Demokraatti 06.02.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 1,20 e (sis.alv) Tua Onnela Jan von Wricz Rekowski, Linus Sola ja Maria Markkula kertovat kunnalle, mitä lapset tahtovat. Todelliset vaikuttajat... ...8?11. Virtanen on sairausloman tarpeessa ...22 Helsinkiin tarvitaan enemmän kohtuuhintaisia asuntoja ...3 120 vuotta PER JANTA I 6. N:o 18, 007450-15-6 . Torsti moittii metropolihallinnon jarruttajia ?Linjatonta politiikkaa isossa asiassa?...6 B. H e lmi ku uTA 2015 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
Heidän mieles- n tään aselähetykset saattaisivat vain voimistaa konfliktia. Saksan ministerin mielestä ratkaisuun pääsemiseksi pitäisi painostaa Itä-Ukrainan kapinallisia ja Venäjää taloudellisin ja poliittisin keinoin. n Rikoslakia on tällä vaalikaudella kiristetty selvästi seksuaalirikosten osalta, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Henrikssonin mukaan julkisuudessa viime aikoina olleet valitettavat tapaukset ovat niin vanhoja, että tuomiot on jouduttu antamaan aiemmin voimassa olleen lainsäädännön perusteella. 6.2. Nimipäivät tänään: Tiia, Terhi, Teija, Tea, Terhikki (ruots.) Dorotea, Dora, Tea, Dorrit Aurinko nousee: Helsingissä 8.24 Oulussa 8.50 Nimipäivät lauantaina: Riku, Rikhard (ruots.) Rikard, Dick Nimipäivät sunnuntaina: Laina (ruots.) Rigmor, Lillemor, Moa Nimipäivät maanantaina: Raija, Raisa (ruots.) Uutiset Demokraatti.fi 3 ?Danske Bank tarjoaa asuntovelallisille lyhennysvapaan vuoden ilman kuluja. Minun aikani on helmikuun lopussa. Nyt jokainen voi leikkiä Kreikkaa. Vaasa Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 . 0200 71000. Ei juurikaan lainakuluja.? 4?5 6 ?Tarvitsemme asuntopoli tiikkaan massiivisen kään nöksen? Perusopetuksesta napsais tu 6 miljoonaa palautuu, Tuki telakalta irtisanotuille ilahduttaa Raumalla, pääkirjoitus Pilvi Torsti kummastelee metropolihallinnon jarrut tajia Ajatuspaja 8?11 12?13 14?15 16?17 18?19 Aurinko laskee: Helsingissä 16.46 Oulussa 16.15 -8...-5 -4...0 1...2 Uutiskertaus Mikael Jungner Twitterissä ?Mepeillä oon mahdollisuus tutustua TTIP asiakirjoihin ns. Muu Suomi: puh. Helsinki, Uusimaa, . Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Avoimuus alkutekijöissä.? Liisa Jaakonsaari Twitterissä Useat eurooppalaiset puolustusministerit ovat ilmoittaneet haluttomuutensa lähettää aseita Ukrainaan. Asian esille toi eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaiset, joiden kansanedustaja Pentti Oinonen vaati teoille kovempaa rangaistusasteikkoa. Isosti vaikuttamassa Päivä kuvana Vuorenrinteeltä AFP Photo / Kazuhiro Nogi Keskustelua ja taustaa Keskustelua ja taustaa Keskustelua ja taustaa Arki 20 Vaalipäällikön terveiset 22 Sarjakuvat, ristikko 23 Yhdistystoiminta 24?27 Radio ja tv 28 Tuula Haataisen kolumni Kyllä japanilaiset osaavat! Sapporon Lumifestivaalien antia voi ihailla viikon ajan. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Tampere Uutistoimitus (02) 277 0477 . Mikkeli (03) 212 9455 Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi varhaisjakelu: . 0200 55888 puh. 0800 96675 puh. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus . Tampere ja ympäristö: . 0200 30011 puh. lukuhuoneessa
Ara-asuntoja tarvitaan lisää.. Kohtuuhintaisen asumisen tulisi olla myös elinkeinoelämän intresseissä, koska ihmisten pitää liikkua työpaikasta toiseen, Taipale toteaa. Taipaleen mukaan metropolihallinto olisi tarpeen myös asuntotuotannon kannalta esimerkiksi juuri siksi, että ihmiset liikkuvat kunnasta toiseen. . On yhdyskuntarakenteen tuhlaamista, jos emme esimerkiksi keskitä asuntorakentamista olemassa olevan vahvan liikenneinfrastruktuurin äärelle. Getty Images Kohtuuhintaisen asumisen tulisi olla myös elinkeinoelämän intresseissä, koska ihmisten pitää liikkua työpaikasta toiseen. Joustavaa asumista Kaikenlaisia kohtuuhintaisia asuntoja kaivataan lisää, mutta Taipale itse korostaa vuokraasuntojen lisäämisen tärkeyttä. Tästä on kyse: ?? ?? ?? ?? Helsingin sosialidemokraatit asetti työryhmän keväällä 2013 selvittämään ja tekemään ehdotuksia kuinka Helsingissä voitaisiin edistää kohtuuhintaista asumista sen eri muodoissa. Työryhmän puheenjohtajana toimi VTM Ossi Paukku ja jäseninä KTM Antti Koskela, VTM Olavi Lehtinen, OTM Mikko Luukkonen, erikoismestari Sakari Saikkonen sekä VTM Reijo Vuorento. Työryhmä ei ole ehdotuksissaan ottanut puoluepoliittista kantaa, vaan on pyrkinyt tarkastelemaan asiaa asunnontarvitsijoiden kannalta ja analysoinut kaupungin tekemiä asuntopoliittisia päätöksiä. Työryhmä teki ehdotuksia mm. Nyt painotus on ollut, että 20 prosenttia on ara-tuotantoa, ja siitäkin on viime vuosina jääty paljon, koska kovan rahan asunnot ovat menneet kaupaksi. Meidän pitäisi panna isompi kartta pöydälle ja katsoa sen puitteissa järkevää yhdyskuntarakennetta. UUTISET 6.2.2015 3 ??Työryhmä esittää 2 500:n uuden ara-asunnon rakentamista ?Tarvitsemme asuntopolitiikkaan massiivisen käännöksen? Helsingin sosialidemokraattien asettaman työryhmän tekemän tuoreen selvityksen mukaan Helsingissä kohtuuhintaisten asuntojen määrä tulee laskemaan paljon ja asuntomarkkinat kaupallistumaan entistä enemmän, mikäli nykylinjaa asuntotuotannossa jatketaan. Painetta muuttaa nykyistä 20?40?40-jakaumaa on. SDP:n kaupunginvaltuutettu Kaarin Taipale kommentoi, että asuntotuotannon jakauma kaipaa muutosta. Siellä on hyvin pitkä traditio vuokra-asuntojen rakentamisessa. Uusille seuduille muutetaan esimerkiksi työn perässä ja asuntotuotannon tulisi tarjota joustavuutta tähän tarpeeseen. . Jakauma määritellään kaupungin asunto-ohjelmassa, jossa linjataan, kuinka paljon asuntotuotannosta on valtion tukemaa ara-tuotantoa, minkä verran rakennetaan kaupungin osittain säätelemiä hitas-asuntoja ja kuinka paljon on yksityisesti rahoitettuja niin sanottuja kovan rahan asuntoja. . kaavoituksen nopeuttamisesta, ATT:n yhtiöittämisestä ja kelluvien asuntorakennusten koerakentamisprojekteista. Kaarin Taipale sanoo, että asuntotuotannon jakauma kaipaa muutosta. Ara-tuotantoa täytyy lisätä ja varmistaa, että tavoitteissa pysytään, Taipale sanoo. Työryhmä esittääkin, että kaupungin luovuttamille tonteille rakennetaan seuraavan 10 vuoden aikana noin 2 500 araasuntoa eli valtion tukemaa vuokra-asuntoa vuosittain. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Hän huomauttaa, että asuntopolitiikkaa harrastavat usein ihailevat kaupunkina Wieniä. . Laivat kääntyvät hitaasti, mutta me tarvitsemme asuntopolitiikkaan massiivisen käännöksen, Taipale sanoo. Taipaleen mielestä on tärkeää ymmärtää, että nykypäivänä ihmisillä on suurempi liikkumisen tarve. Painetta muuttaa nykyistä 20?40?40-jakaumaa on
Se on budjetissa Hallitus ei löytänyt sopua äitiyslaista Hallitus ei ole päässyt sopuun äitiyslaista, jolla oli tarkoitus helpottaa vanhemmuuden tunnustamista kahden äidin perheissä. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) vahvisti eduskunnan kyselytunnilla torstaina, että asiasta ei löytynyt hallituksen sisällä yhteisymmärrystä. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman vahvisti STT:lle, ettei puolue ole hyväksynyt lakia, josta ei ollut sovittu hallitusneuvotteluissa. STT. Se on budjetissa, Rinne vastasi. Hän myös korosti, että palautettava kuusi miljoonaa ei ole pois mistään muusta. Päivähoidon rajauslain vii- västyminen aiheutti ennen joulua sen, että korvaava säästö piti tuolloin etsiä muualta. Eriarvoisuus on otettu tosissaan Marja Luumi Demokraatti SDP:n kansanedustajia kiinnosti kyselytunnilla se, miten hallitus on pyrkinyt kaventamaan eriarvoisuuden kuilua. . Ryhmäkokoja on myös muun muassa pyritty pienentämään. . Erot koulujen välillä ovat huolestuttavan suuria. 4 6.2.2015 UUTISET Lehtikuva / Jussi Nukari Valtiovarainministeri Antti Rinne (kesk.) pyytää vastausvuoroa. Lupasin silloin, että tämä raha palautuu tavalla tai toisella takaisin sovittuun käyttöön. Hän totesi kysymyksen olevan hallituksen sisällä herkkä. Vieressä pääministeri Alexander Stubb (vas.) ja puolustusministeri Carl Haglund kuuntelevat. ??Antti Rinne pitää lupauksensa Perusopetuksesta napsaistu kuusi miljoonaa palautuu Hallitus nipisti tämän vuoden talousarviossaan yleissivistävän koulutuksen kehittämisestä kuusi miljoonaa euroa. Eloranta kysyi, miten hallitus on politiikassaan ottanut huomioon eriarvoisuuden vähentämisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Valtiovarainministeri Rinne korosti, että työ on paras lääke eriarvoisuuden vähentämiseksi ja siksi talouskasvun nousu on ensiarvoisen tärkeää. Hänellä oli kuitenkin esiteltävänä listaa, miten tällä vaalikaudella on pyritty kuromaan kuilua pienemmäksi: muun muassa eläketulovähennyksen korotus, lapsivähennys, työttömien perusturvan korotus ja toimeentulotuen tasokorotus. Lähikoulusta se paras koulu Kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) oli huolestunut nykysuunnasta, jossa eriarvoistuminen alkaa jo peruskoulussa. . Lain koh- talosta kysyi vihreiden kansanedustaja Jani Toivola. . Köyhän miehen elämä on 12 vuotta lyhyempi kuin rikkaan, Eeva-Johanna Eloranta (sd.) huomautti. Hän epäili, että heikosti toimeentulevalla ei ole varaa terveyskuluihin. Ei ole enää kysymys valinnasta tai arvoista, vaan pitäisi olla hyvin yksinkertaisesta, itsestään selvästä yhdenvertai- suudesta, Toivola perusteli lain tarvetta. Hufvudstadsbladet uutisoi keskiviikkona, että kristillisdemokraatit ovat torpanneet äitiyslain. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) lupasi viime vuoden puolella, että raha palautuu perusopetukseen ensimmäisessä lisäbudjetissa. Vasemmistoliiton Silvia Modig kysyi torstain kyselytunnilla, pitääkö Rinteen lupaus vielä tässä vaiheessa paikkaansa. . Lähikoulu ei aina olekaan aina se paras. Hän korosti, että oppimistulokset vaikuttavat lapsen tulevaan elämään. Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) myönsi, että koulut ovat alkaneet eriytyä, vaikka periaatteena on se, että lähikoulu on se paras koulu. Hänen mukaansa siihen vaikuttaa lähikoulua ympäröivä asuinalue. Lupasin silloin, että tämä raha palautuu tavalla tai toisella takaisin sovittuun käyttöön. Suuri määrä maahanmuuttajia, työttömiä ja heikko koulutustaso vaikuttaa myös kouluun. Kiuru korosti, että hallitus on vastannut haasteeseen. Rahaa on laitettu historian ainoana hallituksena koulujen eriarvoisuuden vähentämiseen
Nyt katseet on käännettävä uuteen. Suomen talous kipuilee vielä pitkään pidempään odotellut valon merkkejä vuodesta 2007 alkaneen taantumatunnelin päästä. Parhaimmillaan olimme paperin ja siihen liittyvien koneiden valmistajina. Voi olla, että odottavan aika käy hyvinkin pitkäksi, sillä Suomi on yhä pysähtyneisyyden tilassa. Tarvitaan vahvaa valtiota ja yhteiskuntaa viemään Suomi jälleen nousuun. Ikävä kyllä ne ovat vain turhan pieniä jättimarkkinoille, eikä markkinointitaitommekaan ole parhaalla tolalla. Kotimarkkinoita puolestaan riivaa kuluttajien hiipuva ostovoima ja siihen sopimaton hinnoittelu. Nyt tarvitaan rakenteellisia, valtion avustamia investointeja, maltillisia palkkaratkaisuja, ostovoimasta huolehtimista ja useita rakenteellisia uudistuksia, joiden toteutumista vauhditetaan koulutuksella. Eikä nousuun ylletä ihan pian. Näin laukoo virolainen puolustuspoliitti- nen tutkimuslaitos RKK. Paljon kohkattu elintarvikkeiden hinnanalennus tuskin heilauttaa hintaindeksiä alaspäin, sillä alennukset kohdistuivat vain murto-osaan päivittäistavarakaupan kymmenien tuhansien tavaranimikkeiden valikosta. Suomen nostamiseksi ei ole taikatemppuja. Rahoitus mahdollistaa mielestäni aivan yksilöllistenkin tarpeiden huomiointia, Salonen sanoo. Salosen mukaan nyt tarvitaan uskallusta tarkastella tilannetta laaja-alaisesti, jotta löydetään kaikkein vaikuttavimmat tavat tukea telakalta irtisanottuja. Ja kun ei investoida, ei vienti vedä. Orastavia merkkejä on toki ilmassa esimerkiksi selluloosan suhteen. Oleellista on ollut Salosen mukaan sekin, että raumalaiset eivät ole itsekään jääneet tuleen makaamaan, vaan kaupunki on aktiivisesti etsinyt ratkaisuja kiperään tilanteeseen. Valtio myönsi jo alkusyksystä puolen miljoonan euron määrärahan, jolla tukitoimet telakalta työttömiksi jääneille pystyttiin käynnistämään. . Ennen some-aikaa tästä olisi syntynyt myrsky vesilasissa, nyt laineet löivät Kiinasta Argentiinan rannikolle saakka. Jäistä. Mutta paperin käyttö kasvaa vain kehittyvissä maissa, eikä sielläkään enää pitkään. Sen paremmin vienti kuin kotimarkkinatkaan eivät vedä. Tulevakaan vaalikausi ei riitä kokonaan korjaamaan valuvikaa. Tähän jaMaan jouTuMisTaMMe Noin 600 työntekijää sai syksyllä 2013 lähtöpassit STX Rauman telakalta. Ilmapuntari juhani.aro@demari.fi Twitter: @AroJuhani www.facebook.com/juhani.aro Hyytävää. Deflaatiopeikkokin kurkkii aivan nurkan takana. Kun purkaa vientimme tilaa, huomaa, että Suomesta on tullut investointitavaroiden tuottaja. Hän mainitsee, että Raumalla aloittanut uusi telakkayhtiö, joka toimii verkostoperiaatteella, voisi olla yksi tulevaisuuden mahdollisuus. . Ruotsi on puoli-impotentti . siis puolustuksellisesti. Nyt voidaan esimerkiksi kartoittaa, puuttuuko seudulta joku yritys, joka voisi olla osa tätä verkostoa, ja löytyykö telakalta työttömäksi jääneistä ihmisistä sellaista, jolla olisi tarvittavaa osaamista perustaa tällainen yritys. Uusiutuva sellu öljypohjaisen muovin korvaajana on tulossa, mutta sen nousu paperintuotannon volyymeihin kestää vielä vuosia. UUTISET 2,4 miljoonan tuki telakalta irtisanotuille ilahduttaa Raumalla Raumalla iloitaan Euroopan globalisaatiorahastolta saatua rahoitusta, jolla voidaan panostaa STX Finlandin telakalta irtisanottujen tukitoimiin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Tehdyn päätöksen arvo on 2,4 miljoonaa euroa, josta globalisaatiorahaston osuus on 60 prosenttina ja Suomen valtion 40 prosenttia. SDP:n raumalainen kansanedustaja Kristiina salonen kiittää työministeri Lauri ihalaista (sd.) ministerin tekemästä pitkäjänteisestä työstä äkillisen rakennemuutoksen kouriin joutuneen Rauman tilanteen helpottamiseksi. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Minusta on kuunneltava tarkkaan näiden työttömäksi jääneiden näkemyksiä siitä, mikä olisi heille hyödyllisintä. Ei järjestetä koulutuksia ja kursseja vain kurssien vuoksi, vaan kuunnellaan aidosti tätä joukkoa ja vastataan niihin tarpeisiin, joita sieltä nousee. Hän vankisti maiden välisiä suhteita pilailemalla twitterissä kiinalaisten vaikeuksista lausua kirjaimia l ja r espanjalaisittain. Vientimme vetää, kun maailmalla investoidaan. Tosin Suomen puolustuskyky saa RKK:lta vain vähän Ruotsia suopeamman arvion. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Argentiinan presidentti Cristina Kirchner on parhaillaan ystävyysvierailulla Kiinassa. Viimeisimmät tilastot, joita olen nähnyt, kertovat, että telakalta työttömiksi jääneitä on jo saatu hyvin työllistettyä. Sieltä voisi löytyä uusia vientikohteita yrityksillemme. Rahoitusta voitaisiin käyttää yrityksen perustamiseen, Salonen visioi. Wikimedia commons Suomi oli pitkään maailman johtavia paperintuottajia. Sama on tilanne monen muunkin vientituotteeksemme ajatellun kohdalla. Moni on jo n n n selittää se, että olemme tehneet tuotteita, jotka eivät enää mene kaupaksi. Some ei ole hanskassa edes presidenteillä. Edelleen on kuitenkin vajaa kaksi sataa telakalta irtisanottua työttömänä, Salonen kertoo. Pääkirjoitus 5 6.2.2015 Juhani Aro Tua Onnela Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi Tähtäimessä vaikuttavat tukitoimet Vaikka globalisaatiorahastosta liikenee tukea vain telakalta irtisanotuille, hyötyvät lisäresursseista muutkin, kun rankasti kuormittuneiden työttömien palveluiden taakkaa pystytään keventämään. Yhtiö ei itse työllistä, vaan työllistää alihankkijoiden kautta. Aiemmin bulkkituotteena ja paperi- ja pahvitavaran raaka-aineena tunnetuksi tulleen sellun käyttö on saamassa ihan uusia muotoja muovin korvikkeena. Tukirahoilla telakalta irtisanotuille pystytään tarjoamaan paljon kaivattua täsmäpalvelua. . Niinpä kärsimme nyt markkinatalouden rautaisesta laista: jollei joku tavara ja sen hinta tyydytä asiakasta, se pyyhkäistään armotta pois. On aika kääntää katseet muualle, vaikkapa ympäristöteknologiaan. Puhtaasta vedestä ja ilmasta alkaa olla maailmalla pula. Ruotsissa ilmeisesti muistetaan Tarja Halosen presidenttikaudellaan sanoma lausahdus siitä, kuinka Ruotsi antaa naapurien huolehtia puolustuksesta
Lopullinen ratkaisu tehdään tiistain valtuustossa. Kun sotelaki valmistuu, sovellamme tilannetta sen mukaisesti. Kaupunginhallituksessa kaksi SDP:n edustajaa äänesti esityksen ja yksi sen pöydälle panon puolesta. Jos valtuusto hyväksyy ulkoistamisen, se olisi tähän saakka suurin perusturvan ulkoistaminen Suomessa. Kaupunginhallitus kokoontuu ennen valtuustoa, joka saa asiasta esityksen, sanoo itse ulkoistamisen kannalla oleva Huupponen. . Kun ei saada kymppiä, ei heidän mielestään kannata ottaa kasiakaan. Uusi yritys aloittaisi toimintansa toukokuun alussa ja sotepalveluja siirtyisi sille noin 80 miljoonan euron arvosta vuodessa. Samalla noin 500 kaupungin työntekijän tilinauhoissa vaihtuisi työnantajan nimi.. Tämä on linjatonta politiikkaa seudun kannalta todella isossa asiaa. Hän muistuttaa, etteivät kuntaliitokset juuri muita houkuttele, joten niistä haaveilu on turhaa. . Esitys hyväksytään tai hylätään. Myös yhteinen metropolikaava on merkittävä väline, jota on toivottu. Yhteisen ajattelun ja päätöksentekokyvyn luomisesta asioihin, jotka vaikuttavat meidän jokapäiväiseen elämäämme, Torsti painottaa. . Lausuntoaika metropolihallintoa koskevasta lainsäädäntöluonnoksesta päättyi keskiviikkona. SDP:n Helsingin kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Pilvi Torsti pitää tärkeänä, ettei metropolihallintoa kuopata. Helsingin kaupunginhallitus jätti maanantaina lakiluonnokseen kielteisen lausunnon, johon SDP jätti lakia kannattavan eriävän mielipiteen. Torstin mukaan metropolihallintomallin avulla pystytään vaikuttamaan ongelmiin, joista on keskusteltu jo pitkään . hajanainen yhdyskuntarakenne, asuntopula, maankäyttö sekä ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikka. . Missä on Helsingin kokoomuksen vastuu seudullisesta kehittämisestä ja pääkaupungin kehittämisestä, joka on koko Suomen elinkeinopolitiikan kannalta aivan keskeinen juttu, Torsti kysyy. SDP:n yhtenäinen linja Torsti korostaa koko seudun SDP:n edustajien ottaneen yhteisen yhdyskuntapoliittisen linjan, jonka takana seistään. Vaikka täyttä kymppiä metropolihallintolaista ei saataisikaan, on SDP:n mukaan parempi edetä kuin pysähtyä kokonaan. olivat myönteisen lausunnon kannalla. Herää kysymys, vaikuttaako tähän valtiotasolla muuttunut asema hallituksesta oppositioon, Torsti sanoo. Kummastusta herättää myös, miksi Helsingin kokoomus edelleen haikailee kuntaliitoksia ja jarruttelee metropolihallintoa. Puutteita voidaan korjata jatkovalmistelussa, Torsti muistuttaa. . Missä on Helsingin kokoomuksen vastuu seudullisesta kehittämisestä ja pääkaupungin kehittämisestä, joka on koko Suomen elinkeinopolitiikan kannalta aivan keskeinen juttu? Pilvi Torsti pitää tärkeänä, ettei metropolihallintoa kuopata. Pieksämäen sotesoppa ratkeaa ensi viikolla Pitkään vatvottu Pieksämäen kaupungin sopesoppa ratkeaa ensi tiistaina valtuuston kokouksessa. Tämä on vuosikymmenien tilaisuus, jota ei pitäisi jättää käyttämättä, Torsti painottaa. Ja ri So in i Valtioneuvoston linjauksia metropolihallintoa koskien odotetaan ensi viikolla. Viime vaiheessa käsittelyssä on ollut kaupunginjohtaja Tapio Turusen esitys perusturvan ulkoistamisesta Pihlajalinnan ja kaupungin muodostamalle yhteisyritykselle. Pihlajalinna on neljän yksityisen terveysalan yrityksen muodostama ryhmittymä, jonka osuus yrityksestä olisi 51 prosenttia. Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli markku.lahikainen@ demari.fi . 6 6.2.2015 UUTISET ??Pilvi Torsti kummastelee metropolihallinnon jarruttajia ?Kyse on arjen asioiden fiksusta hoitamisesta? Kummaa politiikkaa Torsti kummastelee syitä siihen, miksi Helsingissä päädyttiin kielteiseen lausuntoon. Vielä kesällä SDP, vasemmisto- Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi liitto ja vihreät . Tätä on vaikea ymmärtää. Se pitää nyt kokeilla. Nyt on tarjolla ensimmäistä kertaa malli, jossa demokraattisesti vaaleilla valitut ihmiset lähtevät rakentamaan yhteistä näkökulmaa ja viemään seutua eteenpäin. Kun tämän nimi on metropolihallintolaki, se on harmi kyllä mieltynyt kansalaisten mielissä hallinnolliseksi asiaksi, vaikka tosiasiassa kyse on arjen asioiden fiksusta hoitamisesta. Vihreät kuitenkin muuttivat nyt mieltään. Puolue perusteli tätä sillä, että nyt näkyvissä ei ollut heidän toivomaansa vahvaa metropolihallintoa. . eli selvä enemmistö . Hylkäys ja pöydällepanokin merkitsevät sitä, että aika loppuu ja tämä peli on pelattu, sanoo kaupungin- hallituksen uusi puheenjohtaja Erkki Huupponen (sd.). Huupponen seurasi vuoden vaihteessa hallituksen puheenjohtajana viime kuntavaaleissa kuntapolitiikkaan palannutta Raimo Mähöstä, joka nyt jättäytyi tehtävästä ja samalla myös valtuuston jäsenyydestä. Suomen suurin sote-ulkoistus Viime tiistaina kaupunginhallitus pani äänin 5?4 ulkoistamis- esityksen pöydälle sillä perusteella, että keskeiset virkamiehet olisivat esteellisiä asian valmisteluun.
