Demokraatti 05.05.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko Jutta Urpilainen ja Antti Rinne kohtasivat puheenjohtajaväittelyssä Linjaeroja löytyi ?4?5, 6?7 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kohtasi haastajansa Antti Rinteen ensimmäistä kertaa lauantaina Demokraatti-lehden järjestämässä väittelyssä. ? ? ? Raportointivelvollisuus puuttuu, ? ?? Malliesirivi Malliotsikko ?6?7 Tänään liitteenä MA ANA N TA I 5. Loppuviikosta lähtien toinen heistä johtaa puoluetta, aluksi ensi vuoden eduskuntavaaleihin. Työllisyyteen vahva lisäpanostus ...3. N:o 81, 007419-14-19 . Touko kuu TA 2014 mainospuheet jylläävät Kukaan ei tiedä Suomen yritysten kokonaispäästöjä ...8?9 Sanelupolitiikka syrjäytti konsensuksen ...7 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. .
Vihkikaava olisi tarkoitettu vihittävil- n le, joilla on joko yhteisiä tai aiemmista liitoista syntyneitä lapsia. Kun lapset huomioidaan kaavassa, he ovat mukana alttarilla vihkimisen aikana. linjaero löytyi, pääkirjoitus Luontonsa armoilla Rauhoittavaa riemua Ilokivessä, Vinkiksi viikolle SDP lisää jäsendemokratiaa, Chister Lindholmin kolumni Ihmiset Yritysten kokonaispäästöistä ei ole vertailukelpoista tietoa 18?19 Lukijoiden vappukuvat 20?21 Melanooman vaarat, Vappupuheista koottua, Kuuba yksityistää Levoton Itä-Ukraina Antti Vuorenrinteen Näkökulma, Anne Karjalaisen kolumni sarjakuvat ja tehtävät, peliuutiset, yhdistystoiminta 22?23 Radio ja TV 24 Urheilu Antti Lindtman blogissaan ?Ei voi kuin ihmetellä ikäihmisten aktiviteettia Eurooppa-asioissa.? Mitro Repo Twitterissä Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Ne eivät ole totelleet al-Qaidajohtajan käskyä lopettaa taistelut. Useat seudun pikkukaupungit ovat käytännössä tyhjentyneet asukkaista, kertoo aktivistiryhmä. Afganistanissa vietettiin eilen kansallista surupäivää maanvyöryissä kuolleiden muistoksi. 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. Pelastustyöt turma-alueella n lopetettiin lauantaina toivottomina. Verkkotapaamisessa voidaan neu- n votella esimerkiksi asuntolainasta tai säästämisestä ja sijoittamisesta, kertoo Savon Sanomat. Osassa verkkotapaamisia tarjoavista pankeista neuvottelut käydään pelkän äänen varassa. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. Pyrkimyksenä on yleensä päästä ennen pitkää Välimeren yli Eurooppaan. 6...10 Kymmenettuhannet ihmiset ovat paenneet kodeistaan Syyrian itäosassa. Deir Ezzorin maakunnassa on viime päivät Kari Hulkko n käyty kovia taisteluja kahden islamistiryhmittymän välillä. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . Vanhemmilta kysytään, lupaavatko he huolehtia myös toisen vanhemman lapsista. Vappuna tavattiin torilla. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 15 16?17 ?Vapaavuoren näkemykset edustavat vanhakantaista oikeistolaista ajatusmaailmaa. 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. Oikeudenmukaisuus ja talouskasvu on nykytutkimuksenkin valossa mahdollista yhdistää.? 4?5 6?7 8?9 10?11 12 13 Työllisyyslisäbudjetti tukee kasvua ja työllisyyttä Urpilainen ja Rinne kohtasivat . Vaasa . Uhrit olivat viranomaisten mukaan hautautuneet paikoin jopa 50 metriä paksun maakerroksen alle. Arviot kuolleiden määrästä vaihtelevat joistain sadoista yli 2 000:een. Pankeissa uskotaan, että asiakkaiden tapaaminen siirtyy entistä enemmän verkkoon. Tampere . 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. 5.5. Nimipäivät tänään: Melina, Maini (ruots.) Dennis, Denise Päivä kuvana Uutiskertaus Aurinko nousee: Helsingissä 5.07 Oulussa 4.30 Aurinko laskee: Helsingissä 21.28 Oulussa 22.02 1...6 Sudanin ja Libyan rajaseudulla satoja maahanpyrkijöitä on pelastettu aavikolta. n 2...7 Nimipäivät huomenna: Ylermi (ruots.) Frej, Frejvid, Freja Sudanin ja Libyan joukot löysivät sunnuntaina ensin 300 ja sitten toiset 300 nälkäistä ja janoista ihmistä. YK:n mukaan satoja eritrealaisia matkaa joka viikko Sudaniin, josta he jatkavat joko Egyptiin tai Libyaan. Osalla on käytössä myös nettivideoyhteys. Esitys lapset huomioivasta vihkikaavasta tulee kirkolliskokouksen käsittelyyn. 0800 96675 Muu Suomi: puh. 0200 71000. Helsinki, Uusimaa,
Finanssikriisin jäljiltä mietitään, minkälainen olisi sosiaalisesti oikeudenmukaisempi talousjärjestelmä. Vanhusten asuntoja korjataan muuallakin maassa. Olympiastadion peruskorjataan. Uusia työpaikkoja synnyttävät myös luonto- ja kulttuurikohteiden rakentaminen. Ilman opiskelupaikkaa jääneiden nuorten hakijasumaa puretaan uusilla aikuiskoulu- tuksen paikoilla ja lisäämällä korkeakouluissa aloituspaikkoja yli tuhannella. Työvoimatoimistojen palvelukyvyn vahvistaminen pääsee alkuun. Demokraatti ?On ensiarvoisen tärkeää, että päätökset saadaan voimaan nyt, vielä ennen kesää.? Kari Hulkko Pentti Arajärvi (oikealla) ja Jutta Urpilainen ovat Vasemmiston tulevaisuus -kirjan kirjoittajia. Lisäbudjetin koko on jopa 400 miljoonaa euroa. 3 5.5.2014 ??Urpilainen lähetti esityksensä ministeriöille jo perjantaina Työllisyyteen 400 lisämiljoonaa vauhdilla SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen lupasi vappupuheessaan Tampereella, että hänen johtamansa valtiovarainministeriö pistää lisäbudjetin työllisyystoimet valmisteluun pikavauhdilla. . Puoluesihteeri Reijo Paananen juonsi kirjan esittelytilaisuuden. SDP haluaa keskustelua uudesta periaateohjelmasta SDP:n haluaa herätellä jäsenistöään keskustelemaan uudesta periaateohjelmasta tuoreella Vasemmiston tulevaisuus -kirjalla. Forssan ohjelmasta alkavasta ja tulevaisuuteen katsovassa kirjassa puhutaan suurista asioista. Yhteensä 27 kirjoittajaa pohtii muun muassa lapsi- ja perhepolitiikan tulevaisuutta, julkista sektoria, työn muuttumista ja eettistä markkinataloutta. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen sanoo puolueen periaateohjelman päivitystarpeen takana olevan globaalit muutokset. . Lisätalousarvioesitys lähetettiin- kin eri ministeriöille jo perjantaina. Päätös pannaan toimeen ripeästi ministerin päätöksellä, sillä kehyspäätöksessä ei päätetty aikataulusta vaan sisällöstä. . Kyse on merkittävistä panostuksista työllisyyteen tukemalla teollisuusyritysten kasvua, investoimalla liikenne- ja rakennushankkeisiin, vahvistamalla osaamista ja tehostamalla työnvälitystä, Urpilainen sanoi. Teollisuutta tukevia hankkeita Teollisten yritysten uudistamista ja kasvua biotalou- den, terveysalan ja cleantecin aloilla rahoitetaan uudella 50 miljoonan euron pääomasijoituksella Suomen teollisuussijoitukseen. Lisäbudjetin rahoja käytetään teollisuutta tukeviin liikennehankkeisiin. Toinen iso syy on Euroopan unionin merkityksen kasvu. Pääkaupunkiseudulla rakennetaan uusia asuntoja. Demareiden suuri missio on osoittaa, että nykyisessä tilanteessa muutos on turvallisempi kuin paikallaan pysyminen, Jutta Urpilainen sanoo. Demokraatti Forssan ohjelmasta alkavasta ja tulevaisuuteen katsovassa kirjassa puhutaan suurista asioista.. Uuden periaateohjelman pitää olla nykyistä eurooppalaisempi. On ensiarvoisen tärkeää, että päätökset saadaan voimaan nyt, vielä ennen kesää, Urpilainen sanoi. Kyseessä on hallituksen kehyspäätöksessään sopima kasvu- ja työllisyyslinja, jonka toimeenpanon Jutta Urpilainen halusi aloittaa heti
Raha-asiainvaliokunta, jossa toimin pääministerin sijaisena. Puheita, piiriryhmien kokouksia, kansainvälisten vieraiden tapaamisia sekä haastatteluja. Hyytävää. Tehdään siis uusia päätöksiä, Urpilainen sanoi. Hänen mukaansa uutta hallitusohjelmaa ei kesäkuussa kannata rustata, kun hallituksella on aikaa kymmenisen kuukautta ja sen ohjelmasta jo 90 prosenttia on toteutettu. Työtä vaatii vielä sote-uudistus, mutta esimerkiksi kuntien tehtävien miettiminen uusiksi jää soten jälkeen seuraavalle hallitukselle. Rinne haluaa kesäkuun neuvotteluihin selkeäksi tavoitteeksi työllisyysasteen noston ja työttömyyden vähentämisen. Sen jälkeen on Euroopan valtiovarainministereiden ministerineuvoston kokous. Puhelinhaastattelu, jonka jälkeen lento Brysseliin, jossa euroryhmän kokous. Marisijat voisivat muistaa, että kyseessä on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi, johon liittyy noin pari tuhatta työpaikkaa. Maanantai 5.5. Maanantai-aamuna aamutelevisiossa. Myös lapsilisäpäätös tulisi miettiä uudelleen. ?Ei ole järkeä maksaa lainoja pois etukäteen, kun työpaikkoja häviää.? Antti Rinne ?Kun on paljon epävarmuutta, on tärkeää, että emme itse lisää sitä kyseenalaistamalla tekemiämme päätöksiä.? Jutta Urpilainen Tilaisuuteen oli yleisöllä vapaa pääsy. Lisäeläkettä saava johtaja syö sinunkin pöydässäsi. Helsingin Sanomien mukaan palkansaajat maksavat vielä vuosikymmeniä . Ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokous. Ei ole järkeä maksaa lainoja pois etukäteen, kun työpaikkoja häviää. Ja minä sosialisti, Rinne vastasi. Suurimmat erot parituntisessa keskustelussa löytyivät talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen tarvittavasta rahasummasta, kun Rinne piti vääränä hallituksen kehysriihen päätöksiä. Urpilainen pisti jo lauantaina ministeriönsä lähettämään valmisteluun 600 miljoonan euron kasvupaketin. Kabinetin kokous ja eduskunnan täysistunto. Iltapäivällä kohti Seinäjokea. Torstai?lauantai 8.?10.5. SDP:n puoluekokous Seinäjoella. Illaksi takaisin Suomeen. Keskiviikko 7.5. Aamulla puhepalaveri ja puoluekokoukseen valmistautumista. ensi vuonna 130 miljoonaa euroa . Hänen mukaansa se tar- koittaa politiikan sisällössä erilaista painopistettä. muun muassa johtajien lisäeläkkeitä, vaikka he ovat korostaneet, että lisäeläkkeet tulevat henkivakuutusyhtiöiden kanssa tehdyistä vakuutusjärjestelyistä. Euroryhmässä käsitellään ohjelmamaiden tilannekatsauksia, Kreikan kasvustrategiaa sekä Portugalin parantunutta tilannetta ja ohjelmasta irtautumista. Tiistai 6.5. Tiistai-aamuna on Euroopan demareiden ECOFIN-ministereiden kokous, jossa toimin puheenjohtajana. Keskon Matti Halmesmäelle on tulossa normaalin työeläkkeen päälle 5,5 miljoona lisäeläke.. On tärkeää, että saadaan syntymään talouskasvua ja työllisyyttä, Rinne sanoi ja uskoi valtion saavan parilla miljardilla samanlaisen viisinkertaisen vipuvaikutuksen kuin aiemmilla työllisyyslisäbudjeteilla. Urpilainen ei avaisi päätöksiä SDP:n puheenjohtajana Antti Rinne yrittäisi muuttaa halli- tuksen kehyspäätöksiä kesäkuun minihallitusneuvotteluissa, jotka käydään, kun pääministeri vaihtuu Jyrki Kataisen jättäessä kokoomuksen puheenjohtajuuden. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen oli täysin eri mieltä kehyspäätöksen avaamisesta. . ECOFIN-neuvostossa esillä ovat rahoitusmarkkinaveron tilanne sekä veronkierron vastaiset toimet. Esimerkiksi Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas sai lisäeläkettä viime ja toissa vuonna yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. SDP on ollut yksimielinen, että näiden päätösten jälkeen hallituksessa jatketaan. Kun on paljon epävarmuutta, on tärkeää, että emme itse lisää sitä kyseenalaistamalla tekemiämme päätöksiä, sanoi Urpilainen, jonka mukaan kyse on myös luottamuksesta SDP:hen hallituskumppanina ja siitä, luotetaanko maailmalla, että Suomi panee toimeen tekemänsä päätökset. . iltapäivällä ja illalla. Lisäksi sitä saattoi seurata suorana internet-lähetyksenä. Ilmapuntari Jutta Urpilaisen viikko Vastatuulta. Pitkään ei tarvinnut odottaa, että Metsä Groupin suunnitelmat miljardiluokan sellubiotuotantolaitoksen rakentamisesta Äänekoskelle haukuttiin. ?Väärin tuettu, bulkkia ja muuta hapanta?. Sen jälkeen videotervehdyksen kuvaaminen valtionhallinnon henkilöstön kehittämispäiville. 4 5.5.2014 ??Urpilainen ja Rinne kohtasivat viikkoa ennen puoluekokousta Linjaero löytyi talouskasvun rahasummasta SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja hänen haastajansa, ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne kohtasivat ensimmäistä ja viimeistä kertaa väittelyssä vajaata viikkoa ennen puheenjohtajaäänestystä Seinäjoen puoluekokouksessa. Lauantain Helsingin työväentalon keskustelua isännöi Demokraatti-lehti, jonka päätoimittaja Antti Vuorenrinne löysi kysymyksellään eron, minkä sortin sosialisteja ehdokkaat ovat. . Minä olen sosialidemokraatti, Urpilainen vastasi. . Hallitus päätti, että loppu valtion omaisuuden myynnistä saatavasta 1,9 mil- Timo Vainio Demokraatti jardista eurosta käytetään velan lyhennykseen. Rinne esitti uutta päätöstä, että koko 1,9 miljardia käytetään kokonaan talouskasvuun.
5.5.2014 5 Pääkirjoitus Kari Hulkko Kuvat Kari Hulkko Jutta Urpilainen ja Antti Rinne kävivät kelpo väittelyn lauantaina. Puheenjohtajaehdokkailla tasapainoinen väittely Urpilaisen ja Antti Rinteen, keskustelu lauantaina käynnistyi ystävällisesti ja ymmärrettävän samanmielisestikin, ovathan kummatkin hyviä sosialidemokraatteja. Hänen mukaansa niistä, olisi voinut odottaa jopa viisinkertaista vipuvaikutusta. Molemmat ovat siihen valmiit, mutta Rinne nimesi itse sellaisia, esimerkiksi pätkätöihin liittyvät ongelmat. Perustuuhan toki koko kisa siihen, että SDP:n kannatus ei näytä millään nousevan yli 16 prosentin. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Rinne olisi halunnut käyttää investointeihin koko summan. Hallitus on päättänyt jo käyttää siitä lisätalousarviossa 600 miljoonaa elvyttäviin investointeihin. Urpilainen puolestaan muistuttaa siitä, että nykyinen hallitus on onnistunut pienentämään tuloeroja Suomessa. SDP:n PuheenjohtajaehDokkaiDen, jutta n n n ehDokkaiDen välinen Suurin talouspoliittinen ero näyttäytyi suh- tautumisessa elvytykseen välittömänä keinona kohentaa taloutta. Mutta kumpi tahansa valitaan puheenjohtajaksi, hänen johdollaan puolue käy myös ensi vuoden eduskuntavaalit. Tulevaisuuteen kurkistavista kysymyksistä debatissa nousi esiin se, pitääkö tulevaan periaateohjelmaan liittää konkreettisia tavoitteita. Keskustelun Paasitornin juhlasalissa juonsi Demokraatin päätoimittaja Antti Vuorenrinne (vasemmalla). n n n jäsendemokratia nousivat vähän väliä esille debatissa. Siksi hallitusohjelman ja hallituksen toimenpiteiden puolustaminen on keskeinen kysymys puolueen kannatukselle. Rinteen mukaan ammattiyhdistysliike onkin sitä tehnyt, kun puolue on pyytänyt esimerkiksi auttamaan saavuttamaan halvan työmarkkinaratkaisun. Ero kärjistyi siinä, mitä olisi pitänyt tehdä 1,9 miljardille eurolle, jonka suuruisella määrällä Kataisen hallitus on myynyt valtion omaisuutta kehysriihen päätöksellä. Se epäilemättä näkyy jo tämän kuun lopulla eurovaaleissa. Sen sijaan työntekijöiden oikeuksien puolustamisessa esimerkiksi Finnairin tai STX:n tapauksissa ei puolue hallituksessa olekaan antanut tukea ammattiliikkeen puolelle. Kumpikin on erittäin huolissaan eriarvoisuuden kasvusta. Urpilainen ei ollut aivan varma, että juuri näiden paikka olisi periaateohjelmassa. Keskustelu osoitti ainakin sen, että puolueella on pätevä johtaja myös Seinäjoen puoluekokouksen jälkeenkin. jäSeniStön aSema ja Kupla AFP Photo / Ted Aljibe Hei mies! Teidän kenkännehän on ihan kurassa. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ero löytyy siinä, että Rinne on huolissaan etenkin globaalista kehityksestä, jossa pääomatulojen kertymä kasaantuu ja on johtamassa muun muassa Yhdysvalloissa yli sadan vuoden takaisen luokkayhteiskunnan paluuseen. Mutta pinnan alta nousi heti esille se, miten ehdokkaat haluavat erottautua toisistaan. Urpilaisen mielestä sosialidemokraattinen puolue ei voi pelkästään kuunnella ammattiyhdistysliikkeen johtajien mielipiteitä, vaan tarpeen vaatiessa katsoa yhteiskunnan kokonaisetua. Rinne myös muistutti, että puolueen talouspoliittinen työryhmä olisi halunnut kohdistaa yritysten verotukea investointien tukemiseen, ei niinkään yritysverotuksen alentamiseen. Jutta Urpilainen ja Antti Rinne kohtasivat puheenjohtajaväittelyssä Helsingissä
Päinvastoin. Hallitus on tehnyt erittäin sosialidemokraattista politiikkaa, Urpilainen sanoi lauantaina. Luottamus hallitukseen on kasvanut Suomalaisten luottamus hallitukseen on kasvanut viime syksystä, uutisoi Helsingin Sanomat sunnuntaina. ei potkuja Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) sanoo Aamulehden haastattelussa, että suomalaisyritykset irtisanovat liian helposti. Ihmiset kokevat, ettei moni päätös vastaa tavoitteitamme. Ihalainen muistuttaa, että lomautuksen voisi Kari Hulkko hoitaa esimerkiksi lyhennetyn työviikon kautta. . Ihalainen totesi lehdelle, . (Demokraatti) ?Pääministerillä ei voi olla omaa Nato-kantaa? Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jouni Backmanin mukaan pääministerillä, niin nykyisellä kuin tulevallakin, voi olla vain yksi Nato-kanta. . (STT-Demokraatti) Demarinaiset tukevat Urpilaista Lauri Ihalainen. Sosialidemokraattiset naiset tukevat Jutta Urpilaisen uudelleenvalintaa SDP:n puheenjohtajaksi. Demarinaisten hallituksen kannanotto julkistettiin lauantaina. Kannanotossa Urpilaista luonnehditaan taitavaksi valtiovarainministeriksi, joka on ?säilyttänyt kyvyn nähdä talouden perspektiivistä päätösten vaikutukset ihmisten arkeen?. Demarinaisten puheenjohtaja on kansanedustaja Tuula Peltonen Jämsänkoskelta. Lyhennetyn työviikon malli on aika joustava. Tieto perustuu lehden teettämäään mielipidemittaukseen. Nyt hallitukselle luottamuslauseen antaa 48 prosenttia vastaajista, kun viime syyskuussa hallitukseen luotti 41 prosenttia. Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja arvioi, että luottamus hallitukseen on kasvanut esimerkiksi sote-ratkaisun ansiosta. Kyselyyn vastasi noin tuhat suomalaista. Yrityksien pitäisi oivaltaa, että tämäkin malli on olemassa. Lomautusten määrä Suomessa on vähentynyt rajusti ja yt-neuvottelut päättyvät yleensä potkuihin. Meidän pitää tunnistaa, että näin ihmiset kokevat, Antti Rinne sanoi hallituspolitiikasta. että yritykset antavat tällä hetkellä liikaa potkuja sen sijaan, että käyttäisivät esimerkiksi lomautuksia. Ministerin mukaan suomalaisyrityksissä ei tunneta riittävän hyvin lomautuksia koskevia säädöksiä. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.(STT-Demokraatti) Ihalainen: Lomautuksia . . 6 5.5.2014 ??Kaksikko kannattaa puheenjohtajasta neuvoa-antavaa jäsenäänestystä SDP kysyy jäseniltä hallitukseen menosta Kuvat Kari Hulkko Jutta Urpilainen kiistää, että SDP olisi ollut hallituksessa kokoomuksen apupuolue. Sen on oltava sama kuin hänen johtamansa hallituksen
Erityisesti pääministerin vastuulla on uskottavuuden ylläpitäminen tältä osin. Kolmikantayhteistyön parhaiden perinteiden mukaan valtio tuli vastaan tuloverojen alennuksilla, jotka turvasivat ostovoiman suotuisan kehityksen vaatimattomista bruttopalkkojen korotuksista huolimatta. Tänä päivänä konsensuspolitiikasta ei ole jäljellä kuin kaunis muisto vain. Konsensusperinteen synnyttämän molemminpuolisen luottamuksen ansiosta työmarkkinajärjestöt pystyivät sopimaan viennin kilpailukykyä tukevista, maltillisista palkankorotuksista. Demokraatissa julkaistiin kansanedustaja tuula Väätäisen kolumni. Esittelyssä kolumnin ylälaidassa sanottiin virhellisesti kirjoittajan olevan SDP:n kansanedustaja Pohjois-Karjalasta. Kansanedustaja Väätäinen istuu eduskunnassa Pohjois-Savosta valittuna edustajana. Tuula Väätäinen. Konsensuksesta sanelupolitiikkaan s uomalainen konsensuspolitiikka, jossa työmarkkinaosapuolet valtion aktiivisella avustuksella sopivat asioista enemmän tai vähemmän sivistyneesti, on kaiken kaikkiaan ollut menestystarina. Konsensuspolitiikan ansiota oli muun muassa se, että Suomen talous elpyi 1990-luvun jälkipuoliskolla niin nopeasti vuosikymmenen alun suuresta lamasta. No, eihän siinä kauan mennyt ennen kuin työnantajapuoli sittenkin sanoutui yksipuolisesti irti keskitetyistä tuponeuvotteluista. Sama koskee myös sosialidemokratiaa, jonka vahvuus on perinteisesti ollut kyky palkansaajiakin hyödyntävään yhteistyöhön työnantajapuolen kanssa. (Demokraatti) Oikaisu Keskiviikon 30.4. Työnantajapuolta taas hemmoteltiin yhteisöveron neljän ja puolen prosenttiyksikön alennuksella. n n n 7 suoraa seurausta työmarkkinaosapuolten voimasuhteiden muutoksesta maailmantalouden globalisoitumisen myötä. Ensimmäinen esimerkki tästä sanelupolitiikasta saatiin vuonna 2005, jolloin hallitus päätti työnantajapuolen vaatimuksesta varallisuusveron poistamisesta. Esimerkiksi viime vuoden työmarkkinaratkaisussa, palkansaajat joutuivat tyytymään olemattomiin palkankorotuksiin, jotka käytännössä eivät edes ylläpidä palkkojen ostovoimaa. Mitä siis pitäisi tehdä nykyisen, pientä jo ennestään rikasta eliittiä suosivan kehityksen kääntämiseksi? KonsensuKsen Kuolema on n n n eristäytyminen muusta maailmantalo- ei selvästikään tule kyseeseen Suomen kaltaiselle, ulkomaankaupasta riippuvaiselle maalle. Tämä ei ole niin utopistista kuin miltä se saattaa kuulostaa; monissa matalapalkkamaissa ollaan jo siinä pisteessä, ettei yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi ole muuta vaihtoehtoa kuin palkansaajien aseman parantaminen . Muussa tapauksessa työnantajat eivät olisi suostuneet keskitettyyn tuporatkaisuun. Ja kuinka siinä sitten kävikään. Edes lakkoase ei enää ole kovinkaan tehokas, kun kokonaiset toimialat voivat lyhyessä ajassa siirtyä sellaisiin maihin, joissa ei ole ay-liikettä lainkaan. Niin kauan kuin nykyiset voimasuhteet säilyvät, ay-liike on toisin sanoen tuomittu ikuiseen perääntymistaisteluun. Ei voi olla niin, että ay-liikkeestä sanotaan puolueelle, mitä pitää tehdä. tavasti ei seuraavankaan, linjaa Backman. Nyt tukea tuli ainakin Rinteeltä. Yhteinen tavoite: SDP ykköseksi Rinne valitti keskustelussa sitä, että SDP on muuttumassa kansanliikkeestä vaaliliikkeeksi. Molempien puheenjohtajaehdokkaiden tavoite on nostaa SDP ensi vuoden vaaleissa maan suurimmaksi, jolloin puheenjohtaja olisi myös seuraava pääministeri. Uudelle vuosituhannelle tultaessa työnantajapuolelle nimittäin valkeni, että asioita voi hoitaa paljon kätevämmin yksipuolisella sanelupolitiikalla. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Natojäsenyyden hakemista. ja nopeasti. udesta. Ei kai voisi kuvitella, että esimerkiksi hallituksen talouspolitiikan keskeisistä linjauksista valtiovarainministerilläkään voisi olla poikkeava kanta, huomauttaa Backman. Suomen ulkopoliittisen johdon eli tasavallan presidentti sauli niinistön ja hallituksen kanta Nato-jäsenyyteen on Backmanin mielestä selvä. . Se on yksi tapa sitouttaa jäseniä myös hallituksessa tehtäviin päätöksiin, Jutta upilainen sanoi lauantaina vaaliväittelyssä haastajansa antti rinteen kanssa. Jäsenäänestystä hallitukseen menosta esittänyt Rinne löysi perustelut kantaansa Saksan sos.dem. työmarkkinat. Tässä mittelössä ay-liike, joka edelleen toimii lähes yksinomaan kansallisella tasolla, on jo ennalta tuomittu jäämään kakkoseksi. puolueesta. Kehitetään ideaa, että jäsenistö ottaa kantaa myös hallitukseen menoon. Molemmat myös kanta. Paljon parempi vaihtoehto on luoda sellaiset ylikansalliset rakenteet, jotka pystyvät toiSama kaava, mimaan vastapainona monijossa työnankansallisten suuryritysten valtajapuolelle lankäytölle. 5.5.2014 Kolumni Christer Lindholm christer.lindholm@abo.fi Kirjoittaja on kansantaloustieteen tutkija, Åbo Akademi. SDP:n jäsenet ovat jatkossa pääsemässä ottamaan kantaa siihen, lähteekö puolue mukaan eduskuntavaalien jälkeen muodostettavaan hallitukseen. Seinäjoen puoluekokous paaluttaa periaatteet, kuinka puolueen järjestöuudistusta nyt viedään eteenpäin. . lään vaalivat varsin yksipuolisesti yritysten etuja. Pidemmän tähtäimen tavoitteena täytyy kuitenkin olla aidosti kansainvälinen ay-liike. Se tukeutuu Suomen kansan selkeän enemmistön ja hallitusohjelman kantaan. Hyvä alku olisi annetaan kauhalla ja palkan- palkansaajien asemaa turvaasaajapuolelle vien lausekkeiden lisääminen teelusikalla, on kaikkiin uusiin vapaakauppatoistunut sään- sopimuksiin, jotka nykyiselnöllisin välein. Ja siitä lähtien sama kaava, jossa työnantajapuolelle annetaan kauhalla ja palkansaajapuolelle teelusikalla, on toistunut säännöllisin välein. Toivot- Timo Vainio Demokraatti timo.vainio@ demari.fi uskovat, että tavoitteessa onnistutaan. Lauantain jälkeen näyttää siltä, että jatkossa SDP:ssä mietitään myös puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien työnjakoa ja varapuheenjohtajien keskittymistä nykyistä selvemmin omille osaamisalueilleen. Suuria eroja ei ollut siinäkään, että puolue ei voi olla yksin puheenjohtajansa varassa vaan, että tekemistä on muillakin ja erityisesti paikallistasolla. Puolueen ja ay-liikkeen suhde Kun Jutta Urpilaisen haastaja Antti Rinne on ammattiliiton puheenjohtaja, puhuttiin lauantaina myös puolueen ja ayliikkeen suhteista. Rinne sanoi, että SDP:ssä on ay-liikettä kyllä kuultu, mutta ei ole varma, onko se tullut kuulluksi ja onko sanomisella ollut vaikutusta puolueen linjauksiin. Urpilainen korosti yhteisten saavutusten ja tavoitteiden aikanakin sitä, että puolue on yhteiskunnallinen kansanliike ja ay-liike valvoo jäsentensä etuja. . Maailmassa jossa pääoma voi liikkua vapaasti yli rajojen, monikansalliset suuryritykset pystyvät kilpailuttamaan yksittäisiä maita toisiaan vastaan siitä, kuka tarjoaa kevyimmän verotuksen tai ?joustavimmat. Demarit lähtivät mukaan suureen koalitioon jäsenäänestyksen jälkeen ja siitä hyötyi Rinteen mukaan kaksi miljoonaa saksalaista, kun hallituksen ohjelmaan tuli minimipalkka. Jutta Urpilainen on jo kuusi vuotta kannattanut SDP:n puheenjohtajasta neuvoa-antavaa jäsenäänestystä, mutta jäänyt vähemmistöön
Lahti energia, 594 919 15. Oulun energia, 613 119 14. PVO-lämpövoima, 1 488 168 6. Stora Enso, 1 038 495 9. Iso yritys päästää enemmän kuin pieni, vaikka toimisikin ekotehokkaasti. Toisekseen listan luku kertoo vain ne päästöt, jotka ovat tulleet yrityksen omista piipuista. Se ei ole läheskään sama kuin koko tuotannon aiheuttamat päästöt. Jos esimerkiksi lenkkareita valmistava yritys A ostaa sähkönsä energiayhtiöltä B, A:ta varten tuotetun sähkön päästöt merkitään B:n tiliin. Joitakin vertailuja on Suomessa ja maailmalla tehty päästöistä toimialoittain, tuotannon arvoa tai määrää kohti ja tuotetta kohti, mutta ne ovat olleet yleensä yksittäisiä hankkeita tai tutkimuslaitosten tutkimuksia. Tampereen energiatuotanto, 669 020 12. Finnsementti, 747 834 11. Ei ainakaan meillä, sanoo johtava asiantuntija Suvi Hotti Energiavirastosta. . Borealis Polymers, 540 165 17. Vaskiluodon voima, 1463118 7. Kun yritykset eivät raportoi laitostensa energiankulutusta, energiapolitiikan suunnittelijat eivät voi tietää, miten paljon esimerkiksi jonkin laitoksen lopettaminen vaikuttaa. Pelkillä suorilla päästötie- Suomen kovimmat tupruttelijat* Jos yritys A ostaa sähkönsä energiayhtiöltä B, A:ta varten tuotetun sähkön päästöt merkitään B:n tiliin. 1. Neste Oil, 3 223 099 5. Turun seudun energiantuotanto, 1 343 107 8. Jotkin yritykset ovat itse halunneet kokonaispäästöjä laskea, mutta virallisesti niitä ei raportoida, sanoo johtaja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta. . Outokumpu Stainless, 640 434 13. Onko sellaista listausta? . 8 5.5.2014 ??Suomen yritysten kokonaispäästöistä ei ole mitään vertailukelpoista tietoa Puhdasta teollisuutta ? Tämän jutun yhteydessä on lista Suomen eniten hiilidioksidipäästöjä päästävistä yrityksistä. Ei. Kuopion energia, 357 329 20. Syitä on kaksi. Ensinnäkin päästökauppaa varten tarvitaan vain tiedot lopullisesta päästömäärästä, ei siitä, miten paljon päästöjä kohti on tuotettu tavaraa. UPM-Kymmene, 537 273 18. Fortum Power and Heat, 3 346 558 3. Jyväskylän voima, 336 542 * Vain laitosten omat päästöt, ei tuotannon kokonaispäästöjä. Lähde: Energiavirasto, luvut vuodelta 2013. Helsingin energia, 3 257 591 4. Nordkalk, 451 866 19. Näin siis B nousee listalla, vaikka varsinainen syy päästöille oli A:n lenkkarintuotanto. Jos yritys ostaa kaiken sähkönsä muualta eikä itse prosessista vapaudu hiilidioksidia, se voi näyttää jopa päästöttömältä, vaikka todellisuudessa sen tuotantoa varten poltettaisiin kasatolkulla kivihiiltä. Koko totuutta ei tiedetä Jotta yrityksiä oikeasti voisi vertailla keskenään, saatavilla pitäisi olla koottua tietoa yritysten tuotannon aiheuttamista Tua Onnela Demokraatti tua.onnela@ demari.fi päästöistä jonkinlaisella elinkaarimallilla. Mitään virallista listaa ei ole olemassa, sanoo yliaktuaari Kari Grönfors Tilastokeskuksesta. Seppälä tiivistää tilanteen: yrityskohtaisia kokonaispäästöjä ei Suomessa tiedetä. Kiinalainen laitos voi olla parempi Tilanteessa on omat ongelmansa. Alholmens Kraft, 560 960 16. Sen perusteella ei voi vertailla yrityksiä keskenään. Vantaan energia, 774 651 10. Ruukki Metals, 3 745 499 hiilidioksiditonnia 2. Seppälä kertoo, että esimerkiksi Suomen energiantarvetta on nykytiedoilla vaikea laskea ja ennustaa. Samaa listaa ovat julkaisseet monet muutkin, ja sen perusteella on paheksuttu kärkiyritysten jättipäästöjä. Lista ei kuitenkaan kerro yritysten ilmastoystävällisyydestä yhtikäs mitään
Ilmastonmuutoksen kannalta yritysten päästöt eivät siis ole mikään pikkujuttu. Vaikka kaikkia koskevaa raportointivelvollisuutta ei vielä ole, Suomi voisi Purjeen mielestä edes velvoittaa omia yrityksiään kertomaan ulkomailla sijaitsevien laitostensa päästöt. Se voisi jopa hillitä hiilivuotoa . ehkä, ehkä ei doilla on myös mahdoton sanoa, mikä yritys on toista parempi. Jos Suomalaisten yritysten pitäisi raportoida globaalisti, kyllä se panisi yritykset miettimään, kannattaako tuotantoa ylipäätään siirtää ulkomaille, Purje sanoo. energiataseitaan, koska tiedot voisivat hyödyttää kilpailijoita. Kari Grönfors puolestaan listaa joukon muita ongelmia. Päällimmäinen niistä on se, että kokonaispäästöjen laskemiseen on loputtomasti erilaisia tapoja. . Jotta me pystyisimme aidosti sanomaan, että olemme parempia, tiedon pitäisi olla julkista, Seppälä sanoo. Loputon valintojen polku Helppoa yritysten kokonaispäästöjen laskeminen ei ole. Jyri Seppälä kertoo, että yritykset eivät mielellään julkaise Poissa silmistä, poissa mielestä Yritysten aiheuttamien kokonaispäästöjen selvittäminen ei ole helppoa edes Suomessa, mutta vielä vaikeammaksi homma menee, kun katsotaan muualla toimivia tai monikansallisia yrityksiä. Ensinnäkin monet maat eivät vaadi yrityksiä seuraamaan hiilidioksidipäästöjään mitenkään. Toisekseen nekin maat, jotka vaativat, tahtovat tiedot vain oman maansa alueella syntyneistä päästöistä. Esimerkiksi Stora Enso joutuu EU:n päästökaupan takia kertomaan Suomen viranomaiselle Suomessa sijaitsevien tehtaidensa päästöt. 5.5.2014 9 Kuvakooste Jari Soini . Miltä ajalta laskettua päästökerrointa käytetään, miten päästöt jaetaan sähkölle ja lämmölle niiden yhteistuotannossa, huomioidaanko kertoimessa tuontisähkö, suhteutetaanko päästöt tuotannon arvoon vai määrään, miten huomioidaan eri tuotteiden integroitu valmistus, Grönfors luettelee. . Hän uskoo, että yritysten energiankäyttötiedot voisi kerätä yhteen jotenkin niin, ettei liikesalaisuus kuitenkaan vaarantuisi. Sillä tiedolla tuotantomäärään suhteutettuna yrityksiä voisi jo vähän luokitella, ja energiapolitiikan suunnittelukin helpottuisi. . Nyt muualla aiheutetuissa päästöissä toteutuu ajatus ?poissa silmistä, poissa mielestä?. Se on valintojen polku, jonka lopuksi saa ihan minkä tuloksen haluaa. ja siten pitää työpaikkoja Suomessa. . Jos luotamme markkinoiden keinoihin vähentää päästöjä, ei se toimi niin kauan kuin saastuttaminen on melkein ilmaista, Purje sanoo. Hän kertoo, että erään selvityksen mukaan 90 yritystä on vastuussa kahdesta kolmasosasta maailman päästöistä. Hän ei ole varma, olisiko siinä järkeäkään. Päästöt pitäisi myös hinnoitella. Olisi myös kiva seurata, miten energiatehokkuus yrityksissä on parantunut, Seppälä sanoo. Suomalainen teollisuus kehuu olevansa puhdasta, mutta väitteen pohjaksi on niukasti todisteita.. Se tarkoittaa sitä, että keskimäärin teollisuus käyttää täällä vähäpäästöisempää sähköä kuin kiinalainen. Näin Suomen teollisuutta voi pitää keskimäärin puhtaampana. Kuten tunnettua, keskiarvo ei kuitenkaan kerro yksilöistä. Kiinaan mahtuu huippuedistyksellisiä vähäpäästöisiä laitoksia ja Suomeen kehnoja. Vielä vähemmän päästökerroin auttaa vertailemaan teollisuuden puhtautta niiden maiden välillä, joissa kertoimet ovat lähellä toisiaan. . Näin kuluttajakaan ei pysty selvittämään, hoitaako ilmastoystävälliseksi itseään mainostava yritys hommaa yhtään kummemmin kuin muutkaan. . Ehkä tuotekohtainen vertailu olisi sellainen, jossa olisi mieltä, Grönfors pohtii. Seppälä on hieman toiveikkaampi. Ehdottomasti. Ainakin pitäisi jotenkin varmistaa, että kaikki vertailtavat tiedot olisi kerätty samoin keinoin. . Läpinäkyvyyttä puuttuu, Seppälä sanoo. Samasta syystä Suomen yrityksiä ei pysty kunnolla vertaamaan muunmaalaisin. Kukaan ei kuitenkaan vaadi Stora Ensoa kertomaan, paljonko sen Uruguayntehtaat päästävät, saati, kuinka paljon sen kaikki tehtaat päästävät yhteensä. Moni suuryritys summaa päästöjään esimerkiksi yhteiskuntavastuuraporteissaan, mutta siihen ei ole mitään pakkoa. Kepan kehityspoliittisen asiantuntijan Henri Purjeen mielestä yritykset pitäisi saada kaik- kialla raportoimaan päästönsä. . Vaikka suomalainen teollisuus kehuu olevansa puhdasta, oikeasti väitteen pohjaksi on niukasti todisteita. Seppälä sanoo, että esimerkiksi Kiinassa sähkön päästökerroin on selvästi korkeampi kuin Suomessa. Tai sanoisinko valintojen suo. Grönfors ei oikein usko, että virallista listaa yrityskohtaisista kokonaispäästöistä pystyisi tekemään
Kremlille ja oligarkeille pitää puhua suoraan. Toivoa sopii, ettei Euroopan oma usko arvomaailmaansa heikkene. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.): . Yli miljoona suomalaista on rahantarpeen vuoksi tinkinyt ruoasta, lääkkeistä ja lääkärissäkäynneistä. Erot väestöryhmien välillä ovat kohtuuttoman isot. Eurovaaliehdokas Miapetra Kumpula-Natri (sd.): . Olli Rehniin (kesk.) henkilöitynyt komission linja on osoittautunut turmiolliseksi niin Etelä-Euroopan kriisimaille kuin Pohjois-Euroopan maksajamaillekin. Työministeri Lauri Ihalainen: . Työn ja pääoman välinen ristiriita vallitsee edelleen. Oikealla Helsingin demareitten puheenjohtaja Risto Kolanen. Oikeusministeri: Uskontojen uhrien väitteet selvitetään Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) pitää Uskonnon uhrien tuki -yhdistyksen väitteitä Jehovan todistajien toimintatavoista huolestuttavina. Yhdistys pyytää oikeusministeriä selvittämään, miten ihmisiä voitaisiin suojella Jehovan todistajien eristämiskäytännöltä. Henrikssonin mukaan vir- kamiehet tutustuvat raporttiin tällä viikolla. Hän aikoo keskustella asiasta kirkollisasioista vastaavan sisäministeri Päivi Räsäsen (krist.) kanssa. Oikeusministerin mukaan on tärkeää kuulla myös uskonnollisen yhdyskunnan johtajia esitetyistä väitteistä. STT-Demokraatti Anna-Maja Henriksson.. Häntä seuranneet oikeistojohtajat ovat järjestään joko kaatuneet tai jättäneet leikin kesken. ?USA:n ja EU:n neuvottelut poikki? Kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.): . Tämän velvoitteen varjolla yritetään nyt yhtiöittää myös paljon sellaista mitä ei tarvitsisi. ?Viimeinen pääministeri, joka on palvellut kansaa täyden kauden, on sosialidemokraattien Paavo Lipponen.? Krista Kiuru Kari Hulkko SDP:n eurovaaliehdokas Nasima Razmyar (keskellä) sanoi vappuna Hakaniemen torilla, että viimeaikaiset konfliktit esimerkiksi Syyriassa ovat saaneet hänet vakuuttumaan, että Suomen tulee ottaa vastaan lisää pakolaisia. Oikeistotuulten voimistumisesta on viime aikoina ollut nähtävissä selviä merkkejä, kun kokoomuslaiset ovat nostaneet esille muun muassa tarvetta perintöverotuksen uudistamiseksi ja verokilpailun jatkamista laskemalla yhteisöveroa entisestään. Ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta: ? Kuntien on tämän vuoden loppuun mennessä pakko yhtiöittää tiettyjä toimintojaan, kuten satamat ja energialaitokset. EU:n ja USA:n välisissä sopimuksissa on löydettävä kiisteltyä välimiesmenettelyä parempi rii- danratkaisutapa. Työntekijän elämän hallinnalta murenee pohja pois, jos töihin kutsutaan tarvittaessa ja irtisanomissuojaa ei käytännössä ole. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly: . Jos todetaan, että yrityksen toimiala on tosiasiallisesti muuttunut ja vaihdos on aiheellinen, niin samalla sovittaisiin kuinka se toteutetaan myös työntekijöiden asema turvaten. Moraalitonta menoa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman: . Toimitusministeriöksi heittäytymiseen ei ole varaa ennen eduskuntavaaleja. PAMin puheenjohtaja Ann Selin: . Nykyisissä oloissa hal- ?Edistämisen kehittäminen (sotessa) saa jo riittää.? Susanna Huovinen lituksen on syytä pitää itsensä iskussa. Todelliset työväenpuolueet erottuvat muulloinkin kuin vappuna. Juhani Aro Demokraatti Ministeri Krista Kiuru (sd.): . Yritysjohdon virheiden maksattaminen täysin syyttömillä työntekijöillä on moraalitonta. Viimeinen pääministeri, joka on palvellut kansaa täyden kauden, on sosialidemokraattien Paavo Lipponen. Muutoin neuvottelut on keskeytettävä. Eurokansanedustaja Liisa Jaakonsaari (sd.): . 10 5.5.2014 ??Demokraatti keräsi valittuja paloja SDP:n ja yhteistyötahojen tilaisuuksien puheista Vappuna sanottua Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.): . Kaikki eivät ole vauhdissa pysyneet. Edistämisen kehittäminen (sotessa) saa jo riittää, nyt tarvitaan rohkeita päätöksiä ja päätösten määrätietoista toteuttamista. SDP puheenjohtajaehdokas Antti Rinne:
Mutta myös kalaa pyydetään liikaa ja luvattomin menetelmin. Havannalainen muurari Pedro Fernández, 62, harrastaa kalastusta lain puitteissa. Hän paheksuu varsinkin valekarettikilpikonnan pyytäjiä, jotka saalistavat munimaan matkaavia naaraita. Moni niiden suo- Jason Flint sima ranta on suojelualuetta, mutta se ei pidättele salapyytäjiä sen enempää kuin kovien sakkojen uhkakaan. Raha ratkaisee Liemikilpikonnan tai krokotiilin lihasta maksetaan mustassa pörssissä jopa viisi euroa kilolta. Kuubassa valtion palkollinen ansaitsee keskimäärin vajaat 14 euroa kuussa ja työvoimasta on yhä 80 prosenttia valtion leivissä. 5.5.2014 11 Getty Images Liemikilpikonnan tai krokotiilin lihasta maksetaan Kuuban mustassa pörssissä jopa viisi euroa kilolta. On löydettävä keinoja, joilla lähiseudun asukkaat voivat kohentaa elintasoaan. Samaan aikaan ovat yleistyneet laiton puunkato ja salametsästys sekä -kalastus. . Noiden olisi pitänyt saada kasvaa vielä kauan tullakseen kunnon tukeiksi, valittaa Gutiérrez osoittaen takavarikoituja mahonki- ja tammirunkoja. Hänen mielestään laittomat hakkuut saadaan kuriin vain myymällä ihmisille enemmän puuta. Maatalousministeriön metsäpuolen johtaja Isabel Rusó myöntää, ettei nykyinen laki riitä pelotteeksi puunhakkaajille. Verkkoja viritetään merenpohjaan yli kuukauden ajaksi. Kuuban rannoille saapuu touko?syyskuussa munimaan myös liemikilpikonnia ja karettikilpikonnia. Jotkut kuitenkin tienaavat paremmin ja pystyvät maksamaan kielletyistä herkuista huiman hinnan. Salapyynnin kohteeksi joutuvat kilpikonnien ohella muut uhanalaiset lajit, kuten manaatit, delfiinit, krokotiilit, kaimaanit, musta koralli, suuret kotilot ja eräät lintulajit. Pelkkä valvonnan lisääminen ei riitä, sanoo Laguna Guanaroca-Gavilanesin suojelualueen johtaja Carlos Rojas. . Ympäristövalistus auttaa jonkin verran, mutta silti ihmiset pitävät kalastusta oikeutenaan. Kielloista seuraa ristiriitoja, kun elanto vaarantuu?, hän muistuttaa. Ivet González IPS, Havanna Kuubassa on laiton puunkaato yleistä. Tämä houkuttaa laittomaan pyyntiin, sillä Kuubassa esimerkiksi valtion palkollinen ansaitsee keskimäärin vajaat 14 euroa kuussa. ??Pula raaka-aineista ajaa uudet yrittäjät laittomuuksiin Luonto maksaa Kuuban yksityistämisen Pula raaka-aineista vaikeuttaa itsensä työllistävien yrittäjien toimintaa Kuubassa. Metsänvartijat jakoivat viime vuonna noin 20 000 sakkorangaistusta laittomista hakkuista.. Lupa tähän ammattiin heltiää kyllä, mutta raaka-aineita on vaikea saada, sanoo puuseppä Antonio Gutiérrez, joka työskentelee sahalla Kuuban laajimmalla kosteikkoalueella Ciénaga de Zapatassa. Hänen mukaansa moni talonrakentaja tai remontoija marssii metsään ja ottaa sen, mitä tarvitsee, koska tavaraa ei saa muualta. Nuoria runkoja Kuuban pinta-alasta vajaa kolmannes on metsän peitossa. Metsänvartijat jakoivat viime vuonna noin 20 000 sakkorangaistusta laittomista hakkuista. . Nyt itsensä työllistäviä on rekisteröity liki puoli miljoonaa. Heidän kasvava määränsä ja maaseudun köyhyys vaarantavat maan kasvi- ja eläinkunnan. Kuuban sosialistihallitus salli vuonna 2010 yksityiset pienyritykset tietyillä aloilla. Uusi laki on määrä esitellä ensi vuonna. Kysytyt kilpikonnat Laiton pyynti on yleistynyt myös vesillä, tapauksia kirjattiin viime vuonna lähes 3 000 ja veneitä takavarikoitiin 1 700. Erityisen haluttua saalista ovat uhanalaiset merikilpikonnat, joiden liha on suurta herkkua. Mutkikas byrokratia hankaloittaa puun hankintaa valtiolta, joten vaihtoehdoksi jäävät pimeät markkinat
