Demokraatti 04.12.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

J o ulukuu TA 201 4 SDP:lle kolme nuorta kansanedustajaa ...8?9 Ruotsiin maaliskuussa uudet vaalit ...10?11 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Demarinuorten ykköstavoite: Suomi ja Ruotsi painivat samassa palkkasarjassa ...3 TO R STA I 4. Hinta 1,20 e (sis.alv) Kumpi voittaa? ...6?7 SDP:n kansanedustajat Anneli Kiljunen ja Harry Wallin ovat kaikessa ystävyydessä eri linjoilla Suomen energiapoliittisista linjauksista. Hyvinvointivaltion pohja vuotaa ...4?5 Jari Soini Anneli Kiljunen ja Harry Wallin jännittävät perjantaita. N:o 230, 007443-14-49
Helsinki, Uusimaa, . Kyseessä ei ole sen kaltainen vakava tilanne, josta pitäisi ilmoittaa muille maille, Stuk kertoo. Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä pui vielä loppuviikosta opetusja viestintäministeri Krista Kiurun ulkomaalaisille opiskelijoille esittämiä lukukausimaksuja. n Eduskunnan suuri valiokunta kannattaa täysistunnon tavoin tasa-arvoista avioliittolakia, äänin 17-8. Puheenjohtaja Riitta Myller (sd.) käynnistämässä valiokunnan kokousta eilen eduskunnassa. Kiuru ilmoitti avustajansa välityksellä STT:lle, että hallitusryhmien alkuviikon neu vonpidossa asia on päätetty palauttaa minis terityöryhmän käsiteltäväksi. Helsingin Sanomien mukaan lukukausi maksut eivät ole näillä näkymin toteutu massa. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 14?15 ?Neutraalimpi muoto termille ?pakkoruotsi. Muu Suomi: puh. 4.12. Nimipäivät tänään: Airi, Aira (ruots.) Barbara, Barbo Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 9.02 Oulussa 9.57 Aurinko laskee: Helsingissä 15.18 Oulussa 14.19 Uutiskertaus -8...-3 0...5 Nimipäivät huomenna: Selma (ruots.) Selma 2...5 Lehtikuva / Roni Rekomaa Talvivaara Sotkamon konkurssipesä on aloittanut konkurssipesän omaisuuden ja liiketoiminnan myymisen, n kertoo pesän julkisselvittäjäksi määrätty asi anajaja. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi varhaisjakelu: . Vaasa . Tampere . 0200 30011 puh. Hänen mukaansa kauppaneuvotte lut ovat käynnissä useiden ostajaehdokkai den kanssa. Konkurssipesä jatkaa Sotkamon kaivoksel la ympäristöturvallisuuden kannalta tarpeel lisia toimintoja sekä metallien talteenottoa. Talvivaara Sotkamon työntekijöille on tarjot tu töitä toukokuun loppuun asti. Suomi päättää todennäköisesti vuoden loppuun mennessä, osallistuuko se Irakin armeijan kouluttamiseen äärijärjestö Isisin vastaisessa kamppailussa. Häiriön seurauksena yksi voimalan reaktoreista oli sulkeutunut automaattisesti. Stukin mukaan Ukrainan säteilyturvavi ranomaiset tiedottivat tapahtuneesta jo vii konvaihteessa. 0200 71000. 0200 55888 puh. 0800 96675 puh. voisi olla ?yhteisöllisesti motivoitu kielenopiskelu?. Siitä saisi houkuttelevia otsikoita.? Suomi ja Ruotsi samassa 4?5 6?7 8?9 10?11 12?13 palkkasarjassa Leipäjonojemme uusi todellisuus, pääkirjoitus Lisää ydinvoimaa vai paukut uusiutuvaan energiaan? Demarinuorten vaaliviesti: Jo riittää synkistely! Keskivartaloita, nostalgisia kuvia ja villiä menoa Ihmiset 17?19 Kuopioon ulkomailta muuttaneet: Rohkeutta, suomalaiset! Ruotsiin uudet vaalit maaliskuussa, Joachim Kastenin Maailma tänään 20?21 Perinteinen kortti tuo yhä Keskustelua ja taustaa, Merja Mäkisalo-Ropposen kolumni 22?23 Radio ja tv joulumielen, sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta Mikael Jungner Twitterissä ?Ne, jotka tänään saivat takaisin liikaa maksettuja ennakkoveroja: kuluttakaa ne. Erityisesti suosittelen palveluja esim. parturia kampaajaa.? Juha Jaatinen Twitterissä Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Tampere ja ympäristö: . Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kertoi n Brysselissä, että Suomi voisi osallistua Sak san johtamaan koulutukseen. Suomi ei osallistu taistelutoimiin eikä toi mita aseita. Ukrainan pääministerin eilen mainitsemassa ydinvoimaonnettomuudessa oli kyse viime perjantaina sattuneesta sähköhäiriöstä, kertoo Säteilyturva n keskus. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361
Hintatasoerojen huomioon ottaminen muutti Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Saksan välisen järjestyksen. Suurin osa vertailuista on tehty kokoaikaisille palkansaajille. Suomessa korkeasti koulutettujen palkat ovat suhteellisen matalia, vähemmän koulutusta saaneiden palkat suhteellisen korkeita. Tilastot vuodelta 2011 Suomen kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen palkkataso, 3 132 euroa kuukaudessa vuonna 2011, oli EU-keskitasoa korkeampi. 4.12.2014 3 ??Matalapalkkaisuutta on suhteellisen vähän Suomi painii samassa palkkasarjassa Ruotsin kanssa . Suomea korkeampi palkkataso oli esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa. Saksassa palkat olivat keskimäärin jonkin verran Suomea Seppo Peltoniemi Demokraatti matalampia. Suomi ja Ruotsi kilpailevat samalla palkkatasolla, Sauramo toteaa. Sukupuolten välisessä palkkaerovertailussa Suomi kuuluu EU-maiden keskikastiin. Suomen keskimääräinen palkkataso on nykyään EU:n keskitasoa korkeampi. Vertailussa Suomi ja Ruotsi ovat tasaväkisiä, erikoistutkija Pekka Sauramo sanoo. Kuvakooste Timo Sparf Suomalainen palkkataso EU-vertailussa 6 000 Keskipalkat vuonna 2011 4 000 ?? ?? ?? Belgian ja Irlannin tiedot ovat peräisin aiemman vuoden aineistosta Palkat on korjattu seuraavan vuoden tasolle 3 000 2 000 1 000 Eurostatista saatujen ansiotasoindeksin mukaan EA = nykyinen euroalue Lähde: Suomalainen palkkataso EU-vertailussa -projekti 0 Romania Bulgaria Unkari Liettua Latvia Puola Slovakia Kroatia Viro Tsekki Portugali Slovenia Malta Kreikka Espanja Kypros Italia EU EA Ranska Islanti Saksa Itävalta Britannia Suomi Ruotsi Belgia Irlanti Alankomaat Luxenburg Tanska Norja Sveitsi ?? 5 000. Semmoisissa maissa, joissa palkanmuodostus on koordinoitua, palkkataso on korkeampi kuin niissä maissa, joissa palkanmaksu on hajautetumpaa. Käytännössä se tarkoittaa, että Suomessa matalapalkkaisia on selkeästi vähemmän kuin esimerkiksi Saksassa, jossa neuvottelujärjestelmä on hajautetumpi. Sauramon mukaan Suomessa palkat ovat korkeammat kuin EU-maissa keskimäärin. Neuvottelujärjestelmän merkitys korostuu palkkojen määrittelyssä, Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) erikoistutkija Pekka Sauramo sanoo. . Selvintä lasku on ollut Kreikassa, mutta keskimääräinen palkkataso on laskenut myös Espanjassa, Portugalissa ja Irlannissa. PT:n keskiviikkona julkistetun raportin lähtökohtana on suomalaisen palkansaajan näkökulma. . Syynä siihen on myös se, että EUvertailussa ovat mukana entiset niin kutsutut itä?Euroopan valtiot. . Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2011. Nimellispalkoissa laskua Talouskriisivuosien erityispiirre on ollut se, että joissain maissa nimellispalkat ovat laskeneet
Paljon on tehtävää Suomen vanhushoidossa.. Hallituskiima voittaa sukupuolineutraalin avio- liittolain. 4 4.12.2014 Viisi kysymystä 1. Siihen turvautuu viikoittain yli 20 000 ihmistä. Suomalainen hyvinvointivaltio toimii, mutta sen pohja vuotaa. Vaikka nämä ihmiset saavat melko hyvin sosiaaliturvaa, usein jopa ensisijainen sosiaaliturvaetuus, asumistuki ja toimeentulotukikaan eivät riitä elämiseen. Minkälaisia ajatuksia haastattelemillanne leipäjonolaisilla oli? . Pääsimme vertailemaan vastauksia Kelan vastaavaan kansalaiskyselyyn ja erot olivat aivan valtavia. . Suomalaiset voivat tällä hetkellä paremmin kuin koskaan aikaisemmin, mutta niillä, joilla menee huonosti, menee entistä huonommin. . Tarkasteluajankohtana käsittelyssä oli myös 24 725 lastensuojelutarpeen selvitystä, joista 65 prosenttia käsiteltiin lakisääteisen kolmen kuukauden määräajan kuluessa. Ilmapuntari Vastatuulta. Essayahin mukaan Räsäsen lausunto koskee vain käsittelyssä olevaa avioliittolain muutosta, ei täydentävää lainsäädäntöä. Räsäseksi pyrkivä Sari Essayah korjasi puheenjohtajan lausuntoa hallitusystävällisemmäksi. Kuinka monta henkilöä menettää työnsä Jääkiekkoliiton yt-neuvottelujen seurauksena? 5. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen tutkijat haastattelivat 3 500 leipäjonossa ollutta eri kaupungeissa. Minkälaisia ihmisiä leipäjonoissa seisoo, Itä-Suomen yliopiston tutkija Maria Ohisalo? . Ministeripesti polttelee. Hyytävää. AKT:n lakko on lällärikamaa verrattuna omaishoitajiin. Kansanedustaja Tarja Filatov sanoo Ylen haastattelussa omaishoitajien mahdollista lakkoa Suomen vaarallisimmaksi. Elintasoonsa jatkuvasti tyytyväisiä oli väestötasolla 40 prosenttia, mutta leipäjonossa käyvistä vain joka kymmenes. Leipäjonossa käyvistä koki itsensä yksinäiseksi joka kymmenes. Missä ukrainalaisessa ydinvoimalassa tapahtui eilen onnettomuus? 4. Ennen kaikkea eläkeläisiä ja työikäisiä työttömiä. Kuka esiintyy Demokraatin Kuplassa tänään? 3. Filatov myös kuvaa ikäihmisten hoivapalveluiden hintapolitiikkaa lähes hyväksikäytöksi. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen linjasi, että puolue ei lähde hallitukseen, joka vie sukupuolineutraalin avioliittolain eduskuntaan. Miten eduskunnan äänet jakautuivat viime perjantain avioliittolakiäänestyksessä? 2. Koko väestöstä näin koki alle prosentti vastaajista. Eikö hyvinvointivaltio huolehdi huono-osaisistaan? . Tutkijat ovat sanoneet aiemminkin, että toimeentu- Numeropalvelu 52 684 Huhtikuun alun ja syyskuun lopun välisenä aikana kunnissa vireillä olleista lastensuojeluun liittyvistä yhteydenotoista 91 prosenttia käsiteltiin THL:n tietojen mukaan lakisääteisen seitsemän arkipäivän määräajassa. Lastensuojeluun liittyvillä yhteydenotoilla tarkoitetaan lastensuojeluilmoituksia, pyyntöjä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai muutoin saatuja tietoja mahdolli- sesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Kunnissa oli huhtikuun alun ja syyskuun lopun välisenä aikana vireillä kaikkiaan 52 684 lastensuojeluilmoitusta tai vastaavaa yhteydenottoa. Vuokralla heistä asuu lähes neljä viidestä ja kolme viidestä yhden aikuisen kotitaloudessa. . Kuka oli surullisenkuuluisan Costa Concordian kapteeni (kuvassa)? ??Sosiaaliturva ei aina riitä ruokaan Kuka seisoo leipäjonossa? Vastaukset palstan alalaidassa. Päivän lista Asukasluvultaan maailman suurimpia metropolialueita ?? Tokio, Japani ?? Soul, Etelä-Korea ?? Jakarta, Indonesia ?? Delhi, Intia ?? Mumbai, Intia ?? Shanghai, Kiina ?? Mexico City, Meksiko ?? São Paulo, Brasilia ?? New York City, Yhdysvallat ?? Kairo, Egypti ?? Osaka-Kobe-Kioto, Japani ?? Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta ?? Moskova, Venäjä ?? Kolkata, Intia ?? Karachi, Pakistan Vastaukset: 1) 105?92 2) Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu 3) Zapori??jan ydinvoimalassa 4) Kahdeksan 5) Francesco Schettino Ruoka-apu on vakiintunut osaksi epävirallista suomalaista auttamisjärjestelmää
kasvattunut selvästi tulojaan, kun muissa ryhmissä tulokehitys on ollut vähäistä tai jopa laskevaa. OECD:n mukaan Yhdysvalloissa yksi prosentti palkansaajista saa jo viidenneksen kaikista ennen verotusta lasketuista palkkatuloista. Siellä tuloerot syntyvät pääosin palkkatuloista, Euroopassa lähinnä pääomatuloista. n n n AFP Photo / Gali Tibbon Näillä käsillä pääsee takuulla Demokraatin Kuplaan! Laittavatkohan siihen taas, että ?Se kala oli ainakin näin iso!?? eurooppalainen yhteisKuntamalli mullistuu, jos amerikkalai- nen keskiluokan kriisi toteutuu myös täällä. Nyt siellä on koko elämän kirjo, suomalaisia laidasta laitaan. mitä näille ongelmille pitäisi tehdä? . Yhdysvalloissa kehitys kiihtyi jo 1980-luvulla. 4.12.2014 5 Pääkirjoitus Jari Soini Tiina Tenkanen Kun leipäjonoissa seisoivat 1990luvulla vain heikoimmassa asemassa olevat, nykyisin siellä näkee muitakin. lotukeen olisi oikeutettu tuplamäärä ihmisiä sitä hakeviin verrattuna. mistä hyvinvointivaltio vuotaa? . Jo nyt Yhdysvalloissa on merkkejä esimerkiksi keskiluokan säästämisasteen heikkenemisestä ja lasten koulutustason laskemisesta. Talouskasvu ei enää vaikuta keskiluokan elintasoon samalla tavalla kuin vielä 1970-luvulla. Hävikkiruoka pitäisi saada jakoon nykyistä paremmin. . Yhdysvalloissa jopa vain eniten ansaitseva 0,1 prosenttia . vasemmistolle ja myös ammattiyhdistysliikkeelle. Sen mukaan jo vuosikymmeniä on Yhdysvalloissa ja Euroopassa väestön eniten ansaitseva yksi prosentti . Meillä on paljon erilaisia sosiaaliturvan muotoja, mutta heikommassa asemassa olevien on vaikea löytää itselleen sopivia palveluita. Siellä amerikkalainen unelma sukupolvesta toiseen jatkuvasta varallisuuden kasvusta ja lasten aseman paranemisesta on muuttunut epävarmuudeksi työelämässä ja heikentyväksi tulokehitykseksi. KesKiluoKalla menee huonosti n n n KesKiluoKan tilanteesta Kertoo osaltaan tulo- ja varallisuusero- jen kasvu. Pikettyn johtopäätöksistä voi olla eri mieltä, mutta niiden pohjana on poikkeuksellisen suuri tilastoaineisto. Myös päättäjien olisi syytä ottaa tiedosta koppi ja järjestää kuntien palveluita niin, että ruoka-avussa käyviä autetaan pois sen varasta. Mika Peltonen UP Kupla Keskiluokka köyhtyy. Talouskasvu ei enää merkittävästi vaikuta keskiluokan elintasoon. Keskiluokan alamäki vetää koko yhteiskunnan mukanaan länsimaissa. Vastaavasta huolestuttavasta kehityksestä on merkkejä myös muualla Euroopassa. Suuri keskiluokka on yhteiskunnan selkäranka, jonka maksamilla veroilla hyvinvointi pääosin rahoitetaan. Keskiluokan alamäen syynä ei ole vuosia kestänyt taantuma. 1990-luvulla puhuttiin, että vain kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ovat leipäjonoissa. Tilausta on globaalille sosialidemokratialle, joka esimerkiksi ajaisi EU-alueelle yhtenäistä progressiivista pääomatulojen verotusta. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ruokakassi paikkaa hetkellisesti nälkää, mutta ei köyhyyden syitä. . ja mahdollisuus . Keskiluokan palkkakehityksen hyytyminen ei ole kuitenkaan leikannut huipputuloja saavien palkkakehitystä. Tuloerojen repeämisen pitkäaikaisesta kehityksestä kertoo myös ranskalaisen taloustieteilijä Thomas Pikettyn kiistelyä herättänyt kirja Pääoma 2000-luvulla. Tällä hetkellä kenttä on pirstaleinen eivätkä avun järjestäjät tee liiemmin yhteistyötä. Heidän aikansa menee ruuan logistiikkaan, eikä aikaa juuri jää tarjota avuntarvitsijoille muuta tukea. Esimerkiksi tuloerojen tasaamisessa ja eriarvoistumisen vähentämisessä tarvitaan maiden rajat ylittävää yhteistyötä. Tavallisen ihmisen on aikaisempaa vaikeampi tulla palkallaan toimeen. Euroopassa taloudellinen epävarmuus on lisännyt ääriliikkeiden suosiota. Keskiluokan tulevaisuus on haaste . Huono-osaisuus tíivistyy tiettyihin paikkoihin ja leipäjono on konkreettinen ilmentymä siitä. onko leipäjonoissa tapahtunut muutoksia? . Ruoka-apu pitäisi järjestää toisin. Britanniassa arvioidaan, että tämän päivän nuoret eivät aikuistuttuaan saavuta vanhempiensa tämän hetkistä elintasoa. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Yhdysvalloissa ja Britanniassa keskiluokan kurjistumisesta on puhuttu jo 1990-luvulta saakka. Esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmista kärsivät saattavat kokea palveluiden etsimisen hankalaksi tai byrokraattiseksi.
