Demokraatti 05.11.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

N:o 168, 007443-15-45 . ...8?9. M arrasku u TA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Sauna, heavy ja kännykkä SDP:n Paatero: ?Kuntapäättäjät hämmentyneitä? Keskusta otti johdon sote-pelissä ...4?5 Emoji muuttuu suomalaiseksi ...21 SDP lähellä suurimman puolueen asemaa ...3, 5 120 vuotta TO R STA I 5. Hinta 1,20 e (sis.alv) Jari Soini Tervetuloa aatteen ja kirjojen valoon Työväenkirjallisuuspäivien puuhaihmiset Teija Norvanto, Jussi Särkelä ja Kirsti Lumiala alkavat olla jo valmiina yleisöryntäykseen
0200 30011 puh. Maahanmuuttovirasto päivittää Afganistanin turvallisuusarvion. Vireillä olevat hakemukset halutaan asettaa samalle viivalle ja ratkaista muuttuvien linjausten mukaisesti, maahanmuuttovirasto kertoo tiedotteessaan. n EK:n kyselyssä yritysten odotukset varovaisia. Paavi Franciscus vat tuotantonsa pysyvän loppuvuonna hienoisessa kasvussa, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometri. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . postinkanto on keskeytymässä. 6?7 Paatero: Hallitus synnytti uuden sote-hämmennyksen pääkirjoitus Kaikki puolueet allekirjoittivat peruskirjan rasismia vastaan Elämänmeno 8?9 10?11 12?13 14?15 16?19 Syksyn aatteellisin kirjallisuustapahtuma Hertta Kuusinen piirsi syvän merkin Suomen historiaan unioni Pau uhkaa käynnistää laajat työtaistelutoimet. Tampere ja ympäristö: . 0800 96675 puh. Päätöksenteko afganistanilaisten Demokraatti.fi 4?5 Pau uhkaa käynnistää laajat työtaistelutoimet. 5.11. Nimipäivät tänään: Reima (ruots.) Torhild, Magnhild, Magna Aurinko nousee: Helsingissä 7.52 Oulussa 8.19 Aurinko laskee: Helsingissä 16.14 Oulussa 15.43 Nimipäivät huomenna: Mimosa (ruots.) Svea -2...0 n 1...5 4...6 3 Postinkantajat valmistautuvat lakkoon . 0200 55888 puh. Ensi vuoden alussa kasvu voisi vähän vauhdittua. Rakentamiseen odotetaan muita toimialoja ripeämpää kasvua, mutta tilauskanta on rakentamisessakin vain keskinkertainen. aikoo jatkaa uudistuspolitiikkaansa Vatikaanin tuoreesta tietovuotoskandaalista huolimatta. Ari Wigelius Twitterissä Päivä kuvana AFP Photo / Michael Bradley Näyttelijäelämän myrskyt ja myötäiset Kirjavisa Eutanasiakäsitykset muuttumassa Arki 20?21 Etätyö yleistyy 22?23 Sarjakuvat, yhdistys24 toiminta, radio ja tv Vihellys Tervetuloa voittajat! Uuden-Seelannin opiskelijat juhlivat perinteisellä Hakka-seremonialla maan maailmanmestaruuden voittanutta rugbyjoukkuetta. Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . Teollisuusyritykset odotta- n Paavi ei aio poiketa uudistuslinjalta tietovuotojen takia. Posti- ja logistiikka-alan n Uutiset SDP:n nousu: Johdonmukainen linja puree Uutiskertaus Juha Jaatinen Twitterissä SDP paalutti itsensä oppositiojohtajaksi, kaikki muut menettivät kannatustaan oppositossa, vain demarit nostattivat (+2,4%) kannatustaan. turvapaikanhakijoiden hakemuksissa jäädytetään. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demokraatti.fi ilmoitukset@demokraatti.fi tilaajapalvelu@demokraatti.fi etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi . Muu Suomi: puh. Liittovaltuusto käsittelee toimien aloittamista huomenna. Liitto kehottaa työntekijöitä pidättäytymään ulosmarsseista ennen laajojen työtaistelujen aloittamista. Postin työntekijät ovat marssineet tällä viikolla ulos työpaikoiltaan, koska Posti palkkasi SOLin vuokratyöntekijöitä. Maahanmuuttovirasto jäädyttää afganistanilaisten turvapaikkahakemukset. 0200 71000
Uskoisin, että myös lapsiperheille on valjen nut, mitä kaikki yksittäiset hal lituksen päätökset tarkoittavat, Paananen pohtii. Kari Hulkko Marja Luumi Demokraatti Hallituksen vatulointi kostautui Puoluesihteeri odotti, että SDP:n kannatuskäyrä nousee vasta vuodenvaihteen tienoilla. Nousu tulikin etuajassa. sellaiseen, joka pys tyisi muuttamaankin asioita. Perussuomalaisten alamäki jatkuu jyrkkänä. Ehkä tässä tilanteessa luote taan eniten varmaan ja vahvaan toimijaan . Duunareina esiintyneet perussuomalaiset maksavat kovaa hin taa lupaustensa pettämisestä. Koko opposition kannatus on nous sut SDP:n loikan mukana mutta on Kommentti edelleen pienempi kuin hallituksen, hieman yli 48 prosenttia. Eduskunnan ulkopuolisten puoluei den kannatus lisääntyi Ylen gallupissa. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Jari Pajusen mukaan perussuoma laisten maahanmuuttovastaisia kan nattajia on siirtynyt pienpuolueiden kannattajiksi. Kiinnostavaa on myös se, ettei op position toinen vasemmistopuolue ole hyötynyt perussuomalaisten laskusta. Syksyn uutinen on paluu kolmen suuren puolueen aikaan. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi. Kannatus nousi 2,4 prosenttiyksikköä ja ylsi jo 20,7 prosenttiin. Yhtenä syynä on hallituksen vatulointi päätöstensä kanssa. . Koko to tuus se ei silti ole. Kannattaa huomata, että sekä keskus tan että kokoomuksen kannatus on yhä suurempaa kuin edustakuntavaaleissa. Niiden kannattajat ovat siis tyytyväi siä kurituslinjaan, jota hallitus kutsuu uudistamiseksi. Veikkaan, että tämä linja on jatkunut. Näissä lukemissa puolue on ollut viimeksi noin kolme vuotta sitten. . Paananen ei mielellään arvioi muiden puo lueiden tekemisiä, mutta... . Jos pitää johdonmukai sesti linjastaan ja lupauksistaan kiinni, silloin ei takinviuhdon nalla karkoita omia äänestäjiään pikavauhtia. Puoluesihteeri Paanasen mu kaan SDP:n hyvä vire säilyy, kunhan oma oikeudenmukai suuden linja pitää. SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen uskoo, että hyvä vire säilyy, kunhan oma oikeudenmukaisuuden linja säilyy. ?Tässä tilanteessa luotetaan vahvaan ja varmaan toimijaan.? Kolmen suuren paluu Hallituksen kannatus on nyt ensim mäistä kertaa tällä vaalikaudella alle 50 prosenttia: tarkalleen 49,8. SDP on pitänyt johdonmu kaisesti linjastaan kiinni ja se tässä näkyy, Paananen korostaa. SDP on puolustanut palkan saajia ja samaan aikaan arvostel lut hallituksen epäoikeudenmu kaista leikkauslinjaa, joka koh distuu eläkeläisiin, työttömiin, opiskelijoihin ja lapsiperheisiin. . Ensin on väitetty, että tie tyille leikkauspäätöksille on pe rusteita ja kun niitä ei ole ollut, päätöksiä on muutettu. Paananen huomauttaa, että SDP on onnistunut myös tuo maan selkeästi esille sen, mitä hallituksen päätökset tarkoit taisivat Muu oppositio ei Ylen gal lupissa nostanut kannatustaan. Paananen muistuttaa, että muut ovat selkeästi SDP:tä pienempiä. . Jo kuukausi sitten tehdyssä Ylen gallupissa näkyi selkeästi, että palkansaajat ovat otta neet taas meidän kädestämme kiinni. UUTISET 5.11.2015 3 ??Puoluesihteeri Paananen arvioi palkansaajien ottaneen taas SDP:n kädestä kiinni Johdonmukainen linja puree Tuorein Ylen kannatuskysely on ollut mieluisaa luettavaa SDP:n puoluesihteerille Reijo Paanaselle
Timo Soini (ps.) tyrmäsi Jakartasta käsin puoluetoverinsa hallintarekisteriesityksen, josta ei laajemmin edes tiedetty. Itsehallintoalueiden osaksi ovat tulossa myös maakunnat ja valtion aluehallinto. Paateron mukaan iso kysymys on, pysyvätkö kunnat mukana muutoksessa, joka on enemmän kuin vuosisadan suurin. Toteutuuko kansanvaltaisuus? Perustuslaki tuli useassa kohdin ongelmaksi edellisessä sote-mallissa, ja samaa voi Paateron mielestä epäillä myös nyt. . Nyt ollaan rakentamassa kolmatta tasoa siihen väliin. Nyt syyttäjä vaatii yliopiston rehtorille rangaistusta työntekijöiden edustajan oikeuksien loukkaamisesta. Korvausvaatimus on noin puoli miljoonaa euroa. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) toteaa, että hallintarekisterissä ensin katsotaan faktat ja sen jälkeen tehdään esitys. Tämä hallitus ei valitettavasti ole profiloitunut faktajohtamisessa. Hanke siis haiskahtaa. Jäätävää. Suomalaisen yhteiskunnan malli on ollut kaksitasoinen: valtio ja kunnat. Summa arvioidaan sen mukaan, mikä luottamusmiehen palkka olisi siihen asti, kunnes hän olisi vajaan kymmenen vuoden päästä jäänyt vanhuuseläkkeelle. Moraalikato, vilppi, valvonnan vaikeutuminen, avoimuuden heikkeneminen... Hallitus päättikin vetää pois esityksensä tehokkaasta katumisesta. Mielenkiintoista, että hallitus perustelee tätä harmaan talouden vähentämisellä, kun samaan aikaan se haluaa lisätä mahdollisuuksia kätkeä omistuksia hallintarekistereihin.. Kannatusluvut aiheuttavat puntin vipinää myös muissa hallituspuolueissa. 4 5.11.2015 UUTISET ???Yhtäkkiä emme enää keskustele ihmisten palveluista vaan alueista? Paatero: Hallitus synnytti uuden sote-hämmennyksen Kari Hulkko SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero muistuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteesta: paremmin toteutuva tasa-arvo palveluiden saatavuudessa ja kustannusten jatkuvan nousun hillitseminen. . Hallituksen isokokoisemmat ässät keskusta ja kokoomus ajavat härkäpäisesti hallintarekisteriä Suomeen, vaikka tahot (lukuun ottamatta rahoitusalan yritysten lobbaria Finassialan Keskusliittoa) ja etenkin rötöstelyä valvovat viranomaiset yksi toisensa jälkeen toteavat hankkeen lähes järjettömäksi. Nyt yhtäkkiä emme kuitenkaan enää keskustele ihmisten palveluista vaan ?monimuotoisista itsehallintoalueista?. Ei ihme, että monet kansalaiset ja kuntapäättäjät ovat hämmentyneitä, Paatero kirjoittaa blogissaan. . Soini ilmeisesti tiesi puolueensa kannatuksen romahtamisesta. Totta on, että tilanne on monilta osin aivan auki, mutta vauhti tuntuu olevan aikamoinen yhä laajenevan uudistuksen tekemiseen. Ensimmäinen kysy- Kansanedustaja Sirpa Paatero on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen parlamentaariseen seurantaryhmän jäsen. Numeropalvelu Ilmapuntari Loskaa. 600 000 Pääluottamusmiehen irtisanomisen hinnasta saatiin eilen arvio, kun Aalto-yliopistolta vaaditaan lisäkorvauksia luottamusmiehen irtisanomistapauksessa. Yliopisto määrättiin jo aiemmin maksamaan luottamus- miehelle runsaat 100 000 euroa, koska työtuomioistuimen mukaan irtisanomiseen ei ollut asiallista perustetta. Hallintarekisterillä lyödään myös rivejä suoraksi
Moni arveli, että entinen kolmen suuren aika oli pysyvästi ohi. Todelliset valtasuhteet eduskunnassa ovat toki edelleen neljän suuren ajassa. Millaiset kunnat meille jää, kun sote-palvelut viedään pois. Sitä hyvitetään avaamalla ovia kilpailulle ja yksityisille palveluntuottajille. Sote-järjestämislaki on määrä antaa eduskunnalle ensi vuoden syksyllä ja saada voimaan heinäkuussa 2017. Jos päätökset tehdään kaukana kuntalaisista, ei kansanvaltaisuus voi kunnolla toteutua, varoittaa Paatero. Paateron mukaan näyttäisi siltä, että uusi aluejako tulisi perustumaan eduskuntavaalien ja itsehallintoelinten vaalipiireihin. Ilkka Yrjä Demokraatti ?Ei ihme, että monet kansalaiset ja kuntapäättäjät ovat hämmentyneitä.? Lähde: Yle / Taloustutkimus Kommentti Ilkka Yrjä 7,4 (-0,9) 4,4 (-0,4) 3,4 (-0,6) 2,1 (+0,6) SDP hengittää jo pääministeripuolue keskustan niskaan. Paluu tutuille laduille siitä, kun Suomen sanottiin siirtyneen neljän suuren puolueen aikaan. Mikä on niiden yhteys erityisesti lähipalveluiden osalta kuntiin. Sen sijaan SDP on korostanut ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden sanomaa. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Mikko Salmi. Kannatuskuviot ja niihin johtaneet politiikan käänteet voivat muutenkin tuoda toivottua kirkastusta puolueiden linjoihin ja julkikuviin. SDP on viime aikoina ollut näkyvästi puolustamassa työntekijöiden oikeuksia, kuten puolueen tehtäviin luontevasti kuuluu. Kannatuskyselyiden perusteella Suomi on kuitenkin taas palaamassa vanhaan kuvioon, jossa SDP, kokoomus ja keskusta kisaavat suurimman puolueen paikasta keskenään. UUTISET Pääkirjoitus Tua Onnela 5% Tuorein gallup KESK % (muutos 9/2015) SDP 10 % 15 % 20,7 (+2,4) 18,3 (+0,3) VIHR 12,2 (-0,5) PS 9,8 (-0,9) VAS KD mys on luonnollisesti, tuleeko hallintoa liikaa. . Uudistukset toteutuisivat vuoden 2019 alussa. n n n ovat kirvoittaneet jos jonkinlaista uhmakasta lausuntoa edellisen hallituksen haamuista. Persut ovat kuitenkin sotessa lähempänä keskustaa kuin kokoomusta. Tuomas Pöystin johtaman selvitysryhmän mukaan järkevin määrä alueita olisi 9?12. Heillä on riittämiin muita murheita ja fokus niissä. Kannattajille tämä näyttää kohtuullisesti maistuvan. Asetelmat ovat siis ennallaan. tua.onnela@demokraatti.fi Kreikan salainen ase, hypnoottinen tuijotus. Kaksitoista aluetta voisi noudatella pitkälle entisiä lääni- ja nykyisiä vaalipiirirajoja. Muu 20 % 21,7 KOK RKP 5 5.11.2015 Kokoomuksessa on kannatusta vaihtoehdolle, jossa alueita olisi selvästi vähemmän, alimmillaan vain viisi. Alas on tultu kevään hallitusohjelmasta, jossa enimmäismääräksi kirjattiin 19. Määrällä on vaikutusta myös poliittisiin voimasuhteisiin. Kokoomus on tuskin antanut periksi ilmaiseksi. Kohta rahahanat aukeavat. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Totuus persujen romahduksen syistä taitaa kuitenkin oikeasti olla kaikkien tiedossa. Ensinnäkään puolueen änkyrärasistisiipi ei ole saanut tarpeeksi maahanmuuttovastaista politiikkaa, vaikka hallituksessa on kyllä siihenkin ollut pyrkimyksiä. Toisena kysymyksenä on, onko aito päätösvalta todella monimuotoisilla itsehallintoalueilla vai halutaanko niistä tehdä valtion ja ministeriöiden jatke. SDP puolestaan on noussut kuin raketti 20,7 prosentin kannatukseen, selvästi kokoomuksen ohi. Ei olE kauaa Sulka keskustalle Jatkokertomukseen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta kirjoitetaan uusi luku tänään. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on luvannut päätöksen sote-alueiden määrästä torstaina. Kannattajat vahvistavat nyt kyselyissä, että juuri sitä kaivataan. SDP on myös saanut kannattajiaan takaisin perussuomalaisten leiristä siitä huolimatta, ettei SDP ole lähtenyt halpahintaiseen rasistien kosiskeluun, edes varovasti. Selvitä pitäisi järjestelmän rakenne ja muun muassa yksityisten toimijoiden asema. Hallituksessa keskusta ja kokoomus ovat vääntäneet sote-alueiden määrästä. Se on tärkeä linja- ja arvovalinta. Kokoomus ja keskusta puolestaan ovat joutuneet jättämään vaalilätinänsä ja paljastaneet olevansa juuri niiden asialla, joiden asioita ne ovat ajaneet kautta historian: työnantajien, etuoikeutettujen ja maanviljelijöiden. hän kysyy. Kuntien osalta muutos on mittava, jos esityksen mukaan kaikki sosiaali- ja terveyden- huollon palvelut ja myöhemmin myös muita kunnan tehtäviä siirtyy itsehallintoalueille. . Jos neljäskin puolue haluttaisiin hyvällä tahdolla laskea niiden kanssa samaan sarjaan, se ei enää olisi perussuomalaiset vaan vihreät. Eilen julkaistun Ylen teettämän kannatusmittauksen mukaan perussuomalaisia kannattaa enää 9,8 prosenttia väestä. Perussuomalaiset. Pienemmät alueet hyödyttäisivät keskustaa ja suuremmat kokoomusta. Kun hallitus tänään päätynee kymmentä suurempaan lukumäärän, on se sulka keskustan hattuun. Toiseksi perussuomalaisten matkaan vaalipuheilla houkutellut tavalliset työntekijät ovat huomanneet, ettei puolue sittenkään välitä työntekijöiden oikeuksista. PEruSuomalaiSiSSa SurkEaT lukEmaT n n n ilkka.yrja@demokraatti.fi Kupla AFP Photo / Louisa Gouliamaki PuoluEidEn kannaTuS on nyt asteen terveemmällä pohjalla, kun minkään niistä lukemat eivät perustu enää pelkkiin vailla vastuuta heiteltyihin populistisin ilmapalloihin