Paikalla saattaa olla omatoimisia ryhmittymiä, jotka eivät ota käskyjä kummaltakaan. . Paikallisten mukaan 160 000 asukkaan kaupungista alkavat kuitenkin loppua elintarvikkeet. Itä-Ukrainassa vapautetut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin tarkkailijat saapuivat myöhään lauantaina Berliiniin. Yli 50 ihmistä sai surmansa Odessassa ja Slovjanskissa. Itäisessä Kostjantynivkan AFP Photo / Sergei Supinsky kaupungissa paikalla olevan AFP:n toimittajan mukaan kaupungissa oli sunnuntain vastaisena yönä taisteltu televisiotornin lähellä. Afganistanissa naiskansanedustajia on 28 ja Pakistanissa 19 prosenttia. Manipadma Jena IPS, Delhi Meneillään olevat Intian parlamenttivaalit ovat maailman suurimmat. Äänestäjiä on noin 814 miljoonaa. Nyt on oltava varovainen arvioissa koska kaikki tiedot ovat vahvistamattomia. Tuomioja huomauttaa, että väärää tietoa levitetään tahal- laan ja ristikkäistä syyttelyä on esiintynyt. Ukrainan viranomaisten mukaan Kramatorskissa Slovjanskin lähellä käytiin raskaita taisteluja, jotka muistuttavat sisällissotaa. . Ehdokkaista vain seitsemän prosenttia on naisia. AFP Photo / Sanjay Kanojia. Jos tilanne tällaisena jatkuu ja jos kuolonuhrien määrä edelleen kasvaa, niin kyllä ollaan hyvin lähellä sellaista tilannetta, Tuomioja kommentoi. STT Intian naisille varma vaalitappio Intian parlamenttivaalien suurponnistus jatkuu toukokuun 12. päivään, mutta jo ennen sitä on selvillä yksi varma häviäjä: naiset. Naisia on vain noin seitsemän prosenttia ehdokkaista, jotka kisaavat parlamentin alahuoneen 543 paikasta. on ollut toimintaa. Maan eteläosassa sijaitsevassa Odessassa varauduttiin eilen uusiin yhteenottoihin, sillä Ukrainan nykyhallinnon kannattajat aikoivat järjestää kaupungissa marssin. Ukrainassa jatkui eilen suruaika perjantain levottomuuksien uhrien muistoksi. Separatistit joutuivat jättämään yhden tarkastusaseman, ja he pystyttivät kaupungin keskustaan uusia barrikadeja. Vapautetut tarkkailijat Berliinissä Etyj-tarkkailijoiden vapauttamisen ehtoja ei ole kerrottu julkisuuteen Ukrainan joukkojen piirittämässä Slovjanskissa tilanne oli eilen suhteellisen rauhallinen. Tilanne on erittäin huolestuttava. Osuus on samaa luokkaa kuin vuoden 2009 vaaleissa, jolloin valituksi tuli 59 naista. . Jos tämä jatkuu, tässä on aineksia siihen, että uhreja voi tulla paljon enemmänkin, Tuomioja sanoi STT:lle lauantaina. Edeltävä päivä oli Ukrainan verisin kuukausiin. Näissä vaaleissa koemme hävinneemme jo etukäteen. Sotilastarkkailijaryhmää johtanut saksalainen Axel Schneider sanoi olevansa syvästi helpottunut vapaaksi pääsystä. STT-AFP-Reuters, Kiova Lehtikuva / Seppo Samuli Ukrainan pääministeri Arseni Jatsenjuk (toinen vasemmalta) oli lauantaina Kiovan lentokentällä saattamassa vapautettua Etyjin tarkkailijaryhmää saksalaiseen lentokoneeseen kohti Berliiniä. Tuomioja: Tilanne ei kenenkään hallinnassa Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) pitää mahdollisena, että kuolonuhrien määrä Ukrainan kriisissä kasvaa. . Päätöksentekoon on osallistunut yli kaksi miljoonaa naista, joten poliittista kokemusta löytyy kyllä. Intian parlamentissa naisten osuus on nyt 11 prosenttia, kun maailman keskiarvo on 22 prosenttia. 12 5.5.2014 ??Ukrainan johto: Operaatio jatkuu ja laajenee Itä-Ukraina varautui uusiin levottomuuksiin Ukrainan johto sanoi sunnuntaina laajentavansa operaatiota, jonka tarkoituksena on vallata takaisin Venäjä-mielisten separatistien Itä-Ukrainassa haltuunsa ottamia kaupunkeja. Naiset työnnetään aina vain enemmän syrjään, sanoo Jyotsna Chatterji Joint Women?s Programme -kansalaisjärjestöstä. Laki, joka takaisi kolmasosan liittovaltion ja osavaltioiden parlamenttipaikoista naisille on ollut vireillä vuodesta 1996, mutta vallanpitäjät ovat estäneet sen läpimenon. Näiden vaalien alla kaikki kolme johtavaa puoluetta - hallitseva kongressipuolue, hindunationalistinen BJP ja korruptiota vastustava AAM - ovat vakuuttaneet ajavansa naiskiintiön läpi, jos pääsevät valtaan. Intian paikallishallinnossa naisille varattiin kolmannes paikoista jo 1993, ja joissakin osavaltiossa kiintiö on nostettu puoleen. Surmansa sai yli 50 ihmistä. Erkki Tuomioja. Tuomiojan mielestä näyttää siltä, ettei tilanne Ukrainassa ole sen enempää Kiovan kuin Moskovankaan hallinnassa. Armeijan edustajan mukaan operaatio ulotetaan uusiin kaupunkeihin, joissa ?terroristeilla
Lahden Kahvisaaresta Vesijärven rantamille ja lähimetsiin. Se on rauhoitettu ja erittäin uhanlainen. Meiltä saat myös kaikki melonnan varusteet. Tutustu nettisivuihimme www.welhonpesa.fi ! UUTTA ajakit Kevään upeimmat kaunottaret Hämeenkylmänkukat kukkivat Kanta-Hämeen eteläisillä harjurinteillä. Kameraan sen tallensi Reino Tuominen juuri Vapun alla. Rannalla vas. Kuvasta puuttuvat Markku Pohjola, Hilkka Tikka ja asiantuntija Raimo Pyykönen. Näin alkukesästä kannattaa treenata kartanlukua ja kompassin käyttöä. (09) 879 8886 e-mail: welho@nettilinja.fi www.welhonpesa.fi Erä- ja luonto-opas -ammattitutkinto Opiskele luontoalan ammattilaiseksi! Tutustu osoitteessa www.pkky.fi/amoni Risto Pekkola p. 5.5.2014 TRL . Keväiset metsät ovat raikkaita ja elämää täynnä. mennessä. Osoite tyovaenretkeilyliitto@gmail.com Lisätietoja samasta osoitteesta. Liity retkeilijän kirjoittajapiiriin! Myynti ja vuokraus. Varastohallimme sijaitsee 20 km Helsingistä pohjoiseen, Klaukkalassa. Reilu meininki ja järkihinnat takaavat onnistuneen kanoottikaupan. Alueella onkin Suomen toiseksi suurin naurulokkiyhdyskunta. 050 309 1929 HAE NYT! Riista, kalastus ja luontoliikunta koulutus Vietä vuosi erätulilla ja syvennä osaamistasi! Haku päättyy Retkeilypäivillä kisataan perinteisesti erätaidoissa. 43 vuotta toimintaa Nro 2 13 5.5.2014 TRL -Retket tto.com www.tyovaenretkeilylii Kesän retket sisäsivuilla. Tutustu nettisivuihimme. KUVAA JA KIRJOITA! Retkeilijä näkee - kuulee - havainnoi. Kesällä kuvataan paljon, kuvan yhteyteen saattaa liittyä hyvä tarina, kokemus, jonka haluat kertoa Retkeilijässä. Seuraava lehti ilmestyy 8.9. Siihen kuva ja napakka juttu ehtii toimitukselle 15.8. Iso-Antias -järven rantakalliolla Nuuksion kansallispuistossa karttaa tutkivat Gitta Holmborg, Kari Neuvonen, Arto Reinikainen ja Pertti Mikkelä. 050 372 3173 8.8.. Kahvisaari ei olisi kahvisaari jollei siellä kahvia saisi, varhaiset emännät tarjosivat puurot ja voikkaritkin. Kuva: Hilkka Laitinen Tutustu osoitteessa www.pkky.fi/pko Kai-Eerik Nyholm p. Järjestäjänä oli tänä vuonna Salpausselän Samoojat, jotka järjestävät siellä myös 30-vuotisen toimintansa merkeissä TRL:n Retkeilypäivät 1.-3.8.14 Tervetuloa Lahden Kahvisaareen Vesijärven rannalle! Kalastusk ja SUP-kajakit Kauppakuja 10, 01800 Klaukkala Puh. Silkkiuikkupari uiskenteli sulavasti tuumaillen sopivaa pesäpaikkaa ruovikossa, Suomen yleisin lintu, pajulintu oli jo saapunut ja viritteli vaikeasti lausuttavaa, lopuksi surumielistä säettään tsittsitsidsidsidididididiudiudiudiudiediediediedie. Linturetkellä saa hyvän mielen, viimeistään silloin, kun kuulee ja näkee oksalla peippokoiraan, joka nokka taivasta kohden laulaa pontevan ja iloisen säkeensä. Opastettu linturetki tehtiin 26.27.4. Kuva: Hilkka Tikka. Varhainen lintu löytää madon Neljäksi aamulla heränneet linturetkeläiset löysivät linnun - Uh-buuh - uh-buuh töräytteli anivarhain sumusireenin lailla harvinainen kaulushaikara soitimellaan ja sai rähisevät naurulokit peräänsä. Leena Korkkinen, Tarmo Tikka, Aune Kurki, Ronja Nummela, Ritva Taivassalo, Armi Salenius, Helena Nurmio, Pertti Mikkelä, Kaarina Nummela, Maria Lahti ja Arvo Korkkinen
Ongelmana näyttäisi olevan tiedottaminen. Komoseen, puh. Mikäpä siinä, antaahan lajien runsastuminen oman viehätyksen luonnon monimuotoisuuteen. Silloin tällöin jäsenemme pohtivat miksi kuulua Työväen Retkeilyliittoon. Liitosta ei kuulema saa rahoille vastiketta. Taikuuttako on ilmassa. Tuopin ohrajuomaa hiihtokeskuksissa. Liiton toimistolta jaetaan tietoa näistä asioista kaikille jäsenseuroille. 300 km ja ajopäiviä tarvitaan viisi. Päivä jatkaa pitenemistä ja uudet kujeet retkineen ja muine virikkeineen valtaavat retkeilijän mielen. Komonen, puh. 19.7. (su-su) Tonttien raivausta, siivousta, ikkunoiden valttaus, Suaskummun pitkospuiden tervaus, V-mukkan vessaan tukikaiteen teko ym. TRL tarjoaa ruoat ja osallistuu matkakustannuksiin. Ilmoittaudu Pauli T. 045 1369 744 . Tapahtumat ovat avoimia kaikille liiton jäsenille kuten myös usein ei-jäsenille. Avaruusjoogaa. Yrttikurssi Nuuksion Stenbackassa Ukonjoella Lieksassa 16.-18.5. Yrtti/turvesauna. Osallistumismaksu kolmine yrttiaterioineen 25,-. Järj. Jäsenmaksuun sisältyy neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Retkeilijälehti. Lahjoituksia voi osoittaa Työväen Retkeilyliiton tilille Nordeaan, IBAN FI66 1521 3007 119458. 0440-500354, hilkka.laitinen@gmail.com Seuraava Retkeilijä ilmestyy 8. mennessä Hilkalle, p. 0440 500354, hilkka.laitinen@ gmail.com Poimulehti käy salaattiin ja kakun koristeeksi. TRL:n pyöräretki 19.-23.7.2014 Pyöräillään kaikki Päijät-Hämeen 11 kuntaa: Lahti, Hollola, Kärkölä, Hämeenkoski, Padasjoki, Asikkala, Sysmä, Hartola, Heinola, Nastola ja Orimattila. Kokoontuminen Lahden rautatieasemalla lauant. tai sopimuksen mukaan. Vuokraan ei kuulu polttopuut/kaasu. Tarkemmat vuokraehdot sovitaan vuokraajan kanssa. Kyllä kämpät ovat siistit ja hyvässä kunnossa, kiitos tarmokkaille talkoolaisille. Komonen Verrattomat tukikohdat jokamiehelle Majatalkoot 2014 Ukonjoella siivousta, varastokopin teko ja halkosavotta ohjelmassa. Ilmoittaudu Ilmo Nousiaiselle, puh. sähköposti tyovaenretkeilyliitto@gmail.com www.tyovaenretkeilyliitto.com . 0400 350 515. Aloitetaan aamulla klo 9 laiturijumpalla ja aamu-uinnilla sekä yrtillisellä aamupalalla. Päiväohjelma: Luonnonyrttien tunnistus, käyttö ja keräily. krs , 00530 Helsinki, puh. syyskuuta 2014 Demokraatti-lehden liitteenä. Aineistot kuukautta aiemmin. Kysy TRL:sta vapaita kämppiä ja tilaa Kämppäopas, puh. Joku tai jotkut käyvät omilla avaimillaan kämpällä ja kun ketään muuta ei ole paikalla, häivytään vähin äänin ja jätetään puut ja kaasut muiden, lähinnä liiton maksettavaksi. lahjoituskampanjalla kartutetaan TRL:n majojen hoitorahastoa. Lahjoittamalla sopivan summan tilillemme olet mukana kämppätalkoissa omalla ?hyvän mielen. numero. Liiton jäsenenä on mahdollista hyödyntää NFI:n (Nature Friends International) palveluja, hotellit, hostellit ja muut majoituspalvelut matkaillessa Euroopassa. Kevyt yrttilounas. Mitä sitten jäsenmaksulla saa. Kevään aikana on tullut tietooni, että puita kuluu enemmän kun viisi laiskaa miestä ennättää tekemään, mutta ketään ei kämppäkirjan mukaan ole käynyt paikalla. Hyvää kevättä ja kesää kaikille. Tavataan viimeistään Lahdessa elokuun alussa retkeilypäivien merkeissä. Vuokra-aika on liittokokouskausi. On omasta halusta kiinni haluaako olla mukana. Toki osan kanssa tapaamme kämppätalkoissa Ukonjoella ja Lapin majoillamme. Aurinkoisia päiviä koko retkeilevälle jäsenistöllemme! Pauli T. Tästä etukäteen kiitos Salpausselän Samoojille, että otitte päivät järjestettäviksenne. Painaako hetken nautinto enemmän. Ukonjoen kämppä, jota on useamman vuoden ajan kehitetty liiton ykköskohteeksi, on varsin sopivan ajomatkan päässä suurimmalle osalle jäsenistämme. panoksellasi. Komoselle, puh. Eri jäsenseurat järjestävät monen moista virikettä ja tapahtumaa ympäri vuoden. Espoon Retkeilijät Kysy lisää ja ilmoittaudu 23.5. HYVÄN MIELEN TALKOOT . Olisiko pieni ryhtiliike paikallaan? Yhteinen etu tässä on kyseessä. Kamiinalämmitys ja kaasuhella. 0400 350 515 TRL:n tili: Nordea FI66 1521 3007 119458. Puheenjohtajan palsta Retkeilijä-lehti: Toimitus Hilkka Laitinen, puh. Lehdessä on mittava määrä juttuja menneistä ja tulevista retkeily- ja liikunta/kurssitapahtumista. 0400 350 515, e-mail paulitkomonen@gmail. com Hyppää tieltä metsään. Ruokailut inspiroidaan matkan varrella. Matkaa kertyy n. Kuva: Hilkka Laitinen. Haastepatikka pääkaupunkiseudun seuroille 11.5. 045 1369 744. myös viime vuoden a, ss vi ta et lu on i ht le älij Retkei lla näköissivuina. numerot TRL:n nettisivui o.com www.tyovaenretkeilyliitt Kevät keikkuen tulevi Jäiden lähtöä saamme pohjoisemmassa Suomessa odottaa vielä pienen tovin kunnes pääsemme avoimeen veteen testaamaan talven aikana ruostuneita melontataitoja. 0400 432099, helena.nurmio(at)gmail.com On mulle Suomi suloisin - vaan Häme kaikkein kallehin.... NFI internetissä www.nf-int.org Palvelemme: ti, ke, to klo 9-16 Toimistonhoitaja: Maija Koponen Puheenjohtaja: Pauli T. Monet näistä tapahtumista ovat seurojen järjestämiä, koska liiton mahdollisuus toimia järjestäjänä on hyvin rajallinen. Rahahan tässä usein on taustalla tai oikeammin sen puute. Hanikan luontopolulla Patikka alkaa klo 13 Espoon Hanikassa, Matasaarentie, toinen talo oikealla. Omat eväät, TMMR tarjoaa kahvit. Ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Bussi 145 Kampista. Epäilen että selitys on raadollisempi. Ihmettelen tätä suuresti. Hyvän mielen talkoitten viitenumero on 11633. Kiitokset lahjoittajille. Kämppä on aivan joen varrella. Jos olet kiinnostunut paikasta ota yhteys liiton toimistoon tai puheenjohtajaan. Pauli T Komonen puh. Terveisiä, ensi keväänä taas tavataan pohjoisen laduilla. Länsi-Lapin kämppämme tarjoavat varsin monipuolisen mahdollisuuden vaelluksiin, kalastukseen tai vain joutenoloon. 040 502 9399 TRL T ule Retke il Liiku! e Vuohenputkella veri väkeväks! Kuusenkerkillä kurkku siliäks! La 31.5. Usein alennukset jäsenille ovat suuremmat kuin liiton jäsenmaksu. Muuttolinnut levittäytyvät ympäri Suomen maan. Vai laitetaanko nauhoittavat kamerat alueelle? Tämä olisi mahdollista kun saadaan aurinkopaneelit asennettua. Poistutaan ennen Suvisaaristoon vievää siltaa olevalla pysäkillä. Haastemaksu 5 euroa lasten ja nuorten retkeilyä tukevaan KSR:n E.Wikstenin rahastoon (kerätään paikan päällä). Järjestäjä: Tapiolan Maa- ja Meriretkeilijät Tiedustelut: tuula.touru@gmail.com, puh. Hetken nautinto. Katteet on ainakin ravintoloitsijan mielestä kohdillaan. Lahden rautatieasema ollaan 23.7. Osallistumismaksu 10 . (pe-su) Lapin majoilla 8.-15.6. Kuva: Hilkka Laitinen Tee pönttö Lapin linnuille. Talkoolaiset vievät ne majojemme pihapiiriin. Ota yhteys P. Saahan kahdella eu- TRL Majat rolla kupin kahvia paikallisesta kuppilasta. Kaiketi ilmasto on ainakin tilapäisesti lämpenemässä, koska linnut jotka ovat perinteisesti viettäneet kesät eteläisessä Suomessa muuttavat yhä pohjoisempaan. Vuodepaikkoja on kuusi. Liitosta kyllä lähtee tietoa jäsenseuroille, mutta miten se jaetaan jäsenille, siinä näyttäisi olevan korjaamisen varaa. Otan mielipiteitä kiitollisuudella vastaan. Näistä vähän synkistäkin ajatuksista huolimatta kevät ja kesä kärpäsineen on hyvää vauhtia tulossa. mennessä majoitusjärjestelyjen vuoksi: Helena Nurmio, puh. Heitä jututtamassa Tiira-kämpästä kävi kuvan ottaja. 214 5.5.2014 TYÖVÄEN RETKEILYLIITTO ry Luonnonystävien kansainvälisen Liiton (Naturfreunde Internationale, NFI) Suomen jäsenjärjestö, perustettu 1971. Toimisto: uusi osoite Säästöpankiranta 6 C, 6. Murtojälkiä ei näy, eikä liiton tilille ropsahda kämppämaksuja. 0400 350 515 Työväen Retkeilyliitto ry Haaste Hyvällä mielellä tuttuja Kelokämpällä. Samassa rakennuksessa on sauna. Työväen Retkeilyliitto maksaa vakuutukset, kiinteistöveron ym. Tässä asioita, joita jäsenmaksulla saa. Palataanpa vielä Ukonjokeen. Vuokraan sisältyy vene ja moottori. Hämeenlinnalaiset Paula Nuotio, Hannu Ansa, Päivi Tuominen ja Pekka Vekama sivakoivat Rihmakurun seudulta kahvipaussille Varkhanmukkaan. 050 543 1954, e-mail ilmo.nousiainen@elisanet.fi Hyvän mielen keräys Majat kaipaavat joka vuosi huoltoa ja parannuksia. Kuva: Viljo Manninen Kalaan Latäsenon varteen! Vuokrataan Työväen Retkeilyliitto vuokraa Lätäskurkkio-nimisen kämpän liittokokouksen päätöksen mukaisesti. Kämppä sijaitsee Lätäsenon varrella n. 17 km Lätäseno-jokea yläjuoksulle päin Markkinan kylästä. klo 10. Pyrkimyksenä on saada majoitukset varatuksi etukäteen, makuupussin pitäisi kuitenkin kuormaan mahtua. Ukonjoen/pohjoisen kämpillä jäsenmaksu on saatu takaisin yhden yön visiitillä. Haluamme pitää majamme sellaisessa kunnossa, että niissä on miellyttävä viettää omatoimista, liikunnallista vapaaaikaa. Ovatko pääsiäisnoidat pitäneet iloittelujaan lähimaastossa. Vuosivuokra 1000 . Rahaksi muutettuna 2. TRL:n tilille IBAN FI66 1521 3007 119458, viitenumero 12849. Ilmoittautuminen 31.5
Kuninkaatietä: Porvoo-Helsinki-Tammisaari-Hanko . Perhe lähti samaan aikaan melomaan Savonlinnasta Lappeenrantaan. Se sisältää kaksi aamupalaa, yhden lämpimän ruoan ja kahdet kahvit. Hiidenmaa-Saarenmaa-Muhu Kahvisaaren maisemia. Pyöräilykaverinani oli Tuulikki Isotalo. 3. tilille 15.7. Joukkueessa tulee olla edustettuna kumpikin sukupuoli, ikärajaa ei ole. Liikenne on lisääntynyt, myös raskas liikenne. Pirkko Rami, Kaarina ja Kyösti Kähkönen, Tenho Halonen, kyltin alla Helena Nurmio. RETKEILYPÄIVÄT VESIEN ÄÄRELLÄ 1.-3.8.2014 Lahden Kahvisaaressa Alustava ohjelma taan em. Kahvisaareen poiketaan Niemenkadulta, Niemen sataman läheltä Kipparinkujalle, josta on viitoitus perille. Sen sylistä voimani saan. Lempirunosi, kirjasi, laulusi? Nämä vastaukset ovat kyllä ihan viitteellisiä: Runo: Eino Leinon Heinäkuun lapsi. 045 1369 744 tai Ilmo Nousiaiselle, jolta lisätietoja, puh. Iltanuotio. Lauantaina 2.8. Aamupala ja ilmoittautuneiden vastaanotto Päivien avaus ja lipunnosto, tiedotettavat asiat Pihakisa Onkikilpailu Ruokailu Erätaitokisa Melontaa, kanoottivuokra on 5 . Helsingistä Kuninkaantietä Parainen-Korppoo-Kustavi-Turku . Varusteisiin kuuluu puukko ja kompassi. Ongintakilpailuun tuovat osanottajat omat onget. Pysäköintialue on n. Tornio-Kemi-Oulu-Raahe-Kokkola-Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Vaasa . Tervantie on viimeiseksi perustettu matkailutie ja siellä saimme pioneeripyöräretkeläisinä erityispalvelut. Kiitokset siitä projektipäällikkö Pirjo Nuottimäelle. Siellä ei ole sähköpisteitä. Hannukurun jylhää maisemaa. Makse- Erätaitokilpailuun kolmihenkisin joukkuein. Moni tuntee sinut innokkaana pyöräilijänä ja TRL:n pyöräretkien vetäjänä. Kuva: Armi Salenius TRL:n 37. Kuva: Ilmo Nousiainen Ruska leiskuu tuntureilla! TRL:n loistava retkiviikko 13.-20.9.2014 Enontekiön Varkhanmukka tukikohtana Viikon aikana tutustutaan porukan toiveiden mukaan esim. henkilöltä. Vaikka kiirehdin elämän teitä. Henkiselle puolelle kait kuuluu tuo kuorossa laulaminen ja rakkaat lukupiirit. 9. Sisämajoitus ja matkailuauto/-vaunu Kahvisaaressa on 10 ?/henkilö. Mikä liikenteessä harmittaa? Melu on ärsyttävää! On taivaallisen helpottavaa päästä hiljaiselle sivutielle. 6. alle 15-vuotiailta, alle 10-vuotiaat ilmaiseksi. Maksetaan 15.7. Niitähän on kaikkiaan 9. Juhannuspyöräily: Lahti-Asikkala-Nastola-Orimattila . Viimeksi ajettu matkailutie on Taikayöntie ja siellä meidät yllätti palveluillaan Tarja Halonen, siitä myöskin tuhannet kiitokset. TRL:n pyöräretkiin sisältyvät myös kaikki Suomen rannikkokaupungit. Pyöräilty on lisäksi Ahvenanmaa, Gotlanti ja Hiidenmaa sekä Saarenmaa jne. Tällä hetkellä putkahti mieleeni tärkein retki: Vuonna 1994 pyöräretki Kemijärveltä Inarin, Kautokeinon ja Varkhanmukan kautta Rovaniemelle. 4. Laulu: Mozartin Laulu laineilla. 10. mennessä Salpausselän Samoojien tilille: FI37 5612 1120 3997 92. Ruokailupaketin hinta on 30 ?. Saapua voi Kahvisaareen jo klo 12.00 jälkeen. Mielelläni osallistun vaellus- ja hiihtoretkillekin, jos se vain mahdollistetaan. aikuiselta, 10 . 044-5817681 tai arvo.korkkinen@gmail.com Mukkulan leirialue sijaitsee keskustasta tultaessa n. Seitsemän niistä on TRL:n pyöräretkinä toteutettu. Minne suuntautuu ensi kesän retki? Haaveilen saavani aikaiseksi passin, johon tulisi kuittaus kaikista Päijät-Hämeen yhdestätoista kunnasta: Lahti, 153 Kärkölä Hämeenkoski, Padasjoki, Asikkala, Sysmä, Hartola, Heinola, Nastola ja Orimattila. 8. Ja pinnaa riittää! Kiitos haastattelusta - aja - aja vaik ois vastatuulta! Hilkka Laitinen Taikayön tiellä v. Turku-Uusikaupunki-Rauma-Pori-Kristiina-Kaskinen-Vaasa . Saariston rengastie . maksetaan liiton tilille FI66 1521 3007 1194 58, viitenumero 12852. Ilmoittautumiset 1.9. Miten pyöräilijäjoukkue siellä pärjää? Pärjäämisessä ovat turvaliivit tai ainakin värikkäät asut tärkeät ja kypärät pakolliset. 5. Jos olisit lintu, mikä lintu olisit, miksi? Kurkena pääsisin tanssimaan suolla ja ?laulamaan sinitaivaalla, korkeuksissa?. +1 Unelmaretkesi? Unelmaretkeni on retki, jonka hyvät ystäväni minulle joskus järjestävät. +1 Mottosi Tämä on kyllä tätä lahtelaista (Positiivarit): ?Asenne auttaa aina?. Helsingistä Kuninkaantietä Vainikkala-Lappeenranta . Kuva: Marja-Liisa Halonen. Helena muisteli vetämiään retkiä, niistä kertyi pitkä lista, joka ei ole vuosijärjestyksessä: Ikimuistettavin oli v.1994, jolloin pyöräiltiin 1100 km Kemijärvi-Inari-Kautokeino-Rovaniemi. Muita: . 0400810927, toveri.markku@gmail.com, Arvo Korkkinen puh. Käyttäkää kaikissa maksuissa viitenumeroa 1025. Perjantaina 1.8. Ilmoittautumiset 15.7. Juhannussalkopyöräily Kustavi-Bomarsund-Kökar-Parainen-Kaarina . Sinulla on muitakin rakkaita retkeilyharrastuksia, mainitsemattakaan henkisiä lajeja? Melontaharrastusta olen täällä Lahdessa päässyt jatkamaan mukavasti, kun SalSalaisilla on niin paljon yhteyksiä Vesisamoilijoiden kanssa. mennessä Tarmo Tikalle mieluummin sähköpostilla osoitteeseen: tarmo.tikka@phnet.fi tai puhelimitse numeroon 040-8236625. 044-5817681, arvo.korkkinen@)gmail.com Taas tavataan hyvällä tuulella ja tunteella! Hietajärven uusi laavu. 5.5.2014 Yksi meistä TRL:ssa Helena Nurmio, Salpausselän Samoojien johtokunnan jäsen, TRL-pyöräretkeilyn yhdyshenkilö 10+2 kysymystä Helenalle: 1. mennessä TRL:n toimistolle, puh. 050 5431 954. Majoitukset. Mahd. Lanupuisto/ luontopolku. Palkintojen jako, päätössanat ja kahvi Muutokset mahdollisia. Kirja: Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä. Vihreän kullan kulttuuritietä tuli näyttävä taival yllättäen Saimaan ympäri pyöräilyssä. Kavereiden kanssa liikkuminen on retkeilyä. 7. Taikayöntie . Päivien aikana on kanttiini avoinna. Osanottomaksu on 25 . Mieleenpainuvimmat retket? Tämä kysymys sai aikaan ähkyn! Erityisen tärkeänä olen pitänyt Suomen matkailu- ja kulttuuriteihin tutustumista. Kuva: Ilmo Nousiainen. Kotiseuturakkautta? Kyllä vain, Päijät-Hämeen maakuntalaulun kertosäe sen vahvistaa: ?Tätä maata en mielestäin heitä. Ahvenanmaan pyöräretki: Kustavi-Bomarsund-Kastelholma-Maarianhamina-Kökar-Korppoo . Suur-Saimaan ympäri Lappeenrannasta Imatran, Savonlinnan, Puumalan ja Ristiinan kautta Lappeenrantaan . 03-7535380 ja info.mukkula@ camping.fi Opastus. Tutustutaan myös Keimiöjärven kalamajoihin ja Torassiepin Lapinkylään ym. Osallistumismaksu 15. 2012, vas. Me olemme kumpikin aloittaneet Retkeilijä-harrastuksen Helsingin Työväen Retkeilijöiden parissa. Niin kotiini tuun uudestaan.? 2. Ilmoituksessa on mainittava henkilöluku, ruokailuun osallistuvat ja osallistuminen erätaitokilpailuun. Ilmoittautuneiden vastaanotto. henkilöltä Kahvia Saunominen ja illanvietto Sunnuntaina 3.8. Aamupala ja lipunnosto Moottoripyörämuseo, lipun hinta 5 . Gotlanti . Vain Revontulentie on kokonaan ajamatta (polkupyörällä) ja Via Kareliaa ajettu vain osittain.. Pallas-, Hieta- ja Vuontisjärven maisemiin sekä Lumi-, Vuontis-, Saivo-, Jäkälä- ja Taivaskeroon. Tutuiksi tulevat myös Pyhä-, Nammala-, Hannu- ja Ruotakurut sekä Särki-, Keimiö-, Sammal- ja Lommoltunturit. Tuntuuko siltä, että joskus olisi kiva ajaa pitkä retki ihan yksin ja omaan tahtiin? Olen huomannut yksin ajamisen menevän suorituksen puolelle. Juhannuspyöräily: Hämeen härkätie . mennessä. Tervantie . 100 m päässä Kahvisaaresta. Koska mahdoit tehdä ensimmäisen pyöräretkesi ja minne? Ainakin mieleeni on jäänyt retki vuonna 1986 Savonlinnasta Kiteen kautta Lappeenrantaan. Nyt vaikutat vahvasti Salpausselän Samoojissa. Navigaattori opastaa tekstillä: Kipparinkuja Lahti. Tiedusteluihin vastaavat: Markku Pohjola puh. Sittemmin Espoon Retkeilijöissä. Telttapaikkoja on rajoitetusti. Kahvisaaren majoitustiedusteluihin vastaa Arvo Korkkinen, puh. 600 m Kahvisaaren viitoituksesta eteenpäin. Yhteystiedot ovat: puh
