Demokraatti 06.03.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

M aal is kuu TA 201 4 Tuomioja tapaa Kiovassa uuden hallituksen jäseniä ...10?11 Suomi hakee kasvua kirjavientiin Frankfurtista ...14?15 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Hinta 1,20 e (sis.alv) Merimiehet arvostelevat Liikenneviraston päätöstä, Suomessakin olisi töitä Jäänmurtaja Urho siirrettiin Luulajaan ... ....24 Työttömyyden kasvu nielee päivärahoja ...4?5 Helsinkiläiset Helena ja Valter Brotherus ovat kiinnittymässä yhä enemmän Osloon. Työskentely Oslossa on rentoa ja joustavaa ...17?19. N:o 43, 007443-14-10 . Ulkoministerit kriisin keskelle Riigikogulta julkilausuma Ukrainan kriisistä Virolaiset tuomitsevat miehityksen ...6?7 TO R STA I 6. 3 Virpi Kirves-Torvinen Kaupallinen ala houkuttelee kiekkoilijoita Jääkiekkoilija haluaa peliuransa jälkeen yleensä kaupalliselle tai liikunnalliselle alalle. Tämä selviää Pelaajayhdistyksen liigapelaajille teettämästä kyselystä
Ely-keskus vaatii, ettei n Talvivaara enää johda luvattomasti liuoksia Kuusilammen avolouhokseen. Hallintopakkoon ja uhkasakkoihin päädyttiin, koska yhtiö ei noudattanut ely-keskuksen aiempaa kehotusta lopettaa liuosten johtamista louhokseen. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 14?15 ?Puhe siitä, kuinka yrittäminen Suomessa on tehty kovin hankalaksi, ei ole vain puhetta. 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Sitä kannatti 26. Nimitys tapahtuu presidentin esittelyssä perjantaina. Presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt kansainvälistymispalkinnon peliyritys Supercellille, kaukolämpöventtiile- n jä valmistavalle Vexvelle ja led-valaisinoptiikkaan erikoistuneelle Ledilille. Lehti tavoitti 200 kansanedustajasta kolme neljästä eli 152. Pelkän toiminimen perustaminen ajaa ihmisen järkyttävään byrokratiaverkostoon, mikäli toiminimi ei tuokaan elantoa.? 4?5 6?7 8?9 10?11 12 13 Jäänmurtaja Urho siirrettiin makaamaan Ruotsin puolelle Riittävätkö rahat työttömyysturvaan?, pääkirjoitus Suomalainen kirjallisuus rynnii Saksan markkinoille, Hervotonta klovneriaa Viro tukee Ukrainan alueellista koskemattomuutta Ihmiset Ylityöt lisääntyvät lomautusten aikana 17?19 EU:lta mittava tukitarjous Ukrainalle, Roberto Savion Maailma tänään 20?21 Täsmäkulutus on lyönyt läpi, Etelä-Afrikan viharikokset 22?23 Radio ja TV 24 Urheilu Keskustelua ja taustaa, EevaJohanna Elorannan kolumni Oslo vetää työhaluisia suomalaisia sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta Milla Granlund blogissaan ?Eräällä luennolla opin, että ristiriidan ratkaisussa voi konsultoida noppaa.? Maria Virtanen Tikkurilan demarien blogissa Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Lindberg on ensimmäinen Ilmavoimien upseeri, joka nousee Puolustusvoimien komentajaksi. Yksitoista kansanedustajaa ei halunnut vastata kysymykseen. 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. 0200 71000. Nykyinen Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen jää eläkkeelle heinäkuun lopussa. Vaasa . 0800 96675 Muu Suomi: puh. Ehdotukset palkinnon saajista kokoaa vuosittain vientiä ja ulkomaisia investointeja edistävä Finpro. n Kemijärvelle pääsee ensi viikosta alkaen sähkövetoisella yöpikajunalla. Se lyhentää matka-aikaa puoli tuntia. Veturinvaihto Rovaniemen asemalla ei ole radan sähköistyksen myötä enää tarpeen, joten junan pysähdysaikaa Rovaniemellä voidaan lyhentää kuunvaihteessa. Kainuun ely-keskus on asettanut kaivosyhtiö Talvivaaralle kaksi 150 000 euron uhkasakkoa. 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. 6.3. Nimipäivät tänään: Tarmo (ruots.) Rudolf, Rolf Päivä kuvana Uutiskertaus Aurinko nousee: Helsingissä 7.05 Oulussa 7.11 Aurinko laskee: Helsingissä 17.59 Oulussa 17.49 -1...1 Suurin osa Ilta-Sanomien haastattelemista kansanedustajista vastustaa Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon. n Lehden kyselyssä Nato-jäsenyyttä vastusti 92 kansanedustajaa. Tampere . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . Asiasta kertoi eilen n Tapio Soivio Yle. Helsinki, Uusimaa, . Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. Valtioneuvosto käsittelee komentajanimitystä tänään. Selvää Nato-kantaa ei ottanut 23 kansanedustajaa. 1...3 Nimipäivät huomenna: Tarja, Taru (ruots.) Gudrun 2...4 Ilmavoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg on vahvoilla Puolustusvoimien komentajaksi
Isänmaallisuus ja töiden turvaaminen suomalaisille murtajille on kaukana nykypäi- vän Suomi-Ruotsi-jäänmurtotoiminnasta. Eikö voisi lähteä siitä liikkeelle, että töitä annettaisiin ensin omille murtajille ja vasta jos on tarvetta, apua voitaisiin pyytää ruotsalaisilta. Maaliskuun alussa Liikennevirasto kuitenkin päätti siirtää Urhon yllättäen makaamaan Ruotsin puolelle Luulajaan, kerrotaan Suomen Merimies-Unionista. ?Urho Kekkonen pyörisi haudassaan, kun kuulisi tästä Liikenneviraston tempauksesta.? . Suomen on tarkoitus olla ensimmäisten valtioiden joukossa, jotka ottavat sen käyttöön. Suomen puolelta sopimuksen allekirjoitti valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Demokraatti. suomalaiset murtajat vailla töitä Jäänmurtaja Urho siirrettiin makaamaan Ruotsin Luulajaan Jäänmurtaja Urho avusti vielä helmikuussa kauppalaivoja täyttä vauhtia Perämerellä, jossa jäitä on ollut normaaliin tapaan. Asia herättää merimiehissä kummeksuntaa. Jäänmurtajalaivastoamme toukokuisissa maisemissa kotisatamassaan Helsingin Katajanokalla. Niin sanottu FATCA-sopimus on askel kohti automaattista pääomatuloja ja varallisuutta koskevaa maailmanlaajuista tietojenvaihtoa. Suomalaiset rahoituslaitokset joutuvat sopimuksen myötä myös selvittämään yhdysval- Sopimus on askel kohti automaattista pääomatuloja ja varallisuutta koskevaa maailmanlaajuista tietojenvaihtoa. talaisten asiakkaittensa välittömät sekä osittain välilliset omistukset sekä raportoimaan nämä tiedot Verohallinnolle. Verohallinto toimittaa tiedot edelleen USA:n verohallinnolle. Sopimuksen nojalla suomalaisia rahalaitoksia pidetään niin sanottua FATCA-lainsäädäntöä noudattavina. Eilen allekirjoitettu sopimus koskee tietoja vuoden 2014 alusta lukien. Viime vuosina suomalaisten töitä on annettu ruotsalaisille murtajille samaan aikaan, kun suomalaiset murtajat seisovat laiturissa työtä vailla, Mutka sanoo. Maaliskuun alussa Perämerellä liikkui ruotsalaisia jäänmurtajia, jotka avustavat Suomen puolella satamiimme saapuvia kauppalaivoja, Merimies-Unioni kertoo. . Vastaavan mallin mukaisen sopimuksen on tehnyt jo yli 20 valtiota. Samanaikaisesti OECD:ssä on hyväksytty USA:n FATCA:aan perustuva maailmanlaajuinen malli automaattisesta tietojenvaihdosta. Urho on nimetty hänen mukaansa ja Kekkosen aikaan töitä pyrittiin luomaan Suomeen, ei tarjoamaan niitä naapureille kuten tänä päivänä, Arctia Shippingin pääluottamusmies Rauno Mutka puistelee päätään tilanteelle. Suomalaiset työttömiksi . Urho vasemmalla takana. ??Ruotsalaiset murtajat töissä Suomen puolella . Suomi ja Ruotsi tekivät 20-vuotisen yhteistyösopimuksen jäänmurtopalveluiden kehittämisestä maiden välillä, mutta ei kai sopimus sentään edellytä, että annamme omat työmme muille ja jäämme itse työttömiksi. 6.3.2014 3 Timo Sparf Jäänmurtaja Urho oli eilen lähellä Luulajaa. Kyllä edesmennyt presidenttimme Urho Kekkonen pyörisi haudassaan, kun kuulisi tästä liikenneviraston tempauksesta. Mutka kysyy. Jäänmurtaja Urho on tällä hetkellä Luulajassa työtä vailla. Samoin jäänmurtaja Sisu seisoo edellisten vuosien tapaan Katajanokalla valmiudessa. . Liikenneviraston touhussa ei ole järjen häivää, Mutka paheksuu. Hän toivoo tilanteeseen pikaista ratkaisua. Demokraatti Suomi ja USA sopuun verotietojen vaihdosta Suomi ja Yhdysvallat aloittavat ensi vuonna verotusta koskevien tietojen vaihdon
Tälle vuodelle maksuja alennettiin 0,1 prosenttia. Firenzessä köyhty neeseen kauppiassukuun kuulunut Miche langelo pääsi kouluun vasta kymmenvuo tiaana. Hänen keskeisimmät työnsä ovat Vatikaanin Sixtuksen kappelin fres kot ja Pietarin kirkon Pietá veistos. Jos maksua ko rotetaan vastaavasti, se lisää tulojamme 150 miljoonalla. Meillä saisi olla puskuria enimmillään 1,3 miljardia. Mitä puoluetta paikkaa vaihtavat herrat edustavat? 5. Korotuksen pitäisi olla 0,2 prosenttia, jos työlli syys ei kohene. Valtio auttoi rahastoa väliaikaisesti lomautusmenoBirgitta Suorsa Työttömyysvakuutusrahaston johtaja Heikki Pohja kertoo, että työttömyysmenot ovat kasvaneet odotettua enemmän. Rane Aunimo rane.aunimo@demari.fi Ilmapuntari Jäistä ajokeliä. Mutta pääasia, että pääoman 13 prosentin tuottotavoite lähestyy. Suomen irtisanomisennätys on puolestaan Nokian exjohtaja Stephen Elopilla, joka yhdellä kertaa ilmoitti 3 700 työntekijän irtisanomisesta.. Kaikkiaan heitä oli 327 600. Silloin pitää ensi vuoden alusta korottaa sekä palkan saajien että työnantajien työt tömyysvakuutusmaksua. Mitä yhteistä on Venäjän presidentti Vladimir Putinilla, paa- Ministeri vastaa huutamalla Suomen puoluStuSminiSteri (r.) joutui viikon loppuna puolustuskannalle heti sen jälkeen, kun ministeri oli tiedotta nut Suomen ratkaisusta, että suun niteltu tapaaminen Venäjän puo lustusministerin kanssa lykättiin tuonnemmaksi Ukrainan kriisiin vedoten. Haglund vastaili sunnuntaina Twitterissä muun muassa europar lamentaarikko mitro revon kysy myksiin verbaalisella tulituksella. Carl Haglund ?Minä lykkäsin! Vierailun kore ografia jne oli sen kaltainen että mi nun läsnäolo oltaisiin voitu tulkita Venäjän toimia tukevaksi! ?Meidän viesti kyllä heille selkeä. Poseeraaminen venäläisten unifor mujen seassa sen sijaan tässä tilassa väärä signaali!? ?Ei tässä mitään pelätä!? Vai pelkäsikö Haglund, ettei Repo ymmärrä häntä? Asia kävisi selväksi huutamat takin. vi Franciscuksella, Talibanin ampumalla pakistanilaistyttö Malala Yousafzaivilla sekä eräillä venäläisillä ihmisoikeusaktivisteilla. 4 6.3.2014 ??Riittävätkö rahat työttömyysturvaan? Viisi kysymystä 1. Vuo den alussa sitä oli 680 miljoo naa, eli reilun kahden kuukau den menoihin. Osa ansiosidonnai sesta työttömyyspäivärahasta rahoitetaan Työttömyysvakuu tusrahastosta (TVR). riittääkö työttömyysvakuutusrahastossa oleva puskuri ansiosidonnaisten päi- värahojen maksamiseen, toimitusjohtaja Heikki pohja? . Taantuma, lama, Karvinen. Eli jos pus kuria on vain 300 miljoonaa, meidän pitää säännösten mu kaan ottaa loppuvuodesta mak suvalmiuslainaa. Se kään ei vielä pysäytä velkaan tumista. Kenestä on tulossa Viron pääministeri? 4. Niitä tilasi esimerkiksi paavi Julius toinen. Miksi ero astuu voimaan vasta ensi vii kolla? Vastaukset palstan alalaidassa. Merkkipäivä 6.3.1475 Michelangelo syntyi michelangelo di lodovico Buonarroti Simoni (6.3.1475 Caprese . Hän on seitsemässä vuodessa karsinut konsernista 15 000 työpaikkaa. 18.2.1564 Rooma) on yksi kaikkien aikojen suurim mista kuvataiteilijoista. Rahastossa pi tää aina olla yhden kuukauden työttömyysmenoja vastaava määrä. entä jos sekään ei riitä? . Talouskriisi niittää työpaikkoja ympäri maailmaa. Kaikki ovat ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajiksi. Hyytävää. Kuu luisa on myös hänen Firenzessä sijaitseva yli viisi metriä korkea Daavidveistoksensa. Lähde: Wikipedia 1) Viron pääministeri on Andrus Ansip 2) Hän aikoo ruveta maansa komissaariksi 3) Pääministeriksi nousee nykyinen komissaari Siim Kallas 4) Molemmat edustavat kokoomuksen sisarpuoluetta Reformipuoluetta 5) Viron presidentti Toomas Henrik Ilves on vierailulla Japanissa Tätä mieltä Työttömyysrahat hupenevat kovaa vauhtia Tammikuussa oli 35 100 työ töntä työnhakijaa enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. On täysin mahdollista, että tänä vuonna tuo määrä puolit tuu 350?450 euroon. Yhden miehen työpaikkojen niittokone on Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen. Kuka on Viron pääministeri? 2. Mitä hän aikoo tehdä jätettyään tehtä vänsä? 3. Mutta eipä hän siellä pitkään viih tynytkään, vaan pääsi 13vuotiaana maalari domenico ghirlandaion oppipojaksi. Hän oppi tältä freskomaalauksen alkeet. Kolmivuotinen oppipoikasopimus kuiten kin katkesi jo vuoden jälkeen, kun oppilas jätti taidoillaan mestarinsa jälkeensä. Michelangelo on suuri kristillisen tai teen mestari. Työttömyyden kasvaessa puskuri sulaa.
