Demokraatti 07.04.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hu htikuuTA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. N:o 50, 007427-15-15 . Julkisen sektorin eläkeneuvottelut jämähtivät Kouluruoka on mainettaan parempaa Ammatillinen eläkeikä voi nousta sovitusta ...6 Kouluateria maksaa halvimmillaan alle kaksi euroa ...16?17 Sopimista vauhditetaan lakolla Suomessa vain harvoin ...4 120 vuotta T I I STAI 7. Hinta 1,20 e (sis.alv) Getty Images Ilmastonmuutos jatkuu ilman yhteisiä toimia Ilmastolotossa ei ole voittajia ...8?11
Pääsy on estetty ainakin Twitteriin, Facebookiin ja Youtubeen. Turvallisempaa. 7.4. Nimipäivät tänään: Ahvo, Allan (ruots.) Allan Aurinko nousee: Helsingissä 6.11 Oulussa 6.26 Aurinko laskee: Helsingissä 20.18 Oulussa 20.29 Nimipäivät huomenna: Suoma, Suometar (ruots.) Rea Uutiskertaus 2...8 4...9 7...9 Uutiset Demokraatti.fi 3 Ensi vuonna robottiautoja saa kaupasta. Ja siksi tulee vielä aika, jolloin itse ajavaan suhtaudutaan kuin rattijuoppoon nyt. 4?5 6 Nato tai ei, puolustusmenot kasvavat Väkivalta tuli koulujen arkeen, pääkirjoitus Julkisen sektorin eläkeneuvottelut jämähtivät Avaus 8?11 12?13 14?15 Maapallo pelastetaan aste kerrallaan Mikael Junger twitterissä Jos Suomi hyötyy laittoman veronkierron estämisestä ja verotuksen sinänsä laillisten porsaanreikien tukkimisesta, on se vielä pientä kehitysmaiden potentiaalisten hyötyjen rinnalla. Erkki Tuomioja blogissaan n Etelä-Jemenin ahdinko syvenee. n Turkki on estänyt pääsyn useisiin sosiaalisen median palveluihin, koska n Pääsiäisenviettoa varjostivat onnettomuudet jäällä. 0200 55888 puh. 0200 30011 puh. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . Tampere ja ympäristö: . Syyttä jä joutui viime viikolla äärivasemmistolaisen ryhmän sieppaamaksi. toamiset ovat aiheuttaneet useita pelastusteh täviä pääsiäisen aikaan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Oulun seudulla heikkoihin jäi hin liittyviä pelastustehtäviä oli runsaasti. Kaksi miestä kuoli, kun he vajosivat mootto rikelkoillaan jäihin Oulun edustalla lähellä Hailuotoa. Hämeentiellä. Vaalitoimistoon kohdistui ilkivaltaa myös tammikuussa ja viime vuoden joulukuussa. Viikon kuvat Komissa on nyt henki höllässä Päivä kuvana Jari Soini Arki 16?17 18?19 20 Kouluateria maksaa halvimmillaan alle kaksi euroa, sarjakuvat Yhdistystoiminta, radio ja tv Timo Harakan kolumni Ei pääsiäistä ilman lakkoa. 0800 96675 puh. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi . Muu Suomi: puh. 0200 71000. Pariisin Republique-aukiolla kaivosmiehet osoittivat mieltä valtion toimia vastaan viikonloppuna. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Heikkoihin jäihin pu n Perussuomalaisten vaalitoimiston ikkuna töhrittiin jälleen Helsingissä Maassa käytävät taistelut ovat vaatineet viime päivinä kymmenien ihmisten hengen. Sairaalalähteiden mukaan yksin Adenin kaupungissa yli 50 ihmistä on kuollut huthi kapinallisten ja presidenttiä tukevien joukko jen yhteenotoissa. SaudiArabian johtama liittouma on pyr kinyt ilmaiskuilla kukistamaan huthikapi nalliset. niissä on levitetty kuvia viime viikolla kuol leesta syyttäjästä
Muun muassa Suomen suunnittelema Hornetien korvaaminen on jo miljardiluokan kertahankinta.. Tavoite on silti useimmille Nato-maillekin yhtä etäinen, eikä siihen ole toistaiseksi yltänyt kuin muutama jäsenmaa Yhdysvaltojen lisäksi. . UUTISET 7.4.2015 3 ??Nato-jäsenyys ei olisi säästökeino . Niissä pienikin säästö on jo merkittävä. Harva Nato-maa käyttää puolustukseen tavoitesumman Suomen Nato-jäsenyydestä keskusteltaessa nostetaan usein esille Nato-maille asetettu tavoite, jonka mukaan puolustusmenojen tulisi yltää kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Säästöjä voisi tulla esimerkiksi yhteisissä hankinnoissa. Jo 1990-luvulta lähtien Suomi on hankkinut ainoastaan Nato-yhteensopivaa kalustoa, ja tällä tiellä jatketaan jäsenyydestä riippumatta. STT Lähteet: Puolustusministeriö, Jyrki Karvisen ja Juha-Antero Puistolan teos Nato ja Suomi, Naton tilastot jäsenmaiden puolustusmenoista, Ruotsin radio Hankinnoissa mahdollista säästää Suomen puolustusmenoissa on Nato-jäsenyydestä riippumatta lähivuosina nousupaineita etenkin tulevien hankintojen vuoksi. Puolustuksen parlamentaarinen selvitystyöryhmä esitti viime syksynä, että Puolustusvoimat saisi 50 miljoonaa euroa lisää vuonna 2016 ja summa nousisi asteittain vuoteen 2020 mennessä 150 miljoonaan eu- roon indeksikorotusten lisäksi. Muun muassa Hornetit ollaan korvaamassa, jolloin puhutaan jo miljardiluokan kertahankinnasta. Nato-jäsenyyden arvioidaan voivan tuoda säästöjä esimerkiksi yhteisissä hankinnoissa. Esimerkiksi Hornetit maksavat 150 miljoonaa euroa kappale. Suomen tämänhetkiset puolustusmenot ovat noin 2,7 miljardia. Pidemmällä aikavälillä jäsenyys toisi todennäköisesti myös säästöä joissain kohdin. Tarkkoja euroja on silti mahdoton sanoa. . eikä valtaisa rahareikä Nato tai ei, puolustusmenot kasvavat Nato-jäsenyys ei olisi keino säästää puolustusbudjetissa, mutta suurta lisärahaakaan se ei edellyttäisi. Tämä ei silti suoraan tarkoita, että Suomen pitäisi nostaa osuutta nykyisestä 1,3 prosentista. Nato-maat ovat kuitenkin yhteisesti lin- janneet, että kahden prosentin satsauksilla puolustus olisi joka maassa hyvällä tasolla. Suomen kokoluokan maista esimerkiksi vanhat Nato-maat Tanska ja Norja käyttivät toissa vuonna puolustukseen noin 1,4 prosenttia. Lehtikuva / Martti Kainulainen Nato-jäsenyyden kustannusvaikutuksia on vaikea arvioida. Sen voi selkeästi sanoa, että Nato-jäsenyyden kautta ei tule säästöjä, jotka liittyvät Suomen oman puolustuksen menoihin, Karvinen sanoo. Nato-maiden tavoitteeksi on asetettu kahden prosentin käyttäminen puolustusmenoihin. Arvioiden mukaan jäsenyys toisi vuodessa 40 miljoonan euron lisäkulut. Henkilöstökulut voisivat tarkasta väkimäärästä riippuen olla 15?20 miljoonaa. Naton kustannuksista voi antaa vain suuntaa-antavia arvioita. Arvioitu 40 miljoonan lisäys tulisi siis päälle eräänlaisena osallistumismak- ?Nato-jäsenyyden kautta ei tule säästöjä, jotka liittyvät Suomen oman puolustuksen menoihin.? suna jäsenyydestä, esimerkiksi hallintokuluina. . Korotus tähän lukuun olisi Suomelle iso, sillä puo- lustusbudjetti on nyt 1,3 prosentissa. Vain muutama Natomaa on käytännössä yltänyt tavoitteeseen, useimmat ovat hieman yli tai alle Suomen tason. Kalusto jo Nato-kuosissa Käytännössä Nato-jäsenyyden suurimmat kiinteät kuluerät olisivat maksuosuus Naton yh- teisiin budjetteihin sekä henkilöstön lähettäminen Naton komentorakenteisiin. Maailmanpankin tilastoista laskettu Suomen osuus budjetteihin olisi vajaa prosentti, mikä tekisi vuoden 2013 luvuilla reilut 20 miljoonaa. Todelliset kustannukset selviäisivät vasta, jos jäsenyydestä alettaisiin neuvottelemaan, sanoo konserniohjausyksikön johtaja Janne Kuusela puolustusministeriöstä. Noin 40 miljoonan hintalappuun ovat päätyneet myös Nato ja Suomi -kirjan kirjoittajat komentaja Juha-Antero Puistola ja toimittaja Jyrki Karvinen. Karvinen hahmottaa asian niin, että jäsenyydellä ei suoraan olisi mitään vaikutusta Suomen oman puolustuksen menoihin. Kaksi prosenttia ei kerta kaikkiaan ole realismia jä- senmaille, sanoo konserniohjausyksikön johtaja Janne Kuusela puolustusministeriöstä. Hän huomauttaa, että Nato ei vaadi eikä edes voi vaatia jäsenmailta mitään. Summia on arvioitu Natoon kuuluvien suunnilleen samankokoisten verrokkimaiden kulujen pohjalta. Kalustohankintoihin Nato-jäsenyys ei toisi suuria muutospaineita
Mutta kouluista puuttuu tekeviä käsiä eli aikuisia. Metallinpaljastimet? Ei kiitos Esimerkiksi Yhdysvalloissa koulujen oville ovat ilmestyneet metallinpaljastimet mahdollisia aseita varten. Suurin ongelma on työttömyys. Siinäkin mielessä työ on hyvin tärkeää ihmiselle. Hop, hop, rahat loppuvat Kreikka haluaa päästä alustavaan sopimukseen lainoittajiensa kanssa seuraavassa euroalueen valtiovarainministerien kokouksessa. Kokous järjestetään 24. Keskustelua lempiteemastaan viritteli ennen muuta työnantajien EK, joka keskiviikkona iltapäivällä polkaisi pystyyn tiedotustilaisuuden paheksuakseen merimiehiä ja konepäällystöä. Tunnin päästä EK:n tiedotustilaisuudesta lakko oli jo päät- tynyt ja sovittelija Minna Helteen työ oli tuonut tulosta. . Kaikkein tärkeintä on, että saadaan töitä Lappiin. Meidän pitää löytää ihmisille töitä, vähentää byrokratiaa ja päällekkäisyyksiä. Sinikka Vepsä, SDP Helsinki . 4 7.4.2015 UUTISET Vaalipaneeli Mikä on eduskuntavaalien kuumin tai tärkein kysymys? Janne Jussila, SDP Lappi . Suuri kuva tuppaa unohtumaan taas. Viime viikolla Kreikka esitti uuden listan uudistuksista, joita EU, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat vaatineet vastineeksi uusista lainaeristä. Sunnuntaina Kreikka lupasi maksaa IMF:lle 450 euron lainaerän torstaihin mennessä. STT-AFP?Reuters ??OAJ:n selvitys: Jopa 10 000 opettajaa on uhkailtu Väkivalta tuli koulujen Opettajat ovat yhä enemmän helisemässä oppilaidensa kanssa. Väkivaltainen käytös voi tulla vanhemmille yllätyksenä, jos lapsi on kotona täysin erilainen. Luukkaisen mukaan erityisryhmien ja -luokkien vähentäminen on lisännyt levottomuutta kouluissa. Se tarkoittaa noin 10 000 opettajaa. Seitsemän prosenttia eli noin 700 opettajaa on joutunut väkivallan vuoksi sairauslomalle. . Varoufakis sanoi, että Kreikka haluaa neuvottelut päästökseen mahdollisimman nopeasti, mutta ei voi hyväksyä ehtoja, jotka tukahduttavat sen talouden. Kreikka ei ole saanut uusia lainaeriä viime vuoden elokuun jälkeen, ja sen varat ovat vähissä. Kukaan ei tunnu muistavan sitäkään, että viime joulun alla työnantaja julisti 5 000 sähkömiestä työsulkuun. Jostain tämä malli, miten ratkaistaan riidat, on saatu. Lähde voi olla koti, lähiympäristö, netti tai televisio, Luukkainen pohtii. Uhkailuun ei saa alistua Koulujen työntekijöille on annettu selkeät ohjeet siitä, miten toimia fyysisen väkivallan edessä. . Neuvoteltiin siis todenteolla ennen kuin tukilakoista ilmoitettiin, sanoo SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly. . Hän pitää hyvänä periaatetta, että kaikki, myös erityistä tukea tarvitsevat lapset, käyvät samaa lähikoulua. . Olen törmännyt kentällä siihen, että keskusteluun nousevat selkeästi eläkeläisten toimeentulo ja se, miten eläkejärjestelmä kohtelee eläkeläisiä. huhtikuuta. Asiasta kertoi Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis kreikkalaisen Naftemporiki-lehden haastattelussa maanantaina. OAJ:n puheenjohtaja toivoo, ettei tällaiseen päädytä koskaan Suomessa. . Työttömyyden vähentäminen. Keski-Suomessa työttömyysaste taitaa olla maakuntien korkein. Kyllähän työ tuo myös yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sitouttaa yhteiskuntaan. Kun toisena osapuolena on alaikäinen, otetaan aina kontakti kotiin. Me emme saa kasvattaa lapsia vartiointiyhteiskuntaan. Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen korostaa, että kouluissa on ehdoton nollatoleranssi . Neuvottelu- ja sovittelujärjestelmä toimi hyvin, eivätkä tukitoimet konkretisoutuneet, Lyly katsoo. . Se aiheuttaa myös eläkeläisille ongelmia, mikäli työttömyyttä ei pystytä ratkaisemaan. Raisa Kinnunen, SDP Keski-Suomi . Emme muuten saa kasvamaan tätä yhteiskuntaa ja peruspalveluita. Vastustan sitä. Opettajien ammattijärjestön OAJ:n selvityksen mukaan noin kymmentä prosenttia opettajista on uhkailtu väkivallalla. Erilaisten aseiden, kuten veitsien ja saksien, tuominen kouluihin on lisääntynyt hälyttävästi. . Nyt kannattaa muistaa, että murtajien työehtosopimuksesta neuvoteltiin neljä kuukautta, joista seitsemän viikkoa sovittelijan johdolla. Tottakai neuvottelujärjestelmää voidaan aina viilata, mutta yhden tapauksen esille nostamisella ei kannata koko järjestelmää tuomita, Lyly sanoo. Juhani Aro Demokraatti. Kouluissa on aina nollatoleranssi kaikissa tilanteissa fyysiseen tai henkiseen väkivaltaan, Luukkainen korostaa. Hän muistuttaa, että opettajalla pitää olla rohkeutta ottaa asia esille omassa työyhteisössä. Me emme saa kasvattaa lapsia vartiointiyhteiskuntaan. Marja Luumi Demokraatti marja.luumi@ demari.fi Luukkainen luottaa siihen, että ongelmat ratkeavat yhä edelleenkin puhumalla. SAK:n Lyly: Sopiminen toimii Suomessa Välittömästi murtajalakon päätyttyä alkoi keskustelu lakkooikeuden rajoittamisesta. Opettaja ei saa missään nimessä taipua tai alistua väkivallalla uhkailuun. Nämä ovat hirveitä lukuja, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen puuskahtaa. Tuore selvitys kymmenestä suurimmasta kaupungista kertoo myös osaltaan väkivallan laajenemisesta koulujen seinien sisään. Kuumin kysymys on varmasti, millä Suomen talous saadaan nousuun. Itse olen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ihmisenä olen huolissani siitä, ettei sosiaali- ja terveyspalveluita ajeta alas sote-uudistuksen myötä tai sorruta palveluiden ulkoistamiseen monikansallisille yhtiöille. Tommi Raunela, SDP Satakunta . Lakko kesti kaksi viikkoa. Ei sitä kukaan ihmetellyt, Lyly muistuttaa. Lylyn mukaan suurin osa työehtosopimuksista solmitaan ilman mitään riitaa ja uhkia.
