Demokraatti 05.02.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hel mi kuu TA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Hinta 1,20 e (sis.alv) Pelko matkustaa takapenkillä ...16?19 Kuvankäsittely Jari Soini Puhe on usein parasta itsepuolustusta työelämän uhkatilanteissa. N:o 17, 007443-15-6 . Jälleen lähellä mestaruutta Suomen julkiset rahoitusvarat Euroopan suurimmat ...4 Mikä mättää, kysyy Antti Rinne Naiset pyytävät liian pieniä palkkoja ...5 Tuppurainen: EU ei ole tuloautomaatti ...7 120 vuotta TO R STA I 5
Tampere ja ympäristö: . 0200 71000. Valtiovarainminis- n Turun poliisipäivystykseen tuotiin räjähteitä. Silminnäkijöiden mukaan sairaala ja sen ympäristö saivat useita osumia. Donetsk on separatistien hallinnassa. n Venäjä suomalaisten sieluissa, Elokuvat Sivistysmies politiikan parnassolla Päivä kuvana Tapio Soivio Kiljusen kirja arviossa Miten pärjätä töissä väkivallan kanssa? Arki 20 Pelasta poro 22?23 Sarjakuvat, yhdistystoimin24 ta, radio ja TV Kipinää jalkapallon Veikkausliigaan Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . 0800 96675 puh. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus . Mikkeli (03) 212 9455 Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi varhaisjakelu: . Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Vaasa Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 . 5.2. Nimipäivät tänään: Asser (ruots.) Sture Nimipäivät huomenna: Tiia, Terhi, Teija, Tea, Terhikki (ruots.) Dorotea, Dora, Tea, Dorrit 4?5 6?7 Kiuru: Digivallankumous on täällä Suomen julkisen sektorin velka EU:n pienin, pääkirjoitus Rivakka välikysymyskeskustelu eduskunnassa Elämänmeno 8?9 10?11 12?13 14?15 16?19 -13...-10 -9...-5 -4...-2 Demokraatti.fi Uutiset 3 Aurinko nousee: Helsingissä 8.26 Oulussa 8.54 Aurinko laskee: Helsingissä 16.43 Oulussa 16.11 Venäjän naisilla pitkä tie tasa-arvoon On kuntia ja kuntia. 0200 30011 puh. Helsinki, Uusimaa, . Peruskoulun aikana annettavan opetuksen määrä vaihtelee kunnittain, jopa yli yhden lukukauden. Tuomas Kurttila Twitterissä Soini ajaa taas EU-ja Kreikka-vankkureilla. Viimeksi äänestäjät pettyivät. Turun pääpoliisiaseman teri Antti Rinne (sd.) sanoo, ettei hän tiedä tarkasti, millaisten laskelmien pohjalta perhepakettia alun perin toissa vuonna laadittiin. Rinne ei vielä tuolloin ollut ministerinä. Rinteen mielestä olennaista on se, että uusien laskelmien valossa toivottua vaikutusta kestävyysvajeeseen ei olisi tullut, ja tämän vuoksi hallitus hautasi perhepaketin sunnuntaina. Helsingin Sanomien mukaan valtiovarainministeriön budjettiosasto vahvistaa, että uudistusta koskevat luvut eivät ole muuttuneet matkan varrella. päivystystila jouduttiin sulkemaan aamupäivällä, kun päivystykseen tuotiin laatikollinen sodanaikaisia räjähdenalleja ja patruunoita. Päivystys pystyttiin avaamaan noin 20 minuutin kuluttua, kun poliisi oli varmistanut ja kuljettanut pois yllätystuliaiset. Poliisi korostaa, ettei kansalaisten pidä kosketella saati lähteä siirtämään löytöräjähteitä, vaan poliisi tarkastaa räjähteen laadun paikan päällä. Sairaalaa tulitettiin Donetskissa. 0200 55888 puh. Neljä ihmistä on kuollut ja useita haavoittunut Itä-Ukrainan Donetskissa, kun kaupungissa sijaitsevaan sairaalaan osui tykistötulta. Miehestä ei ollut vastuun kantajaksi, kuinkahan nyt? Tuula Väätäinen Twitterissä Uutiskertaus n Rinne: En tunne perhepaketin alkuperäisiä laskelmia. Muu Suomi: puh. Tampere Uutistoimitus (02) 277 0477
Siksi digitalisaation tulisi olla keskeisessä asemassa seuraavassa hallitusohjelmassa. . Työvoiman määrän arvioidaan jatkavan laskussa myös lopputalven ja alkukevään ajan. Ei omana sivunaan, vaan kaikilla sivuilla, Kiuru sanoo. Demokraatti Näkymät yrityksissä yhä vaatimattomat Suomalaisten yritysten suhdannenäkymät vuoden alkupuoliskolle ovat yhä vaatimattomat, selviää Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n suhdannebarometrista. Ulkomailla digitalisaatioosaajia on oivallettu nostaa yritysjohdon ja poliittisen päätöksenteon lähelle. Työvoiman määrä laski loppuvuonna kaikilla kolmella päätoimialalla, voimakkaimmin rakentamisessa ja palveluissa. Ennen kaikkea kysymys on Kiurun mukaan lisääntyvän digitaalisen tiedon tehokkaasta hyödyntämisestä ja sitä kautta avautuvista uusista liiketoimintamahdollisuuksista ja työpaikoista sekä syntyvistä säästöistä. . Pitäytyminen vanhoissa toimintamalleissa ja silmien sulkeminen ympäristön muutokselta on hyvin vaarallinen vaihtoehto, ministeri Kiuru painotti foorumipuheessaan. Suomi on maailman johtavia maita Kiuru painottaa, että kansainvälisten arvioiden mukaan Suomi on tietoyhteiskuntavalmiuksissa maailman johtavia maita ja mobiilivalmiuksissa aivan omassa luokassaan. Digitalisaatio on vallankumous. Erityisesti toivon, että digitalisaatioon panostettaisiin yhä enemmän, sillä digitalisaatio ei ole pelkkää tietotekniikkaa, vaan tehokkaan toiminnan ydintä. Kiurun mukaan myös hyvä hallinto on parhaimmillaan kuin yritystoimintaa: yksinkertaista, nopeaa ja kustannustehokasta. Myyntihintojen arvioidaan jatkavan laskua lähikuukausina kaikilla päätoimialoilla, voimakkaimmin rakentamisessa. Kustannusten arvioidaan kohoavan hieman rakentamisessa ja palvelualoilla, kun taas teollisuudessa kustannuskehitys olisi vakaata. Demokraatti. Saksassa teollinen internet on nimetty hallituksen yhdeksi painopisteeksi. Näin pitäisi olla myös Suomessa. Näin se toimii perustana, tukee ja edistää elinkeinotoimintaa. Teollisuuden odotukset ovat hieman parantuneet. Teollisuusyritykset odottavat aiempaa enemmän uusia tilauksia, mikä kasvattaisi teolli- suustuotantoa loivasti seuraavan puolen vuoden ajan. Palveluiden myynnin ennustetaan laskevan jonkin verran, mutta vaihtelu eri palvelualojen välillä on suurta. Suhdannebarometrin mukaan tämänhetkinen suhdannetilanne on kaikilla päätoimialoilla alle keskimääräisen. Henkilöstön määrä vähenee edelleen laajalti. UUTISET 5.2.2015 3 Getty Images ??Ministeri Kiuru varoittaa sulkemasta silmiä: ?Digitalisaatio on vallankumous? Digitalisaatio on opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurun (sd.) mielestä taloutta ja yhteiskunnan rakenteita kehittävä voima ja siihen on suhtauduttava vakavasti ja etukenossa. Työhön on ryhdyttävä pikaisesti ja laajalla rintamalla, kehotti ministeri ?Ulkomailla digitalisaatio-osaajia on oivallettu nostaa yritysjohdon ja poliittisen päätöksenteon lähelle.? Kiuru keskiviikkona liikenne- ja viestintäfoorumissa. Kiurun mukaan yhteiskunnan digitalisaatio, oli se sitten arkisia sähköisiä palveluita, teollista ja esineiden internetiä tai big dataa, on väistämätön ja välttämätön kehityskulku. Kiuru on huolissaan siitä, että suomalaiset yritykset kuitenkin nukkuvat ruususen unta.
Maailmalla ehdotetaan taantumaan elvytystä, eikä kiristyksiä, niin kuin meillä Suomessa, Taimio toteaa. Hyvinvointivaltio on vielä olemassa Suomen hyvinvointivaltio on pärjännyt hyvin kansainvälisissä tutkimuksissa monilla osa-alueilla, kuten tulonjaossa, innovatiivisuudessa ja julkishallinnon tehokkuudessa. Kirjassa esitetään, että julkisen vallan toimintojen tehostaminen ja sitä kautta säästäminen saattaa heikentää joidenkin kansalaisryhmien hyvinvointia. Kaikkein suurin varallisuus on Norjan julkisella sektorilla, kirjan toimittaja, erikoistutkija Heikki Taimio toteaa. Suurin julkisen sektorin nettovelka on Kreikalla, Italialla ja Portugalilla. Tutkijoiden mukaan kestävyysvajelaskelmissa ei ole otettu huomioon julkisia rahoitusvaroja, sillä muissa EUmaissa ne ovat kovin pienet Suurin julkisen sektorin nettovelka on Kreikalla, Italialla ja Portugalilla. Kirjan tarkoituksena on JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan tuoda keskusteluun talouspoliittista näkemystä, joka eroaa nykyisestä valtavirrasta. Tuloerot kasvuun laman myötä Tutkijat kertovat, että tuloerojen kasvu ei ole seurausta talouskasvusta. . Kiristykset saattavat Taimion mukaan pahentaa kestävyysvajetta, kun palkansaajien ostovoima ja verotuotot vähenevät. . 4 5.2.2015 UUTISET Juhani Aro Kaikkein suurin varallisuus on Norjan julkisella sektorilla. Kiitos tästä kuuluu eläkerahastoille. . Suomen tuloerot olivat pienimmillään koko 1990-luvun. Ne alkoivat kasvaa vasta laman myötä, Taimio toteaa. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n sekä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF:n mukaan eriarvoisuuden vähentäminen edistää talouskasvua. Palkansaajien tutkimuslaitoksenkin mukaan talousahdingon selättämiseen auttaa paremmin elvytys kuin julkisen sektorin leikkaukset, säästöt ja kiristykset. Tilastojen mukaan vuoden 2013 lopussa Suomen julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat EUmaiden suurimmat. Pitkällä aikavälillä se loisi Suomesta pahoinvointivaltion. Muista maista on esitetty otettavaksi keinoja Suomen tilanteen parantamiseksi. Tutkijat tähdentävät, että suomalainen hyvinvointivaltio on kokonaispaketti, johon on vaikeaa sisällyttää yksittäisiä keinoja jonkun muun maan mallista. Tiina Tenkanen UP. Kuvassa kaksoissateenkaari Lyse-vuonolla. ??Suomen julkisen sektorin nettovelka on EU-maiden pienin ?Muut elvyttävät, Suomi leikkaa? Suomi on niiden neljän EUmaan joukossa, joiden rahoitusvarat ovat suuremmat kuin velat, kerrotaan keskiviikkona julkistetussa kirjassa Hyvinvointivaltio 2010-luvulla - mitä kello on lyönyt? Kirja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen taloustutkijoiden pamfletti, jonka on kustantanut Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Suomen julkisen sektorin talous on tutkijoiden mukaan vakaammalla pohjalla kuin julkisuudessa on väitetty
Ilmeisesti Nokiasta ja viime nousukaudesta jäi päälle yhteiskunnan läpi leikkaava ylpeys, joka aiheutti turhaa henkseleiden paukuttelua ja sokeutta. Poliittiset päättäjät katsoivat oikeudekseen neuvoa muita taloudenpidossa ja teollisuus unohti toimintansa kehittämisen ja monipuolistamisen. Miksi Suomessa on jämähdetty vanhaan? Iso kysymys on, kuinka suomalainen tuotanto pystyy vastaamaan teolliseen internetiin, josta veikataan seuraavaa talouden mullistajaa. Se tarjoaa esimerkiksi perinteiselle teollisuudelle paljon uusia palvelumahdollisuuksia. Jossain mättää, kun ihmiset eivät luota. Julkisen sektorin uudistaminen kohdistuu eri tavalla naisiin kuin miehiin. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan suuri osa suomalaisista yrityksistä ei hyödynnä tai ei ole edes valmistautunut teollisen internetin yleistymiseen. n n n edelleen teollisuuden näkymillä. Ei tullut edes drakman vetävää kukkaroa. Varmasti Suomi on ainakin elinkeinoelämän itse rakentamassa taantumassa. Suomi tekee myös hyviä laivoja sekä moottoreita, laitteita ja tietokonepelejä. Sitten alkoi alamäki. Suomi tekee maailman Kari Hulkko n n n 2000 -luvun alun vahvat Suomen viennin teknologiset tukijalat ovat ohentuneet. Naisten uskallusta pitää vahvistaa. ?Myös miehet naisaloille? Peruspalveluministeri Susanna huovisen (sd.) mukaan tiukan mies-nais-jaottelun purkamiseksi tarvitaan myös miesten siirtymistä naisvaltaisille aloille. . Samoin kuntarakenteen uudistamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia tasa-arvoon. Tasa-arvopolitiikan on perustuttava tutkittuun tietoon, ei mielipiteisiin. UUTISET Rinne: Naiset pyytävät satoja euroja vähemmän palkkaa SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri antti Rinne muistuttaa, että myös taloustilanteella on suuri merkitys siihen, kuinka tasa-arvo edistyy yhteiskunnassa. Suomen Pankin tutkimuksen mukaan muutama ikäluokka naisia jäi kokonaan työelämän ulkopuolelle 1990-luvun lamassa. . Ihmettelen, että meillä on urpoja työnantajia yhä näin paljon. Täällä tehdään investointituotteita, jotka eivät taantumassa käy kaupaksi. Mutta viennin kokonaisuutta katsottaessa Suomi, 2000-luvun teknologiaihme, tuottaa ja vie paljon bulkkia eli sellua ja puuta. Suomessa on pitkään väännetty siitä, sukelsiko maa rakenne- vai suhdannetaantumaan. Vastaava jättimäinen selluhanke on jo pari askelta pidemmällä Äänekoskella. Naisten asenteista palkkaukseen on tutkittua tietoa. Heidän palkkatoivomuksensa työuralle lähtiessä on useita satoja euroja pienempi kuin miehillä. Palkkaratkaisujen tulee olla sellaisia, että ne suosivat pienipalkkaisia, jotka ovat pääsääntöisesti naisia. Vienti on jälleen vahvasti puu- ja paperiteollisuuden varassa. Suomesta tuntuu yrityselämän usko kadonneen ? etenkin jos kyse on täällä toimimisesta. Helleenien kerjuu- matka Eurooppaan ei ole saanut lämmintä vastaanottoa. Hyvästä tuloksestaan kertonut UPM sulkee Suomesta kaksi paperikonetta. Olisiko syynä se, että kreikkalaiset ovat reilussa viikosssa keksineet uuden taloussanaston, jossa muun muassa emme halua lisää rahaa tarkoittaa haluamme lisää rahaa. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Tässä on asennekasvatuksen paikka. Kansanedustajat puhuivat tasa-arvon tulevaisuutta pohtivassa seminaarissa keskiviikkona Helsingissä. Suomeen, entiseen Nokia-landiaan suunnitellaan kahta suurta sellutehdasta. Investoinnit uudempiin tuotteisiin ovat vähäisiä. Entinen teknologiaihme elää edelleen puusta parasta havusellua. Eräänlainen mutkien suoraksi vetämisen ennätys nähtiin eilen eduskunnassa, kun perussuomalaiset yrittivät rakentaa Kreikan tuista eduskuntavaaliteemaa. Mitkä ovat sukupuolten tasa-arvoa koskevat tavoitteet, onko puolueilla erilaisia näkemyksiä aiheesta, mikä on Pääkirjoitus 5.2.2015 5 Heikki Sihto Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demari.fi se tasa-arvoinen Suomi, jossa haluamme elää ja jonka haluamme lapsillemme ja lastenlapsillemme rakentaa, Huovinen haastaa. Keskustan kansanedustaja antti kaikkonen ottaa esiin vanhemmuuden ja sanoo, että moni isä haluaisi olla enemmän kotona pienten lasten kanssa, mutta työantaja suhtautuu nihkeästi jopa lainsäädännöstä kumpuaviin isän oikeuksiin. . Sillä olisi ollut KeskiEuroopassa tehottomampiakin koneita lopettavaksi, mutta valinta osui Suomeen. Kuopiossa toimii Savon Sellu, jonka toiminnan M-real, nykyinen Metsä Board myi irlantilaiselle metsäteollisuuspatruuna Dermot Smurfitin johtamalle kansainväliselle sijoittajaryhmälle kymmenisen vuotta sitten. Biotuotteet ovat vasta haave, ja paljon kohkattu cleantechvienti on törmännyt kovaan kansainväliseen kilpailuun. Suomen ongelma on edelleen kapea tuotanto. Nyt näyttää siltä, että tämänhetkinen taloustilanne, ja seitsemän vuotta taaksepäin, on johtamassa siihen, että muutama ikäluokka nuorista miehistä jää työelämän ulkopuolelle. Rinne sanoo, että jos palkkaeroja halutaan tasata, pitää käyttää rahaa. . Valtiovallan on järkevä tukea myös seuraavalla vaalikaudella sellaisia ratkaisuja. Rinne korostaa myös asenteiden merkitystä. . Toinen vaihtoehto olisi ollut toiminnan lopettaminen. Viime vuodet Savon Sellu on pessyt kannattavuudessa kotimaiset alan yritykset. Kuopiossa myös parhaillaan intoillaan alueelle suunnitteilla olevasta jättimäisestä sellutehtaasta. Toivottavasti sellun suhdanteet eivät ole kääntyneet, kun nämä hankkeet valmistuvat. elinkeinoelämän keSkuSliitto SynkiStelee Peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) mukaan tiukan mies-nais-jaottelun purkamiseksi tarvitaan myös miesten siirtymistä naisvaltaisille aloille. Ilmapuntari Taskulämmintä tuulta. Naapurimaassa Ruotsissa on perinteisen teollisuuden rinnalla vahvaa kulutustuotteiden ja palveluiden vientiä. Hän kannustaa poliittisia toimijoita keskusteluun. . Timo Soini heitteli sellaisia eurosummia, että ne maksamalla Suomi olisi jo ulosmittauksessa. heikki.sihto@demari.fi Hyytävää
Ely-keskus oli määrittänyt metsän käsittelyn sallituksi niin, että kahden kolopuun välissä olisi noin 10 metriä leveä ja 200 metrin pituinen kulkuyhteys. (STT) aisissa, kertoo Veronmaksajain keskusliiton selvitys. Selvityksessä vertailtiin keskipalkkaisen kahden tulonsaajan esimerkkiperheen verotusta Manner-Suomen kunnissa. Esimerkkiperhe maksaa tuloveroja Kauniaisissa reilut 23 600 euroa ja Kiteellä reilut 28 400 euroa. Tuloveroihin on laskettu kunnallis- ja kirkollisvero sekä valtionvero, yleisradiovero ja sosiaaliturvamaksut. Kireitä verottajia ovat myös Ruovesi, Orivesi, Karijoki ja Siikalatva, kevyitä verottajia Espoo, Helsinki, Eurajoki ja Naantali. Maakuntakeskuksista kirein verottaja on Kokkola. (STT) Vertailu: Kitee on vuoden kovin verottaja, Kauniainen kevein Tuloverotus on tänä vuonna kireintä Kiteellä ja lievintä Kauni-. Ensisijaisesti vastuu kriiseissä kuuluu yksityisille sijoittajille ja omistajille. KHO: Kapea kulkuyhteys liitooravapuiden välillä oli riittämätön Pelkkä kapea kulkuyhteys liitooravan kahden kolopuun välissä oli riittämätön turvaamaan lisääntymis- ja levähdyspaikan säilymisen, katsoi korkein hallinto-oikeus (KHO) ratkaisussaan. Tapauksessa oli kyse yksityisten omistamasta maasta Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneella. Sen eteen on tehtävä töitä. Hän ihmetteli perussuomalaisten laiskuutta, kun puolue sai vaalivoittonsa vuonna 2011 ja vaati muutosta eurokriisin hoitoon. . Työpaikkojemme pelastamiseksi meidän täytyy olla mukana miettimässä ratkaisuja euroalueen ja maanosamme taloudellisiin haasteisiin. Emme voi käpertyä Impivaaraan ja toivoa, että paha menisi itsestään pois. Vallittu kiittelee Paateroa SAK:laisen TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton puheenjohtaja Timo Vallittu on tyytyväinen valtiovallan päätökseen hylätä Neste Oilin ja Fortumin hallitusten palkkioiden korotukset. Neste Oilin jalostamojen öljytyöntekijät ovat järjestäytyneet TEAMiin. . Suomi sen sijaan olisi jäänyt myös 18 aarin saareke. Vaalien jälkeen perussuomalaisilla oli monta mahdollisuutta tarttua toimeen, mutta puolue ei ollut siihen silloin valmis. (Demokraatti) Timo Vallittu. mitään kehitystä, vaikka vaalikausi on jo kääntymässä loppusuoralle. ?Tiliote on tässä? Suomi on Rinteen mukaan jatkuvasti painottanut, että kukin jäsenmaa huolehtii omista veloistaan. Eduskunta keskusteli keskiviikkona eurokriisin hoidosta ja Kreikan tilanteesta perussuomalaisten välikysymyksen takia. Rinne muistutti, että Kreikan velanhoitokyky ei ole niin huono kuin annetaan usein ymmärtää. . Vuonna 2010 maalle myönnettiin kahdenvälisiä lainoja Suomen osuuden ollessa noin miljardi euroa. . Toisen puun ympärille . Ministeri Sirpa Paateron (sd.) ratkaisu on viisas ja tähän aikaan sopiva. Euromailta saamiensa lainojen lyhennyksiä Kreikan ei tarvitse maksaa vielä seuraavaan kahdeksaan vuoteen. Myöskään korkoja Kreikan ei tarvitse maksaa ERVV-lainastaan ennen vuotta 2023, vaan korot pääomitetaan lainaan. Siksi keskustelu nyt tehtävistä velkahelpotuksista on turhaa varjonyrkkeilyä. Rinteen mukaan velkahelpotukset ja velanleikkuu eivät myöskään takaisi, että Kreikan taloustilanne merkittävästi kohenisi. . Suomenselän Luonnonystävät valitti päätöksestä. KHO katsoi, että metsähakkuiden suorittaminen ely-keskuksen päätöksen mukaisesti olisi tässä tapauksessa heikentänyt liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkaa. KHO palautti asian ely-keskukselle uudelleen käsiteltäväksi. 6 5.2.2015 UUTISET ??Rinne: ?Keskustelu Kreikan velkahelpotuksista on turhaa varjonyrkkeilyä? Suomen hallussa on vakuuksien sulkutili Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) korosti eduskunnassa eilen, että Suomi ei missään nimessä hyväksy Kreikan julkisen velan leikkausta. Rinne painotti, että Suomi ei voi hyväksyä Kreikan julkisen velan leikkausta. Sen sijaan kestävä taloudenpito sekä korruption ja veronkierron vastainen taistelu luovat pohjaa uuden hyvinvoinnin rakentamiselle. Perussuomalaiset eivät tarttuneet toimeen Rinne uskoi jokaisen eduskuntasalissa muistavan, että Suomen etu on aina ollut vahvasti sidoksissa Eurooppaan. . Lainan myönsi keskustan johtama hallitus, eikä tuolle lainaosuudelle ole vakuuksia. Tämä miljardi euroa on ainut summa, joka Suomesta Kreikkaan on lähtenyt, Rinne huomautti. Vakuuksien ansiosta Suomi on muita euromaita paremmin suojattu kriisin vaikutuksilta. Kreikan toisessa ohjelmassa vuonna 2011 Suomi ja muut euromaat eivät antaneet Kreikalle suoraan rahaa. Kansan arki on jo vuosia ollut massatyöttömyyttä, yt-menettelyjä, irtisanomisia, lomautuksia, toimeentulo-ongelmia ja huolta tulevaisuudesta. Paateron päätös viestii kohtuullisuuden ja Lehtikuva / Jussi Nukari Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) vakuutti eilen eduskunnassa, että Suomi on muita paremmin suojattu Kreikan maksuongelmilta. Ei mene. Tämä on sitä sijoittajavastuuta, jonka vahvistamiseksi Suomi teki valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) johdolla hartiavoimin töitä. Kreikalle on annettu kaksi lainaohjelmaa. Tässä en ole havainnut oikeudenmukaisuuden tajusta, Vallittu kiittää. Neste Oililla käytiin viime syksynä yt-menettely, joka johti siihen, että yhtiöstä vähennetään 203 työpaikkaa vuoteen 2016 mennessä
Euroopan ja Suomen tulevaisuus ei ole toivoton. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka torjuu deflaatiouhkaa ja edistää eurovaluutan kurssin asettumista myös Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä tukevalle tasolle. Valitettavasti perussuomalaiset ovat liittyneet tähän epäpyhään sekakuoroon, Tuppurainen moitti. Tuppurainen korosti, että Kreikan hallitus päättää maan suunnasta itse. . Tiliote on tässä, jos haluatte tarkistaa, Rinne vinkkasi.? osallistuu takaajana ERVV:n eli Euroopan rahoitusvakausvälineen kautta Kreikan lainaohjelmaan reilulla 2,7 miljardilla eurolla. Tälle ohjelmalle Suomella on ministeri Jutta Urpilaisen (sd.) johdolla neuvottelema vakuus, jonka arvo on tällä hetkellä noin 930 miljoonaa euroa. . (Demokraatti). Kreikka ei sentään ole vajonnut kehitysmaan tasolle, Tuppurainen lausui. Tuppuraisen mukaan Kreikan tilanne on herättänyt innostusta ääriaineksissa ympäri Eurooppaa. Tiliote on tässä, jos haluatte tarkistaa, Rinne vinkkasi. Hän muistutti, että vakuuksien ansiosta Suomi onkin muita euromaita paremmin suojattu kriisin vaikutuksilta. Tähän ovat huomiotaan kiinnittäneet myös kansainväliset luottoluokituslaitokset. Eduskunta äänestää perjantaina hallituksen luottamuksesta. Kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) syytti perussuomalaisten synkistelevän Kreikan tilannetta. ?Perussuomalaiset synkistelevät? Tuppuraisen mukaan välikysymys maalaa Kreikan tilanteesta synkän kuvan, joka ei vastaa todellisuutta. Kreikan sosiaalisia ongelmia väheksymättä on myös syytä todeta, että veronkantoa tehostamalla, korruptiota kitkemällä ja tulonjakoa oikaisemalla maa voi itse turvata terveydenhoitoa ja perustoimeentuloa kansalaisilleen. Yrittäjäverkosto haluaa parantaa pienyrittäjien asemaa ja avata keskustelun uusien työntekijöiden palkkaamisen helpottamisesta. Kannanotossaan verkosto pitää oikeansuuntaisena valtiovarainministeri Antti Rinteen esitystä arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostosta 8 500 eurosta 10 000 euroon. Esittäjien mukaan tämä ei ole sattumaa, vaan vetovoimatekijä. Päätöstä Finavialta toivotaan nyt Sibeliuksen syntymän juhlavuonna. Pärjätäksemme tulevaisuudessa tarvitsemme korkeatasoista omaa osaamista ja kan- Lipponen hirmustui teknologiateollisuudelle Jean Sibelius. kustajille tuntuman Suomesta kulttuurimaana. Suurmiesten mukaan on nimetty useita lentoasemia ulkomailla kuten New Yorkissa John. Kennedyn lentoasema SDP:n kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Lipponen pitää Teknologiateollisuuden esitystä sulkea puolet Suomen yliopistoista mielikuvituksettomana ehdotuksena. ?Totta on se, että tarvitsemme ison kurssin muutok- palkkaamiseen ja turvattaisiin työntekijöiden asema mahdollisten työttömyysjaksojen aikana. Kansainväliset talouskriisit ovat monin verroin kalliimpia kuin takausvastuut, Tuppurainen sanoi. riyrittäjien mukaan muutos ei kuitenkaan riitä. ?Verkosto esittääkin arvonlisäveron liukuvan alarajahuojennuksen nostoa nykyisestä 22 500 eurosta 50 000 euroon ja pienyrityksille mahdollisuutta siirtyä maksuperusteiseen arvonlisäveroon.? Demariyrittäjät perustelevat muutosta sillä, että hallituksen tulee kehittää arvonlisäverotusta edelleen kaikkien pienyritysten, ei vain sivutoimisten yrittäjien ja itsensä työllistäjien, toimintaedellytysten parantamiseksi. Verkosto esittää VarsinaisSuomen työ- ja elinkeinotoimiston alueelle kokeilua, jossa pienyritysten työntekijöiden irtisanomissuojaa madallettaisiin, työttömyyskorvausta nostettaisiin ja työn vastaanottaminen tehtäisiin pakolliseksi. ?Tällä alennettaisiin kynnystä uusien työntekijöiden ja Varsovassa Frederic Chopinin asema. Kokeilun pelisäännöt laadittaisiin yhteistyössä työ- ja elinkeinoviranomaisten, ammattiyhdistysliikkeen ja yrittäjärjestön edustajien kanssa.? Varsinais-Suomen SDP:n yrittäjäverkosto aloitti toimintansa marraskuussa 2014. Demokraatti Päivi Lipponen. sainvälistä verkottumista. Se on ilmoittanut haluavansa pitää euron valuuttanaan. Meillä on monipuolista osaamista ja vahvat, vakaat markkinat. Jäsenyys euroalueessa tarjoaa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Euro sopii Euroopalle, euro sopii Suomelle, Tuppurainen sanoi. Demokraatti Varsinais-Suomen demariyrittäjät ajavat irtisanomissuojan heikennystä Varsinais-Suomen demariyrittäjät ovat valmiita madaltamaan irtisanomissuojaa. Ranskan Front Na- tional, Espanjan äkkiväärät vasemmistolaiset ja monet muut uskovat, että Euroopan sekasorron aika on tullut. . Nurkkakuntaisuus pitää unohtaa. UUTISET 5.2.2015 7 SDP:n Tuppurainen: ?Euroalue ei ole tulonsiirtounioni? Marja Luumi . Velanhoitokulut eivät enää ole ennätystasolla ja maan talous on saatu kasvu-uralle. . Ne toivovat, että Jean Sibelius lisättäisiin lentoaseman nimeen Finavian valitsemalla sopivalla tavalla. Ajatuksen esittäjien mukaan Sibeliuksen lisääminen lentoaseman nimeen loisi positiivista mielikuvaa asemasta ja antaisi sen kautta kulkeville mat- tuttaa. Hän listaa, että maan velkoja on leikattu, lyhennyksiä lykätty ja korkoja alennettu. Teemme näin, koska keskinäisen riippuvuuden maailmassa emme voi elää eristyneenä ja yhteisvastuusta irrallaan. Tämä raha on Suomen valtion hallinnassa olevalla sulkutilillä. Olemme pitäneet kiinni siitä, että jokaisen valtion on hoidettava itse oma taloutensa. Euroalue ei ole tulonsiirtounioni, Tuppurainen sanoi. SDP on pitänyt arvossa eurooppalaista yhteistyötä ja samaan aikaan valvonut Suomen etua, Tytti Tuppurainen muisKari Hulkko Demokraatti marja.luumi@ demari.fi ?Tämä raha on Suomen valtion hallinnassa olevalla sulkutilillä. Olemme pitäneet kiinni siitä, että jokaisen valtion on hoidettava itse oma taloutensa, SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen sanoi. Kun eduskunta pui välikysymystä eurokriisin hoidosta ja Kreikan tilanteesta, kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) painotti SDP:n ryhmäpuheenvuorossa sosialidemo- kraattien johdonmukaista linjaa kriisin hoidossa. . Suomen tulevaisuuden tae on koulutus, tiede ja tutkimus. Mutta Teknologiateollisuuden esittämillä pakkosulkemisilla ei luoda tieteen edelläkävijyyttä eikä huippulaatua. Lipponen painottaa pakkotoimien sijaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä. . Suomessa on 14 yliopistoa ja 25 ammattikorkeakoulua. Näiden kesken on haettava entistä enemmän yhteistyömuotoja, jotka hyödyttävät molempia osapuolia ja rikastavat suomalaista tiedekenttää ja osaamista. . F. Tämän toteutuminen edellyttää, että se pitää kiinni maan aiemmin antamista sitoumuksista, Tuppurainen painotti. Tuppuraisen mielestä kriisien vatvomisen sijaan katse on nyt käännettävä tulevaisuuteen. . (STT) sen. Dema- Helsinki-Vantaan lentoaseman nimeen halutaan Jean Sibelius Jean Sibelius haluttaisiin saada mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman nimeen. Sibelius-seura, Sibeliuksen juhlavuoden 2015 projektityöryhmä ja Sibeliuksen syntymäkaupunkisäätiö esittävät ajatusta Finavialle. Suomi on valinnut linjakseen tukea euroalueen vakautta. . Tarvitsemme myös uudenlaista kykyä soveltaa ja kehittää käytettävissämme olevia resursseja. Ilman niitä emme kykene ottamaan käyttöön muualla tuotettua tietoa ja osaamista
