Näiden toivoisi jatkuvan nyt ja tulevaisuudessa. Muuten rahat menevät Kankkulan kaivoon. MATON,
Kaupan työnantajaliitossa on mielestäni käsittämätön näkemys siitä, että työehtosopimusten solminen on vanhanaikaista eikä niihin olisi tarvetta, Rantamaula sanoo. Oma sopimus vaikka painostuskeinoin Se, että Kaupan liiton toiminta riittää YTN:lle, tarkoittaa sitä, että järjestö on lijannut tavoitteekseen saada kaupan ylem- ?Ei ole varaa palkansaajien alkaa kiistellä keskenään. Lisäksi hallitus haluaa sitoa eläkeiän elinajanodotteeseen. . Jos neuvottelut eivät tuota tulosta, käytämme jossain vaiheessa painostustoimia. Ylemmillä toimihenkilöillä on, toisin kuin kaupan alalla, oma tessinsä esimerkiksi teknologiateollisuudessa ja rahoitusalalla. YTN:n mukaan kaupan työnantajat ovat pitäneet akavalaisia täysin pilkkanaan neuvoteltaessa työehdoista ja palkankorotuksista. Lisäksi palkansaajajärjestöjen mielestä eläkeiän muutosten tulee perus- tua päätöksiin, ei automaattiin. Akavassa pidetään selvänä, ettei eläkkeellesiirtymisikää onnistuta nostamaan 62,4 vuoteen, ellei vanhuuseläkkeen alaikärajaa nosteta nykyisestä 63 vuodesta. Fjäderin mukaan eläkeiästä päätetään vasta viimeiseksi, kun kaikki muut asiat on sovittu. . Eläkeikä nousisi (tai laskisi) automaattisesti sitä mukaa, kun ikäluokan ennakoitu eläinikä nousisi (tai laskisi). Tämä ei palkansaajajärjestöille kelpaa. Ei ole varaa palkansaajien alkaa kiistellä keskenään. Tarpeeksi nöyryytystä tulee työnantajaliitosta päin.? Timo Vainio Demokraatti timo.vainio@ demari.fi mille toimihenkilöille oma työehtosopimus vuoteen 2016 mennessä. Ville-Veikko Rantamaula sanoo, että kaikki keinot käytetään. . Hän ei usko riitoihin liittorajoista. . Tarpeeksi nöyryytystä tulee työnantajaliitosta päin. Kovat tavoitteet mutkistavat eläkeneuvotteluja Työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeneuvottelut jatkuivat tiiviinä tiistai-iltana. Niiden mielestä eläkeiän määrittelyssä tulee ota huomioon muitakin tekijöitä kuin eliniänodote. Tämän on ajateltu automaattisesti pidentävän työuria ja keventävän kestävyysvajetta. Nyt on kuitenkin päädytty siihen tulokseen, etteivät työurat pitene eikä kestävyysvaje kevene riittävästi pelkällä eläköitymisiän nostamisella. Hallituksen uusi vaatimus on, että eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Tavoitteena on saada valmista aikaan torstaihin mennessä, jolloin neuvottelevien järjestöjen hallitukset kokoontuvat tarkastelemaan tilannetta. Akavan yhteiskuntapolitiikan yksikön johtaja Pekka Piispanen pitää torstain tavoiteaikataulua tiukkana. Tulppana on hallituksen asettama tavoite, jonka mukaan työura- ja eläkeratkaisun tulisi keventää kestävyysva- jetta yhden prosenttiyksikön verran. Neuvotteluteitse lähdemme liikkeelle. Työpaikoillaan ylemmät toimihenkilöt ovat ilman luottamusmiehiä ja edustusta yt-neuvotteluissa. . 8 3.9.2014 ??Kaupan alan ylemmät toimihenkilöt kokevat, ettei työnantajaliitto ota heitä tosissaan Kaupan asiantuntijat jäivät taas ilman korotusta . Eläkeiän nosto porrastetusti 65 vuoteen voidaan tehdä, kun kaikki muu on kohdallaan, Fjäder sanoi tiistaina. Kari Leppänen UP. Nyt tämä alkoi riittää meille. Ylempien toimihenkilöiden YTN:n kaupan alan vastuullinen asiamies Ville-Veikko Rantamaula sanoo, että Kaupan liitto ei ole ottanut eikä ota kaupan asiantuntijoina toimivia 30 000 ylempää toimihenkilöä tosissaan. . Hallituksen ja eläkeneuvottelijoiden yhdysmiehenä toimii ylijohtaja Jukka Pekkarinen valtiovarainministeriöstä. Eläkejärjestelmä ja kestävyysvaje Järjestöt ovat sitoutuneet siihen, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä saadaan nousemaan 62,4 vuoteen vuonna 2025. Muu ei etene, ennen kuin tämä on ratkaistu, sanoi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder tiistaina Akavan työmarkkinaseminaarissa. Fjäderin mukaan hallituksella on tällä kerralla keskeinen rooli eläkeneuvotteluissa ja se on asettanut niille tiukkoja reunaehtoja. Kaupan yleinen tilanne huomioon ottaen Kaupan liiton ja joidenkin yritysten suhtautuminen yhteen keskeiseen henkilöstöryhmään on täysin käsittämätöntä, Rantamaula sanoo. Kaupan alan työntekijöillä on yleissitova työehtosopimus. Rantamaula sanoo, että hyvä on, että on. Meidän jäsenemme ovat jääneet kahdella viime sopimuskierroksella ilman kaikille sovittuja palkankorotuksia. Nyt kyse on työllisyys- ja kasvusopimuksen 20 euron kuukausikorotuksesta, jonka piti kilahtaa tilille maanantaina. YTN:n mielestä Kaupan liitossa on se vika, että se ei suostu neuvottelemaan.
Työnantajaliitto ei vaikuta sitä tajunneen, sanoo YTN. Yhteiskunnalliset yritykset perustivat oman etujärjestön Riihimäellä toimiva Kierrätys verkko kehittää ympäristöpal velujen digitalisointia. Inter netiin viedään tiedot siitä, mitä kierrätysmateriaalien tarjontaa on olemassa. Yhtiö on yksi Arvoliiton pe rustajista. Jopa Linnanmäen hu vipuisto kuuluu hankkeen puu haajiin, koska Linnanmäkeä pi detään yllä lastensuojelutyön tukemiseksi. Sekä-että-ympäristö Arvoliiton perustamista edelsi muutaman vuoden miettimisaika. . Yrityksissä päätyy jätteeksi materiaalia tolkuttomat mää rät, Kierrätysverkon toimitus johtaja Harri Välimäki kertoo. Kierrätysverkko pitää yhteis kunnallisena tehtävänään edes auttaa sitä, että jätteiden kier rätys moninkertaistuu. Ehkäpä yksi näistä nuorista nousee eduskun taan asti keväällä varsinai sissa vaaleissa, Uudenmaan Demarinuorten puheenjoh taja Eemeli Peltonen kom mentoi. Peltonen pitää erityisesti Demarinuorten puheenjoh taja Joona Räsäsen menes tystä jäsenvaalissa erinomai sena. huhtikuuta. On hie noa, että aktiivinen työ Uu denmaan Demarinuorissa toi mii ponnahduslautana myös SDP:ssä, Peltonen sanoo. Eduskuntavaalit järjeste tään 19. Nuoria ehdokkaita valit tiin vaalissa yhteensä viisi. Valituiksi tulivat lohjalai nen Joona Räsänen (27 v.), hyvinkääläinen Jussi Kukkola (20 v.) sekä vantaalaiset Mikko Merelä (23 v.), Susanna Bruun (30v.) ja Terhi Stevander (28v.). 3.9.2014 9 Nuoret menestyivät Uudenmaan jäsenvaalissa Anna-Liisa Blomberg Demarinuoret tekivät kunnon tuloksen Uudenmaan sosiali demokraattien jäsenvaalissa eduskuntavaaliehdokkaista. Jäsenvaalissa valittiin 27 ni meä asetettavaksi ehdokkaiksi kevään 2015 eduskuntavaalei hin. Räsänen sijoittui vaa lissa kuudenneksi keräten Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. Tilaa ihmiselle. Joona Räsänen. neljänneksi eniten ykkös ääniä. . Järjestö kuuluu Ylei sen teollisuusliiton kautta Elin keinoelämän keskusliittoon. Arvon jäsenkunta koostuu yritysten lisäksi säätiöistä ja rekisteröidyistä yhdistyksistä, joilla on liiketoimintaa. Yhtiö kuuluu tiistaina toimintansa aloittaneeseen yhteiskunnallis ten yritysten etujärjestöön Ar voon. . Vaalitulos osoittaa, että nuorille on tilausta SDP:ssä. Tulos antaa erinomaisen vaa listartin varsinaiseen vaali kampanjointiin nuorille eh dokkaille. Uuden maan sosialidemokraattien piirihallitus nimeää jäsenvaa leissa valittujen 27 ehdokkai den lisäksi vielä viisi ehdo kasta vaalin ulkopuolelta. Demokraatti Kiitos luottamuksesta. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä. Marianne Korpi Kauppa tarvitsee pyöriäkseen myös ylempiä toimihenkilöitä. Räsänen oli jäsenvaalin ehdoton johtotähti. Päätimme viime syksynä perustaa järjestön, kertoo Ar von hallituksen puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen. Yksinkertaistetusti sanottuna yhteiskunnalliset yritykset toi mivat kuten yksityiset yrityk set, mutta niiden tavoitteet ovat kuin kolmatta sektoria edusta villa kansalaisjärjestöillä ja teh tävät osin samoja kuin julkisella sektorilla. . Lisäksi jo aikaisemmin ruotsinkielinen piiri FSD nimesi ehdokkaaksi vantaalaisen Anette Karlssonin (26v.). . Emme elä jokotai vaan sekäettäympäristössä, Lippo nen sanoo. STT Ikääntynyt evakko kiittää 75 vuotispäivän onnitteluista. Yhteistyöllä toverit ja ystävät. Seppo Puhakka. Liiton toimitusjohtajan Kimmo J. Lipposen mukaan periaatteena on, että jäsenet investoivat voit tonsa yhteiskunnallisten ja ar volähtöisten päämääriensä mu kaiseen toimintaan. Arvon jäsenkunta painottuu sosiaali ja terveysalaan, mutta mukana on myös muiden alojen yrityksiä
Tiedot julkistettiin Finnwatchin raportissa vuonna 2013. Natural Fruit kuuluu Thaimaan suurimpiin ananaksen jalostajiin. Monissa länsimaisissa medioissa Putinin arvioitiin vaatineen keskusteluja alueen valtiollisesta asemasta. Meille kerrottiin, että Ukrainan armeija ampui malesialaiskoneen alas tahallaan. Amerikkalaiset ovat pystyttäneet oman tutkansa kentälle. Hän va- kuuttaa, ettei näkemyksestä ole tullut ongelmia hänen ja hänen perheensä tai ystäviensä välille. . Tämä Venäjän presidentin Vladimir Putinin käyttämä termi on viime aikoina herättänyt epäilyksiä lännessä ja etenkin Kiovassa. He olivat asuneet Kiovassa jo jonkin aikaa ennen Itsenäisyydenaukion mielenosoitusten alkua. Itä-Ukrainan Severodonetskista kotoisin oleva Artjom kertoo, että hänen kotikaupungissaan kaikki ovat Venäjä-mielisiä. . 10 3.9.2014 ??Kiovassa opiskelu sai itäukrainalaisen ajattelemaan toisin kuin läheiset ?Opin lapsena vihaamaan Länsi-Ukrainaa? Itäukrainalainen Muhajlo ei olisi lapsena ikinä uskonut, että Länsi-Ukrainassa asuu ystävällisiä ihmisiä. . Ainakaan tiistaina Tallinnan satamassa passintarkastukset eivät aiheuttaneet erityistä ruuhkautumista. Hän odotti vihamielistä kohtelua, koska puhuu äidinkielenään venäjää. Sikäläiset kuitenkin auttoivat häntä kohteliaasti, kun hän kysyi tietä. Tulin johdinautolla, sanoo Ardi Kristovald. Raportista syntyi Suomessa suuri kohu. Hallia voi pahimmillaan uhata jopa seitsemän vuoden vankeus. Viro palautti sisärajatarkastukset Obaman vierailun ajaksi. Viime perjantaina hän kutsui Venäjämielisiä separatisteja Novorossijan puolustajiksi. Täysin tuulesta temmattu termi Novorossija ei ole. Tarkoitus oli kuulemma, että se putoaisi Venäjän puolelle, jotta Ukraina voisi syyttää tapahtuneesta Venäjää, Artjom sanoo. ? Kotikaupungeissamme kaikki uskovat näin. Haastateltavat eivät halunneet kertoa sukunimiään koska pelkäävät, että heidän mielipiteistään voisi koitua vaikeuksia heidän Itä-Ukrainassa asuvalle suvulleen. Maria Annala STT Obama toi vapaapäivän monelle tallinnalaiselle Suomalaisjärjestölle työoloja tutkinutta uhkaa vankeus Putin väläytellyt puheissaan termiä Uusi Venäjä Pysäköintiä Tallinnan keskusta-alueella on jo rajoitettu Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman tämän päivän vierailun takia. Eri lähteiden mukaan puhetta oli tulkittu väärin. Lisäksi yhtiö vaatii siviilikanteella kymmenen miljoonan dollarin korvauksia. Oikeudenkäynti jatkuu pitkälle syyskuuhun. (STT-Reuters?AFP ) Novorossija (Uusi Venäjä). Jätin auton suosiolla kauemmas. Koulussa opetettiin aina, että Venäjä on hyvä ja Länsi-Ukraina paha. Tänä vuonna 20-vuotias Muhajlo kävi Länsi-Ukrainassa ensimmäistä kertaa. Kotiseuduillani on tuhottu siltoja ja muuta infrastruktuuria. Vain Jumala tietää, miksi he näin tekivät, Putin totesi ohjelmassa. Sunnuntaina Putinin