Tässä allekirjoituksessa on kyse todellisista ihmisistä ja heidän ihmisarvostaan, Antti Rinne muistutti. Edellisen kerran silloiset eduskuntapuolueet allekirjoittivat peruskirjan vuonna 2011. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Pau uhkaa käynnistää laajat työtaistelutoimet Posti- ja logistiikka-alan unioni Pau uhkaa käynnistää laajat työtaistelutoimet. on vain me? SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne korosti sydämen sivistystä, kun kaikki eduskuntapuolueet uusivat keskiviikkona allekirjoituksensa Euroopan poliittisten puolueiden rasismin vastaiseen peruskirjaan. . Liittovaltuusto käsittelee toimien aloittamista huomenna. Liitto kehottaa työntekijöitä pidättäytymään ulosmarsseista ennen laajojen työtaistelujen aloittamista. Allekirjoitus paperiin ei ole pelkkää mustetta. He eivät hyväksy sitä, että Suomi on kansainvälisessä mediassa rasismin tai vihatekojen vuoksi. Se osoitti sen, että Suomessa reagoidaan vihapuheeseen ja rasismiin. Allekirjoitus ei ole pelkkää mustetta Suomen eduskunnan ensimmäinen pakolaistaustainen kansanedustaja SDP:n Nasima Razmyar sanoi rasismikeskustelussa, että vaikenemisen aika on nyt ohi. . Tähän työhön sosialidemokraatit ovat sitoutuneet eilen, Tätä allekirjoitus merkitsee Etnisten suhteiden neuvottelukunta, Ihmisoikeusliitto ja yhdenvertaisuusvaltuutettu pitävät puolueiden sitoutumista rasismin vastaiseen peruskirjaan nykytilanteessa erittäin tärkeänä. Peruskirjan mukaisesti puolueet sitoutuvat muun muassa puolustamaan ihmisoikeuksia, torjumaan kaikkia rasistisen väkivallan muotoja sekä kiihottamista kansanryhmää vastaan. Puolueet kieltäytyvät näyttämästä, julkaisemasta tai levittä- mästä näkemyksiä, jotka herättävät ja lietsovat ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä. Lisäksi eduskuntapuolueet lupaavat puuttua kaikenlaiseen rasistiseen käyttäytymiseen ja rasistisiin mielipiteisiin. Ne pidättäytyvät kaikenlaisesta poliittisesta liittoutumisesta ja yhteistyöstä sellaisten poliittisten puolueiden kanssa, jotka yllyttävät tai yrittävät lietsoa rodullisia tai etnisiä ennakkoluuloja ja rotuvihaa. tänään ja huomenna kattavasti. Suomessa ei ole meitä eikä heitä. (STT) Sipilä sote-alueista: Kaikille lukumäärille löytyy perustelut Postin kulku on vakavasti häiriintynyt. Kaikille sote-alueiden määrille löytyy pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan perustelut. Julkisuudessa on liikkunut tietoja, että sote-alueiden määrä olisi viidestätoista kahdeksaantoista. Sipilä sanoi eduskunnassa, että kun lukumäärä on hallitusohjelman mukainen eli alle kahdenkymmenen, niin kolmen miljardin euron säästötavoite on saavutettavissa. Juha Sipilä.. Rinne pitää tärkeänä, että keskustelu jatkuu. . Se on sitoutumista ihmisoikeuksien ja demokratian puolustamiseen. Jokaisen suomalaisen tulee omalla toiminnallaan osoittaa, että Suomessa ei ole pienintäkään sijaa toisen ihmisarvon polkevalle puheelle tai käytökselle, Rinne painotti. . Suomessa on vain me. Eduskunnassa käytiin syksyllä ajankohtaiskeskustelu rasismista ja vihateoista. Rasismista ei voi vaieta. On muistettava, että vihapuheesta on lyhyt matka vihatekoihin. Rinne korosti poliitikkojen ja puolueiden valtavaa vastuuta. Ihmisoikeuksien, demokratian, ihmiskunnan vakauden ja rauhan eteen on tehtävä väsymättömästi työtä. . Mitä tarkoitetaan, että Suomi on sivistysvaltio. Suomessa on luotettu toisiin ja ihmiset ovat ennemmin auttaneet kuin tuominneet. Tällaisesta sydämen sivistyksestä meillä ei ole varaa luopua, Rinne huomautti. Rinne esitti jo kesällä useaan otteeseen, että kaikki puolueet allekirjoittavat uudelleen rasismin vastaisen peruskirjan. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti vielä kesällä, että hänen mielestään allekirjoitus on yhä voimassa eikä uutta allekirjoitusta tarvita. Syksyn mittaan mielet olivat muuttuneet ja Rinteen toive toteutui. . Pau vaatii SOLilta julkista vastausta siihen, ai- Nyt se on tehty! Allekirjoittajat asettautuivat yhteispotrettiin (vasemmalta) Annika Saarikko (kesk.), Jussi Niinistö (ps.), Anne-Mari Virolainen (kok.), Antti Rinne (sd.), Ville Niinistö (vihr.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.), Mikaela Björklund (r.) ja Sari Essayah (kd.). Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto kooko se vuokrata työvoimaa rikkomaan laillisia työtaistelutoimia. 6 5.11.2015 UUTISET ??Kaikki puolueet allekirjoittivat peruskirjan rasismia vastaan ?Suomessa ei ole meitä eikä heitä . Kiitän kaikkia puolueita vastuullisuudesta, että viesti on otettu vakavasti, Rinne totesi. Puolueilla on valtava vastuu Rinne kertoi tietävänsä, että hiljainen enemmistö ihmettelee kiristynyttä ilmapiiriä. . Se tarkoittaa myös sydämen sivistystä. Postin työntekijät ovat marssineet tällä viikolla ulos työpaikoiltaan, koska Posti palkkasi SOLin vuokratyöntekijöitä. Paun mukaan SOL toimii kansainvälisten sopimusten vastaisesti
Ajatus siitä, että tarve kohtuuhintaisesta asumisesta kulkee yli vaalikausien . Omavastuukorko nostetaan jälleen kerran sellaiselle tasolle, että kukaan ei rakenna näitä. Osa työllisyyttä ?Rasismista ei voi vaieta.? Pääministeri sanoo olevansa luottavainen, että sote-alueiden määrästä saadaan huomenna päätös. Kun täällä valitetaan, että nyt viedään edellytykset kohtuuhintaiselta Kärkitavoite yli vaalikausien SDP:n Nasima Razmyar otti esille äskettäin taas vietetyn Asunnottomien yön ja tuhannet asunnottomat. . Stubbin mukaan hallitus käy ensin rauhassa läpi hallintarekisteristä pyydetyt ja nyt saadut lausunnot. . (STT) Hallitus vetää pois esityksensä tehokkaasta katumisesta Hallitus vetää pois esityksensä tehokkaasta katumisesta, kertoo valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.). se on juuri näin. Se on ongelma, syöpä, joka on kitkettävä. Hallitus valmistelee nyt harmaan talouden torjuntaa koskevan kokonaispaketin, jossa huomioidaan muun muassa kansainvälinen verotietojen vaihto ja sen tehostaminen, kansallinen tulorekisteri ja viranomaisten mahdollisuudet puuttua harmaaseen talouteen. Päätöksiä osakeomistusten hallintarekisteristä ei tehdä tällä viikolla. En tiedä, missä ollaan, kun lopetan, mutta ei se ole yhdessä yössä syntynyt eikä yhdessä yössä ratkea, vaan kyllä tämä tarvitsee myös semmoista pitkäjänteisyyttä ja yhteistuumaisuutta. Viitanen lupaa oppositiosta tukea niille toimille, joilla tosiasiassa saadaan lisää kohtuuhintaisia koteja. . Se on todella suuri arvovalintakysymys. Myös SDP:n Pia Viitasta huolestuttaa se, että parannukset viime vaalikaudelta, esimerkiksi valtion tuki, lakkaavat ensi vuoden alusta. . Faktat katsotaan ensin ja sen jälkeen tehdään esitys. Stubbin mukaan monissa lausunnoissa on paljon rakentavia ehdotuksia, mutta myös väärinymmärryksiä. Stubbin mukaan hallitus käy ensin rauhassa läpi hallintarekisteristä pyydetyt ja nyt saadut lausunnot. Minä toivon, että ministeri jaksaa sinnitellä ja vähän ehkä kapinoidakin omaa hallitusohjelmaansa vastaan. Miten. Työllisyys- ja kilpailukykytavoitteiden osana on asuntorakentamista lisää. Stubbin mukaan päätös tehtiin eduskunnan kehotuksesta. Stubb sanoo, että esitykseen liittyy perustuslaillisia ongelmia muun muassa niin, että esityksen olisi pitänyt olla pysyvä. Luovutaan siitä, että vain tietyt toimijat, tietyn nimiset toimijat, saavat rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja. Myller vastasi ministerille pitävänsä itsekin tärkeänä, että asuntopolitiikkaa yhdistetään myös siihen, että työllisyyttä kyetään lisäämään. Alexander Stubb. ehdotuksia, mutta myös väärinymmärryksiä. Kyse on siitä, miten saamme kasvatettua erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muualla kasvukeskuksissa asuntojen määrää. Stubb itse olisi halunnut pitää sen määräaikaisena toimena. Hallitus peruu myös aiemman päätöksensä leikata 6,4 miljoonaa euroa talousrikollisuuden tutkinnasta. . (STT) Lehtikuva / Jussi Nukari. Harmaa talous syö valtion varoja karkeasti arvioituna 4?6 miljardia euroa vuodessa. Kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen tarvitaan lisää toimijoita. Hallituksen kehysbudjetti, enempää kuin tulevan vuoden talousarviokaan, ei lupaa hyvää. Valtion korkotukilainojen omavastuukorkoa nostetaan nykyisestä 1 prosentista 3,4 prosenttiin. (STT) Asuntopolitiikastakin vastaava maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan asuntorakentamisen lisääminen on hallituksen kärkihanke. . Ei viedä edellytyksiä. Tällä on huomattavasti suurempi merkitys vuokrien määräytymisessä kuin nyt käsillä olevalla lakiesityksellä. Krista Kiuru (sd.) on vielä suorasanaisempi. . UUTISET 5.11.2015 7 Demarit hiillostivat ministeri Tiilikaista Kari Hulkko Eduskunnassa käytiin keskiviikkona kipakkaa keskustelua kohtuuhintaisesta asumisesta. Sen sytyttimenä on hallituksen esitys, jonka tarkoituksena on edistää asumiskustannusten kohtuullisuutta valtion tukemassa asuntokannassa. SDP:n Riitta Myllerin mukaan kohtuuhintaista asumista ei ole tarjolla siellä, missä tarve on suurin. . Hän sanoo, että faktat katsotaan ensin ja sen jälkeen tehdään esitys. asuntotuotannolta, niin valitettavasti olette väärässä. Siinä voi miettiä, mikä osa jää lasten harrastukseen, ruokaan ynnä muihin menoihin. Hallitus vie kaikki kannustimet, tukitoimet pois. Meillä on perheitä, joiden tuloista kaksi kolmasosaa menee asumiseen. Te teitte jo yhden hyvän liikkeen eli peruitte opiskelija- ja nuorisoasuntoihin kohdistuvat leikkaukset. Rane Aunimo Demokraatti ?Tehän lopetatte kohtuuhintaisen asuntotuotannon kokonaan? Stubbin mukaan monissa lausunnoissa on paljon rakentavia Hallintarekisterin käsittely jatkuu Päätöksiä hallintarekisteristä ei tehdä tällä viikolla, sanoo valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.). Tehän lopetatte kohtuuhintaisen asuntotuotannon kokonaan. Asuntojen rakentamisen ja kohtuuhintainen asumisen ei pitäisi olla yhden hallituksen tavoitteita, vaan hallituksesta toiseen meidän tärkeitä kärkitavoitteita. Tiilikainen sanoo pitävänsä Razmyarin ajatuksesta.
Jotain jäi näet ottamatta vaarin ensimmäisen kirjallisuuspäivän kokemuksista . Samoin Demokraattinen Sivistysliitto tarjoaa Marx-keskustelun viimeisteltynä pakettina. Mutta minkäs teet, kun kaikki kirjailijat, tutkijat poliitikot, joita olemme kysyneet tapahtumaan haluavat niin innolla tulla mukaan, Lumiala huokaa. . marraskuun valoa -työväenkirjallisuuspäivien koko ohjelman tarkkoine alkamisaikoineen voi käydä katsomassa nettiosoitteessa http://www.tyovaenperinne.fi/tky/stkp2015/. -nimellä edelleen kulkeva kirjallisuustapahtuma on tänä vuonna venynyt monikkomuotoisen alaotsikkonsa velvoittamana perjantain puolelle. suomalaisen dokumenttielokuvan historia 1944?1989?. Tapahtuman kirjailijavieraita syksyn teoksineen ovat muun muassa Heidi Köngäs, Timo Sandberg, Reetta Meriläinen, Erkki Alaja ja Seppo Hentilä. Valmiita paketteja Kirsti Lumiala ja Teija Norvanto ovat erityisen mielissään siitä, että järjestäjät ovat saaneet mukaan pyytämiltään tahoilta eteensä valmiita ohjelmapaketteja. . joka siis on myös Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja . Tämä ?Aatosta jaloa . Työväenlehdistön asemasta nykyisessä median ra- Rolf jussa muutosprosessissa ja kil- Bamberg pailutilanteessa keskustelevat Demokraatti Teamin Intiimi-lehden päätoimittaja Tuomo Liljan johdolla Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi, Kansan Uutisten päätoimittaja Sirpa Puhakka, Viestintärahoituksen toimitusjohtaja Tuomas Harpf sekä työväenlehtien vaiheista juuri kirja kirjoittanut Reijo Hämäläinen. Sosialidemokraattisen naisliikkeen lehdistön vaiheista keskustellaan Merja Minkkisen tekemän tuoreen tutkimuksen valossa, ja ammattiyhdistysliikkeen nykytilaa pohditaan historiantutkija Tapio Bergholmin vetämässä paneelissa. Marxin ?Pääoman. Seuraavalla kerralla pitää varmaan tehdä rajauksia jo ennen kuin lähdemme edes kysymään eri tahoilta mahdollisuutta osallistua päivän ohjelmaan. ajankohtaisuudesta taittavat peustä muun muassa aiheesta kirjan kirjoittanut Yrjö Hakanen sekä apulaisprofessori Leena Näre ja debatointitaitojaan jo puoli vuosisataa eri foorumeilla näyttänyt toimittaja Hannu Taanila. Ehdottoman mielenkiintoinen on myös Työväenliikkeen kirjaston isossa salissa klo 14 alkava sessio otsikolla ?Arvo Salo runoilijana, näytelmäkirjailijana ja poliitikkona. 8 5.11.2015 ELÄMÄNMENO Stadin työväenkirjallisuuspäiviä vietetään taas ensi viikonloppuna Syksyn aatteellisin kirjatapahtuma ?Työväenkirjallisuus ei ole koskaan jäänyt mihinkään kapeaan genreen, vaan se voi sisältää ja sisältää kaunokirjallisuutta kertomakirjallisuutena ja dekkareina, runoutta laulettavana ja lausuttavana, tietokirjoja ja tieteellisiä kirjoja, historiaa ja muistelmia, sosialismin ja kapitalismin ylistystä ja kiroamista, kolmannen tien etsintää, ammattiyhdistysliikkeen toimintaa ja työväentalojen kohtaloita eli kaikkea mistä voi kertoa ja kirjoittaa. Sen Kino Tuliossa tutkijat Jari Sedergren ja Ilkka Kippola esittelevät juuri ilmestynyttä historiikkiaan ?Dokumentin utopiat . Viime vuonna jännitti aika loppuun asti, tuleeko vapaaehtoisporukkaa riittävästi, mutta lopulta sitä oli ihan hirveästi, muistelee Norvento. Aatosta jaloa . kansan tervetulleeksi historian toisille Stadin työväenkirjallisuuspäiville. säveltäjä Kaj Chydenius, toimittaja Risto Kolanen ja kirjailija Lasse Lehtinen. Yksi tilaisuus järjestetään kirjaston ja Työväen arkiston kanssa samassa kompleksissa majaa pitävän Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tiloissa. Salon moniaalle ulottuneen ja monia muotoja ottaneen elämäntyön merkityksestä ja perinnöstä ovat keskustelemassa Lapualaisoopperan ?triumviraatista. Mutta myönteistä tilanteessa on, että ihmisillä on nyt ainakin valinnanvaraa, mihin tilaisuuksiin osallistua. Esimerkiksi SSSL on tuottanut vasemmistolehdistöä koskevan puolitoistatuntisen kes- Kirjavaa ja punahenkistä Mitä siinä ylitsevuotavaisessa ja vankkumattoman aatteellisvetoisessa ohjelmassa sitten on tänä vuonna tarjolla. marraskuun valoa. Kuudessa eri tapahtumapisteessä sekä Työväenliikkeen kirjaston tiloissa että naapurissa JHL:n puolella on luvassa yli 20 keskustelua, esittelyä, luentoa, kirjailijakohtaamista ja näyttelylanseerausta musiikillisia tuokioita unohtamatta. Teija Norvanto (vasemmalla), Jussi Särkelä ja Kirsti Lumiala ihastelevat Työväenliikkeen kirjastossa Stadin työväenkirjallisuuspäivillä virallisesti paljastettavaa yhteisötaideteosta. kustelun kaikkine osallistujineen meille ihan viimeisen päälle valmiina kokonaisuutena. Päätapahtumapäivä on tuttuun tapaan yhä lauantai, joka on taas varsinainen runsaudensarvi kirjallisuuden ja aatteellisuuden ystäville. Vuosi sitten marraskuussa pidetty ensimmäinen Stadin työväenkirjallisuuspäivä keräsi tuhatkunta osallistujaa, mikä keskellä saman viikonvaihteen demarien piirikokouksia ja Vasemmistoliiton omia rientoja oli tulokkaalta oiva saavutus. Tänä vuonna yleisöä odotetaan saapuvaksi vielä enemmän, kun somekin on nyt paremmin valjastettu tapahtuman markkinointikanavaksi ja viidakkorumpu ensimmäisen tapahtuman onnistumisesta on kumissut pitkin vuotta. Ohjelmakartta käy ahtaaksi Työväenliikkeen kirjaston johtaja Kirsti Lumiala myöntää olevansa taas positiivisen ongelman edessä. Sunnuntaille laajentuminenkin on nostettu esille. Vasemmiston tulevaisuusnäkymiä pohditaan lauantaina kahdessakin sessiossa. Olisi pitänyt siitä ottaa opiksi, että päivää ei tuppaa liian täyteen ohjelmaa, mutta kuinkas sitten kävikään: liikaa ohjelmaa! . Ohjelma on mielestämme hyvin monipuolinen, lisää ohjelmarakentelussa molempina vuosina aktiivisesti mukana ollut työväenliikkeen kirjaston toinen dynamo Teija Norvanto. Lauantaina klo 12 starttaavan ja iltaseitsemältä päättyvän päätapahtumapäivän jokainen minuutti on taatusti hyötykäytössä, mutta järjestäjät ovat jo pohtineet, voisiko ohjelma-antia jatkossa hajauttaa enemmän. Yleisemmin vasemmiston tilaa ovat paneelissa analysoimassa Arja Alho, Yrjö Hakanen, Veronika Honkasalo ja Thomas Wallgren. Silloin Työväenliikkeen kirjastossa vietetään iltaa kapinarunojen merkeissä. Kaikkea tätä sisältävät myös työväenkirjallisuuspäivät.? Muun muassa näillä innostavilla sanoilla toivottelee professori Pentti Arajärvi . Monet muutkin ovat samalla tavalla helpottaneet urakkaamme, kun meillä ei ole irrotettavissa arkiselta kirjastotyöltä rajattomasti resursseja ja aikaa. Tapahtuman järjestelyissä on niin viime kuin tänä vuonnakin häärinyt aktiivinen vapaaehtoisjoukko.
