N:o 184, 007443-15-49 . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. JOulukuuTA 2015 120 vuotta Miljoonia euroja vaali rahaa jää Suomessa edelleen pimentoon ...6 Avoero voi yllättää vaikeudellaan ...12–15 Riku Aalto: Ei suurta draamaa EK kaatoi yhteiskuntasovun ...3–5 Timo Sparf Tommi Uschanovin uusin kirja ruotii kulttuuripessimismiä ...9. Hinta 1,20 e (sis.alv) TORSTAI 3
0200 71000 . Sen mukaan tiedossa on kolme reittiä, joita pitkin öljy johdetaan Turkkiin. 3.12. 0200 30011 . Muu Suomi: puh. Sipilän mukaan työmarkkinajärjestelmä ei näytä kykenevän tekemään tämän ajan vaatimia päätöksiä. Dimitri Qvintus Twitterissä Etelärannan patruunat aiheuttivat omalla toiminnallaan ”yhteiskuntasopimuksen” karille ajon. Nyt ei parane syyttää SAK:ta tai ammattiliittoja. Mikäli kaikkiin uusiin rooleihin saadaan nimitettyä henkilö yhtiön sisältä, muutoksessa ei löydy uutta työtehtävää arviolta 50 henkilölle. Tampere ja ympäristö: puh. Raimo Piirainen Twitterissä 16–17 Työvälineenä selkälihakset ja vahvat käsivarret 18–19 Sarjakuvat, yhdistystoiminta, radio ja tv 20 Vihellys Uutiset Arki Demokraatti.fi Uutiskertaus Päivä kuvana AFP Photo / DPA / Boris Roessler Elämänmeno n Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan yhteiskuntasopimuksen tilanne näyttää heikolta , mutta hän aikoo olla vielä yhteydessä työmarkkinaosapuoliin. Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: puh. 0800 96675 . Yhtiö lakkauttaa 150 nykyistä työtehtävää, mutta samaan aikaan organisaatioon avautuu Vapon mukaan noin 100 laajempia vastuita sisältävää uutta työtehtävää. Hallituksen kilpailukykypaketti tulee lausuntokierrokselta ensi viikolla. Olisiko kannattanut tehdä etukäteen vaikutusarvio omasta osaamisesta. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki toimitus@demokraatti.fi ilmoitukset@demokraatti.fi tilaajapalvelu@demokraatti.fi etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 Koska minut rekisteröidään. Pakolaispoika oli saapunut Giesseniin, Saksaan eilen. n Turkki on äärijärjestö Isisin öljyn tärkein kuluttaja , sanoo Venäjän puolustusministeriö. Lisäksi operaatiossa surmattiin ainakin 100 taistelijaa ja takavarikoitiin aseita ja sotatarvikkeita. Nimipäivät tänään: Meri, Vellamo (ruots.) Urda -9...-1 0...1 2...5 Aurinko nousee: Helsingissä 9.00 Oulussa 9.53 Aurinko laskee: Helsingissä 15.20 Oulussa 14.22 Nimipäivät huomenna: Airi, Aira (ruots.) Barbara, Barbro. Puolustusministeriön tiedottajan mukaan operaatiossa vapautettiin 900 ääri-islamistisen järjestön panttivankia. Ministeriö viittaa satelliittikuviin, jotka sen mukaan paljastavat säiliöautojen ylittävän Syyrian ja Turkin rajan. n Länsi-Afrikan Kamerunissa armeija on tehnyt iskun Boko Haramia vastaan , kertoo maan puolustusministeriö. Hän kuitenkin sanoo, että hallitus etenee omilla keinoillaan, koska neuvottelut kariutuivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen välillä. Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. n Turveyhtiö Vapon yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet . Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. 3 ”Tämä harjoitus oli tässä”, Rinne: Takaisin neuvottelupöytään 4–5 ”Sopimuksen kaatoi haluton ja taitamaton EK”, pääkirjoitus 6–7 ”Systeemi vuotaa kuin vanha ruuhi” 8–9 Legioonateatteri lyö idelogiaa leikkisästi, Pessimisti ei pety 10–11 Kirjavisa, Rane Aunimon kolumni 12–15 Erossa luottamus toiseen särkyy Hallitus on luvannut paljon. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . 0200 55888
. Tähän tarjoukseen halli tus ei ole tarttunut, vaan se on itsepäisesti pitänyt kiinni sane lusta ja pakottamisesta. Suo malaisten palkkoja leikkaavasta pakkolakipaketista luopuminen olisi hallitukselta ensimmäinen ja samalla se tärkein askel kohti ratkaisun löytymistä. Tupot ovat kaatuneet ennen kin ja silti Suomi on selvinnyt. Nyt vedetään henkeä ja katso taan rauhassa. Vaarana pitkittynyt työmarkkinakriisi Mikäli tilannetta ei nyt rauhoi teta, vaarana on Rinteen mu kaan pitkittynyt työmarkkina kriisi. Uusi rypäleratkaisu pohdinnassa. Ratkaisu oli liittokierros, mutta paikoin tiukempi kuin keskitetyt ratkaisut konsanaan. Kokemuksesta voin kyllä sanoa, että kun syksy saa, niin saatetaan sittenkin katsoa, olisiko tästä jotakin saatavissa, Aalto ennustaa. Keskitettyä rat kaisua yritettiin, mutta silloin SAK:n liitot kaatoivat tupon. – Katsotaan nyt, millai sia pakkolakeja Juha Sipilän (kesk.) hallitus kykenee saa maan aikaan ja päätetään sitten toimista. Juhani Aro Demokraatti ”Kokemuksesta voin kyllä sanoa, että kun syksy saa, niin saatetaan sittenkin katsoa, olisiko tästä jotakin saatavissa.” Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto ei pidä yhteiskuntasopimuksen kaatumista mitenkään dramaattisena. SDP luottaa Rinteen mukaan suomalaisiin vahvuuksiin, joi hin tämä maa on aina voinut nojata tiukan paikan tullen. Lehtikuva / Roni Rekomaa Rinne: Takaisin neuvottelupöytään – Osapuolet on kutsuttava ta kaisin neuvottelupöytään ja prosessia on vietävä puolueet tomasti eteenpäin, SDP:n pu heenjohtaja Antti Rinne sanoo. – Niistä SDP haluaa pitää kiinni jatkossakin ja suosittelee samaa myös hallitukselle. Idea toteutuikin ja noin 1,5 miljoonaa palkansaajaa oli samoissa palkankorotuslu kemissa. Seuraavana vuonna silloinen SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen esitti niin ikään Uu tispäivä Demarissa koordinoi tua liittokierrosta tupon ja pel kän liittokierroksen väliin. 3 3.12.2015 UUTISET . – Toivottavasti hallitus ym märtää tämän ja antaa sopimi selle mahdollisuuden. Vuoden 2 000 kieppeillä suuri itkupla puhkesi ja Suomi ajau tui taantumaan. Metalliliiton silloinen pu heenjohtaja Per-Erik Lundh julkisti ajatuksensa yli miljoo nan palkansaajan rypälerat kaisusta silloisessa Uutispäivä Demarissa. Ne vahvuudet ovat sopiminen ja yhteistyö. – Ei tässä mitään dramaattista ole. Se oli myös puhdas vuoden mit tainen palkkaratkaisu, hyvin maltillinen. Lundhin rypäleratkaisulla saattaisi olla käyttöä nytkin, eikä Metallin nykyinen puheen johtaja Riku Aalto sulje mitään vaihtoehtoa pois. Sopimukset ovat voimassa vielä vuoden, Aalto sanoo Demokraatille. Metallityöväen liiton pu heenjohtaja Riku Aalto ei hermostunut EK:n torpattua neuvonpidon aamulla, ei al kuunkaan. Suoma laiset työmarkkinat toimivat silloin, kun niille antaa mah dollisuuden toimia. Työmarkkinaneuvotteluiden kariutumisesta huolimatta hal lituksen ei pidä Rinteen mie lestä antaa periksi. Sen kin mallin Aalto ottaisi mukaan työkalupakkiin – Jokaista luovaa ratkaisua pidetään mukana, Aalto sanoo tänään. Tämä harjoitus oli tässä. Demokraatti Lehtikuva / Martti Kainulainen Antti Rinne: ”Suomalaiset työmarkkinat toimivat silloin, kun niille antaa mahdollisuuden toimia”.. – Suomi tarvitsee edelleen pitkäkestoisen ja maltillisen palkkaratkaisun, joka luo yri tyksille ja palkansaajille vakaita tulevaisuudennäkymiä. – Sen tien päässä ei odota mi tään hyvää meille suomalaisille, hän varoittaa. SDP on jo kesästä lähtien tarjonnut hal litukselle neuvoja ja auttavaa kättä sopimuksen synnyttämi seksi. Metallin Riku Aalto ottaa yhteiskuntasopimuksen kaatumisen rauhallisesti ”Tämä harjoitus oli tässä” Jos eilinen päivä meni työmark kinajohtajilla ja toimittajilla yhteiskuntasopimuksen kaa tumista ihmetellessä, yksi otti rauhallisesti
– Kun euroaikana talous menee alaspäin ja kilpailukyvyn kanssa pitää tehdä toimia, työmarkkinajärjestelmä ei näytä kykenevän tekemään tämän ajan vaatimia päätöksiä, Sipilä vieritti syytä työmarkkinoille. Huipputarjous meni nyt umpeen, eikä se ihan heti toistu. Pankkien käyttelytileillä yleinen on 0,1 prosentin korko. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan SAK ja STTK olisivat vielä olleet valmiita jatkamaan neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta, mutta työnantajajärjestöt ja Akava totesivat, että ei ole edellytyksiä jatkaa. Kokoomus valitsi aikoinaan Alexander Stubbin puheenjohtajakseen houkuttelemaan nuoria puolueeseen. Hallituksen kilpailukykypaketti tulee lausuntokierrokselta ensi viikolla ja eduskunnassa sitä käsiteltäisiin helmikuussa. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoi puolestaan, että ainakin tällä erää eväät on syöty. Sen sijaan mediaan ja työnantajajärjestöihin luottaa vain runsas 25 prosenttia suomalaisista. Suomalaiset arvostavat turvallisuutta Suomalaiset arvostavat turvallista elinympäristöä, ilmenee T-Median Kansan arvot -tutkimuksesta. Kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaa Suomen osallistuvan aktiivisesti pakolaiskriisin hoitamiseen. Sipilä jätti mahdollisuuden, että lausuntokierros vaikuttaa paketin sisältöön. Tähän verrattuna liika verojen maksu, siis veronpalautuksen kasvattaminen, on todella tuottoisaa. . Sopu kaatui kalkkiviivoille – pakkolait odottavat Neuvottelujen kariutuminen yhteiskuntasopimuksesta tietää sitä, että hallitus on viemässä eteenpäin pakkolakiesityksiään. Liitot valmistautuvat nyt vaikeaan liittokierrokseen. Kauppalehti vertaili talletuksille ja ”talletuksille” maksettavaa korkoa. Palkansaajat osoittivat syksyllä mieltään hallituksen kiristystoimia vastaan. – Olen varma, että yhtenäinen palkansaajaliike olisi kyennyt löytämään ratkaisun ja torjumaan pakkolait, Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo kysyi. Hän kuitenkin sanoi, että hallitus etenee omilla keinoillaan, koska neuvottelut kariutuivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen välillä. . Katoavaista on poliittinen kunnia. EK:n perustelut onkin nähtävä pelkkinä tekosyinä, TP:n puheenjohtaja Jorma Malinen arvioi. – SAK jäi jollakin tavalla AKT:n panttivangiksi neuvottelupöydässä, ja ehkä sitten koko neuvottelupöytä jäi EK:n panttivangiksi, Palola sanoi. Verottaja kun maksaa veronpalautuksille nykyaikana huiman 0,5 prosentin koron. TP:n mukaan työnantajat aloittavat näin pysyvän epävakauden kauden työmarkkinoilla, joka ei voi olla Suomen yhteinen etu. Nousua edellisvuodesta on 10 prosenttiyksikköä. Liittojohtajat löysivät selkeän syyllisen umpikujalle ”Sopimuksen kaatoi haluton ja taitamaton EK” Palkansaajakentän liittojohtajat olivat yksimielisiä siitä, että yhteiskuntasopimuksen kaatuminen menee Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n piikkiin. Suomalaiset tuomitsevat rasismin. Lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista sanoo olevansa valmis aktiivisesti puuttumaan rasistiseen käytökseen. Leinikan mukaan maahanmuutosta tarvitaan avointa keskustelua ja luotettavaa tietoa. Tehy pelkää, että hallituksen pakkolait kohdistuvat todella raskaasti juuri sosiaalija terveysalan koulutettuun henkilöstöön ja merkitsevät jopa 8–10 prosentin ansionmenetyksiä. Aiem paan hallitukseen luotti 45 prosenttia suomalaisista. Tulos on noussut vuodessa yli 10 prosenttiyksikköä eli rasismia vastustaa selvästi useampi kansalainen kuin vuotta aiemmin. Marja Luumi Demokraatti marja.luumi@ demokraatti.fi. Myös pakolaiskriisi koskettaa suomalaisia. Naisille kylmää kyytiä Sosiaalija terveysalan ammattijärjestö Tehy pettyi pahan kerran yhteiskuntaneuvottelujen kariutumiseen. Lähes 80 prosenttia tutkimukseen vastanneista koki turvallisen elinympäristön erittäin tärkeäksi. – Kun Suomen työllisyys on näin heikossa tilanteessa, olisin toivonut yhdessä tekemisen henkeä, Sipilä totesi. – Palkansaajat olivat valmiita tulemaan vastaan vaikeassa taloustilanteessa. Palolan mukaan kysymys on niin isosta asiasta, että hän ei oman järjestönsä puolesta laita ovea kiinni. – Sopimuksen kaatoi haluton ja taitamaton EK, puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly piti Elinkeinoelämän kesSipilä syytti työmarkkinoita huonosta kyvystä päätöksiin Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan yhteiskuntasopimuksen tilanne näyttää heikolta, mutta hän aikoo olla vielä yhteydessä työmarkkinaosapuoliin. Puolueen takinkääntö opiskelijoiden kurittamisessa eli vaalipuheiden kääntäminen koulutusmäärärahojen leikkaukseksi muutti tilanteen. Muista instituutioista luottamus koulutusjärjestelmään ja poliisiin on korkealla, noin 90 prosentissa. Kansan arvot -kyselyyn vastasi loka– marraskuussa yli 3 000 suomalaista. Pitkään puolue on ollutkin opiskelijoiden suosiossa. – Tämä kertoo siitä, ettei se ollut sitoutunut sopimuksen saavuttamiseen alun alkaenkaan. Yli kolme miljoonaa suomalaista on osannut hyödyntää tätä laillista verokikkaa. Verokarhua on syytetty ahneeksi verenimijäksi, mutta tavalliset pankit vasta kitupiikkejä ovat. Tampereella Stubb sai opiskelijatilaisuudessa buuaukset ja kahvit takilleen. Puolet suomalaisista haluaisi tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa. – Katsotaan, muovataanko esitystä jotenkin. Myös PAMin puheenjohtaja Ann Selin hämmästeli EK:n vetäytymistä neuvotteluista loppumetreillä. Kuitenkin kansalaisista hallitukseen luottaa vain 38 prosenttia. T-Median toimitusjohtaja Harri Leinikka sanoo tiedotteessa, että kiivas maahanmuuttokeskustelu on herättänyt suomalaiset miettimään maahanmuuttoa ja sen vaikutuksia. – EK tämän kaatoi, me olimme valmiita vastuullisen ratkaisuun Suomen hyväksi. Hän sanoi olevansa pettynyt, että lukuisat yritykset sovusta eivät tuoneet yhteisymmärrystä työmarkkinaosapuolten välille. STT Kylmenevää. Teollisuuden palkansaajat TP järkyttyi EK:n päätöksestä keskeyttää yhteiskuntasopimusneuvottelut. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus on painottanut luottamuksen tärkeyttä yhtenä isoista teemoistaan. Neuvotteluiden kohteena olleesta sopimuksesta oli tulossa huomattavasti kattavampi kuin voimassa oleva työllisyysja kasvusopimus. 4 3.12.2015 UUTISET Ilmapuntari Lämpenevää. Pakkolait ovat nyt tulossa kärsittäviksi, kun yhteiskuntasopua ei löytynyt työmarkkinaosapuolten kesken. Huipputarjous meni umpeen Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n mukaan EK haukkuu väärää puuta, kun se vyöryttää yhteiskuntasopimuksen kaatumisen AKT:n niskaan