kommentit Itä-Ukrainan asemasta aiheuttivat monenlaisia tulkintoja. Länsiukrainalaiset olivat jopa ystävällisempiä kuin ihmiset kotikaupungissani! Lapsuudenystävät separatisteja Opiskelu Keski-Ukrainassa Kiovan yliopistossa ja Kiovassa asuminen ovat saaneet Muhajlon ja hänen ikätoverinsa Artjomin ajattelemaan monista asioista eri tavoin kuin sukulaiset ja ystävät kotona. Muhajlo opiskelee saksaa kolmatta vuotta ja Artjom toista. Se kuvaa nykyisen Ukrainan eteläisiä osia, jotka Venäjä valloitti Katariina Suuren aikana 1700-luvun loppupuolella. Huhtikuussa lähetetyssä tv-ohjelmassa Putin totesi, että itäinen ja eteläinen Ukraina olivat osa Venäjää, mutta bolshevikit olivat luovuttaneet sen Ukrainalle 1920-luvulla. . Opin lapsena vihaamaan Länsi-Ukrainaa. Swissotelin läheisyydessä on valmiudessa kymmeniä mustia pakettiautoja ja mersuja. Lentokentällä seisoo kaksi kuljetushelikopteria. (STT) Kansalaisjärjestö Finnwatchin tutkijan Andy Hallin, 34, oikeudenkäynti alkoi tiistaina Bangkokissa. Siinä vaiheessa he ajoivat alueellisen vallan lisäämistä ja Ukrainan muuttamista liittovaltioksi, Muhajlo kertoo. ?Koulussa opetettiin aina, että Venäjä on hyvä ja LänsiUkraina paha.? AFP Photo / Anatoliy Boyko Taistelut Ukrainassa ovat saaneet monet siviilit osallistumaan sotatoimiin vapaaehtoisina niin Ukrainan armeijan rinnalla kuin separatistienkin joukoissa. . Virolaismedia on bongannut kentältä hyökkäyskoptereita sekä presidentin oman kuljetuskopterin. (STT) Barak Obama.. Myös suomalaismerkit käyttävät yhtiön ananasmehutiivistettä omissa tuotteissaan. Kun Itä-Ukrainan alueita alkoi julistautua itsenäisiksi tasavalloiksi, ymmärsin, ettei tässä ole mitään järkeä. ?Ukrainan armeija pudotti malesialaiskoneen? Välillä Muhajlon ja Artjomin on vaikea tietää, mitä uskoa. . Poliittiset näkemykset eivät vaikuta siihen, millaisissa väleissä olemme. Muhajlon lapsuudenystävät ovat separatisteja. . Se teki opiskelijaan vaikutuksen. . Liikenne pysäytetään keskustassa useita kertoja Obaman saattueen takia. . Hallia syytetään muun muassa kunnianloukkauksesta ja tietomurroista. Andy Hallin mukaan siirtotyöläisiä käyttävässä Natural Fruit -yhtiön tehtaassa syyllistyttiin muun muassa orjapalkkoihin ja työntekijöiden kaltoin kohteluun. Lisäksi Natural Fruitin tehtaan työntekijöiden passit takavarikoitiin, joten he eivät voineet lähteä maasta. Hänen työpaikkansa on samassa rakennuksessa kuin Obaman majapaikka Swissotel-hotelli. Monin paikoin keskustassa pystytettiin aitoja, joilla rajoitetaan ihmisten liikkumista. Kaikki siellä haluavat liittyä Venäjään. Artjom itse toivoo Ukrainan pysyvän yhtenäisenä. Separatistiselitys tuntuu epäloogiselta, koska tuhoamista tapahtuu juuri silloin, kun armeija lähestyy, hän pohdiskelee tulematta ajatelleeksi, että juuri silloin separatistien kannattaisi tuhota kohteita, jos tuhoamisen tarkoitus olisi armeijan syyttäminen. Kun puheeksi tulee malesialaislentokoneen alas ampuminen, itäukrainalaiset opiskelijat ajautuvat hetkeksi kiihkeään väittelyyn muiden samassa seurueessa iltaa viettävien ukrainalaisten kanssa. . Aluksi kannatin itsekin separatisteja. Kaikki siellä uskovat, että sitä tuhoaa Ukrainan armeija. Täällä uutisissa kerrotaan, että separatistit tuhoavat sitä itse, Artjom kertoo.
info@tyark.fi www.tyark.fi AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 1/21/2013 3:57:51 PM Aina uutta. 11. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna:ma masuljettu, suljettu, titi10-18, Avoinna: 10-18, 12-18,to-pe to-pe 10-16. keke12-18, 10-16. Kirjakahvila: 9.9. Tom Erik Arnkil . Persian historiaa www.tyovaenperinne.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www. WWW.AYT.FI .org Ammattiliitto Nousu ry Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 Tilaa ihmiselle. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. 3.9.2014 OSOITTEEMME VERKOSSA EEVAJOHANNA ELORANTA Sinun puolestasi Varsinais-Suomi TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO www.eeva-johanna.net Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
Siinä on kuitenkin jokin ajatus pohjalla. Sen kannattajat ovat innostuneina hyväksyneet Putinin toimet, Krimin kaappauksen ja separatistien tukemisen Ukrainassa. Kun Viron ex-presidentiltä Lennart Mereltä kysyttiin aikoinaan, mikä on vaikeinta suhtautumisessa venäläisiin, hän totesi sen olevan täydellinen luottamuksen puute. Näillä ratkaisuilla on pystytty estämään vähempiosaisten putoaminen kokonaan yhteiskunnan rattaista. Hallituskumppani kokoomus on kuitenkin oikein urakalla ryhtynyt tukemaan demareiden nousua gallupeissa. Merkittävästi ei juuri mikään. Uskon, että kaikki osapuolet olivat tuosta avauksesta tässä tilanteessa todella mielissään. Miksi tämä mokailu sataa demareiden laariin. Hänen oma autoetunsa esimerkiksi on suurempi kuin Ailuksella. 12 3.9.2014 Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Hallituksessa on jouduttu tekemään koko sen elon vaikeita ja tuloeroja kaventavia ratkaisuja. Arton avaus ei olisi voinut osua parempaan saumaan. Helsingin kaupungin entisenä apulaiskaupunginjohtajana hän on autuaan tietämätön JHL:n ja monen muunkin kunnalla työskentelevän henkilöstön palkkatasosta. Tavoitteeseen pääsemiseksi on 60 vuotta täyttävien työaikaa lyhennettävä esimerkiksi puoli tuntia päivässä tä- män päivän eläkeikään, eli 63 ikävuoteen asti ja sen jälkeen vielä toinen puoli tuntia, jotta voitaisiin ehkä saavuttaa työnantajien toivoma 65 vuoden eläkeikä. Helppo on suurten johtajien kerskua pitkillä työurillaan, jos aamupäivä menee palaverissa aamukahvia juodessa ja iltapäivä bisneskavereitten kanssa golffatessa. Pidennetyllä työajalla on tehokkuuden kannalta kielteisiä vaikutuksia kansantalouteen. Kyösti Kurvinen kansanedustajaehdokas, SDP Parainen Mitä eroa on Venäjällä ja Neuvostoliitolla? Mikä tämän päivän Venäjällä on muuttunut verrattuna entisiin neuvostoaikoihin. Palkansaajapuolen on käsitykseni mukaan jossain määrin joustettava ratkaisussa. Koskaan ei voinut tietää, mikä oli totta ja mikä valhetta. Korruptio rehottaa kuten ennenkin, sananvapautta rajoitetaan, toisinajattelijoita vainotaan, mielivaltaisia tuomioita langetetaan ja valvontaa kiristetään. Hän osoitti karulla tavalla, kuinka hyvin hän oikeasti on perillä ministeriönsä ongelmista. ?Tutkimus- professori Minna Huotilaisen mukaan työuupumus on lisääntynyt työelämässä tapahtuneen muutoksen myötä?. Tietotekniikan piti helpottaa ihmisten työntekoa, mutta toisin on käynyt. Tietotekniikan myötä työn ja vapaa-ajan raja on katoamassa, kun ihminen on koko ajan tavoitettavissa ja työt seuraavat tietokoneen mukana kotiin. Uskooko Arto Satonen tosiaan, että työajan pidentäminen on ratkaisu Suomen kilpailuky- vyn parantamiseksi, kun jo neljäsosa työntekijöistä kärsii työuupumuksesta? Pidennetyllä työajalla on tehokkuuden kannalta kielteisiä vaikutuksia kansantalouteen, joka ilmenee lisääntyneinä sairaspoissaoloina ja ennenaikaisena eläköitymisenä. Ylen kotimaan uutisissa 28.7.2014 kerrotaan, että ?Suomi on ikäihmisten työllisyysasteella mitattuna EU:n kuudenneksi paras?. Uskon että Lauri Ihalainen johtaa hänet oikealle polulle puhuttaessa suomalaisten palkkatyöläisten ansiotasosta. Iken tekstiviestit ja erään entisen kokoomuksen kansanedustajan jääkaapit ja matkat ovat näpertelyä Rädyn avausten rinnalla. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Arto Satosen avaus työviikon pidentämisestä on toki sekin mielenkiintoinen. Ne on kyetty tekemään pitkälti SDP:n vaatimuksista. Hän on toistaiseksi onnistunut kiertämään kaikki suurimmat mokat, pieniä on toki ollut. Työajan pidentäminen voi jopa johtaa siihen, että työtätekevien työurat lyhenee. Minun ehdotukseni työelämässä jaksamiseen/viihtyvyyden parantamiseksi, työuran pidentämiseksi ja työn tehokkuuden lisäämiseksi ovat seuraavanlaisia: Kansantalouden edun mukaista on, että työntekijä pysyy terveenä ja motivoituneena. Suomalaisten palkansaajien ja pienituloisten asema on hänellä hyvin hallinnassa: ei hajuakaan, missä oikeasti mennään. Laura Räty ehti kunnostautua jo Merja Ailuksen jahdissa Kevan johdosta; selittelylinja silloin meni vielä läpi. Jos nyt kansa ei tajua, miksi SDP on ollut hallituksessa, niin ihme on. Ilman demareiden vahvaa panosta nykyisessä hallituksessa olisi vähäosaisten asiat ajettu lopullisesti allikkoon. Pekka ?Kottara. Tosin kliffaa on varmasti ollut kaikilla puolueeseen katsomatta yhteisissä riennoissa. Veikkaan ettei kauaa tarvitse odottaa, kun kansa alkaa tajuta, ettei hallituksen johtaminen voi olla pelkkiä viestejä ja twiittejä. Stubin ministerivalinnat osuivat kohdalleen. Hyväksyvätkö suomalaisen veljespuolueen jäsenet ja kannattajat presidentti Putinin toimet Ukrainassa? Vappu Heinola Tampere Muutama vuosi sitten kokoomus ilmoitti olevansa Yhtenäisen Venäjän veljespuolue.. Puolueen johtoon ja pääministeriksi valittiin ensin Alexander Stubb. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Enää en tekisi niin! SDP:n kannatus on laskenut pohjamutiin ja nousu on ollut kovin tukkoista. Nyt hänen puolueensa on nimeltään Yhtenäinen Venäjä, joka on oikeistopuolue. Siksi olisikin syytä kysyä, mikä on kokoomuksen suhde Yhtenäiseen Venäjään tällä hetkellä Ukrainan kriisin jatkuessa. Työmarkkinaosapuolet yrittävät vääntää eläkeratkaisua. Presidenttinä toimii entinen KGB- eversti Vladimir Putin, joka kuului aikoinaan kommunistipuolueen eliittiin. Homma huipentui lopullisesti, kun Yle kertoi, miten Räty on osallistunut hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen omalla vaatimattomalla panoksellaan. Ihmettelen suuresti avausta, jossa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen pidentäisi suomalaisen viikkotyöaikaa kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Satonen pidentäisi viikkotyöajan 40 tuntiin. Toinen Ylen uutinen (2.6.) käsittelee työuupumusta, jota potee tällä hetkellä joka neljäs suomalainen. Tämän lisäksi meillä on valitettavasti varsin monta muuta ammattiryhmää, joiden palkkataso on huomattavasti alle Rädyn tietämyksen. Räty on nyt ministerinä aivan oikeassa porukassa, kun hän osallistuu harmaan talouden torjuntatyöhön. Tämä tulee selvästi esiin myös Ukrainan kriisissä. Muutama vuosi sitten kauan ennen nykyistä Ukrainan kriisiä kokoomus ilmoitti olevansa Yhtenäisen Venäjän veljespuolue. Siihen viitattiin myös erään kansanedustajan puheenvuorossa hieman ilkikurisesti eduskunnan kyselytunnilla. Ryhmässähän tarvitaan asiantuntijaa. Käsittääkseni näin on myös nykyisellä Kevan johtajalla, jota Räty oli valitsemassa ja edut hyväksymässä. Muilla uusilla ministereillä alkaa olla aika orpo olo, kun kukaan ei edes muista heitä. Rädyn oikea osaaminen huipentui kuitenkin viime viikon- loppuna. Järvinen (ei ehdolla eduskuntavaaleissa) Veikkaan ettei kauaa tarvitse odottaa, kun kansa alkaa tajuta, ettei hallituksen johtaminen voi olla pelkkiä viestejä ja twiittejä. Kuinka saada ihmiset jaksamaan työelämässä? Yle uutisoi 18.8.2014, että ?kokoomuksen ryhmäjohto pidentäisi työaikaa?