Itse Kapinarunoillassa on luvassa lähemmäs 30 runoa kirjoittajiensa itse esittäminä. Näiden runojen perusteella protesti on aika hahmottumatonta siinä mielessä, että vaikka osataan nimetä sen kohde, ei oikein osata määritellä, mistä se ongelma tai epäkohta aiheutuu. Särkelä kertoo, että esittäessään ideaa Työväenkirjaston ystäville tällaisesta runoillasta, hänellä oli päämääränä hakra tietoa siitä, mitä käsite ?kapina. ELÄMÄNMENO Nykykapinan olemusta etsimässä Stadin työväenkirjallisuuspäivät käynnistyvät tänä vuonna jo perjantaina, kun Työväenliikkeen kirjaston salissa kajautellaan oikein urakalla nykypäivän kapinarunoutta klo 18 alkaen. Runoja on voinut lähettää kuka tahansa pitkin syksyä tapahtuman järjestäjille. Runoilija Marja-Leena Mikkola antaa kaikista runoista livepalautteen. Iltaa isännöi hankkeen primus motor kirjailija Jussi Särkelä, joka kertoo kootun sadon olleen kirjavaa aina räppäykseen asti. . Se tavoite kyllä saavutettiin, mutta eri asia on, oliko tulos sellainen, mitä itse odotin. Hieno kokemus tämä projekti on joka tapauksessa ollut jo nyt, Särkelä summaa. 5.11.2015 9 Vallankumous Bulevardilla Eräänä marraskuun päivänä kompastelin Helsingin kaduilla Kolusin punkun huuruissa Ruttopuiston nielusta sanoja Syöpäläisjoukkoa kuhisi livreet yllään Bulevardilla Hylkiöt katsoivat kaunaisina niitä hienostokoiria ja huutelivat spekulanteille ja optiokuninkaille: Terveisiä kuolemalta! Hetkessä siirryin ajassa Pariisin vallankumousbarrikadeille missä Rue De Saint Denisen huorat kiljuivat kiihdyksissään ja oppinut tietämättömyys unohdutti tekopyhiä rikoksiaan Ei ollut puoltoa pankkiirille virkamiehelle tai tuomarille osoittaa rehdiksi päätöksiään ja taloustoimiaan. Kolme ensimmäistä säkeistöä Lauri Vanhalan pitkästä runosta ?Vallankumous Bulevardilla?, joka myös kuullaan Kapinarunoillassa. Jari Soini Liityin väkijoukkoon ja kuin kuumeesta palaen huusin: Tappakaa ne saatanat kenraalit Alhainen ja Pelkoinen ! Charles esteli minua epätoivoisista elkeistä ja parahti: Älä ole petturi vaali otsaripasi valoa! Älä reagoi vaan pidä silmäsi tiedon iäisen kirkkauden laajentamina.. Pikemminkin teksteissä oli pro- testia eri vahvuuksilla ja ilmenemismuodoissa. Perinteistä luokkaristiriidasta lähtevää kapinarunoutta ei tullut, eikä runonipussa ylipätäänkään ollut varsinaista kapinaa kovin paljon. voi tänä päivänä pitää sisällään. . On jännittävä kuulla, millaista palautetta Marja-Leena Mikkola tulee näistä runoista illassa antamaan.
Kun kävelin isän työpaikalle Komiterniin pitkin Vozdvizenkaa, ohitin joka kerta kerjäläislapsia, jopa kokonaisia lapsilaumoja, jotka saattoivat piirittää ohikulkijan, putsata hänet hetkessä ja kadota jonnekin sisäpihoille ja kujille.? Tv-elokuvan ja romaanin liitto Hertta Kuusinen muutti Suomeen 1930-luvun puolivälissä mutta ehti tehdä poliittista työtään vain kaksi viikkoa, ennen kuin hänet pidätettiin. Hän oli kaikkiaan vankilassa lähes kahdeksan vuotta ja sodan ajan turvasäilössä. Siellä isä oli muuttunut mies. 10 5.11.2015 ELÄMÄNMENO Hertta Kuusinen piirsi syvän merkin Suomen historiaan Kirjailija Heidi Köngäs on vähän ymmällään. . Oliko hänellä oikeus elääkään?. On vaikea keksiä kommunismia epämuodikkaampaa romaanin aihetta. viiltävä ikävä Neuvostoliittoon jäänyttä omaa Juri-poikaa kohtaan. Kaikki tämä on esillä koskettavasti kirjassa. Hertta kuitenkin tiesi tehtävänsä, joka meni oman, yksityisen onnen edelle. Tulo 1930-luvun Suomeen ja pitkä vankeus. Perässä seurasivat huhut läheisten katoamisesta Neuvostoliitossa. Kuusiset itse asuivat eliitin Lux-hotellissa, mutta Hertta ei voinut ummistaa silmiään ympäröivältä todellisuudelta, sanoo Köngäs ja kuvailee samaa romaanissa näin: ?Vasta syksyllä tajusin, että Moskovalla oli nälästä kiiluvat lapsen silmät. En itsekään ymmärrä, miksi minulla on taipumusta loitontua romaaneissani niin kauas menneisyyteen, vaikka oikeastaan haluan kirjoittaa nykyhetkestä. Olin tyrmistynyt siitä, ettei hänellä ollut yhtään aikaa minulle ja Esalle, kun tulimme,. (Otava) ja sen päähenkilö siis tietysti Hertta Kuusinen. taipuvat parhaiten silloin, kun ne sijoitetaan historiaan. Köngäksen uusinkin kirja käsittelee aihetta, joka ei ole lainkaan trendikäs. . Hänen piti tuoda Suomeen aatetta, johon hän samastui perin juurin, mutta joka ei toiminut Neuvostoliitossakaan. Sitten seuraa nuoruus Moskovassa koulutettavana Suomen kommunistista toimintaa varten. Silti asia on tärkeä; emme saa katsoa nykypäivää emmekä mennei- Kommunismille kasvatettu Jouni Harala Köngäksen romaani seurailee Otto Wille Kuusisen tyttären Hertan henkilöhistoriaa, joka alkaa jo lapsuudesta isänsä takia koulukiusattuna. Hertta muistaa, miten hän oli ?...sen perkeleen kommunistin tytär. Hertan elämää seuratessa tulee mieleen, miten paljon tai vähän ihminen voi vaikuttaa kohtaloonsa. Miten ristiriitaiselta hänestä tuntui, kun hänelle kerrottiin tehtävästä vakoojana. Koen, että minulla on eniten sanottavaa juuri tästä ajasta ja tästä maailmasta. Täysin asia selvisi hänelle vasta perillä, kun siellä ei odottanutkaan tavallinen elämä omassa perheessä. ?Otto Wille Kuusinen oli hyvä ja leikkisä isä ennen luokkasotaa, kunnes perhe muutti Moskovaan. Ja lopulta rauha maassa ja näyttävä sisääntulo Suomen politiikkaan. Hertan elämää varjostivat vankeuden pimeät muistot ja äidin tuska . Minusta Suomen historiaa on suorastaan mahdoton hahmottaa, jollei ymmärrä kommunismin osuutta siinä, sanoo kirjailija Köngäs, jonka uutuuskirjan nimi on yksinkertaisesti ?Hertta. Hänet oli lähetetty teinityttönä Moskovaan valmennettavaksi päämääränä kommunistinen Suomi. Yhden talven hän vietti yhdessä rakastettunsa Yrjö Lei- . Hertta pohtii romaanissa. . Hertta Kuusisen poikkeuksellinen elämä on draaman kirjoittajalle herkkupala. Hänen tarinansa on osa Suomea, jossa nyt elämme, sanoo kirjailija Heidi Köngäs.. Ehkä nykypäivän asiat vain syyttämme yhdellä silmällä
Kyse ei ollut kiistakysymyksestä, tai jos oli, kiistan aiheilla ei ollut asiassa sanansijaa. ottaa 1950-lukuunsa aihelmia Tuula Juvosen samanimisestä väitöskirjasta. Annaa käytetään mielisairaalassa sähköshokkeja saamassa. Perhosmaisen lapsellisesti lepattaen liikkuva ja vahvatahtoisen pateettisesti katsova päähenkilö vapautuu ja pääsee tehtaantyöläiseksi suureen kaupunkiin, mutta on kaikkialla yksin, koska ei saa keneltäkään tukea omana seksuaalisena itsenään olemisessaan. Hänen tarinassa oli jotain paljon enemmän ja kiinnostavampaa kuin olin kuvitellut. Puvut Leena Sievä . Sen jäsenet saavat turvaa toisistaan. Vastassa on yhteiskunnan koneisto. Hän pysyi aatteelleen uskollisena, vaikka viestit kommunismin todellisuudesta tulivat korviin välillä kipeinä. Seuraa ongelmia. Olen kirjoittanut tätä romaania lähes salaa oman toimen ohessa. Anna ei saa luvallista yhteyttä kehenkään. Myöhemmän vuosikymmenen Vagabond-ryhmä elää toisenlaisessa tunnelmassa. Poikaansa Juria hän ei enää saanut Suomeen, ja muutkin läheiset ihmiset katosivat. En muista ainoatakaan vihan tai pelon ilmausta. Vagabondin vuosina homoudesta tuli ongelma, johon homot ja lesbot voivat joillakin julkisuuden lohkoilla osallistua. Vuosikymmenten tuloksellinen vuoropuhelu on Tuomisen ohjauksessa monissa yksityiskohdissaan imponoivasti rytmitettyä. Tuominen tiivistää 50-luvun lesbotunnot yhden henkilön psyykeen. 80-luvun ajanhengen esiinkutsujana toimii homojen ja lesbojen järjestöryhmä. Lopulta jokainen käveli kauhun kaltevalla pinnalla, näytteli hiljaisena, että kaikki oli ennallaan, vaikka mitään varmuutta ei ollut eikä logiikkaa. Samalla jokin kokonaisrytmiä luova tekijä tuntuu puuttuvan. Menneestä kertovan näytelmän tarkoituksena on esittää ehdotus siitä, miten nykyiseen aikaan olisi hyvä suhtautua. Käsikirjoituksen eräässä hankalassa vaiheessa päätin, että kirjoitan proosaa pelkästään Hertta Kuusisen elämästä. Minun mielestäni se oli ihan oikeaa hienotunteisuutta. Vierailu Annan mielenmaailmassa tarjoaa toisen näkökulman. Ihminen haluaisi elää omien mieltymystensä ja läheisiksi tuntemiensa ihmisten mieltymysten mukaisesti. Virallinen liturgia kuului: ?Mikä ihana ystävyys kansojemme kesken, mikä kohtalonyhteys. Vaikka lähden kirjan sisällössä monista arkistoista kaivamistani dokumenteista, olen pyrkinyt kertomaan naisesta, joka eli poikkeuksellisen elämän. Varsinkin Hanna Lahtisen liikekieli Elsa-Santtuna on sykähdyttävää. Samaa on sanottava muustakin koreografiasta. Rytmitykset ovat hauskoja ja kauniita kaikkialla, mutta niiden kokonaisuus ei etene aina ajatuk- Teatteri Tukkateatteri, Tampere Terhi Tuominen: Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia Ohjaus Terhi Tuominen . Bolsevikit saavat pian tuta, kuinka rautanyrkki toimii?. . Sodan aikaan häntä tympäisi Suomen suhde Saksaan. Sen edusajat ottavat oikeuden päättää, että jokin asia, esimerkiksi homoseksuaalisten tunteiden tunteminen, on jotakin muuta kuin se on, esimerkiksi sairautta tai rikollisuutta. Jäseniään vainotessaan demokraattinen yhteiskunta ottaa oikeudekseen rikkoa oman oikeusjärjestyksensä perusteet. ELÄMÄNMENO 5.11.2015 11 Ihminen, joka ei saa olla olemassa non kanssa piilossa poliisilta epäinhimillisissä oloissa. Herttaa jurppi Suomessa erityisesti kolmekymmentäluvun äärioikeistolainen ilmapiiri ja aikansa kritiikitön valtamedia. ...Luxista vietiin tovereita lähes joka yö, kuului kovia ääniä, huutoja, ovien paukahduksia, ja aamulla näimme kenen ovi oli nyt sinetöity?, sanoo Riikka-Sisko romaanissa Hertalle. . Ei siis kolmatta ajankohtaa vaan ajankohtien ja erilaisten katsojien kohtaamispaikka olisi mielestäni näyttämöllä tarvittu. Olemisen taistelu Minä olen ollut poliittisen epäkorrektiuteni tiedostaen pitkään sitä mieltä, että homojen ja heteroiden suhteet olivat 1950- ja 60-luvulla paremmalla tolalla kuin nykyään. Oikeus perustuu siihen, että vain tahallisista teoista rangaistaan. Kiista ehkä lieventää olemisesta syytettyjen yksinäisyyttä, mutta tilanteen hulluutta se ei poista. 80-luvulla siitä tuli oikeuksia koskeva kiistakysymys. Juvonen suhtautuu tutkimuksessaan arvelevaisesti tällaiseen ?hienotunteisuuteen?. Yhteys ystävään Riikka-Siskoon pysyi, vaikka tämä jäi Neuvostoliittoon. ?Sinä et tiedä syövyttävästä pelosta mitään. Lähdit Suomeen juuri silloin, kun kaikki oli vasta alussa. Näin pohtii romaanin päähenkilö: ?Saksasta kirjoitetaan ihannoiden ja mielistellen, lipevää propagandaa, jolla syvennetään käsitystä Suomen ja Saksan kohtalonyhteydestä ja Saksan syvästä myötätunnosta jääkäriliikettämme ja maatamme kohtaan... Muuten ihminen ei kestäisi elämää, joka oli näin täynnä huimaa draamaa. He saivat olla omissa oloissaan. Esityksessä on liikaa tavaraa. Kirjoittaessani Hertasta tuli minulle kuitenkin mieleen elävä, epäsovinnainen, viisas, seksuaalinen ja jännittävä nainen, tuumaa Köngäs, joka on paitsi kirjailija myös elokuvaohjaaja. . Mietin kirjoittaessani, että Hertalla täytyi olla erityisen vahva psyyke. Tunnelmat ovat pragmaattisempia kuin 1950-luvulla. Arkisiin järjestöhuoliin kiinnitetään niin paljon huomiota, että se tuntuu homoyhteisöjen ulkopuolella elävästä katsojasta sisäpiirivitsailulta. Annan aikana homoseksuaalisuus oli ongelma vain siinä mielessä kuin rikos tai sairaus on ongelma. Valot Pauli Borodulin ? Musiikki ja äänisuunnittelu Tahvo Hyötyläinen . Päätyökseni olen tehnyt samasta aiheesta tv-sarjaa Taina Westin kanssa. Joulukuussa ohjelmistoon tulevan tv-sarjan nimi on ?Punainen kolmio?. . Puheena on olemisen taistelu. Terhi Tuomisen käsikirjoittama ja ohjaama ?Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. Kumpikaan ei tuolloin ollut hyväksytty henkilö, vaikka heistä tulikin myöhempinä aikoina poliitikkoja ja ministereitä. Historian ja fiktion kohtauspisteet Hertta Kuusinen oli sodan jälkeen suureksi puolueeksi nousseen SKDL:n merkittävä ministeri, itsenäinen ja rohkea nainen, aikansa julkkis. Katsoja muistaa kiitollisena Annan tutustumiset elokuvan ja teatterin maailmaan. Näyttämöllä Tinja Juutilainen, Anni Kangas, Karri Kuusela, Harri Manninen, Jarmo Skön, Markku Soikkeli ja Karenina Tulppo sia kokoavasti. Joskus tuntuu, että on helpompi tehdä elävää kuvaa ja ohjata valmiiksi kirjoitettua tarinaa kuin yrittää vangita ihmisten mielenkiinto pienillä mustilla merkeillä paperilla. Yhdyn ajatukseen, että kaunokirjallisuus alkaa siitä, mihin historiankirjoitus päättyy, toteaa Heidi Köngas, joka myös on tulevana lauantaina Stadin työväenkirjallisuuspäivillä kertomassa Hertta-romaaninsa syntyvaiheista ja teemoista. Hilkka Kotkamaa Tukkateatteri käsittelee kantaesityksessään Tampereen homohistoriaa vuosilta 1950?1956 ja 1984. Tarkoitus on teatterin tiedotuksen mukaan näyttää, miten kuvitelmaa yhtenäisestä kansasta rakennetaan ja miten käy niille, jotka eivät mahdu tuohon kuvitelmaan. Uusintapätkä Tampereen Teatterin esityksestä ?Kissa kuumalla katolla?, sekä elokuvien ?Suomalaistyttöjä Tukholmassa? (Roland af Hällström 1952) ja Ruma Elsa (Edvin Laine 1949) pienet näyttämölle panot ovat rytmihuumorin helmiä. Homouden yhteiskunta määritteli sairaudeksi ja rankaisi sitten sairaita. Naapurustossani asui homoja. Tapahtumien kulkuun antoi äänensä myös Hertan rakastettu Yrjö Leino, sekä Valtiollisen poliisin entinen johtaja Esko Riekki, joka saa kirjassa ketkun osan. Hertan suhdetta ja yhteiseloa puoluetoveri Leinon kanssa kirja kuvaa ajassa, jolloin paria saattoi pitää poliittisina pakolaisina. Yhä on olemassa ihmisiä, jotka kieltävät olemisen oikeuden toisilta. Esitys haaveilee ajasta, jossa homous ei olisi ongelma kenellekään. Mutta Hertta yllätti minut. Edessä on vaikeneminen, jonka tulos on huono siitä riippumatta, onko taustalla viha, pelko, yhteiskunnallinen velvollisuudentunto tai teeskennelty tai ihan oikea hienotunteisuus. Annan katse kertoo perustavanlaatuisesta vastakkainasettelusta. Vuosikymmenten vuoropuhelussa syntyy kysymys siitä, missä tilanteessa nyt eletään. Vuosikymmenten vuoropuhelu Anna (Anni Kangas) haluaa muuttaa tyttöystävänsä luokse. Esityksen nähtyäni ja siitä hämmennyttyäni olen sitä mieltä, että kyse on kuvitteellista yhteisöä isommasta asiasta. Jokainen, joka eläisi toisia pakottamatta tai muuten muita vahingoittamatta, saisi tehdä sen sillä tavalla kuin parhaaksi katsoisi. Pertti Julkunen Pauli Borodulin Karenina Tulppo ja Tinja Juutilainen ovat Tukkateatterin ensemblessä kertomassa Tampereen homohistoriasta.. Anna on nuori, terve tyttö ja samalla olento, joka ei saa olla olemassa. Se, että lesbo ei saa olla olemassa, oli 50-luvulla itsestäänselvyys. Tulos olisi ollut selvempi, jos esitykseen olisi rakennettu lepopaikka, jossa nykyaikaa elävä katsoja olisi voinut tarkastella menneisyyksiä ja itseään