Tätä kannattaa vakavasti harkita, vallankin jos digitaalisen sisällön verokantaa voitaisiin alentaa samalla tavoin kuin printin. Synkkänä pilvenä muutoinkin vaikeuksissa olevan median yllä roikkuu lehtijakelun kriisi. EU-syistä verotuspäätöstä ei voida purkaa, mutta selvitysmies hakee kompromissia viiden prosentin alv-kannasta. Monipuolinen kotimainen tiedonvälitys ei toistaiseksi tavoita kaikkia, jos postilaatikko tai -luukku ei kolahda päivittäin. Huonoon taloussuhdanteeseen osunut teknologinen murros on vähentänyt mainostuloja ja laskenut levikkejä. Rahasta valtaosa käytettäisiin ?apurahajournalismiin. Muutosten vaikutukset aika lailla kumoavat toisensa. työssäkäyviä on vähemmän, akateeminen työttömyys on kasvanut ja silpputöiden osuus on pysynyt korkealla. Työntekijän, kuluttajan ja kansalaisen Eurooppaa rakentava SDP tavoittelee samalla hyvinvoivaa, vaurasta ja vakaata Eurooppaa. Eilen kuultiin selvitysmies Tuomas Harpfin hyvin perusteltu ja realistinen malli määräaikaisesta tuesta. He voivat omilla valinnoillaan olla turvaamassa laadukkaiden kotimaisten mediasisältöjen tulevaisuutta. uudet tukimuodot toisivat Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Medialle esitetty tuki on perusteltua, koska se kannustaa rakentamaan siltaa digitaaliseen sisältötuotantoon. Toki jos talous kääntyisi, se voisi muuttaa tämän kehityksen. Birgitta Suorsa UP Johtoajatus Viestintäministeri Pia Viitanen aikoo viedä selvitysmies Tuomas Harpfin esitykset hallituksen käsiteltäviksi. Mediatuki auttaa murroksen yli on paikallaan. 6.3.2014 5 Pääkirjoitus Lehtikuva / Roni Rekomaa issa. Palaaminen nollaverokantaan kohentaisi heti lehtitalojen tilannetta. Yhdessä pystymme siihen. että viestintäministeri Pia Viitanen (sd.) aikoo viedä mediatuen kehysriiheen ja ponnistella muutenkin sen puolesta. Selvitysmies alleviivaa aiheellisesti sitä, että tuotantotuki ei saa suosia tai sorsia sisältöjä sen perusteella, mihin välineeseen ne on tehty. Kotimaankaan kamara ei ole tyystin huoleton. Epävarmuus on näkynyt ja kuulunut myös tilaisuuksissamme. Se vaatii omat perusteelliset rakenneuudistuksensa. Pysyvät ratkaisut alan on löydettävä itse. Summa ei ole suuri, mutta se on hieman enemmän kuin alkujaan kaavailtu parikymmentä miljoonaa. Oulussa reippaasti kol- jutta.urpilainen@sdp.fi Työntekijän, kuluttajan ja kansalaisen Eurooppaa rakentava SDP tavoittelee samalla hyvinvoivaa, vaurasta ja vakaata Eurooppaa. matta sataa ja Kuopiossa puolisentoista sataa ihmistä halusivat puhua keinoista, joilla palauttaa turvallinen tulevaisuuden näkymä. EU on yksi väline juuri tähän työhön. Vuonna 2009 lomautusten osuus oli 40 prosenttia työttömyysetuusmenoista ja tänä vuonna 20 prosenttia. Elokuussa hyväksytyssä budjetissa palkkasumman kasvu oli suurempi. Sekin on yli keskiarvon. Tavoitteenamme on keskustella Euroopan ja sosialidemokratian tulevaisuudesta ja nostaa toukokuisten EU-vaalien äänestysaktiivisuutta. Elämme epävarmuuden aikaa. Onkin hyvä, ?Palkkasumma pienenee eli tulopohjamme heikkenee.? Jutta Urpilainen Sosialidemokratia Euroopassa SDP aloitti tällä viikolla Sosialidemokratia Euroopassa -keskustelusarjan. miten se vaikuttaa? . Rahaa käytettäisiin kaikkiaan 30 miljoonaa euroa. Pika-avuksi käy selvitysmiehen väläyttämä haja-asutusalueiden jakelutuki. n n n hetken helpotusta media-alalle. Tämä pätee lehdistötuen palauttamiseen. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Lisäpäiväoikeuden ikärajan nostaminen vähentää menoja. työttömyysvakuutuksen maksajia on vähemmän. Mallia on haettu Tanskasta, joten EU:llekin uudet tukimuodot käynevät. Esitetty mediatuki ei vaimenna kritiikkiä siitä, että lehtitilauksille määrättiin arvonlisävero. palkkasumma on supistunut. Perinteistä mediaa on syytä tukea myös siksi, että sananvapaus ja demokratian toteutuminen voidaan turvata viestinnän murroksessa. Vastaavasti työssäoloehdon lyhentäminen 8 kuukaudesta 6 kuukauteen aikaistaa työttömyysjaksoa. miten se vaikuttaa? . Työttömyysjakson lyhentäminen joissakin tapauksissa 400 ja jopa 300 päivään vähentää menoja. Se perustui valtiovarainministeriön ennusteeseen. viime vuonna tuki päättyi. Ukrainan myötä erityisesti kansainvälisessä toiminnassa korostuvat nyt huoli vakaudesta ja vahva pyrkimys yhteisiin ratkaisuihin. Palkkasumma pienenee eli tulopohjamme heikkenee. Nyt näyttää, että se oli liian toiveikas. . Digitaalisen sisällön kulutus kasvaa, mutta se ei ole vielä kovinkaan tuottoisaa liiketoimintaa. Mediatalot ovat karsineet kuluja vähentämällä työntekijöitä. Pallo on myös kuluttajilla. Muutamassa vuodessa on hävinnyt 1 000 toimittajan paikkaa. Lehtiasiain neuvottelukunta esitti jo joulukuussa suoraa tukea medialle. Viiden miljoonan euron innovaatiotuki myönnettäisiin tuotekehityshankkeisiin. Joskus askel taaksepäin n n n tukimuodot Ja niiden ehdot istuvat nykytilanteeseen. Paineet tulevat kahtaalta eli menot kasvavat ja tulot hiipuvat odotetusta. Mediamarkkinoiden kilpailutilannetta tuet eivät saa hämmentää. eli kattamaan toimituksellisen sisällön tuotantokustannuksia. Valtion tuki tuli tarpeeseen. kuinka työttömyyspäivärahan ehtojen muuttaminen vaikutti? . Valtio ei voi kehittää menestyviä tuotteita pörssiyhtiöiden eikä muidenkaan alan yritysten puolesta
Itse en tietenkään voinut äänestää, koska olen Helsingissä, mutta sain yhtenä julkistuksen al kuunpanijoista sen allekirjoi tettua sähköisesti täältä käsin, Indrek Saar kertoo. Savisaar tukee Kremliä Sosialidemokraatit ovatkin Vi rossa aktiivisin toimija tuomit semassa Venäjän aggressiot. Sen sijaan Viron keskustapuo lueen puheenjohtaja Edgar Savisaar on tukenut Kremlin toi mia. Vaa dimme miehitysjoukkojen väli töntä poisvetämistä ja sitä, että Venäjä kunnioittaa Ukrainan kanssa solmimaansa sopimusta, Saar sanoo. Indrek Saar on ollut laatimassa julkilausumaa, jossa Riigikogu tuomitsee Krimin miehityksen. Kari Hulkko. Maan parla mentti Riigikogu piti sen vuoksi kaksi erikoisistuntoa. 6 6.3.2014 ??Riigikogu tuomitsi sotilaallisen voimankäytön ja Krimin miehityksen Viro tukee Ukrainan alueellista koskemattomuutta Ukrainan tilanne huolestut taa myös Virossa. Siitä äänestettiin keskiviik kona kaksi kertaa, kahdentoista aikaa ja uudestaan neljältä. Mutta Viron parlamentti on silti tuominnut sotilaal lisen voimankäytön, Krimin miehityksen ja yrityksen Uk rainan alueen jakamisen. Riigikogu julkaisi lausuman, jossa se tuki Ukrainan itsemääräämisoi keutta ja alueellista koskemat tomuutta. Yksi julkilausuman alkuun panijoita on ollut sosialidemo kraattien puoluesihteeri ja par lamenttiryhmän varapuheen johtaja Indrek Saar. Hän on myös väittänyt, että Ukrainan nykyinen parla mentti ei ole laillinen. . Hän oli Helsingissä SDP:n vieraana, jul kilausuman käsittelyn aikaan.
Melkein kaikissa itsenäisyyden ajan vaaleissa on tuntunut siltä, että pääasia niissä on ollut Viron ja Venäjän välinen suhde. maaliskuuta, ja sen jälkeen puolue aloittaa varsinaisen vaalikampanjansa. Kokouksessa myös nimitetään puolueen ehdokkaat europarlamenttiin. Ehdokkaina ovat esimerkiksi puolueen puheenjohtaja Sven Mikser ja virolaisen sosialidemokratian ?äiti. Jalonen toivoo, että asiasta on paikallista sopimista edistävää vaikutusta. Kari Leppänen UP ?Tämä piti tehdä, koska neuvottelujärjestelmä on sellainen, että se perustuu pääsopijajärjestöihin.? Kati Neudert ?Vaadimme miehitysjoukkojen välitöntä poisvetämistä ja sitä, että Venäjä kunnioittaa Ukrainan kanssa solmimaansa sopimusta.? Demarit odottavat hyvää vaalitulosta Viron sosialidemokraatit odottavat hyvää vaalitulosta kevään eurovaaleista. Koulutettu hoitohenkilöstö on niin tärkeä henkilöstöryhmä, että olisi perusteltua, että sen erityiskysymyksiä ratkottaisiin oman sopimuksen puitteissa. . 6.3.2014 7 Tehy liittyi pääsopijajärjestöön Saarin mukaan kansainvälisen yhteisön täytyy tukea Ukrainaa taloudellisesti ja hänen mukaansa myös Viro on valmis tukeen. . Me toivomme saavamme vaaleissa vähintään saman kannatuksen kuin nyt gallupeissa, eli yli neljänneksen äänistä. Sillä voisimme saada jopa kaksi paikkaa Viron kuudesta, Indrek Saar kertoo. Sosialidemokraateilla on puoluekokous 29. Toinen oppositiopuolue, keskustapuolue oli kärjessä 27 prosentin kannatuksella. Hallituspuolueet ovat molemmat menettäneet vähän kannatustaan. Helmikuun gallupeissa SDP:n kannatus oli toiseksi suurin, 26 prosenttia. VER on siirtynyt eläkekustannusten tasaajan rooliin. Nyt me olemme kuitenkin sitoutuneet tähän järjestelmään ja yritämme ajaa palkkaus-, työaika- ja jäsentemme muita asioita nykyisen sopimusjärjestelmän puitteissa. Työtaistelun pitkä varjo Tehy lähti ovet paukkuen Toimihenkilöiden neuvottelujärjestöstä TNJ:stä sairaanhoitajien vuoden 2007 työtaistelun tiimellyksessä. Itsenäistä sopimusta Tehylle ei haluttu kuitenkaan antaa. Kunnallisen sopimusjärjestelmän pirstoutuminen oli kauhistus muille järjestöille. Sairaanhoitajat kuuluvat jatkossakin Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES:n piiriin. Se on suurin kunta-alan virka- ja työehtosopimus. Kunnissa erilliset sopimukset on muun muassa opettajille, lääkäreille ja tekniselle henkilöstölle. Kunnallisen sopimusjärjestelmän eheyttämisestä sovittiin viime syksyn työmarkkinaratkaisun yhteydessä valtakunnansovittelija Esa Longan tekemän esityksen pohjalta. Kuntatyönantaja tyytyväinen Kuntatyönantajien KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen on tyytyväinen sopimusjärjestelmän eheytymiseen. . Saarin mukaan onkin välttämätöntä yrittää tehdä ero presidentti Putinin hallinnon ja venäläisen kulttuurin ja ihmisten välillä. . Maarianvaaran mukaan haavetta ei ole täysin haudattu. . toimii yhtenä kunta-alan pääsopijajärjestöistä. Edunvalvontaosaston johtajan Jukka Maarianvaaran mukaan itsenäinen Tehyn edunvalvontatyö jatkuu ja neuvottelujärjestö on työkalu neuvottelupöytään pääsemiseksi. . Olen täysin vakuuttunut siitä, että meillä on kaikista puolueista pätevimmät ehdokkaat ja parhaiten tasapainoinen lista, Saar sanoo. Tehy on sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö, jonka suurin ammattiryhmä ovat sairaanhoitajat. Valtion Eläkerahastolle reilu sijoitustuotto Valtion Eläkerahasto (VER) ylsi viime vuonna 6,4 prosentin tuottoon sijoituksilleen. Tätä ovat kyynisesti ylläpitäneet poliitikot, kuten Savisaar, joiden kannatus on venäjänkielisen väestön varassa, Saar valittaa. Terveydenhuoltoalan Tehyn seitsenvuotinen harharetki kunnallisten pääsopijajärjestöjen ulkopuolella päättyi viime viikolla. Me pidämme KoHoa edustavana neuvottelujärjestönä ja syntynyt rakenne vahvistaa neuvottelujärjestelmää. Tehyn irtautuminen seitsemän vuotta sitten aiheutti jännitteitä myös paikallisella tasolla. Se on hyvä ratkaisu. Tämä piti tehdä, koska neuvottelujärjestelmä on sellainen, että se perustuu pääsopijajärjestöihin. Tehyn tavoitteena on seitsemän vuoden ajan ollut oman hoitoalan sopimuksen saaminen kunta-alalle. Edellisissä kahden vuoden aikana pidetyissä gallupeissa kaikki neljä Riigikogussa edustettuna ollutta puoluetta ovat olleet vuoroin johdossa ja yleensä melko tasoissa. . Saman kehityksen odotetaan jatkuvan, sanoo toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi eläkerahaston tiedotteessa. STT. Rahaston varojen siirto valtiolle ylitti rahaston saamat eläkemaksutulot, ja siten VER:n net- tomaksutulo oli viime vuonna negatiivinen. emerita-professori Marju Lauristin sekä nykyinen europarlamentaarikko Ivari Padar ja entinen europarlamentaarikko Marianne Mikko. . Saarin mukaan Viro sinällään on suojassa EU:n ja Naton jäsenenä. Virolla itsellään on kuitenkin lähes kolmanneksen venä- Olli Hella Demokraatti olli.hella@ demari.fi jänkielinen vähemmistö, joka kokee kuuluvansa venäläiseen kulttuuriin. Tehy perusti yhdessä Suomen lähi- ja perushoitajien liiton Superin sekä Suomen palomiesliiton SPAL:n kanssa STTK-laisen neuvottelujärjestön KoHo:n. Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry. Tämä on hyvä opetus siitä, että unionin pitäisi olla valmis joustavammin antamaan myös taloudellista tukea itäisen kumppanuutensa puitteissa, Saar sanoo. Suhteet kuntoon Saar pelkää, että kriisi on kuitenkin jo nyt vahingoittanut sekä EU:n ja Venäjän suhteita että Viron ja Venäjän suhteita ainakin jollakin aikavälillä. Niitä pitäisi pyrkiä pitämään hyvinä. Pääministerin reformipuolueen kannatus oli 21 prosenttia ja Isänmaan ja Res Publikan liiton 19 prosenttia. Sijoitusten markkina-arvo oli vuoden lopussa 16,3 miljardia euroa. Valtion Eläkerahaston varojen siirto valtiolle oli viime vuonna suurempi kuin rahaston saamat työnantajien ja työntekijöiden eläkemaksut. . Paikallisia neuvotteluja käyvät periaatteessa vain pääsopijajärjestöjen jäsenyhdistykset, joihin tehyläiset eivät kuuluneet. Tehyn liittyminen pääsopijajärjestöön poisti pulman
