Demokraatti 03.12.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

N:o 230, 007427-13-49 . Tsemppi-pubin kanta-asiakkaat luottavat hyväksi havaittuun Tunnelma ei muutu trendien mukaan...17?19 T I I STAI 3. Hinta 1,20 e (sis.alv) Tasoryhmät yleistyvät, lähikoulu ei kelpaa... Koulujen epätasa-arvo näkyy jo oppimistuloksissa ...8?9 Kari Hulkko Ysiluokkalainen Milad (etualalla) kuuntelee tarkkaavaisena, kun matematiikanopettaja Mia Osayi-Edwins selvittää todennäköisyyslaskennan saloja. j o ulukuu ta 201 3 Demareiden mielestä opposition rakennekritiikki ei osu maaliin ?Arvostelijoiden vaihtoehto uupuu?...4?5 Veronpalautuksia saa enemmistö suomalaisista...10 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Helsingin Itäkeskuksen peruskoulunsa päättävät saavat opettajaltaan kehut: tsemppi on ollut todella kova. Keskustelu liittofuusioista elpyi ...6?7
Parlamentti haluaa erottaa päämi- n nisteri Abdi Farah Shirdonin. Yingluckin mukaan perustus- n lain kunnioittaminen vaatii häntä pysymään virassa. Pääministeri sanoi myös, että hän olisi jo määrännyt maahan uudet vaalit, mutta mielenosoittajat ovat tyrmänneet ajatuksen. Somaliaa repii hallituskriisi, jonka pelätään uhkaavan maan jälleenrakennusta. Kyllä.? 4?5 6?7 8?9 10 11 12 13 Kodeissa voitaisiin hillitä sähkön hintapiikkejä ?Rakennepaketti ei ole leikkauslista?, pääkirjoitus, Päivän porvari Sopimusshoppailu virvoitti keskustelun liittofuusioista, Nieminen Vee Koulujen eriytymisen vaikutukset alkavat näkyä Pienin veronpalautus on viisi euroa Chilessä lääkärin ura ei avaudu tarjoilijan pojalle Maailma tänään Keskustelua ja taustaa 16 Nainen pakenee vankilastaan Lindfors ravistelee kliseitä Sirpa Paatero Twitterissä Ihmiset 17?19 Tsemppi-pub pitää kiinni perinteistä 20?21 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 22?23 Radio ja TV 24 ?Kyllä pelaajat tietävät? ?Kategorinen vapaakauppasopimusten vastustaminen ( jonka esimerkiksi vasemmistoliitto on kirjannut EU-vaaliohjelmaansa) ei kuitenkaan edistä mitään hyvää tavoitetta.? Eetu Kinnunen Kalevi Sorsa -säätiön blogissa Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Helsinki, Uusimaa, . 0800 96675 Muu Suomi: puh. 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. Tampere . Hän hävisi eilen luottamuslauseäänestyksen selvin lukemin, kertoi parlamentin edustaja. Elokuussa 2012 valtaan tulleen hallituksen myötä Somalian tilanteen toivottiin alkavan vakiintua parikymmentä vuotta kestäneen kaaoksen jälkeen. Vaasa . Yhteensä myrskyissä kaatui noin kaksi miljoonaa kuutiota puustoa. 0...2 Kirkollisveroprosentit pysyvät ennallaan valtaosassa luterilaisen kirkon seurakuntia ja seurakuntayhtymiä. n 1...5 Kirkon tiedotuskeskus kertoo, että vero nousee ensi vuonna 37 seurakunnassa tai -yhtymässä. Useimmiten korotus on 0,1 tai 0,15 prosenttiyksikköä. Tapio Soivio n Helsingin Sanomat aloittaa venäjänkielisen uutispalvelun verkkosivuil- laan. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. 0200 71000. Palveluun käännetään uutisten lisäksi osa Helsingin Sanomien erikoisartikkeleista. Venäjänkielinen uutispalvelu on kokeilu, jonka jatkamisesta päätetään helmikuun lopussa käyttäjäpalautteen perusteella. Thaimaan pääministeri Yingluck Shinawatra vakuuttaa, ettei eroa Bangkokin väkivaltaisista mielenosoituksista huolimatta. 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Diplomaattien mukaan somalialaisten tyytymättömyys hallitukseen on viime aikoina lisääntynyt, koska muutoksia ei ole tapahtunut riittävän nopeasti. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 14?15 ?Hetki olikin taukoa välikysymyksistä. Mikähän tulee olemaan kysymys rakennepaketista, onko tämä totta vai saadaanko kaikki tehtyä. Aineisto koostuu käännetyistä HS.fi:n uutisista. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Oskarin tuulissa on vahingoittunut puustoa arviolta 8?20 miljoonan euron arvosta eli huomattavasti vähemmän kuin Einon aikana. 3.12. Nimipäivät huomenna: Airi, Aira (ruots.) Barbara, Barbro Nimipäivät tänään: Meri, Vellamo (ruots.) Urda Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 9.01 Oulussa 9.55 Aurinko laskee: Helsingissä 15.19 Oulussa 14.21 Uutiskertaus -6...0 n Oskari-myrsky oli metsille Einoa hellempi
2 fileetä/talous 99 kg Ilman K-Plussa-korttia 14,95 kg Kts. Sähköä on pakko tuoda, koska tuotannon ja kulutuksen täytyy olla koko ajan tasapainossa. Myös uusiutuvan energian lisääntyminen vaatii Ruususen mukaan lisää joustavuutta kulutukseen, koska esimerkiksi tuulivoima ei välttämättä tuota sähköä silloin, kun sitä tarvitaan. ?Lämminvesivaraajan ei tarvitse olla koko ajan päällä.? Kotitalouksissa sähkön kulutusta voi seurata tuntimittareilla. Tuotantokyky on kuitenkin vain 12 800 megawattia, joten Suomen sähkötase on 2 200 megawattia miinuksella. STT K-MARKET KAUPPIAASI SUOSITTELEE itsenäisyyspäiväksi VOIMASSA TI?TO 3.?5.12.2013 VOIMASSA TI?TO 3.?5.12.2013 VOIMASSA TI?TO 3.?5.12.2013 myös Neste Oil K-marketeissa. myös Neste Oil K-marketeissa. -19 % 2 Juhla Mokka KAHVI 500 g, myös tumma paahto, raj. Uusiutuva energia elää omaa elämäänsä. Talven kulutushuiput 2007?2013 ?? 14 914 MWh/h: 8.2.2007 (klo 7?8) ?? 13 288 MWh/h: 4.1.2008 (klo 17?18) ?? 13 045 MWh/h: 16.1.2009 (klo 8?9) ?? 14 320 MWh/h: 28.1.2010 (klo 8?9) ?? 14 804 MWh/h: 18.2.2011 (klo 9?10) ?? 14 304 MWh/h: 3.2.2012 (klo 18?19) ?? 14 034 MWh/h: 18.1.2013 (klo 9?10) Lähde: Fingrid Muun muassa Fortum päätti kesällä lakkauttaa Inkoon hiilivoimalaitoksen, joka on toiminut vain kulutushuippujen aikana. Kapasiteetti supistunut Lakkautusten vuoksi sähkön tuotantokapasiteetti on supistunut Suomessa viime talvesta. Fingrid arvioi kuitenkin, että sähköä riittää kaikille suomalaisille, jos Ruotsi, Venäjä ja Viro myyvät sähköä ja siirtoyhteydet toimivat. Suomi on tuonut sähköä ulkomailta iät ja ajat. Silloin myös sähkön hinta nousee. Kulutushuippujen aikana aamulla ja illalla sähkön hintaan syntyy piikkejä. Ydinvoimaloiden tuotanto on tasaista eikä jousta. Suomen oma sähköntuotanto ei riitä, ja energiaa ohjautuu naapurimaista Suomeen kovalla hinnalla. lisää: www.k-market.com -42 % Snellman AITO KARJALANPAISTI 3 99 500 g, raj. 3 rs/talous rs (7,98/kg) Ilman K-Plussa-korttia 6,95 rs (13,90/kg) KAUPPIAS HOITAA HOMMAN. 2 pkt/talous 79 pkt (5,58/kg) Ilman K-Plussa-korttia 3,45 pkt (6,90/kg) -46 % 7 ERÄ! TUORE LOHIFILEE Norja, irto tai pakattu kaupan valikoiman mukaan, raj. Fingrid odottaa, että kulutus voi kohota Suomessa tulevana talvena 15 000 megawattiin kulutushuippujen aikana. Kun on kova pakkasjakso, sähköä kuluu paljon. Kulutuksen säätelyyn on mahdollisuuksia myös esimer- kiksi kauppakeskuksissa. Lämminvesivaraajan ei tarvitse olla koko ajan päällä, Ruusunen neuvoo. Joustavuus auttaisi jokatalviseen ongelmaan. 3.12.2013 3 ??Fingrid toivoo koteihin uudenlaista ajattelua Joustavuus hillitsisi sähkön hintapiikkejä Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen perää kotitalouksilta lisää joustavuutta sähkön käyttöön. . Teollisuudessa sähkön käyttöä ohjaa hinta jo nyt. Joustavuutta puuttuu myös sähkön tuotannosta. Tarvittaessa käyttöön otettavaa hiilivoimaa poistuu tuotannosta ympäristö- ja kannattavuussyistä
Perjantaina ei päätetty lakiesityksistä vaan vasta niistä poliittisista linjauksista, joita paketti pitää sisällään. . Vaikka vanhusten laitospalveluista aiotaan vähentää 300 miljooAnna-Liisa Blomberg Demokraatti ?? ?? ?? ?? Yhdessä hyvään kouluun -seminaari, Helsinki Vuoden 2013 kirjallisuuden Finlandia-palkinnon Jouni Backman muistuttaa, että rakennepaketti ei ole pelkästään miinusmerkkinen. On jäänyt auki, mistä keskusta ottaisi rahat niihin, Backman sanoo. . Jos Juha Sipilältä (kesk) viime kesän kakkaraisen jälkeen jäi sinne autotalliin vielä tarveaineita, nyt kannattaisi palata katsomaan, löytyisikö sieltä aineksia todelliseksi vaihtoehdoksi, Lindtman sanoo. Backmanin mukaan rakennepaketti ei ole leikkauslista, vaikka perussuomalaiset niin väittävätkin. Demareiden näkökulmasta iso saavutus on oppivelvollisuusiän nosto vuodella, Backman sanoo. . Tilaisuuksia hyvinkin yksityiskohtaiseen keskusteluun kyllä tulee, mutta hallituksen luottamuksen mittaava välikysymys on tietysti opposition oikeus, Backman sanoo. tietä siihen, miten kestävyysvaje otetaan hanskaan ilman, että sosiaaliturvaa leikataan, sanoo puolestaan Antti Lindtman. Backman kiittää, että keskustan riveissä rakennepaketista on löydetty hyvääkin ja kritiikin ote on perussuomalaisten lähtökohtaisesti kaikkea vastaan olevaa tyyliä analyyttisempi. Yksi musta piste keskustalla kuitenkin on. . Keskustan varapuheenjohtajat Juha Rehula ja Annika Saarikko ihmettelevät, miksi hallitus haluaa työmarkkinajärjestöt pohtimaan eläkeratkaisua. Se, että otsikkotasolla mainitsee samat asiat, jotka sisältyvät hallituksen linjauksiin, ei ole vaihtoehto. 4 3.12.2013 ??Demareiden mukaan oppositio ei näe kokonaisuutta ?Rakennepaketti ei ole leikkauslista? SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman pitää opposition arvostelua rakennepaketista oppositiolle tyypillisenä ?väärin sammutettu. tai -latuisesti. Tuulista. Hallitus on näyttänyt Max Jakobson. . He hokevat uusia panostuksia yritysten tukemiseen ja työllisyyspuolelle sen päälle, mitä hallitus jo tekee. Carl Bildt ja Wolfgang Ischinger Keskiviikko 4.12. ?? ?? ?? ?? STTK:n edustajiston kokous WWF Suomen Vuoden luontokirja 2013 -julkistamistilaisuus Harmaan talouden vastaisten toimien tilannekatsaus Pohjoismaiden puolustusministerien kokous Ilmapuntari Räntää. Ymmärrettävästi on ehkä vaikea oivaltaa, että samalla voi tulla säästöä, kun palveluita parannetaan, Backman sanoo. Eduskunta pui yksityiskohdat Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on jo lupaillut välikysymystä rakennepaketista. Joukossa on paljon plussaakin, kuten nyt jo eduskunnan käsittelyssä olevat 300?400 euron suojaosat työttömyysturvaan ja asumistukeen. . Keskustan puheen- johtaja Juha Sipilään liittyy mielenkiintoinen ristiriita. Keskusta on ilmeisesti jäänyt latu-uraan kiinni eikä muista, että Suomessa työmarkkinoita koskevia asioita edelleen hoidetaan kolmikantaisesti . Mutta Sipilän johtaman ja omistaman Elektrobitin pörssikurssi kääntyi vasta sitten nousuun, kun hän myi yrityksen ja luopui sen johdosta. Keskusta lupasi vaihtoehdon. Tässä pitäisi kuitenkin samanaikaisesti pystyä löytämään tulojen ja menojen tasapainoa myös lyhyemmällä aikavälillä, ja keskustan esitykset pikemminkin kasvattavat velkaantumista, hän jatkaa. ?Ymmärrettävästi on ehkä vaikea oivaltaa, että samalla voi tulla säästöä, kun palveluita parannetaan.? ?? ?? ?? jako Kevan 60 ja risat -tutkimuksen julkistaminen . Silloin vasta pystytään hallituksenkin puolelta vastaamaan yksityiskohtaisiin kysymyksiin, Jouni Backman sanoo. Vielä niitä ei Backmanin mukaan voikaan olla, sillä vasta nyt alkaa virkamiesten työ yksityiskohtaisten lakipykälien valmistelun parissa. ?Keskustalla on musta piste . Hänen poliittinen kannatuksensa nousee. mistä rahat?? Tänään ja huomenna Tiistai 3.12. Kyseessä ei ole leikkaus vanhuspalveluista vaan niiden parantaminen. Samalla palveluita muutetaan kustannusrakenteeltaan edullisempiin palveluihin ihan asiantuntijoiden ja eläkeläisjärjestöjen toiveiden mukaisesti. ?? Suomeen töihin sosiaaliturvan perässä -tilaisuus Pisa 2012 -tulosten julkistamistilaisuus THL ja Valvira julkistavat kyselytulokset vanhushoidon tilanteesta Max Jakobson -seminaari, puhuijina mm. Rakennepaketissa ei ole kyse lyhyen tähtäimen menosäästöistä, vaan katse suuntautuu kauemmas. . Onko siis äänestävä kansa vaiko rahoillaan äänestävä sijoittaja oikeassa Sipilän osaamisesta?. tai syyttää siitä, ettei leikata riittävästi. Backman nostaa esiin perussuomalaisten pelot vanhuspalveluihin kajoamisesta. -kritiikkinä. SDP:n varapuheenjohtaja Antti Lindtman puolestaan kysyy opposition vaihtoehtojen perään. . SDP:n Jouni Backmanin mukaan välikysymykselle ei ainakaan keskustelun näkökulmasta ole perusteita, koska paketin asiat tulevat aikanaan yksi kerrallaan eduskunnan käsittelyyn. Vaikeasti hahmotettava kokonaisuus Backmanin mukaan käytyä keskustelua vaivaa, ettei kokonaisuutta ole hahmotettu kunnolla. Kun rakenteita muutetaan samanaikaisesti lisäämällä rahaa jonnekin ja poistamalla sitä jostain, on helppo tarttua yksityiskohtiin ja niiden perusteella nimittää kokonaisuutta leikkaus- naa euroa, ei kyseessä ole huononnus. . Keskusta hiihtelee edelleen Rukan hangilla. Pyritään hakemaan rakenteita, jotka tuovat lisää rahaa työllisyyden ja kasvun kautta verotuloina tai tuovat menosäästöjä palvelurakenteita ja normeja muuttamalla ilman, että sillä on merkittävää vaikutusta palvelutasoon, Backman sanoo. listaksi
Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Mutta aikaisemmat lasten pahoinpitelemiset eivät luultavasti jää unholaan kärsineeltä osapuolelta. Maanantaina oli jälleen merkkejä tilanteen kärjistymisestä, kun mellakkapoliisi käytti kyynelkaasua hallintorakennuksien piirittäjiä vastaan. Positiivinen Piirre viikonloPUn SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman ei yllättynyt opposition kritiikistä vaan piti sitä oppositiolle tyypillisenä. Päivän porvari ?Kokoomuslaiset äänestäjät eivät pidä siitä, että kokoomusjohtoisessa hallituksessa tehdään näin sosialistista politiikkaa.? Kokoomuksen kansanedustaja Pertti Hemmilä kokoomuksen Varsinais-Suomen piirin kokouksessa lauantaina Turun Sanomien (1.12.) mukaan. n n n ilmoitus siitä, että Ukraina ei allekirjoita EU:n lähestymissopimusta, vaan haluaa läheisemmät suhteet Venäjään, on osoitus Ukrainan vaikeasta kahtiajaosta ja myös sen ongelmallisesta geopoliittisesta asemasta. Ukrainalaisille ei voi ennustaa helppoa tulevaisuutta, kävi protesteissa miten vain. Viikonloppuna kärjistyneet mielenosoitukset ja niistä kummunnut molempien puolien väkivalta on osoitus maan heppoisesta demokraattisesta kehityksestä. Presidentti Putinin johdolla Venäjän painostus näitä kohtaan ei ole ollut edes hienovaraista. EU:kaan ei ole aina täysin yksimielisesti ollut Ukrainaa tukemassa. Erityisesti poliittista kehitystä on arvosteltu. 3.12.2013 5 Pääkirjoitus AFP Photo / Genya Savilov Kari Hulkko Ukrainan kahtiajako ei hellitä, vaan mellakoista on jälleen syntynyt väkivaltaa Kiovan kaduille. Ukraina tasapainoilee vaarallisesti jonkinasteinen kansannousu, jälleen kerran. Vuoden 2004 Oranssin vallankumouksen jälkeinen optimismi päättyi nopeasti, eikä todellisia uudistuksia hallintoon ja talouselämään ole lähtenyt liikkeelle. Sen tulokset ovat edelleen arvoitus. Toisaalta kaikki jäsenmaat eivät ole koko itäisen kumppanuuden ohjelmasta aina kovin innoissaan olleet. Poliittista elämää ei helpota se, ettei Ukrainassa ole mainittavaa maltillista poliittista voimaa, esimerkiksi sosialidemokraattien kannatus on olematonta. 350 000 ihmisen väkivaltainen hallinta olisikin ollut suoranaista hulluutta. Vaaleissa vastakkain ovat kommunistien perilliset Janukovitshin johdolla ja Eurooppamielisemmät oikeistopuolueet. Nykyisen oppositiojohtaja Julia Timoshenkon kohtalo on karmea osoitus presidentti Viktor Janukovitshin diktaattorimaisista elkeistä. Nekin ovat vallassa ollessaan syyllistyneet laajaan korruptioon ja vastustajien vaihtoehtojen eliminoimiseen. Kahtiajako maaseutujen vanhakantaisiin ja kaupunkien eurooppalaismielisiin on syvä, eikä näköpiirissä ole ratkaisua, joka voisi lähentää näitä vastakkaisia mielipiteitä Ukrainan suunnasta toisiinsa. Ukrainassa on menossa n n n mellakoissa oli, että vaikka ne alkoivat verisesti, jo myöhemmin sunnuntaina poliisi pidättäytyi väkivallasta ja antoi mielenosoittajien osoittaa mieltään. Sen sijaan esimerkiksi arvovallaltaan nouseva Puola ja sen oikeistohallitus näkee Ukrainan läheisyyden välttämättömäksi myös oman taloutensa kehitykselle. Protestien alkUlähde, JanUkovitshin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Maa on erittäin riippuvainen Venäjän kaasutoimituksista ja myös sen viennistä valtaosa suuntautuu Venäjälle. Kiinan mahdin ja eurooppalaisten arvojen puristukseen jäävänsä kokeva Venäjä hamuaa entisistä IVY-maista itselleen puskuria ja turvaa
Kotkalaisyhtiön yt-neuvottelut koskevat kaikkia työntekijöitä. Yhteensä Lemmikäinen ja muut kartelliin osallistuneet yritykset joutuvat maksamaan noin 60 miljoonan euron korvaukset. Oikeudessa sadan miljoonan väylämaksukiista Helsingin käräjäoikeudessa aletaan tänään puida kiistaa väylämaksuista. Yli 50 suomalaista ja ulkomaista varustamoa vaatii Suomen valtiolta yhteensä 91 miljoonan euron korvauksia. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Yle. Yhtiö hakeutui viime keskiviikkona yrityssaneeraukseen. Samalla se kertoi peruuttavansa kaikki Kristina Katarina -laivan tämän talven risteilyt Kanariansaarille. Me olemme Pron kanssa selvitelleet mahdollisuuksia yhdistyä. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan marraskuussa ensirekisteröitiin runsaat kolme prosenttia vähemmän autoja kuin viime vuoden marraskuussa. 2000-luvulla marraskuussa on keskimäärin rekisteröity lähes 8 000 kappaletta, mutta Eloranta sallisi pienpanimoille suoramyynnin SDP:n kansanedustaja EevaJohanna Eloranta on tehnyt lakialoitteen, joka antaisi pienpanimoiden myydä oluttaan suoraan asiakkaille. Summasta 26 miljoonaa on korvauksia, loput 22 miljoonaa korkoja ja oikeudenkäyntikuluja. Helsingin käräjäoikeus antoi päätöksen asfalttikartellijutussa viime viikolla. Silloin teollisuusliittojen uusi suurliitto jäi syntymättä lähes kalkkiviivoilla. Nyt puheet aloitti Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto omassa valtuustossaan keskiviikkona, mutta varsinainen uutinen tulee perjantailta Puu- liiton valtuustosta, joka päätti, että liitto voi jatkossakin valmistella yhdentymistä STTKlaisen ammattiliitto Pron kanssa. . Yhtiöt katsovat, että Suomen vuoteen 2006 asti voimassa ollut väylämaksulaki oli EU-oikeuden vastainen. Kanteet koskevat lähinnä vuosia 2001-2004, jolloin ulko- Uusien autojen myynti jää viime vuodesta Uusien autojen myynti on tänä vuonna jäämässä viime vuoden tasosta. Hirveän usein on niin, että kun nokkamiehissä tapahtuu karsintaa, silloin pystytään tekemään erilaisia ratkaisuja, Vallittu sanoo. Kristina Cruises aloittaa yt-neuvottelut Lemminkäisen kartellilasku 48 miljoonaa Varustamoyhtiö Kristina Cruises aloittaa yt-neuvottelut. Laki-. Määrä on seitsemän prosenttia pienempi kuin samalla jaksolla viime vuonna. Kolme eniten rekisteröityä henkilöautomerkkiä olivat Volkswagen, Toyota ja Skoda. (STT) Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto löysi viime viikolla useita perusteita miettiä tarkasti muiden liittojen kanssa kuvioita yhteistyöstä. Työnantajien sopimusshoppailu on syistä yksi ja ammattiliittojen ?strateginen kumppanuus. Me olemme esittäneet, että he voisivat pitää jopa ylimääräisen edustajiston ja käsitellä asiaa aikaisemmin. voi tarkoittaa palveluiden, esimerkiksi työttömyyskassojen yhdistämistä Kaatunut jättiliittohanke ?? ?? ?? ?? SAK-laisten teollisuusliittojen suurfuusion kaatoi kesällä 2009 Metalliliiton ylimääräisessä liittokokouksessa liitossa vähemmistönä olevien vasemmistoliittolaisten vähemmistöryhmä. Suurliittoa valmistelivat Metalliliiton lisäksi Puuliitto, Sähköliitto, Kemianliitto, Viestintäalan ammattiliitto ja Rautatieläisten liitto. Suurliiton kaaduttua Teollisuusalojen ammattiliitto Team yhdistää nyt muun muassa Kemianliiton ja kirjatyöntekijät. Teollisuuden palkansaajat -yhdistykseen kuuluu nykyisin 13 ammattiliittoa jokaisesta kolmesta palkansaajien keskusjärjestöstä. Puheenjohtajia tulossa eläkeikään Laaja työmarkkinaratkaisu antaa ammattiliitoille parin vuoden hengähdysajan miettiä muutakin kuin tes-asioita. Esimerkiksi liittofuusioihin kaksi vuotta riittää hyvinkin, jos halua on, sanotaan, mutta minään takarajana tupon kahta vuotta ei pidetä. Teamin puheenjohtaja Timo Vallittu muistuttaa yhdestä inhimillisestä tekijästä, joka voi vaikuttaa. Puheenjohtajia on tulossa eläkeikään vuosikymmenen puolivälissä. Vallittu itse on jäämässä eläkkeelle kesällä 2015, Puuliiton Sakari Lepola seuraavan vuoden alussa ja Sähköliiton Martti Alakoski samoihin aikoihin. . Varustamossa työskentelee hiukan yli 200 ihmistä. Yhtiön mukaan syynä peruutuksiin ja saneeraushakemukseen ovat lipunhintojen romahtaminen ja yleinen taloudellinen tilanne. Valtio kiistää kanteet. (STT) tänä vuonna määrä jäi alle 7 500:n. Vuoden alusta on ensirekisteröity reilut 97 500 henkilöautoa. 6 3.12.2013 ??Puuliitto odottaa nyt vastausta Prolta Sopimusshoppailu virvoitti keskustelun liittofuusioista Keskustelut SAK-laisten teollisuusliittojen yhteistyön tiivistämisestä ja jopa liittofuusioista ovat nyt saaneet uutta vauhtia ensimmäistä kertaa sitten kesän 2009. (STT) Rakennuskonserni Lemminkäisen osuus asfalttikartellin vuoksi maksettavista vahingonkorvauksista on tarkentunut noin 48 miljoonaan euroon, yhtiö kertoi maanantaina. Jos myös Pro näkee, että asiaa voidaan viedä eteenpäin, niin tehdään, Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola kertoo. ?Nyt meillä on tavaratalo, josta työnantaja voi käydä ostamassa halvinta sopimusta.? Lepola tietää, että tämä kuvio on aikaisempia erikoisempi, koska Pro on iso STTK-lainen liitto ja Puuliitto keskikokoinen SAK-lainen liitto. Lepola sanoo, että Suomeen tarvitaan suuri remontti ennen kaikkea teollisuusliittojen puolella jo senkin takia, että pienten liittojen sopimusalat menevät nykyisin ristiin. . Meillä on asiaan selvitysten pohjalta myönteinen näkemys. Se on heidän käsissään, Lepola sanoo. Team ei ole nyt aloitteellinen Lemminkäinen antoi päätöksen vuoksi tulosvaroituksen. (STT) maan liikenteen aluksilta perittiin korkeampia väylämaksuja kuin kotimaan liikenteen laivoilta. Nyt meillä on tavaratalo, josta työnantaja voi käydä os- tamassa halvinta sopimusta. Jos haluamme tälle liikkeelle lisää voimaa, täytyy rakenteita muuttaa. Puuliitossa toivotaan nyt, että Pro tekee ratkaisujaan viimeistään kevään edustajistossaan.
Nimittäin on selvästi havaittavissa, että sosialidemokraatit pyritään marginalisoimaan . Pitää puhua ja seurata, mitä tapahtuu ympärillämme. Ja siinä asiassa on meidän haastettava persujen Soini. Opettaja kertoi aikanaan opettaneensa uskontotunnilla, että Eeva ja Aatami karkotettiin Paratiisin portista ulos syömään hiessä päin tienaamaansa leipää. Pertti Paasion mukaan ei riitä se, että puhumme vain itsestämme. Ääripäässä häämöttää täysi fuusio, mutta se, kuten niin hyvin tiedämme, ei ole helppo asia, Aalto sanoi omilleen. Teollisuusalojen ammattiliiton Teamin puheenjohtaja timo Vallittu sanoo liittonsa valtuuston loppuviikon kokouksen jälkeen, että teollisuusalojen iso ammattiliitto on muutos koskisi juomia, joissa alkoholia on alle 4,7 prosenttia. Pienpanimot ovat toivoneet oluen suoramyyntiä jo pitkään. Tällä hetkellä se onnistuu vain perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski tai sitten myymällä tuotteet paikallisen kaupan kautta. Kun opposition huulivirtuoosit, nämä viisaudella ravitut, ovat saaneet susien lailla ahdistettua ministerin seinää vasten, niin MäkiSen Jallu Sanoi 7 tuntevatpa taas tehneensä merkittävän teon kansakunnan onneksi ja ylösrakentamiseksi. Kepun S- l anttilakin ahdisteli maatalousministeriä ties kuinka monennen kerran ikuisella 141-artiklallaan. 3.12.2013 Nieminen Vee Timo Roos timo.roos@kopteri.net Kolumni yhden tai useamman liiton kanssa. . Tällaista tarkkailua on syytä jatkaa tarvittaessa vielä yli vaalienkin. Lopuksi päädyimme viime viikolla tv:ssa nähdyn puukkojunkkarielokuvan innoittamana epäilemään, että tokko nämä junkkarit ja häjyyt Antit kumppaneineen oikeita sankareita olivatkaan. Me emme ole nyt aloitteellisia. jättämään keskustelujen ja valokeilan ulkopuolelle. Fiksu ministeri koskinen olisi voinut sanoa, että jotta keskustelu pääsisi edes vähän eteenpäin, niin hän tunnustaa Anttilan olleen kaikkien aikojen paras maatalousministerimme, kuten tämä itsekin on kainosti antanut ymmärtää. Jallu sanoi, että euroedustajamme Mitro Repo on joskus epäillyt, pidetäänkö häntä oikeana sosialidemokraattina. Molemmat vaihtoehdot ovat yrittäjien mukaan hankalia toteuttaa. . Toisten maksamilla veroilla rakennetut yhteiskunnan palvelut toki heillekin kelpaavat. Puhuttuamme nämä asiat pois mieltä painamasta päädyimme antamaan arvostelujen sijasta myös kiitosta. Huonosti käy meidän, jos emme oitis tuommoiseen reagoi niin kunta- kuin valtakuntatasolla. Yksi tapa toimia olisi puhua asioista suoraan ja oikeilla nimillä. Niiden portit aukeavat etupäässä vain niille, jotka eivät ole työssä hikoilleet eivätkä veroja maksaneet. Huutoa, mekastusta, uhoa ja mahtailua piisasi. Päinvastoin, se pienentäisi byrokratiaa, suuntaisi pieneltä osaltaan kulutusta kalliimpiin ja erikoisempiin suomalaisiin oluisiin ja tukisi paikallista suomalaista pienyritystoimintaa, Eloranta sanoo. Ääntä kyllä oli, mutta millaista. Oluen suoramyynti ei aiheuttaisi sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia. Hän pitää kuitenkin jatkoselvityksiä tarkoituksenmukaisina. . Viime viikon gallup innoitti meitä jakamaan sitä niille, joiden ansiosta puolue on nyt hyvissä tarkkailuasemissa neljännellä sijalla. Pallo jäi silloin Metallille. Kyllä Isä Mitro kunnon demari on. Ahdistelevathan häntä nyt jo omatkin. Lopuksi varoitti Jallu, että ei pidä pikkujouluissa tyttöjen ihan kaikkien pukkien puheita uskoa. n n n Minulta on tieduSteltu, tiedänkö, mitä yh- täläisyyttä on Pisan kaupungin tornilla ja tuoreimmilla Pisatutkimustuloksilla koululaistemme osaamisesta. Kun Metalli nyt nostaa asian esiin ja se kun sen viimeksi kaatoi, on heidän aika kuvata, miten se nyt olisi mahdollista. Ahkerille kunnon ihmisille on sittemmin perustettu uusia paratiiseja lämpöisiin maihin. On hyvä, että he muutaman vuoden emmittyään heittävät pallon taas ilmaan. Kuvankäsittely Jari Soini Näistä nyt puhutaan k ylän entinen opettajakin soitteli. Ajankohtaisia puhuimme tiukasti asiassa ja sen sivussa pysyen. Eivät kaikuneet lakeudella miehekkäästi v-tut saati hevonvTiltan tut, ei edes akkalaumasta. innoittamana Lällärikamaa nämä jussionnittelemme paidat uhoajat. itsenäisyyspäiTiltan innoittamana vän johdosta onnittelemme itsenäikaikkia niitä, syyspäivän johdosta jotka työllään kaikkia niitä, jotka työlovat hankkineet lään ovat hankkineet SuoSuomelle maamelle maailmalla arvosilmalla arvostetun aseman. tetun aseman. n n n kylän paarissa eduskunnan kyselytuntien olevan yhtä ja samaa jankutusta. Vastaan nyt, että tiedän. Kummatkin ovat hieman vinossa.. (Demokraatti) kuopattu sellaisena kuin siitä viimeksi yritettiin
Vuonna 2006 rehtoreista puolet ilmoitti, että koulussa ei harrasteta tasoryhmiä. Tsemppi on ollut huikean hieno. Sitä eivät ?somet. Sen tulokset täytyy laittaa siihen kehikkoon, mitä ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuu. Hän on huolissaan erityisesti ?koulushoppailusta?, joka on omiaan vaikuttamaan oppimistuloksiin. Ahon mielestä Suomen koulutuspoliittisen johdon pitää tarkastella tuloksia, kun se poh- Tsemppiä riittää ysiluokalla Matematiikan opettaja Mia Osayi-Edwins ei odota mitenkään pelonsekaisesti Pisa-tuloksia. . Oppimisen ja vanhempien sosiaalisen taustan kytkös on vahvistunut. Tutkijat ovat huolissaan myös siitä, että oppilaiden rankkaaminen eri tasoryhmiin on hiipinyt takaisin kouluihin. Vuonna 2009 heitä oli enää vähän yli 40 prosenttia. Esimerkiksi Turussa alle puo- let koululaisista on enää omassa lähikoulussaan opetuksessa, jossa ei painoteta mitään tiettyä oppiainetta. Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD on varoittanut siitä, että lapset yhä varhaisemmassa vaiheessa laitetaan eri urille heidän oletettujen kykyjensä mukaan.. ?Koulushoppailu. ei ole enää Suomessakaan harvinaista, kun tietyn taustan omaavat valikoituvat tiettyihin kouluihin Aikuisten osaamista mittaava PIAAC-tutkimus osoitti, että nuoremmissa ikäryhmissä, alle 25-vuotiaissa, Suomi on menossa samaan suuntaan kuin Yhdysvallat, Britannia ja Saksa. Tutkimuksessa kartoitetaan 9-luokkalaisten taitoja lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä Helsingin Sanomien tietojen mukaan Suomi olisi pudonnut kymmenen kärkimaan joukosta matematiikassa, joka oli tuoreimman vertailun pääaine. Pohjoismaista Suomi olisi yhä paras. Viralliset tulokset julkistetaan tänään tiistaina. Pisa vain yksi palaute ?Peruskoulun isä?, silloisen Kouluhallituksen, nykyisen Opetushallituksen ex-pääjohtaja Erkki Aho muistuttaa, että Pisa-tutkimusta pitää tarkastella vain yhtenä palautteena. . 8 3.12.2013 ??Pisa-vertailun tulokset julkistetaan tänään Koulujen eriytymisen vaikutukset alkavat näkyä Suomen on ennakoitu putoavan aivan kärjestä 15-vuotiaiden osaamista mittaavassa Pisavertailussa. Mitä enemmän lapset ja nuoret pyörivät verkossa, sitä tärkeämmäksi koulujen tehtä- Tasoryhmittely on hiipinyt kouluihin Tutkimusten mukaan koulutuksessa tapahtuva eriytyminen kasvaa voimakkaasti Suomessakin. Eriytymisen vaikutukset näkyvät viiveellä muun muassa Pisa-tuloksissa. Tutkijoiden mukaan vanhempien sosio-ekonominen tausta vaikuttaa yhä enemmän oppimistuloksiin. Enempää ei voi opettaja vaatia, OsayiEdwins kehuu. Oppi näyttää menevän myös hyvin perille: todennäköisyyslaskenta sujuu Itäkeskuksen Pisaikäisiltä vaikeuksitta. tii peruskoulun sisältöä ja menetelmiä. Koulu ei jaa vain tietoa Erkki Ahon mukaan perinteinen institutionaalinen Marja Luumi Demokraatti koulu on ensimmäistä kertaa menettämässä monopoliasemaansa tiedon jakajana. Tämä pitää ottaa hänen mielestään huomioon peruskoulun sisältöä ja menetelmiä suunniteltaessa. Kiinnostus koulunkäyntiin kasvaisi joiden mielestä, jos koulun sisään tuotaisiin entistä enemmän teknologiaa. Aho korostaa, että se ei välttämättä auta mitään. . tee. . Me teemme parhaamme, Helsingin Itäkeskuksen peruskoulun yhdeksännen luokan tuntia pitävä opettaja korostaa. Hän antaa peruskoulunsa tähän vuoteen päättäneille täyden tunnustuksen ahkeruudesta. . Koulu ei ole vain tiedon jakamista varten, vaan se on myös tärkeä eettisyyden ja arvopohjan rakentaja