Hän menehtyi vaikeaan sairauteen vain kuusi kuukautta ensi illan jälkeen.. Vappu Jurkasta ja Jussi Jurkasta ei ollut merkintää sen enempää kirkonkirjoissa kuin siviilirekisterissä.? Että sen verran organisoimatonta ja huoletonta oli Jurkkien perhe-elämä, mutta että rujoa, ei kai sentään. Emmi ja Eino Jurkka eivät oikein sisäistäneet vanhemmuuden velvoit- Lauri Meri: Tuntematon tähti ? Jussi Jurkka Otava 2015, 473 s. teita tai edes siihen yleensä itsestäänselvyytenä kuuluvaa hoivaviettiä ja lapsirakkautta. Siitä huolimatta niin Jussi kuin vanhemmat sisaruksensa Sakari ja Vappu valitsivat itsekin vanhempiensa ammatin ja menestyivät siinä. Eino Jurkan ?isänrakkaudesta. käyköön esimerkiksi katkelma kirjan alkupuolelta. Helsinkiin laivalla saapunut ja sieltä loppumatkan junalla Turkuun taittanut Eino Jurkka suuttui tästä ja sivuutti mahdollisimman nopeasti. Häntä loukkasi se, että Suuresta Maailmasta palaavaa Suurta Näyttelijää oli asemalla vastassa jotakin niin pientä ja arkipäiväistä kuin äskettäin synnnyttänyt nainen pienen vauvansa kanssa.? Vaikka olisikin elämäkerturin värittämää, kuvaus on aika karua luettavaa. Eivät lapset näyttäneet olleen äidinkään ajatuksissa ihan päällimmäisinä. ?Kun Emmi Jurkka alkoi avioeroa varten kerätä kokoon tarvittavia asiakirjoja, paljastui muun muassa se merkillinen tosiseikka, että kukaan ei ollut vienyt Jurkkien nuorimpia lapsia minkäänlaisiin kirjoihin. Eino oli, Emmin ollessa ihan viimeisillään raskaana, lähtenyt jokavuotiselle ulkomaanreissulleen. ?Ystävätär painosti Emmi Jurkkaa hankkimaan uudet ja kunnolliset lastenvaunut, vaikka tämä pelkäsi aviomiehensä suhtautumista moiseen sijoitukseen. Ainakin Otavan markkinointiosasto näyttäää yrittäneen sillä saralla parhaansa, kun on laittanut kirjan takakanteen keltaisella: ?Risainen, rujo ja raju elämäntarina tempaa mukaansa.? Totta toki toinen puoli. 12 5.11.2015 ELÄMÄNMENO Näyttelijäelämän myrskyt ja myötäiset Onko klikkausvaade tavoittanut jo kirjamarkkinoinninkin. Mies ei ehtinyt edes ajatella rahojen tuhlaamista lastenvaunuihin. Eino Jurkan palatessa Suomeen vaimo päätti lähteä rautatieasemalle häntä vastaan, jotta isä mahdollisimman pian saisi nähdä kuopuksensa. Lauri Meren kirjoittama elämäkerta näyttelijä Jussi Jurkasta on todella mukaansatempaavaa luettavaa. Mutta: mitään poikkeuksellisen rajua tai risaista, rujosta nyt puhumattakaan, en kirjasta löydä. Onpahan vain kaunistelemattomasti kerrottu taiteilijan reilun puolen vuosisadan mittainen elämäntarina, johon mahtui aika tavanomaisia taiteilijaelämän mausteita: epäsäännöllistä elämänrytmiä, myrskyistä avioliittoa ja irtosuhteita, riittävästi viinaa, vähän kateuttaa ja kaunaa, mutta myös taiteellisia voittoja, arvostusta, peräänantamatonta asennetta ja kunnianhimoa. Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demokraatti.fi Vanhemmuus hakusessa Kirjat Jussi Jurkan (1930?1982) elämästä teki ehkä jonkin verran risaisemman moniin kollegoihinsa verrattuna se, että hänen vanhemmillaan ensin tulivat taiteelliset ambitiot, vasta sitten tai ehkä vieläkin sittemmin perhe. Katto, joskin tiuhaan vaihtuva, oli aina pään päällä eivätkä lapset heitteille joutuneet; kotiapulaiset ja sukulaiset kyllä täydensivät vanhempien teatterikiireissään jättämää aukkoa. Intimin ja Kansallisen vuodet Vaikka Lauri Meri käy Jussi Jurkan vaiheet periaatteessa kronologisesti läpi kehdosta hautaan, ei tekstiä oikeastaan missään vaiheessa vaivaa tämäntyyppisten kronikoiden perussynti: tositarina ei laahaa, vaan säilyttää mielenkiintonsa koko ajan. Toiset jaksot ovat vaan kiinnostavampia kuin toiset, joten vasta Jussi Jurkan päästyä ammatin syrjään kiinni, ollaan ihan asian ytimessä. Kansallisteatterin arkisto / Johnny Korkman Jussi Jurkan ura ja elämä päättyivät vuonna 1982 komeaan loppunousuun Kansallisteatterin Amadeuksen Salierina
Tammikuussa 1982 Jurkka sai kuulla sairastavansa nopeasti etenevää keuhkosyöpää, joka sitten veikin hänet hautaan jo keväällä. Arka Moretti on lähempänä norjalaisen maailmaa. Niinpä isukin suhde opettajakollegaan, vanhemman pojan harhautuminen ja nuorimman räiskintäpelit edustavat vain säyseää kyökkirealismia ilman todellisen irtioton tuntua. Päinvastoin se edustaa liasta puleerattua keskiluokkaista, poroporvarillista, tylsää ja latistavaa perhesurkuttelua ja märehtimisdraamaa. Käy mielessä Robert Redford ja Yhdysvaltain elokuva-akatemia, joka palkitsi suosikkinäyttelijän ensimmäisen ohjauksen Tavallisia ihmisiä (1980) peräti neljällä Oscar-palkinnolla ja vielä vuoden parhaana elokuvana Martin Scorsesen nyrkkeilyelokuvan Kuin raivo härkä nenän edestä. Päänäyttelijät tulevat Yhdysvalloista, Irlannista ja Ranskasta. Olen puhunut vastaavien yhteistuotantojen tyypillisistä ongelmista niin monta kertaa arvosteluissani, etten mene niihin tällä kertaa. Toiminnallisesti nimetty Louder Than Bombs ei nimestään huolimatta ole sota- tai muutenkaan väkivaltainen elokuva. Ehkä siksi hänet on saatu narautettua Latistavaa realismia Louder Than Bombs esitettiin jostain minulle käsittämättömästä syystä Cannesin elokuvajuhlien kilpasarjassa viime keväänä. ELÄMÄNMENO Erityisen kiehtovaa on lukea 1950-luvun vuosista, jolloin Jussi Jurkka kuului eksentrisen kulttuuripersoona Mauno Mannisen perustaman Intimiteatterin ensembleen, ja oli sen valovoimaisin tähti, jota sekä kriitikot että yleisö palvoivat. Veljekset (Jesse Eisenberg, Devin Druid) hakevat itseään yhteiseurooppalaisessa elokuvassa, joka on kuvattu New Yorkissa. Poroporvarillista märehtimistä Raha ei tunnusta maata, eikä kyllä taidekaan. Kaikkein vähiten niiden kahden vaiheilla pälyilevä elokuva. Kansainvälisyys on tämän päivän sana myös Pohjoismaissa. ?Tie yhteiseen kotiin oli pitkä ja mutkikas?, kirjoittaa Meri parisuhteen lämmittelyvaiheesta, mutta vielä röykkyisempi ja uuvuttavampi taisi olla tie siitä yhteisestä kodista ulos, kun Jurkka ja Länsiö olivat muutamassa vuodessa saaneet toisistaan tarpeekseen ja Länsiö oli iskenyt silmänsä näyttelijäkollega Matti Varjoon. Heillä kaikilla on ongelmia tai salaisuuksia, joista he eivät välitä avautua. Tapahtumien taustalla väijyy tällä kertaa perheenäidin yllättävä kuolema. Toinen toistaan haukotuttavampia hahmoja valkokankaalle valuttavan käsikirjoitustahnan henkilöitä ovat vaimonsa menettänyt opettaja (Gabriel Byrne) ja tämän kaksi poikaa, nuori professori ja tuore isä Jonah (Jesse Eisenberg) sekä lukiota käyvä sulkeutunut Conrad (Devin Druid). Liekö pelkkää sattumaa, että pahoinvoivalla Conradilla on sama nimi kuin Timothy Huttonilla Oscar-palkitussa roolissaan Tavallisissa ihmisissä. Byrne puolestaan näytteli terapeuttia muutaman vuoden takaisessa television menestyssarjassa. Ollaan siis selviytymisen, syyllisyyden ja uhrautumisen, uhriutumisenkin peruskysymyksissä paperinmakuisissa valkokaulusasetelmissa. uudelleen hiukan samansisältöiseen puimiseen. Kaksikymmenminuuttisten jaksojen vaatima napakka suoruus loistaa nyt vain poissaolollaan. Tämän elokuvan henkilöillä ei ole kiire minnekään tai korkeintaan kuuntelemasta perheenjäsentensä unista alentuvuutta. Kolme vuotta sitten auto-onnettomuudessa kuolleen sotakuvaajaäidin (Isabelle Huppert) haamukin kummittelee takaumissa ja unissa. Oliko tapaturma sittenkään sitä, mitä virallinen totuus kertoo tai äitikään ihan sitä, miltä näytti. Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demokraatti.fi Ollaan selviytymisen, syyllisyyden ja uhrautumisen, uhriutumisenkin peruskysymyksissä paperinmakuisissa valkokaulusasetelmissa. Kliseiden puusta Joachim Trierin ensimmäinen englanninkielinen työ veistää samasta puusta kuin Redfordin debyytti, mutta on monin verroin kliseisempi. Se oli todellista taiteilijaelämää, täynnä intohimoja, ehdottomuutta, näkemyseroja. Itse teos on mukiinmenevä, mutta sen menestys on auttanut vakiinnuttamaan tietynlaisen elokuvan tekemisen kaavan, jota pidän epätoivottavana. jaksossa humaltunut teinityttö pissaa tielle. Lihalta tuntuvien oikeiden ihmisten sijaan elokuvassa nähdään käveleviä tapausesimerkkejä terapian tarpeesta suoraan falskin skenaarion riveiltä. Eikä sellainen meno voinut päättyä kuin räjähdykseen, olivathan vastakkain impulsiivinen outolintu Manninen ja näyttelijäkehityksessään äärimmäisen kunnianhimoinen Jussi Jurkka. Vuonna 1957 Jurkka sai kiinnityksen Kansallisteatteriin, jonka näyttelijäkuntaan hän kuuluikin sitten loppuelämänsä. Toisaalla taitonsa todistaneista hyvistä näyttelijöistä riippumatta vaikutelma on saippuaoopperainen mutta ilman lähiökärsimyksestä niin ikään kertovan American Beautyn (1999) absurdeja huippuja. Muuan konkarikriitikko kirjoitti joskus mieleenpainuvasti, että elokuvassa kaikkein vaikeinta on kuvata kaikkein tavallisinta. ja nopea loppu Hurjimmillaan elämäkerta on sukealtaessaan Jurkan ensimmäisen avioliiton vaiheisiin ja etenkin sen jälkipyykkiin. Heidän loipulliseen eroonsa Maikki Länsiökin pääsi taas vaikuttamaan ainakin välillisesti. Jurkan viimeinen elämänkumppani Outi Pakkanen on kirjassa kauniin omaäänisesti läsnä. Jurkka oli onnekseen sekä vahvan vaikuttajapersoonan Edvin Laineen että rohkeasti teatterin uusia tuulia haistelleen Jack Witikan suosikki, joten sillä, ettei teatterin pääjohtaja häntä niin korkealle noteerannut, ei ollut suurta merkitystä. Kronologiaa rikkovat sekaan sujautetut luvut Jurkan elokuvaurasta ja tv-töistä. Englanninkielinen Louder Than Bombs (2015) on kuvattu New Yorkissa, mutta sen rahoitus tulee Norjasta, Tanskasta ja Ranskasta. Elokuvan norjalainen ohjaaja Joachim Trier on syntynyt Kööpenhaminassa. Virkistävä poikkeus ajassa nykyajassa, jossa näyttelijöidenkin painoarvo tunnutaan mitattavan vain pinnallisen tv-näkyvyyden mukaan. 5.11.2015 13 Taakka. Monipuolinen näyttelijä jäi filmihistoriassa harmillisesti yhden roolin vangiksi siinä missä saman ikäpolven kollega Åke Lindman oli predestinoitu konnarooleihin: Tuntemattoman sotilaan Lammio kulki Jurkan harteillä hautaan asti. Myrskyn jälkeen poutasää . Sama oli painotus Meren aiemmassa suurtyössä, Tauno Palo -elämäkerrassa. Louder Than Bombs ajaa miinaan. Elokuva ***** * * * * Erinomainen * * * Hyvä * * Ongelmallinen * Kehno Mestarillinen Louder Than Bombs Ohjaus: Joachim Trier Pääosissa: Jesse Eisenberg, Gabriel Byrne, Isabelle Huppert, Devin Druid, Rachel Brosnahan, David Strathairn, Amy Ryan 2015, 109 minuuttia. Tätäkin vähän vuoristoratamaista aikaa Meri kuvaa varsin värikkäästi, mutta teatterihistorioitsijalle kuuluvalla asiavetoisuudella. Kansallisen päänäyttämön henkilökunta oli keskenään jatkuvassa kilpailutilanteessa, jotkut olivat yhden, toiset toisen ohjaajan suosikkeja. Kauan kumppanuus ei kuitenkaan saanut jatkua. Toisaalta Cannesissa on juhlittukin vastaavilla puolivillaisilla eheytymisdraamoilla, kuten Nanni Morettin Pojan huone (2001) muistuttaa. Toisin kuin sukunimikaimansa Lars von Trierin töistä, Joachim Trierin kliseistä puuttuu provokatiivisuus, vaikken kaipaakaan Antichristin (2009) raakuuksia. Tämä tapahtui juuri silloin, kun kaikki näytti olevan Jussi Jurkan elämässä taas mallillaan: uusi rakkaus, uusi upea nousu näyttelijäuralla Kansallisteatterissa kaikkien suitsuttamalla Salierin roolilla Peter Schafferin näytelmässä ?Amadeus?. Vaikka Meren kirja sujahteleekin siellä ja täällä kohteensa yksityiselämään, on se kuitenkin kiitettävässä määrin näyttelijäelämäkerta ja erityisesti teatterinäyttelijän. Filmin ?rohkeimmassa. Maikki Länsiö ei ollut mikään palvova muusa, vaan itsekin vetovoimaisuuteensa ja kykyihinsä aika isosti uskonut näyttelijä. Kirjan kuvaukset Maikki Länsiön narsisimista ovat aika pysäyttäviä. Jurkan avioliitto näyttelijä-tanssija Arja Pessan kanssa oli seesteisempi, vaikka ei myrskytön sekään