Vastapainoksi sille, että sovittiin, että opettajia ei voi lomauttaa koulujen loma-aikoina, Opetusalan ammattiliitto (OAJ) joutui sopimaan, että mitään korvausta toisen opettajan työn hoitamisesta oman ohella ei makseta. OAJ:n neuvottelujohtaja Juha Jäske tietää lomautetuksi joutuvan opettajan ?kattavan jääkaapin ja pakastimen täyteen sijaistaan ?Työnantaja selittää, että ylityöt ovat satunnaisia tai ne ovat sellaisia, joita lomautettu ei olisi pystynyt tekemään.? varten. Työnantajan on oltava niin fiksu, että niitä ei silloin esitetä. Pääluottamusmiehen viesti on selvä: . eli valmistelevan tämän tunnit . . Välillä tarvitaan salapoliisityötäkin. Lehdon mukaan on olemassa yleistä solidaarisuutta, että ylitöitä ei tehdä, jos työkaveri on lomautettuna. . Turussa alkavat huomenna valmistelevat neuvottelut kaupungin säästöistä. . Työnantaja selittää, että ylityöt ovat satunnaisia tai ne ovat sellaisia, joita lomautettu ei olisi pystynyt tekemään. Juupas-eipäs-tilannetta siitä, että ylityönä teetetään lomautetun ihmisen työt ratkotaan viime kädessä oikeudessa. Aika moni ymmärtää, että vaikka olen kuinka kiltti, voi olla, että olen itse seuraavassa aallossa. Oikeuteen lähdetään kuitenkin enemmän tilanteessa, jossa työntekijä on irtisanottu ja silti joku on jäänyt tekemään ylitöitä. Anu-Tuija Lehto sanoo, että työpaikkojen luottamusmiehillä on asiassa kauhea vahtimi- nen. Kyse on neuvoteltavasta sopimuksesta työnantajan kanssa. Ylitöiden teettämistä oikeampi tapa on kutsua lomautettuja työntekijöitä takaisin töihin, jotta yhtiö selviää tilauksistaan ja pysyy aikatauluissaan.. Jos kaikki teemme ylitöitä, vaje henkilöstön määrässä ei näy koskaan. Kaikki palavat loppuun. Lomautetun työt tekevälle opettajalle ei makseta mitään Kun kunta lomauttaa koulunsa opettajan, tämän työhön jäävän kollegan työt kyllä lisääntyvät, mutta lisää palkkaa lisätyöstä hän ei saa. Kyse on virkaehtosopimuksesta vuodelta 1993. Pahimmillaan asioita joudutaan ratkomaan oikeudessa. Työntekijän ei ole pakko suostua tekemään ylitöitä. 8 6.3.2014 ??Tilastoja ei ole, mutta tuntuma on selvä Ylityöt lisääntyvät lomautusten aikana Turkulainen pääluottamusmies Marja Vyyryläinen (JHL) pitää selvänä, että ylitöitä ei tehdä silloin, kun työkaveri on lomautettuna. SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto sanoo, että tilastoja on mahdoton tehdä, mutta myös sen, että ylitöiden teettäminen on yleistynyt samaan aikaan, kun pakkolomat pyörivät. Suomalainen periaate on selvä: lomautetun työntekijän töitä ei saa teettää toisella ylityönä. Käytännössä asia on kaikkea muuta kuin selvä. . Olemme ohjeistaneet, että älkää tehkö niin, koska silloin kunta lomauttaa seuraavallakin kertaa, koska kaikki sujuu hyvin. Ohjeistus ei ole aina mennyt perille, kuten ei sekään, että oman luokkansa ohella lomautetun kollegan luokan sijaisena hoitava opettaja keskittyisi vain oppilaiden valvontaan, jotta onnettomuuksia ei tapahtuisi. . Työnantaja voi miettiä, että hetkinen, tämähän sujuu ihan hyvin, voisiko vielä kymmenen lomauttaa tai yhden ja se yksi saatan olla minä. Timo Vainio Demokraatti, Turku Turussa neuvotellaan Marja Vyyryläinen sanoo, että silloin, kun Turussa oli lomau- tuksia, oli selvää, että toisten töitä ei tehty eikä ylitöitä. Ongelmaksi voi tulla, että ylitöitä teetetään mahdollisten lomautusten aikana. Opettajat pyrkivät tässäkin parempaan. Opettajiensa lomautuksia suunnittelee jo nyt 12 kuntaa. Määrä mahdollisesti kasvaa, ainakin kuntatyönantaja on ennustanut isompaa lukua. Kun ei ole töitä, ei voi olla ylitöitäkään ?? ?? ?? ?? Työntekijä voidaan lomauttaa tuotannollisesta syystä. Silloin ylitöitäkään ei saa eikä voi tehdä, koska ei ole töitä tehtäväksi. Lomautus taloudellisista syistä on ongelmallisempi myös ylitöiden kannalta. Jos ylitöitä tehdään, kun kaikki ovat paikalla, alun perinkin väkeä on ollut liian vähän. Säästöä ei synny, jos lomautetun työt teetetään ylitöinä. Se tarkoittaa, että töitä ei ole
Se on tärkeää demokratian ja sivistyksen kannalta, mutta myös kansantaloudellisesti. Jos ulkomaiset kilpailijat valtaavat digimurroksessa alaa suomalaiselta medialta, ei Suomeen synny yhtäkään työpaikkaa eikä veroeuroja. Paatero ehdottaa liikuntapoliittista ohjelmaa SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sirpa Paatero esitti eilen eduskunnan liikuntaa käsitelleessä ajankohtaiskeskustelussa, että Suomessa laadittaisiin suunnannäyttäjäksi liikuntapoliittinen ohjelma. Vuokratyöntekijät, joilla ei saapuessaan ollut mitään muuta majoitusvaihtoehtoa, siivosivat tiloja useita tunteja ja teippasivat keittiön ovenraot kiinni, jotta saattoivat yöpyä rakennuksessa, Sähköliitto kertoo. . Rakennus on sisältä osittain purettu ja keittiöön jääneet ruokatarvikkeet ovat tuoneet rakennukseen syöpäläisiä. Liitolle toimitettujen tietojen ja kuvamateriaalin perusteella on selvinnyt, että työmaalla toimiva vuokratyöyritys majoittaa virolaisia sähköasentajia asuinkelvottomassa tyhjässä liiketilassa. . Olosuhteet, joissa työntekijöitä majoitetaan, ovat karmeat. Hän ehdottaa medialle yhteensä noin 30 miljoonan euron määräaikaista tuotanto- ja innovaatiotukea. Harpf alentaisi lisäksi lehtien arvonlisäveron viiteen prosenttiin. Alan liitot kiittelevät selvityksen keinoja konkreettisiksi. Erityisesti esitys lehtitilausten alv-alesta saa kannatusta. Viitanen aikoo viedä ehdotukset hallituksen keskusteltavaksi tulevassa kehysriihessä. Ministeri sanoi suhtautuvansa myönteisesti ehdotukseen suorasta mediatuesta ja lähtökohtaisesti myös veroalesta. On järkyttävää ja täysin käsittämätöntä, että tällaista ta- pahtuu Suomessa ja kyse on pääkaupunkiseudun merkittävästä rakennushankkeesta, sopimusvastaava Jari Ollila sanoo. Sähköliitto on toimittanut saamansa tiedot aluehallintovirastolle ja toivoo viranomaisilta nopeita toimia. Vantaan Energia ilmoitti keskiviikkona Yle Helsingille tutkivansa tapauksen ja ja siirtävänsä Dontek Oy:n pois voimalaitostyömaalta. Demokraatti Jyri Häkämies evästi. EK:n mukaan Eurooppa pitäisi saada houkuttelevammaksi työlle ja investoinneille. Oleellista on luoda lainsäädäntö, joka ei muodostu EUmaille kilpailuhaitaksi. Häkämiehen mukaan lainsäädännön toimivuutta tulee arvioida suhteessa EU:n ulkopuolisiin kilpailijamaihin, sillä todellinen kilpailu käydään maailmanmarkkinoilla. STT Puukauppa on käynyt rivakasti alkuvonna Metsäteollisuus on ostanut tammi- ja helmikuun aikana puuta yksityismetsistä 6,3 miljoonaa kuutiometriä, mikä on yli neljänneksen enemmän kuin viime vuonna. Lyhyt pakkaskausi on kuitenkin rajoittanut talvileimikoiden korjuumahdollisuuksia ja lisännyt sulan maan aikana korjattavien kohteiden tarvetta. Metsäteollisuuden mukaan puun kantohinnat ovat pysyneet keskimäärin vakaina, mutta hinnat saattavat vaihdella merkittävästi hakkuukohteiden erilaisten olosuhteiden vuoksi. Esimerkiksi mänty- ja kuusitukeista maksettiin tammikuussa keskimäärin 55?56 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli 35 ja 58 euron välillä. Kuitupuiden keskihinta oli 16?17 euroa kuutiolta. Liitto kertoi keskiviikkona viestinsä europarlamenttivaaleja varten. . Vaihteluväli oli 11?19 euroa. STT. 6.3.2014 ??Viitanen aikoo viedä ehdotukset hallituksen keskusteltavaksi Viestintäala kiittelee Harpfin raporttia Esitys suorasta mediatuesta ja lehtitilausten arvonlisäveron alennuksesta saa myönteisen vastaanoton Viestinnän keskusliitossa sekä Sanomalehtien liitossa. Selvitysmies Tuomas Harpf luovutti eilen viestintäministeri Pia Viitaselle (sd.) raportin keinoista, joilla auttaa mediaa kiihtyvän digimurroksen yli. Koko ajan suurempi ongelma on kansan liikkumattomuus ja haaste on saada liikkeelle erityisesti täysin liikku- mattomat. Hän huomauttaa, että kajoaminen lehtien verotukseen tarkoittaisi kuitenkin myös ?laajempaa alv-tarkastelua?. Viitanen sanoo pitävänsä laadukkaan kotimaisen median säilyttämistä ensisijaisen tärkeänä. . Paatero toimii myös TUL:n puheenjohtajana. . Tulevien EU-parlamentaarikkojen tulee entistä systemaattisemmin arvioida päätöstensä vaikutukset yritysten toimintaedellytyksiin, koko Euroopan kilpailukykyyn ja sitä kautta kansalaisten elämään, EK:n toimitusjohtaja ??Murroksesta selviäminen edellyttää mediayrityksiltä yhteistyötä, selvitysmies Tuomas Harpf arvioi. Sähköliitto: Asentajilla karmeat majoitustilat Vantaalla Vantaan jätteenpolttolaitoksen työmaalla toimiva vuokrafirma Dontek Oy majoittaa työntekijöitään järkyttävissä oloissa, tiedotti SAK:lainen Sähköliitto eilen.. Sähköliiton selvityksissä Vantaan jätteenpolttolaitoksen ongelmista on noussut esille uutta tietoa. Nyt olisi vahvistettava liikunnan laajapohjaista koskettavuutta eri sektoreilla. Jos näin ei tapahdu, tulee seuraukset olemaan ikäviä niin henkilökohtaisella kuin kansantaloudellisellakin mittarilla mitattuna. . Harrastamisen mahdollistamisesta ei esimerkiksi kunnassa vastaa ainoastaan liikuntatoimi vaan vastuuta on myös päivähoidossa, kouluissa, terveydenhuollossa, kaavoituksessa, liikennesuunnittelussa, puistojen rakentamisessa jne. Paateron mukaan tästä syystä olisi rakennettava eri ministeriöiden yhteinen liikuntapoliittinen ohjelma, jolla kaikkien eri tahojen toimia myös seurataan säännöllisesti ja josta selviää suomalaisen liikunnan yhteinen tahtotila. Sirpa Paatero. Demokraatti STT-Demokraatti Lehtikuva / Roni Rekomaa 9 EK: Eurooppa houkuttelevaksi investoinneille Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) toivoo, että työpaikat ja niitä luovat yritykset nostettaisiin keskiöön EU:n päätöksenteossa
Suomea ei nähdä vihollismaana. Barroson mukaan paketin on tarkoitus tu- kea Ukrainan uutta johtoa sen suunnittelemissa muutoksissa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) on sopinut kansainvälisten tarkkaili- joiden lähettämisestä Ukrainaan, kertoo Etyjin nimetön diplomaattilähde uutistoimisto AFP:lle. Krimillä tilanne on jatkunut jännittyneenä. Supon vuosikertomuksen mukaan konflikti vetää joitakin puoleensa ?magneetin lailla?. Supon mukaan Suomesta Syyriaan on lähtenyt yli 30 ihmistä. Heistä noin joka toisen arvioidaan lähteneen taisteluihin. Terrorismin uhan arvioidaan olevan yhä alhainen. Portaankorvan mukaan Syyrian konfliktiin osallistumisesta kiinnostuneet voivat Suomessakin löytää lähtöön kannustavaa keskusteluseuraa. Venäjän jouk- kojen kerrotaan vallanneen osia kahdesta Ukrainan ohjuspuolustusyksiköstä. Syyriaan on niin helppo mennä, ettei tarvita organisoitua rekrytointikoneistoa. Syyriaan voi hankkiutua esimerkiksi rajan yli Turkista. STT Syyrian konflikti vetää joitakin puoleensa magneetin lailla. Suojelupoliisin arvion mukaan Suomesta on lähtenyt sotimaan Syyriaan yli 30 ihmistä.. Sen sijaan viitteitä järjestäytyneestä rekrytoinnista ei ole. . Supon tietojen mukaan ainakin kaksi Suomen kansalaista on saanut surmansa taistelleessaan Syyriassa. Suomeen on myös palannut joitakin taistelukokemusta hankkineita. Venäjä kiistää yhä, että Krimillä olevat joukot olisivat sen lähettämiä. . Kun Suomesta tulee suuremmassa mää- rin osallistujia radikaalijärjestön toimintaan, saattaa Suomi nousta jonkin järjestön agendalle, Portaankorva lisää. Supon mukaan palaajat eivät silti toistaiseksi näytä aiheuttavan välitöntä terroriuhkaa Suomelle. Suomi ei ole nyt ulkomailla toimivien radikaalijärjestöjen kohdevalikoimassa. Supon mukaan Eu- rooppaan palaavien jihadistiveteraanien määrä on lisääntynyt ja he kasvattavat turvallisuusuhkaa myös Suomessa. Ylitarkastaja Tuomas Portaankorva kertoo yhdeksi uhkatekijäksi, että palaajien joukosta muodostuu Suomeen väkivaltaan valmiiden verkosto, jolla on yhteys vastaaviin verkostoihin ulkomailla. . Jos Krimillä on asukkaiden muodostamia sotilasjoukkoja, meillä ei ole niihin määräysvaltaa, sanoo Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov. AFP Photo / Alexander Khudoteply Itä-Ukrainassa maan viranomaiset ovat ottaneet haltuun valtion hallintorakennuksia, joita Venäjää kannattaneet olivat vallanneet. Jihadistiveteraanien pelätään verkostoituvan Yhä useampi haluaa lähteä Suomesta Syyrian taisteluihin, katsoo Suojelupoliisi. 10 6.3.2014 ??Venäjä ei halua neuvotella EU tukee Ukrainaa 11 miljardilla eurolla EU aikoo tarjota Ukrainalle ainakin 11 miljardin euron apupaketin, kertoo EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso
Pakotteilla ei luoda koskaan mitään hyvää, se kärjistää tilannetta. . Vanhoista hyvistä ajoista unelmoivat nationalistiset ja muukalaisvihamieliset liikkeet vahvistuvat Yhdysvalloissa ja Euroopassa. n n n Monet aMerikkalaiset kar- Katainen: Ukrainassa yritettävä ensin neuvotella Pääministeri jyrki katainen (kok.) toppuuttelee puheita Venäjää vastaan suunnattavista pakotteista. Ongelmaan ei ole mitään muuta ratkaisua kuin neuvottelu. Se on ennemmin tai myöhemmin edessä, Katainen sanoi toimittajille eduskunnassa. Pääministeri selvitti hallituksen näkemyksiä asiasta eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle. Katainen sanoo, että Suomi ei ehdoin tahdoin vastusta pakotteita, mutta haluaa ensin selvit- tää neuvottelujen mahdollisuudet ilman pakotteita. . Keskiviikkona matkaan lähtenyt Tuomioja vierailee Kiovassa yhtä aikaa Norjan ulkoministerin Börge Brenden kanssa. Ulkoministerit tapaavat muun muassa Ukrainan virkaa tekevän presidentin oleksander turtshinovin, uuden hallituksen jäseniä, opposition edustajia ja parlamentin jäseniä. Mutta jos se sitten on välttämätöntä, jotta neuvottelut saataisiin käyntiin, niitä pitää sitten arvioida. Uudet toimijat tekevät nykymaailmasta moninapaisen. Kiina ja Aasia ovat nousseet rahoitusmaailman hermokeskuksiksi, mutta alueen merkitys on vähäinen kulttuurin ja politiikan alalla. Valkoinen rotu puolustaa yhä linnakettaan ja suhtautuu muihin ennakkoluuloisesti. Maailman muuttumista paetaan populismiin. Pakotteilla on aina kielteinen vaikutus myös pakotteiden antajiin. Maiden ulkoministerien oli tarkoitus tavata Pariisissa eilen. Yhdysvaltain ulkoministerin john kerryn mukaan Venäjä jätti saapumatta neuvotteluihin, joihin Ukrainan, Yhdysvaltain ja Britannian oli tarkoitus osallistua. Tuomioja tapaa Kiovassa uuden hallituksen jäseniä Ulkoministeri erkki tuomioja (sd.) tapaa Ukrainan-vierailullaan maan uuden hallituksen jäseniä. Euroopassa kuitenkin otetaan mallia Yhdysvalloista, eritoten pankkialalla. 6.3.2014 Maailma tänään Kolumni Roberto Savio IPS-uutistoimiston perustaja ja kunniapuheenjohtaja. Keskiluokalla menee huonosti Venäjä ei tullut neuvottelupöytään Ukrainaa ja Venäjää ei onnistuttu eilen saamaan samaan neuvottelupöytään. Nuorten vaateostokset kutistuivat 6,4 prosenttia viime vuoden loka?joulukuussa loppukesään verrattuna. Työttömyys on Yhdysvalloissa keskimäärin 6,7 prosenttia, mutta 16?19-vuotialla 20,2 prosenttia. Samana vuonna pankki maksoi 20 miljardin dollarin sakot ja vältti täpärästi rikossyytteen. Myös espanjalainen BBVA-pankki paransi palkitsemistaan: johtajan tulot 11 nousivat 2013 seitsemään miljoonaan dollariin. Yhdysvalloissa vaatekauppiaat ihmettelevät nyt nuorten ostajien katoamista. Nationalistiset ja muukalaisvihamieliset liikkeet vahvistuvat Yhdysvalloissa ja Euroopassa. ja sen yrityksiä ylläpitää hyvinvointivaltiota. Alemman keskiluokan suosimat liikkeet ovat vakavissa vaikeuksissa, mutta kalleimmilla kaupoilla menee hyvin. Kaikki tämä kertoo sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntymisestä. Kataisen mielestä tärkeintä on nyt saada aikaan hyvä neuvotteluyhteys Ukrainan kriisin osapuolten kesken. . Tilastot vahvistavat, että talouskasvun hedelmät ovat viime vuosina kasautuneet lähes yksinomaan maapallon väestön vauraimmalle prosentille. n n n yhteiskunnallisen oikeudenMukaisuu- tulojen uusjaon puolesta vuosisadan ajan taistellut keskiluokka on nopeasti katoamassa. London School of Economicsin tutkimuksen mukaan olemme 16 vuodessa taantuneet eriarvoisuudessa kuningatar Viktorian ajan (1837?1901) tasolle. Maailman valtiot sitoutuivat vuonna 2000 YK:ssa vuosituhannen kehitystavoitteisiin, mutta useimmat niistä ovat kaukana toteutumisesta, ja määräaika umpeutuu ensi vuonna. Nykymenon ainoaksi arvostelijaksi näyttää jääneen uusi paavi Franciscus, joka on ainakin toistaiseksi jaksanut yhä uudelleen korottaa äänensä syrjäytyneiden kasvavan joukon puolesta. den ja IPS / Amantha Perera Lehtikuva / Bulent Kilic YK:n vuosituhattavoitteet edellyttävät, että kaikki maailman lapset pääsevät kouluun vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteesta ollaan jäljessä, mutta näitä lapsia on onnistanut.. Euroopassa nuorten työllisyystilanne on vielä paljon kehnompi. Italiassa enemmistö yli 35-vuotiaista sinkuista asuu vanhempiensa luona. Nyt etelässäkin on vaurautta ja pohjoisessa kolkkia, jotka muistuttavat kehitysmaita. Kaksinapaisuus on kadonnut myös kylmän sodan itä-länsi-akselista. Sen takia niitä kannattaa harkita hyvin huolella, Katainen sanoi. EU-maiden ylimääräisessä huippukokouksessa pohditaan tänään, miten unioni vastaa Venäjän kiristyneisiin otteisiin Ukrainassa. sastavat Eurooppaa Maailman muuttumista paetaan populismiin. Lähes 2 000 eurooppalaista pankkiiria ylti viime vuonna yli miljoonan euron ansioihin. Myös teollisuudessa kuilu johdon ja henkilökunnan palkkojen välillä laajeni. Yhdysvalloissa JPMorgan Chase -pankki kertoo pääjohtajansa ansainneen viime vuonna yli 20 miljoonaa dollaria, missä on 74 prosenttia kasvua edellisvuodesta. Niitä pitää katsoa sitten siinä tapauksessa, jos neuvottelut eivät etene. Valtaosa Tuomiojan tapaamisista on sovittu torstaille. Vierailulla keskustellaan Ukrainan kriisistä sekä maan sisäpoliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Tällä viikolla maassa vierailevat myös Tanskan ja Ruotsin ulkoministerit. STT MaailMan jako köyhään etelään ja rikkaaseen pohjoiseen on murentunut globalisaation myötä
Pelkoon on aihetta, sillä moni eteläafrikkalainen mies haluaa ?parantaa. Hän arvelee, että miehet vihaavat lesboja, koska he kokevat nämä uhkaksi. . Asun kumppanini kanssa, eikä lesboutemme ole salaisuus naapurustossa. Apulaisoikeusministeri John Jeffreyn mukaan sen pohjalta on tarkoitus laatia laki. Jeffrey lupaa, että keskustelu linjauksesta alkaa pikapuoliin. Tarkoituksena on julistaa pan- naan kaikki viharikokset, mukaan lukien muukalaisviha ja rasismi. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että viharikoksille tarvitaan oma rikosnimike, sanoo Cobus Fourie sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä puolustavasta järjestöstä. Uudelle määrittelylle ja lainsäädännölle on suuri tarve, koska sen jälkeen asiasta saadaan myös tilasto- ja tutkimustietoa, lisää Ingrid Lynch Triangle Project -järjestöstä. ?Se, mitä nyt tiedämme, on vain jäävuoren huippu.? Laki ei korjaa asenteita Oikeustieteen professori Pierre de Vos muistuttaa, ettei laki kykene muuttamaan asenteita. Vaikka Etelä-Afrikan laki sallii nykyisin homoliitot, vähemmistöihin kuuluvat kärsivät silti väkivallasta ja syrjinnästä. . Viimeksi kuluneen vuoden aikana väkivaltaa on kokenut kymmenen prosenttia suomalaisnaisista. Tutkimuksen mukaan Suomi ?Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeusloukkaus, jonka yleisyys on ollut pitkään tiedossa.? on naisille EU:n toiseksi väkivaltaisin maa. Vaadimme viranomaisilta myös lisätietoa toistaiseksi tutkimattomien väkivallan muotojen, kuten kunniaan liittyvän väkivallan, yleisyydestä Suomessa. hänet lesboudesta raiskaamalla. ??Tuleva laki viharikoksista lupaa turvaa seksuaalivähemmistöille Lesbojen raiskaajille etsitään kuria Etelä-Afrikassa . lesboja raiskaamalla. Pelkällä etunimellä haastateltu Thembela, 26, ohjaa televisiolle dokumenttisarjaa Street Talk. Poliittisen päätöksenteon on pohjauduttava tutkit- tuun tietoon, Aaltonen sanoo tiedotteessa. EU:n perusoikeusviraston tutkimukseen haastateltiin yhteensä 42 000 naista kaikista 28 EU-maasta. Perustuslaillisten oikeuksien turvaaminen heille on yhä vaikeaa, Pierre de Vos sanoo. Asiantuntijoiden mukaan asenteiden on muututtava koko lainvalvontajärjestelmässä. Nykyisin paljon viharikoksia jää ilmoittamatta, koska uhria nöyryytetään ja syrjitään myös poliisiasemalla hänen seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Koulutus avuksi Sekä Fourie että de Vos panevat toivonsa koulutukseen, joka voi muuttaa asenteita ja vähentää viharikoksia pitkällä aikavälillä. . Vuonna 2012 Etelä-Afrikan poliisi kirjasi 64 000 raiskausta. Pelkään koko ajan, että minut raiskataan, sanoo Länsi-Kapin Gugulethussa asuva Thembela. Ennakkoluulojen torjuminen vaatii tiukkaa kasvatusta aina peruskoulusta ministeriöihin, de Vos sanoo. Johannesburgin Out-ryhmän terveystyöntekijä Johan Meyer uskoo, että uusi laki voi toimia aiempia paremmin, koska niin oikeusministeriö, syyttäjälaitos kuin poliisivoi- matkin ovat aktiivisesti mukana valmistelussa. Kolminkertaisen lukon oveensa asentanut Thembela toivoo samaa. . Suomalaishaastateltavia oli mukana noin 1 500. STT. Emme mahda mitään, jos miesjoukkio tunkeutuu kotiimme raiskausaikein, Thembela kertoo. 12 6.3.2014 IPS / Melany Bendix Eteläafrikkalainen Thembela elää jatkuvassa pelossa, että miehet yrittävät ?parantaa. Jos laki toisiaan saattaisi raiskaajat vastuuseen, ehkä he miettisivät kahdesti. Melany Bendix IPS, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka ?Ennakkoluulojen torjuminen vaatii tiukkaa kasvatusta aina peruskoulusta ministeriöihin.? Suomi on naisille EU:n toiseksi väkivaltaisin maa Suomalaisista naisista 47 prosenttia on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen, kertoo tuore EU-tutkimus. Rikostutkijoiden mukaan se on vain prosentti tapauksista, joista valtaosa jää pimentoon. Etelä-Afrikka Oma rikosnimike ?? Valtio Afrikan eteläkärjessä ?? Asukkaita 50,7 miljoonaa ?? Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 13,8 % ?? Kansallisen köyhyysrajan alla 23,0 % ?? Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 88,7 % ?? Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 121/187 Lähde: YK Oikeusministeriö valmistelee nyt poliittista linjausta viharikosten, vihapuheen ja syrjinnän torjumiseksi. Hänen lesboystävistään moni on joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Väkivallasta kärsivät muutkin kuin lesbot. Suomalaisnaisia enemmän väkivaltaa kohtaavat vain tanskalaiset naiset. Ihmisoikeusliiton tutkimuspäällikkö Milla Aaltonen luonnehtii lukuja järkyttäviksi. . Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeus- loukkaus, jonka yleisyys on ollut pitkään tiedossa.
OECD:n mukaan euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa seitsemän euroa. Mikään muu koulutus ei hyödytä lasta ja tuota niin paljon kuin varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee tällä hetkellä liikaa, sillä päiväkodeissa on suuri vapaus tehdä tai jättää tekemättä. 6.3.2014 Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Mikäli SDP heikke- nisi oppositioon, ei se olisi ayliikkenkään etu. Sen sisältöön ja laatuun on kiinnitettävä suurempi huomio. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista tulee tehdä lain tasoisesti sitova normi. Siinä nimittäin mainittiin, että äitiyspakkaus annetaan kaikille perheille Suomessa. Globaali markkinatalous ei kunnioita sen enempää SDP:ta, Suomen valtiota eikä Euroopan Unioniakaan. Kannatus ratkeaa vasta vaaliuurnilla. On selvää, että SDP ja ay-liike elävät symbioosissa. Erityisesti leikki on tärkeää, sillä se on luovuuden ja oppimisen kulmakivi. Suuret uudistukset ovat loppusuoran valmistelussa. En usko, että puheenjohtajan vaihdos ja ministerikierrätys lisäisi vaaleissa kannatustamme, jota vaihdokselta odotetaan. Mitä ne ovat, on vielä avoin kysymys. Kolumni 13 Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Varhaiskasvatus vaikuttaa Pisa-tuloksiin Ehdotusta varhaiskasvatuslaiksi odotE- eduskuntaan vielä tämän vuoden aikana. Varhaiskasvatuksella vahvistetaan koulutuksellista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa sekä elinikäistä oppimista. Haastajan, antti rinteen taholta on vaadittu puolueen linjamuutosta. Kannatuksemme riippuu paljon enemmän muista tekijöistä kuin puheenjohtajasta. Onhan hän sekä koko puolueen johto -puoluehallitus, -valtuusto ja eduskuntaryhmä - noudattaneet puoluekokouksen viitoittamaa linjaa. Ei sitä paikkaisi sen enempää persut kuin kepukaan. Olemme täysin porvarillisen median varassa. Muutostoimenpiteitä ei kuitenkaan nähty aiheellisiksi. Äitiyspakkaus onkin tärkeämpää lahjoittaa vieraiden maiden vähävaraisille kuninkaallisille kuin oman maan vastasyntyneille kansalaisille, jotka ovat valinneet vanhempansa hyväksi koettujen tasa-arvonormien vastaisesti. Julle Tuuliainen Helsinki Eeva-Johanna Eloranta Kirjoittaja on kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen (sd.). Henkilömuutoksia SDP:n johdossa on syytä lykätä Puheenjohtajaa valittaessa olisi SDP:n kokousedustajien syytä tarkkaan harkita, onko vaihdokseen tässä tilanteessa todella perusteita. Mitä se nykyiseen verrattuna sisältäisi, sitä ei ainakaan vielä ole kerrottu. Haastajan kohdalla on myös huomattava, että häneltä puuttuu parlamentaarinen kokemus, vaikka hänellä onkin mittava kokemus ay-liiton johtamisesta. Riittäisikö se ministeripostin hoitamiseen maan hallituksen liikkuvassa junassa ja erittäin tärkeissä ratkaisutilanteissa? Hallitus on ottamassa loppukiriään. Maksuttoman varhaiskasvatuksen lisäksi vanhemmilla olisi mahdollisuus työn tai opiskelun vaatiessa lisäksi lasten päivähoitoon, josta laskutettaisiin käytön mukaan. Lakiin tulee saada säädös myös ryhmäkoosta ja sille katto. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Meidän nyt seitsemänvuotias poikamme syntyi Suomessa ja Suomen kansalaiseksi. Syynä oli se, että pojan suomalainen vanhempi oli väärää sukupuolta. Äitiyspakkausta ei näin ollen ole tarkoitettu vauvojen, vaan äitien hyvinvoinnin edistämiseksi. Suunnilleen tällaisen selityksen sain tasa-arvovaltuutetulta. Olin myös yhteydessä sosiaalija terveysministeriöön. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. En usko, että puheenjohtajan vaihdos ja ministerikierrätys lisäisi vaaleissa kannatustamme, jota vaihdokselta odotetaan. Porvarillinen media sekä oppositio ruokkivat populistista kritiikkia ja vähättelevät SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta urpilaisen toimintaa sekä hänen tuloksiaan. Äitiyspakkausta ei kuitenkaan tullut. Haluaisin korjata yhden kirjoituksessa esiintyneen asiavirheen. Ammattipedagogi ymmärtää, mitä on laadukas leikki ja miten sille luodaan puitteet. Haastajan vaatima muutos edellyttäisi puoluekokouksen linjamuutospäätöksiä sekä koko puolueen johdon uusimista. Se toimii aina siellä, missä sille on edullisinta eli eniten voittoa tuottavaa. Tämä vaikuttanee tuleviin Pisa-tuloksiimmekin. tärkEin taE laadukkaallE. Tässä taloudellisessa tilanteessa ei liene mahdollista muuttaa aikuisten ja lasten suhdelukua, jonka mukaan Tärkein tae yhtä aikuista kohden saa olla neljä laadukkaalle alle kolmevuotiasta ja seitsemän varhaiskasyli kolmevuotiasta. Näin pieniä lapsia ei tarvitsisi enää kuljettaa iltaisin erilaisiin harrastuksiinkaan. Kaikille yli 3-vuotiaille tulisi tarjota ilmaista pedagogista varhaiskasvatusta arkisin neljän tunnin ajan. Olisi hyvä, että jatkossa vähintään yhdellä päiväkotiryhmän kolmesta aikuisesta olisi tuo yliopistotutkinto, samoin päiväkodin johtajalla. Koko teollinen ja jälkiteollinen maailma elää historiallista murrosta ja sen seurauksia. Mitä tulee SDP:n kannatukseen seuraavissa vaaleissa on syytä gallupeista huomata, että 40 prosenttia vastanneista ei ole ilmaissut kantaansa. Siitä meilläkin on rankat kokemukset. Tarvitaan enemmän kuin lepo, ruoka ja ulkoilu. Ryhmäkoko- vatukselle katoksi pitäisi kuitenkin määrit- on korkeasti tää alle kolmevuotiaiden osalta 12 koulutettu ja lasta ja yli kolmevuotiaiden osalta osaava henkilöstö. 21 lasta. taan n n n Äitiyspakkausta ei näin ollen ole tarkoitettu vauvojen, vaan äitien hyvinvoinnin edistämiseksi. varhaiskasvatukselle on korkeasti koulutettu ja osaava henkilöstö. Lastentarhanopettajien koulutus antaa valmiudet toteuttaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, musiikki-, taide-, elämys-, liikunta- ja käsityökasvatusta. Ne kuitenkin osoittavat aivan muuta. Onnistumisesta on jo pitkä luettelo. Jokaiselle lapselle pitää taata oikeus monipuoliseen kulttuuriin, leikkiin, taidekasvatukseen, liikuntaan, moninaisiin elämyksiin, virikkeisiin, oppimiseen sekä sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. Hän huomaa myös oppimisvaikeudet ja vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, sillä ne näkyvät jo 3?4-vuotiaana. Kansainvälisten suositusten mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstöstä lastentarhanopettajien osuuden pitäisi olla vähintään puolet. Ay-liikkeen taholta odottaisikin nimenomaan SDP:lle enemmän kannatusta kuin mitä sieltä on tullut. Puheenjohtaja, valtiovaraiministeri Jutta Urpilainen on mielestäni hoitanut osaltaaan hyvin hallitussopimuksessa asetettuja tavoitteita sekä toiminut maamme etujen mukaisesti myös EU:n tasolla. Suomessa heitä on enää noin kolmannes. Lastentarhanopettajana voi toimia yliopistokoulutuksen saaneen kasvatustieteen kandidaatin ohella myös ammattikorkeakoulussa sosionomin tutkinnon suorittanut. Siellä hän ajoi sijoittajavastuun valtioiden velanhoitoon Se oli todella merkittävä poliittinen saavutus. Vastassa oli koko EU:n porvarillinen enemmistö sekä globaalin markkitalouden intressit. Ei siis ihme, että porvallinen media on hermostunut. Mutta globaaliin markkinatalouteen voidaan vaikuttaa vain poliittisin päätöksin, mikäli niihin löytyy riittävästi valtaa. Mikäli puolueen johdossa halutaan henkilövaihdoksia, mielestäni niiden aika olisi seuraavassa puoluekokouksessa. Mutta demokratia puoluekokouksen valinnoissa toteutukoon. Pentti Kallio Seinäjoki Äitiyspakkaus ei kuulu kaikille Demokraatti kirjoitti äitiyspakkauksesta (26.2.). Kyllä se näkyy kannatusluvuissammekin, kuten on tarkoitus. On syytä muistaa, että eduskunnan ja hallituksen vähemmistönä SDP:n mahdollisuudet tavoitteidensa toteuttamiseen ovat olleet rajatut. Ne perustuvat hallitussopimukseen. Molemmat tarvitsevat toisiaan ja hyödyntävät toisiaan. Kysymys kuuluukin, mitä SDP on jättänyt ay-liikkeen tavoitteista tukematta, huomioiden realiteetit. Sieltä vastattiin, että tällainen käytäntö saattaa vaarantaa lapsen turvallisuuden. Koulutuspaikkoja tuleekin lisätä. Se on kompromissien tulos. Tästä huolimatta lastentarhanopettajista on kova pula eikä lastentarhanopettajakoulutusta ole ollut riittävästi tarjolla
Helen Scherfbeckin suuri taidenäyttely avataan Frankfurtin arvostetussa Schirn Kunsthallessa lokakuussa. Frankfurtin kirjamessut järjestetään 8.?12.10. Esimerkiksi Suomen suurin kirjatapahtuma Helsingin kirjamessut veti viime vuonna neljän päivän aikana noin 80 000 vierasta. Saksan kirjakauppaliiton omistamat messut on myös merkittävä kirjallisuuden ammattilaisten kohtaamispaikka. Suomalaisen kirjallisuuden seura FILI on valmistautunut tapahtumaan jo vuodesta 2009. . Esiintyjinä on kaksi erilaista klovnihahmoa. Pekka Laamasen valkoinen klovni pyrki olemaan asiallisempi ja muodoista kiinnipitävämpi tapahtumien johtohahmo, tavallaan ?kaupunkilaisempi?. Me julkaisemme tänä vuonna kauniin uuden painoksen valokuvineen Tove Janssonin Kesäkirjasta. Niiden yhteys muuhun esitykseen oli yhtä outo, ellei yhdistävänä tekijänä ollut tässäkin tapauksessa vanhan perinteen päivittäminen. Mukana on romaanien ja lastenkirjojen lisäksi tietokirjoja ja sarjakuvia. Vuoden aikana nähdään esimerkiksi suomalaisia teatteri- ja tanssiesityksiä eri puolilla maata. Siellä vierailevat muun muassa Aki Ollikainen ja Tuomas Kyrö. Otavan viestintäjohtaja Liisa Riekki haastatteli saksalaista Claudia Mülleria (oikealla) FILIn lehdistötilaisuudessa. Suomi ei enää näyttäydy saksalaisille yhtä eksoottisena maana kuin parikymmentä vuotta sitten. Hervotonta klovneriaa Suomen pohjoisimpana nykysirkusryhmänä itseään mainostava rovaniemeläinen Agit-Cirk toi viime viikolla uusimman ensiiltansa Cirko-keskukseen Helsinkiin. Ennen kaikkea klovnina eri nykysirkusryhmissä toimineen Sampo Kurpan esikoisohjaus Verta kynnen alla oli aika metka esitys. Tavoitteena on nostaa Suomen kirjojen vienti aivan uudelle tasolle, FILIn johtaja Iris Schwank kertoi keskiviikkona Suomen-hankkeen tiedotustilaisuudessa. Tänä vuonna suomalaisten kirjojen nimikkeitä ilmestyy saksannoksina 130, kun normaalimäärä on noin 30 vuodessa. Inga Björnin Augusta puolestaan oli hänen ?maalaisserkkunsa?, välitön ja rento höpöttäjä, jolla ideat vaihtuivat len- nossa ja joka lopulta taisi olla johtajaa fiksumpi. Sekä Laamanen että Björn olivat esiintyjinä aivan mainioita. Sekä heidän keskinäinen kontaktinsa että otteensa yleisöstä oli luonteva ja toimi vaikeuksitta. He hallitsivat sekä hahmonsa, tilan että tapahtumat. Verta kynnen alla on ehdottomasti aikuisesitys. Se yhdisti hulvattomasti sekä päivitettyä perinnettä että nykypäivää. Esityksen runkona on neljä 1900-luvun alkupuolen klassikkoklovnerianumeroa tämän päivän tyylillä toteutettuna. Käännöksiä on myös ruotsin ja saamen kielestä. Paviljonki kuin suomalainen Frankfurtin messuille osallistuu Suomesta runsaat 80 kirjailijaa. Paviljonki on heidän mukaansa kuin suomalainen ihminen: vaikuttaa viileältä ulospäin, mutta paljastuu lämpimäksi kun lähemmin tutustuu. Ei enää niin eksoottinen Kustantamo Lübbe Verlagin edustaja Claudia Müllerin mukaan Saksassa julkaistaan vuosittain noin 10 000 saksaksi käännettyä suomalaista kirjaa. Lübbe Verlag on jo parinkymmenen vuoden ajan julkaissut suomalaista kirjallisuutta. Arto Paasilinna on ollut saksalaisten suosikki jo vuodesta 1989. Ruotsin kieltä opiskelleen Mullerin omiin lempikirjailijoihin kuuluu Tove Jansson. . Suomen ohjelmakäynnistyy kuitenkin jo ensi viikolla alkavilla Leibzigin kirjamessuilla. Sen osoittivat jo numeroiden aiheet sekä, aikamoisen räävitön kielenkäyttö, jonka vitsikkyys oli selvästi tarkoitettu aikuisyleisölle. Kaikkein roisein ja absurdein oli perinteisellä käsinukketyylillä pikkunäyttämöllä esitetty Unissakävelijä, jossa Sepe Suden kaverin Putte Possun vaimo osoittautui varsinaiseksi unissaan käveleväksi sekopääksi. Vielä absurdimpia ja surrealistisempia olivat klovninumeroiden välissä esitetyt kolme lyhyttä nykyanimaatiota, jotka jokainen olivat omalla tavallaan hyvinkin väkivaltaisia, eivätkä mis- Sirkus 14 Agit-Cirk: Verta kynnen alla Cirko-keskus Ohjaus, käännös ja konsepti Sampo Kurppa Valot Nanni Vapaavuori Lavastus Perttu Sinervo Puvut Mila Moisio ja Kaisa Rissanen Nuket Susanna Hemmilä Animaatiot CHRZU, Jan Andersson ja Elli Vuorinen Esiintyjät Pekka Laamanen ja Inga Björn sään tapauksessa lapsille suunnattuja. Mullerin mukaan tähän on vaikuttanut muun muassa EU-jäsenyys. Silti Suomi päihittää eksoottisuudessaan vielä Ruotsin. Suomen kulttuuri pääsee tänä vuonna kirjamessujen ansioista muutenkin laajasti esille koko Saksassa. 6.3.2014 ??Suomalainen kirjallisuus rynnii Saksan markkinoille Frankfurtin kirjamessuilta Suomi on teemamaana tämän vuoden lokakuussa Frankfurtin kirjallisuusmessuilla. Kuudesta kehästä muodostuvan paviljongin ovat suunnitelleet Aalto-yliopiston opiskelijat. Kirjailijavierailijaksi pääsevät vain ne, joiden kirja ilmestyy tänä vuonna saksaksi. Tähän mennessä 40 kutsuttua kirjailijaaon vahvistanut Sari Saloranta Demokraatti sari.saloranta@ demari.fi esiintymisensä messuilla, mm. Tuomas Kyrö, Juha Itkonen, Katja Kettu, Leena Lehtolainen, Leena Lander, UllaLena Lundberg, Hannu Raittila, Kjell Westö ja Miina Supinen. Suomi esittäytyy Frankfurtissa sloganilla Finnland.Cool eli vapaasti käännettynä Viileä Suomi. Viileän rauhallista vaikutelmaa on tavoiteltu myös Suomen näyttelypaviljongin vaaleassa ilmeessä. Olen siitä hyvin ylpeä. Muista kustantamon kirjailijoista Müller mainitsee Juha Vuorisen, Eeva-Kaarina Arosen ja Matti Rönkön. Suomi ei enää näyttäydy saksalaisille yhtä eksoottisena maana kuin vaikkapa parikymmentä vuotta sitten. Maailman suurimpia kirjamessuja pidetään kirja-alan tärkeimpänä vuotuisena tapahtumana. Viiden päivän aikana Frankfurtin messuilla vierailee noin 300 000 kävijää. Eli se, että viime vuosisadan alussa esitykset usein koostuivat monenlaisista toisistaan irrallisista numeroista. Kokonaisuutena Verta kynnen alla oli yli tunnin pituudestaan huolimatta rytmisesti toimiva ja yllättävän hauska olematta vähääkään yleisöä kosiskeleva. Annikki Alku Agit-Cirkin Verta kynnen alla on yllättävän hauska olematta vähääkään yleisöä kosiskeleva.
Niinpä Nolot vanhemmat -esitys tuo näyttämölle arjen herkkiä hetkiä, kuriositeetteja ja sattumuksia. Jonna Järnefeltin ja Hanna Kailan käsittelyssä elämän tilanteet sijoittuvat sopivasti kuin tarrarullat takaraivolle. Hanna Kaila on laulaja ja näyttelijä, jonka musiikkiteatterillinen tausta sijoittuu niin Helsingin kaupunginteatterin isolle näyttämölle kuin ravintolateatteriin ja konserttilavoille. Kokemusta on kartuttanut myös kolmilapsisen perheen arjen pyöritys. Laura Sippola on taivaltanut pianistina ja laulaja-lauluntekijänä tehden soolouraltaan satunnaisia harppauksia myös tv-musavisailun maailmaan. Kaila, Järnefelt ja Sippola ovat tunteneet toisensa jo vuosien ajan. 6.3.2014 15 haetaan näkyvyyttä Suomelle Lehtikuva / Mikko Stig Jouni Ihalainen Arjen pieniä hetkiä ja nolouksia Itä-Helsingin Kulttuurikeskus Stoassa nähdään naistenpäivänä, lauantaina 8. Kailan on antanut äänensä myös kymmenille animaatiohahmoille. Jonna Järnefelt tunnetaan sekä teatterista elokuvarooleistaan, tv-töistään että levyttäneenä laulajanakin. Nolot vanhemmat -kabaree on heidän ensimmäinen yhteistyönsä. Demokraatti Kaksi komediennea Jonna Järnefelt (vas.) ja Hanna Kaila sekä pianisti-laulaja Laura Sippola esiintyvät Kulttuuriskeskus Stoassa lauantaina kabareessa Nolot vanhemmat. maaliskuuta Nolot vanhemmat -kabaree, jossa lavalla on kaksi vahvaa komediennea, Jonna Järnefelt ja Hanna Kaila. Musiikin kabareehen on säveltänyt ja sanoittanut esityksessä flyygeliä soittava Laura Sippola. Esityksen tekstit ovat Venla Mäkelän ja Mikko Koivusalon käsialaa. Arki on ihmiselämän parasta ja kauheinta aikaa. Aihe, joka ei koskaan vanhene.
