. Hinta 2 € 4. 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 6 LiikE . 14 Presidentin puoliso poLitiikka . 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. ElokuuTA 2016 n0 31 Herra Olympialaiset ELÄMÄ . 23 tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. 32 Nuoret sanovat ”yes” Euroopalle Posti kulkee, useimmiten Musareilla raja-aidat rytkyivät kuLttuuri . 20 pEntti arajÄrvi . 010 766 1047
www.paperiliitto.fi. ElokuuTA 2016 Lehdessä 6 Posti tulee... 2 4. tai ei tule 8 Maakuntavaalit kiinnostavat kansanedustajia 9 Clinton sai sarvet 10 Yhä useampi pakenee ympäristön takia 11 Brexit pelottaa Britannian kuntakenttää 12 Sinipunaflirttiä ilmassa 15 Citius, altius, fortius – ja silmäpussit 16 Olipa kerran minä: Pentti Arajärvi 20 Kasvot peilissä: Kauko-Aatos Leväaho 21 Hillotulla chilillä on monta kaveria 22 Kasvatusmalleilla on merkitystä 23 Rap ja jazz ovat työväenmusiikkia 26 Kuvataiteen laaja kirjo Mäntässä 28 Brasilia on ristiriitojen maa 29 Elokuvat 30 Demokraatti 100 vuotta sitten 31 Humoristiksi luotu 32 Yes paremmalle Euroopalle 33 Suomalainen demari 34 Nieminen Vee 35 Järjestöt 37 Ristikko 38 Televisio 40 Mun luontoni, Närästäjä, radio 31 Liike 23 Kulttuuri 15 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Jesse Keskinen 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Pentti Arajärven kanssa Siis tosi ihQ sorsa takasivulla! hottis Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www
Suurin osa kampanjarahoituksesta taas tulee ministeriöiltä. KUVA ELLA KAVERMA ” Haistatteluihin ei pidä lähteä mukaan.” feissaamista on pakko tehdä entistä enemmän. Miten tukileikkaukset näkyvät feissaamistyössä. Keskimäärin viisi tuntia. Feissaaminen on haastavampaa, koska feissareita on leikkausten takia enemmän kuin ennen. Saamme kiinteää tuntipalkkaa, eikä meillä ole provisiota lahjoittajamäärän mukaan. Feissaaminen siis tuottaa tulosta. Länsimaissa on pelätty, viekö vastustajiaan rautanyrkillä siivoava Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan maataan kohti vanhoillista islamismia. Kampanja työskentelee sukupuolielinten silpomisen lopettamiseksi. Pyrin olemaan tuttavallinen ja ystävällinen. Solidaarisuuden feissari eli face-to-face-varainhankkija, tiiminvetäjä . On parempi olla rento ja kysyä mitä kuuluu, niin ohikulkija pysähtyy ja kohtaa feissarinkin ihmisenä. Solidaarisuuden kampanjarahoituksesta leikattiin tuntuvasti, joten. Ihmiset ovat turtuneita feissaajiin ja on vaikea pysäyttää henkilöä joka on tullut feissatuksi useamman kerran päivän aikana. Paavo Väyrynen näyttelee Kekkosta ohjaamassaan näytelmässä Kekkonen ja hänen kisällinsä. Silpomisen vastaisesta laista huolimatta vielä on paljon työtä tehtävänä. Vain pieni osa lahjoituksista tulee nettilahjoituksena. Solidaarisuus on tehnyt reilun kymmenen vuoden ajan silpomisen vastaista työtä Somalimaassa, ja viime vuonna alkoi uusi Silpomaton-kampanja Kenias sa. 3 4. Halusin tukea ruohonjuuritason toimintaa ja toimia pienemmässä järjestössä. ElokuuTA 2016 Ilmapuntari Uv-säteilyn vaara. Saamme pitää taukoja. Millainen on feissaajan tulostavoite ja palkkio. Feissannut vajaan vuoden . Nälkäinen ja väsynyt feissari ei ole kovin tehokas. Minimitavoitteemme on kolme lahjoitusta päivässä. Myrskyä. Väyrynen on Väyrynen Kekkosenakin. En kysy mitään kliseitä, kuten kiinnostavatko ihmisoikeudet, koska se ärsyttää ihmisiä. Mikä saa sinut jaksamaan työssä. . Näytelmästä tihkuneiden ennakkotietojen mukaan esitys kertoo nimestään huolimatta enemmän Väyrysestä kuin Kekkosesta. Solidaarisuus tekee työtä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja tukee heidän omaa työtään. Näin historiaa kirjoitetaan uudelleen. Miten toimit, jos ohikulkija torjuu sinut. Jos ihminen ei ole kiinnostunut tai vain kävelee ohi, kiitän kauniisti ja toivotan hyvää päivänjatkoa. Itsevaltiaiden tapaan hän vie Turkkia kohti vanhoillista erdoganismia. Feissauskausi kestää maaliskuusta elokuun loppuun, ja muuten teemme varainhankintaa toimistolla. Suurin osa yksityisiltä henkilöiltä tulevista lahjoituksista tulee feissaamisesta. Haistatteluja tulee viikottain, mutta niihin ei pidä lähteä mukaan vaan pitää pysyä asiallisena. Maailmanparantaja . Jesse KesKinen TEKSTI MATLEENA KANTOLA . Kuinka tärkeää feissaus on järjestöille. Feissaamisella on väliä Miksi feissaat juuri Solidaarisuudelle. Moni sanoo lahjoittavansa netissä, muttei kuitenkaan tee sitä. . Jaksan työssäni, koska olen tekemissä hyvien tyyppien kanssa, tiedän että rahat menevät hyvään toimintaan ja lahjoituksilla on merkitystä. Kuinka pitkiä työpäiväsi ovat. Pelko on turha. Pienin lahjoitussumma on tällä hetkellä kymmenen euroa, mutta netissä voi lähteä mukaan viidelläkin eurolla. Kampanja valistaa silpomisen vaaroista kouluissa, vetoaa lääkäreihin ja hoitajiin silpomisen lopettamiseksi ja kouluttaa vapaaehtoisia puhumaan silpomista vastaan. . Miten lähestyt ihmisiä kadulla. Solidaarisuuden Silpomaton-kampanja työskentelee Somalimaassa sekä Kenian Kisiin ja Nyamiran alueilla
Nyt kuitenkin tarvitaan norsun kokoisia toimia, jotta maa saadaan jaloilleen, ja kasvu vauhtiin. Vihdoin vuoden odottelun jälkeen pääministeri Sipilä sanoi kehyksen julkistaessaan, että jatkossa hallitus keskittyy työllisyyteen. Kasvun edellytyksiä on syöty leikkaamalla rajusti koulutuksesta, pienija keskituloisten ihmisten toimeentulosta, ostovoiOpposition ääni pia Viitanen vottavasti odotettavissa on jotakin muuta kuin kokoomuksen heinäkuun ”kesäkukkasen”, sunnuntailisien poiston, tapaisia esityksiä. Toi. Tarvitaan norsu sdp on vaatinut hallitukselta voimakkaita toimia työllisyyden parantamiseksi jo yli vuoden ajan. Hallituksen suorastaan intohimoinen halu leikata palkkoja heikentää ostovoimaa ja toimii niin ikään tavoitetta vastaan. Tosin imemisen sijaan se puhalsi. masta ja työllisyysmäärärahoista. 4 4. Lisääntynyt kanssakäyminen varmistaisi, ettei nuori sukupolvi vieraannu toisistaan. Kokonaisturvallisuuden lisäämiseksi rauhaa pitää edistää kaikin tavoin. Elämme arvaamattoman Venäjän naapurina. Valitettavasti hallitukselle on käynyt samoin. Hitaita ovat herrojen kiireet, sanoo suomalainen sananlasku. Valitettavasti tähän asti hallituksen teot ovat jääneet ohuiksi – ja pahimmillaan toimineet jopa päinvastoin. Sen sijaan, että siinä esiteltäisiin tavalliseen tapaan ennätyksiä ja maailmaa mullistavia keksintöjä ja tekoja, se kokoaa yhteen historiamme suurimpia epäonnistumisia ja väärässä olemisen taidetta. Ville Ranta UUsien ajatUsten koeponnistamo Demo mikkeL nÄkkÄLÄjÄRVi Opiskelijavaihto on myös rauhantyötä MaailManpoliittisten jännitteiden kasvu on yhä lisännyt tarvetta käydä keskustelua turvallisuudesta. Työllisyystoimia luvataan elokuun budjettiriiheen. SDP:n esitykset muun muassa Rinteen mallista, Tel-maksujen alennuksesta, investoinneista koulujen, päiväkotien sekä kotien korjaamiseen ja rakentamiseen, viennin ja yrittäjyyden edistämistoimet sekä pankkien kannustaminen lyhennysvapaiden käyttämiseen, ovat edelleen käytettävissä. Dialogi lisää ymmärrystä ja ehkäisee konflikteja, joten sitä on järkevää edistää. Eräs tarina kertoo keksijästä, joka keksi pölynimurin. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Lisääntynyt kanssakäyminen varmistaisi, ettei nuori sukupolvi vieraannu toisistaan. Tämän päivän opiskelijat ovat huomisen päättäjiä, joten rinta rinnan kasvanut nuoriso toimisi rauhan ja dialogin turvaajana. Tätä menoa seuratessa on usein tullut mieleen eräs kirjahyllyni pikkuteos ”Suurten munausten kirja”. Toivoa sopii, että näin käy. Kirjoittaja on Demarinuorten puheenjohtaja. Työllisyystoimien sijaan kesän alussa hyväksytty talouskehys tarjosi vieläpä lisäleikkauksia perusturvaan. Nykyisellään EU:n jäsenvaltioiden lisäksi ohjelmassa on mukana Islanti, Liechtenstein, Makedonia, Norja ja Turkki. Erasmus-opiskelijavaihto pitäisikin avata myös venäläisille opiskelijoille ja tavoitteena on oltava Euroopan ja Venäjän opiskelijavaihdon moninkertaistaminen. Odotukset elokuun budjettiriiheen ovat isot. Tämänhetkistä keskustelua hallitsee sotilaspoliittinen analyysi, vaikka merkittäviä haasteita aiheuttavat myös muun muassa ympäristökriisit ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puute. Vaikka vuoret järisevät, on hallituksen toimin tähän mennessä syntynyt ainoastaan hiiri. Erasmus-opiskelijavaihto on edistänyt EU:n menestystä rauhanprojektina ja Euroopan komissio arvioi vuonna 2014, että Erasmus-ohjelma on tuottanut miljoona vauvaa. Eläköön! Vuoden vallassa oltuaan hallitus ilmoittaa tekevänsä jotain. ElokuuTA 2016 Viikon sana » Albert Einstein: Kypsyys tulee esiin, kun alamme kantaa huolta muista enemmän kuin itsestämme
Sitten maaliskuun tilanne näyttää edelleen huonontuneen. Hajatiedot muualta antavat kuitenkin aiheen olettaa, ettei valtakunnallinen tilanne ole juurikaan parempi. Hänen tapansa kertoa hienoista kokemuksistaan on elävä, ei liioitteleva. Lain edellyttämät perustason palvelut ontuvat jo nyt niin pahasti, että tilanne vaatii vakavaa poliittista harkintaa. Usein ne tulevat vasta aivan eräpäivän kynnyksellä. Voin mielessäni kuvitella Arajärven vuosikymmeniä sitten kiipeilemässä puistossa tai kävelemässä opiskelijanuorukaisena sen läpi. Kohtaaminen teKsti virPi Kirves-torvinen . ElokuuTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Hän vastailee kaikessa rauhassa. Jatkossa yleispalvelujen rahoitus jäänee entistä pahemmin avoimeksi. Turun Sanomat (10.7.) kysyi lukijoiltaan kokemuksia postin kulusta. Arajärvellä ei vaikuta olevan kiire mihinkään. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: kustannus oy Demokraatti Painopaikka: lehtisepät oy, Tuusula ISSN-l 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Kevään ja kesän aikana on myös hallituspuoluetasolla kohistu Sevettijärven postipalvelujen kohtalosta. Valtionyhtiö vähensi tuolloin 682 työntekijää ja muutti 198 työntekijän työsuhteen osa-aikaiseksi. Jokaisen oikeus postipalveluihin kuuluu kuitenkin sivistysvaltion perusperiaatteisiin. Hän tekeekin mieluummin pilaa itsestään kuin nauraa muille. Postin toimintaa ja postipalvelulain toteutumista valvova viestintävirasto ilmoitti kesäkuussa, että kyläläisten 112 kilometrin postimatka Inariin on kohtuullinen. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Jo sitä ennen toteutetut vähennykset olivat jo aiheuttaneet ongelmia. TS:n lukijat kertoivat myös vakavammista tapauksista, kun sairaaloista lähetetyt tiedot tutkimustai toimenpideajankohdista eivät olleet ajoissa tavoittaneet potilasta. Moni hänen asemassaan oleva tuskin kokisi tarpeelliseksi tehdä niin. Se kaipaisi enemmänkin huomiota. Tulos oli suorastaan shokeeraava. Turun Sanomien lukijakysely kertoo tilanteesta vain yhden maakunnan osalta. Toukokuussa eduskunta päätti hallituksen porvaripuolueiden äänin, ettei Postin kilpailijoilta vaadita käytännössä mitään erityisiä lupaehtoja toimiluvalleen. KuvA jAri soini Keskusta jatkaa yrittäjien paapomista ja esittää investointivarausta eli veronkevennystä yrityksille. Sevettijärven postipalvelut ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Postin palvelujen alasajo on ollut pitkä ja tietoinen prosessi, jonka päävastuullisia ovat hallituksen porvaripuolueet. Huomaa, että paikka on hänelle kotoisa. Laskujen kanssa on ongelmia. Liitto arvioi, että keskimäärin 125 000 postinsaajaa ei alkuvuoden aikana saanut postiaan viitenä päivänä viikossa, mitä laki edellyttää. Postin kilpailijat voivat jatkossa poimia pullasta rusinat.. Kun kysyn, missä hän kokee onnistuneensa erityisesti elämässään Arajärvi vastaa, ettei ole sitä pohtinut. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: Pl 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TilAAjApAlvelu Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-liisa Blomberg, 050 408 1359 JK Ammattiliiton maalaama kauhuskenaario toteutumassa P ostija logistiikka-alan unioni (Pau) arvioi maaliskuussa, että Postin toteuttamat henkilöstövähennykset merkitsevät katastrofia postipalveluille. Varsinkin perjantaisin ilmestyvät aikakauslehdet myöhästyvät säännöllisesti ja ne jaetaan vasta seuraavalla viikolla. Toisten ihmisten arvostaminen ja kunnioittaminen huokuvat muutenkin Arajärven käytöksestä. Lapsiryhmiä on vierailemassa puistossa, ilmassa on naurua ja puheensorinaa. Eniten valitettavaa tuntui olevan maksettujen lehtitilausten myöhästymisistä. Arajärvi ei korosta asemaansa. 5 4. MielipiDepAlSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide Pl 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Mielenkiintoista on, että kokoomus ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos suhtautuvat nihkeästi asiaan. Kuiva professori-ilmaisu ei kuvaa lainkaan miestä, jolla on myös huumorintaju kohdillaan. Arajärven laaja-alainen tietotaito herättää arvostusta. Postin kilpailijat voivat jatkossa poimia pullasta rusinat ja käyttää hyväksi Postin vuosisatojen aikana kehittämiä osoiteja jakelujärjestelmiä. Varjossa on mukavan viileää helteisenä päivänä. Keskusta ei ole myöskään kertonut, kuka maksaa uudistuksen aiheuttaman noin miljardin euron aukon yhteisöveroissa. Pentti ArAjärven hAAstAttelu sivullA 14 Varjossa puiston penkillä Tohtori ja oikeustieteen professori Pentti Arajärvi on vilpittömästi pahoillaan myöhästyttyään viisi minuuttia. Istumme puiston penkillä. Tähän asti Posti on kyennyt joten kuten rahoittamaan lain mukaista yleispalveluvelvoitettaan sillä, että voitollisten alueiden tuotoilla on katettu kannattamattomien alueiden yleispalvelua
Liikenneja viestintäministeriö lähetti muistion postilain uudistuksesta lausuntokierrokselle 1.8. Tosin on muistettava, että Postilla on lakisääteinen velvoite jakaa viitenä päivänä viikossa vain yleispalveluun kuuluvat tuotteet – näitä ei ole nykyisen lain mukaan esimerkiksi sanomalehdet, Nieminen sanoo. – Jos tämä ei onnistu, vaarana on jakelumarkkinoiden siirtyminen Postilta muille toimijoille, jotka haluavat tehdä työt laadukkaasti. ElokuuTA 2016 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Timo Harakka: Soinista diktatuuri Turkissa EU:lle ”vaikea asia”, mutta ”pitää tulla toimeen” . Loma tai ei, tämä ei riitä. Vastaajat saivat kertoa postin saapumiskellonajan, ja eri aikoja tuli lähes 4000. Nyt osalla alueista ei enää sallita postinjakajien ylitöitä ja tilanne saattaa johtaa siihen, että osa postista jää jakamatta myös syrjäseuduilla. Posti: jakelu erinomaisella tasolla Postin mukaan postin jakelun laatu on valtakunnallisesti erinomaisella tasolla, ja ajatus uudessa reittimal. Tuntuu että nykyinen jakelujärjestelmä halutaan tietoisesti romuttaa, Roos sanoo. – Tämän jälkeen olemme saaneet lähes joka viikko ilmoituksia kymmenistä tai sadoistatuhansista talouksista, jotka eivät ole saaneet postia viitenä päivänä viikossa. Postin ammattitaitoinen henkilöstö kokee todella raskaana, ettei voi tehdä laadukasta työtä, koska Posti ei välitä jakelun laadusta. Hajaasutusalueella reitit jaetaan yleensä loppuun tuohon mennessä, vaikka ylitöitä tehden. Turun Sanomien heinäkuun kyselyn mukaan tilauslehdet ovat myöhästyneet säännöllisesti ja myös sairaalaposti, eli kutsut tutkimuksiin tai toimenpiteisiin saattavat olla myöhässä parikin viikkoa. Huolestuttavaahan se on, PAU:n työympäristöasiantuntija Mika Roos kertoo. – Edunvalvojien mukaan heinäkuun jäämät ovat moninkertaiset viime vuoteen verrattuna. Roosin mukaan postinjakajia on yksinkertaisesti liian vähän pitkille reiteille. PAU:n puheenjohtaja Heidi Niemisen mukaan postin takkuilu on alkanut jo vuoden 2014 keväällä, ensimmäisten postinjakeluun kohdistettujen yt-neuvottelujen jälkeen. – Tämä ei ole sellainen työ, johon voi rekrytoida kenet tahansa kadulta perehdyttämättä. Vuokratyöntekijät eivät auta resurssipulaan, sillä perehdytykseen ei ole tarpeeksi aikaa. ja esittää siirtymistä kolmipäiväiseen jakeluun. 6 4. Posti siirtyi keväällä myös iltapostin jakoon, jossa viimeisin postinjakoaika on iltakuudelta. Roosin mukaan jakeluhäiriöt saadaan pysäytetyksi ensinnäkin suunnittelemalla postin jakelureitit uudelleen henkilöstön kanssa niin, että postin saa työaikana jaettua ja toiseksi palkkaamalla lisää ammattitaitoista omaa henkilöstöä. Suurimmat ongelmapaikat ovat pääkaupunkiseutu, Lounais-Suomi, Turku ja Rovaniemen seutu, mutta jäämiä on lähes joka paikassa. Kun kusti ei polje Y le teetti toukokuussa kyselyn, jossa selvitettiin mihin aikaan posti kannetaan eri alueille Suomessa. Irtisanomisten ja uusien reittien seurauksena postin jakelu on myöhästynyt useilla paikkakunnilla