eikä vähiten lasten vanhemmat ? arvostavat opettajien tekemän työn hyvin korkealle. Eikä syyttä. . Tälle luottamukselle on hyvä rakentaa murroskohdissa, Erkki Aho muistuttaa. ?Koulu on myös tärkeä eettisyyden ja arvopohjan rakentaja. Peruskoulussahan on kyse siitä, että kaikille kotipaikasta, vanhempien varallisuudesta, etnisestä taustasta, kielestä tai uskonnosta riippumatta taataan hyvä yleissivistävä peruskoulutus. nostamaan kierroksia. . tee.? Kari Hulkko 9. Tästä ei haluta tinkiä, hän uskoo. Optimistisuutta Ahossa lisää se, että yhteiskunta . Sitä eivät ?somet. 3.12.2013 väksi tulee opettaa, mikä on oikein, oikeudenmukaista ja eettisesti kestävää. Luottamus opetuksen tasoon hyvä Aho ei ole huolissaan siitä, että Pisa-tulosten heikkeneminen saisi yhtenäisen ja kaikille avoimen peruskoulun vastustajat ? heitäkin on . Onneksi peruskoulun tärkeydestä vallitsee varsin laaja poliittinen yksimielisyys
Tuntuu siltä, että ehkä ministeri laitetaan puhumaan Finavian suulla ilman, että ministerille kerrotaan ihan koko totuutta, lennonjohtaja ja vuoron esimies Jukka Piippo sanoo. Pro Aitovuori perustaa väitteensä tietoon, ettei Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ole saanut aluelennonjohdon muutokseen liittyvää turvallisuustarkastelua. Euromääräisesti ansiotuloverot kasvoivat Veroja kerättiin enemmän Verottaja keräsi viime vuonna tuloveroja 31,5 miljardia euroa, 713 miljoonaa euroa verovuoteen 2011 verrattuna. Ansiotulojen kasvun lisäksi kuntien ja seurakuntien lisääntyneisiin tilityksiin myötävaikuttivat keskimääräisen kunnallisveroprosentin ja kirkollisveroprosentin korotukset. Vastaavasti kunnallisveron yhteismäärän kasvua hillitsi perusvähennyksen nostaminen. Kirkollisveron pienempää kasvuprosenttia selittää kirkon jäsenmäärän lasku. Kansaneläkelaitokselle tilitettävien summien muita veronsaajia ripeämpi kasvu selittyy sairausvakuutusmaksuprosenttien osittaisilla korotuksilla verovuodelle 2012. Ku va nk äs itt ely Jar i So ini Tänä vuonna veronpalautuksia maksetaan 3,5 miljoonalle henkilölle. Mätkyjä saa puolestaan 675 000 suomalaista. Toistaiseksi Trafi ei ole sitä saanut, ja Trafin kanta on, että todellakin asia pitää valmistella huolellisesti. 10 3.12.2013 Pro Aitovuori: Finavia johtanee ministeriä harhaan Aluelennonjohdon säilyttämisen puolesta Tampereella toimiva Pro Aitovuori -yhdistys väittää Finavian antaneen julkisuuteen ja liikenneministeri Merja Kyllöselle (vas.) virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja. Samaa on sanonut liikenneministeri. . Pääomatuloverojen määrä väheni 165 miljoonalla eurolla. Myös yhteisöveroja kerättiin vähemmän kuin toissa vuonna. Laskua selittää se, että yhteisö- veroa laskettiin 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Valtio otti henkilöille määrätyistä veroista hieman runsaat seisemän miljardia euroa. Kuntien osuus oli 17 miljardia euroa. Tämän vuoksi yhdistys vaatii Finaviaa keskeyttämään rinnakkaisen aluelennonjohdon rakentamisen Vantaalla. Pro Aitovuori sanoo tiedotteessaan Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan johtajan Raine Luojuksen väittäneen julkisuudessa, että aluelennonjohdon rakentamiseen liittyvä turvallisuustarkastelu on tehty. Kun se meille toimitetaan, siinä pitää olla mukana turvallisuustarkastelu, Henttu vastaa. . Summa oli 2,3 miljardia euroa. Kyseessä on muutosjohtamiseen liittyvä riskienarviointi, joka tulee aina suorittaa, hän täsmentää. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Tampere ??Veronpalautukset tulevat tileille keskiviikkona Pienin veronpalautus on viisi euroa Keskiviikkoa on odoteltu monessa huushollissa jo pitkään. Verohallinto maksaa viime vuoden veronpalautukset saajan ilmoittamalle pankkitilille keskiviikon aikana. Palautus palautetaan vain, jos sen määrä on vähintään viisi euroa. Keskimääräinen palautus oli liki 700 euroa. Tänä vuonna veronpalautuksia maksetaan 3,5 miljoonalle henkilölle, kertoo Verohallinto. Mätkyjä saa puolestaan 675 000 suomalaista. Palautusten keskisumma on 689 euroa, kun keskimääräiset mätkyt ovat 1 473 euroa. Veronpalautusten saajien määrä kasvoi yli kolmella prosentilla, mutta jäännösverojen maksajien määrä väheni 9 prosentilla. Palautusten keskisumma on 689 euroa. Sitä en pysty sanomaan, koska meille ei ole vielä toimitettu dokumenttia muutoksesta. Demokraatti kysyi Trafin ilmailujohtaja Pekka Hentulta, onko turvallisuustarkastelu tehty. . Ansio- ja pääomatuloveroja maksoi yhteensä 4 233 187 henkilöä (-0,1 prosenttia). Tätä pienempiä summia ei palauteta. Vuosi sitten Verohallinnon mukaan palautuksia sai 3,3 miljoonaa henkilöä. Loput menivät Kansaneläkelaitokselle sekä seurakunnille. Pääomatulovero tilitetään vain valtiolle, kun taas ansiotuloverot jaetaan kaikkien veronsaajien kesken. Seppo Peltoniemi Demokraatti Jäsenkato vaikutti kirkollisveropottiin Henkilöasiakkaille määrättiin verovuodelta 2012 ansiotuloveroja 25,0 miljardia euroa (+2,9 prosenttia) ja pääomatuloveroja 1,8 miljardia euroa (-8,2 prosenttia). Verohallinnon mukaan jäännösverojen väheneminen johtuu pääomatuloverojen määrän pienentymisestä. mikä on 1,3 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna. Kasvu tuli ansiotuloveroista, joita maksettiin yli neljä prosenttia toissa vuotta enemmän. Pääomatuloverot vähenivät, koska luovutusvoittojen määrä putosi kolmanneksen
Neljä liikkeen keulahahmoa pääsi parlamenttiin marraskuun puolivälissä. Uudistuksia lienee luvassa, jos sosialistien Michelle Bachelet voittaa presidentinvaalin toisen kierroksen joulukuun puolivälissä, kuten näyttää. Hän sai ensimmäisellä kierroksella 47 prosenttia äänistä, kun toiseksi tullut oikeiston Evelyn Matthei jäi 25 prosenttiin. Bachelet ajoi koulutuksen uudistamista jo edellisellä presidenttikaudellaan 2006?2010 ja on luvannut toteuttaa maksuttoman yliopisto-opetuksen kuudessa vuodessa. Marianela Jarroud IPS, Santiago AFP Photo / Claudio Reyes Chilessä etenkin vähävaraiset toivovat sosialistien Michelle Bacheletin voittavan presidentinvaalien toisen kierroksen 15. Rikkain viisi prosenttia chileläisistä ansaitsee 270-kertaisesti sen, mitä köyhin viisi prosenttia, Sol-säätiön tilasto kertoo. Suomessa rikkaimman kymmenesosan keskitulot olivat 5,3-kertaiset pienituloisimpaan kymmenykseen verrattuna vuonna 2010. Jose Luis Stephens Apurahalla alkuun Daniel Hurtado pyrki koulun jälkeen lääketieteelliseen, mutta perheellä ei ollut varaa kalliiseen valmennuskurssiin, ja hän reputti pääsykokeessa. Hyvän koulumenestyksen ja perheen vähävaraisuuden vuoksi Daniel sai apurahan, jolla saattoi opiskella luonnontieteitä Chilen yliopistossa. joulukuuta. Toisen vuoden jälkeen hän voi jatkaa suoraan lääketieteelliseen. Isän mukaan pulmaksi nousee raha. . Opetus maksaa kuukaudessa jopa tuhat euroa, johon on lisättävä oppimateriaalit, ruoka, matkat ja muut kulut. Olemme harkinneet muuttoa Argentiinaan, jossa opetus on ilmaista. Hugo Hurtado myöntää, ettei lääkis ole chileläisen tarjoilijan pojalle normaali haave. . Hänen poikansa Daniel menestyi hyvin koulussa ja haluaa lääkäriksi, mutta isän mukaan se edellyttää muuttoa Argentiinaan. Hugo Hurtado, 47, on koulutukseltaan kokki, mutta juomarahojen ansiosta hän tienaa paremmin tarjoilijana kuin keittiössä. 3.12.2013 11 ??Kalliit yliopistomaksut pönkittävät eriarvoisuutta Lääkärinura ei avaudu tarjoilijan pojalle Chilessä Chileläinen Hugo Hurtado ansaitsee tarjoilijana reilut 500 euroa kuussa. Hän on eronnut ja asuu nyt kahden lapsensa kanssa tyttöystävänsä luona eteläisessä Santiagossa. Chilessä on 17 miljoonaa asukasta ja työtätekevistä yli puolet ansaitsee alle 370 euroa kuukaudessa. Chilessä talouskasvu ei ole näkynyt pienituloisten arjessa.. Maan talous on kuitenkin kasvanut yli kuuden prosentin vauhtia 20 viime vuotta. Tuloerot ovat valtavat. Hänen kuuluisi työskennellä puhelinpalvelussa, kaupan tavarapoikana, rakennuksella tai tarjoilijana, kuten minä. Chilen suuret kaupungit näyttävät vaurailta, mutta maan tuloerot ovat valtavat. Vähävaraisilla ei esimerkiksi ole varaa yliopistojen lukukausimaksuihin. Uudistuksia vaaditaan Daniel tietää, ettei tavallinen chileläisperhe pysty millään kustantamaan lääketieteen opintoja. Hänen mielestään yhteiskunnan tulisi tarjota kaikille mahdollisuus maksuttomaan opetukseen. Chilen opiskelijat ovat vuodesta 2011 järjestäneet laajoja mielenosoituksia ilmaisen opetuksen puolesta
Muulla maassa on korkea työttömyys. Romahdusonnettomuus on latvialaisille herkkä asia. Pitkäaikainen pääministeri Valdis Dombrovskis ilmoitti hallituksensa eroavan yli 50 kuolonuhria vaatineen onnettomuuden vuoksi. Kauppasuhteita edistää se, että lähes puolet väestöstä puhuu venäjää äidinkielenään. Todellisuudessa ainakin toinen mokoma kiinalaisia työskentelee kaupungissa laittomasti. Tehtaissa tuotetaan vaatteita muun muassa H&M:n kaltaisille tunnetuille vaateketjuille. Kiinalaisvoimin syntyneet tuotteet saavat houkuttelevan Made in Italy -merkinnän. STT Thaimaan pääministeri ei aio erota Thaimaan pääministeri Yingluck Shinawatra torjuu mielenosoittajien vaatimukset erostaan. marraskuuta. nes ei kestä käynnistää tänään neuvottelut päivänvahallituksesta. Enintään se täydentynee vihreiden ja maanviljelijöiden puolueella. LATViA VALMiSTAuTuu eRiTYiSeen n n n tapana niputtaa, mutta todellisuudessa Latvia on kovin erilainen kuin Viro tai Liettua. Sunnuntaina Bangkokin kaduilla oli arviolta 70 000 hallituksen vastustajaa. Olemme aina korostaneet vaaroja näissä tehtaissa, jotka on osittain muutettu asuntoloiksi. Kaupunginjohtaja nils u?akovs ei kuitenkaan Kaikki eronnut vaan tyytyi erottamaan Latviassa kuusi rakennustarkastajaa. tehtävä bisPresidentti Andris Berzin. 12 3.12.2013 AFP Photo / Genya Savilov Maailma tänään Kolumni Katariina Kivistö Kirjoittaja on Demokraatin toimittaja. katariina.kivisto@demari.fi Katariina Kivistö Presidentti Viktor Janukovitshin eroa vaativiin mielenosoituksiin osallistui sunnuntaina yli 350 000 ukrainalaista. Mielenosoittajat saartavat hallintorakennuksia Ukrainassa Latviassa vietettiin itsenäisyyspäivää 18. Ei ole tiedossa, missä määrin ihmiset ovat noudattaneet kehotusta. Ukrainan parlamentin puhemies Volodymyr Rybak on tarjonnut mielenosoittajille neuvotteluja, mutta oppositio ei ole kommentoinut tarjousta. Protestit alkoivat viikko sitten, kun presidentti Janukovitsh ilmoitti, ettei allekirjoita kauppa- ja yhteistyösopimusta EU:n kanssa vaan haluaa läheisempiä suhteita Venäjään. Sunnuntain mielenosoituksiin osallistui joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 350 000 ihmistä. STT-AFP Made in Italy -muotia syntyy kiinalaiskäsin Seitsemän kiinalaisen kuolema viikonvaihteen tehdaspalossa Italiassa nosti esiin maailmanlaajuisen tekstiiliteollisuuden kimurantit kuviot ja työläisten heikot olot. Ymmärrettiin, että investointeja on saatavissa lähinnä vain Venäjältä. Korruptiota on kitketty hallinnosta, mutta liikeelämässä se rehottaa. Poliisi on käyttänyt kyynelkaasua ja kumiluoteja mielenosoittajia vastaan. Veikkaus onkin, että entinen hallituspohja jatkaa. On silti luultavaa, että elämä maassa on palannut entisiin uomiinsa, kun kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisia juhlitaan 17. Varsinkin lapsiperheiden menetykset nostavat tunteet pintaan. Latvian hallitusta arvosteltiin turmasta, jonka epäillään johtuneen suunnittelun ja rakennusvalvonnan virheistä. Keskusta-oikeistolaista yhtenäisyyspuoluetta edustava Dombrovskis halusi antaa poliittisesta vastuunkannosta mallia maan suurimmalle puolueelle, harmoniakeskukselle. Tämä venäläisvoittoinen vasemmistopuolue hallitsee Riikaa. Latvian yhteydessä on puhuttu veroparatiisista ja uudesta Kyproksesta venäläisille. n n n joskin BKT noussee talousromahdusta edeltäneelle tasolle vasta vuoden 2017 paikkeilla. Asukkaat kannattavat kyllä innokkaasti Riika Dinamoa, mutta kansallislauluun yhtyminen pelien alussa on maata tuntevien mukaan pintapatriotismia. Identiteettiä ei ole päässyt muodostumaan, kun alueella ovat vuorollaan pitäneet valtaa Saksa, Ruotsi ja Venäjä. Poliisi ampui kyynelkaasua väkijoukkoon. Protestijohtajat ovat kehottaneet ukrainalaisia ryhtymään yleislakkoon. Protestijohtajat ovat vaatineet pääministeriä eroamaan huomiseen mennessä. Viikonloppuna väkivaltaisiksi muuttuneissa protesteissa on kuollut useita ihmisiä ja yli sata on loukkaantunut. tammikuuta. Paluuta arkeen jouduttaa, jos uusi hallitus pääsee aloittamaan lähiviikkoina. LATViAn TALouS kASVAA, Ukrainassa hallituksen vastaiset mielenosoitukset jatkuivat maanantaina. Presidentti Viktor Janukovitshin eroa vaativat mielenosoittajat ovat saartaneet hallintorakennuksia pääkaupungissa Kiovassa. Monet kadut ovat poikki, eivätkä virastojen työntekijät pääse töihin. Presidentinviraston luona on puhkesi kahakoita mielenosoittajien ja mellakkapoliisien välillä. Siellä on pulaa koulutetusta työvoimasta, koska arviolta 400 000 kansalaista on lähtenyt ulkomaille leveämmän leivän perään. Latvian talous on riippuvainen venäläisistä, jotka investoivat paljon Latviaan. Latvia onkin napannut hyvän siivun muun muassa Venäjän transitoliikenteestä. Palanut