HelmikuuTA 2016 n0 5 Öljy nostaa tai kaataa Venäjän Politiikka . 34 Keskusta rakentaa uutta kepulandiaa Kaupunki kaipaa puolustajaa Briljantti draama voitti Mikkelissä. 10 Politiikka . Hinta 2 € 4. 6 PaUliiNa FeodoroFF . 25 liike . 18 Vieras omassa maassa kUlttUUri. . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. www.paperiliitto.fi HE LS IN KI TA M PE RE ESP OO OU LU TUR KU VA NT AA 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Pauliina Feodoroffin kanssa. Pääasia että Carunan kassa kilisee. 16 Väyrysen pelko on viisauden alku 17 Laskiaispulla on kevään varma merkki 18 Olipa kerran minä: Pauliina Feodoroff 22 Luonto: Koloilla on pakkasella kysyntää 23 Kasvot peilissä: Joona Räsänen 24 Tylsistyminen uhkaa työelämässä 25 Outisen juhlakattaus ihastutti Mikkelissä 26 Näyttömöpäivillä on vakaa tulevaisuus 27 Kolmen kimppa lainaa sitcomeista 26 Kirjavisassa kuuden kirjan vihje 30 Elokuvat: Kärpällä ei ole kotimaata 32 Demokraatti 100 vuotta sitten 33 Rouva positiivinen on aina valmis talkoisiin – siis supermummo 34 Maakuntauudistuksessa haisee kepulandia 39 Mielipide: Rauhanturvaajat ovat ansainneet veteraanistatuksen 40 Suomalainen demari 41 Salmiakkia: Carunan karu opetus 42 Syntymäpäiviä 43 Järjestötoiminta 45 Ristikko 46 Televisio 48 Politiikan horoskooppi, Närästäjä 33 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 2 Maailmanparantaja Janne Ronkainen 4 Demo, Ville Ranta, Oppositiosta kajahtaa Rahalla ei ole sen enempää moraalia kuin isänmaata. 2 4. HelmikuuTA 2016 Lehdessä 6 Hätähuuto kaupunkien puolesta 8 Caruna iskee kuin 220 voltttia 9 Veroparatiisi jyrsii euroasi 13 Indeksi: Suomen taloudessa mättää 14 Maailmankuvia: Ajojahti riepottelee Ruotsin työväenliikettä 15 Vieläkö Saksa on Merkelin maa
Rohkeus ja lievä hulluus saattavat olla joskus avuksi, tärkeintä on kuitenkin säilyttää suunta ja liike. ” Rohkeus ja lievä hulluus saattavat olla joskus avuksi, tärkeintä on kuitenkin säilyttää suunta ja liike. Kyllä peli reilummaksi muuttuu, kun kentältä heitetään säännöistä piittaamaton, vaikka taitava ja vaikutusvaltainen pelaaja ulos. . Kaikkia näitä, tilanteen mukaan ja oikein annosteltuna. Pelottavaa on myös se, että yritykset eivät keksi rahoilleen tuottavaa kohdetta.. Aika huono ajoitus, kun hallitus ja yritysmaailma huutavat palkansaajia taloustalkoisiin. Paraneeko maailma antamalla Fifalle punainen kortti. Kaikkia ei voi auttaa yhtä aikaa, joten täytyy auttaa ihmisiä joita voi auttaa, tarvittaessa yhtä kerrallaan. Pahin märkivä haava taitaa olla veropaIlmapuntari Kuumenevaa. Ei säästä. Tunnetuista nimistä epätasa-arvon ja epäoikeudenmukaisuuden vähentäjänä merkittävin esikuvani on Nelson Mandela. Sovittelija, taistelija vai Don Quijote. Tarvitaan. Säästääkö hallitus maailmaparantajan hengiltä. Vaatiiko maailmanparantaminen hullunrohkeutta. KUVA jArI SoInI ratiisit, jotka vuotavat kaikkien maanosien yhteistä vaurautta muutamien yksityisten yritysten ja henkilöiden käsittämättömiksi rikkauksiksi. Itseasiassa yhdessä molemmat voittavat enemmän. Tarvitaanko vapaata ammattiyhdistysliikettä. Kylmenevää. Varmasti, ainakin joillekin. Samalla paljastui, että vuonna 2014 yhtiö maksoi 50 miljoonan euron liikevoitostaan yhteisöveroa vain 1,6 prosenttia – kiitos veroparatiisin. Kyllä paranee. onko maailmanparannus kannattavaa bisnestä. Kaksi kärpästä yhdellä sähköiskulla. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin toiminnanjohtaja . Kuka on esikuvallinen maailmanparantaja. Työskenteli kaksi vuotta Dominikaanisessa tasavallassa Janne Ronkainen TEKSTI hEIKKI SIhTo . Voittaako poliitikko vai ay-aktivisti. Ei vaadi. 3 4. Itseasiassa köyhyyttä torjumalla ja tulonjakoa tasaamalla moni maailman murheista paranee ja pienenee. Maailmanparantajat kyllä pysyvät hengissä, vaikeampaa on joillakin etelän köyhillä, joita tämä hallitus saattaa säästää hengiltä. HelmikuuTA 2016 Herra Punainen Kortti Miten sinusta tuli maailmanparantaja. . Paraneeko maailma köyhyyttä torjumalla. Minkä maapallon osan laastaroisit ja miksi. Osakeyhtiöt ovat ennusteiden mukaan jakamassa viime vuodelta lähes ennätyksellisiä osinkoja. Haluaisin kuitenkin nostaa esille oman vaarini kaltaiset ihmiset, jotka miljoonien muiden tavallisten ay-aktiivien tapaan tekevät lähes koko elämänsä ilmaista järjestötyötä ilman suurempaa palkkiota tai mainetta uskomansa asian puolesta. Sähköverkkoyhtiö Caruna ilmoitti jopa 30 prosentin siirtohintojen korotuksista. . En osaa ihan varmasti sanoa, mutta minun maailman parantaminen alkoi työpaikalta taksikuskina, jossa ryhdyin ay-aktiiviksi ajamaan taksikuskien työoloihin parannuksia. Suomen nykyinen hallitus pyrkii laajentamaan tätä joukkoa, jolle kehitysyhteistyö on kannattavaa bisnestä. Kyllä tuo, mutta samalla tieto antaa välineitä ongelmien ratkaisuun ja sitä kautta tuska lievenee. Miksi valtionyhtiö Fortum aikanaan myi Carunan, kun kyse on näin kannattavasta bisneksestä. Maailmanparantaja . Siksi uskon edelleen ay-liikkeen rooliin yhtenä tärkeimmistä toimijoista köyhyyden vähentämisessä ja tulojen tasaamisessa. Pelastuuko maailma ihminen kerrallaan. Voittaa. Työskenteli ennen SASKia muun muassa Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä ja kansainvälisessä solidaarisuussäätiössä . Tuoko tieto tuskaa
Ajatus siitä, että kaikki viisaus asuu virkamiehistössä, on vaarallinen ja ylimielinen. Kansalaisjärjestöjen asema on ohentunut myös lakeja valmistelevissa työryhmissä, niissä istuu entistä useammin pelkkiä virkamiehiä. Ideologia ohjaa joukkoliikennettä vaalit voittanut pääminiSteripuolue keskusta on perinteisesti pitänyt ääntä sen puolesta, että koko Suomi pidetään asuttuna ja että myös harvemmin asutuilla alueilla palvelut ja kulkuyhteydet olisivat kunnossa. Kyseessä on ideologinen valinta, jossa jul. Keskustajohtoinen hallitus ja liikenneministeri päättivät syksyllä lakkauttaa junaliikenteen kokonaan esimerkiksi Siuntiosta, jossa päivittäin 300 ihmistä käyttää junaa työmatkoihin tai koulumatkoihin. Kun alueiden asukkaat ja oppositio voimakkaasti arvostelivat näitä suunnitelmia, keksi ministeri Berner jostain muutaman miljoonan kuluvalle vuodelle, mutta itse ongelma ei ole poistunut päiväjärjestyksestä, vaan sitä on siirretty vähän eteenpäin. Viime aikoina tässä on otettu takapakkia. Viimeistään keskustalaisen liikenneministerin anne Bernerin lyötyä tiskiin omat liikennepoliittiset linjauksensa, on pakko todeta, että keskusta on hyllyttänyt aluepolitiikan samaan paikkaan, mihin se näyttää piilottaneen alkiolaisen sosiaalipolitiikankin – komeron perälle. HelmikuuTA 2016 Viikon sana » Francis Bacon: Mieluiten uskotaan mieluisinta totuutta. Ville Ranta UUsien ajatUsten koeponnistamo Demo Vertti kiUkas Virkavallan vastaisku SuomeSSa vannotaan avoimuuden ja läpinäkyvyyden nimeen. Myös Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa monin paikoin on syntymässä alueita, joille ei kulje julkista liikenOpposition ääni maarit FeLDt-ranta kista joukkoliikennettä lakkautetaan, jotta liikenteessä toimiville markkinavoimille syntyisi tilaa liikennöidä reittejä. Ajatus siitä, että kaikki viisaus asuu virkamiehistössä, on vaarallinen ja ylimie linen. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). On poliittisen ohjauksen paikka. Eduskunnan käytävällä kulkee keskustalaisia kansanedustajakollegoita, joiden hartioita selvästi painaa raskas taakka – ei varmaan ole helppoa maakuntien miehillä ja naisilla tupailloissa puolustaa tämän markkinauskovaisen hallituksen linjauksia. 4 4. Prosessi voi olla sujuvampi, kun kriittisiä ääniä on vähemmän, mutta se ei tarkoita, että lopputulos olisi punnitumpi tai parempi. On lakkautettu erilaisia neuvottelukuntia, joissa virkakunta, poliitikot ja kansalaisten arjen edustajat ovat valmistelleet asioita yhdessä. Hallituksen lakkautuspäätökset eivät johdu talouspoliittisista realiteeteista, kuten usea hallituspuolueen edustaja hädissään on väittänyt; onhan hallitus samaan aikaan 15 miljoonan euron joukkoliikenneleikkausten kanssa päättänyt verohuojennuksista suurten perintöjen saajille tai satojen miljoonien verojen veroalesta uusien autojen ostajille. u u u miniSteri Berner on ilmoittanut olevansa politiikassa vain käymässä, mutta tämä ratayhteyksien rullaaminen tulee vaikeuttamaan tuhansien suomalaisten arkea ja merkittävästi heikentämään monen alueen elinvoimaa pysyvästi. nettä tai liikenteen jatko on vähintään epävarmaa. Järjestöjen rooli on entistä useammin vain käydä kuulemisessa ja kirjoittaa lausuntoja. Avoin valmistelu ja keskusteluyhteys kansalaisyhteiskunnan kanssa takaa usein parhaan lopputuloksen: vaikeat kysymykset esitetään jo valmistelussa, eikä virheitä tarvitse korjailla jälkeenpäin. Kirjoittaja on Sosten, Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääsihteeri. Tämä pätee myös rahapelituottojen jakoon: järjestöjä savustetaan ulos prosessista sekä nuorisoettä sotepuolella
Palkansaajapuolella henki saattaa olla tavanomaista ärhäkämpi, etenkin jos on jouduttu nielemään myrkkymaljoja tämän kevään neuvotteluissa. Palkansaajat ovat tarjonneet neuvotteluagendalle pakkolakeja korvaavien toimien lisäksi myös vuoden mittaista maltillista palkkasopua. Näissä maissahan voidaan työpaikoilla ainakin periaatteessa sopia melko pitkälle menevistä asioista. Päätoimittaja-toimitusjohtaja: mikko Salmi, 09 701 0504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 701 0560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: kustannus Oy Demari Painopaikka: SlY-lehtipainot Oy, Tuusula iSSN-l 2242-6892 Demokraatti, iSSN 2242-6892 (painettu), iSSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Haapaniemenkatu 7–9, B-talo, 00530 Helsinki Postiosoite: Pl 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 701 0555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Juhani Aro, 09 701 0538 Elämä: Nora Vilva, 09 701 0528 Demokraatti.fi TilAAjApAlvelu Puhelin (09) 701 041 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 701 0539 Liike: markku lahikainen, 050 5543430 JK Läpimurto tarvitaan ensin paikallisessa sopimisessa T yömarkkinaratkaisua on yritetty viime viikon torstaista alkaen juosta kasaan laskutavasta riippuen neljännen tai viidennen kerran. Näitä asioita pohtiva kolmikantainen työryhmä vääntää kättä myös siitä, tuleeko paikallista sopimista edistää lainsäädännön avulla vai sopimusteitse. HelmikuuTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Feodoroff ei poseeraa vaan keskittyy olennaiseen. Tällä kertaa juoksu voi mennä pitkäksi, koska pöydälle on tullut lisää asioita. Jos siinä edetään, etenevät myös neuvottelut varsinaisesta työmarkkinaratkaisusta, jolla korvataan Sipilän hallituksen pakkolakiesitykset. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Hän ihailee sitä, miten Kansallisteatterissa kaikki toimii kuin ajatus, koska hän on tottunut siihen, että joutuu tekemään itse kaikkea mahdollista. Metsäyhtiö UPM suunnittelee hakkuita Oulujärven Ärjän harjusaarella, joka kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja eurooppalaiseen Natura 2000 -verkostoon. Toivon, että hän pääsee tulevaisuuden ohjauksissaan käsittelemään myös niitä kysymyksiä, jotka kokee vielä liian kipeiksi. Mutkattomuus ja suoruus kuultavat hänestä. Nythän etsitään juuri sellaista luottamusta, jota tarvitaan myös työpaikoilla, jonne paikallista sopimista viedään. Kylmä tuuli ja sade piiskaavat kasvoihin. He haluavat omien päätöstensä mukaisesti liittokierrosta, kun nykyinen tyka-sopimus noin vuoden päästä umpeutuu. MielipiDepAlSTAT mielipide@demokraatti.fi tekstiviestipalsta: 050 4698 445 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Kohtaaminen teKsti virPi Kirves-torvinen . Marssijärjestys työmarkkinoilla näyttää nyt olevan se, että paikallinen sopiminen on ykkösasia. Työnantajien ja palkansaajien on maaliskuun puoliväliin mennessä haettava yhteistä näkemystä siitä, miten työpaikkatasolla voitaisiin päättää työajoista ja palkanmuodostuksesta. Ilman opasta eksymisvaara olisi ilmeinen. Paikallisen sopimisen yhteydessä varsinkin työnantajat ovat viitanneet sekä Saksan että Ruotsin malleihin. Ärjä on jätettävä rauhaan. Kolmas merkittävä kysymys paikallisessa sopimisessa ovat niin sanotut kriisilausekkeet. Feodoroffille on kotoisaa pujahtaa teatterimaailmaan. Nythän etsitään juuri sellaista luottamusta, jota tarvitaan myös työpaikoilla, joille paikallista sopimista viedään. Työnantajien kiinnnostus Saksaan ja Ruotsiin on kuitenkin valikoivaa. Jari soini. Kun paikallisesta sopimisesta voidaan neuvotella ainakin maaliskuun puolivälin määräaikaan asti, voidaan helposti olettaa, että vasta sen jälkeen nimmareita alkaa ilmestyä työmarkkinasopimuksen alle, mikäli sellainen on muutoin saatu aikaan. Puikkelehdimme vuonna 1872 perustetun Kansallisteatterin sokkeloisia käytäviä pitkin oppaan johdolla. On selvää, että sopiminen olisi paras vaihtoehto. Hän on kameran edessä luontevasti. Sellainen hän kuitenkin on tavatessamme. Tämä ei voi mennä näin. Eli miten määritellään se, milloin yrityksessä on sellainen kriisitilanne, joka edellyttää poikkeamista valtakunnallisista sopimuksista. 5 4. Ohjaaja löytää sieltä helposti itselleen ominaisia paikkoja niin lavan takaa kuin pukuvarastosta. Liittokierroksen ydinkysymys tulee olemaan se, kuinka maltillisina palkankorotukset pysyvät. Palkansaajien hallintoedustus ja myötämääräämisoikeudet torjutaan, vaikka ne kuuluvat oleellisesti paikallisen sopimisen pakettiin Saksassa ja Ruotsissa. Tällainen ratkaisu antaisi lisäaikaa neuvotella esimerkiksi siitä, millainen on tulevaisuuden Suomen työmarkkinamalli. Feodoroff ei vaikuta julkisuuskuvan perusteella helposti lähestyttävältä. Työnantajapuolella palkoista sopiminen tässä yhteydessä on torjuttu. Feodoroff on vapaa sielu, jonka ei tarvitse miellyttää ketään. Tärkein työmarkkinaratkaisun rinnalla ratkaistava asia on paikallinen sopiminen. Pauliina FeodoroFFin haastattelu sivulla 18 Ilmeinen eksymisvaara Tapaamme kolttasaamelaisen ohjaaja ja käsikirjoittaja Pauliina Feodoroffin kanssa Kansallisteatterissa Helsingissä
– Ja tämä tapahtuu aikana, jolloin kuusi kasvavaa aluetta Suomessa ovat kuusi suurinta kaupunkiseutua. Hän näkee hallituksen myös sotkevan rakentamista ja kaavoitusta kahdessa keskeisessä kaupungissa, kun sopimukset raitiovaunuista Tampereelle ja Pisararadasta Helsinkiin eivät toteudu aiotusti. – On koko maan edun kannalta katastrofaalista, että hallituksen kaupunkipolitiikan voi tiivistää yhteen sanaan: antikaupunkipolitiikka. – On tullut epävarmuutta. Uudenlaista kitkaa ja epävarmuutta tullut Konkreettisesti hallituksen asenne näkyy Pilvi Torstin mukaan esimerkiksi Helsingin yliopiston kohtuuttomana kohteluna. Se on vaikutuksiltaan rajua politiikkaa, hän kertoo. Kokous päätyi kutsumaan koolle kuuden suurimman kaupungin sdtaustaiset päättäjät. Työpaikat, kasvu ja innovaatiot syntyvät pääsääntöisesti kaupungeissa. Puolueelta odotamme kirkasta kaupunkipolitiikkaa ja kuuden kasvavan kaupungin merkityksen ymmärtämistä, jos Suomen halutaan menestyvän, Torsti kuvaa. Myös ongelmat ratkaistaan kaupungeissa. HelmikuuTA 2016 VIIKON TWIITIT » Sirpa Paatero: Hallitus tuntuu muuttaneen käsitystään työmarkkinoista. Kuka puolustaa kasvua ja kaupunkeja, Torsti kysyy. Se olisi myös keino luoda tarvittaes sa painetta valtion suuntaan. Hän pelkää helsinkiläisten kansanedustajien halvaantuneen ”maalaisliittohallituksen” jyrätessä. Helsingin SDP:n piirihallitus puhui viime viikon kokouksessaan kaupunkipolitiikan terävöittämisen tarpeesta. Hän viittaa Suomen kuuteen väkiluvultaan suurimpaan kaupunkiin. Hallituksen ulostuloa RaideJokeri-hankkeessa Torsti pitää sinänsä myönteisenä, mutta se ei vielä riitä muuttamaan isoa kuvaa. – On koko Suomen ongelma, ettei kaupungeilla ole puolestapuhujaa. P Politiikka Tuottaja: Juhani Aro 09 701 0538 juhani.aro@demokraatti.fi Hätähuuto kaupunkien puolesta S DP:n Helsingin piirin puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Pilvi Torsti kaipaa kaupunkipolitiikkaa suomalaiseen päätöksentekoon. Ilkka Yrjä Demokraatti. Väestömäärän mukaisessa järjestyksessä kuutosiin kuuluvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku. – Sellainen pieni kapinakokous, ainakin sd-toimijoille. Torsti korostaa, ettei kaupunkien puolesta puhumisessa ole kyse asetelmasta maakuntien Suomi vastaan kaupungit. Kaupunkipoliittinen näkökulma puuttuu. Olisikohan tolkku hyvä sana hallituksen linjanmuutoksille. Myös valtion ja kaupunkien välisissä yhteistoimintaneuvotteluissa on ollut uudenlaista kitkaa pääkaupunkiseudulla. Kasvu ja kehitys syntyvät kaupungeissa Torsti muistuttaa, että kaupungistuminen toimii kasvun ja kehityksen draiverina koko maailmassa. – Mietitään yhdessä, mitkä olisivat niitä linjoja ja asioita, joita pyrimme pitämään esillä ja viemään eteenpäin päätöksiksi omissa kaupungeissa. Hallitusohjelman sivuilla ei Pilvi Torstin mukaan kuulu vahvana kaupunkien ääni. 6 4
7 4. . Olisikohan tolkku hyvä sana hallituksen linjanmuutoksille. Jopa keskustassa on ihmetelty, miten helposti uudistus saatiin läpi marraskuun hallituskriisissä. . . . . Demokraatin viikko 4.2.–10.2.2016 . Tilaisuudessa jaetaan myös Vuoden esikoisdekkari -kunniakirja sekä ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirja. – On todella pelottavaa, jos Suomea kehitetään maakuntahallinnon ehdoilla. – Suomen kannalta surkein juttu on keskustan lähellä toteutumista oleva märkä uni eli maakuntien itsehallinto. – Keskustelua ei käydä siitä, tarvitaanko uutta maakunnallista byrokratiaa vai olisiko voitu kehittää olemassa olevia malleja. Suomen Keskustan politiikkaja toimintapäivät alkavat Tampereella. . Soteuudistukseksi naamioitu prosessi alkaa paljastua, ja kyseessä voi olla vuosikymmenien vallan ja rahan siirto, Torsti varoittaa. pe la su ma ti ke to HE LS IN KI TA M PE RE ESP OO OU LU TUR KU VA NT AA ” Hallituksen kaupunkipolitiikan voi tiivistää yhteen sanaan: anti-kaupunkipolitiikka.” Keskustan märkä uni Pilvi Torsti pitää hallituksen ”kaupunkipolitiikan” omana lukuna soteja hallintouudistusta, jonka keskusta runnoi läpi. . Ohjelmassa mäenlaskua, hernekeittoa, laskiaispullia, mehua, kahvia ja teetä. . Laskiaisrieha Pornaisissa Halkian työväentalolla. . . . Torsti kysyy, tunnustaako hallitus uudistuksessa isojen kaupunkien, etenkin pääkaupunkiseudun, erilaisuuden suhteessa maakuntien Suomeen. . Eduskunnan täysistunnossa lakiehdotusten käsittelyjä . . Suomalaisen julkisen keskustelun tasoa osoittaa Torstin mukaan se, että ”poliittisen historian yksi suurimmista vallankeikautuksista” kuitataan näin vähällä. . EU:n energiaja ilmastokomissaari Miguel Arias Canete esittelee EU:n ilmastopolitiikkaa. . . . Ku van käs itte ly Tim o Sp arf. Sillanpään syntymästä on kulunut 150 vuotta. Miina Sillanpää -juhlavuoden avaus Helsingissä Katajanokalla Kino K-13 auditoriossa. Ulkoasiainministeriö esittelee hallituksen uuden kehityspolitiikan suuntaviivoja. Eduskunnan täysistunnossa valtiopäivien avauskeskustelu ja hallituksen esitysten lähetekeskusteluja. . HelmikuuTA 2016 Sirpa Paatero: Hallitus tuntuu muuttaneen käsitystään työmarkkinoista. Eduskunnan täysistunnossa käsittelyssä finanssipolitiikan valvonnan raportti viime vuodelta. Miten digitalisaatio muuttaa ikääntyneiden arkea -tutkimus julkaistaan. Suomen dekkariseura jakaa Vuoden johtolanka -palkinnon
Siellä republikaanien kisan voitti Texasin senaattori Ted Cruz muutaman prosenttiyksikön erolla seuraavaksi tulleeseen Donald Trumpiin. Suljettu listavaali epäilyttää Ehdotus maakuntavaalien käymisestä suljettuna listavaalina ei ole toteutumassa, kertovat vaalitapaa pohtineet eduskuntapuolueiden puoluesihteerit. Yhteisöveroa se maksoi liikevoitosta vain 1,6 prosenttia. Pakkolait jäähylle Työntekijäjärjestöt kiittelevät pääministeri Juha Sipilää (kesk.) siitä, että pakkolakien valmistelu on jäädytetty yhteiskuntasopimusneuvottelujen ajaksi. Selvitysmies Lauri Tarasti vertasi uudistusta 1800-lukuun, jolloin seurakunnat luovuttivat tehtäviään kunnille. massa läpi märän kestounelmansa. Suljetun listavaalin on pelätty jäävän äänestäjille vieraaksi, koska äänestää voi vain puolueen listaa yksittäisen ehdokkaan sijaan. Ei voi kuin toivoa, että hippulat vinkuen uudistuksia hääräävä hallitus tietää, mitä tekee. Valtio ei maksa vaan velvoittaa VR:n hoitamaan liikennettä näillä rataosuuksilla. Hän huomaa naisensa nousevan poliisin kainalossa samaan taksiin. Se voi puuttua tuoreisiin korotuksiin vasta vuonna 2020, sillä valvonta tehdään neljän vuoden jaksoissa. AFP / Getty Images / Christopher Furlong. Sähkön siirtohintojen kohtuullisuutta valvoo Suomessa Energiavirasto. Keskustapuolue on vihdoin saaHousut märkinä Caruna iskee kuin 220 volttia Suomen suurin sähkönsiirtoyhtiö Caruna ilmoitti nostavansa sähkönsiirtomaksua keskimäärin 27 prosenttia. Valtapolitiikka ei tällaisissa asioissa ainakaan hyvää tee. Texasin senaattori Ted Cruz oli republikaanien ykkönen Iowan osavaltion äänestyksessä. 8 4. Poliisia ei näy, ja miehen housut ovat märkinä – hiestä. Liikenneja viestintäministeri Anne Berner (kesk.). Monella kuntapampulla saattaa todella olla näinä päivinä housut ja paitakin märkinä, kun he kuuntelevat hallitusta maakuntauudistuksesta. Carunan liikevoitto oli vuonna 2014 yli 50 miljoonaa euroa. Menossa on suurin kuntauudistus ehkä koskaan. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan pakkolakien valmistelun keskeytys helpottaa neuvottelutilannetta. Yhdysvaltojen presidenttikisan kärkiehdokkaiden erot olivat pienet, kun Iowa äänesti ensimmäisenä osavaltiona. Ministeriön tavoite on, että kilpailu avatttaisiin jo tänä keväänä. Jos sopua ei synny, aikoo hallitus jatkaa pakkolakien valmistelua ja antaa ne kevään aikana eduskunnalle. HelmikuuTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA JuhANI ArO tuottaja juhani.aro@ demokraatti.fi N äyttelijä Leo Jokela levytti 1970 mainion singlen Nainen, poliisi ja taksi. korostaa, ettei päätöstä ostoliikenteen karsimisesta ole peruttu. Tarjonta on velvoiteliikenteessä paikoin suppeampaa kuin valtion ostamana liikenteenä. Kolmas republikaanien kilvassa oli Floridan senaattori Marco Rubio, joka jäi Trumpista jälkeen vain yhden prosenttiyksikön. Poliittisesti näyttää, että keskusta veisi kokoomusta ja perussuomalaisia kuin laskiämpäriä sikalan kaukaloon. Junaliikenne sai armonaikaa Junaliikenteen kiistelty lakkauttaminen useilla rataosuuksilla muuttui liikennöinnin jatkamiseksi. Se ei ole vähän, mutta ei paljoakaan. Uutisviikko KOONNuT hEIKKI SIhTO Presidenttikisa kiristyy Yhdysvalloissa Selvitysmies Lauri Tarasti vertasi uudistusta 1800-lukuun, jolloin seurakunnat luovuttivat tehtäviään kunnille. Yli 12 000 kuntien ammattinimikettä on siirtymässä maakunnille. Kunnissa ja kuntaliitoissa kun työskentelee nyt 422 000 palkollista. Demokraattien ykkönen oli niukalla äänierolla Hillary Clinton ja kakkonen Bernie Sanders. Sitten on vielä jo surullisen kuuluisa sote, joka tuntuu jäävän maakuntauudistuksen jalkoihin. Uusia toimijoita voidaan odottaa henkilöjunaliikenteeseen ensi vuonna. Carunan sähköverkko kuului aiemmin Fortumille. Puiston halki oikaistessaan hän tulee ryöstetyksi. Biisissä nuori mies pyrkii naisensa luo, muttei löydä taksia