ElokuuTA 2016 Timo Harakka: Soinista diktatuuri Turkissa EU:lle ”vaikea asia”, mutta ”pitää tulla toimeen” . HeRätyskellot kuntoon Penkkiurheilijoiden valvontaviikot alkavat. 7 4. Jos tulee odottamattomia tilanteita, meillä on keinoja vaikuttaa yksittäistapauksiin yhdenkin päivän aikana. – Kuulostaa pahalta että postin jakelu on mennyt näin pahasti pieleen. Ke 10.8. Enberg korostaa Postin toimivan yhä yleispalveluvelvoitteen mukaisesti. Seuraamme postinkulun sujuvuutta päivittäisellä seurannalla. Jalkapallo tosin alkoi jo keskiviikkona. To 4.8. ” Postin ammattitaitoinen henkilöstö kokee todella raskaana, ettei voi tehdä laadukasta työtä.” lissa on, että resursseja pystytään hallitsemaan päiväkohtaisesti paremmin. Matleena Kantola Demokraatti. La 6.8. Loma tai ei, tämä ei riitä. – Posti toimii viitenä päivänä viikossa edelleen lähitulevaisuudessa. Teemme kaikkemme että asiakkaan postit saadaan lupauksen mukaisesti perille. politiikka ei pidä lomaa SDP:n eduskuntaryhmän työvaliokunta ja puoluejohto kesäkokoustaa Kuopiossa ja Joensuussa. – Aina kun uusia suuria muutoksia tulee, kuluu jonkin aikaa, kunnes palvelu toimii suunnitellusti. Enbergin mukaan postin resurssit lasketaan aina tarkasti, kun tehdään muutoksia prosesseihin. On tärkeää että saamme tietoa postinkulun häiriöstä, jotta voimme selvittää syytä ja varmistaa, että vastaavaa ei tapahdu toistamiseen. Rion olympialaisten viralliset avajaiset ovat tänään. Aikaeron takia suuri osa kisalähetyksistä tulee aamuyöllä. Nyt kesällä on ollut myös paljon kesäapulaisia, Postin toiminnanohjausjohtaja Marko Enberg sanoo. Verkkosivuillamme tiedotetaan, jos joillain alueilla ei pystytä jakamaan postia esimerkiksi sairastelujen takia. Enberg ei ole kuullut myöhästyneistä sairaalaposteista. Demokraatin viikon valinnat Rumpujen päRinää Hamina Tattoo -tapahtuman näyttävä Tattoo-paraati tapahtuu Haminan Raatihuoneentorilla, jonne Tattoosoittokunnat marssivat säteittäisiä katuja pitkin. – Postin jakelu on pitkä ja monivaiheinen prosessi, joten on mahdollista ettei kaikki posti mene aina perille. Lisää Postin kulkuhäiriöistä tämän numeron pääkirjoituksessa
Osa edustajista kertoi empivänsä kuntavaaliehdokkuutta, koska heitä kiinnostavat uudet maakuntavaalit. Visenttejäkin saattaa maillamme liikkua. Valtioiden toimet eivät näytä riittävän vaan paahde lisääntyy. Pohjola on ilmastomuutoksen voittaja ja Suomikin pian Ukrainan kaltainen vilja-aitta. Tämä tarkoittaa sitä, että valta otetaan pois kunnilta, Railo sanoo. Tämänhenkisiä herkuttelevia uutisia on voinut silloin tällöin lukea Pohjolan lehdistä. MTV:n viime viikon uutinen perustui Suomen ympäristökeskuksen asiantuntiJOhANNEs IJäs toimittaja johannes.ijas@ demokraatti.fi Visenttejä odotellessa Uutisviikko KOONNuT hEIKKI sIhTO Se, että taimen katoaa vesistöistä, voi olla pientä. Visentit syödään ennen kuin ne ehtivät meille. Maakuntavaalit järjestetään tammikuussa 2018. Asia selvisi, kun lehti kysyi kansanedustajilta aikeista asettua ehdolle kuntavaaleissa. Se, että taimen kenties katoaa vesistöistämme, on pientä verrattuna siihen, että Suomen väkimäärä voi nousta joissakin skenaarioissa nopeasti yli 100 miljoonan. Uuden eduskunnan aloittaessa viime keväänä noin neljä viidesosaa vastavalituista kansanedustajista toimi kotipaikkakuntansa kunnanvaltuutettuna. Lumiarokin toi esiin paitsi mukavia myös niin sanottuja haastavia asioita. Maailma on yksi ja sen puolesta on tehtävä työtä. Tieteilijät eivät pystyneet ennustamaan alkuvuoden 2016 ilmaston ennätyksellistä lämpenemistä. Siinä riittää hyvinvointiyhteiskunnalla tekemistä. Kyselyyn vastasi 113 kansanedustajaa, joista 78 kertoi pyrkivänsä kotikuntansa valtuustoon keväällä 2017. Maakuntavaalit houkuttelevat kansanedustajia Maakuntavaalit houkuttelevat osaa kansanedustajista enemmän kuin perinteiset kuntavaalit, uutisoi Keskisuomalainen. Pariisin sopimuksessa lämpötilan nousu rajattiin 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. 8 4. – Ehdolle asettumiseen vaikuttaa moni asia, kuten maakuntien rooli tulevaisuudessa. ElokuuTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA K un ilmastomuutos etenee, Suomi pääsee jalkapallon EM-kisoihin! Ja muutaman kymmenen vuoden päästä viljelyolosuhteet ovat niin ihanteelliset, että kuokkaakaan ei Jussi enää tarvitse. ” Ehdolle asettumiseen vaikuttaa moni asia, kuten maakuntien rooli tulevaisuudessa.”. jan Riku Lumiaron kartoitukseen siitä, mitä ilmastomuutos aiheuttaa Suomessa 50 vuoden aikana. Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo arvioi lehdelle, että valtakunnan tason poliitikot havittelevat jatkossa mahdollisesti innokkaammin paikkoja maakuntavaltuustoista kuin kotikuntiensa valtuustoista. Nyt näyttää siltä, että keskustavetoinen hallitus on antamassa maakunnille odotettua enemmän valtaa ja merkittäviä tehtäviä
Postilakiin esitetään myös kerrostalojen lokerikkojakelua, joka ministeriön mukaan voitaisiin sallia vaihtoehdoksi luukkujakelun rinnalle jopa ainoaksi jakelutavaksi. Clintonia kannatta nyt 46 ja Trumpia 39 prosenttia äänestäjistä, selviää uutiskanava CBS:n kannatuskyselystä. EU:n on tarkoitus vähentää kasvihuonepäästöjä vuoden 1990 tasosta vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. – Harva asia käytännössä muuttuu. ElokuuTA 2016 Posti haluaa harventaa Posti halua, että lainsäädäntö määrää sitä jakamaan kirjeitä ja esimerkiksi sanomalehtiä nykyiseen tapaan viidesti viikossa. Päästöministeri valmis kiristämään päästötavoitteita Ulkomaankauppaja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) pitää EU:n päästötavoitteita kohtaan esitettyä kritiikkiä turhana. Lisäksi päiväkotien ryhmäkokoja voidaan kasvattaa. Armeija ei tiedä, onko henkilötietoja vuodettu Pääesikunnasta ei pystytä sanomaan, ovatko vuodetuksi epäillyt varusmiesten psykologisten testien tulokset sisältäneet henkilötietoja. Sote-uudistus saa enemmän kannatusta kuin vastustusta Suomalaiset suhtautuvat sosiaalija terveyspalveluja koskevaan sote-uudistukseen enemmän myönteisesti kuin kielteisesti, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä mielipidetutkimuksesta. Lehtikuva / Trond H. 9 4. Kaupan liiton mukaan päivittäistavaraja tavaratalokaupassa liikevaihto nousi alkuvuonna ruoan hintakilpailusta huolimatta, mutta vähittäiskaupan kasvu uhkaa hiipua lähes olemattomiin. Venäjän aikomuksena on järjestää kokous Moskovassa syyskuussa. Suurin osa maailman valtioista ei ole tunnustanut liittämistä. Venäjä liitti Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan itseensä vuonna 2014 Ukrainan vallankumouksen jälkeen. Syynä on se, että ensi vuonna kuluttajien ostovoiman kasvu pysähtyy. Arviolta 30 kuntaa ei ota lakiuudistusta käyttöön lainkaan päiväkodeissaan. Maduron asema heikkenee Venezuelassa Venezuelassa vaaliviranomaiset ovat hyväksyneet allekirjoitukset, joita maan oppositio on kerännyt saadakseen aikaan kansanäänestyksen presidentti Nicolas Maduron asemasta. Pääesikunnan erikoissuunnittelija Kari J. Trumpin mukaan vaikuttaa siltä, että Krimin asukkaat olisivat mieluummin osa Venäjää. Erittäin tai melko myönteisesti sote-uudistukseen suhtautuu 39 prosenttia suomalaisista. Hallituksen säästötavoite jää siis huomattavasti suunnitellusta. Kokouksen asialistalla olisivat ainakin sotilaskoneiden lentoturvallisuutta koskevat asiat. Seuraavaksi opposition tulee kerätä neljä miljoonaa allekirjoitusta, jotta prosessi kansanäänestyksen järjestämiseksi voidaan aloittaa. Kielteisesti hallituksen esitykseen suhtautuvia on 27 prosenttia. Venäjä haluaa neuvotella Naton kanssa – sekä Suomen ja Ruotsin Venäjä on kutsunut Nato-maat sekä Natoon kuulumattomat Itämeren valtiot eli Suomen ja Ruotsin keskustelemaan Euroopan sotilaallis-poliittisesta tilanteesta. Loput suhtautuvat neutraalisti tai eivät ota kantaa. Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina, että Pääesikunnan oikeudellinen osasto uskoo suomalaistutkijoiden vuotaneen tietoja brittitutkijoille. Sosiaalisen vastuun huomioiminen vaikkapa kuntien tekemissä tarjouspyynnöissä ei ole edelleenkään pakollista, sanoo oikeustieteen väitöskirjatutkija Lia Heasman. Hänen mielestään laissa olisi mahdollista viitata esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksia ja liiketoimintaa koskeviin periaatteisiin tai kansainvälisiin sopimuksiin. Työttömyysturvan pitää olla riittävä ja taipuisa, ettei alanvaihtaja-riskinottaja jää tyhjän päälle. Clinton on kuitenkin kirinyt johtoon kannatuksessa presidenttikilvassa, kun molempien pääpuolueiden puoluekokoukset on pidetty. Aukioloajat pitenivät, mutta kauppa taas hyytyy Kauppojen aukioloaikojen vapautuminen piristi vähittäiskaupan kasvua, mutta vaikutukset uhkaavat jäädä väliaikaisiksi. Laitisen mukaan on epäselvää, minkälaisesta aineistosta on kyse. Tuppuraisen mukaan pätkätöiden osuus ei ole lisääntynyt ja työurat ovat meillä ja useimmissa EUmaissa pidentyneet. Trump: Krim ja Venäjä ne yhteen sopii Republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump voisi harkita Krimin niemimaan tunnustamista osaksi Venäjää. – Media ja poliitikot ovat lähes poikkeuksetta omaksuneet käsityksen siitä, että vakaat palkkatyösuhteet kuuluvat menneisyyteen ja uusi teknologia vie pian loputkin työt, Tuppurainen kirjoittaa Suomen Kuvalehden Puheenvuoro-kirjoituksessa. Heasmanin mukaan eettiset kysymykset olisi voitu nostaa hankintalaissa esiin selkeämmin. Kyse voi olla jopa yli 400 000 peruskoetuloksesta, jotka voivat sisältää tunnistettavia henkilötietoja. ”Paholainen” ottaa kaulaa Trumpiin Republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump on ottanut entistä kovemmat sanat käyttöönsä kilpailijaansa Hillary Clintonia vastaan kutsumalla Clintonia ”paholaiseksi”. Trosdahl Kuvankäsittely Arja Jokiaho. Työelämän kriisi. Etiikalla pyyhitään pyllyä julkisissa hankinnoissa Uudistettu hankintalaki ei velvoita valtiota tai kuntia ottamaan yritysvastuuta huomioon hankinnoissaan. Sanomalehtien Liitto taas pelkää lehtitilausten määrän vähenevän, jos Postin jakelupäiviä olisi jatkossa vain kolme. ”Höpöhöpö” SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan tosiasioille olisi työelämän kehittämisessä käyttöä. Mykkäsen mukaan esimerkiksi 50 prosentin tavoite johtaisi parempaan tulokseen ja poistaisi tarpeen esimerkiksi tuulivoiman tuilta, joita Suomi maksaa tänä vuonna liki 200 miljoonaa euroa. – Työmarkkinoiden dynamiikan tueksi tarvitaan todellisia työmarkkinajoustoja ja aikuiskoulutusta. Vanhemman kotonaolo syö lapsen päivähoito-oikeutta Tällä viikolla voimaan tulleen varhaiskasvatuslain mukaan lapset saavat olla päivähoidossa enää 20 tuntia viikossa, mikäli heidän vanhemmistaan toinen on päivät kotona
Turkissa on Erdoganin johdolla kuljettu kohti yhä konservatiivisempaa yhteiskuntaa ja yksinvaltaista hallintajärjestelmää. Arvot ovat EU:n liima tai paremminkin sementti. EU:lla ja Natolla on voimaa niin kauan kuin ne pitävät kiinni perusarvoistaan: ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden sekä demokratian kunnioittamisesta. Nokia opetti viimeksi meille suomalaisille kuinka palkkadumppaus on mahdollista. Suurin osa on paennut elinkelvottomiksi tai sietämättömiksi käyneitä ympäristöoloja. Jihadistinen terrorismi kylvää kauhua ja kuolemaa. Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM ennustaa, että vuoteen 2050 mennessä ympäristötuhoja pakenevien ihmisten määrä nousee 200 miljoonaan. IOM:n johtaja William Lacy Swing muistuttaa, että jo tällä hetkellä maailmassa on yli 60 miljoonaa kotoaan vasten tahtoaan lähtemään joutunutta ihmistä. Ilmastonmuutos tuottaa äärimmäisiä sääilmiöitä, jotka yhdessä luonnonkatastrofien kanssa ajavat jatkuvasti enemmän ihmisiä liikkeelle. Baher Kamal IPS, Rooma Joka sekunti syntyy uusi ympäristöpakolainen Getty Images. ElokuuTA 2016 EuroparlamEntaarikko kErtoo kuulumisEt bryssElistä. Arvot ovat EU:n liima tai paremminkin sementti. Viime vuonna yli 19,2 miljoonaa ihmistä 113 maassa joutui pakenemaan ympäristökatastrofeja, laskee Norjan pakolaisneuvosto NRC, jolla on yli 5 000 avustustyöntekijää eri puolilla maailmaa. Tuloksiakin on: veronkiertoa estävä lainsäädäntö etenee ja lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi on tulossa parlamentin käsittelyyn. Ympäristöpakolaisten määrä on suurempi kuin sotien ja konfliktien tuottamien pakolaisten, vaikka heistä puhutaan vähemmän. Tulvia, myrskyjä ja muita luonnonkatastrofeja pakenee yksi ihminen vuoden jokainen sekunti. On rohkaisevaa, että suomalaisten usko EU:hun on kriisien keskellä edelleen vahva. Vaikutusvalta nousee arvoista, joita on sitkeästi pidettävä politiikan ohjenuorana. Se on suunnattu eurooppalaista kansalaisyhteiskuntaa vastaan, mikä puolestaan luo pohjaa populististen ja äärioikeiston nousulle. Muiden eurooppalaisten tavoin suomalaiset toivoisivat EU:lta lisää toimia erityisesti terrorismin (84 prosenttia suomalaisvastaajista), työttömyyden (81 %) ja veropetosten (78 %) torjumiseksi. Viimeisimmän Eurobarometri-kyselyn mukaan 85 prosenttia suomalaisesta kokee, että eurooppalaisia yhdistävät tekijät ovat tärkeämpiä kuin heitä erottavat tekijät. Suurin osa lähtee evakkoon rannikkoseuduilta. YK:n ympäristöohjelma Unep muistuttaa, että rannikkojen asukkaat ovat erityisen suuressa vaarassa ilmaston lämmetessä. Vastauksissa painottuvat samat asiat, joita sd-ryhmä Euroopan parlamentissa pitää ykkösasioina. Brexitin jälkeen EU on heikoimmillaan, mutta samalla hämmästyttävän kykenevä yhteisiin johtopäätöksiin. Alavilla rannikkoseuduilla merenpinnan nousu aiheuttaa tulvia, eroosiota ja suolaveden sekaantumista juomavesiin. Tiukka EU-tason lainsäädäntö ja jäsenmaiden valvonta voi katkaista pahan kierteen tässäkin asiassa. Suomalaiset myös uskovat edelleen EU:n ongelmanratkaisukykyyn ja enemmistö suomalaisista toivoikin EU:n puuttuvan asioihin entistä enemmän. Lämpötilan kohotessa 1,1 tai 3,1 astetta arvioidaan merenpinnantason vastaavasti nousevan 0,3 tai 0,73 metriä. Turkista on tullut yhä vahvemmin polarisoitunut maa presidentti Recep Tayyip Erdoganin astuttua valtaan. Meppi pitkätossu liisa Jaakonsaari liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu Pahan kierre on katkaistavissa E lävänä Euroopassa -teema on ajankohtainen ja hyytävän konkreettinen. Hyvän ja pahan välisessä taistelussa pahan kierre vahvistuu. 10 4. Entisten kipukohtien lisäksi ilmapiiriä kiristää Turkki, jossa tilanne on kaoottinen
Shetlannin kunnanvaltuutettu Gary Robinson (sit) sanoo, että konservatiiveilla ei ole enää kunnon valtakirjaa hoitaa asioita. ElokuuTA 2016 Brexit järisyttää myös kaupunkeja ja kuntia Kesäkuussa pidetyn kansanäänestyksen tuloksena varmistunut Britannian ero EU:sta aiheuttaa huolta kaikkialla. Hän kertoo tavanneensa konservatiivisen kansanedustajan, jonka mielestä Britannia on tehnyt konservatiivipääministerin johdolla kauhistuttavan virheen. Peel pitää oman Työväenpuolueensa tilaa huonona ja arvioi, että Jeremy Corbyn ei pidä puolueen parlamentaarista voimaa arvossa. Hannu Taavitsainen Demokraatti Bryssel ” Jos kansanäänestys olisi Britanniassa vasta huomenna, tulos olisi erilainen. Kalastuksesta, matkailusta ja tuuheakarvaisen Shetlanninlampaan kasvatuksesta elävä saariryhmä on yksi 22 000 asukkaan kunta. Hänen mielestään nyt tarvitaan parempaa ja vahvemmin faktoihin perustuvaa keskustelua. EU-jäsenyyttä kannattaneiden pelot ovat sen sijaan toteutumassa, Bore sanoo. Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon (SNP) saa alueparlamentilta kuitenkin täyden tuen. – Tuntemattomia tekijöitä on paljon, Buchanan murehtii. Lontoo, joka on Skotlannin tapaan noussut yhä vahvemmaksi itsehallintoyksiköksi, on jo vaatinut pormestarin Sadiq Khaninin (työväenpuolue) johdolla pääkaupungille paikkaa pöytiin, joissa EU:n ja Britannian tulevista suhteista neuvotellaan. Manchesteria AK:ssa edustava työväenpuolueen kaupunginvaltuutettu Kevin Peel kertoo, että Brexit tuo vakavia vaikeuksia kehittää aluetta. Syrjäisillä Shetlannin saarilla Brexit puolestaan uhkaa EU:n tukeman lihanjalostamon rakentamista. Myös maan poliittinen tyhjiö on iso huoli. EU:n Alueiden komiteassa (AK) vaikuttavan Boren mukaan oivallettu, että EU-sisämarkkinoilla ei voi olla mukana, jos maa ei salli vapaata liikkuvuutta tai suorita jäsenmaksujaan. Brexit-puolen väitteet voitaisiin todeta valheiksi. Brexitpuolen väitteet voitaisiin todeta valheiksi.” AFP / Chris J Ratcliffe. Itsenäisyyskeskustelu alkaa Skotlannissa Skotlantia AK:ssa edustava Tony Buchanan (SNP, Skotlannin kansallispuolue) on pettynyt Brexit-kansanäänestyksen tulokseen. Esimerkiksi Birmingham joutuu ilmeisesti lopettamaan nuorisotyöttömyyttä torjuvan ohjelman, jota EU:n sosiaalirahasto (ESR) on tukenut 50 miljoonalla punnalla. EU-tukien loppuminen on iso uhka Todellisuutta on myös uhka EU-ohjelmien loppumisesta. Ihmisistä iso osa ymmärtää, että todellisuus on toinen, kuin mitä Brexit-puoli ennen kansanäänestystä kertoi. – Corbyn on menettänyt kolmasosan työväenpuolueen äänestäjistä, Kevin Peel muistuttaa. Englannin toiseksi suurimman kaupungin Birminghamin johtaviin työväenpuolueen valtuutettuihin pitkään kuulunut Albert Bore on EU-erosta kauhuissaan, mutta pyytää kärsivällisyyttä. Skotlannin itsenäisyyttä koskeva uusi kansanäänestys on jälleen vahva vaihtoehto. Englannin kuntaliitto (LGA) vaatii neuvotteluoikeutta kaikille kunnille. – Jos kansanäänestys olisi Britanniassa vasta huomenna, tulos olisi erilainen. 11 4. Skotlannin halu säilyttää EU-suhteensa on saanut huomiota julkisuudessa, mutta vähemmälle on jäänyt Brexitin kauhistus monille brittikaupungeille ja -kunnille. Lähes kaikki kaupunkija aluekehitystyö on Britanniassakin sidoksissa EU-ohjelmiin ja – rahoitukseen