6 4.12.2014 ??Lisää ydinvoimaa vai paukut uusiutuvaan energiaan? Kuvat Jari Soini Anneli Kiljunen pelkää, että uusiutuva energia jää ydinvoiman jalkoihin. Harry Wallin on hakenut perusteluja ahkerasti Fingridin sivuilta.
Tiukille menee, Kiljunen povaa. . Olemme tyytyväisiä siihen, että pitkään kestäneet neuvottelut Paasitornista on nyt saatu päätökseen. Hanke mahdollistaa tuhansien uusien työpaikkojen synnyn. . Hankkeessa toteutettiin 170 huoneen Scandic Paasi -hotelli, kolme uutta kokoustilaa sekä uusi ravintola. . Wallin laskee, että rakenteilla oleva Olkiluoto 3 ja nyt käsittelyssä oleva Fennovoiman laitos eivät riitä kattamaan tarvetta, kun Loviisan laitos on poistumassa käytöstä. Osoittautui kuitenkin, että se ei kasvanutkaan oletettuun tahtiin. Hän uskoo vahvasti, että tällä kehityksellä Suomen energiantarve pystytään kattamaan uusiutuvien energian avulla ilman ydinvoiman lisärakentamista. . 4.12.2014 Näkemykset eroavat kuin yö päivästä Eduskunta äänestää perjantaina Fennovoiman ydinvoimalan periaateluvasta. Mutta toteutuuko se lisäämällä ydinvoimaa vai kehittämällä uusiutuvaa energiaa ja teknologiaa. Olemme koko ajan pyrkineet siihen, että löydämme asiassa sovintoratkaisun, toteaa toimialajohtaja Jarkko Muurimäki Skanskasta. Osapuolet ovat sopineet, etteivät ne julkista sovintoon liittyviä rahasummia tai muita yksityiskohtia. Paasitornin kiinteistön ensimmäinen osa valmistui vuonna 1908. jos ja kun tämä toivottavasti on tarpeen, Paatero sanoo. . Tehontarvetta ei voi millään biovoimalla tuottaa. Sosialidemokraattisesta ryhmästä löytyy niin hankkeen puoltajia kuin vastustajia. En usko, että menee edes tiukille, Wallin pohtii. ?Tehontarvetta ei voi millään biovoimalla tuottaa.? Ei ryhmäpäätöstä Sosialidemokraattisella eduskuntaryhmällä ei ole yhteistä kantaa Fennovoiman hakemukseen. Se on utopistista. Kiljunen muistuttaa, että energiantarpeesta on tehty useita ristiriitaisia selvityksiä. Edellisellä hallituskaudella hallitus nosti arviotaan energiankulutuksesta. . Omat perustelunsa kannalleen esittävät kansanedustajat Harry Wallin ja Anneli Kiljunen, jotka ovat eri linjoilla ydinvoiman lisäämisen tarpeellisuudesta. Sammuvatko Suomesta valot? Wallin perustelee myönteistä kantaansa erityisesti sillä, että Suomen pitää tulla omavaraiseksi energiantuotannossaan. . Uskon, että uusiutuvan energian ja teknologian osaamisessa meillä on uusi Nokia. Miten käy perjantaina? . Pystymme profiloitumaan tulevaisuuden digitalouden edelläkävijänä, Paatero sanoo. Paateron toteaa, että julkisen ja yksityisten tahojen kumppanuutena toteuttava merikaapelihanke on merkittävä satsaus suomalaiseen kilpailukykyyn. Sen välilliset vaikutukset ovat huomattavasti itse sadan miljoonan euron investointia suuremmat. keytyy suuri osa muista menestyksen mahdollisuuksistamme. Paateron mukaan hanke luo ICT-infrastruktuuria vahvistamalla edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle ja kasvulle. Sen osana tarvitsemme monipuolista energiantuotantoa, jossa ylimenokauden ajan myös ydinvoimalla on oma sijansa, sanoi ryhmän puheenjohtaja Jouni Backman eilen eduskunnassa ryhmäpuheessa. Edellinen eduskunta päätti kahden uuden ydinvoimalan periaateluvista. Suomen lainsäädännöllinen toimintaympäristö ja maantieteellinen sijainti tukee tässä onnistumista. Samalla uusi kaapeliyhteys tukee merkittävästi myös tietoyhteyksien huoltovarmuutta ja käytettävyyttä. Ministeri Sirpa Paatero puhui aiheesta eilen Itämeren merikaapelihankkeen tiedotustilaisuudessa Helsingissä. Demokraatti Jukka-Pekka Flander Rakentaa vientiä uudelleen . Hanke on saanut osakseen kansainvälistä kiinnostusta. Valtion vahva panos nähdään strategisena sijoituksena digitaalisen teknologian ja teollisen internetin klusterin rakentamiseen. Jos keskitämme nyt energiantuotantoa ydinvoiman varaan, muun teknologian kehittäminen jää sen jalkoihin, Kiljunen pelkää. Marja Luumi Demokraatti marja.luumi@ demari.fi Mikä työllistää parhaiten? Wallin laskee, että Fennovoiman Pyhäjoen laitos työllistäisi rakennusvaiheessaan 24 000?36 000 henkilötyövuotta. . Mikäli eduskunta hylkää nyt toisenkin ydinvoimaluvan, joudutaan etsimään korvaavia ratkaisuja heti seuraavan vaalikauden alussa, Backman sanoo. Eduskuntaryhmistä selvimmin Fennovoimaa vastaan ovat vihreät ja vasemmistoliitto. . Perusteluksi ei käy vain rakennusvaiheen työllistävä vaikutus vaan pitää katsoa, mitä sen jälkeen tapahtuu. On järjetöntä sitoa suomalaisen energiapolitiikan tulevaisuus osittain ulkomaalaisomisteiseen ydinvoimahankkeeseen, kun vaihtoehtona olisi paikallisomisteinen, turvallinen, työllistävä ja ketterästi uutta teknologiaa hyödyntävä ratkaisu, puhui kansanedustaja Anna Kontula vasemmistoliiton ryhmäpuheessa. Fennovoiman luvan täydentämisestä äänestetään perjantaina. Rane Aunimo Demokraatti 7 Paatero: Merikaapelihanke on satsaus kilpailukykyyn Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) kiittelee Itämeren merikaapelihankkeen määrätietoista etenemistä. Suomeen tuodaan tällä hetkellä sähköä 230 094 megawattia, joka vastaa lähes kahta Fennovoiman ydinlaitosta. On ilmiselvää, että tämä kaventaa liikkumatilaamme kansainvälisesti. Kannattajat ovat ryhmässä enemmistönä. Demariryhmä pitää kuitenkin hyvänä, että energiapolitiikkaan on haettu parlamentaarisesti yhteistä kansallista linjaa. . Teollisen internetin eteenpäin vieminen tukee viennin uudelleenrakentamista. Ne mahdollistavat myös suuren kapasiteetin kasvun . Tavoitteena on luoda Suomesta merkittävä pilviliiketoiminnan keskittymä sekä datakeskusten sijaintipaikka. Suomi katsoo eteenpäin. Tulevaisuus on digitaalinen. Tämän syvälliseen ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen kyt- Ministeri Sirpa Paatero pitää Itämeren merikaapelihanketta tärkeänä strategisena sijoituksena. HTY ja Skanska sopuun Paasitornin kiinteistön asiassa Helsingin Työväenyhdistys ja Skanska ovat sopineet Paasitornin kiinteistön kehittämishankkeeseen liittyneet erimielisyytensä. Energiapolitiikkaa ei voi erottaa arvoistamme. Fennovoiman ja Rosatomin hankkeen hyväksyminen olisi omituinen viesti Euroopalle suhtautumisestamme Venäjän kansainvälistä oikeutta rikko- vaan toimintaan Ukrainassa, sanoi vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö. . Myöhemmin siihen on toteutettu useita lisäosia. Demokraatti. Ilman tuontia meillä sammuisivat valot. Hänen mielestään ei ole järkeä, että rahat menevät nyt Ruotsiin, Venäjälle ja Norjaan. Anneli Kiljunenkin pitää tärkeänä, että Suomi turvaa energiansaantinsa ja vahvistaa kotimaista tuotantoa. . Paateron mukaan kansainvälisten nopeiden ja turvallisten yhteyksien rakentaminen on edellytys digiteollisuuden investoinneille Suomeen. Taloudellisen klusterin rakentaminen vaatii perusinvestointeja, jotka tukevat yhteiskunnan kehitystä pitkällä aikavälillä. Jos joku investoi näin mittavan hankkeen ilman yhteiskunnan rahaa tässä taloustilanteessa, sitä ei pidä hylätä. Kiljunen huomauttaa, että keskittymällä uusiutuvaan energiaan ja teknologiaan vahvistetaan ennen kaikkea kotimaista työtä ja avataan suuret markkinat maailmalle. . Osapuolet vetävät pois asiaa koskevat kanteensa Helsingin käräjäoikeudesta. Skanska toteutti Helsingin Työväenyhdistykselle Siltasaaressa sijaitsevaan Paasitornin kiinteistöön vuosina 2010-2012 kiinteistön kehittämishankkeen rakennusteknisten töiden urakan. Se on avainkysymys perjantaina, hän muis- ?Painopiste uusiutuvaan energiaan ja meillä on uusi Nokia.? tuttaa. Hänen mukaansa painopistettä muuttamalla Suomen kansantalous saisi vahvan, nopeasti kasvavan teollisuudenalan, jolla olisi huikeat kansainväliset markkinat. . Lisäksi Suomen pitää luopua aikanaan hiilen ja öljyn käytöstä. . Toinen niistä juuttui hallituksen pöydälle, ja eduskunta ottaa nyt kantaa vain toisen jo aiemmin hyväksytyn luvan täydentämisestä. . Sovintoratkaisun saaminen yli kaksi vuotta hankkeen valmistumisen jälkeen osoittaa neuvottelujen vaikeutta. Lopputulos on kuitenkin hyvin tyydyttävä, sanoo toimitusjohtaja Jorma Bergholm Helsingin Työväenyhdistyksestä. . Maailmalla on vähän energiaosaajia, joita Suomessa riittää. Uusiutuva jää jalkoihin? Kaksikko on eri mieltä siitä, mikä tulee olemaan energiantarve tulevaisuudessa
Emme halua ylhäältä päin sanoa, mitä pitäisi tehdä, vaan menemme nuorten pariin keskustelemaan ja an- ?Haluamme valaa varsinkin nuoreen sukupolveen tulevaisuudenuskoa. 8 4.12.2014 ??Demarinuoret uusi ilmeensä ja kertoi eduskuntavaalitavoitteistaan Demarinuorten vaaliviesti sysää Demarinuoret julkaisi eilen eduskuntavaalikampanjansa ja uudistetun visuaalisen ilmeensä. millainen olisi se tulevaisuuden Suomi, jota he haluaisivat olla tekemässä, Räsänen kuvailee. Demarinuoret hallitsevat somen Demarinuorten visuaalisen ilmeen uudistuksen taustalla on jo viime keväänä alkanut laajempi viestinnällinen uudistus, joka kehittää viestintää kokonaisuutena visuaalisempaan, innostavampaan ja vuorovaikutteisempaan suuntaan, kertoo Demarinuorten tiedottaja Iida Vallin. Verkkosivuille upotetaan kiinteinä elementteinä esimerkiksi Twitter-keskustelut ja Instagram-kuvat. . Olemme nähneet joistakin Etelä-Euroopan maista, että jos nuoret menettävät tulevaisuudenuskonsa, on sieltä kuopasta vaikea nousta.? namme heille mahdollisuuden kertoa, mikä heitä kiinnostaa . Räsäsen mielestä on syytä huomata myös ne monet vahvuudet, joita voidaan kehittää ja joista voidaan hakea uutta kasvua. . Myös Instagram-kuvapalvelua käytetään koko ajan enemmän. . Haluamme valaa varsinkin nuoreen sukupolveen tulevaisuudenuskoa. Olemme nähneet joistakin Etelä-Euroopan maista, että jos nuoret menettävät tulevaisuudenuskonsa, on sieltä kuopasta vaikea nousta, Räsänen sanoo. Demarinuoret aikovat näkyä vaalien alla perinteiseen tapaan turuilla ja toreilla, mutta Räsänen uskoo kampanjoinnin painottuvan sosiaaliseen mediaan. Yhteistyössä valtakunnallisen nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssin ja poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa on tarkoitus kiertää kouluja. . Demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen pitää uutta ilmettä onnistuneena ja nuorten eduskuntavaalitavoitteita kovina. . Haluamme edistää vuorovaikutteisuutta. Uuden nettisivun kautta kannustetaan ottamaan osaa keskusteluun. Toisena tavoitteena on, että vaalivuoden aikana nuorisoliitto hankkii itselleen ja puolueelle tuhat uutta jäsentä. rohkeutta, avoimuutta ja tulevaisuudenuskoa. . Demarinuoret haluavat lisäksi vakiinnuttaa puolueen nuorisokannatuksen 15 prosentin tuntumaan. Räsäsen mukaan Suomi tarvitsee uutta toivoa, siksi se on myös nostettu Demarinuorten vaaliteemaksi. Räsänen luonnehtii, että nyt kaivataan uutta toivoa . Lähdemme tavoittelemaan kolmea keskeistä tavoitetta. Tavoitteet ovat kovat, mutta uskon, että tällä porukalla tavoitteisiin päästään, Räsänen sanoo. Ykköstavoite on, että vaalien jälkeen SDP:llä olisi eduskunnassa kolme nuorta kansanedustajaa. Voisin sanoa, että olemme poliittisista nuorisojärjestöistä aktiivisin sosiaalisessa mediassa. Olemme saaneet hyvää palautetta ja toivomme, että tämä uudistus entisestään ruokkii tätä oikein hyvää kehitystä, Vallin sanoo.. Sivun some-osio kerää yhteen ympäri sosiaalista mediaa käydyn keskustelun ja kuvavirran, Vallin kertoo. Vallinin mukaan Demari- nuorten Facebook-tilien tykkäysmäärät ovat nousseet puolessa vuodessa yli sadalla prosentilla ja Twitterissä 50 prosentilla. Ainakin itseäni henkilökohtaisesti harmittaa hirveästi synkistelykulttuuri, mikä meillä suomalaisessa keskustelussa on, Räsänen sanoo. Toivoa ja nuorten kuuntelua Räsäsen mukaan nyt on aika lopettaa synkistely ja ongelmista valittaminen ja ryhtyä etsimään niihin ratkaisuja