Naisia ilmaantui myös kuvataiteilijoina uusien taidesuuntausten edustajiksi. Naisten asema parani sikäli, että naisten odotettiin osallistuvan yhteiskunnallisten asioiden hoitoon. Keisarinnojen Elisabetin ja Katariina Suuren hallitusaikoina 1700-luvulla naisille säädettiin monia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. Sodan aikana osa naisista värväytyi armeijan palvelukseen, osa hoiti kotirintamalla raskaissa olosuhteissa perhettä. Perestroikan aikana 1980-luvulla alkoi myös feminismi ilmaantua julkisuuteen. Naisten taakkaa helpottamaan perustettiin lastentarhoja ja terveydenhoitoa parannettiin. Liikkeen johtohahmoja oli mm. Hän kirjoitti naisten elämästä ja heidän tuntemuksistaan naisena. Hvo*t*inskaja oli kannanotoissaan sangen maltillinen, mutta vuosisadan vaihteeseen mennessä ilmaantui myös radikaalimpia naiskirjailijoita. Kirjassa käsitellään kirjallisuutta, teatteria, kuvataiteita, politiikkaa ja yhteiskunnallista aktivismia, maaseudun arkea, koulutusta, naisliikkeen historiaa, mediaa, populaarikulttuuria ja talouselämää. Naisten olosuhteet kulttuurin saroilla ovat vaihdelleet eri aikoina. Se ei ole toisaalta ihme, sillä niin miesvaltainen on venäläinen yhteiskunta ollut ja on yhä edelleenkin, vaikka naisasialiike on pyrkinyt sitkeästi murtamaan näitä ikivanhoja asenteita. Kattava selvitys naishistoriasta Teoksessa Naiset Venäjän kulttuurihistoriassa 13 naistutkijaa Suomen eri yliopistoista ovat kirjoittaneet pitkiä selvityksiä eri aloista, joilla naiset ovat toimineet Venäjällä 1700- ja 1800-luvuilla lähtien ensin Venäjällä, sitten vallankumouksen jälkeisessä Neuvostoliitossa ja jälleen uuden Venäjän moninaisissa tehtävissä. Tutkijat ovat nähneet kulttuurin käsitteen hyvin laajasti. Pääosa naisista työskenteli kuitenkin pienellä palkalla ja pitkää päivää tehtaissa ja kolhooseissa. Nämä ovat ensimmäiset kysymykset kun ryhtyy lukemaan tätä historian kirjaa. Teos on järkälemäinen yhteenveto naisten toiminnasta kulttuurielämän eri aloilla Venäjällä ja Neuvostoliitossa. Niissä vaihdettiin mielipiteitä myös yhteiskunnallisista kysymyksistä. Onko heitä, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Naiset saivat muun muassa oikeuden hallita omaa omaisuuttaan avioituessaan ja muutamia naisille tarkoitettuja oppilaitoksia perustettiin. Tuon ajan ensimmäinen merkittävä nainen oli ruhtinatar Jekaterina Da?kova, monipuolinen kirjailija, Pietarin tiedeinstituutin johtaja sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja. professori Valentina Uspenskaja. Tuon ajan venäläisessä yhteiskunnassa naisten rahan ansaitsemista kirjoittamalla katsottiin pelon sekaisella kielteisyydellä, varsinkin kun naiskirjailijat olivat vielä enimmäkseen hyvinvoivista aatelisperheistä. Mieskirjoittajat häivyttivät naisten panoksen Naiset Venäjän kultturihistoriassa. Mutta samalla työläisnaisten oli huolehdittava kodista ja lapsista, joten naisten taakka nousi ainakin kaksinkertaiseksi. Stalinin aikana naisten edellytettiin myös synnyttävän paljon lapsia, koska maan väkiluku oli alamaissa. 8 5.2.2015 ELÄMÄNMENO Venäjän naisilla yhä ?Nyt myyt vain kertomuksiasi, mutta vielä tulee päivä (?), jolloin myyt itseäsi.? Näillä julmilla sanoilla tuomitsi kenraali-isä kirjailija ja matemaatikko Sofia Kovalevskajan sisaren Annan kirjoitustyön, kun tämä oli saanut julkaistuksi ensimmäisen kertomuksensa eräässä lehdessä vuonna 1864. Koko 1800-luvun naisten kirjoittaminen ja julkaiseminen seksualisoitiin rinnastamalla ne prostituutioon. Vuosisadan lopulla nousi tärkeäksi naiskysymys, siis naisten asema yhteiskunnassa. Yksi suosituimmista naiskirjailijoista monien muiden lisäksi oli aatelinen Nadezhda Hvo?t?inskaja, josta tuli isän kuoleman jälkeen ammattikirjailija. Mieskirjoittajat ovat kuitenkin häivyttäneet naisten panoksen kulttuurin parissa. Teoksen lähtökohta on tiukan feministinen ideologia. Naiset alkoivat kirjoituksillaan vaikuttaa naisten itsemääräämisoikeuteen ja naisten vapaisiin valintoihin elämässään. Markkinatalouden tullessa Venäjälle taloudellisten ongelmien keskellä feminismi pääsi vasta vähitellen tunkeutumaan julkisuuteen. Hänen uransa katkesi kuitenkin ennen aikojaan, kun hän joutui keisarinna Katariinan epäsuosioon. Salonkikulttuuri kukoisti Naiset vaikuttivat 1800-luvun alussa pitämällä kulttuuria käsitteleviä salonkeja. Erilaisia feministisiä yhdistyksiä ja järjestöjä syntyi. Naisten äitiyttä korostettiin erityisesti, mitä ortodoksinen kirkko oli jo tehnyt monina vuosisatoina aikaisemmin. Heiltä vaadittiin työntekoa varsinkin teollisuudessa ja maataloudessa. Koulutus tuli kaikille kansalaisille mahdolliseksi. Työ ja kodinhoito rasittivat Neuvostoliitossa Naisilla ei asiaa vallan huipulle Teoksen kiintoisinta antia on naisten asema Neuvostoliitossa. Todellisuudessa valta oli edelleen miehillä. Vain kolme naista, Aleksandra Kollontai, Na- dezhda Krupskaja ja Jekaterina Furtseva nousivat sangen ylos valtakoneistossa. Tuolloin pyrittiin naiskysymystä kääntämään osaksi koko politiikan kenttää
Aktiivisimmat feministit saivat luotua yhteyksiä ulkomaisiin järjestöihin, jotka myös rahoittivat venäläisten toimintaa. ELÄMÄNMENO 5.2.2015 9 pitkä tie tasa-arvoon Getty Images ?Nyt myyt vain kertomuksiasi, mutta vielä tulee päivä (?), jolloin myyt itseäsi.? Naisen rooli on venäläisessä yhteiskunnassa yhä voimakkaasti perinteisiin nojaava. Kirjat Naisia Venäjän kulttuuri historiassa. Toim. Politiikassa naiset ovat saavuttaneet paljon. Kun ulkomaista apua rajoitettiin, toiminta on viime vuosina vaikeutunut. Teoksessa on runsas valikoima naisvaikuttajien ja tavallistenkin naisten elämäkertoja, joista ilmenenee naisten aseman vaihtelu eri aikoina. Yhtenä ilmiönä Venäjällä on noussut populaarikulttuuri esimerkiksi viihdekirjallisuudessa ja musiikissa. Kaiken kaikkiaan Venäjän naisilla on vielä pitkä tie todelliseen tasa-arvoisuuteen. mikä on tilanne Suomessa. Mutta vertailun vuoksi . Mutta talouselämän johtopaikat ovat yhä enimmäkseen miesten käsissä. Anja Salminen. Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi ja Marja Sorvari Gaudeamus 2014. ympäri maata
Eri ikäisiä teatterin harrastajia yhdistävä paja heittäytyi ohjaajansa mukaan esiintymään ?köyhällä estetiikalla mielikuviin ja yksinkertaisuuteen nojaten?. Tulos ei ole niin pelkistetty kuin luvataan, vaan rikassävyinen ja monisyinen teatteritutkielma monitasoisesta aiheesta. Tuore näkemys kuihtuneista juurista Suomen Kuvalehden nykyinen päätoimittaja Ville Pernaa toteaa Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia -teokseen (Edita 2005) kirjoittamassaan artikkelissa, että Suomen ja Neuvostoliiton välinen ystävyyspolitiikka toimi Suomessa kolmella eri tasolla. Olisi ihanaa, jos Venäjään ystävällisesti suhtautuvat ihmiset voisivat esittää ajatuksiaan julkisesti. Mukavaa olisi myös, jos lehdistö antaisi propagandan ja spekulaation ohessa tilaa analyysille ja järkiperusteille. Pertti Julkunen Meri Kailanto Omakohtiyhdistys päättää tehdä matkan Viipuriin.. klo 19 Tukkateatteri 7.2. Se herättää vuoden 74 kokeneen katsojan muistelemaan minkälaisia Neuvostoliitto-suhteet oikein olivat ja kysymään minkälaisia nykyiset Venäjä-suhteet voisivat olla. klo 19 Tukkateatteri 11.2. klo 13.30 Pappilanpuiston palvelukeskus, Kourutaltankatu 2, Tampere (ilmainen) 12.2. Tuloksena on nykyisyyttä menneisyyden avulla kauniisti ymmärtävä teatteriteos. klo 14.15 Tammelan palvelukeskus, Itsenäisyydenkatu 21 B, Tampere (ilmainen) Suomi suhtautui ystävyyspolitiikan päivinä Neuvostoliittoon. Sosialidemokraattien itseironiaa? Tukkateatteri kohtelee kaunaisia ja ennakkoluuloisia suomalaisia suopeasti ja hyväntuulisesti, etten sanoisi kunnioittavasti. Nuoremmat kokevat esityksen jotenkin toisin. Omakotiyhdistyksen kommunistijäsen Kemppainen teeskentelee ihailevansa Neuvostoliittoa, vaikka ei ihaile. Monet päiväpajalaisista puolestaan ovat kokeneet tuon suurenmoisen vuoden nuorina aikuisina. Tulos ei ole niin pelkistetty kuin luvataan, vaan rikassävyinen ja monisyinen teatteritutkielma monitasoisesta aiheesta. Kokemusero luo hyvän jännitteen. Näytelmän kerronnallisena ytimenä toimii omakotiyhdistys vuodelta 1974. Omakotiväki tarjoaa kokouspuheessa uudelle jäsenelle ystävyyttä ja yhteistyötä. Ihailu kuului asiaan. Jotkut muut teeskentelevät pelkäävänsä tullissa, vaikka eivät oikeasti pelänneet. orgaani. Samaan tapaan Teatteri Tukkateatteri, Tampere: Kulttuurieroja Käsikirjoitus työryhmä . Yhdistys pitää kokouksen, päättää Viipurin matkasta ja tekee sitten matkan. Ytimen ympärille on siroteltu kansakoulukohtaus vuodelta 1934, Moskovan suuruuden ja sen aamiaisten runsauden ylistys vuodelta 1995, Kristian Smedsin Tuntemattoman sotilaan bilateraalinen vastaanotto kahvilatelevision äärellä vuonna 2009 sekä vuonna 2015 tapahtuva vanhan äidin kihlautuminen venäläisen miehen kanssa. Omakotiyhdistys ei ole ?puolivirallinen?, mutta ehkä sentään ?neljännesvirallinen. Pernaan mukaan välitystyö ei sujunut vaikeuksitta. Esimerkiksi Helsingin Sanomia huolestuttaa, että netissä esiintyy joskus Venäjälle myönteisiä mielipiteitä. 10 5.2.2015 ELÄMÄNMENO Venäjä suomalaisten sielussa Tukkateatterin Päiväpajan uutuus käsittelee suomalaisten tunteita venäläisiä kohtaan. Kauna ja epäluulo kuuluvat kuiskeena epävirallisessa puheessa. Monenlaiset tulkinnat käyvät mahdollisiksi. Minä näin esityksessä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kuivahtaneita juuria ja sosialidemokraattien tarkkaa ja tahdikasta itseironiaa. On mahdollista, että tekijöiden tarkoituksena ei ole lainkaan ollut valaista menneisyyttä näillä mielikuvilla. Muistelun kautta nykyisyyteen Säppi suvaitsi syntyä vasta monia vuosia vuoden 1974 jälkeen. On vain suomalaisia, joiden keskinäisissä suhteissa näkyy Venäjä. Pelko kuului asiaan. Venäläiset ovat pois kuviosta. Nana Liukkosen kaunis ja rohkeapoljentoiseksi kääntyvä lauluääni jättää esityksestä lämpimän muiston. Ohjaaja Miia Säppi tekee pajan muokkaamasta aiheesta sosiogrammin. Paikallisesta yhdistyksestä tulee yhteiskunnan pienoiskuva. ?Ryssä on aina ryssä. Henkilöohjaus on huolellista ja hyvällä tavalla uteliasta. Jokainen, joka sellaisen kirjoittaa, on sairas ihminen ja ulkovallan agentti, trulli. Tukkateatteri saa ajattelemaan, että vanha teennäinen ystävyys saa kaikin mokomin pysyä poissa. Havaintojeni mukaan monet suomalaiset suhtautuvat venäläisiin teeskentelemättömän vihamielisesti kaikista tosiasioista ja järkisyistä piittaamatta. Monet suhtautuvat venäläisiin myös teeskentelemättömän myönteisesti, ja usein tosiasioista ja järkisyistä piittaamatta. Analyysia propagandan ohelle Venäjään myötämielisesti suhtautuvat on vaiennettu eikä heidän olemassaoloaan myönnetä. Isot sanomalehdethän luopuivat niistä vasta muutama vuosi sitten. Tai jos myönnetään, niin se tehdään patologisoivassa ja pian ehkä kriminalisoivassa hengessä. Sen sijaan olisi hyvä, jos journalismi alkaisi noudattaa tasapuolisuuden vaatimuksia edes muodollisesti. -mentaliteetti vaikutti ruohonjuuritasolla pitkään. Tukkateatterin näytelmästä korkea politiikka on poissa ja välittävä taso piilossa. Teeskentely yhdisti kahta toisilleen vihamielistä suomalaisleiriä. Tunnistan teennäiset Neuvostoliitto-tunteet ja muistan myös toisenlaisia asenteita. Ohjaus Miia Säppi ? Rooleissa Marja Langi, Jaakko Katajamäki, Jyri Knuuttila, Pia Moisio, Kristiina Jakovuori, Noora Laaksonen ja Nana Liukkonen Ensi-ilta pe 30.1. Seuraavat esitykset: ?? ?? ?? ?? 6.2. Urho Kekkonen ja muut johtomiehet hoitivat asioita korkealla poliittisella tasolla. Kokouksen avaus, päätös ja muut järjestörituaalit vievät kaikessa luontevuudessaankin osallistujat arkisesta elämismaailmasta virallisen systeemin kosketukseen. Johtajia ja kansaa yhdisti yhteistyön organisaatioista koostuva välittävä taso, johon kuului muiden muassa puolivirallinen Suomi-Neuvostoliitto -seura