Ken tietää... No, ainakin Mauri Panhelainen Jyväskylästä, oikean vastauksen visatehtävään nääs. ?Syksyn moraalifilosofinen esseepähkinä on kir javisan viikkotehtävänä hieno ja avartava. Neljä laihaa, loppuun ajettua hevosta kiskoi useiden talonpoikien ja palvelijani avustuksella rujot matkavaunut tuntikausia kestä neiden ponnistelujen jälkeen perille.?. Se so pii myös kirkosta eronneille. Antti Kylliäinen, nuori seurakuntapappi Pa kilasta, esitti vuonna 1997 kirjan kokoisen kiista kirjoituksensa otsikossa sensaatiomaisen väitteen: ?Kaikki pääsevät taivaaseen?. Yhdelle palkinto. ?Ahtautuneena surkeisiin postivaunuihin, joista koit olivat häipyneet vaistonsa ajamina kuin rotat Prosperon aluksesta, minä pysähdyin hengenvaarallisen matkan jälkeen vihdoin puolipiestynä G:n markkinatorin laidalla sijaitsevan majata lon eteen. Kerralla romukop paan menivät synnit ja niiden seurauksena helve tin kauhut. Itse asiassa sen pohdiskelu, mitä inhimillisessä yhtei sössä saa tehdä ja mitä siitä seuraa, liittyy olen naisella tavalla mihin tahansa ideologiseen aja tusrakennelmaan tai maailmankatsomukseen. Kylliäinen sai aikanaan luterilaisen kirkon si sällä kirjastaan voimakasta kritiikkiä ja syytöksiä harhaoppisuudesta. Perisyntiä ei ole, Aatamin ja Eevan syntiinlankeemus paratii sissa olikin vain viatonta hauskanpitoa. Kylliäisen teesit ja niiden perustelut ovat niin selväjärkisesti kirjoitettuja, että ne käyvät mai niosta ajatusharjoituksesta muillekin kuin kirk kouskovaisille. Parissa kymmenessä vuo dessa kirkkokin on muuttunut niin, että nyt syytös harhaoppisuudesta tuntuu huvittavalta. Kaikki se epäonni, joka oli saattanut osua minun itseni kohdalle, oli kohdistunut omiin vaunuihini, jotka lojui vat rikkonaisina edellisen aseman postimestarin luona. Ne voivat herättää moraalifilo sofisia ajatuksia niin epävarmuudessa elävässä agnostikossa kuin uskonvarmassa ateistissa. 14 5.11.2015 ELÄMÄNMENO Kerettiläiseksi julistettu unilukkari Eivät auttaneet taivaalliset voimatkaan viemään visaa vieläkään kaksinumeroisten vastausmäärien tielle, yhtä jäi uupumaan. Kylliäisen mukaan työyhteisössäkin ratkai sevaa on se, millaisia ihmisiä olemme toisil lemme. Kohukirjansa jälkeen Teknisen Korkeakoulun käynyt insinöörifilosofi on jat kanut armon maastouttamista työsuhdekonsult tina. 1700-luvulla syntyneen kertojan teksteistä saatiin oivallinen suomennosvalikoima vain muutama vuosi sitten, ja tuon kirjan esipuheessa hänestä todetaan että hän ?tuntuu suorastaan vihaavan porvarillisen elämän ja ajattelun äärimmäistä latteutta?. Kuka hiustennostattaja ja tarinaniskijä on kyseessä, mikä teos? Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 10.11. Vai mahtoiko visaherran toive hyytyä juuri siihen, että nyt kysyttiin kirjaa, joka haastoi kristinuskon perusoppia pelastuksesta ja kadotuksesta. Näin teki myös entinen Kuopion piispa Riekkinen kaksikon myöhemmässä polemiikkikirjassa. Se, mikä oli elämässä hauskaa kuten kortinpeluu, haitarinsoitto, tanssi ja viinan juomi nen, ei olisi välttämättä paheksuttavaa. Eikä mie likuva Köyliön järvestäkään ollut kaukana. Kirjavisa Sellainen mielikuva siitä kaikesta hässäkästä jäi, että Kylliäisen armosanoma lankesi kuitenkin hyvään maahan. Viimeksi Kylliäinen on sondee rannut ajatuksiaan värikkääksi tunnetun Kuopion entisen piispan Wille Riekkisen kanssa kirjassa Uskon kintereillä.? Tamperelainen Unto Vesa arveli lauluntekijävihjeen kohteeksi Ismo Alankoa, mutta osui muuten oikeaan. ?Kun vihjeet sopivat, niin tämän täytynee olla Antti Kylliäisen Kaikki pääsevät taivaaseen. Hyveet voivat pelastaa tyhjälle arvopoh Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki kirjavisa@demokraatti.fi Viikon sitaatti Halloweenia, joskus ammoin myös pyhäinpäivänä tunnettua kirkkopyhää, vietettiin viime viikonvaihteessa, ja kummitusten ja kauhistusten kategoriaan on moni ollut valmis myös tämän kirjailijan tarinat liittämään. Ne, jotka olivat ahdistuneita, sairaita, onnettomia ja synnintunnoissaan, saivat kenties lohdutusta. Mutta ei erotettu, vaan keskustelu oman piispan kanssa riitti.? n n n Eero Reijonen Espoosta kertoo vähän Kylliäisen nykypuuhista. ?Kaikki pääsevät taivaaseen teos oli vuosikym menen merkittävin kirkon unilukkari Suomessa. Tietysti syntisten armahtaminen herätti hurskaan uneen vaipuneet konservatiivit ja Pakilan seura kuntapappi Antti Kylliäinen sai kokea, ettei aina kaan maallinen armo kohtaa Aristoteleen filo sofiaan liian syvälle kurkistanutta pahaa pappia. Tietysti tämä luopio suhtautui homoihin ja tois uskoisiinkin ymmärtävällä rakkaudella. mennessä. Kirkosta on tullut monessa suhteessa yhteiskunnan oma tunto. Riekkistä ei tämän jälkeen kohdeltu edes oman hiippakunnan puskaradiossa kuin piispaa pappilassa. Vält tämättömiä tarkistuksia kristillisiin opinkohtiin (1997). Tuskin hän kirjaa korkeakir kollisille oli tarkoittanut, mutta hekin saivat siitä rovioihinsa uutta sytykettä. Kylliäinen sopii hyvin myös tämän päivän pu heenaiheeksi. Oli sen verran reippaita tarkistuksia, että Tuomiokapituliin kanneltiin ja Kylliäistä vaadit tiin erotettavaksi papin virasta. Viisi kanteluakin tehtiin tuo miokapituliin, joka äänestyksen jälkeen jätti Kyl liäisen tuomitsematta. Pari viimeistä arkkipiispaa ovat kannan otoissaaan olleet enemmän sosiali kuin kristil lisdemokraatteja
Taipale näkee järkevänä Kellokosken sairaalan säilyttämisen, ja toinen alan yksikkö voisi olla kauan tyhjänä olleessa Helsingin Lapinlahdessa. Ensimmäisenä lakkautusuhkaan kaiketi reagoi kesällä sairaalan potilasyhdistys, joka toi asiaan liittyvän adressin lähikaupan seinälle. Entinen ylilääkäri vastustaa hanketta. Hector kun on vuosikymmenestä toiseen onnistunut tekemään paitsi erinomaisia sanoituksia myös tarttuvia ja koskettavia biisejä. vän adressin Hän oli nähnyt 120-vuotiaan lähikaupan orkesterin kaikki yhdeksän seinälle. kapellimestaria työnsä ääressä eli johtamassa orkesterin edessä. Sosiaalipsykologian emeritusprofessorin maailmankuva perustuu ensisijassa tieteeseen, mutta se ei yksin yksin kanna elämässä. Musikaalissa pääosaa esitti armi toivanen. (2003) ja ?Mikä henki meitä kantaa . Visan viittaus aika selvästi uskonnolliseen yhteisöön osui yhteen ?Kaikki pääsee taivaaseen?-avausraitaan Hectorin vähemmän tunnetulta albumilta ?Hidas. Tämä teksti on aivan tuoretta, ja olen huolestunut, koska päivystävät fariseukset ensimmäisenä majakkavahtinaan Hesarin ja EVA:n Matti apunen, ovat ihan hiljaa. vuodelta 1999. Sitaatti lienee siis perua pappi Antti Kylliäisen Kaikki pääsevät taivaaseen -kirjasta vuodelta 1997. Jos haluatte elää hyvän ja pitkän elämän, nauttikaa musiikista. Siitä totisesti Totti elämänsä varrella nautti. Ennen äänielokuvien aikaa vuosina 1928?29 hän toimi Kellokosken juhlatalolla mykkäfilmien säestäjänä, innokas muusikko kun oli. Carlander harrasti myös säveltämistä. Alaotsikolla Välttämättömiä tarkistuksia kristillisiin opinkohtiin. Mutta onneksi Hectorin tuotanto on sitten senkin edestä tutumpi. Tarkkaan pohdittua ja sujuvasti kirjoitettua tekstiä. Toivottavasti vaikeneminen ei merkitse sitä, ettei armosta ja hyveistä ole enää mitään tarvetta puhua, ainakaan työelämässä, joka benchmarkkaa jo 30-lukua (1930). Kyllä se ansaitsee oikein kunnon lukuhetken, kunhan ensin selviää 63-vuotissyntymäpäivistä, jotka tätä lukiessa onkin jo vietetty.? Myöhästyneet synttärionnittelut visatornista. n n n Pertti Vuorela Espoosta nostaa esiin myös erään toisen poleemikon. ?Kirjan pikaluku osoitti, että Antti Kylliäinen on pohtinut uskonnollisia kysymyksiä syvällisesti. Kylliäisen ihanneorganisaatiossa kehittämistyön ja ideoinnin tekevät työntekijät, eivät johtoryhmät. Sitä kautta sitä sitten löytyi Antti Kylliäinen ja teoksensa Kaikki pääsevät taivaaseen. - - Edellisen kerran pohdin näitä uskon kysymyksiä lukemalla antti eskolan kirjat ?Tiedän ja uskon. Kellokosken Prinsessa, sairaalan pitkäaikainen potilas anna lappalainen oli kylällä tuttu persoona. Vuonna 2010 valmistuneen, arto Halosen ohjaaman elokuvan pääosaa esitti roolistaan Jussilla palkittu katja kukkola (nykyisin küttner.) Prinsessa-musikaalin (ja elokuvankin) säveltäjä on tuomas kantelinen. Carlander, joka kirjoitti päiväkirjaansa: . ? Juhani niemi, Hanko, on Hectorin miehiä hänkin. ?Täytyy myöntää, ettei kysytty kirjailija ole mitenkään tuttu, en vielä ensimmäistäkään teosta ole lukenut. Etten sanoisi läpisoitettu. Sairaalassa hoidetaan mielenterveyspotilaita, ja se on Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikkö. Ajatus on monen mielestä suuri virhe. Sairaalan osalta voidaan puhua niin ikään pitkästä perinteestä. toinen tUnnettU asia . Vertigo?. Tehdas ei toimi ? säilytetään sairaala Mitä kaikkea kellokoski tuo mieleen? Maitotonkistaan tunnettu Kellokosken tehdas Oy . Radikaali sanoma on, että helvettiä ei ole olemassa ja kaikki ihmiset pääsevät taivaaseen. Näkemys edustaa kristinuskossa universalismia. Jumala armahtaa ihmiset tarvitsematta korvaukseksi sovitusta. goi kesällä sairaalan Totin täyttäessa sata vuotta potilasyhdis(2002) häntä kuulemani mu- tys, joka toi kaan juhlittiin Helsingin kau- asiaan liittypunginorkesterin konsertissa. Siellä on ollut mielisairaala sata vuotta ja kylällä on totuttu siihen, toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa HUS:in hallituksen jäsen ja sairaalan entinen ylilääkäri ilkka taipale. Sairaalan tulevaisuus on ollut viime aikoina keskusteluissa näkyvästi esillä. Sen kantaesitys oli Tampereen Työväenteatterissa 2013. n n n on Monesti sanottU, että Kellokosken sai- raala kuuluu keskisen Uudenmaan kuvaan. Se on osa alueen identiteettiä ja tarjoaa ihanteellisen ympäristön, virikkeitä sekä rauhoittavaa maisemaa mielenterveysongelmista toipuville. Vuonna 1939 hän löysi myös toisen harrastuksen, mehiläisten hoitamisen. Carlander kuoli 19.6.2003. Näkemys on lohduttava niille, jotka synnintunnossaan pelkäävät joutuvansa helvettiin. Hänet on haudattu sukuhautaan Kellokosken hautausmaalle. n n n Kellokoskesta on sairaala, jota isännöi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS). Kellokosken tehdashan ei enää toimi. Sairaalan tiimoilta on syntynyt myös kulttuurituotantoa. ELÄMÄNMENO Kolumni Jani Uhlenius 5.11.2015 jani.uhlenius@jippii.fi Kirjoittaja on säveltäjä, muusikko ja pitkäaikainen kulttuurivaikuttaja. jalle rakentuneen työyhteisön työn mielekkyyden ja pelastaa näin koko organisaation. Sairaala on merkittävä työnantaja, noin neljäsataa työpaikkaa. Ikääntyvää väestöä tuskin huolletaan pelkillä verenpainelääkkeillä ja lonkkaleikkauksilla? Kellokoskella tehdas ei enää toimi, mutta säilytetään sairaala. Aforismi aamupalaksi Vain turvalliset epäonnistumismahdollisuudet mahdollistavat elämässä onnistumisen. 15. Uskon myös henkilökunnan osaavan asiansa. Ja henkilökunta. Mikä se sellainen tulospalkkio on, jonka saisivat kaikki samansuuruisena suorituksesta riippumatta. Mariefors Bruk Ab oli pitkään merkittävä työnantaja keskisellä Uudellamaalla. Tunnettu oli myös sen legendaarinen patruuna Bengt torsten ?totti. - - Antti Kylliäisen ja Antti Eskolan kirjat ovat erinomaisia lähteitä, kun haluaa pohtia elämän ja uskonnon peruskysymyksiä.? Helsinkiläinen sirpa taskinen suo ymmärrystä myös närkästyneille. ?Vaikka itse olen luopunut jonotusnumerostani vuosia sitten, ymmärrän kyllä niitä, jotka närkästyivät Antti Kylliäisen kirjasta Kaikki pääsevät taivaaseen (1997). (2009). Sen toiminta tulisi lakkauttaa. Muukaan elämänmeno ei ole tästä kovin kaukana. No, lohdutuksena ovat tietysti viisaan Hectorin sanat biisistä Kaikki pääsee taivaaseen: ?Rakkaus ja Rakkauden kaipuu kaikki portit aukaisee,? Ihmisen oma valinta on Hectorillakin mukana, koska taivaita on tarjolla ?niin hemmetisti?.? Hectorinsa on kuunnellut myös ahti Ruoppila Jyväskylästä. ?Arvostettu lauluntekijä-vihjaus väläytti ensimmäisenä Hectoria alias Heikki Harmaa. Hän hakeutui elä- Ensimmäikepäivinään säveltäjä einar senä lakkauenglundin oppilaaksi ja tuo- tusuhkaan tannosta löytyy muun muassa kaiketi reapianotrio ja jousikvartetto. Prinsessasta syntyi ainakin kaksi huomattavaa hengentuotetta, elokuva ja musikaali. Totti toimitti 17 vuoden ajan hunajaa muun muassa Jean sibeliuksen perheelle, ja kuuleman mukaan hänen tuotteistaan nauttivat myös marsalkka Mannerheim, arvo Ylppö sekä Urho kaleva kekkonen. Carlander oli myös intohimoinen elokuvafriikki: aktiivinen kaitafilmaaja, joka esitti omia filmejään vuosien varrella yli 200 paikkakunnalla. Näin alustavasti selailtuna kirja tuntuu varsin ajatuksia herättävältä. Pian havahtui myös kylän väki eli kellokoskelaiset. No, laulunsa mukaan Hector tuntuu allekirjoittavan toiveen.? Hyvin tunnisti kirjan myös Markku tuomala Tampereelta, mutta helsinkiläinen Petri kettunen lähti kiinnostavalle arvailulinjalle ja vetää hatusta esiin Paul austerin ja romaanin ?Mr. Katselen työni jälkiä?