9 4. Tästä summasta noin kahdeksan prosenttia eli 7 600 miljardia dollaria on veroparatiiseissa verottajalta piilossa. Google on Britanniassa maksanut kymmenen vuoden aikansa veroja noin kolme prosenttia vuodessa. Pelkästään vuonna 2013 Googlen mainostulot Britanniasta olivat BBC:n mukaan 3,8 miljardia puntaa. Veroparatiisi jyrsii euroasi 39 000 e 3 % 30 % 8 % googLe Lähde: Arvopaperi, Gabriel Zucman: The Hidden Wealth of Nations 3,8 mrd e. grafiikka Timo sparf Maailman varallisuus (vain pankkitilit ja arvopaperit) on noin 95 000 miljardia dollaria. HelmikuuTA 2016 Demograafi TeksTi heikki sihTo . Pelkästään Eurooppa menettää veroparatiisien takia vuodessa verotuloja 78 miljardia dollaria ja Yhdysvallat 35 miljardia dollaria. Keskivertosuomalainen ansaitsee noin 39 000 euroa vuodessa ja maksaa tästä summasta tuloveroa noin 30 prosenttia
Äkkiä valtion budjetissa olikin ammottava aukko. Hinta huiteli elokuussa 2008 lähellä 140 dollaria tynnyriltä. HelmikuuTA 2016 Äiti Venäjä – mitä sinulle tapahtuu. Kansan kannatus oli taattu ja seuraava presidenttikausi häämötti. Kalliilla hinnalla. Venäjä rikastui vauhdilla ja valtion kirstuun ropisi rahaa. Venäjän musta kulta, öljy, virtasi maailmalle. Öljyn hinta sukelsi vuoden 2008 lopulla 40 dollarin pintaan. Öljytuloista osa oli pistetty syrjään pahan päivän varalle. Kaikki kun oli laskettu öljyn korkean hinnan varaan. Sitten kaikki romahti. Moni saattoi ostaa länsimaisen hienon auton, kaupunkeihin nousi lasipalatseja. 10 4. K ahdeksan vuotta sitten kaikki näytti todella hyvältä. Tilaamatta. Odottamatta. Silloinen pääministeri Vladimir Putin saattoi myhäillä tyytyväisenä. Mutta tähän viisas Äiti Venäjä oli osannut varautua. Öljyveroista koottuun reservi” On siis käytetty vararahastoa – vieläpä aika reippaalla kädellä.” 150 120 90 60 30 1/2000 25,3 USD 7/2006 73,6 USD 7/2008 137,8 USD 12/2015 38,6 USD 1/2016 33,53 USD Raakaöljyn hintakehitys 1/2000–1/2016 (USD/bbl) Lähde: www.oil.fi. Venäjän talous kukoisti, maata rakennettiin ryminällä ja kansan elintaso koheni
Ja jos huonosti käy, käteen voi jäädä Musta Pekka. Juhani Aro Demokraatti Öljyrahat voivat loppua tänä vuonna Vanhempi ekonomisti Vesa Korhonen Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Venäjä-ryhmästä kertoo, että maan talous on todella riippuvainen öljytuloista. Venäjän luottoluokitus on sen verran heikko, että sijoittajat pyytävät lainoistaan kovaa korkoa. Jo vuoden 2009 alkupuolella öljyn hinta alkoi nousta yhtä nopeasti kuin oli pudonnutkin. Eläkkeet ja virkamiesten palkat voitiin maksaa ja sairaat hoitaa. Mikä sitten neuvoksi. Silti Venäjä on arvioinut toistuvasti öljytulonsa pahasti pieleen. Venäjä osti aikaa, ja se tepsi. Ja Venäjän kansa on sitkeää tekoa ja on selvinnyt pahemmistakin kriiseistä. rahastoon oli jemmattu peräti 4 000 miljardia ruplaa vuoteen 2008 mennessä, eikä niihin oltu koskettu. Viime vuonna nostot rahastosta olivat suurimmillaan sitten vuoden 2009. Monet povaavatkin öljyn hinnan putoavan 20 dollariin barrelilta. – On siis käytetty vararahastoa vieläpä aika reippaalla kädellä, Korhonen kertoo. HelmikuuTA 2016 Äiti Venäjä – mitä sinulle tapahtuu. Mutta koskaan Venäjän reservirahasto ei sen jälkeen enää palannut vuoden 2008 ennätysmittoihin. – Öljytulot tulevat pienentymään todella paljon myös tänä vuonna, jos öljyn hinta säilyy suurin piirtein näin alhaalla. Venäjän peli on nyt yhden kortin varassa. 11 4. Nyt oli tullut aika purkaa puskurirahastoa. Näin siksi, että jos Irak todella lisää tuotantoaan ja Iran palaa täydellä teholla maailmanmarkkinoille, Korhonen kuvailee. Vesa Korhosen mukaan Venäjällä on kyllä valikoimissaan vielä kotimaisia keinoja ongelman hoitamiseksi. Jos Venäjän ruplakaivo todella kuivaa, niin mikä sitten eteen, kun vararahastokin on syöty. – Ja saattaa olla, ettei öljyn hinta pysy edes nykyisellä tasolla, vaan laskee yhä. Asetelmaa saattaa tosin sotkea syyskuiset duuman vaalit, eikä presidentinvaaleihinkaan ole kuin pari vuotta.. Vuodessa 4 000 miljardista katosi 3 000 miljardia ruplaa. Öljyn hinta on pysytellyt alhaalla. – Näillä öljyn hintalukemilla, joita nyt todistamme, niin reservirahasto loppuisi jo ennen tämän vuoden loppua, Korhonen sanoo. Puolet tuloista vuonna 2014 jäi saamatta ja viime vuonnakin arviot menivät metsään. Se olisi Venäjälle erittäin rankka juttu. – Tähän saakka Venäjä on vältellyt luoton hankkimista ulkomailta, koska se maksaa. Sitä vajetta täytetään sitten sieltä reservirahastosta
Konservatii vihallitus on puuttunut uusilla laeil laan valtiollisten tiedotusvälineiden ja korkeimman oikeuden toimintaan. Ukrainasta on vaeltanut myös miljoonia pako laisia Venäjälle, jotka hekin painavat ta loutta alas. Ne on hoidettava kahdenvä lisinä, eikä niitä ole ulkoistettu mil lekään Euroopan unionille, Tuomi oja sanoo. Tuomiojan mielestä sodanuhan lietsominen on edesvastuutonta, etenkin, kun näkyy merkkejä, että Venäjä olisi hakemassa ratkaisua Syyrian sodan lopettamiseksi. Enemmän olemme huolissamme maahanpyrkijöistä, joista ihan ilmeisesti vain pienempi osa täyttää turvapaikan myöntä misen edellytykset. Silloin on kaksi mahdollisuutta. Suuren naapurimaamme talous kurjuutta ovat lisänneet Ukrainan ja Krimin tapahtumien vuoksi ase tetut talouspakotteet. Suomen entinen erittäin kokenut ulkoministeri ja SDP:n kansanedus taja Erkki Tuomioja pitää Venä jän taloustilannetta uhkana. Ulko ministerinä hän on hoitanut sen teh tävän, mitä ulkoministerille kuuluu. Kun ulkoministeri jotain sanoo, hän on myös Suomen ulkoministeri, vaikka täällä esiintyisi puoluejohtajana. Paljoa. – No ei sillä tavalla huolissaan, että meihin kohdistuisi mitäään vä litöntä uhkaa. – Suomen kahdenväliset suhteet Venäjän suuntaan ovat aina toimi neet ja tässä presidentti Sauli Niinistön toiminta on ollut kiitet tävää. – Jossain vaiheessa heidänkin re surssinsa loppuvat. – Venäjän tilanne on huoles tuttava. – Mutta tämä on yleiserurooppa lainen haaste ja sellaisen ratkaisun se myös vaatii. – Olen nähnyt koko ajan, että muilla asioilla on suurempi merkitys Venäjän ahdinkoon kuin suoraan pa kotteilla. Edellinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ei ole puhua pukahtanut seuraajastaan Timo Soinista, Perus suomalaisten puheenjohtajasta. EUkomissio käynnisti meka nismin, jolla on määrä selvittää, rik kovatko Puolan viimeaikaiset lait EU:n perusperiaatteita. Venäjän omilla toimilla on suurin rooli tässä, Tuomioja sanoo. ”Niinistöltä kiitettävää toimintaa” Tuomiojan mukaan suomalaisten ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan Venäjän vuoksi, vaikka ruotsalaiset tuntuvatkin pelottelevan lähinnä it seään sodan uhalla. Meillä on aina Venäjän suuntaan suuret int ressit. Jos he täyttä vät nämä, turvapaikka on tietysti myönnettävä. 12 4. Tuomioja huomaa kuitenkin pakotteita suuremman syyn ah dinkoon. Ja tuskinpa Syyrian sotakaan ihan ilmainen Venäjälle on. Venäjä on menettänyt rajusti tulojaan öljyn hinnan voimakkaaseen laskuun. HelmikuuTA 2016 Tuomioja: Järki käteen vai uudet viholliset. Mutta pi dämme omaa suoraa yhteyttä ve näläisiin kaikilla tasoilla. Mutta ongelmiin Venäjän kanssa on aina kaksi osapuolta, Tuo mioja muistuttaa. Ja vaikkei myönnet täisikään, heidän palauttamisensa jonnekin ei ole ihan helppo tehtävä, Tuomioja muistuttaa. ” Venäjä on itse voimapolitiikallaan esimerkiksi Ukrainassa kerännyt itselleen ylimääräisiä kustannuksia.”. Soinin aiemmat Puolalausunnot saivat Tuomioja kulmakarvat ko holle. Ehkä konkreettisin ongelma on tul lut tämän Puolan kommentoinnin kanssa, Tuomioja sanoo ulkominis terin ja puheenjohtajan roolien se koittumisesta. Joko otetaan järki käteen tai etsitään uusia vihollisia, entinen ulkoministeri analysoi. Ongelmat syntyvät hänen roolistaan ja puheenvuoroistaan puoluejohta jana. – Sanon vain hyvin vähän. Mitä mieltä Soinista. – Maailmalla kaikki eivät tee eroa näiden kahden roolin välillä. – Venäjä on itse voimapolitiikal laan esimerkiksi Ukrainassa kerän nyt itselleen ylimääräisiä kustan nuksia, hän huomauttaa. Ei hän puhu nytkään. Myös ulkoministerit ovat osanneet toimia näissä asioissa, Tuomioja sanoo. – Hirveän paljon ei ole sellaista, mitä Suomi voisi tehdä. – Suomen mahdollisuudet toimia on vaikuttaa ennenkaikkea EUpoli tiikkaan ja EU:n ratkaisuihin ja käyt täytymiseen, Tuomioja katsoo
RAlf SUnd Indeksi. Helppoheikkien tarjoamat hokkuspokkustemput pahentavat vain tilannetta. Kansan elintaso alenee ensimmäistä kertaa vuosiin. Raatajasukupolvet ansaitsevat eläkkeensä, mutta kansantalouden kannalta suuret ikäluokat heikentävät Suomen iskukykyä. Siellä on myös vuosien aikana maahanmuutolla turvattu riittävä työvoima. Korkotasokin nousi jopa 17 prosenttiin. Monipuolisempaa tuotantorakennetta voidaan luoda panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ruotsin ongelmat rajautuivat alle puoleen tästä. Se on paljon rahaa: Suomessa jää syntymättä tavaroita ja palveluksia noin viiden miljardin verran vuosittain. Sellaisia ovat esimerkiksi työmarkkinoiden kovat otteet, jotka perustuvat väärään analyysiin. Maa oli kehittänyt tehokkaan – mutta kalliin – tavan tuottaa liuskeöljyä, jota esiintyy USA:n joillakin aluella todella paljon. Jotkut asiantuntijat ovatkin arvelleet, että nyt halutaan repiä maaperästä kaikki öljy, ennen kuin se muuttuu arvottomaksi muiden energialähteiden astuessa tilalle. Öljyja biopolttoaineala laskee, että raakaöljyn hinta bensan kuluttajahinnasta on niin pieni, etteivät sen muutokset juurikaan hetkauta kuluttajahintoja. 13 4. Tällä hetkellä myös euron heikko kurssi rassaa. Suomessa tämä rakennemuutos vei yli kymmenyksen bkt:stä. Kyynisimmät povaavat jo liikehdintää, vaikka Vladimir Putinin suosio onkin pysytellyt korkealla tasolla. EU-komission mukaan Suomen työvoimakustannukset ovat nousseet ja noussevat kyseisenä ajanjaksona noin puolet Ruotsin työvoimakustannusten kehityksestä. Suomessa ja Ruotsissa on koettu metsäteollisuuden tuotannon alasajo ja tietoliikennealan murheet. Näillä maailmanmarkkinahinnoilla liuskeöljyn tuotanto ei vain kannata. Pieleen, taas. Bkt:n kasvuluvuilla mitattuna neljän vuoden aikana (2014–2017) ero kasvaa yli 10 prosenttiyksikköä, mikäli OP:n tuoreinta ennustetta on uskominen. Toissa vuonna Venäjän budjetti laskettiin 100 dollarin barrelihinnan mukaan. Ruotsin vienti Venäjälle on vähäistä. Väestörakenteeseen voidaan vaikuttaa suhteellisen nopeasti maahanmuuttopolitiikalla eli lisää työperäistä maahanmuuttoa. Kirjoittaja on STTK:n pääekonomisti. Työnantajapiirit tarjoavat selitykseksi liiallisia työvoimakustannuksia ja jäykkiä työmarkkinoita. Pelko saattaa tosin olla hivenen liioiteltu, koska maailman ener giantuotannosta yhä 90 prosenttia peräisin fossiilisista polttoaineista. Se merkitsee heikkenevää huoltosuhdetta. Öljymaa Venäjän talous on ollut alamäessä viimeiset vuodet. Neljässä vuodessa menetys on 20 miljardia euroa, jos mittatikku otetaan Ruotsista. HelmikuuTA 2016 Kompastuuko Venäjä halpaan öljyyn. Toimiva resepti on selkeä, mutta hidasvaikutteinen. Loppu on vesija ydinvoimaa. Sitten rahat ovat loppu. Suomella on juuri nyt taloudellisesti epäedullinen ikärakenne. Myös Venäjän talouspakotteissa jaettiin ”musta pekka” Suomelle, mutta ei Ruotsille. Pahasti. Suomen viennistä Venäjän osuus on ollut 10 prosentin luokkaa. Mitä heikompi euro, sitä kalliimpaa bensa. Siksi bensan hinta laskee kovin hitaasti. Suomen ja Ruotsin talousongelmat liittyvät myös rakennemuutokseen. Keppihevoseksi se näyttää kelpaavan. Nyt öljyn barrelihinta huitelee 30 dollarissa. Valtio on budjetoinut tulonsa öljystä ja maakaasusta saatavien tulojen varaan. Tarkempi tarkastelu ei tue väitettä. Juhani Aro Demokraatti ” Jopa ökyrikkaan SaudiArabiankin valtionbudjetti on pahoissa vaikeuksissa, vaikka maa onkin itse osasyyllinen hintojen romahdukseen. Elintason alenemisesta ovat saaneet osansa myös suomalaiset, jotka ovat satsanneet esimerkiksi Venäjän matkailuun. Ongelmat ja niiden ratkaisut löytyvät ikärakenteesta, Venäjänkaupan erilaisesta roolista ja tuotantorakenteen erilaisuudesta. Kansainvälisten vertailujen mukaan työmarkkinoiden joustavuudessa emme poikkea Ruotsista. Tilanne ei ole lainkaan toivoton, mutta oikotietä taloudelliseen kukoistukseen ei ole. Venäjä on hyvä esimerkki huonosta satsauksesta vain yhteen vaurauden lähteeseen. Suomi maksaa yksipuolisesta tuotantorakenteesta kovan hinnan. Itävaltainen pankkiiri ja Venäjän talouden tuntija Herbert Stepic povasikin hiljattain Ylen haastattelussa, että Venäjä kitkuttelee aiemmin koottujen öljyrahastojen varassa enää pari– kolme vuotta. Joku tässä mättää ja pahasti. USA:n liuskeöljy vaikeuksissa Pari vuotta sitten kohistiin, kuinka USA:sta tulee lopultakin omavarainen öljyn ja maakaasun suhteen. Viime vuonna oltiin varovaisempia ja budjetti laadittiin 50 dollarin barrelihinnan mukaan. Romahdus ei näy bensan hinnassa Autoilijat ovat ihmetelleet, miksei öljyn hinnan romahdus juurikaan näy bensapumpuilla. Venäjästä saadaan Suomen viennille vetoa, jahka kansainvälinen diplomatia saa Ukrainassa aikaan jotain ratkaisuja. Pieleen meni. Ruotsin ikäjakauma on huomattavasti tasaisempi. Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat siirtyneet ja siirtyvät näinä aikoina reserviin. Suomi maksaa yksipuolisesta tuotantorakenteesta kovan hinnan. Jos taudin kuva on tämä, minkälaiset lääkkeet. Mättää ja pahasti Taloudellisen menestyksen kuilu Suomen ja Ruotsin välillä näyttää kasvavan. Jopa ökyrikkaan Saudi-Arabiankin valtionbudjetti on pahoissa vaikeuksissa, vaikka maa onkin itse osasyyllinen hintojen romahdukseen. Näitä määrärahoja hallitus leikkaa kovalla kädellä. Ruplan arvo on alentunut reipasta tahtia. Toisaalta jenkit ovat pitkin viime vuotta vain lisänneet tuotantoaan, onhan heillä myös traditionaalisia lähteitä. Suurin osa polttonesteiden kokonaishinnoista koostuu veroista
Seuraavaksi odotetaan, että maan hiukan uudistushenkisempi pääministeri Nguyen Tan Dung, 66, siirretään sivuun. Lindgren huomauttaa, että Wallströmin tapauksessa noudatettiin voimassa olevia sääntöjä. Tosin viime viikon Novus-gallupin mukaan S eli demarit on edelleen Ruotsin suurin puolue, kannatusta 24,4 prosenttia. Ayala ja Stanishev osallistuivat tammikuussa Turkin demarien CHP-puolueen puoluekokoukseen. 14 4. (Demokraatti) Puola putosi B-sarjaan Luottoluokitusyhtiö Standard&Poors on pudottanut Puolan luottoluokituksen A–:sta BBB+:aan. CHP on Turkin suurin oppositiopuolue. Dung ei tullut kommunistipuolueen kokouksessa valituksi edes 180-jäseniseen keskuskomiteaan. Lehden kolumnisti Anne-Marie Lindgren luonnehtii ajojahtia ”klassiseksi”. Sitä ennen Kommunal oli jo ehtinyt erottaa talouspäällikkönsä Anders Bergströmin. Tämä on sikäli journalistisesti oikeaoppista, että Aftonbladetilla on vankka ay-tausta. (Demokraatti) Tanskan Mette Frederiksen suosituin pääministeriksi Viime vuonna oppositioon jääneen Tanskan demaripuolueen uutta puheenjohtajaa Mette Frederikseniä ehdittiin jo povata gallupeissa maan seuraavaksi pääministeriksi, kun demaripuolue oli nosteessa. Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö LO oli aikanaan lehden pääomistaja. Dundaria ja Gulia uhkaa elinkautinen heidän tekeiensä paljastusten takia. Lähes 10 000 Kommunalin jäentä aNTTi vUOreNriNNe Maailma tänään erosi liitosta. Kommunalin kerrottiin omistavan Tukholman ydinkeskustassa lukuisia hulppeita asuntoja, joita se vuokraa omille johtohenkilöilleen, muille aypomoille ja demaripuolueen silmäätekeville. (Demokraatti) Ayala ja Stanishev pyrkivät vankilaan Sosialistisen internationaalin pääsihteeri Luis Ayala ja Euroopan demaripuolueen puheenjohtaja Sergei Stanishev eivät päässeet lähellä Istanbulia sijaitsevaan Silivrin vankilaan tapaamaan siellä viruvia journalisteja, Cumhuriyet-lehden päätoimittajaa Can Dundaria ja toimittaja Erdem Gulia. Kohu ammattiliiton ympärillä aiheutti joukkopaon. Valinnan katsotaan merkitsevän sitä, että Vietnamin kommunistivalta siirtyy enemmän kuin pari piirua vanhoillisempaan suuntaan. Sitä ennen Nordström lupasi valkopestä liittonsa perusteellisesti. Nopeasti pahentunut pakolaistilanne on muuttanut puolueiden kannatuslukuja Tanskassa. TT / Jessica Gow. Wallströmin asuntoasiaan liittyen Lindgren muistuttaa Tukholman vuokranantajien ja kaupungin vapaaehtoisesta sopimuksesta, jonka mukaan yksityiset vuokranantajat antavat puolet vapaina olevista asunnoistaan kunnallisen vuokranvälityksen välitettäviksi ja saavat vuokrata toisen puolen kenelle lystäävät. 72-vuotias Trong valittiin uudelle viisivuotiskaudelle viime viikon puoluekokouksessa. Kommunalia koskevat paljastukset aloitti iltapäivälehti Aftonbladet tammikuun puolivälissä. Wallströmin tapaus on kuitenkin vain osa mediakohua, jonka kohteena on ollut ulkoministerin vuokraisäntä, Ruotsin kunta-alan ammattiliitto Kommunal. Nyt puolueen kannatus on tippunut viime marraskuusta noin seitsemän prosenttia. Eri asia on jos säännöt eivät ole kohdallaan. Paljastui myös, että tämä Metropol Palais -ravintola oli rakentanut kesäterassinsa ilman rakennuslupaa. Tosin myös Tanskan demareita on kritisoitu siitä, että ovat myötäilleet liikaa hallituksen populistista linjaa. HelmikuuTA 2016 Maailmankuvia KOONNUT aNTTi vUOreNriNNe Vietnamin kommunistit luottavat vanhaan regiimiin Nguyen Phu Trong jatkaa Vietnamin kommunistipuolueen peräsimessä. Nopeassa tahdissa tuli lisää uusia paljastuksia: johdon ilmaisia lomia, alkoholitarjoilua Kommunalin hulppeissa tiloissa, luksusmatkoja ynnä muuta. Kommunalia saattaa Lindgrenin mukaan kuitenkin moittia siitä, että se ei toisen puolen osalta käyttänyt kunnallista vuokravälitystä vaan ay-taustaista Riksbyggen-kiinteistöyhtiötä. Maan oikeistohallituksen pakolaispolitiikka on herättänyt huomiota maailmalla. u u u Ruotsin demarien Aktuellt i Politiken (AiP) -lehti ei niele Kommunal-tarinaa sellaisenaan. Wallströmin ministerintehtävään sidottu määräaikainen sopimus sopi tähän kiintiöön. Tosin Bergströmin väitettiin saaneen erottamisesta kunnon kädenpuristuksen, pari miljoonaa kruunua. Eri asia on jos säännöt eivät ole kohdallaan. Yhtiö ilmoitti syyksi muutokset maan perustuslakituomioistuimessa ja medialainsäädännössä. Wallströmin tapauksessa noudatettiin voimassa olevia sääntöjä. Ulkoministeri Wallströmin asuntoa koskeva paljastus tuli julki vyyhdin toisessa vaiheessa. Kommunal käytti oikeuttaan vuokrata puolet itse. Myös demarien johtaman punavihreän blokin kannatus oli noussut hallitsevan porvariblokin edelle. Aftonbladetin tutkivat toimittajat kiinnittivät aluksi huomiota siihen, että Kommunal omisti Tukholman keskustassa huippukalliin ravintolan, jonka ohjelmatarjontaan kuului myös tietty määrä niin sanottua aikuisviihdettä. Iltapäivälehdet herkuttelevat demarien ”romahduksella”. Demarien kannatus mataa pohjamudissa. Se alkaa faktapohjalta, mutta kun jahti kehittyy, faktapohja pienenee ja saaliin lopullisen kaatamisen himo pääsee valloilleen. Porvariallianssi käyttää tilaisuuden tarkasti hyväkseen ja puhuu ay-mafiasta. Ammattiliitto Kommunalin puheenjohtaja Annelie Nordström on ilmoittanut eroavansa toukokuun liittokokouksessa. (Demokraatti) Ajojahti riepottelee Ruotsin työväenliikettä R uotsin ulkoministeri Margot Wallström joutui tammikuussa myrskyn silmään, kun hänen väitettiin ohittaneen Tukholman asuntojonossa muut asunnontarvitsijat. Lopulta myös liiton puheenjohtaja Annelie Nordström ilmoitti lähtevänsä, kun Kommunal pitää liittokokouksensa toukokuussa. u u u Kommunal-kohu ei tee hyvää Ruotsin työväenliikkeelle
Myös Angela Merkelin aiemmin käsittämättömän korkealla ” Mikäli EU ei kykene ratkaisuihin pakolaisasiassa, mittaavat kolme seuraavaa osavaltiovaalia mielenkiintoisella tavalla nykyisen Berliinin hallituskoalition kannatuksen. SPD:n puheenjohtajan Sigmar Gabrielin tulkinnan mukaan tämä tarkoittaisi synkeää ohjelmaa työpaikkojen vähentämiseksi Euroopassa. ”Merkel-maan” säilyminen on epäilemättä myös sosialidemokraattien intressi. AFP / Jens Meyer ollut luottamus tipahti 50 prosentin alapuolelle. Äärioikeisto nousussa Saksassa vedenjakajaksi on noussut suhtautuminen Kölnin uudenvuoden tapahtumiin. ”Jos meidän on pyydettävä anteeksi sitä, että olemme ystävällisiä hädänalaisia kohtaan, tämä ei ole minun maani”, Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi syyskuussa. Tuhannet siellä torjutut saivat anoa turvapaikkaa Saksasta. Ristiriidat puolueen sisällä eivät ota laantuakseen. Oikeistopopulisteille sekä Saksassa että Saksan ulkopuolella pakolaiset ovat ”hänen pakolaisiaan”. Jos 28 maan ja 500 miljoonan asukkaan unioni välttelee edelleenkin yhteisiä ratkaisuja, eurooppalainen näkökulma ajautuu vaarallisille vesille. Omassa puolueessakaan kaikkea ei enää sulateta. Pakolaisvirta jatkui kuitenkin katkeamattomana ja lukumäärä on ylittänyt miljoonan rajan. 15 4. Kyse ei olisi pelkästään radikaalien muukalaisvihamielisten arvojen esiinmarssista. Siellä päätettiin, että hallituksen tulee lisätä kotouttamistoimiaan ja investoida erityisesti asuntoihin ja koulutukseen. Angela Merkel pitää yhä kiinni Euroopan yhteisestä ratkaisusta ja torjui myös CSU:n vaatimuksen vastaanotettavien pakolaisten määrän rajoittamisesta 200 000:een. Samaan lehdistötilaisuuteen osallistui Itävallan pääministeri Werner Faymann (sd.). Merkelin aikaisempi optimistinen lausuma ”Wir schaffen das!” – me pystymme tähän – näyttää tällä hetkellä rikkovan pahasti äänestäjien aiemmin niin vahvan luottamuksen liittokansleriin. Sitäpaitsi uusnationalistinen politiikka johtaisi jollakin aikavälillä myös yhteisen valuutan ja euroalueen kuolemaan. SPD:n puoluehallitus piti tammikuussa kokouksensa pienessä Nauenin kaupungissa Brandenburgissa. Molemmat ottivat kantaa pakolaisten kestämättömään kohteluun EU-maa Unkarissa. Seuraavissa huippukokouksissa helmija maaliskuussa aihetta käsitellään taas kerran. Hallituspuolueiden SDU/ CSU:n ja SPD:n tulee näyttää, etteivät ne ole menettäneet kriisitilanteen hallintaa. Mikäli EU ei kykene ratkaisuihin pakolaisasiassa, mittaavat kolme seuraavaa osavaltiovaalia mielenkiintoisella tavalla nykyisen Berliinin hallituskoalition kannatuksen. Taustalla oikealla Saksi-Anhaltin osavaltion pääministeri Reiner Haseloff.. Schäublen mielestä velkataakkaa ei pidä nostaa. Lähinnä Pohjois-Afrikasta tulleiden miesporukoiden väkivaltainen ja inhottava käyttäytyminen nosti esiin uhkaavia ulottuvuuksia. Kritiikki on vain lisääntynyt sen jälkeen kun Baijerin CSU lanseerasi ”Plan B:n”, jossa vaaditaan samantyylistä rajavalvontaa, jonka Itävalta jo otti käyttöön. Se, mitä Berliinin sinipunahallitus piti Euroopan yhteisenä tehtävänä, torjuttiin tylysti useimmissa EU-maissa. Useimmissa mielipidetutkimuksissa perustaltaan islaminvastaiset ja oikeistonationalistiset voimat ovat edenneet vaarallisella tavalla. Joachim Kasten Demokraatti, Hampuri Angela Merkel vieraili tammikuun lopulla Hallessa Fraunhoferin instituutissa. Tällä päätöksellä SPD asettui myös vastahankaan valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen tiukan nollalinjan kanssa. Mitä tapahtuisi jos entistä useampi äänestäjä hyppäisi oikeistopopulistien kelkkaan. Sekään ei helpota, että Merkel ei missään vaiheessa luopunut ajatuksesta, että Saksa antaisi turvallisen vapaasataman kaikille tulijoille. Liittotasavallassa AfD nousi kymmeneen prosenttiin ja esimerkiksi Hollannissa Geert Wildersin ”Partij voor de Vrijheid” lisäsi ahdistelujen jälkeen selvästi kannatustaan. SPD korostaa kotouttamista Saksan sosialidemokraatit ovat jo aiemmin ilmoittaneet, että maa ei kestä samanlaista pakolaisvirtaa kuin vuonna 2015. Pari viikkoa sitten viisikymmentä CDU:n liittopäiväedustajaa vaati kurssinmuutosta. HelmikuuTA 2016 Vieläkö Saksa on Angela Merkelin maa. Se olisi samalla Schengen-Euroopan loppu. Tämä ei ole tärkeää vain Saksan vaan koko Euroopan kannalta