Tahto kartoittaa nykyisyyttä menneessä on jo eletty. Kun nuoret ovat astuneet ruoriin, politiikan osaaminen on itsekeskeistynyt, mikä näkyy eriarvoistumisena ja ulkopolitiikan epävarmuutena luoden sisäpolitiikkaan arvotyhjiön . Nyt pitäisi kaikkien osapuolten laitaa jäitä hattuun ja YK:n ottaa vahva rauhanrakentamisen rooli alueella, muuten tästä saattaa syntyä suurempikin konflikti. Alexander Stubb (kok.) on aikaisemmin julistanut avoimesti Nato myönteisyyttään ja kertonut jäsenyyden olevan hänelle arvovalinta. Jälleen kerran tarvitaan tunneälyä. Jos kulttuurista osaamista ei löydy, diplomatia ja markkinatalous väistävät: raha ottaa jalat alleen. Kyllä kansa tietää! Totuus meistä, kansalaisten tarpeista ja tavoitteista on tuotava julki: kansa ei tiedä. Meitä hallitaan pelolla. Tuen on kohdistuttava aidosti tarpeeseen. Paikallistaso on tärkeä Myös paikallistasolla tarvitaan aktiivista elinkeinojen kehittämistä. Haluan tuoda SDP:n puoluepolitiikan kasvoille ulkokohtaisuuden sijaan sisäistämistä, suvaitsevaisuuden sijasta tunneälyn. Nyt tarvitaan uuden ajan näkijöitä ja kosijoita.. Se on nyt konkretisoitunut Krimin alueen kriisinä. Eikä kansan tarvitse tietää. Nato on koko ajan lähestynyt Venäjän rajaa, mikä on omalta osaltaan saanut aikaan vastareaktion Venäjältä. Valtion mukaantulo telakkaratkaisussa oli myös hyvä esimerkki työllistymistä turvaavista toimenpiteistä. Minihallitusneuvotteluissa päätetyssä ohjelmassa mainitaan, että ?suurin potentiaali uusien työpaikkojen synnylle ja talouskasvulle on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.. Ulkokohtaisuus, eriarvoistuminen ja tunneälyn puute syövät energiaa. Se, miten kunnat huolehtivat yrittäjyyden edellytyksistä, vaikuttaa koko talaousalueen tulevaisuuteen. Perinteisen savupiipputeollisuuden rinnalle on tulossa merkittäviä uusia toimijoita ja nämä on kyettävä ottamaan vastaan. Hallitus aikoo tutkia yritysten kasvun edellytyksiä sekä tehdä uusia ehdotuksia eri yritysmuotojen kohtelusta. On myös toivottavaa, että hallitusneuvotteluissa esitetty Finnveran säädösten höllennys yritysten tahoitukseen luo omalta osaltaan kasvua, yrittäjyyttä ja työpaikkoja suomalaisille. Yhteiskunnan tuki pienille ja keskisuurille yrityksille on tulevaisuudessa työllisyyden kannalta merkittävää. turva puuttuu. Kasvavaa arvotyhjiötä tukee luovan tekemisen ja taiteen ajautuminen virkamiesten ja poliitikkojen käsiin. myös nuortemme kohdalla. Rakennemuutosten yhteydessä myös kunnat ovat joutuneet antamaan tukea yrityksille esimerkiksi takaamalla niiden lainoja. Ratkaisut ovat olleet ymmärrettäviä. Nuorille on luotava tilaa, jotta he kehittyvät uudistumaan, toimimaan omilla ehdoillaan, ja kykenevät rakentamaan luottamusta herättävää kehitystä. Takkinsa riisuneen, rintakarvansa paljastaneen Euroopan on mitoitettava todelliset hyödyt ja haitat suhteessa monipuolisuutta ihannoivalle yhdenvertaisuuden periaatteelle. Mikä on kulttuurin lisäarvo. 3.9.2014 Kolumni Nato-intoilu on uhka Suomelle Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suuntaviivat luotiin sotien jälkeen ja ne todettu maamme vahvuudeksi. Tehdyillä linjauksilla Suomi ei ajaudu tai tule muiden toimesta sysätyksi kriisiin tai millekään sellaiselle uralle, jolle emme halua lähteä. Natoon liittyminen tarkoittaisi lisäkustannuksia, koska Suomella tulee olla uskottava oma puolustus. Näiden yritysten arvo saattaa jäädä kunnissa huomioimatta. Hyvän vuorovaikutuksen ansiosta päättäjät saavat arvokasta tietoa siitä, mitä on tehtävissä jotta yrittäjät pystyvät parhaiten toimimaan ja tukemaan vastaavasti yhteiskuntaa. Verkostojen luominen, rekisterien ylläpitäminen sekä kontaktit kuntien ja yrittäjien välillä luovat luonnollisesti hyvät yhteistyön edellytykset. Vuosikymmeniä toimineen yrityksen jatko on monesti kiinni siitä, onko joku perheenjäsen halukas jatkamaan toimintaa. Sikäli Naton isäntämaasopimuksen toteutuminen juuri nyt ei yllätä. Suomen puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen, joka on tämän kansakunnan selkäranka. En puhu Haluan tuoda SDP:n puobiologisesta iästä, vaan jokaisen luepolitiikan yksilön sisäisestä nuoruudesta, kasvoille asenteesta ja rytmistä. Kunnalla on myös merkittävä rooli siinä, miten jo olemassa olevat pienetkin yritykset saadaan pysymään paikkakunnalla. Yritysten perustamiseen, kehittämiseen sekä investointimahdollisuuksien kartoittamiseen tar- vitaan tukea, joka parhaimmillaan tuo tulevaisuuden turvaa sekä veroeuroja. Työ- ja elinkeinoministeriön on hallitusohjelman mukaan linjattava yrittäjyyden tukitarpeet ja ryhdyttävä sitten käytännön toimiin. Matka on ollut pitkä, tie kivinen. Henkisestä hyvinvoin- sisäistämistä, nista, välittämisestä, itsensä hy- suvaitsevaiväksymisestä: saa ja pitää tehdä suuden sijasta tunneälyn. virheitä! Monikulttuurisuuden on tultava Raimo Piirainen kansanedustaja (sd.) Yrittäjyyttä on tuettava 13 n n n Jo riittää: puhutaan paljon, ei sanota mitään! Biologinen nuoruus ei aina takaa hyvää politiikkaa. Suomalainen kulttuuritietoisuus eroaa merkittävästi kauppakumppaneittemme kulttuureista. Olisiko tilanteeseen mahdollista saada pienellä satsauksella parannusta vaikkapa siten, että kunta olisi mukana markkinoinnissa, sekä yrityksen myyntikuntoon laittamisessa. Itse tekijät pääsevät taiteen instituutioihin kuoltuaan patsaina, eivät elävien kirjoissa. Luovuus tulee palauttaa takaisin kulttuurin tekijöille ja taiteilijoille, elämän prosessoijille. Me tar- ulkokohtaivitsemme energiaa . Tällä hetkellä esimerkiksi pelkästään Pohjois-Savossa eläköitymisen vuoksi yritystoiminnan jatkamista pohtii joka vuosi noin 200 yrittäjää, jotka työllistävät noin 600 työntekijää. Meidän on uskallettava nauraa itsellemme, ja toisillemme. Onnistunut yrityskauppa tarvitsee luonnollisesti pohjalle sen, että yritys on kannattava. Timo Suhonen Varkauden demarien puheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas 2015 Veijo Baltzar Kirjoittaja on kirjailija, kulttuurineuvos. Kukat eivät säry, ellei niitä revi tyhmyyttään tai tietoisesti rikki osaksi kestävän kehityksen mukaista markkinataloutta. On kyettävä tuottamaan materian lisäksi laadullista, henkistä kestävää kehitystä, joka kohtaisi eri kulttuurit. En kannata Naton jäsenyyttä ja siksi näenkin kokoomuksen Nato-kiimaisuuden olevan uhka Suomen turvallisuuspolitiikalle. Täytyy muistaa, mistä Krimin niemimaan tilanne sai alkunsa. Suomi ajautui Euroopan talouskriisiinkin muiden virheiden vuoksi ja samanlainen ajautumisen uhka piilee myös Nato-sopimuksissa ja jäsenyydessä. Nato on koko ajan lähestynyt Venäjän rajaa, mikä on omalta osaltaan saanut aikaan vastareaktion Venäjältä. Lehtikuva / Roni Lehti Nato-maat osallistuivat Turussa maanantaina käynnistyneeseen laivastoharjoitukseen. Kuvassa saksalainen Naton tunnuksin varustettu FGS Datteln kuvattuna Aurajokisuussa. Suomen talouspolitiikkaan on kuulunut yritysten tukeminen. Tällä luonnollisesti on haettu tai turvattu työllisyyttä. ja mistä se suuden sijaan syntyy. Näitä yrityksiä oikein tukemalla sadaan aikaan parhaimmillaan uusia innovaatioita, joista voi tulla jopa uusia talousvetureita alueelleen. Monissa kunnissa on yrityksiä jotka ovat työllistäneet jopa useiden vuosikymmenten ajan 1?10 henkilöä, sukupolvelta toiselle. Seurauksina ovat ryppyotsaisuus ja kuluneisuus . Venäjän toimenpiteet eivät myöskään ole hyväksyttäviä Ukrainan suhteen. On kansainvälisesti tunnustettu tosiasia, että Suomella on uskottavat puolustusvoimat ja itsenäinen puolustusvalmius. Naton jäsenyys toisi mukanaan Suomelle ainoastaan uhkakuvia, joihin emme itse pystyisi vaikuttamaan. Nato-sopimuksia laadittaessa pitää ottaa myös huomioon, miltä asiat näyttävät Venäjältä katsoen. Paineen alla yksilöt eivät uskalla tunnustaa olevansa ymmärtämättömiä tai tietämättömiä, vaan sortuvat olemaan kaikkitietäviä. Nostetaan rimaa: lapsellinen saa olla, mutta aikuinen! Ollaan aloitekykyisiä, ei tyydytä alakulttuuriin, vaan huolehditaan toisistamme. Taantumus, yliosaamiseen ja ylitietämiseen perustuva pelon ilmapiiri on johtanut turhaan radikalisoitumiseen
Laakerit lakastuivat, kun syksyllä 1928 ilmestyi hänen neljäs teoksensa, novellikokoelma ?Kenttä ja kasarmi?. Teos ajautui tai ajettiin modernin Suomen ensimmäisen suuren kirjasodan kohteeksi. Tuloksena on aihepiirin tarkin tähänastinen tutkimus, väliin jopa pedanttinen. Tutkimus kommentoi Haanpää-kirjallisuutta korjaten lukuisia siihen liitettyjä pinttyneitä virhekäsityksiä. Toiset pyrkivät vakavissaan kahtiajaon sovitteluun, toisille ?vapaussota? oli jäänyt kesken ja tavoitteet vesitetty. Pian tämäkin väylä sulkeutui. Haanpäällä oli ymmärtäjiä vasemmistossa, mutta tämä vain lisäsi teilaajien kiihkoa. Kirjailijoista ja muusta kulttuuriväestä yksikään ei julkisesti tukenut Haanpäätä. 3.9.2014 Suuren kirjasodan pedantti ruumiinavaus Pentti Haanpään (1905?1955) ura alkoi ylistysten ja valtionpalkintojen merkeissä. Haanpää kuvasi seksuaalisuutta ja ruumiintoimintoja liian suorasukaisesti. Sananvapaus oli kuitenkin kohtalaista. Poliittisia tuomioita annettiin tiheästi. Keskeiset romaanit Noitaympyrä ja Vääpeli Sadon tapaus ilmestyivät vasta postuumisti. Helsinkiläinen esseisti ja kirjallisuustutkija Anssi Sinnemäki (s. Kenttä ja kasarmikaan ei johtanut oikeustoimiin. Tilanne muuttui äärioikeiston vahvistuessa, kärjessään lapuanliike ja kätköissään vallankaappaushanke. Lääkintäkapteeni G. Sinnemäen mukaan lähes viktoriaaninen häveliäisyys oli kirjasodassa armeijan veroinen motiivi. Syitä saattoi etsiä hutiloivista kutsunnoista, terveydenhuollon ja upseerien asenteista sekä rankasta simputuksesta. Haahden tutkimus vaiettiin ja on yhä vaiettu kuoliaaksi. Haahti kylläkin sai tilaisuuden meritoitua sotilaslääkärinä. Armeijan oloja käsiteltiin paljon julkisuudessa, myös eduskunnassa. 1930-luvulla armeijan johto alkoi puuttua Haahden osoittamiin ongelmiin. Sananvapaus koetteella Sisällissodan perintö vaikutti raskaana 1920-luvun lopun demokratiassa, mutta siitä puhuminen oli uskallettua. Kiven tavoin Haanpää jätettiin yksin, eivätkä eräät yksityiset pahoittelut tätä muuta. Uudemmista kirjasodista 1950-luvulta 70-luvulle (Väinö Linna, Paavo Rintala, Hannu Salama) tuli erilaisia, sillä Linnaa puolusti ?kansa?, Rintalaa ja Salamaa kulttuurikollegat. Lääkintäkapteeni Haahden tapaus Oikeistolaisten kirjasoturien polemiikki painottui taiteellisten kriteerien sijasta kirjan armeijakuvan väitettyyn valheellisuuteen. Epäkohtia todistettiin, mutta vastassa oli syytös armeijan horjuttamisesta. Osaltaan vaikuttivat armeijan ristiriidat vanhojen ammattiupseerien ja jääkärisukupolven välillä. Haanpään kirjassa se on välttämätön momentti. Armeija ja suojeluskunnat oli perustettu valkoisten luokkajärjestöinä, joten ne vaativat koskemattomuutta. Vastoin sitkeitä uskomuksia hän osoittaa, että ne eivät olleet ?murskaavia?, eivät edes voittopuolisesti kielteisiä. Jotkut arvioivat kirjan epäisänmaalliseksi, ja useampikin väitti Haanpään ?erehtyneen antamaan aseita äärivasemmistolle?. kiihotuslait. Tekstissä lainatun oikeustieteilijän mukaan näin tiukka, vahvasti sanktioitu lainsäädäntö läheni käytännössä ennakkosensuuria. Haanpääkin sai 1934 rikostuomion Tulenkantajat-lehdessä julkaistusta pakinastaan. Demokratian itsepuolustus 30-luvusta ei lopulta tullut äärioikeiston vuosikymmentä, kuten joskus epätarkasti oletetaan. Hän tarjoutui julkiseksi ?kellokkaaksi?, jollainen Pekka Tarkan mukaan tarvitaan kirjasodissa. Aiemmin oli koettu Aleksis Kiven tuhoaminen, mutta julkisuuden mitat olivat silloin toiset. Haanpää joutui etabloituneiden kustantajien boikottiin eikä löytänyt 1930 jälkeen viiteen vuoteen kustantajaa. Demokratian itsepuolustuksen maamerkkinä oli A. H. suhteen. ?Kansallisesta yhtenäisyydestä. Ra- jat olivat tiukat myös uskonnon, sukupuolikurin ja yleisen ?häveliäisyyden. kyllä puhuttiin, mutta puhetapa kätki kaksi eri tendenssiä. Haanpäällekin löytyi kustantajia 1935 alkaen. Tutkimusten mukaan vastaava vähittäinen muutos ulot-. 