16 5.11.2015 ELÄMÄNMENO Saattohoidon tukihenkilöt joutuvat päivittämään käsityksiään Valta ja vastuu ja
ELÄMÄNMENO eutanasiasta kuolema 5.11.2015 17
Silloin tuntui uuvuttavalta. . Työrooli auttaa jaksamaan vaikeita tilanteita. Maarit kertoo antavansa herkästi kipulääkettä, jos asukas sitä pyytää. . Silti turhien kipujen välttäminen on aina sallittua, hän sanoo. Hän ei voisi kuvitella olevansa mukana avustamassa eutanasian toteutumista. Silloin saattohoito ei ollut läheskään nykyisellä tasolla. . Se ei kuitenkaan auttanut, koska Maarit koki asian niin tärkeäksi. Hän piti itsepäisesti pintansa. ?Näkemykseni on pehmentynyt. Olen alkanut miettimään, onko eutanasia sittenkään oikein.? . Tuntui hienolta voittaa lopulta potilaan luottamus. Hoitotahto jopa testamenttia tärkeämpi Maarit ei ole törmännyt työssään tai tukihenkilönä siihen, että potilaat olisivat pyytäneet lähetettä saattohoitokotiin. Pelonsekainen tunnelma on läsnä, kun menee katsomaan, onko asukas vielä elossa. Maarit on Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen saattohoidon tukihenkilö. Työuransa hän teki keittiöalalla. Jos saattohoito ja kivunhoito saataisiin Suomessa hyvälle tasolle, eutanasiasta ei tarvitsisi edes niin keskustella, hän pohtii. Maarit on huomannut, että moni pyytää saattohoidon tukihenkilön vasta kaikista vaikeimpaan tilanteeseen. Uskon, että ihmisen mieli voi muuttua, kun kipu lievittyy, Maarit sanoo. Demokraatti, Varkaus virpi.kirves-torvinen @demokraatti.fi Perhe vastusti alkuun Maaritin perhe tyrmäsi alkuun äidin ajatuksen saattohoidon tukihenkilöksi lähtemisestä, koska he tiesivät hänen herkkyytensä. Maarit ihmet- telee, miten voi erottaa päällimmäisen syyn, jos vaikkapa monisairas haluaa eutanasian. Maaritista kivun hoito ei ole vielä riittävällä tasolla, vaikka siinä sairaalat ovatkin menneet eteenpäin. Hän sai aikanaan paljon tukea, joten haluaa siksi auttaa muita. Näkemykseni on pehmentynyt. Se on hetki, jolloin kaikki pysähtyy. Toisen kuoleman ohitse ei voi kulkea. He keskustelivat paljon elämän ja kuoleman kysymyksistä. ?Jos saattohoito ja kivunhoito saataisiin Suomessa hyvälle tasolle, eutanasiasta ei tarvitsisi edes niin keskustella.? Virpi Kirves-Torvinen Raija Koskinen tietää, ettei saattohoidon tukihenkilönä olemisesta voi tehdä rutiinia; jokainen on ainutkertainen. Hän kulki syöpää sairastaneen äitinsä rinnalla viimeiset elinpäivät vuonna 2004. Äitini oli saanut saattohoitopäätöksen, mutta lääkäri ei kunnioittanut sitä, vaan halusi tehdä lisätutkimuksia, Maarit muistelee. Maarit sai taistella äitinsä puolesta, ettei hän joutuisi enää turhiin hoitoihin. On kirpeän kuulas ja kaunis syyspäivä. Hän tuli vasta yövuorosta, jolloin yhden asukkaan oli aika lähteä. Yksi syy siihen voi olla hänestä sekin, etteivät omaiset halua kauas läheisestään. Kipu jää vielä liian usein tunnistamatta. . Hän tietää, että tilanne on aivan toinen vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Lähihoitajalle vaikeita ovat ne tilanteet, jolloin hän joutuu valitsemaan, ollako hetki saattohoidettavan vai vasta akuutisti sairastuneen asiakkaan luona. Hänellä on se kokemus, ettei tukihenkilönä voi olla kuin yhdelle saattohoidettavalle kerrallaan. En usko, että niin moni hyväksyisi kuitenkaan eutanasiaa kuin tällä hetkellä, jos laki siitä tulisi oikeasti eteen, Maarit tähdentää. Maarit on tehnyt hoitotahdon omalla kohdallaan. Olen alkanut miettiä, onko eutanasia sittenkään oikein. Jos laki eutanasiasta tulisi joskus Suomeen, myös sen vanhan ja köyhän kansaneläkettä saavan mummon rahat pitäisi riittää siihen. Silloin Maarit oli vielä ehdottomasti eutanasian kannalla. Koskisen on omien kokemustensa myötä mahdollista ymmärtää, miksi jollekin tie saattaa kääntyä niin valottomaksi, että haluaa eutanasian. Koskinen ehti olla myös kaksi ja puoli vuotta siskonsa tyttären tukihenkilönä, joka kuoli vuonna 2010 vatsasyöpään nelikymppisenä. Hän suosittelee muillekin sen tekemistä. Hänestä hoitotahto on jopa tärkeämpi kuin testamentin laatiminen. Jo saattohoito sanana pelottaa Varkautelainen eläkeläinen Raija Koskinen on myös vapaaehtoinen saattohoidon tukihenkilö Pohjois-Savon syöpäyhdistyksessä. Viime kesänä Maaritilla oli kolmen viikon kesäloma ja häntä pyydettiin kahden ihmisen saattotukihenkilöksi. Jälkikäteen ajateltuna hän ajattelee, että silloiset ajatukset nousivat itsekkäistä lähtökohdista. . Hiljaisiin mummoihin terveydenhuoltohenkilökunta ei niin jaksa syventyä, Maarit tietää. Kun yksi saattohoidettava purkaa painavia asioita sydämeltään, toinen puhuu arkisista asioista. Jokaisen kohdalla on luovittava eteenpäin. Meillä kristilliset ja eettiset arvot sekä omatunto eivät salli ajatusta eutanasiasta. Saattohoito toimii hyvin niiden potilaiden kohdalla, joilla on vahvat omaiset vaatimassa. 18 5.11.2015 ELÄMÄNMENO Virpi Kirves-Torvinen Pohjois-Savossa asuva palveluasumisyksikön lähihoitaja Maarit (nimi muutettu) viettää vapaapäivää. Hänellä on kaksi lasta ja yksi lapsenlapsi. Koskinen sairastui rintasyöpään vuonna 1997 ja se uusiutui vuoden kuluttua. Jotkut eivät halua kuullakaan kuolema-sanaa. Kerran Maarit suostui tukihenkilöksi, vaikka saattohoidettava oli ajanut entisen tukihenkilön pois
Hänen mukaansa suomalaisten suhtautuminen eutanasiaan on varsin samantyyppistä kuin muissa EU-maissa. . He olivat valmiita lähtemään, ja minulle jäi heistä hirmu lämmin kuva, Koskinen kertoo. Hän muistuttaa, että on helpompi puhua ihmiselle, johon ei ole sukulaisuus- tai tunnesuhdetta. Moni ei kuitenkaan tiedä, mitä kaikkea saattohoidon tukihenkilön toimenkuvaan kuuluu ja mitä ei. Silti saattohoito ei ole hänen mielestään Suomessa niin pitkällä, mitä se voisi olla. Koskisen mielestä Suomi tarvitsisi lisää saatto- 5.11.2015 19 hoitokoteja. Minusta tämä on oikea suunta, Jylhänkangas sanoo. Saattohoitokodit ovat siinä mielessä hyviä, koska ne ovat erikoistuneet loppuelämän vaiheisiin. Eutanasia herättää helposti erilaisia voimakkaita tunteita ja nostaa esille perimmäisiä kulttuurisia arvoja, joita ihmiset haluavat suojella, Jylhänkangas selvittää. Elämän loppuvaiheessa hoitotilanteet ovat hyvin monitahoisia ja inhimillisiä. Myös omaisten kanssa tulisi keskustella rauhassa. . Hän oli terveydenhuollon ammattilainen ja tiesi, mitä tulee tapahtumaan, Koskinen selvittää. Koskinen on pohtinut, pelottaako jo saattohoiton sanana ihmisiä niin paljon, etteivät he halua ottaa sitä puheeksi. . Olisi hyvä, jos hoitoon tulisi aiempaa enemmän kulttuurista näkökulmaa, koska ihminen ei ole kuoleman äärellä irrallaan kulttuuristaan ja maailmankatsomuksestaan, hän pohtii. Se, miksi moni hoitaja tai lääkärikään ei puhu mielellään eutanasiasta voi Jylhänkankaasta johtua siitä, ettei eutanasia ole laillinen kuolintapa Suomessa. ELÄMÄNMENO . Jylhänkangas ei usko, että eutanasiasta tulisi Suomessa suosittua kuolintapaa. . Jos aiheesta olisi paljon luentoja ja keskustelutilaisuuksia, ihmisten käsitykset eutanasiasta voisivat avartua. . Olisi tärkeää kartoittaa myös niiden potilaiden loppuelämän vaiheiden onnistumista, joilla ei ole omaisia tai saattohoidon tukihenkilöä. Kenellä on valta? Koskisen ystävä sairastui aikoinaan suolistosyöpään. Näin kertoo Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen tutkijatohtori Leila Jylhänkangas. Esimerkiksi vaitiolovelvollisuus on yksi tärkeimmistä. . Hänestä asia on myös. Siinä missä yksi haluaa omaistaan hoidettavan loppuun asti kaikkia mahdollisia hoitotoimenpiteitä käyttäen, toivoo toinen omaiselleen mahdollisuutta päästä pois, Jylhänkangas luonnehtii. Potilaan siirtäminen ei aina kannata Jylhänkangas on työskennellyt vuonna 2013 valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (ETENE) pääsihteerinä. Minulla on esimerkiksi aika ristiriitaisia ajatuksia siitä, miten laki eutanasiasta saataisiin niin aukottomaksi, ettei kukaan voi käyttää sitä hyväksi, Koskinen kuvailee. Koskinen sai itse aikanaan hyvää hoitoa ja luottaa suomalaisen terveydenhuollon korkeaan laatuun. Parin kohdalla tilanne on ollut jo sellainen, etteivät he pystyneet puhumaan lainkaan. . Hänen mukaansa saattohoito voi olla osastolla hyvää, mikäli henkilökunta on saanut siihen perehdytystä. Hän itsekin haluaisi saattohoitokotiin, jos elämäntilanne sitä vaatisi. Lainsäädännön velvoittavuuden lisäämisellä voisi Jylhänkankaan mukaan parantaa hyvän saattohoidon järjestämistä. Pelkät suositukset eivät riitä. . Se on silloin usein onnistunut ratkaisu, jos potilas ja omainen niin toivovat. Kenellä on niin suuri valta, että voi tehdä lopullisen päätöksen toisen ihmisen elämästä ja kuolemasta, Koskinen kysyy. Hän uskoo, että eutanasian laillistuminen voisi kaunistaa itsemurhatilastoja, mutta se ei olisi sitä todellisuudessa. Usein hän pitää kiinni Potilaiden kuolintoiveet liittyvät aiempiin kokemuksiin ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Kuolevan potilaan toiveet hyvästä elämänlaadusta ovat erilaisia kuin terveellä ihmisellä. Päätös kuolemasta ei ole vain yksilön, vaan myös yhteisön asia. Pieni vähemmistö ei saa oireisiinsa riittävää lievitystä edes moderneimmista hoidoista. Hoitojärjestelmän sisäinen tärkeysjärjestys voi pahimmillaan estää saattohoidon mahdollisuuden. ?On aika ristiriitaisia ajatuksia siitä, miten laki eutanasiasta saataisiin niin aukottomaksi, ettei kukaan voi käyttää sitä hyväksi.? Erilaisten eutanasiamuotojen ero unohtuu helposti eutanasiakeskusteluissa. kädestä. Tilanteet saattavat akutisoitua nopeasti. Tärkeintä on hyvä kivunhoito, sekä potilaan ja omaisten kuuleminen, Jylhänkangas arvioi. siksi vaikea, koska potilaan itsemääräämisoikeutta pitäisi kunnioittaa. . Koskinen on toisinaan laulanut heille. Lääkäreillä tulisi olla ehdottomasti oikeus kieltäytyä eutanasiasta, hän sanoo. Potilasta kuunneltava loppuun asti Potilaiden kuolintoiveet liittyvät myös aiempiin elämänkokemuksiin- ja vaiheisiin sekä persoonallisuuteen. Hoitotahtoa tulisi olla mahdollisuus päivittää tarvittaessa nopeastikin. Yhteisöllisyyden kokemus ja toiveet hyvästä hoidosta näyttävät vähentävän potilaiden halua kuolla. Lähteet: Airas, Sinikka & Lahti, Pirkko & Taipale, Ilkka (toim.): Lempeä kuolema (Into Kustannus Oy 2014), Hänninen, Juha & Luomala, Marjukka (toim.): Elämän puu Kirjoituksi saattohoidosta (Otava 2013), Pöyhiä, Reino & Tasmuth, Tiina & Reinikainen, Pekka: Lääkäri saattajana Pohdintoja kärsimyksestä, kuolemasta ja eutanasiasta (Duodecim 2014), Seppänen, Esko & Taipale, Ilkka: Eutanasia Puolesta ja vastaan (Into Kustannus Oy 2013). Virpi Kirves-Torvinen Suurin osa suomalaisista suhtautuu eutanasiaan hyväksyvästi. Kulttuurimme on harmillisen vanhuskielteinen. Potilas voi kieltäytyä elämää pitkittävistä hoidoista ja esittää toiveensa omaa hoitoaan koskien. Toisaalta joskus voi olla niinkin, ettei potilaan siirtäminen ole enää kannattavaa. . Belgiassa saattohoidon kehittäminen ja eutanasialainsäädäntö ovat kehittyneet rinnakkain. Hänelle lääkäri ei ollut luvannut juurikaan elinaikaa. Koskisesta mielestä ketään ei pitäisi ammatin nojalla velvoittaa eutanasian tekemiseen tai siinä avustamiseen. . Monet pohtivat asiaa ammattiroolistaan ja siihen liittyvistä vastuistaan käsin. Olisi ihanaa, että ihmiset käyttäisivät enemmän saattohoidon tukihenkilöitä. Eutanasian merkitys avattava Koskinen peräänkuuluttaa eutanasian merkityksen ja seuraamuksien avaamista kansalaisille. Onko niin, että omaisten on helpompi odottaa toisen kuolemaa ilman lopullisen saattohoitopäätöksen tekemistä, hän pohtii. Vahvoja ja lempeitä ihmisiä Koskinen kuvaa tukemiaan saattohoidettavia vahvoiksi, ihaniksi ja lempeiksi. Sen sijaan monet asettavat hyvän saattohoidon ja eutanasian vastakkain. Se jätti jälkeensä avoimuuden ihmeiden mahdollisuudelle. Tukihenkilö tyrmää ajatuksen siitä, että eutanasian voisi myöntää masennusta sairastavalle nuorelle. Masennus on kuitenkin sairaus, josta voi parantua ja psykiatriassa on monia hoitokeinoja. Eniten Koskista on kuitenkin puhuttanut eutanasiaan liittyvä valta. . Lisäksi alueellista vaihtelua on paljon. Ystävä eli kuitenkin vielä vuosia. Olisi tärkeää, että me kohtelisimme vanhoja ihmisiä arvostaen ja kuunnellen myös kuoleman hetkellä, Jylhänkangas kiteyttää. ?Ihminen ei ole kuoleman äärellä irrallaan kulttuuristaan ja maailmankatsomuksestaan.? Hoitoon kulttuurista näkökulmaa Maarit työskenteli aiemmin ompelijana ja elektroniikka-alalla, mutta viimeiset viisi vuotta hän on ollut lähihoitajana. Eutanasia on Euroopassa laillinen ainoastaan Belgiassa, Luxemburgissa ja Alankomaissa. Jylhänkangas suhtautuu masentuneen ihmisen Leila Jylhänkangas on filosofian tohtori ja psykologi. eutanasiaan varauksella
Uudenlaiset työnteon tavat rikastuttavat suomalaista työskentelykult tuuria ja voivat parhaimmillaan lisätä tyytyväisten kuntalaisten määrää. Etätyö useissa tapauksissa lisää työnteon joustavuutta. Etätyö useissa tapauksissa lisää työnteon joustavuutta. Samalla elämänlaatu voi pa rantua. Hyvinvoivat ja motivoituneet työntekijät ovat 40 prosenttia muita tuottavampia ja sitoutu vat omaan työhönsä vahvem min ja ovat näin ollen harvem min poissa töistä. Etätyöskentelyllä on myös positiivisia ympäristövaiku tuksia. Ne ovat osa ulkoministeriön tuot tamaa joulukalenteria. Plussaa ovat erilaiset seisten työskentelyyn sopivat kalusteet, tulostin ja mahdollisuus käyttää keittiö tiloja. Kansallisen etätyöpäivän nettisivuilla www.etatyopaiva. fi on runsaasti tietoa erilaisten työpaikkojen etätyökokemuk sista. Paula Väisänen Valonia Suomi julkaisee ensimmäisenä maana omat emoji-hymiönsä Suomi julkaisee ensimmäisenä maailmassa omat maakohtai set emojinsa. Vähenevä työmatkalii kenne helpottaa aamuruuhkia ja pienentää hiilidioksidipääs töjä. Joissain yrityksissä puhutaan jo läsnätyöstä etätyön sijaan ? fyysisesti etäällä toisistaan ole vat työntekijät ovat läsnä tieto yhteyksien kautta. Etätyö onnistuu kevyellä varustuksella Etätyön yleistyminen näkyy myös kirjastoissa ja niiden käyttömäärissä. Suomiemojien kuvaaiheita ovat muun muassa sauna, vanha Nokian kännykkä ja moshaava hevifani. Ulkoministeriön mukaan Suomiemojien on tarkoitus kuvata suomalaisia tunteita. 20 5.11.2015 ARKI Getty Images Etätyön tekeminen yleistyy nopeasti Suomessa. Etätyö on monelle työn suola Joustavat työnteon muodot li säävät suosiotaan vuosi vuo delta. Viikoittain suomalaisista 14 prosenttia tekee muualla sa maa työtä minkä tekisi normaa listi työpaikallaan. Kalente rissa on perinteiset 24 luukkua, joiden takaa putkahtaa ilmoille 24 uutta Suomiemojia. Yhteensä runsaat 30 emojia sisältävä kokoelma on koko naisuudessaan ladattavissa so velluskaupoista ilmaiseksi jou lukalenterin avauspäivänä 1. joulukuuta. Japanista lähtöisin olevia emojisymboleita, esimerkiksi erilaisia hymiöitä, käytetään kuvaamaan tunnetiloja erityi sesti mobiiliviestinnässä. Niistä on pikku hiljaa tullut osa joka päiväistä viestintää ympäri maailman. STT. Kirjastoista on aikaisempaa vahvemmin tullut kuntalaisten kohtaamispaik koja. Kirjastoon työskentelemään tulevat lisäävät myös paikal listen palveluiden käyttöä ja vahvistavat alueen elinkeino elämää. Monilla paikkakun nilla freelancerit käyttävätkin jo nyt kirjastoja kuten avointa toimistoa. Vähimmillään toimivaan etätyöskentelytilaan tarvitaan vain nopea langaton nettiyh Ekovinkki teys, tuoli ja pöytä