Hän hahmottaa taustalle yhteiskunnallisen eriarvoisuuden, johon on herätty poliittisessa oikeistossa ja liike-elämässä. – Molemmat puolueet ovat tulleet ideologisesti toisiaan lähemmäksi ja ovat tuskissaan etsiessään eroja. Marttilan mukaan nopeasti syntyneellä virkamiesten keskiluokalla ei ollut selkeätä tarttumapintaa maanviljelystä tai tehdastyöstä eläneiden vanhempiensa poliittiseen ideologiaan. ElokuuTA 2016 Kokoomus ja demarit keksivät sinipunaflirtin O ikeisto ja vasemmisto ovat poliittisesti väljähtyneet toistensa kaltaisiksi. Tämä tarkoittaisi vallan riisumista ammattiyhdistysliikkeeltä. Muutos heijastui myös puolueiden toimintaan. Enää ei voi sanoa mitä mieltä kokoomus tai demarit ovat, koska yhteiskunnallisista jakolinjoista on tullut puolueen sisäisiä jakolinjoja. Kokoomuksen ja SDP:n talouspolitiikkaa tutkivan Jouko Marttilan mukaan Orpon puheet eivät edustaneet poliittista linjanmuutosta, vaan kyseessä oli harkittu retorinen temppu. Sellaisia kokoomus on tehnyt 2000-luvulla aiemminkin. Kun valtionvarainministeri Petteri Orpo käynnisti toukokuussa kokoomuksen puheenjohtajakampanjansa, hän teki sen Helsingin Tokoinrannassa, joka on nimetty maailman ensimmäisen sosialidemokraattisen pääministerin Oskari Tokoin mukaan. Silloiseen kokoomuksen puheenjohtajaan Alexander Stubbiin verrattuna hän kuulosti sosialidemokraatilta. Marttilan mukaan molemmissa puolueissa uskotaan, että ihmisistä on huolehdittava. – Myös tasa-arvotupo ja työväen presidentti olivat viestejä tietylle äänestäjäryhmälle keskiluokan sisällä kuten sairaanhoitajille. Se on vain kassanhallintaa puolueesta riippumatta. Ongelmat ovat yhteisiä Äänien menettämistä pelätään Marttilan mukaan sekä kokoomuksessa että SDP:ssä, ja puolueiden ongelmat ovat sukua toisilleen. – Perinteisiä luokkapuolueita tai vahvasti ideologisesti yhtenäisiä puolueita ei enää ole. Kokoomuksessa uskotaan enemmän markkinoihin ja yksilön valintoihin, SDP:ssä yhteisvastuuseen. Kannatetaan markkinaehtoisia uudistuksia kuten yksityistä sektoria palveluntuottajana, joustavia työmarkkinoita ja vallitsevaa talouspoliittista linjaa, mutta pyritään tuomaan siihen tuloeroja tasaavia elementtejä, Alaja sanoo. Alajan näkökulmasta Vartiainen ja Soininvaara edustavat vasemmistolaista markkinaliberalismia. ” Ilkka Suominen teki kokoomuksesta sosialidemokraattisen puolueen.”. Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuspäällikkö Antti Alaja on havainnut ideologista lähentymistä ainakin oikeistoleirissä, jossa on tapahtunut liukumaa vasemmalle. – Puolueiden välistä eroa yritetään ylläpitää retoriikalla ja korostetaan vanhoja ideologisia argumentteja, joilla ei ole enää tarttumapintaa äänestäjissä eikä todellisuudessa. Tai ainakin siltä näyttää, kun lukee eduskuntavaalitutkimusta, jossa on sijoiteltu vuoden 2015 äänestäjiä poliittisella kartalle puolueiden mukaan. Nyt ollaan hirveässä tuskassa, kun jakopolitiikasta on tullut leikkauspolitiikkaa eikä ideologisia perusteita leikkaamiselle oikein löydy. Suomi siirtyi maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan muutamassa vuosikymmenessä. – Eriarvoisuutta vastaan ei voida menestyksekkäästi kamppailla, jos ” Markkinaliberaalien näkökulmasta palkkojen tulisi määräytyä markkinaehtoisesti. Valtaosa äänestäjistä on näkemyksiltään keskustassa, ja muutos on pantu merkille myös puolueissa. Näihin turvaudutaan silloin, kun huomataan, että äänestäjiä voidaan menettää, Marttila sanoo. – Populismin nousun ja Brexitin jälkeen osa maltillisesta oikeistosta on nähnyt vasemmistolaisen markkinaliberalismin vastauksena eriarvoisuuteen. Orpo alleviivasi kampanja-avauksensa symboliikkaa puhumalla Pitkänsillan ylittämisestä ja suomalaisen keskiluokan pärjäämisestä. 12 4. Ideologia kuoli 1980-luvulla keskiluokkaistumisen seurauksena, Marttila väittää. – Puhuttiin vain hyvinvoinnin turvaamisesta, jakopolitiikasta ja kasvatettiin kakkua. Ideologia avuksi vaaleissa ja oppositiossa Marttilan mukaan tilanne muuttuu vaalien alla, ja silloin, kun ollaan oppositiossa. SDP ei pitänyt esillä enää sosialismia eikä kokoomus kapitalismia. Marttilan mukaan demareissa ja kokoomuslaisissa on vapaiden markkinoiden autuuteen uskovia markkinaliberaaleja, vähemmistöjen oikeuksia puolustavia sosiaaliliberaaleja, mutta toisaalta myös perinteisiä arvoja kannattavia konservatiiveja. Minusta se on uusi tapa kehystää keskustelua eriarvoisuudesta ja talouspolitiikasta. Ideologiset erot ja painotukset alkoivat hävitä, kun kaikki tavoittelivat keskiluokan ääniä. Hän nostaa esimerkeiksi entisen kansanedustajan Osmo Soininvaaran (vihr.) ja ensimmäisen kauden kansanedustajan Juhana Vartiaisen (kok.), joka on muun muassa tässä lehdessä ilmoittanut olevansa edelleen sielultaan demari
Palkkaerot ovat olleet Suomessa näihin päiviin asti kansainvälisesti vertaillen aika pieniä. – Tätä ei haluta sanoa ääneen. Ja se on tämä markkinatalouden hyväksyminen. Ajateltiin, että valtion avulla voidaan edistää yksilönvapautta ja markkinataloutta sekä hyvinvointia ja sosiaalisuutta. Marttila ei pidä muutosta historiallisesti merkittävänä lähinnä siksi, että kokoomuksesta tuli hänen mukaansa demaripuolue jo 1980-luvulla. Alajan mukaan ajatukseen liittyy riski eriarvoistumisen kasvamisesta. Yksi vasemmistolaisten markkinaliberaalien ja perinteisen vasemmiston ideologisista eroista liittyy Alajan mukaan työmarkkinapolitiikkaan. Vuosikymmentä myöhemmin puheenjohtajaksi nousi Ilkka Suominen. delleenjako riittävästi kasvaneita palkkaeroja, Alaja kysyy. Tuure Junnila ja puolueen muut kovan linjan oikeistolaiset haukkuivat häntä kommunistiksi. – Saksastahan se on tullut tämän sosiaalista markkinataloutta korostavan ordoliberalismin pohjalta myös kokoomukseen. – Suurempi muutos on historiassa tapahtunut demareissa. Kun demarit ja kokoomus olivat yhdessä Harri Holkerin hallituksessa, tehtiin markkinataloushenkistä sosialidemokraattista politiikkaa ja esimerkiksi lapsilisät kaksinkertaistettiin. Marttilan mukaan tätä vastustetaan vasemmistossa, koska työntekijäjärjestöt pelkäävät valtansa menettämistä. ElokuuTA 2016 jatketaan eurooppalaista talouskuripolitiikkaa. Suhde valtioon muuttui. Tämä tarkoittaisi vallan riisumista ammattiyhdistysliikkeeltä. – Jos palkanmuodostuksesta tehtäisiin markkinaehtoisempaa ja matalapalkka-alat kasvaisivat, niin kyllähän tähän liittyy aika suuri eriarvoistumisriski. Vasemmistolle on oikein hyvä juttu, jos oikeistossa otetaan eriarvoistumisen vastainen kamppailu agendalle. 13 4. Marttila näkee SDP:n ja kokoomuksen lähentymisen olevan peräisin enemmän SDP:n muutoksesta. Käytännössä markkinaehtoiset palkat edellyttäisivät paikalliseen sopimiseen siirtymistä, jolloin työntekijän suojaksi olisi säädettävä minimipalkkalainsäädäntö. Eihän kenenkään työnantajan etu ole alistaa omia työntekijöitään. Marttilan mukaan jo Holkeri puhui vastakkainasettelujen ajan päättymisestä ja luokkarajojen katoamisesta. Markkinaliberaalien näkökulmasta palkkojen tulisi antaa määräytyä markkinaehtoisesti. Nyt kun tilanne on maahanmuuttokriisin, velkaongelmien ja työttömyyden kasvun myötä kärjistynyt, se näyttäytyy niin, että nyt oikeistolaisetkin ymmärtävät eriarvoisuutta paremmin. Muutos alkoi 1960-luvun vasemmistoradikalismin myötä, kun kokoomus jäi ideologisessa taistelussa alakynteen. Sen sijaan sanotaan, että emme voi lähteä työpaikoille sopimaan, koska sitten työnantajat painostavat ja alistavat työntekijöitä. Simo Alastalo. Suomisen linjan taustalla on Marttilan mukaan eurooppalainen kristillisdemokraattinen perinne, jossa sosiaalisuus on vahvana. – Ilkka Suominen teki kokoomuksesta sosialidemokraattisen puolueen. Siihen kuuluu valtion ja markkinoiden yhdistäminen ja siihen myös Suomisen remonttimiehet uskoivat. Kompensoisiko uu” Enää ei voi sanoa mitä mieltä kokoomus tai demarit ovat, koska yhteiskunnallisista jakolinjoista on tullut puolueen sisäisiä jakolinjoja. – Johtava remonttimies Suominen toi selkeästi kokoomusta vasemmalle
ElokuuTA 2016 Tervetuloa kesäiseen Hakaniemen Kauppahalliin l l Palvelemme: arkisin 8–18, lauantaisin 8–16 l l www.hakaniemenkauppahalli.fi l l Kesäisiä hattuja miehille, naisille ja lapsille! Yöpaidat, diabetes-sukat, t-paidat, kangasnenäliinat ym. kellot . krs, p. ta ul ut . M.KURONEN Hakaniemen Halli 2. 2. . . 040 765 0176 P E R U S T E T T U V U O N N A 1 8 9 5 ke ve ä ja helppo ... Ritvan POLTTOPUUSTA lahjoja ajatuksella... ja kyllä, se on ilmainen plin g ... Koko Demokraatti. 09-701 3658 134-138 . ko rti t . krs p. pli ng Ilmoitukset seuraamistasi uutisista reaaliajassa uu tis et , ku lt tu ur i, Vi lle Ran ta, ... taskussasi Lataa puhelimeesi ilmaiseksi. 14 4
Historian ensimmäisiä Etelä-Amerikan mantereella järjestettäviä kilpailuja varjostaa huoli zikaviruksen leviämisestä urheilijoiden ja kisaturistien keskuuteen sekä vesiurheilukohteiden veden laatu. Reilun kolmen viikon aikana Brasiliassa kilpailee arviolta noin 10 500 maailman parasta urheilijaa olympiamoton hengessä; nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin. Lähde: Wikipedia E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi. Asiantuntijat vertaavat Rion puhtaimmankin vesialueen vedenlaatua puhdistamattomaan viemärijätteeseen. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa kilpailussa ovat edustettuina myös Kosovo ja Etelä-Sudan. ElokuuTA 2016 Citius, altius, fortius Rio de Janeiron kesäolympialaiset starttaavat huomenna. Kansainvälisellä olympiakomitealla on 206 jäsenmaata. Euroopan pakolaiskriisin takia KOK on on kutsunut kilpailuihin myös pakolaisurheilijoiden joukkueen. 15 4. Olympia-lajeja on yhteensä 28 ja uusina lajeina on mukana golf ja rugby seven
Puolueeseen liittymiseen vuonna 1970 ei liittynyt suuria tunteita. Puisto, jossa hän lennätti lennokkeja, juoksi kilpaa ja kiipeili kirkon reunuksilla, joista tädit huusivat lapsijoukkoa alas. Puistossa on säilynyt 48 hautakiveä vuosilta 1790-1829. – Veljeni lapsillakin oli vielä sama puistotäti kuin minulla aikanani, Arajärvi muistelee. Muut pääsivät sitten helpommalla. En edes kyseenalaistanut sitä. Se on hänen lapsuutensa mansikkapaikka. Arajärvi oli yksi Ressusta valmistuneista ylioppilaista vuonna 1967. – Se kaikesta romanttisuudestaan huolimatta herätti kiinnostukseni historiaan ja yhteiskuntaan. Häntä viehättää Carl Ludvig Engelin suunnittelema pääportti. Nuorukainen luki kaikki puolueohjelmat läpi ja päätyi demareihin älyllisin perustein. kuvaT jari soini Olipa kerran minä Nöyrä puurtaja T ohtori ja oikeustieteen professori Pentti Arajärvi ehdottaa haastattelupaikaksi Vanhankirkon puistoa. ElokuuTA 2016 TeksTi virpi kirves-Torvinen . Ruttopuistoksikin kutsuttu Vanhankirkon puisto on historiallisesti merkittävä alue. oikeistosuvun kasvatti Arajärven vanhemmat ja suku olivat oikeistolaisia. Olen lapsesta asti halunnut tehdä asiat loppuun, valmiiksi ja kunnolla, hän selvittää. 16 4. Nelihenkisen sisarusparven esikoinen sai vastuuta vähitellen oppiessaan sitä kantamaan. Vanhimpana hän taisteli ensimmäisenä kotiintuloajoista. Nuori mies ei liikkunut juuri opiskelijabileissä tai osakuntien riennoissa.. Arajärvi valitsi isänsä tavoin oikeustieteellisen. Välit heihin olivat hyvät ja asialliset, mutta eivät kovinkaan läheiset. Hän pyrki samana vuonna valtioja oikeustieteelliseen tiedekuntaan ja pääsi molempiin. Vanhemmat rohkaisivat poikaansa harrastamaan monipuolisesti. Ruttoepidemian aikana vuonna 1710 huomattava määrä kuolleita sai sieltä hautapaikkansa. Äiti oli lastenpsykiatri ja professori, isä varatuomari. – Oli selvä kodin perintö, että kouluttauduin. Arajärvi esittelee tottuneesti puistoa. Arajärvi sai yksitoistavuotiaana joululahjaksi Sakari Topeliuksen Välskärin kertomukset
ElokuuTA 2016. 17 4
. Hän oli viisitoistavuotiaana ensimmäistä kertaa kahden kaverinsa kanssa Utsjoen Paistunturilla vaeltamassa. Pyykit tulivat ja menivät. . Lomautus, jos mikä sapetti. Ensimmäisen vuoden aikana presidentin puolisokin sai parisataa kirjettä. Toisen vuoden lopussa he joutuivat lomauttamaan henkilökunnan, vaikka loppujen lopuksi vuoden tulos oli positiivinen. Joihinkin paikkoihin Arajärvi ei halua palata. – Nyt kaikki eivät tunnista heti tai pidä tarpeellisena sitä näyttää. Yksi sellainen on Kevon kanjoni. Puheenjohtaja vaihtui, ja seuraavana vuonna tappiot olivat isot. toiminut professorina muun muassa Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa . Se on ollut iso elämään vaikuttanut asia. yksi biologinen lapsi, kolmen lapsen isäpuoli ” Parasta Lapissa ovat kokemukset ja elämykset, kuten millaista on nukkua kolmenkymmenen asteen pakkasessa lumikuopassa.. – Palvelu pelasi. Koripalloliiton puheenjohtaja 2006–2007 . Hän saattoi tarkistaa gradua vapaahetkenään vaikkapa Ruotsin kuninkaanlinnassa vieraillessaan. Samalla se on tarjonnut huimia mahdollisuuksia, joita muuten tuskin olisi kokenut. syntynyt Helsingissä 1948 . Arajärvi lopetti työnsä eduskunnassa heti Tarja Halosen presidentiksi valitsemisen jälkeen. Presidenttipari oli saanut hienot paikat kirkon edestä hääparin sukulaisten vierestä. Tunnelman pystyi toisaalta aistimaan aivan ainutlaatuisesti, Arajärvi summaa. . Arajärvi pyrki vastaamaan jokaiseen. Kokemus kutistuu, hän kuvailee. Unohtumattomat häät Aika presidentin puolisona merkitsi käytännössä yksityisyyden menettämistä iäksi. Jos menen niihin uudestaan, ei tunnu enää samalta. Arajärvestä rooli presidentin puolisona oli kuitenkin hyvin yhdistettävissä työhön yliopistolla. Enää kirjeitä ei tule viikoittain, ja muutenkin huomio on vähentynyt. Taas toisiin paikkoihin hän on halunnut viedä lapsensa ja monia muitakin ihmisiä. En pyykinpesua kaivannut, mutta olisin senkin voinut tehdä. Sen jälkeen reissuja on kertynyt kymmenittäin. oikeustieteen tohtori, valiokuntaneuvos . Pelin yhteisöllisyys veti puoleensa. – On paikkoja, joista on hyviä muistoja ja jotka ovat vaikuttaneet elämääni. ElokuuTA 2016 – Opin opiskelemaan vasta yliopistossa, jossa mukaan tuli kunnianhimo ja opiskelutekniikka. Itse häätilanteessa paikasta ei nähnytkään käytännössä juuri mitään. Hän pyrki löytämään syyja seuraussuhteita myös pidemmällä aikajänteellä. Kun vuosikymmeniä myöhemmin hän sai ehdotuksen Koripalloliiton puheenjohtajuudesta, ei hän voinut kieltäytyä. – Nykyisin katson kateellisena, kun Tarja lähtee pelaamaan, Arajärvi naurahtaa. Minulle syntyi oivalluksia systemaattisuudesta ja siitä, miten tieto rakentuu vanhan informaation päälle. ”Seiso tässä, ota askel vasemmalle” olivat tyypillisiä ohjeita kaikkein muodollisimmissa tilaisuuksissa. 18 4. . Jälkikäteen hän ajattelee ottaneensa puheenjohtajuuden ulkokohtaisesti, sukeltamatta siihen syvälle. naimisissa presidentti Tarja Halosen kanssa . . Ensimmäinen vuosi oli tappiollinen. Joskus oli piinallisen puuduttavaa kuunnella ihmisiä, jotka eivät osanneet lopettaa puhettaan ajoissa. Koripallosta tuli silloin hänellekin rakas harrastus. He pitivät joka kesä koripalloturnauksen. . – Vaikka olimme samassa paikassa, näimme paljon vähemmän kuin televisiokatsoja. Sinänsä urheilutoiminnan seuraaminen sisältäpäin oli hienoa, koska aiemmin Arajärvi oli tarkkaillut sitä yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Arajärvi ei ole pelannut koripalloa enää muutamaan vuoteen polven takia. Ne reissut ovat jääneet parhaiten mieleen, jolloin kaikki ei ole sujunut suunnitelmien mukaan. Yötä lumikuopassa Vaeltaminen ja Lappi ovat kuuluneet nuoruudesta Arajärven sielunmaisemaan. Hän huomasi oppivansa nopeasti. Mitä Kultarannan kesiin tulee, Arajärvi kaipaa niiden huolettomuutta ja mahdollisuuksia. Helsingin kaupunginvaltuutettu . Arajärvelle kokonaisuuksien hallitsemisesta ja asioiden riippuvuussuhteista tuli tärkeitä. Lomauttaminen harmitti Arajärvi palaa mielellään 1960-lukuun, jolloin suomalaiset koripalloilijat elivät kulta-aikaansa. Varsin pian Arajärvi huomasi, ettei liiton talouden seuranta toiminut. . Pentti ArAjärvi . Sinne oli mukava kutsua vieraita. – Olimme hyvin erähenkisiä ja teimme ruuan avotulella, hän muistelee. Arajärvi muistaa lähtemättömästi Victorian ja Danielin häät Tukholman vanhan kaupungin suurkirkossa. Mukana hänellä oli omatekemänsä rinkka, mikä on edelleen tallessa. Olen myös oppinut olemaan kiinnittämättä huomiota. Kaikki vierailumaat olivat mielenkiintoisia, mutta Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä aivan omaa luokkaansa
Muutenkin hän on elämäänsä ja saavuttamiinsa asioihin tyytyväinen. Jos perustuloa maksettaisiin kaikille, ei olisi ketään ulkopuolista, joka voisi sitä rahoittaa. Hän uskoo, että on hoitanut tehtävän tavalla, josta ei ole huomauttamista. Professorinimitys aikanaan ei ollut Arajärvelle elämää suurempi asia, vaan yksi osa sitä. ja ihmisten arvostamisen ajatusta. Hän on antanut heille samoin vastuuta kuin omat vanhempansa. ElokuuTA 2016 Arajärvi ei menetä hermojaan vaelluksella, vaikka kaikki mahdollinen menisi pieleen. Perustulo ei itsessään ratkaise ongelmia. Mikä on kesällä parasta. En tunne loukanneeni ketään syvästi, hän sanoo. – Ei ole mitään isoja asioita elämässä, jotka kaduttaisivat. – Perustulo vaikuttaisi ajan myötä myös ansiosidonnaiseen turvaan, Arajärvi toteaa. Esimerkin voima Arajärvi on halunnut siirtää lapsilleen ennen kaikkea välittämisen KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Mitä kissat merkitsevät sinulle. Opintotukikin olisi ”ikuinen”. Arajärven mukaan perustulokokeilun kansantaloudellinen kokonaisvaikutus jäisi siinä lähes kokonaan saamatta. En tiedä, olenko ollut tarpeeksi heidän kanssaan. Tärkein itse tekemäni puutyö on ompelurasia, jonka annoin äidilleni. Käyn päivittäin järvessä, jos se vain suinkin on mahdollista. Perustulo ei poista ongelmia Arajärvellä on vahva oikeudentaju ja hän on pohtinut paljon perustuloon liittyviä kysymyksiä. Parasta Lapissa ovat kokemukset ja elämykset, kuten millaista on nukkua kolmenkymmenen asteen pakkasessa lumikuopassa, hän kuvailee. – Silmä, sydän ja sielu lepäävät siellä. Lähde: Linnilä, Kai&Savikko, Sari (toim.): Lapin taide (Amanita 2011).. – Tiesin ja tajusin konkreettisesti, että sukupolvi vaihtuu. Saarnaamisen sijaan hän uskoo esimerkin voimaan. Kokeilussa rahoitusta on saatavilla ulkopuolisilta. Hän käsitteli väitöskirjassaankin toimeentuloturvan oikeellisuutta. Olisi syytä pohtia toteuttamisen ehtoja ja edellytyksiä. – En ole kissahullu, mutta ovat ne omalla tavallaan mielenkiintoisia. Muutenkin hän on helpommin kärsimätön kuin suuttuva. Minkä ammatin valitsisit, jos sinun pitäisi valita se nyt uudelleen. Perustulolla elävät voisi unohtaa, koska heillähän olisi toimeentulo. Hän suhtautuu vastoinkäymisiin realistisesti. Se on nykyisin käytössä meilläkin ompelurasiana. – Se perustulon taso, mikä voitaisiin realistisesti tarjota ei merkitsisi nykyisin vähimmäisetuuksien varassa eläville oikein mitään, hän tähdentää. Äiti oli kuollessaan 91-vuotias. Arajärven äidin kuolema muutama vuosi sitten oli haikea piste elämässä. Arajärven mukaan perustulo olisi erityisen haitallinen esimerkiksi maahanmuuttajanaisille, koska he jäisivät entistä helpommin kotiin. – Voi tehdä, mitä haluaa; lukea, kirjoittaa, olla puutarhassa ja mennä uimaan. Arajärvi pitää äitiään alansa uranuurtajana ja arvosti häntä myös äitinä. 19 4. Tulen toimeen niiden kanssa, mutta voisin elää ilmankin. – Olen pyrkinyt opettamaan lapsilleni oikeudenmukaisuutta ja sitä, että teoilla on seurauksensa. – Olisin puuseppä. Olen nyt itse suvun vanhin, hän kertoo. Hän arvioi, että perustulon myötä ihmiset jakautuisivat entistä enemmän aja bluokan kansalaisiksi