1930 säädettiin ns. Haanpään kieltäydyttyä kustantajaksi vaihtui sosialidemokraattinen, kaunokirjallisesti marginaalinen Kansanvalta. Tekstin realismi on groteskiksi tyyliteltyä, kärjistetynkin kriittistä. 20-luvulla koko lehdistö seurasi tiiviisti kaunokirjallisuutta. Sinnemäki on ilmeisesti ensimmäisenä käynyt läpi Kentän ja kasarmin lehtikritiikit kokonaisuudessaan. Tutkimus paljasti valtavia ongelmia. Siinä oli oikeastaan kyse armeijan pyhyydestä. Tästä Sinnemäki esittelee hienon lähdelöydön. Suuntaa jatkoivat 1934?36 ns. Haahti esitti 30.5.1928 väitöskirjansa Armeija terveydellisenä tekijänä yhteiskunnassa. kommunistilait tai lapuanlait, joilla oletetut kommunistit puhdistettiin ja yhdistymis-, lehdistön- ja sananvapautta rajoitettiin. Heille yhtenäisyys tarkoitti äärioikeiston linjaa, tarvittaessa pakkokeinoin. Tämä vaikutti sanan- ja painovapauteen. Vaikka nykyään Haanpään arvostus on jakamaton, kommenteissa on vielä tällä vuosisadalla toistettu kaikuja 1930-luvun asenteista. Teksti osoittaa kiistatta, ettei Kenttää ja kasarmia tuominnut 1928 ?yleinen mielipide?, vaan nimettävissä olevat toimijat. Armeijahenkisten ristiretki Kenttä ja kasarmi sijoittuu aikansa armeijaan, erityisesti varusmiesten kokemukseen. Sen tausta on Haanpään palvelusajassa mutta myös kulkupuheiden inttijutuissa. Varsinaisesti hyökkäys eteni armeijaa, suojeluskuntia ja äärioikeistoa lähellä olevissa lehdissä. Sairastavuus ja kuolleisuus oli varus- miehillä hälyttävästi korkeampi kuin vertailumaissa. Sotia edeltäneenä aikana sen arvioidaan olleen laajimmillaan 1920-luvun lopulla. 1947) on ottanut selvittääkseen Kentän ja kasarmin jupakan vaiheet, taustat ja vaikutukset. K. Cajanderin punamultahallitus 1937. Teksteissä vilauteltiin jopa rangaistuksia ja kirjan kieltämistä. Vihamielisyydelle antoi kulttuurisilauksen Olavi Paavolainen Tulenkantajat-lehdessä Paasilinna Kirjat 14 Anssi Sinnemäki: Sota Kentästä ja kasarmista Paasilinna 2014. 308 s. Anssi Sinnemäki on tehnyt paneutunutta työtä selvittääkseen Kenttä ja kasarmi -kirjasodan syyt ja seuraukset. marraskuussa. Jälkipolvet ovat sivuuttaneet episodin turhan hienotunteisesti. Kirjasotaa olivat enteilleet Haanpään kustantajan WSOY:n vaatimukset poistoista
Monet ovat yrittäneet omia Haanpäätä myös puoluepoliittisesti, mutta minkään puolueen jäsen hän ei tiettävästi ollut, ja kirjoituksiakin julkaistiin työväenliikkeen kaikkien suuntien lehdissä. Salmisen kirjan perusteella voi vakuuttua siitä, että Haanpää oli tavallisen ihmisen aito ymmärtäjä ja yleisvasemmistolainen ajattelija, jota ei kenenkään pitäisi jälkikäteenkään yrittää tunkea mihinkään puoluelokeroon. Yhteiskunnallista taustaa Haanpää sai jo kotoaan. Yhteiskuntapoliittista ennustajaa hänestä ei pidä yrittää edes jälkikäteen rakentaa. Esko Ranto Demokraatti Kirjottaja on Kustannus Oy Demarin toimitusjohtaja. Kansanvalta ja Pentti Haanpää solmivat kustannussopimuksen WSOY:n hyllyttämästä Kenttä ja kasarmi -novellikokoelmasta vuonna1928.. Silti teksti esittää siitä arvokkaita kommentteja. Siinä ohessa se olisi käynyt sananvapauden ?harjoituksesta?. Kansanvallan kustantamia Haanpään kirjoja olivat ?Kenttä ja kasarmi. Tulkinnat eivät tietenkään ole koskaan valmiita. 1928, ?HotaLeenan poika. Haanpää oli tarkkailija ja kuuntelija, ja monet hänen teoksensa saivat innoituksensa tavallisten ihmisten elämästä ja arkisesta toimintaympäristöstä. Minulla on Haanpäätä kohtaan myös toinen henkilökohtainen intressi. Tosin tuntuu siltä, että Haanpää on jo kunnianpalautuksensa saanut, vieläpä moninkertaisesti. Pentti Haanpää on yksi suomalaisen kirjallisuuden suurista. Vaikka Haanpää oli yhteiskunnallisesti aktiivinen kirjailija, hän oli parhaimmillaan oman aikansa pienen ihmisen kuvaajana. Nämä kohdat ontuvat pahasti ja aiheuttavat lukijassa vaivautuneisuutta. Hän käsittelee Haanpään henkilöhistoriaa, kirjallisuutta sekä paikallista, valtakunnallista ja kansainvälistä yhteiskuntakehitystä rinnatusten. Ensinnäkin olen kotoisin Haanpään kotikunnan Piippolan naapurikunnasta ja työskennellytkin joskus Piippolan kunnan palveluksessa. Kansalaisvapauksien kavennuksia ei peruttu, mutta tulkinnat ehkä lievenivät. Sinnemäki viljelee suoranuottista funktionalismia, kun hän näkee Kentän ja Kasarmin vaikuttaneen muutoksiin ?talvisodan ihmettä. Siksi Matti Salmisen kirja ?Pentti Haanpään tarina. Syynä lienee muun muassa se, että hän on löytänyt taustaselvitystyönsä aikana paljon sellaisia uusia yksityiskohtia ja tietoja Haanpään elämästä, joiden julki saamisesta on vilpittömän innostunut. Pentti Haanpää oli yhteiskunnallisesti aktiivinen ja selvästi vasemmistolaisista arvoista ponnistava kirjailija. Tunnetun kirjailijan oma elämäntarina on kuitenkin jäänyt tuntemattomaksi, ja siitä on ollut liikkeellä vähintäänkin useampia versioita. myöten. Haanpään maisemat ovat tuttuja. Matti Salmista täytyykin erityisesti onnitella siitä realistisesta ja aidosta kuvauksesta, jolla hän liittää kirjailijan kotimaisemaansa ja sen asukkaisiin. Toki Haanpään teksti on siteerattunakin nautinnollista luettavaa, mutta vähempikin lainailu olisi riittänyt. Niitä karsimalla 300-sivuisen kirjan olisi saanut paljon jäntevämmäksi kokonaisuudeksi. Pahimman harha-askeleen Salminen ottaa yrittäessään muutamassa kohdassa löytää Haanpään teksteistä suoria vastauksia nykypäivän globaalikapitalismin ongelmiin. Sillloin järjestin tilaisuuksia myös Haanpään kotitalon lähellä Leskelän kylässä. Näin avautuu myös Kentän ja kasarmin armeijakuva. Myös Haanpään artistisuus ja tarkka tyylitaju oivalletaan nykyään. Hän onnistuu metodissaan hämmästyttävän hyvin. 3.9.2014 15 tui myös armeijaan ja jopa suojeluskuntiin. 1930. Siksi Kansanvallan rooli oli Haanpään kirjailijataipaleen alussa korvaamattoman tärkeä. Haanpään kamppailu kustantamoiden ja niiden vaikuttajahenkilöiden kanssa onkin Salmisen kirjan yksi kantaista teemoista. Tuskin ainakaan Haanpää tällaisia mietti. Haanpään taiteellinen erityislaatu jää tavoiteasettelussa sivummalle, kuten jäi kirjasodassakin. Häntä ei voi lukea ainakaan ahtaana tendenssikirjailijana. Isä Haanpää ehti vaikuttaa monessa puolueessa. Salmisen teos on kaikin puolin onnistunut kokonaisuus, mutta pari harha-askeltakin löytyy. Lisäksi Suomen Sosialidemokraatissa julkaistiin vuosina 1931?1934 Haanpään lyhyempiä kirjoituksia. Vasemmistolaisesti orientoituneen kirjailijan oli noina vuosina vaikea saada teoksiaan läpi suurissa kustantamoissa. Sellainen vaatisi uskomaan kirjasodasta jääneisiin arveluihin Haanpäästä sivistymättömänä korven olentona, joka ei ymmärtäisi, mitä on tekemässä. Sinnemäki päättää tekstinsä lähes aggressiiviseen vaatimukseen Haanpään rehabilitoinnista ?85 vuoden jälkeen?. Erityisen yksityiskohtaisesti Salminen kuvaa Kirjat Onnistunut elämäkerta Pentti Haanpään värikkäistä vaiheista Matti Salminen: Pentti Haanpään tarina Into Kustannus, 304 s. Otavan kustannustoimittajan Eino Kauppisen toimintaa. Vasemmistolainen ajattelija ilman puoluelokeroa Matti Salminen on valinnut Haanpään tarinaan vaativan lähestymistavan. 1929 ja ?Karavaani. Kiistattomana Haanpään tuotannosta erottuu vapauden eetos, yhteiskunnal- liseen järjestykseen sisältyvän pakon kritiikki. Kustannus Oy Demarin nykyinenkin pääomistaja Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta toimi Haanpään kirjojen kustantajana sisäpoliittisesti vaikeina vuosina 1920-luvun lopussa ja 1930-luvun alussa. Kirjassa on valtavan paljon pitkiä sitaatteja. Kirjoittaja kuvaa yksityiskohtaisesti ja yksittäisten henkilöiden kautta tätä prosessia ja tuottaa sitä kautta arvokasta uutta tietoa Haanpään kirjailijaurasta. Salmisen kirjan mielenkiintoisimpia yksityiskohtia on Haanpään isän yhteiskunnallisen aktiivisuuden seuraaminen. on äärimmäisen tarpeellinen teos. Salminen on tehnyt valtavan urakan kootessaan Haanpään osin kateissa ja osin hajallaan ollutta aineistoa ja saanut kasaan eheän ja paljon uutta tietoa sisältävän elämäntarinan. Voidaan siis sanoa, että Salmisen kirja oli arvokas kulttuurihistoriallinen teko. Piippolan ympyröistä riitti aiheita kirjoihin Juhani Ruotsalo Eero Troberg Kirjailija Pentti Haanpää oli vasemmistolainen ajattelija, jota on turha tänäkään päivänä tunkea mihinkään puoluepoliittisiin lokeroihin. Itse kiinnostuin kirjasta kahdesta erityisestä syystä