Vettä on ja pitää olla riittävästi mm. mennessä: Arvo Korkkinen, puh. Muutoin kasvillisuus vaihtelee alueittain paljonkin. Sademetsät vaativat nimensä mukaisesti paljon vettä. Matkalla vaatteet vähenivät ja tullessamme Dead Man beachille teki jo mieli uimaan. Sensijaan lauhkean vyöhykkeen sademetsistä kuulee harvemmin. Varovaisuutta lienee syytä kuitenkin noudattaa ainakin Deadman Beachilla. lin trekin yhteydessä v. Kajakkien kuljetus tarvittaessa. Lisätietoja: Pertti Mikkelä, 0400 475 254, pertti.mikkela@gmail.com Järjestäjä: Espoon Retkeilijät Tartu melaan - tunnet meren tuoksun! Tänä kesänä suunnataan kajakkien keulat kohti Selkämerta. Kuva: Hilkka Laitinen Espoon Retkeilijöiden iltamelonnat käynnistyvät Laajalahden kanoottitelineeltä. Eka kerta ti 3.6. Meri on myös lähellä. Puusto voi olla havu- tai lehtipuuvaltaista. kartan ja hyvää seuraa) Kanootteja vuokrataan, paikka on 30 . Patsaita kaupungissa on runsaasti. Ne takaavat runsaan sademäärän vuoriston rinteille ja sademetsille. Lauhkeat sademetsät ovat Uudessa Seelannissa lähes vallitsevia luonnontilaisia metsiä. 044 5817681 tai arvo.korkkinen@gmail.com Järjestäjä: Salpausselän Samoojat (seuran 30-vuotisen toiminnan juhlaretki) sekä Vesisamoilijat ry Sulotarten kanaalikylpy Melontavaellus Selkämeren kansallispuistossa 19.- 26.7.2014 Uusikaupunki - Rauma Reitti: Haidus - Putsaari - Laitkari - Rihtniemi - Nurmes Seura lainaa kajakkeja ja myös muita varusteita koht. Jos sademetsään haluat mennä nyt niin suuntaa Norjaan, siellä niitä on meitä lähinnä. Nimenomaan Kroatiassa, lukiessamme alueen kansallispuiston selostusta mieleen jäivät huimat talviset lumisateet. Vuonna 2011 teimme pitkän kiertomatkan Uuteen Seelantiin jossa lauhkean vyöhykkeen sademetsät ovat vallitseva metsälaji. Talvella metsissä voi sataa luntakin metritolkulla, kuten Kroatian rannikolla. Syynä lienee se, että ne ovatkin aiemmin jo lähes kaikki tuhottu tai kultturemmin sanottuna muutettu ihmisen toimesta muihin käyttötarkoituksiin. Trooppisen ja lauhkean sademetsän väliin sijoittuu vielä subtrooppinen sademetsä. Maailman suurimmat puut, punahongat (Sequoia sempervirens) kasvavat Kalifornian lauhkeissa sademetsissä. Onnistuimme ainakin luullaksemme kuulemaan tämän lentokyvyttömän linnun ääntelyä. Missä alkaa subtrooppisen sademetsän alue on veteen piirretty viiva, mutta lauhkean vyöhykkeen sademetsän keskilämpötilan on oltava selvästi alle 20 astetta C. Olen päässyt hämmästelemään lauhkean sademetsän moninaisuutta muutaman kerran. Mitään tyypillistä lauhkean sademetsän eläintyyppiä ei esiinny. Vuotuisen keskilämpötilan on oltava yli 0 astetta C. 0400 475254. Rauman kaupunki sai 1999 iloiseksi nähtävyydekseen Vanhassa Raumassa asuvan taiteilija KERTTU HORILAN (s.1946) veistämän ja maalaaman veistoksen ?Kolme sulotarta?. Seuraavan kerran pääsimme sademetsään vuonna 2010 Kroatiassa Välimereen putoavilla metsäisillä vuoristorannoilla. Keraaminen toisinto riemastuttaa Rauman uimahallin sisätiloissa. Keraamikko Kerttu Horila tunnetaan lempeästä ja osuvasta ihmiskuvauksestaan. Eritoten hänen naishahmonsa ovat persoonallisia, lievästi karrikoituja oivalluksia. Viime vuonna hänen 100 veistostaan neljältä vuosikymmeneltä valloitti mahtavalla menestyksellä Rauman Taidemuseon; näyttelyn nimi oli ?Meistä naisista ja vähän miehistäkin?. Välissä on hienonhienoja hiekkarantoja, jotka houkuttelevat uimaan. Norjalaiset pitivät joukkomielenosoituksenkin jatkuvaa lumentuloa vastaan. Teksti ja kuvat: Juhani Etelälahti, ER Franz Josefin jäätikkö, joka päättyy lauhkeaan sademetsään. kuvalinkki: http://commons.wikimedia.org/ wiki/File:Temperate_rainforest_ map.svg Suviriemuja Melontaretki päilyvällä Päijänteellä 26.- 29.6.2014 26.6. Vanhimmat niistä ovat parikin tuhatta vuotta vanhoja. Meitä lähimmät metsät ovat Norjassa. Tällöin yleensä on kyse trooppisista sademetsistä. Paikka on erikoinen siinäkin mielessä, että jäätikkö päättyy lauhkeaan sademetsään. Olimme varustautuneet lämpimillä vaatteilla, koska aamulla lämpötila oli vain muutaman asteen nollasta ylöspäin. (sis. la Isoranta - Pulkkilanharju(Reimari) - Vääksyn uimaranta, 21 km 29.6. 4 16 5.5.2014 Lauhkean vyöhykkeen sademetsät Sademetsien tuhoaminen on meille tuttu ja ikävä uutinen. Ensi kerta sattui Himalajalla Nepa- Stewartin saaren rannat ovat kallioiset. kpl. Ilmoittautumiset 20.6. Pieni taajama Oban on saaren ihmiskeskus. to Lähtö klo 12.00 Padasjoen Laivaranta - Lietsaari - Isohieta, 11 km 27.6. su Vääksy - Siikaniemi . Len- simme sinne Invercarcillista pienkoneella, mikä oli yleinen tapa ylittää Foveaxin salmi. Taajamasta lähti moniaita muutaman tunnin vaellusreittejä. Erityisesti kiertelimme metsiköissä Te Urewaran kansallispuistossa pohjoissaarella, Uuden Seelannin eteläisimmässä paikassa Stewartin saarella sekä pitkin Uuden Seelannin länsirannikkoa. Himalajalta ja Te Urewarasta olen jo kertoillut aiemmin Retkeilijässä. Stewartin Saari on lähes kokonaan Rakiuran kansallisspuistoa. Minimissään vuotuisen sadannan on oltava 2000mm, mieluummin reilusti yli varsinkin lämpimimmillä alueilla. Olisiko samoja seutuja missä joku vuosi sitten satoi lunta metreittäin. Metsät ovat syntyneet tavanomaisesti vuoristoisille rannikoille, joissa mereltä tuleva ilma noustessaan ylöspäin aiheuttaa runsaita sateita. Sensijaan kakapapukaijoja lenteli metsässä runsaasti. Sitä ennen kajakkien kevätkunnostus arkisin Stenbackan pihamaalla. Melontatuntumaa voi ottaa läheisellä Kurjolammella. Soita Peralle ja kysy lisää, puh. korvausta vastaan. Omat eväät ?kuppikunnittain?, telttamajoitus. Kokemus merimelonnasta tarpeen. Osallistumismaksu 20 . Tämä lienee syynä siihen, että Australiassa ja sen saariin kuuluvassa Tasmaniassa esiintyviä rajuja metsäpaloja ei Uudessa Seelannissa juurikaan esiinny. Kesä on taas tulossa. Se sijoitettiin Kaupungintalon editse virtaavaan kanaaliin, jossa nämä antiikin jumalattarien mukaan ideoidut nykytytöt pulikoivat. Klassiset muinaiskreikkalaiset Khariitit eli kauneuden jumalattaret olivat: nuorin Aglaia, kukoistavan onnen julistaja Thalia ja ilon esikuva Eufrosyne. Saarella elää paljon endeemisiä uusiseelantilaisia lintuja, mm. Kiwejä on on paljon. erilaisten epiteelikasvien ylläpitämiseksi. Muuan arvostelija kirjoitti: Horilan veistokset olivat ?usein elävämpiä kuin silmät pullollaan näyttelyä ihmettelevät ihmiset?. Tämän liikunnallisiin, terveydellisiin kesärientoihin yllyttävän veistosryhmän kuvasi postikorttiin Jari Sorjonen. UNESCO on nimennyt Vanhan Rauman puukaupunkialueen maailman kulttuuri- perintökohteeksi. sis. pe Isohieta - Vähä-Paatsalo - Isoranta, 14 km 28.6. reittikartan ja opastuksen. Päivämatkat kohtuulliset säiden mukaan. Kasvusto elää kädestä suuhun. Lahti (Kahvisaari), 24 km Kokonaismatka noin 70 km Melontaretkestä peritään 20 . päivältä (Vesisamoilijain jäsenalennus 50 %) Mahdolliset kanoottien kuljetukset Kahvisaaresta Padasjoelle on 10 . Puhutaan myös lauhkeista vuoristosademetsistä. Horilan sulottarien lisäksi naiseutta ylistävät Mauno Oittisen alaston Kanaalin Helmi ja Kauko Räikkeen pitsinnyplääjämonumentti. Rauma kutsuu reippaita retkeilijöitä nähtävyyksilleen. Aira Heinänen, Laajasalon Reippailijat. Valitsimme niistä läntistä rantaa pitkin kulkevan reitin. Kuivia kausia sademetsä ei kestä. Eläimistö näissä metsissä seurailee ympäröiviä alueita. Eteläsaaren länsirannikkoa pitkin kulkevat Eteläiset Alpit. klo 18, siitä lähtien kesätiistaisin samaan aikaan. HUOM. 2007. Kauaksi on pitänyt mennä. Rajojen veto on melko vaikeata. Wikipedian kartassa (http:// commons.wikimedia.org/wiki/ File:Temperate_rainforest_map.svg) on kuvattu maapallon vielä jäljellä olevat lauhkean vyöhykkeen sademetsäalueet. Rannikkojen lisäksi niitä kasvaa myös trooppisen tai subtrooppisen alueen vuoristoissa kuten Himalajalla. Vaellusreitti esitteli sademetsää helposti omaksuttavalla tavalla, varsinkin sään ollessa aurinkoinen, mikä lauhkeankaan vyöhykkeen sademetsissä ei ole normaalia. Matkalla pohjoiseen pitkin Uuden Seelannin länsirantaa pysähdyimme hetkeksi Franz Josefin jäätikölle
Metsäluonnossa monimuotoisuuden väheneminen on hieman hidastunut, mutta punaisen kirjan mukaan edelleen tulee enemmän lajeja joita uhkaa uhanalaisuus kuin niitä, jotka siltä ovat pelastumassa. Suomen luonnon rikkauden kannalta metsissä ovat tärkeimmät luontotyypit ja elinympäristöt. Tuon yleisen metsätyypin, tuoreen kangasmetsän alasta on suojeltu vain kaksi prosenttia. Isä oli sodan melskeissä poistunut perheen muonavahvuudesta. Kun pysähtyy ja jää tarkkailemaan, elävillä ja lahoavilla puilla on erilaisia kääpiä ja maassa sienten itiöemiä. Penu-koira seurasi minua aina. Suomi on sitoutunut pysäyttämään monimuotoisuuden vähenemisen ja luonnon köyhtymisen, mutta joutunut myöntämään, että tavoite on karannut. Muiden eläinten jälkiä kyllä oli. Ai, että mitenkä tämä liittyy metsään, annapa olla. Perhe eli siirtoväen henkilö- ja avustuskorttiavustuksilla, äidin pyykinpesulla + valtion yleisostokortin kahvikuponkien myynnillä parempiosaisille. Eletään sellaista vaihetta elämässä, että taas piti turvautua metsän antimiin, nimittäin ropsien kuorinnalla piti hankkia Java 250-kuution moottoripyörä. Kun ottaa kouraansa muhevaa maata ja kariketta, siinä on tuhansittain lajeja erilaisia eliöitä. Jossakin on muistaakseni lukenut, että ihminen ei voi koskaan ymmärtää luonnon monimuotoisuutta. Mutta koko metsäluonnon monimuotoisuuden ja lajimäärän kanssa maallikko on avuton. Ei varmasti voikaan, mutta metsässä pysähtyessä voi kuvitella tuon elävän kuhinan keskinäisiä suhteita ja riippuvuuksia. Puiden rungoilla ja oksilla on jäkäliä. Kuten puita ei olisi ilman sienirihmastoja. Metsälajien osuus uhanalaista on yli kolmannes, ja yli kolmannes uhanalaisista metsälajeista on vanhojen metsien asukkeja. Ruokaa kutsuttiin penkkivelliksi. Viimeisimmän ns. uhanalaisten punaisen kirjan mukaan joka kymmenes maan laji on uhanalai- nen. Jossakin vilistää muurahaisia, auringon valo osuu kimaltaviin hämähäkkien seitteihin. Retkeilijä tuntee yleensä kotimaiset puulajit, paitsi ehkä pajut. Suurin osa Suomen metsistä on kangasmetsiä, ja niistä yleisin ovat tuoreet kangasmetsät. Latua ei ollut, vain hevosen ja reen jäljet, jolla miehet olivat metsätöihin menneet. Suo oli myös talvella kaunis, vaikka kurjet puuttuivatkin. Letutkin maistuivat makeammalta marjasurvoksen kanssa. Suolla käytiin myös karpalossa ja hilloja keräämässä. Ja ravintoketjut ovat vain yksi osa luonnon keskinäisten vaikutusten loputonta variointia. Metsässä samoilu on niin mielelle kuin ropallekin hyväksi. Pieniä selkärangattomia on kaikkialla, ilmassa, kasveilla, maaperässä. Suomessa elää arviolta noin 45000 eri lajia. Samoin retkeilijä saattaa tunnistaa tavalliset luontotyypit, joissa on niille ominainen lajisto. Kun yhteen asiaan vaikuttaa, se vaikuttaa edelleen muuhun elolliseen. Pysähdyksen ja pohtimisen synkkä puoli on tietoisuus tuon kuhinan kokemasta tuhosta. Kurkien tulo Tiilolan suolle kuului pihamaalle asti. Silloin lähdin hevoshaan ja sen takaisen metsän läpi kalliolle, josta näkyivät suo ja kurjet. Minä ja Penu ihmettelemässä näitä suuria kauniita lintuja, jotka tulivat keväällä ja jättivät suon taas syksyllä. Monesti tämä pieni retki tehtiin yhdessä. Alaluokilla jo loma-aikaan sitten hiihtelin toisella puolelta, talon sivuitse, peltojen takana olevalle Antinsuolle, joksi mummo ja pappa sitä nimittivät. Pikaruoka oli ruokaisaa ja täyttävää. Samoin retkeilijä tuntee todennäköisesti koko joukon lintuja, nisäkkäät, tavalliset kalat, yleiset kukkivat kukat, varvut, joitakin sammalia, jäkäliä ja kääpiäkin. Suomen hävinneistä yli 300 lajista häviämisen pääsyynä olivat metsäelinympäristöjen muutokset, kuten vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun väheneminen. Silmin näkymätön pitää yllä elämän loputonta kiertokulkua tai elää muiden lajien kanssa symbioosissa kumpaakin hyödyntäen. Kuusen kuivat kävyt olivat myös hankinnan arvoisia. Savolaisten mielestä sienet eivät olleet ihmisruokaa. Suomessa on lintulajeja noin 250, perhosia yli 2500, putkilokasveja noin 3550 lajia, sammalia liki 900, jäkäliä noin 1800 lajia, sienten määrää ei voi kuin arvailla, yli 5000 lajia joka tapauksessa, hyönteisistä ja vielä pienemmistä puhumattakaan. Jouduin siis lähtemään hämärään, vaikka matka ei ollut pitkä; ehkä vajaat kaksi kilometriä mennen tullen. Koppa täyttyy metsän antimista ja samalla rahaa säästyy kuntosalimaksuista. Entäpä lapsuuden leikit metsässä. Kuinka mukavaa olikaan viritellä metsäpuroon vesimyllyjä, siinä se kädentaitokin kehittyi. Niitä on maaperän lisäksi melkein kaikella kasvavalla, jokaisen kuusen jokaisessa neulasessa on oma rihmastonsa. Meillä oli tapana leikkiä hippasta nuorissa männyissä, joita oli aivan vierekkäin. Rihmastot ovat ravintoa mikroskooppisille eliöille, ne puolestaan hyppyhäntäisille ja pikku selkärangattomille, nämä taas isommilleen, kunnes ravinto- ja riippuvuusketjun päässä on lintuja ja nisäkkäitä. Varsinkin eteläsuo- Metsä kaverina Minun metsäni Vietin vihreän nuoruuteni savolaisessa pikku kirkonkylässä. Kuva: Hilkka Laitinen susikin olivat käyttäneet sitä kulkureittinään. Sellainen oli alun mielikuvan pysähdyspaikkakin. Ajattelu saa lisäponnistusta, kun ryhtyy miettimään siellä näkyvän ympäristön lisäksi meille silmin näkymätöntä. Sienten keruu on säilynyt hyvänä harrastuksena Ajatellessani omia kokemuksiani metsästä liittyy siihen aina suo. Ollessani alle kouluikäisenä mummolassa Hausjärvellä Nyryn kylässä kuljin metsässä hakemassa erilaisia leikkeihin sopivia risuja, käpyjä, kääpiä ja marjoja mansikkamaitoon tai mustikkapöperöön. Kuva Arvon kuva-arkistosta. malaista retkeilijää kirpaisee, että uhanalaisten määrä painottuu Etelä-Suomeen, missä on ilmastollisesti parhaat edellytykset luonnon monimuotoisuudelle. Niistä tehtiin välittömästi ruokaa tai säilöttiin etikkaliemessä. Miehet tekivät töitä pitkälle pimeään asti sytyttäen nuotion jonkinlaiseksi valolähteeksi, mutta minä en jaksanut olla niin pitkään sillä matkalla. Tänään asun Suonpääntien varressa. Kurkisuolle matkaa noin puoli kilometriä metsän läpi. Samoin sienet rihmastoineen ovat levittäytyneet kaikkialle. Lahottajat sekä tappavat että synnyttävät kuolleesta uuden elämän aineksia. Joskus minua pelotti, varsinkin silloin, kun olin jäänyt leikkimään Keila-hevosen kanssa työmaalle ja päivä alkoi hämärtyä. Suot olivat lähellä taloa metsäkaistaleiden takana. Tällaiset metsät ovat käyneet vähiin, suojellut alueet ovat liian pieniä eikä niiden välillä ole riittävästi käytäviä. Tatteja kutsuttiin paskatateiksi tai lehmäntateiksi. Jotkut luontotyypit ovat itsessään uhanalaisia, kuten monimuotoisuuden kannalta arvokkaat lehdot. Talon miehet - setäni ja pappani - tekivät metsätöitä suon takana olevassa metsäsaarekkeessa. Tiukkaa oli, äiti tilasi puitakin talvisin vain puoli mottia sahattuna kerrallaan, rahaa ei ollut enempään. Näin metsä antoi perheellemme melkoisesti ruoan jatketta. Siitä vaan männyn latvasta toiseen puuta taivuttamalla. Saattoihan se olla vähän hupaa vaatteille, mutta ei ne niin ehjiä olleet puuhun noustessakaan. Kun tuli metsästä kotiinlähdön aika, niin silpastiin pajukosta pilliaineet ja tehtiin soittimet. Ne olivat tulleet jälleen minua tervehtimään ja herättämään lapsuuden kauniit muistot. Mia Neuvonen, ViRet. Pään ylle korkeuksiin kohoavat kuuset ja männyt. Eläinmaailmasta kertovat lintujen äänet ja oravan nakertamat kävyt. Parin tunnin kuluttua kaura vatsassa turposi ja oli vielä kylläisempi olo. Tais mennä juttu aivan metsään! Arvo Korkkinen, SalSa Käpyjä-kuva: Hilkka Tikka Tässä nuori Arvo hattu takana ja elämä edessä. Jollei äitee ollut kotona, niin itse ruokaa tekemään: Lautaselle maitoa, kaurahiutaleita ja sokeria, ja ei kun syömään. Jänikset, hirvet ja ehkä nyt jo yli seitsemänkymmentä vuotta. Metsästä on tullut kaveri, se ei pelota. Myös suuntavaisto on metsässä kehittynyt, osaa suunnistaa autolle viidenkymmenen metrin tarkkuudella. Tämän linkosin männyn kuivuneen alaoksan puoliväliin ja tempaisu - oksa rojahti maahan. Pyörästä olikin kaveriksi vuosiksi eteenpäin. Perheemme perinteen mukaan sienet, ja varsinkin tatit, olivat suurinta herkkua. Pysähdyksen viimeinen miete ja kysymys ehkä voikin olla, mitä voimme ja voin tehdä, jotta voimme retkeillä rikkaassa metsäluonnossa? Teksti ja kuvat: Markku Karvonen, HäRet Karhunsammal. Polun varrella saattaa olla sammalikkoa, erilaisia varpuja ja jonkin verran maatuvaa puuta. Metsäluonto heikkenee monimuotoisuuden kannalta kaiken aikaa tehokkaan metsätalouden ja vaatimattoman suojelun vuoksi. Minun tehtävä oli puut halkoa. Perheen puunhuoltoon osallistuin keräämällä metsästä katkenneita oksia. Suurena apuna oli noin neljämetrinen naru, jonka päähän sidoin raskaan pultin. Voisi kuvitella, että retkeilijä kulkee mieluiten metsissä, joissa voi aistia metsän luontaisen elämän ja kuoleman kierokulun sekä elollisen moninaisuuden, vaikkei uhraisi ajatustakaan itse lajeille tai monimuotoisuuden mutkikkaan verkoston tiedostamiseen. Eilen kuulin suolta kurkien ääniä. Istuimme kallionrinteessä suuren kiven päällä. 5.5.2014 175 Vanhaa metsää Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa. Aarniometsää Hämeenlinnan Evolla. Metsä kuhisee elämää Metsässä on joskus sykähdyttävä pysähtyä ajattelemaan. Pajuja ja niiden keskinäisiä risteytymiä on niin viljalti, että niiden tunnistaminen vaatii hyvää asianharrastusta. Perheessä oli äidin lisäksi neljä lasta. Pöpelikössä kävely ja ojien yli loikkiminen kehittää tasapainoa, sekä vahvistaa kintereitä. Minun tehtäväni oli viedä kahvia maitopullossa, joka oli villasukkien sisällä ja eväsleipiä iltapäiväksi. Ja samalla Etelä-Suomen metsistä suojelualueiden osuus on vain pari prosenttia. Ukko Nooaa soitellen sitten kotia kohti. Monimuotoisuudelle tärkeitä olisivat vanhat metsät, joissa on eri puulajeja, suuria ja vanhoja puita sekä lahoavaa puuta. Minä vanhimpana ja kansakouluikäisenä leikin perheessä toista huoltajaa. Taas oli selkämyksellinen kuivaa hellapuuta, jolla lämmitti 3-4 pesällistä