tehdas sijaitsee keski-italialaisessa Praton kaupungissa. Praton turvallisuus asioista vastaavalle Aldo Milonelle murhenäytelmä ei tullut yllätyksenä. . Valttina on pohjoisin satama, joka ei jäädy. Kaikki Latviassa tehtävä bisnes ei kestä päivänvaloa. Sähköasennukset ovat vanhoja, ja asukkaat polttavat ketjussa, Milone kuvailee. Prato on kiinalaisen tekstiiliteollisuuden suurin keskittymä Italiassa. Osa työttömistä ja muista vaikeuksiin joutuneista päätyy kadulle. Puolet maan kahdesta miljoonasta asukkaasta asuu Riiassa. Baltian irtautuessa Neuvostoliitosta Latvia pikemmin mukautui tapahtumiin kuin johti kapinointia. BALTiAn MAAT on Nykyään Latvia on mini-Moskova siinä missä Viro on pikku-Suomi. Kansallisidentiteetti ei ole vahva. Latvia yrittää saada uuden hallituksen ennen euroa vuodenvaihteeseen: maa siirtyy euroon ja Riika saa vuoron olla Euroopan kulttuuripääkaupunki. Syksy on valitettavasti langettanut varjoja uuden vuoden odotukseen. Kauppakeskuksen katon romahtaminen Riiassa marraskuun lopulla johti paitsi maansuruun myös poliittiseen hämminkiin. Virallisten tilastojen mukaan kaupungissa asuu vajaat 20 000 kiinalaista, jotka työskentelevät noin 4 000 kiinalaisyrityksessä. Palkkarahojakin jaetaan edelleen kirjekuorissa. Plussaa ovat myös halpa työvoima ja alhainen verotus: yhteisövero on 15 prosenttia. Latvialta puuttuu Virolle ominainen vahva kansallinen identiteetti. Se voidaan myöntää niille, jotka investoivat tietyn summan Latviassa sijaitsevaan kiinteistöön. Riippuvuus venäläisistä lisääntyi Latvian vuonna 2009 kokeman talousromahduksen jälkeen. Eurosta odotetaan talouteen lisäpotkua. Kun valtiolle ei verotuloja juurikaan kerry, sosiaaliturvaan ei ole laittaa rahaa. Harmaa talous on laajaa. He valtasivat valtiollisen television toimitilat ja tunkeutuivat rakennukseen, jossa pääministeri Yingluck Shinawatra oli oleskellut aiemmin. Mielenosoittajat uskovat, että pääministeri Yingluck yrittää tuoda takaisin maanpakoon lähteneen veljensä, ex-pääministeri Thaksin Shinawatran. STT-AFP. Hänen tavoittee- loa. naan on saada laaja enemmistöhallitus ennen vuodenvaihdetta. Puolueiden hallitushaluja vähentää se, että parlamenttivaalit pidetään jo ensi lokakuussa. Esimerkiksi nyt oppositiossa oleva harmoniakeskus ei hingu lyhytaikaiseen hallitusvastuuseen. Lisäksi venäläisiä houkuttaa mahdollisuus saada pysyvä EU-viisumi
Nyt tehtävämme on huolehtia, että myönteinen kehitys jatkuu. SUOMESSA TULOEROT LÄHTIVÄT. purkamisia, jollainena nytkin näyttää olevan edessä, tulisi jatkuvasti. Valto Koski Eläkeläinen / perusduunari Kuusankoskelta Kirjoittajan mukaan eduskunta on säätänyt runsaasti uutta lainsäädäntöä, jonka vaikutuksia yhteiskunnan tilaan ei ole arvioitu tarpeeksi. varsinainen virhe sisältyi Untolan kuolintapaan 21.5.1918. Jutussa mainittiin, että hänen kuolintavastaan kerrotaan monia versioita. Nykyisin pu- on vaikea hutaan paljon näyttöön perus- selviytyä jokatuvasta toiminnasta. Untola mainittiin suurta pahennusta aikaansaaneeksi kiihottajaksi ja yllyttäjäksi. Joutaa historian roskakoriin Nykyhistorian valossa kukaan ei usko pakenemisversioon eikä Merja Mäkisalo-Ropponen Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi Valkoinen valhe Untolan kuolemasta Demokraatti mainitsi tyylikkäästi 28.11. Erityisen suuri tuloerojen repeytymä tapahtui 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Hänen ensimmäiset kirjoituksensa 1916 Työmiehessä olivat otsikoitukin ?porvarikirjeiksi?. Edellinen oli siis vähän mutkien suoriksi vetämistä, mutta Kolumni 13 väitä sitä todeksi. Häneltä oli kysytty, mistä asiasta piispa on tässä yhteiskunnan kehitysvaiheessa eniten huolissaan. Vastaus kuului: ?Yhteiskunnan näköalattomuudesta . Tämän perusteella voidaan sanoa, että Suomesta on tullut uudelleen luokkayhteiskunta. numerossaan kirjailija Algot Untolan 145-vuotisen syntymäpäivän. Toisaalta terveyden eriarvoistuminen, syrjäytyminen sekä sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisyn puutteet aiheuttavat yhteiskunnassamme jopa kymmenien miljardien ylimääräiset vuosittaiset kokonaiskustannukset. Terveydenhuollon toimenpiteillä voidaan vaikuttaa vain pieniltä osin kansanterveyteemme, mutta sosiaali- ja terveystoimi saavat yhdessä jo enemmän aikaan. Mikkelin piispana toiminut Kalevi Toiviainen luovutti minulle erään piispantarkastuksen yhteydessä teoksensa nimeltä Kirkosta katsoen. Havaitsin sen esipuheessa hyvän analyysin. Kansanterveyttämme parantamalla ja eriarvoistumista hillitsemällä emme voi korjata kestävyysvajettamme. Näyttää siltä, että tässä maassa osataan keskittyä erinomaisesti detaljeihin, mutta kokonaisuuden hallintaan ei juuri ollenkaan.? Totta joka sana, siltähän se meno myös tänään näyttää. Kuten jutussa kerrottiin, Untola oli Työmiehen avustaja ja hän jäi yksin tekemään lehteä huhtikuussa 1918, kun muu toimitus oli paennut Viipuriin. Kirjoituksessa mainittiin lähteeksi Wikipedia, ja se selittänee kaksi virhettä, jotka tarinaan sisältyivät. ja erityisesti siitä, ettei tästä näköalattomuudesta kukaan näytä olevan huolissaan. Köyhällä ei ole varaa elää terveellisesti. Teksti mainitsi, että Untola tuki ?luonnollisesti? sisällissodassa punaisia. Olisiko jo aika ottaa opiksi, jottei näitä ?lastin. Se on sosialidemokraattien ansiota. Untolaa ei ollut kuulusteltu eikä tuomittu missään oikeudessa. Todellisia vaihtoehtoja Untolan kohtalon sinetöitymisestä on kaksi: joko hänet ammuttiin ensin ja heitettiin mereen tai sitten hänet heitettiin mereen ja ammuttiin sinne. Lopputulos oli kirjailijan kohdalla toki sama, mutta tuo valkoinen valhe pakenemisesta saisi jo painua historian romukoppaan. Jukka Halonen Toimittaja, tietokirjailija Vantaa Näyttöä päätöksenteon pohjaksi kokonaisuudessaan kohentunut 2000-luvulla, mutta sosiaaliryhmien, siviilisäätyjen ja sukupuolten väliset terveyserot ovat pysyneet suurina. Suomalaisista noin 13 prosenttia tilastoituu köyhiksi. Se tarkoittaa, että heidän tulonsa ovat korkeintaan 60 prosenttia väestön keskitulosta. Päinvastoin, vielä näissäkin oloissa, joissa niin sanotut hyvinvointipalvelut ja niiden säilyttäminen ovat suuressa vaarassa, poliitikkojen suusta kuulee vaatimuksia, jotka lisäävät yhteiskunnan taakkaa. Eikö jossakin vaiheessa ole aika pysähtyä havaitsemaan, mihin olemme menossa ja mitä tämä yhteiskunta oikein kestää? Olemmeko joutumassa tilanteeseen, jossa vuosikymmenten työ hyvinvointipalvelujen luomiseksi kääntyy niiden purkamiseksi? Tästä olen varoitellut niissä kammareissa, joissa aktiivipoliitikon uran jälkeen olen jotain päässyt sanomaan. Myönteistä kuitenkin on, että vuonna 2012 tuloerojen yli 20 vuotta kestänyt kasvu pysähtyi. Toisen mukaan hänet olisi ammuttu Kruunuvuorenselällä mereen, kun hän yritti paeta. 20 vuoden Meidän kansanedustajien tulisi aikana syntynyt kasvava voimakkaammin vaatia riittäjoukko ihmivää tutkimusnäyttöä lakiesitys- siä, joiden ten perusteluihin. Edellisen syvemmän laman jälkeisen noususuhdanteen vuosikymmenenä eniten tienaavan kymmenyksen tulot nousivat Suomessa neljä kertaa enemmän kuin vähiten tienaavan kymmenyksen. Yhteiskuntaamme on viimeisen 20 vuoden aikana syntynyt kasvava joukko ihmisiä, joiden on vaikea selviytyä jokapäiväisestä elämästään. Mielestäni päiväisestä pitäisi puhua myös näyttöön pe- elämästään. rustavasta päätöksenteosta. VÄESTÖN TERVEYDENTILA ON n n n kasvuun 1980-luvun puolenvälin jälkeen. Toisen version mukaan hänet ammuttiin laivan kannelle ja viskattiin mereen. Tuo pakeneminen perustuu ilmestymisensä uudelleen aloittaneen Helsingin Sanomien uutiseen, jonka mukaan tämä ?Työmiehen kynäsankari. Valitettavasti edes sosiaali- ja terveysministeriön lakiesityksissä ei kovin usein ole tämänkaltaista vaikutusten arviointia. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Tähän sitä on tultu Ennen eduskuntavaaleja 2007 sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa käytin puheenvuoron, jossa arvion jatkuvasti kasvavien uusien vaatimusten jälkivaikutuksia ja mahdollisia seurauksia. Asetin kyseenalaiseksi sellaisen politiikan, jonka tavoitteena on lisätä jatkuvasti yhteiskunnan kuormaa ilman, että päätösten vaikutuksia yhteiskunnan kehitykseen laajemmin arvioidaan. Näkemykseni perustui niihin kokemuksiin, joihin 1990-luvun talouslama oli johtanut. Näiden ei-lakisääteisten tehtävien karsiminen on satuttanut eniten vähävaraisia kansalaisia. Eriarvoistumista voidaan pohtia yksilön näkökulmasta mutta myös kansataloudellisesta näkökulmasta. Pako olisi voinut tapahtua paremminkin silloin, kun Suomenlinnaan teloitettavaksi vietäviä vankeja lastattiin hinaaja Toskovaan. En väitä, ettei niillä olisi ollut hyvä tarkoitus, mutta siltä se nyt vain näyttää, että niiden vaikutuksia yhteiskunnan tilaan on arvioitu liian vähän. Tästä kertoo se, että valtion ja kuntien velka on kasvanut kohtuuttoman suureksi ja julkisen talouden vaje on kasvanut mittasuhteisiin, joka vaatii kipeitä toimenpiteitä. Eikö jossakin vaiheessa ole aika pysähtyä havaitsemaan mihin olemme menossa ja mitä tämä yhteiskunta oikein kestää? Jos tämä on ollut tietoista päätöksentekoa, näyttää siltä, että menneestä ei ole mitään opittu. Itse asiassa se ei ollut luonnollista, koska hän kuului porvarissäätyyn. Kunnat ovat lisäksi karsineet ennaltaehkäiseviä, terveyttä edistäviä ja kuntouttavia toimintoja. Ajattelin, että menneestä pitäisi jotain oppiakin, jottei edessä ole pian samanlainen tilanne, josta olimme juuri päässeet kuiville. Minusta jo sekin olisi aikamoinen saavutus, jos suurimpia kuoppia tasaamalla pystyisimme säilyttämään ne palvelut, jotka sosialidemokraatit olivat vuosikymmenten työn tuloksena luoneet. En saanut juurikaan kannatusta näkemykselleni, lukuun ottamatta silloisen pääministerin puheenvuoroa, jossa hän esitti samansuuntaisen näkemyksen. Olisiko ollut aika pysähtyä? Tämän tapahtuman jälkeen eduskunta on säätänyt runsaasti uutta lainsäädäntöä. Siitä en ole huolissani, ettei minua enää juuri noteerata, mutta siitä olen, ettei sanomani herätä puolueessa juuri minkäänlaista keskustelua. Piispan osuva analyysi Opiksi ja opetukseksi vielä yksi kertomus. Todellinen muutos edellyttää, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat punaisena lankana kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa niin valtakunnallisesti kuin kuntatasolla. Vasta viime aikoina on keskusteltu aktiivisesti terveys- ja hyvinvointivaikutusten arvioinnista sekä siitä, miten arviointia lisättäisiin lainsäädäntötyössä. Se olisi ollut järjetöntä keskellä merenselkää jääkylmässä vedessä, nälästä nääntyneenä. Heikentyneen voinnin taustalla on monia tekijöitä kuten pitkittynyt työttömyys, päihteiden ongelmakäyttö, mielenterveysongelmat, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suuri määrä ja eri syistä johtuva köyhyys. Tutkimusten mukaan sosioekonomiset erot selittävät sairastavuutta huomattavan paljon. oli ammuttu, hänen yrittäessään paeta. Terveys edellyttäisi kui- Yhteiskuntenkin ihmisiin kohdistuvien taamme on vaikutusten arviointia lähes jo- viimeisen kaisen lakiesityksen kohdalla. 3.12.2013 Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Algot Untola alias Maiju Lassila kuuluukin lehden historiaan merkittävänä persoonana
Niinpä näytelmä kaipasi sovittajalta päättäväisiä toimia. Opettaja aloitti pienen Sirkku Ruususen nitistämisen kansakoulussa. Porkkanat pilkkoutuvat pikavauhtia, vaikka nainen on ajatuksissaan ja maistelee valkoviiniä. 1947) näytelmä ?Shirley Valentine. Ruusunen) seisoo yksin keittiössä ja laittaa ruokaa miehelleen. Puheiden aiheena on arkielämä ja rakkaus elämään. Ohjaaja Marietta Tevajärvi sanoo käsiohjelmassa, että monologin taustalla oleva Willy Russellin (s. Sirkku Sopasen on vapauduttava opettajansa ja pingon koulukaverinsa muistosta. Nimenomaan hahmojen välisten erojen pienuus tekee sivuhenkilöitten pulpahduksista hauskoja ja puhuttelevia. Tevajärvi on onnistunut sovitustyössään hyvin. Kukaan ei itse asiassa pystyisi estämään Sirkun vapautumista, vaikka haluaisikin ja vain muutamat haluavat, mutta siitä huolimatta hänen on vapauduttava monesta vartijasta. Sirkun ja hänen sivupersooniensa suhteista syntyy luo- Teatteri 14 Tampereen Teatteri, Ravintola Kivi Willy Russell: Rakkaudesta elämään (Shirley Valentine) Suomennos Aino Piirola Sovitus ja ohjaus Marietta Tevajärvi Lavastus Tuija Väänänen Valot Hannu Naamanka Ääni Jouni Koskinen Roolissa Aliisa Pulkkinen tettava ja samalla arveluttava kartoitus tavallisen elämän tavallisuuden laaduista ja perustoista. Harmaa Kreikan kivi Esitys on melko lyhyt, noin tunti ja kolme varttia. Hän luule, että ei voi milloinkaan tehdä mitä haluaa. Aliisa Pulkkinen tekee koskettavalla tavalla hauskan monologin naisesta, joka on tehnyt elämästään vankilan ja kaikista läheisistään ja muistakin kanssaihmisistään vanginvartijoita. Sirkku päättää paeta vankilastaan. Hän antaa monologissaan sivuhenkilöille tyylitellyt, mutta silti persoonalliset äänet. Hänen on vapauduttava tietenkin myös miehestään ja tyttärestään sekä alusvaateasiantuntemusta tarjoavasta naapuristaan ja yllättäen myös Kreikan kutsun esittäneestä feministiystävättärestään. Pulkkinen käy monologinsa sisällä hienoja dialogeja. Sirkulla on huonoja luuloja itsestään. Hän haluaa löytää itsestään kauan sitten kadonneen villin Ruususen, pikkutytön, joka uskalsi hypätä katolta. Sirkku puhuu harmaalle seinälle eloisan tuttavallisesti. Tahto itsenäisyystaistelun aloittamiseen kasvaa mennyttä muisteltaessa. Väliaika tekee silti epäilemättä hyHarri Hinkka Harmaa keittiön seinä Lavastaja Tuija Väänänen on tehnyt Sopasten keittiöstä sopivan ahdistavalla tavalla arkisen. Hän luo mieshahmot ja osan naishahmoista melkeinpä samalla eleellä ja äänensävyllä. 3.12.2013 Nainen pakenee vankilastaan Sirkku Sopanen (o.s. Utopistisuus ja uskottavuus yhtyvät Sirkun repliikeissä nykyisiä suomalaisia kiinnostavalla tavalla. Uskaltaako Sirkku vapauttaa itsensä ja hypätä Kreikan tuhat metriä syviin rakkauden vesiin? aikaansa (1986) sidottu ja englantilainen. Nyt aikuisena naisena hän tahtoo elää elämättömän elämänsä ja tehdä vielä villimpiä hyppyjä. Hän päättää lähteä Kreikkaan. Draaman kaari virittyy monologissa päätöksen kirkkauden ja arjen sameuden välille. on hänen mielestään liian sovinnainen, Aliisa Pulkkinen tekee koskettavalla tavalla hauskan monologin naisesta, joka on tehnyt elämästään vankilan.