16 6.3.2014 Piirun verran punaisempi
Oslon Vigelandin puistossa on ihmisiä vilinäksi asti. Vigeland on tullut tutuksi myös Hannele, 42, ja Valter, 34, Brotherukselle, jotka asuvat nykyisin vain puolentoista kilometrin päässä suositusta turistikohteesta. l?l?l Valter ja Hannele Brotherus suunnittelevat jatkavansa elämää Oslossa.. 6.3.2014 17 ??Tarjolla töitä ilman taantumapuhetta Oslo vetää suomalaisia On hieman sumuinen ja loskainen päivä, mutta ilmassa on aavistus keväästä
Lopulta koti löytyi kommuunista, ja Aaltonen onkin viihtynyt Oslossa. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Oslo virpi.kirves-torvinen @demari.fi . Molempien mielestä suomalaisilla on hieman opittavaa Norjassa itsensä ilmaisemisen kohdalla. . Aaltonen on osallistunut norjan kielen kurssille ja lukenut paikallisia lehtiä. Ihmisiltä odotetaan kaikkialla hyvää käytöstä. Monet työskentelevät osan viikkoa kotoa käsin. Osloon pääsee hyvin nopeasti sisälle. He ajoivat viime kesänä vuorten yli länsirannikolle Haugesundiin, mikä oli huikea elämys. Näköalaa suomalaisyritysten tilanteeseen Salosta kotoisin oleva Suvi Aaltonen on ollut harjoittelijana Finpron vientikeskuksessa Oslossa viime syyskuusta saakka. toukokuuta. Kielitaidon vahvistamista Hannelen mukaan kiire ei näy töissä ulospäin yhtä paljon kuin Suomessa. Myös työyhteisöjen hierarkia on Suomea matalampi ja alaiset voivat avoimesti kertoa kehitysehdotuksia esimiehilleen. Suomalaiset ovat tarkkoja, mutta norjalaiset tehokkaita. Rentous ja hyvinvointi ovat norjalaisille tärkeitä. Valter voi mennä kesken työpäivän käymään vaikka kuntosalilla, koska siihen on työnantajan lupa. Myös englannilla tulee helposti toimeen. . Hannele kiitteleekin ?pakkoruotsia. Aaltonen oli käynyt Trondheimissa kerran aikaisemmin, mutta Oslo oli entuudestaan vieras. Asunnon löytäminen ei ollut ihan yksinkertaista, koska Aaltonen haki vuokra-asuntoa samaan aikaan kuin suurin osa opiskelijoista. He ovat avoimia, uteliaita ja pitävät suomalaisia eksoottisina, Valter kertoo. Valterin lisäksi hänen työpaikallaan on neljä suomalaista. Palavereja ja yhdessä keskustelemista on enemmän, Hannele lisää. Norja viettää 200-vuotisjuhlaansa 17. Hän on pian muuttamassa takaisin Suomeen, mutta voisi hyvin kuvitella palaavansa vaikka Osloon. . Hannele opiskelee tällä hetkellä norjaksi kirjanpitoa ja hän on kurssinsa ainoa suomalainen. Töissä näkee paljon iloisia ilmeitä ja naurua. Oslo on ollut huomattavasti kansainvälisempi kuin hän aluksi ajatteli. Aaltonen pitää suomalaisten ja norjalaisten henkistä etäisyyttä pienenä. Suomalainen puhuu suoraan ja norjalainen kikkailee kielellä ja verhoilee asioita. Norjalainen on ylidiplomaattinen. Tuntuu, että norjalaisessa työyhteisössä kärkkäitä kommentteja on syytä välttää, Valter arvioi. . Jos haluaa vaativampiin töihin, norjaa on osattava. Hän haluaa saada sujuvan norjan kielen taidon löytääkseen maasta omaa osaamistaan vastaavaa työtä. . Ovet ovat auki joka puolelle Skandinaviaan, hän paljastaa.. Jos pitäytyisin vain englannissa, monet mahdollisuudet jäisivät käyttämättä, Aaltonen summaa. Aaltosen mukaan Oslon hintoihin voi lisätä kolmanneksen Suomen hinnoista. norjan omaksumisen helpottajana. Myös työyhteisö otti hänet uutena avuliaasti vastaan. . Myös englanninkielisiin paikkoihin saattaa olla satoja hakijoita, Hannele tietää. Matala hierarkia Brotheruksien mielestä suomalaisen on helppo sopeutua norjalaiseen työyhteisöön, mutta erojakin on. Suomalaiset Norjassa l l l l l l Oslo Norjassa asui tammikuussa 2013 yhteensä 6 176 Suomen kansalaista. Heistä miehiä oli noin 41 prosenttia ja naisia 59 prosenttia. Kasvua edellisvuoteen oli 37 henkeä. Suur-Oslon (Oslo ja Akerhusin lääni) alueella asui 2 142 suomalaista eli yli kolmannes suomalaisista. Pohjois-Norjassa (kolme pohjoisinta lääniä Nordland, Troms ja Finnmark) asuu yli 1 600 Suomen kansalaista. Loput yli 2 000 suomalaista ovat jakautuneet eri puolille. Samalla Hannele sai hyvin sopeutumisaikaa ajatukselle elämästä Norjassa. Suomenruotsalaisena Valterille oli helppo sopeutua parissa viikossa norjan kieleen. Nyt hän ymmärtää myös lähes kaikkia norjan kielen murteita. Murteilla onkin vahva asema Norjassa, ja ihmiset pitäytyvät kotipaikkakuntansa tavassa puhua toiselle seudulle muutosta huolimatta. Hannele sai työpaikan norjalaisesta firmasta vain kielen alkeiskurssin käytyään, ja rakennusala Suomessa sai toistaiseksi jäädä. Pyrin ymmärtämään norjaa ruotsin pohjalta. Rahaa jää asumis- ja muiden pakollisten menojen jälkeen ehkä enemmän käyttöön kuin Suomessa, Valter arvioi. Valter harrastaa triathlonia ja Hannele muita liikuntalajeja. He ovat tutustuneet norjalaisiin urheilun parissa ja Oslossa asuviin suomalaisiin Suomi-Seura Oslon kautta. Molempien mielestä Norjan luonto on ollut kauniimpi kuin he osasivat kuvitella. Mies kuvailee, että norjalaisessa työelämässä on vallalla ?eteenpäin menemisen draivi?, eikä taantumapuhetta juuri kuule. Paikalliseen hintatasoonkin he alkavat pikkuhiljaa tottua, kun suhteuttavat asioita. . 18 6.3.2014 lll Valter Brotherus muutti Osloon vajaat kaksi ja puoli vuotta sitten ostajan tehtäviin Helsingistä, ja Hannele tuli perässä viime kesänä rahoitusalalle. Siinä välissä he reissasivat Helsingin ja Oslon väliä, pitivät yllä kahta kotia ja ikävä oli kova. Olen päässyt näkemään pääasiassa rakennus-, öljy-, ja kaasualaa, mutta myös kulttuuria, 26-vuotias Aaltonen selvittää. Aaltonen pitää harjoittelupaikkaansa mielenkiintoisena, koska on päässyt seuraamaan, millaista suomalaisyritysten on ollut tulla Norjan markkinoille. Hänelle on annettu myös vastuuta. Varsinkaan alan käsitteiden ja termien petraamiseen norjaksi ei työajalla olisi jäänyt riittävästi aikaa. Norjalaisia on helppo lähestyä. Myös Rogalandissa, Stavangerin seudulla asuu useita suomalaisia. Lähde: www.ssb.no Suomalaiset ovat tarkkoja, mutta norjalaiset tehokkaita. Brotheruksien mukaan suomalaisen on melko helppoa saada Oslosta töitä, koska norjalaiset arvostavat suomalaista osaamista
Monille on epäselvää mitä suurlähetystö tekee. Oslossa käy myös artisteja, jotka eivät tule Suomeen, hän hehkuttaa. Laura Piitulainen (vasemmalla) ja Suvi Aaltonen ovat iloinneet siitä, että he pääsevät Suomen Oslon suurlähetystössä saunaan. Roman Rodionov. Piitulainen kiittelee uutta kaupunginosaa Tjuvholmenia, jossa on uusi modernin taiteen museo ja modernia arkkitehtuuria. Piitulainen pitää norjalaisten tavasta toimia ja viettää aikaa yhdessä ystävien ja perheen kanssa niin liikunta- kuin kulttuuriharrastuksissa. . Varsinkin perhe on paikallisille tärkeä. He saavat työaikoihin helposti joustoa ja siksi moni aloittaakin viikonlopun vieton ajoissa. . Siellä media nostaa maahanmuuttajista tasapuolisesti myönteisiä ja kielteisiä asioita esille. . Piitulaisen mukaan Norjan ja Suomen välillä ei ole vielä riittävästi yhteistyötä. Norjassa käytävää maahanmuuttokeskustelua Piitulainen pitää Suomea monipuolisempana ja neutraalimpana. Työt eivät tulisi täällä tehtyä ilman heitä, hän sanoo. Oslo on muuttunut paljon sen jälkeen, kun Piitulainen tuli kaupunkiin ensimmäistä kertaa. Olen saanut laajemman kuvan siitä, miten monipuolinen lähetystön ja suurlähettilään rooli on, 28-vuotias Piitulainen selvittää. Suurlähetystön arkea leimaa hektisyys. Tuntuu, että norjalaisessa työyhteisössä kärkkäitä kommentteja on syytä välttää.? Markkinat kiinnostavat suomalaisyrityksiä Oslossa on 624 000 asukasta. Ku va t Vi rp i Ki rv es 19 -To rv in en Johdon assistentti Laura Piitulainen ottaa vastaan Suomen Oslon suurlähetystössä kotoisen lämpimästi. Norjan talous pyörii maahanmuuttajien varassa. Piitulainen on lähtöisin Joensuusta ja tuli Osloon ensimmäistä kertaa vuonna 2007 vaihto-oppilaaksi. Suurlähetystössä hän on työskennellyt vuoden 2012 toukokuusta asti. . On harvinaista, jos saan jonkun norjalaisen työntekijän kiinni perjantaina kahden jälkeen, sujuvasti norjaa puhuva Piitulainen selvittää. Yhteistyötä voisi lisätä Suomalaiset yritykset ovat alkaneet yhä enemmän kiinnostua Norjan markkinoista. Piitulainen vastaa suurlähettiläs Maimo Henrikssonin kalenterista ja hänen matka-asioistaan, sisäisestä viestinnästä, suurlähetystöllä järjestettävistä tapahtumista, sekä yhteyksistä Norjan ulkoministeriöön ja kunniakonsuleihin. ?Norjan talous pyörii maahanmuuttajien varassa. Työt ei tulisi täällä tehtyä ilman heitä.? Suurlähetystössä kaikki tekevät kaikkea, ja joskus assistentin päänvaivana onkin, miten asettaa lukuiset tehtävät tärkeysjärjestykseen. Työn merkitys ei Piitulaisesta korostu Norjassa yhtä paljon kuin Suomessa. 6.3.2014 ?Norjalainen on ylidiplomaattinen
Kuluttajasta tulee tietyssä mielessä vaativampi, ja toisaalta annetaan itselle lupa nautiskella asioista. Valtuuston puheenjohtajan palkkio on 101 euroa ja hallituksen puheenjohtajan sata euroa. Selvityksessä ei ole huomioitu rahan arvon muutosta, kertoo Kuntaliiton tilastoasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen. Selvityksen mukaan luottamushenkilön palkkio on yleensä sitä suurempi mitä enemmän kunnassa on asukkaita. Pienessä alle kahden tuhannen asukkaan kunnassa valtuutetun kokouspalkkio oli kuluvan valtuustokauden alussa keskimäärin 43 euroa. Yli 100 000 asukkaan kunnassa se oli keskimäärin 197 euroa. Täsmäkuluttaminen on ollut jo pitempään tulossa. Ruoastahan on tullut vahvasti sellainen asia. Suomalaiset kuluttajat uskaltavat nyt mennä yhä enemmän oman maun mukaan, ja tämä kuuluu Pentilän mukaan yksilöllisyyden kulttuuriin. . Britanniassa osuus on reilut kuusi ja Ranskassa reilut neljä prosenttia. Suomessa ruuan nettimyynnin osuus kaikesta ruuan myynnistä on puolen prosentin luokkaa. STT Tulevaisuuden kuluttajan profiilia esitteli eilen Helsingissä Tarja Pentilä TNS Gallupista.. Jos tuote on jossain muualla halvempi, ketju lupaa maksaa erotuksen ostajalle, kertoo myyntijohtaja Nick Downing brittiläisestä tutkimusyhtiöstä IGD:stä. Downing puhui Kuluttajan valta kaupassa -seminaarissa Helsingissä keskiviikkona. Ranskassa hypermarketketju E.Leclerc on kehittänyt sovelluksia, joiden avulla hypermarketiin tuleva asiakas näkee tavaran hinnan juuri siinä myymälässä sekä sen lähellä olevissa kilpailijoiden kaupoissa. Eräs kikka herättää kuluttajien huomio on Downingin mukaan tuotteiden henkilöinti. Suomessakin nähtiin taannoin ulkomaisen yhtiön kolajuomapulloja, joiden etiketeissä oli suomalaisia etunimiä. Myymälöissä annetaan Downingin mukaan tulevaisuudessa entistä enemmän tilaa ruokatavaroille. Suurimpia palkkioita maksetaan Helsingissä. STT Lumet sulavat Pohjois-Pohjanmaalla Lauha sää ja viikonlopulle ennustetut sateet sulattavat lumia ja voivat kasvattaa virtauksia Pohjois-Pohjanmaan eteläisissä joissa, kuten Lestijoella ja Kalajoella. Asiasta kertoo Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus. Ennusteiden mukaan virtaamahuippu sijoittuu alkuviikolle, mutta tulvalukemiin ei kuitenkaan nousta millään vesistöalueella. STT, Oulu Sudoku ??Nyt on lupa nautiskella vaikkapa hyvästä ruuasta Suomalainen on nykyään täsmäkuluttaja Tämän päivän suomalainen on entistä enemmän täsmäkuluttaja, joka miettii tarkasti, mihin ja milloin rahansa käyttää. . 20 6.3.2014 Luottamushenkilöiden palkkiot ovat nousseet viidenneksen Kuntien luottamushenkilöiden palkkiot ovat nyt noin viidenneksen suuremmat kuin edellisellä valtuustokaudella. Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan valtuutetun ja hallituksen jäsenen kokouspalkkio on keskimäärin 70 euroa. Sen sijaan elektroniikan pinta-ala pienenee kasvavan verkkomyynnin vuoksi. B.Virtanen - Urja Ruuan verkkomyynnin markkinaosuus on vielä melko vähäinen. Se on Pentilän mukaan saanut taantumasta korkeintaan lisäpotkua. Toisaalta nykyistä kuluttamista kuvaa myös nautinnonhalu. . Lisäksi se on kansainvälinen trendi, selittää asiakkuusjohtaja Tarja Pentilä TNS Gallupista. Ilmiön suosiota ei siten voi selittää yksioikoisesti viime vuosien talouslamalla. Yhä enemmän halutaan, että tekemäni asiat ja ostamani tavarat sopivat minulle ja palvelevat minun tarpeitani, Pentilä kuvailee. Tuotteita alettu henkilöidä Kuluttajia kiinnostaa kaikkialla tuotteiden hinnoittelu. Tätä Sarjakuvat Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. l Siltasaarenkatu 6, Helsinki puh. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi varten maailmalla on luotu erilaisia keinoja, joiden avulla ihmiset voivat saada tietoa ostosten hinnoista eri liikkeissä. Esimerkiksi Britanniassa vähittäiskaupan ketju Asda lupaa myydä tuotteet kymmenen prosenttia muita halvemmalla.