Velkaneuvontaan tulee miljoonan lisäys, jolla mahdollistetaan sen ulottaminen myös yrittäjiin. Liikennerahoissa painottuvat teollisuuden toimintaedellytykset ja liikenneturvallisuus. Ministeri Pia Viitanen (sd.) on tehnyt hartiavoimin töitä ja yrittänyt saada lakiesitystä eteenpäin. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) on vakuuttanut useaan otteeseen hallituksensa olevan ?toimeenpanohallitus?. Lindtmanin mukaan pääministerin oman puolueen jarrutus tässä ja esimerkiksi sote-ratkaisun valmistelussa kertoo kuitenkin aivan muuta. Lindtman huomauttaa, että asuntotuotannon ongelmat ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla akuutteja. . VTT saa lisärahoitusta kaksi miljoonaa ja Tekes 700 000 euroa pienyritysten tukemiseen. Viennin edistämisen puolella Finpro saa 300 000 euroa investointien houkuttelemiseen Suomeen. Malli olisi toteutuessaan vauhdittanut kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista. Kohtuuhintaisia vuokraasuntoja on aivan liian vähän. Nyt meillä olisi ollut selkeä esitys tilanteen parantamiseksi. . 4.12.2014 9 Lehtikuva / Heikki Saukkomaa synkistelyn syrjään Kari Hulkko Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi Antti Lindtman. Sdp:n Lindtman: Kokoomus jarruttaa vuokra-asuntotuotantoa SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman kritisoi voimakkaasti kokoomusta siitä, että pääministeripuolue on halunnut heittää romukoppaan hallituksen esityksen nk. Kokoomukselle pitkään ja hartaasti valmisteltu ei kuitenkaan sopinut. Se tekee logosta kiinnostavan ja siksi erityisen onnistuneen.? Demarinuorten tiedottaja Iida Vallin Eduskunnan hallitusryhmät ovat päässeet sopuun valtion ensi vuoden budjettiin tehtävistä muutoksista. Lisäsatsauksissa painottuu talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäminen. lyhyestä korkotukimallista. . Sitä ei oltu tarkoituksella logoon suunniteltu, mutta sekin sopii Demarinuorille vallan mainiosti. Asuntopula on yksi syy siihen, miksi työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa. . Itellan mukaan lomautuksilla ei olisi vaikutusta palveluihin. STT Pienyritysten tukemiseen lisärahaa ensi vuodelle Demarinuoret julkistivat eilen eduskuntavaalikampanjansa ja uudistetun visuaalisen ilmeensä. Järjestön uutta logoa esittelivät tiedottaja Iida Wallin ja puheenjohtaja Joona Räsänen. Uusi logo kutsuu pohtimaan merkityksiä ?Logossa on modernisoitu ruususymboli, joka kunnioittaa sosialidemokraattisen liikkeen perinnettä tuoreella tavalla. Ruusu on ollut Demarinuorilla logoissa aiemminkin ja se on myös perinne, jota monet sosialidemokraattiset nuorisojärjestöt ympäri maailmaa käyttävät. Emme halunneet tehdä ruususta liian ilmiselvää. Sopeuttami- sen haluamme hoitaa mahdollisimman lievillä toimenpiteillä ilman irtisanomisia, sanoi Itellan varastoliiketoiminnan johtaja Harri Kämppä. Alustavien suunnitelmien mukaan varastotyöntekijöitä lomautettaisiin porrastetusti ensi vuonna. Työntekijöillä ei yksinkertaisesti ole tällä hetkellä varaa asua siellä, missä töitä on tarjolla. Myös ministeri Pia Viitanen pahoitteli keskiviikkona lain kaatumista. Demokraatti Itella aikoo lomauttaa varastotyöntekijöitään Itella aloittaa yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa varastohenkilöstön lomautuksiin ensi vuonna. Neuvottelujen piirissä on 482 työntekijää. Itellan mukaan syynä ovat pitkään jatkunut talouden lama Euroopassa ja heikentynyt markkinatilanne. . Uskomme, että kysymys on kuitenkin vain tilapäisestä kysynnän laskusta. Syy on puhtaasti poliittinen: kokoomus ei ole kiinnostunut vuokra-asuntojen lisärakentamisesta. . Monet näkevätkin siinä ruusun lisäksi myös nyrkin. Valtatie 23:n Varkaus-Karvio-osuudelle varataan 7 miljoonaa, valtatie 3:n parannukset Kyröskosken ja Parkanon kohdalta saavat 6,3 miljoonaa. Lentoliikenteen puolella Savonlinnan lentojen turvaamiseen ja Varkauden tilanteen selvittämiseen varataan 700 000 euroa. Budjetin muutosten yhteissumma on noin 52 miljoonaa. STT. Myös ruusun ja nyrkin yhdistelmää on käytetty maailmalla paljon. Minusta on hauskaa, että logo ei anna liian helppoja vastauksia, vaan sitä joutuu hetken katsomaan ja pohtimaan, millaisia merkityksiä sieltä nousee
Nouseeko vaaliteemaksi talous vai turvallisuus. Hän myös painotti, että sosialidemokraatit lähtevät vaaleihin edelleen samalla budjetilla, jonka se oli ympäristöpuolueen kanssa yhdessä laatinut. Löfven muistutti, että porvariallianssi hävisi syyskuun vaalit ja silloinen pääministeri Fredrik Reinfeldt ilmoitti, ettei allianssi halua hallita Ruotsidemokraattien tuella. . 10 4.12.2014 ??Löfven sanoi ottavansa vastuun Ruotsista Uusintavaalit Ruotsiin maaliskuussa Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ilmoitti keskiviikkona, että Ruotsissa järjestetään ylimääräiset parlamenttivaalit maaliskuussa. Lopullinen päätös vaaleista tehdään 29. joulukuuta tänä vuonna. maaliskuuta. Myöskään työväenpuolueen ei uskota menestyvän kaksisesti. . Hän tiesi hyvin, ettei se menisi läpi sellaisenaan. Uusissa vaaleissa raskaimpia tappioita ennustetaan keskustapuolueille. Löfven teki johtopäätöksensä, kun sosialidemokraattien ja vihreiden budjetti kaatui valtiopäivillä äänin 183?152. Ruotsin hallituskriisi kärjistyi tiistaina, kun äärioikeistolainen Ruotsidemokraatit ilmoitti äänestävänsä keskiviikon äänestyksessä opposition porvariallianssin budjettiesityksen puolesta. Pääministeri Löfven yritti neuvotella allianssipuolueiden kanssa vielä tiistai-iltana, mutta allianssi ei suostunut minkäänlaiseen yhteistyöhön hallituksen kanssa. Löfven sanoi lehdistötilaisuudessa olevansa pettynyt allianssipuolueiden politiikkaan, joka antoi Ruotsidemokraateille mahdollisuuden vaikuttaa. Löfven kieltäytyi avaamasta budjettia uudelleen tai toimimasta opposition budjetin mukaan, joten vaihtoehtoina olivat vain hallituksen ero tai uudet vaalit. Välttämättä vaalit eivät ratkaise mitään. . Vaalit pidetään 22. Koko lakiehdotus saattoi olla Netanjahun taktikointia oikeiston äänien varmistamiseksi. Tämä asetelma ei ole muuttunut, Löfven sanoi. Ainoa muutos vaalien jälkeiseen politiikkaan on Löfvenin mukaan nyt se, että neljä porvaripuoluetta nyt hyväksyi Ruotsidemokraattien tuen. Nyt ruotsidemokraatit käyttävät valtaa 13 prosentin kannatuksella enemmistöä, 87 prosenttia vastaan Löfven korosti ottavansa vastuun Ruotsista ja se merkitsee uusintavaaleja. Demokraatti Edellinen kerta vuonna 1958 ?? ?? ?? ?? Ruotsissa hallitusyhteistyötä tehdään perinteisesti vain puolueblokkien sisällä. Syyskuun vaaleissa kumpikaan blokki, punavihreät tai porvariallianssi, ei yltänyt enemmistöasemaan. Ratkaisevaan asemaan nousivat ruotsidemokraatit, joiden kanssa muut puolueet eivät halua tehdä yhteistyötä. Vaalit on pidetty poikkeusaikataulussa tähän mennessä vain kerran vuonna 1958. Stefan Löfven painotti, että sosialidemokraatit lähtevät vaaleihin samalla budjetilla, jonka se oli ympäristöpuolueen kanssa yhdessä laatinut. Israel kohti kevätvaaleja Israel järjestää ennenaikaiset parlamenttivaalit maaliskuun puolivälissä. Uusiin vaaleihin päädyttiin sen jälkeen, kun maan pääministeri, oikeistolaista Likudpuoluetta edustava Benjamin Netanjahu erotti tiistaina kaksi avainministeriä hallituksesta. Erotettujen valtiovarainministeri Yair Lapidin ja oikeusministeri Tzipi Livnin keskustalaisemmat puolueet lähtivät hallituksesta, joka menetti samalla enemmistönsä. ?Netanjahun syyt hallituksen hajottamiseen nyt saattoivat olla vaalitaktisia.? Nimellisesti hallitus kaatui erimielisyyksiin sisäpoliittisista kysymyksistä, mutta se oli ollut riitaisa jo pitkään. . Arvostelijoiden mukaan lakimuutos institutionalisoisi arabivähemmistön syrjinnän. . Perussääntö on, että uhkaavassa turvallisuustilanteessa Israelin oikeistopuolueet menestyvät. Palestiinan tilanteeseen uusilla vaaleilla ei ole suoraa vaikutusta, sillä rauhanprosessi on ollut käytännössä jäissä jo valmiiksi. STT Tutkijat arvelevat, että Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun esitys Israelin parlamentin. Vaalitulosta on silti vaikea veikata vielä tässä vaiheessa. . Samalla hyllylle laitetaan Netanjahun kiistanalainen ehdotus muuttaa Israelin perustuslain kirjausta juutalaisvaltiota korostavaksi. Israelin vaalitavalla on vaikea saada vahvoja enemmistöjä. Vaalitaktiikkaa Vaalitaktikoinnista Netanjahua syytti myös erotettu Livni. Hänen mukaansa Netanjahu asettaa oman etunsa Israelin edun edelle. Hallituksen kaatuminen lykkää esimerkiksi budjetin käsittelyä. Netanjahun syyt hallituksen hajottamiseen nyt saattoivat olla vaalitaktisia, arvioi professori Hannu Juusola Helsingin yliopiston maailman kulttuurien laitokselta. Tämänhetkisten mielipidetiedustelujen mukaan Netanjahun Likud-puolue pystyisi kasvattamaan hieman paikkamääräänsä knessetissä
Berliinin muurin kaatuminen ja demokraattiset uudistukset itäblokin maissa uudistivat sittemmin Euroopan poliittiset rakenteet. Aseidenkalistelu ja pakotepäätökset Ukrainan konfliktin vanavedessä merkitsevät sitä, että maanosa joutuu jälleen kärsimään. ?Emme koskaan tunnustaneet DDR:ää kansainvälisen oikeuden näkökulmasta?, hän sanoo, mutta toteaa samalla, että Itä-Saksan olemassaolo myönnettiin ja sitä kunnioitettiin. Politiikalla oli vaikutuksensa, kun kylmä sota päättyi. -tapahtumaa. ?Krimin liittäminen on sovittava kansainvälisoikeudellisesti siten, että kaikki konfliktin osapuolet voivat sen hyväksyä?, hän vaati viikonvaiheessa. naiiviutta. ?Maailmassa haetaan tällä hetkellä uutta järjestystä. Sen teki selväksi ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier sunnuntaina ZDF-kanavan haastattelussa. Ulkoministerin toistuvat hätäpuhelut Venäjän ja Ukrainan kollegoille osoittavat, että diplomaattista ratkaisua kriisiin yritetään kärsivällisesti. Kyse ei ole kodikkaasta seminaarikeskustelusta, vaan se koskee valta-asemia ja vaikutusvaltaa.. kuuluu aika ajoin muistuttaa, ettei pidä heittää bensaa liekkeihin. Mitä tässä tilanteessa tekisi Willy Brandt?, kysyttiin tuoreen Die Zeit -lehden otsikossa. Sekä egon Bahrin. Silloin Neuvostoliitto leonid Brezhnevin johdolla pyrki ylläpitämään valtapoliittista status quo -tilannetta, kun taas Vladimir Putin nyt yrittää palauttaa silloisen tilanteen takaisin. Myös entinen SPD-puheenjohtaja ja Brandenburgin ex-pääministeri matthias Platzeck halusi osallistua keskusteluun. Hänen neuvonsa on, että samaa kaavaa voisi käyttää nykyisen konfliktin ratkaisemiseen, myös Krimillä. Die Zeitin mukaan 1970-luvun vastakkainasettelu on kuitenkin aika tavalla eri asia. 4.12.2014 Maailma tänään Kolumni Joachim Kasten Kirjoittaja on Hampurissa asuva vapaa toimittaja. SFP/Vasili Maksimov AFP Photo / Pontus Lundahl Saksan ulkoministeri, demarien Frank-Walter Steinmeier tapasi venäläisen kollegansa Sergei Lavrovin marraskuussa. Steinmeier Ukrainasta: Ei bensaa liekkeihin tavaramerkki 1970-luvulla oli ?Neue Ostpolitik?, eli uusi idänpolitiikka. Johtava periaate oli ?Wandel durch Annäherung?, muutoksen aikaansaaminen lähentymällä. Saksan virallisessa ulkopolitiikassa tilanne nähdään toisin. Nykyään hän johtaa saksalais-venäläistä foorumia, joka järjestää muun muassa vuosittaista ?Petersburger Dialog. Mutta SPD:n entinen itäekspertti, 92-vuotias Egon Bahr on yhä vedossa ja täydensi mainiosti saksalaista keskustelua yrittämällä tulkita vuonna 1992 menehtyneen puoluejohtajan aivoituksia. Uutiskanava N-tv:n haastattelussa hän käänsi katseen ensiksi taaksepäin. Ennen kaikkea kyse on siitä, että venäläiset katsovat menettäneensä liian paljon. ?Konfliktin sitkeys johtuu juuri siitä.? Saksan ulkoministerin mielestä jäljellä olevat keskusteluyhteydet on pidettävä yllä, vaikka nopeita tuloksia ei ole näköpiirissä. ?Kriisi voidaan saada aikaan 14 päivässä, mutta sen ratkaiseminen voi kestää hyvinkin 14 vuotta.? Steinmeierin mukaan suhteet Venäjään eivät perustu yksittäiseen presidenttiin, vaan siihen perusasetelmaan, että Venäjä on ?suuri naapuri?, jolla on sekä hyvässä että pahassa vaikutusta Euroopassa. Steinmeier asettaa tavoitteeksi, että Minskin aseleposopimuksesta pidetään kiinni ja osapuolet vetävät asevoimansa pois Itä-Ukrainasta. Ukrainan Petro Poroshenkon ajatukseen siitä, että maa hakisi Naton jäsenyyttä kuuden vuoden sisällä Steinmeier haluaa pitää etäisyyttä. Platzeckin näkemykseen kuuSakSan demarien kuuluiSa AFP Photo / Thomas Coex eli Knessetin hajottamisesta on vaalipolitiikkaa. 11 lui myös konkreettinen ehdotus uudesta Etyjin valvonnassa suoritettavasta kansanäänestyksestä Krimillä. n n n että Matthias Platzeckin näkemykset edustavat SPD:n sisällä Moskovaan ystävällisemmin suhtautuvaa linjaa. Silloinen demarien ja liberaalien koalitio onnistui vähentämään jännitystä ja rakentamaan luottamusta rautaesiripun itäpuolelle. ?Se ei ole agendalla.? Hän sanoo, että hänen ?ulkopoliittiseen vastuuseensa. Frank-Walter Steinmeier ei mitenkään salannut, että EU:n ja Venäjän suhteet ovat olleet kovassa rasituskokeessa. Steinmeier kiisti, että suhteessa Putiniin Euroopassa olisi ollut ?iso annos. Ilmapiiri huononee ja uusi poliittinen jääkausi uhkaa. ?Mitä tässä tilanteessa tekisi Willy Brandt?, tuoreen Die Zeit -lehden otsikossa kysyttiin. Vastaus on tietysti spekulatiivinen. Politiikan rakennusmestarina oli Willy Brandt ja arkkitehtina egon Bahr. Bahrin mukaan tämä avasi mahdollisuudet keskusteluille Moskovan kanssa