Lisäksi tarinassa on tukku tunne-elämän ja inhimillisten luonteenpiirteiden perkauslautoja. Se tekee hyvää myös näytelmän rakenteelle korostamalla sen kaksiosaisuutta. Perhe elää pääosin Prahassa ja Moskovassa, myös Pariisissa. Miksi päätämme luopua päätösvallastamme. Sirkku siis pääsee lähtemään Kreikkaan, mutta miten se auttaa hänen vapaushaaveidensa toteutumista? Näyttämön kulmassa on väliajan jälkeen harmaa kivi kreikkalaisesta rauniosta. Tyttären kielellinen lahjakkuus, äidin ?äänen kuulas kaiku?, hitsaa heitä yhteen. Mutta kun Ariadna vartuttuaan valitsee kommunismin ja ryhtyy puolueen uskolliseksi palvelijaksi, kuilu äidin ja tyttären välillä repeää. Kirjat vää koko ajan lavalla toimivalle monologistille. Tarina on dramatisoitu oivaltavalla tavalla dialogeilla leikitteleväksi monologiksi. Äidin ääni ja tyttären ääni kohtaavat, rakkaus saa uudelleen sanat. Ariadnalla on voimakas oikeudentunto, mikä aiheuttaa hänelle suuria hankaluuksia. Marinalla taas pinttynyt ajatus vain henkisyyden ja itsellisyyden äärimmäisestä tavoittelusta nostaa hänelle seinän pystyyn. Romaanin tasoista yksityinen on äärimmillään Marinan sisäänpäinkääntyneessä runoilijaidentiteetissä ja yksityinen vähän yleisemmin nuoren Ariadnan kasvukivuissa ja ehdottomissa valinnoissa. Miksi teemme suurella vaivalla elämämme tylsäksi. On taito upottaa ne vahvojen persoonallisuuksien lomaan. Henkisen ja materialistisen ristiriita näyttää olevan yleisesti ajassa ratkaistu väkivallalla aineellisen hyväksi. Rankimmin se näkyy siinä, että runojen kirjoittaminen ehtyy. Arki äidin hallitsemassa kodissa on varsinaista ?eriparilapasten ja korvattomien kuppien. Hänen kesäpukunsa on häkellyttävä. Näyttää siltä että järjestyksen hallinta tämän yksittäisen ihmisen ja häntä ympäröivän suuren koneiston kohdalla on yhtä lailla ankaran työn takana. Marina ja Ariadna käyvät jatkuvaa kamppailua keskinäisen rakkautensa, kiinnittymisen ja irtautumisen välillä. Miksi annamme itsemme toisille, vaikka nämä eivät ole erityisen kiinnostuneita ottamaan meitä. Kirjailijan ajatus kutoutuu henkilöihin ja henkilöiksi, aikakaudeksi, tapahtumiksi ja teorioiksikin. Kertojat vuorottelevat kuin huomaamatta. Pulkkisen muuttuneet kasvot näyttävät hassulta, hyvää tuulta pullistelevalta auringolta. Naisen iästä puhuminen on sovinnaisen etiketin mukaan sopimatonta, mutta kun monologi käsittelee nimenomaan myös naisen ikää, niin sanottakoon, että sen esittäjä on parantanut näyttelijäntyötään vanhetessaan. Taide näyttäisi olevan tekijää lähellä, niin luontevaa siitä kirjoittaminen on. Ensin esitellään nainen (50+) ennen hoitoa, sitten sama nainen hoidon jälkeen. En tarkoita, että Pulkkinen olisi näytellyt huonosti nuorempanakaan. Katsoja huokaa, että voi ei, nyt se Sirkku puhuu kivelle. Ristiriita ajan ideologisen ilmaston kanssa on selvä. Tyyli risteää ja ryöppyää pitkien lauseiden rannattomalla aavalla, notkea kieli soljuu ja lainehtii valtoimena. Kotona hän on hallitsemattoman vaativa. Miten meille ja muille käy, jos potkaisemme pallon pois jalastamme? Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme Teos 2013, 526 s. Marinan runoilijuus on jo lähes käsite, mutta nyt aika on viemässä häneltä omimman. Hän on hermostunut, hän vastustaa politiikkaa, miestään, lapsiaan. Pulkkinen tosin säteili jo alkupuoliskollakin, mutta nyt hänessä on ihan eri meininki. Jotakin hyvää on tapahtunut Sopaselle ja Pulkkinen kertoo siitä kohta monta hyvää juttua. Kunhan ei Ruusunen vain olisi puhjennut uuteen kukkaan Sopasessa! ?Rakkaudesta elämään. Kirjailijalla on lempeä ja tarkkaavainen psykologinen silmä ja terve poliittinen epäusko. Sattuvat sanonnat herättävät kysymyksiä, jotka pätevät ajasta, paikasta ja kansasta riippumatta. Pelo on tehnyt läksynsä perusteellisesti, korkeasta oppimäärästä korkea arvosana. Romaanin päätös on puistattavien tapahtumien jälkeen vaikuttavaa luettavaa. Marinan ja Ariadnan ohella kirjasta läikkyy myös kirjailijan omia ajatuksia. Puhtaan henkisen kulttuurin kannattaja ei voi kääntyä uuden neuvostohengen uskoon. on hyvä tarina, hauska ja surullinen, niin kuin hyvät tarinat niin usein ovat. seassa tarpomista. Että kaikki on sittenkin kesken, on elämää kannatteleva ehto. Lainehtivaa kieltä Riikka Pelon romaani on runsauden puutarha. Lisäksi rinnalla on Ariadnan sisäinen, proosarunomuotoinen ajatusvuo, paikka, jossa hän voi etsiytyä mitoista ja määräyksistä kohti omintaan, runon suoman suojan alla. Ariadna edustaa tarinassa toivoa ja innokkuutta, käytännön toiminnallisuutta, Marina henkisyyden ja suoranaisen pessimismin elämänihanteita. Katsoja saa sen vaikutelman, että hän tekee, mitä tahtoo. Tarkoitan, että hänen koko työskentelynsä on herkistynyt ja hänen huumorinsa on saanut uutta suvereenia lujuutta. Tevajärvi on luonut esityksen sankariin sellaista sanavalmiutta, joka sattuu suomalaiseen makuun. Ei vieläkään ihmiselle! Mutta näyttämön taustan harmaus on muuttunut täyteläiseksi ultramariiniksi. Olemassaolo perustuu vaaran ja uhan ilmapiirin ylläpitämiseen. Sillä on voimansa aika ja tässä se kohdistuu Marinan perheen kohtaloihin. Tarinan kahdesta kertojasta Ariadna on hallitsevampi huolimatta Marinan jyrkästä mielenlaadusta. Vaikka aviomies Sergei Efron suhtautuu poliittiseen kulttuuriin toisin, vaikka tytär Adriana tavoittelee avoimesti kommunismin ihanteita, Marina ei taivu. Pulkkinen esiintyy innostuneesti ja osaavasti. Tarinan ihmiskohtalot ovat kovia, kuvaus poraa selkäpiitä hyvinkin syvältä. Järjestelmä, joka urkkii jokaista, on tietysti ennakkoluuloinen ja arvaamaton, mutta todellisuudessa se on epävarma ja heikko, pelokas. Propagandalle ei näy loppua. Mutta ?apparaatti. Hellittämätön kirjailija ei päästä luki- jaansa helpolla. ei tunnusta, tunnista sitä. ?Näin sanat syntyvät, näin rytmi säe niin kuin silmäsi, tähtikirkkaat ja syvän veden siniset, tummaa iloa täynnä.? Hyytävä kauneus mykistää. Matti Saurama. Elämättömän elämän rautapallo tarttuu nilkkaamme, kun ajattelemme liikaa, mitä toiset meiltä odottavat ja vaativat. Neuvostoliitossa Stalinin ote kiristyy, kaikkia epäillään, uhka vaanii. On opittavaa, on mietittävää, on tunnustettavaa. 3.12.2013 15 Kari Hulkko Pertti Julkunen Finlandia-ehdokkaaksi nimetty Riikka Pelon romaani Jokapäiväinen elämämme on osoitus kirjailijan tarkasta psykologisesta silmästä ja terveestä poliittisesta epäuskosta. Taistelu elämästä Riikka Pelo tarttuu tosipohjaiseen aiheeseensa ymmärtäen, että jokapäiväinen elämämme on vähintäänkin kaksijakoinen, aineellisen ohella myös henkinen. Tarinat ovat maailmasta, runot sydämestä, julistaa runoilija Marina Tsvetajeva. Kun seksuaalisuuden rooleista vapaa aallokkokin yhä huuhtoo hänen mielensä rantoja, henkilökohtaisen elämän sekasorto on valmis. Säpinää selkäpiissä Romaani jakautuu jaksoihin 1920-luvulla ja vuosiin 19391941
Varsinkin kun koko käsite omista juurista ja niiden välttämättömästä etsimisestä asetetaan kyseenalaiseksi, jos on koko ikänsä tai ainakin hyvin pienestä elänyt Suomessa. Varsinaista rasismia esityksessä ei käsitellä kuin yhdessä rap-artisti Masomin puheenvuorossa. pohjautuu myös osittain kaupunkikulttuuriin, mutta ennen kaikkea niihin monenlaisiin kliseisiin, joita tummaihoisiin populaarikulttuurissa liitetään. Kun esittäjät itse ovat afrikkalaistaustaisia suomalaisia, tulee kuvastoon heti terävämpi sävy. Siinä on hyviä oivalluksia, komiikkaa ja itseironiaakin. 16 3.12.2013 Nuori tanssija ja koreografi Sonya Lindfors on tällä hetkellä alalla ajankohtainen nimi, sillä hän sai vastikään tanssitaiteen valtion palkinnon yhdessä Anniina Jääskeläisen kanssa heidän kehittämästään UrbanApakonseptista, joka toimii kaupunkikulttuurin ja nykytaiteen rajalla. Lindforsin yhdessä kanssaesittäjiensä Esete Sutisen, Deogracias Masomin ja Ima Iduozeen kanssa Zodiakiin tekemä esitys ?Noir?. Yleisöön otetaan suoraa ja tiivistä katsekontaktia ja jokainen esittelee lyhyesti taustansa. Fokus hukassa Kokonaisuutena Noir on hieman hahmoton ja päämäärätön. Ennemminkin heitetään katsojille väitteitä ja kysymyksiä näyttäen ja liioitellen niitä liikkeellisiä ja tanssillisia tapoja, joita on liitetty. Koska kyseessä on esittäjille omakohtainen ja läheinen aihe, on myös esitys osittain niin kutsutusti henkilökohtainen. Ja Masomi puolestaan osoittaa, että käy häneltä rapin lisäksi nykytanssikin. Ja varsinainen heitto eksoottisuudesta tulee esityksen lopussa, jossa koko ryhmä valo- ja äänisuunnittelijaa myöten tanssii pätkän suomalaista kansantanssia. Noir on aiheeltaan ehdottoman ajankohtainen ja tärkeä Tanssi Lindfors ravistelee kliseitä Zodiak . Hänen ja Iduozeen hämärässä tanssimaa lyhyttä duettoa olisi katsellut enemmänkin. Lindfors on erityisen mainio raivotessaan vitivalkoisessa pitkässä peruukissaan pitkin ja poikin näyttämöä. Uuden tanssin keskus Noir? Konsepti Sonya Lindfors Koreografia Sonya Lindfors ja työryhmä Musiikki ja ääni Hannu Hauta-aho Valot Erno Aaltonen Videot Ville Vierikko Esittäjät Sonya LIndfors, Esete Sutinen, Ima Iduozee, Deogracias Masomi esitys, jonka suurin merkitys on siinä, että se nostaa esille kysymyksiä, joita varmasti liikkuu monen monikulttuurisen suomalaisen nuoren mielessä. Annikki Alku Uupi Tirronen Sonya Lindfors kyseenalaistaa tanssiesityksessään muun muassa ajatuksen siitä, että juurien etsiminen olisi välttämätöntä. Taustalla häämöttävät Deogracias Masomi, Esete Sutinen ja Ima Iduozee.. Toisistaan irralliset kohtaukset poukkoilevat vähän sinne sun tänne. Mustaan paljettimekkoon pukeutunut Sutinen on upea käyttäessään tanssissaan kaikkia mahdollisia showkliseitä pään kadotessa kokonaan jättikokoiseen afroperuukkiin. Myös esiintyjien energia ja vilpittömyys vakuuttavat, mutta perimmäinen fokus tuntuu puuttuvan
3.12.2013 ??Rami Sorsa kuuntelee tiskin takana asiakkaiden juttuja mielellään . Liian tuttavalliseksi ei kenenkään kuitenkaan kannata ryhtyä. 17. mukaan mahtuu todellisia helmiä Tsemppi-pub pitää kiinni perinteistä l?l?l Donna-koiran ihmistuntemus on Rami Sorsan mukaan erehtymätön
Joskus maanantaisin tosin vasta iltapäivällä, jos Sorsalla on asioita hoidettavanaan, mutta kanta-asiakkaat ymmärtävät tämän, Sorsa sanoo. Täällä me törötetään, vastaavat rouvat kysymykseen mahdollisesta kanta-asiakkuudesta. Sisällä vastaanottajana on myös kääpiöspinseri Donna, jonka ihmistuntemus on Sorsan mukaan erehtymätön: Donna hyväksyy hyvät tyypit ja hyppää jopa syliin pienen varautuneen tutustumisen jälkeen. Liian tuttavalliseksi ei silti kannata ryhtyä, sillä riskinä on koiran ärähtäminen vieraalle. Donna ei ole ainoa pubissa sen olemassaolon aikana olleista koirista, ja yhden pomeranianin hyvät vaistot myös edesauttoivat Sorsan ja Tsemppi-pubin omistaja Eeva Aaltonen-Sorsan päätymistä pariskunnaksi. Kahvikupin saa eurolla, eikä tee maksa sitäkään. Ruokaa Tsempissä tarjotaan ?järkisyistä?, Sorsa kertoo. Siitä muistuttavat monet Hurriganes-kuvat ja muistoesineet. Seinille on ripustettu myös asiakkaiden tuomia nukkeja ja komeita sarvia. Nurkassa on jukeboksi, josta Sorsa ei halua luopua, vaikka hyviäkin ostotarjouksia on tehty. Eikä ihme, sillä Sorsa kuvaa puolisoaan vahvaksi persoonaksi ja kertoo, kuinka hyvin tämä on selvin- nyt elämän mukanaan tuomista kolhuista. . Joskus janoiselle asiakkaalle tulee nälkä, ja jos ruokaa ei ole tarjolla jäävät nälkäiset asiakkaat sille tielleen, kun lähtevät etsimään purtavaa. Ruoat Sorsa valmistaa itse ja kertoo jonkun asiakkaan nimenneen ne peräti kadun parhaiksi. Kanta-asiakkaat ovat Tsemppi-pubille uskollisia, ja onpa ?Olen pitänyt saman puolueen, koska sieltä löytyy porukkaa, jotka tietävät työtätekevän asioista, vaikka mukaan mahtuu muutakin.? joku heistä pitänyt kirjaakin siitä, kuinka moni on poistunut asiakaskunnasta kuoleman kautta. Eeva on puskenut eteenpäin. Puolison temperamentista todistaa myös kertomus vuosien takaa ensimmäisiltä treffeiltä elokuvissa: nyrkkeilyelokuvaan eläytynyt AaltonenSorsa löi tulevaa puolisoaan nyrkillä reiteen muutamaan otteeseen niin, että tuloksena oli mustelmainen jalka.. Ikkunalautaa koristavat myös runsaat kukat. Pubissa on parikymmentä asiakaspaikkaa. Asiakkaita varten on tarjolla nettiyhteys ja mahdollisuus pientä korvausta vastaan käyttää printteriä. Tsemppi-pub avaa ovensa kello yhdeksältä aamuisin. Illalla ovi suljetaan arkisin kello seitsemältä ja viikonloppuisi kuudelta. Rami Sorsa haluaa vaalia vaimonsa Eeva Aaltonen-Sorsan Tsemppi-pubissa tekemää elämäntyötä. Päiviä rytmittää myös Eeva Aaltonen-Sorsan hoito, sillä Sorsa on hänen omaishoitajansa. Tarjolla on päivittäin ruokaa: listalta löytyvät esimerkiksi lihapullat kuuden euron hintaan tai sillimunaleipä, joka maksaa kaksi ja puoli euroa. Sorsa sanoo, että on halunnut säilyttää tunnelman samanlaisena. Aaltonen-Sorsa halusi tehdä paikasta mahdollisimman kotoisan, sillä työpaikalla on kulunut aikaa samalla tavoin kuin kotona. Monet Tsempin asiakkaista ovat lähistöltä, mutta kaukaisiakin vieraita on tullut Pohjois-Suomea ja Ruotsia myöten. Omistaja, Eeva Aaltonen-Sorsa, on muusikko Remu Aaltosen äiti. Siitä muistuttavat monet Hurriganes-kuvat ja muistoesineet. lll Tsemppi-pubin oven yläpuolella Helsingin Alppilassa liehuu viileässä talven tuulessa pieni Suomen lippu. On mun velvollisuus ja oikeus hoitaa häntä. Vaimolle tärkeän elämäntyön, Tsempin, ylläpitäminen on tärkeää, samoin kuin se, että puoliso saa olla kotona. Tunnelmaa 30 vuoden takaa Eeva Aaltonen-Sorsa perusti Tsempin 28 vuotta sitten. Pubia pyörittävä Rami Sorsa on oven edessä tupakalla ja toivottaa vieraat tervetulleiksi. Maanantai-iltapäivää istuu sisällä viettämässä kaksi asiakasta. . 18 3.12.2013 Paikan omistaja Eeva Aaltonen-Sorsa on Remu Aaltosen äiti. Eeva Aaltonen-Sorsalla on oma ihailijakerho Kanadassa asti. Katossa kimaltelee tunnelmaa tuomassa myös pieni discopallo ja nurkasta löytyy jokaisen baarin vakiovaruste, pelikone. Pikkukoira hyväksyi ahkerasti pubissa vierailleen Sorsan ystäväkseen jo ennen kuin parin yhteinen taival sai virallisesti alkunsa, ja Sorsa oli vasta usein nähty asiakas silloisessa kantapaikassaan. Suomi-iskelmää ja discopallo Tsemppi-pubin seiniä koristavat valokuvat ja maalaukset, jotka kertovat paikan historiasta. Katossa pyörii kaksi tuuletinta ja taustalla radio soittaa suomalaista iskelmää. Nytkin pöydille on hankittu tuoreita valkoisia kukkia, kuten Aaltonen-Sorsa on aina tehnyt. Puolison omaishoito on välillä vaativaa, mutta Sorsa ei halua valittaa, sillä hän sanoo valinneensa osansa itse.