Sykkeen tasaustauoilla ehdimme ihastella Peräpohjolan maakuntalintua riekkoa, joka luuli olevansa piilossa tunturikoivun takana. Rihmakurun kodalla pidettiin tauko. Joka puolella näkyi vain lumihuippuisia keroja - onkohan näky tästä maailmasta? Alaspäin tullessa pelottivat jyrkät tunturiseinämät. Aurinko paistoi ja hermot lepäsivät. Lisäksi maistoimme herkullista poromiehen pullaa, joka säilyy hyvänä poromiehen matkassa viikkotolkulla. Pallaksen riemuja Taas oli voimaa kohota suksin ja lumikengin kohti jylhää Rihmakurua ja Jäkäläkeron huipullekin. Eräoppaamme Ilmo oli ehtinyt tehdä nousureitin kuruun edellisviikolla. Junalla matkustaminen aiheuttaa vain seitsemäsosan päästöjä lentämiseen verrattuna. Jos ei muuta keksi, niin voihan sitä ottaa aamulenkille pussin mukaan ja kerätä kävellessään kävelyreitin varrelle osuvat kanssaihmisten heittämät jätteet. Tästä tehtävästä huolehtivat ryhmämme ahkerat miehet Arvo, Topi, Ilmo ja Tommi. Kokonainen porokin oli kypsymässä nuotion loimussa. Laskeutumalla tunturin seinustaa sivuttain kierrellen ja kaarrellen onnistui paluu parhaiten. Riekkoparvi piiloutui jälleen onnettomien tunturikoivujen taakse - nyt lähempänä. Lapin luonto on niin monimuotoinen, että aika ei käy pitkäksi, vaikka mitään suunniteltua ohjelmaa ei olisikaan. Kävin katsomassa videon ja linkitin sen suoraan omalle Facebook-sivulleni. Koskahan ihmiset alkavat ihan oikeasti suunnitella lomamatkansa aiheuttamiensa hiilidioksidipäästöjen mukaan. Tätä tärkeää ulottuvuutta pohdittiin myös Wienin lomamessujen seminaarissa. Talviolympialaisten ympäristövahingot Sotshin talviolympialaisten ympäristövahinkoja on ryhdytty kansainvälisestikin arvioimaan. Ah sitä ihanuutta! Lähikylän asukkaat olivat koonneet voimansa ja pääsimme Poropäiville Raattamaan. Sinä avataan ajankohtaisia ulottuvuuksia kansainvälisten luonnonystävien toimialaan liittyvistä asioista. Raportin mukaan maltillinen matkailu ei ole meidän aikanamme vain ikävä moraalinen velvoite, vaan elämänlaatuun ja tietoisuuteen perustuva valinta, joka tuo valitsijalleen suurta tyydytystä. Näin helppoa on tärkeän informaation välittäminen edelleen SOME:ssa meidän aikanamme. Sammakoiden kutu alkoi kiivaasti 18.4. pihalammessa. Hilkka. Latukierrokset jatkuivat, jopa vaativa Nammalakurun lenkki, jossa näköalat todella upeat. Alppien suojelusta vastaava kansainvälinen organisaatio CIRPA on tuonut julkisuuteen kannanoton, jossa se esittää, että nykyisenkaltaisia talviolympialaisia ei Alppien alueella enää tulevaisuudessa järjestettäisi, niin suuria ovat tämän suuren ja sinänsä näyttävän tapahtuman aiheuttamat vahingot ympäristölle ja seudun elämänmuodolle ylipäätään. Lehdessä on myös lyhytilmoituksia odotettavissa olevista kansainvälisistä tapahtumista. Koko ajan syntyy uusia muotoja toiminnalle niin että ajoittain tuntuu ehkä vaikealta pysyä perässä ja tarttua siihen oikeaan tilaisuuteen. Katselen tässä tämän vuoden toista, helmikuun lopussa ilmestynyttä NFI:n Newsletterin numeroa, joka on ilmestynyt sekä NFI:n että TRL:n - oman kansallisen järjestömme - toimittamana sähköpostiini. Emo ruokkii ne oksalle. Tavanomaisen turismin seuraukset aiheuttavat lomakeskuksissa myös suuria ekologisia ja sosiaalisia ongelmia. Lämmin kesä kypsyttää poikasparven. Ladut olivat priimakunnossa. Pienellekin hiihtomatkalle pitää suksienkin olla hyvässä luisto- ja pitokunnossa. Pesä huusin nurkalla jää tyhjäksi. Siinä vertaillaan erilaisten matkustustapojen vaikutusta ympäristöön ja siihen, millä tavalla voi välttää kaikkein saastuttavinta matkustamista - nimittäin lentämistä. Nammalakurun uudessa taukotuvassa kuivateltiin hiihtovaatemallisto. Niiden lemmenkutsu sekoittui peipon ja punarinnan lauluun. Aloin hyräillä vanhaa, hienoa elokuvaiskelmää 30-luvulta, mistä lie tullutkin mieleeni? Lemmen liekki leimahtaa kerran vain lemmen onnen saavuttaa nyt kerran vain Lemmen aika hurmaavin se on kerran vain Se on elomme ihanin aika... Lintujen ja sammakoiden kevätriemuja tarkkaili ja kuvasi Hilkka Laitinen ja Pertti Mikkelä Maltillisen matkailun keskus Wienin lomamessuilla Wienissä järjestetyillä loma- ja matkailumessuilla pidettiin seminaari maltillisen matkailun merkeissä ja tästä raportoi myös NFI:n uutislehti. Voi valita tutustumiskohteita, sisältöalueita ja ajankohtia omien aikataulujen ja harrastusalueiden mukaan. Ne räpyttelevät pesän reunalla ja kohoavat kohta siivilleen. Tuleeko siihen tänä kesänä uusi pesue? - suoraan jäsenelle? Naturfreunde Internationale - Kansainväliset Luonnonystävät poikkeaa tavanomaisten kansalaisjärjestöjen kansainvälisestä toiminnasta yhdellä olennaisella tavalla: tämän internationaalin piirissä yhteydenpito ja mielipiteenvaihto ei perustu pelkästään johtotasolla tapahtuvaan edustukseen ja sinänsä tarpeellisiin kokemuksiin, tuttavuussuhteisiin ja elämyksiin. Tässä mielessä maltillisen matkailun suosiminen on myös tärkeä ihmisoikeuskysymys. Ehkä ainoa rajoittava tekijä on ystävyyteen, kaveruuteen ja voimavaroihin liittyvä vastavuoroisuuden periaate. Kun olet käynyt kylässä, saatat itsekin saada vieraita ja otat vastuuta vieraanvaraisuudesta ja ohjelman järjestämisestä. Tietokoneaika ja sosiaalinen media ovat osoittautuneet tiedon ja mahdollisuuksien välittämisessä todella merkitykselliseksi. Tällä tavalla pääset mukaan jakelulistalle! Ilpo Rossi, HTR/Helsingin Luonnonystävät Karjalan retkeilijät vauhdissa Pallaksella! Lumenpuute Karjalanmailla sai Karjalan retkeilijät lähtemään lumiseen Raattamaan. Ota valokuva keräyksesi tuloksista ja julkaise se TRL-Retkeilijät Facebooksivuilla! ?Puhdistetaan Eurooppa. 6 18 5.5.2014 Luonnon ihmeitä NFI:n uutislehti Pesä käy ahtaaksi viidelle harmaasiepon poikaselle. Ne kasvavat ja täyttävät pesän ääriään myöten. Porotilojen väki myi käsitöitään, koristeita ja kaikenlaista herkullista syötävää. on nimenä tällä NFI:n kampanjalla. Miten matkustetaan ympäristöystävällisesti? Uutislehti kertoo että NFI:n kotisivulta löytyy linkki videoon - on kuulemma järjestyksessä jo toinen - jossa oikein pienoiselokuvan muodossa kerrotaan maltillisesta, ympäristöä säästävästä matkailusta. toukokuuta 2014 Uutinen kertoo että vuosittain täytetään 100 miljardia jätepussia Euroopan Unionin alueella - se tarkoittaa noin 200 jätepussia jokaista eurokansalaista kohden. Ainoastaan murto-osa tästä jätteestä päätyy kierrätykseen, miljardeja jätepusseja päätyy kaatopaikoille, osa tienvarsille, metsiin, meriin, vesistöihin ja rannoille. Sähköpostissa näkyvän uutislehden etusivulta ohjataan sitten lukemaan NFI:n kotisivuilla olevaa laajempaa juttua. Hauskaa oli seurata uteliaiden kuukkelien ruokailua ikkunan alla. Vahvistan ystäväni Sinikka Suok- kaan sanat: ?Se vaan on niin, että joka kerran jää ikävä tänne, kun lähdön hetki koittaa. Ah sitä autuutta, kun vihdoin olimme ihan oikealla huipulla. Niin on! Terveiset suksien voitelijoille, puuron keittäjille ja saunan lämmittäjille! Liisi Juvonen, KR Viimein Jäkäläkeron huipulla, taustalla Pallaksen keroja. Kuva: Ilmo Nousiainen. Pertti Mikkelä Puhdistetaan Eurooppa! ysKansainvälinen jätteidenkerä päivä lauantaina 10.5.14 nkTee ekoteko ja kerää kävelyle , kisi varrelta pussit, purnukat rit jne tupakan stumpit, lasit, pape ihin. Pistä asianmukaisiin jäteastio sta Ota valokuva kerätystä kama ivulla. ja julkaise TRL:n Facebook-s Ei ole Varkhanmukkan voittanutta! Tunnelmaa ja tuntureita tähtiä ja kuutamoita. Hankikannon rahinoita. t. Otetaanpa muutama esimerkki: Kansainvälinen jätteidenkeräyspäivä 10. Jos haluat TRL:n jäsenenä tämän lehden myös sähköpostiisi, ota yhteyttä Työväen Retkeilyliittoon. Ajan kanssa ihmettelimme Suomen kauneutta. Oli ylä- ja hurjaa alamäkeä, jossa katsottiin viisaammaksi pistää monoa toisen eteen. Keimiön ja Vuontisjärven kierto hiihdettiin unelmalatuja. Kirjeen voi lukea joko englanniksi, saksaksi tai ranskaksi. Tavoite oli kuitenkin saavuttaa Jäkäläkeron huippu. Matkaan lähti viisi autollista iloisia hiihtäjiä, tosin aikaisemmin kaksi autollista jo viikkoa ennen. Ensimmäiset päivät menivät lähilatuja hiihdellessä. Toimintaa pyritään järjestämään niin, että viime kädessä jokainen mukanaolija voi ottaa aloitteen käsiinsä ja ryhtyä rakentamaan omaa yhteydenpitoverkostoaan myös oman maan rajojen ulkopuolelle. Siitä ilmenee että NFI osallistuu kampanjan muodossa kansainväliseen jätteidenkeräilypäivään 10. toukokuuta. Kameran puute harmitti. Perillä odotti Topin lämmittämä sauna, jossa lämmin löyly hyväili väsyneitä jäseniä. Hiihtoviikkoon sisältyi paljon kokemuksia. Tupakkaaskeja, tupakantumppeja, karamellien ja patukoiden papereita, lasinsirpaleita ja tyhjiä pulloja taitaa löytyä yhden jos toisenkin kävelyreitin varrelta, aika usein jo muutaman metrin päästä roska-astiasta. Montako kertaa luulin huipun olevan ihan tuossa - en muista, matkaa piti vain jatkaa
s.3. Retki Patvinsuolle 30.8. 044-5817681 tai arvo. korkkinen(at)gmail.com TRL:n pyöräretki ?Päijät-Hämeen pitäjät. 19.-25.7. Omilla kyydeillä. Tiedustelut: Anneli Hakala, puh. 040 761 0415. n Rovaniemen Retkeilijät Pyörät kuntoon -tapahtuma 6.5. klo 18 Timo Oivakummun pihassa, Vanhavaarantie 17, Rovaniemi. Tiedustelut: Hannu Puhalainen, puh. sunnuntain musiikkihetki klo 15, Anna Maria McElwain. 24.5. 040-7066071, siht. Luontopolku, lintujen tarkkailua, grillausta. Lähtö kirjaston edestä klo 9. Retkikuvien katselutilaisuus Työväenliikkeen kirjastossa klo 16-18. os. ilporossi5(at)gmail.com no 28.6.-5.7. Ilmoitt. klo 10-11. Sieninäyttely . - 1.6. Kummiseuraretki Outokummun Särkiselälle 28. Kevätsiivousta. 4.6. Sauvakävely, Uimahallin alaparkki klo 18 21.5. Ilm. Ks. su Äitienpäivän Haastepatikka. Rovaniemi. Tiedustelut Hannulta. Lapin Erämessut 16.-18.5. Kosteikoissa kasvaa runsas kasvusto, joka ruokkii hyönteisiä, jotka ruokkivat runsasta linnustoa ja kalastoa. Lähtö klo 9 Matkakeskuksesta, Vielä muutama paikka vapaana. Elokuussa Kesäteatteri Miinan Monttuun Hausjärvelle omilla kyydeillä. 3.8. Pvm myöh. ja 3.9. Ukonjoella. Ilmoittautumiset 10. alk. Vesijärven ympäriajo 14.6. 15,- (sis. 3. Osallistutaan seuraaviin: Tiistai- ja torstaimelonnat Kahvisaaressa 20.5. Ks. Palille. Han- Toimintakalenteri Retkiä tapahtumia kursseja l nu Tuovinen puh. Vesijärven satamaan asemakahvion edustalle klo 17.30. Riku Roslingilta. Puistobluesin pyöräparkki la 28.6. klo 12. alk. Ilm. Eeva-Liisalle. 18.5. Aika muuttunut! Kokoont. Ilm. Ristolle. Seuraa Kangasalan Sanomien ?Seurat toimii?-palstaa. Tiedustelut: Risto Mäntylä, puh. 040 828 9146 tai mantylaristo@ gmail.com n Karjalan Retkeilijät (KR) TRL:n talkoot 16.?18.5. 040-8236625 tai tarmo. tikka(at)phnet.fi Lehmusreittiä kävellään 5.6. ilm. s.2. Retkeilypäivät 1.-3.8. Meriristeily Kotka-TammioUlkotammio-Kotka. Hilkka Kaipainen p. Pera tarvitsee apukaverin. 3.6. Retken kesto 7 h, yhdessä Kuusankosken Retkeilijäin 55+ -ryhmän kanssa. 12.7. Mikolle. Juhannus Koivulassa 13.-17.7. Ohjelma auki. n Kangasalan Retkeilijät (KangRet) Torpan talkoot ja saunaillat alkaen 14.5. aamupala). Lapset ilmaiseksi. Tallinnan laulu- ja tanssijuhlat. Läh. Seuran kevättapaaminen Mussalon Niinlahdessa 6.7. sivu 7 Joka jäsentalouteen tullut SATAKIELI, siellä tiedot syksylle. Kosteikko puhdistaa valuma-alueelta virtaavia vesiä ennen niiden virtaamista Enäjärveen. Talkoot Ukonjoen kämpällä, ks. 0400 474 477 Lemmenjoen vaellus heinä-elokuussa. Kokoont. Tiedustelut: Tiina Pesola p. Vartioimme Puistobluesin kävijöiden polku- ja moottoripyöriä. klo 17.20. Mikäli tulee pyörällä, Lapikkaannummelle klo 17.30. 9 TSL:n järj. 0500 967 941. 1.-3.8. klo 10. Bussit 87K ja 88K Espoon asemalta tai 28K Leppävaaran asemalta. 197 n Espoon Retkeilijät (ER) 11.5. Aika varmistuu lakkojen kypsyessä. Retki läntisen Euroopan suurimpaan kansallispuistoon Vodlajärvelle 31.7. Tied. hilkka.laitinen@gmail.com, p.0440 500354 HUOM. Kahvisaaressa. 5. Ennakkoilm. Kahvitarjoilu Heiskan majalla. Kaupungin siivoustalkoot ti 13.5. Liisalle. 1.-3.8. erill. Retki kestää 2-3 vrk. 040 7344913, oranen.eila@ gmail.com 27.5. 0400 475254. Kokoontumispaikka ilmoitetaan Aamupostin yhdistyspalstalla. Kesäkauden avajaiset Heiskan majalla ke 21.5. 1.6.to-su Kummiseuraretki Padasjoelle HäRetin kämpälle, josta tehdään retkiä Evolle. UKK-kävelytesti Viitaniemen rannassa, kokoont. Tutustumisretki Nuuksion Luontokeskus Haltiaan alkaen n. Ekosysteemi on kosteikoissa parhaimmillaan. Nummelan portin kosteikko on ympärivuotisesti mielenkiintoinen paikka. 2. 15.5. klo 17 parillisten viikkojen keskiviikkona. Melontaretki 24.5. tutustutaan Syötteen kansallispuistoon, ilm. klo 10. Jäsenyhdistysten yhteisretki Evolle 29.5.-1.6. 4. Osmo Kilpivaara, p. 0400 708 024 Matka Italian Alpeille, Bolza- ?Läppäriviikko. Suomen luonnon päivänä Rinkkavaellus itäkairaan (UKKpuistoon) 6.- 13.9. TRL:n retkiviikko Varkhanmukassa Enontekiöllä 13.?20.9. Lisätietoja: ilmo.nousiainen@elisanet.fi, puh. Sipoon Kallioniemessä 11.-15.8.14 HTR/Helsingin Luonnonystävät järjestävät jo kolmannen kerran sosiaalista mediaa ja järjestötoimintaa työstävän ?Läppäriviikon. Oma kannettava tietokone suotava. Kotisivu, sähköposti, Google, Skype, Facebook ja monet muut ulottuvuudet tulevat viikon aikana kuvaan mukaan. Lisäksi uidaan, saunotaan, ollaan iltanuotiolla, ongitaan ja melotaan oman suuntautumisen mukaan. Viikko (ma-pe) maksaa 250,- euroa, johon sisältyy ohjelma, ruokailut (aamiainen, lounas ja iltapala) ja majoitus 2-4 hengen huoneissa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 30.6. Espoon keskuksesta pääsee bussilla 85 A, aikataulut/ kartat hsl.fi Ilmoittautuminen: Eila Oranen, puh. Raili Muukkoselle, puh. Tiedustelut Tiinalta. n Salpausselän Samoojat (SalSa) Valtakunnallinen pyöräilypäivä 17.5. Alueena Pohjankorpi. Kokoonnutaan Kauppatorin laiturilla klo 13. 4.-6.7. Ajon kesto n. 040 588 1439. VAPEPA - taajamaetsintä -koulutus/harjoitus 23.-24.5. / 2.7. ja tied.: Mikko Järvinen, puh. Lähtöpaikka Sapokka. Sunn. Nettisivu www.trekkari.fi (myös Satakielen näköispainos) n Helsingin Työväen Retkeilijät (HTR)/ Helsingin Luonnonystävät 17.5. Talkookeitto, sauna ja kahvit. Retkeilypäivät Lahdessa. mennessä Erkki Sivulalle, puh. Kimppakyydit Nummelasta ja Vihdin kirkolta. ?Läppäriviikko. 040 844 5295. Tammirannan keskiviikkoja, kulloinkin alk. Oma- 5.5.2014 kustannushinta. Kannattaa mennä kesällä lukuisia perhosia katsomaan. ella heinäkuussa. la-aseman p-ipaikalle klo. kalenteritiedot tulisivat ajoissa! Aineistot viimeistään 15.8. sivulla 2 Kajakkien kevätkunnostusta Stenbackassa ja melontaa Kurjolammella. 4. Putretin kevätsiivousmaanantai klo 15 alkaen. Tervetuloa hommiin kartuttamaan seuran kassaa! Erkki Sivulaan yhteydenotot. Laiva-junamatka Porvooseen la 19.7. Ks.ilm.s.2 1.-3.8. ja ilmoitt. eri kansallispuistojen tapahtumiin www. luontoon.fi tai www.haltia.fi sekä muiden TRL-seurojen tapahtumiin heidän kotisivuiltaan. 2.- 3.8. la-su TRL-RETKEILYPÄIVÄT LAHDESSA! Ks. Talkooväkeä tarvitaan. Nuuksioon ja Luontokeskus Haltiaan la 14.6. Leolle 0407568444. Melonta Padasjoelta Lahteen 26.-29.6. Tiedustelut: Helena Storhammar, p. Kysy Hannulta. Juhannusvaellus Ylläs - Levi 14.19.6. sieniateria Osall. Lähtö Rientolan pihalta Nummelasta klo 17 ja Vihti kk ?torilta. 16.6. Reitti päätetään myöh. Nuotanveto 31.7. juna- ja laivamatkan lisäksi keittolounaan laivalla. Ilm. mennessä. 24.5. Omakustannushinta, mahdollisuus edulliseen majoitukseen suvilassa 20 km Tallinnasta. He lähtivät tutkimaan 10.4. - 8.8. Retki Suomunjärvelle Patvinsuolle 30.8. menn. 050-5431954 sekä seuran nettisivuilta http://www.elisanet.fi/karjalan.retkeilijat n Kuopion Retkeilijät (KuRet) 8.-9.5. Kuvassa lintutorni. Vuokrat 10,-/vrk jäsenet, ulkop.15,-lapset 0/2,Seuran yht. Iltapäivä Suomenlinnassa. jatketaan talkoita Venekosken kesäteatterissa KatriHelena, ilm. Ristolle. Ukonjoen retki 13.-20.9. Yhteyshenkilö Tarmo, puh. 0400 614 899. Tuus Tuusulanjärvi -tapahtuma 29.5. 0400-432099 tai helena.nurmio(at)gmail.com Retki Nuuksion kansallispuistoon 24.5. Taas toivomme, että toim. ilm. 040 740 4470 Lasten kesäleiri 18.-20.7. 5 tuntia. Matkat yhteisellä bussilla. Soittele jos sinulla on mopon tarvetta, niin hommataan ajopeli. 29.5. klo 9 lähtö Topparoikka-patsaalta. johtokunta klo17.30 6.-8.6. Seura hankkii lohet, jotka savustetaan. Muuten nyyttikestiperiaate. 1.-3.8. Leena Yksjärvi puh. Ajetaan Vehmersalmen lenkki n.100 km. 2 sieniateriaa) sunn.5,- (sis. Maksu menee KSR:n Wikstenin rahastoon, nuorten retkeilytoimintaan. TMMR tarjoaa kahvit. su 15.6. - 29.6. Marjaretki ja yrttikurssi Ukonjo- Tatit, rouskut, valmuskat, vahverot, haperot - metsässä on valikoimaa Koko perheen sienikurssi Stenbackan maastoissa 6.- 7.9. Kysy Hannulta. Suunnistuskoulutus touko-kesäkuussa. la-su Koko perheen sienikurssi Stenbackassa. menn. ja liikuntaa saaren lumossa Sipoon Kallioniemessä. Kesäkoti Kallioniemessä Sipoon saaristossa aivan pääkaupungin tuntumassa. Voisiko sosiaalinen media SOME sopia apuvälineeksi yhdistystemme toiminnassa. Tarkemmat hintatiedot netissä www.tyovaenretkeilyliitto. com sivulta Majat / Majamaksut. Lätäskurkkion ja Käkkälön majoja Enontekiössä vuokrataan vain kesäaikaan viikko- tai vrk-hinnalla. Maksut majavuokrauksesta TRL:n tilille IBAN FI66 1521 3007 119458 seur. Ks.s.2 31.5. 050566 3290, hilkka.kaipainen@hotmail.com n Järvenpään Retkeilijät (JäRet) Pyöräilyretki su 18.5. Saunamaksu 7 e sisältää kahvin. Lisäksi päiväretki kesäteatteriin ja marja- ja sieniretkiä. Seuraa blogisivuamme tapiolanmmr.blogspot.fi tai kysy Tuulalta tuula.touru@gmail.com, puh. 040 502 9399 tai Kerttulilta kerttuli.karonen@gmail.com, puh. 050 565 8883. n Turun seudun Retkeilijät (TSR) 18.5. ja maksu 15.6. Arvolle, puh. Mialle puh. 045 . Ks. 0400 256 688 tai pentti.luostarinen@luukku.com Kansallispuistoretki 25.6. Ks. Ks.s.2. Heinäkuu omatoimiretkeilyä! Kannattaa tutustua esim. klo 16.40 alk. Viitaniemen liikennepuistossa (Eeronkadun alapäässä). Nuuksioon ja opastuskeskus Haltiaan. Ilm. Rantasauna osoitteessa Kolmperäntie 1. Ks. Lisätiet. kummiluokan yökoulu telttaillen Koivulassa 17.-18.5. Perinteinen mölkky/pihakisa Korelassa alk. Käymme myös kunniajäsentemme Veikko ja Toini Helteen haudalla Irjalan hautausmaalla. Puh. Lisää tietoa saa googlettamalla: Nummelan portin kosteikko. Pyöräretki Ruissaloon. Lähtöpaikka Kanslerintie 19. Tiedustelut: Klaus Vuorinen, puh. 050 340 3394. n Vihdin Retkeilijät (ViRet) 16.-18.5. su-su Talkooviikko Lapinkämpillä. TRL-Retkeilypäivät. Ks.s.3 10.-11.8. Osallistumismaksu 5 e kerätään, lapset ilmaiseksi. Järj. s. Lisätietoja on lähetetty kummiseuroille. 8.- 15.6. Pentille, puh. maksu lauant. Tiedot Tammirannan Sanomissa ja seura nettisivuilla. Retken hinta 50 e sis. 0440 500354 Kuka keksi kotiseuturetket? Vihtiläiset ainakin. Testi seuran jäsenille ilmainen. Yhteyshenkilöt pj. Tiedustelut: Kirsti Lumiala, puh. s.3. opastettu sieniretki . Mahdollisuus savusaunaan. Samana päivänä myös kansallispuistopäivä. Rusutjärven ympäri ja perillä tauko kesähuvilalla. . viikonloppu yrttien parissa alk.klo 10. s.8 6.-7.9. Paikka muuttunut Lahteen (Kahvisaari). Lisätietoja: Erkki, 0500 971608, Leena, 040 8398668. n Riihimäen Retkeilijät (RiRet) Äitienpäiväpyöräily 11.5. la Retki Korteniemen perinnetilalle Liesjärven kansallispuiston kupeeseen leivontapäivään. Laitasaaressa. Liiton retkeilypäivät 1.- 3.8. Ks. klo 10 . Nuotion äärellä on tilaa ? tuo ystäväsi tutustumaan. Melontaretki 7.- 8.6. s.2. Kummiseuraretki Evon retkeilyalueelle Hämeeseen 29.5. Pidetään asiasta yhteyttä s-postilla ja omilla kotisivuilla www.vihdinretkeilijat.fi 9.-10.8. s. 0400 614 899. Ruskavaellus pe 5.9.- su 14.9. Muotkatuntureiden alueelle. Ks.s. 1994 syntyneet: Nuuksion k-puiston 20-v kunniaksi ilmaiseksi Haltian luontokeskukseen. Seuraava Retkeilijä ilmestyy 8.9.2014. ilm. n Hämeenlinnan Retkeilijät (HäRet) Tiedustelut: Hannu, 050 526 9814. n Jyväskylän Kunto- ja Luontoliikkujat (JyKuLuLi) Korvasieniretki ma 19.5 Lähtö Laajarin pihasta klo 16.30. Kävelytesti ke 21.5. Ilm. / 6.8. Metsähallituksen tapahtuma ?Puijo liikuttaa?, retkeilijät opastavat kaupunkilaisia Puijolle. Ilm. Ks.s.8. Mahdollista Extempore-tapahtumat, joten seuraa kotisivujamme, s-postia ja paikallislehtiä. VOIMAANNUTTAVAA RETKEILYKESÄÄ! n Nuuksion kansallispuisto/ yhdistys NUUKA ry Heinä-elokuussa Stenbackan perinnemaiseman hoitoa. Kahvit ja pullat saat ja tietoa maisemanhoidosta. Tule viettämään viikko merellisessä ympäristössä täysihoidossa ja huoneisiin majoitettuna sosiaalisen median harjoitusten ja sovellutusten merkeissä. la-su Täyden kuun Merellinen perheleiri. 0440 500354, melonnat: pertti.mikkela@gmail.com p. 050 581 6320. n Tapiolan Maa- ja Meriretkeilijät (TMMR) su 11.5. la-su TRL-Merellinen perheleiri. henkilöt: Juha Saarinen, jpt@kolumbus.fi p.050 5430067, tiedotus: hilkka.laitinen@gmail. com p. s. 050 4360178, kirsti. lumiala@tyovaenperinne.fi 11.-15.8. la Yrttikurssi Stenbackassa. Ks. Liisalle. Marja- ja sieniretkiä Jäsenillat Koivulassa jatkuvat tiistaisin ja sunnuntaisin eri teemoin ja saunoen. www.kuopionretkeilijat.fi -sivuilta ja lehtien muistiopalstoilta ajankohtaista tietoa. Yht.tiedot: Liisa 040 7516 143, Pali 0400 350 515, Eeva-Liisa 0400 495 988, Mikko 040 740 5577. n Kuusankosken Retkeilijät (KuuRet) 14.5. Risto Mäntylälle. Helatorstain ulkoilupäivä Torpalla 29.5. Liisa ihmemaassa, Suomenlinnan kesät. paikallislehdissä. Perinteinen retki Riihisaloon7.8. klo 14-19. 040-769 6198, leena.yksjarvi@invalidiliitto.fi, vpj. PS. klo 13 Haastepatikka Soukassa Hanikan majalla Matasaarentie 2. Tulossa Tove-näyttely ja Hki-piknik. HUOM. TRL-retkeilypäivät, ilm. Liisalle. 31.8. Retkeilypäivät Lahden Kahvisaaressa. Ks. klo 18. klo 18 alkavat tiistaiset iltamelonnat ja jatkuvat kesäkauden. 19.-26.7. Lisätietoja: ellen.granholm@gmail. com tai puh. ER Lisätietoja: hilkka.laitinen@gmail.com p. Katso tarkemmin PK ja Kouvolan Sanomat. Tiedustelut: jaana.hyvonen(at)kotikone.fi tai 040 7032668 n Länsi-Karjalan Retkeilijät (L-K R) Kanoottien maalaustalkoot toukokuussa. l Korvasieniretki touko-kesäkuun vaihteessa. Polkupyöräretki 14.6. viitenumeroilla: Varkhanmukka+Suaskumpu 11222 Lätäskurkkio 12344 Rihmakurun majat 24442 Ukonjoki 11277 Käkkälö 12331. Kampista Suvisaariston bussi 145, poistutaan Suinonsalmen pysäkillä. 0400 210 011. n Retkeilyseura Vipeltäjät (ReViKo) 30.5.-1.6. klo 19. Lippuja Hilkalla. Stenbacka-tukikohta Nuuksiossa. jatkamme Lahdesta kimppakyydillä löytöretkelle Savoon. Vääräjoelle. Ilm. to Perinteinen kotiseuturetki Lapikkaannummelle. 1319128 tai s-postilla miaviret88@gmail.com ke 14.5. retkeilykurssi syyskuussa. Konttikirppis, jossa myydään tavaraa seuran hyväksi. n Savonlinnan Työväen Retkeilijät 12.5. Suomen luonnon päivänä Tiedustelut: heikki.haapea@ pp.inet.fi, puh. Tietoja myöh. Ilm. Ilmoittautumiset: Erkki Sivula, puh. Kesäkauden avajaiset Sompasella klo 18 1.-3.8. la-la melontavaellus Selkämeren kansallispuistossa.Ks.s.4 Vk 30 TRL-Pyöräilyviikko ?Päijät-Hämeen kunnat?. Ilm. Tapahtuma on ilmainen. 29.5. Kiitos. TRL:N MAJAVUOKRAT Vuodepaikkamaksut Varkhanmukkassa (Enontekiöllä) ja Ukonjoella (Lieksassa) jäsen ei-jäsen aikuinen 8 e aikuinen 12 e alle 12-vuotiaat 4 e alle 12-vuotiaat 7 e Rihmakurussa (Kittilässä) jäsen aikuinen 10 e alle 12-vuotiaat 5 e ei-jäsen aikuinen 14 e alle 12-vuotiaat 8 e Majoja voi varata vuodepaikkamaksulla tai viikko/vrk-hinnalla omaan käyttöön. TRL-Retkeilypäivät Lahden Kahvisaaressa. Nummelan portin kosteikkopuistoa, joka on rakennettu 2010 ja jossa on myös luontopolku. Lähtö Prisman parkkipaikalta klo 10. Seuraa paikallislehtiä. Erämessut 5.-8.6. Tuulalta tai Elleniltä. ke 20.8. Bussiyhteys Hgistä: Kiasma (Mannerheiminaukio) / Haltia, lähtee klo 9.30, lähtö takaisin Haltiasta klo 13.30 (www. aberginlinja.fi). Omat eväät, perillä voi grillata. Ks. retki linja-autolla. klo 18: 7.5. Moporetkeilyä Pappatuntureilla. Ilm. Mialle