HelmikuuTA 2016 Tämä tiedetään keskustassa tasan tarkkaan: ” Väyrynen haluaa vallan kahvat. Väyrysen pelko on viisauden alku Syksyllä 70 vuotta täyttävä keskustan vanha isäntä Paavo Väyrynen jaksaa yllättää. Keskustaväelle Paavo Väyrynen on iso herra, joka aika ajoin koettelee, vaan ei hylkää. ”Puolueeseen on syntynyt epäpyhä valtapoliittinen liittoutuma. Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen antaa ymmärtää, että Väyrynen on mies, joka putoaa aina jaloilleen ja nousee tarvittaessa tuhkasta kuin Feenix-lintu. Jos häntä pyydetään ehdokkaaksi, hän varmasti suostuu. – Itse asiassa politiikassa menestymiseen on vain kaksi tietä, joko mielistelet puoluejohtoa tai olet puoluejohdon haastaja. Korhosen mukaan Väyrynen toimii omantuntonsa mukaisesti. – Presidentinvaalit tulevat. Keskusta vannoo mieluusti Santeri Alkion (1862–1930) nimiin. Puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk.) kuuluu lestadiolaiseen Rauhan Sana -liikkeeseen. Raja meni lestadiolaisissa Väyrynen väittää, että liberaalit ovat ottaneet puolueessa vallan muutaman yksittäisen lestadiolaispoliitikon tuella. Väyrynen ilmoitti samalla jättäytyvänsä sivuun keskustan puoluevaltuuston, puoluehallituksen ja sen työvaliokunnan työstä. En koe, että hän olisi sivussa. Hän on jo 1970luvulta lähtien korostanut, että pitää olla kahvat, joista pitää kiinni. Perussuomalaisissahan kävi niin, että kun keskustelu tyrehtyi, kannattajat kaikkosivat. Hän lukee keskustan yli satavuotisen menestyksen selitykseksi, että puoluees sa katto on korkealla näkemyseroista huolimatta ja homma toimii. Ulkopuolelta voi vetää tarvittaessa kovempaakin linjaa, Korhonen korostaa. Housut kintuissa Jarmo Korhosen mukaan Väyrysen valta perustuu siihen, että hän on aina vallan akselin toinen pää. Kun Väyrynen tarttui lestadiolaisiin, hän meni reviirille, joka on tärkeä puolueel le. Hän muistuttaa, että kaikki puolueen johtohenkilöt ovat demokraattisesti puoluekokouksessa valittuja. Linjan määräävät nyt liberaalit tukenaan joukko lestadiolaispoliitikkoja. Se on selvä. – Ei hän moittinut lestadiolaisia. Järkälemäisiä kirjoja kepun lähihistoriasta kirjoittanut Korhonen tuntee myös Väyrysen munaskuitaan myöten. Hän on jo 1970-luvulta lähtien korostanut, että pitää olla kahvat, joista pitää kiinni. – Puolueen puheenjohtaja johtaa aina puoluetta. Viimeksi viime viikolla. – Olen hyvilläni siitä, että Väyrynen jatkaa puolueen jäsenenä. – Parempi, että puolueessa keskustellaan kuin ollaan hiljaa. Hän jatkaa EU-parlamentissa keskustan valtuuskunnan jäsenenä. Seppo Peltoniemi Demokraatti Le hti ku va. Voi jatkaa johtoportaassa Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko luetaan puolestaan Väyrysen nimeämiin puolueen liberaaleihin. 16 4. Koossa on sama joukkue, jolla keskusta koki murskatappion runsaat neljä vuotta sitten”, Väyrynen julisti blogissaan, joka valmisteli samana päivänä pidettyä Väyrysen kirjan julkistustilaisuutta. Alkiolaiset, perinteisen keskustapolitiikan kannattajat, on pantu sivuun. – Väyrynen haluaa vallan kahvat. Hän on äärimmäisen kunnianhimoinen. Korhonen tuntee keskustan historian kuin omat taskunsa. – Väyryselle puolue ei ole yhdentekevä. Niitä ei löydy keskustasta”. Kunniapuheenjohtajana hän on oikeutettu olemaan läsnä kaikissa keskustan päätöksentekoelimissä. Väyrynen keksii aina jotakin, Saarikko sanoo. Lestadiolaiset ja liberaalit muodostavat puolueen enemmistön, Korhonen toteaa. Tämä tarkoittaa, että Väyrynen ei ole Sipilän politiikan kannattaja. Väyrynen kertoo olevansa ehdottomasti alkiolainen. Korhonen sanoo, ettei hän tiedä Väyrysen aikeista tämän asian osalta. Paavo Väyrynen on poliittisten comebackien grand old man, joka nousee tuhkasta kuin feenix-lintu. Isompia tunnekuohuja puolueen sisällä eivät Väyrysen nopeat takinkäännökset ole aiheut taneet. Väyrynen voi palata kansanedustajaksi Suomeen niin halutessaan. Niitä ei löydy keskustasta
Taikuuden aikaa Laskiaiseen kuului rituaaleja ja taikoja. Laskiaispullat ovat jättäneet synkän jäljen Ruotsin historiaan. Laskiaispulla on ruotsalainen keksintö, joka saapui suomalaisten iloksi 1900-luvun alkupuolella. Alunperin laskiaspullien sisällä oli mantelimassaa. Kirkko omi laskiaisen Kristinuskon ja muinaisuskon perinteet sekottuivat aluksi keskenään, ja kummatkin saivat vaikutteita toisiltaan. 1950-luvulla alettiin täytteenä käyttää myös hilloa ja kermavaahtoa. 1600-luvulla valtio kielsi muinaisuskon harjoittamisen, ja osa sen juhlapäivistä siirtyi kristinuskon tarkoituksiin. Näin kävi myös laskiaiselle. Yksi tunnetuimmista laskiaiskarnevaaleista on Rion sambakarnevaali Brasiliassa. Perinteet säilyvät Osa muinaissuomalaisista laskiaisperinteistä on yhä vomissaan. Juhlittiin talven taittumista, kevään tuloa ja auringon valon lisääntymistä. Laskiainen oli riehakas juhla, jossa syötiin hyvin, laskettiin mäkeä ja tehtiin onnea tuovia taikoja. Kun valkoisiin pukeutuneet nuoret naiset kampasivat laskiaisena ahkerasti hiuksiaan, uskottiin, että pellavasta saataisiin vaaleita ja pehmeitä kuituja. Luterilaisessa ja katolilaisessa perinteessä laskiaistiistai on riemukas juhla, jonka jälkeen tuhkakeskiviikkona alkaa neljänkymmenen päivän pituinen paastokausi ennen pääsiäistä. Nora Vilva Demokraatti. Laskiaisen aikaan kevättalvella oli myös muinaiseurooppalainen vuoden vaihde. HelmikuuTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 050 3024 533 nora.vilva@demokraatti.fi Tervetuloa kevät! Laskiaisen perinteet kumpuavat kaukaa muinaisajalta, ajalta ennen kristinuskon rantautumista Suomeen. Pellava oli suomalaisille tärkeä kasvi. Monet taiat liittyivät etenkin naisten töihin; toivottiin hyvää satoa käsitöiden raakaaineis ta, karjaonnea ja pihapiirissä kasvavien ruokakasvien menestystä. Pulkkamäet täyttyvät, ja herkuttelu hoituu hernekeitolla ja kaloripommeista käyvillä laskiaispullilla. Rituaalisia tulia poltettiin. 17 4. Mitä rasvaisempi laskiaispäivän ruoka, sitä pulleampi vuosi oli tiedossa kotieläimille ja sitä paremmin ne myös lypsivät. Monissa katolilaisissa maissa laskiaistiistai eli ranskalaisittain mardi gras (rasvatiistai) on karnevaaliajan huipennuspäivä, jolloin kaupunkien kadut täyttyvät musiikista ja tanssin huumassa kieppuvista fantasiaasuisista ihmisistä. Ortodoksit juhlivat laskiaista jo laskiaissunnuntaina, koska he laskevat paastonajan eri tavalla. Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik menehtyi ruoansulatusongelmia seuranneeseen halvaukseen laskiaistiistaina vuonna 1771 syötyään runsaan juhla-aterian jälkiruoaksi neljätoista laskiaispullaa. Niiden avulla maan kasvuvoimat saatiin heräteltyä talven jälkeen
18 4. HelmikuuTA 2016
– Miten edes taiteessa voisi kuvitella eri teitä ulospäin. Feodoroffilla on isosisko ja pikkuveli. Hän kertoo haastattelussa, että se liittyy saamelaisten ajankäyttöön. – Halventamista ei tehty hienovaraisesti. Feodoroff on aloittamassa pian dokumenttiteatteriesityksen käsikirjoittamisen Kiirunan saamelaisteatteriin. Kuoleman varjo oli läsnä ja siihen tottui. Monet olivat menettäneet rajan taakse porojaan ja yhteyden sukulaisiin. Hänen vaikeasti kehitysvammainen pikkuveljensä kuoli seitsemänvuotiaana. Mitä vanhemmaksi hän tulee, sitä vaikeammalta se tuntuu. Rodullistaminen kuului arkipäivän puheessa. En tunnista itseäni sen tuottamista kertomuksista. asia, josta ei puhuta Feodoroff kävi katsomassa viime viikolla Docpoint-dokumenttielokuvafestivaaleilla Suvi Westin ohjaaman Sparrooabbánin (Pikkusiskoni ja minä). Se kuvaa, millaista on elää homoseksuaalina saamelaisyhteisössä. kuolema sävytti lapsuutta Feodoroffin äiti on suomalainen. – Minulla on hyvin vahva kokemus siitä, että valtakulttuuri on vieras. Sitä ennen hän oli käynyt kerran teatterissa ” Tähän asti saamelaisen yhteisön sisäisestä ulossulkemisesta on ollut äärimmäisen vaikea puhua, koska siitä ei puhuta.”. Feodoroff on miettinyt, olisiko voinut olla itse paikan päällä. Hän ei olisi pystynyt siihen, koska aihe on liian kipeä. Feodoroffin lapsuudessa oli paljon puheita siitä, kuka on varttikoltta ja puolikoltta. HelmikuuTA 2016 TeksTi ViRPi kiRVes-TORViNeN . – Tähän asti saamelaisen yhteisön sisäisestä ulossulkemisesta on ollut äärimmäisen vaikea puhua, koska siitä ei puhuta. – En ole koskaan aiemmin nähnyt vastaavaa kuvausta oman kansani sisältä, hän sanoo. Tyhjän päältä aloittaminen on määrittänyt Feodoroffin lapsuuden yhteisöä vajaan parinsadan asukkaan Keväjärvellä. Hän muutti vasta valmistuneena terveyssisarena Sevettijärvelle, jossa tapasi kolttasaamelaisen isän. Helsingissä ollessaan ohjaaja pakottautuu suomalaiseen tapaan. Seksuaalivähemmistön ja kolttasaamelaisten edustajana Feodoroff on saanut kantaa enemmänkin kuin oman ristinsä. Lopulta onnistaa. Olisiko edes siinä mahdollisuus mallintaa totuuskomissio kolmessa pohjoismaassa, hän selvittää. Feodoroff iloitsee, että West teki elokuvan. Hän on tullut siihen tulokseen, että ei. Asioilla on oma aikansa ja paikkansa. Se, mitä itse yritän kommunikoida, on kovin usein vierasta muille, hän luonnehtii. Oleminen on alitajuisempaa ja sisäistä kompassia kuuntelevaa, Feodoroff valaisee. kuVaT JaRi sOiNi Olipa kerran minä Vieras maa K olttasaamelaista ohjaajaa ja käsikirjoittajaa Pauliina Feodoroffia on vaikea tavoittaa. – Aikuisena olen ollut tästä tosi vihainen. – Hetken rooli on vahvempi ja ilmeisempi kuin suomalaisessa kaupunkikulttuurissa. Tekisi mieli mennä sanomaan niille aikuisille, että mikä helvetti teitä vaivaa. Hän haluaa kuvata, millaisessa tilanteessa kolmessa pohjoismaassa saamelaisoikeuksien kehitys on vajonnut jäihin. Oli enemmän poikkeus kuin sääntö, että aikuinen olisi ollut ystävä lapselle, hän sanoo. 19 4. Elokuva sai vasta ennakkonsa alkuperäiskansojen Skábmagovat-elokuvafestivaaleilla. Koltat oli pakkosiirretty autioituneelle kolttien alueelle vasta parikymmentä vuotta sitten. Ohjaajaa pöyristyttää yhä se, miten avoimesti aikuiset kiusasivat lapsia varsinkin saamelaisuudesta. kerrostalon äänet outoja Feodoroff pääsi Teatterikorkeakouluun kahdeksantoistavuotiaana
Feodoroff käyttäisi mielellään aikaansa muuhun, kun tiedottamiseen muille saamelaisista. Minun on kestänyt kauan tajuta, että käyn ulkoisesti ihan suomalaisesta, mutta sisäavaruus on sitten toinen, hän naurahtaa. En pystynyt löytämään tämän kaiken infrastruktuurin läpi perille, ohjaaja kuvailee. Se tuntui hallitsemattomalta. Feodoroff oli tottunut rikkumattomaan hiljaisuuteen. Saamelaisten kansallispäivä ei nostata suuria tunteita. – Ymmärrän suomalaista mieltä äitini puolelta ja siirtymäsukupolven edustajana. Se on hyvä kanava saada ihmisiä kiinnostumaan eri tapahtumista ja kampanjoista. Mistä et luopuisi mistään hinnasta. Hän sai hyviä ystäviä samantien. He kokevat pikkuserkun serkutkin sukulaisina. – Olin eksyessäni epätoivon vallassa. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA eikä ala ollut muutenkaan erityisen tuttua. 20 4. Ilma haisi ja vesi maistui pahalta. – Saamelaisoikeudet eivät ole jotain ylimääräisiä oikeuksia, vaan sellaisia, jotka valtio on ottanut yhteisöiltä pois. Se ei saa häntä kuitenkaan enää paniikkiin. Mitä saamelaisten kansallispäivä merkitsee sinulle. Äiti oli ennen tehnyt kaiken. Mieli kytkeytyy siihen tarinaan, kuka itse on ja mistä on lähtöisin, Feodoroff kiteyttää. Yhtäkkiä olin niin yksin ilman isää ja äitiä. Saamelaisen mieli on erilainen kuin suomalainen. Muuten pyrin siihen, että olisin valmis luopumaan kaikesta. Hän ei koe viihtyvänsä kovin hyvin Helsingissä ja eksyy edelleen. – Ihminen nappastaan sukuun, vaikka verisidettä ei olisikaan, Feodoroff kertoo. Jokaisen kohtaamisen takana myös sosiaalisessa mediassa pitää olla joku oikea paikka, tilanne ja ihminen. Se kiehtoo ja ällöttää yhtäaikaa. – Minulla ei koskaan ollut omia avaimia. Feodoroff on oppinut näkemään molempia. Uskosta oikeudenmukaisuuteen ja tasapainoon. Se oli täysin uusi tilanne. Oli kuitenkin pakko taipua ymmärtämään, ettei ohjaaja voi kuvata hyvin asiaa, jota ei itse ymmärrä. Hän söi ensimmäisen parin viikon aikana Jacky-makupaloja, koska ruuanlaitto tuntui niin vieraalta. Feodoroff opetteli asioimista kaupassa, ruuanlaittoa ja pyykin pesemistä. Se on siinä mielessä hyvä, että alkuperäiskansan asiat ovat tulleet aiempaa enemmän suomalaisten tietoisuuteen. Helsingissä kaikki äänet kerrostalossa ja liikenteen häly tuntuivat oudoilta, samoin viimeiseen asti nyljetty ympäristö. – En osannut alkuun nukkua, koska mietin, mikä täällä jylisee. Alkuun Feodoroff ajatteli, että hän ohjaa aiheesta kuin aiheesta ihan niinkuin muutkin. – Itsessäni on vähän impulsseja ja ajatuksia. Meillä ovi ei ollut lukossa ja äiti oli aina kotona, Feodoroff muistelee. Suku on heille ihmistä määrittävä tekijä. Se on kuitenkin välttämätöntä. Reagoin siihen, mitä tulee vastaan. Täällä oli tunkkaista. Meillä ovi ei ollut lukossa ja äiti oli aina kotona.”. Kummitätiä saamelaiset kutsuvat ristiäidiksi. Tiivis sukuyhteisö Saamelaiset ovat tottuneet hoitamaan asiansa itse ja esimerkiksi perheen sisäisistä asioista he eivät kerro ulkopuolisille. HelmikuuTA 2016 Miten suhtaudut sosiaaliseen mediaan. Esimerkiksi kolttasaamelaisilla on ollut omat kollektii” Minulla ei koskaan ollut omia avaimia. Eksyin koko ajan, Feodoroff kuvailee
Yhden mukaan tulevan kesän voi katsoa hauen maksasta. . . – Isältä olen oppinut tavaroiden loppuunkäyttämisen idean. 21 4. Työskentelee Rospuutto-teatterissa . Siitä on vaikea irrottautua. – Lapset kirkuivat onnesta eivätkä halunneet päästää meitä pois. . Valmistunut Teatterikorkeakoulun ohjauksen ja dramaturgian koulutusohjelmasta vuonna 2002 . . Kahden lapsen äiti Pauliina FeodoroFF assa. ” Haluan opettaa lapsilleni ymmärrystä siitä, että sähkö ei tule pistorasiasta ja kaikki ympärillä oleva on yhtä elävää kuin he itse.” – Haluan opettaa lapsilleni ymmärrystä siitä, että sähkö ei tule pistorasiasta ja kaikki ympärillä oleva on yhtä elävää kuin he itse. . Sen tarkoituksena on turvata alkuperäisja heimokansojen yhdenvertainen kohtelu ja estää heidän kulttuuriensa ja kieltensä kuoleminen. Esikoiselokuva Non Profit palkittiin Kritiikin kannuksilla vuonna 2007 . Erkki Tuomioja ja muutama muu olivat ajamassa YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO-sopimuksen ratifioimista. Feodoroff on huolissaan, miten ostaminen ja kuluttaminen määrittävät yhä enemmän meitä. Hieno kansainvälinen yhteisö on jo pitkään tiennyt tilanteen kehittyvän vääjäämättä tähän suuntaan ja valinnut katsoa sivusta, Feodoroff kritisoi. Se ei yllätä, mutta turhauttaa ja tekee surulliseksi. HelmikuuTA 2016 . – Saamelaisten kiinnittyminen suomalaisiin rakenteisiin on edelleenkin hyvin ohutta. Jos lähtee kotoa ja unohtaa jotain, sitä ei pidä mennä hakemaan. Feodoroffille itselleen tärkein ohjaus on parin vuoden takainen Sukulaiset-esitys yhteistyössä Laura Rämän kanssa. Tytär kunnosti menopelinsä yhdessä naapurin kanssa. Hän muistuttaa, ettei valtakulttuuriin kuuluvien tarvitse jatkuvasti miettiä ja olla huolissaan siitä, että heidän kulttuurinsa on katoamaisillaan. Vähemmistöryhmällä alkeellisinkaan asia ei ole itsestäänselvää ja kaikesta pitää tapella, Feodoroff huokaa. – Tiedän oman sukuhistoriani kautta, mitä tarkoittaa olla sodan jaloissa ja menettää kaikki. Se esitettiin kolmella eri saamen kielellä saamelaisalueiden kielipesissä ja alakouluissa. Jokin saa kuitenkin jatkamaan. Syntynyt 1977 . Esitys syntyi osana kielen elvytystyötä. Alkuperäiskansan edustajana Feodoroffin on helppo samaistua myös turvapaikanhakijoiden asemaan. Rikkinäinen mopo Saamelaisille erilaiset uskomukset ovat osa kulttuuriperintöä. Kun jokin esine oli muiden mielestä loppuunkäytetty, hän keksi siitä viisi tai kuusi käyttöideaa. Feodoroff saa haastattelun aikana viestin, ettei Maaja metsätalous” Minun on kestänyt kauan tajuta, että käyn ulkoisesti ihan suomalaisesta, mutta sisäavaruus on sitten toinen.” ministeriöltä tipu rahoitusta kolttavesistöjen kunnostamista varten. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten liikehtimiseen ja se liittyy osaltaan epätasaiseen tulonjakoon. Kukaan ei huvikseen omastaan lähde. Mikään ei ole itsestäänselvää, Feodoroff sanoo. Feodoroff oppi pienestä pitäen kantamaan ja huolehtimaan metsässä omat tavaransa. Feodoroff ei kuitenkaan omassa elämässä noudata tätä ajatusta. viset rakenteet, lainsäädäntö ja oikeuslaitos, jotka on lakkautettu ilman vuoropuhelua. . – On uskomattoman kyynistä kuvitella, että kriisissä olevat maat pärjäävät omillaan. Ollut teatteri Takomon taiteellisena johtajana . Turvapaikanhakijat eivät ole lähteneet ensimmäisen kahakan myötä, vaan lähtömaita on runneltu vuosia. Tällä hetkellä on tosi voimakas vakaumus siitä, että ilmastonmuutokseen voi vastata yksin teknologian ratkaisuin. Ei tarvinnut sekuntiakaan miettiä, oliko esityksen tekemisessä mitään järkeä, Feodoroff sanoo. – Samalla, kun suomalainen on hakannut metsänsä ja ojittanut suonsa, siirrämme mielen unen näihin pilviin eli erilaisiin teknologisiin alustoihin. . Välillä Feodoroff heittää hanskat tiskiin. Saamelaisneuvoston puheenjohtajana vuosina 2007-2008 . Feodoroff keräsi nuorena käpyjä, hillaa ja muita marjoja hankkiakseen itselleen vaikkapa Commodore 64-tietokoneen. – En ymmärrä, mikä oli tämän toisen puolen syy, miksi ILO-sopimus jäi viime keväänä pöydälle. – Kun kinusin mopoa, isä ohjasi hillajängälle ja ostamaan naapurilta vanhan 60-luvun Soliferin, joka oli rikki. Kolttasaamelainen elokuvaja teatteriohjaaja, käsikirjoittaja . Feodoroff ihmettelee demareiden kahtiajakautumista saamelaisasi. Se kuvasti poromiesisän toimintaa. . Isä rakensi esimerkiksi vanhasta puhelinkopista kastelujärjestelmän
Erilaisten kolojen käyttäminen on hyvinkin yleinen keino esimerkiksi lintumaailmassa. Nämä kaikki muiden kehitystekijöiden ohella ovat lisänneet taitoa muokata puuainekseen pesäonkaloita. Suomessa pesivistä lajeista kolmisenkymmentä on säännöllisiä kolopesijöitä. Evoluutio ei tunne moraalia. Luonto TeksTi ja kuva aNTTi simoNeN Oravan ja käpytikan yksiöiden läheisyydestä aiheutuu tavanomaista naapuruuskahnausta.. Kolopesijöillä ei ole juurikaan muuta yhteistä kuin asumismuoto. Tuttu hömötiainen ja töyhtötiainen ovat hennosta nokasta huolimatta niin erikoistuneita kolopesijöitä, että keinopesän tarjoava pöntönrakentajakin joutuu näille lajeille asentamaan pönttöihin lentoaukon yläreunaan ulottuvan purutäytteen, jotta lintu saa siihen ”kovertaa” pesän ja tyydyttää siten kaivaushimonsa pienen huijauksen kautta. Tiaiset hyönteissyöjän hennolla nokalla ovat kolorakennuspuuhissaan lahopuista riippuvaisia. Kekseliäisyydestä onkin tullut näille lajeille tehokas menestystekijä. Tikkojen evoluutio kolomestareiksi juontaa juurensa ravinnonhakutapaan, jossa nokalla on naputeltu lahopuista ja puiden kuoren alta meheviä hyönteisapajia. Kolonkäyttäjinä voi esiintyä päiväpetolintuja, pöllöjä, sorsia, tikkoja, tiaisia, tervapääsky ja itseasiassa myös käki ja varpuslintuja. HelmikuuTA 2016 Kylmä keli luo koloille kysyntää Talvinen kylmänkalsea keli on evoluution säälimätön renki oman elinpiirimme pohjoisilla leveysasteilla. 22 4. Esimerkiksi tiaisista voi jopa valtaosa edelliskesän poikastuotannosta sortua hyiseen häviöön voimakkaat ja terveimmät selviävät. Kirjoituksen kuvassa orava päätyi hyödyntämään kelosta revenneen oksan tyveen syöpynyttä koloa. Nokka on oiva taltta Linnuistamme kolojen tekijöitä ovat pääsiassa tikat ja tiaiset. Ajan myötä tämä on johtanut nokan vahvistumiseen, rakenteelliseen muotoutumiseen ja koon kasvuun. Käpytikka mahdollisesti haaveili isommasta kortteerista, mutta orava piti tiukasti omasta varauksestaan kiinni. Kolon tarjoama suoja on osoittautunut niin sään ankaruutta kuin petomaisia vihollisiakin vastaan varsin hyväksi innovaatioksi. Kymmenkunta lajia hyödyntää kolokeinoa epäsäännöllisesti pesinnässään. Kolopesintä johtaa siihen, että koloja hyödynnetään myös tottuneesti näiden lajien keskuudessa talviaikaisina yöpymisja suojapaikkoina. Monet luonnonvaraiset eläinlajit, värikkäät ja pirteät hyörijät, saavat kokea sydäntalvessa pakkasukon raskaat kouraisut. Kun tikat uhakkaavat uuden pesäkolon joka vuosi, on muillekin lajeille tarjoutunut mahdollisuus hyötyä vapaaksi jääneistä koloista, vaikka oma taito rakentamiseen ei riitäkään. Käpytikan yksiö sijoittui melko lähelle oravan lukaalia, mikä aiheutti kahnauksia tämän tästä asukkaiden kesken. Kovan pakkasen tainnuttavaa purevuutta lisää tuntuvasti viima. Se ajaa kaikkia kynnelle kykeneviä etsiytymään johonkin suojaisaan paikaan
Ikävätkään asiat eivät parane murehtimalla. 23 4. Ehkä se on minulle myös tapa päästä niistä arjen vaikeimmista asioista ja elämän kipupisteistä yli ja eteenpäin. Aina tapahtuu hyviä ja huonoja asioita. Jokaisessa asiassa on kaksi kääntöpuolta. Olen todennut, että vaikka ajassa taaksepäin katsomalla löytyy sellaisia asioita, joita haluaisi muuttaa, niin jokaisella käänteellä on kuitenkin ollut jonkinlainen tarkoitus ja merkitys. Pitää aina katsoa eteenpäin ja yrittää välttää peruutuspeiliin tuijottelua. Sieltä ei mitään vastauksia löydy. Hymyilen ja nauran paljon. Välillä koen riittämättömyyden tunnetta. Välillä tulee tunne, että pystynkö tekemään kaiken vaaditun ja kelpaanko tällaisena kuin olen vai odottavatko muut ihmiset minulta jotakin muuta. Vaikka asia näyttää synkältä, voi sen kääntöpuolella kuitenkin olla jotakin valoisaa. Kiitollisuus siitä, että olen päässyt tähän pisteeseen muiden ihmisten avulla. kUVa Timo sparf Joona Räsänen, 28 ”E nsimmäisenä mieleen tulee nöyryys. On niin miljoona asiaa, mitä pitäisi tehdä ja tiedostan valtaisia odotuksia minua kohtaan. Niin sen ylämäkiin kuin alamäkiinkin. Nautin siitä hetkestä missä olen. Koitan nähdä tilanteessa kuin tilanteessa asioiden positiivisen puolen. HelmikuuTA 2016 Kasvot peilissä TeksTi Nora VilVa . Yritän suhtautua elämään positiivisesti. Muiden ihmisten odotuksia ja myös omia. Suhtaudun elämään positiivisena seikkailuna. Näitä asioita välillä pohdiskelen. Joona Räsänen on kansanedustaja ja Demarinuorten puheenjohtaja.
