Demokraatti 04.11.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Mitä pitempään globaalin ta- louden ongelmat jatkuvat ja mitä enemmän kilpailijoita Aasian liikenteeseen tulee, sitä nopeammin tapahtuu joko Finnairin fuusio jon- kun yhteistyökumppanin kanssa tai yhtiön myyminen, Rinne toteaa Demokraatille. ... 8?9 Finnair on kärsinyt kansainvälisestä ja kansallisesta turbulenssista jo vuosia. Hinta 1,20 e (sis.alv) Ku va n k ä s it t e ly Il k k a N ie m in en Aki Lindén. Hus:n Lindén kaipaa itsekritiikkiä ...8?9 Sorsa-säätiö valmistautuu politiikkapäiviinsä ... Nyt ehdotetaan yhtiön myyntiä. Ay-pomon mitta täyttyi Kari Väisänen. Väisänen ei ymmärrä VR:n johtoa ... 3. Virkamiesten riesaksi ei haluta Neuvosto tuo kuntiin vanhusten näkökulman ...6?7 SDP perusti suurpiirin Savo-Karjalaan ...10?11 Neeta Röppänen. MA ANA N TA I 4. 7 Finnair myydään tai fuusioidaan Ammattiliitto Pro:n puheenjohtajan Antti Rinteen usko sinivalkoisiin siipiin loppui. Rinne ennakoi, että Finnair pan- naan kokonaan myyntiin tai se fuusioidaan jonkun muun lentoyhtiön kanssa. . N:o 209, 007419-13-45 . MA RRA KUU TA 2 013 Osakeomistus ei täysin siirry julkisuudelta piiloon ...4?5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
Huutokauppasivusto eBay on n Guardian: Maailma ydinsodan partaalla vuonna 1983. 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. Kärnä Twitterissä Vs. päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Tätä linjaa EUkin kaipaisi.? 6?7 8?9 10?11 12?13 14?15 Antti Rinne: Finnair myyntiin Osakeomistus pysyy osin julkisuudessa, pääkirjoitus Kuvia Suomesta vuodelta 1960 Vanhusneuvosto ei ole virkamiehen riesa Yksityinen sektori kärkkyy kuntien terveysrahoja SDP:n Savo-Karjalan suurpiiri syntyi Kuuba yksityistää jätealaa Syyrian kurdinaiset vallankumouksessa, Keskustelua ja taustaa Mikael Jungner Twitterissä Ihmiset 18?19 Viikon kuvat 20?21 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 22?23 Radio ja TV ?Pääluottamusmies ei tunne ?brändiä?, vaan korkeintaan kolmen tähden jaloviinan, ja sekin vain palkkapäivisin.? Jukka ?Pääluottamusmies. Lokka on julkaissut videopalvelu Youtubessa puhelinkeskustelun otsikolla "Ylen joku huora soitti". Vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen sanoo, että videon otsikointi ylittää hyväksyttävän rajan. Lokka oli vaatinut oikaisua Ylen koosteeseen tiistaisesta Islam-illasta, koska häntä oli tituleerattu mielestään väärin. pahoitellut holokaustitavaroiden kaupittelua sivustolla. 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. 0200 71000. Tampere . Toinen heistä asuu Suomessa. Helsinki, Uusimaa, . 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Maailma oli kol- Thaimaassa ainakin kuusi ihmistä on saanut surmansa, kun matkustaja-alus upposi Pattayan edustalla. Ruotsalaisen Aftonbladet-lehden mukaan aluksella oli mukana myös suomalaissyntyiset siskokset, jotka kuitenkin pelastuivat. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. Sotilasliitto Nato järjesti marraskuussa 1983 niin todentuntuisen sotaharjoituksen, että Neuvostoliitto oli ryhtyä vastaiskuun ydinaseilla. Kansainvälinen tilanne oli jo ennestään erittäin jännittynyt. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 4?5 16?17 ?Verotietojen julkisuus on hienoa. Edistää avoimuutta, vähentää keplottelua ja synnyttää tarpeellista keskustelua. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . 4.11. Nimipäivät tänään: Hertta (ruots.) Carina Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 7.51 Oulussa 8.17 Aurinko laskee: Helsingissä 16.16 Oulussa 15.45 Nimipäivät huomenna: Reima (ruots.) Torhild, Magnhild, Magna Uutiskertaus -3...-1 n Lehti: Matkustaja-alus upposi Pattayalla, mukana suomalainen. n Yle harkitsee toimia eurovaaliehdokasta vastaan huorittelusta. Yleis- n EBay poisti myynnistä holokaustitavaraa. Joukossa oli kenkiä ja hammasharja, joita keskitysleirivankien sanotaan käyttäneen. Mail on Sunday -lehden mukaan eBay poisti myynnistä 30 tuotetta. mekymmentä vuotta sitten vähällä ajautua ydinsotaan, kertoo brittilehti Guardian. Poliisin mukaan kuolleista kolme on ulkomaalaisia. Alus oli matkalla Koh Lanin saarelta Pattayalle, kun se puolessa välissä matkaa upposi. Aluksella oli eri tietojen mukaan 50-200 ihmistä. 1...3 3...7 Tapio Soivio radio harkitsee toimia muutos 2011 -puolueen eurovaaliehdokasta Junes Lokkaa vastaan, koska hän on kutsunut yhtiön uutistoiminnan päällikköä huoraksi. Brittilehden toimittajat löysivät viime viikolla huutokauppasivustolta kymmeniä tavaroita, joiden väitetään liittyvän natsien tekemään kansanmurhaan. Vaasa . 0800 96675 Muu Suomi: puh
marraskuuta kello 15 alkaen. Mitä enemmän kilpailijoita Aasian liikenteeseen tulee, sitä nopeammin tapahtuu joko Finnairin fuusio jonkun yhteistyökumppanin kanssa tai yhtiön myyminen, Antti Rinne toteaa. ??Pro:n Rinne ennakoi myyntiä tai fuusiota Ay-pomon usko sinivalkoisiin siipiin loppui STTK-laisen ammattiliitto Pro:n puheenjohtaja Antti Rinne muistuttaa, että koko 2000-luku on ollut Finnairille taistelua hengissä pysymiseksi. . Finnair uusii kalustoaan, ja saadakseen sille rahoituspohjaa firma on pannut liikkeelle mittavan säästöohjelman. Finnairin valitsema strategia on hyvin hauras. 4.11.2013 3 Jukka-Pekka Flander ?Finnair on itse omilla toimillaan heikentänyt yhtiön myyntiarvoa?. . marraskuuta koskisi kaikkia yrityksiä, jotka tuottavat lentoyhtiöille maapalveluja ja teknisiä palveluja Suomessa. STT Seppo Peltoniemi Demokraatti. Uudet koneet olisivat välttämättömiä, koska ne kuluttavat vähemmän polttoainetta kuin Finnairin neet. nykyiset lentoko- SAS-fuusio esille Finnairin suurin omistaja on Suomen valtio 55,8 prosentin omistusosuudellaan. Finnairin ja pääosin ruotsalais-tanskalaisen SAS:in fuusiosta on huhuttu pitkään. Yhdistymistä on povattu kahteen otteeseen, mutta suunnitelmat ovat pysähtyneet poliitikkojen vastustukseen. . Palvelualan työnantajat perui tämän jälkeen neuvottelut työntekijäpuolen kanssa. Samoille apajille tulee lisää kilpailijoita. Norwegian on jo tulossa. . Blue1 lentää Suomessa SAS:n lentoja. Ilmailualan unioni IAU:n työnseisaus 15. Mitä pitempään globaalin talouden ongelmat jatkuvat, ja mitä enemmän kilpailijoita Aasian liikenteeseen tulee, sitä nopeammin tapahtuu joko Finnairin fuusio jonkun yhteistyökumppanin kanssa tai yhtiön myyminen, Rinne toteaa. Ilmailualan sopimusneuvottelut jatkunevat alkuviikosta Ilmailualan sopimusneuvottelut jatkunevat valtakunnansovittelijan johdolla tällä viikolla. Sekä lentoemännät ja stuertit että maapalvelujen työntekijät jättivät valtakunnansovittelijalle lakkovaroituksen perjantaina. Paltan mukaan lakkovaroitukset olivat pettymys rauhallisten neuvotteluiden jälkeen. Osapuolet uskovat valtakunnansovittelijan kutsuvan järjestöt neuvottelupöytään jo alkuviikosta. Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyksen SLSY:n lakko pysäyttäisi koko Blue1:n ja Finnairin kotimaan ja Euroopan reittiliikenteen vuorokaudeksi perjantaina 15. Finnairista on tullut paha kiviriippa valtiolle, hän sanoo Demokraatille. Rinne ennakoi, että Finnair pannaan kokonaan myyntiin tai se fuusioidaan jonkun muun lentoyhtiön kanssa. . Finnair on itse omilla toimillaan heikentänyt yhtiön myyntiarvoa karsimalla liikenteeseen kiinteästi kuuluvia toimintoja kuten palveluja ja konehuoltoa sekä matkustajien ruokahuoltoa. . SAS on nykyään johtava lentoyhtiö Pohjoismaissa. Se rakentuu hyvin pitkälti Aasian lii- kenteen varaan, johtuen Suomen maantieteellisestä sijainnista. Antti Rinne pitää selvänä, ettei tämä strategia pure vastaisuudessa
Valitettavasti alaspäin vievässä. Alas tippuvat myös sinivalkoisten siipien muonittamisesta vastaavien palkat, jos Finnairin säästötoimet toteutuvat. Finnair ei muista jo Napoleonin käyttämää sanontaa: armeija marssii ja asiakkaat lentävät vatsallaan. Tuulista. Nyt sen eteen tehdään töitä, kun EU:sta on tulossa voimaan pikavauhtia arvopaperikeskusasetus. Suomen tärkein tavoite on, että uudessakin järjestelmässä viranomaiset saavat entistä paremmin kaiken tiedon kaikesta osakeomistuksesta. Demokraatin tietojen mukaan uusi asetus ei siirrä kaik- kea osakeomistusta pois julkisuudesta, vaikka niin on haluttu antaa ymmärtää. Vielä yksi työryhmä Hallitus on asettamassa arvopaperikeskusasetusta miettimään vielä yhden uuden työryhmän, mutta hallintarekisterin ja sitä kautta osakeomistuksen julkisuus ratkeaa myöhemmin. Suomen uskotaan pääsevän eteenpäin yhä jatkuvissa neuvotteluissa muiden EU-maiden kanssa julkisuusvaatimuksissaan. Demokraatin lähteiden mukaan Suomi on luomassa omin päätöksin kansallisen Suomen uskotaan pääsevän eteenpäin yhä jatkuvissa neuvotteluissa muiden EU-maiden kanssa julkisuusvaatimuksissaan. ?? ?? ?? ?? ?? Kaupunkitapahtuma Lux Helsinki alkaa Selkoa EU:sta -keskustelutilaisuus, Lappeenranta Asuntoministeri Pia Viitanen esittelee lähiöpolitiikan seuraavat askeleet Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Keskuskauppakamarin naisjohtajajuusselvitys julkistetaan Tiistai 5.11. ?? ?? Unescon 37. Suomi pääsi merkittävien maiden joukkoon, kun ul- koministeriön vuosia kestänyt vakoilu paljastui. 90-vuotias Finnair on ollut kovassa pyör- teessä jo pitkään. Ennakonpalautusten määrää kasvattavat tyypillisesti myös eri vähennykset, joita ei ole otettu huomioon asiakkaiden ennakonpidätysprosenteissa. 4 4.11.2013 Merkkipäivä 4.11. ?Sattumapääministeri? täyttää 58 Kansanedustajana 12 vuotta tuolloin istuneen ja puolustusministeriksikin jo edenneen entisen sanomalehtimiehen Matti Vanhasen ura heitti häränpyllyä kesäkuussa 2003 niin sanotun Irak-gaten jälkimainingeissa. Anneli Jäätteenmäki joutui luopumaan pääministerin tehtävästä ja hänen paikalleen keskusta nosti tunnollisena perheenisänä tunnetun Vanhasen. Myöhemmin moninaisiin- ja syisiin skandaaleihin ammatillisesti ja yksityisesti hankkiutunut Vanhanen palveli maataan pääministerinä joka tapauksessa aina vuoteen 2010, kolmanneksi eniten Suomen ja eniten keskustan historiassa. Vanhasen aiemmin väläyttämä toive siitä, että hän istuisi pääministerinä vuoteen 2015, ei sentään toteutunut. Demokraatti onnittelee päivänsankaria, joka on nykyisin Perheyritysten liiton toimitusjohtaja. Matti Vanhanen. Numeropalvelu 689/1473 Viime perjantaina julkaistujen viime vuoden verotustietojen mukaan veronpalautuksia eli ennakonpalautuksia maksetaan tänä vuonna kaikkiaan noin 3,5 miljoonalle henkilölle yhteensä 2,4 miljardia euroa. yleiskokous alkaa Pariisissa Näköaloja puolustuspolitiikkaan -seminaari Timo Vainio Demokraatti Suomalainen osakeomistus on julkista ?? ?? ?? ?? ?? ?? Suomalaisten osakeomistukset ovat julkisia Euroclear Finlandin ylläpitämillä arvo-osuustileillä. Hallintarekisteri on arvo-osuusrekisteri. Keskimääräinen palautus on näin 689 euroa. Jäännösveroja eli niin sanottuja mätkyjä tulee puolestaan maksettavaksi 675 000 asiakkaalle yhteensä noin miljardia euroa. Keskimääräinen jäännösvero on 1 473 euroa. Veronpalautuksia maksetaan nyt edellistä vuotta enemmän kun taas mätkyjä vähemmän. (Demokraatti) ??Poliitikoille ja yritysjohtajille mietitään rajoituksia piilottaa omistuksiaan Osakeomistus ei siirry kokonaan piiloon julkisuudelta Suomi on EU-maiden joukossa erilainen maa, mitä tulee osakeomistuksen julkisuuteen. Jäännösverojen väheneminen liittyy pääomatuloverojen määrän pienentymiseen, sillä erityisesti luovutusvoittoja ei useimmiten huomioida ennakonpidätyksissä vaan niihin liittyviä veroja maksetaan joko ennakon täydennysmaksuina tai vasta jäännösverona. Pääomatuloverojen väheneminen on siten vaikuttamassa myös ennakonpalautusten määrän lisääntymiseen. Se ei ole julkinen ja siihen voidaan kirjata osakkeen todellisen omistajan asemasta vain tilin hoitaja. Suomessa hallintarekisteriä voivat käyttää vain ulkomaiset omistajat. Hallintarekisterin avaamisen myös suomalaisille sijoittajille pelätään lisäävän harmaata taloutta. Hallintarekisterin avaamista myös suomalaisille esitettiin edellisen hallituksen aikana. Meillä suomalaiset osakkeenomistajat eivät voi kätkeä omistuksiaan julkisuudelta piiloon hallintarekistereihin. Kotimaisen osakeomistuksen täysi julkisuus jatkossakin on kirjattu hallituksen tavoitteeksi. Muualla Euroopassa on käytössä järjestelmä, jossa omistus pitää julkistaa vasta, kun tietty raja omistuksessa ylittyy. Uusi asetus avaa osakesäilytyksen kilpailulle Euroopassa. Eri maiden arvopaperikeskuksia ryhtyvät kilpailuttamaan yritykset, mutta yksityishenkilöiden ei uskota yhtäkkiä vaihtavan pois Suomesta. ?? ?? ?? ?? ?? Paras Mobiilipalvelu 2013 -kilpailu ratkeaa Edustajistovaalit 13:ssa ylioppilaskunnassa alkavat Vuoden 2013 Tieto-Finlandiapalkintoehdokkaat julkistetaan Vuoden isän palkitsemistilaisuus Suomalaisen Työn Liitto julkistaa joulututkimuksen Suomi haluaa pitää osakkeiden omistajatiedot avoimenpina kuin EU. Ilmapuntari Ilmakuoppia. Muun muassa paavin valinta kerrotaan nykyään savumerkeillä. a Hei, minu an. kuunnella. Viime viikolla myös paljastui, että Yhdysvallat oli vakoillut Vatikaanin tietoliikennettä. Vatikaani on tiennyt tästä ja yrittänyt vaikeuttaa vakoilua siirtämällä tärkeiden asioiden viestintää pois tietoverkoista. Sitä kannattivat Elinkeinoelämän ja Finanssialan keskusliitot. Omistuksen avoimuus on esillä EU:n valmistellessa asetusta arvopaperikeskuksista. Tänään ja huomenna Maanantai 4.11. mallin, jossa esimerkiksi poliitikoille, toimitusjohtajille ja hallitusammattilaisille luodaan erilaiset, tiukemmat säädökset omistuksen julkisuudesta kuin tavallisille pienosakkaille. Omaa mallia mietitään, koska muutos on avoimuuden kannalta ongelmallinen
Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Vs. Sen ulkoministeriö on jo luvannutkin, että vakoiluun syyllistyneet saavat aikanaan kuulla kunniansa. Ministeriö ei ymmärrettävästi ole vielä kertonut asian yksityiskohtia, koska tutkinta on kesken. Suurvallatkaan eivät näytä kuitenkaan käsittäneen, miten suureksi riski jäädä kiinni on kasvanut aktiivisten tietovuotajien vuoksi. Sopimuksia ei kunnioiteta. Tämä rapauttaa tehtyjen sopimusten merkityksen.? Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Taloudellista vahinkoa Yhdysvalloille on tiedossa, jos sen EU:hun kohdistama vakoilu pysäyttää keskinäiset vapaakauppaneuvottelut. TIETOTURVASTA JA -TIETOSUOJASTA n n n VIIME VIIKOLLA TULI julki, että ulkomaiset tiedusteluelimet ovat vakoilleet myös Suomen ulkoministeriötä pitkään tietoverkon kautta. Rikollinen murtautuminen tiedostoihin on pysäytettävä ja tapahtunut on selvitettävä perinpohjaisesti. On tarpeetonta antaa tietomurtojen murentaa valtioiden välistä luottamusta. Tietomurroista ja verkkovakoilusta syntyneet kansainväliset skandaalit kuohuttavat siinä määrin, että internetin ja älypuhelimien käyttöturvallisuus alkaa todella kiinnostaa. Verkkomaailman hämärillä reiteillä hääräävät niin valtioiden tiedustelupalvelut kuin keskenään verkostoituneet hakkerit. Noloimpaan tilanteeseen on joutunut Yhdysvallat. päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Viime mainittuihin kuuluu britanniansuomalainen Lauri Love, jota syytetään tunkeutumisesta useiden yhdysvaltalaisten virastojen tiedostoihin. Valtiot keräävät tietoja niin mahdollisista vihollisista kuin liittolaisistakin eivätkä oman maan kansalaisetkaan välty seurannalta. Suomen kannalta on hyvä, että Pohjoismaat suunnittelevat entistä tiiviimpään yhteistyötä kyberturvallisuuskysymyksissä. Joka valtion on samalla huolehdittava omasta suojautumisestaan tietoturvauhkia vastaan. Tietoturva on tarkka paikka valtioille ja yrityksille, mutta yhtä lailla verkossa asioiville kansalaisille. SKANDAALIRYÖPPY VAUHDITTANEE KANSAINVÄLISTÄ Päivän porvari ?Työrauhajärjestelmä ei nykyisellään toimi. Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) on vakuuttanut, että vakoilun kohteeksi joutuneessa verkossa ei ollut arkaluontoisinta tietoa. n n n yhteistyötä kybermaailman pelisääntöjen luomiseksi. On erittäin kiusallista jäädä kiinni liittokansleri Angela Merkelin kännykän urkinnasta. 4.11.2013 hallintarekisteriin Jukka-Pekka Flander 5 Pääkirjoitus Tietomurrot horjuttavat valtioiden välistä luottamusta. Verkkomaailman villi länsi tarvitsee pelisääntöjä sekä kyberturvallisuudesta on puhuttu vuosia, mutta vasta nyt suuri yleisö tajunnee niiden tärkeyden. Vakoilu on tunnetusti ikiaikainen ilmiö, joka on siirtynyt enenevästi verkkoon. Vakoilun julkistaneen MTV3:n mukaan teon takana olisivat Kiina ja Venäjä. Oleellista on joka tapauksessa se, mitä tietoa rikolliset murtautujat ovat saaneet. Se on haastavaa, sillä urkinta- ja murtomenetelmät kehittyvät samaan tahtiin kuin suojaus- ja salailujärjestelmät. Tuomioja on verrannut tätä osuvasti urheilun doping- ja sen paljastamismenetelmien päättymättömään kilpajuoksuun. Kirjoituskoneisiin ja kuriireihin ei ole paluuta, joten on satsattava osaamiseen ja valppauteen verkkomaailmassa
Siinä on Anna-Liisa Blomberg Tampereen vanhusneuvoston puheenjohtaja Arja Ojala kertoo, että neuvoston esitteisiin ja julisteisiin valittu ukko veikeine ilmeineen on herättänyt monen mielenkiinnon ja tuonut huulille hymyn.. Ojala näkee, että neuvostossa valtuutetun asema olisi hankala, koska hän istuisi samaan aikaan kahdella pallilla. Haluamme vaikuttaa siihen, että ikäihmiset itse osallistuvat oman elämisensä parantamiseen ja saavat vaikuttaa siihen päätöksentekoon, joka heitä koskee, Ojala sanoo. Poliittiset valtasuhteet näkyviin Joissain kunnissa vanhusneuvostoissa istuu myös valtuutettuja, mutta Tampereella valtuutetut ja virkamiehet on jätetty vanhusneuvoston ulkopuolelle. Toivoa sopii, että laki muuttaa asenteita. Ojala rohkaisee virkamiehiä kysymään ja kuuntelemaan. . Me olemme todenneet, että neuvoston asettaminen poliittisten voimasuhteiden mukaisesti eläkeläisjärjestöistä on kaikkein paras malli. Tampereen vanhusneuvosto on kuitenkin toiminut eri muodossa pitkään ja se on ollut myös mukana lakiin liittyvässä kehittämishankkeessa. Tampereen vanhusneuvoston puheenjohtaja Arja Ojala kertoo, että neuvoston tärkeintä työtä on ottaa kantaa ikääntynyttä väestöä koskeviin asioihin jo valmisteluvaiheessa. Ojalan mukaan suuri pulma neuvoston toiminnassa on ollut virkamiesten suhtautuminen, joka ?on tähän mennessä ollut vähättelevää?. Silloin, kun asiat on jo en- nakolta tehty sellaisiksi, että ne menevät mukavasti vanhustenkin kannalta, ne ovat varmasti niin hyviä, ettei kukaan mukaan niistä rutise, Ojala painottaa. Laajalla skaalalla asioita Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Tampere Ojalan mukaan usein ihmiset mieltävät iäkkäiden asioiden liippaavan läheltä vain sosiaalija terveydenhuollon teemoja, mutta käytännössä vanhusneuvosto vaikuttaa ja ottaa kantaa monenlaisiin asioihin esteettömyydestä ja kaavoituksesta joukkoliikenteen reitteihin ja muihin palveluihin. . Nyt on tarkoitus, että kutsumme keväällä kokoon eläkeläisvaltuuston, jolloin saamme heiltä aloitteita, mitä heidän mielestään vuoden 2015 budjetissa pitäisi huomioida, Ojala kertoo. Vanhusneuvostot ?? ?? ?? ?? ?? Vanhusneuvostot tulevat vanhuspalvelulain myötä lakisääteisiksi vuoden 2014 alusta alkaen. Vanhusneuvosto pitää ottaa mukaan ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevan suunnitelman valmisteluun sekä palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin. Neuvostolle on lisäksi annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta. Kunnat ja kuntayhtymät voivat sopia vanhusneuvoston järjestämismallin paikallisesti. Kunnat ovat jo perustaneet vanhusneuvostoja, jotka voivat edelleen jatkaa ja kehittää toimintaansa uudet säännökset huomioiden. Lähde: Kunnat.net Tampereella vanhusneuvostoon kuuluu edustajia vain poliittisista eläkeläisjärjestöistä, mutta myös muiden ikäihmis- ten toimintaan liittyvien järjestöjen mielipiteitä tarvitaan. Näistä järjestöistä koostuu eläkeläisvaltuusto, jonka kanssa vanhusneuvosto tekee yhteistyötä. . Toivon, että virkamiehet oppisivat huomaaman, että me olemme heille avuksi, että emme ole mitenkään mikään riesa. Neuvosto kuitenkin arvioi myös valtuuston tekemiä päätöksiä. . Tänä vuonna emme ehtineet vaikuttamaan budjettiin, koska vanhusneuvosto asetettiin vasta toukokuussa. 6 4.11.2013 ??Vanhusneuvosto katsoo kaupunkia iäkkäiden silmin ?Vanhusneuvosto ei ole virkamiesten riesa? Tampereella kaupunginhallitus asetti ensimmäisen virallinen, vanhuspalvelulain edellyttämän vanhusneuvoston toukokuussa
Vai olisiko vaan syytä tunnistaa ja tunnustaa tosiasiat ja siivota avoimesti sekä ympäristölliset että poliittiset sotkut? JA TALVIVAARA. Puheenjohtaja Arja Ojalan mukaan nuoret saattavat pelätä vanhuksia ja päinvastoin. . Saadut rahat on ilmeisesti käytetty velkojen maksuun ja kaivannaiset ovat vielä maaperässä. Ympäristötuhoista ja ?riskeistä ei tarvitse erikseen mainita, mutta siitä huolimatta Kainuun Ely-keskus näyttää kaivoksen toiminnalle vihreää valoa, sulkien silmät kaikelle ympäristölainsäädännölle ja viraston luotettavuudelle. Se vanha viisaus sanoo, ettei uunituoretta, tervettä rahaa kannata heittää huonon rahan perään. En voi ymmärtää, miksi vakoilusta ei kerrottu erikseen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle. Ja talvi on vasta edessä. n n n tarvitsee jokaisen työpaikkansa, joskin kaikella on rajansa. Meillä, siis veronmaksajilla on sylissämme konkurssikypsä kaivosyhtiö, joka on myynyt jo etukäteen suuren osan tuotannostaan. Sitä kautta tulee palautetta asioista, jotka ovat pielessä ja toisaalta, mikä menee hyvin, Ojala summaa. Silta sukupolvien välille Tampereen vanhusneuvoston ensimmäisen toimikauden teemoja ovat palveluiden laatu, vanhusten liikkuminen ja ulkoilu ja sukupolvien välinen yhteistyö. VR haluaa, että junien kääntöaikaa lyhennettäisiin 20 minuutista kymmeneen minuuttiin juuri Helsingin päärautatieasemalla. Junamiehet sanovat, että aikataulujen tiukennus lisää myöhästymisiä, heikentää turvallisuutta ja tuo turhaa lisästressiä. Yleensähän me vaan naureksimme esimerkiksi ruotsalaisen poliisin tehottomuudelle, kun vastaavasti Suomessa rosvot jäävät kiinni jopa ennen rikoksen tekemistä. Leikki sikseen. No, nytkin asia kun vastaavasti jäi median paljastettaSuomessa rosvot vaksi, uutisvoiton pokjäävät kiinni jopa ennen rikoksen kasi MTV:n uutiset. Valitettavasti kaikki yhteiskunnat kehittyvät siihen suuntaan, että varma turvallisuus on kallista, niin myös digitaalinen turvallisuus. KAINUU. Vaikka meillä on erityinen hallituksen hyväksymä kyperturvallisuusstrategia, sen antama suoja on olematonta, ellei asialle tehdä jotakin. Ulkoministeriön vakoilutapauksessa olisi toivottavaa, että tuon ilkeän temppuilun takana olisi joku valtiollinen taho, eikä pelkästään joku finninaamainen koulupoika, joka on kiinnostunut ulkoministeriön pölyisistä asioista. Ojala haaveilee asuinkortteleista, joissa kaikenikäiset käyttävät yhdessä samoja palveluja, kohtaisivat toisensa ja olisivat yhteisöllisyyden henkeen myös toisilleen avuksi. . 4.11.2013 Kolumni Kari Väisänen kari.vaisanen@tat.fi Kirjoittaja on taloudellisen tiedotustoimiston toimitusjohtaja. Avaruuksista rautateille ja syvälle kaivokseen s ?Silloin, kun asiat on jo ennakolta tehty sellaisiksi, että ne menevät mukavasti vanhustenkin kannalta, ne ovat varmasti niin hyviä, ettei kukaan mukaan niistä rutise.? tavallaan valtuuston voimasuhteet näkyvissä, ja toisaalta kun valtuutettuja ja virkamiehiä ei neuvostossa ole, voimme säilyttää itsenäisyytemme, Ojala perustelee. Eri puolueita lähellä olevien eläkeläisjärjestöjen vahvuus on Ojalan mukaan iso jäsenkunta, jolla on vahvaa asiantunte- musta eri asioihin iäkkäiden näkökulmasta. . Nyt näyttää siltä, että senioritaloja tehdään omalle alueelleen ja vanhukset eriytetään tällä tavalla normaalista yhteiskunnasta, Ojala sanoo. uomi on tiukkana, ulkoministeriö aikoo löylyttää sitä kavalasti vakoillutta tahoa perinpohjin, kunhan ensin saadaan selville, ketä nuo hakkerit ovat. Asia on tietenkin vakava, joskaan ei tarvitse tohtoritason koulutusta ymmärtääkseen, että sen minkä ihminen on luonut, sen ihminen myös pystyy murtamaan. Sekin on mahdollista, joskin kovin epätavallista. Sinällään on poikkeuksellista, että Ruotsi pystyy auttamaan meitä jossakin vaikeassa asiassa. Erityisesti pääkaupunkiseudun junaliikenteen pysäyttänyt veturinkuljettajien, sinällään laiton lakko perjantaina syntyi minuuttikiistasta. Itse edustan Eläkkeensaajien Tampereen yhdistys ry:tä. Meillä on yli 900 jäsentä ja meillä toimii viisikymmentä kerhoa. Että he näkisivät meidät hyvinä mummoina ja vaareina ja että me oppisimme ymmärtämään tämän päivän nuorisoa: miten he ajattelevat ja mitä he tekevät, Ojala kertoo. Ojala muistuttaa, että eläke- läiset ovat yhteiskunnalle suuri voimavara. Valtio on nyt tuon päänsäryn äärellä. Kuinka pitkään se voi tuhlata kansalaisten rahoja tappiolliseen liiketoimintaan. Hätäisesti voisi vetää sellaisenkin johtopäätöksen, ettei ulkominisYleensähän me teriö ja valtion ylin johto vaan naurekluota ulkoasiainvaliosimme esimerkuntaan, jonka yksittäikiksi ruotsanen jäsen olisi voinut laisen poliisin lörpötellä asiasta metehottomuudelle, dialle. Tarkoitan lähinnä erilaisten sähköisten tietoverkkojen suojauksia. Kyperturvallisuus, Suomen tapauksessa ilmeisesti kyperturvattomuus, ei sinällään poikkea muista turvallisuuden muodoista. Siis tekemistä. joku lörpötteli sittenkin. n n n voi ymmärtää VR:n johdon toimintaa. VR:n johto vastaa, että muutos on tarpeen, jos VR aikoo pärjätä vuodeksi 2018 aiotusta lähiliikenteen kilpailuttamisessa. YHTÄ HYVIN EN 7 Voi olla, että valtiollinen rautatieliiketoiminta on niin monimutkaista touhua, että sen tulevaisuus on kiinni kymmenestä minuutista. VR:n viestit ja viestintä eivät ole vieläkään heränneet tähän päivään. Kaupunkisuunnittelussa vanhusneuvosto pyrkii vaikuttamaan siihen, ettei tehdä pelkästään vanhusten asumisghettoja. Pidämme huolta myös siitä, että lapset ja nuoriso oppisivat ymmärtämään meitä vanhoja ihmisiä. Moni auttaa ruuhkavuosiaan eläviä lapsiaan ja sukulaisiaan lastenhoidossa ja monessa muussakin arjen asiassa
Esimerkiksi neurologit ovat hänen tietojensa mukaan olleet siirtymässä lääkärivetoiseen yksikköön. . Lääkäriliitto on katsonut ehkä tätä liian suopeasti, vaikka kyse on kaikkien yhteisistä veroeuroista. Tainio muistuttaa, että julkista terveydenhuoltoa on viime aikoina sätitty ankarastikin. Hän perusteli toivettaan sillä, että Lääkäriliitto on suhtautunut liian suopeasti monikansallisten yritysten toimin- taan Suomessa. Pahin visio on se, että koko kriisi putoaa kuin kypsä hedelmä kansainvälisten firmojen käsiin, hän sanoo. Julkisuuskuvasta ei ole pidetty huolta Lindén pitää suurta osaa julkisin varoin tuotetuista terveyskeskuspalveluista toimivina. Silti terveyskeskusten julkisuuskuva muodostuu ensisijaisesti sen mukaan, miten lääkärin vastaanotolle pääsee. Varsinkin suuret, monikansalliset firmat näyttäisivät vie- vän rahaa veroparatiiseihin. Kun jopa puolet terveyskeskuslääkärin työajasta kuluu muuhun kuin varsinaiseen vastaanottoon, on hänen mukaansa parannettava johtamista. . Se päästettiin rapautumaan pahasti ja nyt alkaa olla viimeinen hetki käsillä. ?Oma liitto julkisen alan lääkäreille ei tarpeen? Kansanedustaja, lääketieteen tohtori Hanna Tainio (sd.) ei lämpene ajatukselle, että julkisen alan lääkärit perustaisivat oman liittonsa. Asiaa esitti saarijärveläinen ?maalaislääkäri. Myös yksityistä bisnestä pitää voida kritisoida. Marja Luumi Demokraatti Lääkärikunta liikehtii Aki Lindén on seurannut tiiviisti lääkäreiden viimeaikasta liikehdintää yksityisellä sektorilla. Viime vuosina Suomessa on kuitenkin investoitu satoja miljoonia euroja kansainväliseen lääkäribisnekseen. . Pääpuhujana on presidentti Tarja Halonen, joka valottaa demokratian tilaa ja tulevaisuutta. Professori Bruno Liebhaberg on Kalevi Sorsa -sää- Projektitutkija Merja Jutila Roonin viime viikot ovat kuluneet tiiviisti tutkimus- ja politiikkapäivän järjestelyissä.. Lääkäriliitto on hyvin vahva liitto, joka toimii pääsääntöisesti kaikkien lääkärien edun mukaisesti, Tainio korostaa. Hänen mielestään Lääkäriliiton pitää kuitenkin arvioida omia kantojaan. . EU-vaalit ovat myös tulossa ensi keväänä, joten koko Euroopan demokratiasta on tärkeä puhua juuri nyt, projektitutkija Merja Jutila Roon huomauttaa. Kari Hulkko Marja Luumi Demokraatti Arvovaltainen puhujajoukko Kalevi Sorsa -päiväksikin kutsuttuun tapahtumaan on saatu jälleen arvovaltainen alustajajoukko. Hän korostaa, että aikaa odotteluun ei enää ole. . Kun puhutaan yksityissektorista, mielestäni lääkärit haluavat palata takaisin aitoon ja alkuperäiseen yksityisvastaanoton ideaan, hän kertoo. Sirpa Taskinen Demokraatti Valta kuuluu kansalle ? ainakin periaatteessa Eurooppalaisen demokratian tulevaisuus on puntarissa Kalevi Sorsa -säätiön tutkimus- ja politiikkapäivänä ensi viikolla. Päivää vietetään nyt kahdeksannen kerran. Aihe on hyvin ajankohtainen, sillä EU:ssa vietetään Euroopan kansalaisen teemavuotta. Kalevi Sorsa -säätiössä on aloitettu uusi projekti nimeltään Osallistuva demokratia, joka tukee sekin päivän teemaa hyvin. . Lindénin sanoin myynti sai aikaan suoranaisen lääkäreiden joukkopaon. Yksiköistä puuttuu johtajuutta ja sitä puuttuu myös poliittisella tasolla, hän suomii. ?Pahin visio on se, että koko kriisi putoaa kuin kypsä hedelmä kansainvälisten firmojen käsiin.? Lindén uskoo, että johtamisongelmaa helpottaisi pienten terveyskeskusten ketjuuntuminen. Lääkäreiden palkkauksen taas pitäisi hänen mielestään perustua suoritteisiin sisäisen yrittäjyyden hengessä. Tilanne olisi pitänyt korjata jo 15 vuotta sitten. Kiminkinen on huolissaan muun muassa lääkärikunnan eettisyydestä. . 