OAJ:n puheenjohtaja olli luukkainen ottaa äärimmäisen vakavasti kaikki havainnot väkivaltaisesta radikalisoitumisesta. . Suomella on mahdollisuuksia ja annettavaa monella alalla, ei vähiten ympäristöteknologiassa. Jos on oletettavissa, että oppilas voi ryhtyä sanoista tekoihin, silloin pitää ehdottomasti ottaa yhteyttä virkavaltaan, Luukkainen arvioi. Hän muistuttaa puheiden kuuntelemisen tärkeydestä: Rivien välistäkin voi aistia paljon. JukkaPekka Flander n n n viime vuosikymmeninä kasvanut. Arktista politiikkaa on johdettava pääministerivetoisesti. Nimenomaan Voionmaa piti tärkeänä, että Suomelle aukeaisi pääsy Jäämerelle. Lipposen mukaan Suomi tarvitsee nykyistä selvästi vahvempaa tahtotilaa, jotta voimme olla mukana arktisessa kasvussa. Ajatus pohjoisesta menestystarinasta ei ole pelkästään nykyajan keksintöä. Se toteutuikin Tarton rauhansopimuksssa, kun Petsamo liitettiin Suomeen. Voionmaa ajatteli, että tuleva talouskasvu tulee pohjoisesta ja Liinahamarin satamasta tulee Suomen portti maailman markkinoille. Tämän päivän näkökulmasta Voionmaa oli melkoisesti aikaansa edellä ja näki kauemmaksi kuin muut. Ei ole varmaankaan sattuma, että juuri Paavo Lipposta pyydettiin selvittämään Suomen arktisia mahdollisuuksia. Pohjoinen kiinnostaa entistä enemmän myös matkailijoita. arktikSen merkityS on antti.vuorenrinne@demari.fi SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoo, että murtajalakon jälkiselvittelyissä suuri kuva on tykkänään unohtunut. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Pelkästään Barentsin alueella on suunnitelmia 140 miljardin euron hankkeista. Paavo Lipponen tiivistää raporttinsa kymmeneen kohtaan. Nytkin Lipponen tähyää Suomelle roolia EU:n pohjoisen politiikan suunnannäyttäjänä. Suomella on paljon kaikenlaiselle väkivallalle. Radikalisoituminen uusin uhka Sisäministeriö julkaisi hiljattain katsauksen, jonka mukaan 60 prosenttia opettajista oli havainnut opiskelijoissa viitteitä ääriajattelusta. Ajattelussaan Voionmaa poikkesi rajusti aikansa valtavirrasta. Operointi alueella edellyttää tiukkojen ympäristönormien noudattamista. Arktinen alue voi Lipposen mukaan kuitenkin kehittyä Euroopan suurimmaksi investointikohteeksi. Samalla myös teollisuuden painopiste siirtyisi pohjoiseen. Oleellisinta on, että Suomen arktinen ja pohjoinen politiikka on yksi politiikan painopistealueista. Jos sellaisesta on pienintäkään merkkiä, opettaja ei saa katsoa yhtään läpi sormien. Hän kehottaa opettajaa keskustelemaan kollegoidensa ja rehtorin kanssa, onko muillakin samoja havaintoja. Luukkainen korostaa, että yksiselitteistä vastausta ei kuitenkaan ole, miten puuttua tilanteeseen. Opettajat tuntevat ainakin verrattain hyvin oppilaidensa luonteet. . Lisäksi on aikaisempaa parempaa tietoa siitä, miten äärimmäisen herkkää ja haavoittuvaa Arktiksen luonto on. Odotuksia hillitsee öljyn, kaasun ja myös mineraalien hintakehitys ja myös geopolitiikan paluu. Pohjoisen ulottuvuuden todellinen pioneeri oli tiedemies ja demaripoliitikko Väinö Voionmaa, jonka roolista muun muassa Tarton rauhanneuvotteluissa 1920 saatiin viime vuonna uutta tietoa vuoden professorin, Maria Lähteenmäen tutkimuksen ansiosta. Lipposen raportissa sanotaan, että 2000-luvun alun hype on kuitenkin jonkin verran viilentynyt. Olihan pohjoinen ulottuvuus Paavo Lipposen pääministerikausinakin tärkeä osa Suomen EU-politiikkaa. UUTISET Pääkirjoitus 7.4.2015 5 Antti Vuorenrinne arkeen Getty Images Kari Hulkko Tehtävä pohjoisessa mahdollisuuksia ja myös paljon annettavaa, kun arktisen alueen liiketoiminta kehittyy. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) tilasi ex-pääministeri Paavo Lipposelta aiheesta selvityksen, jonka nimeksi tuli ?Pohjoinen tahtotila?. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne
Kyse on myös omai suuden suojasta, Pardian pu heenjohtaja Niko Simola ki teyttää. Esimerkiksi vuoden 1989 uu distuksessa poliiseille sovittiin ammatilliseksi eläkeiäksi 58 vuotta. Ammatillinen eläkeikä koskee henkilöitä, jotka halusi vat saada vanhan järjestelmän mukaisen eläkkeen. . Jälkimmäisessä työntekijät saattoivat hyödyntää muun muassa yksilöllistä varhaiseläkettä tai osa-aikaeläkettä. Valtion puolella ammatillinen eläkeikä on 55, 58 tai 60 vuotta. Kuntapuolella ammatillisia eläkeikiä on korotettu painokertoimilla vuonna 1994 siten, että eläkeikään vaikuttaa ammatillisen eläkeiän lisäksi siihenastinen ura kuntasektorilla. Kun vuoden 2005 eläkeuudistuksessa laskettiin yleistä eläkeikää 65 vuodesta 63 vuoteen, vastaavaa kevennystä ei tehty kuntien ja valtion ammatillisiin eläkeikiin. Lehtikuva / Martti Kainulainen Pardian puheenjohtaja Niko Simolan mielestä ammatillisista eläkei?istä ei voida luopua. Tilastoja ei osapuo lilla kuitenkaan ollut. Julkisten ja hyvinvointialojen lii ton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta huomauttaa, että kun Birgitta Suorsa UP Ammatillinen eläkeikä ?? ?? ?? ?? ?? Ammatillinen eläkeikä voi olla muun muassa poliiseilla, sairaanhoitajilla, puolustusvoimien siviilihenkilöillä ja lastenhoitajilla. Ammatilliset eläkkeet lopetettiin 1989. Valtion ja kuntien työntekijät joutuivat päättämään 1989?1994, jäävätkö he eläkkeelle ammatillisen eläkeiän vai yleisen eläkeiän perusteella. Ammatillinen eläkeikä voi olla esimerkiksi 63 vuotta, 7 kuukautta 22 päivää. Elorannan mukaan on kohtuu tonta, että kuntien eläkeikiä ol laan nostamassa joka kerta ylei sen eläkeiän tahtiin, mutta eläke iän alennuksia ei huomioida. . Esimerkiksi vuoden 1989 uudistuksessa poliiseille sovittiin ammatilliseksi eläkeiäksi 58 vuotta. Työnantajalla tämä on tie tysti kustannuskysymys, mutta kyllä tasaarvoinen kohtelu pi tää taata. Valtiolla ja kunnissa työnte kijä on voinut halutessaan jat kaa ammatillista eläkeikää pi demmälle. Sopi muksen pitää olla sitova myös toiseen suuntaan, Simola sanoo. Hän muistuttaa, että vuoden 2005 eläkeuudistuksessa pudo tettiin yleistä eläkeikää 65 vuo desta 63 vuoteen, mutta amma tillisia eläkeikiä ei alennettu. ?Korotukset huomioidaan, alennuksia ei? tapuolella ammatillisia eläkeikiä on jo kertaalleen korotettu. . Vuonna 1994 jokaiselle las kettiin uusi ammatillinen elä keikä, joka oli korkeampi kuin aiempi ja joka suhteutettiin työntekijän kuntasektorilla te kemään työuraa. Kysymys on pe rustuslaillisista oikeuksista eli kohdellaanko kansalaisia tasa arvoisesti. Eläkeikää lähestyville voidaan sopia siir tymäsäännökset, mutta varsin kin nuorempien tulisi jatkaa yleiseen eläkeikään saakka. Julkisen sektorin ammattilii toille ammatilliset eläkeiät ovat kynnyskysymys. Mikäli ammatillisista elä kei?istä ei päästä sopuun, työ ryhmä jättää sosiaali ja ter veysministeriölle erimielisen muistion. Ihmiset ovat allekirjoitta neet valtionkonttoriin sitovan eläkesopimuksen, jonka mu kaan he jäävät eläkkeelle. 6 7.4.2015 UUTISET ??Kiista koskee 10 000 henkilön eläkeikää Valtion ja kuntien eläkeneuvottelut jämähtivät Valtion ja kuntasektorin eläke neuvottelut pitäisi saada pää tökseen huhtikuun loppuun mennessä. Ammatillisia 55, 58 ja 60 vuoden eläkeikiä tulee nos taa ?ehdottomasti?. Silloin valmistelu siirtyy ministeriölle ja päätös valta hallitukselle ja eduskun nalle. ?Kyse on perustuslaillisista oikeuksista? . Eläkeuudistuksen lä pivienti on kariutumassa amma tillisiin eläkeikiin. Neuvotteluissa pyritään so vittamaan yleinen eläkeuudis tus valtion ja kuntien moni mutkaiseen eläkejärjestelmään. Monista kiistakysymyksistä on päästy periaatteelliseen sopuun, mutta ratkaisu on kariutumassa noin 10 000 ihmisen ammatilli seen eläkeikään. Mukana eivät ole sotilaseläkkeet, joista neu votellaan samaan aikaan toi sessa ryhmässä. Valtiolla on noin 4 000 ja kun tasektorilla noin 6 000 työnte kijää, jotka ovat jäämässä am matillisen eläkeiän mukaiselle eläkkeelle vuonna 2017 tai sen jälkeen. Valtiotyönantajan mukaan kaikkien ammattiryhmien elä keikää pitää korottaa, jotta yleistä eläköitymisikää saadaan nostettua. . Ammatillisista eläkei?istä ei voida luopua. Kysymys on perustuslaillisista oikeuksista eli kohdellaanko kansalaisia tasa-arvoisesti.