Pohjoisen murteen hyödyntäjänä Liksom on kirjailijana ainutlaatuinen. Ei ollu. Ne vahvistavat käsitystä monipuolisesta kirjailijasta, joka kirjoittaa useita lajityyppejä ja työskentelee lisäksi kuvataiteilijana. Ylitorniossa syntynyt Liksom yhdistää pienen pohjoisen paikkakunnan kokemuksia kosmopoliittisempiin aineksiin. Siellä hän hurmaa kaikki ahkeruudellaan. Suurin osa Väliaikaisen hahmoista voi pahoin mutta omaa tekijälle tyypillisesti äkkiväärän huumorintajun. Tuskaisimmatkin henkilöt pystyvät lisäksi pieniin hyviin tai ainakin ystävällisiin tekoihin: ?Kun tulin illalla koristreeneistä himaan, natsimutsi kuorsasi olkkarin nojatuolissa. Tunnetun iskelmän mukaan nimetty Väliaikainen esittelee muun muassa pohjoisesta kotoisin olevan sekatyömiehen, joka muuttaa Kambod?aan paiskimaan hommia. Sitten me tehtiin toinen skidi siinä toivossa, että se olisi tavis. Hän kirjoittaa stereotyyppisistä ja stereotyyppisesti käyttäytyvistä ihmisistä mutta onnistuu tekemään heidän kauttaan tärkeitä huomioita suomalaisista ja yleisemmin ihmiskunnan tilasta. Vasaran Kauno, se saakutin ketale, sano että hae rahhaa henkesti pitimiksi sosiaalitoimistosta. Faabeleissa ihmisten ja eläinten voimasuhteet kääntyvät päälaelleen. Vä- liaikaisen kaltaiset terävät kirjat osoittavat, ettei lyhytproosa ole yhdentekevää vaan kykenee kuvaamaan aikaamme. Seki on adhd. Kelattiin, että kolmas kerta toden sanoo, ja tuli toi kuopus. Mä raahasin sen makkariin, peitin ja laitoin tuuletusikkunan auki, että se saa hengittää raitista ilmaa.? Tyylit vaihtuvat saumattomasti Väliaikainen koostuu sivun mittaisista faabeleista ja kolmesta osastosta, joista murteella kirjoitettu viimeinen on selvästi pisin. 16 3.9.2014 Finlandia-palkinnon vuonna 2011 ?Hytti nro 6. 1958) paluu proosan pariin on tunnusteleva. Suurin osa tarinoista kulkee tavanomaisia latuja, mutta välillä Rosa Liksomin lyhyissä tarinoissa sekoitellaan taitavasti ja kitkattomasti huumoria, lämpöä, surua ja väkivaltaa. käänteet yllättävät. Turhia tarinoita on vähäisestä sivumäärästä huolimatta mukana. Se on katkonaista ja nykyaikaista proosaa, joka on kevyttä ja rikasta. Liksom sekoittaa taitavasti huumoria, lämpöä ja surua. Näin hän käsittelee perisuomalaista ongelmaa, läträämistä alkoholin kanssa: ?Oli niin hiljasta, kaunista ja herkkää, että mie vetäsin taskusta pullon ja olin riksauttamassa auki ko vaimo huitasi minua melala päähän niin, että kaauin pitkää piustaa siihen venheen pohjale.? Hauskoja ja väkivaltaisia yllätyksiä Fragmenteissa otetaan kantaa päivänpolttaviin asioihin, kuten maahanmuuttajiin ja kuntauudistukseen, joista jälkimmäistä haukutaan paljon. Liksom ei kirjoita älyköistä tai hurjista taiteilijoista vaan normaaleista ihmisistä, joiden käyttäytyminen saa toisinaan kummallisia piirteitä. Novellit eivät ole syystä tai toisesta lukijoiden suosiossa. Useimmat keskittyvät tuttuihin ja turvallisiin romaaneihin. Saumaton tyylien vaihtaminen tuo hänen teoksiinsa rikkautta ja kielii ammattitaitoisuudesta. Mie että ei perkele, meikäläinen haluaa rehelistä työtä, josta maksethaan rehelinen palkka, mie en työttömyyskorvausta ala syöhmään, sen verran minussa, lyöyssä miehessä, on ammattiylpeyttä vielä jäljelä.? Tekisi mieli sanoa, että Liksom tavoittaa tavallisen ihmisen äänen, mutta käänteet ovat niin yliampuvia, että sellainen väite olisi liioittelua. Liksom pyrkii karsimaan ylimääräisen. Väliaikaisessa on silti jonkin verran tyhjäkäyntiä. Se oli ilmeisesti vetänyt unilääkkeet jo ennen iltauutisia, että saa nukuttua oikein kunnolla ennen vaativaa työpäivää. Työttömiksi jääneet Lapin karpaasit pitävät kunniansa rippeistä: ?Tämmöselle ammattimiehele ko mie joutenolo on helvetin tulessa käryämistä. -romaanilla voittaneen Rosa Liksomin (s. Katkelmista koostuva ?Väliaikainen. Eri näkökulmista kerrotut tarinat ovat nopeita, humoristisia ja synkkiä. Väliaikaisen pohjoiseen sijoittuva osio on muuhun kirjaan verrattuna hieman liian pitkä mutta ajaa asiansa pienissä pätkissä. Vanhuksen Facebookintoilun ja vanhanpojan tekemän raa?an murhan kaltaiset käänteet vuorottelevat. Heidän elämänsä on kummallisen vaikeaa: ?Ensin mun familyssä oli vain yksi adhd. Nyt meidän porukassa on yhden sijasta viis adhd-keissiä ku ensin mä ja sit Jiriki saatiin samat diagnoosit.? Hahmot ovat karikatyyrejä, mutta heitä ei tarvitse seurata Kirjat Päivänpolttavia fragmentteja Rosa Liksom: Väliaikainen Like 2014, 173 s. neljää sivua enempää. Muissa teksteissä tutustutaan muutaman sivun ajan eri henkilöiden elämään. Kertojia on kymmeniä. Yksikään katkelmista ei toimisi pidemmässä muodossa, mutta tällaisenaan niillä on arvoa. Ne eivät ole täynnä ahdistusta ja pelkoa, kuten kritiikeissä on väitetty, vaan suurin osa niistä saa nauramaan. Esa Mäkijärvi Tekisi mieli sanoa, että Liksom tavoittaa tavallisen ihmisen äänen, mutta käänteet ovat niin yliampuvia, että sellainen väite olisi liioittelua. Pekka Mustonen. Liksom sulautuu ihailtavan helposti ääneen päästämiinsä hahmoihin. Jänis ampuu metsästäjän, hirvi tuhoaa auton, lehmä nielaisee puhelimen ja mehiläinen aiheuttaa hämminkiä. Se sai adhd-diagnoosin. ei ole hänen parhaita kirjojaan, mutta siinä on hyviä hetkiä. Liksomin kirja sopii luettavaksi julkisissa kulkuvälineissä. Yllätykset ovat humoristisia tai väkivaltaisia
Jyväskylän Keltinmäen päiväkodin työyhteisö ottaa ensiaskeliaan Kuvat Virpi Kirves-Torvinen Uudet tilat piristävät ja haastavat Isä Jyri Kivimurto iloitsee, että lapset Aino, Elias ja Tuukka (edessä) pääsivät aloittamaan päiväkotitaipaleensa uusissa tiloissa. lll. 3.9.2014 17
Hänelle ovat olleet mieleen uudet trendit niin sisätiloissa kuin pihalla. Lastentarhanopettaja Leila Hämäläisen mukaan kaikki ovat samalla viivalla, koska uuden päiväkodin käytäntöjen luominen on pitänyt aloittaa alusta. Nukkua saa kaikessa rauhassa hyvän äänieristyksen vuoksi. Valot syttyvät liiketunnistimen avulla. Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa (Gaudeamus 2012), Karila, Kirsti& Lipponen, Lasse (toim.): Varhaiskasvatuksen pedagogiikka (Vastapaino 2013), Repo, Laura: Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy (PS-Kustannus 2013). Keltinmäen päiväkodissa on 105 paikkaa, ja se työllistää keittiöhenkilökunnan lisäksi seitsemäntoista henkeä.. Tulee mukava fiilis, kun tuo lapsia tänne. Lisäksi työntekijöille on plussaa tilava pukuhuone. Ruokalan linjaston käyttäminen ja yhdessä salissa syöminen ovat lapsille asioita, jotka vaativat vielä Hämäläisestä harjoitusta. Tilat ovat avarat ja valoisat ja kaikkialta paistaa läpi viimeisin tekniikka. Ei tarvitse miettiä sisäilmaongelmia tai muutakaan, Kivimurto sanoo. Sormet eivät jää oven väliin Uudessa päiväkodissa vilahtelee sähköpöytiä, satula-, käsinoja-, ja turvakaarituoleja sekä säädettäviä hoitopöytiä. 18 3.9.2014 lll Menna Evilehdosta on ollut jännittävää tulla uusiin tiloihin. Vasta avatussa Jyväskylän Keltinmäen päiväkodissa uuden rakennuksen tunnelmaan ja tuoksuun havahtuu heti sisään tullessa. Rajoja voi lisätä myös ympäristömuutoksilla. Muunneltavat tilat mahdollistavat aiempaa paremmin pienryhmiin jakamisen. Ympäristö, jossa ei ole pelkkiä leluja, mahdollistaa lapsen tutkimusmatkat vaikkapa kotitöihin ja muiden toimintojen jäljittelyyn. Niukka oppimisympäristö altistaa lasta negatiiviselle toiminnalle, kuten kiusaamiselle. Lapselle ovat tärkeitä usein pienet asiat ja ne voi huomioida päivähoidon ympäristöä suunniteltaessa. Lähteet: Kalliala, Marjatta: Lapsuus hoidossa. Kylpyhuoneessa vesi on automaattisesti kädenlämpöistä, eikä uusista leikkitelineistä irtoa tikkuja. Varsinkin kotileikki ja uudet hyppynarut ovat olleet viimepäivinä mieleen. Vähän myöhemmin vuoropäällikkö Jyri Kivimurto hakee lapsiaan Ainoa, 2, Eliasta, 4, ja Tuukkaa, 6, jotka ovat parhaillaan touhuamassa hiekkalaatikolla. Sisäänkään ei pääse ovista noin vain, sillä rakennuksessa on sähköinen kulunvalvonta. Menna Evilehto, 5, on käymässä päiväunille. Samoin se, että lapset saavat pesualtaalla kädet oikeaan kohtaan veden tulemista varten. Lastenhoitaja Marjatta Ottelin työskentelee kolme-kuusivuotiaiden lasten ryhmässä. Hän kiittelee uusien tilojen hyvää sisäilmaa ja äänieristystä. Virpi KirvesTorvinen Demokraatti, Jyväskylä, Varkaus Tarja Muhonen tietää, että säädettävät hoitotasot keventävät työntekijöiden päivää. Ympäristö vaikuttaa paljon l l l l l l l l Ympäristön tulisi tukea erilaisia oppimisen tapoja ja tyylejä. Hyvä ympäristö innostaa lasta käyttämään eri käytettävissä olevia materiaaleja. Lapsen näkökulmasta aikuisen läsnäolo on tärkeää, ei niinkään puitteet ja tietokoneen ääressä raportointi. Selkeät rajat lisäävät työhyvinvointia. Ovissa on sormisuojat, jolloin lapsilla ei jää sormet ovien väliin. Päivä- kodissa on myös oma pesula. Työntekijöistä suurin osa tulee Kotalammen päiväkodista, mutta muutama uusikin on yhteisössä mukana. Lapset ovat aloit- Leila Hämäläinen on huomannut, miten uusien tilojen käytännön ratkaisut, kuten magneettiseinä, helpottavat päiväkodin arkea. taneet päivähoitotaipaleensa vasta muutama viikko sitten. Aiemmin vanhemmat hoitivat vuorotellen lapsia kotona ja heistä oli hienoa saada koko katras kodin lähelle samaan päivähoitopaikkaan. Perheen Laura-äiti opiskelee parhaillaan laitoshuoltajaksi. . Hän oli ehtinyt olla jo useamman vuoden Kotalammen päiväkodissa. Mennaa jännitti hieman tulla uuteen päiväkotiin
Olemme aloittaneet tyhjältä pöydältä. Uudet tilat eivät välttämättä luo hyvää työilmapiiriä. Hyvät tilat voivat kuitenkin edesauttaa asiaa.? mäistä kertaa uusissa tiloissa nykyisessä työtehtävässään. Hän on ollut uuden päiväkodin vaiheissa mukana suunnittelusta alkaen. Hygienia on asia, johon uusi päiväkoti kiinnittää 19 erityistä huomiota. Kaikki halukkaat saimme kuitenkin sisään, yli kolmekymmentä vuotta alalla työskennellyt Muhonen kertoo. Johtajalle on tärkeää löytää hyvä ilmapiiri ja yhteisöllisyys uudella porukalla. Ympäristön järjestelyillä on mahdollisuus vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen, oppimiseen ja kasvuun, Siivola tähdentää. ?Ympäristön järjestelyillä on mahdollisuus vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen, oppimiseen ja kasvuun?.. Vanhalla päiväkodilla voi olla samankaltainen merkitys kuin sukujuurilla. . Hän tietää, että lasten tuoleilla istuminen pienten pöytien ääressä on tehnyt hallaa monen työntekijän selälle. Tiloihin kuuluuvat myös puutarha sekä puhe- ja toimintaterapiatilat. . Meillä on vieläkin töissä niitä työntekijöitä, jotka ovat olleet töissä vanhassa rakennuksessa. 3.9.2014 Työrauha on merkittävä etu. . Emme ottaneet mitään tavaroita Kotalammen päiväkodista matkaan, Muhonen selvittää. Kiinteistönhoitajalle satelee kyselyjä Itsekin selkäkivusta kokemusta omaava Muhonen kiittelee uutta ergonomiaa. Työntekijät ja heidän omat asenteensa ovat olennaisia talon hengen luomisessa. On ensiarvoisen tärkeää miettiä, miltä tilat vaikuttavat lasten kannalta. Olin saanut jo aiemmin yhteydenottoja, joten suuri kiinnostus ei yllättynyt. Hyvät tilat voivat kuitenkin edesauttaa asiaa, Muhonen pohtii. Niilo Huovinen (vasemmalla), Ilja Melaranta, Eemeli Aninko, Joel Laakoli ja Tiina Siivola tietävät, että sisäpuutarha on yksi päiväkodin mieluisimmista leikkipaikoista. Varkauden vanhin päiväkoti luottaa juuriinsa Päiviönsaaren päiväkoti on Varkauden vanhin ja se on toiminut vuodesta 1937. Joskus he muistelevat lasten kanssa vanhan rakennuksen aikaisia näytelmiä ja laululeikkejä. Erilaiset ympäristöt mahdollistavat erilaisen toiminnan ja myös käyttäytymisen. Varsinkin av-laitteiden ja valojen käytössä työntekijät ovat kaivanneet neuvoja. Niiden tulee olla monikäyttöisiä ja helposti muunneltavissa. Osa päiväkodin tiloista ja piha-alue ovat myös alueen asukkaiden käytössä iltaisin, mikä voi lisätä verkostoitumista vanhempien, lasten ja asukkaiden kesken. . Tiedottaminen on ollut Muhoselle alusta asti tärkeää, ja se on korostunut nyt päiväkotitoiminnan käynnistyttyä. . Tämä on yksi syy, miksi uusiin tiloihin tulleiden tavaroiden kanssa he ovat halunneet olla erityisen tarkkoja. . Muhonen pitää koko työpaikan yhteisenä asiana, että tilat pysyvät hyvässä kunnossa myös tulevaisuudessa. Työntekijät ovat jakaantuneet tiimeihin ja tiimit raportoivat Muhoselle toimintansa sujumisesta säännöllisesti. Kymmenesosa uuteen päivä- kotiin tulleista lapsista on hakeutunut sinne terveydellisistä syistä, kuten infektioherkkyyden takia. Lisäksi päiväkoti on tehnyt yhteistyötä vieressä olevan yläkoulun, yhdistysten ja tapahtumien järjestäjien kanssa. . Pöytien pyyhkimiseen ja muuhun järjestelyyn menee huomattavasti vähemmän