Ammattinäyttelijöistä Matti Onnismaa ja Mari Rantasila muuttuvat juopotellessaan möliseviksi zombie-hahmoiksi. Voi varmasti sanoa, ettei tällaista ole Suomessa aiemmin tehty, eikä ehkä maailmallakaan. Realismilla ei päätä vaivata, mutta tunteet ovat tosia. Teräsvartalo ei kuitenkaan pelaa Aimon toivomalla tavalla, sillä tyttö ei kaipaa suurikokoista ja uutta lihaksistoaan pullistelevaa robottia vaan kiintymyksensä hellemmin osoittavaa seurustelukumppania. Myös juonen sivuhaaroissa pohditaan naisen tarpeita ja asemaa: paitsi supersankarina myös rikoksen ratkaisemiseen uppoutuneen miekkosen laiminlyötynä tyttöystävänä. Toisaalla homopoika huomaa ihastuvansa kauniiseen tyttöön, kuten Mika Niikkokin varmaan toivoisi. Teos liikkuu epämukavuusalueella kirjaimellisesti. ELÄMÄNMENO 5.2.2015 11 Suoraa toimintaa. Millan (Milka Suonpää) ja Aimon (Joel Hirvonen) rakkaus joutuu koetukselle. Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demari.fi * * * * * Mestarillinen * * * * Erinomainen * * * Hyvä * * Ongelmallinen * Kehno Rajua rakkautta Pliisu suomalaiselokuva onnistuu harvemmin yllättämään visuaalisesti tai sisällöllisesti. Vakavampaakin sanottavaa kasarielokuville kumartavalla tarinalla on, mutta pointtia ei tatuoida otsaan. Jussi-gaalaa viime sunnuntaina katsoessani panin merkille myös, kuinka moni viime vuoden teoksista on erilaisia nuortenelokuvia. Lovemilla (2015) ponnistaa siis tuhannesti nähdystä maastosta ruotiessaan alle parikymppisten ihmissuhteita ja aikuistumista. Siinä ei kuitenkaan ole juuri mitään aihepiirin kotimaisille ominaista sievistelyä, noloilua tai setäilyä, vaan sitä on ilmiselvästi tehty nuorten ehdoilla heidän lähtökohdistaan. Olin myös siitä suosiollisessa asemassa, etten tiennyt ilmiöksi muodostuneesta jutusta käytännössä mitään ennen elokuvan katsomista, joten sain yllättyä. Lähes kaikkia kohtauksia sävyttää odotus, pinnan- Parhaan elokuvan ja ohjauksen Jussi-palkinnot vienyt Jukka-Pekka Valkeapään kokeellinen road movie oli taloudellinen floppi, mutta pystit paikkaavat vähän suuren yleisön vieroksuntaa. Henkilöiden päät poksahtavat rakastellessa. Lavastus, puvustus ja höpsöt tehosteet pelaavat sketsimäisesti, mutta ohjaaja Teemu Nikki ei päästä kohtauksia venymään yli nasevien oivallustensa. Ilmaisutaidon lukiosta löytyneiden opiskelijoiden yhteispeliä voi vain ihailla ja mikä parasta: hauskan pitäminen välittyy myös katsomoon. Kannattaa tarkistaa oman kunnan tilanne, sillä tämä teos vaatii valkokankaan.. Haastavammat elokuvat häviävät nopeasti teattereista. Vain loppua vaivaa turhan säyseä kiltteys ja sovinnollisuus. Poimintoja Turisti He ovat paenneet Ruotsalaisen Ruben Östlundin elokuva on satiiri, kuinka ihanneperheen idylli järkkyy ja myytti luolamiessuojelijasta särkyy lumivyöryn jälkimainingeissa. Lovemilla on syntynyt onnellisten tähtien alla. Reippaasti alle miljoonalla kuvattu elokuva ottaa budjetin rajoitteistaankin härkää sarvista. Sen koetinkiveksi osoittautuu Aimon epävarmuus ja mustasukkaisuus. Se ei pyri olemaan uskottava vaan päinvastoin alleviivaa fantasiaelementtiensä keinotekoisuutta. Sotaaiheet, nostalgia ylipäänsä ja ankea kurjistelu tuottavat joskus mukiinmenevää viihdettä mutta useammin kaavamaista latteutta suurelle yleisölle. Lajityyppien rajoja sirkustyyliin ylittävänä teoksena se on myös muodossaan riemukas iloittelu vailla jäykistelyä. Hellät tunteet Tarinan keskiössä on Millan ja poikaystävä Aimon pesimisvaiheen suunnitteluun edennyt seurustelusuhde. Helsingissä Kansallinen audiovisuaalinen instituutti esittää elokuvan tulevana lauantaina erikoisnäytök- alainen sähkö ja vaivoin kontrolloitu raivo. Jos passiivis-aggressiivisuus olisi elokuva, se olisi Turisti. sessä Orionissa. Kyse ei kuitenkaan ole ?eheyttämisestä? heteroksi vaan ennakkoluuloille nauramisesta ja hämmentävien tunteiden tunnistamisesta. Pienehkö budjetti etuna, ei rajoitteena Yleensä lyhytjänteisistä sarjoista ei saada millään onnistunutta pitkää elokuvaa, joka edellyt- tää kantavia teemoja ihmissuhdekuvioiden ja juonikoukkujen kustannuksella. Olin lukenut vain perussuomalaisten kansanedustajan Mika Niikon eduskuntakysymyksestä, jossa tämä paheksui masturbaation esittämistä Ylen nuortenohjelmassa, vaikka itsetyydytys oli jaksossa viitteellistä. Huolestuneen populistin kannattaisikin ensin tutustua arvostelemaansa asiaan, sillä verkossa miljoonia katsomiskertoja kerännyt ohjelma puhuu nyt ilmestyvänä elokuvana ihailtavan estottomasti ja alentumattomasti meitä kaikkia kyseisessä ikähaarukassa askarruttavista kysymyksistä, kuten seksuaalisuudesta, rakkaudesta, pari- Elokuva Lovemilla Ohjaus: Teemu Nikki Pääosissa: Milka Suonpää, Joel Hirvonen, Olli Rahkonen, Elina Knihtilä, Mari Rantasila, Matti Onnismaa 2015, 98 minuuttia suhteista ja erosta. Kriitikosta tuntuu ihmeelliseltä, että tekijäportaassa on nelikymppisiä homekorvia, koska meno on niin luontevan nuorekasta. Poika uskoo pelastavansa rakkauden kehonrakennuksella, joka menee äärimmäisyyksiin. Ohjaaja Nikki muistetaan vain elämänhalua vähentäneestä farssista 3Simoa (2012), joka on kuin nukkuneen rukous. Nyt jälki on aivan toista, juuri sitä, mitä esikoisfilmi ei vielä ollut: rento, hyväntuulinen, vauhdikas ja hauska
Kysymykseen viime sodista ja tiliteosta niihin on itse kunkin Väinö Voionmaa puhumassa Ruovedellä 1927. vastattava viime kädessä omalla tavallaan sen tiedon varassa, mitä saatavilla on. Ajatuksen isä . Mutta tilannetta auttaa yksityiskohtainen sisällysluettelo. sovittelija, eikö pikemminkin ay-liikkeen isähahmo. Mutta kyllä sovittelijan osaakin löytyy, vaikkapa senaatin ( hallituksen) jäsenenä vuoden 1917 lakkojen sovittelussa. Voionmaan rakkaus Petsamoon toi tulokseksi Jäämeren helmen koko Suomelle.. Entä sitten Voionmaa . Niissä kussakin on yli kymmenen joskus lennokasta alaotsikkoa, mutta pääotsikoille olisi toivonut asiallista rinnakkaisotsikkoa, vaikkapa näin: Intohimo ja kutsumus - Historioitsija heimoaatteen omaksujana; Odotus ja voitto . Lopullista totuutta en ryhdy arvioimaan muuten kuin sanomalla, että sodan sytyttyä on se käytävä lop- puun ja tartuttava oikealla hetkeä kiinni rauhaan pääsemiseen. Sen sijaan tarkastelen minulle läheisempää ensimmäistä maailmansotaa. Nyt on jatkon aika Lähteenmäen teoksen avulla. Siinä on alaotsikkona myös Arktinen Suomi tulevaisuuden suunnaksi. en sanoisi ensi sijassa puolue- vaan sivistyspoliitikko, mutta geopoliitikko tuo jotakin uutta meidän tietoisuuteemme: Petsamon saaminen Suomelle Tarton rauhanneuvotteluissa Neuvosto-Venäjän kanssa 1920. Kirjat Maria Lähteenmäki: Väinö Voionmaa . Tanner-ystävästä vastustajaksi. Kiinnostavaa on jo alkuluku eli tehtävän asettelu. Voionmaa on Lähteenmäen mukaan paitsi ajatuksen isä myös sen toteuttaja. Voionmaan toiminnassa toteutuu siis tutkijan ja poliitikon kaksoisrooli onnistuneesti. Petsamon liittäminen Tarton neuvotteluissa; Pelko ja ahdistus . Puolue- ja geopoliitikko. Harvinaisen asiallisia, mutta samalla kysymyksen herättäviä kirjannimiä. Työväenliikkeen ikonisarja täydentyi Työväen Arkisto Työväenliikkeellä on ollut neljä peruspilaria: ammatillinen, osuustoiminnallinen, poliittinen ja sivistyksellinen. Puolueja geopoliitikko Suomalaisen kirjallisuuden seura 2014 Marja-Liisa Hentilä: Sovittelija, Matti Paasivuori 1866?1937 Palkitsevaa luettavaa iltapuhteiksi Molemmat teokset ovat mahtavia tiiliskiviä: Paasivuoresta neljä ja puolisataa, Voionmaasta viisisataa sivua; ei mitään iltalukemistoa, vaan viikon ottava, mutta palkitseva iltapuhderupeama. Tilannetta ei paranna yhtään se, että kirjasinkoko on ajatellulle lukijakunnalle ehdottomasti liian pieni. Se on saatavissa myös netissä. Viime vuoden puolella ilmestyi SKS:n kustantamana Maria Lähteenmäen teos: Väinö Voionmaa . Runsas vuosi sitten ilmestyi Marjaliisa Hentilän elämäkerta Matti Paasivuoresta nimellä Sovittelija, Matti Paasivuori 1866?1937. Sen kustantajana on Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura, Työväen Arkisto julkaisu 6, 2013. Suomi suursodan kuvioissa sekä Epätoivo ja häpeä . Lähteenmäellä on vähän pidempiä lukuja, näillä neljällä on kovin runolliset nimet. Lähteenmäki kuvaa erinomaisesti Voionmaan panosta Petsamon saamiseksi Suomeen. Jos ajattelemme kunkin sektorin merkkihahmoja, niin poliittinen ja osuustoiminnallinen haara on saanut keulahahmonsa kuvatuksi Jaakko Paavolaisen mittavassa Väinö Tanner -elämäkertasarjassa. Nyt tämä suoranainen kulttuuritehtävä on tullut täydennetyksi. Paasivuori . Kirjat voi aloittaa ja lopettaa mistä luvusta tahansa. Hentilällä on lukuja yhdeksän, ja kussakin vielä puolenkymmentä alaotsikkoa. Eli Lähteenmäen teoksella on suorastaan sosiaalinen tilaus, Suomen asema pohjoisessa ulottuvuudessa. Mitä tulee Lähteenmäen tutkimustuloksiin ja hänen tulkintoihinsa, voi kirjaa sanoa kiinnostaviksi ja uutta tietoa antavaksi. 12 5.2.2015 ELÄMÄNMENO Sivistysmies politiikan parnassolla . ja toteuttaja Lainaan Heikki Ylikankaan ajatusta, että on luonnollista se, että tapahtumista kertoo ensinnä vastuussa olija, tässä tapauksessa Väinö Tanner ja hänen elämäkertansa
Tämä alkeellinen tarkastelutapa antaa hyvän kuvan siitä, kuinka erilaisia tutkittavat henkilöt olivat ja kuinka erilainen oli heidän työkenttänsä. Voidaan siis hyvää syyllä sanoa, että nämä tutkimukset täydentävät toisiaan samalla kun ne täyttävät suuren aukon työväenliikkeen itsetuntemuksessa. Mutta hämmästyttävän vähän sijaa kummassakin tutkimuksessa saa vuosi 1917, jolloin molemmat olivat Tokoin kokoomussenaatin jäseniä aikana, jolloin Suomessa oli maailman tai ainakin Euroopan ensimmäinen vasemmistoenemmistöinen eduskunta ja pääministeri. Seppo Väisänen. Voionmaa olisi voinut tuoda esille tämän puolueen yleisen näkemyksen muuallakin kuin omissa papereissaan, ja tällöin Lähteenmäellä olisi ollut enemmän kirjoitettavaa. Toisiaan täydentävät tutkimukset Tapaan aina katsoa sisällysluettelosta, kuinka paljon kukin henkilö esiintyy eli kuka on kirjan sankari. 133). Suomesta olisi sen mukaan tullut sisäisesti itsenäinen, mutta Kerenski määräsi eduskunnan hajotettavaksi. Lähteenmäki käsittelee asiaa kokonaista yhden lauseen verran ?valtalaki oli Voionmaan mukaan pääasiassa hänen käsialaansa. Vasemmiston edustajista oli paikalla ainoana Matti Paasivuori, joka oli sanoutunut irti aseellisesta kapinasta. Harris & Ewing Nämä tutkimukset täydentävät toisiaan samalla kun ne täyttävät suuren aukon työväenliikkeen itsetuntemuksessa. Matti Paasivuori Washingonissa 1919. Väinö Voionmaa. En halua olla ilonpilaaja, mutta olen törmännyt Petsamo-aineistoon, joka liittyy maantieteilijään nimeltä Väinö Tanner. Wikipedian mukaan tämä Tanner oli asiantuntijana Tarton rauhaneuvotteluissa! Lähteenmäen suurteoksen ehdotonta antia onkin juuri geopoliitikko Voionmaan esittely. Eräänlaiseksi kuumaksi perunaksi muodostuu tällöin toiminta kansalaissodan, Lähteenmäelle sisällissodan aikana. ELÄMÄNMENO 5.2.2015 13 Foto Nyblin Eduskunnan ensimmäinen istunto sisällissodan päättymisen jälkeen pidettiin 19.5.1918 Heimolan talossa. Paasivuori ajaa Tanneristakin ohi. Seuraavat ovat paljon jäljessä: Työväen miehistä on toisena Paasivuorikirjassa Oskari Tokoi 68 sivulla (Voionmaassa vain 15) ja Voionmaa-kirjassa Gylling 19. Tätä vaaraa Lähteenmäki käsittelee sen tiedostaneena. Valtalaki ei Voionmaan käsialaa Palaan alkuluvun teemaan henkilöhistorian ongelmista eli taisteluun vallasta ja pääsemisestä varjosta valoon. Valtalakihan oli keskeinen tekijä sosialidemokraattien itsenäisyyspolitiikassa. Tanner mainitaan Paasivuoren elämäkerrassa kaikkiaan 80 ja Voionmaan peräti 149 kertaa. Mutta voi sanoa, että yleissävy on edellisessä voittopuolisen myönteinen, jälkimmäisessä se muuttuu kriittiseksi. Yhdessä asiassa, vieläpä erittäin tärkeässä, Lähteenmäki antaa Voionmaalle aivan pääroolin, vaikkei tällä ollut juuri sivurooliakaan! Tarkoitan tällä ns. tämän näkemyksen 1969 teen sen nyt uudelleen. valtalain säätämistä kesällä 1917. Voionmaa esiintyy Paasivuori-kirjassa 17 sivulla ja Paasivuori vastaavasti Voionmaa-kirjassa vain kahdella sivulla. (s. Voionmaa pitäytyi kuitenkin asiantuntijan roolissa eikä suostunut ottamaan vastaan mitään muodollista asemaa, jolloin olisi uhannut joutuminen valtiorikosoikeudenkäynnin kohteeksi. Kuinka paljon Voionmaa tosiasiassa auttoi punaisia näiden tehdessä Neuvosto-Venäjän kanssa valtiosopimusta, jolla ItäKarjala olisi liitetty Suomeen. Kummankin kirjan ehdoton johtohahmo työväenliikkeen piirissä on luonnollisesti Väinö Tanner. Ensinnäkin sen ajaminen tapahtui ensi sijassa eduskunnassa, jonka jäsen Voionmaa ei tuolloin ollut. Pääansio on annettava Yrjö Mäkelinille, ja isoin sivuosa viipurilaiselle Evert Huttuselle, joka ajoi suomalaisten pyrkimyksiä neuvostojen kongressissa Pietarissa. (Huttusesta on luonnosmainen esitykseni Hannu Soikkasen toimittamassa Tiennäyttäjät-sarjassa). Lähteenmäki tukeutuu tässä edellisen Voionmaan elämäkerran kirjoittajaan Aimo Halilaan. Aivan samoin kuin ?teilasin