UUTISET Sosialidemokraattinen sanomalehti täyttää 120 vuotta Demokraatti julkaisee 27.2.2015 juhlanumeron ?Rientäkää ajoissa varaamaan ilmoitustila, että yrityksenne, yhteisönne ja yksityisten nimionnittelut ehtivät mukaan 120-vuotisjuhlalehteen.? Tarjoamme Teille ilmoitustilaa juhlanumerosta hintaan 2,70 euroa / pmm + alv. Varaathan ilmoitustilasi mahdollisimman pian tai viimeistään maanantaina 23.2. klo 15.00 mennessä. Aila Pääkkö 09 701 0560 aila.paakko@demari.fi Piirun verran punaisempi. 6.2.2015 7
He kiikuttavat toimittajan kahvioon, ottavat keittolautaset eteensä ja käyvät asiaan. Rohkeus riitti osallistumiseen Markkula, Sola ja von Wricz Rekowski kertovat, että ovat päätyneet Tampereen lasten parlamenttiin koulujensa oppilaskuntien kautta. Kolmikko mainitsee esimerkiksi liikuntavälineet, tapahtumat ja erään liikennejutun, jonka yksityiskohdat jäävät tällä erää käsittelemättä. Von Wricz Rekowski on lisäksi käynyt Helsingissä lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin jaostossa. . Sen tässä kyllä huomaa, että tämä ei ole vain puhumista vaan tässä tehdään myös. Niitä on paranneltu, ja me maistellaan, ovatko ne nyt hyviä eli voidaanko ne palauttaa takaisin listalle, von Wricz Rekowski kertoo. . Kaikki lapsethan haluavat vaikuttaa jollain tavalla, mutta sitten ei vain tyyliin riitä rohkeus lähteä tämmöiseen mukaan. Täällä me nytkin pidetään pistettä, Markkula sanoo. Von Wricz Rekowskin arvio lasten parlamentin vaikutusvallasta on erityisen vakuuttava, koska hän on nähnyt myös näennäisvaikuttamista. . Minä olen päässyt vaikuttamaan Tampereen ateriaan isosti, koska olen ollut mukana Tampereen aterian yhteistyöpalavereissa, Markkula lisää. Ei pelkkää puhumista Maria Markkulan, Linus Solan ja Jan von Wricz Rekowskin mukaan lasten ääni kuuluu Tampereella yleisesti ottaen hyvin. Nyt meidänkin juttuja on vähän väliä lehdessä. Olen siitä tyytyväinen, että minulla riittää, Markkula jatkaa. Sola tiivistää perustelut kahteen lauseeseen: . Ei nyt ehkä niin usein kuin jotain poliitikkoja, mutta kuitenkin, von Wricz Rekowski sanoo. Kaikki kolme ovat myös yhtä mieltä siitä, että lasten parlamentin vaikutusvalta on todellista eikä mitään näennäisvaikuttamista. . Siellä maistellaan esimerkiksi ruokia, jotka on otettu listalta pois, koska ne ovat olleet kaikkien mielestä huonoja. Joka puolella tapahtuu jotakin, ja toimittaja on vähän eksyksissä. Siellä oli paljon Unicefilta ja muualta porukkaa, hän sanoo. Lasten parlamentin jäseniä osallistuu myös esimerkiksi ruokaraateihin, joiden avulla kouluruokaa valmistava Tampereen ateria kehittää tarjontaansa. . Se oli kieltävä, mutta kuitenkin. Mikään ei mennyt mihinkään suuntaan. Mutta täällä asiat oikeasti toteutuvat, von Wricz Rekowski sanoo. Hän ottaa esimerkiksi lasten itsenäisyyspäivän juhlat Tampere-talossa. Haluttiin vaikka ruokalaan musiikkia, mutta ikinä asian eteen ei tehty mitään. vaikuttaminen . Olen aina ollut vähän tämmöinen oikeudenhaluinen, joten haluan, että kaikki tulee tehtyä kunnolla ja kaikki on oikein. Ja oli sellainen työryhmä, että saataisiin graffitiseinä, etteivät kaikki talot olisi tuhrittuja, ja se meni läpi.. 8 6.2.2015 AJATUSPAJA Kolme lasten parlamentin jäsentä kokoontui keskustelemaan vaikuttamisesta, busseista, politiikasta ja vähän eräästä tympeästä naisesta ISOSTI vaikuttamassa Kolme tamperelaista neljäsluokkalaista ja yksi toimittaja kipittävät pitkin Monitoimitalon 13:n portaikkoja. Ei se kuulosta kovin houkuttelevalta.? . Lasten parlamentissa mietittiin sinne pahvista Sauli Niinistöä, jonka kanssa vieraat saisivat kuvata itsensä. . Esimerkiksi minä en tiennyt tästä koko vaikuttamisprosessista, en oppilaskunnista enkä mistään, kakkosella. Jos palattaisiin ajassa johonkin 80-luvulle, ei silloin varmaan tehty mitään lehtijuttuja, että mitä mieltä lapset ovat jostain asiasta. Niin kuin Jan sanoi, monet varmaan haluaisivat tehdä tätä, mutta rohkeus ei vain riitä. Myös motiivi on kaikilla ollut sama: halu vaikuttaa. . Parhaillaan on menossa neljäsluokkalaisten vaikuttamispäivä, ja kolmikko pyörittää siellä parlamentin tapahtumapistettä. Myös aihe, josta nyt on tarkoitus puhua . Minä halusin mukaan, niin voin ottaa muulta luokalta ideoita ja antaa niitä kokouksissa eteenpäin, von Wricz Rekowski sanoo. . Sen takia olin ehkä vähän kapinallinen johtuen siitä minun oikeudenhaluisuudestani. Nyt lapset alkavat oikeasti tietää, että voivat vaikuttaa asioihin. Maria Markkula, Linus Sola ja Jan von Wricz Rekowski sen sijaan eivät ole. He ovat Tampereen lasten parlamentin hallituksen jäseniä, ja heille Monitoimitalo on tuttu tapahtumien järjestämispaikka. He toteavat, että lasten parlamentista on puhuttu koko ajan enemmän ja siten myös sen vaikuttavuus on kasvanut. ?En kuvittele itseäni istumassa eduskunnassa seitsemän kertaa viikossa. Ei sitä tullut kakkosella mieleen, että minä pystyisin vaikuttamana johonkin, mutta kyllä se on nyt tullut ilmiselväksi, hän sanoo. Lasten näkyvyys on kolmikon mielestä kasvanut myös mediassa. . Minä epäröin aluksi, tulenko tähän mukaan, koska oppilaskunnassa se oli sitä, että kaikki jäi ihan vain puheeksi. on heille tuttu. Ajattelin, että siihen pystyy vaikuttamaan tätä tietä kautta. Mutta nyt asia on ihan toisin, kun pääsen vaikuttamaan, Markkula sanoo. Solalla on samankaltaisia kokemuksia. . Miia (nuoriso-ohjaaja Miia Nivala) lähti ihan oikeasti viemään sitä eteenpäin, ja siihen tuli oikeasti vastaus sieltä presidentin sihteeriltä, Markkula jatkaa. . En osaa sitä oikein muuten selittää. Vaikuttamishommaa on riittänytkin parlamentin jäsenten mukaan kiitettävästi. Minulla on se halu vaikuttaa asioihin
Tampereen lasten parlamentissa siitä on saatu yksi karvas kokemus. . Vaikkei jokaisen tarvitsekaan haluta osallistua, keneltäkään ei saa ottaa mahdollisuutta pois. ?Kyllähän aikuisetkin saavat vaikuttaa, vaikka ne olisivat huonokäytöksisiä.? . Hän haluaa vaikuttaa ja on oikeasti aktiivinen, se on minusta hienoa. Sola huomauttaa, että oppilaan oma asenne tietysti vaikuttaa osallistumismahdollisuuksiin. . Hän sanoo, etteivät aikuiset huoli huonosti käyttäytyvää lasta oppilaskuntaan. AJATUSPAJA 6.2.2015 Kuvat Tua Onnela Maria Markkula, Jan von Wricz Rekowski (oikealla) ja Linus Sola ovat Tampereen Monitoimitalo 13:ssa kuin kotonaan. Että kyllä täällä tapahtuu, von Wricz Rekowski summaa. Töykeä aikuinen Entäs sitten sellaiset lapset, joilla ei mene erityisen hyvin ja joilla se näkyy käyttäytymisessä. Pääsevätkö hekin vaikuttamaan. Kyllä ne käyvät äänestämässä, kuka menee kansanedustajaksi ja kuka ei. Jan, kerrotko siitä, Markkula kannustaa. . Kolmikon mukaan vaihtelevasti. Von Wricz Rekowski ei mainosta koulunsa oppilaskuntatoimintaa tältäkään osin. No, me oltiin siellä lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin jaostossa, ja siellä yksi nainen kritisoi sitä, että lapset saavat vaikuttaa. Aika töykeästi puhui meille. Meidän koulussa on ehkä yksi, jota kohtaan opettajilla on tällainen ennakkoluulo ja ehkä oppilaillakin, mutta hän on meidän oppilaskunnassa. Kyllähän aikuisetkin saavat vaikuttaa, vaikka ne olisivat huonokäytöksisiä. Lastenkin pitää saada oikeudet samalla tavalla, von Wricz Rekowski sanoo. Huonoimmassa tapauksessa aikuisilla on ongelmia lasten vaikuttamisen kanssa ylipäätään, olivat lapset sitten käytökseltään millaisia tahansa. Se käytännössä tukkii tien muuhunkin vaikuttamiseen. Markkulalla on parempia kokemuksia. . Nämä asiat eivät hänen mielestään kuulu lapsille, von Wricz Rekowski kertoo. Tua Onnela Demokraatti, Tampere tua.onnela@ demari.fi 9. Se sanoi, että hänellä on lapsia ja lapsenlapsia ja että heille on aina riittänyt koulun piha. Jos asenne on sellainen, ettei kiinnosta, et voi päästä mihinkään, hän sanoo. Kolmikon mielestä on joka tapauksessa tärkeää, että vaikuttamismahdollisuus koskee ihan kaikkia
Kun lapsia kuullaan, meidän aikuisten ei tarvitse yrittää tekeytyä sen ikäisiksi, Nivala sanoo. Tampereen lasten parlamentti on Nivalan mukaan saanut koko ajan lisää yhteistyökumppaneita eri puolilta kaupungin hallintoa. Nainen kommentoi siihenkin, että sinun pitää poika sanoa kavereille ?bussi?, et saa sanoa ?joukkoliikenne?, koska he eivät välttämättä ymmärrä, von Wricz Rekowski kertoo. Nyt tapaus herättää kolmikossa jo hilpeyttä. He kertovat, että siitä on tullut lasten parlamentin hallituksen kesken vitsi. Miiakin on meille kertonut, että Tampere on tässä lapsivaikutushommassa johtava kaupunki, Markkula sanoo. . Mitä jos mieluummin otettaisiin tällainen lapsi mukaan ja annettaisiin hänelle jokin vastuualue. Kun se nainen kysyi, minkälaisia ideoita vien, sanoin, että Tampereen joukkoliikenteen asioita esimerkiksi. 10 6.2.2015 AJATUSPAJA . Muistatko sen, mitä se sanoi niistä busseista, Markkula kannustaa. . Minäkään en ole miettinyt, että minusta tulisi poliitikko. Kaikkia on ärsyttänyt ja ihmetyttänyt tämän politiikka. Itseään Markkula, Sola ja von Wricz Rekowski eivät osaa kuvitella poliitikon uralle. Pitää tehdä, mitä itse haluaa, Markkula jatkaa. Bussit ja kouluruoka kuntoon Keskustelu lähestyy loppuaan, ja lasten parlamentin tapahtumapiste Monitoimitalossa odottaa jo pitäjiään. Suhtautumistavoissa on kuitenkin eroja. Keskustorilla on Plevna lähellä, pääsee vaikka leffaan ja leffan jälkeen syömään. Sanoin, että perustetaanko työryhmä, ja niin pojat perustivat, Nivala kertoo. Asioiden käsittelytavat lasten parlamentissa on sovitettu lasten ikään niin, että puhumisen ohella myös tehdään. Nivalan mukaan vaikuttamistavoista kankeimmaksi on osoittautunut valtuustolle tehtävä aloite. . Kolmikkoa kiinnostaa erityisesti joukkoliikenne, ja vaikka se toimii heistä monin paikoin hyvin, lisäsatsauksia kaivataan.. Helsingissähän on hirveä ruuhka koko ajan. Tykkään tällä tavalla lapsena, kun se on vielä suht helppoa ja Miia lähettää muistutukset ja näin, mutta en tykkää olla koko ajan puku päällä ja kauhean stressin keskellä. Siinä onkin paras tyyppi puhumaan niistä, von Wricz Rekowski tuhahtaa. Vladimir Putin puolestaan saa kolme mainintaa. Minäkin tykkään Tampereesta. Hän perustelee väitettään kuvailemalla pientä vauvaa: jo vauva osaa haluta ruokaa ja lämpöä. Nivala toivoo, että aikuiset osaisivat myös kuunnella lasten mielipidettä . Politiikka menee siinä sivussa, mutta mikään ykköskiinnostuksenkohde se ei heille ole. . Toisaalta kyllä se palkkakin on ihan houkutteleva, mutta turha palkan perässä on juosta, von Wricz Rekowski sanoo. . Naisen asenne tuntuu heistä kuitenkin käsittämättömältä. . Mutta on tämä harrastuksena hauska. Kolmikko vastaa lähes yhteen ääneen, että heistä poliitikon homma vaikuttaa raskaalta. . Tosi hyvin järjestetty, von Wricz Rekowski tiivistää. Parannettavaa kuitenkin löytyy. Niin, minä sanoin, että tuon luokalle näitä ideoita. Täällä on lapsille keskuksia, niin kuin tämä Monitoimitalo 13, ja täällä on lapset otettu tosi hyvin huomioon. Lapsi voi jäädä esimerkiksi huonon käytöksen takia oppilaskunnan ulkopuolelle. En tiedä sen nimeä enkä muista puoluetta enkä mitään, mutta tykkään siitä jostain taiteilijasta, joka aina istuu siellä kyselytunneillakin. Kritiikkiä luultavasti tulee tulevaisuudessakin eteen, Markkula sanoo. Puku ja stressi eivät houkuta Kun kerran vaikuttamisesta puhutaan, pitää puhua myös politiikasta. ottaa sen vastaan ja ottaa sen vakavasti. Vielä on kuitenkin tilaisuus tehdä sitä, mistä koko ajan on puhuttu, eli vaikuttaa. Minkälaisia terveisiä Tampereen lasten parlamentin jäsenillä on kaupungille? ?Nainen kommentoi, että sinun pitää poika sanoa kavereille ?bussi?, et saa sanoa ?joukkoliikenne?, koska he eivät välttämättä ymmärrä.? Lapset tietävät, mitä lapset tahtovat . Se ei ole minun hommani. Voit olla vaikka joku duunari, joka paiskii kahdeksan tuntia töitä, kantaa vaikka jotain rautaputkia, ja silti voit olla kansanedustaja, sanoo von Wricz Rekowski. . Joitain asioita taas saa harppauksittain eteenpäin ihan sillä, että lapset lähettävät sähköpostia, hän kertoo. Nivala jakaa Jan von Wricz Rekowskin ajatuksen siitä, että vaikuttamisen pitää olla mahdollista kaikille lapsille, ei vain aikuisten suosikeille. Ei se kuulosta kovin houkuttelevalta. Yksi lapsi halusi esimerkiksi tietää, miksi junnujen jäähallivuorot ovat Tampereella maksulli- sia. Täällä on nuorisopalvelut kohdillaan, Itä-Tampereeltakin pääsee nopeasti kaupunkiin, pääsee elokuvateatteriin, Koskariin (kauppakeskus Koskikeskukseen), minne ikinä haluaa. Mutta nyt asia on ihan toisin.? Yleisesti ottaen Tampere on Markkulan, Solan ja von Wricz Rekowskin mielestä kelpo paikka. . He kertovat, että vaikuttaminen on nyt kiva harrastus ja sellaisena se saa hyvin pysyäkin. . Jos on tylsää tai jos nyt ei ole mitään muuta tekemistä ja siellä on joku kiinnostava aihe, hän sanoo. Kysymys mahdollisista suosikkipoliitikoista ei herätä parlamenttiedustajissa suurempia intohimoja. . Se on hyvä esimerkki siitä, että vaikka olet joku taiteilija, pystyt olemaan kansanedustaja. En kuvittele itseäni istumassa eduskunnassa seitsemän kertaa viikossa. Alexander Stubb saa yhden maininnan. . Toisaalta olihan se myös kokemus. Kaikilla lapsilla on mielipide. Näin sanoo Miia Nivala, nuoriso-ohjaaja, joka on vuodesta 2006 asti ohjannut Tampereen lasten parlamentin toimintaa. Seuraan uutisia päivittäin, mutta ei se politiikka niin kauheaa tärkeää ole minulle, ainakaan vielä. Aina välillä tulee luettua jotain politiikkauutisia, Sola kertoo. Von Wricz Rekowski kertoo katselevansa välillä kyselytuntia. . Markkula, Sola ja von Wricz Rekowski kertovat seuraavansa uutisia tarkasti. Ehkä lääkärin uralla näkisin itseni mieluummin, von Wricz Rekowski jatkaa. Sola ei ole sen innostuneempi. . Nimiä tiedän, mutta en osaa ottaa ketään esikuviksi, tyytyy Markkula toteamaan. Inhokkipoliitikkojen pohdinta sen sijaan tuottaa vilkkaamman keskustelun. Koulujen pitäisi myös luoda sellaisia aiheita, joihin kaikilta kysytään mielipide, Nivala sanoo. ?Olin kakkosella ehkä vähän kapinallinen johtuen siitä minun oikeudenhaluisuudestani. Jos vertaa Helsinkiin, tämä on paikkana ehkä lapsille vähän turvallisempi. En usko, että löydän itseäni isona politiikasta, vaan näen itseni enemmän musiikin saralla, Markkula sanoo. . Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa lasten näkemyksiä kysytään tämän tästä, sosiaali- ja terveyspuolella ei niinkään. Paljon parlamentissa on esillä myös lapsilta itseltään tulevia aiheita. . Katselin uutisia, ja Stubb puhui siinä juuri, kuinka pitäisi tehdä säästöjä. Periaate toteutuu hänen mukaansa joissakin kouluissa, joissakin ei. . Niin kuntien päättäjienkään ei tarvitsisi arvailla, mitä lapset tahtovat.
Arkiset asiat oikeasti vaikuttavat elämän kulkuun, hän sanoo. Myös nuorisopalveluissa on lasten parlamentin jäsenten mielestä edelleen kehitettävää. Kaikki sanovat, että kouluruoka on tosi huonossa jamassa, mutta minä voin ihan rehellisesti sanoa, että meidän kouluruoka on hyvää. Sitten he kiittävät haastattelusta ja ottavat tapahtumapisteen haltuunsa. Tuttua hommaa. Kiinnostaisiko ura politiikassa. Jos minä saisin päättää, nuorisolta ei saisi ottaa yhtään pois. Von Wricz Rekowski puolestaan kaipaa tehoa oppilaskuntatoimintaan . Meidän oppilaskunnassakin on tosi hyvä ohjaava opettaja, sen saralla minulla ei ole mitään sanottavaa, Markkula sanoo. Tampereen lasten parlamentin hallituksen jäsenet kasaavat astiansa ja lähtevät katselemaan Monitoimitalosta sopivia kuvauspaikkoja. Tulen Härmälästä keskustaan kouluun, ja bussit ovat melkein aina täynnä, Sola sanoo. Markkula ja von Wricz Rekowski myöntelevät. Sen käytön suunnittelevat lapset itse suurkokouksessaan. Suomen lasten parlamentti on valtakun nallinen toimielin, joka koostuu kuntien nimittämistä 9?13vuotiaista edustajista. Se kokoontuu yleensä netissä toimivassa verkkoparlamentissa. Suomen lasten parlamentti toimii lapsi asiavaltuutetun neuvonantajana. 6.2.2015 11 Lasten parlamentin esittelypisteellä mitattiin onnellisuutta.. 20jäseni nen hallitus kokoontuu kahdesti kuussa. Kahdeksan alueellista parlamenttia ko koontuvat neljästi vuodessa. Tampereella kaupunki antaa lasten parla mentille vuosittain 10 000 euron toimin tarahan. Siinä on kaksi edustajaa kustakin alakoulusta. Markkula on parhaillaan viemässä eteenpäin yhtä busseihin liittyvää parannusta. . syyt kuultiin edellä. Me ollaan kuitenkin se tuleva Tampere, von Wricz Rekowski sanoo. Sola mainitsee kehittämiskohteeksi kouluruoan ja saa muilta tukea. Keskustelu koulujen puutteista päättyy kuitenkin positiiviseen arvioon: . Meillä on Fazer Amica, ja sillä on tosi hyvä ruoka ja olen siihen tyytyväinen. Maria Markkula, Jan von Wricz Rekowski ja Linus Sola pohtivat asiaa mutta eivät koe eduskuntaa kutsuvaksi. Lasten parlamentit ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Kunnalliset lasten parlamentit ovat kun tien perustamia alakouluikäisten vaikutta miskanavia. Ne voivat esimerkiksi käsitellä ja kommen toida kunnassa valmisteilla olevia lasten elämään vaikuttavia asioita, tehdä aloittei ta ja ylipäätään tuoda lasten näkemyksiä päättäjien tietoon. Samalla tavoitteena on opettaa lapsille de mokratia ja vaikuttamistaitoja. Yleensä parlamentteihin tullaan koulun oppilaskunnan kautta. Tampereella lasten parlamentin ylintä päätösvaltaa käyttää suurkokous, joka ko koontuu kahdesti vuodessa. Haluaisin vaikuttaa etenkin bussiliikenteeseen. AJATUSPAJA . Meillä on kaksi kertaa viikossa joku pieni jälkiruoka, yleensä se on jotain rahkaa tai kiisseliä. He ovat huolissaan siitä, että joitakin nuorisotiloja ollaan lopettamassa.