UUTISET 7.4.2015 7
Luonto todennäköisesti sopeutuu Suomessa ilmastomuutokseen. Voi kuulostaa mukavalta Suomen kannalta, mutta ei milanolaisista. Seuraavan kerran asiasta väännetään Pariisissa joulukuussa järjestettävässä ilmastokokouksesta. Myös siellä ilmasto lämpenisi radikaalisti. . Ihminen on vuosituhansien aikana joutunut sopeutumaan monenlaisiin ympäristön muutoksiin, Jukka Käyhkö sanoo. Hän pohtii, että globaalisti ajateltuna maapallon ilmaston lämpeneminen voisi olla jopa myönteinen asia. Ihan sama mikä tämän muutoksen on aiheuttanut. Tärkeintä on, että jotain lopulta tapahtuu, ilmastotutkimuksen professori ja Ilmatieteen laitoksen päällikkö Ari Laaksonen sanoo. Ilmastonmuutoksen torjumisesta on pitkään riittänyt puhetta, mutta tekoja on ollut vähemmän, vaikka asiasta oli tutkimustietoa jo neljännesvuosisata sitten. Toinen hyvä ilmastouutinen oli, kun Yhdysvallat ja Kiina, kaksi pahinta saastuttajaa, yhdessä ilmoittivat sitoutumisestaan päästöjen vähentämiseen. . Ongelma on, että ihmiset ovat hienosäätäneet yhteiskunnan vallitseviin olosuhteisiin. . 8 7.4.2015 AVAUS Vihdoin hyviä uutisia ilmastorintamalta Maapallo pelastetaan Kaksi astetta tuntuu pieneltä liikahdukselta, mutta maapallolle sillä on iso merkitys. Mutta tärkeät ilmaston ominai- ?Missä määrin Välimeren ylittävät veneet täyttyvät ilmastopakolaisista. Ilmeisesti Barack Obamakin lopulta uskaltaa Yhdysvalloissa oikeasti ajaa ympäristöasioita, kun hänellä ei ole enää mitään menetettävää, Laaksonen sanoo. Laaksosen mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on kaikkien yhteinen asia, niin rikkaiden maiden kuin kehitysmaidenkin. ?Ihan sama mikä on muutoksen aiheuttanut. Tärkeintä on, että jotain lopulta tapahtuu.? . Käytännön ongelmia tulee esimerkiksi etelärannikolla, missä merenpinta voi nousta jopa puoli metriä, Ari Laaksonen sanoo. Ilmaston lämpeneminen koettelee luontoa, mutta ehkä vielä enemmän ihmisiä ja nykyisiä yhteiskuntia. Turun yliopiston maantieteen professori Jukka Käyhkö muistuttaa, että ympäristöystävällisellä kehityksellä ilmastonmuutosta voidaan hillitä, mutta lämpeneminen jatkuu ja sopeutuminen on välttämätöntä. Olen optimistinen ihminen. Lämpimämpi maapallo on lähtökohtaisesti tuottavampi. Ilmastonmuutoksen torjumisessa on asenteissa isoin Heikki muutos tapahtunut yritysmaaSihto ilmassa. Siellä ilmaston lämDemokraatti peneminen otetaan nyt erittäin vakavasti. Konkreettiset tavoitteet ovat hyviä, vaikka ne välillä tuntuisivatkin pieniltä askelilta. Valtioiden pitäisi vihdoin sopia edes joistain yhteisistä tavoitteista. Hups, taas hukkui yksi valtio Ilmatieteen laitos on tehnyt kauhuskenaarion ilmaston lämpenemisen vaikutuksista Suomessa. Sen mukaan vuosisadan lopulla Suomen eteläosien lämpötilat vastaisivat nykyistä Milanon ilmastoa. Kaksi astetta voi pelastaa maapallon katastrofilta, johon ilmaston lämpeneminen voi johtaa. . Tilanne ei ole kuitenkaan uusi. . Mutta tässä asiassa kehitysmaat eivät voi mennä sen taakse, että nyt on meidän vuoro saastuttaa. Laaksonen toivoo ja odottaa, että valtiot saisivat lopulta aikaiseksi kansainvälisen ilmastosopimuksen. Pahimmat esitetyt uhkakuvat ovat kuin tieteistarinoista: Sotia, kansainvaelluksia, nälänhätää ja mereen hukkuvia kaupunkeja. Ilmastonmuutoksen äärivaikutuksissa riittää pelättävää. Laaksonen olisi tyytyväinen tässä vaiheessa vaikka vain tavoitteeseen rajoittaa ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen. . Rikkailla mailla, joilla on taloudelliset resurssit vaikuttaa ilmastomuutokseen, on tietysti oma vastuunsa. Laaksonen sanoo viimeaikaisten tutkimustietojen mukaan käänteen olevan mahdollisesti vihdoin tapahtumassa. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n alustavien tietojen mukaan viime vuonna energian käytön hiilidioksidipäästöt pysyivät vuoden 2013 tasolla, vaikka talous kasvoi samaan aikaan kolme prosenttia. Minusta nämä ovat oikeasti hyviä merkkejä. Oikeus muuttoon tulee olemaan keskeisiä kysymyksiä, kun olosuhteet muuttuvat.?
Muutos hyvässä ja pahassa on seitsemän miljardin ihmisen summa. Tällaisessa tilanteessa on naivia pohtia, kuka on ilmastonmuutoksen voittaja.? suudet kuten sademäärä ja lämpötila muuttuisivat alueellisesti. Nyt kannattaisi puntaroida, tiedämmekö oikeita asioita, ja mitkä asiat ylipäätään ovat tieteen ratkaistavissa. Käyhkö arvelee, että lyhyen aikajänteen arkiset asiat kuten huoli kilpailukyvystä jyräävät pitkäjänteisen lmastonmuutoksen torjumisen. Ettei tarvittaisi isoa kriisiä herättämään ihmiset. Vitkuttelu tulee kalliiksi Ilmastonmuutoksen hintalappua on vaikea määrittää. Missä määrin Välimeren ylittävät veneet täyttyvät ilmastopakolaisista. Toivon, että ajattelun muutos tapahtuisi ajoissa. Mitä maksaa, jos esimerkiksi koko Manhattan jää veden alle, Liski kysyy. Liski arvioi ?kohtuullisiksi. Tällaisessa tilanteessa on naivia pohtia, kuka on ilmastonmuutoksen voittaja. Lyhytnäköistä politiikkaa Käyhkö muotoilee sanansa tarkasti pohtiessaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Suomen toimintaa Liski ei kiittele. . Koko maailman väestölle henkeä kohden laskettuna summa olisi noin 137 euroa. Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski arvioi, että ilmastonmuutoksen talousvaikutuksiin vaikuttaa paljon se, joudutaanko maksamaan niin sanotusta tulipalojen sammuttamisesta vai pystytäänkö kehitystä torjumaan ennakolta. Jokaisen meistä olisi hyvä ymmärtää, että teoilla on merkitystä. Tieteen ydinviesti ei ole neljännesvuosisadassa olennaisesti muuttunut. . toimet, joilla ilmastonmuutosta on yritetty hidastaa. Mutta kysymysmerkkejäkin on. Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa . Hän puhuisi vielä toistaiseksi suurten dramaattisten muutosten asemesta harmaan eri sävyistä. Eräiden arvioiden mukaan jo nyt on Afrikassa ollut konflikteja, jotka ovat syttyneet ilmastonmuutoksen aiheuttamasta ruokapulasta. Oikeus muuttoon tulee olemaan keskeisiä kysymyksiä, kun olosuhteet muuttuvat. Tahto puuttuu Käyhkön mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on edennyt sietämättömän hitaasti, vaikka IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin perusviesti on ollut jo 25 vuotta käytännössä sama: ilmasto lämpenee. Itsekin IPCC:n toimintaan osallistuva Käyhkö kertoo, että paneelissa on viimeisen raportin jälkeen pohdittu, kannattaako seuraavaa, järjestyksessä kuudetta raporttia, enää julkaista samassa laajuudessa. Miten käy jatkossa, Käyhkö kysyy. Jäätiköiden sulamisesta seuraava merenpinnan nousu uhkaa alavia rannikkokaupunkeja ja matalia saarivaltioita. Apu voisi hänen mielestään löytyä siitä, että bisnes oivaltaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja muutokseen sopeutumisen valtavat mahdollisuudet. Käyhkö toivoo kokonaisvastuullista toimintaa. . Myös eri maiden yhteistyöllä on vaikutusta. . Yksi arvio on, että lämpenemisen pysäyttäminen kahteen asteeseen maksaisi noin prosentin globaalista bruttokansantuotteesta eli 1 000 miljardia euroa. Katastrofiriskin toteutuminen on myös mahdollista. Esimerkiksi Välimeren pohjoispuolen maissa . Suomalaispoliitikot eivät ohjaa tätä laivaa. Kuva Kari Hulkko, kuvankäsittely Arja Jokiaho Ilmaston lämpeneminen nostaa merien pintaa. Matalat saarivaltiot voivat jäädä kokonaan veden alle. Etelä-Suomessa merenpinta voi nousta puoli metriä, mutta esimerkiksi tulvissa vesi voi nousta ennätyskorkeuksiin.. Hän pitää hyvänä muun muassa työtä kansainvälisen ilmastolainsäädännön kehittämiseksi. Yksittäisistä maista Liski kehuu etenkin Saksan päästötavoitteisiin liittyviä energiapoliittisia ratkaisuja. Ilmastonmuutokseen liittyvät tekijät ja ongelmat tiedetään, mutta käytännön toimet etenevät tahmeasti. Muutokset vaativat yhteiskunnilta joustavuutta. Suomelta puuttuu lähes kokonaan energiapolitiikka. ilmasto näyttää muuttuvan kuivemmaksi, mikä haastaa maatalouden. . Jos yhteisiä päätöksiä pystytään tekemään globaalilla tasolla, kokonaiskustannukset pienevät verrattuna siihen, että jokainen maa pyrkisi vain omin toimin hidastamaan ilmastonmuutosta, Matti Liski sanoo. Liski kuitenkin muistuttaa kustannusarvioiden epämääräisyydestä. . Ei ole sattumaa, että kehittyneet, vauraat yhteiskunnat sijaitsevat ilmastollisesti hyvillä paikoilla. Käyhkön mielestä käytännössä on mahdotonta täysin erottaa toisistaan köyhyyden, ilmaston tai vaikkapa tasa-arvon ja koulutuksen puutteen vaikutuksia. Mitä maksaa, jos koko Manhattan jää veden alle? . Haavoittuvimpia ovat sellaiset köyhät yhteiskunnat, jotka ponnistelevat vaikeuksissa tänäkin päivänä. Käyhkö uskoo, että läntiset teollisuusmaat ehtivät ja pystyvät sopeutumaan ilmaston lämpenemiseen. AVAUS 7.4.2015 9 aste kerrallaan
Läntisellä pallonpuoliskolla pahimmassa vaarassa ovat Karibian saarivaltiot ja Keski-Amerikka. Merenpinnan noususta kärsii Aasiassa vuosittain 83 miljoonaa henkeä, kun luku Euroopassa Intian Kasmirissa rajut sateet ovat ajaneet asukkaita kodeistaan. Kun päästöt suhteutetaan kansantuotteeseen, suurimpia saastuttajia ovat Qatarin ja Kuwaitin kaltaiset öljyvaltiot. Meri peittää saarivaltioita ja kaupunkeja Ilmaston lämpenemisen aiheuttaman merenpinnan nousun takia arvioidaan (OECD) 150 miljoonaa ihmistä ja omaisuutta 35 000 miljardin dollarin arvosta olevan tulvavaarassa vuoteen 2070 mennessä. Merenpinnan nousu on kohtalokasta monelle Tyynenmeren pienelle saarivaltiolle, mutta myös monelle muulle maalle. Läntisellä pallonpuoliskolla pahimmassa vaarassa ovat Karibian saarivaltiot ja Keski-Amerikka. Yhdysvalloissa vaaravyöhykkeessä ovat muun muassa New York, New Orleans ja Florida. Afrikassa ja Aasiassa suurimmat riskit ja heikoimmat valmiudet Ilmastonmuutos iskee ensin Miten ilmastonmuutos vaikuttaa yksittäisiin maihin, ja mitä sen hillitsemiseksi voidaan tehdä? Vaikein tilanne on köyhimmillä, vahvistaa intialaisen tutkimuslaitoksen laaja selvitys. Delhissä toimiva Energy and Resource Institute (Teri) julkisti helmikuussa maapallon kehityksen kestävyyttä analysoivan raporttinsa. Kovimmin ilmasto kurittaa Myanmaria, Bangladeshia ja Filippiinejä, joissa asuu yhteensä yli 300 miljoonaa ihmistä. Euroopassa listaa johtavat Albania, Moldova, Espanja ja Ranska. Kuudentena on Venäjä. Seuraavina listalla ovat Sudan ja Pohjois-Korea. Tilanne on erityisen synkkä Aasiassa. 10 7.4.2015 AVAUS Britannia historian pahin saastuttaja Intialaisen Energy and Resource Institute (Teri) tutkimus listaa ilmastonmuutoksen pääsyylliset. Suurin historiallinen vastuu lankeaa Britannialle, jonka henkeä kohti lasketut hiilidioksidipäästöt vuosina 1850?1989 olivat 940 tonnia. Se poimii maailman 193 valtion joukosta 20, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa eniten vuosilta 1980? 2013 kootun tiedon valossa. Pohjatietona on käytetty dataa, jota Belgian Leuvenissa toimiva epidemiologian ja katastrofien tutkimuskeskus on kerännyt yli sadan vuoden ajalta. Raportin mukaan 1975 koettiin noin 50 luonnonkatastrofia, mutta vuonna 2002 jo 525. Yhdysvallat on samalla mittarilla listan viides. Vuonna 2012 hiilidioksidipäästöjen kärjessä olivat Kiina (9 860 000 miljoonaa tonnia), Yhdysvallat (5 190 000 miljoonaa tonnia) ja Intia (1 970 000 miljoonaa tonnia). Ilmaston lämpeneminen lisää ilmaston ääriilmiöitä kuten myrskyjä ja tulvia.. Vuoteen 2011 mennessä 95 prosenttia katastrofien aiheuttamista kuolemista tapahtui kehitysmaissa. AFP Photo / Rouf Bhat Ilmastonmuutos aiheuttaa tutkimuksen mukaan suurimmat riskit Mosambikille