Isompiin ongelmiin pitäisi voida pyytää ja saada apua. Vaikka työ olisikin merkityksellistä, sitä ei aina voi tehdä mielekkäällä tavalla. Jäljet TarinoiTa hyväsTä elämäsTä Paukkupakkaset loppuivat kuin seinään ja leudon kelin myötä on lintulaudoille tullut taas vipinää. HelmikuuTA 2016 Tylsistynyt on vain fyysisesti läsnä TyöelämäsTä väliTTyvä kuva on ankara ja armoton. Työstä voi puuttua haasteita, joissa saa laittaa osaamistaan likoon, oppia uutta ja onnistua. Jos hommat maistuvat puulta, voi ensin miettiä, mitä itse voi tehdä. Mahdollisuuksien tai epäkohtien näkeminen tarkoittaa, että niihin pitää olla rohkeutta tarttua. Todellisuudessa Suomessa on paljon työstään nauttivia ja iloa saavia työntekijöitä. Tylsistyminen ei aiheudu vain tekemisen puutteesta, vaan yhä useammin siitä, ettei tekeminen ole mielekästä. Hetkellinen tylsistyminen on yleistä ja harmitonta, mutta pitkittyessä se voi muuttua työpahoinvoinniksi ja tuottavuuden ongelmaksi. – Isot kissat aktivoituvat ja lumileopardien keväinen mouruaminen on jo alkanut. Tylsistyneet työntekijät ovat ajatuksissaan toisaalla, mutta fyysisesti läsnä. Sen huomaa myös Korkeasaaressa, jonka alueella kaartelee varpusja kanahaukkoja. Motivaation hiipuessa tehdään vain tarvittava, vaikka kykyjä olisi enempään. Ihan keskellä kirkasta päivää, kertoo Pynnönen-Oudman. Kevätlaulujakin jo viritellään. – Maha pullottaen se lähti sitten lentämään tiehensä. Lotta Harju Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen tutkija. Kevään lähestyminen ja valon lisääntyminen innostaa myös Korkeasaaren kissaeläimiä. Lumen sulaessa keskellä talvea katoaa päästäisiltä lumen tarjoama pakkaseristys ja näkösuoja. u u u HaasTeiden ja vaiHTelun puute ei ole ainoa lannistaja. Esimerkiksi päästäiset ovat talvisin aktiivisia ja ne vipeltävät ruuanhakupuuhissaan lumen alla. Näin ongelma jää helposti piiloon. 24 4. Jos työtä ei koeta merkitykselliseksi, into hiipuu ja ihminen tylsistyy. Tylsistyminen ei vaani vain suorittavan työn raatajaa. Nora Vilva Demokraatti Leuto sää aktivoi eläimet TT. – Kanahaukka pisteli viime viikolla fasaanin poskeensa täällä Korkeasaaressa. Pakkasten kiristyessä uudelleen suojattomat päästäiset joko jäätyvät hengiltä tai joutuvat petoeläinten suihin. Yksi keino välttää tylsistymisen sudenkuopat on oman kehittymisen aktiivinen ylläpitäminen sekä ilon ja innostuksen lähteiden etsiminen. – Kahdenkymmenen asteen pakkasessa linnut näkevät mieluummin nälkää kuin lentävät, sanoo Korkeasaaren intendentti kirsi Pynnönen-Oudman. – Rottien kolot kastuvat ja ehkä täyttyvät vedellä, joten rottien on pakko hakeutua ylevämmille maille. Työ on yhä useammalle merkityksellisyyden lähde ja tapa toteuttaa itseään. Ulkoinen kontrolli, työn huono organisointi, työyhteisön ongelmat ja jatkuvat keskeytykset voivat viedä intoa tekemisestä. Jos homma maistuu puulta, voi ensin miettiä, mitä itse voi tehdä. Usean viikon mittaisen kireän pakkaskauden ja paaston jälkeen petolinnutkin ovat nälkäisiä. Ne, joilla ylipäänsä on töitä, uhraavat hyvinvointinsa tuottavuuden alttarilla. Omalle mukavuusalueelle voi jämähtää kuin varkain. Tällaiset ihmiset ovat innostuneempia, voivat paremmin ja tekevät parempaa jälkeä – ilman että kukaan sitä erikseen kyttää. vedenpaisumus uhkaa Vetinen talvi on epäkiitollista aikaa pikku eläimille. Onneksi monessa työssä on jonkin verran mahdollisuuksia vaikuttaa omiin tehtäviinsä. – Lentäminen kuluttaa niin paljon energiaa, että kovilla pakkasilla linnut säästävät energiankulutustaan, kököttävät kuusen suojissa, paastoavat ja odottavat sään lauhtumista. Tällaisen työhyvinvoinnin edellytykset jäävät usein tiukkoina aikoina jalkoihin, vaikka niitä on juuri silloin tärkeää vaalia. Jossain vaiheessa minkä tahansa tehtävän toistaminen voi alkaa tuntua yksitoikkoiselta. Kevättä rinnassa Eläimetkin nauttivat lämmöstä ja auringonotosta. – Kun kevätaurinko paistaa, niin Korkeasaaren parikymmenpäinen lauma kierteissarvivuohia paistattelee päivää naamat käännettyinä kohti aurinkoa, kertoo Pynnönen-Oudman. Synkkä tulkinta on vain osa totuutta. – Myös kaupunkirotat aktivoituvat vesikelien takia ja saattavat kipitellä aamuhämärässä pitkin kaupunkien katuja, toteaa Pynnönen-Oudman
Porin teatterinuoret saivat istuttaa Oivaa hoivaa! -esityksensä ohjaaja-käsikirjoittaja Ulla-Maija Aho-Harnettin Työväen Näyttämöpäivien kiertopalkintotuoliin ryhmän voitettua festivaalin yleisöäänestyksen.. Siitä ei viestittänyt edes se, että muutamassakin Mikkelin festivaalille valikoituneessa esityksessä käsiteltiin vanhuutta, muistisairauksia ja ihmiskropan vajavaisuuksia Päinvastoin. Esimerkiksi mikkeliläisen Remppateatterin rullatuolivetoinen näytelmä ”Oton kihlajaiset” oli hyvin elämänuskoinen ja optimistinen tarina äidistä, lapsista ja heidän välisestä ikuisesta siteestä. 25 4. HelmikuuTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Ku va t Je re La uh a Outisen juhlakattaus keräsi kiitosta Näyttämöpäivillä V iime viikonvaihteessa 40-vuotisuuttaan juhlistanut Työväen Näyttämöpäivät osoitti, että keski-ikäisyys ei paina
Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli Teatterityön professori Yrjö Juhani Renvall on ollut mukana kaikilla näyttämöpäivillä – ensimmäisen kerran 40 vuotta sitten näyttelijänä Lahdessa. Valitettavasti Jyväskylän Huoneteatterin ”Kolme apinaa” -farssin ansiopuoli jäikin tuohon tyylilajin perusedellytysten hyvään hallintaan. – Näyttämöpäivien suosio on säilynyt hyvänä. 26 4. He pörräävät ympäri Suomea etsimässä arjesta onnellisuuden lähteitä, ihmisiä haastatellen sekä omia havaintojaan tehden ja analysoiden. Tilalle saatiin näyttämöpäiväkävijöiden ikisuosikki Topi Mikkola, jonka 65-vuoJyväskyläläisen AdAstra-teatterin Mitä onni on oli Mikkelin festivaalin laadukkaimpia esityksiä. Toki perusasetelma, jossa sokea, kuuro ja mykkä jätkä piilottavat juonikkain kikoin vajavaisuutensa deittailemiltaan naisilta, tarjosi hupaisia tilanteita, mutta ranskalaisfarssin machoileva asennemaailma ei nyt oikein uponnut. Topi ei petä Festivaalin tämänkertaisen ulkomaisen vieraan, ukrainalaisen Harkovan nuorisotetterin jouduttua viime tingassa perumaan tulonsa, kävi onni onnettomuudessa. Teatterityön professori Yrjö Juhani Renvall arvioi, että tapahtuma pysähtyi nelisen vuosikymmentä sitten Lahden jälkeen Mikkeliin, koska mikkeliläiset ovat halunneet järjestää sen aina uudelleen ja koska kaupungin johto on tukenut tapahtumaa. Porin teatterinuorten ”Oivaa hoivaa – ei oo vanhaks tulemista” -esityksen jälkeen kakkoseksi äänestyksessä tuli jyväskyläläisen AdAstra-teatterin ”Mitä onni on” ja kolmanneksi niin ikään keskisuomalaista harrastajateatteriosaamista edustanut Jyväskylän Huoneteatterin farssi ”Kolme apinaa”. Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka korosti näyttämöpäivien merkitystä kaupungille. TNL:n kultaisen ansiomerkin sai esimerkiksi 37 vuonna talkooporukassa ahertanut Pentti Viuhkonen. Lopputuloksena Viitamäen ohjaus oli ihailtavan kiinteä, tarkoilla ajoituksilla etenevä näytelmä, joka kaikesta rönsyilystään ja ajatelmien viskelystään huolimatta kertoi kokonaisen tarinan. Tähän eivät ammattiteatterit tällä metodilla aina tai useinkaan yllä. Juhlassa jaettiin ansiomerkkejä näyttämöpäivien talkoolaisille. Tarkka ajoitus oli myös toisen yleisöäänestyksessä menestyneen jyväskyläläisesityksen valtti. AdAstralta taas loistoteatteria Näyttämöpäivien ohjelmakartalla tällä vuosituhannella usein nähty AdAstra on teatteri, johon on voinut luottaa kerta toisensa jälkeen. Sen mahdollinen hyvää tarkoittava viesti vammaisten oikeudesta normaaliin seksielämään jäi uhoilevan äijäjargonin alle. Ei kahta sanaa: se oli näkemistäni esityksistä aivan omaa luokkaansa. Näyttämöpäivien vakaa tulevaisuus Mikkelissä Teatterimaailmassa ei viime aikoina ole ollut ruuhkaksi asti myönteisiä uutisia. Hallintopuolen ahertajista kultaisen ansiomerkin saivat Anita Hurri, Kalle Fröjd ja Markku Turkia. Kaverukset lähtevät tekemään kirjaa (jonka idean kirjailija varastaa vaimoltaan!) suomalaisen miehen onnen olemuksesta. Luottamusta näyttämöpäivien tulevaisuuteen valoi myös Näyttämöpäivien hallituksen puheenjohtaja Elli Aaltonen. Se johtuu muun muassa siitä, että ohjelmistosta päättää vuosittain vaihtuva guru, totesi Renvall. Toivon näyttämöpäiville monta vuosikymmentä lisää. Jotain matkan käänteikkyydestä kertoo, että hyvin apurahoitetun projektin lopputulemana ei ole kirja miehen onnesta, vaan kuvataidenäyttely teemalla tanskalaisen naisen seksuaalisuus. Näytelmän ydinja otsikkokysymykseen vastauksia hakemassa on keski-ikäinen kirjailijamies, joka saa onni-odysseiallaan matkakumppanikseen nuoremman kuvataiteilijakaverinsa, jonka elämänasenne on muutamankin piirun verran positiivisempi kuin pysähtyneisyyteensä kriisiyttämän kirjailijan. – Tämä on meille tärkeä tapahtuma. Tätä lähemmäs puoleensataan nousevaa roolikirjoa teki nyt neljää näyttelijää. Sen pääosissa nähtiin mahtavasti näytelleet Petteri Olkinuora ja Mikko Maasola. Petteri Olkinuora komppasi mainiosti. Totuus löytyy välillä kirkkaampana ja viisaampana näyttämöltä kuin tosielämästä.. Hänen vähäeleisyytensä niin puheessa kuin fysiikassa teki kerrassaan gutaa. Antti Viitamäen dramaturgia sovelsi muun muassa Ryhmäteatterin monissa produktioissaan suosimaa rakennetta, jossa päähenkilön tai pääparin vaellustarinaa ryyditetään yltäkylläisellä valikoimalla elämän eteen heittämiä tyyppejä. Onnen avaimia se ei sentään käteen lyönyt, onneksi. Itse komedia oli aika tympeä revittely. HelmikuuTA 2016 Festivaalin perinteikäs ja painava kiertopalkinto, jonka saa yleisön parhaaksi äänestämä esitys, meni sekin tänä vuonna ikääntymisteemaiselle, mutta elämänvoimaa uhkuvalle näytelmälle. Tänä vuonna matkassa oli Petri Tammisen samannimisestä romaanista sovitettu ”Mitä onni on”. Mikkelin kaupungin tuki sille ei ole hiipunut vaan avustus on ollut vakiintuneella tasolla. Sekä festivaalin esiintyjäryhmille ja teattereille palautetta antaneessa ammattilaisraadissa että lämpiöpuheista korviin tarttuneissa kommenteissa kiiteltiin ohjelmistovalitsija Kati Outisen laatimaa kattausta. Hän korosti talkoolaisten merkitystä tapahtumalle ja visioi hauskasti sitä, mitä näyttämöpäiville kuuluu 20 vuoden kuluttua – hyvää tuntuu kuuluvan. Mutta Työväen näyttämöpäivien 40-vuotisjuhlagaalassa Mikkelissä oli paitsi hauska fiilinki myös puheissa lupauksiksi tulkittavia myönteisiä ajatuksia. AdAstran esitys oli dramatisoinniltaan briljantti, ohjaukseltaan oivaltava ja kirsikkana kakun päälle herkullisesti näytelty tragikomedia, joka kirjailijalle ominaisen lakonisen huumorin lisäsi tarjosi myös riittoisasti ajattelemisen aiheita. Kirjailijaa näyttellyt Mikko Maasola teki mahtavan hienon, loppuun asti mietityn roolin. Jyväskyläläisporukalla on aina ollut tuomisinaan laatutavaraa
Miska Kaukonen on turkulaisille tuttu monista komediarooleistaan, eikä linja petä tälläkään kertaa. Ellinoora Sandell Demokraatti, Turku Lue verkkolehdestämme Demokraatti.fi arviot myös Kansallisteatterin Töppöhöröstä, Lilla teaternin Maanmittarin tarinasta ja TTT:n Niin kuin taivaassa -näytelmästä. Viikko on pitkä aika tunteille ja niiden vaihtumiselle. 1940-luvulla hän avioitui kauan tuntemansa, itseään kolme vuosikymmentä vanhemman jääkärieversti Oiva Willamon kanssa. Tuo avioliitto päättyi Annikin saatua tarpeekseen puolisonsa väkivaltaisuudesta. Karvosen ja Kaukosen välinen kemia pelittää. No, aika kattavastihan Mikkolan koko 1990-luvun alussa alkanut monologiesitysten sarja on tullut Näyttämöpäivilläkin esitetyksi. Kolmen kimppa on kepeää komediaa. Oikeastaan TNL voisi kirjata näyttämöpäivien ohjekirjaan, että aina kun Topi Mikkola tekee uuden monologin, se nähdään myös Mikkelin festivaalilla. Harrastajateatteritapahtuman juhlavuoden spesiaalina festivaaliperjantaina istuttiin vielä esitysten jatkoksi keskusteluklubilla, jossa näyttelijät Katriina Honkanen ja Kati Outinen jutustelivat roolien rakentamisesta. 27 4. Ohjaaja Sami Hokkanen toteaa käsiohjelmassa, että näytelmän pohdinnat parisuhteista ja ystävyydestä ovat kaikille tuttuja. Kolmen kimpan kohtauksien välimusiikitkin ovat kuin How I Met Your Mother -sarjan tunnuslaulusta. Loppua kohti esitys kepeytyy myös Annikin elämänilon palaamisesta ja hänen lennokkaan kirjailijauran vaiheiden kelauksesta. Häsellyskomedia toimii hyvin entisen valkokankaan paikalla. Tunnelma oli leppoisa, keskustelu rönsyilyistään huolimatta näyttelijäntyön saloja aukovaa ja anekdootit muun muassa Jouko Turkan näyttelijäkoulutuksen metodeista mainioita. Raikkaalla roolillaan hän kuitenkin piristää esitystä ja tasapainottaa sähellystä. Ranskalaisen Clément Michelin teksti on kuin nakutettu toisen paikallisen teatterin, Linnateatterin, ohjelmistoon, mutta menee se Turun kaupunginteatterissakin. HelmikuuTA 2016 Kolmen kimppa kumartaa sitcom-sarjoille Turun kaupunginteatteri on levittäytynyt väistötilastaan Logomosta myös lähemmäs keskustaa. Vaikka tarinan kulun voi päätellä heti alkuminuuttien aikana, Kolmen kimpan viimeinen kohtaus yllättää. Turun teattereille aiemmin vieras kasvo Anna-Riikka Rajanen jää näytelmän alussa mieskollegoidensa varjoon. Tämä lestadiolaiseksi boheemiksi itsensä määritellyt tahtonainen oli Reidar Särestöniemeen vertautuva pohjoisen kulttuurin voimahahmo. Mutta niin kuin idolinsa sitcom-sarjat, ei niillä muuta tarkoitusta tarvitse ollakaan. Viihtyminen on näet aina taattu ja katsomot täynnä. Tarinan käänteet tulisivat vähemmälläkin tohinalla selviksi. Karvonen on mehukas koomikko eläväisine ilmeineen, mutta vähäisempikin olisi ollut Sami Hokkasen ohjauksessa tarpeeksi. Aiheet saattavatkin olla, mutta samaistuminen Kolmen kimppa -näytelmän tarinaan on hieman haastavaa. Raikasta ja tuttua Kolmen kimpan kolmesta näyttelijästä Santtu Karvonen laitetaan kovimmille. Ensimmäisen 15 minuutin jälkeen katsoja voi jo arvata, mitä tulee tapahtumaan, mutta varsinkin näytelmän alussa tapahtumat junnaavat. Mikkolan viime keväisen 65-vuotispäivän tiimoilta tehdyssä esityksessä ”Lapin punaiset hanget” keskushenkilönä on legendaarinen lappilaiskirjailja Annikki Kariniemi (1913-1984). Martinin muutosta Paulin ja Sophien luo jahnataan loputtomasti. Mies säntäilee ja hätäilee koko näytelmän ajan. Ennen kirjailijauraansa hän meni ensimmäisen kerran naimisiin alaikäisenä presidentin luvalla. Hänellä ei ole kuitenkaan rohkeutta täräyttää totuutta tyttöystävälleen Sophielle (Anna-Riikka Rajanen), vaan päättää pyytää apua ystävältään Martinilta (Miska Kaukonen). Idea toimi. Seuraavassa suhteessaankin Annikilla oli 33 vuoden ikäero mieheen – ja nyt hän oli vanhempi osapuoli! Mikkolan monologi on hänen skaalassaan monia aiempia tummasävyisempi, mutta tarina keventyy Topin tutusti hersyvän kerrontatyylin myötä. Näytelmän hupaisin kohta on, kun hieman neuroottinen Martin koittaa, Paulin käskystä, ärsyttää Sophieta törkeillä huudoilla ja kirjojen heittelyllä – mutta turhaan. Monien kiemuroiden kautta Martin päätyy pariskunnan luokse asumaan. Näin Paul aikoo ajaa Sophien pois, mutta se ei olekaan niin yksinkertaista. Se on raikas ja näytelmän kepeään tyylilajiin sopiva. Turun kaupunginteatterin Kolmen kimpassa Paul (Santtu Karvonen, oik.) kuvittelee pääsevänsä eroon tyttöystävästään (Anna-Riikka Rajanen) tuomalla avoliittoon ystävänsä, hermoheikon Martinin (Miska Kaukonen). Kohtauksien välissä näyttämö menee pimeäksi ja musiikin soidessa siirrytään seuraavaan tilanteeseen. tisjuhlaesityksen Kati Outinen oli ”unohtanut” valintalistaltaan. Siitä syntyy soppa, jossa muun muassa Martinin äiti on muka jäänyt rekan alle. Onhan näytelmää mainostettukin ”Frendit-henkisenä kreisikomediana”. Kolmen kimppa -näytelmä sai ensi-iltansa Dominossa, joka on entinen elokuvateatteri. Mehukkaimmat kohtaukset syntyvät vasta, kun Martin alkaa elää arkea pariskunnan kotona. Farssimaisessa komediassa tunteet tulkitaan sata lasissa ovia paukutellen. Kuitenkin tilannekomedian lippulaivojen jäljittely juuri teatterilavalla on kiehtova tyyliratkaisu. Otto-Ville Väätäinen tEattEri turun kaupunginteatteri, Domino Clément Michel: Kolmen kimppa Suomennos Reita Lounatvuori – Ohjaus Sami Hokkanen – Lavastus ja puvut Anna Sinkkonen – Valot Petri Suominen – Ääni Tuomas Rissanen – Rooleissa Miska Kaukonen, Santtu Karvonen ja AnnaRiikka Rajanen. Mikkola on aina niin sisällä hahmoissaan, ettei tässä monologissa häiritse yhtään sen ”drag-aspekti”, kun Topi astelee näyttämöllä lapinnaisen vetimissä, joita Kariniemi suosi saamelaisten harmiksi. Martinin rooli on samaan aikaan reppana ja huvittava juuri sopiva Kaukosen ominaisimmille eleille. Toimivampaa telkkarissa Kolmen kimppa kumartaa amerikkalaisille sitcomeli tilannekomediatelevisiosarjoille. Lapin keisariksikin kutsuttu Willamo oli sotahullu ja fasistisiin virtauksiin mieltynyt mies, jonka ystäväpiiriin kuului monia natsi-Saksan tärkeitä tappeja Göringistä lähtien. Tällaisia kepeämpiä komedioita Kaupunginteatterissa ei ole muutamiin vuosiin nähtykään. Lisää tätä tulevina vuosina! rolf Bamberg Demokraatti, Mikkeli. Elementti on täysin tuttu television sitcomeista, mutta teatterissa ei yhtä toimiva. Kolmen kimpassa Paul (Santtu Karvonen) on kyllästynyt parisuhteeseensa
Jostain syystä hänellä oli tarve kirjoittaa omasta elämästään ilman kirjailijoiden tavallisesti sille kutomaa hämäysverhoa, mikä on herättänyt varsinkin sukulaisissa suurta raivoa. Knausgårdin kirjailijan lahjoja kukaan ei ole kiistänyt. 28 4. Tällä kerralla Visaukko ei saanut minua kirjastoon.” Sirpa Taskinen kertoo, että kosketus kirjailijaan on toistaikseksi nähtyjen ja luettujen haastattelujen varassa. Ruumis maatuu, eikä sitten ole enää mitään. Sama tiedostamaton syy on estänyt tarttumasta erään norjalaisen nykykirjailijan Taisteluni-sarjaan, jonka tiheästi ilmestyneisiin osiin törmää kirjastossa jatkuvasti. Kirja on käsittämättömän pikkutarkka kuvaus aivan tavallisten ihmisten tuikitavallisesta arjesta. Tai kuvaukset kahvinkeiAsbjørn Jensen onnistunut hämmentämään myös lähipiiriään. HelmikuuTA 2016 Kirjavisa Kuudella romaanilla ei vielä pääse Norjan Päätaloksi Visa talvi-ale jatkuu. Halvalla menee, kun visatornista viskellään helppoja täkyjä. Niin tekee joka ikinen poika joka ikisessä Pohjolan maassa sukupolvesta toiseen. – Mutta eipä sitten tapahtunut.” Jyväskyläläinen Mauri Panhelainen on nyt ”hävinnyt taistelunsa” Knausgårdin tapauksessa. Karl Ove Knausgårdin Taisteluni, ensimmäinen kirja. Karl Ove Knausgårdia tässä ajetaan takaa. Hän onkin muuttanut perheineen Ruotsiin varmaankin eräänlaiseen maanpakoon. ”Toisinaan on käynyt niin, että olen lukijana ryhtynyt kiertämään kaukaa jotakin moniosaista elämäkertaromaania. ”Televisiohaastatteluissa Karl Ove Knausgård (s. Kirjasarjan nimi ei mielestäni ole kovin onnistunut, vaikkakin provosoiva, kuten sanottu. Mutta pääasia on että kaikilla on kivaa. ”Olikin tällä kertaa helppo tietää, sillä kirja oli yksi neljästä joululomalla luetuista. Luen juuri viidettä osaa enkä ihmettele, jos kirjailija on Liisa Rajakangas lähtee pitkästä aikaa mukaan leikkiin. ”Provokaatiota, hämmennystä, paksuja kirjoja, revittyjä haavoja, likapyykkiä, loukkauksia ja hävyttömyyksiä, joista sukulaiset raivostuivat raastupaan saakka; poliittisia näkemyksiä, joita sisäsiisti Skandinavia ei siedä ja joista kriitikot kotija ulkomailla kohkaavat. Hän oli jo saanut Norjassa useita kirjallisuuspalkintoja ja ollut Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana pari kertaa ennen julkisuusmylläkkää. Visaukolle piti antaa periksi ja ryhtyä Karl Ove Knausgårdin lukijaksi, kun hänen omaelämäkertaromaanisarjansa, sen ensimmäinen osa, oli asetettu viikon pähkinäksi. ”Omien sanojensa mukaan visakirjailija ei ole itse hääppöinen runoilijakaan, mikä ei estä häntä niistä lukijana nauttimasta ja kirjailijana tulkitsemasta. Silti jollain ihmeellisellä tavalla tylsien asioiden pittoreskimäinen kuvaus koukutti ja loi tunteen, että kohta tapahtuu oikeasti jotakin, ihan kohta. Perheen elämä on levitetty kaikkine yksityiskohtineen lukijoiden silmien eteen ketään säästämättä. Karl Ove, olet tullut minullekin jo kovin tutuksi. Lukukokemusta voi verrata Päätalon tiiliskivien lukemiseen, vaikka aika, ympäristö ja tyyli ovat toiset. Meni yli 20 vuotta ennen kuin antauduin Kalle Päätalon Iijokisarjalle. Ensimmäiseen osaan tyssäsi aikoinaan myös Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -teoksen lukeminen, vaikka sitä ylistetään 1900-luvun tärkeimpänä romaanina. Kirjojen saama turbojulkisuus on toistaiseksi pitänyt näppini irti Taisteluista, sekä Karl K:n että Adolf H:n kirjoittamista. Karl Ove Knausgård.. 1968) vaikuttaa ujolta ja vähän ahdistuneelta henkilöltä. Lainaus saattaa olla kiinnostavasta kolmannesta osasta, jossa lapsuusvuodet ovat pääosassa. Raila Rinne Helsingistä säntäsi ensimmäisenä tällä viikolla postittamaan vastauksensa. Kun kaikki 489 sivua oli selvitetty, jäljelle jäi ajatus: – Tässä kirjassa ei tapahtunut yhtikäs mitään. Alkukiinnostus uhkasi herpaantua muutaman kymmenen sivun kohdalla, sitten teksti alkoi vetää, ja luin Knausgårdin tilityksen hieman harppomalla loppuun saakka.” u u u Espoolainen Eero Reijonen on tapansa mukaan taas perusteellinen ja pohtii vastauksessaan Knausgårdin erilaisia taiteilijaidentitetteejä. Jokainen osa on herättänyt kohua ja kauhistelua ja tuonut kuuluisuutta harkitun boheeminoloiselle kirjoittajalleen. Kuudeskin osa on jo tehty. Mutta myös pohdintaa, esseistiikkaa, runollista kieltä, ansiokasta oman äänen tallentamista tuhansille sivuille, monet kiittävät. Ja saahan silläkin huomiota.” u u u ”Tiedetään, tiedetään!” kuuluu ilmoittautumishuuto Helsingin Itäkeskuksen suunnalta, kun Marjatosta: että miten sitä kahvia mitattiin ja keitettiin ja odotettiin, että sakka laskeutuu ja kun se ei vielä ollut ihan laskeutunut niin sitten taas vähän odotettiin ja sitten sitä juotiin. ”Kysytty teos on ihan varmasti Karl Ove Knausgårdin moniosainen teos Taisteluni. Vielä koittavat ankarammatkin ajat, lupaa visavahti. Lukija saa tietää senkin, mitä ei niin välittäisi tietää. Knausgårdin teos paranee parin ensimmäisen osan jälkeen. Teos oli tuoreessa muistissa. Tällainen julkinen rippi tai psykoanalyysin tapainen purkautuminen on tietysti uhkayritys; Knausgård itse nimittää sitä kirjalliseksi itsemurhaksi. Lainasin kirjan työkaveriltani ja aloin kahlata sitä lentokoneessa lomamatkalla. Norjalaissyntyinen Knausgård kaivaa ja tilittää suhdetta isäänsä, vaimoonsa ja elämänsä menoon jättimäisessä kirjasarjassa Taisteluni 1–6. Tai tarkemmin sanottuna tässä eivät makaakaan he vaan vähän tuhkaa jota joku niityltä lapioi.’ Oikeastaan tämä selittää oleellisen tästä taiteilijasta. Meillä Päätalo ei kai joutunut aivan vastaavaan myllytykseen – tosin Iijokia lienee aika mahdotonta kääntää muille kielille toisin kuin Taisteluni-sarjaa, joka on ollut myyntimenestys ympäri maailmaa.” Vaasalainen Virve Airaksinen saattaa olla vallan debytantteja näillä kekkereillä, mutta varma asiastaan. Aika mukavasti ja ilmeisesti vähän lonkalta heitettynä teossarjan ensimmäiseen, kuoleman kokemiseen liittyvään osaan on kirjoitettu omia hautakivitekstejä, viimeisenä se joukosta kaikkein armeliain: ’Tässä makaa mies, joka sängyssä tupakoi ja hänen vaimonsakin saman tien poroksi paloi. Esimerkiksi kuvaukset teinimeiningistä, jossa pojat piilottelivat kaljatölkkejä uudenvuoden aattona lumihankeen