Haku koulutukseen päättyy 15.5. ja ilmoittautuminen: hilkka.laitinen@gmail.com puh. Talkoissa ponnistelivat yhteiseksi hyväksi kuvassa Liisa Okkonen, Kari Salonen, Erkki Anttila, Erkki Ajakainen, Arska Wahlström ja Jorma Okkonen. Opistolla on pitkät perinteet sekä ammattitutkintotasoisesta että kansanopistotasoisesta luontoalankoulutuksesta. 050 407 8706 Riekko. klo 16. Lisät. Tänä talvena kaikki on toisin. Isäntä valjasti Miilun kiessien eteen, rekiajelusta oli lumen puutteen vuoksi luovuttava. Näin minä sain ensimmäisen jälkitutkijan kokemukseni. Uljana Aristanbekova, 10 vuotta Minun ensimmäinen vaikutelma talvisesta Lapista: se on rajaton laajuus, monet tunturit, tumma metsä. Kuva: Andrei Kasjanov Miilu-ruunan kiesseillä huristelevat Elsa, Eino ja Niilo Riihinen, Lila Komonen ja Annabella Kabla. erätaitoja, ensiapua ääriolosuhteissa, asiakaspalvelua ja luontoalan yrittäjyyttä. Ennen Lapin matkaa en ollut hiihtänyt niin hyvillä laduilla. Elokuussa nousu oli helpompi, kun tukevasti seisoimme maan päällä ja söimme mustikoita. Me onnistuimme ottamaan monia hyviä valokuvia linnusta. Andrej Kasjanov, 13 vuotta 26.3. Kuva: Uljana Aristanbekova TRL:n Merellinen perheleiri 10.-11.8. Jäljet olivat tuoreita ja minä ajattelin että se on jossain lähellä. Läksimme matkaan hämärässä ja saavuimme takaisin täyspimeässä. Minua ihmetytti, miten hyvin suomalaiset pitävät huolta ympäröivästä kauneudesta. Kalastuskoulutuksessa opiskellaan kalastusmuotoja, perhosidontaa ja lajituntemusta. Miten ihania ovat lumivalkoiset maisemat sinisen taivaan alla! Ja tulee semmoinen käsitys, että täällä Lumikuningattaren Valtakunnassa ei asuu kukaan, mutta jäljet osoittavat, että metsä on täynnä eläimiä. Antonina Dmitrieva, 13 vuotta Hiihtolatu oli vain 50 metrin päässä mökeistämme. Lisätietoa koulutuksesta löydät sivuilta www.pkky.fi/amoni Riista, kalastus ja luontoliikunta koulutus on vuoden mittainen kansanopistotason koulutus, joka jakautuu kolmeen osaan. Taivaalla oli näkyvissä vain muutama tähti. Se kaatoi joitakin meitä maahan ja pyrytti silmiin. Eniten minua miellytti kuukkeli . TRL/Espoon Retkeilijät ry Mainio tilaisuus kokea aavan meren tunnelma täyden kuun aikaan! Puut poikki ja pinoon! Ukonjoen liiteri tarvitsi täydennystä. Lisätietoja koulutuksesta ja kustannuksista löydät sivuilta www.pkky.fi/pko Lisätietoja: tiedottaja Anna Romo, anna.romo@pkky.fi, p. Onnen lintu. Joka päivä aamiaisen jälkeen menimme hiihtämään ladulle. Hiihtomatka oli kymmenestä kahteenkymmeneen kilometriin. Kurssit ovat avoimia kaikille luonnosta ja luonnossa liikkumisesta kiinnostuneille. Ensin ne lentelivät sinne tänne, sitten me murensimme leipää ja ne nappasivat sitä ja lensivät sivuun. Takaisin laskee suksilla iloisesti 15 minuutissa, eivätkä polvet kipeydy kivikossa. 0440 500354 Järj. Syksyllä Puijon 50-vuotiaalle Puijon tornille patikoitiin kummiluokan kanssa. Tänä outona talvena retkeilijät lapsineen tulivat Puijon Konttilaan maaliskuussa. Maa oli paljaana ja kevättä ilmassa. nousimme taas Montellin majalle. Syys- ja talvivaellusten lisäksi melontaretket kuuluvat ohjelmaan. 7,- alle 16v. Maksu kattaa laivamatkat, ruuat ja ohjelman. Kuva Juri Lasorenko Pohjois-Karjalan opisto sijaitsee Niittylahdessa 30 km Joensuusta kauniin Pyhäselän rannalla. Kauniit puutalot tunturin rinteessä korostavat luonnon voimaa. Aleksej Chistjakov, 13 vuotta Ensimmäisen kerran elämässäni näin tällaista kauneutta, kun tulin Lappiin maaliskuussa. Kaikkialla se on harvinainen, mutta Lapissa se on usein nähtävissä ja sen vuoksi sen tapaaminen on iso onni. 045 1369744. tyovaenretkeilyliitto@gmail.com ISSN 0783-165X Painopaikka: Keski-Uusimaa Oy, Tuusula. Valtavat tunturit olivat vielä komeampia talvipeitossaan. Kaikkia on mahdoton luetella. Ei muovia eikä karkkipapereita, vain puhdas lumi. Latukoneet tekivät joka toinen päivä uudet ladut, koska kovassa tuulessa ladut menivät nopeasti umpeen. Kukot kiekuivat vimmatusti. Miilulla on jo takana 22 kesää ja talvea. Kuva: Ilmo Nousiainen. Päätoimittaja Hilkka Laitinen. Työväen Retkeilyliitto ry:n järjestölehti. Toimitus: Säästöpankinranta 6 C, 00530 Helsinki. Laiva lähtee Otaniemen venesatamasta klo 9, sunnuntaina ollaan samassa paikassa n. Jo Minna Canth ystävineen ja eväskorein sinne kapusi ja Sirpa Kähkönen siellä vaellellessaan sai aiheita romaanisarjaansa. Konttilan isäntä laski lampaat pihalle jaloittelemaan, kirjava kanakin pujahti pihalle. Emme nähneet muuta kuin lumikenkien jäljet ja tunturien ääriviivat. Lapset saivat syöttää lampaita ja aitauksessa hörähtelevää Miilu-ruunaa. Ison kuusen takana näin pienen kuopan ja ymmärsin että siellä yöpyi riekko. Puh. Hevosajelu oli päivän huipennus lasten mielestä. Tässä kokemuksia viikon reissulta Pallastunturin maisemissa. riä juoksee huollettu latu. Ilmoittautuminen päättyy 8.8. Opistolla on mahdollista hakea myös asuntolapaikkaa. Täyskuu luvattu! Espoon ulkoilusaaressa, jonne matkat Aurora-laivalla Telttailua, erätaitoja, luontopolkukisa, ohjattua melontaa, onkimista, retkisauna, solmuja, uintia, iltanuotio tietysti. Ammattitaitoisten opettajien johdolla opit lisää luonnossa liikkumisesta ja kartutat erätaitojasi. Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto on suunnattu hyvin motivoituneille yli 18 vuotiaille luonnossa liikkujille. Koulutus sopii myös täydennyskoulutuksena opettajille, sosionomeille ja nuoriso-ohjaajille. Luontoliikuntakoulutus vie opiskelijat vaelluksille, lumikenkäilemään ja melomaan, joissa samalla opitaan myös luonnontuntemusta. Olimme rinteitä laskeutuvan kymmenpäisen toukan näköinen ryhmä. Anastasia Popova, 12 vuotta Eniten minua miellytti laskea mäkeä tunturista. Eipä muuta kuin hommiin vaan. Tiiviin vuoden aikana opetellaan mm. Kirkkaan valkea lumi säkenöi silmissä. Kun ryhmämme oli hiihtoretkellä laavulle, niin lähistölle ilmestyi kaksi kuukkelia. Isäntä ihmetteli, että suomenhevosen karvanlähtö on jo näin aikaisin. Ohjaksissa Konttilan isäntä Keijo Heikkinen. Unohtumattomia ovat Lapin ihanat maisemat. Juri Lasorenko, 15 v. Lapissa on oikein paljon eläimiä, kasveja ja lintuja. Opiskelija voi halutessaan suorittaa kaikki kolme kokonaisuutta tai valita niistä 1-2 kiinnostavinta. Yhtäkkiä yksi lumipalloista liikahti ja alkoi juosta minusta pakoon! Minä huudahdin ?Riekko?, valokuvasin sen ja kerroin siitä ystäville. Sopii reippaille perheille kuten myös mummeille, kummeille, vaareille ym. Minulla oli hauskaa! Vasja, 7 vuotta Kiitokset, pilkkiavusta Sepolle, Eilalle ja Pertille. Riistakoulutuksessa tutustutaan riistaekologiaan, metsästyslakiin sekä metsästysmatkailuun. Ja monia satoja kilomet- Kuukkeli. Ilmon kanssa me laskimme oikein nopeasti. Varusteita saa lainaksi korvauksetta (myös telttoja). Erityiskiitokset Muonioon Arcti Knifen Sannalle viime syksynä kadoksiin joutuneiden tavaroiden talteenottamisesta ja säilyttämisestä. Käännös: Juri Podkopajev Tekstin tiivistys ja järjestely: Juha Hämäläinen Tänään minä tein lumipalloa ja huomasin riekon ulosteita pienen puun vieressä. Kiesseissä istuttiin vierivieressä ja isommat pitivät huolta pienemmistä. Kärrit keikkuivat ja vähän pelottikin, mutta enemmän nauratti, Eino kertoi, että ?Annabella kikatti koko ajan?. Mukava aurinkoinen päivä virkisti mielen ja kehon. Liisa Niskanen, Kuopion Rerkeilijät Monipuolista luontoalan koulutusta Pyhäselän rannalla Pohjois-Karjalassa Maisema tuntureilta. 8 20 5.5.2014 Lumikuningattaren valtakunnassa Pietarhovin lasten ja nuorten retkeilykerho innostui viimekesäisestä Lapin retkestä niin kovasti, että päätti tulla talvella uudestaan. Suksilla noususta tuli paljon vaikeampi kovan, jääkylmän tuulen vuoksi. Sekä Hetan luontokeskuksen väelle Uulan repun löytämisestä. Meitä auttoivat otsalamput. Kuva: Sari Komonen Talvipäivä Puijolla Puijonmäki lähes keskellä Kuopiota on ollut kaupunkilaisten virkistyksen paikka vuosikymmenten ajan. Näin hiihdettiin edestakaisin n. 20 km. Vlad Nepopov, 13 vuotta Ensimmäisen kerran elämässäni sain olla mukana öisellä lumikenkäretkellä. Miten kauniita ovat tunturit talvella. Kuopion Retkeilijät ovat siellä retkeilleet monituiset kerrat eri vuodenaikoina. sukulaisille. Osallistumismaksu 10,- aik
Kalevi Aika monen mielessä taitaa päällimmäisenä olla kuitenkin puolueen puheenjohtajan vaali. sorsa luovutti tehtävän pertti paasiolle, vaikka vielä keväällä uumoiltiin puheenjohtajakamppailua Matti ahteen ja erkki liikasen välille. Pertti Paasion jälkeen SDP:n puheenjohtajina ovat olleet Ulf sundqvist, paavo lipponen, eero Heinäluoma ja jutta Urpilainen. Vaikka puheenjohtajan valinta näiden kohdalla ei läheskään aina sujunut yksimielisesti, vain pari kertaa jännitettävää riitti puoluekokoukseen asti. Vuonna 1993 Paavo Lipposen pääsparraajana oli antti Kalliomäki. Kokous taisi jäädä aikakirjoihin kuitenkin siitä, kun poliisi saapui pidättämään kokouksen puheenjohtajaksi kaavailtua Tampereen silloista kaupunginjohtajaa pekka paavolaa, jota epäiltiin virkarikoksista niin sanotun Noppajutun yhteydessä. Tampereen puoluekokous oli sikäli merkittävä, että siellä SDP hyväksyi EEC-vapaakauppasopimuksen (jota me nuoret kyllä vastustimnme). En tosin osallistunut itse kokoukseen, vaan sen oheistapahtumiin. Näin Matti Paasivuoresta, eli ?PaasiMatista. Kun SDP vuonna 1957 hajosi, vanha Tanner palasi puolueen ruorimieheksi peräti kuudeksi vuodeksi. Sen koommin kukaan SDP:n puheenjohtajista ei ole tehtävänsä jätettyään palannut uudestaan puolueen johtoon. Ehkä sellainenkin ihme vielä joskus nähdään. 13 Vuoden 1933 puoluekokouksessa Lapuanliikettä kannattavat suojeluskuntalaiset ottivat SDP:n liput pois salosta. Siitä alkoi Suomen tie kohti EU:n ytimiä. Sen jälkeen vain kaksi SDP:n puoluekokousta on jäänyt kohdallani väliin. Nykyään opettajien ja vanhempien välinen viestiminen tapahtuu sähköisen yhteydenpitojärjestelmän avulla. Vuoden 1975 Jyväskylän ?sosialisointipuoluekokouksen. Sosiaalinen media on innostanut aikuiset raportoimaan päivittäisistä arjen toiminnoista tai perheen juhlahetkistä. Jotta tietosuojauudistus tulisi voimaan, jäsenvaltioiden hallituksia edustavan EU:n neuvoston pitäisi vielä hyväksyä lakiuudistus. Toisaalta kuluttajilla ei ole parlamentti ollut käytännön mahdollisuuksia hyväksyi puuttua ongelmiin henkilötieto- maalisjen säilytyksessä tai käytössä kuussa mieoman maan ulkopuolella. tinnön EU:n Jo työnsä lopettava komissio tietosuojauuteki kunnianhimoisen aloitteen distuksesta. EU:n laajuisesta tietosuojauudistuksesta. 5.5.2014 Näkökulma Kolumni uksesta jäin jäsenäänestyksessä täpärästi rannalle. Espoon puoluekokouksen 1978 oheistapahtumissa me oululaiset demarinuoret esiinnyimme Junttavoksi-ryhmän kanssa kuorma-auton lavalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Korson asema-aukiolla pidetty konsertti keskeytyi, kun bändiltä katkaistiin sähköt. Puheenjohtajaksi valittiin Kaarlo Harvala ja varapuheenjohtajaksi, kukas muukaan kuin Matti Paasivuori. Kokous muistetaan myös siitä, että Lapuanliikettä kannattaneet suojeluskuntalaiset repivät puolueen liput alas saloista. Nahinointia esiintyi myös puoluekokousmarssin yhteydessä. Henkilötiedot bittiavaruudessa itsestään tietoja erilaisiin tietojärjestelmiin esimerkiksi asioidessaan terveysasemalla, kirjastossa tai laskuja maksaessaan. aikana olin armeijassa ja Porin 1981 puoluekoko- Anne Karjalainen Kirjoittaja on EU Alueiden komitean jäsen, SDP:n eurovaaliehdokas. karjalainen.m.anne@gmail.com Puoluekokouksia Torstaina SDP aloittaa Seinäjoella 44. Provokaatio oli tahallinen. Lahden kokouksessa 1984 olin ainoan kerran puoluekokousedustajana. Jokaisella jäsenmaalla on ollut oma tietosuojalainsäädäntönsä, mikä on hidastanut digitaalisten sisä- Lähes viimeimarkkinoiden kehitystä Euroo- sinä asioina Euroopan passa. Lopulta kävi niin, että Tanner yön yli nukuttuaan tuli siihen tulokseen, että luopuu puheenjohtajuudesta. alkoi Paasion aikana vuoden 1972 Tampereen puoluekokouksesta. puoluekokouksensa. Vaikka puoluesihteeri Reijo paananen viime keskiviikon Demokraatissa toppuutteli, että puoluekokoukseen pitää mennä ?asiat edellä?, aika monen mielessä taitaa päällimmäisenä olla kuitenkin puolueen puheenjohtajan vaali. Mediassa on pitkään hehkutettu sitä, että istuva puheenjohtaja ei ole SDP:ssä koskaan vaihtunut puoluekokouksen äänestyksellä. Vaalin voitti kuitenkin istuva puheenjohtaja eli Tanner, mutta vain yhdellä äänellä. Siellä valmisteltiin jo kovasti vuoden 1987 periaateohjelmaa. Yleisen EU-asetuksen tarkoituksena olisi yhtenäistää eri jäsenmaiden tietosuojalainsäädäntöä. Uudistuksessa painotetaan kansalaisen oikeutta määrätä omien tietojensa säilytyksestä ja käsittelystä. Halutessaan pitää pystyä tulla unohdetuksi sähköisissä palveluissa tai viemään tietonsa mukanaan toiseen palveluun. Euroopan unionin kuntia ja alueita lainsäädäntötyössä edustavan Alueiden komitean tietosuojauudistusta koskevassa lausunnossa kiinnitettiin erityisesti huomiota siihen, että uudistus painottui liikaa markkinoiden näkökulmaan. Valtio suunnittelee oppimateriaalien jakamiseen pilvipalvelua ja oppijan verkkopalvelua, johon tulevaisuudessa kerätään julkisin varoin tuetun koulutuksen kautta saatu osaaminen. Myös työelämään liittyvää tietoa kerätään jatkuvasti ja työntekijälle on tärkeää, että tietoja käsitellään huolellisesti. Euroopassa on haluttu suojata kansalaisten tiedot, jotta henkilötietoja ei pystyisi käyttämään väärin. Olisi siis historiallista, jos nyt niin kävisi. Mutta hyvin lähellä on käyty. Vuoden 1926 puoluekokouksessa Matti paasivuori haastoi istuvan puheenjohtajan väinö tannerin. Komitean mielestä pk-yrityksissä ja kunnissa käsitellään kansalaisten henkilötietoja eri mittakaavassa, mikä tulisi ottaa huomioon uudistuksessa. Sen jälkeen olen ollut toimittajana kaikissa demarien puoluekokouksissa, vaikka lehdet ja roolit ovat vaihdelleet. Silloin Helsingissä SDP:n puheenjohtaja vaihtui. Poissaoloja ja koetuloksia on mahdollista seurata reaaliajassa. Minun ?puoluekokousurani. Ei ole ollut helppoa sovittaa yhteen digitaalisten sisämarkkinoiden tarpeita ja samanaikaisesti suojata kansalaisten yksityisyyttä. Paavolaa ei kokouspaikalta löydetty, vaikka pidättäjänä oli sittemmin persujen edeltäjäpuolueen SMP:n kansanedustajana tunnettu huuliharppukostaja sulo aittoniemi. n n n Vuoden 1987 Helsingin puoluekokouksessa olin ensimmäisen kerran lehdistön edustajana, kun olin edellisenä vuonna tullut valituksi sanomalehti Pohjolan Työn päätoimittajaksi. Vaikka työväenliike on sivistysliikettä, se on joutunut aika ajoin, ehkä juuri siksi, erilaisten ääriliikkeiden toiminnan kohteeksi. On surullista, että näin tapahtui vappuna 2014 Helsingissä ja Tampereella, jossa myös häiriköitiin SDP:n puheenjohtajan vappupuheen aikana. Antti Vuorenrinne Demokraatti antti.vuorenrinne@ demari.fi Työväen arkisto n n n Tannerin ?toisen tulemisen? jälkeen SDP:n puheenjohtajaksi valittiin vuonna 1963 Rafael paasio. Julkishallintoon kerääntyy tietoa merkittäviä määriä elämän eri tilanteissa. Lähes viimeisinä asioina Euroopan parlamentti hyväksyi maaliskuussa mietinnön EU:n tietosuojauudistuksesta. tuli neljännen kerran SDP:n puheenjohtaja. Tapahtuma on kuvattu Marjaliisa Hentilän viime vuoden lopulla ilmestyneessä erinomaisessa Matti Paasivuori -elämänkerrassa. Paasivuori teki siis peräti kolmannen come backin demaripuolueen puheenjohtajaksi. Näin tapahtui siitä huolimatta, että Paasivuori tunnettiin työväenliikkeessä pikemminkin ay-miehenä. Lomakauden jälkeen tietomme löytyvät lomakohteen hotellien järjestelmistä ja lomakuvat Instagramista tai Facebookista. Opetuksessa halutaan hyödyntää tietoverkkoja entistä enemmän. Tietosuojauudistuksen jatkovalmistelu jää toukokuussa valittavalle parlamentille. On selvää, että uudistus vaikuttaa meidän kaikkien elämään ja turvallisuuteen. Kansalaiset jättävät päivittäin. SAK:n edeltäjää SAJ:ta hän johti viisi eri kertaa. Myös Paasivuoren silloinen vastaehdokas Väinö Tanner teki come backin puoluejohtajaksi, mutta yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Vuoden 2008 Hämeenlinnan kokoukseen saapui peräti yhdeksän puheenjohtajaehdokasta, joista Jutta Urpilainen viimeisessä äänestyksessä voitti erkki tuomiojan lopulta selvin numeroin 218?132. n n n SDP:n vuoden 1933 puoluekokous pidettiin Tampereella. Suomalaiset käyttävät paljon ulkomaisia verkkokauppoja ja tallentavat niihin osoite- ja maksutietonsa
14 5.5.2014 Y! T Y Y M
Maria on tarinassa tienraivaaja, Lahja taas jäänyt sen jäljiltä yksinäiseksi ja saa kamppailla rankasti elämänsä eteen. 5.5.2014 15 Kristian Tervo Tommi Kinnunen (s. Kaksijakoinen elämä salattuine ja kiellettyine sukupuolisine piirteineen (?moraalinen heikkous?) vain repii häntä rikki päivästä toiseen, yöstä yöhön. Tommi Kinnusella on lahja luottamusta herättävästi tuottaa tarinaa. Luonto ohjaa ja sallii, pettää ja pelastaa. 1973) asuu perheensä kanssa Turussa ja työskentelee äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina. Luontonsa armoilla Kainuulaiskylässä vallitseva puristuksen henki pitelee hyppysissään niin yksittäistä ihmistä kuin yhteisöä. Konservatiivisuus on joskus voima ja vara, mutta pahimmillaan tuhoava. Vain yksi ei ole ainoa oikea, eikä kolme neljästä vääriä. Työ, tyttären kasvattaminen, iso talo ja haaveet pitävät Marian kuntoisena läpi elämän. Ei kipu hänelle vieras ole, mutta ei valtiaskaan. Kun Lahja, Marian tytär, varttuu, hän haluaa myös olla itsellinen ja ryhtyy valokuvaajaksi. Työ kuvaa Lahjaa sattuvasti. Tarkata etäämmältä muita, elää kuin hupun alla, vaikka ei piilotella haluaisikaan. Tarina ei heristele, se ei ole roisi eikä sensaatiohakuinen, vaan tarkka kuvaus ihmismielen ikuisesta kamppailusta ulkoisia voimia ja erityisesti omaa itseä vastaan. Historiakuvausta se on, sodan runtelema kansa ja maa kärsii. Mutta myös rauhan ankara aika jättää jälkensä. Evakkous liikuttelee ihmisiä edestakaisin kotoa ja taas takaisin, siirtymät koettelevat. luonnon. Kirjan miespääosan esittäjän, Onnin, sukupuolisen suuntauksen alkaessa hahmottua perheen ovi sulkeutuu yhä tiukempaan. Ikuinen kamppailu Tommi Kinnusen Neljäntienristeys-romaanin ajallinen mitta ulottuu vuodesta 1895 lähelle uuden vuosituhannen vaihdetta. Ihmisen kykenemättömyys vapauttaa itsensä ja antaa siten arvo itselle ja toiselle hallitsee. Naissukupuolen dominanssi ei jää kirjassa pelkäksi ohjelmanjulistukseksi, vaan maalaa vakuuttavan panoraaman mahdollisuuksista selviytyä ja edetä. Varauksettoman hyväksynnän saaminen ympäristöltä käy hitaasti, mutta päättäväisyys ja uskallus olla oma itsensä auraavat tietä elää omalla tavalla. Vasta murtumisen uhka ja hauras toivo paljastavat hänessä toisenlaisen, kovuuden takaisen Kinnunen ei aja takaa vain negatiivisuutta. Lempeitä sanoja ja kannustusta on aina riittänyt. Kuolinvuoteeltakaan eivät tuskan äänet kaiu. Lahjan julmat sanat ovat kivun ja piilotettujen toiveiden täyttämät. Tuomarin viitta näyttää tänäkin päivänä olevan houkutteleva univormu. Tekijä ei pakota eikä välttele sitä, mikä on tarpeen ja minkä hyväksi näkee. Yksityiskohtien ryhti on kirjassa luonteva, ei jäykkä. Raskautta torjuva katkelmallisuus elävöittää tarinaa, keventää ja herättää nälän, halun tietää lisää. Neljäntienristeys on rauhallinen, lukukokemus tarjoaa kysymyksille tilaa. On asetuttava sovittuihin mittoihin, on suojauduttava, on piiloteltava. Kesyttävä etäännytys kun saattaa eeppisesti asennoiduttaessa saada liian suuren painon. Mutta jaettavien tuomioiden kyseenalaisuudesta kertoo se, miten ne aina ennemminkin tekevät kipeää kuin saavat kiertämään karikot. Romaani muistuttaa, että ihminen on yksin vajaa, mutta yhdessä vaarallinen. Tarina on naisten ohjauksessa. Naimaton Maria on kätilö, yhden tyttären äiti. Marialta jää jotakin tavoittamatta, Lahjan tuima periksiantamattomuus rajaa hänet omaan nurkkaukseen. Voi kyllä aiheellisesti myös kysyä, vältteleekö tekijä liikaa vastaliikettä tai kiihdytyksiä. Uskonto ei häntä auta, vaan vieraannuttaa elämästä, kuivettaa. Onni on oikeudenmukainen uutteruuden perikuva. Kaarina on Lahjan miniä, vankkumattoman itsenäinen ja kestävä. Vapauttavaa pelastusta aika ei emansipoituneille naisilleen tarjoa. Omalaatuisella kauneudella ornamentoitu tarina ohjaa otsikon mukaan valintojen eteen. Toivo elämässä lepattaa kekäleeseen kätkettynä, polttavana mutta harvoin lämmittävänä. Matti Saurama. Ristiriidoista ei ole pula, siitä pitävät huolen äkkijyrkkä mieli ja mies Onni. Kirjat Naiset ohjaimissa Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys WSOY 2014, 335 s. Kolmas sukupolvi on naisen hallitsema sekin. On taisteltava. Sota ei ole tätäkään aluetta jättänyt ulkopuolelleen, se jäytää jokaista. Onneksi verkkaisuutta tasapainottavaa suorasukaisuutta ja hurjuuttakin tarinassa on. Surun muistomerkki Romaani on selviytymisestä, herkkyydestä, valon pilkahduksista, lapsista huolimatta surun muistomerkki. Hän torjuu toiset ja eristää itsensä. Mikä tie valita, mitä kulkea, mikä tie on suljettu