Samalla SAK:n historiallinen tarjous haihtui taivaan tuuliin ja tuskin toistuu ihan lähiaikoina. Pettymys oli sitä suurempi, kun alkoi jo näyttää siltä, että sopu oli ihan nurkan takana, mutta sitten sitä ei tullutkaan. Kun SAK jätti merkittävän tarjouksensa EK:lle, sanottiin, että tästä se ei enää parane. Kukin liitto punnitsee neuvottelutuloksen jälkeen erikseen, lähteekö se sopimaan työehdoistaan ratkaisun pohjalta. Näin pitäisi nytkin kaiken järjen mukaan olla. . Työmies –1918, Suomen Sosialidemokraatti –1988, Demari –2001, Länsi-Suomen Työmies –1906, Sosialisti –1918, –1951, Demokraatti –1919, Turun Päivälehti –2001, Uutispäivä Demari –2012 Päätoimittaja Mikko Salmi Pääkirjoitus Juhani Aro Kupla Luotan Stubbiin 100 prosenttisesti – Stubbin laskuopin mukaan. Lehtikuva / Mikko Stig Työmarkkijärjestöt lopettivat neuvonpitonsa eilen tuloksettomina. Sen sijaan EK myötäili neuvottelujen ajan passiivisesti maan hallituksen linjauksia. Hallitus aikoo myös muun muassa alentaa yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua 1,72 prosenttiyksikköä. Silti niitä ei pidä haudata. Vuosilomaa lyhennetään julkisella sektorilla sekä niillä yksityisillä aloilla, joilla vuosilomaa on yli kuusi viikkoa vuodessa. . Pienellä kansakunnalla kun ei ole varaa jäädä rypemään menneisyyden suohon järin pitkäksi aikaa. Sopimukset ovat voimassa vielä vuoden, joten kiirettä ei suinkaan ole. Sairausloman ensimmäinen päivä muuttuu palkattomaksi. . . . Sekasorron avulla kommunistit olettivat pääsevänsä yksin vallankahvaan kiinni. n n n suomella on puolivuosisatainen historia keskitettyjen ratkaisujen teossa. EK pelaa sellaista uhkapeliä, joka saattaa pahimmillaan johtaa Suomen sekasortoon ja kaaokseen ja entistä syvemmälle suohon. . . . Eilisen epäonnistuminen on tämän päivän historiaa. . . Syyllisiä etsittiin urakalla ja näytelmän pääkonnaksi nimettiin AKT. . SAK olisi ollut valmis jatkamaan neuvotteluja. Järjestöt ovat myös tulkinneet muutoksia hengeltään pysyviksi. Paketti rajoittaa kolmeksi vuodeksi mahdollisuutta sopia työehtosopimuksissa toisin. juhani.aro@demokraatti.fi Twitter: AroJuhani Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Eilen ilmaantui yksi poikkeus yleiseen valituksen ilmapiiriin. Aina niihin on kuulunut luovuus suurena osana ratkaisujen syntyä. . Historiaa tuntevat tietävät, että jokainen tulokierros on ollut omanlaisensa – aina on sovellettu pykälät kansakunnan talouden tilaan ja tilanteeseen. Tuttu työmarkkinatotuushan on, että pilli ei vihellä, jos pannussa ei ole tarpeeksi painetta. n n n surutYön tekeminen ja syyllisten etsiskely kestäköön aikansa, mutta joskus sekin pitää lopettaa. . Mitäpä, jos lopetettaisiin asiasta märiseminen saman tien ja keskitettäisiin voimat ja katseet tulevaisuuteen. Aalto katsoo jo eteenpäin ja sovittelee työkalupakkiin uusia työkaluja. Syyskuun lopussa hallitus kertoi, ettei se pienennä sunnuntaija ylityökorvauksia, kuten aluksi oli tarkoitus. Toivottavasti näin ei ajatella EK:ssa. kusliiton vetäytymistä työmarkkinaneuvotteluista osoituksena tahdon puutteesta. Palkansaajat pettyivät, työnantajat pettyivät, maan hallitus pettyi. Aalto uskoo myös neuvottelijoiden vielä palaavan neuvottelupöytään. – Keskitetyn sopimuksen kattavuutta ei voi arvioida etukäteen. Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Tätä tietää hallituksen pakkolakipaketti . Toisaalla nähtiin syntipukkina myös työnantajien EK, joka ei halunnut jatkaa neuvotteluja. Vai onko sittenkään. Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä. . Timo Sparf. Lomarahoja leikataan 30 prosenttia. Päiviltä 2–9 maksetaan 80 prosenttia palkasta. – Työnantajilla ei ollut alun perinkään halua sopia Suomen taloutta ja työllisyyttä parantavasta työmarkkinaratkaisusta. Jos EK hylkää tarjouksen, se ei todellisuudessa halua kaan sopia vaan haluaa pakkolait voimaan porvarihallituksen voimin. Vakavan ja pitkällisen yrityksen kaatuminen tuottaa tietenkin aina pettymyksen ja herättää pahaa verta, mikä on vain ymmärrettävää. Lyly hämmästelikin EK:n perusteluja niiden katkaisemiselle juuri kalkkiviivoille. Hallituksen työelämäpaketti on parhaillaan lausuntokierroksella. Perustettu 1895. Oli kuin olisi vilautettu ovenraosta parempaa tulevaisuutta, mutta saman tien vetäisty ovi kiinni nenän edestä. . Paketti tulisi käytännössä voimaan vuoden 2017 alusta. Mutta tämähän oli muinainen kommunistien vallankumoustaktiikka. Sopiminen on kuitenkin voimamme. . Tupoja ei ole koskaan saatu täysin kattaviksi. Metallin Riku Aalto ei pitänyt lainkaan dramaattisena sovun kaatumista. Työnantajan on järjestettävä irtisanotuille työllistymistä edistävää koulutusta. . 5 3.12.2015 UUTISET Nyt on aika sopia – ei sotia Yhteiskuntasopimuksen eilen kaaduttua keskittyivät kaikki osapuolet haukkumaan toisiaan. Ilman Autoja kuljetusalan AKT:täkin työmarkkinasopimuksen kattavuus olisi enimmillään voinut nousta 97 prosenttiin
– Systeemi vuotaa kuin vanha ruuhi, eikä sitä ole tarkoituskaan korjata, hän sanoo. . Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg vahvisti jo eilen Iltalehdelle Salmen ilmoittaneen alustavasti siitä, ettei ole palaamassa Supoon. Epäsymmetriset avoimuusvaatimukset. Venhon mielestä vuosikymmenen vaihteessa tehty vaalirahauudistus oli valtava loikka eteenpäin, mutta se jäi kesken. . . . ESAssa ja sen tytäryhtiöissä, ESA Lehtipainossa ja ESA Kaupunkilehdissä, työskentelee yhteensä runsaat 200 ihmistä. . Asennevikaa ja ristiriitaisuuksia . Hän kuitenkin huomauttaa, että aukotonta järjestelmää ei lainsäädännöllä edes voi luoda. . Avoimuutta kannatetaan periaatetasolla, mutta omien rahoitusjärjestelyjen julkistamista ei pidetä tarpeellisena. Esimerkiksi vuosikymmenen vaihteen uudistuksessa alle 800 euroa kampanjaansa käyttäneet kunnanvaltuutetut vapautettiin vaalirahaerittelyn teosta. Negatiivisten talletuskorkojen tuloa on ounasteltu siitä lähtien, kun Euroopan keskuspankki (EKP) painoi pankeilta perimänsä talletuskoron negatiiviseksi eli -0,1 prosenttiin reilu vuosi sitten. . . Niiden ei tarvitse kertoa vaalirahoituksestaan, ja niitä voidaan käyttää bulvaaneina vaalirahan kierrättämiseen. Puolueja vaalirahoituksen säännösten ristiriidat. . Tarastin mukaan on myös erittäin vaikeaa erotella erilaisten järjestöjen toiminnasta vaalityötä ja muuta toimintaa. . Nordean suurasiakkaista vastaava varatoimitusjohtaja Petteri Änkilä sanoo Kauppalehdelle, että talletusmaksut eivät koske tavallisia henkilöasiakkaita tai yritysasiakkaita. Epäjohdonmukaisuus, joka voi johtaa avoimuuden kaventumiseen laajenemisen sijasta. – Jos summat ovat suurempia, niin kyllä ne tulevat julkisuuteen. . (STT) Mediatalo ESA aloittaa yt-neuvottelut Mediatalo ESA käynnistää konsernin koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, kertoo Etelä-Suomen Sanomat. . Isoimpia aukkoja ei hänen mukaansa korjaa edes uusin vaalirahaesitys, joka on nyt eduskunnan käsittelyssä. . . – Pankeille syntyy kustannuksia, kun ne tallettavat varoja keskuspankkiin. – Kyse on yhteiskunnan moraalista. ”Kyse on moraalista” Vaalirahoituksen uudistustyössä monesti mukana ollut ministeri Lauri Tarasti myöntää, ettei järjestelmä suinkaan ole aukoton. 1977 asetettiin uusi komitea kartoittamaan puoluerahoitusta ja pohtimaan julkisuuden lisäämistä. Niitä on vaikea kokonaan piilottaa. ESA perustelee yt-neuvotteluja mediatoimialan muutoksilla ja Päijät-Hämeen alueen haastavalla taloustilanteella. Jos ei ole moraalia, aina voi löytää bulvaaneja, jotka eivät näy missään. Vuonna 2000 säädettiin laki, joka määräsi vaaleissa menestyneet ehdokkaat raportoimaan kampanjabudjeteistaan. (STT) Supon Ilkka Salmi EU-komission turvallisuusjohtajaksi Suojelupoliisin (Supo) virkavapaalla oleva päällikkö Ilkka Salmi on valittu Euroopan komission turvallisuusjohtajaksi, kertoo Euroopan komissio tiedotteessaan. Yhtiön mukaan mahdolliset henkilöstövähennykset eivät kuitenkaan koske journalistista sisältöä tuottavaa henkilöstöä. . (STT) Vaalirahoituksen vikoja on rukattu vuosikymmenet . Eduskunnan käsittelyssä on paraikaa lakiesitys puolueja vaalirahoituslainsäädännön muuttamisesta. Vuosina 2008–2010 tehtiin puolueja vaalirahoituksen kokonaisuudistus, joka laajensi julkisuusvelvoitteita ja yhtenäisti säädöksiä. Kunnallisen puolueja vaalituen kielto on puoluelaissa ja ehdokkaiden vaalirahalaissa. Nyt markkinat odottavat, että EKP laskee talletuskorkoa edelleen. Toinen aukko ovat puolueiden lähiyhteisöt, kuten nuorisoja sivistysjärjestöt ja säätiöt. Silti kunnissa voidaan kuntalain mukaan antaa valtuustoryhmille tukea, jota taas saatetaan käyttää vaalikulujen kattamiseen. Nimityksen myötä Supolle valitaan uusi johtaja. Puoluelaki uudistettiin vuonna 1986. Jos puolueet saavat itse päättää, niin ei tule mitään, Venho sanoo. Medialta hän toivoo intoa pitää kysymystä esillä. Hankkeet eivät edenneet. . . Nergin mukaan Supon päällikön virka laitetaan avoimeen hakuun heti, kun Salmelta saadaan irtisanomisilmoitus. Muun muassa Etelä-Suomen Sanomia, Itä-Hämettä ja kaupunkilehti Uutta Lahtea julkaiseva yhtiö kertoo hakevansa miljoonan euron säästöjä, mikä vastaa noin 20:ä henkilötyövuotta. Yksityisen rahan lähteitä ei tarvinnut raportoida. Tomi Venhon mielestä ruuhta pitäisi silti paikata. Kimmo Mäkilä STT Nordea kokeilee talletusmaksuja suurasiakkailta Nordea ottaa negatiiviset talletuskorot käyttöön vuodenvaihteessa rajatulle joukolle institutionaalisia asiakkaitaan, kertoo Kauppalehti. Tutkimus: Puolueiden kunnallisjärjestöt ja säätiöt yhä vaalirahan mustia aukkoja ”Systeemi vuotaa kuin vanha ruuhi” Miljoonakaupalla vaalirahaa jää Suomessa edelleen piiloon, arvioi Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus. Tutkija Tomi Venhon mukaan esimerkiksi puolueiden kunnallisjärjestöt käyttivät kuntavaaleissa vuonna 2012 rahaa yli kymmenen miljoonaa euroa, joka jäi pääosin piiloon. Kaikki suuret uudistukset ovat lähteneet liikkeelle julkisuuden paineessa. Uudistukset lähtevät liikkeelle vasta riittävän julkisuuspaineen alla ja silloinkin puolueet itse voivat määritellä muutokset. Lakiuudistusten jälkeenkin ongelmana on se, että monia rahoittajia jää julkisuusvaatimusten ulkopuolelle. Myös Tarasti muistuttaa julkisuuden roolista. Kunnallisjärjestöjen ei tarvitse kertoa julkisuuteen vaalibudjeteistaan mitään. . Tällöin alettiin vaatia julkisia tilinpäätöksiä ja vaalirahoituksen erittelyjä keskusjärjestöiltä ja piirijärjestöiltä. . EKP:n seuraava ohjauskorkokokous on torstaina. Päällikkönä Salmi oli vuodesta 2007. Lähde: Tomi Venho: Rahastaa, ei rahasta, rahastaa – suomalaisen vaalirahoituksen seurantatutkimus Tarvittaisiin riippumatonta viranomaisvalvontaa sekä aitoa sanktiouhkaa.. . Tietoa katosi näkyvistä. Järjestelmän sattumanvarainen kehittäminen. Myös tutkimusperinnettä vaalirahoituksen kokonaisuudesta puuttuu. – Ainoa mikä saa asian etenemään on media. Vaalirahat Suomessa ovat melko kohtuullisia. Nykyisen vaalirahoitusjärjestelmän ongelmia tutkija Tomi Venhon mukaan: . Talletusmaksujen periminen suurasiakkailta on meidän näkökulmastamme kuluneutraali toimenpide, Änkilä sanoo lehdessä. Esimerkiksi valituiksi tulleiden kansanedustajien on kerrottava rahoituksestaan, mutta rannalle jääneiden rahat voi jättää piiloon. Julkisuusvaatimusten piiriin pitäisi saada enemmän toimijoita, ja lisäksi tarvittaisiin riippumatonta viranomaisvalvontaa sekä aitoa sanktiouhkaa. Tutkimuksen mukaan järjestöjen vaalikuluista suurin osa menee mainontaan. . Asenneongelma. 6 3.12.2015 UUTISET . Järjestelmä toi puolueille tilinpäätösten julkisuusvelvoitteen. Negatiivinen korko tarkoittaa sitä, että pankit joutuvat maksamaan keskuspankkitalletuksistaan EKP:lle. Ilkka Salmi ehti työskennellä Supon palveluksessa vuodesta 2002 saakka. – Tähän ei pidä rakentaa mitään mahdottomia valvontajärjestelmiä, vaan tarvitaan suhteellisuudentajua. Vuoden 1966 vaalilakikomitea sai tehtäväkseen laatia suuntaviivat muun muassa uudelle puoluetukijärjestelmälle.