Molemmat konstit ovat edelleen olemassa. Himoleikkaajien ja kulukurigurujen mieliksi myönnän, että leikkauslistakin varmaan tarvitaan. Nyt kun asialla on Stubb, siinä ovat ne ?kolme pointtia?. Keskustan puheenjohtaja Juha sipilä varoo ottamasta kovin konkreettista kantaa asioihin. Aika useinhan se menee vikasuuntaan. Mainittu liittokierros osoittautui myöhemmin kaikille osapuolille vahingolliseksi. AlkAA ollA sellAinen n n n miehekkäästi opastettu siihen, ettei mitään passaa luvata, mikä lieneekin viisasta. Soinia kuunnellessa saattaa jäädä epäselväksi, minkä maan vaaleista nyt on kysymys, Suomen vai Kreikan. Strategia toimiikin, kun kepun kannyt poliitikkoJA on natus pysyy korkealla. Kapitalistien tupo-vihan seurauksena saatiinkin aikaan liittokierros, jossa Sari joutui lakon kautta taistelemaan itselleen edes pikkuriikkisen tuota Kataisen lupaamaa palkkatasa-arvoa. Jos Stubbin tilalla olisi Katainen, nämä kolme teemaa olisivat varmaankin ?fantastisia. Jo paljon ennen kampanjaa ilmassa oli sellaista väreilyä, että poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen vaaliyhteistyötä tullaan pöllyyttämään ja kunnolla. Samaan rakoon yritti kokoomuksen Jyrki katainenkin, kun toi esiin Sari Sairaanhoitajan asian. Työttömyys on tragedia. Keskusta julkisti jo viisi strategista tavoitettaan, jotka ovat kepun omaksuman ovelan strategian mukaan niin yleisiä, ettei niitä voi vastustaakaan. Persujen timo soini ei ainakaan mieliaiheensa perusteella viihdy kotimaisissa teemoissa. Miten kotimaassa voidaan tehdä sellaisia julkisia investointeja, jotka tukevat kasvua. tai vähintäänkin ?historiallisia?. Mutta tähänastisen perusteella näissä vaaleissa näyttää olevan tarjolla ennen muuta kilpailu siitä, kuka leikkaa eniten. 12 6.2.2015 AJATUSPAJA Antti Vuorenrinne antti.vuorenrinne@demari.fi twitter: @AVuorenrinne Toimittajat ovat nielleet sellaisenaan oikeistolaisen ja valtavirrassakin arveluttavaksi muuttuneen talousopin, jonka mukaan vain kulukuri on seksikästä. Köyhäksi menee, jos puhutaan vain leikkauksista aika, jolloin voidaan jo vähän aavistella, mihin suuntaan vaalikeskustelu on menossa. Epäilen, että ihmiset ovat huolissaan taloudesta, myös oman taloutensa kautta. Työpaikkojen syntymiseen eivät auta leikkaukset, vaan kasvu. On siis puhuttava kasvusta. On puhuttava siitä, miten politiikalla voidaan vahvistaa vientiä. Toimittajat ovat nielleet sellaisenaan oikeistolaisen ja valtavirrassakin arveluttavaksi muuttuneen talousopin, jonka mukaan vain kulukuri on seksikästä. Keskustelu menee köyhäksi, jos vain tästä puhutaan. Kulukurikilvan paalupaikalle hamuaa kokoomus ja Alexander stubb, jonka ihanneyhteiskunta toteutuu viiden miljardin leikkauksilla, rapsakkailla veroalennuksilla ja konsensuksen lopettamisella. -vaalimainos, josta porvarimedia veti herneen nenään ennenkuin kampanja edes alkoi. Hän puhuukin strategisesta johtamisesta. Tarkoitan sitä, että keskustelussa hutkitaan lekalla lillukanvarsia, vaikka tähdellisempääkin olisi. Neljä vuotta sitten taidettiin taittaa enemmän peistä jäsevesiasetuksesta, maahanmuutosta tai muista sellaisista asioista, jotka eivät ainakaan minun listallani nouse top kymppiin. Miten politiikalla voidaan tukea pienyrittäjiä, jotka voisivat työllistää, kansainvälistyä ja tukea kasvua? Pitää myös keskustella siitä, miten jatketaan rakenneuudistuksia siten, että nekin avittavat kasvun politiikkaa. No, tämänkin jälkeen tullaan siihen, että vaaleissa on keskusteltava myös talouden sopeuttamisesta. Nykyinen hallitus lähti siitä periaatteesta, että sopeutukset ovat puoleksi veronkorotuksia ja puolet kulujen leikkauksia. Minun keskusteluagendallani se ei kuitenkaan tule ensimmäiseksi vaan viimeiseksi. VAAlikeskustelussA pitäisi siis On siis puhuttava kasvusta.. Epäilen kuitenkin, että tällä kertaa tämä taktiikka ei pure. Kreikasta ei nyt vain ole vaalikeskustelun aiheeksi. n n n keskittyä oleelliseen. Mikä tässä ajassa sitten on oleellista. Soini näyttää luottavan näissäkin vaaleissa niin sanottuun Goebbelsin taktiikkaan: isompikin virheellinen informaatio uskotaan, kun sitä riittäGetty Images vän monta kertaa toistetaan. Portugalin apupaketti oli neljä vuotta sitten toki akuutti keskustelunaihe, mutta porvarihallituksen jäljiltä nyljetty valtiontalous, taloustaantuman nujertaminen ja oikeudenmukainen veropolitiikka taisivat jäädä sivuosaan, vaikka ne olisivat olleet äänestäjän kuluttajansuojan kannalta ne oleellisimmat. Kahdeksan vuotta sitten pääosaan nousi SAK:n ja oiva lohtanderin ?Eihän ne edes äänestä
Erityisen turvaton maa Suomi on naisille. Miksi asiaa vähätellään? Istanbulin sopimuksen tavoitteita ovat naisiin kohdistuvan väkivallan poistaminen, uhrien suojelu ja väkivallantekijöiden saattaminen syytteeseen. Sopimus korostaa naisten ja miesten välisen tasa-arvon tärkeyttä. Näin näyttää käyneen sekä perhevapaiden jakamisen ja päivähoito-oikeuden rajoittamisen suhteen. Politiikkaa ei saa perustaa tarkoitushakuisiin ja vääriin analyyseihin. Kun syrjäytymistä ja huono-osaisuutta pystytään ehkäisemään, se on paitsi tasa-arvotyötä, myös säästöä yhteiskunnan kustannuksiin. Politiikkaa ei saa perustaa tarkoitushakuisiin ja vääriin analyyseihin. Päätöksiä on arvioitava nyt rauhassa Päiväkoti on sosiaalinen ympäristö, jossa lasten kehitystä voidaan tukea, lapsen taustasta riippumatta. Kankaan tutkimusryhmä on osoittanut, että syrjäytymiskehitys alkaa jo leikkikouluiässä. Kirjailija Sirpa Kähkönen on puolestaan muistuttanut siitä vanhasta viisaudesta, ettei lapsi voi valita perhettä johon syntyy. Päätöksiä perhevapaiden jakamisesta ja päivähoito-oikeudesta pitää arvioida nyt rauhassa. Hannu Kokki SDP:n puoluehallituksen jäsen Kuopio Lapsiköyhyys on yleistynyt Lasten mahdollisuutta päästä päiväkodin kautta varhaiskasvatukseen ei pidä rajata. AJATUSPAJA Keskustelua ja taustaa 6.2.2015 13 Kirjoita omalla nimelläsi. Osa perheistä on kokenut ehdotuksen perhevapaiden kaavamaisesta jakamisesta vanhempien kesken rajoittavan heidän valinnanvapauttaan. Perhevapailla on paitsi lyhyen tähtäimen vaikutuksia naisten työuraan myös pitkälle ulottuvia vaikutuksia heidän eläkekertymäänsä. Joka neljäs vanhempi käyttää yhä väkivaltaa rangaistaakseen lastaan. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Syrjäytymisen juuret ovat jo varhaislapsuudessa ltä e e t n i r n re o u V Eduskuntavaalien lähestyessä vaalikuume alkaa kohota. Tämä on paitsi inhimillistä, myös taloudellista. Mahdollisuus päästä päivähoitoon, edes osa-aikaisesti, on lasten näkökulmasta oikeudenmukaista ja osa heidän yhdenvertaista kohtelua. Hyvään päätöksentekoon kuuluu rohkeus tehdä tarvittaessa koviakin päätöksiä. Tämä oli myös tavoitteena perhevapaiden jakamisessa. Valitsevassa taloudellisessa tilanteessa yksilöt, perheet joutuvat kuitenkin arvioimaan asioita tässä ja nyt. Samalla vilkastuu keskustelu siitä, mitä hallitusohjelmassa sovituista tavoitteista ja Kataisen hallituksen sopimista rakennepaketin asioista ehditään toteuttaa vielä ennen huhtikuuta. Olisiko meidän aika oppia käsittelemään tunteitamme muuten kuin nyrkin avulla? Perheongelmia ja riitoja voi ratkoa muutenkin kuin lyömällä lastaan tai vaimoaan. Nelli Baran Varsinais-Suomen Demarinaisten puheenjohtaja. Vaikka eriarvoisuus lisääntyy ja huono-osaisuudella on taipumus periytyä, tilanteeseen voidaan puuttua. Miksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vähätellään? Suomi on Länsi-Euroopan väkivaltaisimpia maita. Se, että vanhemmat ovat joutuneet toimeentulotuen varaan, on yhteydessä lasten hyvinvointiin ja tilanne voi myös heikentää vanhemmuutta. Kuitenkin lapsen tukistaminen tai läpsiminen on yleistä. Muiden muassa Kelan tutkimusjohtaja, palkittu professori Olli Kangas on pitänyt esillä sitä, että jos vanhemmat joutuvat kamppailemaan toimeentulonsa kanssa, heillä ei välttämättä riitä energiaa lasten tarpeisiin. Vaikka lapsiköyhyys Suomessa on vähäistä, se on yleistynyt viime vuosina. Kolmekymmentä vuotta ei ole muuttanut asiaa. Miksi väkivalta kuuluu näin voimakkaasti suomalaisten perhe-elämään. Lieneekö yhteyttä siihen, että vielä muutama vuosikymmen sitten oman vaimonsa sai raiskata laillisesti eikä parisuhdeväkivaltaa pidetty rikoksena. Lapsiin kohdistuva väkivalta on ollut vielä suurempi tabu. Viimeisin pöhinä nousi rakennepaketissa kaavailluista muutoksista subjektiivisen päivähoito-oikeuteen ja kotihoidon tuen jakamisesta vanhempien kesken. Kotihoidon tuen jakamista perusteltiin sillä, että se vahvistaa sukupuolten välistä tasa-arvoa. Valtaosan perhevapaista käyttävät äidit. Jos sitten osoittautuu, ettei päätöksiä tehtäessä kaikki asiaan vaikuttavat tekijät olleet tiedossa, tai jos ajan kuluessa päätöksen teon perusteena olleet asiat muuttuvat, aikaisempia päätöksiä pitää uskaltaa arvioida uudelleen. Perhevapaiden painottuminen äideille pienentää paitsi naisten palkka-euroa, myös heidän tulevaa eläke-euroaan. Naisten asemaa yhteiskunnassa ja työelämässä pitää edistää. Lapsen ruumiillinen kurittaminen kriminalisoitiin vuonna 1984. Väkivalta on osa naisiin kohdistuvaa syrjintää. Monen reaktio on edelleen torjuva, kun asiasta käydään keskustelua. Tähän toivottiin korjausta. Päättäjien pitää osata arvioida päätösten vaikutukset pitkällä aikajänteellä. Niin raadolliselta kuin se kuulostaakin, joudutaan useissa perheissä laskemaan kumpi vanhemmista jää kotiin, se paremmin ansaitseva vai hän, jonka työllistyminen vaikuttaa epävarmalta. Sosialidemokrattien tavoitteena ovat tasa-arvoiset mahdollisuudet, yhteiskunta, jossa kaikentyyppisistä taustoista tulevilla lapsilla on oikeus tasapainoiseen kasvuun ja kehitykseen
Jutta Urpilaisen neuvottelemien vakuuksien kokonaissumma on noin 930 miljoonaa euroa. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Elvytys saattaa helpottaa valtion Euroopan komissio puuhailee 315 miljardin euron investointipakettia ja valtionlainaostojaan valmisteleva Euroopan keskuspankki (EKP) esittää Saksalle ja eräille muillekin jäsenmaille näiden omien julkisten investointien käynnistämistä. Kreikan uuden hallituksen valtiovarainministeri Gianis Varoufakis on laatinut vaihtoehtoisen ehdotuksen, jonka mukaan Euroopan investointipankin tulisi rahoittaa 800 miljardin euron elvytysohjelma myymällä velkakirjojaan EKP:lle. Samaan aikaan Suomessa sitä vastoin ilma on sakeanaan vaatimuksia leikata julkisia menoja. Media pitää suorastaan itsestäänselvyytenä, että niin täytyy tehdä, ja se tivaa poliitikoilta leikkauslistoja. Vakuudet kattavat 40 prosenttia Suomen takausvastuista Kreikan ohjelmassa. SDP:n tultua hallitukseen vuonna 2011 Suomen linja muuttui. Haaparannan käyttämä malli on sinänsä ihan oikein . Tosiasiassa kuitenkin valtiot ovat yleensä jättäneet maksamatta velkansa. (On eri asia, jättääkö elvytys velan määrän vai sen suhteen bruttokansantuotteeseen korkeintaan ennalleen. Meillä ei ole enää varaa hyvinvointivaltioon, väitetään. Tässä rummutuksessa unohdetaan kuitenkin mainita useita seikkoja, joiden takia valtion ja koko julkisen talouden velkaantuminen antaa vähemmän aihetta huoleen. Velkataakan kestämättömyys? Ensinnäkin vaikka Suomen julkisen talouden bruttovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen onkin ylittämässä EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin ylärajan, on tämä velkataakka edelleen EU:n pienimpiä, paljon pienempi kuin esimerkiksi Saksan. Edellinen kertoo, kuinka paljon bkt muuttuu, kun elvytetään yhdellä rahalla (eurolla, miljoonalla, miljardilla tms.). Leikkausvaatimusten perusteluina käytetään joko julkisen talouden jatkuvaa velkaantumista tai sitä, että maamme talouskasvu on jatkossa jäämässä paljon totuttua heikommaksi. Suomi on kaven-. Velkataakka on sulanut bruttokansantuotteen kasvun ja inflaation myötä, ja silloin tällöin velkoja on myös annettu anteeksi tai yksinkertaisesti vain jätetty maksamatta. Suomen valtion kymmenen vuoden lainojen korko on nyt ennätysalhainen, alle puoli prosenttia. Yksikään eduskuntapuolue ei edes aja Suomen eroa eurosta. Euron heikkoudet on korjattava. kysymys on siitä, mitä olettamuksia tehdään sen parametreista kuten ennen muuta finanssipolitiikan kertoimesta ja rajanettoveroasteesta. Sitä paitsi tutkimustiedosta ei löydy tukea väittämälle, että nyt oltaisiin lähelläkään kestämätöntä velkarajaa. Jos otetaan huomioon julkisen talouden rahoitusvarallisuus, niin Suomen nettovelka (velka ? varallisuus) on negatiivinen ja nettovarallisuus suhteessa bruttokansantuotteeseen Norjan jälkeen kehittyneiden maiden toiseksi suurin. Silti Vuonna 2010 keskustajohtoinen hallitus myönsi kahdenvälistä lainaa Kreikalle miljardin ilman vakuuksia. Jälkimmäinen lukuhan sallii sen, että velka kasvaa korkeintaan yhtä nopeasti kuin bruttokansantuotteen arvo. Voisiko se maksaa siinä määrin itse itsensä, että velan suhde bruttokansantuotteeseen jopa alenisi. Tutkimustieto kuitenkin kertoo, että pudottaessa muutama pykälä ylimmistä luottoluokista, joissa Suomi nyt on, lisää korkomenoja mitättömän vähän verrattuna siihen vahinkoon, minkä miljardileikkaukset aiheuttaisivat kansalaisten hyvinvoinnille. Monesti julkisen velan väitetään aiheuttavan taakan tuleville sukupolville, joka joutuu maksamaan sen pois. Maan talous on alkanut toipua. Jälkimmäisestä taas ilmenee se suhde, millä bruttokansantuotteen lisäys palautuu julkisen vallan kassaan kasvavana verokertymänä ja säästyneinä sosiaalimenoina (esimerkiksi työttömyysturvamenojen alenemisena). Leikkauslistojen kyhääjät ovat tekemässä massiivisen ja tuhoisan erehdyksen. Haaparanta päättelee, että Suomen nykyoloissa elvytys on itserahoittavaa, eli se ei lisää julkisen sektorin velkataakkaa ja saattaa jopa helpottaa sitä. Arviot kestävyysvajeesta ovat kuitenkin erittäin epävarmoja, vaihtelevat jossain nollan ja kahdeksan prosentin välillä Ne riippuvat ratkaisevasti tehtävistä oletuksista, joiden to- teutumista kymmenien vuosien aikana on mahdoton ennustaa. Haaparanta tarkastelee tätä jälkimmäistä lukua.) Poliitikkojen ja median kannattaisi ottaa tämä analyysi hyvin vakavasti. Jos nimittäin Haapa- Euron heikkoudet on Kreikan vaalit voittanut Syriza ilmoitti vaalikampanjassaan tavoitteekseen leikata Kreikan julkisia velkoja ja helpottaa maan tiukkaa menokuria. Euromaat ovat myöntäneet Kreikalle finanssi- ja velkakriisin aikana tukea sekä suorin kahdenvälisin lainoin että euromaiden väliaikaisen vakausvälineen ERVV:n kautta. Tosin tämä on lähinnä eläkerahastojen ansiota eikä niitä haluttaisi näillä näkymin purkaa, mutta monilla muilla mailla on todella isot kattamattomat eläkevastuut. Yhtenä perusteluna leikkauksille käytetään julkisen talouden kestävyysvajetta, eli sitä veronkorotusten ja/tai menoleikkausten suhdetta bruttokansantuotteeseen, joka tarvitaan julkisen talouden velkataakan kasvun pysäyttämiseksi pitkällä aikavälillä. Jos velkaa ei nyt otettaisi elvytykseen, niin koska sitten? Massiivinen ja tuhoisa erehdys Vapaus valita toisin -yhdistyksen elvytysseminaarissa (22.1.2015) alustaneen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Pertti Haaparannan lähtökohta oli kuitenkin antaa sillä tavalla periksi leikkauslistojen vaatijoille, että entä jos velkataakkaa ei haluta kasvattaa, olisiko elvytykseen silti varaa. Olisi parempi edetä lyhyemmin askelin ja katsoa kuinka tilanne kehittyy. Jos ei nyt elvytetä, niin koska sitten Leikkauksia vaaditaan myös pelottelemalla, että velkaantuminen johtaa valtion luottoluokitusten alenemiseen ja siten velan korkomenojen kasvuun. Erääntyvien lainojen tilalle on otettu uusia. Ja kääntäen leikkauspolitiikka todennäköisesti johtaa tarkoituksensa vastaisesti velkataakan kasvuun. 14 6.2.2015 AJATUSPAJA Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Nyt koko Eurooppa odottaa Kreikan uuden hallituksen ratkaisuja. Monet suomalaiset ovat olleet syystäkin tuohtuneita Kreikan tukemisesta, kun Suomessakin on köyhyyttä ja ongelmia. Tukiohjelmat ovat kuitenkin olleet pienempi haitta suomalaisille kuin vaihtoehto, jossa koko euroalue olisi romahtanut ja Suomen vienti täysin tyrehtynyt. Lisäksi euro on hyödyttänyt Suomea ja suomalaisia, eikä siitä ole edelleenkään syytä pyrkiä eroon. Millä ehdoilla näin voisi käydä? Laskelmiin tarvitaan matemaattista makromallia. SDP vaati vakuuksia ja sijoittajavastuuta jo Kreikan kriisin alussa
Pääministeri Mauno Koivistoa aikoinaan moitittiin jahkailusta päätök senteossa. Tammikuun lopussa luku oli 36,2 prosenttia. Kannattaa huomata, että vaikka näin olisikin, tehokkaalle elvytykselle on tilausta, jopa suuremmalla syyllä. Puolueen syömähammas hallituksessa menee, kun tuuleen huutajat jou tuvat puheistaan vastuuseen ja repussa on syytä olla muutakin kuin Kreikan lainat. ehkä pysyvästi. Mutta jos vakaus ja kasvusopimus, sixpack ynnä muut edelleen estävät tehokkaan kansallisen elvy tyksen, on perin onnetonta, että Suomi alun pe rinkään meni sitomaan itsensä tällaiseen pak kopaitaan. remmasta huomisesta, joka alkaisi jo tänään ja he toivat uskon takaisin demokratiaan. yhden vuo den budjetin verran. Samalla on torjuttava äärioi keiston jatkuva nousu ja sen sulkeutunut ja ahdasmielinen maahanmuuttopolitiikka ja vanhoilliset periaatteet. Haikeina voimme muistella 1980luvun auvoisia vuosia. Monella on vahva usko, että uusi hallitus kai ken muuttaa. Kansa on vahvempi kuin valtiaansa. Me pystymme parempaan. Nasima Razmyar Helsinki Heikki Taimio Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Talouskasvu on vähäväkisen ystävä korjattava Päivi Lipponen FT, kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen 15 Kansa on vahvempi kuin valtiaansa Säädökset estävät elvytyksen? tanut omien tappioiden määrää, jos Kreikka ei hoida vastuitaan. SDP haluaa tehdä työtä yhteisen euroalueen eteen, jotta reilut pelisäännöt toteutuvat. Valtiovallan toimin voidaan avittaa talouskasvua, mutta todellista kasvua tapahtuu vasta, kun vienti saadaan vetämään, ja se on suu remmas käres. Syriza veti pi temmän korren, sillä heillä oli yksin valttikortti: he loivat toivoa ihmisille, jotka olivat sen menet tämässä talouden puristuksessa ja perinteisten puolueiden korruptiossa. Tähän Koivisto: ?Kyl mar se on niin, että on helpompi päättää helpoista asioista kuin vaikeista?. (Aiheesta on tulossa artikkeli Talous&Yhteiskuntaleh den numeroon 1/2015, joka ilmestyy helmikuun lopulla.) Elettiin vuotta 2007, kun Syriza hurrasi saades saan 5 prosentin äänisaaliinsa Kreikan parla menttivaaleissa. Kreik kalaiset, kuten uskon, että pian kaikki muutkin eurooppalaiset, ovat tajunneet kuinka huonoja tuloksia leikkaus ja kiristyspolitiikka on tuonut tullessaan. Kreikkalaisten puolesta kyllä pelkään, että Syriza ei taida pystyä tarjoamaan vastausta kreik kalaisten huutoon. Kun näin käy, monet saavat olla kiitollisia harvoille. Tuure Ainikkamäki Kouvola. AJATUSPAJA velkataakkaa Getty Images ranta on oikeassa, leikkauslistojen kyhääjät ovat tekemässä massiivisen ja tuhoisan erehdyksen. Haaparannan tulokset ovat hätkähdyttäviä, koska ne ovat täysin vastakkaisia Suomessa har rastettavalle julkiselle vyörytykselle, mutta niissä ei ole sinänsä mitään tavatonta. Yhteisvastuuta veloista emme halua. Edelleen meidän kaikkien on syytä olla huolis samme Euroopan tulevaisuudesta. Kunnallinen itsehallinto on 150 vuotta vanha; luottamusta on ollut. Päätöksente kijöillähän ei ole moraalista oikeutta toimia gal lupdemokratian tasolla. Talouskasvu on vähäväkisen ystävä, koska tulee olla jaettavaa ennen kuin jaetaan. Säädökset ovat jo muodostuneet niin mutkikkaiksi, ettei niistä ota enää Erkkikään selvää. Laitavasemmiston Syrizan nousu politiikan huipulle johtuu monesta syystä, mutta yksi merkittävimmistä on raivoisa leikkauspoli tiikan vastustaminen. Syyttämisestä helpompaa politiikassa on vain antelias lupaaminen ennen vaaleja. Nykyisestä elintasosta jou dumme tinkimään . Muuten uhkaamme näivettyä kotiseutu museoalueeksi. 6.2.2015 Euroalueen jäsenvaltioi den on oltava ensisijaisesti vastuussa omasta talou destaan. Monen mielestä on kuivan mehustamista, jos ny kyhallituksen näkee myönteisessä valossa. Melkein mikä ta hansa saattaa kohta olla mahdollista. Eurooppa tarvitsee kestävää kasvua. He loivat toivoa pa Käytännössä Suomelle kompastuskiveksi kuiten kin muodostuvat EU:n säännökset, jotka rajoitta vat kansallisen elvytyksen mahdollisuuksia, ku ten totesivat Kiander ja Haaparantaa myös se minaarissa kommentoinut Pellervon taloustut kimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm. Euroopan komissio tuskin uskoisi Haaparannan laskelmia ja palauttaisi Suomen valtion budjetin uuteen käsittelyyn, jos täällä ruvettaisiin elvyttämään. Alkuvaiheessahan joka tapauksessa velka pai suisi ennen kuin nettoverokertymä lisääntyisi riittävästi. EU on kyllä höllentänyt jäsenmaiden velkaan tumiselle asetettuja rajoitteita. Esimerkiksi Kan sainvälinen valuuttarahasto totesi jokin aika sit ten, että elvytys saattaa maksaa itse itsensä, jos se kohdistetaan taitavasti. Nykyi sen taantuman alettua 2008 valtio on ottanut yli 50 000 miljoonaa euroa lainaa . Jokunen aika sitten Suomi todettiin myös äideille parhaim maksi maaksi, joten ihan kaikkea ei hallitus ole sössinyt. On totta, että kuntauudistus on karilla ja sote uudistus etenee ruovikossa. Kuntahallinnon gloo ria on himmennyt, kun palveluja on siirretty osa keyhtiöille, liikelaitoksille ja veroparatiisifirmoille. Kun soteuudistus toteutuu, kunnilta siirtyy pois henkilöstöstä puolet. Alustusta kommentoinut Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander korosti samaa näkökohtaa. Entä jos Suomi on vaipunut Nokian ja metsä teollisuuden menetysten sekä väestön ikään tymisen seurauksena pitkään hitaan kasvun kauteen. Jos maan hallitus kieltäytyy neuvottelemasta lainoistaan troikan eli EU:n, Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ja EKP:n kanssa, se on sama kuin kuvittelisi pääsevänsä ruuhkasta eroon sulkemalla silmänsä autolla ajaessaan. Syrizan voitto enteilee uutta dynamiik kaa Eurooppaan. Euro alueen jäsenvaltioiden on oltava ensisijaisesti vastuussa omasta taloudestaan. Kansainvälisessä kes kustelussa on ollut paljon esillä Larry Summersin sekulaarisen stagnaation eli pysyvän taantuman (hitaan kasvun kauden) hypoteesi, mutta juuri hän on esittänyt siihen lääkkeeksi elvytystä kuten julkisia investointeja. Sosialistien ja sosialidemo kraattien ympäri Eurooppaa on pakko muut taa politiikkaansa, jotta laitavasemmisto ei nouse ohitse. Jokainen kansalainen Kreikassa näytti sunnuntaina, mi hin muutokseen ihmiset todella pystyvät. Äsket täin yhdysvaltalainen tutkimuslaitos totesi Suo men maailman vakaimmaksi valtioksi. Esi merkiksi sijoittajavastuu on toteutettu. Hidas kasvu uhkaa työllisyyttä. Ei tarvittane enää 317 kun taa jäljelle jääneitä tehtäviä varten. Monet ovat kärppänä paikalla, kun hallitusta keväällä muodostetaan. Eurooppalaisten on aika nousta polviltaan ja vaatia parempaa. EUparlamentin demarit ovat alusta asti vas tustaneet EU:n vaatimaa leikkauspolitiik kaa pulaan joutuneilta jäsenmailtaan, mutta Syrizan murskavoitto luo aivan uudenlaista painetta Junckerin komissiolle ja suurille jäsenmaille. Mitä opimme siis Kreikasta