Tyttöön rakastuneen klopin on vaikea sulattaa järjestettyä liittoa, joten hän ryhtyy pelaamaan omaa peliään sukulaisukkonsa pudottamiseksi... mennessä osoitteeseen Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 tai kirjavisa@ demokraatti.fi. Ratsastaessaan he leikkasivat palasia savustetusta ja puolittain kuivahtaneesta kauriinlihasta ja jauhoivat sitä suussaan ja heidän kätensä olivat mustat ja rasvaiset ja he pyyhkivät ne hevosten säkään ja tarjosivat kenttäpullosta toinen toiselleen ja ihastelivat maisemia. Tiukka paketti komeassa kääreessä Peltola on tarttunut tähän tekstiin jo toisen kerran urallaan, nyt ilmeisen näyttelijälähtöisesti. Muun muassa naittamalla nuoren tyttärensä ukolle, mikä tätä kummasti vetreyttää. Vanhalla ruhtinaalla erilaisia vikoja on kukkuramitoin. ”He ratsastivat koko seuraavan päivän kukkulamaastoa länteen. Eipä tuo näytäkään Sirkku Peltolalle olevan temppu eikä mikään. Kari Sunnari TeATTerI Tampereen Työväen Teatteri, eino Salmelaisen näyttämö Fjodor Dostojevski – Sirkku Peltola: Papparaisen uni Ohjaus Sirkku Peltola – Lavastus Hannu Lindholm – Puvut Matti Seppänen – Valot TJ Mäkinen – Videoja äänisuunnittelu Kyösti Kallio – Rooleissa Esko Roine, Tuire Salenius, Maija Koivisto, Tuukka Huttunen, Mika Honkanen, Jaana Pesonen, Eeva-Riitta Salo, Jyrki Mänttäri, Miia Selin, Jaana Oravisto, Juha-Matti Koskela Kun ohjaaja-kirjailija on jo onnistunut naurattamaan muun muassa EU-tukiaisilla ja ajantappamisella lentokentän odotushallissa, niin eiköhän häneltä suju myös Dostojevskin taivuttaminen komediaksi. Ruhtinas reissaa kuitenkin tapaamaan vanhaa ystäväänsä, jota ei itse sellaiseksi tarkasti muista, mutta tämä rouva kyllä haluaa ottaa ”ystävyydestä” kaiken hyödyn irti. Hänen arkinen elämänsä kaikkine toilailuineen alkoi kuitenkin kiinnostaa. Nyt teoksiin oli tutustuttava selailemalla ja lukemalla katkelmia. Teksti on toki Dostojevskin tuotannon kepeimmästä päästä, mutta tämän kirjailjan maineella se ei vielä takaa ratkiriemukkuutta. Tämän perusteella on todettava, että Karl Ove on taitava kirjoittaja, joka maalaa tapahtumia vuolaalla sanavirralla. Kylän mielevien, mutta armottoman kaksinaamaisten rouvien roolien vetämistä osin drag-pohjalta en oikein ymmärtänyt – jotenkin ratkaisu tuntui hiukka halvalta naurunrepimiseltä muuten niin tiukassa ja ajatellussa paketissa. Kuka on tämä julkisuutta kaihtava kirjailija, mikä teos. Palkinto Marja-Lisa Rajakankaalle. Paketin kauniiksi kääreeksi Sirkku Peltola on tutun työparinsa lavastaja Hannu Lindholmin tuella luonut ikään kuin intermezzoiksi vaikuttavia slaavilaishenkisiä näyttämökuvia Ilja Repin -sävytyksin. Dostojevskin pienoisromaanista ”Vanhan ruhtinaan rakkaus” jouhevasti etenevän, loppuun asti lystikkään, mutta myös ihmisen ahneudelle ja omahyväisyydelle häpeilemättömästi ilkkuvan näytelmän nimeltä ”Papparaisen uni”. 29 4. Kuten vaikka Mika Honkanen Maria A:n tossun alle litistettynä siippana, Tuukka Huttunen ruhtinasta mielistelevänä ja Marian tyttäreen (asiaankuuluvan suloinen Maija Koivisto) rakastuneena kölvinä tai Jaana Pesonen nöyränä, mutta pelurisieluisena palvelijana. Vastaukset viimeistään 10.2. ”Knausgårdin yksityiskohtainen ja jaaritteleva kirjoitustyyli ei viehätä minua, joten teoksiin itse lukien ei ole tullut ryhdyttyä. (rb) Vanhaa äijää vedätetään Ihmisiä elämänkaaren eri päissä: vanha ja raihnainen ruhtinas (Esko Roine) höynäytetään uskomaan avioliiton mahdollisuuteen nuoren ja suloisen Zinan (Maija Koivisto) kanssa. Ennemmin tai myöhemmin, jonakin päivänä, tämä sykkivä liike lakkaa itsestään, veri alkaa virrata kohti elimistön matalinta kohtaa ja kerääntyy siellä pieneen syvänteeseen...’ Hyytävä alku, parhaita alkuja ikinä, ja ehdottomasti faktaa, ainakin tämä.” Niin ikään Espoosta vastaava Pertti Vuorela antoi pirulle ainakin pikkusormen. Erityisesti juuri tämä ensimmäinen muistelmien osa sai valtavasti kiitosta ja palkintoja Norjassa ilmestymisvuonnaan ja oli myös ehdolla pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon saajaksi. M. Hän on kirjoittanut F. (Mutta jos häntä on luonnehdittu Norjan Päätaloksi, kuusi osaahan ei ole kuin alkusoittoa...)” Veikko Huuska Ikaalisista sanoo myös pähkinää kovaksi. Urakka ja aihe eivät ylittäneet lukukynnystä. HelmikuuTA 2016 VIIKON 5 SITAATTI Tämä trilogiaan kuuluva teos ilmestyi alkukielellä jo 1990-luvulla, mutta on suomennettu vasta reippaasti 2000-luvun puolella vuosikymmenellä. Pääpari ei kuitenkaan ime ilmoja kanssanäyttelijöiltä, kun on näiden vuoro ottaa lava haltuun. 1980-luvulla läpimurtonsa tehnyt kirjailija on liittynyt lenkiksi maansa suurten kertojien ketjuun, ja hänen romaaneistaan on tehty laadukkaita elokuvasovituksia. Puujalka, peruukki ja muut irtokarvat eivät ole vielä mitään, mutta kun ajanja paikantajukin alkavat olla heikun keikun, jopa vinksin vonksin. Roineen huima, Batman-leffojen Jokeria muistuttava outfit on piste i:lle. Salenius ja Roine ovat syötävän hyviä. He tuntevat toisen nättelijäominaisuudet varmasti niin läpikotaisin, että yhteispeli on yhtä juhlaa. Niistä yksi napsi Oscareitakin aika rivin, muun muas sa parhaasta sovitetusta käsikirjoituksesta. Etelässä näkyi myrskyjä ja pilvimassoja, jotka liikkuivat hitaasti taivaanrannassa laahaten pitkiä tummia sateen kärhiä. Mutta tarkat roolivalinnat ja Peltolan ominaislaatu, jossa hallitseva piirre on rakastaa tekstin jokaista hahmoa kaikkine vikoineenkin, takaavat. Tai oikeastaan ainoa asia, joka antaa todellisen tyydytyksen. Romaanisarjan aloitus ei voisi olla sydämeenkäyvämpi: ’Sydämelle elämä on yksinkertaista: sydän lyö niin kauan kuin voi, sitten se pysähtyy. Tuo vähän hömpähtävä nimi ei tosin tee täyttä oikeutta terävänäköiselle sovitukselle, jossa ulkokultaisuus ja hännystely pistetään naurunalaisiksi. Kun hänellä on ollut mahdollisuus saada Esko Roine höperehtivän mutta hellyyttävän ruhtinaan rooliin ja hänen vastapoolikseen Tuire Salenius ultralaskelmoivan Maria Aleksandrovan osaan, on siinä syitä kylliksi toteuttaa juttu. Yhdelle palkinto. rolf Bamberg Demokraatti, Tampere. Tylsää.” Viikon tietäjiin kuului myös Vesa Kautto, tamperelaisia hänkin. Tämä tunne kattaa kaiken taiteen. Knausgård on sittemmin antanut lausunnon, jonka on tulkittu merkitsevän aikomusta lopettaa kirjailijan ura kuudennen osan jälkeen. ”Sen verran teoksessa on myös kirjailijan lähipiiriä koskettavaa muisteloa, että suvun piiristä harkittiin kunnianloukkaussyytettä kirjailijaa kohtaan, mutta ilmeisesti hankkeesta luovuttiin kun aiempien oikeustapausten pohjalta tiedettiin, että kirjallisuuden piirissä rajanvedot eivät välttämättä ole samat kuin muunlaisissa teksteissä. Elämä on tekstintekoa – perhettä, ystäviä, kaikkia nautintoja tärkeämpää. Sen hetken lähes jokainen yhdeksästä muusta näyttelijöistä saa, ja he tekevät pelotta peltolalaisen reippaita tyypittelyjä. Kesken pahasti (– ja onneksi!) jäi aikoinaan koulupoikana tämä toinenkin, aidosti germaanis-arjalainen Taisteluni teos aivan samasta syystä ja varmaan onnekseni muutenkin.” u u u Unto Vesa Tampereelta löysi kuin löysikin teoksen vastauksen pitkään pähkäiltyään. Tekstin lomassa on lisäksi kiinnostavia katkelmia musiikista, kirjallisuudesta ja jopa Hitleriä koskeva essee.” Jyväskyläläinen Ilpo Pietilä ei taida antaa periksi. Hänen hyvä hakunsa johti lopulta väärille jäljille. Mutta sitten muistin erään toisen palkitun DDR-romaanin: Eugen Ruge: Vähenevän valon aikaan, Neuvostoliitossa syntyneen mutta varhain Itä-Saksaan perheensä mukana muuttaneen kirjailijan runsaasti palkittu sukuromaani, jota tosiaan on verrattu jopa Thomas Mannin ylittämättömään Buddenbrookiin.” Tamperelaisen Jari-Pekka Vuorelan vastaus on yksi visahistorian ytimekkäimpiä: ”Knausgård. ”Olen jättänyt Taisteluni-kirjat tarkoituksella lukematta. Yöksi he leiriytyivät kalliolle tasangon yläpuolelle ja katselivat miten salamat koko horisontin mitalta kerran toisensa perään herättivät kaukaiset vuorijonot saumattomasta pimeydestä.” Kuudella romaanilla ei vielä pääse Norjan Päätaloksi Mutta teksti jää, jos se on riittävän hyvää. ”Provokatiivisen nimen perusteella aluksi oletin, että kyseessä voisi olla Laurent Gaudèn Kirottu suku
Heidät yhdistää silti, koska kummatkin ovat osa suomalaisen nykyrikoselokuvan korostetun ajanvietteellistä trendiä. Nyt valmistunut teatterielokuva on samanniminen kuin televisiosarja – siinäkin vähän vihjettä jutun motiiveista. Sen pinnan alla väreilee suuria tunteita, joista ei puhuta. Faneja turhia selittelemätön suoraviivaisuus varmaankin miellyttää, sillä he tuskin ovat syvempien virtojen perässä. Vares-elokuviin verrattuna Kärppä-filmi on selvästi toiminnallisempi, joskin huvittavuuteen saakka. Hienovireinen Joonas Saartamo esittää nuorta virkamiestä ja Jani Volanen näyttämisenhaluista Pekka Perää. Poliittinen elokuva kertoo dokumenttidraaman keinoin kaivosalan surullisenkuuluisaan skandaaliin Talvivaaraan kytkeytyneestä poliittisesta ja taloudellisesta suhmuroinnista, maan tavasta. Pettävä pariskunta Elokuvan perusteella Kärppä on käynyt armeijan Venäjällä, mutta ansaitsee elantonsa Suomessa kiinteistöalalla. Lähden vuodesta nolla. Teeskennellään siis suurempaa kuin oikeasti ollaankaan. Jopa hitaanoloinen Edelmann kuvataan nopealiikkeiseksi actionsankariksi. HelmikuuTA 2016 Pika-arviot Spotlight Bostonin katolisen kirkon pedofiiliskandaali ravisteli uskonnollista instituutiota lopulta maailmanlaajuisesti 2000-luvun alkupuolella. KOOnnut Rane aunimO ELOKUVA ELOKUVA 45 vuotta Vuosikymmeniä yhdessä elänyt aviopari (Tom Courteney ja Oscar-ehdokkuuden napannut Charlotte Rampling) valmistautuu merkkipäiväjuhliin. Tarina vilisee henkilöitä, nimiä, paikkoja ja tapahtumia, joista asiaa tuntematon ei ehdi saada kunnollista otetta. Vitsejä iskee lähinnä Viktorin sutki poliisituttu Korhonen (Martti Suosalo), elokuvan paras hahmo, joka on kaunopuheisen piikikkyytensä takana luotettava ystävä. Itse elokuvan varsinainen aihe, salamurhahanke ylätason poliittisine peleineen ja Tehtaankatuineen, haiskahtaa jo valmiiksi ummehtuneelta, kylmän sodan aikaiselta. Kärpällä ei koti(maat)a ” Lopputulos on yhtä kaukana poliittisesta trilleristä kuin Varekset Oscareista. Vaikeaksi menee. Jonkin verran kuitenkin. Parasta elokuvassa silti on pariskunnan kuvaus. Miehelle tullut kirje suistaa elämän raiteiltaan. Elokuva perustuu Röngän vuonna 2002 kirjoittamaan teokseen Tuliaiset Moskovasta, eri romaaniin siis kuin sarja. Tulee myös mieleen kalastelu Ilkka Remeksen markkinoilla. Huvittavaa actionia Elokuva ei saisi muistuttaa televisiota tai vaatia kirjan tuntemusta. Heistä kummankin moraali venyy myös rakkaudessa. Pojat ne on poikia vaan. Oscar-kinkereihin kelpuutettu amerikkalaiselokuva vilisee niminäyttelijöitä ja heijastelee hollywoodilaista uutisidealismia. Suuren sikäläisen sanomalehden skuuppijuttua valmisteli tutkivien toimittajien ryhmä kuukausien ajan. En ole lukenut Matti Röngänkään kirjoja enkä katsonut niistä tehtyä kahdeksanosaista televisiosarjaa, jossa Kärppää esittää edelleen roolissa jatkava Samuli Edelmann. Vielä alussa hän rakentaa taloa Marjansa (Maria Ylipää) kanssa, joka kuitenkin kyllästyy ukkonsa salailuun. En tunnistanut, mistä väkkäränä pyörivän pikkurikollisen ratassarjassa oikein oli kyse, karatestako. Myös hänet voi bongata yksityisetsivän lempikuppilasta. Tunnemmeko toista todella koskaan, nousee Andrew Haighin ohjaaman pienen brittidraaman ydinkysymykseksi. Kerrankin kotimaisessa elokuvassa ELOKUVA Tappajan näköinen mies Ohjaus: Lauri Nurkse Pääosissa: Samuli Edelmann, Martti Suosalo, Ville Haapasalo, Maria Ylipää, Krista Kosonen 2016, 96 minuuttia. Kärppä on Varekseen verrattuna totinen esitys, sisimpänsä kätkevä perisuomalainen jurottaja, vaikka onkin syntyjään Venäjältä. Turkulaismetso on viinalle perso renttu naistenmies, kävelevä klisee ja kenties jopa jonkinlainen haaveversio Reijo Mäestä itsestään. Sellaisen vaikutelman Lauri Nurksen ohjaus kuitenkin antaa. Ensituttavuuden perusteella Viktor Kärppä on ainakin Jussi Varesta kiinnostavampi hahmo, vaikkei välttämättä kovin paljon moniulotteisempi. 30 4. ELOKUVA Jättiläinen Aleksi Salmenperän ohjaus vie kotimaisen elokuvan uudelle, yhteiskunnalliselle tasolle. Kaiken ytimessä on tuttuus, joka on syntynyt joskus aiemmin. Uskokoon ken tahtoo., sillä Kärppä piilottelee kotonaan asetta, käteistä rahaa ja outoa putkiloa
Kennedyn murhasta: missä olit kun kuulit tapahtuneesta. Kullattujen urheilutossujen rinnalla esiintyy kankeaa univormupatsastelua kuin uuden ja vanhan Venäjän vertauksena. Siitä voidaan kysyä kuin edelliset sukupolvet John F. Vaikea uskoa, että lujatahtoinen Marja ottaisi miehensä takaisin. Montako tähteä elokuva sai. Sujuva rutiinijälki takaa työt alalla. Mikä silloin voisi enää pidätellä EU:hun positiivisemmin suhtautuvaa Skotlantia yhteisessä valtiossa. Ohjaaja Nurkse ansaitsisi silti mitalin, ahkeruudesta. Asetelma ajaa kansallisvaltiota vahvistamaan otettaan, kun unionitason ratkaisuja ei ole aikaa odottaa – eikä oikein uskoa sen toimeenpanevaan kykyyn ja solidaarisuuden toimivuuteen. Kärpän väkivaltaan ja mykkyyteen taipuvainen luonne epäilyttää silti. u u u Hiljattain opin, että 11. Tappajan näköinen mies (2016) on hänen toinen teatterielokuvansa tänä vuonna. Tähtäimessä. Silti koko jupakka surettaa, noin yleisestä eurooppalaisuuden näkökulmasta. syyskuuta kuuluu myös suoraan yhteisen Eurooppamme merkittäviin päivämääriin, niinkin kaukaa kuin vuodelta 1714. Tilalle saatiin sotilasjuntta ja diktatuuri. Augusto Pinochetin siirtymistä sivuun pääsimme juhlimaan vasta 17 vuotta myöhemmin Alppilan opiskelijakämpässä, jossa paikalla oli yksi Suomeen asettunut chileläinenkin. Katalonia juhlii tuota hiukan paradoksaalisesti kansallispäivänään, vaikka kyseessä oli 300 vuotta sitten siis sotilaallinen tappio ja itsehallinnon menetys. Ja mitäs se sitten liikuttaa meidän rauhaamme. Jos tahti pysyy samana, Nurkselta ilmestyy tänä vuonna tusina elokuvaa. Itse lunastin Aleksanterinkadun liikkeessä uusia silmälaseja, kun optikot tiskin takana alkoivat supista käsittämättömiä lentokoneen törmäilystä. Hankkeelle ei ole laillista pohjaa, kun keskushallinto perustuslakituomioistuimineen panee tiukasti hanttiin. Jos esimerkiksi Kreikan ongelmista olisi periaatteessa selvitty vielä riihikuivalla rahalla, niin pakolaisvirrat tuovat kriisitunnelmat iholle keskelle paikallisyhteisöjä. Niin kuin Lontoon citykin kannattaa Britannian pysymistä unionin jäsenestä. Vaan koskapa valtakunnat hajoaisivat sopusoinnussa lakipykälien kanssa. Paineet kasvavat sisältä päin, aina vaurasta pohjoista myöten. Talousvaikeuksien ohella ja osin niiden vuoksi Euroopan unioni on ottanut viime vuodet myös henkistä takapakkia. seksistä ei tehdä kokoaan suurempaa numeroa. En ymmärtänyt asiaa vielä auton radiostakaan, vaan vasta kotona television ääressä, kun toinen kone täydensi hirmutyön suorassa lähetyksessä. Useihin haaroihin jakaantuneessa juonessa Kärppä, Kärpän puoliso ja velikin joutuvat vaaraan, kun juonittelijat rajan molemmin puolin panevat presidentin päätä pölkylle. Jännitystä ei silti synny. Aika moni osaa vastata. on tatuoitu globaalihistorian muistiin päivämääränä, jolloin New Yorkin kaksoistornit sortuivat terrori-iskuun vuonna 2001. Rane Aunimo Demokraatti Mikko Majander Koskapa valtakunnat hajoaisivat sopusoinnussa lakipykälien kanssa. Viriili Katalonia on varmasti yhtä hyvä (tai huono, ellei parempi) osa Eurooppaa kuin mikä tahansa muu kolkka, mutta sen lienee vaikea löytää paikkaansa EU:ssa ohi Espanjan. Lue Demokraatti.fi. Korhonen (Martti Suosalo) ja Kärppä (Samuli Edelmann) etsivät saalista. HelmikuuTA 2016 Aforismi välipalaksi 9/11: New York – Chile – Katalonia S yyskuun 11. u u u Ulkopuolisena on paha ottaa Katalonian-kysymykseen kantaa, saati neuvoa. Barcelonan liikemiespiirit vastustavatkin pääsääntöisesti bisneksiä hankaloittavia itsenäisyyspyrkimyksiä. Tšekkoslovakialta se tosin onnistui, ja Skotlannilla oli siihen kansanäänestyksessä mahdollisuus, jonka se jätti käyttämättä. Lopputulos on yhtä kaukana poliittisesta trilleristä kuin Varekset Oscareista. Uusi ihmissuhde rakentuu lyhyistä öistä ja pitkistä ajatuksista.. Integraation yhtenä ideana kun on ollut madaltaa rajoja niin, että maakunnat ja alueet pääsevät kukoistamaan omaleimaista identiteettiään vailla nationalistisia varjoja. 31 4. Suurin piirtein puolet katalonialaisista tuumii, että nyt on tullut aika korjata historian vääryys ja irrottautua Espanjan yhteydestä, eli Madridin alamaisuudesta. Silloin päättyi nimittäin Espanjan perimyssota Barcelonan valtaukseen. Karaokekomedia Nuotin vierestä (2016) muistuttaa sekin televisiota. Yhteiskunnallinen kehys on kuitenkin vain kuori ilman sisältöä. Harvempi muistaa, että samaan päivämäärään oli osunut yksi kylmän sodan kulminaatioista: Chilen vallankaappaus vuonna 1973. Demokraattisesti valittu vasemmistolainen presidentti Salvador Allende ajettiin silloin itsemurhaan – tai tapettiin. Oma ihmetyksensä olisi silläkin, jos Brexit toteutuisi englantilaisen enemmistön äänin