aikaa kuin ennen, Ottelin iloitsee. Luonnonmukaisuus on yksi päiväkodin teemoista, ja siksi työntekijät halusivat nimetä lapsiryhmät luonnonilmiöiden mukaan, kuten Tähtitarha, Tuulentupa ja Pilvenpiha. Niin lapset kuin aikuisetkaan eivät tule sisätiloihin kengät jalassa. Yhteistyö kiinteistönhoitajan kanssa on ollut alkuaikoina tiivistä. Myös päiväkodin ympäristön suun- nittelussa työryhmä huolehti, että vanhempien on turvallista viedä ja hakea lapset. Joidenkin lasten vanhemmat ovat olleet aikoinaan hoidossa samassa paikassa. Yhteistyötä yli päiväkodin rajojen Päiväkodin ikä ei näy juuri arjessa, mutta vuosien varrella kehittynyt toimintatapa huokuu Siivolan mukaan myös ulospäin. Liikuntapuisto ja alppiruusupuisto sijaitsevat päiväkodin lähellä, ja talvella hiihtoladulle pääsee melkein suoraan ovesta. Osa lapsista tullut terveydellisistä syistä Päiväkodin johtaja Tarja Muhonen saa työskennellä ensim- ?Uudet tilat eivät välttämättä luo hyvää työilmapiiriä. Jokainen työntekijä vaikuttaa siihen itse. Ympäristö voi olla voimanlähde, jolloin sieltä löytyy lempipaikkoja, kuten koloja, piiloutumispaikkoja ja majapaikkoja. Myös kaikki pienet sopet, missä voi leikkiä, ovat kehityksen kannalta merkittäviä. Jäähalli, teatteri, kirjasto, lähimetsä luontopolkuineen ja uimahalli ovat heillä tiiviissä käytössä. He ovat kertoneet meille, miten siellä toimittiin, millaisia työtehtävät ja tilat olivat, päiväkodin johtaja Tiina Siivola kertoo. Päiväkoti on säilyttänyt vanhoja valokuvia, kirjoja ja kalusteita. Sen nykyinen rakennus valmistui 1981, jolloin siitä tuli kaupungin erityispäiväkoti. Jokainen työntekijä vaikuttaa siihen itse
Virohan sijaitsee Euroopan ja Venäjän markkinoiden välissä. Viron opetusministeriöstä myönnetään, että ulkomaalaisten kato valmistumisen jälkeen on ongelma. . Viro on myös historiallinen risteyskohta ja kansainvälisten ihmisten tapaamispaikka, perustelee Janne Virtanen Viron Tarton valintaa opintojensa paikaksi. Virtanen aloittaa kolmannen vuotensa lääketieteellisessä tiedekunnassa ja opiskelee keväästä alkaen viron kielellä. Yritystalouden tutkintoa Tartossa tekevä Eetu Korpela on havainnut selvän muutoksen suomalaisten opintiessä Virossa. . Minä halusin valmistua lääkäriksi. Siinä missä meiltä tultiin aiemmin vaihto-opiskelijoiksi vuodeksi, yhä useampi suomalainen tekee nyt koko tutkinnon Virossa. Virtanen ja Korpela ovat päätyneet Viron opiskelijoiden tyyssijaan. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Lehtikuva / Heidi Hakala Eetu Korpela opiskelee yritystaloutta Tartossa. Palkkataso on osatekijä siinä, ettei tule harkittua vakavasti Viroon jäämistä. Virossa sairaala taas on hierarkkisempi työympäristö, Janne Virtanen kertoo. Eetu Korpela puolestaan kertoo, että palkkataso on hänelle ainoa este jäädä Viroon. Korpela on viihtynyt Suomenlahden eteläpuolella erittäin hyvin. . Lisäksi koko elämä on edelleen Suomessa, sanoo Virtanen. Työmarkkinat houkuttelevat Suomeen myös vastavalmistuneita virolaisia, kuten lääkäreitä. . Tarvitsemme kokonaisvaltaisemman näkemyksen opinto- ja työelämään, luonnehtii ministeriön edustaja Kalmar Kurs. Viron matala palkkataso on monelle suomalaiselle syy STT Oma näkökulma. Vuodesta 1895. Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. Uusi osoitteemme: l Siltasaarenkatu Helsinki Säästöpankinranta6,2A, 8.krs, Helsinki puh. Yritämme saada virolaisia yrityksiä tarjoamaan heille harjoittelupaikkoja. Myös hänen suomalainen tyttöystävänsä lukee siellä tutkintoa lääketieteestä. Sarjakuvat B.Virtanen - Urja. Noin 350 uutta suomalaista aloittaa opiskelun etelänaapurin yliopistoissa tänä syksynä, kerrotaan maan kansainvälisiä opiskeluprojekteja kehittävästä Archimedes-säätiöstä. Jo liki puolet Viron ulkomaalaisista opiskelijoista tulee Suomesta, ja osuus on yhä kasvussa. . 20 3.9.2014 ??Eetu Korpela päätti tehdä etelänaapurissa koko tutkinnon Opinnot Virossa houkuttavat suomalaisia Opinnot vetävät yhä useampia suomalaisia Viroon. Ekonomille täällä on monia kiinnostavia työmahdollisuuksia. Suomessa voi aika nopeasti saada vastuullisia tehtäviä esimerkiksi pienemmällä terveysasemalla. Tarton yliopiston noin 20 000 opiskelijaa muodostavat lähes viidesosan vanhan kulttuurikaupungin väestöstä. Palkkatason takia takaisin Suomeen siihen, että valmistuttuaan he muuttavat takaisin kotimaahan.
Hako opetti suomen kieltä Kiljavan ammattiyhdistysopistossa ennen tuloaan vuonna 1960 Helsingin teknillisen oppilaitoksen suomen kielen lehtoriksi. Vaasan Sosialidemokraatit ry Kuukausi-ja johtokunnan kokous Ma 8.9. Siitä on tullut Työväen arkiston tutkimusaarre. Unohtumaton työ muistitiedon parissa Unohtumattoman työn Hako teki perustamalla vuonna 1960 sittemmin Työväen arkiston säätiön alaisuuteen siirretyn Työväen muistitietotoimikunnan. Tervetuloa! vaientua lääninvankilan äänettömyydessä?? 21 Täyden palvelun toimisto kraatin kokoustilassa, Pitkäkatu 50. 3.9.2014 Kuollut Työväen muistojen tallentaja Työväenperinteen uranuurtaja, folkfloristi Matti Hako menehtyi 86-vuotiaana kotikaupungissaan Vantaalla 29.7.2014. Kokous on avoin jäsenille. . Kylmän kesäkuun vuoksi osa kukista myös paleltui ja pölytys epäonnistui. Sienikausi alkoi tänä vuonna myöhään. klo 13 Demo- Simo Laaksovirta ja Risto Reuna Työväen muistitiedon virkailijat Puolukkasato kypsyy pian etelässä Puolukkasato kypsyy poimittavaksi kahden seuraavan viikon aikana Etelä- ja KeskiSuomessa, kertoo Metsäntutkimuslaitos. Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa puolukkaan päästään vasta syyskuun jälkipuolella. Metlan mukaan valtakunnallisesti puolukasta saatava sato vaihtelee runsaasta keskinkertaiseen. Kuusi ja Koivisto olivat aktiivisesti mukana vuoteen 1972 asti. Itse Hako jatkoi 2000-luvulle ehtien toimittaa kokoelmista seitsemän antologiaa. Mukana Harry Swalnjung. Aiheena koulutkseen liittyvät asiat. Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Työ jatkui professori Martti Haavion assistenttina, ja sinä aikana Hako myös väitteli. Erityisesti kuivilla kasvupaikoilla marjat ovat usein kuivuneet ja jääneet pieniksi. Malli oli saatu Ruotsista ja Norjasta, joissa ammattijärjestöt rahoittivat työntekijämuistojen keruuta. Ala sinä organisoida työväen muistitiedon keruuta.? Työväen muistitietoa oli tällöin jo kerätty Turun yliopistossa. (STT) Hautauspalvelut Surun kohdatessa et jää yksin Matti Hako esittämässä kiitospuhetta vuonna 1985 KSR:n tunnustuspalkinnosta. Yhdistystoiminta . Mauno Koivisto valittiin tasavallan presidentiksi ja Hako debatoi synkkenevää impivaaraisuutta vastaan: ?Yhtä oikeutetusti voimme kysyä, onko enää talonpoikaiskulttuuria, maaseutuperinnettä?? Jyväskylän talven yhteydessä vuonna 1985 järjestetty ?Työväenkulttuuri vastakulttuurina?-tapahtumassa Hako ja professori Edvard Bullin alustivat aiheesta. Kansan Sivistysrahasto myönsi samana vuonna tohtori Hakolle tunnustuspalkinnon. Väinö Linnan teosten ohella antologiat ryydittivät esiripun nostoa vuoden 1918 tapahtumien yltä. 1980-luvusta muodostui Hakon toinen kultakausi. Ilmoitus julkaistaan maksuttomana kaksi kertaa. Allekirjoittaneet muistavat lukiovuosiltaan vuonna 1964 ilmestyneen esikoisteoksen ?Aatteet ja vaatteet?. Työväen sivistysliiton nimittämään Työväen muistitietotoimikuntaan kuuluivat professorit Erik Allardt, Matti Kuusi ja Heikki Waris, pankinjohtaja Mauno Koivisto ja SAK:n, STK:n, TSL:n, KK:n ja SKDL:n edustajat. klo 18 Oikokatu 4.ssä, Puistoportissa. Kiitospuheessaan Hako lausui: ?Virallisen historiankirjoituksen ohessa on olemassa epävirallinen mutta ei viraton muistitieto, joka on uurtunut ?Virallisen historiankirjoituksen ohessa on olemassa epävirallinen mutta ei viraton muistitieto, joka on uurtunut meihin kuin äänilevyyn.? meihin kuin äänilevyyn. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! . Hän oli syntynyt Porissa 24.12.1927. Hako aloitti stipendiaattina vuoden 1950 lopulla kansanrunousarkistossa. Ohjelma sisälsi myös virallisen arkistolaitoksen, opetuksen ja yliopistotutkimuksen vierastamat poliittiset muistelmat. Ajatuksen spiritus rector oli Matti Hako ja yllyttäjä kansanrunoustutkimuksen professori Matti Kuusi, jota Hako myös sijaisti vuoden 1971. Tavoitteeksi asetettiin työväen henkistä perinnettä ja taloudellis-sosiaalista asemaa valottavien muistelmien keruu ja tallentaminen. Metla arvioi, että lämpimän ja kuivan kesän ohella myöhästyminen voi liittyä vähälumiseen talveen, jonka vuoksi myös sulamisvesiä oli vähän. Esimerkiksi herkkutatteja alkoi nousta metsiin suurempia määriä vasta viime viikolla. Johtokunta kokoontuu klo.16.30. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat syksyn ensimmäiseen tapaamiseen 9.9. Eläkkeelle Hako jäi vuoden 1990 lopussa. Ilman Hakoa tietämyksemme vuoden 1918 sisällissodasta olisi jäänyt toispuoliseksi. Hakon ansiosta Työväen muistitiedon kokoelmiin kerättiin harvinaislaatuinen sisällissodan hävinneen osapuolen kertoma-arkisto. Ainakin kanttarellisadosta ennustetaan tänä vuonna runsasta. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Kouvolan Työväenyhdistyksen jäsenkokous 11.9. klo 18 D-pisteessä, Pitkäkatu 50. Apuna tallennustyössä Hakolla oli arvokas esikunta. Vaasanseudun Wanhat toverit kokoontuvat ti 9.9. Puhelin soi vuonna 1959 Hakon kotona: ?Matti Kuusi täällä. klo 13 (huom. aika) Kettumäen Palvelukeskuksessa. Mukana kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Harri Helminen aiheena: ajankohtaiset asiat. Panepa levy pyörimään: siitä tulee ääntä, joka ei ulvo susien mukana, ääntä joka ei soi samassa äänilajissa puolueen tai kansan kuoronjohtajien kanssa, ääntä joka on saattanut hetkeksi KYMI POHJANMAA . Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi Forum Hakaniemi Töölö Itäkeskus Malmi Espoonlahti Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66630 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min). Sotasukupolven tulkki ja asevelisosia- listien äänestäjä Kuusi ilmoitti syksyllä 1960 Suomen Sosialidemokraatissa, että talonpoikaiskulttuuria oli laajennettava tilattomien ja torpparien jälkeläisten kaupunki- ja maaseututyöntekijöiden sekä heidän järjestöjensä muistelmien tallentamisella. Arvokas esikunta apuna Tallentajan pääkirjoituksessa ?20 vuotta ja 100 000 sivua? Hako totesi vuoden 1980 tuloksen erinomaiseksi