Kreikka on toistuvasti kieltäytynyt pyytämästä EU-kumppaneilta apua rajavalvontaan ja turvapaikanhakijoiden rekisteröintiin. Kreikalta vaaditaan parempaa kontrollia pohjoisessa Makedonian vastaisella rajalla, mutta Kreikka ei halua pidättää siirtolaisia maassa. PALAUTA VIIMEISTÄÄN 11.12.2015! 2. Annu Marjanen STT Keva osti kaksi kauppakeskusta Ruotsista Eläkelaitos Keva on ostanut tiistaina ruotsalaiselta Atrium Ljungberg Abp:ltä kaksi kauppakeskusta. marraskuuta. – Puheenvuoroissa on sanottu, että teillä on muutama päivä aikaa harkita (yhteistyötä), ja jos ei se toimi, sitten ryhdytään muihin toimenpiteisiin, sanoo EU-maiden neuvotteluissa mukana ollut virkamies. STT Pakolaisia saapumassa Turkista Kreikan Lesboksen saarelle 10. KUVATERVEHDYS PERINTEINEN NIMITERVEHDYS Hinta: 3,50 euroa / nimi. Tervetuloa mukaan repliikkiryhmäämme kaikki poliitiikan linjauksista kiinnostuneet. Syynä on kasvava turhautuminen siihen, että Kreikka ei suostu yhteistyöhön pakolaispolitiikassa. Saksa ja Itävalta ovat etunenässä ajamassa tiukkaa linjaa Kreikkaa kohtaan. Kreikkaan on saapunut tänä vuonna yli 700 000 siirtolaista, joista valtaosa on jatkanut matkaa maan rajojen yli. Voit myös faksata tilauksen numeroon (09) 701 0569 tai lähettää sen sähköpostilla osoitteeseen sari.ojala@demokraatti.fi. 10 nimeä keränneen oma nimi julkaistaan maksutta. Virallista ehdotusta Kreikan Schengen-erosta ei ole tehty, eivätkä Schengenin säännöt edes tunne mekanismia jäsenmaan väliaikaisesta erottamisesta. Salkun kauppahinta neljälle kohteelle on yhteensä 1 280 miljoonaa kruunua. 7 3.12.2015 UUTISET Yksityistämisen ideologia Perustelut puolesta ja vastaan Keskustelun pohjustavat kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ja lakimies Valtteri Aaltonen, jotka yhdessä kuulijakuntansa kanssa punnitsevat tätä valinnanvapauden nimissä ajankohtaiseksi nostettua ilmiötä. Toinen ostaja on brittiläinen Revcap ruotsalaisen partnerin kanssa. (yksityishenkilöt) Ilmoitukset ovat yllä luonnollisessa koossa. Maksa ilmoitus tilille: Nordea IBAN FI22 1521 3007 1346 06, BIC: NDEAFIHH Kerro tilauksen yhteydessä maksupäivä ja liitä mukaan kuitti maksusta. Suomi ei ole muodostanut kantaansa Kreikan asemaan Schengenissä, mutta hallitus on Saksan tavoin peräänkuuluttanut Kreikan vastuuta ulkorajojen valvonnasta. Kuraattorina Sakari Kiuru Itäväylän iltakoulu ke 9.12 klo 18-20 Herttoniemen säätiön kerhotiloissa Näätätie 21 Herttoniemi Muista joulutervehdys Demokraatissa 23.12. Tervehdysilmoitukset ovat käteisilmoituksia, eikä niitä laskuteta. 3. Kevan sijoitusten markkina-arvo on noin 45 miljardia euroa, josta noin 6,5 prosenttia on sijoitettuna kiinteistöihin ja kiinteistörahastoihin. Kaikki hinnat sisältävät alv:n. Hinta: 20 euroa. AFP Photo / Aris Messinis. Asia on noussut esiin virkamiestason neuvotteluissa Brysselissä. Tee tilauksesi 11.12.2015 mennessä. Nimi (tekstaten) paikkakunta hinta (euroa) (yksityishenkilöt) AMMATTIOSASTOJEN JA JÄRJESTÖJEN TERVEHDYKSET Hinta: ammattiosastot 110 euroa, järjestöt 75 euroa. Kauppakeskukset ovat Kvarteret Igor, joka sijaitsee Västeråsissa sekä Mittpunkten, joka sijaitsee Östersundissa. EU-maat voivat kuitenkin päätyä komission ehdotuksesta palauttamaan sisärajatarkastukset tietyille rajaosuuksille, mikä voisi käytännössä johtaa jonkun maan sulkemiseen Schengenin ulkopuolelle. Kevan hallitus päätti viime kesäkuussa, että Keva voi laajentaa suoria kiinteistösijoituksiaan Pohjoismaihin. Kuvatervehdyksessä voi olla enintään 6 nimeä. Kevan ostamat kauppakeskukset ovat osa neljän kohteen salkusta. Jos merkintä puuttuu, valitsemme kuvan satunnaisesti. Schengen-sääntöjen mukaan ulkorajamailla on vastuu rajavalvonnasta, mutta muut jäsenmaat voivat tarvittaessa tulla apuun EU:n rajavalvontavirasto Frontexin kautta. Kerro tilatessasi, minkä kuvan haluat tervehdykseen. Työttömät, eläkeläiset ja opiskelijat 2,5 euroa / nimi. 1. TOIMI NÄIN: Täytä tämä tilauskuponki ja lähetä se meille osoitteeseen Demokraatti / Tervehdykset, PL 338, 00531 HKI. EU-maat voivat tarjota lisää rajavalvojia ja kalustotukea, mutta avun tarpeessa olevan maan on pyydettävä sitä. Kreikan asema Schengenissä joutui vaakalaudalle EU-maat yrittävät painostaa Kreikkaa yhteistyöhön pakolaiskriisissä uhkaamalla sulkea maan väliaikaisesti Schengenin ulkopuolelle
Timo Seppälä ohjaa kaksi kertaa vuodessa pitkäaikaistyöttömien nuorten työpajassa tekijöidensä tuntoja ja tietoja artikuloivan näytelmäesityksen. Puhe muuttuu kauniiksi poliittiseksi julistukseksi. Ne eivät saa enää uida pelkän elämänilon ohjaamina. Tavallinen teatteri (jota voisi kutsua lyhyesti vain ”teatteriksi”) leikkii eikä väitä tietävänsä, miten asiat ovat oikeesti. Ihastuttavasti lanteitaan keinuttava munasolujen parvi räjäyttää yleisön nauruun, joka kohoaa yhä, kun naiset kantavat Voittaja-Siittiön (Niilo Remes) riemusaatossa ulos. Molemmat käsittelevät tapahtumia, joita raportoidaan lehdistössä. Molemmat pyrkivät tekemään tilannearvion ajastamme. Ero johtuu siitä, että ”Pressi”klubi edustaa journalistista dokumenttiteatteria, kun taas Voittajaainesta on kaikessa erikoisuudessaan tavallista teatteria. Ne tuntuvat sydämellisen ja hyväntuulisen huumorin kontekstissa tahdikkailta. Niin ei käy. Kun presidentti aloittaa puheen, katsoja on varma, että verbaalisaaste jatkuu. Näin ollen tärkeitä ovat nuo tapahtumat eikä se, mitä näyttämöllä syntyvässä taideteoksessa tapahtuu. ”Pressi”klubi on ikävä ja masentava. Mutta elämänilo ei anna periksi. Sotapakolainen Zainap (Emma Jokimies) kokee kovia lestadiolaisten parissa Kalajoella, vaihtaa vaatteensa näyttämöllä, muuttuu ministeriksi ja päätyy presidentiksi. Tulokset ovat erilaisia. Käsikirjoittajien mielikuvituksen lento innostaa näyttelijäitä ja näkijöitä. Määritelmä luonnehtii koko näytelmää. Voittaja-ainesta-esityksen näyttelijöistä kuvassa vasemmalta Niilo Remes, Tina Thölix, Emma Jokimies ja Heidi Ahonen. Voittaja-ainesta on tänä vuonna näkemistäni näytelmistä hauskin ja rohkaisevin. 8 3.12.2015 ELÄMÄNMENO Legioonateatterin nuorten työpajassa on taottu taas tasokasta teatteria. Legioonassa ne tosin eivät ole pääosassa. Oppimisen ihme on siinä, miten suurenmoisia näyttelijöitä ensikertalaisista syntyy muutamassa kuukaudessa. Näytelmän poliitikot ovat puhuneet tähän saakka samaa rivoa potaskaa, jota he puhuvat meille lehdistössä. Mieleen tulee Charles Chaplinin loppulausunto Diktaattorista, nykyaikaan sovellettuna. Taiteellinen laatu on korkea ja tekninen osaaminenkin on usein tasokasta, vaikka useimmat näyttelijät ovat ensi kertaa elämässään lavalla. Oppimisen ihmeitä Legioonateatterin työpajassa tapahtuu toistuvasti kaksi ihmettä. Vain muutamia mainitakseni lavalle ilmestyvät myös Lasol-pullon henki (Kirsi Paananen), Alexander Stubbin koko perhe, Omahyväinen lahtelainen (Niklas Huopalainen), Juha Sipilä (Arto Ylimäinen), kokonainen balettikoulu, Timo Soini (Heidi Ahonen) sekä sosiaalisten ja uskonnollisten instituutioiden ja tavallisten perheiden edustajia. Legioonateatteri lyö ideologiaa leikkisästi Legioonateatteri, Tampere Voittaja-ainesta Käsikirjoitus Timo Seppälä ja työryhmä – Ohjaus Timo Seppälä – Puvustus ja rekvisiitta Sofia Siltanen ja työryhmä – Valot Perttu Ahoketo – Rooleissa Elli Aalto, Heidi Ahonen, Niklas Huopalainen, Henri Hämäläinen, Oona Jama, Emma Jokimies, Lauri Kapanen, Jenny Kolehmainen, Liisa Luokkamäki, Lila Lähde, Kirsi Paananen, Niilo Remes, Saija Saarinen, Tina Thölix, Mika Tikka ja Arto Ylimäinen Teatteri Heti alkuun nähdään, miten kilpailun ideologia kohtelee siittiöitä. Tekni. Politiikan henkeä ja hengen politiikkaa Leikkisä ote yhteiskunnan nykyiseen tilanteeseen ei synny pelkästään siittiöiden ja munasolujen toimeliaisuudesta. Voittaja-aineksessa on pidäkkeettömän pilanteon keskellä komeita julistuksellisia piirteitä. Ihmeiden opettamista Legioonateatterin uutuus tuo väkisin mieleen Nätyn Suomalaisen ”Pressi”klubin, joka menee parhaillaan TTT:ssä. Lujaotteinen opettaja (Henri Hämäläinen) panee siimahännät riviin, kuriin ja järjestyksen. Yksi koreografioista nimetään harkitun naivistiseksi esitykseksi postironisesta ja inhorealistisesta aihees ta. Journalistinen teatteri (jota voisi kutsua yksinkertaisesti tavallista journalismia huonommaksi journalismiksi) puolestaan on keksitty tietämään lavan ulkopuolella tapahtuneiden asioiden oikea laita. Legioonateatteri luo lavalleen leikin, jossa yleisö ja näyttelijät käsittelevät nykyistä aikaa omien kokemustensa valossa hyvillä mielin
Entä missä määrin pessimismiin vaipuminen on faktojen valossa ollut oikeutettua.” Uschanov käsittelee länsimaita, mutta erityisesti Suomea ja Yhdysvaltoja. Lopullisen kuoliniskun sinisilmäisyydelle antoi My Lain verilöyly, joka tapahtui vuonna 1968. Lohtu ja hauskuus syntyvät samasta ymmärtämättömyyden ymmärtämisestä. Vietnamin sota keräsi kierroksia, presidenteiksi äänestettiin osaamattomia taulapäitä ja tunnelma huononi. Pertti Julkunen Pessimisti ei pety Heini Lehväslaiho Tommi Uschanov: Hätä on tarpeen – Kulttuuripessimismin nousu 1965–2015 Teos 2015, 191 s. Osallistaminen ja aktivointi ovat manipulaation pahalaatuisia muotoja. Se viittaa Uschanovilla etenkin poliitikkojen loputtomaan toitotukseen siitä, että nykyään kaikki on pielessä. Monet erinomaiset onnistumiset kaunistavat kauttaaltaan innostunutta ja paneutunutta näyttämötyötä. 9 3.12.2015 ELÄMÄNMENO Perttu Ahoketo sessä katsannossa tämän syksyn ryhmä on hieman epätasainen. Jos teatteri on ”osallistavaa”, ”aktivoivaa” tai ”journalistista”, hyvää yleisökontaktia ei synny. Pessimistinen ajattelu on hänen mukaansa nousussa. Uschanov peilaa 1960-luvun alun optimismia sen jälkeen valloilleen päässeeseen negatiivisuuteen. Yhteinen leikki opettaa elämään hyvää elämää tragedian rinnalla. Kennedyn jouduttua murhatuksi vuonna 1963. Uschanovin tapa ajatella on yhtä aikaa rönsyilevä ja selkeä. Hyvin kirjoitetussa ja editoidussa teoksessa on vain vähän tyhjäkäyntiä. Tämän hän tekee tarkoilla huomioilla ja kiteytyksillä. Hyvä kontakti on mahdollinen, kun yleisö saa istua rauhassa ja päättää vapaasti itse, kannattaako näyttelijöiden leikkiin osallistua. Uschanov ei tästä sutkautuksesta perusta. Näistä maista löytyykin paljon käyttökelpoisia esimerkkejä. Ajattelun muutos Kuten kaikissa hyvissä tutkimuksissa, Tommi Uschanov kertoo tavoitteensa selkeästi heti alussa: ”Tässä kirjassa pohdin, miksi ja miten tämä muutos optimismista pessimismiin on tarkkaan ottaen tapahtunut. Näkökulma on hieman suppea, mutta toisaalta tekijä myöntää asian itsekin johdannossaan. Vain Suomi tuli jälkijunassa: ”Suomi on maa, jonne 1980-luvun puhetavat kriisistä, kultakauden päättymisestä ja muista ikävistä asioista saapuivat viiveellä. Nehän julistavat meidät osallistumattomiksi tai passiivisiksi. Kiinnostavaa on sekin, että vaikka ihmiset ajattelevat mielellään itseään yksilöinä, ajattelutavat muuttuivat kaikissa länsimaissa samoihin aikoihin ja suurin piirtein samalla tavalla. Näin on tietysti ollut aina, mutta oman navan ajatteleminen on Ushanovin mielestä tullut yhä tärkeämmäksi ja yleisemmäksi tavaksi toimia. Suositun sanonnan mukaan pessimisti ei pety. Yhdysvaltalaissotilaiden Vietnamissa tekemä joukkomurha aiheutti mylläkänja oli 1960-luvun historiankirjoituksesta sittemmin unohduttuaankin ”kuitenkin monessa mielessä tapahtuma, joka rikkoi peruuttamattomasti sen optimistisen yhtenäiskulttuurin, jonka Yhdysvalloissa oli mielletty vallitsevan.” Edesvastuuton maailma Tommi Uschanov on tutkijana ensiluokkainen. Uschanovin monipuolinen tuotanto saa nyt jatkokseen kulttuuripessimismiä ruotivan teoksen. Kuten tekijän edelliset kirjat, myös uusin nimeltään ”Hätä on tarpeen – Kulttuuripessimismin nousu 1965–2015” yrittää olla informatiivinen ja viihdyttävä, tässä enimmäkseen onnistuen. Yhteydenoton ihme on siinä, miten näyttelijät luovat mielialan, jossa