Mutta näin se maailma menee. Silloin 50-luvulla jos meidän joukkueemme voitti, saimme lämpimän aterian. Olen tähän mennessä käynyt kahdeksantoista kertaa olympialaisissa. Mutta luonnonlakeihin pitää vaan tottua. Odotan olympiakisoja suurella mielenkiinnolla. Jos pelasimme tasan, se oli sämpylä. Kolmissatoista kesäkisoissa ja viisissä talvikisoissa. Pelasin 1950-luvulla SM-sarjaa. Lempiurheilulajini on jalkapallo. Nykyään liikkuminen on vähän varovaisempaa, mutta käytän ulkokuntolaitteita päivittäin. Ruokatunnilla kiersin Kaivopuiston, sellaisen kahden kolmen kilometrin lenkin. Viimeksi Pekingissä. Työelämässä hoidin terveyttäni niin, että en koskaan käyttänyt hissiä vaan kävelin aina neljänteen kerrokseen töihin, portaat ylös ja alas. Häviöstä sai vain lämpimän kiitoksen hyvästä yrityksestä. Laji on muuttunut vuosien myötä. Olen ollut Yleisradion edustajana useissa kisoissa, mutta joka kerta olen kirjoittanut sieltä myös Demokraattiin. Pitää aina vaan pysyä liikkeessä. Tänä päivänä melkein kaikki jalkapalloilijat ovat palkkaurheilijoita. Sen jälkeen on liikkumisesta tullut vähän varovaisempaa. Raha tulee mukaan urheiluun ja urheilu on suurta viihdettä ja ihmiset odottavat urheilua televisiosta. 20 4. Katsoin EMjalkapallosta kaikki lähetykset, samoin yleisurheilun EM-kilpailuista. 88 ikävuoteen asti en tuntenut minkäänlaisia muodonmuutoksia, siihen asti olin vielä ihan nuorukainen. Saisivat vaan itsekin liikkua vähän enemmän. kUVa Timo sparf Kauko-Aatos Leväaho, 90 K un katson aamulla peiliin, niin ajattelen, että olisi kiva jos tuo naama pääsisi vielä kerran olympiakisoihin. Saman aion tehdä myös olympialaisten kanssa. ElokuuTA 2016 Kasvot peilissä TeksTi Nora VilVa . Kauko-Aatos Leväaho on entinen urheilutoimittaja.
21 4. u u u neTTiäkin vOisi syyTellä, mutta jälleen kysymys on rajan vedosta: Tietoa on oikeus hankkia, mutta sen sisältö muodostuu vaaralliseksi vasta kun sitä sovelletaan. Voi olla – ei mahdotonta – että joku sairas saa tapahtuneesta kimmokkeen, kun huomaa, miten paljon median kautta voi saada huomiota. u u u Olin jOnkin aikaa Julkisen sanan neuvoston jäsenenä. Epätoivo ja avun saamattomuus saavat kuitenkin toiset purkamaan hätäänsä. Sitruunamehua 1/2–1 sitruunasta halutun happamuuden mukaan. Pomminteko-ohjeisiin tutustumista ei voi estää. Laita kaikki ainekset keittoastiaaan ja kiehauta nopeasti samalla sekoittaen. Se käy näin: paprikat pestään, halkaistaan ja laitetaan leivinpaperilla vuoratulle uunipellille kuoripuoli ylöspäin. Kookossokeria noin 1 dl halutun makeuden mukaan. Myös muistan esimerkiksi vanhempien surullisia reaktioita, kun heidän ”pahantekijä” -poikansa elämän ja teon yksityiskohtia kerrottiin paikallisessa lehdessä. Aikaa tähän menee kymmenisen minuuttia. Suikaloi puhdistetut chilit mahdollisimman ohuiksi suikaleiksi. Media mielestäni suosii rikoksentekijöitä tai ainakin syytettyjä tehden heistä lähes sankareita. Mustuminenkaan ei ole vaarallista. Milloin ihminen muuttuu vaaralliseksi, on vaikeaa ennustaa. Mahdolliset leivinpaperin kulmat, jotka törröttävät korkeina, kannattaa typistää, sillä 250 astetta on leivinpaperin syttymislämpö. Sokeria voi tarvittaessa lisätä myöhemminkin. Ahdistusta puretaan joko itseen yrittämällä itsemurhaa tai tappamalla muita. Isiksen nimissä tapahtuu tappamista ja kimmoketta saavat myös sellaiset yksilöt, jotka jo ovat hylänneet itsensä eivätkä enää välitä mitä muille tapahtuu. Purkita. Paprikoiden jäähdyttyä kisko kuoret pois ja kaapaise mahdolliset hiilihileet myös. Pirkko Lahti Kirjoittaja on psykologi ja Suomen Mielenterveysseuran entinen toiminnanjohtaja. Median tehtävä on kertoa ja valistaa kansalaisia erilaisista tapahtumista. Usein kävimme keskustelua, kuinka media mahdollisesti lietsoo lisää väkivaltaa, kun se välittää tietoa tapahtuneista kauheuksista. Jos leivinpaperille on tihkunut mehua, se kannattaa ottaa talteen – on hyvää. Muslimit myös ”oikeuttavat” tietynlaisen itsemurhan, joka voinee olla kimmoke epätoivoiselle tai sitten se on oivallisen aivopesun näyte. Pese 15–20 kpl habanero-chiliä ja halkaise pituussuuntaan neljään osaan. Vanhemmat kokivat jo saaneensa tarpeeksi, kun oma poika jo oli paikkakuntalaisten kauhukuva. Rikos ja tuho kiehtovat joitakin ihmisiä ja kaikkia ihmisiä tavallaan – ainakin kauhistelun mielessä. Käyttötavat: You name it. Pelti laitetaan ylimmälle tasolle niin pitkäksi aikaa, että paprikoiden kuoret alkavat pullistella ja tummua. Silppua paprikat hienoiksi suikaleiksi. Se antaakin oman maan kansalaisille ja heidän tekemälleen ilkivallalle hyvän suojan. Lisäksi ulkomaalaisten nimiin pannaan usein kaikki rikokset. Lisää Atamonia 1 tl, jos arvelet, että on tarve pitemmälle säilyvyydelle. Suolaa 1 tl. Keltaisille habaneroille (oma suosikkini) olen käyttänyt keltaisia paprikoita, punaisille punaisia. Neste sinänsä ei ole mitenkään haitaksi, vaan se on näppäräkäyttöistä ruokien maustamisessa. Itse teko joskus unohtuu, kun rikoksentekijäksi aiotun ääntä ja persoonaa halutaan kuulla ja tutkailla. Hillottua chiliä Luulin tätä hyvinkin riittoisaksi, mutta mutta… Kuori kaksi pitkää ja lihavaa Ramiro-paprikaa eli suippopaprikaa eli kellochiliä. Suurin osa mielenterveyspotilaista ja kuntoutujista on rauhallisia. Timo Sparf Valmiiksi kuorittujakin suippopaprikoita löytyy kaupan säilykehyllystä. Jos seos tuntuu kuivalta, voit lisätä tilkan vettä tai jalompaakin lientä, esimerkiksi sherryä. Timo Sparf Demokraatti. Jäljet TarinoiTa hyväsTä elämäsTä Rikos ja tuho kiehtovat ihmisiä ja kaikkia ihmisiä. ElokuuTA 2016 Väkivallasta kertomisen taito Tänä päivänä ei voi olla päivittelemättä yhteiskuntamme väkivaltaisuutta ja sekavuutta. Se valvoo median eettisiä periaaatteita. Pukeudu vinyylihansikkaisiin. Leikkaa siemenet ja siemenkalvot tarkasti pois. Uuni säädetään kuumaksi (250 astetta) ja grillivastukset hehkumaan
Tärkeintä on, että perheessä on joku pyrkimys, intohimo ja suunta, mikä antaa myös vahvoja eväitä elämään, Tulusto linjaa. Tulusto on havainnut, että aikaperspektiivi auttaa näkemään kasvatukseen liittyviä asioita kirkkaammin, kuten sukupolvien ketjun vaikutukset. 22 4. Kasvatus herättää suuria tunteita, ja kulloisetkin trendit ovat kautta aikojen aiheuttaneet kiivasta keskustelua. – Ei ole eroa aatteen ja liikkeen välillä. Vähävaraisista tai muuten vaikeista oloista tulevalla lapsella voi olla ihmeellistä iloa ja kykyä selviytyä ja luottamusta siihen, että elämä kantaa. Myös sinnikkyys, peräänantamattomuus, kilpailullisuus ja yhdessäolo ovat usein näiden perheiden arvoja. Jälkeenpäin katsottuna vapaa kasvatus on tuonut Tuluston mielestä monen lapsen elämään esimerkiksi turvattomuutta. Ne vaikuttavat Tuluston mukaan enemmän, mitä osaisimme ajatella. Se lähtee hyväksymisestä ja sen tunteen kokemisesta, että rakastamme lasta ja pidämme hänestä huolta, Tulusto kiteyttää. He voivat olla hyvinkin erilaisia, ja vanhempien hyväksyvä suhtautuminen on avainasemassa siinä, ettei lapsille synny eriarvoisuuden kokemusta. Tietokirjailija ja erityisopettaja Riitta Tulusto on haastatellut tänä vuonna ilmestynyttä kirjaansa varten Peilistä katsoo perhe Kuka meitä kasvattaa. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti Lähde: Tulusto, Riitta: Peilistä katsoo perhe, Kuka meitä kasvattaa. ”Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee” on yksi monista kasvatukseen liittyvistä sanonnoista. Toiset saavat kodin perintönä huomattavia eväitä elämään, kun taas joillakin ne jäävät hyvin vähäisiksi. – On vain yksi kestävä kasvatusoppi. Lasten kasvatukseen vaikuttaa huomattavasti meneillään oleva yhteiskunnan kehitysvaihe. ElokuuTA 2016 ”On vain yksi kestävä kasvatusoppi” Esko Tulusto Riitta Tuluston mukaan isovanhemmilla ja heidän mukanaan tulevilla perinteillä on huomattava merkitys lasten juuriin ja turvallisuuden tunteen kokemukseen. Päiväkoti ja muut ammattikasvattajat voivat kartuttaa varsinkin vähävaraisten lasten henkisiä eväitä. Erityisopetusta tarvitsevat lapset tarvitsevat vielä muita huomattavasti enemmän huomiota, kuuntelemista, ymmärtämistä ja hyväksymistä. eritaustaisia perheiden jäseniä kodin ja kasvuympäristön merkityksestä. Ihmeellistä selviytymiskykyä Kasvatusmallit tarkoittavat elämäntapaa, arvoja ja suhtautumistapoja. Yhteiskunnallisesti aktiivisessa perheessä korostuvat puolestaan epäkohtiin puuttuminen, tasa-arvopyrkimykset ja oikeudenmukaisuus. Tulusto painottaa, ettei lapsia tule jakaa liikaa vähävaraisiin ja hyväosaisiin, koska kaikkien yhteiskuntaluokkien lapsilla voi olla ongelmia. – Ei hyvin toimeentulevissakaan perheissä vanhemmat välttämättä ehdi tai ymmärrä tukea lapsiaan, hän sanoo. Sisarukset voivat vahvistaa jakamisen ajatusta. Ulkopuolisuuden kokemukset etnisessä, uskonnollisessa tai muussa vähemmistössä voivat kääntyä vahvuudeksi ja jopa taistelutahdoksi. Urheilijoilla perheen tuki ja vanhempien urheilutausta näyttelevät vahvaa osaa. Hei eivät välttämättä huomaa kotoa saatuja hyviä asioita. Nuoret mainitsevat usein elämäneväiden antajiksi kaverit ja koulun. – Parhaimmillaan uskonnollinen kasvatus voi tarjota paljon turvallisuutta ja selkeitä normeja, mutta pahimmillaan siinä voi olla pakottamista ja manipulointia, joka perustuu pelotteluun, Tulusto selvittää. (Kirjapaja 2016) ” Lapset eivät opi iloitsemaan elämästä, jos aikuiset eivät iloitse siitä.”. Onko kuitenkin asioita, jotka pätevät vuodesta toiseen. – Lapset eivät opi iloitsemaan elämästä, jos aikuiset eivät iloitse siitä, Tulusto tähdentää. Ulkopuolisuudesta taistelutahtoa Lapsen hyväksyminen sellaisena kuin hän on, turvallisuuden tunteen välittäminen, hyvän ja tasapainoisen minäkuvan ja itsetunnon luominen ovat olennaisessa asemassa lapsen kasvattamisessa. Tulusto painottaa, että lapsia voi auttaa huonoista lähtökohdista huolimatta. Hän on myös äiti ja isoäiti
Ka ri H ulk ko. ElokuuTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Rap ja jazz käy hyvin työväenmusiikiksi T ämänvuotisessa Työväen Musiikkitapahtumassa niin ohjelmakuin sääkartallakin tunnusomainen määritelmä oli ”epävakainen”. 23 4. Säänhaltijat hellivät helteellä festarikansaa torstain ja perjantain, mutta lauantaina taivas roiski hetkin aika tanakastikin vettä niskaan. Vastaavasti ohjelmapuolella kuuma päivä osui harmaan perjantain jälkeen lauantaille, kun esimerkiksi Antti Tuiskun ansiokkaasti pikahälytyksellä paikkamaan tullut Jukka Poika, Kaija Koo ja erityisesti loistava jazzin ja hip hopin epäpyhä liitto eli superkokoonpano Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana näyttivät, miten Paperitorin iso lava ja sen katsomotilana toimiva vähän ankea asvalttikenttä saadaan eloon. Neljälle festaripäivälle lavoille ja taivaalle piisasi poutaa ja pilvistä. Räppärit Tommy Lindgren, Paleface ja Redrama sekä 16-henkinen Ricky-Tick Big Band on lavalla vaikuttava ilmestys ja musiikilllisesti upeasti toimiva yhdistelmä
Lauantaina koko festivaalin varsinaisen musiikkitarjonnan päättänyt Olavi Uusivirta on kai jotain noiden välistä, mutta yhtä kaikki näytti, että viihtyy aina mainiosti Valkeakoskella Työväen Musiikkitapahtuman crossover-yleisön edessä. Jazz-kategoriaanhan Ricky-Tick Big Bandkin mahtuu, vaikka sillä on myös suurten amerikkalaisten viihdeorkesterien perinteenkunnioitus hanskassaan. Tämän pidemmälle ei ainakaan heti rauta-aitojen kaadossa päästä, sillä hallitus on normipurkuvimmassaan ilmeisesti priorisoimassa viinarannekkeiden käyttöönottoa sen sijaan, että panostettaisiin vapaaseen liikkuvuuteen muki kourassa. Vaikka Puusalista ei intiimiksi jazz-klubiksi todellakaan ole, festarin esiintyjäkiinnityksistä vastaavia pitää kiittää rohkeista valinnoista. Aika pelottava visio. 24 4. Tilhet, pajut ja muut ja Tiisu ottivat yleisönsä ääripäisillä keinoilla: ensimainittu kuulakkaan komeasti, jälkimmäinen valtavalla energiapurkauksella. Rolf Bamberg Demokraatti, Valkeakoski Muusikot kiittelevät aina kilvan Työväen Musiikkitapahtuman omanlaista tunnelmaa. Näyttelijä Timo Tuomisen valloittava Brel-potpuri SAKlavalla ja Puusalissa Timo Lassyn yhtyeen tyylikäs jazzrupeama sekä viime vuonna paluun lavoille tehneet Punainen Lanka sekä Miljoonasade heittivät keskenään hyvin erilaiset, mutta yhtä lailla viihdyttävät keikat. Kevennettyä karsinointia Tervasaaren tehdasalueella sijaitsevaa festarilavojen ja -palvelupisteiden kompleksia oli tänä vuonna pistetty uusiksi varmaankin edellisvuosina saatujen nyreiden palautteiden pohjalta. ”I’m thrilled!” hän huudahti parin ensimmäisen biisin jälkeen saamastaan vastaanotosta, enkä tiennyt, tarkoittiko hän Puusalin yleistä, kesäsuomalaista näkymää, jota eriväriset tölkit vahvasti värittävät vai puhtaasti innostustaan. ElokuuTA 2016 Perjantaina valikoiva festarivieras jätti päälavan keskinkertaisen tai jopa tylsän tarjonnan huomiotta, kun helmet löytyivät pienemmiltä stageilta. Kent voitti tuon kamppailun, kiitos lavan etuosaan pakkautuneen aidosti musiikista kiinnostuneen yleisönosan. Ihan jatsin ytimessä olivat sitten Timo Lassy Band sekä launtaina urheasti Puusalin taustapauhinaa vastaan taistellut tyylikäs amerikkalainen laulajatar Stacey Kent. Jazz tervetullut lisä Festivaalin musiikillinen skaala oli tuttuun tapaan hyvin laaja. Jazzin niskasta karistetaan elitististä painolastia, kun sitä tuodaan tämänkaltaiselle koko kansan festivaalille. Anniskelumääräysten kiristykset johtivat pari vuotta sitten hankalaan ja yleisen tunnelman kannalta latistavaan karsinointiin, jota oli nyt järkeistetty toimivampaan suuntaan. Laulajatar Stacey Kent ja yleisö yllättivät iloisesti toisensa. Työtä tekevä väki sai kuullakseen niin popin ja rokin koko kirjoa, lauluntekijöitä, maailmanmusiikkia, roots-musaa bluesista bluegrassiin, jopa gospelia sekä tänä vuonna silmiinpistävän paljon laadukasta jazzia. Tuo englannin sana kun voi tarkoittaa monensorttista väristystä tai sitten hurmioitumista. Samasta salista löytyi lauantain onnistuneeseen kattaukseen lisäherkkuja esimerkiksi nuoren polven bänditulokkailta. Kaija Koo antoi lavalla taas kaikkensa.. Jokohan Musareidenkin päivärannekkeissa on ensi vuonna joku luotollisen kippaamisen mahdollistava röpötyssiru
ElokuuTA 2016 Demarivaikuttajat viihtyvät musareissa vuodesta toiseen Työväen Musiikkitapahtumassa pyörii joka kesä iso joukko tuttuja demarikasvoja, jotka yhdistävät huvin ja hyödyn eli viihtyvät Valkeakoskella niin musiikin kuin vähän politiikankin parissa. Kähärä sanoo tulevansa Musiikkitapahtumaan vuosi toisensa jälkeen juuri sen yhteisöllisen fiiliksen perässä. – Silloin oltiin vielä tuolla kaupungin toisella puolella Apialla ja siellä syntyi mukava yhteisöllisyyden tunne. Ja kun AKT järjesti oman konsertin muutama vuosi sitten, tähtinimenä oli Jonne Aaron, se oli aika mahtava keikka. Ei siis ole tarpeen kysyä, mikä on Hilkka Ahteen mieluisin festivaalimuisto, mutta entäpä sieltä musiikkipuolelta... Siinä meinasi jo auto lipsahtaa ojaan, kun hän kysyi, että ”tulisitko muuten vaimokseni”. Ihmiset ovat hyvillä mielin ja nauttivat monipuolisesta musiikista. Ex-kulttuuriministeri tulee näille festareille tietysti hyvän kulttuuritarjonnan perässä, mutta myös yleisemmin vaan viihtymään. – Näin ensimmäistä kertaa Roope Salmisen ja Koirat, ja kivaa oli. u u u Pron järjestöasiantuntija Juha Kähärä muistelee ensimmäisten Valkeakosken festarivierailujen osuneen jonnekin 1970-luvun lopulle. – Tapahtuman ydinmehua on just tämä työväenhenkinen ilmapiiri ja omien aatetovereiden kohtaaminen. Yöyhteislaulut ovat jääneet Viitasenkin mieleen vuosien varrelta. u u u Kansanedustaja Pia Viitanen ei osaa sanoa tarkkaa ensikertavuottaan Musiikkitapahtumassa, mutta tietää, että aika kauan siitä jo on. ” Tapahtuman ydinmehua on just tämä työväenhenkinen ilmapiiri ja omien aatetovereiden kohtaaminen.” Kuvat Kari Hulkko Hilkka Ahde. Ja kun kuskasin hänet sitten äidin Volkkarilla Toijalan asemalle, hän kosi minua. Tänä päivänä, kun maailmassa on aika raskaita juttuja mieltä painamassa, henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Tämän vuoden festarikattauksesta Ahteen mieleen nousee ensimmäisenä ehkä vähän yllättävä nimi. 25 4. Tässä yhdistyy työ, aate ja huvi, kun on täällä Pron hommissa. Vaikka kyllä tapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja on sanonut ihan oikein, että koko tämä festivaalin kattaus on sitä musiikkia, mitä työväki nyt kuuntelee. – Kun työväenlauluja lauletaan yössä veden äärellä, niin onhan se ihan ainutkertainen elämys, jota ei muualla varmasti ole tarjolla. AKT:n yhteyspäällikkö Hilkka Ahde on syntyjään koskilaisia, joten hänen musarikokemuksensa ulottuvat ihan ensimmäiseen tapahtumaan asti, jolloin hän oli itse esiintymislavalla tanssiryhmässä. Siis yli 20 vuotta siitä joka tapauksessa on. Siellä saa tarvittavan annoksen perinteisiä työväenlauluja. – Olin täällä ekan kerran joskus silloin, kun tulin mukaan demarinuoriin eli ennen kuin minusta tuli kansanedustaja. – Yöyhteislaulut Kirjaslammella pitää aina käydä laulamassa. Toinen nosto on sitten tuttu ja turvallinen. – Tältä vuodelta ykkönen on ollut Erja Lyytinen, ihan mahtava bluesmimmi. – Yksi mieliinjäävimmistä oli varmaan Agit Propin esiintyminen täällä 1990-luvun lopussa, se oli vaikuttava. Mikä olisi siihen parempi paikka kuin tällainen festivaali. olen nyt ollut kuutena vuonna peräkkäin, ja sen konserteista isoimman vaikutuksen teki Juha Tapio pari vuotta sitten. Ja Miljonnasade oli ihan ok. Tältä uudella alueella ” Festarin esiintyjäkiinnityksistä vastaavia pitää kiittää rohkeista valinnoista. – Tähän tunnelmaan on aina kiva tulla. Pia Viitanen. Tapahtumatorin vilinässä pysäytimme kolme demarivaikuttajaa kertomaan omasta festarihistoriastaan. Juha Kähärä.. – Musiikkitapahtuma kytkeytyy sillä tavalla kivasti minun omaan historiaani, että tasan 40 vuotta sitten meidän Matti oli musiikkitapahtumassa juhlapuhujana, ja meillä oli täällä viidennet treffimme