Sitä en nen THL järjestää kunnissa se minaarit johtopäätösten puimi seksi. Siinä selvitet tiin, kuinka erilaiset ympäris tötekijät vaikuttavat yleisimpiin koirien pelokkuuteen liittyviin käyttäytymisongelmiin kuten ääniarkuuteen, yleiseen pelok kuuteen sekä eroahdistukseen. Iso merkitys on koiran so siaalistamisella, jolla tarkoite Vapaana juoksemaan pääseville koirille ääniarkuus kehittyi myöhemmin kuin hihnassa ulkoileville. taan koiranpennun totuttamista ihmisiin ja muihin koiriin. Tulevaisuu dessa sen pitäisi olla väliaikai nen ja suunta takaisin kotiin, sa noo THL:n erikoistutkija Tarja Heino. Huostaanoton syyt ja taustat hankkeen loppuraportti jul kaistaan 8. Samoin joka toisessa tapauksessa olisi tarvittu per heterapiaa, mutta siihen pääsi vain noin joka kymmenes. . Alustavien havaintojen mu kaan huostaanotto kestää keski määrin liian kauan. ARKI 5.11.2015 21 ??Onnellisesta ja liikkuvasta pennusta kasvaa rohkea koira Liikunta tekee hauvasta onnellisen Koiran arkuuteen vaikuttavat varhainen kehitys ja liikunta, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Tut kimus osoitti, että ääniarat ja eroahdistuneet koirat liikkui vat merkittävästi vähemmän kuin ne lajitoverit, jotka eivät pelänneet ääniä tai kokeneet eroahdistusta. Serotoniini nousee myös eläimillä Tutkimuksen johtaja profes sori Hannes Lohi toteaa, että liikunta nostaa mielialaan vai kuttavan serotoniinin tuotantoa eläimillä samaan tapaan kuin ihmisillä. Myös liikunnan laadulla on merkitystä: vapaana juokse maan pääseville koirille ääniar kuus kehittyi myöhemmin kuin hihnassa ulkoileville. Toisaalta äänille arka koira saattaa olla ulkoillessa säi kympi, joten liikunta saat taa olla siitäkin syystä vähäi sempää. Kyselytutkimukseen osallis tui yli 3 000 suomalaista koi ranomistajaa. Mukana oli koiria 192 eri ro dusta. STT Lehtikuva / Jussi Nukari Ympäristötekijät vaikuttavat yleisimpiin koirien pelokkuuteen liittyviin käyttäytymisongelmiin. Tosin osa myös kieltäy tyi siitä. Ensimmäinen tilaisuus oli Hämeenlinnassa tänään. STT Antonio Diaz. Sen merkitys aikuisen koiran pe lokkuudelle on tullut esille jo aiemmin, mutta emon hoidon merkitys koirien pelokkuudelle todetaan tutkimuksessa ensim mäistä kertaa. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia myös koiriin. Runsas liikunta ja sosiaalistaminen usein vähentävät ongelmien syntymistä. THL selvittää lasten huostaanottojen tilaa Terveyden ja hyvinvoinnin lai tos on selvittämässä kahdek san kunnan alueella 400 huos taanottotapausta. Sosiaalityön tekijäin mukaan yli puolet lap sista olisi tarvinnut yksilöllistä terapiaa, mutta vain 23 prosent tia sai. joulukuuta. Selvitykseen kootaan taustoja lapsista, per heestä, sosiaalityöstä, kustan nuksista ja siitä, miten autta misjärjestelmä toimii. Alustavien tulosten mukaan sosiaalityöntekijällä on vas tuullaan keskimäärin 40?60 lasta, jopa ylikin
Aatosta jaloa marraskuun valoa stadin toiset työväenkirjallisuuspäivät 6.-7.11. ja 8.4.2016. Normaalien kokousasioiden lisäksi kuullaan Toni Eklundin kunnallispoliittinen alustus noin klo 20. Tervetuloa! SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/ yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Johtokunta. . Olemme varanneet lippuja The Voice of Finlandin livelähetyksiin 25.3., 1.4. Turun Hirvensalon-Kakskerran Sosialidemokraatit ry:n syyskokous ke 11.11. Ohjelmaa on koko päivän klo 12-19 JHLopistolla ja Työväenliikkeen kir- jastossa. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi » www.sak.fi/alueet Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. (09) 5868 530 Vaasan Strömbergin tehtaan työväen ammattiosasto r.y. 010 770 3620 » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän. Ursin-Seuran kuukausikokous (huom!) ke 11.11. Liput maksavat 45,- ja paikat ovat numeroituja. no: 272 SYYSKOKOUS Tiistaina 24.11.2015 klo 18.00 Palosaaren työväentalo, Varisselänkatu 22, 65200 Vaasa Syyskokoukselle kuuluvat sääntömääräiset asiat Kahvitarjoilu! Uusi lehti vuoden alusta. Rautatienkatu 10, 6. klo 18 Paasitornissa (1 * krs Tarja Halonen -sali). Tervetuloa! . 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 » www.akt.fi Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. Ohjelma löytyy osoitteessa www.tyovaenperinne. fi/tky.. Laita sana kiertämään! . Avoin keskustelu Kaupunkien kehityshaasteista ma 16.11. 22 5.11.2015 ARKI Syntymäpäivät Matti Lahtinen 70 vuotta VTK Matti Lahtinen, Hyvinkää, täyttää 70 vuotta 6.11.2015. Matkoilla, ei vastaanottoa. Yhteiskuntapoliittisen sos.dem yhdistyksen YPSYn järjestämää keskustelua juontavat YPSYn puheenjohtaja toimittaja Eila Nevalainen ja projektitukija Jarno Parviainen. Todellakin! Liity sinäkin SAK:n Teatterit ammattiliiton jäseneksi! VARSINAIS-SUOMI SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. no: 272 EHDOLLE ASETTELUKOKOUS Tiistaina 10.11.2015 klo 15.30 Strömberg ruokala, Strömbergin puistotie 3, 65320 Vaasa Kokoukselle kuuluvat asiat Kahvitarjoilu! Vaasan Strömbergin tehtaan työväen ammattiosasto r.y. omaehtoista kulttuurityötä Vuoden 2016 apurahat tulee hakea ajalla 1.11.-31.12.2015 Apurahojen hakuohjeet ja hakusovellus löytyvät sivuiltamme www.sivistysrahasto.fi Puh. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Soppatykistä jaetaan kaikille keittoa la klo 14 alkaen JHL:n edessä Sörnäisten rantatie 23. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI . Studia generalia luennon Stadin slangi - monikielisen ja kulttuurisen Helsingin sielu pitää professori emeritus Heikki Paunonen. TSL Turku. Esityslistalla sääntämääräisten asioiden lisäksi yhdistyksen lakkauttaminen ja siitä seuraavat toimenpiteet. klo 19 työväentalon kolmosessa. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Molemmissa taloissa on kahvilat ja Punanurkka divari on avoinna koko lauantain. Hanki siis kauttamme joulupakettiin elämys joka ei hevin unohdu! Varaukset viimeistään 19.11. Liput laskutetaan varauksen jälkeen. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. . 03 252 0111, avoinna 8.00?15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Kokoukset Työväenliikkeen itsenäinen säätiö tukee mm. Alustukset Asuntorakentamisesta kärkihanke kaupunkipolitiikkaan, kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen, Kuntaliitto ja Millainen ihmisten Helsinki. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Matti Lahtinen. Sarjakuvat B.Virtanen - Urja Leena Ruusunen 75 vuotta Vaatetustyöläinen Leena Ruusunen, Raasepori, täyttää 75 vuotta 7.11.2015. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Tammisaari 1918-rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Leena Ruusunen. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Työväenliikkeen kirjastossa klo 18-21. Runoilijoita 28 ja kirjailija, runoilija Marja-Leena Mikkola antaa jokaiselle runoilijalle palautteen. Illan musiikkivieras on muusikko Mikko Perkoila! Runoillan juontaa kirjailija Jussi Särkelä. Tervetuloa! Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja, professori Pentti Arajärvi avaa la 7.11. Stadin työväenkirjallisuuspäivät klo 12 Työväenliikkeen kirjaston salissa. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20?12.00 ja 13.00?16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 » www.metalliliitto.fi JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. Kapinarunoilta pe 6.11. Tuottaja Osku Pajamäki, Helsingin kaupunginvaltuuston sd-ryhmän pj. Kari Varvikko kommentoi ja slangilauluja esittää Mikko-Olavi Seppälä. klo 18 Meri-Karinan takkahuoneessa
Lapua. 20.58 Keno 21.00 Under the Dome (12) Pe- palaa. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jääkiekon Euro Hockey Tour: FIN-RUS Suomi?Ve- Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Armoton (16) Ohjaaja: Clint 1/2. 02.02 Yöradio. 04.55?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puheen Nenäpäivä-show: Ali 24 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.25 Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutiset 16.03 Sami Tenkanen: Kaupallinen radio 30 vuotta 17.00 Uutiset 17.03 Päivä tunnissa 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekon Euro Hockey Tour: FIN?RUS 21.15 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.03 Päivä tunnissa 00.00 Arkisto: Poliittinen moraali 02.00 Arkisto: Kulttuurivienti 04.00?06.00 Arkisto: Diplomatiaa. 00.00 Uutiset ja sää. Kuinka niissä elettäisiin kriisiaikoina? 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio Kultareunuksista arkea. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00?23.15 Dok: Kuulostanko homolta. O: Matti Kassila. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Uutiset. 03.00 Uutiset. 07.12 Maakuntaradio. ARKI TV- ja radio-ohjelmat Torstai 5.11.2015 MTV3 YLE TEEMA 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 19.40 Helsingin kaupunginorkesterin konsertin väliajalla tavataan ajankohtaisia vieraita 20.05 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti jatkuu 21.00 Italialaisen oopperan lumoa 21.45 Näkökulma: Emmi Itäranta kirjoittaa kahdella kielellä samaa tarinaa 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Paikallisradiosta päivää ja hyvästi! 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Ville Komppa. Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt, osa 75. Dokumentissa matemaatikot tarkastelevat kolmea ilmastonmuutokseen liittyvää lukua. Nykyään meidät yritetään saada hullaantumaan onnesta keinolla millä hyvänsä. 07.53 Maakuntaradio. Kolme kovaa testaa joogaverkkopalvelut. 20.30 20.55 21.05 22.00 Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Schäuble eurokriisin ytimessä Saksan valtiovarainministerin Wolfgang Schäublen alkuvuosi oli täynnä draamaa. 04.00 Uutiset ja sää. 03.45 Yöradio. 07.00 Uutiset ja sää. Miksi jotkut pariskunnat valitsevat vapaaehtoisen lapsettomuuden? Täydellisen pullareseptin metsästys. 12.30 Hehku Hehku kysyy tänään, onko ikä vain numeroita. Emilia käy kasvoklinikalla ja testaa vanhuspukua. 19.05 Ihan pihalla. 03.15 Pyöreä pöytä. N: Kalle Viherpuu, Eila Peitsalo 14.25 Euroopan uudet siirtolaiset Portugalin ja Espanjan talouslama ajaa kansalaisia muuttamaan Afrikan ja Etelä-Amerikan kehittyviin maihin. 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.55 16.57 17.00 17.04 17.07 Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Eduskunnan kyselytunti Suora lähetys. Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Murha paratiisissa (12) 6/8. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän Vieraana lastenkirjailija Timo Parvela. Ruotsilla on latteisät, millainen on suomalainen isälapsi-suhde? 19.00 Mr Selfridge (12) 10/10. 19.50 Sehän on Sibelius!: Raha ja nautinnot 4/8. 20.00 Kuningaskuluttaja Epäselvyydet ovat jälleen nostaneet päätään lomaosakekaupassa ja mitä on tapahtunut lomaosakkeen arvolle. Kreikka pysyi euromaana, mutta mitä kulisseissa tapahtui? 22.45 22.50 23.50 00.20 Uutiset Silta (16) 6/10. Puoli seitsemän Uutisikkuna 12.00 Hehku Onko ihminen pohjimmiltaan itsekäs vai epäitsekäs. 22.05 Euroopan taivaan alla. 23.00 Uutiset. 04.02 Café Tropical. 21.03 Päivä tunnissa. 00.05 Yöradio. 08.12 Maakuntaradio. 14.03 Ajantasa. Harjus kutsuu meitä tänään Lapin hienoihin erämaihin, ja siima kiristyy! Peltsin erätaidot joutuvat koetukselle. 14.10 Isot ja pienet (7) 6/7. Isoisä sairastaa ja sukulaisia saapuu tervehdyskäynnille Amerikasta asti. unelma-asunnot 11.55 Lääkärit 12.50 Jamie Oliverin etniset herkut 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Iholla 14.35 Iholla 15.05 Trinny & Susannah Skandinaviassa 16.01 Kardashianit 17.00 Lemmen viemää 18.00 Grand Designs . 21.55 Suomi tänään. 08.10 Urheiluradio. Miten luotettavia luvut ovat, ja millaisin laskentamenetelmin niihin on päädytty. O: Veikko Aaltonen. 23.30 Muistikuvaputki: Asiaa Osa 4/6. Ruokaa rakkaudella 10.30 Farmi 11.00 Koirakuiskaaja 12.00 Tanssin superäidit 13.00 Sinkkuillallinen 14.00 Koirakuiskaaja 15.00 MasterChef VIP 16.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Neljät häät Amerikassa 19.00 Lätkävaimot 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 21.00 Unelmien poikamies 23.00 Loop ja Me Naiset esittää: Olisinpa tiennyt 23.30 Sinkkulaiva USA (7) 00.30 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 01.30 Sinkkuillallinen AVA 06.00?08.30 Aamun AVAus 09.30 Jamie Oliverin kotona 10.00?10.55 Grand Designs . 15.00 Uutiset. Onko onni yliarvostettua. 09.05 Urheiluradio. 13.03 Maakuntaradio. 10.55 Pikkujuttu. Sormenjäljet ovat historiaa?molekyylisi paljastavat sinut. 20.30?20.55 Vempainmies 6/6. 03.55 Family Guy 04.25?05.59 Sky News SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää 14.00 Unelmien koti 15.00 Jamie Oliverin etniset herkut 16.00 Ruotsin surkein kuski 17.00 Walker, Teksasista (12) 18.00 Myytinmurtajat 19.00 Naapurittuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Kolme miestä ja tyttö 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Ikuisesti nuori 22.00 Antti Holma Show 23.00 Catfish . 16.00 Uutiset ja sää. Moni haluaisi päästä eroon huonoista tavoistaan. Millaisia mekanismeja tapojen ja tottumusten syntyyn liittyy? 