Faktaa ja fiktiota kuljetetaan rinnakkain koukuttavalla tavalla. Kirjan johtopäätösten suhteen ollaan varmasti montaa mieltä, myös oman liikkeemme sisällä. Eläkeläiset . On kuitenkin varottava, ettei heidän nimissään tehdäkin hyvää aivan joillekin muille. Palkkaindeksi lisää tuloeroja Sosialidemokraatit ovat ammattiyhdistysliikkeessä vastustaneet puhtaita prosenttikorotuksia. yhtenäinen joukko? Kimmo Kiljunen on ottanut esimerkiksi ?Ellin?, joka itävantaalaisena peruseläkeläisenä sopii hyvin tarkastelun kohteeksi. 14 5.2.2015 ELÄMÄNMENO Kimmo Kiljunen teki koukuttavan kirjan eläkeläisistä Ellin vai Ollin asialla? Kimmo Kiljunen on jälleen kerran tarttunut tuotteliaaseen kynäänsä. Näin tekee myös puhdas palkkaindeksi. Vanhempien kohdalla siihen nivoutuu myös hoiva. Kukaan ei varmaan kiistä tämän joukon tarpeita. on tyypillinen kompromissi, ihan kuten sekalinja palkankorotuksissa. Jos sitä muutettaisiin, kasvaisi palkansaajien rasitus, koska indeksiä varten ei ole rahastoitu senttiäkään. Terveyserot ja hoivan tarve kasvavat Kimmo Kiljunen puuttuu moniin eläkeläisiä huolestuttaviin asioihin. kuin suurituloisimmat ?ollit?. Myös heidän keskuudessaan on huomattavia eroja niin terveydessä kuin toimeentulossakin. Kyllä he olisivat suuremman huomion arvoisia muuallakin kuin tässä kirjassa.. ?Eläkeläisten taitettu itsetunto. Pieneläkeläisten avuksi tarvitaan muita keinoja. Työmarkkinajärjestöjen sopu nykyisestä indeksistä, jota Kiljunenkin kutsuu ?taitetuksi indeksiksi. Siitä eivät hyödy niinkään pienituloiset ?ellit. on kunnianhimoinen pyrkimys kurkistaa syvälle eläkeläisten todellisuuteen. Seniorikansalaisena nyky-Suomessa Minerva 2015 Eläkeläiset eivät ole kuitenkaan yhtenäinen ryhmä. Nämä tekevät raskasta työtään ja säästävät rahojamme huomattavia määriä. Puhdas palkkaindeksi, kuten Kiljunen sitä Kirjat Kimmo Kiljunen: Eläkeläisten taitettu itsetunto. Näitä ellejä eläkeläisistä on paljon ja heidän suureen joukkoonsa liittyvät myös eläkepolitiikan suurimmat haasteet. Eläkeläiset eivät ole kuitenkaan yhtenäinen ryhmä. Nehän lisäävät tuloeroja. Kun vaivat eivät ole yhtenäiset, lääkkeetkään eivät voi sitä olla. Kimmo Kiljunen erittelee hyvin niitä huolia, jotka koskevat erityisesti heikoimmassa ase- massa olevia, yksinäisiä naiseläkeläisiä. Niistä tärkein on terveys ja siitä huolehtiminen. Kiljunen kuvaa hyvin sitä, kuinka siitä on tullut suurta bisnestä. Kiljunen nostaa hyvin esille omaishoitajien aseman. Myös heidän keskuudessaan on huomattavia eroja niin terveydessä kuin toimeentulossakin. esittää, kasvattaa tuloeroja eläkeläisten keskuudessa
ELÄMÄNMENO Kolumni Sari Saloranta 5.2.2015 15 sari.saloranta@demari.fi Kirjoittaja on Demokraatin kulttuuritoimittaja. Kaunon muistolle Minä voin hyvin. Näinhän meillä tyttölapsilla oli tapana aloittaa kirjeet. ellei peräti äitinsä kohdussa. yksinoikeudeksi. Koneethan ymmärtävät jo nyt puhetta. ei niinKään harMita. Jätän tuon nyt muussa yhteydessä arvioitavaksi. Eläkepoliittiseen keskusteluun Kimmo Kiljusen kirja tuo tärkeän elementin. Se lapsi, joka vasta koulussa tulee tutuksi tietokoneen näppäimistön tai älypuhelimen kanssa, ei ole tältä planeetalta kotoisin. Siitäkin huolimatta, että kaunokirjoittaminen voi tuottaa suuria vaikeuksia niille, joilla on esimerkiksi ongelmia motoriikan kanssa. Toisaalta, päteehän sama urheilussakin. Minun motoriikkani ei esimerkiksi koskaan kehittynyt niin, että olisin osunut liikuntatunnilla pesäpalloon. opettelu n n n Markku J Jääskeläinen Kirjoittaja on Työeläkevakuuttajat Tela ry:n sidosryhmäjohtaja hän tarkoittaa, että on tärkeä henkilö. Kaunokirjoitus sopii siihen siksi, että se on kuitenkin nopeampaa ja sujuvampaa kuin tikkukirjainten raapustelu. Se on liikettä, tekemistä. Opetushallitus on ilmoittanut, että syksyn 2016 jälkeen sen opettaminen tulee vapaaehtoiseksi. Mutta eikö se ole vain hyvä asia. se piti ihan tietoisesti luoda . eikä kellään voinut olla enää huomautettavaa kirjainten muodosta. Tämä on kuulemma tulevaisuutta. Kaunokirjoituksen opetteleminen veisi siltä turhaa aikaa. Opetushallitus on kyllä pahasti ajassa jäljessä. Aivot toimivat eri lailla, kun tekstiä ei niin vain voi deletoida. Hyvä tavaton . Mitä nyt joskus joku valitti, ettei käsialasta saa selvää. Entä allekirjoitus . ?Ei pakoteta sidosteiseen kirjoittamiseen, kun nyt kaikki kuitenkin kirjoittavat tikkukirjaimin.? Mutta se ottaa päähän, että tulevaisuuden suomalaisilta riistetään omin käsin kirjoittamisen ilo. ja välissä opettajan punakynämerkintöjä, kun muka ei oltu pysytty viivalla. Ärsytti moinen pikkumaisuus. Mutta miten vapauttavaa aikuisena, kun oma käsiala oli valmis, kehittynyt . Ehkä sekin jää vain ?kirjanoppineiden. Jännä nähdä, miten käy koko kirjoitus- ja lukutaidon. Nyt sitä alkaa jo kaivata. Harva kirjoittaa enää kirjeitä. Vanhempana näitä kirjeitä lukiessa tuo fraasi näytti tyhmältä ja tarpeettomalta. on jo kohta geeniperimässä. vai miksi sitä nyt kutsuisikaan nykylaitteilla . Herää kysymys, jos tulevaisuuden opettajat eivät itse ole saaneet lapsena opiskella kaunoa koulussa, miten he osaisivat sitä opettaa . tästä muistuikin mieleeni, mikä reliikki olenkaan. Tätä toivon silläkin uhalla, että se olisi ollut kirjoittajan toive näin vaalien alustunnelmissa. KaunoKirjoituKSen opetuS ajetaan alas suomalaisissa kouluissa. mitä epäselvempi, sen hienompi. Niin moneen paikkaan joutuu nimensä pistämään, että lopuksi se on vain pelkistetty huiskaisu. n n n kieli keskellä suuta kaunokirjoitustunnilla piti lujasti keskittyä kirjainten piirtämiseen. SeKyllä MuiStan, Miten Aforismi aamupalaksi Ei eteenpäin meneminen vaan pysähtyminen, se vasta rohkeutta vaatiikin. n n n se, että opetussuunnitelmissa halutaan mennä sieltä, missä aita on matalin. Näppäily tai hipelöinti . Kokonaisia sivuja samaa kirjainta . Minun aikani kaunokirjoitustunneilla piti kirjoittaa musteella ? siis kynänterällä, joka kastettiin mustepulloon. Kohta kukaan ei kirjoita enää mitään omin käsin. Miten Sinä voit? Kiljusen teesit Kirja Eläkeläisten taitettu itsetunto päättyy teeseihin, jotka liittyvät vanhusten yleiseen asemaan, terveyteen, hoivaan ja eläke-etuuksiin. Onpa mukana myös kysymys eläkeyhtiöiden organisoimisesta kansanedustaja Sampsa Katajan (kok.) mallilla yhteen laitokseen. Kohtahan jo vauvatkin koodaavat. KouluiSSa n n n tottaKai KaunoKirjoituKSen vaatii aikaa. he syntyvät ja kasvavat siihen jo kotona . vaikka haluaisivatkin. Kari Hulkko n n n viranoMaiSten MuKaan Kimmo Kiljusen uusin kirja Eläkeläisten taitettu itsetunto julkistettiin eilen Helsingissä. Kohtahan jo vauvatkin koodaavat. pitää nyt panostaa näppäintaitoihin. Opettajaystäväni kertoi, miten pienten oppilaiden kaunokirjoitustunnilla vallitsee aina harras, meditatiivinen tunnelma. Mutta niinhän jokaisen uuden taidon omaksumiseen on nähtävä vaivaa. Se vaatii myös keskittymistä. Se yhdistää eläkeläisten toimeentuloon muut vanhusväestömme elämään vaikuttavat asiat. Olisi sääli, jos keskustelu kirjasta keskittyisi vain sen mediaseksikkäimpään osaan, eläkeindeksiin. Riippuu siis opettajasta, haluaako hän opettaa kaunokirjoitusta luokalleen vai ei. Siinä putoaa iso osa luovuutta ja itseilmaisua pois. Kirjoitettaessa käsin ajatus juoksee eri tavalla kuin konetta näpytellessä. Muttei sentään sulkakynällä. Kaikki muutkin kynät joutavat pian roskiin. Ei lasten tarvitse opetella digitaalisuutta kouluissa . Kuten sanottu, käsinkirjoittaminen jää tällä menolla historiaan
16 5.2.2015 ELÄMÄNMENO Virpi Kirves-Torvinen Ville Kuivalainen säilyttää pamppua varmuuden vuoksi autossaan, mutta ei ole joutunut käyttämään sitä.
Aina asiakkaat eivät kuitenkaan ole yhtä hyväntuulisia. Pari päivää sitten asiakas sanoi ?tänä iltana sinä et enää elä?. Hänelle on työssä tuttua niin henkinen kuin fyysinen väkivalta. Jos tilanne jatkuu tätä nykyä, Suomi joutuu varmasti tulevaisuudessa lisäämään vartijoiden määrää, hän arvioi. Kuopion aikuissosiaalityön palveluesimies Anne-Mari Hyvönen kertoo, että työnantaja on ottanut huomioon asiakaskunnassa tapahtunutta muutosta. ELÄMÄNMENO 5.2.2015 17 Pitkä kokemus auttaa luovimaan Uhkaava tilanne kärjistyy nopeasti On tavallinen perjantai-iltapäivä, ja Kuopion aikuissosiaalityön palveluiden vahtimestari Raimo Tuhkanen on neuvonnassa vartin päästä sulkemassa ovia. Nyt on rauhallista, mutta vielä vähän aikaa sitten kävi tohina. Ihmisistä näkee nopeasti jo juttujen perusteella, onko heillä taipumusta agressiivisuuteen, yli kolmekymmentä vuotta vahtimestarin töitä tehnyt Tuhkanen kertoo. Haistattelua päivittäin Tuhkanen näkee usein tilanteita, joissa piilee vaaran mahdollisuus. Punttisalilla ja sulkapalloa pelatessa työhuolet unohtuvat. . Ajankäytön suunnittelussa he ovat tasanneet neuvonnan kuormitusta uhkaavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Työturvallisuus heikentynyt Yli nelikymppinen Sirpa (nimi muutettu) on pitkän linjan taksiyrittäjä Pohjois-Savossa. Hän kuitenkin pitää ihmisläheisestä työstään ja myös positiivinen palaute ja työn kautta tuleet ystävät ovat saaneet jatkamaan. Itseluottamusta ovat tuoneet myös tilanteet, kun on saanut hankalan tilanteen hallintaansa. Pari kuukautta sitten hermostunut asiakas heitti Tuhkasta tuolilla suojapleksin yli. Lääkkeiden, huumeiden ja alkoholin sekakäyttäjät ovat Tuhkasesta suurin uhka, koska heidän kohdallaan ei välttämättä puhumisestakaan ole apua. Tuhkaselle on tullut välillä mieleen, lähtisikö töistä pois uhkaavien tilanteiden takia. Useimmiten tilanteet tasaantuvat puhumalla. Aiemmin sellaista ei tarvinnut miettiä. Nuori nainen tulee vielä asioimaan Tuhkasen luona ja hymyilee ystävällisesti. He ovat päivittäneet turvallisuusohjeita ja hälytysjärjestelmää kokonaisuu- Virpi Kirves-Torvinen Raimo Tuhkaselle pippurisumute on yksi työpaikan turvavarusteista. tena. Joskus vahtimestari ei kiinnitä huomiota asiakkaan solvausyritykseen lainkaan, toisinaan hän pyrkii rauhoittelemaan tilannetta. Jos asiakas on suuttunut vaikkapa kielteisestä toimeentulotukipäätöksestä Tuhkanen ehdottaa, kannattaisiko hakemusta täydentää ja tehdä uusi hakemus. Silloin asiakasta on tavallista helpompi ymmärtää, koska purkaukseen on selkeä syy. Tuhkanen saa kuulla haistattelua päivittäin. Näin ei ollut ennen. Se tuntuu hyvin helpottavalta, koska hankalissa kohtaamisissa itsekin jännittyy. Hänen mielestään työturvallisuus on viimevuosina heikentynyt esimerkiksi lisääntyneen alkoholin ja varsinkin huumeiden käytön takia. Tavallisinta on solvaaminen, huutaminen ja sanallinen uhkaileminen.. Se säikäytti ja herätti pelkoa siitä, että olisi käynyt vielä pahemmin. Tapahtuman jälkeen Tuhkasella on ollut tuntosarvet entistä enemmän pystyssä, koska tällaiset tilanteet vaativat nopeaa reagointia. . Siksi on tärkeää, miten silloin itse toimii
Kuivalainen muistuttaa, että taksiautoilijalla on kuitenkin lain mukaan oikeus kieltäytyä uhkaavasti käyttäytyvän asiakkaan kyyditsemisestä. Pelleily voi tulla kalliiksi Taksiautoilijan työ näyttää erilaiset kasvonsa päivä- ja yöaikaan. Yöaikaan kyytiä tarvinnut asiakas löi häntä nyrkillä kasvoihin ja väänsi kädestä. Hän muistuttaa, ettei väkivalta tai sen uhka ole ainoa vaikea asia, johon taksinkuljettaja törmää työssään. Surevat omaiset, lasten kaltoinkohtelu ja muut kovat ihmiskohtalot näkyvät yhtä lailla arjessa. . Asia eteni käräjäoikeuteen. Sirpa on pyrkinyt palaamaan väkivaltatilanteiden jälkeen mahdollisimman nopeasti töihin ja juttelemaan tapahtuneesta työkavereiden kanssa. Tilannetta on ollut helpompi käsitellä, kun siihen on saanut etäisyyttä. Poliisiuudistus on horjuttanut Sirpan turvallisuudentunnetta. Mies kutsuu itseään ?kansan kenttäpastoriksi?. Yleisenä ohjeena hän kehottaa ottamaan ennemmin jalat alle kuin lähtemään fyysisesti puolustamaan itseään. Hänen mukaansa on tärkeä pitää hyvät välit viranomaisten kanssa, jolloin yhteistyö on väkivaltaisten asiakkaidenkin suhteen mutkatonta.. Huumori ei yleensä sovi uhkaaviin tilanteisiin. Joskus asiakkaat ihmettelevät, miksei taksiautoilija käytä turvavyötä ajon aikana. Ajattelen muita asioita ja annan kaverin posmittaa, Kuivalainen kertoo. Kuivalainen ei kannata suojapleksejä taksissa, koska se ei sovi hänestä suomalaiseen kulttuuriin. Kuivalainen pyrkii välttämään äkkinäisiä liikkeitä ja muutenkin toimimaan itse rauhallisesti. . Myös auton vahingoittamista on esiintynyt, Sirpa luonnehtii. Sirpa on opetellut päättelemään asiakkaan sanattomasta viestinnästä asioita, jotka auttavat ennaltaehkäisemään hankalia tilanteita. Lisäksi asiakas yritti pakottaa Sirpaa ajamaan syrjäseudulle väkivallalla uhaten, mutta hän pääsi pakenemaan paikalta. 