Tunnelmassa on tietty itseään kommentoiva sisäinen ristiriita. Sytyttävän työn tulos on innostava ja vapauttava. Aurinkoinen ahdistusnäytelmä väittää ja näyttää, että hullumyllystä voi päästä hyvillä mielin irralleen. Kaiken päälle Kamulan epäkonventionaalinen dramaturgia toimii konventionaalista teatteria koskevana tutkielmana, joka ottaa esiin odotuksen ja oman esityksen näkemisen tapojen näyttämöllisiä merkityksiä. Pertti Julkunen Kuva on kuin Ylioppilasteatterin Lapualaisoopperasta vuodelta 1966! Historiallisesta YT-tapahtumasta tässäkin on kyse eli loppulaulusta ylioppilasteattereiden ainutlaatuisessa yhteisproduktiossa Irrallaan. Koonnut Sari Saloranta varten hankittu lisätila. Lopputyönäyttely on perinteisesti luonteeltaan salonki ilman yhtenäistä teemaa tai suuntausta. . krs, lisätila, Merimiehenkatu 36 B, 3. Festareilla oman työn tuloksia koskeva innostunut uteliaisuus nousi korkealle, kun kohtaukset lopulta kohtasivat ja etukäteen tuntematon kokonaisuus oli valmis. Näyttelijä poikkeaa muista taiteilijoista siinä, että hän ei voi nähdä omaa teostaan. Perjantaina avautuva näyttely on esillä kolmessa kohteessa Hietalahden torin ympäristössä. Irrallaan -esitys on älyn, tunteen ja mielikuvituksen silmien lavalle luomien katseiden risteilyä. Ajan henki ja ruumiin kieli Kamulalla on ennenkin ollut ideoita, jotka vaikuttavat etukäteen keinotekoisilta, mutta joista on syntynyt kiinnostavaa teatteria. Esiintyjät puhuivat hyvää ruumiin yleiskieltä ja tekivät saman henkilöhahmon yllättävän samalla tavalla. Kuoro toi mielialaan sellaisia Kamulalle luonteenomaisia piirteitä joista pidän. Yleisö puhkeaa valtavaan innostukseen. Kaikkien ylioppilasteattereiden yhteinen näytelmäesitys jää mieleen jo pelkkänä tarmon ja taidon näytteenä. Kohtauksista reserviin jääneet näyttelijät muodostavat kuoron, joka säätelee esityksen dramaturgista mielialaa ja liittää kohtaukset liikekieliseksi kokonaisuudeksi. Kuoron muodostaminen on kertakaikkinen temppu. Nuorempi väki nauraa parhaimpia naurujaan itse käänteelle, jossa insinööri kokee ammatillis-persoonallisen elämäntuskansa lopullisen repeämän. Traaginen käänne tapahtuu, kun esityksestä on noin kolmannes jäljellä. Kir- jailija lukee kirjansa ja kuvanveistäjä hypistelee veistostaan, mutta näyttelijä voi nähdä työstään korkeintaan tallenteita. Viimeisessä kohtauksessa tapahtuu suuri, kohottava käänne. Kuoro yhtyy aikomukseen. 16 5.5.2014 Rauhoittavaa riemua Ilokivessä Jyväskylän Ylioppilasteatterifestivaaleilla esitetty Irrallaan on ainutlaatuinen näyttämöteos. Avoinna ti-su klo 11?18. Melkein kaikki katsojat ovat opiskelijoita. Tilaa taiteelle on lähes 1500 neliötä. Käytössä ovat akatemian omat näyttelytilat Galleria FAFA ja syksyllä avattu Kuva/Tila ja sen yhteydessä sijaitseva näyttelyä huomaan, miten Kamula ratkaisee lavan yhteydenpito-ongelmat kuoron avulla. He ovat herkästi mukana koko ajan ja antavat oman naurunsa vivahteille, oman traagisille käänteille. Minua isolla kumipallolla pomppiva, siltainsinööri Vilhelm Hiltusta (Niko Uusi-Simola) kiusaava harakka (Mona Huczkowski) huvittaa pakahduttavasti. Hänessä on jotakin, joka on enemmän kuin hauskaa. Ympyrän juoksu ahdistaa. Ideat ja suunnitelmat ovat olleet olemassa tietenkin jo pitkään, mutta kuorolaiset ovat olleet ensimmäisen kerran koossa vajaa vuorokausi ennen ensi-iltaa. Silti jokainen kohtausten pohjalla vaikuttava koreografinen idea toimii. Jos en olisi kuullut etukäteen tekotavasta, niin olisin ihmetellyt henkilökunnan määrää ja sitä, että samaa henkilöhahmoa näyttelemään oli laitettu niin monta näyttelijää. Kuvataideakatemian lopputyönäyttely Mitä Facebookkuvasi kertoo sinusta? Karoliina Hellberg: Tumma interiööri 9.5.?1.6.2014 Kuva/Tila, Merimiehenkatu 36 C, 1. Omaa esitystään hän ei näe milloinkaan. Näyttämön henki oli avomielisen ponnekas ja hauskan asiallinen. Aurinkoinen ja innostava hauskuus oli asiallisuudesta syntyisin. Opetus ja vapautus Irrallaan käsittelee nimensä mukaisesti sitä, miten me olemme maailman kaiken älyttömän hulinan keskellä yksin. Kuoro luo aluksi ahdistuksen tuntoja. Ohjaajia on 15, käsikirjoittajia viisi, näyttelijöitä noin 40 ja henkilökuntaa yhteensä lähes 80. Dramaturgi ja koordinaattori Disa Kamula kiersi kymmenellä paikkakunnalla. Esityksen rakenne ja yleisön nauru rytmittyvät kiintoisasti. Juoksijoiden tarmo huvittaa. Esitys sytyttää katsojien innostuksen heti, kasvattelee sitä hiljalleen ja luo lopussa mahtavan huipennuksen. Jokainen teatteri teki yhden kohtauksen. Niistä tehtiin esitys yksissä ainoissa harjoituksissa. Odotus ja oman esityksen näkeminen Teatteri Eri puolilla maata tehtyjen kohtausten tekijät odottivat ensi-iltaa toisella tavalla kuin teattereissa tavallisesti tehdään. Esiin nousee lähiympäristö, ja sen keskellä koti, lapset ja minän mielenliikkeet sekä sosiaalisesti suuntautuneet, esimerkiksi vanhustenhuoltoa käsittelevät projektit. Vapaa pääsy. Helsinki Facelift -näyttelyn perusajatuksena on tutkia henkilökuvan ulottuvuuksia sosiaalisessa mediassa: mitä muuta profiilikuva voi olla kuin peilin kautta otettu kännykkäkuva, vanha albumikuva nuoruusvuosiaan haikailevasta keski-ikäisestä tai vaikkapa graafisesti tuotettu sarjakuvasankari. Olisiko perinteisen potrettikuvauksen metodeilla jotakin annettavaa vai olisiko mahdollista löytää jotakin uutta?. Se, millä tavoilla ensi-iltaa odotetaan, määrää kaikissa teattereissa esityksen laadun. krs, Galleria FAFA, Lönnrotinkatu 35. Tämä yleensä huomaamatta jäävä seikka tuli elävällä tavalla esille Kamulan koordinoimassa ylioppilasteatteriesityksessä. Koska näyttelijät eivät nytkään päässeet esityksenä ulkopuolelle katsomaan sitä fyysisillä silmillään, he käyttivät sitä intensiivisemmin sielunsa silmiä. Näyttelyssä kohtaa myös mielen toimintaan liittyviä psykologisesti virittyneitä teoksia ja nykyistä arvomaailmaa pohtivia projekteja, Näyttelyn ripustuksen suunnitellut professori Maaretta Jaukkuri kertoo. Kuvan Kevät . Insinööri aikoo ruveta elämään. Nytkin erityylisten kohtausten jono tuntui hieman kömpelöltä ajatukselta. Voi käydä niin, että vain kohtaukset kohtaavat ja näyttelijät jäävät näyttelemään omien teattereidensa kohtausten sisään. Kaikki epäilykseni haihtuvat esityksen ensi sekunneilla, kun Kellariteatteri, Oulun ylioppilasteatteri,Turun ylioppilasteatteri, Tampereen ylioppilasteatteri, Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi, Kuopion ylioppilasteatteri, Porin ylioppilasteatteri, Ilves-teatteri, Lappeenrannan ylioppilasteatteri, Joensuun ylioppilasteatteri, Lapin ylioppilasteatteri, Studentteatern i Åbo, Jyväskylän ylioppilasteatteri jaYlioppilasteatteri: Irrallaan Käsikirjoitus Erik Forss, Aino Hyyryläinen, Heidi Häkkinen, Anna-Kaisa Kettunen ja Terhi Romo Ohjaus Sirpa Riuttala, Anu Enqvist, Juhani Kakko, Sari Degerlund, Anne Tastula, Reetta Moilanen, Pia Kärkkäinen, Anna Estola, Karita Törmikoski, Jussi Salminen, Kristoffer Björkström, Joanna Haapalainen ja Sirpa Riuttala Dramaturgia ja koordinointi Disa Kamula Rooleissa noin 40 ylioppilasteatterinäyttelijää Vinkiksi viikolle Tulevaisuuden tekijät Kuvan Kevät -näyttelyssä Mitä on nuori kuvataide tänään ja ketkä ovat tulevaisuuden tekijöitä? Kuvataiteen sykettä voi tunnustella Taideyliopiston Kuvataideakatemian Kuvan Kevät ?lopputyönäyttelyssä. Pomppuharakka naurattaa klassisen kesuuran paikassa, jossa toiminnan suunta muuttuu. Tekijöinä ovat Suomen kaikki 14 toimivaa ylioppilasteatteria sekä nyttemmin lakkautettu Silmänkääntäjä. Esitys oli tyylillisesti hämmästyttävän yhtenäinen. Pitkän tähtäyksen suunnittelu ja suuri kertaratkaisullinen työ yhtyvät harvoin noin onnistuneesti, jos tuollaista kertaratkaisua yleensä koskaan muualla tehdäänkään
Lähtökohtana oli kuvaajan ja kuvattavan välinen luottamuksellinen suhde. Helsinki Facelift ?projekti oli parhaimmillaan voimauttavaa ja vahvisti kuvattavien itsetuntemusta. www.teatteripaivola. com 17 Ella Kämäräinen Teatteri Päivölä esittää Märta Tikkasen tekstejä Toni Edelmannin musiikkin Hyvinkään taidemuseolla.. 1956 )kuvasi Facebook-kavereitaan näyttelyä varten. Tikkanen kuvaa runoissaan avioliiton arkea ja raadollisuuttakin tarkasti ja terävästi. Vuosisadan rakkaustarina (1978) on kirjailija-avioliiton naisen vastarepliikki kirjailija Henrik Tikkaselle ja etenkin hänen teokselleen Mariankatu 26. 5.5.2014 Helsinkiläinen valokuvaaja ja mediataiteilija Soili Mustapää (s. Lippuvaraukset: 040 762 1990 tai liput@teatteripaivola. com. klo 19.00. Profiilikuvat toimivat myös sosiaalisena käyntikorttina, jotka välittävät viitteitä henkilön kokonaisolemuksesta. Helsinki Facelift - Soili Mustapään valokuvia -näyttely avoinna Virka Galleriassa, Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13, 25.5.2014 asti ma-pe 9-19, la-su 10-16. Teatteri Päivölä, Hyvinkäänkatu 6, avoinna ti-ke ja to klo 15-18. Liput 10 e. Lipun hintaan sisältyy taidemuseon näyttely Miniprint Finland 2014. Vapaa pääsy. Vuosisadan rakkaustarina Hyvinkäällä Soili Mustapää - Helsinki FaceliftNoora. Teatteri Päivölä esittää Hyvinkään Taidemuseolla Märta Tikkasen tekstejä Toni Edelmannin sävellyksin. klo 15.00 ja ke 14.5. Kapinoiden, vihaten ja rakastaen Märta kuvaa, millaista on elää alkoholistimie- hen kanssa, kärsiä väkivallasta, pelätä lasten puolesta ja tuntea jäävänsä kirjailijapuolison varjoon. Paljasta tekstiä esitetään Päivölän vahvojen esiintyjänaisten suulla ja sydämellä, laulaen ja lausuen. Ohjaus Pilvi Kallio ja työryhmä. Ensiesitykset la 10.5
Pääpuhujana ollut SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly lämmitteli kahvilla ennen esiintymisvuoroaan. Erkki Huovinen Saarijärvellä jaetaan joka vuosi vuoden työmiehen arvonimi. 18 5.5.2014 Heikki Sihto Hämeenlinnassa vappujuhlaa vietettiin lähes räntäsateessa. Tänä vuonna sen sai Mauri Piispanen. Kylmä sää ei latistanut Erkki Koskelin Janakkalassa aloitettiin vappuaamu Pyhän Laurin kirkkomaalla viemällä kukkatervehdys vuonna 1918 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalle. Helsinki-Uusimaan SAK Nuoret vappumarssilla Helsingissä.
5.5.2014 19 Kari Hulkko vapputunnelmaa Vappumarssijat saapuivat hilpein mielin Hakaniementorille Helsingissä. Jack Boman Anni Hasunen Pietarsaaressa SAK:n vappujuhlassa perinteisesti marssittiin ja sen jälkeen juhlapuheen piti PAMin puheenjohtaja Ann Selin.
Tanskassa ja Norjassa esiintyy paljon enemmän melanoomaa kuin Suomessa. Erityisesti lapset ja nuoret on syytä suojata aurinkovoiteella, jossa on korkea suojakerroin, kevyillä puuvillavaatteilla ja hakeutumalla erityisesti keskipäivällä varjoon. Mikä on UV-indeksi? . Aurinkovoiteiden suojakerroin jää yleensä neljäsosaksi purkin kyljessä ilmoitetusta siksi, että voidetta levitetään iholle liian ohuelti. . Suomessa siihen kuolee vuosittain noin 200. Viidesosa melanoomista lähettää jo varhaisessa vaiheessa etäpesäkkeitä, joten se voi olla hyvin aggressiivinen. (250 kpl) 89,30 e Porin Yyterissa bongattiin eniten lintuja Pori vei voiton lintujärjestö BirdLife Suomen järjestämässä leikkimielisessä Tornien taisto -lintubongauskilpailussa lauantaina. Ihomuutokset kannattaa aina tarkistuttaa lääkärillä. Aurinkovoide suojaa . (20 kpl) 5 870,00 e 11 oik. 185,50 e 10 oik. Tavoitteena oli havaita kahdeksassa tunnissa mahdollisimman monta lintulajia lintutornista käsin. Nyt 21. UV-indeksi kertoo alueellisesti auringon ultraviolettisäteilyn määrän. . Muita ihosyöpiä ovat okasolusyöpä ja basaliooma eli tyvisolusyöpä. Huolestuttavaa on, jos olemassa oleva luomi kasvaa, muuttaa väriään, rupeutuu tai alkaa vuotaa verta. Kumpikaan syöpätyyppi ei juurikaan lähetä etäpesäkkeitä. . Näitä syöpätyyppejä syntyy ikääntyneille, eivätkä ne ole kovin aggressiivisia. Kun UV-indeksi menee yli kolmen, silloin tarvitaan suojausta. Siellä melanooman esiintyvyys on maailman korkeinta. . (5 kpl) 12 485,20 e 5 oik. 693,90 e 4 oik. 51,00 e Veikkaus 18/2014 Oikea rivi: 221 121 211 2X2 2 Voitonjako: 13 oik. ei yhtään kappaletta 12 oik. Thaimaassa UV-indeksi voi olla jopa 14. Tiina Tenkanen UP Birgitta Suorsa / UP. Australiassa vaaleaihoinen väestö altistuu voimakkaalle auringonvalolle. Suomessa todetaan noin 1 300 uutta melanoomatapausta vuosittain. Mitä muita ihosyöpiä on? . oikein käytettynä Missä maissa melanoomaa esiintyy eniten? . Okasyöpää todetaan Suomessa hieman alle 1 700 vuosittain, basalioomia 9 000. Siksi siitä on hyvä puhua. . Sen sijaan henkilöt, jotka ovat suojanneet ihoaan, eivät sairastu yhtä usein melanoomaan. Onko aurinkovoide riittävä suoja? . Jokaisessa tornissa kilpaili yksi joukkue. Porin Yyterin lietteiden lintutornilla havaittiin eniten lajeja, yhteensä 104. Tutkitusti melanoomaan sairastuneet ovat polttaneet ihonsa auringossa. 20 5.5.2014 ??Suomessa todetaan noin 1 300 uutta tapausta joka vuosi Peliuutiset Lotto 18/2014 4, 15, 17, 27, 36, 37, 38 Lisänumerot : 10, 32 Voitonjako: 7 oik. Melanoomaan sen sijaan sairastutaan nykyään jopa nuorina aikuisina. Miten melanooman tunnistaa? . (1 kpl) 1 319 302,50 e 6+1 oik. 23 964,50 e 6 oik. 1 556,10 e 5+2 oik. 3 630,90 e 5+1 oik. 149,70 e 5 oik. 51,20 e 4+2 oik. 95,60 e 4+1 oik. 19,80 e 4 oik. 10,10 e 3+2 oik. 5,00 e 3+1 oik. 1,00 e Jokeri 18/2014 5528679 Voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6 oik. Ruskettumiskulttuuri on siellä voimakas. Voiko melanooman saada muustakin kuin auringonvalosta? . Melanooma on yksi kaikkein eniten lisääntyvistä syöpätyypeistä. 2 7,40 e MiniVakio: 6 oik. Myös kolmessa muussa länsirannikon tornissa päästiin yli sadan lajin rajan. STT Sudoku Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Miten vaarallinen melanooma on? Talven jälkeen iho on herkkä ja tottumaton auringon voimakkaaseen ultraviolettisäteilyyn. Säteily voi aiheuttaa ihosyövän, melanooman. Onko melanooma vaarallinen, ylilääkäri Liisa Pylkkänen Suomen Syöpäyhdistyksestä? . Joskus luomi saattaa lähettää ihon alla mustia satelliittiluomia. . Suomessa säteilyä voi olla arvolla kuusi, hyvin harvoin seitsemän. Melanooma voi syntyä myös ihon alueelle, jossa ei aikaisemmin ole ollut luomia. Etenkin lasten ja nuorten herkkä iho vaatii tarkkaa suojausta voimakkaassa auringonvalossa. Sarjakuvat B.Virtanen - Urja . kerran järjestetyssä kilpailussa oli mukana 330 lin- tutornia eri puolilta maata
klo 16.00 TÄYSISTUNTO Suullinen kyselytunti. Suorat verkkolähetykset: www. eduskunta.fi/verkkolahetys. Istunnot ovat yleisölle avoimia. Ovet lehterille avataan 15 min. ennen täysistuntoa. Kansalaisinfo on avoinna mape klo 10 . klo 14-15 EU-vaaliehdokas Timo Harakka Turun Työväentalossa, Eerikinkatu 30, 3krs. . 16. Täyden palvelun toimisto hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi Forum Hakaniemi Töölö Itäkeskus Malmi Espoonlahti Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66630 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min) VAASAN ALUETOIMISTO Aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. Kampin palvelukeskuksen Fade-salissa. Aurinkoisilla alueilla lämpötila voi olla yli 10 astetta. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Metallityöväen liitto ry ?Kokoukset Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. Uusi osoitteemme: l Siltasaarenkatu Helsinki Säästöpankinranta6,2A, 8.krs, Helsinki puh. klo 10-12. Kilta ja TSL Helsinki. PIRKANMAA . 020 774 0380, 040 518 2001 s-posti: raija.kuusisto@sak.fi. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI . Valtion eläkkeensaajat VES-Helsinki ry kokoontuu ke 7.5. (06) 822 3516 keskiviikkoisin klo 11.00-13.00 PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA PIETARSAARESSA Tehtaankatu 13, 68600 Pietarsaari, puh. Turun seudun Wanhat toverit. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari. fi/ilmoitus, sähköpostilla osastot@ demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. 040 7094 337, s-posti: katja.kaivonen@sak.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 s-posti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 576 547 Aluetoimistosihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 443 2043 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. klo 18.30. 020 77 41424 PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA KOKKOLASSA Pitkänsillankatu 23, 67100 Kokkola, puh. Myös sateet ovat mahdollisia, ja pohjoisessa ne voivat tulla räntänä ja lumena. VAASAN SOS.DEM. KUNNALLISJÄRJESTÖ ry Sudokun ratkaisu http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 STT Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. aika) Vaparilla huone 216. 020 774 0311, 040 738 3718, s-posti: riikka.antinaho@sak.fi Järjestösihteeri (ruotsinkielinen toiminta) Katja Kaivonen, puh. Pianotaiteilija Daniel Gergov soittaa, laulaa ja laulattaa. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. Lakiehdotusten käsittelyjä. Keskiviikkona 7.5. Huippuluokan keskustelua globalisaatiosta, Suomesta, Euroopasta ja Pitkäkatu 50 65100 VAASA maailmasta ke 7.5. Hallitus tilaisuuden jälkeen. . Ministeri Pertti Paasio puhuu EUvaaleista Varissuon Majanummessa, Hintsankuja 4 ma 5.5. 5.5.2014 Sää lämpenee loppuviikosta Sää pysyy viileänä ja epävakaisena vielä koko alkuviikon, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Tiistaina 6.5. Seuraava kerhotapaaminen ma 5.5. avoinna ma-pe klo 9-16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö Marja Salmivuori Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila KOKKOLAN TOIMISTO . (06) 414 3832 Yhdessä olemme enemmän. Ideoidaan syksyn toimintaa ja nautitaan keväisestä tarjoilusta ja pidetään myös arpajaiset. . 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. klo 14. Tervetuloa kevätjuhlaan. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Vaasan toimipiste Aluejohtaja Raija Kuusisto, puh. EUvaaliehdokas Kaisa Penny Hervannan torilla 6.5. 020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Etuuskäsittelijä Maija Uura (äitiyslomalla) Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. Johtokunta 7.5. klo 16 (huom. Hotelli Holiday Inn:ssä, Eerikinkatu 28. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Pohjoisessa Suomessa on viileämpää. Yöt ovat alkuviikosta pääasiassa selkeitä, mutta yöpakkasia voi olla Etelä-Suomessa asti. Päivystävä meteorologi Marjo Hoikkanen Ilmatieteen laitokselta kertoo, että sää alkaa lämmetä torstaista lähtien. klo 16. . avoinna ma 9-12, 13-16 Kauppatori 2, 2.krs, 67100 KOKKOLA Palveluneuvoja Anneli Kalliosaari faksi 020 774 2422 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry AKT:n VAASAN TOIMISTO Aluetoimitsija Tapio Huotari (06) 220 1560, 0400 476 005, tapio.huotari@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. klo 15.30-17 Paasitornin Siltasaari-salissa. Varissuon Sosialidemokraattien järjestämässä tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa kaikki kiinnostuneet! Se on tilattava. Vuodesta 1895. Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Os. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Esa Kant 040 778 9810 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Sakari Ruisaho 040 838 7697 Taloudenhoitaja Martti Juvonen 040 730 3388 ?Hautaus?palvelut Surun kohdatessa et jää yksin 21 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. Turun Eläkkeensaajat ry. Turun Seudun Wanhojen Tovereiden vieraana pe 9.5. klo 13.30 Roihuvuoren kirkon seurakuntasalissa.Ohjelmana syntymäpäiväsankarien ?Ruusukahvit?. Turku. Ohjelma klo 11 Toimikunnan kokous, klo 12 Ruokailu, klo 13 alustus ja keskustelu. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. Roihuvuoren Eläkkeensaajien viikkokokous ma 5.5. Lämpötila liikkuu 5-?0 asteen tiedoilla. (06) 220 1562 Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Alustajana SDP:n puheenjohtajaehdokas Antti Rinne, Mitä muuta ajankohtaista. klo 14.00 TÄYSISTUNTO Lakiehdotusten käsittelyjä. Torstaina 8.5. Presidentti Tarja Halonen, STTK:n Mikko Mäenpää, eurovaaliehdokkaat Miapetra Kumpula-Natri ja Thomas Wallgren. Järjestäjinä Eurooppademarit, Sos. dem. Sekakuoron Kevätkonsertti Taimi II:ssa la (oik. pvm) 10.5. (06) 723 2018 Keskiviikkoisin 14.00-16.00 PÄIVYSTYS PARITTOMALLA VIIKOLLA SEINÄJOELLA Matti Visannin kuja 10L 3, 60100 Seinäjoki, puh.(06) 414 3833 keskiviikkoisin klo 11.00-15.00 fax. klo 14.00 TÄYSISTUNTO Hallituksen esitysten lähetekeskusteluja. Hervannan sos.dem.yhdistys ry. Tervetuloa mukaan. VARSINAIS-SUOMI . Pitkäkatu 43, 65100 VAASA Toimistonhoitaja Riikka Antinaho, » www.sak.fi puh. 010 7703 640 (vaihde). sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Pohjanmaa VAASAN TOIMISTO