Minulla ei ollut omaa hiustenkuivaajaa, kuinka mieleni siitä virkistyikään! Koin rentoutuneeni myös saadessani olla hetken ilman lapsia. Varsinainen yllätys koitti vasta saapuessani kotiin! Ihana kodinhoitaja oli pessyt keittiön ikkunoineen ja vaihtanut myös verhot. Naapureissa ei enää käydä niinkuin ennen ja perheet pitävät asiat omana tietonaan. Kuinka iloinen ja tyytyväinen olinkaan. Keittiöni oli siisti ja lapseni hyvin hoidetut. Niin pienestä se äidille annettu apu on kiinni, tuo saa- mani apu kesti vain yhden ainoan päivän, mutta se on piirtynyt muistoihini niin lämpimänä ja voimaannuttavana muistona, että toivoisin muidenkin äitien saavan samanlaista apua. Ehkä jonain päivänä meillä on varaa palkata kodinhoitajia perheiden avuksi ja tueksi. Mutta mistä? Koko maassa oli työ-, ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan syyskuun lopussa 10 385 hoitajaa työttöminä ja yksistään Helsingin seutukunnan alueellakin 1617. Lastenhoitajiakin koko maassa syyskuun tietojen mukaan oli työttöminä peräti 7018 ja Helsingin seutukunnankin alueella 1506. Kysyn, keitä nämä työttömät palvelevat kortistossa? Eikö olisi kuitenkin järkevämpää seuloa kortistosta ne hoitajat , jotka voisivat toimia perheiden apuna kuin pitää heitä toimettomina kortistossa? Hoitajat ovat äänestäneet jaloillaan ja lähteneet sankoin joukoin pois työmarkkinoilta. Avun pyytäminen ei kuitenkaan ole milloinkaan häpeä, eikä koskaan pidä vähätellä omaa jaksamistaan. Kun itselläni 80-luvulla oli kaksoset ja jäin heidän kanssaan yksin, sain melkein aina tarvitessani kodinhoitajan kotiin, yhdellä puhelinsoitolla. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Mistä kodinhoitajia apua tarvitseville äideille? Yhteiskuntamme on tarttunut liikaa yksityisten ihmisten asioihin ja toisaalta se on jättänyt ihmisen yksin. tapauksia vaan keskittyä lähtötiedoiltaan ja taidoiltaan niihin oppilaisiinn, jotka varmemmin ja lyhyessä ajassa suorittavat loppututkinnon. Kaikkien etujen mukaista olisi että mahdollisimman moni koulun aloittanut valmistuisi opinnoistaan, vaikka se joillain kestäisikin vuoden pitempään. Lisäisikö tämän oikeistolaisen ajatusmaailman tulo lukioon kokonaisvaltaista hyvinvointia 15?16-vuotiaiden nuorten elämään? Tuloksellisuusrahoituksen valuttaminen yliopistomaailmasta lukion kautta kohti perusopetusta on uusliberalistista koulutuspolitiikkaa, joka korostaa kilpailua, tehokkuutta ja yksilöllisiä suorituksia moraalin, sivistyksen ja oikeudenmukaisuuden kustannuksella sekä tuo talouselämän käsitteitä ja ajattelutapaa koulumaailmaan. Yritysmaailmasta tulee malli, jota julkinen sektorikin jäljittelee. 12 4.12.2014 Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Hän tuli kotiini päästäkseni toimittamaan asioitani. Se ei kannusta syrjäytymisen ehkäisyyn eikä nuoriso- ja koulutustakuun toteutumiseen. Näillä päätöksillä ajetaan oppilaitokset tilanteeseen jossa heidän ei kannata ottaa oppilaakseen ?epävarmempia. Mitä nämä päätökset käytännössä tarkoittavat? Lukion ja ammatillisen koulutuksen kesto rajataan jatkossa kolmeen vuoteen ja oppilaitokset saavat keskeisen osan yhteiskunnan tuesta vasta tutkinnon suorittaneista oppilaista. Tämä tuloksellisuusrahoituksen eli suoritusperusteisuuden tulo lukioon ja ammatilliseen koulutukseen on merkittävä ideologinen muutos. Onko tämä sitä sosialidemokraattista politiikkaa mitä haluamme tehdä. Haluan tämän varmistaa, ystäväni ja toverini, sosialidemokraattiset kansanedustajat ja ministerit. Oikeistolainen ajatusmaailma lukioon Tuloksellisuusrahoitus on hyvinvoinnin näkökulmasta ongelmallinen. Enää ei uskalleta pyytää apua eikä puhua ongelmista riittävän ajoissa. Vanhempi kodinhoitaja tuli luokseni suuri lelukassi kädessä iloisesti heiluen, lasteni suureksi iloksi. Kävin \ kampaajalla, ostin arvan kioskista ja voitin hiustenkuivaajan. Yhteiskuntamme kuitenkin tarvitsee heidän työpanostaan. Birgitta Wulf-Luhtanen Espoo Stockbyte Kirjoittajan mielestä lapsiperheet tarvitsevat kotiapua. Haluaako hallitus lisää syrjäytyneitä nuoria ? Lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta säästäminen ja samanaikainen huoli syrjäytyneistä nuorista on kuin hölmöläisten peiton teko, toisesta päästä leikataan ja toiseen lisätään. Näiden huonojen päätösten laskuja tullaan maksamaan pitkään tulevina vuosikymmeninä. Lukiota koskevat hallituksen esitykset tulevat eduskuntaan 4.12.2014. Siihen aikaa ei asioita voinut hoitaa internetissä. Eräs kerta on jäänyt lähtemättämästi mieleeni ja muistan sen kodinhoitajan antaman tuen ja lämmön vieläkin. Hän oli keittänyt minulle kahvit ja sain eteeni tuoreen vastaleivotun piirakan. Kysymykset totuudesta, vapaudesta ja moraalisista arvoista korvataan kysymyksillä tuottavuudesta ja sen mittaustavoista. Kahtiajako syvenee Sikäli kun halutaan säästää juuri jo valmiiksi taloudellisesti tehokkaasta lukiokoulutuksesta, voi sen tehdä ilman teoreettisesti kyseenalaista suoritusrahoitusta. Lukiolla on tähän asti ollut kaksi tärkeätä tehtävää, tuottaa jatko-opintokelpoisuus yliopistoihin ja muihin oppilaitoksiin sekä yleissivistys ja ihmisenä kasvaminen. Lukion tehtäviksi on määritelty, että huolehditaan opiskelijan tasapainoisesta henkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta kasvusta, hyvinvoinnista, laajaalaisuudesta, yleissivistyksestä ja eettisen pohdinnan kehittymisestä. Lukion oleellisimmaksi asiaksi ei saisi nousta mahdollisimman monen ylioppilastututkinnon tuottaminen mah- dollisimman lyhyessä ajassa. Lukioiden kilpailu parhaista opiskelijoista kiristyy. Ne vahvat lukiot joihin mennään korkealla keskiarvolla ja jotka menestyvät nyt, menestyvät jatkossakin. Kahtiajako syvenee ja koulutuksellinen tasa-arvo heikkenee. Opintojen rajaaminen kolmivuotiseksi rahoituksella on ongelmallinen haastavammista lähtökohdista ja elämäntilanteista lukiota käyville opiskelijoille. Luotan teidän kansanedustajien arvostelukykyyn ettei kyseisiä säästöjä ja uudistuksia toteuteta tulevien sukupolvien kustannuksella. Jouni Gustafsson toiminnanjohtaja neljän lapsen isä Tuusula. Lähdin kodista turvallisin ja luottavaisin mielin, myös virkistäytymään lastenhoidon lomassa
4.12.2014 Kolumni 13 Merja Mäkisalo-Ropponen starekase Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi Olisit painanut vain jotain nappia? Kirjoittajan mielestä Suomi-laivan kansilasti alkaa olla liian suuri. Taittuuko uusliberalismin aalto? Sukupolvessa ehtii tapahtua paljon. Tuloerot Suomessa ovat kasvaneet vauhdilla, josta OECD huomautti. Itse olisin toivonut, että yhdenvertaisuutta olisi voitu edistää parisuhdelakia kehittämällä. Ymmärrän kuitenkin täysin henkilöitä, jotka haluavat mahdollistaa avioliiton kaikille pareille. Valtion ?paisunutta. Viime kesänä presidenttimme kritisoi sitä, että kunnan alapäätä irtisanotaan, mutta yläpäätä ei. Hän myös kieltäytyi virkaan tullessa palkankorotuksestaan ja vetosi yritysjohtoa tekemään samoin. Molempien kuprujen takana ovat pankit, jotka nyt tahkoavat rahaa. Voinee sanoa, että meillä ja muualla laivaa lastataan epäreilusti. Ja samalla on ehdottomuuteni karissut. Yhtään esimerkkiä tästä ei ole tullut, mutta päinvastaisia tapauksia on sitäkin runsaammin. Veronkierto EU:ssa on arvioitu yhtä suureksi kuin sen jäsenmaiden terveydenhoitokulut. Viime aikojen kehitys Euroopassa on alkanut jälleen ahdistaa. Liittyessämme Euroopan unioniin oli niitä, jotka vaativat kansanedustajien määrän puolittamista, koska laeistamme yli kaksi kolmasosaa tulee EU:sta. Eduskunta on vastannut tähän muutokseen palkkaamalla kansanedustajille avustajat. Digiteknologia korvaa vanhaa. Heidän ?isänmaallisuutensa. Yksi tällainen mahdollisuus olisi ollut esimerkiksi presidentti sauli niinistön julkituoma ajatus siitä, että kaikki liitot olisivat juridisesti pariliittoja.. Olisiko tämä ollut vastuullista toimintaa. Tiedän, että näin toimimalla olisin päässyt helpommalla. Entä, kun kyseessä on asia, joka vaikuttaa syvällisesti yhteiskuntaan ja ihmisten elämään? Voiko tällaisesta asiastakin painaa vain nappia, jotta pääsee helpolla? Tämän asian pohdinta on ollut minulle todella raskasta. henkilöstöä on vähennetty yli 200 miljoonan säästöin ja samalla ostopalveluja (yksityisiltä) on lisätty 500 miljoonan verran. Kuntapuolella arvostellaan viiden vuoden irtisanomissuojaa, joka on luotu kuntaliitoksien edistämiseen. Minulla on ollut aina vankka mielipide siitä, että avioliitto käsitteenä ja instituutiona on naisen ja miehen välinen sopimus. Etenkin puolueiden eliitti on oman asemansa pönkittämi- viestejä sain äänestyskäyttäytymisestäni päätettäessä kansalaisaloitteesta tasa-arvoisesta avioliittolaista. Niitä pidetään ?kateellisina?, jotka tapahtunutta ahneutta kritisoivat. Työttömyys on noussut noin 350 000:een. Tekninen kehitys on ollut valtaisa. EU:n liityttäessä arvioitiin ay-liikkeen roolin pienentyvän. Ei synny työpaikkoja, eikä muutakaan jaettavaa, jos tuotteet eivät käy koti- tai maailman markkinoilla kaupan. Luulen, että jos kulttuurimme mahdollistaisi tämän, saisimme parempia päätöksiä aikaan. sia keskusteluja n n n jos vastakkainasettelun sijasta olisimme tässäkin asiassa hyväksyneet sen, että molempien osapuolten näkemyksillä on oikeutuksensa, olisimme kenties löytäneet paremman ratkaisun. Se ei riittävästi ylety kasvaneeseen globaalitalouteen, eikä ylikansallisiin yrityksiin, joiden valta on kasvanut. Suomessa veronkierto on kolme kertaa suurempaa kuin tarvittavat valtion säästöt. Säästöjä vaaditaan liian suureksi paisuneen julkisen sektorin pienentämiseksi. EK puhuu ?normaalista verosuunnittelusta?. Laiva ei ole uppoamassa, mutta tätä menoa se kaatuu kansilastiinsa. Onko näköpiirissämme vihdoinkin uusliberalismin aallon taittuminen, vai tuleeko vielä peräaaltoja? Reijo Häkkinen Lahti Juha Sipilä himoitsee kansan omaisuutta Galluppien kärjessä keikkuvan keskustan puheenjohtaja juha sipilä himoitsee veronmaksajien rahoilla hankittua omaisuutta. Arvio oli siten oikea. Edellisestä kuprusta ei opittu Edellisen talouskuprun lasku oli noin 50 miljardia ja nykyisen loppusummaa ei vielä tiedetä, mutta tämänkin laskun maksavat jälleen veronmaksajat, eikä edellisestä opittu. on piskuista Suomea laajempi. Talouslama tarjoaa nyt yrityselämälle hyvän mahdollisuuden kupata yhteiskunnalta veron alennuksia ja muita tukiaisia. Sen jälkeen rahojen käytöstä päättävät yritykset itse. Tästä kyllä yksityinen yrityselämä on myös vastuussa. Pentti Välimaa Pori n n n seuratessani viiMeviikkoi- Aavistin ja nyt ko- kyllä jo hun keskellä ollessani olen su- etukäteen rullinen siitä, miten huonosti joutuvani me osaamme sivistynyttä, asi- ?silmätiallista, toinen toisensa mie- kuksi?. lipiteitä