18 5.2.2015 ELÄMÄNMENO . Kyky hyväksyä erilaisuutta auttaa työhön sopeutumista. . Viime vuonna hän soitti hätäkeskukseen, koska olisi tarvinnut poliisin apua hankalan asiakkaan takia. Kuivalainen sai tilanteen käännettyä niin, että lopulta heillä oli jopa rakentava keskustelu. . Asiakas saa syytteen rattijuoppoudesta, mikäli yrittää humalassa vaikeuttaa kuljettajan ajoa vaikkapa rattiin tarttumalla. Häntä asiakas on osoittanut niin puukolla kuin pistoolilla. Eniten huolta aiheuttavat nuoret huumeiden käyttäjät, koska heidän toimintaansa on lähes mahdotonta ennakoida. Taksinkuljettaja kohtaa työssään erilaisuutta varmaan enemmän kuin kukaan muu missään muussa ammatissa. Kaikista hävyttömämpiä ovat keski-ikäiset humalaiset naiset, Kuivalainen summaa. Aina ihmiset eivät ymmärrä pelleilynsä seurauksia. Hän pyrkii samaan mahdollisimman nopeasti henkisen otteen asiakkaasta. Pleksi ei edistäisi avoimuutta Haistattelua tulee vastaan kerran kuukaudessa. Jotkut nuoret saattavat myös vitsailla, että ?me ryöstetään tää kaveri?. Vaikka työssä koettu väkivalta kohdistuu yleensä yksittäiseen kuljettajaan, niin se on kuitenkin samalla koko työyhteisön asia, Sirpa tähdentää. Kansan kenttäpastori Siilinjärveläiselle taksiyrittäjä Ville Kuivalaiselle on osunut 24 vuoden alalla työskentelyn aikana muutamia väkivaltaisia tilanteita. Paineensietokykyä koetellaan usein ja monella tavalla. Virpi KirvesTorvinen Demokraatti, Kuopio Kovat ihmiskohtalot näkyvät Sirpalle on jäänyt erityisesti mieleen yksi väkivaltatapaus omalta uraltaan. Kui- valaisesta pahimpia ovat ne tilanteet, kun ajon aikana asiakas käy käsiksi. . Pitkien välimatkojen Itä-Suomessa apua ei aina välttämättä saa, hän kiteyttää. Sirpa ei ole osallistunut räätälöityyn koulutukseen väkivallasta työssä, mutta hän on käynyt koulutuksissa, joissa asiaa on sivuttu. Kun skumppapullo kuohuu, silloin ei kannata asettaa korkkia väkisin kiinni, Kuivalainen summaa. Kuivalainen on kuopiolaisen taksitilausvälitysyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Tällöin Kuivalainen korostaa, että kyse on kuljettajan turvallisuudesta ja asialle on lain tuoma peruste. Kuivalainen on vetänyt turvallisuuskoulutuksia taksitarkastajana vuodesta 2011. Ne eivät ole miestä liiemmin lannistaneet. Viimeksi tänään Kuivalainen kuljetti uhittelevaa asiakasta, joka pullisteli olleensa vankilassa ja huumeiden kanssa tekemisissä. Kokemus on tuonut malttia hankaliin tilanteisiin. Hän pyrkii toimimaan niin, ettei ainakaan omilla toimillaan lisää asiakkaan agressiivisuutta. Työkaverit auttoivat poliisia, ja tekijä löytyi saman yön aikana. Hätäkeskuksen työntekijä vastasi, ettei heillä ollut sillä hetkellä yhtään partiota lähettää avuksi. . Fyysinen väkivalta on ollut lyömistä, sylkemistä, hiuksista repimistä, käsivarresta puristamista ja tavaroilla heittelyä. Hänestä taksiautoilija tekee työtään kuitenkin avoimesti asiakkaita varten, eikä pleksin Totti Karpela on käytännössä huomannut, miten paljon aloitussanoilla on merkitystä uhkaavan tilanteen hallinnassa. ?Vaikka työssä koettu väkivalta kohdistuu yleensä yksittäiseen kuljettajaan, niin se on kuitenkin samalla koko työyhteisön asia? tuoma etäisyys edistä sitä. Kuivalainen on oppinut erottamaan riskitekijöitä ihmisten silmistä, kasvojen väristä ja eleistä
Oman temperamentin tunnistamisella voi oppia tiedostamaan omaa käyttäytymistä. . Jos alku lähtee väärille raiteille, Karpela kehottaa pyytämään rohkeasti anteeksi ja jatkamaan uudestaan. ELÄMÄNMENO 5.2.2015 19 Kari Hulkko Puhejudo päihittää nyrkit Valtaosa voimankäytöstä saa alkunsa vuorovaikutustilanteista. Sellaisten itsepuolustustaitojen, jotka oikeasti auttavat vaaratilanteessa saaminen vaatii hyvin määrätietoista ja toistuvaa harjoittelua, Karpela summaa. Suomalainen keskustelukulttuuri ja työpaikan sisäinen tapa kommunikoida vaikuttavat osaltaan tilanteisiin. Samalla voi antaa tilaa asiakkaan pettymykselle sanomalla vaikka ?sinulla on syytäkin olla vihainen?. Tilanteen etenemistä voi hillitä Sanattomalla viestinnällä on Karpelan mukaan huomattava vaikutus asiakastilanteiden hallinnassa. On kuitenkin väkivaltatilanteita, jotka voivat tulla kenen tahansa kohdalle koulutuksesta ja asenteesta riippumatta. Hankalaan tilanteeseen jouduttuaan kannattaa itse miettiä, onko omalla käytöksellään jotenkin provosoinut tilannetta. Ensin kannattaa kiinnittää huomiota asiakkaan tunteisiin, sitten vasta esittää perustelut. Myös terveestä minäkuvasta on hyötyä hankalan asiakkaan rauhoittamisessa. Puolustuskannalle lähteminen on muurien rakentamista ja se harvoin rauhoittaa tilannetta. Matkitut lauseet ja ilmeet eivät toimi. Uhkaava tilanne voi tulla kuitenkin kenelle tahansa, Karpela sanoo. Puhejudo on saanut alkunsa Yhdysvalloista 1970-luvulla. Moni työntekijä ei kuitenkaan tiedä, miten uhkaavassa tilanteessa tulisi toimia. Mielenrauha Koulutuspalveluiden toimitusjohtaja ja pääkouluttaja Totti Karpela kiinnostui puhejudosta, kun hän huomasi, että vielä 1990-luvun alussa Suomessa organisaatioiden turvallisuusohjelmat ja -koulutus eivät olleet läheskään sillä tasolla, millä ne olisivat voineet olla. . Ei ole ammattimaista rauhoittelua sanoa mitä tahansa, Karpela selvittää. Terve minäkuva auttaa Pitkään jatkunut pelko voi yliherkistää ?? ?? ?? ?? ?? Vartioalalla on suurin riski väkivallan kokemiseen. Määrällisesti eniten työväkivaltatilanteita on sosiaali- ja terveysalalla. ?? ?? Pelon jatkuessa pitkään työntekijä voi yliherkistyä pelkoa aiheuttaville ärsykkeille. Työnantaja on velvollinen tarkkailemaan työntekijöiden fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta sekä työyhteisön sosiaalista toimivuutta. Työnantajan on oltava selvillä työntekijän turvallisuuden vaarantavista tai haittaa aiheuttavista tekijöistä. ?? Jos työntekijä ei pidä kiinni sovituista turvallisuusohjeista, hyväkin turvallisuussuunnitelma ontuu. Työpaikoilla, joissa on paljon yksin työskenteleviä henkilöitä ja joihin kohdistuu väkivallan uhkaa, on syytä kiinnittää erityistä huomiota turvallisuusjärjestelyihin ja hälytysjärjestelmiin. Myös organisaation tilojen siisteydellä ja toimivuudella on vaikutusta riskitilanteiden hallintaan. Lähteet: Sortti, Toni: Työturvallisuusrikokset (Edita Publishing Oy 2013), Sundell, Lauri: Työkaverina pelko Väkivaltariskien ennakointi ja hallinta (PS-Kustannus 2014). Uhkaavat tilanteet kehittyvät usein vaiheittain. Tilanteen tasaamisessa keskustelun avaus on avainasemassa. Kaikkein tärkeintä on oma asenne. Puhejudo ei toimi esimerkiksi persoonallisuushäiriöisten, psykoottisten, kemiallisessa sekavuustilassa olevien tai dementiapotilaiden kanssa. Karpela on mukana kansainvälisen väkivallantorjuntaan erikoistuneiden ammattilaisten yhdistyksen (AETAP) hallituksessa ja on sen asiantuntijajäsen. Yllättävän usein törmään edelleen lintukotoajatteluun, ettei riskit kohdistu itseen tai omaan organisaatioon. Valtaosa suomalaisista ei tunne oloaan kotoiseksi itsepuolustuslajien parissa. Hän on itse erikoistunut esimerkiksi väkivalta- ja uhkatilanteiden ennakointiin ja työskennellyt yli kaksikymmentä vuotta poliisina. ?Puolustuskannalle lähteminen on muurien rakentamista ja se harvoin rauhoittaa tilannetta.?. Karpela on huomannut, että usein eri työpaikalla samat henkilöt joutuvat yhä uudestaan uhkaaviin tilanteisiin, toiset eivät koskaan. Tilanne ei joka kerta kokonaan rauhoitu, mutta puhejudolla voi välttää tilanteen etenemistä huutamista pidemmälle. . Puhejudossa työntekijä tarkastelee ongelmaa asiakkaan näkökulmasta ja asettautuu hetkeksi hänen asemaansa. Virheiden tekemistä ei kannata arkailla
Varoitus kuuluu äänimerkkinä ja puhelimen näyttö muuttuu punaiseksi. Vuonna 2013 porova- hinkoja korvattiin poronomistajille 2,3 miljoonalla eurolla. Päälle tulevat autojen kärsimät kolhut. Vajaat 150 000 euroa maksavan tutkimuksen päärahoittaja on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. STT Lehtikuva / Martti Kainulainen Palvelu halutaan kaikkien ulottuville Tavoitteena on saada aikaan sovellus, joka voidaan tuoda kaikkien autoilijoiden ulottuville. Varoituspalvelun kehittäjä Ahti Lahtela Online Oy:stä kuitenkin sanoo, että tavoitteen tiellä on vielä paljon esteitä. Tulokset ovat olleet laihoja. Lähes kaikki kuljettajat kokivat, että varoituspalvelu on hyödyllinen, kertoo tutkija Elina Aittoniemi Teknologian tutkimuskeskuksesta VTT:stä. Kun varoitus tuli, kuljettajien tarkkaavaisuus lisääntyi ja useimmiten he myös alensivat ajonopeutta. Poroja havaitessaan kuljettaja välittää tiedon painamalla älypuhelimen näytöllä olevaa vihreää ympyrää. Kyse on myös rahasta. Oulu?Kuusamo ja Rovaniemi?Ivalo-osuuksille kohdennetussa tutkimuksessa on raskaan liikenteen kuljettajien lisäksi ollut mukana poroelinkeinon edustajia. . Kolarikeskittymiä haarukoiva järjestelmä välittää varoituksia V-Traffic-likennetietopalvelun kautta autoihin. Kattavuutta rajoittaa se, että vain tietyt automerkit ja irtonavigaattorit osaavat ottaa palvelun tietoja vastaan. Tutkimushankkeen osapuolet toivovat, että jatkuviin havaintoihin perustuva varoituspalvelu toisi uuden lisän liikenneturvallisuuteen. Palvelin luo havaintopisteen ympärille varoitusalueen, joka pysyy voimassa neljä tuntia. Poroja on muun muassa yritetty poistaa teiltä hajukarkotteilla ja apua on etsitty myös erilaisista heijastimista. Osa autoilijoista saa jo nyt eläinvaroituksia navigaattoreihinsa. Varoitusten laatu, luotettavuus ja kattavuus on kyettävä varmistamaan. Paliskuntain yhdistyksen toimistopäällikkö Matti Särkelä toivoo, että vihdoin edettäisiin keinoon, jolla poroturmia voidaan vähentää. 20 5.2.2015 ARKI ??Ilmoitus porosta tiellä sai monen alentamaan nopeutta Pelasta poro älypuhelimella Tieliikenteen porokolareita on pitkään yritetty karsia monin eri keinoin. Hän myöntää, että aiemmat yritykset ovat olleet torsoja. Kun varoitus tuli puhelimeen, kuljettajien tarkkaavaisuus lisääntyi ja usein myös ajonopeus aleni. Poroja on yritetty poistaa teiltä hajukarkotteilla ja erilaisilla heijastimilla. Nyt kokeillaan puhelinvaroituksia.. Poroja jää autojen alle keskimäärin 4 000 vuodessa. Nyt avuksi kehitellään älypuhelinsovellusta, joka varoittaa teillä liikkuvista poroista. Viitisenkymmentä testikuljettajaa on kesästä 2013 näppäilyt palveluun tietoja näkemistään poroista
Joulunpyhien jälkeen ruokapöytään makua, tuoksua ja näyttävyyttä tuovat etenkin juurekset ja sipulit. . Juurekset, sipulit, peruna ja kaalit ovat edullisuutensa lisäksi ilmaston ystävän ruokaa, sillä ne ovat kasvaneet pellossa auringon valon ja lämmön voimasta ja säilyvät kuukausikaupalla viileässä. Tutkimukset osoittavat, että esimer- kiksi sipulit osana monipuolista ruokavaliota alentavat veren kolesterolitasoa, vahvistavat immuunijärjestelmää ja auttavat ehkäisemään syöpä- sekä sydänja verisuonisairauksien kehittymistä. Kasviksia ei kannata korvata vitamiini- ja kivennäisainevalmisteilla, sillä tutkimusten mukaan niiden käytöllä ei ole vastaavaa terveyshyötyä. Juureksia on helppo käyttää niiden monipuolisuuden ansiosta. ARKI 5.2.2015 21 Kasviksia ei kannata korvata vitamiini- ja kivennäisainevalmisteilla, sillä tutkimusten mukaan niiden käytöllä ei ole vastaavaa terveyshyötyä. Tim oS pa rf Juurekset ovat terveellistä syötävää ja lisäksi edullisuutensa takia ilmaston ystävän ruokaa, sillä ne ovat kasvaneet pellossa auringon valon ja lämmön voimasta. ??Kasvikset voittavat pilleripurkin Juurekset ovat maukasta ekoruokaa Suomalaiseen ruokapöytään kuuluvat erottamattomana osana juurekset, jotka ovatkin mitä mainiointa keskitalven sesonkiruokaa. Elokuvaa kuvattiin Turun linnassa. STT-Demokraaatti Getty Images Turun linnassa esitellään kuningatar Kristinan elämää alkuperäisten esineiden ja hänestä kertovan uuden elokuvan rekvisiitan avulla. Kristiina lapsena. Öljy kankaalle. J.H.Elbfas (tai hänen koulukuntansa).. Esimerkiksi punajuuresta voi valmistaa niin sosekeittoa, uuniruokia kuin salaattejakin. Mika Kaurismäen ohjaama elokuva The Girl King saa ensi-iltansa tänä vuonna. Hän kutsui Tukholmaan suurin joukoin eurooppalaisia oppineita, joista kuuluisin oli filosofi René Descartes, hankki Euroopasta kirjakokoelmia ja taideteoksia sekä harrasti teatteria, oopperaa ja balettia. Näyttely Tyttökuningas ? Made in Turku on esillä syyskuun lopulle asti. Vuonna 1654 Kristiina luopui kruunusta, kääntyi katoliseksi ja muutti Roomaan. Kristiina oli viisivuotias, kun hänen isänsä Kustaa II Aadolf kaatui 30-vuotisessa sodassa. Holhoojahallitus hallitsi Ruotsia Kristiinan täysi-ikäisyyteen asti. Kristiina oli uuden aateliskulttuurin ja aateliskasvatuksen hyvä esi- merkki, jonka kasvatuksessa toteutettiin klassiseen sivistykseen tähtääviä renesanssihumanismin ihmis- ja kasvatusihanteita. Kristiinan aikana Ruotsin hovi kohosi lyhyeksi aikaa Euroopan suurimmaksi kulttuurikeskukseksi. Hän oli kiinnostunut kirjallisuudesta ja taiteesta ja kokosi hoviinsa oppineita. Raasteena sitä voi lisätä kakkutaikinaan, jolloin leivonnainen saa ympäristöystävällisesti mehevyyttä ja hienon värin. Pirjo Rinne Valonia Kuningatar Kristiina valtaa Turun linnan Turun linna tuo kuningatar Kristiinan (1626?1689) elämänvaiheita esille laajassa näyttelyssä. Nähtävillä on Kristiinan käyttämiä alkuperäisiä esineitä ja hänestä kertovan elokuvan pukuja, lavasteita ja rekvisiittaa. Kristiina oli yksi Ruotsin historian erikoisimmista ja kiistellyimmistä hallitsijoista. Avomaalla lähiseudulla kasvaneiden kasvisten hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin kasvihuoneessa kasvatetuilla tai kaukaa tuoduilla kasviksilla, kuten tomaateilla tai kurkuilla, kertoo Pirjo Rinne Valoniasta. Kasvikset sisältävät runsaasti elimistön toiminnan ja hyvin- Ekovinkki voinnin kannalta välttämättömiä suojaravintoaineita eli vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita ja kuituja sekä antioksidantteja ja flavonoideja