Maissa, joissa ei saa nauraa uskonnolle, ei yleensä saa arvostella myöskään vallanpitäjiä. Uskontoja ja uskon kohteita pitää ehdottomasti saada arvostella myös satiirin ja ironian keinoin: niille pitää saada nauraa. Jos ei usko kirkon oppiin, ei tosiaankaan ole erityistä syytä kuulua kirkkoon. kunnallisjärjestöt, SKDL:n kunnallisjärjestöt, SAK:n ammatilliset paikallisjärjestöt ja KK:n jäsenosuuskunnat. Lisäksi hän kehotti muistamaan, että kirkko olisi ollut luomassa suomalaista hyvinvointivaltiota 1800- ja 1900-luvuilla. Hyvinvointivaltion ituja alettiin Suomessa rakentaa vasta 1930-luvulla. Se on ensimmäinen kokonaisesitys aiheestaan mainitulta ajalta. Päätoimittaja Antti Vuorenrinne käsitteli sitä Demokraatissa (9.12.2014). Sanon kirjassa, että maamme järjestöllisen sivistystyön osana TSL voi olla saavutuksistaan ylpeä, ja että siltä kannalta katsoen TSL:n tarinaa voisi kertoa vaikka tuhat sivua ilman, että mitään asiatonta tarvitsisi ottaa mukaan. Fagerholmin (sd.) muistelmateos Puhemiehen ääni. Fagerholm kertoo, miten arkkipiispa Gustaf Johansson vastusti sisällissodan jälkeen muun muassa kansan kouluttamista ja sosiaaliturvaa. Se puolsi sitä, että TSL ja käytännössä ennen kaikkea sen opintojärjestöt tavoittelisivat oman kansanliikkeensä, sosialidemokraattisen työväenliikkeen jäseniä myös suoraan yhteiseen työväenhenkiseen sivistystyöhön. pitää saada arvostella. Toiseksi johonkin päämäärään pyrkiäkseen he liittyvät vapaaehtoisesti yhteen vapaaksi kansanliikkeeksi. Vuonna 1954 ne saivat nimekseen opintojärjestö ja samalla uudet säännöt, joiden mukaan niiden jäseniksi hyväksyttiin vain sos.dem. Niille tammikuussa 1919 osoitetussa useiden työväenjohtajien allekirjoittamassa kirjeessä oli korostettu juuri sitä. Sitä ennen kirkko oli kaikkea muuta kuin suopea kansankodin rakentamiselle. Eikä se kovin iloisesti sen jälkeenkään sosialismiin viittaaviin yhteiskunnan rakenteisiin suhtautunut. Strengellin kannattaa lukea esimerkiksi K. Vuoden 1969 lopussa opintojärjestöjä oli 46, vuoden 1979 lopussa 101 ja lisäksi vuonna 1976 14 piirijärjestöä. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Vieläkö Työväen sivistysliittoa Viime lokakuussa ilmestyi kirjani Työväen omaehtoisen sivistystyön aatteen kantavuus: Työväen Sivistysliitto 1919-1999. Mutta jos ajatellaan, kuinka pieneen osaan työväenliikkeeseen kuuluneita jäseniä ja sen ulottuvilla olleita ihmisiä TSL:n tarjonta sittenkin vain ulottui, on syytä kysyä, eikö TSL:llä ollut mahdollisuuksia enempään. 16 6.2.2015 AJATUSPAJA Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. 1930-luvun lopussa niistä tuli työväen sivistystyöjärjestöjä. Mutta TSL:n paikallisjärjestöt olivat olleet perustajien mielessä jo silloin ja niitä ryhdyttiinkin perustamaan jo 1926 joskin ?suurella varovaisuudella. Kaikkia aatteita ja ideologioita . Sanoin eräässä kirjoituksessani: ?Minulla on elävä ja selkeä mielikuva TSL:n toiminnasta, kun se hyvää on oleva. TSL:n ja sen piirijärjestöjen tehtävänä on tukea, ohjata ja palvella opintojärjestöjä. Esimerkiksi Neitsyt Marian tai vastavuoroisesti islamin pyhien henkilöiden loukkaaminen on Passisen mukaan uskovaisten kunnian loukkaamista. Kun SKDL ja SKP olivat vuonna 1945 liittyneet TSL:n jäseniksi, niiden paikalliset yhdistykset ja hallinnassa olleet ammattiosastot olivat alkaneet liittyä sivistystyöjärjestöihin. Opintojärjestöiksi vuodesta 1954 TSL:n paikallisjärjestöt olivat alkujaan nimeltään työväen sivistystoimikuntia. Opintojärjestöillä on keskeinen operatiivinen rooli.? Kansanliike hävisi intituutioille Kansanliikeajattelu oli ?suoran toiminnan. Onneksi SDP ei kuunnellut kirkkoa. Kirkon sosiaalityön halpuus on mielenkiintoinen teesi. Passinen viitannee Ranskan tapahtumiin ja satiirisen Charlie Hebdo -lehden toimittajien murhaamiseen uskonnon nimissä. Jumalhahmoja ja uskontoja käytetään aivan liian usein oman vallan pönkittämiseen ja muiden alistamiseen. ei ollenkaan. Mutta 1930-luvun lopulla oli tilanne muuttunut ja voitiin ruveta seuraamaan ?Ruotsin esimerkkiä?. Vuoden 1938 lopussa paikallisjärjestöjä oli 30. TSL:ssä arvioitiin, että liiton toimistosta ei suurillakaan voimavaroilla kyettäisi järjestämään opintotoimintaa paikallisella tasolla. A. Jos uskoo, kannattaa varmasti kuulua. Seppo Passinen puolestaan sanoi, että humaanin ihmisen ei pitäisi hyväksyä ?pyhien arvojen? pilkkaamista. niin kristinuskoa, islamia kuin sosialidemokratiaa ja kokoomuslaisuutta . Hänen mukaansa kirkon sosiaalityö on halvempaa kuin yhteiskunnan toteuttama. ?Siksi on liittomme toiminta vähitellen kehitettävä ensi sijassa paikallisten työväen sivistystoimikuntien työskentelyyn ja työn ohjaukseen perustuvaksi.? Opintotoiminnan Keskusliiton edeltäjän Valistusjärjestöjen Opintotoimikunnan aikomuksesta ruveta perustamaan paikallisia sivistystoimikuntia tehtiin johtopäätös, että jos ?molempien suomenkielisten opintokerhotyötä johtavien keskuselinten alaisiksi perustetaan riittävästi samantapaisia sivistystoimikuntia, on toiveita myös saada entistä enemmän kuntien avustuksia?. TSL:n vuosien 1945?1963 pääsihteeri Arvi Hautamäki perusteli paikallisjärjestöjen tärkeyttä myös kuunnallisten avustusten käytön oikeellisuudella, kun ?kunnat saavat entistä paremmat takeet myöntämiensä avustusvarojen oikeasta ja tarkoituksenmukaisesta käyttämisestä.? TSL julkaisi 1940-luvun toisella puoliskolla ohjekirjasen Työväen sivistystyöjärjestöt: Perustaminen, rakenne ja toiminta. Kirkosta eronneiden arvostelu kuulostaa siksi vähän erikoiselta. Ensiksi ovat suvereenit vapaat yksilöt. Vasta kolmanneksi tulevat järjestöt ja erilaiset muut instituutiot, joita kansanliikkeen jäsenet perustavat erilaisia käytännön tarpeita varten, ja jotka ovat mitä suurimmassa määrin vain tarkoituksenmukaisuuskysymyksiä. TSL:n kohdalla kansanliike hävisi instituutioille. Silloin TSL:n opintojärjestöillä on laaja ja monipuolinen sivistystarjonta, joka sisältää mahdollisuuksia opiskeluun, luovaan kulttuuriharrastukseen ja osallistumiseen erilaisiin tapahtumiin. Siinä sanotaan, että sivistystyö on luonnollinen osa jokaisen työväenjärjestön toimintaa, mutta että on tehtäviä, jotka vaativat voimien ja varojen keskittämistä. Suorassa toiminnassa oli kysymys siitä, voisiko se päästä vielä pitemmälle, muodostumaan järjestösidonnaisuutta avarammaksi työväenliikkeen sivistysjärjestöksi. TSL:n omat järjestöt peittivät käytännöllisesti katsoen koko maan. Suora toiminta ja kansanliikeajattelu TSL oli saavuttanut tärkeän aseman ammattiyhdistysliikkeen ja sos.dem. Suurin osa siitä tarjonnasta on kaikille avointa ja yhteistä, mutta osa, hyvin tärkeä ja perustavanlaatuinen, on työväenliikkeen eri järjestöjen sisäisten, järjestöllisesti eriytyneiden koulutus- ja sivistysjärjestelmien toiminnan tukeminen. puolueen koulutusjärjestelmissä 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa. Kansanliikeajattelu oli omiaan tukemaan suoraa toimintaa. Se on vapaan yhteiskunnan perusta. Usko on hyvin heikkoa, jos uskonnon väärinkäytölle nauraminen loukkaa uskovaisen kunniaa. Johannes Laakso Helsinki Maissa, joissa ei saa nauraa uskonnolle, ei yleensä saa arvostella myöskään vallanpitäjiä.. ohella toinen suuri periaatteellinen asia, joka tällä vuosikymmenellä astui esiin TSL:ssä. Sivistystyöjärjestöillä tulee olla omia opintokerhoja ja kursseja. Vuoden 1949 lopussa työväen sivistystyöjärjestöjä oli 42. Sillä tavalla suora toiminta ja kansanliikeajattelu liittyivät yhteen. TSL:n ensimmäiseltä puheenjohtajalta Väinö Voionmaalta on peräisin kansanliikeajattelulle ominainen hierarkia. ja ?vaikeina pulavuosina. Kirkko laittaa tähän työhön hyvin pienen osan budjetistaan, josta iso osa kuluu aivan muihin kohteisiin. En halua väheksyä kirkon vapaaehtoisten tärkeää työtä, mutta jos haluaa pelkästään tukea sosiaalityötä (tai kehitysyhteistyötä), löytää varmasti kustannustehokkaampiakin tapoja. Vuosikymmenen lopussa opintoja sivistystyöjärjestöjä oli yhteensä 28. Opintokerholain säätäminen keväällä 1964 johti kansandemokraattisten ja kommunististen järjestöjen eroamiseen TSL:stä ja oman sivistysjärjestön Kansan Sivistystyön Liiton perustamiseen. TSL saattoi nyt suhtautua uudella tavalla opintojärjestöjen määrän lisäämiseen ja niiden toiminnan ohjaamiseen. Sen keskeiset jäsenjärjestöt, SDP ja SAK, Saako kirkkoon kuulumaton pilkata jumalia? Demokraatissa oli kaksi mielenkiintoista, uskontoa koskevaa mielipidekirjoitusta (30.1.). Jarmo Strengell kehotti ihmisiä kuulumaan kirkkoon, vaikka he eivät uskoisi mihinkään kirkon opeista. Siksi myös Suomesta pitää poistaa jumalanpilkkalaki, kuten kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) on esittänyt. Kenenkään ei pitäisi loukkaantua esimerkiksi siitä, jos ristillä roikkuvalle Jeesukselle tai Muhammedille nauretaan. Sosialidemokraatit halusivat turvata niissä enemmistön. Tällöin tullaan paikallisjärjestöjen asemaan sen organisaatiossa. Paikallisjärjestöjä aikaansaamaan Syyskuussa 1919 perustettu TSL oli perustettu valtakunnallisten työväenjärjestöjen järjestöksi
Nämä kolme vapautta tarkoittavat vapautta määräysvallasta, eivät lakien noudattamisesta, eivät oikeudesta perustaa ja ylläpitää uskonnollisia yhdistyksiä ja eivät oikeudesta perustaa yrityksiä ja harjoittaa liiketoimintaa. Kuusi järjestöä, neljä puoluetta Kansalaisyhteiskunta näin ymmärrettynä voisi sisällyttää vaalijoikseen kuusi nykyistä järjestöllistä sivistystyötä harjoittavaa sivistysjärjestöä. Ne ovat TSL:n lisäksi Kansan Sivistystyön Liitto, Maaseudun Sivistysliitto, Vihreä Sivistysliitto, Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumi. Jälkeenpäin voi vain ajatella, miten olisi käynyt, jos TSL:n suoran toiminnan pyrkimystä olisi käsitelty kaikella vakavuudella keskeisten jäsenjärjestöjen puheenjohtajien kanssa eikä vain TSL:n omissa hallintoelimissä. Toinen ongelma on se, että tuomiot ovat joskus niin lyhyitä, että pitkät ohjelmat eivät sovellu tai ne jäävät kesken. Erityisesti lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tuomittujen rangaistuksia tulee kiristää vastaamaan teon aiheuttamien vahinkojen tosiasiallista vakavuutta. Heistä jokainen tulee kirjassani esiin avarakatseisena TSL:n toimintaan myönteisesti suhtautuneena henkilönä. Antero Mäki kysyi esityksessään Työväen tiedetapaamisessa vuonna 1982, olisiko tarkoituksenmukaista vaikka se olisi mahdollista, että ammattiliiton kaikki jäsenet osallistuisivat samalla tavoin yhteisten etujensa ajamiseen. Tutkimusten mukaan ohjelmat ovat tehokkaita ja niistä on saatu hyviä tuloksia. Harmillista niissä on se, että ihminen pääsee mukaan tukiohjelmaan vasta vankilassa. On uskomatonta, että ihminen saa apua vasta rikoksen tapahduttua. Niihin kuuluvat puolueet eli keskusta, sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät ovat perimältään kansanliikkeisiin nojautuvia, kansanliikepuolueita. Näiden kansanliikepuolueiden jäsenet ovat pääsääntöisesti kansainvälisesti avaramielisiä ja vastuuntuntoisia koko ihmiskuntaa kohtaan, he tuntevat myötämielisyyttä eurooppalaisuutta ja eurooppalaisten maiden yhteistoimintaa kohtaan. Vapaan kansalaisyhteiskunnan voidaan katsoa pitävän sisällään kolme vapautta, vapauden valtiosta, vapauden valtionkirkosta ja va- Lohjalaiset olivat työväen paikallisen opintotoiminnan uranuurtajia. Lapsiin kohdistuvien rikosten rangaistuksia kiristettävä Mediassa on taas keskusteltu lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista. Tällöin on kuitenkin vaikeata kuvitella, että kysymykseen voisi tulla yksin sosialidemokraattinen työväenliike. Kansalaisyhteiskunta ei sinänsä luonnu pidettäväksi kansanliikkeenä, mutta jos sen eteen lisätään sana ?vapaa?, esimerkiksi ?vapaan kansalaisyhteiskunnan vaalijat. Kansalaiset tuntevat, että joistakin niin aikuisiin kuin jopa aivan pieniin lapsiin kohdistuneista hyvin raaoistakin seksuaalirikoksista annetut rikosoikeudelliset tuomiot eivät ole oikeudenmukaisia. Siinä arvioin, mitkä mahdollisuudet sosialidemokratia ja koko työväenliike kenties menettivät, kun TSL:ssä syntynyt pyrkimys suoraan toimintaan ja siten opintojärjestöjen aseman korottamiseen ei saanut osakseen jäsenjärjestöjen kannatusta. Viimeisenä kirjassa on luku Tulevaisuus. Minulla on erityisesti mielessä Kalevi Sorsa, Sulo Penttilä ja Antero Mäki. Oikeuden suoranainen lepsuilu syö kansalaisten luottamusta tasapuoliseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun. Pedofiileille on kehitetty erilaisia tukiohjelmia, joiden avulla autetaan pedofiliaan taipuvaisia hallitsemaan seksuaalisuuttaan niin, ettei se kohdistu lapsiin. Muutos on myös saatava tukiohjelmien tarjontaan. AJATUSPAJA 6.2.2015 17 tarvitaan? halusivat pitää TSL:n ennen kaikkea omana palvelijanaan. Pidemmät tuomiot mahdollistavat myös pitkiin tukiohjelmiin osallistumisen, mikä on paras keino varmistaa, ettei rikos koskaan toistu. Myöskään rangaistukset eivät ole rikosten vakavuuteen nähden kohtuullisia. Rikoslain mukaiset rangaistusasteikot seksuaalirikoksista antaisivat kyllä mahdollisuuden tuomita oikeudenmukaisemmin. Onko sellaisen jäsenen asennoituminen tuomittavaa, ?joka jättää välittömien etujensa ajamisen valitsemilleen edustajille ja keskittyy toimimaan aktiivisesti sellaisessa työväenjärjestössä, jonka toiminta-alue on hänen kiinnostustaan lähempänä?. He ovat yritteliäitä erilaisilla elämän aloilla ja ymmärtävät kansalaisuuteen eri tavoin osallistuvia. Tärkeätä olisi, että TSL:n kokemuksesta opiksi ottaen he perustaisivat alusta alkaen paikalliset järjestöt, joiden varaan yhdessä valtakunnallisten järjestöjen kanssa uusi järjestö rakentuisi. Ei ay-liikkeen tarvitse olla kansanliike. ?Paperiliitto pysyy lestissään.? pauden pääomasta. Mutta voisiko esiin tulla jokin uusi suomalaisia laajemminkin yhdistävä liike, ja voisiko TSL olla sen aikaansaamisessa aloitteellinen ja aktiivinen ja siis tarpeellinen. Viime vuosina on korostunut kansalaisyhteiskunnan käsite ja käsittäminen demokratian edellytyksenä. Nimeltään se voisi olla esimerkiksi Vapaan kansalaisyhteiskunnan vaalijat ry. Voisiko esiin tulla jokin uusi suomalaisia laajemminkin yhdistävä liike? Jussi Pikkusaari Espoo Kuvat Työväen arkisto Entä tulevaisuus? Kirjassani on luku Sosialidemokratian menetetyt mahdollisuudet. Traumaattiset psyykkiset vammat eivät niin vain pyyhkiydy pois eivätkä ole pelkästään tilapäisiä. voisi hyvinkin tulla kansanliikkeeksi. Etenkin täysin puolustuskyvyttömiin lapsiin kohdistuneista rikoksista annettavien rangaistusten kohdalla tulisi voimakkaammin huomioida se, että julmista teoista jäävät pysyvät jäljet uhrien mieliin ja sieluihin. He suhtautuvat kannustavasti maahanmuuttajiin ja pakolaisina tänne tulleisiin. Ohjelmat on saatava tarjolle myös henkilöille, jotka eivät ole syyllistyneet rikokseen. Anette Karlsson sosionomi Sari Melkko rikosylikonstaapeli Henkilön on ensin tehtävä rikos, joka aiheuttaa toiselle ihmiselle elinikäiset traumat ennen kuin hän saa hoitoa ja apua.. Niin vaikeana sen tilanne tällä hetkellä näyttäytyy. Eli henkilön on ensin tehtävä rikos, joka aiheuttaa toiselle ihmiselle elinikäiset traumat ennen kuin hän saa hoitoa ja apua. Yhteiskunnan muututtua ja edelleen muuttuessa ja sen kansanliikeperinne huomioon ottaen voidaan kysyä, voiko TSL vielä saada mahdollisuuden palvella kansanliikettään, siihen kuuluvia järjestöjä ja ennen kaikkea niiden jäseninä olevia yksityisiä ihmisiä
Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Kirjoittajat pohtivat paperitehtaiden ahdinkoa. Onko sitten niin, että metsäteol lisuuden mahdollisuudet toimia Suomessa kaa tuvat heikkoon kilpailukykyyn. Se ei vain riitä, vaan pitäisi alkaa heikentää myös työehtoja. Eli saamme huonommalla palkallamme vähemmän kuin saksalainen ja sen huonomman palkan edestä tuotamme enemmän ja saamme potkut huomattavasti useammin. Ei tunne olevansa samassa veneessä, kun maailman parasta kilpailukykyämme taas korja taan massairtisanomisilla. Vaadittu 200 miljoonan tavoite saavutettiin, jopa etuajassa. Vaikka ei ole hyväksyttäviä perusteita, kirves heiluu. Kyllä turhauttaa, kun yritämme pitää työtove reitamme leivän syrjässä kiinni eikä siihen ole aseita. Sehän se sieltä joustovaatimusten takaa irvistelee. Paperiteollisuudessa työn tuottavuus on Suomessa selvästi Saksaa korkeampi. Nykyinen ytlaki on pelkkä irtisanomis automaatti, joka ei anna todellista suojaa. Mi ten tällä kertaa, jää nähtäväksi. Tuomo Alanen pääluottamusmies Kaipola Jari Kallio pääluottamusmies Jämsänkoski. Erityisen huo mionarvoista on se, että Saksassa kokoaikaista palkkatyötä tekevistä 23 prosenttia on matala palkkaisia (alle 1 900 euroa kuukaudessa). Saksassa on pidempi työaika kuin Suomessa. Teollisuu den keskiansio on Saksassa 35,20 euroa ja Suo messa 33,80 euroa tunnilta. Siitä saimme palk kioksi uuden 150 miljoonan säästötavoitteen. Maailman talous foorumin (WEF) raportti, jossa Suomi todettiin maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi julkis tettiin kaksi kuukautta aikaisemmin (HS 16.6.2014 ja Taloussanomat 10.6.2014). Palkkatasoa verrattaessa yksityissektorin kes kipalkka on Eurostatin mukaan Suomessa ja Sak sassa sama eli 31 euroa tunnilta. Tottakai jous tamme työnteossa, kuten olemme erittäin paljon tehneet tähänkin asti. Kokonaisyksikkökustannukset ovat nousseet läntisiä kilpailijamaitamme huomatta vasti maltillisemmin. Matka markki noille tuo Suomen paperille takamatkaa ja sitä lisää tuo onneton rikkidirektiivi joka nostaa kul jetuskustannuksia. Kilpailukykyisin maa Työntekijöitä on syyllistetty työn hinnasta ja työnteon joustamattomuudesta. (TEM Metsäalan strategi nen ohjelma, väliraportti) Potkujen antaminen liian helppoa Eli Saksassa maksetaan parempaa palkkaa pi demmän aikaa ja huonommalla tuottavuudella. Työntekijöiden vähentäminen on Suomessa hal paa ja helppoa, kuten sen nahoissamme tun nemme. Ky symystä on syytä tarkastella vähän lähemmin. Meidän ammattiyhdistyksissä ja työväenpuo lueissa toimivien aktiivien on syytä miettiä ny kyisen ytlain työntekijöille antamaa turvaa. Sen myötä suljetaan Jokilaaksosta scpaperikone, sa moin kuin Kaukaan lwckone. Suomesta metsäteollisuudesta onkin saneerattu kilometritehtaalle työntekijöitä huo mattavasti enemmän kuin Saksassa. Si tähän ei käytännössä ole! Työnantaja vetoaa kilpailukykyymme ja vertaa sitä varsinkin Saksan tehtaisiin. Kyllä se jollakin aikavälillä vaikut taa, mutta vaatiko tilanne näin rajuja otteita. Tämän voi todeta Eurostatin tilastosta. Palkkakustannuksissa Suomi on EUmaista seitsemänneksi kallein, ostovoima huomioiden yhdeksänneksi kallein. Viime eduskuntavaa lien tuos ei antanut korjaamiseen hartioita. Irtisanominen on liian helppoa Suomessa. Yt-kurimuksen keskellä Metsäteollisuuskonserni UPM, jolle työvoi mamme myymme teki tänä vuonna erinomai sen taloudellisen tuloksen. Suo messa vastaava prosentti on 15, mikä vaikuttaa keskipalkan laskennalliseen tulokseen. Erityisen huolestuttavaa on se, että Saksassa palkkaerot ja matalapalkkatöiden määrä alkoivat kasvaa voimakkaasti heti, kun työehtosopimus järjestelmä saatiin osittain murrettua. Lakeja on mahdollisuus korjata. Niitä ei voi mitenkään ymmärtää, ei talouslukujen eikä lakkautettavan koneen kannattavuuslukujen valossa. Yhtä kipeää se te kee Lappeenrannassakin. Toki paperin kysyntä pienenee varsinkin Euroopassa. Tulos raavittiin eri laisin säästötoimenpitein, jotka tuntuvat itsekun kin selkänahassa. Ammattiyh distysliikkeen neuvotteluvoima pitää murtaa; se on työnantajan visio. Työntekijöiden vähentäminen on Suomessa halpaa ja helppoa, kuten sen nahoissamme tunnemme. UPM:n toimitusjohtaja peräänkuulutti Suo melta lisää kilpailukykyä (Maaseudun Tulevai suus 15.8.2014). 18 6.2.2015 AJATUSPAJA Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi
Eläkejärjestelmämme vie iän karttuessa kohti köyhyyttä. n n n Mitä taitEtun indEksin korvaaminen palk- kaindeksillä maksaisi? Vuodessa se olisi 294 miljoonaa euroa. Valtion budjettikin on tähän nähden vain 54 miljardia. Palkkaindeksin hinta eläkkeissä on 30 vuoden päästä 3,6 miljardia. Yli 85-vuotiaista lähes kolmasosa elää pysyvästi EU:n määrittelemän köyhyysrajan alla. Leipäjonot kertovat hyvinvointiyhteiskuntamme pahoinvoinnista. Potilas kotiutuu tyytyväisenä ja parempikuntoisena kotiin. Jos saat yli 2 500 euroa eläkettä, olet suurituloinen ja kuulut rikkaimman kymmenesosan joukkoon. Missään Muualla länsi-Euroopassa Miksi lisäaineita? Havaintojeni mukaan lähes kaikissa kauppojen hyllyillä olevissa lihajalosteissa ja leipomotuotteissa on E450-, E451- ja E452-lisäaineita. Näin oli myös Suomessa työeläkejärjestelmämme alkuvuosikymmeninä. ?Ei kuulu valikoimiin?, kuuluu vastaus. Tuotteita on haettava kaupunkien suurista liikkeistä tai luomuun erikoistuneista kaupoista. Keski- ja Etelä-Euroopassa liikkuessani olen havainnut, että monissa maissa ei näitä lisäaineita käytetä ja tuotteet ovat herkullisia ja laadukkaita. Vuoden 2014 lopussa niissä oli varoja 175 miljardia euroa. Nämä aineet ovat myrkkyä munuaisillemme, sitä ne ovat terveillekin ihmisille. Jos näitä E-vapaita tuotteita jostain löytyy, ne ovat huomattavasti kalliimpia kuin lisäaineelliset. Se vie vääjäämättä iän ka kohti köyhyyttä . 68-vuotiaalla eläke on ke ?1786/ kk. Suomessa vanhusten köyhyysaste on Länsi-Euroopan korkein, 20 prosenttia . Eikö olisi jo aika alkaa nostaa eläkkeitä eläkerahastojen kasvattamisen sijasta? Meillä on hyvin varaa oikaista sekä taitettu indeksi että ikäihmisten taitettu itsetunto, jos niin haluamme.. Diabeetikkoja on yli 250 000 ja tietämättään sitä sairastavia lähes saman verran. Munuaispotilaita on tuhansia, joten emme ole mikään marginaalinen joukko. Pienempien paikkakuntien kaupoista ei lisäaineettomia elintarvikkeita löydy. Eräät valmistajat ovat jo lähteneet tuottamaan E-vapaita lihajalosteita ja leipomotuotteita, mutta niitä ei löydy pienempien paikkakuntien liikkeistä. / kk EU:n köyhyysraja on Suomessa yhdenhengen taloudessa ?1166/kk Eläkkeiden korotus vahvistaa taloutta 2/2/2015 Kimmo Kiljunen ei ikäihmisten köyhyys kärjisty kuten Suomessa. Kun siirryt eläkkeelle, tulotasosi laskee iän karttuessa . Päinvastoin, verotulot lisääntyvät, eläkeläisten asumistuki ja toimeentulomenot pienenevät ja kulutuskysyntä lisääntyy. n n n itsE asiassa 70 prosEnttia , eli yli 120 miljardia eläkerahojamme on sijoitettu ulkomaille osakepörsseihin. Ne ovat stabilointiaineita ja fosfaatteja. Väitän, että hyvällä hoidolla saavutetaan säästöjä. Ne eivät ole hinnaltaan paljoakaan kalliimpia kuin muut. Lähes 40 prosenttia leipäjonoissa seisovista on eläkeläisiä. Ei ole enää . 100-vuotiaalla ?1228. EU:n köyhyysraja on Suomessa yhden hengen taloudessa 1166 . ja Alankomaissa alhaisin, kaksi prosenttia. Miksi näin? Alankomaissa eläkejärjestelmää pidetään asiantuntijoiden mukaan maailman parhaimpana. ja vääjäämättä. Potilaan saadessa asiantuntija-apua sairauksiinsa sairaalassaoloaika lyhenee, vältytään komplikaatioilta ja sitä kautta lisä ongelmilta ja myös kustannuksilta. Suomi on ollut hyvinvointivaltio ja sen tunnusmerkki on, että jokaisen hyvinvoinnista huolehditaan. Terveydenhuollosta vähennetyt henkilöresurssit kuormittavat työssä olevia ja vähäisellä henkilöresurssilla pitää luoda laatua hoitoon. Mutta tuolloin eläkerahastoissa on varoja yli 800 miljardia, joiden pelkkä tuotto on 44 miljardia. Palkkaindeksiä käytettäessä on muistettava, että jolleivät palkat nouse, eivät nouse eläkkeetkään. Se on lähes yhtä paljon kuin koko Suomen kansantuote. Riittää, kun nipistetään hieman niiden tuotosta. Eläkerahastojen tuotto oli vuonna 2013 lähes 12 miljardia euroa. Hyvä lääkehoito on auttanut monien vaikeidenkin sairauksien hoidossa. Meillä on nykykään hyvinvoivia kansalaisia enemmän kuin niin sanotusti ennen vanhaan. Elämme vanhemmaksi ja yhä useampi suomalainen juhlii satavuotissynttäreitään. Niitä ei ihmisen elimistö tarvitse. Hankalinta se on meille diabeetikoille, munuaisten vajaatoimintaa sairastaville ja dialyysissä käyville. Tämä kertoo omaa tarinaansa siitä, että Suomessa välitetään ihmisistä. Tuula Hällfors-Laaksonen eduskuntavaaliehdokas (sd.) Loimaa Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori. VANHUUSELÄKE IÄN MUKAAN 2013 (?/KK) Suomen eläkejärjestelmä ei t . Siellä kuten Tanskassa eläkkeet on sidottu palkkaindeksiin. Meillä kuitenkin taitettu indeksi painottaa hintakehitystä, ja vääjäämättä eläkkeet jäävät jälkeen yleisestä elintason noususta. Keskimääräinen eläke on korkeimmillaan 68-vuotiailla, 1 786 euroa kuukaudessa. Taitetun indeksin vuoksi tämä on pysyvä ilmiö. Joka ikinen ruoka-avussa ikäihmisille jaettu ruisleipä osoittaa eläkejärjestelmämme epäonnistumista, sillä senhän pitäisi turvata jokaisen eläkeläisen perus toimeentulo. Lähes kaikki eläkeläiset ovat pienituloisia. Yli 60 prosenttia heistä joutuu tulemaan toimeen alle 1 500 eurolla kuukaudessa. Siellä ne eivät auta Suomen taloutta ja työllisyyttä. Indeksiuudistus ei myöskään nostaisi eläkemaksuja. Eläkerahastojakaan ei tarvitse pienentää. Tämä lisäainevillitys tuntuu olevan kovin pohjoismainen ilmiö. Kyösti Kuikka dialyysipotilas ja diabeetikko Rauma Lisäainevillitys tuntuu olevan kovin pohjoismainen ilmiö. 19 VANHUUSELÄKE IÄN MUKAA Kolumni 2013 (?/KK) 6.2.2015 n n n suoMEssa ja alanko- Maissa köyhyysaste on sa- Lähes 40 prosenttia leipäjonoissa seisovista on eläkeläisiä. maa suuruusluokkaa, noin seitsemän prosenttia koko väestöstä. Raha on mitättömän pieni verrattuna eläkerahastoihin, jonne on kartutettu työntekijöiden eläkesäästöt. ja sen tuloksena olemme saaneet eläkeläisköyhälistön. Työeläke on ansiosidonnainen etuus, ja ainoa perusteltu tapa ylläpitää eläkkeen arvoa on sitoa se palkkaindeksiin. Yli 75-vuotiaiden kohdalla tilanne on kuitenkin täysin päinvastainen. Toisin sanoen varat, joilla eläkkeet maksetaan kasvavat vähintään samaa tahtia kuin itse eläkkeet. Taitetun indeksin purkua ei tehdä veronmaksajien piikkiin valtion varoin. Siitä alkaa lasku niin, että satavuotiaalla eläke on 1 228 euroa. AJATUSPAJA Kolumni Kimmo Kiljunen Ajatuksia hyvinvointivaltiosta On jälleen aika, jolloin kansalaisille selitellään ja perustellaan Suomen taloudellinen tilanne. Siinä on yksi jos toinen äänestäjä ihmeissään, kun pitää löytää se oikea äänitorvi hoitamaan yhteiskuntamme asioita. Säästöjä esitetään ja kansalaisten huoli niin töllissä kuin torpassa on se, miten säästötoimet vaikuttavat heidän arkensa. Olen kohdannut työssäni useita satavuotiaita, jotka edelleen elelevät kodissaan melko itsenäisesti ja erittäin vähäisen ulkopuolisen avun varassa
Se, että kotihoidontuen jakaminen kariutui nyt, ei tarkoita sitä, etteikö SDP haluaisi vaikuttaa myös perhevapaiden käyttöön. 20 6.2.2015 ARKI Sukupuolen vaikutus palkkaan pitää korjata Eriarvoisuuden kasvu on tutkitusti huolenaihe ihmisten mielissä. Tuppurainen arvelee, että pian ryhdyttäneen neuvottelemaan tulevasta työmarkkinaratkaisusta. Tavoitteena on pitkäaikainen maltillinen sopimus, joka parantaisi viennin kilpailukykyä ja jonka yhteydessä voitaneen kolmikantaisesti sopia kotimaisen kysynnän ja ostovoiman turvaamisesta. Tuppurainen vaatii, että tämän ohella on määrätietoisesti tartuttava naisten ja miesten palkkatasa-arvon parantamiseen. Siellä Rinne esitti haasteen puolueille ja työmarkkinajärjestöille ja asetti tavoitteeksi kaventaa palkkaero 11 prosenttiin tulevan vaalikauden loppuun mennessä. . Nyt meillä työmarkkinat jakautuvat liian jyrkästi naisten ja miesten töihin. Naisilla se on vain noin 2 900 euroa. Meille sopimusyhteiskunta on vahvuus. Isien osuutta pitää lisätä, ja siihen valmistelemme oman perheiden arkea tukevan mallimme, hän sanoo. Tuppurainen haluaa tähdentää, että pitkällä tähtäyksellä työelämän jako naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin täytyy poistaa. . Nykyinen naisten ja miesten 18 prosentin palkkaero on sietämätön. Perhekustannukset jakautuvat epätasaisesti, mikä rasittaa kohtuuttomasti naisvaltaisia aloja, Tuppurainen selvittää. Hänen mukaansa työmarkkinaratkaisuun tulee sisältyä perhevapaiden kustannusten tasaus. . Puhutaan segregaatiosta, jota täytyy purkaa. Naisten kouluttautumista ja urakehitystä on kannustettava. Tasa-arvoinen ja monipuolisia uria tarjoava työelämä hyödyttää myös miehiä, vaalipäällikkö kannustaa.. Tulevaan työmarkkinaratkaisuun ei ole odotettavissa Vaalipäällikön katsaus SDP:n vaalipäällikkö Tytti Tuppurainen kertoo, mitä vaalikentille kuuluu ja mistä nyt puhutaan. mittavia samapalkkaeriä, sillä liikkumavara on pieni. Palkkaero on yksi tekijä siinä kokonaisuudessa, mikä johtaa naisten korkeampaan köyhyysriskiin eläkeiässä, Tuppurainen sanoo. Tuppurainen viittaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen puheeseen Demarinaisten liittokokouksessa viime marras- Palkkaero on yksi tekijä siinä kokonaisuudessa, mikä johtaa naisten korkeampaan köyhyysriskiin eläkeiässä. kuussa. Tämä pitää ottaa tosissaan ja ensimmäisenä askeleena palkkaerojen poistamisessa. Ratkaisut palkkaeron poistamiseksi tehdään pääosin työmarkkinapöydässä. Haluamme nostaa tasa-arvokysymykset vahvasti esiin, sanoo SDP:n vaalipäällikkö, kansanedustaja Tytti Tuppurainen. Eriarvoisuus näkyy muun muassa naisten ja miesten palkkaeroissa. Iso palkkaero näkyy myöhemmin naisten pienempinä eläkkeinä. . Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen samapalkkaisuusohjelma käynnistyi jo vuonna 2006, mutta tavoitteesta kaventaa palkkaero 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä ollaan pahasti jäljessä, Tuppurainen huomauttaa. Tällä hetkellä Suomessa miesten mediaani- eli keskipalkka kuukaudessa on suunnilleen 3 600 euroa. Avain tasa-arvosolmun aukaisemiseen on perhevapaiden kustannusten jaossa. . on yleisesti hyväksytty periaate, mutta siitä huolimatta tilastot paljastavat naisten jäävän tuntuvasti miesten jälkeen palkoissa ja eläkkeissä. . Tuppuraisen mukaan periaate ?samasta työstä sama palkka sukupuolesta riippumatta. Siksi huomio on kiinnitettävä työmarkkinoiden rakenteisiin, jotka ylläpitävät naisten ja miesten palkkaeroja. Demarien analyysi on aivan päinvastainen kuin pääministeri Stubbilla, joka on valmis romuttamaan konsensuksen. Nyt tarvitaan konsensusta tasaarvon takeeksi. Moni on kysynyt Tuppuraiselta, miksi SDP ei vienyt kotihoidontuen jakamista läpi hallituksessa. . Nyt äidit käyttävät valtaosan perhevapaista
nopea lainvalmistelu ei tuo hyviä tuloksia Ministeri Matti Puhakka moittii hallitusta huonosta sote-valmistelusta Pitkän linjan sosialidemokraatti, ministeri Matti Puhakka moittii sekä Jyrki Kataisen (kok.) että Alexander Stubbin (kok.) hallituksia huonosta lainvalmistelutyöstä sote-uudistuksessa. . Sehän on hidasta mutta perusteellista lainvalmistelutyötä, jossa elämän koko kirjo pääsee nousemaan esiin. helmikuuta 1945 Enossa ?? Asuu Joensuun Enossa ?? Eduskuntaan 1975 Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä ?? Suuren valiokunnan puheenjohtaja vuonna 1975 ?? Sosiaalivaliokunnan puheenjohtaja 1979?1983 ?? Kansanedustajana vuosina 1975?1991 ja 1995?1996 ?? Kalevi Sorsan IV hallituksessa liikenneministeri 1983?1984 ?? ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä 1984?1987 ?? Harri Holkerin hallituksessa 1987?1989 työvoimaministerinä ?? Ministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä 1989?1991 ?? Ministeri sisäasiainministeriössä 1990 ?? Yhteensä ministeripäiviä 2913 ?? Työteknikko ?? Presidentin valitsijamies 1978, 1982 ja 1988. ?? Enon kunnanvaltuuston jäsenen 1972?1975 ?? ?? Joensuun kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1976?1996. 1993?1994 kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. jäsenenä SDP:n puolueneuvostossa, puoluetoimikunnassa ja puoluehallituksessa. ?? Ministerin arvonimi 2009 ?? Eläkkeelle 1. maaliskuuta 2010 ?? Naimisissa, kaksi lasta Ministeri Matti Puhakka on eläkepäivilläänkin kiireinen mies, siitä pitävät huolen puolen tusinan firman ja yhteisön hallitusten puheenjohtajuudet. Kansalaisten yhdenvertaisuudessa on tosin palattu takaisin 1970-luvun loppuun, jolloin sove-uudistus polkaistiin liikkeelle, Puhakka sanoo. Elämän koko kirjo esiin Puhakka ihmettelee, miksi komitealaitos on heitetty romukoppaan. . Valmistelu lähti horjuen liikkeelle ja karahti lopulta kiville kokonaan, Puhakka sanoo. . Lomakodin voi tarjota tavallinen ja turvallinen perhe tai yksin asuva aikuinen. Komiteassa asiantuntemus ja poliittinen kokemus ja näkemys yhdistyvät. Järjestön mukaan on tärkeää, että lapselle ollaan valmiita antamaan aikaa. Usein lomakotia tarvitsevan lapsen perheellä ei ole mahdollista viettää lomaa yhdessä. Perheessä voi olla myös monia kuormittavia tekijöitä, minkä vuoksi vanhemmilla ei ole riittävästi aikaa lapsilleen. Pelastakaa Lapset -järjestöllä oli viime vuonna 275 lomakotia. STT. Suuria uudistuksia ei hetkessä polkaista pystyyn, Puhakka muistuttaa. Juuri näin kävi suurelle kuntauudistukselle. Syntymäpäivä Matti Puhakka 70 vuotta, ministeri, Joensuu Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Antti Jussi Kososen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Matti Puhakka. . Lopun ajan hän viettää Karjalan laulumailla vaimonsa kanssa. Pelastakaa Lapset hakee lomakoteja Pelastakaa Lapset -järjestö etsii lomakoteja lapsille eri puolilta Suomea. Mutta ei Suomen terveydenhuolto niin huonolla tolalla ole kuin on annettu ymmärtää. Väitteessä on pitkälti mukana ideologiaa. . Ei näytä kauniilta. Puhakan mielestä sosiaalija terveysministeriön entisen kansliapäällikön Kari Välimäen ennen lähtöään esittelemä sote-malli sisälsi paljon viisauden siemeniä. . Tarkoitus on tarjota lapselle lomanviettopaikka joko vastaanottajaperheen kotona tai vapaa-ajan asunnolla. Lomakotitoiminta perustuu vapaaehtoistyöhön, ja se on ennaltaehkäisevää tukea lapsiper- heille. Lakeja valmistelevat komiteat on unohdettu ja hallitukset haluavat polkaista lakiuudistukset pystyyn ?fantastisen? nopeasti, Puhakka sanoo. Hänellä on myös kanttia sanoa, sillä Puhakka oli keskeinen hahmo, kun 1980-luvulla valmisteltiin aiempi suuruudistus, joka silloin ristittiin soveksi (sosiaalietuuksien korotus ja verotus). . ARKI 6.2.2015 21 ???Fantastisen. Tärkeintä tietysti olisi, ettei uudistuksesta tule ainakaan huonompaa kuin mitä ennen oli, Puhakka sanoo. Juhani Aro Demokraatti juhani.aro@ demari.fi ?Tärkeintä tietysti olisi, ettei uudistuksesta tule ainakaan huonompaa kuin mitä ennen oli.? Arto Miettinen Matti Juhani Puhakka ?? Syntynyt 7. Hänellä on pitkä kokemus sekä virkamiestyöstä että politiikasta, Puhakka sanoo.
Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Ristikko Sarjakuvat Postitoimipaikka: veijo.wiren@gmail.com 6.2.2015 Osoite: Nimi: Veijo Wiren 22 ARKI B.Virtanen - Urja Ristikon 5/2015 ratkaisu Perjantaina 30.1. 6/2015 Kuvaristikko ilmestyy joka perjantai. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon torstaihin mennessä. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Arja Särmä Forssasta. Onnea!. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto
työttöLiput 12/8? myysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kySe on tilattava. Keski-Uudenmaan Wanhojen Tovereiden helmikuun palaveri to 12.2. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Yleinen kokous su 8.2 klo 18 uudella työväentalolla, Kaivokatu 20:ssä. Tervetuloa vaihtamaan mielipiteitä. PIRKANMAA . Matkaanlähtö (ennakkoon ilmoittautu- t/ u SA: neet) tapahtuu Mannerheimintien tilausliikennepysäkiltä (Matkakeskusta vastapäätä) klo 07.30. HELSINKI . Vuodesta 4.2.2015 14:39:20 Auto- ja Kuljetusalan TJ-vinjetti 1 x 38 mm Työntekijäliitto AKT 1 x 39 mm Maariankatu 6 b, 20100 Turku 1 x 34 mm 1 x 34 mm 3 x 22 mm sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi p. klo 18?20 toimitusjohtaja Riitta Särkelä ja Hyvinvointitalous. Vuodesta 1895. Yleisohje: Etta Liity sinäkin Avaa toinenkin silmä. Vierailemme Suomen Pankissa pääjohtaja Erkki Liikasen kutsumana ja sen jälkeen eduskunnassa kansanedustaja Pauliina Viitamiehen vieraana. Käsitellään mm Naantalin kaupunginvaltuustossa esillä olevat asiat. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 toimisto avoinna ma-pe klo 8.20-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Tilaa Avaa Palvelualojen ammattiliitto PAM ry toinenkin ihmiselle. Yliopistonkatu1895. 33 G 4 krs., 20100 Turku Vuodesta silmä. Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma - pe klo 9.00 - 16.00 1 x 30 mm Tilaa ihmiselle. 1 x 23 mm Aina uutta. 2 x 54 mm Tasapainon Tilaa takia. ihmiselle. Aina uutta. Vuodesta 1895. Kaikki on politiikkaa. Vuodesta 1895. Uusi sanomalehti Suomessa! Lakiasioita Lisätiedot ja kilpailun säännöt säätiön kotisivuilla sanomalehti Vuodesta 1895. www.sivistysrahasto.? Suomessa! Tilaa ihmiselle. 4 x 32 mm Yhteisiä unelmia Tilaa Avaa vuodesta 1895. Tilaa toinenkin ihmiselle. 2 x 67 mm Vuodesta 1895. silmä. 3 2 x 26,5 mm jhlrekry82x60mm_Demokraatti.indd 1 Uusi sanomalehti Suomessa! Tilaa ihmiselle. Sananvapauskahvila: Media ja sota ke 11.2.klo 18?20 : Panelistit professori Pekka Visuri, toiminnanjohtaja Laura Lodenius, asiamies Juha Rekola, toimittaja Reijo Lindroos ja TKI-päällikkö Esa Ylikoski sekä juontajana Erkki Haapalainen. Kirjakahvilassa vieraana to 12.2. Vuodesta 1895. Oma näkökulma. Vuodesta 1895. SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Vuo?Palvelukseen halutaan sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi desta 1895. p. Myös 300 000 kilon suuruinen lohisaalis jäi kiintiöidystä. Luonnonvarakeskuksen mukaan silakan, kilohailin ja turskan kalastus on keskittynyt muutamalle kymmenelle alukselle. STT Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Yhdistys tarjoaa kokouskahvit. . Helsingissä. Kerho ma 9.2. klo 18.30 Tikso-kellarissa (Unikkotie 17) aiheena ?Toimivat vanhuspalvelut on nähtävä ihmisoikeuksina?. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 10.2. aloitamme kevätkauden, kerätään eduskunnan matkan maksuja sekä jäsenmaksuja 23.2. Johtokunta klo 10.30. UUSIMAA . (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 Uusi Julkisten ja hyvinvointiYhteisiä unelmia vuodesta 1895. Se on Tilaa Avaa sanomalehti alojen liitto JHL ry tilattava. Suomessa! Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku toinenkin ihmiselle. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Vuodesta 1895. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton Uusi sanomalehti Suomessa! Tervetuloa! tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Kyllä työmieskin arvon ansaitsee. klo 12 POP pankin kokoushuo- VARSINAIS-SUOMI . Vieraaksemme saapuu Työväen Sivistysliiton (TSL) ent. pääsihteeri Jussi Pikkusaari aiheenaan Työväen omaehtoisen sivistystyön aatteen kantavuus. Haastattelijana toimii ekonomisti Jussi Ahokas. Kirjastossa kahvipannu kuuma puolta tuntia ennen tilaisuutta! Muistakaa Punanurkkadivari avoinna tuntia ennen kirjakahvilaa! Tapaamisiin! neessa. klo 17.30 Pontevalla urheilutalolla Parkanossa. Käsitellään mm. Toiseksi merkittävin kalalaji on kilohaili, jota pyydettiin viime vuonna 12 miljoonaa kiloa. Silakan, kilohailin, turskan ja lohen kalastusmääriä säädellään vuosittaisilla kiintiöillä. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaalitapahtumailmoituksia, ne ovat maksullisia. ETELÄ-SAVO . Seniorilaulajat jatkavat harjoituksiaan samassa paikassa klo 13.30. . Mielenkiintoinen tilaisuus odotettavissa. Tervetuloa! ?Palvelukseen halutaan KYMENLAAKSO . Johtokunta. POHJANMAA . Muistutamme jäseninä yhteisestä retkestämme Kotorantaan 14.2. Lisätietoa kokouksessa 9.2.. . Su 8.2.2015 klo 17.00 Kaikki on politiikkaa. VuodestaSAK:n 1895. ?Hmm. autauspalvelut Mikroilmot (koko alle 70 mm) kulman leikkaus 51 astetta, sisämarginaali tässä pienimmässä koossa (38 mm) 3 Lumon liikuntahalli, ammattiliiton jäseneksi! Oikeudenmukaisuutta vuodesta 1895. Ei höntsäilyä. Vuodesta 1895. Tyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold ja _MIKROILMO_light Urpiaisentie 14,Korso Intohimona kansanvalta. klo 13 Keravan kaupunginkirjaston Pentinkulman salissa. Tapanilan Kotien Puolesta ry:n kerhopäivä ti 27.2. klo 13.30 kirkon seurakuntasalissa, Tulisuontie 2. Roihuvuoren Eläkkeensaajat ry:n viikkokokous ma 9.2. Tervetuloa! <ddd> <d>.<m>.<yyyy> Demokraatin sloganit: 2 ihmiselle. <ddd> <d>.<m>.<yyyy> Tilaa Lentopallon SM-liigaottelu Palvelupalsta Itsenäisyyspäivä on joka päivä. Vieraanamme EKL:n uusi järjestösihteeri Veikko Räsänen ja aiheena ?EKL:n toiminta ja sen kehittäminen lähivuosina?. Sen osuus saalismäärän kasvusta oli yhdeksän miljoonaa kiloa. Alustajana Virtain kaup.valtuuston puheenjohtaja Keijo Kaleva.Tervetuloa Pontevalle sanalle sunnuntaina. Vuodesta 1895. Vuodesta 1895. 1895. Kansanvallassa kaikkien äänien on kuulutSAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue/ Turun toimipiste Antihömppää vuodesta 1895. tava. Maariankatu 6 b, 20100 Turku Punaista muulloinkin kuin jouluna. Vuodesta 1895. 1895. Korson Veto ? Lentopalloseura Intohimona kansanvalta. Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. Uusi sanomalehti. 010 770 3700, fax 010 770 3701 3 x 24 mm 2 x 26,5 mm KANSAN SIVISTYSRAHASTON 4.2.2015 14:39:20 1 x 55 mm Avaa toinenkin silmä. Uusi sanomalehti Suomessa! Intohimona kansanvalta. Uusi Onnittelu?Hautauspalvelut Yhteisiä lauluSuomessa! unelmia kilpailu Tilaa ihmiselle. vuodesta 4Uusi x 35 mm sanomalehti Suomessa! 1895. Osallistu helmikuun Vuodesta 1895. 2015 loppuun Tilaa ihmiselle. mennessä. Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku p. Tilaisuudessa voi hankkia myös hänen samannimisen kirjansa 20 euron hintaan. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Naantalin Työväenyhdistys. Vuodesta Aina uutta. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko » www.sak.fi/Turku Uusi sanomalehti Suomessa! Lakiasioita Vuodesta 1895. SAK:n AmmAttiliittojen AluetoimiStojA turuSSA: 8 mm) 3sanomalehti mm. i! öyon 23 Yhdistystoiminta ekry82x60mm_Demokraatti.indd 1 n 6.2.2015 ihmiselle. Aina uutta.. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. ARKI Ammattikalastajat saivat ennätyssaaliin Ammattikalastajat saivat viime vuonna suurimman koskaan tilastoidun saaliin, kertoo Luonnonvarakeskus. Ennakkoarvion mukaan merialueen ammattikalastuksen kokonaissaalis oli 148 miljoonaa kiloa, mikä merkitsee 10 miljoonan kilon kasvua edellisvuoteen verrattuna. Saaliista valtaosa, 131 miljoonaa kiloa, oli silakkaa. Turskasaalis jäi kiintiötä pienemmäksi eli 360 000 kiloon. Vuodesta 1895 Tasapainon takia. Vuodesta 1895. symyksissä. Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n kuukausikokouksessa ti 10.2. kerhossa. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. klo 18?20 vuoden professori Maria Lähteenmäki ja Väinö Voionmaa- puolueja geopoliitikko. 3 Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. <ddd> <d>.<m>.<yyyy> silmä. p. Ylä-Satakunnan Sosialidemokraatit ry:n kuukausikokous su 8.2. Mukana kansanedustajaehdokas. klo 11.30 Tapanilan työväentalolla, Sompiontie 4. Naisvuoren Wanhat Toverit, helmikuun lounastapaaminen poikkeuksellisesti ti 24.2. Info tulevasta toiminnasta. valtuustoasiat ja eduskuntavaaliasioita. Illan isäntänä toimii pääsihteeri Jorma Turunen. Työväenliikkeen kirjastossa 10.2. klo 17.30 avataan ja tutkija Niklas Bengtson esittelee kirjanmerkkinäyttelyn. Kirjakahvilassa 10.2. Kauhavan Eläkkeensaajat ry