arvostavaa ja kunnioittavaa keskustelua. Omin, entisen sorvarin silmin nähtynä näyttää nyt tältä. Kommunismin romahdettua 1990-luvun alussa maailma hengähti helpotuksesta. Jos joku ajattelee, että halusin miellyttää kaikkia äänestäjiä, se ei pidä paikkaansa. Aavistin kyllä jo etukäteen joutuvani ?silmätikuksi?. Muun Muassa tällaisia seksi luonut kansalaisille mielikuvan ikään kuin Suomi olisi talouslamasta nostettavissa yksinomaan valtiovallan toimin. Suomessa eletään markkinataloudessa, jossa kysynnän ja tarjonnan lait määräävät. Miksi me kuvittelemme oman totuutemme olevan ainoa totuus ja toisten väärä. Voitot ja omaisuudet kootaan kannelle, minne ammennetaan lisää ruumasta. Miksi toisella tavalla ajattelevat pitää teilata, syyllistää, mitätöidä. Sipilä antaa esityksessään ymmärtää, että valtion omaisuuden myyntirahoilla saataisiin yrityselämään luotua uusia työpaikkoja. Kun Sipilän pinnallista esitystä raapii syvemmältä, niin herää epäilys, meneekö yrityselämälle siirretty raha juuri siihen, mihin se on tarkoitettu, eli uusien työpaikkojen luomiseen? Yhteiskunnan poliittinen päätösvalta loppuu nimittäin siihen, kun päätös on rahan antamisesta tehty. Olen kuitenkin halunnut kuunnella ja oppia toisen näkökannan edustajilta. Ministerien määrä on säilynyt myös ennallaan, mutta heille on palkattu noin 50 avustajaa ja poliittiset valtiosihteerit. Hallituksemme ovat auttaneet elinkeinoelämää verovapauksilla ja -alennuksilla, sekä lisätuilla. Samalla he vaativat muilta palkkamalttia ja kehottavat tekemään enemmän työtä. Tuloerot kasvoivat vauhdilla Oikeistossa vaaditaan purkamaan ?kannustinloukkuja?, eli sosiaali- ja työttömyysturvaa. Samaan aikaan kritisoidaan omia huonosti valmisteltuja lakeja. Eduskunnassa oli unioniin liityttäessä noin kahden kolmasosan porvarienemmistö, nyt kolmen neljäsosan. Yhtiöiden osakkeen omistajat ja sijoittajat vaativat myös osuutensa. Miksi emme voisi ajatella, että toista kuuntelemalla ja erilaiset mielipiteet hyväksymällä voimme oppia ymmärtämään tätä maailmaa laajemmin? Poliitikonkin on mielestäni lupa sanoa, ettei hänellä ole ehdotonta kantaa asiaan. Eettinen ristiriita sisälläni oli niin suuri, että koin vastuulliseksi toiminnaksi olla äänestämättä. Tämän vuoden kesällä yrityksille myönnettiin miljardin verran yhteisöverohelpotusta. Yritykset ovat irtisanoneet väkeä. Johtajat/omistajat ovat ottaneet hyödyn yrityksistä voittoina ja muina etuina sekä pienentäneet työntekijöidenn etuja ja jopa palkkoja. Hyöty on kanavoitunut rikkaille
saakka, ti?pe 11?17, la?su 12?16. Galleria G, Helsinki Hajoaminen . Eija Piin puupiirroksia Avoinna 7.12. saakka, ti, to, pe 11?17, ke 11?18, la?su 12?16. tävään, luonnontunnelmia her kästi välittävään ilmaisuun. Herkkää nostalgiaa Olen aina pitänyt Martti Jämsän konstailemattomista valo kuvista. Snap shot sarja pyö reitä vedoksia vie ajatukset vieläkin kauemmaksi, aikaan jolloin otettiin pyöreitä kuvia, koska linssi jätti reunat epätar koiksi. Jämsä on aikaisemminkin ku vannut omia pikkupoikiaan ke Eija Pii: Tablettirunoilijan köyhät ritarit, 2014. Esko Tirronen: Tyttö, 1968. säisessä maisemassa, jossa puut ja pensaat ovat lehteviä ja jär ven vesi kimaltelee. Välillä taiteilija rinnastaa vapaamuotoisen ja geometrisen. Teoksista henkii tunnol lisuus, jolla Raatikainen on aiheeseensa tarttunut. Hel singin Keskuspuistossa kuva tuissa vedoksissa Jämsä on va lon avulla poiminut esiin pieniä tunnelmallisia yksityiskohtia ja samalla tuonut esiin metsän hengen. Sympaattinen näyttely. Samu Raatikainen on tart tunut teoksissaan maalauksen perusasioihin. Ehkä tuota nos talgian tuntua lisää vielä musta valkoinen ilmaisu. Näyttely muodostuu neljästä kuvasarjasta. Näytte lyihin ilmestyivät ruiskumaa laustekniikalla toteutetut nais hahmot tai oikeastaan keskivar talot. Siihen suhtautuivat nuivasti sekä sosia listisen realismin ja konstrukti vistisen taiteen tekijät että näitä kannattavat kriitikotkin. Suomalaisen fotorealismin tai uusrealismin kirkkain tähti on Esko Tirronen (1934?2011). Hän on myös ainoa tämän lajin taiteilija, joka on jäänyt taide historiaan. Mukana on kuva rivistö lähes neljä vuosikym mentä sitten otettuja opiskelu tovereiden passikuvia. 4.12.2014 Keskivartaloita, nostalgisia Valokuvarealismi eli meillä yli neljäkymmentä vuotta sitten ly hyen, muutaman vuoden mit taisen kukoistuskauden. Kysymys kuu luu: mihin saakka maalauksen rajoja voi venyttää, kuinka niu koiksi esimerkiksi värit voi sä vyttää. Maalauksista voi tunnistaa maisemallisen lähtökohdan. Vaakasuorat linjat viittaavat peltoaukeamiin tai merinä kymiin, mutta joissakin teok sissa on toisaalta avaruudel Martti Jämsä: Pojat, 2003?2014. lista ulottuvuutta, joissakin taas häivähdys muinaisista kal liopiirroksista. Muut ovat vaihta neet nopeasti tyylilajia tai ka donneet näyttämöltä. Tirronen aloitti kuitenkin informalismin, vapaamuotoi sen abstraktin taiteen tekijänä 1960luvun alussa. Poptaidekin tietenkin on taustalla. Uransa viimeisinä vuosina Tirronen siityi jälleen eiesit Kuvataide 14 Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki Esko Tirronen Avoinna 12.1.2015 saakka, ma, to, pe 10?18, ke 10?20, la?su 11?17. Galleria Heino, Helsinki Martti Jämsän valokuvia ja Samu Raatikaisen maalauksia Avoinna 21.12. Koko naisuus on kuitenkin hivenen kuivan teoreettinen. Elämän ilot ja surut Uusia hyviä puupiirtäjiä on viime vuosina tullut taiteen kentälle ilahduttavan paljon. Yksi heistä on Eija Pii. Piin teokset edustavat klassista suomalaista puupiirrostaidetta. Ihmishahmot on piiretty rosoi sesti, vähän kömpelön oloises tikin. Nyt taitei lija on kaivannut esiin ennen näkemättömiä vedoksia. Niiden kampaukset, vaatteet ja korut vievät ajatukset menneeseen aikaan. Mutta vahvuutta ja voimaa näissä väripuupiirroksissa on. Ilmaisu on ekspressiivisen suorasukaista. Siinäkin la jissa hän oli yksi edelläkävi jöistä meillä. Hän palaa niissä usein menneeseen aikaan nostalgi sessa hengessä. Hänen luonnon tunnelmia tulkitsevat maalauk sensa oli vedetty paksuilla vä rikerroksilla spontaanin näköi sesti. Vuosikymmenen lopulla hän siirtyi fotorealismiin. Figuurit ja kas. Teoksissa on vahva eroot tinen lataus, mutta myös niiden anonyymisyys on puhuttelevaa; figuureiltahan puuttuvat miltei aina kasvot. Näiden uusrealististen maa lausten taustalla voi nähdä mainoskuvaston vaikutusta; niihin on napattu uuden roh kean naismallimaailman hah moja
kuvia ja villiä menoa Esko Tirronen: Talvi, 1961. vot ovat iloisesti sekaisin, ehkä hajallaankin, mihin näyttelyn nimikin viittaa. Mutta mukana on myös pyhäistä hartautta, ja taustalla vaanivat surumielisyys ja ehkä murhekin. Sellaistahan elämä on. Seppo Heiskanen Samu Raatikainen: Evolved, 2014. 4.12.2014 15. Teosten tunnelma on joskus iloinen ja riehakas, soittoa ja tanssia riittää. Pii käyttää joskus samaa laattaa tai laatan osaa useammassa vedoksessa, välillä hän rakentaa kollaasia. Mukana on ihmiselämän juhlaa ja arkea
16 4.12.2014 Piirun verran punaisempi
Korkeakoulutettu Kumar on perehtynyt ympäristöasioihin ja hän on työttömänä työnhakijana. Hänen miehensä työskentelee ItäSuomen yliopistossa. Kumar huomasi pian, että ilman suomen kie- l?l?l len taitoa työtä olisi lähes mahdotonta saada. . Kielitaidon puutetta ei voi kompensoida millään, Kumar toteaa.. 4.12.2014 17 Virpi Kirves-Torvinen Eva Kumar ja Ferran Cuni Baulenas ovat käyneet Kuopiossa museoissa, mutta kaupungintaloon tutustuminen on vielä edessä. ??Sujuva asiointi on vaikuttanut sopeutumiseen Suomalaiset tarvitsevat rohkeutta Espanjalainen Ferran Cuni Baulenas, 25, ja intialainen Eva Kumar, 32, ovat muuttaneet Suomeen tänä syksynä. Molemmat vaikuttavat so- peutuneen Kuopioon eikä edes pimeys tai tulevat pakkaset hirvitä heitä
Kumar ihmetteli puolestaan yleistä turvatarkastusta asiakkaille Itä-Suomen poliisilaitoksella. Molemmat aikoivat jäädä Suomeen näillä näkymin pidemmäksikin ajaksi. . Kumar asui aiemmin Ruotsissa ja puhuu toista kotimaista sujuvasti. Silloin voi tuntea olonsa mukavaksi, Cuni Baulenas sanoo. . Kouluttaja, filosofian maisteri Marjut Niemiseltä on vasta ilmestynyt opas Monikulttuurinen asiakastyö siitä, miten voi itse vaikuttaa monikulttuurisen asiakaspalvelun onnistumiseen. Intiassa asioita on mahdollista tehdä ilman papereita, jos tuntee jonkun johtoportaasta, Kumar selvittää. Espanjassa Cuni Baulenas on tottunut ihmisten avoimuuteen. Suomessa hän on huomannut, että ihmiset ottavat helposti etäisyyttä. Jos asiakaspalvelija pystyy myymään jokaiselle ulkomaalaiselle yhden maljakon, vuoden aikana siitä tulee iso summa, Nieminen puntaroi. Nieminen on tehnyt kulttuurivalmennusta Suomessa ja Yhdysvalloissa vuosien ajan. Hänestä julkishallinnossa voisi säästää aikaa, jos kielellisistä ja kulttuurisista syistä johtuvia väärinymmärryksiä voisi vähentää. 18 4.12.2014 Eva Kumar on kotoisin Intian Dehradunista, joka sijaitsee yli parinsadan kilometrin päässä New Delhistä. lll Siksi hän parhaillaan opettelee suomea päästäkseen mahdollisimman pian töihin. Matalaan hierarkiaan luottava Suomi on äärimmäisen asiakeskeinen. . Jos aasialainen ryhmä tulee tekemään ostoksia, kaupat tulee tehdä ensin ryhmänjohtajan kanssa. Jos näin ei käy, todennäköisesti kukaan ei osta mitään. He tiedostavat, että heillä on erilaisia haasteita sopeutumisessa, koska Cuni Baulenas Studio Halme Marjut Niemisen mukaan asiakkaan arvostamista ei voi korostaa monikulttuurisissa kohtaamisissa liikaa. on työelämässä ja Kumar toistaiseksi sen ulkopuolella. Kaupassa myyjät ovat tulleet kysymään, tarvitsevatko he apua. Hän yllättyi, kun huomasi, etteivät kuopiolaiset olleet valmiita puhumaan ruotsia, vaikka olisivat osanneet. Hän on asunut myös Saksassa, Etelä-Koreassa ja Portugalissa. . Yhteinen havainto kaksikolla on se, että suomalaiset hieman pelkäävät puhua englantia. Kumar kertoo, että Intiassa työpaikan hierarkiassa alimpana oleva henkilö ei välttämättä saa asioita hoidetuksi samoin kuin ylempänä olevat henkilöt. Joskus asiat saattavat jäädä jopa hoitamatta. . Suomalaiset ovat varautuneita, mutta auttavaisia, Kumar kiteyttää. Katalonialainen Cuni Baulenas työskentelee valmentajana Kuopion luisteluseurassa (KULS). Suomalaiset pitävät asioiden toistamista epäkohteliaana, mutta joissakin muissa maissa se korostaa asian tärkeyttä, Nieminen sanoo.. Vielä englannin kielen tai- toja kehittämällä suomalaisilla aukeaisi kaikki ovet, Kumar lisää. Hierarkia ja tapa kommunikoida vaikuttavat Monikulttuurisen asiakaspalvelun parantaminen olisi yksi keino kohottaa Suomen taloutta ja tehostaa julkishallinnon palveluita. Asiointi on Suomessa selkeää, valvottua ja ammatillista. Jo ensimmäisen viikon aikana sain tietää kaiken tarpeellisen. Täällä ei tule asioinnissa ongelmia, kaikki on helpompaa, Cuni Baulenas luonnehtii. Turvatarkastus ihmetytti Molemmat ovat ilahtuneet siitä, että Suomessa yhdeltä henkilöltä on voinut saada tarvittavat vastaukset, eikä heitä ole juoksutettu viranomaiselta toiselle. Yhdysvaltalaiset taas odottavat hyvin henkilökohtaista palvelua. Suomalaiset pysyttelevät asiassa Kulttuurit voi jakaa Niemisen mukaan myös asia- ja suhdekeskeisen kommunikointitavan mukaan. Taas esimerkiksi kau- pan alalla jopa 36 prosentilla on Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustainen työkaveri, joten asia ei kosketa vain pientä joukkoa. Käsitys hierarkiasta ja tapa kommunikoida vaikuttavat paljon monikulttuurisissa asiakastilanteissa. Tärkeintä on oppia ymmärtämään suomalaisten tapaa elää. Luisteluseura auttoi käytännön järjestelyissä ja työyhteisö on auttanut muutenkin Suomeen sopeutumisessa. Myös hän opiskelee suomea. Cuni Baulenas on Espanjan lisäksi asunut Ranskassa ja Italiassa. . Varsinkin Aasiassa on korkea hierarkia. Meillä Suomessa on tärkeämpää, mitä sanomme kuin miten sanomme. Hän aloitti kirjan tekemisen, koska huomasi, ettei käytännön opasta aiheesta löytynyt.