Syvyyttä jäin kaipaamaan. 26 4. Avoinna 9.10. Avoinna 31.8. Se on siis jo vakiinnuttanut paikkansa merkittävien kesänäyttelyiden joukossa. saakka. Avoinna 4.9. Serlachiusmuseo Gösta, Mänttä Katso ihmistä – Mark Wallinger Mark. En tiedä, tuovatko sitä sarjakuvasta, graffitista tai väkivaltavideoista inspiroituminen. Yksi kiehtovimmista on Annika Dahlstenin nukkeanimaatio Yöperhonen. Se on myös yksi laajimmista mitä tarjolla on. Monipuolinen omakuva Mark Wallingerin teoksia nähdään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa, vaikka hän kotimaassaan Iso-Britanniassa on ollut jo pitkään eturivin taiteilijoita. Avoina 8.1.2017 saakka. Taiteen tähtitaivaat. Ne tuovat ensi katsomalla mieleen psykologien tahratestit. Sitä hallitsee hienosti aikaansaatu memento mori (muista kuolevaisuutesi) -tunnelma. KUVATAIDE Pekilo, Mänttä Kommandona – XXI mäntän kuvataideviikot. Saara Piipan naivistiset ja eksotiikka henkivät maalaukset ovat sympaattisia ja Hannaleena Heiskan piirustukset jykeviä. Anna Tuorin teokset ovat selkeästi maalauksia, vaikka populaarikulttuurin kosketus niissäkin on näkyy. Joka päivä 10-18. On mukana toki maalauksiakin. Uutta ja avantgardistista ei aina löydy vaikka kuinka etsisi. kerran. Niissä on kuitenkin jotain hyvin fyysistä mikä vaikutelma vahvistuu kun tietää, että niiden oikea puoli on maalattu oikealla ja vasen vasemmalla kädellä. Ehkä vaikuttavimpia näytelyn teoksista ovat id-maalaukset, suurikokoiset mustavalkoiset teokset. saakka. Vakiinnuttamisella on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Vähän samanlainen tunnelma kuin Dahlstenin teoksessa on Risto Puurusen vaikuttavassa tilateoksessa Shadows in the Air. Annika Dahlsten: Yöperhonen, 2015. Tarina kertoo päiväperhon muuttumisesta yöperhoseksi. Pyrkimys on muuttunut pakonomiaseksi, eikä se vältämättä tuota keskinkertaista parempaa tulosta. Videoteokset jättivät kylmäksi kuten usein. No, onhan katselmuksessa mukana myös kiinnostavia ja hienojakin teoksia. Romantiikan ja symbolismin perinteeseen kumpikin teos uusin keinoin toteutettuna liittyy. Hän ei sitoudu yhteen mediaan tai yhteen tekotapaan: Mäntässäkin on mukana piirustuksia, maalauksia, veistoksia ja videoita. ElokuuTA 2016 Kuvataiteen kirjoa Mäntässä Mäntän kuvataideviikkojen katselmus on koottu jo 21. Rekvisiittana ovat pölyinen pääkallo, viinilasi, hylätyt esineet hämärssä huoneessa. Feminiininen sensibiliteetti – Noora Schroderuksen kollaaseja. Sen kauhukabinettitunnelma on tehokas. Kuolemakin on mukana. Kuvataideviikkojen profiiliksi on noussut vuosien mittaan nuorekkuus, eräänlainen avantgardismi ja uusien ilmiöiden esiin kaivaminen. Tämänkertainen kuraattori Anssi Kasitonni on hänkin etsinyt uutta ja nuorekasta ilmettä. saakka, joka päivä 10-18. Kaikki tämä alkaa olla jo nähtyä ja koettua
KUVATAIDE KUVATAIDE Kuvataiteen kirjoa Mäntässä Turppi-ryhmä: Deadline, 1883 Jaakko Heikkilä: Piazza San Marco, 2016 Göstan Paviljonki, Mänttä Kiinnostava on myös omakuvasarja, jossa toistuu iso I-kirjain. Kirjain on kuitenkin eri osissa muokattu lähes yksilölliseksi. 27 4. Yksi uuden etsijä oli vuosikymmenen alussa vaikuttanut Turppi-ryhmä jonka jäseninä oli videoja performanssitaiteemme uranuurtajia: Marikki Hakola, Lea Kantonen, Pekka Kantonen, Martti Kukkonen ja Jarmo Vellonen. Suomen kansallismuseo on yhdistänyt kiinnostavalla tavalla menneen ajan ja nykytaiteen. saakka. Gösta-museon näyttely lähestyy aiheta useamaltakin suunnalta. Eräänlainen omakuva on myös Sleeper, video karhuksi pukeutuneesta taiteilijasta, joka vaikuttaa eksyneeltä ja maailmaan heitetyltä. Sehän tarkoittaa minua. Mukana on hienoja mutta usein rapistuvia kuvia palatseista sekä kuvia omistajista eli sammuvien aatelissukujen edustajista. Seppo Heiskanen Marko Turunen: ADHD-sheikki, 2016 Mark Wallinger: id-maalaus 36, 2015 Hjalmar Munsterhjelm: Kuutamo Barösundissa, 1870-luku. ElokuuTA 2016 Mäntän Gösta-museo on mukana myös Arkkitehtuurimuseon näyttelyssä, joka esittelee kahden viime vuoden aikana meille rakennettuja kohteita. Pääosan ottavat kuitekin kolmiulotteiset teokset ja videot. Karvaiset kasvit sarjan teokset näyttävät pikaisesti katsottuna herbaariosta otetuilta. Avoinna Suomen kansallismuseossa 28.8. Kalervo Palsaltakin on löytynyt aiheeseen liittyvä teos. Hän on kirjonut käsin seteleihin painettuja merkkihenkilöitä ja tehnyt näistä ellei naisia niin ainakin feminiinisiä. Veistoksellinen elementti niissäkin. tähtitaivaita ja kirjottuja seteleitä Taiteilijat ovat aina kurkottaneet taivaisiin ja tähtiin. saakka. Esillä on aihetta käsitelleiden klassikoiden maalauksia kuten Hjalmar Munsterhjelmin yömaisema tai Akseli Gallen-Kallelan symbolistinen Tuonelan matkalla. KUVATAIDE Näyttelykuvia Koonnut Seppo HeiSKanen 1980-luku oli kuvataiteessamme monien avausten ja kansainvälistymisen aikaa. saakka. Meillä ennen näkemättömiä ilmiöitä tuntui suorastaan vyöryvän esiin. Esillä on Jaakko Heikkilän näyttely Veden kätkemiä huoneita eli valokuvia Venetsiasta. Katselmus on valittu raadin näkemysten mukaan, mutta jonkinlaisen läpileikkauksen arkkitehtuurimme pyrkimyksistä se joka tapauksessa antaa. Samalla mukaan tulee kolmiulotteinen elementti kuten veistäjän teokselta voi odottaakin. Asialla on ollut kaksi kuraattoria professori Helena Sederholm ja toimittaja Markus Hotakainen. Avoinna Arkkitehtuurimuseossa 2.10. Avoinna EMMAssa 4.9. Erityisen hieno on Petri Eskelisen pimeään huoneeseen sijoitettu Kuoleva tähti. Mukana on sekä uudisrakennuksia että saneerauksia. Noora Schroderuksen pienimuotoisessa näyttelyssä on feministinen aspekti. Ne on kuitenkin rakennettu ihmisen karvoista
Sen hiljattaiset ongelmat juontavat juurensa pitkälti öljyn markkinahinnan laskuun ja siitä seuranneeseen kassavajeeseen. Kirja varoittaa kuitenkin niputtamasta heitä. Moni asia jää kirjassa käsittelemättä, mutta teos toimii siitä huolimatta hyvänä johdatuksena aiheeseen. Brasiliasta on kirjoitettu suomeksi ikävän vähän, ehkä siksi koska sen mielletään virheellisesti olevan banaanivaltio. Levottomuuksia tullaan näkemään lisää, jos taloudelliset asiat eivät ratkea. Se on esseistinen tekstikokoelma, jossa mielipiteet ryydittävät faktoja, ja joka on suppeasta sivumäärästään huolimatta kattava. Brasilia on edelleen vahvasti luokkayhteiskunta ja sen yläluokka seuraa maassa suosituista saippuaoopperoista tuttua kaavaa, jossa huumaavaa menestystä seuraa voittokulun hetkessä katkaiseva näyttävä skandaali. Aivan kuten esimerkiksi Italiassa, Brasiliassa vaikeuksia ei yritetä voittaa, vaan ne pyritään kiertämään. AFP / Tasso Marcelo Brasiliassa vellovaa rasismia. Usein tämä mullistus on luonteeltaan lopullinen, eikä siitä enää nousta takaisin huipulle. Sen ihmiset ovat sydämellisiä, mutta maata vaivaava korruptio estää heitä todella luottamasta kehenkään. Brasilia-kirja sisältää paljon tietoa. Jotkut stereotypiat pitävät silti paikkansa. Nämä mielikuvat ovat kuitenkin pelkkää pintaa, sillä todellisuus on kuvitelmia selvästi monimutkaisempi. Mukana on hyviä kiteytyksiä: ”Toivo ja sitä seuraava pettymys on Brasilialle erityisen tyypillistä, kirjoitti entinen presidentti Fernando Henrique Cardoso muistelmissaan.” Kirjasta selviää, että Brasilia ei ole kroonisista ongelmistaan huolimatta täysin toivoton paikka. Tätä kirjoitettaessa senpresidentti Dilma Rousseff (s. Onneksi uusi kirja on tullut täyttämään aukkoa. Brasilia on kompromissien maa, mikä näkyy esimerkiksi sen ulkopolitiikan rauhallisuutena, mutta myös taipumuksena korruptiolle, hyvä veli -verkostoille ja välistä vetämiselle, kuten Manner ja Teivainen kirjassaan kertovat. Onneksi uusia näyttelijöitä brasilialaiseen draamaan löytyy aina. Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Maria Mannerin ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen tietokirja Brasilia sisältää yleisluontoisen katsauksen tähän kiehtovaan maahan. Maassa elää esimerkiksi yli 240 intiaanikansaa, joiden väliltä löytyy valtava määrä eroavaisuuksia: ”Vuoden 2010 väestölaskennan mukaan Brasiliassa asuu noin 900 000 alkuperäiskansojen jäsentä. Esa Mäkijärvi KIRJAT Maria Manner ja Teivo Teivainen: Brasilia Siltala 2016, s. Kyseessä on valtava maa, joka on pinta-alaltaan selvästi Euroopan unionia suurempi. ElokuuTA 2016 Ristiriitainen maa Brasilia on vastakohtien maa. Maan ongelmat ovat vakavia ja pysyviä. Brasilia ei ole niin yksinkertainen paikka kuin muualla usein luullaan. Yleisissä mielikuvissa intiaanit elävät metsässä, mutta yli 300 000 heistä asuu nykyään kaupungeissa.” Brasiliassa asuu kaikkiaan yli 200 miljoonaa ihmistä. Brasilia on yksi maailman suurimmista maista ja todellinen talousmahti. Monet pitävät Brasiliaa eksoottisena ja eroottisena maana, jossa ihmiset rakastavat jalkapalloa ja sambaa. Sen tekijöiden kiinnostus ja rakkaus Brasiliaa kohtaan on ilmeistä. Kohti parempaa Brasiliasta ei ole olemassa yhtä totuutta, kuten Maria Manner ja Teivo Teivainen rehellisesti myöntävät. Yksi osoitus tilanteen valoisasta puolesta on se, että vaikka öljy-yhtiö Petrobrasin skandaaliin liittyi koko joukko päättäjiä, monet heistä joutuivat vastuuseen teoistaan. Se on yksi maailman suurimmista maista ja todellinen talousmahti. Ongelmistaan huolimatta maan tilanne ei ole toivoton. Tilanne Brasiliassa on hitaasti muuttumassa: ”Korruptio ei loppuisi Petrobrasin skandaalin myötä, mutta näytti ilmeiseltä, että ainakin siihen sekaantumisen riskit olivat lisääntyneet.” Mannerin ja Teivaisen kirjan lukeminen on suositeltavaa etenkin kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita Etelä-Amerikan kehityksestä. Tekijöiden tausta näkyy tekstin sujuvuudessa ja tiiviydessä. Brasialiasta on monta totuutta. 198. Tekijät käsittelevät myös Amazonian sademetsän hakkaamista ja ” Brasilia on luokkayhteiskunta ja sen yläluokka seuraa maassa suosituista saippuaoopperoista tuttua kaavaa, jossa huumaavaa menestystä seuraa voittokulun katkaiseva näyttävä skandaali. Viimeinen juontaa juurensa vaikean historian lisäksi maan mutkikkaaseen etniseen rakenteeseen, jota Manner ja Teivo avaavat. 1947) on erotettu talousepäselvyyksien takia toistaiseksi virastaan ja valtiolliseen öljyyhtiö Petrobrasiinl iittyvä valtava korruptioskandaali ravistelee maata. He ovat osoittaneet mieltä maan johtajia vastaan. Olennaiset asiat kerrotaan, muu on jätetty pois. Brasilia-teoksen kirjoittajat valavat tilanteen vakavuudesta huolimatta toivoa brasilialaisten kykyyn ratkaista ongelmansa. Varmaa on vain se, että maa on nyt tienhaarassa. Eroon stereotypioista Maria Mannerin ja Teivo Teivaisen tietokirjan suurin ansio on siinä, että se auttaa lukijaa pääsemään irti Brasiliasta mahdollisesti omaksumistaan stereotyyppisistä ajatuksista. Sen asukkaat ovat kyllästyneet rakenteelliseen korruptioon ja muihin ongelmiin. Kappaleet ovat lyhyitä ja tyyli on journalistisen jämäkkä. Kauneus ja rumuus sekoittuvat siellä erikoisella tavalla. Intiaanit ja mustat ovat Brasilian erityisen kaltoin kohdeltuja ryhmiä. Kiinnostavia ovat muun muassa kuvaukset helluntailais-karismaattisen kristillisyyden noususta Brasiliassa ja Transamazônica-tiehankkeesta Amazonian sademetsän läpi. 28 4. Sen ymmärtäminen on jo sen koon takia hyödyllistä myös meille suomalaisille. Maa on noussut monesti kuilun partaalta. Brasilia ei jätä ketään kylmäksi
Rane Aunimo Demokraatti Vieraalla maalla. ElokuuTA 2016 Syksyn teatteriteemalehti ilmestyy 1.9.2016 Valtakunnallisen lehtemme suo sittu teatteriteemanumero esit telee laajasti syksyn teatteri ja kulttuuritarjontaa. Elokuvan käsikirjoittaneelta ja ohjanneelta Matthew Brownilta löytyy elokuvatietokannasta vain yksi aiempi merkintä, kuusitoista vuotta sitten ilmestynyt romanttinen komedia Ropewalk. 29 4. ja valmiit ilmoi tusaineistot 26.8. Pitkä tauko herättää kysymyksiä, joihin The Man Who Knew Infinity (2015) ei anna vastauksia. Myös Damonin antisankarihahmo vaikuttaa hiukan harmaantuneelta, vaikka romua syntyy enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Myös sisältö on tutuksi käynyttä populistista syöttöä alamaisensa kylmästi hylkäävistä instituutioista, jotka haluavat vain pelastaa oman nahkansa. Loputtomassa toistossa maistuu jo astia. Soita ja varaa ilmoitustila, näin varmistat teat terinne tai muun kulttuuritapah tumanne näkyvyyden teema lehdessämme ja halutessanne myös verkossa. Vaikea ymmärtää, mitä veitsenterävä Irons on nähnyt pehmeitä kliseitä vilisevässä tusinakäsikirjoituksessa, joka ei salli hänenkään nousta niiden yläpuolelle. En siltikään tiedä, miksi tästä länsimaissa varsin tuntemattomasta teoreetikosta tehty puiseva ja laskelmoitu brittielokuva saa Suomessa levityksen. klo 14.00 men nessä ilmoitukset@demokraatti.fi Teatteriterveisin, Aila Pääkkö 09 701 0560, 050 304 5674 aila.paakko@demokraatti.fi Montako tähteä elokuva sai. Etenkin edellisen asetelma puskista tulleesta yllättäjästä ja tämän liitoon saattavasta kaitsijasta toistuu Robert Kanigelin romaanista tehdyssä elokuvassa. Pitkä arvostelu: www.demokraatti.fi ELOKUVA Tarzanin legenda Kallishintainen spektaakkeli palauttaa valkokankaalle Edgar Rice Burroughsin kirjasarjan sankarihahmon. Alexander Skarsgårdin esittämä viidakon kuningas on entistäkin muovisempi veistos ja valkoinen yli-ihminen verrattuna mustiin alkuperäisasukkaihin. Matematiikkanero tarvitsee veteraanin apua läpimurtoon.. Poikkeusyksilön harmiksi heitellään tällä kertaa niin ensimmäistä maailmansotaa, tuberkuloosia kuin mustasukkaista äitiäkin, mutta kaikki niin pinnallisesti ja väsyneesti, ettei katsojakaan jaksa niistä liikuttua. Ehkä matemaattisista neroista kuvatut menestyselokuvat Good Will Hunting (1997) ja Kaunis mieli (2001) ovat rohkaisseet levittäjiä uskomaan vastaavaan ihmeeseen. Elokuva väittää, että monelle aikalaiskollegalleen hän pelkistyi röyhkeäksi nousukkaaksi, johon suhtauduttiin hienon englantilaisen yliopiston käytävillä torjuvasti. Ilmoitusvaraukset tulisi olla meillä viimeistään 24.8. Vain vähän päälle kolmikymmentävuotiaana menehtynyt mies ei edustanut alansa pölyttynyttä eliittiä vaan oli kotimaansa köyhistä oloista ponnistanut oman tiensä kulkija. Lue Demo kraatti.fi. KOOnnuT Rane aunimO ELOKUVA Malttamaton mieli Srinivasa Ramanujan oli viime vuosisadan alussa vaikuttanut intialainen matemaatikko, joka kehitti muun muassa analyyttistä lukuteoriaa. Kun hyljeksitty sivullinen tekee raskaat uhrauksensa kaihomielin ja raivaa tiensä häntä halveksivan instituution huipulle, se tapahtuu televisioelokuvan ravistuttavuudella. Väheksynnän taustalla lienee ollut paitsi ajalle ominaista rasismia myös pelkoa uudenlaisen ajattelun läpimurrosta. ELOKUVA The Man Who Knew Infinity Ohjaus: Matthew Brown Pääosissa: Jeremy Irons, Dev Pa tel, Malcolm Sinclair, Stephen Fry, Toby Jones, Devika Bhise 2015, 109 minuuttia Pika-arviot Jason Bourne Matt Damon palaa CIA:n metsästämäksi ex-agentiksi ja Paul Greengrass ohjaajaksi sarjan viidennessä elokuvassa ja heidän kolmannessa yhteisessä Bourne-seikkailussaan. Usko lepääkin ehkä näyttelijöissä: pirullisten roolien erikoismies Jeremy Irons esittää nyt Cambridgen yliopistolle saapuvan lahjakkuuden siipiensä suojiin ottavaa veteraania ja Oscar-rohmu Slummien miljonääristä (2008) tuttu Dev Patel tämän omamielistä suojattia. Heidän keskustelunsa jäävät kauas Matt Damonin ja Robin Williamsin kohtaamisista. Rasismia ja seksismiä on vaikea sulauttaa osaksi poikahenkistä toimintaa. Maallikon näkökulmasta Ramanujan oli jonkinlainen luonnonoikku, jonka onnistui lyhyen elämänsä aikana todistaa vain osa uraauurtavista kaavoistaan