Vihainen kuin ampiainen. 23.00 - 03.00 SVT:n ohjelmaa FOX 06.00 Sky News 06.36 FOX Kids 09.15 Wipeout 10.05 24Kitchen 12.05 Venäläiset tulee! 12.55 Autiotalojen aarteet 13.20 Tuohta tuhosta 13.50 Suomiehet 14.45 Ufojen jäljillä Euroopassa 15.35 Lentoturmatutkinta 16.30 Huijareiden kaupunki 17.20 Lyödään ällikällä 18.20 Family Guy 18.45 How I Met Your Mother 19.10 Cops 20.00 Huutokaupan metsästäjät: Texas 20.30 Suomen vartijat 21.00 Bones 21.55 Criminal Minds 22.50 Ilman johtolankaa 23.45 Lyödään ällikällä 00.15 Nolot vartalot: Sairaudet 00.45 Tabu 02.25 Totta vai tarua? 02.55 Family Guy 03.20 Suomen vartijat 03.45 24Kitchen 04.15?05.59 Sky News SUB 06.00 Voittostudio 08.00 Astral TV 10.00?11.00 Lemmen viemää (S) 14.00 XOX Betsey Johnson 14.55 Myytinmurtajat 16.00 Walker, Teksasista (12) 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 Catfish 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Big Brother Extra 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Kurjat kuppilat USA 22.00 Big Brother 23.00 666 Park Avenue (16) 00.00 Vampyyripäiväkirjat (16) 01.00?05.58 Voittostudio TV5 06.00 Ankkadynastia 06.25 Ihmemies MacGyver (12) 07.20 Matlock (12) 08.10?09.00 Kellarin kunkku (7) 12.00 Ankkadynastia 12.30 Tahdon morsiuspuvun: Kaasot 13.00 Kakkukuningas 14.00 Ihmemies MacGyver (12) 15.00 Matlock (12) 16.00 Kolmas kivi auringosta (S) 16.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 17.00 Pulmuset (S) 18.00 Kellarin kunkku (S) 19.00 Maatilan prinsessa 19.30 Tatuointistudio HelsINK 20.00 Bastuklubben 20.30 Brooklyn 99 (7) 21.00 Elokuva: Johnny English?Uudestisyntynyt (12) 23.00 Blacklist (16) 00.00 Tappavat suhteet (12) 01.00 Brooklyn 99 (7) 01.30 Ponille kyytiä (7) 02.30 Call Me Fitz (12) 03.35?05.14 Elokuva: Johnny English?Uudestisyntynyt (12) JIM 11.20 Maistuvimmat liikeideat 12.15 Huijarirakentajat 13.10 Gordon Ramsay?pannu kuumana 14.10 Leijonan luola USA 15.05 MasterChef Australia 16.05 Los Angelesin tatuointitarinat 17.00 Gordon Ramsay?pannu kuumana 18.00 MasterChef Australia 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Panttilainaamo 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Leijonan luola USA 23.00 Rekkakuskit jäällä (7) 00.00 Vuorien sankarit (7) 01.00 Trigger Happy TV (7) 01.30 Rantavahdit (7) 02.00 Bullrun?kaasu pohjassa (7) 03.00 Ennustaja-TV LIV 09.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 09.30 Tuhluriprinsessat 10.00 Jutta ja superdieetit 10.30 Sisustuskaksoset 11.00 Pikakurssi kodinostoon 11.30 Yllätyskokki Niki 12.00 Vanessa ja pikkuväki 12.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 13.00 Tomin keittiö 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 14.30 Kotikokkien taistelu 15.30 Hurja remontti 16.30 Olet mitä syöt 17.00 Huippumalli haussa 18.00 Kotikokkien taistelu 19.00 Hurja remontti 20.00 Jutta ja superdieetit 20.30 Sinkkulaiva 21.00 Toisenlaiset äidit 22.00 Sinkkuelämää (12) 23.25 Nashville (7) 00.25 Sinkkulaiva 00.55 Kotikokkien taistelu 02.00?03.00 Häähullut (S) AVA 06.00?08.30 Aamun AVAus 09.30 Täydelliset juhlat 10.00?11.00 Suurin pudottaja 12.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 12.30 Makuja & Elämää 12.50 Lääkärit 13.45 Stylisti Rachel Zoe 14.45 Beverly Hillsin täydelliset naiset 15.40 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.10 Makuja & Elämää 16.30 Suurin pudottaja 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 19.00 Meidän häät 19.55 Grand Designs Australia 21.00 Iholla 21.30 Ladies of London 22.00 Ladies of London 22.55 Beverly Hillsin täydelliset naiset 23.55 Iholla 00.25 Brad stailaa 01.20?05.25 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. Peteriä kiinnostaa ghanalaisten arki. 07.17 Maakuntaradio. 18.50 Merisää. Bhobalin kaasuonnettomuudesta vastanneet. Bilbao, Espanja. 20.15 Päivä Ruotsissa Jason Diakité, taiteilijanimeltään Timbuktu, tekee työtä syrjäytymisvaarassa olevien lasten parissa. 22.05 Ajassa soi: Klang-sarjan konsertti Musiikkitalossa 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. Pieni Yusuf ja hänen perheensä elävät luonnon antimista. Hunajankerääjä-isän katoaminen muuttaa kaiken. 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Emmerdale (S) 11.10? 12.05 Lääkärit 13.35 Kadonneen jäljillä UK 50 vuoden kaipuu. 14.35 Ensisilmäyksellä (S) Trilogiaputki. 15.05 Alueellinen sääennuste 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Unelmakoti puoleen hintaan Erityistarpeita. 16.15 Pientä mökkiremonttia The Yes Men Fix The World Yle TV2 klo 21.15 Illan Docventuresdokumenttina nähdään elokuva gonzo-aktivisteista, jotka käyvät taistoa ahneutta vastaan eri puolilla maailmaa. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Strada 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.50 Kansallismaisemat: Hämeenkyrö 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset alueittain 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.51 Nimipäiväonnittelu: 3.9. 06.52 Paula (S) 07.00 Herra Nokkelo (S) 07.05 Tiketi Tok (S) 07.16 Jokeri Pokeri Box 07.21 Timppa (S) 07.32 Urpo ja Turpo (S) 07.41 Lauran tähti (S) 07.56 Töötti ja Pulteri (S) 08.17 Muumilaakson tarinoita (S) 08.40 Late Lammas (S) 08.50 Naurupalat (S) 09.00 Meren ääriin 09.45 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.15?11.15 Hunnutetut norjalaiset 11.20 Uusi päivä (S) 11.50 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 12.25 Oddasat 12.40 Sydämen asialla (7) Viimeinen mahdollisuus. 13.30 Äidittömät (S) (Suomi 1958) Komedia hajamielisestä professorista ja hänen pojastaan, jotka eivät huomaa perheen äidin katoamista. Pääosissa: Richard Gere, Joan Allen, Cary-Hiroyuki Tagawa. Bilbao, Espanja. 19.10 Yle Nyheter TV-nytt 19.23 Koripallon MM: FIN TUR Alkusarjan ottelu Turkki - Suomi. Kotona Aleko on yhä paroni Münchhauseniin verrattava velho, jonka elämä tiivistää viime vuosisadan historian ja pysyy loppuun asti arvoituksena. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) Lasten leikkiä. 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän Vieraana Suomen tunnetuin kenkäsunnittelija Minna Parikka. 09.10 Sää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. Katowice, Puola. 20.10 Lentopallon MM Urheilustudiossa sekä lentopallon että koripallon jälkitunnelmia. 08.15 Ykkösaamu. 17.45 Tekijä: kuvataiteilija Pilvi Takala. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 07.53 Maakuntaradio. 15.50 Veneilysää. 11.03 Maakuntaradio. 08.17 Maakuntaradio. Avausjaksossa käsitellään menettämistä ja vanhempien löytämistä uudelleen. 22.30 Eläimellistä menoa Norjassa 5/6. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Yle Uutiset. Illan teemana aktivismi. Kirkkonummi, Piilopirtin puitteet kuntoon. 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) Samanaikainen sitruunaorgasmi. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) Isä toruu. 18.30 Emmerdale (S) Ei muita vaihtoehtoja, osa 1/2. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) Osa 2663. 10.05 Brysselin kone. Indonesia, Bali ja Australia. 18.00 Yle Uutiset. 19.03 Euroradion konsertti-ilta. 07.15 Urheiluradio. 15.05 Maakuntaradio. 21.35 Novosti Yle. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05?05.00 Yöradio?toiveiden yö. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 09.40 Nauraakohan ne mulle. tunnettua rikoskokonaisuutta. 13.10 Erätulilla - kalavesillä Kaldoaivin erämaaan harjuksia pyytämässä. 13.20 Apua, meille syntyy vauva 12/13. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 15.00 Yle Uutiset. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15 Maakuntaradio. 15.00 Yle Uutiset. 10.03 Ajantasa. 18.30 Hartaita säveliä. 14.03 Ajantasa. Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle Uutiset. Ohjaus: Lasse Hallström. Castle (12) Tappavaa taikaa. Poliisit (S) Espoo. NCIS Rikostutkijat (12) Penelopen paperit. Frasier (S) Vipinää konferenssissa. 02.00 Brad Meltzerin tulkinnat (S) Kenraali Patton. 03.00 - 05.00 Ennustaja-TV YLETEEMA 04.00 Teematieto 16.00 Tiededokumentti: Ahdistuksen aikakausi Ahdistuneisuushäiriöt ovat nykyään yleisimpiä psyykkisiä sairauksia, mutta kuinka uudesta ilmiöstä on kyse? Aineellisia arvoja korostava kulttuurimme jäytää joka tapauksessa hermojamme ja lääkefirmoille siitä on etua. 16.50 Historia: Hitler - pahan lähettiläs (12) 2/2. N: Ansa Ikonen, Maikki Länsiö, Leo Riuttu, Pentti Siimes. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 06.05 Hartaita säveliä. 18.20 Volter Kilpi: Kirkolle, osa 40. Hän käy mm. kaakaoviljelmillä, kalansavustamossa ja koulussa. 16.55 Spotlight: Tarkoitus pyhittää keinot? 17.25 Sportmagasinet Painonnosto Suomessa - matkalla suuremmille lavoille. 21.50 Merisää. 22 3.9.2014 TV- ja RaDIO-OhjelMaT Keskiviikko 3.9.2014 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. 17.20 Aristoteleen kantapää. 11.00 Uudet levyt. 18.50 Iltahartaus. Ehkäisyä luomuna vai hormoneilla? Tehokas pikatreeni auttaa diabeetikoita ja sydänpotilaita. O: Andy Bichlbaum ja Mike Bonanno, USA 2008 Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Kallista kipua (12) Uhka- 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Hachiko - tarina uskollisuudesta 23.00 00.00 00.30 01.30 (S) (USA-Britannia 2009). Koskettava tarina. 13.03 Urheiluradio. 07.45 Hartaita säveliä. Mv. 15.00 15.05 15.10 15.15 Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 MOT: Salaisuus taulun takana Suomeen on ostettu monia ulkomaisia tauluja, joiden alkuperä on hämärän peitossa. 16.20 Tosi tarina: Musta lammas Suku karkotti Aleko Liliuksen Suomesta vuonna 1911. 11.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. Korkkareiden lisäksi puhutaan maailman erikoisimmasta luksusautosta Excaliburista. 19.00 Historia: Marssi Washingtoniin 1963 20.00 Akuutti Homeen aiheuttamia terveysongelmia väheksytään usein. 07.50 Aamuhartaus. 17.30 Taustapeili?Pyöreä pöytä. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 13.00 Klassista kahteen. 14.00 Kantapöytä. 20.15 Huelgas Ensemble esittää englantilaista renessanssimusiikkia. 09.00 Yle Uutiset. Eksoottisten lemmikkieläinten laiton kauppa kukoistaa Jakartassa. Australian rannikolla pohditaan, miten haavoittuvaista merenpohjaa voitaisiin paremmin suojella. 22.00 Kino: Hunaja (S) (Turkki 2010) Yusufin tarina 3/3. O: Jack Witikka. HD 17.30 Lentopallon MM: FIN KOR Alkusarjan ottelu Suomi - Etelä-Korea. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 15.52 Maakuntaradio. 21.30 Aamulauluja pianolle. Asia on pihvi, kun Hans matkustaa Argentiinaan ja Buenos Airesiin rock-sopraano Tarja Turusen vieraaksi. 21.00 Klikkaa mua (S) Osa 12. Jaana. Mariannan psyko-paatti seilaa synkillä vesillä. 20.05 Hansin matkassa Jakso 1. Tarja Turunen. 10.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Jussi Salokorpi. 17.20 Urheiluradio. Maria Sundblom Lindbergin luotsaama sarja perhe-elämästä. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Eero käy treffeillä poikkeuksellisen mukavanoloisen Jaanan kanssa. 22.00 22.20 22.25 22.30 22.45 peliä ja bisneksiä. 23.45 Noitapiiri (12) Perhe. 00.40 - 05.10 Voittostudio NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 My Little Pony (S) 08.15 Waverly Placen velhot (S) 08.45 Sikke?Ruokaa rakkaudella 09.20 Tuhluriprinsessat 09.50 Kodikkaasti vuokralla 10.20?10.50 Sarahin sisustusvinkit 13.20 Kodikkaasti vuokralla 13.50 Sarahin sisustusvinkit Raikas maalaiskeittiö. 14.20 Sikke - Ruokaa rakkaudella Hasselpähkinäkakku, parmesaani-munakoisovuoka sekä vitello tonnato -vasikkaa tonnikalakastikkeessa. 14.50 Ruotsin karmein koti 15.50 Tanssin superäidit Taistelu alkakoon. 