21.55 Kino Suomi: Merisairas (12) (Seasick, 1996) Ekologinen jännityselokuva rahtilaivasta, joka ajelehtii Välimerellä ydinjätelastissa. Rikossarjat. 19.00 Ilmastonmuutoksen mittarit 1/2. maailman pienin filosofi (7) Minuus. 16.25 Schrödingerin kissa 9/15. 01.00 Uutiset ja sää. Humalankävyt ovat valmiita kerättäviksi oluenpanoa varten. 17.25 Lasso Onko onni kokenut inflaation. Meren antimet. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Ruotsalaisia salaisuuksia Kun pommit putoavat. Ruotsissa on nykyisin 65 000 väestönsuojaa, mutta moni ei tiedä niiden sijaintia. sekopäät 23.45 The Walking Dead 00.40 Da Vinci?s Demons 01.50 Luonnon salaiset kansiot 02.50 Totta vai tarua. 18.20 Radioteatteri esittää. 08.00 Uutiset ja sää. 20.03 Urheiluradio. Kuka siitä hyötyy, että juoksemme onnen perässä? 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil, Palomies Sam 18.30 Hiukkasmysteeri (7) Kalastajatyttö. 19.00 Purtavaa Pohjolasta 5/8: Göteborg. artistitunti. 07.50 Merisää. N: Bob Peck. 20.00 Uutiset. 03.02 Yöradio. 19.00 Uutiset ja sää. (Do I Sound Gay, Yhdysvallat, 2015) David Thorpe lähtee lämpimälle ja huumorintäyteiselle matkalle, kun hän yrittää selvittää, miksi hän kuulostaa ihmisten mielestä homolta. 23.45 SVT:n ohjelmaa 5.11.2015 23 FOX 06.00 Sky News 06.12 FOX Kids: 09.05 Wipeout 10.00 Sara La Fountain 10.35 Tappajaeläimet 11.35 Tappajaeläimet 12.35 Suurperheet 13.35 Uskomaton eläinlääkäri Pol 14.35 Uskomaton eläinlääkäri Pol 15.35 Aivopelit 16.00 Aivopelit 16.30 How I Met Your Mother 17.00 Family Guy 17.30 Lapin poliisit 18.00 Varastojen metsästäjät: Iso-Britannia 18.30 Järjestelmänmurtajat 19.00 The Tuomolat 19.30 Autotallien metsästäjät 20.00 Huutokaupan metsästäjät: Texas 20.30 Lapin poliisit 21.00 Villeimmät videot 21.30 Villeimmät videot 22.00 Kreisikomedia: Airheads . 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10?12.05 Lääkärit 17.00 Baletin harvat ja valitut 13.35 Suomen kaunein koti Taiteilijakotien tunnelmaa. 14.30 Mitä tänään syötäisiin? 14.35 Peter uutisvirrassa 15.00 Moderni perhe Vitivalkoinen, viininpunainen. 15.25 Moderni perhe Haleyn synttärit. 15.55 Salatut elämät (12) Janne löytyy vieraasta sängystä. 16.25 Yökylässä Maria Veitola Isac Elliot. 7/10. Siskonpeti Yle TV2 klo 21.00 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat Pesän- Seikkailu. 23.03 Yöradio. Bangladesh? laivanpurkajat. 20.00 Katastrofin anatomia (12) 8/10. Myös isän kummityttö ilahduttaa jälleen vierailulla. 14.40 Marja Hintikka Live 4/10. Naiset määräävät kaikesta. Vai määräävätkö sittenkään? Räppäri Iso-H ja toimittaja Tuomas Enbuske puhuvat perheen sisäisistä rooleista sekä vastuun ottamisesta ja jakamisesta. 15.30 Sinun viikkosi, minun viikkoni 3/4. 16.00?16.25 Imettäjät 6/8. 16.30?16.55 Uusi päivä Lanka valtaaja. lussa. 18.30 Emmerdale Tyttö tuli kotiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät Rannalla pullottaa, Eva ja Monica. 20.05 Kädettömät kokit Anna Puu. 21.50 Merisää. 20.05 Sää. 21.40 Urheiluradio. Internetin lisääntynyt käyttö vaikuttaa ilmastoon yhtä paljon kuin lentoliikenne. 06.53 Popi Kissa 07.04 Me Peltiset 07.10 Franklin ja ystävät 07.22 Samu ja Salla 07.36 Pipsa Possu 07.41 Lauri kilpa-auto 07.54 Ryhmä Hau 08.18 Viidakkokirja (7) 08.29 Kanikenttä (7) 08.41 Pok ja Mok (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontomatkalla Australiassa 10.30 Ewan McGregor: Vaaralliset avustusreitit 11.30 Annen ruokavieraat 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Murdochin murhamysteerit (12) Minä, Murdoch. 13.10 Isäntä soittaa hanuria (Suomi 1949, 72?) Tatu Pekkarisen romaaniin perustuva elokuva maalaiskylästä, jonka elämä menee sekaisin, kun kylään saapuvat samanaikaisesti tivoli ja uusi kanttori. 12.10 Urheiluradio. 12.12 Maakuntaradio. Ristiriita Kreikan, EU:n, pankkien ja Saksan välillä oli suuri. Helsinki. 14.00 Uutiset. Tuotanto: BBC. 19.45 Mittatilaustyönä Lasitaiteilija. 20.00 Prisma Studio Onko nenän kaivaminen vaarallista? Miltä räkä maistuu. 17.00 Uutiset ja sää. 15.05 Maakuntaradio. 02.00 Uutiset. 22.00 Uutiset ja sää. 09.00 Uutiset. 16.17 Maakuntaradio. Suomalaisten puheohjelmien historia katsojien kertomana. Örnsköldsvik, Ruotsi. 23.00 Fresh Meat (16) 1/8. 23.40 Angry Boys (12) 9/12. 00.10?04.04 Yle FOLK 18.00?18.54 Television uranuurtajat 4/6. HD Kuvassa Anssi Kela ja Pirjo Heikkilä. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale Ristikuuluste- TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Talouden tuhoava kuri 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00?10.55 Murha paratiisissa (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset ItäSuomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois-Suomi 04.00?05.00 Yle FOLK 04.00 Yle FOLK: FOLK-raati 05.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 5.11. 16.15 Urheiluradio. 06.30 Maakuntaradio. 8/10. 21.00 Antti Holma Show Koti. 8/8. 22.00 22.20 22.25 22.40 Eastwood, USA 1992. 21.35?21.39 Novosti Yle. Bangladesh? laivanpurkajat. 02.00 Criminal Minds (16) Demonit. Haastattelussa Proud Age -liikkeen Anna Pylkkänen. 13.00 Kioski: Kaarlen maailma Kaarle Hurtigin puheohjelmassa käsitellään popkulttuuria, internetiä ja muita maailman rakennusaineita. 13.30 Erätulilla Harjus on Pohjois-Suomen kiehtova jalokala. 20.06 Ihan pihalla. SARJA JÄÄ TAUOLLE. 03.00 Kanadan rajalla Kontillinen khatia. 03.30 Kanadan rajalla Autoostoksilla. 04.00 Frasier Kosinta. 16.21 Knietzsche . 07.10 Urheiluradio. Personal brainer Reidar Wasenius vetää aivobicciä. 03.20 Totta vai tarua. Lähdetään vieraiden miesten matkaan ja herkistystään aviorikosfolkin äärellä. deittihuijarit 00.00 Zoo (12) 01.00 Bones (16) 02.00 Lainvalvojat (7) TV5 06.15 Pulmuset 07.15 Philadelphian eläinpoliisit 08.05? 09.00 Jenkkimetsurit 12.00 Tappavat suhteet (12) 13.00 Goldbergit 13.30 Hulluna sinuun (7) 14.00 70?s show (12) 15.00 Tappavat suhteet (12) 16.00 Pulmuset 16.30 Pulmuset 17.00 Hulluna sinuun 17.30 Goldbergit 18.00 70?s show (7) 18.30 70?s show 19.00 Hullut häävideot 20.00 Maailman hauskimmat kotivideot 21.00 Hittikärpänen 22.00 Elokuva: Paha paikka (12) 00.10 Konttori 00.40 Seinfeld 01.10 Seinfeld 01.40 Miesten juttuja 02.05 Tervetuloa perheeseen 02.35 Hullut häävideot 03.25 5D: Olen strippari 04.10 Las Vegas (12) 04.55 Hullut häävideot 05.45?06.34 Tappavat suhteet (12) JIM 09.00?10.50 Onnenarpa 11.05 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 12.00 Huipputatuoija haussa 12.55 Hell?s Kitchen 14.35 Top Chef 15.30 Leijonan luola UK 16.30 Hurja remontti 17.30 Hell?s Kitchen 18.30 Leijonan luola UK 19.30 Poliisit 20.00 Poliisit 20.30 Panttilainaamon autospesialistit 21.00 Martina ja hengenpelastajat 22.00 Talent UK 23.25 Talent UK 23.55 Muinaiset avaruusoliot (7) 00.55 Arktiset vedet 01.25 Mestariampuja LIV 09.00 Hurja remontti 10.00 Sikke . 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset. 18.55 Ihan pihalla. Näin paistat pihvin, korjaat sähköt ja silität paidan. YLE FEM 07.25?15.00 SVT:n ohjelmaa 15.57 Kysy Laralta (7) Koukussa. 16.09 Clay Kids (7) Näkymätön tyyppi. NELONEN 06.00 Lego Ninjago (7) 06.15 Lego Ninjago (7) 06.25 Lego Ninjago (7) 06.40 Lego Ninjago (7) 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Pound Puppies 07.25 Tashi (7) 07.40 Tashi (7) 07.55 Merieläinten pelastajat 08.25 Eläinten ABC 08.55 Gordon Ramsay?pannu kuumana 09.55?10.55 Kaksi julkkista ja yhdet häät 13.50 MasterChef Australia Kritiikin varassa. 15.05 Hauskat eläinvideot 15.15 Gordon Ramsay . Melker Becker tutustuu Tukholman maanalaisiin väestönsuojiin. 09.10 Sää. 18.03 Ihan pihalla. 18.50 Merisää. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 11.00 Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 19.03 Urheiluradio. Selostus Niki Juusela. 21.00 Siskonpeti 4/12. Palvelinsalit tarvitsevat energiaa tilojen viilentämiseen. 16.55 Tanskalainen maajussi 4/10. 12.45 Merisää. (126?) Pääosissa: Clint Eastwood, Gene Hackman, Morgan Freeman, Richard Harris, Jaimz Woolvett, Saul Rubinek, Frances Fisher, Anna Thomson. 01.10 Americans (7) Petollisella maaperällä. näjä. 17.20 Maakuntaradio. Seikkailu. 21.25 21.50 21.55 22.00 Noin viikon uutiset Uutiset Urheiluruutu Jääkiekon Euro Hockey Tour: SWE-CZE Ruotsi? Tshekki. 01.02 Yöradio . Oppilailla on hermot kireällä Tanskan kuninkaallisen baletin balettikoulussa. rintö. 22.00 Kauppaneuvos Jethro 23.00 23.30 00.00 00.30 01.00 Juontaja-Jethro. Poliisit (7) Kotka. Poliisit Oulu. Poliisit Hämeenlinna. Poliisit Vantaa. Arman ja viimeinen ristiretki (7) 2/8. unelma-asunnot 19.00 Pientä pintaremonttia 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Perheen jalokivi 23.05 Kardashianit 00.05 Mentalist (12) YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Richard Ayoade testaa minikokoisten laitteiden kiinnostavimmat uutuudet. Voisivatko pienet kojeet tuoda kaivattua lisätilaa teknologian valtaamiin koteihin? 21.00 Tiededokumentti: Tapojen orjat Tupakointi, ylensyönti, pakkomielteinen shoppailu ja kynsien pureskelu... 21.00 Uutiset. 18.00 Uutiset. Isän elämänmuutos. 10.03 Ajantasa. Emilia selvittää, mitä doula tekee. Pääosissa Pirjo Heikkilä, Niina Lahtinen, Krisse Salminen, Sanna Stellan, Joonas Nordman, Jarkko Niemi. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. pannu kuumana Intialaiset ravintolat kilpasilla. 16.20 Frasier Kosinta. 16.50 Kaverille ei jätetä 4/10. Tumor cerebri. 17.50 Suomen huutokauppakeisari Aki ja Heli pääsevät tutustumaan kotimuseoon. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 2/8. 12.00 Uutiset ja sää. Mitä on jakamistalous? 11.00 Valkoista valoa: Tilan valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio: Sibelius-marraskuu 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat: Arpinaama 18.10 Viiden minuutin matka
Silti vain aniharva suomalainen taitaa sen. Yksilöurheilijoita on jo nippukaupalla valittu Rioon. Yksilöpuolella ilmaantuu silloin tällöin huippulupauksia. Se sitäpaitsi kannustaa meitä itseämmekin liikkumaan terveytemme hyväksi. Joukkuelajit ovat meillä suosittuja, mutta yksikään kesälaji ei yllä olympiakisoihin . Sen loiventamista vaaditaan, mutta järjestäjät eivät ole herkkäkorvaisia. tämän Vuoden urheilijAVAlintA n n n oliko kimi räikkönen tahallaan syyllinen kolarointiin ja maanmiehensä päälleajoon Sotshissa. Ruotsissa lupaava roosa mört kauhoi 26,86. Peukut pystyyn! rAutAkAnsleri, n n n suomen jääkiekon maan ykkösurheilulajiksi nostanut kalervo kummola luopuu puheenjohtajuudesta. Surutkin voi heittää helpommin kavereiden hartioille. Törmäys edellään ajavan Bottaksen suistamiseen minuutin päässä olevalta bodiumpaikalta oli jäätävän kylmä ja epäurheilijamaisen harkittu (tallin määräys agressiivisuuden lisäämisestä) teko. Osapuilleen samoihin aikoihin hanna-maria seppälä oli Singaporen MC-kisassa kuudes 26,10. Yhteistä on se, että molemmat ovat porvarikomennossa. n n n on tuotapikaa edessä. Ollaan kansainvälisissä rankingeissakin melko korkealla vaikkei aivan maailman ykkösiä. Suomalaisille on itsetunto tosi tärkeää. Menestyjiä seurataan. Kavereita on kaiken aikaa joukkueissa ympärillä, on riemua ja iloa. ei ainakaan toistaiseksi. Mieleen tulee vuosien saatossa painonnoston Pentti Anttila, koriksen Pentti Arajärvi, ja on niitä jokunen muukin, kuten valtioneuvos teemu hiltunen, näiden satojen porvarijohtajien joukossa. Niinpä Jääkiekkoliiton tuleva puheenjohtajakin tulee Kummolan kokoomusleiristä. Veikkaukseni on, että hän on kokoomusministeri lenita toivakan aviomies. Le h tik u va / tt An iA im o-K is oiv to Timanttiliigan voittanut Tero Pitkämäki on jälleen vahvoilla vuoden urheilijan valinnassa. Urheilumme ja taloutemme ovat huolestuttavassa tilassa. On sosiaalista kanssakäymistä. Juoksija Amanda Vainio Yleisurheilu on meitä Kauko-Aatos Leväaho Kirjoittaja on urheilutoimittaja ja -tietäjä. on yksi. Nyt hänelle itselleen kävi siinä kalpaten ja Bottas nousi bodiumille.. Me vaadimme siltä kansainvälistä huippuosaamista. Vaikka etenkin porvarilliset urheilujohtajat meillä mielellään korostavat, ettei urheilu ja politiikka kuulu yhteen, asia on tismalleen päinvastoin. Vaikka joukkueemme ovatkin olleet maailmalla menestyjiä, tuskinpa jotain joukkueen pelaajaa tai koko joukkuetta tullaan valitsemaan. Keihäs ja ampumahiihto ovat olleet suosikkejamme: Timanttiligan lajivoittaja Tero Pitkämäki ja MC-kakkonen kaisa mäkäräinen. Uskomaton määrä lajifaneja matkustaa koris- ja lentismaajoukkueita kannustamaan maailmalle. Hieno harrastus tuo urheilu. Porvaristo ja liikeelämä (= EK) hallitsevat Suomen urheilua. Ne pitävät myös huolen valta-asemiensa jatkuvuudesta. Meillä on satakunta urheilulajia, mutta kuinka useassa niistä onkaan sallittu puheenjohtajuus vasemmalle puolelle. Hän ui Espoonlahdessa 50 vapaata 26,03. Edessä on muiden muassa hiihdon MM-tapahtuma Lahdessa. Lahti on jäänyt mieleen enimmäkseen positiivisista seikoista, mutta ovathan siellä arkistossa myös ne hiihtoamme tahranneet dopingkisat. Maailmanmestarin maine himmeni. Keitä löytyisi heidän rinnalleen? Ehkä painin MM-hopeaa valloittanut Petra olli. Suomi on edelleen urheilun arvokisajärjestäjänä arvostettu. 24 5.11.2015 ARKI Kolumni Vihellys Kimi Räikkönen oli liian röyhkeä! suomalaisia kovasti kiinnostava yksilöurheilulaji. Nyt tulevia kisoja kuumentaa jo etukäteen katsomoiden edessä oleva tiukka alamäkimutka. Tämän katalan tempun takia Bottas jäi kahdenneksitoista, vaikka oikea paikka olisi ollut kolmas eli Räikkösen edellä. Mexikossa viime sunnuntaina Kimi yritti jälleen sääntöjenvastaisuutta nyt estämällä Bottaksen ohiajon. tero Pitkämäki ja Antti ruuskanen ovat jalokiviämme. Nuorisomme harrastaa nykyisin mieluummin joukkuelajien riemua kuin tosi kovaa yksilöurheilua. Kun auto eivätkä sääntöjen noudattamisen mukaiset ajotaidot riittäneet hänelle Valtteri Bottaksen nujertamiseen, avuksi tuli röyhkeys. Yksilö on usein erakkopuurtaja. Lätkä, koris, lentis ja myös salibandy ovat kansainvälisestikin menestyneet aika mukavasti. Ei onnistunut. Toinen on uimari, 14-vuotias nea-Amanda heinola. Varsinkin kun kohteena oli toinen suomalainen. Onneksi Bottas ei menettänyt henkeään. Kilpailun jury rankaisi Räikköstä puolen minuutin tuomiolla ja sijaluvun pudottamisella kahdeksanneksi. Valinnassa ei ole kirkasta ykkösmenestyjää