Tällaista tekniikkaa ei kuitenkaan ole vielä olemassa . AVAUS 7.4.2015 Vain kahden asteen tähden Ilmastonlämpenemisen torjunnalla on kiire. Viime vuosi oli maapallon kuumin 134 vuoden mittaisen mittaushistorian ajalta. YK:n ilmastopaneelin mukaan maapallon kasvihuonepäästöjen määrä pitäisi kääntää laskuun vuonna 2020, jotta maailman keskilämpötila ei kohoa enempää kuin kaksi celsiusastetta. Tästä suurempaa lämpötilan nousua pidetään seurauksiltaan katastrofaalisina. Esimerkiksi Kiina on luvannut omien kasvihuonepäästöjensä huippua vasta vuodeksi 2030 ja Yhdysvallat on luvannut vähentää omia päästöjään noin neljänneksellä vuoteen 2025 mennessä. Lisäaikaa ilmastoa muokkaamalla köyhiin on 16,5 miljoonaa, Pohjois-Amerikassa 9 miljoonaa ja Afrikassa 6 miljoonaa. Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa ilmastonmuutoksen kustannukset saattavat nousta jopa 9?13 prosenttiin bkt:sta, jonka alue olisi voinut ilman ilmastonmuutosta saavuttaa vuoteen 2100 mennessä. Esimerkiksi Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa ilmastonmuutoksen kustannukset saattavat nousta jopa 9?13 prosenttiin bkt:sta, jonka alue olisi voinut ilman ilmastonmuutosta saavuttaa vuoteen 2100 mennessä. Ilmaston lämpenemisestä huolestuneet tutkijat ovat pohtineet lisäajan hankkimista ?keinotekoisella. Myös alailmakehän pilviä voitaisiin muokata auringonsäteilyä tehokkaammin heijastaviksi esimerkiksi suihkuttamalla suolahiukkasia merten päällä oleviin pilviin. Ilmakehän muokkaamiseen pienhiukkasten avulla liittyy suuria riskejä. Esimerkiksi merten päällä olevien pilvien manipulointi voi muuttaa ilma- ja merivirtauksia. Saksa on jo kokeillut kasvattaa Intian valtamerellä levälauttoja sitomaan ilman hiilidioksidia. Ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet vastaavia kokeita, koska ne voivat muuttaa ekosysteemejä arvaamattomalla tavalla. Lähde: Suomen ympäristökeskus 11. Maailmanlaajuisesti katastrofien kustannukset nousivat huippuunsa vuonna 2011, jolloin menetettiin yli 350 miljardia dollaria. Kehitysmaiden on aiemmin arvioitu tarvitsevan vuoteen 2050 asti 70?100 miljardia dollaria vuodessa sopeutumistoimiin. YK:n ympäristörahaston Unepin tuoreen laskelman mukaan summa on kaksin- tai kolminkertainen. Manipadma Jena IPS, Delhi Kallista vai halpaa? Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen kahteen asteeseen on arvioitu maksavan noin prosentin globaalista bruttokansantuotteesta. ilmastonmuokkauksella. Tehokkaimmat maapallon viilentämisen menetelmät perustuvat maahan päätyvän auringon lämmittävän säteilyn vähentämiseen. ja lisäksi se olisi todella kallis. Helpompi vaihtoehto olisi ruiskuttaa yläilmakehään, noin 20 kilometrin korkeudelle, rikkihiukkasia vähentämään maahan pääsevää auringonsäteilyä. Summa vastaa Suomen viiden vuoden yhteenlaskettua bkt:ta. IMF arvioi kuluvan vuoden globaalin bkt:n arvoksi noin 100 000 miljardia euroa, josta yksi prosentti on 1 000 miljardia euroa. Yksi keino on esimerkiksi viedä avaruuteen heijastavia peilejä. Koko maailman väestölle (YK:n arvio vuodelle 2015 7,3 miljardia henkeä) henkeä kohden laskettuna summa olisi noin 137 euroa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ensimmäisenä monissa kehitysmaissa, mutta niiden taloudelliset resurssit sopeutumiseen ovat heikot
Dniproperovskin kaupungissa tuhannet ukrainalaiset osallistuivat mielenosoitukseen maan yhtenäisyyden puolesta.. 12 7.4.2015 AVAUS Mielenosoituksia, marsseja ja kampanjointia Maailmaa parannetaan pala kerrallaan Viikon kuvat Kokosi Heikki Sihto AFP Photo / Genya Savilov Ukraina
AVAUS AFP Photo / Yasser al-Zayyat Kuwait. Taistelut Syyriassa jatkuvat. Apinajumala Hanumaniksi pukeutunut poika osallistui hindujen uskonnolliseen juhlaan Bangaloressa. AFP Photo / Romeo Gacad AFP Photo / Pius Utomi Ekpei Nigeria. Paikalliset mallit osallistuivat mielenosoitukseen vaateollisuuden saastepäästöjen vähentämiseksi. AFP Photo / Zein al-Rifai Syyria. Kuva Kuwaitista. maan presidentinvaalien alla. 13 AFP Photo / Manjuth Kiran Intia. Tappavaa muotia. Earth Hour sammutti valoja ympäri maailmaa. Nigerian oppositiopuolueen APC:n kannattaja maalasi itsestään vaalimainoksen 7.4.2015 Indonesia. Presidentti Bashar al-Assadia vastustavat taistelijat ovat keksineet uutta käyttöä presidentin julisteelle.
176 s. Perhe- ja sukusuhteet ovat luontevat ja luottavaiset. Miten lapset kapaloidaan ja nuoret naiset naitetaan! Kyllähän minäkin jo kaiken tiedän, mutta en ole täysin varma tiedoistani.? Daniil Harms: Sattumia Arttu Kapulainen esittelee veistosmaista miesvartaloaan... Komissa on nyt henki ?Olette kummissanne. päättänyt aloittaa muistelmien kirjoittamisen. näette elämässä. Yhtä Helsingin perhereissua lukuun ottamatta ulkomaailma ei hetkauta, vaikka siitä puhutaankin koko ajan.. Kirjailijoillahan omaelämäkerta kuten totuus ja valhekin ovat suhteellisia käsitteitä. Ajankohtien takia koulu jää niin sivuun, että koulurakastettu Irenekin mainitaan vain kerran. Kaikenlaista yritellään juopottelun opettelusta strip-teasen arvoituksiin, jalkapalloa unohtamatta. Fiaskoista toivottavasti opitaan. Erkkisetä luennoi kapakoissa Gogolista ja T?ehovista aiempaa harvemmin. Kirjat Jari Tervo: Pyrstötähti WSOY 2015. Näyttelijät pelmahtelevat esiin milloin mistäkin luukusta, laukovat ajatuksia, joissa ei tunnu oleva ajatuksen häivääkään eikä ainkaan mitään loogista jatkumoa edellisiin episodeihin. Vai onko näin... Ohjaus ja sovitus Lauri Maijala - Harmsin alkuperäisteosten suomennos Katja Losowitch . Isoveljen suhteessa pikkuveljeen häivähtää peiteltyä lämpöä. Isoäiti Mami ja hänen miehensä Erkki (jota kutsutaan myös vaariksi) kuuluvat jokapäiväiseen arkeen. 14 7.4.2015 AVAUS ?Minua sanotaan kapusiinimunkiksi. Siitä hyvästä minä vielä revin joltakulta korvat päästä, mutta juuri nyt minua askarruttaa Jean-Jacques Rousseaun maine. Miksei. Tässä porukassa ei erikseen kyläillä vaan tullaan ja mennään miten haluttaa. Toiset jutut vetävät paremmin kuin toiset, jotkut eivät tahdo toimia lainkaan. Ne menevät osin päällekkäin viimeisten päiväkirjamerkintöjen kanssa, eivät kuitenkaan aiheiltaan. Muistelman genreen siirtyminen on tietysti merkittävä askel. Taloyhtiöistä löytyy sokkeloita ja loukkoja, joihin poikaporukat voivat jotain tehdäkseen viritellä keksintöjään. näin uskotte . Puvut Niina Pasanen . Tytöistä paasataan, muttei juuri muuta. Kuinka hän tiesi kaiken. Päiväkirjan pitäjä on ?pitkään harkittuaan. Äitinsä neuvosta hän käsittelee niissä ?pieniä asioita?. Lähimenneisyyteen kyllä liittyy ikäviä, jopa traagisia asioita, joista päiväkirjat puhuvat varovasti ja joista nyt vaietaan tyystin. Lavastus Janne Vasama . Oberiun taiteilijat olivat vastasyntyneen Neuvostoliiton kansalaisia, joten heidän ennusteensa ei ollut hyvä, eikä heillä helppoa totisesti tullut olemaankaan. Ryhmän keskeisiin jäseniin kuulunut kirjailija Daniil Harms (1905?1942) passitettiin lyhyen elämänsä aikana niin vankileirille kuin mielisairaalaankin, ja hän kuoli 37-vuotiaana nälkään Leningradin piirityksen aikaan. Manifestin henki istuu aika hyvin Kom-teatterin näyttämösovitukseen. Tämä ei heijastu muistelmissa, joissa tulevaisuuden minäkuvana on edelleen rokkitähti tai huipputason jalkapalloilija. Sukua ja kaveriporukkaa Teksteissä etualalla ovat perhe ja tiivis suku. 14-vuotiaan Jarin pikkusisko Maija ja pikkuveli Unto Abraham ovat 10 ja 7. Se sopiikin, koska ?en ollut vielä neljätoistavuotiaana ehtinyt valloittaa uusia mantereita tai merireittejä enkä löytää taivaalta palavaa pyrstötähteä.? Muutaman sivun lastuista ensimmäiset 20 sijoittuvat loppukesälle 1973, toiset 19 loppu- syksyyn ja uuden vuoden 1974 alkupäiviin. Sattumissa hän pääsee mellastamaan oikein huolella ja ikään kuin luvan kanssa, sillä Harmsin esittämistä eivät todellakaan sido mitkään säännönmukaisuudet. Tämänkaltaisille nopearytmisille potpuriesityksille taitaa olla sisäänrakkennettuna perusominaisuutena, että niistä tulee useimmiten epätasaisia. Niin nytkin. Päiväkirjoista tiedetään, että kirjoittaja oli joskus 1973 päättänyt tulla isona kirjailijaksi. Hän on aiemmissa ohjaustöissään niin Komissa kuin muuallakin osoittanut kurittoman ja konventioihin taipumattoman ohjaajaluontonsa. on sattuva nimi Harmsin tekstikokoelman suomennokselle (WSOY, 1988) mutta erityisen hyvin se sopii Lauri Maijalan näyttämösovitukselle. Tekstin tunnelma on aiempaa leppeämpi. Ensimmäisessä sikermässä asutaan kerrostalossa, ja myöhempi muutto rivitaloon kuitataan ohimennen. Mutta eikö sitä olekaan. Mutta mieltä kihelmöivää absurdia palaa voi seurata lähes puujalkavitsi, kuoliaaksinaurattajaa taas haukotuttaja. Hilpeiden lastujen vähäeleistä 1959 syntynyt Jari Tervo viipyilee uusimmassa kirjassaan lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa Rovaniemellä, kuten kahdessa edellisessäkin (Esikoinen, 2013, Revontultentie, 2014). Kolme kirjaa ovat minämuotoisia omaelämäkerran palasia. Kronologisesti etenevät merkinnät jatkuvat kevättalvesta 1972 syksyyn 1973. Uudessa teoksessa muoto on vaihtunut. Koulupojan elämä 1970-luvun alkupuolella mahtuu tunnettuun todellisuuteen, mutta yksityiskohdista voi panna vastuuseen muistin ja mielikuvituksen. Esikoinen ja Revontultentie ovat tekstilaadultaan päiväkirjamukaelmia. Valot Kari Vehkonen ja Max Wikström ? Äänet Jani Rapo . Juuri siksi, että asia ja ilmiö, elämästä näyttämölle siirrettyinä, menettävät elämällisen säännönmukaisuutensa, jonka tilalle astuu toinen teatraalinen.? Näin julisti avantgardistinen Oberiu-ryhmä teatterimanifestissaan vuonna 1926. Mikään looginen se- litys tai järkisyyn etsintä ei sitä katsoessa tule kyseeseen. Teatteri Maijalan näköistä teatterirevittelyä Kom-teatteri Daniil Harms-Lauri Maijala: Sattumia Harmsin absurdia lyhytproosaa on siirretty näyttämölle Suomessa aiemminkin, muun muassa Jyväskylän ylioppilasteatteri teki pari vuotta sitten Harms-esityksen nimellä ?Hyvät herrat, juokaa etikkaa!?. Siskosten välillä on nokkapokkaa, mutta Jarilta kysytään usein tietoja ja neuvoja. Parhaimmillaan jutuista ehtii kasvaa pienoisdraamoja tai Monty Python -komiikan viitoittamia hulluja sketsejä. Unto Abraham tosin luulee, että hänellä on tyttöystävänä naapurin Liina. Suojassa ulkomaailmalta Teksteihin ei sisälly Revontultentien kaltaisia huimia seikkailuja, ikään kuin niissä ei olisi mitään muisteltavaa. Tuolla samalla skoolauskehotuksella lähtee vauhtiin myös Kom-teatterin vajaa parituntinen raisu potpuri, johon on mahdutettu peräti nelisenkymmentä episodia. ?Sattumia. Te tahdotte löytää totunnaisen loogisen säännönmukaisuuden, jollaisen . Rooleissa Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Niko Saarela, Pekka Valkeejärvi, Arttu Kapulainen Harmsin irrationalismissa ja Oberiu-ryhmän taidekäsityksessä on varmasti paljon sellaista, mikä sopii juuri Lauri Maijalan pirtaan