Tiskin takana Sorsa kertoo pyrkivänsä palvelemaan asiakkaita kuten itsekin toivoisi tulevansa palvelluksi. . Olen pitänyt saman puolueen, koska sieltä löytyy porukkaa, jotka tietävät työtätekevän asioista, vaikka mukaan mahtuu muutakin. Kuvat Kari Hulkko Demokraatti kari.hulkko@demari.fi Teksti Elina Harju Demokraatti elina.harju@ demari.fi 19. Asiakkaat löytävät tiensä Tsemppiin parhaiten viidakkorummun välityksellä. Nykytekniikka on silti läsnä pubin toiminnassa: Sorsa kertoo huvittuneena, kuinka porttikiellon saanut asiakas lähestyi tekstiviestillä tiedustellakseen, onko jo tervetullut ravintolaan. Vastaus ikkunana takaa näppäiltyyn viestiin oli Sorsan mukaan ?unohdetaan menneet?. Asiakkaiksi Tsemppiin ovat tervetulleita kaikki. Kiinnostus politiikkaan on periytynyt kotoa. Sorsa on ollut mukana myös Postiliiton toiminnassa aiemman työnsä vuoksi. . Sorsan näkemys SDP:stä on varsin suoraviivainen, kuten miehen mielipiteet muutenkin. . Joskus sieltä paljastuu todellisia helmiä, hän sanoo ja lisää, että omistaa Alppilan pisimmän pinnan. Politiikkaakin Sorsa on ehtinyt seurata, ja hän on SDP:n jäsen. Isoa kirjaa lainaten, hän sanoo. Joskus joku on ihmetellyt sitä, miten asiakkaiden juttuja jaksaa kuunnella päivästä toiseen, mutta Sorsa on sitä mieltä, että on parasta antaa juttujen tulla. . Isä oli kommunisti, olen perinyt lievemmän linjan siitä, Sorsa naurahtaa. Kannustajana on aikoinaan toiminut myös jo edesmennyt Aila-Marja Leistén, joka sai Sorsan ryhtymään vaalitoimitsijaksi. 3.12.2013 Tsempin seiniä koristavat Hurriganesyhtyeen muistoesineet ja asiakkaiden tuomat lahjat. Pariskunta näkyi julkisuudessa varsinkin suhteen alkuvaiheessa, sillä lehtien lukijoita kiinnosti Remu Aaltosen persoonallinen äiti ja hänen 22 vuotta nuorempi puolisonsa. Julkisuudesta ei ollut Sorsan mukaan ainakaan haittaa liiketoiminnalle, ennemminkin päinvastoin. Maistraatissa vihkiminenkin raportoitiin julkisuudessa kuvien kanssa. Alppilan pisin pinna Trendien perässä juokseminen ravintola-alalla ei välttämättä kannata, sillä asiakkaat arvostavat perinteitä ja ajan tuomaa patinaa, Sorsa arvelee vuosien kokemuksella
Hän on tehnyt minusta sen tanssijan, joka olen tänään, kiittelee Sauli ahkeraa ja ymmärtäväistä pariaan. Kalevi Pyysalo Pekka ja Risto Nieminen Suomalaiset arvostavat elinvoimaista maaseutua Valtaosa suomalaisista arvioi koko maan hyötyvän elinvoimaisesta maaseudusta, ilmenee maa- ja metsätalousministeriön teettämästä tutkimuksesta. Lähes kolme neljästä pitää suomalaista maaseutuympä- ristöä puhtaana ja hyvin hoidettuna. TNS Gallupin tekemän tutkimukseen vastasi syyskuun lopulla ja lokakuun alussa lähes 3 000 suomalaista. STT SELVITÄ REITTI - RATKAISE TEHTÄVÄ Hidato Täytä ruudukko siten, että numerot 1 - 78 yhdistyvät vaakaan, pystyyn tai vinoon: 29 VAIKEUSASTE Hidato ratkaistaan siten, että ruudukko täytetään numeroilla, jotka yhdistyvät toisiinsa numerojärjestyksessä joko vaakaan, pystyyn tai vinottain. Hän oli viime vuodet hoidettavana Jyllin Kodissa Ikaalisissa. Lisäksi Eveliinan käsi murtui ja se aiheutti omat ongelmansa. . Suurin kiitos koko voitosta kuuluu Nealle. Ensimmäinen ja viimeinen numero on ympyröity. Olemme ystävystyneet Saulin kanssa kilpailun aikana ja voin todeta, että paras pari voitti, Arttu totesi. Taitoluistelun ?Grand old lady. Eläköitymisen jälkeen hän osallistui aktiivisesti sotainvalidijärjestön toimintaan luottamushenkilönä. Veijo Nieminen harrasti ulkoilua ja metsästystä, ja hän tuki innolla lasten opiskelua ja pöytätennisharrastusta. Veijo Niemistä jäävät kaipaamaan Eila-puoliso, kuusi lasta, lastenlapset ja lastenlastenlapset. Sauli ja Nea kesyttivät jään Aila Pääkkö Dancing on Ice tv-ohjelma on naulinnut katsojat lauantai-iltaisin ruutujen ääreen. Mitään tällaista en ole aiemmin kokenut, aivan mahtava syksy takana. 20 3.12.2013 ??Dance on Ice -kilpailijat oppivat heittäytymään Kuollut Kuntapoliitikko ja osuusliikemies Urjalassa, Kylmäkosken Riisikkalassa ja viime vuodet Toijalassa ja Akaassa asunut osastonhoitaja Veijo Nieminen menehtyi isänpäivän aamuna 10.11.2013. Ensimmäisen tuotantokauden ohjelma päättyi viime lauantaina hulppeaan finaaliin, jossa viimeisinä pareina mittaa toisistaan ottivat Sauli Koskinen ja Nea Ojala ja Arttu Wiskari ja Eveliina Pöllänen. Sauli Koskinen ja Nea Ojala hitsautuivat koko tanssikisan aikana pariksi, joilla kemiat toimivat, ystävyys lujittui. Hänelle myönnettiin sekä SDP:n kultainen an- Veijo Nieminen 1923?2013. siomerkki että Rafael Paasio -mitali. Veijo Nieminen osallistui jatkosotaan ja haavoittui Syvärillä. Ei me huonoille hävitty, totesi laulaja lauluntekijä Arttu Wiskari kisan jälkeen. Arttu Wiskari ja Eveliina Pöllänen ehtivät olla kisan aikana jopa heikoilla jäillä ja selvisivät silti aina finaaliin asti. Arttu kertoi syksyn olleen tapahtumarikas ja ikimuistoinen. Perheeseen syntyi esikoispoika B.Virtanen - Urja ?Nea on tehnyt minusta sen tanssijan, joka olen tänään.? tanssinharjoitusten välissä, ja Artun olkapää kipeytyi lähes sietämättömästi. Nieminen oli syntynyt 25.3.1923 Forssassa. Veijo Nieminen työskenteli OTK:n ja E-osuusliikkeen palveluksessa 1940-luvulta eläkkeelle jäämiseensä saakka, pitkään myymälänhoitajana ja työuran viimeiset vuodet maatalousosaston osastonhoitajana. Hän toimi kunnallisissa ja seudullisissa luottamustehtävissä viidellä eri vuosikymmenellä, aluksi Urjalassa ja paikkakunnan vaihdon jälkeen Kylmäkoskella. Anuliisa Uotila studiotuomaroi ja seurasi tanssikilpailijoiden kehitystä alusta alkaen. Oppilailta on vaadittu ohjelman aikana kovaa opiskelua ja heittäytymistä. . Myös taaksepäin menemällä eli laskemalla lukuja alaspäin voi paljastua vihjeitä ruudukon ratkaisuun. Saulin ja Nean viimeinen voitokas jäähyväistanssi ei jättänyt ketään kylmäksi. Nea Ojala on nuori nainen, joka ehtii monen asian tekemiseen samanaikaisesti. Nämä yhdistettynä lopputulos oli juuri sitä, mitä saattoi odottaa. Koskinen ponnahti suomalaisyleisön suosioon voitettuaan Big Brother -ohjelman ensimmäisen tuotantokauden. . Hän toimi Kylmäkosken kunnanvaltuustossa ja useaan otteeseen valtuuston ja kunnanhallituksen varapuheenjohtajana. Hänellä oli myös seurakunnallisia luottamustehtäviä. Suomen sosialidemokraattisen puolueen toimintaan Nieminen osallistui 60 vuoden ajan. Tähän on satsattu alusta lähtien, ja tuntuu tosi hyvältä olla Nean kanssa voittajana. Ensi keväänä hän valmistuu kauppatieteiden maisteriksi ja lisäksi hän valmentaa jäätanssijoita, tekee koreografioita sekä toimii ryhmäliikuntavalmentajana. Omat luisteluharjoitukset alle kolmevuotiaana aloittanut Nea on kova jäätanssin ammattilainen. Hyvä häviäjä, osaavat valmentajat Anuliisa Uotila uskoo, että jokainen voi oppia luistelemaan. Sarjakuvat . Kilpailijoiden hyvä kehitys kisan aikana ei yllättänyt, sillä hyvä valmentaja saa ihmeitä aikaan ja jokainen oppii luistelemaan, Uotila sanoo. Aila Pääkkö Demokraatti. Ensimmäisestä numerosta ei ole pakko aloittaa
Ennen kokousta n. Juhlapuhe Demarinuorten pj. TUL-Tampere. Tervetuloa. . Vanhan ja vuodeksi 2014 valitun hallituk- Vuodesta 1895. sen yhteiskokous ja uuden hallituksen järjestäytymiskokous Joupiskan Rinneravintolassa ti 10.12. Järviseudun Eläkkeensaajat ry. Kokous ja keskustelutilaisuus sekä uuden hallituksen 2014 järjestäytymiskokous ke 4.12. ei kokoonnuta. Uusi sanomalehti HELSINKI Suomessa! . Muiden puheiden lisäksi ohjelmassa kuorolaulua ja vaskimusiikkia. Tilaisuus on avoin kaikille. jo klo 11 yhteiselle jouluaterialle Sarapihan ruokasalin kabinettiin. Liedon sos.dem. klo 13 Vimpelin Nuorisotalolla, Patruunantie 12. HKY:n Torstaikerho ry:n jäsenkokous to 5.12. Lakiehdotusten käsittelyjä. Oikeudenmukaisuutta vuodesta 1895. Turun Katariinanseurakunta Kastetut: Toivo Henrik Taittopaloja Mikael ja tj_vinjetti.indd 2 Nummelin, Emma Olivia Nyppynen, Piikkiön seurakunta Valtteri Nooa Topias Rämä, Maria Kastetut: Antti Juhani Kanerva, Victoria Tapanainen, Tuukka Anton Camilla Raakel Alexandra Paakki. Öfverholm. Kuolleet: Viljo Olavi Karhu 84 v. Kuolleet: Kaino Valio Valtonen 88 v, Mirja Maria Helkearo 83 v, Aatos Åbo svenska församling Juhani Rantanen 72 v, Kirsti Irmeli Döpta: Minea Adele Jansson, Freja Dean 62 v. Ebba Irene Karell, Edvin Anders Filip Lindén, Molly Adelia Nyman. Maarian seurakunta Döda: Bengt Harald Rönnholm 72 Kastetut: Aapeli Willi Aatos Grön år, Helinä Marjatta Törnroos 70 år. fors, Aino Ilona Heiskanen, Lilli Torstaina 5.12. Kokouksen asialista on 3.12.2013 alkaen nähtävänä Vaasan seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, Koulukatu 26 C. Kokouksen pöytäkirja on nähtävänä suomalaisen seurakunnan kirkkoherranvirastossa 17.12.2013 lähtien. Punaista muulloinkin kuin jouluna. Vuodesta 1895. Turun seurakunnat Turun tuomiokirkkoseurakunta Kuolleet: Hellin Ester Lallukka 89 v, Leena Aino Marjatta Nuotio 87 v, Aune Maria Rinne 86 v, Turkka Juhani Peltola 80 v. Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. Palvelupalsta RATKAISU-TEHTÄVÄ 29 Uusi sanomalehti Lasten ja Nuorten Puolesta rahaston Suomessa! hyväksi myytävä TilaaKansan ihmiselle. Sivistys- Hidaton ratkaisu Pauliina Lehtonen, Nelli Noora Lehtonen, Bella Marja Matilda Multala, Eetu Santeri Musakka, Kiira Isabella Nieminen, Joel Anton Mikael Pelkonen. Avioliittoon kuulutetut: Lauri Juhani Puputti ja Aila Inkeri Tahvanainen, Joensuu evl, Vesa Merno Riihimä6 x 21 mm ki, Helsingin Vuosaari evl ja Elena Manninen. Kuolleet: Aulis Johannes Tallus 85 v, Minerva Marjatta Koppanen 82 v, Jaakko Ilmari Mäkinen 82 v, Leo Erik Sorsa 77 v, Kari Risto Tapio Lehtonen 56 v. Kyllä työmieskin arvon ansaitsee. Vaasa 2.12.2013 Göran Stenlund, yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Vuodesta 1895. Lakiasioita ?Kokoukset Kansanvallassa kaikkien äänien on kuuluttava. Turun Henrikinseurakunta Kastetut: Melinda Amelia Karoliina Poutanen. Kuolleet: Aaro Aksel Loukamaa 96 v, Mirja Tellervo Kukkonen 84 v, Marja-Leena Reima 66 v, Katja Marianne Harju 40 v. Tiistaina 3.12. Hamarin ja Gammelbackan demarit: 5.12.2013 laitetaan talkoilla talo myyjäiskuntoon itsenäisyyspäivän joulumyyjäisiä varten. klo 13 Kirjan Juhlasalissa. Tilaa ihmiselle. Vieraanamme Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Sirpa Puhakka. . TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta to 5.12. klo 18 Metsotorniin, Metsolantie 4. klo 17 tarjotaan jouluateria. klo 13 Ty:n kerhotilassa, Keskuskatu 17. klo 1 x 34 mm Avaa toinenkin silmä. 18 Lomakoti Kotorannassa Nurmijärvellä. 010 387 5800 tai lomakoti@kotoranta.fi. . peruutettu. klo Avaa toinenkin silmä. 1 x 30 mm 1 x 23 3.12.2013 21 Tilaa ihmiselle. A 12 Mainingin koulun auditoriossa Kivenlahdessa, Maininkitie 23. Ilmoittautumiset ke 4.12. Espoonlahden Demareiden järjestämä koko Espoon demariväen yhteinen Itsenäisyyspäivän juhla 6.12. 1 x 38 mm 1 x 39 mm 1 x 34 mm Uusi sanomalehti Suomessa! Yhdistystoiminta Tilaa ihmiselle. Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Kahvitarjoilu. Tervetuloa Korson sos.dem. Pikkujoulutunnelmassa tarjolla on puuroa, glögiä ja politiikkaa. Nokian Työväen Teatterin musikaali Myrskyluodon Maija su 19.1.2014 klo 15, lipun hinta 23 e sisältäen väliaikakahvit, varaukset puh. Joona Räsänen. Aloitetaan ruokailulla klo 13. Seinäjoen Eläkkeensaajat ry. klo 14 Tapanilan Työväentaloon, Sompiontie 4. Kuoro,yhteislaulua. klo 16.00 TÄYSISTUNTO Suullinen kyselytunti. Suorat verkkolähetykset: www. eduskunta.fi/verkkolahetys. Istunnot ovat yleisölle avoimia. Ovet lehterille avataan 15 min. ennen täysistuntoa. Kansalaisinfo on avoinna mape klo 10 . Mäntän Wanhat Toverit kokoontuu poikkeuksellisesti vasta to 12.12. 16.. klo 17 ja johtokunta klo 18 Juttutuvalla. Keskustellaan ajankohtaisista asioista. Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. UUSIMAA . Esillä sääntömääräiset syyskokousasiat. Torttukahvit, tervetuloa. 1 x 55 mm rahaston joulukortti on taiteilija Katri Lankilan tekemä. Taitettava kortti kuorella maksaa yhden euron. Läm- Se on tilattava. Se on tilattava. Vuodesta 1895. POHJANMAA . kunnallisjärjestön ihmiselle. kuukausikokous kunnantalolla su 7.12. VARSINAIS-SUOMI A klo 17. . työväenyhdistyksen kuukausikokoukseen ti 10.12. Ilmoitus julkaistaan maksuttomana kaksi kertaa. 045-77302122 tai jukka.nieminen@tul.fi. . Seinäjoen Eläkkeensaajat ry. Ti 10.12. Tervetuloa t. puheenjohtaja. . Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi 5 x 26 mm l www.sivistysrahasto.fi ?Hengelliset 5 x 26 mm Turun Mikaelinseurakunta Kastetut: Ulpu Inari Alaniva, Ilona Selma Adele Ollikainen, Matilda Inkeri Pitkänen, Josefiina Elle Amelie Suvanto. Kuolleet: Elvi Orvokki Ahola 92 v, Runar Aleksander Henriksson 91 v, Toivo Johannes Karamaa 82 v. Turun Martinseurakunta Kastetut: Otto Olavi Järvensivu, Nelli Emilia Karlsson, Leon Alexander Kottonen, Aida Emilia Mäkelä, Liina Minttu Maria Mäkelä, Saaga Ella Matilda Ponsimo. Kuolleet: Irja Annikki Lehtiö 87 v, Jukka Rainer Elo 82 v, Antti Tuomas Lehtinen 82 v, Toivo Johannes Katavisto 79 v, Timo Juhani Kari 77 v, Arja Tellervo Grönlund 59 v, Kirsti Marjatta Lempinen 59 v, Satu Tuulikki Viita 42 v. Tilaa Hautauspalvelut ihmiselle. Vuodesta 1895. Avaa toinenkin silmä. Tilaa ihmiselle. A Avaa toinenkin silmä. Tilaa ihmiselle. A Tilaa ihmiselle. Tilaa ihmiselle. Kuulutukset Vuodesta 1895. KUULUTUS Vaasan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston kokous pidetään tiistaina 10.12.2013 klo 18.00 isossa seurakuntasalissa, Koulukatu 28. mennessä puh. Yhteiskuntakerho to 12.12. Someron Työväenyhdistyksen iltakoulu su 8.12. Alustajana Aarne Heikkilä. klo 14.00 TÄYSISTUNTO Ainoassa käsittelyssä valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Tule kanssamme laulamaan joululauluja su 8.12. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. pimästi tervetuloa! Tapanilan Seniorilaulajat. PIRKANMAA . Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä. Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 lähetetään ennakkoon kokoukseen osallistuville. Ei Uusi toimituskuluja. sanomalehti Suomessa! Tilaa ihmiselle. puh. klo 14.00 TÄYSISTUNTO Lakiehdotusten käsittelyjä. Kaarinan seurakunta Kastetut: Jessi Aleksiina Kuusisto, Viivi Karoliina Lehtinen, Luca Sam Oliver Sjöroos, Mikael Luca Särkelä. Kuolleet: Kerttu Margareta Kallio 95 v. Keskiviikkona 4.12. Lämpimästi tervetuloa. . Nuorisokeskuksen jumppa, boccia ja tikka kerhot pe13.12. peruttu yhteensattumien vuoksi. . Lomakoti Kotoranta ry:n sääntömääräinen syyskokous ma 9.12. Linjaauto lähtee klo 16 Kiasman edestä ja ajaa Klaukkalan ja Nurmijärven kautta Kiljavalle, paluukuljetus Helsinkiin lähtee klo 19.30. Vapaa pääsy. Terveisin ja lisätietoja pj Mirja Suhonen, 0405364336. Tilaa