07.45 Hartaita säveliä. 10.03 Ajantasa: Suora linja. 12.45 Merisää. Susi-ihmisiä ja muistin menetyksiä. 18.20 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 85. 21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. Hanna Hellquist perehtyy lapsiin ja lapsettomana oloon. 13.00 Yle Uutiset. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Aurinko on maapallon tärkein energianlähde, mutta millainen se on rakenteeltaan? 19.50 Kuvakirjeitä maailmalta Kulttuurikaupunki Berliini. 20.00 MOT: EU:n kummisetä Euroopan unionilla on ollut monta takapirua, joista yksi on ylitse muiden. 20.06 Sää. Oireita. Didi selviää täydestä kuusta hormonilääkkeen avulla, mutta lääke aiheuttaa vieroitusoireita. 22.00 22.20 22.25 22.35 Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Rizzoli & Isles (16) Hyytävässä hengenvaarassa. 23.35 Kovat kaulassa (12) Luolan vanki. 00.35 Louie (7) Isäkriisi. 01.05 - 05.30 Eurojahti (12) Toni palaa sairaalaan, ja ryhmä Rämä valmistelee esitystä sairaalan juhliin. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 17.20 Urheiluradio. 08.15 Ykkösaamu. 22 5.5.2014 TV- ja RaDIO-OhjElmaT Maanantai 5.5.2014 YLETEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Miehen puolikkaat (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40-12.35 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Abba Yksilöistä yhtyeeksi. 15.15 Mitä tänään syötäisiin? Cheddar-lihamakaronilaatikko 15.20 Whitney (S) Pinna kireällä. 15.50 Whitney (S) Kiertopalkinto. 16.20 Pilanpäiten 16.30 Pilanpäiten 16.35 Jamie Oliverin kotona Elokuva: Terminator 2 . Lemmenjoen kansallispuisto on Pohjolan vastine Alaskalle. 11.00 Välilevyjä. 10.00 Yle Uutiset. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Peppi tietää kaksi hätänumeroa. 20.05 Kaappaus keittiössä Kotieläimet syövät paremmin kuin emäntänsä. 21.00 Nymfit (12) Jakso 7. 19.06 Metsäradio. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 Kultakuume. 11.00 Yle Uutiset. 12.15 Muistoja Helsingin vanhoista yleisistä saunoista 13.00 Klassista kahteen. Palasia matkailun historiaa: Suomalaiset suuntaavat kaukomaille 18.00 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 15.52 Maakuntaradio. Pyhät sodat. Wyatt Fuller, poskisolisti. taiteen tekemisen vauhtiin, mutta heillä on erilaiset näkemykset siitä, mitä on taide. 20.00 Uusi päivä (S) Osa 386: Kohti vapautta. 20.30 Jäynäjäbä (12) 1/6. 21.35 Novosti Yle. 09.00 Yle Uutiset. Amiel voi pahoin tekonsa takia, mutta tämä on vasta alkua. NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu (S) 07.25 Disney esittää 08.00 Pound Puppies (S) 08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.40 Maailman oudoimmat ravintolat 09.15 Kuninkaalliset häät 10.20?10.50 Pikakurssi kodinostoon YLE FEM 07.00 Min Morgon 08.30?17.00 SVT:n ohjelmaa 17.25 Matkakumppanit 3/10. Räppäri Petter lähtee lapsuudenystävänsä Johan Kvarnströmin kanssa surffarien paratiisiin Niasin saarelle. 13.20 Kuninkaalliset häät Tänään ?Tahdon. 21.03 Päivä tunnissa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 09.11 Maakuntaradio. 07.17 Maakuntaradio. 17.40 Matkakuume. sanovat Hanna Tervola ja Mikko Kanerva. 14.20 Maailman oudoimmat ravintolat Apinointia. 14.50 Neljät häät Amerikassa Chicagolaistunnelmaa. 15.55 Supernanny (S) Tyttäret kodinhoitajina. 16.55 Deittikamera Lipevä lemmenlurittelija. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Metsäpiilon kolmikko Osa 2/8. Kaikki ekaluokkalaiset saavat kummioppilaan, ja Tagen kummiksi tulee neljäsluokkalainen kovis Felicia. 18.30 Vuosi Pohjoiskalotilla Osa 7/8. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. HD 21.00 - 21.50 Teeman muotiviikko 21.00 Tinkimättömät tyylitaiturit Dokumentti esittelee kuusi noin 80-vuotiasta naista, joita yhdistää rakkaus muotiin ja vaatteisiin. 15.05 Maakuntaradio. 23.03 Taustapeili. 07.15 Aamusoitto. 22.50?23.05 Arvassalo ry: Vähennä viinaa, suomalainen! 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 09.05 Urheiluradio. Phil (S) Pariskunnat päätösten äärellä. 03.45 - 05.00 Älypää-TV 19.00 19.30 20.00 20.30 Aamusta iltaan Yle Nyheter TV-nytt Närbild Taivaallista menoa: Irina Lemberg Kaksisuun- taisesta mielialahäiriöstä kärsivä Irina Lemberg kertoo avoimesti, millaista elämä masennuskausina on. 21.00 Bettina Vieraina kansanedustaja Kimmo Sasi sekä improvisaatioteatteri Stjärnfallin jäsenet Anja Bargum, Nicole Hjelt ja Thomas Lundin. 21.55 Suomi tänään. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Elämä silmiesi edessä. 20.05 - 21.00 Teeman muotiviikko 20.05 Muodin kolme vuosikymmentä 1/3. 14.00 Yle Uutiset. Häpeämättömässä piilokamerasarjassa britti Ross Lee puijaa surutta maanmiehiään. 21.00 Satuhäät Sanna ja Ossi järjestävät häät omalla mökillä saaristolaismiljöössä. Lukossa. 04.00 Teematieto Uusi sarja alkaa. 20.00 Huippumalli haussa Tyttö, joka lauloi Alicia Keysiä. 20.57 Keno 21.00 Mustat lesket (12) Osa 9/12: Mikäs pahan tappaisi. 22.00 Poliisit - kotihälytys (7) Perhe on pahin. 23.00 Ajankohtainen Nelonen 23.30 Nurse Jackie (12) Postilokero. karhu. 00.45 Frasier (S) Sherry kelpaa isälle, pojille ei. 01.15 Criminal Minds - FBItutkijat (16) Vaientaja. 02.15 Deittikamera 02.45 Dr. 07.15 Urheiluradio. Tuomion päivä TV5 klo 21.00 Arnold Schwarzenegger rymistelee Terminatorelokuvasarjan toisessa osassa yrittäen pelastaa ihmiskunnan. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Strada 10.00 Kyläsairaala (12) 10.50 Hevosvoimia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35?12.20 Arto Nyberg 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Jyrkin aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 5.5. Mv. 14.55 Pisara Onko Jumala millään tavalla läsnä ihmisen elämässä? 15.00 15.05 15.10 15.15 Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Itse asiassa kuultuna Ministeri Kalevi Kivistö - hyvä mies, väärä puolue? 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Kyläsairaala (12) Niin 18.00 18.22 18.25 18.30 12.05 Suhdekorjaamo Pahat 12.35 13.05 13.55 14.10 14.38 puheet rikkoivat Marian ja Liisan välit täydellisesti. Suhdekorjaamo Marina ei muista äidistään mitään. Lapsuus ja äidin kohtalo eivät jätä rauhaan. Tuhkimotarinoita Persoonallisesti pukeutuva keskiaikaharrastaja Eveliina haluaisi jättää sinkkuelämän ja löytää sen oikean. Luontoretkellä Isokauris on Tanskan suurin maaeläin. Uusi päivä (S) Osa 383: Sydänkipuja. Uusi päivä (S) Osa 384: Yllätysten päivä. Uusi päivä (S) Osa 385: Naamioleikit. myötä- kuin vastamäessä. 15.06 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Uutisvuoto Vieraina ovat 15.35 - 16.20 McLeodin tyttäret (7) Kuoleman suudelma. 16.25 Onks noloo Onks noloo poliitikot Henna Virkkunen ja Paavo Väyrynen. 16.30 Urheilumestarit: Taisto 19.00 Prisma: Kuinka Aurinkomme toimii. 20.50 Igor Stravinskyn viimeiset vuodet. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 23.33 Illan vieras. 12/13. 18.40 Kootut askeleet: Susanna Leinonen 19.00 Francon jälkeen - Alcantaran perhe (7) (12) Osa 253. O: Veikko Itkonen. N: Irma Seikkula, Pirkko Peltonen, Risto Aaltonen. Vieraana UMO:n tuotantopäällikkö Terhi Siirala. 15.00 Yle Uutiset. 18.03 Sekahaku. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Radioteatteri esittää: Nimeni on punainen, osa 3/3 19.50 Arkisto: Mitä historian pienet ovat halunneet ja suuret uskoneet. 16.15?16.57 Faunin iltapäivä. 19.03 Urheiluradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset ja sää. 13.03 Urheiluradio. 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. 06.52 Ystävykset (S) 06.59 Samu ja Salla (S) 07.11 Nelli ja Iiro (S) 07.18 Jokeri Pokeri Box 07.22 Oiva-nallen oivallukset (S) 07.33 Närpiäiset (S) 07.43 Kuminakuja 19 (S) 07.54 Muumilaakson tarinoita (S) 08.17 Musarullaa! 08.41 Late Lammas 08.50 Ruohonjuuritasolla (7) 09.00 Veljesten keittiössä 09.30?10.25 Matkapassi: Sveitsi 10.30 Norja maahanmuuttajien silmin 11.05 Herlufsholm?mitä kasvateille tapahtui 11.35 Eläimellistä menoa Norjassa 12.25 Sydämen asialla (7) Ei kilteille tytöille satu. 13.15 Vaarallista vapautta (S) (Suomi 1963) Tositapahtumiin perustuva elokuva ihmisistä, jotka yrittävät estää eestiläisen pakolaisen luovutuksen takaisin Neuvostoliittoon. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 10.05 Roman Schatzin Maammekirja: Mistä EU-vaaleissa äänestetään. 09.00 Yle Uutiset. 18.00 Yle Uutiset. 11.57 Päivän mietelause. 13.06 Maakuntaradio. 14.00?14.55 Näistä levyistä en luovu. 10.55 Pikkujuttu. 21.00 Yle Uutiset. 00.05?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00?06.30 Yle Puhe esittää 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Jungner 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.03 Dokkari-ilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Jungner 23.02 Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. 11.03 Maakuntaradio. 17.20 Musta aurinko, osa 10/12. 16.15 Maakuntaradio. Marina Schiptjenko ei kaipaa lapsia elämäänsä. 22.30 - 22.44 Oddasat 23.00 - 03.30 SVT:n ohjelmaa FOX 06.00 Sky News 06.14 FOX Kids 08.40 Wipeout Kesä 09.30 24Kitchen 11.55 Uskomaton eläinlääkäri Pol 12.55 Hetki ennen tuhoa 13.55 Lentoturmatutkinta 14.57 STT Uutiset 15.00 Hullut tiedemiehet 15.30 Aivopelit 16.00 24Kitchen 18.00 Lentoturmatutkinta 18.55 Huutokaupan metsästäjät 20.55 Seiska News 21.00 Ilman johtolankaa 21.55 Criminal Minds 22.50 Da Vinci?s Demons 23.55 Elokuva: Kuolleiden runoilijoiden seura 02.05 Wipeout 02.55 24Kitchen 03.45?05.59 Sky News SUB 06.00 SubChat 06.30 Astral TV 09.25 Eastenders (S) 10.00?10.55 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Beverly Hillsin panttilainaamo 15.55 Pilanpäiten 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Maximal 18.30 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.30 Lähiöunelmia (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 Wanted (16) 23.15 112 00.10 Lähiöunelmia (7) 00.40 Chuck (12) 01.35 Bones (16) 02.30 Lain nimessä (12) 02.55 Eurojahti 04.00?06.00 SubChat TV5 06.15 Tarjousten metsästäjät 06.40 Lasten eläinmaailma: Kaikki koirista 07.30?08.30 Matlock (S) 11.30 Sisarvaimot (S) 12.00 Ponille kyytiä (7) 12.35 Lasten eläinmaailma: Kaikki koirista 13.30 Paritellen (S) 14.10 Musta Kyy (S) 14.50 Ihmemies MacGyver (12) 15.55 Kolmas kivi auringosta (7) 16.55 Pulmuset (S) 17.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 18.00 Kellarin kunkku (S) 19.00 Tavallista elämää 19.30 Goldbergit 20.00 Suomen pisimmät treffit 21.00 Elokuva: Terminator 2?Tuomion päivä (16) 23.45 5D: Aikuiset neitsyet 00.50 Elokuva: Erin Brockovich (S) 03.15 Riivatut 04.10?04.58 Tarkka-ampujat (12) JIM 11.25 Krokotiilimies 11.55 Huipputatuoija haussa 12.50 Mahdoton illallinen 13.45 Suomen paras leipomo 14.40 Vuorien sankarit (7) 15.35 Anthony Bourdain minilomalla 16.30 Henkka & Niki vs. 07.50 Aamuhartaus. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Jake Nyman. HD 21.50 Crematorio (16) 6/8. Manhattan. Kivenryöstäjät. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Kohti täydellistä elämää 3/8. 14.03 Ajantasa. Bertomeu on yhä pidätettynä, ja Mónican auttamisyritys vain mutkistaa asioita. 22.45 Uusi Kino: Pyramidi (S) Mikko Myllylahden lyhytelokuvassa porilainen nuori mies joutuu törmäyskurssille pätkätöiden, aikapankin ja verkostomarkkinointibisneksen kanssa. 23.15 Sodan vangit (16) Amielin tuska. Amerikka 17.00 Jyrki Sukulan makujen maa 17.30 Amerikan kovimmat keräilijät 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (7) 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Panttilainaamo 22.30 Panttilainaamon autospesialistit (S) 23.00 Poliisit (S) 23.30 Trigger Happy TV (7) 00.00 South Park (7) 00.30 JIM D: Massiivinen tuho (7) 01.30 Leijonan luola UK 02.25 The Voice of USA 03.20 Appivanhemmilla kylässä (7) 03.50 Älypää-TV LIV 09.00 Hulluna häämekkoihin 09.30 Sarahin sisustusvinkit 10.00 Tyyliä vai ei 11.00 Liv D: Tilauksessa tyttövauva (S) 12.00 Tuhluriprinsessat 12.30 Näin teet ranskalaista ruokaa 13.00 Huikeat kakut 14.00 Sisustus uusiksi miehen tapaan 15.00 Tomin keittiö 16.00 Liv D Henkilökuva: Julia Roberts (7) 17.05 Hurja remontti 18.00 Eden 18.30 Piha kuntoon 19.00 Supernanny (12) 20.00 Huvila & Huussi 21.00 Good Wife (S) 22.00 Sinkkuelämää (12) 23.55 Valheen vangit (12) 00.55 Täydelliset naiset (7) 01.55 Supernanny (12) 02.50 Good Wife (S) 03.50?05.00 Älypää-TV AVA 06.00 Aamun AVAus 08.05?08.35 Namaste jooga 09.35 Lääkärit 10.30 Bukowskin aarteet 11.30 Makuja & Elämää 11.50 Jamie Oliverin herkullinen Iso-Britannia 12.50 American Idol 14.40 American Idol 15.10 Tanskan kaunein koti 15.45 Lääkärit 16.35 Makuja & Elämää 16.55 Salatut elämät (7) 17.25 Eastenders (S) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Unelmien koti 20.00 Suurin pudottaja 20.30 Moderni perhe (S) 21.00 Grand Designs Australia 22.00 Suurin pudottaja 22.30 Vastaparit (12) 23.30 Kosto (7) 00.30?05.58 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. Hanna kutsuu poikansa ja pojanpoikansa kotitalolle kuulemaan tärkeitä uutisia. Yllättävä matka käynnistää isoja asioita kaikkien elämässä. 23.35 Historia: Himalajan luolakansa Himalajan vuoristosta on löydetty kokonaisia kallioon hakattuja luolakaupunkeja, joiden arvellaan olevan peräisin jopa 3000 vuoden takaa. 00.25 Uutisikkuna miekkailla yleisillä paikoilla? Seurataan Mikkelin Kalevankankaan koulun osallistumista neljänteen Taisto-kisan aluekarsintaan. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) Uhkapeliä. 18.47 Hetkiä Kalliossa: Tuure Kilpeläinen 18.53 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Latela Pojat pääsevät Hyvää pavuista. 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) Cheddar-lihamakaronilaatikko 18.00 Emmerdale (S) Vauvapaniikin jälkeen. 18.30 Emmerdale (S) Raivoisat rakkaudenosoitukset. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Osa 2631. 80-luvulla vähemmistöt tulivat näkyviksi niin katukuvassa kuin muodissa. Esiin nousi suunnittelijoiden uusi sukupolvi Gaultierin johdolla. 18.50 Iltahartaus. 20.03 Urheiluradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05?09.58 Muistojen bulevardi. 20.00 Yle Uutiset. 12.15 Maakuntaradio. 22.05 Julkinen sana: Näin eurosta päätettiin vappuna 1998. 15.55?15.58 Yle News. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00?10.03 Yle Uutiset. 17.30 Taustapeili. 08.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 12.55 Suomi tänään. 23.00 Yle Uutiset. Heille tärkeintä pukeutumisessa on omintakeinen ja erottuva tyyli sekä oikea asenne. Tänä keväänä kummisetä on palannut Eurooppaan. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Eurovaalit Puoluepäivä: Perussuomalaiset 21.40 Dokumenttiprojekti: Sanansaattaja Tiibetissä perinne ja nykyaika elävät ristipaineessa kun järistyksen tuhoamaa kaupunkia rakennetaan uudelleen. 22.40 Yle Uutiset 22.45 Kotikatsomo: Mökki (S) 1/3. Ettei perspektiivi unohtuisi. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Musiikkivieraana Pete Parkkonen. 21.39 Noutajaa odotellessa 5/8. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 1980-luku. Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat myös muotimaailmaan. 15.00 Yle Uutiset. 07.53 Maakuntaradio. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Sadat ihmiset kokeilevat siellä joka vuosi onneaan kullankaivajana. 17.25 Huvila & Huussi 18.25 Frasier (S) Sherry kelpaa isälle, pojille ei. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden talkoot Missi Sara Chafakin kanalatalkoot. 00.05 Nurse Jackie (12) Nukkuva 23.15 Latela 23.45 Hubotit - melkein ihmisiä (16) Tuomio. 00.45 - 04.00 Uutisikkuna 18.00 Sairaan kaunis elämä 00.05 - 04.00 Teematieto 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Unelmien kolhimat (12) Teit. 06.15 Aamuhartaus. 18.50 Merisää. 06.25 Aamusoitto. 15.50 Veneilysää. 18.55 Suomi tänään. 18.15 Viikon luontoääni: naurulokki. 06.05 Hartaita säveliä. isäin astumaan. Muhammadin ja hänen kannattajiensa vuonna 630 saama voitto Mekan heimoista näkyy eräiden tutkijoiden mukaan yhä alueen poliittisella kartalla. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 19.30 Ajankohtainen Nelonen 22.45 Eastbound & Down (16) 17.00 Historia: Muhammadin elämä 2/3. 08.15 Urheiluradio
Uutisankkureina vaikuttavat Meggi Halonen (Pihla Penttinen) ja Lennu Niinistö (Robin Svartström). Ohjelman osioita ovat myös muun muassa päivän Venäjäanalyysi, oppositiojohtajan päivän provo, järkevyyden ääni, euroehdokasesittelyt ja päivän poliitikon paljastus. Näille fashionistoille tärkeinä on omintakeinen ja erottuva tyyli sekä oikea asenne. Yksi seuraa tarkasti trendejä, toinen vannoo kirpputorilöytöjen nimeen. Ohjelmassa lähestytään päivän uutisia tuoreesta, humoristisesta näkökulmasta. Suorana maanantaista torstaihin esitettävä sarja pitää sisällään sekä tuoreita näkökulmia päivän kuumiin uutisiin että ikiomia skuuppeja. joskin Kaarina Hazardin lähestymistapa kuulutettavaan ohjelmaan on kaukana perinteisestä ja vielä kauempana objektiivisesta. Vierailijoina nähdään muun muassa Helena Vierikko, Santtu Karvonen, Mari Turunen, Teemu Aromaa ja Pirjo Heikkilä. Tänään esitettävässa aloitusjaksossa päivän uutisten lisäksi Hjallis Harkimo tiedottaa uudesta hankkeestaan, Halla-aho avaa EU-kampanjansa ja loppukevennyksenä nähdään nainen, joka menetti kaiken. Prisma: Miten aurinkomme toimii? TV1 klo 19.00 Aurinko on maapallon tärkein energianlähde, mutta millainen se on rakenteeltaan? Tutkijat ovat huomanneet, että juuri nyt auringossa on käynnissä dramaattisia muutoksia. 5.5.2014 23 Uusia näkökulmia päivänpolttaviin uutisiin Nelonen klo 19.30 Nelosella alkaa tänään uusi päivänpolttaviin aiheisiin pureutuva viihdeohjelma Ajankohtainen Nelonen. Miten ne voivat vaikuttaa meihin? Dokumenttiprojekti: Sanansaattaja Yle TV1 klo 21.40 Tiibetissä perinne ja nykyaika elävät ristipaineessa kun järistyksen tuhoamaa kaupunkia rakennetaan uudelleen. Muutosten keskellä runonlaulaja Dawa kääntyy Gesar-eepoksen myyttisen kuninkaan puoleen. Kuvassa Dawa rakentamassa taloaan ennen vuoden 2009 maanjäristystä. Meggi Halonen (Pihla Penttinen) ja Lennu Niinistö (Robin Svartström) lukevat uutisia. Tyylitaju ei ole iästä kiinni YLE Teema klo 21.00 Dokumentissa Tinkimättömät tyylitaiturit tavataan kuusi noin 80-vuotiasta naista, jotka eivät pukeudu kuten monet ikäisensä. Kaikkia yhdistää aktiivinen elämäntapa ja kiireiset päivät joko työelämässä tai muiden puuhien parissa. Tyylitaiturit puhuvat myös vanhenemisesta ja siitä mikä on pitkän ja hyvän elämän salaisuus. Kolmas rakastaa kirkkaita värejä: ?beige on yhtä kuin kuolema?. Joukossa on myös 85-vuotias (!) malli, jonka ura lähti kun- nolla nousuun vasta seitsemänkymppisenä. Naiset vannovat kuitenkin luonnollisen kauneuden nimeen, eivätkä näe tarvetta kauneusleikkauksiin. Mukana on luonnollisestikin myös loppukevennys. Sarja tuo tullessaan ruutuun myös perinteisen kanavakuuluttajan . Britannian airasamulinit! Wanted Sub klo 21.00 Toimintaelokuvassa elämäänsä kyllästynyt hissukka Wesley Gibson (James McAvoy) ei tekisi pahaa kärpäsellekään... ainakaan aluksi. Elo junnaa paikoillaan, kunnes Wesley tapaa salaperäisen ja seksikkään Foxin (Angelina Jolie, kuvassa), ja nainen johdattaa hänet salaiseen paikkaan jota hallitsee mystinen Veljeskunta.
Heistä yksi on italialaismedian mukaan vaivutettu koomaan. Myös yksi roomalaiskannattajaksi arveltu mies on sairaalahoidossa. STT-AFP, Rooma Mailerilegenda sairastaa Parkinsonia Ensimmäisenä ihmisenä alle neljässä minuutissa mailin juossut Roger Bannister sairastaa Parkinsonin tautia. Ei siis ollut ihme, että sääntövaliokunta hylkäsi Oivasen siirtoanomuksen siirtyä Vammalan pelipaitaan. Pelit on kuitenkin pelattu, mestari on Vammala . 24 5.5.2014 ??Kolmea ammuttiin stadionin ulkopuolella Roomassa Kolumni Väkivalta varjosti Italian cup-finaalia Väkivalta varjosti jalkapalloilun Italian cupin loppuottelua lauantai-iltana Roomassa. ja Vammalan marssi kultapallille oli selviö. Jos haetaan mestareiden kovinta tykittäjää, se oli olli Kunnari. toukokuuta 1954, kun hän juoksi mailin aikaan 3.59,4. Menestyksekkään juoksijanuransa jälkeen Bannisterista tuli neurologi. Uutistoimisto Ansan mukaan kyse on roomalaisseura AS Roman kannattajasta. Cup-finaalissa Rooman olympiastadionilla kohtasivat Napoli ja Fiorentina. ja pulinat pois. Vammalan lentopallolla oli n n n lentopallon piiRiSSä Riidellään, koska Lentopalloliitto on määrännyt, että pelialueelle on asetettava matto. Maton hinta on parinkymmenen tuhannen euron luokkaa, joten mistään pikkusummasta ei seurojen kannalta ole kyse. Korson Vedon manageri markku mäkinen heittääkin sotakirveen liiton suuntaan sanomalla ?ettei me koskaan tulla mattoa ostamaan?. . Mestaruus oli Vammalalle toinen seuran historiassa. Vammalan Lentopallolle onnittelut, mutta mestaruudesta jäi Kokkolan Tiikereiden johtoportaalle aihetta parranpärinään. mikko oivanen, maajoukkueen kova tykittäjä, lähti syksyllä Kiinaan pelaamaan. Bannisterin mielestä onkin ironista, että hän sairastui juuri neurologiseen tautiin. . Stadionin läheisyydessä ottelun alla ammuttiin kolmea ihmistä, joista yksi loukkaantui vakavasti. Yhteenotot viivästyttivät ot- telun alkua liki tunnin. Olen hoitanut paljon potilaita, joilla on neurologisia ja muita sairauksia, hän sanoi. Bannister kertoi iloitsevansa siitä, ettei sairaus vaikuta hänen henkisiin kykyihinsä. ?Minusta pidetään hyvää huolta, ja yritän antaa sen vaikuttaa elämääni mahdollisimman vähän. STT-Reuters, Lontoo Mattopakossa muhii lihava riita juhlinnan aihetta sen voitettua finaaleissa viime kauden mestarin Kokkolan Tiikerit. Miksei sisäministeriö ole Katsomosta vieläkään selvittänyt miten järjestetään jalkapallo-ottelu kunnolla, hän kysyi lehdistötilaisuudessa. Ottelu pelattiin ja Napoli voitti 3-1. STT-Reuters, Rooma AFP Photo / Filippo Monteforte Poliisi epäilee roomalaiskannattajaa ampujaksi Savupommit paukkuivat jo ennen Italian cupin finaalin alkuvihellystä Rooman olympiastadionilla. Rooman poliisi on pidättänyt miehen epäiltynä jalkapalloilun Italian cupin loppuottelua edeltäneistä ampumisista. Lisävaateet ovat myrkkyä seuroille, sanoo Vedon Markku Mäkinen. Saa nähdä, kuka tämän kisan voittaa. Unto Laurila. Bannister kertoi sairaudestaan BBC:lle legendaarisen juoksunsa 60-vuotispäivän alla. Nyt 85-vuotias britti on sairastanut tautia jo kolme vuotta. Bannister rikkoi neljän minuutin haamurajan Oxfordissa 6. Jos liitto ostaa maton, silloin pelaamme matolla. . Kuudes loppuottelu, joka pelattiin Kokkolassa, päättyi vierasjoukkue VaLePan 3-1 voittoon. Ottelun alla kolme Napolin kannattajaa loukkaantui ammuskelussa stadionin läheisyydessä. Loukkaantuneet vietiin sairaalaan. Voimasuhteet muuttuivat Oivasen siirron myötä . Vammala päätyi kuitenkin anomaan Oivaselle pelilupaa kansainväliseltä sääntövaliokunnalta, ja se tulikin. Maton asettaminen vaatii parikymmentä ukkoa töihin jokaiseen otteluun. Liiton on syytä tietää, kuinka kovassa ahdingossa monet seurat taloudellisesti ovat. Kun siellä menivät kaikki sopimusehdot mönkään, palasi Oivanen Suomeen, jossa olivat ehtineet mennä siirtoikkunat kiinni. Tiikereiden kovin pommittaja oli olli-pekka ojansivu, mutta ei hänkään yksin voinut horjuttaa Vammalan mestaruutta, kun niklas Seppänen ja Romans Sauss hyytyivät voittajien armottomiin torjuntoihin. Pidän selvänä, että jos Oivasta ei olisi nostettu VaLePan vahvuuteen, olisi mestari ollut Kokkola. Koko tapahtuman peruuntuminen oli lähellä ampumavälikohtausten jälkeen. Järjestäjät ja Napolin keskikenttäpelaaja marek Hamsik yrittivät lähestyä äärikannattajia ja keskustella pelimahdolli- suudesta, mutta saivat niskaansa ilotulitteita ja savupommeja. Napoli puheenjohtaja aurelio de laurentiis kuitenkin kertoi kannattajien osallistuneen ongelman ratkaisemiseen. Virkavallan hän haukkui.