16.50 Arvostele mun illallinen Suomessa 17.20 Frasier (S) Vipinää konferenssissa. 17.50 Hotellit haltuun Pojasta myyntimieheksi. 18.55 18.58 19.00 19.30 20.00 22.40 Docventures: jälkikeskustelu 23.40 Ratsastuksen MM: Esteratsastus Joukkuekilpailun ensimmäinen osuus. Ranska. 00.40 Silminnäkijä: Isäni on seksituristi 01.10 The Wire (16) Enemmän vähemmällä. 02.10 - 04.00 Uutisikkuna HS-uutiset HS-sää Poliisit (7) Vantaa. Poliisit (S) Espoo. Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! Aurajoen rannalla Turussa sijaitseva Ravintola Oscar on mahtavalla paikalla, mutta omistajalta on kadonnut kaikki intohimo ravintolan pyörittämiseen. 21.15 The Yes Men Fix The World (S) Hulvaton elokuva gonzo-aktivisteista, jotka käyvät taistoa ahneutta vastaan eri puolilla maailmaa. Tällä kertaa tulilinjalla ovat mm. 21.40 Urheiluradio. Omalääkärillä on asiaa eteisvärinästä. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio Putinin suosion salaisuus. 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. O: Semih Kaplanoglu. 23.40 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.25?15.00 SVT:n ohjelmaa 16.25 Seikkailu Ghanassa Osa 4/4. Ruotsin demarit vaalivoiton kynnyksellä? Sammuuko sähkötupakka vastatuulessa? 21.50 22.00 22.05 22.10 23.10 23.15 Yle Uutiset Urheiluruutu Keskiviikon ravisuora Stolberg (12) Vanha ystävä Yle Uutiset Ulkolinja: Valtion rakentajat Etelä-Sudanin tasavalta itsenäistyi heinäkuussa 2011 kymmeniä vuosia kestäneen verisen sisällissodan jälkeen. 00.10 Uutisikkuna 12.20 Murharyhmä - tosielämän Sherlockit Osa 6/8. Löytyisikö vielä joku, joka tunsi Jussin? 12.45 Murharyhmä - tosielämän Sherlockit Osa 7/8. Ryhmä alkaa tutkia ?Järvenpään sarjamurhaajana. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Maakuntaradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 06.25 Aamusoitto. 23.37 Suomi tänään. 09.05 Urheiluradio. Tänään hän on solistina varainkeruukonsertissa, jonka tuotto menee Tansanian lasten auttamiseen. 20.30 X3M-tv: Sex & Sånt 20.45 Oddasat 21.00 Älä pyyhi kyyneleitä paljain käsin (12) Osa 2/3. Kaksoiselämä repii Benjaminia, joka ei ole kertonut perheelleen asuvansa Rasmuksen kanssa. 21.58 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Perhesirkus Sarja alkaa. Osa 1/15. 23.03 Kansanradio. 23.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.06 Luonto-Suomen tarinailta 0203-17600. Mette ja Micky odottavat kovasti toivottua vauvaa, mutta ilon keskellä Micky saa huolestuttavan tiedon. 13.50 Ajankohtainen kakkonen 14.40 Doctor Who (12) Rummut pärisevät. 15.30 Galaxi (S) Martan vieraana Galaxissa uuden Törmäyskurssi-sketsisarjan idearikkaat pojat Pyry ja Petja. 16.00 Pikku Kakkonen Noksu, Taide on tehtävä, Popi Kissa, Oktonautit, Kaapo ja Late sekä Anton Siilinen ratkaisee. 17.00 Lentopallon MM Ennakkotunnelmia. Sodan uhka. 17.45 Francon jälkeen - Alcantaran perhe (7) Osa 242. Vanhoja muistoja (Los Mayos del 46). 19.00 Hulluuteni on rakkauteni - Nijinski (12) Fiktiivinen tanssielokuva koreografista, joka on pakkomielteisesti ihastunut legendaariseen koreografi-tanssijaan Vaclav Nijinskiin. 20.00 Valkoiset orjat Historiadokumentti Osmanien valtakuntaan orjiksi vietyjen eurooppalaisten kohtaloista. Osa 3/3: Kirjailija Cervantes jäi nuorena sotilaana vangiksi ja oli 5 vuotta orjana. Vapauduttuaan hän joutui inkvisition eteen. 20.40 Kootut askeleet: Alpo Aaltokoski 21.00 Simon Reeve Intian valtamerellä 6/6. 15.55 Yle News. HD 20.30 Uusi päivä (S) Osa 397: Kiusallisia paljastuksia. 21.00 Docventures: Elokuvan esittely Riku Rantala ja Tunna Milonoff esittelevät viikon dokumentin. Jukka Rajala, kehonpainoharjoittelun edelläkävijä Suomessa. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Mikko Mallikas Osa 1/13: Mitä silmät eivät näe. 18.30 Koripallon MM: TUR FIN Alkusarjan ottelu Turkki - Suomi. 11.57 Päivän mietelause. 20.00 Yle Uutiset. 07.50 Merisää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 18.03 Luonto-Suomen tarinailta 0203-17600. 07.15 Aamusoitto. 12.15 Julkinen sana. 20.07 Café Tropical. 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Riku ja Tunna?Docventures 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.30 Urheiluilta: Lentopallon MM: FIN?KOR ja Koripallon MM: TUR?FIN 20.30 Puheen ilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Riku ja Tunna?Docventures 23.02 Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. 16.15 Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 Kultakuume. 20.03 Urheiluradio. 20.06 Sää. 10.55 Pikkujuttu. 13.06 Maakuntaradio. 14.00 Yle Uutiset. 18.55 Luonto-Suomen tarinailta 0203-17600. 12.45 Merisää. 08.15 Urheiluradio. 21.03 Päivä tunnissa. 21.00 Yle Uutiset
Ohjelma kertoo traagisen heiveröisestä Ruotsista karusta suomalaisesta näkökulmasta. Brooklyn 99 Vuonna 1963 Martin Luther King tukijoineen järjesti protestimarssin Washingtoniin vapauden ja työpaikkojen puolesta. TV5 klo 20.30 Kaksi Golden Globe -palkintoa voittanut ja kriitikoiden kehuma uusi komediasarja seuraa lahjakkaan mutta huolettomalla asenteella työhönsä suhtautuvan rikostutkija Jake Peraltan (Andy Samberg) ja hänen kollegoidensa työtä New Yorkin asutuimmassa kaupunginosassa Brooklynissa. Piirun verran punaisempi. päivänä 1963 oli vedenjakaja Yhdysvaltojen kansalaisoikeusliikkeessä. He kertovat hallinnon virkamiesten järjestäjiin kohdistamasta voimakkaasta vastustuksesta; aktivistien yrityksistä ympäri maata kerätä varoja ja Hollywoodkuuluisuuksien osallisuudesta, mikä toi glamouria vakavaan tasa-arvokysymykseen. Marssi Washingtoniin 1963 on kertomus syrjinnästä, uh- masta ja voitosta. Ääneen pääsevät muun muassa kansalaisoikeusaktivisti Harry Belafonte, näyttelijä-laulaja Diahann Carroll, Martin Luther Kingin asianajaja Clarence Jones, folk-laulaja Joan Baez ja media moguli Oprah Winfrey, sekä tavallisia miehiä ja naisia, jotka muodostivat tuhatpäisen massan. Historiadokumentin on ohjannut John Akomfrah. 23 Bastuklubben TV5 klo 20.00 Suomalainen Jarmo (Johan Pettersson) nousi kaikkien ruotsalaisten tuntemaksi hahmoksi Kanal 5:n suositusta Partaj -viihdeohjelmasta. Hahmo on parodia Ruotsissa nähdystä K-raudan mainoksesta. Tänä syksynä Jarmo ? kovempi jätkä kuin kokojyväinen karjalanpiirakka . 3.9.2014 Kingin unelma sai väen liikkeelle YLE TV1 klo 19.00 Marssi Washingtoniin elokuun 28. Se saattoi yhteen laajan joukon arvostettuja kansalaisoikeusjärjestöjä, ammattiliittoja ja mielipidevaikuttajia. Tapahtuma sai 250 000 ihmistä marssimaan Washingtonmonumentilta Lincolnin muistomerkin eteen. Siellä kansanjoukko kuunteli, kun Martin Luther King kertoi, että hänellä oli unelma. Hänen puheensa, joka vaati rasismin kitkemistä Yhdysvalloista, pyöri tiheään maan televisiossa ja ruuduissa ympäri maailmaa. Dokumenttielokuva PohjoisAmerikan suurimmasta yhteiskunnallisesta protestista paljastaa, mitä valtavankokoisen tapahtuman järjestäminen vaati ja mikä johti marssin syntymiseen. Kertojina kuullaan henkilöitä, jotka järjestivät protestin tai olivat osa sitä. juontaa omaa ohjelmaansa Bastuklubbenia, joka esitetään lähes samanaikaisesti Ruotsissa ja Suomessa
Kuvassa kahden kierroksen juoksijoita tämän vuoden Kalevan kisoissa Kuopiossa. Hän jos kuka tietää, kuinka nopeasti takasuoran kiri voi muuttua maalilinjan pettymykseksi arvokisoissa. Eino Nykänen. 24 3.9.2014 ??Antti Loikkanen kaipaa tämän päivän nuorille juoksijoille malttia Paikkoja avoinna maileritähdille Etusuoralla ja ajoittain jopa ratakierroksella on Suomessakin kohtalaista vilskettä, mutta jo kahden kierroksen väkeä kaivattaisiin kärkikahinoihin lisää, eurooppalaisesta mailista puhumattakaan. Ei ole vaikea aavistaa, mitä Ruotsi-ottelun katsomossa mahtoivat miettiä Antti Loikkanen, Ari Paunonen, Ari Suhonen tai Mika Maaskola. Herroja yhdistää loistava menneisyys keskimatkureina: jokainen on pitänyt 3.40 aikarajaa pilkkanaan. Nyt Atte Pettisen tunnetuin urheilija on Oskari Mörö, ratakierroksen suurlupaus aitojen kanssa tai ilman. Pettinen sanoo paljon pohtineensa, mitä 1980-luvulla tehtiin toisin kuin nykyisin. Suhosen, Paunosen ja Loikkasen ennätykset kertovat. Antti Loikkanen arvelee, että tämän päivän nuoret mailerit yrittävät pikkuisen liikaa. Letkaa vetää Ville Lampinen. Mika Maaskola on toiveikas nyt lupaavia näyttöjä antaneiden 17-vuotiaiden ikäluokan suhteen. rusnopeus, mutta ei kovin räjähtävää starttia. Kahden kierroksen matka on kenties monipuolisin juoksulaji, jolla myös kestävyyden kautta voi menestyä. Jos kansainvälistä menestystä hakee, ensimmäisen ja toisen kierroksen aikaero ei saisi olla kolmea sekuntia enempää, ja ra- takierroksen ennätyksen pitäisi olla 46 sekunnin tuntumassa. Eurooppalaiseksi mailiksi sanotulla 1 500 metrillä tarvitaan jo toisenlaisia ominaisuuksia. Maaskolan valmennuksessa Pekka Antikainen ke- hittyy nousujohteisesti, Mäkelänrinteen urheilulukiossa Pettisen nopeusryhmässä harjoitteleva Julius Uutela on täryttänyt jo kasillakin miesmäisen ajan, ja isänsä Pertin sekä Mäkelänrinteen kestävyysvalmentajan Tommy Ekblomin johdolla harjoitteleva Robin Ryynänen on häikäissyt hurjalla kirivoimallaan. . ?Kasi. Esimerkkinä hän mainitsee 14-vuotiaan Jukka Keskisalon, jonka juoksu vangitsi heti huomion: ?Se oli lennokasta, helppoa ja kaunista päkiäaskellusta?. on risteysmatka, jossa menestyminen vaatii hyvää perusnopeutta, samalla hyvää perusvoimaa ja ennen kaikkea suurta anaerobista kapasiteettia eli maitohapon sietokykyä. Matkan tuplaus kannattaisi Pettinen muistuttaa, että aikoinaan kasille ohjautui useita nopeita 400 metrin juoksijoita, esimerkiksi Pekka Parpala ja Jarmo Kokkola. Samaa valintaa hän suosittelee nuorille, joilla on hyvä pe- Lehtikuva / Mikko Stig 800 metriä on monipuolisisesti vaativa juoksulaji. Yksi vastaus voi löytyä nopeusominaisuuksien puolelta. He ovat valmennustyössä mukana tänäkin päivänä. Jotakin on Ruotsissa tehty toisin kuin Suomessa, kun sinikeltainen joukkue ottaa murskavoittoja kasilla ja tonnivitosella. Jos kasilla happivelan osuus kokonaissuorituksessa on 50 prosenttia, niin matkan tuplautuessa hapenvaraisen työskentelyn osuus kasvaa 75 prosenttiin. Sama juoksija voi olla hyvä molemmilla matkoilla, kuten Maaskolan. Maaskola on toiveikas nyt lupaavia näyttöjä antaneiden 17-vuotiaiden ikäluokasta, ja pohtii, kuinka vanhat konkarit voisivat antaa oman panoksensa mailerien uuteen tulemiseen. Sitä panosta voidaan piankin tarvita. Kysyn kommenttia tämän päivän kuumalta valmentajanimeltä, joka noin 30 vuotta sitten erinäisen kerran puristi itsestään kahdella kierroksella viimeiset voimanrippeet. Asia ei ole yksinkertainen, mutta jotakin kertoo silmämääräinen havainnointi. Kilpailukaudella ei juurikaan kannattaisi harjoitella, vaan antaa elimistön palautua kunnolla kovien kisajuoksujen välissä. Malttia ja nöyryyttä toivotaan Mika Maaskolalta kysyn, mistä hän heti kättelyssä tunnistaisi lupaavan mailerinalun. Kunpa nuorilla riittäisi nöyryyttä edetä maltilla, hallissa EM-kultaa 1 500 metrillä vuonna 1978 juossut Antti Loikkanen tokaisee