saaren ympäriajo Yhden sydäninfarktista toipuvan miehen pyöräretkestä on kasvanut mittava kansallinen pyöräilytapahtuma norjalaisella Andörjan saarella. 00.05?04.00 Yöradio. Hauska ja paljastava kertomus maailman suosituimman musiikkishow?n jännittävästä historiasta. 23.15 Treme (12) 10/10. Tanssia ja romansseja. 21.40 Urheiluradio. 12.45 Merisää. 14.00 Uutiset. Kahden. 18.00 18.22 18.30 19.00 Uutiset Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Samassa veneessä (12) 5/6. (U) 19.20 Scifin historia 3/4 Robotit. 20.05 Kaukasia 30 päivässä 5/10. Ohjelmien välissä arkistovieraana itse Reetu. 17.07 Pop Story (1972) Frederik esittää Juudaksen laulun musikaalista Jeesus Kristus Supertähti. 17.24 Arkistovieraana: Frederik (2015) 17.39 Selibaattishow (1993) 18.20 Arkistojen salat: Salamurha Marseillessa Lokakuun 9. 06.05 Hartaita säveliä. 21.50 Merisää. Bisnekset menevät huonosti ja perheen isä joutuu vankilaan. (U) 14.30 Erätulilla 10/10. 10.05 Leikola ja Lähde. 15.05 Kultakuume. 23.00 Uutiset. Intiassa pelätään vesikauhua ja kylän koirat on rokotettava, kunhan ne saadaan kiinni. 10.03 Ajantasa. 18.20 Radioteatteri esittää. 20.06 Puhelinlangat laulaa. Strada löytää uudet virtaukset ja möyhii ilmiöitä kriittisesti. Stradassa tapaat kiinnostavimmat kulttuurin tekijät. 22.00 Inhimillinen tekijä Kun pariskunnalla on missiona maailmanrauha, mielenterveys ja vanhukset ja ikääkin yli 70 vuotta, on kysyttävä, mistä sitä virtaa riittää? Anne Flinkkilän vieraina hurmaavat Vappu ja Ilkka Taipale, ikuisesti radikaalit. 22.50 Uutiset 22.55 1864 (16) 3/8. Vauvaperheiden piirissä käyvät tunteet kuumina. 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 Pressiklubi Uutiset Urheiluruutu A-studio Strada Strada kertoo kult- tuurin ilmiöistä kylmän viileästi rakkaudella, anarkistisesti ja kumartelematta. (U) HD 15.00 Salamanterin suojelijat Salamanterien eli pyrstösammakkojen elinalueet ovat Norjassa uhattuina, ja Oslon lähellä on ryhdytty suojelutoimiin. 15.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 4/10. 12.00 Uutiset ja sää. Monradin ehdottama uusi perustuslaki hyväksytään, minkä seurauksena Preussi julistaa Tanskalle sodan. 23.03 Yöradio. 00.00 Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. Liikuntarajoitteisen Mika Fältin unelmien matka Venäjän korkeimmalle huipulle. 13.03 Maakuntaradio. Smoken olisi kyettävä uusimaan mestaruutensa Fresnossa, jossa tulokkaat eivät tunne armoa. 22.00 Uutiset ja sää. 07.50 Merisää. 12.55 Suomi tänään. 12.10 Tiedeykkönen. 09.00 Uutiset. 11.00 Uutiset. 20.00 Uutiset. Tyrskyjä ja taimenia . Hylkäämisiä ja pelastusyrityksiä. (12) 00.55 Tappavat suhteet (12) 01.55 Elokuva: Syntejä Vegasissa (12) 03.30 Yllätystuunaajat 04.20?04.50 Yö Ikkuna JIM 05.00?07.00 Ennustaja-TV 08.00 Onnenarpa 09.30 LIVE: Tiedä ja Voita 11.30 Elixir 12.00 Jopet-show 12.30 Ruotsalainen remonttisota 13.25 Leijonan luola Kanada 14.25 LA Ink 15.20 Top Chef 16.20 Hurja remontti 18.15 Talent USA 20.00 Suomen Tulli 21.00 Haasta Hans 22.00 Australian rajalla 23.00 Täysillä tutkaan 23.30 Metsien miehet (7) 00.25 JIM D: Muinaiset avaruusoliot 01.15 Jopet-show 01.45 LA Ink 02.35 Entisöintipaja 03.25 Ennustaja-TV LIV 05.00?06.30 Ennustaja-TV 07.30 Onnenarpa 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Sikke . 07.12 Maakuntaradio. 22.00 Uutiset ja sää. Davis hyvästelee muusikkoelämänsä. 00.25?04.00 Teematieto YLE FEM 07.25?16.00 SVT:n ohjelmaa 16.20 Majakan arvoitus (7) 5/12. 16.50 Paikallisherkkuja Pohjois-Atlantilta Osa 5/8. 17.20 Obs debatt 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Mietipä sitä! Anteeksi. Grateful Dead -yhtyeen Bob Weir kertoo kappaleesta Viola Lee Blues, joka on psykedelisen rockin keskeisimpiä. 16.15 Faunin iltapäivä. 19.00 Uutiset ja sää. 09.11 Maakuntaradio. 06.25 Aamusoitto. 20.15 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti jatkuu 20.55 Iltabarokkia 21.35 Aristoteleen kantapää. 21.03 Päivä tunnissa. 24 6.2.2015 ARKI TV- ja radio-ohjelmat Perjanntai 6.2.2015 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 08.12 Maakuntaradio. 09.00 Uutiset. 09.05 Urheiluradio. Faith No More -yhtyeen Bill Gould ja Mike Bordin sekoittelevat punkia, funkia ja hiphopia. 19.00 Kirjaohjelma: Suomalaisia naiskirjailijoita Siss Vik jututtaa Märta Tikkasta, Monika Fagerholmia ja Sofi Oksasta. Ruokaa rakkaudella 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Juhlasuunnittelijat 11.30 Kellyn sisustussalaisuudet 12.35 Hulluna leivontaan 13.05 Rullaavat tytöt 13.40 Koirakuiskaaja 14.45 Kauneuden puoskarit 15.25 Hurja painonpudotus 16.30 Lapsiperheen taloprojekti 17.00 Häät sulhasen tapaan Amerikassa 18.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 19.00 Neljät häät Amerikassa 20.00 Seurapiirisäpinää Teksasissa (7) 20.57 Keno 21.00 Kumman kaa 22.00 Äitien sota 23.00 Gok Wan: Teinien salatut elämät 00.00 Devious Maids (12) 00.55 Kieroilevat kaunottaret 01.55 Asiaa seksistä 02.55 Nätti nakuna 04.00?05.00 Käenpesä (12) AVA 06.00?08.30 Aamun AVAus 09.30 Meidän safkaa 10.00? 11.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Kiinteistöjen kuningas 15.00 Glee (7) 16.00 Jamie Oliverin kokkikoulu Australiassa 17.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 18.00 Grand Designs . Manolitohevosella on paha ähky, ja omistaja joutuu jopa miettimään hevosen lopettamista. 16.00 Talvistudio 16.05 Ampumahiihdon MC: Pariviesti Selostus Jussi Eskola. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Talvistudio 18.20 Ampumahiihdon MC: Sekaviesti 19.45 Talvistudio 19.55 Alppihiihdon MM, Naisten syöksylasku Selostus Nina Vanhatalo. 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Firma (16) 1/22. Uutiset ja sää. 16.00 Uutiset ja sää. 18.50 Iltahartaus. 12.10 Urheiluradio. Särmikäs jännitysdraama juuri New Yorkissa apulaissyyttäjäksi nimitetystä Al Reillysta (Timothy Hutton), joka ryhtyy tutkimaan puertoricolaisen rikollisen väkivaltaista kuolemaa. Tölkistä valoa pimeyteen. Tom Cruise on vauhdikkaan, komediallisen toimintaseikkailun pääosassa Roy Miller, johon pikkukaupungin kasvatti June (Cameron Diaz) iskee silmänsä. O: Sidney Lumet. 02.30 Frasier Viiniä makeampia suudelmia. 03.00 Castle (12) Käsi kädessä. 04.00?05.00 MasterChef USA 15.10 Treme (12) 10/10. Tarjolla on taatusti lähiruokaa. 06.30 Maakunta- radio. Smoke ?King of Cali? on legendaarinen katuajojen sankari ja mustien motoristien presidentti. Veteraanipoliisi Mike Brennan (Nick Nolte) kertoo ampuneensa miehen itsepuolustukseksi. Ja aurinko nousee 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. John Grishamin menestysromaaniin pohjautuva elokuva saa jatkoa. 22.41 Firma (16) 2/22. 23.25 Haven (12) Kaksoisolento. 00.05 Pasila 2.5 . 15.00 Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 07.10 Aamusoitto. 06.15 Aa- muhartaus. 10.55 Pikkujuttu. Metsässä on roskaa. Clara, Elin ja Hanna päättävät siivota ikään kuin hyvitykseksi. 18.30 Käänteentekevät kappaleet Osa 7/8. HD 23.55 Uutisikkuna 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.10 19.15 19.45 12.45 Kioski 13.15 Tour de Andörja . 11.03 Maakuntaradio. (U) HD 01.20?04.00 Uutisikkuna Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale Emmerdale (7) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Helmiä ja sikoja (12) Komedia. 15.55 Yle News. 16.15 Urheiluradio. 16.17 Maakuntaradio. 17.00 Uutiset ja sää. 08.10 Urheiluradio. 19.03 Musica nova Helsinki: Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 19.50 Konsertin väliajalla haastateltavina sopraano Barbara Hannigan ja Musica novan taiteellinen johtaja Anssi Karttunen. 2003. O: Perttu Leppä. 07.45 Hartaita säveliä. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 - 10.03 Uutiset. 07.00 Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. 12.12 Maakuntaradio. Tarinoita talosta, josta tuli yhteiskuntamme symboli. 20.30 Jakobin petivinkit (12) 3/12. 10.00 Uutiset. N: Emmi Jurkka, Eero Roine, Senni Nieminen, Rauha Rentola, Helena Salonius, Maija Karhi. Farssikomedia maalaiskylästä, jonne voimalaitoksen rakennustyöt tuovat myös lemmen vipinää. 14.45 Arkistokuvia: Vastuu Raittius ja vanhempien (isän ja äidin) vastuu. 15.00 15.05 15.10 15.15 15.55 16.50 16.55 17.00 17.06 17.10 Uutiset Yle News Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa A-studio: Talk Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Doc Martin (7) 22/46. 18.03 Puhelinlangat laulaa. Onko totuus ruuan hintasodankin ensimmäinen häviäjä. 12.37 Anonyymit kotikiusatut. Helppotekoisia ruokia, ekovinkkejä ja ohjeita rahan säästöön. 20.45 Oddasat 21.00?03.00 SVT:n ohjelmaa FOX 06.00 Sky News 06.35 FOX Kids: Pound Puppies 06.56 FOX Kids: Lola & Virginia 07.10 FOX Kids: My Little Pony 07.31 FOX Kids: Transformers 07.53 FOX Kids: Power Rangers Megaforce 08.17 FOX Kids: Hot Wheels 08.39 FOX Kids: Chuckin ja ystävien seikkailut 09.00 Wipeout Kesä 09.55 Sara Chafak suolasta sahramiin 10.25 Tilt 10.55 Historian salaisuudet 11.55 Futurama 12.25 How I Met Your Mother 12.50 Aarteen tonkijat 13.20 Kalojen kunkut 14.15 Saulin Paras Kaveri 15.15 FOX Wild: Eläinkunnan oudoimmat maatilat 16.10 Uskomaton eläinlääkäri Pol 17.10 Lentoturmatutkinta 18.10 Family Guy 18.40 How I Met Your Mother 19.10 Vaarallisen valtatien pelastajat USA 20.05 Bones 21.00 Elokuva: Hyvää huomenta, Vietnam 23.10 Criminal Minds 00.05 Seksiä kivikaudella 00.55 Tabu 01.45 Vankilassa ulkomailla 02.40 Hetki ennen tuhoa 03.30 Suomen vartijat 04.25?05.59 Sky News SUB 06.00 Voittostudio 08.00 Astral TV 10.00?11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista (12) 15.05 Pomo piilossa 16.00 Top Chef 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Ensisilmäyksellä 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Yö museossa 2 (7) 23.05 Rysän päällä 00.05 Ensisilmäyksellä 00.30 Eurojackpot ja Jokeri 00.35 Scorpion (12) 01.35?05.45 Voittostudio TV5 06.05 Ihmemies MacGyver (12) 07.05 Lasten eläinmaailma: Kissakuiskaaja 08.00?08.50 Ritari Ässä (12) 11.55 Pulmuset 12.50 Kellarin kunkku 13.45 Ihmemies MacGyver (12) 14.45 Ritari Ässä (12) 15.40 Kadonneet (7) 16.40 Pulmuset (7) 17.40 Kellarin kunkku (7) 18.45 Elokuva: Scott Pilgrim vastaan maailma (12) 21.00 Elokuva: Bad Boys 2 (16) 00.00 C.S.I. 22.05 Jokaniemen sävelradio. 18.55 Puhelinlangat laulaa. 07.53 Maakuntaradio. O: Reggie Rock Bythewood, USA 2003. 12.12 Kukkaron herraksi 1/12. Marko on parannuksen tehnyt vanki, joka on velkaantunut rikostaustansa vuoksi. YLETEEMA 00.45 Eurojackpot ja Jokeri 00.50 Euro Hockey Tour Ruotsi Suomi. 01.50 MTV Sport: Leijona Extra 02.00 Uhka (16) Sodanjulistus. 02.55?06.00 Voittostudio NELONEN 05.00?6.30 Ennustaja-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Shake It Up (7) 08.30 Eläinten ABC 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Kotikokkien taistelu 10.15 Sarahin talo 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 14.20 15.25 15.55 Deittikamera Kotikokkien taistelu Matkaoppaat Surkeiden kuskien autokoulu 4/5. 16.25 Melissa & Joey Päivällistreffit. 16.55 Melissa & Joey Valehtelijat. 17.25 MasterChef USA 18.25 Frasier Viiniä makeampia suudelmia. 18.55 18.58 19.00 20.00 21.25 21.30 HS-uutiset HS-sää Hauskat kotivideot The Voice of Finland Keno Elokuva: Knight & Day (12) (USA 2010). 21.00 Uutiset. 09.10 Sää. Peltsi vie porukan kalareissuun. 09.40 Tukikummit Onnenpeli 09.45 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10?12.00 Lääkärit 04.00 Teematieto 13.35 Unelmakoti puoleen hintaan S 14.40 Mike & Molly Unelmista 17.05?18.20 Elävä arkisto: Frederik 70 vuotta Harva totta. 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Pientä mökkiremonttia 16.15 Mummomafia Christinan villit pojat pelaavat puhelimillaan aamusta iltaan. Helmiä ja sikoja. MTV3 klo 19.45 Hirvosen perhe pyörittää pienimuotoista bisnestä: pimeää viinaa ja pikkusuolaista. HD 22.20 Euroviisujen salattu historia Osa 1/2: Itä vastaan länsi. Peter ja Laust oppivat tuntemaan uudet sotilastoverinsa ja saavat koulutuksessa tuntumaa sodan raakuuteen. 12.42 Maakuntaradio. 19.03 Urheiluradio. 19.05 Puhelinlangat laulaa. päivänä vuonna 1934 Jugoslavian kuningas Aleksanteri I saapui Marseillen satamaan Ranskaan viralliselle valtiovierailulle. 18.50 10 kirjaa rakkaudesta: Tunnit Michael Cunninghamin Tunnit kuvaa yhtä päivää kolmen naisen elämässä. Keskustelemassa Tarja Roinila ja Janne Saarakkala. 08.00 Uutiset ja sää. Käytä kättä. 20.40 Apua! Olemme saaneet vauvan Käydään ruuanlaittokursseilla ja vieraillaan ihmisten kodeissa Caroline Heikkisen kanssa. N: Mikko Leppilampi, Laura Birn, Amanda Pilke, Unto Helo, Timo Lavikainen, Jimi Pääkallo. 22.00 22.20 22.25 22.35 Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Biker Boyz (12) (Biker Boyz) Toiminnantäyteinen draama. unelma-asunnot 19.00 Suurin pudottaja 20.00 Ensitreffit alttarilla 21.00 The Girl (12) 22.45 Kolme miestä ja tyttö (7) 23.15 Mutsi 23.45 Rakkautta ensitreffeillä 00.45 Pieniä ihmeitä 01.40 - 06.40 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Uutiset. Georgia. 21.00 Kino: Päiväni Margueritten kanssa (7) (La tête en friche/Ranska 2010) Ihastuttavassa draamakomediassa yksinäinen mies tutustuu puiston penkillä lähes satavuotiaaseen Margueritteen. (U) 13.50 Makuja saaristosta Mestarikokki Trond Moin unelma on avata ravintola entisen telakan tiloihin Ny-Hellesundiin. 18.15 Nuntii Latini - latinankielinen viikkokatsaus. L.Onerva: Mirdja, osa 43. Kuvassa Läde, Poju, Timo ja Ruho. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00?10.49 Doc Martin (7) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset KeskiSuomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois-Suomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 6.2. 06.52 Metkat Mesiläiset 07.00 Tilda ja hänen ystävänsä 07.14 Riku ja Rami 07.25 Kasper ja Liisa 07.36 Pikku Kakkosen posti 07.42 Tinga Tinga -tarinat 07.56 Kimmo Kuu 08.16 Reetta ja Ronja 08.27?08.50 Dino-Dan (7) 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Langettavat todisteet 10.10 Minun maisemani 10.25 Haaste merellä 11.15 Moottori mylvii ja kumi käryää 11.45 Kukkaron herraksi 12.01 Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Sydämen asialla (7) Krikettiä. 13.10 Oi, muistatkos (7) (1954), O: Jorma Nortimo. 17.00 Uutiset ja sää. 19.00 Uutiset ja sää. 16.00 Uutiset ja sää. Miten idea iskostui saarelaisten mieliin. 17.20 Kirjakerho: Runeberg-palkittu kirja 18.00 Musiikkikamari. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 11.57 Päivän mietelause. 14.03 Ajantasa. 06.56 Päivän mietelause. 11.00 Uudet levyt. 14.00 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana italian kielen kääntäjä Leena Taavitsainen-Petäjä 15.00 Uutiset. Perhe pyörittää pienimuotoista bisnestä: pimeää viinaa ja pikkusuolaista. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Malmin lentoasema 2014 . 07.00 Uutiset ja sää. Ace suunnittelee osuuden ostamista laukkaradasta. 20.03 Urheiluradio. 20.05 Sää. 18.30 Hartaita säveliä. 13.00 Uutiset. 17.20 Maakuntaradio. 18.00 Uutiset. 22.05 Ääniversumi. O: Jean Becker. N: Gérard Depardieu. Junelle paljastuu, että Roy onkin karkumatkalla oleva salainen agentti. 21.55 Suomi tänään. 13.00 Klassista kahteen. Ovatko suomalaiset naiskirjailijat ronskimpia kuin muut pohjoismaiset kollegansa? 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Tarinoita talosta Katri Helena, Danny ja paistettuja pikkupossuja. Davis hyvästelee muusikkoelämänsä. 16.20 Jäämeri 30 päivässä Osa 10/10: Beringinsalmi, Dezhnjovinniemi. meistä on Frederik! Junttidiskon kuninkaalle omistetussa arkistoillassa nähdään nuori Frederik uskonnollisen musiikin kimpussa ja sitten aikuisen machomiehen selibaattishow. O: James Mangold 23.45 Elokuva: Lain pyöveli (16) (Q & A/USA 1990). 07.10 Urheiluradio. The Spin-Off 00.30 Luck (16) 6/9. 18.50 Merisää. 01.02 Koe-eläinpuisto. 03.15?03.40 Minna Pyykön maailma. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Lindgren & Sihvonen 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.08?18.00 Puheen Iltapäivä 17.15?17.45 Taiteilijaelämää 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Alppihiihdon MM 21.30 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Lindgren & Sihvonen 23.00?07.00 Arkisto. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää. 08.10 Ykkösaamu
ARKI TV- ja radio-ohjelmat MTV3 YLETEEMA 06.00?07.00 Voittostudio 08.05 Ella Elefantti 08.20 Chuggington 08.35 Katti kaiken tietää! 09.05 Kung Fu Panda (7) 09.30 Scooby-Doo (7) 09.55?10.00 Chaplin 10.35 MTV3.doc: Sorsien sukua 11.40 Salatut elämät (7) 12.10 Salatut elämät 12.40 Salatut elämät 13.10 Salatut elämät (7) 13.40 Salatut elämät (7) 04.00 Teematieto 10.00 Jäämeri 30 päivässä 10.43 Jäämeri 30 päivässä 11.26 Jäämeri 30 päivässä ja mukaansatempaava piirrosseikkailu urheasta Anastasiasta, tsaarin perheen ainoasta elossa selvinneestä tyttärestä, jonka veljekset löytävät. Julia Roberts esittää näyttelijädiiva Gwenin (Catherine Zeta-Jones) avustajaa, joka saa niskoilleen mahdottoman tehtävän. HD 20.05 Fasisti Taneli Mustosen lyhytelokuvassa pysäköinninvalvoja (Sanna-Kaisa Palo) joutuu yllättävään väittelyyn tavallista itsepäisemmän sakotettavan (Vesa Vierikko) kanssa. kausi alkaa. 07.50 Aamuhartaus. 05.50 Merisää. Selostus Riikka Smolander. 10.00 Kalle Haatanen: Lama ja turvallisuuspolitiikka 10.55 Radio 1 vastaa. 15.03 Entisten nuorten sävellahja. 13.00 Klassista kahteen. Georgia. 17.45 Matthew Bournen maailma Teema tanssii: Englantilaiskoreografi Matthew Bourne on ihastuttanut jo 25 vuoden ajan monien klassikkojen uustulkinnoillaan. 18.35 Faunin iltapäivä: Tanaquil Le Clercq Teema tanssii: Nancy Buirskin koskettava dokumentti kauniista tähtiballerinasta, Robbinsin ja Balanchinen muusasta, jonka ura päättyi traagisesti huipulla: polio halvaannutti hänet v. GSI ryhtyy mukaan leikkiin napatakseen salaperäisen Mr. jätettiin laskuista. 02.05 Deadwood (12) Lapsellisia asioita. 03.10?05.00 Ennustaja-TV 09.00?13.20 SVT:n ohjelmaa 14.13 Tallityttöjä ja eliittiratsuja 14.25 Dok: Tarinoita talosta Katri Helena, Danny ja paistettuja pikkupossuja. 14.55 Erämaan armoilla Sarja alkaa. 19.03 Urheiluradio. 16.05 Urheiluradio. 12.00 Uutiset ja sää. Vieraina hurmaavat Vappu ja Ilkka Taipale, ikuisesti radikaalit. 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Kuninkaallinen henkivartija Uusi sarja 1/6. Agenttifarssissa ex-sotilas ylenee kuninkaallisen parkkialueen turvallisuuspäälliköstä hänen majesteettinsa turvamiehistöön. 19.00 Uutiset ja sää. Refereras på svenska av Magnus Eklöv. Nove Mesto, Tshekki. kohti tuntematonta 03.15?05.45 Voittostudio TV5 06.50 Alastomat selviytyjät 07.45 50 tapaa eliminoida äiti 08.40?09.40 Tähtitaikurit 12.40 Elokuva: 19th Wife (12) 14.14 Ammattina sankari 14.40 Rods n. Uutiset ja sää. 17.15 Lakatut varpaankynnet . 03.15?03.45 Poppikoulu. YLE PUHE 07.00 Julkinen sana 07.45 Tarinoita lapsille: Liisan seikkailut ihmemaassa, osa 11/12 08.00 Uutiset 08.05 Leikola ja Lähde 09.00 Aspekti 10.00 Uutiset 10.03 Arto Koskelo 11.00 Ali ja Husu 12.00 Puheen Viikko 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Viikko 16.00 Uutiset 16.05 Alivaltiosihteerin viikko 16.30 Puheen Viikko 18.00 Tohtori Raimo . 06.30 Suomi soi. 18.05 Lakatut varpaankynnet . HD 17.20 Talvistudio Studiossa mielenkiintoisia vieraita ja aiheita päivän kilpailujen lomaan. 17.21 Pikaluistelun maailmancup Päivän kilpailut. Selostus Christer Sarlin. 11.00 Klassikkoparatiisi: Sinfonia kuin neljän volyymin romaani 11.57 Päivän mietelause. Kalevi Pollari. Jyväskylä. Eddiellä on nyt työ, suhde ja luottamus ehdonalaisvalvojaansa. 00.30 Uutisikkuna 25 Lauantai 7.2.2015 14.10 Anastasia (7) Kiehtova 12.01 Oddasat 12.20 Sydämen asialla (7) Val- 6.2.2015 12.15 Tanssiurheilua: 10-tanssin MM 10-tanssin MMkilpailut 2014. Espoo. 21.00 Uutiset. 21.03 Poppikoulu. 06.04 Aamupala. O: Billy Wilder. 2013. 20.10 Syke (12) Joutsenlaulu. 21.00 Uuden Musiikin Kilpailu Karsinta 1. Mikään puhtoinen pulmunen ei poliisin tytärpuoli ollut, mutta mikä oli julman teon motiivina? 00.55?04.00 Uutisikkuna 16.00 17.00 18.00 19.00 19.10 19.30 21.00 Hansin matkassa MTV Sport: Ravikunkku Suomen surkein kuski Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Kingi Selviytyjät Ei-toivottu henkilö. 22.00 22.10 22.15 22.25 22.40 Kymmenen Uutiset Päivän sää Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Johan Falk 3 . 18.50 Merisää. O: Don Bluth ja Gary Goldman, Neuvostoliiton ainoa mainostoimisto Yle Teema klo. Kai Ulmanen. 20.09 Hajatusmusiikkia . valtakunnan terapeutti 18.10 Mikä maksaa. 20.00 Uutiset. 10.04 Suomi-kierros. HD 14.55 Talvistudio Studiossa mielenkiintoisia vieraita ja aiheita päivän kilpailujen lomaan. 15.00 Yleisurheilua Selostus Niki Juusela. 09.05 Muistojen bulevardi. 16.00 Uutiset ja sää. 15.00 Radioteatteri esittää: Sheriffi McGee. 22.05 Kuuntelijan lista. 21.50 Merisää. 13.00 Uutiset. 12.35 Musiikkikamari. kaks. (7) 23.00 Kolme miestä ja tyttö (7) 23.30 Mutsi 00.00 Pariterapiaa radioaalloilla 00.55 Pieniä ihmeitä 01.50?06.50 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Uutiset. Nyt on käynnissä viimeinen vaarallinen raivaustyö. 19.08 Sekahaku . 11.00 Uutiset. HD 18.45 Avara luonto: Kesytön Arabia 2/3. 21.35 Novosti Yle. 08.05 Onnen sävel. 10.50 Tohtori Raimo . 07.03 Aamusoitto. 18.00 Ehtookelloina Mäntsälän kirkon kellot 18.01 Iltahartaus. Wheels 15.35 Mafiavaimot 16.30 5D: Huutokaupalla rikkaaksi 17.30 50 tapaa eliminoida äiti 18.30 Starat lastenvahteina 20.00 Suomen pisimmät treffit 21.00 Elokuva: Wanderlust (16) 23.00 Motiivi (12) 23.55 Elokuva: Zohan . 15.15 Etnohetki. O: Rickard Holm, Ruotsi 2009 00.35 Dallas (12) Kilpakiristystä. 01.30 Mentalist (12) Red Johnin tutut. 02.30 Mentalist (12) Punainen noita. 03.25?06.00 Voittostudio NELONEN 05.00 Ennustaja-TV 06.20 Onnenarpa 07.50 Bumba (S) 08.00 Lego Ninjago (7) 08.15 Lego Ninjago (7) 08.30 Merieläinten pelastajat 09.00 Elixir 09.30 Elixir Sport 10.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 10.30 Arvostele mun illallinen Suomessa 11.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 11.30 Arvostele mun illallinen Suomessa 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Eläinten pelastajat Maanjäristys. 14.30 Eläinten pelastajat (7) Hamstraaja. 15.00 Mitä tuli tehtyä Martina 12.10 Talo Ranskassa 5/9: Leirikoulu. 12.53 Talo Ranskassa Osa 6/9: Takaisin peruskouluun. 13.40 Löytöretkiä maailmaan Kiinalaisen dzonkin arvoitus. 13.55 Arkistojen salat: Salamurha Marseillessa 1934 Jugoslavian kuningas Aleksanteri I saapui Marseillen satamaan Ranskaan viralliselle valtiovierailulle. 14.25 Yle Live: Beyoncé ja Jay Z Pariisissa (2014) 17.00 Kaukasia 30 päivässä Osa 5/10. 15.55 Yle News. 05.02 Aamupala. 21.00 Hulvaton dokumenttielokuva sosialismin kummajaisesta Eesti Reklaamfilmistä. 12.10 Urheiluradio. 23.00 Uutiset. 23.03 Yöradio. 1/10: Manipulointi. 07.45 Hartaita säveliä. Tupakka. 21.00?00.00 Teemalauantai: Mainosmiehet idässä Hulvaton ilta on omistettu mainonnalle entisessä itäblokissa. 21.00 Neuvostoliiton ainoa mainostoimisto Hulvaton dokumenttielokuva sosialismin kummajaisesta Eesti Reklaamfilmistä. Hänen pitäisi saada Gwen ja tämän terapian tarpeessa oleva ex-mies Eddie (John Cusack) selviämään uransa viimeisestä yhteisestä tiedotustilaisuudesta. 11.03 Suomi-kierros. HD 17.50 Talvistudio Studiossa mielenkiintoisia vieraita ja aiheita päivän kilpailujen lomaan. 17.51 Ampumahiihdon MC: Miesten pikamatka Selostus Jussi Eskola. 18.55 Suomi tänään. valtakunnan terapeutti. Liikenne. 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä Pariskunnalla on missiona maailmanrauha, mielenterveys ja vanhukset ja ikääkin on yli 70 vuotta. 1/5. kohti tuntematonta 13.05 Catching Hell 14.00 Myytinmurtajat 15.00 Top Chef 16.00 Ajoneuvos: Superautot 17.00 Ensisilmäyksellä 17.30 Rillit huurussa 18.30 Simpsonit (7) 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 21.00 Green Lantern (12) 23.15 112 (7) 00.15 Killer Karaoke 01.15 Morgan Spurlock: Sisäpiirin mies 02.15 Anthony Bourdain . 10.00 Uutiset. 10.03 Sää. Dead Snow toimi käsikirjoittaja-ohjaajansa Tommy Wirkolan käyntikorttina Hollywoodiin. 01.00 Deadwood (16) E.B. 16.10 Entisten nuorten sävellahja. 17.00 Uutiset ja sää. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 06.25 Aamusoitto. 00.00 Uutiset ja sää. 09.11 Suomi-kierros. 17.00 Uutiset ja sää. 18.10 Lauantain toivotut levyt. 20.08 Sää. K:n, joka on ns. 07.50 Merisää. 06.05 Hartaita säveliä. 09.10 Sää. kolme (One, Two, Three, USA 1961) Hillitön komedia jaettuun Berliiniin saapuvasta jenkistä, joka yrittää myydä Coca-Colaa venäläisille ja estää pomonsa tytärtä naimasta kommunistia. 