TOUKO KUU TA 201 4
Palkansaajat:
Lisää työelämäsääntelyä ...3,10
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. N:o 82, 007427-14-19 . ...8?9
Kateus ja
kilpailu
poliitikassa
Kateus ja kilpailu tulevat
esiin jo kunnallisvaaleissa.
Eduskuntavaaleihin liittyvät lataukset ovat aivan
eri tasolla. Ihalainen:
Muutoksen
kautta syntyy
uutta työtä ...3
Suomen ja Ruotsin
puolustusyhteistyötä
halutaan tiivistää ...10
T I I STAI 6. ...6?7
Millainen
aktivismi toimii
tehokkaimmin?
Sini Saarela muistetaan
porauslautalta ja vankityrmästä, mutta aktivismia
on muunkinlaista. Hinta 1,20 e (sis.alv)
Jukka-Pekka Flander
Kiander arvioi
Urpilaisen
linjapaperin
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen julkaisi vappuna linjakirjoituksensa SDP:n ja Suomen
tulevaisuuden suunnasta. Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarisen talous- ja eläkepolitiikan johtaja
Jaakko Kiander (kuvassa) arvioi Urpilaisen teesit
Demokraatille. ...17?19
Demarinuorten
puheenjohtajan
viesti SDP:n
puoluekokoukselle:
Nyt tarvitaan
rohkeutta rakentaa
tulevaisuutta ...4?5
SDP:n nuorisojärjestön
puheenjohtaja Joona
Räsänen toivoo puoluekokousväeltä uskallusta seisoa
yhteisesti sovitun politiikan
takana.
Mikkeli
Uutistoimitus
(03) 212 9455
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
Uutistoimitus
(06) 317 8711
Ilmoitusmyynti (06) 317 4104
Uutistoimitus
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
050 5543430
Lisätietoja: www.demari.fi
?
?
?
?
varhaisjakelu:
puh. 6.5.
Nimipäivät tänään:
Ylermi
(ruots.) Frej, Frejvid, Freja
Aurinko nousee:
Helsingissä 5.04
Oulussa 4.26
Aurinko laskee:
Helsingissä 21.36
Oulussa 22.06
Uutiskertaus
0...5
n
menee Onnettomuustutkintakeskuksen selvityksestä.
Itsemurhan tehneistä alaikäisistä jopa kolme neljästä on poikia. Lisää
katu-uskottavuutta, elämän
rosoa ja tekemisen iloa.?
4?5
6?7
8?9
10?11
12?13
Ihalainen: Valtion on osattava tukea muutosta
Demarinuoret odottavat
puoluekokoukselta aktiivista
otetta, pääkirjoitus
16
Yhdessä vaarin ja äidin kanssa, Rolf Bambergin kolumni
Donna Tarttin romaani
Jaakko Kiander arvioi Jutta
Ihmiset
Urpilaisen linjauksia, Nieminen Vee
17?19
Aktivisti näkyy ja kuuluu
myös kulisseissa
20?21 Astmaviikko alkoi, sarjaku-
Tutkimus: SDP on palkansaajien EU-vaalisuosikki, Suomi
ei osallistu Milanon Expoon
Keskustelua ja taustaa,
Anette Karlssonin kolumni
Tarja Filatov Twitterissä
Nuoret naispoliitikot puhuvat kateudesta ja kilpailusta
vat ja tehtävät, yhdistystoiminta
22?23 Radio ja TV
24
Urheilu
?On arvioitu, että jos internet olisi
kansantalous, se olisi vuonna
2016 G20-maiden joukossa
viidenneksi suurin talous.?
Mitro Repo blogissaan
Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Esko Ranto
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
(09) 701 0500
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
. Osa löydetyistä vainajista oli ajelehtinut parin kilometrin päähän turmapaikasta.
Arkkipiispa Kari Mäkinen avasi Evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokouksen Turussa maanantaina. Helsinki, Uusimaa,
. Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0512
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite: PL 338, 00531 Hki
Turku
Uutistoimitus
(02) 277 0477
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
. Tulli takavarikoi viime vuonna
n
yli 670 kiloa nuuskaa eli runsaat 22 000 nuuskarasiaa, mikä on yli 75 prosenttia enemmän
kuin edellisvuonna.
Tullin rikostorjuntapäällikön mukaan takavarikoidun nuuskan määrä oli huomattavasti suurempi kuin ainakaan seitsemään edelliseen vuoteen.
Etelä-Koreassa sukeltajat yrittävät
löytää loputkin vainajat vajaat kolme
viikkoa sitten uponneesta autolautasta.
n
Hylyn ympärillä olevia verkkoja on vahvistettu, jotta ruumiiden ajelehtiminen pois merivirtojen mukana saadaan estettyä.
Sukeltajat olivat löytäneet maanantai-iltaan
mennessä jo 260 ruumista, mutta yli 40 ihmistä on yhä kateissa. Tampere
. Ei persuihin, ei
oikealle, ei vasemmalle. 0200 55888
Tampere ja ympäristö:
puh. Kokous kestää 10.5. 0200 72822
Pohjanmaa, varhaisjakelu:
puh. Sisäministeriön hallinnonalasta poliisi
muodostaa kaksi kolmannesta ja rajavartiolaitos vajaan viidenneksen.
Nuuskan salakuljetusyritykset ovat
lisääntyneet rajusti, kertoo sanomalehti Kaleva. 0800 96675
Muu Suomi:
puh. 0200 30011
Lounais-Suomi, varhaisjakelu:
puh. saakka ja se on kirkon
korkein päättävä elin.
Politiikka
Kulttuuri
Demari.fi
3
14?15
?SDP:n suunta. Vaasa
. Moni heistä on ollut
kuollessaan alkoholin vaikutuksen alaisena.
Itsemurhan taustalla on usein mielenterveys- tai parisuhdeongelmia.
Suomessa itseltään riisti hengen kaikkiaan
51 alaikäistä vuosina 2009-2011.
6...8
Nimipäivät huomenna:
Helmi, Kastehelmi
(ruots.) Tua
6...10
Päivä kuvana
Pojat tekevät Suomessa itsemurhia
huomattavasti tyttöjä useammin, il-
Sisäministeriön hallinnonalalla varaudutaan henkilöstöleikkauksiin.
Säästöt kohdistuvat todennäköisesti myös
Lehtikuva / Vesa Moilanen
n
poliisiin ja rajavartiolaitokseen.
Sisäministeriön hallinnonalalta pitäisi lähivuosina säästää 25 miljoonaa euroa.
Ministeriön talousjohtajan mukaan on selvää, että poliisi ei säästy henkilöstöleikkauksilta. 0200 71000
Kampanja aloitti eilen
aluekiertueensa Helsingistä.
. Euroopan unionissa päätetään suuri osa suoraan suomalaisen palkansaajan arkeen
vaikuttavista asioista. Tosin muutkin
maat tähtäävät samaan. Trosdahl
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola puhui maanantaina palkansaajajärjestöjen yhteisen eurovaalikampanjan tilaisuudessa
Helsingissä.
Tukea EU-tason
vaikuttamiselle
Palkansaajat toivovat myös rahoitusmarkkinoiden ja pankkien sääntelyn lisäämistä sekä
äkillisen rakennemuutoksen
yhteydessä EU:n rakennerahastoista tukea alueiden kilpailukykyyn ja työllisyyteen liittyen.
. Vain
muutoksen kautta syntyy uusia,
entistä tuottavampia ja parempia työpaikkoja.
Ministeri varoitti kuitenkin jättämästä muutosta yksin
markkinavoimien varaan.
. Työssä
painottuva entistä enemmän
osaaminen, monipuolisuus, itseohjautuvuus sekä hyvät kehittymismahdollisuudet.
Alasoinin mukaan suomalaisissa yrityksissä työntekijöiden
edellytysten ja niiden hyödyntämisen väliin jää isompi kuilu
kuin muualla.
. Ääniä Suomesta,
jonka tavoitteena on tuoda esiin
Euroopan parlamentin merkitys suomalaiselle työlle ja työntekijöille sekä kannustaa jäsenistöä äänestämään eurovaaleissa. EU:n tulisikin vaalien jälkeen ryhtyä toimiin työaikadirektiivin ja irtisanomissuojan
vähimmäistason suhteen, jotta
se vastaisi kansalaistensa toiveisiin, STTK:n Palola korostaa.
Demokraatti. Suomella on globaalissa taloudessa sekä mahdollisuuksia että vahvuuksia luoda uutta
työtä, työministeri Lauri Ihalainen (sd.) sanoo.
Ihalaisen mukaan ratkaisevaa
on kykymme kiinnittyä globaaleihin arvoketjuihin. On esimerkiksi
panostettava elinikäiseen oppimiseen ja rohkaistava keskisuuria yrityksiä kansainvälis-
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Lauri Ihalainen.
tymään. On hyvä, että saman
kyselyn mukaan selvä enemmistö ymmärtää myös äänestämisen merkityksen vaikutuskanavana näihin tärkeisiin
asioihin.
. Kyselyn mukaan palkansaajat haluavat EU-tason vaikuttamista työelämän eri osaalueisiin. 6.5.2014
3
??Markkinavoimien varaan ei pidä jäädä
Työministeri: Valtion on
osattava tukea muutosta
. Siksi onkin tärkeätä, että palkansaajat
käyttävät äänioikeuttaan EUvaaleissa, ja saamme Brysseliin
henkilöitä jotka tuntevat suomalaista työelämää ja palkansaajan arkea, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola muistuttaa.
Suomalaisten palkansaajaliittojen jäsenten keskuudessa
tehdyn kyselyn mukaan suuri
osa palkansaajista haluaa Euroopan unionin jäsenmaille vähimmäistason koskien työntekijöiden työehtoja ja irtisanomissuojaa, sekä yhtenäistää eri
jäsenmaiden työaikalainsäädäntöä.
Lehtikuva / Trond H. Toisaalta on määrätietoisesti torjuttava työmarkkinoilta syrjäytymistä sekä työehtojen heikkenemistä, Ihalainen sanoi.
Vain muutoksen kautta
syntyy uusia
työpaikkoja.
Kehittyvän työn
kotipesäksi
Tekesin johtava asiantuntija
Tuomo Alasoini näkee hän-
kin, että Suomella on hyvät
mahdollisuudet olla kehittyvän
työn kotipesä. Hänestä
Äänekosken sellutehtaan investointisuunnitelma on oivallinen esimerkki siitä, että uudet, tuhannet työpaikat syntyvät nimenomaan uuden tuotannon arvoketjuun: logistiikkaan
ja tehtaan tuotantoa tukevaan
toimintaan.
Suomalaisen työn viikon
käynnistäneen Työn tulevaisuus -seminaarin eilen avannut
Ihalainen korosti, että työmarkkinoiden ja työelämän muutosta ei voi eikä pidä estää. Valtiovallan on kyettävä
huolehtimaan siitä, että halutun uuntaiseen muutokseen on
edellytykset. On panostettava edelleen
koulutukseen, tutkimukseen,
monikulttuurisuuteen ja -arvoisuuteen sekä johtajaosaamiseen, Alasoini katsoi.
Demokraatti
Palola: Brysseliin tarvitaan
palkansaajan asian ajajia
Palkansaajajärjestöt ovat käynnistäneet yhteisen eurovaalikampanjan
Mutta olen rohkaissut
meidän väkeämme kertomaan
Muutama viikko SDP:n puoluekokouksen jälkeen nuorisoliitolla on oma liittokokouksensa
6.?8. SDP:lla on
ollut yksinään enemmistö eduskunnassa?
a) Kolme kertaa
b) Kaksi kertaa
c) Yhden kerran
d) Ei kertaakaan
7. Meissä
löytyy varapuheenjohtajiksi
osaavia ehdokkaita, joiden soisi
saavan kannatusta varttuneemmiltakin.
julkisesti, mitä mieltä ovat, Räsänen korostaa.
Hän sanoo seuranneensa vähän hölmistyneenä sitä keskustelua, joka on seurannut itse
kunkin ?ulostulosta?.
. SDP:n pitkän historian aikana puolueella on ollut puheenjohtajia?
a) 49 henkilöä
b) 39 henkilöä
c) 29 henkilöä
d) 19 henkilöä
3. Maailman ensimmäinen sosialidemokraattinen pääministeri oli?
a) Kullervo Manner
b) Taavi Tainio
c) Oskari Tokoi
d) Matti Paasivuori
6. kannatuksen laahatessa kiinnostus nuorisoliikkeeseenkin tosin on hieman hiipunut.
Liittokokouksessa hyväksytään muun muassa Demarinuorten uusi periaateohjelma
ja päivitetään poliittinen ohjelma.
Joona Räsäsellä on selkeä
kuva Demarinuorten roolista.
Sen tarkoitus on sparrata puoluetta, tuoda uusia ajatuksia tulevaisuutta varten.
. Vuonna 2015 puhelin soi, ja siihen
vastaa pääministeri Timo Soini,
perussuomalaisten puheenjohtaja
vakuutteli. Toivottavasti nuorten vahva
esiinmarssi näkyy myös puoluejohdon valinnassa. kesäkuuta. On mennyt paremminkin. Palo on kova viedä järjestöä edelleen eteenpäin, Räsänen perustelee.
Demarinuoret on saanut uusia jäseniä, erityisesti hyvin
nuoria ja yli 25-vuotiaita. ?Uk-
Pupu ei saa nyt
mennä pöksyyn
Demokraatti
marja.luumi@
demari.fi
Puoluekokous päättää yli 200
aloitteesta ja neljästä laajasta
ohjelma-asiakirjasta. Tosin numeroista siirryttäneen yhä enemmän suulliseen arvosteluun.
4-10
Demokraatti
Korkeapainetta.
. Räsänen
on kuunnellut huolestuneena
vaatimuksia, joiden mukaan
ohjelmat pitäisi lähettää uudelleen valmisteluun.
. Tähän mennessä SDP:n
puoluekokouksia on pidetty?
a) 39 kertaa
b) 43 kertaa
c) 47 kertaa
d) 52 kertaa
2. 4
6.5.2014
Kymmenen
kysymystä
Tunnetko SDP:n?
1. Mutta tehdä sitä perustellusti eikä puskista huutaen, kuten esimerkiksi kokoomusnuorten tapa näyttää nyt olevan.
Ilmapuntari
Jo joutuu armas aika
Vastaukset: 1b, 2d, 3c, 4d, 5c, 6b, 7a, 8b, 9a,
10 c
Marja
Luumi
Paloa jatkaa
nuorisoliiton johdossa
Ilmiö
10. Korkeakoulujen nokkimisjärjestys on
yhdestä viiteen
Nelonen ei ole aina ollut
huonoin. Tätä nykyä eduskunnassa istuu SDP:n
kansanedustajia?
a) 42
b) 46
c) 48
d) 50
??Demarinuoret odottavat puoluekokoukselta aktiivista otetta
Jokainen saa äänestää
tahtonsa mukaan
SDP:n puoluekokouksessa liikkeen linjasta ja puheenjohtajan valinnasta on päättämässä
50?60 nuorta. Vantaalle odotetaan sadoittaan nuoria visioimaan tulevaisuuden poliittisia
linjauksia . Ainoa sosialidemokraatti, jolle on
myönnetty valtioneuvoksen titteli on?
a) Väinö Tanner
b) K.A Fagerholm
c) Rafael Paasio
d) Kalevi Sorsa
9. ja pitämään porukalla hauskaa.
Joona Räsäsellä on haluja
jatkaa puheenjohtajana unelmatyötään. SDP:n Seinäjoen puoluekokouksessa
on puoluekokousedustajia?
a) 350
b) 400
c) 450
d) 500
5. Puheenjohtaja Joona Räsänen on iloinen, että jäsenäänestyksissä nuori polvi pärjäsi
hyvin.
. Kaipaan puoluekokousedustajilta rohkeutta tehdä tulevai-
kopuolueen. Eduskunnan puhemiehenä on ollut sosialidemokraatti?
a) 12 kertaa
b) 14 kertaa
c) 16 kertaa
d) 18 kertaa
8. SDP pitää tällä viikolla puoluekokouksensa Seinäjoella. Demarinuorissa
nuoreksi lasketaan alle 32-vuotiaat. Räsänen toivoo puheen-
Oma valinta
rohkeasti julki
?Pitää uskaltaa
seisoa päätösten
takana.?
Nuorisojärjestö ei ole ohjeistanut millään tavalla, miten puheenjohtajasta pitäisi äänestää.
. 1800-luvun kierto-
kouluissa nelonen oli arvosanoista paras ja ykkönen huonoin.
Numerot säilyvät tulevaisuudessakin. Haastajia ei vielä
toistaiseksi ole ilmaantunut.
. Leimakirveet ovat lennelleet turhan helposti.
Hän odottaa itse, että SDP
saa puheenjohtajan, joka luotsaa liikkeen varmalla otteella
vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. Paavo Väyrynen (kesk.)
pisti hieman aiemmin paremmaksi.
Hän julistautui Suomen kuninkaaksi.
Iso mutka pääministerin ja
kuninkaan tiellä on kuitenkin vaalien
niin kutsuttu tuntematon tekijä,
äänestäjä.
Hernerokkasumua.
Vapun usvainen ja sateinen sää
heikensi poliisin näköä Helsingissä.
Sheriffit päättivät pätkiä vappukulkueen osallistujien lippukeppejä,
koska kokivat, että ne ovat
vaarallisia keihäitä.
Ehdotus: Muutetaan suomalainen
menestyslaji keihäänheitto lipputangonheitoksi.. Kohdakkoin käytävissä EU-vaaleissa
SDP:lla on ehdokkaita?
a) 16
b) 18
c) 20
d) 22
Vastaukset palstan alalaidassa.
johtajalta johtajuutta, joka aktivoi jäsenistön toimimaan apatiaa vastaan.
Eipä aikaakaan, kun Suvivirsi
raikaa Suomen kouluissa ja
päästötodistukset jaetaan.
Peruskoulussa skaala on
nelosesta kymppiin. SDP perustettiin 1899 nimellä Suomen
Työväenpuolue, ja ensimmäinen puoluekokous pidettiin?
a) Tampereella
b) Forssassa
c) Turussa
d) Helsingissä
4. Jokainen saa päättää oman
kantansa
Aika
moni puolue ja ehdokas on nostanut veroparatiisit ja muut erilaiset
verokikkailut myös Euroopan parlamentin vaaleissa yhdeksi keskeiseksi teemaksi.
Siispä on erinomaista, että Finnwatch on tehnyt laajan tutkimuksen
puolueiden ja ehdokkaiden suhtautumisesta veronkiertoon. Esimerkiksi kokoomuksen mielestä liiketoiminnallisin perustein veroparatiisissa toimivaa
yhtiötä ei ilman muuta perustetta voi sulkea julkisten tarjouskilpailujen ulkopuolelle. Veronvälttelijöiden on siis kokoomuksen mielestä
mahdollista ulottaa lonkeronsa kaikille julkisen palvelun osa-alueille.
piEnistä vivahtEista syntyy
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Kokoomus vastustaa veronkiertoa ainakin nimellisesti, muttei halua lisätä sääntelyä.
Tosin kokoomuksen sisällä on laajaa hajontaa puolueen virallisen
linjan ja joidenkin ehdokkaiden välillä. Puolue ei kannata edes omistajatietojen julkisuuden laajentamista, koska heidän mukaansa tiedot ovat
Suomessa julkisia. Hän muistuttaa, että puoluekokouksen seuraaminen on oiva oppimisen paikka Demarinuorten rivijäsenille. Alexander Stubb ja Henna Virkkunen eivät edes vastanneet kyselyyn.
Jonkinlaisena yllätyksenä voi pitää perussuomalaisten vastauksia.
Kyselyn perusteella perussuomalaiset vastustavat lähes kaikkia mekanismeja, joilla voidaan taistella verovilppiä vastaan. Sen
kautta pitää löytyä jäsenistölle
uusia mahdollisuuksia vaikuttaa.
Hän kannattaa jäsenäänestysten lisäämistä esimerkiksi
puheenjohtajan valinnasta tai
hallitukseen menosta.
. 6.5.2014
tulevaisuuteen
5
Pääkirjoitus
Lehtikuva / Jussi Nukari
suuden politiikkaa. joka on nytkin
mukana sivistyspoliittisessa ohjelmassa.