Nurmijärven Venäjä-Seura ry. Avoimia haavoja sotiemme 19391944 historian tulkinnoissa. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. klo 14.30?17 Seinäjoen Ty:n kerhotilassa, Keskuskatu 17. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. Vaasanseudun Wanhat Toverit kokoontuvat ti 11.3. (03) 230 1510, (03) 230 1515 fax (03) 230 1520 » www.akt.fi Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. Suomen hallituk- Keskiviikkokerhossa, Korsontie 2, nuorisotilat 12.3.2014 n.klo 11.45, Kevätkokous, sääntömääräiset asiat, kahvit ja muuta klo 10.30 alkaen sen vaikeat valinnat jatkosodan loppupuolella . työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 70 vuotta jatkosodan päättymisestä ja rauhan ehdoista. Vakka-Suomen Wanhat Toverit ma 10.3. Johtokunnan kokous ma 10.3. Tervetuloa! Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1. . Vapaa pääsy. Erkki Tuomioja, dosentti, valt.tri. Vuosikokouksen valmistelu sekä ajankohtaiset asiat. VARSINAIS-SUOMI . Eu-klinikka la 8.3. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. klo 13. klo 14 perinteistä Työväenperinnepäivää, tänä vuonna 6.3! Tilaisuudessa palkitaan vuoden paras työväkeä koskeva tutkimus työväentutkimuspalkinnolla. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. klo 18 Punatorpan kerhohuoneella. klo 11 (Huom! aika) Aquariuksessa, rehtori Merja Kosken aiheena ?Mitä on Novida tänään ja mitkä ovat kehitysnäkymät?. ammattiliiton jäseneksi! 2 x 32 mm SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Ilm. 3 x 24 mm 2x48 Avaa toinenkin silmä. 2 x 54 mm Kuluttajat tulevat vaativammiksi ja tekevät valintojaan enenevästi oman maun mukaan. 4 x 35 mm 6.3.2014 21 Tasapainon Tasapainon takia. takia. Vuodesta 1895. Vuodesta 1895. Kaikki on politiikkaa. Vuodesta 1895. Nykyistä kuluttamista kuvaa myös nautinnonhalu. 4 x 32 mm Itsenäisyyspäivä on joka päivä. Sudokun ratkaisu Vuodesta 1895. ?Teatterit 2 x 67 mm Yhteisiä Oma näkökulma. Vuodesta 1895. 4 x 25 mm Liity sinäkin SAK:n Oikeudenmukaisuutta vuodesta 1895. ?Kokoukset Korson Eläkkeensaajat ry. Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. ?Hautaus?palvelut Taittopaloja ja tj_vinjetti.indd 3 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. 020 774 0370 sähköposti: teuvo.pernu@sak.fi » www.sak.fi/pirkanmaa 28.2.2012 11.0 Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palv.numero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. piiritoimistoon. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. Tervetuloa! pe 7.3. krs, 33100 Tampere Avoinna: » www.metalliliitto.fi klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi tsto puh. FT Eija Stark, FT Matti Hako, professori Pekka Laaksonen, professori emeritus Seppo Knuuttila sekä FT Tellervo Krogerus. Pekka Visuri, tutkija, valt.tri. Politiikka ja historiantulkinnat . yhdistys ja Helsingin yliopiston Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos / Poliittinen historia. POHJANMAA . Sotiemme historian sietämätön kipeys . Kuinka demokraattinen Suomi päätyi kansallissosialistisen Saksan liittolaiseksi . Seppo Hentilä, professori. Markku Jokisipilä, tutkija, valt.tri. Alustajina Eu-ehdokas, kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri ja Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta. krs, 33100 Tampere aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu, puh. klo 13?16.30 puhuja ja tutkija kansan asialla: Matti Kuusi 100 vuotta -seminaari. Tervetuloa! . Työväenliikkeen kirjastossa juhlitaan to 6.3. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Tervetuloa avoimeen mielipiteiden vaihtoon Suomen ratkaisuista! Järjestäjinä; Vapaus Valita Toisin (VVT) . to 13.3. klo 17.15?19.30.Metsätalo, sali 1, Unioninkatu 40.(Kaisaniemen Varsapuistikon vieressä). SDP:n tuleva puoluekokous. UUSIMAA . Kansanrunoundentutkija, akateemikko ja professori Matti Kuusesta tilaisuudessa kertovat mm. kokoonnumme Demokraatin kokoustilassa. Keskustelun aiheena mm. 010 770 3620 » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI
Vakiintuminen. 00.20 - 04.00 Teematieto Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Pieniä ihmeitä 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (S) 18.30 Muodin huipulle 19.30 Tyhjätaskut (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Arrow (12) 22.00 Revolution (16) 23.00 Entourage (16) 23.36 C.S.I. 21.00 Yle Uutiset. N: Sirkka Sipilä, Eino Kaipainen, Joel Rinne, Jorma Nortimo. Iidan perhe levenee. 20.05 Maajussille morsian Maatilaviikon viimeinen treffipäivä. 21.00 Pomo piilossa Huipulla tuulee. 22.00 22.20 22.25 22.35 Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Enbuske & Linnanahde Crew 23.20 Löytäjä (12) Haudan takaa. 00.20 - 05.30 Eurojahti 13.05 - 13.14 Kuvakirjeitä maailmalta Rion karnevaalit. 13.20 - 15.00 Ampumahiihdon mc: Miesten pikakilpailu Kilpailumatka 10 km. 15.05 15.35 16.20 16.29 16.30 16.44 Selostus Pertti Tapola. Millaisia taideaarteita roomalais- ja normannivalloittajien ajoilta on jäljellä. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. 23.00 Yle Uutiset. Tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 - 22.54 Dok: Lemmenkoukussa Voiko rakastaa liikaa. (16) 00.30 Bones (16) 01.25 Rikos ratkaistu 02.20 Eurojahti 04.00-05.59 SubChat JIM 05.00 Älypää-TV 11.00 LIVE: Tiedä ja Voita 11.30 Homma haltuun 12.00 Lentokenttä (S) 12.30 Tomin keittiö 13.30 Kuuluisat kuppilat 14.00 Kuuluisat kuppilat 14.25 MasterChef Australia 15.40 Leijonan luola USA 16.30 The Voice of USA 17.25 Gordon Ramsay-pannu kuumana 18.25 MasterChef Australia 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (7) 21.00 Talent USA 22.00 Poliisit (7) 22.30 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (12) 23.30 Rekonstruktio (S) 00.00 Trigger Happy TV (7) 00.30 Australian rajalla 01.00 South Park (12) 01.30 JIM D Rikos: Salattu kaupunki (12) 02.25 Leijonan luola USA 03.15 The Voice of USA 04.10 Taksi (S) 04.40 Älypää-TV LIV 05.00 Älypää-TV 09.00 Kodikkaasti vuokralla 09.30 Arvos- tele mun illallinen Ruotsissa 10.00 Trinny & Susannah Belgiassa 11.00 Sikke-Ruokaa rakkaudella 11.30 Leila leipoo 12.00 Onni Extreme 12.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 13.00 Neljät häät Amerikassa 14.00 Inno 14.30 Unelmien talo 15.00 Liv D Sarja: Teinin ja koiran käytöskoulu 16.00 Isännän ja koiran käytöskoulu Amerikassa 17.00 Hurja remontti 18.00 Supernanny (S) 19.00 Neljät häät Amerikassa 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 21.00 Valheen vangit (7) 22.00 Off the Map (12) 23.00 Ruotsin plastiikkakirurgit 00.00 Supernanny (S) 01.00 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 01.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 02.00 Neljät häät Amerikassa 03.00-05.00 Älypää-TV AVA 06.00 Aamun AVAus 08.05 Namaste jooga 09.35 Lääkärit 10.30 Kadonneen jäljillä UK 11.30 Makuja & Elämää 11.50 Kodinkohentajat 12.45 Miljoonan dollarin sisustukset 13.45 Brad stailaa 14.50 NYC:n täydelliset naiset 15.45 Lääkärit 16.35 Makuja & Elämää 16.55 Salatut elämät (S) 17.25 Eastenders (S) 18.00 Frendit (S) 18.30 Frendit (S) 19.00 Koko Tanska leipoo 20.00 Tanskan kaunein koti 20.30 Upeat skandikodit 21.00 Hyvä veli, paha veli (16) 23.10 Americans (12) 00.10 Sydänmailla (S) 01.00-05.00 Yön AVA FOX 06.00 Sky News 06.34 FOX Kids 09.20 24Kitchen: Nopeaa ja herkullista 09.50 24Kitchen: Liha vs. Kuka hoitaa virolaiset. 00.05-05.00 Yöradio. 23.10-06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. yle.fi/ galaxi. Selostus Pertti Tapola. Ystävyys-jaksossa ollaan pelkkiä ystäviä miehen kanssa ja pohditaan kuinka rasittava ystävä jätetään. 21.25 Kimmo (12) Osa 8/16: Eka kerta. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Hubotit - melkein ihmisiä (16) Lahjoittaja. 23.05 Kohta 18 (12) 23.45 Misfits (16) 00.35 - 04.00 Uutisikkuna NELONEN 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit 07.25 Disney esittää: Ankronikka 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 08.15 Muuttajat 08.45 Kyproksen herkkukeittiö 09.15 Supernannyn paluu 09.50 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 10.20 Lapsiperheen taloprojekti 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin Atlantassa Taikauskoa. 13.50 Lapsiperheen taloprojekti Gregin toive toteutuu. 14.20 Kyproksen herkkukeittiö Hunajaa ja siirappia. 14.50 Suhdekoukerot (S) Äiti ja poika. 15.20 Suhdekoukerot (S) Rahaongelmia. 15.50 Supernanny (S) Napostelu kuriin. 16.50 Tuomas Kauhanen Pummilla Tallinnaan feat. Osa 9. Tiedonvälityksen suuria keksintöjä ovat olleet lennätin, puhelin ja langaton viestintä. 21.50 Kino Suomi: Tunteita (7) (1965) Neljän esikoisohjaajan lyhytelokuvat kertovat eri näkökulmista nuorista epävarmoista tunteista ja ihmissuhteista. 23.20 Tiededokumentti: Seksin ABC (12) 3/3. 06.15 Aamuhartaus. Kuninkaan vävyn väärinkäytöksiä käsitellään oikeudessa. Loppuuko lamasta kärsivän kansan kärsivällisyys. Peltsi ja Siskot talviretkellä Tammelassa. 20.00 Silminnäkijä: Lääkäri lähti Suomeen Suomi ulkoisti lääkäripulansa Viroon. Välitystoimistot tekevät Suomeen tulon helpoksi. 10.00-10.03 Yle Uutiset. 15.5515.58 Yle News. Onnea Tarmo. Caster Semenyan tarina (S) 02.35 Dr. 19.03 Ilmari Hannikainen -pianokilpailu, toinen finaalipäivä ja tulokset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 04.02-04.55 Café Tropical. YLE PUHE 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40-07.00 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset tasatunnein 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset tasatunnein 14.0318.00 Puheen iltapäivä 18.03 Urheiluilta: jääkiekkokierros 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Päivä tunnissa 23.30-00.00 Politiikkaradio. Peltola, Jenni Antinaho. 15.45 Jamie Oliverin helpot herkut Terveydeksi. 16.15 Erilaiset äidit 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat Yritätkö olla pallikas, Katie? 17.55 Mitä tänään syötäisiin? Amerikkalainen juustokakku TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Akuutti 10.00 Sydämen asialla 10.50 Kuvakirjeitä Etelä-Amerikasta 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 A-studio 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.51 Nimipäiväonnittelu: 6.3. 18.00 Yle Uutiset. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 10.55 Pikkujuttu. 18.50 Iltahartaus. Refereras på svenska av Magnus Eklöv. 20.07 Euroopan taivaan alla. Pokljuka, Slovenia. Valloittajien aikakausi. Shoppailua omilla kasvoilla. 20.30 - 20.55 Ikkunoita avaruuteen 9/12. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. HD 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Vieraana vuorikiipeilijä Carina Räihä. Heitetään opaskirjat nurkaan ja suunnataan Riikaan etsimään todellisia elämyksiä. 19.00 Downton Abbey (12) Gwenin työhaastattelu ottaa koville. 19.50 Unohtuneet rikokset Aviorikoksista ja homoseksuaalisista teoista seurasi ennen Ruotsissakin vakavia rangaistuksia. 20.00 Kuningaskuluttaja Pankit tietävät meistä kaiken - ja ne myös käyttävät tietojaan erikoisilla tavoilla. 20.30 20.55 21.05 22.00 Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Espanjan kruunu kriisissä Espanjan kuningashuoneen suosio on ollut vankka, mutta keväällä 2012 paljastui kuningas Juan Carlosin luksussafari. Asukkaiksi tuli lapsia, jotka lastensuojeluviranomaisten mukaan eivät voi asua kotona.(U) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat Saamenkieliset tv-uutiset. 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti (Riksdagens frågetimme). 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Ampumahiihdon mc: Naisten pikakilpailu Kilpailumatka 7,5 km. 17.30 Taustapeili. Anna Lindman Barsk jatkaa matkojaan etsien oman taivastiensä löytäneitä ruotsalaisia. 13.00 Perheen musta lammas (S) (Suomi 1941) O: Jorma Nortimo. 21.35-21.39 Novosti Yle. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 13.00 Yle Uutiset. Kertomuksia haaveista, mielettömyydestä ja kaipuusta. HD 20.00 Prisma Studio Toimivatko kasvot avaimena salaisiin tietoihin. Faaraot. 17.18 Ruohonjuuritasolla (7) Hupaisan opettavainen animaatiokurkistus vikkeläjalkaisten ja kepeäsiipisten pikkuötököiden sielunelämään, josta paljastuu usein jotain perin inhimillistä. 17.20 Gazoon (S) Daavid ja Goljat. 17.25 Närbild Missä työpaikat ovat. 06.05 Hartaita säveliä. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 06.25 Aamusoitto. 18.55 Suomi tänään. Voimme nyt olla vaivatta yhteyksissä toisiin ihmisiin eri mantereilla ja maailma tuntuu kutistuneen. 11.57 Päivän mietelause. 17.20-17.28 Urheiluradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. Toimittaja Hannele Valkeeniemi. 20.30 - 20.55 Pasila 2.5 - The Spin-Off (7) 2/40. 17.20 Filmiryhmä: Robotit tulevat! 18.00-18.15 Arvassalo ry: Hyvinvointia huumeenorjille! 18.20 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 46. 18.30 Hartaita säveliä. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Lähikuvassa Marko Tikka. 12.55 Suomi tänään. Helsinkiläisestä Freddystä tulee kokki. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Rohkea ritaripoika Osa 6/26: Raamattuvarkaus. 18.30 Limbo 2 (7) Osa 2/16: Luokkakuva. 18.44 Käännekohdassa: Muutos Barrylla on ADHD ja lukihäiriö, joiden takia hän on käynyt erityiskoulua. 19.00 19.30 19.55 20.30 Aamusta iltaan Yle Nyheter TV-nytt Obs debatt Aistit avoinna Italiaan Osa 6/6. 21.00 Strömsön talkoot 21.30 Kohtauksia keittiössä Hevostytöt. 09.45 Sydänmailla 10.40 Emmerdale 11.10 Emmerdale 11.40 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Koko Britannia leipoo: Mestariluokka Kinkkupiirakat. 15.15 Mitä tänään syötäisiin? Amerikkalainen juustokakku 15.20 Middle (S) Yksi kerrallaan. Erätulilla Yle TV2 klo 19.30 Peltsi ja Siskot talviretkellä Tammelassa. 11.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05-09.58 Muistojen bulevardi. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 09.05 Urheiluradio. 07.15 Urheiluradio. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 11.03 Maakuntaradio. 13.00 Klassista kahteen. 14.00 M-studio. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 23.33-23.58 Minna Pyykön maailma. 00.00 Yle Uutiset ja sää. David Dimbleby tarkastelee Britannian historiaa aikakausille tyypillisten taideteosten valossa. 