Näin ajattelee suomenkielen opettaja Mervi Makkonen, joka on ollut kiertämässä kuopiolaisilla kouluilla puhumassa monikulttuurisuuteen liittyvistä asioista ja rasismista. Esimerkiksi terveydenhoitoopiskelijat ovat olleet hyvin vastaanottavaisia ja kyselleet itse. Silloin voi tuntea olonsa mukavaksi.? Odotukset asiakaspalvelua kohtaan vaihtelevat ?? ?? ?? ?? ?? ?? Suomalaisessa arjessa ei ole totuttu samoin eri kulttuurista tulevien jokapäiväisiin kohtaamisiin kuin monessa muussa maassa. Odotukset asiakaspalvelun suhteen ovat erilaisia. Vaikkapa suomalaisen designin myymiseen voi hyvin yhdistää luontoon liittyvää tietoa tai tunnelmaa. Omalla asenteella on Niemisestä huomattava vaikutus monikulttuurisen asiakaspalvelutilanteen onnistumisessa. Monet maahanmuuttajat osoitta- vat esimerkiksi kiitollisuutta ottamalla molemmista käsistä kiinni. Makkonen ei kuitenkaan käytä sitä, koska tietää, että hirsipuun piirtäminen voisi herättää pakolaisissa ikäviä muistoja. . Monille matkailijoille on tärkeää, että ostettavaan tuotteeseen liittyy jokin tarina. Myös elekielen ja ensivaikutelman merkitys korostuu niissä. Asiakkaan nimen toistaminen on yleistä varsinkin pulmatilanteissa. Se saattaa tuntua joistakin suomalaisista vieraalta. Rutiineista poikkeaminen ahdistaa Vaikkapa hirsipuu-pelin avulla olisi hyvä opetella suomalaisia sanoja. Kun käyttää maalaisjärkeä ja hyviä tapoja eikä unohda oppimisen iloa, pääsee jo pitkälle. . Yhdistäviä tekijöitä on aina enemmän kuin erottavia, Nieminen painottaa. Päivänkin koulutuksesta olisi apua Asenteita muuttamalla ja ennakkoluuloja murtamalla voisi kehittää olennaisesti monikulttuurisen asiakaspalvelun tasoa. Jo päivänkin työntekijäkoulutuksesta tai muutaman sanan vieraan kielen opettelusta olisi apua. Jotkut jopa ahdistuvat maahanmuuttajien kohtaamisesta, koska ajattelevat jo etukäteen, etteivät tilanteet mene ihan tavallisen rutiinin mukaan. Makkonen opiskelee myös Venäjän ja Itä-Euroopan asioihin erikoistuvassa maisterikoulussa. Hänestä monet yritykset ottavat Kuopiossa venäläisiä muita ulkomaalaisryhmiä paremmin huomioon, mutta ennakkoasenteita heitä kohtaan voi aistia yhä. 4.12.2014 Virpi Kirves-Torvinen 19 Virpi Kirves-Torvinen ?Tärkeintä on oppia ymmärtämään suomalaisten tapaa elää. Mitään ulkomaalaisryhmää ei tulisi nostaa hänestä erikoisasemaan, vaan kaikkia pitäisi kohdella mahdollisimman samoin kuin kantasuomalaisiakin asiakkaita. ?Jos et tiedä eri ihmisryhmistä, voi olla, ettet osaa ottaa hienovaraisesti eri asioita huomioon.? Antti Makkonen Pian sosiologiksi valmistuva Mervi Makkonen oli viime kesänä Intiassa opiskelemassa paikallisten ihmisoikeuksia.. Esimerkiksi thaimaalaiset ja intialaiset ovat tottuneet kotimaissaan siihen, että asiakkaan tyytyväisenä pitämisen eteen tehdään melkein mitä tahansa. Korkean hierarkian maissa kunnioitetaan erityisesti ikääntyneitä. Varsinkin aasialaiset uskovat enemmän verkostoiltaan saamaa tietoa palveluista kuin suoraan yrityksen tarjoamaa tietoa. Jokaisella on henkilökohtainen suhde omaan kulttuuritaustaansa, turhia yleistyksiä kannattaa välttää. Ihmiset tulisi kohdata kokonaisina ihmisinä kulttuuritaustasta riippumatta. Lähteet: Alitolppa-Niitamo, Anne& Fågel Stina& Säävälä, Minna (toim.): Olemme muuttaneet -ja kotoudumme Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä (Väestöliitto 2013), Nieminen, Marjut: Monikulttuurinen asiakastyö (Tietosanoma 2014). Ferran Cuni Baulenas valmentaa Kuopiossa 6?19- vuotiaita taitoluistelijoita. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Kuopio virpi.kirves-torvinen @demari.fi Suhdekeskeisissä kulttuureissa kuvaan kuuluu asian vierestä puhumista, tunnelman luomista ja jopa väittelyä. Taas eräs poikaryhmä oli valmistautunut esittämään vastalauseita monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttoon liittyen. Makkonen käyttää runsaasti elekieltä opettaessaan suomea maahanmuuttajille. Hän havainnollistaa verbejä näyttelemällä ja opettaa sijamuotoja pienen laatikon avulla. Jos et tiedä eri ihmisryhmistä, voi olla, ettet osaa ottaa hienovaraisesti eri asioita huomioon, Makkonen kertoo. Makkonen työskenteli vuosia asiakaspalvelussa Kuopiossa ja hänestä työntekijät kaipaisivat lisää koulutusta monikulttuurisuudesta
Jou lupostikortin arvostuk sesta kertoo jotain myös se, että 64 prosenttia vas tanneista kertoo säilyttä vänsä saamansa joulukor tit seuraavaan jouluun. Korttien kuvaaiheiden puolesta vastaanottajia vie hättävät eniten talvimaise mat, kynttilöiden ja kuusen luomat joulutunnelmat sekä joulupukki ja tonttukortit. Noin kolmasosa vastaanot tajista pitää joulukorttien us konnollisia aiheita itselleen mieluisina. Enemmistö suomalai sista lähettää molempia. mennessä. Myös itse tehtyjä joulukortteja arvostetaan. Perinteet miellyttävät Joulukorteista pidetään erityi sesti niihin liittyvien perintei den vuoksi. Lähes 3/4 kuluttajista aikoo lähettää paperisia joulukortteja ja 2/3 sähköisiä joulutervehdyksiä. Kolmasosa tutkimukseen vastanneista kertoi lähettä neensä viime vuonna yli 20 jou lukorttia ja aikoo lähettää sa man verran myös tänä vuonna. Keskimäärin suomalaiset ai kovat lähettää tänä vuonna 16 joulukorttia. Tänä jou luna kolme neljästä kulutta jasta aikoo lähettää postikort teja. luokassa (1,00 euroa) tors taina 18.12. TNS Gallup Kanavassa 7.? 12.11.2014 toteutettuun kyselyyn vastasi 1 106 kuluttajaa, jotka ovat edustava otos yli 15vuoti aista suomalaisista. Sarjakuvat KANSAN SIVISTYSRAHASTON Onnittelulaulukilpailu Osallistu helmikuun 2015 loppuun mennessä. Lisätiedot ja kilpailun säännöt säätiön kotisivuilla www.sivistysrahasto.? B.Virtanen - Urja. Itellan tekemän tutkimuksen mukaan 64 prosenttia kuluttajista on sitä mieltä, että joulu ei tunnu joululta ilman perinteisiä pa perisia joulukortteja. Joulu kiireiden välttämiseksi itsenäi syyspäivän viikonloppu onkin hyvä aika kirjoittaa postikortit valmiiksi. Joulutervehdysten viimeinen postituspäivä 2. Naiset lähettävät joulutervehdyksiä miehiä enemmän. Joulukort teja lähetetään ja vastaanote taan sitä enemmän, mitä enem män ikää kertyy ja ystäväpiiri laajenee. Paperiseen joulukorttiin on ladattu tunteella Perinteinen joulutervehdys vaikuttaa sekä lähettäjiin että vastaanottajiin tun netasolla. Kortit kirjoitetaan usein yhdellä kertaa ja samalla tullaan joulumielelle. Keskimäärin 16 joulukorttia Valtaosa (87 prosenttia) kulut tajista aikoo lähettää joko pape risia tai sähköisiä jouluterveh dyksiä. Perintei set paperiset joulutervehdykset ovat selvästi suositumpia kuin sähköiset tervehdykset. Kortteja lä hetetään niille, joilta itsekin saadaan kortteja. Tänä jouluna 92 prosenttia naisista lähettää joulutervehdyksiä ja miehistä 82 prosenttia. Joulukortti on erityinen vies tintäväline, koska itse kortti on oleellinen osa viestiä. Myös iällä on vaikutuksensa. Sähköisiä joulu tervehdyksiä lähetetään keski määrin 7 henkilölle. Joulukorttien lähettämis aikeisiin vaikuttaa selvästi vas taanottamisen ja lähettämisen vastavuoroisuus. Paperinen joulukortti ilahduttaa lähes kaikkia vastaa jaryhmiä selvästi säh köistä enemmän. Joulukorttien lähettäminen on useimmille lähettäjille tuttu tapa lapsuudenkodista. 20 4.12.2014 ??Kolme neljästä suomalaisesta aikoo lähettää perinteisiä joulukortteja Joulumieltä vaalitaan ja levitetään korteilla Suomalaiset kokevat joulukor tit tärkeäksi perinteeksi. luokassa (90 senttiä) on keskiviikkona 17.12. ja 1. Tutkimukseen vas tanneista 90 prosenttia onkin omaksunut joulukorttien lähet tämisperinteen omasta lapsuu denkodistaan. Useimmat kuluttajat (90 prosenttia) kirjoittavat joulu kortit yhdellä kertaa ja virit täytyvät samalla joulutun nelmaan. Tänä jouluna kotimaan jou lutervehdykset ehtii postittaa 75 sentin joulutaksalla perjan taihin 12.12
020 774 0370 sähköposti: teuvo.pernu@sak.fi Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Paasitorni, Karl Lindahl-Sali 1* krs, Paasivuorenkatu 5 A, Hakaniemi. Monet etsijät toimittavat löytönsä virastoon, mutta osa on ottanut muinaismuistoja haltuunsa ilman lupaa. Kuluttajista 66 prosenttia on sitä mieltä, että joulukortissa pitää olla joulupostimerkki. Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Demokraatti SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Seinäjoen Eläkkeensaajat ry. - Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa. Lounaalla mukana Wanhojen Toverien asiamies Heikki Kehälinna. Lounaan hinta 30 *. 4.12.2014 Muinaisaarteiden luvaton kaivelu on yleistynyt Aarteiden luvaton etsiminen rauhoitetuilta muinaisjäännösalueilta on lisääntynyt selvästi. Tulo- ja varallisuuserojen kehitys; Thomas Piketty ja Suomi. Keskustelun fasilitaattorina PT:n erikoistutkija Heikki Taimio. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/ilmoitus, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. klo 14 Törnävän sairaala kirkossa. Kommenttipuheenvuoro Anders Ekholm, tutkimusjohtaja, Ajatuspaja Libera. klo 18 D.piste, Pitkäkatu 50. Kokous on avoin jäsenille. . krs, 33100 Tampere Avoinna: » www.metalliliitto.fi klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi tsto puh. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Muiden puheiden lisäksi tarjolla kuorolaulua ja vaskimusikkia. Vaasanseudun Wanhat Toverit kokoontuu joululounaalle ti 9.12. krs, 33100 Tampere aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu, puh. Muinaismuistojen etsiminen on kansainvälinen trendi, joten osa aarteenetsijöistä tu- lee ulkomailta, sanoo viraston lakimies Matleena Haapala. Museovirasto on saanut tänä vuonna harrastajilta lähes kaksituhatta esinettä, mikä on tähänastinen ennätys. Haastattelijana Seppo Hentilä. Tervetuloa! Hautauspalvelut Surun kohdatessa et jää yksin UUSIMAA . Pikkujoulu Raatihuoneen Putkassa 12.12. 010 770 3620 » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän. Tervetuloa! . Kahvitarjoilu ennen tilaisuuden alkua. Osa pyrkii tienaamaan niillä myymällä eteenpäin. . mennessä. PIRKANMAA . klo 13 Ravintola Rossoon, Vaasanpuistikko 17 C, 2.krs. Juhlapuhe kansanedustaja Maria Guzenina. Tilaisuutta mahdollisuus seurata netin kautta osoitteessa vapausvalitatoisin.com. Tervetuloa! . krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Thomas Pikettyn ?Pääoma 21. Huom. ajo-ohje: portista suoraan sisään, kirkko sairaalantien päässä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Käsitellään valtuuston lista ja muut ajankohtaiset asiat. klo 17-19 Paavo Lipponen - Murrosten aika: muistelmat 1979-95 Paavo Lipponen saapuu Työväenliikkeen kirjastoon kertomaan tuoreesta muistelmateoksestaan Murrosten aika: muistelmat 1979-95. Vielä pari vuotta sitten löytöjä tuli vuodessa vain muutama kymmenen. STT Teatterit Sudoku Perinteinen paperinen joulukortti on säilyttänyt asemansa suomalaisten mielissä. Joulukortti koetaan lähes yhtä helpoksi lähettää kuin sähköinen joulutervehdys. Tervetuloa! Puheenjohtaja. Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Tervetuloa kaikille avoimeen tilaisuuteen! VARSINAIS-SUOMI . Vietämme perinteistä puurojuhlaa pe 5.12. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: POHJANMAA . klo 14 Viialan Työväentalolla, Rientotie 3, Akaa. Tervetuloa! Vapaus Valita Toisin ry. HÄME . klo 17 Liedon kunnantalolla. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. vuosisadalla?. Tulkintoja; Ilpo Suoniemi, tutkimuskoordinaattori, Palkansaajien tutkimuslaitos PT. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI . Espoonlahden Demareiden järjestämä koko Espoon demariväen perinteinen itsenäisyyspäivän juhla 6.12. Sopivat postikortit löytyvät myyntipisteistä vaivatta ja joulutervehdys halutaan kruunata joulupostimerkillä. Hengellinen kerho ke 10.12. Matti Tuomala, professori,Tampereen yliopisto. Vaasan Sosialidemokraatit ry Kuukausi- ja johtokunnan kokous 8.12. klo 12 Meritorin koululla Kivenlahdessa, Merivalkama 9. Akaan Wanhat Toverit. (03) 230 1510, (03) 230 1515 fax (03) 230 1520 Täyden palvelun toimisto hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi Forum Hakaniemi Töölö Itäkeskus Malmi Espoonlahti Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66630 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min) » www.akt.fi Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. Kahvitarjoilu. Museovirasto on pyytänyt poliisia tutkimaan tänä vuonna jo seitsemää tapausta, joissa se epäilee rikosta. Etsiminen metallinpaljastimilla on lisännyt valtavasti suosiotaan harrastaja-arke- 21 Sudokun ratkaisu ologien keskuudessa viime vuosina. Hämeenlinnan Wanhat Toverit. Ruokailu on omakustanteinen. Hinnat 9-15 euron välillä. . Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. klo 10-14 Hamarin Työväentalolla, Hamarintie 22, Porvoo. Ilmainen kahvitarjoilu. ke 10.12. klo 18-20. klo 13. 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palv.numero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. Hamarin ja Gammelbacka demarit HTY ry - Hammars och Gammelbacka socialdemokrater HAF rf järjestää perinteiset joulumyyjäiset 6.12. Jesper Roineen kooste Pikettyn tutkimuksesta tarjoushintaan 15 *. Liedon Sosialidemokraatit ry:n kuukausikokous su 7.12. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Tarjoilu: Viialan Ty:n naiset, esiintyjinä: Vilhelmiinat ja Huru-ukot, lisäksi arpajaiset, joululauluja, visailu ym. Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 a 1 to 4.12. Lisätietoja Vuokolta 040 410 6487. » www.sak.fi/pirkanmaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. Ilmoittautumiset Ullalle 0500 875624 5.12