Marguerite on kovan paineen alla. 17.20 Viikon kirja: Finlandia-palkittu 18.00 Kolmannen maailman puheenvuoroja. 18.50 Iltahartaus. 12.55 Suomi tänään. 11.03 Maakuntaradio. 18.55 Suomi tänään. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Kultakuume. 10.00 Yle Uutiset. 21.35 Novosti Yle. 22.05 Nousevan auringon talo. 23.00 Yle Uutiset. 16.15 Maakuntaradio. 21.40 Urheiluradio. 15.05 Maakuntaradio. 23.03 Iskelmä-Suomi. 07.53 Maakuntaradio. 19.06 Elämänmenoa: rakenna rauhassa joulu 0203-17600. 18.50 Merisää. 1/2. James Nesbitt vierailee Irlannin vanhimmassa huvipuistossa, jossa työskenteli nuorena poikana. 19.45 Löytöretkiä maailmaan Hiekka-aavikon käärmeet. 20.00 Prisma Studio Miksi minuutti on joskus niin pitkä, joskus lyhyt? 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Downton Abbey (12) 7/9. Robert joutuu matkustamaan Amerikkaan. 21.50 Neiti Marple: Eipä aikaakaan (12) Tommy ja Tuppence tapaavat tätinsä hoitokodissa, jonka henkilökunnassa on jotain outoa. 23.57 Suomi tänään. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Urheiluradio. 14.00 Klassikkoparatiisi. 14.00 Yle Uutiset. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 22.57?23.05 Musiikkia yötä kohti. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 19.00 Yle Uutiset ja sää. N: Helena Vinkka, Erkki Viljos, Ari Laine, Toini Vartiainen, Oiva Sala. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Gootit. 14.00 Apua, meille syntyy vauva 3/6. 14.30 Suorana: Kortesmäki 15.00 - 15.13 Löytöretkiä maailmaan Parantavat kasvit. 15.20 Kasvotusten Heidi ja Loui- 16.00 16.30 16.31 16.42 se joutuivat ryöstetyisi ja nyt he tapaavat sovittelussa heidät ryöstäneen Christianin. Teiniäidit Osa 3/8. Galaxi Tuomas aikoo olla joulukuussa extra-mukava. Tero hoitaa (7) Murto. - 16.55 Martine (7) Kanoja ja dinosauruksia. 17.00 Pikku Kakkonen 17.48 Joulukalenteri (S) Ihmetonttu. 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) Huolen aiheita. 18.45 Löytöretkiä maailmaan Angkorin aarteet. 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Blogistania: Lihastohtori Juha Hulmi jakaa Lihastohtori-blogissaan tietoa lihaksista ja niiden kasvattamisesta. 20.00 Uusi päivä (S) Osa 335: ?Oikeus on voittanut taas.? 20.30 Suorana: Kortesmäki Vieraana Jope Ruonansuu sekä Jenni Ahtiainen. 21.00 A2: Ero-ilta Kaksi tuntia suoraa puhetta studiossa ja osoitteessa yle.fi/ero-ilta. 21.50 22.00 22.05 23.15 Yle Uutiset Urheiluruutu A2: Ero-ilta Musta jää (16) Kolmio- draama. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Urheiluradio. 18.20 Juhani Aho: Matkakuvia, osa 57. Peter käy mm. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 07.50 Merisää. 21.15 Brysselin kone. 08.00 Yle Uutiset ja sää. kaakaoviljelmillä, kalansavustamossa ja koulussa. 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC (12) Irene, 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Sota säätä vastaan Miten ilmastonmuu- jen taisto. 17.15 Neljän tähden illallinen 17.45 Ruotsin miljonääriäidit Kiirettä pitää. osa 2/2. 22.00 4D: Länsimaiden huippuhetkiä (7) Dokumentissa esitellään kymmenen paikkaa ja niihin liittyvää historiallista tapahtumaa, jotka ovat muovanneet maailmaamme. 23.00 Criminal Minds - FBItutkijat (16) Pelihai. 23.55 Maailman vaarallisimmat tiet (7) Kuilun partaalla 00.55 Start! 01.25 Holmes NYC (12) Irene, osa 2/2. 02.20 Perhe on pahin (S) Henryn läksiäiset. 02.50 Perhe on pahin (S) Peliillan totuuksia. 03.20 - 05.00 Älypää-TV tokseen pitäisi suhtautua? Pitäisikö siihen sopeutua vai julistaa sota sitä vastaan? 21.00 Sportmagasinet 21.30 Solsidan - Onnea onkimassa (7) 4. 11.00 Figaro: Vieraana Monica Groop. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Siltalan kartanon uusi pehtoori panee talon asiat järjestykseen ja saa myös kauniin emännän sydämen sykkimään. 14.30 15.00 15.05 15.10 15.15 A-studio Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Muisti: Uutinen Rissalasta Rissalan lentoonnettomuus 1978 vaati viisitoista uhria, joukossa useita politiikan ja talouselämän vaikuttajia. 16.20 Veden saartamat Saimaa. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) Kukkia ja luoteja. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Vieraana oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano. 13.06 Maakuntaradio. Itäuusimaalaiset ovat kyllästyneet jäteralliin. Brittiläinen keräilijä on etsinyt todisteita Monet-taulunsa aitoudesta vuosien ajan. rapia ei auta kipeään olkapäähän, ratkaisuna voi olla leikkaus. 18.30 Se siitä! Teoriat testissä Jem lähtee Kuninkaallisen laivaston mukana selvittämään helikopterin toimintaperiaatteita. N: Outi Mäenpää, Ria Kataja, Martti Suosalo. 22.30 Taiteilijaelämää: laulaja Jenni Vartiainen. kausi, osa 7/10. 20.30 Radion sinfoniaorkesterin iltasoitto. Katupartio. 21.53 Kulissien takana 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Kansijuttu (12) 2. Kavaltaako hän joukot? 20.00 Taiteen maantiede: Alankomaat 2/3. 06.25 Aamusoitto. 1600-luvulla Alankomaiden taiteen kultaajan tunnetuimpia edustajia olivat Rembrandt ja Vermeer. 21.00 Historia: Viikingit 3/3. Neil Oliver matkaa viikinkien vanavedessä Islantiin ja Grönlantiin. Arkkitehtuurista kauneutta ehostamassa. 21.00 Kosketus (12) Murtumakohtia. 22.00 22.20 22.25 22.35 Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset C.S.I. 06.52 Jääkarhu Otto (S) 07.03 Ystäväkirja 07.08 Timppa (S) 07.20 Yhdessä (S) 07.26 Jessin kanssa (S) 07.36 Kaapon ja Laten pähkinät 07.41 Neppajymykerho 07.47 Niko ja ystävät (S) 07.55 Joulukalenteri (S) 08.04 Dinojuna (S) 08.27 Petteri Kaniini (S) 08.40 Late lammas (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Paluumuuttajat 09.30 Yle Uutiset alueittain 10.50 Oddasat 11.05 McLeodin tyttäret (7) 11.50 Minun New Yorkini 12.15 Löytöretkiä maailmaan Merinahkakilpikonnien paratiisi. 12.30 Kielletyt tunteet 1/5. Mustasukkaisuus. 13.00 Siltalan pehtoori (S) (Suomi 1953) O: Valentin Vaala. O: Petri Kotwica. 00.55 Love Connection 7/12. Ensiapua ja ihastusta. 01.42 - 04.00 Uutisikkuna YLETEEMA Avioerojuristille töitä taas! 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) Ristiäiset vailla isää. 18.30 Emmerdale (S) Sandya ei narrata. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) Osa 2547. 15.55 Yle News. 18.03 Poplaari. 14.03 Ajantasa. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Ihminen piti aikoinaan aurinkoa ja tähtiä jumalinaan eikä täysin väärässä ollutkaan. 00.15 Uutisikkuna 12.00 Veljesten keittiössä 12.30 Paluumuuttajat Raha on tiukalla, ja missä on odotettu hitaampi laadukas elämä? 13.00 Sokerileipurin herkut Kondiittori Mette Blomsterbergin raaka-aineena ovat tänään vadelmat. 13.17 Sokerileipurin jouluherkut Mette Blomsterberg valmistaa ylellisen jälkiruoan riisipuurosta, hedelmistä ja pähkinöistä. 13.33 Mun heimo 4/6. 07.17 Maakuntaradio. 07.50 Aamuhartaus. Millaisia aivojen treenauslaitteita markkinoilla on? 19.00 Ranskalainen kylä (12) 12/12. Paraisilla koululaiset oppivat kierrätystä. Viikko jatkuu painija-poliitikko Marko Asellin illallisen ääressä. 19.30 Matkaoppaat Kun Janne saa päähänsä uusia hotellikirjat, on Aapon ja AnnaKaisan ryhdyttävä hommiin. 20.00 Huvila & Huussi Metsittyneellä tontilla ei juuri ole oleskelutilaa. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Joulukalenteri: Tommin supersohva Naapurit haistelevat munakuppeja, ja Tommi keksii aivan uuden urheilulajin. 18.30 Seikkailu Ghanassa Osa 4/4. 21.50 Merisää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Faunin iltapäivä. 20.03 Urheiluradio. 20.06 Sää. 22.05 Hanhen selästä, osa 112:Tuoli tappaa. 20.00 Yle Uutiset. Nousu- ja laskukausia. Ratkaisun hetki. 13.03 Urheiluradio. 21.55 Suomi tänään. 08.15 Ykkösaamu. 19.03 Kaiken maailman musiikkia. N: Geraldine McEwan. 23.25 Yle Uutiset 23.30 Prisma: Mitä tähdet kertovat. 09.10 Sää. 11.00 Yle Uutiset. 12.15 Tiedeykkönen. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 13.00 Klassista kahteen. 08.17 Maakuntaradio. 07.15 Urheiluradio. Lähetyksessä selviää, mikä kirja pokkaa Ps:n oman Finlandiapalkinnon. 19.00 Kiehtova maailma: Eloisa Irlanti 2/4. 09.45 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Emmerdale (7) 11.35?12.40 Grand Designs? unelma-asunnot 04.00 Teematieto 14.10 Alueellinen sääennuste 14.15 Ben ja Kate (7) Kalastelua. 14.45 Amerikan ykkösperhe 18.00 Veitsen terällä: Olkapääleikkaus Jos fysiote- (S) Tanssin taikaa. 15.10 15.16 16.15 17.15 17.20 Mitä tänään syötäisiin? Selviytyjät Loppu lähestyy. Hjallis Uutiset Suomen ja maailman sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) Musta jää Yle TV2 klo 23.15 Elokuva on psykologinen kolmiodraama, jossa päähenkilö Saara (Outi Mäenpää, kuvassa) saa tietää miehensä (Martti Suosalo) suhteesta nuoreen Tuuliin (Ria Kataja). TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Talvivaaran legendat 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kuningaskuluttaja 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Paikan kertomaa: Ebeneser?Lastentarhamuseo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Jumalanpalvelus 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 3.12. kausi, osa 4/6. 22 3.12.2013 TV- JA RADIO-OHJELMAT Tiistai 3.12.2013 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. Jätepoliisi tarkkailee raaseporilaisia. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. 00.05?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Liikuntatunti 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.02 Puheen Aamun vieras 23.30?00.00 Politiikkaradio. 12.15 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 17.30 Taustapeili. 20.07 Kantritohtorin juurihoitoa. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 09.05 Muistojen bulevardi. 06.05 Hartaita säveliä. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 10.05 Eve Mantu. 07.45 Hartaita säveliä. 18.00 Yle Uutiset. 10.03 Ajantasa. 12.45 Hullut tiedemiehet 13.10 Uskomaton eläinlääkäri Pol 14.05 Alaskan poliisit 15.00 STT Uutiset 15.03 Lentoturmatutkinta 16.00 24Kitchen 18.00 Hans Välimäen Joulukalenteri 18.05 How I Met Your Mother 18.30 Family Guy 19.00 Seiska News 19.03 Varastojen metsästäjät 19.30 Suomen vartijat 20.00 Aarteen tonkijat 20.30 Huutokaupan Metsästäjät 21.00 Criminal Minds 21.55 Elokuva: Rankka päivä (16) 23.55 Huumebisnes Oy 00.50 Tabu 01.45 Montanan poliisit 02.35 Suomen vartijat (TXT) 03.00 24Kitchen 04.30?05.59 Sky News TV5 06.15 Pulmuset (S) 06.45 Kellarin kunkku (S) 07.10 Rakastan kissoja 08.05?09.00 Matlock (7) 10.00 Musavisa 12.00 Pomo keittiössä 12.30 Cupcake Girls 13.00 Rakastan kissoja 14.00 Tallinna 14.30 Hale ja Pace?hauskat pojat 15.00 Matlock (7) 16.00 Kolmas kivi auringosta 17.00 Pulmuset (7) 17.30 Kellarin kunkku (S) 18.00 Tatuointistudio HelsINK 18.30 Poliisikokelaat 19.00 Hengenvaarallinen saalis 20.00 NCIS Rikostutkijat (12) 21.00 Elokuva: Patriot (16) 00.10 Playboy esittää: 69 seksiseikkailua (18) 00.45 Elokuva: Spider-Man? hämähäkkimies (12) 03.00 Seksin oppitunnit 03.25 Jutellaan teiniseksistä 04.30 Star Trek: The Next Generation (12) 05.25?06.16 Ihmemies MacGyver (12) YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. Ennen kuin viikinkien valtakausi päättyi, ehti Englantiakin hallita 1000-luvun alkupuolella viikinkikuningas Knuut Suuri. 21.55 - 23.00 Elävä arkisto: Martat 21.55 Marttojen toimia (1941) Sodanaikaisilla Marttakursseilla opetetaan kaikki teurastuksesta saippuankeittoon, ruoanlaitosta olkipatjojen kunnostukseen ja hautausmaan hoitoon. 22.45 Arkistovieraana: Anne Lempinen (2013) Marttaliiton järjestöpäällikkö kertoo marttojen toimintaperiaatteista ennen ja nyt. 23.00 - 23.56 Treme (12) 4/11. Davis perustaa Mimi-tädin kanssa levy-yhtiön. YLE FEM 07.00 Min Morgon 08.30?11.00 SVT: n ohjelmaa 13.30?16.00 SVT: n ohjelmaa 16.20 Alaston tonttuus (7) 3. luukku: Mikä on vaarallisin ihmistyyppi? 16.25 Haaste Ompeleminen. 16.55 Taivaallista menoa: Työkaveri teuraaksi 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen Karjatilan pitäjästä Mats Björklundista tuntuu joskus kurjalta viedä lehmiään teurastettavaksi. 17.25 Närbild Jätteet lajitellaan tarkkaan Stormossen-yhtiössä. Yle Uutiset ja sää. 13.00 Yle Uutiset. Miami (16) Tappava treffipalvelu. 23.35 Kallista kipua (12) Onnellista avioeroa! 00.35 Mike & Molly (S) Perinteikäs pallopeli. 01.05 - 05.05 Eurojahti NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu (S) 07.25 Disney esittää 08.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.25 Pound Puppies (S) 08.50 Sikke?Ruokaa rakkaudella 09.20 Luksusmammat 09.50 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 10.20?10.50 Lapsiperheen taloprojekti 12.50 Luksusmammat 13.20 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 13.55 Lapsiperheen taloprojekti Lasten haaveet. 