8 4.11.2013 ??Aki Lindén panostaisi terveyskeskusten lääkäreihin ja johtamiseen Yksityinen sektori kärkkyy kuntien rahoja Hus-kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Lindén on huolissaan julkisen terveydenhuollon sekavasta tilasta. Hän kaipaa panostusta erityisesti terveyskeskusten lääkäritoimintaan. Viimeiset kymmenen vuotta ovat kuitenkin olleet vahvasti kokoomusvetoisia, ja kansainvälisyys ja suurpääoma sekoittavat kokonaiskuvaa. . Yksityisen sektorin suuri strategia on se, että se haluaa todella suuren osan niistä rahoista, jotka ohjautuvat kuntien terveyskeskuksiin ja sairaaloihin, hän sanoo. Julkista terveydenhuoltoa kehitettiin hänen mielestään vuosikymmenien ajan oikeansuuntaisesti. Hänen mukaansa yksityisvastaanottoja ylläpitävässä lääkärikunnassa on havaittavissa vastareaktio kansainväliselle suurpääomalle. Ilmiöstä kielii esimerkiksi turkulaisen lääkäriasema Pulssin vuodentakainen myynti kansainvälisessä omistuksessa olevalle Terveystalolle. Yhdistetyissä sosiaali- ja terveyskeskuksissa ei ymmärretä lääkärin työtä ja sen järjestämistä. Tapani Kiminkinen Helsingin Sanomissa
Hän kysyy muun muassa, mitä voidaan tehdä ylikorostuneen yritysvallan hillitsemiseksi. Toiveena räväkkä keskustelu Merja Jutila Roon on tyytyväinen, että mukaan on saatu liuta todellisia alojensa asiantuntijoita. . 9 4.11.2013 Kari Hulkko HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Lindén ruotii kovin sanoin julkista terveydenhuoltojärjestelmää. se synnyttää aina mielenkiintoista keskustelua. Jutila Roonin mukaan muutama paikka on vielä vapaana, joten ilmoittautumisella Kalevi Sorsa -säätiön nettisivujen kautta alkaa olla jo kiire. Mallimaassakaan ei kaikki ole kunnossa? Valtiotieteen tohtori (PhD) Merja Jutila Roon on uusia kasvoja Kalevi Sorsa -säätiössä. Hän aloitti työnsä projektitutkijana elokuun alussa. Hänen pelkonaan on, että suuret kansainväliset palveluntarjoajat käärivät entistä enemmän voittoja, jos korjausliikkeitä ei tehdä pikaisesti. ?Koko Euroopan demokratiasta on tärkeä puhua juuri nyt.? Tutkimus- ja politiikkapäivä 11.11. Projekti on kaksivuotinen. . klo 9?17 Paasitornissa Helsingissä ?? tiön yhteistyöjärjestön FEPS:n (Foundation for European Progressive Studies varapuheenjohtaja ja ranskalaisen vasemmistolaisen ajatuspajan puheenjohtaja. Hän pohtii, miten kansalaisuutta ja EU:n legitimiteettiä voidaan vahvistaa. Yhteiskuntatieteilijä-aktivistia, Transnational Institutin puheenjohtajaa Susan Geor- gea Jutila Roon pitää varsinaisena ?superstarana?. Ennen Suomeen palaamistaan hän työskenteli European Union Studies Centerin apulaisjohtajana. Suomalainen demokratia näyttäytyi USA:sta katsottuna suorastaan ihanteellisena. . mitkä ovat ongelmakohtia ja miten niihin voidaan puuttua. Jutila Roonilla on hieman erilainen näkökulma suomalaiseen demokratiaan, sillä hän rantautui kotimaahan 17 vuoden Yhdysvalloissa asumisen jälkeen. Merja Jutila Roonin väitöskirjan aihe oli hyvin supisuomalainen: suomalaisen hyvinvointivaltion murros 1991? 2007. Aikataulut eivät tietysti aina anna periksi. Hän toivoo räväkkää mielipiteiden vaihtoa . Yleensä kaikki kutsutut ovat olleet hyvin innostuneita tulemaan. Yhdysvalloissakin Suomea pidetään yleisesti yhtenä maailman demokraattisimmista maista, Jutila Roon tietää. Yllätys olikin aikamoinen, kun hän palasi takaisin kotimaahan. . Suomi on mallimaa, jota ihaillaan. Hänen vastuullaan on säätiön jo keväällä alkanut hanke nimeltään Osallistuva demokratia. On ollut jännä huomata, että täällä ei ajatellakaan asioiden olevan niin hyvin kuin muualla maailmassa luullaan. ?? Tilaisuudessa suomi?englanti?suomi simultaanitulkkaus Osallistuminen on maksutonta 9.00?9.15 Tervetuloa ja avaus ?? ?? Mikko Majander, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Jutta Urpilainen, valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja 9.15?10.30 Vahvempi kansalainen ? demokraattisempi EU? ?? ?? ?? 13.15?13.45 Demokratian tila ja tulevaisuus ?? 13.45?15.00 Mikä demokratia. Minun tehtäväni on miettiä demokratian tilaa Suomessa . Eurooppalaisen demokratiatuen periaatteet ja käytännöt ?? ?? ?? Professori Bruno Liebhaberg Kommentoija Kimmo Elo, yliopistonlehtori, Turun yliopiston Politiikan tutkimuksen laitos Keskustelua johtaa FSD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) ?? ?? Yhteiskuntatieteilijä-aktivisti Susan George Kommentoija Teivo Teivainen, maailmanpolitiikan professori, Helsingin yliopisto Demokratiatuen neuvonantaja Ingrid Wetterqvist, Eurooopan ulkosuhdehallinto Kansainvälisten suhteiden professori Milja Kurki, Aberystwythin yliopisto Keskustelua johtaa suurlähettiläs (eläkkeellä) Kari Karanko 15.30?16.45 Paneelikeskustelu: Edustuksellista vai suoraa demokratiaa? ?? ?? ?? 10.45?12.15 Demokratia vaarassa: markkina- ja yritysvallan nousu Presidentti Tarja Halonen ?? ?? Kansanedustaja Tuija Brax, vihreät Puoluesihteeri Taru Tujunen, kokoomus Varapuheenjohtaja Eero Vainio, SDP Tohtorikoulutettava Jenni Rinne, Helsingin yliopisto Paneelia johtaa toiminnanjohtaja Mikko Majander
Ei ole perusteita sille, että pääomatuloista ei makseta kunnallisveroa. Viime EU-vaaleissa hän ei ollut ehdolla. 2013 Tampere Pitkän, yhteisen taipaleemme päättyessä Eikkaa kaivaten ja rakkaudella muistaen Vappu sukulaiset ja ystävät Ja vasta vapaa mies on se, ken tyynnä lausuu Tuonelle: ?Ma kuolla voin, mut kuole ei, min eestä työtä tein.? (Eino Leino) Siunaus toimitettu 1.11.2013. Erityisesti huoli työttömyydestä ja yhteiskunnan eriarvoistumisesta näkyi kokouksen julkilausumasta ja kuului piirikokousväen puheenvuoroista. Piirin mukaan Suomea ja koko Eurooppaa on uudistettava työtä luomalla ja sen tekijöitä kunnioittamalla. . Näin saataisiin lasten ja vanhusten terveys- ja sosiaalipalveluihin parannuksia ja terveyskeskuspalvelut kuntoon. Demokraatti -sukkahousuja -laamapaitoja --?-housuja, pitkiä VILLAHOUSUJA -naisille -miehille Aukioloajat: arkisin 10-15 la 9-14 ?Yllätyin itsekin ratkaisustani? . Pääomavero tulee toteuttaa asteittain, jotta nähdään sen heijastusvaikutukset yritystalouteen ja verokertymään. Skinnarin mukaan pääomatulojen kunnallisveroon on syntynyt painetta, koska Työ ja työntekijät kunniaan, eriarvoisuus kuriin Sunnuntaina perustettu SavoKarjalan sosialidemokraattinen piiri otti ensi töikseen napakasti kantaa. Savo-Karjalan sosialidemokraatit kantavat syvää huolta sitkeästä työttömyydestä ja eten- kin nuorisotyöttömyydestä talouden pienistä valonpilkahduksista huolimatta, piirikokouksen kannanotossa todetaan. Piiri vaatii julkisen vallan aktiivisia toimia, jotta työllisyys voidaan kääntää jälleen kasvuun. Orastavaa kasvua ei saa tukahduttaa liiallisilla leikkauksilla. . 10 4.11.2013 ??Savo-Karjalan sosialidemokraattinen piiri perustettiin Kuollut Puolisoni, läheiseni Eino Sakari HEINOLA * 6.9.1924 Ruovesi . Samaten pääomatulojen saajat hyötyvät kuntien katuverkoista, urheilu- ja kulttuuripalveluista maksamatta kotikunnalleen tarvittavia veroja tasavertaisesti muiden kuntalaisten tavoin. Se antoi Myllerille vahvan tukensa tulevaan vaalikamppailuun. Demaripiirin mielestä tulevat eurovaalit tulevat olemaan vedenjakaja jo pitkään jatkuneen eurooppalaisen talouskriisin hoidossa. . Pääomatuloja saavat käyttävät kunnallisia terveys-, koulu- ja sosiaalipalveluja kuten muutkin kuntalaiset. Pääomatulo on tulo siinä kuin kuin palkka- tai eläketulo. Pohtiessani asiaa vaaka alkoi itsellenikin yllätykseksi kallistua siihen, että voisin viiden vuoden tauon jälkeen yrittää vielä europarlamenttiin, kertoo Riitta Myller. Myller on kokenut EU-toimija. Tämä tapahtuu lakien puitteissa mutta muiden verJouko Skinnarionmaksajien kustannuksella. . EU:n päätöksenteon läpinäkyvyys, Venäjä-mahdollisuuksien hyödyntäminen ja Itä-Suomen edunvalvonta-asiat. Siinä keskeisimmät teemat, joihin joensuulainen kansanedustaja Riitta Myller (sd.) haluaa vaikuttaa, mikäli onnistuu tekemään come back?in europarlamenttiin ensi kevään vaaleissa. Uusi Savo-Karjalan Sosialidemokraattinen piiri asetti Myllerin sunnuntaina eurovaaliehdokkaakseen piirikokouksessaan Polvijärven Huhmarissa. . Sosialidemokraatit ajavat nykyisen oikeistolaisen komission leikkauspolitiikan muuttamista työllisyyttä tukevaan ??Riitta Myller haluaa palata europarlamenttiin Jouko Skinnari. monin paikoin palkkatulojen maksua yrityksissä yritetään välttää maksamalla palkkoja pääomatuloina. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Myller palasi eduskuntaan Pohjois-Karjalan ykkösenä 7700 äänen potilla. Avoimuus tärkeää Myller haluaa tehdä EU-päätöksentekoa tavallisille kansalaisille ymmärrettävämmäksi. . Tätä tavoitetta tukevat myös keskitetty työmarkkinaratkaisu, nuorisotakuu sekä rohkeat poliittiset teot tuloerojen tasaamiseksi ja heikommassa asemassa olevien ostovoiman parantamiseksi. Riitta Myller ehdolle europarlamenttiin Piirikokous asetti Riitta Myllerin ehdokkaakseen europarlamenttivaaleissa. Nyt aika on tullut kypsäksi saada veropohjaa tältä osin laajemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. EU-säädösten on tuettava esimerkiksi bioenergiaa ja puuraaka-aineen jalostamista kestävän kehityksen mukaisesti mahdollisimman pitkälle. 10:lle Eikan hyvästä hoidosta. SDP:n Skinnari: Pääomatuloista maksettava kuntavero Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan työ-ja elinkeinojaoston puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd.) kannattaa Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinteen ehdotusta siitä, että pääomatulosta maksettaisiin kuntaveroa. . Meppiaikaa kertyi 14,5 vuotta. Mahdollisimman suuri avoimuus on tärkeää, jotta ihmiset voivat osallistua keskusteluun ja olla paremmin mukana Suomen Eurooppa-poli- tiikan tavoitteiden asettelussa. Haluan edistää ruohonjuuritason kansalaiskeskustelua siitä, mitä suomalaiset todella haluavat EU-yhteistyöltä. Itä-Suomen asiat ovat luonnollisesti Myllerin agendalla kunniasijalla. . Olen saanut erityisesti ItäSuomesta pyyntöjä lähteä ehdokkaaksi. . Peruspalveluista huolehtivien ja talousvaikeuksissa olevien kuntien veropohjaa on laajennettava. Eduskunta valitsi hänet EU-parlamenttiin vuonna 1995 ja sen jälkeen Myller meni läpi kolmissa eurovaaleissa. Kiitos osanotosta. Kiitokset myös Rauhaniemen sairaalan os. Näin parannetaan Suomen metsäteollisuuden elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Jos Riitta Myller valitaan EU-parlamenttiin, hänen tilalleen eduskuntaan nousee sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen Lieksasta. Markku Lahikainen Demokraatti, Huhmari Markku Lahikainen Demokraatti, Polvijärvi. 11.10
Piirin puheenjohtajaksi valittu Neeta Röppänen Kuopiosta uskoo vahvasti siihen, että uusi piiri pystyy vai- kuttamaan Itä-Suomen kehitykseen entistä paremmin. ? Hallitusohjelman ItäSuomi ?ohjelma on meille tärkeä. Haluamme säilyttää elinvoiman näillä seuduin ja var- mistaa osaltamme, että tällä alueella on tarjolla koulutusta, työtä ja toimivat palvelut, Röppänen kirjoitti blogiinsa heti puheenjohtajaksi valintansa jälkeen. Susanna Alatalo Suuren valiokunnan jäsenenä Riitta Myllerillä on ollut viime vuosina uudenlainen näkökulma EU-päätöksentekoon.. Vain tämä on kestävä tie kriisin voittamiseksi. Hiipivä yksityistäminen pysäytettävä Savo-Karjalan sosialidemokraatit kantavat huolta myös kansalaisten eriarvoisuudesta, mikä näkyy esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuudessa sekä kattavuudessa. . Palvelut tulee säilyttää kunnallisena palveluntuotantona, jota yksityinen sektori voi tu- ?? Vaalipiirimuutoksen seurauksena SDP:n Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon piirit ovat perustaneet Savo-Karjalan Sosialidemokraatit ry:n Viikonlopun piirikokouksissa Huhmarissa Pohjois-Savon Sosialidemokraatit ry purettiin ja piiri yhdistyi Pohjois-Karjalan Sosialidemokraattiseen piiriin Piirin puheenjohtajaksi valittiin Neeta Röppänen Kuopiosta ja varapuheenjohtajaksi Pentti Hartikainen Joensuusta Piirihallituksen jäsenet ovat Timo Suhonen (Varkaus), Kati Åhman-Kuosmanen (Iisalmi), Olli Luhtala (Suonenjoki), Eveliina Reponen (Joensuu), Risto Vattulainen (Joensuu), Alpo Jumppanen (Kitee) ja Leena Nyyssönen (Kontiolahti) Piirin toiminnanjohtaja on Seppo Eskelinen Joensuun toimistossa Joensuussa työskentelee myös toimistonhoitaja Jenni Vänskä Järjestökoordinaattori Pauliina Timosen työpiste on Kuopion toimistossa Uusi piiri aloittaa toimintansa virallisesti 1.1.2014 kea. 4.11.2013 11 Pauliina Timonen Savolais-karjalaista demariyhteistyötä ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ja sosiaalista Eurooppaa kunnioittavaan suuntaan. Polvijärven Huhmarissa tehtyä SDP:n järjestöhistoriaa oli todistamassa myös puoluesihteeri Reijo Paananen. Itä-Suomi pidettävä elinvoimaisena SDP:n Savo-Karjalan piiristä tulee puolueen neljänneksi suurin piiri. Hiipivä yksityistämiskehitys on pysäytettävä, uuden demaripiirin vaikuttajat vaativat. ?Orastavaa kasvua ei saa tukahduttaa liiallisilla leikkauksilla.? Neeta Röppänen johtaa puhetta uudessa Savo-Karjalan sosialidemokraattisessa piirissä. Varapuheenjohtajaksi valittiin Pentti Hartikainen (vasemmalla)