yleisö pääsee samaan leikkiin heidän kanssaan. Mitä on niiden syy-seuraussuhteiden alkupäässä, joiden loppupäässä on synkkä kulttuuri-ilmapiiri. Leikin voima ja innostavuus on siinä, miten leikkijä rakentaa omaa persoonaansa ottamalla lähikontaktissa mielikuvitusyhteyksiä toisiin oman persoonansa rakentajiin. Kirjat Tommi Uschanovin (syntynyt 1975) harteille ei ole syyttä soviteltu valtakunnanälykön viittaa. Hän ei yritä sanoa viimeistä sanaa, vaan haluaa herättää keskustelua. Tragedia on siinä, että me ymmärrämme, että emme voi ymmärtää yhteiskunnan pohjalla vaikuttavaa pahuutta ja hulluutta. Uschanov todistaa tämän lukuisilla esimerkeillä. Yleisöllä on hyvässä leikissä rauhassa istujan ja mielikuvituksen käyttäjän rooli. Esa Mäkijärvi Tommi Uschanov pohtíi uusimmassa kirjassaan, miten länsimaisessa kulttuuriilmapiirissä on tapahtunut muutos optimismista pessimismiin.. Leikkimättä asioille ei voi tehdä mitään. Karmeat tunnistukset tosielämästä toimivat Voittaja-aineksessa mielikuvituksen lennon katalysaattoreina. Hän ei juuri sorru itsestäänselvyyksiin ja latteuksiin, mistä syystä ne hyppäävät tekstistä esiin: ”Osa pessimismistä johtuu yksinkertaisesti siitä, että asioiden uskotaan virheellisesti olevan huonommin kuin ne todellisuudessa ovat.” Maailma on muuttunut. Se tarjoaa kiintoisia näkökulmia kiinnostavaan aiheeseen. Journalismi puolestaan juhlii meidän tietämättömyydellämme. Pessimismi alkoi vallata alaa kaikissa länsimaissa Yhdysvaltojen presidentti John F. Uschanov ei kuvittele olevansa muita parempi. Hätä on tarpeen -kirjasta selviää esimerkiksi, että sekä optimistissa että pessimistisissä tavoissa nähdä maailma on pitkälti kyse mielikuvista. Uschanov huomauttaa tarkkanäköisesti, että toisin kuin 1960-luvulla, 2010-luvulla on käytännössä kadonnut se ”ajatuskuvio, jonka mukaan paitsi voimme ratkaista kaikki ongelmat, meillä on juuri siksi suunnattoman suuri vastuu siitä, että myös ratkaisemme ne.” Olemme vajonneet yhä suurempaan välinpitämättömyyteen ja apatiaan. Hän omaa hyvän yleissivistyksen, hallitsee lähdemateriaalinsa ja on sitä kohtaan tarvittaessa kriittinen. Leikki ei sivuuta sitä, miten asiat ovat oikeesti. Hän pyrkii vain osoittamaan muiden älyllisen laiskuuden tai epärehellisyyden. Pessimismi jäi, vaikka esimerkiksi Suomessa Yhdysvaltoja pidetään yhä optimismin tyyssijana. Kirjan nimi ”Hätä on tarpeen” tulee filosofi Friedrich Nietzscheltä. Suomi oli eräs harvoista länsimaista, joissa talouskasvu ja työllisyystilanne olivat vielä koko 1980-luvun ajan samalla hyvällä tolalla kuin 1950–60-luvulla.” Sosiaalisen kriisiytymisen tunne pesiytyi Yhdysvaltoihin Kennedyn kuoltua. Se ei hänen mukaansa vastaa todellisuutta, kuten ei moni muukaan länsimaiseen ajatteluun ilmeisen lähtemättömästi pesiytyneistä pessimistisistä toteamuksista. Omat asiat kiinnostavat meitä selvästi muiden asioita enemmän
Tyyni Tuulio syntyi pienessä ylä-satakuntalaisessa pitäjässä. ”Viikon visakirjailijan elämäkertatiedoista saatamme päätellä, että kyseessä ei voi olla kukaan muu, kuin Karvian kappalaisen tytär, kirjailija, kääntäjä, tohtori hc. ”Viime viikon tehtävä oli yllättävän vaikea, vaikka kyseeseen tulevien joukko ei ole kovin suuri. Ylioppilaslahjaksi sain muistaakseni hänen ’Viisauden käsikirjansa’ (1954), mutta se on aikojen saatossa hävinnyt. Aviollisia kulisseja ja porvarillista elämäntapaa ironisoinneen teoksen ilmiselvät päähenkilöt olivat Oiva ja Tyyni Tuulio, Oivan sisar kirjallisuuskriitikko Anna-Maria Tallgren sekä Hämäläisen palvoma Olavi Paavolainen. Tyyni Tuulio oli kirjailija, kirjallisuudentutkija ja suomentaja, joka työskenteli korkeaan ikään saakka. Hän kirjoitti myös esseitä ja romaaneja eikä pakinointikaan ollut hänelle vierasta. Suosittelen kiinnostuneille! Tyyni Tuulio kertoo kirjassaan ’Nuoruuden maa’ matkastaan Karvian kotipappilasta Helsinkiin vuonna 1906 näin (perhe oli menettänyt isänsä 1905, ja muutti Helsinkiin): ’Lähtö oli Karviasta, sieltä hevoskyydillä Parkanon kautta Ikaalisten Heittolaan, jossa yövyttiin kestikievarissa. Matka kesti noin kaksi päivää, pituutta on vaikea arvioida.’ (Teksti tässä ei ole suora sitaatti, vaan poiminta). Samana vuonna oli ilmestynyt Tyynin kirjailijaystävän Helvi Hämäläisen avainromaani Säädyllinen murhenäytelmä, josta tuli kirjallinen skandaali. Hänen suomentamiensa kirjojen määrä on hengästyttävän pitkä Peter Panista ja Maija Poppasesta Danten Vita Nuovaan ja Galsworthyn Forsythein taruun. Visakirja voisi olla Tuulion ’Toivioretkiä’ (1976), vaikka teksti viittaakin heti toisen maailmansoTyyni Tuulio (keskellä) Akateemisten naisten kongressissa Oslossa vuonna 1924. Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtoriksikin hänet kutsuttiin, ja Järvenpään kaupunki on nimennyt yhden kokoushuoneistaan Tyyni Tuulio -saliksi.” Veikko Huuska Ikaalisista on miltei naapurikylän poikia, joten vastauksen ohessa on sopivasti paikallistietoutta. Ja takaisin voitiin matkustaa samalla tavoin. Muistan kenties parhaiten hänen vireän äänensä 1960-luvun radiosta, jossa hän muisteli menneitä erittäin miellyttävään ja havainnolliseen tapaan. Naimisiin mennessään hänestä tuli Haapanen-Tallgren kunnes he miehensä kanssa vaihtoivat sukunimensä Tuulioksi. Kaikkien monien kirjallisten töidensä ohella Tuuliolla oli aikaa myös Satakuntalaiselle Osakunnalle.” n n n Mauri Panhelainen Jyväskylästä nostaa esiin kirjapiirien kuohut 1940-luvulla. ”Tyyni Tuulio osallistui kirjailijoiden sananvapausjärjestö PENin toimintaan jo 1930-luvulla. ”Visakirjailija on kirjallisuuden Grand Old Lady Tyyni Tuulio (1892–1991), joka on tehnyt kaikkea sitä runsain mitoin, mitä vihjeissä mainittiin. Tyyni Tuulion muistelmia olen lukenut mutta tuskin muuta tuotantoa. Historiankirjoihin on merkitty kansainvälisen PENin myrskyisä kokous Pariisissa vuonna 1937 aiheena kannanotto Espanjan sisällisodan alkuvaiheessa surmansa saaneen Federico Garcia Lorcan kuolemaan. Ilokseni huomaan, että YLEn kultaisessa Areenassa on 42 minuuttinen kooste Tyyni Tuulion puhetta. Haapanen) muuten oli edellä mainitun kapellimestari Toivo Haapasen pikkusisar…” Paikalliskosketusta on myös nykyisin Espoossa vaikuttavalla Pertti Vuorelalla. Kouluaikoinani 1950-luvulla asuin Karvian naapuripitäjässä Parkanossa ja kuulin silloin tällöin Tyyni Tuuliosta niin, että nimi jäi mieleen. Siurossa Tyyni nousi junaan, mutta pysähtyi se juna Tampereellekin, ennen kuin kääntyi Helsingin suuntaan. Tunnettuja karvialaisia ovat Armas Alvari, kirjailija, Toivo Haapanen, kapellimestari ja musiikintutkija, Pasi Heikura, kirjailija ja muusikko, laulajasisarukset Anne, Anneli ja Anniina Mattila, Aulikki Oksanen, kirjailija, Juha Seppälä, kirjailija, Sanna Stellan, näyttelijä; Tyyni Tuulio (o.s. Pitkäikäisistä sopivin näyttää olevan Tyyni Tuulio (1892–1991). Siellä käveltiin korkealle mäelle ja kuohuvan kosken yli siltaa pitkin kohden toiseen laivarantaan, josta isompi laiva vei Siuron asemalle. Toki vastaukset tuplaantuivat edellisviikon pohjanoteeraukseen nähden. Lähes satavuotiaaksi elänyt Tyyni Tuulio (1892–1991) on joukossa harvinainen poikkeus. Hän opiskeli romaanisia kieliä ja kirjallisuutta, ja sai niistä itselleen ammatin. Tyyni Tuulio sai runsaasti erilaisia kunnianosoituksia ja tunnustuspalkintoja. Iloisen Asunta-tuottavuusloikan jälkeen on menty taas kituuttamalla. Tyyni Tuulio edusti kokouksessa Suomen PENiä. Aamulla pienellä Kyrösjärvilaivalla kohti Ikaalisten kauppalaa ja Kyröskoskea. 10 3.12.2015 ELÄMÄNMENO Kirjavisa Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki kirjavisa@demokraatti.fi Tyyni Tuulio teki suomennostöitä vielä yli 90-vuotiaana Kaamosta, kaamosta vain näyttää olevan kirjavisan loppusyksyn moodi. Suhteet eivät koskaan palanneet ennalleen, vaikka aikaa sovinnonteolle olisi ollut.” Tamperelainen Vesa Kautto raivaa tiensä oikean vastauksen äärelle tähän tapaan. Vanhin kolmesta pojasta kaatui syksyllä alkaneessa jatkosodassa, ja aviomies, romaanisen kirjallisuuden professori Oiva Tuulio menehtyi tuberkuloosiin. SKS / Tyyni Tuulion arkisto. Helsinkiläinen Sirpa Taskinen kertoo, kenestä kirjallisuuden merkkinaisesta oli kyse: ”Kirjailijat näyttävät harvoin elävän vanhoiksi – toisin kuin kapellimestarit. Vuosi 1941 oli murheellinen Tyyni Tuuliolle. Alex Matson ja Yrjö Hirn nousivat ensinnä mieleen, mutta kumpikaan ei ollut etsitty henkilö. Elämänkertoja hän kirjoitti muun muassa Sophie Mannerheimista ja Maila Talviosta. Siinä hän eloisasti kertoo kohtaamistaan ihmisistä, tekemistään matkoista ja kirjallisista töistään. Tyyni Tuulio (1892 Karvia – 1991 Helsinki). Paheksuttiin sitä, että päästyään piireihin alhaalta noussut Hämäläinen oli tehnyt ystävistään omia tarkoitusperiään palvelevia kirjallisia karikatyyrejä. Tuulio suomensi muun muassa seuraavat klassikot: Forsytein taru, Jumalainen näytelmä, Kotiopettajattaren romaani, Maija Poppanen, Peter Pan, Pikku naisia ja Rolandin laulu. Etsitty kohta on kirjasta ”Ehtoota” (1973), joka on viimeinen omaelämänkerrallisesta sarjasta. Tyyni Tuulio oli oman aikansa harvoja naispuolisia ylioppilaita ja maistereita
Ala kertoi jo marraskuun alkupuolella, että kotimaiset elokuvat ovat keränneet tänä vuonna elokuvateattereihin enemmän katsojia kuin koskaan aiemmin modernin katsojatilastoinnin aikakaudella. Niistä kahdeksan on ylittänyt 100 000 katsojan rajan, joka takaa useimmille tuotannoille niin sanotun nollatuloksen. elokuvavuoSi 2015 näyttää kriitikon silmään erittäin vaisulta nimenomaan kotimaisen fiktion osalta. Avainsanat Nobel, keltainen kirjasto, esikoisromaani 1940-luvulla, kansainvälinen läpimurto vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Luokkakokouskin perustuu tanskalaiseen alkuperäisteokseen. mennessä. Veteraani Jörn Donner ohjasi puolestaan teatraalisen elokuvan armi Ratiasta. Kuka maansa kirjallisuuden suurmies, mikä romaani. (rb) Työelämä on kamppailulaji. Niin nytkin. Laskelmoituja, siis vahvasti konseptoitujen filmisarjojen jatko-osia tai niihin verrattavia hittejä on ”liikaa”. Kerrotaan sitten vielä, että kirjailija on tämän syksyn yhdessä visassa ollut jo vahvasti näkyvillä. Elokuvavuosi 2015 näyttää kriitikon silmään erittäin vaisulta nimenomaan kotimaisen fiktion osalta. Yksi yhä palkitaan. Oscar-kilpaan Suomi valitsi tai joutui valitsemaan klaus härön kuivakkaan Miekkailijan, joka kertoo Neuvosto-Viron tapahtumista toisen maailmansodan jälkeen. 