klo 18.30, Puutarhakatu 14 A (Nuorisoasiainkeskus), kaupunginhallituksen jäsen Mika Maaskola tulee kertomaan ajatuksistaan. SDP:n Ilmajoen paikallisosasto! Ilmajoen työväentalossa keskusteluja kahvitilaisuus ma 16.2. Hakemukset jätetään asuntotoimeen kahtena kappaleena liitteineen ilman erityistä hakuaikaa. Hakemukset toimitetaan asuntotoimeen Frenckellinaukio 2 B, postitse PL 487, 33101 Tampere. krs, 33100 Tampere Avoinna: » www.metalliliitto.fi klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi tsto puh. Vuodesta Uusi sanomalehti Suomessa! 1895. Yhdistystoiminta Intohimona kansanvalta. Uusi sanomalehti. Ilm. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydetjohtaja Rajalalta puh. Tellervo 0405161451. Ilm. Vuodesta 1895. mennessä. Tellervo 0405161451. Kotisivut: turku.elakkeensaajat.fi . Kevätristeily, aamulähtö 21.4. Juhlapuhe Risto Kaajari. 0407397179. Lomakkeita päivitetään tarpeen mukaan, joten uusin versio on syytä tarkistaa verkkosivulta. Tampereella, 5. Turun Wanhat Demarit, helmikuun lounaskokous ma 9.2. Radiokatu 22. 010 770 3620 » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän. Malmin sosialidemokraatit ry. Vuodesta 1895. Kaikki on politiikkaa. Vuodestaovat1895. Korkotukilainan saajana voi olla kunta, muu julkisyhteisö tai yleishyödylliseksi nimetty yhteisö. YhdistysVuodesta 1895.Kr.opiston Raamattukurssi 2014 4:nä vkdemokraatit pitää teemakokouksen Kansanvallassa kaikkien äänien on kuuluttoiminta -palstalla ei julkaista vaalitapahtumailmoitukloppuna Lapualla. Tied. Omat pelit ja tietokilpa. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Vuodesta 1895. . puh. Leena Niinimaalle pe Tasapainon takia. suuren valiokunnan pj:n Riitta Mylle- . klo 15?17. Tallinnaan 10.3. 064339200 tai opisto@ lapuankro.fi Uusi sanomalehti Suomessa! Vuodesta 1895.?UUSIMAA Suomen Genevekouluyhdistyksen . klo 12 rav. Kokoontuminen klo 14.45 eduskunmaksullisia. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteesEi höntsäilyä. Vuodesta 1895. pere-talossa. Opastajina Raamaaiheesta; mitä lähipalvelut ovat?, to tun sisällön merkitykseen tämän päi12.2. Tervetuloa! HELSINKI POHJANMAA . Hakemukset jätetään suoraan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen, PL 30, 15141 Lahti, ilman erityistä hakuaikaa. Oma näkökulma. Vuodesta 1895. ARAn keskeisin ohjeistus on luettavissa verkkosivulla www.ara. fi, josta löytyvät myös tarvittavat lomakkeet. Tilaisuuden juontaa Veikko Vermilä. Kulttuurikerho Auralan Kansalaisopistolla 12.2 klo 10.30. Tervetuloa! Tasapainon takia. Vuodesta 1895. tiikkaa. Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 0505307089 6.2. 040-7177 686, http://www.tampere.fi/asuminenjarakentaminen.html, s-posti: asuntotoimi@tampere.fi. Asunto-osakeyhtiötalon perusparannuslainojen takauslainoja (uusi tukimuoto) myönnetään talon ylläpidon kannalta keskeisiin korjaustoimenpiteisiin (kuten putkiston ja ulkovaipan korjaukset sekä energiataloudelliset korjaukset). ja ilm. Yö laivassa, toinen hotellissa. Auto mukana. klo 19 Tamrin. Kuoro kuuluu Euroopan nan uuden puolen, Pikkuparlamentin sa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksilehdottomaan eliittiin ja kärkikymmeniksisäänkäynnin edessä. Ennakkoilmoit5. Oma näkökulma. Vuodesta 1895. le, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 köön koko maailmassa. menn.: leena.niinimaa@pp.inet.fi Uusi sanomalehti Suomessa! täessä maksuttomana kaksi kertaa. Varaamme oikeusta Aina uutta. Edulliset liput. tautuminen turvatarkastuksen vuoksi 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 Lue lisää netistä tai tiedustele puheenpakollinen. klo 11?15 Liedon Ilmaristen Metsäpirtillä, Pahkalaukantie 58. (03) 230 1510, (03) 230 1515 fax (03) 230 1520 » www.akt.fi Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. klo 17 Pasilan urheilutalon kahsia, ne ovat maksullisia. tava. vän ihmiselle ovat Kalle Hiltunen, Jaana viossa os. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste KANSAN SIVISTYSRAHASTON ?Kuulutukset 2 x 67 mm Onnitteluon joka päivä.laulukilpailu Osallistu helmikuun 2015 loppuun mennessä. utta vuodesta 1895. Lisätiedot ja kilpailun säännöt säätiön kotisivuilla www.sivistysrahasto.? Tasapainon uodesta 1895. takia. Vuodesta 1895. Punaista muulloinkin kuin jouluna. Asuntotoimi tiedottaa: VUODEN 2015 KORKOTUKI- JA TAKAUSLAINAT Korkotukilainoja myönnetään vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistustalojen rakentamiseen, erityisryhmille tarkoitetun palveluasumisen kohteeseen, johon ei haeta investointiavustusta, asunto-osakeyhtiömuotoisen vuokratalon rakentamiseen vuokraasuntojen omaksilunastamista varten, vuokra- ja asumisoikeustalojen perusparantamiseen sekä vuokra- ja asumisoikeustalojen ja asuntojen hankkimiseen. Tellervolle 0405161451. krs, 33100 Tampere aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu, puh. klo 11.30 Break Sokos hotel Flamingossa, Tase- B.Virtanen - Urja sta 1895. 2 x 54 mm mä. ?Teatterit tie 8 Vantaa. Tapaamme ajankohtaisten ympäristöasioiden merkeissä eduskunnan ympäristövaliokunnan demarijäseniä ja Holma, Jaakko Linko ja Pentti Lemettinen. Hallitus. VARSINAIS-SUOMI . Venäjä-seuran järjestämä Glinka-kuoJärjestöjen ja yhdistysten kokousilmoitukset ron upea konsertti ti 17.2. k.edustaja Jutta Urpilainen ja ty:n opintosihteeri Otto Mantere. J-vinjetti Sarjakuvat 3 vuosikokous pidetään su 8.2. 27.2 mennessä Anjalle 050 5119570. Kokous 12.2.klo.18 Malmin toimintakeskuksessa, Kirkonkyläntie 2. . Perinteinen Laskiaisrieha Ruissalon Kartanolla 15.2 klo 13. 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palv.numero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. klo 17.30, Mukana SDP:n ex-pj. klo 14. Kahvi klo 13.30. Heljä 0400 915100 tai Juhani 044 5111202. Vanhustyön neuvottelukunnan 40v. juhla Ruusukorttelissa 18.2. 020 774 0370 sähköposti: teuvo.pernu@sak.fi » www.sak.fi/pirkanmaa Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. päivänä helmikuuta 2015 ASUNTOTOIMI Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. 040-5779195/K Hiltunen tai puh. Korkotukilainahakemukset jätetään asuntotoimeen kahtena kappaleena liitteineen ilman erityistä hakuaikaa. Vuodesta 1895. Takauslainoja myönnetään vuokratalojen rakentamiseen. Jos et mene omia teitäsi sinne, tavataan Tikkurilan aseman taksitolpalla klo 11.10 ja mennään porukalla taksilla yhdistyksen laskuun. Lähemmin puh. 6.2 menn. Julkishallinnon Helsingin sosialiden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Ilm. Toimintaa kelin- ja kunnon mukaan. EKL:n piirin ulkoilupäivä 11.3. Luden vierailu eduskuntaan ti 10.2. Kevätmatka Viroon Tartoon 11.?14.5. Tilaisuuden loputtua Hepokullan-Nättinummen sosialidemokraatit pitävät kaikille jäsenilleen avoimen johtokunnan kokouksen. . Holiday Inn Eerikinkatu 28. Herättäjä-Yhdistyksen ja Lapuan . Hepokullan-Nättinummen sosialidemokraatit ry:n avoin tilaisuus kaikille SDP:n jäsenille ti 10.2. <ddd> <d>.<m>.<yyyy> 22 5.2.2015 ARKI 2 x 26,5 mm Itsenäisyyspäivä on joka päivä. Turun Eläkkeensaajat ry. Lisätietoja lainoista saa asun2 totoimesta, x 36 mm puh
Ohjelmistossa mm. Armidan ja Rinaldon aarioita eri teoksista. 22.05 Todellisia tarinoita. 07.00 Uutiset ja sää. 18.50 Merisää. L.Onerva: Mirdja, osa 42. Piileekö niissäkin vaara? TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Bensowin säätiön ryöstö 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset KeskiSuomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois-Suomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 5.2. Onnea, Asser. 19.00 Uutiset ja sää. 16.15 nFaunin iltapäivä. 10.03 Ajantasa. 07.53 Maakuntaradio. 09.00 Uutiset. 10.00 Uutiset. 10.00 Uutiset. The Spin-Off. 21.00 Justimus esittää: Fuck the Police 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Game of Thrones 22.50 Syke Joutsenlaulu. 23.40 True Detective Mikä sai Cohlen palaamaan Louisianaan pitkän välirikon jälkeen? 00.31 True Detective Murhan tutkinta polkee paikallaan, eivätkä uudetkaan kuulustelut tuo siihen kaivattua valoa. 01.25?04.00 Uutisikkuna 04.00 Teematieto 15.15 Treme Terry joutuu hyökkäyksen kohteeksi, mutta selviytyy. 16.15 Jäämeri 30 päivässä Tshuktshien niemimaa, Lorino. Valaiden metsästys mietityttää matkaajaa paikassa, jonne ei vahingossa eksy. 17.00 Talo Ranskassa ?Retour à l?Ecole élémentaire?. Ohjaaja: Andrew Davis, USA 1993. Bengtin ja Tinan identiteetit varastettiin, nettihaku kertoi heistä valheellisia tietoja. 04.02?04.55 Café Tropical. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset tasatunnein 06.40 Puheen Aamu 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä 17.30 Mikko ??Peltsi?. Ruotsalaiset ovat ottaneet hänen lasi- ja keramiikkatyönsä omakseen. 18.00 Tiededokumentti: Elämää metsässä Talvi. Rankan lumisateen jälkeen metsä on kuin lumottu, ja Jimmy tutkii eläinten lumeen jättämiä jälkiä. 16.17 Maakuntaradio. 17.00 Uutiset ja sää. 15.05 Maakuntaradio. 07.10 Urheiluradio. 20.03 Urheiluradio. Johtaja & tenori Paul Agnew ja sopraano Katherine Watson. 15.00 Uutiset. Kiinnostavat vieraat keskustelevat trendeistä, terveydestä, kuluttamisesta, työstä ja vapaa-ajasta Sonja Kailassaaren ja Mårten Svartströmin johdolla. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Maalla Taalainmaalla asustaa eläkeläispariskunta Lena ja Gunvall Carlsson. Ensi näkemältä he vaikuttavat tavalliselta parilta, joka toimittaa arkiaskareitaan. Vähitellen ilmenee, että on tapahtunut jotain, josta he eivät puhu. 23.00?03.00 SVT:n ohjelmaa 5.2.2015 23 FOX 06.00 Sky News 06.35 FOX Kids 09.05 Wipeout Kesä 10.00 Sara Chafak suolasta sahramiin 10.30 Ari ja Kirsi: Kotirempat 11.00 Historian salaisuudet 12.00 Futurama 12.30 How I Met Your Mother 12.55 Aarteen tonkijat 13.25 Cosmos: kaikki elämästä 14.20 Saulin Paras Kaveri 15.15 Uskomaton eläinlääkäri Pol 16.10 FOX Wild: Laumanjohtaja Cesar Millan 17.10 Lentoturmatutkinta 18.10 Family Guy 18.40 How I Met Your Mother 19.05 Varastojen metsästäjät 19.35 Huutokaupan Metsästäjät 20.05 Bones 21.00 Castle 21.55 Elokuva: The X-Files: Usko koetuksella 23.45 Criminal Minds 00.35 Tabu 01.25 Vankilassa ulkomailla 02.15 Hetki ennen tuhoa 03.10 Suomen vartijat 03.35 Suomen vartijat 04.05?05.59 Sky News SUb 06.00 Voittostudio 08.00 Astral TV 10.00 Lemmen viemää 14.00 Walker, Teksasista 14.55 Pomo piilossa 16.05 Top Chef 17.00 Lemmen viemää 18.05 Top Chef 19.00 Naapuritarvonta 19.05 Simpsonit 19.30 Miehen puolikkaat 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit 21.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 22.00 Extant 23.00 Lainvalvojat 23.30 Lainvalvojat 00.00 Miehen puolikkaat 00.25 Viikingit 01.25 Supernatural 02.25 Revolution 03.25?05.50 Voittostudio TV5 06.25 Ihmemies MacGyver 07.25 Lasten eläinmaailma: Kissakuiskaaja 08.20 Ritari Ässä 12.15 Pulmuset 13.15 Kellarin kunkku 14.05 Ihmemies MacGyver 15.05 Ritari Ässä 16.00 Kadonneet 17.00 Pulmuset 18.00 Kellarin kunkku 19.00 Nanny 19.30 Starat lastenvahteina 20.00 50 tapaa eliminoida äiti 21.00 Elokuva: Zohan-lupa saksia 23.15 Konttori 23.45 Konttori 00.20 Elokuva: Moneyball 02.45 C.S.I. Marcus du Sautoy tarkastelee päätösjaksossa valon, sähkön ja lämpötilojen mittauksen historiaa eri aikakausina. Pääosissa: Harrison Ford, Tommy Lee Jones, Sela Ward, Julianne Moore, Joe Pantoliano, Andreas Katsulas. 12.12 Kukkaron herraksi 12.45 Kioski Kioski on uusi suora ajankohtaisohjelma. 13.15 Tanskalainen maajussi Frank kylvää peltoonsa walesilaisia nauriita, jotka Walesissa voivat olla maassa koko talven. 13.45 Satuhäät 14.30 Kandit Kauden päätösjaksossa Kandit pohtivat, kuinka kesä vastuussa lääkärinä on sujunut. 15.00 Uusi päivä Paluu. 15.30 Hello Ladies Nyt näyttää lupaavalta: Stuartilla on ensitreffit kauniin naisen kanssa. 16.00 Google tuntee sinut. 21.50 Merisää. Jäte jää heitteille, käytetyt varaosat myydään edelleen. Kuinka hyönteiset selviytyvät talven yli, ja onko metsään saapunut jo joku petokin saalistamaan? 19.00 RSO Musiikkitalossa Suora. Konserttivieraina Martti Nissinen ja Anssi Mattila. O: Aarne Tarkas. 12.10 Ajankohtainen Ykkönen. 03.30 5D: Aikuiset neitsyet 04.20 Konttori 04.45 Konttori 05.10 Yllätystuunaajat 05.58?06.28 Yö Ikkuna JIM 08.05 Onnenarpa 09.35 LIVE: Tiedä ja Voita 11.35 Elixir 12.05 Jopet-show 12.35 Britannian paras leipomo 13.30 Leijonan luola Kanada 14.25 LA Ink 15.20 Top Chef 16.15 Hurja remontti 17.10 Leijonan luola Kanada 18.10 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit 21.00 Talent USA 22.45 Poliisit 23.15 Panttilainaamo 23.45 Panttilainaamon autospesialistit 00.15 Panttilainaamon autospesialistit 00.45 Trigger Happy TV 01.15 Trigger Happy TV 01.40 Leijonan luola Kanada 02.35 Jopet-show 03.05 LA Ink 03.55 Ennustaja-TV LIV 07.30 Onnenarpa 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Huikeat kakut 11.00 Häät sulhasen tapaan Amerikassa 11.55 Huippukokki lähtee maalle 12.25 Kauneuden puoskarit 13.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Nätti nakuna 15.00 Hurja painonpudotus 16.00 Olet mitä syöt 16.30 Kodikkaasti vuokralla 17.00 Tanssin superäidit 18.00 Neljät häät Amerikassa 19.00 Hurja painonpudotus 20.00 Äitien sota 21.00 Sinkkuelämää 21.40 Rakkauden FAQ: K18 Special 22.40 Sinkkuelämää 23.20 Sinkkulaiva 23.50 Scandal 00.50 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 01.50 Illallissota 02.50 Käenpesä 03.50?05.00 Ennustaja-TV AVA 06.00 Aamun AVAus 09.30 Haylien keittiössä 10.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50 Makuja ja elämää 14.05 OC:n täydelliset naiset 15.00 Glee 16.00 Jamie Oliverin kokkikoulu Australiassa 17.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 18.00 Grand Designs-unelma-asunnot 19.00 Suurin pudottaja 20.00 Erilaiset perheet 21.00 Erilaiset perheet 22.00 Solsidan 22.30 Moderni perhe 23.00 Muodin huipulle Allstars 00.00 Ladies of London 01.00 Pieniä ihmeitä 01.55?06.55 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Uutiset. Mitä tietoja sinusta on netissä? Hakiessaan tietoa verkosta voi törmätä ikäviin yllätyksiin. 