voi onnettomuutta! . ja Pekka Valkeejärvi tohtoroi Kom-teatterin parhaimmillaan hillittömässä esityksessä Sattumia. heittäytyä yleisön kannateltavaksi. Hän tuntuu olevan erityisen sisällä Harmsin oudoissa maailmoissa. ?Saatanallinen. Epäkohdat vaihtelevat koulun ryhmätöistä strippaukseen, sutkeihin eli viinanhakuhuijareihin, kilpailevaan jalkapalloseuraan ja lopulta itseensä syksyyn. Pientä valoa pimeyteen lupaa Kohoutek-komeetta, jonka lasketaan lähimmillään ohittavan Maan tammikuun kolmantena päivänä. joutuu vatsataudin kouriin. Pikemminkin ne tapahtuvat lakonisesti, joku nyt vaan sattuu ampumaan toisen pois päiviltä ikään kuin luonnollisena poistona. Kenenkään ei pidä suhtautua ryppyotsaisesti esityksen ihmishenkeä kunnioittamattomaan asenteeseen. Myös herttainen valhe on ainutlaatuinen perherakkauden kiteytyksenä, kuten juttukokoelma muutoinkin. Juhani Ruotsalo Jari Tervo. Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demari.fi täkääntävä kokemus . AVAUS 7.4.2015 15 Kuvat Noora Geagea ...Eeva Soivio äkeilee ylesösattumusten esittelijänä... höllässä Kukin näyttelijä saa jutuissa oman tähtihetkensä. susi olisi lopulta livahtanut itärajan ylitse. Myöhemmin sairaalassa Benjamin väittää haavoittuneensa venäläisten rajavartijoiden (eikä esimerkiksi jahtiporukan) aseista. Tästä riittää manailua. Yhden etäisen tuulahduksen tuo Erkki-sedän sotakaveri, lapinmies ja poroisäntä Benjamin Vähäsärki. Yleisö pääsee osallistumaan esitykseen jo aiemmin, kun Laura Malmivaara heittäytyy yhtäkkiä vonkaavasta huorasta lavatähdeksi, joka haluaa daivata, siis ... Valinta menee tietysti pieleen, joten yksi nunnista hutkii valittua ja kaikkia muitakin kohdalle osuvia turpaan. Nuo kolme numeroa eivät toki ole Harmsin kynästä vaan Maijalan tai koko työryhmän omia aivoituksia kuten myös loppuvaiheen järisyttävän hillitön ?Ihmemaa Oz. -veto, jossa fantasian tuttu jengi Dorothyineen, Variksenpelättimineen ja Leijonineen yrittää taltuttaa pahan noidan, mutta . elokuvan Dorothy Judy Garland ehkä kieppuu haudassaan, mutta Daniil Harms varmaan aplodeeraa omassaan. Turpiin vaan ja onnea Mainittu turpaan vetäminen ja paljon äärimmäisemmätkin väkivallanteot ovat Harmsin absurdismin ydintä. Mutta muukin ryhmä, Niko Saarela, Pekka Valkeejärvi, Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi ja vierailija Arttu Kapulainen, saa hyvällä tempolla heittäytyä teatteri-iloihin ?ihan kybällä. Ironia ja lapsenomainen uho kommentoivat toisiaan Tervolle ominaisella kepeydellä. Monet lastuista alkavat sanoilla ?Täällä kapitalistisessa maailmassa on paljon epäkohtia, ku- ten esimerkiksi?. Vilma Melasniemi laulamassa ripulin kourissa pöntöllä vääntelehtivänä Dorothyna ?Over The Rainbowta. Sitä ennen on kestettävä joulurutiinit, joita tällä kertaa sävyttävät Mamin bingoista voittamat seitsemän kinkkua. Tarkoista valmisteluista huolimatta pyrstötähdestä ei nähdä vilaustakaan. Hän ja 30 muuta poromiestä olivat ajaneet yhtä ja samaa sutta toista kuukautta. Kaikki näyttämöllä tapahtuvat mummojen ikkunasta hyppimiset, raajojen irtoamiset, tukehtumiset, jopa lastenpotkinnat, pitää ottaa . Tottahan miehet olisivat suden kaataneet, mutta ei sentään ulkopoliittisen kriisin uhalla. Epäkohtia kapitalismissa Vallankumouksellisuuttaan Jari ei ole menettänyt muistelmissakaan. on makoisasti miel- perherakkautta Ulkomaailman viranomaiset ovat tosin ryhtyneet jyrkkiin energiansäästöihin öljykriisin takia, mikä uhkaa tehdä syksystä tavallistakin mustemman. Kekkosesta, muusta politiikasta ja kaikenlaisista pienistä ja suurista asioista löytyy mielipiteitä. Eeva Soiviolla taitaa kuitenkin olla niitä eniten. Korvaukseksi isoveli ja pikkuveli kehräävät yhdessä mahtavan sepitelmän komeetan tarjoamasta ainutlaatuisesta kokemuksesta. Komin esityksessäkin henki on hollässä koko ajan, mutta kuolemilla ei mitenkään herkutella. niin, sattumina. Veikko Somerpuro. Niinpä hänet saatellaan kansan auttavien käsien tukemana läpi katsomon ylärivillä asti. Yksi onnellinen/onneton pääsee esityksessä myös lavalle päättämään, kuka kolmesta nunnasta olisi sopivin esittämään pääroolia Sound of Musicissa. Varsinkin Unto Abraham odottaa kiihkeästi ?taivaallista ilotulitusta?. milloin missäkin asussa, vaikkapa kapusiinimunkkina, lappilaismilisiinä tai toutaimena! Yleisövetoisia omatuotantonumeroita Haukotuksista puheen ollen Eeva Soivio tekee sitä yhdessä välinumerossa oikein olan takaa yrittäen tartuttaa tämän happivajausilmiön myös katsojiin, osin onnistuenkin
Opetushallituksen tilastojen mukaan Oulussa laskennallinen ruokailu peruskoulun oppilasta kohden maksoi 1,77 euroa. Kouluruoka päätyy lautaselle alle kolmella eurolla Kunnat käyttävät kouluruokailuun hieman aiempaa enemmän rahaa. Opetushallituksen mukaan peruskouluissa ruokailu maksaa keskimäärin 2,80 euroa oppilasta kohden päivässä. Summa on noussut parillakymmenellä sentillä viiden viime vuoden aikana. Kiinteistökuluja siinä ei ole mukana. Opetushallituksen mukaan peruskouluissa ruokailu maksoi keskimäärin 2,80 euroa oppilasta kohden päivässä. Summa STT Peruskouluissa ruokailu maksaa keskimäärin 2,80 euroa oppilasta kohden päivässä. sisältää ruoka-aineiden lisäksi muun muassa henkilöstö- ja logistiikkakulut. Opetushallituksen viime tilasto osoittaa, että vähiten kouluruokailuun käytettiin rahaa Jyväskylässä ja Oulussa. aterian tarjoamisen ajankohtaan. Suosituksen mukaan ruokailun tulisi kestää vähintään puoli tuntia. Kouluruokailun tavoitteena on opettaa ruokailutapoja ja -kulttuuria. Kouluruokailusuositus on tarkoitus päivittää tänä vuonna. Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä.. Eniten rahaa käytti Sallan kunta Lapissa. Kuntien käyttämä summa on noussut hiljalleen kymmenen vuoden aikana, esimerkiksi viiden viime vuoden aikana parillakymmenellä sentillä. . Se myös kiinnittää huomiota mm. Suurin osa kouluista ilmoittaa käyttävänsä valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuositusta. 16 7.4.2015 ARKI ??Fatu ja Tuukka kaipaavat maukkaampaa kouluruokaa Kouluruokailun hinta vaihtelee suuresti Yhdeksäsluokkalaiset Fatu Nijie ja Tuukka Tuomikoski Oulun Kaukovainion koulussa annostelevat kouluruokalassa lautaselleen pastaa ja jauhelihakastiketta. Lainsäädäntömme on kuitenkin hyvin väljä kouluruokailun suhteen. Se määrittelee vain, että ruokailun tulee olla maksutonta, täysipainoista sekä tarkoituksenmukaisesti järjestettyä ja ohjattua, sanoo opetusneuvos Marjaana Manninen. Taistelu ketsupista Kaukovainion koulun rehtori Timo Kettunen taisteli ketsuppipullot takaisin ruokalaan. . Molempien lautaselle päätyy joko raastetta tai kurkkua. Tämä on vähän mautonta, eikä kovin kuumaa, Nijie tuumaa ruokaa maistettuaan. Tuomikoskelle pasta-annos maistuu. Oululaisnuorten koululounas on yksi Suomen halvimmista. Opetushallituksen viimeisimmät tilastot vuodelta 2013 osoittavat, että Oulussa laskennallinen ruokailu peruskoulun oppilasta kohden maksoi 1,77 euroa. Tätä halvemmalla selvisi vain Jyväskylä, joka käytti kouluruokailuun viisi senttiä vähemmän per oppilas kuin Oulu. Summa sisältää ruoka-aineiden lisäksi muun muassa kaluste- ja laitekulut sekä henkilöstö- ja logistiikkakustannukset. Lisäksi nuoret ottavat juomaa ja leipää. . Ero Jyväskylän ja Sallan välillä on yli kuusi euroa. Ilmaista kouluruokaa yli 60 vuotta ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Suomessa on tarjottu maksutonta kouluruokaa vuodesta 1948. Päivittäin kouluruokailusta nauttii lähes 900 000 lasta ja nuorta. Kouluruoka on pääsääntöisesti suomalaista perusruokaa. Kouluruokailusuosituksen mukaan hyvään ateriaan kuuluvat lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, leipä, levite ja juoma. Osa kunnista tarjoaa myös väli- tai aamupalan. Kouluruokailusuositus (2008) perustuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin. Se ohjaa ruoan valmistusta ja raaka-aineiden valintaa. Hänestä ruoan laatu myös vaihtelee paljon. Lehtikuva / Timo Heikkala Oulun Kaukovainion koulun yhdeksäsluokkalainen Tuukka Tuomikoski ja Fatu Nijle koululounaalla. Oululaisnuorten koululounas on yksi Suomen halvimmista. Ravintosuositusten kriteerit menevät välillä liian pitkälle. Ketsuppi vietiin pois sen liiallisen suolapitoisuuden takia. Kettunen on samaa mieltä nuorten kanssa siitä, että kouluruoka voisi olla maustetumpaa ja maukkaampaa