11 3.12.2015 ELÄMÄNMENO Kolumni rane.aunimo@demokraatti.fi Rane Aunimo Kirjoittaja on Demokraatin toimittaja ja elokuvakriitikko. Tai sitten on kyseessä toinen neliosaisen muistelmasarjan viime osista eli joko Keskipäivän maa (1969) tai Ehtoota (1973).” ”Nyt menee aika rajusti arvauksen puolelle” tunnustaa Juhani niemi ja osuu oikeaan kirjailijaan, mutta teokseksi määrittyy ”Nuoruusvuosien kirjeenvaihto” ”Toivottavasti osui ja upposi, mutta pahoin pelkään erehtyväni. Palkinto menee tällä kertaa Vesa Kautolle, joka kaivoi oikean teoksenkin esiin muuutaman muun joukosta. n n n Suomalainen DokumenTTielokuva on ollut jo pitkään kotimaisen tuotannon airut. Edellisistä Taneli mustosen ohjaama Luokkakokous on peräti vuosituhannen toiseksi katsotuin kotimainen yli puolella miljoonalla katsojalla. Huippuvuosi – lippuluukuilla SuomalaiSen elokuvan vuoSi alkaa olla pulkassa, joulunaikaan sopivasti, vaikka vuodenvaihteeseen onkin vielä noin kuukausi ja aina kin pääkaupunkiseudun maa mustana. Vaikka dokumenttien päälevityskanava on edelleen televisio, on kiehtovaa, että nämä teokset saavat nykyisin myös teatterilevityksen. Kätilö perustuu kyllä katja ketun kehuttuun romaaniin ja sisältää monta tyypillistä suomalaisen elokuvaperinteen paatoselementtiä. Jakelun digitalisoituminen mahdollistaa elokuvien levityksen aiempaa paremmin. Nyt on vielä ennenaikaista puhua tästä jonka odotetaan tapahtuvan, tai eihän se oikeastaan mikään ihme olekaan, pikemminkin yksinkertainen jumalallinen suosionosoitus, myötätuntoisen ja kaitsevan katseen laskeutuminen hedelmättömään kohtuun, josta seurannee ajallaan kruununperijän syntymä, sen sijaan nyt on juuri sopiva hetki puhua niistä tapahtumista joita pidetään varsinaisina ja oikeina ihmeinä, sillä kun ne ovat samaisesta ja mitä roihuavimmasta fransiskaanisesta orjantappurapensaasta peräisin, enteilevät ne varsin hyvin kuninkaan tekemän lupauksen täyttymistä.” Viikon sitaatti dan jälkeiseen aikaan. Tärkeintä on osata kampittaa vastustajansa.. Sitäkin edelleen näkee aivan liikaa. Toisaalta aikuisille, nimenomaan varttuneemmille suunnattu laatudraama loistaa lähes poissa olevana. Englanninkielinen Tyttökuningas tulee teattereihin viikon kuluttua. Silti yhtään tämän päivän Suomeen sijoittuvaa draamaa ei ilmestynyt, ellei venytä määritelmää Mika Kaurismäen Elämältä kaiken sain -tyyliseen koomiseen hölmöilyyn. Ainakin yksi asia näyttää hyvältä suomalaisessa elokuvassa: tulos lippuluukuilla. Alan kertomien tilastojen mukaan elokuvateatterisalien määrä on noussut Suomessa noin kolmeensataan saliin ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen. Edellä on vain aleksi mäkelän Pahat pojat vuosituhannen alkupuolelta. Siltä se lippuluukkumenestysten perusteella myös näyttää. n n n kaikki hyvin. Viimeinen tämän vuoden puolella ensi-iltaan ehtivä kotimainen on mika kaurismäen kuvaus Ruotsin kuningatar kristiinasta. ”Mitä tulee ihmeisiin, niin myös niitä on tapahtunut täällä aivan riittämiin. Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 8.12. Dokumentinkaan ei tarvitse olla dokumentintekijästä itsestään tai vain hänen lähipiiristään kertovaa asiaa. Ala tulkitsee itse, että katsojasuosioon on vaikuttanut kotimaisen elokuvatarjonnan monipuolistuminen. Eikö riitä. Elokuvateattereissa nähdään vuonna 2015 yli kolmekymmentä uutta kotimaista elokuvaa. On dekkari-Varesta, Luokkakokouksen ja Napapiirin sankarien jatko-osan kaltaista sekoilukomediaa, lapsille Risto Räppääjää sekä Onnelia ja Annelia, nuorille kansainvälisyyteen kurottavaa Big Gamen toimintaa ja aikui sillekin Kätilön sotadraamaa. Aforismi aamupalaksi Kun tämä on mennyt näin kovin alavireiseksi, niin annetaan helppo. Tuloksellakin on väliä, vaikka suomalainen elokuva rahoitetaankin veikkausvoittovaroista – eikä siis verovaroin, kuten julkisuudessakin joskus väitetään. Mutta, errare humanum est.” No, vain puoliksi erroria ja pääasia oikein. Pitkällä tähtäimellä se alkaa näkyä nykyistä paremmin ja useammin myös dokumenttielokuvien visuaalisessa ylöspanossa, tai ainakin niin haluan uskoa. Talvivaaran miehet, Hyvästi Afrikka, Hymyjen maa, Äidin toive Atomin paluu ja Valkoinen raivo käsittelevät suuria kysymyksiä ja teemoja, mihin kotimaisella fiktiolla ei näytä olevan mahdollisuuksia. Teknisellä kehitykselläkin on oma merkityksensä. Toivon, että katja Gauriloffin muutaman vuoden takainen Säilöttyjä unelmia luo painavan esimerkin tulevillekin tuotannoille
12 3.12.2015 ELÄMÄNMENO Myös avoero voi jättää syvät haavat Erossa luottamus toiseen särkyy
Tytär oppi jo silloin, ettei mikään ole ikuista. Kähkönen on joutunut miettimään ja työstämään eroaan vuosien aikana paljon. Mies yritti olla aiempaa enemmän mukana kotitöissä ja lasten hoidossa. Yksin jääminen kahden pienen lapsen kanssa taajama-alueelle oli vaikeaa isän viedessä auton mukanaan. Erikoiset bensaostot käräyttivät Pian Kähkönen huomasi yhteiseltä pankkitililtä bensaostoja eri puolilta Suomea ja Ruotsia, kun hän oli Kajaanissa käymässä lasten kanssa. Äiti ja lapset olivat ensimmäiset pari kuukautta ilman tukiverkostoja. – Vaikka siitä on niin pitkä aika, tuntemukset on edelleen negatiivissävytteiset, Kähkönen luonnehtii. Töiden lomassakin hänen on helppo palauttaa mieleen yhdeksän vuoden takaiset tunnelmat avoliiton päättymisestä. Luottamuksesta putosi kerralla pohja. Isä uupui. Eroa kesti puoli vuotta, mutta pitkällisten keskusteluiden jälkeen he päättivät vielä yrittää. Silloin äiti vielä ajatteli, että eläisi loppuikänsä saman puolison kanssa. Arki rullasi kuten ennenkin. Vanhempi poika oireili ja kyseli jatkuvasti, milloin isä tulee kotiin. Kähkönen ei voinut kuvitellakaan jatkavansa elämää miehensä kanssa. Kähkönen uumoili toisen naisen olevan kuvioissa mutta ei saanut asiasta koskaan vahvistusta. Kähkösen vanhemmat erosivat 1989, eikä tytär ole tavannut sen jälkeen isäänsä. Häntä puistattaa vieläkin ajatus pettymyksestä ja omaisuuden epäoikeudenmukaisesta jaosta. Isä uupui Kähkönen aloitti seurustelun hieman yli parikymppisenä. Pari eli pitkään tasaista arkea ja reilun vuoden kuluttua he saivat jo toisen lapsen. Asunnossa kaikui, koska huonekaluja oli niin vähän. 13 3.12.2015 ELÄMÄNMENO Erossa luottamus toiseen särkyy Kajaanilainen palkanlaskija Riikka Kähkönen on parhaillaan työmatkalla Espoossa. Jari Soini. Äiti ja lapset muuttivat isän perässä Ouluun. Isä käytti runsaasti alkoholia ja oli väkivaltainen. – Ex-mieheni oli sitä mieltä, että kaikki se, mitä oli maksettu hänen tililtään, oli myös hänen. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Kuopio virpi.kirves-tor vinen @demokraatti.fi ”Vaikka oma parisuhde ei olisi kirkossa vahvistettu, lapsille sillä on merkitystä, miten paljon uusia perheen kokoonpanoja tulee ja millä vauhdilla.” Riikka Kähkönen kokee kasvaneensa ihmisenä avoeron myötä. Hän pyysi isää lähtemään kodista. Hän tuli vuorotöistä kotiin ja sanoi, että lähtee ja etsii itselleen oman asunnon. Mies vakuutti olevansa Oulussa, vaikka puolisolla oli tilitositteet todisteena. Vanhemman pojan allergisuus toi lisäpulmia arjen pyörittämiseen. Ero tuli ensimmäisen kerran, kun nuorempi poika ei ollut täyttänyt vielä puoltakaan vuotta. Puolen vuoden päästä hän huomasi olevansa raskaana, joten yhteen muuttaminen oli luonteva ratkaisu
Aikaa toipumiseen Riikka Kähkönen uskoo yhä avoliittoon. Onko se asia, jota ei ole sanottu ääneen, Mykkänen-Hänninen pohtii. En lähtisi enää yhtä intensiivisesti ja nopeasti uuteen suhteeseen, äiti pohtii. 14 3.12.2015 ELÄMÄNMENO ”Ex-mieheni oli sitä mieltä, että kaikki se, mitä oli maksettu hänen tililtään, oli myös hänen.” Kuitenkin Kähkönen oli maksanut vuokrat ja muut juoksevat kulut. Eron merkitys sukupolvien ketjussa Avoja avioerojen lisääntyessä Mykkänen-Hänninen kaipaisi keskustelua siitä, mikä on erojen merkitys sukupolvien ketjussa, ja mikä perheyksikön merkitys tässä ajassa. Myös isovanhemmat tarvitsisivat akuutissa kriisitilanteessa keskustelutukea, hän tietää. päivä marraskuuta kaksi vuotta sitten. Jos suhteessa on lapsia, hän kehottaa miettimään vielä kerran ennen eropäätöstä. Koeaika tuo lisää mahdollisuuksia Asiantuntija näkee yhtä lailla avokuin avioliitossa sitoutumista ja sitä, että pari tekee töitä suhteensa eteen. Joskus hän kuulee asiakkailtaan, etteivät he olisi eronneet, jos olisivat etukäteen tienneet, miten vaikea prosessi on edessä. Hän on pitänyt sitä voiton päivänään. Lopulta äiti ja pojat löysivät kodin Kajaanista ja muuttivat sinne takaisin. – Ei voi sanoa, että eroamisen tapa olisi aina kovin kirkollisten arvojen mukaista avioliitossakaan olevilla. – Onni ei ole sitä, että saa lottovoiton. Avoliitto voi olla molempien tai toisen osapuolen toive. Toisaalta avoliitossa elämisessä voi olla haluttomuutta sitoutua tai vakavoittaa suhdetta. Ihmisellä on onneksi hieno taito, voi pakittaa takaisin, pahoitella sanomisiaan ja pyytää anteeksi, Mykkänen-Hänninen vinkkaa. Avoerossa voi jäädä helposti yksin. Turvan kokemus omasta kodista on ollut merkittävä. Tärkeintä on kuitenkin luottamus. Ero vaatii työstämistä Mykkänen-Hänninen kannustaa tutustumaan avoliittolakiin, jolloin voi pohtia miten turvata selustansa erotilanteessa. Poikien isä on kasvanut vanhempana ja ottaa heistä aiempaa enemmän vastuuta. Onneksi ex-miehen uusi puoliso kannusti tapaamaan poikia, ja sen jälkeen he ovat nähneet isäänsä säännöllisesti. Hän korostaa, että varsinkin lapsi tarvitsee elämässään pysyvyyttä. Sen syvyyteen liittyy myös se, millaisia mielikuvia kukin kantaa mukanaan. Mykkänen-Hänninen on törmännyt siihen, että aikuiset saattavat vähätellä nuortensa avoliittojen tai seurustelusuhteiden päättymistä. En ole ollut koskaan niin onnellinen kuin viimeisen parin vuoden aikana, äiti iloitsee. Silloin monet tarjoavat apua ja tukea. Aiemmin hän ajatteli, ettei saisi ostettua asuntoa ilman puolisoa. Toisen osapuolen kunnioittavaa kohtaamista ei voi korostaa liikaa. Hänen kokemuksensa on, että ihmiset ottavat avioeron avoeroa vakavemmin. Hän käy lasten kanssa yhdessä uimahallissa ja ottaa heitä vuorotellen mukaan koiran lenkityksille. Mykkänen-Hännisen mukaan varsin usein erojen takana on toimimattomat vuorovaikutustaidot. – Voimme käyttää aikuisena väärin ajatusta lasten joustavuudesta. Avoliitto voi olla koeaika ja antaa lisää mahdollisuuksia miettiä, mitä parisuhteelta ja elämältään haluaa. – Parisuhteeseen sisältyy automaattisesti erilaisia vaiheita. Se voi olla kuitenkin nuorelle iso kriisi, joskus jopa suurempi kuin seuraavien suhteiden . Siihen riittää hyvä arki, Kähkönen kiteyttää. – Joskus avoero voi olla helpompi tai vaikeampikin kuin avioero. Se voi olla myös kannanotto henkilökohtaisesta sitoutumisesta, johon ei tarvita kirkkoa tai siviilivihkimistä. Uuteen suhteeseen ei kannata kiirehtiä -varsinkaan saman katon alle. Äiti peräänkuuluttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden merkitystä. Kähkösen eron jälkeen hänen tuttavapiirissään osalle on tullut avioero. Mykkänen-Hännisestä on tärkeää, että eronkin jälkeen kaikki lapsen aikuisverkostoon kuuluvat voisivat olla lapsen tukena. Ero voi mahdollistaa myös hyviä asioita. Erokriisi on samankaltainen ja siinä on erilaisia vaiheita. – Eroaminen avoliitosta on niin helppoa, että siinä voi jäädä asioita selvittämättä. Olennaista asiantuntijasta on se, että suhteen päättyminen tulisi aina työstää. Jopa avioeroa vaikeampi Eroauttamisen asiantuntija Riitta MykkänenHänninen ei ole pitkän uransa aikana havainnut tunnetasolla eroa avoja avioparien välillä. Erotessa osapuolet voivat tulkita aiemmin tekemänsä sopimukset eri tavoin, mikä tuo lisähaasteita. – Koen olevani onnekas. Hän on halunnut antaa itselleen myös aikaa toipua. – Moni ei tule ajatelleeksi, että avoliiton päättyminen voi olla iso asia. Avoerossa voi jäädä yksin Kului vuosi, eikä isä halunnut tavata poikiaan lainkaan. Turvaa omasta kodista Riikka Kähkönen on Yhden vanhemman perheiden liiton liittohallituksen jäsen. Avoin vuoropuhelu ja asioiden päivittäminen ruokkivat yhteishenkeä. Myöskään avoliitossa syntyneelle lapselle vanhempien erotessa suhteen virallisella muodolla ei ole merkitystä, Mykkänen-Hänninen selvittää. Hän haluaa olla itse auttamassa nyt muita eronneita. Ihmiset muuttuvat suhteen aikana. Erossa on monia asioita, jotka voivat vaikuttaa niin identiteettiin, talouteen, statukseen, sosiaaliseen verkostoon kuin tunnepuoleen. – Kun näkee ihmisiä, jotka ovat hädissään ja rikki, ei ole merkitystä sillä, mikä se parisuhteen juridinen muoto on ollut. Ilman sitä hän tuskin olisi saanut opiskeltua tai käytyä töissä opintojen ohella. Hän myös vaatisi, että kaikki isommat kodin tavarat ostettaisiin puoliksi. Äiti ei ole ottanut uutta puolisoa, koska ei ole halunnut horjuttaa perheen arkea. Joskus voi olla niin, että paremmat päivät ovat edessäpäin, hän summaa.. Vaikka oma parisuhde ei olisi kirkossa vahvistettu, lapsille sillä on merkitystä, miten paljon uusia perheen kokoonpanoja tulee ja millä vauhdilla, hän tähdentää. Äiti osti perheelleen rivitalokolmion 29. Tilanne parani huomattavasti, koska tukiverkko oli lähellä. Äiti pitää nykyisestä mutkattomasta arjesta poikiensa kanssa. – Erokriisi koskettaa myös perheen verkostoja