päivänä 1916. Pari päivää sen jälkeen museon avaamisesta oli näyttävä ilmoitus Työmiehenkin etusivulla: – Valtion historiallisen museon kotimaiset ja kansatieteelliset ja historialliset kokoelmat ovat yleisön nähtävillä joka päivä klo 12–3 päivällä. Tästä huolimatta on kuitenkin muutamissa paikoissa, maalla varsinkin, valittu meikäläisiäkin kunnallisiin luottamustoimiin. Oheinen juttu 4.2. Työmies ennakoi myös helmikuun merkittävintä sotauutista julkaisemalla lyhyen sähkösanoman: ”Kerrotaan keskusvaltojen valmistelevan hyökkäystä”. Valtiollisissa vaaleissa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli saatu vuonna 1907, mutta kunnissa äänioikeus perustui yhä äyrimääriin ja asemaan yhetiskunnassa. helmikuuta. – Kohtuuttomuus on kerrassaan hämmästyttävää, varsinkin kun koko muu aika kuluu yhtämittaisesti ruumiillisessa raadannassa ummehtuneissa ja huonosti tuuletetuissa huoneissa, Työmies arvioi. Tästä johtuneena päätti Kiuruveden kk. seitsemän Zeppeliniä ”pommiretkellä” Peräti seitsemän saksalaisten Zeppelin-ilmalaivaa oli tehnyt ”pommiretken” Englantiin. Työmies 4.2.1916 Kansallismuseo on avattu Englannissa varauduttiin Zeppelinien hyökkäyksiin ja kehotettiin liittymään armeijaan. Demokraatti 100 vuotta sitten antti vuorEnrinnE Sosialistit kunnallisissa luottamustoimissa Nykyisten nurinkuristen kunnallisten äänioikeusolojen vallitessa ei työläisillä enempää maaseudulla kuin kaupungeissakaan ole mahdollisuutta ottaa vaaleihin osaa. Kansallismuseo avattiin yleisölle tammikuun 31. Työaika oli 14–15 tuntia ja kun työmatkat ja kotityöt otettiin huomioon, lepoajaksi jäi vain 5–6 tuntia vuorokaudessa. illalla. Yksi ilmalaiva oli ilmestynyt kaupungin yläpuolelle 30.1. Helmikuun 4. työväenyhdistys tammikuun 30 p:nä pitämässään kokouksessa ryhtyä tarkkailemaan kunnallisissa luottamustoimissa olevain sosialistien kunnallista toimintaa. Joissakin paikoin on niitä valittu omilla äänillä kuntakokouksissa – etenkin, milloin suuriääniset eivät ole panneet pahasti vastaan. Myös Pariisi oli Zeppelin-hyökkäysten kohteena. Pääsymaksu oli ”täysikasvuisilta” 75 penniä arkipäivisin ja 50 penniä sunnuntaisin ja juhlapäivinä. – Sitä ammuttiin tarkotusta varten varatuilla tykeillä ja lentokoneet hyökkäsivät sitä vastaan, mutta ennätti se kuitenkin heittää muutamia pommeja, jotka eivät tähän asti saatujen tietojen mukaan aikaansaaneet mitään vahinkoa. Verdunin taistelu alkoi 21. päivän Työmies julkaisi laajan katsauksen kylvettäjättärien työoloista. – Liberté kirjoittaa, että räjähtäneiden pommien rätinä ei niin pelota meitä kuin se kannustaa kansakuntaa, joka siinä näkee merkin siitä, että Saksa alkaa joutua epätoivoon, Työmies kirjoitti. Toisin sanoen suuri osa väestöstä ei saanut äänestää. ”kohtuuttomuus hämmästyttävää” Työmies seurasi myös työolojen kehittymistä eri aloilla. tuLkinta roLf BaMBErg Mitä se on Aika pienellä menivät Spoon River Anthologyn satavuotissynttärit viime vuonna. Toisin paikoin ovat porvarilliset ”ottaneet mukaan” meikäläisiäkin. Mastersin luoman pikkukaupungin hautausmaan epitafit ovat ihmistyyppien luotauksen monipuolisuudessa vertaansa vailla ja ajattomuudessaan ikuisia. Wikimedia commons. Helsingin työläistarkastajat olivat käyneet läpi 50 kylpylää ja 200 niissä työskennellyttä naista. Ja kuinka puhutteleva purkaus on tässä nykyhetkessä, joka palvoo pinnallisuutta ja hylkii sisältöjen rikkautta. Alle 10-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi, jos olivat vanhempiensa tai opettajiensa seurassa. Niin kuin tämä kirjoitus Serepta Masonin kivessä. 32 4. Tomulta korotan ääneni vastalauseeseen: Kukkivaa sivuani ette nähneet koskaan! Voi teitä, te elävät, te totisesti hullut, jotka ette tunne tuulen teitä ettekä elämää hallitsevia näkymättömiä voimia. Työmiehessä kuvaa tilannetta ja silloista asennetta. Näin valituksi tulleet, vaikkakin ovat sosialisteja, eivät luonnollisestikaan edusta työläisiä. Miten anteeksipyytämätön uskaltaa olla tämä selvästikin pippurinen nainen, jonka etunimi merkitsee hauskasti ”levollista”. HelmikuuTA 2016 Maailman kirjallisuuden katekismus Edgar LEE MastErs: spoon rivEr antoLogia (1915, suoMEnnos arvo turtiainEn) . Kuitenkaan ei ole samantekevää, miten he suhtautuvat kulloinkin esillä oleviin ja työläisille tärkeihin kysymyksiin. SEREPTA MASON Elämäni kukka olisi voinut kukoistaa joka puoleltaan, ellei kirpeä tuuli olisi kuihduttanut sen terälehtiä juuri siltä sivulta, jonka te kyläläiset saatoitte nähdä
Hän toivoo, että SDP pitää kunniassa kosketuspintaa tavallisiin ihmisiin. Internet on tässä kisassa turha kapistus. Olen oppinut tekemällä asioita erilaisissa ympäristöissä, tehtävissä ja rooleissa. Kyllä se maailma pyörii ilman minuakin. Risteilylle saa tietysti kahden hengen lahjakorin myös Demokraatin supermummo 2016. ”Tehtäviin ei saa rakastua liikaa” Sinikan periaatteena on ollut, että kun lupautuu johonkin tehtävään, se on myös pystyttävä hoitamaan hyvin. Lähden mukaan, kun se tuntuu minusta hyvältä. – Olen tehnyt aina pätkän ja sanonut sitten, että nyt on jonkun muun vuoro. lahikainen@demokraatti.fi, 050 5543430) vastaa supermummojen haastatteluista. SDP:n Joensuun puoluekokouksessa olin hoitamassa koristelua ja järjestämässä ruokailuja. Teräsvaarin vuoro on vuoden päästä. Hyvä kunto on tarpeen, että Sinikka asuu yksin rintamiestalossa Karsikon asevelikylässä. – Olen pitänyt tässä terveen järjen. 33 4. Voittaja julkistetaan juhannuksen numerossa. – Olen toiminut muun muassa Joensuun työväenyhdistyksen taloudenhoitajana ja Pohjois-Karjalan koulutusyhtymän tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Suosikkiasi voit äänestää kesäkuun lehdissä olevalla lipukkeella. – Lähden soppatykille, kun pyydetään. Minäkin voin tehdä talkootöitä palkatta, koska pärjään eläkkeelläni. Tuttu kasvo soppatykilläkin Vuosia sitten leskeksi jäänyt Sinikka Hälli työskenteli E-liikkeen ravintolapäällikkönä ja hyppäsi sitten työuran viimeiseksi 20 vuodeksi ravintolaja kukkakauppayrittäjäksi. Kilpailussa voi äänestää vain vanhanaikaisesti postitse. Samalla käynnistyy kisa, jossa valitaan vuoden 2016 Demokraatin supermummo. – Meissä iäkkäämmissä ihmisissä on valtava potentiaali puolueelle ja muille kansalaisjärjestöille. Sinikka ei ole koskaan halunnut jäädä kiinni mihinkään tehtävään. Jos joku kevään supermummoista jää erityisesti mieleesi, leikkaa juttu talteen äänestystä varten. Toimittaja Markku Lahikainen (markku. Janne Riiheläinen / Kirkkotie. – Olen Kotkasta kotoisin, vanhemmat työskentelivät Gutzeitilla. Nyt supermummoja metsästämään! Rouva Positiivinen on aina valmis talkoisiin – Rikastun, kun olen mukana yhdessä tekemisessä, saan enemmän kuin annan. Tarvittaessa emännöin myös työväenyhdistyksen kesäpaikassa Hopealahdessa. Jos mielessäsi on supermummon tittelin ansaitseva liikkeen vastuunkantaja, ole meihin yhteydessä. Näin tein myös silloin, kun lapseni uivat kilpaa ja olin Joensuun Uimaseuran puheenjohtaja. – Nuoret hoitivat tapahtumaa upeasti, oli kiva olla avuksi. Ja sen mitä yhdessä hommassa oppii, sitä on usein voinut käyttää seuraavassa. HelmikuuTA 2016 L Liike Tuottaja: Markku Lahikainen 050 554 3430 markku.lahikainen@demokraatti.fi Supermummo PaLsTaLLa esiTTeLeMMe sd-Liikkeen korvaaMaTToMia TausTavoiMia Vuoden supermummokisa starttaa! Sosialidemokraattinen liike on täynnä korvaamattomia ihmisiä, jotka eivät näy julkisuudessa. – Tehtäviin ei saa rakastua liikaa. Näin sanailee Joensuussa Rouva Positiiviseksi tituleerattu Sinikka Hälli. ihmiset pitää kohdata arjessa Sosialidemokratia on Sinikka Hällille kodin perintöä. Supermummokandidaatteja esitellään pitkin kevättä toukokuun loppuun asti. 11-vuotias Keeshond-koira Usko on Sinikalle tärkeä kaveri ja liikuttaja. – Se on tärkeintä ja heidän asioitaan pitää hoitaa ja heitä pitää kohdata arjessa. Siinä elämäkin on avautunut ihan uudella tavalla. Kesäkuun aikana lehdessä esitellään 10 sykähdyttävintä supermummoa. Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli Sinikka Hälli harrastaa monenlaista liikuntaa. Juhlallinen supermummotittelin luovutus on risteilyllä. Uudistunut Demokraatti nostaa supermummot ja teräsvaarit esiin, jotta ymmärtäisimme, mitä ihmisläheinen ja intohimoinen järjestötyö on. Monipuolisuudesta kertoo se, että Sinikka on toiminut pari vuotta myös Popkatu ry:n puheenjohtajana. Talousasioita osaava yrittäjä on ollut kysytty henkilö järjestötehtäviin. Samalla elämänkokemus on kasvanut. Sinikka on tuttu näky myös demareiden ja SAK:n vaalitilaisuuksissa. Ihan hyvin sosialidemokratia on tullut miun kanssa toimeen. 70-vuotias Sinikka on ollut ahkeroimassa monenlaisissa talkoissa ja tehtävissä muun muassa politiikassa, urheiluseuroissa sekä kaupungin ja seurakunnan luottamustehtävissä. Äänestäneiden kesken arvotaan kahden hengen matka Demokraatin lukijaristeilylle 27.– 28.8.2016
Mutta demarikentällä on monenlaista kritiikkiä muun muassa maakuntauudistuksen (os. Huono päätös oli muodostaa liian pieniä alueita. – Tämä pitää ratkaisussa huomioida. Samalla on poistettava hallintojen välistä byrokratiaa. – Keskusta osoitti jyräämisellään, ettei se ole kykenevä kantamaan vastuuta koko maan johtamisesta. Kepu-jyrääminen ei kanna vastuuta Suomesta Hallituksen esitys ei Lehdon mukaan vielä kerro siitä, miten tarkoituksena on vastata kansalaisten lähipalvelujen tarpeeseen. – Näillä puolueilla on huoli alueel lisesta vaalimenestyksesRoope Lehto Pirkanmaan liiton hallituksen 1. Näyttääkin siltä, että ministeriöt pitävät kynsin ja hampain kiinni nykyisistä tehtävistään. itsehallintouudistus) suhteen. Toivottavasti hankkeesta saataisiin mahdollisimman pian konkreettisia askelmerkkejä. Keskuskaupunkien ja maakunnan välistä vastakkainasettelua on vältettävä. Se näkyy myös tämän jutun haastatteluissa, jotka on tehty ennen Lauri Tarastin selvitystyön julkistamista. Tukeva tehtäväpaketti maakunnille Reijo Kallio arvioi, että hallituksen päätös 18 itsehallintoja 15 sote-alueesta myös toteutuu. On tärkeää, että kuntien ja maakuntien rahoitus irrotetaan toisistaan. – Mutta maakuntien tehtäviä koskevassa keskustelussa ei ole tuotu esiin mahdollisia tehtäväsiirtoja ministeriöistä alueille ja kuntiin. Lehdon mukaan keskuskuntien roolia ei tarvitsisi uudistuksessa korostaa, jos alueet olisivat riittävän isoja ja sopusuhtaisia. Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli Alueiden erilaisuus on otettava huomioon Maakuntaneuvos Reijo Kallio Raumalta pitää hyvänä, että Suomessakin siirrytään eurooppalaisen valtavirran tavoin kansanvaltaiseen aluehallintoon. Muiden puolueiden pitää korjata tämä myöhemmin. – Silloin ne pystyisivät toimimaan aidosti itsenäisinä. Demarikentällä on aika erilaisiakin näkemyksiä ja painotuksia tästä mittavasta palveluja hallintouudistuksesta. – Mutta hallitus on perunut isojakin päätöksiä, joten tämänkään hankkeen maaliin pääsystä ei ole täyttä uskoa. – Siirtymävaiheessa valtion kautta kiertävä rahoitus on ymmärrettävää. varapuheenjohtaja, Pirkanmaan sosialidemokraattien puheenjohtaja, Nokian valtuutettu ja sd-valtuustoryhmän puheenjohtaja Maakuntauudistuksessa haisee kepulandia Lomamatkalla Saariselän Angry birds -aktiviteettipuistossa Roope Lehto koki olevansa lentoon lähdössä hyvien SDP:n galluplukujen siivittävänä. Lehdon mielestä aluehallinto ja palvelujen tuottaminen tarvitsevat rakenteellisia uudistuksia. Reijo Kalliolle liikunta on tärkeää, samoin se, että Suomi on siirtymässä kansanvaltaiseen aluehallintoon.. Myös soteja maakuntauudistuksen pitäisi lähteä oikealla tavalla lentoon. Nyt tarvitaan nopea päätös, että aluevaalit ovat kevään 2017 kuntavaalien yhteydessä. Sote-palvelujen hyvä järjestäminen on Kallion mielestä kanReijo Kallio Maakuntaneuvos Raumalta, Satakuntaliiton maakuntahallituksen puheenjohtaja, LänsiSuomen Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja salaisten arjen kannalta keskeisin maakunnalle siirrettävä tehtävä. – Lisäksi sinne sopivat pelastustoimi, ammatillinen koulutus, maakuntien liittojen nykyiset tehtävät eli alueiden kehittäminen, maankäytön suunnittelu ja EU-ohjelmatyö. Demokraatin haastattelemat sosialidemokraattiset maakuntaliittojen vaikuttajat pitävät realismina sitä, että Sipilän hallituksen ajama 15/18 soteja maakuntauudistus toteutuu. – Se on tällä hetkellä paras arvaus. Tällaisissa asioissa ei Lehdon mielestä pitäisi tehdä poliittisia lehmänkauppoja ja valtapolitiikkaa. Sote-palvelujen järjestämistä on yritetty jo niin pitkään, että on korkea aika saada ratkaisu aikaan. Mikäli suurimmat kunnat ovat isompia kuin osa maakunnista, syntyy väistämättä ristivetoa kulujen jakamisesta eri alueiden välillä. – Toki osin tarvitaan myös valtion rahoitusta. Palveluita on koottava suurempiin hallinnollisiin kokonaisuuksiin, joista niitä koordinoidaan. 34 4. Palvelujen järjestämisessä innovatiivisuus, joustavuus ja yhteistyö ovat avainasemassa. – Erityisen huonona ja huolestuttavana pidän sitä, että uudistus on tehty laskelmoiden vaikutuksia poliittiseen kannatukseen, ei miettien tehokkuutta. On tökeröä esittää vaalien siirtämistä, kun juuri on sovittu kuntavaalien uudesta aikaisempaa myöhäisemmästä ajankohdasta. Demariaktiivit eivät hyväksy esimerkiksi sitä, että lehmänkaupoilla pihtisynnytetty uudistuspaketti johtaisi maakuntien vallan betonoimiseen keskustalle. tään. Ristivetoa kulujen jakamisesta Roope Lehto katsoo, että maakunnille pitää siirtää sote-asioiden lisäksi pelastustoimi ja niihin liittyvät ympäristöterveyden tehtävät sekä maakuntaliittojen ja ELYkeskusten tehtävät. – Perusajatus on siis hyvä ja kannatettava. Lehdon mukaan maakunnilla tulee olla oma lakisääteinen verotusoikeus. Kallio korostaa, että alueet ovat erilaisia. Lähtökohta on yhteinen – sote-uudistus tarvitaan vihdoin ja viimein. HelmikuuTA 2016 Kentältä kajahtaa Lehmänkauppoja, valtapolitiikkaa, jyräämistä… Yhteisöpedagogi Roope Lehto Nokialta arvioi, että hallituksen 15/18 -linjaukset toteutuvat. Hallituksen on tarkoitus saada soteja maakuntauudistusta koskevat päälait lausuntokierrokselle huhtikuussa. Keskustan ja kokoomuksen riveistä on viime aikoina esitetty aluevaalien siirtämistä vuoden 2017 syksyyn. Kallion mielestä tavoitteena on oltava, että palvelut rahoitetaan pääosin maakuntien omalla verolla. Muita tehtäviä ovat ELY-keskusten kehittämisja toimeenpanotehtävät, alueellisen liikennepolitiikan sekä nykyisin aluehallintovirastoissa hoidettavat nuoriso-, liikuntaja kirjastoasiat
HelmikuuTA 2016 G etty I maGes. 35 4
varapuheenjohtaja, Oulun valtuutettu, SDP:n puoluehallituksen jäsen Tytti Tuppurainen korostaa, ettei soteja maakuntauudistus saa johtaa verojen ja maksujen nousuun. Mitkä ovat tasausjärjestelmät?. Mahdolliset valtion tehtävien siirrot on selvitettävä perusteellisesti. 36 4. Ihmisten on päästävä hoitoon ja palveluiden piiriin oikeaan aikaan jonottamatta. Sosiaalisen turvan perustehtäviä eli vanhustenhuoltoa ja perheiden tukea ei saa ulkoistaa kunnan arjesta. Tarvitsemme taloudellisesti ja väestöllisesti vahvempia kokonaisuuksia. Tuppurainen näkee ilmeisen ristiriidan 15/18-ratkaisussa. – Jotta monimutkaisilta tasausjärjestelmiltä vältytään, olisi maakuntien oltava taloudellisilta edellytyksiltään tasavahvempia. – Vasta sen jälkeen tulisi tarkastella muiden tehtävien siirtoa maakunnille. teet pitää huomioida maakuntien valmistelussa. – On esimerkkejä myös kuntaperusteisista kustannuksia alentavista malleista, joissa onnistuneesti vahvistetaan omaa tuotantoa ja integroidaan palvelutuotantoa. – Oppilaitosten ja aluekehityksen on turvattava alueen keihäänkärkiä. Kari Rajamäen mukaan voimistunut tuloja terveyserojen kasvu vaatii erityistä huomiota soteja maakuntauudistuksessa. kannalta välttämättömän kuntarakenneuudistuksen. – Maakuntapohjalta syntyvät sote-alueet eivät ole oikea peruste. – Esimerkiksi Oulun kaupungin ja kaupunkiseudun erityiset piirTytti Tuppurainen Kansanedustaja, Oulusta, Pohjois-Pohjanmaan liiton valtuuston 1. Kasvukeskusten vetovoima on Rajamäen mukaan tärkeä koko alueelle. Suurten kaupunkien erityispiirteet huomioitava Suurten kaupunkien merkitys on Tytti Tuppuraisen mielestä huomioitava alueellisessa kehittämisessä ja kansallisen kilpailukyvyn edistämisessä. – Valtionosuus ei riitä ja valtaosa rahasta tarvitaan siis nykyisiltä kunnilta ja päälle tulee vielä mahdollinen maakuntavero. HelmikuuTA 2016 Maakuntien erikoisluonnetta kunnioitettava Varkautelainen pitkäaikainen entinen kansanedustaja Kari Rajamäki korostaa, että uudistuksessa on kunnioitettava eri alueiden ja maakuntien aitoa omaa erikoisluonnetta ja toteutusmalleja. Ratkaisu on ongelmallinen etenkin demokratian ja itsehallinnon toteutumisen, palvelujen järjestämisen ja integraation sekä hallinnollisen toimeenpanon näkökulmasta. Ratkaisut tehtävä sote-palvelut edellä Tytti Tuppurainen korostaa, että ratkaisut olisi tehtävä sote-palvelut edellä. Kari Rajamäen mukaan hallituksen esityksessä on yhä vakavia perustuslain tulkintakohtia. Julkinen terveydenhuolto turvattava Kari Rajamäki kantaa huolta julkisen terveydenhuollon asemasta. – 18/15 erilaisilla määräysvalloilla ja asemilla olevaa aluetta ei ole perustuslain mukaan mutkaton. Erikoissairaanhoidon raju keskittäminen ei ole aina ollut Rajamäen mukaan taloudellista. Sote-palvelujärjestelmää on kehitettävä turvaten kuntalaisten lähellä olevien lähipalvelujen ja matalan kynnyksen toiminnan eheys. Uudistuksen pitää turvata palveluiden saatavuus ja laatu. Jos esitetty aluejako toteutuu, on selvitettävä, mitä tehtäviä kaupungit ja kaupunkiseudut voivat vastaanottaa maakuntaliitoilta ja aluehallinnolta. Peräti 10 maakunnassa on alle 200 000 asukasta. – Se syntyy uusien maakuntien myötä ja synnyttää lisää byrokratiaa ja kasvattaa kustannuksia. Ratkaisu ei saa johtaa verojen ja maksujen nousuun. Uuden järjestelmän rahoitukseen on Rajamäen mielestä tulossa liian monia toimivia osia. – Ihmisten asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumaton terveydenhuolto ja kansantaloudellisesti tehokkain ratkaisu on räätälöitävä eri alueilla inhimillisesti ja läheisyys mahdollisimman hyvin huomioiden. Rahoitukseen tulossa liikaa toimivia osia Suomi tarvitsee Rajamäen mukaan jatkossakin alueiden rajat ylittäviä kansallisia verkostoja koulutuksen ja elinkeinojen kehittämiseksi. On selvitettävä myös se, mikä olisi toimiva työnjako maakuntien sisällä kaupunkien ja maakuntien välillä muun muassa kehittämisen ja valvonnan suhteen. Kokonaisveroaste ei saa nousta Tytti Tuppurainen arvioi, että maakuntien mahdollinen verotusoikeus johtaisi todennäköisesti kokonaisveroasteen nousuun. On tärkeää pitää kiinni sosiaalija terveydenhuollon integraatiosta. – On vältettävä se, että tällä ratkaisulla rakennetaan kepulandiaa, joka betonoi maakunnalliset valtarakenteet ja estää elinvoiman Kari Rajamäki Pohjois-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja, Posoteohjausryhmän jäsen, Varkauden valtuuston puheenjohtaja ” On vältettävä se, että tällä ratkaisulla rakennetaan kepulandiaa, joka betonoi maakunnalliset valtarakenteet.” ” Suomi ei tarvitse uusien maakuntien myötä syntyvää kolmatta hallinnontasoa.” Kolmatta hallinnontasoa ei tarvita Pohjois-Pohjanmaan liiton luottamustehtävissä pitkään toiminut kansanedustaja Tytti Tuppurainen katsoo, ettei Suomi tarvitse kolmatta hallinnontasoa. – Kansainväliset terveysyritykset pyrkivät nyt markkinoille hallituksen vauhditettua ideologista yksityistämistä
HelmikuuTA 2016. 37 4
alkaen.. Risteilyvarauksia otetaan vastaan 28.1. Kysy lisää kuljetuksista varauksen yhteydessä tai valitse itsellesi sopivin bussiin nousupaikka Matkapoikien nettisivuilla. 38 4. Hinnat ovat per henkilö. mennessä! Hinta alkaen 35 e / B4 ja 65 e / B2. Varaa matkasi kätevästi Matkapoikien kautta soittamalla arkisin klo 8–17 numeroon 0102323109 tai käymällä osoitteessa www.matkapojat.fi/demarit. Hyödynnä ennakkovaraajan etu 31.3. Matkapojat järjestää tilausajokuljetukset risteilylle lukuisilta eri paikkakunnilta. HelmikuuTA 2016 Laiva on lastattu demareilla Tervetuloa kanssamme Tallinnan risteilylle M/S Baltic Queen -aluksella 27.–28.8.2016 Laivalla on runsaasti puolueen ja puoluetta lähellä olevien järjestämää ohjelmaa