16.15 Urheiluradio. 06.52 Raa Raa, leikkisä leijona 07.03 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.18 Kikattava Kakkiainen 07.25 Pipsa Possu: Palloleikki 07.30 Kotkaperhe Ahdasta! 07.35 Neppajymykerho 07.41 Sasu 07.55 Dinojuna 08.18 Viidakkokirja 08.40 Late Lammas 09.00 Sydänmailla 09.45 Liikkeellä luonnossa: Merellä 10.15 Stacey Dooley: Bileturismin kääntöpuoli 11.15 Silikonisukupolvi 11.45 Kukkaron herraksi 12.01 Oddasat Saamenkieliset tv-uutiset. 19.00 Uutiset ja sää. Sarjassa tutustutaan paikallisten ruokien kautta ihmisiin, jotka ovat eläneet äärimmäisissä olosuhteissa ja saaneet koko elantonsa rikkaasta mutta kylmästä Atlantista. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Vauhtimimmit Sarja alkaa. Kokosimme tärkeimmät ohjeet fiksuun ja turvalliseen verkkoselailuun. Tommy Lee Jones palkittiin Oscarilla. 08.00 Uutiset ja sää. Peltsi vie porukan kalareissuun. Peltola 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Ralliilta 20.00 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00?06.00 Arkisto. Vasta konkurssi paljasti kirjanpidon vehkeilyn. 20.30?20.55 Pasila 2.5 . 17.00 Uutiset ja sää. 07.12 Maakuntaradio. 06.56 Päivän mietelause. 12.45 Merisää. 22.55 Kuuluttajan vieras: musiikkitoimittaja Inari Tilli. 23.00 Uutiset. 12.00 Uutiset ja sää. Voiko netti-identiteettiä hallita? 01.05 Roba 02.00 Mind Games Sinä syntinen! 19.00 Erätulilla Tyrskyjä ja taimenia . Pullopostia lapsuudesta. Siskokset Erika ja Emilie lähtevät sivuvaunullisella moottoripyörällään etsimään Ruotsin mahtavimpia menopelejä, kiihkeimpiä kiihdytysajoja ja rämäpäisimpiä ratinvääntäjiä. 20.45 Oddasat Saamenkieliset tv-uutiset. 21.35-21.39 Novosti Yle. Pataljoona siirtyy Äyräpäähän. 03.15?03.45 Pyöreä pöytä. Vastaako miehen nöyryytys naisen kokemaa tuskaa. 18.30 Hartaita säveliä. 14.00 Mstudio. 13.03 Maakuntaradio. 09.10 Sää. 11.03 Maakuntaradio. lapset purkavat niitä henkensä uhalla. 17.20 Filmiryhmä. 18.00 Uutiset. 18.03 Ihan pihalla. 105 päivän sotimisen jälkeen 13.3.1940 tulee rauha. 20.00 Kuningaskuluttaja Kotikoneen tietoturva on muutakin kuin virustorjuntaa. 06.30 Maakuntaradio. Pääosissa: Nicolas Cage, Giovanni Ribisi, Angelina Jolie, Delroy Lindo, Robert Duvall, Christopher Eccleston. 23.10 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 09.39 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Tukikummit Onnenpeli 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10 Lääkärit 13.35 Unelmien koti Häiden kautta kotiin. 14.35 Rikas ja rakas 15.05 Mitä tänään syötäisiin? Perunavohvelit kinkku-raejuustotäytteellä 15.10 Jamie Oliverin Amerikan herkut Louisiana. Jamie haluaa nähdä, millaista ruokaa tavallisten amerikkalaisten keittiöissä kokataan. Ulkolinja: Elektroniikkajätteen vaarat Yle1 klo 22.00 Euroopan elektroniikkajätteestä valtaosa viedään yhä laittomasti Afrikkaan, jossa mm. 19.03 Urheiluradio. 06.25 Aamusoitto. O: Jörn Donner. Pääosassa Anna Godenius. 00.10 Treme 01.10 Teematieto NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 07.55 Shake It Up 08.25 Eläinten ABC 08.55 Vaaleanpunainen pantteri 09.15 Kotikokkien taistelu 10.15 Tulossa: Adoptoidut 10.20 Sarahin talo 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Tulossa: Adoptoidut (S) Adoptoidut. 18.50 Iltahartaus. 21.40 Urheiluradio. 09.05 Muistojen bulevardi. 22.05 Euroopan taivaan alla. luonnontutkija 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 bUU-klubben: bärtil 18.30 Majakan arvoitus. 19.00 Paikallisherkkuja Pohjois-Atlantilta. 12.55 Suomi tänään. 17.20 Maakuntaradio. 18.55 Ihan pihalla. 07.45 Hartaita säveliä. Väliajalla myös pianisti Jukka Nykänen 21.35 Tiededokumentti: Mitat ja mittaaminen 3/3. Energia. Tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. 21.00 Efter Nio Kultareunuksista arkea. 11.00 Valkoista valoa: Suu auki ja melua 11.45 Valomusiikkia. 08.10 Urheiluradio. 09.11 Maakuntaradio. Yläjärven lepo päättyy. 14.00 Uutiset. 14.03 Ajantasa. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää. 13.00 Klassista kahteen. N: Hannes Häyrinen, Heidi Krohn, Santeri Karilo, Heikki Savolainen, Uljas Kandolin ja Leo Jokela. Liikuntarajoitteisen Mika Fältin unelmien matka Venäjän korkeimmalle huipulle. 19.30 Kioski 20.00 Silminnäkijä: Copterlinen rahastus Asianajotoimistot ovat kuitanneet itselleen puolet Copterlinelle lentoturmasta maksetusta sovintorahasta. Äyräpää. 15.00 Uutiset. 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.00 Lähikuvassa illan kapellimestari Paul Agnew 20.25 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.15 Unissakävijä ja muita Ylen omia äänitteitä 21.45 Tekijä: Näyttelijä, tanssija ja laulaja Maria Ylipää 22.00 Uutiset ja sää. Uutiset ja sää. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 19.05 Ihan pihalla. 20.06 Ihan pihalla. 21.00 Uutiset. 22.00 Uutiset ja sää. 15.55 Yle News. 16.00 Uutiset ja sää. 09.05 Urheiluradio. kotihälytys Frasier MasterChef USA Naapurini avaruudesta YLE FEM 07.25?16.00 SVT:n ohjelmaa 16.25 Peukaloisen retket 16.55 Diwai Meri . Ohjaus: Dominic Sena. 00.20 01.35 02.30 03.00 03.50 Kylmä rinki Poliisit . Nelosen kevään uutuussarja Adoptoidut kertoo kahdeksan Suomessa adoptoidun aikuisen tarinan. Ohjelma alkaa 5.2. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Sydänmailla Itsenäistymisen aika. Emmerdale Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Mummomafia Rouva Ministeri Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Takaa-ajettu Kuuluisa YLE TEEMA 14.25 15.25 15.55 16.55 17.25 17.30 18.25 Kotikokkien taistelu Matkaoppaat Hotellit haltuun Naapurini avaruudesta Tulossa: Adoptoidut MasterChef USA Frasier Pureva käytännön pila. 18.55 18.58 19.00 20.00 20.57 21.00 HS-uutiset HS-sää Sokkokokki The Voice of Finland Keno Adoptoidut Laura. Komedia harrastelijasalapoliisista, joka joutuu ratkomaan oikeaa rikosta. 14.50 Vuosirenkaita Vuosi 1941. Vanhan ajan lastenkasvatusta. 15.00 15.05 15.10 15.15 Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti Suora lähetys eduskunnasta. 16.55 16.57 17.00 17.06 17.10 18.00 18.22 18.30 19.00 Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Doc Martin Konsertti. Uutiset Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Talvisota Sarja päättyy. 5/5: Vuosalmi . 16.00 Uutiset ja sää. Kolmen kovan testissä suksenvoitelutelineet. 20.30 20.55 21.05 22.00 Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Elektroniikkajätteen vaarat Euroopan elektroniikkajätteestä valtaosa viedään yhä laittomasti Afrikkaan, jossa mm. 15.05 Kultakuume. Jäte jää heitteille, käytetyt varaosat myydään edelleen. 13.00 Uutiset. 20.05 Sää. 10.05 Mikä maksaa? Valkoisen miehen taakka. Tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. 12.20 Sydämen asialla Kauneuskilpailu. 13.10 Paksunahka (Suomi 1958, 92?). 21.55 Suomi tänään. 11.00 Uutiset. Takaisin peruskouluun. 17.45 Päivä Ruotsissa Signe Persson Melin on ansioitunut taidekäsityöläinen ja muotoilija. 07.00 Uutiset ja sää. 07.50 Merisää. Piileekö niissäkin vaara? 22.55 Uutiset 23.00 Arne Dahl: Vuoren huipulle 00.30 Uutisikkuna 16.15 17.15 17.20 17.25 Peter Hispaniassa Uutiset Päivän sää Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? Perunavohvelit kinkku-raejuustotäytteellä 18.00 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 jännityselokuva vaimonsa murhasta syyttömästi tuomitusta kirurgista, tri Richard Kimblestä ja häntä jahtaavasta liittovaltion poliisista sekä salaperäisestä yksikätisestä miehestä. 20.00 Uutiset. Uusi sarja! 22.00 Elokuva: Puhallettu 60 sekunnissa Nicolas Cage ja Angelina Jolie esittävät pääosia vauhdikkaassa toimintatrillerissä, jonka on tuottanut lajityypin mestari Jerry Bruckheimer. 10.55 Pikkujuttu. 08.10 Ykkösaamu. 11.57 Päivän mietelause. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 12.10 Urheiluradio. Ville Haapasalo saapuu Venäjän itäisimpään kolkkaan. ARKI TV- ja radio-ohjelmat Torstai 5.2.2015 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 06.15? 06.24 Aamuhartaus. 00.00 Uutiset ja sää. 12.12 Maakuntaradio. 07.10 Aamusoitto. 07.50 Aamuhartaus. 23.03 Yöradio. Nauraminen kielletty, Coca-Cola sallittu! 18.00 Arvassalo ry: Miksi syöminen on ongelma? 18.20 Radioteatteri esittää. lapset purkavat niitä henkensä uhalla. 00.05?05.00 Yöradio. ?Jos joku vaan olis hengis vastahan panemhan.. 08.12 Maakuntaradio. 09.00 Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 06.05 Hartaita säveliä. Lämpötilojen mittauksessa voidaan pian päästä täysin uudelle tasolle. 22.35 Kino Suomi: Miestä ei voi raiskata Märta Tikkasen romaaniin perustuvassa elokuvassa raiskattu nainen päättää kostaa miehelle samalla mitalla
Veikkausliiga 2015 kokee nimittäin kahden merkittävän jalkapallokaupungin paluun kotimaiselle pääsarjakartalle, vaikkakin kabinetin kautta. FC KTP ja Ilves ovat perinteikkäitä seuroja, joilla on vankka kannatuspohja kotikaupungeissaan. Kotkan iskukyky oli ensimmäisen kerran kunnon testissä eilen, kun Liigacupissa vastassa oli HJK.. Joukkueen runko on kapea, mutta MYPAn kohtalo helpottanee raitapaitojen rakennustyötä. Peräsimeen houkuteltu Keith Armstrong teki paluun televisiokommentaattorista valmennuspuuhiin. n n n erityisesti tampereella tuntuu tällä hetkellä olevan ennenaikainen jalkapallobuumi. Ilveksen nousu Ykköseen sai jo tamperelaiset liikkeelle, mutta liigapaikka varmistaa viimeistään futiksen paluun Tammerkosken varren puheenaiheeksi. Tammelan stadionin uudistuksista puhutaan ja ainakin julkisen keskustelun perusteella hankkeella tuntuu levan myös kaupunkilaisten tuki. Yllätysliigajoukkueen peräsimeen saatiin houkuteltua vahva jalkapalloihminen, kun keith armstrong teki paluun televisiokommentaattorista valmennuspuuhiin. Tämä on positiivinen asia sekä Kotkalle että Tampereelle, mutta vielä enemmän kotimaiselle jalkapallolle. antti ojanperä, Heikki aho, antti Hynynen edustavat Ilveksen avainpelaajia tulevalla kaudella. Armstrongin mukaan iskukyky tulevalla kaudella on arvoitus, mutta osviittaa tamperelaisten kyvyistä ja tekemisen tasosta on saatu talven Liigacupissa. Mikäli näin käy, tulee ensi kauden Veikkausliigasta sekä toisaalta Ykkösestä entistä mielenkiintoisempia, sillä sekä KTP että Ilves ovat jo saaneet liigalisenssit Veikkausliigaan, eikä kymmenen joukkueen Ykköstä välttämättä päästä täyttämään, kun ensimmäinen ehdokas, Atlantis ei täyttänyt nytkään edellytyksiä pelata toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Vaikka kotimaisen jalkapallokauden, Lehtikuva / Sari Gustafsson Yllätysliigajoukkueeksi laskettavan Ilveksen valmentajavalinta oli myös monelle yllätys. Lisäksi, Ilveksen riveissä pelaa koko joukko kokemusta ja tulevaisuutta. Näin ollen 23 vuotta perätysten pääsarjassa pelannut, vuoden 2005 Suomen mestari ja 1990-luvulla ja 2000-luvun taitteessa menestystä ja kahdeksan himmeämpää pääsarjamitalia kerännyt perinteikäs seura poistettiin takavasemmalle, muin kuin pelillisin syin. Espoon FC Honka sai lähtöpassit jo aiemmin. Mypa tosin valittaa vielä päätöksestä Urheilun oikeusturvalautakunnalle, joka saattaa pyörtää Mypan hylkytuomion. Shokeeraavasti ylivoimaisen johtonsa viime kauden Ykkösessä menettänyt KTP sai huokaista helpotuksesta, sillä se nostettiin Hongan liigapaikan haihduttua ilmaan ensimmäisenä pääsarjaan. Vaikka Kotkassa ei ole aikaansaatu samanlaista huumaa kuin Tampereella, on Veikkausliigan ja jalkapallokulttuurin kannalta ylipäänsä merkittävä asia se, että Kotkassa yleisö on käynyt kannustamassa omiaan siitä huolimatta, ettei KTP ole pääsarjassa ollut vuoden 2008 jälkeen. Kotkassa on kuitenkin tehty määrätietoista ja tarkkaa työtä liigapaikan eteen. Jo nyt rannikkokaupunkiin siirtyi Mypassa viime kaudella pelannut nosh a lody. Ilves on voittanut molemmat liigakonkarit, vieläpä vieraskentällä. Nuorten tamperelaislupausten lisäksi keltapaitoihin siirtyi muun muassa FC Lahden keskikentän työmyyrä eero korte, joka tekee seuraa Ilveksen keskustassa muun muassa tomi petresculle, joka Tampere Unitedin menestyksen vuosina luettiin yhdeksi Suomen lupaavimmista pelaajista. Molemmat kaupunkiseudut ovat sen verran merkittäviä asukaskeskittymiä, että tuskin missään päin valtakuntaa asia herättää tunteita liigapaikkaa vastaan. Joukkue pelaa samassa lohkossa viime kauden pronssimitalisti FC Lahden ja Kuopion Palloseuran kanssa. Paitsi ehkä Espoossa ja etenkin Myllykoskella. Kouvolalaiset saivat shokkityrmäyksen Suomen Palloliiton liigalisenssikomitealta, joka ei niellyt Mypan selvitystä taloudesta ja toimintaedellytyksistä. 24 5.2.2015 Vihellys ARKI Kolumni Ari Hautaniemi Kirjoittaja on sosiologi, Everton-fani ja urheilun ilmiöiden ihmettelijä. Kabinetista kipinää Veikkausliigaan Veikkausliigan alkuun on vielä rutkasti aikaa, on tulevan liigakauden suurimmat uudistukset ja uutiset koettu jo ennen ensimmäistäkään pistettä. Kuusi pistettä ensimmäisistä liigajoukkuekohtaamisista on Veikkausliigan alkuun on rutkasti aikaa, mutta tulevan liigakauden suurimmat uudistukset ja uutiset koettu jo ennen ensimmäistäkään pistettä. enemmän kuin hyvä lähtölaukaus keltapaitojen uudelle tulemiselle. Edellisen kerran vuonna 1931 perustettu Ilves pelasi pääsarjaa vuonna 1996, minkä jälkeen kuopattiin talousvaikeuksien keskellä, Tampere Unitedin luomiseksi. n n n myös kotkassa liigapaikka on otettu ilolla vas- taan