Hänen toiveensa ei kuitenkaan toteutunut. Rakkausliittoon tuli kuitenkin ongelmia, joista ei ollut ulospääsyä. . . Poika ei ole ollut vielä kertaakaan hänen luonaan yökylässä eron jälkeen. Silloin hän kävi Fisherin eroseminaarin. Jotkut menevät eroryhmään entisen liiton takia, vaikka ovatkin jo uudessa suhteessa. Hän itse vetää Yhden vanhemman perheiden liiton olohuone-eroryhmää. Suhteesta puuttui kuitenkin Tajakan mielestä se tärkein; rakkaus. Hänen kymmenen vuotta kestänyt avoliittonsa kariutui keväällä. Tajakka ei voisi enää ajatella avioliittoa, mutta usko rakkauteen ei ole haihtunut minnekään. Ero vapautti Jyri Flink ”Kun ei ole kirkossa toisten ja papin edessä vannonut, ei ole samanlaista syyllisyyttä ja itsesyytöksiä.” Nivalassa asuva Sari Tajakka on huojentunut ja vapautunut. Ennen avoliittoa Tajakka oli naimisissa viisi vuotta. Hän yritti pitkään yhteisen pojan takia, mutta psykosomaattiset oireet saivat hänet havahtumaan. Avoliittolaki (laki puolisoiden yhteistalouden purkamisesta) koskee niitä pariskuntia, joiden yhdessä asuminen on kestänyt vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. . . – Jos antaa itsensä rakastaa, tulee pelko, että kestääkö se rakkaus, hän huokaa. Hän ohjeistaakin karkottamaan ne ihmiset lähipiiristä, jotka eivät ole erossa puolellasi. Tajakka osti mökin ja toivoi perheen viettävän paljon aikaa siellä. – Ero on aina ero, avoja avioeron läpikäynyt Tajakka summaa. Ei samanlaista syyllisyyttä Tajakasta ihmiset tuomitsevat edelleen joskus eronneita liian herkästi. Ihmiset saattavat myös syyllistää kahta isää tai äitiä erosta muista syistä kuin tavallisesti. Ari Hyytiäinen. Sateenkaariperheissä avoero on siinäkin mielessä raskas, koska on joutunut näkemään vaivaa saadakseen liitolleen hyväksynnän. . Hän halusi vielä yhden lapsen. Minulle on tullut usko ja toivo siitä, että selviydyn. Hän on käynyt keskustelemassa erosta perheneuvolassa. Rakenna uusi suhde vahvemmalle pohjalle kuin aiempi, opi erostasi. Tajakka kaipaisi lapsille enemmän eroryhmiä, jossa voisi käsitellä asioita pehmeästi. – Vertaistuki on ollut voimaannuttavaa. Sari Tajakalle omasta lapsesta luopuminen on ollut yhtä tuskallista niin avokuin avioerossa. Erot ovat tehneet haavoittuvaksi. . Olen kiitollinen niistä asioista, jotka ovat hyvin, hän kertoo. . . Mitä useampi avoliitto on takana, sitä useamman liiton pohjalta uusi liitto rakentuu. – Elämässä ei kannata katkeroitua. Eroa hän ehti puntaroida mielessään parin vuoden ajan. . Kun poika sai alkunsa, oli Tajakalla jo sen verran ikää, ettei raskaudenkeskeytys tullut mieleenkään. . . Kaipuu on kova. . Hän asui miehensä ja esikoisensa kanssa maatilalla suvun ympäröimänä. Avopuolisot voivat varautua eroon tai puolison kuolemaan sopimuksella tai testamentilla. Isä oli viettänyt pienestä pitäen paljon aikaa pojan kanssa ja halusi lapsen itselleen. 15 3.12.2015 ELÄMÄNMENO Erosta voi oppia . – Lapsi aistii, jos suhteessa ei ole kiintymystä ja rakkautta, Tajakka sanoo haikeutta äänessään. Ero on aina ero Tajakka työskentelee sosiaalialalla kehitysvammaisten parissa. Tärkein puuttui Pariskunnalla ulkoiset puitteet olivat kunnossa. Muutenkin molempien haaveet, ajatukset arjen puuhista ja tulevaisuuden suunnitelmat menivät ristiin. Menen luottavaisin mielin eteenpäin ja pidän omista haaveistani kiinni. Ahdistus, kivut ja muut oireet hävisivät eron myötä. . Jokainen suhde paljastaa ihmisestä itsestään jotain merkityksellistä. Äiti tapaa kahdeksanvuotiasta poikaansa kerrasta kahteen viikossa. Äiti halusi välillä rentoutua ja juhlia vastapainona työlle, mutta mies lopetti kokonaan alkoholin käytön. – Kun ei ole kirkossa toisten ja papin edessä vannonut, ei ole samanlaista syyllisyyttä ja itsesyytöksiä, Tajakka luonnehtii avoeroa. Mikäli alaikäisillä avopuolisoilla on yhteinen lapsi, he kuuluvat avoliittolain piiriin. . . Olen kiitollinen, että lapset ovat terveitä ja molemmilla on hyvät isät, hän ki teyttää. . Olen onnellinen, että ystäväni ovat säilyneet. . Avioliitosta eronneita on vuosittain 13 000–14 000, mutta avoeroja on huomattavasti enemmän. Se ei auta ketään. Lähteet: Kiianmaa, Kari: Hyvä ero uusi elämä (Multikustannus 2008) Nystén Tiina: Parisuhteen juridiikka (Kauppakamari 2015) Stolbow, Marianna: Erosta eteenpäin (WSOY 2014) ”Eroaminen avoliitosta on niin helppoa, että siinä voi jäädä asioita selvittämättä.” Riitta Mykkänen-Hänninen kysyy joskus asiakkailtaan, mikä kiire heillä on muuttaa saman katon alle. Avioerosta toipuminen kesti pitkään, ja Tajakka asuikin yksin viisi vuotta ennen avoliittoa. Hän toivoo, että pojat ymmärtäisivät eron syitä ja äidin näkökulmaa paremmin vanhempana
Nykyään kaijaa pitkin huristelevat pelottavan korkeat lukit kontti mahanalusessaan. Laiva on purettu ja lastattu niin Juhani Aro Demokraatti. Äiti epäili, pärjääkö poika roistojen maailmassa. Satamäjätkälle, hamnbuusille, hampparille ennen piisasi ammattitaidoksi, kun oli vantterat selkälihakset ja vahvat käsivarret. Joka tili oli lopputili Nykänen valottaa ansiokkaasti ja värikkäästi satamajätkien entistä raskasta elämää. Ilman sen kummempia vinttureita ja nostokraanoja piti miehen kestää 80 kilon kolisäkkien kantamista 12 tunnin työvuoro, ja laivatilanteen mukaan toinen samanmittainen rupeama heti perään. Tili maksettiin joka päivä ja se oli aina myös lopputili. Palkka on tasan sama 40 penniä tunnilta yöllä ja päivällä, ja työsuhde päättyi joka päivä mikäli työtä oli edes ollut tarjolla.” Niin, todellakin. . Ei siihen kouluja tarvittu, vaan raakaa voimaa. Liiton I varapuheenjohtaja Arto Sorvali muistelee kirjassa, kuinka äitinsä tirahti itkuun pojan ilmoitettua lähtevänsä hamppariksi. Helsingin hampuusien värikäs historiikki Työvälineenä selkälihakset ja vahvat käsivarret Siinä kun nykyään ihmetellään Postin rikkuritouhuja ja muita kummallisuuksia, kannattaa vilkaista juuri ilmestynyttä Eino Nykäsen kirjoittamaa historiikkia Helsingin Ahtaustyöntekijäin kovasta ja värikkäästä tarinasta. Kun 18-vuotias Nikolai Leonjeff tuli töihin Helsingin satamaan vuonna 1885, olivat ahtaajien tärkeimmät ja melkein ainoat työvälineet miesten omat selkälihakset ja käsivarret. Sellainen oli ahtaajien maine. Aamuksi piti taas kokoontua huutokonttorin eteen aidan taakse kyttäämään olisiko tänään hommia tarjolla. Niinpä kirjaan on kertynyt peräti 406 sivua, mikä ei tietenkään ole mitään verrattuna Sähköliiton jokin aika sitten julkaistuun yli 1 000-sivuiseen 50-vuotiseen historiateokseen. Tätä nykypäivän termein kutsuttuna pätkätyötä kesti aina 1970-luvulle saakka. Ajatkin ovat muuttuneet rajusti. Muuta ei tarvittu. Se täytyy kyllä myöntää, että Helsingin ahtaajien tarinaan mahtuu värikkäitä käänteitä ja vaarallisia tilanteita, jopa väkivaltaa. Kaari on pitkä. Pitkä aikajana Aikajana tähän päivään on pitkä. Niillä pärjäsi, kun piti lempata kalajauhosäkkejä ulos laivasta hevoskärryn lavalle. Jollei laivaa ollut yön aikana saapunut satamaan, ei ollut työtäkään. Historia alkaa 1800-luvun lopulta ja jatkuu aina näihin päiviin saakka. Kirjan ensimmäisiä sanoja voi hyvin siteerata tähän: ”Alussa oli vain puinen kaijanpätkä, muutama vaivainen kaasulyhty ja raivaamattomien satama-altaiden pohjassa uponneiden laivojen raatoja. 16 3.12.2015 ARKI
Kotinsa kautta Olavi oli saanut kannettavakseen isänmaan historian raskaan taakan, jonka tärkeyttä Suomen olemassaololle ei ole aina ymmärretty. Rekola oli syntynyt 14. Isä-Paavo oli Itä-Teiskon punakaartin 18-vuotias sotilas. – Oikeastaan jokainen ensiilta on aina kohokohta. Ai niin. Saatoimme veljen kanssa isää potkukelkalla tien varteen postiautolle. Sunnuntaisin Olavi istui Liisansa kanssa Teiskon kirkon itäsiivessä. – Jatkosota alkoi kesällä 1941. Teatterikorkeakouluun pääsyn lisäksi Puotila nostaa uransa kohokohdaksi kiinnityksen Kansallisteatteriin pian valmistumisen jälkeen. Nyt ymmärrän, mistä sana hampparinväärä juontaa juurensa.. Teiskolainen timpuri ja pitäjän yhteisen perinnön säilyttäjä Olavi Rekola on poissa. Se on pikemminkin historiikki, kuten kirjoittaja itsekin kuvailee. Isä pyysi meiltä: pitäkää äidistä huolta. Ja kuten kirjoittaja osuvasti kuvailee, Helsingin hienostorouvat häipyivät ratikasta, kun kalajauholle, viinalle, hielle, tupakalle ja lialle tuoksuvat vantterat ahtaajat olivat päättäneet työvuoronsa ja kapusivat lopen uupuneina ratikkaan. Oli juhlallista, liian juhlallista. Maanläheistä, ihmisten historiaa vallitsevan yläluokkaisen historiankirjoituksen sijaan. Puotilan lisäksi palkinnon saivat kirjailija Sirpa Kähkönen, laulaja Reijo Taipale, koreografi Jorma Elo, tekstiilitaiteilija Agneta Hobin, kirjailija Daniel Katz, pianisti Erkki Korhonen, suomentaja Juhani Lindholm, kapellimestari Hannu Lintu ja taidemaalari Raili Tang. Turvallinen isähahmo sai Velaatan työväentalon pelastettua tuholta. Ensimmäisenä sotasyksynä isä kaatui. Asioilla on aina juurensa ja syynsä. Pelotti. Paksu kirja Eino Nykänen on tehnyt todella suuren työn tutkiessaan ammattiosaston pitkää historiaa. Olavi oli vanhoja tovereita, jolla oli laaja ystäväpiiri kaikista yhteiskuntaluokista ja Teiskon kolkista. – Tietysti tuntuu hyvältä, että tekemälläni työllä on ollut merkitystä, Puotila kommentoi STT:lle. Englannin kanaalia edestakaisin suhaavien roroalusten suomalaismiehistö ei juuri kerinnyt maihin. Piipahdin jokunen vuosi sitten Rotterdamin jättiläissatamassa. Hän jatkoi suurten aatteiden kaikua ja niiden alkuperäistä henkeä. Ja lauantaiaamuna talkoissa olivat paikalla ne, jotka rakennustyömaat olivat hylänneet. Merimieskirkon nuori naistyöntekijä ehti hädin tuskin käydä pakettiautollaan vaihtamassa miehistölle uudet luettavat ja elokuvat. Sitten oli taas lähdettävä. Puotilan mukaan teatterityö ei ole juuri muuttunut hänen uransa aikana. Kirja olisi eittämättä kaivannut tiivistämistä, mutta on tällaisenaankin oivaa ja vauhdiKirjat Eino Nykänen: Sataman soturit Helsingin Ahtaustyöntekijäin pitkä, kova ja värikäs historia, 406 s. Sotaorpo-Olavin Paavo-isä oli siinä kohtaa aivan lähellä. Satamat ovat jättiläismäisiä laitoksia ja usein kymmenien kilometrien päässä keskustoista. – Ennen harjoiteltiin puolitoista kuukautta tai enemmänkin. huhtikuuta 1927 ja kuoli 28. – Seuraavista sodista muistan jo itse talvisodan Tampereen pommituksen, Olavi muisteli minulle. Nyt kuvataan parin harjoituskerran jälkeen. lokakuuta 2015. Teos ei pyrikään olemaan tieteellinen historiantutkimus. Hampuusit, hampparit, hamnbuusit osasivat tarvittaessa myös poseerata valokuvaajalle. Muistan kuinka isä veti käsineen pois kädestään ja kätteli minut ja veljeni. Raaka ruumillinen työvuoro saattoi kestää 12 tuntia. Teattereissa harjoitellaan yhä perusteellisesti, ja roolihahmoa on aikaa etsiä. Hän osallistui Tampereen puolustukseen, mutta tuomittiin valtiopetoksetta Tammisaaren sotavankileiriin. Työväen Arkisto kasta ajankuvausta duunarin lattiaperspektiivistä lukijalle, joka haluaa ymmärtää, miksi ahtaajat ovat nykyään sellaisia kuin ovat. Helsingin Ahtaustyöntekijät ry (AKT) Saarijärven Offset Oy 2015 Ahtaajalla piti olla kova kunto. Sen sijaan tv-roolit tehdään Puotilan mukaan nykyisin liukuhihnatuotantona. Tässä kirjassa haisee hiki, ja eletty elämä. Olavi Rekolalle oli läheistä kansanvaltainen työväenliike, kristinusko, kotiseutuaate, urheilu ja isänmaan historia. Pro Finlandia -mitalin sai kaikkiaan kymmenen taiteen ja kulttuurin saralla ansioitunutta. Isä lähti yöllä Teiskosta kohti rintamaa. Monet muistavat hänen hymynsä, siniset haalarit ja lippalakin, kun hän seisoi vasara kädessä ja katsoi valoisin silmin suoraan päin ja sanoi: ”No kun pitäis, niin eiköhän vähän, jos sääkin tulisit, niin saatais kuntoon”. Mutta auringon kiertyessä iltaan Olavi johdolla ratinja kynänpyörittäjistä kasvoi ryhmä, jonka henkeä voivat YIT ja Skanska yhä kadehtia. Puhelimen puhepostissa odotti tieto Pro Finlandia -palkinnosta. Ja jos laiva lipui sopivasti satamaan, toiset 12 tuntia päälle. Velaatassa seisoo nyt muistomerkki niille, jotka talolta olivat lähteneet saatille, avioliittoon, kotiin urheilukilpailun voittajina tai etulinjaan vieraan tunkeutuessa maahan. Olaville rakkaan Velaatan työväenyhdistyksen vuosikertomus vuodelta 1894 päättyi: ”Lain vankalla pohjalla ja rehellisen tarkoituksen nojalla on yhdistyksen valiolause edelleenkin: Tee työtä ja toivo.” Timo Malmi Kirjoittaja on Olavi Rekolan ystävä Jukka Puotila ja yhdeksän taiteilijaa sai Pro Finlandian Näyttelijä Jukka Puotila yllättyi iloisesti herättyään keskiviikkoaamuna. 17 3.12.2015 ARKI Kuollut Olavi Rekola oli Teiskon rakentaja ”No kun pitäis, niin eiköhän vähän, jos sääkin tulisit, niin saatais kuntoon”. Hän kuului Teiskon ja Tampereen rakentajiin. Ikivanhoilla aatteilla vapaudella, veljeydellä ja tasa-arvolla on taas koti. Näin minustakin tuli työväentalon rakentaja, jonka hirret olivat aloittaneet kasvunsa jo Ruotsin vallan aikana, perustajat kokoontuneet keisari Aleksanteri III:n hallitessa. STT Työvälineenä selkälihakset ja vahvat käsivarret nopsaan, ettei merimiehille jää aikaa piipahtaa edes kaupungilla