Veteraanistatuksen saaminen on herättänyt myös tietämättömyyteen ja tunteisiin perustuvaa parranpärinää. Hyvät kannatusluvut on ansaittava joka viikko. Me saimme Nobelin Rauhanpalkinnon vuonna 1988. Ööö . Itse koen tämän statuksen kiitoksena ja tunnustuksena maailmanrauhan hyväksi tehdystä työstä – jopa oman hengen uhalUusi lehti vuoden alusta. On eri asia mennä kahden riitelevän osapuolen väliin lopettamaan uhittelu ja aloittamaan neuvottelut kuin kantaa kerran vuodessa banderollia vaikkapa senaatintorilla. . Työministeri . Mistä hallitusta keksitään sitten haukkua. Siitä meillä on muistona Nobel-risti ja pinssi kunniakirjoineen. Tekstiviestit lähetä teKstiViestisi numeroon 050 469 8445 . Rauhanturvaajat eivät ole viemässä sotaveteraaneilta ja -invalideiltä sitä kunniaa, joka heille kunnioituksella kuuluu. Mikä sai Suomen Keskustan kannattamaan perustuloa eili kansalaispalkkaa. Ottakaa siltä Lindströmiltä se oikeusministerin salkku pois! Ei raukka tiedä tuon taivaallista, mitä Suomen laki sanoo. Mitäs jos talous lähteekin nousuun tällä vaalikaudella yhteiskuntasopimuksen vauhdittamana. Nyt kun uudet valtiopäivät starttaavat, SDP:ltä odotetaan aktiivista oppositiopolitiikkaa. Suomalaisia on ollut rauhanturvatehtävissä yli 45 000 vuodesta 1956 tähän päivään ja on edelleen useassa kohteessa. HelmikuuTA 2016 Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. . Suomi liittyi YK:n jäseneksi 1955 ja jo vuonna 1956 lähetettin vahvennettu komppania rauhaa turvaamaan. Meidät on koettu puolueettomina ja osapuolien kulttuurin huomioon ottavina tasapuolisina ja osaavina turvaajina. Muissa pohjoismaissa rauhanturvaajilla veteraanistatus on ollut käytössä jo pitkään, samoin eräissä muissa maissa. Demarit ovat kannatuksen nousussa liimautuneet niin ayliikkeen kylkeen, että oikeistodemaria hirvittää. Gallup . Maakuntahallinto ei kelpaa, mutta nykyinenkin järjestelmä on tehoton ja kallis. Itselleni myös tämä on juhlavuosi. . Wäinö KantaKirjademari Tällä viikolla alkavilla valtiopäivillä on paljon pelissä. 39 4. . lakin. Pidän lahden puolesta peukkuja! Litmanen Jokaisella yhdistyksellämme on myös koulutettuja veteraanitukihenkilöitä. Onko heitä?. Ylös poteroista koko jengi! Itäväylän iltakoulu Tervetuloa repliikkikerhoomme! Herttoniemi to 11.2.-16 Herttoniemi, Näätätie 21 klo 18-20. Kiitos hyvän koulutuksen. Ja tänä vuonna rauhanturvaajat saavat myös veteraanistatuksen. Nyt talvella tuli 50 vuotta siitä kun lähdin ensimmäisen kerran rauhaa turvaamaan Kyprokselle. Kyösti Kuikka rauhanturvaajaveteraani Rauman Lapista Aukioloajat: arkisin 10-14 la 9-14 -Laamapaitoja 30-luvun malli -Laamahousuja -Villahousuja -Puolihihallisia viskoosipaitoja, isoja -Puolihihallisia yöpaitoja, puuvillaa 10 euroa -Paksuja sukkahousuja ym. Meillä ei ole suurvaltojen edustajien siirtomaaisännän ja sortajan taustaa. Suomalaisista 49 rauhanturvaajaa on menettänyt henkensä 60 vuoden aikana. Virittäjinä Seija Ilmakunnas ja Olli Koski. Rauhanturvaajaliitolla on ollut jo pitkään omaa veteraanitukitoimintaa ja tukipuhelin johon sotiemme veteraanitkin voivat soittaa kute rt-veteraanitkin. Henry . Nyt ei kannata hakea poliittisia irtopisteitä tai pyhittää toimintaa ideologioilla. Näillä taustoilla me rauhanturvaajat olemme mielestäni ansainneet veteraanistatuksen ja sen mitä se tuo tullessaan. Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. Se on vähän verrattuna moniin muihin maihin. Ahaa! Näin saadaan lisää tukiaisia puolueen älymystösiivelle eli peräkammarin pojille. . Menikö sormi suuhun. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi Rauhanturvaajat ovat ansainneet veteraanistatuksen Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä kun suomalaiset lähtivät Suezille rauhaa turvaamaan. Vaati rohkeutta yhtä paljon kuin mummolan ovikellon soittaminen. Suomen Rauhanturvaajaliitto edustaa jo nyt heitä ja itseään Suomen virallisena edustajana Maailman Veteraanijärjestössä WVF:ssä. Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Rauhanturvaajat eivät ole viemässä sotaveteraaneilta ja -invalideiltä sitä kunniaa, joka heille kunnioituksella kuuluu. . Puhelinnumero on 020 769 811 ja sähköpostiosoite on veteraanituki@rauhanturvaajaliitto.fi. Suomen Rauhanturvaajaliito sai Maailman lasten rauhanpalkinnon muutama vuosi sitten. . 1903. Demareilla tuntuu olevan montan mielipidettä siihen, miten sote-alueet tulisi järjestää. Tämä vuosi 2016 on siis juhlavuosi. Talous, pakolaistilanne, työttömyys... Ennen vanhaan nuoret olivat rohkeita, uskalsivat vallata ikioman talonsa Vanhan ylioppilastalon. . Oikeaoppiset ekonomistit. . Mr. Taitaa tänään selvitä, missä SDP:n puoluekokous vuoden päästä pidetään
Parasta epäonnistumisissa on kuitenkin se, ettei samaa virhettä tarvitse tehdä kahta kertaa. J älkiviisaus on usein ajanhukkaa, mutta parhaimmillaan se muuttuu arvokkaaksi oppimiskokemukseksi. HelmikuuTA 2016 Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Yksinkertaistaen Carunan Hollannissa majaileva holding-yhtiö myönsi suomalaiselle Caruna Oy:lle jättilainan härskillä 8,5 prosentin korolla, jotta liikevoitosta syntyneet varat voitiin siirtää matalan yritysverokannan Hollantiin. Toisin kävi. Caruna ilmoitti alkuviikosta nostavansa keskimäärin 27 prosenttiyksikköä siirtomaksua. Elettiin vuotta 2013, ja Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen kohtuullisesti toimiva yhteistyö poiki merkittävän valtio-omisteisen yhtiön myynnin. Ensiksi olisi vaikutettava siihen, että EU:ssa yritysverokanta olisi kaikilla sama. Minimaalinen vero mahdollistui Caruna-konsernin sisäisten lainojen järjestelyjen kautta. Tavalliselle omakotiasujalle korotus merkitsee jopa 300 euroa lisälaskua vuodessa. Jokainen ymmärtää, että erheitä sattuu, mutta aatteellisesti tärkeiden asioiden kohdalla virhe panee entistä enemmän tutkimaan puolueemme toimintaa. Jatkossa sosialidemokraattien on yhteiskunnallisesti merkittävien yhtiöiden osalta pidättäydyttävä yksityistämisistä, muuten jälki on rumaa. Hollantilaisten yhtiöiden sijoitukset eivät suinkaan aina suuntaudu takaisin Eurooppaan, vaan kohdemaina ovat todelliset veroparatiisit esimerkiksi Karibialla. u u u Nykymuotoinen sähköverkkoyhtiö on klassinen esimerkki lainsäädännön harmaalla alueella liikkuvasta yhtiöstä. Pääministeri Katainen ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori hehkuttivat kauppaa isänmaallisena tekona, jossa suomalaisten sähköverkko siirtyy osaaviin käsiin ilman pelkoa sähkönsiirtomaksujen korotuksista. Miten näin pääsi oikein käymään. Virheiden välttelyn lisäksi meidän on panostettava kaikin keinoin harmaan talouden torjuntaan. Näin on käynyt edellisen hallituksen päätökselle myydä Fortumin omistama sähköverkkoyhtiö Caruna kansainvälisille sijoittajille 2,6 miljardin euron hintaan. Vaikka Carunan toiminta ei olekaaan lainvastaista, on se moraalisesti ainakin hyvin ongelmallista. Huolestuttavinta Carunan toiminnassa on se, että talousjohtajan mukaan yrityksen toiminnassa ei ole mitään moitittavaa.. Tuntuu siltä, että holding-yhtiöiden ainoa toimintaa ohjaava periaate on se, että kaikki mikä ei ole erikseen kiellettyä, on sallittua. Carunan myynnin yhteydessä me demarit emme luopuneet vain sähköverkoistamme, vaan miljoonien eurojen yhteisöveroista ja edistimme harmaan talouden kukoistusta EU:n sisällä. Hän kehuu Ylen haastattelussa, että ”Caruna on hyvä yrityskansalainen ja veronmaksaja”. u u u Kun historiaa katselee taaksepäin, havahtuu harmillisen usein omiin virheisiin. Carunan vuoden 2014 liikevoitto oli noin 50 miljoonaa euroa, josta se maksoi Suomen valtiolle yhteisöveroa 800 000 euroa. Uskoimme sokeasti, että monopoliasemasta hyötyvä sijoitusyhtiö pitää lupauksensa ja pitää maksujen korotukset maltillisina. Yle haastatteli alkuviikosta Carunan talousjohtajaa Jyrki Tammivuorta, joka kirkkain silmin väitti, että omaisuuden siirtäminen alemman verotuksen Hollantiin on täysin normaali toimenpide kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla. Huolestuttavinta Carunan toiminnassa on se, että talousjohtaja Jyrki Tammivuoren mukaan yrityksen toiminnassa ei ole mitään moitittavaa. Tämä onkin helppo uskoa, sillä vaikka Hollanti on väkiluvultaan maailman 63:ksi suurin, sen tekemät sijoitukset olivat Carunan caru yllätys on demareille hyvä opetus Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@deMOKrAAttI.fI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@deMOKrAAttI.fI tWItter: @MSALMI vuonna 2011 maailman suurimmat. Näin ei vain käynyt. Hallitusyhteistyön nimissä me demarit myimme Caruna-kaupassa myös omat periaatteemme. 41 4
Mahdolliset onnittelut voi ohjata kuluttajatutkimuksen ja työväenperinteen tukemiseksi KSR:n Leena Simosen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Leena Simonen. 42 4. . Talouskriisi olisi paljon pahempi ilman EKP:n toimintaa. Naantali on taipunut, mutta ei katkennut. . Naantalin kaupunki on kokenut tämän muutoksen konkreettisesti. Sitten alkoi kehitys markkinatalouden suuntaan. . Vuosina 1997–1999 hän vastasi Suomen ensimmäisen EU-puheenjohtajakauden ympäristöasioiden valmistelusta ja sen koordinaatiosta ministeriössä. – Sen pitäisi ymmärtää olla viisas eikä ideologinen. Esimerkiksi pääomatuloista ei makseta enää lainkaan kunnallisveroa. Eurooppa ei kykene päätöksentekoon Mikko Rönnholm on huolestunut Euroopan tilanteesta. Mikkoa voi muistaa lahjoittamalla Naantalin työväenyhdistyksen säätiön tilille haluamansa summan, joka jaetaan lahjoittajan toivomaan nuoriso-, urheiluja kulttuurijärjestön käyttöön. Täyttää 70 vuotta maanantaina 8.2.2016. EU-yhteistyön tulosryhmän päällikkönä hän johti myös vuoden 2006 Suomen EU-puheenjohtajakauden valmistelun yhteensovittamista ministeriössä osana tulosryhmän muuta toimintaa. Onneksi asukaslukumme on kasvanut ja olemme voineet nostaa kunnallisverotusta ja maksuja, kertoo Naantalin valtuustoa johtava Rönnholm. Valtionyhtiöitäkään ei voi kehua, esimerkiksi Nesteen maksamat verot ovat kuusi prosenttia liikevoitosta. Demokraatti 70 VUOTTA. – Neste vastasi parhaimmillaan noin puolesta Naantalin tuloista, nykyisin vain noin prosentin verran. – Eurooppa ei kykene poliittiseen päätöksentekoon. Tuona aikana liitto tuli valtionapujärjestelmän piiriin ja sai aseman lausunnonantajana. Suomen Kuluttajaliiton aikoina Leena Simonen oli muun muassa perustamassa velkaneuvontaja velkajärjestelyjärjestelmää ja edusti yleisesti kuluttajia julkisuudessa ja suhteessa viranomaisiin. Pitää olla viisas eikä ideologinen Sipilän hallitus on valinnut Mikko Rönnholmin mukaan vaarallisen linjan. Nyt Euroopan pitää ehdottomasti pystyä hoitamaan pakolaiskriisi, yksittäisten valtioiden politiikalla se ei onnistu. HelmikuuTA 2016 Syntymäpäivät Mikko RönnholM . . Kakkukahvit 8.2. Ympäristöministeriössä Simonen toimi EU-yhteistyön tulosryhmän päällikkönä vuosina 1999–2008. . – Puolueessa oli 1960ja 1970-luvuilla vielä taloudellisen sosialismin kaipuuta. Toiminut muun muassa Naantalin valtuutettuna vuodesta 1969 ja on tällä vaalikaudella valtuuston puheenjohtaja, SDP:n kansanedustajana 1979-87 ja 1991-95 sekä eduskunnan valitsemana europarlamentaarikkona 1995-96. Finanssimaailmassa ja verotuksessa on menty liikaa pääoman ehdoilla. Terveisiä tulee myös SDP:lle. Puolue ei voi olla vain hyväntekeväisyysjärjestö. . Mutta se ei riitä, työssä käyvien ihmistenkin pitää voida hyvin. NTY:n jäsenille kahvit ennen yleistä kokousta 7.2. klo16–18. Finanssimaailma menee liikaa pääoman ehdoilla Naantalin työväenyhdistyksen puheenjohtajana 36 vuotta toiminut Mikko Rönnholm menossa jälleen kerran yhdistyksen uuteen kokoustilaan Tiilihoviin. . Valitettavasti tässä asiassa ei ole EKP:tä tukena. Kun naantalilainen Mikko Rönnholm ilmestyi SDP:n eduskuntaryhmään vuonna 1979, häntä pidettiin oikeistodemarina. Simonen toimi Suomen Kuluttajaliitto ry:n pääsihteerinä vuosina 1978–1997. – Sähkönjakelija Caruna on tuore esimerkki, se maksaa Suomeen liikevoitostaan vain alle kaksi prosenttia yhteisöveroa. Se oli hyvä asia, mutta voi kysyä, onko siinä menty liian pitkälle. Tilin nro on FI70 4309 1920 1204 72. Vuonna 1997 Simonen siirtyi ympäristöministeriöön, jossa hän toimi kansainvälisten asiain neuvoksena, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 2008. – SDP:n on oltava perinteensä mukaisesti köyhän asialla. klo 13–16 Tiilihovissa. Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli Hannu Aalto Kuluttajan asialla 70 VUOTTA Suomen Kuluttajaliitto ry:n puheenjohtaja Leena Simonen täyttää 70 vuotta ensi maanantaina
020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. Ilmoittautumiset seppo. Käsityökerhon tuotteita myynnissä klo 12.30 alkaen. . klo 13. Avioliittoon kuulutetut: Jari Pertti Kalevi Tuominen, Turun Henrikinseurakunta ja Heini-Maria Nikkinen. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. Esko Koikkalainen kertoo liiketoimistaan ja keksimisestä. Avioliittoon kuulutetut: Mikko Vilhelm Rajamäki ja Sanna Maija Amanda Nyberg. Avioliittoon kuulutetut: Olli Juhani Lindgren ja Marika Katariina Kirjonen, Joni Pekka Tapio Avikainen ja Laura Aleksandra Maria Kuusinen. 020 774 0311 s-posti: marita.putkonen@sak.fi » www.sak.fi SAK:n LIITTOJEn ALUETOIMISTOJA POHJAnMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. klo 17.-18.30. Eläkeläiset. Seinäjoen seudun Wanhat toverit kutsuvat Vaasan ja Kokkolan ”Wanhat” Toverit yhteiseen tapaamiseen Seinäjoen Cumulukseen ke 10.2. Kahvitarjoilu. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Studia Generalia -luento, Rasismi Suomessa ti 9.2. klo 12. 010 7703 640 (vaihde). 2016) ja sosialidemokratiasta yleensä.Ennen kokousta lounasmahdollisuus, omakust 7 e, Cumulus tarjoaa kokouskahvit. TUL-Tampere. POHJANMAA . Kauhajoen Eläkkeensaajat r.y. Kuolleet: Saini Lemmikki Jokipolvi 70 v. Naantalin Työväenyhdistys ry:n yleinen kokous su 7.2 klo 18 Tiiliholvissa, Torikatu 21:ssä. Ensimmäiset (ilmoittautumisjärjestyksessä) 25 mahtuvat mukaan. kansanedustaja Risto Kuisma aiheena: sosialidemokraatit – ammattiyhdistysliike. Tilaisuuden juontaa Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi. klo 18–19.15 Nuorisotalo Kulma, Karhulassa. (06) 220 1562 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Pohjanmaa VAASAN TOIMISTO – avoinna ma-pe klo 9-16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö Marja Salmivuori Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila Turun tuomiokirkkoseurakunta Kastetut: Loviisa Kananen. Tervetuloa! (Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1). Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 9.2. Asiantuntijana on E-P:n SoTe:n projektijohtaja Harri Jokiranta. Käsityökerho ja tuolijumppa kokoontuvat normaalisti. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Vaasan toimipiste Aluetoimitsija Katja Kaivonen, puh. Turun Katariinanseurakunta Kastetut: Saku Rasmus Vahlman. To 18.2. 040 709 4337 s-posti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Marita Putkonen, puh. Ohjelmaryhmä kokoontuu klo 11.30. Molemmat ryhmät seurakuntakeskuksessa. klo 18–10 Herttoniemen säätiön kerhotiloissa Näätätie 21. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. Istunnon teemana Oikeaoppineet ekonomistit. Kahvi klo 11.30. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. HelmikuuTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. Kaarinan seurakunta Kastetut: Ronja Martha Ulriikka Väntsi. . . Turun seurakunnat Hengelliset Teatterit Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Käsitellään Naantalin kaupunginvaltuustossa esillä olevat asiat.. klo 12 Mäntän kaupungintalon kok.huoneeseen 1. Sosiologian dosentti Juhani Pekkola esittelee mielenkiintoista ja ajankohtaista aihetta nykypäivän perhearvoista ja lasten hankinnasta. ETELÄ-POHJANMAA . Kuolleet: Tapio Alvar Kokkala 89 v, Simo Eljas Likitalo 87 v, Viljo Matti Porri 70 v, Jarmo Kalervo Hirvi 64 v. Kuolleet: Olle Olavi Alexander Sillgren 92 v, Anja Maria Vihervä 92 v, Jukka Niilo Haijanen 90 v, Raimo Vesa Ikäheimonen 80 v. Saamme vieraaksemme Ilkka Taipaleen, joka kertoo meille toisenlaisen totuuden Venäjästä ja kirjastaan ”Venäjä Mon amour”. . Tervetuloa! HELSINKI . 020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. Tervetuloa repliikkiryhmämme! Yhdistystoiminta KANTA-HÄME . Elämäntapana perhe. Tervetuloa! VARSINAIS-SUOMI . klo 13 Nurmijärvellä Punatorpalla, Punamullantie 9, Nurmijärvi. Mäntän Wanhat Toverit kokoontuu helmikuun kokoukseen ti 9.2. klo 10.30 alkaen Tampereella Pyynikin Palloiluhallilla. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. Tervetuloa! PIRKANMAA . Tapaamme Mussalon satamassa Merituulen alaaulassa 10.3. Piikkiön seurakunta Kastetut: Lenni Kosti Martinus Huhtala, Frida Ester Nieminen. Kuolleet: Hilkka Lydia Lundell 95 v, Heikki Kaarlo Arijoutsi Haavio 83 v, Ismo Anton Lehtoranta 78 v, Laila Orvokki Wibom 74 v, Reijo Aimo Juhani Vuorinen 72 v, Erkki Sakari Kannisto 68 v, Ritva Kyllikki Alakoski 65 v. Samalla puhutaan ja vaihdetaan ajatuksia lähestyvistä Tradekan vaaleista (1–22.3. Itäväylän iltakoulun kevätkauden toinen istunto to 11.1. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Tervetuloa keskustelemaan ja kyselemään Suupohjankin palvelujen tulevaisuudesta. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. Åbo svenska församling Döpta: Max Robert Emanuel Axén, Idun Ingrid Marina Hudd. Kerhotapaaminen ma 8.2. klo 10. Maarian seurakunta Kastetut: Elias Juha Kristian Anttalainen, Sofia Elli Kristiina Anttalainen, Kosti Samuel Leinonen, Veikka Johannes Leinonen, Vilma Ella Maria Mustalammi, Peetu Johannes Pöllänen, Peppiina Elisabeth Rannikko. Avioliittoon kuulutetut: Jonne Elias Ynnilä ja Heidi Hannele Lundström. 020 77 41424 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry AKT:n VAASAN TOIMISTO Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689, tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. Tervetuloa! UUSIMAA . sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. klo 11–14 Kaarelan Sosialidemokraattien kanssa. Turun Henrikinseurakunta Kastetut: Emil Bruno Benjamin Kangasniemi, Vilma Liina Johanna Pöntinen, Milena Karoliina Silkka. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. Kuraattorina Sakari Kiuru. Paattisten seurakunta Kastetut: Neea Kristiina Vanne. Metroasema Siilintie. Kauhajoen Sosialidemokraatit järjestää to 11.2. Kuulo ongelmiin ratkaisuja, alustaja Hillervo Kujanpää ja kesä 2016 retket ja matkat ym kerhon asiat. KYMENLAAKSO . Hall.puh.joht. Työväenkirjaston ystävät ry:n järjestämässä rasismi-aiheisessa illassa luennoitsijana kansanedustaja Nasima Razmyar. Pohdinnan tästä kansalaisia askarruttavasta kysymyksestä virittävät Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas ja SAK:n ekonomisti Olli Koski. Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 10.2. Karhulan sos.dem. klo 13. Tervetuloa vaihtamaan mielipiteitä. klo 18–20 Kauhajoen kaupungin valtuustosalissa tilaisuuden aiheesta: Miten SoTe etenee EteläPohjanmaalla. Kokoontumisessa Markus Aaltonen (Tradekan hallituksen puheenjohtaja) alustaa: Kuinka punapääoma sittenkin pelastui. Keski-Uudenmaan Wanhojen Tovereiden helmikuun palaveri to 18.2. 43 4. Tarjolla kahvia ja keskustelua. Kuolleet: Terttu Kyllikki Helin 94 v, Hellin Ilona Blomberg 89 v, Liisa Heleena Lunila 86 v, Sirkku Irmeli Pöllä 77 v, Rauno Tapio Säteri 67 v, Otto Risto Eemil Laukkanen 63 v. Kuolleet: Sirkka Tellervo Jokela 89 v, Leif Göran Kaskimäki 88 v. simola@kymp.net tai 040 508 0135 mahdollisimman pian. . Käynti Karhunkadun puolelta. työväenyhdistyksen ry:n jäsenille vierailu HaminaKotka satamaan. TUL:n ryhmätanssin mestaruuskilpailut su 7.2. Kuolleet: Marja-Leena Järvistö 77 v. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Onko heitä. Kuolleet: Ester Helena Hyvönen 92 v, Osmo Erik Lempinen 88 v, Paavo Herman Itkonen 87 v, Nisse Adolf Henriksson 85 v, Tauno Tapani Korpela 85 v, John Reinhold Hedborg 74 v. Alustajana edustaja Lammin Säästöpankista. Kerhon asiat. Kuolleet: Helvi Martta Inkeri Korte 96 v, Hellä Helinä Rantala 90 v, Martta Magdaleena Sillanpää 90 v, Anneli Kristiina Laine-Holmberg 69 v. Kuukausikerho Walkessissa 11.2. Turun Mikaelinseurakunta Kastetut: Venla Maaria Kangasperko, Aino Elisabeth Kivilä, Taavi Heikki Pekka Lehtimäki, Roope Kristian Ranta, Rasmus Eemeli Rintanen, Ada Isla Maria Silverström, Lily Jenny Elisabeth Tuomi, Vanessa Maria Vesma. klo 18–19.30. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 4.2. Mukana ent. Kaikille avoin tilaisuus. Turun Martinseurakunta Kastetut: Aleksandra Minttu Matilda Alaranta, Venla Elena Vilhelmiina Haliseva, Lila Leona Lintervo, Elsa Ellinora Rautelainen. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 s-posti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. Tervetuloa Malminkartanon täyttömäelle sosialidemokraattien telttakatokselle kuumaa mehua nauttimaan laskiaissunnuntaina 7.2. Döda: Aune Armi Inkeri Eklund 93 år, Sven Elof Lehto 81 år, Eila Marjatta Feichtner 76 år, Ingrid Marianne Malm 74 år. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. klo 11 Työväentalon Tellervossa Seurojen vuosi-ilmoitukset 2015 ja yhteyshenkilötiedot 2016 sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta www.tul.fi yläpalkista kohdasta seurapalvelut. Lämpimästi tervetuloa!