Tähän vaikuttaa muun muassa se, mihin aikaan lounas tarjotaan tai mitä ruokaa on listalla. Pieni kunta, suuret menot Savuporokinkkukiusausta, käristystä puolukan kera, Lapinukonkeittoa ja rieskaa. Muun muassa tällaista ruokaa on tarjolla peruskoulussa lappilaisessa Sallan kunnassa, joka Opetushallituksen mukaan käytti vuonna 2013 kouluruokailuun eniten rahaa. Sallassa laskennallinen ruokailu per oppilas maksoi 7,92 euroa. Myös Sallan summan takaa löytyy useita syitä. . Kirjasarja ja sen pohjalta tehty elokuva ovat saaneet monet suomalaiset kiinnostumaan BDSM-seksuaalisuudesta, mutta samalla ne ovat levittäneet siitä monin tavoin virheellistä kuvaa. BDSM-yhdistys Bizarren perustajajäsen Tapio Ruppa on pahoillaan siitä, että Fifty Shadesin päähenkilön Christian Greyn sadomasokistiset taipumukset selitetään kirjassa ja elokuvassa lapsuudentraumoilla ja seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutumisella. Ruppan mukaan asia on ennemminkin päinvastoin. . Kyse on kahden toisiinsa luottavan ihmisen välisestä suhteesta. Fifty Shadesissä Grey on Steeleä vanhempi, rikkaampi ja vaikutusvaltaisempi. Yhteen kouluun oli matkaa kirkonkylältä jopa 45 kilometriä. Mielestäni kuudessa suurimmassa kaupungissa aterian sisällöissä ei ole juuri eroja. Näin alhaisella hinnalla ei toki hirveästi uudisteta aterian sisältöä, mutta ruoka täyttää sille asetetut kriteerit. Toinen iso ongelma Fifty Shadesin tarinassa on se, etteivät päähenkilöt Christian Grey ja Anastasia Steele ole tasaveroisia kumppaneita. BDSM perustuu kunnioitukseen ja luottamukseen. Kohtauksessa Grey ja Steele lähtevät pian BDSMseksisession jälkeen eri suuntiin. Tintti korostaa, että hellyys ja läheisyys ovat BDSM-seksin jälkeen erittäin tärkeitä. ARKI Miksi Fifty Shades on väärässä? Kuvat Lehtikuva / Timo Heikkala Alhaisella hinnalla ei hirveästi uudisteta aterian sisältöä, mutta ruoka täyttää sille asetetut kriteerit. Fifty Shades -kirjasarjan suosio on tuonut sadomasokistiset seksilelut jopa Anttilan valikoimiin. ei yhtään kappaletta 6 oik. Tuolloin meillä oli vielä kolme kyläkoulua, joissa oli omat keittäjät. luokkalainen ei syö joka päivä kouluruokaa. Hänellä on suuri tarve kontrolloida rakkaansa koko elämää. Oikeassa elämässä pariskunta voi elää makuuhuoneen ulkopuolella täysin tasa-arvoisessa suhteessa, vaikka toisella seksin aikana olisikin sadistin ja toisella masokistin osa. Sarjakuvat Lehtikuva / Jussi Nukari 7.4.2015 17 Pääsiäisenviettoa varjostivat onnettomuudet Heikkoihin jäihin putoamiset aiheuttivat useita pelastustehtäviä pääsiäisen pyhien aikaan eri puolilla Suomea. Pääsiäisen vakavin onnettomuus jäällä tapahtui Oulussa, missä kaksi jäihin ajanutta moottorikelkkailijaa menehtyi. Tieliikenteessä pääsiäisenvieton varjopuolet näkyivät rattijuopumuksina ja hurjasteluna. Sadomasokistiyhdistys SMFR:n hallituksen jäsen ?Tintti. Ihmisellä täytyy olla hyvä itsetunto ja hänen täytyy tuntea itsensä seksuaalisesti turvalliseksi, jotta hän kiinnostuisi BDSM-seksistä. Tasa-arvoinen suhde Kaikille ei kelpaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan joka kolmas 8.- ja 9. huomauttaa kirjojen pohjautuvan virheellisiin ennakkoluuloihin. . (STT) Peliuutiset Lotto 14/2015 Fifty Shades -kirjasarjan suosio on tuonut seksilelut jopa tavaratalojen valikoimiin. Kyse on kahden toisiinsa luottavan ihmisen välisestä suhteesta. Tapio Ruppa painottaa, että tosielämän BDSM-suhteissa valta on viime kädessä alistuvalla osapuolella, ei alistajalla. Alistuva osapuoli vetää rajat ja määrää sen, miten pitkälle mennään. Hellyys tärkeää Eräs Fifty Shades -elokuvan seksikohtauksista rikkoo Tintin mukaan erästä tärkeää BDSM:n pelisääntöä. Päihtyneitä kärähti autojen lisäksi myös moottorikelkkojen ohjaimista. Elintarvikkeiden kuljettamiseen menee näillä etäisyyksillä rahaa, Sallan sivistystoimenjohtaja Marja Myllykangas havainnollistaa. Vaikutusta on myös kunnan vähäisellä oppilasmäärällä ja sillä, että kunta tarjoaa kaikille peruskoululaisille ilmaisen välipalan. Oulun kouluruoasta vastaa kaupungin liikelaitos, Oulun Serviisi. Tieliikenteessä tapahtui pääsiäisenä yksi kuolemaan johtanut onnettomuus. (2 kpl) 4 566,60 e 5 oik. 104,40 e 4 oik. 20,00 e Jokeri 14/2015 5797493 Voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6 oik. (2 kpl) 29 377,80 e 5 oik. 901,90 e 4 oik. 54,80 e 3 oik. 7,40 e 2 oik. 2,50 e. (10 kpl) 34 135,90 e 6 oik. 2 283,30 e 5 oik. 52,20 e 4 oik. 10,00 e Tuplaus-voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6+1 oik. Kaupungissa on viime vuosina vähennetty keittiöiden määrää. . Pariskunta rauhoittuu yhdessä lähekkäin ja keskustelee voimakkaista elämyksistä, jotka he ovat juuri kokeneet yhdessä. STT B.Virtanen - Urja 7, 10, 13, 27, 28, 32, 37 Lisänumerot: 1, 9 Tuplausnumero: 30 Voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6+1 oik. Sen johtaja Riitta Lappalainen perustelee alhaisia kouluruokailukuluja muun muassa ruoan valmistuksen keskitetyllä toimintamallilla, jossa voidaan säästää esimerkiksi henkilöstökuluissa
klo 13 Mäntsälässä tutussa paikassa, Kerhohuone Sopu, Veteraanitie 7, Mäntsälä. klo 13 kahSuomessa! vit ja klo 14-16 korkeatasoinen ohjelma, Lumossa, Urpiaisentie 14, Korso. TUL-Tampere.Piirihallituksen kokous ti 7.4.<ddd> klo 17.30 Tampereen <d>.<m>.<yyyy> Työväentalon Tellervossa. 1895. Tilaa ihmiselle. Tilaa Avaa toinenkin ihmiselle. Maariankatu 6 b, 20100 Turku Tilaa Avaa sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi Vuodesta 1895. silmä. p. Johtokunta kokoontuu ti 21.4. klo 18-20 kirjailijat John Kiviranta ja Hanne Dahl esittelevät teoksiaan Työväenliikkeen kirjastossa. Ilmajoen työväenyhdistys. Paikalla 340 uusmaalaista eläkkeensaajaa. klo 17.30 toiminta- ja tiliasioineen. . 18 7.4.2015 ARKI Liity sinäkin SAK:n Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Venäjä-seura. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen duelli Paasitornin Karl Lindahl -salissa ke 8.4.klo 18. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Vaasan toimipiste Aluetoimitsija Katja Kaivonen, puh. Varmasti vauhdikas ja mielenkiintoinen esitys odotettavissa. . Sörnäisten rantatie 25 A 1. . 020 77 41424 Tilaa ihmiselle. Tilaa ihmiselle. Aina uutta. Aina uutta. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma - pe klo 9.00 - 16.00 Punaista muulloinkin kuin jouluna. Tilaa ihmiselle. Uusi sanomalehti Suomessa! 5 x 26 mm Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. Avaa toinenkin silmä . Yhdessä olemme enemmän Tilaa ihmiselle. Aina uutta.. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Keski-Uudenmaan Wanhojen Tovereiden huhtikuun palaveri to 9.4. 020 774 0420 » www.sak.fi/Turku Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio p. klo 10. 010 770 3700, fax 010 770 3701 1 x 65 mm Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. 5 x 26 mm Metallityöväen Liitto Tilaa Avaa Humalistonkatu 6, 20100 Turku toinenkin Tilaa ihmiselle. p. 020 774 0311 s-posti: marita.putkonen@sak.fi HELSINKI . Vertaistukihenkilökurssi 16.-18.4. ja lisätiedot 06-4234 961/Helena. Uusi sanomalehti Suomessa! Tilaa ihmiselle. Uusi sanomalehti Uusi Suomessa! UUSIMAA sanomalehti . Käsiteltävänä sääntöjen määräämät kevätkokousasiat. SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Tulossa kevätparlamentti ti 21.4. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Keskiviikkokerhossa, nuorisotilassa, Korsontie 2, ke 15.4 klo 11 Rauhanvälityksen erityisedustaja Kimmo Kiljunen pitää luennon Ukrainan tilanteesta.Kahvitarjoilu alkaa klo 10.30. Pohjanmaan työväen kristilli1 xjaoston 38 mmkevättapahtuma ke sen 8.4. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. ovat illan aiheina.<ddd> Haastattelijana toi<d>.<m>.<yyyy> mittaja Jorma Hyvönen. 020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. Ikonimuseo, Sofian katedral ) 8.-11.6. Jumpan vetää Pirkko Laine. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaalitapahtumailmoituksia, ne ovat maksullisia. . , http://korso.elakkeensaajat.fi/ 0400 402 172. Tilaa ihmiselle. Uusi Uusi sanomalehti sanomalehti Suomessa! Suomessa! Tilaa ihmiselle. Tilaa ihmiselle. 1 x 34 mmSAK:n Liity sinäkin ja rikosoikeudenkäynnit 1 xRiita39 mm 25 vuoden kokemuksella. 1 x 34 mm ammattiliiton jäseneksi! Se on tilattava. SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Järjestää Yhteiskuntapoliittinen sos.dem.yhdistys YPSY ammattiliiton jäseneksi! » www.sak.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: 2 Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Yleisohje: POHJANMAAN ALUETOIMISTO Mikroilmot (koko alle 70 mm) kulman leikkaus 51 astetta, sisämarginaali tässä pienimmässä koossa (38 mm) 3Aluepäällikkö mm. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Korson Eläkkeensaajat ry. Tilaa ihmiselle. Kevätkarkelot ke 8.4. E-P:n opistolla. Piiritoimisto suljettuna ke-to 8.-9.4. LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Yleisohje: Malmi ja Kallio Mikroilmot (koko alle 70 mm) kulman leikkaus 0400-423 835 51 astetta, sisämarginaali tässä pienimmässä koossa POHJANMAA Kaikki lakiasianne. Tyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold ja _MIKROILMO_light . klo 17 Työväentalossa. 020 77 41323, fax 020 77 41330Avaa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vuodesta 1895. silmä. toinenkin ihmiselle. toimisto avoinna ma-pe klo 8.20-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Vuodesta 1895. silmä. Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Pohjanmaa VAASAN TOIMISTO . Tilaisuuden järjestää Uudenmaan kirjoittajat ry. Kivirannan Kohtalo ja Dahlin Kuka olisi uskonut. 040 709 4337 s-posti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Marita Putkonen, puh. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. avoinna ma 9-12, 13-16 Kauppatori 2, 2.krs, 67100 KOKKOLA Palveluneuvoja Anneli Kalliosaari faksi 020 774 2422 Tilaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Aina uutta. ihmiselle. AKT:n VAASAN TOIMISTO Aluetoimitsija Tapio Huotari (06) 220 1560, 0400 476 005, tapio.huotari@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. Jokelan Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous Jokelan Työväentalolla, Siljalantie 2, su 12. huhtikuuta klo 18. Ti 7.4. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 9.4. Ilm. Klo 18.30 jaoston kokous, toimikunta klo 17. Esillä myös kirkolliskokousvaalit. Tule kuulemaan ja kysymään! . (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Tilaa ihmiselle. Tilaa Metallityöväen liitto ry ihmiselle. Aina uutta. Aina uutta. VAASAN ALUETOIMISTO Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. Lisätiedot puh 0400-662471/Toive tai toive.tynjala@pp.inet.fi tai www. epopisto/kurssit . klo 17.30 Sisun kerholla, Keskuskatu 17 B, Seinäjoki. Kimmo Kiljunen tulee puhumaan uusimmasta kirjastaan ?Eläkeläisten taitettu itsetunto - seniorikansalaisena nyky-Suomessa?, joka on meille eläke-ikäisille hyvin tärkeä ja kiinnostava aihe. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 toinenkin ihmiselle. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Vuodesta silmä. Julkisten 1895. ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi p. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. Tilaa ihmiselle. Avaa toinenkin SAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue/ Vuodesta 1895. silmä. Turun toimipiste Vuodesta 1895. 1 x 55 mm 1 x 39 mm Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi p. Mielenkiintoinen opastettu matka Viipuri (argeolo1 x 38 mm (mm. (06) 220 1562 1 x 30 mm Sähköalojen ammattiliitto ry 1 x 23 mm Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla osastot@ demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. 010 7703 640 (vaihde). sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Hautauspalvelut Palvelualojen ammattiliitto PAM ry PIRKANMAA 2 . 020 774 0410 AmmAttiliittojen AluetoimiStojA turuSSA: 1SAK:n x 34 mm 1 x 34 mm Yhteisiä Se on unelmia tilattava. vuodesta Vuodesta 1895. Nyt saa Olli Rehnkin puhua! Keskustelua ohjaa Eila Nevalainen. Vammais- ja kansanterveysjärjestöt. Äänessä ulkoministeri Erkki Tuomioja (SDP) ja Euroopan parlamentin varapuhemies Olli Rehn (Suomen keskusta). avoinna ma-pe klo 9-16 C, 65100 VAASA (38 Pitkäkatu mm) 338mm. faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö Marja Salmivuori Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne 1Vuorenmaa, x 23 mm Sari Mattila 1 x 30 mm KOKKOLAN TOIMISTO . Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 Tyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold ja _MIKROILMO_light s-posti: eijam.koski@jhl.fi Palvelupalsta Lakiasioita Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. Vodkamuseo, gia) - Pietari Nevaristeily, Pietarhovi) - Novgorod (mm