010 770 3620 SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Yhdessä olemme enemmän » www.akt.fi » www.metalliliitto.fi » www.jhl.fi » www.sak.fi/alueet Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Ostokset ehtii tekemään yhden matkan hinnalla, sillä lipulla on kahden tunnin vapaa vaihtoaika. PIRKANMAA . 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. 18 3.12.2015 ARKI Yhdistystoiminta B.Virtanen Urja Sarjakuvat SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Rehtori Arto Pylvänäinen kertoo koulun toiminnasta. Mäntän Wanhat Toverit kokoontuu joulukuussa ti 15.12. klo 11.45 Mäntän ammattikoululla, Virtasalmentie 14. Huomaa poikkeava aika ja paikka. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Joukkoliikenne kun on tunnetusti vähäpäästöisempi vaihtoehto kuin yksityisautoilu, toteaa Mikko Koskinen Valonian ekovinkissä. Työväenliikkeen itsenäinen säätiö tukee mm. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. Tarkemmat aikataulut elämyksistä löytyvät Työbussaile! –kampanjan Facebook-sivulta osoitteessa www. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. facebook.com/tyobussaile ja Valonian Mikko Koskinen Valonia Älä luo ruuhkaa, mene bussilla jouluostoksille! Anna-Liisa Blomberg. Onneksi kuitenkin oivana vaihtoehtona on bussi, sillä mikäpä sen mukavampaa kuin oma kuljettaja ja valmiiksi lämmitetty auto. Mikäli kuitenkin jouluostokset ovat päällimmäisenä mielessä, pääsee kauppakeskuksiinkin bussilla kätevästi lähes suoraan oven eteen. Perillä voikin sitten suunnata iloisin mielin suoraan asioilleen ilman parkkipaikan metsästystä. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Bussissa voi rauhassa keskittyä suunnittelemaan päivän askareita tai vaikkapa vaihtaa muutaman sanan muiden matkustajien kanssa. (09) 5868 530 Uusi lehti vuoden alusta. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. Joulushoppailun sijaan bussilla voi myös lähteä kaupungille ystäväporukalla esimerkiksi kahvittelemaan ja kuulumisia vaihtamaan. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti. demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@ demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Bussia käyttämällä tulee myös tehneeksi pienen ympäristöteon. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Varsinkin viikonloppuisin lahjaostosten perässä autoilevat aiheuttavat keskustassa ruuhkapiikkejä. omaehtoista kulttuurityötä Vuoden 2016 apurahat tulee hakea ajalla 1.11.-31.12.2015 Apurahojen hakuohjeet ja hakusovellus löytyvät sivuiltamme www.sivistysrahasto.fi Puh. Liikenneruuhkat taas lisäävät joulustressiä entisestään niin autoilijoille itselleen kuin muillekin kaupungilla asioiville. Valonian järjestämillä Elämyksellisillä bussimatkoilla kuullaan jouluisia säveliä ja matkustajia avustavat tontut tekevät osaltaan matkustamisesta entistä mukavampaa. (STT) Bussin kyytiin rauhaan jouluruuhkilta Ekovinkki Nyt eletään aikoja, jolloin moni kokee stressiä jouluhankinnoista. Joulumieltään voi kohottaa myös astumalla bussiin kokemaan jouluisia elämyksiä. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Itsenäisyyspäivän korkein kunniamerkki KHO:n presidentille Suomen Valkoisen Ruusun suurristi on myönnetty korkeimman hallinto-oikeuden presidentille Pekka Vihervuorelle.Suomen Leijonan I komentajamerkin saavat hallitusammattilainen Sari Baldauf, vuorineuvos Jorma Eloranta, suurlähettiläs Hannu Himanen, Itä-Suomen hovioikeuden entinen presidentti Mikael Krogerus ja VTT:n pääjohtaja Erkki Leppävuori
01.10–02.10 Rikoksista pahin (12) Menneisyyden ote. 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät 17.50 Leijonan luola USA Sirkustemppuja. 18.30 Hiukkasmysteeri (7) Holly synnyttää Erneston vauvan ja hakee suojaa majakasta. 03.25 Venäjän mystiset kansiot 05.10–05.59 Sky News SUB 10.00–11.00 Lemmen viemääw 14.00 Unelmien koti 15.00 Jamie Oliverin ruokavallankumous 16.00 Ruotsin surkein kuski 17.00 Walker, Teksasista (12) 18.01 Simpsonit (7) 18.30 Miehen puolikkaat 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Myytinmurtajat 20.00 Kolme miestä ja tyttö 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Ikuisesti nuori 22.00 Arrow (16) 23.00 Catfish – deittihuijarit 00.00 Bones (12) 01.00 Lainvalvojat (7) 01.30–02.00 Lainvalvojat (7) TV5 07.05 Pulmuset 07.30 Pulmuset (7) 08.00 Akvaariomestarit 08.50–09.45 Jenkkimetsurit 12.45 Kadonneet (7) 13.40 Goldbergit 14.05 Hulluna sinuun 14.30 70’s show (12) 15.00 70’s show (12) 15.25 Kadonneet (7) 16.20 Pulmuset 16.50 Pulmuset (7) 17.15 Hulluna sinuun 17.45 Goldbergit 18.10 70’s show (12) 18.40 70’s show (12) 19.05 Hullut häävideot 20.00 Maailman hauskimmat kotivideot 21.00 Elokuva: Identtiset kaksoset (12) 23.00 Seinfeld 23.30 Seinfeld 00.00 Ryhmäterapian tarpeessa 00.30 Hullut häävideot 01.20 Las Vegas (12) 02.10 Ryhmäterapian tarpeessa 02.35 Hullut häävideot 03.30 Las Vegas (12) 04.15–05.04 Kadonneet (7) JIM 10.50 Britannian paras leipomo 11.55 Huijari pilasi elämäni 12.55 Jyrki Sukulan makujen maa 13.25 Hell’s Kitchen 14.25 Top Chef 15.25 Haasta Hans 16.25 Gordon Ramsay maailmalla 17.30 Hell’s Kitchen 18.30 Panttilainaamo 19.00 Panttilainaamo 19.30 Arman ja viimeinen ristiretki (12) 20.00 Arman ja viimeinen ristiretki (12) 20.30 Panttilainaamon autospesialistit 21.00 Firmat kuntoon 22.00 Huippulastin metsästäjät 22.30 Huippulastin metsästäjät 23.00 Muinaiset avaruusoliot (12) 00.00 Australian rajalla 00.30 Australian rajalla 01.00 Arktiset vedet 01.30 Mestariampuja 02.30–03.05 Villit nettivideot (16) LIV 09.00 Hurja remontti 10.00 Korealaisen keittiön aakkoset 10.30 Farmi 11.00 Neljät häät Amerikassa 12.00 Kaksi julkkista ja yhdet häät UK 13.00 Sinkkuillallinen 14.00 Hurja painonpudotus 15.00 Jutta ja huikeat häädieetit 16.00 Huippumalli haussa 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Hurja painonpudotus 19.00 Sinkkulaiva 19.30 Sinkkulaiva 20.00 Jutta ja huikeat häädieetit 21.00 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 22.00 Elokuva: Naispaholainen (12) 00.05 Loop ja Me Naiset esittää: Olisinpa tiennyt 00.35 Lätkävaimot 01.30 Rakkauden FAQ 02.25 Jutta ja huikeat häädieetit 03.20 Sinkkuillallinen 04.15–05.05 Huippumalli haussa AVA 09.20 Jamie Oliverin helpot herkut 09.50–10.55 Grand Designs – unelma-asunnot 11.55 Lääkärit 12.50 Muodin huipulle 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Täydellinen Mrs. finaalipäivä Suorassa lähetyksessä mukana 4 finalistia, Radion sinfoniaorkesteri ja Helsingin kaupunginorkesteri johtajinaan Hannu Lintu ja John Storgårds. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 Last King of Scotland (16) (Iso-Britannia 2006) Skottilääkäri Nicholas Garrigan (James McAvoy) lähtee vuonna 1970 Ugandaan, jossa hän pääsee presidentti Idi Aminin lähipiiriin. Tukkapölly takaisin. Ohjaus ja animointi Tuula Leinonen ja Antti Peränne. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Kauppaneuvos Jethro (7) Jethrolle sihteeri. Yli 25 vuotta Sibelius säveltää joka yö, vaikka ei julkaise mitään. Lompakko. Kauden päätösjaksossa Kandit pohtivat, kuinka kesä vastuussa lääkärinä on sujunut. (Israel 2013). Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.25 Viiden minuutin matka. Kilpailu. 14.40 Amorandom Piirrosanimaatio kohtalon kiemuroista. 13.20 Erätulilla – kalavesillä Talviverkoilla Vanajan reitillä. O: Kevin Macdonald. 14.20 Herkkuja: Mitaleja Mette Blomsterberg valmistaa pikkuleipiä murotaikinasta. 11.00 Valkoista valoa: Suomalaisuuden juuret 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Tuomas Enbuske. 16.21 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) Aito onni. 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Haaveiden talo hartiapankilla 14.35 Mitä tänään syötäisiin. 15.45 Gordon Ramsay – pannu kuumana 6/9. Pohjoismaisen rikoskirjallisuuden taitavimmat tekijät mm. Toinen kilpailupäivä. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt . O: Edvin Laine. 16.30 Uusi päivä Syvissä vesissä. 19.50 Sehän on Sibelius!: Lopettamisen vaikeus 8/8. 06.00 Lazy Town 06.25 Bubble Guppies 06.50 Avaruusnappulat 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Merieläinten pelastajat 08.30 Eläinten ABC 09.00 Hauskat eläinvideot 09.05 Hauskat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay – pannu kuumana 10.20–10.50 Malibu Country (12) 13.50 Tavaa ja voita 7/8. 21.25 Uinnin EM Lyhyiden ratojen EM-kilpailut. Johanna ja Kari. Elokuvabisnekseen kyllästynyt Chili Palmer (John Travolta) päättää nyt kokeilla kynsiään musiikkimaailmassa. 17.00 Pikku Kakkonen 17.51 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus Maltin tunnustus. 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Top of the Lake (16) 4/6. 14.30 Marja Hintikka Live 8/10. 13.30 Erätulilla Jättimateiden toivossa matkaamme Uljualle, ja lähdemme mäyräkoiran kanssa peurajahtiin. 02.55 Kanadan rajalla Suurempi ongelma. 18.30 Emmerdale Kokaiinikyttä kieroilee. 00.25 Leijonan luola USA 01.25 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 2/10. Jo Nesbø, Karin Fossum, Maj Sjöwall ja Leena Lehtolainen kertovat omat ratkaisunsa. 16.55 Tanskalainen maajussi 8/10. 23.30–00.40 Pitkä tie loppupeliin Dokumenttielokuva shakin maailmanmestaruusottelusta Moskovassa 2012, Boris Gelfandin pitkästä tiestä shakkimaailman huipulle sekä tämän fanaattisesta valmentajaisästä. 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Kenraalin varjo 22.55 Uutiset 23.00 Silta (16) 10/10. 16.25 Nyt uutta Suomessa – suomalaisen mainonnan historia Dokumentti esittelee suomalaisen mainonnan ensiaskeleet ja kehityksen viime vuosisadan alusta aina tähän päivään asti. Matkan varrella kainaloon tarttuu myös pomon upea leski (Uma Thurman). N: Eila Peitsalo, Tauno Palo, Mirjami Kuosmanen. Vieläkö tämän päivän Espanjasta löytyy jälkiä diktaattorista. 02.25 Kanadan rajalla Väärä käännös. Rollerderbyä, motocrossia ja laihdutusvinkkejä lapsille. 14.45 Hauskat eläinvideot 15.15 Malibu Country Vauvajuhlahumua. 04.00–06.00 Arkisto: Lastenohjelmia YLE TEEMA YLE FEM 07.25–15.00 SVT:n ohjelmaa 15.32 Aikamatka (7) Rakkauskokeita. Wellingtonin pihvi. 20.00 Totuuden treffit 4/8. 20.05 Kädettömät kokit 2/10. Pasi Toiviaisen haastateltavina ovat tutkijat Sampo Soimakallio ja Antto Vihma. Kuinka Johanna näkee Karin taloudellisen romahtamisen vaikuttavan mahdolliseen yhteiseen tulevaisuuteen. 00.00 Puoli seitsemän 00.30–04.00 Uutisikkuna 04.10 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 3.12. 15.30 FOLK-raati 16.00 Kandit 8/8. Tanskan hovi omistaa Etelä-Ranskassa Château de Cayx’n linnan. Suora lähetys eduskunnasta. 21.30 Sibelius-viulukilpailu 2015: Palkintojenjako Viulukilpailun palkintojenjako suorana lähetyksenä. Päiväkirja. 15.30 Moderni perhe Kevättuuletusta. 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti (Riksdagens frågestund). Minkälaista ruokaa sen keittiössä valmistetaan Tanskan kuninkaallisille. 