Indonesian val- tion tilastot vuosilta 2009?2011 kertovat, että kaksi kolmasosaa tiikerin asuinalueen hävikistä johtuu puuplantaaseista. Greenpeacen tutkimus on otsikoitu Licence to Kill (Lupa tappaa). Näin vaarannetaan sekä kissaeläinten että ihmisten henkiä. Järjestön mukaan tilanne lisää houkutusta salametsästyk-. En ylenkatso mitään roskaa. Kerään, lajittelen, puhdistan ja varastoin kaiken, mistä voi olla hyötyä, kertoo Pitusaksi esittäytyvä mies, joka rakentaa vanhasta ikkunanpokasta ?monikäyttömööpeliä?. . Ikää on nyt 43 vuotta, ja olen ollut kierrättäjä 19-vuotiaasta. Kolme vuotta sitten emme voineet kuvitellakaan mitään tällaista, Eida Pérez, 39, sanoo. Hänen mukaansa osuuskunta yltää 50 prosentin voittoon, koska se toimii tehokkaammin kuin valtion yritykset. . Nyt heillä on aina rahaa maksaa käteisellä. Osuuskuntien huoleksi Sosialistinen Kuuba rajoitti pitkään osuuskuntien toimiluvat maatalouteen. Teen niin monia asioita, etten tiedä, miten rekisteröityisin ja mistä kaikesta pitäisi maksaa veroa, Pitusa jatkaa. Hän ei kerro sukunimeään, koska toimii ilman lupaa. Luvalla tai ilman Toimiluvallisia roskisdyykkareita on Kuubassa nyt 5 800, mutta moni tekee samaa ilman lupaa, Marilyn Ramos kertoo. Maksamme käteisellä ja nostamme hintaa, jos tuote on sen arvoinen. Kierrätys on yksille keino pysyä hengissä ja toisille lupaava bisnes. . Nyt toiminnassa on vain kaksi lajittelulaitosta. Ramosin mielestä olisi parasta, jos kotitaloudet lajittelisivat jätteensä, mutta se vaatii suuria sijoituksia ja on vielä Kuuballe kaukainen haave. Patricia Grogg IPS, Havanna Tuottoisa alku Kirjanpitäjä Eida Pérezin johtama osuuskunta on tuottanut parissa kuukaudessa voittoa yli 11 000 euroa ja pystynyt maksamaan pois korottoman starttilainansa. Kesällä presidentti Raúl Castron hallitus avasi niille muitakin aloja. Ensimmäisten 124 uuden osuuskunnan joukossa on kaksi kierrätykseen erikoistunutta. Hallitus toivoo, että kierrätysosuuskunta syntyisi maan jokaiseen 168 kuntaan. Ramosin mukaan kotitalouksien kierrätysmateriaalien keräys jätetään osuuskunnille, kun valtio hoitelee suuremmat jäte-erät. ?Joskus kuljen etsimässä tavaraa, mutta yleensä sitä tuodaan minulle kotiin, koska ihmiset tietävät, että olen alalla.? Kotona ei lajitella Ramos kiittää toiminnan tehostumista: mitä enemmän jäte kiertää, sitä vähemmän roskaa päätyy kaatopaikoille rasittamaan ympäristöä. Hän myi ennen saaliinsa valtiolliselle yritykselle, joka muuttui heinäkuussa yhdeksän jäsenen osuuskunnaksi. . Sen mukaan puupellot supistavat tiikerin saalisaluetta, mikä altistaa sen yhä useammin kontaktille ihmisen kanssa. Kuubalaisten keskipalkka on alle 15 euroa kuukaudessa. . Voimme myös antaa autojamme vuokralle ja pestata omaan laskuunsa toimivia kierrättäjiä avuksemme. ?Osuuskunta yltää 50 prosentin voittoon, koska se toimii tehokkaammin kuin valtion yritykset.? Kuubalaisista on tullut vuosikymmenien aikana taitavia kierrättäjiä ja romun hyödyntäjiä. Pienikokoinen ja tiheäjuovainen kissapeto on viimeinen suurilla saarilla asuvista tiikerin alalajeista. Eläimen asuttamia sademetsiä hävitetään kovaa kyytiä öljypalmun ja nopeakasvuisen sellupuun tieltä. Samalla teollisuus saa raaka-aineita, joita muuten pitäisi ostaa ulkomailta. Hän haaveilee maakunnallisista osuuskunnista, jotka osal- listuisivat myös kierrätysjätteiden käsittelyyn. Joskus kuljen etsimässä tavaraa, mutta yleensä sitä tuodaan minulle kotiin, koska ihmiset tietävät, että olen alalla, Odialia Ferro kertoo. Ferro ostaa alumiinia, pronssia, terästä, muovia sekä rommija olutpulloja. 12 4.11.2013 ??Kierrätys on tuottoisa bisnes osuuskunnille Kuuba yksityistää jätealaa Yrittäjyys valtaa alaa Kuuban jätehuollossa. Hän on valtiollisen kierrätysyritysten liiton varapääjohtaja. Odilia Ferro on kerännyt ja myynyt jätettä luvallisesti jo kymmenen vuotta Havannan lähellä sijaitsevassa San José de las Lajasissa. . Jäte ja romu on maassa arvossa, vaikka kotitalouksien jätteenkierrätys on vielä vasta alkuvaiheessa. Mark Higgins Sumatrantiikeri on hätää kärsimässä Puuplantaasien yleistyminen heikentää jo ennestään äärimmäisen harvinaisen sumatrantiikerin elinmahdollisuuksia. Sumatrantiikerin kanta on huvennut uhkaavasti, ja jäljellä on ehkä vain 400 yksilöä, Greenpeace International varoittaa. Äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltua sumatrantiikeriä tavataan vain Indonesiaan kuuluvalla Sumatran saarella
Kuubalaisten keskipalkka on alle 15 euroa kuukaudessa. Toimiluvalla toimivia roskisdyykkareita on maassa arvioiden mukaan noin 5 800, mutta moni tekee samaa työtä ilman lupaa. Keith Levit Hallitusratkaisu pitkässä kuusessa liittotasavallassa on varsin ainutlaatuinen. Jotta näin ei kävisi, pyritään siihen, että sosialidemokraattiset arvostukset näkyvät selvästi sopimuksen sisällössä. eli Nordrhein-Westfalenissa, jota johtaa puolueen vahva nainen Hannelore Kraft. Ruhrin vanhan teollisuusalueen ruohonjuurilla ollaan sitä mieltä, että puolueen pitäisi profiloitua oppositiossa. Mutta tällä on myös riskinsä. Tavoitteena on, että tulevalla hallituksella on selkeästi sosialidemokraattinen leima. n n n Gabriel ei odota hallitusneuvotteluista välittömiä tuloksia. Päätös vahvistettiin lähes yksimielisesti puoluehallituksessa. Opposition muodostavat kaksi pikkuryhmää, joista vasemmistopuolue Die Linken puheenjohtaja on tärkein oppositiojohtaja! Koska vihreillä ja vasemmistopuolueella on vähemmän kuin 25 prosenttia paikoista, heiltä puuttuisi myös oikeus perustaa parlamentaarinen erityisvaliokunta tutkimaan hallituksen päätöksiä tietyissä asioissa. SPD:N PUHEENJOHTAJA SIGMAR. Jyrkkä ei neuvotteluille CDU/CSU:n kanssa ei parantaisi demarien asemia mahdollisissa uusintavaaleissa. Siksi SPD:n puheenjohtaja Sigmar Gabriel ja Hannelore Kraft päätyivät neuvottelujen jatkamisen kannalle. Sittemmin myös yli 200-jäseninen puolueneuvosto muotoili hallitusneuvotteluihin tavoitelistan, jossa on kymmenen ohjelmallista kulmakiveä. Keskeisiin ehtoihin Merkelin hallitukseen osallistumiselle kuuluu joukko työmarkkinauudistuksia. Viimeinen sana jää puolueen 470 000 jäsenelle. Tilanne, jossa jäsenistö määrittää äänestämällä puolueen kannan koalitiosopimukseen on ainutlaatuinen saksalaisen parlamentarismin historiassa. Sigmar Gabrielin mukaan näin voidaan menetellä myös tulevaisuudessa ja suosittelee äänestystä muillekin puolueille. On ymmärrettävää, että SPD haluaa ankkuroida vastuun epämieluisaan hallitukseen osallistumisesta laajoille joukoilleen ja pitää sillä tavalla puoluettaan yhtenäisenä. ?SPD ei ole sitä varten, että se organisoisi enemmistön CDU:lle?, Hannelore Kraft summasi vain muutama viikko sitten. Mutta näkymä terävöityi, kun vihreät poistuivat hallitustunnusteluista. Viime viikot on tunnusteltu kristillisdemokraateille partneria, vaihtoehtoisesti vihreitä tai sosialidemokraatteja. Tähän asti sillanrakennusta vihreiden ja CDU/CSU:n välille on kuvattu liian työlääksi. . Agendan kärkipäähän kuuluvat myös eläke- ja hoivavakuutusjärjestelmä. Myös tasa-arvoa haetaan lakiteitse. Ei ole mitään takeita siitä, että hallitussopimus valmistuisi ennen seuraavaa puolueneuvoston kokousta marraskuun puolivälissä. Se, että puolueen korkein päättävä elin puoluekokousten välillä näyttäisi vihreää valoa hallitukseen osallistumiselle, ei vielä riitä. Monet aprikoivat, kumpi tulee ensin: ensilumi vai uusi hallitus. Kynnyskysymyksenä nähdään ennen kaikkea lakiin perustuva 8,50 euron MUKSET seen, joka tavoittelee tiikerintaljoja ja perinteisten rohtojen raaka-aineita. Tänä kesänä Sumatran Riaun maakunnassa riehuneet valtavat tulipalot pahensivat tiikerin ahdinkoa. Optio on yhä olemassa, mutta ei ajankohtainen lyhyellä tähtäimellä. Ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi jää ? jos uusintavaalit jätetään pois laskuista . 4.11.2013 Maailma tänään AFP Photo/Yamil Lage 13 Kolumni Joachim Kasten Kirjoittaja on Hampurissa asuva vapaa toimittaja. Afp / John MacDougall Kristillisdemokraattien Angela Merkel ja SPD:n Sigmar Gabriel ovat aloittaneet sitkeät hallitusneuvottelut Saksassa. Jätteiden keruu ja kierrätys tuo monelle kuubalaiselle tärkeitä lisätuloja. Viisi viikkoa sitten saksalaiset antoivat vaaleissa liittokansleri Angela Merkelille lähes yksinkertaisen enemmistön. ?Perusteellisuus on tärkeämpää kuin vauhti?, hän sanoo. Tapahtumat vaikuttavat edelleen puolueen jäsenkunnan selkäytimessä. Innokkuus lähteä uudestaan tämäntapaiseen riskipitoiseen kokeiluun onkin varsin hillittyä. Pidättyvyyttä korostetaan erityisesti SPD:n ?sydänmailla. Lisäksi tarvitaan puoluejohdon vahvaa panostusta ruohonjuuritason vakuuttamiseksi siitä, että oppositioon jääminen on tälläkin kertaa ?lantaa?, kuten SPD:n ex-puheenjohtaja Franz Müntefering luonnehti samassa tilanteessa vuonna 2005. Kyllä-äänet suurelle koalitiolle merkitsevät myös uutta parlamentaarista asetelmaa liittopäivillä. Niissä tuhou- tui satoja tuhansia hehtaareja metsää ja myös suosademetsiä, jotka ovat tiikerien viimeinen turvapaikka alueella. Thalif Deen IPS, YK, New York Sumatrantiikerin asuttamia sademetsiä hävitetään kovaa kyytiä öljypalmun ja nopeakasvuisen sellupuun tieltä. Tavoitteena on, että tulevalla hallituksella on selkeästi sosialidemokraattinen leima. minimipalkka. Samasta työstä pitää maksaa sama palkka sukupuolesta riippumatta. Kuitenkaan ovea ei ole lyöty lopullisesti säppiin, vihreiden puoluejohtaja Cem Özdemir kommentoi. liiankin vahva suuri koalitio demarien ja CDU/ CSU:n kesken. NYKYINEN POLIITTINEN TILANNE n n n EDELLISET KATKERAT KOKE- suuresta koalitiosta johtivat SPD:n murskatappioon vuoden 2009 vaaleissa. Mitä tapahtuu, jos äänestyksestä tulee hyvin tasainen ja päätös tehdään vain pienen marginaalin turvin. Demarien listassa vaaditaan myös investointeja koulutukseen ja infrastruktuuriin
Se mahdollistaa naisten vapautushankkeet. Tasa-arvoon pyritään myös vahvimman kurdipuolueen PYD:n johdossa, puheenjohtajiston naisjäsen Asia Abdala kertoo. Hänen on helpompi lähestyä ikätovereitaan kuin vanhempien naisten. ?Naisen vapautuminen alkaa, kun hän ymmärtää, että hänellä on oikeus olla yksilö, joka päättää omasta elämästään.? Hussein pitää itseään onnekkaana, koska perhe ei pakota häntä avioon tai muuhunkaan. . Heitä näkee niin paikallisten poliisivoimien kuin jätehuollon tai kurdiarmeijankin univormussa. Naisia työskentelee myös toimittajina ja kieltenopettajina. Jotkut omistautuvat aktivismille, kuten Demokraattinen yhteiskunta -liikkeen tiedottaja Ilham Ahmet. . Taistelua on jatkettava, jotta tällaista ei tapahdu enää missään, nuori nainen julistaa. Karlos Zurutuza IPS, Qamishli, Syyria. Oikeudet ovat ensi kertaa ulottuvillamme, emmekä aio hukata tilaisuutta, Ilham Ahmet vakuuttaa. Pakoon pakkoaviota Syyrian Kurdistanissa toimii nyt 16 naisten avustuskeskusta. Qamishilin keskus on kahden vuoden aikana auttanut 150:tä naista, joista moni alaikäinen pakeni pakkoavioliittoa, Faiza Mahmud, 55, kertoo. Hän poimii esimerkkejä keskuksen rekisteristä: 15-vuotias tyttö oli naitettu 37-vuotiaalle, joka pahoinpiteli häntä; 16-vuotias tyttö, jonka 43-vuotias puoliso raiskasi ja hylkäsi Turkissa. . Puolueen johtoelimissä on 40 prosentin nais- ja mieskiintiö. Abdala sanoo Syyrian kurdien tähtäävän kaksoisvallankumoukseen, joka lopettaa sekä kurdiväestön poliittisen sorron että naisten väheksynnän. Hajallaan asuva kansa Kurdeja arvioidaan olevan maailmassa kaikkiaan 30-35 miljoonaa. Suurimmat ryhmät ovat: ?? Turkissa 13,4-18,6 miljoonaa ?? Iranissa 6,5-7,9 miljoonaa ?? Irakissa 6,2-6,5 miljoonaa ?? Syyriassa 1,8-2,2 miljoonaa (Lähde: Wikipedia) Univormussa ja ilman Naiset ovat alueella paljon näkyvämmin esillä kuin Lähiidässä yleensä. Tapaukset ovat hirveitä, koska raiskattu on usein alaikäinen ja oma perhekin hylkää hänet. Koulutyttö Aitan Hussein, 16, on keskuksen nuorin vapaaehtoistyöntekijä. En voi katsoa naisten sortoa kädet ristissä. Naisen vapautuminen alkaa, kun hän ymmärtää, että hänellä on oikeus olla yksilö, joka päättää omasta elämästään, Brahim kuvaa. Kiintiöt apuna Syyrian kurdit ovat pysytelleet syrjässä maan sisällissodasta ja pystyttäneet oman hallinnon maan pohjoisosiin. Naisten mukaan Kurdien työväenpuolueen PKK:n Turkissa vangittu johtaja on Lähi-idässä ainoa naisten oikeuksia puolustava johtaja. ??Koulutuksella eroon poliittisesta ja sukupuolisorrosta Syyrian kurdinaiset tekevät kaksoisvallankumousta . Vastaavia tapauksia on kymmeniä. Annamme heille oikeusja taloudellista apua ja toimimme välittäjinä, jotta he voisivat palata perheen ja yhteisön jäseniksi, Faiza Mahmud sanoo. Kristityt ja arabit Myös kristityt ja arabinaiset hakevat apua keskuksesta. . Koko yhteiskunnan vapauttaminen alkaa naisista. Avioiduin 14-vuotiaana ja kaksikymppisenä minulla oli neljä lasta, Nafia Brahim kertoo. Hän on nyt yli viidenkymmenen ja ponnistelee, jotta muut Syyrian kurdinaiset välttäisivät saman kohtalon. Brahim osallistuu naisten koulutuskeskuksen toimintaan Syyrian kurdialueella Qamishlin kaupungissa 680 kilometrin päässä Damaskoksesta. Kurdinkielen luku- ja kirjoitustaidon ohella keskuksessa opetetaan ompelua ja tietotekniikkaa sekä annetaan synnytysvalmennusta, Nafia Brahim kertoo. Suosituin kurssi käsittelee naisten oikeuksia. . 14 4.11.2013 IPS / Karlos Zurutuza Syyrian Qamishlin kurdinaisten koulutuskeskuksen aktiiveja poseeraa Abdulah Öcalanin kuvan edessä. Joudumme neuvottelemaan avioerosta eri uskontokuntien kanssa, Nuha Mahmud, 35, kertoo. Hänen mukaansa moni apua hakeva nainen on seksuaalisen väkivallan uhri.