O: Bob Gale. 19.05 Kaikki kotona. Ohjaus Jarmo Jääskeläinen. 23.10 Arojen laulu Uzbekistaniin sijoittuvassa dokumentaarissa seurataan kahta miestä, jotka kilpailevat yhden naisen rakkaudesta osallistumalla buzkashi-hevostaistelulajin kilpailuun Buharan provinssin pääkaupungissa. 00.40?04.00 Teematieto YLE FEM 07.25?16.00 SVT:n ohjelmaa 17.05 Elämää saaristossa Dokumentti saariston muuttumisesta saariston asukkaan näkökulmasta. Daniel tuntuu valtaavan paikan talon isäntänä ja pojan isähahmona. 21.00 Uutiset. Henna romahtaa, kun perhe pomottaa. 04.02?04.55 Bluesministeri Esa Kuloniemi. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Uutiset 14.03?17.06 Puheen Iltapäivä 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Veikkausliiga-ilta 20.00 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00?06.00 Arkisto. 12.45 Merisää. Suotta syytetty 19.00 19.20 19.30 20.05 Rinnetonttien kauniit pihat. 21.00 Roba (7) Kiusaajat. 22.00 22.20 22.25 22.35 16.00 Au pairit Los Angelesissa Judith pääsee mallikuvauksiin ja jännittää ensimmäistä esiintymistään puolityhjässä ravintolassa. Janita sulaa suloisen tanssijan edessä. 12.10 Urheiluradio. 12.12 Maakuntaradio. Kotityranni. 21.50 Elävä arkisto: Aulis Sallinen Realistisista oopperoistaan tunnettu Aulis Sallinen avaa kahdessa arkisto-ohjelmassa sävellystyön salaisuuksia. 22.02 Säveltäjäprofiili Aulis Sallinen Säveltäjä Aulis Sallinen kertoo työstään ja esittelee teoksen Aspekteja Peltoniemen Hintriikin surumarssista. 22.31 Aulis Sallinen nylkee ahvenen Tutustutaan Aulis Sallisen elämään saaristossa Hiittisissä sekä hänen sävellystyöhönsä. 07.53 Maakuntaradio. 08.10 Urheiluradio. 16.00 Uutiset ja sää. 16.17 Maakuntaradio. 2/8. 12.45 Viikko ennen vappua (12) 13.15 Bensaa suonissa 5/5. 00.00 Uutiset ja sää. 07.12 Maakuntaradio. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 09.00 Uutiset. Martin päättää ryhtyä kotikirkkonsa kuoripojaksi. 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Dianan lokikirja, osa 1/20 21.45 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Filmiryhmä: Miyazakin valtakunnassa 22.45 Rakenna minut: Anu Leinonen rakensi isot housut 23.10?06.00 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. O: Bob Gale. Jontti Granbacka nappaa Tukholmasta mukaansa Amandan ja Michellen ja vie heidät ilman ennakkovaroitusta Ahvenanmaalle mm. 18.03 Kaikki kotona. 18.50 Merisää. 08.19 Babar ja Badun seikkailut 08.41 Raimo (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Rannalla tuoksuu savukala 10.30 Onnistuuko elämä maalla. 00.05 Yöradio. 01.00 Uutiset ja sää. Samuli Paulaharju: Sompio, osa 1. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus. 03.02 Hajatusmusiikkia-Kai Ulmanen. Pridekulkueeseen ja tandempyöräilemään. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Spotlight: Maailman isoin diili Kova kiista EU:n ja USA:n vapaakauppasopimuksesta. Kohtalokas ystävyys. 22.50 Yle Uutiset 22.55 Prisma: Eläinten ymmärrys 3/3. 23.45 Kadonneen malesialaiskoneen mysteeri Maaliskuussa 2014 malesialaislentokone katosi jäljettömiin. 08.12 Maakuntaradio. ARKI TV- ja radio-ohjelmat Tiistai 7.4.2015 MTV3 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. 19.03 Urheiluradio. Onko kyseessä vapaa kauppa vai kuluttajasuojan romuttaminen? 20.30 Minun maisemani Laulaja Roy Lönhöiden saa innoitusta luonnosta, ja usein hän valitsee päämääräkseen Norjan suomalaismetsien keskellä lymyävän vanhan torpan. 20.45 Oddasat 21.00 Urheilevat norjalaiset Uppopallo. 21.30 Konkarikeskiviikko 2/8. 21.58 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Arne Dahl (16): Pimeyden kutsu 2. 23.15?01.35 SVT:n Ohjelmaa 7.4.2015 19 FOX 06.00 Sky News 06.34?09.34 FOX Kids 09.55 Teemu Laurell 10.25 Pohjolan maut à la Sara 10.55 How I Met Your Mother 11.20 Miehen paikka 11.50 Cosmos: kaikki elämästä 12.40 Cosmos: kaikki elämästä 13.30 Lentoturmatutkinta 14.30 Lentoturmatutkinta 15.30 Lyödään ällikällä 16.00 Lyödään ällikällä 16.30 Aivopelit 17.00 Hurjat mökkiurakat 18.00 How I Met Your Mother 18.30 Family Guy 19.00 Varastojen metsästäjät 19.30?20.30 Huutokaupan metsästäjät Lapin poliisit 21.00 Criminal Minds 21.55 Ilman johtolankaa 22.50 Intelligence-Agentti 2.0 23.45 Elokuva: Palkkasoturi 01.30 Lentoturmatutkinta 02.25 Amerikan kovimmat vankilat 03.15 Suomen vartijat 03.40 Suomen vartijat 04.10?05.59 Sky News SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Rakas, sinusta on tullut pullukka 16.00 Hell?s Kitchen Suomi 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ruotsin huonoimmat kuskit 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Isän tyttö (7) 20.00 Rillit huurussa (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 112 (7) 22.00 Tuulitunneli 23.00 Maailman kauheimmat naapurit 00.00 Revolution (16) 01.00 Nikita (16) 02.00?02.25 Isän tyttö (7) TV5 06.35 Fame 07.30 Akvaariomestarit 08.20?09.10 Alligaattorin metsästäjät (7) 12.10 Fame 13.05 Kaikki rakastavat Raymondia 13.35 Pulmuset 14.05?14.35 70?s show 15.00 Alligaattorin metsästäjät (7) 16.00 Kadonneet (7) 17.00?17.30 Pulmuset 18.00?18.30 70?s show 19.00 Alastomat selviytyjät (7) 20.00 Myyntimies Jethro 21.00 Koomikot 22.00 Elokuva: Kunnian miehiä (7) 00.55 Chicago Fire (12) 01.50 Client List (7) 02.35?03.05 Breaking Magic 03.30?04.20 Chicago Fire (12) JIM 11.10 Koti Suomessa 11.40 Koti Suomessa 12.10 Britannian paras leipomo 13.10 Leijonan luola Kanada 14.05 Kuppilat kuntoon Ruotsi 15.00 Top Chef 15.55 Hurja remontti 16.50 Leijonan luola Kanada 17.45 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit 21.00 Haasta Hans 22.00 Poliisit 22.30 Suomen Tulli 23.30 Australian rajalla 00.00 Australian rajalla 00.30 Täysillä tutkaan 01.00 Leijonan luola Kanada 01.55?02.50 New Yorkin tatuointitarinat LIV 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Hotellit haltuun 11.00 Lauran matkakuvia: Tukholma 11.30 Kodikkaasti vuokralla 12.00 Yhteinen taloprojekti 12.30 Manhattanin äitiyskonsultti 13.25 Häät sulhasen tapaan 14.35 Unelmamökki 15.05 Hurja painonpudotus 16.05 Olet mitä syöt 16.35 Eden 17.05 Pariskunnan superdieetit 18.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 18.30 Arvostele mun illallinen Suomessa 19.00 Hurja painonpudotus 20.00 Supermarjo ja tytöt 2 21.00 Elokuva: Viimeinen uhri (16) 22.50 Good Wife (7) 23.50 Kaksi julkkista ja yhdet häät 00.45 Pariskunnan superdieetit 01.40 Asiaa seksistä (7) 02.35?03.30 Käenpesä (7) AVA 09.30 Upeat skandikodit 10.00?11.00 Kiinteistöjen kuningas 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50 Makuja ja elämää 14.05 NYC:n täydelliset naiset 15.00 Glee (12) 16.00 Jamie Oliverin ruokavallankumous 17.00 Prinssi Harrylle morsian 18.00 Kevin McCloudin ekomökki 19.00 Suurin pudottaja 20.00 Ensitreffit alttarilla-mitä heille kuuluu nyt 21.00 Mira ja miljoonakodit 22.00 Beverly Hillsin täydelliset naiset 23.00 Stylisti Rachel Zoe 00.00 Kadonneen jäljillä UK 01.00?01.55 Tanssien tähtiin YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Helin. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 14.03 Ajantasa. 06.30 Maakuntaradio. 19.00 Uutiset ja sää. 20.06 Kaikki kotona. 03.00 Uutiset. 07.00 Uutiset ja sää. 01.02 Yöradio-Ysäritunti. Se ei ole lainkaan isä-Liamille mieleen. Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (12) Suomen kaunein piha NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo 07.25 Disney esittää: Vaihdokit (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Onnea matkaan, Charlie! 08.30 Merieläinten pelastajat 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Vaaleanpunainen pantteri 09.20 Hotellit haltuun 10.20?10.50 Sarahin sisustusvinkit 13.50 Deittikamera Venäläinen viettely. 14.20 Koiralle koti Pentutehtaan potilaat. 15.25 16.20 17.20 17.50 17.55 18.55 18.58 19.00 20.00 20.57 21.00 22.00 Leijonan luola 4/10. Sokkokokki Frasier SM-liiga Play-offs Extra Huippumalli haussa HS-uutiset HS-sää Jutta ja huikeat häädieetit 2/10. MasterChef VIP 9/10. Keno Suomen huutokauppakeisari Holmes NYC (12) Lajinsa naaraat. 23.00 SM-liiga Play-offs Extra 23.05 Beck: Mainostaja (16) Rikostrilleri saa alkunsa puhelinsoitosta, jonka Bengt (Magnus Krepper) saa pyöräretkellä olevalta vaimoltaan Malinilta 01.05 NCIS Rikostutkijat (12) 02.00 Frasier Kysymättä paras. 02.30 Holmes NYC (12) Lajinsa naaraat. 03.25 Neljän tähden illallinen Tampere-viikon aluksi mallitoimiston vetäjä Jenni Ahola tarjoaa illallisen ja kutsuu vieraikseen painija-poliitikko Marko Asellin, näyttelijä Jukka Leistin ja laulaja Kaija Pohjolan. 03.55 Neljän tähden illallinen Viikko jatkuu painija-poliitikko Marko Asellin illallisen ääressä. 04.25?04.55 Jopet-show 2/6. YLE TEEMA 04.00 Teematieto 16.00 Apollo-ohjelman kuukulkija 17.00 Talo Espanjassa 1/9: Tervetuloa Salamancaan. 17.30 Näin tehtiin Mulroneyooppera 17.55 Sairaan kaunis elämä (12) Cristina saa terveen paperit, ja häntä odottaa elämä sairaalan ulkopuolella. 18.43 Sairaan kaunis elämä (12) Katalonialaissairaalan lastenosastolla kohtaavat vanhat tutut sekä uudet potilaat. 19.30 Tanskalaisarkkitehtien koteja Arkkitehdit Martin Laursen, Martin Krogh ja Anders Lonka ovat vannoutuneita kaupunkilaisia. He kehittelevät jatkuvasti uusia ideoita kaupunkikuvan elävöittämiseksi. N: James Marsden, Amy Smart, Gary Oldman, Chris Cooper. 