20.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. Repomies leskimies. 21.00 Siskonpeti (7) 8/12. 15.00 Yle Uutiset. 07.53 Maakuntaradio. 21.55 Suomi tänään. 10.03 Ajantasa. HD Kesäleiri (7) Onko värillä väliä? Mimun maailma (7) Pyjamabileet. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) Rakkautta ja päähänpinttymiä. 18.50 Kerrostaloelämää (7) Ydinperheitä, uusioperheitä, villejä teinejä, huonosti käyttäytyviä lapsia, kovaäänisiä opiskelijoita ja juoruilevia eläkeläisiä. 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Erätulilla 2/20. 12.45 Merisää. 09.10 Sää. 20.03 Urheiluradio. Kuvassa Tea Turunen, Mikko ?Peltsi. 22 6.3.2014 TV- ja RaDIO-OhjElmaT Torstai 6.3.2014 SUB 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 09.25 Eastenders (S) 10.00 YLETEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. HD 22.55 Yle Uutiset 23.00 - 23.59 Seinää vasten (16) Tracien tarina. 12.05 Hehku Hehkulaisten suuri vitamiinipurkki-inventaario! 12.35 Hehku Hehkulaiset haluavat lopettaa luonnottoman poseeraamisen valokuvissa. 18.00 Emmerdale (S) Kun kaikki on liikaa, osa 2/2. 18.30 Emmerdale (S) Joskus on lyötävä lyötyä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) Osa 2593. 16.15 Maakuntaradio. 15.00 Yle Uutiset. 13.03 Urheiluradio. 12.15 Maakuntaradio. 10.05 Kalle Haatanen: Addiktoiva yhteiskunta 11.00 Valkoista valoa: Ei! Ei ei ei! Ei! 11.45 Valomusiikkia. 20.06 Sää. 07.17 Maakuntaradio. Ohjaus: Pernille Rose Grönkjaer. 07.15 Aamusoitto. Mikko 16.55 Deittikamera Tankotanssia. 17.25 Tervetuloa kotiin Lasten 18.25 18.55 18.58 19.00 ja nuorten asumiskodissa pitkäjänteistä työtä tekevälle tuusulalaiselle Marjolle taide on henkireikä. Frasier (S) Pata kattilaa soimaa. HS-uutiset HS-uutiset HS-sää HS-sää Farmi (S) Sahti vaikuttaa ja puhe sammaltaa vielä. 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Maaginen Criss Angel (S) Leijuva koristähti. 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds - FBItutkijat (16) Route 66. 22.00 Sarasvuo 23.00 Farmi (S) 23.30 Blue Bloods (12) Syytön. 00.30 Frasier (S) Pata kattilaa soimaa. 01.00 Deittikamera Tankotanssia. 01.30 4D: Liian nopea naiseksi. 23.03 Taustapeili. HD Au pairit Lontoossa Vastoinkäymisiä. McLeodin tyttäret (7) Tuhlaajatytär. Naurupalat (S) Galaxi Suojiksen seikkailuissa katsellaan koululaisten tekemiä animaatioita. Aces (16) 23.10 Blacklist (16) 00.10 Blacklist (12) 01.05 5D: Äitini on hamstraaja 02.10 5D: Maailman suurimmat kivekset (12) 03.00 Hengenvaarallinen saalis 03.55 Ihmemies MacGyver (12) 04.45-05.32 Rakkauden painovoima YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. kasvis 10.15 24Kitchen: Sara La Fountain 10.45 24Kitchen: Kapinakokki Santeri Hämäläinen 11.10 24Kitchen: Rudolph leipoo 11.40 Tuppukylän turvaajat 12.05 Paksut poliisit 12.30 Uskomaton eläinlääkäri Pol 13.20 Aarteen tonkijat 13.45 Alaskan lentopelastajat 14.35 Lentoturmatutkinta 15.25 STT Uutiset 15.28 Wipeout Kesä 16.15 24Kitchen: Makujen lähteillä kaukomailla 16.40 24Kitchen: Sara La Fountain 17.10 24Kitchen: Kapinakokki Santeri Hämäläinen 17.40 24Kitchen: Itä haukkaa länttä 18.10 Futurama 18.35 Family Guy 19.00 Seiska News 19.04 Paksut poliisit 19.30 Paksut poliisit 20.00 Varastojen metsästäjät 20.30 Huutokaupan metsästäjät 20.55 Seiska News 21.00 Ilman johtolankaa 21.50 Criminal Minds 22.40 Tabu 23.30 Aasian suurin vankila 00.20 Nolot vartalot: Sairaudet 01.10 Alaskan poliisit 02.00 Wipeout Kesä 02.50 24Kitchen: Sara La Fountain 03.15 24Kitchen: Kapinakokki Santeri Hämäläinen 03.45 24Kitchen: Kapinakokki Santeri Hämäläinen 04.10-05.59 Sky News TV5 06.10 Pulmuset (S) 06.40 Todella upeeta (7) 07.15 Lasten YLE FEM 07.00 Min Morgon 08.30 - 11.00 SVT: ohjelmaa 14.00 SVT: ohjelmaa 16.25 Apua, meille syntyy vauva 7/13. 16.55 Tonttupartio Red Caps (7) Sarja päättyy. T: BBC. 06.52 Pojat 06.58 Taikuri Savisen eläinpuisto: Norsu 07.04 Possu Pallero 07.15 Vertailuruutu 07.21 Lilli ja kukkaisystävät 07.31 Mikko Mallikas 07.44 Neppajymykerho 07.53 Muumilaakson tarinoita 08.16 Kaapo 08.40 Late lammas 08.50 Pat & Stan 09.00 Yötyössä 09.30 Yle Uutiset alueittain 10.50 Oddasat 11.05 Ravintola kaltereiden takana 11.35 Terveyttä lautaselta 12.30 Taivastiellä 1/8. 06.56 Päivän mietelause. Phil (7) Kun nainen lyö. 03.30 - 05.00 Älypää-TV 04.00 Teematieto 16.50 Moebius - fantastinen elämä (Moebius Redux - A Life in Pictures) Henkilökuva keväällä 2012 kuolleesta ranskalaisesta Moebiuksesta eli Jean Giraudista, maailmankuulujen science fiction- ja Blueberry-sarjakuvien tekijästä. 18.00 Pyhimys (12) Ihmissalakuljettajat. 18.50 Avaruuskansiot Kuu näyttää maapallolle aina saman puolen. 19.00 Britannian taiteen aikakaudet 1/7. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 22.05 Todellisia tarinoita: sukupuolia ja ihmisiä. 03.15-03.45 Taustapeili-Pyöreä pöytä. 07.50 Merisää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 Maakuntaradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Refereras på svenska av Magnus Eklöv. 14.00 Yle Uutiset. Yle Uutiset ja sää. 22.55-23.05 Kuuluttajan vieras: fagotin varaäänenjohtaja Jussi Särkkä. 09.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. Pokljuka, Slovenia. 08.15 Urheiluradio. (U) 23.00-04.00 SVT: ohjelmaa eläinmaailma: Michaelan eläinmatkat 08.05 Matlock 09.00 TV Shop Tvins 12.00 Pomo keittiössä 12.25 Kakkukuningas 12.55 Lasten eläinmaailma: Michaelan eläinmatkat 13.50 Todella upeeta (S) 14.30 Hale ja Pace-hauskat pojat (S) 15.00 Matlock 16.00 Kolmas kivi auringosta (S) 16.30 Kolmas kivi auringosta (S) 17.00 Pulmuset (7) 17.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 18.00 Kellarin kunkku (S) 19.00 Hengenvaarallinen saalis 20.00 NCIS Rikostutkijat (12) 21.00 Elokuva: Smokin. 08.17 Maakuntaradio. 13.06 Maakuntaradio. 15.05 Kultakuume. Komedia konttoritytöstä, joka pukeutuu pojaksi ystävättärensä polttarijuhliin ja joutuu seikkailuihin öisessä Helsingissä. 14.30 Unelmien kylä Norjan ensimmäinen SOS-lapsikylä avattiin Bergenissä vuonna 2009. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 22.56 Suomi tänään. 16.15-16.57 Faunin iltapäivä. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 18.28 Suomi tänään. 18.50 Merisää. 19.06 Pelastetaan duunit. Kosmiset sateenkaaret. 21.00 Tiededokumentti: Mullistavat keksinnöt 3/4. Tiedonvälitys. Kaksi ratsastuksenopettajaa saa tehtäväkseen valmistaa kanaa tanskalaiseen tapaan. 21.40 Oddasat Saamenkieliset tv-uutiset. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 19.00 Yle Uutiset ja sää
Jestapa jepulis penikat sipuliks (1973). Hän kuoli sairaskohtaukseen vuonna 1998. Leena Salokangas tunnetaan nykyisin nimellä Leena Saraste: hän on valokuvaaja, filosofian tohtori ja valokuvauksen opettaja ja tutkija. Viron terveysviraston mukaan Suomessa työskentelee noin 600 lääkäriä. Määrä voi olla isompikin, koska 1 232 lääkäriä on pyytänyt todistuksen ulkomailla työskentelyä varten. Elokuvista kahdessa, Liukastelua ja Toivo, rakkaus esiintyy myöhemmin ohjaajana tunnettu Anssi Mänttäri. Siskonpeti TV2 klo 21.00 Siskonpeti on 12-osainen kuriton sketsisarja, jossa neljä naista tanssii, laulaa, eläytyy ja avautuu. Raikkaan nelikon tunnetuin pätkä on Asko Tolosen ohjaama Kristiina, jota on esitetty myös erillisenä lyhytelokuvana. Myös työolosuhteet vaikuttavat. Anna Luik ottaa vastaan potilaita Vantaalla ja Tallinnassa. . Mitä enemmän lääkäreitä lähtee, sitä enemmän tulee työpainetta jäljelle jääville. Seinää vasten Yle TV1 klo 23.00 Simon etsii epätoivoisesti rakkautta transvestiittina. Eräänä iltana ?Tracie? (Sean Bean, kuvassa)vie kotiinsa miehen, joka haluaa tavata hänet uudestaan. Miksi Simon on nyt syytetyn penkillä ja saako hän tuomion. Lääkäri ei lähde Suomeen pelkästään palkan takia, vaikka se onkin tuntuvasti parempi kuin Virossa. Kalevi Korteen ohjaama Liukastelua on kepeä nuorisoromanssi talvisessa Helsingissä. Viikossa ansaitsee saman kuin Virossa kuukaudessa. Jaakko Talaskiven Confiteor kertoo nuoresta miehestä, joka tympääntyy pyörätuoliin sidotun ystävänsä huomiontarpeeseen. 6.3.2014 23 Hapuilevia tunteita YLE Teema klo 21.50 Kino Suomi: Tunteita (1965) on kooste neljän esikoisohjaajan lyhytelokuvasta. Määrä on virolaisittain suuri, neljäsosa työikäisistä lääkäreistä. Suomessa on varattu potilasta kohden puoli tuntia aikaa. Myös joidenkin kuvauksessa ja leikkauksessa on mukana kokeilevaa opiskelijaajattelua. Asko Tolonen, joka nelikon ohjaajista sai eniten positiivista palautetta, ohjasi toistaiseksi ainoan pitkän elokuvansa Kesän maku vuonna 1975. Virossa olemme tottuneet tekemään päätöksen kymmenessä minuutissa, kertoo Orimattilan terveyskeskuksessa työskentelevä Tiia Liivalaid. Brittisarjan 2. tuotantokauden uusinnat alkavat.. Sarjan päätähdet: Pirjo Heikkilä (kuvassa), Niina Lahtinen, Krisse Salminen ja Sanna Stellan. Tänään nähdään sarjan kahdeksas osa. Ulkolinja: Espanjan kruunu kriisissä Yle TV1 klo 22.00 Espanjan kuningashuoneen suosio on ollut vankka, mutta keväällä 2012 paljastui kuningas Juan Carlosin (kuvassa) luksussafari. Leena Salokankaan Toivo, rakkaus kertoo nuoresta vaimosta, joka kokee miehensä poissa ollessa seksiseikkailun. Talaskivi ohjasi myös pitkän elokuvan Herra Huu . Nelikon lyhytelokuvat ovat epätasaisia ja hapuilevia, kuten niiden kuvaamat tilanteet ja ihmisetkin. Näissä mennään kepeästi uuden aallon liplatusta myötäillen, suurin osa näyttelijöistä on amatöörejä ja käsikirjoittajat ja ohjaajat kaikki ensikertalaisia. Täällä on tuntuvasti rauhallisempi työtahti kuin Virossa. Työpäivät venyvät Virossa helposti kymmentuntisiksi. Kuninkaan vävyn väärinkäytöksiä käsitellään oikeudessa. Loppuuko lamasta kärsivän kansan kärsivällisyys? Asko Tolosen lyhytelokuvassa Kristiina pääosissa ovat nuoret teatterikoululaiset Kristiina Halkola ja Pekka Autiovuori. Viro kouluttaa Suomelle lääkäreitä YLE TV2 klo 20.00 Suomi imee lääkäreitä Virosta sitä tahtia, että virolaiset joutuvat jo miettimään miten heidän kansanterveytensä käy. Silminnäkijän raportti Lääkäri lähti Suomeen selvittää, mitä lääkärien lähtö vaikuttaa Virossa. Ohjelma kysyy, onko oikeudenmukaista, että Viro kouluttaa rikkaamalle Suomelle lääkäreitä. Tolonen on tehnyt uran mainos- ja yrityselokuvien parissa. Myös Kalevi Korte ja Jaakko Talaskivi jatkoivat erilaisissa tehtävissä elokuva-alalla. Siinä seurusteleva nuori pari jännittää, onko vielä koulua käyvä tyttö tullut raskaaksi. Ne kertovat eri näkökulmista nuorista epävarmoista tunteista ja ihmissuhteista
24 6.3.2014 Lehtikuva / Seppo Samuli Sairaanhoitajaksi opiskeleva entinen jääkiekkoilija Pasi Petriläinen ottaa verinäytettä käytännön harjoittelussa Porvoossa. ??Petriläisestä ei tullut uutta Jutilaa vaan sairaanhoitaja Kaupallinen ala houkuttelee ex-kiekkoilijoita Pasi Petriläisestä piti tulla uusi Timo Jutila. Lisäksi pelaajat ovat esiintymistaitoisia ja tuntevat prtyötä. Näin aikoinaan, kun sairastunutta isääni hoidettiin. Sairaanhoitajaksi opiskeleva Pasi Petriläinen on sikälikin poikkeus, että Pelaajayhdistyksen kyselyn mukaan kiekkoilijat tähtäävät yleensä kaupalliselle tai liikunnalliselle alalle. Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtajan Jarmo Saarelan mielestä työmarkkinoilla arvostetaan kiekkoilijoita enemmän kuin takavuosina. Itse en ole perheellinen, mutta jos on vaimo ja lapsiakin, säästöjä ei varmaankaan jää. Kun ura loppuu, osalle pelaajista tulee suruaika. Niin kuin kaikissa piireissä, missä on enemmän vastakkaista sukupuolta, hän virnistää. Kaupalliset ja liikunnalliset alat kiinnostavat Mitä alaa liigapelaaja haluaisi opiskella? Kyselyyn vastasi 293 pelaajaa. ?? kaupallinen ala 29 prosenttia ?? liikunnan ala 29 ?? fysioterapia, hieroja 7 ?? oikeustiede 5 ?? rakennusala 5 ?? kasvatus, opetus 4 ?? Pasi Petriläisen pelit loppuivat vakavaan loukkaantumiseen Ranskassa vuonna 2012. pelastusala, poliisi, palomies 4 ?? lääketiede 4 ?? psykologia 2 ?? tekniikka 2 ?? tietoliikenne 2 ?? sosiaali- ja terveysala 1,5 Lähde: Pelaajayhdistyksen kysely tammikuulta 2014 Kiekkomiehen suruaika Saarelan mukaan kiekkoilijan hakeutuminen ja sopeutuminen normaaliin työelämään on tavallista vaikeampaa silloin, kun ura katkeaa yllättäen esimerkiksi loukkaantumiseen. . Nyt 35-vuotias Petriläinen, entinen lätkäjätkä, opiskelee sairaanhoitajaksi. . Olisin joka tapauksessa ryhtynyt opiskelemaan hoitoalaa, joten sellaista suvantovaihetta ei olisi tullut. ?Arvostus työmarkkinoilla noussut? Kaikki kiekkoilijat eivät halua tai pääse valmentajaksi tai tv-kommentaattoriksi uran jälkeen. Jos on päässyt vähän valmistautumaan ja miettimään asiaa, muutos on tietysti helpompi. Saarelan mukaan keskitason liigakiekkoilijan ansiotaso pu- toaa lähes poikkeuksetta, kun hän siirtyy normaaliin työelämään. Se teki vaikutuksen ja herätti halun auttaa muita. Petriläisen ura loppui yhdessä hetkessä, mutta hän kertoo ajatelleensa kiekkouran jälkeistä elämää jo ennen onnettomuuttaan. . Yksi hänen niskanikamistaan murtui, ja yksi päähän johtavista valti- moista kärsi vaurioita. Ja kyllä minunkin pitää katsoa entistä tarkemmin menojani. Onnettomuudessa olisi voinut käydä pahemminkin, mutta nyt Petriläinen voi kertoa toipuneensa täysin työkykyiseksi. Vaikuttiko vakava loukkaantuminen valintaan ryhtyä hoitoalalle? . Alavalinta oli selvillä jo kymmenisen vuotta. He ovat myös tavoitteellisia ja kestävät paineita, Saarela arvioi. Petriläinen kertoo, että hänet on otettu hyvin vastaan opiskelijapiireissä. . Petriläinen on samaa mieltä. . Saarela sanoo, että kiekkoilijoiden taidoille muun muassa tiimityöstä annetaan arvoa. . Molemmat ovat duunariammatteja. Toisille sopeutuminen pienempiin tuloihin on ?vaikeampaa kuin toisille, Pasi Petriläinen sanoo. STT, Tampere. Ei. Mielestäni kiekossa ja terveydenhoidossa on hemmetisti yhtäläisyyksiä. Hän nousi Tapparan liigajoukkueeseen 16-vuotiaana ja juhli kotikisoissa nuorten maailmanmestaruutta Pikkuleijonien kapteenina. Uutta Jutilaa Petriläisestä ei saatu, mutta mittavalle uralle mahtui silti maajoukkuepelejä ja satoja otteluita eri maiden liigoissa. Kiekossa tehdään niin kuin valmentaja sanoo, ja sairaanhoitajana tehdään niin kuin lääkäri sanoo. Petriläisen pelit loppuivat vakavaan loukkaantumiseen Ranskassa 2012, kun hän lensi pää edellä laitaan