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 07.04 Onnen sävel. 06.03 Sää. Tuuli Saksala. 07.03 Sää. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää. 08.05 Kuusi kuvaa: Katja Tukiainen 08.50 Musiikkikamari. Lars Monsen viedään helikopterilla silmät peitettynä hyisen veden ympäröimälle saarelle. 15.57 Efter Nio Kultareunuksista arkea. 16.55 Saamelaissessiot 10/13. Yhteistä säveltä tänään etsivät Niillas Holmberg ja uumajalainen Deportees. 17.25 Kirjaohjelma: Suomalaisia naiskirjailijoita Siss Vik jututtaa Märta Tikkasta, Monika Fagerholmia ja Sofi Oksasta. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Äänijahti 18.30 Aistien haastaja Sarja alkaa. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 21.40 Urheiluradio. Uusi aamu 19.00 Ruotsin maajussille morsian 20.00 Ensitreffit alttarilla 21.00 Hölmö, hullu, rakkaus. Rachel ja Janet kisaavat ylennyksestä. 20.30 20.50 21.15 21.30 22.00 Uutiset Urheiluruutu YleLeaks Uutisvuoto George Gentlyn tutkimukset (12) Yökerho. 23.30 Pitkä matka vapauteen (12) 2/3. 20.03 Urheiluradio. 15.30 Aristoteleen kantapää. 04.02 Euroopan taivaan alla. Uudistunut UMK alkaa! 22.30 Sanctum (16) (USA 2011) James Cameronin tuottama seikkailujännäri sukeltajista, jotka Tyynellä valtamerellä eksyvät maapallon suurimpaan, kauneimpaan ja vaarallisimpaan maanalaiseen luolastoon. Dhofarin vuoriston sademetsä on kameleonttien ja mesimäyrien mieleen ja rannikko houkuttelee puoleensa valaita ja kilpikonnia. 19.35 Yhteisvastuukeräys Kaksosvauvojen äiti Hanna oli uupua lasten ympärivuorokautiseen syöttörutiiniin. 19.40 Scott & Bailey (12) Uusi 4. HD 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara Mikko Vaismaa, koomikko. 15.15 Korkki kiinni 15.45 Löytöretkiä maailmaan Parantavat kasvit. 16.00 Prisma: Sukupolvemme jalanjälki 2/3. 13.03 Levylautakunta. 17.15 Kiveen hakatut: mäkihyppääjä Tauno Luiro 17.45 Musiikkikamari. 14.00 Välilevyjä. 09.00 Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. 16.00 Uutiset ja sää. N: James Cagney. 00.00 Uusi Kino: Mongolialainen iltapäivä (12) O:Rostislav Aalto 00.24 Uusi Kino: Etelä-Intian Thali O: Lasse Naukkarinen 00.50?04.00 Teematieto Aitolehti YLE FEM 15.55 Sokkokokki Kirjailijat Roman Schatz ja Inna Patrakova 16.55 Suomen huutokauppakeisari 17.55 Loirinuotiolla 5/10. lupa saksia (12) 02.05 NCIS: Los Angeles (12) 04.30 Elokuva: Wanderlust (16) 06.00?06.34 Yö Ikkuna JIM 05.00 Ennustaja-TV 07.20 Onnenarpa 08.50 Jaksa paremmin 09.15 MasterChef Australia 11.15 Mahdoton illallinen 12.10 Brady Barrin vaarallinen luonto (7) 13.10 Maailman parhaat kalapaikat 14.05 Huima konttihuutokauppa 14.35 Metsien miehet (7) 15.30 Kuuluisat kuppilat 17.00 Amerikan kovimmat keräilijät 18.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 19.00 Poliisit (7) 21.00 Panttilainaamo 22.00 Pomo piilossa 23.00 Rekkakuskit jäällä (7) 23.55 Poliisit Norja (7) 00.55 Panttilainaamo 01.45 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla 02.35 Ennustaja-TV LIV 05.00 Ennustaja-TV 07.30 Onnenarpa 09.00 Huikeat kakut 10.00 Illallissota 11.00 Sikke . 07.00 Uutiset. Kadonnut maailma. 19.00 Uutiset ja sää. 1/8. 05.00 Uutiset ja sää. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Uutiset ja sää. Neuvostoliitossa oli kova pula tavaroista, mutta se ei Viron mainosvelhoja häirinnyt! O: Hardi Volmer & Kiur Aarma. (Kullaketrajad, Viro 2013) 22.13 Yks. 19.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 20.00 Urheiluilta: Alppihiihdon MM 21.30 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Sari Helin 23.00?07.00 Arkisto. 09.05 Urheiluradio. Refereras på svenska av Magnus Eklöv. Nove Mesto, Tshekki. 04.57 Aamupala. 22.00 Uutiset ja sää. 22.05 Kirjakerho: Runeberg-palkittu kirja 22.45 Kesäkeiton syvin olemus: Kukkakaali 23.10?07.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 04.00 Uutiset ja sää. 05.52 Aamupala. 00.05?04.00 Yöradio. 01.02?03.00 Koe-eläinpuisto. Illusionisti Jan Hellesöe haluaa tehdä täydellisen ryöstön. 19.00 Matkakumppanit 8/8. Åsa Larsson vie kirjailijakollegansa Karin Alvtegenin kotikaupunkiinsa Kiirunaan. 19.30 19.40 19.50 19.55 Yle Nyheter TV-nytt Sportnytt Talvistudio Alppihiihdon MM, M syöksylasku Beaver Creek, USA. O: Joe Roth 23.10 Elokuva: Dead Snow (18) (Död snö/Norja 2009). Räväkkä kauhukomedia nuorista ja kauniista lääketieteen opiskelijoista, jotka joutuvat kohtaamaan menneisyyden kauhut hiihtolomaillessaan idyllisessä vuoristomaisemassa. Ovatko Aasian talousjätit matkalla maailman herruuteen. 18.03 Urheiluradio. Ruokaa rakkaudella 11.30 Hulluna leivontaan 12.00 Olet mitä syöt 13.00 Huippukokki lähtee maalle 13.30 Korealaisen keittiön aakkoset 14.00 Hurja painonpudotus 15.55 Koirakuiskaaja 17.00 Nätti nakuna 18.00 Sinkkulaiva 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 21.00 Kaksi julkkista ja yhdet häät 22.00 Sinkkulaiva USA 23.00 Kumman kaa 00.00 Ruotsin miljonääriäidit 01.00 Rakkauden FAQ: K18 Special (12) 02.00 Sinkkulaiva 04.00?05.00 Ennustaja-TV AVA 06.00?08.00 Aamun AVAus 09.30 Haylien keittiössä 10.00 Meidän safkaa 10.30 Koko Suomi leipoo 11.30 Hyvän leivän juurella 12.00 Upeat skandikodit 13.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 17.00 Rakkautta ensitreffeillä 18.00 Muodin huipulle Allstars 18.55 Egotrippi . HD 18.25 Talvistudio Studiossa mielenkiintoisia vieraita ja aiheita päivän kilpailujen lomaan. 18.30 20.00 Alamäkiluistelua Suomen osakilpailu. Refereras på svenska av Leif Lampenius. 14.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 18.00 Uutiset. National Target (16) Viron mafia tuo amfetamiinia Ruotsiin. 12.12 Jokapaikan Reetta. 12.45 Merisää. 09.00 Uutiset. Tuuli Saksala. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Uutiset. HD 21.34?03.00 SVT:n ohjelmaa FOX 06.00 Sky News 06.34 FOX Kids: Sketsiä! 06.45 FOX Kids: Sketsiä! 06.56 FOX Kids: Sannin taikamatka 07.08 FOX Kids: My Little Pony 07.30 FOX Kids: Timmy ja haltijakummit 07.56 FOX Kids: Trollz 08.21 FOX Kids: Transformers 09.05 FOX Kids: Gormiti 09.30 FOX Kids: Power Rangers Megaforce 09.54 FOX Kids: Avatar 3 10.15 Jaakon matkassa 11.15 Historian salaisuudet 13.15 Lentoturmatutkinta 14.15 Lentoturmatutkinta 16.15 How I Met Your Mother 18.35 Family Guy 21.00 Elokuva: Cleaner 22.40 Da Vinci?s Demons 23.45 Bones 03.50?05.59 Sky News SUB 06.00?08.00 Voittostudio 11.00 Moderni perhe 12.00 Anthony Bourdain . Vallanhimoisella Rasputinilla on suunnitelmia Anastasian pään menoksi. 12.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Heerenveen, Hollanti. Neuvostoliitossa oli kova pula tavaroista, mutta se ei Viron mainosvelhoja häirinnyt! TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Skandimania 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois-Suomi 04.00 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 7.2. 07.48 Pikku Kakkosen posti 07.55 Ryhmä Hau 08.19 Milli ja Molli 08.46 Yökyöpelit 09.00 Galaxi 09.01 Milin miljoona kysymystä (7) 09.11 Snoukkaa! 09.21 Tero hoitaa (7) 09.34 Peter Pan (7) 10.00 Kandit 10.27 Kandit 10.55 Kandit 11.25 Tuhkimotarinoita koisia valheita. 13.10 Dokumenttiprojekti: Kuka piru pimeässä näkee Mari Soppelan isä ei koskaan tavannut omaa isäänsä, saksalaista sotilasta. 14.10 Tanskan viimeinen miinakenttä Saksalaissotilaat poistivat 1,5 miljoonaa maamiinaa Tanskasta. Selostus Riku Salminen. 14.30 Poppikoulu. 15.00 Uutiset. O: Alister Grierson. 00.15 Kova laki: Rikollinen mieli (16) Seireenien laulu. Teinityttö löydetään surmattuna rajujen juhlien jälkeen, ja Goren ja Eames tutkivat uhrin perhetaustaa. 14.00 Uutiset. 16.05 Faunin iltapäivä. 1956. 20.00 Historia: Koukuttavat nautinnot 3/4. 07.53 Onnen sävel. 08.00 Uutiset ja sää. national target. Hjallis Harkimo ja Michael Monroe. 18.55 18.58 19.00 20.00 20.57 21.00 HS-uutiset HS-sää The Voice of Finland Hauskat kotivideot Keno Elokuva: Valkokankaan lemmikit (7) (America?s Sweethearts/USA 2001). Romanttinen komedia. Riika, Latvia. 13.07 Talvistudio Studiossa mielenkiintoisia vieraita ja aiheita päivän kilpailujen lomaan. 13.20 Ampumahiihdon MC: Naisten pikamatka Selostus Jussi Eskola. 06.00 Uutiset. 19.03 Tämän runon haluaisin kuulla: Talven toiveet 21.00 Italialainen iltakonsertti
12.05 Urheiluradio. 18.03 Urheiluradio. Kiitos ei ole kirosana 20.00 Myytinmurtajat 21.00 Dude, Where?s My Car. 1933? 1945 Göteborgs Handels och Sjöfartstidning -lehden päätoimittajana ja kritisoi lehdessään Hitleriä. 20.00 Uutiset. 05.00 Uutiset ja sää. unelma-asunnot 11.00 Mummomafia 04.00 Teematieto 10.00 Jäämeri 30 päivässä 10.43 Jäämeri 30 päivässä 11.30 Esa-Pekkaa etsimässä 12.00 Jamie Oliverin Amerikan herkut Louisiana. 13.00 Hassut hurjat hirviöt (7) Yksinäinen poika pakenee hirviöiden maailmaan. Melanie ja Philip eivät pidä toisistaan, ja riitoja syntyy ehtimiseen. 17.13 Herkkuja: Tryffeliunelmia 17.25 Strömsön puutarha Uusi ohjelma Strömsöstä. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saara ja Sorsa Robottimehua. 18.30 Erämaan armoilla 2/5. Puuduttava lomailu saa huikean käänteen, kun mökin katolle laskutuu pikkuruisia muukalaisia. Sydänongelmien syy voi olla suussa. 19.45 Jazzklubin illan keikka. 16.10 SunnuntaiSuomi. 09.55 Oulujoen kirkon kellot kutsuvat. Ihmisten teot vaikuttavat menneisyydessä ja tulevaisuudessa. 15.30 Arkisto: Suomen Elokuva-arkisto siirtynyt valtion haltuun 15.55 Yle News. 00.05?05.00 Yöradio. Suomi. 04.02?04.57 Kuuntelijan lista. YLE PUHE 07.00 Brysselin kone 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Uutiset 08.05 Politiikkaradion Viikko 09.05 Lindgren & Sihvonen 10.00 Uutiset 10.03 Emilia Kukkala 11.00 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikko 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Viikko 16.00 Uutiset 16.05 Aristoteleen kantapää 16.30 Politiikkaradion viikko 18.00 Puheen Ilta 19.00 Urheiluilta: Alppihiihdon MM 20.00 Leikola ja Lähde 20.55 Tohtori Raimo . Historiasta huolimatta suurkaupunki on jäänyt monille suomalaisille vieraaksi. Nove Mesto, Tshekki. 14.45 Talvistudio 14.50 MotorSport: Extra Superenduro 15.30 Talvistudio 16.10?15.55 Pikaluistelun maailmancup Suomalaissuoritukset b-finaaleista. Heerenveen, Hollanti. 16.11 Ampumahiihdon MC: Miesten takaa-ajo Nove Mesto, Tshekki. Laine. 22.10 Arne Dahl: Vuoren huipulle (16) Osa 2/2. Ravintoloitsijan toimet alkavat kiinnostaa rikospoliisin erikoisryhmää autopommin räjähdettyä Hollannissa. 12.00 Uutiset ja sää. 19.00 Uutiset ja sää. Onko oikomishoidon tulos pysyvä. 22.00 Uutiset ja sää. I 13.35 Kiehtova maailma: Skandimania 1/3 Ruotsi. Ruotsin menestystarinasta kertovat IKEA, koti-isät, Solsidan-sarja, rapukestit ja ABBA. 14.30 15.00 15.05 15.10 Strada Uutiset Yle News Akuutti Mitä hampaat paljastavat. Kuusi toisiinsa limittyvää tarinaa yhdistää realismia, tieteisseikkailua ja fantasiaa, sijoittuu eri aikakausiin ja häikäisee visuaalisuudellaan. 07.53 SunnuntaiSuomi. 21.40 Urheiluradio. 08.45 Kuunnelman esittely: Jooskan broidi 09.00 Uutiset. 09.00 Uutiset. 09.05 Urheiluradio. O: John Schulz. 17.45 Palloilua: Koripalloa Miesten ottelu Tampereen Pyrintö - Bisons. HD 18.35 Talvistudio Studiossa mielenkiintoisia vieraita ja aiheita päivän kilpailujen lomaan. HD 18.40 Pikaluistelun maailmancup Miesten 1 000 m. Selostus Christer Sarlin. Pullopostia lapsuudesta. 18.50 Merisää. 18.55 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 16.00 Uutiset ja sää. (7) 02.25 Appivanhemmilla kylässä 02.55 Entisöintipaja 03.50 Ennustaja-TV LIV 05.00 Ennustaja-TV 07.30 Onnenarpa 09.00 Hotellit haltuun 10.00 Sarahin talo 10.30 Lapsiperheen taloprojekti 11.00 Kodikkaasti vuokralla 11.30 Yhteinen taloprojekti 12.00 Himosiivoojat New Yorkissa 13.00 Nätti nakuna 14.00 Hurja painonpudotus 16.00 Häät sulhasen tapaan Amerikassa 17.00 Neljät häät Amerikassa 18.00 Kaksi julkkista ja yhdet häät 19.00 Äitien sota 20.00 Pappien tekopyhät tyttäret (7) 21.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 22.00 Greyn anatomia (12) 23.00 Sinkkulaiva USA 00.00 Kieroilevat kaunottaret 01.00 Hawthorne (12) 02.00 Asiaa seksistä 03.00?05.00 Ennustaja-TV AVA 06.00?08.30 Aamun AVAus 09.30 Hyvän leivän juurella 10.00 Pientä pintaremonttia 12.00 Grand Designs Australia 14.00 Kodinkohentajat 15.00 Kiinteistöjen kuningas 16.00 Grand Designs . 00.00 Uutiset ja sää. O: Spike Jonze, USA 2009. 15.00 Rouva Ministeri (12) Sivulliset uhrit. 15.55 Rouva Ministeri Peli kiristyy. Norjan urheilevat nuoret Yle Fem klo. Hän haluaa osata vastata kysymyksiin ja opiskelee ahkerasti. 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Suomi on venäläinen Pietari oli 1800-luvulla maailman toiseksi suurin suomalaiskaupunki. HD 16.35 Talvistudio 16.40 Palloilua: Koripalloa Miesten ottelu Tampereen Pyrintö . 18.05 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 12.55 Sunnuntai-Suomi. suurlähettiläs Heikki Talvitie ja historioitsija Max Engman. 18.45 Arto Nyberg Vesa Vierikko, A. Selostus Jouko Vuolle. 17.00 Uutiset ja sää. 08.40 Sunnuntai-Suomi. 00.40?00.50 Luontoretki. Sarjassa tutustutaan suomalaisen muotoilun nuoriin lupauksiin. 21.00 Elokuva: Menneen miehen maine (2012) Torgny Segerstedt toimi vv. O: Tom Tykwer, Andy Wachowski, Lana Wachowski. 00.20 SM-liigan viikkomakasiini 00.50 Nelonen Pro: Moor Gääs 01.20 David Blaine: Totta vai taikuutta (12) Äärirajoille. 02.20 Suomen huutokauppakeisari 03.20 Suomen Tulli 04.20?05.00 Ennustaja-TV 12.25 Matthew Bournen maailma Englantilaiskoreografi Matthew Bourne on ihastuttanut jo 25 vuoden ajan mm. monien klassikkojen uustulkinnoillaan. 08.20 Sunnuntai-Suomi. 12.08 Kansanradio. Selostajana Antero Mertaranta. 00.50 Rouva Ministeri (12) Sivulliset uhrit. 01.50 Rouva Ministeri Peli kiristyy. 02.50?05.30 Voittostudio NELONEN 05.00 Ennustaja-TV 06.25 Onnenarpa 07.55 Bumba 08.05 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Huvila & Huussi 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 Nelonen Pro: Moor Gääs 11.00 Elixir 11.30 Elixir Sport 12.00 12.30 13.00 13.30 kien ongelmien äiti. 14.00 Frasier Muutosvastarintaa. 14.30 Gordon Ramsay maailmalla 3/4. 22.05 Levylautakunta. 23.00 Uutiset. Japanin vuoristoseuduilla seurana on suomalainen Heikki Sorsa. 21.00 The Musketeers (12) Kotiinpaluu. 21.53 21.58 22.10 23.40 Uutiset Urheiluruutu Uuden Musiikin Kilpailu Justimus esittää: Fuck the Police (12) Pikkukylän kasvatit Jyrki ja Matias lähtevät toteuttamaan unelmansa valloittaa maailmaa kovimpana räppiduona. 12.45 Merisää. Bisons. 10.00 Jumalanpalvelus Oulujoen kirkosta. 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän Apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkosta Porista. 06.03 Sää. (12) 04.35 Yllätystuunaajat 05.20?05.53 Yö Ikkuna JIM 05.00 Ennustaja-TV 07.55 Onnenarpa 09.25 MasterChef Australia 11.40 Kuuluisat kuppilat 12.40 Hurja remontti 14.30 Talent USA 16.15 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.10 Haasta Hans 18.05 Suomen Tulli 19.05 Anthony Bourdain maailmalla 20.00 Panttilainaamo 21.00 Suomen paras leipomo 22.00 Poliisit 00.00 Martina ja hengenpelastajat (7) 01.00 Täysillä tutkaan 01.30 Outoa vai mitä. 16.05 Urheiluradio. Miksi hammaslääkäriin on vaikea päästä. Unelman tiellä ovat poikabändin keulahahmo Michael, ymmärtämättömät vanhemmat sekä kivenkovia levytuottajia. 21.00 Uutiset. 21.03 Minna Pyykön maailma. 08.05 Kirjakerhon Viikon kirja. 18.00 Uutiset. 12.40 Sunnuntai-Suomi. Etsijän tie pitkä vapauteen Pelle Miljoona (Petri Tiili) katseli pikkupoikana pikitietä kiitäviä rekkoja ja mietti, mitä on meren takana. 17.25 18.55 19.00 19.10 19.30 20.00 21.45 22.00 22.15 22.20 22.35 Kingi Naapurit-arvonta Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Manitbois Lottovoittaja UKK Turhapuro (7) Pilanpäiten Kymmenen Uutiset Viikon sää MTV Sport Uutiset MTV Sport: Leijona Extra Jälkitunnelmia RuotsiSuomi maaottelusta. 22.45 Isänmaan puolesta (12) 12.00 Palloilua: Koripalloa Naisten ottelu Tampereen Pyrintö . 04.02 Jokaniemen sävelradio. Mukana uudelleen kuvattuja kohtauksia uran keskeisistä teoksista. 13.15 Faunin iltapäivä: Tanaquil Le Clercq Teema tanssii: Nancy Buirskin dokumentti kauniista tähtiballerinasta, Robbinsin ja Balanchinen muusasta, jonka ura päättyi traagisesti huipulla: polio halvaannutti hänet. 14.45 Tiededokumentti: Mitat ja mittaaminen 3/3. 20.08 Sää. 20.09 Tero Liete - Rocktoimittajan illallinen. 13.00 Klassista kahteen. 14.00 Riston Valinta. 07.03 Näistä levyistä en luovu: vieraana diplomaatti ja kulttuurivaikuttaja Petri Tuomi-Nikula 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää. 08.10 Luontoretki. 15.55 13-vuotias Sivert Laukli rakastaa hiihtämistä. 16.05 Faunin iltapäivä. 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. Hauska ja paljastava kertomus maailman suosituimman musiikkishow?n jännittävästä historiasta. Tampere. 09.10 Sää. Halitoosin hoitovinkit. 15.40 Löytöretkiä maailmaan Villin lännen arvoitukset. 15.55 Historia: Iivana Julma Minkälainen henkilö oli Venäjän ensimmäinen tsaari Iivana Julma (1530?1584), joka kasvatti valtakuntaansa armottoman väkivaltaisesti? 16.50 16.55 17.00 17.10 17.25 17.55 Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset YleLeaks Uutisvuoto Yhteisvastuukeräys Haitilainen 10-vuotias Lorrens tahtoo insinööriksi. 13.00 Uutiset. Energia. 15.45 16.28 17.13 18.00 Gran Hotel (12) Gran Hotel (12) Gran Hotel (12) Kino Klassikko: Lordi Jim (12) (Lord Jim/Englanti 1965) Joseph Conradin romaaniin perustuva seikkailuelokuva pelkuriksi leimatusta merikapteenista, joka yrittää lunastaa maineensa. 15.30 Sunnuntai-Suomi. 16.00 Uutiset ja sää. 14.03 Musiikkia lepopäivän ratoksi. 08.30 Tohtori Raimo ? valtakunnan terapeutti. HD 17.30 Pikaluistelun maailmancup Miesten 500 m. Selostus Christer Sarlin. valtakunnan terapeutti 21.05 Kalle Haatanen 22.00 Uutiset 22.05 Jälkiviisaat 22.20 Lindgren & Sihvonen 23.15 Urheiluilta: Alppihiihdon MM 00.15 Julkinen sana 01.00 Aspekti 02.00?06.00 Arkisto. Hyvinkään Ponteva. 13.45 Talvistudio 13.55 Ampumahiihdon MC: Naisten takaa-ajo Selostus Jussi Eskola. Mukana mm. Malesian makuja. 15.35 Elokuva: Ullakkojengi (7) (USA-Kanada 2009). Ne pitävät Maxia kuninkaanaan, ja Max lupaa auttaa heitä. W. 23.03 Yöradio. 06.04 Aamupala. 12.00 Uutiset ja sää. 21.00 Jazzklubin kolmas setti. 09.11 Tarja Närhin Iskelmäradio. 10.00 Uutiset. (12) 22.40 NCIS: New Orleans (12) 23.40 Vampyyrien sukua (16) 00.40 Killer Karaoke 01.40?05.25 Voittostudio TV5 06.00 Mafiavaimot 06.55?08.30 Elokuva: 19th Wife (12) 11.30 Elokuva: Kaunotar ja hirviö (7) 13.10 Tähtitaikurit 14.10 Seanin maailma 14.40 Ritari Ässä (12) 15.40 Columbo 17.30 House (12) 18.30 Elokuva: Paluu tulevaisuuteen III (12) 20.55 Elokuva: Unelmien Manhattan 23.00 Bafta Awards 2015 01.00 Spartacus: Kosto (18) 02.05 House (12) 02.55 Ullaredin kyläkauppa 03.50 C.S.I. 07.00 Uutiset. O: Richard Brooks. 20.35 Huippukokki pyrkii täydellisyyteen Kööpenhaminalainen Noma on valittu neljästi maailman parhaaksi ravintolaksi. Huippulaskija Jake Blauveltille etsii vapaaajallaan parhaita luonnonrinteitä maailmalta. 19.03 Jazzklubi. 22.05 Avaruusromua: Kylmäfuusio kiinnostaa 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 04.00 Uutiset ja sää. 22.00 Uutiset ja sää. 10.03 Sää. Kuningas ja hallitus pelkäsivät. 23.02 Hevosvoimia Vanhoissa autoissa on tyyliä. 23.10 Talvistudio 23.15?00.30 Alppihiihdon MM : M superalppiyhdistetty 2. 13.03 Sunnuntai-Suomi. 13.30 Minna Pyykön maailma. 12.15 Horisontti. Selostus Jouko Vuolle. Kuolemasta puhutaan vähän, ja harva meistä on nähnyt kuolleen ihmisen. 15.15 Jälkivääntö 15.55 Norjan urheilevat nuoret Sarja alkaa. 09.05 Muistojen bulevardi. 21.50 Merisää. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. Kirjailija Eppu Nuotio ja romaani Mutta minä rakastan sinua. 18.50 Radio 1 vastaa. kierros. 01.10?02.30 SVT:n ohjelmaa FOX 06.00 Sky News 06.32 FOX Kids: Sketsiä! 06.43 FOX Kids: Lola & Virginia 06.56 FOX Kids: My Little Pony 07.18 FOX Kids: Timmy ja haltijakummit 07.42 FOX Kids: Trollz 08.06 FOX Kids: Transformers 08.50 FOX Kids: Gormiti 09.15 FOX Kids: Power Rangers Megaforce 09.38 FOX Kids: Avatar 3 10.00 Jaakon matkassa 11.00 Tappajaeläimet 13.00 FOX Wild: Eläimellistä duunia 13.55 Varastojen metsästäjät 18.10 Vinnie Jones: Kovaa menoa Venäjällä 19.00 Vaarallisen valtatien pelastajat USA 20.00 Huijareiden kaupunki 21.00 Elokuva: Sivulliset uhrit 23.00 Castle 02.15 2000-luvun seksiorjat 03.05 Hetki ennen tuhoa 04.00?05.59 Sky News SUB 06.00?08.00 Voittostudio 11.00 Simpsonit (7) 13.30 Rillit huurussa 15.00 Pomo piilossa 16.05 Glee (7) 17.00 Valehtelevat viettelijät (7) 18.05 Duudsonit tuli taloon 19.00 Viidakon tähtöset 19.55 Haloo Helsinki! . 18.00 Todellisia tarinoita. Yrjänä ja Vieno Kekkonen. 19.30 Kettu (12) Rikoksenuusija. 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Ajomies Erään ratamestarin tuulinen kesä. 06.00 Uutiset. 20.03 Urheiluradio. Dokumentti kertoo Noman vaativasta huippukokista René Redzepistä. 21.35 Euroviisujen salattu historia Osa 2/2: Uusi Eurooppa. Hän haluaisi treenata enemmän kuin on sallittu. 17.00 Uutiset ja sää. 05.50 Merisää. 26 6.2.2015 ARKI TV- ja radio-ohjelmat Sunnuntai 8.2.2015 MTV3 YLETEEMA 06.00?07.00 Voittostudio 08.05 Ella Elefantti 08.20 Chuggington 08.30 Hello Kitty: Omenapuumetsä ja Lumottu maa 08.40 Maija Mehiläinen 08.55 Kung Fu Panda (7) 09.20 ScoobyDoo (7) 09.45 Chaplin 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Grand Designs . 15.00 Radioteatteri esittää: Jooskan broidi. Sarja alkaa, 1/5. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Kesytön Arabia 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00 Yksin Jumala 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 A-studio 04.00 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 8.2. 07.48 Niksi-Nella: Kutituskonstit 07.55 Musarullaa! 08.21 Pusse 08.33 Katinkontti 08.47 Babar ja Badun seikkailut 09.00 Galaxi 09.02 Karvinen (7) 09.16 Late Lammas 09.25 Raimo (7) 09.34 Unelmien koulukuva 10.00 Uusi päivä 10.27 Uusi päivä 10.55 Uusi päivä 11.25 Erätulilla 11.55 Talvistudio 12.15 Sydämen asialla (7) Kukkia ja luoteja. 13.05 Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta 4/10. 17.15 Minna Pyykön maailma 17.45 Musiikkikamari. 05.02 Aamupala. 08.05 Sunnuntai-Suomi. 17.15 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 19.00 Uutiset ja sää. Australialaisdokumenttia on kuvattu myös Suomessa, mukana Marion Rung, Kojo ja Lordi. 22.30 Yle Live: Slipknot Raju naamiobändi esiintyi perustamassaan Knotfest-metallitapahtumassa Kaliforniassa lokakuussa 2014. 23.50?04.00 Teematieto YLE FEM 08.30 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 09.00?13.30 SVT:n ohjelmaa 14.46 Kuoleman monet kasvot Sarja alkaa. O: J-P Passi, Jarkko T. 05.15 Eväsreppu. 10.04 Tarja Närhin Iskelmäradio. 11.00 Uutiset. 21.55 Suomi tänään. 11.03 Jake Nymanin Popradio. Tampere. HD Askel eteenpäin, kaksi taakse. 23.50 Euro Hockey Tour Ruotsi . 15.00 Uutiset. 15.03 Ajantasan sunnuntaivieras. Laura. 31-vuotias Laura on onnistunut löytämään sukulaisiaan biologisen äidin puolelta. 20.00 Loirinuotiolla Mika Kaurismäki ja Kari Väänänen. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Pilvikartasto (16) (Cloud Atlas, 2012). 13.55 Sunnuntai-Suomi. Erämaassa Larsin eväänä on vain muutama pala näkkileipää. 19.30 19.40 19.50 20.00 Yle Nyheter TV-nytt Sportnytt Aistien haastaja 3/8. Dok: Kirkko keskellä kylää 20.54 Dsajn Jesper Vuori. Kuinka Norjassa koulitaan urheiluinnostuksen saaneita lapsia ja nuoria omaksumaan asenne, joka vie huipulle? 16.35 Lapsiperhe avun tarpeessa 5/6. 14.00 Uutiset. Työssään hän hallitsee raskaita koneita ja arvaamattomia eläimiä, mutta nyt on suuremmat voimat kyseessä: omat ja muiden tunteet. 03.15?03.45 Jokapaikan Reetta. 12.05 Musiikkikamari. 07.04 Suomi soi. 05.21 Aamupala. 04.57 Aamupala. N: Tom Hanks, Halle Berry, Hugh Grant, Susan Sarandon. 05.52 Aamupala. HD 00.30?04.00 Uutisikkuna Eläintarhassa tapahtuu Eläintarhassa tapahtuu Melissa & Joey Salaisuuksia. Melissa & Joey (7) Kaik- 17.25 18.55 18.58 19.00 The Voice of Finland HS-uutiset HS-sää Adoptoidut 1/8. 07.50 Merisää. unelma-asunnot 17.00 OC:n täydelliset naiset 20.00 Erilaiset perheet 21.00 Solsidan 21.30 Moderni perhe 22.00 Rimakauhua ja rakkautta (12) 23.00 Kolme miestä ja tyttö (7) 23.30 Mutsi 00.00 Face 01.00 Pieniä ihmeitä 01.55?06.55 Yön AVA YLE RADIO 1 07.00 Uutiset. Heerenveen, Hollanti. Beaver Creek, USA. 20.30 Lumilautailijan maailma 1/2. 19.03 Urheiluradio. (U) 23.40 Ykkösaamu 00.20 Uutisikkuna 16.55 Pelle Miljoona, Haminan heimolainen . Heerenveen, Hollanti. 18.52 Talvistudio 18.55 Alppihiihdon MM, M superalppiyhdistetty 1. kierros. 1/5. 08.00 Uutiset ja sää. Pearsonin perhe lähtee lomalle syrjäiselle mökille. 1/8. 12.07 Sunnuntai-Suomi
09.00 Uutiset. 09.05 Urheiluradio. Matkijalintu. 10.00 Uutiset. Faith No More -yhtyeen Bill Gould ja Mike Bordin sekoittelevat punkia, funkia ja hiphopia. 23.00?02.50 SVT:n ohjelmaa FOX 06.00 Sky News 06.34 FOX Kids: Julius-apina 06.56 FOX Kids: Lola & Virginia 07.09 FOX Kids: My Little Pony 07.31 FOX Kids: Transformers 07.52 FOX Kids: Power Rangers Megaforce 08.16 FOX Kids: Hot Wheels 08.38 FOX Kids: Chuckin ja ystävien seikkailut 09.00 Wipeout Kesä 09.55 Kalle . Natalie Wood. 18.50 Iltahartaus. 12.55 Suomi tänään. 1/5. 20.05 Sää. L.Onerva: Mirdja, osa 44. 08.10 Urheiluradio. 16.00 Uutiset ja sää. (12) 00.00 Martina ja hengenpelastajat (7) 00.55 Panttilainaamon autospesialistit 01.50 Leijonan luola Kanada 02.40 Trigger Happy TV (7) 03.10 Maailman parhaat kalapaikat 04.00 LA Ink 04.50 Ennustaja-TV LIV 05.00?06.30 Ennustaja-TV 07.30 Onnenarpa 09.00 Sikke . Ankeriaskannat ovat taantuneet Euroopassa hälyttävästi. Kjell Fuglehaug etsii syitä ankeriaiden vähenemiseen. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Majakka: Yttergrund Yttergrundin komea peltitorni komisti aluksi Sörnäistenrantaa Helsingissä. 16.17 Maakuntaradio. 12.10 Urheiluradio. 22.00 Uutiset ja sää. 18.55 Parasta aikaa. 19.35 Arkisto: Elokuvan uusi aalto 20.00 Musica nova Helsinki: Jukka Tiensuu in Portrait 22.00 Uutiset ja sää. Kaik- 21.00 02.05?05.30 Voittostudio 13.50 Hymy Pyllyyn 14.20 Pasila 2.5 . 04.02 Jake Nymanin Popradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Emilia Kukkala 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutiset 16.03?17.00 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkoa ja Alppihiihdon MM 21.00 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Emilia Kukkala 23.03 Päivä tunnissa 23.15 Urheiluilta: Alppihiihdon MM 00.15?06.00 Arkisto. 22.05 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 19.00 Uutiset ja sää. Cleantech-yhtiö hautasi kompostinsa keskelle yli tuhat tonnia puhdistamatonta ulosteperäistä lietettä. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Korkki kiinni 10.00 Doc Martin (7) 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10?12.10 Yksin Jumala 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.2. 06.53 Oiva-nallen oivallukset 07.01 Pingu : Mustasukkaisena 07.07 Totta vai taikaa: Ilma 07.16 Tommin kiertävä sirkus 07.26 Jepu Neulanen 07.40 Olivia 07.54 Kaapo 08.16 Franklin ja ystävät 08.40 - 08.50 Kanan muna : Eläintarhassa 09.00 Glomtunturin salaisuudet 09.50 Tanskalainen maajussi 10.20 Luontoretkellä: Pariuskollisia eläimiä 11.20 Merta päin! 11.50 Kukkaron herraksi haa ja rakkautta. 13.10 Vihtori ja Klaara (7) (1939) Teuvo Tulion ainoa komedia, suositun sarjakuvan pohjalta tehty farssi löylytyksillä ja esineiden viskomisilla täytetystä avioliitosta. 19.05 Parasta aikaa. Lisääkö se kuolemanpelkoa. Linnake 10.15 Sarahin talo 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 12.00 Eläintarhassa tapahtuu 12.30 Eläintarhassa tapahtuu 13.00 Melissa & Joey Salaisuuksia. 23.44 00.05 (7) (USA-Kanada 2009). 17.40 Kesäkeiton syvin olemus: Pippuri 18.00 Kuunnelman esittely: Jooskan broidi 18.20 Radioteatteri esittää. O: John Schulz. 17.25 18.55 18.58 19.00 20.00 The Voice of Finland HS-uutiset HS-sää Adoptoidut 1/8. 16.00 Uutiset ja sää. 16.15 Urheiluradio. 13.00 Uutiset. New Orleans juhlii Barack Obaman valintaa. 01.05?04.00 Teematieto YLE FEM 13.30 Melissa & Joey (7) Kaik- 14.30 Gordon Ramsay maailmalla Malesian makuja. 15.35 Elokuva: Ullakkojengi 19.30 Kioski 20.00 Uusi päivä Ihme. 20.30 Hello Ladies (7) 4/8. ARKI TV- ja radio-ohjelmat 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 06.15 Aa- muhartaus. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää. Kokki ja Näytät metsurilta, muotisuunnittelija! Lihapullat pekoni-sipulikastikkeessa 18.00 Emmerdale Pillerivarkaissa. 18.30 Emmerdale Vastakieroilua. 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Suomen surkein kuski Rouva Ministeri PattitiKymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Bones (12) Pappa padossa. Isänmaan puolesta (12) Askel eteenpäin, kaksi taakse. 00.40 Kovat kaulassa (12) Vaarallinen vastus. 01.35 The McCarthys Siskon exän uusi mies. kihan tietävät, että homoklubeilla pyörii naisia, ja Stuart änkeää itsensä mukaan menoon poimimaan parhaat päältä. 21.00 Tuhkimotarinoita Kansallisbaletin ballerina Mirka eli unelmaansa tanssijana. Oma keho petti kesken uran ja pakotti löytämään uusia haaveita. 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Talvistudio 22.10 Alppihiihdon MM, N superalppiyhdisetty Kooste 23.00 Alppihiihdon MM : N superalppiyhdistetty 2. kierros. 00.15 Kandit 00.45 Game of Thrones (16) 7/10. 08.10 Ykkösaamu. 20.03 Urheiluradio. Alcantaran perhe (7) 20.00 Arkistojen salat: Lindbergh yli Atlantin 1927 07.25?17.05 SVT:n ohjelmaa 17.25 Matkakumppanit 8/8. Dekkarikuningatar Åsa Larsson vie kirjailijakollegansa ja ystävänsä Karin Alvtegenin kotikaupunkiinsa Kiirunaan. Lumiset maisemat tuovat mieleen lapsuusajat. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Minun juhlani Pääsiäinen. 18.30 Kuoleman monet kasvot 2/8. Laine. 00.15 Suomi on venäläinen nki 00.45 Uutisikkuna 27 Maanantai 9.2.2015 MTV3 12.20 Sydämen asialla (7) Rau- 6.2.2015 12.17 Kukkaron herraksi 2/12. 07.53 Maakuntaradio. Kalevi Pollari. 06.56 Päivän mietelause. 18.03 Parasta aikaa. 18.50 Merisää. 08.12 Maakuntaradio. posketonta bongausta (7) 23.25 Morgan Spurlock: Sisäpiirin mies 00.25 C.S.I. Puuduttava lomailu saa huikean käänteen, kun mökin katolle laskutuu pikkuruisia muukalaisia. (16) 01.15 Lähiöunelmia (7) 01.55 Rysän päällä 02.55?06.10 Voittostudio TV5 06.20 Ihmemies MacGyver (12) 07.20 Lasten eläinmaailma: Kissakuiskaaja 08.15?09.10 Ritari Ässä (12) 12.10 Pulmuset (7) 13.10 Kellarin kunkku (7) 14.00 Ihmemies MacGyver (12) 15.00 Ritari Ässä (12) 16.00 Kadonneet (7) 17.00 Pulmuset (7) 18.00 Kellarin kunkku 19.00 Suomen pisimmät treffit 20.00 Starat lastenvahteina 21.00 Elokuva: Paksuna (16) 23.40 Aikuisten lelukauppa (12) 00.45 Columbo 02.35 Kadonneet (7) 03.25 Tarkkaampujat (12) 04.15 Yllätystuunaajat 05.00?05.32 Yö Ikkuna JIM 05.00?07.00 Ennustaja-TV 08.05 Onnenarpa 09.35 LIVE: Tiedä ja Voita 11.35 Elämää halpalentoyhtiössä (7) 12.35 Mahdoton illallinen 13.30 Brady Barrin vaarallinen luonto (7) 14.30 LA Ink 15.20 Anthony Bourdain maailmalla 16.10 Hurja remontti 17.05 Kuuluisat kuppilat 17.35 Leijonan luola Kanada 18.30 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (7) 21.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 22.00 Poliisit 22.30 Panttilainaamo 23.00 Outoa vai mitä. Työssään hän hallitsee raskaita koneita ja arvaamattomia eläimiä, mutta nyt on suuremmat voimat kyseessä O: J-P Passi, Jarkko T. unelma-asunnot 19.00 Suurin pudottaja 20.00 Grand Designs . 14.00 Näistä levyistä en luovu: vieraana kirjailija Sirpa Kähkönen 15.00 Uutiset. 14.03 Ajantasa. 15.00 Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. Grateful Dead -yhtyeen Bob Weir kertoo kappaleesta Viola Lee Blues, joka on psykedelisen rockin keskeisimpiä. 20.06 Parasta aikaa. Moni ei ole koskaan nähnyt vainajaa. 00.00 Uutiset ja sää. 21.40 Urheiluradio. 17.00 Uutiset ja sää. 07.00 Uutiset ja sää. 00.05?05.00 Yöradio. 1998. 20.45 21.00 21.57 22.00 Oddasat Efter Nio Yle Nyheter TV-nytt Strömsön puutarha Uusi ohjelma Strömsöstä. 22.30 Käänteentekevät kappaleet 7/8. 11.57 Päivän mietelause. 21.03 Päivä tunnissa. Espositon perheessä koetaan herkkiä hetkiä. Uusi Kino: Lelumaa (7) (Spielzeugland) Saksa 1942: suojellakseen lastansa äiti kertoo pojallensa, että juutalaiset naapurit lapsineen ovat matkalla ?Lelumaahan?. Yhtenä aamuna poika on hävinnyt ja niin myös juutalaiset naapurit. Uusi Kino: Largo Tanssillinen lyhytelokuva, joka kuvaa 17-vuotiaan tyttären silmin hetkeä, jolloin vanhempien surematon suru muuttuu eläväksi. Kuinka Tanskan suurimman rahanväärennysjutun tutkinta eteni. 11.00 Välilevyjä. 17.20 Maakuntaradio. 20.00 MOT selvittää, miten härskisti ympäristölupaa voi rikkoa ilman seurauksia. 23.00 Uutiset. 07.50 Aamuhartaus. (U) 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.50 16.55 17.00 17.06 17.10 Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Arto Nyberg Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Doc Martin (7) Myötä- ja vastoinkäymisissä. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti Aivoverenkiertohäiriöiden jälkihoidossa paljon parannettavaa. 11.00 Uutiset. 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. Kuinka kulkee jatkumo Newtonista Cerniin? 17.55 Liian nuori kuolemaan 1/3. 21.35 Novosti Yle. 19.03 Urheiluradio. 14.00 Uutiset. 21.00 Uutiset. Rintasyöpä . Mies varasti vihjeen perusteella auton, jonka tavaratilassa oli valtava määrä rahaa. Anna Lindman tapaa perheen, joka jättää jäähyväisiä isoäidilleen, sekä seuraa, kun vainaja asetetaan avoimeen arkkuun. 19.00 Luontoretkellä 4/6. Mutta rahat olivat väärennettyjä. 11.03 Maakuntaradio. 10.55 Pikkujuttu. 07.45 Hartaita säveliä. HD 13.10 Riistametsällä Pohjolassa Osa 5/8. Kesällä lääkärin 18.50 Francon jälkeen . Onko heistä lääkäreiksi. 12.10 Kaksi lukua Helsingin historiaa osa 1: Vanhakaupunki 13.00 Klassista kahteen. The Spin-Off 14.45 Justimus esittää: Fuck the Police (12) 15.35 Uusi päivä Kylmää kyytiä. 16.03 Uusi päivä Kahden kauppa. 16.30 Uusi päivä Paluu. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00?18.45 Sydänmailla (7) vastuu siirtyy kandeille. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 12.12 Maakuntaradio. Chef on the Beach 10.25 Teemu Laurell 10.55 FOX Wild: Eläimellistä duunia 11.50 Futurama 12.20 How I Met Your Mother 12.45 Aarteen tonkijat 13.15 Kalojen kunkut 14.15 Saulin Paras Kaveri 15.15 Montanan poliisit 16.15 Cosmos: kaikki elämästä 17.10 Lentoturmatutkinta 18.10 Family Guy 18.40 How I Met Your Mother 19.10 Varastojen metsästäjät 19.35 Huutokaupan Metsästäjät 20.05 Bones 21.00 The Walking Dead 22.50 Typerät videot 23.20 Cops 00.10 S.H.I.E.L.D. 15.55 Yle News. Agentit 00.55 The Bridge 01.40 Vankilassa ulkomailla 02.35 Rajasota 03.25 Suomen vartijat 03.50 Suomen vartijat 04.20?05.59 Sky News SUB 06.00 Voittostudio 08.00 Astral TV 10.00?11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista (12) 15.00 Pomo piilossa 16.05 Top Chef 17.00 Lemmen viemää (7) 18.05 Suomen surkein kuski 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Lähiöunelmia (7) 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 The Big Year . 06.05 Hartaita säveliä. Lähipiiri muistelee hänen uraansa. lua. 16.10 Upeat skandikodit Ripaus romantiikkaa. 16.40 Upeat skandikodit Funkkistalo. 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) MOT Yle TV1 klo. 21.55 Suomi tänään. 07.12 Maakuntaradio. Kädet tärisevät, kun ensimmäinen potilas tulee ovesta. 20.30 10 kirjaa rakkaudesta: Olemisen sietämätön keveys Viikon kirjana on lanne. 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 kien ongelmien äiti. 14.00 Frasier Muutosvastarintaa. Läheltä piti. pieni lentokone lähti matkaan New Yorkista Atlantin toiselle puolelle niin täynnä polttoainetta, että matkasta tulisi varmuudella hankala. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? eränkävijä retkeilevät pohjoisen kauniissa luonnossa, 19.00 Kandit 1/8. 19.00 Uutiset ja sää. taistelu pelkoja vastaan. Etäomaishoitajuus on rakas ja raskas taakka. 19.03 Radioteatteri esittää: Jooskan broidi. 15.05 Maakuntaradio. 20.00 Uutiset. Hänen elokuvauransa alkoi lapsena. Hänestä tuli nuorisotähti James Deanin vastapuolena elokuvassa Nuori kapinallinen ja viimein West Side Storyn Mariana maailmantähti. Laura. Loirinuotiolla Mika Kaurismäki ja Kari Väänänen. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Pilvikartasto (16) (Cloud Atlas/Saksa-USAHongkong-Singapore 2012). Matrix-elokuvien ohjaajien ja Tom Tykwerin (Parfyymi, The International) suurelokuva siitä, kuinka yksittäisten ihmisten teot vaikuttavat toisiinsa nyt, menneisyydessä ja tulevaisuudessa. Kuusi toisiinsa limittyvää tarinaa yhdistää realismia, tieteisseikkailua ja fantasiaa, sijoittuu eri aikakausiin ja häikäisee visuaalisuudellaan. N: Tom Hanks, Halle Berry, Hugh Grant, Susan Sarandon, O: Tom Tykwer, Andy Wachowski, Lana Wachowski. 00.20 SM-liigan viikkomakasiini 00.50 Nelonen Pro: Moor Gääs 01.20 David Blaine: Totta vai taikuutta (12) Äärirajoille. 02.20 Suomen huutokauppakeisari 03.20 Suomen Tulli. 04.20?05.00 Ennustaja-TV Milan Kunderan Olemisen sietämätön keveys. 09.00 Uutiset. 07.10 Aamusoitto. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 12.00 Uutiset ja sää. 17.20 Matkakuume: Matkailu maailmansotien välisenä aikana. 07.10 Urheiluradio. 09.40 Tukikummit Onnenpeli 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale (7) 11.10 Lääkärit 12.05 Ostoskanava Tvins.com 13.35 14.35 15.05 15.10 15.40 YLETEEMA Selviytyjät Millerit Siipimies. Mitä tänään syötäisiin? Koiralle koti Hershey. Koiralle koti Luovaa ajatte- 04.00 Teematieto 16.00 Treme (12) Uudet jaksot, 4. kausi. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. O: Kimmo Leed. Treme (12) 1/5. 16.15 Faunin iltapäivä. 03.02?03.54 Sekahaku . unelma-asunnot 21.00 Muodin huipulle Allstars 22.00 OC:n täydelliset naiset 23.00 Stylisti Rachel Zoe 00.00 Malliduunarit 01.00 Pieniä ihmeitä 01.55?06.55 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Uutiset. 07.00 Uutiset ja sää. 21.50 Merisää. Ruokaa rakkaudella 09.30 Sarahin sisustusvinkit 10.00 Koirakuiskaaja 11.05 Korealaisen keittiön aakkoset 11.40 Hotellit haltuun 12.40 Illallissota 13.40 Supermarjo ja tytöt 14.15 Nätti nakuna 15.20 Häät sulhasen tapaan Amerikassa 16.20 Kodikkaasti vuokralla 16.50 Pariskunnan superdieetti 17.50 Neljät häät Amerikassa 18.50 Hurja painonpudotus 19.50 Sinkkuelämää (7) 20.30 Sinkkulaiva 21.00 Devious Maids (12) 22.00 Sinkkuelämää (7) 22.40 Ruotsin miljonääriäidit 23.40 Sinkkulaiva 00.10 Täydelliset naiset (7) 01.10 Äitien sota 02.10 Neljät häät Amerikassa 03.10 Käenpesä (12) 04.10?05.00 Ennustaja-TV AVA 06.00?08.30 Aamun AVAus 09.30 Upeat skandikodit 10.00?11.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Rakkautta ensitreffeillä 15.00 Glee (7) 16.00 Jamie Oliverin kokkikoulu Australiassa 17.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 18.00 Grand Designs . Mika Myllyaho kutsui keskusteluun Milka Ahlrothin ja Juha Jokelan. Hulluna ruokaan Ruoasta on tullut taidetta ja keittiömestareista rocktähtien kaltaisia julkkiksia. Camorran miehet (16) 6/8. 09.11 Maakuntaradio. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 13.03 Maakuntaradio. 17.00 Uutiset ja sää. Tuhlaajapoika Nikolle ei ole ehtinyt vielä kertyä merkittävästi velkaa, mutta käsillä ovat viimeiset hetket päättää, antaako nuori mies elämänsä luisua velkakierteeseen. 12.45 Langettavat todisteet 5/5. N: Eino Jurkka, Verna Piponius. 14.50 Vuosirenkaita Vuosi 1942. Sodanaikaista elämää kotirintamalla. 22.05 Kuusi kuvaa: Katja Tukiainen 22.50 Arvassalo ry: Miksi syöminen on ongelma. Tyrion voi vielä säilyä hengissä, mutta helppoa se ei tule olemaan. Arya ja Hurtta jäävät ansaan. 01.35?04.00 Uutisikkuna 21.55 23.30 NELONEN 05.00?06.30 Ennustaja-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen & Minnin Toons 07.30 Disney esittää: Timon & Pumba (7) 07.55 Shake It Up (7) 08.25 Eläinten ABC 08.55 Fort Boyard . 06.30 Maakuntaradio. Pearsonin perhe lähtee lomalle syrjäiselle mökille. 07.50 Merisää. Uutiset ja sää. 18.00 Uutiset. 15.05 Kultakuume. 23.03 Yöradio. 10.03 Ajantasa: Suora linja. 12.45 Merisää. 06.25 Aamusoitto. New Orleans juhlii Barack Obaman valintaa. 17.00 Tiededokumentti: Tieteen pioneereja 1/3. Järjestyksen luojat. 10.00 Uutiset. Liikkuvatko lapset tarpeeksi? 19.00 Historia: Karpov - Kasparov Muotokuva shakin jättiläisistä, joiden 25 vuotta kestänyt kitkerä taistelu mestaruudesta osuu yhteen Neuvostoliiton yhteiskunnallisen muutoksen ja vallan murentumisen kanssa. 20.00 MOT: Jäteparonin likabisnes MOT tutkii ilmiantoa, jonka mukaan arvostettu cleantech-alan yritys on piilottanut jätekasoihinsa yli tuhat tonnia puhdistamatonta ulosteperäistä lietettä. Päästörajoja voi Suomessa käytännössä rikkoa vuosia ilman seurauksia. 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Kreikan synkkä arki Viiden vuoden seuranta näyttää miten ihmiset elävät talousromahduksen runtelemassa Kreikassa vailla työtä, rahaa ja yhä useampi ilman ruokaa ja asuntoa. 23.10 Uutiset 23.15 Kotikatsomo: Ajomies Erään ratamestarin tuulinen kesä. 08.00 Uutiset ja sää
Parlamentaarisesti valmisteltu esitys on saatu eduskuntaan ja päätösten pitää syntyä ennen talvisodan päättymispäivää 13. Menin apuun. Odotus uudistuksen etenemisestä oli käsin kosketeltava. Vastustajat ovat vedonneet valinnanvapauteen ja pitivät uudistusta tarpeettomana. Juoksin hakemaan viereisestä kioskista hedelmäsmoothien ja syötävää. toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut . Ei haluta jäädä paikoilleen, halutaan uudistua. Muutos on nyt mahdollisuus uuteen ja parempaan. Obaman kaudella pienituloisten kansalaisten pääsy vakuutuksen piiriin on parantunut. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus käynnistyi kolme vuotta sitten. maaliskuuta. Tätä hetkeä ei saa hukata. Äänestäjät odottavat myös ratkaisuja ja päätöksiä. Selvisi, että insuliinia vaativa diabetes on. Hän tarvitsisi sokeritasapainon kuntoon laittamisen jälkeen kunnollisen tuen säännöllisiin aterioihin ja insuliinin annosteluun. Kysyin, milloin hän söi viimeksi. Valmistelussa asiantuntijana mukana olleena voin sanoa, että laajaa tahtoa ja halua on tehdä uudistus. Asuu yksin Alppilassa. Monisairaat ihmiset, joilla elämän hallinta ei ole kunnossa tarvitsevat tuekseen muutakin kuin erikoissairaanhoitoa. Kello oli 16.30 ja hän oli ottanut insuliinipiikin ja syönyt aamiaisen eikä sen jälkeen mitään. Hanketta ovat hidastaneet poliittiset intohimot, yksityisten palveluiden tuottajien lobbaus ja ongelmat lainsäädännön rakentamisesta perustuslain rajoissa. Viimein kaikki eduskuntapuolueet ryhtyivät yhdessä etsimään ratkaisua. Kestävä ratkaisu on välttämätön, jotta hyvinvointiyhteiskuntamme peruspilarit . Suomessa ollaan kuitenkin muuttamassa täydellisesti koko kuntaperusteinen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne. voidaan turvata ja niitä kehittää vastaamaan paremmin nykyajan tarpeita. Nostimme hänet ylös. Kyselin, onko hänellä jotain sairauksia. Eri puolilla maata rakenneuudistusta on valmisteltu jo hyvin pitkälle. Kuluneella viikolla kokoontui kaksisataa sosiaali- ja terveysjohdon ammattilaista Kuntatalolle keskustelemaan uudistuksesta. Kävimme läpi konkreettisesti, mitä hankkeen läpi vieminen edellyttää kunnissa heti tänä keväänä ja seuraavina vuosina.. Silloin eduskunta lopettaa työnsä ja vapautuu vaalikentille. K Kirjoittaja on sairaanhoitaja, valtiotieteen maisteri ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja. n n n un keskustelin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, vakuutuin siitä, että meillä on valtava voimavara näissä kunnissa työtä tekevissä ammattilaisissa. Ratkaisun avaimia etsitään hankkeen etenemiselle Arkadianmäellä perustuslakivaliokunnassa. Ambulanssi tuli ja hänet vietiin päivystykseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus on nyt tienhaarassa. 28 6.2.2015 ARKI Sote-uudistusta valmistellaan jo . vain laki puuttuu T öistä tullessani kohtasin jalkakäytävällä ikääntyneen naisen kaatuneena jäisessä maassa kävelykeppi vierellään. Katseet kohdistuvat nyt eduskuntaan. Jos Alppilan vanhukselta asiasta kysyttäisiin, hän varmaan toivoisi turvallisia vanhuuden päiviä ilman turhia ambulanssiralleja. Odotus uudistuksen etenemisestä oli käsin kosketeltava. Ei haluta jäädä paikoilleen, halutaan uudistua. Lehtikuva / Timo Jaakonaho Kolumni Kolumni Tuula Haatainen Kunnissa ja alueilla ei ole jääty kädet ristissä odottelemaan. Järjestäminen ja tuotanto ollaan kokoamassa kuntayhtymiin. U n n n SA:ssa demokraattien ajamaa terveydenhuollon uudistusta on yritetty vuosikymmenten ajan. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia: terveys- ja hyvinvointieroja pitää voida kaventaa ja saada aikaan palvelukokonaisuuksia, joilla voidaan vaikuttavuutta parantaa. M n n n atkalla on ollut monta mutkaa matkassa. Politiikan tekemisen kehdossa pidätetään hengitystä. Alppilan vanhus ei ehkä osaa odottaa mitään, hän ei kuulu kovaäänisiin hyväosaisiin. Barack Obaman kaudella uudistus on vihdoin to- teutumassa. Siihen tarvitaan saumatonta sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä. Julkisuudessa on paheksuttu valmisteluun käytettyä aikaa. USA:n käyttämä rahamäärä suhteessa bruttokansantuotteeseen on länsimaiden korkeimpia, mutta palveluiden saanti epätasa-arvoista