23.55 Au pairit Los Angelesissa Judith loistaa koeesiintymisessä. 00.25?04.00 Uutisikkuna Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Hinnalla millä hyvänsä (7) Rytmihäiriöitä.rjoittaja Matti Kinnunen, jaksokirjoittaja Laura Suhonen 23.35 Kohde (12) Rakkaani Harold Martin. 00.30 Vihjeet hukassa (12) Konsultti. 01.30?02.00 Ysäri-isä Kaikki hallinnassa. 14.45 Satuhäät Elokuinen lauantai on hehkeimmillään, kun 20-vuotias Iina Patjas ja 22-vuotias Mikko Söderholm saavat toisensa Iitin kirkossa. 16.15 Urheiluradio. 10.03 Ajantasa. 21.40 Urheiluradio. 17.00 Uutiset ja sää. 21.03 Päivä tunnissa. 18.55 Kaikki kotona. 11.00 Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 21.35 Novosti Yle. 13.03 Maakuntaradio. 23.00 Uutiset. 08.00 Uutiset ja sää. Mukana esikoistaan odottavan nuoren parin juhlassa on yli sata sukulaista ja ystävää. 15.35 Moone Boy (7) 4/6. Mukana myös ennen näkemätön tehtävä. Valtatie 60 Yle TV2 klo 22.00 Romanssin, komedian, draaman ja fantasian yllättävä yhdistelmä nuoresta miehestä oudolla valtatiellä, jota ei löydy kartoista. Martinin setä piipahtaa kylään mutta näyttääkin kohta käyvän taloksi. 04.00 Uutiset ja sää. 12.00 Uutiset ja sää. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus. 09.10 Sää. 09.05 Urheiluradio. Yhteistyö luontuu kolmikolta hyvin. 20.00 Taidetutkimukset 1/3. Onko perintötaulu aito Degas vai vain taitava väärennös? 21.00 Historia: Kuningatar Viktorian lapset 2/3. N: James Marsden, Amy Smart, Gary Oldman, Chris Cooper. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kuningaskuluttaja 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.50 Lenan matkassa 11.00 Uutiset 11.05 Avara luonto: Kädelliset sukulaisemme 11.55 Luontohetki: Mont Blancin huskyt 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 7.4. 06.52 Jussin matkat 07.04 Maapallottelua 07.08 Lulu kilpikonna 07.20 Nuottiavain 07.31 Jääkarhu Otto 07.41 Neppajymykerho 07.47 Saara ja Sorsa 07.57 Touhukkaat: Kuka heittelee roskia. 22.05 Kantritohtori Teppo Nättilä. 07.50 Merisää. 15.00 Uutiset. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Sinfoninen takoja: Marjatta korea kuopus 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerhon Viikon kirja Elina Hirvosen romaani Kun aika loppuu 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää. 4/9 16.30 Uusi päivä Salailun lyhyet jäljet. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) Elliotin elämä. 19.00 Au pairit Los Angelesissa Judith loistaa koeesiintymisessä. 19.30 Kioski 20.00 Uusi päivä Ansa laukeaa. 20.30 Moone Boy (7) 5/6. 10.55 Pikkujuttu. ?En käytä koskaan turvavyötä?. 13.45 Ja he elivät onnellisina 4/8. 17.05 100 tarinaa Lastensairaalasta 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat Tiimiydy kanssani, Deacon! 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 1/2. Laihduttamisen sietämätön vaikeus. 17.20 Maakuntaradio. Dokumentti näyttää miten tutkalaiteet toimivat, miten konetta etsittiin ja väittää, että uuden tekniikan avulla koneet eivät voi enää kadota. 00.35 Uutisikkuna 12.12 Teiniäidit (7). 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 20.05 Sää. 09.45 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale (12) 11.10?12.05 Lääkärit 13.35 Upeat skandikodit Täydellisyyttä tavoittelemassa. 14.05 Tanskan kaunein koti Pohjois-Sjellannin paratiisit. 14.35 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat Rogan josh. 15.05 Mitä tänään syötäisiin? 15.10 Enbuske & Linnanahde Crew 16.05 Suomen surkein kuski Surkein kuski on jo ratkennut, mutta katsotaan vielä ennen näkemättömiä ja parhaita paloja kuluneelta kaudelta. 18.00 Uutiset. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Uutiset ja sää. 15.05 Maakuntaradio. Haastateltavana Stig Jansson Nauvosta. Pätkä Productions, 2013. Tukija: Turunmaan Saaristosäätiö. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtilin pomppukerho Pomppujuhlat. 18.30 Hevostila Mistral (7) Kilpailut. 18.52 Nina Patalo (7) Supertähti. 19.00 Ruotsalainen kesä Suomessa 6/8. 14.00 Uutiset. 23.03 Yöradio. 11.30 Näin Norjassa 11.45 Teiniäidit 12.25 Sydämen asialla (7) 13.10 Maija löytää sävelen Musiikkikomedia työläiskorttelin tytöstä, joka pääsee herrasväelle piiaksi ja rakastuu talon nuoreen herraan. 14.45 Arkistokuvia: Armi ja Gil Hilario Helsingissä Armi Hilario ja Gil Hilario vierailevat Suomessa. 15.00 15.05 15.10 15.15 Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.48 Norjan kuningasperheen vuosi 2014 Norjan kuningaspari keskustelee Nadia Hasnaouin kanssa roolistaan tämän päivän Norjassa sekä kritiikistä perintöprinssiparia kohtaan. Seuraamme myös heitä joillakin vuoden aikana tehdyille matkoille. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) Rukousnauhan arvoitus. 18.00 18.22 18.30 19.00 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Kiehtova maailma: Maustematkalla 4/6. Muskotti. 19.50 Pohjolan luonto Ikimetsä. 20.00 Muisti: Loikkaus Kun neuvostoliittolainen viulisti Viktoria Mullova loikkasi länteen 1983, lööpeissä arvailtiin, ketkä auttoivat. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Mr Selfridge (12) 4/10. Pahoinpidelty Kitty joutuu sairaalaan ja aikoo saada syylliset edesvastuuseen. 21.50 Kahden keikka-vaaralliset yhdessä (16) Uusi sarja 1/4. 03.53 Yöradio. Pikkuhiljaa kuoripoikien keskinäinen nokkimisjärjestys ja muutakin kähmintää valkenee pojalle. 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Valtatie 60 (12) Romanssin, komedian, draaman ja fantasian yllättävä yhdistelmä nuoresta miehestä oudolla valtatiellä, jota ei löydy kartoista. 21.50 Merisää. 02.00 Uutiset. 02.02 Yöradio. 20.00 Uutiset. 07.10 Urheiluradio. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset
Totuus on päinvastainen. Julkisen talouden kiristäminen estää rakenneuudistukset. VM:n järkeily, että kestävyysvaje edellyttää äkkileikkauksia, on kumma. Toki virkamiehet hallitsivat julkisuutta kovilla leikkausvaatimuksillaan, ja toki kokoomus kiirehti korottamaan omat leikkauslukunsa vastaamaan täsmälleen VM:n numeroita . Sadat tuhannet suomalaiset heikensivät vapaaehtoisesti omia eläke-etujaan lujittaakseen valtiontaloutta pitkällä aikavälillä. Harva, jos mikään Euroopan maa on supistanut kestävyysvajettaan yhtä yksituumaisesti. on siis väärä vastakkainasettelu. 20 ARKI 7.4.2015 Elvytys vai rakenneuudistukset? Molemmat! V aalikeskustelu ei sittenkään noudattanut Valtiovarainministeriön (VM) käsikirjoitusta. Pulmaa ei kuitenkaan voida ratkoa, jos tavoitellaan vain julkisten menojen säästöjä tai edes kustannusneutraalia mallia . kuten kiltti papukaija ainakin. Tällä kertaa professorit Pertti Haaparanta, Martti Tuomala ja Markus Jäntti saivat tilaa vastalauseilleen. Elvytyksen on uudistettava rakenteita.. Julkisen talouden leikkaukset vahingoittavat vakavasti talouskasvun mahdollisuutta. Suomi jäätyy. Vastuuttoman kiristyksen tilalle ei pidä tarjota vastuutonta elvytystä. Kirjoittaja on toimittaja ja SDP:n eduskuntavaaliehdokas. timo@timoharakka.fi Seuraava esimerkki on ajatusleikki, jolla haluan vain havainnollistaa, miten suomalainen sopimusyhteiskunta voisi käsitellä kipeitäkin kiistanaiheita, kunhan kiristyksen pakkomielteestä päästään eroon. Tutkitun tiedon mukaan ansioturvan kesto ja taso eivät kannusta hyviltä palkoilta työttömiksi jääneitä työllistymään ripeästi uudelleen. Työllisyysaste jäi pysyvästi alemmaksi, mikä rasittaa yhä taantumasta toipumista. Aito rakenneuudistus onnistuu vain ilman kiristämistä. M n n n aailmanlopun profeettojen kiusaksi Suomi on vast?ikään onnistunut mittavissa tulevaisuustalkoissa. Luottamus, tasaveroisuus ja kansalaisten poliittinen aikuisuus johtaa järkeviin, mutta samalla oikeudenmukaisiksi koettuihin uudistuksiin. V n n n ain leikkaushysteria estää neuvottelemasta tulevaisuuden tärkeistä ratkaisuista järkiperäisesti ja kiihkottomasti. On huolehdittava, että edellistä ei ratkota jälkimmäisen kustannuksella. Leikkauksethan voivat pikemmin pahentaa kestävyysvajetta, jos työttömyys vakiintuu korkeaksi. Italian hallitus joutui vesittämään työlakimuutoksensa, Espanjan reformien hyödyt ovat kyseenalaisia, Ranskassa ja muualla taistellaan uudistuksista, jotka Suomessa on jo toteutettu. Työ on vielä kesken, mutta todistaa Suomen vahvuuksista. jolloin taka-alalle jää itse tavoitekin, työllisyysasteen nosto. Jos järjestelmää muutetaan, on vastaavasti luotava malleja, joilla työtön voi ottaa vastaan työtä eri alalta, kouluttautua tai ryhtyä yrittäjäksi menettämättä merkittävästi ansioturvaansa. Muutostuen kesto voisi olla jopa nykyistä ansioturvaa pidempi. Se oli kuitenkin vastuullinen ratkaisu, sillä samalla uudistettiin työmarkkinoita tavalla, joka takasi Saksan valtavan menestyksen tulevina vuosina. Asetelmat lukkiutuvat etukamppailuksi. Päin vastoin: pitkän tähtäyksen kestävyys voi edellyttää investointeja juuri nyt. Gerhard Schröderin demarihallitus rikkoi 2000-luvun alussa rahaliiton alijäämäsäännöt useiden vuosien ajan. Jos kysyntä yhä heikkenee, yritysten vaikeudet eivät lopu, eikä investointeja saada vieläkään käyntiin. Akuutti alijäämähaaste ja tulevaisuuden tasapaino pitää erottaa toisistaan. Mutta Suomi voi ottaaa Saksasta mallia elvyttävään rakenneuudistukseen. n n n Kolumni Kolumni Timo Harakka U usliberaalit unelmoivat sokkimuutoksesta, joka pakottaa työväen alistumaan heikennyksiin. Väliaikainen menonlisäys oli muutosturvaa. En halua kopioida Saksasta halpatyömarkkinoita, jotka riistävät sekä nuoria että maahanmuuttajia. Alijäämää voi lisätä vain hyvin perustein: kun investoidaan tuotannon ja työllisyyden kestävään kasvuun. Tarvitaan vastuullista elvytystä. L n n n eikkaajat pitävät yllä karikatyyriä, jonka mukaan elvyttäjät haluavat pitää kaiken ennallaan ja vastustavat rakenneuudistuksia. Kerron kirjassani Suuri kiristys (2014), miten EU-johdon pakkotoimet estivät uudistukset ja kasvun. Tai sitten sosiaaliset kustannukset voivat syödä hyödyt, kuten Suomessa kävi. 1990-luvun laman aiheuttama syrjäytyminen periytyy seuraaville polville. Haave ei kuitenkaan toteudu tosielämässä. Sokkihoito johtaa poliittiseen umpikujaan, kuten EU:n kriisimaissa. Kiristäminen varmistaa, että taantuma ei lopu. Vastuuttoman kiristyksen tilalle ei pidä tarjota vastuutonta elvytystä. Kun tasapuolisuuden nimissä yksinyrittäjien sosiaaliturvaa on kohennettava, pitkän tähtäimen kestävyyttä parannetaan siirtymäajan menonlisäyksillä. ?E n n n lvytys vastaan rakennuudistukset. Rakenneuudistukset vaativat elvytystä