Esimerkiksi Paavo Lipponen hehkutti muistelmissaan 60-lukulaisuuttaan, eikä antanut 1970-luvun mahdollisille saavutuksille juuri paljonkaan arvoa. Ehkä minulla on positiivisempi kuva siitä syystä, että oma poliittinen näkemykseni kirkastui mainitun vuosikymmenen alussa, kun liityin SDP:n ja sen nuorisoliiton jäseneksi. Syksyn poliittisista muistelmista Matti Ahteen (ja Timo Hakkaraisen) Sähkömies valottaa tuotakin aikakautta. Ahde oli 1970-luvun mies. Matti Ahde mainitsee kirjassaan, että ympäristöministeriön perustaminen ja toimiminen maan ensimmäisenä ympäristöministerinä oli ?poliittisen urani tärkein vaihe?. Olen samaa mieltä. Siinäkin oli kysymys pitkästä linjasta. Jännitteistä huolimatta molemmat opponentit etenivät urallaan SDP:n varapuheenjohtajiksi ja ministereiksi, tosin eri aikaan. Pyhäjoen kepulainen nimismies alentui kurmoottamaan puhemiestä olan takaa ja monta kertaa. Minulle tapaus on jäänyt sillä tavalla mieleen, että muistan aina Pyhäjoella ajaa korostetun huolellisesti nopeusrajoitusten mukaan. Antti Vuorenrinne Demokraatti antti.vuorenrinne@ demari.fi Matti Ahteen kotiarkisto Maan ensimmäinen ympäristöministeri puhumassa kotitantereillaan Oulussa. Matti Ahteen Sähkömies-kirjan kuvitusta.. En tiedä oliko tapaus on- 1970-luvun poliittinen teema oli SDP:n ja kepun, erityisesti sen K-linjan välinen jatkuva kähinä. neksi minulle, mutta tässä sitä nyt kuitenkin ollaan. n n n Mutta palataan ristiriitaisuuksien 1970-luvulle. Ympäristöministeriön perustamisesta ja varsinkin sen tulevista tehtävistä käytiin rajua kädenvääntöä. Kumousta luonnehdittiin ?vasemmiston? voitoksi ?oikeistosta?, mutta juuri Johannes Virolainen oli se keskustan sivistysmies, joka yhdessä Kalevi Sorsan kanssa takasi punamullan laajat yhteiskunnalliset uudistukset varsinkin 1970-luvun alussa. Tosiasiassa Väyrynen teki keskustasta oikeistopuolueen. Perinnettä ovat jatkaneet ainakin Matti Vanhanen ja Mari Kiviniemi. Lienee niin, että monet SDP:n suuret hyvinvointivaltion kehittämistavoitteet 1970- ja 80-luvuilla saivat alkunsa 1960-luvun lopun hektisestä ohjelmatyöstä. Pelikaverien kertoman mukaan ministerin päivä oli pilalla, jos hän sattui häviämään aamun tennistunnilla. Luonteenpiirteestä oli hyötyä politiikassa, kun ministeri kykeni härkäpäisesti viemään maaliin myös vaalipiirissä epäsuosittuja hankkeita. Keskusta on alusta alkaen johdonmukaisesti ajanut ympäristöhallintoa alkuperäistä pienemmäksi. Forssan Koijärvellä aktivistit pyrkivät estämään merkittävän lintujärven kuivattamisen. Tästä nykyisestä en tiedä. SDP:n ja kepun välien huononeminen jatkui 1980-luvulla, kunnes Väyrynen teki vuoden 1987 vaalien alla kokoomuksen kanssa niin sanotun kassakaappisopimuksen, joka viimeistään vei pohjan perinteiseltä punamullalta. n n n Mutta vielä 1980-luvullakin saatiin aikaan uudistuksia. Tapaus selvitetään Sähkömies-kirjassa juurta jaksain. SDP hyväksyi ensimmäisenä puolueena ?luonnonja ympäristönhoidon ohjelman. Jaakonsaaren poliittinen ura jatkuu yhä vahvana Euroopan parlamentissa. Seppo Heikki Salonen mainitsee jutussaan, että Ahteen ote omaan vaalipiiriinsä oli poikkeuksellisen vahva. vuoden 1969 puoluekokouksessa. Hänet valittiin eduskuntaan vuoden 1970 ?nuorisovaaleissa?. Hänen lisäkseen eduskuntaan valittiin poikkeuksellisen monta alle kolmekymppistä, jotka varsin pian olivat valmiit ottamaan paikkansa politiikan eturivissä. Tämän lehden entinen päätoimittaja Seppo Heikki Salonen kirjoitti Ahteen muistelmista ansiokkaan arvion (Demokraatti 1.11.) eikä minulla ole siihen hirveän paljon lisättävää. Seppo Heikin päätoimittajakaudella (1979?88) myös Matti Ahteen tähti valtakunnan politiikassa loisti kirkkaimmillaan. Ahde valittiin eduskuntaan nuorisoliiton eli SNK:n Oulun piirin järjestöohjaajan paikalta. Minusta tuli hänen seuraajansa vuonna 1973, siinä välissä tehtävää hoitivat sittemmin tunnetut järjestömiehet Kauko Kumpulainen ja Seppo Partinen. Vuosikymmenen myöhemmässä vaiheessa nuorisoliittolaiset asettuivat Oulun piirin sisäisessä kilvoittelussa Liisa Jaakonsaaren tukijoiksi. Ahteen ja Jaakonsaaren väliset jännitteet leimasivat pitkään puoluepiirin kuvioita. Vahvistan tämän. Ohjelmassa esitettiin ympäristöhallinnon perustamista lähinnä Ruotsin esimerkin mukaan. Vuoden 1972 Rafael Paasion ?työväenhallitus. Ahde luonnehtii Jaakonsaarta kirjassaan kohteliaasti ?eräänlaiseksi opponentikseen?. On merkillistä, että ympäristöministeriön nakertaminen on tapahtunut osaksi vihreiden ministerien aikana. n n n Matti Ahteen ura kehittyi 1970- ja 80-luvuilla vahvasti ja yleensä onnellisten tähtien alla. Julkisuuden tähdeksi päätyminen merkitsee kuitenkin myös altistusta erilaisille skandaaleille ja ajojahdeille. Ahteen kohdalla ensimmäinen merkittävä särö tuli hänen puhemieskautenaan 1987 ylinopeussakosta Oulun läänin Pyhäjoella. Paikkakuntakin on sattumoisin sama. Matti Ahde oli ympäristöasioista vastaava sisäministeri Sorsan III hallituksessa 1982? 83. eli sosialide- mokraattien vähemmistöhallitus antoi asiasta myös lakiesityksen. Asia aktualisoitui tosimielessä 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Seuraaville vuosikymmenille jäi sitten tavoitteiden vieminen lainsäädäntöön. Ahteen muistelmakirja vahvistaa Paavo Lipposen näkemystä siitä, että 1970-luvun poliittinen teema oli SDP:n ja kepun, erityisesti sen K-linjan välinen jatkuva kähinä. K-linjan eteneminen kepussa huipentui Turun puoluekokoukseen 1980, jossa Paavo Väyrynen jyräsi Johannes Virolaisen ja valittiin puolueensa ?Ympäristöministeriön perustaminen ja sen toiminnan käynnistäminen on poliittisen urani tärkein vaihe. Asuntoasiat eriytettiin aikanaan ministeriöstä ja aluehallintouudistuksessa alueelliset ympäristökeskukset ajettiin alas. Kepu vastusti laajaa ministeriötä synkeästi. Sellaiseksi se kuitenkin tehtiin, SDP:n, SKDL:n ja kokoomuksen äänin. Ympäristöministerinä Ahde keräsi kepun ja sen edustaman kansanosan vihat päälleen esimerkiksi kiistassa koskiensuojelulaista, jolla estettiin Pohjois-Suomen viimeisten vapaiden koskien valjastaminen sähköntuotantoon. Aktiiviurheilijan taustalta Ahteelle oli kehittynyt luonteenpiirteeksi voittamisen pakko. (Matti Ahde Sähkömies-kirjassa) puheenjohtajaksi. 4.11.2013 15 Näkökulma Kuinka punamulta rapistui Olen usein miettinyt, miksi 1970-luku herättää Suomen poliittisessa historiassa niin ristiriitaisia tunteita. Koijärvi taitaa olla vihreille melkein yhtä myyttinen kuin Forssan kokous demareille. Jos 1970-lukua arvioidaan lainsäädännöllisten saavutusten valossa, vuosikymmen oli eittämättä merkittävä. Mutta ilmapiiri oli epäilemättä tunkkainen. Samaan ajankohtaan sattuivat myös ensimmäiset merkittävät ympäristöliikkeiden esiinmarssit. ja pystyi myös varmistamaan valinnan. Kun itse 1980-luvun alussa toivuin muutaman vuoden nuoriso- ja opiskelijapolitiikasta Työväen sivistysliiton tehtävissä, aioin jatkaa sivistysmiehen uraani jossain työväenliikkeen opistossa tai kulttuurialan virkamiehenä. Ahde sai minut kuitenkin käännytettyä oululaisen Pohjolan Työn päätoimittajaksi
Mutta operetti on operettia, todellisuus tarua rutosti rujompi. Sibelius-Akatemian oopperaluokan esittämä Johann Strauss II:n operetti Lepakko lepää harmittoman hurlumhein varassa. 4.11.2013 Aika lepakkoja koko porukka Keppostelu näyttämöllä on hyvinkin hauskaa seurattavaa, vaan toisin on tosielämässä. Ilonpito ja nauraminen toisen kustannuksella, kiusanteko ja kostaminen, ahdistelu ja uhkailu eivät kestäne yhtä lailla päivänvaloa. Se tyylitaju! Kosintamenot ovat yllättävän yleisiä yleisöä kohti kumarrettaessa. Marilena Fontouran koreografia riisui tansseista koketeeraavan kunnioituksen, valssikin nylkytti ja nalkutti mukavasti. Sellaista Lepakon näyttämö muistutti, solmuja ja sotkuja. Mikä vankila! Humala sujuu suomalaiselta mieheltä ja naiset tietysti tulevat hyvänä ykkösenä heti perässä. Naissolisteista Rosalindena laulaneen Hannakaisa Nyrösen ääni ei kestänyt koko rupeamaa, kaunis ja hallittu sopraano väsähti. Toki kaikkea ei tarvitse nilkkaan potkia, on sitä osattu ennenkin. Camilla Nenosen lavastus noudattaa nykykäytäntöjen liikuteltavuutta ja niukkuutta, vähästä puitteet -periaatetta. Eija Mixohatan puvut riemastuttivat, mieltä on ruokittu ja se siitä kiitokseksi kuvittanut! Nanni Vapaavuoren valot kohottelivat esityksen kulmia näyttävästi. Brassailua ja näyttämöliukkautta Solistimiehet pääasiassa kaahasivat lujaa ja itsetietoisesti, hyvä niin. klo 16-21 os. Vartin nonstop- tanssitreeneissä yleisö voi vapaasti kokeilla suosikkiaan eri tanssilajeista mm. Marco Bjurströmin, Katja Koukkulan, Jussi Väänäsen ja Kaari Martinin johdolla. Kahdella eri lavalla esiintyvät Suomen Kansallisoopperan ba- Musiikkitalo, Sonore Sibelius-Akatemian ooppera Johann Strauss II, Lepakko Libretto Carl Haffner & Richard Genée Kapellimestari Markus Lehtinen Ohjaus Anu Sallinen Koreografia Marilena Fontoura Lavastus Camilla Nenonen Puvustus Eija Mizohata Valaistus Nanni Vapaavuori Rooleissa Joonas Asikainen, Hannakaisa Nyrönen, Päivi Pylvänäinen, Júlia Heéger, Mikko Heimovaara, Juha-Pekka Mitjonen, Joonas Pajari, Samuli Taskinen, Malin Döragrip, Toni Wahlström. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1. Tarinaa on hankala lyhyesti availla. Krouvi kepeän saappaissa. Matti Saurama Erkka Malkavaara SibeliusAkatemian ooppera siirsi Johan Straussin Lepakon nykyaikaan. Kuvassa Joonas Asikainen (vas.) Gabrielina ja Juha-Pekka Mitjonen Falkena. Koonnut Sari Saloranta letti, StepUp School, Helsinki Dance Company, Tanssiteatteri Tsuumi, Katja Koukkula ja Jussi Väänänen sekä Compañía Kaari & Roni Martin. Tanssin talo ry:llä on oma osasto, jonne vieraat ovat tervetulleita ideoimaan ja rakentamaan osaston seinälle omia tanssin talomalleja yhdessä projektipäällikkö Hanna-Mari Peltomäen sekä Minna Tervamäen kanssa. HOP Helsinki -tanssitapahtumassa nähdään myös Reija Wäreen teos ?Of(f) Course?. HOP Helsingin juontajina ovat tuore taiteilijaprofessori Jorma Uotinen, koreografitanssija Marko Keränen ja näyttelijä Paavo Kerosuo. HOP Helsinki Merikaapelihallissa 8.11. Sibelius-Akatemian orkesteri ja kuoro tivat alta riman. Henkilöohjauksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Rooleissa molemmilla on vielä harjoittamista. Malin Döragrip Orlofskyna lauloi ja luonnehteleikse mallikkaasti. Ohjelma: www.hopsuomi.fi Mika Taanila aikakoneessa Mika Taanila (s.1965) tarkastelee teoksissaan eri näkökulmista teknologian kasvamista yhä merkittävämmäksi osaksi yhteiskuntaamme. Filmi-installaatioidensa ja elokuviensa raaka-aineena Taanila käyttää usein arkis-. Mutta se on vasta osatotuus. Joonas Asikainen Gabrielina, Mikko Heimovaara Alfredina, Juha-Pekka Mitjonen Falkena, Samuli Taskinen Frankina brassailivat äänijänteillään. Toni Wahlström vanginvartija Froschina oli ilmiö, näyttämöliukkaus on vertaansa vailla. Samaa liikkeen nesteytystä oli Samuli Taskisen vankilanjohtaja Frankissa. Joka on joskus käynyt kalassa, tietää mitä siimasoppa tarkoittaa. Kuoro kaipaisi muutaman harjoituksen lisää, yhteistyön tulee aina kuulua. Markus Lehtisen luotsaamasta orkesterista irtosi tulikiveä ja tappuraa, ei niinkään leijailevia wieniläislastuja. Päivi Pylvänäisen (Adele) sopraano leimusi ja soi ilmeikkäästi. Uskollisuus, pettäminen, biletys, vieraissakäynti, tarpeet ja tyydytys, hilkku nais- ja miesasiaa sekä luokkajakoa. Kuka oli kenen kanssa milloin, missä ja mimmoisissa, sellaista. Ohjaaja Anu Sallinen on hilannut operetin nykyaikaan, kieltä myöten. Vaikka Lepakko on nykypäivää, hulvatonta rohkeutta lisää! Parodia ja farssi ovat suotuisat tyylilajit sellaiseen. Suomen kieli puheosuuksissa sujui vailla hienostelua, mutta paikoin hupa ja halpa kurkis- Ooppera 16 Vinkiksi viikolle Hop hop kaikki tanssimaan! Miltä tuntuu bollywood, onnistuuko voguing, innostaako flamenco, mitä on folkJam. Liike auttaa kankeuksissa, koulunäyttämömaneerit joutavat romukoppaan. HOP Helsinki kutsuu hyppäämään mukaan ilmaiseen tanssin suurtapahtumaan Merikaapelihalliin torstaina. Tanssin talo ry:n tapahtuma on tarkoitettu niin tanssin ammattilaisille, harrastajille kuin suurelle yleisölle. Nähtiin yritteliäs ja lupaava, mutta ensi-illassa vielä epätasainen esitys. Tarinan lähtökohta oli jätetty aika lailla sivuun, miesten välinen kujanjuoksu ja toisen naurunalaiseksi saattaminen kun on sitä nykyajan peruskauraa, kimppakivaa. Näyttämötyömatka on pitkä, se vaatii esiintyjiltä ja ohjaajalta paljon