Elokussa 1916 Työmies revitti ison jutun siitä, että työväen omistama Elanto olisi pidentänyt työmiestensä työaikaa yhdeksästä tunnista kymmeneen. Sen verran hajua asiassa oli, että Elannon käyttämän rakennusfirman kaksi työntekijää tekivät omasta pyynnöstään pitempää taksvärkkiä. Terry Malloy ei kuitenkaan ollut välttämättä mestariteoksen kiinnostavin henkilö. Aatto Sirén ja Jurassic Park Perjantain 4.8. Hienossa kirjassa yhdistyvät kivuttomasti työläisteemat, rikosjuoni ja uskonkilvoittelun aihe.. Kyseessäoleva teos, joka samalla on äärimmäisen tiedemiestyyppien sieluelämän verraton kuvaaja ja niitä mitä mehevimmällä huumorilla ruoskija, mielikuvittelee pääaiheellaan kappaleen maapallon muinaisten kausien jo ammoin sukupuuttoon kuollutta eläinmaailmaa suunnattomine hirviöineen, mitkä muka semmoisenaan ovat säilyneet ja jatkavat olemassaoloaan vieläkin. Uskaltaudu syville vesille!” Maailman kirjallisuuden katekismus BUdd SchUlBERg: AlASTON SATAmA (WATERfRONT, 1955) SUOmENNOS SIRPPA KAUPPINEN . Aatto Siren Työmies 4.8.1916 Väinö Tanner suuttuu Työmiehelle Elannon toimitusjohtajaksi vuonna 1915 valittu Väinö Tanner esiintyi noina vuosina Työmiehessä harvoin. Työmies arvosteli Conan Doylen romaanin sata vuotta sitten 4.8.1916. ElokuuTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Luonnontieteellinen romaani Kokemusperäisen tieteen sovelluttaminen kaunokirjallisuuteen ei ole sen nykypäiväinen suuntailmiö. /--/ Kansantajuisen luonnontieteen yhtenä esiintymismuotona voidaan myöskin pitää semmoista mielikuvitusromaania, missä aiheet vastaavat saavutettuja kokemusperäisiä tietämyksiä. Jurassic Park -elokuvan idean taustalla oli vuonna 1912 ilmestynyt Arthur Conan Doylen romaani Kadonnut maailma, joka siirtyi valkokankaalle samalla nimellä vuonna 1960. Tanner valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1907. Sellaiseksi nousee isä Barry, satamayhteisön vähän virkaheitto sielunpaimen, joka rohkenee asettua pikkukaupungin elämää hallitsevaa syndikaattipomoa vastaan. Semmoisiin on luettava Jack Londonin ”Ennen Aatamia”, Stanley Waterloon ”Luolaihmiset” y.m., tai missä on mielikuviteltu luonnontietämyksen äärimmäisiä johtopäätöksiä, kuten Jules Vernen ja H.G.Wells’in useimmissa teoksissa. Edellisiin on luettava Osakeyhtiö Gummeruksen kustannuksella Jyväskylässä äsken ilmestynyt A. lehdessä SDP:n ja Työmiehen torppariasioihin erikoistunut kansanedustaja Aatto Sirén esiintyi kirjallisuuskriitikkona. Etelä-Amerikan etäällä lähes luoksepääsemättömällä ylätasangolla. Hän tunsi kuin tuulenpuuskan, mutta se ei ollut jokituulta. Sillä niinmuodoin on samalla, ei ainostaan huvittava vaan opettavainen puolensa ja arvonsa ja yhtä suurella oikeudella kuin maata kaivettujen muinaisten eliöiden jätteiden perusteella hahmotellut eläinkuvat puolustavat paikkaansa missä tahansa tieteellis-kansantajuisessa teoksessa, niin yhtä oikeutettuja ovat mielikuvitelmat samaisen eläinkunnan luonteenomaisista elintavoista luonnollisessa ympäristössään – vaikkapa romaanin muodossakin – kunhan kertomus pohjaltaan tarkalleen vastaa kokemusperäisen tietämyksen saavutuksia. Due in altum. Kirjalla on ansionsa menneinä geologisina kausina eläneen eläinkunnan havainnollistuttajana. Juttu ei pitänyt paikkaansa. Sirén arvosti silloisten tieteisromaanien kansantajuisuutta. TUlKINTA ROlf BAmBERg mitä se on: Useimmille ensimmäinen mielleyhtymä Alastomasta satamasta on Marlon Brando sen filmiversiossa, joka valmistui jo ennen romaania. Tämä piirre ei kylläkään ollut leimaavana hänen omissa teksteissään. Emile Zolaa voidaan pitää tieteellisen romaanin perustajana, sen sanan realistisimmassa merkityksessä. Sukset helsinkiläisen puoluejohdon kanssa menivät jo silloin ristiin keskeisessä menettelytapakysymyksessä, mahdollisessa yhteistyössä muiden eduskuntapuolueiden kanssa. – Kun on kysymyksessä uutisen laatiminen jostakin, vaikkapa pienemmästä ja työläisiään todella sortavasta liikkeestä, kyllä silloin toimituksen telefoonit pannaan soimaan ja otetaan selvää asian todenperäisyydestä, mutta kun on kysymys helsinkiläisten kuluttajain omistamasta Elannosta, jonka jäseniä ja omistajia suurin osa Työmiehen toimittajistakin on, ja joka alati on osoittanut käyvänsä työväen olojen parantamisen etunenässä, silloin ei toimituksella ole aikaa edes kysyä, minkä verran perää sen saamissa huhuissa on, vaan pitää se reippaan hyökkäyksen raskaimmalla tykistöllä soveliaampana, Tanner purki sydäntään. Väinö Tanner suuttui. Hän ei vielä tarkalleen tiennyt, mitä tekisi, mutta ainakin hän aikoi ryhtyä toimintaan Jumalan tähden, hän ei olisi enää pelkkä heiluva suitsutusastia. Hän arvosteli Arthur Conan Doylen romaanin Kadonnut maailma, joka sittemmin toimi esikuvana muun muassa Jurassic Park -elokuville. Conan Doylen kirjoittama ”Kadonnut maailma”. ”Isä Barry tunsi riemua. 30 4. Viime vuosisadan viimeisellä kolmanneksella valtaanpäässyt naturalismi avasi uuden suunnan kirjallisuudessa ja taiteessa, seurauksena yhteiskunnallisen tuotantovoimien keräämisestä määrääviksi tekijäksi taloudellisen elämän näyttämölle ja luonnontieteiden nopeasta edistymisestä. Tekijä on tunnettu historiallisen romaanin alalta, mutta etenkin paljon luettujen salapoliisiseikkailujen tekijänä. Teos on kuvitettu ja maksaa 2:75. Linjakysymyksissä Tanner edusti jo tuolloin erilaista näkemystä kuin puhdasoppinen siltasaarelainen Työmies
Ei vastaanottoa . Avarakatseinen kasikymppinen Naimisissa 56 vuotta olleet Timo ja Kaija Roos askaroivat parhaillaan sellaisen ”vanhojen päivien hullutuksen” parissa, että vanha kesämökki puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Roos seuraa yhä tiiviisti politiikkaa, sillä mihinpä koira karvoistaan pääsisi. – Jotakin hyvää tuntee tehneensä, se on hieno asia, hän sanoo. . SDP:n kansanedustaja 1983–1995 . Ei se olisi pahitteeksi kenellekään, hän jatkaa. Hän aina joskus puuttui ja puuttuu vieläkin, että et voi sanoa noin, tekstinsä kiltin koulupojan lailla äidinkielen ja historian lehtorina toimineen vaimonsa tarkistettavaksi vievä Roos kertoo. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Eetu Salinin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Timo Roos Timo Roos 80 vuoTTa – Kerran joku minulle kirjoitti, että ota nyt se Tilta tasaarvoiseen keskusteluun, ja niin Tilta otettiin pois keittiöstä, hän muistelee. Juuri leikattiin kummastakin silmästä kaihi, että nyt minun pitäisi olla sitten avarakatseisempi, syntymäpäiväsankari veistelee. Demokraatin lukijoille Roos on tuttu sekä SDP:n entisenä kansanedustajana että lehden pitkäaikaisena sanaseppona, jolle on luontaista katsoa maailmaa pilke silmäkulmassa. . Hän on minun vaimoni Kaija, joka seuraa tiukasti aikaansa ja politiikkaa. . . Se antaa kyllä myös oikeuden olla hyvinkin vakava, Roos tuumii. Mäkisen Jallu ja kumppanit Jäätyään eduskunnasta vuonna 1995 Roos ryhtyi kirjoituksissaan puimaan maailman menoa fiktiivisten, mutta tosielämästä ammentavien hahmojen kautta. 31 4. – Viisastumisesta ei ole vielä merkkejä, mutta monenlaista kremppaa tuppaa olemaan. JukkaPekka Flande r. Roosin arkeen kuuluu tiiviisti myös haitari, jota hän käy soittamassa palvelutaloissa. kunnallisneuvos . Roos kysyy mieluusti vaimonsa mielipidettä Tiltan sanomisiin, ja usein Kaija keksii kommentteja itsekin. Siitäpä Roos keksi teksteihinsä kolmannen hahmon, Tiltan. Jos keikalle lähteekin väsyneenä, niin virkeänä sieltä aina palaa. Lukijoille tuttuja ovat Nieminen Vee, kylän entinen opettaja, ”kylän paarissa” viihtyvä ”hullujenpuhuja ja yksityisajattelija” Mäkisen Jallu sekä keskusteluiden kommentaattori Tilta. Syntynyt 5.8.1936 Karkussa . Alkuun Tilta huikkaili huomioitaan keittiöstä. ammatiltaan erityisopettaja . asuu Hämeenlinnassa . . – Se on huomaamaton tapa ja asenne suhtautua – kaikkea ei tarvitse ottaa niin vakavasti. Puolueen kunniajäsenyyttä ja saamaansa Paasio-mitalia hän arvostaa, mutta eniten lämmittävät kiitoksen sanat. ” Huumori on varaventtiili, jonka kautta voi päästää painetta ja katsella tätä loppujen lopuksi aikamoista tosikkojen maailmaa vähän toisenlaisesta näkökulmasta.” Timo Roosista on moneksi, humoristi, haitaristi, sanaseppo ja vielä entinen poliitikkokin. . Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Kylän entiselle opettajallekin soiteltiin – siis 80 vuotta täyttävälle entiselle erityisopettajalle Timo Roosille, nimittäin. . ElokuuTA 2016 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 050 408 1359 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Häneltä on tiedusteltu . – Huumori on varaventtiili, jonka kautta voi päästää painetta ja katsella tätä loppujen lopuksi aikamoista tosikkojen maailmaa vähän toisenlaisesta näkökulmasta. – Tilta on ihan luuta ja lihaa
– Tilaisuus oli kaunis ja muistotilaisuudessa puhui myös Utoyasta selviytynyt nuori, Rytkönen sanoo. Kansainvälistä taustaa osallistuminen ei edellytä, eikä kielitaidosta kannata stressata. Jäljelle jäi tunne, että meillä on paljon upeita, tiedostavia, eteenpäin katsovia nuoria, joilla on mahdollisuus rakentaa yhtenäistä Eurooppaa, Rytkönen hehkuttaa. Menen uudestaan YES:in kesäleirille, jos vain pääsen. – Suomessa usein ajattelemme olevamme tasa-arvon mallioppilaita historiallisten saavutustemme ansiosta, mutta oikeasti meillä on paljon opittavaa muilta, viidettä kertaa YES-leirillä ollut, myös tasa-arvoworkshopeihin osallistunut Otto Köngäs sanoo. – Äärioikeistolainen terroriteko Münchenissä iski kaikkia vasten kasvoja, ja vakavoitti loppuleirin tunnelmaa, Köngäs kommentoi. Ohjelmassa oli paneelikeskusteluja, työryhmiä ja delegaatioiden välisiä tapaamisia, mutta tilaa jäi myös vapaa-ajalle. – Leirillä oli erityisesti feminismiin liittyviä workshopeja, joista pidin todella paljon, ensimmäistä kertaa osallistunut osallistunut DemFem-verkoston puheenjohtajanakin toimiva Maria Rytkönen sanoo. ElokuuTA 2016 Nuorilta vahva yes paremmalle Euroopalle Heinäkuussa noin tuhat sosialidemokraattista nuorta eri puolilta Eurooppaa kokoontui yhteen vuotuiselle Young European Socialists -eli YES-leirille pohtimaan eurooppalaisen politiikan ajankohtaisia teemoja ja kipupisteitä. – Uima-altaan reunalla yksisarvisista uimaleluista alkanut juttu lähti helposti kasvamaan syvällisiksi keskusteluiksi äärioikeiston noususta ja Euroopan tilasta. – Eurooppalainen keskustelu keskittyy aika paljon siihen että puidaan ongelmia, mutta keskustelu siitä miten sosialidemokratian tulisi haasteita ratkaista jää aika kapeaksi. Rytkönen olisi kaivannut ohjelmaan kuitenkin enemmän talouspuhetta. On todella sääli, ettei mitään vastaavaa riviaktiiveille suunnattua kansainvälistä toimintaa ole puolueessa tarjolla. Tässä me suomalaiset voisimme tuoda omaa talouspoliittista osaamistamme esiin. Leirillä jouduttiin puimaan myös muistopäivänä tapahtunutta Münchenin terroritekoa. YES-konkari Köngäs toivoisi vastaavaa kansainvälistä leiriä myös muille aktiiveille. Tällä kertaa kesäleiri järjestettiin Terrasinissa, Sisiliassa. 32 4. Näkemyksiä vaihdettiin Brexitistä, terrori-iskuista kuin pakolaisistakin. – Olen rikastunut jokaisella leirillä valtavasti hienoista kokemuksista, uusia ajatuksista ja rakkaiksi käyneistä ihmisistä. Matleena Kantola Demokraatti ” Parasta leirin antia oli vapaamuotoinen keskustelu eurooppalaisten demarinuorten kesken. Suomen YES-leirin delegaatio urakoi muun muassa workshopeissa, mutta aikaa jäi myös maailmanparantamiseen uima-altaan reunalla. Syvällisiä keskusteluja uima-altaalla Parasta leirin antia oli Rytkösen ja Könkään mielestä vapaamuotoinen keskustelu eurooppalaisten demarinuorten kesken. Leirillä myös hiljennyttiin, kun siellä pidettiin tilaisuus viisi vuotta sitten tapahtuneiden Utoyan iskujen muistoksi. Iida Vallin
Jesse Ovens oli jo voittanut pari kultaa isänmaalleen, jossa mustaihoisia sanottiin neekereiksi, kuten meilläkin, eikä heillä ollut samoja ihmisoikeuksia kuin valkoihoisilla. 34 4. Vai menevätkö helteiden piikkiin. Mielenkiintoinen oli republikaanien, tämän kokoomuksemme veljen, puoluekokous, jonne kokoomus lähetti kokoukseen eduskunnan toisen varapuhemiehen edustamaan. Kun keihään voittaja Saksan Stöck sinkautti välineensä 72 metrin päähän, oli katsomo räjähtää. Jotenkin näin kirjoitti Jukola ja jatkoi, että sen voiman edessä murtuvat voittamattomiltakin tuntuvat esteet. Jokaisena kisapäivänä ilmestynyt Suomen Urheilulehti sentään uskalsi arvostella kisojen järjestelyä sanoen järjestäjien toimintaa esim. Täydestä meni kaikki meidän Kekkostamme myöten. stadionilla yliorganisoiduksi. Rehelliselle ent. Pienessä mökissä Karkun Passinmäessä ei ollut radiota mistä kuunnella olympiakisoja, mutta luettiinhan niistä tulokset seuraavan päivän Kansan Lehdestä. neuvostourheilijalle, jos sellainen löytyisi, olisi oikein pystyttää patsas Moskovan Punaiselle torille. Tuona elokuun 5. Vahvisti vain. Mielenkiinnolla odotan, kuka täällä Suomessa ilmoittautuu Trumpin kannattajaksi. Martti Jukola sanoi Hitlerin hallitsevan urheilija-armeijaansa jollakin salaperäisellä voimalla kunnia-aitiostaan. Jotakin tarttis tehrä, miksi siis odottaa. Hitlerkin nousi seisomaan ja teki saksalaiseen tapaan Stöckille kunniaa. Ei Ahti Karjalainenkaan sentään tämänlaiseen alentunut ulkoministerinä horjuessaan. Ei liene vaikea sitä arvata. Puhumattakaan erilaisista tynkkysistä ja hakkaraisista, joiden suulla tuntuu hallituskin puhuvan. Sellaisia, joiden näytöt merkittäviin tehtäviinkään nostettuina jäivät kovin vähiin. Silloin pysähtyi Stöck paikalleen, kohotti oikean kätensä ja vastasi muutaman sekunnin kunniaasennolla johtajan onnitteluun. Syksyllä sitten näemme, miten hyvän kaikupohjan republikaaniveljien vihaja ivapuheet ovat löytäneet kuulijassa. Pieni Suomi oli tässä vaiheessa pisteissä kolmannella tilalla. Timo Roos timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia.. Tämmöisen hallituksen aikaansaannokset ja saamattomuudet kyllä tarjoavat aineksia tikun nokkaan nostettavaksi. Vastaan nyt, että tiedän. ElokuuTA 2016 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Vastuuta ja sen pakoilua Mielenkiinnolla odotan, kuka täällä Suomessa ilmoittautuu Trumpin kannattajaksi. u u u Amerikassa asettaudutaan dollareita säästämättä repivään presidentinvaalitaisteluun. päivänä merkittävin asia mökin nuorelleparille Kertulle ja Antille oli kuitenkin se, että perhe kasvoi illalla kolmijäseniseksi. u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että eräissä urheilulajeissa loppukilpailut käydään oikeusistuimissa. Syntyi poika, joka aikanaan sitten on näitä tämmöisiä juttuja kirjoitellut. Fuhrerin innoittamana kamppailevat saksalaiset ainutlaatuisella henkisellä voimalla. urheiluhulluina muistelimme, että juuri näinä päivinä tasan 80 vuotta sitten pääsi natsiSaksa oikein luvalla esittelemään mahtiaan isoille katsomoille ja eri maiden mahtajille. Valitettavasti tuli historia osoittamaan, että näin oli lähellä käydä. Ent. Moni mitali menee taas uusjakoon. Republikaanien puoluekokouksen puheet eivät muuttaneet käsitystäni Amerikan porvareista. Kuitenkin jo kauan sitten asiasta raportoi Juice Leskinen, joka lauloi, että ”Mies tuli vuonolta, näyttäen huonolta norjalaispaidassaan.” Siinä selitys norjalaishiihtäjäin erittäin voimakkaisiin rohtoihin. u u u Kannatuksemme on laskussa. u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, millaisia ”asiantuntijoita” ei demarien kannata kuunnella. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva SDP:n ex-kansanedustaja. Norjalaisten hiihtosaavutusten syiden uusi syynääminen paljasti karun totuuden. Ulkoministerikin on ulostanut itsensä vastuusta omiensa puheista
klo 13–16. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 Säästöpankinranta 2 A 8. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Martti Pöysälä. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina Vähämäki 040 570 5688 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 VAASAN SOS.DEM. Jutussa oli vääränä päivämääränä 3.8.. 35 4. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Antti Jussi Kososen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Marja Leino. Ihminen ensin Oikaisu Jukka Sirenin viime viikon lehdessä olleeseen syntymäpäiväjuttuun oli pujahtanut virhe. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, info@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Lisätiedot ja hakulomake säätiön kotisivuilla KANSAN SIVISTYSRAHASTON APURAHAT Uusi hakuaika 1.8.-31.8.2016 Demokraatin irtonumeromyyntipisteet Espoo R-kioski, Tapiola Sampokuja HElsinki Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, Elielinaukio Rautatieasema R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 imatra R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 lappEEnranta R-kioski, Keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25 JYVÄskYlÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 Sokos Ajanviete Kauppakatu 24 kokkola R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 tampErE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 25 Sokos Hallituskatu 12 turku Matkahuolto Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 R-kioski Itäinen Pitkäkatu 12–14 R-kioski Viilarinkatu 1 Vaasa R-kioski Kauppapuistikko 30 R-kioski Rewell Center, nro 130 Hautauspalvelut Syntymäpäivät Martti Pöysälä Nuorisotoimenjohtaja, Helsinki 15.8.2016 Matkoilla, ei vastaanottoa. Syntymäpäivien vastaanotto on Tarmon talossa Virusmäentie 10 lauantaina 6.8. 75 VUOTTA 85 VUOTTA Marja Leino Osastopäällikkö, eläkeläinen, Järvenpää 14.8.2016 Ei vastaanottoa. ElokuuTA 2016 LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi 0400-423 835 Kaikki lakiasianne. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh
SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. 36 4. 010 7703 640 (vaihde). 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. ElokuuTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. (06) 220 1562 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh
Mikä on Rion olympialaisten jälkeen ainoa asuttu maanosa, jossa ei ole järjestetty olympialaisia. Kei sar iku nta 4. Onnea voittajalle! . Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 195 jal kap allo n MM -lo ppu ott elu n rat kai ssu t uru gua yla ish yök kää jä Alc ide s Ghi ggi a. Kris till ist ä pää siä ist ä 7. Mitä Aku Ankan Suomen toimitus sensuroi uusimman taskukirjan kannesta. 37 4. Urh eilu toi mitt aja Már io Filh on muk aan 9. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 6. 4. 2. ElokuuTA 2016 Ristikko 31/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Kuka on säveltänyt Girl from Ipanema -kappaleen. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Kuka sanoi: ”Vain kolme ihmistä on historian aikana saanut Maracanãn täysin hiljaiseksi: Frank Sinatra, Paavi Johannes Paavali II ja minä.” 10. 7. 10. Mikä oli itsenäisen Brasilian ensimmäinen valtiomuoto. Jal kap allo leg end a Pel é. 3. Mitä uskonnollista juhlaa Rion sambakarnevaalit edeltävät. Afr ikk a 8. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Tam mik uun jok ea 3. 1. Kenen mukaan Rion olympialaisten päänäyttämö Maracana-stadion on virallisesti nimetty. Mitä kaupungin nimi Rio de Janeiro tarkoittaa. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Paavo Järvinen Kotkasta. Millä nimellä kutsutaan Rio de Janeirossa syntynyttä brasilialaista. 9. Ratkaisuja Ristikon 29/2016 ratkaisu: Torstaina 21.7. 8. Ant oni o Car los Job im 5. Rio n maa mer kki nä toi miv an Kris tus -pa tsa an 6. Kuka on Edson Arantes do Nascimento. Car ioc a 2. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. 5
Henkinen erakko on näkijä, joka joutuu kamppailemaan paitsi poliittisten valintojensa puolesta työssä myös masentuneen vaimonsa kanssa kotona. Aatedraamoissaan tähtilippua isänmaallisesti heiluttava Steven Spielberg pelaa varman päälle Abraham Lincolnista kertovassa suurmieselokuvassa. 06.52 Kim ja Kai 07.00 Lintumiehet 07.10 Kati ja Töppö 07.21 Unohdettujen purkkien kansa 07.27 Metkat Mesiläiset 07.34 I-hah-haa 07.38 Petrin tiikeritarinat 07.49 Kaapo 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas 08.24 Villit futarit (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Luontomatkalla Costa Ricassa 10.00 Matkakassi 10.30 Kioski: Aleks’in Wonderland 11.00 Summeri (7) 12.05 Extreme-urheilua 12.10–13.00 Villi kortti 14.00–13.50 Satuhäät 14.01–14.25 Kummeli V 14.35 Ilmastonmuutoksia Huippuvuorilla 15.05 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 15.35 Ratsastuksen maailma 16.00 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Pojasta mieheksi 18.50 VICE: The 20,000 Calorie Strongman Diet 19.00–20.55 Asterix olympialaisissa (7) 21.05 Rion olympialaiset 21.50 Uutiset 21.55 Rion olympialaiset 22.10 Usain Bolt – maailman nopein 23.10 Rion olympialaiset 23.15 Serena 00.45 Rion olympialaiset 00.55 Kohti Rioa: Lappajärven naarasleijona 01.45–04.00 Rion olympialaiset: Avajaiset MTV3 06.35 Aamusää 07.05 Minun kirjahyllyni 07.30 Huomenta Suomi 08.30 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Kauniit ja rohkeat 09.30 Emmerdale 10.00 Mahdoton taloprojekti 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Diili 14.30 Tervetuloa Ruotsiin! 15.00 Piilokamera 15.30 Millerit 16.00 Lemmikkien hamstraajat 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Salatut elämät (7) 18.30 Salatut elämät (12) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Emmerdale 20.05 Uuno Turhapuron aviokriisi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Phone Booth (16) 00.20 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 00.25–01.40 Kadonnut (12) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 Lazy Town 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.40 Transformers Rescue Bots (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00–09.10 Vaaleanpunainen pantteri (7) 13.45 Eläinsairaala 14.15 Eläinsairaala (7) 14.45–15.45 Haapasalo goes lomalle 15.50 Haapasalo goes lomalle 16.50 Matkaoppaat 17.20 Matkaoppaat 17.50 Matkaoppaat 18.20 Matkaoppaat 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Iron Man (12) 23.40 Elokuva: Air Force One (16) 02.10–04.05 Elokuva: Rakkauden rajoilla Yle TeeMa 04.00 Teematieto 17.00– 18.30 Muurin perilliset 18.40 Elävä arkisto: Eppu Normaali 40 vuotta 18.41 Lähikuvassa: Eppu Normaali 19.15 Suomi-ilmiö: Eppu Normaali 20.15 Jäämeri 30 päivässä 21.00 Kino: Ihmissusi Lontoossa (16) 22.35 Play God (16) 23.15 Kino: Kuoleman lintu (18) 00.50–04.00 Teematieto Ryvettyneiden presidenttiensä pitkässä sarjassa kiiltokuvista kiinnostuneet amerikkalaiset joutuvat kelaamaan historiankeloja kauas taaksepäin ennen kuin osuvat sellaisen ihmeen kohdalle, jota jälkipolvet muuallakin pystyvät katsomaan ainakin voittopuolisesti hyväksyvästi sekä poliitikkona että esikuvana. Kotikatsomo: Alavilla mailla hallanvaara (7) Yle TV1 klo 21.05 Maalta olet sinä tullut. MAANANTAI 8.8. Miksi on erilaisia koirarotuja. Ohjaajan tavassa kuvittaa menneisyyttä faktoja ei ohiteta mutta tyylissä on kaikentietävää viisastelua, joka ymmärtää tulevan ennalta. Silti elokuva kallistuu enemmän myytin kuin miehen suuntaan. Legendaa ylläpidetään jo alussa, jossa nuoret sotilaat hakeutuvat palvomaan ylevänä jumalhahmona tuolillaan istuvaa presidenttiä. 06.53 Lilli ja kukkaisystävät 07.03 Puutarhan tonttu 07.11 Mimmi Lehmä ja Varis 07.19 Lauran tähti 07.31 Humps 07.39 Lauri kilpa-auto 07.49 Hommat hoituu 07.53 Anniina Ballerina 08.22 Galaxi 08.23 Viidakkokirja (7) 08.34 Kesäleiri (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Luontomatkalla Costa Ricassa 10.00 Afrikan kansallispuistojen eläimiä 10.30 Kioski: Marjan vallassa 11.00 Summeri (7) 12.00 Luontoretkellä: Rautukuume 12.30 Tanskalainen maajussi 13.00 Ikuiset arvet 13.30 Matkakassi 14.00 Onnistuuko elämä maalla. Lincolnin (2012) nimiroolin karismaattinen tulkki Daniel Day-Lewis tekee kyllä vaikuttavan osasuorituksen mietteisiinsä ja velvoitteihinsa uppoutuneena kansankapteenina. Kuvassa: Jukka (Henri Halkola) ja Anne (Johanna Kokko). Kun presidentti astelee ulos kotitalostaan viimeistä kertaa, satusetä Spielberg kääntää mustan palvelijan pään katsomaan teatteriesitykseen poistuvan vanhan miehen loittonevaa selkää. Teatraalisessa ylöspanossa ulkokuville on vain vähän käyttöä, sillä painopiste on suljettujen ovien takaisessa kaupankäynnissä, jossa historian oikealla puolella olevat vaativat orjuuden lopettamista. Mestari. Kamaridraaman ja lakitupatrillerin ristisiitoksena elokuva painottuu totisiin puheisiin, henkilökohtaisiin uhrauksiin ja vähältä piti -tilanteisiin, joiden uskottavuus laskee sitä mukaa mitä kauemmin Spielberg jännittää nuolta. SUNNUNTAI 7.8 Lincoln, mies vai myytti. 15.00 Pako erämaasta 15.50–15.53 Luolateoreetikot (7) 16.00 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Pojasta mieheksi 18.45 Rion olympialaiset: Jalkapalloa 21.00 Kummeli V 21.25 Poliisi selvittää 21.35 Uroot 21.45 Rion olympialaiset: Jalkapalloa 00.00–04.00 Uutisikkuna MTV3 06.35 Aamusää 07.05 Terve aamu 07.30 Huomenta Suomi 08.30 Studio55. Kate Humble ja Steve Leonard tutkivat kolmiosaisessa sarjassa erään englantilaisen kylän koiria. Historioitsijat ja vapaaehtoisjärjestö Memorial yrittävät lieventää Stalinin tekojen kauhua ja demokratian etenemisen esteitä. TORSTAI 4.8. Kolmiosaisen draamasarjan aloitusosassa Anne saapuu kotiin hautaamaan äitinsä. 38 4. 04 05 TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki RANE AuNImO Historia: Stalinin varjossa Yle TV1 klo 19.00 60 vuotta Stalinin kuoleman jälkeen Stalin-kultti elää yhä venäläisten keskuudessa. Lincoln Sub klo 21.00 LAUANTAI 6.8. 21.00 Tiededokumentti: Koirat lähikuvassa 21.45 Kino: Tango kahdelle (12) 23.15 Uskaltaa muistaa (12) 00.15–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.25 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Futisvanhemmat 10.00 Benidorm 10.50 Päivän kasvo 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueittain 12.25 Tohtori Kiminkinen 12.55 Elämä käännekohdassa 13.25 Kultaa ja kunniaa 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55–16.45 Avara luonto: Keisaripingviinin haaste 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Futisvanhemmat 19.00 Samassa veneessä (12) 20.00 Kulutustavaratarkastajat 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Dicte (16) 22.35 Uutiset 22.40 Outlander – Matkantekijä (16) 23.35 Myötätai vastoinkäymisessä 00.05 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 5.8. TV-ohjelmat Tiededokumentti: Koirat lähikuvassa Yle Teema klo 21.00 Koira on ihmisen paras ystävä, sanotaan. Tapahtumat sijoittuvat Amerikan sisällisodan viimeiseen vuoteen, jolloin pohjoisen voitto etelän irtautuneista osavaltioista oli jo tosiasiallisesti selvä. Miksi jotkut rodut ovat suositumpia kuin toiset. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Haaveiden talo hartiapankilla 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Pomo piilossa UK 15.30 Millerit 16.00 Suomen ihanimmat häät 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.35 Salatut elämät (7) 18.00 Salatut elämät (7) 18.30 Salatut elämät (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Emmerdale 20.05 Löytäjät 20.35 1001 Rikua 21.00 Tuubi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rikoksista pahin (12) 23.35 Backstrom (12) 00.35–01.05 Last Man on Earth NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 Lazy Town 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.40 Lego Star Wars (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00– 09.10 Vaaleanpunainen pantteri 13.45 Eläinsairaala 14.15 Eläinsairaala 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Poliisit 19.30 Poliisit 20.00 Grillit huurussa 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007 vaaran vyöhykkeellä (16) 23.35 Paratiisihotelli Ruotsi 00.35 Poliisit 01.05 Poliisit 01.35 Suomen Tulli 02.35 Leijonan luola USA 03.35–04.35 Blue Bloods (12) Yle TeeMa 04.00 Teematieto 17.00 Mestariviulistin soinnut 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.00–20.25 Viritetyt vempaimet 20.30 Miten elämme vuonna 2020. Steven Spielberg rakentelee Abraham Lincolnin (Daniel Day-Lewis) legendaa liki kolmituntisessa suurmieselokuvassa.. ElokuuTA 2016 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.25 Helil kyläs 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Futisvanhemmat 10.00 Benidorm 10.50 Päivän kasvo 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueittain 12.20 Tohtori Kiminkinen 12.50 Elämä käännekohdassa 13.20 Maailmat kohtaavat 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kulutustavaratarkastajat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Benidorm 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Futisvanhemmat 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Puutarhaunelmia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Outlander – Matkantekijä (16) 22.00 8 myyttiä työstä 23.00 Uutiset 23.05 Dicte (16) 00.40 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 4.8
kilpailupäivä 19.00 Rion olympialaiset: Uinti 20.30 Rion olympialaiset: Rugby 20.55 Rion olympialaiset: Ammunta 21.55 Rion olympialaiset: Telinevoimistelu 00.45 Rion olympialaiset: 3. yön huippuhetket 09.15 Rion olympialaiset: Uinti 10.30 Rion olympialaiset: Koskimelonta 11.00 Rion olympialaiset: Lentopallo 12.05 Rion olympialaiset: Koripallo 13.35 Rion olympialaiset: Uimahyppy 14.20 Rion olympialaiset: Pyöräily, soutu 17.55 Rion olympialaiset: Ammunta, pyöräily 18.55 Rion olympialaiset: Uinti, nyrkkeily 20.40 Rion olympialaiset: 5. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Kauniit ja rohkeat 09.30 Emmerdale 10.00 Mahdoton taloprojekti 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Tähdet kertovat 14.30 Koiralle koti 15.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 16.00 Britannian hovi lähikuvassa 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Salatut elämät (7) 18.30 Salatut elämät (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Emmerdale 20.05 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Bones (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 112 (7) 23.35 Legends (16) 00.35 Yövahti 01.35–02.35 Isänmaan puolesta (12) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 Lazy Town 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.40 Transformers Rescue Bots (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00–09.10 Vaaleanpunainen pantteri 13.45 Eläinsairaala 14.15 Eläinsairaala 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45–16.15 Neljän tähden illallinen 16.20 Matkaoppaat 16.50 Grillit huurussa 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Poliisit (7) 19.30 Supertähdet 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007 ja lupa tappaa (16) (16) 23.35 Paratiisihotelli Ruotsi 00.35 Poliisit (7) 01.05 Poliisit 01.35 Leijonan luola USA 02.35–03.35 Blue Bloods (12) Yle TeeMa 04.00 Teematieto 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 8.8. 06.52 Taikakaruselli 07.04 Viljami 07.09 Puuharit 07.23 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.34 Ihan satua 07.39 Pasin ja Kielon valtakunta 07.50 Ryhmä Hau 08.17 Galaxi 08.18 Galaxin Pallo 08.50 Teematieto 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.00 Kirjaohjelma: Unni Lindell 20.30 Jäitä hattuun (7) 21.00 Maanalaiset taistelijat (16) 21.55 Kotiseutu (7) 23.45 Muurin perilliset 01.15–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.15 Aamusydämellä 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Futisvanhemmat 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueittain 12.20 Ruotsalaisia salaisuuksia 12.35 Tohtori Kiminkinen 13.05 Elämä käännekohdassa 13.35 Soita minulle Helena (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Puutarhaunelmia 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Futisvanhemmat 19.00 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 20.00 Metsien kätkemä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Rion olympialaiset: Beach volley 21.40 Jalkapallon Super Cup 22.35 Uutiset 22.40 Jalkapallon Super Cup 00.00 Kotikatsomo: Alavilla mailla hallanvaara (7) 00.50 Prisma: Parvibongari 01.40–03.59 Uutisikkuna Yle TV2 06.00 Rion olympialaiset: Uimahyppy 07.00 Rion olympialaiset: 3. yön huippuhetket 08.15 Rion olympialaiset: Koskimelonta 09.00 Rion olympialaiset: 3. kilpailupäivä 16.30 Rion olympialaiset: Ammunta 17.00 Rion olympialaiset: 1. ElokuuTA 2016 Yle TV1 00.00 Uutisikkuna 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05–08.54 Rakkaudesta puutarhaan 09.00 Uutiset 09.05 Tanskan aarteenmetsästäjät 09.35 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 10.00 Uutiset 10.05–10.55 Avara luonto: Keisaripingviinin haaste 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueittain 12.15 Ruotsalaisia salaisuuksia 12.30 Minun totuuteni: Mona Sahlin 13.30 Dokumenttiprojekti: Yläkerran Tuula 14.30 Tosi tarina: Minä rakastan sinua 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Metsien kätkemä 15.50 8 myyttiä työstä 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Prisma: Parvibongari 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Saman taivaan alla: Hiljaiselo Öllölässä 18.45 Avara luonto: Kädelliset sukulaisemme 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.10 Komisario Lewis (12) 22.40 Tartu Mikkiin 23.30–23.59 Rouva varapresidentti Yle TV2 04.00 Rion olympialaiset: Avajaiset 05.35 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 6.8. 13.00 Legenda suojelijoista (12) 15.00 Pomo piilossa 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Salatut elämät (7) 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Luojan kiitos! 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 Pilanpäiten 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Tuubi 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Johan Falk 12–koodinimi Lisa (16) 00.40–01.40 Panttivangit (16) NeloNeN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Pound Puppies 07.10 Lego Elves (7) 07.35 Lego Friends 07.55 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lazy Town 08.35 Lego Star Wars (7) 08.55 My Little Pony: Equestria Girls -lyhäri 09.00 Matkaoppaat 09.30 Matkaoppaat 10.00 Matkaoppaat 10.30 Suomen huutokauppakeisari 11.30 Suomen huutokauppakeisari 12.30 Leijonan luola USA 13.30 Leijonan luola USA 14.30 Leijonan luola USA 15.30 Radio Aallon Helsinki-päivän kesäkonsertti 16.00 Neljän tähden illallinen 18.00 Hauskat kotivideot 18.30 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. kilpailupäivä 03.40–05.45 Rion olympialaiset: Uinti MTV3 06.35 Aamusää 07.05 Terve aamu 07.30 Huomenta Suomi 08.30 Studio55. kilpailupäivä 00.55 Rion olympialaiset: Koripallo 02.45 Rion olympialaiset: Painonnosto 03.40–05.30 Rion olympialaiset: Uinti MTV3 08.10 Mokon suuri maailma 08.25 Vikke Viikinki 08.40 Littlest Pet Shop 09.05 Supernelikko (7) 09.20 Supernelikko (7) 09.35–10.00 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 10.30 Kesäkuski 11.00 Jamie Oliverin helpot herkut 11.25 Piilokamera 11.50 MTV.doc: Kuinka eläimet puhuvat. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Kauniit ja rohkeat 09.30 Emmerdale 10.00 Mahdoton taloprojekti 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Mahdoton taloprojekti 15.30 Pientä mökkiremonttia 16.30 Mike & Molly 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Salatut elämät (7) 18.30 Salatut elämät (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Emmerdale (7) 20.05 Suomen ihanimmat häät 21.00 NCIS: New Orleans (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Diili 23.30 Rizzoli & Isles (12) 00.30–01.30 Americans (16) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 Lazy Town 07.15 My Little Pony 07.40 Transformers Rescue Bots (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00–09.10 Vaaleanpunainen pantteri 13.45 Eläinsairaala 14.15 Eläinsairaala 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Neljän tähden illallinen 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Poliisit (7) 19.30 Poliisit 20.00 Huvila & Huussi 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007 ja kultainen silmä (16) 23.35 Paratiisihotelli Ruotsi (7) 00.35 Poliisit (7) 01.05 Poliisit 01.35 Suomen Tulli 02.35 Poliisit – kotihälytys (7) 03.35–04.35 Leijonan luola USA Yle TeeMa 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.8. yön huippuhetket 07.15 Rion olympialaiset: Rugby 08.00 Rion olympialaiset: 4. yön huippuhetket 08.15 Rion olympialaiset: Maahockey 09.00 Rion olympialaiset: 1. kilpailupäivä 18.40 Rion olympialaiset: Uinti 20.15 Rion olympialaiset: Nyrkkeily 20.55 Rion olympialaiset: Ammunta 22.00 Rion olympialaiset: Koripallo 23.00 Rion olympialaiset: 2. 39 4. kilpailupäivä 16.50 Rion olympialaiset: Tennis, painonnosto 18.50 Rion olympialaiset: Uinti, painonnosto 20.40 Rion olympialaiset: 4. yön huippuhetket 08.15 Rion olympialaiset: Beach volley 09.00 Rion olympialaiset: 2. yön huippuhetket 09.15 Rion olympialaiset: Uinti 10.35 Rion olympialaiset: Koripallo 12.05 Rion olympialaiset: Rugby 12.30 Rion olympialaiset: Tennis 13.50 Rion olympialaiset: Nyrkkeily 14.50 Rion olympialaiset: 4. yön huippuhetket 08.15 Rion olympialaiset: Beach volley 09.00 Rion olympialaiset: 4. kilpailupäivä 00.55 Rion olympialaiset: Koripallo 02.50 Rion olympialaiset: Telinevoimistelu 03.55– 05.45 Rion olympialaiset: Uinti MTV3 08.05 Mokon suuri maailma 08.20 Maija Mehiläinen 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Supernelikko (7) 09.30 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Merta lähemmäs kalaan 11.00 Suomen lapsellisin ruokalista 12.00 Grillikuume 13.00 Pientä mökkiremonttia 14.00 Piilokamera 14.30 Top Gear Top 41 15.35 Salatut elämät (7) 16.05 Salatut elämät (7) 16.35 Diili 17.35 Kingi 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10–19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Täydellinen kesä 20.00 Elastinen feat. 07.47 Pikkuli 07.53 Sormilla vai puikoilla 07.59 Hilla ja avaruuden Eetu 08.10 Maukka ja Väykkä 08.22 Musarullaa! 08.47 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Jotain rajaa (7) 09.11 Lassie (7) 09.34 Late Lammas: Lampolan kesäkisat 09.35 Lohikäärmeratsastajat (7) 09.59 Uusi päivä 10.27 Uusi päivä 11.15 Onni on pohjanhevonen 12.00 Rion olympialaiset: Avajaiset 14.15 Rion olympialaiset: Soutu 15.30 Rion olympialaiset: 1. kilpailupäivä 01.30 Rion olympialaiset: Koripallo 02.45 Rion olympialaiset: Beach volley 03.55–06.00 Rion olympialaiset: Uinti MTV3 06.35 Aamusää 07.05 Terve aamu 07.30 Huomenta Suomi 08.30 Studio55. kilpailupäivä 16.55 Rion olympialaiset: Ammunta 17.30 Rion olympialaiset: 2. 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 127 tuntia (12) 00.40–01.40 Broadchurch (12) NeloNeN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Pound Puppies 07.10 Lego Elves (7) 07.55 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lazy Town 08.35 Lego Star Wars (7) 08.55 My Little Pony 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Huvila & Huussi 10.30 MM-ralli: Neste Ralli, Extra 11.00 Suomen huutokauppakeisari 13.00 Leijonan luola USA 14.00 Elokuva: Karvaturrit vastakarvaan (7) 15.55 Superpesis LIVE: Hyvinkää – Jyväskylä 18.30 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät kaupat 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Narnian tarinat: Prinssi Kaspian (12) 00.00 MM-ralli: Neste Ralli, Extra 00.30–02.30 Temptation Island Suomi 2 (7) Yle TeeMa 04.00 Teematieto 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 7.8. yön huippuhetket 09.15 Rion olympialaiset: Uinti 10.15 Rion olympialaiset: Jalkapallo 11.30 Rion olympialaiset: Rugby 12.10 Rion olympialaiset: Tennis 14.00 Rion olympialaiset: Miekkailu 14.30 Rion olympialaiset: 2. 06.53 Tiketi Tok 07.04 Hyvän kierrättäjät 07.18 Q Putti 5 07.29 Babar ja Badun seikkailut 07.41 Neiti Etiketti 07.51 Pusse 08.02 Puu Fu Tom 08.27 Galaxi 08.28 Tenavat (7) 08.36 Joraavat juurikkaat 08.38 Ötökkämiehet 08.50 Teematieto 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.05 Gran Hotel (12) 20.00 Historia: Elämää keskiajalla 21.00 Jäämeri 30 päivässä 21.45 Kino: Lacombe, Lucien (16) 00.00–00.30 Jäitä hattuun (7) 06 07 08 09 10 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Cowboys & Aliens (12) 23.25 Elokuva: Cadillac Man (12) 01.30–03.25 Elokuva: Bad Apple – Mafiaveljet (16) Yle TeeMa 04.00 Teematieto 11.20 Mestariviulistin soinnut 12.20 Historia: Elämää keskiajalla 13.20 Tiededokumentti: Koirat lähikuvassa 14.05 Jättiläisen lapset 15.05 Yle Live: ASA & Band 15.55 Hotelli Adlon – elämää suurempi tarina (12) 17.35 Paladiinit 20.00 Eduskunta III: Eduskunta III: Tervetulosanat 20.15 Eduskunta III (7) 22.15 Eduskunta III: Eduskunta III: Jälkisanat 22.30 Camorran miehet (16) 00.00–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Kädelliset sukulaisemme 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Tartu Mikkiin 12.05 Puutarhaunelmia 12.35 Camilla Plum ja säilöjän niksit 13.05 Rakkaudesta puutarhaan 13.55 Löytöretkiä maailmaan 14.10 Historia: Edvard VIII:n Afrikan-safari 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Kulutustavaratarkastajat 15.50 Kotikylä (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Metsien kätkemä 18.55 Neiti Marple: Syyttömyyden taakka (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Alavilla mailla hallanvaara (7) 21.55 Vera Stanhope tutkii (12) 23.25 Elämäni unelma 00.05–04.00 Uutisikkuna Yle TV2 05.30 Rion olympialaiset: Beach volley 07.00 Rion olympialaiset: Nyrkkeily 08.00 Rion olympialaiset: 1. 06.52 Matikkahirviöt 07.04 Keppihevostalli 07.11 Olivia 07.24 Saku & Vaakku 07.36 Askarrellaan 07.42 Pikku hirviötyttö 07.47 Planeetta Kosmo 08.00 Sirkus Temppula 08.05 Vekarat! 08.32 Galaxi 08.33 Ötökät 08.35 Karvinen (7) 08.50 Teematieto 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.10 Gran Hotel (12) 20.00 Taiteen maantiede: Kiina 21.00 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 21.55 Elävä arkisto: Sisävesilaivat 21.57 Suvipäivä välkkyvillä vesillä 22.04 Runoilijan tie 22.17 9,3 prosenttia vettä 22.55–00.35 Hotelli Adlon – elämää suurempi tarina (12) Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.25 Löytöretkiä luontoon 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Futisvanhemmat 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueittain 12.25 Tohtori Kiminkinen 12.55 Elämä käännekohdassa 13.25 Fennada-klassikot: ...ja Helena soittaa 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Pessimistit onnea etsimässä 16.20 Helil kyläs 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Futisvanhemmat 19.00 Prisma: Alzheimerin salaisuudet 19.50 Pohjolan luonto 20.00 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Valkoinen kuningatar (16) 22.35 Uutiset 22.40 8 myyttiä työstä 23.40 Kotiinpalaajat 00.15–03.58 Uutisikkuna Yle TV2 05.45 Rion olympialaiset: Uimahyppy 06.30 Rion olympialaiset: Beach volley 07.00 Rion olympialaiset: 4. yön huippuhetket 09.15 Rion olympialaiset: Uinti 10.55 Rion olympialaiset: Koripallo 12.25 Rion olympialaiset: Lentopallo 14.05 Rion olympialaiset: Rugby 14.25 Rion olympialaiset: Pöytätennis 14.50 Rion olympialaiset: 3. yön huippuhetket 07.15 Rion olympialaiset: Rugby 08.00 Rion olympialaiset: 2. kilpailupäivä 18.55 Rion olympialaiset: Uinti 21.25 Rion olympialaiset: Ammunta, rugby 22.30 Rion olympialaiset: Telinevoimistelu 23.15 Rion olympialaiset: 1. kilpailupäivä 16.00 Rion olympialaiset: Beach volley 18.00 Rion olympialaiset: Ammunta 18.30 Rion olympialaiset: 3. 07.47 Hyrräpäät 07.59 Lasten musiikkiestradi 08.02 Kimmo Kuu 08.22 Dinojuna 08.48 Fluugalaiset 09.00 Galaxi 09.01 Karvinen (7) 09.13 Aivokeskus 09.21 Tenavat (7) 09.28 Betonin särkijät 09.35 Late Lammas: Lampolan kesäkisat 09.37 Merten syvyyksissä (7) 10.00 Islantilainen tähtipianisti 10.30 Viritetyt vempaimet 10.55 Elävä arkisto: Eppu Normaali 40 vuotta 10.56 Lähikuvassa: Eppu Normaali 11.30 Suomi-ilmiö: Eppu Normaali 12.30 Paladiinit 14.55 Inside italo 16.45 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Musta Orfeus (12) 19.45 Arkistokuvia: Kuusi runoilijaa 20.00 Georges Braque – omakuva 21.00 Last Day in the Office 22.00 Yle Live: Iggy and the Stooges, Raw Power 23.25 Sukupuoli X 00.15–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.25 Camilla Plum ja säilöjän niksit 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Futisvanhemmat 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 11.55 Rouva Søeborgin elämän taju 12.35 Tohtori Kiminkinen 13.05 Elämä käännekohdassa 13.35 Neljä naista 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Minun totuuteni: Leif Silbersky 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Futisvanhemmat 19.00 Historia: Stalinin varjossa 20.00 Helil kyläs 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Hyvästi Afrikka 22.55 Uutiset 23.00 Shetlandsaarten murhat (12) 00.00 Kotikylä (12) 01.00–04.00 Uutisikkuna Yle TV2 05.45 Rion olympialaiset: Uimahyppy 07.00 Rion olympialaiset: 2. kilpailupäivä 21.55 Rion olympialaiset: Telinevoimistelu 00.30 Rion olympialaiset: Nyrkkeily 01.00 Rion olympialaiset: Jalkapallo 02.50 Rion olympialaiset: Nyrkkeily 03.50–06.00 Rion olympialaiset: Uinti MTV3 06.35 Aamusää 07.05 Minun kirjahyllyni 07.30 Huomenta Suomi 08.30 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Kauniit ja rohkeat 09.30 Emmerdale (7) 10.00 Mahdoton taloprojekti 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Jamie Oliver: mestarikokki 14.30 Merta lähemmäs kalaan 15.30 Upeat skandikodit 16.30 Löytäjät 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Ravit: Toto65 vihjeet 18.05 Salatut elämät (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Emmerdale (12) 20.05 Kaappaus keittiössä 21.00 Yövahti 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.45 Myytinmurtajat 23.50 Ensimmäisen asteen murha (12) 00.45–01.45 Pahan ajojahti (16) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 Lazy Town 07.15 My Little Pony (7) 07.40 Transformers Rescue Bots (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00–09.10 Vaaleanpunainen pantteri 13.45 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45–16.15 Neljän tähden illallinen 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Poliisit 20.00 Suomen Tulli 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007 – Huominen ei koskaan kuole (16) 23.25 Criminal Minds (16) 00.25 Paratiisihotelli Ruotsi (7) 01.25 Radio Aallon Helsinki-päivän kesäkonsertti 01.55 Poliisit 02.25 Poliisit 02.55 Leijonan luola USA 03.50–04.50 Blue Bloods (7) Yle TeeMa 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 10.8. 20.00 Haluatko miljonääriksi. kilpailupäivä 22.00 Rion olympialaiset: Telinevoimistelu 23.50 Rion olympialaiset: Miekkailu 00.55 Rion olympialaiset: Koripallo 02.25 Rion olympialaiset: 4. yön huippuhetket 07.15 Rion olympialaiset: Painonnosto 08.00 Rion olympialaiset: 3
Der Alte Fritz myös testasi uskomustaan eristämällä vauvoja ihmiskontakteista siinä toivossa, että he olisivat löytäneet sisältään puhtaan saksan kielen. Jonkun sortin demari Närästäjä Lääkettä POLIIttISeN LIIka haPPOISuudeN PuutteeSeeN Mun luontoni tIMO SPaRF Präääp! Eikö linnuilla siis tosiaan kaan oo napaa! OMG OMG! Tää on siis niin noloo! Enhän mä voi ottaa edes napakoruu tai mitään! Mä siis niin kuolen!. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Kiveen hakatut 10.35 Musiikkikamari 11.00 Utelias äänimatkailija: Arkkitehtuuri – jäätynyttä musiikkia. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 24. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikin voima: David Claudio 14.45 David Claudion valitsemaa musiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Tamminiemen saunassa – Urheilumies UKK 17.40 Kesäkeiton syvin olemus. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10–06.00 Yöklassinen. Muhammadin ja Fredrik Suuren ajatukset yhdistämällä kaikki ihmiset olisivat siis alun perin saksaa puhuvia muslimeja, ja se, että me olemme pääosin suomea puhuvia luterilaisia johtuu peruskoulun, kirkon ja Kekkosen vieraannuttavasta vaikutuksesta. 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Moskova polttaa Olavi Paavolaista 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Konfirmaatiomessujumalanpalvelus Siilinjärven kirkosta 11.00 Adventtikirkon jumalanpalvelus Laukaasta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti: Kadonnutta yhteisöllisyyttä etsimässä 13.00 Klassista kahteen 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Galantti aika ja uusi ooppera 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Keihäänheittäjä. 17.45 Näkökulma: kustannustoimittaja Salla Pulli 18.00 Tamminiemen saunassa – Urheilumies UKK 18.20 Radioteatteri esittää. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.25 Wienin valtionoopperan loistoa Herbert von Karajanin kaudella 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maammekirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 25. Yle radio 1 4.8.–10.8.2016 Profeetta MuhaMMad (570-632) uskoi, että jokainen ihminen on syntyessään muslimi. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Musiikin voima: Seppo Ruohonen 11.45 Seppo Ruohosen valitsemaa musiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Vastaus on itsestään selvä. Jos näin olisi, mikä olisi ihmiskunnan luonnollinen puoluekanta. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Uutiset ja sää 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 SFtähtiä ja tähdenlentoja – Aku Korhonen 18.00 Kesäkeiton syvin olemus. Eli jos evankelisluterilainen suomalainen kääntyy islaminuskoon, oikeaoppisen islamilaisen näkemyksen mukaan hän palaa islamiin. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla 19.45 Etnoilta: Keinuva talo – Harmonikan huipulta. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Vaeltava kisälli 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. ElokuuTA 2016 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 11.00 Utelias äänimatkailija: Herra Köyhän elämästä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 40 007443-1631 4. 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.00 Todellisia tarinoita. 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa Kari Enqvistin elämästä. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00–14.57 Vaeltava kisälli 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 15/20 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Puolivuotiskatsaus 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Sävel on vapaa / 09–144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Leikola ja Lähde 23.00–23.05 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Urkuyö ja aaria 2016 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Kesäkeiton syvin olemus. 22.55 Kuuluttajan vieras. 18.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Kaisa Joustie 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 19.50 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Giuseppe Verdi ja Arrigo Boito – vihamiehistä ystäviksi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää. Gaudi, Kopernikus, Brahe ja Trakl 23.10–06.00 Yöklassinen. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 23. Rautatie. Rautatie. 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 15/20 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 SF-tähtiä ja tähdenlentoja – Aku Korhonen 22.45 Tamminiemen saunassa – Urheilumies UKK 23.10–06.00 Yöklassinen. Kaikkihan täällä on jonkin sortin demareita. 23.10–06.00 Yöklassinen. 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa Kari Enqvistin elämästä. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Mäntän musiikkijuhlat 2016: Elisabeth Leonskaja 21.05 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan fredrik Suuren (1712-1786) taas väitetään uskoneen, että ihmiskunnan alkukieli oli saksa. Soundart piece on György Kurtág. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatterin valiouusinta: Keihäänheittäjä. 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni: pikkulepinkäinen 18.20 Radioteatteri esittää. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Soiva puutarha 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää: Mikseivät suomalaiset juomalaula. 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen konvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 27. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-illassa Mikko Franck ja Ranskan radion filharmoninen orkesteri 20.40 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Näkökulma 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 26. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu. 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina 060816. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ääniversumi: Hommage á ... 11.00 Tohtori Charles Burneyn matka Ranskaan ja Italiaan 1770 11.30 Musiikkia 1700-luvun Euroopasta 11.57 Päivän mietelause 12.00–12.10 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Ullakko. 18.20 Radioteatteri esittää