. Sorry! En puhu
suomea, mutta
osaan kyllä
suristaa hyvin.
ja vasemmistoliitto kannattavat sääntelyn lisäämistä veroasioissa. Kansallisesti on kerta
kaikkiaan mahdotonta puuttua näin laajaan talouden ilmiöön. Toisessa ne,
joiden mielestä verosuunnittelu on aivan laillista, eikä lisää sääntelyä tarvita.
Erään arvion mukaan
Jukka-Pekka Flander
n n n
EnnakkokäsityksEt pitävät aika hyvin paikkaansa. Pitää uskaltaa seisoa yhteisesti sovitun politiikan takana, hän korostaa.
Räsänen viittaa vuoden 2008
puoluekokoukseen, joka päätti
yksimielisesti tavoitella tulevaisuudessa maksutonta varhaiskasvatusta . Kun tavoite joutui median
hampaisiin, puolueen jäsenistöltä katosi rohkeus ajaa asiaa
eteenpäin, hän ihmettelee.
Kaksi vuotta
passeli kausi
Räsäsen mielestä yksi keskeisimmistä päätöksistä on uudistaa järjestörakennetta. Se paljastaa jälleen kerran, että puolueiden välillä on edelleen eroja.
Finnwatch kysyi kahdeksan eduskuntapuolueen puoluesihteereiltä
ja muutamalta näiden puolueiden ehdokkailta näkemyksiä. Puoluesihteeri Taru Tujunen
vastustaa sääntelyä enemmän kuin esimerkiksi Sirpa Pietikäinen. Heitä tulee paikalle noin 50.
Kupla
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
. He eivät kannata yrityksiä koskevaa automaattista veroviranomaisten välistä tiedonvaihtoa, EU-maiden omaa listaa veroparatiiseista, yritysten maakohtaista raportointivelvollisuutta, avointa viranomaisrekisteriä yhtiöiden edunsaajista eivätkä vastuullisen veronmaksun sisällyttämistä
julkisten hankintojen kriteereihin. Ongelma vain on, että veroparatiiseihin varojaan
piilottavat hakevat niistä nimenomaan niiden tarjoamaa salailua.
n n n
lopulta suuria eroja. Suomea veropakolaisuus koskee
myös kansallisesti, sillä verottajan arvion mukaan Suomesta karkaa
veroja vuosittain 320 miljoonaa euroa pelkästään yritysten siirtohinnoittelun avulla.
Euroopan unioni on suomalaisten viranomaisten ja poliitikkojen
paras viitekehys taistella veronkiertoa vastaan. Toisessa
ovat sääntelyn ja lainsäädännön kiristämistä kannattavat. Esimerkiksi
Suomen terveydenhuollon ja julkisen liikenteen yksi suurista valinnoista tehdään varmasti suurten, kansainvälisten yritysten ja kunnallisten tai kolmannen sektorin yritysten välillä. SDP, vihreät
Joona Räsänen oli ensimmäistä kertaa puoluekokousedustajana vuonna 2008. En taas kannata puoluekokouskauden pidentämistä ja
puoluekokousväen pienentämistä, koska se nimenomaan
vähentäisi jäsenistön vaikutusmahdollisuuksia, Räsänen perustelee.
Verot karkaavat veroparatiiseihin ilman EU:n voimakkaita toimenpiteitä
EU-vaalit ovat myös
veronkiertovaalit
EU-maat menettävät jopa tuhat miljardia
euroa vuosittain veropaon vuoksi. Karkeasti
ottaen puolueet ja ehdokkaat jakaantuvat kahteen kastiin
Hänen mukaansa SDP on entistä
tarpeellisempi tulevaisuudessa
ja linjaa väitettään kolmen pe-
Olli
Hella
Demokraatti
olli.hella@
demari.fi
ruspilarin varaan. (STT)
Suomen Malmin
lakko peruuntui
Metalliliitto on perunut Suomen Malmia koskevan lakkonsa. Selvityksen
mukaan sosiaalinen media ja
internet ovat korvanneet sanomalehtien lukemista. Lisäksi osapuolet sopivat työntekijöiden matkakustannusten korvauksista. Metalliliiton ja Suomen Malmin edustajat pääsivät myöhään sunnuntaina so-
pimukseen malminetsintään
sovellettavia työehtoja koskevista erimielisyyksistään valtakunnansovittelijan johdolla
käydyissä neuvotteluissa.
Metalliliitto päätti aiemmin,
että Suomen Malmia koskeva
työnseisaus alkaisi maanantaiaamulla. 6
6.5.2014
??Jaakko Kiander arvioi Urpilaisen tulevaisuuslinjausta:
Edustaa modernia pohjoismaista sosialidemokratiaa
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen julkaisi vappuna linjakirjoituksensa SDP:n ja Suomen
tulevaisuuden suunnasta. Ennen sitä laskua oli noin kolme prosenttia
vuodessa, mutta muutosten jälkeen pudotusvauhti lähes kaksinkertaistui.
Itellan selvityksen mukaan
51 prosenttia kuluttajista tilaa
painettuja sanomalehtiä. Vielä
muutama vuosi sitten tilaajia
oli kaksi kolmesta. Sanomalehden aamulukemisen kulttuuri alkaa murentua.
Lehtien kysyntää ovat laskeneet myös hinnankorotukset.
Vuoden 1990 jälkeen tilaushintojen reaalikorotus on ollut 75
prosenttia. Itellan laskujen mukaan kysyntä
puolittuisi vuoteen 2020 mennessä.
Arvonlisäveron määrääminen lehdille kiihdytti levikkien
laskua selvästi. Yritys
siirtyi viime syksynä yksipuolisella sopimuksella noudattamaan maa- ja vesirakennusalan
työehtosopimusta.
Tästä aiheutui työntekijöille
tuntuvia menetyksiä verrattuna aiemmin sovellettuun
Teknologiteollisuuden malmikaivoksia koskevaan sopimukseen.
Solmitun sopimuksen mukaan malminetsinnässä työskentelevien ansiotaso ei heikkene verrattuna aiempaan tilanteeseen, jolloin heihin sovellettiin malmikaivosten sopimusta. Urpilaisen
Kari Hulkko
Jutta Urpilainen julkaisi oman tulevaisuusnäkemyksensä vappuna.
Itella: Alvin nosto
romahduttaisi
painettujen
lehtien levikit
Itella arvioi, että arvonlisäveron nostaminen 24 prosenttiin romahduttaisi painettujen
sanomalehtien kysynnän. SDP on puolue, joka
takaa turvaa ja ihmisarvoista
elämää.
Oikeudenmukaisuutta uhkaa maailmanlaajuinen eriarvoisuuden kasvu. (Demokraatti)
osuudet voitaisiin maksaa suoraan sote-alueille, asiantuntijat
ehdottavat.
Toimihenkilökeskusjärjestö
STTK:n pääsihteerin Leila
Kostiaisen mielestä näin palvelujärjestelmästä saataisiin
läpinäkyvä ja varmistettaisiin,
Kari Hulkko
Asiantuntijat:
Valtionosuudet
suoraan
sote-alueille
Kunnille maksettavat sosiaalija terveyspalveluiden valtion-
Leila Kostiainen.. Nämä ovat
työn, hyvinvointivaltion ja oikeudenmukaisuuden tulevaisuudet.
Urpilaisen mukaan demareita tarvitaan, koska teknologian, globalisaation ja teollisuu-
den rakennemuutoksen vuoksi
suomalaiset työn tulevaisuus
on uhatumpi kuin koskaan.
Talouden epävarmuus ja väestön ikääntyminen lisäävät
turvallisuuden tarvetta, ja samaan aikaan ihmisillä on huoli
toimeentulosta ja julkisista palveluista. Neuvottelutuloksen
synnyttyä Metalliliiton jäsenet
jatkoivat normaalisti töitään
yrityksen eri työmailla.
Lakonuhan syynä oli Suomen Malmin harjoittama työehtosopimusshoppailu
maaliskuuta.
Jutta Urpilaisen linjaus löytyy kokonaisuudessaan netistä:
http://issuu.com/ju2014/docs/
romahtamiseen kymmenillä
prosenteilla.
Venäjän osuus alan viennistä
oli viime vuonna yhdeksän prosenttia. (STT)
k
ylän entinen opettajakin soitteli.
Ohi eletystä vapusta vaihdoimme
kuulumiset. Vappuaamuna semmosen on löytänyt viereiseltä petiltä jo vuosikymmenet. Olemme ns.
vanhan liiton miehiä ja
huolissamme mm. Siivooja on saattanut ilmoittaa, että
käyntinne täällä jätti lähtemättömät muistot.
Huomautettakoon nyt kuitenkin, että kyllä Väätäinen on ihan oikea persu. Olemme kumpikin jo
siinä iässä, jossa vappuheilan etsimiseen ei tärväänny aikaa. Hyvä ja mielenkiintoinen
paperi, sääli että se on ainakin
toistaiseksi jäänyt vähän pimentoon. 6.5.2014
Nieminen Vee
Timo Roos
timo.roos@kopteri.net
Kolumni
mukaan oikeudenmukaisuus ja
eriarvoisuus ovat kansainvälisiä kysymyksiä. Tämä voi olla pettymys osalle äänestäjiä, Kiander
sanoo.
Hän havaitsee Urpilaisen lin-
?Sääli, että se on
jäänyt ainakin
toistaiseksi vähän
pimentoon.?
että kansalaiset ymmärtäisivät
kokonaisuuden.
Järjestökenttä oli maanantaina
kuultavana sosiaali- ja terveysuudistuksesta ministeriön järjestämässä kuulemistilaisuudessa.
Myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto kannatti valtionosuuksien ohjaamista suoraan
viidelle sote-alueelle.
Tiistaina kunnat pääsevät
kertomaan omista kannoistaan.
(STT)
TT pelkää
Ukrainan
vaikutuksia
Teknologiateollisuus pelkää,
että Ukrainan kriisin laajeneminen voi johtaa Venäjän-viennin
Jaakko Kiander.
jausten olevan tyypillisen suomalaisia suhteessa eurokriisiin.
Se, että jokainen maa vastaa rahaliitossakin omista veloistaan,
poikkeaa eurooppalaisen sosialidemokratian valtavirrasta,
joka korostaa velkojenkin yhteisvastuuta.
. Niihin voi vastata ainoastaan globaali sosialidemokraattinen liike. Vienti väheni jo viime
vuonna kuusi prosenttia, kun
Venäjän talouskasvu hidastui
merkittävästi.
Teknologiateollisuuden näkymät ovat kuitenkin hiljalleen kohenemassa, jos Venäjän aiheuttamaa riskiä ei oteta huomioon.
Vientinäkymiä parantaa LänsiEuroopan pääseminen kasvuun.
Tarjouspyynnöt ovat lisääntyneet tammi-huhtikuussa, ja
se on merkinnyt myös uusien
tilausten kasvua. Samaan
aikaan lähdetään siitä, että julkinen valta ei voi valita voittajia, vaan luoda edellytyksiä yritystoiminnalle.
. Kyllä tulevan toiminnan suunnittelu ja
vaikkapa jäsenhankintakampanjat tulee hoitaa myös ihan vain nokakkainkin, vanhanaikai-
7
sesti ja inhimillisesti. Vastaan nyt, että tiedän. Onhan hän ehdokkaaksi päästäkseen käynyt Soinin seulan läpi.
n n n
kylän paarissa, että
muuan omaa kirjaansa kaupitteleva, itseään
kehuskeleva mukikauppias ilmestyi jälleen tarjolle. Niin
että joidenkin suunnitelmien vastaisesti ei
aivan kaikkea sentään voi sähköpostilla hoidella. Se on hyvä asia ja sen tulee olla
kunnossa.
Jäsenkunnan iänkin huomioon ottaen on
vielä paljon myös heitä, jotka syystä tai toisesta eivät ole sähköisen viestinnän tavoitettavissa. Alan yritykset saivat tammi-maaliskuussa
uusia tilauksia seitsemän prosenttia enemmän kuin vuosi
sitten. Persujen ehdokas Juha ?Julma?
väätäinen kallisti loppusuoran kaarteessa
hieman liikaa aiheuttaen jälkeä, joka viittaa ripulitautiin. Urpilainen on hallituksen, valtiovarainministeriön ja
asiantuntijoiden linjalla, jonka
mukaan valtio ei voi olla kovin aktiivinen toimija teollisuudessa. Paitsi tietysti niiden
kahden tiedossa olevan kohdalla.
Hämeenlinnan torilla vasemmiston ja ayväen yhteisessä vappujuhlassa sain torinmiehiltä kuulla, että nyt alkaa keinot olla jo käytetyt . Johon opettaja, että se tästä nyt vielä puuttuisi,
jos alkaisi kuulla puheita ?muista sitten minua,
kun pääset valtakuntaasi.?
Kerroin opettajalle, että olimme Tiltan
kanssa kuuntelemassa Tuuloksen Syrjäntaan
kankaalla punaisten muistomerkillä Filatovin
Tarjan hyvää puhetta ja sen päälle vielä Tuuloksen Alku Työväenyhdistyksen tarjoamilla
kahveilla työväentalossaan. Näkemykset puolustavat
hyvinvointivaltiota, tasaista tulonjakoa ja sopimusyhteiskuntaa. Se taistelee veroparatiiseja, köyhyyttä ja
ilmastonmuutosta vastaan.
Loppusuoran auetessa
Suomalaista
suhteessa eurokriisiin
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen
talous- ja eläkepolitiikan johtaja
Jaakko Kiander arvioi Urpilaisen teesit Demokraatille.
. Paha
juttu se, sillä puoluekokouksenkin jälkeen pitää asiat yhdessä hoitaa myös SDP:n sisällä. Siinä myös huomioidaan ja kommentoidaan tutkijoiden ajankohtaisia puheenvuoroja, Kiander sanoo.
Hänen mukaansa Urpilaisen
linjaukset edustavat modernia
pohjoismaista sosialidemokratiaa. Ehkä uusi tai uusvanha
tuleva puoluejohto tämänkin pitää mielessään.
n n n
EräidEn EU-vaaLiEn EhdoKKaidEn ansiosta
poliittistakin keskustelua on ravittu monilla namupaloilla. Rinne on lähempänä
ranskalaista ajattelua, jonka
mukaan valtion tulee tarvittaessa puuttua tapahtumien kulkuun ja lähdettävä aktiivisesti
edistämään kasvua silloin kun
yritysten omat investointihalut
eivät näytä riittäviltä.
Kiander arvioi myös Rinteen
keskustelukirjan Demokraatissa 24. Kiander uskookin monen
suomalaisen jakavan ajattelun.
Hän arvioi taloudellisen kasvun merkityksen korostuvan
Urpilaisen paperissa. nyt on meneillään konstivaraston tyhjennys. Poikamiesten kohdalla tietysti tätä
tutkitusti uusiutuvaa luonnonvaraa pitää katsella jo ajoissa.
Nämä asiat kuntoon saatuamme totesimme,
että erityisesti demarien vappupuhujain puheiden rivien väleistäkin haisteltiin puhujan
puheenjohtajakantaa. On hyvä, että tämä tuodaan
selkeästi esiin. Ei ole varaa unohtaa heitäkään. Kyseessä on
kanta, joka on kansallisen edun
mukainen ja jota Urpilainen on
johdonmukaisesti puolustanut,
Kiander huomauttaa.
Hänen mukaansa antti rinteen paperiin verrattuna merkittävin ero lienee suhteessa
valtion teollisuuspoliittiseen
rooliin. Ruuttakopilta
Kyllä tulevan
Ruuttanäyttämölle!
toiminnan
Torin vapussa puhui
suunnittelu
Lauri Lyly vahvaa sanaa
ja vaikkapa
ja EU-ehdokkaamme Kosjäsenhankin
kisen Johannes myös.
takampanjat
Kylmä oli, mutta väki oli
tulee hoitaa
silti hyvin liikkeellä.
myös ihan vain
Pohdimme opettajan
nokakkainkin,
kanssa tulevaa puoluevanhanaikai
sesti ja inhi
kokouksen jälkeistä aikaa
millisesti.
puolueessa. Mahdollinen kerjuukielto ei häntä koske,
sillä säälin kerjäämistä tuskin kriminalisoidaan.
MäKisEn JaLLU sanoi
n n n
tiedänkö, millainen olisi nyt viisaan kuningas salomonin
neuvo puheenjohtajakilvan osanottajille. Sävyisä vastaus taltuttaa
kiukun, loukkaava sana nostaa vihan.
MinULTa on TiEdUsTELTU,. Kertoivat siellä,
että jo 125 vuotta täyttäneen Tuuloksen VPK:n
historiikki on valmistumassa ja että siitä tulee erittäin mielenkiintoinen. jäsenhuollosta. Nyt eletään
tietokoneen, netin ja monenlaisen tiedonvälityksen aikaa. Näiltä osin painotukset
ovat taloustieteen valtavirran
mukaisia. Sanoivat nuoremmat aikaansa seuraavat,
että facebookissa sitä vasta loka lentää. Onhan jo sen nimikin sitä
Parhaimmillaan ympäristöaktivismi on pitkäjänteistä,
koska fakta on, ettei asioita saa
aikaan nopeasti. Shokeerauskin voi joskus toimia, Topias Salonen sanoo.
Luonnonsuojeluliitto vetää maltillisempaa linjaa kuin
Greenpeace, mikä kuuluu Titta
Lassilan näkökulmassa.
. Niin kauan kuin yritysvastuu on vapaaehtoista, yritysten
vastuullisuuteen ei voi luottaa,
koska se on ristiriidassa yrityksen perustoiminnan, voiton
tuottamisen kanssa, Sonja Vartiala sanoo.
Kaisa Sorsa näkee saman
asian myös mahdollisuutena,
kun yritykset ovat havahtuneet
siihen niin Euroopassa kuin
Yhdysvalloissakin, että omaa
tuotetta voi brändätä vastuullisuudella, jonka symboleita
erilaiset sertifikaatit ja ympäristömerkit ovat.
. Viimeksi maaliskuussa se kertoi,
että suomalaisten sairaaloiden
käyttämiä tutkimuskäsineitä
tuotetaan huonoissa oloissa
Thaimaassa.
. 8
6.5.2014
??Porauslauttojen valtaaminen on vain osa totuutta
Aktivisti näkyy ja kuuluu
Ympäristöaktivisti Sini Saarela nousi viime syyskuussa
öljynporauslautta Prirazlomnajalle Petshoranmerellä ja
päätyi tutkintavankeuteen Venäjälle. Toimintaympäristöstä on
tehtävä sellainen, että esimerkiksi aidot cleantech-yritykset
pääsevät markkinoille.
Topias Salonen puolestaan
kertoo esimerkin vaikuttamisen ketjuista, jotka ovat usein
monimutkaisia ja epäsuoria.
. Tätä
kautta ne saadaan vaatimaan
alihankkijoiltaan muutoksia,
jonka taas toivomme vaikuttavan lainsäädäntöön.
Sonja Vartiala muistuttaa
kuitenkin siitä, että on paljon
yrityksiä, jotka ovat kokonaan
kuluttajamarkkinoiden eli kuluttajan kontrollin ulkopuolella. Kansalaistottelemattomuus on osa aktivismia, joka
on laajempi käsite. On siis oltava
rakentava ja ratkaisulähtöinen.
Syyllistäminen, johon ympäristöjärjestöt joskus itse syyllistyvät, ei kannata.
Mitä aktivismi
oikeastaan on?
Yhteiskuntavastuu
ja yritysvastuu
Neljä kansalaisvaikuttajaa, Topias Salonen Greenpeacesta,
Titta Lassila Suomen luonnonsuojeluliitosta, Sonja Var-
Viime vuosina keskustelussa
ovat esiintyneet voimakkaasti
sellaiset termit kuin yhteiskuntavastuu ja yritysvastuu,
joilla viitataan velvoitteeseen
toimia jollain tavalla vastuullisesti muutakin kuin voiton tavoittelua kohtaan.
Yritystoiminnan globaaleja
vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch tarkkailee
suomalaisyritysten toiminnan
vaikutuksia kehitysmaissa. Tuomioon asti syyte ei
edennyt, vaan oikeuskäsittely
lopetettiin joulukuussa, jolloin
Saarela pääsi palaamaan Suomeen. Näihin yhtiöihin yleinen
mielipide tai kansalaiskeskustelu ei pääse lainkaan käsiksi.
Vartiala ottaa esimerkin
suomalaisesta PKC Groupista,
joka valmistaa sähköjohdinsarjoja autoihin, esimerkiksi Volvoihin.
. Brittiläisen The Guardian -lehden äänestyksessä
vuoden henkilöstä Saarela sijoittui jaetulle kakkossijalle
Edward Snowdenin jälkeen.
Näyttävä julkinen protesti ja
kampanjointi ei ole kuitenkaan
koko totuus ympäristö- ja laajemmassa mielessä yhteiskunnallisesta aktivismista. Skaala
venyy porauslautoilta hiljaiseen vaikuttamiseen työryhmissä.
?Kettutyttöasia varjostaa
kaikkea ympäristöaktivismia edelleen.?
tiala Finnwatchista ja tutkija,
tohtori Kaisa Sorsa keskustelivat aiheesta Suomen sosiaalifoorumissa huhtikuun lopulla.
. Se että hyökkäämme vaikkapa Adidaksen tai Niken
brändiä vastaan ei välttämättä
tuota suoraan yrityksille taloudellista tappiota, mutta ne
säikähtävät tällaisten asioiden
Rane
Aunimo
Demokraatti
rane.aunimo@
demari.fi
vaikutusta imagoonsa. Kansalaisjärjestöt voivat
aktiivisuudellaan pakottaa yritykset sitoutumaan vastuullisuuteen jopa tehokkaammin
kuin lainsäätäjä, hän uskoo.
Kuluttajamarkkinoiden
ulkopuolella
Titta Lassila korostaakin sitä,
että vastuuttomasta toiminnasta on tehtävä kannattamatonta yrityksille.
. Niitä tuotetaan Meksikossa tehtaassa, jossa aktiivisesti estetään työntekijöiden
?Niin kauan kuin yritysvastuu on vapaaehtoista, yritysten vastuullisuuteen ei voi
luottaa, koska se on ristiriidassa yrityksen
perustoiminnan, voiton tuottamisen kanssa.?. Aktivismi
on toimintaa, joka saa ihmiset
liikkeelle ja motivoi. Greenpeacen mielenilmauksesta arktisen alueen öljynporauksia vastaan muodostui yksi viime vuoden mediatapauksista meillä ja maailmalla.
Saarelaa ja muita aktvisteja
syytettiin ensin merirosvoudesta ja myöhemmin huliganismista
Vaarallisin maa aktivistille on Brasilia.
Suomessa aktivistit voivat
toimia turvallisemmin.
. ?Suomi lintukoto?
Ympäristöaktivistien surmat
ovat olleet nousussa maailmalla
viimeisen kymmenen vuoden
aikana. Häntä voi odottaa vankeusrangaistus tai miljoonien eurojen korvausvaatimukset.
. On kiva kirjoittaa raportteja Helsingin Sörnäisissä, kun
tietää, että todennäköisesti kukaan ei tule haulikon kanssa
ovelle.
Topias Salonen muistuttaa
kuitenkin tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaiset luottavat enemmän suuriin
yrityksiin kuin kansalaisjärjestöihin.. Sen sijaan, että viisisa-
taa ihmistä jättää käyttämättä
Veolian busseja, he menisivätkin Veolian pääkonttorille ja
valtaisivat sen. Joskus meitä jopa kuunnellaankin, Titta Lassila sanoo.
Sonja Vartiala kutsuu Suomea lintukodoksi moneen
muuhun maahan verrattuna.
. Thaimaassa tutkijamme
on haastettu oikeuteen hä-
nen tuotuaan ilmi yhden tehtaan työolot. Asia ei ole enää mikään
tabu.
Aktivistikuolemat nousussa
maailmalla . Järjestö syyttää Veolia-konsernia osallisuudesta
Israelin siirtokuntapolitiikkaan.
Titta Lassilan mukaan boikotit ovat ongelmallisia, koska
kansalaiset ovat epäjohdonmukaisia. Yritykset ovat hyvin taitavia käyttämään markkinointia
hyväkseen ja viherpesua (pinnallista, ei-todellista ympäristöystävällisyyttä). Kuolemat
liittyvät kamppailuun vähenevistä luonnonvaroista.
Vuodesta 2002 kuolinluvut
ovat yli kaksinkertaistuneet:
huippuvuonna 2012 raportoitiin peräti 147 aktivistin kuolemasta, kun vuonna 2002 niitä
oli 51. Siinä
on aina riski ampua itseään
jalkaan. Se voisi olla jo
uutisissakin.
Salonen viittaa kommentillaan äskettäiseen uutiseen,
jonka mukaan kansalaisjärjestö
Icahd Finland vaatii Helsingin
seudun liikennettä hylkäämään
liikennöintiyhtiö Veolian alihankkijana. Jotkut suhtautuvat meihin lämpimän huvittuneesti,
toiset ärtyneesti, kolmannet
neutraalisti. Kun heidät
on tuotu tästä julkisuuteen, he
ovat sanoneet, ettei se kiinnosta
heitä lainkaan. Siihen vaikuttaminen, millä
kriteerein tehdään julkisia hankintoja, on tehokkaampaa, tiivistää Sonja Vartiala.
Kaisa Sorsan mielestä luotettavan tiedon löytäminen suuresta informaatiotulvasta onkin kuluttajan näkökulmasta
vaikeaa.
?Kansalaistottelemattomuus on osa aktivismia,
joka on laajempi käsite.?
?Kansalaisjärjestöt voivat aktiivisuudellaan
pakottaa yritykset sitoutumaan vastuullisuuteen
jopa tehokkaammin kuin lainsäätäjä.?
Tehokkainta
aktivismia?
Mikä sitten on parasta, tehokkainta ympäristöaktivismia?
. Jos boikotoi jotain yritystä,
on tärkeää kertoa siitä suoraan
yritykselle. Maallikon on
sen keskellä vaikea tehdä kestäviä valintoja. 6.5.2014
9
kulisseissakin
järjestäytyminen. Kettutyttöasia varjos-
taa kaikkea ympäristöaktivismia edelleen.
Topias Salosen mielestä yritysten ja kansalaisjärjestöjen
keskustelua ja yhteistyötä on
hyvä pyrkiä lisäämään.
. Näihin on hyvin hankala
vaikuttaa kuluttamisella, kuluttajien. Muiden ihmisoikeudet eivät saa olla yksittäisten
kuluttajien vallassa, Vartiala
muistuttaa.
Titta Lassilan mielestä molempiin, sekä kuluttajiin että
yrityksiin, täytyy koettaa vaikuttaa, mutta kuluttajien roolia
on hänenkin mielestään korostettu liikaa.
. Silloin edetään boikotoinnista kansalaisvaikuttamiseen. Kansalaistottelemattomuus ei ole sinänsä hyvä tai
huono, vaan asia on punnittava tapauskohtaisesti. Liikkeelle on lähdettävä toisesta päästä.
Ääni
kuuluviin
Topias Salonen muistuttaa siitä,
että kansalainen on kuitenkin
yritykselle tärkeä nimenomaan
kuluttajana.
. Vastaavia yrityksiä on pilvin pimein.
. Tiedot käy ilmi kansalaisjärjestö Global Witnessin
raportista. Kaikki keinot yhdessä voivat saada halutun vaikutuksen
aikaan, Titta Lassila sanoo.
Hänestä tärkeintä on se, että
kaikilla on yhteinen päämäärä.
. Riippuu yksilöstä.
Suomessa on joka tapauksessa
hirveän helppo toimintaympäristö. Yhtä yritystä saatetaan
vastustaa mutta valita sen tilalle jokin toinen yhtä vastuuton yhtiö.
. Etenkin viime vuosien trendi on selvä
Toiseksi suosituin on
kokoomus ja kolmanneksi tuli
perussuomalaiset. 10
6.5.2014
??Euroopan unionilta toivotaan tehokkaampaa työelämäsääntelyä
Tutkimus: SDP on
palkansaajien suosikki
EU-vaaleissa
Kansalaiset toivovat enemmän työelämäsääntelyä Euroopan unionilta. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
. SDP nousi
suosituimmaksi puolueeksi
kaikkien palkansaajien keskuudessa. Perussuomalaiset
. huhtikuuta.
STT-Demokraatti
100 %
. Ulkoministeri
Erkki Tuomioja (sd.) ja Ruotsin parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Peter Hultqvist esittävät konkreettisia yhteistyön tapoja kir-
90 %
Tutkimuksen
mukaan
äänestysprosentti on
nousussa.
EU-vaaleissa
aikoo
äänestää 71
prosenttia
palkansaajista.
Lehtikuva / Kimmo Mäntylä
Peter Hultqvist ja Erkki Tuomioja Suomen ja Ruotsin
sosialidemokraattien teemapäivässä Helsingissä 16.
huhtikuuta.. Kysymykseen EI ole pakko vastata.
Vastaajat, jotka äänestävät
varmasti, todennäköisesti
tai mahdollisesti (N = 2090)
12 %
15 %
Akava
SAK
5%
10 %
STTK
Lähde: Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus
. Tutkimuk-
sen mukaan äänestysprosentti
on nousussa.
EU-vaaleissa aikoo äänestää
71 prosenttia palkansaajista. Palkansaajien
EU-kampanja Ääniä Suomesta
teetti tutkimuksen ammattiliittojen jäsenten näkemyksistä
eurovaalien teemoista.
. Jokin muu puolue, mikä
Suomen ja Ruotsin demareilta
esityslista puolustusyhteistyöstä
Suomen ja Ruotsin sosialidemokraatit syventäisivät tuntuvasti maiden välistä puolustusyhteistyötä. Vasemmistoliitto
. Suurin osa vastaajista oli
jokseenkin tai täysin samaa
mieltä, että EU:n pitäisi turvata
vähimmäistasoiset työehdot, irtisanomissuoja ja enimmäistyöaika, tutkija Juha Vekkilä tutkimuksen toteuttaneesta Aula
Researchistä toteaa.
Vastaajista vajaa puolet toivoi EU:lta asetusta perhevapai-
den tasaisemmaksi jakamiseksi
vanhempien kesken.
Myös joukkokanneoikeuden laajentamisesta ammattiyhdistyksille oli 57 prosenttia
täysin tai jokseenkin samaa
mieltä. En osaa sanoa
80 %
joituksessaan Svenska Dagbladetissa.
Maat voisivat heidän mukaansa esimerkiksi jakaa enemmän suunnittelutietoa puolustuksesta ja lisätä yhteisiä harjoituksia ja koulutusta.
Miehet esittävät myös pidemmälle vietyä yhteistyötä.
Maat voisivat tiivistää yhteistyötä Uudenmaan prikaatin ja
vastaavan ruotsalaisen yksikön
kanssa. Vihreä liitto
. Suomen Kristillisdemokraatit
11 %
29 %
35 %
7%
50 %
45 %
60 %
70 %
. Suomen Keskusta
. Myös puolustusmateriaalihankinnoissa maat hyötyisivät heidän mukaansa toisistaan.
Suomi ja Ruotsi voisivat heidän mukaansa kehittää yhteistä
lentovalvontaa Pohjoiskalotilla
ja käyttää toistensa lentotukikohtia.
Demokraatti julkaisi Tuomiojan ja Hultqvistin kirjoituksen verkkolehdessään 22. Tuloksen
luotettavuuteen vaikuttaa kantaansa ilmoittamattomien suuri
määrä.
Kuusi prosenttia vastaa jättävänsä äänestämättä kokonaan europarlamenttivaaleissa.
Syinä vastaajat luettelevat EU:n
täyttämättömät lupaukset, äänestämisen turhuuden ja tiedon puuttumisen.
Viime EU-vaaleissa äänestysprosentti oli 40,3. Kansallinen kokoomus
. Eduskuntavaaleissa vuonna 2011 äänesti
70,5 prosenttia suomalaisista.
Tiina Tenkanen
UP/Demokraatti
Puolueen valinta
Minkä puolueen ehdokasta aiot todennäköisimmin äänestää tulevissa
europarlamenttivaaleissa. Ehdokkaan valitsee puoluetaustan
perusteella 36 prosenttia, henkilökohtaisten mielipiteiden
perusteella 57 prosenttia.
Tutkimus tiedusteli myös,
mitä puoluetta palkansaajajärjestöjen jäsenet todennäköisesti äänestävät. Heistä
73 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä yritysverokäytäntöjen yhtenäistämisestä.
Tutkimukseen
osallistui
2 200 jäsentä 26 ammattiliitosta.
Tutkimus tehtiin sähköpostitse
maalis?huhtikuussa.
Äänestäjät
vilkkaammin liikkeelle
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan
äänestäjät alkavat kenties jo
nähdä EU:n tärkeyden työelämän vaikuttajana. Eniten kanneoikeutta
kannattivat yli 51-vuotiaat.
Tällä hetkellä joukkokanneoikeus on käytössä kuluttajaasioissa ja elinkeinonharjoittajilla.
Yritysverokäytäntöjen yhtenäistämistä EU:n sisällä kannatti 62 prosenttia vastaajista.
Vahvimman kannatuksen ajatus sai yli 65-vuotiailta. Ruotsalainen kansanpuolue
0%
6% 8%
7%
37 %
12 %
6 % 5 % 7% 4 %
13 %
22 %
15%
5%
12 %
10 %
11 %
8%
20 %
8%
30 %
4%
6%
40 %
Edes 10 miljoonaa
euroa ei olisi välttämättä riittänyt puoli vuotta kestävän näyttelyn kuluihin.
Suomalaisyritykset laskevat,
että ne hyötyvät enemmän täsmällisesti kohdennetuista tapahtumista.
. Logististen syiden lisäksi Milanoa suositaan tulevan maailmannäyttelyn vuoksi,
lähetystösihteeri Pekka Hirvonen Suomen Italian suurlähetystöstä kertoo.
Katariina
Kivistö
Demokraatti
katariina.kivisto@
demari.fi
Katariina Kivistö
Kävijöitä odotetaan
yli 20 miljoonaa
Milanon maailmannäyttelyn
teemana on ?planeetalle ravintoa, elämälle energiaa?. Sen sijaan
esimerkiksi Sveitsi esitteli elintarvikkeitaan jo viime viikolla
esitempauksessa Milanossa.
Suomi edustautuu Milanossa
kuitenkin kansainvälisten organisaatioiden osastoilla. Viranomaiset saivat hengissä ylös
36.
Muutaman ihmisen uskottiin
olevan kateissa.
Kreikan viranomaiset eivät
kertoneet maahanpyrkijöiden
kansallisuuksia.
Kreikka on yksi pääreiteistä,
joiden kautta EU:n alueelle pyrkii kotimaidensa sotaa ja köyhyyttä pakenevia ihmisiä. Työja elinkeinoministeriö on päättänyt yhdessä elinkeinoelämän
kanssa, että ravitsemukseen
keskittyvä Expo 2015 jätetään
väliin.
. Näytteilleasettajia on noin 130 ja kävijöitä odotetaan yli 20 miljoonaa.
Jättinäyttely näkyy jo Mila-
?Aika
on ohi.?
non katukuvassa. Esimerkiksi elintarviketeollisuus näyttäytyy EU:n yhteisen keskusjärjestön kautta.
teknologian, innovaatioiden,
kulttuurin, perinteiden ja luovuuden näkökulmasta. Ihmissalakuljettajat ovat siirtyneet käyttämään vesireittejä
Egeanmeren saarille, koska
Turkin ja Kreikan maarajan valvontaa on tiukennettu.
STT-AFP, Ateena
Slovjanskin taisteluissa useita kuolleita
Uhrien
joukossa
oli neljä
lasta.
Ukrainan sisäministeriö ilmoitti
eilen, että Slovjanskissa on kuollut neljä sotilasta ja 30 on haavoittunut. Italia aikoo
mainostaa Expoa myös heinäkuun alusta alkavana EU-puheenjohtajakautenaan.
. Kaikki epäviralliset ministerikokoukset pidetään Mila-
nossa. Uhrien joukossa oli neljä
lasta.
Turkista lähteneissä aluksissa oli vajaat 70 ihmistä. Ruoka
ja ravinto -teemaa lähestytään
Ensi vuoden Expo näkyy jo Italian katukuvassa.
Kreikassa hukkui yli
20 maahanpyrkijää
Kreikan vesillä hukkui tiistaina
yli 20 ihmistä, jotka yrittivät
päästä Kreikkaan.
Maahanpyrkijät olivat liikkeellä kahdella aluksella, jotka
kaatuivat lähellä Kreikalle kuuluvaa Samoksen saarta. Myös siviilejä oli haavoittunut tai kuollut, mutta ministeriö ei kertonut asiasta tarkemmin. Yritykset eivät osoittaneet
osallistumiseen riittävästi intoa ja tukea, teollisuusneuvos
Severi Keinälä työ- ja elinkeinoministeriöstä perustelee.
Keinälän mukaan maailmannäyttelyyn meno olisi vaatinut
yrityksiltä ja valtiolta suuria
panostuksia. Itse asiassa yritykset ovat
sitä mieltä, että maailmannäyttelyiden aika on ohi, Keinälä sanoo.
Suomi on viimeksi osallistunut maailmannäyttelyyn
vuonna 2010 Shanghaissa.
Myös muut Pohjoismaat ovat
päättäneet jäädä valtioina pois
ensi vuoden Exposta. 6.5.2014
11
??Yritykset panostavat täsmällisesti kohdennettuihin tapahtumiin
Suomi ei osallistu Milanon
maailmannäyttelyyn
Milanossa vuoden päästä avattavaan maailmannäyttelyyn ei
pystytetä Suomen osastoa. Ukrainan sisäministeri
ilmoitti aiemmin maanantaina,
että Slovjanskin kaupungin liepeillä taistellaan kiivaasti.
Avakovin mukaan taistelut alkoivat Venäjä-mielisten separatistien väijytettyä ukrainalaisen
sotilasosaston.
Uutistoimisto Interfaxin
haastattelemat separatistit ker-
toivat myös useista kuolonuhreista.
Paikallisen lääkärin mukaan
slovjanskilaisessa sairaalassa
menehtyi eilen kaksi haavoittunutta.
STT-AFP, Kiova
YK:n pääsihteeri tarjoutui Ukraina-välittäjäksi
YK:n pääsihteeri Ban Kimoon tarjoutuu välittämään
Ukrainan kriisissä.
Hän kehottaa Ukrainan johtoa, Venäjää, EU:ta ja Yhdysvaltoja ratkaisemaan kriisin
rauhanomaisesti.
Hänen mukaansa kaikkien
osapuolten pitäisi pitäytyä Genevessä solmitussa sopimuksessa tilanteen vakauttamiseksi.
Tämän vuoksi niiden pitäisi kokoontua yhteen selvittämään, miksi sopimuksesta ei
ole pidetty kiinni.
STT-AFP, Kiova. Rajaviranomaisen mukaan hukkuneista valtaosa löytyi toisesta
aluksesta, kun se hinattiin rantaan
Varhaiskasvatuslain sää
täminen on asetettu tavoit
teeksi hallitusohjelmassa. Subjektiivinen oikeus
on korostanut vanhempien oi
keutta päättää ja ratkaista mikä
on omalle lapselle parasta. Ei riitä, että päivähoi
tosana korvataan varhaiskasva
tuksella ja päiväkotien nimet
varhaiskasvatusyksiköiksi. Maa
liskuussa lakia valmistellut työ
ryhmä jätti mietintönsä. Valitettavasti Suomessa
yli 30 prosenttia 3?5 vuotiaista
lapsista ei osallistu varhaiskas
vatukseen. Nyt on pähkäilty var
haiskasvatuksen kanssa jo vä
hintään 15 vuotta.
On suorastaan
käsittämätöntä, että
yhä olemme lähes
nollapisteessä.
Monesta suusta on todettu,
että varhaiskasvatuksen ja päi
vähoidon uudistamiseen ei nyt
ole taloudellisia edellytyksiä.
Nyt pitäisi kuitenkin ajatella,
että Suomella ei ole varaa hoi
taa varhaiskasvatusta huonosti.
Huonosti hoidettu varhaiskas
vatus on lasku perusopetuk
sessa ja sen jälkeen.
Nyt tarvitaan vahva näkemys
suunnasta mihin varhaiskas
vatusjärjestelmää kehitetään.
Tarvitaan aikataulu jolla uu
distukset toteutetaan. Va
litettavasti varhaiskasvatuksen
toteuttaminen, pedagogiikan,
sisältöjen ja toiminnan kehit
täminen on hyvin erilaista eri
kunnissa. 12
6.5.2014
Keskustelua ja taustaa
Kirjoita omalla nimelläsi. Päiväkodissa oppiminen
on parhaillaan riemukasta.
Varhaiskasvatuksella luodaan
koulutuksellista tasaarvoa. Tähän ol
laan nyt etsimässä parannus
keinoja.
Parhaimmillaan päiväko
deissa luodaan vahvaa oppimi
sen iloa. Päiväkodissa op
piminen on yhtä leikkiä, jotka
opettaja on pedagogisilla tai
doillaan suunnitellut, luonut ja
järjestänyt ja joita hän hienova
raisesti ohjaa. Tätä oikeutta ra
joitetaan muun muassa rahalla.
Esimerkiksi kotihoidontuki
järjestelmä pitää osan lapsista
poissa päiväkotien antamasta
varhaiskasvatuksesta. Tämä lin
jaus ei välttämättä ole viisas,
mutta toisaalta se voi myös an
taa mahdollisuuden siirtyä päi
vähoitokeskustelusta varhais
kasvatuskeskusteluun. On hyvä muis
taa, että esimerkiksi peruskou
lun opettajien kelpoisuus nos
tettiin maisteriksi 40 vuotta sit
ten. Sen aika
on juuri nyt.
Päivähoitokeskustelusta var
haiskasvatuskeskusteluun siir
tyminen ei kuitenkaan ole sa
naleikki. Lausuntoai
kaa on toukokuu, joten SDP eh
tii hyväksyä omat linjauksensa
ennen lausunnon antamista.
SDP:n vaikuttajilla on mahdol
lisuus tehdä varhaiskasvatuk
sen kohdalla isoja, ajankohtai
sia ja tärkeitä päätöksiä.
Kun eduskunta päättää mah
dollisesti syksyllä varhaiskasva
tuslaista se päättää myös sen,
miltä suomalainen varhaiskas
vatus näyttää ja mitä sen laa
dullisesti ja sisällöllisesti tuot
taa tulevien 5?20 vuoden sisällä.
Olemmeko rohkeita uudistajia
vai eurooppalainen takapajula?
USA:ssa presidentti Obama
on antanut kasvonsa laajalle
varhaiskasvatuskampanjalle.
Kampanjassa hänet on kuvattu
lapsen kanssa, iloisena suu
rennuslasin kanssa tutkimassa.
Kampanjan viesti on, että var
haiskasvatukseen sijoitettu dol
lari tuottaa seitsemän takaisin.
Tämä viesti perustuu talous
nobelistin tutkimukseen ja las
kelmiin.
Nyt myös Suomessa tarvi
taan rohkeutta uskoa varhais
kasvatuksen vaikuttavuuteen ja
tutkimustuloksiin. Tämä usko
ja tieto on muutettava varhais
kasvatuksen kehittämistä kos
keviksi todellisiksi, vahvasti tu
Getty Images
levaisuuteen luotaaviksi pää
töksiksi.
Tämä ei ole
sanaleikki
Meillä on ollut näihin päiviin
saakka varsin loistava päivä
hoitojärjestelmä. Kaikki alkaa
varhaiskasvatuksesta. On suorastaan
käsittämätöntä, että yhä olemme
lähes nollapisteessä. On vih
doinkin hylättävä ajatus, että
oppiminen alkaa vasta perus
koulussa. Oppimi
nen ei myöskään ole kuin seit
semän veljeksen lukkarin kou
lussa. Varhaiskasvatuksen
ohjaus on yhä tuuliajolla. Lähes kaksi
kymmentä vuotta Suomessa
kaikilla alle kouluikäisillä lap
silla on ollut subjektiivinen oi
keus päivähoitoon ja päiväko
tien antamaan varhaiskasva
tukseen. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen
toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki.
Laadukkaalla varhaiskasvatuksella
tuotetaan koulutuksellista tasa-arvoa
SDP:n sivistyspoliittinen työ
ryhmä on valmistellut SDP:n
puoluekokoukselle sivistyspo
liittisen tulevaisuusohjelman.
Varhaiskasvatuksen kohdalla
ohjelmassa on hyviä aineksia.
Niitä on kuitenkin vielä hyvä
jalostaa ja tarkentaa niin, että
ne antavat vahvan, rohkean vi
sion siitä, mihin suuntaan SDP
haluaa alle kouluikäisten las
ten varhaiskasvatusta kehittää.
Tätä odottavat perheet, äänes
täjät ja varhaiskasvatuksen ken
tällä toimivat yli 50 000 asian
tuntijaa, työntekijää ja alalle
opiskelevaa.
Varhaiskasvatuksen kannalta
SDP:n sivistyspoliittisen ohjel
man käsittely sattuu oivaan ai
kaan. Ruotsi on jo vuosi
kausia tarjonnut yli 3vuotiaille
lapsille maksuttoman varhais
kasvatuksen. Parhaimmillaan
päiväkodeissa harjoitellaan toi
mimista toisten lasten kanssa,
harjoitellaan kädentaitoja, lii
kutaan, tanssitaan, urheillaan
ja tehdään taidetta.
Perusopetuksen uudistami
nen ja kehittäminen edellyttä
vät myös varhaiskasvatusjär
jestelmän kriittistä tarkastelua
ja uudistamista. Nyt
on jo tehty linjaus, että tätä
subjektiivista päivähoitooi
keutta rajoitetaan. Puoluehallituk
sen vastaus on hieman nihkeä
mutta juuri ennen puoluekoko
usta aloitteemme näyttää saa
van todella merkittävää kanna
tusta.
Istuva puheenjohtajamme
Jutta Urpilainen ilmoittaa De
mokraatissa 5.5. Uudistus
kutistuu milloin mihinkin.
Maksuttoman esiopetuksen
tulo Suomeen kesti 40 vuotta.
Sen kehittely aloitettiin perus
koulun kehittämisen yhtey
dessä 1960?70luvuilla mutta
toteutui vasta 2000luvun
alussa. Lastentarhanopetta
jien työmenetelmät ruokkivat
lapsen motivaatiota, innostusta,
rohkaisevat harjoittelemaan
taitoja, luovat uskoa omaan op
pimiseen ja omien taitojen ke
hittymiseen. Oppimisesta ennen
koulua ei ole haittaa. Työ
ryhmässä mietinnössä on kui
tenkin 10 eriävää mielipidettä.
Nyt mietintö on lausuntokier
roksella ja muiden muassa kai
kilta eduskuntapuolueilta on
pyydetty lausunto. Toisaalta
päiväkotien tuntimaksujärjes
telmä voi pahasti ohjata var
haiskasvatukseen osallistu
mista väärään suuntaan.
Ruotsissa, Norjassa, Tans
kassa ja Islannissa yli 90 pro
senttia yli 3vuotiaista lapsista
osallistuu päiväkotien toteut
tamaan varhaiskasvatukseen.
Osallistuminen ei luonnollises
tikaan ole pakko, mutta sitä on
vahvasti tuettu maksupolitii
kalla. Ruotsin poliitti
sessa keskustelussa on viime
aikoina ollut vahvasti esityksiä,
että tuota oikeutta pitää nyt laa
jentaa yli 2vuotiaisiin ja tunti
määrä nostaa 6tuntiin päivässä.
Oppimisen iloa
päiväkodissa
Oppimisen ilon puute on tiet
tävästi yksi suomalaisen perus
opetuksen ongelma. Uudis
tus vie vuosia ja niin myös sen
kustannukset. haluavansa ?ke
hittää ideaa?.
Puheenjohtajaehdokas Antti
Rinne ottaa vielä selvemmin
kantaa ja on Demokraatin ju
tun mukaan esittänyt samaa
kuin allekirjoittanut ja Rolle
Alho.
Menetelmä herättäisi var
masti kiinnostusta SDP:n toi
mintaan ja voisi olla kanava
myös jäsenmäärän kasvattami
selle.
Thomas Wallgren
puoluekokousedustaja
SDP:n ruotsinkielisen piirin
(FSD:n) EU-vaaliehdokas
Menetelmä
herättäisi varmasti
kiinnostusta
SDP:n toimintaan.. Kuitenkin vasta nyt viimei
set vanhan koulutuksen saa
neet opettajat ovat jääneet eläk
keelle. Tar
vitaan selkeää uudistusta var
haiskasvatuksen tavoitteissa,
on nostettava varhaiskasvatus
henkilöstön osaamista, kehitet
tävä vahvasti toiminnan sisäl
töjä, pedagogiikkaasekä leikki
ja oppimisympäristöjä.
Tällä hetkellä jokaisella suo
malaisella alle kouluikäisellä
lapsella ei ole oikeutta osallis
tua päiväkotien antamaan var
haiskasvatukseen, oppimiseen,
kasvamisen elämyksiin ja taide
harrastuksiin leikkien yhdessä
ikätovereiden kanssa opettajan
ohjauksessa. Sen
kehittäminen tulee olla opetus
hallituksen tehtävä ja se tarvit
see siihen vahvat voimavarat.
Kaikki uudistukset
eivät ole hintavia
Nykyisen päivähoitolakimme
uudistaminen varhaiskasvatusta
koskevaksi lainsäädännöksi on
ollut poliittisella asialistalla
vuodesta 1999. Tämä on vain esimerkki
uudistusten hitaudesta.
Koulutusja kasvatuspolitii
kassa ei saa pikavoittoja vaan se
on pitkänlinjan näkemystä tah
totilasta ja josta palkitaan vuo
sien kuluttua hyvinä tuloksina.
Ritva Semi
erityisasiantuntija
OAJ
Jäsenäänestysaloite hallitusvastuusta myötätuulessa
Viime syksynä jätin yhdessä
Rolle Alhon kanssa puolue
kokousaloitteen, jonka mu
kaan SDP:n jäsenten pitäisi
saada jäsenäänestyksessä ottaa
kantaa hallitukseen menosta
hallitusneuvottelujen tulosten
perusteella.
Tätä menettelyä Saksan
SDP käytti menestyksekkäästi
viime vuonna
Siinä välillä tarviehdotetaan, että puolue ottaa si- taan siltaa.
vistyksen kantavaksi teemaksi
työn ja oikeudenmukaisuuden rinnalle. Sosialidemokratian historiallinen tehtävä on puolustaa ja kehittää
demokratiaa kaikessa päätöksenteossa ja kansanvallan keinoin puolustaa työväen etuja
työn tuloksena syntyvän hyvinvoinnin jakamisessa. niin lähtökohtana
on analysoitava nykyajan vähäisesti säädellyn rajat ylittävän markkinatalouden ominaisuuksia työllään elävien näkökulmasta. Tähän aikaan sovelluttuna vuoden 1952 periaateohjelman perusperiaatteet antavat
hyvän suunnan tulevalle ohjelmalle. Karl Marxia arvostellaan usein siitä, että hän ennusti työväen aseman kurjistuvan kapitalismin jatkuvaan voiton maksimointiin pyrkivässä
kehityksessä.
Kurjistumisen keskeisenä esteenä on kehittyneissä maissa
edustuksellinen demokratia ja
vahva poliittinen ja ammatillinen työväenliike. Matalan kynnyksen osallistumista
on vahvistettava. Marxin
ajattelua arvioivan Francis
Wheen kirjan takakannessa on
maailmanmenosta oiva ilmaus:
?Pääoma on kuollutta työtä,
joka vain verenimijän tavoin pitää itseään elossa imemällä itseensä elävien työtä, ja elää sitä
ehommin, kuta enemmän se itseensä imee.?
Ollessaan perusolemukseltaan vasemmistolainen työväenpuolue SDP:n on oltava selkeästi ja uskottavasti työtä tekevien etujen puolesta ja pääoman haltijat tyytykööt kohtuulliseen sijoitetun pääoman
tuottoon. Rikkaimmat
pääoman hallitsijat ovat nousseet aivan käsittämättömän
korkealle tulotasolle. Sivistyksen merkitystä
ei demokratian näkökulmasta voi liiaksi korostaa . Toivon, että ihmiset suhtautuvat yhtä intohimoisesti puoluekokouksessa käsiteltäviin asiakysymyksiin ja tulevaisuuden visioohjelmiin.
Toivon, että Seinäjoen puoluekokouksesta kävelee ulos yhtenäinen ja tulevaisuuteen katsova
SDP, riippumatta siitä kuka valitaan puheenjohtajaksi.. Sukupolvien välillä tarvitaan siltaa. Työväen etujen ajaminen ja arvot
voidaan hyvin yhdistää linjauksissamme vaikkapa Suomen veropolitiikasta, eurooppalaisesta
pankkivalvonnasta tai EU:n ja
USA:n vapaakauppasopimuksesta neuvoteltaessa.
Jos Seinäjoen puoluekokouksen jälkeen käynnistetään
SDP:n periaateohjelman uudistaminen. Työn ja pääoman ristiriita ei ole hävinnyt
mihinkään. Emme ole
kyenneet riittävästi analysoimaan tehtäväämme puolustaa
palkkatyöllään eläviä modernin kapitalismin oloissa.
Sosialidemokratian arvopohjana voidaan pitää jo Ranskan
vallankumouksessa esille nousseita yhteiskunnan vapausarvoja: vapaus, veljeys ja tasaarvoisuus. Ei
kokousväki silloin tiennyt, että melkein kaikki tavoitteet toteutuvat 100 vuoden aikana. hyvinvointiyhteiskunnasta.
Tänä päivänä politiikkaa tehdään lyhyemmällä
tähtäimellä, seuraavat vaalit mielessä ja ajankohtainen taloustilanne jarruna. Hänen loppupäätelmänsä on:
?Jos tasa-arvolla yhä tarkoitetaan ehdotonta yhdenvertaisuutta, kuinka tätä käsitettä
voidaan käyttää yleisen (sekä
miesten että naisten minun lisäys) asevelvollisuuden vastaargumenttina?.
Hänen argumentointinsa vaikuttaa loogiselta mutta ontuu
tärkeimmässä kohdassaan ja se
on että sosialidemokraatit ta-
Anette Karlsson
Kirjoittaja on Sosialidemokraattiset
opiskelijat . Kristinuskon vuorisaarnassa hienosti ilmaistut
lähimmäisenrakkauden periaatteet ihmisten välisissä suhteissa sopivat hyvin myös sosialidemokratiaan.
Hyvien arvojemme lisäksi
meidän on jatkuvasti arvioitava,
miten rakenteet ja säädökset
turvaavat hyvinvointimme perustaa luovan palkkatyöväen
edut.
SDP:n on edellä todettujen
hyvien arvojen kannattamisen
lisäksi muistettava taustanaan
oleva sosialistisen työväenliikkeen yhteiskunnallinen analyysi. Sosialidemokratian periaatteet -ohjelmassa todetaan,
että ?Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet ovat
kansalaiselle nousun portaita itsensä kehittämiseen ja osallisuuden lisäämiseen. Korkea sivistystaso ja osaaminen, joiden perustana ovat tasavertaiset koulutusmahdollisuudet, vapauttavat
inhimilliset voimavarat.?
Kaikessa demokratian kehittämisessä valokeila täytyy pitää kansalaisissa, sivistyksessä ja
elinikäisessä oppimisessa. Myös puolueen puheenjohtajasta äänestetään. Talouden tuloksista
käyvät yhteiskuntaluokat pysyvää kampailua. Yhdessä voimme saavuttaa
paljon.
Tampereen Työväenliike Nyt -tapahtuma 2013
oli menestys ja puolueristeilyllä 2014 nähtiin monia iloisia tovereita. Samanlaisia valtakunnallisia
jäsentapahtumia tulee järjestää myös tulevina
vuosina.
Seinäjoen puoluekokouksessa päätetään monesta tärkeästä asiasta. Suomi ja maailma
tarvitsee yhä sosialidemokratiaa, SDP ei ole auringonlaskun puolue.
SolidaaRiSuuS, taSa-aRvo ja
n n n
aloitteen Sei- Sukupolvien
näjoen puoluekokoukselle. Meidän 2010-luvun
demareiden tulee ottaa mallia vuoden 1903 tovereista, ja tehdä rohkeita visioita tulevaisuuden
hyvinvointivaltiosta, nykytilanteesta välittämättä.
Hyvinvointiyhteiskunta ei ole vielä valmis ja
sen aika ei todellakaan ole ohi. Sonk ry:n puheenjohtaja
anette.h.karlsson@gmail.com
SDP:n on oltava selkeästi
vasemmistolainen
Esa Suominen vauhditti kiitettävästi keskustelua SDP:n
aatteellisesta tilasta tuomalla
esille erilaisia näkemyksiä siitä,
millä perusteilla ollaan sosialidemokraatteja (Demokraatti
4.4.). Olemme viime vuosina
ylikorostaneet arvopuolueen
roolia ja uskoa vapaan markkinatalouden voimaan.
13
voittelevat sekä tasa-arvoa että
sukupuolten välistä tasa-arvoa
koska haluamme rakentaa oikeudenmukaisemman, paremman ja siis rauhanomaisemman
maailman.
Sukupuolten välistä tasaarvo ei siis tule toteuttaa hyväksymällä tavoitteeksi että naiset
saavuttaisivat kaiken sen mitä
miehet ovat saavuttaneet ja tekisivät kaiken sen (ja samalla
tavalla) mitä miehet nykymaailmassa tekevät.
Minun feminismini kyseenalaistaa miesnormisen maailman ratkaisuja monessa asi-
assa. Tästä huolimatta heillä oli rohkeutta tehdä visioita tulevaisuudesta . Nuorille on annettava mahdollisuuksia ja samalla myös tukea. Tähän kuuluu myös kysymys asevelvollisuuden laajentamisesta koskemaan myös
naisia.
Mieluummin näkisin että kävisimme keskustelua maamme
uudenlaisesta turvallisuuspoliittisesta linjauksesta joka ei
rakentuisi aseellisiin ratkaisuihin.
Olen tietoinen siitä että tämä
näkökanta voi vaikuttaa naiivilta ja utopistilta mutta ilman
näkemyksiä paremmasta ei
maailmaa muuteta.
Marianne Laxén
uudistaa.
Pitkät perinteet ja laaja puolueosastoverkosto
ovat vahvuus, mutta välillä myös heikkous. Periaatteet kiteytettiin
tunnuksiin: ?sosialismi ja demokratia, itsenäinen kansa ja
yhteistyön maailma?.
Jouko Sillanpää
Itäkeskuksen
sosialidemokraattien
varapuheenjohtaja
Jukka-Pekka Flander
Sosialidemokratian
tulevaisuus
kansainvälisyys
ovat arvoja, joista on syntynyt sosialidemokraattinen liike.
Vuonna 1903 hyväksyttiin Forssan ohjelma. Työllään talouden hedelmät luovat eivät saa
oikeudenmukaista osuuttaan
työnsä tuloksista. karkeasti ottaen demokratian kannalta on
aivan sama äänestävätkö ihmiset vai eivät, jos he
eivät tiedä lainkaan miksi, mitä ja mihin se vaikuttaa. 6.5.2014
Kolumni
Työ ja pääoma
yhä ristiriidassa
On hyvä pitää mielessä kapitalismin parhaan arvioijan Karl
Marxin ajatuksia. Media on kiinnittänyt
suurta huomiota henkilövalintoihin, samoin monet puoletoverini. Tässä kamppailussa ovat nykymaailmassa pää-
Olemme
viime vuosina ylikorostaneet
arvopuolueen roolia
ja uskoa
vapaan
markkinatalouden
voimaan.
oman omistajat niskan päällä.
Työtulojen ja pääomatulojen
suhde on kaikissa kehittyneissä
valtioissa vuosia kulkenut pääomatulojen eduksi.
Pääoman ylivalta on tuonut
moniin maihin pysyvän suurtyöttömyyden. Keskustelua siitä, mikä
on SDP:n syvin olemus ja historiallinen tehtävä toivottavasti
jatketaan myös puoluekokouksen jälkeen.
Merkittävässä roolissa ollut
yli sadan vuoden ikäinen SDP
on kiistatta tällä hetkellä joukkoliikkeenä historiansa syvimmässä alennustilassa. Nyt SDP:n on aika tehdä uudistavaa ja entistä rohkeampaa koulutuspolitiikkaa.
SoNK oN tEhNyt
n n n
Kirjoittajan
mielestä SDP:n
on arvioitava, miten
rakenteet ja
säädökset
turvaavat
palkansaajien
etuja.
SdP:N jäRjEStöKENttää tulEE myös
Toisenlainen feminismi
Eveliina Reponen kirjoittaa kolumnissaan (29.4) mielenkiintoisesti tasa-arvosta ja
sukupuolten välisestä tasaarvosta. Meidän on hypättävä molemmin jaloin tulevaisuuteen, moderniin yhteiskuntaan.
Byrokratiaa ja kankeaa päätöksentekoa on kevennettävä
Nuorempana
Veroma oli naturalisti, mutta
siirtyi realismin ja ekspressionismin kautta abstraktiin ilmaisuun.
Minna Sartes oli vaarin tyttö.
Veroman ainoana lapsenlapsena Minna vietti paljon aikaa
isovanhempiensa kanssa.
. Näin syntyi idea Veroma?Sartes?Sartesnäyttelystä.
Turku
inspiroijana
Minna Sartes alkoi suunnitella
ja koota näyttelyä yhdessä museon Laura Ruohosen kanssa.
Suurin osa Sirkka Sartesin taideteoksista löytyi Minnan kotoa. Oman harrastuksensa myötä hän alkoi kiinnostua isoisänsä ja äitinsä tauluista
ja ajatteli, että olisi hienoa esitellä niitä yhdessä. Sartes innostui vaarinsa tavasta ja pois-
tui itsekin ulos ateljeesta Aurajoen varrelle.
Veromalle oli tyypillistä voimakas värien käyttö. Lopulta museo sai 130 yhteydenottoa ja tarjolle yli 200 taulua.
. Halusin kunnioittaa menneitä sukupolvia,
joita ilman en olisi ylipäätään
kiinnostunut kuvan tekemisestä, Sartes toteaa.
Veroma?Sartes?Sartes-näyttelyyn päätyi viitisenkymmentä taulua, jotka voi erotella
kolmeen eri teemaan. Veroma
myi taulujaan paljon turkulaisiin koteihin, joten tietoja hänen töistään pyydettiin lähettä-
mään eri tiedotusvälineissä. Näyttelyn avajaisissa moni
paljasti, että heilläkin olisi ollut Veroman tauluja mutta eivät
vain olleet ilmoittaneet niitä,
kertoo Minna Sartes, joka oli
Aboa Vetus & Ars Novan museojohtajana kymmenen vuotta
vuodesta 1996 lähtien.
. Turun Aboa
Vetus & Ars Nova -museo kiinnostui paikallisesta näyttelystä.
Harvinainen kokoonpano mahdollisti kolmen eri sukupolven
taiteilijan esittelyn. Valmistuttuaan
vuonna 1925 kuvataiteilijaksi
Turun taideyhdistyksen piirustuskoulusta Veroma vietti päiviään Aurajoen rannoilla maisemia ikuistaen.
Minnan äiti ja Veroman tytär,
Sirkka Sartes (1931?2004), harrasti nuoresta asti maalaamista
kuvaamataidon opettajan työn
ohella.
Minna itse alkoi harrastaa
akvarellimaalausta kymmenen
vuotta sitten. Omia taulujani näyttelyssä
on vähemmän. Pentti Veroman töitä varten tehtiin teoskysely. Sirkka vaihtoi aina
uusimmat taulunsa seinälle.
. Kesällä kalastelimme mökillä, ja vaari antoi minun
oleilla hänen ateljeessaan ja
maalata öljyväreillä, Minna Sartes muistelee.
Vaikka isoisä oli Minnalle
lempeä ja ystävällinen, oli Veroma isänä tiukka. Erityisesti hän maalasi alkukesän
syreenejä, kun hän kuvaamataidon opettajana vietti pitkiä kesälomia mökillä. Abstraktit teokset ovat aika
suuressa osassa näyttelyssä.
Halusimme esitellä Veroman
tuntematonta puolta. Minnan lapsuudenkodin seinät olivat täynnä hänen äitinsä ja isoisänsä töitä. Pentti sai siveltimensä
avulla
taulujensa
aiheet
elämään.
Taulut vaihtuivat
lapsuudenkodin seinillä
Sirkka Sartes viehättyi kaupunkikuvista ja kukkasista. Sartes kertoo, kuinka hänen äitinsä Sirkka
olisi halunnut taiteilijaksi,
mutta Veroma ei sitä sallinut.
Piti hankkia ?oikea. Hänellä oli
ollut mielessään jo pidemmän aikaa näyttelyidea, joka
kokoaisi yhteen hänen isoisänsä, äitinsä ja hänen omat
teoksensa.
Sartesin isoisä oli turkulaisista maisemamaalauksistaan
tuttu maalari Pentti Veroma
(1903?1979). tiukka isä
Pentti Veroma oli Turun taiteilijaseuran aktiivijäsen sen pe-
Ellinoora Sandell
Minna Sartes vieressään isoisänsä Pentti Veroman omakuva vuodelta 1947, jolloin
Veroma oli 44-vuotias.
rustamisvuosista 1920-luvun
lopulta lähtien. Minna on
erityisen viehättynyt vaarinsa
siveltimen ja värien käytöstä.
. Hän maalasi Turun
kaupunkikuvia muistipohjalta.. Äidilläni oli hyvä visuaalinen muisti. 14
6.5.2014
Pentti Veroma: Näkymä Aurajokirannasta (1945), öljy vanerille.
Sirkka Veroma: Nimetön (1950-luku), öljy kankaalle.
??Minna Sartesin haave kolmen sukupolven näyttelystä toteutui
Yhdessä vaarin
ja äidin kanssa
Minna Sartes täytti viime
vuonna 50 vuotta. Kaikki
kolme taiteilijaa ovat öljy- ja akvarellimaalauksissaan inspiroituneet kotikaupunkinsa Turun
maisemista. Minna Sartesille
myös Ranskan ja Italian maalausmatkat ovat tärkeitä.
Vaikka Veroma tunnettiin
parhaiten Turku-kuvistaan,
1950-luvulla hän alkoi maalata
abstraktia taidetta.
. Minullekaan nämä työt eivät olleet tuttuja, koska taulut ovat viimeiset
vuodet olleet kellarissa, huomauttaa Sartes.
Veroma ja Sirkka Sartes maalasivat myös paljon muotokuvia, joita näyttelyssä myös on
esillä.
Lempeä vaari
. ammatti.
Pentti Veroma maalasi usein
Turun jokirannassa
Sen
libreton kirjoitti vesa tapio valo paavo
haavikon näytelmään ?Soitannollinen ilta
Viipurissa 1918. Ensin pohdin, mikä
aiheessa puhuttelee ja koetan
välittää vaikutelman paperille.
Kun maalaan, unohdan kaiken
muun. Se on rentouttavan meditatiivista, myhäilee Turun
vapaa-aikatoimialan johtajana
työskentelevä Sartes.
Veroma?Sartes?Sartes-näyttelyn avajaiset olivat helmikuussa. Minna Sartes toi näyttelyyn vieraskirjan, johon kävijät ovat voineet kertoa muistojaan Pentti Veromasta ja sirkka
sartesista. Olen
pystynyt käymään siellä monta
kertaa kaikessa rauhassa ja kutsumaan ystäviä kauempaakin,
Minna Sartes kertoo tyytyväisenä.
Veroma . Hän kertoo, että näyttelyn helmikuisten avajaisten jälkeen Aboa Vetus & Ars Novassa
on vieraillut noin 7 700 kävijää.
. Valkoinen tykistö kumautti vielä keskityksen, mutta lopetti alkuunsa saatuaan tiedon an- ?Verta, verta,
täällä on loutautumisesta.?
Näin päättää teemu kes- kattu jääkäkisarja hienon kirjansa ?Vii- riä, jääkärin
puri 1918. pohjalta ja musiikin sävelsi
Jorma panula.
Pääsin seuraamaan oopperan ja sen tosipohjaisen libreton valmistumista läheltä,
koska olin tuolloin valtion komennusmiehenä Vaasan kaupungin tiedotuskomppaniassa . Paikallisuutta on aina hyvä
korostaa. Loppuaikoina
he puhuivat paljon taiteen tekemisestä. oli Viipurissa jo virallisesti uusi komento: ?Linnan torniin nousi keisarillisen salin pöytäliinoista kyhätty lippu, johon sametinpalat muodostivat ristin. Samoin se, että
kirjoittaja ei jaa osapuolia susiin ja lampaisiin, vaan niin valkoiset kuin punaisetkin
ovat vuorollaan molempia.
Tällaista kosketusta ei tavoita sotahistoriikeissa, jotka tursuavat nuolihässäköillä
täytettyjä karttoja rintamien liikkeistä ynnä
muuta yhtä strategialähtöistä sotatiedettä.
Viipuri 1918 on samasta syystä koukuttavaa ja karmaisevaa luettavaa kuin Keskisarjan
edellinen teos Raaka tie Raatteeseen. oli
varsin komea.
Sitäpä ei ollut Toivon Kuulan
lähtö: hänet ammuttiin hyvin sekavissa olosuhteissa valkoisten järjestämissä juhlissa
Viipurin seurahuoneella vapunaattona 1918.
Tilaisuuteen soittamaan kutsuttu Kuula joutui sanaharkkaan eräiden voitosta ja pirtusta
humaltuneiden vapaussotureiden kanssa, ja
pian ilmaa leikkasi huuto (perimätiedon mukaan): ?Verta, verta, täällä on loukattu jääkäriä, jääkärin kunniaa on loukattu!?
Sitten ilmaa leikkasivat laukaukset, jotka
haavoittivat Kuulaa niin pahoin, että hän menehtyi vammoihinsa pari viikkoa myöhemmin.
Syylliseksi epäilty jääkärikapteeni pekka
heikka kuoli hänkin vähän epämääräisissä
olosuhteissa juuri ennen oikeudenkäyntiään
samana kesänä -18.
n n n
pieni tarina monien joukossa Teemu Keskisarjan Viipuri
1918 -teoksessa.
Kirjassa historiallisen kronologian rinnalla kulkee koko ajan yksittäisten ihmisten
ja sattumusten tarinavirta, mikä tekee näkökulmasta hyvin inhimillisen. Hänellä
on taito riisua sota sankaruudesta, viedä raadolliset tapahtumakulut yksilötasolle ja kuvata ihmiskohtaloita lähiperspektiivistä.
Tällaisia sotakirjoja kelpaa siviilipalvelusmiehenkin lukea.
kuuLa-episodi oN yksi. pentti veroma on
tunnettu turkulainen taiteilija,
joten halusimme näyttelyssä
tuoda esille hänen tuotantonsa
moninaisuuden. Sartes . Siinä
kuvataan varsin seikkaperäisesti, kuinka valkoiset valtaajat ensi töikseen kokosivat kiinni
saamansa venäläiset linnan vallihaudoille teloitettavaksi. toiseksi viimeisen kunniaa on
loukattu!?
luvun ?Piiritys?.
Sitä seuraa enää vielä murheellisempi kahdeksas luku: ?Puhdistus?. Monet muistavat
heidät edelleen omina opettajinaan, kuvailee Holkeri.
tartuiN taas vapuN alla Keskisarjan viime
syksynä ilmestyneeseen Viipuri 1918 -kirjaan kerratakseni, miten siinä kuvattiinkaan
toivo kuulan kohtaloa Viipurin Seurahuoneella 30.4.1918.
Kuulan kuolemaan johtaneet tapahtumat alkoivat kiinnostaa minua syksyllä 1986,
jolloin Vaasan kaupunginteattari toteutti
yhdessä paikallisen kaupunginorkesterin
kanssa mittavan ?Kuula 1918. Keskustelut olivatkin yksi virike Minnan akvarelliharrastuksen aloittamiseen.
?Maalaaminen on
rentouttavan meditatiivista?
Minna Sartes hurmaantuu maisemien väreistä.
. Esimerkiksi oliivilehdot ovat hopean harmaita ja
pehmeän pörheitä, ruoho niiden alla on raikkaan kirkasta.
Eri valoissa oliivipuiden muodot ja värit ovat hienoja.
Sartesille antoisinta akvarellimaalauksessa on koko prosessi.
. On mukavaa, että näyttely
on avoinna niin kauan. Kuvia
kolmen turkulaispolven siveltimin1.6.2014 saakka Ars Novassa
Ellinoora Sandell
Turku
Museo kunnioittaa
paikallista taidetta
Aboa Vetus & Ars Nova -museon tutkija eeva holkeri
kertoo, että museo koki tarpeelliseksi esitellä paikallishistoriaa.
. -oopperan. Tänä vuonna kävijöitä on ollut paljon, enemmän kuin viime
vuonna. Kaikista muistakin merkeistä huomasi ?tilanteen valkoistuneen?. suomeksi sanottuna siviilipalvelusta
Aforismi aamupalaksi
suorittamassa tehtävänä toimittaa kaupungin henkilökuntalehteä.
Kuula-oopperasta tuli komea,
tapio Liinoja säveltäjän roolissa oli komea, ja muistelen,
että produktion vastaanottokin
?valkoisessa kaupungissa. Kansanvaltuuskunnan kapinajohtajat olivat tietysti pötkineet jo aikoja sitten Venäjälle.
29.4. Sartes . Haluan kuvata värien vuoropuhelua. Veromalla oli
tärkeä sisäinen palo abstraktismiin ja henkisiin aiheisiin, Ars
Novan kokoelmatoiminnasta
vastaava Holkeri kertoo.
Holkeri kuvailee Veroma?Sartes?Sartes-näyttelyä ikäpolvien
ketjuksi. Viipurin satamassa rahtilaiva Hektos
oli täyttymässä punaisista pakolaisista, etupäässä naisista ja lapsista. 6.5.2014
Kolumni
Rolf Bamberg
15
rolf.bamberg@demari.fi
Kirjoittaja on Demokraatin kulttuuritoimittaja.
Kevätrieha Viipurissa
sitten ei Viipurin työväki ollut paljon vappua riehaillut.
Kansalaissodan viimeinen puolustusrintama
oli romahtanut juuri vapun alla 1918 ja valkoiset piiritysjoukot olivat vyöryneet kaupunkiin. Näyttely jatkuu toukokuun loppuun asti.
. Uhriluku oli kammottava, yli 320.
NäihiN aikoihiN 96 vuotta
Minna Sartes: Kesäaamu (2009), akvarelli paperille.
n n n
Maisemat olivat usein säännöllisten kävelyreittien varrelta
tai silloisen kotimme ikkunasta
maalattuja, Sartes kertoo.
Minna aloitti maalaamisen
samoihin aikoihin, kun hänen
äitinsä sairastui
Vaikka
kirja pyrkii olemaan realistinen, sitä voi syyttää eskapismista. Maisema
vaihtuu Tiklissäuseasti, ja New
Yorkista lähtemisestä tehdään
paikalliseen tapaan suuri numero. Kertojasta tuntuu siltä
kuin koko hänen olemuksensa
revittäisiin hajalle: ?En oikein
käsittänyt, että olin tosiaan
lähdössä New Yorkista. Asioita kuvataan niin
tarkasti, että vaikka lukija jättäisi useamman kappaleenväliin, vaiheissa on yhä kärryillä.
Välillä Tartt tosin innostuu, kuten kirjoittaessaan, että ?jalkapalloiltapäivän loppupuolella
oli aina pitkä hiljainen hetki,
jonka aikana väkijoukon mieliala vaihtui ja kaikki muuttui
lohduttomaksi ja epävarmaksi
sekä kuvaruudussa että sen ulkopuolella, ja pation lasin metallinen hohde haalistui ensin
kultaiseksi ja sitten harmaaksi,
ja autiomaan hiljaisuuteen laskeutui pitkiä varjoja ja yö, surumielisyys jota en kyennyt karistamaan mielestäni, äänettömiä
ihmisiä virtaamassa kohti stadionin uloskäyntejä ja kylmä
sade itärannikon yliopistokaupungeissa.?
Kunnia Tiklin juohevuudesta
kuuluu Tarttin lisäksi suomentaja Hilkka Pekkaselle. Hänen
isänsä on lähtenyt aiemmin, joten pojan elämä suistuu pommien myötä raiteiltaan. Oli vaikea sanoa, oliko
ääni lähtöisin sisältäni vai ulkopuolelta. Fabritius kuoli Delftissä tapahtuneessa ruutitehtaan kuuluisassa räjähdyksessä. Asiat
muuttuvat nopeasti toisiksi.
Tikli on kultakauden mestarin Carel Fabritiuksen (1622?
1654) maalaus, joka esittää lintua. Se sisältää tekijänsä edellisten kirjojen tavoinhyvää tekstiä. Hilkka
Pekkanen
WSOY 2014, 895 s.
tekeminen on saavutus. Jostain kaukaa kuului vaimeasti hälytyslaitteiden
konemainen, persoonaton kirkuna. Koska hänen ajatuksensa kulkevat tavanomaisia
latuja, niiden kertominen kiinnostavasti on osoitus Tarttin
poikkeuksellisista kirjallisista
kyvyistä.
Sirpaleisena nykyaikana Tiklin kaltaisen eheän romaanin
Donna Tarttin romaanin yhtenä teemana on se, että maailma on pohjimmiltaan epävarmuutta ja kaaosta.. Missään ei ollut järkeä,
ei missään suunnassa.?
Decker ottaa museosta kompuroidessaan mielijohteesta
Fabritiuksen maalauksen mukaansa. Se ei
ole erityisen syvällinen, vaan
kyseessä on tavallinen lukuromaani. 16
6.5.2014
Donna Tartt (s. Rutiinit
ovat pelkkä sumuverho, jonka
yllättävät vastoinkäymiset hävittävät. Varastettu mestariteos ja muisto menetetystä äidistä seuraavat häntä pitkään.
Tikli on järkälemäinen, mutta
sen lukee nopeasti. Tarttia on verrattu
Charles Dickensiin, ja hänen
kirjansa tekevätkin kunniaa
tiiliskivimäisten ja teemoiltaan
hentojen romaanien 1800-luvulle.
Decker muuttaa eräässä vaiheessa Las Vegasiin. Sen pariin on helppo
paeta maallisia murheita. päivän tapahtumiin, vaikka tähän ilmeiseen tulkintaan kirjailija tai
amerikkalaiset kritiikot eivät
olekaan tarttuneet. Tartt nauttii ansaitusta
kansainvälisestä maineesta.
Räjähtävä
yhteensattuma
Tikli alkaa räjähdyksestä. Deckerin mielestä todiste epäreiluudesta on se, että
hyvät ihmiset joutuvat kärsimään ja pahat porskuttavat vaivatta eteenpäin.
Decker piilottelee pitkään
varastamaansa maalausta. Hän kasvaa tavalliseksi
mieheksi. Suomentaja katoaa tekstiin kokonaan, mikä on aina merkki ammattimaisesta jäljestä.
Hyvät kärsivät,
pahat voivat paksusti
Eräs Tarttin romaanin teemoista on Paul Austerin tuotannosta tuttu ajatus siitä, että
maailma on pohjimmiltaan epävarmuutta ja kaaosta. Tarina ei tunnu ylipitkältä, vaikka
se polkee välillä paikoillaan,
mutta valtavan romaanin nimit-
täminen käännöstapaukseksi ei
ole liioittelua.
Esa Mäkijärvi
Beowulf Sheehan
Tiklin teksti on sulavuudestaan huolimatta yleensä yhdentekevää. Kolmas romaani Tikli on ilmestys,
sillä se on pituudestaan ja vaikeasta taloustilanteesta huolimatta käännetty kymmenille
kielille. Fyysiset vammat parantuvat, mutta henkinen kipu jää
vaivaamaan: ?Korvissani soi, ja
koko ruumiissa tuntui voimakas epämiellyttävä tunne: luut,
aivot ja sydän värähtelivät kuin
moikuva kello jota kieli on kumauttanut. Päähahmo
Theodore Decker menettää
hyökkäyksessä äitinsä. Samaan aikaan hän haaveilee Pippasta, museossa hetki ennen räjähdystä näkemästään tytöstä.
Heidän kohtalonsa kietoutuvat
yhteen tavalla, jossa on suurta
johdatusta: ?Me kuuluimme yhteen, se oli jotenkin unenomaisesti oikein ja taianomaista,
kiistämätöntä; ajatuskin Pippasta sai valon tulvehtimaan
mieleni jokaiseen kolkkaan ja
valaisi sen korkeuksissa kirkkaasti ihmeellisiä pilvikerroksia, joiden en ollut edes tiennyt
olevan siellä, näköaloja jotka
tuntuivat olevan olemassa ainoastaan suhteessa häneen.?
Decker on romantikko, joka
ei jatkuvasta kiinni jäämisen
vaarastaan ja kohtalon heiteltävänä olemisestaan huolimatta
ole poikkeuksellisen kiinnostava. Se on
yhteensattuma, johon Deckerin kohtaloa toistuvasti verrataan. En ollut koko ikänäni viettänyt kaupungin ulkopuolella kahdeksaa
päivää kauempaa.?
Kirjat
Suuri ikävä
Donna Tartt: Tikli
Suom. New
Yorkin museossa tapahtuva terroristi-isku on helppo nähdä alluusiona syyskuun 11. Koin voimakkaasti,
että olin yksin talven autiudessa. 1963) on julkaissut vain kolme romaania,
mutta jokainen niistä on ollut
tapaus etenkin Yhdysvalloissa.
Hänet on palkittu muun muassa Pulitzerilla ja myös Suomessa hänen kirjansa ovat aiheuttaneet pientä värinää
Rantanen mietti pienten lasten äitinä, onko valmis ottamaan kaiken vastaan, mitä kunnallispolitiikka tuo mukanaan. Silloin ikävät viestit säpsähdyttivät. Myös Rantasen menestyminen Keskisuomalaisen varjovaaleissa oli
joillekin liikaa. Häneltä tultiin jopa suoraan kysymään, onko hän käynyt äänestämässä itse itseään.
l?l?l
17. 6.5.2014
??Kateus ja kilpailu eivät ole nuorille naisille kunnallispolitiikassa vierasta
Uskottavuus
pitää ansaita
Jämsän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Piritta Rantanen, 34, muistaa
vielä hyvin nimettömät sähköpostit,
joita hän sai syksyllä 2008 lähtiessään
sitoutumattomana kuntavaaliehdokkaaksi. Hän päätti kuitenkin jättää viestit omaan arvoonsa, eikä sitä ole tarvinnut katua
Todennäköisesti naimisiinmeno on vaikuttanut siihen,
että olen voinut nousta valtuuston puheenjohtajaksi, hän arvelee.
Kekkonen ei perusta ?tytöttelystä. Taas Viitasaarella joillekin voi hänen mielestään olla
liikaa se, että hän on avoimesti
feministi.
. Alkuvaiheessa hän kohtasi toisinaan
epäuskottavaksi leimaamista
ja arvovallan murentamisyrityksiä.
. Rantanen
korostaa, että politiikka on ensisijaisesti asioiden hoitamista,
eikä muita asiaan liittyviä lieveilmiöitä kannata pelätä.
. tai muusta vitsailuista
siitä, että hän on nuori nainen. Usko omaan osaamiseen
näkyy ulospäin. En vertaile, vaan keskityn
omiin tekemisiin, Rantanen
tähdentää.
Rantasesta kilpailu kunnallispolitiikassa näkyy siinä, että
asioista kannattaa ottaa itse
selvää. Huumorin varjolla on helppo iskeä ja tarpeen
tullen toisen voi leimata huumorintajuttomaksi. Paljon pohdin, miten paljon
miehille annetaan anteeksi sellaista käytöstä, Kekkonen huomauttaa.
Puheenjohtaja on opetellut ottamaan hankalat tilanteet
huumorilla, keskittymään itse
asiaan ja menemään eteenpäin.
Vie voimia, jos jatkuvasti joutuu olemaan varuillaan.
. Hänestä kateutta
ei ilmene paljoa, mutta se tulee
esiin lähinnä tosiasioiden kieltämisenä ja toisten virheiden
korostamisena.
. Myös sanoilla voi arvottaa
toista ihmistä. Kekkosesta kaiken toiminnan edellytys on avoin ilmapiiri. Pitäisi olla positiivinen asia,
että kunnallispolitiikkaan tulee
mukaan uudenlaisia ihmisiä.
Kekkonen arvioi, että valtakunnallisella tasolla ennakkoluuloja voi herättää se, että hän
tulee maalta ja perheestä, jossa
muut ovat Keskustan kannattajia. 18
6.5.2014
lll
Rantanen oli parin valtuustovuoden jälkeen valmis demariksi. Entisten kitkojen ei tulisi antaa
vaikuttaa nykyiseen päätöksentekoon.
. Rantanen on
huomannut, että ihmisillä on
erilaisia keinoja kilpailla. Hänestä kilpailu voi
olla hyvää, jos se kirittää ihmisiä parempiin suorituksiin. En ole koskaan itkenyt politiikan takia, vaan politiikka on
kaikista haasteista huolimatta
minulle positiivinen, onnistumisen elämyksiä ja mielenkiintoisia kokemuksia tuova osa-alue
elämässä. Sitten katkeaa keskusteluyhteys.
. Myös Kekkonen valittiin
kaupunginvaltuustoon syksyn
2008 kuntavaaleissa. Tuntuu siltä, että teen
parhaani muuttaakseni maailmaa, kun moni vain tyytyy istumaan katsomossa, hän sanoo.
Piritta Rantasen kuva-arkisto
Piritta Rantasesta kilpailu on luonnollinen osa
kunnallista päätöksentekoa, mutta sen pitää olla
aidosti reilua.
?Uskon, että kateutta ja
kilpailua on esimerkiksi
urheilijapiireissä
paljon enemmän.?
Virpi Kirves-Torvinen
Sonja Kekkosta on pitänyt viimeaikoina kiireisenä
Timo Harakan eurovaalikampanja.. Nuorelle naiselle rohkeus
on olennaista. Ei voi jäädä
laakereilleen makaamaan tai
pelätä, voiko kysyä tai sanoa
jotain, taloushallinnon tradenomi ja sairaanhoitaja Rantanen pohtii.
Jämsässä demareilla on iso
ryhmä ja se aiheuttaa joskus närää toisten puolueiden valtuutettujen riveissä. Jos niin ei tee, sen tekee
varmasti joku toinen. Asiat
tulisi selvittää heti alkuvaiheessa, ennen kuin niistä kasvaa suuria. Hänelle reiluus on tärkeää.
. Uskon, että kateutta ja kilpailua on esimerkiksi urheilijapiireissä paljon enemmän, hän
arvioi.
Odotettua
helpompaa
Sonja Kekkosen, 29, tie Viitasaaren kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi ei ole ollut pelkkää selkään taputtelua.
Joillekin nuoren, koulutetun ja
omaa tietään kulkevan demarinaisen etenemisvauhti on ollut
liikaa. Välillä on aika turhauttavaa.
Kunnallispolitiikassa keltanokkia viisikymppisiä kohdellaan
samoin kuin pitkään mukana
olleita kunnallispoliitikkoja.
Mielestäni myös nuorempien
parlamentaarista kokemusta
pitäisi kunnioittaa, Kekkonen
luonnehtii.
Kekkosen mielestä kunnallispolitiikassa mukana olevien
kannattaisi olla muutenkin tekemisissä kuin päätöksenteossa. Alkuun häntä
yllätti se, miten paljon henkilökemioilla on merkitystä. Se loiventaisi kuiluja eri
ihmisten välillä. Hän on huomannut, että
monet ihmiset ovat sen verran
konservatiisia, että naimisiinmeno parantaa nuoren naisen
uskottavuutta politiikassa.
. Kun olen ollut pidempään
politiikassa, on tullut vastaan
epäasiattomuuksia, kun ihmiset
eivät voi enää vedota niin osaamattomuuteen. On sujunut kuitenkin paremmin, mitä odotin.
Varauduin pahempaan, Kekkonen kertoo.
Naimisiinmeno
parantaa asemaa
Virpi
KirvesTorvinen
Demokraatti,
Jyväskylä
Kekkonen on työskennellyt esimerkiksi kansanedustaja Tuula
Peltosen eduskunta-avustajana
Kateus voi johtaa
jopa loikkaamiseen puolueesta
toiseen, jos uskoo saavansa sen
avulla vaikutusvaltaisempia
kunnallispoliittisia asemia, hän
sanoo.
Kohtuus
kunniaan
Professorin mukaan kilpailua
ja kateutta voi ehkäistä asettamalla omat tavoitteet kohtuullisiksi, jolloin voi jättää luottamustehtäviä muidenkin hoidettavaksi ja tukea toisia heidän
pyrkimyksissään.
Myös ryhmän sisäiset pelisäännöt ruotivat vääränlaista
kilpailua ja kateutta.
. Kateellinen voi toivoa, että
saisi itse yhtä hyvää kuin toinen, tai odottaa, että ihmiselle,
jolla on paremmin asiat, kävisi huonosti.
Pohjautuu vertailuun, yleensä ihminen vertailee itseään niihin, jotka tuntee henkilökohtaisesti.
??
Ihminen on kateellinen henkilölle, johon voi samaistua.
??
Kateus heikentää luottamusta.
??
??
Voi parhaimmillaan kannustaa ihmistä positiiviseen muutokseen.
On voimakkainta silloin, jos kokee, että toinen saa asioita,
joita ei ansaitse.
??
Kohdistuu helposti johtajuuteen.
??
Kateuden hallitsemisessa auttaa sen tunnistaminen.
Lähteet: Malinen, Ben: Mustasukkaisuus Repivä ja rakentava tunne (Kirjapaja
2012), Lundell, Susanna: Kateus työyhteisössä (Työterveyslaitos 2008),
Vesterinen, Pirkko-Liisa (toim.): Kateus työelämässä (PS-Kustannus 2013).
?Mielestäni myös nuorempien
parlamentaarista kokemusta
pitäisi kunnioittaa.?
Pelisäännöt
ruotivat kilpailua
Tampereen yliopiston valtioopin professori Ilkka Ruostetsaaren mukaan kateus ja kilpailu tulevat esiin jo kunnallisvaaleissa. Pitkään politiikassa mukana
olleita voi hiertää se, että nuori
valitaan näkyvään luottamustehtävään. Kunnallisvaaliehdokkaista voi olla jopa pulaa,
kun taas eduskuntaan pyrkivän
pitää saada laajaa kannatusta.
Kunnallisvaalien kilpailuun vaikuttaa myös paikkakunta ja sen
ammattirakenne. 6.5.2014
?Pitäisi olla positiivinen
asia, että kunnallispolitiikkaan tulee mukaan
uudenlaisia ihmisiä.?
19
Kateuden lähteillä
??
??
??
Kateus on alkutunne. Omalla toiminnalla
voi vähentää itseen kohdistuvaa kateutta. Kilpailua voi
syntyä, jos ehdokkaiksi haluaa
esimerkiksi useita saman alan
ihmisiä.
. Pettymyksiä voi aiheuttaa se, että
ei ole saanut haluaamaansa
luottamustehtävää.
?Jos kilpailu
menee
ilkeämieliseksi,
se vahingoittaa
koko puoluetta.?
. Sellaiselle ihmiselle on paljon vaikeampi olla
kateellinen, joka hoitaa tehtävänsä kunnolla, Ruostetsaari
selvittää.
Kateutta voi aiheuttaa myös
toisen saama huomio mediassa.
Sosiaalinen media on professorista perinteistä mediaa demokraattisempi, koska siinä kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet tuoda itseään ja ajatuksiaan esille.. Eduskuntavaaleihin
liittyvät lataukset ovat aivan
eri tasolla. Se liittyy pelkoon, että joku ulkopuolinen uhkaa omaa tilaa ja synnyttää suojautumistarpeen.
Ristiriitainen, spontaani reaktio. Jos kateus jatkuu, se
voi johtaa selkäänpuukotuksiin
oman puolueen sisällä ja vaikeuttaa puolueen sisäistä yhteistyötä, Ruostetsaari pohtii.
Vaalien jälkeen kateus ja kilpailu tulevat jälleen esiin. Menestymiseen vaikuttaa paljon myös oma yhteistyökyky. Jos kilpailu menee ilkeämieliseksi, se vahingoittaa koko
puoluetta
He toivoivat, että seurantaajan saaminen sujuisi nykyistä
helpommin, Puolanne toteaa.
l Siltasaarenkatu
Helsinki
Säästöpankinranta6,2A,
8.krs, Helsinki
puh. Astman lisäksi heillä
on usein monia muita sairauksia, jotka vaativat myös hoitoa.
. Varsinkin eläkkeellä olevat
miettivät, pystyvätkö jatkossa
toteuttamaan lääkehoitoaan kustannusten nousun vuoksi. Heidän
kokemuksensa kuvaavatkin hyvin iäkkäiden astmaa sairastavien kokemuksia.
Haastatelluilla oli pitkä kokemus astmansa hoitamisesta,
keskimäärin he olivat sairastaneet astmaansa 21 vuotta. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi
Sarjakuvat
B.Virtanen - Urja. toukokuuta.
Hengitysyhdistykset järjestävät viikon aikana tapahtumia eri puolilla Suomea.
Kohta hoidetaan vain
oireita-ei tautia
Lisäksi ikääntyviä huoletti astmalääkkeiden hinnan nousu.
. Ikääntyminen
tuo astman hoitoon omat haasteensa ja seurannan merkitys
korostuu.
Hengitysliitto haastatteli
tammikuussa 89 jäsentään astman hyvään hoitoon kuuluvista
asioista. toukokuuta, ja Maailman astmapäivää
tiistaina 6. 20
6.5.2014
??Astman seuranta tärkeää ikääntyville
Hoitavan lääkkeen
hinnannousu pahentaa tautia
Erityisesti ikääntyville astman
seuranta on tärkeä osa onnistunutta omahoitoa. Muun
muassa astmalääkkeiden Kelakorvaus on laskenut seitsemän
prosenttia, kertoo Puolanne.
. Haastatellut olivat huolissaan siitä, että sairauksien hoidot ja seurannat ovat oman aktiivisuuden ja muistin varassa.
Esimerkiksi astman lääkkeenottotekniikka mietitytti, ja he toivoivat mahdollisuutta kerrata
Astmaviikko alkoi
??
??
Valtakunnallista astmaviikkoa vietetään 5.11. Tämä
puolestaan kuormittaa terveydenhuoltoa, Puolanne sanoo.
Demokraatti
Design Pics
?Varsinkin eläkkeellä
olevat miettivät,
pystyvätkö he jatkossa
toteuttamaan lääkehoitoaan kustannusten
nousun vuoksi.?
Moni astmaatikko kaipaisi ohjeistusta lääkkeen ottotekniikkaan.
Uusi sanomalehti Suomessa!
Vuodesta 1895.
Tutustu KSR:n upeisiin
apurahatarinoihin,
lahjoittajien ajatuksiin
ja säätiön rahastoihin.
Nouda tai tilaa
KSR:n esite maksutta
kotiisi - tai useampi
tilaisuuksissanne
jaettavaksi.
Uusi osoitteemme:
sitä seurantakäynnillä, Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi
Puolanne kertoo.
Vaikka seurannan merkitys korostui haastatteluissa, yli
puolet haastatelluista uusii astmalääkkeensä tapaamatta hoitajaa tai lääkäriä.
. Vaikka
omahoito sujui heillä pääosin
hyvin, ikääntyminen toi siihen
haasteita. Haastateltujen keskiikä oli 66 vuotta, ja 80 prosenttia heistä oli eläkkeellä. Muissa maissa vastaava kehitys on vähentänyt kalliimman
hoitavan lääkkeen käyttöä ja lisännyt astman oireisiin käytettävän lääkkeen kulutusta. Tällöin hoidetaan oireita sairauden
sijaan ja sairaus pahenee
Kuntoliikunnan
toimintaryhmän kokous to 8.5.
klo 16.30 Työväentalon 5. Istunto, jonka kuraattorina on Sakari Kiuru, pidetään
Herttoniemen säätiön kerhotiloissa, Näätätie 21 (lähellä Siilitien M-asemaa).
HÄME
. klo 11. Itäväylän iltakoulun istunnon teemana to 15.5. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Maksullisen ilmoituksen
lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. klo 8.45 Lamminpään YläGrilliltä ja klo 9 Vanhalta Kirkolta, tiedustelut Jukka Nieminen 045-77302122. Rahape-
STT
Yhdistystoiminta
Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. kevätretki Kivi Gallery
Lunnikivelle. liikuntatapahtuman hyvät palkinnot, muistathan
palauttaa kupongin, kahvit ja muuta
klo 10.30 alkaen, http://korso.elakkeensaajat.fi/, 0400 402 172.
. Se ei kuitenkaan ole hälyttävällä tasolla.
Tutkimuksen mukaan talvisin kuolleiden mehiläisten
määrä vaihteli kolmesta prosentista yli kolmannekseen.
Suomessa talvikuolleisuus oli
vajaan neljänneksen. 17 EU-maan vertailussa ilmeni, että mehiläisten pesäkuolleisuus vaihtelee alueittain ja maittain. Matinkylän Sosialidemokraattien
johtokunta kokoontuu 7.5. Lähtö linja-autoasemalta klo 10. klo 12 Kaupungintalon kok.huone 4:ssä.
POHJANMAA
. Mäntän Wanhat Toverit
kokoontuu ti 13.5. klo 18-20 on Liike vai
päämäärä. mennessä Jukka Nieminen
045 77302122 tai Aira Ikonen
0400 889980. Seinäjoen Eläkkeensaajat
ry. Tikkurilan Työväenyhdistys
ry jatkaa EU-teemaansa kuukausikokouksessaan ti 13.5. Kevätjuhla Seinäjoen nuorisokeskuksessa pe 16.5. krs:n
kokoushuoneessa Tellervo.
. Tutkimuksen mukaan
mehiläisten talvikuolleisuus
oli suurempaa Suomessa ja
muissa pohjoisissa maissa.
STT
Palvelupalsta
Hautauspalvelut
Surun kohdatessa
et jää yksin
Liity sinäkin SAK:n
?Hengelliset
ammattiliiton jäseneksi!
Turun seurakunnat
SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Varaukset to
8.5. Lähetä
tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/ilmoitus, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09
701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10
mennessä. Tarkemmin seuraavassa
lehdessä.
PIRKANMAA
. Listalla on myös eduskuntavaaliehdokkaiden asettaminen. TUL-Tampere. Keskiviikkokerhossa, Korsontie 2, nuorisotilat
7.5. Ennen kokousta Jukka Kivimäki
esittelee Omniaa.
21
Mehiläiskuolemat yleisempiä
Suomessa kuin muualla EU:ssa
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa kuolee talvisin enemmän mehiläisiä kuin
muualla Euroopassa keskimäärin. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. krs:n
kokoushuoneessa Tellervo. Myös johtokuntaan kuulumattomat: Tervetuloa keskustelemaan mm. Metallin Eläkkeensaajat MES ry
Jäsentapaaminen ti 6.5 klo 13 Käpylän
Työväentalolla Vipusentie 19. klo
12 harrasteryhmien ohjelmaa;
laulua, tanssia, lausuntaa, huumoria sekä mukavaa yhdessäoloa. Keskustelun sosialidemokratian suuntaviitoista virittävät tekniikan tohtori, eurovaaliehdokas Kaarin Taipale ja yhteiskuntat.maisteri,
tutkija Antti Alaja. euro- ja eduskuntavaaliasioista. Yhdistys
tarjoaa kokouskahvit.
. Kahvitarjoilu klo 11.30.
Tervetuloa!
UUSIMAA
. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543
Turun Mikaelinseurakunta
Kastetut: Anton Paavo Christian
Fihlström, Karoliina Ninni Kamilla Suvanto.
Kuolleet: Martti Viktor Haasto 98 v,
Lea Helena Vainio 93 v, Iida Ylistö
91 v, Vuokko Iris Armida Virta 86 v,
Markku Matti Kitula 68 v, Heikki
Juhani Sorvali 67 v, Maria Inkeri Paattisten seurakunta
Kastetut: Oiva Elias Puntti.
Kemppainen 51 v.
Turun Martinseurakunta
Kastetut: Lassi Ylermi Lauas, Lucas
Elias Lindberg, Roope Veli Kristian
Nikunen, Liisa-Maria Tuulensuu.
Kuolleet: Heikki Julius Rokka 91 v,
Sirkka Anna-Liisa Sammalisto 91 v,
Laila Kyllikki Pohjola 88 v, Anita
Elisabet Fälden 84 v, Meri Reponen 83 v, Sonja Elini Palojärvi 77 v,
Raimo Kalevi Suominen 77 v, Pirjo
Marita Keroniemi 72 v.
Täyden palvelun toimisto
Kaarinan seurakunta
Kastetut: Lili Mimosa Hurme, Artturi August Kuokkanen, Manu Sakari
Malkki, Mona Mirjami Malkki.
Avioliittoon kuulutetut: Juho Erik
Rastas ja Riina Elisa Korkeakoski.
Kuolleet: Airi Helena Talvitie 89 v.
Piikkiön seurakunta
Kastetut: Eeli Alvari Hyvärinen,
Elias Kaarlo Kristian Tuusa.
Avioliittoon kuulutetut: Jouni Tuomas Nieminen ja Sanna-Mari Vir1 x 38Jussi
mmPetteri Laimi ja Hanna
tanen,
Maria Jalava.
Kuolleet: Martti Gabriel Tuominen
83 v, Tuula Aulikki Virolainen 67 v,
Mirja Sinikka Aittala 61 v.
Turun Katariinanseurakunta
Kastetut: Elias Oliver Aitamaa, Livia
Aurora Kalliokoski, Ilona Helmi
Maria Reiman.
Kuolleet: Marjatta Magdalena Taipale 92 v, Jalmari Siippalainen 82 v,
Lea Leila Lehtilä 76 v, Raini Anneli
Nurminen 69 v, Antti Heikki Päiviö Åbo svenska församling
Metso 64 v, Tuula Oksanen 63 v, Döpta: Milla Ilona Huovinen, Milea
Kiara Isabella Ås.
Joel-Erik Sakari Rantala 23 v.
Förelysta: Esa Toimi Aalto, St Karins församling och Annika Mikaela
Maarian seurakunta
Kastetut: Ville Petteri Auranen, Birgitta Snellman.
Nicolas Anthon Goucham, Aapo- Döda: Helena Ulrika Margareta TroMatias Aleksanteri Lehtonen, Lyydia berg 92 år, Sirkka Annikki Nensen
Marianne Päivikki Malinen, Mil- 80 år, Ritva Elisa Niemi 73 år.
Uusi
sanomalehti
Suomessa!
Tilaa ihmiselle.
Lakiasioita
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku
sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi
p. klo 18.
Omnian Suomenojan tiloihin Martinsillantie10. Tule kuuntelemaan.
. Esittäytymään tulevat parlamenttiehdokkaat, piirimme
puheenjohtaja Anne Karjalainen ja
europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari. klo 18 Vehmaisten kentällä, jälki-ilmoittautuminen
paikan päällä klo 16.30 - 17.30,
kilpailukutsu löytyy piirin nettisivuilta www.tultampere.
fi ->kilpailut >yleisurheilu.
Veteraanien kotiseutumatkalle Nokian Siuroon lähtö ke
7.5. Muistikahvila Ilonassa ja Kirkkopäivystyksen muistinvirkistys
22.5. 020 77 41323, fax 020 77 41330
Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455
toimisto avoinna ma-pe klo 8.20-16.00
1 x 34 mm
1 x 34 mm
sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi
Palvelualojen
ammattiliitto PAM ry
Tilaa
Avaa
Yliopistonkatu 33 G 4 krs., 20100 Turku
Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600
toinenkin
ihmiselle.
Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620
Vuodesta
1895.
Työttömyysturva,
020 690 211
silmä.
sähköposti: turku@pam.fi
Toimisto on avoinna ma - pe klo 9.00 - 16.00
1 x 55 mm
1x3
T
ih. VehU:n Katujuoksu/TUL:n Tampereen piirin
Kyvyt Esiin-katumaastojuoksu
ti 6.5. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä.
HELSINKI
. klo 18:30 Tiksolla,
Unikkotie 17. Paikalle
tulee soittajapoikia meitä viihdyttämään. Turengin Eläkkeensaajat.
Ma 12.5. 21.5. 020 774 0420
Aluejohtaja Outi Rannikko
» www.sak.fi/Turku
Turun Henrikinseurakunta
Kastetut: Emilia Lilja Inkeri Lahti,
Jonne Arttur Jonathan Mattila, Julia
SAK:n AmmAttiliittojen AluetoimiStojA turuSSA:
Yleisohje:
Henriikka
Turunen.
Avioliittoon kuulutetut: Juhani AnMikroilmot
70 mm) kulman leikkaus 51 astetta,Autosisämarginaali
tässä pienimmässä koossa (38 mm) 3
ja Kuljetusalan
tero
Laaksonen ja(koko
Jaana alle
Anneli
Kujanpää.
Työntekijäliitto AKT
Tyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold ja _MIKROILMO_light
Kuolleet: Saga Anna-Liisa Harklin
PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555
90 v, Eila Annikki Ollikainen 87 v,
Maariankatu 6 b, 20100 Turku
(0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min)
Maila Marita Sjöholm 83 v, Elvi
sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi
Johanna Orvokki Hallia 71 v.
p. Kerhossa arvotaan Ylösulos kuntoilu 1.3-30.4. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton
tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia.
Turun tuomiokirkkoseurakunta
Kastetut: Stella Maria Päivikki Riihimäki.
Avioliittoon kuulutetut: Kim-Erik
Christian Pihl, Kaarina evl ja Nina
Anneli Lehtonen.
Kuolleet: Niilo Vilhelm Ojala 98 v,
Kerttu Mirjami Ekman 91 v, Aila
Sinikka Pöysti 85 v, Maila Orvokki
Helkiö 82 v, Juhani Veikko Kataja
80 v.
ja Iida Olivia Nurmela, Joel Elias
Rautio, Nanna Wilhelmiina Sirkiä.
Kuolleet: Katri Helena Luoma 88 v,
Aulis Juhani Kuusisto 81 v, Ritva
Anneli Saarinen 69 v, Jorma Kalevi
Karvonen 52 v, Sami Jyrki Uuttu
<ddd> <d>.<m>.<yyyy>
23 v.
2
hok-elannonhautauspalvelu.fi
perunkirjoitustoimisto.fi
Forum
Hakaniemi
Töölö
Itäkeskus
Malmi
Espoonlahti
Leppävaara
Tapiola
Tikkurila
Myyrmäki
Kerava
Hyvinkää
010 76 66620
010 76 66500
010 76 66530
010 76 66590
010 76 66630
010 76 66640
010 76 66610
010 76 66570
010 76 66560
010 76 66600
010 76 66550
010 76 66580
SAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue/
Turun toimipiste
Maariankatu 6 b, 20100 Turku
sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi
p. klo 20 on saatavana vielä
joitakin lippuja. Kysytään, mitkä
ovat demokraattisen sosialismin tulevaisuuden ajatukset ja tavoitteet. Osasyy
tähän on voinut olla kylmä
talvi vuonna 2013, joka osui
tutkimusjaksolle.
Suomessa tutkimuksen teki
Elintarviketurvallisuusvirasto
Lehtikuva / Ville Myllynen
Mehiläisten pesäkuolleisuus vaihtelee alueittain ja maittain.
Evira. Korson Eläkkeensaajat ry. Piirihallituksen kokous ma 12.5.
klo 17.30 Työväentalon 5. 010 770 3700, fax 010 770 3701
Metallityöväen
Liitto
1 x 39 mm
Se on
tilattava.
Vuodesta 1895.
Humalistonkatu 6, 20100 Turku
p. 6.5.2014
Lähes joka viidennen
läheisellä rahapeliongelmia
liongelman on arvioitu olevan suhteellisen harvinaista,
mutta läheisten näkökulmasta
kyse on yleisemmästä ongelmasta.
THL:n tutkimukseen vastasi
lähes 4 500 suomalaista vuosina
2011 ja 2012.
Lähes joka viidennen suomalaisen läheisellä on ollut rahapeliongelmia, kertoo Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos (THL).
Selvityksessä kysyttiin vastaajilta, onko esimerkiksi heidän isällä, äidillä, puolisolla,
sisaruksella, lapsella tai läheisellä ystävällä ollut ongelmallista rahapelaamista. Lakeuden
Kisojen liikuntanäytökseen
6.6
12.55 Suomi tänään.
13.00 Yle Uutiset. 22.35?23.00 Etnohetki. 06.30 Maakuntaradio.
07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. 07.17 Maakuntaradio. Mitä johtopäätöksiä islantilaistutkijat ovat tehneet
yhteiskunnassa ilmenevästä
väkivallasta?
21.00 Sportmagasinet
21.30 Konkarikeskiviikko Vieraana Märta Tikkanen. 12.00 Yle Uutiset ja sää.
12.15 Maakuntaradio. 10.05 Sari Helin: Äitipuolenpäivä. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 17.00 Yle Uutiset ja
sää. 13/13. 21.55 Suomi
tänään. 18.50 Iltahartaus. N: Sauli Seppälä, Ritva
Vepsä, Risto Mäkelä, Irma
Seikkula. 12.45 Merisää. 03.15?03.45
Taustapeili. 18.03 Poplaari. 04.02?04.55 Bluesministeri Esa Kuloniemi.
YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40
Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30
Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00
Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.03 Urheiluilta 21.30
Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen
23.02 Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. 00.05?05.00 Yöradio. 07.53 Maakuntaradio. 15.55?15.58 Yle News. 07.15 Urheiluradio. 17.20 Kirjakerhon Viikon kirja:Elokuvaohjaaja
Kaija Juurikkala keskustelee teoksestaan Äitikirja toimittaja
Seppo Puttosen kanssa. 14.03 Ajantasa. Tosi
taiteilija maalaa oli lupa tai
ei. 09.05?09.58 Muistojen bulevardi. 22.05 Eurovision laulukilpailu
2014. 1/12.
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Kevään
silmut Alfred ja ötökät.
18.30 Tiedehemmot Sarja alkaa.
Osa 1/13: Geysirit.
18.48 Minun kotieläimeni Osa
3/10: Undulaatit.
18.53
19.00
19.30
20.00
Ruohonjuuritasolla (7)
Aamusta iltaan
Yle Nyheter TV-nytt
Spotlight: Haluamme
ulos EU:sta! Osa 2/3: Spotlight matkusti tapaamaan
EU-kriittisiä puolueita.
20.30 Islantilaista tutkimusta
4/6. 09.11 Maakuntaradio.
10.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 09.10 Sää. 11.57
Päivän mietelause. 06.15
Aamuhartaus. 07.45 Hartaita
säveliä. Yrttikeidas
Maria Sidin siskon parvekkeelle.
21.00 Kohde (12) Venäläistä rulettia Atlantic Cityssä.
22.00
22.20
22.25
22.35
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Pukumiehet (S) Vanha po-
mo, uudet ajat.
23.35 Harryn laki (12) Kova luu.
00.30 Louie (12) Kadonneet.
01.05 - 05.30 Eurojahti
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu (S) 07.25 Disney esittää 08.00 Pound Puppies (S)
08.25 Vaaleanpunainen pantteri (S)
08.45 Maailman oudoimmat ravintolat
09.15 Kuninkaalliset häät 10.20?10.50
Pikakurssi kodinostoon
21.00 - 21.55 Teeman muotiviikko
21.00 O?Mast - Napolin räätälimestarit Napolissa
työskentelee joukko iäkkäitä
räätälimestareita, jotka tunnetaan laadukkaista miesten
puvuista ja henkilökohtaisesta palvelusta.
21.55 - 23.20 Elävä arkisto:
Neuvostomuotia
21.55 Arkistovieraana: Minttu Vesala (2014) Stylisti
Minttu Vesala keskustelee
neuvostomuodista toimittaja
Marko Gustafssonin kanssa.
22.05 Tiliväli - neuvostomuoti
(1986) Neuvostoliittolaisen
muodin huippusuunnittelijat
ja alan kehitys.
22.35 Vilnan muotitalo (1982)
Vierailu vanhassa liettualaisessa muotitalossa, josta
neuvostomuodin mallit ja
kaavat levisivät sarjatuotantona suurvaltaan.
22.50 Muotia Moskovasta
(1994) Henkilökuva moskovalaisesta muotisuunnittelija
Valentin Judashkinista.
23.20 Sodan vangit (16) Haamu
menneisyydestä.
00.10 - 04.00 Teematieto
13.20 Kuninkaalliset häät Tänään ?Tahdon. Mauri Sariolan
romaaniin perustuvassa tarinassa mies lähtee tuomitsemaan maaseutukaupungin
käräjiä.
14.50 Uutisvuosi 1945. Tarkka
fyrkka tuo rotia nuorison
rahankäyttöön. (U)
19.00 Saari (12) 21/26. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 16.00
Yle Uutiset ja sää. 11.03 Maakuntaradio. Yle
Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää.
19.03 Kaiken maailman musiikkia: Festivaali-ilta. 10.55 Pikkujuttu. 21.03
Päivä tunnissa. 23.10?06.00
Yöklassinen.
YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 18.50 Merisää. Taidepuutarhat.
20.00 Prisma Studio Yksin vai
eristyksissä?
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.00 Mr Selfridge (12) 14/20.
Mantereelta kantautuu synkkiä uutisia, ja nuoret miehet
värväytyvät kilvan armeijaan.
21.45 The Trip - Matkamiehet
Brydon ja Coogan (12)
Uusi sarja.
22.15 Kriminalisti (12) Ristitulessa.
23.15 Yle Uutiset
23.20 Prisma: Kuinka Aurinkomme toimii?
00.10 Uutisikkuna
TV2
04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 6.5. 06.05 Hartaita säveliä. Ensimmäiset eduskuntavaalit sotien jälkeen tuovat yllätyksiä.
Myös ensimmäiset lakot
alkavat, kun tarjoilijat aloittavat työtaistelun.
15.00
15.05
15.10
15.15
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
15.50 Eurovaalit Puoluepäivä:
Perussuomalaiset Perusuomalaisten Timo Soini ja
meppiehdokas Toimi Kanakaaniemi Susanne Päivärinan tentittävänä.
16.30 Late Fragments (7) Aku
Louhimiehen lyhytelokuva
kahden entisen rakastavaisen kohtaamisesta Roomassa.
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.08 Kyläsairaala (12) Kellä on
varaa valikoida?
18.00
18.22
18.25
18.30
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Puoli seitsemän Vieraana
pop- ja soullaulaja, lauluntekijä ja pianisti Janna. 15.05
Maakuntaradio. 09.05 Urheiluradio. 08.15
Ykkösaamu. 21.00 Yle Uutiset. HD
17.15 Uutiset
17.20 Päivän sää
17.25 Kauniit ja rohkeat (S)
21.00 Ajankohtainen kakkonen
21.50 Yle Uutiset
22.00 Eurovision Song Contest 2014: Semifinaali 1
Suomesta ei voi äänestää.
00.00 Latela
00.30 - 04.00 Uutisikkuna
80-luvulla talouden noususuhdanne antoi ekspressionisteille luvan maalata. 06.56 Päivän mietelause.
07.00 Yle Uutiset ja sää. 18.00 Yle
Uutiset. Hämeenlinna, tahtoisin
jäädä, mutta Ismo on kuuma.
20.05 Saaristoruokaa Possu.
Herkkuja Nauvon torilta.
20.30 Keidas Jakso 4. 23.03 Eurovision laulukilpailu 2014.
00.00 Yle Uutiset ja sää. Sketsin antiikkiasiantuntijana
Robert Gustafsson.
21.57 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Lilyhammer (12) osa 4/8.
Frank on äänestetty vuoden
yrittäjäksi.
22.45 - 22.59 Oddasat
00.00 - 03.00 SVT:n ohjelmaa
FOX 06.00 Sky News 06.29 FOX Kids 09.15 Wipeout Kesä 10.05
24Kitchen 12.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 13.00 Amerikan
romanit 14.00 Lentoturmatutkinta 15.02 STT Uutiset 15.05
Hullut tiedemiehet 15.35 Aivopelit 16.05 24Kitchen 18.00
Family Guy 18.25 Suomen vartijat 18.55 Seiska News 19.00
Rojua, rojua 19.55 Varastojen metsästäjät 20.25 Huutokaupan
metsästäjät 20.55 Seiska News 21.00 Ilman johtolankaa 21.55
Criminal Minds 22.50 Elokuva: Sports Movie 00.30 Amerikan
kovimmat vankilat 01.25 Tabu 02.15 Wipeout 03.05 24Kitchen
04.05?05.59 Sky News
SUB 06.00 SubChat 06.30 Astral TV 09.25 Eastenders (S)
10.00?10.55 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55
Face 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S)
17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Asunto 23 (12) 18.30 Pitch?
kuningasidea 19.30 Mutsi (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit
huurussa (S) 21.00 Duudsonit tuli taloon (7) 22.00 112 23.00
Mutsi (S) 23.30 Bones (16) 00.25 Lain nimessä (12) 00.55
Eurojahti 04.00?05.59 SubChat
TV5 06.05 Paritellen (S) 06.40 Lasten eläinmaailma: Krokotiilinmetsästäjä 07.35?08.30 Ihmemies MacGyver (12) 11.35
Lasten eläinmaailma: Krokotiilinmetsästäjä 12.35 Ihmemies
MacGyver (12) 13.35 Paritellen (7) 14.55 Ihmemies MacGyver
(12) 16.00 Kolmas kivi auringosta (7) 17.00 Pulmuset (7)
17.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 18.00 Kellarin kunkku
(S) 19.00 Tavallista elämää 19.30 Miesten juttuja (S) 20.00
Alastomat selviytyjät 21.00 Chicago Fire (12) 22.00 Last Resort
(12) 23.00 Spartacus: Kirottujen sota (18) 00.10 Client List (7)
01.05 Kysy seksistä (S) 02.05?04.13 Elokuva: 247 päivää (12)
JIM 11.20 Krokotiilimies 11.50 Huima konttihuutokauppa
12.15 Huima konttihuutokauppa 12.40 Tomin keittiö 13.10
Tomin keittiö 13.40 Pomo piilossa 14.35 Britannian paras
leipomo 15.35 Leijonan luola Kanada 16.30 The Voice of USA
17.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.30 Britannian paras leipomo
19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (7) 21.00 MasterChef USA
22.00 Panttilainaamo 22.30 Australian rajalla 23.00 Poliisit
(7) 23.30 Arman ja viimeinen ristiretki (12) 00.00 South Park
(7) 00.30 JIM D Henkilökuva: Bob Marley (12) 01.30 Leijonan
luola UK 02.25 The Voice of USA 03.15 Jopet-show (S) 03.50
Älypää-TV
LIV 09.00 Hulluna häämekkoihin 09.30 Sarahin sisustusvinkit 10.00 Tyyliä vai ei 11.00 Leila leipoo 11.30 Sikke?Ruokaa
rakkaudella 12.00 Tuhluriprinsessat 12.30 Arvostele mun
illallinen Ruotsissa 13.00 Eden 13.30 Kodikkaasti vuokralla
14.00 Tyyliä vai ei 15.00 Sisustusarkkitehti Marko Paananen
16.00 Isännän ja koiran käytöskoulu Amerikassa 17.00 Hurja
remontti 18.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 19.00 Supernanny
(7) 20.00 Suomen Huippumalli haussa 21.00 Elokuva: Young
Adult (12)
23.00 Gigolot (12) 23.30 Tosielämän L-koodi (12) 00.35 Supernanny (7) 01.30 Supertähtien siivellä
02.30?05.00 Älypää-TV
AVA 06.00 Aamun AVAus 08.05?08.35 Namaste jooga 09.35
Lääkärit 10.25 Pomo piilossa 11.20 Makuja & Elämää 11.40
Viimeinen sauma 12.35 Täydelliset juhlat 13.05 Upeat skandikodit 13.35 Grand Designs Australia 14.35 Miljonäärit slummissa 15.45 Lääkärit 16.35 Makuja & Elämää 16.55 Salatut
elämät (7) 17.25 Eastenders (S) 18.00 Frendit (S) 18.30 Frendit
(S) 19.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 20.00 Suurin pudottaja
20.30 Moderni perhe (S) 21.00 Unelmakoti puoleen hintaan
22.00 Suurin pudottaja 22.30 Klikkaa mua (7) 23.30 Rizzoli &
Isles (16) 00.30?04.30 Yön AVA
YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. Nyt ratkeaa, kumman tallin teos voittaa.
TV1
04.00 Uutisikkuna 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Ulos
luontoon: Kevätseuranta 10.00 Kyläsairaala (12) 10.50 Hevosvoimia 11.00
Yle Uutiset 11.05 Jumalanpalvelus
12.05 - 12.25 Rakkaudesta
puutarhaan 8/12. 18.20
Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 86. 21.40 Urheiluradio. 20.30 Harri
Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma. 15.50 Veneilysää. 22
6.5.2014
TV- ja RaDIO-OhjeLmaT Tiistai 6.5.2014
YLETEEMA
MTV3
05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.
fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.40 Mitä tänään syötäisiin. 22.05 Vallankumous Ylä-Safanissa 1/6. Dokumentti Marika Mäkelästä, Leena Luostarisesta ja
Marjatta Tapiolasta.
18.00 - 18.50 Sairaan kaunis
elämä (12) Cristina saa
terveen paperit, ja häntä
odottaa elämä sairaalan ulkopuolella. 17.20?17.28 Urheiluradio. 15.00
Yle Uutiset. 19.06 Tiedetiistai
0203-17600. 21.15?21.55 Filmiryhmä:
Maailmanloppu! 22.00 Yle Uutiset ja sää. 1990-luku.
AIDS, lamakausi ja Persianlahden sota synkensivät
vuosikymmenen ilmapiiriä.
Muotinäytöksistä tuli kantaaottavia.
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
Broilerikastike
18.00 Emmerdale (S) Onnelliset
vanhemmat ja muita vieraita.
18.30 Emmerdale (S) Rahakätkö.
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (S) Osa
2632. 10.03 Ajantasa. sanovat Elisa
Kristiansson ja Kristian Wickström.
14.20 Maailman oudoimmat
ravintolat Ninja-ateria.
14.50 Neljät häät Amerikassa
Blingiä ja tuulihyrriä.
15.55 Supernanny (S) Hemmotellut kakarat.
16.55 Deittikamera Jalkapeliä.
17.25 Mitä tuli tehtyä
18.25 Frasier (S) Valheen pitkät
jäljet.
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Neljän tähden talkoot
Urheiluvalmentaja Markus
Pöyhönen pistää mökillään
remontoimaan huussin ja
siivoamaan rannan.
Oikea McLeod.
man tallin teos voittaa.
20.00 Uusi päivä (S) Osa 387:
Sydän sirpaleina.
20.30 Jäynäjäbä (12) Osa 2/6.
Ross Lee puijaa brittejä tällä
kertaa mm musiikkivirtuoosina, homo-Mikaelina ja
mummomagneettina.
17.00 - 17.50 Lupa maalata
Sisään vain, don Ridge!
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
18.47 Hetkiä Kalliossa: Aino
Venna
18.53 Kerrostaloelämää (7)
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.16 Urheiluruutu
19.20 Yle Uutiset Suora linja
19.30 Latela Nyt ratkeaa, kum-
04.00 Teematieto
19.30 Ajankohtainen Nelonen
20.00 Huvila & Huussi Kangasalalla tehdään pirunpellosta
piha.
20.57 Keno
21.00 Holmes NYC (12) Vainukoira.
22.00 Myllyrinne Company (7)
6: Hyvinvointi. 21.35?21.39
Novosti Yle. 15.52 Maakuntaradio. Kuin
tropiikissa ikään.
12.30 Sydämen asialla (7)
Muistinmenetys.
13.25 Totuus on armoton (S)
(Suomi 1963). 17.30 Taustapeili. 15.05 Kultakuume. 11.00 Klassikkoparatiisi: Ihmemies Telemann. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Uhanalaisen
korallin kasvatus on tarkkaa
puuhaa.
19.00 - 19.55 Ranskan puutarhahelmet 3/3. 20.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset
ja sää. 23.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 13.03 Urheiluradio. 07.50 Merisää. 20.06 Sää.
20.07 Kantritohtori Teppo Nättilä. 11.00
Yle Uutiset. 13.06 Maakuntaradio.
14.00 Yle Uutiset. 08.15 Urheiluradio. 06.52 Topi 06.58 Planeetta Kosmo 07.12 Ika Oka (S) 07.21
Sirkuslauluja 07.23 Jessin kanssa (S)
07.35 Neppajymykerho 07.41 Ritari
Mikke (S) 07.55 Muumilaakson tarinoita (S) 08.19 Disney esittää: Mainio
Manu (S) 08.42 Late Lammas 08.50?
08.55 Ruohonjuuritasolla (7) 09.00
Keittiössä tuoksuu ruoka 09.30 Yle
Uutiset alueittain 10.50 Oddasat 11.05
Tuntematon Norja 11.35 XL-sukupolvi
12.05 Suhdekorjaamo Marina
ei muista äidistään mitään.
Lapsuus ja äidin kohtalo eivät jätä rauhaan.
12.35 Suhdekorjaamo Kristiina
haluaisi, että pienen pojan,
Liamin oletettu irlantilainen
isä suostuisi tapaamaan poikansa.
13.05 Luontoretkellä: Luonnon aistimuksia
13.35 Norjan rannikoilla 1/10.
Dag Lindebjerg etenee pitkin
Norjan rannikkoa ja poikkeaa
välillä kylissä ja kaupungeissa.
14.15 Satuhäät Sanna ja Ossi järjestävät häät omalla mökillä
saaristolaismiljöössä.
15.05 Latela
15.35 - 16.20 McLeodin tyttäret (7) Uhkapeliä.
16.25 Onks noloo Onks noloo
kannustaa urheilukilpailussa?
16.30 Galaxi: Kokit
16.31 Pok ja Mok (7) Osa 43:
Pok-mobiili.
16.38 Viidakkojytä (S) Kirahvia
ei helposti luulisi korkeanpaikankammoiseksi.
16.44 Martine (7) Satavuotissynttärit.
17.00 - 17.54 Pikku Kakkonen
Pingu, Musapoksi: Sano, sano, Jääkarhu Otto, Runoja ja
roskia, Saara ja Sorsa, Riku ja
Rami sekä Jussin matkat. 16.00
Yle Uutiset ja sää. O: Valentin
Vaala. 09.45
Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Miehen
puolikkaat (7) 10.40 Emmerdale (S)
11.10 Emmerdale (S) 11.40?12.35
Lääkärit
14.05 Alueellinen sääennuste
14.10 Grand Designs - unelma-asunnot Thamesin
kapinalliset.
15.10 Mitä tänään syötäisiin?
Broilerikastike
15.15 Moderni perhe (S) Totuuden torvelot.
15.45 Moderni perhe (S) Tähtihetkiä.
16.15 Kaappaus keittiössä
Kotieläimet syövät paremmin
kuin emäntänsä.
Latela TV2 klo 19.30
Jännitys nousee, kun taideteokset paljastetaan
raadille. 06.25 Aamusoitto. Tunnelma
saarella kiristyy entisestään.
Mikä rauhoittaisi tilanteen?
19.45 Kootut askeleet: Arja
Raatikainen
20.05 - 21.00 Teeman muotiviikko
20.05 Muodin kolme vuosikymmentä 2/3. 17.00 Yle
Uutiset ja sää. 18.55 Suomi tänään.
19.00 Yle Uutiset ja sää. 08.17 Maakuntaradio. 16.15?16.57 Faunin iltapäivä. Onko elämää
kyykkypäivän jälkeen?
22.30 Ajankohtainen Nelonen
23.00 NCIS Rikostutkijat (12)
Pelin henki.
00.00 Californication (12)
00.40
01.10
02.10
Samppanjaa ja sydänsuruja.
Frasier (S) Valheen pitkät
jäljet.
Holmes NYC (12) Vainukoira.
NCIS Rikostutkijat (12)
Pelin henki.
Deittikamera Jalkapeliä.
03.10
03.40 Start!
04.10 - 05.00 Älypää-TV
YLE FEM
07.00 Min Morgon 08.30?15.30 SVT:n
ohjelmaa
16.26 Taivaallista menoa:
Irina Lemberg Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä
kärsivä Irina Lemberg kertoo
avoimesti, millaista elämä
masennuskausina on.
16.55 Haaste Värikuula-ammuntaa.
17.25 Puutarhakeskiviikko
Uudet jaksot alkavat. 16.15 Maakuntaradio. 10.00?10.03 Yle Uutiset. 07.15 Aamusoitto. 19.03 Urheiluradio. 18.30
Hartaita säveliä. 18.00?18.15 Romano mirits. 15.00 Yle Uutiset. 12.15 Tiedeykkönen. 13.00 Klassista kahteen.
14.00?14.55 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 09.00 Yle Uutiset. 09.00 Yle
Uutiset. 21.50 Merisää
Viisi päivää
eristyksissä, seurana vain oma
mieli, vaikuttaa . Jokapäiväisen
arvosteltavan annoksen höysteeksi näyttelijäkollegat tarjoilevat aimo annoksen keskinäistä
kilpailuhenkistä sanamiekkailua, esiintyessään melkein
omana itsenään sekä myös elokuvamaailman monina tähtinä.
Onko toinen heistä parempi
tai suositumpi kuin toinen?
Entä onko matka menestys
vai fiasko, ja vieläkö kollegat
ovat puheväleissä vielä silloinkin kun palataan kotiin Lontooseen?
Brittikoomikot Steve Coogan ja Rob Brydon reissaavat ympäri Pohjois-Englantia.
Eurovision Song
Contest 2014:
Semifinaali 1
Yle TV2 klo 22.00
Monen kanavan voimin
startataan Euroviisu-mittelöt tänään ensimmäisellä semifinaalilla.
Viisuviikon juontavat
sekä televisiossa että radiossa suomeksi Jorma
Hietamäki ja Sanna
Pirkkalainen sekä ruotsiksi Eva Frantz ja Johan
Lindroos.. Yksinpurjehtijalle yksinäisyys on valinta.
Kyseessä on suoritus, joka
loppuu aikanaan. Voit tuntea itsesi yksinäiseksi, vaikka ympärilläsi
olisi tuhansia, jopa miljoonia
ihmisiä.
Toisaalta, voit olla yksin,
vaikkapa keskellä Atlantia, niin,
että lähin ihminen on tuhansien
kilometrien päässä. Onneksi sentään kaikki kulut on maksettu ennakolta.
Uudessa itse käsikirjoittamassaan tilannekomediassa
The Trip - Matkamiehet brittikoomikot Rob Brydon ja
Steve Coogan kiertävät ympäri Pohjois-Englannin järviseutua arvioimassa sikäläisiä
ravintoloita Cooganilta tilattua
lehtijuttua varten.
Alkuperäisen matkaseuran
petettyä ja paremman puutteessa hän joutuu tyytymään
viimeiseen oljenkorteen.
Niinpä Coogan ja Brydon pis-
tävät pillit pussiin ja suuntaavat
autonnokan kohti pohjoista, ja
jo ensimmäisessä hotellissa
odottaa ikävä yllätys.
Maisemat vaihtuvat ja luppoaikana vieraillaan paikallisissa
nähtävyyksissä. Jo tuossa ajassa
ihminen joutuu kohtamaan sen,
mitä yksinäisyys todella merkitsee. Raivoisa,
myrskyävä meri voi tehdä yksinäisyydestä kuitenkin kokemuksen, joka saa matkan tuntumaan
järjettömältä ja loputtomalta.
Kolmanteen Atlantin ylitykseen valmistautuva Ari Huu-
23
O?Mast ?
Napolin
räätälimestarit
sela tietää, miten viikkoja kestävä yksinäisyys vaikuttaa mieleen. Joillekin se voi olla pelkoa, mielen syövereihin painettujen asioiden pulpahtamista
pintaan, toisille suorastaan vapauttava kokemus.
Milloin yksinäisyydestä tulee
extreme-suoritus. noh, lähestulkoon lomalta.
Vankilapsykologi
Pertti
Hakkarainen ei kuitenkaan
vähättele aikaa. 6.5.2014
Viisi päivää
autiolla saarella
YLE TV1
klo 20.00
Toimittaja Turkka Huhtala
haastoi itsensä olemaan yksin,
täysin eristyksissä muista ihmisistä. Yksin oleminen ja yksinäisyys ovat kaksi
eri asiaa. paikallisella
murteella.
Young Adult
Liv klo 21.00
Oscar-voittaja Charlize
Theron esittää pääosaa
särmikkäässä draamakomediassa, jonka ohjasi Jason Reitman.
Hehkeä kirjailija Mavis
(Theron) muuttaa takaisin Minnesotassa sijaitsevaan kotikaupunkiinsa.
Hän toivoo saavansa uudelleen yhteyden komeaan nuoruuden rakastettuunsa Buddyyn (Patrick
Wilson).
Mies on kuitenkin onnellisesti naimisissa ja
tuore tyttövauvan isä.
Tämä ei estä määrätietoista naista etenemästä
suunnitelmansa kanssa.
Turkka Huhtala
vietti viisi
päivää täysin
eristyksissä.
Koomikot reissulla
YLE TV1
klo 21.45
Miten käy kun kaksi ei erityisen
hyvää ystävää ja ammatillista
kilpailijaa päätyy lähes vastoin
tahtoaan melkein viikoksi yhteiselle matkalle; jakamaan pitkät automatkat, huoneen ja ateriat. Sosiaalinen deprivaatio,
muista ihmisistä eristäytyminen niin, että maailma tuntuu
epätodelliselta paikalta.
Mutta miksi Turkka syö omenan ihmiskokeessaan joka päivä
kello 9 ja mitä yhteistä sillä on
vankeudessa elävän ihmisen
kanssa, se selviää Prisma Studion kevään viimeisessä lähetyksessä.
Yle Teema klo 21.00
Napolissa työskentelee
joukko iäkkäitä räätälimestareita, jotka tunnetaan laadukkaista miesten puvuista ja henkilökohtaisesta palvelusta.
Dokumentissa herrat
paljastavat, mikä on täydellisesti istuvan puvun
salaisuus.
O?Mast
tarkoittaa
?mestaria. Hän matkasi saarelle,
jotta kukaan ei voisi häiritä hänen ihmiskoettaan
Tämä on erinomaisen hieno asia,
sillä kokematon joukkue tarvitsee nimekkään, meritoituneen ja myös Suomen rajojen ulkopuolella arvostusta
nauttivan kapteenin.
Kolmanneksi, jos on Suomella nimetön miehistö, sitä se on myös muilla
mailla. Siinä on paljon lupaavia pelaajia, jotka tuntuvat hyvin sisäistäneen joukkueen pelityylin. erkka Westerlundin
valinnoissa totta kai jonkin verran näkyy se, että suuri osa NHL-pelaajista
ja tällä kertaa myös muiden sarjojen
tähdistä päätti jättää kevään höntsäkisat väliin. Nyt mukana
olevista märkäkorvista
Ari
moni haluaa isompiin
Hautaniemi
ympyröihin ja ainaKirjoittaja
kin Leijona-peruskaon sosiologi,
lustoon. TPS:ään
palaa maalivahti teemu lassila, 31.
Hän pelasi TPS:ssä viimeksi
kymmenen vuotta sitten. Siinä missä Suomi ei ole koskaan kaatunut työmoraaliin, millä fiiliksellä jaksavat pelata esimerkiksi
tshekit, venäläiset tai pohjoisamerikkalaiset?
Kun vielä on kyse Erkka Westerlundin jäähyväiskisoista, asenteesta
homma ei jää kiinni.
toiseksi, olli Jokinen
Kiekko on Tapparan maalivahdin Juha Metsolan selän takana maalissa. Vaikka
olympiavuosi ja Valko-Venäjän ihmisoikeusongelmat syövät rankasti MMkisojen hohtoa niin yleisön kuin tähtipelaajien silmissä, ei se meikäläisiä
haittaa. Vaikka moni muu ikoni
jätti kisat väliin, Winnipeg Jetsin työjuhta ja 2000-luvun suomalaiskiekkosisun ilmentymä tulee mukaan Minskiin. Hän painii joko 85 tai 98 kilon sarjassa, Lappalainen paljasti tiedotteessa.
Suomi on ensimmäistä kertaa mukana kymmenen parhaan painimaan maailmancupissa. Jokainen maali niin sanotusti
lasketaan, ja jos Suomella on mahdollisuudet ottaa historiansa kolmas maailmanmestaruus, niin kyllähän sitä kannattaa tavoitella.
Leijonien mahdollisuuksia parantaa etenkin kolme tekijää. Vuosi Raumalla oli ihan
hieno kokemus, mutta Turku on
aina Turku, sanoi sopimuksesta
onnellinen 41-vuotias Nummelin.
Nummelinin viime kausi oli
varsin rikkonainen loukkaantumisten vuoksi. Maalin teki Lukon Petteri Nummelin.
Painimiehistö Hietaniemen johdolla Teheraniin
Suomi lähtee ykkösmiehistöllä
painin maailmancupiin Teheraniin reilun viikon kuluttua. Minä haluan pelata tietysti
niin paljon kuin mahdollista.
Mieluummin jotkut harjoitukset voivat jäädä väliin kuin pelit, Nummelin virnuili.
TPS julkisti nipun muitakin sopimuspelaajia. Viime vuonna Suomi oli
MM-kilpailujen pistekilvassa
yhdeksäs.
. Tärkeintä tapahtumassa
on, että meidän painijat saisivat mahdollisimman paljon otteluvoittoja ja kovia matseja.
On todella harvinaista herkkua
päästä ottelemaan samassa turnauksessa viisi ottelua aivan
maailman huippuja vastaan,
Lappalainen sanoi.
Kaksi ennalta heikointa joukkuetta saavat ottaa kaksi ulkomaanapua.
Suomea vahvistavat Liettuan
aleksandr kazakevich (80
kg) ja Mindaugas Mizgaitis
(130 kg).
STT. Ensinnäkin,
Suomen maajoukkueessa on peräti 11
ensikertalaista. Uusia johtohahmojakin on
kehittymässä.
Roolistaan TPS:n riveissä
Nummelin keskustelee tiistaina
Nummelinilla on kova
halu näyttää olevansa
edelleen huippupelaaja.
Kolumni
Vihellys
Lehtikuva / Timo Jaakonaho
päävalmentaja kai suikkasen
kanssa.
. Jos halu ja into loppuvat,
sitten lopetan heti pelit, ?Petu?
vakuutti.
Kauden viimeisessä pudotuspeliottelussa kolhiintunut
oikea olkapää paranee hyvää
vauhtia, mutta kuntoutusta jatketaan. Tämä ei
suinkaan haittaa, sillä
näissä, kauden viimeisissä koitoksissa eniten
painaa nimenomaan
asenne. Hän ei ollut
kentällä kertaakaan TPS:n ja
Lukion välisissä viidessä kohtaamisessa.
Vammat olivat pääasiassa
tärskyjä ja yksi aivotärähdys.
Edellisten vuosien nivusongelmat eivät juuri kiusanneet.
Lassilakin
tuli takaisin
Nummelinilla on kova halu
näyttää olevansa edelleen huippupelaaja.
. Sinnehän sinä kuulutkin, totesivat Rauman Lukon johtomiehet, kun petteri nummelin ilmaisi kauden jälkeen halunsa
siirtyä Turkuun kasvattajaseuransa TPS:n paitaan.
Kun Turussakin paloi vihreä
valo, tulee Nummelinista ensi
kauden TPS:n johtohahmo.
Vuoden sopimuksessa on optio
jatkokaudesta.
Vuosi sitten TPS ja Nummelin eivät päässeet yhteisymmärrykseen sopimuksesta. MM-kisat on
Everton-fani
mahtava näyteikkuna,
ja urheilun
eikä Suomi-poika enää
ilmiöiden
lähde pelkäämään.
ihmettelijä.
Jääkiekon MM-kisat pelataan
n n n
on mukana
miehistössä. Joukkueen keulahahmo on
EM-kotikisojen hopeamitalisti
Rami Hietaniemi.
Päävalmentaja Juha lappalainen kertoi, että Hietaniemen
sarja on vielä ?hieman auki?.
. Hyökkäykseen tulee Nummelinin mukana Raumalta lauri tukonen ja Pelicansista ilkka pikkarainen.
STT
Lehtikuva / Heikki Saukkomaa
Olli Jokinen.
Mestaruus
Minskistä
kaikesta huolimatta Minskissä. Silloin
Nummelin tarttui Lukon tarjoukseen.
. 24
6.5.2014
??Petteri Nummelin paluustaan:
Kolumni
Turku on
aina Turku
. Maalivahtivalmentajana aloittaa
Fredrik norrena.
Puolustukseen tulee Ilveksessä pelannut kanadalainen
simon Gysbers. Sen Nummelin joutui
kertomaan myös maajoukkuevalmentaja erkka Westerlundille tämän kysyessä hänen
mahdollisuuksistaan tulla mukaan maajoukkueeseen.
Nummelinin mielestä Westerlundilla on koossa ihan mielenkiintoinen MM-ryhmä.