14.25 Sikke - Ruokaa rakkaudella Perheen perjantai-illan yhteisateria. 15.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) 15.15 Huippumalli haussa (S) 16.15 Prom Queen Unelmapuku- 17.00 Taidetutkimukset 1/4. Väärennökset ovat taidemaailman vitsaus. Láran perhettä uhataan, ja hänen lapsensa joutuu vaaraan, kun tanskalainen moottoripyöräkerhopamppu saapuu Islantiin. 22.45 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa SUB 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 08.25 Nakke Nakuttaja (S) 08.50 Daltonit (S) 09.20 Eastenders (S) 09.55?10.50 Lemmen viemää (7) 13.50 Myytinmurtajat 14.55 Farm Kings 15.55 Vauvaonnea (7) 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Dieetit vaihtoon! 19.00 Paratiisi 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Kurjat kuppilat USA 22.00 Lainvalvojat 22.30 Lain nimessä (12) 23.00 Nikita (16) 00.00 Bones (12) 01.00 Simpsonit (12) 01.30 Southland (16) 02.25 Eurojahti 04.00?06.01 SubChat JIM 10.05 Krokotiilimies 10.35 Kodin rakennusurakka 11.30 Start! 12.00 Jopet-show (S) 12.30 Remontit rahaksi 13.25 New Yorkin tatuointitarinat 14.15 Tomin keittiö 15.15 MasterChef Australia 16.10 Kuppilat kuntoon Ruotsi 17.05 Pomo piilossa 18.00 MasterChef Australia 19.00 Kuppilat kuntoon Ruotsi 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Rekkakuskit jäällä (7) 23.00 Täysillä tutkaan (S) 23.30 Huima konttihuutokauppa 23.55 JIM D Rikos: Salattu kaupunki (7) 00.45 Jopet-show (S) 01.15 Australian rajalla 01.45 Rajakaupunki Laredo (12) 02.10 Pomo piilossa 03.00 Brothers (S) 03.25 Älypää-TV LIV 09.00 Kakkutehdas 10.00 Pienten perhe 10.30 Amerikan venäläisnaiset 11.00 Supernannyn paluu (7) 11.30 Lauran matkakuvia: Tukholma 12.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 13.00 Häähullut (7) 14.00 Liv D: Tanssikisojen superäidit (S) 15.00 Isännän ja koiran käytöskoulu Amerikassa 16.00 Supernannyn paluu (7) 16.30 Yhteinen taloprojekti 17.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 18.00 Olet mitä syöt 18.30 Arvostele mun illallinen Australiassa 19.00 Hurja remontti 20.00 Supernanny (S) 21.00 Elokuva: Doubt?Epäilys (S) 23.10 Tosielämän L-koodi (7) 00.15 Sinkkulaiva 01.15 Supernanny (S) 02.05 Arvostele mun illallinen Suomessa 03.05?04.00 Design Star AVA 07.55?08.25 Namaste jooga 09.25 Pohjoiset herkut 10.00 Täydelliset juhlat 10.30 Remontoijat 11.25 Huomenta Suomen parhaat 11.45 Makuja 12.10 Suurin pudottaja 13.05 Stylisti Rachel Zoe 14.00 Muodin huipulle 14.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 15.30 Kodinkohentajat 16.30 Makuja 16.55 Salatut elämät (S) 17.25 Eastenders (S) 18.00 Kiinteistöjen kuningas 19.00 Grand Designs Australia 20.00 House (12) 21.00 Suomen kaunein koti 22.00 Miamin täydelliset naiset 23.00 Tyhjätaskut (7) 00.00?00.55 Gossip Girl (7) FOX 06.00 Sky News 06.20 Hans Välimäen Joulukalenteri 06.24 FOX Kids 08.35 Wipeout 09.25 Hans Välimäen Joulukalenteri 09.30 24Kitchen 11.30 Tilt 11.55 Futurama 12.20 Totta vai tarua. 07.15 Aamusoitto. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 11.57 Päivän mietelause. 06.15 Aamuhartaus. Ossi piilottelee telttaansa. 20.05 Pientä pintaremonttia Jakso 4. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 18.30 Hartaita säveliä. 09.00 Yle Uutiset
1930-luvulla martta- toiminta kukoisti ja tieto Marttaliitosta levisi näyttelyiden muodossa. Sota-aikana marttaneuvonta ei suinkaan tyrehtynyt, vaan nousi entistäkin arvokkaammaksi: martta oli odotettu vieras neuvoineen ja ohjeineen, kuten Marttojen toimia -dokumentissakin todetaan. Sian ruhon avaus- ja paloitteluohjeet ovat varmasti monelle nykykatsojalle hämmentävää seurattavaa. 3.12.2013 Patjan korjauksesta sian paloitteluun YLE Teema klo 21.55 Heikki Aho ja Björn Soldan tallensivat sota-aikana kotirintaman naisten aherrusta ja Marttojen kullanarvoisia neuvontatoimia. Kun miehet olivat sotien aikaan rintamalla, piti naisten selviytyä kotitiloilla myös monista tehtävistä, joita miehet olivat aiemmin hoitaneet. Niukkuuden aikana myös Marttojen neuvot materiaalien ja ruoka-aineiden kokonaisvaltaisesta hyötykäytöstä tulivat tarpeeseen. Marttaliitto syntyi keväällä 1899 Sivistystä kodeille -järjestön kylkeen. Onko parempi erota kuin jatkaa sinnittelyä yhdessä? Voiko suhde toimia, jos seksi ei toimi? Ero-illan studiokeskustelijoina ovat suurperheen yksin- huoltaja Claudia Eve, kansanedustajat Juho Eerola ja Kristiina Salonen, Isät lasten asialla -yhdistyksen puheenjohtaja Juha Järä, toimittaja Julia Thurén, parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow, psykologi Helinä Häkkänen-Nyholm, eroryhmien vetäjä Jouni Linnankoski, vuoden pappi Pekka Puukko, lastenvalvoja Teija Virtanen, kansanedustajan avustaja Minna Rissanen, asianajaja Marja Toivio-Kaasinen, leipuri Raine Kallio, dosentti Matti Rimpelä sekä kihlapari Eerika Oikarinen ja Mika Kaukua. Illan juontavat kuvassa olevat Pasi Toivonen ja Kati Leskinen. Ero-iltaan voi osallistua myös nettihuoneen kautta, osoitteessa yle.fi/ero-ilta. Entä onnistunut ero? Ajankohtaisen kakkosen eroillassa puhutaan eroamisesta: avioeroista, avoeroista, erovanhemmuudesta ja erolapsista. Äänessä ovat eronneet miehet, naiset, erolapset ja asiantuntijat. Miltä tuntuu, kun joutuu eron jälkeen eroon myös omasta lapsestaan. Miltä tuntuu lapsesta, jos kotoa lähtenyt vanhempi ei enää ilmesty tapaamisiin. Onko kestävä parisuhde mahdollinen. Epäilys Sodanaikaisilla Marttakursseilla opetettiin muun muassa olkipatjojen kunnostusta. Miksi pariskunnat eroavat? YLE TV2 klo 21.00 Lähes joka toinen avioliitto päättyy eroon. Olemmeko siirtyneet ketjutettujen suhteiden elämäntapaan. Sika käytetään pienintä palaa myöten hyödyksi, jopa suolirasvat käytetään saippuan valmistukseen. Erittäin ekologista lähiluomutuotetta! Monikohan nykykokki olisi tiennyt antaa tällaisen vinkin: ?Sydän ja keuhkot pannaan kylmään veteen, sian maksaa sen sijaan ei lioteta, koska se vedessä saa kitkerän maun.? Marko Gustafssonin vieraana Marttaliiton menneistä ja nykyisistä neuvontatoimista keskustelee järjestöpäällikkö Anne Lempinen. 23 Dok: Sota säätä vastaan Yle Fem klo 20.00 Miten ilmastonmuutokseen pitäisi suhtautua? Pitäisikö siihen sopeutua vai julistaa sota sitä vastaan? Taiteilijakaksikko Bigert & Bergström lähtee Yhdysvaltoihin torjumaan tornadoa. Doubt . Se syntyi pääkaupungissa, mutta jo ensimmäisenä kesänä nuoret opettajattaret lähtivät kiertämään maaseutua auttaakseen maatalojen emäntiä raskaassa työssä. Järjestö alkoi tehdä emäntien arkea helpottavaa kotitalous- ja puutarhaneuvontaa sekä sivistystyötä. Paikallisyhdistysten muodossa martat levittäytyivät ympäri maata. Miten parisuhde voi kestää jatkuvan riitelyn tai pettämisen. Nettilähetys alkaa tuntia ennen tv-lähetystä kello 20.00. Liv klo 21.00 Viidellä Oscar-ehdokkuudella huomioitu, eturivin Hollywood-tähdillä roolitettu sykähdyttävä tarina sijoittuu New Yorkin Bronxiin, jossa muutoksen tuulet puhaltavat vuonna 1964 myös katolisessa koulussa. Koulun raudanluja johtajanunna Beauvier (Meryl Streep) on ottanut silmätikukseen liberaalin isä Flynnin (Philip Seymour Hoffman). Rankka päivä Fox klo 21.55 Joel Schumacherin ohjaama ja Ebbe Roe Smithin käsikirjoittama elokuva, jossa William Fosterilla (Michael Douglas) palaa aamuruuhkassa lopullisesti päreet, ja hän lähtee väkivaltaiselle reissulle ympäri Los Angelesia.
Ensimmäisten neljän kuukauden aikana en osallistunut päivittäisten harjoitusten vetämiseen juurikaan vaan tein jokaisen pelaajan kanssa henkilökohtaisen kehityssuunnitelman. Molemmat nuoratun kehäneliön osaajia ja magneetteja. Eivät ole innostuneita kaitsemisesta. Nyt saamme tyytyä murusiin. Kuinka pitkälle he yltävät. Näiden kautta urheilija saadaan itse oppimaan niitä ominaisuuksia, jotka olivat vuonna 1969 Westerlundin mielessä valmentamisen ydintä. Westerlundin mukaan nykyinen valmennus on usein voittamis-, joukkue- ja asiakeskeistä. Tästä pitäisi päästä urheilijalähtöiseen valmennukseen, jota Westerlund kertoi jo käyttäneensä tuoreimmassa seurajoukkuepestissään Jokereissa. . 24 3.12.2013 ??Westerlund johtaa Leijonat olympialaisiin aivan toisin kuin 2006 ?Kyllä pelaajat tietävät? Suomen jääkiekkomaajoukkueen vaihtopenkin takana seisoo Sotshin olympiakisoissa sama mies kuin Torinon olympiakisoissa 2006. Suoritustunne. Toiseksi tärkein asia valmennuksessa: miten tukea itseluottamusta. Nyt Pekan hanskassa ovat Edis ja Ewa. OK. Eiköhän meillä jo noita urheilujohtajia ole enemmänkin kuin riittävästi. Heidän ammattitaitonsa kaipaa kyllä monelta kohdin opin ahjoa. n n n radio- ja tv-selostajamme Anssi Kukkonen, Seppo Kannas, Juha Jokinen, Pentti Salmi, Paavo Noponen, Pekka Tiilikainen, Raimo Häyrinen ja moni muu joutuivat itse keräämään bukkerinsa eli taustatiedot omista ja muiden maiden urheilijoista pitkillä iltasitseillä eri maiden selostajien kanssa tietoja vaihtaen. Nyt tiedon tulva on runsas itsestäänselvyytenä tv-monitoreissa. Ainakin ammattinyrkkeilyllä on meillä valovoimaa. n n n VALON (VALTAKUNNALLINEN LIIKUNTAORGANISAATIO) valo ei valaise. Urheilussa on aina uusia kisoja. 2. Edellisen olympiaprojektin 2006 suunnittelin kokonaan itse, vaikka toki siinä olivat apuvalmentajat apuna, Westerlund kertoi psyykkisen valmennuksen seminaarissa Suomen urheiluopistolla Vierumäellä. Westerlund kertoi esityksessään, miten hänen ajatuksensa valmentamisesta ovat kehittyneet hänen 44 vuotta jatkuneen valmentajauransa aikana. Esimerkkinä tästä Westerlund kertoi lähestyvänsä Sotshin olympiaprojektia aivan eri lähtökohdasta kuin Torinon kisoja. . Demarikansanedustaja Sirpa Paateron johtama Työväen urheiluliittokin teki päätöksen, ettei lähde tuohon, mielestäni täysin tarpeettomaan, urheiluvaroja kuluttavaan päällekkäishallinnolliseen järjestöön, mukaan. Vastaako urheilija omista asioistaan, onko hän aktiivinen itsensä kehittäjä. Onhan jo yhteinen kattokin . Sisäinen motivaatio. . Tänä vuonna on yritetty osallistaa urheilijat siihen. Siellä on valtava osaaminen, he tietävät pelin nyanssit, Westerlund kertoi. Westerlundin ajattelutavasta saatiin vihiä, kun hän hiljattain myönsi Urheilusanomien haastattelussa, ettei ole lyönyt lukkoon olympiajoukkueen pelitapaa. . Itseluottamus. Sa- Erkka Westerlundin valmennuksen ydinkohdat 1. Arkivalmennus muuttui aivan erilaiseksi, Westerlund kertoi. 4. Suorien selostusten anti on pitkälti näiden kokoomatietojen varassa. On lisäksi ilahduttavaa, että nyt esimerkiksi Yle on onnistunut lähes joka lajiin saamaan selostajan koppikaveriksi alan asiantuntijan, joka elävöittää ja vakuuttaa selostuksien pätevyyttä. Kehitys kehittyy! OLI AIKA KUN Kauko-Aatos Leväaho. Itsekin hallitaan kuviot. Kilpailu on rajua. Jääkiekossa on välillä osunut sellaisia todella lahjakkaita kohdalle, jotka eivät ymmärrä olevansa lahjakkaita. Westerlundin valmennusura alkoi vuonna 1969, kun hän 12-vuotiaana alkoi valmentaa 8-vuotiaita jalkapallojunioreita. Tuolloin nuori valmentaja käsitti valmentamisen nopeuden, voiman, kestävyyden, taktiikan ja henkisten ominaisuuksien kehittämiseksi. 44 vuotta myöhemmin Westerlund nosti esityksessään esiin neljä avainasiaa, joiden ympärille hänen nykyinen tapansa valmentaa rakentuu. Jos eläisin puolitoista vuotta miettien, voitanko mitalin vai en... Samassa illassa Pekan toinen tähti Ewa Wahlström tekee come backin sairastelujensa jälkeen. Pekka Mäki luotsasi ammattisilmällään Amin Asikaisen rahapatojen äärelle. Ne ovat urheilijan sisäinen motivaatio, itseluottamus, vastuullisuus ja suoritustunne. Edellinen päivittäisvalmennustyöni oli Jokereissa pari vuotta sitten. se ei ole se juttu, vaan pitää nauttia jokaisesta päivästä. Kun kaikki on tehty, katsotaan mihin ylletään. Siellä on kauhea määrä tietoa siitä, miten voitaisiin olla parempia kuin vastustajat. Iloitsemme maailman kymmenen parhaan joukkoon yltämisestä. Miten auttaa urheilijaa tunnistamaan oman parhaan suoritustilansa ja miten siihen pystyy vaikuttamaan. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto STT Erkka Westerlundin mukaan yksi valmentajien pulma ovat pelaajat, jotka eivät itse tajua lahjakkuuttaan. Pistesijakin 30 parhaan joukossa on otettava lämmöllä vastaan. Kuin markkinakapitalismia. Amatööriaikakaudellahan urheilu oli rahakielteinen harrastus. Näitä tosiasioita joutuu pohtimaan ja ottamaan totena hattuun vaikkapa Rukan kisoja katsellessa. Ensi lauantaina Pekka Mäen tallin tähti Edis Tatli on urakehityksensä yhdessä ratkaisuvaiheessa. Vastuullisuus. Jo tämän tiedostaminen on iso asia. Arkivalmennus muuttui 3. Lottovoitto on osunut kohdalle, mutta vielä pitäisi käydä kioskilla lunastamassa se, hän kuvailee. Kolumni Katsomosta Urheiluammatti on suosittu KAIHOLLA MUISTELEMME, KUN Suomi oli urheilun suurvalta. Niin maailma muuttuu, kun tämän telluksen miljoonien miljoonat nuoret pyrkivät ammattiurheilijoiksi. Ovatko urheilijan henkiset voimavarat käytössä vai eivät, ovatko kaikki voimavarat tekemisen takana? Ensimmäinen asia, joka pitää selvittää urheilijasta, jonka kanssa tekee töitä. malla pelaajat sitoutuvat ja henkiset voimavarat ovat käytössä. Meillä on kymmenkertainen voimavara käytössä. Westerlund kertoi myös, ettei hän anna ympäristön määritellä motiiviaan olympiakisoissa. . Mutta tapa jolla Erkka Westerlund tämänkertaista olympiaprojektia johtaa, on tyystin toinen kuin edellisellä kerralla. . Jos ei saada mitalia, neljän vuoden päästä on uusi mahdollisuus. Mitä eurooppalainen valmentaja voi tietää PohjoisAmerikasta enemmän kuin pelaajat, jotka pelaavat siellä joka päivä maailman parhaita pelaajia vastaan, Westerlund kysyi. . Vastassa ex-maailmanmestari, Etelä-Afrikan Mzonke Fana. Samaa mieltä ovat myös suuret lajiliitot