50 vuotta sitten poliittinen elämä oli poikkeuksellisen rikkinäistä: parlamentarismin kriisi, puolueiden vastakohtaisuuden syventyminen, Moskovan painostus tai ulkopoliittinen syrjintä ja käyttö sisäpolitiikassa olivat arkista todellisuutta. Ulkopoliittiset ristiriidat olivat kärjistyneet, vaikka noottikriisiä ei osattu ennakoida. On yleinen käytäntö, että stipendiaatit ulkomailla pitävät yhteyttä kotimaidensa viranomaisiin, ainakin lähetystöihinsä. Luonnollisesti tiedustelu hyö- kaivaustyöksi. Se unohtui 53 vuodeksi arkistoholviin. Noteerasin tämän tyylikkään politiikan tutkimuksen emeritaprofessorin suomen kielen taidon kirjan julkistamistilaisuudessa viime lokakuussa. Tämäkin varmaan auttoi kontakteissa, kun vieraiden kielten taito oli harvinainen. Erickson työskenteli Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan professorien, kuten Erik Allardt, opastuksella. Menetelmä oli tuolloin yhteiskuntatieteissä amerikkalainen uutuus. alla kysyttiin yksityiskohtaisen kaavakkeen avulla vastaajien ?näkemyksiä, arvoja ja uskomuksia?. Taanilan elokuvia onkin kutsuttu media-arkeologiseksi Aineiston tiedusteluarvo lienee ollut marginaalinen. Suomimuoti maailmalla -miniseminaari pidetään lauantaina. Korjaamon Design-markkinat la?su 9.?10.11. Toisaalta Erickson kiinnosti varmaan KGB:tä. Suomen kielen taidosta hyötyä Nykypäivänä herättää ihmetystä, että amerikkalainen opiskelija - huolimatta suomalaisprofessorien suosituksesta - onnistui järjestämään nämä tapaamiset. Fagerholm muotoili suorasanaisesti: ?Sota ei loppunut vuonna 1944...taistelu vapaudesta jatkuu edelleen?. Vastaukset kuvasivat osaltaan suomalaispoliitikkojen mielipiteitä, mikä sinänsä kiinnostaa aina myös ulkomaista tiedustelua. kannalta olennaista tietoa ulkomaisista arkistoista; hän oli myös ensimmäisenä suomalaisena tutustunut aikaisemmin suljettuun neuvostomateriaaliin. Korjaamon vintti klo 14?15.30 Vapaa pääsy. Korjaamon vaunusali klo 11?17 Vapaa pääsy Dff-miniseminaari: Suomimuoti maailmalla la 9.11. Taustalla ovat usein omat virhetulkinnat menneiltä Paasilinna Karen Erickson on amerikkalainen yliopistotutkija, joka asui Suomessa usean vuoden ajan 1960-luvun taitteessa. 2014 saakka Nykytaiteen museo Kiasmassa avoinna ti 10?17, ke?pe 10?20.30, la 10?18, su 10?17, ma suljettu Korjaamolla design-markkinat Korjaamon designmarkkinoilta voi ensi viikonloppuna inspiroitua muodista, muotoilusta ja käsitöistä. Mitään sensaatioita siitä ei kuitenkaan löydy; henkilökohtaisissa ja luottamuksellisissa tapaamisissa haastateltavat ovat kautta linjan asettaneet sanansa varovaisesti. Vallalla oli yleisesti pelko, että Neuvostoliiton elintason noustessa Suomen itsenäisyys vaarantuu. Suomen johto syvähaastattelussa 1960 perustuu poikkeukselliseen lähdeaineistoon. Nuori, vain 33-vuotias amerikkalainen Fulbright-stipendiaatti ja Stanford-yliopiston jatko-opiskelija Karen Erickson oli tehnyt perusteelliset henkilökohtaiset syvähaastattelut väitöskirjaa varten poliittisen eliittimme jäsenistä: joukossa Väinö Tanner, K-A.Fagerholm, Urho Kekkonen, V.Sukselainen, Hertta Kuusinen, Väinö Leskinen, Aarre Simonen, Viljami Kalliokoski, Johannes Virolainen, Arvo ?Poika. Taanila yhdistää vanhaa ja uutta, digitaalista ja analogista, totta ja fantasiaa. Musiikki on monessa teoksessa tärkeässä osassa. Näyttely esittelee Taanilan keskeisimmät teokset viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Aikakone 2.3. Rautkallio on ollut tuottelias, ammattitaitoinen tutkija ja hänen teoksensa ovat edelleen monille ilmeisen kiusallista luettavaa. Tiedämme sodanjälkeisen politiikan taustoista nykyisin enemmän kuin suomettumisen vuosina, jolloin tutkimuksessakin joskus pyrittiin serviilisti ulkopoliittiseen ortodoksiaan - esimerkiksi epäisänmaallinen Kirjat Kuvia Suomesta vuodelta 1960 Karen Ericson, toim. Hannu Rautkallio: Tehtävä Helsingissä . Se antaa edustavan aikalaiskuvan, kuinka poliittiset johtajamme näkivät Suomen aseman ja ongelmat. voidaan tänä päivänä nähdä kaikessa raadollisuudessaan. Tosin jotkut kollegat ovat kyseenalaistaneet tai vähätelleet Rautkallion lähteitä ja johtopäätöksiä. Myös Kekkonen oli vielä vuonna 1960 tällä kannalla. Merkittävä havainto oli, että arvokeskustelussa yhteisöllisyyttä yli puoluerajojen pidettiin tärkeämpänä kuin yksilöllisyyttä; vain Airo oli toista mieltä.Teos edellyttää lukijalta hyviä historian tietoja; sitä pitää osata lukea ?rivien välistä?. Agentti AE/5 CIA:n reservissä? Kateelliset vähättelevät ja kyseenalaistavat Dosentti Hannu Rautkallio oli jäljittänyt aineiston ja Karen Ericksonin tutkittuaan CIA:n asiakirjoja Yhdysvaltain kansallisarkistossa. Rautkallio kertookin, että Erickson oli merkitty tietämättään CIA:n asiakirjoissa agentiksi koodinimellä AE/5. 4.11.2013 17 Kustannusosakeyhtiö Paasilinnan syyskauden uutuusteos Tehtävä Helsingissä. Kotimarkkinat eivät yksin elätä suomalaista suunnittelijaa, mutta kuinka kansainvälistä on suomalainen muoti ja miten sen kansainvälistymistä voisi edistää. Poikkeuksiakin toki oli. Ericksonin ja Rautkallion kirja on tärkeä dokumentti poliittisesta historiastamme. Suomen johto syvähaastattelussa 1960 Paasilinna 2013 Edustavaa aikalaiskuvaa, ilman sensaatiota pelaaminen ?Tehtaankadun kortilla. Rautkallio osaa kaivaa esille Suomen vuosilta, inhimillinen kateus ja vääristynyt kilpailu; tämä akateemisen yhteisön ilmiö on tuttu muistakin ammattikunnista. nos- ja opetuselokuvamateriaaleja. Ehkä hänet oli vain kirjattu CIA:n reserviin tulevia vuosia silmällä pitäen. Haastatteluaineistonsa perusteella nuori stipendiaatti on tuskin antanut lisäarvoa Yhdysvaltain tehokkaalle tiedustelupalvelulle. Tietenkin kansainväliset yhteytemme olivat tuolloin vähäiset: mediamme raportoi pikkutarkasti, mitä Suomesta ulkomailla kirjoitettiin. Hän toimii dekaanina New Hampshiren yliopistossa luonnontieteiden ja taiteiden tiedekunnassa. Jean Paul Torno & Laurent Torno Mika Taanila on tehnyt 1990-luvulta lähtien musiikkivideoita ja lyhytelokuvia. toista tai muista lähteistä löydettyä materiaalia, kuten amatöörifilmejä sekä erilaisia mai- Rautkallio on toimittanut, kääntänyt ja lyhentäen jäsentänyt Ericksonin teoksen. Kustannusyhtiö Paasilinna ansaitsee tunnustuksen sen julkaisemista ja korkealuokkaisesta painoasusta.Rohkenen suositella. Pekka J.Korvenheimo pin, jossa kierrätyspaperi muuttuu design-esineiksi. Design Forum Finlandin järjestämässä muotoilun miniseminaarissa keskustellaan toimittaja Liisa Jokisen johdolla kotimaisen muodin maailmavalloituksesta. Haastattelupyyntö saattoi jo sinänsä olla imarteleva signaali kiinnostuksesta. Ehkä viehättävä Karen Erickson osasi esiintyä vakuuttavasti vanhemmille herroille. 30 näytteilleasettajan lisäksi Tarton Paino- ja paperimuseo järjestää worksho- Korjaamolla voi viikonloppuna hurmaantua muodista ja muotoilusta dyntää heidän asiantuntemustaan ja kontaktejaan. Ehkä tutustuminen diplomaatin peitevirassa olleeseen KGB:n agentti Grigori Golubiin , tiedot nuoresta Viktor Vladimirovista, toisesta agentista Nikolai G.Makejevista tai matkustelu Neuvostoliitossa kiinnostivat. Tuominen, Tuure Junnila, Jussi Saukkonen, Ahti Karjalainen, Rafael Paasio, Kaarlo Pitsinki, Sylvi-Kyllikki ja Eino Kilpi, Päiviö Hetemäki, Aimo Aaltonen, Ville Pessi, Veikko Vennamo. Luettelosta löytyvät lisäksi muun muassa tuleva presidenttiehdokas Olavi Honka, kenraaliluutnantti Aksel Airo, toimitusjohtaja Johan Nykopp ja professori L.A.Puntila. Otsikon ?Suomen poliittinen kulttuuri
Viime vuonna se jouduttiin perumaan supermyrsky Sandyn takia. ??Pyhäinpäivän aatto keräsi juhlijoita kaikkialla maailmassa Halloweenina ei olla köyhiä eikä kipeitä AFP Photo / Noel Celis Filippiinit. Bilettäjät ottivat osaa vuotuiseen New York Cityn Haloween paraatiin pyhäinpäivän aattona. Näytöksellä kerätään vuosittain rahaa eläinten oikeuksien puolustajille Filippiinien eläinten hyvinvointiyhdistykselle.. 18 4.11.2013 Getty images / Andrew Burton USA. Paraati palasi voimalla tänä vuonna. Mies piteli piruksi puettua koiraansa Pelottavat lemmikit -muotinäytöksessä Manilassa
Puuhun hirtetty nukke oli osa turistikierrosta San Salvadorin yleisellä hautausmaalla. AFP Photo / Christian Charisius Saksa. Halloween-rekvisiittaa naamiaisasuliikkeen ikkunassa. Pyhäinpäivän aaton juhlintaan käytetyt rahat ovat lisääntyneet puolella vuodesta 2005. AFP Photo / Koen van Weel AFP Photo / Jose Cabezas El Salvador. Tuhannet lapset valtasivat Santiagon kadut ja kerjäsivät karkkeja halloweenin juhlintaan.. Pelottavaan meikkiin sonnustautunut hahmo otti osaa Halloween paraatiin Amsterdamissa. päivän aatona Santiagossa. Paviaani poikasensa kanssa maisteli kurpitsaa Hagenbeckin eläintarhassa Hampurissa. AFP Photo / Martin Bernetti Chile. 4.11.2013 19 Getty Images / Scott Olson Viikon kuvat Kokosi: Ilkka Nieminen Kuvatekstit: Juhani Aro USA. Naamiaisasuun pukeutunut taapero keräsi karkkeja pyhäinAlankomaat
Ilmoitus julkaistaan maksuttomana kaksi kertaa. Esillä sääntömääräiset asiat, sekä sääntöihin 12 ja 13 tehtävät muutokset. . Alustajana Professori Markku Kivinen, Aleksanteri Instituutti. 4.11 klo 10 Säästöpankinranta 6 C. . Salon Sos.dem. Hallituksen kokous muutoksia. Keskustelun virittävät talouspulma pohtien Mikko Mäenpää, STTK:n puheenjohtaja ja Ville Kopra, erityisavustaja. Kahvitarjoilu. . Kuvataiteen valtionpalkinnon puolestaan vei kuvataiteilija Pilvi Takala. Häntä kiitetään pitkäjänteisestä työstä uuden, yhteiskunnallisen taiteen alueella. Valokuvataiteen valtionpalkinnon sai valokuvataiteilija Raakel Kuukka. klo 18 Työväentalon kahvih. Ruokailu klo 13 ja alustus klo 14 Paikka:Hotelli Holiday Inn, Eerikinkatu 28, Turku. . Eerikink. Huom! 12.11. 30, Turku. . Ohjelmaryhmä kokoontuu klo 11.30. Metallin Eläkkeensaajat MES ry. Jäsentapaaminen ti 5.11 klo 13 Käpylän Työväen talolla, Vipusentie 19. Kyläpelimannit tulevat musisoimaan. Ti 19.11. Tänä vuonna myönnettiin ensimmäistä kertaa myös mediataiteen valtionpalkinto, jonka vei kuvataitei- lija ja elokuvaohjaaja Mika Taanila. Kaikki palkinnot ovat 15 000 euron suuruisia, ja ne myönnetään veikkausvoittovaroista. Taiteilijanelikolle palkinnot jakoi Helsingissä kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.). STT Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. klo 18, Kokous- ja Kongressikeskus Paasitornin kokoussalissa Juho Rissanen, Paasivuorenkatu 5 A. Tervetuloa Herttoniemen säätiön kerhotiloihin Näätätie 21 to 7.11. klo 18-20! Istunnon kuraattorina toimii Sakari Kiuru. . Johtokunnan kokous 7.11. Menemme 15.11. Paperi 4 tiedottaa. Alustajana toimii Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntainliiton liittohallituksen puheenjohtaja Piia Elo, joka kertoo sairaanhoitopiirin tilanteesta. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Kokoukseen saamme lisää Sarjakuvat ?MuistiAvain. www.paperi4.fi. Syyskokous 5.11. Tervetuloa!. 20 4.11.2013 Syntymäpäivät Maija-Liisa Mursunen täyttää 80 vuotta Pitkäaikainen lehtemme asiamies, edelleen energinen Maija-Liisa Mursunen aloitti lehtemme asiamiehenä aika tasan 40 vuotta sitten. Hyvän lehtimyyjän maineessa oleva Maija-Liisa on Maija-Liisa Mursunen. edelleen innokas myymään puolueen vappumerkkejä ja Demokraatin joulutervehdyksiä. Merkkien ja tervehdysten myynnissä kauppa käy ja myyntimatkat kohdistuvat piiri- ja osastokokouksiin. klo 13. Kinaporissa klo 14. klo 10.30. Tervetuloa mukaan! Johtokunta. . Lisätietoa: turundemarikilta.sdp.fi. klo 16, Näsilinnankatu 22 A 33. klo 18 Asukastila Mellarissa. Katsaus Venäjän tilanteeseen tänä päivänä. Roihuvuoren Eläkkeensaajien viikkokous ma 4.11. klo 18 T-sairaalassa, Hämeentie 11, Turku (kokoontuminen aulassa). opasta. . Helsingin Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen edustajiston syyskokous to 14.11. klo 13.30 alkaen kirkon seurakuntasalissa, Tulisuontie 2. Ohjelmassa on arpajaiset sekä muuta omaa ohjelmaa ja musiikista huolehtii Duo Suomi. Hyvinkään Demarit ry. Samalla järjestetään mahdollisuus tutustua T-sairaalan tiloihin. Kokouksessa käsitellään syyskokoukseen kuuluvat asiat. . Tuolijumppa liikuntahallilla per 8.11. Alustajana Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi, teemana työelämästä syrjäytyminen, asuntokysymys ja päihteet yhteiskunnallisena ongelmana. Työväenyhdistyksen vaalitupa avoinna jälleen ma 4.11. Kansanedustaja Katja Taimela tavattavissa klo 16-18. Kaikki mukaan kuunnellen, keskustellen ja ratkaisuja hakien. Tilaisuus on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille ja päihdetyöntekijöille. Esillä sääntöjen määräämät asiat. . Vallilan Kotien Puolesta ry:n syyskokous ti 5.11. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI HÄME . yhdistyksen sääntöjen määräämä varsinainen syyskokous to 7.11. Ei toimituskuluja. puh. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Sudoku Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Laura Birn sai elokuvataiteen valtionpalkinnon Näyttelijä Laura Birn sai perjantaina elokuvataiteen valtionpalkinnon. klo 14-15.30 Turun Työväentalon 3:s krs, Eerikinkatu 30. Turun Kristilliset Sosialidemokraa- B.Virtanen - Urja tit järjestävät avoimen keskustelutilaisuuden aiheesta Päihteet ja työ ti 5.11. Maija-Liisa myy nimen listaan vaikka kaupan kassalla, jos toverit sattuvat samaan kauppaan. Huomista merkkipäivää hän ei vietä, vaan häipyy piilopirtille oman markkinakaverinsa, autonkuljettajansa, aviomies Kainon kanssa. Demokraatti onnittelee päivänsankaria. Demokraatti Lasten ja Nuorten Puolesta rahaston hyväksi myytävä Kansan Sivistysrahaston joulukortti on taiteilija Katri Lankilan tekemä. Taitettava kortti kuorella maksaa yhden euron. Klo 11.30 Toimikunnan kokous, klo 12 Ruokailu, klo 13 alustus ja keskustelu. klo 18, kaupungintalo, kokous Järvi ja kuukausikokous klo 19 sama paikka. VARSINAIS-SUOMI . Lisätietoja: http:// kontulandemarit.sdp.fi. Saamme vieraaksemme SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn. klo 13. Turengin työttömien pajalle, asiasta kuulette enemmän kerhossa. PIRKANMAA . Turengin Eläkkeensaajat ry. Messukylän työväenyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous to 14.11. klo 18 Messukylän työväentalolla, Messukylänkatu 47 Tampere. UUSIMAA . 3.krs. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari. fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä. Turengin seurakuntatalolla. Kerho 11.11. Turun Demarikillan sos.dem. Tervetuloa! . Kontulan - Mellunmäen Sosiaalidemokraatit. klo 13 Käpylän Työväentalolla jäsentapaaminen ja klo 13.30 Nordea pankista Essi Laukkanen tulee selvittämään mmö suoravelotuksen loppumisen aiheuttamia. Turun Pääskyvuoren Sos.dem. Yhdistys ry:n syyskokous to 7.11. Palkintoperustelujen mukaan monista teatteri- ja elokuvarooleistaan tunnettu Birn on muuntautumiskykyinen taiteilija, joka onnistuu luomaan arkisimpiinkin hahmoihinsa harvinaista hehkua. Tilaisuus pidetään yhteistilaisuutena Turun Urheiluväen sos.dem. yhdistyksen kanssa. Itäväylän iltakoulun syksyn 2013 kolmannen istunnon teemana on Elpyykö. Kokous 18.11. Turun Seudun Wanhat Toverit. Seuraava kerhotapaaminen ma 4.11. Hotelli Holiday Inn, Eerikinkatu 28. Turku