18.28 Suomi tänään. 21.15 Brysselin kone. 13.00 Yle Uutiset. O: Annika Nykänen. on menestynyt niin kuvanveistäjänä, piirtäjänä, animaattorina, esiintyjänä kuin oopperaohjaajana. 18.50 Iltahartaus. Onnea, Airi ja Aira! 06.52 Possu Pallero 07.02 Hommat hoituu 07.07 Raa Raa, leikkisä leijona 07.19 Oktonautit 07.30 Neppajymykerho 07.36 Sasu07.49 Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus 07.57 Martta puhuu 08.21 Muumilaakson tarinoita 09.00 Makuja saaristosta 09.45 Luontoretkellä: Etsi sieni! 10.15 Nettikiristäjän uhrit 11.20 Uusi päivä 11.50 Tanskalainen maajussi 13.30 - 14.44 Komppanian neropatit (S) (Suomi 12.20 Kakola Kakolan nuoret saa- 12.25 Oddasat Saamenkieliset 1952, 75?) O: Matti Oravisto. N: Pentti Viljanen, Sakari Halonen, Rauha Rentola. Sotilasfarssi kahdesta varusmiehestä ja Agatha-tädistä, jotka järjestävät varuskunnan elämää uuteen malliin. Mv. 15.00 15.05 15.10 15.15 Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti (Riksdagens frågetimme). vat selleihin seuraa. 12.45 Kakola Tytöt joutuvat kasvokkain väkivallan kanssa. 13.20 Jailhouse Rock Musiikkiterapeutti Venja Ruud Nilsen on tehnyt uraauurtavaa työtä Norjan naisvankilassa. 13.50 Tartu Mikkiin 14.40 Ykskaks paksuna (12) 7/8. 21.03 Kahden polven treffit. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. 13.06 Maakuntaradio. 16.15-16.57 Faunin iltapäivä. 17.30 Taustapeili. 15.00 Yle Uutiset. Jimmy Doherty haaveilee ajasta, jolloin supermarketeissa myytävä liha olisi halpaa ja eettisesti tuotettua. 18.45 Historiaa huonomuistisille Osa 7: Pitkäviha. 19.00 - 19.53 Hollywood toisessa maailmansodassa Hollywoodin suuret studiot osallistuivat sotaponnistuksiin laajalla rintamalla: osa tähdistä lähti asepalvelukseen ja osa kauppasi sotaobligaatioita. 20.00 Prisma Studio Voiko muistojamme ja ajatuksiamme lukea suoraan aivoistamme? Entä milloin auto liikkuu ajatuksen voimalla? 20.30 - 20.54 Ikkunoita avaruuteen 4/6. 11.03 Maakuntaradio. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Tauluvarkaus vaarantaa Guugelheim-museon rakentamisen Suomeen. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Oikeus omaan rynkkyyn 06.25 Ylen aamu-tv 0 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Karhun valtakunta 11.55 Luontoretkellä: Oslovuonon salaisuudet tv-uutiset. 07.50 Aamuhartaus. 10.55 Pikkujuttu. 16.15 Maakuntaradio. 07.15-07.44 Aamusoitto. Jäämerentie. 22 4.12.2014 TV- ja RaDIO-OhjelmaT Torstai 4.12.2014 YLETEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. (7) 01.50 MasterChef Australia All Stars 02.45 Vankilapoliisit (12) 03.15 LIV 09.00 Sarahin sisustusvinkit 09.30 Tuhluriprinsessat 10.00 Olet mitä syöt 10.30 Kellyn sisustussalaisuudet 11.20 Manhattanin äitiyskonsultti (7) 12.10 Supermarjo ja tytöt 12.40 Kodikkaasti vuokralla 13.10 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 13.40 Tuhluriprinsessat 14.10 Illallissota 15.05 Emilyn sisustussalaisuudet 15.35 Hotellit haltuun 16.30 Olet mitä syöt 17.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 18.00 Hotellit haltuun 19.00 Kaksi julkkista ja yhdet häät 19.55 Sinkkuelämää (12) 20.30 Sinkkulaiva 21.00 Kaksi julkkista ja yhdet häät UK 22.00 Rakkauden FAQ 23.00 Sinkkuelämää (12) 23.40 Sinkkulaiva 00.10 Häät sulhasen tapaan 01.20 Scandal (12) 02.15 Häähullut (S) AVA 06.00 Aamun AVAus 09.30 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 10.00 Hyvästi lemmikki! 12.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 12.30 Makuja & Elämää 12.50 Lääkärit 13.40 Voguen Fashion Fund 14.40 NYC:n täydelliset naiset 15.40 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.10 Makuja & Elämää 16.30 Hyvästi lemmikki! 17.30 Salatut elämät (S) 18.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 19.00 Pientä pintaremonttia 20.00 Grand Designs-unelma-asunnot 21.00 Erilaiset perheet 22.00 NYC:n täydelliset naiset 23.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 23.55 House (12) 01.00-05.00 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 09.00 Yle Uutiset. 09.10 Sää. 12.55 Suomi tänään. Kumpi vie pidemmän korren? 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) Katkeria sanoja. 18.30 Emmerdale (S) Luottamuspulaa. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) Anteeksi tarjoilija, lautasellani on kissa 20.05 Koko Suomi leipoo 21.00 Vares 6 - Pimeyden tango (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 Kaikki yhteydet poikki (16) Ihmisten pahimmat puolet tulevat esiin, kun sähkökatkos lamaa pikkukaupungin. 00.35 Mind Games 01.30 Isänmaan puolesta (16) Tapahtumarikas viikonloppu. 02.40 - 06.00 Voittostudio NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo 07.25 Disney esittää: Kim Possible 07.50 Lazy Town 08.20 Waverly Placen velhot 08.50 Eläinten ABC 09.20 Tomin keittiö 09.50 Pikakurssi kodinostoon 10.20 Jyrki Sukulan makujen maa 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Jyrki Sukulan makujen maa Jyrki kokkailee hernesosekeittoa ja risotto primaveraa. 14.20 Hestonin huikeat pidot Pitojen parhaat palat. 12.15 Maakuntaradio. Rakkaus voittaa kaiken. 17.50 Gordon Ramsay ja paras ravintola Paras italia- Räppärin urasta haaveilevat kaverukset Jyrki ja Matias väsäävät uutta demoaan. 21.00 Kimmo (7) 5/13. Doha, Qatar. 18.20 Ampumahiihdon mc: Naisten 15 km Selostus Jussi Eskola. 20.00 Yle Uutiset. 19.15 Vieraalla maalla radioarkiston matkassa. 08.17 Maakuntaradio. Kosminen säteily. 22.55-23.05 Kuuluttajan vieras: toimittaja Juha Roiha. 21.08 Päivä tunnissa. 15.55-15.58 Yle News. 07.53 Maakuntaradio. Patojen ja kattiloiden Picasso Hans Välimäki matkustaa Ranskan Rivieralle taidemaalari Johanna Oraksen vieraaksi. 16.15 Aku ja 7 ihmettä Tässä jaksossa pääsemme vielä mukaan Akun seitsemään kohteeseen. 14.00 Yle Uutiset. Miten ne toimivat. Palkittu dokumentti paljastaa Kentridgen salaisuuden: ?kaikki on mahdollista?. L.Onerva: Mirdja, osa 1. Aku vertailee Riihimäen ja maailman 7 ihmeen eroja. 23.03 Taustapeili. 20.03 Urheiluradio. 20.07 Euroopan taivaan alla. 23.10-06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 18.30 Hartaita säveliä. Hiukkasfyysikko Brian Cox jäljittää Britannian luonnontieteiden syntyvaiheita ja niiden kehitystä meidän päiviimme saakka. 21.55 Kino Suomi: Pedon merkki (12) (1981) Jaakko Pakkasvirran ohjaama sotaelokuva perustuu Olavi Paavolaisen päiväkirjateokseen Synkkä yksinpuhelu. 23.55 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.25 -15.30 SVT:n ohjelmaa 15.55 Kapteeni Sapelihammas - merten kuningas 16.10 Pax maan kamaralla 16.25 Älä kokeile tätä kotona 16.55 Tanskalainen maajussi 17.25 Lasso 17.55 Yle Nyheter TV-nytt Ruotsinkieliset uutiset. 18.00 Joulukalenteri: Joulukuningas Kurkistetaan Muhigin ikkunaan. 18.30 Fanny Pitäisikö pussata? 18.34 Limbo 3: V niin kuin Viktoria. 18.48 Lonkeroiset (S) Viisi mustekalakaverusta suunnittelee huimaa karkumatkaa. 18.51 Nina Patalo (7) Leuhkija siepataan. 19.00 Ruokapuheita 19.30 Yle Nyheter TV-nytt Ruotsinkieliset uutiset. 19.55 Obs debatt 20.30 Tämä tästä Stan Saanilan ja André Wickströmin vetämä uutisparodioita sisältävä huumoriohjelma. 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio Kultareunuksista arkea. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt Ruotsinkieliset uutiset. 22.00 Dok: Torni joka järkkyi Täyttäessään 150 vuotta Hufvudstadsbladet koki mullistuksen. 19.06 Suomi tänään. HD 21.00 Tiededokumentti: Tieteen pioneereja 1/3. Järjestyksen luojat. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 08.15 Urheiluradio. 18.00-18.15 Arvassalo ry: Turisti, älä öykkäröi! 18.20-18.29 Radioteatteri esittää. 14.00 M-studio. 15.05 Kultakuume. 15.00 Yle Uutiset. 12.45 Merisää. SARJA JÄÄ TAUOLLE. 15.25 Matkaoppaat 15.55 Huippumalli haussa 16.50 Deittikamera Luonnonoikkuja. 17.20 Frasier. 21.00 Yle Uutiset. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 21.50 Merisää. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset ja sää. HD 19.45 Uinnin MM Selostus Hannu-Pekka Hänninen. 20.00 Silminnäkijä: Apua Ukrainan evakoille Hätä maanmiehistä sai Suomessa asuvat ukrainalaiset keräämään rekallisen lämpimiä vaatteita kotinsa jättämään joutuneille. 19.55 Kahden polven treffit 22-vuotias Elina etsii omaa paikkaansa ja tulevaisuuttaan. 09.05-09.58 Muistojen bulevardi. 00.05-05.00 Yöradio. 09.00 Yle Uutiset. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. 18.55 Suomi tänään. 22.05 Pop eilen-toissapäivänä. 23.00 Yle Uutiset. 19.03 Urheiluradio. 20.06 Sää. 09.05 Urheiluradio. Östersund, Ruotsi. 18.50 Merisää. 21.40 Urheiluradio. 07.45 Hartaita säveliä. 17.20 Filmiryhmä. 06.05 Hartaita säveliä. Dokumentissa palataan juhlavuoteen ja tarkastellaan tapahtumia toimittajien näkökulmasta. Ohjaus: Matts Dumell. Koirien kasvatussopimusten sudenkuopat. Kolmen kovan testissä piparkakkutaikinat. 20.30 20.55 21.05 22.00 Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Maailman vahvin uhri Israel surmasi Gazan sodassa 2140 ihmistä, suurin osa siviilejä, naisia ja lapsia. 07.15 Urheiluradio. Johanna Oras. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 19.45 Suomi tänään. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 07.17 Maakuntaradio. Tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. 12.40 Sydämen asialla (7) Extremistien hyökkäys. 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 4.12. 15.05 Maakuntaradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. VidiPress Oy, 2014. 23.33-23.58 Minna Pyykön maailma. 11.57 Päivän mietelause. HD 18.00 Tiededokumentti: Mitä lihaa söisimme. Mitä kosminen säteily on ja miten se syntyy. Pandora. 21.25 Noin viikon uutiset Jukka Lindströmin vetämä ajankohtaissatiiri käsittelee kaikki viikon tärkeimmät uutiset. lainen. 07.50 Merisää. 09.39 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Tukikummit Onnenpeli 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10 Lääkärit 04.00 13.35 Unelmien koti Paneelipai- 17.00 - 17.54 William Kentridge, kaikki on mahdollista Willam Kentridge najainen vai aikakapseli?. 14.35 15.05 15.10 15.16 Pasila 2.5 - The Spin-Off TV2 klo 20.30 Guugelheim. Siviiliuhreista muistuttaneet ovat Israelissa joutuneet hyökkäysten ja solvausten kohteeksi. 22.55 Yle Uutiset 23.00 Varg Veum: Hämärän sudet Ase- ja ammusvarasto räjähtää taivaan tuuliin. 00.30 Uutisikkuna 20.30 Pasila 2.5 - The Spin-Off Guugelheim. 20.55 Justimus esittää: Fuck the Police (7) Sarja alkaa. Rikas ja rakas Alueellinen sääennuste Mitä tänään syötäisiin? Hansin matkassa Jakso 4. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 14.03 Ajantasa. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. HD Suora lähetys eduskunnasta. 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 - 17.55 Murdochin murhamysteerit (12) Viktorian risti. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Vieraana WWF:n Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. 03.15-03.45 Taustapeili-Pyöreä pöytä. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. HD 23.00-03.00 SVT:n ohjelmaa FOX 06.00 Sky News 06.32 FOX Kids 09.05 Wipeout Kesä 09.55 Karita, raakaa ja makeaa 10.00 Tilt 10.25 24Kitchen: Portugalin makuja 10.55 24Kitchen: Rudolph leipoo 11.25 24Kitchen: Rudolph leipoo 11.55 Karita, raakaa ja makeaa 12.00 How I Met Your Mother 12.25 How I Met Your Mother 12.45 Futurama 13.10 Karita, raakaa ja makeaa 13.15 Jaakon matkassa 14.10 Hetki ennen tuhoa 15.05 Lentoturmatutkinta 15.55 How I Met Your Mother 16.20 How I Met Your Mother 16.45 American Dad 17.10 Family Guy 17.35 Karita, raakaa ja makeaa 17.40 Huutokaupan metsästäjät: Kanada 18.10 Huutokaupan metsästäjät 18.35 Matkalaukkujen metsästäjät 19.00 Jaakon matkassa 20.00 Huutokaupan metsästäjät: Kanada 20.30 Huutokaupan metsästäjät 21.00 Bones 21.55 Criminal Minds 22.50 Ilman johtolankaa 23.45 Cops 00.10 The Walking Dead 01.00 Nolot vartalot 01.50 Nolot vartalot 02.40 Nolot vartalot 03.30 Hetki ennen tuhoa 04.25-05.59 Sky News SUb 06.00 Voittostudio 08.00 Astral TV 10.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Top Chef 14.55 Myytinmurtajat 16.00 Walker, Teksasista (12) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Top Chef 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Tyhjätaskut (S) 19.30 Miehen puolikkaat (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Arrow (16) 22.00 Extant (12) 23.00 Eloonjääneet (16) 00.00 Tyhjätaskut (S) 00.30 Supernatural (16) 01.35-04.00 Voittostudio TV5 06.30 Lasten eläinmaailma: Ihanat kamalat lemmikit 07.25 Ihmemies MacGyver (12) 08.20 Matlock (7) 09.15 TV Shop Tvins 12.15 Kellarin kunkku (S) 12.45 Kellarin kunkku (S) 13.10 Kadonneet (7) 14.05 Ihmemies MacGyver (12) 15.05 Matlock (7) 16.00 Suhdekoukerot (7) 16.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 17.00 Pulmuset (7) 17.30 Pulmuset (S) 18.00 Kellarin kunkku (7) 18.30 Kellarin kunkku (7) 19.00 Tavallista elämää 19.30 Suomen rumimmat tatuoinnit 20.00 Myyntimies Jethro 21.00 Elokuva: Bad Teacher (12) 22.55 Suomen rumimmat tatuoinnit 23.25 Elokuva: 22 Bullets (18) 01.40 5D: Totuus Pamela Andersonista (16) 02.40 Paritellen (7) 03.15 Paritellen (7) 03.50-04.14 Suhdekoukerot (7) JIM 11.25 Huipputatuoija haussa 12.15 JIM D: Modern Marvels 13.05 Kuuluisat kuppilat 14.05 Leijonan luola USA 15.00 MasterChef Australia All Stars 16.00 Gordon Ramsay-pannu kuumana 17.00 Kuuluisat kuppilat 17.30 Kuuluisat kuppilat 18.00 MasterChef Australia All Stars 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Talent USA 21.00 Pomo piilossa 22.00 Panttilainaamo Louisiana 22.30 Panttilainaamo 23.00 Leijonan luola USA 00.00 Guinness World Records 00.55 Outoa vai mitä. Ihastelemme Suomen rannikolla eläviä merihevosia. 19.00 Viimeinen tango Halifaxissa Vihdoin koittaa Celian ja Alanin hartaasti odotettu onnenpäivä. 16.42 Mimun maailma (7) Pieniä merkkejä. 17.00 Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus 17.07 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Uinnin MM Selostus Hannu-Pekka Hänninen. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 13.03 Urheiluradio. 06.25 Aamusoitto. 20.55 Pianon ääressä Risto Lauriala. Erik Bruun kohtaa Suomenlinnan kodissaan nuoren ja kertoo, kuinka löysi kipinän graafiseen alaan, jolla työskentelee vielä 88 vuoden iässä. 20.00 Kuningaskuluttaja Henkilökohtaiset mainokset tulivat ruokakauppaan. 04.02-04.55 Café Tropical. YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40-07.00 Puheen Aamu 07.20-07.25 Alivaltiosihteeri 10.00 Yle Uutiset tasatunnein 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 15.01-15.31 140 merkkiä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08-18.00 Puheen Iltapäivä 17.15-17.45 Naurun tasapaino 18.00 Yle Uutiset 18.03-21.00 Urheiluilta: jääkiekkokierros 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Päivä tunnissa 23.30-00.00 Politiikkaradio. Refereras på svenska av Magnus Eklöv. 19.03 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden konsertti Riiassa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Kohti kestävämpää kulutusta 11.00 Valkoista valoa: Outoja tyyppejä. 11.45 Valomusiikkia. Jamiella on siipi maassa, kun kaikki on pielessä. 15.10 Doctor Who (12) Tohtorin päivä. 16.29 Galaxi 16.30 Nokkelikot (7) Kynätelinekikka. 10.03 Ajantasa. 21.35-21.39 Novosti Yle. 17.20-17.28 Urheiluradio. SARJA ALKAA. 18.55 HS-uutiset HS-uutiset (2?) 18.58 HS-sää HS-sää (1?) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Game of Thrones Niin 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.56 23.49 00.40 01.33 02.35 vanhat kuin uudet jumalat. Game of Thrones Kunniaton mies. Game of Thrones Talvivaaran prinssi. Game of Thrones Mustavirta. Game of Thrones Kaikkien on kuoltava. Syke Maa on syanoottinen laulu. 03.25 - 04.06 Unelmien kolhimat (7) Älä unohda minua. 19.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! Ravintola Casablanca Porvoossa on rohkea yritys, jonka toteutus on jäänyt puolitiehen. Ohjelmasuosikki palaa ruutuun uusin jaksoin! 20.57 Keno 21.00 Ravintola X 22.00 Toimintatorstai: Shanghai Noon 00.15 Kylmä rinki Säälimätön kaupunki. 01.25 Frasier Rakkaus voittaa kaiken. 01.55 Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla Meksikonlahden öljyonnettomuus. 02.55 Maailman vaarallisimmat tiet Uusi kuski. Teematieto 16.05 Maailmanloppu alkaa Oulusta (S) Vanha ja uusi maailma törmäsivät yhteen 60-luvun alun Oulussa, kun uskonnollinen ääriliike, heinoslaisuus, kohtasi heräävän nuorisokulttuurin. 11.00 Yle Uutiset. 10.00-10.03 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 13.00 Klassista kahteen. 22.05 Todellisia tarinoita. Mitä se kertoo meille maailmankaikkeudesta ja sen tapahtumista valovuosien päässä maasta. 18.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 10.05 Mikä maksaa. 06.15 Aamuhartaus
Aluksi asukkaat kokevat uudenlaista yhteisöllisyyttä tukiessaan toisiaan, mutta pian yhteisöllisyys joutuu antamaan periksi ihmismielen pimeämmälle puolelle, kun väkivalta ja ryöstely alkavat. 4.12.2014 Ukrainan pakolaisille koittavat kylmät ajat YLE TV2 klo 20.00 Ukrainan kriisin kehittyminen sodaksi herätti paljon pelkoa ja ahdistusta myös Suomen ukrainalaisissa ja heidän suomalaisissa ystävissään. Tämä on esimerkki siitä, miten demokratian ja teokratian raja hämärtyy Israelin asevoimissa. Pian monet huomasivat, ettei lipun heiluttelu vähäväkisissä mielenosoituksissa palvele kuin korkeintaan omaatuntoa. Osa on lähtenyt kovassa kiireessä, kesäkamppeissa, tietämättä kuinka pitkäksi aikaa pitää lähteä. Eversti määräsi massiiviseen Gazan si- viiliasutukseen kohdistuneen pommituksen sen jälkeen, kun yksi israelilaissotilas katosi. Israelin opetusministeriö haluaa lisätä juutalaisten kansanmurhan, holokaustin opetusta israelilaisissa kouluissa. Ope- tus ulotettaisiin jo päiväkoteihinkin, neljävuotiaista lähtien. Historian professori Hanna Yablonka pitää ehdotusta järkyttävänä. Ja uhrille mikä tahansa on sallittua, koska jokainen kärsimys tai uhraus on aina pienempi kuin juutalaisten kansanmurhassa kärsimä. Yle Teema klo 21.55 Jaakko Pakkasvirran pasifistinen sotaelokuva ?Pedon merkki. Tuttaviamme on kuollut. Talvi ja pelko kotiin pa- luun mahdottomuudesta synkistää mieliä. . Oli ryhdyttävä toimeen. . Näiden Päämajan tiedotuskomppanian miesten kohtaloitten ja tuntojen kautta kuvataan sodan mielettömyyttä ja sen tuottamaa inhimillistä tuskaa. Ystävyksiä esittävät Esko Salminen, Hannu Lauri ja Vesa-Matti Loiri, joista kaksi viimeksi mainittua palkittiin Jussi-patsailla. Emme vielä tiedä, kuinka maksamme talven lämmityksen ja ruoat. Aku vertailee Riihimäen ja maailman 7 ihmeen eroja. Kino Suomi: Pedon merkki Ruokahetki Vynnykyn pakolaisleirillä lähellä Lviviä. Nationalismi vahvistuu Israelissa YLE TV1 klo 22.00 Kasvava kansallismielisyys ja fanatismi ovat todellinen uhka Israelin valtiolle ja sen olemassaololle. Osa oli lähtenyt kirjaimellisesti luotisadetta paeten. Aleksei Titievski ja Ukrainassa työskennellyt helsinkiläinen Hanni-Katja Hyvärinen saivat nopealla tahdilla liikkeelle keräyksen, jossa saatiin rekallinen lämpimiä vaatteita. Kohteeksi valikoitui Lvivissä sijaitseva parinsadan ihmisen pakolaisleiri, jossa Hanni vieraili lokakuussa. Näin miettii maan parlamentin entinen puhemies Avraham Burg Ulkolinja-dokumentissa ?Maailman vahvin uhri?. Viime kesänä eversti Ofer Winter antoi sotilailleen uskonnollisen päiväkäskyn, jossa hän rohkaisi alaisiaan ?taisteluun Gazan terroristivihollista vastaan, vihollista, joka kiroaa, pilkkaa ja häpäisee Israelin sotajoukkojen Jumalaa?. . perustuu Olavi Paavolaisen kohuttuun päiväkirjateokseen Synkkä yksinpuhelu (1946), ja se kertoo kolmen kulttuuripiireistä tulevan kaveruksen kohtaloista jatkosodan aikana. Hänen mielestään holokaustin korostaminen vahvistaa israelilaisten traumaa Gazalainen mies esittelee autonsa tuhonnutta ammusta. siitä, että he ovat uhreja aina ja iänkaikkisesti. . Minun vanhempani asuvat sota-alueen vierellä. On pakko tehdä jotain konkreettista, toteaa Aleksei Titievski Olli Kankaan toimittamassa Silminnäkijä-ohjelmassa. Itä-Ukrainasta on lähtenyt sodan jaloista muualle Ukrainaan maan sisäisiksi pakolaisiksi arviolta 400 000 ihmistä. Natsismin nimiin vannovaa saksalaista upseeria tulkitsee Tom Wentzel, voimakastahtoista naista miesten maailmassa esittää Irina Milan. Kaikki yhteydet poikki MTV3 klo 22.40 Illan amerikkalaistrillerissä yllättävä energiakatkos pimentää kokonaisen kaupungin. Poissa eivät ole vain sähköt, vaan myös tietoliikenneyhteydet. David Koeppin vuonna 1996 ohjaaman filmin pääosissa nähdään Kyle MacLachlan, Elisabeth Shue ja Dermot Mulroney.. Pahinta on se, että myös maan johdossa on poliitikkoja, jotka eivät ymmärrä maallisen ja taivaallisen vallan eroa, entinen puhemies Burg sanoo. Nyt Winteriä epäillään sotarikoksesta hänen toiminnastaan Gazan sodassa. Omat varastomme eivät riitä koko talveksi, kertoo leirin johtohahmoihin kuuluva Sergei. Avun saaminen pakolaisleiriin ei ole yksinkertaista. Vaikka apukuorma saatiin kerättyä nopeasti, ja kuljetuskin löytyi lahjoituksena, byrokratia iski vastaan. 23 Aku ja 7 ihmettä MTV3 klo 16.15 Aku Hirviniemen ihmeelliset seikkailut ympäri maailmaa ovat edenneet siihen pisteeseen, että tässä viimeisessä jaksossa on aika lähteä vielä kerran Akun matkaan kaikkiin seitsemään kohteeseen. Leirillä vietetään lähes omavaraista elämää juureksia viljellen ja karjaa kasvattaen
24 4.12.2014 ??????????????????? ?? ?? l Toivotamme asiakkaillemme Hyvää Joulua ja onnea vuodelle 2015 ! Hakaniemen Kauppahallin aukioloajat Ma-Pe 15.-18.12. 8-18 Pe 19.12. 8-20 La 20.12. 8-18 Su 21.12. 10-18 Ma-Ti 22.-23.12. visakoivusta käsintehdyt kortit ? ? . 09-714 140 Facebookissa Kuuselan Juustopuoti ? ? ? ? ? kaulakorut, helminauha, korvakoru, rannekoru, rintaneula, riipus, enkelikello, pinssi, medaljonki, sormus, rakas,.... Swarowskin kristalli, Fenix-lintu, kivimuna, koti... Turkoosi, ametisti, karneoli, tiikerinsilmä, malakiitti, vuorikide, ruusukvartsi, sodaliitti, joulu... www.hakaniemenkauppahalli.fi order.info@onnenaurinko.fi Hakaniemen Kauppahalli l Palvelemme: arkisin 8?18, lauantaisin 8?16 l l www.hakaniemenkauppahalli.fi l l. suositut Kivet - Korut - Feng-shui kynttiläpaketit Hakaniemen kauppahalli 2 krs ? ? puh 050 5631449 p. Tervetuloa! ? * pusero * housuja ? * hattuja * lyhyitä ja pitkiä ? JOTAIN Joulun aidot lahjat! ? * lakkeja * nahkakäsineitä, villa ky ERILAISTA... ? ? ? ? . KURONEN ? - toisen kerroksen vanhin myymälä ? Hakaniemen halli II krs. 8-20 Ke 24.12. 8-12 ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? M. 134-136 * 09-701 36 58 ? ? Monipuolinen valikoima naisille ja miehille mm. ? *Laamapaidat ja housut ? *Silkkivillakerrastot ? *Villahousut ? *Villapaidat ? ? *Diabetessukat ? *Hatut ja lakit ? *Henkselit ja vyöt ? ? Myymälä täynnä pehmeitä paketteja. 040 765 0176 ? ? ? ? ? ? KuusELAN ?? juustopuoti ? Itkevää mustaleimaa ? Vastakirnuttua ? Tuoretta kalaa ammatti? irtovoita kalastajilta jo vuodesta -41. ? Perinteinen Joulun ? paistettu munajuusto REITIN KALA ? Hakaniemen halli, % 714 563 ? myymälä 30, 32 www.kuuselanjuustopuoti.net ? puh. kellot, aforismitaulut ? ? . polttokaiverrukset ONNENAURINKO ? ?