020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio p. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 toimisto avoinna ma-pe klo 8.20-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi SAK:n liittojen AluetoimiStojA turuSSA: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi p. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. HelmikuuTA 2016 Lakiasiat Hautauspalvelut Uusi lehti vuoden alusta. 44 4. 010 770 3620 SAK:n LIITTOJEn ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: » www.akt.fi » www.metalliliitto.fi » www.jhl.fi » www.sak.fi/alueet Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi 0400-423 835 Kaikki lakiasianne. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. 020 774 0410 » www.sak.fi/Turku Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma pe klo 9.00 16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku p. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. SAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue/ Turun toimipiste Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi p. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella.. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina Vähämäki 040 570 5688 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 VAASAN SOS.DEM. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi p. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Todellakin! Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Uskottava ja koskettava Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm
Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, kuinka monta kilometriä se on. Buz z Ald rin 4. HelmikuuTA 2016 Ristikko 5/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Vlta vajoe n. Montako ihmistä susi on tappanut Suomessa viimeisten 125 vuoden aikana. Vuo nna 195 10. Neil Armstrong käveli ensimmäisenä ihmisenä kuussa. Fag erh olm 6. Ratkaisuja Ristikon 3/2016 ratkaisu: Torstaina 21.1. Ei yht ään 5. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Asko Holm Billnäsistä. 2. 45 4. 7. Suomen pisin mitattu mänty on 40,5 metriä. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. 8. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 3. 4. 9,4 6 bilj oon aa kilo met riä 9. 6. Pun kah arjul la 3. 10.Minkä joen rannalla sijaitsee Praha. Kuka oli tuon hallituksen pääministeri. Mitä se tarkoittaa. 9. Minä vuonna avattiin Linnanmäen huvipuisto. K.-A . 8. Missä se sijaitsee. 1,3 6 pro sen ttia eli 6 gra mm aa. Kyl lä 2. Voiko kansanedustajaehdokkaaksi asettua missä tahansa vaalipiirissä. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 5. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Puhutaan yöpakkashallituksesta. Onnea voittajalle! Vas tau kse t: 1. Kuka oli toinen. Sairaalatermistössä käytetään sanaa revulsio. Kuinka paljon kultaa oli viimeksi pidettyjen kesäolympialaisten kultamitalissa. Elim en poi sto 7. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto
Ohjelmassa tavataan myös kuuluisa ranskalainen neuropsykiatri Boris Cyrulnikin, joka on kehittänyt resilienssin eli sielullisen joustavuuden teorian. TorsTAI 4.2. Akuutti TV1 klo 18.30 Akuutti selvittää, uskaltaako omaa koiraa ottaa samaan sänkyyn nukkumaan. mAANANTAI 8.2. Ei HBO:n ”Bansheekaan” ole vailla ansioita, mutta käsikirjoituksen laadussa, näyttelijätyössä ja ulkoisessa tyylikkyydessä brittisarja ”Peaky Blinders” on selvästi vahvempi. O: Terence Davies. O: Miia Tervo. Hän saa vastapelurikseen Belfastista lähetetyn, IRA-terroristien kanssa tapalleen kovaotteisen komisario Campbellin, jota näyttelee muun muassa elokuvia ”Piano” ja ”Jurassic Park” tähdittänyt pohjoisirlantilaissyntyinen Sam Neill. Sarjojen parin ensimmäisen jakson katselun perusteella BBC voittaa puhtaasti 2-0. (U) HD. N: Rachel Weisz, Tom Hiddleston. HD Kuvassa Santra. Klaani pyörittää laitonta uhkapeliä ja varastetun tavaran välitystä, ja joutuu jatkuvasti väkivaltaisiin matseihin muiden birminginhamilaisjengien sekä tietysti poliisin kanssa. 06.53 Lilli ja kukkaisystävät 07.03 Maapallottelua 07.06 Popi Kissa 07.17 Samu ja Salla 07.31 Humps 07.39 Lauri kilpa-auto 07.49 Milli ja Molli 08.17 Viidakkokirja (7) 08.28 Kesäleiri (7) 08.41 Pok ja Mok (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä: Maria-metsästäjä 10.30 Theroux ja translapset 11.30 Niklaksen keittiössä 12.00 Kukkaron herraksi 13.00 Kioski: Kaarlen maailma 13.30 Ginan maailma 14.00 Yksineläjä Severin 14.30 Silicon Valley (7) 15.00 Vihreät Valot-Väärät bileet (12) 15.30 Nuoren prostituoidun päiväkirja 16.30 Tulevaisuuden tekniikkaa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Silicon Valley (7) 19.30 Kioski: Marjan vallassa 20.00 Au pairit Los Angelesissa 20.30–20.53 Lumilautailijan maailma 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Kätevän emännän juhlat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 SuomiLOVE 23.30 Kioski: Marjan vallassa 00.00 The Thread 01.00–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Maajussille morsian 21.00 Pomo piilossa 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 X-Men (12) 00.40 Rikoksista pahin (12) NeloNeN 06.00 Pound Puppies 06.25 Red Caps 06.55 Bumba 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.25 Transformers Rescue Bots (7) 07.50 Hauskat eläinvideot 08.20 Eläinten ABC 08.50 Paul OíGradyn rakkaudesta koiriin 09.20 Hurja painonpudotus UK 10.20 Neljän tähden illallinen 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Hurja painonpudotus UK 15.15 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 16.15 Neljän tähden illallinen 16.45 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Ummikot ulkomailla 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno 21.00 Ihon alla (12) 22.00 Elokuva: Tron: Perintö (12) 00.30 SM-Liiga: Illan Parhaat 00.35 Leijonan luola USA 01.35 Elokuva: Kartelli (16) 03.30 Rantavahdit (12) 04.00 Rantavahdit (7) Yle TeeMa 17.00 Ruotsalaisen feminismin historiaa 18.00 Walt Disney 19.00 Tiededokumentti: Juoksukuolemat 20.00 Vanha kalkkilouhos 20.30 Prisma Studio 21.00 Tiededokumentti: Sairauksien alkuperä 21.50 Tigrero, elokuva joka ei valmistunut 23.05 Keikka (7) Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00-10.48 Doc Martin (7) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset ItäSuomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20 Mä oksalla ylimmällä 14.45 Arkistokuvia: Vastuu 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10-17.55 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kotikylä (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Peaky Blinders-gangsteriklaani (16) 23.00 Uutiset 23.05 Newsroom (7) 00.00 Puoli seitsemän 00.30 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 5.2. 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin (7) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset LounaisSuomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20 Kilroy sen teki 14.50 KulttuuriCocktail 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Mr Selfridge (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Israelin mediasota (12) 22.55 Uutiset 23.00 Syvänsininen meri (12) 00.35 Puoli seitsemän 01.05 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 4.2. Robot (16) 03.30–04.00 Yle FOLK MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 11.05 Lääkärit 13.30 Nigel Marvenin pingviinisafari 14.30 Pientä pintaremonttia 15.30 Miehen puolikkaat (12) 15.55 Salatut elämät 16.25 Maajussille morsian 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Tv-sarjassa joukkion ydin ovat Shelbyn veljekset ja näiden matriarkkamainen täti Polly (Helen McCrory). 04 05 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki ROlf bAmbERg Slummien gangsterisotaa Peaky Blinders TV1 klo 22.00 Kino: syvänsininen meri (The Deep Blue sea) TV1 klo 23.00 1950luvulle sijoittuva draama tuomarin puolisosta, joka ajautuu repivään rakkaussuhteeseen entisen hävittäjälentäjän kanssa. Klaanin tosiasiallinen nokkamies on keskimmäinen veljeksistä, Tommy (roolissa hyytävän raukeakatseinen Cillian Murphy). Ensirupeamallaan kuusijaksoisen sarjan epookki-ilme on vakuuttava ja sen kuvauksessa näkyy viitseliäisyyden leima. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale (7) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Haaveiden talo hartiapankilla 14.30 Luojan kiitos! 15.30 Peter uutisvirrassa 15.55 Salatut elämät 16.25 Klikkaa mua 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Uusi Kino: santra ja puhuvat puut Yle Teema klo 23.00 Nuori nainen pölähtää maailman ääristä karjalaiseen idylliin ja kohtaa Santran vanhan naisen, joka on viimeinen linkki naisen ja karjalaisen kulttuurin juuriin. Birminghamin työläiskortteleissa vaikutti 1900-luvun alussa oikeasti nuorten kriminaalien jengi nimeltä Peaky Blinders. Kuvassa Hester Collyer (Rachel Weisz) ja Freddie Page (Tom Hiddleston). 06.52 Kim ja Kai 07.00 Nukkearkun lauluja 07.02 Pingu 07.10 Kati ja Töppö 07.21 Albi Lumiukko 07.26 Metkat Mesiläiset 07.34 Pikku Kakkosen posti 07.40 Stella ja Sami 07.52 Kaapo 08.18 Late Lammas 08.25–08.50 Peter Pan (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Ginan maailma 10.30 Jäätävä vaellus 11.35 Jokirotkon salaisuus 12.00 Kukkaron herraksi 12.30 Kukkaron herraksi 13.00 Kioski: Marjan vallassa 13.30 Vasen vartaloon 14.30 Silicon Valley (7) 15.00 Sikarikkaaksi pelaamalla 15.40 Marja Hintikka Live 16.30 Eläimet lähellä sydäntä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kioski: Mamu-Suomi-mamu 19.20 Villi kortti 20.10 Ampumahiihdon MC: Naisten pikamatka 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Banshee (16) 22.59 Banshee (16) 23.50 Banshee (16) 00.38 Banshee (16) 01.34 Banshee (16) 02.25 Kioski: Mamu-Suomi-mamu 02.45 Mr. Sarjan tapahtumat saavat ajankuvallista lisäpotkua juuri päättyneen ensimmäisen maailmansodan jättämistä traumoista sekä rikollisjengien vastaista sotaa virittelevästä nousevasta poliitikosta nimeltä Winston Churchill. 46 4. HelmikuuTA 2016 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Hyvä vai paha geenimuuntelu. T: For Real Productions, 2013. Molemmat lyövät samalle kellonlyömälle rikossarjat laatulähteistä: ykkösellä starttaa BBC:n gangsterieepos ja kakkosella HBO:n tuottama moderni sheriffitarina. mAANANTAI 8.2 John (Joe Cole), Thomas (Cillian Murphy) ja Arthur Shelbyn (Paul Anderson) luotsaamalle rikollisklaanille myös tyyli on tärkeää.. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Kotirauha (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Kuukauden parhaat sekunnit 22.40 Perheen jalokivi 00.46 Eurojackpot ja Jokeri 00.50 Zoo (12) 01.50–06.05 Voittostudio NeloNeN 06.00 Pound Puppies 06.25 Red Caps 06.55 Bumba 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.25 Transformers Rescue Bots (7) 07.50 Hauskat eläinvideot 08.20 Eläinten ABC 08.50 Paul OíGradyn rakkaudesta koiriin 09.20 Hurja painonpudotus UK 10.20 Neljän tähden illallinen 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Suhdekoukerot 15.15 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 16.20 Rantavahdit (12) 17.20 Rantavahdit (7) 17.50 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Rocky Balboa (12) 23.05 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.10 Elokuva: Oldboy (18) 01.15 Poliisit-kotihälytys (12) 02.15 Poliisitkotihälytys (12) Yle TeeMa 17.00 Naapurit 18.15 Valitut sanat: Mike Leigh 1/2 18.45 Elävä arkisto: Postiauton ikkunasta 18.47 Postiautolla Suomea pitkin ja poikin 19.00 Uusimaa postiauton ikkunasta 19.15 Kesäistä Lappia postiauton ikkunasta 19.26 Pohjanmaa postiauton ikkunasta 19.38–19.52 Talvista Lappia postiauton ikkunasta 20.00 Volga 30 päivässä 20.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 21.00 Kino: Kuuma aurinko (12) 22.55 Karavaani Baobab 23.55 P(l)ain truth (16) Ylen pääkanavat ovat ryhtymässä mielenkiintoiseen jäsentenväliseen kisaan perjantai-illan prime timen katsojista. PErJANTAI 5.2
07.49 Hyrräpäät 08.02 Niksi-Nella 08.09 Katti Matikaisen kirjamylly 08.18 Anniina Ballerina 08.44 Babar ja Badun seikkailut 09.00 Galaxi 09.01 Karvinen (7) 09.14 Galaxi 09.16 Pelihaaste 09.27 Tenavat (7) 09.35 Villi tulevaisuus (7) 10.00 Vihreät Valot-Väärät bileet 11.25 Lumilautailua: Big Air 12.10 Urheiluviikonloppu 12.20 Ratsastuksen maailma 12.50 Urheiluviikonloppu 12.55 Palloilua: Lentopalloa 15.20 MotorSport Extra: Rallin SM 15.50 Palloilua: Lentopalloa 18.30 Kohti Rioa: Huipulla: Kaikki peliin 18.52 Urheiluviikonloppu 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Uuden Musiikin Kilpailu 20.40 Lasikatto 20.50 Mersusta seuraava 21.00 Prey (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Ampumahiihdon MC: Pariviesti 23.00 Ampumahiihdon MC: Sekaviesti 00.30 Marja Hintikka Live 01.20 Game of Thrones (16) 02.10–04.00 Uutisikkuna MTV3 08.05 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.20 Chuggington 08.35 Ti-Ti Nallen laskiaisrieha 09.00 Littlest Pet Shop 09.25 Pokémon (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness & Sport 10.30 Elixir Life 11.00 Vuosia nuoremmaksi 12.00 Kädettömät kokit 13.00 Jamie Oliver Italiassa 13.30 Pilanpäiten 13.45 MTV.doc: Sorsien sukua 14.55 Selviytyjät 15.55 Rouva Ministeri 16.55 Pop’n’Roll 17.55 Saturday Night Live 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport Extra 19.30 Solsidan 20.00 Amazing Race 21.00 Vares-Huhtikuun tytöt (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Mentalist (12) 23.35 Rikoksista pahin (12) 00.35 Legends (16) NeloNeN 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Hurja painonpudotus UK 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 MM-ralli: Ennakko, Ruotsi 11.00 MasterChef Australia 12.10 MasterChef Australia 13.20 Leijonan luola USA 14.20 Leijonan luola USA 15.20 Rantavahdit (12) 16.50 Hauskat kotivideot 17.50 Äidin ja isän autokoulu 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Jamie Oliverin säästöateriat 14.30 Elixir Life 15.00 Upeat skandikodit 15.30 Ensisilmäyksellä 15.55 Salatut elämät 16.25 Saturday Night Live 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 01.05 Paratiisihotelli 02.05 Leijonan luola USA 03.05 Mustat lesket (7) 04.05–05.00 Ennustaja-TV Yle TeeMa 04.00 Teematieto 17.00 Historia: Hovielämää 18.00 Rokokoon aika 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 Ruotsin salaiset huoneet 20.0020.55 Cartier-Bresson, valokuvan uudistaja 21.00 Volga 30 päivässä 21.45 Kino: Humiseva harju (12) 23.50 Jäitä hattuun 00.20–04.00 Teematieto 06 07 08 09 10 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 06.53 Tiketi Tok 07.04 Musatoosa 07.11 Q Putti 5 07.22 Ritari Mikke 07.35 Noksu 07.40 Pusse 07.51 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.19 Martine (7) 08.33 Joraavat juurikkaat 08.35-08.48 Sherlock Jakki 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Eläimet lähellä sydäntä 10.3010.58 Tulevaisuuden tekniikkaa 11.05 Uutisikkuna 12.35 Kukkaron herraksi 13.03 Kukkaron herraksi 13.30 Kioski: Rakelin kuplassa 14.00 Unelmamatka 15.00 Vihreät Valot-Väärät bileet (12) 15.30 Villi kortti 16.20 Ahmed ja Team Physix 16.30 Yksineläjä Severin 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00-19.20 About a Boy (7) 19.30 Kioski: Kaarlen maailma 20.00 Vihreät Valot-Väärät bileet (12) 20.30 Väärät miehet (12) 21.00–21.43 Mr. 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Näin ystävien kesken (12) 23.20 SM-liigan viikkomakasiini 23.50 Quantico (12) 00.50 Tulossa: Mustat lesket 01.00-07.15 Super Bowl 50 LIVE: Denver Broncos Carolina Panthers Yle TeeMa 10.00 Elävä arkisto: Postiauton ikkunasta 10.02 Postiautolla Suomea pitkin ja poikin 10.15 Uusimaa postiauton ikkunasta 10.30 Kesäistä Lappia postiauton ikkunasta 10.41 Pohjanmaa postiauton ikkunasta 10.53 Talvista Lappia postiauton ikkunasta 11.10 Riemuruhtinaat 12.00 Pikselien takaa 12.32 Pixel: pikselien leikkiä 13.45 Jón Kaldal-islantilaisten kuvaaja 14.25 Prisma Studio 14.55 Tiededokumentti: Sairauksien alkuperä 15.45 Velvet-muotitalon tarina (7) 16.30 Velvet-muotitalon tarina (7) 18.00 Kino Klassikko: Pikku Caesar (7) 19.15 Haave Välimerestä 20.00 Made in Africa 20.30 Uusi Afrikka 21.00 Rockin klassikkolevyt: The Who/Tommy 22.20 Yle Live: Paperi T 23.10 Ensisuudelma (7) Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Kuningaskuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Elämä pelissä 10.00–10.47 Doc Martin (7) 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 12.10 Kuninkaallinen henkivartija (7) 12.40 Murdochin murhamysteerit (12) 13.25 Miehen kylkiluu 14.40 Ylös tunturiin 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00–19.55 Historia: Ku Klux Klan ja USA 20.00 MOT: Eläkeläisköyhälistö kyykkyyn 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Astudio 21.30 Dokumenttiprojekti: Netizen Mo 22.40 Uutiset 22.45 Newsroom (7) 23.40 Nuuskija (16) 00.30 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 8.2. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Vuosia nuoremmaksi 21.00 Bones (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Legends (16) 23.35 Scorpion (12) 00.35 Bones (16) NeloNeN 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.40 Transformers Rescue Bots (7) 08.05 Hauskat eläinvideot 08.35 Eläinten ABC 09.05 Paul OíGrady ñ rakkaudesta koiriin 09.35 Merieläinten pelastajat 10.05 Hauskat eläinvideot 10.10 Hauskat eläinvideot 10.20 Hauskat eläinvideot 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Guinness World Records ñ Ihmeelliset ennätysvideot 14.45 Suhdekoukerot 15.15 Suhdekoukerot 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Leijonan luola USA 17.20 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Mustat lesket (7) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Kadonneen aarteen metsästäjät (12) 23.20 Poliisit-kotihälytys (12) 00.20 Leijonan luola USA 01.20 Hurja painonpudotus UK Yle TeeMa 04.00 Teematieto 17.00 Historia: Hovielämää 18.00 Historia: Oma koti – kuolemanloukku 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 Ruotsin salaiset huoneet 20.00 Valitut sanat: Mike Leigh 2/2 20.30 Jäitä hattuun 21.00 Made in Africa 21.30 Uusi Afrikka 22.00 Kotiseutu (7) 23.00 Uusi Kino: Santra ja puhuvat puut 23.30 Live Earth 2015 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin (7) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20 Totuus on armoton 14.45 Arkistokuvia: Tulevaisuus on heidän 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Matka Mekong-joella 20.00 Elämä pelissä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Deutschland 83 (16) 22.15 Kotikatsomo: Ruotsalainen hetki (16) 23.30 Uutiset 23.35 Prisma: Matkapuhelimien salatut vaarat 00.30 Puoli seitsemän 01.00 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.2. HelmikuuTA 2016 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Matka Mekong-joella 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.35-13.29 Dokumenttiprojekti: Isän tyttö 13.35 Prisma Studio 14.05 Prisma: Matkapuhelimien salatut vaarat 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Luontohetki: Eläintarinoita 15.40 Tanskan salaisuuksia 16.00–16.45 Naiskonstaapeli 56 (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.05 Urheiluruutu 18.10 Me metallinetsijät (7) 18.40 Avara luonto: Elämän tarina 19.30 Shetlandsaarten murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 Ylikomisario Banks (16) 23.30 Peaky Blinders-gangsteriklaani (16) 00.30 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 6.2. 06.53 Taikakaruselli 07.04 Lilli Pii 07.07 Pingu 07.13 Katso tarkemmin 07.14 Puuharit 07.28 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.39 Pasin ja Kielon valtakunta 07.50 Martta puhuu 08.17 Milin miljoona kysymystä (7) 08.24-08.50 Roni Neutroni (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Ihmiskokeita 10.30 Karaokea Klippanissa 11.00 Kultaa, kunniaa ja raakaa työtä 11.30 Omin silmin maailmasta 12.00 Kukkaron herraksi 12.30 Kukkaron herraksi 13.00–13.20 Kioski: Mamu-Suomi-mamu 13.25–14.21 Stacey Dooley: Uusi huumesota 14.30 Poikien preppauskurssi 15.00–15.25 Noin viikon uutiset 15.30 Vihreät Valot-Väärät bileet (12) 15.57 Vihreät Valot-Väärät bileet (12) 16.26–16.55 Vihreät Valot-Väärät bileet (12) 17.00-17.55 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00–19.22 About a Boy (7) 19.30 Kioski: Aleks’in Wonderland 20.00 Vihreät Valot-Väärät bileet (12) 20.30 Au pairit Los Angelesissa 21.00 Marja Hintikka Live 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Game of Thrones (16) 22.55–23.24 Au pairit Los Angelesissa 23.30 Kioski: Aleks’in Wonderland 00.00 Banshee (16) 01.0004.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Autot 2 (7) 23.15 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.20 Elokuva: Exctract-kielletyn hedelmän maku (12) 01.10 Poliisit-kotihälytys (12) 02.10 Holmes NYC (7) 03.10 Isänmaan toivot 03.45 Isänmaan toivot Yle TeeMa 04.00 Teematieto 10.00 Mari Boine-konsertti Kautokeinossa 11.00 Historia: Viktoriaaninen koti 12.00 Ensisuudelma (7) 12.35 Ruotsin salaiset huoneet 12.50–14.20 Mama Africa 14.30 Historia: Kauppakomppanian tarina 15.20 Jäitä hattuun 15.50–16.42 Yle Live: Sanni 16.50 Volga 30 päivässä 17.35 Pikselien takaa 18.07 Pixel: pikselien leikkiä 19.20 Tanssivien henkien metsä 21.00–23.45 Teemalauantai: Christopher Lee 21.00 Dracula, pimeyden prinssi (12) 22.18 Uhrijuhla (16) 23.45 Uusi Kino: Omerta (7) 00.00 Uusi Kino: Back to business (12) Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05–08.55 Avara luonto: Elämän tarina 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 KulttuuriCocktail 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi viittomakielellä 11.45 Seniori työssä 12.00 Yhteisvastuukeräyksen avaus 12.10 Yhteisvastuukeräys 12.15 Perjantai 13.10 Tanskan salaisuuksia 13.30 Elämä pelissä 14.00-14.53 Historia: Karibialaiset sankarit 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.15 Akuutti 15.45 Seniori työssä 16.00 Naiskonstaapeli 56 (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 YleLeaks 17.25-17.55 Uutisvuoto 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15–18.39 Luontohetki: Eläintarinoita 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kettu (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Ruotsalainen hetki (16) 22.20 Nuuskija (16) 23.15 Ykkösaamu 23.55 Lääkärit Syyrian sodassa (12) 00.45 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.47 Nimipäiväonnittelu: 7.2. Robot (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.0022.58 Nettideittailun vaarat 23.05 Kioski: Kaarlen maailma 23.35–00.02 Seksiministeriö 00.10–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 47 4. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Klikkaa mua (7) 21.00 Rouva Ministeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Myytinmurtajat 23.45 Miehitetty (12) 00.45 Bosch (12) NeloNeN 06.00 Pound Puppies 06.25 Red Caps (7) 06.55 Bumba 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.25 Transformers Rescue Bots (7) 07.50 Hauskat eläinvideot 08.20 Merieläinten pelastajat 08.50 Paul OíGradyn rakkaudesta koiriin 09.20 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Hurja painonpudotus UK 15.15 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 16.15 Onnenarpa 16.20 Neljän tähden illallinen 16.50 Leijonan luola USA 17.50 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Äidin ja isän autokoulu 20.58 Keno 21.00 Quantico (12) 22.00 Holmes NYC (12) 23.00 SMLiiga: Illan Parhaat 23.05 Hyvät ja huonot uutiset 00.05 Haluatko miljonääriksi. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 David Hasselhoff Show 14.30 Amazing Race 15.30 Fresh Off the Boat 15.55 Manitbois 16.25 Britannian hovi lähikuvassa 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 07.48 Pikku Kakkosen posti 07.55 Dinotassut 08.08 Hilla ja avaruuden Eetu 08.18 Maapallottelua 08.22 Ryhmä Hau 08.48 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.02 Nokkelikot (7) 09.14 Late Lammas 09.22 Aika härdelli! (7) 09.36 Lohikäärmeratsastajat (7) 10.00 Au pairit Los Angelesissa 10.30 Marja Hintikka Live 11.20 Jan ja hanhet 11.50 Urheiluviikonloppu 12.00 Palloilua: Lentopalloa 16.00 Yleisurheilua 18.30 Urheiluviikonloppu 18.55 Ampumahiihdon MC: Miesten yhteislähtö 19.45 Noin viikon uutiset 20.10 Kätevän emännän juhlat 20.35 Kätevän emännän juhlat 21.00 Uuden Musiikin Kilpailu 22.30 Assembly: Counter-Striken finaali 01.30–03.31 Yle FOLK 03.20–04.00 Uutisikkuna MTV3 08.10 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.25 Chuggington 08.40 Littlest Pet Shop 09.05 Tom & Jerry Kids Show 09.30–10.00 Pokémon (7) 10.30 Salatut elämät (7) 11.00 Salatut elämät 11.30 Salatut elämät 12.00 Salatut elämät 13.15 Karvinen-elokuva (7) 14.50 Myytinmurtajat 15.55 Top Gear Top 41 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Yökylässä Maria Veitola 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Saturday Night Live 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto ja Jokeri 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Wallander: Varas (16) 00.25 Saturday Night Live NeloNeN 08.30 Guinness World Records ñ Ihmeelliset ennätysvideot 09.00 Hurja painonpudotus UK 10.00 Star Wars Rebels (7) 10.30 MasterChef Australia 11.40 MasterChef Australia 12.40 Guinness World Records’n Ihmeelliset ennätysvideot 13.15 Hauskat eläinvideot 13.25 Suomen huutokauppakeisari 14.25 The Voice of Finland 15.30 SMliiga Studio: Ässät-Sport 16.00 SM-liiga LIVE: Ässät-Sport 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 The Voice of Finland 20.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Saturday Night Live 21.00 Miehitetty (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: CHL Extra 22.45 Mentalist (12) 23.45 Ensimmäisen asteen murha (12) 00.45 Tyrant (12) NeloNeN 06.00 Pound Puppies 06.25 Red Caps 06.55 Bumba 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.25 Transformers Rescue Bots (7) 07.50 Hauskat eläinvideot 08.20 Merieläinten pelastajat 08.50 Paul OíGradyn rakkaudesta koiriin 09.20 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 10.20 Neljän tähden illallinen 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Guinness World Records’n Ihmeelliset ennätysvideot 14.45 Vino Show 16.15 Neljän tähden illallinen 16.45 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Ummikot ulkomailla 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Elokuva: Middle Men-Säätäjät (16) 00.20 Paratiisihotelli 01.20 Leijonan luola USA 02.20 Hurja painonpudotus UK Yle TeeMa 17.00 Historia: Hovielämää 18.05 Pepi egyptiläinen: Haudoissa on henkiä 18.30 Made in Africa 19.00 Velvet-muotitalon tarina (7) 19.45 Ruotsin salaiset huoneet 20.00 Frankensteinin syntytarina 21.00 Historia: Kauppakomppanian tarina 21.50 Elävä arkisto: Rahkamo ja Kokko 21.52 Susanna Rahkamo & Petri Kokko-jääshow 22.55 Tanssivien henkien metsä Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.50 Doc Martin (7) 11.00 Uutiset 11.05 Uutisikkuna 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20 Avoveteen (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 MOT: Eläkeläisköyhälistö kyykkyyn 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Ihmisen universumi 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.50 KulttuuriCocktail 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset 22.55 Ulkolinja: Israelin mediasota (12) 23.50 Kiehtova maailma: Matka Mekong-joella 00.45 Puoli seitsemän 01.15 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 10.2. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) 11.05 Lääkärit 13.30 Grand Designs Australia 14.55 Elixir Fitness & Sport 15.25 Isän tyttö (7) 15.55 Salatut elämät 16.25 Vuosia nuoremmaksi 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 06.53 Lauran tähti 07.05 Millä mennään 07.09 Lulu kilpikonna 07.24 Saku & Vaakku 07.35 Neppajymykerho 07.41 Kuminakuja 19 07.48 Kimmo Kuu 08.08 Vekarat! 08.34 Ötökät 08.36 Jack (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Omin silmin maailmasta 10.30 Stacey Dooley: Uusi huumesota 11.30 Ihmiskokeita 12.00 Kukkaron herraksi 13.00 Kioski: Aleks’in Wonderland 13.30 Niklaksen keittiössä 14.00 Moone Boy (7) 14.30 Bob Benoni-Tromssan sähikäinen 15.00 Vihreät Valot Väärät bileet (12) 15.30 Teinipomo 16.30 Häähumua Kakanin seurassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 About a Boy (7) 19.30 Kioski: Rakelin kuplassa 20.00 Vihreät Valot-Väärät bileet (12) 20.30 Kätevän emännän juhlat 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 True Detective (16) 23.45 Kioski: Rakelin kuplassa 00.15 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55
kauRIS 23.12.–19.1. Joudut tekemään kovasti työtä pientenkin tehtävien eteen. Onnennumero 5. Taitosi ja ahkeruutesi kuitenkin huomataan, ja sinulle tarjoutuu uusia vastuullisia tehtäviä. VeSIMIeS 20.1.–19.2. LeIJONa 23.7.–22.8. Vihtori. Tätä uudistamista nauttivat suoraan suoneen muun muassa Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto, jotka ilmoittivat viime viikolla satamääräisistä irtisanomi... Eläkeikäsi nousee tällä viikolla 95 ikävuoteen. Hei me leikataan koulutuksesta! Närästäjä Lääkettä POLIIttISeN LIIka haPPOISuudeN PuutteeSeeN häRkä 21.4.–20.5. Onnennumero 2. Sinulla on uhkarohkea taipumus luottaa onneesi, jota sinulle ei ole suotu lainkaan. Myös viime hallituskaudella napsaistiin huolella. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. Pois maahanmuuttomurheet. Tulevat yhteistyökumppanisi Valko-Venäjältä, Moldovasta ja Tshetsheniasta ovat ehdottoman luotettavia. Vaihda heti kaikki rahasi johonkin vakaaseen valuttaan, esimerkiksi ruplaan. NeItSYt 23.8.–22.9. Hyvässä muistissa ovat muun muassa ennen vaaleja otetut kuvat, joissa hallituksen kärkipoliitikot yksi kerrallaan hymyilivät maireasti vastustaen koulutuksesta tehtäviä leikkauksia. Enemmän kuullaan: ”Miten TE kehtaatte ja kyllähän TE kehtaatte!”. HelmikuuTA 2016 007443-1605 Sipilän hallitukSen kuripolitiikan seuraukset alkavat pulpahtaa pintaan. Nyt voit ryhtyä myös suurempiin investointeihin. Mene raveihin ja pane rahasi likoon timo Soinin hevoselle A. Uudeksi valuutaksi tulee väyry. www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 l puh. Asiat voivat itse asiassa mennä paljon huonommin kuin uskalsit kuvitellakaan. Peiliin katsomisen paikka, arvon herrat, rouvat ja neidit. Suomeen tulee tällä viikolla Ruotsista ja Venäjältä 200 turvapaikanhakijaa. Osta purkki tonnikalaa ja makaronipussi. Voitto on varma, ainakin jollekin muulle kuin sinulle. Onnenpäivä torstai. OINaS 21.3.–20.4. T. kaLat 20.2.–20.3. Muista nauraa joka päivä kaksi tuntia, niin olet tasoissa. (09) 5868 530 l www.sivistysrahasto.fi. info@tyark.fi www.tyark.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan ”Politiikassa yksi teko on enemmän kuin tuhat sanaa!” www.anttilindtman.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Nauru pidentää ikää. SkORPIONI 24.10.–22.11 Olet ovela liikeasioissa, eikä sinuun voi niissäkään luottaa. kakSOSet 21.5.–21.6. Saat sähköpostiisi yhteistyötarjouksen Nigeriasta. Onnenpäivä: Ei ole. Maksa välittömästi pyydetty 30 000 euron järjestelymaksu. Sinulla on suuria haaveita, mutta varaudu siihen, ettei kaikki mene unelmiesi mukaan. Onnenväri musta. anteeksi uudistuksista. Onnennumero 3. Vaaka 23.9.–23.10. Satojen miljoonien mälli on miljonääripääministeri Juha Sipilän (kesk.) retoriikassa ”uudistus”. (09) 774 3110, sähköp. Elät sumuisia aikoja ja koet kadottaneesi punaisen langan elämästäsi. Palkkasi tosin putoaa puoleen nykyisestä. Rahallinen jytky odottaa sinua. Jok´ikinen eduskuntapuolue on leikannut koulutuksesta ja kunnolla onkin. Onnenpäivä lauantai. RaPu 22.6.–22.7. Sinussa on riskinottajaa. Mutta puhutaanpa suoraan. Vastaavasti Portugaliin muuttaa 400 veropakolaista. WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Ollaa n yhtey dessä WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan TÖITÄ SUOMALAISILLE WWW.HEIKKITIDENBERG.FI www.metallindemarit.fi www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 48 4. JOuSIMIeS 23.11. Ei hätää mitään. Löydät yllättäen uuden tulonlähteen, ja se poistaa rahahuolesi sekä kasvattaa mahdollisuuksiasi säästää. Muista kuitenkin, että pankeissa on nykyään hyvät turvakamerat. Kukaan ei silti huuda yhtikäs missään: ”Olemme kaikki syyllisiä”. -22.12. Onnenpäivä tiistai. Olette kaikki syyllisiä. Kepun painostuksesta Suomi luopuu eurosta. Onnennumero 7. Olet onnettoman optimistinen ja innostunut. Tuskin ehti tussi pyyhkiytyä taulusta, kun ”koulutuslupauskin” paljastui jo petokseksi. Yksi väyry jakautuu sataan stubbiin. Uutta suuntaa etsiessäsi päädyt epäluotettavien tahojen, kuten kepun, persujen ja kokoomuksen huomaan. Politiikan horoskooppi LaatINut SePPO PeLtONIeMI Viikon oinas Ministeri Olli Rehn. Osaat olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan