. Lauri Love, konna vai sankari?. Hinta 2 € 6. 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P. LOKAKUUTA 2016 N0 40 tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. 20 POLITIIKKA . 6 POLITIIKKA . 27 Lauri Love, konna vai sankari. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 33 Hyvän listan salaisuus Hyvän listan salaisuus ”Kirjastopuolue” valmis vaaleihin ”Kirjastopuolue” valmis vaaleihin KULTTUURI . 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. 010 766 1047 Näivetystaudin taltuttaja ELÄMÄ . 10 Helsinki hinnoitellaan asumiskelvottomaksi LIIKE
LOKAKUUTA 2016 Lehdessä 6 Lauri Love, hakkerihyvis vai pahis 8 Uutiskertaus: Demarinuoret haluavat tasa-arvoa vanhempainvapaisiin 9 Demokraatti.fi: Veteraaneilta ei saa viedä 10 Asumisen kalleus koettelee kaikkia 14 Venäjän vaalitulos säilytti Medvedevin nahkan 15 Ranskan presidenttipeli kiihtyy 16 Indeksi 19 Kamomilla hellii lempeästi 20 Olipa kerran minä: Raimo Sailas 24 Intuitio – sisäinen viisaus 25 Kolumni: Tuomas Kurttila 26 Kasvot peilissä: Kaj Kunnas 27 Kirjastopuolue valmis vaaleihin 29 Homeroksen paluu 30 Elokuvat: Rakkauden karuselli 31 Kolumni: Mikko Majander 32 Demokraatti 100 vuotta sitten 33 Kuntavaalit tulevat – oletko valmis. PAHIS. 37 Somegallup 39 Puheenvuoro: Tarja Halonen 40 Puheenvuoro: Kaarin Taipale 41 Suomalainen demari 42 Salmiakkia 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Tv-ohjelmat 48 Mun luontoni, Närästäjä, radio 33 Liike 27 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Isabella Holm 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Raimo Sailaksen kanssa Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 6. www.paperiliitto.fi Grynderi kiittää ja käärii hillot, kun päättäjät eivät löydä yhteistä näkemystä pääkaupunkiseudun asumisongelmiin
Mikä voi suitsia vihapuhetta. Ajatuksena on, että Mediakasvastus ry palvelee esimerkiksi kirjastotyöntekijiä, toimittajia ja elokuvantekijöitä. Perussuomalaisten puoluetoimisto täyttyy torstaina tuulivoimaloiden säikäyttämistä kansalaisista. Jäätävää tihkua. Medialaitteita ja sisältöjä käytetään samanaikaisesti. Valtakunnallinen kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Se helpottaisi yhteydenpitoa skandaalihakuisiin kansanedustajiin.. Tässä auttaa se, että tunnistaa retorisia niksejä ja huomaa, miten vihan kohdetta tuotetaan. Mediakasvatusseura ry:n kehityspäällikkö . Vihapuhe ja disinformaatio ovat paljon esillä. Pääministeri Viktor Orban kärsi takaiskun Unkarin pakolaiskiintiöitä koskevassa äänestyksessä, kun äänestysprosentti jäi alle 50:n. . Millaiset teemat ovat eniten pinnalla. Se auttaa tätä alaa pysymään uskottavana, jos vertaa valemedioihin. Ensimmäinen askel on tunnistaa ja tunnustaa, että kun kuulee esimerkiksi rasistista puhetta, niin kyse on vihapuheesta. Ilmapuntari Räntäsadetta. Maailmanparantaja . Vihapuheessa ei itsessään ole mitään uutta. Mediakasvatusseura ry . Median käyttö on myös limittäistä, enää ei ole vain sitä yhtä tuttua ja turvallista uutislähdettä. Suomessa suurin osa uutismedioista on onneksi sitoutunut JSN:n ohjeistuksiin. ”Murskavoitto demokratiaan uskoville”, Orbanin Fidesz-puolue tulkitsi. Ei-inhimillistävää puhetta on käytetty viholliskuvan rakentamisessa hyvin pitkään. Edistämme medialukutaitoa kouluttamalla ja tarjoamalla tietoa lasten ja nuorten kanssa toimivilla ammattilaisille. Kuluttajan näkökulmasta tilanne on haastava. Jokainen voi kantaa oman vastuunsa. Mitä seuraavaksi. Millä mielellä seuraat itse mediakirjoittelua. . Tässä ajassa korostuu jälleen kriittisten mediataitojen merkitys; se on yksilölle hyvä työväline. Järjestämme ison seminaarin Helsingissä 1.–2. Kun havaitsee vihapuhetta, on tärkeää puuttua tilanteeseen mahdollisuuksien mukaan. Nykyisessä Unkarissa päätetään vaalien jälkeen, mistä oikeastaan äänestettiin. Arkemme on medioituneempaa. Yhä useammalla on mahdollisuus saada oma ääni kuuluviin. Median käyttö on monipuolistunut ja läsnä jo hyvin nuoresta iästä lähtien. Tähänkin valjastavat vankat media taidot. . Entisessä Itä-Euroopassa päätettiin vaalitulos ja äänestysprosentti ennen vaaleja. Tuumaustunnilla puhutaan ”vakavasta altistumisalueesta” ja ”tuulivoimaevakoista”, jotka pakenevat lapojen huminaa foliohatuistaan kiinni pidellen. Perustettu vuonna 2005 . Mistä tiedät milloin pitää kyseenalaistaa, kun kyseessä on uutislähde johon luotat. KUVA JARI SOINI ” Tässä ajassa korostuu kriittisten mediataitojen merkitys, se on ainoa työväline mikä yksilöllä on. Ehdottomasti. . Toinen aihe, joka pitää pintansa on keskustelu lasten ja nuorten somen käytöstä ja pelaamisesta. LOKAKUUTA 2016 Vastuullisen lukijan palvelija Mitä Mediakasvatus ry tekee. Mukana tutkijoita, viranomaisia ja media-alan ihmisiä ISABELLA HOLM TEKSTI SIMO ALASTALO . Onko mediakasvatuksen tarve lisääntynyt. 3 6. Kehotan media-alan toimijoita muistamaan vastuun suhteessa lukijoihin ja miettimään esimerkiksi sitä, miten eri yhteiskuntaryhmiä leimataan klikkiotsikoinnilla. Kun puhutaan esimerkiksi ruutuajasta, haluaisimme kiinnittää huomiota ennemmin sisältöön, siihen, mitä sen ruudun äärellä tehdään. . joulukuuta tästä aiheesta. Telepatia.
Tietoisen optimistinen lähestyminen kansainvälisiä asioita kohtaan kannattaa pitää. Viennin kehitys ei ole päässyt maailman kaupan vauhtiin. 4 6. Samoin työelämän muutos koskettaa etenkin tulevaisuuden osaajia. Kansainvälisyys Tässä olemme jo aika hyviä. Juoskoot suolle. Kilpailukykymme juurisyyt eivät ole suomalaisten palkkatasossa. 1. 2. Heikoimpia puolustaessa sorrutaan usein puhumaan synkästä nykytilasta. Nyt pitää hallituksen siirtyä nyhräämispolitiikasta ja palkansaajien kepittämisestä viennin monipuolistamiseen, pk-yritysten vientiponnistusten ja investointien vauhOpposition ääni LAURI IHALAINEN palvelukonseptien viennin edistäminen ja tutkimusja koulutuspanosten resurssien lisääminen. SDP:n listalla tässä työssä ovat muun muassa pk-yritysten vientiä tukevan jalustayhtiön perustaminen, palvelualojen kasvuja työllisyysstrategian rakentaminen,. Menkööt metsiin. Esimerkiksi ympäristökysymykset ovat sellaisia, joihin liittyviä päätöksiä tehdään nyt muiden puolesta. Politiikan tulevaisuuden kannalta nuorten, erityisesti opiskelijoiden suhdetta puolueisiin on pohdittava. Maailman pienentyessä useampi nuori kokee olevansa esimerkiksi eurooppalainen. Iso kysymys kuuluu, mitä sosialidemokratia tarjoaa tulevaisuuden korkeakoulutetulle. 3. Näemme nykyhetkeä kauemmas Päätöksemme ovat kauas katsovia ja meiltä löytyy pitkän tähtäimen visio tulevaisuudesta. Sen tulisi sisältää toimia yksityisen sektorin patoutuneiden investointien vauhdittamiseksi sekä julkisten, täsmäkohdennettujen investointien lisääminen erityisesti rakentamiseen ja infraan. Suomessa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa hyvinvointivaltion ansiosta. LOKAKUUTA 2016 VIIKON SANA » Marie Antoinette: Ihmisillä ei ole työtä. Kasvu on nyt kotimaisen kysynnän ja rakentamisen varassa. Suomi tarvitsee uuden päivitetyn elinkeinopoliittisen ja vienninedistämisstrategian. Hallituksen kärkihankkeet tulisikin päivittää uudelleen. Puhun sukupolvesta Z, joka on valtaamassa korkeakouluja. Myönteistä on työttömyyden kasvun taittuminen, vaikka samanaikaisesti sylissä on pitkäaikaistyöttömyyden Suomen ennätys. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) dittamiseen kotimaahan sekä tuottavuuden kasvuun. Telakkateollisuudesta tulee positiivisia uutisia niin Turusta kuin Raumaltakin, ja ne tuovat työtä myös alihankintaketjuun. SDP on esittänyt useita avauksia, miten viennin lisäarvoa voi vahvistaa ja työllisyyttä parantaa. Hallituksen tulisi valmistella kevään puolivälityönsä arviointiriiheen yritysverotusta laajempi investointiohjelma. Tehdasteollisuuden arvonlisä on 11 miljardia pienempi kuin 2007. Suomi tarvitsee päivitetyn elinkeinoja vientistrategian SUOMEN TALOUDEN KUVASTA pilkahtaa joitain positiivisia merkkejä, vaikka kokonaiskuva onkin sumuinen, niin kasvun, viennin kuin työllisyydenkin kannalta. Esitän näkökulmia siitä, mitä tulo opiskelijoiden puolueeksi edellyttäisi. Pidemmän aikavälin kasvun edellytyksiä tulee panostamalla tutkimukseen, innovaatioon ja koulutukseen, ei leikkaamalla. Kirjoittaja on Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry:n puheenjohtaja Kurjuudella kampanjointi ei voi tehota henkilöön, jolla on lakki päässä ja elämä edessä. Jos näin ei tehdä, Suomen talouden kasvu jämähtää ja työttömyys pysyy sietämättömän korkealla. Ruotsissa sosialidemokraattien johtama hallitus valitsi toisenlaisen selvitytymisstrategian lisäämällä panostuksia muun muassa tutkimukseen ja koulutukseen. Käsityksemme tulevaisuudesta on positiivinen Kurjuudella kampanjointi ei voi tehota henkilöön, jolla on lakki päässä ja elämä edessä. Vastuu on my ös yrityksillä kehittää tuotteitaan ja palveluitaan, joilla voi ankkuroitua maailman megatrendeihin hyödyntämällä Suomen vahvuuksia. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo ELISA GEBHARD Miten tehdään opiskelijoiden puolue. Köyhillä ei ole leipää
Lopputulos on hänenkin mielestään kuin dekkaria lukisi. Eri asia on, miltä tällainen liikehdintä ulospäin näyttää. Loukussa on 200 000 ihmistä. 5 6. Alalla olevat ja alalle tulevat yritykset sen sijaan pääsevät avoimesti saalistamaan voittoja. Niukkoina aikoina vaaditaan tiukkaa budjettikuria. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA MARJA LUUMI JK Markkinaideologia hämärtää soten alkuperäiset tavoitteet E dellisen hallituskauden lopussa nähtiin eriskummallinen näytelmä, kun hallituspuolueidenkin kansanedustajat äänestivät vaivalla aikaansaatua sote-esitystä vastaan. Valtiovarainministeriön ylimpänä kirstunvartijana ei ole aina ollut helppo olla. Se ei ollut kaunis näky. Viime viikolla kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja siirtyi terveydenhoitoyhtiö Mehiläisen kehityspäälliköksi. Jälkimmäinen on ”kustannustehokas” siinä mielessä, että yhteiskunnan kustannukset nousevat. Oppositiolla ei ole sijaa niissä pöydissä. Urakierrossa ei sinänsä ole mitään väärää. Häneltä ilmestyi eilen elämäkerta Jarkko Vesikansan kirjoittamana. Nyt on paljastunut, että kyse saattoi olla myös tarkoitushakuisuudesta. Sailas sanoo, ettei kadu tuohon hommaan ryhtymistä. Silti edellisen hallituksen sote-seikkailuista olisi kannattanut ottaa edes jotain oppia. Hallitus on kertonut, että oppositiolle riittää osallistuminen niin sanottuun soten seurantatyöryhmään. Niin suuresta ja periaatteellisesti tärkeästä hankkeesta oli ja on edelleen kysymys. Keskusta saa pitkään ajamansa maakuntahallinnon ja kokoomus palvelujen ”valinnanvapauden”. Kuka muistaa, että sote-uudistuksen alkuperäisinä tavoitteina oli julkisten palvelujen parantaminen ja hoitoketjujen integraatio. Ja naurunröhähdykset seuraavat erityisen hykerryttävän muiston jälkeen. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ehkä ajateltiin, että jos vaalien jälkeen löytyisi sopiva porvarillinen koalitio, sote-uudistus voitaisiin viedä maaliin vahvasti ideologisin tavoittein, mikä ei Kataisen/Stubbin laajakirjoisella pohjalla ollut mahdollista. Syyrian hallitus aloitti Venäjän tuella viime viikolla massiivisen hyökkäyksen Aleppon piiritettyyn kaupunkiin. Kokoomuksen kannalta lienee kiusallista, että sen sote-kysymyksiin vahvasti perehtyneet poliitikot ja poliittiset toimihenkilöt eivät kyenneet välttämään pikaisen sadonkorjuun kiusausta. Mutta moneen kertaan hänen kasvoilleen ilmestyy hymy. Edellisen hallituksen sote-hanke kaatui osin perustuslakiongelmiin mutta kylläkin myös uskon puutteeseen. Kymmeniä yrityksiä onkin siirtynyt ulkomaiseen omistukseen viime kuukausien aikana. Rakas harrastus, marjanpoiminta, on tältä syksyltä jäänyt väliin. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 050 408 1359 RAIMO SAILAKSEN HAASTATTELU SIVULLA 20 Hiljaisen huumorin taitaja Raimo Sailas on satuttanut selkänsä, ja liikkuminen näyttää siksi hieman hitaalta. Kyseessä voi olla tämän vuosikymmenen suurin teurastus. Kenties siellä tarvitaan asiantuntemusta vaikkapa yrityksen verosotkujen selvittelyyn. Neuvottelut budjetinteon (huimat 36 riihtä!) kiemuroista valtiovarainministeriössä näyttäytyvät kuin lukija olisi ollut kärpäsenä katossa. Toukokuussa entinen ministeri ja apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty päätyi Terveystalon liiketoimintajohtajaksi ja sitä ennen ex-kansanedustaja Jukka Männistö niinikään Mehiläiseen johtajaksi. Kuka muistaa, että sote-uudistuksen alkuperäisinä tavoitteina oli julkisten palvelujen parantaminen ja hoitoketjujen integraatio. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Porvarihallitus saikin ympättyä sote-malliinsa kaksi merkittävää tavoitettaan. Sailas valtiosihteerinä sai synkistelijän maineen. Sosiaalija terveyspalveluja tuottavien yritysten osakkeet ovat nyt haluttua tavaraa. Mutta mies on hetkessä oma itsensä, kun saa allensa tuolin ja eteensä kupin kahvia. Kun uudistus ei ottanut edistyäkseen, hallitus otti lusikan kauniiseen käteen ja sotea ryhdyttiin viemään eteenpäin parlamentaarisen työryhmän voimin. Niin olisi pitänyt toimia alusta alkaen. Me kaikki olemme aleppolaisia.. LOKAKUUTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Ei ole yllätys, että Juha Sipilän hallitus on pitänyt sote-uudistuksen tiukasti näpeissään. Heistä suurin osa on lapsia. Nyt pääasiallinen vaikutelma on, että kyseessä onkin maan toistaiseksi mahtavin yksityistämishanke. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätöksenteon kannalta katsottuna seurantaryhmään osallistumisella ei kuitenkaan ole merkitystä. Emme voi jäädä välinpitämättömiksi
S uomen ja Britannian kaksoiskansalaista Lauri Lovea uhkaa luovutus Yhdysvaltoihin, missä häntä odottavat raskaat syytteet tietomurroista muun muassa armeijan ja keskuspankin servereille. Jani Mäkelä (ps.) pitää Orbania hienona johtajana. Mihin trolleja enää tarvitaan. Yhdysvallat teki vaatimuksen Loven luovuttamisesta vuosi sitten. Tuomioistuimet ottavat tätä ennen kantaa siihen, onko luovutukselle juridisia esteitä. Puolustus valittaa ratkaisusta ylempiin oikeusasteisiin. Hän päättää aikanaan luovutuksesta. – Kun on kyse Suomen ja jonkun toisen maan, esimerkiksi Britannian, kaksoiskansalaisesta, jota koskeva oikeusprosessi on meneillään Britanniassa, jossa tämä henkilö asuu pysyvästi, tämä henkilö on oikeusprosessin edessä Britannian kansalaisena ja Britanniassa pysyvästi asuvana henkilönä. Hän syyttää Demokraatin haastattelussa suomalaisia poliitikkoja ja virkamiehiä pelkuruudesta, koska nämä eivät ole ottaneet kantaa tapaukseen. Hän on suorittanut Suomessa asevelvollisuuden, siviilipalveluksena. Loven kohtalo on sisäministeri Amber Ruddin käsissä. LOKAKUUTA 2016 Em ili e U gg la ” Suomi ei voi puuttua toisessa maassa olevaan oikeusprosessiin. 6 6. P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Teemu Hirvonen: Laura Huhtasaari (ps.) fanittaa Trumpia. Savolainen puhuu siis yleisellä tasolla. Lauri Loven lakitiimissä on mukana suomalainen, Lontoossa asuva ja työskentelevä Eeva Heikkilä. Lovella on todettu Aspergerin syndrooma ja masennus. – Suomi ei voi puuttua toisessa maassa olevaan oikeusprosessiin. Ulkoministeriön konsualiasioiden yksikön päällikkö Juha Savolainen vastasi Demokraatille, ettei hän tai ministeriö voi ottaa kantaa yksittäistapauksiin. Loven äiti on suomalainen opettaja, isä englantilainen vankilapappi. Britanniassa oikeus päätti kolme viikkoa sitten, että Love voidaan luovuttaa Yhdysvaltoihin. 31-vuotias Love asuu pysyvästi Britanniassa. Ei ihan tavallinen tarina Hakkeri Lauri Lovea uhkaa luovutus Yhdysvaltoihin. Love on sanonut, että mieluummin kuolee kuin päätyy vuosiksi amerikkalaiseen vankilaan. Haluan korostaa, että Britannia on oikeusvaltio, ja Suomi ei voi puuttua Britanniassa meneillään olevaan oikeusprosessiin liittyen henkilöön, joka on Britannian oikeuselimen 1 1 1 1 1 1 1. Loven puolustus on puhunut jopa 99 vuoden vankeustuomion mahdollisuudesta, jos Loven tapaus käsitellään amerikkalaisessa oikeusjärjestelmässä. Alemman oikeusasteen mielestä Lovea voidaan hoitaa myös Yhdysvalloissa
Kiistääkö Love kaikki syy tökset. VANHUKSILLE EI RIITÄ 0,4 SuPer järjestää mielenilmauksen hyvän vanhustenhoidon puolesta. Lehtikuva / Jussi Nukari ” Snowdenin ja Laurin tapauksia yhdistää leimaaminen ja väärinymmärrys. Hän kiistää rikollisen elementin täysin. to 6.10. Sen, että olisi epärehellisesti pyrkinyt varastamaan dataa ja väärinkäyttämään sitä rikollisesti tai hankkimaan siitä hyötyä. – Lauri myöntää osan ja kiistää osan. Lisäksi Lovea odottavat syytteet kolmessa eri osavaltiossa. Heikkilä sanoo, että Lauri Loven luovutustapauksen puinti vie noin puoli vuotta, mutta sen politisoituminen voi pidentää käsittelyaikaa. Tapahtumapaikka Kansalaistori. Brittituomarin päätöksen mukaan Love saa Yhdysvalloissa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Heikkilän mukaan luovutussopimus Yhdysvaltain ja Britannian välillä on jo itsessään hyvin kiistanalainen matalan luovutuskynnyksen vuoksi. to 6.10. PARHAAT TIEDONJULKAISIJAT Opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen jakaa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot. Teemu Hirvonen: Laura Huhtasaari (ps.) fanittaa Trumpia. ma 10.10. Hän on viime aikoina antanut ymmärtää, että hänellä eivät ole vapaat kädet, vaan että hänellä on rajoituksia. Onko hän jakanut tietoa eteen päin. ONKO KÖYHDYTTÄMINEN VÄLTTÄMÄTÖNTÄ. Helsingissä Itäväylän iltakoulun istunnossa kysytään, onko köyhdyttäminen välttämätöntä. Mutta se ei pidä paikkaansa. Ei kaikilla rikollisilla ole välttämättä motiivina rikkoa lakia. Tuota pitää soveltaa. Heikkilän mukaan syyte on liian ankara. Viikon tärpit edessä Britannian kansalaisena ja Britanniassa pysyvästi asuvana henkilönä, Savolainen sanoo. Tässä tilanteessa on mielestäni pelkuruutta, että Suomen valtio vetoaa tällaiseen. Mutta yksi (asia) jota Lauri nyt tekee on, että hän avustaa erinäisiä tahoja tietoturvan vahvistamiseksi juuri sen takia, että hän on pystynyt menemään järjestelemiin. Heikkilä kertoo, että puolustus on pyrkinyt olemaan yhteydessä Suomen Lontoon-suurlähetystöön. – Eihän ihmistä, jolla on Aspergerin oireyhtymä, voi tällä tavalla kohdella, Heikkilä arvostelee. – Isänsä ja äitinsä luona. Onko Britannian sisäministeri Ruddilla vapaat kädet päättää asiasta. Rane Aunimo Demokraatti 1 1 1 1. – Jos hän käy oikeudenkäynnit jokaisessa niissä erikseen ja hänet todetaan syyttömäksi, menee hänellä syyttömyytensä todistamiseen noin kymmenen vuotta. Tämäntyyppisillä ihmisillä on yleensä motiivina idealismi. – Snowdenin ja Laurin tapauksia yhdistää leimaaminen ja väärinymmärrys. Britannian entinen sisäministeri, nykyinen pääministeri Therese May esti hakkeri Gary McKin nonin luovutuksen Yhdysvaltoihin vuonna 2012 juuri McKinnonin mielenterveysongelmien ja itsemurhauhan takia. Hän on mennyt sisään eikä ole ottanut esimerkiksi luottokorttitietoja eikä ihmisten sosiaaliturvatunnuksia. Onko tietoa välittynyt hakke roinnin seurauksena jollekin kol mannelle osapuolelle. Heikkilän mukaan Suomen pitäisi tunnustaa tapauksen erityisluonne. – Kyllä, korkean tason esitystä Suomelta Englannille, että Lauri siirrettäisiin Suomeen ja luovutusoikeudenkäynti tapahtuisi Suomessa. – Lisäksi Laurillahan on tunnetusti vakavia mielenterveydellisiä ongelmia. Sen ainakin olen maalaisjärjellä ja perusasianajajana ymmärtänyt, ettei Lauri ole väärinkäyttänyt tietoa. Mihin trolleja enää tarvitaan. Eeva Heikkilä, toivoisitteko poliittisen tason, Suomen halli tuksen väliintuloa. Heikkilä sanoo, että Loven luovutusoikeudenkäynti on korkean profiilin tapaus Britanniassa. 7 6. Tiedonjulkistamisen valtionpalkintoja on myönnetty vuodesta 1968 alkaen. Lauri tekee todennäköisesti henkilökohtaisen konkurssin. Sinä aikana hänelle ei myönnetä takuita eli hän on sen ajan vankilassa. Jani Mäkelä (ps.) pitää Orbania hienona johtajana. Niissähän on selkeitä tietoturva-aukkoja. Mitä Lauri Love tekee nyt, ja missä hän asuu. Heikkilä sanoo, että ministeriön vastaus Suomen oikeudettomuudesta puuttua toisen maan oikeusprosessiin on sinänsä oikea, mutta kysymystä tulisi lähestyä tapauskohtaisesti. Vastaanottoa hän kuvailee varovaiseksi. LOKAKUUTA 2016 Lauri Lovea uhkaa lähes sadan vuoden vankeustuomio, jos hänet luovutettaisiin Yhdysvaltoihin. Oikeuden päätöstä hän kutsuu oikeudellisesti ”järkyttävän huonoksi”. Yksi vaihtoehto on, että Lauri voitaisiin siirtää Suomeen ja luovutusoikeudenkäynnin voisi käydä Suomessa. Tuo tekstin taso, mitä konsulitasolta tulee, on oppikirjamateriaalia. Tai ainakin, ettei Suomi hyväksy, että Suomen kansalainen tällaisessa tilanteessa luovutetaan Amerikkaan. Keskustelua virittävät Ilkka Taipale ja Esa Suominen Herttoniemen Säätiön kokoussalissa. – Olisimme tietenkin toivoneet, että Suomi olisi ollut asiassa paljon voimakkaammin liikkeellä, esimerkiksi osallistunut oikeudelliseen prosessiin ja esittänyt, että Suomi ei toivo, että Love luovutetaan Yhdysvaltoihin. Loven tukena on muun myös NSA:n salaisuuksista medialle kertonutta sananvapaustaistelija Ed ward Snowdenia tukenut Courage Foundation -säätiö. – Tavallaan. Mutta sellaista toivetta ei Suomen valtio ole tehnyt. Järjestö vastustaa hallituksen päätöstä laskea vanhustenhoidon vähimmäismitoitus 0,4 hoitajan tasolle. – Lauri on Suomen kansalainen, ihminen, jonka toiminnassa ei ole tiettyä vaadittavaa rikollisuutta, ja jolla on Aspergerin oireyhtymä. Puolustuksen mukaan kyse ei kuitenkaan ole tästä. Oikeudenkäynnit maksavat hunajaa Amerikassa. Heidän motiivinsa ymmärretään täysin väärin. – Nämä ovat hirveän teknisiä kysymyksiä. – En osaa sanoa. Tuo on se taso, josta lähdetään liikkeelle, silloin kun ihmiset esimerkiksi opiskelevat oikeustieteitä. Hän on mukana Hacker House -projektissa eli yhteisössä, joka auttaa tietoturva-aukkojen löytämisessa. He haluavat läpinäkyvyyttä ja edistää avoimuutta
8 6. Alueen kuntien – Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten – ja asukkaiden puoluerajat ylittäneellä yhteisellä mielipiteellä ei tässä ollut mitään arvoa. – Vapaita tulisi voida käyttää yksittäisinä päivinä, puolipäiväisesti tai pidempiaikaisena vapaana perheen elämäntilanteen mukaan. Keskusta haluaa oman yhden koon maakuntamallinsa myös pääkaupunkiseudulle, vaikka se on poikkeuksellinen alue muuhun maahan verrattuna. Järjestön mielestä vanhempainvapaiden kustannukset tulisi jakaa kaikkien työnantajien kesken joko veropohjaisella mallilla tai perustamalla vanhemmuuskassa. Mallissa molemmille vanhemmille on kiintiöity 6 kuukautta vanhempainvapaata ja kolmas kuuden kuukauden jakso on vapaasti vanhempien kesken jaettava. Viimeinen 6 kuukautta tulisi olla jaettavissa myös muille kuin lapsen vanhemmille heidän niin halutessaan. Hallitus piiloutuu ratkaisussaan perustuslain taakse. Kumma, että tässä asiassa pelataan perustuslakikortilla, kun soten aikaisemmassa valmistelussa laki on hallitukselle ollut vain hidaste. Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi sanoo, että nyt olisi äärimmäisen tärkeää tarttua vanhempainvapaauudistukseen, jolla uudistettaisiin nykyjärjestelmää joustavammaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Pelko on tyhmyyden alku Kari Hulkko Demarinuoret haluavat uudistaa vanhempainvapaajärjestelmän joustavammaksi ja tasa-arvoisemmaksi.. Vaarana on, että keskustan valtapolitiikka hyydyttää koko Suomen veturina toimivan pääkaupunkiseudun kasvun – ja aiheuttaa tavoiteltujen säästöjen asemesta uusia kuluja. Erillisratkaisulle ei sen mukaan ole sote-palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden takia riittäviä perusteita. Sitä ennen kannatamme nykyisen joustavan hoitorahan säilyttämistä. Edellä mainittu kaupankäynti aiheuttaa järjettömyyksiä. Kokoomus, pääkaupunkiseudun vahva puolue, on hallituksessa mukisematta tyrmäämässä pääkaupunkiseudun yhteisen esityksen sosiaalija terveyspalvelujen erillisratkaisuksi. Demarinuorten mukaan nuoren naisen palkkaaminen on työnantajalle yhä riski, koska vanhemmuuden kustannukset lankeavat maksettavaksi äitien työnantajille. Kokoomuksen hallituskauden päätavoite on sote-palveluiden avaaminen kilpailulle ja keskustalla puolestaan maakuntamalli. HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Kokoomus ja keskusta ovat hallituksessa toistensa panttivankeja Demarinuoret remontoisi vanhempainvapaajärjestelmän Demarinuoret vaatii, että Suomessa valmistellaan vanhempainvapaauudistus 6 + 6 + 6 -mallin pohjalta. Hallituksen esittämä 2500 euron kertakorvaus äitiyslomalle jäävän naisen työnantajalle on järjestön mukaan riittämätön, eikä ratkaise itse ongelmaa. Puolueet tukevat osin vastentahtoisestikin hallituskumppaninsa päähanketta turvatakseen tuen omalle tavoitteelleen. Demarinuorten tavoitteena on siirtyä tulevaisuudessa yleisturvaan, jolla voidaan myös tukea toisen vanhemman osa-aikaista työntekoa siihen asti, kun lapsi täyttää 3 vuotta. LOKAKUUTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA KOKOOMUS JA KESKUSTA ovat hallituksessa toistensa panttivankeja
Hallitus esittää talousarvioesityksessään rintamalisään 0,85% leikkausta ensi vuodelle, eikä siihen ole luvassa indeksikorotuksia tällä hallituskaudella. Unkarilaisilta kysyttiin, haluavatko he, että ”Euroopan unioni määrää ulkomaalaisia siirrettävän Unkariin ilman maan parlamentin hyväksyntää”. LUKIJOILTA EI HERUNUT YMMÄRRYSTÄ LEIKKAUKSELLE. LOKAKUUTA 2016 EK aloittaa yt-neuvottelut Elinkeinoelämän keskusliitto aloittaa yt-neuvottelut 30 henkilön vähentämiseksi. Lyhyellä aikavälillä kulutusta painaa palkkojen nousun hidastuminen, joka johtuu inflaatiosta ja kilpailukykysopimuksesta.. IMF:n mukaan talouskasvua ylläpitävät lähinnä yksityinen kulutus ja investoinnit. Järjestön mukaan vastaavaa ei ole ennen koettu. Viron presidentin kausi on viisivuotinen. Sairaaloista on tullut osa sotatannerta Sairaaloihin kohdistuvien iskujen määrä sota-alueilla kasvaa, kertoo avustusjärjestö Lääkärit ilman rajoja. Leikkauksella tavoitellaan 200 000 euron säästöä ensi vuodelle. EK kertoo, että sen työmarkkinarooli muuttuu ja työnjakoa jäsenliittojen kanssa on uudistettu. Työllisyystyöryhmän raportti erimielinen Hallituksen yksipuolinen leikkaus työttömyysturvaan olisi kilpailukykysopimuksen vastaista, sanoo palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Tällä kertaa Kaljulaid oli ainoa ehdokas. Hallitus arvioi raportin lopputulosta keskiviikkona. – Leikkausten sijaan nyt tulisi parantaa veteraaniemme ja heidän puolisoidensa kuntoutukseen pääsyä. 9 6. Maan hallitus oli edellyttänyt järjestöiltä yhteistä esitystä, joka lisää työllisyyttä vähintään 10 000 työllisellä. ” Tuija Salminen ”Törkeää, että oman maamme kansalaisia ja sen aikanaan itsenäisenä valtiona pysymiseksi taistelleita kohdellaan näin epäkiitollisesti. Työllisyystyöryhmän raportti valmistui erimielisenä, sillä työmarkkinajärjestöt eivät päässeet työllistämiskeinoista yksimielisyyteen. Buk – vuotamista ja pimittämistä Hollannin ulkoministeri Bert Koenders on pahoitellut sitä, että Hollannista on vuodettu salaisia tietoja Suomen osuudesta malesialaiskoneen alas ampumista koskevassa rikostutkinnassa. Kansanäänestyksessä hyväksytty sopimus olisi lopettanut yli 50 vuotta kestäneen sisällissodan. Heinäluoma tyrmää veteraanileikkaukset SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on huolissaan hallituksen suunnitelmista leikata sotaveteraanien eläkkeitä. Myös Gerrit Thiry Hollannin syyttäjänvirastos viesti, että hän ei ole arvostellut Suomen hallitusta tietojen pimittämisestä. Viimeisten tietojen mukaan 50,23 prosenttia äänestäneistä on hylännyt rauhansopimuksen ja 49,76 prosenttia on ollut sen hyväksymisen kannalla. SDP on esittänyt talousarvioaloitteessaan lisäystä veteraanien kuntoutustoimintaan, Heinäluoma sanoo. Orban teki ulkopolitiikasta sisäpolitiikkaa – ja hävisi Unkarin kansanäänestyksessä noin 98 prosenttia äänestäjistä tyrmäsi EU:n asettamat turvapaikanhakijakiintiöt, mutta heikon äänestysaktiivisuuden (alle 50 prosenttia) takia tulos oli Unkarin lainsäädännön mukaan laillisesti pätemätön. ”Jatkuvien eläkeleikkausten ja jäädytysten seurauksena vanhuksemme on työnnetty toisen luokan kansalaisiksi joista liian moni elää nyt syvässä köyhyydessä perunankuoria syöden. Järjestön mukaan viimeisten 12 kuukauden aikana sen sairaaloja vastaan on hyökätty liki 80 kertaa Syyriassa ja Jemenissä. Thiry sanoi aiemmin, että Suomi ei ole antanut Hollannille lupaa jakaa Suomessa tehdyn ohjuskokeen tuloksia kansainväliselle rikostutkintaryhmälle. Presidentinvaalit jouduttiin kertaalleen aloittamaan alusta, koska edelliset äänestykset parlamentissa ja valitsijakokouksessa eivät tuottaneet tulosta. – Syyriassa iskut sairaaloita ja ambulansseja vastaan ovat systemaattisia, sanoi järjestön johtaja Meinie Nicolai. Viron ensimmäisen naispresidentin puolesta äänesti 81 kansanedustajaa 101:stä. Kaljulaid,46, on toiminut aiemmin muun muassa Viron pääministerin talouspoliittisena neuvonantajana ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä. Viro sai ensimmäisen naispresidentin Virossa parlamentti valitsi maan uudeksi presidentiksi Kersti Kaljulaidin. Tulosta pidettiin laajasti isona kolauksena maan pääministerille Viktor Orbanille. Merkittävä syy yt-neuvotteluille on muun muassa Metsäteollisuuden ero EK:sta. Kukaan täyspäinen ei moista päätöstä voi hyväksyä.” Tiina Arlin Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO SDP:N KANSANEDUSTAJA EERO HEINÄLUOMA ÄLÄHTI VIIKONLOPPUNA HALLITUKSEN SUUNNITELMISTA LEIKATA SOTAVETERAANIEN ELÄKKEITÄ ITSENÄISYYDEN JUHLAVUONNA 2017. Ne koskevat kaikkia toimintoja. Saavutettu mielipaha ja sen kautta menetykset ovat paljon suurempi meno kuin nyt kaavailtu säästö.” Heikki Kärnä ”Pienten eläkkeiden leikkaaminen antaa hallituksen moraalista hyvin erikoisen kuvan, suorastaan arvostuksen puutetta.” Vilho Kinnunen ”Muistatteko sitä aikaa, kun porvarit syyttivät jatkuvasti vasemmistopuolueita veteraanien ”unohtamisesta”?” Oili Apell ”Sotaveteraaneilta leikkaamien on vihoviimeinen toimenpide. Kolumbia hylkäsi rauhansopimuksen Kolumbialaiset hylkäsivät yllättäen ja vastoin mielipidekyselyjä niukalla enemmistöllä Farc-sissien kanssa neuvotellun rauhansopimuksen. Käytännössä äänestyskysymys ei olisi voinut tuottaa toisenlaista tulosta. Arvion mukaan pitkällä aikavälillä päästään noin puoleentoista prosenttiin. IMF arvioi Suomen talouskasvun kiihtyvän Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi Suomen talouskasvun kiihtyvän tänä vuonna 0,9 prosenttiin ja ensi vuonna 1,1 prosenttiin
– Uusi ilmiö on, että normaalilla palkkatulolla elävä perhe ei enää pysty hankkimaan Helsingin kantakaupungin alueelta asuntoa, tai he joutuvat pistämään 50–60 prosenttia tuloista asumiseen, pohtii ympäristöministeriön erityisasiantuntija Peter Fredriksson. Loikkasen mukaan kasvukeskukset ja etenkin pääkaupunkiseutu synnyttävät jatkuvasti uutta taloudellista toimintaa, joissa on korkea tuottavuus. – Asuntojen hintojen tasoa ja muutoksia eri paikkakunnilla eivät selitä rakentamisen kustannukset, vaan asuntojen kysynnän ja tarjonnan suhde ja sen muutokset, jotka heijastuvat maapohjan hintaan eri sijainneissa, sanoo Heikki A. Nyt asumisen hintataso on monien ulottumattomissa. – Jos asuntojen hinnat eivät jousta, ihmisten täytyy joustaa matkustamisen suhteen. Se puolestaan tarkoittaa, että hintataso jatkaa kasvamistaan. Kasvukeskuksien vetovoima perustuu siihen, että niille syntyy uusia työpaikkoja. Helsingin yliopiston kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Heikki A. Maan hinta avainasemassa Asuntojen hinta koostuu talon ja infrastruktuurin rakentamisesta sekä maapohjasta. Luvut perustuvat asuntojen keskihintoihin tänä vuonna. LOKAKUUTA 2016 Asumisen kalleus koettelee lähes kaikkia ” Kun katsoo asuntorakentajien voittoja, niin onhan se tuloksekasta bisnestä. – Edellisellä sopimuskaudella vuosina 2012–2015 tehtiin parempaa tulosta kuin viime vuosikymmeninä ja rakennettiin keskimäärin 11 300 asuntoa vuodessa”, Fredriksson kertoo. Pori, 66,4 m2 Keskihinta: 1 596 €/ m2 Mitä 100 000 : lla euro lla saa?. Valtio tekee kuntien kanssa neljän vuoden välein MAL-sopimuksia, joissa määritellään muun muassa asuntojen rakentamiselle tavoitteet. ”Se on merkittävä saavutus, mutta tavoitteesta, joka oli 12 500 vuositasolla, jäätiin jälleen kerran jälkeen.” Vaikka yritys on ollut hyvä, niukkuus asuntojen suhteen on kasvanut entisestään. P ääkaupunkiseudulla asumisen hinta on kiivennyt jo kipurajan yli. Vaikka työpaikkakehitys olisi heikkoa, kasvukeskuksissa kuolevien työpaikkojen tilalle syntyy aina joitain uusia mahdollisuuksia. Maan hinta kasvaa kaupunkialueiden vetovoiman synnyttämän asuntokysynnän myötä. Kysyntää on vieläkin enemmän kuin tarjontaa. Kyse on hintojen muodostumisen perusmekaniikasta eli kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Tulijoita on sen sijaan ollut valtavia määriä. Helsingissä asuntojen lisätarjonta on ollut hyvin niukkaa viimeisinä vuosikymmeninä. – Keskeisin syy tähän on rahoitus, jota euroalueella pusketaan markki100 000 eurolla asuinneliöitä saa eri määrän eri puolella Suomea. Asumisen hintataso on kasvanut koko ajan suhteessa muuhun maahan. Niiden hintataso vastaa enemmän ihmisten käytettävissä olevia tuloja, Fredriksson sanoo. Osa on ratkaissut asian niin, että käy pääkaupunkiseudulla töissä lähikaupungeista, kuten Riihimäeltä tai Keravalta. Ennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä Helsingin seudun väkiluku kasvaa melkein puolella miljoonalla. Myös huonoina aikoina pääkaupunkiseutu vetää. – Rakennuskustannusten nousu on ollut vuosikymmenien ajan mitätöntä suhteessa kaupunkialueiden ja erityisesti pääkaupunkiseudun asuntojen ja muiden kiinteistöjen hintakehitykseen.” Jos siis Helsingin keskustaan, pikkukaupunkiin ja maaseudulle rakennetaan samanlaiset talot, rakennuskustannuksissa ei periaatteessa ole suurtakaan eroa, mutta asuntojen hinnoissa voi olla huikeat erot. Helsingin seudulle on viimeisten neljän vuosikymmenen aikana muuttanut noin 300 000 ihmistä. 10 6. Helsingin seudun kunnat ovat rakentaneet kiihtyvässä tahdissa viime vuosina, mutta ne ovat silti jääneet tavoitteistaan jälkeen. Maan ja asuntojen hinnannousua on sitä enemmän mitä heikommin asuntotarjonta pystyy seuraamaan muutoksia. – Esimerkiksi Turussa ja Tampereella on vielä mahdollisuus saada järkevän hintaisia asuntoja. Suomessa maaseutu tyhjenee, ja väki siirtyy kohti kasvukeskuksia. Loikkanen. Asuntoja ei ole rakennettu riittävästi. Toki on huomioitava, että yksiö on neliöhinnaltaan selvästi kalliimpi kuin useampihuoneiset asunnot. – Korkeiden asumiskustannuksien vuoksi monet joutuvat käyttämään päivittäisiin työmatkoihin enemmän aikaa, Fredriksson sanoo. Tarjonta laahaa perässä Asumisen korkeat hinnat syntyvät, kun asuntoja on vähemmän tarjolla kuin niitä haluavia ihmisiä. Toisin kuin 1990-luvun laman aika na, nyt asuntokysyntä ja asuntojen hinnat eivät ole kaupunkialueilla romahtaneet, vaikka talouskasvu on ollut vuosikausia heikkoa ja työttömyys kasvanut. Ja alue kasvaa entisestään
11 6. Ku vit us Tim o Sp arf. LOKAKUUTA 2016 Mänttä, 142,2 m2 Keskihinta: 703 €/ m2 Helsinki, 22,1 m2 Keskihinta: 4 526 €/ m2 Jyväskylä, 47,9 m2 Keskihinta: 2 088 €/ m2 100 000 : lla euro lla saa
Paikalliset ratkaisut riittävät Asuntopulan ja korkeiden asumiskustannuksien vuoksi tarvitaan lisää asuntoja. – Ennen 1990-lukua Suomessa ei ollut edes kiinteistöveroa, joka olisi rokottanut maakomponenttia julkisen sektorin verotuloiksi. Tehoton kaupunkirakenne Loikkasen mukaan viime vuosikymmenien aikana Helsinkiä on ra” Helsingin kasvusta suuri osa on tapahtunut naapurikunnissa. Helsingin seudun hajautumiskehitystä voidaan ehkäistä yksinkertaisesti niin, että panostetaan kantakaupungin ja alakeskusten kasvattamiseen. Loikkasen mukaan hajautunut kaupunkirakenne nostaa asuntojen ja muiden kiinteistöjen hintaa kaikilla etäisyyksillä pääkeskuksesta. – Anglosaksisissa maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, kunnallisverotus on iät ajat ollut pelkkää kiinteistöverotusta, jonka avulla myös maapohjan osuutta verotetaan huomattavasti enemmän kuin Suomessa, Loikkanen sanoo. Suomessa maanomistajat pääsevät vähemmällä, kun kunnallinen tuloverotus on keskeinen veromuoto ja kiinteistöverotus lievää. Lisäksi kokonaisuuden tehokkuuden ja tuottavuuden vuoksi kaupunkisuunnittelussa olisi järkevä huomioida, että hajaantumiskehitys ei pääsisi kasvamaan. Asunnontuotannon määrä on kaupungin käsissä. Voittoja ilman ansioita Kun hinnat nousevat, on luonnollista, että joku kääräisee voitot itselleen. – Kun asuntonsa jo hankkineet omistusasujat ovat enemmistönä äänestäjäkunnassa, on vaikea saada kannatusta toimille, jotka toteutuessaan alentaisivat heidän omaisuutensa arvoa, vaikka samalla tuloverotusta voitaisiin keventää, Loikkanen pohtii. Helsingin seudulla on tällä hetkellä noin 4 000–5 000 asunnotonta, eli pääosa Suomen 7 000 asunnottomasta. Hänen mielestään Suomen kiinteistöverossa pitäisi huomioida tontti entistä tehokkaammin. Reuna-alueet ovat kasvaneet kuin pullataikina. Pääkaupunkiseudulla tarvitaan kuitenkin laajalla skaalalla eri tuloluokkien työntekijöitä, ei ainoastaan niitä, joilla on varaa asua alueella. Tämä on politiikan tahtoasia. Ja asumisen hinnannoususta hyötyvät maanomistajien lisäksi myös suuret asuntorakentajat. – Tiivistämistä ja täydentämistä on lopultakin meneillään, ja vaatii määrätietoisuutta, jotta linja jatkuu, Loikkanen sanoo. Hänen mukaansa olisi mahdollista rakentaa Helsinkiä tiheämmäksi ja samalla säilyttää vihreiden kaupunkialueiden määrä. Vuositason tuotot ovat jopa 15–20 prosentin luokkaan, kun usein keskivertobisnes tekee 6–10 prosentin voittoja, ympäristöministeriön Fredriksson sanoo. – Siellä ajatellaan, että maapohjan arvonlisä on suurelta osalta ansaitsematonta tuloa sen omistajille, ja niinpä sitä verotetaan ja saadaan samalla rahoitusta koviin, kuten liikenneverkostot ja pehmeisiin, kuten koulutus, infrastruktuuri-investointeihin. Loikkasen mukaan asuntotarjontaan liittyvät kysymykset ovat paikallisia ongelmia ja kansallisesti ratkaistavissa. Kelan mukaan viime vuonna tukia maksettiin 1,7 miljardia euroa, joka on 14 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna. ” Jos kasvukeskuksilla ei ole tarjota kohtuuhintaisia asuntoja, jäävät niihin syntyvät työpaikat täyttämättä.. Loikkasen mielestä myönteistä kehitystä on ollut se, että Helsingin kaupunkisuunnittelussa on muutettu suuntaa ja esimerkiksi satama-alueet on otettu muuhun käyttöön. Niukkuuden aste riippuu myös kaupunkialueen rakenteesta, johon vaikutetaan kaavoituksella. Lisäksi Helsingin kohdalla maantieteelliset faktat eli merenrantasijainti lisää niukkuutta, ja nostaa siten hintatasoa ylöspäin. – Kun katsoo yrityksien voittoja, onhan se tuloksekasta bisnestä. Silloin pitää täydentää, tiivistää ja muuttaa rakennusten käyttötarkoituksia ja rakentaa myös ylöspäin. Melkein kaikki kärsivät Kovista hinnoista hyötyviä on edellä mainittujen lisäksi hyvin vähän. Suomi on ollut täydellinen takapajula näiden asioiden ymmärtämisessä, Loikkanen sanoo. Ratkaisu olisi siinä mielessä perusteltu, että nimenomaan maanomistajat hyötyvät kaupunkialueen kehittämisestä, koska se nostaa maa-alueen arvoa. Helsingin tekee erityiseksi vielä sen keskustan sijainti niemellä. 12 6. Korkeiden vuokrien takia asumistukimenot ovat kasvaneet rivakasti seitsemän vuotta peräkkäin. – Suomessa tuloverotus on korkea, kun sitä verrataan moniin muihin maihin. LOKAKUUTA 2016 noille alhaisin koroin, ja tämä ylläpitää nykytilanteessa korkeaa hintatasoa kaupunkialueella, Loikkanen sanoo. – Ilmiselvästi palvelusektori pystyisi palkkaamaan enemmän väkeä kuin mitä tällä hetkellä tapahtuu, ympäristöministeriön Fredriksson sanoo. Kaupungistumisprosessi luo siis lisäarvoa tonteille. – Kaikkein eniten tilanteesta kärsivät asunnottomat. Asunnottomien määrä on pysynyt sitkeästi korkeana, vaikka kuntien ja järjestöjen kanssa on järjestetty hyviä ohjelmia asian parantamiseksi, Fredriksson sanoo. – Sen lisäksi, että kaupungilla on kaavoitusmonopoli, Helsinki omistaa yli puolet kaupunkinsa alueella olevasta maasta, Loikkanen sanoo. – Asiat riippuvat hyvin pitkälti vain meistä itsestämme. Eikä voi vedota siihen, että maailma on meidät pakottanut tähän, Loikkanen toteaa. Talous on takkuillut vuositolkulla, ja tilannetta on huonontanut niin sanottu kohtaanto-ongelma. Helsinki ei voi laajeta kaikkiin suuntiin toisin kuin esimerkiksi Pariisi. Jos asuntojen hintakehitys jatkaa voimakkaalla kasvu-uralla, tilanne huononee entisestään. – Näissä ei tarvitse käydä EU:lta kysymässä mitään. – Kaupunkialueen parhaat sijainnit asumiselle ja yritystoiminnalle ovat niukkoja, Loikkanen selittää. Kun sopivissa paikoissa käytetään korkeampia rakennuksia, voidaan tiheyttä kasvattaa ja samalla jopa lisätä vihreitä kaupunkialueita. Karkeasti yleistäen syrjäseuduilla on paljon työttömiä ja kasvukeskuksiin syntyy uusia työpaikkoja. Loikkanen nostaa esiin kysymyksen, onko kaupungissa sijaitsevan tontin arvonnousu ansaittua vai ansaitsematonta tuloa, kun merkittävä osa sen taustalla olevista tekijöistä johtuu julkisen sektorin panostuksista infrastruktuuriin. Muutos tarkoittaisi käytännössä sitä, että maanomistajat maksaisivat aikaisempaa suuremman siivun kaupungin toiminnan rahoittamisesta ja palkansaajien verotaakkaa voitaisiin keventää. – Jos hyvissä sijainneissa on paljon käyttämätöntä rakentamispotentiaalia ja sen käyttöönotto, täydennysrakentaminen ja käyttötarkoitusten muuttaminen estetään, niin rakentaminen painottuu kasvavassa määrin yhä kauemmas reunoille. Tämä asetelma nostaa osaltaan kaupunkialueilla asuntojen hintatasoa. Ne joutuvat maksamaan avainryhmien ihmisille enemmän palkkaa asumiskustannuksien vuoksi. – Jos meillä on maa-alue, johon on aikaisemmin rakennettu tyypillisesti neljä nelikerroksista taloa, niin siihen voitaisiin rakentaa kaksi kahdeksankerroksista ja jättää toinen puoli haluttaessa puistoalueeksi, Loikkanen selittää. Useimmat osapuolet kärsivät syntyneestä tilanteesta. Ongelma on merkittävä etenkin matalapalkka-aloilla, mutta tällä hetkellä esimerkiksi jo opettajatkin ovat valittaneet, ettei heillä ole varaa asua niillä alueilla, joissa tekevät työtään. Asuntopulasta ja siitä seuranneesta asuntojen hinnannoususta hyötyvät eniten maanomistajat, joita ovat myös asuntonsa hankkineet omistusasujat. Yksi selitys on se, että kun muualla paikallisverotus on kiinteistöverotusta, paine tuloverotukseen pienenee. Etenkin Helsingin kohdalla ratkaisun avaimet ovat kuntapäättäjillä. Miten tällaisiin tavoitteisiin voitaisiin päästä. Asetelmaan liittyy kuitenkin poliittinen ongelma. Jos kasvukeskuksilla ei ole tarjota kohtuuhintaisia asuntoja, työpaikat jäävät täyttämättä. Koska tulotaso ei ole kasvanut samaa vauhtia vuokrien kanssa, hieman kärjistäen voi päätellä, että asumistukien kasvu menee suoraan vuokranantajien taskuun. – Juuri näin on käynyt Helsingin seudulla, hän toteaa. Kyse on siitä, että tarjolla olevat työpaikat ja työtä hakevat ihmiset eivät kohtaa. – Tätä kautta myös työnantajat kärsivät tilanteesta. Tässä mielessä tontin arvon kehittyminen on ikään kuin sijoitus, jonka arvo on alkanut kasvaa, mutta varsinaisen työn ovat tehneet toiset tahot kuin omistaja
” Kun hinnat nousevat, on luonnollista, että joku kääräisee voitot itselleen.. Nyt näyttää siltä, että on ajauduttu suureen pienkaupunkiin. Kantakaupunkikaan ei ole kasvanut. Lähistön kuntakeskuksista ei ole kasvanut aidosti kaupunkimaisia ympäristöjä, vaan pikemminkin ne ovat muuttuneet lähiömäisiksi keskittymiksi. – Keskustan kova hintataso heijastuu myös reuna-alueille, koska asuntorakentamiseen tarvittavat tontit on kilpailtava pois muusta maankäytöstä, Loikkanen sanoo. 13 6. – Helsingin seudun olisi pitänyt miettiä tarkemmin, halutaanko sen olevan alueeltaan pieni suurkaupunki vai suuri pienkaupunki. Hajalleen levittäytynyttä kaupunkia on vaikea saada tehokkaasti toimivaksi. – Tämä on ongelma etenkin palvelusektorille, Loikkanen pohtii. – Vaikutus näkyy muun muassa ravintoloissa ja erilaisissa huvittelupaikoissa, Loikkanen selittää. – Tuloksena on se, että yksityisauton käyttö kulkuvälineenä tulee merkittäväksi. Vaikka muuttoliike Helsingin seudulle on ollut hyvin voimakasta, kantakaupungin alueella asukasmäärä ei ole juurikaan kasvanut. Myös työpaikkojen määrä on pysynyt melko samana. LOKAKUUTA 2016 kennettu liian pirstaleiseksi. Hajautuneisuus synnyttää kilpailukykyongelmia kuluttajille suunnatuissa palveluissa. Reuna-alueet ovat kasvaneet kuin pullataikina. 7 005 €/m2 1 m 1 m Vaikka lähialueiden väkimäärä on kasvanut, Helsingin seutu on säilynyt yhden keskuksen kokonaisuutena. Mikko Huotari Demokraatti Helsinki, Kaivopuisto 14,3 m2 Keskihinta: ” Asuntotarjontaan liittyvät kysymykset ovat paikallisia ongelmia. Keskusta-alueiden lisäksi kantakaupunkiin lasketaan kuuluvaksi vielä Töölön, Pasilan ja Kalasataman pohjoispuolella olevia alueita, joten se on pinta-alaltaan suuri kokonaisuus – Helsingin seutu on kasvanut kantakaupungin ulkopuolella, Loikkanen sanoo. Suuri osa kasvusta on tapahtunut naapurikunnissa. Esimerkiksi joukkoliikenneinvestointeja on vaikea saada kannattaviksi, kun väki asuu liian laajalla alueella. Loikkasen mielestä Helsingin seudulla on tehty vääriä valintoja alueen kehittämisen suhteen. Kaupunkiseutu on levinnyt, eikä missään ole riittäviä väestökeskittymiä. Asumisen hintatason lisäksi myös muu hintataso kasvaa korkeaksi. Jos keskustassakin väestön tiheys on matala, se johtaa palvelujen alhaiseen käyttöasteeseen. Tämä on politiikan tahtoasia
Pietarissa vain 16 prosenttia vaivautui uurnille. Tämä hyödytti Yhtenäistä Venäjää. Tällainen tulos heittää pitkän varjon vaalien ylle. Koska ennen PSOE:n kokousta ei tapahdu mitään, poliitikoille jää sen jälkeen vain viikko aikaa umpisolmun avaamiseen. Europarlamentin valtuuskunta vieraili maassa viime viikolla. Demari-internationaaliin kuuluva Oikeudenmukainen Venäjä sai armon jatkaa duumassa. Ainakaan valtapuolueen puheenjohtajan, pääministeri Dmitri Medvedevin housut eivät kastuneet, kuten galluppien perusteella hiukan epäilin. Vain joillakin takamailla puoluepamput olivat yrittäneet pyörittää karusellia ja pelata muita entisen maailman pelejä. Sergei Mironovin puoluetta on sanottu Kremlin luomukseksi, jota se jossain määrin onkin. Äärioikeistolainen Vladimir Zhirinovskin puolue sai vaaleissa niin sanotun torjuntavoiANTTI VUORENRINNE Maailma tänään ton – eli hävisi vähiten. Jammeh pidätytti opposition tärkeimmän puolueen UDP:n (United Democratic Party) johdon jo huhtikuussa sen jälkeen, kun puolue organisoi maanlaajuisia mielenosoituksia vaatiakseen tutkintaa vankilassa kuolleen Solo Sandengin tapauksesta. Sitä ennen hän puuhaili ikioman oikeistopuolueprojektinsa kimpussa. 14 6. Sitä ennen äänestysaktiivisuudelle pitäisi tehdä jotakin, jotta tulos olisi uskottava. Mutta toisin kävi. Yhtenäinen Venäjä sai vaaleissa 54,2 prosenttia äänistä. Espanjan systeemin mukaan epäonnistuneen valintaprosessin jälkeen on kaksi kuukautta aikaa uuteen yritykseen, ennenkuin uusintavaalit määrätään. Venäjän duuman vaalien jälkeen voisi melkein piruilla, että noinkohan. Presidentti Jammeh on ollut vallassa vuodesta 1994, jolloin hän toteutti verettömän sotilasvallankaappauksen. u u u Dmitri Medevedevin ura puoluejohtajana sujui siis vähän liiankin hyvin. Galluppien perusteella vaikutti siltä, että Yhtenäinen Venäjä häviää ja kannatus lähenee 40 prosentin haamurajaa. Etyjin valtuuskunta vieraili maassa viikonvaihteessa. Sisäpoliittinen tilanne on ollut jo pitkään akuutisti tulehtunut. Varsinkaan suurissa kaupungeissa kansalaiset eivät uskoneet voivansa vaikuttaa äänestämällä. Syyskuussa parlamentin pääministeriäänestyksessä porvarien ehdokas, istuva pääministeri Mariano Rajoy ei saanut riittävää kannatusta. On muuten mielenkiintoista, että sekä gallupeissa että ovensuukyselyissä puo lueen ääniosuus oli kymmenen pinnaa pienempi. lokakuuta. Nykyiset eurooppalaiset vassaripuolueet ovat Tsjuganoviin verrattuna aivan eri planeetalta. Toisaalta puolueesta on löytynyt myös aitoa oppositiohenkeä. Nyt odotetaan, mitä sosialistipuolueen (PSOE) kokous päättää 23. Tällaisessa tuloksessa olisi kenellä hyvänsä eurooppalaisella demarijohtajalla selittämistä. Puolet paikoista valittiin nyt alueellisista yhden edustajan vaalipiireistä. Espanja odottaa, kunnes Sanchezin asema selviää Espanjan poliittinen takalukko ei auennut pari viikkoa sitten pidetyissä aluevaaleissa. £ enää ole Neuvostoliittoa eikä kotiryssiä. Puoluejohtaja Pedro Sanchez päätyi vaalitappioiden jälkeen asettamaan asemansa toverituomioistuimen käsiin. Mutta mitä tehdä. Populismi siis kiehtoo venäläisiäkin. Venäjän hallitsevalle eliitille tämä olisi ollut lähes katastrofi. Mutta mitä tehdä. Vaalijärjestelmääkin oli rukattu. Puolue saikin 90 prosenttia aluepaikoista itselleen. Gambiassa pidetään presidentinvaalit joulukuussa. Nätti puhallus. Yhtenäisen Venäjän lisäksi duumaan pääsivät samat puolueet kuin aikaisemminkin, tosin enemmän tai vähemmän kutistuneina. Makedoniaan taas uusi vaalipäivä Makedonian jo kahdesti siirretyt vaalit pidetään uusimman tiedon mukaan joulukuussa. LOKAKUUTA 2016 Gambia: Poliittinen sorto kiihtyy vaalien alla Kovista otteistaan tunnettu Gambian presidentti Yahua Jammeh on kiihdyttänyt kampanjaansa maan poliittista oppositiota vastaan kansainvälisestä painostuksesta huolimatta. u u u Venäjän poliittinen eliitti oli valmistautunut duumanvaaleihin huolellisesti. Mutta – iso maa, iso hajonta. Mitähän duuman vaaleista voisi sitten sanoa. Kaiken kaikkiaan Yhtenäinen Venäjä sai duumaan 343 paikkaa, mikä on puolueen kaikkien aikojen ennätys. Puolue menetti viisi miljoonaa äänestäjää. Kun Kominternkin on lopetettu, Venäjän kommunisteilla ei ole juurikaan tovereita muualla. Mepit vaativat muun muassa oppositiopoliitikkojen välitöntä vapauttamista vankilasta. Kremlin ja siis Vladimir Putinin puolue Yhtenäinen Venäjä on tätä menoa yhtä suuri ja mahtava kuin NKP aikoinaan. Uskottava äänestysprosentti kun edellyttää uskottavaa oppositiota. AFP / Dmitry Astakhov. Uskottava äänestysprosentti kun edellyttää uskottavaa oppositiota. Ääniosuudella mitattuna puolue eteni vain viisi prosenttiyksikköä mutta sai sillä 105 lisäpaikkaa. Hänhän liittyikin puolueeseen vain päivää ennen kuin valittiin sen puheenjohtajaksi. Silti mistään isoista väärinkäytöksistä ei raportoitu. UDP on ollut demari-internationaalin (SI) liitännäisjäsen vuodesta 2012. Presidentinvaalit pidetään vuonna 2018. Oikeistolainen hallituspuolue VMRO-DPMNE on sotkeutunut laajaan salakuunteluskandaaliin ja oppositiovoimat ovat järjestäneet laajoja mielenosoituksia, joita on verrattu Itä-Euroopan värivallankumouksiin. Maailmankuvia KOONNUT ANTTI VUORENRINNE Medvedevin housut eivät kastuneet M onet gurut ovat sitä mieltä, että maailman muuttuminen edellyttää ulkoja turvallisuuspolitiikan muuttamista. Edellisten vaalien kahdeksasta miljoonasta jäi jäljelle kolme. Mitään ei jätetty sattuman varaan. Gennadi Tsjuganovin kommunistipuolue on edelleen Venäjän toiseksi suurin ja edustaa Venäjällä vanhaa leniniläistä perinnettä. Sandeng oli puolueen järjestöjohtaja. Baskimaan ja Galician aluevaaleissa PSOE sai takkiinsa. Siellähän otettiin taas askel kohti yksipuoluejärjestelmää. Demokratian kannalta Venäjän vaalit eivät olleet varsinainen riemuvoitto. Reilujen vaalien mahdollisuutta Makedoniassa on aiheellisesti epäilty. Paasikivi joutaa historian roskatynnyriin. Duumanvaalien piti olla Vladimir Putinille porras kohti neljättä kautta
Monissa maissa vaalikampanja seuraaviin vaaleihin alkaa heti kun edellisen vaalin tulokset on julistettu. Ranskassa tilanne on kuitenkin ollut monin tavoin uudenlainen. Sen sijaan maltillisempi, sovinnollisempi ja myös EU-myönteisempi Alain Juppé voittaisi melko helposti Le Penin. Taloudellinen tilanne on vaikea, eikä työttömyys juuri vähene. Maassa on monta miljoonaa muslimia. Ranskalaisessa yhteiskunnassa ja poliittisessa kentässä on piirteitä, jotka vaikuttavat seuraaviin vaaleihin ja niiden ehdokasasetelmiin hyvin voimakkaasti. Hollande toivoo yhä pääsevänsä kamppailuun Sarkozya vastaan, mutta kummankin tie on varsin kivinen. Monet odottavat hänen päätöstään. Puolueen vasen laita, kuten eronneet ministerit ja muu vasemmisto arvostelee hänen harjoittamaansa liberaalia talouspolitiikkaa ja halunnee radikaalimman ehdokkaan. Vasemmiston kuvio on vielä sekavampi. Kummallakin taholla järjestetään ehdokkuudesta esivaali. LOKAKUUTA 2016 Ranskan puolueet seulovat ehdokkaita presidentinvaaliin AFP / Denis Charlet Ranskan ex-presidentti Nicolas Sarkozyn kannattajat ovat jo liikkeellä. Hollande ei ole vielä ilmoittanut aikeßistaan. 15 6. Juppé on joka tapauksessa ilmoittanut tukevansa esivaalin voittajaa, oli hän kuka tahansa. Presidentti François Hollanden suosio on pohjalukemissa. Juppé – pienempi riski Mikäli Sarkozy voittaa esivaalin ja pääsee ratkaisevalle toiselle kierrokselle Marine Le Penin vastaehdokkaaksi, on tilanne mielenkiintoinen. On mahdollista, että mikäli esivaaleissa on vähän äänestäjiä, Sarkozy vetää pitemmän korren. Se olisi aika huolestuttavaa sekä Ranskan että koko Euroopan kannalta. Vasemmistolle olisi tietenkin kova pala mahdollinen tappio presidentinvaaleissa ja sitä seuraavissa kansalliskokouksen vaaleissa. UMP:stä tuli Les républicains (LR), Tasavaltalaiset, jonka puheenjohtajaksi ex-presidentti junaili itsensä. Le Pen on luvannut järjestää Ranskassa Brexit-tyylisen kansanäänestyksen, jos pääsee presidentiksi. Mutta vanha suola janotti, tukijat painostivat ja Sarkozy palasikin politiikkaan. Rasisimi ja islam pääteemoiksi. Jos taas äänestäjiä on paljon, Juppé saanee ehdokkuuden. Monet realistit kuitenkin lähtevät siitä, että hajanainen vasemmisto häviää vaalit ja voi haaveilla paluusta maan johtoon aikaisintaan vasta seuraavissa, vuoden 2022 vaaleissa. T errorismin uhan ja taloudellisten ongelmien kanssa kamppaileva Ranska valmistautuu esivaaleihin. Terrorismi on maan kannalta suuri ja todellinen vaara. Oikeisto ja äärioikeisto kiinnittävät äänekkäästi huomiota siihen, että François Hollande on nimittänyt ranskalais-marokkolaisia naisia keskeisiin ministerintehtäviin. Uutisanalyysi. Ensi vuoden presidentinvaalien pääehdokkaista vain äärioikeiston, FN:n, ehdokas Marine Le Pen on jo selvillä. Sen sijaan melko suosittu liberaali poliitikko François Bayrou ryhtyy ehdokkaaksi siinä tapauksessa, että Juppé ei voita LR:n esivaalia. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin myönnettävä, että rasismi, erityisesti suhtautuminen islaminuskoisiin, on maassa nykyisin ongelma, jolla on keskeinen rooli vaaleissa. Kuitenkin Sarkozyn mahdollinen ehdokkuus sisältää selkeästi sen vaaran, että Marine Le Pen voittaa presidentinvaalit. Le Penin Kansallinen rintama, jolla on yli 40 prosentin kannatus Pohjoisja Etelä-Ranskassa, kannattaa luopumista eurosta ja eroa EU:sta. Maltillisen oikeiston ja vasemmiston tilanne on sekava. Nicolas Sarkozyn poliittinen linja on varsin oikealla, koska hän pyrkii kosiskelemaan FN:n äänes täjiä. Mutta oikeiston ehdokas on vielä selvästi auki ja vasemmiston, johon nykyinen presidentti kuuluu, tilanne on ehkä vielä monimutkaisempi. Sarkozy on kuitenkin kuronut umpeen Juppén etumatkaa ja haikailee puolueensa esivaalin voittoa marraskuussa. Juppé puolestaan katsoo, että muslimit pitää integroida, ei assimiloida, ranskalaiseen yhteiskuntaan ja muslimien kanssa pitää keskustella heitä koskevien ongelmien ratkaisemisesta. Mikko Heikinheimo Pariisi ” Sarkozyn mahdollinen ehdokkuus sisältää selkeästi sen vaaran, että Marine Le Pen voittaa presidentinvaalit. Entinen pääministeri Alain Juppé on edelleen mielipidemittausten ykkössuosikki. On oletettavissa, että Sarkozya puolueessaan, keskustassa sekä jopa vasemmistossa vastustavat äänestävät Juppétä. Hän sai muutettua puolueensa nimen. Ranska on maahanmuuttopolitiikassa paljon Saksaa kitsaampi ja maahanmuutto liittyy silti ranskalaisten mielessä suoraan terrorismiin. Sarko tuli takaisin Hävittyään vuoden 2012 vaalit, silloinen oikeistolainen presidentti Nicolas Sarkozy ilmoitti moneen otteeseen luopuvansa kokonaan politiikasta. Se ei nyt helpota Hollanden asemaa, eikä ehkä muslimienkaan asemaa maassa. Sarkozya uhkaavat myös useat korruptio-oikeudenkäynnit, joilla on joka tapauksessa kielteinen vaikutus hänen imagoonsa. Ranska on hyötynyt paljon EU:sta ja sen asema EU:ssa ja Saksan pääkumppanina joutuisi tuolloin vaakalaudalle. Sarkozylla on yhä paljon kannatusta puolueessaan, mutta suurin osa ranskalaisista ei halua häntä enää presidentiksi. Itse asiassa vaalissa saavat äänestää muutkin kuin Tasavaltalaiset-puolueen jäsenet. Sarkozyn ja Le Penin suhtautuminen heihin on jyrkän kielteinen. Tasavallan arvot ja olennaisimmat tavat pitää kaikkien hyväksyä, vaatii Juppé
Verotuksen kiristämisen ja tulonsiirtojen lisäämisen sijasta valtiontaloutta sopeuttavissa EU-maissa ja Suomessa pikemmin leikataan sosiaaliturvasta. Japanin väestö kutistuu 15 prosenttia, Venäjän 10, Saksan 8, Italian 5 ja Kiinan 2 prosenttia. Suurin kato Itä-Euroopassa Väestöltään kutistuvat 38 maata kattavat nyt noin 30 prosenttia pallomme asukkaista, mutta vuonna 2050 enää viidenneksen. Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuspäällikkö. kirjassa esittämä 15 kohdan eriarvoisuuden vähentämisohjelma sisältää esimerkiksi julkisten sektorin suoria työllistämistoimia, suurituloisten veronkiristyksiä, tulonsiirtojen lisäyksiä sekä palkansaajien kytkemistä yritysten päätöksentekoon. Tutkimuksen mukaan palkansaajien järjestäytymisasteen lasku näyttää usein johtavan suurituloisimman tulonsaajakymmenyksen tulo-osuuden kasvuun. Keski-ikä on kaikissa alle 20 vuotta ja alimmillaan Nigerissä 15 vuotta. Joseph Chamie IPS, New York. Ennuste ottaa huomioon maahanmuuton, joka paikkaa osaltaan väestön hupenemista. MIT:n professori Erik Brynjolfsson korosti hiljattain Etlan seminaarissa Helsingissä, että älykkäiden koneiden ja itseohjautuvien autojen aika suosii pääomatulojen saajia ja harvoja huippuosaajia. Köyhät maat pyrkivät lisäämään perhesuunnittelua ja parantamaan tyttöjen koulutusta sekä luomaan työpaikkoja. Tuplaajamaissa syntyy keskimäärin 5,3 lasta naista kohti. Muun muassa Kiinassa, Saksassa, Unkarissa, Italiassa, Japanissa, Puolassa, Venäjällä ja Espanjassa yhtä naista kohti syntyy keskimäärin 1,5 lasta. Asukasluvustaan vähintään 15 prosenttia menettävien maiden top ten -listalla on pelkästään itäisen Euroopan valtioita. Uusien teknologisten mullistusten on ennustettu kärjistävän eriarvoisuutta entisestään. VAURAISSA MAISSA 1980-LUVUN puolivälin jälkeen tapahtunutta tuloerojen kasvua selitetään usein teknologisen kehityksen kautta. Hedelmällisyys ratkaisee Väestönkasvun sanelee kuitenkin ensi sijassa hedelmällisyysaste. Kärjessä ovat Intia ja Kiina. Atkinson korostaa kirjassaan painokkaasti, että uudistukset eriarvoisuuden vähentämiseksi eivät ole mahdottomia. 16 6. Tutkimuksen mukaan palkansaajien järjestäytymisasteen lasku usein johtaa suurituloisimman tulonsaajakymmenyksen tulo-osuuden kasvuun. Tuplaajamailla on vaikeuksia täyttää nuoren ja kasvavan väestönsä perustarpeet. Moni bisnesmaailman huippunimi Piilaakson miljardööreistä Björn Wahlroosiin on myös ilmaissut kannatuksensa vaatimattomalle perustulolle, joka korvaisi merkittävän osan nykyisistä sosiaaliturvaetuuksista. Jos Nigerian 112 prosentin kasvuennuste toteutuu, sen liki 400-miljoonainen väestö ohittaa Yhdysvallat maailmantilaston kolmosena. Sambia, Angola, Uganda ja Mali yltävät 150 prosentin nousuun. Atkinsonia. Poliittisen populismin nousun myötä myös yhä useammat amerikkalaiset ja eurooppalaiset yritysjohtajat ja oikeistopoliitikot korostavat, että politiikassa on pidettävä myös huolta teknologisen muutoksen häviäjistä. YK:n ennusteiden mukaan väestön tuplaajiin kuuluu pääasiassa Afrikan maita sekä Irak ja Palestiina. Tuplaavilla ja kutistuvilla mailla on merkittäviä eroja kuolleisuusja maahanmuuttoluvuissa. Tuplaajissa kuollaan varhemmin, ja niistä myös muuttaa väkeä pois, kun taas kutistuvissa maissa eletään vanhaksi ja otetaan vastaan siirtolaisia. Hänen Inequality: What Can Be Done. ANTTI ALAJA Indeksi Afrikassa väestönkasvu räjähtää, muualla lässähtää Maapallolla on nyt 7,4 miljardia asukasta, ja väestö kasvaa 1,1 prosenttia vuodessa. Toistaiseksi kyse on ollut enemmän retoriikasta. Kaikkien kutistuvien maiden hedelmällisyys jää alle kahteen lapseen, mikä on väestön uudistumisen rajapyykki. Suurin kato käy Bulgariassa (27 prosenttia), Romaniassa (22), Ukrainassa (21) ja Moldovassa (20 prosenttia). Joukon runsasväkisimmät maat ovat Nigeria (187 miljoonaa), Kongon demokraattinen tasavalta (80 miljoonaa) ja Tansania (55 miljoonaa). Japanilaisten, saksalaisten ja italialaisen keski-ikä on nyt 46 vuotta. Esimerkiksi Italian asukasluku supistuisi muuten 13 prosenttia. Nigeriin povataan peräti 250 prosentin väestönkasvua. Vahva ay-liike näyttäisi siis olevan keskeinen instituutio taloudellisen tasa-arvon taustalla. Skaala ulottuu Kenian 4,4 lapsesta Nigerin 7,6:een. u u u JOS VALTAAPITÄVÄT HALUAISIVAT olla tosissaan eriarvoisuuden vähentämisessä, heidän kannattaisi kuunnella tuloerotutkimuksen uranuurtaja Anthony B. Kasvu ei jakaannu tasaisesti: 29 maan väestön ennustetaan vähintään kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, kun taas 38 valtiossa on silloin nykyistä vähemmän väkeä. Nykyisin tuplaajat kattavat kymmenesosan maapallon väestöstä, mutta vuonna 2050 niissä asuu 18 prosenttia planeetan kymmenestä miljardista ihmisestä. Libertaareille perustulo näyttäytyy kuitenkin enemmän mahdollisuutena purkaa laajaa julkista sektoria kuin keinona jakaa laajasti talouden arvonlisäystä pienija keskituloisille. Hupenevan väestön maissa haasteet liittyvät ennen kaikkea ikääntymiseen. Monissa niistä on jo enemmän yli 65-vuotaita kuin alle 15-vuotiaita, ja puolessa ryhmän maista asukkaiden keski-ikä on ylittänyt 40 vuotta. Eriarvoisuudesta keskusteltaessa on myös syytä nostaa esiin Kansainvälisen valuuttarahaston Florence Jaumotten ja Carolina Osorio Buitronin tutkimus viime vuodelta. LOKAKUUTA 2016 Haluavatko valtaapitävät tosissaan vähentää eriarvoistumista
17 6. LOKAKUUTA 2016
18 6. LOKAKUUTA 2016 Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Kestää Helsingistä New Yorkiin
Kamomillaa kasvaa jonkin verran villinä, mutta sitä on helppo kasvattaa itsekin. Jo vuosituhansien ajan, muinaisen Egyptin ja antiikin Kreikan ajoista lähtien, on kamomillaa arvostettu mietona lääkekasvina sen lempeästi hoitavien ominaisuuksien takia. Kamomilla ei yleensä allergisoi ja luonnonkosmetiikassa sitä käytetään voiteissa ihoa rauhoittavana, tulehdusta poistavana ja tasapainottavana ainesosana. 19 6. Kamomillan kesäiset kukat ilahduttavat vielä huurteisena lokakuun päivänäkin. Syksyn koleudessa lämmin kupillinen kamomillateetä kuuluu monien iltarutiineihin. Lempeä kamomilla rentouttaa. Lempeytensä ansiosta kamomillavoiteet sopivat usein herkkäihoisillekin ja kamomillaa käytetään raaka-aineena myös useissa vauvojen ja pikkulasten iholle sopivissa tuotteissa. Kamomillatee rentouttaa ja rauhoittaa stressaantunutta mieltä ja sitä kautta vaikuttaa myös vatsavaivoihin. Jotkut vannovat kamomillan syyskylvön nimeen, toiset ripottelevat siemenet maahan keväällä samaan aikaan kuin muutkin pihan vihannekset ja yrtit. LOKAKUUTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi G et ty Im ag es Kamomilla on sitkeä kukkija, joka ei hätkähdä pikkupakkasiakaan. Tänä päivänä se on yksi maailman myydyimmistä rohdoskasveista. Monipuolinen yrtti Kamomillaa käytetään paljon teen muodossa. Flunssakautena kamomillaa voi höyryhengittää poskiontelontulehdukseen ja nuhaan. Hieman omenaiselta tuoksuva kamomilla on pidetty yrttikasvi
LOKAKUUTA 2016 TEKSTI MARJA LUUMI . KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä. 20 6
Muutaman vuoden päästä nähtiin, mikä oli tien päässä: Massiivinen lama 1990-luvun alussa. Siihen ei haluttu koskea pitkällä tikullakaan. Syyksi Sailas löytää sen, mitä hallitukset jättivät tekemättä 1980-luvulla. Tästä pisteestä näki yhdellä pyörähdyksellä yhdeksän pankkikonttoria. Sailas kertoo.. Se johti siihen, että pankit olivat ylilihavia. LOKAKUUTA 2016 Niukkuuden apostoli T ässä näkymässä on nyt jotain pielessä. Talletuskorkojen verovapaus piti yllä pankkikartellia. Sailaksen huomio osui maaliinsa. – Eihän nyt mummojen talletuksia voida lähteä verottamaan. Mitä sitten olisi pitänyt tehdä. 1990-luvun kriisi oli siis osin hyvin kotoperäinen. Silloinen valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Raimo Sailas seisoi risteyksessä Helsingin Lauttasaaressa. Arvopaperilaki jäi myös uudistamatta. Elettiin 1980-luvun kulutusjuhlavuosia. 21 6. Jokseenkin kaikki eduskuntapuolueet kattanut ”pankkipuolue” ei halunnut uutta pankkien vakavaraisuutta koskevaa lainsäädäntöä. Se oli poliittisesti mahdoton ajatus pitkään. – Pankit eivät kilpailleet tosiasiassa kuin konttoreiden lukumäärällä ja komeudella, Sailas muistelee nyt ”hulluja vuosia”
Syntynyt 13.9.1945 Nivalassa . Ei virkamiehillä yleensä ole mitään halua ajaa jotain omaa linjaa, joka poikkeaa poliittisen päätöksenteon linjasta, Sailas vakuuttaa. – On hupaisaa, että nyt haastatellaan kansanvallan ja demokratian asiantuntijoina heitä, jotka olivat nuoruudessaan hyvin kaukana näistä arvoista. Ja Suomessa kehdataan vielä sanoa tällaista ääneen. Sailas kysyy, miten voi puolustaa sellaista, mitä ei ole. 1972–1977: budjettisihteeri . – Tulihan näitä työtarjouksia muualta, mutta en minä niitä miettinyt kuin muodon vuoksi yön yli, hän hymähtää. Ja sitten kupla puhkesi rajusti. Sailas kuvailee kotikuntaansa tyypilliseksi maatalouspitäjäksi. Hän pitää erikoisena, että Suomessa nuoret hurahtivat Neuvostoliiton ihannointiin. Hän arvioi, että Suomen talouspolitiikkaa ei edes ollut ennen tärkeää päivämäärää 23.6.1977, jolloin Kalevi Sorsan (sd.) hallitus hyväksyi ensimmäisen elvytysohjelmansa. Valtaosa asukkaista oli tasaisen köyhiä 1–2 lehmän tiloineen. . Sailas ei siitä innostunut – näistä ”hirmuisen viisaista, itsetietoisista miehistä ja naisista”. Kaikki kuusi lasta kouluttautuivat vähintään ylioppilaiksi. Linja puuttuu puolueilta Talouden asiantuntija on ollut haluttu myös SDP:n erilaisissa talouspoliittisissa työryhmissä. Opinhalusta kertoo kuitenkin se, että nuori Raimo luki kunnanvaltuuston esityslistoja. 1977–1985: budjettineuvos . Hän itse johti 2000-luvun alussa työryhmää, joka nosti riman 75 prosenttiin. Sailaksen mukaan Kalajokilaaksossa vallitsi hänen lapsuudessaan vielä jossain määrin se henki, että ”meidän lapsesta ei herraa tehdä”. Maalaiskuntien liiton lehdelle – jonka nimi ei enää tule mieleen – hän on myös kiitollinen. Poliitikot narisevat turhaan Virkamiehiä syytetään aika ajoin siitä, että he ajavat poliittisten päättäjien yli. 22 6. Hallituksella oli ensimmäinen kriisinsä, ennen kuin se sai edes ohjelmansa valmiiksi, Sailas kuvaa. Hänen puumerkkinsä oli jäsenkirjassa, kun Kairamo liittyi SDP:hen. Nivalasta on ponnistettu aiemminkin Pohjois-Pohjanmaalta Nivalasta on lähtenyt maailmaa – tai vähintään Suomea – muuttamaan Sailaksen lisäksi muitakin pärjääjiä. Ne eivät häntä ole hetkahduttaneet. Ensimmäisen niistä Sailas koki työssään 1970-luvun puolivälissä, kun öljykriisi ulotti vaikutuksensa myös Suomeen. Rahoitusmarkkinoiden vapautuessa luottoa oli tarjolla pilvin pimein. Hän lisää, että linja puuttuu muiltakin puolueilta – niin keskustalta kuin kokoomukseltakin. Politiikasta ja aatteista ei kotona puhuttu kovin paljon, vaikka isä ja setä istuivatkin kunnanvaltuustossa SDP:n riveissä. Sailaksen koti kuului tähän joukkoon. Se on aivan naurettava väite. Hänen kunnallisasioiden tuntemuksensa on pitkälti tämän aviisin peruja. – Hyvinvointivaltion alkuperäiseen perusmääritelmään kuuluu täystyöllisyys, mitä meillä ei ole ollut pitkään aikaan. – Olen samaa mieltä, hieman lievemmin sanankääntein, Sailas muotoilee mutta korostaa, ettei halua olla korostetusti ilkeä. . Se on poliitikkojen huonoutta, jos he ajattelevat näin. Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen sanoi yhdeksi syyksi SDP:stä lähdölleen, että puolueen talouspolitiikan kuviot ovat ”järjettömiä” ja ”epä-älyllisiä”. Sailas tutustui ”Amiin” vasta myöhemmin, mutta yhtymäkohtia on jo Nivalastakin. Siinä sivussa hän luki sosiaalipolitiikkaa, matematiikkaa ja tilastotiedettä, jotka kaikki tukivat toisiaan. Raimo Sailas suuntasi Helsingin yliopistoon lukemaan ensin valtio-oppia, mutta vaihtoi pääaineekseen kansantaloustieteen. LOKAKUUTA 2016 – Verojärjestelmä suosi velkaantumista yritysverotusta myöten. Martti Miettusen (kesk.) hätätilahallitus ei saa Sailakselta kovia pisteitä, koska se vain pahensi tilannetta. . 1995–2013: valtiosihteeri . Ahkeruutta, suvaitsevaisuutta ja koulutusta korostettiin. Suomi on korkeintaan ontuva hyvinvointivaltio. . . Esikoinen eli vain parikuiseksi ja menehtyi hinkuyskään. – Demareihin kohdistuu usein historiankin valossa ylimääräisiä odotuksia. – Ehkä ohjeet tulivat viestitetyksi ilman, että sitä piti erikseen sanoa. Eikä yhtään auttanut se, että senaikainen talouspolitiikka oli lapsenkengissä – hyvin riitaista ja sekavaa. . – Kun aiemmin lainaa oli saanut mennä hattu kourassa kerjäämään, pankkisaliin vedettiin ihmisiä kadulta sisään, Sailas muistaa. Sailas on saanut tarvittaessa mielipiteensä kärkevästi sanovana miehenä syytteistä oman osansa. – Se oli huonoimpia hallituksia. Valtiotieteen kandidaatti . Se varsinainen elämäntyö ja Sailaksen puumerkki näkyy kuitenkin valtiovarainministeriössä. Sitä olisi pitänyt muuttaa. Harrastukset: lukeminen, shakki, marjanpoiminta, palstaviljely RAIMO SAILAS ” Suomi on korkeintaan ontuva hyvinvointivaltio. Tavallisten asuntolainojen korkojen vähennysoikeudet olivat huomattavan suuret, hän luettelee. On ihmetelty, miten Suomi yllätettiin näin ”housut kintussa”. Suomalaiset menivät sekaisin. Toki Suomen kriisiin vaikutti myös Neuvostoliiton romahdus, joka ei muita maita koetellut niin pahasti. Aleksis Kiven Seuran Eskon puumerkki -palkinto 2002 . – Jos kysytään, onko minulla ollut jotain roolia Suomen talouspolitiikan luomisessa, niin toivottavasti on, hän vastaa. Sitä ennen oli harrastettu lähinnä devalvointia. Yksi tunnettu nivalalainen on myös jo edesmennyt Suomen Sosialidemokraatin päätoimittaja ja sittemmin lehden armoitettu kolumnisti Aimo Kairamo. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitetta 72 prosentin työllisyydestä hän pitää suhteellisen vaatimattomana. Demareiden pitäisi olla parempia kuin muut, Sailas pohtii tilannetta. – Tietääkseni Suomi on ainoa maa, jossa poliitikot valittavat, ettei heillä ole valtaa. Tuollaisiin työuriin yhdessä ja samassa paikassa ei enää usein ylletä – eivät edes virkamiehet. Neuvostoliiton kohtalo yllätti Asuntojen hinnat ja pörssikurssit nousivat taivaisiin. Presidentti Kyösti Kallio kävi syntymässä muualla, mutta muutti Nivalaan jo lapsena. . Radikalismi ei innostanut Sailas ei muista, että kotona olisi jaeltu kuusihenkiselle lapsikatraalle mitään erityisiä elämänohjeita. Talouspolitiikka oli lapsenkengissä Raimo Sailas keskittyi opiskeluun ja työskenteli siinä ohessa Tilastollisessa päätoimistossa, nykyisessä Tilastokeskuksessa. Se pitäisi olla maalina nytkin. . . Arvonimi ministeri (2014) . . – Miltähän se olisi näyttänyt, jos valtiovarainministeriö olisi ennustanut, että Neuvostoliitto romahtaa ja sen takia meidän taloutemme kärsii, Sailas naurahtaa. 1960-luvun lopulla opiskelijaradikalismi kukoisti Suomessakin. Ja ne on tehtävä myös vaikeina aikoina. Sitä henkeä ei hänen perheessään ollut. Sailaksen isä toimi Nivalan sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen puheenjohtajana. Nuori kansantaloustieteilijä avasi valtiovarainministeriön oven vuonna 1971 – ja jäi taloon aina eläkkeelle asettumiseensa 2013 asti. – Sillä hän silloin tällöin rehvasteli, Sailas muistaa. 36 budjettiriihtä on huikea saavutus, jota ei nähtävästi koskaan rikota. Ja kaiken huipuksi Mauno Koiviston (sd.) hallitus vielä laajensi 1980-luvun alussa velkojen korkojen vähennysoikeuskattoa, joka oli Sailaksen mielestä ”aivan typerää”. ” Kriisi, mitä nyt elämme, on vaikeampi kuin 1990-luvulla.. 1971–1972: suunnittelija . Eipä tuo 1990-luvun lama ollut ensimmäinen, johon Raimo Sailas oli yrittänyt keksiä lääkkeitä. SDP ja kaikki muutkin puolueet ”kokoomuksesta kirkon kautta entisiin stalinisti-kommunisteihin” kertovat puolustavansa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Nivalassa vaikutti vahvasti kaksi herätysliikettä ja maalaisliitto, vaikka ne eivät arkisessa elämässä pahemmin näkyneet. Nykyisestä puolueen talouspoliittisesta osaamisesta hän ei ole oikein varma. Ura valtionvarainministeriössä: . . 1985–1995: budjettineuvos, apulaisosastopäällikkö .
Demokraatti.fi. Jarkko Vesikansan kirjoittama elämäkerta Laman taittaja Raimo Sailas ja kolme talouskriisiä ilmestyi keskiviikkona. Kuka on kaikkien aikojen paras shakinpelaaja. – Jos olisi sanottu kymmenen vuotta sitten, että uskokaa pois, kymmenen vuoden päästä bruttokansantuote on pysynyt samansuuruisena. Suomea yritetään laittaa kuntoon erilaisilla rakenneuudistuksilla. Kyllähän toki. Suomi ja maailma elää taas kriisissä, on elänyt jo vuodesta 2007. Miten pienen Suomen käy. Suomen eduiksi hän laskee suuret, kasvavat metsävarat. Mitä luonto sinulle merkitsee. Jos pitäisi yksi henkilö sanoa, se on Väinö Linna. Hän muistuttaa, että monissa kansainvälisissä menestysja hyvinvointivertailuissa Suomi sijoittuu aika lailla kärkipäähän. LOKAKUUTA 2016 Hänen eniten arvostamansa poliitikot eivät ole syyllistyneet tällaiseen ruikutukseen. Luin sen yhdessä yössä ja parin päivän kuluttua kävin lainaamassa ykkösosan kirjastosta. Sitä olisi uskonut vielä harvempi. Hän perustelee. – Olisi ollut vaikea kuvitella, että esimerkiksi Paavo Lipponen, Kalevi Sorsa tai Esko Aho olisivat valitelleet tällaista. Kuntien keskikoko pyörii 6 000 asukkaassa ja vielä pienempiäkin riittää joka niemessä ja notkelmassa. Tai vielä jatkoksi, että hyvinvointivaltio pyörii silti jotakuinkin. Tätä Nivalan konikapinasta lainattua sanaa on turhaa etsiä taloustieteen oppikirjoista – vielä. Suolla käveleminen ja samalla lakkojen poimiminen rauhoittaa mieltä. Lisää: Katso videohaastattelu verkossa. Kuka olisi uskonut. – Kriisi, mitä nyt elämme, on vaikeampi kuin 1990-luvulla, hän arvioi. Konikapinasta uusi termi talouteen Oman työuransa vaikeimmaksi paikaksi Sailas sanoo ehdottomasti 1990-luvun alun laman ja sen hoitokeinot. Sailas on lanseerannut sanan, joka kuvaa nykyistä tilannetta: Suomi sairastaa näivetystautia. Hyvin paljon. 23 6. Eläkeläinen-Sailas katsoo menoa huolestuneena. – Jos ei näillä eväillä pärjätä, jo on kumma. Suomi juhlii ensi vuonna satavuotista itsenäisyyttään. – Meillä on hyvin järjestäytynyt yhteiskunta, toimiva infrastruktuuri ja koulutusjärjestelmäkin on toiminut ainakin tähän asti hyvin. Luin Täällä Pohjantähden alla kakkososan, kun voitin sen tietokilpailussa. Näkeekö Vesikansan ”niukkuuden pääprofeetaksikin” tituleeraama Sailas ensi Kuka ihminen on tehnyt sinuun erityisen vaikutuksen. Metsäluonto on mieluisin maisema. Eikä sijaintikaan ole aivan huonoimpia. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA vuonna kilistelyn aihetta. Shakki on sinulle tärkeä harrastus. Sailas varoittaa Suomen kestämättömästä kuntarakenteesta. Garri Kasparov, joka on sittemmin toiminut aktiivisesti ja kritisoinut Venäjän nykyhallintoa. – Jos sosiaalija terveydenhuollon rakenneuudistus toteutuu, tällä kuntarakenteella ei voi mitenkään jatkaa. Valtiosihteeri Raimo Sailas on mitä ajankohtaisin henkilö juuri tällä hetkellä
– Päättäjien intuitiokykyä pitäisi kehittää, jotta siitä saisi uuden lisätyökalun vaikeisiin ongelmiin. Kuitenkin jos katsoo yhteiskunnallista päätöksentekoa, niin minun näkökulmastani vaikuttaa siltä, että välillä päätökset perustuvat tunnesidoksiin kuten pelkoon tai toiveisiin, ja niitä vain jälkirationalisoidaan eli niille annetaan jälkikäteen vain hyvältä kuulostavia perusteluita. – Intuitio on kuin sateenvarjo, jonka alle mahtuu vaistopohjaista toimintaa, automaatiota ja hiljaista sekä kehollista tietoa, kuvailee Raami. Päätökset ovat tavallaan tehty intuitiivisesti, mutta pelkoon pe rustuen. Käytät intuitiota vaikkapa matematiikassa, sillä matematiikka ilman intuitiota on pelkää laskentoa. Kun tietoinen mieli pystyy tutkimusten ja laskelmien mukaan käsittelemään 40–50 bittiä informaatiota sekunnissa, niin samassa ajassa intuitio käsittelee sitä noin yksitoista miljoonaa bittiä. 24 6. Intuitiivisen tiedonkäsittelyn kapasiteetti on kolmesataatuhatkertainen tietoiseen päättelyyn verrattuna. Ihmiset ovat hyvin herkkiä lukemaan intuitiivisesti toistensa tunnetiloja, vaikka emme sitä tietoisesti ajattelekaan tai tiedosta. – Intuitio on sisäisen tietämisen tapa, josta meillä kaikilla on käytössä erilaisia versioita. Meille saattaa tulla intuitiivisesti eri tuntemuksia, mutta suljemme niitä paljon pois järkeilemällä tai vain sivuuttamalla koko tiedon, miettii Raami. Tällöin tarvittaisiin mukaan intuitiivista tiedonkäsittelyä. Monesti päätettävät asiat ovat niin monimutkaisia ja vaikeita, että niitä ei voida analysoida loppuun saakka. Mitä intuitio sitten on ja miksi se pitäisi ottaa vakavasti. Intuitio suodattaa valtavaa tietovirtaa, mutta ei pysty tarkkuuteen. Raamin kirjoittama kirja ”Älykäs intuitio – ja miten käytämme sitä” ilmestyi tänä syksynä. Ihmismieltä ei voi verrata koneeseen, joten tutkijat ovat havainnollistaneet intuition ja tietoisen päättelyn eroa vertauksella tietokoneen prosessoriin. – Minulle intuitio edustaa tietämisen kovinta ydintä. Pelkoon tai satunnaisiin mielijohteisiin perustuva intuitio ei kuitenkaan ole luotettavaa, kuten ei myöskään ole virheelliseen alkulähtökohtaan perustuva tietoinen järkeily. Intuitio on käytössä joka hetki ja arkipäiväinen elämä olisi mahdotonta ilman sitä. Intuitio pohjautuu aina kognitiivisille, mielen sisäisille mekanismeille, kertoo intuitiosta väitöskirjan tehnyt, aihetta vuodesta 2008 tutkinut Asta Raami. Pystymme keskittymään tietoisesti oikeastaan vain yhteen asiaan kerrallaan. Järjen ääntä korostavassa maailmassa on intuitio ja sen käyttö saanut kärsiä haihattelun leimasta. LOKAKUUTA 2016 Täyttä huuhaata, epäluotettavaa tunnepohjaista pehmoilua, henkimaailman hommia. Korvaamaton sisäinen viisaus. Ero on huimaava. Vaativan päätöksenteon apuna – Intuitio on hyvin tärkeä tietämisen tapa monille briljanteille bisnesjohtajille, Nobel-voittajille, keksijöille sekä luovan työn tekijöille ja ihmisille, jotka tekevät hyvin vaativaa ongelmanratkaisua tai päätöksentekoa. Intuitiivinen tieto syntyy monista eri lähteistä. Intuition valtava kapasiteetti Nykykäsityksen mukaan ihmisen ajattelu koostuu kahdesta järjestelmästä, jotka toimivat yhteistyössä. Päättelyäly pystyy fokusoimaan ja analysoimaan tarkasti, mutta sen kapasitetti on rajallinen. Toinen on intuitio ja toinen on tietoinen päättely
Koulussa opitaan helposti ylikorostamaan järjen käyttöä. u u u Ongelmia ei ole varaa peitellä ja silotella. Varhaiskasvatukseen, päiväkoteihin, on varmistettava maahanmuuttajataustaisten lasten osallistuminen. Ääriliikkeet on nujerrettava. Kovat asenteet löytyvät erityisesti pojilta. Oppilashuoltoa on vahvistettava. Suomessa ja koko Euroopassa. Koti ei ole näille nuorille turvaa, vaan pikemminkin ristiriitaa. u u u Moni ei ymmärrä, että suomalaisten nuorten valmius laittomien keinojen käyttöön on ollut viime vuosina selvässä kasvussa. 25 6. Pojista lähes puolet ajattelee, ettei Suomessa maahanmuuttajilla tulisi olla oikeutta puhua omaa kieltään. Silti sen pohdinnat ovat käyneet yhä ajankohtaisemmiksi. Mitä huonommin maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret kiinnittyvät yhteiskuntaan, sitä kovemmiksi käyvät valtaväestön asenteet heitä kohtaan. Valta oli annettu kansalle, jota parlamentti edustaa. Tosiasiat pitää kohdata. Nämä pojat ovat 14-vuotiaita. Tämä kierre on katala. Demokratiaa on puolustettava. Osalla maahanmuuttajataustaisista nuorista arki sujuu hyvin huonosti. Politiikkaohjelman päättymisestä on ensi vuonna kulunut kymmenen vuotta. Viisaasti, mutta lujasti. u u u Suomella on merkittävä ongelma koventuneissa asenteissa, mutta myös maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten heikossa hyvinvoinnissa ja heikossa integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulupoliisitoiminta ei ole vartiointia, se on kasvatusta ja keskustelua oppilaiden kanssa. Valtion ylimmässä poliittisessa johdossa on suurin vastuu demokratian tilasta ja sen puolustamisesta. Ääriliikkeiden nujertaminen vaatii yhtäältä nuorten kovien asenteiden kohtaamista ja toisaalta maahanmuuttajien parempaa integraatiota. Osalla aikuisista kyky säilyy, toisilla taas sammuu korostuneen järkeilyn alle. Äänestysprosenttien lasku, parhaimmista vuosista hiipunut yhdistystoiminta sekä oppilaiden heikko kokemus kouluosallisuudesta saivat hallituksen perustamaan kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman vuosiksi 2003–2007. Intuitio ei toimi järkeilemällä, vaan se on moniulotteista, abstraktia tietoa. Kehitys on ollut sama suuressa osassa Eurooppaa, mutta Suomessa laittomien keinojen käytön kasvu on ollut muihin Pohjoismaihin verrattuna selkeästi suurempaa. Pojista lähes puolet ajattelee, ettei Suomessa maahanmuuttajilla tulisi olla oikeutta puhua omaa kieltään. Suomen demokratian tilaan kohdistui huolta 2000-luvun alussa. LOKAKUUTA 2016 I tsenäinen Suomen tasavalta täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Jotkut ovat hyvin herkkiä sille, toisilla yhteys kyllä toimii, mutta he eivät kuule tai noudata sitä. Ihmisen aivot ovat synnynnäisesti intuitiiviset ja se on ihmiselle ensisijainen ajattelun tapa. Suomen siirtyminen kohti demokraattista oikeusvaltiota alkoi kuitenkin jo vuonna 1906, kun takapajuinen säätyedustuslaitos vaihtui demokraattisesti valittuun parlamenttiin. Tuoreimmat tulokset julkistetaan ensi vuonna. Lapset saattavat esimerkiksi yllättää vanhempansa kertomalla, että soittotunnilla musiikki näkyy heille väreinä tai muotoina. Suomeen tarvitaan lisää koulupoliisitoimintaa, kouluihin nuorisotyötä ja opettajille valmiuksia demokratiakasvatukseen. Koulussa ei pärjätä, rikkeitä on paljon, päihteiden käyttö on huomattavan yleistä ja suhteet vanhempiin ovat heikot. Vuosina 1999 ja 2009 on toteutettu nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimus (ICCS). Lapset ovat intuitiivisia, mutta aikuinen voi kehittää itselleen älykkään intuition. Kirjoittaja on lapsiasiainvaltuutettu. Suomessa nuoret maahanmuuttajakriittiset koululuiset suhtautuvat väkivallan käyttöön kaikkein vähiten kielteisesti verrattuna muihin oppilasryhmiin sekä Suomessa että Euroopassa. Ensimmäistä kertaa kaikki 24-vuotiaat kansalaiset saivat äänestää. Nora Vilva Demokraatti Rasica. Demokratiaa on puolustettava Tuomas Kurttila Lapset luonnostaan intuitiivisia Ihmisen yhteys omaan intuitioon puoleen vaihtelee. Suomi sai samassa yhteydessä säädökset yhdistymis-, kokoontumisja painovapaudesta
Ei sitä sillä hetkellä miettinyt, että kuoleeko siihen. Kaj Kunnas on urheilutoimittaja Ylellä.. Mutta nyt nautin, koska poskeni ei enää roiku. Että nyt täytyy jostakin saada apua ja ambulanssi tänne. Silmistä he tarkistivat, että vaikka puhe sammalsi, niin ei se olekaan kolmen promillen humalassa. Sillä hetkellä päällimmäinen ajatus oli vain, että apua on saatava ja nopeasti. Hyvä olo. Ikään kuin joku vain olisi sivellyt toiselle puolle päätäni jotakin lämmintä, joka valui aivoista pitkin poskea. Koen, että minulla on nyt aivoinfarktin jälkeen toinen elämä käynnissä. Ei mitään kipua. Jälkikäteen olen miettinyt, että onneksi se ei tullut yöllä, kun nukuin. kello 7.40 katsoin peilikuvaani, oli se ikuisesti mieleen jäävä hetki. Olisin saattanut nukkua neljä tuntia sen infarktin kanssa, ja sitten apu olisikin ollut jo liian myöhäistä. En oikeastaan hirveästi edes pelännyt, mutta kyllä se hetki jäi mieleen. Aivoinfarktin aikana oli oikeastaan sellainen humalainen olo. LOKAKUUTA 2016 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVAT NORA VILVA Kaj Kunnas, 53 T änä päivänä näen peilistä toisen minäni. Eivät ne mene. Ja pystyn puhumaan. Aamulla olisikin vain ollut niin sanotusti kerrosta alempana. En ole aikaisemmin hirveästi nauttinut omasta peilikuvastani. Sen siitä opin, että kännisen kuuloinen ja oloinen ihminen voikin olla muuta kuin känninen ja tarvitseekin ehkä välittömästi apua. Kun 24.5. Sitä on ajatellut vasta jälkikäteen. 26 6. Suupielet eivät roiku. Ei ole aikaa jäädä odottelemaan, että menevätkö oireet itsekseen ohi. Kun ambulanssi tuli pihaan ja henkilökunta ryntäsi meille sisään, niin ensimmäinen kysymys oli ”Ootsä kännissä?”. Silloin minulla oli minuutissa mennyt puhe ja toinen poski roikkui ja repsotti. Aivoinfarkti ei tuntunut miltään. Mihinkään ei sattunut. Ajattelin, että jukranpujut, nyt mulla on aivoinfarkti. Ei ennen, ei sen aikana, eikä sen jälkeen ollut minkään sortin kipuja. Aivoinfarktissa apua on saatava heti, jokainen minuutti on tärkeä
LOKAKUUTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Ja ri So in i Milloin Kirjastopuolueen kannatus realisoituu?. 27 6
Käytännön päätökset ja toimenpiteet eivät kuitenkaan kieli yhtä vankumattomasta kirjastojen puolustuksesta. Pidemmällä aikavälillä eli 40 vuoden perspektiivillä tarkastellen yleisten kirjastojen määrä on Suomessa puolittunut. Se, että tähän on tultu, kertoo nykytilanteesta omaa kieltään.” Jos on kirjastolaitoksen itseisarvo kristallinkirkas juttu filosofeille, niin sitä se on yleensä poliitikoillekin. 28 6. – Kirjasto pitää säilyttää kaikille kaupunkilaisille avoimena, aitona matalan kynnyksen paikkana. Laitoskirjastojen väheneminen on ollut vielä huomattavasti dramaattisempaa, niitä on nyt noin kolmannes vuoden 2005 määrästä. Kolu kutsui kirjaa ”lähiesineeksi” maailmassa, jossa kaikki halutaan keskittää. Hypoteettinen kirjastopuolue voittaisi aina kunnallisvaaleissa, jos kuntapoliitikkojen yksituumaisuuteen olisi uskominen. Siis juhlapuheissa, virallisissa kannanotoissa. Eikä minusta ole olemassa tärkeämpää palvelua kuin sellainen, joka tarjoaa tällaisia avaimia. Se, että kirja tulee sellaistenkin ihmisten luo, jotka eivät itse pääse kirjan luo. – Miten voidaan taata kirjaston lähipalveluluonteen säilyminen kaikille, esimerkiksi ikäihmisille. Esa Silander näki kirjastojen merkityksen entistä laajempana, kun ikiaikainen, käytännössä sataprosenttinen lukutaito, on rapistumassa. Niillä on tulevaisuudessa merkittävä tehtävä luetun ymmärtämisen kehittäjänä. Nevanlinna avaa haastattelusession tyhjentävästi: ”Miten ollaan päädytty siihen, että pitää todistella kirjastojen olemassaolon tärkeyttä. Keskustelun vetäjänä toiminut Kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander – kunnalllispoliitikkoja (vihr) itsekin – kysyi voisiko kirjastoista tulla oikeasti painavaksi vaaliteemaksi ensi kevään kunnallisvaaleissa. Toivon sydämeni pohjasta, ettei tätä palvelua enää supistettaisi. Kymmenen vuoden aikajanallakin ainoat plusmerkkiset tunnusluvut löytyvät e-aineistojen kohdalta johtuen siitä, että sähköisiä kirjoja, lehtiä ynnä muuta vastaavaa ei vielä 2005 näkynyt hankintatilastoissa. Tapahtumassa kuntavaalistarttinsa teki ”Kirjastopuolue”, johon oli tilapäisesti ”loikannut” edustajia neljästä muusta puolueesta: Turun kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Maija Perho, saman lautakunnan demarijäsen Esa Silander, Turun vihreän valtuustoryhmän jäsen Roda Hassan ja Varsinais-Suomen keskustapiirin varapuheenjohtaja Anna Sirkiä. Kirjastopuolueen vaalistartti Viime viikonvaihteessa Turun kirjamessuilla kirjastojen tilanne oli jälleen kerran puheenaiheena Kirjastoseuran järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Esa Silander mietti myös kirjastojen tulevaisuutta niiden tehtäväkuvien muuttuessa. Kari Hulkko. Kaikkein utopistisin toiveeni on, että kunnat voisivat avoimesti kilpailla sillä, millaiset kirjastopalvelut niillä on, Kolu sanoi. LOKAKUUTA 2016 J uuri ilmestyneessä Kirjastolehden syysnumerossa on kysytty kahdelta filosofilta, Sara Heinämaalta ja Tuomas Nevanlinnalta, kirjaston merkityksestä. Keskustalainen Anna Sirkiä näki kirjastojen tärkeyden myös yksinäisille ihmisille. Matalan kynnyksen ”kehittymiskeskus” Paneelin kirjastopuoluelaiset tiesivät hyvin itse, kuinka potentiaalinen kulttuuritahto ja myötämielisyys kirjastoimea kohtaan tapaavat sulaa, kun kunnissa ryhdytään tekemään niitä kuuluisia ”kipeitä” ratkaisuja. – Ne näyttävät korteilta, mutta ovat todellisuudessa avaimia – lukutaitoon, elämyksiin, tietoon. Hän myös toivoi, että kirjastojen palveluosaamisesta pidetään tulevaisuudessa kiinni. Debatin pohjiksi ja lämmittelyksi mikrofonin sai muun muassa suosituista ”Me Rosvolat” -kirjoistaan tuttu lastenkirjailija Siri Kolu, joka kirjastorakkautensa vakuudeksi esitteli 12 eri kunnan kirjastokortin kokoelmansa, jota hän itse piti kulttuuripoliittisena tekona. Ja sama on trendi, ikävä kyllä, ollut lainausluvuissakin: kun tarjontaa nirhataan, kysyntäkin hiipuu – niin se käy, kuittaisi Kurt Vonnegut. Kolu kertoi saaneensa olla itsekin mukana uusien palvelumuotojen kehittämisessä. – Jospa laatudata nostettaisiin joskus määrädatan tilalle päätösten perustana. Kysymystä lähestyttiin monesta suunnasta ja vähän mutkaisiakin teitä. Kirjojen ja äänitteiden lisäksihän kuntalaiset voivat lainata kirjastoista nykyään sitä sun tätä polkypyöristä työkaluihin. Paneelin kokoomusedustaja Maija Perho toivoi, että tulevaisuuden valinnoissa puolueet arvostaisivat kulttuuria niin, että laittaisvat kulttuurilautakuntiin ”ykkösketjuaan”, johon hänet itsensä entisenä ministerinä kaiketi voidaan laskea. Kymmenessä vuodessa kunnallisten pääkirjastojen määrä on pudonnut 412:sta 288:aan. Myös kulttuurin älylle ja mielelle hyvää tekevästä vaikutuksesta puhutaan mielellään meillä Turussakin, mutta tiukan paikan tullen rahat ohjautuvat budjetissa jonnekin muualle kuin tällaiselle hyväätekevälle laitokselle. – Kirjastokäynti voi olla monelle yksin elävälle päivän ainoa sosiaalinen hetki. Rolf Bamberg Demokraatti, Turku Kirjastopuolueen vaalistarttiin Turun kirjamessuilla osallistuivat Maija Perho, Esa Silander, Anna Sirkiä, Roda Hassan ja keskustelua vetänyt Kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander. Erityisen innostunut hän oli yökirjastokokeiluista. – Tärkeintä on pitäää kuitenkin kritallinkirkkaana, mikä on niiden perustehtävä: lukemiseen kannustaminen ja luetun ymmärtämisen kehittäminen, sanoi Silander. Somalialaisyntyinen Roda Hassan korosti kirjastojen tärkeää yhteisöllistä merkitystä. Samaan aikaan ovat tietysti myös kokoelmien määrät ja aineistohankinnat supistuneet. – Monille maahanmuuttajaperheille kirjasto voi olla kuin toinen olohuone
Edessäni aukeavaan mustaan lahdelmaan sattuu ensimmäinen auringonsäde. Castrén on siis kovassa seurassa. Kirjan on kokonsa ja aiheensa takia vaikea nähdä maksavan itseään takaisin. 29 6. Yhdet voivat suosia Pentti Saarikosken vapaamuotoisia käännöksiä ja toiset Otto Mannisen käyttämää heksametrimittaa. Uusim mista teoksista etenkin kreikkalais-roomalaisen ajanjakson esitys Uusi antiikin historia (2011) on vaikuttava. ”Sitten on luonnon hetkeksi lamaannuttanut sateen uhka jälleen ohi. 1938) on ollut vanhoilla päivillään hämmästyttävän tuottelias. Hän hallitsee suvereenisti laajojakin kokonaisuuksia, minkä Troijan sota ja Odysseuksen harharetket jälleen osoittaa. 553 Emeritusprofessori Paavo Castrén (s. Castrén ei ota lainkaan kantaa niin kutsuttuun homeeriseen kysymykseen, eli siihen oliko Homeros todellinen henkilö vai joukko kirjoittajia. Hänen tavoitteenaan on esittää Homeros nykylukijalle ymmärrettävässä muodossa. Ei ole enää huono omatunto siitä, että harjoittaa ’yksityistä’ kauneudenpalvontaa ’muiden’ ollessa kuoleman vaarassa.” Kirjavisa KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992. Castrénin Troijan sota ja Odysseuksen harharetket on tärkeä työ historiattomuutta vastaan. On puhuttu Kreikan velasta meille ja unohdettu meidän velkamme Kreikalle. Parhaiden heistä katsottiin omaavan suorastaan jumalallisen esittämisen taidon.” Castrén osaa kirjoittaa monimutkaisista asioista yksinkertaisesti. mennessä osoitteeseen Demokraatti/Kirjavisa PL 338, 00531 HKI tai kirjavisa@demokraatti. Lumpeenkukat kelluvat veden pinnalla häikäisevän kirkkaina kuin kultaisia kruunuja kantavien valkoisten sadunlintujen parvi. fi. Ollaan siis todellakin tasavuosien äärellä. Castrénin kirja sisältää siitä vain tiivistelmän: ”Hän otti käteensä sauvan, jolla hän voi vaivuttaa uneen tai jälleen herättää unesta, miten hän kulloinkin mielii. Troijan sota ja Odysseuksen harharetket kulkee määrätietoisesti ja ehkä hieman jääräpäisesti omaa tietään, muita Homeros-suomentajia ja -tutkijoita kuitenkaan täysin unohtamatta. Rantakivet kirkastuvat ja loistavat vuorostaan linnunmunan heleissä, vaaleissa vivahduksissa. Maan kulttuuriperintö on mittava. Maa kärsii kroonisista ongelmista, mutta Homeroksen kirjat ovat eurooppalaisen kulttuurin tukipilari. Homeroksen eepokset Ilias ja Odysseia ovat keskeinen osa länsimaista kulttuuria. Sotavuosien painajainen on ohi. Homeros itse on länsimaisen kulttuurin majakka, kuten Castrén uudella kirjallaan muistuttaa. Castrénin selkokielinen proosa toimii kuitenkin sekin hyvin. Troijan sota ja Odysseuksen harharetket sisältää suuren osan Homeroksen eepoksista Ilias ja Odysseia. Lopussa on vielä selityksiä ja karttoja. Ei ole enää ’rikollista’ ihailla luontoa. Perspektiivin puute vaivaa etenkin monia nykyisiä poliitikkoja, jotka näkevät Kreikassa vain leväperäisyyttä ja surkeutta. Teoksesta puuttuu tosin valitettavasti lisätutkimukseen innostava kirjalista. Teos on pokkarina ilmestynyt samassa sarjassa kuin Eino Kailan, Georg Henrik von Wrightin, Paavo Haavikon ja Wilhelm Reichin tärkeät teokset – ja syystä, sillä painavia pohdintoja löytyy tästäkin. 19) Castrén ei ole suomentanut Iliasta kokonaan, koska hänen aikansa ja voimansa eivät riittäneet molempien eeposten tarkkaan kääntämiseen. Homeros, länsimaisen kulttuurin majakka Troijan sota ja Odysseuksen harharetket sisältää jonkin verran karttoja ja piirroksia, mutta niitä voisi olla selkeyden vuoksi vielä hieman enemmän. Vastarannan usvapatsaiden huipuilla kimaltelee ohut sateenkaari. Tällä kertaa Castrén kommentoi ja suomentaa Homerosta. Kuka kirjoitti ja minkä virstanpylvään. Tässä hän onnistuukin, vaikka Troijan sota ja Odysseuksen harharetket onkin esimerkiksi koulukäyttöön turhan raskas. Hän suoriutuu kuitenkin urakastaan hyvin, eikä hänen uusissa tulkinnoissaan ole juurikaan valittamista. Yksi palkitaan. Trilogian päätösosan kustantaminen on Otavalta todellinen kulttuuriteko etenkin nykyisinä haastavina aikoina. Se edustaa tervetullutta korkeakulttuurista antia yhä viihteellisemmäksi muuttuvassa maailmassa. Suoraan ja yksinkertaisesti Paavo Castrén pyrkii olemaan uudessa kirjassaan mahdollisimman suorasanainen. Mukana on runsaasti kiinnostavia tapahtumia ja hahmoja: ”Paris luovutti kultaisen omenan Afroditelle, joka poistui voitonriemuisena näyttämöltä kahden muun jumalattaren seuratessa tilannetta sivusta nöyryytettynä ja synkkiä ajatuksia hautoen.” (s. Erityisen antoisia ovat lopun selitykset, joista löytyy ansiokkaita kiteytyksiä: ”Runonlaulajat olivat arvostettuja ammattilaisia, jotka saivat esiintymisestään palkkaa ja kykenivät vaikuttamaan voimakkaasti kuulijakuntansa tunteisiin. LOKAKUUTA 2016 VIIKON 40 SITAATTI Homeroksen paluu KIRJAT Homeroksen paluu Paavo Castrén: Homeros: Troijan sota ja Odysseuksen harharetket Otava 2016, s. Siellä hän asteli niin kuin nuoruutensa kukoistuksessa oleva sama kuninkaanpoika, jolla on vasta haituvia poskillaan.” Troijan sota ja Odysseuksen harharetket on hämmentävän varma työ, vaikka suomennosten yksityiskohdista voidaan aina kiistellä. Niiden merkitys on korostunut viime aikoina, kun eeppisten runoelmien synnyinmaa Kreikka on joutunut talousongelmiensa takia muiden valtioiden kritiikin ja halveksunnan kohteeksi. Iliaan täydellinen suomentaminen jääkin jonkun muun tehtäväksi. Sen Hermes otti käteensä ja lensi hetkessä Hellespontoksen kohdalle ja sieltä Troijan lähelle. Liialliseen puintiin ei tosin Troijan sota ja Odysseuksen harharetket -kirjan kaltaisessa yleisteoksessa ole tarvetta. Kirja alkaa selvityksellä Troijan sodan vaiheista. Suomessa niitä ovat kääntäneet vaihtelevalla menestyksellä Elias Lönnrot, Otto Manninen ja Pentti Saarikoski. Klassillisen filologian professori on paneutunut hiljattaisissa kirjoissaan antiikin aikaan, käsitellen sitä eri näkökulmista. Tämän tehtävän purku on siis 19.10 ilmestyvässä lehdessä. Esa Mäkijärvi Tämän eri aikoina paljon puhuttaneen teoksen esipuhe on päivätty 28.9.1946. Vastaukset viimeistään 12.10. Hänen tapanaan on kirjoittaa popularisointia ja tieteellisyyttä yhdistävällä tyylillä. Ne ovat herättäneet keskustelua ja kiinnostusta jo vuosituhansien ajan. Niitä seuraavat proosaksi sovitetut Odysseuksen harharetket. Troijan sota ja Odysseuksen harharetket viimeistelee trilogian, jonka aiemmat osat ovat Antiikin käsikirja (2000) ja Uusi antiikin historia
On suuria odotuksia, mutta tyydytään aluksi vähään. Ehyt, viisas, kaunis Tuomas Kyrö kirjoitti Mielensäpahoittaja-jutut alunperin radiolle monologisarjaksi. Toissa vuonna Nätyltä näyttelijäksi valmistunut Maruska Verona tekee päähenkilön dementoituneen vaimon roolissa monin verroin isomman ikäloikan, mutta hänkin vailla mitään uskottavuusongelmia. Ja kuten Allenin elokuvissa aina, lopulta kaikki rakastavat vääriä ihmisiä, eikä kukaan tule onnelliseksi. Kahdeksankymppinen Woody Allen ohjasi tänä vuonna uransa ensimmäisen televisiosarjan Crisis in Sex Scenes, joka sai vastikään ensi-iltansa Yhdysvalloissa. Sitä ennen Suomeen saadaan hänen tuorein elokuvansa, joka pyörittää liiankin tuttua levyä. Nopeasti juttu muuttuu kuitenkin perinteisemmäksi. Mp:n miniänä hän on jo aika lähellä omia ikiään. Café Society (2016) ei niinkään ivaa katteettomia unelmia loihtivaa elokuvateollisuutta vaan tyytyy Tuomo Manninen. Vierikon mielensäpahoittaja on toki tutusti menneessä elävä muutosvastarintainen jäärä, mutta tämä ukko suhtautuu nykyajan kotkotuksiin ja vempeleisiin enemmän hämmennyksellä tai huvittuneesti kuin halveksien tai äreästi. 30 6. Tai ehkä juuri sellaisella, jollaisena Tuomas Kyrön jättisuosion saavuttanut kirjahahmo useimpien mielikuvissa elää. Tiedä sitten erityisestä kriisistä, mutta hudit kuuluvat tolkutonta julkaisuvauhtia pitävän ohjaajan repertuaariin. Kirkasotsainen nuori mies (Jesse Eisenberg, kuvassa oikealla) tutustuu enonsa (Steve Carell) kautta paremman väen piireihin. Ilja Peltonen ja Tero Koponen hoitelevat muut komppiroolit ”solistille” tilaa antaen. Asetelma lupailee satiiria. Vitsit vain ovat vähissä. Oli miten oli, Vesa Vierikko on näyttämöllä ihan muuta kuin tuo mainoskuvan karvareuhkapäinen yrmynaama. Kuusikymppinen Vierikko luo kasikymppisestä ukosta ajattoman ja universaalin mutta omannäköisensä hahmon, ja juuri siksi hyvin rakastettavan. Ohjaaja Mika Myllyahon ohjaustöiden ketju Kansallisteatterissa on Rakkauden karuselli ELOKUVA Café Society Ohjaus: Woody Allen Pääosissa: Jesse Eisenberg, Kristen Stewart, Steve Carell, Blake Lively, Parker Posey, Corey Stoll, Jeannie Berlin, Ken Stott 2016, 96 minuttia Mennyt glamour. Kyrö onnistui yllättämään, romaani oli ehyt, viisas ja kauniskin kertomus vanhan miehen varustautumisesta elämänkaarensa viimeisille virstoille. Mutta hänpä pukkasikin kaksi vuotta sitten ulos romaanin Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja, johon uppouduin sisään hyvin skeptisenä – ja tulin ulos viimeiseltä sivulta ulos oikein ilahtuneena. Ei syksyä ilman uutta Allenia. Sitten niistä ilmestyi painettu tarinakokoelma ja perään toinen, ruokateemainen. Pian poika pääseekin piireihin. ”Mielensäpahoittaja ja ruskea kastike” oli minusta jo sen verran ”yleisön pyynnöstä” -asenteella kirjoitetun tuntuinen tekele, että ajattelin Kyrönkin tyytyvän tähän. Tällä kertaa märkäkorvainen newyorkilaispoika (Jesse Eisenberg) hakeutuu sukulaismiehen (Steve Carell) apupojaksi Hollywoodiin. Vierikko on niin nyanssitajuinen ja kokenut näyttelijä, että hänelle tuskin kannattaa lähteä tarjoamaankaan mitään valmiiksi pureskeltuja käsityksiä mielensäpahoittajaherran persoonasta. Jännäreissäkin osaamistaan ajoittain väläyttänyt amerikkalainen on pitäytynyt viime vuosina komedioissa. Nuorukainen rakastuu päätä pahkaa tuottajan sihteerikkönä työskentelevään naiseen (Kristen Stewart), joka on perheellisen enon salarakas pojan tietämättä. On luulojen vuoro käydä suuriksi, ja joku tulee pettymään varmasti. Arvostelut eivät ole olleet mairittelevia. LOKAKUUTA 2016 Tarina elämänsä loppukaarteessa kirivästä ukosta saa mielen hyväksi TEATTERI Suomen Kansallisteatteri, pieni näyttämö Tuomas Kyrö: Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja Dramatisointi ja ohjaus Mika Myllyaho – Lavastus Kati Lukka – Puvut Tarja Simonen – Musiikki Samuli Laiho – Valot Esa Mattila – Ääni Ville Toikka – Rooleissa Vesa Vierikko Maruska Verona, Ilja Peltonen, Tero Koponen Kansallisteatteri on markkinoinut pitkin syksyä Helsingin katukuvassa ”Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja” -näytelmäänsä aika harhaanjohtavalla kuvalla
Aforismi välipalaksi Vasta lapsen kautta ihminen oppii katsomaan elämäänsä yhtä aikaa sekä eteenettä taaksepäin. Mies oli kannattanut Angela Merkeliä kaikessa, mutta ei enää Eurooppaa tai tarkemmin sanottuna Saksaa repivien kansainvaellusten käsittelyssä. Nimi pönkittää ongelmallisesti kiinalaisten hegemoniavaateita. Ranskan Indokiinassa, joka nykyään Vietnamina, Laosina ja Kambodžana tun netaan. Sielläkin tarvittaisiin suojamuureja, kun Itävallasta lappasi rajan yli pakolaisia ja kaikenlaista siivotonta väkeä, jatkuvana virtana aivan hänen rajan pinnassa olevan kaksikerroksisen talonsa terassien editse. Koko ranta Keski-Vietnamin keskuksesta Danangista pitkälle etelään päin oli aidattu ja varustettu kyltein, jotka kertoivat paikalle suunnitelluista kansainvälisistä hotellija lomakeskuksista. NATOn jäseninä entisistä Itä-Euroopan maista tuli sitten 2003 Yhdysvaltain puolustusministerin Donald Rumsfeldin kielenkäytössä Uutta Euroop paa, kun nämä lähtivät uljaasti amerikkalaisten rinnalla sotaretkelle Irakiin vanhojen liittolaisten Saksan ja Ranskan kieltäytyessä kunniasta. Nimitykset kun kantavat merkityksiä etenkin geopoliittisissa viitekehyksissä. Esityksessä luotetaan katsojan mukanaelämisen kykyyn ilman alleviivauksia, Kyrön hahmon populistisimpien piirteiden korostamisia. Eikä maan suhde historialliseen alistajaan ja uhkaan Kiinaan ole ainakaan muita naapureita helpompi. Vietnam on tyytynyt vähempään, vaikka sillä on pitkälti yli 3 000 kilometriä rantaviivaa samaan mereen, saaria laskematta. ollut hänen pääjohtajakaudellaan aika epätasainen, mutta Mielensäpahoittaja kohoaa jo valioliigaan. Mutta Suomi onkin osa Pohjolaa, siinä missä Viro yksi Baltian maista. Sesonki ei ollut vielä alkanut, mutta minulle lämpö riitti hyvin, aaltojen vyöry vangitsi katseen ja rauhoitti mielen. Hän kertoi jääneensä viisivitosena eläkkeelle jonkun tuotantolaitoksen teknisen johtajan paikalta. Carellin hahmo edustaa vanhan Hollywoodin suurieleistä mogulia ilman hauskoja repliikkejä. Praha sijaitsee selvästi lännempänä kuin esimerkiksi Wien – tai Tukholma. Manilasta onkin käynyt käsky puhua mieluummin Länsi-Filippiinien merestä. Myllyahon oma dramatisointi Kyrön romaanista on ainakin siinä mielessä uskollinen alkuteokselle, että myös näyttämöversiosta on tullut ehyt, viisas ja kaunis. Mikko Majander Siinä me seisoimme kuin reliikit menneen maailman reservaatissa EteläKiinan Itämeren huuhdellessa varpaita. Se mikä suomalaisille on ruotsalais-tanskalaisena lainana Itämeri, on Virosta katsoen Läänemeri eli Länsimeri. Kompaktiin kahden tunnin pakettiin mahdutettu tarina hymyilyttää ja koskettaa. Saapa nähdä, miten kohisten kasvava turismi muuttaa globalisaatiolle avautunutta kommunistista maata. Enää ei tahtonut oikein jaksaa, mutta kovaa oli myös kotona Baijerissa. Vaikka Allen juoksuttaa tarinaa kohtalaisen luontevasti, lopputulos vaikuttaa innottomalta. Pienet rapuset vilistelevät jalkojen juuressa, kun kävelin aitojen takana hienoilla privaattihiekoilla ja pysähdyin jututtamaan iäkästä saksalaismiestä. Ohjaajan ja Eisenbergin edellinen yhteistyö To Rome With Love (2012) oli Allenin uran pohjanoteeraus. Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja. Rane Aunimo Demokraatti. Yökerhobisnekseen siirtynyt kloppi on nyt menestyjä, mutta onnella on hintansa. Homma on jo sitä myöten selvä. Tähän nousee uusi Sheraton, tuohon Hilton. Siinä me seisoimme kuin reliikit menneen maailman reservaatissa Etelä-Kiinan Itämeren huuhdellessa varpaita. Muutamassa kohtaa Myllyaho eksyy nyhtämään katsomolta helppoja nauruja (Escort/S-kortti -veivaus hotellin respassa menee esimerkiksi vähän pitkäksi), mutta ne hetket jäävät onneksi marginaaliin. Nörtin Eisenbergin ja viekottelevan Stewartin välillä vain ei ole pienintäkään kipinää, ei merkkiäkään romanssista. 31 6. Glamourilla tylsästi flirttaileva Café Society on siitä pian seuraava. Kolmas maailma oli työntymässä ensimmäiseen. Rolf Bamberg Demokraatti kevyeeseen ja ylimalkaiseen komediaan rakkauden karusellista, johon astuvat ovat tunteidensa vietävissä. Taas riittää varmaotteinen rutiini. Milan Kunderaa kuohutti kylmän sodan vuosina se, että rautaesiripun taakse kahlittua Tšekkoslovakiaa kehdattiin kutsua Itä-Euroopaksi, vaikka jokainen historiaa tunteva tiesi sen kuuluvan maanosan sivistyksen sydänmaihin. Niin kuin Helsinki on idempänä kuin Tallinna ja Riika, puhumattakaan Varsovasta, Budapestista tai vaikkapa Sofiasta. Hyvä niin. Niiden varassa oli voinut keskittyä vuosikaudet matkusteluun ympäri maailmaa. Toinen tavaramerkki, lauseen avaaminen ”kyllä en” -sanaparilla toistuu jo tiuhempaan, mutta sehän on oikeas taan jo trendikästä nykykieltä (siis muodossa ”juu ei”). Suomeenkin kantautuu silloin tällöin uutisia kaukaa Kaakkois-Aasiasta Etelä-Kiinan mereltä, jonka rantavaltiot kiistelevät merialueista ja niillä sijaitsevista saaririutoista. Kultainen kädenpuristus tai muut järjestelyt näkyivät olleen riittoisia. Vietnamilaiset puhuvat Itämerestä, mikä herätti välittömästi sympatiaa, kun viime maaliskuussa asetuin Suomen talvesta Hoe Anin rantabungalowiin. ”Kyllä minä niin mieleni pahoitin” slogankin kuullaan vain kerran. LOKAKUUTA 2016 Nimien varjoissa, muurien takana M aantieteelle emme ehkä mahda mitään, mutta aika monella tapaa voimme sitä mieltää ja määrittää. Haikeus käy esityksen vireenä hauskuuden edellä. Allenille ominaista pehmonostalgiaa annostellaan myös ohjaajalle tutummassa ympäristössä New Yorkissa, jossa käydään elokuvan toinen näytös
D. ”Muun tietokirjallisuuden” kategoriassa oli muiden muassa Väinö Voionmaan Sosialidemokratian vuosisata ja Viljo Tarkiaisen Aleksis Kivi – elämä ja teokset. 3 p:n vastaisena yönä saapui Tuusniemen pitäjän Tuusniemen eli Salon kylässä olevaan Lyytilän taloon muuan Kuopiosta kotoisin oleva maalarintyöntekijä Johan Nis sinen, pyrkien taloon yöksi. Hän kieltää jyrkästi tekonsa ja tekeytyy hulluksi. ’Juttu on niin, että olin ihan äskettäin leikkauksessa.’ ’Ai jaa. – Rovasti on kuitenkin nyt huomannut miten kalliita ovat kaikellaiset tavarat. Listalla olivat mm. Työmies 6.10.1916 ”Eihän rovasti siitä välitä, mitä maailma hörisee” Työväenliikkeen ja kirkon välit kiristyivät viimeistään sisällissodan 1918 alla. Yhteensä kirjastoon ehdotettiin hankittavaksi 63 eri teosta. Työmies julkaisi lokakuussa 1916 malliksi listan, mitä kirjoja työväentalokirjastoihin voisi hankkia. Yön kuluessa oli Nissinen käynyt useita kertoja ulkona ja viimein klo 12 ajoissa tuonut sieltä mukanaan lähes kolme korttelia pitkän puukon. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Tämän päivän perspektiivistä on aika mahdotonta ymmärtää, että tämä Salingerin reipas kasvutarina herätti syvää pahennusta sodanjälkeisessä Amerikassa. Aikeensa olisi luultavasti toteutunutkin, ellei Lyytinen vanhempi ja hänen lankonsa olisi heränneet ja kirveellä uhaten saaneet sitä estetyksi. Työmies uutisoi herkästi, mikäli joku kirkonmies oli sen mielestä toiminut köyhälistöä vastaan. 32 6. 4000 mk. Työmies julkaisi samassa yhteydessä myös mallisäännöt työväentalojen kirjastoja varten.. ’Ei mitään.’ Hitto että alkoi hermostuttaa. Rovasti on määrännyt, että torpparien on tästä syksystä alkaen maksettava verojaan luonnontuotteilla, tuomalla voita, lammas, pellavia, tuhkaa, marjoja, kehruuksia, astioita y.m. Ryöstötarkoituksessa. Ja lievää kohinaa meilläkin Pentti Saarikosken suomentamana 1960-luvun alussa. Tk. Mikä sulta leikattiin?’ ’Tuo, mikäsenyton – klavikordi.’” Maailman kirjallisuuden katekismus J. Tällä löi hän nukkuvaa talon vanhinta poikaa Aaro Lyytistä, joka kuitenkin pääsi ulos ja aikoi herättää eteiskamarissa nukkuvat vanhempansa. ”Kaunokirjallisuuden” listalta löytyi muiden muassa Tolstoita, Ryd bergiä, Zolaa, Strindbergiä, Kiveä, Canthia, Järnefeltiä, Erkkoa, Pak kalaa ja Leinoa. Tapauksia olikin, koska pappiloilla oli runsaasti maaomistuksia ja sitä kautta myös torppareita. mennettuja teoksia listalla oli eniten (11 kpl.). Hiiliä kasattiin osapuolten päälle ihan riittävästi jo aikaisemmin. Schroderuksen uusi, tekoslangiton suomennos tuo tarinan ytimen, päähenkilö Holden Caulfieldin varsin viattoman initiaatioriitin, entistä paremmin framille. Nyt iski murhaaja vielä häneen useita haavoja niin että Lyytinen kuoli. muonaa. Työväentaloille kirjastoja Toisaalta työvänliike pyrki sivistysliikkeeksi. Julmuri seurasi kuitenkin uhrinsa kintereillä, lyöden häneen eteisessä useita haavoja. Vuosituloikseen rovasti oli ilmoittanut vain 6 000 markkaa. SALINGER: SIEPPARI RUISPELLOSSA (CATCHER IN THE RYE, 1945, UUSI SUOMENNOS ARTO SCHRODERUS 2004) . Pääosassa oli tietysti ”sosialistinen kirjallisuus”. Jutussa selvitettiin myös, mitä tällainen kirjasto maksaisi. – Torppareita vähän ihmetyttää tämä rovastin menettely, mutta eihän rovasti siitä välitä, mitä maailma hörisee, Työmies arveli. Neljäs kategoria oli ”terveysoppia ja urheilua”. Ruumiissa on toistakymmentä haavaa, mm. rinnassa niin ammottava haava, että keuhkot ovat näkyvissä. Marx, Engels, Kautsky, Bebel, La salle, af Ursin ja muut. – Hämeenkyrön rovasti on maamme suurituloisimpia pappeja, Työmies maalaili. Illallisen syötyään asettui mies makuulle tuvan lattialle yhdessä talon kahden pojan ja rengin kanssa. – Vuositulot nousevat 40–50 tuhannen markan seutuville. Lokakuun alussa 1916 Työmies repi pelihousunsa, koska Hämeenkyrön rovasti oli muuttanut torppareidensa rahaverot suoritettaviksi luonnontuotteilla. Puolue piti tärkeänä, että työväentaloille perustetaan kirjastoja. Tällöin Aaro Lyytinen pakeni ulos ja päästyään n. – Murhaaja on kaikesta päättäen aikonut surmasta koko talon väen ja ryöstää talossa tilapäisesti säilytettävät rahat, n. Rovasti on tosin aina pitänyt sopimattomana noin suurien tulojen julkisuuteen tuloa, pahan maailman korviin. Pääideologi näytti olevan Karl Kautsky, jonka suoRaaka verityö. 50 metrin päähän vaipui maahan. Murhaaja on pidätetty. Nykytermein Työmies epäili rovastia verovälttelystä. Hän on päässyt selville, miten pienellä tempulla voi saada puolta enemmän veroja. LOKAKUUTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”’Mitä nyt?’ se sanoi
Vaalityön saloihin ja politiikan sisältöihin perehdytään koulutuksissa niin paikallisesti kuin piirien tasollakin. LOKAKUUTA 2016 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Kunta vaalit 2017 Kuntavaalit tulevat – oletko valmis. SDP:n Joensuun kuntavaalityöntekijä Noora Kettunen iloitsee, että ehdokaslistaan on saatu jo reilu 50 nimeä. Hyvää tavoitellaan, mutta mitä sillä tarkoitetaan. ” Kun on kiva ja yhteisöllinen jengi kasassa, lähdetään vaaleihin hyvällä draivilla.” Em ilie Ugg la. – Ihmiset ovat kiinnostuneita ja halukkaita vaikuttamaan. 33 6. Meillä on hyvää tekemisen meininkiä – kun on kiva ja yhteisöllinen jengi kasassa, lähdetään vaaleihin hyvällä draivilla, Kettunen kuvailee. Ehdokkaiden omien vaalisuunnitelmien lisäksi SDP:n Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Johanna Aution mukaan on järkevää selvittää sävelet myös piirija paikallistasolla. Ehdokaslistoja kootaan ja sosialidemokraattien toiveissa kautta maan siintää se maaginen ”hyvä lista”. V aaleihin valmistaudutaan eri puolilla Suomea täyttä häkää, kun kuntavaalien loppukiri häämöttää nyt puolen vuoden päässä. – Hyvällä listalla on monipuolisesti eri ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia arjen asiantuntijoita, jotka ovat kiinnostuneita vaikuttamisesta ja joilla on näkemystä siihen, miten kuntaa tai kaupunkia pitäisi kehittää, Kettunen summaa. Koulutusta ja suunnittelua Syksy on myös kouluttautumisen aikaa
Anna-Liisa Blomberg Demokraatti HELSINKI PUOLUEKOKOUSEDUSTAJA JA KUNTAVAALI EHDOKKAAT Luumäen demarit kurottavat korkealle Luumäen demareilla riittää asennetta, Vesa Piitulainen vakuuttaa. – Vaikka someajassa ollaankin, pitää kunnallisvaaleissa mennä iholle. Ehdokkaille olen antanut ohjeeksi, että ole oma itsesi ja ole rehellinen. Tähän ei esimerkiksi keskusta eikä kokoomus pystynyt, Autio kertoo. Ruotsinkielisellä rannikolla haastetta riittää, mutta näyttöä ”pohojalaasilla” demareilla jo on. – Keksin, että nuoret voisivat pyytää konkaripoliitikoilta tukea pyytämällä heiltä suosituksia. – Tuumaakaan ei anneta periksi! Meillä on vaaleihin kova tavoite. Maksavia jäseniä on kolmisenkymmentä ja varsinaisia aktiiveja kourallinen. Vaalien lähestyessä luumäkeläiset demarit aikovat näkyä telttoineen tapahtumissa ja torilla. LOKAKUUTA 2016 – Keväällä meillä valmistui piiritason kuntavaalityösuunnitelma ja syksyn aikana odotetaan vastaavia kuntakohtaisia ohjelmia. – Viime vaaleissa olimme vaalipiirin ainoa puolue, joka sai listan kasaan jokaisessa kunnassa. Marja Luumi Reijo Vuorento ”Terveys ei ole kaupan www.reijovuorento.fi HUS:n hallitus/HYKS lautakunta Kuntien Takauskeskuksen valtuusto 327 130 yhteisvastuulla eteenpäin” HELSINKI PUOLUEKOKOUS KUNTAVAALI Niilo Toivonen HELSINKI Äänestä Niiloa Helsingin jäsenvaalissa numerolla 112 EU-koordinaattori ja teologian kandidaatti. Helsingissä syntynyt ja kasvanut. Reilu, rehellinen ja aikaansaava. – Kun pystymme osoittamaan jonkin asian hyväksi ja heitämme kepulle pienen syötin niin, että he ottavatkin meidän ajamamme asian omaksi ideakseen, niin silloinhan asioita saadaan läpi, Piitulainen veistelee pilke silmäkulmassa, mutta selvästi ainakin puoliksi tosissaan. Kohtaamisia ja someideoita SDP:n Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Jukka Pirttinen uumoilee, että vaalityötä mutkistavat soteja maakuntauudistuksen myllerrykset, kun tarkkaa tietoa kunnille jäävistä tehtävistä ei vielä ole. Kuusamon SDP:n puheenjohtaja Inka Hokkanen kävi taannoin Antti Rinteen kanssa jakamassa ruusuja vanhuksille, ja samantyylisiä, ihmisten lähelle meneviä tempauksia hän haluaisi myös vaalien alla. Piitulainen johtaa Etelä-Karjalassa yhtä Suomen pienimpiin puolueosastoihin kuuluvaa Luumäen demareita. Äänestä Niilo kuntavaaliehdokkaaksi 2017! Ole yhteydessä ja tule mukaan kampanjaan! niilotoivonen.fi niilo.toivonen@helsinki.fi @NiiloToivonen KUNTAVAALI Kaarin Taipale PUNAVIHREÄÄ POLITIIKKAA! 310 109 KAUPUNKIPOLITIIKKAA! HELSINKI PUOLUEKOKOUS KUNTAVAALI 137 Anna-Kaisa Ylitalo Sairaanhoitaja Tasapuolinen kohtelu HELSINKI KUNTAVAALI 126 Työelämän inhimillinen ymmärtäjä ja vastuullinen päättäjä. Piitulainen uumoilee, ettei vaaleihin saada täyttä ehdokaslistaa, joten ”määrän sijaan pitää panostaa laatuun”. Sillä pärjää kyllä, ei tarvita mitään hokkuspokkuksia, hän sanoo. – Pyrimme myös siihen, että saisimme ennen vaaleja valtakunnantason päättäjiä kokouksiimme ja torille, koska näkyvyyttä tarvitaan, Piitulainen kertoo. Piitulaisen mukaan tärkeää on, että henkilösuhteet toimivat yli puoluerajojen ja pyritään löytämään yhteinen sävel. Niitä lausuntoja siitä, miksi tämän konkarin mielestä juuri minua kannattaa äänestää, voisi jakaa somessa, hän ideoi. Työtä yhteisten asioiden eteen Kunnassa, jossa keskustalla on enemmistö valtuustossa, ei aina ole kaikkein helpointa saada sosialidemokraattien tavoitteita läpi. Pääluottamusmies, lastenhoitaja Anita Vihervaara HELSINKI KUNTAVAALI. Hyvän hengen lisäksi vaaditaan vähän taktiikkaakin. Meillä on sellainen ajatus, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, Autio sanoo. Piitulainen toivoo, että kuntapolitiikkaan pyrkivät pitävät mielessään asioiden hoitamisessa kaikkein tärkeimmän periaatteen: – Politiikka on aina yhteisten asioiden hoitamista, ei koskaan oman edun tavoittelua, hän kiteyttää. Demareilla on valtuustossa nyt kolme paikkaa, ja vaikka valtuuston koko pienenee ja kolmen paikan pitäminenkin on kovan työn takana, tavoittelemme neljättä paikkaa, kertoo vaalikuulumisia Vesa Piitulainen Luumäeltä. Suunnitelmissa voidaan kartoittaa esimerkiksi, millaisista poliittisista asetelmista omassa kunnassa vaaleihin lähdetään, millaista vaalityötä halutaan tehdä ja kuka vaalien alla on vastuussa mistäkin. Se on kuitenkin Pirttisen mukaan selvää, että vaalikentillä puhutaan arjen asioista – ja mieluiten kasvotusten. 34 6. Hokkanen innostuu myös sosiaalisesta mediasta vaalityökaluna. Jokainen kaupungin valtuuston päätös vaikuttaa elämääsi helsinkiläinen. Pohjanmaalla ehdokasasettelussa on tavoitteena saada jokaiseen Vaasan vaalipiirin kuntaan SDP:n ehdokaslista
Lisäksi uskon, että sähköpostista jää monelle aika etäinen fiilis, Vainikainen kertoo. – Mennään ihmisten keskuuteen muulloinkin kuin toritapahtumissa. Kyllä sen vanhakin ymmärtää. Suomessa äänestämällä voi vielä vaikuttaa, toisin kuin Venäjällä ja Unkarissa, missä vaalitulos päätetään ennen vaaleja. Hän toivoo, että ympäri Suomen demarit kampanjoisivat raikkaalla otteella, rohkeasti aitoja vaihtoehtoja tarjoten – muuallakin kuin toreilla. varajäsen. Opiskeluista tai työstä kysellessä saattaa jo muodostua ajatuksia siitä, millaiset vaaliteemat voisivat olla juuri tätä ihmistä lähellä. ” Voi vahvistaa heidän fiilistään siitä, että ei ehdolle lähteminen ole niin pelottava juttu kuin sen monesti kuvitellaan olevan.” Kun Espoossa SDP:n ehdokaslista näytti kaipaavan lisää nuoria ehdokkaita, päätti kunnallisjärjestön puheenjohtaja Joni Vainikainen ottaa puhelimen kouraan ja ryhtyä soittelemaan nuorille jäsenille. Luuria ei ole Vainikaisen korvaan lyöty kertaakaan, vaan kaikki ovat hyvillä mielin jutelleet mahdollisuudesta lähteä ehdolle. – Mietin, että soitto on paras tapa tavoittaa ehdokkaita, kun sähköposteihin porukka tuppaa vastaamaan huonosti. – Ensimmäisellä soittokierroksella tuli kolme suoraa suostumusta. Vainikaisen mielestä puhelinkontaktissa ja sitä seuraavassa kasvokkain tapaamisessa on se etu, että jutustellessa saa heti käsityksen ihmisestä. HYVIS 289 Irma Peiponen Periaatteet käytäntöön 100-vuotisessa Suomessa, globaalissa maailmassa. – Voi vahvistaa heidän fiilistään siitä, että ei ehdolle lähteminen ole niin pelottava juttu kuin sen monesti kuvitellaan olevan. LOKAKUUTA 2016 HELSINKI TAMPERE Espoon ehdokaslista täyttyy soitellen Joni Vainikainen on ottanut Espoon ehdokashankintaan työvälineeksi puhelimen. Nuoria rohkaisten ja ilolla kampanjoiden Vainikaisen mukaan monia nuoria kiinnostaa kuntapolitiikkaan lähteminen, mutta kysyttävää heillä riittää. HELSINKI PUOLUEKOKOUS KUNTAVAALI Kimmo Vanhala Aidosti ihmisen arjessa 324 kimmo.vanhala@gmail.com Pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu (Avecra Oy/VR Group) . Edunvalvontapäällikkö 270 71 Kokenut päättäjä kunnallisvaaleihin. Monia ehdokkuus on kiinnostanut ja nekin, jotka eivät itse tohdi lähteä ehdolle, ovat ilmaisseet kiinnostuksensa tukijoukoissa työskentelyyn. HELSINKI 121 PUOLUEKOKOUS KUNTAVAALI 206 8 Petteri Auvinen HELSINKI palveluneuvoja PUOLUEKOKOUS KUNTAVAALI 64 Kalle Lamminmäki Kansainvälisen ja kasvavan Helsingin puolesta VTM, konsultti Innovaatiopolitiikan ja kasvuyrittäjyyden asiantuntija Ota yhteyttä: k.lamminmaki@gmail.com @klamminmaki Äänestä Kalle kuntavaaliehdokkaaksi HELSINKI KUNTAVAALI 52 TAMPERE Ari Wigelius PUOLUEKOKOUS Vaikuttamalla välität. Ei tarvitse olla kaikesta perillä, sillä kyllä politiikka sitten tekijäänsä kouluttaa, Vainikainen sanoo ja muistuttaa, että ehdokkaat saavat myös kunnallisjärjestöltä koulutusta ehdolle lähtiessään. SAK:n edustajiston 1. Avecran sopimusalatoimikunnan puheenjohtaja.. PAMin osasto 716:n sihteeri, PAMin valtuuston 1. Markus Saarinen Äänestäkää ihmiset. Pitääkö olla valmis poliitikko ja esimerkiksi olla kaikesta päätöksenteosta perillä jo ehdolle lähtiessään. Nyt on tarkoitus vielä soitella uudelleen niille, jotka vielä jäivät miettimään, Vainikainen kertoo. Jaetaan sitä iloista mieltä, jota meidän puolueessamme on, näkyvämmin ja joka päivä, Vainikainen kannustaa. 35 6. HELSINKI PUOLUEKOKOUS Jouko Malinen Näkemystä ja monipuolista kokemusta puoluekokoukseen. SAK:n pääkaupunkiseudun piirijaoston hallituksen jäsen. Vainikaisen mukaan Espoossa lähdetään vaaleihin ”täydellä listalla ja hyvällä pöhinällä haastamaan kokoomuslaista kiristyspolitiikkaa”. Tällaisiin kysymyksiin voi Vainikaisen mukaan vastata kaikille ensikertalaisille ikään katsomatta rohkaisevasti. varajäsen
Kiitämme kuluneesta puheenjohtajakaudesta ja siirrämme iloisin mielin puheenjohtajuuden AUF:lle Norjaan! SDP Turku Kuhina messupisteellä on kova. LOKAKUUTA 2016 HELSINKI PUOLUEKOKOUSEDUSTAJA JA KUNTAVAALI EHDOKKAAT #demokraatti INSTAGRAM-KUVIEN NÄYTEIKKUNA Riitta Lyytikäinen Pirkanmaan kansanedustajat Jukka Gustafsson, Pia Viitanen, Sanna Marin ja Ilmari Nurminen Tampereen kalamarkkinoilla. HELSINKI KUNTAVAALI 216 Aslak Haarahiltunen Järjestämisvastaava Järjestöja kampanjaosaamista puoluekokoukseen. 36 6. Rakennetaan asuntoja. Demarinuoret Takana on uskomattoman hieno FNSU:n kongressi. SDP Joensuu Savo-Karjalan tiimi tapasi Joensuussa. Aulis Haaranen 18 Kokemusta päätöksentekoon. Kuntavaaliehdokkaamme Esa Silander ja Mari Lahti kertovat arpajaisistamme Turun kirjamessuilla. HELSINKI PUOLUEKOKOUS Arto Helenius Syvällistä työelämän tuntemusta puoluekokoukseen Työllä ja Suomen mallilla tulevaisuuteen 221 28 Lakiasiainpäällikkö HELSINKI PUOLUEKOKOUS KUNTAVAALI HELSINKI 228 Järjestämiskoordinaattori Tekemisen ilolla SDP voittoon #KuntsiPuoluesihteeriksi PUOLUEKOKOUS Mika Häkkinen Petri Ijäs 232 37 Kokemusta! Työkaluvalmistaja Näkemystä! HELSINKI PUOLUEKOKOUS KUNTAVAALI
Arto Dahlman on Kes kuspuiston puolesta ry:n pu heenjohtaja, joten hän nostaa ykkösaiheeksi Keskuspuiston kohtalon. Lähellä arkea on myös jul kinen liikenne. Toiminta antaa voimaa ja virtaa sekä iloa, joka tarttuu. Dahlman uskoo toiseksi ”pienempää porukkaa pu huttavaksi” aiheeksi nouse van pelastuslaitosten yhdis tämisen. Anna-Liisa Blomberg Pitäkä ä Keskus puisto kunno ssa! www.katastyrman.fi Uuden Helsingin demari KATA STYRMAN Toiminnanjohtaja, kaupunkiaktiivi, äiti Ehdolla kuntavaaleihin 106 Ehdolla puoluekokousedustajaksi 307. Miksi, Kantola luet telee. Junat tulevat olemaan totuttua ly hyempiä. Ihmisten arkeen suoraan vaikuttavat asiat puhuttavat. LOKAKUUTA 2016 HELSINKI PIRKANMAA 242 47 Paremman tulevaisuuden puolesta Työn ja sen tekijän puolella Taina Karrikka HELSINKI PUOLUEKOKOUS KUNTAVAALI 279 Kaisa Niskanen Markkinointisihteeri Minun SDP on rohkea uudistumaan. Pääkaupunki seudulla puhuttaa pitkään ja hartaasti odotettu Länsimetro, joka antaa yhä vain odottaa it seään. Hänen mielestään tär keä puheenaihe vaalikentillä on asumisen hinta. HELSINKI PUOLUEKOKOUS Oskari Ollikainen 284 HELSINKI PUOLUEKOKOUS Somegallup Arjen asiat nousevat puheeksi vaaleissa Demokraatin Somegallup ky syi taannoin, minkä aiheen ih miset uskovat nousevan oman kotipaikkakunnan ykköspu heenaiheeksi kuntavaaleissa. Miksi. – Lopullinen hinta on jotain aivan muuta kuin rakentami sesta päätettäessä ilmoitet tiin. Käyttöajankohta on vieläkin auki. Vastauksia gallupiin saatiin Facebookissa kourallinen, ja vastaukset painottuivat pää kaupunkiseudulle. – Näpit irti Vartiosaaresta ja Keskuspuistosta! Helsinkiä ei pidä turvottaa vääristä pai koista. Kerran tuhottua luon tokohdetta ei saa enää takai sin, Leena Kaarna-Oinonen muistuttaa. 37 6. – Me lauttasaarelaiset olem me kärsivällistä kansaa, mutta odotamme ja unelmoimme, että voisimme tehdä mat kamme kätevästi metrolla, Hilkka Kotkamaa sanoo. Hän ei ole mielipi teineen yksin. Myös Raimo Kantola us koo Länsimetron hinnan ja käytön kohoavan keskuste luun. Anita Raitio Helsingistä us koo päivystyspoliklinikkapal veluiden nousevan keskuste luun, eikä kaukana arjesta ole Marita Marttionkaan vas taus. Miksi. Avoimia kysymyksiä riittää
Vaaliyhtymä IV Länsi-Uusimaa 12 PUOLUEKOKOUS Luonnollisesti. Hän liittyi viestintäalan ammattiliittoon vuonna 1963 ja toimi muun muassa Satakunnan Maakunta Oy:ssä pääluottamusmiehenä. Tästä ja muiden julkisten palvelujen parantamisesta haluan tehdä esityksiä puoluekokouksessa. Kerttu ja tytöt ja heidän perheensä olivat usein esillä hänen puheissaan. Hänellä oli myös halu ja kyky uudistaa ammattiyhdistysliikettä. syyskuuta sairauden murtamana. Eläkkeellä Raitoharju osallistui vielä aktiivisesti Kokemäen kunnallispolitiikaan valtuuston jäsenenä ja muun muassa perusturvalautakunnan puheenjohtajana. Pohjimmiltaan hän oli lämminsydäminen suuresti arvostamani ihminen. www.kolumbus.fi/tarja.eklund PUOLUEKOKOUS Vaaliyhtymä I VANTAA, UUSIMAA 24 Jarkko Rahkonen Puoluekokousaloitteeni mukaan terveydenhoidon peruspalveluja ei voi perustuslain mukaan yhtiöittää. Hän oli oikea ulkoilmaihminen. Liiton jäsenten arvostusta osoitti se, että Viestintäalan ammattiliitto valitsi hänet liittokokouksessaan vuonna 2001 yksimielisesti uudek si puheenjohtajakseen. Kokemäellä syntynyt Raitoharju oli taustaltaan kirjaltaja ja kohopainaja. Rohkeasti aito kansan edustaja. Raitoharju menehtyi 20. Irene Hämäläinen Kirjoittaja on Pertti Raitoharjun pitkäaikainen työtoveri Pertti Raitoharju. Häntä kaipaamaan jäivät Kerttu-puoliso, lapset perheineen ja entiset työtoverit ja ystävät. Kertomansa mukaan hän olisi osannut vielä panna vanhan kunnon kohopainon käyntiin, offset-tekniikasta hän ei ollut niinkään varma. LOKAKUUTA 2016 Kuollut Lämminsydäminen ay-johtaja Viestintäalan ammattiliiton puheenjohtajana vuosina 2001–2009 toiminut Pertti Raitoharju on kuollut. Asiat ensin. Toimeentulo saatava työstä ja eläkkeistä. UUSIMAA PUOLUEKOKOUSEDUSTAJA JA KUNTAVAALI EHDOKKAAT 5 Leena Harjula-Jalonen Äänestä SDP:n Lahden puoluekokoukseen FM, tasa-arvoja järjestöaktiivi PUOLUEKOKOUS Vaaliyhtymä III KESKI-UUSIMAA Tarja Eklund 4 Vantaan kaupunginvaltuutettu SDP:n puoluevaltuuston 1 varajäsen, Uusimaa Uudenmaan Demarinaisten 1 varapuheenjohtaja. Kaikki lempiharrastukset liittyivät ulkoiluun: kalastaminen, sauvakävely, marjastaminen, sienestäminen, hiihtäminen ja luonnon tarkkailu. Ne, jotka eivät Perttiä tarpeeksi tunteneet, saattoivat pitää häntä hieman syrjään vetäytyvänä tarkkailijana. Vaaliyhtymä II ESPOO/KAUNIAINEN UUSIMAA PUOLUEKOKOUS Aila Pääkkö Myyntijohtaja Vanharouva ei vatuloi. 38 6. Pertti Raitoharju puhui teoillaan ja sanoi vain tarpeellisen. Perhe ja läheiset olivat Pertin elämässä keskiössä. Kari Lopperi Koivukylän demarien puheenjohtaja Jukka Halonen toimittaja, kirjailija SDP vaaliyhtymä I Vantaa, Uusimaa 5 18 Ota yhteyttä 09 701 0560 tai 050 304 5674 Aila Pääkkö aila.paakko@demokraatti.fi. SAK:n hallituksessakin toiminutta Raitoharjua arvostettiin työnantajapuolella luotettavana ja asiantuntevana neuvottelijana, joka pyrki hakemaan kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja. Hän oli kuollessaan 69-vuotias
Työn jatkoksi perustettiin kaksi uutta työryhmää: Every Woman Every Child -aloitetta luotsaava ohjausryhmä pääsihteerin suoraan alaisuuteen sekä maailman terveysjärjestön WHO:n ja YK:n Ihmisoikeusvaltuutetun yhdessä nimittämä työryhmä pohtimaan samaa asiaa ihmisoikeusnäkökulmasta. LOKAKUUTA 2016 TARJA HALONEN Puheenvuoro Olipa viikko Y K:n yleiskokouksen avajaisviikko syyskuussa on aina ollut kiireinen – jollen sanoisi kuumentunut. Hän ei ole ollut edeltäjänsä Kofi Annanin kaltainen voimakkaan karismaattinen johtaja, mutta hiljaisella tyylillään hän esikuntineen on luotsannut vuosituhattavoitteet turvallisesti satamaan ja saanut YK:n jäsenmaat hyväksymään kestävän kehityksen tavoitteet sisältävän Agenda 2030:n ja ilmastosopimuksen. Tämä pääsihteeri näyttää olevan myös tosissaan naisten nostamiseksi tasa-arvoiseen asemaan miesten kanssa. Saattaa olla, että naisten aseman parantaminen lyö leimansa myös pääsihteerin valintaan. Toimikuntaan valittiin 10 henkilöä liike-elämästä, 10 tiedemaailmasta ja 10 valtioiden tai hallitusten päämiestä, joista yksi on Sauli Niinistö. Toisena kriteerinä on ollut aluerotaation vuoksi ehdokkaan tuleminen Itä-Euroopasta, josta ei ole tullut koskaan YK:n pääsihteeriä. Pakolaisteema yleensä ja jälleen kerran naiset ja tytöt oli keskeisenä teemana suurissa sivutapahtumissa. Ihmeteltävän monta sosialidemokraattia tai lähinnä sinne kallellaan olevaa ehdokasta on esillä. Toinen samanlainen alue länsiryhmän puolelta olisi Australia ja Uusi-Seelanti. Turvaneuvoston pysyvistä jäsenmaista ei valita pääsihteeriä, mutta vastoin näiden vakinaisten jäsenten hyväksyntää ei tie myöskään aukene. 39 6. Naisehdokkailla olisi nyt aika hyvä tilaisuus tulla valituksi. Tilaisuus onnistui hienosti ja presidentti Niinistö sai siinä sivussa myös Suomelle hyvää mainosta. Olen molempien puheenjohtajistossa. YK:n naisjärjestö teki pari vuotta sitten oivallisen aloitteen miesten tuen saamiseksi sukupuolten väliselle tasa-arvolle HeforShe-kamppanjan avulla. Naisehdokkailla olisi nyt aika hyvä tilaisuus tulla valituksi. Hänestä laskettiin leikkiä, että tässäkö se paljon puhuttu Itä-Euroopasta kotoisin oleva nainen sitten on. Perheväkivalta sekä naisten turvattomuus aseellisissa konflikteissa ja luonnonkatastrofeissa oli monessa esillä. Naiset ja tytöt olivat viikon aikana monella tavoin esillä. Miten sitten käy, saadaan tietää viimeistään parin kuukauden sisällä. AFP Photo / Rick Bajornas Ban Ki-Moon.. Aikaisemmissa pääsihteeriveikkauksissa hyvissä asemissa olivatkin UNDP:n johdossa oleva Uuden-Seelannin entinen pääministeri Helen Clark ja Bulgariasta kotoisin oleva Unescon pääjohtaja Irina Bukova. Pääsihteerin valinta on aina vähän mystinen juttu. Erovuorossa oleva korealainen pääsihteeri Ban Ki-Moon on toiminut melkoisella menestyksellä kaksi kautta. Omalta osaltani sain päätökseen seksuaalija lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia vahvistamaan pyrkineen työryhmän. Suomi isännöi YK:n yleiskokouksen avajaisviikon yhteydessä New Yorkin Modernin taiteen museossa (MoMa) suuren yleisötilaisuuden kampanjan tueksi. Tänä vuonna viikolle antoi erityisen leimansa tulossa oleva pääsihteerin vaihdos. Uusien ehdokkaiden ilmestyminen vielä kesken valintaprosessin on ihan mahdollista, mutta he sopisivat kyllä huonosti vaadittuun aikaisempaa avoimempaan valintamenettelyyn. Turvaneuvoston pitämissä epävirallisissa koeäänestyksissä parhaiten on toistaiseksi sijoittautunut YK:n pakolaisorganisaation nyt jo entinen pääjohtaja Antonio Guterres, joka tuli suomalaisille varmaan tutuksi jo ollessaan Portugalin pääministeri. Saattaa olla, että naisten aseman parantaminen lyö leimansa myös pääsihteerin valintaan
Hän myös palauttaa järjen hankintapolitiikkaan ja kilpailutukseen sekä kitkee harmaan talouden. LOKAKUUTA 2016 KAARIN TAIPALE Puheenvuoro Punavihreä varjohallitus U skottava oppositiopolitiikka katsoo huomista pidemmälle ja lööppejä syvemmälle. Entä jos omaksuttaisiin sveitsiläinen käytäntö, jossa pääministerin tehtävä kiertää ministeriltä toiselle, jokaisen hallituspuolueen puheenjohtajalle vuorollaan?. Kaavoitusja liikenneasioita on ratkottu eri ministeriöissä, vaikka ne kytkeytyvät suoraan toisiinsa. Sote-ministereitä on useita, budjettipiirakasta heidän vastuullaan on yli puolikas. Energiaja ilmastoministeri. Kestävän taloudenpidon ministerin vastuulla on verovarojen, kansainvälisten luottojen ja valtion omaisuuden hallinnointi niin, että turvataan hyvinvointivaltion käyttötalous ja investoinnit. Energiaja ilmastopolitiikan erillisyys on johtanut toisiaan poskelle lyöviin ratkaisuyrityksiin, tuotekehityksen pysähtymiseen ja talouden kilpailukyvyn jäätymiseen. Tulevaisuuden aluepolitiikka on kaupunkialueiden politiikkaa. Digitalisaatio korvaa osan liikkumistarpeista, mutta sekin vaatii oman infrastruktuurinsa. 40 6. Oppimis-, tutkimusja työministeri. Globalisaatioministereille kuuluvat paitsi perinteinen diplomatia myös kulttuurija kehitysyhteistyö, kauppapolitiikka ja veroparatiisien sulkeminen. Maankäyttöja logistiikkaministeri. Yksi tehtävä on perusturvan kehittäminen, toinen sosiaalija terveydenhoidon yhteensovittaminen lähellä kansalaisia ja kolmas vaativan hoidon linkittäminen perustasoon. Kaupunkiministeri! Maaja metsätalousministeriä on pidetty itsestäänselvyytenä, mutta kaupungistuva maailma vaatii ministerin, jolle kuuluu muun muassa asuntopolitiikka. Mitä salkkuja punavihreässä varjohallituksessa voisi olla. Ajatus ei ole huono, jos ja kun päämääränä on luonnonvarojen – metsien, peltojen, soiden, vesien ja kaivannaisten – kestävä käyttö. Luonnonvaraministeri. Pakolaisuus ja maahanmuutto eivät katoa asialistalta. Kirjoittaja on kaupunkitutkija ja tekniikan tohtori. Turvapaikkakäytäntöjen ja kotoutuksen on noudatettava yleismaailmallisia periaatteita. Aseita tarvitaan vain, jos kaikki diplomatian keinot on käytetty. Pääministeri on yhteistyöministeri ja hallituksen puheenjohtaja. Ihmisoikeusja immigraatioministeri. Haasteena on työn, tuotannon ja toimeentulon yhtälö, siis innovaatioiden ja liiketoimintamallien kehittäminen, joka ei ratkea ilman koulutusta ja tutkimusta. Sivistysministeri huolehtii koulutuksen laaja-alaisuudesta ja kulttuurielämän elinvoimasta. Miten kysymykset muotoillaan ja mistä näkökulmista ratkaisuja etsitään. Entä jos omaksuttaisiin sveitsiläinen käytäntö, jossa pääministerin tehtävä kiertää ministeriltä toiselle, jokaisen hallituspuolueen puheenjohtajalle vuorollaan. Lapsiministerillekin riittää töitä. Rauhanturvaministeri on kansainvälisten konfliktien ratkaisuministeri. Eurooppaministerin salkku on entistä painavampi. Aikoinaan pilkattiin maita, joissa ei ollut ympäristövaan pelkkä luonnonvaraministeriö
Siirryimme keittiöön lämmittämään maitoa. Siihen meteliin heräsi sitten tyttärenikin. Sen jälkeen havahduin automaattiohjauksesta, keitin kahvit ja luin päivän lehden. Nyt olisi äärim mäisen tärkeää tarttua vanhempainvapaauudistukseen, jolla uudistettaisiin nykyjärjestelmää joustavammaksi ja tasa-arvoisemmaksi.” Näin kirjoittaa puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi Demarinuorten kannanotossa. Nykyhallituksen kaavailema 2 500 euron kompensaatio naisvaltaisille aloille on hyvä ajatus ja vastaantulo, mutta todellista vanhemmuuden kustannusten tasaamista tuolla summalla ei synny. Säntäsin pikkumiehen sängyn viereen ja tarjosin tuttia. ”Suomen vanhempainvapaajärjestelmä on jäykkä ja ajaa naisia pitämään pitkiä vapaita. Seuraavien tuntien kulusta minulla ei ole tarkkaa mielikuvaa. LOKAKUUTA 2016 Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Tämän viikon tiistaina Demarinuoret ilmaisivat vahvan tukensa uudelle perhevapaiden mallille, joka mukailee Ruotsin ratkaisua. Heräsin uuden kotimme ulko-oven kolahdukseen, johon myös pinnasängyn kasvatti havahtui. Se, että yhteiskunta tukisi vanhemmuuden kustannusten jakamista, helpottaisi isien vastuunottoa lasten hoivasta erotilanteissa. Vaikka kokemus oli rankka, en vaihtaisi sitä koskaan pois. 42 6. Tiedän nyt, mistä äidit puhuvat perhekerhoissa ja ymmärrän, miten kovaa työtä lasten hoiva on. S e oli elämäni kovin talvi. Demarinuorten malli lähtee siitä, että vanhempainvapaa rakentuu äidin ja isän kuuden kuukauden vapaalle, jonka jälkeen vanhemmat päättävät, miten kuusi viimeistä kuukautta jaetaan. Olimme juuri muuttaneet Helsingistä Ouluun, ja vaimo lähti töihin. Valitettavasti unohdin kokeilla mikromaidon lämpötilaa, ja pikkumieheltä paloi kieli. Hallituksen päätös rajata lasten oikeutta päivähoitoon ajaa Suomea yhä kauemmaksi muista Pohjoismaista. Jotenkin hämärästi muistan, että ennen iltapäivää vaihdoin kaksi kertaa vaipat, puin lapset seurakunnan kerhoa varten, työnsin vaunuja tammikuun sohjossa, leikin muiden äitien ja lapsien kanssa eläinleikkejä, tein mikroruokaa ja lopulta sain tenavat päiväunille. Olennaista päätöksenteossa on lapsen oikeus molempiin vanhempiin elämäntilanteesta riippumatta. Näin nainen ei ”automaattisesti” saisi oikeutta lähivanhemman rooliin, vaan vanhemmuuden jakamista pohdittaisiin paljon tarkemmin. Se kulkee nimellä 6 + 6 + 6 ja painottaa vanhempainvapaiden tasa-arvoisuutta. Olennaista päätöksenteossa on lapsen oikeus molempiin vanhempiin elämäntilanteesta riippumatta.. Vanhempainvapaan jakaminen tarjoaa vielä yhden ikkunan. Samalla sain ”perstuntuman” lasten elämään. Tutti ei kelvannut vaan isin syli. Opin lasten hoivaamisen A:sta Ö:hön ja kasvoin päivä päivältä enemmän isäksi. Oli vuosi 2008, ja minä vuorostani otin hoitaakseni vanhemmuuden velvollisuudet puoleksi vuodeksi. Muissa Pohjoismaissa 96–97 prosenttia 3–5-vuotiaista lapsista on päivähoidossa, kun Suomessa vastaava lukema on 74 prosenttia. Hoidettavanani oli vajaan vuoden ikäinen poika ja nelivuotias tyttö. Tämä malli ta6 + 6 + 6 = tasa-arvo saisi vanhemmuuden kustannuksia yhteiskunnassa, jotta työnantajat olisivat tasa-arvoisemmassa asemassa. Vastaukseksi sain valloittavan hymyn ja hamuavat kädet. Kun nykyään monet avioliitot päättyvät eroon, isät jäävät usein erotilanteissa vaille oikeuksia ja kunnon yhteyttä lapsiin. Jo ensimmäinen aamu paljasti hengästyttävän arjen
9.10. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. Bussit 165 ja 18 tuovat ovelle. . 14 Karhulan Työväentalolla Vesivallinaukio 5 D. Turun Metalli Ykkösen sääntömääräinen ehdokkaidenasettelukokous ke 19.10. . Saamme paikalle huippuasiantuntijan. Turun Metalli Ykkönen järjestää luottamusmiestapaamisen pe 21.10. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Järjestää Espoon Wanhat Toverit/ Jarkko Rahkonen. klo 15 Pitäjänmäen yläasteen koulun auditorio. . . Ovatko kuvat kiellettyjä. demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. VARSINAIS-SUOMI . Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. Nouto kotipihasta. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuula Haatainen tulee valottamaan Sote-uudistusta: mikä muuttuu, missä hyvää, missä huonoa. LOKAKUUTA 2016 Säästöpankinranta 2 A, 8. Ilm. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Keski-Uudenmaan Wanhojen Tovereiden lokakuun palaveri ti 11.10. Tikkurilan Ty:n naisjaosto kokoontuu to 6.10. UUSIMAA . 02 469 1410 tarjoilun vuoksi 17.10. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin Lakiasiat Teatteri LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. 43 6. Tervetulleita ovat yhdistyksen jäsenet ja jäsenyydestä kiinnostuneet! . jukka.nieminen@ tul.fi tai 045 773 021 22. Tervetuloa. Teltalla tarjoamme purtavaa ja pelejä. Periaateohjelmamme.” ma 17.10. menn. . Puh. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti. Ostetaan kaikki Toyotat Myös pakut ja lava-autot. Pitäjänmäen Työväenyhdistys 110-vuotisjuhlat lauantaina 15.10. Kokouksen jälkeen välittömästi toimikunnan kokous. Tervetuloa. . Kaikki jäsenet ovat tervetulleita. klo 19 TTT:n Suuri näyttämö liput varanneille. Sörnäisten rantatie 25 A 1. . Miten Koraani vaikuttaa tavallisen muslimiperheen arjessa. klo 16.15. TSL:n Vammalan Seudun Opintojärjestö järjestää työväenlauluillan sunn. . Tervetuloa! . Kauklahden juna-asemalta noin 0,5km. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Joona Räsänen paikalla klo 10–12. 040 375 7329.. Näihin ja muihin kysymyksiin vastaa laboratorioanalyytikko, yrittäjä ja kotirouva Sucad Cabdiraxman Muuse Uudenmaan kirjoittajien ja Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa to 13.10. . pe 7.10. Kunnallisneuvos Jukka Nyberg kertoo meille tämän hetken sote-palvelujen uusimmat tiedot. Aloitetaan ruokailulla ravintola Morrison’s, Kristiinankatu 9 Turku (toimistoa vastapäätä) ja koulutusta toimistolla, Kristiinankatu 10 Turku noin klo 12.30–15.30. klo 17:00 Sastamalan kaupungin rantasaunalla. to 6.10. klo 10 Jumpan vetää Pirkko Laine. . klo 18 toimistolla, Kristiinankatu 10 A 3, Turku. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 Hautauspalvelut KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Tampereen Puistotornissa ilm. Kahvitarjoilu. Hamarin ja Gammelbackan demarit HTY ry – Hammars och Gammelbacka socialdemokrater HAF rf, kuukausikokous su 9.10. TUL-Tampere. klo 17, os. klo 18 (HUOM! aika) Keravan kirjaston Satu-siivessä yhteistilaisuutena Keravan Demarien kanssa. Lohjan Demarit Syysmarkkinoilla Kauppatorilla su 9.10. klo 12. Sosialidemokraattisen globalisaatiokriittisen yhdistyksen vaalikokous Helsingissä TSL:n tiloissa Hakaniemen Ympyrätalossa, sisäänkäynti C-porras 6.krs 7.10. klo 16 Hamarin Työväentalolla, Hamarintie 22, Porvoo. . klo 11 Tampereen Työväentalon Tellervossa. Lauletaan yhteislauluna työväenja rauhanlauluja. Aiheena Kiky-sopimus ja muut työelämän ajankohtaiset asiat. . . Tervetuloa! Kahvitellaan, puhutaan politiikkaa ja päätetään virkistyksestä. Kahvitarjoilu. piiritoimistoon. Aina käteismaksu. Mitä se sanoo suhtautumisesta muihin uskontoihin. Piirin seuraseminaariin 15.10. Kiinnostaako kunnallisvaaliehdokkuus. klo 17 Tiksolla. Liikkeelle!-tapahtumien tiedot syyskuulta viim. . Koraani ja arki. Tarjoa omasi. Jacob Söderman 10.10. . 0400-423835 Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. . . Erinomainen tilaisuus saada selvyyttä sote-sotkusta. Liitosta Kari Hyytiä. Verovelkaisetkin. Johtokunta. Aiheena ”Ikäihmisten asema tämän päivän Suomessa”. Määrääkö Koraani muslimille ruokareseptit, käyttäytymistavat ja kauneusihanteet. Tervetuloa. . Tule keskustelemaan luottamushenkilöiden ja uusien ehdokkaiden kanssa Demariteltalle ja liity joukkoomme. Haastattelijana Jussi Särkelä. KYMENLAAKSO . Laulattajana ja säestäjänä Ilmo Korhonen Tampereelta. . Tarkoitettu pääluottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille asiasta kiinnostuneille. Juhlapuhe Kansanedustaja Erkki Tuomioja, Hyvinkäänkylän Puhallinorkesteri, Improvisaatioteatteri Roiskeläppä, Pitäjänmäen Musiikkiopiston oppilaita, kahvitarjoilu. klo 10–15. Cabaret-musikaali pe 7.10. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Matti Ahde alustaa aiheesta ”Sosialidemokratia tänään. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 6.10. klo 13–15 Espoossa Kerhotalo Puikkarissa, Hansatie 4. . PIRKANMAA . viim. toimistoon, p. Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 12.10. . HELSINKI . klo . . Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 11.10. Esillä sääntömääräiset asiat ja käsitellään myös sääntömuutokset
SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. LOKAKUUTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. (06) 220 1562 Anne Latva (06) 220 1561 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. 010 7703 640 (vaihde). 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 44 6. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh
LOKAKUUTA 2016 Ristikko 40/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 84 milj oon aa tv: n kat soj aa. Kuinka monta tekstiviestiä maailmassa lähetettiin vuonna 2010. Monesko Suomen pääministeri on Juha Sipilä. 14. 20 13 10. 7. 2. 6. Kuka käytti ensimmäisenä ilmaisua yhdistyneet kansakunnat. Kuka on toiminut pääministerinä pisimpään. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. 9. 4. 45 6. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Kal evi Sor sa (36 52 päi vää ) 6.M aal ais liit to/ Kes kus ta (12 ) 7. 3. Sudoku 1. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Laura Pekkinen Kauhajoelta. Montako jäsenvaltiota on YK:n turvallisuusneuvostossa. 5. Mistä puolueesta on tullut eniten pääministereitä. Yhd ysval tai n pre sid ent ti F. 5 pys yvä ä ja 10 kie rtä vää 2. Kuinka moni katsoi Trumpin ja Clintonin tv-väittelyä USA:ssa. SKD L (1) , Vap aam iel ist en liit to (1) ja RKP (1) 8. Mistä vähiten. päi vän väl ein , tar vitt aes sa päi vitt äin 3. 8. 6,1 tril joo naa eli kes kim äär in 193 00 kpl /s 9. Milloin tekstiviestien määrä kääntyi Suomessa ensi kerran laskuun. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. D. 10. Ratkaisuja Ristikon 38/2016 ratkaisu: Torstaina 22.9. Kuinka usein turvallisuusneuvosto kokoontuu. Onnea voittajalle! ?. Roo sev elt 4.4 4 5
LOKAKUUTA 2016 YLE TV1 05.55 MOT: Arctic Sea -laivan salatut taustat 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Arjen historia 13.10 VMV 6 (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kahden keikka (12) 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Uhkapeliä sukupuutolla 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Nousuvesi (16) 23.55–00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Lilli ja kukkaisystävät 07.03 Ilmojen kunkut 07.11 Mimmi Lehmä ja Varis 07.18 Tilda ja hänen ystävänsä 07.32 Humps 07.40 Lauri kilpa-auto 07.50 Muista laulaa 07.55 Anniina Ballerina 08.24 Galaxi 08.25 Viidakkokirja (7) 08.36 Kesäleiri (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä 10.30 Viimeinen mahdollisuus 11.30 Niklaksen keittiössä 12.00 Murharyhmä – tosielämän Sherlockit 12.30 Meediot 13.00 Malmön poliisit 14.00 Matkakassi 14.30 Tulevaisuuden tekniikkaa 15.00 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 15.30 Satuhäät 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Maailman nopein mies 20.00 Latela 20.30 Pulkkinen (7) 21.00 Jalkapallon MM 2018 karsinta: ISL FIN 00.00 Latela 00.30 Jalkapallon MM 2018 karsinta 01.00–01.55 Boardwalk Empire (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale 10.36 Lääkärit 11.30– 12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Maajussille morsian 14.30 Täydellinen kesä 15.00 Pitääkö olla huolissaan. Miljardien taalojen liiketoiminnan keskus on siirtynyt Aasiaan. Dokumentti paljastaa miten laiton kauppa toimii. Köyhyydessä kun ei ole ja loutta, julistaa senkin kokenut ja rahasta ainoan jumalansa tehnyt osakekaupustelun uusi Messias, joka on myös Raama tun sadun Juudas. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. LAUANTAI 8.10. Dokumenttielokuvan hänestä ohjasi Gillian Armstrong. Sen antisan karin Henry Hillin tavoin Jor dan Belfort astuu jo varhain pohjattoman ahneuden altta rille keplotellen itsensä kiinni rikkauksiin. Kuvassa Orry-Kelly (Darren Gilshenan). 46 6. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: Formulasirkus 23.05 Pelimies 23.35 Rikoksista pahin (16) 00.35 Ota rahat ja juokse 01.35 Uhka (16) 02.30 Believe (12) 03.30–04.30 Bones (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 My Little Pony 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Marvel’s Avengers Assemble (7) 08.25 Lego Nexo Knights (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit haltuun 14.50 Vaaleanpunainen pantteri 15.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.00 Matkaoppaat 16.30 Soppa365 16.40 Onnenarpa 16.45 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Pomo piilossa Suomi 20.00 Talent Suomi 20.58 Keno 21.00 Nieminen & Lahtinen Show 22.00 Kiss Bang Love Suomi 23.00 Liiga: Illan parhaat 23.05 Elokuva: Nälkäpeli – Vihan liekit (12) 02.00 Leijonan luola USA 03.00 Kauppaneuvos Jethro 04.00–05.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! YLE TEEMA 17.00 Musiikki ja seksi 18.00 Prisma Studio 18.30 Viritetyt vempaimet 19.00 RSO Musiikkitalossa 21.35 Sneakerheadz – Koukussa kenkiin 22.45 Kino Suomi: Punahilkka (12) 00.00–04.00 Teematieto YLE TV1 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Arjen historia 13.05 Portti taivaaseen 13.30 Yhden yön hinta (7) 14.45 Arkistokuvia: Ryyppy 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kotilieden lämpöä (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.30 Uutiset Uutis-Suomi 23.40 Uutiset 23.45–00.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Samsam 06.59 Nalle 07.08 Kati ja Töppö 07.19 Ystäväkirja 07.25 Metkat Mesiläiset 07.32 Pikku Kakkosen posti 07.39 Petrin tiikeritarinat 07.50 Kaapo 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas 08.24 Villit futarit (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Matkakassi 10.30 Malmön poliisit 11.30 Luontoretkellä 12.00 Meediot 13.00 Moottori mylvii ja kumi käryää 13.30 Älä kokeile tätä kotona 14.00 Koiramies kiertää Islantia 14.30 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 15.00 XL-sukupolvi 15.30 Suuri unelmani: Valiosotilas 16.00 Niklaksen keittiössä 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Satuhäät 19.50 Taitoluistelun Finlandia Trophy 21.00 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Taitoluistelun Finlandia Trophy 23.10 Docventures: Elokuvan esittely 23.18 Docventures: Esipuinti 23.28 Docventures: Merchants of Doubt 00.57 Docventures: Jälkikeskustelu 02.00 Girls (16) 02.30–03.26 MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. SUNNUNTAI 8.10. Teoksen taustalla ovat newyorkilaisen pörssimeklarin muistelmat, joista Scorsese ohjaa turboah detun sovinistisen satiirin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (12) 20.05 Keittiöelämää 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Emmerdale 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Grand Designs Australia 14.30 Ota rahat ja juokse 15.30 Peter uutisvirrassa 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Aarteiden metsästäjät Suomi 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Se ettei katu musta tyrkytetä hänen rekis teriinsä nostaa muotokuvan arvoa amerikkalaista unelmaa juhlivien keskivertohymistely jen yläpuolelle. John Brewerin dokumentti laulaja/pianisti Nat King Colesta (1919–1965). Martin Scorsesen luottomies Leonard DiCaprio näyttelee pörssipetkuttajaa.. Elokuvan muoto, takauma rakenne ja ”opetus” linkittävät sen tiiviisti myös ohjaajan kul takauden menestysteokseen Mafiaveljet (1991). Kohde houkuttelee eittä mättä tulkintoihin, eikä ta pahtumien oikeaa kulkua voi elokuvasta arvioida kuin kor keintaan likimäärin. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. SUNNUNTAI 9.10. 01.55 Ota rahat ja juokse 02.50–03.50 Bones (7) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 My Little Pony 07.15 Disney esittää (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Marvel’s Avengers Assemble (7) 08.25 Lego Nexo Knights (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit haltuun 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Matkaoppaat 16.45 Soppa365 16.55 Kauppaneuvos Jethro 17.55 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Iron Man 2 (12) 00.00 Liiga: Illan parhaat 00.05 Elokuva: Oikein kunnon orgiat (16) 02.00 Haapasalo Goes America 03.0–04.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! YLE TEEMA 16.45 Valitut sanat: Rakkaudesta Idioottiin 17.15 Elävä arkisto: Muodinmukaista 17.17 Muotipuku ja käyttöpuku 17.40 Tyyliä ja kauneutta juhlaan ja arkeen 17.47 Läpinäkyvää – muotishow 18.30 Dior ja minä 20.00 Villen keittiö 30 minuutissa 20.30 Made in Africa 21.00 Kino: 360 (12) 22.46 Yle Live: The Black Keys 23.50–00.40 Tähti Martin Scorsesen ristririitai nen mammutti ammentaa tosi elämän henkilöstä tavalla, joka on saanut useat kriitikot ver taamaan muotokuvaa itsensä Orson Wellesin klassikkoon Citizen Kane (1941). Nat King Cole: Afraid of the Dark Yle Teema klo 21.00 Ensi-ilta. Lipevälle häntäheikille ih missuhteetkin ovat lopulta vain sarja dollareilla ostetta vaa materiaa: kartanon lois toa, vempeleitä ja kalleinta kuohujuomaa. Tämä luo langenneeseen luopioon hiukan marttyyrinkin säde kehää, jota elokuvan muu si sältö hylkii. 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Suomen surkein nikkari 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Ota rahat ja juokse 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45 Elokuva: Predator – saalistaja (16) 00.50 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 00.55 Pitääkö olla huolissaan. Sinisilmäisenä idealistina kau punkiin astunut miekkonen to distaa toisella yrittämällä voi vansa lyödä laudalta kaikki aikai semmat kapitalismin kär jistymät. elokuvasta Tytöt. Leonardo DiCaprio esit tää Wall Streetin huippufir masta potkut saavaa mutta kepulikonstein pohjalta pon nistavaa petkuttajaa, joka ei tunne pelkoa tahi kohtuutta höynäyttäessaan asiakkaitaan. Mies joka riisui tähdet Yle Teema klo 20.00 Australialainen pukusuunnittelija Orry-Kelly loi noin 300 elokuvan vaatteet Casablancasta Piukkoihin paikkoihin ja voitti urallaan kolme Oscaria mm. TORSTAI 6.10. Ei häpyä. 6 7 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki RANE AUNIMO Härskisti huipulle ELOKUVA: The Wolf of Wall Street TV5 klo 21.00 Ulkolinja: Uhkapeliä sukupuutolla Yle TV1 klo 22.00 Uhanalaisten eläinten salametsästys uhkaa ajaa Afrikan norsut ja sarvikuonot sukupuuttoon 15 vuodessa. Sen sijaan tyypin pehmen nys sihteeriään taloudellisesti ja alaisiaan virkavallalta lähes viimeiseen asti auttavaksi ys täväksi vaikuttaa turhalta avio petosten ja lainrikkomisen kat keamattomassa ketjussa
20.00 Talent Suomi 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Transformers – Tuhon aikakausi (12) 00.15 Gordon Ramsay maailmalla 01.20 MM-ralli: Ennakko, Espanja 01.50 Elokuva: Pimeyden armeija (16) 03.45 05.00 Astral-TV YLE TEEMA 10.00 Elävä arkisto: Muodinmukaista 10.02 Muotipuku ja käyttöpuku 10.25 Tyyliä ja kauneutta juhlaan ja arkeen 10.32 Läpinäkyvää – muotishow 11.11 Seija Rautio & konserttivieraat 11.35 Kathleen Ferrier 12.30 Otto Mäkilä: Havahtuminen (7) 13.20 Viritetyt vempaimet 13.45 Sneakerheadz – Koukussa kenkiin 15.00 Milanon naisten paratiisi (12) 16.50 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Jules ja Jim (12) 19.45 Truffaut ja naiset 20.40 Cause finale 21.00 Nat King Cole: Afraid of the Dark 22.35 Yle Live: M1-studiossa Timo Kiiskinen 23.35–00.05 Katseen raunio YLE TV1 05.55 Kuningaskuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Eränkävijät 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 12.10 Arjen historia: Hyvä huono maku 12.36 Arjen historia: Suomi puhtaaksi 13.00 Tanskan ihmeitä: Rotkolaakso 13.30 Nummisuutarit 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Lusitanian 18 minuuttia 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Urho 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Scott & Bailey (12) 23.30–01.00 George Gentlyn tutkimukset (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Taikakaruselli 07.04 Viljami 07.09 Ryhmä Hau 07.33 Puuharit 07.45 Kasper ja Liisa 07.56 Katti Matikaisen kirjamylly 08.05 Pasin ja Kielon valtakunta 08.20 Galaxi 08.21 Milin miljoona kysymystä (7) 08.28 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Leo juhlii maailmalla 10.30 Tunturikuningatar 11.30 Diwai Meri – luonnontutkija 12.00 Meediot 12.28 Meediot 13.00 Matkakumppanit 13.30 XL-sukupolvi 14.00 Nettikiusaajat 14.30 Sankareita helvetissä 15.05 Onko onni vain bluffia. Pelle Miljoona 22.05 Arkistovieraana: Pelle Miljoona 22.21 A2: Tuhoaako punk Suomen. 00.00 Leijonan luola USA 01.00 Pomo piilossa Suomi 02.00–04.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! YLE TEEMA 17.00 Tiededokumentti: Musikaalisuuden salat 18.00 Italia, tyttöystävä koomassa 19.00 Milanon naisten paratiisi (12) 20.00 Tadao Ando, tyhjyydestä äärettömyyteen 21.00 Historia: Afroamerikkalaiset 21.55 Elävä arkisto: Punk 40 vuotta 21.57 Älkää kysykö... 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Pomo piilossa 14.30 Posse 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Maajussille morsian 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Sinulle on postia 21.00 Aku ja 7 ihmettä (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: CHL Extra 22.45 Billions 00.00 NCIS: New Orleans (12) 01.00 Americans (12) 02.00 Aku ja 7 ihmettä (7) 03.00 Bones (12) 04.00–04.55 Rikoksista pahin (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies (7) 06.50 My Little Pony 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Marvel’s Avengers Assemble (7) 08.25 Lego Nexo Knights (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit haltuun 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.55 Matkaoppaat 16.25 Onnenarpa 16.30 Soppa365 16.40 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Kadonneen jäljillä 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman LIVE 23.00 Haluatko miljonääriksi. 07.48 Pikku Kakkosen posti 07.54 Franklin ja ystävät 08.07 Sanni Sateenkaari 08.20 Rikun ja Ramin outo tapaus 08.34 Oktonautit 08.46 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Moraalimittari (7) 09.22 Hullabalooba (7) 09.28 Lassie (7) 09.51 Late Lammas 10.00 Satuhäät 10.50 Ja he elivät onnellisina... 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Suomen surkein nikkari 21.00 Aarteiden metsästäjät Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Teknavi 23.10 Myytinmurtajat 00.10 Ensimmäisen asteen murha (12) 01.05 Aarteiden metsästäjät Suomi 02.05 Pahan ajojahti (16) 03.05–04.00 Bones (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 My Little Pony (7) 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Marvel’s Avengers Assemble (7) 08.25 Lego Nexo Knights (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 13.45 Hotellit haltuun 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.55 Matkaoppaat 16.25 Onnenarpa 16.30 Soppa365 16.40 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Pomo piilossa Suomi 20.58 Keno 21.00 Sukulan suojatit 22.00 Hottikset 2.0 23.00 Liiga: Illan parhaat 23.05 Kadonneen jäljillä 00.05 Kiss Bang Love Suomi 01.05 Leijonan luola USA 02.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.05 Australian rajalla 03.35–04.05 Australian rajalla YLE TEEMA 17.00 Historia: Meren yli Amerikkaan 18.00 Kantapöytä 19.00 Milanon naisten paratiisi (12) 20.00–20.48 Välimeri lautasella 21.00 Villen keittiö 30 minuutissa 21.30 Kino: Vieras talossa (12) 23.15–23.45 Jäitä hattuun (7) 8 9 10 11 12 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Maajussille morsian 21.00 Ex-Onnelliset (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Roba (12) 23.35 Kohde (16) 00.35 Isänmaan puolesta (12) 01.35 Bones (12) 02.35–03.30 Rikoksista pahin (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds Toons 07.55 Angry Birds Piggy Tales 07.58 Angry Birds Stella 08.05 Marvel’s Avengers Assemble (7) 08.25 Lego Nexo Knights (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.5–10.50 Gordon Ramsay maailmalla 13.45 Hotellit haltuun 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.55 Matkaoppaat 16.25 Onnenarpa 16.30 Soppa365 16.40 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kadonneen jäljillä 20.00 Kauppaneuvos Jethro 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Häjyt (16) 23.10 Elokuva: Transformers – Tuhon aikakausi (12) 02.15 Nieminen & Lahtinen Show 03.15 Haapasalo Goes America 04.10–05.05 Kauppaneuvos Jethro YLE TEEMA 17.00 Katseen raunio 17.30 Kuuden päivän juoksu (7) 17.45 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 18.40 Francon jälkeen Alcantaran perhe (7) 20.05 Valitut sanat: Hertta 20.30 Jäitä hattuun (7) 21.00 Tadao Ando, tyhjyydestä äärettömyyteen 21.55 Kino: Hyvästi, kaunokaiseni (12) 23.30 Uusi Kino: Edith (7) 23.35–00.05 Uusi Kino: Aaveraaja (7) YLE TV1 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Finnautti 13.05 Tanskan linnoitukset 13.35 Saariston tyttö (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli 20.00 Antiikkia, antiikkia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 23.40 Prisma: Eläimet ja rakkaus 00.35–01.05 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Hei Taavi 06.59 Karhunpaini 07.06 Ludovic 07.22 Hilla ja avaruuden Eetu 07.32 Askarrellaan 07.38 Timppa 07.48 Sasu 07.59 Sirkus Temppula 08.04 Vekarat! 08.30 Galaxi 08.31 Viidakkojytä 08.36 Karvinen (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Koiramies kiertää Islantia 10.30 Ja he elivät onnellisina... 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Rikas ja rakas 14.00 Elixir Fitness 14.30 Elixir Life 15.00 Sinulle on postia 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Aku ja 7 ihmettä (7) 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.50 Latela 12.20 Villi kortti 13.10 Riistametsällä 13.55 Tall Ships’ Races Norjassa 14.10 Taitoluistelun Finlandia Trophy 16.40 Jare vs. LOKAKUUTA 2016 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Pakolaishelvetti (12) 14.10 Carl Th. 22.30 Iltatähti: Punk 23.10–00.30 YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Finnautti 13.05 Tanskan linnoitukset 13.35 Pitkäjärveläiset 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielellä 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Eläimet ja rakkaus 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Ulkolinja: Uhkapeliä sukupuutolla 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Tiketi Tok 07.04 Puput 07.13 Tie tähtiin 07.25 Babar ja Badun seikkailut 07.38 Urpo ja Turpo 07.50 Pusse 08.01 Puu Fu Tom 08.25 Galaxi 08.26 Tenavat (7) 08.33 Joraavat juurikkaat 08.36 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Puk ja Herman Tanskan saaristossa 11.30 Leo juhlii maailmalla 12.00 Meediot 12.27 Meediot 13.00 Matkalla maailmalla 13.40 Minun New Yorkini 14.00 Aamujumpan aakkoset 14.30 Diwai Meri – luonnontutkija 15.00 Latela 15.30 Villi kortti 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Viimeinen mahdollisuus 20.00 Uusi Päivä 20.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 21.00 Docventures: Elokuvan esittely 21.07 Docventures: Esipuinti 21.17 Docventures: New Run 22.27 Docventures: Jälkikeskustelu 23.30–00.25 True Blood (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Huomenta Suomi: Omat rahat 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 13.20 Moottori mylvii ja kumi käryää 13.50 Sankareita helvetissä 14.20 Älä kokeile tätä kotona 14.50 MotorSport Extra: Rallin SM 15.20 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 15.50 Ratsastuksen maailma 16.20 Taitoluistelun Finlandia Trophy 18.30 Jalkapallon MM 2018 karsinta: FIN CRO 21.10 Odyssey (16) 21.52 Uutiset 21.57 Urheiluruutu 22.07 Satuhäät 22.55 Girls (16) 23.25 VICE: North Korean Labor Camps 00.05 VICE: Underground Bare Knuckle Boxing (16) 00.30–01.00 Jalkapallon MM 2018 karsinta MTV3 06.30–07.05 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 08.05 Pororo 08.20 Hello Kitty – Paratiisi 08.35 Seikkailija Dora 09.00 Pokémon (7) 09.25 Gumballin mieletön maailma 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness 10.30 Elixir Life 11.00 Keittiöelämää 12.00 Suomen surkein nikkari 13.00 Strongman Champions League 14.00 Löytäjät 14.30 Myytinmurtajat 15.25 Ex-Onnelliset (7) 16.25 Ota rahat ja juokse 17.20 Posse 18.45 MTV Sport: F1 Extra 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.15 Tähdet, tähdet 21.00 Roba (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Formula 1: osakilpailu 23.35 MTV Sport: F1 Extra 23.45 Enbuske, Veitola & Salminen 00.45 Rush (16) 01.40 Bones (12) 02.40 03.35 Rikoksista pahin (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Pound Puppies 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.55 Angry Birds Toons 08.00 Angry Birds Piggy Tales 08.03 Angry Birds Stella 08.10 Sonic Boom (7) 08.20 Lego City 08.30 Lego Nexo Knights (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Panttilainaamo Louisiana 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 MM-ralli: Ennakko, Espanja 11.00 MasterChef Australia 13.55 Pomo piilossa Suomi 14.55 Vaaleanpunainen pantteri 15.05 Elokuva: Nalle Puh ystävää etsimässä 16.45 Nieminen & Lahtinen Show 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 15.35 Uusi Päivä 16.03 Uusi Päivä 16.31 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Tyger tutkii: Seksismi 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kummeli (7) 21.00 Satuhäät 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Fleming (12) 22.45 Bates Motel (16) 23.30–00.20 Game of Thrones (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55. 11.30 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 12.00 Meediot 12.28 Meediot 13.00 Riistametsällä 13.40 Leo juhlii maailmalla 14.10 Moottori mylvii ja kumi käryää 14.40 Tyttökuoron mukana 15.10 Aamujumpan aakkoset 15.40 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 16.05 Käärmeenmetsästäjä 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 19.30 Imettäjät 20.00 Uusi Päivä 20.30 Latela 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Tyttökoulu St Trinian’s (12) 23.40–00.10 Latela MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. Dreyerin tiellä 14.30 Akuutti 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Eränkävijät 15.43 Downton Abbey (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Australia 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45 Syrjäinen maa (16) 23.15–01.00 Hercule Poirot: Mykkä todistaja (12) YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 8.10. 47 6. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Emmerdale 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05 Formula 1: osakilpailu 13.30 Enbuske, Veitola & Salminen 14.25 Tähdet, tähdet 16.10 Salatut elämät 16.35 Keittiöelämää 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Cheek 17.45 Yle Live: Cheek 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Rakastin epätoivoista naista 20.10 VICE: The Real Wolf Of Wall Street 20.30 Taitoluistelun Finlandia Trophy 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Taitoluistelun Finlandia Trophy 22.45 Muistin vanki (12) 23.30 Odyssey (16) 00.15–03.05 Yle FOLK MTV3 08.00 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 08.30 Mofy 08.40 Seikkailija Dora 09.05 Pokémon (7) 09.30–10.00 Gumballin mieletön maailma (7) Salatut elämät (12) 12.50 Elokuva: Yksin kotona 2 – Eksynyt New Yorkissa (7) 15.05 Piilokamera 15.15 Tähdet, tähdet 17.00 MTV Sport: Lauantairavit 18.00 Teknavi 18.30 MTV Sport: F1 Paalupaikka 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Posse 21.00 Pelimies 21.30 Solsidan 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45 Elokuva: Wallander: Ennen routaa (16) 00.40 Panttivangit (16) 01.40 Pelimies 02.10 Enbuske, Veitola & Salminen 03.10–04.05 Bones (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Pound Puppies 07.10 My Little Pony (7) 07.55 Angry Birds 08.10 Sonic Boom (7) 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Elokuva: Alfa ja Omega (7) 10.50 MasterChef Australia 13.15 Leijonan luola USA 14.15 Nieminen & Lahtinen Show 15.15 Sukulan suojatit 16.15 Talent Suomi 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 Vain elämää 20.00 Haluatko miljonääriksi. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Kadonneen aarteen metsästäjät (12) 23.25 Liiga: Illan parhaat 23.30 Elokuva: Iron Man 2 (12) 02.00–03.00 Kiss Bang Love Suomi YLE TEEMA 10.00 Uusi Kino: Toinen ovi 10.30 Katseen raunio 11.00 Valitut sanat: Rakkaudesta Idioottiin 11.30 Kantapöytä 12.30 Prisma Studio 13.00 Tiededokumentti: Paras ruokavalio 13.55 Stalinin viimeinen juoni 14.50 Jäitä hattuun (7) 15.25 Yle Live: M1-studiossa Herd & Aili Ikonen 16.30 Villen keittiö 30 minuutissa 17.00 Seija Rautio & konserttivieraat 17.20 Kathleen Ferrier 18.15 Matthew Bournen maailma 19.05 Historia: Borsalino, hatun tarina 20.00–23.15 Teemalauantai: Elokuvamuotia 20.00 Mies joka riisui tähdet 21.35 Casablanca 23.15–00.15 Vogue – muotitoimittajien mahti YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Australia 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Luontoretkellä lapintiiran siivin 12.55 Prisma Studio 13.25 Historia: Sota ja rauha Balkanilla 14.25 Uutisvuoto 14.55 Yle News 15.00 Uutiset 15.05 Hercule Poirot: Roger Ackroydin murha (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.15 Löytöretkiä maailmaan 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 22.00 Nousuvesi (16) 22.45 Ykkösaamu 23.25– 00.25 Tanskalaisten antiikkiaarteita YLE TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.02 Nimipäiväonnittelu 08.04 Hyrräpäät 08.16 Siiri ja Krokotiili 08.22 Dinojuna 08.48 Fluugalaiset 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.20 Tenavat (7) 09.28 Hevostähdet 09.36 Merten syvyyksissä (7) 10.00 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 10.25 Uusi Päivä 11.50 Imettäjät 12.20 Google tuntee sinut
Sääntelyn purkuunkin lääkkeenä on kokonaan uusi maakuntahallinnon taso. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 70. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi: Säveltäjävieraana Sauli Zinovjev 23.10–06.00 Yöklassinen. Hieno ajatus. 18.50 Kuuluttajan vieras: YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. 66?09?N 169?48?W 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 22.55 Kuuluttajan vieras: YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen 23.10–06.00 Yöklassinen. Pyy jää ja puu.. Hänen aivomyrskynsä tuotti havainnon: ”Missä tahansa liikkuu ja katsoo ympärilleen, voi nähdä tekemätöntä työtä, jota joku voisi tehdä. Sataa puunlehtiä, ja maa peittyy keltaisin, vihrein ja siellä täällä punaisinkin sävyin. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri liikkeellä: Lentävä suomalainen 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.55 Lähikuvassa pianotaiteilija Lang Lang 21.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Talutan polkupyörää Mustavuoren kupeen metsäpolulla. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka: Risto Nordellin vieraana harpisti Laura Hynninen 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Kirjailijan 2079 sivua Hannu Mäkelän muistelmat 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Lappeen Marian kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri liikkeellä: Lentävä suomalainen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa: Kansallisoopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen 18.00 Todellisia tarinoita. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat: Casablanca 18.10 Kymmenen teesiä yksinäisyydestä: Yksinäisyys on odotusten ja todellisuuden välistä ristiriitaa 18.20 Radioteatteri esittää. Jossakin näkymättömissä kriikuttelee palokärki. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka: Risto Nordellin vieraana harpisti Laura Hynninen 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen konvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. Matkustaminen on vaarallista! 23.10–06.00 Yöklassinen. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka – laulajakohtaloita II maailmansodan melskeissä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kuuta ei ole! Uutiset kuolemastani ovat liioiteltuja! 17.40 Syödään ensin! Onko eettinen ruoka ane mässäilyn synnistä vapautumiseksi. Shakespeare 17.45 Ykkösvieras: 18.00 Vino sukellus radioaaltoihin. 11.00 Valkoista valoa: Tyhmä vai laiska. Riittää kun istuu autoon tai junaan ja katselee metsää, niin siellä on aika paljon sellaista työtä.” Vastaansanomaton huomio, joka osoittaa, että Koski todellakin näkee metsän puilta ja puun metsiltä. 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Amsterdamin Concertgebouw-orkesterin kauden avajaiskonsertti 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Leikola ja Lähde 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. Susanna Kosken jäätävä havainto Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Sinitaivaalla hanhet ja viimeiset kurjet lähtevät auringon perään satojen lintujen auroina kovaa mekkalaa pitäen. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää: A. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 68. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää. Miksi palvelualojen arvonlisävero on edelleen 24 prosenttia ja kokonaisveroaste Euroopan kovimpia. 18.20 Radioteatteri esittää. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Yle radio 1 XX.X.–XX.X.2016 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Keväällä lehtien raoista puskee sinisiä ja valkoisia vuokkoja. Kivi ja W. Oikotie vai elämäntapa. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Havupuiden nimet männystä petäjään 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Radioteatteri esittää: Kuunnelman tiet 7/12. Luonto valmistautuu kuitenkin jo köllähtämään kyljelleen, talven lepoon, jonka aikana se kenties jonkun kerran raottaa uneliaasti toista silmäänsä. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 72. Mun luonto TIMO SPARF KANSANEDUSTAJIA SYYTETÄÄN NÄKÖALATTOMUUDESTA ja kapeakatseisuudesta. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä: Aikamme barokkisäveltäjät 15.00 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Velentinen tapaus, osa 4/16. 48 6. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.00 Kuunnelman esittely 18.20 Radioteatteri esittää. LOKAKUUTA 2016 007443-1640 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Olenko ymmärtänyt väärin, mutta eikö juuri näihin asioihin hallituspuolueen kansanedustaja voi vaikuttaa. Kiinan muurilta silakkarysille. Oikotie vai elämäntapa. Kansanedustaja Susanna Koski (kok.) osoitti kuitenkin viime viikon A-Talk-lähetyksessä poikkeuksellista tarkkanäköisyyttä suomalaisten työmahdollisuuksista. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Tapiolan kuoron levynjulkistamiskonsertti 21.30 Lokakuun Ländlerit 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Elämää suuremmat elokuvat: Casablanca 22.55 Kymmenen teesiä yksinäisyydestä: Yksinäisyys on odotusten ja todellisuuden välistä ristiriitaa 23.10–06.00 Yöklassinen. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Kaksin aina kaunihimpi – uusia levyjä duoilta 19.45 Etnoilta: Keinuva talo – Kansanmusiikkia bileisiin, haastattelussa Massivet 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Velentinen tapaus, osa 4/16. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Tampere Filharmonian konsertti 19.30 Väliajalla tunnelmia Tampereen musiikkielämästä 19.50 Tampere Filharmonian konsertti jatkuu 20.40 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Romantiikan katkoviiva 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ääniversumi 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa: Kansallisoopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. Auttaisiko kansanedustaja Koskea se, että tarkastelisi maailmaa välillä junan ikkunan ulkopuoleltakin. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 71. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Kosken mielestä työllisyyden hoidossa olisi nyt keskityttävä työn teettämisen kannattamattomuuteen, ankaraan verotukseen ja sääntelyn purkuun. Sillä elollisella, joka aikoo täällä talvesta selviytyä, on oltava täydellisesti toimiva strategia tai muuten on lähdettävä kurkien perään. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 69. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.00 Väliajalla keskiössä illan teokset ja taiteilijat 20.25 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.10 Myrsky koskettimilla – Svjatoslav Richter soittaa Beethovenin sonaatin nro 17 d-molli 21.45 Ykkösvieras: 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Yllättävän lämmintä on vielä syyskuun lopullakin. Muutama rastas ja tiainen pyrähtelee oksilla, ja pyykin näyttäytyy vakiopaikallaan