21.00 Mustamaalattu (7) 4/10. 23.40–04.02 FOLK-raati MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 18.00 Sibelius-viulukilpailu 2015: 3. 23.45–01.15 SVT:n ohjelmaa NELONEN Torstai 3.12.2015 Ulkolinja: Kenraalin varjo Yle TV1 klo 22.00 Kenraali Francisco Francon kuolemasta on kulunut 40 vuotta. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Ruotsalaisia salaisuuksia Ontto saari. 21.00 Siskonpeti (7). 12.50 Valomerkki 6/8. Käsikirjoitus Arto Melleri ja Matti Ijäs. 19.00 Mr Selfridge (12) 4/10. Asiantuntijana viulutaiteilija Antti Tikkanen, toimittajana Riikka Holopainen 21.00 Prisma Studio Pariisin suuressa ilmastokokouksessa ratkaistaan maapallon ilmaston tulevaisuus. Östersund, Ruotsi. Refereras på svenska av Magnus Eklöv. 17.30 Hartaita säveliä 17.50 Iltahartaus. 15.57 Kysy Laralta (7) Pitäkää Larasta huolta! 16.09 Clay Kids (7) Löyhkä. Paljastus. 13.25 Laulava sydän (7) (Suomi 1948) Musiikkinumeroilla höystetty melodraama pankkivirkailijasta, joka joutuu vaikeuksiin vaimonsa rikollisten juonien seurauksena. 06.53 Popi Kissa 07.04 Me Peltiset 07.08 Franklin ja ystävät 07.19 Samu ja Salla 07.33 Pipsa Possu 07.38 Runoretki 07.43 Lauri kilpa-auto 07.56 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 08.03 Oktonautit 08.26 Viidakkokirja (7) 08.37 Nokkelikot (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Fårbergin metsästäjät 10.00 Luontomatkalla Australiassa 10.30 Rakkauden rajat (12) 11.50 New Yorkin herkut 12.20 Valomerkki 5/8. Miten Kari suhtautuu Johannan elämään poikansa omaishoitajana. Netanya, Israel. 19 3.12.2015 ARKI 17.00 Rikostarinaa etsimässä Mistä aineksista syntyy onnistunut dekkari. 14.40 Peter uutisvirrassa 15.05 Moderni perhe Silmätikkuna. Ohjaus Vesa Toijonen.. 19.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus Lumimyrsky. Kansainvälinen Jean Sibelius-viulukilpailu 22.40 Näkökulma: Samu-Jussi Koski ja Meryl Streepin jakku 22.55 Kuuluttajan vieraina Riku ja Tunna 23.10–06.00 Yöklassinen. 22.00 Kino Suomi: Räpsy ja Dolly (16) (1990) Matti Ijäksen lempeä komedia rakkaudesta. 20.00 Kuningaskuluttaja Vaatteiden vedenpitävyys saadaan aikaan erilaisilla kemikaaleilla. Holst saa lapsensa kaappaajalta viestin ja livahtaa poliisin näpeistä. 18.00 Emmerdale (7) Väärinymmärretty viesti. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Kari vinkuu, vonkuu ja vokottelee. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä 06.30 Maakuntaradio 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.12 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.12 Maakuntaradio 09.00 Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Maakuntaradio 10.00 Uutiset 10.03 Ajantasa 10.55 Pikkujuttu 11.00 Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.12 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Uutiset 13.03 Maakuntaradio 14.00 Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Uutiset 15.05 Maakuntaradio 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Urheiluradio 16.17 Maakuntaradio 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Maakuntaradio 18.00 Uutiset 18.03 Ihan pihalla 18.50 Merisää 18.55 Ihan pihalla 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.05 Ihan pihalla 20.00 Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.05 Sää 20.06 Ihan pihalla 21.00 Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Euroopan taivaan alla 23.00 Uutiset 23.03 Yöradio 00.00 Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 01.00 Uutiset ja sää 01.02 Yöradio–artistitunti 02.00 Uutiset 02.02 Yöradio 03.00 Uutiset 03.02 Yöradio 03.15 Pyöreä pöytä 03.45 Yöradio 04.00 Uutiset ja sää 04.02 Café Tropical 04.55–05.00 Yöradio. Yrittäjyys Suomessa: Miksi Pohjanmaalla pärjätään. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän Joululahjavalvojaiset. Brittimanageri Ben lupaa kiertueen Englantiin. Hajuaistin ylikuormitus. Sateenkaaren pää. 20.58 Keno 21.00 Poliisit – kotihälytys (12) 22.00 Elokuva: Be Cool (16) (USA 2005). N: Matti Pellonpää, Raija Paalanen, Kari Väänänen, Pertti Sveholm. 03.25–04.25 Amerikan kovimmat keräilijät TVja radio-ohjelmat FOX 06.00 Sky News 06.19 FOX 09.25 Hyvää huomenta Karita! 09.50 Sara La Fountain 10.25 Lyödään ällikällä 10.55 Uskomaton eläinlääkäri Pol 11.55 Tappajaeläimet 12.55 Alaskan poliisit 14.00 Dubain lentokenttä 15.00 Tappajaeläimet 16.00 Lapin poliisit 16.30 How I Met Your Mother 17.00 How I Met Your Mother 17.30 Lyödään ällikällä 18.00 Aivopelit 18.30 Kokeile tai kuole 19.00 The Tuomolat 19.30 Autotallien metsästäjät 20.00 Huutokaupan metsästäjät 20.30 Lapin poliisit 21.00 Villeimmät videot 21.25 Villeimmät videot 22.00 Elokuva: Ghost Writer – Haamukirjailija 00.25 The Walking Dead 01.20 Da Vinci’s Demons 02.25 Totta vai tarua. 16.24 Schrödingerin kissa Vuoden 2014 lääketieteen Nobel-palkinnon jakoivat aivojen paikkatietoa tutkineet brittiläis-amerikkalainen professori John O’Keefe sekä norjalainen tutkijapari MayBritt Moser ja Edvard Moser. Mantereelta kantautuu synkkiä uutisia, ja nuoret miehet värväytyvät armeijaan. Vanderpump 15.00 Kardashianit 16.00 Kallista kipua (12) 17.00 Lemmen viemää 18.00 Grand Designs – unelma-asunnot 19.00 Pientä pintaremonttia 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Date Night (12) 22.45 Kardashianit 23.45–00.40 Mentalist (12) YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 15.55 Salatut elämät (7) Ulla on yksityisyrtittäjä. Pääosissa Pirjo Heikkilä, Niina Lahtinen, Krisse Salminen, Sanna Stellan, Joonas Nordman, Jarkko Niemi. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Sotkuinen salaviestihanke 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Tohtori Intiasta (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset KaakkoisSuomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) Iskuryhmä. 18.00 Ampumahiihdon MC: Naisten 15 km Selostus Jussi Eskola. Vodin äiti saapuu visiitille. Diktatuurista. 17.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.25 Lasso Joka viides suomalainen haluaa palauttaa kuolemanrangaistuksen. O: F. O: Halil Efrat. 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat Kehdonryöstäjä. YLE PUHE 06.00 Uutiset 06.05 Yle Puhe esittää 07.00 Uutiset 07.10 Urheiluradio 07.12 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.10 Urheiluradio 08.12 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.10 Urheiluradio 12.12 Puheen Päivä 12.25 Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.03 Ali ja Husu 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutisotsikot 16.03 Mikko ’’Peltsi’’ Peltola 17.00 Uutiset 17.03 Päivä tunnissa 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkoa 21.00 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Päivä tunnissa 00.00 Arkisto: Elämää Ahvenanmaalla 02.00 Arkisto: Otetaanko taksi. 19.00 Tanskan hovin keittiössä: Château de Cayx Sarja alkaa, 1/3. Täysosuma. 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Tuhansina palasina (Ruotsi, 2014) Muusikko Björn Afzelius (1947-99) oli parantumaton romantikko ja sitoutumiskammoinen naistenmies. 18.00 11. Menestynyt taiteilija ansaitsi miljoonia ja lahjoitti suuria summia kolmannen maailman vapautusliikkeille. Selostus Hannu-Pekka Hänninen. Mv. Gary Gray. 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Tohtori Intiasta (7) 2/5. 14.10 Herkkuja: Nugaajäätelö Kuinka Mette Blomsterberg tekee nugaajäätelöä. Paljon käytetyt PFC-yhdisteet saattavat olla vaarallisia ihmisille ja ympäristölle. 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri Staffan, Eva ja Jontti lähtevät Hittehattiin katsomaan Vimmelin ja hirmu hyvän sukkakuoron esitystä. Siiderin valmistusta varten tarvitaan omenanpesukone. 23.00 Fresh Meat (16) 5/8
Liigan kärkipaikkojen tuntumassa on myös Crystal Palace, joka viime kaudella yllätti sijoittumalla kymmenenneksi, minkä ajateltiin olevan sille maksimisuoritus. Kun seura palkkasi seuraavassa kuussa Kreikan maajoukkueessa sysimustaa jälkeä tehneen 64-vuotiaan italialaisen Claudio Rainerin, fanit alkoivat varautua sarjasta putoamiseen. Chelsea puolestaan on ollut täysin hukassa. Yllätyksellisyyden lisäksi yhtymäkohtana Chelseaan on joukkuetta valmentava Claudio Ranieri, joka oli Chelsean peräsimessä kausilla 2000–2004. Ari Hautaniemi Leicesterin maalitykki Jamie Vardy on ollut isossa roolissa joukkueensa yllättävässäkin menestyksessä. Samanaikaisesti kenties yksi maailman arvostetuimmista managereista, Jose Mourinho on pikaisesti noussut vedonlyöntitilastojen kärkeen seuraavana potkut saavana valmentajana. Manchesterin jättien Cityn ja Unitedin välissä kiilaa Valioliigan kärkikolmikkoon iskee piskuinen Leicester. 22 pisteellä raitapaidat ovat jo europelien kynnyksellä. On totta, että Chelsean tavoitteena on ollut tehdä tällä kaudella jälkeä Euroopassa, mutta vaikka Mestareiden liigassa kulkee, eivät sielläkään tulokset ole olleet niin ylivertaisia kuin oli odotettu. 15 pistettä 14 ottelusta on vain puolet siitä, mihin viime kaudella liki suvereenisti mestaruuden voittaneiden lontoolaisten arveltiin yltävän. 28 vuoden iässä Jamie Vardy elää elämänsä kevättä ja johtaa Valioliigan maalipörssiä 13 maalilla. Nyt, Leicesterin jakaessa kärkipaikkaa Man Cityn kanssa, Raineri on näyttänyt, miksi hän on pitkin valmentajauraansa ollut suurten seurojen ja tekojen mies. Tällä hetkellä manchesterilaiset pitävätkin pintansa, City sarjakärjessä 29 pisteellä ja United sarjakolmosena 28 pisteellä. Eivätkä tässä ole edes kaikki yllätykset. n n n EnnEn kaudEn alkua mitalisteiksi rankattiin Chelsea, Manchester City ja joku kolmikosta Manchester United, Arsenal ja Liverpool. Samanaikaisesti ennen kauden alkua lukuisten asiantuntijoiden papereissa mestariksi veikattu Chelsea on sarjassa sijalla 14. Nimija kivikova puolustus on päästänyt jo 23 maalia, kun koko viime kaudella Bluesin maaliin tehtiin ainoastaan 32 osumaa, alle yksi per ottelu. Ainakin BBC:n haastattelemien louis van Gaalin (ManU) ja arsene Wengerin (Arsenal) mukaan Leicester tulee ottaa vakavasti laskuihin taistelussa mestaruudesta. Siinä missä Pearson sai Leicesterin taistelemaan ja uskomaan sarjapaikkaan, Raineri on luonut seuraan omanlaisensa pelityylin, joka sopii täydellisesti keskienglantilaisten miehistöön. Lisäksi, joukkueessa on maalintekijä, joka jokaisella menestyvällä seuralla tulisi olla. Viime kaudella fanit lauloivat manageri nigel Pearsonin nimeen, kun tämä hilasi sarjanousijan tukevasti keskikastiin sijalle 14. Kun seuran thaimaalaisomistajat Vichai ja aiyawatt srivaddhanaprabha antoivat britille potkut kesäkuussa luottamuspulaan vedoten, joukkueen fanit olivat raivoissaan. Itse asiassa portugalilaisen arveltiin saavan kenkää jo pari ottelua sitten, kun joukkue hävisi kotonaan Liverpoolille. sijalla yllättänyt West Ham on ollut kauden piskuisia komeettoja: Slaven Bilicin komennossa kahdeksantena 22 pisteellä kärkkyvä Hammers on voittanut tällä kaudella jo Arsenalin, Liverpoolin, Chelsean ja Manchester Cityn. Yllättäviä yllätyksiä Valioliigassa Kirjoittaja on sosiologi, Everton-fani ja urheilun ilmiöiden ihmettelijä. n n n Toki kauTTa on vielä yli puolet jäljellä ja voimasuhteet voivat muuttua, kun suurseurojen leveällä materiaalilla on ylivertaiset mahdollisuudet vastata pelikieltoihin, loukkaantumisiin ja muihin pitkän kauden aikana syntyviin ongelmiin. Myös viime kaudella 12. 20 3.12.2015 ARKI Kolumni Vihellys Jo on aikoihin eletty! Näin on moni brittifutiksen ystävä hokenut, sillä yhteen kauteen ei ole miesmuistiin mahtunut yhtä monta yllätystä. n n n Jos on ChElsEa ollut pettymys, kauden positiivisin yllätys on Leicester. Arsenal on neljäs 27 pisteellä, Liverpool kuudes 23 pisteellä. Jumbosijallekin ennakoitu Leicester on yllättänyt niin omat fanit ja asiantuntijat housut nilkoissa. AFP Photo / Oli Scarff