(06) 220 1562 Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Huippu saavutettaneen ensi vuoden syksyllä ja Lapissa ja Koillismaalla vuonna 2015, sanoo metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitoksesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteri osoittaa, että sairastumiset ovat selvästi lisääntyneet jo toukokuusta lähtien. Lokakuun puoliväliin mennessä varmistettuja tautitapauksia oli paljastunut yli 620. Ihmiset altistuvat virukselle esimerkiksi kesämökeillä, liitereissä ja vajoissa, joihin myyrät pääsevät sisälle. Eniten tautia on liikkeellä Pohjoisja Etelä-Savossa sekä Helsingin ja Uudenmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien alueella. Tautia on tavattu runsaahkosti myös Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella tapauksia on paljastunut vain muutama, Ahvenanmaalla ei yhtään. Hiirenloukut kannattaa pitää vireessä Myyrälajeista vain metsämyyrä levittää kuumeen aiheuttavaa Puumala-virusta. (06) 822 3516 keskiviikkoisin klo 11.00-13.00 PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA PIETARSAARESSA Tehtaankatu 13, 68600 Pietarsaari, puh. 020 77 41424 PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA KOKKOLASSA Pitkänsillankatu 23, 67100 Kokkola, puh. Myös myyräkuumetapausten uskotaan heilahtavan jälleen kasvuun muutaman laskuvuoden jälkeen. . Virus säilyy huoneenlämmössä pari viikkoa ja kylmässä vielä pitempään. . avoinna ma 9-12, 13-16 Kauppatori 2, 2.krs, 67100 KOKKOLA Palveluneuvoja Anneli Kalliosaari faksi 020 774 2422 Puu- ja erityisalojen liitto VAASAN ALUETOIMISTO Pitkäkatu 43 B, 65100 VAASA Lasse Parhiala 040 591 0365 lasse.parhiala@puuliitto.fi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry AKT:n VAASAN TOIMISTO Aluetoimitsija Tapio Huotari (06) 220 1560, 0400 476 005, tapio.huotari@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. Yleensä sairastumiset seuraavat myyräkannan kasvua parin kuukauden viiveellä. Lehtikuva / Vesa Moilanen VAASAN SOS.DEM. KUNNALLISJÄRJESTÖ ry ?Kokoukset 040 736 2614 Sihteeri Kirsi Virtanen 050 405 8921 Taloudenhoitaja Martti Juvonen 040 730 3388 ?Hautaus?palvelut 21 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. Sairastumisiin vaikuttaa myös sää. Oikein leutona ja lämpimänä syksynä myyrät eivät juurikaan hakeudu ulkorakennuksiin. Pitkäkatu 43, 65100 VAASA Toimistonhoitaja Riikka Antinaho, puh. klo 13.00 TÄYSISTUNTO Lakiehdotusten käsittelyjä Suorat verkkolähetykset: www. eduskunta.fi/verkkolahetys. 3 027,60 e. 107,50 e. 10,10 e. 2,60 e. 5,10 e. Istunnot ovat yleisölle avoimia. Ovet lehterille avataan 15 min. ennen täysistuntoa. Kansalaisinfo on avoinna mape klo 10 . avoinna ma-pe klo 9-16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö Marja Salmivuori Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila KOKKOLAN TOIMISTO . työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Metallityöväen liitto ry Tiistaina 5.11. (4470 kpl) Sudokun ratkaisu Keskiviikkona 6.11. klo 14.00 TÄYSISTUNTO Hallituksen esitysten lähetekeskusteluja. 4.11.2013 ??Myyräkannat ovat vahvistuneet eteläisessä Suomessa Kuumeaallon uskotaan olevan edessä Eteläisen Suomen metsissä ja pelloilla vipeltää yhä enemmän metsämyyriä. Kuumehuippu alkaa yleensä lokakuussa ja jatkuu tammi- kuulle. 020 774 0311, 040 738 3718, » www.sak.fi s-posti: riikka.antinaho@sak.fi Järjestösihteeri (ruotsinkielinen toiminta) Katja Kaivonen, puh. Lähetekeskustelussa valtioneuvoston tulevaisuusselonteko: Kestävällä kasvulla hyvinvointia. Perjantaina 8.11. Yleensä sairastumiset seuraavat myyräkannan kasvua parin kuukauden viiveellä. Tauti leviää ihmisiin hengitysteitse pölyn välityksellä. (51 kpl) 12 oik. 11 oik. 10 oik. MiniVakio: 6 oik. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 020 774 0380, 040 518 2001 s-posti: raija.kuusisto@sak.fi. (06) 414 3832 Yhdessä olemme enemmän. 16. VAASAN ALUETOIMISTO Aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. klo 14.00 TÄYSISTUNTO Lakiehdotusten käsittelyjä. Torstaina 7.11. Lakiehdotusten käsittelyjä. Myyräkuumetapauksia paljastuu koko ajan. Peliuutiset Veikkaus 44/2013 1X1 1X2 11X 122 1 Voitonjako: 13 oik. Etelässä myyräkannat ovat kääntyneet nyt syksyllä selvään nousuun. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. Vanha konsti on pitää hiirenloukut koko ajan vireessä ja pyytää myyrät pois ennen kuin ne pesiytyvät rakennuksiin, Henttonen neuvoo. Huippumyyrätalvena 2008? 2009 tautiin sairastui nelisentuhatta ihmistä. 010 7703 640 (vaihde). sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Pohjanmaa VAASAN TOIMISTO . Vastaavasti ennen lumia tulevat kovat pakkaset ajavat helposti myyriä liikkeelle. . 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. klo 16.00 TÄYSISTUNTO Suullinen kyselytunti. Samana talvena myyrät tuhosivat suuria aloja metsätaimikoita ja aiheuttivat arviolta 20 miljoonan euron vahingot metsänomistajille. . (06) 723 2018 Keskiviikkoisin 14.00-16.00 PÄIVYSTYS PARITTOMALLA VIIKOLLA SEINÄJOELLA Matti Visannin kuja 10L 3, 60100 Seinäjoki, puh.(06) 414 3833 keskiviikkoisin klo 11.00-15.00 fax. 040 7094 337, s-posti: katja.kaivonen@sak.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Elina Luoma 010 7703 642, 050 599 8580 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 s-posti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 576 547 Aluetoimistosihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 443 2043 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Vaasan toimipiste Aluejohtaja Raija Kuusisto, puh. 020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Etuuskäsittelijä Maija Uura (äitiyslomalla) Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. Ensi talvena voi syntyä paikallisia tuhoja, mutta suuremmat vahingot syntynevät vasta vuoden päästä. Myyriä syöviä pöllöille runsastuvat kannat ovat hyvä asia. Henttonen arvioi, että pöllöjen ravintotilanne on ensi keväänä tämänvuotista parempi. Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Os. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Esa Kant 040 778 9810 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari Hannu Turunen STT Myyrälajeista vain metsämyyrä levittää kuumeen aiheuttavaa Puumala-virusta
19.03 Radioteatterin valiouusinta: Sivullinen, osa 1/2. Osa 2. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Osa 2526. 20.00 Yle Uutiset. 18.50 Iltahartaus. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. 21.35?21.39 Novosti Yle. 08.17 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. 07.15 Aamusoitto. 09.05?09.58 Muistojen bulevardi. Tällä planeetalla oli kerran vettä, mahdollisesti myös elämää. 20.30 Se päivä muutti Suomen: Farkut Suomalaisten farkkujen tarina. 21.00 Retrolissun ysärit: Napa 1990-luvun hohtohetkiin kuului naparenkaan ottaminen ja se eka tribaalitatska. Samaan aikaan kun toiset tuijottivat omaan napaan, uhkasi kasvihuoneilmiö sulattaa napajäät. 21.30 Hetkiä kaupungissa 10/10. Omatuntoklubin kausi päättyy ulkoilmatapahtumaan Helsingin Siivouspäivänä. 22.57 Suomi tänään. 23.00 Yle Uutiset. 20.06 Sää. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 18.20? 18.29 Radioteatteri esittää: Juhani Aho: Matkakuvia, osa 36. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. Sädekehä pään päällä. 20.41 Sokerileipurin herkut Kondiittori Mette Blomsterberg näyttää, kuinka tehdään perunaleivoksia ja vaniljakastiketta. 21.00 Ilta Annen ja Hannahin kanssa Osa 1/10. 20.03 Urheiluradio. Pääosissa: Jussi Nikkilä, Eero Milonoff, Ylermi Rajamaa, Marjut Maristo, Tytti Junna. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 12.15 Valtiopäivätyötä 150 v. 1/6: Keisari saapuu Helsinkiin. 21.55 Suomi tänään. 13.06 Maakuntaradio. 15.55?15.58 Yle News. 10.00 Yle Uutiset. 19.50?19.58 Arkisto: Joogan harjoittamisen salaisuus. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Edessä on 400 kilometrin mittainen vaellus hyytävässä pakkasessa. 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Naapureita ja salaisuuksia (12) 4/12. Ruotsalaisartisti Andreas Lundstedt kertoo elämästään HIVpositiivisena. 06.54 Mohvelit (S) 07.00 Maapallottelua 07.03 Popi Kissa (S) 07.15 Norsulan perhe (S) 07.26 Oiva-nallen oivallukset (S) 07.34 Satuja Soitosta 07.44 Noksu (S) 07.52 Mainio Manu (S) 08.15 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 08.41 Late lammas (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Kamrat 09.30 Matkapassi 10.20 Minun New Yorkini 10.30 Hymy Pyllyyn 11.00 Tiedolla köyhyyttä vastaan 11.45 Minun maisemani 12.20 Kuinka nainen sai housut Farmarin vermeissä. 12.30 Viinan viemät 6/7. 13.03 Urheiluradio. 07.17 Maakuntaradio. 17.30 Taustapeili. 18.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 18.50 Merisää. Predator 2 02.30 Tilt 02.55 Suomen vartijat (TXT) 03.20 24Kitchen 04.10?05.59 Sky News TV5 06.00 Pikkuväen matkassa 06.30 Maatilan prinsessa 07.00 Jeff Corwin?peloton eläinsuojelija 08.00?09.00 Prameat mustalaishäät (7) 10.00 Musavisa 12.00 Tatuointistudio HelsINK 12.30 Pomo keittiössä 13.00 Jeff Corwin?peloton eläinsuojelija 14.00 Tallinna 14.30 Hale ja Pace?hauskat pojat (7) 15.00 Matlock (7) 16.00 Kolmas kivi auringosta (S) 17.00 Kellarin kunkku (S) 17.30 Suhdekoukerot (7) 18.00 70?s show (7) 19.00 NCIS Rikostutkijat (12) 20.00 Kultakuume 21.00 Elokuva: Evan?taivaanlahja (7) 22.55 5D: Nudistit (12) 23.55 Elokuva: Kuka sanoo tahdon. 07.50 Aamuhartaus. Ullakot ja loftit. House (12) Irtiottoja. Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Isänmaan puolesta (16) Peli on vasta aluillaan. 23.40 Kovat kaulassa (12) Kellerin paluu. 00.40 Mike & Molly (S) Tyttöjen juttuja. 01.10 - 08.19 Eurojahti NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu 07.25 Disney esittää 07.55 My Little Pony (S) 08.20 Pound Puppies (S) 08.45 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.20 Budjettiviikonloppu Euroopassa 09.50 Tuhluriprinsessat 10.20?10.50 Koti Suomessa 12.50 Budjettiviikonloppu Euroopassa Berliini. 13.20 Tuhluriprinsessat Loppu loisimiselle. 13.55 Koti Suomessa Espoo. 14.25 Näin teet ranskalaista ruokaa Lounais-Ranskan makuja. 15.00 Tyyliä vai ei Tohtorikokelas tyylikoulussa. 16.00 Prom Queen Cosmo-tytöt. 17.00 Eläintarhojen elämää Orpoja ja ongenkoukkuja. 17.30 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! Ravintola Lohikontti Parikkalassa. 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen Kiekkoprofessori Sakke Pietilä isännöi illallista kokoushotelli Rantapuistossa. 19.30 Matkaoppaat Jarno ja Ilona viettävät hääpäiväänsä romanttisissa merkeissä, mutta uskaltaako Ilona kohdata Jarnon heittämän haasteen? 20.00 Huippumalli haussa Olympian hengessä. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Pussikaljaelokuva (12) Finlandia-voittaja Mikko Rimmisen menestysromaanin innoittama draamakomedia. 07.15 Urheiluradio. Ohjaus: Ville Jankeri. 22.45 22.55 23.00 00.00 Nelosen uutiset Nelosen sää Olipa kerran (7) Lacey. Perhe on pahin (S) Maude. 00.35 Amerikan hauskimmat kotivideot 01.05 - 05.00 Älypää-TV YLETEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Historia: Britti-imperiumin perintö 4/5. Carola BoÎthius kertoo, mitä on erityisherkkyys. 21.40 Kulissien takana 21.45 Ajankuvia Tukholmasta Kaupungin liikennemäärät kasvoivat huolimatta sunnuntaiajokiellosta, mutta metron laajentaminen helpotti painetta hieman. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 RaakaFilmi (12) 2/7. 12.45 Merisää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 13.00 Klassista kahteen. O: Terence Fisher. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset ja sää. 13.00 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. 16.15?16.57 Faunin iltapäivä. 15.05 Maakuntaradio. 10.00?10.03 Yle Uutiset. 10.03 Ajantasa: Suora linja. 09.11 Maakuntaradio. 14.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Yle Uutiset. 20.00 Jazzradio Live! 21.15 Julkinen sana. Taantuman syystuulet mediassa. 22 4.11.2013 TV- JA RADIO-OHJELMAT Maanantai 4.11.2013 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Kane huomaa tuntevansa vetoa uuteen avustajaansa. 00.50 Haven (12) Lukkojen takana 01.31 - 04.00 Uutisikkuna Oletko natiivisti naiivi, Brooke? 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) Bill Spencer, maailman ehkä rasittavin mies. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) Charityko sydänsuruinen. 17.20?17.28 Urheiluradio. N: Eila Pehkonen, Olavi Reimas, Hilkka Helinä, Ale Porkka. 07.45 Hartaita säveliä. 06.30 Maakuntaradio. 21.03 Päivä tunnissa. 18.55 Suomi tänään. Adam ja James testaavat chilipalkojen tulisuutta. Uusi päivä (S) Osa 319: ?Sun luokses ikävä on.? Uusi päivä (S) Osa 320: ?Tein tuulelle tupaa.? Uusi päivä (S) Osa 321: ?Minä olen muistanut.? Erätulilla 2/10. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 19.06 Metsäradio. Pohjanmaan lakeudet kutsuvat Peltsiä melomaan. 16.30 Galaxin mestari: Kartingmestari Jakso 6/6. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) Kauhea totuus. 18.48 Hupipätkät (S) 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Teiniäidit Osa 7/8. 21.50 Merisää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20?18.15 Epookki: Lukemisia 2000-luvun lapsille. Helena on ihan muistelmilla. 20.05 Suomen kaunein koti 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 Jakso 2. 13.05 Supertehtaat 14.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 14.57 STT Uutiset 15.00 Lentoturmatutkinta 16.00 24Kitchen 18.00 Matkalaukkujen metsästäjät 18.30 Suomen vartijat 19.00 Seiska News 19.03 How I Met Your Mother 19.30 Family Guy 20.00 Matkalaukkujen metsästäjät 20.30 Suomen vartijat 21.00 Criminal Minds 21.55 The Walking Dead 22.50 JO 23.45 Leffamaailma 23.50 Tabu 00.45 Elokuva: Alien vs. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Kotimainen elokuva kirurgista, joka pakenee hermopaineita Lapin erämaihin. 07.53 Maakuntaradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. 23.03 Taustapeili. Osa 1. 18.30 Emmerdale (S) Charityko sydänsuruinen. 16.15 Maakuntaradio. 19.03 Urheiluradio. 12.15 Maakuntaradio. Norjalaiset Öystein Bache ja Rune Gokstad osallistuvat hyväntekeväisyysralliin ja lähtevät vanhalla paloautolla Oslosta kohti Mongoliaa. 13.30 Pressiklubi 14.00 Veljesten keittiössä 14.30 14.58 15.26 15.55 Some like it hot. Vaurauden alkuperä. 18.00 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina Osa 9. Elämän näyttämöllä 1958 1966. 19.00 Francon jälkeen - Alcantaran perhe (7) Osa 231. Hyviä uutisia. 20.15 Avaruuskansiot Mars, punainen planeetta, on maailma, johon ehkä voimme mennä seuraavaksi. Open stage ja kahvila, jossa voi maksaa omatunnon mukaan lahjoitetusta ruoasta, joka olisi muuten turhaan päätynyt roskikseen. 22.00 Kino Klassikko: Baskervillen koira (12) (Englanti 1959) Dekkariklassikossa Sherlock Holmes ja tohtori Watson tutkivat nummilla kummittelevan koiran arvoitusta. 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja: Pitkä matka Tampereelta Helsinkiin 11.00 Välilevyjä. 06.56 Päivän mietelause. 09.00 Yle Uutiset. 11.00 Yle Uutiset. 08.15 Urheiluradio. 23.33 Illan vieras. 11.03 Maakuntaradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Valkoista valoa: Flunssavirukset elävät ovenkahvoissa. 22.50?23.02 Valomusiikkia. 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Nyt selvitetään semifinalistit. 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) Pussikaljaelokuva Nelonen klo 21.00 Finlandia-voittaja Mikko Rimmisen menestysromaanin innoittama draamakomedia kolmen nuoren miehen (Ylermi Rajamaa, Eero Milonoff ja Jussi Nikkilä) ystävyydestä ja kesästä Helsingin Kalliossa. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30?09.55 Luontohetki: Eläintarinoita 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kuvakirjeitä Euroopasta 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 Nuorille töitä. Nyt!: Päätösohjelma 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Jyrkin ja Neposen aamu 06.52 Nimipäiväonnittelu: 4.11. 12.55 Suomi tänään. 06.25 Aamusoitto. Tänään tapaamme Karinin, joka osallistui vilkkaasti ystäväpiirissä järjestettyihin juhliin ja joi mielellään lasin jos toisenkin. 13.00 Maaret - tunturien tyttö (S) (Suomi 1947, 82?) O: Valentin Vaala. (S) 02.00 Star Trek: The Next Generation (7) 03.00 Tarkka-ampujat (12) 03.50?04.46 Ihmemies MacGyver (12) YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 11.57 Päivän mietelause. Teini- äidit tapaavat toisensa Provinssirockissa. 20.00 Uusi päivä (S) Osa 322: ?Pieni ja hento ote?. 20.30 Suorana: Kortesmäki Artistivieraana Jari Sillanpää sekä tiedemies Syksy Räsänen. 21.00 Love Connection 3/12. Joukkotreffit. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Rakkautta ja jälkikasvua (12) Ruususen unta. 22.55 Hung (16) Vaarallisia neuvoja. 23.25 Teiniäidit Osa 7/8. 23.55 Boss (16) 3/10. Millaisia tarinoita tanskalaisen saattokodin asukkailla on kerrottavana elämän loppukaarteessa? Merimies Per Flindt haluaa tavata tyttärensä, jota ei ole nähnyt 28 vuoteen. 14.55 15.00 15.05 15.10 Pisara Yle Uutiset Yle News Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Lentävien jalokivien puro Neidonkorentonaaras huomaa kuoriuduttuaan kotipuronsa tuhoutuneen ja lähtee etsimään puhdasvetistä metsäpuroa. 16.20 Kuningaskuluttaja Lomamatkalla varastettu kännykkä nakutti 15 000 euron laskun muutamassa tunnissa. Testissä termosmukit. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) Perijätär karkuteillä. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Uutisvuoto Vieraiksi saapuvat moniosaaja ja stand up -noviisi Marko Kulmala ja Eppu Normaali -kitaristi Juha Torvinen. 19.00 Prisma: Synnymmekö hyviksi? 20.00 MOT: Terapian raunioittamat 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Tiikeriä etsimässä 22.20 Kotikatsomo: Harjunpää ja pahan pappi (16) Ylikonstaapeli Timo Harjunpään pitää löytää sarjamurhaaja, mutta samalla hän hautoo kostoa. 00.00 Uutisikkuna 12.00 Tanskalainen maajussi Frank jatkaa oluenpanoa, ja taloon poikennut vieras ryhtyy auttamaan häntä. 12.30 Kamrat Ymmärretäänkö Venäjällä ympäristön tai puhtauden päälle? 13.00 Paloautolla Oslosta Mongoliaan 1/6. 18.03 Sekahaku. Mv. 14.25 Tarinoita saattokodista 1/5. 16.00 Yle Uutiset ja sää. N: Peter Cushing, André Morell, Christopher Lee. 23.25 Uusi Kino: Afrikan nainen (S) Hiljainen seurantadokumentti Guineanlahden naisista ja heidän työntäyteisestä arjestaan. 23.40 Uusi Kino: Enjoy poverty (16) Onko dokumentaristi Renzo Martens ylimielinen kongolaisten hyväksikäyttäjä vai ainoa Euroopassa, joka ymmärtää mitä Kongossa tapahtuu ja miksi? 01.10 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.00 Min Morgon 08.30?11.00 SVT:n ohjelmaa12.15?16.00 SVT:n ohjelmaa 16.55 Pixel 17.25 Arkistosta revittyä: Sähköt 7/8. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Vinter Varg 18.30 Tulikokeena koiravaljakkokisa 6/6. 00.05?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Pettersson 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Liikuntatunti 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.33?00.00 Jalkapalloa. 07.50 Merisää. Komediaa sanotaan vaikeaksi lajiksi, mutta se ei pelota Nina Nordströmiä. 22.25 - 22.40 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa SUB 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 08.25 Looney Tunes Show (S) 08.50 Geronimo Stilton (S) 09.20 Eastenders (7) 09.55?10.50 Lemmen viemää (7) 13.50 Myytinmurtajat 14.55 Kreisiä menoa 15.25 Kreisiä menoa 15.55 Perhe 2.0 (S) 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Hell?s Kitchen Suomi 19.00 Paratiisi 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Lähiöunelmia (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Black Swan (16) 23.15 Luonnoton historia (7) 00.15 Elämää Philadelphiassa (12) 00.45 Ensisilmäyksellä (7) 01.15 Simpsonit (7) 01.45 Hellcats (7) 02.40 Eurojahti 04.00 SubChat JIM 12.05 Start! 12.35 Jopet-show (S) 13.05 Maailman oudoimmat ravintolat 13.35 Remontit rahaksi 14.35 Gordon Ramsay?pannu kuumana 15.35 MasterChef Australia 16.35 Anthony Bourdain minilomalla 17.30 Panttilainaamo 18.00 MasterChef Australia 19.00 Leijonan luola Kanada 20.00 Huijarirakentajat 21.00 Leijonan luola USA 22.00 South Park (12) 22.30 South Park (12) 23.00 Havaiji 5-0 (12) 23.50 Huipputatuoija haussa 00.50 JIM D: Massiivinen tuho (12) 01.45 Taksi (S) 02.15 Jopet-show (S) 02.45 Leijonan luola Kanada 03.40 Ruotsalaiset poliisit (12) 04.35 Paluu pulpettiin (S) LIV 09.00 Unelmien talo 09.30 Liv D Sarja: Teinin ja koiran käytöskoulu 10.30 Tuhluriprinsessat 11.00 Häähullut (7) 12.00 Kakkutehdas 12.30 Näin teet ranskalaista ruokaa 13.00 Sinkkuillallinen 14.00 Trinny & Susannah Hollannissa 15.00 Kodikkaasti vuokralla 15.30 Sarahin talo 16.00 Liv D Sarja: Kauneusihanteet testissä 17.00 Hurja remontti 18.00 Olet mitä syöt 18.30 Inno 19.00 MasterChef Suomi 20.00 Supernanny (S) 21.00 Good Wife (12) 22.00 Sinkkuelämää (7) 22.30 Sinkkuelämää (12) 23.05 Sinkkuelämää (12) 23.35 Täydelliset naiset (12) 00.30 Häät sulhasen tapaan 01.40 LA Ink 02.35 Supernanny (S) 03.25 Good Wife (12) 04.20?05.00 Älypää-TV AVA 06.00 Aamun AVAus 07.55?08.25 Namaste jooga 09.25 Market Kitchen 10.25 Remontoijat 11.25 Huomenta Suomen parhaat 11.45 Makuja 12.10 Suurin pudottaja 13.00 Tähdet kertovat 14.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 15.25 Kodinkohentajat 16.30 Makuja 16.55 Salatut elämät (S) 17.25 Eastenders (S) 18.00 Frendit (S) 18.30 Frendit (S) 19.00 Face 20.00 House (12) 21.00 Erilaiset äidit 22.00 Miamin täydelliset naiset 23.00 Kirjapiiri 23.30 Toinen nainen 00.00 Puumanainen (12) 00.30 Kosketus (12) 01.30?05.30 Yön AVA FOX 06.00 Sky News 06.35 FOX Kids 08.35 Wipeout 09.30 24Kitchen 11.25 Mr & Miss Showhau 11.50 Futurama 12.15 Aarteen tonkijat 12.40 Totta vai tarua. 09.45 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Emmerdale (S) 11.35?12.40 Kadonneen jäljillä UK 14.10 Alueellinen sääennuste 14.15 Isän tyttö (S) Voi niitä aikoja. 14.45 Mitä tänään syötäisiin? Vuohenjuusto-broileripasta. 14.50 Tanssii Tähtien Kanssa Osa 9. 21.40 Urheiluradio. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Kultakuume. 09.05?09.10 Urheiluradio. 22.05 Tähtisumua
Hän ei kuitenkaan pääse ylös sängystään ilman apua. Joillekin työ taas ei yksinkertaisesti sovi: joidenkin on vaikea tulla toimeen avustettavansa kanssa, tai työ voi olla henkisesti ja fyysisesti liian raskasta. Epävarmuus avustajien saatavuudesta ja sitoutuneisuudesta tuottaa jatkuvia vaikeuksia Heljän arkeen. Kokemistaan pettymyksistä huolimatta Heljä ei halua eikä aio antaa periksi. Hän taistelee oikeuksistaan kuin tiikeri - aivan kuten Heljän äiti taisteli aikaisemmin. Dokumentin Tiikeriä etsimässä on ohjannut Peter Wallenius. 23 MOT: Terapian raunioittamat Yle TV1 klo 20.00 Virallisen terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolella tapahtuva terapointi voi aiheuttaa syviä haavoja. Lain ja valvonnan puute jättää uhrit suojattomiksi. Lakiesitys vaihtoehtohoidoista on hautautunut Sosiaali- ja terveysministeriöön. Ilta Annen ja Hannahin kanssa Yle Fem klo 21.00 Anne Hietanen ja Hannah Norrena palaavat ruutuun keskusteluohjelmansa pariin. pohditaan kulttuurin vaikutusta siihen, miten valehteluun ja totuuteen suhtaudutaan ja milloin hätävalhe on hyväksyttävää. Pienten lasten moraali ei ole vielä heitä ympäröivän kulttuurin ?tahraama?. Miten he erottavat oikean väärästä tai käsittävät reilun pelin säännöt? Prisman dokumentisa kysytään onko jo muutaman kuukauden ikäisille lapsille kehittynyt moraaliaisti. mia. Yhteistä heillä on kokemus elämää mullistaneesta tapahtumasta. Studiossa ongelmat ei lakaista maton alle, eikä hävetä mitään. Black Swan Sub klo 21.00 Huippubaletin maailmaan sijoittuvassa psykologisessa trillerissä Nina Sayers (Natalie Portman, kuvassa) on New York City Ballet?n tanssijatar, jonka elämään ei mahdu muuta kuin tanssi. Kun taiteellinen johtaja päättää panna hänet Joutsenlammesta pääosaan, tie tähtiin on auki. Mutta Ninalla on kilpailija: uusi tulokas Lily (Mila Kunis), villi mimmi, jolla ei ole puhtaat höyhenet pussissa. (16). Ne kuitenkin maksavat, ja pieni sairaseläke riittää juuri ja juuri asumiseen ja elämiseen. Rahaa Heljä tienaa monen mielestä kyseenalaisin keinoin ja maksaa siitä kovan henkisen hinnan: työ ottaa usein enemmän kuin antaa. Heljä on valmis uhraamaan kaikkensa itsenäisyytensä eteen, hinnalla millä hyvänsä. Hän toivoo saavansa vielä koulutuksen, perheen ja tavallisen työpaikan. Vai onko jo muutaman kuukauden ikäisille lapsille kehittynyt moraaliaisti? Aiemmin on uskottu, että moraali vaatii vuosia kehittyäkseen, mutta viime vuosikymmeninä on saatu paljon uutta tietoa jopa aivan pienten lasten ajattelusta. Prisma-dokumentissa Synnymmekö hyviksi. 4.11.2013 Heljä taistelee itseään suurempaa vastaan YLE TV1 klo 21.30 Heljä on nuori nainen, joka haluaa olla itsenäinen. Cp-vammai- nen Heljä on siis täysin riippuvainen henkilökohtaisista avustajistaan. Kehnosti palkattu työ ei aina motivoi avustajia pitkäjänteiseen työhön, ja monet heistä ovat nuoria ja kouluttamatto- Avustajistaan riippuvainen Heljä haluaa elää mahdollisimman itsenäisesti. Onko hyvyys syntymälahja? YLE TV1 klo 19.00 Ympäri maailmaa psykologeja askarruttaa ikivanha kysymys moraalista: synnymmekö me maailmaan vailla käsitystä oikeasta ja väärästä. Kaksikko on entistä rehellisempi, avoimempi ja henkilökohtaisempi. Osa vieraista on julkisuudesta tuttuja, osa uusista tuttavuuksista on taviksia. Heljällä on kotonaan henkilökohtaisia avustajia, jotka tekevät töitä kahdessa vuorossa: yksi on aamulla aut- tamassa Heljän ylös, viimeinen avustaa illalla takaisin sänkyyn. Heljän lapsuus loppui kymmenvuotiaana, kun hänen äitinsä kuoli syöpään, eikä ollut enää ketään taistelemassa hänen puolestaan. Myös hänen suhtautumisensa avustajiin on ristiriitaista: toisaalta hän kiintyy heihin helposti, pelkää että he lopettavat ja pettyy joka kerta, kun joku lähtee. Muutama avustajista on tehnyt työtä jo pidempään, mutta Heljä tietää, että hekään eivät jää ikuisiksi ajoiksi hänen avukseen. Ainoa pakokeino Heljälle puuduttavasta arjesta ovat lukeminen sekä konserteissa ja elokuvissa käyminen
24 4.11.2013